Koskisen Oyj

Annual Report • Apr 17, 2025

Vuosikertomus 2024

Toimintamme ytimessä on puuviisaus

Puuviisauden avulla varmistamme, että kasvumme tukee luonnon hyvinvointia ja yhteiskunnan menestystä. Puuviisaus tarkoittaa, että tiedostamme menestyksemme olevan sidoksissa näiden suhteiden kunnioittamiseen. Toimimme kaikessa tämän ymmärryksen pohjalta. Koskisen menestyksen mahdollistaa kumppanuus luonnon, Koskiseen kytkeytyneiden ihmisten ja koko suomalaisen yhteiskunnan kanssa. Koneet eivät käy ilman koko Koskisen yhteisön hyvinvoinnista ja elinvoimasta kirpoavia ponnisteluja.

Puuviisautta tarvitaan, sillä metsät ovat liian arvokkaita tuhlattavaksi.

"

Sisällys

VUOSI 2024	4
Koskisen lyhyesti	4
Avainluvut	5
Vuoden kohokohdat	6
Toimitusjohtajan katsaus	8
Strategia	10
Liiketoiminta-alueet	14
Vastuullisuusyhteenveto	18
Koskisen sijoituskohteena	21

HALLINNOINTI	22
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä	23
Palkitsemisraportti	31

TOIMINTAKERTOMUS
Hallituksen toimintakertomus	36
Kestävyysselvitys	50
Yleiset tiedot	51
Ympäristötiedot	84
Yhteiskunnalliset tiedot	117

TILINPÄÄTÖS	132
Konsernitilinpäätös	134
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot	139
Emoyhtiön tilinpäätös	178
Allekirjoitukset	194
Tilintarkastuskertomus	195
Kestävyysselvityksen varmennuskertomus	200
ESEF-varmennusraportti	202
Tietoa sijoittajille	204

21

Puun käytön lisääntyminen kasvattaa Koskisen saha- ja vanerituotteiden kysyntää kansainvälisesti

1 2

Suomalaiset metsät tarjoavat maailmalle arvokkaita aarteita

48

Vuoden 2024 kestävyysselvitys

Vuosi 2024

Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia Liiketoiminta-alueet Vastuullisuusyhteenveto Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

KOSKISEN LYHYESTI

Kestävän kasvun polulla

Koskisen on yli satavuotias kansainvälinen puunjalostuksen erikoisosaaja, joka tunnetaan laadustaan, luotettavuudestaan ja kyvystään kuunnella asiakasta.

Koskisen toteuttaa vihreää siirtymää tavoitteenaan luoda arvoa asiakkailleen, henkilöstölleen, omistajilleen ja koko yhteiskunnalle. Korostamme toiminnassamme puuviisauden merkitystä: metsä on meille kumppani, jota kunnioitamme. Vastaamme vastuullisesti globaalin puutuotemarkkinan kasvavaan kysyntään.

Liiketoiminnoistamme Sahateollisuus valmistaa sahatavaraa ja jalosteita. Levyteollisuus tuottaa vaneria, ohutvaneria, viilua, lastulevyä ja kevyiden hyötyajoneuvojen sisustusratkaisuja Kore-brändin alla.

Koskisen asiakkaita ovat muun muassa logistiikka-, rakennus-, auto-, stanssaus-, huonekalu-, sisustus-, pakkaus-, ja kemiallisen metsäteollisuuden toimijat. Osa tuotteista myydään myös tukkukauppiaille ja jakelijoille.

Hankimme käyttämämme puun pääosin Suomesta yksityisiltä metsäomistajilta, ja noudatamme

hankinnassa PEFC- ja SFC-alkuperäketjun sertifikaattien vaatimuksia. Koskisen tuotantolaitokset sijaitsevat Järvelässä ja Hirvensalmella sekä Toporówissa ja Skwierzynassa Puolassa.

Hyödynnämme arvokkaan puuraaka-aineen tarkasti, viimeistä purua myöten. Valmistamme korkealaatuisia ja kestäviä biokiertotalouden tuotteita, joihin hiili sitoutuu vuosikymmeniksi.

282 milj. euroa liikevaihto

60 % liikevaihdosta kansainvälisiltä markkinoilta

24 milj. euroa

oikaistu käyttökate

85 %

puuraaka-aineesta sertifioitu

työsuhteisen henkilöstön määrä

100 %

puunhankinnan henkilöstöstä koulutettu luonnon monimuotoisuuteen

KOSKISEN VUOSIKERTOMUS 2024

4

Vuosi 2024

• Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat
• Toimitusjohtajan katsaus
• Strategia
• Liiketoiminta-alueet
• Vastuullisuusyhteenveto
• Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

AVAINLUVUT

Koskisen numeroina

MAANTIETEELLINEN LIIKEVAIHTO 2024

Suomi 40 % Muu EU 27 % Saksa 9 % Japani 8 % Puola 5 % Muut 11 %

KANNATTAVUUS milj. euroa, %

Käyttökatemarginaali, %

LIIKEVAIHTO LIIKE-TOIMINNOITTAIN 2024*

Sahateollisuus 49,5 % Levyteollisuus 50,5 % * Osuus ulkoisesta liikevaihdosta

HENKILÖSTÖTYYTYVÄISYYS-KYSELYN KOKONAISINDEKSI

KASVIHUONEPÄÄSTÖT, SCOPE 1–2

Suorat kasvihuonepäästöt CO₂e, scope 1 Energia-epäsuorat kasvihuonepäästöt CO₂e, sijaintiperusteiset scope 2

Puuviisasta kauppaa noin

maahan

Vuosi 2024

Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia Liiketoiminta-alueet

Vastuullisuusyhteenveto

Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

VUODEN KOHOKOHDAT

Tavoitteena oikaistu käyttökatemarginaali keskimäärin

15 %

yli syklin

Keskeisiä tapahtumia vuonna 2024

KOHTI KASVUA UUDEN STRATEGIAN VOIMIN

Koskisen täsmensi kuluvan strategiakauden kasvupolkujaan ja niihin liittyviä toimenpiteitä. Täsmennetty strategia tukee Koskisen tavoittelemaa, jo aiemmin asetettua kasvuloikkaa vuoden 2027 loppuun mennessä. Täsmennetyn strategian ytimessä ovat arvon luominen asiakkaille, nykytoiminnan kehittäminen ja rohkeiden askeleiden ottaminen.

KORE-LIIKETOIMINTA KAKSINKERTAISTAA KAPASITEETTINSA

Koskisen investoi noin kolme miljoonaa euroa kevyiden hyötyajoneuvojen sisustus ratkaisuja valmistavaan Kore-liiketoimintaan Levyteollisuudessa. Investointi kohdistuu vuonna 2024 perustettuun uuteen tuotantoyksikköön Puolan Skwierzynassa ja konekantaan, mikä mahdollistaa tuotantokapasiteetin kasvattamisen yli kaksinkertaiseksi. Täysi tuotantovalmius saavutettiin vuoden lopussa. Samalla käynnistettiin tuotannon ylösajo teollisen mittakaavan saavuttamiseksi.

LEVYTEOLLISUUDEN INVESTOINNIT PARANTAVAT TUOTTAVUUTTA

Yhtiö käynnisti vuoteen 2027 asti ulottuvan kattavan investointiohjelman, jolla parannetaan Levyteollisuus-liiketoiminnan vanerituotannon tuottavuutta, laatua ja materiaalisaantoa Järvelän tuotantolaitoksella. Investoinneilla mahdollistetaan volyymikasvua, suoraviivaistetaan tuotantoa ja sisälogistiikkaa sekä automatisoidaan tuotantovaiheita. Ohjelman ensimmäinen vaihe toteutetaan vuoden 2025 aikana, ja siihen liittyvien investointien kokonaisarvo on noin 12 miljoonaa euroa.

Investointiohjelman kokonaisarvo vuonna 2025 noin

12 miljoonaa euroa

Vuosi 2024

Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia Liiketoiminta-alueet Vastuullisuusyhteenveto Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

UUSI TUKKIKENTTÄ TEHOSTAA TOIMINTAA

Sahateollisuuden kehittäminen jatkui uuden tukkikentän rakentamisella uuden sahan yhteyteen. Tukkikenttä käyttöönotettiin vuoden 2025 alussa. Järvelässä, Tukkikentän valmistuttua kaikki sahateollisuuden toiminnot sijoittuvat nyt samalle tontille. Järjestely mahdollistaa aikaisempaa suuremman lajittelukapasiteetin sekä pienentää merkittävästi kuljetusten kustannuksia ja hiilijalanjälkeä.

" Saha ja siihen liittyvien toimintojen kehittäminen on liiketoimintamme sydän ja kasvun mahdollistaja.

49,5 % liikevaihdosta sahateollisuudesta

VASTUULLISUUSOHJELMA TUKEE VIHREÄÄ SIIRTYMÄÄ

Yhtiö julkaisi kaksoisolennaisuusarvioinnin tuloksiin ja olennaisiin kestävyysaiheisiinsa perustuvan vastuullisuusohjelman. Ohjelma liittyy täsmennettyyn strategiaan, jossa painotetaan arvon luomista asiakkaille auttamalla heitä hillitsemään ilmastonmuutosta ja sopeutumaan tulevaan. Uusiutuvasta raaka-aineesta valmistetut, pitkään hiiltä sitovat tuotteet ovat merkittävässä roolissa osana vihreää siirtymää, joka synnyttää kasvavaa kysyntää puulle ja siitä valmistetuille tuotteille.

JOUTSENMERKKI NELJÄLLE TUOTERYHMÄLLE

Neljälle Koskisen

lastulevytuoteryhmälle myönnettiin pohjoismainen ympäristömerkki eli Joutsenmerkki. Se myönnetään tuotteille ja palveluille, jotka täyttävät tiukat ympäristövaatimukset. Merkki helpottaa kuluttajien, yritysten ja organisaatioiden osallistumista vihreään siirtymään. Se on merkityksellinen myös Koskisen vientikaupassa. Joutsenmerkityt tuotteet ovat KoskiMel E0.5 (8–36 mm), KoskiPan E0.5, (6–38 mm), ZeroPan (3,2–36 mm) ja ZeroMel (8–36 mm).

Vuosi 2024

Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia Liiketoiminta-alueet Vastuullisuusyhteenveto Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

Kasvustrategian ensimmäiset askeleet raivaavat tietä tulevaan

Vuosi 2024 oli kokonaisuutena näkökulmastamme hyvä. Taloudellisesti ylsimme ohjeistukseemme, vaikka markkinatilanne jatkui haastavana. Rakentamisen kasvun odotukset lykkääntyivät, eikä korkojen aleneminen näkynyt vielä toivotusti kuluttajakysynnässä, mikä heijastui Levyteollisuuteen erityisesti lastulevyn kysynnässä. Yleinen markkinakysyntä jatkui globaalisti alaviritteisenä, ja sitä rasittivat erilaiset poliittiset epävarmuudet.

Oma kasvustrategiamme eteni suunnitellusti. Aloimme jo nähdä volyymien ja kannattavuuden kasvua Järvelän uuden sahan ylösajon myötä. Saha ja siihen liittyvien toimintojen kehittäminen on koko integroidun ja synergistisen liiketoimintamme sydän ja kasvun mahdollistaja. Sahausvolyymien kasvattaminen varmistaa puuraaka-aineen saatavuuden myös levyteollisuuden tarpeisiin. Uusi tukkikenttä valmistui sekin hienosti aikataulussa ja budjetissa. Toiminnallisesti edistyksellinen kenttä mahdollistaa entistä tarkemman puun mittaroinnin ja lajittelun, mikä kasvattaa materiaalitehokkuutta. Toimintojen yhdistäminen samalle tontille sahan kanssa tehostaa prosesseja ja vähentää logistiikasta aiheutuvia päästöjä merkittävästi.

Vuosi 2024

Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia Liiketoiminta-alueet Vastuullisuusyhteenveto Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

Levyteollisuus-liiketoiminnassa käynnistettiin kasvua tukeva, kattava 12 miljoonan euron investointiohjelma, joka on vuoden 2027 loppuun ulottuvan kehitysmatkan ensimmäinen askel. Sen tavoitteena on parantaa vanerituotannon tuottavuutta, laatua ja saantoa tuotantoa automatisoimalla. Ensimmäinen vaihe toteutetaan vuonna 2025. Kasvua tuo myös Koreliiketoiminnan uusi tuotantoyksikkö Puolan Skwierzynassa, jossa aloitettiin tuotannon ylösajo teollisen mittakaavan saavuttamiseksi.

Tilikauden päättymisen jälkeen ilmoittamamme Iisveden Metsän liiketoiminnan ostaminen on keskeinen osa kasvustrategiaamme, jonka mukaisesti tavoitteenamme on kasvattaa konsernin liikevaihto 500 miljoonaan euroon vuoden 2027 loppuun mennessä orgaanisen ja epäorgaanisen kasvun kautta. Liiketoimintakauppa tukee toteutuessaan näitä molempia: se kasvattaa Sahateollisuuden liikevaihtoa suoraan noin kolmanneksella sekä toisaalta varmistaa raaka-aineen saatavuutta ja mahdollistaa orgaanista kasvua Levyteollisuudessa.

Raaka-ainehankinnassa Koskisen panostaa metsien kestävään käyttöön. Edellytämme paikallisilta urakoitsijakumppaneiltamme vastuullisuussääntelyn huolellista noudattamista ja raportointia, sillä metsä on toimintamme arvokas alkulähde, josta haluamme pitää huolta myös metsänomistajien eduksi. Yritysasiakkaamme ovat yhä ympäristötietoisempia ja haluavat läpinäkyvyyttä ja tietoa puunkorjuusta alkaen esimerkiksi puun alkuperään liittyen.

Etenimme merkittävästi vuoteen 2027 tähtäävässä strategiassamme tarkentamalla keinovalikoimaamme kasvun toteuttamiseksi. Strategian täsmennys jäsensi viestiämme markkinoille ja tekemistämme niin ulkoisesti kuin sisäisestikin. Liitimme vuonna 2024 julkistamamme vastuullisuusohjelman osaksi strategisten tavoitteiden mittarointia. Kaksoisolennaisuusanalyysin kautta tunnistamamme prioriteetit antavat välineitä tavoitteelliselle vastuullisuusjohtamiselle toimenpiteineen.

Kestävyyteen liittyvät teemat avaavat kasvumahdollisuuksia Koskiselle oleellisilla markkinoilla. Vihreä siirtymä ja sille edellytyksiä luova sääntely ovat

" Metsä on toimintamme arvokas alkulähde, josta haluamme

metsänomistajien eduksi.

pitää huolta myös

puutuotteiden ensisijaisia kasvutekijöitä. Vastuullisesti hankittu puu on täysin uusiutuvana keskeinen raakaaine ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä. Rakentamisen päästöjen vähentämiseksi tarvitaan teollisen mittakaavan puupohjaisia vaihtoehtoja, ja puun osuuden lisääntyessä markkinamme on lähtökohtaisesti kasvava. Tehokkaasti toimimalla meillä on kaikki mahdollisuudet kehittää yhtiötä ja kasvaa. Avainasemassa on ainutlaatuinen asiakaspalvelumme: perehdymme asiakkaan toimintaan niin, että voimme tarjota tuotteita, jotka täyttävät täsmällisesti asiakkaan tarpeen ja maksimoivat myös asiakkaiden prosessien tehokkuuden

Olen tyytyväinen etenemiseemme, vaikka olemme strategiassamme vasta alkumatkalla. Keinovalikoimamme on kunnossa kunnianhimoisen kasvupolun raivaamiseen.

Kiitän sitoutuneita asiakkaitamme, kumppaneitamme ja henkilöstöä, joka teki hyvää työtä ja varmisti onnistuneen etenemisemme markkinatilanteen haasteista huolimatta. Olemme vahvassa asemassa ottamaan seuraavia askelia kestävän kasvun polulla.

Jukka Pahta, Koskisen toimitusjohtaja

Vuosi 2024

Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia Liiketoiminta-alueet Vastuullisuusyhteenveto Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

STRATEGIA

Puuviisaita askeleita kestävän kasvun polulla

Koskisen on vastuullinen ja puuviisas toimija maailmanlaajuisesti. Puuviisaus tarkoittaa Koskisella erityistä puunkäytön filosofiaa. Se on ihmisen ja metsän kumppanuutta ja ymmärrystä puun arvosta. Koskisen käyttää sille uskottua puuta tarkasti ja tehostaa puunkäytön kykyään jatkuvasti. Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että hyödynnämme sivuvirtoja tuotteidemme raaka-aineena ja tuotannon lämpöenergiana. Olemme myös investoineet uusimpaan teknologiaan, jotta pystymme hyödyntämään käyttämämme puun viimeistä purua myöten.

Kestävä kehitys, ympäristötietoisuuden kasvu sekä kaupungistuminen ja kasvavat logistiikkamäärät kasvattavat puun ja puutuotteiden markkinoita ja maailmanlaajuista kysyntää. Autamme asiakkaitamme onnistumaan, hillitsemään ilmastonmuutosta ja sopeutumaan tulevaan tuotteidemme ja palveluidemme avulla. Oman toiminnan ja arvoketjun kehittäminen entistä kestävämmäksi tavoitteellisella vastuullisuustyöllä on keskeinen osa strategiaa.

Vuosi 2024

Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia Liiketoiminta-alueet Vastuullisuusyhteenveto Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

Puutuotteiden markkina ja kilpailutilanne

Koskisen toimii niin paikallisesti kuin maailmanlaajuisesti ensisijaisesti havusahatavaran, koivuvanerin ja lastulevyn markkinoilla. Puutuotteiden maailmanlaajuisen kysynnän odotetaan kasvavan. Monipuolinen tuotevalikoima pienentää Koskisen altistumista yksittäisten tuotteiden ja tuoteryhmien hinta- ja kysyntävaihteluille. Markkinakysyntää vastaavan puun saatavuus ja raaka-ainehuolto Koskiselle tärkeillä alueilla on toteutunut suunnitellusti. Koskisen tuotannossa käytetty puu hankittiin vuonna 2024 pääosin Suomesta.

Koskisen kilpailee maailmanlaajuisilla sahatavaramarkkinoilla hyvin erilaisten kilpailijoiden, kuten suurten kansainvälisten puualan sekä keskisuurten ja pienten paikallisten yhtiöiden kanssa. Koivuvanerimarkkinoilla Euroopassa Koskisen on yksi suurimmista toimijoista.

Lastulevymarkkinalla Koskisen kohtaa kilpailua ainoastaan Suomen ulkopuolelta. Hyötyajoneuvojen vanerilevyratkaisuja ja -sisustuksia tarjoavan Koskisen Kore-brändin pääkilpailijat ovat suhteellisen pieniä keskija itäeurooppalaisia yhtiöitä ajoneuvoratkaisuteollisuudessa.

Havusahatavara

Maailmanlaajuisesta noin 155 miljardin euron arvoisesta havusahatavaramarkkinasta noin viidennestä voidaan Koskisen arvion mukaan pitää yhtiön tavoitettavissa olevana markkinana. Havusahatavaraa käytetään Euroopan markkinoilla erityisesti rakentamiseen, pakkaamiseen, rakennuspuusepänteollisuuteen ja huonekaluihin. Havusahatavaran maailmanlaajuisen vuotuisen kysynnän odotetaan kasvavan tasaisesti kohti vuotta 2030.

Koivuvaneri

Valtaosa globaalista yli kolmen miljardin euron koivuvanerimarkkinasta on keskittynyt Eurooppaan, ja Koskisen uskoo tavoittavansa siitä noin 2/3. Euroopassa koivuvaneri on perinteinen levyvaihtoehto. Sen kysyntä on kasvanut vakaasti Euroopan lisäksi myös maailmanlaajuisesti kuljetus- ja rakennussektorien voimakkaan kasvun ansiosta. Venäjän poistuminen markkinoilta on lisännyt tarjontavajetta Euroopan markkinoilla.

Lastulevy

Euroopan lastulevymarkkina muodostuu laajasta valikoimasta tuotteita, joita käytetään huonekaluissa, sisustuksessa ja rakentamisessa. Kysynnän Euroopassa odotetaan kasvavan pääasiassa huonekalutuotannon ja rakennusteollisuuden lisääntyneen kysynnän vuoksi. Koskisen lastulevyn päämarkkina on Suomessa, jossa yhtiö on ainoa lastulevyn valmistaja ja täyttää noin puolet kotimaisesta kysynnästä.

KYSYNTÄÄ LUOVAT AJURIT

Uudistuva kansainvälinen ja EU:n ympäristösääntely ohjaa vastuullista rakentamista kohti kestävää kiertotaloutta. Samalla kuluttajista on tulossa yhä ympäristötietoisempia. Puu on kestävä, uusiutuva, kierrätettävä ja hiiltä sitova raaka-aine, joka vastaa muuttuviin kuluttajien, yritysten, yhteiskunnan ja sääntelyn tarpeisiin.

Puutuotteilla voidaan pienentää uusien ja korjattavien rakennusten hiilijalanjälkeä. Euroopassa korjausrakentaminen on ollut tasaisessa kasvussa, ja puun ja puisten huonekalujen kysyntä on kasvanut niin yksityisessä kuin julkisessa rakentamisessa ja sisustuksessa.

Globalisaation myötä kasvavat logistiikkamäärät ja verkkokaupan voimakas kasvu lisäävät kevyiden hyötyajoneuvojen, kuten perävaunujen, kuorma-autojen ja pakettiautojen, kysyntää. Sitä kasvattaa myös vanhempien kevyiden hyötyajoneuvojen sähköistyminen.

Vuosi 2024

Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia Liiketoiminta-alueet Vastuullisuusyhteenveto Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

Riskit

Konsernin merkittävimmät lähiajan riskit liittyvät raakaaineiden saatavuuteen ja hintamuutosten hallintaan, negatiivisiin muutoksiin yleisessä geo- ja kauppapoliittisessa tilanteessa, yleiseen markkinatilanteen heikentymiseen ja sen vaikutukseen markkinakysyntään, asiakkaiden maksukykyyn ja kuluttajien ostovoimaan, toimittajien ja palveluntuottajien toimituskykyyn, työmarkkinatilanteeseen, toiminnan kausiluonteisuuteen, muutoksiin liiketoiminta-alueilla ja asiakkuuksissa sekä uuden sahan ylösajon kehityksen jatkumiseen. Riskianalyysiimme on sisällytetty myös vastuullisuusseikat, kuten ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden uhkat, sekä yleiseen markkinatilanteeseen liittyvät riskit, mutta yleisesti ottaen Koskisen markkinaympäristöön vaikuttaviin riskeihin ei tapahtunut oleellisia muutoksia.

Strategiamme: näin etenemme puuviisaasti kohti uusiutuvia yhteiskuntia

Maailma elää suurten muutosten aikaa. Vaikka emme voi kaikkeen vaikuttaa, juuri nyt kysytään uutta ajattelua. Tavoitteemme on kasvattaa liikevaihtomme 500 miljoonaan. Toteutuakseen tavoite vaatii jatkuvaa uudistumista ja monipuolista ja rohkeaa toiminnan kehittämistä.

Miten kasvu tehdään?

Koskisen kasvuloikka tapahtuu tuottamalla arvoa asiakkaalle, kehittämällä nykytoimintaa ja ottamalla rohkeita askeleita.

Tuotamme arvoa asiakkaalle auttamalla heitä onnistumaan, hillitsemään ilmastonmuutosta ja sopeutumaan tulevaan tuotteidemme ja palveluidemme avulla. Kehitämme tarjoomaamme palvelemaan uusia asiakasryhmiä.

Pyrimme olemaan toimialamme houkuttelevin työnantaja. Tämä ei onnistu, jos emme kehitä nykytoimintaa jatkuvasti ja monipuolisesti koko toimintamme mitalta. Panostamme tuotekehitykseen sekä uusien avausten ja laajennusten tehokkaaseen käyttöönottoon.

Pyrimme aktiivisesti muuttamaan maailmaa ja toimialaamme kohti parempaa ja luomaan arvoa asiakkaillemme, henkilöstöllemme, omistajillemme ja koko yhteiskunnalle. Siksi tulemme ottamaan rohkeita askeleita kohti kestävää kasvua ja biokiertotaloutta. Investoimme kehittämiseen ja laajennamme nykyistä tuotantoamme.

Haluamme olla toimialamme houkuttelevin työnantaja. Koneet eivät käy ilman koko Koskisen yhteisön hyvinvoinnista ja elinvoimasta kirpoavia ponnisteluja. Tämä vaatii jatkuvaa ja monipuolista uudistumista.

Globaali markkina tarvitsee laadukkaita puutuotteita

Suomalaiset metsät tarjoavat maailmalle arvokkaita aarteita. Vastaamme globaalin puutuotemarkkinan kasvavaan kysyntään korkealaatuisilla tuotteillamme, joiden mittava markkina kasvaa jatkuvasti vihreän siirtymän, kaupungistumisen ja kaupan ja kuljetuksen kehityksen vauhdittamana.

Vuosi 2024

Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia Liiketoiminta-alueet Vastuullisuusyhteenveto Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

Strategisia tavoitteita edistäviä toimia vuonna 2024

Koskisen täsmensi strategisia kasvupolkujaan ja niihin liittyviä toimenpiteitä strategiakaudelle 2024–2027.

Jatkoimme strategiamme toteuttamista ja siihen liittyvää operatiivisen tehokkuuden kasvattamista. Keskeisimpänä toimena oli Järvelän vuonna 2023 lopussa käynnistetyn sahalaitoksen tuotantovolyymien varmistaminen ja tavoitellun tason saavuttaminen sekä vuorokohtaisen tuotantotehokkuuden parantaminen.

Sahateollisuuden kehittämiseen kiinteästi liittyvä tukkikenttäinvestointi eteni, ja kenttä otettiin käyttöön

TALOUDELLISET TAVOITTEET VUOTEEN 2027

KASVU

Liikevaihto 500 miljoonaa euroa vuoden 2027 loppuun mennessä sisältäen sekä orgaanisen että epäorgaanisen kasvun

KANNATTAVUUS

Oikaistu käyttökatemarginaali keskimäärin 15 prosenttia yli syklin

TASE Vahvan taseen säilyttäminen

OSINKOPOLITIIKKA Houkutteleva osinko, joka on vuosittain vähintään kolmannes nettotuloksesta.

suunnitellusti vuoden 2025 alussa. Kaikki sahaustoiminnot yhdistävä integraatti tehostaa tuotantoprosessia, parantaa merkittävästi logistiikka-, materiaali- ja energiatehokkuutta sekä pienentää kuljetuksista aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä. Uusi kanavakuivaamo valmistui ja lähti tuotantokäyttöön kesäkuussa 2024.

Levyteollisuuden kasvua edistävä laajennus Koreliiketoiminnan kapasiteetin kasvattamiseksi Puolassa eteni suunnitelman mukaisesti siten, että täysi tuotantovalmius saavuttiin vuoden loppuun mennessä. Investointi tukee Kore-liiketoiminnan tuotevalikoiman laajentamista uusiin loppukäyttökohteisiin ja nykyisen markkina-alueen kasvattamista. Lisäksi Koressa kehitettiin ja uudelleenorganisoitiin sisäisiä prosesseja kannattavuustavoitteiden saavuttamiseksi. Koreliiketoiminnan laajentaminen on yksi täsmennetyn strategian kasvupoluista ja tähtää Koren kannattavaan kasvuun uusien tuotteiden ja asiakkuuksien kautta.

Koskisen käynnisti joulukuussa 2024 kattavan investointiohjelman Levyteollisuus-liiketoiminnan vanerituotannossa Järvelässä. Investointiohjelma ulottuu Koskisen strategiakauden eli vuoden 2027 loppuun asti. Investointiohjelman ensimmäinen vaihe toteutetaan vuoden 2025 aikana, ja siihen liittyvien investointien kokonaisarvo on noin 12 miljoonaa euroa. Levyteollisuuden systemaattisella investointiohjelmalla mahdollistetaan volyymikasvua, suoraviivaistetaan tuotantoa sekä helpotetaan siihen liittyvää sisälogistiikkaa. Investointeihin sisältyy myös tuotantovaiheiden automatisointia.

Osana strategiaprosessia asetimme keskeisille kestävyysaiheille tavoitteet ja mittarit, joita seuraamalla toimintaa kehitetään tavoitteellisesti yhä

vastuullisempaan suuntaan osana operatiivista toimintaa. Koskisen kattava vastuullisuusohjelma julkaistiin kesäkuun lopussa (yhteenveto sivulla 20). Vastuullisuustyön kehittäminen pohjaa kaksoisolennaisuuden arviointityössä tunnistetuille keskeisille kestävyysseikoille.

Puuviisaus on kestävän liiketoimintamme ytimessä. Koko arvoketju puun korjuusta lopputuotteisiin on suunniteltu synergisten ja kestävien materiaalivirtojen ympärille. Uusiutuvasta raaka-aineesta valmistetut, pitkään hiiltä sitovat puutuotteet ovat merkittävässä roolissa osana vihreää siirtymää, joka synnyttää kasvavaa kysyntää puulle ja siitä valmistetuille tuotteille.

"

et plita.

Ro conse deliqui simila furoem molutem uterimero

nullendes volorep eriatem

fugitate 2024 tioste

Vuosi 2024

Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia Liiketoiminta-alueet Vastuullisuusyhteenveto Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

LIIKETOIMINTA-ALUEET

Puuta ja puutuotteita maailmanlaajuisiin tarpeisiin

Koskisen jalostaa kestävästä, vastuullisesti hankitusta puuraaka-aineesta korkealuokkaisia tuotteita vaativille asiakkaille Suomessa ja maailmalla. Sen liiketoiminta-alueet ovat Sahateollisuus ja Levyteollisuus.

Sahateollisuus

Sahateollisuus tarjoaa sahatavaraa ja jatkojalostettuja tuotteita, jotka on valmistettu korkealaatuisesta puuraaka-aineesta. Sahateollisuuden liikevaihto koostuu sahatavaran ja jatkojalostetun puutavaran myynnistä rakennusalan loppukäyttäjille (ammattilaiset ja DIY) sekä pakkaus-, puusepän- ja huonekalualan toimijoille.

Sahateollisuus sisältää myös puunhankintatoiminnon, joka hankkii raaka-ainetta omaan tuotantoon sekä myy sivutuotteet sellu- ja paperiteollisuudelle ja bioenergian voimalaitoksille. Sahatavaraa ja -jalosteita myydään Suomen ulkopuolisilla markkinoilla erityisesti Japaniin (JAS-sertifikaatti).

Vuosi 2024

Koskisen lyhyesti Avainluvut

Vuoden kohokohdat

Toimitusjohtajan katsaus

Strategia

Liiketoiminta-alueet

Vastuullisuusyhteenveto

Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Emoyhtiön tilinpäätös

Allekirjoitukset

Tilintarkastuskertomus

Tietoa sijoittajille

SAHATEOLLISUUS LIIKEVAIHTO

milj. euroa

SAHATEOLLISUUS KÄYTTÖKATE

milj. euroa

Sahatavara

Koskisen valmistaa sekä vakiosahatavaraa että mitallistettua ja lujuuslajiteltua sahatavaraa kuusesta ja männystä.

Sahajalosteet

Koskisen jatkojalostaa noin 40 prosenttia tuottamastaan sahatavarasta pääasiassa höyläämällä ja pienemmässä määrin maalaamalla.

Bioenergia

Koskisen toimittaa raaka-aineita useille lähialueidensa biovoimalaitoksille – mukaan lukien Koskisen omilla tuotantolaitoksilla sijaitseville biovoimalaitoksille.

Puunhankinta

Koskisen hankkii puuta pääasiassa yksityisiltä metsäomistajilta Suomessa ja tarjoaa heille monipuolisia metsänhoitopalveluita. Koskisen käyttää valtaosan hankkimastaan puusta omassa toiminnassaan ja myy loput kolmansille osapuolille, kuten energiakäyttöön sekä kemialliselle metsäteollisuudelle. Koskisen noudattaa puunhankinnassaan PEFC- ja FSC-alkuperäketjun sertifikaattien vaatimuksia.

Vuosi 2024

Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia Liiketoiminta-alueet Vastuullisuusyhteenveto

Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset

Tilintarkastuskertomus

Tietoa sijoittajille

Levyteollisuus

Levyteollisuus tarjoaa räätälöityjä korkealaatuisia levyratkaisuja Koskisen asiakkaille. Levyteollisuus tuottaa koivuvaneria, ohutvaneria, viiluja, lastulevyjä ja paketti- ja kuorma-autojen optimoituja sisätilaratkaisuja. Valtaosa koko levyteollisuuden tuotannosta myydään ulkomaille, lastulevyjen osalta Suomi on päämarkkina. Suurimmat asiakasryhmät ovat rakennus-, ajoneuvo- ja huonekaluteollisuus.

LEVYTEOLLISUUS LIIKEVAIHTO milj. euroa

LEVYTEOLLISUUS KÄYTTÖKATE

milj. euroa

Vaneri

Koskisen valmistaa räätälöityjä koivuvanerilevyjä ja lattiatuotteita rakentamiseen, kevyisiin ja raskaisiin hyötyajoneuvoihin (kuten ajoneuvojen ja perävaunujen lattioihin), pakkauksiin, sisustukseen, kalusteisiin ja puusepänteollisuuteen.

Lastulevy

Koskisen valmistaa laajan valikoiman lastulevytuotteita sahanpurusta ja puuhakkeesta, jotka syntyvät sivutuotteina Koskisen sahoilla ja koivuvanerin tuotannossa. Lastulevytuotteet valmistetaan Suomen ainoassa lastulevytehtaassa Järvelässä.

Ohutvaneri ja viilu

Koskisen valmistaa kestävää ja taipuisaa ohutvaneria ja koivuviilua, jotka sopivat laserleikkaukseen, muotopuristeisiin, designtuotteisiin, sisutuselementteihin, valaisimiin, teknisiin levyihin ja CNC-työstöön. Koskisen ohutvanerin ja viilun suurimpia loppukäyttäjiä ovat huonekalu- ja puusepänteollisuus.

Kore

Koskisen jatkojalostaa suomalaisesta vanerista ja muista materiaaleista Kore-brändin alla sisustusratkaisuja kevyisiin hyötyajoneuvoihin. Vuonna 2024 uuden tuotantoyksikön myötä Koreliiketoiminnan tuotantotilat kasvoivat 3 000 m² :stä 8 000 m 2 :iin. Tilat mahdollistavat tuotantokapasiteetin skaalautuvan kasvattamisen yli kaksinkertaiseksi. Investointi tukee Koreliiketoiminnan tuotevalikoiman laajentamista uusiin loppukäyttökohteisiin ja nykyisen markkina-alueen kasvattamista.

Vuosi 2024

Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia Liiketoiminta-alueet Vastuullisuusyhteenveto Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

Asiakkaat

Koskisen asiakkaita ovat muun muassa logistiikka-, rakennus-, auto-, stanssaus-, huonekalu-, sisustus-, pakkaus- ja kemiallisen metsäteollisuuden toimijat. Osa tuotteista myydään tukkukauppiaille ja jakelijoille. Rakentajat ovat Koskisen tuotteiden tärkeimpiä loppukäyttäjiä, ja Koskisen levytuotteita käytetään laajasti kalusteteollisuudessa.

" Koskisen on ainoa yritys, joka toimittaa tarpeeksi suuria levyjä laadukasta ohutta ohutviiluvaneria, jotta voimme tehdä työmme. – Yohan Alazet, BOILISÉ, Ranska

"

Arvostamme Koskisessa erityisesti vastuullista toimintaa ja tasalaatuista laadukasta tuotetta. Kokemuksellamme eri tuotteista

voimme todeta, että Koskisella on selvästi laadukkain levy. Levyrakenne on riittävän tiivis ja tasalaatuinen. – Tero Känsäkoski, Nixi-keittiöt, Suomi

"

Koskisen on aina ollut yksi suosikkitoimittajistamme, koska pystymme luottamaan heidän sanaansa hyvästä laadusta. Lisäsyynä ovat kuitenkin myös upeat ihmiset, joiden kanssa teen yhteistyötä Koskisella.

"

Hyvälaatuista vaneria ja aikataulunmukaiset toimitukset. Koskista voi aina suositella lämmöllä kollegoille.

"

Henkilökunta on aina ystävällistä ja ymmärtäväistä. He myös vastaavat kysymyksiini nopeasti.

"

Noudattaa aina sopimuksia tarkkaan.

– Koskisen asiakastyytyväisyyskysely 2024

Vuosi 2024

Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia Liiketoiminta-alueet Vastuullisuusyhteenveto Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

VASTUULLISUUSYHTEENVETO

Vastuullisuus Koskisella

Koskisen toiminta perustuu kestävään metsätalouteen ja osaavaan puunhankintaan, puun jalostamiseen biotalouden tuotteiksi ja vihreään siirtymään sekä lisäarvon luomiseen asiakkaille ja muille sidosryhmille. Kaiken toiminnan lähtökohtana ovat asiakkaan tarpeet ja asiakkaan kokema laatu sekä toimiminen tiiviissä yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. Haluamme olla luotettava ja kasvollinen kumppani.

Otamme huomioon ympäristön, ihmisoikeudet, paikallisyhteisöt, verkostot ja koko hankintaketjun johtamiskäytännöissämme ja liiketoimintaa harjoittaessa.

Vuonna 2024 julkaisimme kattavan kaksoisolennaisuusarvioinnin tuloksiin ja meille olennaisiin kestävyysaiheisiin perustuvan vastuullisuusohjelman tavoitteineen. Tavoitteiden toteutumista seurataan selkeiden prosessien ja mittareiden avulla. Johdamme vastuullisuutta kiinteänä osana strategiaa ja operatiivista toimintaa.

Lue lisää vastuullisuusohjelmastamme

Vuosi 2024

Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia Liiketoiminta-alueet Vastuullisuusyhteenveto Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

Vastuullisuus läpi koko arvoketjun

Tunnistimme kaksoisolennaisuusanalyysin avulla vaikutuksemme eri arvoketjun osissa. Koskisen vaikutus ihmisiin ja ympäristöön on merkittävä arvoketjun alkupäässä, missä vaikutukset kohdistuvat raakaaineiden ja materiaalien hankintaan ja kuljettamiseen tuotantolaitoksille. Omassa tuotannollisessa toiminnassa vaikutukset kohdistuvat omaan työvoimaan, urakoitsijoihin ja ympäristötekijöihin.

Raaka-aineen kokonaisvaltainen käyttö ja sivuvirtojen hyödyntäminen luovat positiivisia vaikutuksia biokiertotalousnäkökulmasta. Koskisen vaikuttaa arvoketjun loppupäässä valmistamiensa tuotteiden kautta asiakkaiden hiilikädenjälkeen puupohjaisten tuotteiden kautta. Koskisen tuottamien puutuotteiden hiilikädenjälki eli puuhun pitkäaikaisesti varastoituva CO2-päästömäärä on yli kaksi kertaa niin suuri kuin tuotteiden valmistamisessa syntyvä päästömäärä eli hiilijalanjälki.

"

Koskisen tuottamien puutuotteiden hiilikädenjälki on yli kaksi kertaa niin suuri kuin tuotteiden hiilijalanjälki.

Vuosi 2024	Fokusalue	Tavoite	Mittari	2024
Koskisen lyhyesti	Käytämme luonnonvaroja viisaasti ja edistämme monimuotoisuutta	Laadukkaan, sertifioidun, suomalaisen puun saatavuus	Sertifioidun puuraaka-aineen osuus 88 %	87 %
Avainluvut		Metsäympäristöohjelman mukainen puunhankinta	Seuranta metsäympäristöohjelman mukaisesti	Raportoidaan vuodesta 2025 alkaen
Vuoden kohokohdat		Osaamisen lisääminen	Monimuotoisuuskoulutusten kattavuus: henkilöstö puunhankinnassa ja urakoitsijat	Oma henkilöstö 100 % Urakoitsijat 85 %
Toimitusjohtajan katsaus			Energiaintensiteetti MWh/m3	0,55 MWh/m3
Strategia	Hillitsemme ilmastonmuutosta	Energiankulutuksen pienentäminen ja energiatehokkuus	: –3–5 % lähtötasosta (2022: 0,60)	1 093 MWh/milj. euroa
Liiketoiminta-alueet	ja sopeudumme tulevaan		Energiaintensiteetti MWh/lv –5 % lähtötasosta
Vastuullisuusyhteenveto			(2022: 1 143 MWh/milj. euroa)
Koskisen sijoituskohteena		Uusiutuvan energian käytön lisääminen	Uusiutuvan energian osuus lämmöstä 99 %	97 %
Hallinnointi		Oman toiminnan päästöjen vähentäminen	Scope 1- ja 2-päästöt –50 % lähtötasosta (2022: 180 810 tCO2ekv. sijaintiperusteinen, 190 813 tCO2ekv. markkinaperusteinen)	171 838 tCO2ekv. (sijaintiperusteinen) 167 185 tCO2ekv. (markkinaperusteinen)
Selvitys hallinto- ja		Arvoketjun päästöjen pienentäminen	Scope 3 -päästöt –20 % (2022: 168 560 tCO2ekv.)	160 990 tCO2ekv.
ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti		Hiilikädenjäljen kasvattaminen tCO2-ekv.	Tuotteisiin sitoutunut hiilidioksidi tCO2ekv. +30 % (2022: 310 754 tCO2ekv.)	272 376 tCO2ekv. –12 %
Toimintakertomus	Investoimme kestäviin biokiertotalouden	Puuraaka-aineen tehokas ja optimoitu käyttö	Pitkäikäisiin puutuotteisiin käytettävän puuraaka-aineen hyötysuhde 60 %	50 %
Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys	ratkaisuihin	Kierrätysmateriaalin käytön kasvattaminen lastulevyn tuotannossa	Kierrätysmateriaalin osuus lastulevyn raaka-aineesta 5 %	0 %
		Uusien kiertotalousratkaisujen innovointi	Tuotekehitysresurssien (euroa) kasvattaminen +10 % (2022: 0,3 milj. euroa)	0,3 milj. euroa
Tilinpäätös	Olemme houkutteleva	Tapaturmien vähentäminen	Tapaturmataajuus LTA1 = 5	10
Konsernitilinpäätös	ja reilu työnantaja
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot		Hyvinvoiva ja terve henkilöstö	Työhyvinvointikyselyn kokonaisarvosana väh. 4 Työhyvinvointikyselyn vastausprosentti 90 %	Kokonaisarvosana 3,81 Vastausprosentti 78 %
Emoyhtiön tilinpäätös		Osaamisen kehittäminen	Koulutustunnit/henkilö 18 h	8,15 h
Allekirjoitukset
Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille		Tasa-arvoinen ja yhdenvertainen työyhteisö	Monimuotoisuus-, yhdenvertaisuus- ja inklusiivisuustietoisuuden kehittäminen sisäisellä koulutuksella	-

Vuosi 2024

Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia Liiketoiminta-alueet

Vastuullisuusyhteenveto

Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

KOSKISEN SIJOITUSKOHTEENA

Puuviisasta ja kestävää arvoa

Sijoituskohteena Koskisen on ainutlaatuinen yhdistelmä asiakaslähtöistä huippuosaamista, puunjalostusteknologiaa sekä viisautta käyttää puuta ja metsiä kestävästi ja kannattavasti.

" Puun käytön lisääntyminen kasvattaa Koskisen saha- ja vanerituotteiden kysyntää kansainvälisesti.

Vahva asema kasvavilla markkinoilla

Puun käytön lisääntyminen kasvattaa Koskisen saha- ja vanerituotteiden kysyntää kansainvälisesti. Vientiä on yli 70 maahan.

Korkealaatuiset, räätälöidyt tuotteet

Koskinen tunnetaan asiakaslähtöisyydestään ja laadustaan kaikissa asiakassegmenteissä.

Integroidun puunjalostuksen edelläkävijä

Integroitu toimintamalli ja synergiset toiminnot mahdollistavat korkean kokonaistehokkuuden ja kannattavan kasvun.

Kestävyys huomioitu päästä päähän

Koskisen toimii arvoketjussaan puuviisaasti huomioiden kestävyystekijät mahdollisimman kattavasti metsänhoidosta valmiisiin tuotteisiin.

Investoinnit kannattavaan kasvuun

Strategiset investoinnit tuotantovolyymien ja tehokkuuden kasvattamiseen vahvistavat kilpailuetua ja kannattavuutta.

Omistaja-arvon kasvattaja

Koskisen tavoitteena on tuottaa kestävää arvoa sekä maksaa houkuttelevaa osinkoa omistajilleen.

21

KOSKISEN VUOSIKERTOMUS 2024

Koskisen hallinnointiperiaatteet

Tässä osassa esitellään Koskisen selvitys hallinnointi- ja ohjausjärjestelmästä, konsernin hallitus ja johtoryhmä sekä palkitsemisraportti.

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä............... 23 Palkitsemisraportti........................................................ 31

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

Vuosi 2024

Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia Liiketoiminta-alueet Vastuullisuusyhteenveto Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

Yhtiön noudattamat säännökset ja Hallinnointikoodi

Koskisen Oyj ("Yhtiö" tai "Koskisen") on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka johtoelinten vastuut ja velvollisuudet määräytyvät Suomen lakien mukaisesti.

Yhtiön päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan Suomen osakeyhtiölakia, pörssiyhtiöitä koskevia säännöksiä, Yhtiön yhtiöjärjestystä ja Nasdaq Helsinki Oy:n ("Nasdaq Helsinki") sääntöjä ja ohjeita sekä muuta soveltuvaa lainsäädäntöä ja määräyksiä.

Yhtiö noudattaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia 2025 ("Hallinnointikoodi"). Hallinnointikoodi on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa .

Konsernin rakenne

Koskisen-konsernin emoyhtiö on Koskisen Oyj, jonka kotipaikka on Kärkölä. Konserniin kuuluvat tytäryhtiöt Kosava-Kiinteistöt Oy Suomessa ja Koskisen Sp z.o.o Puolassa.

Hallinto

Koskisen hallinnosta ja toiminnasta vastaavat yhtiökokous, hallitus ja toimitusjohtaja. Toimielinten tehtävät perustuvat Suomen osakeyhtiölakiin ja Koskisen yhtiöjärjestykseen.

Seuraavassa kaaviossa esitetään Koskisen hallintorakenne:

Vuosi 2024

Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia Liiketoiminta-alueet Vastuullisuusyhteenveto Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

Yhtiökokous

Yleistä

Koskisen ylintä päätösvaltaa käyttävät Yhtiön osakkeenomistajat yhtiökokouksissa, joissa osakkeenomistajat voivat käyttää puheoikeuttaan, esittää kysymyksiä ja äänestää.

Varsinainen yhtiökokous on pidettävä vuosittain kesäkuun loppuun mennessä, ja se käsittelee asioita, jotka on osakeyhtiölain mukaan varsinaisessa yhtiökokouksessa käsiteltävä ja jotka yhtiöjärjestyksen mukaan kuuluvat sen toimivaltaan, sekä sille tehtyjä esityksiä. Yhtiön varsinainen yhtiökokous pidetään yleensä huhti–toukokuussa. Tarpeen vaatiessa kutsutaan koolle ylimääräinen yhtiökokous, jossa käsitellään tiettyä yhtiökokoukselle tehtyä esitystä.

Yhtiökokous käsittelee asiat yhtiökokouskutsun perusteella laadittavan esityslistan mukaisesti. Osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajalla on oikeus esittää hallitukselle kirjallinen pyyntö asian ottamisesta esityslistalle seuraavassa yhtiökokouksessa. Yhtiö

Varsinainen yhtiökokous 2024 Vuoden 2024 varsinainen yhtiökokous pidettiin 16.5.2024.

Varsinainen yhtiökokous 2025 Koskisen Oyj:n varsinainen yhtiökokous 2025 pidetään Kärkölässä 15.5.2025.

ilmoittaa hyvissä ajoin internetsivuillaan päivämäärän, johon mennessä osakkeenomistajan tulee esittää vaatimuksensa varsinaisen yhtiökokouksen käsiteltäväksi vaatimistaan asioista.

Mikäli osakkeenomistaja tai osakkeenomistajat, jotka omistavat vähintään 10 prosenttia kaikista osakkeista, taikka Yhtiön tilintarkastaja kirjallisesti vaatii tietyn asian käsittelyä yhtiökokouksessa, hallituksen on kutsuttava yhtiökokous koolle käsittelemään vaadittua asiaa.

Tehtävät

Yhtiökokous päättää sille osakeyhtiölain ja yhtiön yhtiöjärjestyksen mukaan kuuluvista asioista kuten:

• tilinpäätöksen vahvistaminen ja varojenjaosta päättäminen;
• päätökset hallituksen puheenjohtajasta, hallituksen jäsenten lukumäärästä, valinnasta ja palkkioista;
• vastuuvapauden myöntäminen hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle;
• yhtiöjärjestyksen muutoksista päättäminen;
• osakeannit tai hallituksen valtuuttaminen päättämään osakeanneista;

Hallitus

Tehtävät ja vastuu

Yhtiön hallituksen tehtävät ja vastuut määräytyvät osakeyhtiölain sekä muun soveltuvan lainsäädännön perusteella. Yhtiön hallituksella on yleistoimivalta kaikissa niissä asioissa, joita ei lain tai Yhtiön yhtiöjärjestyksen nojalla ole määrätty muiden toimielinten päätettäväksi tai tehtäväksi. Yhtiön hallituksen yleisenä tehtävänä on huolehtia Yhtiön hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallituksen tulee toimia kaikissa tilanteissa Yhtiön edun mukaisesti.

• Hallituksen tehtäviin kuuluvat muun muassa:
• toimintakertomusten, tilinpäätösten ja osavuosikatsausten laadinta;
• kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisen järjestämisen varmistaminen;
• yhtiökokoukselle tehtävien ehdotusten valmistelu ja yhtiökokousten koolle kutsuminen;
• strategisten suuntaviivojen, kestävän kehityksen tavoitteiden ja riskienhallintapolitiikan hyväksyminen ja vahvistaminen sekä tähän liittyvä toteutuksen valvonta ja suorituskyvyn arviointi;
• vuotuisten budjettien ja toimintasuunnitelmien vahvistaminen;
• toimitusjohtajan valinta ja hänen palvelussuhteensa ehdoista päättäminen;
• yhtiörakenteesta päättäminen;
• merkittävien liiketoimintapäätösten tekeminen, kuten yrityskaupat, merkittävät sopimukset, investoinnit ja rahoitusjärjestelyt; ja
• päättää muista lainsäädännön mukaan hallitukselle kuuluvista asioista.

Hallituksella on toimintaansa varten laadittu työjärjestys, joka määrittelee hallituksen ja sen puheenjohtajan tehtävät. Hallitus kokoontuu etukäteen sovitun aikataulun mukaisesti normaalisti 8–12 kertaa vuodessa ja pitää tarvittaessa ylimääräisiä kokouksia. Hallitus arvioi toimintaansa ja työskentelytapojaan kerran vuodessa.

Vuosi 2024

Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia Liiketoiminta-alueet Vastuullisuusyhteenveto Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös

Allekirjoitukset

Tilintarkastuskertomus

Tietoa sijoittajille

Jäsenet

Yhtiökokous valitsee Yhtiön hallitukseen yhtiöjärjestyksen mukaan vähintään kolme (3) ja enintään yhdeksän (9) jäsentä. Hallituksen jäsenen toimikausi alkaa sen yhtiökokouksen päättyessä, jossa hänet on valittu, ja päättyy hänen valintaansa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Yhtiökokous valitsee hallituksen puheenjohtajan. Mahdollisimman tehokas hallitustyöskentely edellyttää hallituksen jäseniltä toisiaan täydentävää osaamista ja pätevyyttä sekä riittävää monimuotoisuutta. Hallitus määrittelee sen monimuotoisuutta koskevat periaatteet. Hallituskokoonpanoa koskevaa ehdotusta valmistellessa otetaan huomioon ehdokkaiden koulutus- ja ammattitaustan, sukupuolen sekä kansainvälisen kokemuksen, jotta hallituksessa on edustettuna laajalti ja monimuotoisesti Koskisen toimintaa tukevaa osaamista ja kokemusta. Naisten ja miesten on oltava hallituksessa tasapuolisesti edustettuna siten ja kun soveltuva sääntely siten edellyttää.

Puheenjohtaja

Yhtiökokous valitsee puheenjohtajan yhdeksi vuodeksi kerrallaan.

Hallituksen puheenjohtaja muun muassa:

• kutsuu koolle hallituksen kokoukset;
• hyväksyy toimitusjohtajan laatiman esityslistan hallituksen kokouksia varten;
• vastaa siitä, että jokaisesta hallituksen kokouksesta laaditaan pöytäkirja;
• pitää tarpeen mukaan yhteyttä sekä toimitusjohtajaan että hallituksen jäseniin kokousten välissä ja vastaa hallitustyön organisoinnista; ja
• vastaa siitä, että hallituksen työskentelyssä noudatetaan hallituksen työjärjestyksen määräyksiä.

Jos Yhtiön hallituksen kokouksessa äänestettävässä asiassa äänet menevät tasan, puheenjohtajan ääni ratkaisee.

Hallitus vuonna 2024

Koskisen Oyj:n hallituksessa oli 31.12.2024 seuraavat kuusi jäsentä: Pekka Kuusniemi (hallituksen puheenjohtaja), Hanna Sievinen (hallituksen varapuheenjohtaja), Kari Koskinen, Hanna Masala, Kalle Reponen ja Eva Wathén. Hallituksen jäsenistä 50 % oli naisia ja 50 % miehiä.

Tämän Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä asiakirjan julkaisupäivänä Koskisen hallituksen jäsenet ovat riippumattomia Yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista lukuun ottamatta Eva Wathénia ja Kari Koskista, ja riippumattomia Yhtiöstä lukuun ottamatta Eva Wathénia ja Kari Koskista.

Hallitus kokoontui 10 kertaa ja lisäksi hallitus teki päätöksiä kokoontumatta 1 kertaa vuonna 2024. Keskimääräinen osallistumisprosentti kokouksiin oli 98,3 %. Hallituksen jäsenet osallistuivat kokouksiin seuraavasti:

Pekka Kuusniemi, hallituksen puheenjohtaja	10
Hanna Sievinen, hallituksen varapuheenjohtaja	10
Kari Koskinen	9
Hanna Masala	10
Kalle Reponen	10

Vuosi 2024

Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia Liiketoiminta-alueet Vastuullisuusyhteenveto Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

Valiokunnat

Koskisen Oyj:n hallitus on nimittänyt tarkastusvaliokunnan, joka koostuu vähintään kolmesta (3) ja enintään viidestä (5) hallituksen keskuudestaan varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen valitsemasta jäsenestä puheenjohtaja mukaan luettuna. Tarkastusvaliokunnan jäsenten toimikausi on yksi vuosi.

Enemmistön tarkastusvaliokunnan jäsenistä on oltava riippumattomia Yhtiöstä, ja vähintään yhden tarkastusvaliokunnan jäsenen on oltava riippumaton Yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista. Tarkastusvaliokunnan jäsenillä on oltava riittävä asiantuntemus ja kokemus ottaen huomioon valiokunnan tehtäväalue ja tilintarkastusta koskevat pakolliset tehtävät. Vähintään yhdellä tarkastusvaliokunnan jäsenellä tulee olla asiantuntemusta laskentatoimen tai kirjanpidon taikka tarkastuksen alalta ja tarkastusvaliokunnan jäsenillä on kokonaisuutena katsoen oltava merkityksellistä osaamista Yhtiön liiketoiminnoista.

Yhtiön tai sen konserniyhtiön operatiiviseen johtamiseen osallistuvaa henkilöä, esimerkiksi toimitusjohtajaa, ei voida nimittää tarkastusvaliokunnan jäseneksi.

Hallitus on vahvistanut tarkastusvaliokunnalle kirjallisen työohjeen, joka sisältää tarkastusvaliokunnan keskeiset tehtävät ja toimintaperiaatteet.

Koskisen Oyj:n tarkastusvaliokunnassa oli 31.12.2024 seuraavat kolme jäsentä: Hanna Sievinen, Eva Wathén ja Hanna Masala. Tarkastusvaliokunta kokoontui 7kertaa vuonna 2024. Keskimääräinen osallistumisprosentti kokouksiin oli 100 %. Tarkastusvaliokunnan jäsenet osallistuivat kokouksiin seuraavasti:

Hanna Sievinen, tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja	7
Eva Wathén	7
Hanna Masala	7

Toimitusjohtaja

Toimitusjohtajan tehtävänä on johtaa Yhtiön toimintaa Yhtiön hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti sekä pitää hallitus tietoisena Yhtiön liiketoiminnan ja taloudellisen tilanteen kehityksestä. Toimitusjohtaja saa ryhtyä Yhtiön toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen epätavallisiin tai laajakantoisiin toimiin lähtökohtaisesti vain hallituksen valtuuttamana. Hän vastaa lisäksi Yhtiön juoksevan hallinnon järjestämisestä ja valvoo, että Yhtiön varainhoito on järjestetty luotettavasti.

Hallitus nimittää toimitusjohtajan ja päättää toimitusjohtajalle voimassa olevan palkitsemispolitiikan mukaan maksettavasta palkasta sekä toimitusjohtajasopimuksen muista ehdoista. Toimitusjohtajan toimisuhteen ehdoista on sovittu kirjallisesti. Toimitusjohtaja valitaan tehtäväänsä toistaiseksi.

Koskisen johtoryhmän puheenjohtajana toimii toimitusjohtaja. Koskisen Oyj:n toimitusjohtaja on Jukka Pahta. Toimitusjohtajalla ei ole nimettyä sijaista. Toimitusjohtajan henkilötiedot on esitetty kohdassa Koskisen johto, ja hänen osakeomistuksensa on kuvattu kohdassa Johdon omistukset.

Vuosi 2024

Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia Liiketoiminta-alueet Vastuullisuusyhteenveto Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

Johtoryhmä

Johtoryhmä tukee toimitusjohtajaa Yhtiön strategian toteuttamisessa ja johtaa kokonaisuutena Koskisen liiketoimintaa sisältäen kestävyysseikkojen johtamisen osana liiketoimintamallia. Koskisen johtoryhmän jäsenillä on laajat valtuudet toimia omien vastuualueidensa puitteissa, ja heidän velvollisuutenaan on kehittää Koskisen liiketoimintaa Yhtiön hallituksen ja toimitusjohtajan asettamien tavoitteiden mukaisesti. Johtoryhmä kokoontuu säännöllisesti kuukausittain sekä tarpeen mukaan.

Koskisen johtoryhmän kuuluvat toimitusjohtaja Jukka Pahta, Karri Louko (talousjohtaja), Tom-Peter Helenius (johtaja, Levyteollisuus), Tommi Sneck (johtaja, Sahateollisuus), Joonas Ojasalo (johtaja, Puunhankinta ja bioenergia), Minna Luomalahti (henkilöstöjohtaja), Sanna Väisänen (vastuullisuus- ja viestintäjohtaja) ja Olli Nikitin (lakiasianjohtaja). Olli Nikitin nimitettiin Koskisen Oyj:n lakiasiainjohtajaksi 12.8.2024 alkaen.

Operatiivinen organisaatio

Koskisen on järjestänyt liiketoimintansa kahteen segmenttiin. Sahateollisuus-segmentti tuottaa sahatavaraa- ja jatkojalosteita, ja Levyteollisuussegmentti tuottaa vaneria, ohutvaneria, viiluja, lastulevyjä ja paketti- ja kuorma-autojen suojaratkaisuja Kore-brändin alla. Segmentit ovat vastuussa operatiivisesta liiketoiminnasta ja tuloksesta.

Tilintarkastaja

Yhtiön yhtiöjärjestyksen mukaan Yhtiöllä tulee olla tilintarkastajana Patentti- ja rekisterihallituksen hyväksymä tilintarkastusyhteisö. Tilintarkastajan toimikausi päättyy valintaa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.

Vuonna 2024 yhtiön tilintarkastaja oli tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopersin. PricewaterhouseCoopersin nimittämä päävastuullinen tilintarkastaja on Markku Launis, KHT.

Vuonna 2024 tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopersille tilintarkastuksesta maksettu palkkio oli yhteensä 149 685 euroa. Lisäksi muista palveluista maksettiin 57 145 euroa CSRDvarmennukseen, ESEF-varmennukseen, sekä Business Finland -tukien tilityksiin liittyen.

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta, sisäinen tarkastus

Yhtiön hallitus on vahvistanut Koskisessa noudatettavat sisäisen valvonnan toimintaperiaatteet, joilla pyritään varmistamaan, että Yhtiön tavoitteet liittyen esimerkiksi Yhtiön strategiaan, toimintaan, käytäntöihin ja erityisesti taloudelliseen raportointiin toteutuvat. Sisäisen valvonnan toimintaperiaatteilla myös varmistetaan osaltaan lakien ja määräysten noudattaminen Yhtiössä. Yhtiön hallitus on myös määritellyt riskienhallinnan periaatteet. Riskienhallinnan tarkoituksena on taata kattava ja tarkoituksenmukainen riskien tunnistaminen, arviointi, hallinta sekä valvonta.

Vuosi 2024

Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia Liiketoiminta-alueet Vastuullisuusyhteenveto Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

Yhtiö on määritellyt sisäisen valvonnan kehyksen, johon kuuluvat riittävät sisäiset kontrollit, riittävästi eriytetyt työtehtävät sekä kahden silmäparin periaate määriteltyjen tapahtumien käsittelyssä. Kontrolliympäristön toimintaa valvotaan yhtiön omin toimin testaamalla määriteltyjä avainkontrolleja.

Yhtiöllä ei ole omaa sisäisen tarkastuksen organisaatiota vaan hallituksen hyväksymä tarkastussuunnitelma toimeenpannaan ulkopuolisia asiantuntijoita hyödyntäen. Sisäinen tarkastus raportoi hallituksen tarkastusvaliokunnalle.

Sisäpiirihallinto

Koskisessa on voimassa Yhtiön hallituksen hyväksymä sisäpiiriohje, joka perustuu voimassa olevaan lainsäädäntöön, toimivaltaisten viranomaisten määräyksiin ja muuhun sääntelyyn sekä Nasdaq Helsingin sisäpiiriohjeeseen.

Markkinoiden väärinkäyttöasetuksen mukaisesti Koskisen Oyj:n johtohenkilöihin kuuluvat hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja johtoryhmän jäsenet. Koskisen pitää listaa taloudellisten raporttien tiedolliseen ytimeen kuuluvista henkilöistä. Yhtiö pitää tarvittaessa myös hankekohtaista sisäpiiriluetteloa, johon merkityt henkilöt eivät saa käydä kauppaa yhtiön arvopapereilla hankkeen voimassaoloaikana.

Koskisen sisäpiirivastaavana toimii talousjohtaja, joka vastaa myös sisäpiiriluetteloiden ylläpidosta. Sisäpiiriluetteloihin ja sisäpiirintiedon hallintaan liittyviä käytännön tehtäviä hoitaa sisäpiirivastaavan määrittelemä henkilö. Johdon ja lähipiirin liiketoimien julkistamisvelvollisuuden hoitamisesta vastuullisena henkilönä toimii vastuullisuus- ja viestintäjohtaja ja varahenkilönään hänen määräämänsä henkilö.

Koskisen julkaisee markkinoiden väärinkäyttöasetuksen vaatimalla tavalla pörssitiedotteena kaikkien johtotehtävissä olevien henkilöiden ja heidän lähipiiriinsä kuuluvien henkilöiden ja yritysten liiketoimet, joihin liittyy Koskisen osakkeita ja muita rahoitusinstrumentteja.

Lähipiirihallinto

Koskisen hallitus on määritellyt lähipiiritoimien seurannan ja arvioinnin periaatteet ja ylläpitää luetteloa lähipiiristään. Lähipiiri on määritelty IAS 24 -standardin mukaisesti. Yhtiön ja sen lähipiirin välillä tehtävät liiketoimet ovat hyväksyttäviä, kun ne ovat Yhtiön toiminnan tarkoituksen ja Yhtiön edun mukaisia ja niille on liiketaloudellinen peruste sekä tehty voimassa olevia säännöksiä noudattaen. Yhtiön lähipiiritransaktiot ovat aina markkinaehtoisia ja hallitus valvoo yhtiön lähipiiriperiaatteiden noudattamista. Yhtiön johdon ja sen lähipiirin kanssa tehtävistä merkittävistä liiketoimista päättää Koskisen hallitus. Hallitus päättää myös mahdollisista lähipiiriliiketoimista, jotka eivät ole Yhtiön tavanomaista liiketoimintaa. Yhtiö huolehtii siitä, että sillä on edellä mainitut periaatteet sekä eturistiriitakysymykset asianmukaisesti huomioon ottavat tunnistamis-, päätöksenteko-, hyväksyntä-, raportointi- ja valvontakäytännöt. Hallituksen on seurattava ja arvioitava Yhtiön lähipiiritoimia. Hallituksen on seurattava ja arvioitava Yhtiön lähipiiritoimia.

Hallituksen ja johtoryhmän yhtiön osakkeiden omistukset 31.12.2024

HALLITUS

Hallituksen jäsen	Osakkeita 1 (kpl)
Pekka Kuusniemi, puheenjohtaja	10 000
Hanna Sievinen, varapuheenjohtaja	8 700
Kari Koskinen	4 208 988
Hanna Masala	0
Kalle Reponen	7 500
Eva Wathén	2 148 988

1 Luvut sisältävät hallituksen jäsenten omat ja heidän läheisten perheenjäsentensä ja määräysvallassaan olevien yhteisöjen omistukset.

JOHTORYHMÄ

Johtoryhmän jäsen	Osakkeita 1 (kpl)
Jukka Pahta	28 328
Karri Louko	13 018
Tommi Sneck	8 138
Tom-Peter Helenius	5 090
Joonas Ojasalo	1 700
Minna Luomalahti	3 420
Sanna Väisänen	5 334
Olli Nikitin	0

1 Luvut sisältävät johtoryhmän jäsenten omat ja heidän läheisten perheenjäsentensä ja määräysvallassaan olevien yhteisöjen omistukset.

Vuosi 2024

Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia Liiketoiminta-alueet Vastuullisuusyhteenveto

Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

Konsernin hallitus

Pekka Kuusniemi

Hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2023 Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista

s. 1968, KTM Päätoimi: VAKkonsernin toimitusjohtaja

Hanna Masala

Hallituksen jäsen vuodesta 2023 Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista s. 1976, KTM

Päätoimi: Sitowise Group Oyj:n talousjohtaja

Hanna Sievinen

Hallituksen jäsen vuodesta 2015, hallituksen varapuheenjohtaja vuodesta 2024 Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista s. 1972, KTT Päätoimi: Hallitusammattilainen, itsenäinen neuvonantaja

s. 1965, KTM Päätoimi:

Kari Koskinen Hallituksen jäsen vuodesta 2019

Riippuvainen yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista s. 1958, KTM Päätoimi: Hallitusammattilainen

Eva Wathén

Hallituksen jäsen vuodesta 2001 Riippuvainen yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista s. 1967, FM ja eMBA

Konsernin johtoryhmä

Vuosi 2024

Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia Liiketoiminta-alueet Vastuullisuusyhteenveto Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

Tommi Sneck Johtaja, Sahateollisuus Konsernin palveluksessa vuodesta 2007 s. 1976, DI

Jukka Pahta Toimitusjohtaja Konsernin palveluksessa vuodesta 2016 s. 1966, KTM

Karri Louko Talousjohtaja Konsernin palveluksessa vuodesta 2022 s. 1969, KTM

Johtaja, Levyteollisuus Konsernin palveluksessa vuodesta 2020 s. 1971, DI

Tom-Peter Helenius

Joonas Ojasalo Johtaja, Puunhankinta ja bioenergia Konsernin palveluksessa vuodesta 2021 s. 1982, MMM

Minna Luomalahti

Henkilöstöjohtaja Konsernin palveluksessa vuodesta 1994 s. 1967, puutalousinsinööri

Sanna Väisänen

Vastuullisuus- ja viestintäjohtaja Konsernin palveluksessa vuodesta 2022 s. 1977, FM

Olli Nikitin Lakiasianjohtaja Konsernin palveluksessa vuodesta 2024 s. 1981, Oikeustieteen maisteri (OTM)

KOSKISEN VUOSIKERTOMUS 2024

Vuosi 2024

Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia Liiketoiminta-alueet Vastuullisuusyhteenveto Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

Palkitsemisraportti

Johdanto

Koskisen toimielinten palkitsemispolitiikka määrittää reunaehdot Koskisen Oyj:n toimielinten palkitsemiselle. Palkitsemispolitiikassa noudatetaan Suomen osakeyhtiölakia, julkisesti noteerattuja yhtiöitä koskevia muita säädöksiä sekä yhtiön yhtiöjärjestystä ja hallituksen ja sen valiokuntien työjärjestyksiä. Näiden lisäksi yhtiö noudattaa Nasdaq Helsinki Oy:n sääntöjä ja ohjeita sekä Arvopaperimarkkinayhdistyksen hallinnointikoodia 2025.

PALKITSEMISEN KEHITTYMINEN

Tuhatta euroa	2024	2023	2022	2021	2020
Hallituksen vuosi- ja kokouspalkkiot yhteensä	266,5	265,5	273,61	137,6	108,9
Hallituksen puheenjohtajan palkkiot	70,0	70,2	78,01	48,0	48,0
Hallituksen jäsenen palkkiot keskimäärin	39,3	39,1	43,51	22,4	22,8
Toimitusjohtajan vuosipalkkiot2	621,8	750,1	562,1	309,4	312,9
Koskisen työntekijän palkkio keskimäärin3	44,7	48,4	43,6	41,7	38,5
Konsernin liikevoitto (milj. euroa)	13,0	24,4	58,2	52,7	2,2

1 2022 hallituksen palkitsemiseen vaikutti listautumisprosessiin liittyvät valmistelut sekä hallituksen jäsenmäärä kasvu. 2 Sisältää maksuperusteiset palkat ja palkkiot, ei sisällä sosiaalikuluja ja lakisääteisiä eläkekuluja. 3 2020–2022 Suomen henkilöstökulut ilman sosiaali- ja eläkekuluja / työntekijöiden määrä keskimäärin.

3 2023 alkaen mediaani Suomen kokoaikainen koko vuoden työskennellyt henkilöstö ilman sosiaalikuluja ja lakisääteisiä eläkekuluja.

Tämä palkitsemisraportti sisältää tiedot yhtiön hallituksen ja toimitusjohtajan palkitsemisesta sekä toimitusjohtajan toimisopimuksen keskeisistä ehdoista sekä muut hallinnointikoodin palkitsemisraportin tarkoittamat tiedot tilikaudelta 2024. Palkitsemisraportti on saatavilla Koskisen internetsivuilla vähintään kymmenen vuoden ajan.

Palkitseminen perustuu yhtiökokouksessa käsiteltävään palkitsemispolitiikkaan. Palkitsemisen ydinajatuksena on suoriutumiseen ja vastuullisuuteen perustuva palkitseminen. Nämä ohjaavat lyhyen ja pitkän aikavälin kannustinjärjestelmiä, jotka tukevat yhtiön arvon kasvattamista, pitkän aikavälin taloudellista menestystä ja liiketoimintastrategian toteuttamista.

Hallituksen palkitseminen vuoden 2024 osalta perustuu yhtiökokousten päätöksiin palkitsemisesta. Toimitusjohtajan palkitseminen perustuu yhtiökokouksen hyväksymään palkitsemispolitiikkaan. Koskisen Oyj:n palkitsemispolitiikka on käsitelty vuoden 2023 varsinaisessa yhtiökokouksessa. Vuoden 2024 yhtiökokous vahvisti ilman äänestystä tilikauden 2023 palkitsemisraportin.

Yllä olevassa taulukossa esitetään hallituksen puheenjohtajan, hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan palkkioiden kehitys verrattuna konsernin kaikkien työntekijöiden keskimääräisen palkitsemisen kehitykseen ja konsernin taloudelliseen kehitykseen viideltä edelliseltä tilikaudelta.

Vuosi 2024

Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia Liiketoiminta-alueet Vastuullisuusyhteenveto

Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

Hallituksen jäsenten palkitseminen 2024

Hallituksen palkitseminen vuoden 2024 osalta perustuu yhtiökokouksen päätöksiin.

HALLITUKSEN VUOSIPALKKIO 2024

Euroa
Puheenjohtaja	60 000
Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja	42 000
Jäsen	30 000

HALLITUKSEN PALKITSEMINEN 2024

Euroa	Aika	Vuosipalkkio	Kokouspalkkiot1	Yhteensä
Kuusniemi Pekka, hallituksen puheenjohtaja	1.1.–31.12.2024	60 000	10 000	70 000
Koskinen Kari	1.1.–31.12.2024	30 000	5 000	35 000
Masala Hanna	1.1.–31.12.2024	30 000	7 500	37 500
Reponen Kalle	1.1.–31.12.2024	30 000	5 000	35 000
Sievinen Hanna	1.1.–31.12.2024	42 000	9 500	51 500
Wathén Eva	1.1.–31.12.2024	30 000	7 500	37 500
Yhteensä		222 000	44 500	266 500

1 Kokouspalkkiot sisältävät hallituksen kokouksiin osallistumisesta maksettavat kokouspalkkiot sekä tarkastusvaliokunnan kokouspalkkiot.

HALLITUKSEN JA VALIOKUNTIEN KOKOUSPALKKIOT/KOKOUS 2024

Euroa

Puheenjohtaja	1 000
Jäsen	500

Hallituksen jäsenille on lisäksi maksettu varsinaisessa yhtiökokouksessa 2024 päätetyn mukaisesti matkakulujen korvauksia. Hallituksen jäsenillä ei ole osakepalkitsemisjärjestelmiä, eivätkä he kuulu yhtiön palkitsemis- tai eläkejärjestelmien piiriin. Hallituksen puheenjohtaja oli vapaaehtoisesti TyEL-vakuutettu 31.1.2024 asti.

Vuosi 2024

Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia Liiketoiminta-alueet Vastuullisuusyhteenveto Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

Toimitusjohtajan palkitseminen 2024

Toimitusjohtajan sopimus ja palkitsemisen periaatteet

Yhtiön toimitusjohtajana on toiminut tilikauden aikana Jukka Pahta.

Toimitusjohtajan palkitseminen koostuu kiinteästä kuukausipalkasta, luontoiseduista sekä muuttuvista lyhyt- ja pitkäaikaisista kannustinjärjestelmistä. Toimitusjohtajan palkitsemisesta, tulospalkkion sisällöstä ja tavoitteista päättää hallitus. Hallituksella on oikeus yksipuolisesti painavasta syystä muuttaa kannustinjärjestelmien ehtoja.

Toimitusjohtaja kuuluu suomalaisen lakisääteisen TyELvakuutuksen piiriin. Toimitusjohtajalla on maksuperusteinen lisäeläkevakuutus. Toimitusjohtajan lisäeläke-etu määräytyy yhtiön hallituksen päätöksen mukaisesti. Alin mahdollinen eläkeikä on 65 vuotta.

Toimitusjohtajan irtisanomisaika on 6 kuukautta. Jos yhtiö irtisanoo toimitusjohtajan, maksetaan erokorvauksena määrä, joka vastaa 6 kuukauden palkkaa.

Lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmä

Lyhyen aikavälin tulospalkkion enimmäismäärä on kuuden kuukauden palkkaa vastaava määrä ja se suoritetaan rahana.

Vuoden 2023 osalta hallitus päätti maksaa vuonna 2024 toimitusjohtajalle enimmäismäärästä 38 % tulospalkkion, 68 400 euroa. Tämä maksettiin helmikuussa 2024. Perusteena oli onnistuminen vastuullisuusmittareissa sekä kasvustrategian valmistelussa.

Vuodelle 2023 Pahtalla oli kolme päätavoitetta painoarvoineen:

• 60 % konsernin taloudellisten tavoitteiden saavuttaminen (liikevaihdon kehitys ja käyttökatteen taso), toteuma 4,9 %
• 20 % vastuullisuusmittarit (työturvallisuus ja henkilöstön työhyvinvointi), toteuma 15,1 %
• 20 % kasvustrategian valmistelu, toteuma 18 %

Vuoden 2024 osalta hallitus päätti maksaa vuonna 2025 toimitusjohtajalle enimmäismäärästä 22 % tulospalkkion, 40 773 euroa. Tämä maksettiin helmikuussa 2025. Perusteina oli onnistuminen vastuullisuusmittareissa turvallisuuden osalta sekä strategian määrittelyssä ja sen toimeenpanossa.

Vuodelle 2024 Pahtalla oli kolme päätavoitetta painoarvoineen:

• 60 % konsernin taloudellisten tavoitteiden saavuttaminen (liikevaihdon kehitys ja käyttökatteen taso), toteuma 0 %
• 20 % vastuullisuusmittarit (työturvallisuus ja henkilöstön työhyvinvointi), toteuma 6 %
• 20 % strategian määrittely ja toimeenpano, toteuma 16 %

OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄ 2022–2026

Osakepalkkiojärjestelmä 2022–2026	Ansaintajakso 2022–20241	Ansaintajakso 2023–20252	Ansaintajakso 3 2024–2026
Myönnetty maksimiosakemäärä	44 000	60 000	60 000
Mittarit (painoarvo)	Käyttökate 50 % Sijoitetun pääoman tuotto 50 %	Käyttökate 100 %	Liikevaihdon kasvu 50 % Käyttökate 50 %
Toteuma	92,6 %	-	-
Ansaitut osakkeet (brutto)	40 744	-	-
Luovutusvuosi	2025	2026	2027

1 Ansaintajaksolla 2022–2024 hallitus asetti tavoitteiksi käyttökatteen sekä sijoitetun pääoman tuoton kehittymiset kolmen vuoden ansaintajakson aikana, molemmat 50 % painoarvolla. Ansaintajakson ansaitut osakkeet maksetaan 2025 aikana.

2 Ansaintajaksolla 2023–2025 hallitus asetti tavoitteeksi käyttökatteen kehittymisen kolmen vuoden ansaintajakson aikana, 100 % painoarvolla.

3 Ansaintajaksolla 2024–2026 hallitus asetti tavoitteeksi liikevaihdon ja käyttökatteen kumulatiivisen kasvun, jotka pohjautuvat yhtiön kasvustrategiaan. Molemmat 50 % painoarvolla.

Vuosi 2024

Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia Liiketoiminta-alueet Vastuullisuusyhteenveto Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä

Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä on osakepalkkiojärjestelmä 2022–2026. Järjestelmässä on kolme ansaintajaksoa, tilikaudet 2022–2024, 2023–2025 ja 2024–2026. Mahdollinen suoritus maksetaan osakkeiden ja rahan yhdistelmänä. Rahaosuuden tarkoitus on kattaa järjestelmästä saajalle aiheutuvat verot ja veronluonteiset maksut. Järjestelmän ansaintakriteerinä on palkkion maksuhetkellä jatkuva toimisuhde. Pitkäaikaisen kannustinjärjestelmän mittareina painottuu konsernin pitkän aikavälin kannattavuus, pääoman tuotto sekä kasvustrategian toteuttaminen.

Hallitus on myöntänyt toimitusjohtajalle yhtiön listautumiseen liittyvän erillisen osakepohjaisen kannustinjärjestelmän, jonka palkkiot maksettiin kahdessa erässä vuosina 2023 ja 2024.

LISTAUTUMISEEN LIITTYVÄ PALKITSEMISJÄRJESTELMÄ

	Euroa

Myönnetty osakemäärä	30 000
josta 2023 maksetut osakkeet (brutto)	12 0001
josta tilikaudella 2024 maksetut osakkeet (brutto)	18 0002
1 Laskettu käyttämällä osakkeiden luovutuspäivän 17.2.2023 keskikurssia 6,4385 EUR. 2 Laskettu käyttämällä osakkeiden luovutuspäivän 29.2.2024 keskikurssia 6,3651 EUR.

TOIMITUSJOHTAJAN PALKKIOT 2024

Tuhatta euroa

Kiinteä palkka	438,9
Luontaisedut (sis. kiinteään palkkaan)	24,0
Lisäeläke-etu vakuutus (sis. kiinteään palkkaan)	60,0
Lyhyen aikavälin tulospalkkio	68,4
Listautumiseen liittyvä osakepohjainen kannustin	114,6
Yhteensä	621,8
Muuttuvan palkkion osuus kokonaisansioista	29,4 %

Pitkän aikavälin osakeperusteiset kannustinjärjestelmät sisällytetään raportointiin omana eränään sille vuodelle, jolloin palkkio on maksettu.

Hallituksen toimintakertomus ja kestävyysselvitys

Tämä osa sisältää Koskisen hallituksen toimintakertomuksen vuodelle 2024 sekä selvityksen Koskisen-konsernin olennaisista kestävyysaiheista.

Hallituksen toimintakertomus	36
Kestävyysselvitys	50
Yleiset tiedot	51
Ympäristötiedot	84
Yhteiskunnalliset tiedot	117

konsernin henkilöstö

omien CO2-päästöjen vähennystavoite vuonna 2027 vuoteen 2022 verrattuna

Vuosi 2024

Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia Liiketoiminta-alueet Vastuullisuusyhteenveto Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

Hallituksen toimintakertomus

Koskisen on suomalainen puunjalostusyhtiö, jolla on yli sadan vuoden toimintahistoria. Koskisen käyttää tuotannossaan pääraaka-aineena puuta, jota Koskisen jalostaa muun muassa sahatavaraksi, vaneriksi ja lastulevyksi.

Koskisella on kaksi liiketoimintasegmenttiä: Sahateollisuus ja Levyteollisuus. Sahateollisuus valmistaa sahatavaraa ja -jalosteita, ja Levyteollisuus valmistaa koivuvaneria, ohutvaneria, viilua, lastulevyä sekä kevyiden ja raskaiden hyötyajoneuvojen sisustusratkaisuja Kore-brändin alla.

Koskisen puunhankintatoiminto on osa Sahateollisuussegmenttiä. Puunhankintatoiminto vastaa puun hankkimisesta Koskisen omille tuotantolaitoksille, toimittaa sivuvirtoja Koskisen omasta tuotannosta bioenergian tuotantoon Loimua Oy:n omistamille ja operoimille Koskisen tuotantolaitoksilla sijaitseville voimalaitoksille ja useille muille lähialueen voimalaitoksille sekä toimittaa raaka-ainetta (haketta ja kuitupuuta) paperin ja sellun valmistajille.

Koskisen tuotantolaitokset sijaitsevat Järvelässä ja Hirvensalmella sekä Toporówissa ja Skwierzynassa Puolassa.

Yhtiön osakkeet on listattu Nasdaq Helsinki Oy:n päälistalla 1.12.2022 alkaen.

