Koskisen Oyj

9845000D85046ECFFF27-2024-12-31-fi iso4217:EURxbrli:sharesiso4217:EUR9845000D85046ECFFF272024-01-012024-12-319845000D85046ECFFF272023-01-012023-12-319845000D85046ECFFF272024-12-319845000D85046ECFFF272023-12-319845000D85046ECFFF272023-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember9845000D85046ECFFF272023-12-31ifrs-full:StatutoryReserveMember9845000D85046ECFFF272023-12-31ko:ReserveForInvestedUnrestrictedEquity19845000D85046ECFFF272023-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember9845000D85046ECFFF272023-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember9845000D85046ECFFF272023-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember9845000D85046ECFFF272023-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember9845000D85046ECFFF272024-01-012024-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember9845000D85046ECFFF272024-01-012024-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember9845000D85046ECFFF272024-01-012024-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember9845000D85046ECFFF272024-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember9845000D85046ECFFF272024-12-31ifrs-full:StatutoryReserveMember9845000D85046ECFFF272024-12-31ko:ReserveForInvestedUnrestrictedEquity19845000D85046ECFFF272024-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember9845000D85046ECFFF272024-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember9845000D85046ECFFF272024-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember9845000D85046ECFFF272024-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember9845000D85046ECFFF272022-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember9845000D85046ECFFF272022-12-31ifrs-full:StatutoryReserveMember9845000D85046ECFFF272022-12-31ko:ReserveForInvestedUnrestrictedEquity19845000D85046ECFFF272022-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember9845000D85046ECFFF272022-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember9845000D85046ECFFF272022-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember9845000D85046ECFFF272022-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember9845000D85046ECFFF272022-12-319845000D85046ECFFF272023-01-012023-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember9845000D85046ECFFF272023-01-012023-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember9845000D85046ECFFF272023-01-012023-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember9845000D85046ECFFF272023-01-012023-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 1.1.2024–31.12.2024 Koskisen Oyj Y-tunnus 0148241-9 Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 2 Sisällysluettelo Hallituksen toimintakertomus .................................... 4 Kestävyysselvitys ....................................................................... 18 Yleiset tiedot ............................................................................ 19 Ympäristötiedot ...................................................................... 52 Yhteiskunnalliset tiedot ....................................................... 85 Konsernitilinpäätös (IFRS) ............................................. 102 Konsernin laaja tuloslaskelma .............................................. 102 Konsernitase ............................................................................... 103 Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista ...... 104 Konsernin rahavirtalaskelma ................................................ 106 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ............................. 107 1. Yleiset tiedot ja laatimisperusta ....................................... 107 2. Segmenttitiedot ja liikevaihto .......................................... 109 3. Rahoitusriskin ja pääoman hallinta ................................ 111 4. Liiketoiminnan muut tuotot ............................................. 116 5. Materiaalit ja palvelut .......................................................... 116 6. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut ......................... 117 7. Osakeperusteiset kannustinjärjestelmät ..................... 118 8. Poistot ja arvonalentumiset .............................................. 121 9. Liiketoiminnan muut kulut ............................................... 122 10. Rahoitustuotot ja -kulut .................................................... 123 11. Tuloverot .................................................................................. 123 12. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ...................... 127 13. Metsävarat .............................................................................. 130 14. Vuokrasopimukset .............................................................. 130 15. Aineettomat hyödykkeet .................................................. 133 16. Vaihto-omaisuus .................................................................. 134 17. Muut saamiset ...................................................................... 134 18. Myytävänä olevat omaisuuserät .................................... 135 19. Oma pääoma ........................................................................ 135 20. Osakekohtainen tulos ....................................................... 136 21. Rahoitusvarat ja -velat ....................................................... 137 22. Varaukset ............................................................................... 141 23. Muut velat .............................................................................. 142 24. Konsernin rakenne ............................................................. 142 25. Lähipiiriliiketoimet .............................................................. 143 26. Ehdolliset velat ja vastuusitoumukset ........................ 144 27. Tilikauden jälkeiset tapahtumat ................................... 144 Emoyhtiön tilinpäätös (FAS) ......................................... 146 Tuloslaskelma ............................................................................. 146 Tase ................................................................................................. 147 Rahoituslaskelma ...................................................................... 149 Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot ................................. 150 Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset ............................................... 162 Tilintarkastuskertomus ........................................................... 163 Kestävyysselvityksen varmennuskertomus .................... 168 Koskisen Oyj:n ESEF-tilinpäätöstä koskeva kohtuullisen varmuuden antava riippumattoman tilintarkastajan varmennusraportti ..................................... 170 Tietoa sijoittajille ........................................................................ 172 Hallituksen toimintakertomus ja kestävyysselvitys Tämä osa sisältää Koskisen hallituksen toimintakertomuksen vuodelle 2024 sekä selvityksen Koskisen-konsernin olennaisista kestävyysaiheista. Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 4 Hallituksen toimintakertomus Koskisen on suomalainen puunjalostusyhtiö, jolla on yli sadan vuoden toimintahistoria. Koskisen käyttää tuotannossaan pääraaka-aineena puuta, jota Koskisen jalostaa muun muassa sahatavaraksi, vaneriksi ja lastulevyksi. Koskisella on kaksi liiketoimintasegmenttiä: Sahateollisuus ja Levyteollisuus. Sahateollisuus valmistaa sahatavaraa ja -jalosteita, ja Levyteollisuus valmistaa koivuvaneria, ohutvaneria, viilua, lastulevyä sekä kevyiden ja raskaiden hyötyajoneuvojen sisustusratkaisuja Kore-brändin alla. Koskisen puunhankintatoiminto on osa Sahateollisuus- segmenttiä. Puunhankintatoiminto vastaa puun hankkimisesta Koskisen omille tuotantolaitoksille, toimittaa sivuvirtoja Koskisen omasta tuotannosta bioenergian tuotantoon Loimua Oy:n omistamille ja operoimille Koskisen tuotantolaitoksilla sijaitseville voimalaitoksille ja useille muille lähialueen voimalaitoksille sekä toimittaa raaka-ainetta (haketta ja kuitupuuta) paperin ja sellun valmistajille. Koskisen tuotantolaitokset sijaitsevat Järvelässä ja Hirvensalmella sekä Toporówissa ja Skwierzynassa Puolassa. Yhtiön osakkeet on listattu Nasdaq Helsinki Oy:n päälistalla 1.12.2022 alkaen. ” Koskisen kyky tuottaa arvoa perustuu materiaalitehokkaaseen ja integroituun arvoketjuun metsästä lopputuotteeksi. Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 5 Tulos ja taloudellinen tilanne Konsernin liikevaihto tammi-joulukuussa nousi ja oli 282,3 (271,3) miljoonaa euroa. Liikevaihdon kasvu johtui pääosin Sahateollisuuden vertailukautta suuremmista toimitusmääristä sekä hieman korkeammista lopputuotteiden myyntihinnoista. Oikaistu käyttökate heikkeni ja oli 24,3 (33,1) miljoonaa euroa. Käyttökatteen lasku johtui pääasiassa Levyteollisuuden pienentyneistä toimitusvolyymeista sekä nousseista puuraaka-aineen kustannuksista. Liikevoitto oli 13,0 (24,4) miljoonaa euroa. Poistot ja arvonalentumiset olivat 11,2 (8,6) miljoonaa euroa. Tulos ennen veroja oli 10,0 (24,1) miljoonaa euroa ja kauden tulosta vastaavat verot 1,7 (3,8) miljoonaa euroa. Kauden tulos 8,3 (20,2) miljoonaa euroa ja osakekohtainen tulos 0,36 (0,88) euroa. Segmentit Sahateollisuus-segmentin liikevaihto oli 139,7 (122,4) miljoonaa euroa ja käyttökate 7,2 (3,3) miljoonaa euroa. Levyteollisuus-segmentin liikevaihto oli 142,4 (148,8) miljoonaa euroa ja käyttökate 17,7 (29,3) miljoonaa euroa. Tase, rahavirta ja rahoitus Koskisen omavaraisuusaste oli tilikauden lopussa 54,0 (54,8) prosenttia ja nettovelkaantumisaste 15,4 (-1,8) prosenttia. Liiketoiminnan rahavirta oli tammi-joulukuussa 14,0 (14,9) miljoonaa euroa. Käyttöpääoman muutoksen vaikutus oli -10,5 (-11,9) miljoonaa euroa. Käyttöpääoman muutoksen merkittävin erä oli vaihto-omaisuuden kasvu, jossa näkyy kasvaneet sahan volyymit sekä noussut puunhinta. Ostovelat kasvoivat lähinnä kasvaneen puukaupan volyymin myötä. Rahoituksen rahavirta oli -17,7 (-17,6) miljoonaa euroa, suurimpana eränä kevään osingonmaksu, rahavirrassa näkyi myös sahainvestoinnin rahoitukseen liittyvien lainojen lyhennysmaksujen alkaminen. Investointien rahavirta oli -0,2 (-36,2) miljoonaa euroa, josta rahavirta aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä oli -20,2 (-16,0) miljoonaa euroa ja talletuksista vapautui 20,0 (-20,0) miljoonaa euroa. Korolliset velat kauden päättyessä olivat 66,3 (63,7) miljoonaa euroa ja likvidit varat 43,3 (66,4) miljoonaa euroa. Korolliset nettovelat olivat 22,9 (-2,7) miljoonaa euroa. Miljoonaa euroa 2024 2023 2022 Liikevaihto 282,3 271,3 317,7 Käyttökate (EBITDA) 24,2 33,0 66,3 Käyttökate (EBITDA), % 8,6 12,2 20,9 Oikaistu käyttökate (EBITDA) 24,3 33,1 66,6 Oikaistu käyttökate (EBITDA), % 8,6 12,2 21,0 Liikevoitto (EBIT) 13,0 24,4 58,2 Liikevoitto (EBIT), % 4,6 9,0 18,3 Kauden tulos 8,3 20,2 46,0 Laimentamaton osakekohtainen tulos, euroa 0,36 0,88 2,5 Laimennettu osakekohtainen tulos, euroa 0,36 0,87 2,5 Bruttoinvestoinnit 22,2 32,1 27,0 Oma pääoma / osake, euroa 6,5 6,4 5,9 ROCE-% 6,1 12,1 35,7 Käyttöpääoma, kauden lopussa 45,9 37,9 28,9 Liiketoiminnan nettorahavirta 14,0 14,9 47,2 Omavaraisuusaste, % 54,0 54,8 52,7 Nettovelkaantumisaste, % 15,4 -1,8 -21,0 Koskisen maksuvalmius on pysynyt vahvana. Käytettävissä oleva likviditeetti oli tilikauden lopussa 43,3 (66,4) miljoonaa euroa, joka muodostui seuraavista eristä: rahavarat 31,8 (35,8) miljoonaa euroa, talletukset 0,0 (20,0) miljoonaa euroa sekä lyhytaikaiset käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat 11,5 (10,6) miljoonaa euroa, joista merkittävin oli kapitalisaatiosopimus. Tämän lisäksi yhtiöllä on noin 7,2 miljoonaa euroa käyttämätöntä tililimiittiä. Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 6 Investoinnit Bruttoinvestoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin ajalla tammi-joulukuu olivat 22,2 (32,1) miljoonaa euroa. Investoinnit liittyivät muun muassa uuden tukkikentän rakentamiseen, kanavakuivaamoon, toisen höyläämön alkupään uudistukseen sekä uuteen sahaan. Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat sisältävät kauden lopulla 13,1 miljoonaa euroa uuden tukkikentän rakentamiseen liittyen. Uusi tukkikenttä Koskisen päätti syksyllä 2023 investoida noin 15 miljoonaa euroa uuden sahan yhteyteen rakennettavaan tukkikenttään sisältäen tukkien lajittelukentän ja -linjan valvomotiloineen sekä hulevesien käsittelyjärjestelmän. Lisäksi kokonaisuuteen kuuluu uusi sisääntuloreitti tehdasalueelle, porttiympäristö, kulunvalvonta ja autovaaka. Tukkikentän rakennustyöt etenivät vuoden 2024 aikana suunnitellusti: tukkikentän testiajot aloitettiin joulukuussa ja niitä jatkettiin vuoden 2025 alussa. Uusi tukkikenttä otettiin käyttöön kokonaisuudessaan helmikuun 2025 lopussa. Sahatukkien kuljettamisen loppuminen vanhalta tukkikentältä pienentää kuljetuskustannuksia ja vähentää kuljetuksista aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä. Kore-liiketoiminnan laajennus Koskisen päätti kesällä 2024 investoida noin 3 miljoonaa euroa kevyiden hyötyajoneuvojen sisustusratkaisuja valmistavaan Kore-liiketoimintaan. Investointi kohdistuu uuden, Puolan Skwierzynaan perustettavan tuotantoyksikön konekantaan, kuten CNC-koneisiin ja niiden oheislaitteisiin. Kore-liiketoiminnan investointi eteni suunnitellusti ja tuotannon ylösajo teolliseen mittakaavaan alkoi loppuvuodesta. Ylösajovaiheen jälkeen Skiwierzynassa keskitytään tuotannon vakiinnuttamiseen sekä tehokkuuden optimoimiseen kahden Puolan yksikön, Toporowin ja Skwierzynan, välillä. Levyteollisuuden investointiohjelma Koskisen käynnisti joulukuussa 2024 kattavan investointiohjelman Levyteollisuus-liiketoiminnan vanerituotannossa Järvelässä. Investointiohjelma ulottuu Koskisen strategiakauden 2024–2027 loppuun asti. Investointiohjelman ensimmäinen vaihe toteutetaan vuoden 2025 aikana, ja siihen liittyvien investointien kokonaisarvo on noin 12 miljoonaa euroa. Levyteollisuuden systemaattisella investointiohjelmalla mahdollistetaan volyymikasvua, suoraviivaistetaan tuotantoa sekä helpotetaan siihen liittyvää sisälogistiikkaa. Toteutettaviin investointeihin sisältyy myös tuotantovaiheiden automatisointia. Arvonluonti Koskisen kyky tuottaa arvoa perustuu materiaalitehokkaaseen ja integroituun arvoketjuun metsästä lopputuotteeksi. Koskisen tehokas integroitu toimintamalli mahdollistaa puun optimaalisen käytön raaka-aineena sen tuotantolaitoksilla, ja Koskisen puunhankinta mahdollistaa korkealaatuisen puuraaka- aineen saatavuuden. Koskisen integroitu toimintamalli perustuu toisiinsa ketjutettuihin prosesseihin, jotka muodostavat Koskisen liiketoiminnan perustan aina metsästä tuotannon kautta valmiiksi tuotteiksi. Koskisen koko arvoketju korjuusta lopputuotteisiin on suunniteltu synergisten materiaalivirtojen ja ketterän toimintamallin ympärille, mikä mahdollistaa eri lähteistä peräisin olevien raaka- aineiden käytön. Koskisen integroidussa toimintamallissa puunhankinta hankkii raaka-aineet, jotka toimitetaan Koskisen tuotantolaitoksille jalostettavaksi. Tuotantoprosessin alkuvaiheessa syntyviä sivutuotteita, kuten puun kuorta, käytetään Järvelän ja Hirvensalmen tuotantolaitosten prosessien lämmöntuotantoon. Sahateollisuuden ja Koskisen koivuvanerituotannon synnyttämät sivutuotteet, kuten osa hakkeesta ja sahanpuru, hyödynnetään edelleen Koskisen lastulevytuotannossa. Koskisen on ainoa edellä kuvatun integraatiotason omaava mekaanisen puuteollisuuden yritys Suomessa. Koskisen keskeiset aineettomat voimavarat sisältävät yhtiön brändin ja maineen, Koskisen ammattitaitoisen ja sitoutuneen henkilöstön, synergisen toimintamallin ja siitä muodostuvan resurssitehokkuuden sekä strategiset kumppanuudet. Nämä resurssit mahdollistavat Koskisen kilpailuedun ja ovat keskeinen osa yhtiön strategiaa. Strategia Koskisen julkaisi toukokuussa 2024 täsmennetyt strategiset kasvupolkunsa ja niihin liittyvät toimenpiteet strategiakaudelle 2024–2027. Kasvustrategian ytimessä ovat 1) arvon luominen asiakkaille, 2) nykytoiminnan kehittäminen sekä 3) rohkeiden askeleiden ottaminen. Arvon luominen asiakkaille syntyy korkealaatuisten ja räätälöityjen tuotteiden, asiakaslähtöisten palvelujen ja innovatiivisten ratkaisujen kautta. Nykytoiminnan kehittäminen liittyy kiinteästi kilpailukyvyn vahvistamiseen ja erottautumiseen, tuotekehitykseen sekä uusien avausten tehokkaaseen käyttöönottoon. Rohkeat askeleet puolestaan sisältävät investointeja sekä mahdollisia yritysostoja. Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 7 Täsmennetty strategia tukee Koskisen tavoittelemaa, jo aiemmin asetettua kasvuloikkaa vuoden 2027 loppuun mennessä. Tehty perusteellinen strategiatyö antaa yhtiölle selkeän suunnan tämän kestävän kasvun toteuttamiseksi. Yksi keskeisistä kasvuajureista on uusi saha ja siihen kiinteästi liittyvien toimintojen kehittäminen. Uusi saha on koko integroidun ja synergistisen liiketoiminnan sydän. Sahausvolyymien kasvattaminen varmistaa puuraaka-aineen saatavuuden myös Levyteollisuuden tarpeisiin lisääntyvien puunhankintavolyymien sekä sahaustuotannon sivuvirtojen kautta. Molempien liiketoimintojen, Sahateollisuus ja Levyteollisuus, kasvu syntyy ennen kaikkea volyymilisäyksen, uusien puupohjaisten tuotteiden sekä asiakkuuksien laajentamisen kautta. Yhtiö panostaa luonnollisesti oman toiminnan jatkuvaan kehittämiseen. Taloudelliset tavoitteet vuodelle 2027 Koskisen hallitus on vahvistanut seuraavat suhdanteiden yli ulottuvat pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet, jotka yhtiö pyrkii saavuttamaan vuoden 2027 loppuun mennessä. Kasvu:  liikevaihto 500 miljoonaa euroa vuoden 2027 loppuun mennessä, sisältäen sekä orgaanisen että epäorgaanisen kasvun Kannattavuus: oikaistu käyttökatemarginaali keskimäärin 15 prosenttia yli syklin Tase: vahvan taseen säilyttäminen Osinkopolitiikka: houkutteleva osinko, joka on vuosittain vähintään kolmannes nettotuloksesta Kestävän kehityksen keskeisimmät tavoitteet vuodelle 2027 Koskisen julkaisi kesäkuussa vastuullisuusohjelman, jonka keskeisimmät kestävän kehityksen tavoitteet nostettiin osaksi strategiaa. Ne ovat: 1) toteutamme monimuotoisuustoimia metsäympäristössä, 2) vähennämme omia ja arvoketjun CO2-päästöjä, 3) hyödynnämme puun viisaasti viimeistä purua myöten, 4) edistämme turvallista työympäristöä sekä 5) tuemme työhyvinvointia ja osaamisen kehittämistä. Lisää kestävään kehitykseen liittyviä tavoitteita on määritelty yhtiön vastuullisuusohjelmassa. Tavoitteiden toteutumista seurataan niille asetettujen mittareiden kautta. Henkilöstö Koskisen-konsernissa työskenteli keskimäärin 948 (888) henkilöä loka-joulukuussa 2024 ja joulukuun lopussa 943 (883) henkilöä. Henkilöstön kasvu liittyi pääosin Levyteollisuuden Kore-liiketoiminnan kasvattamiseen. Palkat ja palkkiot, osakeperusteiset maksut sekä palvelusvuosilisät olivat vuonna 2024 yhteensä 39,9 (38,9) miljoonaa euroa. Johdon ja avainhenkilöiden kannustinjärjestelmät Koskisella on osakepohjainen kannustinohjelma 2022– 2026 avainhenkilöilleen. Kannustinohjelman tarkoituksena on yhdistää yhtiön osakkeenomistajien ja ohjelmaan osallistuvien henkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi pitkällä aikavälillä sekä sitouttaa osallistujat yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyinen kannustinohjelma osakkeiden ansaitsemiseksi ja kerryttämiseksi. Kannustinohjelma 2022–2026 koostuu kolmesta kolmen vuoden ansaintajaksosta, jotka ovat 2022–2024, 2023–2025 ja 2024–2026. Yhtiön hallitus määrittää kannustinohjelmaan kelpoiset avainhenkilöt kullekin ansaintajaksolle sekä ansaintakriteerit ja tavoitteet, jotka voivat perustua taloudelliseen suorituskykyyn, strategiaan tai muihin tavoitteisiin. Yhtiön hallitus päätti 13.5.2024 kannustinohjelman 2022–2026 kolmannen ansaintajakson 2024–2026 ansaintakriteerit ja tavoitteet sekä kannustinohjelmaan kelpoiset avainhenkilöt. Koskisen Oyj:n hallitus päätti 27.6.2024 lisätä kannustinohjelmaan 2022–2026 vuoden 2024–2026 ansaintajaksolle uusia osallistujia, minkä jälkeen osallistujien kokonaismäärä on enintään 25. Ansaintajaksolta jaettavien osakkeiden enimmäismäärä on muutoksen jälkeen yhteensä 331 000 brutto- Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 8 osaketta. Lisäksi hallitus päätti lisätä vuoden 2022–2024 ansaintajaksolle yhden osallistujan, minkä jälkeen osallistujien kokonaismäärä on 7 osallistujaa. Ansaintajaksolta jaettavien osakkeiden enimmäismäärä on muutoksen jälkeen yhteensä 156 000 brutto- osaketta. Palkitsemisraportti Koskisen palkitsemisraportti 2024 julkaistaan toimintakertomuksesta erillisenä selvityksenä. Tutkimus ja kehitys Koskisen päätuoteryhmiä ovat Sahateollisuus- segmentissä sahatavara ja -jalosteet sekä Levyteollisuus-segmentissä koivuvaneri, ohutvaneri, viilu, lastulevy sekä kevyiden ja raskaiden hyötyajaneuvojen sisustusratkaisut Kore-brändin alla. Koskisen tuotekehitys pyrkii parantaman tuotteiden toiminnallisuutta ja ominaisuuksia vastuullisen ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti ja keskittyy materiaalitehokkuuteen, kierrätettävyyteen ja fossiilivapaisiin raaka-aineisiin. Koskisen tuotekehityksen painopisteitä ovat pitkäaikaisen käytön, uusiutuvuuden ja turvallisuuden parantaminen sekä uusien tuotteiden kehittäminen. Konsernin tutkimus- ja kehitystoiminnan menot olivat 0,3 (0,5) miljoonaa euroa, mikä on 0,1 (0,2) prosenttia liikevaihdosta. Riskit ja epävarmuustekijät sekä niiden hallinta Koskisen Oyj:n hallitus on vahvistanut konsernin riskienhallintapolitiikan ja riskienhallintaperiaatteet. Kaikki konserniyhtiöt ja liiketoiminnat arvioivat ja raportoivat säännöllisesti liiketoimintaansa liittyviä riskejä sekä tarvittavien kontrollimenetelmien ja riskienhallintakeinojen riittävyyttä. Näiden riskiarviointien tarkoituksena on riittävien toimenpiteiden varmistaminen riskien hallitsemiseksi. Riskienhallinnan puitteita, politiikkoja ja periaatteita arvioidaan ja kehitetään säännöllisesti. Lähiajan riskit Konsernin merkittävimmät lähiajan riskit liittyvät raaka- aineiden saatavuuteen ja hintamuutosten hallintaan, negatiivisiin muutoksiin yleisessä geo- ja kauppapoliittisessa tilanteessa, yleiseen markkinatilanteen heikentymiseen ja sen vaikutukseen markkinakysyntään, asiakkaiden maksukykyyn ja kuluttajien ostovoimaan, toimittajien ja palveluntuottajien toimituskykyyn, toiminnan kausiluonteisuuteen, muutoksiin liiketoiminta-alueilla ja asiakkuuksissa sekä uuden sahan tuotannon ylösajon kehityksen jatkumiseen. Koskisen toimintaan liittyvät merkittävimmät riskit Seuraavassa taulukossa on lyhyt yhteenveto Koskisen toimintaan liittyvistä merkittävimmistä riskeistä. Riskeillä voi yhdessä tai erikseen olla suotuisia tai epäsuotuisia vaikutuksia Koskisen liiketoimintaan, tulokseen, taloudelliseen asemaan, kilpailukykyyn ja maineeseen. Taulukossa esitetyt riskit ovat satunnaisessa järjestyksessä. Kestävyyteen liittyvät vaikutukset ja riskit on kuvattu kestävyysselvityksessä. Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 9 KOSKISEN TOIMINTAYMPÄRISTÖÖN LIITTYVIÄ RISKEJÄ Riskin kuvaus Riskien hallinta ja epävarmuuksia pienentävät tekijät Koskisen toimii syklisillä saha- ja levyteollisuuden markkinoilla, ja taloustilanteen epävarmuus, epäsuotuisa kehitys tai mahdolliset kauppapoliittiset muutokset voivat vähentää Koskisen tuotteiden kysyntää tai toiminnan kannattavuutta, millä voi olla haitallinen vaikutus Koskisen liiketoimintaan, liiketoiminnan tulokseen ja taloudelliseen asemaan. Koskisella on kaksi liiketoiminasegmenttiä, joiden markkinat ovat osittain vastasyklisiä. Tämä pehmentää syklisyyden vaikutuksia konsernitasolla. Koskisen toimii useilla markkinoilla ja sen asiakkaat edustavat useita eri loppukäyttösegmenttejä, joiden kysynnän ajurit poikkeavat toisistaan. Puun hintavaihtelut, puunhankinnan häiriöt ja vaikutukset puun saatavuuteen voivat aiheuttaa merkittäviä kustannuksia, häiriöitä tuotannossa ja vaikuttaa haitallisesti Koskisen kannattavuuteen. Koskisella on laaja ja ammattimainen puunhankintaorganisaatio, jolla on vuosikymmenten kokemus toimialalta. Puunhankinta pyrkii ennakoivasti reagoimaan mahdollisiin puuraaka- aineeseen liittyviin riskeihin. Yleisen kustannusinflaation vaikutukset tuotantokustannuksiin ja sitä kautta Koskisen kannattavuuteen. Hankintaorganisaatio seuraa tarkkaan tuotantokustannusten kehitystä ja käy tiivistä keskustelua tuotannon ja myynnin kanssa kustannusten mahdollisista vaikutuksista lopputuotteiden hinnoitteluun. Koskisen käyttää suojauspolitiikkansa mukaisesti suojausinstrumentteja keskeisten tuotannontekijöiden, esimerkiksi sähkön hintavaihteluiden, hallintaan. Mahdolliset pandemiat tai epidemiat voivat häiritä Koskisen toimintaa ja aiheuttaa merkittäviä kustannuksia. Koskisen pyrkii ehkäisemään ja tarvittaessa minimoimaan mahdollisten pandemioiden tai epidemioiden vaikutuksia henkilöstön terveyteen ja työskentelyn turvallisuuteen sekä varmistamaan häiriöttömän toimitusketjun erilaisin poikkeusjärjestelyin, kuten erilaisten suojavarusteiden käytöllä tai ryhmäkokojen rajoituksilla. Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 10 KOSKISEN LIIKETOIMINTAAN LIITTYVIÄ RISKEJÄ Riskin kuvaus Riskien hallinta ja epävarmuuksia pienentävät tekijät Merkittävät häiriöt tai keskeytykset Koskisen tuotannossa tai toimituksissa, Koskisen tuotantolaitosten vahingoittuminen, tuhoutuminen tai sulkeminen heikentäisivät olennaisesti Koskisen kykyä toimittaa tuotteitaan asiakkailleen ja vaikuttaisivat haitallisesti sen liiketoimintaan ja liiketoiminnan tulokseen. Koskisen hallinnoi integroitua tuotanto- ja toimitusketjuaan riskitekijät huomioiden. Mahdollisiin vahingoista johtuviin häiriöihin tuotannossa ja liiketoiminnassa Koskisen on varautunut kattavilla vakuutuksilla. Koskisen voi menettää merkittäviä asiakkaitaan, millä voi olla olennaisen haitallinen vaikutus Koskisen liiketoimintaan ja kannattavuuteen. Koskisen asiakaskunta on hajautunut maantieteellisesti ja eri teollisuuden aloille. Asiakaskunnassa ei ole yksittäisiä asiakkaita, joiden osuus liikevaihdosta olisi merkittävä. Koskisen liiketoimintaan liittyy ympäristön pilaantumiseen ja ympäristövahinkoihin liittyviä riskejä. Koskisen tuotannollinen toiminta edellyttää voimassa olevaa ympäristölupaa. Koskisen monitoroi, seuraa ja raportoi toimintansa ympäristövaikutuksia systemaattisesti. Koskisella on laatu-, ympäristö-, ja turvallisuussertifikaatit, jotka kolmas osapuoli auditoi vuosittain. Muut ympäristöön kohdistuvat riskit on kuvattu kestävyysselvityksessä. Koskisen liiketoimintaan liittyy turvallisuus ja terveysriskejä, kuten onnettomuus- ja vahinkoriskit sen tuotantolaitoksissa, jotka voisivat toteutuessaan johtaa Koskisen velvollisuuteen korvata vahingot sekä viivästyttää tai häiritä Koskisen tuotteiden ja palveluiden toimituksia. Koskisella on kattavat vakuutukset onnettomuuksien ja vahinkojen varalta. Vakuutustarve arvioidaan vuosittain ja aina, kun jokin erityinen muuttunut olosuhde sitä vaatii. Koskisen tekee systemaattista turvallisuustyötä sekä investoi nykyaikaisiin turvalaitteisiin riskien minimoimiseksi. Epäonnistumalla osaavan johdon tai henkilöstön rekrytoinnissa tai avainhenkilöiden menettämisellä voisi olla olennaisen haitallinen vaikutus Koskisen kykyyn harjoittaa liiketoimintaansa. Koskisen hallitsee riskiä esimerkiksi tarjoamalla mielenkiitoisia työtehtäviä, kilpailukykyisellä palkitsemisella ja panostuksilla henkilöstön kehittämiseen sekä kouluttamiseen. Lisäksi vuosittaisilla henkilöstötutkimuksilla kartoitetaan työyhteisön hyvinvointia, motivaatiota, työssä viihtymistä sekä näihin liittyviä kehittämistarpeita. Vaikeuksilla IT-infrastruktuurin ylläpidossa ja päivittämisessä, IT-järjestelmien puutteilla ja IT- järjestelmiin liittyvillä ulkopuolisilla kyberhyökkäyksillä voi olla haitallinen vaikutus Koskiseen. Koskisen on varautunut lisääntyneeseen kyberrikollisuuteen ja tietojärjestelmähäiriöihin. Suunnitelmallisella valvonnalla ja kriittisten järjestelmien sijoittamisella pilvipalveluihin pyritään takaamaan nopea reagointikyky ja paras osaaminen poikkeamatilanteessa. Koskisen yritysmaineen heikentyminen voisi vaikuttaa haitallisesti sen liiketoimintaan. Eettiset periaatteet (Code of Conduct) ovat Koskisen liiketoiminnan perusta. Yhtiön eettiset periaatteet ohjaavat toimimaan rehellisesti, läpinäkyvästi, lainmukaisesti ja eettisesti kaikkien sidosryhmien kanssa. Työtaistelutoimenpiteet, kuten lakot, voivat häiritä Koskisen liiketoimintaa. Koskisella noudatetaan järjestäytymisvapautta. Koskisen ylläpitää avointa ja aktiivista vuoropuhelua eri työmarkkinaosapuolten kanssa. Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 11 TALOUDELLISEEN ASEMAAN JA RAHOITUKSEEN LIITTYVIÄ RISKEJÄ Riskin kuvaus Riskien hallinta ja epävarmuuksia pienentävät tekijät Koskisen rahoitussopimuksiin sisältyvät kovenantit voivat rajoittaa Koskisen liiketoimintaa ja taloudellista joustavuutta, ja Koskisella voi olla vaikeuksia noudattaa rahoitussopimustensa ehtoja, mikä voi johtaa rahoitussopimusten ennenaikaiseen erääntymiseen tai kustannusten kasvuun. Koskisen huolehtii vakavaraisuudestaan, riittävistä ja toimivista rahoittajasuhteista sekä rahoituksen rakenteesta. Koskisen seuraa aktiivisesti ja ennakoivasti vakaavaraisuutensa ja rahoitusasemansa kehittymistä. Rahoitusriskien hallinnasta kerrotaan tarkemmin tilinpäätöksen liitetiedossa 3. Valuuttakurssien vaihtelulla voi olla olennaisen haitallinen vaikutus Koskiseen. Koskisen käyttää valuuttasuojausinstrumentteja hallituksen hyväksymän suojauspolitiikan mukaan. Luottotappioilla voi olla haitallinen vaikutus Koskisen liiketoiminnan tulokseen. Koskisella on politiikkansa mukaisesti kattavat luottoriskivakuutukset ja toimivat riskien hallinnan prosessit. Hallinnointi Hallituksen kokoonpano Koskisen Oyj:n hallituksessa oli 31.12.2024 seuraavat kuusi jäsentä: Pekka Kuusniemi (hallituksen puheenjohtaja), Hanna Sievinen (hallituksen varapuheenjohtaja), Kari Koskinen, Kalle Reponen, Hanna Masala ja Eva Wathén. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Selvitys Koskisen Oyj:n hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024 julkistetaan toimintakertomuksesta erillisenä selvityksenä. Osakkeet ja omistus Koskisen osakepääoma on 1 512 000 euroa. Liikkeeseen laskettujen osakkeiden lukumäärä 31.12.2024 oli yhteensä 23 025 159 ja ulkona olevien osakkeiden lukumäärä yhteensä 23 024 073. Yhtiöllä on yksi osakesarja. Jokainen osake oikeuttaa omistajansa yhteen ääneen yhtiökokouksessa. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa. Yhtiön osake on listattu Nasdaq Helsinki Oy:n pörssilistalla 1.12.2022 alkaen. Omat osakkeet Yhtiön hallussa oli 31.12.2024 1 086 omaa osaketta, joka oli 0,005 prosenttia koko osakemäärästä. Osakkeet on hankittu pörssin ulkopuolisena kauppana. Osakkeiden takaisinostot liittyvät syksyllä 2022 toteutettuun Koskisen Oyj:n henkilöstöantiin. Osakkeet on lunastettu annin ehtojen mukaisesti henkilöiltä, jotka ovat lähteneet yhtiöstä ennen syksyä 2024. Osakkeet on lunastettu kappalehintaan 3 euroa per osake, mikä on sama kuin henkilöstöannin merkintähinta. Osakkeen hinta ja vaihto Yhtiön osakkeita vaihdettiin Helsingin pörssissä 1.1.– 31.12.2024 välisenä aikana 2 026 672 kappaletta, mikä oli 8,8 prosenttia koko osakemäärästä. Osakkeen ylin kurssi oli 7,98 euroa ja alin 5,94 euroa. Vaihdettujen osakkeiden keskihinta oli 6,39 euroa. Osakevaihto oli 12 952 718 euroa. Katsauskauden päättyessä koko osakekannan markkina-arvo oli 160 255 107 euroa. Hallituksen valtuutukset Yhtiön hallitus valtuutettiin 16.5.2024 yhtiön varsinaisessa yhtiökokouksessa päättämään yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta. Hallitus on valtuutuksen nojalla oikeutettu päättämään enintään 1 000 000 yhtiön oman osakkeen hankkimisesta. Hankkimisvaltuutus on voimassa 30.6.2025 saakka ja se kumoaa kaikki aiemmat omien osakkeiden hankintavaltuutukset. Yhtiön hallitus valtuutettiin 16.5.2024 yhtiön varsinaisessa yhtiökokouksessa päättämään uusien osakkeiden antamisesta ja/tai yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden luovuttamisesta ja/tai osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen optio- ja muiden erityisten oikeuksien antamisesta. Valtuutuksen perusteella uusia osakkeita voidaan antaa ja/tai yhtiön tai sen konserniyhtiön hallussa olevia yhtiön omia osakkeita luovuttaa yhteensä enintään 2 000 000 kappaletta, mikä sisältää myös optio- tai muiden erityisten oikeuksien perusteella mahdollisesti annettavat osakkeet. Valtuutukset kumoavat kaikki aikaisemmat osakeantia sekä osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamista koskevat valtuutukset. Hallitus päättää kaikista muista valtuutuksiin liittyvistä seikoista. Valtuutukset ovat voimassa 30.6.2025 saakka. Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 12 Liputusilmoitukset Koskisen Oyj ei vastaanottanut liputusilmoituksia vuonna 2024. Arvio todennäköisestä kehityksestä Koskisen-konsernin vuoden 2025 liikevaihdon odotetaan kasvavan vuoden 2024 tasosta. Oikaistun käyttökatemarginaalin odotetaan olevan 7–11 prosenttia. Hallituksen ehdotus voitonjaosta Emoyhtiön jakokelpoiset varat 31.12.2024 olivat 116 244 890,16 euroa, mistä tilikauden voitto oli 2 660 561,51 euroa. Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2024 maksetaan osinkoa 0,12 euroa kutakin ulkona olevaa osaketta kohden. 10.4.2025 rekisteriin merkittyjen osakkeiden lukumäärän perusteella kokonaisosingon määrä olisi yhteensä 2 771 333,88 euroa. Jäljelle jäävä osuus jakokelpoisista varoista jätetään vapaaseen omaan pääomaan. Hallitus on arvioinut yhtiön taloudellisen tilanteen ja maksuvalmiuden ennen ehdotuksen tekemistä. Yhtiön taloudellisessa asemassa ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia 31.12.2024 jälkeen, yhtiön maksuvalmius on edelleen hyvä eikä ehdotettu osinko vaaranna yhtiön vakavaraisuutta. Tilikauden jälkeiset tapahtumat Koskisen tiedotti 10.3.2025, että se on sopinut Iisveden Metsä Oy:n liiketoiminnan ostamisesta. Järjestely toteutetaan liiketoimintakauppana sisältäen, tietyin rajatuin poikkeuksin, koko Iisveden Metsän liiketoiminnan, mukaan lukien Suonenjoella sijaitsevan tehdaskiinteistön koneineen ja laitteineen sekä vaihto- omaisuuden. Iisveden Metsän henkilökunta, noin 50 henkilöä, siirtyy Koskisen palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Liiketoimintakaupan velaton kauppahinta on 22,5 miljoonaa euroa ja sen käteisellä maksettavaa osuutta oikaistaan kaupan toteutushetkellä nettokäyttöpääomaoikaisulla, jonka ei odoteta olevan merkittävä. Lisäksi Koskisen maksaa myyjälle lisäkauppahintana yhteensä enintään 4 miljoonaa euroa, mikäli lisäkauppahinnan maksulle määritellyt, pääasiassa sahatavaran myyntihintoihin liittyvät, ehdot täyttyvät vuosien 2025–2027 aikana. Iisveden Metsän liikevaihto (tilintarkastamaton) vuonna 2024 oli 52,7 miljoonaa euroa (52,5 miljoonaa euroa vuonna 2023, tilintarkastettu) ja käyttökate (tilintarkastamaton) vuonna 2024 oli 1,4 miljoonaa euroa (0,5 miljoonaa euroa vuonna 2023, tilintarkastettu). Siirtyvien tase-erien kirjanpidollinen arvo vuoden 2024 lopussa oli noin 24,9 miljoonaa euroa (tilintarkastamaton). Toteutuessaan järjestely kasvattaa Koskisen liikevaihtoa ja käyttökatetta. Järjestelyn odotetaan tuovan synergioita raaka-ainehankinnassa, erityisesti koivutukin osalta, ja tukevan näin Levyteollisuuden orgaanista kasvua ja kannattavuutta. Järjestelyllä on myös positiivisia vaikutuksia Sahateollisuuden tuotannon tehokkuuteen ja markkinakohtaisten konseptien optimointiin. Järjestelyn toteutumisella ei tällä hetkellä arvioida olevan vaikutusta Koskisen tulosohjeistukseen vuodelle 2025. Kaupan toteutuminen edellyttää Suomen ja Viron kilpailuviranomaisten hyväksyntää, Iisveden Metsän yhtiökokouksen määräenemmistön hyväksyntää sekä tiettyjen muiden tavanomaisten kaupan toteutusehtojen toteutumista. Koskisen odottaa kaupan toteutuvan vuoden 2025 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana. Koskisen Oyj:n hallitus päätti 21.3.2025 suunnatusta maksuttomasta osakeannista yhtiön pitkän aikavälin suoriteperusteisen kannustinjärjestelmän 2022–2026 (ansaintajakso 2022–2024) mukaisten osakepalkkioiden maksamista varten. Suunnatussa maksuttomassa osakeannissa luovutettiin yhteensä 70 376 kappaletta uusia osakkeita kannustinjärjestelmän piiriin kuuluvalle seitsemälle henkilölle järjestelmän ehtojen mukaisesti. Kannustinohjelman alla maksettavat palkkiot kullekin osallistuvalle henkilölle maksettiin osakkeina ja rahana. Rahaosuudella katetaan osakkeiden luovutuksesta seuraavat verokustannukset. Koskisen Oyj:n osakkeiden kokonaismäärä uusien osakkeiden rekisteröinnin jälkeen on 23 095 535 osaketta. Liikkeeseen lasketut yhteensä 70 376 osaketta rekisteröitiin kaupparekisteriin 4.4.2025. Koskisen Oyj:n hallitus päätti suunnatusta maksuttomasta osakeannista varsinaisen yhtiökokouksen 16.5.2024 antaman valtuutuksen nojalla. Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 13 Osakkeet ja osakkeenomistajat SUURIMMAT OSAKKEENOMISTAJAT 31.12.2024 Osakemäärä % osakkeista Kari Koskinen 4 208 988 18,28 Markku Koskinen 3 729 988 16,20 Eva Wathén 2 148 988 9,33 Laura Paksuniemi 1 314 693 5,71 Ella Paksuniemi 1 292 993 5,62 Ester Paksuniemi 1 290 693 5,61 Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma 1 044 332 4,54 Karoliina Koskinen 922 039 4,00 Lasse Koskinen 922 039 4,00 Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo 814 332 3,54 Pekka Kopra 766 128 3,33 Stephen Industries Inc Oy 498 599 2,17 Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 485 000 2,11 Juha Koskinen 476 817 2,07 Arto Koskinen 475 130 2,06 Riitta Kokko-Parikka 375 130 1,63 Työeläkeyhtiö Veritas 143 197 0,62 Thominvest Oy 120 000 0,52 UB Metsä Global Erikoissijoitusrahasto 86 272 0,37 Sijoitusrahasto UB Suomi 74 487 0,32 20 suurinta yhteensä 21 189 845 92,03 Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 14 OMISTUKSEN JAKAUTUMINEN SUURUUSLUOKITTAIN 31.12.2024 Alaraja Yläraja Omistajien lukumäärä, kpl Osuus osakkaista, % Osakkeita yhteensä, kpl % osakkeista 1 100 2 768 53,6 156 215 0,7 101 500 1 822 35,3 393 673 1,7 501 1 000 291 5,6 226 981 1,0 1 001 5 000 221 4,3 437 799 1,9 5 001 10 000 21 0,4 149 917 0,7 10 001 50 000 16 0,3 329 910 1,4 50 001 100 000 4 0,1 301 578 1,3 100 001 500 000 7 0,1 2 573 873 11,2 500 001 11 0,2 18 455 213 80,2 Yhteensä 5 161 100 23 025 159 100 OMISTUSRAKENNE SEKTOREITTAIN 31.12.2024 Osakkeiden määrä % osakkeista Yritykset 793 582 3,4 Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 218 265 0,9 Julkisyhteisöt 2 486 861 10,8 Kotitaloudet 19 354 410 84,1 Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 43 369 0,2 Ulkomaat 2 404 - Yhteensä 22 898 891 99,5 Hallintarekisteröidyt osakkeet 126 268 0,5 Kaikki yhteensä 23 025 159 100 Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 15 Tunnuslukujen laskentakaavat Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät ovat varsinaiseen liiketoimintaan kuulumattomia epätavallisia eriä, jotka liittyvät (i) uudelleenjärjestelyihin liittyviin kuluihin, (ii) arvonalentumisiin, (iii) liiketoimintojen tai merkittävien käyttöomaisuuserien myyntivoittoihin tai -tappioihin ja (iv) listautumiseen liittyviin kuluihin. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät esitetään kuvastamaan Koskisen liiketoiminnan tuloksellisuutta ja kausien välisen vertailukelpoisuuden parantamiseksi. Koskisen näkemyksen mukaan vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät tarjoavat mielekästä lisätietoa jättämällä tavallisen liiketoiminnan ulkopuoliset vertailukelpoisuutta vähentävät erät huomioimatta. Tunnusluku Määritelmä Käyttötarkoitus Käyttökate Liikevoitto (-tappio) + Poistot ja arvonalentumiset Käyttökate on Koskisen tuloksellisuutta mittaava tunnusluku. Käyttökatemarginaali, prosenttia Käyttökate x 100 Käyttökatemarginaali on Koskisen tuloksellisuutta mittaava tunnusluku. Liikevaihto Oikaistu käyttökate Käyttökate + Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät Oikaistu käyttökate on Koskisen tuloksellisuutta mittaava tunnusluku. Oikaistu käyttökate esitetään käyttökatteen lisäksi kuvastamaan Koskisen liiketoiminnan tuloksellisuutta ja kausien välisen vertailukelpoisuuden parantamiseksi. Koskisen näkemyksen mukaan oikaistu käyttökate tarjoaa mielekästä lisätietoa jättämällä tavallisen liiketoiminnan ulkopuoliset vertailukelpoisuutta vähentävät erät huomioimatta. Oikaistu käyttökatemarginaali, prosenttia Oikaistu käyttökate x 100 Oikaistu käyttökatemarginaali on Koskisen tuloksellisuutta mittaava tunnusluku. Oikaistu käyttökatemarginaali esitetään käyttökatemarginaalin lisäksi kuvastamaan Koskisen liiketoiminnan tuloksellisuutta ja kausien välisen vertailukelpoisuuden parantamiseksi. Koskisen näkemyksen mukaan oikaistu käyttökatemarginaali tarjoaa mielekästä lisätietoa jättämällä tavallisen liiketoiminnan ulkopuoliset vertailukelpoisuutta vähentävät erät huomioimatta. Liikevaihto Liikevoittomarginaali, prosenttia Liikevoitto (-tappio) x 100 Liikevoittomarginaali on Koskisen tuloksellisuutta mittaava tunnusluku. Liikevaihto Oikaistu liikevoitto Liikevoitto (-tappio) + Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät Oikaistu liikevoitto on Koskisen tuloksellisuutta mittaava tunnusluku. Oikaistu liikevoitto esitetään liikevoiton (-tappion) lisäksi kuvastamaan Koskisen liiketoiminnan tuloksellisuutta ja kausien välisen vertailukelpoisuuden parantamiseksi. Koskisen näkemyksen mukaan oikaistu liikevoitto tarjoaa mielekästä lisätietoa jättämällä tavallisen liiketoiminnan ulkopuoliset vertailukelpoisuutta vähentävät erät huomioimatta. Oikaistu liikevoittomarginaali, prosenttia Oikaistu liikevoitto x 100 Oikaistu liikevoittomarginaali on Koskisen tuloksellisuutta mittaava tunnusluku. Oikaistu liikevoittomarginaali esitetään liikevoittomarginaalin lisäksi kuvastamaan Koskisen liiketoiminnan tuloksellisuutta ja kausien välisen vertailukelpoisuuden parantamiseksi. Koskisen näkemyksen mukaan oikaistu liikevoittomarginaali tarjoaa mielekästä lisätietoa jättämällä tavallisen liiketoiminnan ulkopuoliset vertailukelpoisuutta vähentävät erät huomioimatta. Liikevaihto Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 16 Tunnusluku Määritelmä Käyttötarkoitus Laimentamaton osakekohtainen tulos, euroa Emoyhtiön omistajille kuuluva kauden voitto (tappio) Laimentamaton osakekohtainen tulos kuvastaa Koskisen tuloksen jakautumista sen osakkeenomistajille. Liikkeeseen laskettujen osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä kauden aikana - Omat osakkeet Laimennettu osakekohtainen tulos, euroa Emoyhtiön omistajille kuuluva kauden voitto (tappio) Laimennettu osakekohtainen tulos kuvastaa Koskisen tuloksen jakautumista sen osakkeenomistajille. Liikkeeseen laskettujen osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä kauden aikana + Kaikkien osakkeiksi mahdollisesti muunnettavien laimentavien instrumenttien painotettu keskimääräinen lukumäärä kauden aikana - Omat osakkeet Sijoitettu pääoma Varat yhteensä - Lyhytaikaiset velat yhteensä Sijoitettu pääoma kuvastaa Koskisen liiketoimintaan sitoutunutta pääomaa ja sitä käytetään sijoitetun pääoman tuottoa laskettaessa. Likvidit varat Lyhytaikaiset käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat + Talletukset + Rahavarat Likvidit varat kuvastaa käteisen ja muiden vaivattomasti käteiseksi vaihdettavien varojen määrää. Nettovelka Lainat + Vuokrasopimusvelat - Likvidit varat Nettovelka on mittari Koskisen ulkopuolisen velkarahoituksen kokonaismäärän arviointiin. Nettovelan suhde käyttökatteeseen, suhdeluku Nettovelka x 100 Nettovelan suhde käyttökatteeseen on mittari Koskisen rahoitusriskitason ja velkaantuneisuuden arviointiin. Käyttökate (viimeiset 12 kuukautta) Käyttöpääoma Vaihto-omaisuus + Myyntisaamiset + Muut saamiset - Saadut ennakot - Ostovelat - Ostovelat, maksumenettely Käyttöpääoma on mittari Koskisen liiketoimintaan sitoutuvan suoran nettokäyttöpääoman tason seuraamiseen. Omavaraisuusaste, prosenttia Oma pääoma yhteensä x 100 Omavaraisuusaste mittaa Koskisen vakavaraisuutta sekä kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä aikavälillä. Varat yhteensä - Saadut ennakot Nettovelkaantumisaste, prosenttia Nettovelka x 100 Nettovelkaantumisaste on mittari Koskisen taloudellisen velkaantuneisuuden arviointiin. Oma pääoma yhteensä Sijoitetun pääoman tuotto, prosenttia Liikevoitto (‑tappio) (viimeiset 12 kuukautta) x 100 Sijoitetun pääoman tuotto kuvastaa Koskisen liiketoimintaan sitoutuneen pääoman tuottoa. Sijoitettu pääoma (keskimäärin viimeisen 12 kuukauden aikana) Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 17 Vaihtoehtoisten tunnuslukujen täsmäyttäminen Seuraavassa taulukossa esitetään Vaihtoehtoisten tunnuslukujen täsmäyttäminen ilmoitettuina päivämäärinä ja ilmoitetuilla ajanjaksoilla: Tuhatta euroa 1.1.2024– 31.12.2024 1.1.2023– 31.12.2023 Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät Uudelleenjärjestelyihin liittyvät kulut 154 326 Liiketoimintojen tai merkittävien käyttöomaisuusierien myyntivoitot (-) tai tappiot (+) -48 -190 Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät 105 137 Käyttökate Liikevoitto (-tappio) 13 023 24 396 Poistot ja arvonalentumiset 11 169 8 607 Käyttökate 24 193 33 003 Käyttökatemarginaali, % Käyttökate 24 193 33 003 Liikevaihto 282 262 271 275 Käyttökatemarginaali, % 8,6 % 12,2 % Oikaistu käyttökate Liikevoitto (-tappio) 13 023 24 396 Poistot ja arvonalentumiset 11 169 8 607 Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät 105 137 Oikaistu käyttökate 24 298 33 140 Oikaistu käyttökatemarginaali, % Oikaistu käyttökate 24 298 33 140 Liikevaihto 282 262 271 275 Oikaistu käyttökatemarginaali, % 8,6 % 12,2 % Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 18 Kestävyysselvitys Koskisen kestävyysselvitys on laadittu EU:n kestävyysraportointidirektiivin mukaisesti. Selvitys kattaa Koskisen olennaiset kestävyysaiheet koko konsernin ja sen arvoketjun osalta. YLEISET TIEDOT YMPÄRISTÖTIEDOT Koskisen strategia, liiketoiminta- malli, hallintorakenne sekä kaksoisolennaisuusanalyysi ja sen tulokset. Koskisen ilmastoa, energiankäyttöä, luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemejä sekä kiertotaloutta koskevat olennaiset tiedot. YHTEISKUNNALLISET TIEDOT Koskisen omaa työvoimaa ja urakoitsijoita koskevat olennaiset tiedot. Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 19 Yleiset tiedot Koskisen kasvustrategian ytimessä ovat arvon luominen asiakkaille, nykytoiminnan kehittäminen ja rohkeiden askeleiden ottaminen. Koskisen kestävyysselvitys on laadittu konsernin tasolla kirjanpitolain (1336/1997) 7 luvun mukaisesti. ESRS 2 Yleiset tiedot ............................................................................... 20 Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 20 ESRS 2 Yleiset tiedot Kestävyysselvitysten yleiset laatimisperusteet BP-1 Koskisen Oyj:n kestävyysselvitys on laadittu konsernin tasolla kirjanpitolain (1336/1997) 7 luvun mukaisesti. Konsolidoinnin laajuus on sama kuin yhtiön vuositilinpäätöksessä. Kestävyysselvitys kattaa konsernin oman toiminnan sekä arvoketjua seuraavasti: arvoketjun alku- ja loppupään Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt GhG-protokollan mukaisesti. Arvoketjun alkupäässä luonnon monimuotoisuuteen liittyvien kestävyysseikkojen raportointi käsittää urakoitsijoiden toiminnan alueilla, joilla Koskisen vastaa hakkuuoikeuksista. Koskisen ei ole jättänyt tietoja pois raportoinnista. Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot BP-2 Koskisen ei ole poikennut keskipitkästä tai pitkästä aikavälistä, jotka määritellään ESRS 1:ssä. Keskipitkä aikaväli on strategiakausi neljä vuotta ja pitkä aikaväli yli viisi vuotta. Arvoketjun Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöjen laskennassa on hyödynnetty epäsuorina lähteinä toimialakohtaisia keskimääräisiä päästökertoimia arvoketjun alku- ja loppupään päästöjen arviointiin. Laskennan tarkkuutta on suunniteltu kehitettävän muun muassa pyytämällä arvoketjun toimijoilta suoria päästötietoja aina kun mahdollista. Kuvaus laskennan tarkkuudesta sekä Scope 3 -laskennan mittarit, päästökertoimet sekä menetelmät ja oletukset on eritelty tarkemmin kestävyysselvityksen kohdassa E1-6 Kasvihuonekaasujen Scope 1-, Scope 2- ja Scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt. Luonnon monimuotoisuusmittareiden määrällisiin tuloksiin liittyy rajalliseen otantaan perustuvia epävarmuustekijöitä. Epävarmuus kohdentuu erityisesti otantaan perustuvaan tarkasteluun, eli tiedot perustuvat vain osaan toteutuneista hakkuista, sillä arvioinnissa on käytetty sisäisen tarkastuksen otantamenetelmää. Tulosten luotettavuutta parannetaan tulevaisuudessa laajentamalla mittareiden seuranta kattamaan suurempi määrä hakkuita ja tukemaan tietoa kaikilta hakkuilta tehdyillä omavalvonnan tarkastuksilla. Resurssien käytön ja kiertotalouden mittareiden laskennassa määrällisiin tuloksiin liittyy yksikkömuunnoksiin perustuvia epävarmuustekijöitä. Puun tiheyden vaihdellessa käytetään varastointiyksikkönä kuutiotilavuutta, eikä kaikkea ensisijaista tietoa ei ole saatavilla massaperusteisesti. On mahdollista, että mittareihin sisältyy epävarmuustekijöitä, joita ei ole tunnistettu, sillä ensimmäisenä raportointivuotena kaikkia tietoon liittyviä kontrollipisteitä ei ole määritetty, eikä seurantatietoa välttämättä ole saatavilla vertailun tueksi. Mitattaviin rahamääriin ei sisälly mittausepävarmuutta. Raportointivuoden ollessa ensimmäinen soveltamisvuosi, ei kestävyystietojen valmistelussa ja esittämisessä ole raportoitavia muutoksia aikaisempiin kausiin. Scope 3 -raportointiin liittyy epävarmuuksia ja oletuksia, jotka on kuvattu kestävyysselvityksen E1-6 Kasvihuonekaasujen Scope 1-, Scope 2- ja Scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt kohdassa. Raportointivuoden ollessa ensimmäinen soveltamisvuosi kestävyystietojen raportoinnissa ei ole aikaisempiin kausiin liittyviä virheitä. Raportoinnissa ei anneta tietoja perustuen muuhun lainsäädäntöön tai kestävyysraportointiin. Koskisen-konserni tukeutuu laatu-, työ-, terveys- ja turvallisuus- sekä ympäristöjohtamisjärjestelmissään eurooppalaisen standardointijärjestelmän ISO- standardeihin. Edellä mainitut johtamisjärjestelmät on varmennettu Kiwa Inspectan toimesta seuraavasti: konsernin toiminnot Suomessa on varmennettu vastaamaan standardeja ISO 9001:2015, ISO 14001:2015 ja ISO 45001:2018 sekä Puolassa Toporówin toimintojen osalta vastaamaan standardia ISO 9001:2015. Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 21 Kestävyysraportoinnissa olennaisia sertifioituja prosesseja ovat ISO 9001 -standardin kattamat riskienhallinta- ja sidosryhmäprosessit. Ne tullaan integroimaan osaksi konsernin kestävyysjärjestelmää vuoden 2025 aikana. Mainittuja prosesseja ei tarkasteltu vuoden 2024 osalta osana kestävyysseikkojen integrointia, sillä järjestelmän kehitystyö oli vielä kesken. Kestävyysraportilla esitetyt metriikat eivät ole muussa kuin kestävyysraportin varmennuksen yhteydessä varmennettuja, ellei tästä erikseen kerrota. Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli GOV-1 Hallinto-, johto- ja valvontaelinten kokoonpano Koskisen Oyj:n hallinnon muodostavat hallitus, hallituksen tarkastusvaliokunta sekä toimitusjohtaja tukenaan johtoryhmä. Yhtiö noudattaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia. Hallinnoinnin toimintaperiaatteet on määritelty yhtiön hallituksen hyväksymissä hallinnointiperiaatteissa. Kestävyysseikkoihin liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinnoinnista, valvonnasta ja raportoinnista osana yhtiön hallinto-, johto- ja valvontaelinten toimintaa on kerrottu jäljempänä. Hallitus (hallintoelin) Koskisen hallituksen tehtävät ja vastuut määräytyvät osakeyhtiölain sekä muun soveltuvan lainsäädännön perusteella. Hallituksella on työjärjestys, joka määrittelee hallituksen ja sen puheenjohtajan tehtävät. Hallituksella on yleistoimivalta kaikissa niissä asioissa, joita ei lain tai yhtiön yhtiöjärjestyksen nojalla ole määrätty muiden toimielinten päätettäväksi tai tehtäväksi. Hallituksen yleisenä tehtävänä on huolehtia Koskisen hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus käsittelee kestävyyteen liittyviä seikkoja säännöllisesti, vuosikellonsa mukaisesti ja vastaa yhtiön lakisääteisestä kestävyysselvityksestä. Hallituksen puheenjohtaja vuonna 2024 oli Pekka Kuusniemi (riippumaton) ja jäsenet Eva Wathén (riippuvainen), Kari Koskinen (riippuvainen), Kalle Reponen (riippumaton), Hanna Maria Sievinen (riippumaton) ja Hanna Masala (riippumaton). Tarkastusvaliokunta (valvontaelin) Hallituksen tarkastusvaliokunnan vastuulla on varmistaa asianmukaisen hallintotavan järjestäminen, valvonta ja riskienhallinta osakeyhtiölain mukaisesti. Enemmistön tarkastusvaliokunnan jäsenistä on oltava riippumattomia yhtiöstä, ja vähintään yhden tarkastusvaliokunnan jäsenen on oltava riippumaton yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista. Tarkastusvaliokunnan jäsenet vuonna 2024 olivat Hanna Sievinen, Eva Wathén ja Hanna Masala. Johtoryhmä (johtoelin) Toimitusjohtaja johtaa yhtiön toimintaa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti sekä pitää hallituksen tietoisena yhtiön liiketoiminnan ja taloudellisen tilanteen kehityksestä. Johtoryhmä tukee toimitusjohtajaa yhtiön strategian toteuttamisessa ja johtaa kokonaisuutena Koskisen liiketoimintaa sisältäen kestävyysnäkökohdat johtamisen liiketoimintamallin osana. Koskisen johtoryhmän jäsenillä on laajat valtuudet toimia omien vastuualueidensa puitteissa, ja heidän velvollisuutenaan on kehittää Koskisen liiketoimintaa yhtiön hallituksen ja toimitusjohtajan asettamien tavoitteiden mukaisesti. Johtoryhmään kuuluivat 31.12.2024 Jukka Pahta (toimitusjohtaja), Karri Louko (talousjohtaja), Tom-Peter Helenius (johtaja, Levyteollisuus), Tommi Sneck (johtaja, Sahateollisuus), Joonas Ojasalo (metsäjohtaja), Minna Luomalahti (henkilöstöjohtaja), Sanna Väisänen (vastuullisuus- ja viestintäjohtaja) ja Olli Nikitin (lakiasiainjohtaja). Koskisen laajennetussa johtoryhmässä on varsinaisen johtoryhmän lisäksi myös muita kestävyysnäkökohtia (IT, laatu, ympäristö, turvallisuus, tekniset palvelut) koordinoivat henkilöt. Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 22 Laajennettuun johtoryhmään kuuluivat 31.12.2024 edellä kuvattujen varsinaisten jäsenten lisäksi Markku Lähteenmäki (laatu-, ympäristö- ja turvallisuusjohtaja), Teemu Similä (tietohallintopäällikkö) ja Jarkko Veck (pääluottamusmies). Laajennettu johtoryhmä kokoontuu neljä kertaa vuodessa. Laajennetussa johtoryhmässä henkilöstöä kuullaan ja osallistetaan päätöksentekoon pääluottamushenkilön edustuksen kautta. Hallinto-, johto- ja valvontaelinten kokoonpano 2024 Liikkeenjohtoon osallistuvat jäsenet 11 Liikkeenjohtoon osallistumattomat jäsenet 6 Työsuhteiset työntekijät ovat edustettuina laajennetussa johtoryhmässä, johon kuuluvat luottamusmies, sekä laatu- ympäristö- ja turvallisuusjohtaja. Työntekijöiden edustusta ei ole hallituksessa eikä tarkastusvaliokunnassa. Hallituskokoonpanoa valmisteltaessa on otettu huomioon jäsenten koulutus- ja ammattitausta, sukupuoli sekä kansainvälinen kokemus, jotta hallituksessa on edustettuna laajalti ja monimuotoisesti Koskisen toimintaa tukevaa osaamista ja kokemusta. Naisten ja miesten on oltava hallituksessa tasapuolisesti edustettuna siten ja kun soveltuva sääntely sitä edellyttää. Hallitus arvioi ehdotustaan muodostaessa, että ehdotettu hallituksen kokoonpano sisältää riittävän, yhtiön kulloisenkin toiminnan luonteen ja laajuuden edellyttämän kestävän kehityksen (ESG) osaamisen ja kokemuksen. Kokemus on esitetty alla olevassa taulukossa. Yhtiön hallituksen ja sen tarkastusvaliokunnan jäsenillä on Koskisen toiminnan ja kestävyysvaikutusten, -riskien ja -mahdollisuuksien arvioinnin kannalta merkityksellistä kokemusta jalostavasta teollisuudesta, yritystaloudesta, kansainvälisestä liiketoiminnasta ja kohdemarkkinoista sekä liiketoiminnan strategisesta suunnittelusta ja toimeenpanosta. Yhtiön toimitusjohtajalla sekä häntä tukevalla johtoryhmällä ja laajennetulla johtoryhmällä on Koskisen toiminnan ja kestävyysvaikutusten, -riskien ja -mahdollisuuksien arvioinnin kannalta merkityksellistä kokemusta liikkeenjohdosta strategisella ja yhtiön yksittäisten liiketoimintojen tasolla, metsätaloudesta, yritystaloudesta, rahoituksesta, riskienhallinnasta, henkilöstöasioista sekä vastuullisuus- ja viestintäasioista. Yhtiön hallituksen ja johtoryhmän käytettävissä on yhtiön palveluksessa olevien asiantuntijoiden kestävyysseikkoihin liittyvä asiantuntemus. Koskisen hallituksessa on kuusi (6) jäsentä, joista puolet (50 %) on naisia ja puolet (50 %) miehiä. Keskimääräinen suhdeluku on 1,0. Johtoryhmään kuuluu kahdeksan (8) jäsentä, joista kaksi (2 hlöä, 25 %) on naista ja kuusi (6 hlöä, 75 %) miestä. Laajennetussa johtoryhmässä on yhteensä 11 jäsentä, joista kaksi (2 hlöä, 18 %) on naista ja yhdeksän (9 hlöä, 82 %) miestä. Tarkastusvaliokunnassa on kolme (3) jäsentä, jotka kaikki (100 %) ovat naisia. Yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista riippumattomien hallitusten jäsenten prosenttiosuus vuonna 2024 oli 67 prosenttia. Hallituksessa oli neljä (4) yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista riippumatonta ja kaksi (2) yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista riippuvaista jäsentä. Tarkastusvaliokunta valvoo kestävyyteen liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia. Tarkastusvaliokunnan jäsenet vuonna 2024 olivat Hanna Sievinen, Eva Wathén ja Hanna Masala. Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 23 Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 24 Hallituksen, tarkastusvaliokunnan ja johtoryhmän vastuu kestävyyteen liittyvistä vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista on huomioitu hallinnointiperiaatteissa, konsernin toimintapolitiikassa ja siitä johdetuissa periaatteissa (ympäristöperiaatteet, henkilöstöperiaatteet ja riskienhallintapolitiikka). Yhtiön hallituksella, tarkastusvaliokunnalla ja johtoryhmällä on keskeinen rooli kestävyysseikkojen hallinnoinnissa, valvonnassa ja raportoinnissa. Hallitus • Hyväksyy pitkän aikavälin kestävyystavoitteet, valvoo niiden toteutumista ja ohjaa yrityksen johtoa kohti tavoitteita • Seuraa ja arvioi kestävyystyön kytkentää strategiaan ja liiketoimintamalliin sekä toiminnan suorituskykyä kestävyystavoitteisiin nähden • Hyväksyy olennaisten kestävyysvaikutusten toimintaperiaatteet tai politiikat Seuranta: Hallituksen vuosikellon mukaisesti. Kestävyysseikkoja tarkastellaan kerran vuodessa, tavoitteiden ja toimenpiteiden osalta marraskuussa sekä kestävyysvaikutusten, -riskien ja mahdollisuuksien osalta syyskuussa. Yksittäisiä vastuullisuuteen liittyviä osa-alueita henkilöstöön, turvallisuuteen ja toimintaperiaatteisiin liittyen tarkastellaan osana niihin liittyviä konsernin kokonaisuuksia. Tarkastusvaliokunta • Valvoo kestävyysvaikutusten toimeenpanoa ja raportointia • Huolehtii kestävyysvaikutusten riskienhallinnasta ja sisäisestä valvonnasta • Raportoi hallitukselle Johtoryhmä • Vastaa liiketoimintastrategian toimeenpanosta kestävyysnäkökulmat huomioiden • Vastaa kestävyystyön jalkauttamisesta osaksi liiketoimintaa, huolehtii riittävän resurssoinnin varmistamisesta • Päättää kestävän kehityksen ohjelman sisällön ja mittarit perustuen olennaisiin kestävyysvaikutuksiin • Olennaisiin kestävyysvaikutuksiin liittyvät riskit ja mahdollisuudet ovat osa johtoryhmälle raportoitavaa yritysriskien hallintaa (ERM), tarkastelussa arvioidaan myös tarve kaksoisolennaisuusarvioinnin päivitykselle. • Olennaisten kestävyysvaikutusten kehittäminen on liitetty liike- tai tukitoimintoihin ja vastuutettu kyseiselle johtajalle • Raportoi hallitukselle Laajennettu johtoryhmä • Seuraa kestävyysprosesseja, kuten lyhyen- ja pitkän aikavälin tavoitteita, toimenpiteitä ja niiden tuloksia kvartaaleittain. • Henkilöstön kuuleminen ja osallistaminen päätöksentekoon pääluottamushenkilön edustuksen kautta • Kestävyysnäkökohtien laajennettu edustus (IT, ympäristö, laatu, turvallisuus, tekniset palvelut) • Raportoi hallitukselle Liike- ja tukitoiminnot • Kestävyysnäkökohtien integroiminen liike- ja tukitoimintoihin • Toiminnan kehittäminen kestävyystavoitteiden mukaisesti • Kestävyysnäkökohdista raportointi johtoryhmälle • Raportoi kestävyysnäkökohdista laajennetulle johtoryhmälle, jota yksiköistä koostuva kestävyysnäkökohtien ydinryhmä koordinoi Valvontatoimet ja menettelyt vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinnassa on integroitu liiketoimintaprosesseihin ja toimintajärjestelmään, sisältäen muun muassa sisäiset ja ulkoiset auditoinnit sekä sisäisen valvonnan. Kestävyysseikkoihin liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia hallitaan osana yritysriskejä (ERM), joista raportoidaan myös kestävyysseikkojen osalta hallitukselle. Johtoryhmä asettaa tavoitteita, jotka hallitus hyväksyy ja joita laajennettu johtoryhmä seuraa. Tavoitteisiin pääsystä raportoidaan vuosittain hallitukselle. Yhtiön hallinto-, johto- ja valvontaelimien kestävyysseikkojen valvontaan liittyvät osaamis- ja asiantuntemustarpeet perustuvat yleiseen itsearviointiin, jota on toteutettu osana valmistautumista säänneltyyn kestävyysraportointiin ja sen edellyttämään olennaisten kestävyysvaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien ymmärtämiseen ja hallintaan. Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 25 Yhtiön operatiivinen johto on perehtynyt toimialan keskeisiin kestävyysvaikutuksiin sekä osallistunut niistä aiheutuvien riskien ja mahdollisuuksien määrittelyyn. Operatiivisella johdolla on osaamista ja ymmärrys kestävyysraportoinnista sekä siihen liittyvistä vaatimuksista. Tarkastusvaliokuntaa muodostettaessa on otettu huomioon valiokunnan jäsenten kokemus ja osaaminen kestävyysseikkoihin ja niiden raportointiin liittyen. Yhtiön hallituksessa on kokemusta ja osaamista useilta eri toimialoilta sekä niiden liiketoimintaan liittyvien yritysvastuun osa-alueiden huomioimisesta yritysten toiminnassa. Yhtiön hallitus, tarkastusvaliokunta ja operatiivinen johto ovat vuoropuhelussa keskenään liittyen kestävyysvaikutuksiin, niihin liittyviin taloudellisiin riskeihin ja mahdollisuuksiin sekä strategiseen kytkentään ja johtamiseen liiketoimintamallin kautta. Yhtiö käyttää tarvittaessa ulkopuolista asiantuntemusta osaamisen lisäämiseksi sekä prosessien, raportoinnin ja toimintamallien kehittämisessä. Tarvittavan osaamisen ja asiantuntemuksen arviointi huomioidaan järjestelmällisesti osana uusien hallinto-, johto- ja valvontaelinten jäsenten arviointi- ja valintaperusteita. Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat GOV-2 Hallinto-, johto- ja valvontaelimet käsittelevät säännöllisesti olennaisiin kestävyysaiheisiin liittyviä asioita. Hallitus kokoontuu 8–12 kertaa vuodessa. Vastuullisuus- ja viestintäjohtaja raportoi hallitukselle kerran vuodessa yhtiön kestävyystavoitteiden ja -toimenpiteiden edistymisestä. Laatu-, ympäristö- ja turvallisuusjohtaja raportoi hallitukselle vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyvistä seikoista ja sidosryhmänäkemyksistä kerran vuodessa osana konserniriskienhallinnan (ERM) raportointia. Hallitus käsittelee olennaisuusanalyysin sekä hyväksyy lakisääteisen kestävyysselvityksen. Konsernin johtoryhmä kokoontuu kuukausittain. Kestävyysaiheet esitellään vastuullisuus- ja viestintäjohtajan toimesta, ja ne ovat johtoryhmän esityslistalla tarvepohjaisesti. Laajennetussa johtoryhmässä konsernin yksiköiden koostamia kestävyysaiheita, joihin sisältyy due diligence -prosessi kokonaisuudessaan, käsitellään tarvepohjaisesti. Hallitus, toimitusjohtaja ja muut johdon edustajat vastaavat osana huolellista päätöksentekoa siitä, että niiden toimivaltaan kuuluvassa strategisessa päätöksenteossa, suuret liiketoimet ja investoinnit kattaen, huomioidaan tunnistetut olennaiset kestävyysvaikutukset, -riskit ja mahdollisuudet sekä niihin mahdollisesti liittyvät kompromissit. Yhtiön strategisessa suunnittelussa on hyödynnetty kaksoisolennaisuusarvioinnin tuloksia. Hallinto-, johto- ja valvontaelimet ovat käsitelleet kaksoisolennaisuusarviointiprosessin tuottamat tiedot eli olennaiset vaikutukset-, riskit ja -mahdollisuudet. Työturvallisuuteen ja henkilöstöön liittyviä asioita käsitellään osana konserniprosesseja kaikkien elimien toimesta. Luettelo löytyy kohdasta SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa. Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin GOV-3 Koskisella ei ole yksinomaan kestävyysseikkoihin linkittyviä palkitsemisjärjestelmiä. Ilmastoa koskevia kestävyysseikkoja ei ole huomioitu palkitsemisessa. Yhtiöllä on lyhyen ja pitkän aikavälin kannustinjärjestelmiä yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimistä johtoryhmän jäsenille ja laajennetun johtoryhmän jäsenille, joihin sisältyy muiden mittareiden rinnalla kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn mittareita. Kannustinjärjestelmät tukevat yhtiön arvon kasvattamista, pitkän aikavälin taloudellista menestystä ja liiketoimintastrategian toteuttamista. Kannustinjärjestelmät perustuvat toimitusjohtajan ja hallituksen palkitsemista ohjaavaan palkitsemispolitiikkaan, joka on hallituksen hyväksymä ja esitelty yhtiökokouksessa. Johtoryhmän ja laajennetun johtoryhmän jäsenten lyhyen aikavälin kannustinohjelmaan sisältyvät kestävyysseikat olivat vuonna 2024 työturvallisuus (LTA1) ja henkilöstön hyvinvointi (työhyvinvointikyselyn kokonaisarvosana ja vastausprosentti). Johtoryhmän ja laajennetun johtoryhmän kestävyyteen liittyvän palkitsemisen mittarit perustuvat vuosittain asetettaviin suoritusmittareihin. Lyhyen aikavälin suoritusmittarit, tavoitetasot ja painoarvot, kestävyyteen liittyvät mittarit mukaan lukien, asetetaan yhtiön hallituksen toimesta vuosittain palkitsemispolitiikan määrittelemällä tavalla. Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä koostuu useamman tilikauden mittaisista Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 26 ansaintajaksoista, joista kullekin hallitus päättää vuosittain erikseen suorituskriteerit ja niihin liittyvät tavoitteet. Johtoryhmän ja laajennetun johtoryhmän kannustinjärjestelmän kestävyysperusteiset suoritusmittarit ovat osa konsernitasoisia lyhyen aikavälin tavoitteita. Niiden osuus vuonna 2024 oli seuraava: työhyvinvointi 10 prosenttia ja työturvallisuus 10 prosenttia. Molemmat mittarit liittyvät omaan työvoimaan liittyviin kestävyysaiheisiin. Muut konsernitasoiset mittarit olivat konsernin oikaistu IFRS-käyttökate (osuus 60 %) ja liikevaihto (osuus 20 %). Kannustinjärjestelmät perustuvat yhtiökokouksessa käsiteltävään, yhtiön hallituksen valmistelemaan ja esittelemään palkitsemispolitiikkaan. Palkitsemispolitiikka esitetään yhtiökokoukselle vähintään neljän vuoden välein. Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista GOV-4 Koskisen kestävyysaiheisiin liittyvä asianmukaisen huolellisuuden prosessi (Due Diligence) on osa jatkuvaa kestävyysvaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallintaa ja arviointia. Koskisen prosessit kestävyysvaikutuksien hallintaan on päivitetty vastaamaan ESRS-standardien tiedonantovaatimuksiin vuosien 2023–2024 aikana. Koskisen on tunnistanut, arvioinut ja laatinut menettelyt toimintansa kestävyysvaikutuksista ESRS- standardien kattamien aiheiden osalta. Prosessi on jatkuva, ja päivityksen tarve tarkastetaan vuosittain. Tähän kuuluu kestävyyttä koskevan muun sääntelyn ja sidosryhmänäkökulmien tunnistaminen vuosittain ja näiden tarpeiden integroiminen toimintaan soveltuvin osin. Kestävyysvaikutusten hallinta kattaa toimintasuunnitelmat, mittarit, tavoitteet, tulokset ja tehokkuuden ja resurssien tarkastelun kaksoisolennaisuusanalyysin pohjalta tunnistettuihin kestävyysvaikutuksiin nähden. Näistä raportoidaan vuosittain ESRS-standardien mukaisesti. DUE DILIGENCE -PROSESSIN KESKEISET OSATEKIJÄT KOHDAT KESTÄVYYSSELVITYKSESSÄ a) Due diligence -prosessin sisällyttäminen hallintoon, strategiaan ja liiketoimintamalliin ESRS 2 GOV-1 Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli. SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa b) Vuorovaikutus vaikutusten kohteena olevien sidosryhmien kanssa kaikissa due diligence -prosessin keskeisissä vaiheissa ESRS 2 SBM-2 Sidosryhmien edut ja näkemykset. ESRS E1 Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet ESRS E4-2 Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät toimintaperiaatteet ESRS E5-1 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimintaperiaatteet ja ESRS S1-1 Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet c) Haitallisten vaikutusten tunnistaminen ja arviointi ESRS 2 GOV-5 Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta. IRO-1 Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista d) Toimien toteuttaminen kyseisten haitallisten vaikutusten torjumiseksi ESRS E1-3 Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit ESRS E4-3 Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät toimet ja resurssit ESRS E5-2 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimet ja resurssit ja ESRS S1-4 Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien vaikuttavuus e) Kyseisten toimien tuloksellisuuden seuranta ja viestintä ESRS 2 GOV-1 Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli ESRS E1-4 Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet ESRS E4-4 Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät tavoitteet ESRS E5-3 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet ja ESRS S1-4 Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien vaikuttavuus Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 27 Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta GOV-5 Kestävyysraportoinnissa noudatetaan konsernitasoisia lakisääteisen raportoinnin, riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan periaatteita ja prosesseja. Kestävyysraportoinnin sisäinen valvonta perustuu riskien tunnistukseen, analysointiin ja valvonnan kohdistamiseen olennaisimpiin tunnistettuihin riskeihin. Kestävyysraportoinnin riskit ovat osa konsernitasoisia yritysriskejä (ERM). Kestävyysraportoinnin kontrollien tehokkuutta tarkastellaan kerran vuodessa osana sisäistä seurantaa. Tuloksia seurataan ja valvontaan osana konsernin jatkuvaa parantamista, josta raportoidaan konsernin johtoryhmälle. Sisäisen valvonnan tehokkuutta valvotaan osana johdon katselmuksia. Koskisen riskienhallintaprosessi noudattaa ISO 31000 -standardin periaatteita sekä ohjeellista prosessia. Työperäisten riskien arvioinnissa hyödynnetään sosiaali- ja terveysministeriön STM 2015 -riskimallia, joka on integroitu osaksi jatkuvan kehityksen työkalua. Kestävyysraportoinnin tärkeimmät tunnistetut riskit ovat raportoitavan tiedon oikeellisuus sekä pienen organisaation resurssien riittävyys ja osaaminen. Varmistaakseen raportoitavan tiedon oikeellisuuden ja resurssien riittävyyden, organisaatio on määrittänyt mallin, joka määrittää roolit ja vastuut kestävyysraportoinnille. Raportoitavan tiedon tuottamiseen tarvittavat prosessit on sisällytetty yksiköiden liiketoimintaprosesseihin. Omasta toiminnasta ja arvoketjusta raportoitavan tiedon oikeellisuutta sekä oikea- aikaisuutta varmistamaan otetaan vuoden 2025 aikana käyttöön sisäisiä kontrolleja, jotka ovat osa yhteisiä liiketoimintaprosesseja ja joiden systemaattista seurantaa seuranta määritetään ja kehitetään yhteistyössä vuoden 2025 aikana taloushallinnon ja vastuullisuuden- ja viestinnän, sekä tietoa tuottavien liiketoimintayksiköiden kanssa. Osaa sisäisen valvonnan prosesseista toteutetaan myös vuoden 2024 tiedoille. Ensimmäisenä raportointivuonna kestävyysraportointiin liittyviä riskejä on tunnistettu ja käsitelty osana raportointiprosessia yhteistyössä tarkastusvaliokunnan ja kestävyysraportoinnista vastaavien henkilöiden kesken. Kestävyysraportointiin liittyvät riskiarviot ja sisäisen valvonnan havainnot käsitellään yritysriskien hallintajärjestelmässä (ERM), joka kattaa riskien kuvauksen, riskien toteutumisen vaikutuksen, todennäköisyyden sekä lieventämisen keinot ja vastuuhenkilöt. Kestävyysraportointiin liittyvistä riskeistä raportoidaan hallinto-, johto- ja valvontaelimille osana yritysriskienhallintaa (ERM). Vuoden 2024 osalta kestävyysraportointiin liittyviä riskejä ei ole vielä käsitelty kokonaisvaltaisesti yritysriskienhallinnassa, vaan niitä on tunnistettu ja niistä on keskusteltu osana kestävyysprosessin etenemistä. Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju SBM-1 Koskisen jalostaa puuraaka-aineesta sahatavaraa, vaneria ja lastulevyä (kiertotalous, ilmasto). Puunhankinta ostaa puuraaka-ainetta pääosin yksityisiltä maanomistajilta ja tarjoaa metsänhoito- ja uudistamispalveluita (monimuotoisuus). Liiketoimintamallissa ei ole tapahtunut muutoksia. Yhtiön strategia on päivitetty vuonna 2024, ja se on sidottu keskeisiin kestävyysseikkoihin. Koskisen asiakkaat ovat pääasiassa suoria asiakkaita muun muassa logistiikka-, rakennus-, auto-, stanssaus-, huonekalu-, sisustus-, pakkaus- ja kemiallisessa metsäteollisuudessa. Lisäksi pienempi osa Koskisen tuotteista myydään tukkukauppiaille ja jakelijoille. Koskisen myy suoraan kuluttajille rajallisen määrän ohutvaneri- ja viilutuotteita oman verkkokaupan kautta. Kore-brändin asiakkaat toimivat pääasiassa autoteollisuudessa, jolle Koskisen toimittaa lattia-, seinä- ja kattolevysarjoja, pyöräkoteloita ja lisävarusteita. Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 28 Työsuhteisten työntekijöiden määrä maittain 2024 Suomi 796 Puola 131 Muut 16 Työsuhteiset työntekijät yhteensä 943 Liikevaihto ESRS-aloittain ja segmenteittäin Liikevaihto, euroa 2024 Liikevaihto 282 262 482,57 Koskisen ei toimi fossiilisiin polttoaineisiin, kemikaalien tuotantoon, kiistanalaisiin aseisiin tai tupakan viljelyyn ja tuotantoon liittyvillä aloilla, eikä näiltä aloilta ole tuloja. Liikevaihto seuraaviin toimialoihin liittyvistä toiminnoista Liikevaihto Fossiiliset polttoaineet Ei - Kemikaalien tuotanto Ei - Kiistanalaiset aseet Ei - Tupakan viljely ja tuotanto Ei - Koskisen kestävän kehityksen tavoitteet vuoteen 2027 mennessä Näkökulma Vähennämme omia ja arvoketjumme CO2-päästöjä vuoteen 2022 verrattuna - Scope 1 ja 2 -päästöjä -50 % – Scope 3 -päästöjä -20 % Kaikki tuoteryhmät, kaikki asiakasluokat ja kaikki maantieteelliset alueet. Toteutamme monimuotoisuustoimia metsäympäristössä – Sertifioidun puuraaka-aineen osuus 88 % Kaikki tuoteryhmät, kaikki asiakasluokat ja kaikki maantieteelliset alueet. Hyödynnämme puun viisaasti viimeistä purua myöten – Puun käytön hyötysuhde 60 % pitkäikäisiin puutuotteisiin Kaikki tuoteryhmät, kaikki asiakasluokat ja kaikki maantieteelliset alueet. Edistämme turvallista työympäristöä – Tapaturmataajuus enintään 5 (LTA 1) Omaan työvoimaan liittyvät suhteet Tuemme työhyvinvointia ja osaamisen kehittämistä Työhyvinvointi-kyselyn arvosana 4,0/5,0 Omaan työvoimaan liittyvät suhteet Koskisen toiminta perustuu yksinomaan puun kestävään hankintaan ja jalostamiseen hiiltä sitoviksi puutuotteiksi eri tuotekategorioihin, asiakasluokille ja markkinoille. Koska puun hankinnasta, jalostamisesta, varastoinnista ja kuljetuksista syntyy vaikutuksia ilmastolle ja metsäympäristön biologiselle monimuotoisuudelle, on Koskisen asettanut toiminnalleen erityisesti kasvihuonekaasupäästöjen pienentämiseen sekä luonnon monimuotoisuuteen liittyviä kestävyystavoitteita. Koskisen on määritellyt kestävyyden näkökulmasta strategiansa 2024–2027 perustaksi puuviisauden, joka tarkoittaa, että metsää, Koskisen toimintaan kytkeytyneitä ihmisiä, että yhteiskuntaa pidetään kumppaneina toiminnassa. Strategiassa tavoiteltu kasvu tapahtuu tuottamalla arvoa asiakkaalle, kehittämällä nykytoimintaa ja ottamalla rohkeita askeleita. Arvoa tuotetaan asiakkaille auttamalla heitä hillitsemään ilmastonmuutosta ja sopeutumaan tulevaan tuotteidensa ja palveluidensa avulla. Nykytoiminnan kehittäminen tarkoittaa kestävyyden näkökulmasta erityisesti turvallisen työympäristön edistämistä sekä työhyvinvoinnin ja osaamisen parantamista. Koskisen ei ole sijoittanut jäsenvaltioon, joka sallisi vapautuksen direktiivin 2013/34/ EU22 18 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen tietojen esittämisestä. Koskisen on suomalainen puunjalostusyhtiö, jonka arvoketju ulottuu puunhankinnasta puupohjaisten tuotteiden asiakaskäyttöön. Pääraaka-aine on puu, jota Koskisen jalostaa muun muassa sahatavaraksi, levytuotteiksi sekä korkean jalostusarvon puutuotteiksi. Puuviisaus on kestävän liiketoiminnan ytimessä. Koko arvoketju puun korjuusta lopputuotteisiin on suunniteltu synergisten ja kestävien materiaalivirtojen ympärille. Raaka-aineena käytettävän puun Koskisen hankkii pääosin sertifioituna, suomalaisilta yksityisiltä metsänomistajilta puunhankinnan periaatteiden mukaisesti. Koskisen oma teollinen toiminta keskittyy sahatavaran, levytuotteiden ja muiden korkean jalostusarvon tuotteiden valmistukseen. Levyteollisuus tarjoaa räätälöityjä korkealaatuisia levyratkaisuja. Levyteollisuuden liikevaihto koostuu vanerin, lastulevyn, ohuen vanerin ja viilun myynnistä sekä optimoiduista pakettiautojen sisätilaratkaisuista. Sahateollisuus tarjoaa sahatavaraa ja jatkojalostettuja tuotteita, jotka on valmistettu korkealaatuisesta puuraaka-aineesta. Sahateollisuuden liikevaihto Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 29 koostuu sahatavaran ja jatkojalostetun puutavaran myynnistä sekä puunhankinnan sivutuotteista sellu- ja paperiteollisuudelle ja bioenergiasta useille voimalaitoksille. Sijoituskohteena Koskisen on mekaanisen puutuoteteollisuuden toimija, jolla on ainutlaatuinen integroitu toimintamalli. Se ja siihen liittyvät synergiset toiminnot mahdollistavat korkean materiaali- ja kokonaistehokkuuden sekä sitä kautta kannattavan kasvun. Toiminta arvoketjun alkupäässä on olennaisesti kytköksissä puunkorjuutoimenpiteisiin. Yhteistyö metsänomistajien ja puunkorjuupalveluita tarjoavien alihankkijoiden kanssa on avainasemassa. Puunhankinnassa noudatetaan PEFC- tai FSC-alkuperäketjun sertifikaattien asettamia vaatimuksia, mikä varmistaa, että puu korjataan monimuotoisuutta huomioivien metsäsertifiointivaatimusten mukaisesti. Kaikessa hankinnassa käytetään lisäksi puun jäljittämisen mahdollistavaa alkuperäketjujärjestelmää. Koskisen kyky tuottaa arvoa perustuu materiaalitehokkaaseen ja integroituun arvoketjuun metsästä lopputuotteeksi. Integroitu toimintamalli perustuu toisiinsa ketjutettuihin prosesseihin, jotka muodostavat liiketoimintamallinpuunhankinnasta lähtien tuotannon kautta valmiiksi tuotteiksi. Koko arvoketju on suunniteltu synergisten materiaalivirtojen ja ketterän toimintamallin ympärille, mikä mahdollistaa eri lähteistä olevien raaka-aineiden käytön. Koskisen tuotantolaitokset sijaitsevat Suomessa Järvelässä ja Hirvensalmella sekä Puolassa Skwierzynassa ja Toporówissa. Konsernin päämarkkina-alue on Suomi ja muu EU-alue. Koskisen asiakkaita ovat logistiikka-, rakennus-, auto-, stanssaus-, huonekalu-, sisustus-, pakkaus- ja kemiallisen metsäteollisuuden toimijat. Vientiä on yhteensä noin 70 maahan. Kestävyysaiheisiin liittyvät mahdolliset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet suhteessa liiketoimintamalliin ja arvoketjuun on kuvattu taulukossa SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa. Liiketoimintasegmentteihin liittyvää taloudellista tietoa on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 2. Segmenttitiedot ja liikevaihto. Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 30 Sidosryhmien edut ja näkemykset SBM-2 Koskisen on vuorovaikutuksessa keskeisten sidosryhmiensä kanssa ja kehittää toimintaansa, strategiaansa ja toimintamalliaan huomioiden sidosryhmien palautteen ja odotukset. Koskisen työntekijöiden edut, näkemykset ja oikeudet ovat osa Koskisen strategiaa ja liiketoimintamallia. Koskisen tavoittelee olevansa kestävä kasvun työnantaja, johon liittyvät päämäärät ovat alan ja alueen paras työnantajuus, työpaikan merkityksellisyys, henkilöstön hyvinvointi ja osaaminen, monimuotoisuuden ja tasa- arvon edistäminen sekä mahdollisuus omistaa Koskista osakeomistuksen kautta. Koskisen keskeiset sidosryhmät, vuoropuhelun merkitys, muodot ja sisällöt sekä vuoropuhelun huomiointi Koskisen toiminnassa on kuvattu seuraavassa taulukossa. Sidosryhmä Sidosryhmän osallistaminen Vuorovaikutuksen tarkoitus Sidosryhmälle tärkeät teemat Vaikutus toimintaan, liike- toimintamalliin ja strategiaan Luonto ja sitä edustavat kansalaisjärjestöt Tunnistetaan vaikutukset. Järjestöjen kanssa vuoropuhelu, toiminnan seuranta ja näkökulmien kuuleminen eri tilaisuuksissa Vähennetään negatiivisia vaikutuksia metsäympäristöön ja lisätään monimuotoisuusvaikutuksia Monimuotoisen metsäympäristön ja sen tarjoamien ekosysteemipalveluiden turvaaminen jatkossa, Ympäristövaikutukset: Kasvihuonekaasupäästöt, Jäteveden puhdistaminen Hulevesien keräysjärjestelmät Jätteet (jakeiden jatkohyödyntäminen raaka-aineina, energiana). Enemmän monimuotoisuutta lisääviä toimenpiteistä, myös sertifiointien ylitse meneviä, tutkimustietoon perustuvia toimenpiteitä. Hankitaan puu sertifioituna ja toteutetaan toimenpiteet aina määritettyjen minimivaatimusten mukaisesti. Oma työvoima Vuoropuhelu, kuuleminen Tiedottaminen, viestintä Yhteistyö ja kehitys Työtaakan tasaisuus ja jatkuvuus yli taloussyklien, työturvallisuus ja hyvinvointi, palkka, osaamisen kehittäminen, hyvät työolot Työvoiman saatavuuden turvaaminen ja työpaikkojen säilyminen. Työturvallisuuskulttuurin ja työhyvinvoinnin tavoitteellinen kehittäminen Paikallisyhteisöt Tiedottaminen, viestintä Yhteistyö ja kehitys Työllisyys, paikkakunnan maine/tunettuus, ympäristö (luonto, melu, pilaantuminen), Työllistävä vaikutus, hyvinvoinnin ja turvallisuuden tunne kuntalaisille, verotulot, ostovoima, Vaikutukset tehdaspaikkakuntien työllisyyteen ja osaamiseen Paikallisten seurojen tukeminen pienessä mittakaavassa, ympäristövaikutusten huomioiminen niin tehdastoiminnassa, kuin puunhankinnassa. Pilaantumisen ehkäisy, maisemavaikutukset. Huomioidaan paikallisyksiköt ja kuullaan heitä päätöksenteossa. Asiakkaat ja lopputuotekäyttäjät Yhteistyö, kumppanuus Tarjotaan laadukkaita tuotteita ja kehitetään toimintaa / tuotteita Pitkäikäiset, hiiltä sitovat tuotteet uusiutuvista raaka-aineista, jotka ovat jäljitettävissä ja niiden alkuperä on tiedossa. Tuotteiden tulee olla turvallisia ja laadukkaita, käyttötarkoitukseen sopivia, fossiilittomia, kierrätettäviä, hinnoilta kilpailukykyisiä ja jotka täyttävät niille asetetut vaatimukset. Toimitusketjuauditoinnit sertifioinnit ja muut järjestelmät, jolla varmistetaan vastuullisuus ketjuissa. Materiaalitehokkuus, kiertotalous ja korkea jalostusaste. Läpinäkyvät tuotetiedot tuotteiden ympäristövaikutuksista ja asiakkaiden tietoisuuden lisääminen merkinnöistä. Koskisen brändi (tuotteet). Hiilijalanjälki, tuotetiedot, tuotekohtaisen hiilijalanjäljen pienentäminen, Kiertotalous, materiaalitehokkuus ja kierrätettävyys Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 31 Sidosryhmä Sidosryhmän osallistaminen Vuorovaikutuksen tarkoitus Sidosryhmälle tärkeät teemat Vaikutus toimintaan, liike- toimintamalliin ja strategiaan Tutkijat, oppilaitokset ja opiskelijat Yhteistyö, kerrotaan toiminnasta, hankkeet Oppiminen molemmin puolin ja innovaatiot Innovaatiot ja kehitystyö erityisesti kiertotalouden teemojen parissa, jalostusasteen nosto innovaatioiden avulla. työpaikkoja oppilaitoksista valmistuville, tietoisuuden lisääminen työelämästä ja sen vaatimuksista opiskelijoille. Vuoropuhelu molempiin suuntiin, opiskelijoiden näkemykset työnantajalle. Yhteistyö alan kehittämiseksi, tiedon tarjoaminen tutkimuskäyttöön. Uusien kiertotaloustuotteiden innovoiminen yhteistyössä, yhteistyöllä turvataan myös työntekijöiden saatavuutta tehtäviin, joihin ei ole suoraa koulutusta. Metsänomistajat Tiedottaminen, viestintä, asiakassuhde, tapaamiset Raaka-aineen hankinta, metsänomistajien opastaminen oikeanlaisiin käytäntöihin metsätaloudessa ja tarvittaessa avustaminen esimerkiksi suojelutoimenpiteissä Raaka-aineen vastuullinen hankinta (monimuotoisuuden huomioiminen, pilaantumisen ehkäisy). Tulevaisuuden metsän kasvun turvaaminen. Erilaisten metsänhoitokäytäntöjen tuntemus ja monipuoliset asiantuntijapalvelut, joilla tuetaan metsänomistajien tavoitteita. Raaka-aineen saannin turvaaminen jatkossa Omistajat ja rahoittajat Tapaamiset, viestintä Toiminnan turvaaminen ja kehittäminen, omistaja-arvon tuottaminen ESG -teemojen onnistuminen /toimet kestävyysvaikutusten huomioitiin rahoituksen ehtoina. Riskienhallinta kestävyysnäkökulmasta. Omistaja-arvon kehittyminen, jatkuvuus, ennustettavuus, läpinäkyvä viestintä, kehitys Toiminnan ja kehittämisen ehto, toiminnan kannattavuus ja läpinäkyvyys Edunvalvonta- ja toimisalajärjestöt Yhteistyö Toimialan kehittäminen ja turvaaminen Vaikutukset metsätalouden elinvoimaan, regulaatioon vaikuttaminen yhteistyöllä, toimialan yhtenäisten käytäntöjen varmistaminen ja vahvistaminen. Tiedon jakaminen. Varmistetaan liiketoiminnan edellytyksiä jatkossa toimintaympäristössä. Alihankkijat, toimittajat ja palveluntarjoajat Yhteistyö, toimitusketjun hallinta, tapaamiset Sujuva yhteistyö ja toiminnan turvaaminen molemmin puolin. Kehitystyö tuotteissa ja niiden kestävyyteen liittyvissä ominaisuuksissa Työn ennustettavuus ja jatkuvuus, Reilut toimintatavat (koko toimialan mielikuvan parantaminen), avoin viestintä, katteet pieniä, hyväksikäytön mahdollisuus toimitusketjussa. Riittävät katteet. Tarjotaan tietoa, tukea ja koulutusta tarvittaessa oikeanlaisista toimintatavoista. Yhteistyö esimerkiksi laitehankinnoissa tai niiden kehityksessä tukeminen Varmistetaan yhteistyöllä edellytykset liiketoiminnan jatkuvuudelle. Kiertotalousmallin ja vähähiilisyyden edistäminen Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 32 Käsitys sidosryhmänäkökulmista Sidosryhmien näkemyksiä hyödynnettiin vuonna 2023 toteutetussa Koskisen kaksoisolennaisuusanalyysissä, jonka perusteella Koskisen määritteli yhtiön toiminnalle olennaiset kestävyysteemat. Merkittävimmät vastuullisuusnäkökulmat liittyivät raaka- aineen hankintaan. Kaksoisolennaisuusanalyysissa esiin nousseita sidosryhmäpalautteita: • Monimuotoisuuden säilyttäminen nähtiin olennaisimpana asiana. Sidosryhmät rohkaisivat suosittelemaan puunhankinnan asiakkaille eli metsänomistajille enemmän monimuotoisuutta suojaavia metsänhoito-/puunkorjuupalveluita. • Metsätuhojen ja EU-sääntelyn katsotaan olevan merkittävimmät raaka-aineen hintaa nostavat seikat tulevaisuudessa – lopputuotteesta on jatkossa siis saatava lisää rahaa. • Zero-kalustelevy on esimerkki innovatiivisesta tuotteesta, jollaisia tulisi olla jatkossa lisää. Zero-kalustelevyissä korostuvat esimerkiksi kestävyysmielessä kierrätettävyys sekä alhaiset VOC-huoneilmapäästöt. Sahatavarassa korostuvat puolestaan metsäsertifikaatit ja toimitusketjuauditoinnit. • Myös kiertotalouden innovaatiot nousivat esille: sivuvirroille pitäisi pyrkiä löytämään korkeamman jalostusarvon sovelluksia kuin bioenergia. • Uusi saha nähtiin myönteisenä investointina myös kestävyysnäkökulmasta: sillä saavutetaan materiaalitehokkuushyötyjä, kun voidaan sahata pienempääkin puuta. Myös muut materiaalitehokkuutta parantavat investoinnit, kuten tukki- ja lajittelulinja sekä karaton sorvi mainittiin myönteisinä seikkoina. • Vaikutus Kärkölään ja lähialueisiin alueen merkittävimpänä teollisena työnantajana: paikallinen myönteinen vaikutus oli kiistaton haastateltujen sidosryhmien keskuudessa. Olennaisuusanalyysistä on kerrottu lisää osiossa Kestävyyden olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet. Luonnon, asiakkaiden, omistajien ja oman työvoiman sidosryhmänäkökulmat ovat osaltaan vahvistaneet yhtiön käsityksiä toimintaympäristön muutosvoimista ja mahdollisuuksista ja vaikuttaneet Koskisen strategiseen suunnitteluun kaudelle 2024– 2027. Toimintaympäristön, sidosryhmät mukaan lukien, kattava analyysi on osa Koskisen strategisen suunnittelun normaalikäytäntöä, eikä yhtiö ole tehnyt strategiaansa tai toimintamalliinsa sidosryhmäkeskeisiä muutoksia kaksoisolennaisuusanalyysin pohjalta. Sidosryhmien näkemykset ja edut yrityksen kestävyyteen liittyvien vaikutusten osalta huomioidaan osana olennaisuuden arviointia, jonka hallinto-, johto- ja valvontaelimet hyväksyvät. Sidosryhmät huomioidaan vuosittain jatkuvana prosessina myös osana Koskisen johtamisjärjestelmää. Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 33 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa SBM-3 E1 ILMASTONMUUTOS Vaikutukset Vaikutus Aikahorisontti Sijainti arvoketjussa Kuvaus Ilmastonmuutoksen hillintä Puunhankintaan ja kuljetukseen liittyvien ajoneuvojen päästöt koko arvoketjussa (myös valmiiden tuotteiden kuljetukset) Kielteinen vaikutus Kaikki aikavälit Koko arvoketju Dieselkäyttöiset metsäkoneet sekä kaikkeen logistiikkaan liittyvä rekka-, juna- ja laivaliikenne aiheuttavat kasvihuonekaasupäästöjä (Scope 3). Sähkö-, bio- sekä synteettisiin polttoaineisiin perustuva kalusto voi pidemmällä aikavälillä pienentää vaikutusta. Myös mahdolliset metsien keino- ja puuperäiset lannoitteet ovat valmistusprosessin aikana aiheuttaneet päästöjä. Levytuotteiden liimojen ja pinnoitteiden, muovi- ja metalliraaka-aineiden elinkaaren aikana aiheutuneet päästöt Kielteinen vaikutus Kaikki aikavälit Alkupää Perinteiset sidonta- ja pinnoiteaineet ovat perinteisesti fossiilipohjaisia ja siten aiheuttaneet kasvihuonekaasupäästöjä. Muovi- ja metalliraaka-aineiden tuotannon aikana syntyy myös päästöjä (Scope 3). Tuotantolaitosten suorat kasvihuonekaasupäästöt Kielteinen vaikutus Kaikki aikavälit Oma toiminta Loimuan omistamat kattilalaitokset, Järvelän kattilalaitokset, lastulevytehtaan lastukuivain ja muut vastaavat instanssit (pyöräkuormaajineen ja trukkeineen) aiheuttavat kasvihuonekaasupäästöjä (Scope 1). Metsien hiilivarastojen ja maaperän hiilinielujen pienentyminen puunkorjuussa ja metsänhoidossa Kielteinen vaikutus Kaikki aikavälit Alkupää Koskisen toiminta on arvoketjun alkupäässä olennaisesti kytköksissä puunkorjuu- ja metsänhoitotoimenpiteisiin (sis. mahdolliset kunnostusojitukset). Nämä toimenpiteet aiheuttavat maanpeitteen (puuston ja muun kasvillisuuden) muutoksia, jotka vaikuttavat maa-alueiden luonnollisten hiilinielujen tilapäiseen pienentymiseen – merkittäviä eroja riippuen kasvupaikkatyypistä ja metsänkäsittelymenetelmistä. Metsien sitoman hiilen varastoituminen Koskisen puutuotteisiin Myönteinen vaikutus Kaikki aikavälit Oma toiminta Koskisen pitkäikäisiin tuotteisiin varastoituu eloperäistä hiiltä, mikä on pois sen kaasumuotoisesta ilmakehän lämmityspotentiaalista varastoitumisen ajan. Koskee myös tuotannon sivuvirtoja (sahanpuru/hake) joita hyödynnetään kalustelevyissä. Metsänhoitotoimenpiteiden myönteiset vaikutukset luonnollisiin hiilinieluihin Myönteinen vaikutus Kaikki aikavälit Alkupää Koskisen tarjoaa metsänomistajille metsänhoitopalveluja hiilensidonnan edistämiseen sekä kannustaa metsän uudistamiseen. Hyvin hoidettu metsä tarkoin ajoitettuine ja suunniteltuine harvennustoimenpiteineen sekä päätehakkuutoimenpiteineen (erilaiset metsänhoitotoimenpiteet, jotka huomioivat kasvupaikan, kiertoajan ja hiilensidontakyvyn) parantaa metsän kasvua sekä terveyttä ja täten myös sen hiilensidontakykyä Vähäpäästöisempien ja asiakkaan päästövähennykset mahdollistavien tuotteiden kehitys Myönteinen vaikutus Kaikki aikavälit Loppupää Asiakkaan valitessa Zero-lastulevyn tai vastaavan tuotteen, jossa biopohjaiset sidosaineet korvaavat elinkaarivaikutuksiltaan intensiivisemmät fossiilispohjaiset vastaavat, saavutetaan päästövähennys (Scope 3) suhteessa perinteisiin tuotteisiin. Energia Ostetun sähkön tuotannosta aiheutuneet epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt (Scope 2) Kielteinen vaikutus Kaikki aikavälit Alkupää Noin 81 % (2022) toiminnan hiilijalanjäljestä aiheutuu verkkosähkön kulutuksesta. Verkkosähkön ominaiskasvihuonekaasupäästöt riippuvat tuotannon alkuperästä ja jos uusiutuvat energianlähteet yleistyvät, voi tämä vaikutus pienentyä huomattavasti jatkossa. Uusiutuvan energiantuotannon kautta saavutettavat päästövähennykset Myönteinen vaikutus Kaikki aikavälit Oma toiminta Vuonna 2022 Koskisen uusiutuvan lämpöenergian käyttö oli jo 96 %. Aurinkovoimalainvestointi kasvattaa uusiutuvan sähkönkulutuksen osuutta jatkossa entisestään. Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 34 Energiansäästön kautta syntyvät päästövähennykset – energiatehokkuuden parantaminen omassa toiminnassa Myönteinen vaikutus Kaikki aikavälit Oma toiminta Koskisen on liittynyt vuonna 2016 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimukseen ja sen energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan vuosille 2017–2025. Energiankäytön tehostamistoimenpiteitä ovat tähän saakka olleet mm. LED-valaistukseen siirtyminen, tuotantokoneiden tyhjäkäynnin välttäminen, laitehankintojen energiatehokkuuskriteerit. Kaikki energiatehokkuustoimenpiteet pienentävät energiankäytön tarvetta, mikä puolestaan pienentää energiantuotannon kasvihuonekaasupäästöjä. Riskit ja mahdollisuudet Riski / mahdollisuus Aikahorisontti Arvoketju Kuvaus Ilmastonmuutoksen hillintä Vähähiilisempään yhteiskuntaan siirtymiseen liittyvät mahdollisuudet – puurakentamisen/-tuotteiden kysynnän kasvu Taloudellinen mahdollisuus Keskipitkä– pitkä aikaväli Loppupää Jos päästöintensiivisemmästä betonirakentamisesta aletaan siirtyä asiakaskäyttäytymisen tai lainsäädännöllisten uudistusten vuoksi entistä enemmän puurakentamiseen, voi Koskisen tuotteiden kysyntä kasvaa. Kasvanut kysyntä vaikuttaisi todennäköisesti myönteisesti toiminnan ja koko sektorin kassavirtoihin ja tulevaisuudennäkymien parantuessa myös rahoituksen saatavuuteen ja hintaan/ ehtoihin. Pitkäikäisimmät tuotteet eivät kuitenkaan aina ole kannattavin vaihtoehto markkinatilanteiden muuttuessa, mikä vaikeuttaa tavoitteiden asettamista ja tuotannon suunnittelua. Hiilinielujen säilyttämiseen liittyvät lainsäädännölliset riskit (siirtymäriskit) – hakkuurajoitukset Taloudellinen riski Keskipitkä– pitkä aikaväli Alkupää Koskisen valmistava toiminta (levy- ja sahateollisuus) on hyvin riippuvainen puuraaka-aineesta. EU:n ja kansallisen tason lainsäädäntö rajoittaa hakkuurajoitteita pitkällä aikavälillä (esim. Suomessa ilmastolakiin kirjattujen tavoitteiden saavuttamiseksi). Puuraaka-aineen saatavuuteen, hintaan ja laatuun liittyvät poikkeamat vaikuttaisivat todennäköisesti laaja-alaisesti toiminnan kassavirtoihin ja omaisuuserien arvoon sekä tulevaisuudennäkymien heiketessä myös rahoituksen saatavuuteen ja hintaan/ehtoihin. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Ilmastonmuutoksen fyysisiin muutoksiin liittyvät riskit aiheuttavat häiriöitä raaka-aineen saatavuudelle Taloudellinen riski Keskipitkä– pitkä aikaväli Alkupää Koskisen valmistava toiminta (levy- ja sahateollisuus) on hyvin riippuvainen puuraaka-aineesta. Ilmastonmuutoksen eteneminen saattaa aiheuttaa keskilämpötilojen noususta johtuvia kielteisiä vaikutuksia metsien kasvuun ja hyvinvointiin (metsätuho, metsäpalot, myrskyt, pakkautuva lumi, metsien heikentynyt kasvu, talvien lämpeneminen ja erilaiset haavoittuvuudet). Puuraaka-aineen saatavuuteen, hintaan ja laatuun liittyvät poikkeamat vaikuttaisivat todennäköisesti laaja-alaisesti toiminnan kassavirtoihin ja omaisuuserien arvoon sekä tulevaisuudennäkymien heiketessä myös rahoituksen saatavuuteen ja hintaan/ehtoihin. Energia Oman energiantuotannon avulla saavutetun energiaomavaraisuuden mahdollisuudet Taloudellinen mahdollisuus Kaikki aikavälit Oma toiminta Koska esim. sähkön tuotanto lämmöntuotannon yhteydessä on mahdollista, voi energiaomavaraisuus parantua. Energiaomavaraisuus kasvattaa puskuria tulevien energiansaantihäiriöiden varalta. Myös myönteinen vaikutus kannattavuudelle energiatukien hyödyntämisen näkökulmasta. Energiatehokkuuteen liittyvät mahdollisuudet Taloudellinen mahdollisuus Kaikki aikavälit Oma toiminta Mikäli energian käytön pienentyminen onnistuu parantamalla energiatehokkuutta per tuotettu kuutiometri, saavutetaan katetta parantavia kustannussäästöjä Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 35 E4 BIOLOGINEN MONIMUOTOISUUS JA EKOSYSTEEMIT Vaikutukset Vaikutus Aikahorisontti Arvoketju Kuvaus Vaikutukset ekosysteemien laajuuteen ja tilaan Metsänhoitoon ja puunkorjuuseen liittyvistä maanpeitteen muutoksista aiheutuvat kielteiset vaikutukset monimuotoisuudelle Kielteinen vaikutus Kaikki aikavälit Arvoketjun alkupää Koskisen toiminta on arvoketjun alkupäässä olennaisesti kytköksissä puunkorjuu- ja metsänhoitotoimenpiteisiin. Nämä toimenpiteet aiheuttavat maanpeitteen (puuston ja muun kasvillisuuden + vesistöjen tilan) muutoksia ja heikentävät lajien ja luontoarvojen kytkeytyneisyyttä, jotka vaikuttavat maa- ja vesialueiden luonnolliseen monimuotoisuuden ylläpitokykyyn laaja- alaisesti. Riskit ja mahdollisuudet Riski / mahdollisuus Aikahorisontti Arvoketju Kuvaus Vaikutukset ekosysteemien laajuuteen ja tilaan Monimuotoisuuden säilyttämiseen liittyvät lainsäädännölliset riskit (siirtymäriskit) – luonnonvarojen hyödyntämisen rajoitukset Taloudellinen riski Keskipitkä– pitkä aikaväli Arvoketjun alkupää Koskisen valmistava toiminta (levy- ja sahateollisuus) on hyvin riippuvainen puuraaka-aineesta. Monimuotoisuuden heikkeneminen saattaa aiheuttaa EU:n tai kansallisen tason lakisääteisiä rajoitteita luonnonvarojen hyödyntämiseen. Puuraaka-aineen saatavuuteen, hintaan ja laatuun liittyvät poikkeamat vaikuttaisivat todennäköisesti laaja-alaisesti toiminnan kassavirtoihin ja omaisuuserien arvoon sekä tulevaisuudennäkymien heiketessä myös rahoituksen saatavuuteen ja hintaan/ehtoihin. Monimuotoisuuden säilyttämiseen tähtäävät vapaaehtoiset toimenpiteet, jotka voivat pienentää saatavilla olevan puuraaka-aineen määrää (siirtymäriskit) Taloudellinen riski Keskipitkä– pitkä aikaväli Arvoketjun alkupää Koskisen valmistava toiminta (levy- ja sahateollisuus) on hyvin riippuvainen puuraaka-aineesta. Monimuotoisuuden heikkeneminen saattaa aiheuttaa EU:n tai kansallisen tason lakisääteisiä rajoitteita luonnonvarojen hyödyntämiseen. Puuraaka-aineen saatavuuteen, hintaan ja laatuun liittyvät poikkeamat vaikuttaisivat todennäköisesti laaja-alaisesti toiminnan kassavirtoihin ja omaisuuserien arvoon sekä tulevaisuudennäkymien heiketessä myös rahoituksen saatavuuteen ja hintaan/ehtoihin. Biologisen monimuotoisuuden vähenemisen suorat vaikutustekijät (haitalliset vieraslajit, muut) Kielteisistä monimuotoisuusvaikutuksista johtuvat fyysiset riskit raaka-aineen saatavuudelle Taloudellinen riski Keskipitkä– pitkä aikaväli Arvoketjun alkupää Monimuotoisuuden heikkeneminen vaikuttaa kielteisesti metsän terveyteen, mikä altistaa metsätuhoille ja vähentää puun saatavuutta (esim. tuhohyönteisten luontaiset petoeläimet puuttuvat, yhden puulajin metsä alttiimpi tuhoille). Tämä voi aiheuttaa puun saatavuuden heikentymistä ja sitä kautta raaka-aineen hinnan nousua. Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 36 E5 KIERTOTALOUS Vaikutukset Vaikutus Aikahorisontti Arvoketju Kuvaus Resurssien sisäänvirtaukset, mukaan lukien resurssien käyttö Luonnonvarojen ehtymisen jarruttaminen ja kiertotalouden edistäminen hyödyntämällä tuotannon sivuvirtoja tuotteissa Myönteinen vaikutus Kaikki aikavälit Oma toiminta Erilaisia sahaamisen ja metsänhoidon sivuvirtoja (sahanpuru, hakkuujäte ym.) käytetään levyteollisuudessa jarruttaen primaariresurssien ja luonnonvarojen ehtymistä. Luonnonvarojen ehtymisen jarruttaminen hyödyntämällä tuotannon sivuvirtoja lämmöntuotannossa Myönteinen vaikutus Kaikki aikavälit Oma toiminta Erilaisia sahaamisen ja metsänhoidon sivuvirtoja (sahanpuru, hakkuujäte ym.) käytetään lämmöntuotannossa korvaten tarvetta käyttää prosessin ulkoisia tai fossiilisia polttoaineita. Luonnonvarojen ehtymisen jarruttaminen ja kiertotalouden edistäminen kierrätyksen avulla Myönteinen vaikutus Kaikki aikavälit Oma toiminta Esim. sahatavarahupuille ja muille kierrätyskelpoisille jätteille löydetään uudet käyttökohteet. Kierrätettävyys ja kestävyys huomioidaan myös hankinnoissa. Riskit ja mahdollisuudet Riski/ Mahdollisuus Aikahorisontti Arvoketju Kuvaus Resurssien sisäänvirtaukset, mukaan lukien resurssien käyttö Kannattavuuden parantuminen sivuvirtojen ja kierrätysmateriaalien hyödyntämisasteen kasvusta sekä materiaalitehokkuudesta Taloudellinen mahdollisuus Kaikki aikavälit Oma toiminta Materiaalitehokkuusmielessä käyttösuhteen pienentäminen parantaa kustannustehokkuutta. Uudet käyttötarkoitukset ja mahdollisuudet sivuvirtojen/-tuotteiden hyödyntämiselle korkeamman jalostusasteen tuotteissa voivat vaikuttaa myönteisesti liikevaihtoon ja kannattavuuteen. Kierrätysmateriaalien hyödyntäminen uusissa (levy)tuotteissa voi myös vaikuttaa myönteisesti liikevaihtoon ja kannattavuuteen. Kiertotalouteen siirtymiseen liittyvät riskit – sivuvirtojen juridinen status Taloudellinen riski Keskipitkä– pitkä aikaväli Oma toiminta Koskisen sivuvirtojen hyödyntämisen suhteellinen vaikeutuminen (esim. lastulevyissä) mikäli lainsäädännössä aletaan suosia kierrätysmateriaaleja sivuvirtojen sijasta. Riskit liittyen avainresurssien ehtymiseen (puu, vesi, liimat, pinnoitteet, metallit, muovit) Taloudellinen riski Pitkä aikaväli Arvoketjun alkupää Koskisen valmistava toiminta (levy-, saha-, taloteollisuus) on hyvin riippuvainen puuraaka-aineesta ja joukosta muita resursseja. Resurssien hupeneminen voi pitkällä aikavälillä johtaa jonkin resurssin niukkuuteen, jolla puolestaan on vaikutuksia hintoihin ja saatavuuteen. Tällöin voi syntyä pysyvästi korkeampi kulutaso ja näkymien heiketessä myös rahoituksen ehtojen/saatavuuden heikentymistä. Kiertotalous -Tuotteisiin ja palveluihin liittyvät resurssien ulosvirtaukset Kiertotalouteen siirtymiseen liittyvät mahdollisuudet – puupohjaisten ratkaisujen kysynnän kasvu Taloudellinen mahdollisuus Keskipitkä– pitkä aikaväli Arvoketjun loppupää Erilainen EU- tai kansallisen tason lainsäädäntö liittyen materiaalitehokkuuteen ja kierrätysvaatimuksiin tai asiakaskäyttäytymisen muutokset voivat lisätä kysyntää puupohjaisille, uusiokäyttöön sopiville tuotteille kasvattaen liikevaihtoa ja parantaen osakkeen markkina-arvoa tulevaisuudennäkymien parantuessa. Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 37 S1 OMA TYÖVOIMA Vaikutukset Vaikutus Aikahorisontti Arvoketju Kuvaus Työolot - terveys ja turvallisuus Kielteiset vaikutukset työntekijöiden terveydelle Kielteinen vaikutus Kaikki aikavälit Oma toiminta Erilaiset työhön liittyvät vaarat, tapaturmat ja työperäiset terveysongelmat: fysikaaliset (tapaturmat, kuumuus, melu), ergonomiset (huonosti säädetyt työasemat, vaikeat liikeradat) ja kemialliset ja hiukkasista aiheutuvat (altistuminen terveyttä vaarantaville aineille, esim. koivun puupöly hengitettynä syöpää aiheuttavaa + muut terveydelle haitalliset tuotannon tarveainekemikaalit) kielteiset vaikutukset työntekijöiden terveydelle. Myönteiset vaikutukset työntekijöiden terveydelle ja hyvinvoinnille Myönteinen vaikutus Kaikki aikavälit Oma toiminta Erilaiset terveyttä edistävät seikat: hyvin järjestetty työturvallisuus ja turvallisuuden kehittämistoimenpiteet, pääsy työterveydenhuoltoon, erilaiset neuvontapalvelut. Oma työvoima Myönteiset vaikutukset liittyen Koskisen asemaan lähialueen merkittävänä teollisena työnantajana Myönteinen vaikutus Kaikki aikavälit Oma toiminta Koskisen on yksi suurimmista työnantajista Päijät-Hämeen alueella luoden/tukien lähialueilla asuvien työntekijöiden hyvinvointia ja ostovoimaa. Lisäksi työ tuottaa verotuloja, jotka puolestaan tukevat lähialueen asukkaiden ja elinkeinojen lisäksi myös työntekijöiden ja heidän lähipiiriensä hyvinvointia. Riskit ja mahdollisuudet Riski / mahdollisuus Aikahorisontti Arvoketju Kuvaus Työolot – terveys ja turvallisuus Turvallisuuteen ja terveyteen littyvien kielteisten vaikutusten aiheuttamat riskit Taloudellinen riski Kaikki aikavälit Oma toiminta Onnettomuus- ja vahinkoriskit tuotantolaitoksissa voisivat toteutuessaan johtaa Koskisen velvollisuuteen korvata vahingot sekä viivästyttää tai häiritä Koskisen tuotteiden ja palveluiden toimituksia. Mahdollisiin laiminlyömisiin liittyvät tuomiot/sakot. Oma työvoima Myönteiseen työnantajakuvaan liittyvät mahdollisuudet Taloudellinen mahdollisuus Kaikki aikavälit Oma toiminta Koskisen tuloksentekokyky on riippuvainen osaavan ja motivoituneen henkilöstön saatavuudesta ja pysyvyydestä. Myönteinen työnantajamaine voi edesauttaa rekrytointia ja työvoiman pysyvyyttä parantaen toiminnan vakautta ja täten taloudellista ennustettavuutta ja pienentäen riskiä työvoimapulasta johtuvista tulonmenetyksistä. Yhdistymisvapaus Työtaistelutoimenpiteiden, kuten lakkojen, aiheuttamat riskit Taloudellinen riski Kaikki aikavälit Oma toiminta Koskisen tuloksentekokyky on riippuvainen osaavan henkilöstön työpanoksesta. Lakon tai muun työtaistelutoimenpiteen sattuessa toiminta voi seisahtua kokonaan aiheuttaen toimituksien myöhästymisiä ja tulonmenetyksiä. Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 38 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet suhteessa Koskisen strategiaan, liiketoimintamalliin ja arvoketjuun on käsitelty osana yhtiön toteuttamaa kaksoisolennaisuusanalyysia. Koskisen olennaisimmat kestävyysaiheet ovat suoraan vaikutusyhteydessä Koskisen strategisiin valintoihin, arvoketjuun sekä liiketoimintamalliin. Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen, luonnon monimuotoisuuden turvaaminen, kiertotalouteen siirtyminen sekä oman työvoiman työoloihin ja -turvallisuuteen liittyvät aiheet ovat osa Koskisen strategista suunnittelua. Muutokset näissä teemoissa tunnistetaan asianmukaisen huolellisuuden prosessissa ja viedään tarvittaessa niiden merkittävyyden perusteella oikeasuhtaisesti konsernin strategiseen suunnitteluun. Tämä varmistaa Koskisen kyvykkyyden reagoida vaikutuksiin, joita olennaisten kestävyysaiheiden muutoksista voi seurata. Yhtiön käsityksen mukaan sen puuviisauteen pohjautuva strategia kaudelle 2024–2027, liiketoimintamalli ja arvoketju huomioivat olennaiset kestävyysaiheet sekä vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien suhteen. Koskisen strategian laadinnassa huomioitiin jo ennen kaksoisolennaisuusanalyysiä tunnistetut ja siinä vahvistetut kestävyysaiheet, eikä strategiaan tai liiketoimintamalliin ole niiden perusteella tehty muutoksia, eikä suunnitelmissa ole ennakoida tai reagoida merkittävästi vaikutuksiin mukauttamalla liiketoimintamallia tai strategiaa. Kestävyysvaikutukset kohdistuvat ihmisiin oman työvoiman (S1) kautta. Myönteisiä vaikutuksia ovat vaikutukset työntekijöiden terveydelle ja hyvinvoinnille sekä Koskisen tuotantopaikkakuntien työllisyyteen. Kielteiset vaikutukset keskittyvät työturvallisuuteen ja -terveyteen. Kestävyysvaikutukset vaikuttavat luontoon ilmastonmuutoksen (E1), biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemipalveluiden (E4) sekä kiertotalouden (E5) kautta. Ilmastonmuutoksen näkökulmasta myönteisiä vaikutuksia ovat metsien sitoman hiilen varastoituminen Koskisen puutuotteisiin, uusiutuvan energiantuotannon kautta saavutettavat päästövähennykset, energiansäästön kautta syntyvät päästövähennykset, energiatehokkuuden parantaminen omassa toiminnassa, metsänhoitotoimenpiteiden myönteiset vaikutukset luonnollisiin hiilinieluihin sekä vähäpäästöisempien ja asiakkaan päästövähennykset mahdollistavien tuotteiden kehitys. Negatiivisia vaikutuksia ovat puunhankintaan ja kuljetukseen liittyvien ajoneuvojen päästöt koko arvoketjussa (myös valmiiden tuotteiden kuljetukset), tuotantolaitosten suorat kasvihuonekaasupäästöt, levytuotteiden liimojen ja pinnoitteiden sekä muovi- ja metalliraaka-aineiden elinkaaren aikana aiheutuneet päästöt, ostetun sähkön tuotannosta aiheutuneet epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt (Scope 2) sekä metsien hiilivarastojen ja maaperän hiilinielujen pienentyminen puunkorjuussa ja metsänhoidossa. Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemipalveluiden näkökulmasta negatiiviset vaikutukset perustuvat metsänhoitoon ja puunkorjuuseen liittyviin maanpeitteen muutoksiin. Kiertotalouden näkökulmasta myönteisiä vaikutuksia ovat luonnonvarojen ehtymisen jarruttaminen ja kiertotalouden edistäminen hyödyntämällä tuotannon sivuvirtoja tuotteissa, lämmöntuotannossa sekä kierrätyksen avulla. Koskisen olennaisten positiivisten ja negatiivisten kestävyysvaikutusten yhteys Koskisen strategiaan ja liiketoimintamalliin on suora. Vaikutukset ovat peräisin Koskisen omasta toiminnasta sekä suorista liikesuhteista puunhankinnan ja jalostavan puutuoteteollisuuden arvoketjussa. Koskisen olennaisten mahdollisuuksien nykyiset taloudelliset vaikutukset liittyvät mahdollisiin tuottoihin tai säästöihin ja näiden yhdistelmänä rahavirtoihin, jotka liittyvät uusiutuvan energiantuotannon omavaraisuuden kasvattamiseen, energiatehokkuuden parantamiseen, materiaalitehokkuuden ja kierrätysmateriaalien hyödyntämisasteen kasvattamiseen sekä myönteisen työnantajamielikuvan vaikutuksiin rekrytoinnin helpottumisen ja vaihtuvuuden pienentymisen näkökulmista. Koskisella ei ole tiedossaan olennaisia raportointikauden taloudellisia vaikutuksia koskien kestävyysaiheisia riskejä tai mahdollisuuksia, jotka voisivat toteutuessaan vaikuttaa yhtiön tasearvoon tilikaudella 2024. Hyödynnetään siirtymäsäännöstä koskien yrityksen olennaisten riskien ja mahdollisuuksien ennakoidut taloudelliset vaikutukset sen taloudelliseen asemaan, taloudelliseen tulokseen ja kassavirtoihin lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä, mukaan lukien kyseisten vaikutusten kohtuudella odotettavissa olevat aikahorisontit ilmoittamalla näistä ainoastaan kvalitatiiviset tiedot. Lyhyellä aikavälillä (1 vuosi) Koskisen voi investoida energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan, mikä parantaa sen kykyä sopeutua nopeasti energiahintojen Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 39 nousuihin ja mahdollisiin energiansaantihäiriöihin. Jatkuva työ luonnon monimuotoisuuden parantamiseksi auttaa hallitsemaan raaka-aineen saatavuuteen tulevaisuudessa kohdistuvia riskejä. Lyhyellä aikavälillä reagoidaan tarvittaessa sääntelyn muutoksiin, kuten ilmastonmuutoksen hillintätavoitteisiin. Lyhyellä aikavälillä yritys pystyy myös hyödyntämään kiertotalouden ja materiaalitehokkuuden tarjoamia mahdollisuuksia. Sivuvirtojen tehokas käyttö ja uusiin puupohjaisiin ratkaisuihin suuntautuvat investoinnit voivat tuoda lisäarvoa ja liikevaihtoa jo vuoden sisällä.  Keskipitkällä aikavälillä (1–5 vuotta) yritys vahvistaa toimitusketjunsa joustavuutta ja reagointikykyä markkinoiden ja sääntelyn muutoksiin. Investoinnit uuteen tuotantokapasiteettiin ja energian omavaraisuuteen lisäävät liiketoiminnan resilienssiä. Yrityksen tulee sopeutua ilmastonmuutoksen pitkän aikavälin vaikutuksiin, kuten monimuotoisuuden ja raaka-aineen saatavuuden heikkenemiseen. Keskipitkällä aikavälillä Koskisen voi hyödyntää mahdollisuuksia, kuten ennakoitua puurakentamisen ja -tuotteiden kysynnän kasvua, erityisesti lainsäädännön muutosten ja asiakaskäyttäytymisen vuoksi. Kierrätys- ja kiertotalousmateriaalien hyödyntäminen tuo kustannussäästöjä ja parantaa kannattavuutta, samalla kun se vahvistaa yrityksen asemaa markkinoilla.  Pitkällä aikavälillä (yli 5 vuotta) yrityksen strategia ja liiketoimintamalli tekevät siitä entistä joustavamman ja vähemmän riippuvaisen raaka-aineiden hintavaihteluista ja ympäristöriskeistä. Pitkän aikavälin investoinnit uusiin teknologioihin ja globaalille markkinalle laajentumiseen vahvistavat yrityksen häiriönsietokykyä. Koskisen on valmistelemassa strategiansa mukaisia kestäviä käytäntöjä, jotka auttavat sopeutumaan globaaleihin ympäristöriskeihin, kuten ilmastonmuutoksen ja luonnonvarojen ehtymisen haasteisiin. Pitkällä aikavälillä yritys voi myös hyödyntää vihreän siirtymän ja biokiertotalouden globaaleja megatrendejä. Puuraaka-aineen ja - tuotteiden käyttö voi kasvaa, erityisesti pitkäikäisten ja kestävämpien ratkaisujen kysynnän myötä, mikä tuo yritykselle merkittäviä kasvumahdollisuuksia. Uudet innovaatiot ja laajennukset voivat myös avata uusia liiketoiminta-alueita ja tulojen kasvua.  Koskisen strategia ja liiketoimintamalli tukevat hyvin valmistautumista lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin haasteisiin ja mahdollisuuksiin, ja ne tukevat yrityksen resilienssiä ympäristön, markkinoiden ja sääntelyn muutoksissa. Tiedot annetaan ainoastaan niistä vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista, jotka kuuluvat ESRS-tiedonantovaatimusten piiriin, eikä olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia ole tunnistettu, jotka katettaisiin käyttämällä muita yhteisökohtaisia tiedonantovaatimuksia. Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista IRO-1 Kaksoisolennaisuusarviointi (DMA) on muodollisesti vaadittu menetelmä päätettäessä, mihin kestävyysseikkoihin Koskisen tulee keskittyä strategiassaan ja toiminnassaan ja mitkä aiheet raportoidaan CSRD:n mukaisessa kestävyysselvityksessä. Koskisen on tunnistanut ja arvioinut resursseja ja toimintaansa tunnistaakseen tosiasialliset ja mahdolliset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet omassa toiminnassaan sekä arvoketjun alku- ja loppupäässä. Tunnistamis- ja arviointiprosessi suoritettiin pääsääntöisesi yleisellä tasolla, eikä toimintaa ja suunnitelmia ole erikseen seulottu tosiasiallisten ja mahdollisten tulevien kasvihuonekaasupäästöjen lähteiden tunnistamiseksi. Yrityksen vaikutukset ilmastonmuutokseen kasvihuonekaasupäästöjen osalta on kuvattu kestävyysselvityksen tiedonantovaatimuksessa E1-6. Ilmastovaikutusten, -riskien ja -mahdollisuuksien tunnistamisen ja arvioinnin tueksi hyödynnettiin myös saha- ja metsäteollisuuden laatimia, mm. Luken, VTT:n sekä Etlan selvityksiin ja skenaarioihin perustuvia ilmastotiekarttoja. Tiekarttoja käytettiin etenkin erilaisten kasvihuonekaasupäästötyyppien, puuraaka-aineen saatavuuteen vaikuttavien fyysisten ilmastoriskien ja esim. puurakentamisen kysyntään vaikuttavien siirtymäriskien ja - mahdollisuuksien tunnistamiseen antaen suuntaviivoja myös näiden keskinäisen olennaisuuden arvioimiseen. Koskisen kaksoisolennaisuuden arviointiprosessi toteutettiin ensimmäistä kertaa vuosien 2023–2024 aikana. Prosessin menetelmänä käytettiin julkisiin ja tiettyihin sisäisiin lähteisiin perustuvan selvitystyön, sidosryhmähaastattelujen, henkilökohtaisten teknisten olennaisuusarviointien sekä työryhmätapaamisten yhdistelmää Kaksoisolennaisuuden arviointiprosessi suoritettiin kolmessa päävaiheessa: 1 Kontekstin ymmärtäminen – sisäisten materiaalien (toiminnan ja liikesuhteiden, liiketoimintamallin ja arvoketjun) tarkastelu, muun kontekstuaalisen tiedon Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 40 tarkastelu (alakohtaiset puitteet, asiaankuuluva EU:n kestävyyssääntely, vertaisryhmäarviointi) ja sidosryhmien näkemysten ja etujen ymmärtäminen, sidosryhmähaastattelut mukaan lukien. 2 Kestävyysseikkoihin liittyvien todellisten ja mahdollisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien (IRO) tunnistaminen – viitaten luokitteluun eurooppalaisissa kestävyysraportointistandardeissa (ESRS 1, kohta AR16). Vaiheesta vastasi Koskisen sisäinen projektiryhmä. 