Vuosi 2024

Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia Liiketoiminta-alueet Vastuullisuusyhteenveto Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

Tulos ja taloudellinen tilanne

Konsernin liikevaihto tammi-joulukuussa nousi ja oli 282,3 (271,3) miljoonaa euroa. Liikevaihdon kasvu johtui pääosin Sahateollisuuden vertailukautta suuremmista toimitusmääristä sekä hieman korkeammista lopputuotteiden myyntihinnoista.

Oikaistu käyttökate heikkeni ja oli 24,3 (33,1) miljoonaa euroa. Käyttökatteen lasku johtui pääasiassa Levyteollisuuden pienentyneistä toimitusvolyymeista sekä nousseista puuraaka-aineen kustannuksista.

Liikevoitto oli 13,0 (24,4) miljoonaa euroa. Poistot ja arvonalentumiset olivat 11,2 (8,6) miljoonaa euroa. Tulos ennen veroja oli 10,0 (24,1) miljoonaa euroa ja kauden tulosta vastaavat verot 1,7 (3,8) miljoonaa euroa. Kauden tulos 8,3 (20,2) miljoonaa euroa ja osakekohtainen tulos 0,36 (0,88) euroa.

Segmentit

Sahateollisuus-segmentin liikevaihto oli 139,7 (122,4) miljoonaa euroa ja käyttökate 7,2 (3,3) miljoonaa euroa. Levyteollisuus-segmentin liikevaihto oli 142,4 (148,8) miljoonaa euroa ja käyttökate 17,7 (29,3) miljoonaa euroa.

Tase, rahavirta ja rahoitus

Koskisen omavaraisuusaste oli tilikauden lopussa 54,0 (54,8) prosenttia ja nettovelkaantumisaste 15,4 (-1,8) prosenttia.

Liiketoiminnan rahavirta oli tammi-joulukuussa 14,0 (14,9) miljoonaa euroa. Käyttöpääoman muutoksen vaikutus oli -10,5 (-11,9) miljoonaa euroa. Käyttöpääoman muutoksen merkittävin erä oli vaihto-omaisuuden kasvu, jossa näkyy kasvaneet sahan volyymit sekä

noussut puunhinta. Ostovelat kasvoivat lähinnä kasvaneen puukaupan volyymin myötä. Rahoituksen rahavirta oli -17,7 (-17,6) miljoonaa euroa, suurimpana eränä kevään osingonmaksu, rahavirrassa näkyi myös sahainvestoinnin rahoitukseen liittyvien lainojen lyhennysmaksujen alkaminen. Investointien rahavirta oli -0,2 (-36,2) miljoonaa euroa, josta rahavirta aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä oli -20,2 (-16,0) miljoonaa euroa ja talletuksista vapautui 20,0 (-20,0) miljoonaa euroa.

Korolliset velat kauden päättyessä olivat 66,3 (63,7) miljoonaa euroa ja likvidit varat 43,3 (66,4) miljoonaa euroa. Korolliset nettovelat olivat 22,9 (-2,7) miljoonaa euroa.

Koskisen maksuvalmius on pysynyt vahvana. Käytettävissä oleva likviditeetti oli tilikauden lopussa 43,3 (66,4) miljoonaa euroa, joka muodostui seuraavista eristä: rahavarat 31,8 (35,8) miljoonaa euroa, talletukset 0,0 (20,0) miljoonaa euroa sekä lyhytaikaiset käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat 11,5 (10,6) miljoonaa euroa, joista merkittävin oli kapitalisaatiosopimus. Tämän lisäksi yhtiöllä on noin 7,2 miljoonaa euroa käyttämätöntä tililimiittiä.

Miljoonaa euroa	2024	2023	2022
Liikevaihto	282,3	271,3	317,7
Käyttökate (EBITDA)	24,2	33,0	66,3
Käyttökate (EBITDA), %	8,6	12,2	20,9
Oikaistu käyttökate (EBITDA)	24,3	33,1	66,6
Oikaistu käyttökate (EBITDA), %	8,6	12,2	21,0
Liikevoitto (EBIT)	13,0	24,4	58,2
Liikevoitto (EBIT), %	4,6	9,0	18,3
Kauden tulos	8,3	20,2	46,0
Laimentamaton osakekohtainen tulos, euroa	0,36	0,88	2,5
Laimennettu osakekohtainen tulos, euroa	0,36	0,87	2,5
Bruttoinvestoinnit	22,2	32,1	27,0
Oma pääoma / osake, euroa	6,5	6,4	5,9
ROCE-%	6,1	12,1	35,7
Käyttöpääoma, kauden lopussa	45,9	37,9	28,9
Liiketoiminnan nettorahavirta	14,0	14,9	47,2
Omavaraisuusaste, %	54,0	54,8	52,7
Nettovelkaantumisaste, %	15,4	-1,8	-21,0

Vuosi 2024

Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia Liiketoiminta-alueet Vastuullisuusyhteenveto

Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

Investoinnit

Bruttoinvestoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin ajalla tammi-joulukuu olivat 22,2 (32,1) miljoonaa euroa. Investoinnit liittyivät muun muassa uuden tukkikentän rakentamiseen, kanavakuivaamoon, toisen höyläämön alkupään uudistukseen sekä uuteen sahaan. Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat sisältävät kauden lopulla 13,1 miljoonaa euroa uuden tukkikentän rakentamiseen liittyen.

Uusi tukkikenttä

Koskisen päätti syksyllä 2023 investoida noin 15 miljoonaa euroa uuden sahan yhteyteen rakennettavaan tukkikenttään sisältäen tukkien lajittelukentän ja -linjan valvomotiloineen sekä hulevesien käsittelyjärjestelmän. Lisäksi kokonaisuuteen kuuluu uusi sisääntuloreitti tehdasalueelle, porttiympäristö, kulunvalvonta ja autovaaka. Tukkikentän rakennustyöt etenivät vuoden 2024 aikana suunnitellusti: tukkikentän testiajot aloitettiin joulukuussa ja niitä jatkettiin vuoden 2025 alussa. Uusi tukkikenttä otettiin käyttöön kokonaisuudessaan helmikuun 2025 lopussa. Sahatukkien kuljettamisen loppuminen vanhalta tukkikentältä pienentää kuljetuskustannuksia ja vähentää kuljetuksista aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä.

Kore-liiketoiminnan laajennus

Koskisen päätti kesällä 2024 investoida noin 3 miljoonaa euroa kevyiden hyötyajoneuvojen sisustusratkaisuja valmistavaan Kore-liiketoimintaan. Investointi kohdistuu uuden, Puolan Skwierzynaan perustettavan tuotantoyksikön konekantaan, kuten CNC-koneisiin ja niiden oheislaitteisiin. Kore-liiketoiminnan investointi eteni suunnitellusti ja tuotannon ylösajo teolliseen mittakaavaan alkoi loppuvuodesta. Ylösajovaiheen

jälkeen Skiwierzynassa keskitytään tuotannon vakiinnuttamiseen sekä tehokkuuden optimoimiseen kahden Puolan yksikön, Toporowin ja Skwierzynan, välillä.

Levyteollisuuden investointiohjelma

Koskisen käynnisti joulukuussa 2024 kattavan investointiohjelman Levyteollisuus-liiketoiminnan vanerituotannossa Järvelässä. Investointiohjelma ulottuu Koskisen strategiakauden 2024–2027 loppuun asti. Investointiohjelman ensimmäinen vaihe toteutetaan vuoden 2025 aikana, ja siihen liittyvien investointien kokonaisarvo on noin 12 miljoonaa euroa. Levyteollisuuden systemaattisella investointiohjelmalla mahdollistetaan volyymikasvua, suoraviivaistetaan tuotantoa sekä helpotetaan siihen liittyvää sisälogistiikkaa. Toteutettaviin investointeihin sisältyy myös tuotantovaiheiden automatisointia.

Arvonluonti

Koskisen kyky tuottaa arvoa perustuu materiaalitehokkaaseen ja integroituun arvoketjuun metsästä lopputuotteeksi. Koskisen tehokas integroitu toimintamalli mahdollistaa puun optimaalisen käytön raaka-aineena sen tuotantolaitoksilla, ja Koskisen puunhankinta mahdollistaa korkealaatuisen puuraakaaineen saatavuuden.

Koskisen integroitu toimintamalli perustuu toisiinsa ketjutettuihin prosesseihin, jotka muodostavat Koskisen liiketoiminnan perustan aina metsästä tuotannon kautta valmiiksi tuotteiksi. Koskisen koko arvoketju korjuusta lopputuotteisiin on suunniteltu synergisten materiaalivirtojen ja ketterän toimintamallin ympärille, mikä mahdollistaa eri lähteistä peräisin olevien raakaaineiden käytön.

Koskisen integroidussa toimintamallissa puunhankinta hankkii raaka-aineet, jotka toimitetaan Koskisen tuotantolaitoksille jalostettavaksi. Tuotantoprosessin alkuvaiheessa syntyviä sivutuotteita, kuten puun kuorta, käytetään Järvelän ja Hirvensalmen tuotantolaitosten prosessien lämmöntuotantoon. Sahateollisuuden ja Koskisen koivuvanerituotannon synnyttämät sivutuotteet, kuten osa hakkeesta ja sahanpuru, hyödynnetään edelleen Koskisen lastulevytuotannossa. Koskisen on ainoa edellä kuvatun integraatiotason omaava mekaanisen puuteollisuuden yritys Suomessa.

Koskisen keskeiset aineettomat voimavarat sisältävät yhtiön brändin ja maineen, Koskisen ammattitaitoisen ja sitoutuneen henkilöstön, synergisen toimintamallin ja siitä muodostuvan resurssitehokkuuden sekä strategiset kumppanuudet. Nämä resurssit mahdollistavat Koskisen kilpailuedun ja ovat keskeinen osa yhtiön strategiaa.

Strategia

Koskisen julkaisi toukokuussa 2024 täsmennetyt strategiset kasvupolkunsa ja niihin liittyvät toimenpiteet strategiakaudelle 2024–2027. Kasvustrategian ytimessä ovat 1) arvon luominen asiakkaille, 2) nykytoiminnan kehittäminen sekä 3) rohkeiden askeleiden ottaminen.

Arvon luominen asiakkaille syntyy korkealaatuisten ja räätälöityjen tuotteiden, asiakaslähtöisten palvelujen ja innovatiivisten ratkaisujen kautta. Nykytoiminnan kehittäminen liittyy kiinteästi kilpailukyvyn vahvistamiseen ja erottautumiseen, tuotekehitykseen sekä uusien avausten tehokkaaseen käyttöönottoon. Rohkeat askeleet puolestaan sisältävät investointeja sekä mahdollisia yritysostoja.

Vuosi 2024

Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia Liiketoiminta-alueet Vastuullisuusyhteenveto Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

Täsmennetty strategia tukee Koskisen tavoittelemaa, jo aiemmin asetettua kasvuloikkaa vuoden 2027 loppuun mennessä. Tehty perusteellinen strategiatyö antaa yhtiölle selkeän suunnan tämän kestävän kasvun toteuttamiseksi.

Yksi keskeisistä kasvuajureista on uusi saha ja siihen kiinteästi liittyvien toimintojen kehittäminen. Uusi saha on koko integroidun ja synergistisen liiketoiminnan sydän. Sahausvolyymien kasvattaminen varmistaa puuraaka-aineen saatavuuden myös Levyteollisuuden tarpeisiin lisääntyvien puunhankintavolyymien sekä sahaustuotannon sivuvirtojen kautta.

Molempien liiketoimintojen, Sahateollisuus ja Levyteollisuus, kasvu syntyy ennen kaikkea volyymilisäyksen, uusien puupohjaisten tuotteiden sekä asiakkuuksien laajentamisen kautta. Yhtiö panostaa luonnollisesti oman toiminnan jatkuvaan kehittämiseen.

Taloudelliset tavoitteet vuodelle 2027

Koskisen hallitus on vahvistanut seuraavat suhdanteiden yli ulottuvat pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet, jotka yhtiö pyrkii saavuttamaan vuoden 2027 loppuun mennessä.

Kasvu: liikevaihto 500 miljoonaa euroa vuoden 2027 loppuun mennessä, sisältäen sekä orgaanisen että epäorgaanisen kasvun

Kannattavuus: oikaistu käyttökatemarginaali keskimäärin 15 prosenttia yli syklin

Tase: vahvan taseen säilyttäminen

Osinkopolitiikka: houkutteleva osinko, joka on vuosittain vähintään kolmannes nettotuloksesta

Kestävän kehityksen keskeisimmät tavoitteet vuodelle 2027

Koskisen julkaisi kesäkuussa vastuullisuusohjelman, jonka keskeisimmät kestävän kehityksen tavoitteet nostettiin osaksi strategiaa. Ne ovat: 1) toteutamme monimuotoisuustoimia metsäympäristössä, 2) vähennämme omia ja arvoketjun CO2-päästöjä, 3) hyödynnämme puun viisaasti viimeistä purua myöten, 4) edistämme turvallista työympäristöä sekä 5) tuemme työhyvinvointia ja osaamisen kehittämistä. Lisää kestävään kehitykseen liittyviä tavoitteita on määritelty yhtiön vastuullisuusohjelmassa. Tavoitteiden toteutumista seurataan niille asetettujen mittareiden kautta.

Henkilöstö

Koskisen-konsernissa työskenteli keskimäärin 948 (888) henkilöä loka-joulukuussa 2024 ja joulukuun lopussa

943 (883) henkilöä. Henkilöstön kasvu liittyi pääosin Levyteollisuuden Kore-liiketoiminnan kasvattamiseen.

Palkat ja palkkiot, osakeperusteiset maksut sekä palvelusvuosilisät olivat vuonna 2024 yhteensä 39,9 (38,9) miljoonaa euroa.

Johdon ja avainhenkilöiden kannustinjärjestelmät

Koskisella on osakepohjainen kannustinohjelma 2022– 2026 avainhenkilöilleen. Kannustinohjelman tarkoituksena on yhdistää yhtiön osakkeenomistajien ja ohjelmaan osallistuvien henkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi pitkällä aikavälillä sekä sitouttaa osallistujat yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyinen kannustinohjelma osakkeiden ansaitsemiseksi ja kerryttämiseksi.

Kannustinohjelma 2022–2026 koostuu kolmesta kolmen vuoden ansaintajaksosta, jotka ovat 2022–2024, 2023–2025 ja 2024–2026. Yhtiön hallitus määrittää kannustinohjelmaan kelpoiset avainhenkilöt kullekin ansaintajaksolle sekä ansaintakriteerit ja tavoitteet, jotka voivat perustua taloudelliseen suorituskykyyn, strategiaan tai muihin tavoitteisiin.

Yhtiön hallitus päätti 13.5.2024 kannustinohjelman 2022–2026 kolmannen ansaintajakson 2024–2026 ansaintakriteerit ja tavoitteet sekä kannustinohjelmaan kelpoiset avainhenkilöt.

Koskisen Oyj:n hallitus päätti 27.6.2024 lisätä kannustinohjelmaan 2022–2026 vuoden 2024–2026 ansaintajaksolle uusia osallistujia, minkä jälkeen osallistujien kokonaismäärä on enintään 25. Ansaintajaksolta jaettavien osakkeiden enimmäismäärä on muutoksen jälkeen yhteensä 331 000 brutto-

Vuosi 2024

Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia Liiketoiminta-alueet Vastuullisuusyhteenveto Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

osaketta. Lisäksi hallitus päätti lisätä vuoden 2022–2024 ansaintajaksolle yhden osallistujan, minkä jälkeen osallistujien kokonaismäärä on 7 osallistujaa. Ansaintajaksolta jaettavien osakkeiden enimmäismäärä on muutoksen jälkeen yhteensä 156 000 bruttoosaketta.

Palkitsemisraportti

Koskisen palkitsemisraportti 2024 julkaistaan toimintakertomuksesta erillisenä selvityksenä.

Tutkimus ja kehitys

Koskisen päätuoteryhmiä ovat Sahateollisuussegmentissä sahatavara ja -jalosteet sekä Levyteollisuus-segmentissä koivuvaneri, ohutvaneri, viilu, lastulevy sekä kevyiden ja raskaiden hyötyajaneuvojen sisustusratkaisut Kore-brändin alla. Koskisen tuotekehitys pyrkii parantaman tuotteiden toiminnallisuutta ja ominaisuuksia vastuullisen ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti ja keskittyy materiaalitehokkuuteen, kierrätettävyyteen ja fossiilivapaisiin raaka-aineisiin. Koskisen tuotekehityksen painopisteitä ovat pitkäaikaisen

käytön, uusiutuvuuden ja turvallisuuden parantaminen sekä uusien tuotteiden kehittäminen.

Konsernin tutkimus- ja kehitystoiminnan menot olivat 0,3 (0,5) miljoonaa euroa, mikä on 0,1 (0,2) prosenttia liikevaihdosta.

Riskit ja epävarmuustekijät sekä niiden hallinta

Koskisen Oyj:n hallitus on vahvistanut konsernin riskienhallintapolitiikan ja riskienhallintaperiaatteet. Kaikki konserniyhtiöt ja liiketoiminnat arvioivat ja raportoivat säännöllisesti liiketoimintaansa liittyviä riskejä sekä tarvittavien kontrollimenetelmien ja riskienhallintakeinojen riittävyyttä. Näiden riskiarviointien tarkoituksena on riittävien toimenpiteiden varmistaminen riskien hallitsemiseksi. Riskienhallinnan puitteita, politiikkoja ja periaatteita arvioidaan ja kehitetään säännöllisesti.

Lähiajan riskit

Konsernin merkittävimmät lähiajan riskit liittyvät raakaaineiden saatavuuteen ja hintamuutosten hallintaan,

negatiivisiin muutoksiin yleisessä geo- ja kauppapoliittisessa tilanteessa, yleiseen markkinatilanteen heikentymiseen ja sen vaikutukseen markkinakysyntään, asiakkaiden maksukykyyn ja kuluttajien ostovoimaan, toimittajien ja palveluntuottajien toimituskykyyn, toiminnan kausiluonteisuuteen, muutoksiin liiketoiminta-alueilla ja asiakkuuksissa sekä uuden sahan tuotannon ylösajon kehityksen jatkumiseen.

Koskisen toimintaan liittyvät merkittävimmät riskit

Seuraavassa taulukossa on lyhyt yhteenveto Koskisen toimintaan liittyvistä merkittävimmistä riskeistä. Riskeillä voi yhdessä tai erikseen olla suotuisia tai epäsuotuisia vaikutuksia Koskisen liiketoimintaan, tulokseen, taloudelliseen asemaan, kilpailukykyyn ja maineeseen. Taulukossa esitetyt riskit ovat satunnaisessa järjestyksessä. Kestävyyteen liittyvät vaikutukset ja riskit on kuvattu kestävyysselvityksessä. ### KOSKISEN TOIMINTAYMPÄRISTÖÖN LIITTYVIÄ RISKEJÄ

	Riskin kuvaus	Riskien hallinta ja epävarmuuksia pienentävät tekijät
Vuosi 2024	Koskisen toimii syklisillä saha- ja levyteollisuuden markkinoilla, ja taloustilanteen epävarmuus,	Koskisella on kaksi liiketoiminasegmenttiä, joiden markkinat ovat osittain vastasyklisiä. Tämä
Koskisen lyhyesti	epäsuotuisa kehitys tai mahdolliset kauppapoliittiset muutokset voivat vähentää Koskisen tuotteiden kysyntää tai toiminnan kannattavuutta, millä voi olla haitallinen vaikutus Koskisen	pehmentää syklisyyden vaikutuksia konsernitasolla. Koskisen toimii useilla markkinoilla ja sen asiakkaat edustavat useita eri loppukäyttösegmenttejä, joiden kysynnän ajurit poikkeavat
Avainluvut	liiketoimintaan, liiketoiminnan tulokseen ja taloudelliseen asemaan.	toisistaan.
Vuoden kohokohdat	Puun hintavaihtelut, puunhankinnan häiriöt ja vaikutukset puun saatavuuteen voivat	Koskisella on laaja ja ammattimainen puunhankintaorganisaatio, jolla on vuosikymmenten
Toimitusjohtajan katsaus	aiheuttaa merkittäviä kustannuksia, häiriöitä tuotannossa ja vaikuttaa haitallisesti Koskisen	kokemus toimialalta. Puunhankinta pyrkii ennakoivasti reagoimaan mahdollisiin puuraaka
Strategia	kannattavuuteen.	aineeseen liittyviin riskeihin.
Liiketoiminta-alueet	Yleisen kustannusinflaation vaikutukset tuotantokustannuksiin ja sitä kautta Koskisen	Hankintaorganisaatio seuraa tarkkaan tuotantokustannusten kehitystä ja käy tiivistä
Vastuullisuusyhteenveto	kannattavuuteen.	keskustelua tuotannon ja myynnin kanssa kustannusten mahdollisista vaikutuksista
Koskisen sijoituskohteena		lopputuotteiden hinnoitteluun. Koskisen käyttää suojauspolitiikkansa mukaisesti suojausinstrumentteja keskeisten tuotannontekijöiden, esimerkiksi sähkön hintavaihteluiden, hallintaan.
Hallinnointi	Mahdolliset pandemiat tai epidemiat voivat häiritä Koskisen toimintaa ja aiheuttaa merkittäviä	Koskisen pyrkii ehkäisemään ja tarvittaessa minimoimaan mahdollisten pandemioiden tai
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä	kustannuksia.	epidemioiden vaikutuksia henkilöstön terveyteen ja työskentelyn turvallisuuteen sekä varmistamaan häiriöttömän toimitusketjun erilaisin poikkeusjärjestelyin, kuten erilaisten
Palkitsemisraportti		suojavarusteiden käytöllä tai ryhmäkokojen rajoituksilla.

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

KOSKISEN LIIKETOIMINTAAN LIITTYVIÄ RISKEJÄ

	Riskin kuvaus	Riskien hallinta ja epävarmuuksia pienentävät tekijät
Vuosi 2024 Koskisen lyhyesti Avainluvut	Merkittävät häiriöt tai keskeytykset Koskisen tuotannossa tai toimituksissa, Koskisen tuotantolaitosten vahingoittuminen, tuhoutuminen tai sulkeminen heikentäisivät olennaisesti Koskisen kykyä toimittaa tuotteitaan asiakkailleen ja vaikuttaisivat haitallisesti sen liiketoimintaan ja liiketoiminnan tulokseen.	Koskisen hallinnoi integroitua tuotanto- ja toimitusketjuaan riskitekijät huomioiden. Mahdollisiin vahingoista johtuviin häiriöihin tuotannossa ja liiketoiminnassa Koskisen on varautunut kattavilla vakuutuksilla.
Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus	Koskisen voi menettää merkittäviä asiakkaitaan, millä voi olla olennaisen haitallinen vaikutus Koskisen liiketoimintaan ja kannattavuuteen.	Koskisen asiakaskunta on hajautunut maantieteellisesti ja eri teollisuuden aloille. Asiakaskunnassa ei ole yksittäisiä asiakkaita, joiden osuus liikevaihdosta olisi merkittävä.
Strategia Liiketoiminta-alueet Vastuullisuusyhteenveto Koskisen sijoituskohteena	Koskisen liiketoimintaan liittyy ympäristön pilaantumiseen ja ympäristövahinkoihin liittyviä riskejä.	Koskisen tuotannollinen toiminta edellyttää voimassa olevaa ympäristölupaa. Koskisen monitoroi, seuraa ja raportoi toimintansa ympäristövaikutuksia systemaattisesti. Koskisella on laatu-, ympäristö-, ja turvallisuussertifikaatit, jotka kolmas osapuoli auditoi vuosittain. Muut ympäristöön kohdistuvat riskit on kuvattu kestävyysselvityksessä.
Hallinnointi Selvitys hallinto- ja	Koskisen liiketoimintaan liittyy turvallisuus ja terveysriskejä, kuten onnettomuus- ja vahinkoriskit sen tuotantolaitoksissa, jotka voisivat toteutuessaan johtaa Koskisen velvollisuuteen korvata vahingot sekä viivästyttää tai häiritä Koskisen tuotteiden ja palveluiden toimituksia.	Koskisella on kattavat vakuutukset onnettomuuksien ja vahinkojen varalta. Vakuutustarve arvioidaan vuosittain ja aina, kun jokin erityinen muuttunut olosuhde sitä vaatii. Koskisen tekee systemaattista turvallisuustyötä sekä investoi nykyaikaisiin turvalaitteisiin riskien minimoimiseksi.
ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti Toimintakertomus	Epäonnistumalla osaavan johdon tai henkilöstön rekrytoinnissa tai avainhenkilöiden menettämisellä voisi olla olennaisen haitallinen vaikutus Koskisen kykyyn harjoittaa liiketoimintaansa.	Koskisen hallitsee riskiä esimerkiksi tarjoamalla mielenkiitoisia työtehtäviä, kilpailukykyisellä palkitsemisella ja panostuksilla henkilöstön kehittämiseen sekä kouluttamiseen. Lisäksi vuosittaisilla henkilöstötutkimuksilla kartoitetaan työyhteisön hyvinvointia, motivaatiota, työssä viihtymistä sekä näihin liittyviä kehittämistarpeita.
Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys	Vaikeuksilla IT-infrastruktuurin ylläpidossa ja päivittämisessä, IT-järjestelmien puutteilla ja IT järjestelmiin liittyvillä ulkopuolisilla kyberhyökkäyksillä voi olla haitallinen vaikutus Koskiseen.	Koskisen on varautunut lisääntyneeseen kyberrikollisuuteen ja tietojärjestelmähäiriöihin. Suunnitelmallisella valvonnalla ja kriittisten järjestelmien sijoittamisella pilvipalveluihin pyritään takaamaan nopea reagointikyky ja paras osaaminen poikkeamatilanteessa.
Tilinpäätös Konsernitilinpäätös	Koskisen yritysmaineen heikentyminen voisi vaikuttaa haitallisesti sen liiketoimintaan.	Eettiset periaatteet (Code of Conduct) ovat Koskisen liiketoiminnan perusta. Yhtiön eettiset periaatteet ohjaavat toimimaan rehellisesti, läpinäkyvästi, lainmukaisesti ja eettisesti kaikkien sidosryhmien kanssa.
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös	Työtaistelutoimenpiteet, kuten lakot, voivat häiritä Koskisen liiketoimintaa.	Koskisella noudatetaan järjestäytymisvapautta. Koskisen ylläpitää avointa ja aktiivista vuoropuhelua eri työmarkkinaosapuolten kanssa.

Allekirjoitukset

Tilintarkastuskertomus

Vuosi 2024

Koskisen lyhyesti

Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia

Liiketoiminta-alueet

Vastuullisuusyhteenveto

Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

TALOUDELLISEEN ASEMAAN JA RAHOITUKSEEN LIITTYVIÄ RISKEJÄ

Riskin kuvaus	Riskien hallinta ja epävarmuuksia pienentävät tekijät
Koskisen rahoitussopimuksiin sisältyvät kovenantit voivat rajoittaa Koskisen liiketoimintaa ja taloudellista joustavuutta, ja Koskisella voi olla vaikeuksia noudattaa rahoitussopimustensa ehtoja, mikä voi johtaa rahoitussopimusten ennenaikaiseen erääntymiseen tai kustannusten kasvuun.	Koskisen huolehtii vakavaraisuudestaan, riittävistä ja toimivista rahoittajasuhteista sekä rahoituksen rakenteesta. Koskisen seuraa aktiivisesti ja ennakoivasti vakaavaraisuutensa ja rahoitusasemansa kehittymistä. Rahoitusriskien hallinnasta kerrotaan tarkemmin tilinpäätöksen liitetiedossa 3.
Valuuttakurssien vaihtelulla voi olla olennaisen haitallinen vaikutus Koskiseen.	Koskisen käyttää valuuttasuojausinstrumentteja hallituksen hyväksymän suojauspolitiikan mukaan.
Luottotappioilla voi olla haitallinen vaikutus Koskisen liiketoiminnan tulokseen.	Koskisella on politiikkansa mukaisesti kattavat luottoriskivakuutukset ja toimivat riskien hallinnan prosessit.

Hallinnointi

Hallituksen kokoonpano

Koskisen Oyj:n hallituksessa oli 31.12.2024 seuraavat kuusi jäsentä: Pekka Kuusniemi (hallituksen puheenjohtaja), Hanna Sievinen (hallituksen varapuheenjohtaja), Kari Koskinen, Kalle Reponen, Hanna Masala ja Eva Wathén.

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

Selvitys Koskisen Oyj:n hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024 julkistetaan toimintakertomuksesta erillisenä selvityksenä.

Osakkeet ja omistus

Koskisen osakepääoma on 1 512 000 euroa. Liikkeeseen laskettujen osakkeiden lukumäärä 31.12.2024 oli yhteensä 23 025 159 ja ulkona olevien osakkeiden lukumäärä yhteensä 23 024 073. Yhtiöllä on yksi osakesarja. Jokainen osake oikeuttaa omistajansa yhteen ääneen yhtiökokouksessa. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa. Yhtiön osake on listattu Nasdaq Helsinki Oy:n pörssilistalla 1.12.2022 alkaen.

Omat osakkeet

Yhtiön hallussa oli 31.12.2024 1 086 omaa osaketta, joka oli 0,005 prosenttia koko osakemäärästä. Osakkeet on hankittu pörssin ulkopuolisena kauppana. Osakkeiden takaisinostot liittyvät syksyllä 2022 toteutettuun Koskisen Oyj:n henkilöstöantiin. Osakkeet on lunastettu annin ehtojen mukaisesti henkilöiltä, jotka ovat lähteneet yhtiöstä ennen syksyä 2024. Osakkeet on lunastettu kappalehintaan 3 euroa per osake, mikä on sama kuin henkilöstöannin merkintähinta.

Osakkeen hinta ja vaihto

Yhtiön osakkeita vaihdettiin Helsingin pörssissä 1.1.– 31.12.2024 välisenä aikana 2 026 672 kappaletta, mikä oli 8,8 prosenttia koko osakemäärästä. Osakkeen ylin kurssi oli 7,98 euroa ja alin 5,94 euroa. Vaihdettujen osakkeiden keskihinta oli 6,39 euroa. Osakevaihto oli 12 952 718 euroa. Katsauskauden päättyessä koko osakekannan markkina-arvo oli 160 255 107 euroa.

Hallituksen valtuutukset

Yhtiön hallitus valtuutettiin 16.5.2024 yhtiön varsinaisessa yhtiökokouksessa päättämään yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta. Hallitus on

valtuutuksen nojalla oikeutettu päättämään enintään 1 000 000 yhtiön oman osakkeen hankkimisesta. Hankkimisvaltuutus on voimassa 30.6.2025 saakka ja se kumoaa kaikki aiemmat omien osakkeiden hankintavaltuutukset.

Yhtiön hallitus valtuutettiin 16.5.2024 yhtiön varsinaisessa yhtiökokouksessa päättämään uusien osakkeiden antamisesta ja/tai yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden luovuttamisesta ja/tai osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen optio- ja muiden erityisten oikeuksien antamisesta. Valtuutuksen perusteella uusia osakkeita voidaan antaa ja/tai yhtiön tai sen konserniyhtiön hallussa olevia yhtiön omia osakkeita luovuttaa yhteensä enintään 2 000 000 kappaletta, mikä sisältää myös optio- tai muiden erityisten oikeuksien perusteella mahdollisesti annettavat osakkeet. Valtuutukset kumoavat kaikki aikaisemmat osakeantia sekä osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamista koskevat valtuutukset. Hallitus päättää kaikista muista valtuutuksiin liittyvistä seikoista. Valtuutukset ovat voimassa 30.6.2025 saakka.

Vuosi 2024

Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia Liiketoiminta-alueet Vastuullisuusyhteenveto Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

Liputusilmoitukset

Koskisen Oyj ei vastaanottanut liputusilmoituksia vuonna 2024.

Arvio todennäköisestä kehityksestä

Koskisen-konsernin vuoden 2025 liikevaihdon odotetaan kasvavan vuoden 2024 tasosta. Oikaistun käyttökatemarginaalin odotetaan olevan 7–11 prosenttia.

Hallituksen ehdotus voitonjaosta

Emoyhtiön jakokelpoiset varat 31.12.2024 olivat 116 244 890,16 euroa, mistä tilikauden voitto oli 2 660 561,51 euroa.

Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2024 maksetaan osinkoa 0,12 euroa kutakin ulkona olevaa osaketta kohden. 10.4.2025 rekisteriin merkittyjen osakkeiden lukumäärän perusteella kokonaisosingon määrä olisi yhteensä 2 771 333,88 euroa. Jäljelle jäävä osuus jakokelpoisista varoista jätetään vapaaseen omaan pääomaan.

Hallitus on arvioinut yhtiön taloudellisen tilanteen ja maksuvalmiuden ennen ehdotuksen tekemistä. Yhtiön taloudellisessa asemassa ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia 31.12.2024 jälkeen, yhtiön maksuvalmius on edelleen hyvä eikä ehdotettu osinko vaaranna yhtiön vakavaraisuutta.

Tilikauden jälkeiset tapahtumat

Koskisen tiedotti 10.3.2025, että se on sopinut Iisveden Metsä Oy:n liiketoiminnan ostamisesta. Järjestely toteutetaan liiketoimintakauppana sisältäen, tietyin rajatuin poikkeuksin, koko Iisveden Metsän liiketoiminnan, mukaan lukien Suonenjoella sijaitsevan tehdaskiinteistön koneineen ja laitteineen sekä vaihtoomaisuuden. Iisveden Metsän henkilökunta, noin 50 henkilöä, siirtyy Koskisen palvelukseen vanhoina työntekijöinä.

Liiketoimintakaupan velaton kauppahinta on 22,5 miljoonaa euroa ja sen käteisellä maksettavaa osuutta oikaistaan kaupan toteutushetkellä nettokäyttöpääomaoikaisulla, jonka ei odoteta olevan merkittävä. Lisäksi Koskisen maksaa myyjälle lisäkauppahintana yhteensä enintään 4 miljoonaa euroa, mikäli lisäkauppahinnan maksulle määritellyt, pääasiassa sahatavaran myyntihintoihin liittyvät, ehdot täyttyvät vuosien 2025–2027 aikana.

Iisveden Metsän liikevaihto (tilintarkastamaton) vuonna 2024 oli 52,7 miljoonaa euroa (52,5 miljoonaa euroa vuonna 2023, tilintarkastettu) ja käyttökate (tilintarkastamaton) vuonna 2024 oli 1,4 miljoonaa euroa (0,5 miljoonaa euroa vuonna 2023, tilintarkastettu). Siirtyvien tase-erien kirjanpidollinen arvo vuoden 2024 lopussa oli noin 24,9 miljoonaa euroa (tilintarkastamaton).

Toteutuessaan järjestely kasvattaa Koskisen liikevaihtoa ja käyttökatetta. Järjestelyn odotetaan tuovan synergioita raaka-ainehankinnassa, erityisesti koivutukin osalta, ja tukevan näin Levyteollisuuden orgaanista kasvua ja kannattavuutta. Järjestelyllä on myös positiivisia vaikutuksia Sahateollisuuden tuotannon tehokkuuteen ja markkinakohtaisten konseptien optimointiin. Järjestelyn toteutumisella ei tällä hetkellä arvioida olevan vaikutusta Koskisen tulosohjeistukseen vuodelle 2025.

Kaupan toteutuminen edellyttää Suomen ja Viron kilpailuviranomaisten hyväksyntää, Iisveden Metsän yhtiökokouksen määräenemmistön hyväksyntää sekä tiettyjen muiden tavanomaisten kaupan toteutusehtojen toteutumista. Koskisen odottaa kaupan toteutuvan vuoden 2025 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana.

Koskisen Oyj:n hallitus päätti 21.3.2025 suunnatusta maksuttomasta osakeannista yhtiön pitkän aikavälin suoriteperusteisen kannustinjärjestelmän 2022–2026 (ansaintajakso 2022–2024) mukaisten osakepalkkioiden maksamista varten. Suunnatussa maksuttomassa osakeannissa luovutettiin yhteensä 70 376 kappaletta uusia osakkeita kannustinjärjestelmän piiriin kuuluvalle seitsemälle henkilölle järjestelmän ehtojen mukaisesti. Kannustinohjelman alla maksettavat palkkiot kullekin osallistuvalle henkilölle maksettiin osakkeina ja rahana. Rahaosuudella katetaan osakkeiden luovutuksesta seuraavat verokustannukset. Koskisen Oyj:n osakkeiden kokonaismäärä uusien osakkeiden rekisteröinnin jälkeen on 23 095 535 osaketta. Liikkeeseen lasketut yhteensä 70 376 osaketta rekisteröitiin kaupparekisteriin 4.4.2025. Koskisen Oyj:n hallitus päätti suunnatusta maksuttomasta osakeannista varsinaisen yhtiökokouksen 16.5.2024 antaman valtuutuksen nojalla.

Vuosi 2024

Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia Liiketoiminta-alueet Vastuullisuusyhteenveto Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

Osakkeet ja osakkeenomistajat

SUURIMMAT OSAKKEENOMISTAJAT 31.12.2024

	Osakemäärä	% osakkeista
Kari Koskinen	4 208 988	18,28
Markku Koskinen	3 729 988	16,20
Eva Wathén	2 148 988	9,33
Laura Paksuniemi	1 314 693	5,71
Ella Paksuniemi	1 292 993	5,62
Ester Paksuniemi	1 290 693	5,61
Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma	1 044 332	4,54
Karoliina Koskinen	922 039	4,00
Lasse Koskinen	922 039	4,00
Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo	814 332	3,54
Pekka Kopra	766 128	3,33
Stephen Industries Inc Oy	498 599	2,17
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen	485 000	2,11
Juha Koskinen	476 817	2,07
Arto Koskinen	475 130	2,06
Riitta Kokko-Parikka	375 130	1,63
Työeläkeyhtiö Veritas	143 197	0,62
Thominvest Oy	120 000	0,52
UB Metsä Global Erikoissijoitusrahasto	86 272	0,37
Sijoitusrahasto UB Suomi	74 487	0,32
20 suurinta yhteensä	21 189 845	92,03

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Kestävyysselvitys

Konsernitilinpäätös

Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset

Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

Tilinpäätös

Hallituksen toimintakertomus

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

OMISTUKSEN JAKAUTUMINEN SUURUUSLUOKITTAIN 31.12.2024

	Alaraja	Yläraja	Omistajien lukumäärä, kpl	Osuus osakkaista, %	Osakkeita yhteensä, kpl	% osakkeista
Vuosi 2024	1	100	2 768	53,6	156 215	0,7
Koskisen lyhyesti
Avainluvut	101	500	1 822	35,3	393 673	1,7
Vuoden kohokohdat	501	1 000	291	5,6	226 981	1,0
Toimitusjohtajan katsaus	1 001	5 000	221	4,3	437 799	1,9
Strategia	5 001	10 000	21	0,4	149 917	0,7
Liiketoiminta-alueet	10 001	50 000	16	0,3	329 910	1,4
Vastuullisuusyhteenveto	50 001	100 000	4	0,1	301 578	1,3
Koskisen sijoituskohteena	100 001	500 000	7	0,1	2 573 873	11,2
	500 001		11	0,2	18 455 213	80,2
Hallinnointi	Yhteensä		5 161	100	23 025 159	100

OMISTUSRAKENNE SEKTOREITTAIN 31.12.2024

	Osakkeiden määrä	% osakkeista
Yritykset	793 582	3,4
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	218 265	0,9
Julkisyhteisöt	2 486 861	10,8
Kotitaloudet	19 354 410	84,1
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	43 369	0,2
Ulkomaat	2 404	-
Yhteensä	22 898 891	99,5
Hallintarekisteröidyt osakkeet	126 268	0,5
Kaikki yhteensä	23 025 159	100

Vuosi 2024

• Koskisen lyhyesti
• Avainluvut
• Vuoden kohokohdat
• Toimitusjohtajan katsaus
• Strategia
• Liiketoiminta-alueet
• Vastuullisuusyhteenveto
• Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

• Konsernitilinpäätös
• Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
• Emoyhtiön tilinpäätös
• Allekirjoitukset
• Tilintarkastuskertomus
• Tietoa sijoittajille

Tunnuslukujen laskentakaavat

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät ovat varsinaiseen liiketoimintaan kuulumattomia epätavallisia eriä, jotka liittyvät (i) uudelleenjärjestelyihin liittyviin kuluihin, (ii) arvonalentumisiin, (iii) liiketoimintojen tai merkittävien käyttöomaisuuserien myyntivoittoihin tai -tappioihin ja (iv) listautumiseen liittyviin kuluihin. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät esitetään kuvastamaan Koskisen

liiketoiminnan tuloksellisuutta ja kausien välisen vertailukelpoisuuden parantamiseksi. Koskisen näkemyksen mukaan vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät tarjoavat mielekästä lisätietoa jättämällä tavallisen liiketoiminnan ulkopuoliset vertailukelpoisuutta vähentävät erät huomioimatta.

Tunnusluku	Määritelmä		Käyttötarkoitus
Käyttökate	Liikevoitto (-tappio) + Poistot ja arvonalentumiset		Käyttökate on Koskisen tuloksellisuutta mittaava tunnusluku.
Käyttökatemarginaali, prosenttia	Käyttökate		Käyttökatemarginaali on Koskisen tuloksellisuutta mittaava tunnusluku.
	Liikevaihto	x 100
Oikaistu käyttökate	Käyttökate + Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät		Oikaistu käyttökate on Koskisen tuloksellisuutta mittaava tunnusluku. Oikaistu käyttökate esitetään käyttökatteen lisäksi kuvastamaan Koskisen liiketoiminnan tuloksellisuutta ja kausien välisen vertailukelpoisuuden parantamiseksi. Koskisen näkemyksen mukaan oikaistu käyttökate tarjoaa mielekästä lisätietoa jättämällä tavallisen liiketoiminnan ulkopuoliset vertailukelpoisuutta vähentävät erät huomioimatta.
Oikaistu käyttökatemarginaali, prosenttia	Oikaistu käyttökate	x 100	Oikaistu käyttökatemarginaali on Koskisen tuloksellisuutta mittaava tunnusluku. Oikaistu käyttökatemarginaali esitetään käyttökatemarginaalin lisäksi kuvastamaan Koskisen liiketoiminnan tuloksellisuutta ja kausien välisen vertailukelpoisuuden parantamiseksi. Koskisen näkemyksen mukaan oikaistu käyttökatemarginaali tarjoaa mielekästä lisätietoa jättämällä tavallisen liiketoiminnan ulkopuoliset vertailukelpoisuutta vähentävät erät huomioimatta.
	Liikevaihto
Liikevoittomarginaali,	Liikevoitto (-tappio)		Liikevoittomarginaali on Koskisen tuloksellisuutta mittaava tunnusluku.
prosenttia	Liikevaihto	x 100
Oikaistu liikevoitto	Liikevoitto (-tappio) + Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät		Oikaistu liikevoitto on Koskisen tuloksellisuutta mittaava tunnusluku. Oikaistu liikevoitto esitetään liikevoiton (-tappion) lisäksi kuvastamaan Koskisen liiketoiminnan tuloksellisuutta ja kausien välisen vertailukelpoisuuden parantamiseksi. Koskisen näkemyksen mukaan oikaistu liikevoitto tarjoaa mielekästä lisätietoa jättämällä tavallisen liiketoiminnan ulkopuoliset vertailukelpoisuutta vähentävät erät huomioimatta.
Oikaistu liikevoittomarginaali, prosenttia	Oikaistu liikevoitto		Oikaistu liikevoittomarginaali on Koskisen tuloksellisuutta mittaava tunnusluku. Oikaistu liikevoittomarginaali esitetään liikevoittomarginaalin lisäksi kuvastamaan Koskisen liiketoiminnan tuloksellisuutta ja kausien välisen vertailukelpoisuuden parantamiseksi. Koskisen näkemyksen mukaan oikaistu liikevoittomarginaali tarjoaa mielekästä lisätietoa jättämällä tavallisen liiketoiminnan ulkopuoliset vertailukelpoisuutta vähentävät erät huomioimatta.
	Liikevaihto	x 100

	Tunnusluku	Määritelmä		Käyttötarkoitus
	Laimentamaton osakekohtainen	Emoyhtiön omistajille kuuluva kauden voitto (tappio) Liikkeeseen laskettujen osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä kauden aikana - Omat osakkeet		Laimentamaton osakekohtainen tulos kuvastaa Koskisen tuloksen jakautumista sen
Vuosi 2024	tulos, euroa			osakkeenomistajille.
	Koskisen lyhyesti Laimennettu osakekohtainen Emoyhtiön omistajille kuuluva kauden voitto (tappio) Avainluvut tulos, euroa Liikkeeseen laskettujen osakkeiden painotettu			Laimennettu osakekohtainen tulos kuvastaa Koskisen tuloksen jakautumista sen
Vuoden kohokohdat				osakkeenomistajille.
Toimitusjohtajan katsaus Strategia Liiketoiminta-alueet		keskimääräinen lukumäärä kauden aikana + Kaikkien osakkeiksi mahdollisesti muunnettavien laimentavien instrumenttien painotettu keskimääräinen lukumäärä kauden aikana - Omat osakkeet
Vastuullisuusyhteenveto Koskisen sijoituskohteena	Sijoitettu pääoma	Varat yhteensä - Lyhytaikaiset velat yhteensä		Sijoitettu pääoma kuvastaa Koskisen liiketoimintaan sitoutunutta pääomaa ja sitä käytetään sijoitetun pääoman tuottoa laskettaessa.
Hallinnointi	Likvidit varat	Lyhytaikaiset käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat + Talletukset + Rahavarat		Likvidit varat kuvastaa käteisen ja muiden vaivattomasti käteiseksi vaihdettavien varojen määrää.
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä	Nettovelka	Lainat + Vuokrasopimusvelat - Likvidit varat		Nettovelka on mittari Koskisen ulkopuolisen velkarahoituksen kokonaismäärän arviointiin.
Palkitsemisraportti	Nettovelan suhde käyttökatteeseen, suhdeluku	Nettovelka Käyttökate (viimeiset 12 kuukautta)	x 100	Nettovelan suhde käyttökatteeseen on mittari Koskisen rahoitusriskitason ja velkaantuneisuuden arviointiin.
Toimintakertomus Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys	Käyttöpääoma	Vaihto-omaisuus + Myyntisaamiset + Muut saamiset - Saadut ennakot - Ostovelat - Ostovelat, maksumenettely		Käyttöpääoma on mittari Koskisen liiketoimintaan sitoutuvan suoran nettokäyttöpääoman tason seuraamiseen.
	Omavaraisuusaste, prosenttia	Oma pääoma yhteensä	x 100	Omavaraisuusaste mittaa Koskisen vakavaraisuutta sekä kykyä selviytyä sitoumuksista
Tilinpäätös Konsernitilinpäätös		Varat yhteensä - Saadut ennakot		pitkällä aikavälillä.
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot	Nettovelkaantumisaste, prosenttia Nettovelka			Nettovelkaantumisaste on mittari Koskisen taloudellisen velkaantuneisuuden arviointiin.
Emoyhtiön tilinpäätös		x 100 Oma pääoma yhteensä
Allekirjoitukset	Sijoitetun pääoman tuotto, Liikevoitto (-tappio) (viimeiset 12 kuukautta)			Sijoitetun pääoman tuotto kuvastaa Koskisen liiketoimintaan sitoutuneen pääoman
Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille	prosenttia	Sijoitettu pääoma (keskimäärin viimeisen 12 kuukauden aikana)	x 100	tuottoa.

Vuosi 2024

Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia Liiketoiminta-alueet Vastuullisuusyhteenveto

Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

Vaihtoehtoisten tunnuslukujen täsmäyttäminen

Seuraavassa taulukossa esitetään Vaihtoehtoisten tunnuslukujen täsmäyttäminen ilmoitettuina päivämäärinä ja ilmoitetuilla ajanjaksoilla:

Tuhatta euroa	1.1.2024– 31.12.2024	1.1.2023– 31.12.2023
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Uudelleenjärjestelyihin liittyvät kulut	154	326
Liiketoimintojen tai merkittävien käyttöomaisuusierien myyntivoitot (-) tai tappiot (+)	-48	-190
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	105	137
Käyttökate
Liikevoitto (-tappio)	13 023	24 396
Poistot ja arvonalentumiset	11 169	8 607
Käyttökate	24 193	33 003
Käyttökatemarginaali, %
Käyttökate	24 193	33 003
Liikevaihto	282 262	271 275
Käyttökatemarginaali, %	8,6 %	12,2 %
Oikaistu käyttökate
Liikevoitto (-tappio)	13 023	24 396
Poistot ja arvonalentumiset	11 169	8 607
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	105	137
Oikaistu käyttökate	24 298	33 140
Oikaistu käyttökatemarginaali, %
Oikaistu käyttökate	24 298	33 140
Liikevaihto	282 262	271 275
Oikaistu käyttökatemarginaali, %	8,6 %	12,2 %

Vuosi 2024

Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia Liiketoiminta-alueet Vastuullisuusyhteenveto Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

Kestävyysselvitys

Koskisen kestävyysselvitys on laadittu EU:n kestävyysraportointidirektiivin mukaisesti. Selvitys kattaa Koskisen olennaiset kestävyysaiheet koko konsernin ja sen arvoketjun osalta.

Koskisen strategia, liiketoimintamalli, hallintorakenne sekä kaksoisolennaisuusanalyysi ja sen tulokset.

YHTEISKUNNALLISET TIEDOT

Koskisen omaa työvoimaa ja urakoitsijoita koskevat olennaiset tiedot.

YLEISET TIEDOT YMPÄRISTÖTIEDOT

Koskisen ilmastoa, energiankäyttöä, luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemejä sekä kiertotaloutta koskevat olennaiset tiedot.

Vuosi 2024

Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia Liiketoiminta-alueet Vastuullisuusyhteenveto Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

Yleiset tiedot

Koskisen kasvustrategian ytimessä ovat arvon luominen asiakkaille, nykytoiminnan kehittäminen ja rohkeiden askeleiden ottaminen. Koskisen kestävyysselvitys on laadittu konsernin tasolla kirjanpitolain (1336/1997) 7 luvun mukaisesti.

ESRS 2 Yleiset tiedot............................................................................... 52

Vuosi 2024

Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia Liiketoiminta-alueet Vastuullisuusyhteenveto

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Koskisen sijoituskohteena

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

ESRS 2 Yleiset tiedot

Kestävyysselvitysten yleiset laatimisperusteet

Koskisen Oyj:n kestävyysselvitys on laadittu konsernin tasolla kirjanpitolain (1336/1997) 7 luvun mukaisesti. Konsolidoinnin laajuus on sama kuin yhtiön vuositilinpäätöksessä.

Kestävyysselvitys kattaa konsernin oman toiminnan sekä arvoketjua seuraavasti: arvoketjun alku- ja loppupään Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt GhG-protokollan mukaisesti. Arvoketjun alkupäässä luonnon monimuotoisuuteen liittyvien kestävyysseikkojen raportointi käsittää urakoitsijoiden toiminnan alueilla, joilla Koskisen vastaa hakkuuoikeuksista.

Koskisen ei ole jättänyt tietoja pois raportoinnista.

Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot

BP-2

BP-1

Koskisen ei ole poikennut keskipitkästä tai pitkästä aikavälistä, jotka määritellään ESRS 1:ssä. Keskipitkä aikaväli on strategiakausi neljä vuotta ja pitkä aikaväli yli viisi vuotta.

Arvoketjun Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöjen laskennassa on hyödynnetty epäsuorina lähteinä toimialakohtaisia keskimääräisiä päästökertoimia arvoketjun alkuja loppupään päästöjen arviointiin. Laskennan tarkkuutta on suunniteltu kehitettävän muun muassa pyytämällä arvoketjun toimijoilta suoria päästötietoja aina kun mahdollista. Kuvaus laskennan tarkkuudesta sekä Scope 3 -laskennan mittarit, päästökertoimet sekä menetelmät ja oletukset on eritelty tarkemmin kestävyysselvityksen kohdassa E1-6 Kasvihuonekaasujen Scope 1-, Scope 2- ja Scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt.

Luonnon monimuotoisuusmittareiden määrällisiin tuloksiin liittyy rajalliseen otantaan perustuvia epävarmuustekijöitä. Epävarmuus kohdentuu erityisesti otantaan perustuvaan tarkasteluun, eli tiedot perustuvat vain osaan toteutuneista hakkuista, sillä arvioinnissa on käytetty sisäisen tarkastuksen otantamenetelmää. Tulosten luotettavuutta parannetaan tulevaisuudessa laajentamalla mittareiden seuranta

kattamaan suurempi määrä hakkuita ja tukemaan tietoa kaikilta hakkuilta tehdyillä omavalvonnan tarkastuksilla.

Resurssien käytön ja kiertotalouden mittareiden laskennassa määrällisiin tuloksiin liittyy yksikkömuunnoksiin perustuvia epävarmuustekijöitä. Puun tiheyden vaihdellessa käytetään varastointiyksikkönä kuutiotilavuutta, eikä kaikkea ensisijaista tietoa ei ole saatavilla massaperusteisesti.

On mahdollista, että mittareihin sisältyy epävarmuustekijöitä, joita ei ole tunnistettu, sillä ensimmäisenä raportointivuotena kaikkia tietoon liittyviä kontrollipisteitä ei ole määritetty, eikä seurantatietoa välttämättä ole saatavilla vertailun tueksi. Mitattaviin rahamääriin ei sisälly mittausepävarmuutta.

Raportointivuoden ollessa ensimmäinen soveltamisvuosi, ei kestävyystietojen valmistelussa ja esittämisessä ole raportoitavia muutoksia aikaisempiin kausiin. Scope 3 -raportointiin liittyy epävarmuuksia ja oletuksia, jotka on kuvattu kestävyysselvityksen E1-6 Kasvihuonekaasujen Scope 1-, Scope 2- ja Scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt -kohdassa.

Raportointivuoden ollessa ensimmäinen soveltamisvuosi kestävyystietojen raportoinnissa ei ole aikaisempiin kausiin liittyviä virheitä.

Raportoinnissa ei anneta tietoja perustuen muuhun lainsäädäntöön tai kestävyysraportointiin.

Koskisen-konserni tukeutuu laatu-, työ-, terveys- ja turvallisuus- sekä ympäristöjohtamisjärjestelmissään eurooppalaisen standardointijärjestelmän ISOstandardeihin.

Edellä mainitut johtamisjärjestelmät on varmennettu Kiwa Inspectan toimesta seuraavasti: konsernin toiminnot Suomessa on varmennettu vastaamaan standardeja ISO 9001:2015, ISO 14001:2015 ja ISO 45001:2018 sekä Puolassa Toporówin toimintojen osalta vastaamaan standardia ISO 9001:2015.

Vuosi 2024

Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia Liiketoiminta-alueet

Vastuullisuusyhteenveto

Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

Kestävyysraportoinnissa olennaisia sertifioituja prosesseja ovat ISO 9001 -standardin kattamat riskienhallinta- ja sidosryhmäprosessit. Ne tullaan integroimaan osaksi konsernin kestävyysjärjestelmää vuoden 2025 aikana. Mainittuja prosesseja ei tarkasteltu vuoden 2024 osalta osana kestävyysseikkojen integrointia, sillä järjestelmän kehitystyö oli vielä kesken.

Kestävyysraportilla esitetyt metriikat eivät ole muussa kuin kestävyysraportin varmennuksen yhteydessä varmennettuja, ellei tästä erikseen kerrota.

Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli

GOV-1

Hallinto-, johto- ja valvontaelinten kokoonpano

Koskisen Oyj:n hallinnon muodostavat hallitus, hallituksen tarkastusvaliokunta sekä toimitusjohtaja tukenaan johtoryhmä. Yhtiö noudattaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia. Hallinnoinnin toimintaperiaatteet on määritelty yhtiön hallituksen hyväksymissä hallinnointiperiaatteissa.

Kestävyysseikkoihin liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinnoinnista, valvonnasta ja raportoinnista osana yhtiön hallinto-, johto- ja valvontaelinten toimintaa on kerrottu jäljempänä.

Hallitus (hallintoelin)

Koskisen hallituksen tehtävät ja vastuut määräytyvät osakeyhtiölain sekä muun soveltuvan lainsäädännön perusteella. Hallituksella on työjärjestys, joka määrittelee hallituksen ja sen puheenjohtajan tehtävät.

Hallituksella on yleistoimivalta kaikissa niissä asioissa, joita ei lain tai yhtiön yhtiöjärjestyksen nojalla ole määrätty muiden toimielinten päätettäväksi tai tehtäväksi. Hallituksen yleisenä tehtävänä on huolehtia Koskisen hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus käsittelee kestävyyteen liittyviä seikkoja säännöllisesti, vuosikellonsa mukaisesti ja vastaa yhtiön lakisääteisestä kestävyysselvityksestä.

Hallituksen puheenjohtaja vuonna 2024 oli Pekka Kuusniemi (riippumaton) ja jäsenet Eva Wathén (riippuvainen), Kari Koskinen (riippuvainen), Kalle Reponen (riippumaton), Hanna Maria Sievinen (riippumaton) ja Hanna Masala (riippumaton).

Tarkastusvaliokunta (valvontaelin)

Hallituksen tarkastusvaliokunnan vastuulla on varmistaa asianmukaisen hallintotavan järjestäminen, valvonta ja riskienhallinta osakeyhtiölain mukaisesti. Enemmistön tarkastusvaliokunnan jäsenistä on oltava riippumattomia yhtiöstä, ja vähintään yhden tarkastusvaliokunnan jäsenen on oltava riippumaton yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista.

Tarkastusvaliokunnan jäsenet vuonna 2024 olivat Hanna Sievinen, Eva Wathén ja Hanna Masala.

Johtoryhmä (johtoelin)

Toimitusjohtaja johtaa yhtiön toimintaa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti sekä pitää hallituksen tietoisena yhtiön liiketoiminnan ja taloudellisen tilanteen kehityksestä.

Johtoryhmä tukee toimitusjohtajaa yhtiön strategian toteuttamisessa ja johtaa kokonaisuutena Koskisen liiketoimintaa sisältäen kestävyysnäkökohdat johtamisen liiketoimintamallin osana. Koskisen johtoryhmän jäsenillä on laajat valtuudet toimia omien vastuualueidensa puitteissa, ja heidän velvollisuutenaan on kehittää Koskisen liiketoimintaa yhtiön hallituksen ja toimitusjohtajan asettamien tavoitteiden mukaisesti.

Johtoryhmään kuuluivat 31.12.2024 Jukka Pahta (toimitusjohtaja), Karri Louko (talousjohtaja), Tom-Peter Helenius (johtaja, Levyteollisuus), Tommi Sneck (johtaja, Sahateollisuus), Joonas Ojasalo (metsäjohtaja), Minna Luomalahti (henkilöstöjohtaja), Sanna Väisänen (vastuullisuus- ja viestintäjohtaja) ja Olli Nikitin (lakiasiainjohtaja).

Koskisen laajennetussa johtoryhmässä on varsinaisen johtoryhmän lisäksi myös muita kestävyysnäkökohtia (IT, laatu, ympäristö, turvallisuus, tekniset palvelut) koordinoivat henkilöt.

Vuosi 2024

Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia Liiketoiminta-alueet Vastuullisuusyhteenveto

Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

Laajennettuun johtoryhmään kuuluivat 31.12.2024 edellä kuvattujen varsinaisten jäsenten lisäksi Markku Lähteenmäki (laatu-, ympäristö- ja turvallisuusjohtaja), Teemu Similä (tietohallintopäällikkö) ja Jarkko Veck (pääluottamusmies).

Laajennettu johtoryhmä kokoontuu neljä kertaa vuodessa. Laajennetussa johtoryhmässä henkilöstöä kuullaan ja osallistetaan päätöksentekoon pääluottamushenkilön edustuksen kautta.

Hallinto-, johto- ja valvontaelinten kokoonpano	2024
Liikkeenjohtoon osallistuvat jäsenet	11
Liikkeenjohtoon osallistumattomat jäsenet	6

Työsuhteiset työntekijät ovat edustettuina laajennetussa johtoryhmässä, johon kuuluvat luottamusmies, sekä laatu- ympäristö- ja turvallisuusjohtaja. Työntekijöiden edustusta ei ole hallituksessa eikä tarkastusvaliokunnassa.

Hallituskokoonpanoa valmisteltaessa on otettu huomioon jäsenten koulutus- ja ammattitausta, sukupuoli sekä kansainvälinen kokemus, jotta hallituksessa on edustettuna laajalti ja monimuotoisesti Koskisen toimintaa tukevaa osaamista ja kokemusta. Naisten ja miesten on oltava hallituksessa tasapuolisesti edustettuna siten ja kun soveltuva sääntely sitä edellyttää. Hallitus arvioi ehdotustaan muodostaessa, että ehdotettu hallituksen kokoonpano sisältää riittävän, yhtiön kulloisenkin toiminnan luonteen ja laajuuden edellyttämän kestävän kehityksen (ESG) osaamisen ja kokemuksen. Kokemus on esitetty alla olevassa taulukossa.

Yhtiön hallituksen ja sen tarkastusvaliokunnan jäsenillä on Koskisen toiminnan ja kestävyysvaikutusten, -riskien ja -mahdollisuuksien arvioinnin kannalta merkityksellistä kokemusta jalostavasta teollisuudesta, yritystaloudesta, kansainvälisestä liiketoiminnasta ja kohdemarkkinoista sekä liiketoiminnan strategisesta suunnittelusta ja toimeenpanosta.

Yhtiön toimitusjohtajalla sekä häntä tukevalla johtoryhmällä ja laajennetulla johtoryhmällä on Koskisen toiminnan ja kestävyysvaikutusten, -riskien ja -mahdollisuuksien arvioinnin kannalta merkityksellistä kokemusta liikkeenjohdosta strategisella ja yhtiön yksittäisten liiketoimintojen tasolla, metsätaloudesta,

yritystaloudesta, rahoituksesta, riskienhallinnasta, henkilöstöasioista sekä vastuullisuusja viestintäasioista.

Yhtiön hallituksen ja johtoryhmän käytettävissä on yhtiön palveluksessa olevien asiantuntijoiden kestävyysseikkoihin liittyvä asiantuntemus.

Koskisen hallituksessa on kuusi (6) jäsentä, joista puolet (50 %) on naisia ja puolet (50 %) miehiä. Keskimääräinen suhdeluku on 1,0.

Johtoryhmään kuuluu kahdeksan (8) jäsentä, joista kaksi (2 hlöä, 25 %) on naista ja kuusi (6 hlöä, 75 %) miestä.

Laajennetussa johtoryhmässä on yhteensä 11 jäsentä, joista kaksi (2 hlöä, 18 %) on naista ja yhdeksän (9 hlöä, 82 %) miestä.

Tarkastusvaliokunnassa on kolme (3) jäsentä, jotka kaikki (100 %) ovat naisia.

Yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista riippumattomien hallitusten jäsenten prosenttiosuus vuonna 2024 oli 67 prosenttia.

Hallituksessa oli neljä (4) yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista riippumatonta ja kaksi (2) yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista riippuvaista jäsentä.

Tarkastusvaliokunta valvoo kestävyyteen liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia. Tarkastusvaliokunnan jäsenet vuonna 2024 olivat Hanna Sievinen, Eva Wathén ja Hanna Masala.

Strategia

Hallinnointi Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus

Liiketoiminta-alueet Vastuullisuusyhteenveto Koskisen sijoituskohteena

Toimintakertomus

Kestävyysselvitys

Konsernitilinpäätös

Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset

Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

Tilinpäätös

Hallituksen toimintakertomus

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

	Hallitus	Laajennettu johtoryhmä
Toimiala
Metsäteollisuus		DODD
Johtaminen
Hallituskokemus
Toimitusjohtajakokemus		●●●●●●●●
Johtoryhmäkokemus
Liiketoiminta ja kestävyys
Strategia ja liiketoiminta
ESG ja vihreä siirtymä		CO CO CO CO
Hallintotapa ja vaatimustenmukaisuus
Globaali kokemus ja osaaminen
Eurooppa, Lähi-itä ja Afrikka (EMEA)		()()()
Amerikan alue (Americas)	000 O	.
Aasian ja Tyynenmeren alue (APAC)	000	●●○○○○ O

KOSKISEN VUOSIKERTOMUS 2024

Vuosi 2024

• Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat
• Toimitusjohtajan katsaus
• Strategia
• Liiketoiminta-alueet
• Vastuullisuusyhteenveto
• Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

• Konsernitilinpäätös
• Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
• Emoyhtiön tilinpäätös
• Allekirjoitukset
• Tilintarkastuskertomus
• Tietoa sijoittajille

Hallituksen, tarkastusvaliokunnan ja johtoryhmän vastuu kestävyyteen liittyvistä vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista on huomioitu hallinnointiperiaatteissa, konsernin toimintapolitiikassa ja siitä johdetuissa periaatteissa (ympäristöperiaatteet, henkilöstöperiaatteet ja riskienhallintapolitiikka). Yhtiön hallituksella, tarkastusvaliokunnalla ja johtoryhmällä on keskeinen rooli kestävyysseikkojen hallinnoinnissa, valvonnassa ja raportoinnissa.

Hallitus

• Hyväksyy pitkän aikavälin kestävyystavoitteet, valvoo niiden toteutumista ja ohjaa yrityksen johtoa kohti tavoitteita
• Seuraa ja arvioi kestävyystyön kytkentää strategiaan ja liiketoimintamalliin sekä toiminnan suorituskykyä kestävyystavoitteisiin nähden
• Hyväksyy olennaisten kestävyysvaikutusten toimintaperiaatteet tai politiikat

Seuranta: Hallituksen vuosikellon mukaisesti. Kestävyysseikkoja tarkastellaan kerran vuodessa, tavoitteiden ja toimenpiteiden osalta marraskuussa sekä kestävyysvaikutusten, -riskien ja mahdollisuuksien osalta syyskuussa. Yksittäisiä vastuullisuuteen liittyviä osa-alueita henkilöstöön, turvallisuuteen ja toimintaperiaatteisiin liittyen tarkastellaan osana niihin liittyviä konsernin kokonaisuuksia.

Tarkastusvaliokunta

• Valvoo kestävyysvaikutusten toimeenpanoa ja raportointia
• Huolehtii kestävyysvaikutusten riskienhallinnasta ja sisäisestä valvonnasta • Raportoi hallitukselle

Johtoryhmä

• Vastaa liiketoimintastrategian toimeenpanosta kestävyysnäkökulmat huomioiden
• Vastaa kestävyystyön jalkauttamisesta osaksi liiketoimintaa, huolehtii riittävän resurssoinnin varmistamisesta
• Päättää kestävän kehityksen ohjelman sisällön ja mittarit perustuen olennaisiin kestävyysvaikutuksiin
• Olennaisiin kestävyysvaikutuksiin liittyvät riskit ja mahdollisuudet ovat osa johtoryhmälle raportoitavaa yritysriskien hallintaa (ERM), tarkastelussa arvioidaan myös tarve kaksoisolennaisuusarvioinnin päivitykselle.
• Olennaisten kestävyysvaikutusten kehittäminen on liitetty liike- tai tukitoimintoihin ja vastuutettu kyseiselle johtajalle
• Raportoi hallitukselle

Laajennettu johtoryhmä

• Seuraa kestävyysprosesseja, kuten lyhyen- ja pitkän aikavälin tavoitteita, toimenpiteitä ja niiden tuloksia kvartaaleittain.
• Henkilöstön kuuleminen ja osallistaminen päätöksentekoon pääluottamushenkilön edustuksen kautta
• Kestävyysnäkökohtien laajennettu edustus (IT, ympäristö, laatu, turvallisuus, tekniset palvelut)
• Raportoi hallitukselle

Liike- ja tukitoiminnot

• Kestävyysnäkökohtien integroiminen liike- ja tukitoimintoihin
• Toiminnan kehittäminen kestävyystavoitteiden mukaisesti
• Kestävyysnäkökohdista raportointi johtoryhmälle
• Raportoi kestävyysnäkökohdista laajennetulle johtoryhmälle, jota yksiköistä koostuva kestävyysnäkökohtien ydinryhmä koordinoi

Valvontatoimet ja menettelyt vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinnassa on integroitu liiketoimintaprosesseihin ja toimintajärjestelmään, sisältäen muun muassa sisäiset ja ulkoiset auditoinnit sekä sisäisen valvonnan. Kestävyysseikkoihin liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia hallitaan osana yritysriskejä (ERM), joista raportoidaan myös kestävyysseikkojen osalta hallitukselle.

Johtoryhmä asettaa tavoitteita, jotka hallitus hyväksyy ja joita laajennettu johtoryhmä seuraa. Tavoitteisiin pääsystä raportoidaan vuosittain hallitukselle.

Yhtiön hallinto-, johto- ja valvontaelimien kestävyysseikkojen valvontaan liittyvät osaamis- ja asiantuntemustarpeet perustuvat yleiseen itsearviointiin, jota on toteutettu osana valmistautumista säänneltyyn kestävyysraportointiin ja sen edellyttämään olennaisten kestävyysvaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien ymmärtämiseen ja hallintaan.

Vuosi 2024

Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia Liiketoiminta-alueet Vastuullisuusyhteenveto Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

Yhtiön operatiivinen johto on perehtynyt toimialan keskeisiin kestävyysvaikutuksiin sekä osallistunut niistä aiheutuvien riskien ja mahdollisuuksien määrittelyyn. Operatiivisella johdolla on osaamista ja ymmärrys kestävyysraportoinnista sekä siihen liittyvistä vaatimuksista.

Tarkastusvaliokuntaa muodostettaessa on otettu huomioon valiokunnan jäsenten kokemus ja osaaminen kestävyysseikkoihin ja niiden raportointiin liittyen. Yhtiön hallituksessa on kokemusta ja osaamista useilta eri toimialoilta sekä niiden liiketoimintaan liittyvien yritysvastuun osa-alueiden huomioimisesta yritysten toiminnassa. Yhtiön hallitus, tarkastusvaliokunta ja operatiivinen johto ovat vuoropuhelussa keskenään liittyen kestävyysvaikutuksiin, niihin liittyviin taloudellisiin riskeihin ja mahdollisuuksiin sekä strategiseen kytkentään ja johtamiseen liiketoimintamallin kautta. Yhtiö käyttää tarvittaessa ulkopuolista asiantuntemusta osaamisen lisäämiseksi sekä prosessien, raportoinnin ja toimintamallien kehittämisessä.

Tarvittavan osaamisen ja asiantuntemuksen arviointi huomioidaan järjestelmällisesti osana uusien hallinto-, johto- ja valvontaelinten jäsenten arviointi- ja valintaperusteita.

Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat

GOV-2

Hallinto-, johto- ja valvontaelimet käsittelevät säännöllisesti olennaisiin kestävyysaiheisiin liittyviä asioita. Hallitus kokoontuu 8–12 kertaa vuodessa. Vastuullisuus- ja viestintäjohtaja raportoi hallitukselle kerran vuodessa yhtiön kestävyystavoitteiden ja -toimenpiteiden edistymisestä. Laatu-, ympäristö- ja turvallisuusjohtaja raportoi hallitukselle vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyvistä seikoista ja sidosryhmänäkemyksistä kerran vuodessa osana konserniriskienhallinnan (ERM) raportointia. Hallitus käsittelee olennaisuusanalyysin sekä hyväksyy lakisääteisen kestävyysselvityksen.

Konsernin johtoryhmä kokoontuu kuukausittain. Kestävyysaiheet esitellään vastuullisuus- ja viestintäjohtajan toimesta, ja ne ovat johtoryhmän esityslistalla tarvepohjaisesti. Laajennetussa johtoryhmässä konsernin yksiköiden koostamia kestävyysaiheita, joihin sisältyy due diligence -prosessi kokonaisuudessaan, käsitellään tarvepohjaisesti.

Hallitus, toimitusjohtaja ja muut johdon edustajat vastaavat osana huolellista päätöksentekoa siitä, että niiden toimivaltaan kuuluvassa strategisessa päätöksenteossa, suuret liiketoimet ja investoinnit kattaen, huomioidaan tunnistetut olennaiset kestävyysvaikutukset, -riskit ja mahdollisuudet sekä niihin mahdollisesti liittyvät kompromissit. Yhtiön strategisessa suunnittelussa on hyödynnetty kaksoisolennaisuusarvioinnin tuloksia.

Hallinto-, johto- ja valvontaelimet ovat käsitelleet kaksoisolennaisuusarviointiprosessin tuottamat tiedot eli olennaiset vaikutukset-, riskit ja -mahdollisuudet. Työturvallisuuteen ja henkilöstöön liittyviä asioita käsitellään osana konserniprosesseja kaikkien elimien toimesta. Luettelo löytyy kohdasta SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa.

Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin

GOV-3

Koskisella ei ole yksinomaan kestävyysseikkoihin linkittyviä palkitsemisjärjestelmiä. Ilmastoa koskevia kestävyysseikkoja ei ole huomioitu palkitsemisessa.

Yhtiöllä on lyhyen ja pitkän aikavälin kannustinjärjestelmiä yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimistä johtoryhmän jäsenille ja laajennetun johtoryhmän jäsenille, joihin sisältyy muiden mittareiden rinnalla kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn mittareita. Kannustinjärjestelmät tukevat yhtiön arvon kasvattamista, pitkän aikavälin taloudellista menestystä ja liiketoimintastrategian toteuttamista. Kannustinjärjestelmät perustuvat toimitusjohtajan ja hallituksen palkitsemista ohjaavaan palkitsemispolitiikkaan, joka on hallituksen hyväksymä ja esitelty yhtiökokouksessa.

Johtoryhmän ja laajennetun johtoryhmän jäsenten lyhyen aikavälin kannustinohjelmaan sisältyvät kestävyysseikat olivat vuonna 2024 työturvallisuus (LTA1) ja henkilöstön hyvinvointi (työhyvinvointikyselyn kokonaisarvosana ja vastausprosentti).

Johtoryhmän ja laajennetun johtoryhmän kestävyyteen liittyvän palkitsemisen mittarit perustuvat vuosittain asetettaviin suoritusmittareihin. Lyhyen aikavälin suoritusmittarit, tavoitetasot ja painoarvot, kestävyyteen liittyvät mittarit mukaan lukien, asetetaan yhtiön hallituksen toimesta vuosittain palkitsemispolitiikan määrittelemällä tavalla. Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä koostuu useamman tilikauden mittaisista

Vuosi 2024

Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia Liiketoiminta-alueet Vastuullisuusyhteenveto

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Koskisen sijoituskohteena

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

ansaintajaksoista, joista kullekin hallitus päättää vuosittain erikseen suorituskriteerit ja niihin liittyvät tavoitteet.

Johtoryhmän ja laajennetun johtoryhmän kannustinjärjestelmän kestävyysperusteiset suoritusmittarit ovat osa konsernitasoisia lyhyen aikavälin tavoitteita. Niiden osuus vuonna 2024 oli seuraava: työhyvinvointi 10 prosenttia ja työturvallisuus 10 prosenttia. Molemmat mittarit liittyvät omaan työvoimaan liittyviin kestävyysaiheisiin. Muut konsernitasoiset mittarit olivat konsernin oikaistu IFRS-käyttökate (osuus 60 %) ja liikevaihto (osuus 20 %).

Kannustinjärjestelmät perustuvat yhtiökokouksessa käsiteltävään, yhtiön hallituksen valmistelemaan ja esittelemään palkitsemispolitiikkaan. Palkitsemispolitiikka esitetään yhtiökokoukselle vähintään neljän vuoden välein.

Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista GOV-4

Koskisen kestävyysaiheisiin liittyvä asianmukaisen huolellisuuden prosessi (Due Diligence) on osa jatkuvaa kestävyysvaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallintaa ja arviointia. Koskisen prosessit kestävyysvaikutuksien hallintaan on päivitetty vastaamaan ESRS-standardien tiedonantovaatimuksiin vuosien 2023–2024 aikana. Koskisen on tunnistanut, arvioinut ja laatinut menettelyt toimintansa kestävyysvaikutuksista ESRSstandardien kattamien aiheiden osalta. Prosessi on jatkuva, ja päivityksen tarve tarkastetaan vuosittain. Tähän kuuluu kestävyyttä koskevan muun sääntelyn ja sidosryhmänäkökulmien tunnistaminen vuosittain ja näiden tarpeiden integroiminen toimintaan soveltuvin osin. Kestävyysvaikutusten hallinta kattaa toimintasuunnitelmat, mittarit, tavoitteet, tulokset ja tehokkuuden ja resurssien tarkastelun kaksoisolennaisuusanalyysin pohjalta tunnistettuihin kestävyysvaikutuksiin nähden. Näistä raportoidaan vuosittain ESRS-standardien mukaisesti.

DUE DILIGENCE -PROSESSIN KESKEISET OSATEKIJÄT	KOHDAT KESTÄVYYSSELVITYKSESSÄ
a) Due diligence -prosessin sisällyttäminen hallintoon, strategiaan ja liiketoimintamalliin	ESRS 2 GOV-1 Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli. SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa.
b) Vuorovaikutus vaikutusten kohteena olevien sidosryhmien kanssa kaikissa due diligence -prosessin keskeisissä vaiheissa	ESRS 2 SBM-2 Sidosryhmien edut ja näkemykset. ESRS E1 Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet. ESRS E4-2 Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät toimintaperiaatteet. ESRS E5-1 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimintaperiaatteet. ESRS S1-1 Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet.
c) Haitallisten vaikutusten tunnistaminen ja arviointi	ESRS 2 GOV-5 Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta. IRO-1 Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista.
d) Toimien toteuttaminen kyseisten haitallisten vaikutusten torjumiseksi	ESRS E1-3 Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit. ESRS E4-3 Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät toimet ja resurssit. ESRS E5-2 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimet ja resurssit. ESRS S1-4 Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien vaikuttavuus.
e) Kyseisten toimien tuloksellisuuden seuranta ja viestintä	ESRS 2 GOV-1 Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli. ESRS E1-4 Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet. ESRS E4-4 Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät tavoitteet. ESRS E5-3 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet. ESRS S1-4 Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien vaikuttavuus.

Vuosi 2024

Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia Liiketoiminta-alueet Vastuullisuusyhteenveto

Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta

GOV-5

Kestävyysraportoinnissa noudatetaan konsernitasoisia lakisääteisen raportoinnin, riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan periaatteita ja prosesseja. Kestävyysraportoinnin sisäinen valvonta perustuu riskien tunnistukseen, analysointiin ja valvonnan kohdistamiseen olennaisimpiin tunnistettuihin riskeihin.

Kestävyysraportoinnin riskit ovat osa konsernitasoisia yritysriskejä (ERM).

Kestävyysraportoinnin kontrollien tehokkuutta tarkastellaan kerran vuodessa osana sisäistä seurantaa. Tuloksia seurataan ja valvontaan osana konsernin jatkuvaa parantamista, josta raportoidaan konsernin johtoryhmälle. Sisäisen valvonnan tehokkuutta valvotaan osana johdon katselmuksia.

Koskisen riskienhallintaprosessi noudattaa ISO 31000 -standardin periaatteita sekä ohjeellista prosessia. Työperäisten riskien arvioinnissa hyödynnetään sosiaali- ja terveysministeriön STM 2015 -riskimallia, joka on integroitu osaksi jatkuvan kehityksen työkalua.

Kestävyysraportoinnin tärkeimmät tunnistetut riskit ovat raportoitavan tiedon oikeellisuus sekä pienen organisaation resurssien riittävyys ja osaaminen. Varmistaakseen raportoitavan tiedon oikeellisuuden ja resurssien riittävyyden, organisaatio on määrittänyt mallin, joka määrittää roolit ja vastuut kestävyysraportoinnille. Raportoitavan tiedon tuottamiseen tarvittavat prosessit on sisällytetty yksiköiden liiketoimintaprosesseihin.

Omasta toiminnasta ja arvoketjusta raportoitavan tiedon oikeellisuutta sekä oikeaaikaisuutta varmistamaan otetaan vuoden 2025 aikana käyttöön sisäisiä kontrolleja, jotka ovat osa yhteisiä liiketoimintaprosesseja ja joiden systemaattista seurantaa seuranta määritetään ja kehitetään yhteistyössä vuoden 2025 aikana taloushallinnon ja vastuullisuuden- ja viestinnän, sekä tietoa tuottavien liiketoimintayksiköiden kanssa. Osaa sisäisen valvonnan prosesseista toteutetaan myös vuoden 2024 tiedoille.

Ensimmäisenä raportointivuonna kestävyysraportointiin liittyviä riskejä on tunnistettu ja käsitelty osana raportointiprosessia yhteistyössä tarkastusvaliokunnan ja kestävyysraportoinnista vastaavien henkilöiden kesken.

Kestävyysraportointiin liittyvät riskiarviot ja sisäisen valvonnan havainnot käsitellään yritysriskien hallintajärjestelmässä (ERM), joka kattaa riskien kuvauksen, riskien toteutumisen vaikutuksen, todennäköisyyden sekä lieventämisen keinot ja vastuuhenkilöt.

Kestävyysraportointiin liittyvistä riskeistä raportoidaan hallinto-, johto- ja valvontaelimille osana yritysriskienhallintaa (ERM). Vuoden 2024 osalta kestävyysraportointiin liittyviä riskejä ei ole vielä käsitelty kokonaisvaltaisesti yritysriskienhallinnassa, vaan niitä on tunnistettu ja niistä on keskusteltu osana kestävyysprosessin etenemistä.

Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju

SBM-1

Koskisen jalostaa puuraaka-aineesta sahatavaraa, vaneria ja lastulevyä (kiertotalous, ilmasto). Puunhankinta ostaa puuraaka-ainetta pääosin yksityisiltä maanomistajilta ja tarjoaa metsänhoito- ja uudistamispalveluita (monimuotoisuus). Liiketoimintamallissa ei ole tapahtunut muutoksia. Yhtiön strategia on päivitetty vuonna 2024, ja se on sidottu keskeisiin kestävyysseikkoihin.

Koskisen asiakkaat ovat pääasiassa suoria asiakkaita muun muassa logistiikka-, rakennus-, auto-, stanssaus-, huonekalu-, sisustus-, pakkaus- ja kemiallisessa metsäteollisuudessa. Lisäksi pienempi osa Koskisen tuotteista myydään tukkukauppiaille ja jakelijoille. Koskisen myy suoraan kuluttajille rajallisen määrän ohutvaneri- ja viilutuotteita oman verkkokaupan kautta. Kore-brändin asiakkaat toimivat pääasiassa autoteollisuudessa, jolle Koskisen toimittaa lattia-, seinä- ja kattolevysarjoja, pyöräkoteloita ja lisävarusteita.

Vuosi 2024

• Koskisen lyhyesti Avainluvut
• Vuoden kohokohdat
• Toimitusjohtajan katsaus
• Strategia
• Liiketoiminta-alueet
• Vastuullisuusyhteenveto
• Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

• Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös
• Allekirjoitukset
• Tilintarkastuskertomus
• Tietoa sijoittajille

Työsuhteisten työntekijöiden määrä maittain

	2024
Suomi	796
Puola	131
Muut	16
Työsuhteiset työntekijät yhteensä	943

Liikevaihto ESRS-aloittain ja segmenteittäin

Liikevaihto, euroa	2024
Liikevaihto	282 262 482,57

Koskisen ei toimi fossiilisiin polttoaineisiin, kemikaalien tuotantoon, kiistanalaisiin aseisiin tai tupakan viljelyyn ja tuotantoon liittyvillä aloilla, eikä näiltä aloilta ole tuloja.

Liikevaihto seuraaviin toimialoihin liittyvistä

toiminnoista		Liikevaihto
Fossiiliset polttoaineet	Ei	-
Kemikaalien tuotanto	Ei	-
Kiistanalaiset aseet	Ei	-
Tupakan viljely ja tuotanto	Ei	-

Koskisen kestävän kehityksen tavoitteet vuoteen 2027

mennessä	Näkökulma
Vähennämme omia ja arvoketjumme CO2-päästöjä vuoteen 2022 verrattuna - Scope 1 ja 2 -päästöjä -50 % – Scope 3 -päästöjä -20 %	Kaikki tuoteryhmät, kaikki asiakasluokat ja kaikki maantieteelliset alueet.
Toteutamme monimuotoisuustoimia metsäympäristössä – Sertifioidun puuraaka-aineen osuus 88 %	Kaikki tuoteryhmät, kaikki asiakasluokat ja kaikki maantieteelliset alueet.
Hyödynnämme puun viisaasti viimeistä purua myöten – Puun käytön hyötysuhde 60 % pitkäikäisiin puutuotteisiin	Kaikki tuoteryhmät, kaikki asiakasluokat ja kaikki maantieteelliset alueet.
Edistämme turvallista työympäristöä – Tapaturmataajuus enintään 5 (LTA 1)	Omaan työvoimaan liittyvät suhteet
Tuemme työhyvinvointia ja osaamisen kehittämistä Työhyvinvointi-kyselyn arvosana 4,0/5,0	Omaan työvoimaan liittyvät suhteet

Koskisen toiminta perustuu yksinomaan puun kestävään hankintaan ja jalostamiseen hiiltä sitoviksi puutuotteiksi eri tuotekategorioihin, asiakasluokille ja markkinoille. Koska puun hankinnasta, jalostamisesta, varastoinnista ja kuljetuksista syntyy vaikutuksia ilmastolle ja metsäympäristön biologiselle monimuotoisuudelle, on Koskisen asettanut toiminnalleen erityisesti kasvihuonekaasupäästöjen pienentämiseen sekä luonnon monimuotoisuuteen liittyviä kestävyystavoitteita.

Koskisen on määritellyt kestävyyden näkökulmasta strategiansa 2024–2027 perustaksi puuviisauden, joka tarkoittaa, että metsää, Koskisen toimintaan kytkeytyneitä ihmisiä, että yhteiskuntaa pidetään kumppaneina toiminnassa. Strategiassa tavoiteltu kasvu tapahtuu tuottamalla arvoa asiakkaalle, kehittämällä nykytoimintaa ja ottamalla rohkeita askeleita.

Arvoa tuotetaan asiakkaille auttamalla heitä hillitsemään ilmastonmuutosta ja sopeutumaan tulevaan tuotteidensa ja palveluidensa avulla. Nykytoiminnan kehittäminen tarkoittaa kestävyyden näkökulmasta erityisesti turvallisen työympäristön edistämistä sekä työhyvinvoinnin ja osaamisen parantamista.

Koskisen ei ole sijoittanut jäsenvaltioon, joka sallisi vapautuksen direktiivin 2013/34/ EU22 18 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen tietojen esittämisestä.

Koskisen on suomalainen puunjalostusyhtiö, jonka arvoketju ulottuu puunhankinnasta puupohjaisten tuotteiden asiakaskäyttöön. Pääraaka-aine on puu, jota Koskisen jalostaa muun muassa sahatavaraksi, levytuotteiksi sekä korkean jalostusarvon puutuotteiksi. Puuviisaus on kestävän liiketoiminnan ytimessä. Koko arvoketju puun korjuusta lopputuotteisiin on suunniteltu synergisten ja kestävien materiaalivirtojen ympärille.

Raaka-aineena käytettävän puun Koskisen hankkii pääosin sertifioituna, suomalaisilta yksityisiltä metsänomistajilta puunhankinnan periaatteiden mukaisesti.

Koskisen oma teollinen toiminta keskittyy sahatavaran, levytuotteiden ja muiden korkean jalostusarvon tuotteiden valmistukseen. Levyteollisuus tarjoaa räätälöityjä korkealaatuisia levyratkaisuja. Levyteollisuuden liikevaihto koostuu vanerin, lastulevyn, ohuen vanerin ja viilun myynnistä sekä optimoiduista pakettiautojen sisätilaratkaisuista. Sahateollisuus tarjoaa sahatavaraa ja jatkojalostettuja tuotteita, jotka on valmistettu korkealaatuisesta puuraaka-aineesta. Sahateollisuuden liikevaihto

Vuosi 2024

Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia Liiketoiminta-alueet Vastuullisuusyhteenveto Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös
Allekirjoitukset
Tilintarkastuskertomus
Tietoa sijoittajille

koostuu sahatavaran ja jatkojalostetun puutavaran myynnistä sekä puunhankinnan sivutuotteista sellu- ja paperiteollisuudelle ja bioenergiasta useille voimalaitoksille. Sijoituskohteena Koskisen on mekaanisen puutuoteteollisuuden toimija, jolla on ainutlaatuinen integroitu toimintamalli. Se ja siihen liittyvät synergiset toiminnot mahdollistavat korkean materiaali- ja kokonaistehokkuuden sekä sitä kautta kannattavan kasvun.

Toiminta arvoketjun alkupäässä on olennaisesti kytköksissä puunkorjuutoimenpiteisiin. Yhteistyö metsänomistajien ja puunkorjuupalveluita tarjoavien alihankkijoiden kanssa on avainasemassa. Puunhankinnassa noudatetaan PEFC- tai FSC-alkuperäketjun sertifikaattien asettamia vaatimuksia, mikä varmistaa, että puu korjataan monimuotoisuutta huomioivien metsäsertifiointivaatimusten mukaisesti. Kaikessa hankinnassa käytetään lisäksi puun jäljittämisen mahdollistavaa alkuperäketjujärjestelmää.

Koskisen kyky tuottaa arvoa perustuu materiaalitehokkaaseen ja integroituun arvoketjuun metsästä lopputuotteeksi. Integroitu toimintamalli perustuu toisiinsa ketjutettuihin prosesseihin, jotka muodostavat liiketoimintamallinpuunhankinnasta lähtien tuotannon kautta valmiiksi tuotteiksi. Koko arvoketju on suunniteltu synergisten materiaalivirtojen ja ketterän toimintamallin ympärille, mikä mahdollistaa eri lähteistä olevien raaka-aineiden käytön.

Koskisen tuotantolaitokset sijaitsevat Suomessa Järvelässä ja Hirvensalmella sekä Puolassa Skwierzynassa ja Toporówissa. Konsernin päämarkkina-alue on Suomi ja muu EU-alue. Koskisen asiakkaita ovat logistiikka-, rakennus-, auto-, stanssaus-, huonekalu-, sisustus-, pakkaus- ja kemiallisen metsäteollisuuden toimijat. Vientiä on yhteensä noin 70 maahan.

Kestävyysaiheisiin liittyvät mahdolliset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet suhteessa liiketoimintamalliin ja arvoketjuun on kuvattu taulukossa SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa.

Liiketoimintasegmentteihin liittyvää taloudellista tietoa on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 2. Segmenttitiedot ja liikevaihto.

Vuosi 2024

• Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat
• Toimitusjohtajan katsaus
• Strategia
• Liiketoiminta-alueet
• Vastuullisuusyhteenveto
• Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

• Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
• Emoyhtiön tilinpäätös
• Allekirjoitukset
• Tilintarkastuskertomus
• Tietoa sijoittajille

Sidosryhmien edut ja näkemykset

SBM-2

Koskisen on vuorovaikutuksessa keskeisten sidosryhmiensä kanssa ja kehittää toimintaansa, strategiaansa ja toimintamalliaan huomioiden sidosryhmien palautteen ja odotukset. Koskisen työntekijöiden edut, näkemykset ja oikeudet ovat osa Koskisen strategiaa ja liiketoimintamallia. Koskisen tavoittelee olevansa kestävä kasvun työnantaja, johon liittyvät päämäärät ovat alan ja alueen paras työnantajuus, työpaikan merkityksellisyys, henkilöstön hyvinvointi ja osaaminen, monimuotoisuuden ja tasaarvon edistäminen sekä mahdollisuus omistaa Koskista osakeomistuksen kautta. Koskisen keskeiset sidosryhmät, vuoropuhelun merkitys, muodot ja sisällöt sekä vuoropuhelun huomiointi Koskisen toiminnassa on kuvattu seuraavassa taulukossa.

Sidosryhmä	Sidosryhmän osallistaminen	Vuorovaikutuksen tarkoitus	Sidosryhmälle tärkeät teemat	Vaikutus toimintaan, liike toimintamalliin ja strategiaan
Luonto ja sitä edustavat kansalaisjärjestöt	Tunnistetaan vaikutukset. Järjestöjen kanssa vuoropuhelu, toiminnan seuranta ja näkökulmien kuuleminen eri tilaisuuksissa	Vähennetään negatiivisia vaikutuksia metsäympäristöön ja lisätään monimuotoisuusvaikutuksia	Monimuotoisen metsäympäristön ja sen tarjoamien ekosysteemipalveluiden turvaaminen jatkossa. Ympäristövaikutukset: – Kasvihuonekaasupäästöt, – Jäteveden puhdistaminen – Hulevesien keräysjärjestelmät – Jätteet (jakeiden jatkohyödyntäminen raaka-aineina, energiana). Enemmän monimuotoisuutta lisääviä toimenpiteistä, myös sertifiointien ylitse meneviä, tutkimustietoon perustuvia toimenpiteitä.	Hankitaan puu sertifioituna ja toteutetaan toimenpiteet aina määritettyjen minimivaatimusten mukaisesti.
Oma työvoima	Vuoropuhelu, kuuleminen Tiedottaminen, viestintä	Yhteistyö ja kehitys	Työtaakan tasaisuus ja jatkuvuus yli taloussyklien, työturvallisuus ja hyvinvointi, palkka, osaamisen kehittäminen, hyvät työolot	Työvoiman saatavuuden turvaaminen ja työpaikkojen säilyminen. Työturvallisuuskulttuurin ja työhyvinvoinnin tavoitteellinen kehittäminen
Paikallisyhteisöt	Tiedottaminen, viestintä	Yhteistyö ja kehitys	Työllisyys, paikkakunnan maine/tunettuus, ympäristö (luonto, melu, pilaantuminen). Työllistävä vaikutus, hyvinvoinnin ja turvallisuuden tunne kuntalaisille, verotulot, ostovoima. Vaikutukset tehdaspaikkakuntien työllisyyteen ja osaamiseen Paikallisten seurojen tukeminen pienessä mittakaavassa, ympäristövaikutusten huomioiminen niin tehdastoiminnassa, kuin puunhankinnassa. Pilaantumisen ehkäisy, maisemavaikutukset.	Huomioidaan paikallisyksiköt ja kuullaan heitä päätöksenteossa.
Asiakkaat ja lopputuotekäyttäjät	Yhteistyö, kumppanuus	Tarjotaan laadukkaita tuotteita ja kehitetään toimintaa/tuotteita	Pitkäikäiset, hiiltä sitovat tuotteet uusiutuvista raaka-aineista, jotka ovat jäljitettävissä ja niiden alkuperä on tiedossa. Tuotteiden tulee olla turvallisia ja laadukkaita, käyttötarkoitukseen sopivia, fossiilittomia, kierrätettäviä, hinnoilta kilpailukykyisiä ja jotka täyttävät niille asetetut vaatimukset. Toimitusketjuauditoinnit sertifioinnit ja muut järjestelmät, jolla varmistetaan vastuullisuus ketjuissa. Materiaalitehokkuus, kiertotalous ja korkea jalostusaste. Läpinäkyvät tuotetiedot tuotteiden ympäristövaikutuksista ja asiakkaiden tietoisuuden lisääminen merkinnöistä. Koskisen brändi (tuotteet).	Hiilijalanjälki, tuotetiedot, tuotekohtaisen hiilijalanjäljen pienentäminen, kiertotalous, materiaalitehokkuus ja kierrätettävyys

	Sidosryhmä	Sidosryhmän osallistaminen	Vuorovaikutuksen tarkoitus	Sidosryhmälle tärkeät teemat	Vaikutus toimintaan, liike toimintamalliin ja strategiaan
Vuosi 2024 Koskisen lyhyesti Avainluvut	Tutkijat, oppilaitokset ja opiskelijat	Yhteistyö, kerrotaan toiminnasta, hankkeet	Oppiminen molemmin puolin ja innovaatiot	Innovaatiot ja kehitystyö erityisesti kiertotalouden teemojen parissa, jalostusasteen nosto innovaatioiden avulla. työpaikkoja oppilaitoksista valmistuville, tietoisuuden lisääminen työelämästä ja sen vaatimuksista opiskelijoille. Vuoropuhelu molempiin suuntiin, opiskelijoiden näkemykset työnantajalle. Yhteistyö alan kehittämiseksi, tiedon tarjoaminen tutkimuskäyttöön.	Uusien kiertotaloustuotteiden innovoiminen yhteistyössä, yhteistyöllä turvataan myös työntekijöiden saatavuutta tehtäviin, joihin ei ole suoraa koulutusta.
Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia Liiketoiminta-alueet Vastuullisuusyhteenveto Koskisen sijoituskohteena	Metsänomistajat	Tiedottaminen, viestintä, asiakassuhde, tapaamiset	Raaka-aineen hankinta, metsänomistajien opastaminen oikeanlaisiin käytäntöihin metsätaloudessa ja tarvittaessa avustaminen esimerkiksi suojelutoimenpiteissä	Raaka-aineen vastuullinen hankinta (monimuotoisuuden huomioiminen, pilaantumisen ehkäisy). Tulevaisuuden metsän kasvun turvaaminen. Erilaisten metsänhoitokäytäntöjen tuntemus ja monipuoliset asiantuntijapalvelut, joilla tuetaan metsänomistajien tavoitteita.	Raaka-aineen saannin turvaaminen jatkossa
Hallinnointi Selvitys hallinto- ja	Omistajat ja rahoittajat	Tapaamiset, viestintä	Toiminnan turvaaminen ja kehittäminen, omistaja-arvon tuottaminen	ESG-teemojen onnistuminen/toimet kestävyysvaikutusten huomioitiin rahoituksen ehtoina. Riskienhallinta kestävyysnäkökulmasta. Omistaja-arvon kehittyminen, jatkuvuus, ennustettavuus, läpinäkyvä viestintä, kehitys	Toiminnan ja kehittämisen ehto, toiminnan kannattavuus ja läpinäkyvyys
ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti	Edunvalvonta- ja toimisalajärjestöt	Yhteistyö	Toimialan kehittäminen ja turvaaminen	Vaikutukset metsätalouden elinvoimaan, regulaatioon vaikuttaminen yhteistyöllä, toimialan yhtenäisten käytäntöjen varmistaminen ja vahvistaminen. Tiedon	Varmistetaan liiketoiminnan edellytyksiä jatkossa toimintaympäristössä.
Toimintakertomus Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys Tilinpäätös Konsernitilinpäätös	Alihankkijat, toimittajat ja palveluntarjoajat	Yhteistyö, toimitusketjun hallinta, tapaamiset	Sujuva yhteistyö ja toiminnan turvaaminen molemmin puolin. Kehitystyö tuotteissa ja niiden kestävyyteen liittyvissä ominaisuuksissa	jakaminen. Työn ennustettavuus ja jatkuvuus, reilut toimintatavat (koko toimialan mielikuvan parantaminen), avoin viestintä, katteet pieniä, hyväksikäytön mahdollisuus toimitusketjussa. Riittävät katteet. Tarjotaan tietoa, tukea ja koulutusta tarvittaessa oikeanlaisista toimintatavoista. Yhteistyö esimerkiksi laitehankinnoissa tai niiden kehityksessä tukeminen	Varmistetaan yhteistyöllä edellytykset liiketoiminnan jatkuvuudelle. Kiertotalousmallin ja vähähiilisyyden edistäminen

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset

Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

Vuosi 2024

• Koskisen lyhyesti
• Avainluvut
• Vuoden kohokohdat
• Toimitusjohtajan katsaus
• Strategia
• Liiketoiminta-alueet
• Vastuullisuusyhteenveto
• Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

Käsitys sidosryhmänäkökulmista

Sidosryhmien näkemyksiä hyödynnettiin vuonna 2023 toteutetussa Koskisen kaksoisolennaisuusanalyysissä, jonka perusteella Koskisen määritteli yhtiön toiminnalle olennaiset kestävyysteemat. Merkittävimmät vastuullisuusnäkökulmat liittyivät raakaaineen hankintaan.

Kaksoisolennaisuusanalyysissa esiin nousseita sidosryhmäpalautteita:

• Monimuotoisuuden säilyttäminen nähtiin olennaisimpana asiana. Sidosryhmät rohkaisivat suosittelemaan puunhankinnan asiakkaille eli metsänomistajille enemmän monimuotoisuutta suojaavia metsänhoito-/puunkorjuupalveluita.
• Metsätuhojen ja EU-sääntelyn katsotaan olevan merkittävimmät raaka-aineen hintaa nostavat seikat tulevaisuudessa – lopputuotteesta on jatkossa siis saatava lisää rahaa.
• Zero-kalustelevy on esimerkki innovatiivisesta tuotteesta, jollaisia tulisi olla jatkossa lisää. Zero-kalustelevyissä korostuvat esimerkiksi kestävyysmielessä kierrätettävyys sekä alhaiset VOC-huoneilmapäästöt. Sahatavarassa korostuvat puolestaan metsäsertifikaatit ja toimitusketjuauditoinnit.
• Myös kiertotalouden innovaatiot nousivat esille: sivuvirroille pitäisi pyrkiä löytämään korkeamman jalostusarvon sovelluksia kuin bioenergia.
• Uusi saha nähtiin myönteisenä investointina myös kestävyysnäkökulmasta: sillä saavutetaan materiaalitehokkuushyötyjä, kun voidaan sahata pienempääkin puuta. Myös muut materiaalitehokkuutta parantavat investoinnit, kuten tukki- ja lajittelulinja sekä karaton sorvi mainittiin myönteisinä seikkoina.
• Vaikutus Kärkölään ja lähialueisiin alueen merkittävimpänä teollisena työnantajana: paikallinen myönteinen vaikutus oli kiistaton haastateltujen sidosryhmien keskuudessa.

Olennaisuusanalyysistä on kerrottu lisää osiossa Kestävyyden olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet.

Luonnon, asiakkaiden, omistajien ja oman työvoiman sidosryhmänäkökulmat ovat osaltaan vahvistaneet yhtiön käsityksiä toimintaympäristön muutosvoimista ja mahdollisuuksista ja vaikuttaneet Koskisen strategiseen suunnitteluun kaudelle 2024– 2027. Toimintaympäristön, sidosryhmät mukaan lukien, kattava analyysi on osa Koskisen strategisen suunnittelun normaalikäytäntöä, eikä yhtiö ole tehnyt strategiaansa tai toimintamalliinsa sidosryhmäkeskeisiä muutoksia kaksoisolennaisuusanalyysin pohjalta.

Sidosryhmien näkemykset ja edut yrityksen kestävyyteen liittyvien vaikutusten osalta huomioidaan osana olennaisuuden arviointia, jonka hallinto-, johto- ja valvontaelimet hyväksyvät. Sidosryhmät huomioidaan vuosittain jatkuvana prosessina myös osana Koskisen johtamisjärjestelmää.

Vuosi 2024

Koskisen lyhyesti

Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia Liiketoiminta-alueet Vastuullisuusyhteenveto

Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset

Tilintarkastuskertomus

Tietoa sijoittajille

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa

SBM-3

E1 ILMASTONMUUTOS

Vaikutukset	Vaikutus	Aikahorisontti	Sijainti arvoketjussa	Kuvaus
Ilmastonmuutoksen hillintä
Puunhankintaan ja kuljetukseen liittyvien ajoneuvojen päästöt koko arvoketjussa (myös valmiiden tuotteiden kuljetukset)	Kielteinen vaikutus	Kaikki aikavälit	Koko arvoketju	Dieselkäyttöiset metsäkoneet sekä kaikkeen logistiikkaan liittyvä rekka-, juna- ja laivaliikenne aiheuttavat kasvihuonekaasupäästöjä (Scope 3). Sähkö-, bio- sekä synteettisiin polttoaineisiin perustuva kalusto voi pidemmällä aikavälillä pienentää vaikutusta. Myös mahdolliset metsien keino ja puuperäiset lannoitteet ovat valmistusprosessin aikana aiheuttaneet päästöjä.
Levytuotteiden liimojen ja pinnoitteiden, muovi- ja metalliraaka-aineiden elinkaaren aikana aiheutuneet päästöt	Kielteinen vaikutus	Kaikki aikavälit	Alkupää	Perinteiset sidonta- ja pinnoiteaineet ovat perinteisesti fossiilipohjaisia ja siten aiheuttaneet kasvihuonekaasupäästöjä. Muovi- ja metalliraaka-aineiden tuotannon aikana syntyy myös päästöjä (Scope 3).
Tuotantolaitosten suorat kasvihuonekaasupäästöt	Kielteinen vaikutus	Kaikki aikavälit	Oma toiminta	Loimuan omistamat kattilalaitokset, Järvelän kattilalaitokset, lastulevytehtaan lastukuivain ja muut vastaavat instanssit (pyöräkuormaajineen ja trukkeineen) aiheuttavat kasvihuonekaasupäästöjä (Scope 1).
Metsien hiilivarastojen ja maaperän hiilinielujen pienentyminen puunkorjuussa ja metsänhoidossa	Kielteinen vaikutus	Kaikki aikavälit	Alkupää	Koskisen toiminta on arvoketjun alkupäässä olennaisesti kytköksissä puunkorjuu- ja metsänhoitotoimenpiteisiin (sis. mahdolliset kunnostusojitukset). Nämä toimenpiteet aiheuttavat maanpeitteen (puuston ja muun kasvillisuuden) muutoksia, jotka vaikuttavat maa-alueiden luonnollisten hiilinielujen tilapäiseen pienentymiseen – merkittäviä eroja riippuen kasvupaikkatyypistä ja metsänkäsittelymenetelmistä.
Metsien sitoman hiilen varastoituminen Koskisen puutuotteisiin	Myönteinen vaikutus	Kaikki aikavälit	Oma toiminta	Koskisen pitkäikäisiin tuotteisiin varastoituu eloperäistä hiiltä, mikä on pois sen kaasumuotoisesta ilmakehän lämmityspotentiaalista varastoitumisen ajan. Koskee myös tuotannon sivuvirtoja (sahanpuru/hake) joita hyödynnetään kalustelevyissä.
Metsänhoitotoimenpiteiden myönteiset vaikutukset luonnollisiin hiilinieluihin	Myönteinen vaikutus	Kaikki aikavälit	Alkupää	Koskisen tarjoaa metsänomistajille metsänhoitopalveluja hiilensidonnan edistämiseen sekä kannustaa metsän uudistamiseen. Hyvin hoidettu metsä tarkoin ajoitettuine ja suunniteltuine harvennustoimenpiteineen sekä päätehakkuutoimenpiteineen (erilaiset metsänhoitotoimenpiteet, jotka huomioivat kasvupaikan, kiertoajan ja hiilensidontakyvyn) parantaa metsän kasvua sekä terveyttä ja täten myös sen hiilensidontakykyä
Vähäpäästöisempien ja asiakkaan päästövähennykset mahdollistavien tuotteiden kehitys	Myönteinen vaikutus	Kaikki aikavälit	Loppupää	Asiakkaan valitessa Zero-lastulevyn tai vastaavan tuotteen, jossa biopohjaiset sidosaineet korvaavat elinkaarivaikutuksiltaan intensiivisemmät fossiilispohjaiset vastaavat, saavutetaan päästövähennys (Scope 3) suhteessa perinteisiin tuotteisiin.
Energia
Ostetun sähkön tuotannosta aiheutuneet epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt (Scope 2)	Kielteinen vaikutus	Kaikki aikavälit	Alkupää	Noin 81 % (2022) toiminnan hiilijalanjäljestä aiheutuu verkkosähkön kulutuksesta. Verkkosähkön ominaiskasvihuonekaasupäästöt riippuvat tuotannon alkuperästä ja jos uusiutuvat energianlähteet yleistyvät, voi tämä vaikutus pienentyä huomattavasti jatkossa.
Uusiutuvan energiantuotannon kautta saavutettavat päästövähennykset	Myönteinen vaikutus	Kaikki aikavälit	Oma toiminta	Vuonna 2022 Koskisen uusiutuvan lämpöenergian käyttö oli jo 96 %. Aurinkovoimalainvestointi kasvattaa uusiutuvan sähkönkulutuksen osuutta jatkossa entisestään.

Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

Vuosi 2024	Energiansäästön kautta syntyvät päästövähennykset – energiatehokkuuden parantaminen omassa toiminnassa	Myönteinen vaikutus	Kaikki aikavälit	Oma toiminta	Koskisen on liittynyt vuonna 2016 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimukseen ja sen energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan vuosille 2017–2025. Energiankäytön tehostamistoimenpiteitä ovat tähän saakka olleet mm. LED-valaistukseen siirtyminen, tuotantokoneiden tyhjäkäynnin välttäminen, laitehankintojen energiatehokkuuskriteerit. Kaikki energiatehokkuustoimenpiteet pienentävät energiankäytön tarvetta, mikä puolestaan pienentää energiantuotannon kasvihuonekaasupäästöjä.
Koskisen lyhyesti	Riskit ja mahdollisuudet	Riski / mahdollisuus	Aikahorisontti	Arvoketju	Kuvaus
Avainluvut	Ilmastonmuutoksen hillintä
Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia Liiketoiminta-alueet Vastuullisuusyhteenveto Koskisen sijoituskohteena	Vähähiilisempään yhteiskuntaan siirtymiseen liittyvät mahdollisuudet – puurakentamisen/-tuotteiden kysynnän kasvu Hiilinielujen säilyttämiseen liittyvät	Taloudellinen mahdollisuus Taloudellinen	Keskipitkä– pitkä aikaväli Keskipitkä–	Loppupää Alkupää	Jos päästöintensiivisemmästä betonirakentamisesta aletaan siirtyä asiakaskäyttäytymisen tai lainsäädännöllisten uudistusten vuoksi entistä enemmän puurakentamiseen, voi Koskisen tuotteiden kysyntä kasvaa. Kasvanut kysyntä vaikuttaisi todennäköisesti myönteisesti toiminnan ja koko sektorin kassavirtoihin ja tulevaisuudennäkymien parantuessa myös rahoituksen saatavuuteen ja hintaan/ ehtoihin. Pitkäikäisimmät tuotteet eivät kuitenkaan aina ole kannattavin vaihtoehto markkinatilanteiden muuttuessa, mikä vaikeuttaa tavoitteiden asettamista ja tuotannon suunnittelua. Koskisen valmistava toiminta (levy- ja sahateollisuus) on hyvin riippuvainen puuraaka-aineesta. EU:n
Hallinnointi Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti	lainsäädännölliset riskit (siirtymäriskit) – hakkuurajoitukset	riski	pitkä aikaväli		ja kansallisen tason lainsäädäntö rajoittaa hakkuurajoitteita pitkällä aikavälillä (esim. Suomessa ilmastolakiin kirjattujen tavoitteiden saavuttamiseksi). Puuraaka-aineen saatavuuteen, hintaan ja laatuun liittyvät poikkeamat vaikuttaisivat todennäköisesti laaja-alaisesti toiminnan kassavirtoihin ja omaisuuserien arvoon sekä tulevaisuudennäkymien heiketessä myös rahoituksen saatavuuteen ja hintaan/ehtoihin.
	Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
Toimintakertomus Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys Tilinpäätös	Ilmastonmuutoksen fyysisiin muutoksiin liittyvät riskit aiheuttavat häiriöitä raaka-aineen saatavuudelle	Taloudellinen riski	Keskipitkä– pitkä aikaväli	Alkupää	Koskisen valmistava toiminta (levy- ja sahateollisuus) on hyvin riippuvainen puuraaka-aineesta. Ilmastonmuutoksen eteneminen saattaa aiheuttaa keskilämpötilojen noususta johtuvia kielteisiä vaikutuksia metsien kasvuun ja hyvinvointiin (metsätuho, metsäpalot, myrskyt, pakkautuva lumi, metsien heikentynyt kasvu, talvien lämpeneminen ja erilaiset haavoittuvuudet). Puuraaka-aineen saatavuuteen, hintaan ja laatuun liittyvät poikkeamat vaikuttaisivat todennäköisesti laaja-alaisesti toiminnan kassavirtoihin ja omaisuuserien arvoon sekä tulevaisuudennäkymien heiketessä myös rahoituksen saatavuuteen ja hintaan/ehtoihin.
Konsernitilinpäätös	Energia
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös	Oman energiantuotannon avulla saavutetun energiaomavaraisuuden mahdollisuudet	Taloudellinen mahdollisuus	Kaikki aikavälit	Oma toiminta	Koska esim. sähkön tuotanto lämmöntuotannon yhteydessä on mahdollista, voi energiaomavaraisuus parantua. Energiaomavaraisuus kasvattaa puskuria tulevien energiansaantihäiriöiden varalta. Myös myönteinen vaikutus kannattavuudelle energiatukien hyödyntämisen näkökulmasta.
Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus	Energiatehokkuuteen liittyvät mahdollisuudet	Taloudellinen mahdollisuus	Kaikki aikavälit	Oma toiminta	Mikäli energian käytön pienentyminen onnistuu parantamalla energiatehokkuutta per tuotettu kuutiometri, saavutetaan katetta parantavia kustannussäästöjä

Strategia

Hallinnointi Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus

Liiketoiminta-alueet Vastuullisuusyhteenveto Koskisen sijoituskohteena

E4 BIOLOGINEN MONIMUOTOISUUS JA EKOSYSTEEMIT

Vaikutukset	Vaikutus	Aikahorisontti	Arvoketju	Kuvaus
	Vaikutukset ekosysteemien laajuuteen ja tilaan
Metsänhoitoon ja puunkorjuuseen liittyvistä maanpeitteen muutoksista aiheutuvat kielteiset vaikutukset monimuotoisuudelle	Kielteinen vaikutus	Kaikki aikavälit	Arvoketjun alkupää	Koskisen toiminta on arvoketjun alkupäässä olennaisesti kytköksissä puunkorjuu- ja metsänhoitotoimenpiteisiin. Nämä toimenpiteet aiheuttavat maanpeitteen (puuston ja muun kasvillisuuden + vesistöjen tilan) muutoksia ja heikentävät lajien ja luontoarvojen kytkeytyneisyyttä, jotka vaikuttavat maa- ja vesialueiden luonnolliseen monimuotoisuuden ylläpitokykyyn laaja alaisesti.
Riskit ja mahdollisuudet	Riski / mahdollisuus	Aikahorisontti	Arvoketju	Kuvaus
Vaikutukset ekosysteemien laajuuteen ja tilaan
Monimuotoisuuden säilyttämiseen liittyvät lainsäädännölliset riskit (siirtymäriskit) – luonnonvarojen hyödyntämisen rajoitukset	Taloudellinen riski	Keskipitkä– pitkä aikaväli	Arvoketjun alkupää	Koskisen valmistava toiminta (levy- ja sahateollisuus) on hyvin riippuvainen puuraaka-aineesta. Monimuotoisuuden heikkeneminen saattaa aiheuttaa EU:n tai kansallisen tason lakisääteisiä rajoitteita luonnonvarojen hyödyntämiseen. Puuraaka-aineen saatavuuteen, hintaan ja laatuun liittyvät poikkeamat vaikuttaisivat todennäköisesti laaja-alaisesti toiminnan kassavirtoihin ja omaisuuserien arvoon sekä tulevaisuudennäkymien heiketessä myös rahoituksen saatavuuteen ja hintaan/ehtoihin.
Monimuotoisuuden säilyttämiseen tähtäävät vapaaehtoiset toimenpiteet, jotka voivat pienentää saatavilla olevan puuraaka-aineen määrää (siirtymäriskit)	Taloudellinen riski	Keskipitkä– pitkä aikaväli	Arvoketjun alkupää	Koskisen valmistava toiminta (levy- ja sahateollisuus) on hyvin riippuvainen puuraaka-aineesta. Monimuotoisuuden heikkeneminen saattaa aiheuttaa EU:n tai kansallisen tason lakisääteisiä rajoitteita luonnonvarojen hyödyntämiseen. Puuraaka-aineen saatavuuteen, hintaan ja laatuun liittyvät poikkeamat vaikuttaisivat todennäköisesti laaja-alaisesti toiminnan kassavirtoihin ja omaisuuserien arvoon sekä tulevaisuudennäkymien heiketessä myös rahoituksen saatavuuteen ja hintaan/ehtoihin.
Biologisen monimuotoisuuden vähenemisen suorat vaikutustekijät (haitalliset vieraslajit, muut)
Kielteisistä monimuotoisuusvaikutuksista johtuvat fyysiset riskit raaka-aineen saatavuudelle	Taloudellinen riski	Keskipitkä– pitkä aikaväli	Arvoketjun alkupää	Monimuotoisuuden heikkeneminen vaikuttaa kielteisesti metsän terveyteen, mikä altistaa metsätuhoille ja vähentää puun saatavuutta (esim. tuhohyönteisten luontaiset petoeläimet puuttuvat, yhden puulajin metsä alttiimpi tuhoille). Tämä voi aiheuttaa puun saatavuuden heikentymistä ja sitä kautta raaka-aineen hinnan nousua.

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Hallituksen toimintakertomus

Emoyhtiön tilinpäätös

Toimintakertomus

Kestävyysselvitys

Allekirjoitukset

Tilintarkastuskertomus

Strategia

Hallinnointi Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus

Liiketoiminta-alueet Vastuullisuusyhteenveto Koskisen sijoituskohteena

Toimintakertomus

Kestävyysselvitys

Konsernitilinpäätös

Hallituksen toimintakertomus

E5 KIERTOTALOUS

Vaikutukset	Vaikutus	Aikahorisontti	Arvoketju	Kuvaus
Resurssien sisäänvirtaukset, mukaan lukien resurssien käyttö
Luonnonvarojen ehtymisen jarruttaminen ja kiertotalouden edistäminen hyödyntämällä tuotannon sivuvirtoja tuotteissa	Myönteinen vaikutus	Kaikki aikavälit	Oma toiminta	Erilaisia sahaamisen ja metsänhoidon sivuvirtoja (sahanpuru, hakkuujäte ym.) käytetään levyteollisuudessa jarruttaen primaariresurssien ja luonnonvarojen ehtymistä.
Luonnonvarojen ehtymisen jarruttaminen hyödyntämällä tuotannon sivuvirtoja lämmöntuotannossa	Myönteinen vaikutus	Kaikki aikavälit	Oma toiminta	Erilaisia sahaamisen ja metsänhoidon sivuvirtoja (sahanpuru, hakkuujäte ym.) käytetään lämmöntuotannossa korvaten tarvetta käyttää prosessin ulkoisia tai fossiilisia polttoaineita.
Luonnonvarojen ehtymisen jarruttaminen ja kiertotalouden edistäminen kierrätyksen avulla	Myönteinen vaikutus	Kaikki aikavälit	Oma toiminta	Esim. sahatavarahupuille ja muille kierrätyskelpoisille jätteille löydetään uudet käyttökohteet. Kierrätettävyys ja kestävyys huomioidaan myös hankinnoissa.
	Riski/
Riskit ja mahdollisuudet	Mahdollisuus	Aikahorisontti	Arvoketju	Kuvaus
Resurssien sisäänvirtaukset, mukaan lukien resurssien käyttö
Kannattavuuden parantuminen sivuvirtojen ja kierrätysmateriaalien hyödyntämisasteen kasvusta sekä materiaalitehokkuudesta	Taloudellinen mahdollisuus	Kaikki aikavälit	Oma toiminta	Materiaalitehokkuusmielessä käyttösuhteen pienentäminen parantaa kustannustehokkuutta. Uudet käyttötarkoitukset ja mahdollisuudet sivuvirtojen/-tuotteiden hyödyntämiselle korkeamman jalostusasteen tuotteissa voivat vaikuttaa myönteisesti liikevaihtoon ja kannattavuuteen. Kierrätysmateriaalien hyödyntäminen uusissa (levy)tuotteissa voi myös vaikuttaa myönteisesti liikevaihtoon ja kannattavuuteen.
Kiertotalouteen siirtymiseen liittyvät riskit – sivuvirtojen juridinen status	Taloudellinen riski	Keskipitkä– pitkä aikaväli	Oma toiminta	Koskisen sivuvirtojen hyödyntämisen suhteellinen vaikeutuminen (esim. lastulevyissä) mikäli lainsäädännössä aletaan suosia kierrätysmateriaaleja sivuvirtojen sijasta.
Riskit liittyen avainresurssien ehtymiseen (puu, vesi, liimat, pinnoitteet, metallit, muovit)	Taloudellinen riski	Pitkä aikaväli	Arvoketjun alkupää	Koskisen valmistava toiminta (levy-, saha-, taloteollisuus) on hyvin riippuvainen puuraaka-aineesta ja joukosta muita resursseja. Resurssien hupeneminen voi pitkällä aikavälillä johtaa jonkin resurssin niukkuuteen, jolla puolestaan on vaikutuksia hintoihin ja saatavuuteen. Tällöin voi syntyä pysyvästi korkeampi kulutaso ja näkymien heiketessä myös rahoituksen ehtojen/saatavuuden heikentymistä.
Kiertotalous -Tuotteisiin ja palveluihin liittyvät resurssien ulosvirtaukset
Kiertotalouteen siirtymiseen liittyvät mahdollisuudet – puupohjaisten ratkaisujen kysynnän kasvu	Taloudellinen mahdollisuus	Keskipitkä– pitkä aikaväli	Arvoketjun loppupää	Erilainen EU- tai kansallisen tason lainsäädäntö liittyen materiaalitehokkuuteen ja kierrätysvaatimuksiin tai asiakaskäyttäytymisen muutokset voivat lisätä kysyntää puupohjaisille, uusiokäyttöön sopiville tuotteille kasvattaen liikevaihtoa ja parantaen osakkeen markkina-arvoa tulevaisuudennäkymien parantuessa.

Tilinpäätös

Allekirjoitukset

Tilintarkastuskertomus

Vuosi 2024

Koskisen lyhyesti

Avainluvut

Vuoden kohokohdat

Toimitusjohtajan katsaus

Strategia

Liiketoiminta-alueet

Vastuullisuusyhteenveto

Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös

Allekirjoitukset

Tilintarkastuskertomus

	S1 OMA TYÖVOIMA

Vaikutukset	Vaikutus	Aikahorisontti	Arvoketju	Kuvaus
Työolot – terveys ja turvallisuus
Kielteiset vaikutukset työntekijöiden terveydelle	Kielteinen vaikutus	Kaikki aikavälit	Oma toiminta	Erilaiset työhön liittyvät vaarat, tapaturmat ja työperäiset terveysongelmat: fysikaaliset (tapaturmat, kuumuus, melu), ergonomiset (huonosti säädetyt työasemat, vaikeat liikeradat) ja kemialliset ja hiukkasista aiheutuvat (altistuminen terveyttä vaarantaville aineille, esim. koivun puupöly hengitettynä syöpää aiheuttavaa + muut terveydelle haitalliset tuotannon tarveainekemikaalit) kielteiset vaikutukset työntekijöiden terveydelle.
Myönteiset vaikutukset työntekijöiden terveydelle ja hyvinvoinnille	Myönteinen vaikutus	Kaikki aikavälit	Oma toiminta	Erilaiset terveyttä edistävät seikat: hyvin järjestetty työturvallisuus ja turvallisuuden kehittämistoimenpiteet, pääsy työterveydenhuoltoon, erilaiset neuvontapalvelut.
Oma työvoima
Myönteiset vaikutukset liittyen Koskisen asemaan lähialueen merkittävänä teollisena työnantajana	Myönteinen vaikutus	Kaikki aikavälit	Oma toiminta	Koskisen on yksi suurimmista työnantajista Päijät-Hämeen alueella luoden/tukien lähialueilla asuvien työntekijöiden hyvinvointia ja ostovoimaa. Lisäksi työ tuottaa verotuloja, jotka puolestaan tukevat lähialueen asukkaiden ja elinkeinojen lisäksi myös työntekijöiden ja heidän lähipiiriensä hyvinvointia.
Riskit ja mahdollisuudet	Riski / mahdollisuus	Aikahorisontti	Arvoketju	Kuvaus
Työolot – terveys ja turvallisuus
Turvallisuuteen ja terveyteen littyvien kielteisten vaikutusten aiheuttamat riskit	Taloudellinen riski	Kaikki aikavälit	Oma toiminta	Onnettomuus- ja vahinkoriskit tuotantolaitoksissa voisivat toteutuessaan johtaa Koskisen velvollisuuteen korvata vahingot sekä viivästyttää tai häiritä Koskisen tuotteiden ja palveluiden toimituksia. Mahdollisiin laiminlyömisiin liittyvät tuomiot/sakot.
Oma työvoima
Myönteiseen työnantajakuvaan liittyvät mahdollisuudet	Taloudellinen mahdollisuus	Kaikki aikavälit	Oma toiminta	Koskisen tuloksentekokyky on riippuvainen osaavan ja motivoituneen henkilöstön saatavuudesta ja pysyvyydestä. Myönteinen työnantajamaine voi edesauttaa rekrytointia ja työvoiman pysyvyyttä parantaen toiminnan vakautta ja täten taloudellista ennustettavuutta ja pienentäen riskiä työvoimapulasta johtuvista tulonmenetyksistä.
Yhdistymisvapaus
Työtaistelutoimenpiteiden, kuten lakkojen, aiheuttamat riskit	Taloudellinen riski	Kaikki aikavälit	Oma toiminta	Koskisen tuloksentekokyky on riippuvainen osaavan henkilöstön työpanoksesta. Lakon tai muun työtaistelutoimenpiteen sattuessa toiminta voi seisahtua kokonaan aiheuttaen toimituksien myöhästymisiä ja tulonmenetyksiä.

Vuosi 2024

Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia Liiketoiminta-alueet Vastuullisuusyhteenveto Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet suhteessa Koskisen strategiaan, liiketoimintamalliin ja arvoketjuun on käsitelty osana yhtiön toteuttamaa kaksoisolennaisuusanalyysia.

Koskisen olennaisimmat kestävyysaiheet ovat suoraan vaikutusyhteydessä Koskisen strategisiin valintoihin, arvoketjuun sekä liiketoimintamalliin. Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen, luonnon monimuotoisuuden turvaaminen, kiertotalouteen siirtyminen sekä oman työvoiman työoloihin ja -turvallisuuteen liittyvät aiheet ovat osa Koskisen strategista suunnittelua. Muutokset näissä teemoissa tunnistetaan asianmukaisen huolellisuuden prosessissa ja viedään tarvittaessa niiden merkittävyyden perusteella oikeasuhtaisesti konsernin strategiseen suunnitteluun. Tämä varmistaa Koskisen kyvykkyyden reagoida vaikutuksiin, joita olennaisten kestävyysaiheiden muutoksista voi seurata.

Yhtiön käsityksen mukaan sen puuviisauteen pohjautuva strategia kaudelle 2024–2027, liiketoimintamalli ja arvoketju huomioivat olennaiset kestävyysaiheet sekä vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien suhteen. Koskisen strategian laadinnassa huomioitiin jo ennen kaksoisolennaisuusanalyysiä tunnistetut ja siinä vahvistetut kestävyysaiheet, eikä strategiaan tai liiketoimintamalliin ole niiden perusteella tehty muutoksia, eikä suunnitelmissa ole ennakoida tai reagoida merkittävästi vaikutuksiin mukauttamalla liiketoimintamallia tai strategiaa.

Kestävyysvaikutukset kohdistuvat ihmisiin oman työvoiman (S1) kautta. Myönteisiä vaikutuksia ovat vaikutukset työntekijöiden terveydelle ja hyvinvoinnille sekä Koskisen tuotantopaikkakuntien työllisyyteen. Kielteiset vaikutukset keskittyvät työturvallisuuteen ja -terveyteen. Kestävyysvaikutukset vaikuttavat luontoon ilmastonmuutoksen (E1), biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemipalveluiden (E4) sekä kiertotalouden (E5) kautta.

Ilmastonmuutoksen näkökulmasta myönteisiä vaikutuksia ovat metsien sitoman hiilen varastoituminen Koskisen puutuotteisiin, uusiutuvan energiantuotannon kautta saavutettavat päästövähennykset, energiansäästön kautta syntyvät päästövähennykset, energiatehokkuuden parantaminen omassa toiminnassa, metsänhoitotoimenpiteiden myönteiset vaikutukset luonnollisiin hiilinieluihin sekä vähäpäästöisempien ja asiakkaan päästövähennykset mahdollistavien tuotteiden kehitys. Negatiivisia vaikutuksia ovat puunhankintaan ja kuljetukseen liittyvien ajoneuvojen päästöt koko arvoketjussa (myös valmiiden tuotteiden kuljetukset),

tuotantolaitosten suorat kasvihuonekaasupäästöt, levytuotteiden liimojen ja pinnoitteiden sekä muovi- ja metalliraaka-aineiden elinkaaren aikana aiheutuneet päästöt, ostetun sähkön tuotannosta aiheutuneet epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt (Scope 2) sekä metsien hiilivarastojen ja maaperän hiilinielujen pienentyminen puunkorjuussa ja metsänhoidossa.

Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemipalveluiden näkökulmasta negatiiviset vaikutukset perustuvat metsänhoitoon ja puunkorjuuseen liittyviin maanpeitteen muutoksiin.

Kiertotalouden näkökulmasta myönteisiä vaikutuksia ovat luonnonvarojen ehtymisen jarruttaminen ja kiertotalouden edistäminen hyödyntämällä tuotannon sivuvirtoja tuotteissa, lämmöntuotannossa sekä kierrätyksen avulla.

Koskisen olennaisten positiivisten ja negatiivisten kestävyysvaikutusten yhteys Koskisen strategiaan ja liiketoimintamalliin on suora. Vaikutukset ovat peräisin Koskisen omasta toiminnasta sekä suorista liikesuhteista puunhankinnan ja jalostavan puutuoteteollisuuden arvoketjussa.

Koskisen olennaisten mahdollisuuksien nykyiset taloudelliset vaikutukset liittyvät mahdollisiin tuottoihin tai säästöihin ja näiden yhdistelmänä rahavirtoihin, jotka liittyvät uusiutuvan energiantuotannon omavaraisuuden kasvattamiseen, energiatehokkuuden parantamiseen, materiaalitehokkuuden ja kierrätysmateriaalien hyödyntämisasteen kasvattamiseen sekä myönteisen työnantajamielikuvan vaikutuksiin rekrytoinnin helpottumisen ja vaihtuvuuden pienentymisen näkökulmista. Koskisella ei ole tiedossaan olennaisia raportointikauden taloudellisia vaikutuksia koskien kestävyysaiheisia riskejä tai mahdollisuuksia, jotka voisivat toteutuessaan vaikuttaa yhtiön tasearvoon tilikaudella 2024.

Hyödynnetään siirtymäsäännöstä koskien yrityksen olennaisten riskien ja mahdollisuuksien ennakoidut taloudelliset vaikutukset sen taloudelliseen asemaan, taloudelliseen tulokseen ja kassavirtoihin lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä, mukaan lukien kyseisten vaikutusten kohtuudella odotettavissa olevat aikahorisontit ilmoittamalla näistä ainoastaan kvalitatiiviset tiedot.

Lyhyellä aikavälillä (1 vuosi) Koskisen voi investoida energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan, mikä parantaa sen kykyä sopeutua nopeasti energiahintojen

Vuosi 2024

Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia Liiketoiminta-alueet Vastuullisuusyhteenveto Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

nousuihin ja mahdollisiin energiansaantihäiriöihin. Jatkuva työ luonnon monimuotoisuuden parantamiseksi auttaa hallitsemaan raaka-aineen saatavuuteen tulevaisuudessa kohdistuvia riskejä. Lyhyellä aikavälillä reagoidaan tarvittaessa sääntelyn muutoksiin, kuten ilmastonmuutoksen hillintätavoitteisiin. Lyhyellä aikavälillä yritys pystyy myös hyödyntämään kiertotalouden ja materiaalitehokkuuden tarjoamia mahdollisuuksia. Sivuvirtojen tehokas käyttö ja uusiin puupohjaisiin ratkaisuihin suuntautuvat investoinnit voivat tuoda lisäarvoa ja liikevaihtoa jo vuoden sisällä.

Keskipitkällä aikavälillä (1–5 vuotta) yritys vahvistaa toimitusketjunsa joustavuutta ja reagointikykyä markkinoiden ja sääntelyn muutoksiin. Investoinnit uuteen tuotantokapasiteettiin ja energian omavaraisuuteen lisäävät liiketoiminnan resilienssiä. Yrityksen tulee sopeutua ilmastonmuutoksen pitkän aikavälin vaikutuksiin, kuten monimuotoisuuden ja raaka-aineen saatavuuden heikkenemiseen. Keskipitkällä aikavälillä Koskisen voi hyödyntää mahdollisuuksia, kuten ennakoitua puurakentamisen ja -tuotteiden kysynnän kasvua, erityisesti lainsäädännön muutosten ja asiakaskäyttäytymisen vuoksi. Kierrätys- ja kiertotalousmateriaalien hyödyntäminen tuo kustannussäästöjä ja parantaa kannattavuutta, samalla kun se vahvistaa yrityksen asemaa markkinoilla.

Pitkällä aikavälillä (yli 5 vuotta) yrityksen strategia ja liiketoimintamalli tekevät siitä entistä joustavamman ja vähemmän riippuvaisen raaka-aineiden hintavaihteluista ja ympäristöriskeistä. Pitkän aikavälin investoinnit uusiin teknologioihin ja globaalille markkinalle laajentumiseen vahvistavat yrityksen häiriönsietokykyä. Koskisen on valmistelemassa strategiansa mukaisia kestäviä käytäntöjä, jotka auttavat sopeutumaan globaaleihin ympäristöriskeihin, kuten ilmastonmuutoksen ja luonnonvarojen ehtymisen haasteisiin. Pitkällä aikavälillä yritys voi myös hyödyntää vihreän siirtymän ja biokiertotalouden globaaleja megatrendejä. Puuraaka-aineen ja tuotteiden käyttö voi kasvaa, erityisesti pitkäikäisten ja kestävämpien ratkaisujen kysynnän myötä, mikä tuo yritykselle merkittäviä kasvumahdollisuuksia. Uudet innovaatiot ja laajennukset voivat myös avata uusia liiketoiminta-alueita ja tulojen kasvua.

Koskisen strategia ja liiketoimintamalli tukevat hyvin valmistautumista lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin haasteisiin ja mahdollisuuksiin, ja ne tukevat yrityksen resilienssiä ympäristön, markkinoiden ja sääntelyn muutoksissa.

Tiedot annetaan ainoastaan niistä vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista, jotka kuuluvat ESRS-tiedonantovaatimusten piiriin, eikä olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia ole tunnistettu, jotka katettaisiin käyttämällä muita yhteisökohtaisia tiedonantovaatimuksia.

Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista

IRO-1

Kaksoisolennaisuusarviointi (DMA) on muodollisesti vaadittu menetelmä päätettäessä, mihin kestävyysseikkoihin Koskisen tulee keskittyä strategiassaan ja toiminnassaan ja mitkä aiheet raportoidaan CSRD:n mukaisessa kestävyysselvityksessä.

Koskisen on tunnistanut ja arvioinut resursseja ja toimintaansa tunnistaakseen tosiasialliset ja mahdolliset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet omassa toiminnassaan sekä arvoketjun alku- ja loppupäässä. Tunnistamis- ja arviointiprosessi suoritettiin pääsääntöisesi yleisellä tasolla, eikä toimintaa ja suunnitelmia ole erikseen seulottu tosiasiallisten ja mahdollisten tulevien kasvihuonekaasupäästöjen lähteiden tunnistamiseksi. Yrityksen vaikutukset ilmastonmuutokseen kasvihuonekaasupäästöjen osalta on kuvattu kestävyysselvityksen tiedonantovaatimuksessa E1-6. Ilmastovaikutusten, -riskien ja -mahdollisuuksien tunnistamisen ja arvioinnin tueksi hyödynnettiin myös saha- ja metsäteollisuuden laatimia, mm. Luken, VTT:n sekä Etlan selvityksiin ja skenaarioihin perustuvia ilmastotiekarttoja. Tiekarttoja käytettiin etenkin erilaisten kasvihuonekaasupäästötyyppien, puuraaka-aineen saatavuuteen vaikuttavien fyysisten ilmastoriskien ja esim. puurakentamisen kysyntään vaikuttavien siirtymäriskien ja mahdollisuuksien tunnistamiseen antaen suuntaviivoja myös näiden keskinäisen olennaisuuden arvioimiseen.

Koskisen kaksoisolennaisuuden arviointiprosessi toteutettiin ensimmäistä kertaa vuosien 2023–2024 aikana. Prosessin menetelmänä käytettiin julkisiin ja tiettyihin sisäisiin lähteisiin perustuvan selvitystyön, sidosryhmähaastattelujen, henkilökohtaisten teknisten olennaisuusarviointien sekä työryhmätapaamisten yhdistelmää

Kaksoisolennaisuuden arviointiprosessi suoritettiin kolmessa päävaiheessa:

1 Kontekstin ymmärtäminen – sisäisten materiaalien (toiminnan ja liikesuhteiden, liiketoimintamallin ja arvoketjun) tarkastelu, muun kontekstuaalisen tiedon

Vuosi 2024

• Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia
• Liiketoiminta-alueet
• Vastuullisuusyhteenveto
• Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

tarkastelu (alakohtaiset puitteet, asiaankuuluva EU:n kestävyyssääntely, vertaisryhmäarviointi) ja sidosryhmien näkemysten ja etujen ymmärtäminen, sidosryhmähaastattelut mukaan lukien.

• 2 Kestävyysseikkoihin liittyvien todellisten ja mahdollisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien (IRO) tunnistaminen – viitaten luokitteluun eurooppalaisissa kestävyysraportointistandardeissa (ESRS 1, kohta AR16). Vaiheesta vastasi Koskisen sisäinen projektiryhmä.
• 3 Kestävyysseikkoihin liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien arviointi ja määrittäminen – sekä vaikutusten olennaisuudesta että taloudellisesta olennaisuudesta konsolidoitu tulos, joka perustuu pääasiassa Koskisen sisäiseen arviointiin, havaintoihin sidosryhmäanalyysista sekä johtoryhmän työpajatyöskentelyyn.

Tunnistettujen vaikutuksien, riskien ja mahdollisuuksien tärkeysjärjestys ja keskinäinen olennaisuus arvioitiin Koskisen sisäisen projektiryhmän kanssa Inclus-nimisessä selainpohjaisessa arviointityökalussa noudattaen ESRS 1 luvun 3 periaatteita vaikutusten olennaisuuden ja taloudellisen olennaisuuden arvioimiseksi. Arvioinnin lopputulos on lista Koskiselle olennaisista kestävyysseikoista. Prosessin aika noudatettiin Koskisen hallituksen vahvistamia sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteita.

Lähtöoletuksena arvioitaville vaikutuksille, riskeille ja mahdollisuuksille käytettiin Koskisen jo aiemmin tunnistamia ja raportoimia liiketoimintamalliin ja strategiaan kytkeytyviä kestävyysaiheita. Löydöksiä täydennettiin prosessin taustaanalyysivaiheessa parhaiten vastaavien vakiintuneiden, tieteeseen pohjautuvien sektorikohtaisten kestävyysstandardien aihesuosituksien perusteella sekä verrokkiyritysten raportointikäytänteiden läpikäynnin havainnoilla. Alan merkittävimmät kestävyysaiheet liittyivät tausta-analyysin perusteella ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen, luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen, kiertotalouteen siirtymiseen sekä oman työvoiman työoloihin ja ehtoihin liittyviin kysymyksiin.

Ilmastovaikutusten, -riskien ja -mahdollisuuksien tunnistamisen ja arvioinnin tueksi hyödynnettiin myös saha- ja metsäteollisuuden laatimia, mm. Luken, VTT:n sekä Etlan selvityksiin ja skenaarioihin perustuvia ilmastotiekarttoja. Tiekarttoja käytettiin etenkin erilaisten kasvihuonekaasupäästötyyppien, puuraaka-aineen saatavuuteen vaikuttavien fyysisten ilmastoriskien ja esim. puurakentamisen kysyntään vaikuttavien

siirtymäriskien ja -mahdollisuuksien tunnistamiseen antaen suuntaviivoja myös näiden keskinäisen olennaisuuden arvioimiseen. Koskisen kaksoisolennaisuuden arviointiprosessi toteutettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2023. Prosessin menetelmänä käytettiin julkisiin ja tiettyihin sisäisiin lähteisiin perustuvan selvitystyön, sidosryhmähaastattelujen, henkilökohtaisten teknisten olennaisuusarviointien sekä työryhmätapaamisten yhdistelmää.

Vaikutusten olennaisuuden arviointi

Olennaisten tosiasiallisten ja mahdollisten vaikutusten tunnistamis- ja arviointiprosessissa kartoitettiin Koskisen omat toiminnot sekä arvoketjun pääpiirteet. Tämä tehtiin, jotta tunnistettaisiin sellaiset toimet, liikesuhteet, maantieteelliset alueet tai muut tekijät, jotka vaikuttavat ympäristöön tai ihmisiin liittyviin olennaisiin kestävyysvaikutuksiin. Koskisen arvoketjun alkupäässä esiintyy toimia, joissa ei voida täysin poissulkea mahdollisten ihmisoikeusrikkomusten riskiä, kuten esimerkiksi keskeisten tuotantopanosten raaka-aineiden keruussa ja valmistuksessa. Näihin toimiin liittyvien tunnistettujen mahdollisten kielteisten sosiaalisten vaikutusten arvioinnissa painotettiin vakavuusarvoa suhteessa näiden toteutumisen todennäköisyyteen.

Vaikka tunnistamisprosessi suoritettiin pääsääntöisesti yleisellä tasolla, oman toiminnan arvioinnissa keskityttiin sahatavara-, vaneri- ja lastulevytoimintaan, liikesuhteissa vastaaviin asiakkuuksiin ja maantieteellisessä mielessä Koskisen Kärkölän kunnan tuotantolaitokseen ja sen lähialueisiin. Monien tunnistettujen vaikutusten todettiin olevan yhteydessä taloudellisiin riskeihin, esim. erilaisten korvausvelvoitteiden ja mainehaittojen seurauksena. Myös eriasteisten resurssiriippuvuuksien, kuten esimerkiksi puuraaka-aineen ja osaavan työvoiman saatavuuksien, yhteydet mahdollisiin riskeihin todettiin.

Biologisen monimuotoisuuden kannalta herkkien alueiden vaikutukset tapahtuvat pääosin yksityisten maanomistajien mailla, joihin Koskisella on hakkuuoikeus, joka näin voidaan rinnastaa toimipaikkatarkasteluun. Arvioinnissa sekä hallinnassa keskitytään näiden alueiden toimenpiteiden vaikutuksiin.

Arvioinnissa tunnistettiin joukko kielteisiä ja myönteisiä vaikutuksia ihmisiin, ilmastoon ja ympäristöön, joihin Koskisen mahdollisesti tai tosiasiallisesti osallistuu oman toiminnan tai liikesuhteidensa (esim. tavarantoimittajien, asiakkaiden ja projektiurakoitsijoiden) kautta. Vaikutusten sijainti arvoketjussa on kuvattu Koskisen olennaisten kestävyysvaikutusten, -riskien ja -mahdollisuuksien taulukossa.

Vuosi 2024

Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia Liiketoiminta-alueet Vastuullisuusyhteenveto Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

Tarkastelun yhteydessä kuultiin myös toiminnan vaikutuspiiriin lukeutuvien keskeisten sidosryhmäedustajien (esim. Koskisen sahatavara-, vaneri- ja lastulevyasiakkaat, metsänomistaja, henkilöstön edustaja sekä kunnallinen päättäjätaho) sekä ns. kestävyysselvitysten käyttäjien (omistaja- ja rahoittajatahojen) näkemyksiä. Vaikutuksen kohteena olevia sidosryhmien näkemyksiä hyödynnettiin monimuotoisuuteen liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisessa, muotoilemisessa ja arvioinnissa. Erilaiset kiertotalouskysymykset, etenkin liittyen kierrätysmateriaalien hyödyntämiseen, painottuivat lastulevyasiakasnäkemyksissä.

Tunnistettujen kestävyysvaikutuksien olennaisuutta arvioitiin standardien periaatteita noudattaen (ESRS 1, luku 3). Arvioinnissa tarkasteltiin mahdollisia tai tosiasiallisia kielteisiä ja myönteisiä vaikutuksia sekä niiden mittakaavaa, laaja-alaisuutta sekä kielteisten vaikutusten kohdalla myös vaikutuksen korjaamatonta luonnetta. Kielteisten ja myönteisten vaikutusten vakavuutta ja toteutumisen todennäköisyyttä arvioitiin kutakin asteikolla 1–5.

Vaikutusten olennaisuus muodostui erillisten vakavuus- ja todennäköisyyskeskiarvojen tulona. Arviointien tuloksena määräytyi kaikkien tunnistettujen vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien keskinäinen tärkeysjärjestys olennaisuusarvojen perusteella, laskennallisen mediaanin (11,1) toimiessa määrällisenä kynnysarvona olennaisuudelle.

Tuloksia arvioitiin lopuksi myös laadullisesti, minkä perusteella arvioon tehtiin yhteisymmärryksessä vähäisiä täsmennyksiä ja uudelleenpainotuksia sidosryhmänäkemysten perusteella sekä niissä tapauksissa, joissa arvioitujen aiheiden katsottiin määrällisesti painottuneen toisiinsa nähden epärealistisesti Koskisen kokonaiskestävyysprofiilin näkökulmasta. Raportoinnin kannalta olennaiset kestävyysseikat määräytyivät niiden alle ryhmiteltyjen olennaisiksi todettujen vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien perusteella.

Kielteisten ja myönteisten vaikutusten vakavuutta (mittakaava, laaja-alaisuus ja kielteisten vaikutusten kohdalla myös vaikutuksen korjaamaton luonne huomioiden), riskien ja mahdollisuuksien taloudellisten vaikutusten suuruutta sekä näiden toteutumisen todennäköisyyttä arvioitiin kutakin asteikolla 1–5.

Taloudellisten vaikutusten olennaisuus

Kestävyysriskeihin ja -mahdollisuuksiin kytkeytyvien taloudellisten vaikutusten olennaisuus arvioitiin kaksoisolennaisuuden määrittelyprosessissa tarkastelemalla niiden suuruutta sekä toteutumisen todennäköisyyttä.

Kestävyyteen liittyvien riskien ja mahdollisuuksien arviointi suoritettiin ensimmäisellä kerralla Koskisen muun tyyppisten riskien arviointiprosessista erillisenä kokonaisuutena.

Prosessissa otettiin huomioon olennaisten kestävyysvaikutusten yhteydet taloudellisiin vaikutuksiin, riskeihin ja -mahdollisuuksiin. Tunnistettujen vaikutuksien, riskien ja mahdollisuuksien tärkeysjärjestys ja keskinäinen olennaisuus arvioitiin Koskisen sisäisen projektiryhmän kanssa Inclus-nimisessä selainpohjaisessa arviointityökalussa noudattaen ESRS 1 luvun 3 periaatteita vaikutusten olennaisuuden ja taloudellisen olennaisuuden arvioimiseksi.

Taloudellisten vaikutusten riskien ja mahdollisuuksien taloudellinen olennaisuus arvioitiin niihin kytkeytyvien taloudellisten vaikutusten suuruus- ja todennäköisyysarviointien keskiarvojen tulona. Arviointien tuloksena määräytyi kaikkien tunnistettujen vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien keskinäinen tärkeysjärjestys olennaisuusarvojen perusteella, laskennallisen mediaanin toimiessa määrällisenä kynnysarvona olennaisuudelle.

Taloudellisten vaikutusten suuruus ja todennäköisyys arvioitiin matalasta korkeaan (5 asteinen taulukko). Jo tiedossa oleville tai erittäin todennäköisesti toteutuville taloudellisille vaikutuksille annettiin arvo 5 (90–100 % todennäköisyys) ja mahdollisesti lyhyellä, keskipitkällä tai pitkällä aikavälillä toteutuville taloudellisille vaikutuksille arvioidaan todennäköisyys viisiportaisella asteikolla välillä 0–100 %.

Tuloksia arvioitiin lopuksi myös laadullisesti, minkä perusteella arvioon tehtiin yhteisymmärryksessä vähäisiä täsmennyksiä ja uudelleenpainotuksia sidosryhmänäkemysten perusteella sekä niissä tapauksissa, joissa arvioitujen aiheiden katsottiin määrällisesti painottuneen toisiinsa nähden epärealistisesti Koskisen kokonaiskestävyysprofiilin näkökulmasta. Raportoinnin kannalta olennaiset kestävyysseikat määräytyivät niiden alle ryhmiteltyjen olennaisiksi todettujen vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien perusteella.

Vuosi 2024

Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia Liiketoiminta-alueet

Vastuullisuusyhteenveto

Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

Olennaisuuden arviointi suoritetaan erillisenä prosessina, jonka jälkeen riskit käsitellään osana yritysriskienhallintaa (ERM) ja priorisoidaan soveltaen niiden edellä kuvatusti määriteltyä olennaisuustasoa riskien skaalaamisessa.

Kestävyysvaikutusten, -riskien ja -mahdollisuuksien arviointiin liittyvästä päätöksenteosta vastaa yhtiön johtoryhmä toimitusjohtajan johdolla. Prosessissa noudatetaan normaalia Koskisen johtamisjärjestelmää sekä yhtiön hallituksen hyväksymiä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteita.

Eurooppalaisten kestävyysraportointistandardien (ESRS) vaatima olennaisten kestävyysvaikutusten, -riskien ja -mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosessi suoritettiin Koskisella ensimmäistä kertaa kesä–marraskuussa 2023.

Olennaisuuden arvioinnin tarve tarkastellaan vuosittain. Olennaisuusprosessissa havaitut vaikutukset ja riskit sisällytetään yritysriskienhallintaan (ERM). Kun olennaisuuksien arvioinnin tarve havaitaan, hyödynnetään siihen lähtötietoina olemassa olevat tiedot yritysriskiprosessista.

Mahdollisuuksien tunnistamis-, arviointi- ja hallintaprosessia toteutetaan osana sidosryhmä- ja riskienhallinnan prosessia, jonka tuloksista raportoidaan johtoryhmälle.

Lähtöoletuksena arvioitaville vaikutuksille, riskeille ja mahdollisuuksille käytettiin Koskisen jo aiemmin tunnistamia ja raportoimia liiketoimintamalliin ja strategiaan kytkeytyviä kestävyysaiheita.

Löydöksiä täydennettiin prosessin tausta-analyysivaiheessa parhaiten vastaavien vakiintuneiden, tieteeseen pohjautuvien sektorikohtaisten kestävyysstandardien aihesuosituksien perusteella sekä verrokkiyritysten raportointikäytänteiden läpikäynnin havainnoilla.

Ilmastovaikutusten, -riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisen ja arvioinnin tueksi hyödynnettiin myös saha- ja metsäteollisuuden laatimia, mm. Luken, VTT:n sekä Etlan selvityksiin ja skenaarioihin perustuvia ilmastotiekarttoja.

Tiekarttoja käytettiin etenkin erilaisten kasvihuonekaasupäästötyyppien, puuraakaaineen saatavuuteen vaikuttavien fyysisten ilmastoriskien ja esim. puurakentamisen kysyntään vaikuttavien siirtymäriskien ja -mahdollisuuksien tunnistamiseen antaen suuntaviivoja myös näiden keskinäisen olennaisuuden arvioimiseen.

Tunnistetut vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet arvioitiin Inclus-nimisessä selainpohjaisessa työkalussa ESRS 1 luvun 3 periaatteiden mukaisesti. Tällä tavoin saavutettiin määrällisen olennaisuusarvion lähtöasetelma, jota täydennettiin sidosryhmänäkemysten perusteella.

Yrityksen kestävyysselvityksissä huomioon otetut ESRSstandardien tiedonantovaatimukset

IRO-2

IRO-1 Kaksoisolennaisuusanalysiin liittyvää informaatiota koskien eiolennaisia aiheita

ESRS E2 Pilaantuminen

Ei-olennainen aihe. Saastumiseen liittyvä huolellisuus ja ennaltaehkäisevät toimet ovat tuotantolaitosten ympäristöluvan alaista jokapäiväistä toimintaa, johon liittyy säännöllinen viranomaisyhteistyö ja -raportointi. Koskisen ei ole suorittanut yksityiskohtaista seulontaa toimipaikkojensa sijaintien ja liiketoimintansa osalta tunnistaakseen maaperän, ilman tai muiden ympäristöön kohdistuvien päästöjen tosiasiallisia ja mahdollisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia omassa toiminnassaan tai arvoketjunsa alku- ja loppupäässä. Aihe jätettiin tarkemman arvioinnin ulkopuolelle jo varhaisessa vaiheessa kaksoisolennaisuusanalyysissä. Näin ollen seulontaan liittyviä menetelmiä, oletuksia tai välineitä ei ole määritetty. Aiheen matalaan olennaisuuteen perustuen yritys ei ole järjestänyt erillisiä kuulemisia pilaantumiseen liittyen, eikä se ole käynyt sidosryhmäkeskusteluja erityisesti vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen kanssa.

ESRS E3 Vesivarat ja merten luonnonvarat

Ei-olennainen aihe. Kaksoisolennaisuusanalyysissä ei tehty yksityiskohtaista kartoitusta Koskisen omaisuudesta ja toiminnoista vesistöihin tai vesivaroihin liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamiseksi omassa toiminnassa tai arvoketjun alku- ja loppupäässä. Aihe jätettiin tarkemman arvioinnin ulkopuolelle jo varhaisessa vaiheessa prosessia. Aiheen matalaan olennaisuuteen perustuen vesi- ja meriluonnonvaroihin liittyviä sidosryhmäkonsultaatioita ei tehty.

ESRS G1 Liiketoiminnan harjoittaminen

Ei-olennainen aihe. Kaksoisolennaisuusanalyysi perustui epäeettisen toiminnan, kuten korruption ja lahjonnan vastaisten toimintatapojen sekä tavaran- ja palveluntoimittajien kohtelun tarkasteluun. Eettinen liiketoiminta ja sen mukaisesti

toimiminen on Koskisen liiketoiminnan perusta ja osa normaalia toimintaa. Sijaintia, toimintaa, toimialaa tai tietyn liiketoimen rakennetta ei arvioitu erikseen. Luettelo muuhun EU:n lainsäädäntöön perustuvista tietopisteistä löytyy oheisesta taulukosta.

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste	Viittaus tiedonanto velvoiteasetukseen	Viittaus pilariin	Viittaus vertailu arvoasetukseen	Viittaus EU:n ilmastolakiin	Sivunumero
ESRS 2 GOV-1 Hallituksen sukupuolijakauma 21 kohdan d alakohta	Liitteen I taulukon 1 indikaattori 13		Komission delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II		54
ESRS 2 GOV-1 Riippumattomien hallituksen jäsenten prosenttiosuus 21 kohdan e alakohta			Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II		53
ESRS 2 GOV-4 Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence - prosessista 30 kohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 10				58
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen fossiilisiin polttoaineisiin liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan i alakohta	Liitteen I taulukon 1 indikaattori 4	Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/245328 taulukko 1: Ympäristöön liittyvää riskiä koskevat laadulliset tiedot ja taulukko 2: Yhteiskuntaan liittyvää riskiä koskevat laadulliset tiedot	Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II		Epäolennainen, tieto raportoitu s. 60
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen kemikaalien tuotantoon liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan ii alakohta	Liitteen I taulukon 2 indikaattori 9		Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II		Epäolennainen
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen kiistanalaisiin aseisiin liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan iii alakohta	Liitteen I taulukon 1 indikaattori 14		Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta, delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II		Epäolennainen
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen tupakan viljelyyn ja tuotantoon liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan iv alakohta			Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta, delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II		Epäolennainen
ESRS E1-1 Siirtymäsuunnitelma ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä 14 kohta				Asetuksen (EU) 2021/1119 2 artiklan 1 kohta	92

Vuosi 2024

Koskisen lyhyesti

Avainluvut

Vuoden kohokohdat

Toimitusjohtajan katsaus

Strategia

Liiketoiminta-alueet

Vastuullisuusyhteenveto

Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Emoyhtiön tilinpäätös

Allekirjoitukset

Tilintarkastuskertomus

	Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste	Viittaus tiedonanto velvoiteasetukseen	Viittaus pilariin	Viittaus vertailu arvoasetukseen	Viittaus EU:n ilmastolakiin	Sivunumero
Vuosi 2024 Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia Liiketoiminta-alueet	ESRS E1-1 Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen ulkopuolelle suljetut yritykset 16 kohdan g alakohta		Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 lomake 1: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Vastuiden luottoluokka toimialan, päästöjen ja jäljellä olevan maturiteetin mukaan	Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohdan d–g alakohta ja 12 artiklan 2 kohta		Epäolennainen
Vastuullisuusyhteenveto Koskisen sijoituskohteena Hallinnointi Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti	ESRS E1-4 Kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet 34 kohta	Liitteen I taulukon 2 indikaattori 4	Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 lomake 3: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Mukauttamismittarit	Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 6 artikla		97
Toimintakertomus Hallituksen toimintakertomus	ESRS E1-5 Fossiilisista lähteistä peräisin olevan energian kulutus eriteltynä lähteiden mukaan (vain ilmastovaikutuksiltaan merkittävät alat) 38 kohta	Liitteen I taulukon 1 indikaattori 5 ja taulukon 2 indikaattori 5				98
Kestävyysselvitys	ESRS E1-5 Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä 37 kohta	Liitteen I taulukon 1 indikaattori 5				98
Tilinpäätös Konsernitilinpäätös	ESRS E1-5 Energiaintensiteetti, joka liittyy toimintaan ilmastovaikutuksiltaan merkittävillä aloilla 40–43 kohta	Liitteen I taulukon 1 indikaattori 6				98
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille	ESRS E1-6 Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 - bruttopäästöt ja kokonaispäästöt 44 kohta	Liitteen I taulukon 1 indikaattorit 1 ja 2	Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 lomake 1: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Vastuiden luottoluokka toimialan, päästöjen ja jäljellä olevan maturiteetin mukaan	Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 5 artiklan 1 kohta, 6 artikla ja 8 artiklan 1 kohta		101

	Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste	Viittaus tiedonanto velvoiteasetukseen	Viittaus pilariin	Viittaus vertailu arvoasetukseen	Viittaus EU:n ilmastolakiin	Sivunumero
Vuosi 2024 Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia	ESRS E1-6 Kasvihuonekaasujen bruttopäästöjen intensiteetti 53–55 kohta	Liitteen I taulukon 1 indikaattori 3	Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 lomake 3: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Mukauttamismittarit	Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 8 artiklan 1 kohta		102
Liiketoiminta-alueet	ESRS E1-7 Kasvihuonekaasujen poistot ja päästöhyvitykset 56 kohta				Asetuksen (EU) 2021/1119 2 artiklan 1 kohta	104
Vastuullisuusyhteenveto Koskisen sijoituskohteena	ESRS E1-9 Vertailuarvosalkun alttius ilmastoon liittyville fyysisille riskeille 66 kohta			Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II		Epäolennainen
Hallinnointi Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti Toimintakertomus Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys	ESRS E1-9 Rahallisten määrien erittely akuutin ja kroonisen fyysisen riskin mukaan 66 kohdan a alakohta ESRS E1-9 Sellaisten merkittävien omaisuuserien sijaintipaikka, joihin kohdistuu olennainen fyysinen riski 66 kohdan c alakohta		Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/2453, 46 ja 47 kohta; Lomake 5: Kaupankäynti varaston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä fyysinen riski: Vastuut, joihin kohdistuu fyysinen riski			Epäolennainen
Tilinpäätös Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille	ESRS E1-9 Yrityksen kiinteistöomaisuuden kirjanpitoarvo eriteltynä energiatehokkuusluokittain 67 kohdan c alakohta		Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/2453, 34 kohta; Lomake 2: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Kiinteistövakuudelliset lainat – Vakuuden energiatehokkuus			Epäolennainen
	ESRS E1-9 Ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien huomioiminen salkussa 69 kohta			Delegoitu asetus (EU) 2020/1818, liite II		Epäolennainen
	ESRS E2-4 Kunkin sellaisen ilmaan, veteen ja maaperään päätyvän epäpuhtauden määrä, joka mainitaan E-PRTR asetuksen (epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskeva eurooppalainen rekisteri) liitteen II luettelossa 28 kohta	Liitteen I taulukon 1 indikaattori 8, taulukon 2 indikaattorit 1, 2 ja 3				Epäolennainen

Vuosi 2024
Koskisen lyhyesti
Avainluvut
Vuoden kohokohdat
Toimitusjohtajan katsaus
Strategia
Liiketoiminta-alueet
Vastuullisuusyhteenveto
Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste	Viittaus tiedonanto velvoiteasetukseen	Viittaus pilariin	Viittaus vertailu arvoasetukseen	Viittaus EU:n ilmastolakiin	Sivunumero
ESRS E3-1 Vesivarat ja merten luonnonvarat 9 kohta	Liitteen I taulukon 2 indikaattori 7				Epäolennainen
ESRS E3-1 Kohdennetut toimintaperiaatteet 13 kohta	Liitteen I taulukon 2 indikaattori 8				Epäolennainen
ESRS E3-1 Merien ja valtamerten kestävyys 14 kohta	Liitteen I taulukon 2 indikaattori 12				Epäolennainen
ESRS E3-4 Kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn veden kokonaismäärä 28 kohdan c alakohta	Liitteen I taulukon 2 indikaattori 6.2				Epäolennainen
ESRS E3-4 Kokonaisvedenkulutus kuutiometreinä oman toiminnan liikevoittoa kohti laskettuna 29 kohta	Liitteen I taulukon 2 indikaattori 6.1				Epäolennainen
ESRS 2 – IRO-1 – E4 16 kohdan a alakohdan i alakohta	Liitteen I taulukon 1 indikaattori 7				106
ESRS 2 – IRO-1 – E4 16 kohdan b alakohta	Liitteen I taulukon 2 indikaattori 10				106
ESRS 2 – IRO-1 – E4 16 kohdan c alakohta	Liitteen I taulukon 2 indikaattori 14				106
ESRS E4-2 Kestävät maata tai maataloutta koskevat käytännöt tai toimintaperiaatteet 24 kohdan b alakohta	Liitteen I taulukon 2 indikaattori 11				107
ESRS E4-2 Kestävät meriin liittyvät käytännöt tai toimintaperiaatteet 24 kohdan c alakohta	Liitteen I taulukon 2 indikaattori 12				107
ESRS E4-2 Metsäkatoon puuttumista koskevat toimintaperiaatteet 24 kohdan d alakohta	Liitteen I taulukon 2 indikaattori 15				107
ESRS E5-5 Kierrättämätön jäte 37 kohdan d alakohta	Liitteen I taulukon 2 indikaattori 13				116
ESRS E5-5 Vaarallinen jäte ja radioaktiivinen jäte kohta 39	Liitteen I taulukon 1 indikaattori 9				116
ESRS 2 – SBM-3 – S1 Pakkotyötapausten riski 14 kohdan f alakohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 13				118
ESRS 2 – SBM-3 – S1 Lapsityövoimatapausten riski 14 kohdan g alakohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 12				118
ESRS S1-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 20 kohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 9 ja taulukon 1 indikaattori 11				119
ESRS S1-1 Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat due diligence -käytännöt 21 kohta			Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II		119
ESRS S1-1 Ihmiskaupan ehkäisemistä koskevat prosessit ja toimenpiteet 22 kohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 11				119
ESRS S1-1 Työtapaturmien ehkäisemistä koskevat toimintaperiaatteet tai hallintajärjestelmä 23 kohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 1				119

	Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste	Viittaus tiedonanto velvoiteasetukseen	Viittaus pilariin	Viittaus vertailu arvoasetukseen	Viittaus EU:n ilmastolakiin	Sivunumero
	ESRS S1-3 Epäkohtien tai valitusten käsittelyjärjestelmät 32 kohdan c alakohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 5				121
Vuosi 2024 Koskisen lyhyesti Avainluvut	ESRS S1-14 Kuolemantapausten lukumäärä ja työtapaturmien lukumäärä ja osuus 88 kohdan b ja c alakohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 2		Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II		130
Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus	ESRS S1-14 Loukkaantumisten, onnettomuuksien, kuolemantapausten tai sairauksien vuoksi menetettyjen päivien määrä 88 kohdan e alakohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 3				130
Strategia Liiketoiminta-alueet	ESRS S1-16 Sukupuolten välinen tasoittamaton palkkaero 97 kohdan a alakohta	Liitteen I taulukon 1 indikaattori 12		Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II		Epäolennainen
Vastuullisuusyhteenveto	ESRS S1-16 Toimitusjohtajan suhteettoman suuri palkka 97 kohdan b alakohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 8				Epäolennainen
Koskisen sijoituskohteena	ESRS S1-17 Syrjintätapaukset 103 kohdan a alakohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 7				131
Hallinnointi Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti	ESRS S1-17 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n periaatteiden noudattamatta jättäminen 104 kohdan a alakohta	Liitteen I taulukon 1 indikaattori 10 ja taulukon 3 indikaattori 14		Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta		131
Toimintakertomus	ESRS 2 – SBM-3 – S2 Huomattava lapsityövoiman tai pakkotyön käytön riski arvoketjussa 11 kohdan b alakohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattorit 12 ja 13				Epäolennainen
Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys	ESRS S2-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 17 kohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 9 ja taulukon 1 indikaattori 11				Epäolennainen
Tilinpäätös	ESRS S2-1 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet 18 kohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattorit 11 ja 4				Epäolennainen
Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset	ESRS S2-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen 19 kohta	Liitteen I taulukon 1 indikaattori 10		Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta		Epäolennainen
Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille	ESRS S2-1 Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat due diligence -käytännöt 19 kohta			Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II		Epäolennainen
	ESRS S2-4 Arvoketjun alku- ja loppupäähän liittyvät ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset 36 kohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 14				Epäolennainen
	ESRS S3-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 16 kohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 9 ja taulukon 1 indikaattori 11				Epäolennainen

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös

Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset

Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

	Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste	Viittaus tiedonanto velvoiteasetukseen	Viittaus pilariin	Viittaus vertailu arvoasetukseen	Viittaus EU:n ilmastolakiin	Sivunumero
Vuosi 2024 Koskisen lyhyesti	ESRS S3-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden, ILO:n periaatteiden tai OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen 17 kohta	Liitteen I taulukon 1 indikaattori 10		Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta		Epäolennainen
Avainluvut Vuoden kohokohdat	ESRS S3-4 Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset 36 kohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 14				Epäolennainen
Toimitusjohtajan katsaus Strategia	ESRS S4-1 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet kohta 16	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 9 ja taulukon 1 indikaattori 11				Epäolennainen
Liiketoiminta-alueet Vastuullisuusyhteenveto Koskisen sijoituskohteena	ESRS S4-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen 17 kohta	Liitteen I taulukon 1 indikaattori 10		Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta		Epäolennainen
Hallinnointi Selvitys hallinto- ja	ESRS S4-4 Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset 35 kohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 14				Epäolennainen
ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti	ESRS G1-1 Korruption vastainen Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimus 10 kohdan b alakohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 15				Epäolennainen
	ESRS G1-1 Väärinkäytösten paljastajien suojelu 10 kohdan d alakohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 6				Epäolennainen
Toimintakertomus Hallituksen toimintakertomus	ESRS G1-4 Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien lakien rikkomisesta määrätyt sakot 24 kohdan a alakohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 17		Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II		Epäolennainen
Kestävyysselvitys	ESRS G1-4 Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevat normit 24 kohdan b alakohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 16				Epäolennainen

Luettelo kestävyysraportoinnin tiedonantovaatimuksista sivunumeroineen löytyy oheisesta taulukosta.

Vuosi 2024
Koskisen lyhyesti
Avainluvut
Vuoden kohokohdat
Toimitusjohtajan katsaus
Strategia
Liiketoiminta-alueet
Vastuullisuusyhteenveto
Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

ESRS 2 Yleiset tiedot	Sivunumero
BP-1 Kestävyysselvitysten yleiset laatimisperusteet	52
BP-2 Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot	52
GOV-1 Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli	53
GOV-2 Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat	57
GOV-3 Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin	57
GOV-4 Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence - prosessista	58
GOV–5 Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta	59
SBM-1 Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju	59
SBM-2 Sidosryhmien edut ja näkemykset	62
SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa	65
IRO-1 Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista	71
IRO-2 Yrityksen kestävyysselvityksissä huomioon otetut ESRS-standardien tiedonantovaatimukset	74
ESRS E1 Ilmastonmuutos	Sivunumero
ESRS 2 / GOV-3 Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin	57
E1-1 Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma	92
ESRS 2 / SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa	92
ESRS 2 / IRO-1 Kuvaus ilmastoon liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista	93
E1-2 Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet	95
E1-3 Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit	96
E1-4 Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet	97
E1-5 Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä	98
E1-6 Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt	99

E1-8 Sisäinen hiilen hinnoittelu 104

104

E1-7 Päästöhyvityksillä rahoitettavat kasvihuonekaasujen poistot ja

kasvihuonekaasupäästöjen hillintähankkeet

ESRS E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit	Sivunumero
E4-1 Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet	106
ESRS 2 / SBM 3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa	105
ESRS 2 / IRO-1 Kuvaus biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien, riippuvuuksien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista	105
E4-2 Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät toimintaperiaatteet	107
E4-3 Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät toimet ja resurssit	108
E4-4 Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät tavoitteet	110
E4-5 Biologisessa monimuotoisuudessa ja ekosysteemeissä tapahtuviin	110

ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous	Sivunumero
ESRS 2 / IRO-1 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet	112
E5-1 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimintaperiaatteet	112
E5-2 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimet ja resurssit	113
E5-3 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet	114
E5-4 Sisäänvirtaavat materiaalit	115
E5-5 Ulosvirtaavat materiaalit	116

muutoksiin liittyvät vaikutusmittarit

Strategia

Hallinnointi Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus

Liiketoiminta-alueet Vastuullisuusyhteenveto Koskisen sijoituskohteena

Toimintakertomus

Kestävyysselvitys

Konsernitilinpäätös

Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset

Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

Tilinpäätös

Hallituksen toimintakertomus

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

ESRS S1 Oma työvoima	Sivunumero
ESRS 2 / SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa	118
S1-1 Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet	118
S1-2 Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista oman työvoiman ja työntekijöiden edustajien kanssa	120
S1-3 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat yrityksen omalle työvoimalle huolenaiheiden esiin tuomiseksi	121
S1-4 Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien vaikuttavuus	122
S1-5 Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan	125
S1-6 Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet	126
S1-8 Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu	128
S1-9 Monimuotoisuuden mittarit	129
S1-10 Riittävä palkka	129
S1-11 Sosiaalinen suojelu	129
S1-13 Koulutusta ja taitojen kehittämistä koskevat mittarit	129
S1-14 Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit	130
S1-15 Työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskevat mittarit	130
S1-17 Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset	131

Olennaisten tietojen määrittely

Kestävyysselvityksessä annettavat olennaiset tiedot vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien osalta on määritelty kaksoisolennaisuuden arviointiprosessissa ja soveltamalla olennaisuuden kynnysarvoa.

Tunnistettujen vaikutuksien, riskien ja mahdollisuuksien olennaisuutta arvioitiin standardien periaatteita noudattaen (ESRS 1, luku 3). Kielteisten ja myönteisten vaikutusten vakavuutta (mittakaava, laaja-alaisuus ja kielteisten vaikutusten kohdalla myös vaikutuksen korjaamaton luonne huomioiden), riskien ja mahdollisuuksien taloudellisten vaikutusten suuruutta, sekä näiden toteutumisen todennäköisyyttä arvioitiin kutakin asteikolla 1–5.

Vaikutusten olennaisuus muodostui erillisten vakavuus- ja todennäköisyysarviointien (riskien ja mahdollisuuksien taloudellinen olennaisuus vastaavasti niihin kytkeytyvien taloudellisten vaikutusten suuruus- ja todennäköisyysarviointien) keskiarvojen tulona.

Arviointien tuloksena määräytyi kaikkien tunnistettujen vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien keskinäinen tärkeysjärjestys olennaisuusarvojen perusteella, laskennallisen mediaanin (11,1) toimiessa määrällisenä kynnysarvona olennaisuudelle. Tuloksia arvioitiin lopuksi myös laadullisesti, minkä perusteella arvioon tehtiin yhteisymmärryksessä vähäisiä täsmennyksiä ja uudelleenpainotuksia sidosryhmänäkemysten perusteella sekä niissä tapauksissa, joissa arvioitujen aiheiden katsottiin määrällisesti painottuneen toisiinsa nähden epärealistisesti Koskisen kokonaiskestävyysprofiilin näkökulmasta.

Raportoinnin kannalta olennaiset kestävyysseikat määräytyivät niiden alle ryhmiteltyjen olennaisiksi todettujen vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien perusteella ja ne esitetään alla olevassa taulukossa

Vuosi 2024

• Koskisen lyhyesti Avainluvut
• Vuoden kohokohdat
• Toimitusjohtajan katsaus
• Strategia
• Liiketoiminta-alueet
• Vastuullisuusyhteenveto
• Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös

Allekirjoitukset

• Tilintarkastuskertomus
• Tietoa sijoittajille

Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet kestävyysaiheittain

Ilmastonmuutos	Luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemit	Resurssien käyttö ja kiertotalous	Oma työvoima
Vaikutukset	Vaikutukset	Vaikutukset	Vaikutukset
Metsien sitoman hiilen varastoituminen Koskisen puutuotteisiin	Metsänhoitoon ja puunkorjuuseen liittyvistä maanpeitteen muutoksista aiheutuvat kielteiset vaikutukset monimuotoisuudelle	Luonnonvarojen ehtymisen jarruttaminen ja kiertotalouden edistäminen hyödyntämällä tuotannon sivuvirtoja tuotteissa	Myönteiset vaikutukset liittyen Koskisen asemaan lähialueen merkittävänä teollisena työnantajana
Puunhankintaan ja kuljetukseen liittyvien ajoneuvojen päästöt koko arvoketjussa (myös valmiiden tuotteiden kuljetukset)		Luonnonvarojen ehtymisen jarruttaminen hyödyntämällä tuotannon sivuvirtoja lämmöntuotannossa	Myönteiset vaikutukset työntekijöiden terveydelle ja hyvinvoinnille
Levytuotteiden liimojen ja pinnoitteiden, muovi- ja metalliraaka-aineiden elinkaaren aikana aiheutuneet päästöt		Luonnonvarojen ehtymisen jarruttaminen ja kiertotalouden edistäminen kierrätyksen avulla	Kielteiset vaikutukset työntekijöiden terveydelle
Uusiutuvan energiantuotannon kautta saavutettavat päästövähennykset
Ostetun sähkön tuotannosta aiheutuneet epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt (Scope 2)
Tuotantolaitosten suorat kasvihuonekaasupäästöt
Metsänhoitotoimenpiteiden myönteiset vaikutukset luonnollisiin hiilinieluihin
Energiansäästön kautta syntyvät päästövähennykset – energiatehokkuuden parantaminen omassa toiminnassa
Vähäpäästöisempien ja asiakkaan päästövähennykset mahdollistavien tuotteiden kehitys
Metsien hiilivarastojen ja maaperän hiilinielujen pienentyminen puunkorjuussa ja metsänhoidossa
Riskit ja mahdollisuudet	Riskit ja mahdollisuudet	Riskit ja mahdollisuudet	Riskit ja mahdollisuudet
Ilmastonmuutoksen fyysisiin muutoksiin liittyvät riskit aiheuttavat häiriöitä raaka aineen saatavuudelle	Kielteisistä monimuotoisuusvaikutuksista johtuvat fyysiset riskit raaka-aineen saatavuudelle	Kannattavuuden parantuminen sivuvirtojen ja kierrätysmateriaalien hyödyntämisasteen kasvusta sekä materiaalitehokkuudesta	Työtaistelutoimenpiteiden, kuten lakkojen, aiheuttamat riskit
Hiilinielujen säilyttämiseen liittyvät lainsäädännölliset riskit (siirtymäriskit) – hakkuurajoitukset	Monimuotoisuuden säilyttämiseen liittyvät lainsäädännölliset riskit (siirtymäriskit) – luonnonvarojen hyödyntämisen rajoitukset	Kiertotalouteen siirtymiseen liittyvät mahdollisuudet – puupohjaisten ratkaisujen kysynnän kasvu	Myönteiseen työnantajakuvaan liittyvät mahdollisuudet
Vähähiilisempään yhteiskuntaan siirtymiseen liittyvät mahdollisuudet – puurakentamisen/- tuotteiden kysynnän kasvu	Monimuotoisuuden säilyttämiseen tähtäävät vapaaehtoiset toimenpiteet, jotka voivat pienentää saatavilla olevan puuraaka-aineen määrää (siirtymäriskit)	Riskit liittyen avainresurssien ehtymiseen (puu, vesi, liimat, pinnoitteet, metallit, muovit)
Oman energiantuotannon avulla saavutetun energiaomavaraisuuden mahdollisuudet		Kiertotalouteen siirtymiseen liittyvät riskit – sivuvirtojen juridinen status

Energiatehokkuuteen liittyvät mahdollisuudet

Vuosi 2024

Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia Liiketoiminta-alueet Vastuullisuusyhteenveto

Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

Ympäristötiedot

Koskisen tuottaa arvoa asiakkailleen auttamalla heitä hillitsemään ilmastonmuutosta ja sopeutumaan tulevaan tuotteiden ja palveluiden avulla. Koskisen on sitoutunut jatkuvasti pienentämään toimintansa, arvoketjunsa ja tuotteidensa koko elinkaaren aiheuttamaa kuormitusta maaperälle, vesistölle, ilmastolle ja ekosysteemeille.

EU-taksonomiaraportti	85
ESRS E1 Ilmastonmuutos	92
ESRS E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit	105
ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous	112

Vuosi 2024

Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia Liiketoiminta-alueet Vastuullisuusyhteenveto Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

EU-taksonomiaraportti

Asetuksen (EU) 2020/852 (Taksonomia-asetus) 8 artiklan mukaiset tiedot

EU-taksonomia on Euroopan parlamentin ja neuvoston 2020 voimaan astuneessa asetuksessa (EU) 2020/852 (taksonomia-asetus) määritelty kestävän taloudellisen toiminnan luokitusjärjestelmä, jonka tavoitteena on lisätä kestävän sijoittamisen läpinäkyvyyttä ja ohjata pääomavirtoja kestäväksi katsottuihin teknologioihin ja liiketoimintoihin. Taksonomia-asetusta on vuosien mittaan täydennetty vaiheittain delegoidun säädöksin.

EU-taksonomia on käytännössä lista luokittelujärjestelmän tunnistamista taloudellisista toiminnoista teknisine kestävyyskriteereineen, joiden katsotaan olevan avainasemassa EU:n kuuden ympäristötavoitteen saavuttamisessa:

• 1. Ilmastonmuutoksen hillintä
• 1. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
• 1. Vesivarojen ja merten kestävä käyttö ja suojelu
• 1. Kiertotalouteen siirtyminen
• 1. Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen
• 1. Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen

Raportointivelvollisten yritysten on raportoitava taksonomiakelpoisuuden (osuus omasta toiminnasta, joka vastaa luokittelujärjestelmässä listattuja toimintoja) lisäksi myös taksonomian mukaisuudesta, eli missä määrin taksonomiakelpoinen toiminta täyttää tekniset kriteerit a) vähintään yhden ympäristötavoitteen merkittävälle edistämiselle, b) merkittävän haitan välttämiselle muiden ympäristötavoitteiden saavuttamisessa (Do No Significant Harm, DNSH), sekä c) oman toiminnan ja toimitusketjun sosiaalisten rikkomusten välttämiseen tähtäävien vähimmäistason suojatoimien (Minimum Safeguards) riittävyydelle.

Valtaosa Koskisen tuoteportfoliosta (sahatavara, vaneri ja levytuotteet) syntyy toistaiseksi toiminnan tuloksena, jota ei tunnisteta luokittelujärjestelmässä, ja on täten eitaksonomiakelpoista. Tämä ei kuitenkaan tarkoita Koskisen tuoteportfolion olevan EUtaksonomian näkökulmasta kestämätön, vaan että kyseisen toiminnan ei toistaiseksi

katsota lukeutuvan sellaisten toimintojen joukkoon, joiden avulla EU kokee saavuttavansa talousalueellaan suhteellisesti katsottuna välittömimmät ja merkittävimmät ympäristöhyödyt. Koskisen metsänhoitopalveluihin, tuotantolaitosten ja kiinteistöjen energiatehokkuus- ja tuotantoinvestointeihin, metsäbiomassapohjaiseen energiantuotantoon, erilaisiin kunnostamistoimiin sekä tiettyihin vähäpäästöisyyteen tähtääviin tuotteisiin liittyvän toiminnan voidaan katsoa olevan taksonomiakelpoista, eli luokittelujärjestelmässä tunnistettua toimintaa. Monien taksonomiakelpoisten toimintojen taksonomian mukaisuuden kriteerien täyttyminen edellyttäisi yksityiskohtaisten selvitysten laatimista ja usein myös näiden riippumattomasta varmentamisesta.

Laskentaperiaate

Koskisen konsernitilinpäätös on laadittu EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti (lisätietoja tilinpäätöksen liitteestä "laatimisperusteet"). Taksonomian prosentuaaliset suhdeluvut on laskettu kohdistamalla konsernitilinpäätöksessä esitetyt taloudelliset luvut (Liikevaihto, CapExpääomamenot ja tietyt OpEX-toimintamenot) taksonomiakelpoisiksi tulkittuihin liiketoimintoihin taksonomia-asetuksen raportoinnin muotoa käsittelevän delegoidun säädöksen mukaisesti CapEx-pääomamenot ja OpEx-toimintamenot määriteltiin taksonomiakelpoisiksi, mikäli ne kohdistuvat Koskisen omaan taksonomiakelpoiseen toimintaan, tai liittyvät kolmannelta osapuolelta hankittuun taksonomiakelpoiseen palveluun tai tuotteeseen. Sosiaalisten rikkomusten välttämiseen tähtääviä vähimmäistason suojatoimia arvioitiin vertailemalla toimintaa komission tiedonannon (2024/C 211/01) tulkintaohjeisiin. Taloudellisten suhdelukujen määrittelyssä ei tilikauden aikana tapahtunut merkittäviä muutoksia toiminnan taksonomiakelpoisuuden tulkitsemisen tai osoittajaerien määrittelyperusteiden suhteen.

Taksonomia-arviointi

Taksonomiakelpoisuus ja taksonomian mukaisuus todettiin vertailemalla Koskisen tilikauden 2024 aikana liikevaihtoa tuottaneita ja investointien kohteena olleita toimintoja taksonomiassa listattujen taloudellisten toimintojen kuvauksiin ja näiden teknisiin kriteereihin. Suuren osan Koskisen tuoteportfoliosta ollessa toistaiseksi

Vuosi 2024

Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia Liiketoiminta-alueet Vastuullisuusyhteenveto Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

taksonomian ulkopuolella, rajoittuu taksonomia-arviointi seuraaviin taksonomiakelpoisiin taloudellisiin toimintoihin:

CCM 1.3. Metsänhoito

Metsänomistajille tarjottuihin metsänhoitopalveluihin lukeutuu toimintaa kuten maanmuokkausta, istutusta ja kylvöä, varhaisperkausta, taimikonhoitoa sekä ennakkoraivausta. Myös Koskisen puunkorjuutoiminnot tuottavat liikevaihtoa, jonka osuus on eriteltävissä laskutuksesta metsänomistajien lukuun tehdyn puunmyynnin yhteydessä. Toiminnan ei voida katsoa vielä olevan taksonomian mukaista, sillä toiminnan kohteena olevien metsäpalstojen metsänhoitosuunnitelmissa ei toistaiseksi ole saatavilla vaatimusten mukaisia muodollisia ilmastohyötyarvioita.

PPC 2.4. Pilaantuneiden paikkojen ja alueiden kunnostaminen

Järvelään pohjaveden puhdistustoimintaan käytetyt toimintamenot (OpeEx) lasketaan taksonomiakelpoisiksi. Pohjaveden saastumisen aiheuttivat vuonna 1976 Koskisen sahan tulipalon sammutusveden mukana maaperään päätynyt kloorifenoleita sisältävä sahatavaran sinistymisenestoaine (KY-5). Pohjaveden puhdistustoiminta aloitettiin omatoimisesti vuonna 2012 yhteistyössä Afry Finland Oy:n kanssa kehitetyllä menetelmällä.

CE 3.2. Olemassa olevien rakennusten korjaus

Koskisen on toteuttanut vuonna 2024 tehdas- ja toimistorakennusten kunnossapitotoimia, jotka ovat taksonomiakelpoisia. Suurimpina investointeina oli vaneri- ja lastulevyn vesikaton korjaukset sekä varastohallien 1 ja 2 teräsrakenteiden vahvistus. Kunnossapitotoimet eivät vielä täytä kaikkia kiertotalouteen siirtymisen merkittävän edistämisen kriteerejä, sillä ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaalia (GWP) ei vielä lasketa kaikista rakennusten korjaustöistä.

CCM 3.5. Rakennusten energiatehokkuuslaitteiden valmistus

Koskisen puusta valmistamien ulkoverhouspaneelien, hirsien, ulkoseinien runkotavaroiden ja -koolausrimojen sekä oviin käytettävien levytuotteiden katsottiin olevan keskeinen osa kohderakennuksen eristystä ja siten energiatehokkuutta. Nämä eivät toistaiseksi ole taksonomian mukaisia sillä materiaalin lämmönjohtavuus (W/mK) ylittää ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävän edistämisen teknisen kriteerin raja-arvon.

CCM 3.6. Muiden vähähiilisten teknologioiden valmistus

Koskisen on tilikauden 2024 aikana valmistellut Zero-kalustelevyyn kaupallisen tuotannon aloittamista. Zero-levyssä puupohjainen ligniini korvaa perinteisesti vastaavissa tuotteissa käytetyn fossiilipohjaisen sidosaineen ollen vähäpäästöisempi vaihtoehto tavanomaisille kalustelevyille ja tulkittu siksi vastaavan taksonomian tarkoittamaa muiden vähähiilisten teknologioiden valmistamista. Lisäksi Koskisen on investoinut lastulevytehtaalla ligniiniliimasäiliöön. Kaikkia taksonomian mukaisuuden vaatimia todentamistietoja ei vielä ole saatavilla.

CCM 4.1. Sähköntuotanto aurinkosähköteknologialla

Koskisen Tehdastien tehdasalueen yhteydessä on aurinkosähkön tuotantokenttä. Aurinkosähkön tuotantokentän ylläpidosta on aiheutunut taksonomiakelpoisia kuluja. Kaikkia taksonomian mukaisuuden vaatimia todentamistietoja ei vielä ole saatavilla.

CCM 4.24. Lämmön tai jäähdytyksen tuotanto bioenergialla

Koskisen Mäntsäläntien tehdasalueen Sermet- ja BIO8 -kattilalaitoksissa tuotetaan kaukolämpöä tehtaan omiin tarpeisiin 100-prosenttisesti puubiomassasta hyödyntäen oman prosessin sivutuotteita. Kaikkia puubiomassan alkuperästä vaadittuja tietoja ei ole toistaiseksi saatavilla, joten toiminnan taksonomian mukaisuutta ei voi vielä todentaa.

CCM 4.20. Lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön yhteistuotanto bioenergialla

Koskisen Tehdastien tehdasalueen Koskipower-kattilalaitoksessa tuotetaan lämpöä ja sähköä 97,3% -prosenttisesti puubiomassasta. Kattilalaitoksessa voidaan erityistapauksissa (esimerkiksi huoltotöiden aikana) polttaa myös fossiilisia polttoaineita, mutta tätä osuutta ei ole laskettu taksonomiakelpoisuuden suhdelukuun. Kaikkia puubiomassan alkuperästä vaadittuja tietoja ei ole toistaiseksi saatavilla, joten toiminnan taksonomian mukaisuutta ei voi vielä todentaa.

CCM 5.1. Vedenotto-, vedenpuhdistus- ja vedenjakelujärjestelmien rakentaminen, laajentaminen ja käyttö

Tilikauden 2024 aikana tehtiin merkittävä investointi uuden tukkikentän hulevesijärjestelmään. Tämän lisäksi vaneri- ja lastulevytehtaille on investoitu hätäsuihkuihin. Taksonomian mukaisuuden osoittamiseen vaadittavia teknisiä energiankulutustietoja ei toistaiseksi ollut saatavilla.

Vuosi 2024

Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia Liiketoiminta-alueet Vastuullisuusyhteenveto Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

CCM 7.3. Energiatehokkuuslaitteiden asennus, huolto ja korjaus

Koskisen kiinteistöissä ja ulkoalueilla on investoitu muun muassa asennettu energiatehokkaampien LED-valojen asennukseen. Lisäksi on uusittu sähkömittaus- ja analysointijärjestelmä. Kaikkia kestävyyshaittojen välttämisen teknisiä arviointikriteereitä ei toistaiseksi voida osoittaa noudatettavan vaadittujen tietojen puuttuessa.

CE 4.1. Datavetoisten IT/OT-ratkaisujen tarjoaminen

Koskisen on raportointivuonna investoinut vanerin hionnan paksuusmittariin, pinnoitetun levyn laadutuskameraan, uusinut kamarikuivaamoiden logiikkaa ja päivittänyt viistekameran, joiden avulla on mahdollista parantaa resurssitehokkuutta ja täten edesauttaa kiertotalouteen siirtymisen tavoitteita. Kyseisen taksonomiakelpoisen toimintoluokan kanssa yhteensopivaksi on myös laskettu keskeneräisiä investointeja narusaumauksen kameran AI-modernisointiin Levyteollisuuden Järvelän tehtailla. Kaikkia kiertotalouteen siirtymistä edistävien datavetoisten IT/OT-ratkaisujen taksonomian mukaisuuden vaatimia todentamistietoja ei vielä ole saatavilla.

CCM 7.7. Rakennusten hankinta ja omistaminen

Koskisen on raportointivuonna ostanut asuinkiinteistön Järvelän tuotantolaitoksen vaikutusten piirissä sijaitsevalta melualueelta. Rakennukselta puuttuu taksonomian mukaisuuden vaatimat energiatehokkuustiedot.

EU-taksonomia vaatii yhtiöitä kertomaan miten ne ovat välttäneet kaksinkertaisen huomioon ottamisen kohdentaessa liikevaihdon, CapEx-pääomamenojen ja tiettyjen toimintamenojen (OpEx) osuuksia taksonomiakelpoiseen (ja -mukaiseen) taloudelliseen toimintaan (suhdelukujen osoittajaeriin). Yllä listatut toiminnot vastaavat Koskisen kirjanpidossa erikseen seurattavia liiketoiminta-alueiden kustannus- ja tulomomentteja, mikä mahdollistaa talouslukujen kohdistamisen taksonomiakelpoisiksi arvioituihin toiminnan osiin. Jos toiminta voidaan laskea taksonomiakelpoiseksi useamman kuin yhden ympäristötavoitteen edistämisen näkökulmasta, on kriteeristöltään toiminnan luonnetta parhaiten vastaava ympäristötavoitenäkökulma valittu, ja soveltuvan taloussuhdeluvun osoittajaerä osoitettu kyseiseen toimintaan kokonaisuudessaan.

Vähimmäistason suojatoimet

Vähimmäistason suojatoimilla taksonomia-asetus tarkoittaa yrityksen menettelyjä sen varmistamiseksi, että omassa toiminnassa ja toimitusketjussa noudatetaan a) OECD:n toimintaohjeita monikansallisille yrityksille, b) yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevia YK:n ohjaavia periaatteita (UNGP), c) Kansainvälisen työjärjestön (ILO) työelämän perusperiaatteita ja -oikeuksia koskevaa julistusta sekä d) YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallista julistusta.

Käytännössä yllä mainittujen periaatteiden noudattaminen edellyttää yritykseltä, että ihmisoikeuksien ja hyvien työolosuhteiden toteutumiseen, korruption ja lahjonnan torjumiseen, reilun kilpailun varmistamiseen ja veronmaksuun on rikkomusten välttämiseksi käytössä hallinnolliset prosessit ja ettei yritys tai sen johto ole saanut tuomiota lainvastaisesta toiminnasta aiheisiin liittyen.

Koskisella ei ole lainvastaisia rikkomuksia yllä mainittuja seikkoja vastaan ja konsernin nykyiset hallinnointirakenteet, -käytännöt ja kontrollit on suunniteltu kielteisten vaikutusten välttämiseksi ja tarvittaessa korjaamiseksi. Koskisen panostaa monin eri tavoin sosiaalisen vastuullisuuden painopisteisiinsä: työturvallisuuteen, henkilöstön hyvinvointiin sekä hyvien ja reilujen kumppanuussuhteiden ylläpitoon asiakkaiden ja metsänomistajien kanssa. Kielteisiä vaikutuksia pyritään ennaltaehkäisemään erilaisilla poliitikoilla, toimintaohjeilla ja riskikartoituksilla. Erilaisia työturvallisuuden ja asiakastyytyväisyyden mittareita seurataan ja tuloksista raportoidaan vuosittain. Koskisella on myös verkkosivuillaan käytössä Whistleblowing-kanava, jonka kautta voi nimettömästi ilmoittaa mahdollisista havaituista rikkomuksista. Lue lisää kestävyysselvityksen osiosta GOV-4 Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista.

LUOKITUSJÄRJESTELMÄN MUKAISIIN TALOUDELLISIIN TOIMINTOIHIN LIITTYVISTÄ TUOTTEISTA JA PALVELUISTA SAATU OSUUS LIIKEVAIHDOSTA

YHTEENSÄ 282,3 100 %

																			minta
																			mätoi
																m			Luokka siirty
																			T
																			- %
Rakennusten energiatehokkuuslaitteiden valmistus	CCM 3.5.	7,5	2,6 %														3,3 %
Muiden vähähiilisten teknologioiden valmistus	CCM 3.6.	0,1	- %														- %
toiminnoista saatu liikevaihto																	9,9 %
Luokitusjärjestelmä kelpoisista toiminnoista
liikevaihto
	Taloudelliset toiminnot LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto Metsänhoito saatu liikevaihto	Koodi(t) Ympäristön kannalta kestävistä (luokitusjärjestelmän CCM 1.3. Luokitusjärjestelmäkelpoisista muttei ympäristön kannalta kestävistä (muista kuin luokitusjärjestelmän mukaisista) EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu	Liikevaihto MEUR -	Osuus liikevaihdosta, 2024 % Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat - % 19,6 7,0 % 27,1 9,6 % 27,1 9,6 % 255,2 90,4 %	muutoksen maston hillintä Il % - %	muutokseen minen maston sopeutu Il % - %	merten luonnonvarat Vesivarat ja % - %	minen mpäristön pilaantu Y % - %	Kiertotalous % - %	Merkittävän edistämisen kriteerit Biodiversiteetti ja mit ekosystee % - % Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat	muutoksen maston hillintä Il K/E K	muutokseen minen maston sopeutu Il K/E K	merten luonnonvarat Vesivarat ja K/E K	minen mpäristön pilaantu Y K/E K	Kiertotalous K/E K	Ei merkittävää haittaa -kriteerit Biodiversiteetti ja mit ekosystee K/E K	mäistason met suojatoi Vähi K/E K	Osuus liikevaihdosta, 2023 % - % 6,6 % 9,9 %	mahdollistava minta Luokka toi M - %

LUOKITUSJÄRJESTELMÄN MUKAISIIN TALOUDELLISIIN TOIMINTOIHIN LIITTYVIEN TUOTTEIDEN JA PALVELUJEN SAATU OSUUS PÄÄOMAMENOISTA

Vuosi 2024						Merkittävän edistämisen kriteerit							Ei merkittävää haittaa -kriteerit
Koskisen lyhyesti
Avainluvut				menoista,				minen						minen				menoista,		minta
Vuoden kohokohdat						muutokseen						muutokseen
Toimitusjohtajan katsaus							merten						merten							mätoi
Strategia			menot	ma	muutoksen	minen				mit	muutoksen	minen				mit		ma
Liiketoiminta-alueet																	mäistason met		mahdollistava
Vastuullisuusyhteenveto			ma					mpäristön pilaantu						mpäristön pilaantu			m		minta
Koskisen sijoituskohteena	Taloudelliset toiminnot	Koodi(t)	Pääo	Osuus pääo 2024	maston hillintä Il	maston sopeutu Il	luonnonvarat Vesivarat ja	Y	Kiertotalous	Biodiversiteetti ja ekosystee	maston hillintä Il	maston sopeutu Il	luonnonvarat Vesivarat ja	Y	Kiertotalous	Biodiversiteetti ja ekosystee	suojatoi Vähi	Osuus pääo 2023	Luokka toi	Luokka siirty
Hallinnointi			MEUR	%	%	%	%	%	%	%	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	%	M	T
Selvitys hallinto- ja	LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
ohjausjärjestelmästä	Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Palkitsemisraportti	Sähköntuotanto aurinkosähköteknologialla	CCM 4.1.	-		- % 100 %	- %	- %	- %	- %	- %	K	K	K	K	K	K		K 4,0 %
Toimintakertomus	Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen pääomamenot		-	- %	- %	- %	- %	- %	- %	- %	K	K	K	K	K	K		K 4,0 %	- %	- %
Hallituksen toimintakertomus	Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Kestävyysselvitys	Olemassa olevien rakennusten korjaus	CE 3.2.	1,0	2,9 %														4,0 %
	Vedenotto-, vedenpuhdistus- ja vedenjakelu järjestelmien rakentaminen, laajentaminen ja käyttö	CCM 7.3.	0,5	1,5 %														0,1 %
Tilinpäätös	Rakennusten hankinta ja omistaminen	CCM 1.3.	0,4	1,1 %														- %
Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot	Energiatehokkuuslaitteiden asennus, huolto ja korjaus			0,1 0,4 %														1,1 %
Emoyhtiön tilinpäätös	Muiden vähähiilisten teknologioiden valmistus	CE 4.1.		0,1 0,3 %														- %
Allekirjoitukset	Datavetoisten IT/OT-ratkaisujen tarjoaminen	CCM 5.1.		0,1 0,3 %														0,5 %
Tilintarkastuskertomus	Metsänhoito	CCM 4.24.	-	- %														0,8 %
Tietoa sijoittajille	Luokitusjärjestelmäkelpoisten muttei ympäristön kannalta kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen pääomamenot			2,2 6,6 %														6,5 %
	Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot			2,2 6,6 %														10,5 %

EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot	30,7 93,4 %
YHTEENSÄ	32,9 100 %

LUOKITUSJÄRJESTELMÄN MUKAISIIN TALOUDELLISIIN TOIMINTOIHIN LIITTYVIEN TUOTTEIDEN JA PALVELUJEN SAATU OSUUS TOIMINTAMENOISTA

Vuosi 2024						Merkittävän edistämisen kriteerit						Ei merkittävää haittaa -kriteerit
Koskisen lyhyesti
Avainluvut			menoista,				minen						minen				menoista,		minta
Vuoden kohokohdat					muutokseen						muutokseen							mahdollistava
Toimitusjohtajan katsaus				muutoksen		merten	mpäristön pilaantu			muutoksen		merten	mpäristön pilaantu						mätoi
Strategia			menot minta		minen				mit		minen				mit		minta
Liiketoiminta-alueet																mäistason met
Vastuullisuusyhteenveto			minta	maston	maston					maston	maston					m		minta
Koskisen sijoituskohteena	Taloudelliset toiminnot	Koodi(t)	Osuus toi 2024 Toi	hillintä Il	sopeutu Il	luonnonvarat Vesivarat ja	Y	Kiertotalous	Biodiversiteetti ja ekosystee	hillintä Il	sopeutu Il	luonnonvarat Vesivarat ja	Y	Kiertotalous	Biodiversiteetti ja ekosystee	suojatoi Vähi	Osuus toi 2023	Luokka toi	Luokka siirty
Hallinnointi			MEUR %	%	%	%	%	%	%	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	%	M	T
Selvitys hallinto- ja	LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
ohjausjärjestelmästä	Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Palkitsemisraportti	Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen toimintamenot		- - %	- %	- %	- %	- %	- %	- %	K	K	K	K	K	K	K	- %	- %	- %
Toimintakertomus	Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Hallituksen toimintakertomus	Lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön yhteistuotanto bioenergialla	CCM 4.20.	1,4 10,5 %														8,1 %
Kestävyysselvitys	Lämmön tai jäähdytyksen tuotanto bioenergialla	CCM 4.24.	1,4 10,3 %														10,1 %
	Olemassa olevien rakennusten korjaus	CE 3.2.	0,2 1,3 %														1,1 %
Tilinpäätös Konsernitilinpäätös	Metsänhoito	CCM 1.3.	0,1 0,5 %														0,5 %
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot	Pilaantuneiden paikkojen ja alueiden kunnostaminen	PPC 2.4.	0,1 0,5 %														0,3 %
Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset	Vedenotto-, vedenpuhdistus- ja vedenjakelu järjestelmien rakentaminen, laajentaminen ja käyttö	CCM 5.1.	- 0,3 %														- %
Tilintarkastuskertomus	Muiden vähähiilisten teknologioiden valmistus	CCM 3.6.	- 0,1 %														0,1 %
Tietoa sijoittajille	Sähköntuotanto aurinkosähköteknologialla	CCM 4.1.	- - %														- %
	Luokitusjärjestelmäkelpoisten muttei ympäristön kannalta kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen toimintamenot		3,2 23,5 %														20,2 %
	Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot		3,2 23,5 %														20,2 %
	EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

Vuosi 2024

Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia Liiketoiminta-alueet Vastuullisuusyhteenveto

Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

Lisätietoja taksonomiasuhdeluvuista

Liikevaihto

Tilikauden 2024 taksonomiakelpoinen liikevaihto koostui yllä kuvattujen taksonomiakelpoisiksi arvioitujen tuotteiden ja palveluiden asiakassopimusten mukaisesta laskutuksesta muodostaen taloussuhdeluvun osoittajaerän. Suhdeluvun nimittäjässä on konsernin 2024 liikevaihto kokonaisuudessaan. Lue lisää tilinpäätöksen liitetiedosta 2. Segmenttitiedot ja liikevaihto.

CapEx-pääomamenot

Taksonomiakelpoiset CapEx-pääomamenot (CapEx-suhdeluvun osoittaja) koostuvat taksonomiakelpoisiksi arvioituihin toimintoihin liittyvistä tilikauden aineellisen ja aineettoman pääoman taseeseen aktivoiduista lisäyksistä ennen poistoja, arvonalentumisia ja uudelleenarvostuksia, lukuun ottamatta käyvän arvon muutoksia. Suhdeluvun nimittäjäosuus sisältää vastaavat tilikauden pääomamenot kokonaisuudessaan. Koskisella ei ollut tilikauden aikana muodollista toiminnan taksonomian mukaisuuteen tulevaisuudessa tähtäävää muodollista CapExsuunnitelmaa. Lue lisää tilinpäätöksen liitetiedoista 12. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet, 14. Vuokrasopimukset ja 15. Aineettomat hyödykkeet.

OpEx-toimintamenot

EU:n taksonomia-asetusta täydentävän raportoinnin muotoa koskevan delegoidun säädöksen tarkoittamien OpEx-toimintamenojen taksonomiakelpoiseen osuuteen on laskettu taksonomiakelpoiseksi arvioidun toiminnan jatkuvuuden kannalta olennaiset taseeseen aktivoimattomat kustannukset liittyen rakennusten, koneiden ja kaluston huolto- ja korjaustoimenpiteisiin, lyhytaikaisiin leasing-sopimuksiin sekä tutkimus- ja kehitysmenoihin. Suhdeluvun nimittäjäosuus sisältää vastaavat taksonomia-asetuksen tarkoittamat tilikauden toimintamenot kokonaisuudessaan.

Koskisella ei ollut suoria kytköksiä delegoidun asetuksen (EU) 2022/1214 tarkoittamaan ydinenergiaan tai fossiiliseen kaasuun perustuvaan energiantuotantoon.

YDINVOIMAAN JA FOSSIILISIIN KAASUIHIN LIITTYVÄT TOIMINNOT

Rivi Ydinenergiaan liittyvät toiminnot

1	Yritys toteuttaa tai rahoittaa sellaisiin innovatiivisiin sähköntuotantolaitoksiin liittyvää tutkimusta, kehittämistä, demonstrointia ja käyttöönottoa, jotka tuottavat energiaa ydinreaktion avulla siten, että polttoainekierrosta aiheutuu mahdollisimman vähän jätettä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	EI
2	Yritys toteuttaa tai rahoittaa sähkön tai prosessilämmön tuottamiseen tarkoitettujen uusien ydinlaitosten rakentamista ja turvallista käyttöä, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, käyttäen parasta käytettävissä olevaa teknologiaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	EI
3	Yritys toteuttaa tai rahoittaa olemassa olevien sähköä tai prosessilämpöä tuottavien ydinlaitosten turvallista toimintaa, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa ydinenergiasta, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	EI
Rivi	Fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot
4	Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien sähköntuotantolaitosten rakentamista tai toimintaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	EI
5	Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien yhdistettyjen lämpöä tai jäähdytystä ja sähköä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	EI
6	Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien lämpöä tai jäähdytystä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä	EI

Vuosi 2024

Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia Liiketoiminta-alueet

Vastuullisuusyhteenveto

Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

ESRS E1 Ilmastonmuutos

Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma

Koskisen on aloittanut ilmastonmuutoksen hillintää koskevan siirtymäsuunnitelman laatimisen ja suunnittelee ottavansa sen käyttöön vuoden 2025 loppuun mennessä.

Laatimisprosessin aikana Koskisen on käsitellyt siirtymäsuunnitelman edellyttämiä osaalueita ja niihin liittyviä tiedonantovaatimuksia yksityiskohtaisesti.

Yhtiön hallituksen vuonna 2024 hyväksymä strategia ja vastuullisuusohjelma sisältävät mitattavia tavoitteita ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, mutta eivät vielä sisällä Pariisin ilmastosopimuksen mukaisia tavoitearvoja kasvihuonekaasupäästöjen pienentämisen osalta vuosille 2030 ja 2050.

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa

ESRS 2 / SBM-3

E1-1

Koskisen on toteuttanut ilmastonmuutoksen resilienssianalyysin arvioidakseen liiketoimintojen ja omaisuuserien altistumista ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Toteutetussa ilmastonmuutoksen resilienssianalyysissa on pyritty huomioimaan kaikki oleelliset toiminnot koko arvoketjussa eikä mitään olennaisia fyysisiä- tai siirtymäriskejä ole rajattu ulkopuolelle.

Ilmastonmuutokseen liittyvien riskien tunnistamistyö on aloitettu vuoden 2023 syksyllä ja työtä on jatkettu skenaario- ja resilienssianalyysin osalta syksyllä 2024. Resilienssianalyysiä on toteutettu konsernitoimintojen vastuullisuustiimissä. Tunnistetuille fyysisille riskeille sekä siirtymämahdollisuuksille ja -riskeille on määritetty toiminnot ja omaisuuserät, joihin näillä on vaikutusta ja kuvattu riskien lieventämiskeinoja.

Siirtyminen vähähiilisempään talousjärjestelmään on Koskisen strategiaa voimakkaasti tukeva makrotalouden megatrendi, sillä se lisää uusiutuvien, vähähiilisten materiaalien kysyntää Koskisen asiakassegmenteissä. Vähähiilisten tuotteiden tuotantomäärien

kasvu lisää absoluuttista energiankulutusta, mutta vastaavasti suhteellinen energiatehokkuus paranee tehtyjen ja tulevien teknologiainvestointien mahdollistamana. Suurin osa Koskisen käyttämästä energiasta perustuu oman tuotannon sivuvirtana syntyvän uusiutuvaan puupohjaisen polttoaineen käyttöön.

Resilienssi- ja skenaarioanalyysin yhteydessä käytetyt aikavälit ovat lyhyt (< 1 vuosi), keskipitkä (1–5 vuotta) ja pitkä aikaväli (> 5 vuotta). Aikavälit ovat vastaavat kuin ilmastoon liittyvien fyysisten ja siirtymätapahtumiin liittyvien riskien arvioinnissa, mutta poikkeavat Koskisen vastuullisuusohjelmassa asetettujen päästövähennystavoitteiden tavoitevuodesta 2027.

Hillintätoimia on tarkasteltu suhteessa kaksoisolennaisuusanalyysin tuloksiin, mutta resurssien osalta tarkastelua ei ole yksittäisten toimien osalta toteutettu.

Resilienssianalyysiin ei sisälly merkittäviä epävarmuustekijöitä, eikä toimintaan sisälly sellaisia riskinalaisia omaisuuseriä, tai liiketoimintaa, jota olisi erityisesti huomioitu yrityksen strategian, investointipäätösten sekä nykyisten ja suunniteltujen hillintätoimien määrittelyssä.

Koskisen liiketoimintamalli ja strategia ovat rakenteellisesti hyvin asemoitu ilmastonmuutokseen sopeutumiseen lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Korkea sopeutuvuus perustuu kolmeen keskeiseen tekijään: integroituun toimintamalliin ja sen jatkuvaan kehittämiseen investoinnein, uusiutuvaan pääraaka-aineeseen ja sen kestävään hankintaan sekä vähähiilisiin lopputuotteisiin. Koskisella on myös pitkällä aikavälillä kertynyttä oman toiminnan ja arvoketjun asiantuntemusta ja osaamista, jota hyödynnetään aktiivisesti toimintaympäristön muuttuessa.

Integroitu toimintamalli kattaa arvoketjun metsänhoidosta lopputuotteisiin. Tämä mahdollistaa joustavan sopeutumisen muuttuviin olosuhteisiin ja tehokkaan resurssien käytön. Uusiutuva pääraaka-aine eli puu tarjoaa kestävän pohjan liiketoiminnalle. Koskisen panostaa tuotekehitykseen ja uusiin innovaatioihin vähähiilisten ratkaisujen saralla sekä kehittää aktiivisesti metsänhoitomenetelmiä ja vahvistaa yhteistyötä metsänomistajien kanssa.

Vuosi 2024

Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia Liiketoiminta-alueet Vastuullisuusyhteenveto

Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

Toiminnan jatkuvuuden kannalta keskeistä on varmistaa kestävä puunhankinta turvaamaan raaka-aineen saantia myös tulevaisuudessa. Merkittävimmät strategian ja liiketoiminnan sopeutumiseen liittyvät epävarmuudet liittyvät poliittisen toimintaympäristön ja sääntelyn merkittäviin muutoksiin.

Kuvaus ilmastoon liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista

ESRS 2 / IRO-1

Ilmastoon liittyvä skenaarioanalyysi

Koskisen on toteuttanut ilmastoon liittyvien uhkien, riskien ja mahdollisuuksien arvioinnin TCFD-viitekehyksen mukaisena skenaarioanalyysinä vuonna 2023. Analyysin toteutukseen osallistuivat keskeiset henkilöt vastuullisuus- ja viestintätiimistä, taloudesta, sekä hiilijalanjäljen laskentaan ja resurssikiertoa ymmärtäviä henkilöitä. Prosessin lähtötietoina hyödynnettiin TCFD-viitekehyksen mukaista tarkastelua ja hyödynnettiin yrityksen toteuttamaa arviointia ympäristövaikutuksista, sekä kansainvälisiä määritelmiä ilmastotyölle. Skenaarioanalyysi on kattanut kaikki konsernin toiminnot, lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin tarkastelun, Koskisen liiketoiminnan ja omaisuuserät sekä toiminnan koko arvoketjussa. Skenaarioanalyysin aikajänne ulottuu vuoteen 2050.

Käytetyt skenaariot

SSP1-2.6: Erittäin tehokkaat päästöjen rajoitustoimet. Maailmanlaajuisten CO2 päästöjen pitäisi kääntyä selvään laskuun jo 2020-luvulla ja olla vuosisadan lopulla jopa hieman negatiivisella puolella. CO² :n pitoisuus käy korkeimmillaan vuosisadan puolivälin jälkeen n. 470 ppm:ssä mutta alkaa sen jälkeen hitaasti laskea. IPCC-raportin arvion mukaan tämän vuosisadan lopulla maapallon keskilämpötila olisi noussut 1,8 °C (epävarmuusväli 1,3–2,4 °C) verrattuna teollistumista edeltävään aikaan.

SSP2-4.5: Ilmastopolitiikan puolittainen onnistuminen. CO2-päästöt kasvavat aluksi hieman, mutta kääntyvät laskuun vuodesta 2040 lähtien. Vuosisadan loppupuolella pitoisuuden kasvu ilmakehässä taittuu ja pitoisuus on suurin piirtein kaksinkertainen teollistumista edeltävään tasoon verrattuna. Maapallon keskimääräinen lämpötilan arvioitu nousu tämän vuosisadan lopulla 2,7 (2,1–3,5) °C.

SSP5-8.5: Pyrkimys päästöjen rajoittamiseen kokee täydellisen haaksirikon. CO2-päästöt kasvavat nopeasti, enemmän kuin kolminkertaistuen ennen vuosisadan loppua. CO2-pitoisuus kohoaa tuolloin jopa yli nelinkertaiseksi teollistumista edeltävään aikaan verrattuna, ja voimakas kasvu jatkuisi vielä vuodesta 2100 eteenpäinkin. Keskimääräinen maailmanlaajuinen lämpötilan nousu tämän vuosisadan lopulla 4,4 (3,3–5,7) °C.

Fyysiset riskit

Koskisen kohtaamat ilmastoon liittyvät fyysiset riskit kohdistuvat pääasiassa puunhankintaan ja puuraaka-aineen saatavuuteen. Nämä edustavat liiketoimintaan kohdistuvaa riskiä arvoketjun ylävirrassa.

Ilmastonmuutokseen liittyvien fyysisten riskien arviointiprosessissa on huomioitu IPCC:n ilmastoskenaarion SSP5-8.5 vaikutukset siten, että maailmanlaajuinen lämpötilan nousu olisi 4,4 °C. Tätä suuren riskin ilmastoskenaario on yleisesti käytetty tieteeseen perustava skenaario ilmastonmuutoksen fyysisten riskien arviointiin. Kaikkia fyysisiä riskejä on arvioitu suhteessa eri skenaarioihin.

Ilmastoon liittyvistä vaaroista on tunnistettu yrityksen toimintaan vaikuttavat vaarat komission delegoidun asetuksen (EU) 2021/2139 ilmastoon liittyvien uhkien luokittelu mukaisesti ja arvioitu eri omaisuuserien ja liiketoimintojen altistumista näille vaaroille lyhyellä (< 1 vuosi), keskipitkällä (1–5 vuotta) tai pitkällä aikavälillä (> 5 vuotta). Fyysiset riskit kohdistuvat pääosin suoraan raaka-aineen hankintaan, jolloin vaikutukset kohdentuvat koko liiketoimintaan.

Koskisen merkittävimmät lyhyen aikavälin fyysiset riskit liittyvät äkillisiin sääilmiöihin ja niiden vaikutuksiin puuraaka-aineen saatavuuteen. Akuutit ilmastonmuutoksesta johtuvat ilmiöt voivat heikentää maan roudassaoloaikaa ja vaikeuttaa puun korjuutoimenpiteitä. Tämä vaikuttaa suoraan puun saatavuuteen ja nostaa kustannuksia. Lisäksi äärimmäiset sääilmiöt kuten myrskyt ja tulvat voivat aiheuttaa merkittäviä häiriöitä tuotantomääriin. Myös sähkökatkoksiin liittyvät riskit ovat akuutteja ja voivat aiheuttaa tuotannon pysähtymisiä sekä alentunutta tuotantomäärää, millä on suora vaikutus liiketoimintaan.

Keskipitkällä aikavälillä korostuvat ilmastonmuutoksen aiheuttamat krooniset fyysiset muutokset. Korkeat lämpötilat ja kuivuus aiheuttavat hidastunutta kasvua ja metsätuhoja, mikä vaikuttaa puun saatavuuteen ja laatuun. Nämä tekijät nostavat

Vuosi 2024

Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia Liiketoiminta-alueet Vastuullisuusyhteenveto

Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

puuraaka-aineen hintaa ja heikentävät kannattavuutta. Lisäksi ilmastonmuutoksen edistämä luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen vaikuttaa metsien luontaiseen kykyyn torjua tauteja ja tuholaisia, mikä voi johtaa puun määrän vähenemiseen.

Pitkällä aikavälillä merkittävimmäksi riskiksi nousevat äärimmäiset sääilmiöt, kuten myrskyt, syklonit ja tulvat, jotka vaikuttavat puuraaka-aineen saatavuuteen ja hintaan. Nämä ilmiöt voivat merkittävästi vaikuttaa kustannuksiin ja kannattavuuteen pidemmällä aikajänteellä.

Siirtymäriskit ja -mahdollisuudet

Koskisen ei ole tunnistanut omaisuuseriä tai liiketoimintoja, jotka olisivat siirtymätapahtumien valossa mukautumattomia hiilineutraaliustavoitteeseen.

Ilmastonmuutokseen liittyvien siirtymäriskien ja -mahdollisuuksien arviointiprosessissa on huomioitu IPCC:n ilmastoskenaarion SSP1-2.6 vaikutukset siten että maailmanlaajuinen lämpötilan nousu olisi 1,8 °C. Tämä skenaario perustuu oletukselle ilmastotoimien onnistumisesta ja muodostaa IPCC:n ilmastoskenaarioista alimman lämpötilan nousun skenaarion. Siirtymäriskit on tunnistettu lyhyellä (< 1 vuosi), keskipitkällä (1–5 vuotta) tai pitkällä aikavälillä (> 5 vuotta) ja arvioitu niiden kohdistuminen Koskisen liiketoimintaan ja omaisuuseriin.

Siirtymätapahtumiin liittyvät riskit

Lyhyellä aikavälillä korostuvat erityisesti välittömät kustannusvaikutukset. Fossiilisten polttoaineiden ja energian hintojen nousu sekä näihin kohdistuvat verot ja maksut nostavat suoraan toiminnan kustannuksia. Myös biopolttoaineiden korkea hinta vaikuttaa operatiivisiin kustannuksiin. Samaan aikaan yritys kohtaa rahoitukseen liittyviä haasteita, kun rahoituksen saatavuus voi heikentyä ja sen hinta nousta.

Keskipitkällä aikavälillä painottuvat sopeutumisen vaatimat muutokset. Uusiutuvaan energiaan siirtyminen edellyttää merkittäviä investointeja erityisesti kuljetus- ja korjuukalustoon. EU:n ja kansallisen tason sääntelymuutokset fossiilittomaan yhteiskuntaan siirtymisessä vaikuttavat tuotannon kemikaalien käyttövaatimuksiin ja nostavat kustannuksia. Samalla ilmastonmuutoksen hillintä ja luonnon monimuotoisuuden suojelu nousevat yhä tärkeämmiksi teemoiksi metsänhoidossa, mikä voi vaikuttaa metsänomistajien halukkuuteen myydä puuta ja siten heikentää raaka-aineen saatavuutta.

Pitkän aikavälin riskit liittyvät fundamentaalisiin muutoksiin toimintaympäristössä. EU:n ja kansallisen tason politiikkamuutokset voivat merkittävästi rajoittaa puun tarjontaa ja johtaa tuotantovolyymien laskuun. Hiilidioksidipäästöjen tiukentuva sääntely nostaa kustannuksia läpi koko arvoketjun. Teknologian nopea kehitys luo epävarmuutta investointipäätöksiin, sillä riskinä on sitoutua teknologiaan, joka ei osoittaudu optimaaliseksi pitkällä aikavälillä.

Siirtymäriskit ja -mahdollisuudet

Koskisen ei ole tunnistanut omaisuuseriä tai liiketoimintoja, jotka olisivat siirtymätapahtumien valossa mukautumattomia hiilineutraaliustavoitteeseen.

Ilmastonmuutokseen liittyvien siirtymäriskien ja -mahdollisuuksien arviointiprosessissa on huomioitu IPCC:n ilmastoskenaarion SSP1-2.6 vaikutukset siten että maailmanlaajuinen lämpötilan nousu olisi 1,8 °C. Tämä skenaario perustuu oletukselle ilmastotoimien onnistumisesta ja muodostaa IPCC:n ilmastoskenaarioista alimman lämpötilan nousun skenaarion. Siirtymäriskit on tunnistettu lyhyellä (< 1 vuosi), keskipitkällä (1–5 vuotta) tai pitkällä aikavälillä (> 5 vuotta) ja arvioitu niiden kohdistuminen Koskisen liiketoimintaan ja omaisuuseriin.

Siirtymätapahtumiin liittyvät riskit

Lyhyellä aikavälillä korostuvat erityisesti välittömät kustannusvaikutukset. Fossiilisten polttoaineiden ja energian hintojen nousu sekä näihin kohdistuvat verot ja maksut nostavat suoraan toiminnan kustannuksia. Myös biopolttoaineiden korkea hinta vaikuttaa operatiivisiin kustannuksiin. Samaan aikaan yritys kohtaa rahoitukseen liittyviä haasteita, kun rahoituksen saatavuus voi heikentyä ja sen hinta nousta.

Keskipitkällä aikavälillä painottuvat sopeutumisen vaatimat muutokset. Uusiutuvaan energiaan siirtyminen edellyttää merkittäviä investointeja erityisesti kuljetus- ja korjuukalustoon. EU:n ja kansallisen tason sääntelymuutokset fossiilittomaan yhteiskuntaan siirtymisessä vaikuttavat tuotannon kemikaalien käyttövaatimuksiin ja nostavat kustannuksia. Samalla ilmastonmuutoksen hillintä ja luonnon monimuotoisuuden suojelu nousevat yhä tärkeämmiksi teemoiksi metsänhoidossa, mikä voi vaikuttaa metsänomistajien halukkuuteen myydä puuta ja siten heikentää raaka-aineen saatavuutta.

Vuosi 2024

Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia Liiketoiminta-alueet Vastuullisuusyhteenveto Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

Pitkän aikavälin riskit liittyvät fundamentaalisiin muutoksiin toimintaympäristössä. EU:n ja kansallisen tason politiikkamuutokset voivat merkittävästi rajoittaa puun tarjontaa ja johtaa tuotantovolyymien laskuun. Hiilidioksidipäästöjen tiukentuva sääntely nostaa kustannuksia läpi koko arvoketjun. Teknologian nopea kehitys luo epävarmuutta investointipäätöksiin, sillä riskinä on sitoutua teknologiaan, joka ei osoittaudu optimaaliseksi pitkällä aikavälillä.

Siirtymätapahtumiin liittyvät mahdollisuudet

Omassa toiminnassa lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä merkittäviä mahdollisuuksia tarjoaa resurssitehokkuuden parantaminen. Teollisuuden sivutuotteiden ja energiapuun kysynnän kasvu mahdollistaa uusia liiketoimintamalleja. Sahan omien kuivauskapasiteettien hyödyntäminen tuo kustannus- ja materiaalitehokkuusetuja. Energiatehokkuuden parantamiseen ja omaan energiantuotantoon liittyvät mahdollisuudet, vaikkakin taloudelliselta vaikutukseltaan maltillisempia, tukevat toiminnan kehittämistä.

Omassa toiminnassa keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä ilmastonmuutoksen hillintä voi tuoda lisää korjuumääriä ja mahdollistaa tuotannon ja liikevaihdon kasvun. Ilmaston lämpenemisen aiheuttama kasvukauden muutos lisää puuston kasvunopeutta ja avaa uusia mahdollisuuksia puulajien kasvattamiseen.

Arvoketjun alavirtaan kohdistuvat merkittävimmät mahdollisuudet ovat keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä tapahtuva puutuotteiden käytön lisääntyminen rakentamisessa ja hiilinieluna. Puutuotteet varastoivat merkittävästi hiiltä ja niiden hiilipäästöt suhteessa materiaalin tilavuuteen ovat alhaiset verrattuna mineraali- ja teräspohjaisiin rakennusmateriaaleihin. Uusien innovatiivisten tuotteiden kehitys auttaa pienentämään hiilijalanjälkeä tarjoaa merkittäviä kasvumahdollisuuksia.

Kokonaisuutena Koskisen siirtymätapahtumiin liittyvät mahdollisuudet painottuvat erityisesti tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen sekä resurssitehokkuuden parantamiseen. Ilmastonmuutoksen tuomat muutokset voivat myös avata uusia mahdollisuuksia, vaikka ne sisältävätkin epävarmuuksia. Erityisen lupaavaa on puutuotteiden roolin vahvistuminen vähähiilisessä rakentamisessa.

Käytetyt ilmastoskenaariot sopivat yhteen tilinpäätöksessä esitettyjen kriittisten ilmastoon liittyvien oletusten kanssa.

Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet

E1-2

Koskisen toimintapolitiikassa sekä ympäristöperiaatteissa, jotka koskevat koko Koskisen toimintaa ja maantieteellisiä sijainteja, on määritelty yhtiön sitoutuminen päämäärin ja toimiin, joiden avulla omassa toiminnassa ja arvoketjussa hillitään ilmastonmuutosta, edistetään ilmastonmuutokseen sopeutumista sekä lisätään uusiutuvan energian käyttöä, kaksoisolennaisuusprosessissa tunnistettuihin olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin nähden.

Toimintapolitiikan mukaisesti Koskisen on sitoutunut ilmastonmuutoksen hillinnän näkökulmasta jatkuvasti pienentämään toimintansa, koko arvoketjunsa ja tuotteidensa koko elinkaaren aiheuttamaa kuormitusta ilmastolle sekä maaperälle, vesistölle ja ekosysteemeille. Koskisen kehittää nämä periaatteet huomioivia tuotteita ja tuotantoprosesseja koko arvoketjun ja tuotteiden elinkaaren ajan. Puutuotteiden ja oman toiminnan ilmasto- ja ympäristövaikutukset sekä hiilensidontakyky tunnetaan hyvin.

Ympäristöperiaatteissa ilmastonmuutokseen sopeutumisen näkökulmasta korostuvat päämäärät ja toimet, jotka keskittyvät fyysisten akuuttien ja kroonisten riskien pienentämiseen arvoketjun ylävirrassa. Sitoutuminen sertifioidun puuraaka-aineen hankintaan, luonnon monimuotoisuuden varmistamiseen metsänhoidossa sekä metsänomistajien ja hakkuuyritysten neuvontaan ja koulutukseen edistävät metsäluonnon resilienssiä sään ääri-ilmiöitä sekä ilmastonmuutoksen edetessä lisääntyvää kuivuutta, kuumuutta ja näistä johtuvaa luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä kohtaan. Koskisen ei hyväksy metsäkatoa hankintaketjussaan.

Ympäristöperiaatteissa uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden näkökulmista Koskisen on sitoutunut edistämään fossiilisista energialähteistä ja raaka-aineista luopumista sekä toteuttamaan energiantehokkuus- ja energiansäästötoimenpiteitä omissa tuotantolaitoksissaan. Hakkuutähteistä sekä puunjalostuksen sivutuotteista valmistetaan biopolttoaineita, joita käytetään Koskisen tehtaiden sekä niiden läheisyydessä sijaitsevien kaukolämpölaitosten polttoaineena. Koskisen edistää materiaalitehokasta kiertotaloutta, jossa puuraaka-aine hyödynnetään viimeistä purua myöten.

Vuosi 2024

Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia Liiketoiminta-alueet

Vastuullisuusyhteenveto

Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

Sekä toimintapolitiikka että ympäristöperiaatteet ovat yhtiön hallituksen hyväksymät. Niiden toimeenpanosta ja toiminnan raportoinnista hallitukselle vastaavat yhtiön johtoryhmään kuuluvat konsernin ja liiketoimintayksiköiden johtajat. Sidosryhmien näkökulmat periaatteiden laadinnassa on huomioitu osana kaksoisolennaisuusanalyysiä, jonka perusteella päivitystyö on tehty. Ympäristöperiaatteet ovat sidosryhmien saatavilla yhtiön kotisivulla kohdassa Politiikat ja periaatteet – Koskisen.

Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit

E1-3

Koskisen keskeiset toimenpiteet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi raportointivuonna 2024 keskittyivät keskeisesti energiatehokkuuteen ja tuotannon modernisointiin Koskisen omassa toiminnassa Järvelän toimipisteissä.

Ydinsähköön perustuva sähkösopimus on merkittävä askel kohti päästötöntä energiantuotantoa, sillä ydinsähkö ei tuota suoria kasvihuonekaasupäästöjä.

Sähkömittauksen osittainen uusiminen ja analyysijärjestelmä mahdollistavat tarkemman energiankulutuksen seurannan ja optimoinnin, mikä auttaa tunnistamaan säästökohteita ja vähentämään turhaa energiankulutusta.

Vaneritehtaalla toteutetut karattoman sorvin käyttöönotto ja viilukuivurin modernisointi parantavat tuotantoprosessien energiatehokkuutta.

Toimenpiteet eivät ole edellyttäneet merkittäviä toimintamenoja (OpEx) ja/tai pääomamenoja (CapEx). Yrityksellä ei ole ollut arviota ennakoiduista päästövähennyksistä. Kyky toteuttaa toimenpiteet ei riipu resurssien saatavuudesta. Saavutetuista päästövähennyksistä kerrotaan taulukossa, kohdassa E1-4 Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet.

Tärkeimmät toimet	Toteutusaikataulu	Hiilestä irtautumisen keino
Ydinsähköön perustuva sähkösopimus	Toteutettu raportointivuonna 2024	Muu
Sähkömittauksen uusiminen ja analysointijärjestelmä	Toteutettu raportointivuonna 2024	Energiatehokkuus
Karaton sorvi	Toteutettu raportointivuonna 2024	Materiaalitehokkuus
Viilukuivurin modernisointi	Toteutettu raportointivuonna 2024	Energia- ja materiaali tehokkuus

Koskisella oli raportointikauden päättyessä suunnitteilla tulevaisuuden toimenpiteitä ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyen. Toimintasuunnitelma saadaan valmiiksi vuoden 2025 aikana, minkä yhteydessä arvioidaan myös toimien riippuvuus taloudellisten resurssien saatavuudesta ja allokoitavuudesta sekä varmistetaan riittävien resurssien saatavuus toimien toteuttamiseksi.

Toimenpiteisiin allokoidut pääoma- ja toimintomenot on esitetty tilinpäätöksen liitetiedoissa, keskeisissä tulosindikaattoreissa sekä Capex-suunnitelmassa, sekä taksonomiaraportoinnissa.

Vuosi 2024

Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia Liiketoiminta-alueet Vastuullisuusyhteenveto

Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus

Tietoa sijoittajille

Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet

E1-4

Koskisen on asettanut ilmastonmuutoksen hillintään, energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan liittyviä tavoitteita vuonna 2024 julkaistussa vastuullisuusohjelmassaan.

Koskisen vastuullisuusohjelman tavoitteet on kuvattu alla olevassa taulukossa. Vastuullisuusohjelman tavoitteet vastaavat toimintaperiaatteiden päämääriin. Päästövähennystavoitteet on asetettu siten, että ne pyrkivät kohti ilmaston

lämpenemisen rajoittamista 1,5 celsiusasteeseen mukaillen Pariisin sopimusta ja kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n tieteellisiin suosituksia.

Koskisen vastuullisuusohjelman päämäärät ja tavoitteet perustuvat yhtiön toteuttamaan kaksoisolennaisuusanalyysiin, johon osallistettiin sen sidosryhmiä. Erikseen ilmastoon liittyvien tavoitteiden asettamisessa ei ole osallistettu sidosryhmiä.

Tavoitteet on asetettu vasta raportointivuoden aikana ja niiden toteutumista kuvaavien suorituskykymittareiden arvoja raportoidaan raportointivuodesta 2024 lähtien.

Tavoitteet	Tavoite vuodelle 2027	Perusvuosi 2022	Toteuma 2024	Sijainti ja maantieteellinen rajaus
Energiankulutuksen pienentäminen ja energiatehokkuus	-5 % MWh/m3 verrattuna perusvuoteen 2022	0,60 MWh/m3	0,54 MWh/m3	Oma toiminta kaikissa maantieteellisissä sijainneissa
Energiankulutuksen pienentäminen ja energiatehokkuus	-5 % MWh/milj. euroa verrattuna perusvuoteen 2022	1 143 MWh/milj. euroa	1 093 MWh/milj. euroa	Oma toiminta kaikissa maantieteellisissä sijainneissa
Uusiutuvan energian lisääminen	99 %	96 %	97 %	Oma toiminta kaikissa maantieteellisissä sijainneissa
Oman toiminnan päästöjen pienentäminen	-50 % tC02ekv. verrattuna perusvuoteen 2022	Sijainti- ja markkinaperusteinen 2022: 180 810 tCO2ekv. 190 813 tCO2ekv.	Sijainti- ja markkina-perusteinen 2024: 171 838 tCO2ekv. 167 185 tCO2ekv	Oma toiminta kaikissa maantieteellisissä sijainneissa
Arvoketjun päästöjen pienentäminen	-20 tC02ekv. verrattuna perusvuoteen 2022	168 560 tCO2ekv.	160 990 tCO2ekv.	Arvoketjun alku- ja loppupää
Hiilikädenjäljen kasvattaminen	+30 % verrattuna perusvuoteen 2022	310 754	272 376	Oma toiminta ja arvoketjun loppupää

Vuosi 2024

Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia Liiketoiminta-alueet Vastuullisuusyhteenveto

Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

Asetetut päästötavoitteet ovat yhdenmukaisia Koskisen kasvihuonekaasupäästöjen raportoinnissa käytettyjen GHG-protokollan scope 1, 2 ja 3 -päästökategorioiden kanssa, joista kategoriat scope 1 ja 2 sisältyvät yhteiseen tavoitteiseen, eikä tavoitteenasetannassa ole eroteltu näitä kategorioita. Kaikki päästökategoriat sisältyvät tavoitteisiin ja kategoriat on esitetty E1-6 osiossa. Perusvuotena käytetään vuotta 2022. Vuoden 2022 lukuja ei ole validoitu kestävyysselvityksen mukaisesti.

Kaikkien tavoitteiden perusvuosi on 2022. Perusarvojen asettamisessa on varmistettu, että niihin ei sisälly esimerkiksi poikkeuksellisista sääoloista, tuotantomääristä tai energianhankinnasta johtuvia poikkeamia.

Koskisen kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet eivät vielä sisällä hyväksyttyä tiekarttaa pitkän aikavälin tavoitteisiin vuosille 2030 ja 2050, josta syystä niiden ei vielä voida katsoa olevan yhteensopivia 1,5 celsiusasteen tavoitteen kanssa tai perustuvan ilmastotieteeseen. Tavoitteissa on huomioitu Koskisen strategiassa esitetyt oletukset toimintaympäristön ja Koskisen liiketoiminnan kehittymisestä. Koskisen olettaa kestävyyden, kaupungistumisen sekä kaupan ja kuljetuksen kehityksen tukevan kestävien puupohjaisten materiaalien ja tuotteiden kysynnän kasvua. Koskisen myös olettaa, että se pystyy edelleen parantamaan toimintansa energia- ja materiaalitehokkuutta synergisiä liiketoimintoja, biokiertotaloutta ja integroitua toimintamallia edelleen kehittämällä. Samoin on huomioitu Koskisen tavoite luoda uusia innovatiivisia, vähähiilisempiä sekä energia- ja materiaalitehokkaita puupohjaisia tuotteita. Näiden seikkojen arvioidaan erikseen ja yhdessä tukevan päästövähennystavoitteisiin pääsyä. Varsinaista tiekarttaa ja laskentaa päästöjen kehityspolulle ei vielä ole laadittuna, vaikka työ on aloitettu.

Hiilestä irtautumisen keinot ja niiden kvantifiointi ovat keskeinen osa Koskisen tulevaa ilmastonmuutoksen hillintää koskevaa siirtymäsuunnitelmassa. Sen laatiminen aloitettu ja yhtiö suunnittelee ottavansa sen käyttöön vuoden 2025 loppuun mennessä. Koskisen tavoitteena on esitellä eritellyt hiilestä irtautumisen keinot ja arvioidut vaikutukset vuoden 2025 kestävyysselvityksessä.

Koskisen tulee kuvaamaan käytetyt ilmastoskenaariot sekä niistä tehdyt toimintaympäristöä koskevat johtopäätökset samassa yhteydessä.

Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä E1-5

Energiankulutus sisältää suoran ja epäsuoran energiankäytön Koskisen toimipisteissä. Raportoidut tiedot on johdettu mittauksista, jotka perustuvat ulkoisten toimittajien toimittamiin tietoihin ja laskuihin. Käytetystä öljymäärästä mitataan litroja tai painoa, jotka muunnetaan kertoimilla energiamääriin. Muiden polttoaineiden osalta käytetään keskiarvoja, jotka muunnetaan määritettyjä kertoimia hyväksi käyttäen energiamääriksi, joka kertoo energiamäärän polttoainetehona. Voimalaitosten hyötysuhteiden jälkeen tuotettu energiamäärä perustuu laskuihin euroina. Koskisen Järvelän toimintojen yhteydessä toimivien voimalaitosten osalta mittaukset tehdään paikan päällä, näiden muuntokertoimet on määritetty ulkoisissa tutkimuslaitoksissa polttoainenäytteistä. Voimalaitosten puupohjaisille polttoaineille on myös määritetty kuivalämpötehot, joiden avulla saadaan laskennallinen energiamäärä.

Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä	2024
Hiilestä ja hiilituotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh)	-
Raakaöljystä ja öljytuotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh)	8 760
Maakaasusta peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh)	121
Muista fossiilisista lähteistä peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh)	-
Ostetun tai hankitun fossiilisista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus (MWh)	-
Fossiilisen energian kokonaiskulutus (MWh)	8 881
Fossiilisten energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%)	3 %
Ydinvoimaan perustuvista lähteistä peräisin olevan energian kulutus (MWh)	66 586
Ydinvoimaan perustuvien lähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%)	22 %
Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh)	230 288
Ostetun tai hankitun uusiutuvista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus (MWh)	811
Itse tuotetun, muusta kuin polttoaineesta peräisin olevan uusiutuvan energian kulutus (MWh)	1 865
Uusiutuvan energian kokonaiskulutus (MWh)	232 964
Uusiutuvien energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%)	76 %
Energian kokonaiskulutus (MWh)	308 431

Vuosi 2024

Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia Liiketoiminta-alueet

Vastuullisuusyhteenveto

Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

Energian tuotanto	2024
Uusiutumattoman energian tuotanto (MWh)	6 327
Sähkön tuotanto uusiutumattomista lähteistä (MWh)	-
Lämmön tuotanto uusiutumattomista lähteistä (MWh)	6 327
Uusiutuvan energian tuotanto (MWh)	233 291
Sähkön tuotanto uusiutuvista lähteistä (MWh)	2 912
Lämmön tuotanto uusiutuvista lähteistä (MWh)	230 379
Biopolttoaineiden osuus lämmöntuotannosta (%)	97 %

Energiaintensiteetti suhteessa liikevaihtoon
Ilmastovaikutuksiltaan merkittävien alojen toiminnan kokonaisenergiankulutus suhteessa ilmastovaikutuksiltaan merkittävien alojen toiminnasta peräisin olevaan liikevaihtoon (MWh/miljoona euroa)	1 093

Energiaintensiteetti suhteessa tuotantomäärään	2024
Energiaintensiteetti suhteessa tuotantomäärään	54 %

Koskisen toiminnot kuuluvat NACE-pääluokkiin (Rev 1.1) A 020 Metsätalous ja siihen liittyvät palvelut, DD 2010 Puun sahaus, höyläys ja kyllästys, DD 2021 Vaneriviilun valmistus; ristiinliimatun vanerin, laminaatti-, lastu- ja kuitulevyjen ja muiden paneelien ja levyjen valmistus ja DM 3430 Osien ja tarvikkeiden valmistus moottoriajoneuvoihin ja niiden moottoreihin, jotka kaikki kuuluvat ilmastovaikutuksiltaan merkittäviin aloihin.

Energiaintensiteetin täsmäytyslaskelma	2024
lmastovaikutuksiltaan merkittävien alojen toiminnasta peräisi olevaan liikevaihto	282 262 482,57
Liikevaihto Koskisen konsernitilinpäätöksen (IFRS) laajassa tuloslaskelmassa	282 262 482,57

Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 bruttopäästöt ja kokonaispäästöt

E1-6

Hiilijalanjälkiselvityksessä lasketaan tuotteen potentiaalinen vaikutus ilmaston lämpenemiseen hiilidioksidiekvivalenttina (CO2e) ilmaistuna. Hiilijalanjälkilaskennassa noudatetaan GHG-protokollaa. Laskennan tavoitteena on määrittää koko konsernin hiilijalanjälki viestinnän ja raportoinnin avuksi sidosryhmien suuntaan. Sidosryhmiä, joille hiilijalanjälkeä halutaan viestiä ovat esimerkiksi asiakkaat, metsänomistajat, työntekijät, rahoittajat ja viranomaistahot. Laskenta toteutetaan vuosittain samoin periaattein, jolloin sitä voidaan luotettavasti käyttää hiilijalanjäljen kehityksen seurannassa ja tavoitteiden määrityksessä. Konsernin hiilijalanjälki kattaa konsernin toiminnan yhden vuoden aikana. Hiilijalanjälkeä raportoidaan suhteessa liikevaihtoon M€ ja tilavuusyksikköön m³ , joka on kaikkien tuoteryhmien osalta yleisesti konsernissa käytetty varastoyksikkö. Laskentaan sisältyy scope 1 ja 2 sekä scope 3 soveltuvin kaikkien konsernin toimintojen osalta. Laskennasta ulos rajatut scope 3 kategoriat on kuvattu myöhemmin raportilla. Laskennassa noudatetaan tieteellistä lähestymistapaa ja hyödynnetään tarkinta saatavilla olevaa tietoa. Jos laskennassa joudutaan käyttämään tieteellisen tiedon sijaan arvioita, keskiarvoja, oletuksia tai muita valintoja, nämä on kuvattu laskennan yhteydessä ja selvitysraportissa. Lähtötiedoissa käytetään mahdollisimman lähelle konsernin toimintoja kuvaavia tietoja.

Lähtötiedot ovat pääosin ei-paikkakohtaista primaaritietoa. Päästökertoimet ovat pääosin tieteellisesti perusteltua sekundääritietoa, joiden lähteet on kuvattu laskennan yhteydessä. Päästökertoimina käytetään OneClickLCA-järjestelmän tietokannoista löytyviä kertoimia, joista valitaan parhaiten kuvaava vaihtoehto.

Hiilijalanjälkilaskentaa ei ole rajattu maantieteellisesti, sillä valtaosa tuotteista päätyy vientiin eri maanosiin ja näiden koko elinkaaren aikaiset vaikutukset huomioidaan.

Laskenta toteutetaan OneClickLCA-järjestelmällä. Tiedonkeruussa hyödynnetään mahdollisimman pitkälle muita ESRS-standardien tietovaatimuksia varten kerättyä tietoa. Kaikki laskennassa käytetyt oletukset on selkeästi ilmoitettu. Laskennan yksityiskohtiin liittyvät oletukset ja valinnat kuvataan edempänä raportilla.

Vuosi 2024

Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia Liiketoiminta-alueet Vastuullisuusyhteenveto Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

Yleiset oletukset laskennan pohjaksi:

• Puuraaka-aineella oletuksena tuotteiden käyttöajalta ei synny hiilidioksidipäästöjä.
• Tuotteiden käytöstä poiston vaiheessa ne hävitetään polttamalla, jolloin syntyy päästöjä levytuotteisiin sisältyvistä liimoista ja pinnoitteista. Puumateriaalin polttamisen päästöt ovat nolla olettaen, että metsä uudistuu.

Laskennassa käytetään allokointimenettelyä välttämään kaksinkertaista laskentaa eri tuoteryhmien välillä. Konsernin sisällä liikkuvien tuotteiden osalta päästöt kohdistetaan ulkoiselle asiakkaalle myytävään lopputuotteeseen. Tämä koskee mm. sahatavaratuotannosta syntyvän purun käyttöä lastulevyn raaka-aineena sekä puunhankinnan hankkimien tukkien käyttöä sahatavaran raaka-aineena. Sahateollisuuden ja Levyteollisuuden päätuotteiden käyttökohteiden oletetaan olevan pitkäikäisiä, yli kymmenen vuotta kestäviä puurakenteita, jolloin tuotteet sitovat eloperäistä hiiltä käyttöaikanaan muodostaen hiilikädenjälkeä. Hiilikädenjälki on ilmoitettu erikseen eikä laskettu yhteen hiilijalanjäljen kanssa.

Levyteollisuuden vaneri- ja lastulevytuotteiden käyttökohteita ovat rakentaminen, kuljetusvälineet, stanssaus, sisustaminen ja kalusteet, puusepänteollisuus, seinät ja lattiat. Kore-tuotteet ovat kuljetusvälineiden lattiaratkaisuja autoteollisuudelle. Sahateollisuuden tuotteiden käyttökohteita ovat rakentaminen (lattiat, seinät, rakennesahatavara), puusepänteollisuus, pakkausteollisuus ja puutavaraliikkeet.

Sivutuotteiden, puunhankinnan ja ohutvaneriteollisuuden tuotteiden käyttöiän oletetaan olevan alle kymmenen vuotta, eikä niille lasketa hiilen sitoutumisen vaikutusta. Ulos toimitettavat sivutuotteet menevät sellutehtaille sellun valmistukseen ja energiakäyttöön. Ulos toimitettavat tukit menevät saha- ja vaneriteollisuudelle, kuidut selluteollisuudelle ja energiapuu ja -hakkeet energiantuotantoon. Ohutvaneriteollisuuden viilujen ja ohutvanerin käyttökohteita ovat mm. lentokoneet, designtuotteet, laserleikkaaminen ja CNC-työstöt, sisustuselementit, tekniset rakennelevyt ja soittimet.

Allekirjoitukset

Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

		Takautuva			Välitavoitteet ja tavoitevuodet**
		Perusvuosi	2023*	2024	% 2024/ 2023*	2025	2030	(2050)	Vuotuinen %-tavoite / perusvuosi
Vuosi 2024	Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt	2022	N/A		N/A	N/A	N/A	N/A	N/A
Koskisen lyhyesti	Kasvihuonekaasujen scope 1 -bruttopäästöt (tCO2-ekv.)	7 576	N/A	6 195	N/A
Avainluvut Vuoden kohokohdat	Säänneltyjen päästökauppajärjestelmien piiriin kuuluvien scope 1kasvihuonekaasupäästöjen prosenttiosuus (%)	N/A	N/A	27 %	N/A
Toimitusjohtajan katsaus	Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt	2022			N/A	N/A	N/A	N/A	N/A
Strategia	Kasvihuonekaasujen sijaintiperusteiset scope 2 -bruttopäästöt (tCO2-ekv.)	4 674	N/A	4 653	N/A
Liiketoiminta-alueet	Kasvihuonekaasujen markkinaperusteiset scope 2 -bruttopäästöt (tCO2-ekv.)	14 676	N/A	-	N/A
Vastuullisuusyhteenveto	Merkittävät scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt	2022			N/A	N/A	N/A	N/A	N/A
Koskisen sijoituskohteena	Kasvihuonekaasujen epäsuorat (scope 3 -)kokonaisbruttopäästöt (tCO2-ekv.)	168 560	N/A	160 990	N/A
	1 Ostetut tavarat ja palvelut	96 005	N/A	78 961	N/A
Hallinnointi	2 Tuotantohyödykkeet	9 942	N/A	15 962	N/A
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä	3 Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat (jotka eivät sisälly scope 1- tai scope 2 -päästöihin)	11 977	N/A	16 569	N/A
Palkitsemisraportti	4 Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu	3 586	N/A	3 810	N/A
	5 Toiminnassa muodostuva jäte	990	N/A	871	N/A
Toimintakertomus Hallituksen toimintakertomus	6 Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen	228	N/A	180	N/A
Kestävyysselvitys	7 Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne	974	N/A	819	N/A
	9 Kuljetukset tuotantoketjun loppupäässä	38 723	N/A	38 165	N/A
Tilinpäätös	12 Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa	6 137	N/A	5 653	N/A
Konsernitilinpäätös	Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot	Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (sijaintiperusteiset) (tCO2-ekv.)	180 810	N/A	171 838	N/A
Emoyhtiön tilinpäätös	Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (markkinaperusteiset) (tCO2-ekv.)	190 813	N/A	167 185	N/A

*Vertailutietoja ei anneta perustuen siirtymäsäännökseen.

**Nykyiset tavoitteet on asetettu vuodelle 2027 ja ne on raportoitu aiemmin raportilla otsikon E1-4 alla.

Vuosi 2024

• Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia Liiketoiminta-alueet
• Vastuullisuusyhteenveto
• Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

Scope 1 ja 2 -hiilidioksidipäästöt	2024
Kasvihuonekaasujen (sijaintiperusteiset) scope 1 ja 2 -bruttopäästöt (tCO2ekv.)	10 848
Sijaintiperusteiset scope 1 ja 2 -hiilidioksidipäästöt liikevaihtoon suhteutettuna	38
Kasvihuonekaasujen (markkinaperusteiset) scope 1 ja 2 -bruttopäästöt (tCO2ekv.)	6 195
Markkinaperusteiset scope 1 ja 2 -hiilidioksidipäästöt liikevaihtoon suhteutettuna	22

Biogeeniset hiilidioksidipäästöt	2024
Biogeeniset hiilidioksidipäästöt erillään scope 1 -päästöistä (tCO2ekv.)	86 819
Biogeeniset hiilidioksidipäästöt erillään scope 2 -päästöistä (tCO2ekv.)	-
Biogeeniset hiilidioksidipäästöt erillään scope 3 -päästöistä (tCO2ekv.)	827 419

Ensisijaisen tiedon osuus scope 3 kasvihuonekaasupäästöistä	2024
Ensisijaisen tiedon osuus GHG scope 3 -laskennassa (tCO2ekv.)	88 498
Ensisijaisen tiedon osuus scope 3 -kasvihuonekaasupäästöistä	55 %

Kasvihuonekaasuintensiteetti suhteessa liikevaihtoon	2024
Kasvihuonekaasujen (sijaintiperusteiset) kokonaispäästöt suhteessa liikevaihtoon (tCO2ekv./milj. euroa)	609
Kasvihuonekaasujen (markkinaperusteiset) kokonaispäästöt suhteessa liikevaihtoon (tCO2ekv./milj. euroa)	592

Kasvihuonekaasuintensiteetin laskentaan käytetty liikevaihto vastaa konsernitilinpäätöksen liikevaihtoa, oka löytyy "konsernitilinpäätös (IFRS), konsernin laaja tuloslaskelma" -kohdasta.

Laatimisperiaatteet

Kasvihuonekaasupäästöt on laskettu GHG-protokollan mukaisesti. Laskentajärjestelmänä on käytetty OneClickLCA-järjestelmää, jonka kautta on pääsy EPD-tietokantaan ja Ecoinventin päästökertoimiin. Myytyjen tuotteiden loppusijoituksesta syntyvät biogeeniset päästöt sisältävät ainoastaan hiilidioksidipäästöt, mutta scope 1:ssä käytettyjen polttoaineiden osalta laskenta huomioi myös muut kaasut.

Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt sisältävät kaikki Koskisen-konsernin omien tehtaiden ja toimipisteiden suorat päästöt. Laskelma on tehty OneClick LCA GHG Reporting -työkalulla. Laskelma kattaa toimintamaat (Suomi, Puola). Polttoaineenkulutus saadaan ostolaskuilta. Oma sähköntuotanto luetaan sähköraporteista. Päästökertoimet valitaan OneClick LCA -ohjelmistosta, jotta toiminta ja maantieteellinen alue katetaan parhaiten.

Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt kattaa konsernin molemmat toimintamaat, Suomen ja Puolan. Suomessa sähkönkulutustiedot on kerätty EnerKey-portaalista, ja Puolassa tiedot perustuvat ostolaskuihin. Sijaintiperusteisessa laskennassa on hyödynnetty Suomen ja Puolan sähköntuotannon keskimääräisiä päästökertoimia. Markkinaperusteisessa laskennassa on käytetty Suomessa ydinvoiman päästökertoimia ja Puolassa uusiutuvan sähkön päästökertoimia. Koska käytetyssä laskentaohjelmistossa ei ollut saatavilla erillistä aineistoa, jossa ydinvoiman suorat päästöt olisi määritelty nollaksi, sovellettiin ydinvoiman osalta uusiutuvan sähkön päästökerrointa. Lisäksi Puolan osalta käytettiin Suomen uusiutuvan sähkön päästökerrointa, sillä Puolalle ei ollut saatavilla omaa maakohtaista uusiutuvan sähkön kerrointa.

Scope 3 -päästöt raportoidaan GHG-protokollan perusteella, jossa ne jaetaan 15 kategoriaan (C1–C15):

C1 (Ostetut tavarat ja palvelut)

Laskennassa on hyödynnetty keskiarvomenetelmää, jossa päästöt on arvioitu keräämällä tietoa massasta tai muusta olennaisesta yksiköstä ja kertomalla se kyseiseen toimintaan soveltuvalla keskimääräisellä päästökertoimella. Laskenta kattaa yrityksen molemmat toimintamaat, Suomen ja Puolan. Ostettujen palveluiden päästöt on arvioitu rahamääräisen tiedon ja europerusteisten päästökertoimien avulla. Päästökertoimena käytettiin aina sitä arvoa, joka parhaiten kuvasi kyseistä toimintaa ja oli saatavilla OneClick LCA -tietokannasta. Laskentaoletuksina pidettiin, että raakaaineet, pakkausmateriaalit ja tehtaissa käytetyt muut materiaalit muodostavat olennaisimman osan päästöistä. Impregnoiduista liimapapereista ei löytynyt suoraan päästökertoimia, joten niiden päästöiksi yhdistettiin paperin ja hartsin päästökertoimet.

C2 (Käyttöomaisuus)

Laskennassa on hyödynnetty keskiarvomenetelmää, jossa päästöt on arvioitu keräämällä tietoa massasta tai muusta olennaisesta yksiköstä ja kertomalla se

Vuosi 2024

Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia Liiketoiminta-alueet Vastuullisuusyhteenveto

Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

kyseiseen toimintaan soveltuvalla keskimääräisellä päästökertoimella. Laskenta kattaa yrityksen molemmat toimintamaat, Suomen ja Puolan. Ostettujen palveluiden päästöt on arvioitu rahamääräisen tiedon ja europerusteisten päästökertoimien avulla. Päästökertoimena käytettiin aina sitä arvoa, joka parhaiten kuvasi kyseistä toimintaa ja oli saatavilla OneClick LCA -tietokannasta. Laskentaoletuksina pidettiin, että raakaaineet, pakkausmateriaalit ja tehtaissa käytetyt muut materiaalit muodostavat olennaisimman osan päästöistä. Impregnoiduista liimapapereista ei löytynyt suoraan päästökertoimia, joten niiden päästöiksi yhdistettiin paperin ja hartsin päästökertoimet.

C3 (Energiaan ja polttoaineisiin liittyvät toiminnot)

Laskennassa scope 1- ja scope 2 -päästöt on arvioitu kertomalla ne arvoketjun alkupään päästökertoimilla (vaiheet A1–A3). Laskenta kattaa molemmat toimintamaat, Suomen ja Puolan. Oletuksena on käytetty, että sähkön siirtohäviö Suomessa on keskimäärin alle 2 % (Fingrid, 2023), ja tämän perusteella laskelmissa on sovellettu 2 %:n siirtohäviötä. Lisäksi puupohjaisten biopolttoaineiden (esim. sivutuotteiden) arvoketjun alkupään päästöt on sisällytetty raaka-aineisiin kuuluvien tukkien päästöihin.

C4 (Arvoketjun alkupään kuljetus ja jakelu)

Laskennassa on käytetty keskiarvomenetelmää, jossa päästöt on arvioitu polttoaineenkulutuksen tai ajettujen kilometrien perusteella kertomalla nämä sopivalla päästökertoimella. Laskenta kattaa molemmat toimintamaat, Suomen ja Puolan. Oletuksena on, että puuraaka-aineen korjuu ja kuljetus sisältyvät kategoriaan 1, eli ne sisällytetään osaksi hankittujen tavaroiden ja palveluiden päästöjä.

C5 (Toiminnoissa syntyvä jäte)

Laskennassa on hyödynnetty keskiarvomenetelmää, jossa päästöt on arvioitu jätemäärien massatietojen perusteella kertomalla ne kyseistä jätetyyppiä vastaavalla päästökertoimella. Laskenta kattaa konsernin toiminnot Suomessa ja Puolassa. Oletuksena on käytetty keskimääräisiä päästökertoimia sekajätteelle ja vaaralliselle jätteelle, eikä kierrätettyä jätettä ole raportoitu erikseen.

C6 (Liikematkustaminen)

Laskennassa autolla matkustaminen perustuu ilmoitettuihin kilometrikorvauksiin. Lentomatkojen kasvihuonekaasupäästöt on saatu suoraan matkatoimistolta, ja ne on laskettu DEFRA-menetelmää käyttäen. Laiva-, bussi-, taksi-, metro-, lento-, juna- ja venematkojen päästöt on arvioitu kunkin kulkumuotoryhmän keskimääräisten

matkustusetäisyyksien perusteella. Oletuksena on käytetty seuraavia keskimatkoja eri kulkumuodoille (lentoja lukuun ottamatta): laiva 87 km, taksi 10 km, bussi 20 km ja metro 10 km.

C7 (Työmatkaliikenne)

Työntekijöiden työmatkaliikenne kattaa matkustamisen kodin ja työpaikan välillä. Keskimääräinen etäisyys on laskettu sen perusteella, mistä kunnista työntekijät tulevat ja kuinka kaukana nämä sijainnit keskimäärin ovat tehtaan toimipaikoista. Laskenta kattaa konsernin toiminnot Suomessa ja Puolassa. Oletuksena on, että kaikki työntekijät kulkevat työmatkansa bensiinikäyttöisellä henkilöautolla, koska tarkempia tilastotietoja kulkumuodoista ei ole saatavilla.

C9 (Arvoketjun loppupään kuljetus ja jakelu)

Laskennassa on käytetty keskiarvomenetelmää, jossa päästöt on arvioitu kuljetettujen etäisyyksien perusteella kertomalla ne kuljetustapaa vastaavalla päästökertoimella. Laskenta kattaa konsernin toiminnot Suomessa ja Puolassa. Etäisyydet eri maihin on arvioitu karkeasti, ja ne perustuvat arvioihin keskimääräisistä kuljetusmatkoista kohdemaiden välillä.

C12 (Myytyjen tuotteiden loppusijoitus)

Laskennassa käytettiin menetelmää, jossa myytyjen tuotteiden massa kerrottiin puujätteen keskimääräisellä elinkaaren lopun päästökertoimella. Laskenta kattaa konsernin toiminnot Suomessa ja Puolassa. Biogeenisten päästöjen laskenta perustui seuraaviin oletuksiin: puun kuiva-ainepitoisuus on 80 %, kuivassa aineessa olevan hiilen osuus on 50 % ja hiilen muuntokerroin hiilidioksidiksi on 44/12 eli 3,667 (moolimassojen suhde). Laskenta tehtiin manuaalisesti, koska OneClick LCA -työkalussa ei ollut saatavilla soveltuvia päästökertoimia.

Koskisen on tehnyt kokonaan ydinvoimaan perustuvan sähkösopimuksen Vattenfallin kanssa kattamaan kaikki Suomen toiminnot. Puolassa sähkösopimus on 100 % uusiutuvaan energiaan perustuva.

Seuraavassa taulukossa on scope 3 -kategorioittain jaoteltu, mitkä kategoriat on sisällytetty kasvihuonekaasupäästöjen laskentaan ja mitkä on jätetty ulkopuolelle epärelevantteina konsernin toiminnan kannalta. Kategorioiden 7, 8, 10, 11, 13, 14 vaikutukset ovat vähäisiä, eivätkä sisälly päästölukuihin.

Vuosi 2024

Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia Liiketoiminta-alueet Vastuullisuusyhteenveto

Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

Arvoketjun alkupään scope 3 päästöt

Kategoria 1: Ostetut materiaalit ja palvelut	sisältyy
Kategoria 2: Käyttöomaisuus	sisältyy
Kategoria 3: Energiaan ja polttoaineisiin liittyvät toiminnot	sisältyy
Kategoria 4: Arvoketjun alkupään kuljetus ja jakelu	sisältyy
Kategoria 5: Toiminnoissa syntyvä jäte	sisältyy
Kategoria 6: Liikematkustaminen	sisältyy
Kategoria 7: Työmatkaliikenne	sisältyy
Kategoria 8: Arvoketjun alkupään leasing-kohteet	n/a
Muut	n/a

Arvoketjun loppupään scope 3 päästöt

Kategoria 9: Arvoketjun loppupään kuljetus ja jakelu	sisältyy
Kategoria 10: Myytyjen tuotteiden jatkojalostus	n/a
Kategoria 11: Myytyjen tuotteiden käyttö	n/a
Kategoria 12: Myytyjen tuotteiden loppusijoitus	sisältyy
Kategoria 13: Arvoketjun loppupään leasing-kohteet	n/a
Kategoria 14: Franchising	n/a
Kategoria 15: Sijoitukset	n/a
Muut	n/a

Päästöhyvityksillä rahoitettavat kasvihuonekaasujen poistot ja kasvihuonekaasupäästöjen hillintähankkeet

E1-7

Kasvihuonekaasujen poistoihin sisältyy Koskisen toiminnassa biogeenisen hiilen sitoutuminen Koskisen puutuotteisiin. Hiilen sitoutumisen laskentatapa perustuu tuotekohtaisiin EPD-laskelmiin, jotka verifioidaan ulkopuolisen toimesta ja GHGprotokollan mukaiseen laskentaan, jonka Koskisen toteuttaa ulkoisella palveluntarjoajalla ja on kuvattu kohdassa E1-6 Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2-, ja scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt.

Koskisen valmistaa pitkäikäisiä puutuotteita, jotka sitovat biogeenistä hiiltä kymmeniä vuosia. Puu sitoo kasvaessaan luonnollisesti ilmakehän hiilidioksidia, joka säilyy puussa niin kauan kuin puutuote lopulta hävitetään polttamalla tai kompostoimalla. Koskisen

myy tuotteitaan muun muassa rakennusteollisuuden tarpeisiin, jossa puutuotteet säilyvät lähtökohtaisesti kymmeniä vuosia. Käytäntöjä pysymättömyyden riskin hallintaan ei ole.

Puutuotteiden sitoman hiilidioksidin määrä on laskettu kertomalla myyntimäärät tuotekohtaisten ympäristöselosteiden (EPD) mukaisilla negatiivisilla biogeenisilla hiilidioksidipäästöillä. Laskennassa on huomioitu tuotteet, joille löytyy ympäristöseloste ja joilla voidaan olettaa olevan yli 10 vuoden elinkaari.

Kasvihuonekaasun talteenotto	2024
Pitkäikäisiin tuotteisiin sitoutunut hiilidioksidi (tCO2ekv.)	272 376

Sisäinen hiilen hinnoittelu

E1-8

Koskisen ei ole toteuttanut sisäisen hiilen hinnoittelujärjestelmää.

Vuosi 2024

Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia Liiketoiminta-alueet Vastuullisuusyhteenveto Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

ESRS E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa

ESRS 2 / SBM 3

Koskisen olennaiset biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet kohdistuvat metsätalouden harjoittamisen sijaintipaikkaan. Sijaintipaikka on Koskisen puunhankinta-alue, jonka yhtiö omistaa tai johon sillä on hakkuuoikeus. Paikallisen ympäristölainsäädännön sääntelemissä tehdastoiminnoissa toimipaikkoihin ei liity kestävyysaiheen olennaisia vaikutuksia, riskejä tai mahdollisuuksia.

Koskisen arvoketjuun liittyvät metsätalouden toimenpiteet edellä mainitussa sijaintipaikassa voivat vaikuttaa kielteisesti biologisen monimuotoisuuden kannalta herkkiin alueisiin. Koskisen hankkii puuta valtaosin Keski-, Itä- ja Etelä-Suomesta pääosin yksityisten maanomistajien ja pieneltä osin yhtiön omilta metsäkiinteistöiltä. Yksityisten maanomistajien kiinteistöille Koskisella on hakkuuoikeus, joka tarkoittaa sitä, että Koskisen vastaa toimenpiteistä maanomistajan puolesta.

Sijaintipaikkojen metsäekosysteemin ekologinen tila vastaa suomalaisen metsäluonnon perustasoa. Sijaintipaikan yksittäisillä kohteilla, tai niiden läheisyydessä, voi sijaita biologisen monimuotoisuuden kannalta herkkiä alueita. Metsätalouden toimenpiteissä huomioitavien monimuotoisuudelle herkkien alueiden sijainti- ja muut tiedot perustuvat viranomaisaineistoihin ja niitä hallitaan metsäjärjestelmässä, jossa tiedot yksittäisistä kohteista sijaitsevat. Tieto voi tulla myös viranomaisilmoituksena metsien käytöstä tehtävän lakisääteisen metsänkäyttöilmoituksen perusteella. Osa kohteista voi tulla vastaan myös maastossa, sillä kaikista kohteista ei ole ennakkotietoa olemassa.

Koskisen puunhankinta-alueilla edellä mainittuja herkkiä alueita on esitetty taulukossa E4-5 Biologisessa monimuotoisuudessa ja ekosysteemeissä tapahtuviin muutoksiin liittyvät vaikutusmittarit kohdassa "suojelualueiden läheiset alueet kpl ja ha".

Yritys on todennut, että sen toiminta arvoketjun alkupäässä voi aiheuttaa olennaisia kielteisiä vaikutuksia, jotka liittyvät maaympäristön tilan heikkenemiseen. Maaperän sulkeutumiseen, tai aavikoitumiseen ei ole todettu kielteisiä vaikutuksia.

Metsätalouden toimenpiteet voivat vaikuttaa uhanalaisiin lajeihin metsäympäristössä.

Kuvaus biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien, riippuvuuksien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista

ESRS 2 / IRO 1

Koskisen on arvioinut biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyviä tosiasiallisia vaikutuksia ja riskejä koko arvoketjussaan mukaan lukien omat toimipaikat. Kielteisiä vaikutuksia ja riskejä on tunnistettu arvoketjun alkupäässä, niissä yksityisten maanomistajien ja Koskisen omissa metsissä, joista raaka-ainetta hankitaan. Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosessi on kuvattu kestävyysraportin yleisissä tiedoissa kohdassa IRO-1 Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista.

Olennaiset vaikutukset keskittyvät arvoketjun alkupäähän. Koskisen toiminta on arvoketjun alkupäässä olennaisesti kytköksissä puunkorjuu- ja metsänhoitotoimenpiteisiin. Nämä toimenpiteet aiheuttavat maanpeitteen (puuston ja muun kasvillisuuden sekä vesistöjen tilan) muutoksia ja heikentävät lajien ja luontoarvojen kytkeytyneisyyttä, jotka vaikuttavat maa- ja vesialueiden luonnolliseen monimuotoisuuden ylläpitokykyyn laaja-alaisesti. Vaikutukset näkyvät eri tavoin riippuen aikajänteestä, jolla niitä tarkastellaan.

Fyysisiä ja siirtymäriskejä on tunnistettu edellä kuvatun kaksoisolennaisuusarvioinnin mukaisesti yhtiön laatimassa resilienssiselvityksessä joka on kuvattu kohdassa E4-1.

Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosessissa on huomioitu vaikutuksen kohteena olevia sidosryhmiä valikoidun joukon haastattelujen avulla. Kohdennettuja, luonnon monimuotoisuuteen ja

Vuosi 2024

Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia Liiketoiminta-alueet Vastuullisuusyhteenveto

Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

ekosysteemeihin liittyvien vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen kuulemisia ei ole järjestetty.

Koskisen puunhankinta-alueiden yksittäisillä kohteilla tai niiden läheisyydessä voi sijaita biologisen monimuotoisuuden kannalta herkkiä alueita. Suomen lainsäädäntö tunnistaa metsätaloudelle herkkiä elinympäristöjä ja suojelualueita, joiden läheisyydessä metsätalouden toimenpiteitä voidaan toteuttaa.

Myös vesistöjen tuntumassa toteutetuilla toimenpiteillä on mahdollisia vaikutuksia vesiekosysteemeille. Näiden kohteiden läheisyydessä toimimista säädellään lakisääteisesti ja metsäsertifiointijärjestelmät asettavat vaatimuksia kohteille toimimiseen.

Koskisen toimii alueiden läheisyydessä lakien, metsäsertifiointivaatimusten ja kansallisten metsänhoidon suositusten mukaisesti. Näiden mukaisesti toteutetaan luonnon monimuotoisuutta suojaavia toimia, joilla estetään tai lievennetään toimenpiteiden vaikutuksia huomioiden EU:n lintu- ja luontodirektiivin asettamat vaatimukset. Keskeinen menetelmä tähän on muun muassa kansallinen Natura 2000 -verkostoon perustuvan vaatimustenmukaisuuden noudattaminen.

Biologisen monimuotoisuuden kannalta herkillä alueilla sijaitsevat alueet

	2024
Suojelualueiden läheiset alueet (kpl)	200
Suojelualueiden läheiset alueet (ha)	705

Koskisen on toiminut näiden alueiden läheisyydessä lakien- ja vaatimusten mukaisesti, eikä tarvetta lieventämistoimenpiteille ole ollut vuoden 2024 aikana.

Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

E4-1

Koskisen liiketoimintamallin ja strategian resilienssi suhteessa biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin on arvioitu fyysisten sekä siirtymä- ja järjestelmäriskien osalta. Vaikka liiketoimintamalli ja strategia osoittaa resilienssiä, sisältyy arvioon merkittäviä riskejä. Keskeiset riskit liittyvät raaka-aineiden

saatavuuteen, ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sekä muihin arvoketjuvaikutuksiin. Analyysi kattaa toiminnan alkupään, erityisesti raaka-aineiden hankinnan näkökulmasta. Loppupään toimintaa ei ole tällä hetkellä tarkasteltu. Tarkastelussa keskityttiin fyysisiin ja siirtymäriskeihin.

Analyysissä käytetyt keskeiset oletukset:

• Biodiversiteettikysymysten sääntely kiristyy, erityisesti liittyen luonnonsuojelualueiden laajentamiseen ja raaka-aineiden käyttöön kohdistuviin rajoituksiin. EU:n biodiversiteettistrategian 2030 mukaisten vaikutusten arvioidaan lisäävän kustannuksia ja vaativan uusia toimintamalleja arvoketjussa.
• Ilmastonmuutoksen negatiiviset vaikutukset puustolle kasvavat. Kuivuus ja äärimmäiset sääilmiöt yleistyvät. Tämän oletetaan heikentävän raaka-aineiden saatavuutta sekä lisäävän hintojen vaihtelua. Metsien resurssikapasiteetti heikkenee.
• Koskisen toiminnan vaikutukset ovat suurimmat biodiversiteetiltään herkimmillä alueilla. Arvio perustu kriittisten tuotantoalueiden tarkasteluun. Globaalin arvoketjun osalta merkittävää vaikutustenarviointia ei ole tehty.
• Erilaiset monimuotoisuutta tukevat toimet auttavat lieventämään riskejä, mutta niiden skaalautuminen on hidasta ja siksi vaikutukset ovat nähtävissä keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.
• Negatiiviset ilmasto- ja biodiversiteettivaikutukset ilmenevät maltillisesti kasvaen seuraavien 10–20 vuoden aikana.
• Koskisen toiminnan vaikutusten tarkastelu kohdistuu Suomessa sijaitsevaan puunhankinnan alueeseen.

Analyysi kattoi lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin tarkastelun.

Analyysin tulokset

Resilienssianalyysissä tunnistettiin seuraavat riskit:

• Raaka-aineiden saatavuus: strategian suurimpana riskinä nähdään luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen, mikä vaikuttaa suoraan raaka-aineiden saatavuuteen. Erityisesti metsien biodiversiteetin väheneminen ja maaperän köyhtyminen ovat kriittisiä tekijöitä, jotka voivat heikentää raaka-aineiden hankintaketjua.
• Ilmastonmuutoksen vaikutukset: Ekosysteemien rappeutuminen, mukaan lukien metsien hiilinielujen väheneminen ja äärimmäisten sääilmiöiden lisääntyminen, kasvattaa sekä toimintakustannuksia että raaka-aineiden saantivaikeuksia. Kuivuus ja

Vuosi 2024

Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia Liiketoiminta-alueet Vastuullisuusyhteenveto

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Koskisen sijoituskohteena

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

kosteusolosuhteet vaikuttavat metsäalueilla, mikä nostaa riskitasoa kaikilla toimintaalueilla.

• Vaikutukset arvoketjuun: Riskien arviointi sisältää huomioita pitkän aikavälin ongelmista, kuten biodiversiteetin heikkenemisen aiheuttamista toimitusketjun häiriöistä, jotka voivat lisätä kustannuksia ja hankaloittaa operatiivista suunnittelua.

Lyhyen aikavälin riskeissä korostuvat raaka-aineiden hintojen vaihtelu, joka voi aiheutua esimerkiksi sääilmiöiden lisääntyneestä arvaamattomuudesta. Lisäksi lyhyellä aikavälillä mahdolliset sääntelymuutokset, kuten välittömät lisärajoitukset luonnonvarojen käytölle, voivat olla merkittäviä.

Keskipitkällä aikavälillä (5–10 vuotta) korostuvat biodiversiteettistrategioiden toimeenpanon vaikutukset, mukaan lukien sääntelyn tiukentuminen ja siihen liittyvät toimintakustannusten nousut. Ilmastonmuutoksen vaikutukset ekosysteemeihin, kuten kuivuuden lisääntyminen, voivat näkyä tässä aikajaksossa.

Pitkällä aikavälillä (>10 vuotta) järjestelmäriskit korostuvat. Tällainen on esimerkiksi metsien tilan pysyvämpi heikkeneminen ja ekosysteemipalvelujen vakavammat häiriöt, jotka voivat uhata raaka-aineiden saatavuutta ja toiminnan jatkuvuutta. Pitkän aikavälin skenaariot edellyttävät uutta tasapainoa biodiversiteettitavoitteiden kanssa ja uusien ratkaisujen käyttöönottoa. Pitkän aikavälin järjestelmäriskien vaikutuksia ei kuitenkaan ole mallinnettu, vaikka metsien ja ekosysteemien mahdollinen pysyvä heikkeneminen on nostettu esille.

Resilienssiä siirtymäriskejä vastaan toteutetaan arvoketjun alkupään hallinnan kautta. Yrityksen strategia tukee esimerkiksi YK:n biodiversiteettisopimuksen ja EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteita sertifioinnin edellyttämien oikeasuuntaisten, monimuotoisuutta tukevien toimenpiteiden kautta, mutta toimenpiteiden riittävyys ei kaikilta osin vastaa kestävyyden tavoitetasoihin. Resilienssin kasvattaminen fyysisiä riskejä vastaan on vasta alussa, erityisesti tarkasteltaessa ilmastonmuutoksen aiheuttamia pitkän aikavälin vaikutuksia ekosysteemeihin. Järjestelmäriskien osalta analyysi kattaa vain arvoketjun alkupään tarkastelun.

Koskisen ei toimi alkuperäiskansojen alueella. Muu sidosryhmien osallistaminen tapahtuu pääosin Koskisen normaalin sidosryhmävuorovaikutuksen puitteissa, joka on kuvattu kohdassa SBM-2 Sidosryhmien edut ja näkemykset.

Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät toimintaperiaatteet

E4-2

Koskisen on ympäristöperiaatteissaan sitoutunut jatkuvasti pienentämään toimintansa, koko arvoketjunsa ja tuotteidensa koko elinkaaren aiheuttamaa kuormitusta maaperälle, vesistölle, ilmastolle ja ekosysteemeille kehittämällä nämä periaatteet huomioivia tuotteita ja tuotantoprosesseja koko arvoketjun ja tuotteiden elinkaaren ajan.

Biologisen monimuotoisuuden vähenemisen vaikutusten osalta yhtiö on ympäristöperiaatteissaan sitoutunut ylläpitämään luonnon monimuotoisuutta omistamissaan metsissä. Koskisen neuvoo ja kouluttaa metsänomistajia luonnon monimuotoisuutta ylläpitävistä ja edistävistä toimista metsänhoidossa ja puunkorjuussa. Lisäksi Koskisen on sitoutunut toimialajärjestön metsäympäristöohjelmaan ja seuraa toimenpiteiden vaikuttavuutta mittareiden avulla.

Koskisen toimintapolitiikan mukaisesti puun alkuperä, ja tätä kautta sen suhde luonnon monimuotoisuuden kannalta herkkiin alueisiin, tunnetaan kaikissa tilanteissa. Puun alkuperän varmistamisessa käytetään apuna kaikkea saatavilla olevaa tietoa ja toimittajien omavakuutuksia. Puunkorjuussa hyödynnetään metsäjärjestelmää ja digitaalisia karttoja, joiden avulla puun kuljetusketju voidaan jäljittää kannosta tehtaalle saakka. Puun alkuperän ja puun hankinnan toteuttamisesta on annettu erillinen vakuutus.

Toimintapolitiikka ja ympäristöperiaatteet koskevat kaikkea Koskisen toimintaa mitään sitä poissulkematta. Politiikat ja periaatteet ovat yhtiön hallituksen hyväksymät. Niiden toimeenpanosta ja toiminnan raportoinnista hallitukselle vastaavat yhtiön johtoryhmään kuuluvat konsernin ja liiketoimintayksiköiden johtajat. Sidosryhmien näkökulmat on laadinnassa huomioitu osana kaksoisolennaisuusanalyysiä. Ympäristöperiaatteet on sidosryhmien saatavilla yhtiön verkkosivulla.

Alkuperän hallintajärjestelmä täyttää voimassa olevat EUTR-, EUDR-, PEFC ST2002:2020- ja FSC-määräykset siten, että kaikki käytetty ja myyty puumateriaali on vähintäänkin kontrolloituna valvonnan piirissä. Metsänomistajille tarjotaan mahdollisuus sitoutua PEFC-sertifiointiin puukaupan yhteydessä.

Vuosi 2024

Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia Liiketoiminta-alueet Vastuullisuusyhteenveto Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

Toimintapolitiikan ja ympäristöperiaatteiden biodiversiteettiin ja ekosysteemeihin kytkeytyvät periaatteet on laadittu kestävyysvaikutusten, -riskien ja -mahdollisuuksien arvioinnin tulosten pohjalta. Arvioinnin yhteydessä on huomioitu miten yritys edistää seuraavia suoria vaikutustekijöitä, jotka aiheuttavat biologisen monimuotoisuuden vähenemistä: ilmastonmuutos, maankäytön muutokset, makean veden ja merten käytön muutokset, suora hyödyntäminen, haitalliset vieraslajit, pilaantuminen ja muut tekijät. Arvioinnin yhteydessä on huomioitu vaikutukset lajien tilaan, ekosysteemien laajuuteen ja tilaan (mukaan lukien maaympäristön tilan heikkenemisen, aavikoitumisen ja maaperän sulkemisen myötä); ja ekosysteemipalveluihin ja riippuvuudet niistä.

Olennaiset tekijät on huomioitu osana politiikkoja ja periaatteita. Periaatteissa huomioidaan aineelliset biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät vaikutukset. Periaatteissa huomioidaan myös olennaiset riippuvuudet, sekä olennaiset fyysiset ja siirtymävaiheen riskit ja mahdollisuudet.

Koskisella käytetään kaikessa hankinnassa puun jäljittämisen mahdollistavaa alkuperäketjujärjestelmää (PEFC, FSC). Raaka-aineen alkuperä tarkistetaan aina niin, että suojeltujen alueiden metsät turvataan eikä puuta hankita kiistanalaisista tai laittomista lähteistä. Koskisen on sitoutunut toimialajärjestön metsäympäristöohjelmaan ja seuraa toimenpiteiden vaikuttavuutta mittareiden avulla.

Koskisen biodiversiteettiin ja ekosysteemeihin liittyvät olennaiset kestävyysvaikutukset eivät sisällä sosiaalisen kestävyyden aiheita, eivätkä politiikat siksi kata niiden sosiaalisten vaikutusten arviointia.

Toimintapolitiikkaa täydentämään puunhankintaan on määritelty yksityiskohtaisemmat periaatteet, joiden mukaisesti pyritään vähentämään ja ehkäisemään vaikutuksia biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin raakaaineen hankinnassa.

Koskisen puunhankinnan periaatteet perustuvat lain vaatimusten lisäksi yleisesti metsäalalla tunnustettuihin Metsänhoidon suosituksiin ja PEFC- tai FSCalkuperäketjun asettamiin vaatimuksiin. Metsänhoidon suositukset perustuvat tutkimustietoon ja käytännön kokemuksesta saatuun osaamiseen. Metsänhoidon suosituksia päivitetään jatkuvasti. PEFC- ja FSC-metsäsertifioinnin asettamat

vaatimukset tukevat luonnon monimuotoisuutta talousmetsien hoidossa ja käytössä. Järjestelmien asettamia vaatimuksia päivitetään säännöllisesti.

Koskisen on myös sitoutunut Sahateollisuus ry:n metsäympäristöohjelmaan, jonka avulla tuetaan metsäammattilaisten ja maanomistajien ymmärrystä monimuotoisuutta huomioivista toimenpiteistä ja ohjelmassa määritettyjen mittareiden avulla seurataan toimenpiteiden onnistumista urakoitsijoiden toteuttamien toimenpiteiden osalta.

Periaatteita noudattavat myös Koskiselle toimenpiteitä toteuttavat yhteistyökumppanit, jolla varmistetaan yhtenäiset käytännöt.

Koskisen toimintapolitiikka, ympäristöpolitiikka sekä puunhankinnan periaatteet kattavat biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelua edistävät periaatteet ja niitä sovelletaan kattavasti Koskisen omistamilla metsäalueilla sekä alueilla, joihin sillä on hakkuuoikeudet. Maataloutta tai meriä koskevia käytäntöjä tai toimintaperiaatteita ei Koskisen toiminnassa ole.

Metsäkatoon puuttumista koskevat toimintaperiaatteet ovat osa Koskisen toimintapolitiikkaa.

Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät toimet ja resurssit E4-3

Koskisen puunhankinta on jatkuva prosessi, mikä tarkoittaa luonnon biodiversiteettiin ja ekosysteemeihin liittyvien kestävyysvaikutusten jatkuvaa hallintaa toteuttamalla liiketoiminnassa edellä kuvattuja politiikkoja ja periaatteita. Lisäksi jatkuvalla seurannalla ja kouluttamisella on suuri merkitys ja näitä tullaan jatkossa kehittämään osana toiminnan vuosittaista suunnittelua. Tällä pyritään vahvistamaan henkilöstön ja metsänomistajien osaamista ja tietämystä, jolla vahvistetaan monimuotoisuustoimia ja niiden vaikuttavuutta. Jatkuvalla ja kaikki toimenpiteet kattavalla seurannalla saadaan tietoa toimenpiteiden onnistumisesta ja vaikuttavuudesta. Metsästä hankittavan raakaaineen sertifiointiprosenttia kasvatettiin ja sitä seurataan toiminnassa jatkuvasti.

Keskeiset yksittäiset toimenpiteet vastuullisuusohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi vuoden 2024 osalta olivat:

Vuosi 2024

• Koskisen lyhyesti Avainluvut
• Vuoden kohokohdat
• Toimitusjohtajan katsaus
• Strategia
• Liiketoiminta-alueet
• Vastuullisuusyhteenveto
• Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

• Koskisen metsätalouden toimenpiteitä koskevat puunhankinnan periaatteet ja kriteerit määritettiin. Kriteerien perusteella laadittiin ohjeistukset metsätalouden toimenpiteitä suunnitteleville ja toteuttaville henkilöille. Kriteereiden ja ohjeistusten avulla varmistetaan yhtenäinen vaatimustaso, jonka toteutumista voi seurata toimenpidetasolla.
• Metsätalouden toimenpiteiden seuranta ja sen kehittäminen. Seurannalla voidaan tarkastella toiminnan laatua ja saadaan tietoa monimuotoisuutta huomioivien toimenpiteiden tasosta. Seuranta koostuu toimenpiteistä riippumattomien henkilöiden tekemistä tarkastuksista, sekä koneenkuljettajien toteuttamasta kohdekohtaisesta raportoinnista.
• Sahateollisuus ry:n metsäympäristöohjelman koulutus verkkokurssina kaikille toimihenkilöille ja urakoitsijoille. Henkilöstöä on koulutettu edistämään vapaaehtoista suojelua sille soveltuvilla kohteilla yhteistyössä metsänomistajien ja yhteistyökumppaneiden kanssa.
• Järjestelmiä kehitettiin osana jatkuvaa laadunvalvonnan ja toiminnan seurannan kehitystyötä. Tärkeimmät hankkeet vuonna 2024 olivat uhanalaisten lajien esiintymätiedon päivittäminen omaan metsävaratietojärjestelmään, sekä omavalvontatyökalun kehityshankkeeseen osallistuminen yhteistyössä muiden toimialan yritysten ja järjestelmäkehittäjän kanssa.

Toimenpiteisiin ei ole käytetty merkittäviä taloudellisia resursseja. Metsänhoitopalveluihin liittyviä muita EU-taksonomian mukaisia taloudellisia resursseja on kuvattu osassa EU-taksonomiaraportointi, mutta ne eivät kytkeydy kuvattuihin toimenpiteisiin.

Toimenpiteet ja Koskisen puunhankinnan jatkuva prosessi ei sisällä ekologisen kompensaation toimenpiteitä. Toimenpiteissä ei ole erityisesti sisällytetty paikallisten alkuperäisyhteisöjen luontotietämystä tai erityisratkaisuja.

Vuosi 2024

Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia Liiketoiminta-alueet

Vastuullisuusyhteenveto

Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät tavoitteet

E4-4

Tavoitteet	KPI tavoite 2027	Perusvuosi 2022	2024	Tavoitteisiin liittyvät näkökohdat
Laadukkaan, sertifioidun, suomalaisen puun saatavuus	Sertifioidun puuraaka-aineen osuus 88 %	81,0 %	86,6 %	Monimuotoisuutta tukevien toimien varmistaminen
Osaamisen lisääminen	Puunhankinnan henkilöstöstä koulutettu luonnon monimuotoisuuteen 100 %	- %	100,0 %	Monimuotoisuutta tukevien toimien edistäminen
Osaamisen lisääminen	Urakoitsijoista koulutettu luonnon monimuotoisuuteen 100 %	- %	85,0 %	Monimuotoisuutta tukevien toimien edistäminen

Tavoitteiden asetannassa ei ole erikseen otettu huomioon ekologisia raja-arvoja. Koskisen huomioi toiminnassaan muutoin seuraavien / yllä kuvattujen yleisten, eiyhteisökohtaisten ekologisten raja-arvojen toteutumisen toiminnassaan. Vastuu rajaarvojen noudattamisesta kaikissa Koskisen toteuttamissa toimenpiteissä on Koskisen puunhankintayksiköllä.

Tavoitteilla edistetään toimintaperiaatteisiin nähden oikeansuuntaisia toimenpiteitä, eli metsätalouden rakennepiirteiden kehitystä yhteensopivasti Kunming-Montrealin maailmanlaajuisen biodiversiteettikehyksen, vuoteen 2030 ulottuvan EU:n biodiversiteettistrategian asiaankuuluvien näkökohtien ja muihin luonnon monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvien kansallisten politiikkojen kanssa. Toimenpiteet eivät kuitenkaan tieteelliseen näyttöön perusten ole kaikkialla riittäviä turvaamaan näiden tavoitteen saavuttamista kansallisesti. Puunhankinnassa Koskisen määrittää toimenpiteitä vuorovaikutuksessa metsänomistajien kanssa. Toiminnan minimitason, joka koostuu PEFC-metsäsertifioinnin vaatimuksista, yli menevistä toimenpiteistä tekevät lopulta päätöksen kohteiden omistajat. Kansallisiin tavoitetasoihin pääsemiseksi tarvitaan monenlaisia toimenpiteitä, joista kaikkia ei metsätalousyritysten ole suoraan mahdollisia toteuttaa omassa toiminnassaan.

Tavoitteet liittyvät biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin kohdistuviin vaikutuksiin, riippuvuuksiin ja riskeihin sekä omassa toiminnassa että arvoketjun alkupäässä. Tavoitteiden avulla pyritään edistämään metsätalouden toimenpiteiden yhteydessä toteutettavia monimuotoisuutta edistäviä toimia ja niiden seurantaa.

Tavoitteet kohdistuvat maantieteellisesti kaikkeen Koskisen toimintaan metsätaloudessa.

Tavoitteiden asettamisessa ei ole hyödynnetty ekologisia kompensaatioita, eivätkä sidosryhmät ole osallistuneet tavoitteiden asettamiseen.

Lieventämishierarkian mukaisesti tavoitteiden kautta pyritään samanarvoisesti sekä välttämään että minimoimaan vaikutuksia biodiversiteettiin ja ekosysteemeihin. Tavoitteet eivät sisällä kunnostamiseen tai ennallistamiseen eikä kompensaatioihin tai hyvityksiin liittyviä tavoitteita. Toimenpiteiden toteutumista seurataan kohteilta mittareilla, joilla saadaan tietoa rakennepiirteiden kehityksestä metsätalouden toimenpiteissä Sahateollisuuden metsäympäristöohjelman mukaisesti.

Biologisessa monimuotoisuudessa ja ekosysteemeissä tapahtuviin muutoksiin liittyvät vaikutusmittarit E4-5

Metsäluontoa huomioivat metsätalouden käytännöt koostuvat arvokkaiden kohteiden huomioimisesta, sekametsien suosimisesta yksilajisten metsien sijaan, säästöpuista ja tekopökkelöistä, suojatiheiköistä, lahopuun ja matalatuottoisten alueiden säästämisestä. Näiden toteutumista seurataan toiminnassa otantaan perustuvien tarkastusten avulla. Suojelualueiden läheisillä alueilla kuvataan toiminnan laajuutta monimuotoisuudelle herkkien alueiden läheisyydessä. Alueet rajataan pois toiminnan piiristä, tai niillä toimitaan viranomaisten määrittelemien rajoitteiden mukaisesti.

Vuosi 2024

Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia Liiketoiminta-alueet Vastuullisuusyhteenveto Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemeihin kohdistuvien vaikutusten osalta mitataan monimuotoisuutta tukevien rakennepiirteiden säilymistä, eikä niillä mitata suoraan luonnon tilaa. Mittaristo perustuu Koskisen tavoitteiden mukaisen toiminnan seurantaan metsäympäristössä tapahtuvien toimenpiteiden osalta. Mittaristo on määritelty pääosin Sahateollisuus ry:n metsäympäristöohjelman tavoitteisiin sopivaksi, niillä mitataan myös PEFC-metsäsertifiointivaatimusten toteutumista puunhankinnan toimenpiteissä. Osaamisen lisäämisestä raportoidaan myös osana monimuotoisuusmittaristoja. Näihin on asetettu tavoitteet Koskisen vastuullisuusohjelmassa. Seurattavilla toimenpiteillä on osoitettu positiivinen monimuotoisuuskehitys, vaikkakaan ne eivät vastaa ekologisen kestävyyden viitearvojen toteutumista sellaisenaan.

Mittareiden sisältämät tarkastukset suoritetaan puunhankinnan toimenpiteissä toteutetuille kohteille otantaan perustuen kattaen kaikki toimenpiteet, sekä alueet, joilla Koskisen toimii. Tarkastuksia suunnataan osin alueille, joilla on monimuotoisuuden kannalta herkkiä alueita, tai vesistöjä. Kuitenkin vähintään 25 % tarkastuksista perustuu satunnaisotantaan. Seuranta toteutetaan sulan maan aikana ja tarkastettavat kohteet valitaan vuoden aikana toteutetuista toimenpiteistä. Tarkastukset suoritetaan maastossa ja seuranta toistetaan vuosittain. Kohteilta kerätään raportoitavien mittareiden tueksi omavalvonnan tarkastuksia, joista saatava tieto tukee tarkastusten tietoa. Kohdekohtaisten tarkastusten epävarmuustekijät liittyvät tarkastusten tekijöiden subjektiiviseen näkemykseen, sillä kaikkia mittareihin liittyviä tekijöitä, kuten säästettävien puiden läpimittaa, tai kuolleen puun määrää ei kaikilta osin erikseen mitata ja jätettävien tiheikköjen määrä voi riippua kohteen ominaisuuksista, jolloin niitä ei välttämättä ole lainkaan, tai ne on voitu jättää isommaksi yhtenäiseksi kokonaisuudeksi, jolloin lukumäärä ei osoita toimenpiteen onnistumista. Sertifioidun raakapuun osuus on laskennallinen, tarkka mittari, jonka toteutumista seurataan jatkuvasti.

Luonnon monimuotoisuuden mittari	2024
Biologista monimuotoisuutta koskevat hyvitykset (t€)	-
Suojelualueiden läheiset alueet (kpl)	200
Suojelualueiden läheiset alueet (ha)	705
Osuus leimikoista, joilla suojatiheiköt on ohjeistuksen mukaisesti jätetty (%)	50 %
Jätettyjen suojatiheiköiden määrä (kpl/ha)	2
Myytyjen taimien lehtipuuosuus (%)	33 %
Metsänkäsittelyn toimenpiteiden jälkeen jäävän yli 40 cm haavan määrä (kpl/ha)	0,2
Osuus leimikoista, joille tehty tekopökkelöt ohjeistuksen mukaisesti (%)	2 %
Tehtyjen tekopökkelöiden määrä (kpl/ha)	2
Osuus leimikoista, joille jätetty eläviä säästöpuita ohjeistuksen mukaisesti (%)	81 %
Jätettyjen elävien säästöpuiden määrä (kpl/ha)	11
Jätettyjen kuolleiden säästöpuiden määrä (kpl/ha)	4
Henkilöstön osuus, jolle METSO- ja ympäristötuen kriteerit on koulutettu (%)	85 %
Urakoitsijoista koulutettu luonnon monimuotoisuuteen (%)	85 %
Puunhankinnan henkilöstöstä koulutettu luonnon monimuotoisuuteen (%)	100 %
Sertifioidun raakapuun määrä (%)	87 %

Koskisen puunhankinta-alueiden yksittäisillä kohteilla, tai niiden läheisyydessä, voi sijaita biologisen monimuotoisuuden kannalta herkkiä alueita. Metsätaloudella voi mahdollisesti olla olennainen vaikutus luonnon monimuotoisuuteen.

Koskisen tulkitsee koko puunhankinta-alueensa olevan sellaista, että biologisen monimuotoisuuden kannalta herkkiä alueita voi sijaita sen sisällä tai läheisyydessä.

Koskisen on todennut, että sen toiminta ei edistä maankäytön muutosta. Koskisen puunhankinta huomioi metsäluonnon monimuotoisuutta ja elinvoimaa ja mahdollistaa metsän uudistumisen.

Vuosi 2024

Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia Liiketoiminta-alueet Vastuullisuusyhteenveto Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous

Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

IRO-1

Koskisen on tunnistanut ja arvioinut resursseja ja toimintaansa tunnistaakseen tosiasialliset ja mahdolliset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet omassa toiminnassaan sekä arvoketjun alku- ja loppupäässä. Tunnistamisessa ja arvioinnissa käytetyt menetelmät, oletukset ja työkalut on kuvattu kestävyysselvityksen kohdassa ESRS 2 IRO-1. Vaikka tunnistamis- ja arviointiprosessi suoritettiin pääsääntöisesi yleisellä tasolla, oman toiminnan arvioinnissa keskityttiin sahatavara-, vaneri- ja lastulevytoimintaan, liikesuhteissa vastaaviin asiakkuuksiin ja maantieteellisessä mielessä Koskisen Kärkölän kunnan tuotantolaitokseen ja sen lähialueisiin. Myös eriasteisten resurssiriippuvuuksien kuten esimerkiksi puuraaka-aineen ja osaavan työvoiman saatavuuksien yhteydet mahdollisiin riskeihin todettiin. Erilaiset kiertotalouskysymykset, etenkin liittyen kierrätysmateriaalien hyödyntämiseen, painottuivat sidosryhmien kuulemisprosessissa lastulevyasiakasnäkemyksissä.

Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimintaperiaatteet

E5-1

Koskisen on ympäristöpolitiikassaan sitoutunut jatkuvasti pienentämään toimintansa, koko arvoketjunsa ja tuotteidensa koko elinkaaren aiheuttamaa kuormitusta maaperälle, vesistölle, ilmastolle ja ekosysteemeille kehittämällä nämä periaatteet huomioivia tuotteita ja tuotantoprosesseja koko arvoketjun ja tuotteiden elinkaaren ajan.

Kiertotalouteen liittyen yhtiö on sitoutunut toimimaan materiaalitehokkuusperiaatteiden mukaisesti, mikä tarkoittaa erityisesti puuraaka-aineen mahdollisimman täydellistä hyödyntämistä. Ympäristöpolitiikassa on määritelty tavoite kehittää puuraaka-aineen sivuvirtojen hyödyntämistä ja jalostusasteen nostamista tuotekomponentteina. Hakkuutähteistä sekä puunjalostuksen sivutuotteista valmistetaan biopolttoaineita, joita käytetään Koskisen tehtaiden sekä niiden

läheisyydessä sijaitsevien kaukolämpölaitosten polttoaineena. Toiminnassa noudatetaan jätehierarkiaperiaatetta.

Ympäristöpolitiikka on yhtiön hallituksen hyväksymä. Politiikan toimeenpanosta ja toiminnan raportoinnista hallitukselle vastaavat yhtiön johtoryhmään kuuluvat konsernin ja liiketoimintayksiköiden johtajat. Sidosryhmien näkökulmat politiikan laadinnassa on huomioitu osana kaksoisolennaisuusanalyysiä. Ympäristöpolitiikka on sidosryhmien saatavilla yhtiön kotisivulla Politiikat ja periaatteet - Koskisen.

Integroidun toimintamallinsa ansiosta Koskisen hyödyntää eri toimintojensa välisiä synergioita, teollisia kiertoja ja tuotteiden kierrätettävyyttä. Ympäristöpolitiikkansa mukaisesti Koskisen käyttää hankkimansa uusiutuvan puuraaka-aineen viimeistä purua myöten, mikä välillisesti vähentää primaariresurssien käyttöä ja lisää sekundaariresurssien kuten esimerkiksi sahanpurun käyttöä uusissa tuotteissa. Suoraa tavoitetta siirtyä pois puun käytöstä primaariresurssina ei ole asetettu.

Uusiutuvien luonnonvarojen kestävän hankinnan ja käytön periaatteet on käsitelty yhtiön toimintaperiaatteissa, ympäristöpolitiikassa sekä puunhankinnan periaatteissa. Puunhankinnan periaatteet perustuvat lain vaatimusten lisäksi yleisesti metsäalalla tunnustettuihin Metsänhoidon suosituksiin ja PEFC- tai FSC-alkuperäketjun asettamiin vaatimuksiin.

Vuosi 2024

Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia Liiketoiminta-alueet

Vastuullisuusyhteenveto Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimet ja resurssit

E5-2

Koskisen toimenpiteet kohdistuvat omaan toimintaan arvoketjussa. Resurssitehokkuutta parannetaan tuotannon prosesseissa. Avaintoimet ja niiden toteuttamisaikataulu on kuvattu alla olevassa taulukossa. Järvelän uuden sahan ylösajoa ja tuotannon optimointia jatkettiin vuonna 2024, mikä on parantanut saantoa puuraaka-aineen hyödyntämisessä päätuotteiksi. Lisäksi vaneritehtaalla on valmistunut vuoden 2024 aikana investoinnit karattomaan sorviin sekä viilukuivurin

modernisointiin, jotka parantavat saantoa ja vähentävät hävikkiä. Uudella tukkikentällä tullaan vähentämään jätteeksi päätyvän hiekkaisen kenttäkuoren muodostumista. Levyteollisuus-liiketoiminnan vanerituotantoon Järvelässä julkaistiin kattava investointiohjelma vuoden 2024 lopussa, jonka tavoitteena on parantaa vanerituotannon tuottavuutta, laatua ja saantoa. Investointiohjelman ensimmäinen vaihe toteutetaan vuoden 2025 aikana ja ohjelma ulottuu vuoden 2027 loppuun asti.

Resurssit toimien toteuttamiseen määritetään toimenpidekohtaisesti joko pääoma- tai toimintomenoina. Taloudellisia tietoja annetaan EU:n taksonomiaraportissa.

Tärkeimmät toimet	Toteutusaikataulu	Pääomamenot tEUR	Toimintomenot tEUR
Hiekkaisen kenttäkuoren muodostumisen vähentäminen	2025	n/a 2024	n/a 2024
Karaton sorvi	Toteutettu raportointivuonna 2024	n/a 2024	n/a 2024
Viilukuivurin modernisointi	Toteutettu raportointivuonna 2024	n/a 2024	n/a 2024
Järvelän uusi saha	Toteutettu ennen raportointivuotta	n/a 2024	n/a 2024

Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus

Liiketoiminta-alueet Vastuullisuusyhteenveto Koskisen sijoituskohteena

Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet

E5-3

Tavoitteet	KPI tavoite 2027	2022	2024	Tavoitteisiin liittyvät näkökohdat	Jätehierarkian kerros
Puuraaka-aineen tehokas ja optimoitu käyttö	Pitkäikäisiin puutuotteisiin käytettävän puuraaka-aineen hyötysuhde 60 %	55 %	50 %	Resurssien sisäänvirtauksen vähentäminen; Primaariraaka aineiden minimointi	1. Ehkäiseminen
Kierrätysmateriaalin käytön kasvattaminen lastulevyn tuotannossa	Kierrätysmateriaalin osuus lastulevyn raaka-aineesta 5 %	- %	- %	Resurssien sisäänvirtauksen ja jätteen vähentäminen; Kierrätysmateriaalien käyttöaste nostaminen	2. Kierrätys
Uusien kiertotalousratkaisujen innovointi	Tuotekehitysresurssien (euroa) kasvattaminen +10 %	0,3 milj. e	0,3 milj. e	Resurssien sisäänvirtauksen ja jätteen vähentäminen; Kiertotalouteen perustuvan tuotesuunnittelun lisääminen	2. Kierrätys

Hallinnointi

Strategia

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

Kaikki tavoitteet liittyvät resurssien sisäänvirtauksen vähentämiseen, minkä lisäksi kierrätysmateriaalin käytön kasvattaminen ja uusien kiertotalousratkaisujen innovointi vähentävät resurssien ulosvirtausta jätteiden muodossa. Tavoitteet eivät liity jätehuoltoon. Tavoitteiden määrittelyssä ei ole käytetty erityisiä menetelmiä, tai merkittäviä oletuksia, eivätkä ne liity kansallisten, EU:n tai kansainvälisten toimintapolitiikan tavoitteisiin. Tavoitteiden asetannassa on otettu huomioon, että kiertotalouteen ja primaariresurssien käyttöön kohdistuu lainsäädännöllisiä muutoksia.

Kiertotalouteen perustuvan tuotesuunnittelun lisääntymistä tavoitellaan kasvattamalla tuotekehitysresursseja vuoteen 2027 mennessä 10 prosenttia vuoden 2022 tasosta. Kierrätysmateriaalin käyttöastetta kasvatetaan lastulevyn tuotannossa, jossa tavoitteena on nostaa kierrätysmateriaalin osuus lastulevyn raaka-aineesta viiteen prosenttiin vuoteen 2027 mennessä.

Koskisen puuviisas, raaka-aineen mahdollisimman korkeaa ja optimoitua hyödyntämisastetta tavoitteleva toimintamalli minimoi luonnostaan primaariraakaaineiden käyttöä suhteessa tuotettuihin pitkän käyttöiän puutuotteisiin kuten

lastulevyihin. Koska merkittävä osa tuotannosta hyödyntää sekundaariraaka-aineina valmiiksi Koskisen tuotannossa syntyviä sivuvirtoja, ei toiminnan hyötysuhteen muutos kuitenkaan vaikuta suoraan vastaavalla laajuudella primaariraaka-aineiden tarpeeseen.

Koskisen integroitu sahateollisuuden toimintamalli perustuu uusiutuvan raaka-aineen hyödyntämiselle kaskadikäyttöperiaatteen mukaisesti jo omassa toiminnassa. Puuraaka-aineesta tuotetaan ensisijaisesti kuitupuuperäisiä, pitkän käyttöiän sahatavara- ja vanerituotteita, ja tuotannosta syntyviä sivuvirtoja kuten lastua ja sahanpurua hyödynnetään lastulevyissä. Sahatavaraan ja puupohjaisiin tuotteisiin hyödyntämiskelvottomat osat, kuten puunkuoret, hyödynnetään bioenergiana. Koskisen valmistamat tuotteet voidaan hyödyntää ensisijaisen käyttönsä jälkeen joko uudelleen, kierrätettynä tai bioenergiana. Lopulta lähes kaikki Koskisen puutuotteet ja vanerit ovat kompostoitavissa haketuksen jälkeen. Tuotedokumentaatiot sisältävät tietoa kunkin puutuotteen suositelluista jatkohyödyntämis- tai käytöstäpoistotavoista.

Tavoitteet ovat Koskisen itse asettamia eivätkä liity pakollisiin lakisääteisiin vaatimuksiin. Sidosryhmät eivät ole osallistuneet tavoitteiden määrittelyyn.

Vuosi 2024

Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia Liiketoiminta-alueet Vastuullisuusyhteenveto Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

Sisäänvirtaavat materiaalit

E5-4

Koskisen tärkeimmät sisäänvirtaavat resurssit ovat valmistuksen pääraaka-aine puu sekä valmistuksen muut raaka-aineet ja pakkausmateriaalit. Lisäksi tuotannon hyödykkeinä kulutetaan vettä sekä koneita ja tarvikkeita. Sahatuotteissa puu on ainoa raaka-aine lukuun ottamatta maalattuja puutuotteita. Levytuotteissa käytetään puun lisäksi raaka-aineina liimoja ja pinnoitteita sekä KORE-tuotteissa myös muovi- ja metalliosia. Pakkausmateriaaleina käytetään muovi-, pahvi- ja foliopakkauksia sekä pohjalavoja.

Puun hankintamäärät ovat tarkasti tiedossa tilavuusyksikön mukaan, josta ne muunnetaan keskimääräisten oletusten perusteella raportointiyksikköön. Muiden raaka-aineiden ja pakkausaineiden määrät saadaan joko omista ostojärjestelmistä tai toimittajakyselyiltä, joita vertaillaan oman ostojärjestelmän määriin. Muutoin tietoihin ei sisälly merkittäviä oletuksia ja ne lasketaan mitattuihin lähtötietoihin perustuen.

Koskisen hyödyntää tuotteissaan oman toiminnan sivuvirtoja. Purusta valmistetaan lastulevyä ja muut sivujakeet kuten kuori hyödynnetään polttoaineena omien tuotantolaitosten lämmityksessä. Omien sivuvirtojen hyödyntäminen tuotteissa ja energiantuotannossa vuonna 2024 oli yhteensä 60 029 tonnia.

Kahteen kertaan laskemisen välttämiseksi resurssien sisäänvirtaus huomioidaan silloin kun resurssi virtaa ensimmäistä kertaa Koskisen toimintoihin. Jatkojalostuksen yhteydessä materiaalivirtaa ei lasketa toiseen kertaan.

Sisäänvirtaavat materiaalit yhteensä (t)	2024
Raaka-aineet, puu (t)	715 943
Raaka-aineet, puupohjaiset pinnoitteet (t)	1 165
Raaka-aineet, puupohjaiset liimat (t)	791
Pakkausmateriaalit, puu (t)	1 645
Pakkausmateriaalit, paperikuidut (t)	705
Biologisten materiaalien määrä (t)	720 249
Biologisten materiaalien osuus (%)	98 %
Raaka-aineet, muut pinnoitteet (t)	1 640
Raaka-aineet, öljypohjaiset liimat (t)	12 160
Raaka-aineet, metallit (t)	90
Raaka-aineet, muovit (t)	216
Pakkausmateriaalit, muovit (t)	127
Pakkausmateriaalit, metallit (t)	6
Ei-biologisten materiaalien määrä (t)	14 239
Sisäänvirtaavat materiaalit yhteensä (t)	734 487
Omien sivuvirtojen hyödyntäminen tuotteissa (t)	60 029
Kierrätettyjen materiaalien määrä (t)	60 942
Kierrätettyjen materiaalien osuus (%)	8 %

Puun materiaalivirrat	2024
Puun hankinta (m3 )	1 588 166
Puun käyttö tehtailla (m3 )	906 584
Omien sivuvirtojen hyödyntäminen tuotteissa (m3 )	150 072
Puun käytön hyötysuhde pitkäikäisiin tuotteisiin (%)	50 %

Vuosi 2024

Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia Liiketoiminta-alueet Vastuullisuusyhteenveto

Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

Ulosvirtaavat materiaalit

E5-5

Koskisen päätuotteita ovat sahatavara ja jalosteet sekä lastulevy ja vaneri. Tuotteet on valmistettu uusiutuvasta luonnon materiaalista, jota voidaan käyttää uudelleen, kierrättää tai hyödyntää energiana käyttöiän päätyttyä. Koskisen valmistamat tuotteet ovat pääasiallisesti korkean kestävyyden ja pitkän käyttöiän tuotteita. Tuotteiden käyttökohteita ovat rakentaminen, pakkausteollisuus ja huonekaluteollisuus. Levyteollisuudessa käyttökohteena on myös kuljetusvälineteollisuus, jota varten jalostetaan peruslevytuotteiden lisäksi hyötyajoneuvojen varusteluun liittyviä KORE-tuotteita.

Koskisen päätuotteet ovat teollisuuden ja rakentamisen perusmateriaaleja, jotka eivät kestävyyden tai korjattavuuden osalta itsessään poikkea muista vastaavista puupohjaisista tuotteista. Puutuotteet ovat teknisesti kokonaan kierrätettäviä ottamatta kantaa onko loppukäyttökohteessa valmius toteuttaa kierrätystä.

Myydyt tuotteet yhteensä (t)	2024
Tuotteet (t)	560 754
Kierrätettävien tuotteiden osuus (%)	100 %
Kierrätettävien pakkausten osuus (%)	100 %

Jätteen kokonaismäärä (t)	2024
Tavanomaisen jätteen määrä uudelleenkäyttön valmisteluun (t)	38
Tavanomaisen jätteen määrä kierrätykseen (t)	503
Tavanomaisen jätteen määrä muuhun hyötykäyttöön (t)	157
Tavanomaisen jätteen määrä muualle kuin loppukäsittelyyn (t)	698
Tavanomaisen jätteen määrä polttoon (t)	277
Tavanomaisen jätteen määrä kaatopaikalle (t)	59
Tavanomaisen jätteen määrä muuhun loppukäsittelyyn (t)	-
Tavanomaisen jätteen määrä loppukäsittelyyn (t)	336
Vaarallisen jätteen määrä uudelleenkäytön valmisteluun (t)	19
Vaarallisen jätteen määrä kierrätykseen (t)	-
Vaarallisen jätteen määrä muuhun hyötykäyttöön (t)	-
Vaarallisen jätteen määrä muualle kuin loppukäsittelyyn (t)	19
Vaarallisen jätteen määrä polttoon (t)	184
Vaarallisen jätteen määrä kaatopaikalle (t)	-
Vaarallisen jätteen määrä muuhun loppukäsittelyyn (t)	30
Vaarallisen jätteen määrä loppukäsittelyyn (t)	213
Radioaktiivisen jätteen kokonaismäärä (t)	-
Vaarallisen jätteen kokonaismäärä (t)	232
Jätteen kokonaismäärä (t)	1 266
Jätteen määrä muualle kuin loppukäsittelyyn (t) Yhteensä	717
Jätteen määrä loppukäsittelyyn (t) Yhteensä	550
Kierrättämättömän jätteen kokonaismäärä (t)	550
Kierrättämättömän jätteen osuus (%)	43 %

Raportoidut jätevirtojen määrät perustuvat lain vaatimaan jätekirjanpitoon, jossa on ylläpidetty kuljetettujen jätteiden määriä painoyksikössä.

Vuosi 2024

Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia Liiketoiminta-alueet Vastuullisuusyhteenveto Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

Yhteiskunnalliset tiedot

Koskisen henkilöstöperiaatteet ja eettiset periaatteet pohjautuvat YK:n ohjaavien periaatteiden, työelämän perusperiaatteiden ja perusoikeuksista annetun ILO:n julistuksen ja monikansallisille yrityksille annettujen OECD:n toimintaohjeisiin. Koskisen varmistaa periaatteilla turvalliset ja terveelliset työolot kaikissa toimipaikoissa sekä omille että alihankkijoiden työntekijöille.

ESRS S1 Oma työvoima.......................................................................... 118

Vuosi 2024

Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia Liiketoiminta-alueet Vastuullisuusyhteenveto Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

ESRS S1 Oma työvoima

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa

ESRS 2 / SBM-3

Koskisen koko oma työvoima kuuluu luvussa ESRS 2 kuvatun mukaisesti Koskisen kestävyysvaikutusten ja kestävyysraportoinnin piiriin. Tosiasialliset ja mahdolliset vaikutukset sekä niihin liittyvät riskit ja mahdollisuudet eivät johdu suoraan yrityksen strategiasta tai liiketoimintamallista, eikä niitä näiden vuoksi ole ollut tarpeen mukauttaa. Yhteisön merkitys on kuitenkin tunnistettu ja strategiassa on huomioitu Koskisen työnantajakuvan tärkeys. Strategia sisältää myös vastuullisuusohjelman mukaiset keskeiset tavoitteet työturvallisuuteen ja työhyvinvointiin.

Olennaiset vaikutukset kohdistuvat Koskisen omaan työvoimaan painottuen tuotantolaitoksilla työskenteleviin henkilöihin. Koskisen toimipisteillä toimii oman työvoiman lisäksi urakoitsijoita ja heidän vakituisia työntekijöitään. Lisäksi toimipisteillä toimii itsenäisiä ammatinharjoittajia. Puolan toimipisteillä yrityksellä on myös vuokratyöntekijöitä. Raportointi kattaa Koskisen kaikki omaan työvoimaan lukeutuvat henkilöt, joihin yritys voi olennaisesti vaikuttaa, niiden tietojen osalta, jotka on julkistettu ESRS 2:n mukaisesti.

Koskisen olennaiset kielteiset vaikutukset aiheutuvat teollisuusympäristössä työskentelyssä ja ne liittyvät yksittäisiin tapauksiin. Tehdasympäristössä työskentelevät altistuvat suuremmalle työtapaturmariskille. Asiantuntijatyössä on tunnistettu suurempi riski altistua psykososiaaliselle kuormitukselle.

Koskisen olennaiset myönteiset vaikutukset kohdistuvat työllistämiseen ja edelleen lähialueiden taloudelliseen hyvinvointiin sekä työhyvinvoinnin ja -terveyden aktiiviseen edistämiseen. Myönteiset vaikutukset kohdistuvat Koskisen toimipaikkoja ympäröiviin työssäkäyntialueisiin Suomessa ja Puolassa.

Koskisen olennaisiin kestävyysaiheisiin liittyvät riskit perustuvat työmarkkinoiden epävakaaseen ilmapiiriin kuten mahdollisiin työtaistelutoimenpiteisiin, esimerkiksi lakkoihin. Edelleen onnettomuus- ja vahinkoriskit tuotantolaitoksissa voisivat

toteutuessaan johtaa Koskisen velvollisuuteen korvata vahingot sekä viivästyttää tai häiritä Koskisen tuotteiden ja palveluiden toimituksia.

Vastaavasti hyvä maine vastuullisena työnantajana tuottaa mahdollisuuksia, jotka perustuvat rekrytointien parempaan onnistumiseen, pienempään työvoiman vaihtuvuuteen sekä ylipäätään korkeampaan henkilöstön tyytyväisyyteen ja siitä kumpuavaan tuottavuuteen.

Koskisen aloitti vuonna 2024 ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen liittyvän siirtymäsuunnitelman laatimisen. Mahdolliset siirtymäsuunnitelman toteuttamisesta aiheutuvat vaikutukset omaan työvoimaan arvioidaan osana prosessia vuoden 2025 aikana.

Koskisella ei ole toimintoja tai toimipaikkoja alueilla tai maissa, joissa on merkittävä riski pakkotyöhön tai lapsityövoiman käyttöön.

Koskisen työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmä ISO 45 001 sisältää prosessit omaan työvoimaan liittyvien olennaisten kielteisten vaikutusten hallitsemiseksi. Koskisen on tunnistanut omaan työvoimaan kohdistuvissa prosesseissa, joihin sisältyy työn vaarojen arviointi, että erityisesti tehdasympäristössä toimivat henkilöt kohtaavat enemmän tosiasiallisia ja mahdollisia negatiivisia vaikutuksia työterveyteen ja -turvallisuuteen liittyen. Näiksi on määritelty työhön liittyvät fyysiset vaarat ja tapaturmat, työperäiset terveysongelmat sekä fysikaaliset, ergonomiset ja kemialliset altistumiset.

Koskisen olennaiset omaan työvoimaan liittyvät riskit ja mahdollisuudet eivät kohdistu tiettyyn henkilöstöryhmään, tuotantolaitokseen tai maahan.

Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet S1-1

Koskisen toimintapolitiikka, eettiset periaatteet (Code of Conduct) sekä henkilöstöperiaatteet ohjaavat olennaisten kestävyysvaikutusten tunnistamista, arviointia, hallintaa ja korjaamista ja ne kattavat kaikki maantieteelliset alueet toiminnassa. Konsernin ja liiketoimintayksiköiden johto vastaavat

Vuosi 2024

Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia Liiketoiminta-alueet Vastuullisuusyhteenveto

Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

toimintaperiaatteiden ja niistä johdettujen yksityiskohtaisempien periaatteiden toteuttamisesta.

Toimintapolitiikassaan Koskisen on sitoutunut henkilöstön erinomaisiin työskentelyedellytyksiin, jatkuvaan osaamisen kehittämiseen, työhyvinvointiin, työssä viihtymiseen ja turvallisuuteen sekä terveyteen panostamiseen. Laatu-, ympäristö- ja turvallisuusasioiden merkittävyys on selkeästi tunnistettu ja Koskisen ottaa vastuun niiden ylläpidosta ja kehittämisestä.

Henkilöstöperiaatteilla varmistetaan toimintapolitiikassa esitettyjen päämäärien toteutumista olennaisissa kestävyysaiheissa eli työterveydessä ja -turvallisuudessa sekä työnantajuudessa. Periaatteiden mukaisesti työturvallisuusjohtaminen perustuu sertifioituun ISO 45001 -järjestelmään.

Henkilöstöperiaatteissa pääperiaatteet on asetettu johtamiselle, palkitsemiselle, turvallisuudelle, työhyvinvoinnille ja työkyvylle, kulttuurille ja tasa-arvolle, osaamisen kehittämiselle sekä rekrytoinnille ja perehdyttämiselle. Henkilöstöperiaatteita täydentää henkilöstöhallinnon sisäinen ohjeistus. Toimintapolitiikka, sekä henkilöstöperiaatteet ovat julkisesti sidosryhmien saatavilla yrityksen verkkosivuilla.

Eettisissä toimintaperiaatteissa kuvataan toimintatavat ja sidosryhmäkohtaiset sitoumukset. Oman työvoiman osalta niissä sitoudutaan varmistamaan turvalliset ja terveelliset työolot kaikissa toimipaikoissa sekä omille että alihankkijoiden työntekijöille. Lisäksi toimintatavat sisältävät monimuotoisuuden ja osallistamisen, kunnioittavan ja häirinnästä vapaan työympäristön, yhdistymisvapauden, yksityisyyden sekä ihmisoikeuksiin sitoutumisen. Toimintapolitiikka, henkilöstöperiaatteet sekä eettiset periaatteet kattavat Koskisen-konsernin koko henkilöstön mitään poissulkematta ja niiden laadinnassa on huomioitu kaksoisolennaisuusanalyysin tulokset, joiden yhteydessä määritettyjä sidosryhmiä, kuten henkilöstön edustajaa on kuultu.

Yksityiskohtaisempia periaatteita sisältävät konsernin sisäisesti henkilöstön saatavilla olevat, Suomen toimintoja koskevat turvallisuuskäsikirja, sekä erillinen työsuojelun käsikirja, jotka kuvaavat Koskisen yleiset turvallisuuden ja työsuojelun toimintalinjat sisältäen ISO 45001 sertifioinnin vaatimukset. Käsikirja yhdessä sen viittaamien toimenpiteiden ja asiakirjojen kanssa muodostaa Koskisen työsuojelun yleisen toimintaohjelman. Myös nämä kattavat konsernin kaikki toiminnot tehdastyön korostuessa teemoissa. Käsikirjat päivitetään yhteistyössä henkilöstön edustajien kanssa. Koskisen henkilöstöperiaatteet ja eettiset periaatteet pohjautuvat YK:n ohjaavien periaatteiden, työelämän perusperiaatteiden ja perusoikeuksista annetun ILO:n julistuksen ja monikansallisille yrityksille annettujen OECD:n toimintaohjeisiin.

Koskisen henkilöstöperiaatteissa ja eettisissä periaatteissa sekä toimintapolitiikassa on kuvattu sitoumukset ihmis- ja työelämäoikeuksien toteutumisen varmistamiseen. Koskisen toimii tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistäen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman mukaisesti.

Henkilöstöä koskevissa asioissa Koskisen viralliset vuoropuhelufoorumit Suomessa ovat konsernin työyhteisöryhmä ja työsuojelutoimikunta. Näissä on mukana henkilöstön edustajat ja yhtiön operatiivista johtoa. Sisäinen viestintä tapahtuu intran kautta. Puolassa vuoropuhelu tapahtuu paikallisen sääntelyn edellyttämin tavoin työntekijätapaamisina. Viestintää tapahtuu myös ilmoitustaulujen välityksellä.

Toimenpiteet ihmisoikeusvaikutusten, joita tunnistetaan osana riskienarviointia tai muita työperäisten vaikutusten tunnistamisprosesseja yksiköissä, sen korjaamiseksi tai korjaamisen mahdollistamiseksi laaditaan vuosittain osana henkilöstöperiaatteiden toteuttamiseen liittyviä toimintasuunnitelmia.

Koko henkilöstöllä on mahdollisuus tehdä havaintoja Jatkuvan Kehityksen foorumin kautta ja näihin vastataan läpinäkyvästi kaikille.

Koskisen omaa työvoimaa koskevat toimintaperiaatteet vastaavat YK:n ohjaavia periaatteita mukaan lukien periaatteet yritysten ihmisoikeusvastuista. Kansainväliset periaatteet toteutuvat osana kansallisen lainsäädännön noudattamista, johon Koskisen on sitoutunut koko toiminnassaan.

Koskisen eettisissä periaatteissa sitoudutaan siihen, että Koskisen ei käytä pakkotyövoimaa tai lapsityövoimaa ja samaa edellytetään myös kaikilta toimitusketjussa. Sitoutuminen ihmiskaupan estämiseen on osa eettisten periaatteiden ihmisoikeuksien kunnioittamiseen sitoutumista.

Koskisen sitoutuu eettisissä periaatteissaan varmistamaan turvalliset ja terveelliset työolot kaikissa toimipaikoissa sekä omille että alihankkijoiden työntekijöille. Koskisen koko oman toiminnan Suomessa kattava työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmä ISO 45 001 varmistaa päämäärän toteutumista käytännössä. Keskeisiä työkaluja

Vuosi 2024

• Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia Liiketoiminta-alueet Vastuullisuusyhteenveto
• Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

Suomessa ovat työsuojelun ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmat, joita operatiivinen johto toteuttaa liiketoiminnassa. Puolassa työntekijöiden työkykyä varmistetaan lainmukaisilla säännöllisillä lääkärintarkastuksilla.

Eettisissä periaatteissa sitoudutaan kunnioittamaan erilaisuutta sekä kohtelemaan ihmisiä arvostaen ja kunnioittaen. Koskisen ei suvaitse häirintää, ahdistelua tai työpaikkakiusaamista. Henkilöstöperiaatteissa varmistetaan osaltaan näiden periaatteiden toteutumista, mukaan lukien syrjinnän ja häirinnän poistaminen sekä yhtäläisten mahdollisuuksien edistäminen.

Henkilöstöperiaatteissa on todettu, että ikä, alkuperä, kieli, vammaisuus, vakaumus, sukupuoli, seksuaalinen suuntautuneisuus, uskonto tai etninen tausta, poliittinen toiminta, ammattiyhdistystoiminta, suhteet, perhe tai yksilölliset erityispiirteet ja elämäntilanteet eivät saa aiheuttaa syrjintää. Rotua, sukupuolista suuntautumista, poliittisia mielipiteitä ja kansallista tai yhteiskunnallista alkuperää ei ole kirjattu erikseen syrjinnän perusteiksi, mutta ne ovat edustettuina epäsuorasti kirjatuissa periaatteissa.

Koskisella ei ole tunnistettu erityisen haavoittuvia ryhmiä eivätkä periaatteet sisällä haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden mukaan ottamista ja/tai positiivista erityiskohtelua.

Syrjinnänvastaisten periaatteiden toteutuminen varmistetaan seuraavilla eettisissä periaatteissa kuvatuilla menetelmillä: koko organisaation kattava viestintä, sisäinen koulutus, ilmoituskanavien käyttö sekä rikkomusten tutkinta. Koskisella ei vielä ole erityisiä määriteltyjä menetelmiä monimuotoisuuden ja/tai inkluusion lisäämiseksi, mutta vastuullisuusohjelman mukaisesti tämä tullaan huomioimaan Koskisen koulutuksissa.

Jatkossa kaikki havaitut ja ilmoitetut syrjintätapaukset käsitellään välittömästi päivitetyn sisäisen ohjeistuksen mukaisesti. Ohjeistus päivitettiin Suomessa vuonna 2024 ja otetaan käyttöön vuonna 2025. Puolassa vastaava ohjeistus määritellään vuoden 2025 aikana.

Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista oman työvoiman ja työntekijöiden edustajien kanssa S1-2

Koskisen pääasialliset yhteydenpidon muodot oman työvoiman ja sen edustajien kanssa olennaisiin kestävyysaiheisiin liittyen tapahtuu useaa reittiä. Näitä ovat jatkuva esihenkilötoiminta, vakiokokouskäytännöt, henkilöstötutkimusprosessi, työturvallisuusjohtamiseen liittyvät turvallisuushavainnot sekä -aloitteet, työsuojelutoimikunta, työyhteisöryhmä sekä työntekijöiden edustus Suomessa toimivan oman työvoiman osalta konsernin laajennetussa johtoryhmässä. Työvoiman näkökannat otetaan huomioon yllä olevien prosessien välityksellä, paikallisen lainsäädännön mukaisesti.

Muodollinen yhteydenpito tapahtuu työntekijöiden edustajien kanssa sekä Suomessa että Puolassa. Oman työvoiman edustaja on Suomen toimintojen osalta mukana konsernin laajennetussa johtoryhmässä. Konsernin työsuojelutoimikunta ja työyhteisöryhmä kokoontuvat Suomessa neljä kertaa vuodessa yhteiseen vuoropuheluun, ja näissä on kaikkien henkilöstöryhmien edustus paikalla. Puolassa työntekijöiden keskuudestaan valitsemat edustajat osallistuvat neuvotteluihin ja edustavat henkilöstöä yhteisissä asioissa. Puolan lainsäädäntö ei edellytä erillisen terveys- ja turvallisuustyöryhmän perustamista alle 250 henkilön yrityksissä.

Konsernin toimitusjohtaja vastaa laajennetun johtoryhmän puitteissa tapahtuvasta yhteydenpidosta. Henkilöstöjohtaja vastaa muista edellä kuvatuista yhteydenpidon prosesseista.

Koskisen arvioi yhteydenpidon tehokkuutta pääasiallisesti vuotuisen, koko konsernin henkilöstön kattavan työhyvinvointikyselyn välityksellä. Yhteydenpidon vaikuttavuutta arvioidaan sen tulosten valossa eri näkökulmista.

Yhteydenpidon toimivuutta arvioidaan lisäksi yrityskohtaisen työehtosopimuksen ja sen saavuttamisen näkökulmasta. Yrityskohtaisen työehtosopimuksen syntyminen on tulos toimivasta yhteydenpidosta ja osapuolten näkemysten kohtaamisesta.

Vuosi 2024

Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia Liiketoiminta-alueet Vastuullisuusyhteenveto

Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat yrityksen omalle työvoimalle huolenaiheiden esiin tuomiseksi

S1-3

Kielteisten vaikutusten korjaamisen prosessit sekä kanavat

Turvallisuuteen ja terveyteen liittyvien negatiivisten vaikutusten ennaltaehkäisyn ja korjaamisen osa-alueet ovat osa Koskisen toimintajärjestelmää standardin OHSAS 18001/ ISO 45001:2018 mukaisesti. Koskisen turvallisuuskäsikirja kattaa työturvallisuuden suunnittelun, toteuttamisen ja varmistamisen kuvaukset.

Työnvaarojen arviointi

Turvallisuuskäsikirja kattaa pelastussuunnitelman alaohjeistuksineen, jotka ovat paikkakuntakohtaiset pelastussuunnitelmat, suojeluorganisaatio, työsuojelu, palosuojelu, kemikaalit, kattilat ja paineastiat, työterveys, tietosuoja, omaisuussuoja ja vartiointi, väestönsuojelu ja kriisiajan suojelu sekä häiriö- ja onnettomuustilanteiden tiedotus- ja menettelyohjeet.

Erillinen työsuojelun käsikirja kuvaa Koskisen yleiset työsuojelun toimintalinjat. Käsikirja yhdessä sen viittaamien toimenpiteiden ja asiakirjojen kanssa muodostaa Koskisen työsuojelun yleisen toimintaohjelman. Työsuojelun käsikirja kuvaa korjaavien toimenpiteiden toteuttamisen poikkeamaraporttikäytännön mukaisesti, mikä varmistaa, että korjaavien toimien tuloksellisuutta voidaan seurata toimintajärjestelmän vaatimusten mukaisella tavalla. Konkreettisia esimerkkejä konkreettisista prosesseista ovat työn vaarojen tunnistus ja arviointi, riskien arviointi ja työpaikkaselvitys yhteistyössä työterveyshuollon kanssa, joiden avulla kielteisiä vaikutuksia pyritään vähentämään. Henkilöstön edustajat osallistuvat kuvattuihin prosesseihin.

Oma työvoima voi tuoda esiin huolenaiheitaan tai tarpeitaan joko luottamushenkilölle, henkilöstön keskuudestaan valitsemalle työsuojeluvaltuutetulle tai suoraan yritykselle ilmoituskanavien kautta. Suoraan Koskiselle esitetyt huolet ja tarpeet käsitellään Suomessa nk. Jatkuvan Kehityksen -kanavan kautta, jota ylläpidetään yrityksen toimesta ja johon henkilöstöllä on näkyvyys, sekä mahdollisuus tehdä ilmoituksia kanavan kautta.

Koskisella on lisäksi ja Puolan toimintojen osalta vain käytössä anonyymi, päivittäisestä johtamisesta erillinen Whistleblowing ilmoituskanava, joka on saatavilla muun muassa Koskisen verkkosivujen kautta. Jatkuvan kehityksen foorumi ja anonyymi ilmoituskanava ovat Koskisen itse perustamia, mutta anonyymin ilmoituskanavan osalta ulkopuolisen tahon hallinnoima. Luottamushenkilöt ja työsuojeluorganisaatio on perustettu yrityksestä erillisen osapuolen toimesta.

Koskisen anonyymi Whistleblowing-kanava toimii yhtiön virallisena ilmoitus- ja valitusmekanismina. Lisäksi kaikkia edellä kuvattuja yhteydenpitokanavia voidaan käyttää epäkohtien ilmaisemiseen ja korjaamiseen sekä korjaamisen edistämiseen. Henkilöstöä koskevan valitusmekanismin kehitystyötä on aloitettu vuonna 2024 ja sitä jatketaan vuoden 2025 aikana.

Koskisen prosessi valitusmekanismien saatavuuden parantamiseksi oman työvoiman keskuudessa perustuu riittävään saavutettavuuteen sisäisissä ja ulkoisissa kanavissa. Whistleblowing-kanava on selkeästi saatavilla sekä Koskisen intranet-sivustolla että yhtiön verkkosivujen kautta.

Suoraan Koskiselle esitetyt huolet ja tarpeet kirjataan ja käsitellään Suomen toimintojen osalta Jatkuvan Kehityksen foorumin kautta. Tapausten käsittelyjen seurantaa tehdään jatkuvasti ja raportoidaan vuosittain yhtiön johdolle. Whistleblowing-kanavan kautta esitetyt huolet ja havainnot käsitellään erillisen prosessin kautta tapauskohtaisesti. Kanavan seurannasta ja tapausten käsittelystä vastaavat yhtiön hallintosihteeri ja lakiasiainjohtaja. Mikäli tapaukset edellyttävät ilmoittajansuojelua koskevan lainsäädännön noudattamista tai koskevat johtoryhmän jäsentä, niistä raportoidaan suoraan hallituksen ja tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle.

Koskisen pyrkii selkeällä viestinnällä ja johtamisella edistämään mahdollisimman korkeaa tietoisuutta ja luottamusta epäkohtien ja huolenaiheiden ilmoittamiseen liittyviä kanavia kohtaan. Tiedot perehdytetään työsuhteen alussa omalle työvoimalle koko konsernissa. Koskisella ei ole käytäntöjä kanavien tietoisuuden arvioinniksi. Yrityksellä ei ole erityisiä toimintaperiaatteita kirjattuna työntekijöiden suojelemiseksi vastatoimilta.

Sekä Jatkuvan Kehityksen foorumi että Whistleblowing-kanava mahdollistavat anonyymin ilmoittamisen. Koskisen eettisissä periaatteissa on sitouduttu mahdollisia

Vuosi 2024

Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia Liiketoiminta-alueet Vastuullisuusyhteenveto Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

kostotoimia ehkäiseviin toimintamenetelmiin. Ilmoituksen jättäjän henkilöllisyys ei paljastu missään vaiheessa vastaanottajalle, ellei ilmoittaja sitä tietoisesti itse kerro. Ilmoitukset mahdollisista rikkomuksista käsitellään ehdottoman luottamuksellisesti ja nimettömästi niin pitkälti kuin mahdollista. Eettisten periaatteidensa mukaan Koskisen ei suvaitse häirintää, ahdistelua tai työpaikkakiusaamista.

Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien vaikuttavuus

S1-4

Toimet työturvallisuuden jatkuvaksi parantamiseksi ja haittojen ehkäisyksi

Työturvallisuuden jatkuva parantaminen lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä perustuu jatkuvaan ja päivittäiseen työturvallisuustoimintaan. Pysyvä tavoite on nolla tapaturmaa. Keskeisessä asemassa työturvallisuuden jatkuvassa parantamisessa ovat viestintä, turvallisuushavainnot, selkeä esihenkilötoiminta ja systemaattinen turvallisuusjohtaminen sisältäen riskikartoitukset ja riskien ennaltaehkäisyn aktiivisin toimin. Jokaista koskislaista kannustetaan tekemään turvallisuusaloitteita, mikä tukee yhteisen turvallisuuskulttuurin rakentumista. Keskeiset toimet keskittyvät ennaltaehkäisyyn ja yksittäisten tapausten osalta korjaavat toimenpiteet käsitellään osana konsernin jatkuvaa kehitystä liiketoimintayksiköissä. Vuodelta 2024 ei näihin liittyen ole merkittäviä yksittäisiä toimenpiteitä raportoitavaksi.

Koskisen keskeiset toimet tapaturmattoman arjen toteuttamiseksi perustuvat konsernitason sekä konsernin kaikkien toimintojen (Levyteollisuus, Sahateollisuus ja puunhankinta) työsuojelun toimintasuunnitelmiin. Toimintasuunnitelmat sisältävät lyhyen aikavälin toimet, vastuut ja tavoitteet kalenterivuodelle kaikilla maantieteellisillä alueilla.

Keskeiset toteutetut ja suunnitellut jatkuvat toimet vuonna 2024

Koskisen otti käyttöön säännöllisen kuukausittaisen turvallisuuskatsauksen esihenkilöille. Näissä katsauksissa analysoidaan tapahtuneita tapaturmia ja läheltä piti -tilanteita sekä jaetaan hyviä käytäntöjä. Tämän yhteistyömallin tavoitteena on kehittää työympäristöä entistä turvallisemmaksi.

Sisäistä turvallisuusviestintää selkeytettiin ja parannettiin yhteistyössä henkilöstön kanssa. Levyteollisuudessa yhtiö on kiinnittänyt erityistä huomiota suojavälineiden käyttöön liittyvän ohjeistuksen yhdenmukaistamiseen ja selkeyttämiseen.

Koskisella on käytössä oma turvallisuuspalkitsemisjärjestelmä. Järjestelmässä työntekijät saavat euron päiväkohtaisen palkkion jokaiselta viikolta, jolloin ei ole sattunut poissaoloon johtaneita tapaturmia.

Kulkureittien turvallisuutta parannettiin vaneri- ja lastulevytehtaalla asentamalla huomiovalot selkeyttämään kulkureittien merkintöjä. Myös työvälineiden turvallisuuteen kiinnitettiin huomiota.

Työturvallisuuskoulutusta jatkettiin koko henkilöstölle. Työturvallisuuskorttikoulutus uusitaan viiden vuoden välein, millä varmistetaan henkilöstön ajantasainen turvallisuusosaaminen.

Turvallisuushavaintojen ja -aloitteiden tekemistä edistettiin systemaattisesti. Koko henkilökuntaa aktivoitiin tekemään turvallisuusaloitteita ja sitoutumaan yhteisen turvallisuuskulttuurin kehittämiseen.

Edellä kuvattujen toimien odotettu vaikutus on työturvallisuuden parantuminen Koskisen käyttämillä mittareilla mitattuna. Toimien toteutuminen vaikuttaa työturvallisuutta parantavasti, sillä ne kokonaisuutena ennaltaehkäisevät mahdollisia kielteisiä vaikutuksia ja parantavat työturvallisuutta kaikilla aikahorisonteilla. Edellä kuvattujen keskeisten turvallisuustoimien piiriin kuuluvat kaikki toimipaikat sekä kaikki tuotannon työntekijöitä ja toimihenkilöt. Toimet eivät kata arvoketjun muita osia.

Toimenpiteiden vaikuttavuutta seurataan säännöllisesti turvallisuushavaintojen, poissaoloon johtaneiden tapaturmien (LTA1) sekä läheltä piti -tilanteiden dokumentoinnin kautta. Näitä seurantatietoja hyödynnetään työsuojelutoimikunnan ja yksiköiden turvallisuusryhmien toiminnassa sekä kuukausittaisissa turvallisuuskatsauksissa ja sovittujen toimenpiteiden jatkuvassa toteutuksen seurannassa.

Vuosi 2024

Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia Liiketoiminta-alueet Vastuullisuusyhteenveto

Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

Korjaavien toimien toteuttaminen

Koskisella on lakisääteisesti korkea valmius noudattaa tapaturmatilanteissa ja niiden vaikutusten lieventämisessä sekä korjaamisessa työturvallisuusjärjestelmänsä mukaisesti korkeata ensiapuvalmiutta, työturvallisuuden toimintamalleja ja ohjeistuksia sekä työsuojeluorganisaation resursseja. Koskisen varmistaa, että henkilöstöllä on riittävä ensiapuvalmius Suomen työturvallisuus- ja työterveyshuoltolakien sekä Puolen työlain edellyttämällä tavalla.

Varsinaisissa työtapaturmatilanteissa järjestetään aina asianmukainen hoito ja loukkaantunut henkilö voi saada korvausta vakuutuksesta, mutta yksityisyydensuojan vuoksi Koskisella ei ole tarkkaa tietoa rahallisista korvauksista. Kaikki tapaturmat on käsitelty tapauskohtaisesti ja niihin on laadittu tarvittavat korjaavat toimenpiteet liiketoimintayksiköissä. Toimenpiteiden vaikuttavuutta seurataan ja arvioidaan osana konserniprosesseja, joihin kuuluvat vuosittaiset johdon katselmukset ja kuukausittaiset turvallisuuskatsaukset. Syrjintätapausten käsittelystä kerrotaan lisää kohdassa S1-17 Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset.

Prosessit työturvallisuuden jatkuvassa parantamisessa tarvittavien toimien yksilöimiseksi

Koskisen toteuttaa työturvallisuusjohtamistaan ISO 45000 -johtamisjärjestelmän mukaisesti sekä laatimalla yhteistyössä henkilöstön kanssa toimintasuunnitelmat työsuojelun, työterveyshuollon sekä varhaisen tuen osalta. Koskisella on järjestelmälliset prosessit työturvallisuus- ja terveysriskien tunnistamiseksi, arvioimiseksi ja hallitsemiseksi. Tämä sisältää vaarojen tunnistamisen työympäristössä, riskien arvioinnin niiden todennäköisyyden ja vakavuuden perusteella sekä asianmukaisten hallintatoimenpiteiden määrittämisen riskien vähentämiseksi tai poistamiseksi.

Toimet oman työvoiman hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi

Koskisen kehittää henkilöstönsä työhyvinvointia monipuolisesti ja järjestelmällisesti. Yhtiön toimet perustuvat jatkuvaan, päivittäiseen esihenkilötyöhön sekä koko henkilöstöä koskeviin että kohdennettuihin hyvinvointiohjelmiin, ja niitä toteutetaan kaikissa toimipisteissä. Jatkuvaan toimintaan kuuluu myös toimiva työsuojeluyhteistyö ja yhteinen työsuojelun toimintasuunnitelma. Työhyvinvoinnin kehittämisessä keskeistä on varhaisen tuen malli, ennaltaehkäisevät toimet sekä yhteisöllisyyden vahvistaminen.

Keskeiset toteutetut ja suunnitellut jatkuvat toimet vuonna 2024

Keskeiset toteutetut ja suunnitellut toimet vastaavat kielteisten vaikutusten lisäksi Koskisen strategiseen tavoitteeseen olla houkutteleva ja reilu työnantaja, jolla on omaan työvoimaan kohdistuva positiivinen vaikutus. Työhyvinvointikyselyn ja johtamisen tuen toteuttaminen. Työhyvinvointikysely toimii yhtenä tärkeimmistä johtamisen työkaluista. Tulokset käsiteltiin perusteellisesti esihenkilöiden johdolla kaikissa tiimeissä. Esihenkilöt saivat valmennusta tulosten purkamiseen, ja heillä oli mahdollisuus käyttää tukenaan fasilitaattoreita.

Määriteltiin tiimien työhyvinvoinnin kehityskohteet vuodelle 2024. Kehityskohteissa korostuivat tiedonkulun selkeyttäminen, yhteisten asioiden johtaminen, osaamisen kehittäminen sekä palautteen antaminen. Yhtiötasolla kehityskohteeksi valittiin viestinnän sekä työturvallisuuden ja turvallisuusajattelun kehittäminen.

Toteutettiin kohdennettuna hyvinvointihankkeena Koskisen Kohottajat -hanke, johon osallistui kymmenen henkilöä. Hankkeen tavoitteena oli löytää ratkaisuja tuki- ja liikuntaelinten vaivoihin sekä vuorotyön haasteisiin. Hanke sisälsi monipuolista tukea työfysioterapiasta ravitsemusterapeutin neuvontaan sekä työterveyshuollon ja -psykologin palveluita.

Jatkettiin Koskisen Konkarit -ohjelman toteutusta. Yli 50-vuotiaille työntekijöille suunnattuun Koskisen Konkarit -ohjelmaan osallistui raportointivuonna kahdeksan henkilöä. Vuoden mittainen ohjelma keskittyy työkyvyn ylläpitoon ja työelämässä pysymisen tukemiseen.

Jatkettiin perehdytyksen kehittämistä rakentamalla verkkokursseja Koskisen omaan koulutuskanavaan ja selkeyttämällä perehdytysprosessia.

Vahvistettiin yhteisöllisyyttä usein keinoin tukemalla tiimien yhteistä toimintaa tiimirahalla ja järjestämällä yhteisen grillijuhlan.

Jatkettiin liikunta- ja hyvinvointietujen tarjoamista. Koskinen tukee henkilöstön kokonaisvaltaista hyvinvointia tarjoamalla käyttöön oman kuntosalin sekä uintimahdollisuudet Kärkölän uimahallissa. Lisäksi yhtiö tukee henkilöstön jaksamista ePassi-edulla. Edellä kuvatut keskeiset toimet kattavat pääasiassa Suomen toiminnot oman työvoiman osalta. Puolassa Koskisen tarjoaa henkilöstölleen monipuolisia etuja sosiaalietuusrahaston (ZFŚS) kautta, kuten lomatukia, joulurahaa ja Nikolauspäivän

Vuosi 2024

• Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia Liiketoiminta-alueet Vastuullisuusyhteenveto
• Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

lahjoja työntekijöiden lapsille. Vuonna 2024 Puolassa tarjottiin vapaaehtoiset terveystarkastukset yli 40-vuotiaille työntekijöille ja otettiin käyttöön Hedelmätiistaikonsepti terveellisten ruokailutottumusten edistämiseksi.

Koskisen työhyvinvoinnin edistämistoimet kattavat kaikki yhtiön liiketoiminta-alueet ja toiminnot. Koskisen työhyvinvoinnin edistämistoimet jakautuvat kolmelle aikahorisontille. Niissä korostuvat toimien ja tapahtumien nopea vaikuttavuus sekä pidemmän aikavälin ennaltaehkäisevyys ja työhyvinvoinnin perustan vahvistaminen.

Toimet kohdistuvat koko henkilöstöön, mutta osassa toimista on kohdennettu fokus erityisryhmille. Esihenkilöille on järjestetty valmennusta työhyvinvointikyselyn tulosten käsittelyyn. Tuki- ja liikuntaelinvaivoista kärsiville sekä vuorotyöntekijöille on suunnattu Koskisen Kohottajat -hanke. Ikääntyvien työntekijöiden tarpeisiin vastataan kohdennetuilla ohjelmilla. Työhyvinvoinnin edistämistoimenpiteet keskittyvät Koskisen omaan henkilöstöön eivätkä kata arvoketjun muita osia.

Koskisen seuraa ja arvioi työhyvinvoinnin edistämistoimia monipuolisesti. Läsnäolo- ja vaihtuvuusmittareiden seuranta tukee yleisen työhyvinvoinnin seurantaa ja aikaista reagoimista. Työhyvinvointikyselyn tuloksia hyödynnetään johtamisen työkaluna ja toimenpiteiden vaikuttavuuden seurannassa. Tiimien määrittelemien kehityskohteiden toteutumista seurataan säännöllisesti. Kohdennettujen hyvinvointiohjelmien kuten Koskisen Kohottajat ja Koskisen Konkarit tuloksellisuutta arvioidaan ohjelman päättyessä. Työkykyjohtamisen vaikuttavuutta seurataan varhaisen tuen mallin mukaisesti ja perehdytyksen kehittämisen vaikutuksia osana normaalia johtamista. Kaikki edellä kuvatut toimet vaikuttavat työhyvinvointia parantavasti, sillä ne ennaltaehkäisevät työkykyongelmia, tukevat varhaista puuttumista sekä vahvistavat yhteisöllisyyttä ja osaamista.

Kielteisten vaikutusten tunnistaminen ja hallinta

Koskisen varmistaa toimintakäytäntöjensä turvallisuuden systemaattisella seurannalla ja ennakoivalla riskienhallinnalla. Yhtiö seuraa aktiivisesti työturvallisuuslainsäädännön kehitystä ja noudattaa sen vaatimuksia.

Olennainen osa turvallisuuden varmistamista on säännöllinen vuoropuhelu keskeisten sidosryhmien, kuten työterveyshuollon ja henkilöstön edustajien kanssa. Työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta arvioidaan järjestelmällisesti kolmen vuoden välein toteutettavilla työpaikkaselvityksillä.

Kemikaaliriskien hallinta on keskeinen osa turvallisuustyötä. Uusien työvälineiden ja turvavarusteiden hankintaprosessissa kuullaan sekä henkilöstöä ja heidän edustajiaan, että työterveyshuoltoa, jotta varmistetaan välineiden soveltuvuus ja turvallisuus käyttötarkoitukseensa.

Kielteisen vaikutusten hallintaan kohdistetut resurssit

Työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin jatkuvaan parantamiseen liittyvät resurssit koostuvat Koskisen johtamisjärjestelmän mukaisesti johdon ja esihenkilöiden vastuista ja työstä ISO 45001 -johtamisjärjestelmän mukaisesti. Koskisen toimipaikoissa toimivat turvallisuuspäälliköt ovat työturvallisuuden hallinnointiin kohdistettu resurssi.

Keskeisten toimien nykyisten tai tulevien tarkkojen toiminta- tai pääomamenojen ilmoittaminen ei ole mahdollista, sillä toiminta on osa konsernin ja liiketoimintojen päivittäistä operatiivista toimintaa sekä Koskisen esihenkilöiden ja työntekijöiden työtehtäviä.

Yritys on asettanut uudet strategiset tavoitteet vuoden 2024 aikana ja niiden toteutumista seurataan tulevina vuosina.

Vuosi 2024

• Koskisen lyhyesti
• Avainluvut
• Vuoden kohokohdat
• Toimitusjohtajan katsaus
• Strategia
• Liiketoiminta-alueet
• Vastuullisuusyhteenveto
• Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

• Konsernitilinpäätös
• Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
• Emoyhtiön tilinpäätös
• Allekirjoitukset
• Tilintarkastuskertomus
• Tietoa sijoittajille

Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan

S1-5

Alla olevassa taulukossa esitetyt tavoitteet vastaavat henkilöstöperiaatteiden päämääriin, joissa on huomioitu olennaiset kestävyysseikat. Nämä päämäärät on esitetty kohdassa S1-1. Tavoitteet koskevat Koskisen omaa henkilöstöä, sen kaikissa toimipisteissä. Tavoitteiden asetannassa on huomioitu näiden seikkojen nykytila ja kehitys konsernissa. Työtapaturmien kehitystä seurataan myös suhteessa muihin toimialan yrityksiin. Asetetut tavoitteet eivät sellaisenaan suoraan vastaa olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin tai mahdollisuuksiin, vaan ovat osa kokonaisuuden seurantaa, joilla tunnistettuihin teemoihin liittyviä kokonaisuuksia seurataan ja hallitaan. Sidosryhmiä ei ole erikseen kuultu tavoitteen asetannassa. Tavoitteet eivät edellytä merkittäviä muutoksia yrityksen toiminnassa tai tavoitteiden mittaamisessa, vaan ovat osa jokapäiväistä toimintaa.

Tavoite 2027 Kattaa koko Koskisen-konsernin	Perusvuosi 2022	2024	Tavoitteisiin liittyvät näkökohdat
Tapaturmataajuus LTA1 < 5	19,40	9,70	Tavoite perustuu toimintapolitiikkaan ja henkilöstöperiaatteisiin, kuvaus kohdassa S1-1
Työhyvinvointikyselyn kokonaisarvosana > 4	3,85	3,81	Tavoite perustuu toimintapolitiikkaan ja henkilöstöperiaatteisiin, kuvaus kohdassa S1-1
Työhyvinvointikyselyn vastausprosentti > 90 %	76 %	78 %	Tavoite perustuu toimintapolitiikkaan ja henkilöstöperiaatteisiin, kuvaus kohdassa S1-1
Koulutustunnit/henkilö > 18	11,48	8,15	Tavoite perustuu toimintapolitiikkaan ja henkilöstöperiaatteisiin, kuvaus kohdassa S1-1
Monimuotoisuus-, yhdenvertaisuus- ja inklusiivisuustietoisuuden 100 % työvoimasta	Uusi tavoite 2024	Uusi tavoite 2024 alkaen	Tavoite perustuu toimintapolitiikkaan ja henkilöstöperiaatteisiin, kuvaus kohdassa S1-1
		kehittäminen sisäisellä koulutuksella

Vuosi 2024

Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia Liiketoiminta-alueet Vastuullisuusyhteenveto Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

Omaan työvoimaan liittyvät tavoitteet on asetettu vastuullisuusohjelmaan kaksoisolennaisuusarvioinnista saatujen näkemysten perusteella. Tavoitteiden asettamisesta vastasi yhtiön johtoryhmä sekä valittu ryhmä eri toimintojen edustajia, Tavoitteiden asettamiseen ei erikseen osallistettu työntekijöitä tai heidän edustajiaan.

Toimien ja tavoitteiden toteutumisen seuranta tapahtuu säännöllisesti työyhteisöryhmässä ja laajennetussa johtoryhmässä, joissa molemmissa on henkilöstön edustus, neljästi vuodessa. Työturvallisuutta seurataan lisäksi kuukausittain konsernin turvallisuuskatsauksissa. Jatkuvaan toteutumisen seurantaan sisältyy edistymisen seuranta, mahdollisten poikkeamien tunnistaminen ja dokumentointi sekä toimeenpanon tarvittavat muutokset.

Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet S1-6

Koskisen henkilöstöosasto vastaa henkilöstötietojen keräämisestä, ylläpidosta ja raportoinnista. Henkilöstötietojen hallinnointiin käytetään henkilöstöjärjestelmää, jossa tietoja ylläpidetään. Raportointi sisältää työsuhteessa olevien työntekijöiden tiedot, joilla on työsuhde konserniin. Tietojen kokoamiseen ei sisälly merkittäviä taustaoletuksia tai rajoituksia.

Työsuhteisten työntekijöiden määrä sukupuolen mukaan

Sukupuoli	Työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä)
Miehet	669
Naiset	274
Muut	-
Ei ilmoitettu	-
Työsuhteiset työntekijät yhteensä	943

Työsuhteisten työntekijöiden vaihtuvuus	2024
Päättyneet työsuhteet	66
Lähtövaihtuvuus	7,0 %

Työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä)

Maa	Työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä)
Suomi	796
Puola	131

Hallinnointi Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Kestävyysselvitys

Konsernitilinpäätös

Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset

Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

Tilinpäätös

Hallituksen toimintakertomus

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Koskisen sijoituskohteena

Työsuhteisten työntekijöiden määrä sopimustyypeittäin eriteltynä sukupuolen mukaan 2024

						Työsuhteiset työntekijät
Vuosi 2024		Miehet	Naiset	Muut	Ei ilmoitettu	yhteensä
Koskisen lyhyesti	Työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä / kokoaikavastaavana ilmaistuna)	669	274	-	-	943
Avainluvut	Vakinaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä / kokoaikavastaavana ilmaistuna)	620	243	-	-	863
Vuoden kohokohdat	Määräaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä / kokoaikavastaavana ilmaistuna)	49	31	-	-	80
Toimitusjohtajan katsaus	Vaihtelevalla työajalla työskentelevien työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä /
Strategia	kokoaikavastaavana ilmaistuna)	19	12	-	-	31
Liiketoiminta-alueet	Kokoaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä / kokoaikavastaavana ilmaistuna)	650	262	-	-	912
Vastuullisuusyhteenveto	Osa-aikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä / kokoaikavastaavana ilmaistuna)	6	4	-	-	10

Työsuhteisten työntekijöiden määrä sopimustyypeittäin eriteltynä maittain 2024

				Työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä / kokoaikavastaavana
	Suomi	Puola	Muut	ilmaistuna)
Työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä / kokoaikavastaavana ilmaistuna)	796	131	16	943
Vakinaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä / kokoaikavastaavana ilmaistuna)	783	64	16	863
Määräaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä / kokoaikavastaavana ilmaistuna)	13	67	-	80
Vaihtelevalla työajalla työskentelevien työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä / kokoaikavastaavana ilmaistuna)	31	-	-	31
Kokoaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä / kokoaikavastaavana ilmaistuna)	765	131	16	912
Osa-aikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä / kokoaikavastaavana ilmaistuna)	10	-	-	10

Työntekijöitä koskevat tiedot on kerätty yhtiön HR- ja palkkajärjestelmien tiedoista. Henkilöstön lukumäärä ilmaistaan henkilömääränä ja raportointikauden viimeisen päivän tilanteena. Kestävyysselvityksessä henkilöstömäärä on 31.12.2024 henkilöstötilanne ja tilinpäätöksessä koko vuoden henkilöstömäärä keskimäärin eli 12 kk keskiarvo. Kokoaikavastaavuutta ei lasketa erikseen, koska suurin osa työsuhteista on kokoaikaisia. Tietojen kokoamiseen ei sisälly oletuksia, vaan tiedot koostetaan suoraan järjestelmän tiedoista.

Raportoiduissa, vuoden lopun tilannetta kuvaavissa henkilöluvuissa eivät näy kesän aikana Koskisella työskennelleet kesätyöntekijät, joita oli vuonna 2024 47 kpl.

Henkilöstömäärää koskevat tiedot löytyvät Koskisen konsernitilinpäätöksen liitetiedosta 6.

Vuosi 2024

• Koskisen lyhyesti Avainluvut
• Vuoden kohokohdat
• Toimitusjohtajan katsaus
• Strategia
• Liiketoiminta-alueet
• Vastuullisuusyhteenveto
• Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu

S1-8

Kattavuusaste:

20–39 %

Tiedot henkilöstön kuulumisesta työehtosopimusten piiriin löytyvät Koskisen henkilöstöjärjestelmästä perustuen toimenkuvaan, eikä ilmoitettaviin tietoihin sisälly oletuksia tai rajoituksia. Työsuhteisten työntekijöiden lukumäärä löytyy taulukosta S1-6 Työsuhteisten työntekijöiden määrä sopimustyypeittäin eriteltynä maittain 2024.

Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu Työsuhteiset työntekijät – ETA alue (maat, joissa on yli 50 työsuhteista työntekijää, joiden osuus on yli 10 % työsuhteisten työntekijöiden kokonaismäärästä) Työsuhteiset työntekijät – muu kuin ETA-alue (estimaatti alueista, joissa on yli 50 työsuhteista työntekijää, joiden osuus on yli 10 % työsuhteisten työntekijöiden kokonaismäärästä) Edustus työpaikalla (vain ETA alue) (maat, joissa on yli 50 työsuhteista työntekijää, joiden osuus on yli 10 % työsuhteisten työntekijöiden kokonaismäärästä) 0–19 % Puola

40–59 % 60–79 % 80–100 % Suomi Suomi, Puola

Suomessa Koskisen tuotannon työntekijät, toimihenkilöt ja metsätoimihenkilöt kuuluvat yrityskohtaisen työehtosopimusten piiriin, joista toinen on tuotannon työntekijöille ja toimihenkilöille ja toinen metsätoimihenkilöille. Ylemmille toimihenkilöille ja johdolle sovelletaan yrityksessä sovittuja työehtoja.

Puolan työmarkkinoilla ei ole vastaavia yleissitovia työehtosopimuksia tai niihin perustuvia yrityskohtaisia ratkaisuja. Koskisen noudattaa Puolassa yleistä

työlainsäädäntöä, minkä lisäksi työhön, työsuhteeseen, työoloihin ja palkkaan liittyen sovelletaan yhtiökohtaisia koko henkilöstöä koskevia työhön ja palkitsemiseen liittyviä linjauksia.

Koskisella ei ole sopimuksia työsuhteisten työntekijöiden kanssa edustuksesta, josta huolehtisi eurooppalainen yritysneuvosto, eurooppayhtiön (SE) yritysneuvosto tai Eurooppaosuuskunnan (SCE) yritysneuvosto.

Vuosi 2024

• Koskisen lyhyesti
• Avainluvut
• Vuoden kohokohdat
• Toimitusjohtajan katsaus
• Strategia
• Liiketoiminta-alueet
• Vastuullisuusyhteenveto
• Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

• Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus
• Tietoa sijoittajille

Monimuotoisuuden mittarit

S1-9

Tiedot henkilöstön monimuotoisuudesta koostuvat Koskisen henkilöstöjärjestelmästä, eikä ilmoitettaviin tietoihin sisälly oletuksia tai rajoituksia.

Ylimmän johdon sukupuolijakauma 2024

	Henkilömäärä	%
Ylin johto, naiset	3	18 %
Ylin johto, miehet	14	82 %
Ylin johto, muut	-	- %
Ylin johto, ei ilmoitettu	-	- %
Ylin johto, yhteensä	17	100 %

Työsuhteisten työntekijöiden ikäjakauma 2024

	Henkilömäärä	%
Alle 30-vuotiaat	155	16 %
30-50-vuotiaat	490	52 %
Yli 50-vuotiaat	298	32 %
Henkilömäärä iän mukaan jaoteltuna	943	100 %

Koskisen Oyj:n ylimmän johdon muodostavat hallitus, sekä toimitusjohtaja tukenaan johtoryhmä.

Riittävä palkka

S1-10

Koskisen kaikille työsuhteisille työntekijöille maksetaan riittävää palkkaa sovellettavien vertailuarvojen mukaisesti.

Sosiaalinen suojelu

S1-11

Kaikki Koskisen työsuhteiset työntekijät kuuluvat sosiaalisen suojelun piiriin julkisten ohjelmien tai yrityksen tarjoamien etuuksien kautta sellaisten tulonmenetysten varalta, jotka johtuvat sairaudesta, työttömyydestä, työssä saadusta vammasta tai työkyvyttömyydestä, vanhempainvapaasta tai eläköitymisestä.

Koulutusta ja taitojen kehittämistä koskevat mittarit S1-13

Tiedot henkilöstön kehityskeskusteluista, sekä koulutustunneista koostuvat Koskisen henkilöstöjärjestelmästä. Kehityskeskustelut kirjataan käytyjen keskustelujen perusteella esihenkilöiden toimesta. Koulutustunteja koskien ilmoitettavat tiedot perustuvat esihenkilöiden ilmoituksiin. Molempiin tietoihin voi sisältyä epävarmuutta liittyen tiedon kulkuun, eivätkä kaikki tule välttämättä kirjatuksi.

Kehityskeskustelun käyneiden osuus 2024

	Henkilömäärä	% koko henkilömäärästä
Kehityskeskustelun käyneet henkilöt, naiset	177	19 %
Kehityskeskustelun käyneet henkilöt, miehet	393	42 %
Kehityskeskustelun käyneet henkilöt, muut	-	- %
Kehityskeskustelun käyneet henkilöt, ei ilmoitettu	-	- %
Kehityskeskustelun käyneet henkilöt, yhteensä	570	60 %

Koulutustuntien lukumäärä määrä per henkilö

	2024
Koulutustuntien määrä per henkilö, naiset	10
Koulutustuntien määrä per henkilö, miehet	7
Koulutustuntien määrä per henkilö, muut	-
Koulutustuntien määrä per henkilö, ei ilmoitettu	-
Koulutustuntien määrä per henkilö, kaikki	8
Koulutuspäivien määrä	1 199

Vuosi 2024

Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia Liiketoiminta-alueet Vastuullisuusyhteenveto Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit

Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit

S1-14

Terveyttä ja turvallisuutta koskevat tiedot kootaan Koskisen henkilöstöjärjestelmästä, sekä Jatkuvan Kehityksen järjestelmästä, jonne kirjataan tiedot työtapaturmista ja niiden käsittelyistä. Tiedot kerätään koko henkilöstöä koskien. Ei-työsuhteisten työntekijöiden osalta hyödynnetään siirtymäsäännöstä. Työtyytyväisyyskyselyn vastausprosentti, sekä -tulos (eNPS) ja poissaoloon johtaneiden työtapaturmien määrä, sekä (LTA1) poissaoloon johtaneiden työtapaturmien taajuus (LTA1) ovat konsernin omia, kestävyystavoitteisiin liittyviä mittareita, jotka on esitetty osiossa S1-5. Koskisen omiin mittareihin sisältyviin työtapaturmiin (LTA1) määritellään tapaturmat, jotka johtavat vähintään yhden päivän poissaoloon. Tapaturmataajuudet (LTAF1) esitetään miljoonaa työtuntia kohden. Työtapaturmien lukumäärään (TRI) sisältyvät tapaturmat, joiden johdosta suoritetaan terveydenhuollon tarkastus. Luvut eivät näin ollen sisällä tapaturmia, joissa terveydenhuoltoon ei ole menty. Työtyytyväisyyskysely kattaa koko henkilöstön, mutta vastaamiseen liittyviä epävarmuustekijöitä voi olla johtuen kyselyn kielestä, joka on englanti, eikä työntekijöiden oma äidinkieli.

	2024
Työterveyden ja työturvallisuuden hallintajärjestelmän piiriin kuuluvien osuus %	99 %
Työperäisistä vammoista ja työperäisistä terveysongelmista johtuvien kuolemantapausten lukumäärä, työsuhteiset työntekijät	-
Työperäisistä vammoista ja työperäisistä terveysongelmista johtuvien kuolemantapausten lukumäärä, muut kuin työsuhteiset työntekijät	-
Työtapaturmien lukumäärä (TRI)	28
Työtapaturmien osuus (TRIF)	20,8

Työperäisten terveysongelmien tapausten lukumäärä, johon sovelletaan oikeudellisia rajoituksia, työsuhteiset työntekijät	-
Menetettyjen päivien lukumäärä liittyen työperäisiin vammoihin, työtapaturmiin, työperäisiin terveysongelmiin tai kuolemantapauksiin

työsuhteiset työntekijät 91

Koskisen omat mittarit

Poissaoloon johtaneiden työtapaturmien määrä (LTA1)	13
Poissaoloon johtaneiden työtapaturmien taajuus (LTAF1)	9,7
Työtyytyväisyyskyselyn vastausprosentti	78 %
Työtyytyväisyyskyselyn eNPS	4

Koskisen Suomen toiminnot kattava työterveys- ja työturvallisuusjohtamisjärjestelmä on ISO 45001 -standardin mukainen ja se on auditoitu ulkoisen varmentajan Kiwa Inspectan toimesta.

Työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskevat mittarit

S1-15

Tiedot työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskevien mittareiden osalta koostuvat Koskisen henkilöstöjärjestelmästä, eikä ilmoitettaviin tietoihin sisälly oletuksia tai rajoituksia.

Koskisen kaikki työsuhteiset työntekijät ovat oikeutettuja perhevapaaseen sosiaalipoliittisten ja/tai työehtosopimusten nojalla.

Perhevapaata ottaneiden työntekijöiden osuus sukupuolen mukaan

	%
Perhevapaata ottaneiden osuus, naiset	1,4 %
Perhevapaata ottaneiden osuus, miehet	1,8 %
Perhevapaata ottaneiden osuus, muut	- %
Perhevapaata ottaneiden osuus, ei ilmoitettu	- %
Perhevapaata ottaneiden osuus	3,2 %

Vuosi 2024

• Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus
• Strategia
• Liiketoiminta-alueet
• Vastuullisuusyhteenveto
• Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset

S1-17

Tapaukset, joista tietoa raportoidaan tulevat joko yhtiön ilmoituskanavien kautta, tai esihenkilöille tehtävän ilmoituksen perusteella. Tapaukset, myös ulkopuolisten tahojen ilmoitukset, kirjataan jatkuvan kehityksen järjestelmään, jossa tapausten käsittelyt ylläpidetään. Kirjatut tapaukset perustuvat ilmoituksiin ja mahdollisiin ulkoisiin tarkastuksiin, eikä tietoihin sisälly merkittäviä taustaoletuksia tai rajoituksia.

Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset

	2024
Syrjintätapausten lukumäärä	2
Häirintätapausten lukumäärä (sisältyy syrjintätapauksiin)	-
Muiden kuin häirintätapausten lukumäärä (sisältyy syrjintätapauksiin)	2
Valitusten lukumäärä, jotka raportoitu henkilöstön kanavien kautta	10
Valitusten lukumäärä, jotka raportoitu OECD:n monikansallisille yrityksille tarkoitetuille kansallisille yhteyspisteille	-
Syrjintätapausten ja valitusten perusteella maksetut sakot ja korvaukset	-
Vakavien ihmisoikeustapausten lukumäärä	-
Vakavien ihmisoikeustapausten lukumäärä, joissa on jätetty noudattamatta YK:n ohjaavia periaatteita yritysten ihmisoikeusvastuusta, työelämän perusperiaatteista ja oikeuksista annettua ILO:n julistusta	-
Vakavien ihmisoikeustapausten perusteella maksetut sakot, seuraamukset ja korvaukset	-

Kirjatuista syrjintätapauksista toinen on tuotu esihenkilön tietoon ja käsitelty asianmukaisesti tarvittavien osapuolten kesken Levyteollisuudessa. Tapaukseen liittyvät seurantapalaverit jatkuvat vielä vuoden 2025 aikana. Toinen syrjintätapaus kirjattiin FSC:n liittyvässä ulkoisessa auditoinnissa lievänä poikkeamana Sahateollisuudessa Asiaa selvitetään sisäisesti vuoden 2025 aikana ja sitä tullaan tarkastelemaan uudelleen vuoden 2025 FSC-auditoinnissa. Tapauksista ei ole kirjattu sakkoja, eikä tietoja näin ollen esitetä tilinpäätöksessä.

Konsernin ja emoyhtiön tilinpäätökset

Vuosi 2024

Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia Liiketoiminta-alueet Vastuullisuusyhteenveto Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

Sisällysluettelo

Konsernitilinpäätös (IFRS)	134
Konsernin laaja tuloslaskelma	134
Konsernitase	135
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista	136
Konsernin rahavirtalaskelma	138

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot	139
1. Yleiset tiedot ja laatimisperusta	139
2. Segmenttitiedot ja liikevaihto	141
3. Rahoitusriskin ja pääoman hallinta	143
4. Liiketoiminnan muut tuotot	148
5. Materiaalit ja palvelut	148
6. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut	149
7. Osakeperusteiset kannustinjärjestelmät	150
8. Poistot ja arvonalentumiset	153
9. Liiketoiminnan muut kulut	154
10. Rahoitustuotot ja -kulut	155

11. Tuloverot	155
12. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	159
13. Metsävarat	162
14. Vuokrasopimukset	162
15. Aineettomat hyödykkeet	165
16. Vaihto-omaisuus	166
17. Muut saamiset	166
18. Myytävänä olevat omaisuuserät	167
19. Oma pääoma	167
20. Osakekohtainen tulos	168
21. Rahoitusvarat ja -velat	169
22. Varaukset	173
23. Muut velat	174
24. Konsernin rakenne	174
25. Lähipiiriliiketoimet	175
26. Ehdolliset velat ja vastuusitoumukset	176
27. Tilikauden jälkeiset tapahtumat	176

Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)	178
Tuloslaskelma	178
Tase	179
Rahoituslaskelma	181
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot	182
Toimintakertomuksen ja	194
tilinpäätöksen allekirjoitukset
Tilintarkastuskertomus	195
Kestävyysselvityksen varmennuskertomus 200
Koskisen Oyj:n ESEF-tilinpäätöstä koskeva	202
kohtuullisen varmuuden antava riippumattoman
tilintarkastajan varmennusraportti

Tietoa sijoittajille........................................................................204

Vuosi 2024

Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia Liiketoiminta-alueet Vastuullisuusyhteenveto

Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

Konsernitilinpäätös (IFRS)

Konsernin laaja tuloslaskelma

Tuhatta euroa	Liite	1.1.2024– 31.12.2024	1.1.2023– 31.12.2023
Liikevaihto	2	282 262	271 275
Liiketoiminnan muut tuotot	4	2 022	4 050
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos	16	5 151	922
Metsävarojen käyvän arvon muutos	13	324	870
Materiaalit ja palvelut	5	-174 749	-156 769
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut	6	-47 913	-46 890
Poistot ja arvonalentumiset	8	-11 169	-8 607
Liiketoiminnan muut kulut	9	-42 904	-40 455
Liikevoitto (-tappio)		13 023	24 396
Rahoitustuotot	10	3 638	4 573
Rahoituskulut	10	-6 689	-4 910
Rahoituskulut, netto		-3 051	-337
Voitto (tappio) ennen veroja		9 972	24 059
Tuloverot	11	-1 684	-3 829
Tilikauden voitto (tappio)		8 288	20 230

Tuhatta euroa	Liite	1.1.2024– 31.12.2024	1.1.2023– 31.12.2023
Muut laajan tuloksen erät:
Erät, jotka saatetaan tulevaisuudessa siirtää tulosvaikutteisiksi
Muuntoerot		47	335
Tilikauden muut laajat tuloksen erät verovaikutus huomioiden		47	335
Tilikauden laaja tulos		8 335	20 565
Tilikauden voiton (tappion) jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille		8 288	20 230
Tilikauden voitto (tappio)		8 288	20 230
Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille		8 335	20 565
Tilikauden laaja tulos		8 335	20 565
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden osakekohtainen tulos:
Laimentamaton osakekohtainen tulos (euroa)	20	0,36	0,88
Laimennettu osakekohtainen tulos (euroa)	20	0,36	0,87

Konsernin laajaa tuloslaskelmaa tulee lukea yhdessä sitä koskevien liitetietojen kanssa.

Vuosi 2024

Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia Liiketoiminta-alueet Vastuullisuusyhteenveto Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

Konsernitase

Tuhatta euroa	Liite	31.12.2024	31.12.2023
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	12	111 540	97 508
Metsävarat	13	3 915	3 599
Käyttöoikeusomaisuuserät	14	34 043	26 159
Aineettomat hyödykkeet	15	1 036	1 308
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat	21	14	960
Muut saamiset	17	10	11
Laskennalliset verosaamiset	11	37	88
Pitkäaikaiset varat yhteensä	150 595	129 634
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	16	49 227	37 544
Myyntisaamiset	21	23 835	23 365
Muut saamiset	17	9 536	10 427
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat	21	11 513	10 625
Tuloverosaamiset	11	74	1 839
Talletukset	21	-	20 000
Rahavarat	21	31 823	35 771
Lyhytaikaiset varat yhteensä		126 008	139 571
Myytävänä olevat omaisuuserät		447	-
VARAT YHTEENSÄ		277 050	269 205

19	1 512	1 512
19	16	16
19	73 843	73 843
19	-3	-3
19	192	144
	65 240	51 487
	8 288	20 230
	149 086	147 229
	149 086	147 229
21	24 731	31 310
14, 21	29 465	23 857
6	3 117	3 124
23	14	-
11	7 162	5 697
22	150	150
	64 639	64 138
21	8 041	6 401
14, 21	4 024	2 132
21	141	-
21	983	639
21	29 211	25 411
21	6 470	7 396
23	14 300	15 811
11	65	13
22	89	35
	63 325	57 838
	127 964	121 976
	277 050	269 205

Konsernitasetta tulee lukea yhdessä sitä koskevien liitetietojen kanssa.

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

Vuosi 2024
------------

Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia

Liiketoiminta-alueet

Vastuullisuusyhteenveto

Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Emoyhtiön tilinpäätös

Allekirjoitukset

Tilintarkastuskertomus

Tietoa sijoittajille

		Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma
Tuhatta euroa	Liite	Osakepääoma	Vararahasto	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	Omat osakkeet	Kertyneet muuntoerot	Kertyneet voittovarat	Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä	Oma pääoma yhteensä
Oma pääoma 1.1.2024		1 512	16	73 843	-3	144	71 717	147 229	147 229
Tilikauden voitto (tappio)		-	-	-	-	-	8 288	8 288	8 288
Muut laajan tuloksen erät
Muuntoerot		-	-	-	-	47	-	47	47
Tilikauden laaja tulos yhteensä		-	-	-	-	47	8 288	8 335	8 335
Tapahtumat osakkeenomistajien kanssa:
Osingonjako		-	-	-	-	-	-7 368	-7 368	-7 368
Osakeperusteiset maksut	19	-	-	-	-	-	890	890	890
Tapahtumat osakkeenomistajien kanssa yhteensä		-	-	-	-	-	-6 478	-6 478	-6 478
Oma pääoma 31.12.2024		1 512	16	73 843	-3	192	73 527	149 086	149 086

Laskelmaa konsernin oman pääoman muutoksista tulee lukea yhdessä sitä koskevien liitetietojen kanssa.

Vuosi 2024

Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia Liiketoiminta-alueet

Vastuullisuusyhteenveto

Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Emoyhtiön tilinpäätös

Allekirjoitukset

Tilintarkastuskertomus

Tietoa sijoittajille

		Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma
Tuhatta euroa	Liite	Osakepääoma	Vararahasto	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	Omat osakkeet	Kertyneet muuntoerot	Kertyneet voittovarat	Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä	Oma pääoma yhteensä
Oma pääoma 1.1.2023		1 512	16	73 843	-	-191	60 631	135 811	135 811
Tilikauden voitto (tappio)		-	-	-	-	-	20 230	20 230	20 230
Muut laajan tuloksen erät
Muuntoerot		-	-	-	-	335	-	335	335
Tilikauden laaja tulos yhteensä		-	-	-	-	335	20 230	20 565	20 565
Tapahtumat osakkeenomistajien kanssa:
Osingonjako		-	-	-	-	-	-9 895	-9 895	-9 895
Osakeperusteiset maksut	19	-	-	-	-	-	751	751	751
Omien osakkeiden hankinta	19			-	-3	-	-	-3	-3
Tapahtumat osakkeenomistajien kanssa yhteensä		-	-	-	-3	-	-9 144	-9 148	-9 148
Oma pääoma 31.12.2023		1 512	16	73 843	-3	144	71 717	147 229	147 229

Laskelmaa konsernin oman pääoman muutoksista tulee lukea yhdessä sitä koskevien liitetietojen kanssa.

Konsernin rahavirtalaskelma

Vuosi 2024
Koskisen lyhyesti
Avainluvut
Vuoden kohokohdat
Toimitusjohtajan katsaus
Strategia
Liiketoiminta-alueet

Vastuullisuusyhteenveto

Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

Tuhatta euroa	Liite	1.1.2024– 31.12.2024	1.1.2023– 31.12.2023
Liiketoiminnan rahavirta
Tilikauden voitto (tappio)		8 288	20 230
Oikaisut:
Poistot ja arvonalentumiset	8	11 169	8 607
Metsävarojen käyvän arvon muutos	13	-323	-870
Pitkäaikaisten varojen myyntivoitot- ja tappiot		23	-328
Korko- ja muut rahoitustuotot ja -kulut	10	3 051	337
Tuloverot	11	1 684	3 829
Muiden pitkäaikaisten työsuhde-etuuksien muutokset		-104	-6
Osakeperusteiset maksut		890	751
Muut oikaisut		-4	134
Oikaisut yhteensä		16 386	12 454
Käyttöpääoman muutokset:
Myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos	17, 21	-184	1 079
Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos	21, 23	1 305	-9 722
Vaihto-omaisuuden muutos	16	-11 656	-3 266
Käytetyt varaukset	22	53	68
Saadut korot		1 836	1 417
Maksetut korot		-4 389	-4 106
Saadut muut rahoituserät		810	390
Maksetut järjestelypalkkiot ja muut rahoituskulut		-150	-201
Maksetut tuloverot		1 653	-3 408
Liiketoiminnan nettorahavirta		13 953	14 936

Tuhatta euroa	Liite	1.1.2024– 31.12.2024	1.1.2023– 31.12.2023
Investointien rahavirta
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden hankinta	12, 15	-20 760	-17 067
Pitkäaikaisten varojen myynnit		511	1 023
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahoitusvarojen hankinta	21	-	-10 000
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahoitusvarojen myyntitulot		-	9 892
Investoinnit talletuksiin		-	-35 000
Takaisinmaksut talletuksista		20 000	15 000
Investointien nettorahavirta		-249	-36 152
Rahoituksen rahavirta
Omien osakkeiden hankinta		-	-3
Lainojen takaisinmaksut	21	-6 639	-4 500
Vuokrasopimusvelkojen maksut	21	-3 657	-3 165
Maksetut osingot		-7 368	-9 895
Rahoituksen nettorahavirta		-17 664	-17 563
Rahavarojen nettomuutos		-3 960	-38 780
Rahavarat tilikauden alussa		35 771	74 527
Valuuttakurssien muutosten vaikutukset rahavaroihin		12	24
Rahavarat tilikauden lopussa		31 823	35 771

Konsernin rahavirtalaskelmaa tulee lukea yhdessä sitä koskevien liitetietojen kanssa.

Vuosi 2024

Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia Liiketoiminta-alueet Vastuullisuusyhteenveto

Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

1. Yleiset tiedot ja laatimisperusta

Konsernin yleiset tiedot

Koskisen Oyj (yhtiö, emoyhtiö) yhdessä konsolidoitujen tytäryhtiöidensä (Koskisen, konserni) on suomalainen julkinen yhtiö, joka toimii sahatavaran ja puulevyjen toimialoilla, joilla se valmistaa erilaisia puutuotteita, kuten sahatavaraa, vaneria ja lastulevyä. Koskisen tavoitteena on olla kestävä kumppani sekä metsänomistajille että asiakkailleen. Koskisen perustettiin vuonna 1909. Sen pääkonttori sijaitsee Järvelässä, ja sillä on toimipaikkoja Suomessa ja Puolassa. Koskisella on noin 900 työntekijää.

Koskisen Oyj on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka Y-tunnus on 0148241-9 ja kotipaikka Kärkölä, Suomi. Rekisteröity osoite on Tehdastie 2, 16600 Järvelä. Emoyhtiön / Koskisen Oyj:n osakkeet on listattu Nasdaq Helsinki Oy:n päälistalla 1.12.2022 alkaen.

Koskisen Oyj:n hallitus on hyväksynyt tämän konsernitilinpäätöksen julkistettavaksi 10.4.2025. Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavilla internet-osoitteessa www.koskisen.fi.

Laatimisperusta

Koskisen konsernitilinpäätös on laadittu Euroopan unionissa hyväksyttyjen IFRStilinpäätösstandardien mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2024 voimassa olevia IFRS-tilinpäätösstandardeja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös IFRStilinpäätösstandardeja täydentävän Suomen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset.

Konsernitilinpäätös on laadittu ensisijaisesti alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen, ellei toisin mainita. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, johdannaisvelat ja metsävarat, sekä etuuspohjaisiin järjestelyihin kuuluvat varat ja velvoitteet sekä osakeperusteiset maksut on arvostettu käypään arvoon.

Konsernitilinpäätös on esitetty tuhansina euroina. Emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta on euro.

Kaikki tilinpäätöksessä ja liitetiedoissa esitettävät määrät on pyöristetty lähimpään tuhanteen, ellei toisin mainita. Tästä johtuen yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa voi poiketa esitetystä yhteismäärästä.

Uudet standardit ja tulkinnat

IASB:n julkaisemilla 1.1.2024 käyttöön otetuilla uusilla tilinpäätösstandardeilla, tilinpäätösstandardien muutoksilla tai tulkinnoilla ei ollut merkittävää vaikutusta Koskisen konsernitilinpäätökseen.

Konserni ei ole ottanut käyttöön julkaistuja uusia tilinpäätösstandardeja, tilinpäätösstandardien muutoksia tai tulkintoja, jotka eivät ole pakollisia 31.12.2024 päättyneille tilikausille.

IFRS 18 Tilinpäätöksen esittämistapa ja tilinpäätöksessä esitettävät tiedot -tilinpäätösstandardi tulee voimaan 1.1.2027 ja korvaa olemassa olevan IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardin. IFRS 18 -standardi tuo muutoksia tuloslaskelman rakenteeseen ja pakollisiin välisummiin, vaatimuksen esittää liitetietoja tietyistä johdon määrittelemistä tunnusluvuista joita tällä hetkellä raportoidaan tilinpäätöksen ulkopuolella, sekä laajennettuja yhdistämis- ja erittelykriteerejä, joita sovelletaan sekä päälaskelmiin että tilinpäätöksen liitetietoihin. IFRS 18 ei vaikuta erien kirjaamiseen tai arvostamiseen tilinpäätöksessä. Koskisen tulee arvioimaan uuden IFRS 18 -standardin vaikutusta konsernitilinpäätökseen vuoden 2025 aikana.

Muiden tilinpäätöshetkeen mennessä julkaistujen uusien tilinpäätösstandardien, tilinpäätösstandardien muutosten tai tulkintojen ei odoteta vaikuttavan olennaisesti konserniin nykyisellä tai tulevilla tilikausilla eikä ennakoitavissa oleviin tuleviin liiketoimiin.

Vuosi 2024

Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia Liiketoiminta-alueet Vastuullisuusyhteenveto Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

Ulkomaanrahan määräisten erien muuntaminen

Toiminta- ja esittämisvaluutta

Konsernin kunkin yhteisön tilinpäätökseen sisältyvät erät arvostetaan sen taloudellisen ympäristön valuutassa, jossa kyseinen yritys pääasiallisesti toimii (toimintavaluutta). Konsernitilinpäätös esitetään euroissa, joka on yhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta.

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat ja saldot

Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat muunnetaan toimintavaluutan määräisiksi käyttäen tapahtumapäivän kursseja. Tällaisten liiketoimien kirjaamisesta ja ulkomaanrahan määräisten monetaaristen varojen ja velkojen muuttamisesta tilinpäätöspäivän kurssiin johtuvat valuuttakurssivoitot ja -tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti.

Tavanomaiseen liiketoimintaan liittyvät valuuttakurssivoitot ja -tappiot sekä rahoituseriin liittyvät valuuttakurssivoitot ja -tappiot esitetään laajassa tuloslaskelmassa nettomääräisinä rahoituskuluina.

Konserniyhtiöt

Esittämisvaluutasta poikkeavaa toimintavaluuttaa käyttävien konserniyritysten tuloslaskelmat ja taseet muunnetaan esittämisvaluutan määräisiksi. Kunkin esitettävän taseen varat ja velat muunnetaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Kunkin laajan tuloslaskelman tuotot ja kulut muunnetaan kauden keskikursseihin. Kaikki tästä johtuvat kurssierot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin.

Konsernitilinpäätöstä laadittaessa ulkomaisiin yksikköihin tehtyjen nettosijoitusten muuntamisesta aiheutuvat kurssierot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Kun ulkomainen yksikkö myydään tai siitä muuten luovutaan, siihen liittyvät valuuttakurssierot siirretään tulosvaikutteiseksi osaksi myyntivoittoa tai -tappiota.

Ulkomaisen yksikön hankinnasta johtuvat käyvän arvon oikaisut käsitellään ulkomaisen yksikön varoina ja velkoina ja muunnetaan tilinpäätöspäivän kurssiin.

Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset

Venäjän Ukrainaa vastaan aloittama hyökkäyssota on pitänyt koivuvanerin kysynnän suhteessa tarjontaan korkeana tukien koivuvanerin korkeaa hintatasoa. Sodan vaikutus taloudellisessa raportoinnissa esitettyihin arvioihin ja oletuksiin perustuu johdon parhaaseen harkintaan.

Koskisen Venäjällä toimivan logistiikka- ja puunhankintayhtiön OOO Koskilesin likvidointiprosessi saatiin päätökseen marraskuussa 2023, jonka jälkeen konsernilla ei ole ollut mitään toimintaa Venäjällä.

Keskeiset arviot ja johdon harkinta

Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti vaatii johtoa tekemään tiettyjä kriittisiä arvioita ja harkintaan perustuvia ratkaisuja, jotka vaikuttavat tilinpäätöksessä esitettävien varojen ja velkojen määrään sekä tilikausilta esitettävien tuottojen ja kulujen määriin. Lisäksi johdon on käytettävä harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa.

Arvioita ja harkintaa arvioidaan jatkuvasti, ja ne perustuvat johdon parhaaseen tietämykseen, historialliseen kokemukseen ja odotuksiin tulevista tapahtumista, joiden uskotaan olevan olosuhteet huomioon ottaen kohtuullisia. Tuloksena saatavat kirjanpidolliset arviot ovat määritelmän mukaan harvoin samoja kuin niihin liittyvät toteutuneet tulokset.

Arviot ja oletukset, jotka aiheuttavat merkittävän riskin siitä, että varojen ja velkojen kirjanpitoarvoa oikaistaan olennaisesti, esitetään tilinpäätöksen seuraavissa liitetiedoissa:

Liitetieto	Keskeiset arviot ja oletukset
13. Metsävarat	Metsävarojen arvostus
14. Vuokrasopimukset	Sopimuksiin sisältyvät vuokrasopimukset
14. Vuokrasopimukset	Vuokra-ajan määrittäminen
14. Vuokrasopimukset	Lisäluoton koron määrittäminen
22. Varaukset	Varauksen määrän ja ajankohdan arviointi

Vuosi 2024

Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia Liiketoiminta-alueet

Vastuullisuusyhteenveto

Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

2. Segmenttitiedot ja liikevaihto

Koskisen ylin operatiivinen päätöksentekijä (CODM) on hallitus, joka seuraa konsernin tulosta ja kohdistaa resursseja segmenteille. Koskisen toimintasegmentit, jotka ovat myös konsernin raportoitavat segmentit, ovat Levyteollisuus ja Sahateollisuus. Hallitus seuraa segmentin tulosta liikevaihdon ja käyttökatteen (EBITDA) perusteella. Segmenttien väliset liiketoimet perustuvat markkinaehtoihin, ja ne eliminoidaan konsolidoinnin yhteydessä.

Levyteollisuus tarjoaa räätälöityjä korkealaatuisia levyratkaisuja asiakkaillemme. Levyteollisuuden liikevaihto koostuu vanerin, lastulevyn, ohuen vanerin ja viilun myynnistä sekä optimoiduista pakettiautojen sisätilaratkaisuista.

Sahateollisuus tarjoaa sahatavaraa ja jatkojalostettuja tuotteita, jotka on valmistettu korkealaatuisesta puuraaka-aineesta. Sahateollisuuden liikevaihto koostuu sahatavaran ja jatkojalostetun puutavaran myynnistä sekä puunhankinnan sivutuotteista sellu- ja paperiteollisuudelle ja bioenergiasta useille voimalaitoksille.

Muihin sisältyy kokonaan omistettu tytäryhtiö Kosava-Kiinteistöt Oy, joka tarjoaa emoyhtiölle kiinteistönhoitopalveluja, sekä osa konsernin keskitetyistä toiminnoista, joita ei ole kohdistettu segmenteille.

LIIKEVAIHTO SEGMENTEITTÄIN

		1.1.2024–31.12.2024		1.1.2023–31.12.2023
Tuhatta euroa	Ulkoinen	Sisäinen	Yhteensä	Ulkoinen	Sisäinen	Yhteensä
Levyteollisuus	142 433	21	142 454	148 786	9	148 795
Sahateollisuus	139 737	27 946	167 683	122 400	24 823	147 223
Segmentit yhteensä	282 171	27 967	310 137	271 186	24 832	296 018
Muut	92	780	871	89	577	666
Sisäisen myynnin eliminointi		-28 746	-28 746		-25 410	-25 410
Yhteensä	282 262	-	282 262	271 275	-	271 275

Koskisen liikevaihto koostuu pääasiassa tavaroiden myynnistä eli sahatavarasta ja levyistä. Suurin osa Koskisen liikevaihdosta kirjataan ajankohtana, jolloin asiakas saa määräysvallan tavaraan sovellettavien toimitusehtojen perusteella. Koskisen asiakassopimusten maksuajat ovat tyypillisesti 30–60 päivää, eivätkä sopimukset sisällä merkittäviä rahoituskomponentteja. Koskisen sopimukset voivat sisältää muuttuvia maksuja kuten käteisalennuksia tai muita alennuksia.

Vuosina 2024 ja 2023 Koskisella ei ollut ulkopuolisia asiakkaita, joiden tuottama liikevaihto olisi ollut yli 10 prosenttia konsernin kokonaisliikevaihdosta.

LIIKEVAIHDON MAANTIETEELLINEN JAKAUTUMINEN

Tuhatta euroa	1.1.2024– 31.12.2024	1.1.2023– 31.12.2023
Suomi	111 595	111 206
Saksa	24 098	20 320
Japani	23 990	21 116
Puola	15 465	11 556
Muut EU-maat	76 556	75 419
Muut maat	30 559	31 658
Yhteensä	282 262	271 275

KÄYTTÖKATE SEGMENTEITTÄIN

Tuhatta euroa	1.1.2024– 31.12.2024	1.1.2023– 31.12.2023
Levyteollisuus	17 681	29 282
Sahateollisuus	7 205	3 274
Segmentit yhteensä	24 886	32 556
Muut	-693	3 204
Eliminoinnit	-	-2 757
Yhteensä	24 193	33 003

KÄYTTÖKATTEEN TÄSMÄYTYS LIIKEVOITTOON (-TAPPIOON)

Koskisen lyhyesti

Avainluvut

Vuoden kohokohdat

Toimitusjohtajan katsaus

Strategia

Liiketoiminta-alueet

Vastuullisuusyhteenveto

Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

Käyttökate 24 193 33 003 Poistot ja arvonalentumiset -11 169 -8 607 Liikevoitto (-tappio) 13 023 24 396 Tuhatta euroa 1.1.2024– 31.12.2024 1.1.2023– 31.12.2023

SOPIMUKSIIN PERUSTUVAT OMAISUUSERÄT JA VELAT

Tuhatta euroa	31.12.2024	31.12.2023
Sopimuksiin perustuvat velat1	838	501
¹ Sisältyy taseen erään saadut ennakot

Tilikauden alussa sopimuksiin perustuviin velkoihin sisältyneestä määrästä suurin osa on kirjattu liikevaihtoon tilikauden aikana.

PITKÄAIKAISTEN VAROJEN MAANTIETEELLINEN JAKAUMA

Tuhatta euroa	31.12.2024	31.12.2023
Suomi	144 835	126 498
EU-maat	5 708	3 032
Muut maat	15	16
Yhteensä	150 558	129 546

TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATE

Asiakassopimusten suoritevelvoite on sopimuksilla määriteltyjen tuotteiden toimittaminen asiakkaille. Lisäksi Koskisen soveltaa kansainvälisen kauppakamarin (ICC) antamiin virallisiin kauppaehtojen tulkintasääntöihin (Incoterms 2020) perustuvia toimitusehtoja. Määräysvalta myytyyn tavaraan siirtyy yhtenä ajankohtana, tyypillisesti kun tavaran omistusoikeus tai fyysinen hallinta on siirtynyt asiakkaalle, asiakas on hyväksynyt tavaran tai Koskisella on oikeus maksuun.

Kun määräysvalta tavaraan on siirtynyt asiakkaalle, mutta Koskisen on edelleen vastuussa toimituksen tai vakuutuksen järjestämisestä, nämä palvelut katsotaan erillisiksi suoritusvelvoitteiksi, ja jos ne ovat olennaisia, ne kirjataan yli ajan sitä mukaa kuin palvelu suoritetaan. Koskisen katsoo, että asiakas samanaikaisesti saa ja kuluttaa palvelusta koituvan hyödyn sitä mukaa kuin sitä tuotetaan.

Yleisimmin käytetyt toimitusehdot ovat kuljetus ja vakuutus maksettuina (CIP), kuljetus maksettuna (CPT), kuljetus, vakuutus ja rahti maksettuina (CIF), kuljetus ja rahti maksettuina (CFR). Näissä tavaroista saatu liikevaihto tuloutetaan, kun tavarat luovutetaan kuljetusliikkeelle kyseisen ehdon mukaisesti. Vapaasti rahdinkuljettajalla (FCA) -ehtoa käytettäessä tavaran myynti tuloutetaan, kun tavarat luovutetaan ostajan kuljetusliikkeelle ja toimitettuna määräpaikalle (DAP) -ehtoa käytettäessä määräpaikkaan toimitettaessa.

Koskisen kirjaa myyntituotot asiakassopimuksista siihen määrään, jonka se odottaa saavansa asiakkaalta veroilla oikaistuna. Asiakassopimukseen sisältyvät mahdolliset muuttuvat vastikkeet, kuten alennukset, arvioidaan ja sisällytetään liikevaihtoon vain siihen määrään kuin on erittäin todennäköistä, että merkittävää peruutusta kertyneiden kirjattujen myyntituottojen määrään ei jouduta tekemään. Muuttuvan vastikkeen määrä arvioidaan kunkin raportointikauden lopussa. Jos sopimus sisältää useamman kuin yhden suoritevelvoitteen, sopimukseen sisältyvä vastike kohdistetaan suoritevelvoitteille erillismyyntihintojen perusteella. Koskisella ei ole merkittäviä takuu- tai palautusvelvoitteita.

Vuosi 2024

Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia Liiketoiminta-alueet Vastuullisuusyhteenveto

Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

Koskisen ei ole tunnistanut merkittäviä sopimuksiin perustuvia omaisuuseriä, sillä oikeus vastikkeeseen täyttää tyypillisesti myyntisaamisten määritelmän alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä. Myyntisaamiset kirjataan, kun määräysvalta tavaraan siirtyy asiakkaalle ja oikeus sopimukseen sisältyvään vastikkeeseen on ehdoton ajan kulumista lukuun ottamatta. Koskisen asiakassopimuksissa tavaroiden tai palvelujen asiakkaalle siirtämisen ja maksun vastaanottamisen välinen aika on alle 12 kuukautta. Koskisen on päättänyt käyttää käytännön helpotusta olla oikaisematta liikevaihtoa rahoituskomponenttien vaikutuksilla. Mahdolliset asiakkailta saadut ennakkomaksut kirjataan taseeseen (sopimukseen perustuva velka).

Maksettuihin myyntikomissioihin Koskisen soveltaa IFRS 15:ssä mainittua käytännön apukeinoa ja kirjaa menot kuluksi niiden toteutuessa, koska niihin liittyvä omaisuuserä olisi kirjattu kuluksi enintään yhden vuoden kuluessa.

3. Rahoitusriskin ja pääoman hallinta

Rahoitusriskit on jaoteltu luottoriskiin, joka kattaa liiketoimintaan liittyvän luottoriskin ja rahoitusluottoriskin, likviditeettiriskiin ja markkinariskiin, joka kattaa valuuttariskin ja korkoriskin. Näitä rahoitusriskejä hallitsee Koskisen talousosasto Koskisen rahoituspolitiikan mukaisesti. Koskisen Oyj:n hallitus on hyväksynyt Koskisen rahoituspolitiikan.

Rahoitustoiminnan tavoitteena on taata jatkuvasti riittävä rahoitus ja tunnistaa, arvioida ja hallita rahoitusriskejä.

Luottoriski

Luottoriski johtuu rahavaroista, talletuksista, käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavista sijoituksista, suotuisista johdannaisinstrumenteista sekä myyntisaamisista. Konsernin luottoriskit tai vastapuoliriskit realisoituvat, kun asiakas tai muu vastapuoli ei pysty täyttämään sitoumuksiaan konsernia kohtaan.

Koskisen soveltaa myyntisaamisiin odotettavissa olevien luottotappioiden mallia arvioidessaan epävarmojen myyntisaamisten arvonalentumistappiota, sillä myyntisaamiset eivät sisällä merkittävää rahoituskomponenttia. Elinikäisten odotettavissa olevien luottotappioiden määrittämiseksi myyntisaamiset on ryhmitelty ikääntymisluokan perusteella, ja ne arvostetaan historiallisten tappioiden perusteella oikaistuna ennusteilla ja saamiskohtaisella arviolla. Lopullinen arvonalentumistappio kirjataan, kun selvitystila tai konkurssi on vahvistettu tai kun muuten on ilmeistä, että asiakas ei pysty täyttämään maksuvelvoitteitaan. Arvonalentumistappion muutokset epävarmojen myyntisaamisten ja lopullisten arvonalentumistappioiden osalta kirjataan tulosvaikutteisesti liiketoiminnan muihin kuluihin konsernin laajassa tuloslaskelmassa. Luotonhallinnan periaatteiden mukaan saamisten laatu arvioidaan asiakaskohtaisen analyysin perusteella. Asiakkaisiin liittyviä luottoriskejä hallitaan luottovakuutuksella, ennakkomaksuehdoilla ja/tai edellyttämällä pankkitakauksia tai vahvistettuja rembursseja asiakasmaksuille.

Koskisen altistuu myös vastapuolen riskeille liittyen rahoituslaitoksiin talletettujen merkittävien likvidien varojen, rahoitussijoitusten ja johdannaisten muodossa. Rahoitussijoituksia tehdään vain korkean luottokelpoisuuden omaavien vastapuolien kanssa. Vaikka rahavaroihin ja talletuksiin sovelletaan myös IFRS 9:n mukaisia arvonalentumisvaatimuksia, tunnistettu arvonalentumistappio oli epäolennainen.

Vuosi 2024

Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia Liiketoiminta-alueet Vastuullisuusyhteenveto

Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

LUOTTOTAPPIOVARAUS

Tuhatta euroa	Ei erääntynyt	Alle 30 päivää	30–60 päivää	61–90 päivää	Yli 90 päivää	Yhteensä
31.12.2024
Odotettavissa oleva luottotappioaste	0,0 %	0,0 %	0,3 %	3,3 %	6,8 %
Myyntisaamiset, brutto	18 821	4 648	120	11	264	23 863
Luottotappiovaraus	-8	-2	-0	-0	-18	-28
Myyntisaamiset, netto	18 813	4 646	119	10	246	23 835

Tuhatta euroa	Ei erääntynyt	Alle 30 päivää	30-60 päivää	61-90 päivää	Yli 90 päivää	Yhteensä
31.12.2023
Odotettavissa oleva luottotappioaste	0,1 %	0,1 %	0,2 %	1,6 %	100,0 %
Myyntisaamiset, brutto	18 750	4 464	160	5	85	23 464
Luottotappiovaraus	-11	-3	-0	-0	-85	-99
Myyntisaamiset, netto	18 739	4 462	159	5	-	23 365

LUOTTOTAPPIOVARAUKSEN TÄSMÄYTYS

Tuhatta euroa	2024	2023
Luottotappiovaraus 1.1.	99	30
Tilikaudella tulosvaikutteisesti kirjattu luottotappiovarauksen lisäys	28	99
Tilikauden aikana lopullisiksi luottotappioiksi kirjatut saamiset	-	-20
Peruutettu käyttämätön määrä	-99	-10
Luottotappiovaraus 31.12.	28	99

Vuosi 2024

• Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia
• Liiketoiminta-alueet
• Vastuullisuusyhteenveto

Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

Likviditeettiriski

Liiketoiminnan rahavirta on Koskisen tärkein rahoituslähde. Ulkopuolista rahoitusta sekä kassa- ja rahoitusinvestointeja hallinnoi keskitetysti Koskisen talousosasto Koskisen rahoituspolitiikan mukaisesti. Rahoitusinvestointeja tehdään pääasiassa lyhytaikaisiin instrumentteihin jatkuvan likviditeetin varmistamiseksi.

Koskisen takaa jatkuvan riittävän likviditeetin tehokkaalla kassanhallinnalla ja ylläpitämällä riittäviä käytettävissä olevia sitovia ja ei-sitovia luottolimiittejä, jotka ovat käytettävissä vuoteen 2027 saakka. Jälleenrahoitusriskiä hallitaan riittävän pitkällä lainaportfoliolla.

RAHOITUSVELKOJEN MATURITEETTI

Konsernin nykyiset luottolimiittisopimukset sisältävät sitovia valmiusluottolimiittejä yhteensä 8,0 miljoonaa euroa 31.12.2024 (31.12.2023: 8,0 miljoonaa euroa).

Vuoden 2024 lopussa Koskisen rahoitus oli taattu olemassa olevilla sitovilla luottojärjestelyillä, rahavaroilla ja rahoitusinvestoinneilla. Konsernilla oli yhteensä 31,8 miljoonaa euroa rahavaroja 31.12.2024 (31.12.2023: 35,8 miljoonaa euroa).

Sitoviin valmiusluottolimiitteihin ja pitkäaikaisiin lainoihin sisältyy rahoituskovenantteja, jotka on kuvattu jäljempänä pääoman hallintaa koskevassa osiossa.

Tuhatta euroa	2025	2026	2027	2028	2029	2030–	Sopimukseen perustuvat rahavirrat yhteensä	Kirjanpitoarvot
31.12.2024
Lainat rahoituslaitoksilta	9 521	12 334	5 670	3 426	2 633	2 815	36 399	32 772
Vuokrasopimusvelat	6 347	4 763	4 494	4 369	3 840	23 389	47 202	33 489
Johdannaisvelat	141	-	-	-	-	-	141	141
Ostovelat	29 211	-	-	-	-	-	29 211	29 211
Ostovelat, maksumenettely¹	6 639	-	-	-	-	-	6 639	6 470
Yhteensä	51 859	17 097	10 164	7 795	6 473	26 204	119 592	102 084

Tuhatta euroa	2024	2025	2026	2027	2028	2029–	Sopimukseen perustuvat rahavirrat yhteensä	Kirjanpitoarvot
31.12.2023
Lainat rahoituslaitoksilta	7 877	9 237	13 993	3 246	3 180	5 086	42 619	37 711
Vuokrasopimusvelat	4 979	3 523	2 848	2 565	2 458	23 472	39 846	25 989
Ostovelat	25 411	-	-	-	-	-	25 411	25 411
Ostovelat, maksumenettely¹	7 437	-	-	-	-	-	7 437	7 396
Yhteensä	45 704	12 759	16 841	5 811	5 639	28 559	115 312	96 507

¹ Maksumenettelyn alla olevat ostovelat ovat vaadittaessa maksettavia, joten yhtiö raportoi ne siten, että ne ovat lyhytaikaista velkaa. Näiden sopimukseen perustuviin rahavirtoihin on lisätty kertyneet korot, sekä 45 päivän irtisanomisajan korot.

Vuosi 2024

Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia Liiketoiminta-alueet Vastuullisuusyhteenveto Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

Markkinariski

Hyödykkeiden hintariski

Levy- ja sahatavaran sekä raaka-aineena käytettävän puutavaran hinnat vaihtelevat kansainvälisen markkinaympäristön mukaan, mikä altistaa Koskisen liikevaihdon ja kannattavuuden negatiivisille vaihteluille.

Koskisen suojautuu sähkön hintariskin vaihteluilta tekemällä osittain kiinteähintaisia sopimuksia. 1–12 kuukautta eteenpäin tehdyissä ostoissa hintakiinnitysten vaihteluväli on 65–90 %, seuraavan 13–24 kuukauden vaihteluväli on 35–75 %, seuraavan 25–36 kuukauden vaihteluväli on 10–50 %, ja seuraavan 37–48 kuukauden vaihteluväli on 0–25 %. Koskisen periaate on pitää suojausaste näiden vaihteluvälien sisällä. Konsernin tarkoitus on varmistaa, että riittävän suuri osuus ostoista on suojattu markkinahinnan heilahteluilta. Sähkön hinnan merkittävä epävakaus on lisäriski tuotantokustannuksille ja merkitys markkinakilpailulle riippuu riskin realisoitumisesta suhteessa kilpailijoihin.

Valuuttariski

Koskisen pääkonttori on Suomessa ja Koskisella on myös ulkomainen tytäryhtiö Puolassa. Konserni altistuu sekä transaktioiden että muuntamiseen liittyville valuuttariskeille. Konsernin liiketoiminta ja toiminnan tulos altistuvat esittämisvaluutta euron ja muiden valuuttojen, kuten Yhdysvaltain dollarin (USD) ja Ison-Britannian punnan, välisten valuuttakurssien muutoksille. Suurin vientivaluutta euron jälkeen on USD, jota käytetään muun muassa Japaniin suuntautuvan viennin valuuttana. Valuuttariskin määrä vaihtelee ajan mittaan eri markkinoiden liikevaihdon ja kustannusten sekä kyseisillä markkinoilla tapahtuvissa liiketoimissa käytettyjen yleisten valuuttojen mukaan. Merkittävät valuuttakurssimuutokset voivat vaikuttaa myös Koskisen kilpailuasemaan ja siihen liittyviin hintapaineisiin vaikuttamalla kilpailijoihimme.

Suurin osa Koskisen liikevaihdosta ja tuloksesta on konserniyhtiöiden toimintavaluuttojen määräisiä, joten Koskisen altistuminen muille riskeille kuin USDriskeille on vähäistä. Lisäksi Koskisen altistuu asiakkaidensa likviditeettiin ja maksukuriin liittyville riskeille, jotka voivat vaikuttaa kassavirtaan tai johtaa luottotappioihin.

Kuten alla olevasta taulukosta käy ilmi, Koskisen altistuu pääasiassa euron ja dollarin välisen vaihtokurssin muutoksille. Voittojen ja tappioiden herkkyys valuuttakurssimuutoksille johtuu pääasiassa Yhdysvaltain dollareissa olevista

liikevaihdosta, avoimista USD-määräisistä myyntisaamisista sekä USD-määräisestä pankkitilistä. Koskisen altistuminen muille valuuttakurssimuutoksille ei ole olennaista.

Koskisen suojaa valuuttariskiä pienentääkseen valuuttakurssimuutosten vaikutusta tulokseensa tekemällä valuuttatermiinisopimuksia. Koskisen periaate on kiinnittää 100 % kuluvan neljänneksen, 50 % seuraavan neljänneksen ja 25 % kolmannen neljänneksen arvioidusta USD-määräisestä myynnistä. USD-määräisten valuuttatermiinien nimellisarvo oli 3 619 tuhatta euroa 31.12.2024 (31.12.2023: 2 416 tuhatta euroa). Konsernin avoin USD-positio sekä sitä suojaavat instrumentit ja position herkkyysanalyysi on esitetty alla olevissa taulukoissa. Tilinpäätöshetken avoin USDmääräinen tasepositio on korkeampi kuin tilikauden aikana keskimäärin.

	USD-altistuminen
Tuhatta euroa	31.12.2024	31.12.2023
Myyntisaamiset	1 397	752
Rahat ja pankkisaamiset	1 673	3 550
Ostovelat	48	40
Valuuttatermiinit (nimellisarvo)	3 619	2 416
Valuuttatermiinit (käypä arvo)	-141	55

	Vaikutukset liikevoittoon verojen jälkeen
Tuhatta euroa	2024	2023
Euro vahvistuu US-dollaria vastaan 10 %	-1 834	-1 589
Euro heikkenee US-dollaria vastaan 10 %	1 834	1 589

Koska Koskisella on yhteisöjä, joiden toimintavaluutta on muu kuin euro, on oma pääoma alttiina valuuttakurssien vaihteluille. Valuuttakurssien muutoksista johtuvat oman pääoman muutokset esitetään konsernitilinpäätöksessä muuntoeroina. Konserni ei suojaa tätä riskiä.

Korkoriski

Koskisen lainaa rahaa rahoituslaitoksilta ja näiden lainojen korot perustuvat vaihtuviin markkinakorkoihin, mikä altistaa Koskisen rahoituskustannusten kasvulle (rahavirran korkoriski).

Vuosi 2024

• Koskisen lyhyesti Avainluvut
• Vuoden kohokohdat
• Toimitusjohtajan katsaus
• Strategia
• Liiketoiminta-alueet
• Vastuullisuusyhteenveto
• Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

Koskisen suojaa altistumistaan korkojen muutoksille koronvaihtosopimuksilla. Nämä suojaukset kattavat 47 prosenttia (2023: 80 prosenttia) vaihtuvakorkoisten lainojen avoimien saldojen markkinakorkojen muutoksesta. Niiden nimellisarvo on 30,0 miljoonaa euroa esitetyillä kausilla. Koronvaihtosopimukset ovat voimassa vuoteen 2025, ja siten ne käytännössä kiinnittävät korot osittain ennalta määrätylle tasolle.

Seuraava herkkyysanalyysi kattaa sekä vaihtuvakorkoiset lainat että koronvaihtosopimukset.

Tuhatta euroa		Vaikutukset liikevoittoon verojen jälkeen
	2024	2023
Korot – yhden prosenttiyksikön nousu¹	-337	-77
Korot – yhden prosenttiyksikön lasku¹	337	77

¹ Kaikkien muiden muuttujien pysyessä muuttumattomina

Pääoman hallinta

Koskisen pyrkii hallitsemaan pääomaansa tavalla, joka tukee toiminnan kannattavaa kasvua, sekä varmistaa konsernin riittävän likviditeetin ja pääomituksen. Tavoitteena on ylläpitää pääomarakennetta, joka myötävaikuttaa omistaja-arvon syntymiseen. Johto seuraa pääomarakennetta velkaantuneisuuden (nettovelka käyttökatteeseen) perusteella.

Koskisen liiketoiminnassa käytettävät varat koostuvat pääosin nettokäyttöpääomasta, käyttöomaisuudesta sekä oman pääoman ja nettovelan varoin rahoitettavista rahoitusinvestoinneista. Koskisen tavoitteena on ylläpitää pientä nettokäyttöpääomaa, jotta varmistetaan terve kassavirta myös liiketoiminnan kasvaessa ja säilytetään korkea sijoitetun pääoman tuotto.

Koskisen ei ole määritellyt tarkkaa määrällistä tavoitetta pääomanhallinnolleen tai pääomarakenteelleen, mutta tavoitteena on varmistaa vahva luottokelpoisuus, jolla mahdollistetaan riittävä ulkoisen rahoituksen lähteiden saatavuus ja tuetaan liiketoiminnan kasvutavoitteita. Koskisen pitää nykyistä pääomarakennettaan vahvuutenaan, sillä se mahdollistaa potentiaalisten lisäarvoa tuovien liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntämisen, mikäli tällaisia mahdollisuuksia ilmenee. Koskisen rahoitussopimuksessa olevien lainojen keskeiset ehdot ovat:

• Korko 6 kk Euribor
• Marginaali, joka vaihtelee tuloksen mukaan
• Puolivuosittaiset takaisinmaksut
• Kovenantit: velkaantuneisuus, omavaraisuusaste
• Lainasopimuksen päättymispäivä 1.1.2027.

Laina on alun perin kirjattu käypään arvoon vähennettynä aiheutuneilla transaktiomenoilla.

Koskisen rahoitussopimuksessa oleviin lainoihin liittyy kovenanttiehtoja yhtiön velkaantuneisuudesta ja omavaraisuudesta. Kovenantit lasketaan konsernin luvuista ja ne raportoidaan rahoittajille neljästi vuodessa.

Alla olevassa taulukossa esitetään lainojen kovenantit. Kovenantit täyttyivät koko tilikauden ajan ja ne odotetaan täyttyvän myös seuraavan tilikauden aikana.

	31.12.2024		31.12.2023
	Toteutunut	Kynnysarvo	Toteutunut	Kynnysarvo
Velkaantuneisuus	0,90	3,50	-0,02	3,50
Omavaraisuusaste	54,0 %	30 %	54,8 %	30 %

Yhtiön hallitus on vahvistanut osinkopolitiikan, jonka mukaan Koskisen pyrkii jakamaan houkuttelevaa osinkoa sen strategian, investointitarpeiden, taloudellisen aseman ja markkinanäkymien mukaisesti. Koskisen tavoitteena on jakaa osinkoa vuosittain vähintään kolmannes sen nettotuloksesta.

Uuden sahan rahoituspaketin lainojen keskeiset ehdot ovat:

• Korko 6 kk Euribor
• Kiinteä marginaali
• Puolivuosittaiset takaisinmaksut
• Ei kovenantteja
• Lainat erääntyvät vuosien 2029–2031 välillä.

Vuosi 2024

Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia Liiketoiminta-alueet Vastuullisuusyhteenveto Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

4. Liiketoiminnan muut tuotot

Tuhatta euroa	1.1.2024– 31.12.2024	1.1.2023– 31.12.2023
Päästöoikeuksien myynti	1 294	2 385
Polttopuun myynti metsänomistajille	237	263
Saadut avustukset	184	294
Vuokratuotot	110	93
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot	53	484
Saadut korvaukset	35	106
Sähkösuojausten realisointi	-	220
Muut	109	205
Yhteensä	2 022	4 050

Koskisen on mukana Euroopan unionin päästökauppajärjestelmässä, jossa se on saanut ilmaisia päästöoikeuksia määrätyksi ajaksi. Koskiselle myönnettiin CO2-päästöoikeuksia 20 416 yksikköä vuonna 2024 (2023: 20 985 yksikköä). Konsernin tarpeet ylittävät oikeudet on siirretty seuraavalle tilikaudelle. Vuonna 2024 Koskisen palautti päästöoikeuksia 2 277 yksikköä (2023: 1 891 yksikköä).

31.12.2024 Koskisella oli CO2-päästöoikeuksia 23 436 yksikköä (31.12.2023: 25 297 yksikköä) ja niiden markkina-arvo oli noin 1 687 tuhatta euroa (31.12.2023: 2 033 tuhatta euroa). Vuonna 2024 Koskisen myi päästöoikeuksia 1 294 tuhannella eurolla (2023: 2 385 tuhatta euroa). Oikeuksia ei ole ostettu (2023: ei ostoja).

TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATE

Päästöoikeudet

Koskisen osallistuu Euroopan unionin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen tähtäävään päästökauppajärjestelmään ja saa päästöoikeuksia veloituksetta määräajaksi kiinteän tonnimääräisen hiilidioksidin päästöihin. Saadut päästöoikeudet arvostetaan hankintamenoon (nimellisarvoon). Vastaava velka arvostetaan kirjanpitoarvoon. Saadut päästöoikeudet ylittävät päästöt arvostetaan päästöjen markkina-arvoon. Päästöoikeuksien myynnistä syntyneet voitot kirjataan laajan tuloslaskelman liiketoiminnan muihin tuottoihin.

Julkiset avustukset

Julkiset avustukset kirjataan, kun on kohtuullinen varmuus siitä, että avustusten myöntämisedellytykset täyttyvät ja että avustus saadaan. Menoihin liittyvät julkiset avustukset kirjataan tulosvaikutteisesti samoille tilikausille kuin menot, joita ne on tarkoitettu kattamaan. Aineellisten hyödykkeiden hankintaaan liittyvät julkiset avustukset vähennetään hyödykkeen hankintahinnasta ja nettohankintameno aktivoidaan taseeseen.

Saadut julkiset avustukset, joiden menoja ei ole vielä kirjattu, kirjataan konsernitaseeseen saaduksi ennakoksi. Raportointikauden aikana jo aiheutuneiden tukeen oikeuttavien kulujen avustusosuus, josta avustus saadaan myöhemmillä katsauskausilla, kirjataan laajaan tuloslaskelmaan avustustuloksi ja konsernitaseeseen muuksi saamiseksi.

5. Materiaalit ja palvelut

Materiaaleihin ja palveluihin sisältyvät materiaali- ja tarvikeostot, kuten tukit, pinnoitteet, liimat, tuotantoenergia ja muut tuotantomateriaalit. Ulkopuolisiin palveluihin kuuluvat puunkorjuu-, kuljetus- ja koneiden korjauspalvelut.

Tuhatta euroa	1.1.2024– 31.12.2024	1.1.2023– 31.12.2023
Aineiden ja tarvikkeiden ostot	141 322	122 969
Vaihto-omaisuuden muutos	-6 505	-2 363
Ulkopuoliset palvelut	39 932	36 163
Yhteensä	174 749	156 769

Vuosi 2024

Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia Liiketoiminta-alueet Vastuullisuusyhteenveto

Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

6. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut

Koskisen palveluksessa oli vuonna 2024 keskimäärin 919 henkilöä, joista 794 Suomessa ja 110 Puolassa. Lisäksi noin 15 työntekijää työskenteli myynnissä eri maissa ympäri maailmaa. Koskisen työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut on esitetty alla olevassa taulukossa. Johtoryhmän jäsenten, toimitusjohtajan ja hallituksen jäsenten palkkiot on esitetty liitetiedossa 25. Lähipiiriliiketoimet. Tarkemmat tiedot osakeperusteisista maksuista on esitetty liitetiedossa 7. Osakeperusteiset kannustinjärjestelmät.

Tuhatta euroa	1.1.2024– 31.12.2024	1.1.2023– 31.12.2023
Palkat ja palkkiot	38 809	37 813
Eläkekulut – maksupohjaiset järjestelyt	6 652	6 157
Henkilösivukulut	1 369	1 863
Osakeperusteiset maksut	904	804
Muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet – palvelusvuosilisä	179	253
Yhteensä	47 913	46 890

Muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet koostuu palvelusvuosilisästä. Järjestelyn kulut määritetään vakuutusmatemaattisilla laskelmilla, jotka vakuutusmatemaatikko tekee järjestelyn arvonmäärityksen säännöllisin väliajoin ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää käyttäen. Tällä menetelmällä järjestelyyn liittyvät menot kirjataan tulosvaikutteisesti säännöllisten kulujen jakamiseksi työntekijöiden työuran ajalle. Koskisen esittää etuuspohjaisiin velvoitteisiin liittyvät työsuoritukseen perustuvat kulut työsuhde-etuuksista johtuvissa kuluissa, nettokorko esitetään rahoituskuluissa.

HENKILÖSTÖN LUKUMÄÄRÄ KESKIMÄÄRIN

	1.1.2024– 31.12.2024	1.1.2023– 31.12.2023
Toimihenkilöt	249	243
Työntekijät	671	661
Henkilöstön lukumäärä keskimäärin kauden aikana	919	904

TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATE

Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet kirjataan kuluksi sillä kaudella, jolla niihin liittyvä työ suoritetaan. Velka kirjataan, kun konsernilla on suoritukseen perustuva lakisääteinen ja tosiasiallinen työsuhteeseen liittyvä velvoite ja kun velvoitteen arvo voidaan määrittää luotettavasti.

Koskisella on vain maksupohjaisia eläkejärjestelyjä niillä alueilla, joilla se toimii. Konserni suorittaa maksuja ulkopuolisille vakuutusyhtiöille, eikä sillä ole lakisääteistä tai tosiasiallista velvollisuutta suorittaa lisämaksuja, jos eläkemaksujen saaja ei pysty maksamaan eläke-etuuksia. Maksut kirjataan työsuhde-etuuksista johtuvaksi kuluksi laajaan tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jota veloitus koskee.

Palvelusvuosilisä

Koskisen maksaa palvelusvuosilisää tuotannon työntekijöilleen työehtosopimusten perusteella. Järjestelmää käsitellään IAS 19 Työsuhdeetuudet -standardin mukaisesti pitkäaikaisena työsuhde-etuusjärjestelmänä, ja uudelleenarvostuksesta johtuvat erät, joihin sisältyvät vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot, kirjataan välittömästi tilikauden konsernitaseeseen laajan tuloslaskelman kautta niiden syntyessä.

Aiempaan työsuoritukseen perustuvat menot kirjataan kuluksi joko kun järjestelyn muuttaminen tai supistaminen toteutuu tai kun järjestelyyn liittyvät uudelleenjärjestelymenot tai työsuhteen päättämiseen liittyvät etuudet kirjataan, sen mukaan kumpi näistä on aiemmin. Nettokorko lasketaan käyttämällä diskonttauskorkoa etuuspohjaisen järjestelyn mukaiseen nettovelkaan tai -omaisuuserään. Konserni kirjaa palvelukulun nettovelan muutokset työsuhdeetuuksista aiheutuneisiin kuluihin ja nettokorkokulut tai -tuotot nettorahoituskuluihin.

Palvelusvuosilisän velvoitteet ja niihin liittyvät palvelukustannukset on laskettu ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvalla menetelmällä diskonttaamalla arvioidut tulevat rahavirrat AA:n euromääräisten yritysten joukkolainojen tuottokäyrään perustuvalla diskonttokorolla, joka kuvastaa velan kestoa.

Vuosi 2024

Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia Liiketoiminta-alueet Vastuullisuusyhteenveto Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

7. Osakeperusteiset kannustinjärjestelmät

Osakepalkkiojärjestelmä 2022–2026

Koskisen Oyj:n hallitus päätti maaliskuussa 2022 osakepohjaisesta kannustinohjelmasta avainhenkilöilleen vuosille 2022–2026. Kannustinohjelma koostuu kolmesta kolmen vuoden ansaintajaksosta, jotka ovat 2022–2024, 2023–2025 ja 2024–2026.

Osakepalkkiojärjestelmä 2022–2026 – ansaintajakso 2022–2024

Yhtiön hallituksen määrittämät ansaintajaksoon oikeutetut avainhenkilöt, maksettavat kannustimet, ansaintakriteerit ja tavoitteet kommunikoitiin järjestelyyn osallistuville henkilöille kesäkuussa 2022. Kannustinjärjestelyn piiriin kuuluvat avainhenkilöt (kuusi henkilöä) voivat järjestelyn ehtojen toteutuessa saada maksimissaan 138 000 kappaletta yhtiön osakkeita (bruttomäärä). Vuonna 2024 yhtiö lisäsi 2022–2024 ansaintajaksolle uuden osallistujan, minkä jälkeen ohjelman osallistujamäärä nousi seitsemään ja osallistujat voivat ehtojen toteutuessa saada maksimissaan 156 000 kappaletta yhtiön osakkeita (bruttomäärä). Ansaintakriteerit ja -tavoitteet liittyvät tiettyjen tunnuslukujen täyttymiseen (käyttökate ja sijoitetun pääoman tuotto) sekä työssäolovelvoitteeseen. Ansaitut osakkeet luovutetaan avainhenkilöille ansaintajakson päätyttyä. Osakkeiden kokonaismäärästä Koskisen pidättää avainhenkilöiden tuloverovelvollisuutta vastaavan ennakonpidätyksen ja maksaa sen veroviranomaisille. Järjestelyssä on verovelvoitteiden nettoselvittelyominaisuus ("net settlement feature") ja se luokitellaan kokonaisuudessaan osakkeina maksettavaksi liiketoimeksi. Järjestely on käsitelty osakkeina maksettavana osakeperusteisena liiketoimena.

Osakepalkkiojärjestelmä 2022–2026 – ansaintajakso 2023–2025

Yhtiön hallitus päätti huhtikuussa 2023 kannustinohjelman toisen ansaintajakson ansaintakriteerit ja tavoitteet sekä kannustinohjelmaan kelpoiset avainhenkilöt. Osakepohjaiseen kannustinohjelmaan ovat tällä hetkellä oikeutettuja osallistumaan konsernin johtoryhmän jäsenet, yhteensä seitsemän henkilöä. Palkkion mahdollinen saaminen ja määrä perustuu Koskisen kumulatiiviseen oikaistuun käyttökatteeseen ajalla 1.1.2023–31.12.2025 ja henkilön jatkuvaan työsuhteeseen. Kannustinohjelman toisella ansaintajaksolla kannustinohjelmaan kelpoiset osallistujat voivat ansaita yhteensä enintään 215 000 osaketta (bruttomäärä). Ansaitut osakkeet luovutetaan avainhenkilöille ansaintajakson päätyttyä. Osakkeiden kokonaismäärästä Koskisen pidättää avainhenkilöiden tuloverovelvollisuutta vastaavan ennakonpidätyksen ja maksaa sen veroviranomaisille. Järjestelyssä on verovelvoitteiden nettoselvittelyominaisuus ("net settlement feature") ja se luokitellaan

kokonaisuudessaan osakkeina maksettavaksi liiketoimeksi. Järjestely on käsitelty osakkeina maksettavana osakeperusteisena liiketoimena.

Osakepalkkiojärjestelmä 2022–2026 – ansaintajakso 2024–2026

Yhtiön hallitus päätti toukokuussa 2024 kannustinohjelman kolmannen ansaintajakson ansaintakriteerit ja tavoitteet sekä kannustinohjelmaan kelpoiset avainhenkilöt. Osakepohjaiseen kannustinohjelmaan ovat oikeutettu osallistumaan konsernin johtoryhmän jäsenet, yhteensä kahdeksan henkilöä. Yhtiön hallitus päätti kesäkuussa lisätä vuoden 2024–2026 ansaintajaksolle uusia osallistujia, minkä jälkeen osallistujien kokonaismäärä on enintään 25. Palkkion mahdollinen saaminen ja määrä perustuu Koskisen kasvustrategian mukaiseen liikevaihdon kasvuun ja kumulatiiviseen oikaistuun käyttökatteeseen ajalla 1.1.2024–31.12.2026 sekä henkilön jatkuvaan työsuhteeseen. Kannustinohjelman kolmannella ansaintajaksolla kannustinohjelmaan kelpoiset osallistujat voivat ansaita yhteensä enintään 331 000 osaketta (bruttomäärä). Ansaitut osakkeet luovutetaan avainhenkilöille ansaintajakson päätyttyä. Osakkeiden kokonaismäärästä Koskisen pidättää avainhenkilöiden tuloverovelvollisuutta vastaavan ennakonpidätyksen ja maksaa sen veroviranomaisille. Järjestelyssä on verovelvoitteiden nettoselvittelyominaisuus ("net settlement feature") ja se luokitellaan kokonaisuudessaan osakkeina maksettavaksi liiketoimeksi. Järjestely on käsitelty osakkeina maksettavana osakeperusteisena liiketoimena.

Listautumiseen liittyvä palkkiojärjestelmä

Kesäkuussa 2022 Koskisen perusti avainjohdolle kohdistetun osakepohjaisen kannustinohjelman. Hallitus on päättänyt ohjelmaan oikeutetuista henkilöistä, maksetuista kannustimista sekä ansaintakriteerit ja tavoitteet. Ohjelman piiriin kuuluu kaksi henkilöä, jotka voivat ehtojen täyttyessä saada maksimissaan 45 000 kappaletta yhtiön osakkeita. Ansaintakriteerit ja tavoitteet liittyvät listautumiseen sekä työssäolovelvoitteeseen. Ensimmäinen erä maksetaan kaksi kuukautta listautumisen jälkeen ja toinen erä 12 kuukautta ensimmäisen erän maksamisen jälkeen. Palkkio maksetaan puoliksi osakkeina ja puoliksi rahamaksuna, joka määräytyy osakkeen maksuhetken arvon mukaan. Järjestely käsitellään osittain osakkeina maksettavana ja osittain käteisenä maksettavana osakeperusteisena liiketoimena. Ensimmäinen erä maksettiin kokonaisuudessaan helmikuussa 2023. Toinen erä maksettiin kokonaisuudessaan helmikuussa 2024.

Hallinnointi Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Kestävyysselvitys

Konsernitilinpäätös

Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset

Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

Tilinpäätös

Hallituksen toimintakertomus

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

			Osakepalkkiojärjestelmä 2022–2026			Yhteensä
Vuosi 2024		Ansaintajakso 2022–2024¹	Ansaintajakso 2023–2025	Ansaintajakso 2024–2026	Maksuerä 2¹	Yhteensä / Painotettu keskiarvo
Koskisen lyhyesti	Maksimimäärä²	156 000	215 000	331 000	27 000	729 000
Avainluvut	Alkuperäinen myöntämispäivä, pvm.	1.7.2022	30.4.2023	27.5.2024	6.10.2022
Vuoden kohokohdat	Arvioitu osakkeiden vapautuminen, pvm.	30.4.2025	30.4.2026	30.4.2027	28.2.2024
Toimitusjohtajan katsaus
Strategia	Enimmäisvoimassaoloaika, vuotta	2,8	3,0	2,9	1,4	2,5
Liiketoiminta-alueet	Juoksuaikaa jäljellä, vuotta	0,3	1,3	2,3	0	1,0
Vastuullisuusyhteenveto	Henkilöitä tilikauden päättyessä	7	7	23	0
Koskisen sijoituskohteena	Toteutustapa	Osakkeita ja käteistä (nettomaksu)	Osakkeita ja käteistä Osakkeita ja käteistä (nettomaksu) (nettomaksu) Osakkeita ja käteistä

¹ Osakepalkkiojärjestelmän 2022–2026 ansaintajakson 2022–2024 ja Listautumiseen liittyvän palkkiojärjestelmän maksimimäärät on oikaistu marraskuussa 2022 toteutetun splitin perusteella. ² Osakkeiden määrät esitetään bruttomääräisinä eli määrät sisältävät myös osakepalkkiojärjestelmän puitteissa myönnetyn rahaosuuden (osakkeina).

Osakepalkkiojärjestelmä 2022–2026			Listautumiseen liittyvä palkkiojärjestelmä
Ansaintajakso 2022–2024¹	Ansaintajakso 2023–2025	Ansaintajakso 2024–2026	Maksuerä 2¹	Yhteensä
138 000	215 000	-	27 000	380 000
14 040	-	325 125	-	339 165
-	-	-	27 000	27 000
152 040	215 000	325 125	-	692 165

¹ Osakepalkkiojärjestelmän 2022–2026 ansaintajakson 2022–2024 ja Listautumiseen liittyvän palkkiojärjestelmän myönnetyt määrät on oikaistu marraskuussa 2022 toteutetun splitin perusteella.

Vuosi 2024

Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia

Liiketoiminta-alueet

Vastuullisuusyhteenveto

Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

Käyvän arvon määritys

Osakeperusteisten kannustimien käypä arvo on määritetty myöntämispäivänä ja käypä arvo kirjataan kuluksi oikeuden syntymispäivään asti. Osakeperusteisten kannustimien arvo määräytyi seuraavien parametrien perusteella ja vaikutti seuraavasti:

KAUDEN AIKANA MYÖNNETTYJEN INSTRUMENTTIEN ARVOSTUSPARAMETRIT

	Osakepalkkiojärjestelmä 2022–2026
Instrumentti	Ansaintajakso 2022–2024	Ansaintajakso 2024–2026¹
Osakkeen arvioitu markkina-arvo myöntämishetkellä, EUR	7,18	7,54
Maturiteetti, vuotta	0,7	2,8
Riskitön korko, %	- %	2,88 %
Odotetut osingot yhteensä juoksuajalla, EUR	-	0,71
Etuuden käypä arvo per osake myöntämishetkellä, EUR	7,18	6,86
Osakkeen kurssi raportointihetkellä, EUR	6,96	6,96

¹ Käypä arvo ja parametrit, joita käytetään käyvän arvon määrittämiseen, esitetään keskiarvona.

VAIKUTUS TULOKSEEN JA TALOUDELLISEEN ASEMAAN

Tuhatta euroa	1.1.2024–31.12.2024
Tilikauden kulu osakeperusteiset maksut	639
Tilikauden kulu osakeperusteiset maksut, oma pääoma	625
Osakeperusteisista maksuista aiheutuva velka 31.12.2024	-
Arvio veroviranomaiselle siirrettävästä määrästä työntekijän verovelvoitteen täyttämiseksi meneillään olevien osakepalkkiojärjestelmien puitteissa, 31.12.2024	1 010

Henkilöstöanti

Syyskuussa 2022 Koskisen toteutti henkilöstölleen suunnatun osakeannin, johon saivat osallistua kaikki vakituisessa työsuhteessa työskentelevät työntekijät. Osana henkilöstöantia liikkeeseen laskettujen osakkeiden (115 018 kappaletta) merkintähinta oli alempi kuin osakkeiden käypä arvo. Merkittyjen osakkeiden myynti on rajoitettu ja osakkeisiin liittyy työssäolovelvoiteajanjakso, joka päättyy hallituksen erillisellä päätöksellä, kun osakkeiden merkintöjen hyväksymisestä on kulunut kaksi vuotta tai kun listautumisesta on kulunut vähintään kuusi kuukautta, sen mukaan, kumpi tapahtuu myöhemmin. Osakkeisiin liittyvät rajoitukset päättyivät ja osakkeet vapautuivat 29.9.2024.

Instrumentti	Henkilöstöanti 2022¹
Maksimimäärä, kpl	260 000
Alkuperäinen merkintähinta	3,00
Osinkokorjaus	Ei
Alkuperäinen myöntämispäivä	29.9.2022
Vapautumispäivä	29.9.2024
Enimmäisvoimassaoloaika, vuotta	2
Juoksuaikaa jäljellä, vuotta	-
Henkilöitä tilikauden päättyessä	-
Toteutustapa	Osakkeita

¹ Henkilöstöannin 2022 maksimäärä on oikaistu marraskuussa 2022 toteutetun splitin perusteella.

Tilikauden tapahtumat	Henkilöstöanti 2022¹
1.1.2024
Myönnettyjen osakkeiden lukumäärä kauden alussa	113 932
Tilikauden muutokset
Kaudella toteutetut	113 932
31.12.2024

Myönnetyt osakkeet, joihin ei ole vielä syntynyt oikeutta -

¹. Henkilöstöannissa 2022 merkityt määrät on oikaistu marraskuussa 2022 toteutetun splitin perusteella.

Vuosi 2024

Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia

Liiketoiminta-alueet

Vastuullisuusyhteenveto

Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

VAIKUTUS TULOKSEEN JA TALOUDELLISEEN ASEMAAN

Tuhatta euroa	1.1.2024–31.12.2024
Tilikauden kulu osakeperusteiset maksut, oma pääoma	265
Osakeperusteisista maksuista aiheutuva velka 31.12.2024	-

LAADINTAPERIAATE

Konsernin osakepohjaiset kannustinjärjestelmät luokitellaan joko osakkeina tai käteisvaroina maksettaviin osakeperusteisiin liiketoimiin. Liiketoimet, joissa on verovelvoitteiden nettoselvitysominaisuus, luokitellaan kokonaisuudessaan osakkeina maksettaviksi liiketoimiksi. Osakkeina maksettavat järjestelyt arvostetaan myöntämispäivän käypään arvoon. Käteisvaroina maksettavien järjestelyjen velat arvostetaan käypään arvoon jokaisena raportointipäivänä. Yhtiön johto arvioi järjestelyn ehtojen (palveluksen suorittamiseen ja tulokseen perustuvien ehtojen) toteutumisen todennäköisyyttä jokaisen raportointikauden lopussa ja päivittää arviota siitä, kuinka moneen osakkeeseen odotetaan syntyvän oikeus sekä päivittää sen perusteella kulukirjausta. Osakeperusteisten järjestelyjen maksut kirjataan kuluksi tasaerinä oikeuden syntymisajanjakson aikana. Kulukirjaus esitetään työsuhde-etuuksista aiheutuvissa kuluissa ja osakkeina maksettavien järjestelyiden osalta hyvitetään kertyneitä voittovaroja ja rahana maksettavien järjestelyiden osalta kirjataan velka, joka esitetään taseen muissa veloissa.

8. Poistot ja arvonalentumiset

Tuhatta euroa	1.1.2024– 31.12.2024	1.1.2023– 31.12.2023
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet, poistot
Rakennukset ja rakennelmat	2 157	1 503
Koneet ja kalusto	4 247	3 523
Muut aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	415	358
Yhteensä	6 818	5 385
Käyttöoikeusomaisuuserät, poistot
Voimalaitokset	1 659	1 589
Koneet ja kalusto	1 760	1 191
Rakennukset	310	138
Maa- ja vesialueet	45	49
Yhteensä	3 773	2 967
Aineettomat hyödykkeet, poistot
Ohjelmistot	346	220
Yhteensä	346	220
Arvonalentumiset
Koneet ja kalusto	-	35
Myytävänä olevat omaisuuserät	232	-
Yhteensä	232	35
Poistot ja arvonalentumiset yhteensä	11 169	8 607

Vuosi 2024

• Koskisen lyhyesti
• Avainluvut Vuoden kohokohdat
• Toimitusjohtajan katsaus
• Strategia
• Liiketoiminta-alueet
• Vastuullisuusyhteenveto
• Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATE

Poistot kirjataan konsernin laajaan tuloslaskelmaan tasapoistoina aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden arvioidulle taloudelliselle vaikutusajalle. Käyttöoikeusomaisuuserät poistetaan taloudellisena vaikutusaikana tai sitä lyhyempänä vuokra-aikana. Jos Koskisen on kohtuullisen varma osto-option käyttämisestä, käyttöoikeusomaisuuserästä tehdään poistot sen taloudellisen vaikutusajan kuluessa.

9. Liiketoiminnan muut kulut

Liiketoiminnan muut kulut sisältävät muun muassa myyntiin, huolintaan ja toimituksiin liittyvät kulut, kiinteistöjen kunnossapitokulut ja tietotekniikkakulut.

Tuhatta euroa	1.1.2024– 31.12.2024	1.1.2023– 31.12.2023
Myyntirahdit ja huolinta	24 127	22 237
Tietotekniikkakulut	4 169	3 954
Kiinteistöjen kunnossapito	3 793	3 528
Konsultointi- ja hallintopalvelut	1 963	1 431
Hallintokulut	1 794	1 595
Henkilöstöön liittyvät kulut	1 722	1 972
Matkakulut	1 067	1 003
Vuokrasopimuskulut	885	809
Myyntiprovisiot	664	656
Markkinointikulut	603	732
Tutkimus- ja kehittämismenot	301	540
Muut kulut¹	1 816	1 998
Yhteensä	42 904	40 455

¹ Muut kulut sisältävät muun muassa koneisiin, kalustoon ja ajoneuvoihin liittyviä kuluja, sekä käyttöomaisuuden luovutustappiot.

Yhtiökokouksen nimittämälle konsernin lakisääteisen tilintarkastuksen tekevälle tilintarkastajalle tilinpäätöksen tilikausilta maksetut palkkiot on esitetty alla olevassa taulukossa.

TILINTARKASTAJAN PALKKIOT

Tuhatta euroa	1.1.2024– 31.12.2024	1.1.2023– 31.12.2023
Tilintarkastus	150	100
Vero- ja lakineuvonta	-	5
Muut palvelut	57	28
Yhteensä	207	133

Tilintarkastajan palkkiot sisältävät kunkin konserniyhtiön tilintarkastajille maksetut palkkiot.

TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATE

Tutkimusmenot kirjataan kuluiksi laajan tuloslaskelman liiketoiminnan muihin kuluihin silloin kun ne toteutuvat. Kehittämismenot kirjataan kuluiksi, jos ne eivät täytä sisäisesti aikaansaadun aineettoman hyödykkeen aktivoimiskriteerejä, jolloin ne aktivoidaan aineettomina hyödykkeinä taseelle ja poistetaan taloudellisena vaikutusaikana. Aiemmin kuluksi kirjattuja kehittämismenoja ei kirjata omaisuuseriksi myöhemmällä kaudella.

Vuosi 2024

Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia Liiketoiminta-alueet Vastuullisuusyhteenveto Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

10. Rahoitustuotot ja -kulut

Tuhatta euroa	1.1.2024– 31.12.2024	1.1.2023– 31.12.2023
Rahoitustuotot
Korkotuotot	1 414	2 299
Korkojohdannaisten voitot	769	606
Valuuttakurssivoitot	754	879
Kapitalisaatiosopimusten voitot	611	625
Valuuttajohdannaisten voitot	89	162
Muut rahoitustuotot	1	3
Yhteensä	3 638	4 573
Rahoituskulut
Lainojen korkokulut¹	-2 617	-934
Vuokrasopimusvelkojen korkokulut	-2 209	-2 079
Korkojohdannaisten tappiot	-615	-554
Valuuttakurssitappiot	-593	-961
Valuuttajohdannaisten tappiot	-450	-175
Muut rahoituskulut	-206	-206
Yhteensä	-6 689	-4 910
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	-3 051	-337

¹ Lainojen korkokulut on aktivoitu täysimääräisesti sahainvestoinnille ajanjaksolta 1.1.2023–30.6.2023.

11. Tuloverot

Tuloverokulu sisältää tilikauden verotettavaan tuloon perustuvan tuloveron sekä laskennalliset verot.

TULOVEROT

Tuloverot -1 684 -3 829

Suomen lakisääteisen verokannan (20 %) tuloverojen ja laajaan tuloslaskelmaan kirjattujen tuloverojen välinen erotus täsmäytetään seuraavasti:

EFEKTIIVISEN VEROKANNAN TÄSMÄYTYSLASKELMA

Tuhatta euroa	1.1.2024– 31.12.2024	1.1.2023– 31.12.2023
Voitto (tappio) ennen veroja	9 972	24 059
Verot laskettuna Suomen verokannalla 20 %	-1 994	-4 812
Ulkomaisten poikkeavien verokantojen vaikutus	5	1
Verotuksessa vähennyskelvottomien kulujen vaikutus	-407	-223
Aiemmilla tilikausilla vähennyskelvottomien nettokorkomenojen hyödyntäminen	511	1 398
Verovapaiden tulojen vaikutus	165	15
Aiempia tilikausia koskevat oikaisut	35	-208
Tuloverot	-1 684	-3 829

LASKENNALLISET VEROSAAMISET JA -VELAT

Vuosi 2024
Koskisen lyhyesti
Avainluvut
Vuoden kohokohdat
Toimitusjohtajan katsaus
Strategia
Liiketoiminta-alueet
Vastuullisuusyhteenveto
Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

Tuhatta euroa	1.1.	Kirjattu tulos vaikutteisesti	Muuntoerot	31.12.
2024
Laskennalliset verosaamiset
Vuokrasopimukset	5 198	1 500	0	6 698
Muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet	625	-1		623
Aineettomat hyödykkeet	66	-29		37
Varaukset	37	11		48
Luottotappiovaraus	20	-14	0	6
Muut erät	90	-19	1	71
Yhteensä	6 035	1 447	1	7 484
Laskennallisten verojen netottaminen	-5 947			-7 447
Yhteensä	88			37
Laskennalliset verovelat
Kertyneet poistoerot	5 827	1 230		7 057
Vuokrasopimukset	4 318	1 638		5 957
Lainat	833	24		857
Aineelliset hyödykkeet	338	65		403
Johdannaiset	314	-12		303
Muut erät	14	19		33
Yhteensä	11 645	2 964	-	14 609
Laskennallisten verojen netottaminen	-5 947			-7 447
Yhteensä	5 697			7 162
Laskennalliset verovelat, netto	5 610			7 126

Vuosi 2024

Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia Liiketoiminta-alueet Vastuullisuusyhteenveto Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

Tuhatta euroa	1.1.	Kirjattu tulos vaikutteisesti	Siirrot erien välillä	Muuntoerot	31.12.
2023
Laskennalliset verosaamiset
Vuokrasopimukset	5 462	-264		0	5 198
Muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet	604	21			625
Aineettomat hyödykkeet	-	-31	97		66
Varaukset	20	17			37
Luottotappiovaraus	6	13		0	20
Muut erät	219	-36	-97	4	90
Yhteensä	6 311	-281	-	5	6 035
Laskennallisten verojen netottaminen	-6 182				-5 947
Yhteensä	129				88
Laskennalliset verovelat
Kertyneet poistoerot	4 280	1 547			5 827
Vuokrasopimukset	4 540	-222			4 318
Lainat	626	207			833
Aineelliset hyödykkeet	-	174	164		338
Aineettomat hyödykkeet	164		-164		-
Johdannaiset	306	9			314
Muut erät	-	14			14
Yhteensä	9 916	1 729	-	-	11 645
Laskennallisten verojen netottaminen	-6 182				-5 947
Yhteensä	3 734				5 697
Laskennalliset verovelat, netto	3 605				5 610

Vuosi 2024

• Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia Liiketoiminta-alueet
• Vastuullisuusyhteenveto
• Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATE Tuloverot

Kauden tuloverokuluna tai -tuottona esitetään kauden verotettavasta tulosta kunkin maan tuloverokannan perusteella maksettava vero, oikaistuna väliaikaisista eroista johtuvilla laskennallisten verosaamisten ja -velkojen muutoksilla ja käyttämättömillä verotappioilla. Verot kirjataan tulosvaikutteisesti, paitsi jos ne liittyvät muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan kirjattuihin eriin. Tällöin vero kirjataan myös muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan.

Tilikauden tulovero lasketaan raportointikauden päättymispäivänä käyttäen verolakeja, jotka on säädetty tai jotka on käytännössä hyväksytty tilikauden lopussa. Johto arvioi määräajoin veroilmoituksissa esitettyä verotusasemaa niiden tilanteiden osalta, joissa sovellettava verosäädös on tulkinnanvarainen, ja harkitsee, onko todennäköistä, että veroviranomainen hyväksyy epävarman verokohtelun. Konserni arvostaa veronsa joko todennäköisimmän tai odotettavissa olevan arvon perusteella riippuen siitä, kummalla menetelmällä epävarmuustekijät voidaan ennustaa paremmin.

Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset ja -velat vähennetään toisistaan, kun siihen on lakiin perustuva oikeus ja suoritus on tarkoitus toteuttaa nettomääräisenä tai saaminen ja velka on tarkoitus realisoida samanaikaisesti.

Laskennalliset verot

Laskennalliset verot kirjataan varojen ja velkojen konsernitilinpäätökseen sisältyvien kirjanpitoarvojen ja verotuksellisten arvojen välisistä väliaikaisista eroista. Laskennalliset verot määritetään käyttäen verokantoja (ja -lakeja), jotka on säädetty tai käytännössä hyväksytty raportointikauden loppuun mennessä ja joita odotetaan sovellettavan, kun laskennallinen verosaaminen realisoituu tai laskennallinen verovelka suoritetaan.

Laskennallisia verosaamisia kirjataan vain, jos on todennäköistä, että tulevaisuudessa on käytettävissä verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikaiset erot voidaan hyödyntää.

Laskennalliset verosaamiset ja -velat vähennetään toisistaan silloin, kun on olemassa lakiin perustuva oikeus vähentää kauden verotettavaan tuloon perustuvat tuloverosaamiset ja -velat toisistaan ja laskennalliset verot liittyvät samaan veroviranomaiseen joko saman verovelvollisen osalta tai eri verovelvollisten osalta, kun saaminen ja velka on tarkoitus realisoida samanaikaisesti.

12. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Vuosi 2024
Koskisen lyhyesti
Avainluvut
Vuoden kohokohdat
Toimitusjohtajan katsaus
Strategia
Liiketoiminta-alueet
Vastuullisuusyhteenveto
Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

Tuhatta euroa	Maa-alueet	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset käyttöomaisuus hyödykkeet	Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2024	2 714	82 158	102 648	7 446	18 004	212 970
Muuntoerot	2	31	15	1	2	51
Lisäykset	12	1 870	6 283	24	13 981	22 169
Vähennykset	-	-1 121	-7 468	-677	-140	-9 406
Siirrot erien välillä	-	828	15 399	31	-16 272	-13
Siirto myytävänä oleviin omaisuuseriin	-	-	-3 536	-	-	-3 536
Hankintameno 31.12.2024	2 727	83 766	113 342	6 825	15 576	222 235
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2024	-	-40 130	-71 096	-4 235	-	-115 462
Muuntoerot	-	-7	-4	-1	-	-12
Poistot	-	-2 157	-4 247	-415	-	-6 818
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	-	1 120	7 062	609	-	8 790
Siirto myytävänä oleviin omaisuuseriin	-	-	2 807	-		2 807
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2024	-	-41 174	-65 479	-4 042	-	-110 695
Kirjanpitoarvo 1.1.2024	2 714	42 028	31 551	3 211	18 004	97 508
Kirjanpitoarvo 31.12.2024	2 727	42 591	47 863	2 783	15 576	111 540

Vuosi 2024
------------	--

Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia Liiketoiminta-alueet Vastuullisuusyhteenveto

Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös

Allekirjoitukset

Tilintarkastuskertomus

Tuhatta euroa	Maa-alueet	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset käyttöomaisuus hyödykkeet	Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2023	2 734	61 241	95 078	6 061	26 741	191 855
Muuntoerot	8	144	16	5	8	182
Lisäykset	33	7 648	8 604	120	15 303	31 708
Vähennykset	-61	-1 613	-3 738	-825	-4	-6 241
Siirrot erien välillä	-	14 738	2 688	2 085	-24 044	-4 533
Hankintameno 31.12.2023	2 714	82 158	102 648	7 446	18 004	212 970
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2023	-	-39 870	-71 297	-4 412	-	-115 579
Muuntoerot	-	-28	21	-3	-	-10
Poistot	-	-1 503	-3 523	-358	-	-5 385
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	-	1 272	3 738	538	-	5 548
Arvonalentumiset	-	-	-35	-	-	-35
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2023	-	-40 130	-71 096	-4 235	-	-115 462
Kirjanpitoarvo 1.1.2023	2 734	21 370	23 781	1 650	26 741	76 275
Kirjanpitoarvo 31.12.2023	2 714	42 028	31 551	3 211	18 004	97 508

Vuosi 2024

• Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia Liiketoiminta-alueet Vastuullisuusyhteenveto
• Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

Muut aineelliset hyödykkeet sisältävät muun muassa hulevesijärjestelmän ja kaukolämpöverkon sekä teiden rakentamisen, pysäköinti- ja varastoalueita sekä taidekokoelman.

Lisäykset tilikaudella 2024 olivat 22,2 (31,7) miljoonaa euroa. Nämä liittyivät pääosin uuden tukkikentän rakentamiseen. Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat sisältävät tilikauden lopulla 13,1 miljoonaa euroa uuden tukkikentän rakentamiseen liittyen. Lisäksi tilikaudella tehtiin investointeja muun muassa kanavakuivaamoon, toisen höyläämön alkupään uudistukseen sekä uuteen sahaan.

Lisäykset vuonna 2023 liittyivät pääosin Järvelän uuteen sahaan. Muita merkittäviä investointeja olivat karaton sorvi, sekä aurinkovoimala Järvelään.

Tilikaudella on aktivoitu 0,4 (1,3) miljoonaa euroa rahoitusmenoja koskien uuteen sahaan liittyviä lainoja.

TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATE

Maa-alueet kirjataan hankintamenoon aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin. Muut aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet kirjataan hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla arvonalennuksilla. Hankintameno sisältää menot, jotka johtuvat välittömästi erien hankinnasta. Rahoitusmenot lainoista, joilla rahoitetaan hyödykkeiden rakentamista, aktivoidaan aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin osaksi hankintamenoa rakennusajalta, kun ehdot aktivoinnin edellytyksistä täyttyvät. Poistot lasketaan tasapoistomenetelmällä hyödykkeen arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa.

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden arvioidut taloudelliset vaikutusajat:

• Rakennukset ja rakennelmat 10–50 vuotta
• Koneet ja kalusto 5–15 vuotta
  -
• Muut aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 5–10 vuotta

Jäännösarvot ja taloudelliset vaikutusajat tarkistetaan jokaisena raportointikauden päättymispäivänä ja niitä muutetaan tarvittaessa. Omaisuuserän kirjanpitoarvo kirjataan välittömästi alas kerrytettävissä olevaan rahamäärään, jos omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin sen arvioitu kerrytettävissä oleva rahamäärä. Myyntivoitot ja -tappiot määritetään vertaamalla myyntituloa kirjanpitoarvoon. Ne sisältyvät laajaan tuloslaskelmaan.

Arvonalentuminen

Rahoitusvaroihin kuulumattomat omaisuuserät testataan arvonalentumisen varalta aina, kun tapahtumat tai olosuhteiden muutokset antavat viitteitä siitä, ettei kirjanpitoarvoa vastaavaa rahamäärää mahdollisesti saada kerrytetyksi. Arvonalentumistappio kirjataan siitä määrästä, jolla omaisuuserän kirjanpitoarvo ylittää sen kerrytettävissä olevan rahamäärän. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta johtuvilla menoilla tai sen käyttöarvo sen mukaan, kumpi niistä on suurempi. Omaisuuserät testataan rahavirtaa tuottavan yksikön (CGU) tasolla, joka on alin taso, jolla on erikseen yksilöitävissä olevia kassavirtoja, jotka ovat pitkälti riippumattomia muista omaisuuseristä tai omaisuuseräryhmistä tulevista kassavirroista.

Jokaisen raportointikauden lopussa tulee tarkastella, onko rahoitusvaroihin kuulumattoman omaisuuserän arvonalentuminen syytä peruuttaa.

Vuosi 2024

Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia Liiketoiminta-alueet Vastuullisuusyhteenveto Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

13. Metsävarat

Tilikauden lopussa Koskisen omistaa 764 hehtaaria metsämaata Etelä-Suomessa. Metsävarojen eli puuston arvo 31.12.2024 on 3,9 miljoonaa euroa (31.12.2023: 3,6 miljoonaa euroa).

Tuhatta euroa	2024	2023
Kirjanpitoarvo 1.1.	3 599	2 731
Käyvän arvon muutoksista johtuva voitto (tappio)	505	870
Korjuusta johtuvat vähennykset	-141	-
Myynnistä johtuvat vähennykset	-48	-2
Kirjanpitoarvo 31.12.	3 915	3 599

Koskisella on käytössä metsäsertifiointi ja kaikki sen omat metsät on sertifioitu PEFCmetsäsertifiointiohjelman (Programme for the Endorsement of Forest Certification) sertifikaatilla. PEFC asettaa vaatimukset sertifioitujen puuraaka-aineiden ja puutuotteiden seurannalle toimitusketjuissa. Lisäksi sertifiointi edellyttää metsien monimuotoisuuden turvaamista, metsien terveyden ja kasvun ylläpitämistä sekä metsien virkistyskäyttöä.

TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATE

Metsämaa jaetaan metsävaroihin, eli puustoon, ja maa-alueeseen. Metsävarat kirjataan myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon. Maaalueet kirjataan hankintamenoon aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin.

Metsävarojen käypä arvo lasketaan summa-arvomenetelmällä, jossa maaperän, taimien ja puuston arvot arvostetaan erikseen ja kokonaisarvoa oikaistaan metsien erityispiirteiden perusteella. Metsävarojen käypä arvo luokitellaan käyvän arvon hierarkiassa tasolle 3, koska siinä on käytetty muita kuin havainnoitavissa olevia syöttötietoja, esimerkiksi puuston kasvu. Metsävarojen käyvän arvon muutos kirjataan laajan tuloslaskelman liikevoittoon (-tappioon).

Keskeiset arviot ja oletukset

Metsävarojen arvostus

Metsävarojen arvonmääritys on monimutkainen prosessi ja edellyttää useita johdon arvioita ja harkintaa oletuksista, joilla on merkittävä vaikutus taseen metsävarojen arvoon. Johdon arvioita edellyttäviä tekijöitä ovat muun muassa arviot puun kasvusta, puunkorjuun ja kantohintojen asianmukaisuuden analysointi sekä johdon arvio ulkopuolisten palveluntarjoajien toimittamista arvostukseen liittyvistä tiedoista. Laskelmissa käytetyt kantohinnat perustuvat ulkopuolisen arvonmäärityspalvelun tarjoajan hintoihin ja niitä on verrattu Suomen tilastotietokannan hintoihin.

14. Vuokrasopimukset

Koskisen vuokrasopimukset koostuvat kiinteistöjen, mukaan lukien toimistot, asunnot, varastot ja maa-alueet, tuotantokoneiden ja -laitteiden, autojen sekä muiden koneiden ja kaluston, kuten IT-laitteiden, vuokrasopimuksista. Vuokrasopimukset ovat määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia, ja ne voivat sisältää jatkamis- tai päättämisoptioita. Vuokrasopimuksiin voi sisältyä indeksilausekkeita, jotka perustuvat tyypillisesti kuluttajahintaindeksiin. Näitä ei oteta huomioon vuokrasopimusvelan määrittämisessä ennen kuin ne toteutuvat.

Lisäksi Koskisen on solminut lämpöenergian toimitussopimuksen, joka sisältää voimalaitosten vuokrasopimuksen. Koskisella on oikeus saada olennainen osa voimalaitosten käytöstä saatavasta taloudellisesta hyödystä. Sopimukseen sisältyy optio, jonka perusteella Koskisella on 15 vuoden sopimuskauden päättyessä tai sopimusrikkomistilanteessa oikeus ja toisen osapuolen vaatiessa velvollisuus lunastaa voimalaitokset itselleen tai kolmannelle osapuolelle. Sopimuksen uudelleenneuvottelujen tuloksena vuokralle antaja maksoi Koskiselle vuonna 2022 3,0 miljoonaa euroa, joka kirjattiin käyttöoikeusomaisuuserän vähennykseksi.

Tase sisältää seuraavat vuokrasopimuksiin liittyvät määrät:

Vuosi 2024
------------	--

Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia Liiketoiminta-alueet

Vastuullisuusyhteenveto

Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

Tuhatta euroa	31.12.2024	31.12.2023
Käyttöoikeusomaisuuserät
Voimalaitokset	17 965	18 751
Koneet ja kalusto	14 584	6 891
Rakennukset	1 284	289
Maa- ja vesialueet	209	229
Yhteensä	34 043	26 159
Vuokrasopimusvelat
Pitkäaikaiset	29 465	23 857
Lyhytaikaiset	4 024	2 132
Yhteensä	33 489	25 989

Tuhatta euroa	1.1.2024– 31.12.2024	1.1.2023– 31.12.2023
Käyttöoikeusomaisuuserien lisäykset tilikaudella	10 649	1 636

Tuloslaskelma sisältää seuraavat vuokrasopimuksiin liittyvät määrät:

Tuhatta euroa	1.1.2024– 31.12.2024	1.1.2023– 31.12.2023
Käyttöoikeusomaisuuserien poistot
Voimalaitokset	1 659	1 589
Koneet ja kalusto	1 760	1 191
Rakennukset	310	138
Maa- ja vesialueet	45	49
Poistot yhteensä	3 773	2 967
Korkokulut	2 209	2 079

Tuhatta euroa	1.1.2024– 31.12.2024	1.1.2023– 31.12.2023
Lyhytaikaisiin vuokrasopimuksiin liittyvät kulut¹	26	8
Arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä koskeviin vuokrasopimuksiin liittyvät kulut, jotka eivät ole lyhytaikaisia vuokrasopimuksia¹	223	361
¹ Sisältyy liiketoiminnan muihin kuluihin

Tuhatta euroa 1.1.2024– 31.12.2024 1.1.2023– 31.12.2023 Vuokrasopimuksista aiheutuva lähtevä rahavirta yhteensä tilikaudella 5 618 5 607

Vuokrasopimusvelkojen maturiteetti on esitetty liitetiedossa 3. Rahoitusriskien ja pääoman hallinta.

TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATE

Sopimuksen syntymisajankohtana Koskisen arvioi, onko järjestely vuokrasopimus tai sisältyykö siihen vuokrasopimus. Sopimus on vuokrasopimus tai siihen sisältyy vuokrasopimus, jos sopimus antaa oikeuden yksilöidyn omaisuuserän käyttöä koskevaan määräysvaltaan tietyksi ajanjaksoksi vastiketta vastaan. Koskisen kirjaa käyttöoikeusomaisuuserän ja sitä vastaavan vuokrasopimusvelan vuokrasopimuksen alkamisajankohtana vuokrasopimuksista, joissa se on vuokranantaja. Alkamisajankohta on päivämäärä, jolloin vuokrasopimuksen kohdeomaisuuserä on vuokralle ottajan käytettävissä.

Koskisen arvostaa vuokrasopimusvelan sopimuksen alkamisajankohtana diskonttaamalla tulevat vuokrasopimusmaksut niiden nykyarvoon. Vuokramaksut sisältävät kiinteät maksut, indeksiin tai muuhun hintatasoon perustuvat maksut, jäännösarvotakuiden määrät, jotka Koskisen odotetaan maksavan, sekä osto-option toteutushinnan, jos Koskisen on kohtuullisen varma option käyttämisestä. Vuokrasopimuksen päättämisestä aiheutuvat sanktiot sisältyvät vuokrasopimusvelan arvostukseen, jos vuokra-ajasta käy ilmi, että Koskisen käyttää päättämisoptiota.

Vuosi 2024

Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia Liiketoiminta-alueet Vastuullisuusyhteenveto Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

Koskisen diskonttaa vuokramaksut vuokrasopimuksen sisäisellä korolla. Jos tätä korkoa ei pystytä helposti määrittämään, Koskisen käyttää lisäluoton korkoa eli korkoa, jonka Koskisen joutuisi maksamaan lainatessaan vastaavaksi ajaksi ja vastaavanlaisin vakuuksin saadakseen käyttöoikeusomaisuuserän arvoa vastaavan omaisuuserän vastaavanlaisessa taloudellisessa ympäristössä. Vuokrasopimusvelkojen korkokulut esitetään liiketoiminnan rahavirrassa.

Vuokrasopimuksen alkamisajankohdan jälkeen vuokrasopimusvelka arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä. Vuokrasopimusvelka määritetään uudelleen, kun vuokrasopimusmaksut muuttuvat esimerkiksi indeksimuutoksen vuoksi, vuokrasopimukseen sisältyvän option käyttö arvioidaan uudelleen tai otetaan huomioon muut vuokrasopimuksen muutokset.

Käyttöoikeusomaisuuserät arvostetaan hankintamenoon, joka koostuu vuokrasopimusvelan alkuperäisestä määrästä, sopimuksen alkamisajankohtana tai sitä ennen suoritetuista vuokranmaksuista, alkuperäisistä välittömistä menoista ja ennallistamismenoista. Käyttöoikeusomaisuuserät poistetaan hyödykkeen taloudellisena vaikutusaikana tai sitä lyhyempänä vuokra-aikana. Jos Koskisen on kohtuullisen varma osto-option käyttämisestä, käyttöoikeusomaisuuserästä tehdään poistot sen taloudellisen vaikutusajan kuluessa.

Koskisen soveltaa standardin mukaisia lyhytaikaisia ja arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä koskevia helpotuksia. Lyhytaikaiset vuokrasopimukset ovat vuokrasopimuksia, joiden vuokra-aika on 12 kuukautta tai alle. Arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä ovat muun muassa polkupyörät ja ICT-laitteet. Näihin vuokrasopimuksiin liittyvät vuokranmaksut kirjataan tasaerinä kuluksi.

Koskisella on vähäistä toimintaa vuokralle antajana vuokraamalla maa-alueitaan ja huoneistojaan. Koskisen luokittelee kaikki vuokrasopimuksensa operatiivisiksi vuokrasopimuksiksi, koska vuokrasopimukset eivät siirrä kohdeomaisuuserän omistamiselle ominaisia riskejä ja etuja kaikilta olennaisilta osin.

Keskeiset arviot ja oletukset

Sopimuksiin sisältyvät vuokrasopimukset

Koskisen on tehnyt lämpöenergian toimitusta ja sahatavaran valmistusta koskevia sopimuksia, joiden osalta johto on arvioinut, sisältyykö sopimuksiin vuokrasopimus. Jos sopimuksiin sisältyy yksilöity omaisuuserä ja Koskisen hyödyntää olennaisilta osin omaisuuserien kapasiteettia ja saa siten olennaisilta osin kaikki omaisuuserien käytöstä saatavat taloudelliset hyödyt ja jos Koskisella on myös oikeus määrätä omaisuuserän käyttöä tietyksi ajaksi, Koskisen kirjaa järjestelyn vuokrasopimuksena. Järjestelyissä, joissa kaikki vuokrasopimuksen maksut ovat muuttuvia, ne eivät riipu indeksistä tai hintatasosta, eivätkä ne ole tosiasiallisesti kiinteitä, taseeseen ei merkitä vuokrasopimusvelkaa eikä käyttöoikeusomaisuuserää.

Vuokra-ajan määrittäminen

Koskisen arvioi vuokra-ajan vuokrasopimuskohtaisesti sopimusvelvoitteiden, taloudellisten kannustimien ja omaisuuserän luonteen perusteella. Koskisen vuokrasopimuksiin kuuluu määräaikaisia vuokrasopimuksia, jatkamis- ja päättämisoptioita sekä toistaiseksi voimassa olevia sopimuksia.

Jos sopimukseen sisältyy kiinteä vuokra-aika ilman jatkamis- tai päättämisoptiota, vuokrasopimuskausi määräytyy kiinteän vuokra-ajan perusteella. Jatkamisoptiot (tai päättämisoptioiden jälkeiset ajanjaksot) sisältyvät vuokra-aikaan vain, jos on kohtuullisen varmaa, että vuokrasopimusta jatketaan (tai että sitä ei päätetä).

Mikäli vuokra-aikaa ei ole selvästi mainittu sopimuksessa tai sopimus on voimassa toistaiseksi ilman erillistä ilmoitusta, johto arvioi vuokrasopimuksen täytäntöönpanokelpoisen ajan sopimusehtojen ja kohtuullisen varmuuden perusteella. Mikäli sopimuksiin ei liity merkittäviä sanktioita eikä sopimuksen vuokra-aikaa ole selvästi mainittu tai se on voimassa toistaiseksi, konserni määrittää vuokra-ajan sopimuskohtaisesti ottaen huomioon konsernin tarpeen kyseiselle omaisuuserälle ja sen strategisen suunnittelujakson, joka on viisi vuotta.

Vuokra-aika arvioidaan uudelleen, jos tapahtuu merkittävä tapahtuma tai olosuhteiden muutos.

Vuosi 2024

• Koskisen lyhyesti
• Avainluvut
• Vuoden kohokohdat
• Toimitusjohtajan katsaus
• Strategia
• Liiketoiminta-alueet
• Vastuullisuusyhteenveto
• Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

Lisäluoton koron määrittäminen

Lisäluoton korko määräytyy viimeaikaisten kolmansien osapuolten rahoitussopimusten perusteella oikaistuna vastaamaan vuokra-aikaa, vuokrasopimusten luottoriskiä, vuokrattua omaisuuserää sekä rahoitusehtojen ja toimintaympäristön muutoksia kolmannen osapuolen rahoituksen saamisen jälkeen.

15. Aineettomat hyödykkeet

Tuhatta euroa	Ohjelmistot	Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2024	3 622	30	3 652
Muuntoerot	2	-	2
Lisäykset	48	12	60
Vähennykset	-2 345	-	-2 345
Siirrot erien välillä	43	-30	13
Hankintameno 31.12.2024	1 369	12	1 382
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2024	-2 344	-	-2 344
Muuntoerot	-1		-1
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	2 345	-	2 345
Poistot	-346	-	-346
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2024	-345	-	-345
Kirjanpitoarvo 1.1.2024	1 278	30	1 308
Kirjanpitoarvo 31.12.2024	1 024	12	1 036

Tuhatta euroa	Ohjelmistot	Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2023	3 415	290	3 705
Muuntoerot	6	-	6
Lisäykset	389	30	419
Vähennykset	-662	-	-662
Siirrot erien välillä	473	-290	183
Hankintameno 31.12.2023	3 622	30	3 652

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2023	-2 782	-	-2 782
Muuntoerot	-4		-4
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	662		662
Poistot	-220	-	-220
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2023	-2 344	-	-2 344
Kirjanpitoarvo 1.1.2023	633	290	923
Kirjanpitoarvo 31.12.2023	1 278	30	1 308

TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATE Ohjelmistoihin liittyvät kulut

Ohjelmistoihin liittyvät kulut kirjataan omaisuuseriksi, jos Koskisella on määräysvalta kohdeomaisuuserään, hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla. Poistot lasketaan tasapoisto-menetelmällä omaisuuserien taloudellisena vaikutusaikana, joka on viisi vuotta.

Omaisuuserien taloudelliset vaikutusajat ja poistomenetelmät tarkistetaan jokaisen raportointikauden päättymispäivänä ja niitä muutetaan tarvittaessa vastaamaan odotettavissa olevien taloudellisten hyötyjen muutoksia. Aineettomien hyödykkeiden poistot aloitetaan, kun hyödyke on valmis sille aiottua käyttöä varten.

Arvonalentumiset on esitetty liitetiedossa 12. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet.

Vuosi 2024

Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia Liiketoiminta-alueet

Vastuullisuusyhteenveto

Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

16. Vaihto-omaisuus

Tuhatta euroa	31.12.2024	31.12.2023
Raaka-aineet	29 060	22 534
Keskeneräiset tuotteet	4 981	4 824
Valmiit tuotteet	15 186	10 185
Yhteensä	49 227	37 544

Hitaasti liikkuvan vaihto-omaisuuden arvonalentumiset nettorealisointiarvoon olivat 249 tuhatta euroa vuonna 2024 (2023: 288 tuhatta euroa). Ne kirjattiin kuluiksi tilikaudella, ja ne sisältyvät varastojen muutokseen tuloslaskelmassa. Konserni peruutti vuonna 2024 aiemman vaihto-omaisuuden arvonalentumiskirjauksen 288 tuhatta euroa perustuen konsernin arvioon nettorealisointiarvosta (2023: 98 tuhatta euroa). Peruutettu määrä sisältyy varastojen muutokseen konsernin laajassa tuloslaskelmassa.

TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATE

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään painotetun keskihinnan menetelmällä. Hankintamenoon sisältyvät raaka-aineet, välitön työvoima, poistot sekä asianmukainen osuus muuttuvista ja kiinteistä yleiskustannuksista, joista jälkimmäinen jaetaan tavanomaisen toimintakapasiteetin perusteella. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa toteutuva arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut valmiiksi saattamisesta johtuvat menot sekä arvioidut myynnin toteutumiseksi tarvittavat menot.

Vanhoista, hitaasti liikkuvista vaihto-omaisuuseristä tehdään arvonalentumisvähennys, joka perustuu johdon parhaaseen arvioon odotettavissa olevasta nettorealisointiarvosta raportointikauden päättymispäivänä.

17. Muut saamiset

Tuhatta euroa	31.12.2024	31.12.2023
Pitkäaikaiset varat
Muut kulujen siirtosaamiset	10	11
Yhteensä	10	11
Lyhytaikaiset varat
Tukkiostojen ennakot	4 047	3 731
Arvonlisäverosaamiset	3 074	2 090
Myynnin siirtosaamiset	779	1 314
Muut kulujen siirtosaamiset	665	1 625
Tietotekniikkakulujen siirtosaamiset	508	425
Muut saamiset	464	1 242
Yhteensä	9 536	10 427
Muut saamiset yhteensä	9 546	10 439

Vuosi 2024

Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia Liiketoiminta-alueet

Vastuullisuusyhteenveto

Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

18. Myytävänä olevat omaisuuserät

Tuhatta euroa	2024	2023
Myytävänä olevat omaisuuserät 1.1.
Siirto aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä	729	-
Arvonalentumiset	-232	-
Vähennykset	-50	-
Myytävänä olevat omaisuuserät 31.12.	447	-

Käytöstä poistetun vanhan sahan koneet ja kalusto on kaudella luokiteltu myytävänä oleviin omaisuuseriin. Näistä on tehty myyntisopimus, jonka mukaan ne tullaan purkamaan ja siirtämään uuden omistajan käyttöön vuosien 2024 ja 2025 aikana, ja omistusoikeus siirtyy sovitun maksuohjelman mukaisesti.

TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATE

Omaisuuserä tai luovutettavien erien ryhmä luokitellaan myytävänä olevaksi, jos sen kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiallisesti omaisuuserän myynnistä sen sijaan, että se kertyisi omaisuuserän jatkuvasta käytöstä. Jotta näin olisi, omaisuuserän tai luovutettavien erien ryhmän on oltava välittömästi myytävissä nykyisessä kunnossaan tällaisten omaisuuserien myynnissä yleisin ja tavanomaisin ehdoin, ja myynnin on oltava erittäin todennäköinen. Nämä omaisuuserät, tai luovutettavien erien ryhmän tapauksessa varat ja velat, esitetään konsernitaseessa erillään ja arvostetaan kirjanpitoarvoon tai myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon sen mukaan, kumpi näistä on alempi. Myytävänä oleviksi tai luovutettavien erien ryhmään kuuluviksi luokitelluista pitkäaikaisista omaisuuseristä ei tehdä poistoja.

19. Oma pääoma

Tuhatta euroa	Ulkona olevien osakkeiden määrä (kpl)	Omat osakkeet (kpl)	Rekisteröidyt osakkeet yhteensä (kpl)	Osakepääoma	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
1.1.2023	23 002 659	-	23 002 659	1 512	73 843
Suunnattu maksuton osakeanti, johto¹	9 000	-	9 000	-	-
Omien osakkeiden hankinta	-1 086	1 086	-	-	-
31.12.2023	23 010 573	1 086	23 011 659	1 512	73 843
Suunnattu maksuton osakeanti, johto¹	13 500	-	13 500	-	-
31.12.2024	23 024 073	1 086	23 025 159	1 512	73 843

¹ Lisätietoja liitetiedossa 7. Osakepohjaiset kannustinjärjestelmät

Osakepääoma

Koskisen Oyj:llä on yksi osakelaji ja kaikilla osakkeilla on yhtäläinen oikeus osinkoon. Yksi osake tuottaa yhden äänen yhtiökokouksessa. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa. Koskisen Oyj:n osakkeet on listattu Nasdaq Helsingin pörssilistalle. Osakkeet on liitetty Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään arvo-osuusjärjestelmään. Kaupankäyntitunnus on KOSKI ja ISIN-koodi on FI4000533005.

Koskisen Oyj:n hallitus päätti 7.2.2023 suunnatusta maksuttomasta osakeannista yhtiön toimitusjohtajalle ja talousjohtajalle osana johdon palkitsemista ylimääräisen yhtiökokouksen 31.10.2022 antaman valtuutuksen nojalla. Annetut osakkeet merkittiin kaupparekisteriin 16.2.2023. Osakkeiden kokonaismäärä lisääntyi 23 011 659 osakkeeseen kun toimitusjohtajalle ja talousjohtajalle annettiin yhteensä 9 000 uutta osaketta. Listautumisen toteutumiseen liittyvän palkkion ensimmäisen maksuerän

Vuosi 2024

Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia Liiketoiminta-alueet Vastuullisuusyhteenveto Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

arvo Koskisen toimitusjohtajalle vastaa 12 000 osaketta, josta puolet maksettiin rahana ennakonpidätyksen kattamiseksi. Palkkion ensimmäisen maksuerän arvo Koskisen talousjohtajalle vastaa 6 000 osaketta, josta puolet maksettiin rahana ennakonpidätyksen kattamiseksi. Maksuttomalla osakeannilla ei ollut vaikutusta yhtiön osakepääomaan tai pääomarakenteeseen.

Koskisen Oyj hankki 5.7.2023 takaisin yhteensä 1 086 omaa osakettaan pienosakassopimuksen ehtojen mukaisesti hankintahintaan 3,00 euroa per osake. Alun perin osakkeet olivat merkittävänä syyskuussa 2022 toteutetussa henkilöstöannissa. Pienosakassopimuksen ehtojen mukaisesti henkilöstöannissa annettujen osakkeiden omistaminen edellyttää voimassa olevaa työsuhdetta yhtiöön. Osakkeiden takaisinoston jälkeen Koskisen Oyj:n hallussa on 1 086 omaa osaketta.

Koskisen Oyj:n hallitus päätti 16.2.2024 suunnatusta maksuttomasta osakeannista yhtiön toimitusjohtajalle ja talousjohtajalle osana johdon palkitsemista varsinaisen yhtiökokouksen 11.5.2023 antaman valtuutuksen nojalla. Annetut osakkeet merkittiin kaupparekisteriin 28.2.2024. Osakkeiden kokonaismäärä lisääntyi 23 025 159 osakkeeseen, kun toimitusjohtajalle ja talousjohtajalle annettiin 13 500 uutta osaketta. Listautumisen toteutumiseen liittyvän palkkion toisen maksuerän arvo Koskisen toimitusjohtajalle vastaa 18 000 osaketta, josta puolet maksettiin rahana ennakonpidätyksen kattamiseksi. Palkkion toisen maksuerän arvo Koskisen talousjohtajalle vastaa 9 000 osaketta, josta puolet maksettiin rahana ennakonpidätyksen kattamiseksi. Maksuttomalla osakeannilla ei ollut vaikutusta yhtiön osakepääomaan tai pääomarakenteeseen.

Vararahasto

Vararahastoon sisältyvät jakokelpoisista varoista yhtiöjärjestyksen tai yhtiökokouksen päätöksen nojalla siirretyt määrät.

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon kirjataan uusien osakkeiden merkintähinnat, sekä muut oman pääoman luonteiset sijoitukset, jollei näitä nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä kokonaan tai osittain osakepääomaan.

Omat osakkeet

Konsernin hallussa olevien omien osakkeiden hankintameno esitetään omassa pääomassa erillisenä vapaata omaa pääomaa alentavana rahastona.

Muuntoerot

Ulkomaisten tytäryhtiöiden tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja kerrytetään erilliseen oman pääoman rahastoon. Muuntoerojen kumulatiivinen määrä kirjataan tulosvaikutteiseksi, kun nettosijoituksesta luovutaan.

20. Osakekohtainen tulos

Euroa	1.1.2024– 31.12.2024	1.1.2023– 31.12.2023
Osakekohtainen tulos
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto (tappio) (euroa)	8 287 597	20 230 125
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana	23 021 352	23 010 189
Ulkona olevien osakkeiden laimennetun lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana	23 290 168	23 182 729
Laimentamaton osakekohtainen tulos (euroa)	0,36	0,88
Laimennettu osakekohtainen tulos (euroa)	0,36	0,87

TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATE

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla kauden aikana. Laimennetussa osakekohtaisessa tuloksessa käytettyjä lukuja oikaistaan osakekohtaisen tuloksen määrittämiseksi siten, että otetaan huomioon konsernin mahdollinen sitoutuminen uusien osakkeiden liikkeeseenlaskuun tulevaisuudessa.

Vuosi 2024

Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia Liiketoiminta-alueet Vastuullisuusyhteenveto

Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

21. Rahoitusvarat ja -velat

RAHOITUSVARAT JA -VELAT LUOKITTAIN

Tuhatta euroa	Käyvän hierarkian taso	31.12.2024	31.12.2023
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat
Myyntisaamiset	-	23 835	23 365
Talletukset¹	-	-	20 000
Rahavarat	-	31 823	35 771
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat yhteensä		55 658	79 136
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
Kapitalisaatiosopimukset	1	11 236	10 625
Johdannaiset	2	277	947
Muut käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat	3	14	14
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat yhteensä		11 526	11 585
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat
Lainat rahoituslaitoksilta	2	32 772	37 711
Vuokrasopimusvelat	-	33 489	25 989
Ostovelat	-	29 211	25 411
Ostovelat, maksumenettely	-	6 470	7 396
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat yhteensä		101 943	96 507
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat
Johdannaisvelat	2	141	-
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat yhteensä		141	-

¹ Määräaikaistalletukset, joiden maturiteetti on yli kolme kuukautta

Rahoituslaitoslainojen käypä arvo 31.12.2024 oli 32,8 miljoonaa euroa (31.12.2023: 37,7 miljoonaa euroa). Lainojen käypä arvo on määritetty diskonttaamalla tulevat rahavirrat arvioidulla markkinakorolla raportointihetkellä. Yhtiö on arvioinut, että lainojen sopimuskorko on kohtuullisen lähellä markkinakorkoa, eikä ole tehnyt oikaisua diskonttauskorkoon, jolla käyvät arvot on määritelty, jolloin lainojen käyvät arvot vastaavat niiden nimellisarvoa. Koska yhtiön lainat rahoituslaitoksilta ovat vaihtuvakorkoisia, kauden aikainen markkinakorkojen nousu on heijastunut suoraan konsernin korkokuluihin eikä näin ollen ole vaikuttanut lainojen käypään arvoon. Rahoituslaitoksilta saatujen lainojen käyvät arvot luokitellaan käyvän arvon hierarkiassa tasolle 2.

Johdannaisten käypä arvo on arvioitu perustuen tulevien rahavirtojen nykyarvoon käyttäen arvostuspäivän markkinahintoja, ja rahastosijoitukset sekä kapitalisaatiosopimukset perustuen vastapuolten noteerauksiin. Johdannaisten, rahastosijoitusten sekä kapitalisaatiosopimusten käyvän arvon muutokset on kirjattu rahoitustuottoihin ja kuluihin. Merkittävin osa käyvän arvon muutoksista syntyy johdannaisista, ja ne johtuvat pääasiassa markkinakorkojen muutoksesta raportointikaudella. Konsernin avoinna oleva USD-tasepositio tilinpäätöshetkellä 31.12.2024 muodostui pääosin myyntisaamisista sekä pankkitilistä, ollen yhteensä 3,1 miljoonaa euroa (31.12.2023: 4,3 miljoonaa euroa). Suojaavien auki olevien termiinien nimellisarvo raportointipäivänä on 3,6 miljoonaa euroa (31.12.2023: 2,4 miljoonaa euroa).

Hierarkiatasot ovat seuraavat:

Taso 1: Toimivilla markkinoilla kaupankäynnin kohteena olevien rahoitusinstrumenttien (kuten julkisesti noteeratut johdannaiset ja osakkeet) käypä arvo perustuu raportointikauden päättymispäivän noteerattuihin markkinahintoihin. Konsernin hallussa olevien rahoitusvarojen markkinahinta on senhetkinen ostonoteeraus. Nämä instrumentit kuuluvat tasoon 1.

Taso 2: Sellaisten rahoitusinstrumenttien, joilla ei käydä kauppaa toimivilla markkinoilla (esimerkiksi over-the-counter- eli OTC-johdannaiset), käypä arvo määritetään käyttämällä arvostustekniikoita, joissa käytetään mahdollisimman paljon havainnoitavissa olevia markkinatietoja ja mahdollisimman vähän yhteisökohtaisia arvioita. Jos kaikki instrumentin käyvän arvon edellyttämät merkittävät syöttötiedot ovat havaittavissa, instrumentti sisältyy tasoon 2.

Vuosi 2024

Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia Liiketoiminta-alueet Vastuullisuusyhteenveto

Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus

Tietoa sijoittajille

Taso 3: Jos yksi tai useampi merkittävistä syöttötiedoista ei perustu havaittavissa olevaan markkinatietoon, instrumentti sisältyy tasoon 3. Näin on listaamattomien osakkeiden kohdalla.

RAHOITUSVELKOJEN TÄSMÄYTYSLASKELMA

Tuhatta euroa	Lainat	Vuokra sopimusvelat	Yhteensä
1.1.2023	28 650	27 309	55 959
Rahoituksen rahavirrat
Lainojen takaisinmaksut	-4 500	-3 165	-7 665
Muut muutokset
Exportkredit- ja Kredex-lainat¹	13 360	-	13 360
Uudet vuokrasopimukset	-	1 845	1 845
Efektiivisen koron soveltamisen vaikutus¹	200	-	200
31.12.2023	37 711	25 989	63 700
Rahoituksen rahavirrat
Lainojen takaisinmaksut	-6 625	-3 657	-10 281
Muut muutokset
Exportkredit- ja Kredex-lainat¹	1 713	-	1 713
Uudet vuokrasopimukset	-	11 157	11 157
Efektiivisen koron soveltamisen vaikutus¹	-27	-	-27
31.12.2024	32 772	33 489	66 262

¹ Ei rahavirtavaikutusta

Rahoitusvelkojen muutokset

Koskisen rahoitussopimuksen alla on kolme lainaa, alun perin 19,0 miljoonan euron määräaikaislaina, 10,0 miljoonan euron määräaikaislaina sekä 8,0 miljoonan euron valmiusluotto, jolla on tarkoitus rahoittaa yleisiä konsernin käyttöpääomavaatimuksia. Lainat on raportointihetkellä kokonaisuudessaan nostettu ja niitä lyhennetään puolivuosittain. Valmiusluotosta on nostamatta 7,9 miljoonaa euroa.

Rahoitussopimuksen voimassaoloaika on viisi vuotta vuoteen 2027 saakka. Lainasopimukseen sisältyy tavanomaisia rahoituskovenantti- ja laiminlyöntiehtoja. Rahoituskovenantteja mitataan puolivuosittain rullaavasti kuluneelta 12 kuukauden ajanjaksolta ja ne lasketaan Koskisen konsernin taloudellisista tiedoista. Lainojen korot on sidottu kuuden kuukauden Euriboriin, minkä lisäksi niissä on marginaali, jonka taso riippuu nettovelan suhteesta käyttökatteeseen.

Uuden sahan rahoituspakettiin liittyviä lainoja on nostettu yhteensä 20,1 miljoonaa euroa. Lainat on raportointihetkellä kokonaisuudessaan nostettu ja niitä lyhennetään puolivuosittain. Lainat erääntyvät vuosien 2029–2031 välillä. Lainojen korot on sidottu kuuden kuukauden Euriboriin ja marginaalit ovat kiinteät.

Koskisen lainat rahoituslaitoksilta altistavat konsernin rahavirran korkoriskille. Koskisen korkoriskin suojauspolitiikassa ei ole tapahtunut muutoksia, mutta konsernin johto arvioi jatkuvasti avoimen riskin määrää sekä lisäsuojauksen tarvetta. Koskisella on koronvaihtosopimuksia nimellisarvoltaan yhteensä 30 miljoonaa euroa. Koronvaihtosopimuksien käyvän arvon muutokset netottavat lainan korkomuutosten tulosvaikutukset suojaten osaltaan konsernia korkoriskiltä, vaikka ne eivät ole yksi yhteen konsernin rahoituslaitoslainojen kanssa. Koronvaihtosopimukset ovat voimassa vuoteen 2025 saakka.

Konsernin altistumista erilaisille rahoitusinstrumentteihin liittyville riskeille käsitellään liitetiedossa 3. Rahoitusriskin ja pääoman hallinta. Enimmäisalttius luottoriskille katsastuskauden päättyessä on kunkin edellä mainitun rahoitusvaraluokan kirjanpitoarvo.

Vuosi 2024

Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia Liiketoiminta-alueet

Vastuullisuusyhteenveto

Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATE

Konsernin rahoitusvarat koostuvat myyntisaamisista, kapitalisaatiosopimuksista, talletuksista ja rahavaroista. Kapitalisaatiosopimukset luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi rahoitusvaroiksi ja myyntisaamiset, talletukset ja rahavarat jaksotettuun hankintamenoon kirjattaviksi rahoitusvaroiksi, koska niitä käytetään sopimusperusteisten rahavirtojen keräämiseen, jos nämä rahavirrat edustavat ainoastaan pääoman ja korkojen maksamista. Korkotuotot näistä rahoitusvaroista sisällytetään rahoitustuottoihin efektiivisen koron menetelmällä.

Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun oikeudet rahoitusvaroista saataviin rahavirtoihin ovat päättyneet tai siirretty ja konserni on siirtänyt omistukseen liittyvät riskit ja edut olennaisilta osin. Taseesta pois kirjaamisesta johtuva voitto tai tappio kirjataan suoraan laajaan tuloslaskelmaan ja esitetään muissa liiketoiminnan kuluissa.

Kapitalisaatiosopimukset

Koskisen on sijoittanut kapitalisaatiosopimuksiin. Sopimukset arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti, koska ne eivät täytä IFRS 9 Rahoitusinstrumentit -standardin mukaista SPPI-testiä (pelkästään pääoman takaisinmaksu ja koron maksu).

Johdannaiset

Johdannaiset kirjataan alun perin käypään arvoon johdannaissopimuksen tekopäivänä, ja ne arvostetaan myöhemmin käypään arvoonsa kunkin raportointikauden lopussa. Konserni on solminut suojaustarkoituksessa koronvaihtosopimuksia ja valuuttatermiinejä, vaikka IFRS:n mukaista suojauslaskentaa ei sovelleta. Johdannaisten käypä arvo on arvioitu perustuen tulevien rahavirtojen nykyarvoon käyttäen arvostuspäivän markkinahintoja.

Myyntisaamiset

Myyntisaamiset ovat saamisia asiakkailta tavallisessa liiketoiminnassa myydyistä tavaroista tai suoritetuista palveluista. Ne erääntyvät yleensä 30 päivän kuluessa, joten ne kaikki luokitellaan lyhytaikaisiksi. Myyntisaamiset kirjataan alun perin ehdottoman vastikkeen määrään, elleivät ne sisällä merkittäviä rahoituskomponentteja, jolloin ne kirjataan käypään arvoon. Konserni pitää hallussaan myyntisaamisia tarkoituksenaan kerätä sopimusperusteiset rahavirrat ja arvostaa ne sen vuoksi jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä. Konsernin arvonalentumisperiaatteet ja luottotappiovarauksen laskenta esitetään liitetiedossa 3. Rahoitusriskien ja pääoman hallinta.

Myyntisaamisten lyhytaikaisen luonteen vuoksi niiden kirjanpitoarvon katsotaan olevan sama kuin niiden käypä arvo.

Talletukset

Talletuksissa esitetään määräaikaistalletukset, joiden maturiteetti on yli kolme kuukautta.

Rahavarat

Taseessa ja rahavirtalaskelmassa esitetyt rahavarat koostuvat pankkitalletuksista ja käteisestä. Mahdolliset käytetyt luottolimiitit esitetään lyhytaikaisina velkoina. Luottolimiitit ovat osa likviditeetin hallintaa. Likviditeettiriski ja sen hallinta on kuvattu liitetiedossa 3. Rahoitusriskien ja pääoman hallinta.

Rahoitusvarojen arvonalentuminen

Myyntisaamisiin ja sopimuksiin perustuviin saamisiin Koskisen soveltaa IFRS 9:n mukaista yksinkertaistettua menetelmää, jonka mukaan odotettavissa olevat elinikäiset tappiot kirjataan saamisten alkuperäisestä kirjaamisesta alkaen.

Vuosi 2024

• Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia Liiketoiminta-alueet
• Vastuullisuusyhteenveto
• Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

Odotettavissa olevien luottotappioiden määrittämiseksi myyntisaamiset ryhmitellään ikääntymisen perusteella. Odotettavissa olevat tappiot perustuvat vertailukauden toteutuneeseen tulokseen. Historialliset tappiot on oikaistu vastaamaan nykyisiä ja tulevaisuuteen suuntautuneita tietoja makrotaloudellisista tekijöistä, jotka vaikuttavat asiakkaiden kykyyn maksaa saamisia. Huomioon otettavia tekijöitä ovat muun muassa asiakkaiden aiempi maksukäyttäytyminen, saatavilla olevat ennusteet ja niiden mahdollinen vaikutus asiakkaiden luottoluokitukseen ja maksukäyttäytymiseen sekä mahdolliset arvopaperi- ja luottovakuutukset.

Saamiset kirjataan pois taseesta lopullisina luottotappioina, jos niiden maksamista ei voida kohtuudella odottaa. Merkkejä siitä, että maksua ei voida kohtuudella odottaa, ovat perinnän epäonnistuminen, konkurssi-ilmoitus jne.

Rahoitusvaroihin liittyvä luottoriski, luottoriskin hallinta ja myyntisaamisten varausmatriisi on esitetty liitetiedossa 3. Rahoitusriskien ja pääoman hallinta.

Lainat

Lainat kirjataan alun perin käypään arvoon vähennettynä aiheutuneilla transaktiomenoilla. Lainat arvostetaan myöhemmin jaksotettuun hankintamenoon. Mahdollinen tuottojen (joista on vähennetty transaktiomenot) ja lunastusmäärän välinen erotus kirjataan konsernin laajaan tuloslaskelmaan lainakaudella efektiivisen koron menetelmällä. Lainajärjestelyistä maksetut maksut kirjataan lainan transaktiokuluiksi siltä osin kuin on todennäköistä, että osa järjestelystä tai koko järjestely nostetaan. Tällöin maksua lykätään, kunnes nosto tapahtuu. Lainajärjestelyistä maksetut maksut aktivoidaan ennakkomaksuna likviditeettipalveluista ja poistetaan liittyvän järjestelyn voimassaoloaikana siltä osin kuin on todennäköistä, että osa järjestelystä tai koko järjestely nostetaan.

Lainat poistetaan taseesta, kun sopimuksessa mainittu velvoite täytetään, peruutetaan tai vanhenee. Lopetetun tai toiselle osapuolelle siirretyn rahoitusvelan kirjanpitoarvon sekä maksetun vastikkeen, mahdolliset siirretyt muut kuin käteisvarat ja vastattavaksi otetut velat mukaan lukien, välinen erotus kirjataan tulosvaikutteisesti muihin tuottoihin tai rahoituskuluihin.

Lainat luokitellaan lyhytaikaisiksi veloiksi, ellei konsernilla ole ehdotonta oikeutta lykätä velan suorittamista vähintään 12 kuukaudella raportointikauden päättymisestä.

Ostovelat

Ostovelat ovat velkoja ennen tilikauden päättymistä konsernille toimitetuista tavaroista ja palveluista, jotka ovat maksamattomia. Määrät ovat vakuudettomia, ja ne maksetaan yleensä 30 päivän kuluessa kirjaamisesta. Ostovelat esitetään lyhytaikaisina velkoina, paitsi jos maksu ei eräänny 12 kuukauden kuluessa raportointikauden päättymisestä. Ne arvostetaan alun perin käypään arvoon ja myöhemmin jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä. Ostovelkojen kirjanpitoarvon katsotaan vastaavan niiden käypää arvoa niiden lyhyen maturiteetin vuoksi.

Ostovelat, maksumenettely

Koskisen tarjoaa osana puunhankintaprosessiaan myyjälle mahdollisuuden jättää tukkimyynnin kauppahinta tai osa kauppahinnasta maksumenettelyyn Koskiselle. Kiinteää korkoa tarjotaan vaihtelevasti sopimuksen suuruuden mukaan. Sopimuksen pituus vaihtelee yhdestä kolmeen vuoteen, jonka jälkeen se muuttuu toistaiseksi olevaksi ellei puunmyyjä ole irtisanonut sitä 45 päivää ennen sopimuksen päättymispäivää. Myyjällä on kuitenkin oikeus nostaa varat milloin tahansa 45 päivän irtisanomisajalla. Nämä maksumenettelyostovelat kirjataan alun perin käypään arvoon ja arvostetaan myöhemmin jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Varojen nostooikeudesta johtuen velat esitetään taseessa lyhytaikaisina.

Maksumenettelyostovelkojen kirjanpitoarvon katsotaan vastaavan niiden käypää arvoa lyhyen maturiteettinsa vuoksi.

Vuosi 2024

Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia Liiketoiminta-alueet

Vastuullisuusyhteenveto

Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

22. Varaukset

Tuhatta euroa	Ympäristö varaukset	Muut	Yhteensä
1.1.2024	185	-	185
Lisäys	118	-	118
Käytetty vuoden aikana	-65	-	-65
31.12.2024	239	-	239
Pitkäaikaiset	150	-	150
Lyhytaikaiset	89	-	89
Yhteensä	239	-	239

Tuhatta euroa	Ympäristö varaukset	Muut	Yhteensä
1.1.2023	100	20	120
Lisäys	132	-	132
Käytetty vuoden aikana	-47	-20	-67
31.12.2023	185	-	185
Pitkäaikaiset	150	-	150
Lyhytaikaiset	35	-	35
Yhteensä	185	-	185

Koskisen on tehnyt varauksen, joka kattaa pohjaveden puhdistuksesta vielä aiheutuvia arvioituja kustannuksia. Sahan vuoden 1976 tulipalon seurauksena merkittävä määrä kloorifenolia päätyi pohjaveteen tehtaan ympärille. Konserni on sittemmin varannut varoja saastuneen maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen. Kloorifenolipitoisuus on saatu laskettua matalalle tasolle, mutta Koskisen jatkaa puhdistus- ja seurantatyötä vielä muutaman vuoden ajan. Puhdistuksen etenemistä ja tarvittavia toimenpiteitä arvioidaan vuosittain yhteistyössä ympäristöviranomaisten ja pohjavesiasiantuntijoiden kanssa.

TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATE

Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena voimassa oleva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää voimavarojen siirtymistä pois konsernista ja velvoitteen määrä voidaan arvioida luotettavasti. Tulevista liiketoiminnan tappioista ei kirjata varauksia. Varaukset arvostetaan raportointikauden päättymispäivänä olemassa olevan velvoitteen täyttämisen menoarvion nykyarvoon johdon parhaan arvion mukaan. Varaukset esitetään lyhytaikaisina velkoina, jos määrät on tarkoitus suorittaa 12 kuukauden kuluessa raportointikauden päättymisestä. Muuten varaukset esitetään pitkäaikaisina velkoina.

Keskeiset arviot ja oletukset

Varauksen määrän ja ajoittumisen arviointi

Aiemman tapahtuman taloudellisen vaikutuksen arviointi edellyttää konsernin johdon harkintaa. Koskisen johto on arvioinut, että pohjaveden puhdistus jatkuu vielä noin viisi vuotta. Odotettavissa olevat kustannukset on arvioitu aiempien kustannusten ja samankaltaisia tapahtumia koskevan tietämyksen perusteella. Varausten määrät tarkistetaan säännöllisin väliajoin ja niitä muutetaan tarvittaessa parhaan arvion mukaisiksi raportointikauden lopussa. Toteutuvat menot voivat poiketa arvioista.

Vuosi 2024

Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia Liiketoiminta-alueet

Vastuullisuusyhteenveto

Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus

Tietoa sijoittajille

23. Muut velat

Tuhatta euroa	31.12.2024	31.12.2023
Pitkäaikaiset velat
Jaksotetut henkilöstökulut	14	-
Yhteensä	14	-
Lyhytaikaiset velat
Jaksotetut henkilöstökulut	7 869	8 856
Ennakonpidätysvelat	2 210	1 840
Alihankkijan siirtovelat	1 675	2 721
Materiaaleihin ja palveluihin liittyvät jaksotukset	925	1 027
Muut velat	485	471
Korkovelat	475	106
Kiinteistöverovelka	179	-
Muut siirtovelat	483	791
Yhteensä	14 300	15 811
Muut velat yhteensä	14 314	15 811

24. Konsernin rakenne

Konserniin kuuluvat tytäryhtiöt 31.12.2024 esitetään seuraavassa taulukossa:

Tytäryhtiö	Rekisteröintimaa	Konsernin omistusosuus % 31.12.2024	Konsernin omistusosuus % 31.12.2023
Kosava-Kiinteistöt Oy	Suomi	100 %	100 %
Koskisen Sp z.o.o	Puola	100 %	100 %

TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATE

Tytäryhtiöitä ovat yritykset, joissa konsernilla on määräysvalta. Konsernilla on määräysvalta yrityksessä silloin, kun se olemalla osallisena siinä altistuu sen muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu muuttuvaan tuottoon ja se pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä yritystä koskevaa valtaansa sen toiminnan ohjaamiseen. Tytäryhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen kokonaisuudessaan siitä päivästä, jona konserni saa niihin määräysvallan. Yhdistely lopetetaan, kun määräysvalta lakkaa.

Konserniyritysten väliset liiketoimet, mukaan luettuna sisäiset saamiset ja velat, tuotot ja kulut sekä realisoitumattomat voitot, eliminoidaan. Myös realisoitumattomat tappiot eliminoidaan, ellei liiketapahtuma anna viitteitä luovutetun omaisuuserän arvonalentumisesta.

Vuosi 2024

• Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus
• Strategia
• Liiketoiminta-alueet
• Vastuullisuusyhteenveto
• Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

25. Lähipiiriliiketoimet

Koskisen lähipiiriin kuuluvat hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja, johtoryhmän jäsenet sekä osakkeenomistajat, joilla on huomattava vaikutusvalta yhtiössä. Lähipiiriin luetaan myös näiden henkilöiden läheiset perheenjäsenet ja yhteisöt, joissa näillä edellä mainituilla henkilöillä on määräysvalta tai yhteinen määräysvalta.

JOHTORYHMÄN JA HALLITUKSEN JÄSENTEN PALKAT JA PALKKIOT

Tuhatta euroa	1.1.2024– 31.12.2024	1.1.2023– 31.12.2023
Toimitusjohtaja
Palkat ja palkkiot sekä muut lyhytaikaiset työsuhde etuudet	447	613
Eläkekulut – maksupohjaiset järjestelyt	133	161
Osakeperusteiset maksut	115	77
Yhteensä	694	851
Johtoryhmä
Palkat ja palkkiot sekä muut lyhytaikaiset työsuhde etuudet	1 030	1 087
Eläkekulut – maksupohjaiset järjestelyt	321	186
Osakeperusteiset maksut	57	39
Yhteensä	1 408	1 312
Hallituksen jäsenet
Palkat ja palkkiot	267	268
Eläkekulut – maksupohjaiset järjestelyt	1	6
Yhteensä	267	274
Johdon ja hallituksen palkitseminen yhteensä	2 370	2 437

Toimitusjohtajalla on mahdollisuus saada tulospalkkiota, joka on enintään 48 % vuosipalkasta. Tulospalkkion määrä riippuu vuositavoitteista. Toimitusjohtajan irtisanomisaika on kuusi kuukautta ja erokorvaus vastaa kuuden kuukauden palkkaa. Kiinteä palkka koostuu peruspalkasta ja luontoiseduista. Toimitusjohtajalla on maksupohjainen lisäeläkejärjestely, jonka vuosimaksu on kahden kuukauden kiinteää palkkaa vastaava summa. Lisäeläkesopimuksen perusteella toimitusjohtaja voi jäädä eläkkeelle 65-vuotiaana. Konsernin johtoryhmän jäsenillä on myös vapaaehtoinen maksupohjainen lisäeläkejärjestely, jonka vuosimaksu on kahden kuukauden kiinteää palkkaa vastaava summa per johtoryhmän jäsen. Toimitusjohtajan ja johtoryhmän lakisääteinen eläkekulu tilikaudella 2024 oli 240 tuhatta euroa (2023: 278 tuhatta euroa). Hallituksen palkkiot eivät sisällä lakisääteistä eläkevelvollisuutta.

Koskisen käynnisti tilikaudella 2022 osakeperusteiset kannustinohjelmat avainhenkilöilleen ja avainjohdolle. Lisäksi osa lähipiiriin kuuluvista johtoryhmän jäsenistä on osallistunut Koskisen toteuttamaan henkilöstöantiin. Tarkempia tietoja järjestelyistä on esitetty liitetiedossa 7. Osakeperusteiset kannustinjärjestelmät.

JOHDON AVAINHENKILÖIDEN OSAKEOMISTUKSET

Tuhatta euroa	31.12.2024	31.12.2023
Hallitus, toimitusjohtaja ja johtoryhmä
Osakkeet (kpl)	6 449 204	6 785 781
Omistusosuus, %	28 %	29 %
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä yhteensä (kpl)	23 024 073	23 010 573

Lisätietoja osakkeiden muutoksista liitetiedossa 19. Oma pääoma.

Hallituksen jäsenten, toimitusjohtajan ja johtoryhmän hallussa oli 31.12.2024 yhteensä 6 449 204 osaketta. Luvut sisältävät heidän omat ja heidän läheisten perheenjäsentensä ja määräysvallassaan olevien yhteisöjen omistukset. Tilikauden aikana yhtiön johdolle ei ole myönnetty lainoja. Yhtiön johdon ja osakkeenomistajien puolesta ei ole annettu pantteja tai muita sitoumuksia.

Vuosi 2024

Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus

Strategia

Liiketoiminta-alueet

Vastuullisuusyhteenveto

Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

LÄHIPIIRILIIKETOIMET

Tuhatta euroa	1.1.2024– 31.12.2024	1.1.2023– 31.12.2023
Tuotot käyttöomaisuushyödykkeiden myynnistä	-	881
Aineiden ja tarvikkeiden ostot	-88	-
Vuokrakulut	-3	-4
Yhteensä	-90	877

Yhtiö on tilikaudella ostanut puuta yhtiön lähipiiriin kuuluvalta hallituksen jäseneltä. Vertailutilikaudella yhtiö myi kiinteistön irtaimistoineen sekä kaksi autoa yhtiön lähipiiriin kuuluvalle hallituksen jäsenelle.

26. Ehdolliset velat ja vastuusitoumukset

Tuhatta euroa	31.12.2024	31.12.2023
Velat, joiden vakuudeksi on annettu vakuus
Lainat rahoituslaitoksilta	15 500	20 500
Tilinpäätöspäivänä käytössä olevat tili- ja takauslimiitit
Tililimiitti	-	-
Takauslimiitti	83	83
Kiinnitykset
Kiinteistökiinnitykset	307 200	307 200
Yrityskiinnitykset	181 551	181 551
Takaukset
Ennakkomaksu-, toimitus- ym. takaukset	83	83

Koskisen Oyj on sitoutunut yhteensä 9,5 miljoonan euron maksuihin investointeihin liittyen. Pääosin sitoumukset liittyvät loppuvuonna käynnistettyyn vanerituotannon investointiohjelmaan, sekä Järvelän uuteen tukkikenttään.

Oikeudenkäynnit

31.12.2024 ei ollut käynnissä merkittäviä oikeudellisia kiistoja (31.12.2023: ei merkittäviä oikeudellisia kiistoja).

TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATE

Ehdollinen velka on mahdollinen velvoite, joka syntyy aikaisemmista tapahtumista ja jonka olemassaolo varmistuu vasta, kun yksi tai useampi epävarma tuleva tapahtuma, joka ei ole kokonaan konsernin määräysvallassa, toteutuu tai jää toteutumatta. Olemassa olevaa velvoitetta pidetään ehdollisena velkana, kun ei ole todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää voimavarojen siirtymistä pois yhteisöstä, tai kun velvoitteen määrää ei voida määrittää riittävän luotettavasti.

27. Tilikauden jälkeiset tapahtumat

Koskisen tiedotti 10.3.2025, että se on sopinut Iisveden Metsä Oy:n liiketoiminnan ostamisesta. Järjestely toteutetaan liiketoimintakauppana sisältäen, tietyin rajatuin poikkeuksin, koko Iisveden Metsän liiketoiminnan, mukaan lukien Suonenjoella sijaitsevan tehdaskiinteistön koneineen ja laitteineen sekä vaihto-omaisuuden. Iisveden Metsän henkilökunta, noin 50 henkilöä, siirtyy Koskisen palvelukseen vanhoina työntekijöinä.

Liiketoimintakaupan velaton kauppahinta on 22,5 miljoonaa euroa ja sen käteisellä maksettavaa osuutta oikaistaan kaupan toteutushetkellä nettokäyttöpääomaoikaisulla, jonka ei odoteta olevan merkittävä. Lisäksi Koskisen maksaa myyjälle lisäkauppahintana yhteensä enintään 4 miljoonaa euroa, mikäli lisäkauppahinnan maksulle määritellyt, pääasiassa sahatavaran myyntihintoihin liittyvät, ehdot täyttyvät vuosien 2025–2027 aikana.

Iisveden Metsän liikevaihto (tilintarkastamaton) vuonna 2024 oli 52,7 miljoonaa euroa (52,5 miljoonaa euroa vuonna 2023, tilintarkastettu) ja käyttökate (tilintarkastamaton) vuonna 2024 oli 1,4 miljoonaa euroa (0,5 miljoonaa euroa vuonna 2023, tilintarkastettu). Siirtyvien tase-erien kirjanpidollinen arvo vuoden 2024 lopussa oli noin 24,9 miljoonaa euroa (tilintarkastamaton).

Vuosi 2024

Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia Liiketoiminta-alueet Vastuullisuusyhteenveto

Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

Toteutuessaan järjestely kasvattaa Koskisen liikevaihtoa ja käyttökatetta. Järjestelyn odotetaan tuovan synergioita raaka-ainehankinnassa, erityisesti koivutukin osalta, ja tukevan näin Levyteollisuuden orgaanista kasvua ja kannattavuutta. Järjestelyllä on myös positiivisia vaikutuksia Sahateollisuuden tuotannon tehokkuuteen ja markkinakohtaisten konseptien optimointiin. Järjestelyn toteutumisella ei tällä hetkellä arvioida olevan vaikutusta Koskisen tulosohjeistukseen vuodelle 2025.

Kaupan toteutuminen edellyttää Suomen ja Viron kilpailuviranomaisten hyväksyntää, Iisveden Metsän yhtiökokouksen määräenemmistön hyväksyntää sekä tiettyjen muiden tavanomaisten kaupan toteutusehtojen toteutumista. Koskisen odottaa kaupan toteutuvan vuoden 2025 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana.

Koskisen Oyj:n hallitus päätti 21.3.2025 suunnatusta maksuttomasta osakeannista yhtiön pitkän aikavälin suoriteperusteisen kannustinjärjestelmän 2022–2026 (ansaintajakso 2022–2024) mukaisten osakepalkkioiden maksamista varten. Suunnatussa maksuttomassa osakeannissa luovutettiin yhteensä 70 376 kappaletta uusia osakkeita kannustinjärjestelmän piiriin kuuluvalle seitsemälle henkilölle järjestelmän ehtojen mukaisesti. Kannustinohjelman alla maksettavat palkkiot kullekin osallistuvalle henkilölle maksettiin osakkeina ja rahana. Rahaosuudella katetaan osakkeiden luovutuksesta seuraavat verokustannukset. Koskisen Oyj:n osakkeiden kokonaismäärä uusien osakkeiden rekisteröinnin jälkeen on 23 095 535 osaketta. Liikkeeseen lasketut yhteensä 70 376 osaketta rekisteröitiin kaupparekisteriin 4.4.2025. Koskisen Oyj:n hallitus päätti suunnatusta maksuttomasta osakeannista varsinaisen yhtiökokouksen 16.5.2024 antaman valtuutuksen nojalla.

Vuosi 2024

Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia Liiketoiminta-alueet Vastuullisuusyhteenveto Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)

Tuloslaskelma

Euroa	1.1.2024– 31.12.2024	1.1.2023– 31.12.2023
LIIKEVAIHTO	270 998 529,97	260 819 102,99
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos	4 928 576,67	978 557,83
Valmistus omaan käyttöön	437 035,99	222 508,51
Liiketoiminnan muut tuotot	3 213 154,91	7 844 343,83
Materiaalit ja palvelut
Aineet, tarvikkeet, tavarat
Ostot tilikauden aikana	-138 142 526,88	-121 338 113,32
Varastojen muutos	5 613 380,42	2 678 027,71
Aineet, tarvikkeet, tavarat	-132 529 146,46	-118 660 085,61
Ulkopuoliset palvelut	-39 921 664,50	-36 439 331,43
Materiaalit ja palvelut	-172 450 810,96	-155 099 417,04
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot	-36 262 349,23	-35 896 406,51
Eläkekulut	-6 152 072,55	-5 760 441,58
Muut henkilösivukulut	-1 238 773,33	-1 818 530,63
Henkilöstökulut	-43 653 195,11	-43 475 378,72
Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset poistot	-6 952 280,49	-5 535 553,10
Arvonalentumiset pysyvien vastaavien hyödykkeistä	–	-35 186,90
Poistot ja arvonalentumiset	-6 952 280,49	-5 570 740,00
Liiketoiminnan muut kulut	-46 556 401,81	-43 823 570,21
LIIKEVOITTO (-TAPPIO)	9 964 609,17	21 895 407,19

Euroa	1.1.2024– 31.12.2024	1.1.2023– 31.12.2023
Rahoitustuotot ja -kulut
Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista	1 012,50	967,50
Muut korko- ja rahoitustuotot
Saman konsernin yrityksiltä	83 268,59	111 355,38
Muilta	2 725 892,28	3 882 186,09
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Saman konsernin yrityksille	-26 377,86	-18 571,80
Muille	-3 916 063,80	-3 115 508,33
Rahoitustuotot ja -kulut	-1 132 268,29	860 428,84
VOITTO (TAPPIO) ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA	8 832 340,88	22 755 836,03
Tilinpäätössiirrot
Poistoeron muutos	-6 152 034,78	-7 731 772,21
Tilinpäätössiirrot	-6 152 034,78	-7 731 772,21
Tuloverot
Tilikauden ja aikaisempien tilikausien verot	-19 744,59	-1 791 620,48
Tuloverot	-19 744,59	-1 791 620,48
TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO)	2 660 561,51	13 232 443,34

Vuosi 2024 Koskisen lyhyesti

Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia Liiketoiminta-alueet Vastuullisuusyhteenveto

Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

Euroa	31.12.2024	31.12.2023
VASTAAVAA
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet
Muut aineettomat hyödykkeet	1 165 438,31	1 582 538,12
Ennakkomaksut	12 328,00	29 832,00
Aineettomat hyödykkeet	1 177 766,31	1 612 370,12
Aineelliset hyödykkeet
Maa- ja vesialueet	6 129 857,97	6 138 146,05
Rakennukset ja rakennelmat	39 544 381,20	38 987 993,97
Koneet ja kalusto	45 897 420,43	30 469 451,67
Muut aineelliset hyödykkeet	2 711 471,68	3 183 132,02
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat	15 407 126,46	17 042 567,61
Aineelliset hyödykkeet	109 690 257,74	95 821 291,32
Sijoitukset
Osuudet saman konsernin yrityksissä	365 736,77	365 736,77
Muut osakkeet ja osuudet	223 172,42	223 172,42
Muut saamiset	10 121 212,00	10 060 606,00
Sijoitukset	10 710 121,19	10 649 515,19
PYSYVÄT VASTAAVAT	121 578 145,24	108 083 176,63
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Vaihto-omaisuus
Aineet ja tarvikkeet	27 208 975,91	21 595 595,50
Keskeneräiset tuotteet	4 911 166,03	4 821 951,03
Valmiit tuotteet / tavarat	14 702 979,79	9 863 618,12
Vaihto-omaisuus	46 823 121,73	36 281 164,65

Euroa	31.12.2024	31.12.2023
Saamiset
Pitkäaikaiset saamiset
Saamiset saman konsernin yrityksiltä	92 000,00	1 340 000,00
Siirtosaamiset	3 334 178,56	4 243 500,00
Pitkäaikaiset saamiset	3 426 178,56	5 583 500,00
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset	22 428 021,77	20 871 270,44
Saamiset saman konsernin yrityksiltä	3 921 631,71	2 820 760,80
Muut saamiset	7 162 701,26	7 014 646,80
Siirtosaamiset	2 530 042,07	4 538 602,73
Lyhytaikaiset saamiset	36 042 396,81	35 245 280,77
Saamiset	39 468 575,37	40 828 780,77
Rahoitusarvopaperit
Muut arvopaperit	20 000 000,00	30 000 000,00
Rahoitusarvopaperit	20 000 000,00	30 000 000,00
Rahat ja pankkisaamiset	10 854 347,77	25 142 203,64
VAIHTUVAT VASTAAVAT	117 146 044,87	132 252 149,06
VASTAAVAA	238 724 190,11	240 335 325,69

• Vuosi 2024
• Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia
• Liiketoiminta-alueet
• Vastuullisuusyhteenveto
• Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Tietoa sijoittajille

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus

VASTATTAVAA
OMA PÄÄOMA
Osakepääoma	1 512 000,00	1 512 000,00
Arvonkorotusrahasto	60 301,21	70 222,30
Muut rahastot
Vararahasto	16 202,59	16 202,59
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	58 825 127,65	58 825 127,65
Muut rahastot	58 841 330,24	58 841 330,24
Edellisten tilikausien voitto (tappio)	54 759 201,00	48 894 461,02
Tilikauden voitto (tappio)	2 660 561,51	13 232 443,34
OMA PÄÄOMA	117 833 393,96	122 550 456,90
TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ
Poistoero	35 285 264,93	29 133 230,15
TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ	35 285 264,93	29 133 230,15
PAKOLLISET VARAUKSET
Muut pakolliset varaukset	140 674,00	–

Euroa 31.12.2024 31.12.2023

PAKOLLISET VARAUKSET 140 674,00 –

Euroa	31.12.2024	31.12.2023
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen vieras pääoma
Lainat rahoituslaitoksilta	25 732 560,62	32 400 349,48
Velat saman konsernin yrityksille	852 480,26	743 115,60
Laskennalliset verovelat	337 096,00	339 576,27
Siirtovelat	121 212,00	60 606,00
Pitkäaikainen vieras pääoma	27 043 348,88	33 543 647,35
Lyhytaikainen vieras pääoma
Lainat rahoituslaitoksilta	8 249 430,00	6 493 565,50
Saadut ennakot	977 840,98	633 691,99
Ostovelat	28 848 009,94	24 825 932,36
Velat saman konsernin yrityksille	265 658,68	674 036,45
Muut velat	8 894 432,21	9 494 972,24
Siirtovelat	11 186 136,53	12 985 792,75
Lyhytaikainen vieras pääoma	58 421 508,34	55 107 991,29
VIERAS PÄÄOMA	85 464 857,22	88 651 638,64
VASTATTAVAA	238 724 190,11	240 335 325,69

Vuosi 2024

Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia Liiketoiminta-alueet Vastuullisuusyhteenveto Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

Rahoituslaskelma
Euroa

Euroa	31.12.2024	31.12.2023
Liiketoiminnan rahavirta
Tilikauden voitto (tappio)	2 660 561,51	13 232 443,34
Oikaisut:
Poistot ja arvonalentumiset	6 952 280,49	5 570 740,00
Pysyvien vastaavien myyntivoitot ja -tappiot	249 228,83	-242 502,42
Realisoitumattomat kurssivoitot ja -tappiot	-109 992,09	115 872,89
Rahoitustuotot ja -kulut	1 242 260,38	-976 301,73
Tilinpäätössiirrot	6 152 034,78	7 731 772,21
Tuloverot	19 744,59	1 791 620,48
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta	17 166 118,49	27 223 644,77
Käyttöpääoman muutos
Vaihto-omaisuuden lisäys (-) / vähennys (+)	-10 541 957,08	-3 656 585,54
Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (-) / vähennys (+)	-1 099 029,22	-788 986,12
Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+) / vähennys (-)	2 129 359,57	-9 385 494,38
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja	7 654 491,76	13 392 578,73
Maksetut korot liiketoiminnasta	-2 205 011,44	-2 024 996,44
Saadut korot liiketoiminnasta	1 910 011,10	1 510 128,94
Saadut osingot liiketoiminnasta	1 012,50	967,50
Muut rahoituserät liiketoiminnasta	440 963,64	385 828,81
Maksetut tuloverot	1 397 334,26	-2 846 505,66
Lainasaamisten takaisinmaksut	624 000,00	1 040 000,00
Liiketoiminnan rahavirta	9 822 801,82	11 458 001,88

1.1.2024–

1.1.2023–

Euroa	1.1.2024– 31.12.2024	1.1.2023– 31.12.2023
Investointien rahavirta
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden hankinta	-19 754 383,44	-16 653 146,27
Pitkäaikaisten varojen myynnit	510 645,69	937 671,12
Investoinnit muihin sijoituksiin	-60 606,00	-10 060 606,00
Investoinnit määräaikaistalletuksiin	–	-35 000 000,00
Takaisinmaksut määräaikaistalletuksista	20 000 000,00	15 000 000,00
Investointien rahavirta	695 656,25	-45 776 081,15
Rahoituksen rahavirta
Pitkäaikaisten lainojen nostot	111 469,84	136 630,39
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut	-6 624 714,90	-4 500 000,00
Omien osakkeiden hankkiminen	–	-3 365,90
Lyhytaikaisten lainojen nostot	859 296,72	1 511 899,62
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut	-1 784 662,24	-1 432 086,44
Maksetut osingot	-7 367 703,36	-9 895 013,37
Rahoituksen rahavirta	-14 806 313,94	-14 181 935,70
Rahavarojen muutos	-4 287 855,87	-48 500 014,97
Rahavarat tilikauden alussa	35 142 203,64	83 642 218,61
Rahavarat tilikauden lopussa	30 854 347,77	35 142 203,64

Vuosi 2024

Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia Liiketoiminta-alueet Vastuullisuusyhteenveto Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

Laatimisperiaatteet

Koskisen Oyj:n tilinpäätös tilikaudelle 1.1.–31.12.2024 on laadittu Suomen kirjanpitolain säännösten ja muiden Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laadintaa koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti.

Vaihto-omaisuuden arvostaminen

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen jälleenhankinta- tai luovutushintaan.. Hankintameno määritetään painotetun keskihinnan menetelmällä. Vaihto-omaisuuden hankintamenoon sisällytetään välittömien menojen lisäksi osuus hankinnan ja valmistuksen välillisistä menoista.

Pysyvien vastaavien arvostaminen

Taseeseen merkittyjen aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden hankintamenosta on vähennetty suunnitelman mukaiset poistot ja arvonalentumiset sekä lisätty tehdyt arvonkorotukset. Arvonkorotukset perustuvat ulkopuoliseen arvioon ja arvonkorotusten olemassaoloon on yhtiön johdon arvion mukaan perusteet. Arvonkorotuksista johtuva laskennallinen verovelka on vähennetty oman pääoman arvonkorotusrahastosta ja esitetty taseella erässä Laskennalliset verovelat. Hankintamenoon on luettu hankinnasta ja valmistuksesta aiheutuneet muuttuvat menot. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden taloudellisen pitoajan perusteella. Poistot on tehty hyödykkeen käyttöönottokuukaudesta alkaen. Arvonalentuminen kirjataan, jos hyödykkeen tulevaisuudessa kerryttämä tulo on pysyvästi alle kirjanpitoarvon.

Poistoajat ovat:
Muut pitkävaikutteiset menot	5 vuotta
Rakennukset	20–50 vuotta
Rakennelmat	10 vuotta
Koneet ja kalusto	5–15 vuotta
Muut aineelliset hyödykkeet	5–10 vuotta

Rahoitusvälineiden ja johdannaisten arvostaminen

Rahoitusvarat arvostetaan KPL 5:2 §:n mukaan hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan. Rahoitusvelat arvostetaan nimellisarvoon.

Riskienhallinnan periaatteiden mukaisesti yhtiössä voidaan käyttää hyödykkeiden, korkojen ja valuuttojen hintariskeiltä suojautumiseen johdannaisia. KILA:n lausunnon 1963/13.12.2016 mukaisesti korko- ja valuuttajohdannaissopimusten tilinpäätöspäivän negatiivinen käypä arvo kirjataan tuloslaskelmaan ja pakolliseksi varaukseksi, sekä tästä mahdollisesti muodostuva laskennallinen vero laskennallisiin verosaamisiin.

Sähkön hintakiinnityksiä käytetään pörssihintaisten sähkön hankintojen hintariskin suojaamiseksi. Käytetyt hintakiinnitykset suojaavat seuraavan kolmen vuoden liiketoimintaan tarvittavan sähkön ostoista 25–95 %. Sähkön hintakiinnitysten käypiä arvoja on käsitelty taseen ulkopuolisina vastuina siltä osin kun sähkön hintakiinnitysten voidaan katsoa täyttävän KILA:n lausunnossa 1963/2016 asetetut edellytykset taseen ulkopuolisena vastuuna käsittelemiselle. Sähkön hintakiinnitykset selvitetään ja maksetaan sopimusten mukaan kuukausittain. Sähkön hintakiinnitysten on katsottu täyttävän edellytykset taseen ulkopuolisena vastuuna käsittelemiselle.

Ulkomaan rahan määräiset erät

Ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat on muutettu Suomen rahan määräiseksi tilinpäätöspäivän kurssiin. Saamisten ja velkojen arvostamisesta syntyneet kurssivoitot ja- tappiot kirjataan tuloslaskelmaan rahoituksen kurssieroksi.

Laskennalliset verot

Laskennallinen verovelka tai -saaminen on laskettu verotuksen ja tilinpäätöksen välisille väliaikaisille eroille käyttäen tilinpäätöshetkellä vahvistettua seuraavien vuosien verokantaa. Taseeseen sisältyy laskennallinen verovelka kokonaisuudessaan ja laskennallinen verosaaminen arvioidun todennäköisen saamisen suuruisena.

Vuosi 2024

Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia Liiketoiminta-alueet Vastuullisuusyhteenveto Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

Tuloslaskelman liitetiedot

Liikevaihto toimialoittain ja markkina-alueittain

Tuhatta euroa	1.1.2024– 31.12.2024	1.1.2023– 31.12.2023
Jakauma toimialoittain
Levyteollisuus	131 249	138 424
Sahateollisuus	139 737	122 384
Muu myynti	12	11
Yhteensä	270 999	260 819
Maantieteellinen jakauma
Suomi	108 697	111 111
Japani	23 990	21 116
Puola	17 860	16 147
Saksa	16 846	15 961
Muut EU-maat	73 492	64 959
Muut maat	30 114	31 525
Yhteensä	270 999	260 819

Liiketoiminnan muut tuotot

Tuhatta euroa	1.1.2024– 31.12.2024	1.1.2023– 31.12.2023
Päästöoikeuksien myynti	1 294	2 385
Muut tuotot tytäryhtiöiltä	1 203	3 932
Polttopuunmyynti metsänomistajille	237	263
Saadut tuet	184	294
Ulkoiset vuokratuotot	110	93
Käyttöomaisuuden myyntivoitot, aineelliset hyödykkeet	53	399
Saadut korvaukset	35	106
Liiketoiminnan muut tuotot	97	373
Yhteensä	3 213	7 844

Liiketoiminnan muut kulut

Tuhatta euroa	1.1.2024– 31.12.2024	1.1.2023– 31.12.2023
Myyntirahdit ja huolinta	-21 807	-20 231
Vuokrasopimuskulut	-6 581	-5 714
Tietotekniikkakulut	-4 138	-3 929
Kiinteistöjen kunnossapito	-3 677	-3 438
Konsultointi- ja hallintopalvelut	-1 735	-1 253
Henkilöstöön liittyvät kulut	-1 587	-1 913
Hallintokulut	-1 537	-1 536
Matkakulut	-989	-968
Myyntiprovisiot	-664	-656
Markkinointikulut	-597	-684
Tutkimus- ja kehittämismenot	-292	-535
Muut kulut	-2 953	-2 968
Yhteensä	-46 556	-43 824

Vuosi 2024

Koskisen lyhyesti

Avainluvut

Vuoden kohokohdat

Toimitusjohtajan katsaus

Strategia

Liiketoiminta-alueet

Vastuullisuusyhteenveto

Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

Tilintarkastajan palkkiot

Tuhatta euroa	1.1.2024– 31.12.2024	1.1.2023– 31.12.2023
Tilintarkastus	-148	-98
Vero- ja lakineuvonta	-	-5
Muut palvelut	-57	-28
Yhteensä	-205	-131

Emoyhtiön palveluksessa oli tilikauden aikana keskimäärin

	1.1.2024– 31.12.2024	1.1.2023– 31.12.2023
Toimihenkilöitä	219	215
Työntekijöitä	575	597
Yhteensä	794	812

Johdon palkat ja palkkiot

Tuhatta euroa	1.1.2024– 31.12.2024	1.1.2023– 31.12.2023
Hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja
Palkat ja palkkiot sekä muut lyhytaikaiset työsuhde etuudet	-714	-881
Eläkekulut - maksupohjaisista järjestelyistä	-133	-167
Osakeperusteiset maksut	-115	-77
Yhteensä	-962	-1 125

Toimitusjohtajalla on maksupohjainen lisäeläkejärjestely, jonka vuosimaksu on kahden kuukauden kiinteää palkkaa vastaava summa. Lisäeläkesopimuksen perusteella toimitusjohtaja voi jäädä eläkkeelle 65-vuotiaana.

Tuloverot

Tuhatta euroa	1.1.2024– 31.12.2024	1.1.2023– 31.12.2023
Tilikauden verot	-39	-1 608
Aikaisempien tilikausien verot	20	-184
Yhteensä	-20	-1 792

Rahoitustuotot ja -kulut

Tuhatta euroa	1.1.2024– 31.12.2024	1.1.2023– 31.12.2023
Rahoitustuotot
Osinkotuotot muilta	1	1
Korkotuotot	1 488	2 391
Valuuttakurssivoitot	552	996
Muut rahoitustuotot muissa yrityksissä	769	606
Yhteensä	2 810	3 995

Tuhatta euroa	1.1.2024– 31.12.2024	1.1.2023– 31.12.2023
Rahoituskulut
Korkokulut	-2 836	-2 051
Valuuttakurssitappiot	-547	-1 007
Muut rahoituskulut	-560	-76
Yhteensä	-3 942	-3 134

Kurssierot johtuvat lähinnä USA:n dollarin ja Puolan zlotyn kurssimuutoksista.

Taseen liitetiedot

Emoyhtiön pysyvien vastaavien hankintameno, lisäykset ja vähennykset sekä kertyneet poistot

	Aineettomat hyödykkeet			Aineelliset hyödykkeet
Tuhatta euroa	Muut pitkä vaikutteiset menot	Ennakko maksut	Maa-alueet	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Ennakko maksut ja kesken eräiset hankinnat	Osuudet saman konsernin yrityksissä	Muut osakkeet ja osuudet	Muut saamiset	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2024	4 750	30	6 138	78 200	101 237	7 359	17 043	366	223	10 061	225 405
Lisäykset	25	12	12	1 783	5 680	-	13 787	-	-	61	21 359
Vähennykset	-2 346	-	-7	-1 120	-8 379	-677	-140	-	-	-	-12 670
Uudelleenarvostus	-	-	-12	-	-	-	-	-	-	-	-12
Siirrot erien välillä	30	-30	-	791	14 492	-	-15 282	-	-	-	-
Hankintameno 31.12.2024	2 458	12	6 130	79 654	113 030	6 681	15 407	366	223	10 121	234 083
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2024	-3 167	-	-	-39 213	-70 767	-4 175	-	-	-	-	-117 323
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	2 346	-	-	1 119	7 697	609	-	-	-	-	11 770
Poistot	-472	-	-	-2 016	-4 061	-403	-	-	-	-	-6 952
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2024	-1 293	-	-	-40 110	-67 132	-3 970	-	-	-	-	-112 505
Arvonkorotukset			2 281	2 741							5 022
Kirjanpitoarvo 1.1.2024	1 583	30	6 138	38 988	30 469	3 183	17 043	366	223	10 061	108 083
Kirjanpitoarvo 31.12.2024	1 165	12	6 130	39 544	45 897	2 711	15 407	366	223	10 121	121 578

Vuosi 2024

Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia Liiketoiminta-alueet Vastuullisuusyhteenveto

Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

Konsernitilinpäätös

Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset

Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

		Aineettomat hyödykkeet		Aineelliset hyödykkeet				Sijoitukset
Vuosi 2024	Tuhatta euroa	Muut pitkä vaikutteiset menot	Ennakko maksut	Maa-alueet	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Ennakko maksut ja kesken eräiset hankinnat	Osuudet saman konsernin yrityksissä	Muut osakkeet ja osuudet	Muut saamiset	Yhteensä
Koskisen lyhyesti Avainluvut	Hankintameno 1.1.2023	4 549	290	6 168	58 842	94 339	5 587	25 306	496	223	-	195 799
Vuoden kohokohdat	Lisäykset	389	30	33	7 299	8 603	120	13 540	-	-	10 061	40 076
Toimitusjohtajan katsaus	Vähennykset	-662	-	-63	-1 613	-3 544	-429	-4 029	-130	-	-	-10 469
Strategia	Siirrot erien välillä	473	-290	-	13 672	1 839	2 081	-17 775	-	-	-	-
Liiketoiminta-alueet	Hankintameno 31.12.2023	4 750	30	6 138	78 200	101 237	7 359	17 043	366	223	10 061	225 405
Vastuullisuusyhteenveto
Koskisen sijoituskohteena	Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2023	-3 466	-	-	-39 098	-70 840	-3 966	-	-130	-	-	-117 501
Hallinnointi	Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	662		-	1 272	3 544	142		130	-	-	5 749
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä	Poistot	-363	-	-	-1 386	-3 436	-351	-	-	-	-	-5 536
Palkitsemisraportti	Arvonalentumiset	-		-	-	-35	-		-	-	-	-35
	Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2023	-3 167	-	-	-39 213	-70 767	-4 175	-	-	-	-	-117 323
Toimintakertomus Hallituksen toimintakertomus	Arvonkorotukset			2 293	2 741							5 035
Kestävyysselvitys	Kirjanpitoarvo 1.1.2023	1 082	290	6 168	19 745	23 499	1 620	25 306	366	223	-	78 298
Tilinpäätös	Kirjanpitoarvo 31.12.2023	1 583	30	6 138	38 988	30 469	3 183	17 043	366	223	10 061	108 083

Vuosi 2024

• Koskisen lyhyesti
• Avainluvut
• Vuoden kohokohdat
• Toimitusjohtajan katsaus
• Strategia
• Liiketoiminta-alueet
• Vastuullisuusyhteenveto
• Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Tietoa sijoittajille

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus

Konserniyritykset

Tytäryhtiö	Kotipaikka	Emoyhtiön omistusosuus 31.12.2024	Emoyhtiön omistusosuus 31.12.2023
Kosava-Kiinteistöt Oy	Kärkölä, Suomi	100 %	100 %
Koskisen Sp z.o.o	Varsova, Puola	100 %	100 %

Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä

Tuhatta euroa	31.12.2024	31.12.2023
Lainasaamiset:
Koskisen Sp z.o.o.	716	1 340
Yhteensä	716	1 340
Myyntisaamiset:
Koskisen Sp z.o.o.	3 290	2 814
Kosava-Kiinteistöt Oy	8	7
Yhteensä	3 298	2 821
Kaikki yhteensä	4 014	4 161

Siirtosaamisiin sisältyvät olennaisimmat erät

Tuhatta euroa	31.12.2024	31.12.2023
Pitkäaikaiset siirtosaamiset
Leasingsopimusten ennakkovuokrat	3 334	4 244
Yhteensä	3 334	4 244
Lyhytaikaiset siirtosaamiset
Myynnin siirtosaamiset	779	1 314
Muut kulujen siirtosaamiset	632	647
Tietotekniikkakulujen siirtosaamiset	501	425
Muut rahoituserät	103	143
Korkosaamiset	74	496
Verosaaminen	19	1 392
Muut siirtosaamiset	423	121
Yhteensä	2 530	4 539

Strategia

Hallinnointi Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus

Liiketoiminta-alueet Vastuullisuusyhteenveto Koskisen sijoituskohteena

Toimintakertomus

Kestävyysselvitys

Konsernitilinpäätös

Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset

Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

Tilinpäätös

Hallituksen toimintakertomus

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Oman pääoman muutokset

Tuhatta euroa		31.12.2024	31.12.2023
Osakepääoma	1.1.	1 512	1 512
Osakepääoma	31.12.	1 512	1 512
Arvonkorotusrahasto	1.1.	70	70
Arvonkorotusrahasto, vähennys		-10	-
Arvonkorotusrahasto	31.12.	60	70
Vararahasto	1.1.	16	16
Vararahasto	31.12.	16	16
Sidottu oma pääoma yhteensä		1 589	1 598
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	1.1.	58 825	58 825
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	31.12.	58 825	58 825
Edellisten tilikausien voitto (tappio)	1.1.	62 127	58 793
Osingonjako		-7 368	-9 895
Omien osakkeiden hankinta		-	-3
Edellisten tilikausien voitto (tappio)	31.12.	54 759	48 894
Tilikauden voitto (tappio)		2 661	13 232
Vapaa oma pääoma yhteensä		116 245	120 952
Oma pääoma yhteensä		117 833	122 550

Jakokelpoinen vapaa oma pääoma

Tuhatta euroa	31.12.2024	31.12.2023
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	58 825	58 825
Edellisten tilikausien voitto (tappio)	54 759	48 894
Tilikauden voitto (tappio)	2 661	13 232
Yhteensä	116 245	120 952

Pakolliset varaukset

Tuhatta euroa	31.12.2024	31.12.2023
Johdannaisten negatiivinen käypä arvo	141	-
Yhteensä	141	-

Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua

Tuhatta euroa	31.12.2024	31.12.2023
Lainat rahoituslaitoksilta	2 895	4 323
Yhteensä	2 895	4 323

Yli viiden vuoden kuluttua erääntyvät velat erääntyvät 15. helmikuuta 2031 mennessä.

Vuosi 2024

Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia Liiketoiminta-alueet Vastuullisuusyhteenveto

Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille

Konsernin suomalaisten yhtiöiden pääasialliset pankkitilit on liitetty konsernitilijärjestelmään, jonka päähaltija on Koskisen Oyj.

31.12.2024	31.12.2023
852	741
852	741
59	41
204	633
263	674
2	2
2	2
1 118	1 417

Siirtovelkoihin sisältyvät olennaisimmat erät

Tuhatta euroa	31.12.2024	31.12.2023
Pitkäaikaiset siirtovelat
Jaksotetut henkilöstökulut	121	61
Yhteensä	121	61
Lyhytaikaiset siirtovelat
Jaksotetut henkilöstökulut	7 452	8 487
Alihankkijan siirtovelat	1 675	2 721
Lämpöenergiajaksotukset	925	1 026
Korkojaksotus	475	106
Tuloverot	44	-
Muut lyhytaikaiset siirtovelat	616	645
Yhteensä	11 186	12 986

Laskennalliset verovelat

Tuhatta euroa	31.12.2024	31.12.2023
Arvonkorotuksista	337	340
Yhteensä	337	340

Vuosi 2024

• Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia Liiketoiminta-alueet
• Vastuullisuusyhteenveto
• Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

Rahoituslaskelmaa koskevat liitetiedot

Rahoituslaskelmassa kuvatut rahavarat sisältävät käteisen rahan, rahaksi tarvittaessa muutettavat pankkisaamiset sekä rahoitusarvopaperit, joilla on erittäin likvidit jälkimarkkinat ja joiden arvon vaihteluun on erittäin vähäinen riski. Käytännössä rahavaroihin luetut rahoitusarvopaperit, jotka esitetään tase-erässä Rahoitusarvopaperit, ovat rahastosijoituksia sekä määräaikaistalletuksia, joiden talletusaika on kolme kuukautta tai tämän alle.

Vakuudet, vastuusitoumukset ja taseen ulkopuoliset järjestelyt

Annetut vakuudet

Tuhatta euroa	31.12.2024	31.12.2023
Velat, joiden vakuudeksi on annettu kiinteistö- ja yrityskiinnityksiä
Lainat rahoituslaitoksilta	15 500	20 500
Tili- ja takauslimiitit (8 miljoonaa euroa), josta käytössä tilinpäätöshetkellä:
Tililimiitti	-	-
Takauslimiitti	83	83
Kiinnitykset
Annetut kiinteistökiinnitykset	307 200	307 200
Annetut yrityskiinnitykset	181 551	181 551
Takaukset
Ennakkomaksu-, toimitus- ym. takaukset	83	83

Leasingsopimuksista maksettavat määrät

Tuhatta euroa	31.12.2024	31.12.2023
Seuraavana vuonna maksettavat	2 330	1 479
Myöhemmin maksettavat	7 112	1 609
Yhteensä	9 442	3 088
Leasingsopimusten jäännösarvot
Seuraavana vuonna maksettavat	5	2
Myöhemmin maksettavat	696	-
Yhteensä	701	2

Muut vastuusitoumukset

Koskisen Oyj:n Lahti Energialle myytyihin, sittemmin Loimua Oy:n omistukseen siirtyneisiin, voimalaitoksiin liittyy takaisinostovelvoite sopimusajan päätyttyä lokakuussa 2032. Takaisinostohinta arvioidaan olevan noin 15 miljoonaa euroa.

Koskisen Oyj on sitoutunut yhteensä 9,5 miljoonan euron maksuihin investointeihin liittyen. Pääosin sitoumukset liittyvät loppuvuonna käynnistettyyn vanerituotannon investointiohjelmaan, sekä Järvelän uuteen tukkikenttään.

Asunto Oy Puumeran Koskisen Oyj:n lainaosuus 31.12.2024 oli 117 tuhatta euroa (31.12.2023: 132 tuhatta euroa).

Kiinteistöinvestointien tarkistusvastuu tilinpäätöksessä

	2016	2017	2018	2019	2020	2021	2022	2023	2024	Yhteensä
Vähennetty alv	28	36	16	7	8	93	22	4 842	512	5 564
Vuotuinen osuus vähennetystä alv:sta	3	4	2	1	1	9	2	484	51	556
Jäljellä tarkistuskauteen sisältyviä vuosia	1	2	3	4	5	6	7	8	9
Palautuksen alainen määrä vähennyksestä	3	7	5	3	4	56	16	3 873	461	4 427

Tilinpäätöshetkellä voimassa olleet johdannaissopimukset ja sähkön hintakiinnitykset

Tuhatta euroa	2024 Käypä arvo	2023 Käypä arvo	2024 Nimellis arvo	2023 Nimellis arvo
Koronvaihtosopimukset
erääntyy 25.2.2025	53	285	10 000	10 000
erääntyy 1.7.2025	94	271	10 000	10 000
erääntyy 27.10.2025	130	336	10 000	10 000
Koronvaihtosopimukset yhteensä	277	892	30 000	30 000
Laskennallinen verosaaminen	-	-
Valuuttatermiinit
EUR-USD, päättymispäivä 28.3.2024		30		1 606
EUR-USD, päättymispäivä 28.6.2024		25		810
EUR-USD, päättymispäivä 28.3.2025	-76		1 963
EUR-USD, päättymispäivä 31.3.2025	-18		389
EUR-USD, päättymispäivä 27.6.2025	-46		1 266
Valuuttatermiinit yhteensä	-141	55	3 619	2 416
Sähkön hintakiinnitykset
Vuonna 2024 erääntyvät		519		1 912

Vuonna 2025 erääntyvät -52 11 2 110 557

Sähkön hintakiinnitykset -152 530 4 445 2 469

Vuonna 2026 erääntyvät -55 1 898 Vuonna 2027 erääntyvät -45 437

Puuvaranto

Yhtiö on tehnyt metsänomistajien kanssa sitovia sopimuksia tulevaan puunhankintaan liittyen (puuvaranto). Sitoumusten määrä tilinpäätöshetkellä on noin 42,7 miljoonaa euroa (31.12.2023: 34,8 miljoonaa euroa).

Kovenantit

Rahalaitoslainoihin liittyy kovenantteja. Rahoitussopimusten mukaan lainanantajat voivat eräännyttää lainat ennenaikaisesti, mikäli kovenanttiehdot eivät täyty. Rahoituslaitoslainat on esitetty taseella tilinpäätöshetkellä voimassa olevien rahoitussopimusten lyhennyssuunnitelmien mukaisesti. Tilikauden aikana kovenanttiehtoja tarkastellaan neljännesvuosittain. Kovenantit täyttyivät tilikaudella 2024 reilusti.

Osakepohjaiset kannustinjärjestelmät

Osakepalkkiojärjestelmä 2022–2026

Koskisen Oyj:n hallitus päätti maaliskuussa 2022 osakepohjaisesta kannustinohjelmasta avainhenkilöilleen vuosille 2022–2026. Kannustinohjelma koostuu kolmesta kolmen vuoden ansaintajaksosta, jotka ovat 2022–2024, 2023–2025 ja 2024–2026.

Osakepalkkiojärjestelmä 2022–2026 – ansaintajakso 2022–2024

Yhtiön hallituksen määrittämät ansaintajaksoon oikeutetut avainhenkilöt, maksettavat kannustimet, ansaintakriteerit, ja -tavoitteet kommunikoitiin järjestelyyn osallistuville henkilöille kesäkuussa 2022. Kannustinjärjestelyn piiriin kuuluvat avainhenkilöt (kuusi henkilöä) voivat järjestelyn ehtojen toteutuessa saada maksimissaan 138 000 kappaletta yhtiön osakkeita (bruttomäärä). Vuonna 2024 yhtiö lisäsi 2022–2024 ansaintajaksolle uuden osallistujan, minkä jälkeen ohjelman osallistujamäärä nousi seitsemään ja osallistujat voivat ehtojen toteutuessa saada maksimissaan 156 000 kappaletta yhtiön osakkeita (bruttomäärä). Ansaintakriteerit ja -tavoitteet liittyvät

Vuosi 2024

Koskisen lyhyesti

Avainluvut

Vuoden kohokohdat

Toimitusjohtajan katsaus

Strategia

Liiketoiminta-alueet

Vastuullisuusyhteenveto

Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

Vuosi 2024

Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia Liiketoiminta-alueet Vastuullisuusyhteenveto Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

tiettyjen tunnuslukujen täyttymiseen (käyttökate ja sijoitetun pääoman tuotto) sekä työssäolovelvoitteeseen. Ansaitut osakkeet luovutetaan avainhenkilöille ansaintajakson päätyttyä. Osakkeiden kokonaismäärästä Koskisen pidättää avainhenkilöiden tuloverovelvollisuutta vastaavan ennakonpidätyksen ja maksaa sen veroviranomaisille. Järjestelyssä on verovelvoitteiden nettoselvittelyominaisuus ("net settlement feature") ja se luokitellaan kokonaisuudessaan osakkeina maksettavaksi liiketoimeksi. Järjestely on käsitelty osakkeina maksettavana osakeperusteisena liiketoimena.

Osakepalkkiojärjestelmä 2022–2026 – ansaintajakso 2023–2025

Yhtiön hallitus päätti huhtikuussa 2023 kannustinohjelman toisen ansaintajakson ansaintakriteerit ja tavoitteet sekä kannustinohjelmaan kelpoiset avainhenkilöt. Osakepohjaiseen kannustinohjelmaan ovat tällä hetkellä oikeutettuja osallistumaan konsernin johtoryhmän jäsenet, yhteensä seitsemän henkilöä. Palkkion mahdollinen saaminen ja määrä perustuu Koskisen kumulatiiviseen oikaistuun käyttökatteeseen ajalla 1.1.2023–31.12.2025 ja henkilön jatkuvaan työsuhteeseen. Kannustinohjelman toisella ansaintajaksolla kannustinohjelmaan kelpoiset osallistujat voivat ansaita yhteensä enintään 215 000 osaketta (bruttomäärä). Ansaitut osakkeet luovutetaan avainhenkilöille ansaintajakson päätyttyä. Osakkeiden kokonaismäärästä Koskisen pidättää avainhenkilöiden tuloverovelvollisuutta vastaavan ennakonpidätyksen ja maksaa sen veroviranomaisille. Järjestelyssä on verovelvoitteiden nettoselvittelyominaisuus ("net settlement feature") ja se luokitellaan kokonaisuudessaan osakkeina maksettavaksi liiketoimeksi. Järjestely on käsitelty osakkeina maksettavana osakeperusteisena liiketoimena.

Osakepalkkiojärjestelmä 2022–2026 – ansaintajakso 2024–2026

Yhtiön hallitus päätti toukokuussa 2024 kannustinohjelman kolmannen ansaintajakson ansaintakriteerit ja tavoitteet sekä kannustinohjelmaan kelpoiset avainhenkilöt. Osakepohjaiseen kannustinohjelmaan ovat oikeutettu osallistumaan konsernin johtoryhmän jäsenet, yhteensä kahdeksan henkilöä. Yhtiön hallitus päätti kesäkuussa lisätä vuoden 2024–2026 ansaintajaksolle uusia osallistujia, minkä jälkeen osallistujien kokonaismäärä on enintään 25. Palkkion mahdollinen saaminen ja määrä perustuu Koskisen kasvustrategian mukaiseen liikevaihdon kasvuun ja kumulatiiviseen oikaistuun käyttökatteeseen ajalla 1.1.2024–31.12.2026, sekä henkilön jatkuvaan työsuhteeseen. Kannustinohjelman kolmannella ansaintajaksolla kannustinohjelmaan kelpoiset osallistujat voivat ansaita yhteensä enintään 331 000 osakkeita (bruttomäärä). Ansaitut osakkeet luovutetaan avainhenkilöille ansaintajakson päätyttyä. Osakkeiden kokonaismäärästä Koskisen pidättää avainhenkilöiden tuloverovelvollisuutta vastaavan

ennakonpidätyksen ja maksaa sen veronviranomaisille. Järjestelyssä on verovelvoitteiden nettoselvittelyominaisuus ("net settlement feature") ja se luokitellaan kokonaisuudessaan osakkeina maksettavaksi liiketoimeksi. Järjestely on käsitelty osakkeina maksettavana osakeperusteisena liiketoimena.

Listautumiseen liittyvä palkkiojärjestelmä

Kesäkuussa 2022 Koskisen perusti avainjohdolle kohdistetun osakepohjaisen kannustinohjelman. Hallitus on päättänyt ohjelmaan oikeutetuista henkilöistä, maksetuista kannustimista sekä ansaintakriteerit ja -tavoitteet. Ohjelman piiriin kuuluu kaksi henkilöä, jotka voivat ehtojen täyttyessä saada maksimissaan 45 000 kappaletta yhtiön osakkeita. Ansaintakriteerit ja -tavoitteet liittyvät listautumiseen sekä työssäolovelvoitteeseen. Ensimmäinen erä maksetaan kaksi kuukautta listautumisen jälkeen ja toinen erä 12 kuukautta ensimmäisen erän maksamisen jälkeen. Palkkio maksetaan puoliksi osakkeina ja puoliksi rahamaksuna, joka määräytyy osakkeen maksuhetken arvon mukaan. Järjestely käsitellään osittain osakkeina maksettavana ja osittain käteisenä maksettavana osakeperusteisena liiketoimena. Ensimmäinen erä maksettiin kokonaisuudessaan helmikuussa 2023. Toinen erä maksettiin kokonaisuudessaan helmikuussa 2024.

Henkilöstöanti

Syyskuussa 2022 Koskisen toteutti henkilöstölleen suunnatun osakeannin, johon saivat osallistua kaikki vakituisessa työsuhteessa työskentelevät työntekijät. Osana henkilöstöannissa liikkeeseen laskettujen osakkeiden (115 018 kappaletta) merkintähinta oli alempi kuin osakkeiden käypä arvo. Merkittyjen osakkeiden myynti on rajoitettu ja osakkeisiin liittyy työssäolovelvoiteajanjakso, joka päättyy hallituksen erillisellä päätöksellä, kun osakkeiden merkintöjen hyväksymisestä on kulunut kaksi vuotta tai kun listautumisesta on kulunut vähintään kuusi kuukautta, sen mukaan, kumpi tapahtuu myöhemmin. Osakkeisiin liittyvät rajoitukset päättyivät ja osakkeet vapautuivat 29.9.2024.

Vuosi 2024

• Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia Liiketoiminta-alueet Vastuullisuusyhteenveto
• Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

Tilikauden jälkeiset tapahtumat

Koskisen tiedotti 10.3.2025, että se on sopinut Iisveden Metsä Oy:n liiketoiminnan ostamisesta. Järjestely toteutetaan liiketoimintakauppana sisältäen, tietyin rajatuin poikkeuksin, koko Iisveden Metsän liiketoiminnan, mukaan lukien Suonenjoella sijaitsevan tehdaskiinteistön koneineen ja laitteineen sekä vaihto-omaisuuden. Iisveden Metsän henkilökunta, noin 50 henkilöä, siirtyy Koskisen palvelukseen vanhoina työntekijöinä.

Liiketoimintakaupan velaton kauppahinta on 22,5 miljoonaa euroa ja sen käteisellä maksettavaa osuutta oikaistaan kaupan toteutushetkellä nettokäyttöpääomaoikaisulla, jonka ei odoteta olevan merkittävä. Lisäksi Koskisen maksaa myyjälle lisäkauppahintana yhteensä enintään 4 miljoonaa euroa, mikäli lisäkauppahinnan maksulle määritellyt, pääasiassa sahatavaran myyntihintoihin liittyvät, ehdot täyttyvät vuosien 2025–2027 aikana.

Iisveden Metsän liikevaihto (tilintarkastamaton) vuonna 2024 oli 52,7 miljoonaa euroa (52,5 miljoonaa euroa vuonna 2023, tilintarkastettu) ja käyttökate (tilintarkastamaton) vuonna 2024 oli 1,4 miljoonaa euroa (0,5 miljoonaa euroa vuonna 2023, tilintarkastettu). Siirtyvien tase-erien kirjanpidollinen arvo vuoden 2024 lopussa oli noin 24,9 miljoonaa euroa (tilintarkastamaton).

Toteutuessaan järjestely kasvattaa Koskisen liikevaihtoa ja käyttökatetta. Järjestelyn odotetaan tuovan synergioita raaka-ainehankinnassa, erityisesti koivutukin osalta, ja tukevan näin Levyteollisuuden orgaanista kasvua ja kannattavuutta. Järjestelyllä on myös positiivisia vaikutuksia Sahateollisuuden tuotannon tehokkuuteen ja markkinakohtaisten konseptien optimointiin. Järjestelyn toteutumisella ei tällä hetkellä arvioida olevan vaikutusta Koskisen tulosohjeistukseen vuodelle 2025.

Kaupan toteutuminen edellyttää Suomen ja Viron kilpailuviranomaisten hyväksyntää, Iisveden Metsän yhtiökokouksen määräenemmistön hyväksyntää sekä tiettyjen muiden tavanomaisten kaupan toteutusehtojen toteutumista. Koskisen odottaa kaupan toteutuvan vuoden 2025 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana.

Koskisen Oyj:n hallitus päätti 21.3.2025 suunnatusta maksuttomasta osakeannista yhtiön pitkän aikavälin suoriteperusteisen kannustinjärjestelmän 2022–2026 (ansaintajakso 2022–2024) mukaisten osakepalkkioiden maksamista varten. Suunnatussa maksuttomassa osakeannissa luovutettiin yhteensä 70 376 kappaletta uusia osakkeita kannustinjärjestelmän piiriin kuuluvalle seitsemälle henkilölle järjestelmän ehtojen mukaisesti. Kannustinohjelman alla maksettavat palkkiot kullekin osallistuvalle henkilölle maksettiin osakkeina ja rahana. Rahaosuudella katetaan osakkeiden luovutuksesta seuraavat verokustannukset. Koskisen Oyj:n osakkeiden kokonaismäärä uusien osakkeiden rekisteröinnin jälkeen on 23 095 535 osaketta. Liikkeeseen lasketut yhteensä 70 376 osaketta rekisteröitiin kaupparekisteriin 4.4.2025. Koskisen Oyj:n hallitus päätti suunnatusta maksuttomasta osakeannista varsinaisen yhtiökokouksen 16.5.2024 antaman valtuutuksen nojalla.

• Vuosi 2024
• Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia

Liiketoiminta-alueet

Vastuullisuusyhteenveto

Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset

Sovellettavia tilinpäätössäännöksiä noudattaen laadittu tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan sekä yrityksen että sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden varoista, vastuista, taloudellisesta asemasta sekä voitosta tai tappiosta.

Toimintakertomuksessa on todenmukaisen kuvan antava selostus yhtäältä yrityksen ja toisaalta sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden

Helsingissä 10. päivänä huhtikuuta 2025

KHT

liiketoiminnan kehittymisestä ja tuloksesta sekä kuvaus merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä ja muusta yrityksen tilasta.

Toimintakertomukseen sisältyvä kestävyysraportti on laadittu noudattaen kirjanpitolain 7 luvussa tarkoitettuja raportointistandardeja sekä taksonomia-asetuksen 8 artiklaa.

Pekka Kuusniemi	Kari Koskinen	Hanna Masala	Kalle Reponen
Hallituksen puheenjohtaja	Hallituksen jäsen	Hallituksen jäsen	Hallituksen jäsen
Hanna Sievinen	Eva Wathén	Jukka Pahta
Hallituksen jäsen	Hallituksen jäsen	Toimitusjohtaja
Tilinpäätösmerkintä
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus. Helsingissä 10. päivänä huhtikuuta 2025
PricewaterhouseCoopers Oy
Tilintarkastusyhteisö

• Vuosi 2024
• Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia
• Liiketoiminta-alueet
• Vastuullisuusyhteenveto
• Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

Tilintarkastuskertomus

Koskisen Oyj:n yhtiökokoukselle

Tilinpäätöksen tilintarkastus

Lausunto

Lausuntonamme esitämme, että

• konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS-tilinpäätösstandardit) mukaisesti
• tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.

Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa.

Tilintarkastuksen kohde

Olemme tilintarkastaneet Koskisen Oyj:n (y-tunnus 0148241-9) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2024. Tilinpäätös sisältää:

• konsernin laajan tuloslaskelman, taseen, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, jotka sisältävät olennaisen tilinpäätöksen laatimisperiaatteita koskevan informaation ja muuta selittävää informaatiota
• emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Riippumattomuus

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1-kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 9 Liiketoiminnan muut kulut.

Vuosi 2024

Koskisen lyhyesti

Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia Liiketoiminta-alueet

Vastuullisuusyhteenveto

Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

Tarkastuksen yleinen lähestymistapa Yhteenveto

Osana tilintarkastuksen suunnittelua olemme määrittäneet olennaisuuden ja arvioineet riskiä siitä, että tilinpäätöksessä on olennainen virheellisyys. Erityisesti olemme arvioineet alueita, joiden osalta johto on tehnyt subjektiivisia arvioita. Tällaisia ovat esimerkiksi merkittävät kirjanpidolliset arviot, joihin liittyy oletuksia ja tulevien tapahtumien arviointia.

Olennaisuus

Tarkastuksemme suunnitteluun ja suorittamiseen on vaikuttanut soveltamamme olennaisuus. Tilintarkastuksen tavoitteena on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena

Konsernitilinpäätökselle määritetty olennaisuus: € 2.800.000, joka vastaa 1,0 % konsernin liikevaihdosta

Tarkastuksen laajuus:

Tarkastuksen kohteena on ollut konsernin emoyhtiö

Vaihto-omaisuuden arvostus

olennaista virheellisyyttä. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä. Niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Perustuen ammatilliseen harkintaamme määritimme olennaisuuteen liittyen tiettyjä kvantitatiivisia rajaarvoja, kuten alla olevassa taulukossa kuvatun konsernitilinpäätökselle määritetyn olennaisuuden. Nämä raja-arvot yhdessä kvalitatiivisten tekijöiden kanssa auttoivat meitä määrittämään tarkastuksen

kokonaislaajuuden ja yksittäisten tilintarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden sekä arvioimaan virheellisyyksien vaikutusta tilinpäätökseen kokonaisuutena.

Konsernitilinpäätökselle määritetty olennaisuus € 2 800 000

Olennaisuuden määrittämisessä käytetty vertailukohde 1 % konsernin liikevaihdosta

Perustelut vertailukohteen valinnalle

Valitsimme olennaisuuden määrittämisen vertailukohteeksi liikevaihdon, koska käsityksemme mukaan tilinpäätöksen lukijat käyttävät yleisimmin näitä kriteereitä arvioidessaan konsernin suoriutumista. Liikevaihto antaa harkintamme mukaan vakaamman perustan olennaisuuden määrittelyyn. Lisäksi liikevaihto on yleisesti hyväksyttyjä vertailukohteita.

Konsernitilinpäätöksen tarkastuksen laajuuden määrittäminen

Tilintarkastuksemme laajuutta määrittäessämme olemme ottaneet huomioon Koskisen-konsernin rakenteen, toimialan sekä taloudelliseen raportointiin liittyvät prosessit ja kontrollit.

Konsernin tarkastuksen painopiste on ollut merkittävimmässä yksikössä Suomessa, missä suoritimme tilintarkastuksen yksikön koosta ja riskin luonteista johtuen. Jäljelle jäävien yksiköiden osalta suoritimme muita tarkastustoimenpiteitä varmistaaksemme, ettei niihin liity merkittäviä riskejä olennaiselle virheelle konsernitilinpäätöksessä.

Vuosi 2024

Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia

Liiketoiminta-alueet

Vastuullisuusyhteenveto Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös

Allekirjoitukset

Tilintarkastuskertomus

Tietoa sijoittajille

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena

kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.

Otamme kaikissa tilintarkastuksissamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän

sisältyy arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.

kannalta keskeinen seikka

Miten seikkaa on käsitelty tilintarkastuksessa

Vaihto-omaisuuden arvostus Asiaa koskevia tietoja on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 16 ja emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedoissa. • Vaihto-omaisuus on yksi konsernin merkittävimmistä tase-eristä ja oli määrältään 49,2 miljoonaa euroa konsernitilinpäätöksessä ja 46,8 miljoonaa euroa emoyhtiön tilinpäätöksessä. • Konsernin vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan nettorealisointiarvoon. Emoyhtiön vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen jälleenhankinta- tai luovutushintaan. Hankintameno määritetään painotetun keskihinnan menetelmällä. Hankintamenoon sisältyvät raaka-aineet, välitön työvoima, poistot sekä asianmukainen osuus muuttuvista ja kiinteistä yleiskustannuksista, joista jälkimmäinen jaetaan tavanomaisen toimintakapasiteetin perusteella. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa toteutuva arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut valmiiksi saattamisesta johtuvat menot sekä arvioidut myynnin toteutumiseksi tarvittavat menot. • Vanhoista, hitaasti liikkuvista vaihto-omaisuuseristä tehdään arvonalentumisvähennys, joka perustuu johdon parhaaseen arvioon odotettavissa olevasta nettorealisointiarvosta raportointikauden päättymispäivänä. • Vaihto-omaisuuden arvostus on tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka johtuen sen määrästä ja arvostukseen liittyvästä arvionvaraisuudesta.

• Arvioimme laskentaperiaatteiden asianmukaisuutta suhteessa sovellettavaan tilinpäätösnormistoon sekä testasimme arvostukseen ja olemassaoloon liittyviä keskeisiä kontrolleja sekä suoritimme aineistotarkastusta. • Tarkastimme otoksen vaihto-omaisuusnimikkeiden hankintamenoon sisällytettyjä ostolaskuja vertaamalla niitä ostolaskuihin. Tarkastimme myös laskelmia, joiden perusteella vaihto-omaisuuden hankintamenoon on sisällytetty suhteellinen osuus tuotannon välillisistä kustannuksista. • Osallistuimme vaihto-omaisuuden inventointeihin valituissa toimipaikoissa saadaksemme evidenssiä vaihto-omaisuuden olemassaolosta. Inventointien aikana arvioimme yhtiön inventointiprosessin asianmukaisuutta ja suoritimme tarkistuslaskentoja. • Vertasimme otoksen valmiiden tuotteiden varastonimikkeiden arvoa niiden myyntihintoihin.

Vuosi 2024

Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia Liiketoiminta-alueet Vastuullisuusyhteenveto Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRStilinpäätösstandardit) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai

virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:

• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää
• havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
• Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
• Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
• Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja

teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä

• hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.
• Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.
• Suunnittelemme ja suoritamme konsernin tilintarkastuksen hankkiaksemme konsernitilinpäätöstä koskevan tilintarkastuslausunnon laatimisen perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintayksikköjä koskevasta taloudellisesta informaatiosta. Vastaamme konsernin tilintarkastusta varten suoritettavan tilintarkastustyön ohjauksesta, valvonnasta ja läpikäynnistä. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.

Vuosi 2024

Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia Liiketoiminta-alueet Vastuullisuusyhteenveto Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.

Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.

Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voisi kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.

Muut raportointivelvoitteet

Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot

Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 26.4.2022 alkaen yhtäjaksoisesti 3 vuotta.

Muu informaatio

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää ja odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen.

Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.

Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä lukuun ottamatta niitä kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointistandardeissa.

Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä. Lausuntomme eivät kata niitä kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointistandardeissa.

Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.

Helsingissä 10.4.2025

PricewaterhouseCoopers Oy

Tilintarkastusyhteisö

Markku Launis

KHT

Vuosi 2024

Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia Liiketoiminta-alueet Vastuullisuusyhteenveto Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

Kestävyysselvityksen varmennuskertomus

Koskisen Oyj:n yhtiökokoukselle

Olemme suorittaneet rajoitetun varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on Koskisen Oyj:n (y-tunnus 0148241–9) toimintakertomukseen sisältyvä kirjanpitolain 7 luvun mukainen konsernikestävyysselvitys raportointikaudelta 1.1.–31.12.2024.

Lausunto

Suorittamiemme toimenpiteiden ja hankkimamme evidenssin perusteella tietoomme ei ole tullut seikkaa, joka antaisi meille syyn uskoa, että konsernikestävyysselvityksessä ei ole kaikilta olennaisilta osiltaan noudatettu

• 1 kirjanpitolain 7 luvussa säädettyjä vaatimuksia ja kestävyysraportointistandardeja (ESRS);
• 2 kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia (EUtaksonomia).

Edellä kohta 1 käsittää myös prosessin, jolla Koskisen Oyj on yksilöinyt tiedot kestävyysraportointistandardien mukaista raportoimista varten (kaksinkertainen olennaisuusanalyysi).

Lausuntomme ei kata tietojen merkitsemistä kirjanpitolain 7 luvun 22 §:ssä tarkoitetulla tavalla, koska kestävyysraportointiyritysten ei ole ollut mahdollista noudattaa kyseistä vaatimusta ESEF-asetuksen tai muun Euroopan unionin lainsäädännön puuttumisen vuoksi.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet konsernikestävyysselvityksen varmentamisen rajoitetun varmuuden antavana toimeksiantona noudattaen Suomessa noudatettavaa hyvää varmennustapaa ja kansainvälistä varmennustoimeksiantostandardia ISAE 3000 (uudistettu) "Muut varmennustoimeksiannot kuin mennyttä aikaa koskevaan taloudelliseen informaatioon kohdistuva tilintarkastus tai yleisluontoinen tarkastus".

Tämän standardin mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä.

Konsernikestävyystarkastajan riippumattomuus ja laadunhallinta

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa, ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Konsernikestävyystarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan kestävyystarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat toimintaperiaatteet tai menettelytavat.

Hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Koskisen Oyj:n hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat:

• konsernikestävyysselvityksestä sekä sen laatimisesta ja esittämisestä kirjanpitolain 7 luvussa säädetyn mukaisesti, mukaan lukien kestävyysraportointistandardeissa määritelty prosessi, jolla on yksilöity tiedot kestävyysraportointistandardien mukaista raportointia varten
• siitä, että konsernikestävyysselvityksessä on noudatettu kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia
• sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia konsernikestävyysselvityksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Vuosi 2024

Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia Liiketoiminta-alueet Vastuullisuusyhteenveto Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

Luontaiset rajoitteet kestävyysselvityksen laatimisessa

Raportoitaessa tulevaisuuteen suuntautuvia tietoja ESRS:n mukaisesti, yhtiön johto on velvollinen laatimaan tulevaisuuteen suuntautuvat tiedot raportissa kuvattujen oletusten perusteella tapahtumista, jotka saattavat tapahtua tulevaisuudessa, sekä mahdollisista konsernin tulevista toimista. Todelliset lopputulokset todennäköisesti poikkeavat ennakoiduista, koska odotetut tapahtumat eivät usein toteudu suunnitellusti.

Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutemme on suorittaa varmennustoimeksianto saadaksemme rajoitetun varmuuden siitä, onko konsernikestävyysselvityksessä väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa rajoitetun varmuuden antava varmennuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan päätöksiin, joita käyttäjät tekevät konsernikestävyysselvityksen perusteella.

Kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 (uudistettu) noudattamiseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko toimeksiannon ajan. Lisäksi:

• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat konsernikestävyysselvityksen olennaisen virheellisyyden riskit, ja muodostamme käsityksen toimeksiannon kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset varmennustoimenpiteet, mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.

• Suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia varmennustoimenpiteitä hankkiaksemme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.

Kuvaus suoritetuista toimenpiteistä

Rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa suoritettavat toimenpiteet poikkeavat luonteeltaan ja ajoitukseltaan kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon toimenpiteistä, ja ovat niitä suppeampia. Valittavien varmennustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus perustuvat ammatilliseen harkintaan sisältäen arvioinnin väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvasta olennaisen virheellisyyden riskistä. Tämän vuoksi rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa saatava varmuuden taso on huomattavasti alempi kuin varmuus, joka saataisiin suorittamalla kohtuullisen varmuuden antava toimeksianto.

Toimenpiteemme sisälsivät mm. seuraavaa:

• Haastattelimme yhtiön johtoa ja konsernikestävyysselvityksen sisältämien tietojen keräämisestä ja raportoinnista vastaavia henkilöitä konsernitasolla, sekä organisaation eri tasoilla ja liiketoiminta-alueilla hankkiaksemme käsityksen

kestävyysraportointiprosessista ja siihen liittyvistä sisäisistä kontrolleista sekä tietojärjestelmistä.

• Perehdyimme yhtiön laatimaan taustadokumentaatioon ja asiakirjoihin soveltuvin osin, ja arvioimme, tukevatko ne konsernikestävyysselvityksen sisältämiä tietoja.
• Vierailimme yhtiön pääkonttorissa ja toimipaikalla Suomessa.
• Arvioimme yhtiön toteuttamaa kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessia suhteessa ESRSstandardien vaatimuksiin sekä sitä, ovatko arviointiprosessista annetut tiedot ESRS-standardien mukaisia.
• Arvioimme, ovatko konsernikestävyysselvityksen sisältämät kestävyystiedot ESRS-standardien mukaisia.
• EU-taksonomiatietojen osalta hankimme käsityksen prosessista, jolla yhtiö on määritellyt konsernin taksonomiakelpoiset ja taksonomian mukaiset taloudelliset toiminnot, sekä arvioimme näistä annettujen tietojen säännöstenmukaisuutta.

Helsingissä 10.4.2025

PricewaterhouseCoopers Oy Kestävyystarkastusyhteisö

Markku Launis KRT

Vuosi 2024

Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia Liiketoiminta-alueet Vastuullisuusyhteenveto Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

Koskisen Oyj:n ESEF-tilinpäätöstä koskeva kohtuullisen varmuuden antava riippumattoman tilintarkastajan varmennusraportti

Koskisen Oyj:n johdolle

Olemme Koskisen Oyj:n (y-tunnus 0148241–9) (jäljempänä myös "yhtiö") johdon pyynnöstä suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on ollut yhtiön IFRSkonsernitilinpäätös tilikaudelta 01.01.- 31.12.2024 European Single Electronic Format -muodossa ("ESEFtilinpäätös") versio 9845000D85046ECFFF27-2024-12-31 fi.zip.

Johdon vastuu ESEF-tilinpäätöksestä

Koskisen Oyj:n johto vastaa ESEF-tilinpäätöksen laatimisesta siten, että se täyttää 17.12.2018 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/815 vaatimukset ("ESEF-vaatimukset"). Tähän vastuuseen kuuluu, että suunnitellaan, otetaan käyttöön ja ylläpidetään sisäistä valvontaa, joka on relevanttia sellaisen ESEF-tilinpäätöksen laatimisen kannalta, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista ESEF-vaatimusten noudattamatta jättämistä.

Meidän riippumattomuutemme ja laadunhallintamme

Olemme noudattaneet IESBAn (International Ethics Standards Board for Accountants) Kansainvälisten

eettisten sääntöjen tilintarkastusammattilaisille (sisältäen Kansainväliset riippumattomuusstandardit) (IESBAn eettiset säännöt) mukaisia riippumattomuusvaatimuksia ja muita eettisiä vaatimuksia. Sääntöjen pohjana olevat perusperiaatteet ovat rehellisyys, objektiivisuus, ammatillinen pätevyys ja huolellisuus, salassapitovelvollisuus ja ammatillinen käyttäytyminen.

Yhtiömme soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan tilintarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat toimintaperiaatteet ja menettelytavat.

Meidän velvollisuutemme

Meidän velvollisuutenamme on esittää suorittamiemme toimenpiteiden ja hankkimamme evidenssin perusteella lausunto ESEF-tilinpäätöksestä.

Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiantomme kansainvälisen

varmennustoimeksiantostandardin (ISAE) 3000 (uudistettu) Muut varmennustoimeksiannot kuin menneitä kausia koskevaan taloudelliseen informaatioon kohdistuva tilintarkastus tai yleisluonteinen tarkastus mukaisesti. Kyseinen standardi edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme toimeksiannon hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko ESEFtilinpäätöksessä olennaista ESEF-vaatimusten noudattamatta jättämistä.

ISAE 3000 (uudistettu) mukaiseen kohtuullisen varmuuden antavaan toimeksiantoon kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi siitä, onko ESEF-tilinpäätös ESEF-vaatimusten mukainen. Valittavat toimenpiteet perustuvat tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen ESEF-vaatimusten noudattamatta jättämisen riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessamme olemme tarkastelleet sisäistä valvontaa, joka on yhtiössä relevanttia ESEFtilinpäätöksen laatimisen kannalta.

Vuosi 2024

Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia Liiketoiminta-alueet Vastuullisuusyhteenveto

Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

Lausunto

Lausuntonamme esitämme, että Koskisen Oyj:n ESEFtilinpäätös 31.12.2024 päättyneeltä tilikaudelta noudattaa olennaisilta osin ESEF-vaatimuksissa asetettuja vähimmäisvaatimuksia.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän

tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä.

Tämä kohtuullisen varmuuden antava varmennusraporttimme on laadittu toimeksiantomme ehtojen mukaisesti. Vastaamme työstämme, tästä raportista ja esittämästämme lausunnosta vain Koskisen Oyj:lle, emme kolmansille osapuolille.

Helsingissä 10.4.2025

PricewaterhouseCoopers Oy Tilintarkastusyhteisö

Markku Launis KHT

Vuosi 2024

Koskisen lyhyesti Avainluvut Vuoden kohokohdat Toimitusjohtajan katsaus Strategia Liiketoiminta-alueet Vastuullisuusyhteenveto

Koskisen sijoituskohteena

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa sijoittajille

Tietoa sijoittajille

Koskisen Oyj:n osakkeet on listattu Nasdaq Helsinki Oy:n Small cap -markkina-arvoluokassa Basic Resources -toimialaryhmässä tunnuksella KOSKI.

Taloudellinen kalenteri 2025

Koskisen Oyj julkaisee vuoden 2025 aikana taloudelliset katsaukset seuraavan aikataulun mukaisesti:

9.5.2025 Osavuosikatsaus tammi–maaliskuulta 2025

18.8.2025 Puolivuosikatsaus tammi–kesäkuulta 2025

14.11.2025 Osavuosikatsaus tammi–syyskuulta 2025

Kaikki taloudelliset raportit julkaistaan suomeksi ja englanniksi ne ovat julkistamisen jälkeen saatavilla osoitteessa: https://koskisen.fi/ sijoittajille/raportit-ja-esitykset/

Yhtiökokous 2025

Koskisen Oyj:n ylintä päätösvaltaa käyttävät yhtiön osakkeenomistajat yhtiökokouksissa, joissa osakkeenomistajat voivat käyttää puheoikeuttaan, esittää kysymyksiä ja äänestää. Koskisen Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään Kärkölässä 15.5.2025.

Osinkopolitiikka

Koskisen Oyj:n osinkopolitiikkana on maksaa houkutteleva osinko, joka on vuosittain vähintään kolmannes nettotuloksesta. Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2024 maksetaan osinkoa 0,12 euroa osakkeelta.

Hiljainen jakso

Säännöllisesti julkaistavia taloudellisia katsauksia edeltää hiljainen jakso, joka alkaa 30 päivää ennen seuraavan taloudellisen katsauksen julkistamispäivää. Yhtiön edustajat eivät hiljaisen jakson aikana kommentoi yhtiön taloudellista tilannetta, markkinoita tai tulevaisuudennäkymiä. Hiljainen jakso päättyy tilinpäätöstiedotteen, puolivuosikatsauksen tai osavuosikatsauksen julkistamiseen.

Jos jokin hiljaisen jakson aikainen tapahtuma (kuten merkittävä liiketoimintatapahtuma) vaatii välitöntä julkistamista, yhtiö julkistaa tiedon viipymättä sisäpiiritiedon julkistamisvelvollisuutta koskevien säännösten ja menettelytapojen mukaisesti ja voi tiedon julkistamisen jälkeen kommentoida kyseistä tapahtumaa.

Sijoittajakalenteri

Koskisen Oyj:n sijoittajatapahtumien ajankohdat ja sijainnit ovat saatavilla verkkosivuilla osoitteessa: https://koskisen.fi/sijoittajakalenteri

Sijoittajasuhteiden yhteystiedot

Karri Louko talousjohtaja karri.louko@koskisen.com puh. 020 553 4562

Sanna Väisänen vastuullisuus- ja viestintäjohtaja sanna.vaisanen@koskisen.com puh. 020 553 4563

Tehdastie 2 16600 Järvelä

www.koskisen.fi