3 Kestävyysseikkoihin liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien arviointi ja määrittäminen – sekä vaikutusten olennaisuudesta että taloudellisesta olennaisuudesta konsolidoitu tulos, joka perustuu pääasiassa Koskisen sisäiseen arviointiin, havaintoihin sidosryhmäanalyysista sekä johtoryhmän työpajatyöskentelyyn. Tunnistettujen vaikutuksien, riskien ja mahdollisuuksien tärkeysjärjestys ja keskinäinen olennaisuus arvioitiin Koskisen sisäisen projektiryhmän kanssa Inclus-nimisessä selainpohjaisessa arviointityökalussa noudattaen ESRS 1 luvun 3 periaatteita vaikutusten olennaisuuden ja taloudellisen olennaisuuden arvioimiseksi. Arvioinnin lopputulos on lista Koskiselle olennaisista kestävyysseikoista. Prosessin aika noudatettiin Koskisen hallituksen vahvistamia sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteita. Lähtöoletuksena arvioitaville vaikutuksille, riskeille ja mahdollisuuksille käytettiin Koskisen jo aiemmin tunnistamia ja raportoimia liiketoimintamalliin ja strategiaan kytkeytyviä kestävyysaiheita. Löydöksiä täydennettiin prosessin tausta- analyysivaiheessa parhaiten vastaavien vakiintuneiden, tieteeseen pohjautuvien sektorikohtaisten kestävyysstandardien aihesuosituksien perusteella sekä verrokkiyritysten raportointikäytänteiden läpikäynnin havainnoilla. Alan merkittävimmät kestävyysaiheet liittyivät tausta-analyysin perusteella ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen, luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen, kiertotalouteen siirtymiseen sekä oman työvoiman työoloihin ja - ehtoihin liittyviin kysymyksiin. Ilmastovaikutusten, -riskien ja -mahdollisuuksien tunnistamisen ja arvioinnin tueksi hyödynnettiin myös saha- ja metsäteollisuuden laatimia, mm. Luken, VTT:n sekä Etlan selvityksiin ja skenaarioihin perustuvia ilmastotiekarttoja. Tiekarttoja käytettiin etenkin erilaisten kasvihuonekaasupäästötyyppien, puuraaka-aineen saatavuuteen vaikuttavien fyysisten ilmastoriskien ja esim. puurakentamisen kysyntään vaikuttavien siirtymäriskien ja -mahdollisuuksien tunnistamiseen antaen suuntaviivoja myös näiden keskinäisen olennaisuuden arvioimiseen. Koskisen kaksoisolennaisuuden arviointiprosessi toteutettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2023. Prosessin menetelmänä käytettiin julkisiin ja tiettyihin sisäisiin lähteisiin perustuvan selvitystyön, sidosryhmähaastattelujen, henkilökohtaisten teknisten olennaisuusarviointien sekä työryhmätapaamisten yhdistelmää. Vaikutusten olennaisuuden arviointi Olennaisten tosiasiallisten ja mahdollisten vaikutusten tunnistamis- ja arviointiprosessissa kartoitettiin Koskisen omat toiminnot sekä arvoketjun pääpiirteet. Tämä tehtiin, jotta tunnistettaisiin sellaiset toimet, liikesuhteet, maantieteelliset alueet tai muut tekijät, jotka vaikuttavat ympäristöön tai ihmisiin liittyviin olennaisiin kestävyysvaikutuksiin. Koskisen arvoketjun alkupäässä esiintyy toimia, joissa ei voida täysin poissulkea mahdollisten ihmisoikeusrikkomusten riskiä, kuten esimerkiksi keskeisten tuotantopanosten raaka-aineiden keruussa ja valmistuksessa. Näihin toimiin liittyvien tunnistettujen mahdollisten kielteisten sosiaalisten vaikutusten arvioinnissa painotettiin vakavuusarvoa suhteessa näiden toteutumisen todennäköisyyteen. Vaikka tunnistamisprosessi suoritettiin pääsääntöisesti yleisellä tasolla, oman toiminnan arvioinnissa keskityttiin sahatavara-, vaneri- ja lastulevytoimintaan, liikesuhteissa vastaaviin asiakkuuksiin ja maantieteellisessä mielessä Koskisen Kärkölän kunnan tuotantolaitokseen ja sen lähialueisiin. Monien tunnistettujen vaikutusten todettiin olevan yhteydessä taloudellisiin riskeihin, esim. erilaisten korvausvelvoitteiden ja mainehaittojen seurauksena. Myös eriasteisten resurssiriippuvuuksien, kuten esimerkiksi puuraaka-aineen ja osaavan työvoiman saatavuuksien, yhteydet mahdollisiin riskeihin todettiin. Biologisen monimuotoisuuden kannalta herkkien alueiden vaikutukset tapahtuvat pääosin yksityisten maanomistajien mailla, joihin Koskisella on hakkuuoikeus, joka näin voidaan rinnastaa toimipaikkatarkasteluun. Arvioinnissa sekä hallinnassa keskitytään näiden alueiden toimenpiteiden vaikutuksiin. Arvioinnissa tunnistettiin joukko kielteisiä ja myönteisiä vaikutuksia ihmisiin, ilmastoon ja ympäristöön, joihin Koskisen mahdollisesti tai tosiasiallisesti osallistuu oman toiminnan tai liikesuhteidensa (esim. tavarantoimittajien, asiakkaiden ja projektiurakoitsijoiden) kautta. Vaikutusten sijainti arvoketjussa on kuvattu Koskisen olennaisten kestävyysvaikutusten, -riskien ja -mahdollisuuksien taulukossa. Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 41 Tarkastelun yhteydessä kuultiin myös toiminnan vaikutuspiiriin lukeutuvien keskeisten sidosryhmäedustajien (esim. Koskisen sahatavara-, vaneri- ja lastulevyasiakkaat, metsänomistaja, henkilöstön edustaja sekä kunnallinen päättäjätaho) sekä ns. kestävyysselvitysten käyttäjien (omistaja- ja rahoittajatahojen) näkemyksiä. Vaikutuksen kohteena olevia sidosryhmien näkemyksiä hyödynnettiin monimuotoisuuteen liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisessa, muotoilemisessa ja arvioinnissa. Erilaiset kiertotalouskysymykset, etenkin liittyen kierrätysmateriaalien hyödyntämiseen, painottuivat lastulevyasiakasnäkemyksissä. Tunnistettujen kestävyysvaikutuksien olennaisuutta arvioitiin standardien periaatteita noudattaen (ESRS 1, luku 3). Arvioinnissa tarkasteltiin mahdollisia tai tosiasiallisia kielteisiä ja myönteisiä vaikutuksia sekä niiden mittakaavaa, laaja-alaisuutta sekä kielteisten vaikutusten kohdalla myös vaikutuksen korjaamatonta luonnetta. Kielteisten ja myönteisten vaikutusten vakavuutta ja toteutumisen todennäköisyyttä arvioitiin kutakin asteikolla 1–5. Vaikutusten olennaisuus muodostui erillisten vakavuus- ja todennäköisyyskeskiarvojen tulona. Arviointien tuloksena määräytyi kaikkien tunnistettujen vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien keskinäinen tärkeysjärjestys olennaisuusarvojen perusteella, laskennallisen mediaanin (11,1) toimiessa määrällisenä kynnysarvona olennaisuudelle. Tuloksia arvioitiin lopuksi myös laadullisesti, minkä perusteella arvioon tehtiin yhteisymmärryksessä vähäisiä täsmennyksiä ja uudelleenpainotuksia sidosryhmänäkemysten perusteella sekä niissä tapauksissa, joissa arvioitujen aiheiden katsottiin määrällisesti painottuneen toisiinsa nähden epärealistisesti Koskisen kokonaiskestävyysprofiilin näkökulmasta. Raportoinnin kannalta olennaiset kestävyysseikat määräytyivät niiden alle ryhmiteltyjen olennaisiksi todettujen vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien perusteella. Kielteisten ja myönteisten vaikutusten vakavuutta (mittakaava, laaja-alaisuus ja kielteisten vaikutusten kohdalla myös vaikutuksen korjaamaton luonne huomioiden), riskien ja mahdollisuuksien taloudellisten vaikutusten suuruutta sekä näiden toteutumisen todennäköisyyttä arvioitiin kutakin asteikolla 1–5. Taloudellisten vaikutusten olennaisuus Kestävyysriskeihin ja -mahdollisuuksiin kytkeytyvien taloudellisten vaikutusten olennaisuus arvioitiin kaksoisolennaisuuden määrittelyprosessissa tarkastelemalla niiden suuruutta sekä toteutumisen todennäköisyyttä. Kestävyyteen liittyvien riskien ja mahdollisuuksien arviointi suoritettiin ensimmäisellä kerralla Koskisen muun tyyppisten riskien arviointiprosessista erillisenä kokonaisuutena. Prosessissa otettiin huomioon olennaisten kestävyysvaikutusten yhteydet taloudellisiin vaikutuksiin, riskeihin ja -mahdollisuuksiin. Tunnistettujen vaikutuksien, riskien ja mahdollisuuksien tärkeysjärjestys ja keskinäinen olennaisuus arvioitiin Koskisen sisäisen projektiryhmän kanssa Inclus-nimisessä selainpohjaisessa arviointityökalussa noudattaen ESRS 1 luvun 3 periaatteita vaikutusten olennaisuuden ja taloudellisen olennaisuuden arvioimiseksi. Taloudellisten vaikutusten riskien ja mahdollisuuksien taloudellinen olennaisuus arvioitiin niihin kytkeytyvien taloudellisten vaikutusten suuruus- ja todennäköisyysarviointien keskiarvojen tulona. Arviointien tuloksena määräytyi kaikkien tunnistettujen vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien keskinäinen tärkeysjärjestys olennaisuusarvojen perusteella, laskennallisen mediaanin toimiessa määrällisenä kynnysarvona olennaisuudelle. Taloudellisten vaikutusten suuruus ja todennäköisyys arvioitiin matalasta korkeaan (5- asteinen taulukko). Jo tiedossa oleville tai erittäin todennäköisesti toteutuville taloudellisille vaikutuksille annettiin arvo 5 (90–100 % todennäköisyys) ja mahdollisesti lyhyellä, keskipitkällä tai pitkällä aikavälillä toteutuville taloudellisille vaikutuksille arvioidaan todennäköisyys viisiportaisella asteikolla välillä 0–100 %. Tuloksia arvioitiin lopuksi myös laadullisesti, minkä perusteella arvioon tehtiin yhteisymmärryksessä vähäisiä täsmennyksiä ja uudelleenpainotuksia sidosryhmänäkemysten perusteella sekä niissä tapauksissa, joissa arvioitujen aiheiden katsottiin määrällisesti painottuneen toisiinsa nähden epärealistisesti Koskisen kokonaiskestävyysprofiilin näkökulmasta. Raportoinnin kannalta olennaiset kestävyysseikat määräytyivät niiden alle ryhmiteltyjen olennaisiksi todettujen vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien perusteella. Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 42 Olennaisuuden arviointi suoritetaan erillisenä prosessina, jonka jälkeen riskit käsitellään osana yritysriskienhallintaa (ERM) ja priorisoidaan soveltaen niiden edellä kuvatusti määriteltyä olennaisuustasoa riskien skaalaamisessa. Kestävyysvaikutusten, -riskien ja -mahdollisuuksien arviointiin liittyvästä päätöksenteosta vastaa yhtiön johtoryhmä toimitusjohtajan johdolla. Prosessissa noudatetaan normaalia Koskisen johtamisjärjestelmää sekä yhtiön hallituksen hyväksymiä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteita. Eurooppalaisten kestävyysraportointistandardien (ESRS) vaatima olennaisten kestävyysvaikutusten, -riskien ja -mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosessi suoritettiin Koskisella ensimmäistä kertaa kesä–marraskuussa 2023. Olennaisuuden arvioinnin tarve tarkastellaan vuosittain. Olennaisuusprosessissa havaitut vaikutukset ja riskit sisällytetään yritysriskienhallintaan (ERM). Kun olennaisuuksien arvioinnin tarve havaitaan, hyödynnetään siihen lähtötietoina olemassa olevat tiedot yritysriskiprosessista. Mahdollisuuksien tunnistamis-, arviointi- ja hallintaprosessia toteutetaan osana sidosryhmä- ja riskienhallinnan prosessia, jonka tuloksista raportoidaan johtoryhmälle. Lähtöoletuksena arvioitaville vaikutuksille, riskeille ja mahdollisuuksille käytettiin Koskisen jo aiemmin tunnistamia ja raportoimia liiketoimintamalliin ja strategiaan kytkeytyviä kestävyysaiheita. Löydöksiä täydennettiin prosessin tausta-analyysivaiheessa parhaiten vastaavien vakiintuneiden, tieteeseen pohjautuvien sektorikohtaisten kestävyysstandardien aihesuosituksien perusteella sekä verrokkiyritysten raportointikäytänteiden läpikäynnin havainnoilla. Ilmastovaikutusten, -riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisen ja arvioinnin tueksi hyödynnettiin myös saha- ja metsäteollisuuden laatimia, mm. Luken, VTT:n sekä Etlan selvityksiin ja skenaarioihin perustuvia ilmastotiekarttoja. Tiekarttoja käytettiin etenkin erilaisten kasvihuonekaasupäästötyyppien, puuraaka- aineen saatavuuteen vaikuttavien fyysisten ilmastoriskien ja esim. puurakentamisen kysyntään vaikuttavien siirtymäriskien ja -mahdollisuuksien tunnistamiseen antaen suuntaviivoja myös näiden keskinäisen olennaisuuden arvioimiseen. Tunnistetut vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet arvioitiin Inclus-nimisessä selainpohjaisessa työkalussa ESRS 1 luvun 3 periaatteiden mukaisesti. Tällä tavoin saavutettiin määrällisen olennaisuusarvion lähtöasetelma, jota täydennettiin sidosryhmänäkemysten perusteella. Yrityksen kestävyysselvityksissä huomioon otetut ESRS- standardien tiedonantovaatimukset IRO-2 IRO-1 Kaksoisolennaisuusanalysiin liittyvää informaatiota koskien ei- olennaisia aiheita ESRS E2 Pilaantuminen Ei-olennainen aihe. Saastumiseen liittyvä huolellisuus ja ennaltaehkäisevät toimet ovat tuotantolaitosten ympäristöluvan alaista jokapäiväistä toimintaa, johon liittyy säännöllinen viranomaisyhteistyö ja -raportointi. Koskisen ei ole suorittanut yksityiskohtaista seulontaa toimipaikkojensa sijaintien ja liiketoimintansa osalta tunnistaakseen maaperän, ilman tai muiden ympäristöön kohdistuvien päästöjen tosiasiallisia ja mahdollisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia omassa toiminnassaan tai arvoketjunsa alku- ja loppupäässä. Aihe jätettiin tarkemman arvioinnin ulkopuolelle jo varhaisessa vaiheessa kaksoisolennaisuusanalyysissä. Näin ollen seulontaan liittyviä menetelmiä, oletuksia tai välineitä ei ole määritetty. Aiheen matalaan olennaisuuteen perustuen yritys ei ole järjestänyt erillisiä kuulemisia pilaantumiseen liittyen, eikä se ole käynyt sidosryhmäkeskusteluja erityisesti vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen kanssa. ESRS E3 Vesivarat ja merten luonnonvarat Ei-olennainen aihe. Kaksoisolennaisuusanalyysissä ei tehty yksityiskohtaista kartoitusta Koskisen omaisuudesta ja toiminnoista vesistöihin tai vesivaroihin liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamiseksi omassa toiminnassa tai arvoketjun alku- ja loppupäässä. Aihe jätettiin tarkemman arvioinnin ulkopuolelle jo varhaisessa vaiheessa prosessia. Aiheen matalaan olennaisuuteen perustuen vesi- ja meriluonnonvaroihin liittyviä sidosryhmäkonsultaatioita ei tehty. Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 43 ESRS G1 Liiketoiminnan harjoittaminen Ei-olennainen aihe. Kaksoisolennaisuusanalyysi perustui epäeettisen toiminnan, kuten korruption ja lahjonnan vastaisten toimintatapojen sekä tavaran- ja palveluntoimittajien kohtelun tarkasteluun. Eettinen liiketoiminta ja sen mukaisesti toimiminen on Koskisen liiketoiminnan perusta ja osa normaalia toimintaa. Sijaintia, toimintaa, toimialaa tai tietyn liiketoimen rakennetta ei arvioitu erikseen. Luettelo muuhun EU:n lainsäädäntöön perustuvista tietopisteistä löytyy oheisesta taulukosta. Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste Viittaus tiedonanto- velvoiteasetukseen Viittaus pilariin Viittaus vertailu- arvoasetukseen Viittaus EU:n ilmastolakiin Sivunumero ESRS 2 GOV-1 Hallituksen sukupuolijakauma 21 kohdan d alakohta Liitteen I taulukon 1 indikaattori 13 Komission delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II 22 ESRS 2 GOV-1 Riippumattomien hallituksen jäsenten prosenttiosuus 21 kohdan e alakohta Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II 21 ESRS 2 GOV-4 Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista 30 kohta Liitteen I taulukon 3 indikaattori 10 26 ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen fossiilisiin polttoaineisiin liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan i alakohta Liitteen I taulukon 1 indikaattori 4 Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/245328 taulukko 1: Ympäristöön liittyvää riskiä koskevat laadulliset tiedot ja taulukko 2: Yhteiskuntaan liittyvää riskiä koskevat laadulliset tiedot Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II Epäolennainen, tieto raportoitu s. 28 ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen kemikaalien tuotantoon liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan ii alakohta Liitteen I taulukon 2 indikaattori 9 Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II Epäolennainen ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen kiistanalaisiin aseisiin liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan iii alakohta Liitteen I taulukon 1 indikaattori 14 Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta, delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II Epäolennainen ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen tupakan viljelyyn ja tuotantoon liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan iv alakohta Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta, delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II Epäolennainen ESRS E1-1 Siirtymäsuunnitelma ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä 14 kohta Asetuksen (EU) 2021/1119 2 artiklan 1 kohta 60 Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 44 Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste Viittaus tiedonanto- velvoiteasetukseen Viittaus pilariin Viittaus vertailu- arvoasetukseen Viittaus EU:n ilmastolakiin Sivunumero ESRS E1-1 Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen ulkopuolelle suljetut yritykset 16 kohdan g alakohta Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 lomake 1: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Vastuiden luottoluokka toimialan, päästöjen ja jäljellä olevan maturiteetin mukaan Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohdan d–g alakohta ja 12 artiklan 2 kohta Epäolennainen ESRS E1-4 Kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet 34 kohta Liitteen I taulukon 2 indikaattori 4 Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 lomake 3: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Mukauttamismittarit Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 6 artikla 65 ESRS E1-5 Fossiilisista lähteistä peräisin olevan energian kulutus eriteltynä lähteiden mukaan (vain ilmastovaikutuksiltaan merkittävät alat) 38 kohta Liitteen I taulukon 1 indikaattori 5 ja taulukon 2 indikaattori 5 66 ESRS E1-5 Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä 37 kohta Liitteen I taulukon 1 indikaattori 5 66 ESRS E1-5 Energiaintensiteetti, joka liittyy toimintaan ilmastovaikutuksiltaan merkittävillä aloilla 40–43 kohta Liitteen I taulukon 1 indikaattori 6 66 ESRS E1-6 Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt 44 kohta Liitteen I taulukon 1 indikaattorit 1 ja 2 Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 lomake 1: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Vastuiden luottoluokka toimialan, päästöjen ja jäljellä olevan maturiteetin mukaan Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 5 artiklan 1 kohta, 6 artikla ja 8 artiklan 1 kohta 69 Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 45 Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste Viittaus tiedonanto- velvoiteasetukseen Viittaus pilariin Viittaus vertailu- arvoasetukseen Viittaus EU:n ilmastolakiin Sivunumero ESRS E1-6 Kasvihuonekaasujen bruttopäästöjen intensiteetti 53–55 kohta Liitteen I taulukon 1 indikaattori 3 Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 lomake 3: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Mukauttamismittarit Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 8 artiklan 1 kohta 70 ESRS E1-7 Kasvihuonekaasujen poistot ja päästöhyvitykset 56 kohta Asetuksen (EU) 2021/1119 2 artiklan 1 kohta 72 ESRS E1-9 Vertailuarvosalkun alttius ilmastoon liittyville fyysisille riskeille 66 kohta Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II Epäolennainen ESRS E1-9 Rahallisten määrien erittely akuutin ja kroonisen fyysisen riskin mukaan 66 kohdan a alakohta ESRS E1-9 Sellaisten merkittävien omaisuuserien sijaintipaikka, joihin kohdistuu olennainen fyysinen riski 66 kohdan c alakohta Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/2453, 46 ja 47 kohta; Lomake 5: Kaupankäynti varaston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä fyysinen riski: Vastuut, joihin kohdistuu fyysinen riski Epäolennainen ESRS E1-9 Yrityksen kiinteistöomaisuuden kirjanpitoarvo eriteltynä energiatehokkuusluokittain 67 kohdan c alakohta Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/2453, 34 kohta; Lomake 2: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Kiinteistövakuudelliset lainat – Vakuuden energiatehokkuus Epäolennainen ESRS E1-9 Ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien huomioiminen salkussa 69 kohta Delegoitu asetus (EU) 2020/1818, liite II Epäolennainen ESRS E2-4 Kunkin sellaisen ilmaan, veteen ja maaperään päätyvän epäpuhtauden määrä, joka mainitaan E-PRTR- asetuksen (epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskeva eurooppalainen rekisteri) liitteen II luettelossa 28 kohta Liitteen I taulukon 1 indikaattori 8, taulukon 2 indikaattorit 1, 2 ja 3 Epäolennainen Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 46 Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste Viittaus tiedonanto- velvoiteasetukseen Viittaus pilariin Viittaus vertailu- arvoasetukseen Viittaus EU:n ilmastolakiin Sivunumero ESRS E3-1 Vesivarat ja merten luonnonvarat 9 kohta Liitteen I taulukon 2 indikaattori 7 Epäolennainen ESRS E3-1 Kohdennetut toimintaperiaatteet 13 kohta Liitteen I taulukon 2 indikaattori 8 Epäolennainen ESRS E3-1 Merien ja valtamerten kestävyys 14 kohta Liitteen I taulukon 2 indikaattori 12 Epäolennainen ESRS E3-4 Kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn veden kokonaismäärä 28 kohdan c alakohta Liitteen I taulukon 2 indikaattori 6.2 Epäolennainen ESRS E3-4 Kokonaisvedenkulutus kuutiometreinä oman toiminnan liikevoittoa kohti laskettuna 29 kohta Liitteen I taulukon 2 indikaattori 6.1 Epäolennainen ESRS 2 – IRO-1 – E4 16 kohdan a alakohdan i alakohta Liitteen I taulukon 1 indikaattori 7 74 ESRS 2 – IRO-1 – E4 16 kohdan b alakohta Liitteen I taulukon 2 indikaattori 10 74 ESRS 2 – IRO-1 – E4 16 kohdan c alakohta Liitteen I taulukon 2 indikaattori 14 74 ESRS E4-2 Kestävät maata tai maataloutta koskevat käytännöt tai toimintaperiaatteet 24 kohdan b alakohta Liitteen I taulukon 2 indikaattori 11 75 ESRS E4-2 Kestävät meriin liittyvät käytännöt tai toimintaperiaatteet 24 kohdan c alakohta Liitteen I taulukon 2 indikaattori 12 75 ESRS E4-2 Metsäkatoon puuttumista koskevat toimintaperiaatteet 24 kohdan d alakohta Liitteen I taulukon 2 indikaattori 15 75 ESRS E5-5 Kierrättämätön jäte 37 kohdan d alakohta Liitteen I taulukon 2 indikaattori 13 84 ESRS E5-5 Vaarallinen jäte ja radioaktiivinen jäte kohta 39 Liitteen I taulukon 1 indikaattori 9 84 ESRS 2 – SBM-3 – S1 Pakkotyötapausten riski 14 kohdan f alakohta Liitteen I taulukon 3 indikaattori 13 86 ESRS 2 – SBM-3 – S1 Lapsityövoimatapausten riski 14 kohdan g alakohta Liitteen I taulukon 3 indikaattori 12 86 ESRS S1-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 20 kohta Liitteen I taulukon 3 indikaattori 9 ja taulukon 1 indikaattori 11 87 ESRS S1-1 Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat due diligence -käytännöt 21 kohta Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II 87 ESRS S1-1 Ihmiskaupan ehkäisemistä koskevat prosessit ja toimenpiteet 22 kohta Liitteen I taulukon 3 indikaattori 11 87 ESRS S1-1 Työtapaturmien ehkäisemistä koskevat toimintaperiaatteet tai hallintajärjestelmä 23 kohta Liitteen I taulukon 3 indikaattori 1 87 Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 47 Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste Viittaus tiedonanto- velvoiteasetukseen Viittaus pilariin Viittaus vertailu- arvoasetukseen Viittaus EU:n ilmastolakiin Sivunumero ESRS S1-3 Epäkohtien tai valitusten käsittelyjärjestelmät 32 kohdan c alakohta Liitteen I taulukon 3 indikaattori 5 89 ESRS S1-14 Kuolemantapausten lukumäärä ja työtapaturmien lukumäärä ja osuus 88 kohdan b ja c alakohta Liitteen I taulukon 3 indikaattori 2 Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II 98 ESRS S1-14 Loukkaantumisten, onnettomuuksien, kuolemantapausten tai sairauksien vuoksi menetettyjen päivien määrä 88 kohdan e alakohta Liitteen I taulukon 3 indikaattori 3 98 ESRS S1-16 Sukupuolten välinen tasoittamaton palkkaero 97 kohdan a alakohta Liitteen I taulukon 1 indikaattori 12 Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II Epäolennainen ESRS S1-16 Toimitusjohtajan suhteettoman suuri palkka 97 kohdan b alakohta Liitteen I taulukon 3 indikaattori 8 Epäolennainen ESRS S1-17 Syrjintätapaukset 103 kohdan a alakohta Liitteen I taulukon 3 indikaattori 7 99 ESRS S1-17 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n periaatteiden noudattamatta jättäminen 104 kohdan a alakohta Liitteen I taulukon 1 indikaattori 10 ja taulukon 3 indikaattori 14 Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta 99 ESRS 2 – SBM-3 – S2 Huomattava lapsityövoiman tai pakkotyön käytön riski arvoketjussa 11 kohdan b alakohta Liitteen I taulukon 3 indikaattorit 12 ja 13 Epäolennainen ESRS S2-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 17 kohta Liitteen I taulukon 3 indikaattori 9 ja taulukon 1 indikaattori 11 Epäolennainen ESRS S2-1 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet 18 kohta Liitteen I taulukon 3 indikaattorit 11 ja 4 Epäolennainen ESRS S2-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen 19 kohta Liitteen I taulukon 1 indikaattori 10 Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta Epäolennainen ESRS S2-1 Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat due diligence -käytännöt 19 kohta Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II Epäolennainen ESRS S2-4 Arvoketjun alku- ja loppupäähän liittyvät ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset 36 kohta Liitteen I taulukon 3 indikaattori 14 Epäolennainen ESRS S3-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 16 kohta Liitteen I taulukon 3 indikaattori 9 ja taulukon 1 indikaattori 11 Epäolennainen Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 48 Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste Viittaus tiedonanto- velvoiteasetukseen Viittaus pilariin Viittaus vertailu- arvoasetukseen Viittaus EU:n ilmastolakiin Sivunumero ESRS S3-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden, ILO:n periaatteiden tai OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen 17 kohta Liitteen I taulukon 1 indikaattori 10 Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta Epäolennainen ESRS S3-4 Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset 36 kohta Liitteen I taulukon 3 indikaattori 14 Epäolennainen ESRS S4-1 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet kohta 16 Liitteen I taulukon 3 indikaattori 9 ja taulukon 1 indikaattori 11 Epäolennainen ESRS S4-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen 17 kohta Liitteen I taulukon 1 indikaattori 10 Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta Epäolennainen ESRS S4-4 Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset 35 kohta Liitteen I taulukon 3 indikaattori 14 Epäolennainen ESRS G1-1 Korruption vastainen Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimus 10 kohdan b alakohta Liitteen I taulukon 3 indikaattori 15 Epäolennainen ESRS G1-1 Väärinkäytösten paljastajien suojelu 10 kohdan d alakohta Liitteen I taulukon 3 indikaattori 6 Epäolennainen ESRS G1-4 Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien lakien rikkomisesta määrätyt sakot 24 kohdan a alakohta Liitteen I taulukon 3 indikaattori 17 Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II Epäolennainen ESRS G1-4 Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevat normit 24 kohdan b alakohta Liitteen I taulukon 3 indikaattori 16 Epäolennainen Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 49 Luettelo kestävyysraportoinnin tiedonantovaatimuksista sivunumeroineen löytyy oheisesta taulukosta. ESRS 2 Yleiset tiedot Sivunumero BP-1 Kestävyysselvitysten yleiset laatimisperusteet 20 BP-2 Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot 20 GOV-1 Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli 21 GOV-2 Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat 25 GOV-3 Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin 25 GOV-4 Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence - prosessista 26 GOV–5 Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta 27 SBM-1 Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju 27 SBM-2 Sidosryhmien edut ja näkemykset 30 SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa 33 IRO-1 Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista 39 IRO-2 Yrityksen kestävyysselvityksissä huomioon otetut ESRS-standardien tiedonantovaatimukset 42 ESRS E1 Ilmastonmuutos Sivunumero ESRS 2 / GOV-3 Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin 25 E1-1 Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma 60 ESRS 2 / SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa 60 ESRS 2 / IRO-1 Kuvaus ilmastoon liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista 61 E1-2 Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet 63 E1-3 Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit 64 E1-4 Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet 65 E1-5 Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä 66 E1-6 Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt 67 E1-7 Päästöhyvityksillä rahoitettavat kasvihuonekaasujen poistot ja kasvihuonekaasupäästöjen hillintähankkeet 72 E1-8 Sisäinen hiilen hinnoittelu 72 ESRS E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit Sivunumero E4-1 Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet 74 ESRS 2 / SBM 3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa 73 ESRS 2 / IRO-1 Kuvaus biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien, riippuvuuksien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista 73 E4-2 Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät toimintaperiaatteet 75 E4-3 Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät toimet ja resurssit 76 E4-4 Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät tavoitteet 78 E4-5 Biologisessa monimuotoisuudessa ja ekosysteemeissä tapahtuviin muutoksiin liittyvät vaikutusmittarit 78 ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous Sivunumero ESRS 2 / IRO-1 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet 80 E5-1 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimintaperiaatteet 80 E5-2 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimet ja resurssit 81 E5-3 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet 82 E5-4 Sisäänvirtaavat materiaalit 83 E5-5 Ulosvirtaavat materiaalit 84 Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 50 ESRS S1 Oma työvoima Sivunumero ESRS 2 / SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa 86 S1-1 Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet 86 S1-2 Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista oman työvoiman ja työntekijöiden edustajien kanssa 88 S1-3 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat yrityksen omalle työvoimalle huolenaiheiden esiin tuomiseksi 89 S1-4 Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien vaikuttavuus 90 S1-5 Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan 93 S1-6 Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet 94 S1-8 Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu 96 S1-9 Monimuotoisuuden mittarit 97 S1-10 Riittävä palkka 97 S1-11 Sosiaalinen suojelu 97 S1-13 Koulutusta ja taitojen kehittämistä koskevat mittarit 97 S1-14 Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit 98 S1-15 Työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskevat mittarit 98 S1-17 Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset 99 Olennaisten tietojen määrittely Kestävyysselvityksessä annettavat olennaiset tiedot vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien osalta on määritelty kaksoisolennaisuuden arviointiprosessissa ja soveltamalla olennaisuuden kynnysarvoa. Tunnistettujen vaikutuksien, riskien ja mahdollisuuksien olennaisuutta arvioitiin standardien periaatteita noudattaen (ESRS 1, luku 3). Kielteisten ja myönteisten vaikutusten vakavuutta (mittakaava, laaja-alaisuus ja kielteisten vaikutusten kohdalla myös vaikutuksen korjaamaton luonne huomioiden), riskien ja mahdollisuuksien taloudellisten vaikutusten suuruutta, sekä näiden toteutumisen todennäköisyyttä arvioitiin kutakin asteikolla 1–5. Vaikutusten olennaisuus muodostui erillisten vakavuus- ja todennäköisyysarviointien (riskien ja mahdollisuuksien taloudellinen olennaisuus vastaavasti niihin kytkeytyvien taloudellisten vaikutusten suuruus- ja todennäköisyysarviointien) keskiarvojen tulona. Arviointien tuloksena määräytyi kaikkien tunnistettujen vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien keskinäinen tärkeysjärjestys olennaisuusarvojen perusteella, laskennallisen mediaanin (11,1) toimiessa määrällisenä kynnysarvona olennaisuudelle. Tuloksia arvioitiin lopuksi myös laadullisesti, minkä perusteella arvioon tehtiin yhteisymmärryksessä vähäisiä täsmennyksiä ja uudelleenpainotuksia sidosryhmänäkemysten perusteella sekä niissä tapauksissa, joissa arvioitujen aiheiden katsottiin määrällisesti painottuneen toisiinsa nähden epärealistisesti Koskisen kokonaiskestävyysprofiilin näkökulmasta. Raportoinnin kannalta olennaiset kestävyysseikat määräytyivät niiden alle ryhmiteltyjen olennaisiksi todettujen vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien perusteella ja ne esitetään alla olevassa taulukossa Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 51 Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet kestävyysaiheittain Ilmastonmuutos Luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemit Resurssien käyttö ja kiertotalous Oma työvoima Vaikutukset Vaikutukset Vaikutukset Vaikutukset Metsien sitoman hiilen varastoituminen Koskisen puutuotteisiin Metsänhoitoon ja puunkorjuuseen liittyvistä maanpeitteen muutoksista aiheutuvat kielteiset vaikutukset monimuotoisuudelle Luonnonvarojen ehtymisen jarruttaminen ja kiertotalouden edistäminen hyödyntämällä tuotannon sivuvirtoja tuotteissa Myönteiset vaikutukset liittyen Koskisen asemaan lähialueen merkittävänä teollisena työnantajana Puunhankintaan ja kuljetukseen liittyvien ajoneuvojen päästöt koko arvoketjussa (myös valmiiden tuotteiden kuljetukset) Luonnonvarojen ehtymisen jarruttaminen hyödyntämällä tuotannon sivuvirtoja lämmöntuotannossa Myönteiset vaikutukset työntekijöiden terveydelle ja hyvinvoinnille Levytuotteiden liimojen ja pinnoitteiden, muovi- ja metalliraaka-aineiden elinkaaren aikana aiheutuneet päästöt Luonnonvarojen ehtymisen jarruttaminen ja kiertotalouden edistäminen kierrätyksen avulla Kielteiset vaikutukset työntekijöiden terveydelle Uusiutuvan energiantuotannon kautta saavutettavat päästövähennykset Ostetun sähkön tuotannosta aiheutuneet epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt (Scope 2) Tuotantolaitosten suorat kasvihuonekaasupäästöt Metsänhoitotoimenpiteiden myönteiset vaikutukset luonnollisiin hiilinieluihin Energiansäästön kautta syntyvät päästövähennykset – energiatehokkuuden parantaminen omassa toiminnassa Vähäpäästöisempien ja asiakkaan päästövähennykset mahdollistavien tuotteiden kehitys Metsien hiilivarastojen ja maaperän hiilinielujen pienentyminen puunkorjuussa ja metsänhoidossa Riskit ja mahdollisuudet Riskit ja mahdollisuudet Riskit ja mahdollisuudet Riskit ja mahdollisuudet Ilmastonmuutoksen fyysisiin muutoksiin liittyvät riskit aiheuttavat häiriöitä raaka- aineen saatavuudelle Kielteisistä monimuotoisuusvaikutuksista johtuvat fyysiset riskit raaka-aineen saatavuudelle Kannattavuuden parantuminen sivuvirtojen ja kierrätysmateriaalien hyödyntämisasteen kasvusta sekä materiaalitehokkuudesta Työtaistelutoimenpiteiden, kuten lakkojen, aiheuttamat riskit Hiilinielujen säilyttämiseen liittyvät lainsäädännölliset riskit (siirtymäriskit) – hakkuurajoitukset Monimuotoisuuden säilyttämiseen liittyvät lainsäädännölliset riskit (siirtymäriskit) – luonnonvarojen hyödyntämisen rajoitukset Kiertotalouteen siirtymiseen liittyvät mahdollisuudet – puupohjaisten ratkaisujen kysynnän kasvu Myönteiseen työnantajakuvaan liittyvät mahdollisuudet Vähähiilisempään yhteiskuntaan siirtymiseen liittyvät mahdollisuudet – puurakentamisen/- tuotteiden kysynnän kasvu Monimuotoisuuden säilyttämiseen tähtäävät vapaaehtoiset toimenpiteet, jotka voivat pienentää saatavilla olevan puuraaka-aineen määrää (siirtymäriskit) Riskit liittyen avainresurssien ehtymiseen (puu, vesi, liimat, pinnoitteet, metallit, muovit) Oman energiantuotannon avulla saavutetun energiaomavaraisuuden mahdollisuudet Kiertotalouteen siirtymiseen liittyvät riskit – sivuvirtojen juridinen status Energiatehokkuuteen liittyvät mahdollisuudet Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 52 Ympäristötiedot Koskisen tuottaa arvoa asiakkailleen auttamalla heitä hillitsemään ilmastonmuutosta ja sopeutumaan tulevaan tuotteiden ja palveluiden avulla. Koskisen on sitoutunut jatkuvasti pienentämään toimintansa, arvoketjunsa ja tuotteidensa koko elinkaaren aiheuttamaa kuormitusta maaperälle, vesistölle, ilmastolle ja ekosysteemeille. EU-taksonomiaraportti .......................................................................... 53 ESRS E1 Ilmastonmuutos ...................................................................... 60 ESRS E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit ............ 73 ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous ..................................... 80 Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 53 EU-taksonomiaraportti Asetuksen (EU) 2020/852 (Taksonomia-asetus) 8 artiklan mukaiset tiedot EU-taksonomia on Euroopan parlamentin ja neuvoston 2020 voimaan astuneessa asetuksessa (EU) 2020/852 (taksonomia-asetus) määritelty kestävän taloudellisen toiminnan luokitusjärjestelmä, jonka tavoitteena on lisätä kestävän sijoittamisen läpinäkyvyyttä ja ohjata pääomavirtoja kestäväksi katsottuihin teknologioihin ja liiketoimintoihin. Taksonomia-asetusta on vuosien mittaan täydennetty vaiheittain delegoidun säädöksin. EU-taksonomia on käytännössä lista luokittelujärjestelmän tunnistamista taloudellisista toiminnoista teknisine kestävyyskriteereineen, joiden katsotaan olevan avainasemassa EU:n kuuden ympäristötavoitteen saavuttamisessa: 1. Ilmastonmuutoksen hillintä 2. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen 3. Vesivarojen ja merten kestävä käyttö ja suojelu 4. Kiertotalouteen siirtyminen 5. Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen 6. Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen Raportointivelvollisten yritysten on raportoitava taksonomiakelpoisuuden (osuus omasta toiminnasta, joka vastaa luokittelujärjestelmässä listattuja toimintoja) lisäksi myös taksonomian mukaisuudesta, eli missä määrin taksonomiakelpoinen toiminta täyttää tekniset kriteerit a) vähintään yhden ympäristötavoitteen merkittävälle edistämiselle, b) merkittävän haitan välttämiselle muiden ympäristötavoitteiden saavuttamisessa (Do No Significant Harm, DNSH), sekä c) oman toiminnan ja toimitusketjun sosiaalisten rikkomusten välttämiseen tähtäävien vähimmäistason suojatoimien (Minimum Safeguards) riittävyydelle. Valtaosa Koskisen tuoteportfoliosta (sahatavara, vaneri ja levytuotteet) syntyy toistaiseksi toiminnan tuloksena, jota ei tunnisteta luokittelujärjestelmässä, ja on täten ei- taksonomiakelpoista. Tämä ei kuitenkaan tarkoita Koskisen tuoteportfolion olevan EU- taksonomian näkökulmasta kestämätön, vaan että kyseisen toiminnan ei toistaiseksi katsota lukeutuvan sellaisten toimintojen joukkoon, joiden avulla EU kokee saavuttavansa talousalueellaan suhteellisesti katsottuna välittömimmät ja merkittävimmät ympäristöhyödyt. Koskisen metsänhoitopalveluihin, tuotantolaitosten ja kiinteistöjen energiatehokkuus- ja tuotantoinvestointeihin, metsäbiomassapohjaiseen energiantuotantoon, erilaisiin kunnostamistoimiin sekä tiettyihin vähäpäästöisyyteen tähtääviin tuotteisiin liittyvän toiminnan voidaan katsoa olevan taksonomiakelpoista, eli luokittelujärjestelmässä tunnistettua toimintaa. Monien taksonomiakelpoisten toimintojen taksonomian mukaisuuden kriteerien täyttyminen edellyttäisi yksityiskohtaisten selvitysten laatimista ja usein myös näiden riippumattomasta varmentamisesta. Laskentaperiaate Koskisen konsernitilinpäätös on laadittu EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti (lisätietoja tilinpäätöksen liitteestä ”laatimisperusteet”). Taksonomian prosentuaaliset suhdeluvut on laskettu kohdistamalla konsernitilinpäätöksessä esitetyt taloudelliset luvut (Liikevaihto, CapEx- pääomamenot ja tietyt OpEX-toimintamenot) taksonomiakelpoisiksi tulkittuihin liiketoimintoihin taksonomia-asetuksen raportoinnin muotoa käsittelevän delegoidun säädöksen mukaisesti CapEx-pääomamenot ja OpEx-toimintamenot määriteltiin taksonomiakelpoisiksi, mikäli ne kohdistuvat Koskisen omaan taksonomiakelpoiseen toimintaan, tai liittyvät kolmannelta osapuolelta hankittuun taksonomiakelpoiseen palveluun tai tuotteeseen. Sosiaalisten rikkomusten välttämiseen tähtääviä vähimmäistason suojatoimia arvioitiin vertailemalla toimintaa komission tiedonannon (2024/C 211/01) tulkintaohjeisiin. Taloudellisten suhdelukujen määrittelyssä ei tilikauden aikana tapahtunut merkittäviä muutoksia toiminnan taksonomiakelpoisuuden tulkitsemisen tai osoittajaerien määrittelyperusteiden suhteen. Taksonomia-arviointi Taksonomiakelpoisuus ja taksonomian mukaisuus todettiin vertailemalla Koskisen tilikauden 2024 aikana liikevaihtoa tuottaneita ja investointien kohteena olleita toimintoja taksonomiassa listattujen taloudellisten toimintojen kuvauksiin ja näiden teknisiin kriteereihin. Suuren osan Koskisen tuoteportfoliosta ollessa toistaiseksi Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 54 taksonomian ulkopuolella, rajoittuu taksonomia-arviointi seuraaviin taksonomiakelpoisiin taloudellisiin toimintoihin: CCM 1.3. Metsänhoito Metsänomistajille tarjottuihin metsänhoitopalveluihin lukeutuu toimintaa kuten maanmuokkausta, istutusta ja kylvöä, varhaisperkausta, taimikonhoitoa sekä ennakkoraivausta. Myös Koskisen puunkorjuutoiminnot tuottavat liikevaihtoa, jonka osuus on eriteltävissä laskutuksesta metsänomistajien lukuun tehdyn puunmyynnin yhteydessä. Toiminnan ei voida katsoa vielä olevan taksonomian mukaista, sillä toiminnan kohteena olevien metsäpalstojen metsänhoitosuunnitelmissa ei toistaiseksi ole saatavilla vaatimusten mukaisia muodollisia ilmastohyötyarvioita. PPC 2.4. Pilaantuneiden paikkojen ja alueiden kunnostaminen Järvelään pohjaveden puhdistustoimintaan käytetyt toimintamenot (OpeEx) lasketaan taksonomiakelpoisiksi. Pohjaveden saastumisen aiheuttivat vuonna 1976 Koskisen sahan tulipalon sammutusveden mukana maaperään päätynyt kloorifenoleita sisältävä sahatavaran sinistymisenestoaine (KY-5). Pohjaveden puhdistustoiminta aloitettiin omatoimisesti vuonna 2012 yhteistyössä Afry Finland Oy:n kanssa kehitetyllä menetelmällä. CE 3.2. Olemassa olevien rakennusten korjaus Koskisen on toteuttanut vuonna 2024 tehdas- ja toimistorakennusten kunnossapitotoimia, jotka ovat taksonomiakelpoisia. Suurimpina investointeina oli vaneri- ja lastulevyn vesikaton korjaukset sekä varastohallien 1 ja 2 teräsrakenteiden vahvistus. Kunnossapitotoimet eivät vielä täytä kaikkia kiertotalouteen siirtymisen merkittävän edistämisen kriteerejä, sillä ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaalia (GWP) ei vielä lasketa kaikista rakennusten korjaustöistä. CCM 3.5. Rakennusten energiatehokkuuslaitteiden valmistus Koskisen puusta valmistamien ulkoverhouspaneelien, hirsien, ulkoseinien runkotavaroiden ja -koolausrimojen sekä oviin käytettävien levytuotteiden katsottiin olevan keskeinen osa kohderakennuksen eristystä ja siten energiatehokkuutta. Nämä eivät toistaiseksi ole taksonomian mukaisia sillä materiaalin lämmönjohtavuus (W/mK) ylittää ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävän edistämisen teknisen kriteerin raja- arvon. CCM 3.6. Muiden vähähiilisten teknologioiden valmistus Koskisen on tilikauden 2024 aikana valmistellut Zero-kalustelevyyn kaupallisen tuotannon aloittamista. Zero-levyssä puupohjainen ligniini korvaa perinteisesti vastaavissa tuotteissa käytetyn fossiilipohjaisen sidosaineen ollen vähäpäästöisempi vaihtoehto tavanomaisille kalustelevyille ja tulkittu siksi vastaavan taksonomian tarkoittamaa muiden vähähiilisten teknologioiden valmistamista. Lisäksi Koskisen on investoinut lastulevytehtaalla ligniiniliimasäiliöön. Kaikkia taksonomian mukaisuuden vaatimia todentamistietoja ei vielä ole saatavilla. CCM 4.1. Sähköntuotanto aurinkosähköteknologialla Koskisen Tehdastien tehdasalueen yhteydessä on aurinkosähkön tuotantokenttä. Aurinkosähkön tuotantokentän ylläpidosta on aiheutunut taksonomiakelpoisia kuluja. Kaikkia taksonomian mukaisuuden vaatimia todentamistietoja ei vielä ole saatavilla. CCM 4.24. Lämmön tai jäähdytyksen tuotanto bioenergialla Koskisen Mäntsäläntien tehdasalueen Sermet- ja BIO8 -kattilalaitoksissa tuotetaan kaukolämpöä tehtaan omiin tarpeisiin 100-prosenttisesti puubiomassasta hyödyntäen oman prosessin sivutuotteita. Kaikkia puubiomassan alkuperästä vaadittuja tietoja ei ole toistaiseksi saatavilla, joten toiminnan taksonomian mukaisuutta ei voi vielä todentaa. CCM 4.20. Lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön yhteistuotanto bioenergialla Koskisen Tehdastien tehdasalueen Koskipower-kattilalaitoksessa tuotetaan lämpöä ja sähköä 97,3% -prosenttisesti puubiomassasta. Kattilalaitoksessa voidaan erityistapauksissa (esimerkiksi huoltotöiden aikana) polttaa myös fossiilisia polttoaineita, mutta tätä osuutta ei ole laskettu taksonomiakelpoisuuden suhdelukuun. Kaikkia puubiomassan alkuperästä vaadittuja tietoja ei ole toistaiseksi saatavilla, joten toiminnan taksonomian mukaisuutta ei voi vielä todentaa. CCM 5.1. Vedenotto-, vedenpuhdistus- ja vedenjakelujärjestelmien rakentaminen, laajentaminen ja käyttö Tilikauden 2024 aikana tehtiin merkittävä investointi uuden tukkikentän hulevesijärjestelmään. Tämän lisäksi vaneri- ja lastulevytehtaille on investoitu hätäsuihkuihin. Taksonomian mukaisuuden osoittamiseen vaadittavia teknisiä energiankulutustietoja ei toistaiseksi ollut saatavilla. Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 55 CCM 7.3. Energiatehokkuuslaitteiden asennus, huolto ja korjaus Koskisen kiinteistöissä ja ulkoalueilla on investoitu muun muassa asennettu energiatehokkaampien LED-valojen asennukseen. Lisäksi on uusittu sähkömittaus- ja analysointijärjestelmä. Kaikkia kestävyyshaittojen välttämisen teknisiä arviointikriteereitä ei toistaiseksi voida osoittaa noudatettavan vaadittujen tietojen puuttuessa. CE 4.1. Datavetoisten IT/OT-ratkaisujen tarjoaminen Koskisen on raportointivuonna investoinut vanerin hionnan paksuusmittariin, pinnoitetun levyn laadutuskameraan, uusinut kamarikuivaamoiden logiikkaa ja päivittänyt viistekameran, joiden avulla on mahdollista parantaa resurssitehokkuutta ja täten edesauttaa kiertotalouteen siirtymisen tavoitteita. Kyseisen taksonomiakelpoisen toimintoluokan kanssa yhteensopivaksi on myös laskettu keskeneräisiä investointeja narusaumauksen kameran AI-modernisointiin Levyteollisuuden Järvelän tehtailla. Kaikkia kiertotalouteen siirtymistä edistävien datavetoisten IT/OT-ratkaisujen taksonomian mukaisuuden vaatimia todentamistietoja ei vielä ole saatavilla. CCM 7.7. Rakennusten hankinta ja omistaminen Koskisen on raportointivuonna ostanut asuinkiinteistön Järvelän tuotantolaitoksen vaikutusten piirissä sijaitsevalta melualueelta. Rakennukselta puuttuu taksonomian mukaisuuden vaatimat energiatehokkuustiedot. EU-taksonomia vaatii yhtiöitä kertomaan miten ne ovat välttäneet kaksinkertaisen huomioon ottamisen kohdentaessa liikevaihdon, CapEx-pääomamenojen ja tiettyjen toimintamenojen (OpEx) osuuksia taksonomiakelpoiseen (ja -mukaiseen) taloudelliseen toimintaan (suhdelukujen osoittajaeriin). Yllä listatut toiminnot vastaavat Koskisen kirjanpidossa erikseen seurattavia liiketoiminta-alueiden kustannus- ja tulomomentteja, mikä mahdollistaa talouslukujen kohdistamisen taksonomiakelpoisiksi arvioituihin toiminnan osiin. Jos toiminta voidaan laskea taksonomiakelpoiseksi useamman kuin yhden ympäristötavoitteen edistämisen näkökulmasta, on kriteeristöltään toiminnan luonnetta parhaiten vastaava ympäristötavoitenäkökulma valittu, ja soveltuvan taloussuhdeluvun osoittajaerä osoitettu kyseiseen toimintaan kokonaisuudessaan. Vähimmäistason suojatoimet Vähimmäistason suojatoimilla taksonomia-asetus tarkoittaa yrityksen menettelyjä sen varmistamiseksi, että omassa toiminnassa ja toimitusketjussa noudatetaan a) OECD:n toimintaohjeita monikansallisille yrityksille, b) yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevia YK:n ohjaavia periaatteita (UNGP), c) Kansainvälisen työjärjestön (ILO) työelämän perusperiaatteita ja -oikeuksia koskevaa julistusta sekä d) YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallista julistusta. Käytännössä yllä mainittujen periaatteiden noudattaminen edellyttää yritykseltä, että ihmisoikeuksien ja hyvien työolosuhteiden toteutumiseen, korruption ja lahjonnan torjumiseen, reilun kilpailun varmistamiseen ja veronmaksuun on rikkomusten välttämiseksi käytössä hallinnolliset prosessit ja ettei yritys tai sen johto ole saanut tuomiota lainvastaisesta toiminnasta aiheisiin liittyen. Koskisella ei ole lainvastaisia rikkomuksia yllä mainittuja seikkoja vastaan ja konsernin nykyiset hallinnointirakenteet, -käytännöt ja kontrollit on suunniteltu kielteisten vaikutusten välttämiseksi ja tarvittaessa korjaamiseksi. Koskisen panostaa monin eri tavoin sosiaalisen vastuullisuuden painopisteisiinsä: työturvallisuuteen, henkilöstön hyvinvointiin sekä hyvien ja reilujen kumppanuussuhteiden ylläpitoon asiakkaiden ja metsänomistajien kanssa. Kielteisiä vaikutuksia pyritään ennaltaehkäisemään erilaisilla poliitikoilla, toimintaohjeilla ja riskikartoituksilla. Erilaisia työturvallisuuden ja asiakastyytyväisyyden mittareita seurataan ja tuloksista raportoidaan vuosittain. Koskisella on myös verkkosivuillaan käytössä Whistleblowing-kanava, jonka kautta voi nimettömästi ilmoittaa mahdollisista havaituista rikkomuksista. Lue lisää kestävyysselvityksen osiosta GOV-4 Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence - prosessista. Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 56 LUOKITUSJÄRJESTELMÄN MUKAISIIN TALOUDELLISIIN TOIMINTOIHIN LIITTYVISTÄ TUOTTEISTA JA PALVELUISTA SAATU OSUUS LIIKEVAIHDOSTA Merkittävän edistämisen kriteerit Ei merkittävää haittaa -kriteerit Taloudelliset toiminnot Koodi(t) Liikevaihto Osuus liikevaihdosta, 2024 Ilmastonmuutoksen hillintä Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Vesivarat ja merten luonnonvarat Ympäristön pilaantuminen Kiertotalous Biodiversiteetti ja ekosysteemit Ilmastonmuutoksen hillintä Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Vesivarat ja merten luonnonvarat Ympäristön pilaantuminen Kiertotalous Biodiversiteetti ja ekosysteemit Vähimmäistason suojatoimet Osuus liikevaihdosta, 2023 Luokka mahdollistava toiminta Luokka siirtymätoiminta MEUR % % % % % % % K/E K/E K/E K/E K/E K/E K/E % M T LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat Ympäristön kannalta kestävistä (luokitusjärjestelmän mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto - - % - % - % - % - % - % - % K K K K K K K - % - % - % Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat Metsänhoito CCM 1.3. 19,6 7,0 % 6,6 % Rakennusten energiatehokkuuslaitteiden valmistus CCM 3.5. 7,5 2,6 % 3,3 % Muiden vähähiilisten teknologioiden valmistus CCM 3.6. 0,1 - % - % Luokitusjärjestelmäkelpoisista muttei ympäristön kannalta kestävistä (muista kuin luokitusjärjestelmän mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto 27,1 9,6 % 9,9 % Luokitusjärjestelmä kelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto 27,1 9,6 % 9,9 % EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto 255,2 90,4 % YHTEENSÄ 282,3 100 % Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 57 LUOKITUSJÄRJESTELMÄN MUKAISIIN TALOUDELLISIIN TOIMINTOIHIN LIITTYVIEN TUOTTEIDEN JA PALVELUJEN SAATU OSUUS PÄÄOMAMENOISTA Merkittävän edistämisen kriteerit Ei merkittävää haittaa -kriteerit Taloudelliset toiminnot Koodi(t) Pääomamenot Osuus pääomamenoista, 2024 Ilmastonmuutoksen hillintä Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Vesivarat ja merten luonnonvarat Ympäristön pilaantuminen Kiertotalous Biodiversiteetti ja ekosysteemit Ilmastonmuutoksen hillintä Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Vesivarat ja merten luonnonvarat Ympäristön pilaantuminen Kiertotalous Biodiversiteetti ja ekosysteemit Vähimmäistason suojatoimet Osuus pääomamenoista, 2023 Luokka mahdollistava toiminta Luokka siirtymätoiminta MEUR % % % % % % % K/E K/E K/E K/E K/E K/E K/E % M T LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat Sähköntuotanto aurinkosähköteknologialla CCM 4.1. - - % 100 % - % - % - % - % - % K K K K K K K 4,0 % Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen pääomamenot - - % - % - % - % - % - % - % K K K K K K K 4,0 % - % - % Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat Olemassa olevien rakennusten korjaus CE 3.2. 1,0 2,9 % 4,0 % Vedenotto-, vedenpuhdistus- ja vedenjakelu- järjestelmien rakentaminen, laajentaminen ja käyttö CCM 7.3. 0,5 1,5 % 0,1 % Rakennusten hankinta ja omistaminen CCM 1.3. 0,4 1,1 % - % Energiatehokkuuslaitteiden asennus, huolto ja korjaus 0,1 0,4 % 1,1 % Muiden vähähiilisten teknologioiden valmistus CE 4.1. 0,1 0,3 % - % Datavetoisten IT/OT-ratkaisujen tarjoaminen CCM 5.1. 0,1 0,3 % 0,5 % Metsänhoito CCM 4.24. - - % 0,8 % Luokitusjärjestelmäkelpoisten muttei ympäristön kannalta kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen pääomamenot 2,2 6,6 % 6,5 % Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot 2,2 6,6 % 10,5 % EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot 30,7 93,4 % YHTEENSÄ 32,9 100 % Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 58 LUOKITUSJÄRJESTELMÄN MUKAISIIN TALOUDELLISIIN TOIMINTOIHIN LIITTYVIEN TUOTTEIDEN JA PALVELUJEN SAATU OSUUS TOIMINTAMENOISTA Merkittävän edistämisen kriteerit Ei merkittävää haittaa -kriteerit Taloudelliset toiminnot Koodi(t) Toimintamenot Osuus toimintamenoista, 2024 Ilmastonmuutoksen hillintä Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Vesivarat ja merten luonnonvarat Ympäristön pilaantuminen Kiertotalous Biodiversiteetti ja ekosysteemit Ilmastonmuutoksen hillintä Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Vesivarat ja merten luonnonvarat Ympäristön pilaantuminen Kiertotalous Biodiversiteetti ja ekosysteemit Vähimmäistason suojatoimet Osuus toimintamenoista, 2023 Luokka mahdollistava toiminta Luokka siirtymätoiminta MEUR % % % % % % % K/E K/E K/E K/E K/E K/E K/E % M T LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen toimintamenot - - % - % - % - % - % - % - % K K K K K K K - % - % - % Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat Lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön yhteistuotanto bioenergialla CCM 4.20. 1,4 10,5 % 8,1 % Lämmön tai jäähdytyksen tuotanto bioenergialla CCM 4.24. 1,4 10,3 % 10,1 % Olemassa olevien rakennusten korjaus CE 3.2. 0,2 1,3 % 1,1 % Metsänhoito CCM 1.3. 0,1 0,5 % 0,5 % Pilaantuneiden paikkojen ja alueiden kunnostaminen PPC 2.4. 0,1 0,5 % 0,3 % Vedenotto-, vedenpuhdistus- ja vedenjakelu- järjestelmien rakentaminen, laajentaminen ja käyttö CCM 5.1. - 0,3 % - % Muiden vähähiilisten teknologioiden valmistus CCM 3.6. - 0,1 % 0,1 % Sähköntuotanto aurinkosähköteknologialla CCM 4.1. - - % - % Luokitusjärjestelmäkelpoisten muttei ympäristön kannalta kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen toimintamenot 3,2 23,5 % 20,2 % Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot 3,2 23,5 % 20,2 % EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot 10,4 76,5 % YHTEENSÄ 13,6 100 % Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 59 Lisätietoja taksonomiasuhdeluvuista Liikevaihto Tilikauden 2024 taksonomiakelpoinen liikevaihto koostui yllä kuvattujen taksonomiakelpoisiksi arvioitujen tuotteiden ja palveluiden asiakassopimusten mukaisesta laskutuksesta muodostaen taloussuhdeluvun osoittajaerän. Suhdeluvun nimittäjässä on konsernin 2024 liikevaihto kokonaisuudessaan. Lue lisää tilinpäätöksen liitetiedosta 2. Segmenttitiedot ja liikevaihto CapEx-pääomamenot Taksonomiakelpoiset CapEx-pääomamenot (CapEx-suhdeluvun osoittaja) koostuvat taksonomiakelpoisiksi arvioituihin toimintoihin liittyvistä tilikauden aineellisen ja aineettoman pääoman taseeseen aktivoiduista lisäyksistä ennen poistoja, arvonalentumisia ja uudelleenarvostuksia, lukuun ottamatta käyvän arvon muutoksia. Suhdeluvun nimittäjäosuus sisältää vastaavat tilikauden pääomamenot kokonaisuudessaan. Koskisella ei ollut tilikauden aikana muodollista toiminnan taksonomian mukaisuuteen tulevaisuudessa tähtäävää muodollista CapEx- suunnitelmaa. Lue lisää tilinpäätöksen liitetiedoista 12. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet, 14. Vuokrasopimukset ja 15. Aineettomat hyödykkeet OpEx-toimintamenot EU:n taksonomia-asetusta täydentävän raportoinnin muotoa koskevan delegoidun säädöksen tarkoittamien OpEx-toimintamenojen taksonomiakelpoiseen osuuteen on laskettu taksonomiakelpoiseksi arvioidun toiminnan jatkuvuuden kannalta olennaiset taseeseen aktivoimattomat kustannukset liittyen rakennusten, koneiden ja kaluston huolto- ja korjaustoimenpiteisiin, lyhytaikaisiin leasing-sopimuksiin sekä tutkimus- ja kehitysmenoihin. Suhdeluvun nimittäjäosuus sisältää vastaavat taksonomia-asetuksen tarkoittamat tilikauden toimintamenot kokonaisuudessaan. Koskisella ei ollut suoria kytköksiä delegoidun asetuksen (EU) 2022/1214 tarkoittamaan ydinenergiaan tai fossiiliseen kaasuun perustuvaan energiantuotantoon. YDINVOIMAAN JA FOSSIILISIIN KAASUIHIN LIITTYVÄT TOIMINNOT Rivi Ydinenergiaan liittyvät toiminnot 1 Yritys toteuttaa tai rahoittaa sellaisiin innovatiivisiin sähköntuotantolaitoksiin liittyvää tutkimusta, kehittämistä, demonstrointia ja käyttöönottoa, jotka tuottavat energiaa ydinreaktion avulla siten, että polttoainekierrosta aiheutuu mahdollisimman vähän jätettä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. EI 2 Yritys toteuttaa tai rahoittaa sähkön tai prosessilämmön tuottamiseen tarkoitettujen uusien ydinlaitosten rakentamista ja turvallista käyttöä, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, käyttäen parasta käytettävissä olevaa teknologiaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. EI 3 Yritys toteuttaa tai rahoittaa olemassa olevien sähköä tai prosessilämpöä tuottavien ydinlaitosten turvallista toimintaa, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa ydinenergiasta, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. EI Rivi Fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot 4 Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien sähköntuotantolaitosten rakentamista tai toimintaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. EI 5 Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien yhdistettyjen lämpöä tai jäähdytystä ja sähköä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. EI 6 Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien lämpöä tai jäähdytystä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. EI Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 60 ESRS E1 Ilmastonmuutos Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma E1-1 Koskisen on aloittanut ilmastonmuutoksen hillintää koskevan siirtymäsuunnitelman laatimisen ja suunnittelee ottavansa sen käyttöön vuoden 2025 loppuun mennessä. Laatimisprosessin aikana Koskisen on käsitellyt siirtymäsuunnitelman edellyttämiä osa- alueita ja niihin liittyviä tiedonantovaatimuksia yksityiskohtaisesti. Yhtiön hallituksen vuonna 2024 hyväksymä strategia ja vastuullisuusohjelma sisältävät mitattavia tavoitteita ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, mutta eivät vielä sisällä Pariisin ilmastosopimuksen mukaisia tavoitearvoja kasvihuonekaasupäästöjen pienentämisen osalta vuosille 2030 ja 2050. Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa ESRS 2 / SBM-3 Koskisen on toteuttanut ilmastonmuutoksen resilienssianalyysin arvioidakseen liiketoimintojen ja omaisuuserien altistumista ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Toteutetussa ilmastonmuutoksen resilienssianalyysissa on pyritty huomioimaan kaikki oleelliset toiminnot koko arvoketjussa eikä mitään olennaisia fyysisiä- tai siirtymäriskejä ole rajattu ulkopuolelle. Ilmastonmuutokseen liittyvien riskien tunnistamistyö on aloitettu vuoden 2023 syksyllä ja työtä on jatkettu skenaario- ja resilienssianalyysin osalta syksyllä 2024. Resilienssianalyysiä on toteutettu konsernitoimintojen vastuullisuustiimissä. Tunnistetuille fyysisille riskeille sekä siirtymämahdollisuuksille ja -riskeille on määritetty toiminnot ja omaisuuserät, joihin näillä on vaikutusta ja kuvattu riskien lieventämiskeinoja. Siirtyminen vähähiilisempään talousjärjestelmään on Koskisen strategiaa voimakkaasti tukeva makrotalouden megatrendi, sillä se lisää uusiutuvien, vähähiilisten materiaalien kysyntää Koskisen asiakassegmenteissä. Vähähiilisten tuotteiden tuotantomäärien kasvu lisää absoluuttista energiankulutusta, mutta vastaavasti suhteellinen energiatehokkuus paranee tehtyjen ja tulevien teknologiainvestointien mahdollistamana. Suurin osa Koskisen käyttämästä energiasta perustuu oman tuotannon sivuvirtana syntyvän uusiutuvaan puupohjaisen polttoaineen käyttöön. Resilienssi- ja skenaarioanalyysin yhteydessä käytetyt aikavälit ovat lyhyt (< 1 vuosi), keskipitkä (1–5 vuotta) ja pitkä aikaväli (> 5 vuotta). Aikavälit ovat vastaavat kuin ilmastoon liittyvien fyysisten ja siirtymätapahtumiin liittyvien riskien arvioinnissa, mutta poikkeavat Koskisen vastuullisuusohjelmassa asetettujen päästövähennystavoitteiden tavoitevuodesta 2027. Hillintätoimia on tarkasteltu suhteessa kaksoisolennaisuusanalyysin tuloksiin, mutta resurssien osalta tarkastelua ei ole yksittäisten toimien osalta toteutettu. Resilienssianalyysiin ei sisälly merkittäviä epävarmuustekijöitä, eikä toimintaan sisälly sellaisia riskinalaisia omaisuuseriä, tai liiketoimintaa, jota olisi erityisesti huomioitu yrityksen strategian, investointipäätösten sekä nykyisten ja suunniteltujen hillintätoimien määrittelyssä. Koskisen liiketoimintamalli ja strategia ovat rakenteellisesti hyvin asemoitu ilmastonmuutokseen sopeutumiseen lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Korkea sopeutuvuus perustuu kolmeen keskeiseen tekijään: integroituun toimintamalliin ja sen jatkuvaan kehittämiseen investoinnein, uusiutuvaan pääraaka-aineeseen ja sen kestävään hankintaan sekä vähähiilisiin lopputuotteisiin. Koskisella on myös pitkällä aikavälillä kertynyttä oman toiminnan ja arvoketjun asiantuntemusta ja osaamista, jota hyödynnetään aktiivisesti toimintaympäristön muuttuessa. Integroitu toimintamalli kattaa arvoketjun metsänhoidosta lopputuotteisiin. Tämä mahdollistaa joustavan sopeutumisen muuttuviin olosuhteisiin ja tehokkaan resurssien käytön. Uusiutuva pääraaka-aine eli puu tarjoaa kestävän pohjan liiketoiminnalle. Koskisen panostaa tuotekehitykseen ja uusiin innovaatioihin vähähiilisten ratkaisujen saralla sekä kehittää aktiivisesti metsänhoitomenetelmiä ja vahvistaa yhteistyötä metsänomistajien kanssa. Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 61 Toiminnan jatkuvuuden kannalta keskeistä on varmistaa kestävä puunhankinta turvaamaan raaka-aineen saantia myös tulevaisuudessa. Merkittävimmät strategian ja liiketoiminnan sopeutumiseen liittyvät epävarmuudet liittyvät poliittisen toimintaympäristön ja sääntelyn merkittäviin muutoksiin. Kuvaus ilmastoon liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista ESRS 2 / IRO-1 Ilmastoon liittyvä skenaarioanalyysi Koskisen on toteuttanut ilmastoon liittyvien uhkien, riskien ja mahdollisuuksien arvioinnin TCFD-viitekehyksen mukaisena skenaarioanalyysinä vuonna 2023. Analyysin toteutukseen osallistuivat keskeiset henkilöt vastuullisuus- ja viestintätiimistä, taloudesta, sekä hiilijalanjäljen laskentaan ja resurssikiertoa ymmärtäviä henkilöitä. Prosessin lähtötietoina hyödynnettiin TCFD-viitekehyksen mukaista tarkastelua ja hyödynnettiin yrityksen toteuttamaa arviointia ympäristövaikutuksista, sekä kansainvälisiä määritelmiä ilmastotyölle. Skenaarioanalyysi on kattanut kaikki konsernin toiminnot, lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin tarkastelun, Koskisen liiketoiminnan ja omaisuuserät sekä toiminnan koko arvoketjussa. Skenaarioanalyysin aikajänne ulottuu vuoteen 2050. Käytetyt skenaariot SSP1-2.6: Erittäin tehokkaat päästöjen rajoitustoimet. Maailmanlaajuisten CO2:n päästöjen pitäisi kääntyä selvään laskuun jo 2020-luvulla ja olla vuosisadan lopulla jopa hieman negatiivisella puolella. CO2:n pitoisuus käy korkeimmillaan vuosisadan puolivälin jälkeen n. 470 ppm:ssä mutta alkaa sen jälkeen hitaasti laskea. IPCC-raportin arvion mukaan tämän vuosisadan lopulla maapallon keskilämpötila olisi noussut 1,8°C (epävarmuusväli 1,3–2,4°C) verrattuna teollistumista edeltävään aikaan. SSP2-4.5: Ilmastopolitiikan puolittainen onnistuminen. CO2:n päästöt kasvavat aluksi hieman mutta kääntyvät laskuun v. 2040 lähtien. Vuosisadan loppupuolella pitoisuuden kasvu ilmakehässä taittuu ja pitoisuus on suurin piirtein kaksinkertainen teollistumista edeltävään tasoon verrattuna. Maapallon keskimääräinen lämpötilan arvioitu nousu tämän vuosisadan lopulla 2,7 (2,1–3,5) °C. SSP5-8.5: Pyrkimys päästöjen rajoittamiseen kokee täydellisen haaksirikon. CO2:n päästöt kasvavat nopeasti, enemmän kuin kolminkertaistuen ennen vuosisadan loppua. CO2:n pitoisuus kohoaa tuolloin jopa yli nelinkertaiseksi teollistumista edeltävään aikaan verrattuna, ja voimakas kasvu jatkuisi vielä vuodesta 2100 eteenpäinkin. Keskimääräinen maailmanlaajuinen lämpötilan nousu tämän vuosisadan lopulla 4,4 (3,3–5,7) °C. Fyysiset riskit Koskisen kohtaamat ilmastoon liittyvät fyysiset riskit kohdistuvat pääasiassa puunhankintaan ja puuraaka-aineen saatavuuteen. Nämä edustavat liiketoimintaan kohdistuvaa riskiä arvoketjun ylävirrassa. Ilmastonmuutokseen liittyvien fyysisten riskien arviointiprosessissa on huomioitu IPCC:n ilmastoskenaarion SSP5-8.5 vaikutukset siten että maailmanlaajuinen lämpötilan nousu olisi 4,4°C. Tätä suuren riskin ilmastoskenaario on yleisesti käytetty tieteeseen perustava skenaario ilmastonmuutoksen fyysisten riskien arviointiin. Kaikkia fyysisiä riskejä on arvioitu suhteessa eri skenaarioihin. Ilmastoon liittyvistä vaaroista on tunnistettu yrityksen toimintaan vaikuttavat vaarat komission delegoidun asetuksen (EU) 2021/2139 ilmastoon liittyvien uhkien luokittelu mukaisesti ja arvioitu eri omaisuuserien ja liiketoimintojen altistumista näille vaaroille lyhyellä (< 1 vuosi), keskipitkällä (1–5 vuotta) tai pitkällä aikavälillä (> 5 vuotta). Fyysiset riskit kohdistuvat pääosin suoraan raaka-aineen hankintaan, jolloin vaikutukset kohdentuvat koko liiketoimintaan. Koskisen merkittävimmät lyhyen aikavälin fyysiset riskit liittyvät äkillisiin sääilmiöihin ja niiden vaikutuksiin puuraaka-aineen saatavuuteen. Akuutit ilmastonmuutoksesta johtuvat ilmiöt voivat heikentää maan roudassaoloaikaa ja vaikeuttaa puun korjuutoimenpiteitä. Tämä vaikuttaa suoraan puun saatavuuteen ja nostaa kustannuksia. Lisäksi äärimmäiset sääilmiöt kuten myrskyt ja tulvat voivat aiheuttaa merkittäviä häiriöitä tuotantomääriin. Myös sähkökatkoksiin liittyvät riskit ovat akuutteja ja voivat aiheuttaa tuotannon pysähtymisiä sekä alentunutta tuotantomäärää, millä on suora vaikutus liiketoimintaan. Keskipitkällä aikavälillä korostuvat ilmastonmuutoksen aiheuttamat krooniset fyysiset muutokset. Korkeat lämpötilat ja kuivuus aiheuttavat hidastunutta kasvua ja metsätuhoja, mikä vaikuttaa puun saatavuuteen ja laatuun. Nämä tekijät nostavat Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 62 puuraaka-aineen hintaa ja heikentävät kannattavuutta. Lisäksi ilmastonmuutoksen edistämä luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen vaikuttaa metsien luontaiseen kykyyn torjua tauteja ja tuholaisia, mikä voi johtaa puun määrän vähenemiseen. Pitkällä aikavälillä merkittävimmäksi riskiksi nousevat äärimmäiset sääilmiöt, kuten myrskyt, syklonit ja tulvat, jotka vaikuttavat puuraaka-aineen saatavuuteen ja hintaan. Nämä ilmiöt voivat merkittävästi vaikuttaa kustannuksiin ja kannattavuuteen pidemmällä aikajänteellä. Siirtymäriskit ja -mahdollisuudet Koskisen ei ole tunnistanut omaisuuseriä tai liiketoimintoja, jotka olisivat siirtymätapahtumien valossa mukautumattomia hiilineutraaliustavoitteeseen. Ilmastonmuutokseen liittyvien siirtymäriskien ja -mahdollisuuksien arviointiprosessissa on huomioitu IPCC:n ilmastoskenaarion SSP1-2.6 vaikutukset siten että maailmanlaajuinen lämpötilan nousu olisi 1,8°C. Tämä skenaario perustuu oletukselle ilmastotoimien onnistumisesta ja muodostaa IPCC:n ilmastoskenaarioista alimman lämpötilan nousun skenaarion. Siirtymäriskit on tunnistettu lyhyellä (< 1 vuosi), keskipitkällä (1–5 vuotta) tai pitkällä aikavälillä (> 5 vuotta) ja arvioitu niiden kohdistuminen Koskisen liiketoimintaan ja omaisuuseriin. Siirtymätapahtumiin liittyvät riskit Lyhyellä aikavälillä korostuvat erityisesti välittömät kustannusvaikutukset. Fossiilisten polttoaineiden ja energian hintojen nousu sekä näihin kohdistuvat verot ja maksut nostavat suoraan toiminnan kustannuksia. Myös biopolttoaineiden korkea hinta vaikuttaa operatiivisiin kustannuksiin. Samaan aikaan yritys kohtaa rahoitukseen liittyviä haasteita, kun rahoituksen saatavuus voi heikentyä ja sen hinta nousta. Keskipitkällä aikavälillä painottuvat sopeutumisen vaatimat muutokset. Uusiutuvaan energiaan siirtyminen edellyttää merkittäviä investointeja erityisesti kuljetus- ja korjuukalustoon. EU:n ja kansallisen tason sääntelymuutokset fossiilittomaan yhteiskuntaan siirtymisessä vaikuttavat tuotannon kemikaalien käyttövaatimuksiin ja nostavat kustannuksia. Samalla ilmastonmuutoksen hillintä ja luonnon monimuotoisuuden suojelu nousevat yhä tärkeämmiksi teemoiksi metsänhoidossa, mikä voi vaikuttaa metsänomistajien halukkuuteen myydä puuta ja siten heikentää raaka-aineen saatavuutta. Pitkän aikavälin riskit liittyvät fundamentaalisiin muutoksiin toimintaympäristössä. EU:n ja kansallisen tason politiikkamuutokset voivat merkittävästi rajoittaa puun tarjontaa ja johtaa tuotantovolyymien laskuun. Hiilidioksidipäästöjen tiukentuva sääntely nostaa kustannuksia läpi koko arvoketjun. Teknologian nopea kehitys luo epävarmuutta investointipäätöksiin, sillä riskinä on sitoutua teknologiaan, joka ei osoittaudu optimaaliseksi pitkällä aikavälillä. Siirtymäriskit ja -mahdollisuudet Koskisen ei ole tunnistanut omaisuuseriä tai liiketoimintoja, jotka olisivat siirtymätapahtumien valossa mukautumattomia hiilineutraaliustavoitteeseen. Ilmastonmuutokseen liittyvien siirtymäriskien ja -mahdollisuuksien arviointiprosessissa on huomioitu IPCC:n ilmastoskenaarion SSP1-2.6 vaikutukset siten että maailmanlaajuinen lämpötilan nousu olisi 1,8°C. Tämä skenaario perustuu oletukselle ilmastotoimien onnistumisesta ja muodostaa IPCC:n ilmastoskenaarioista alimman lämpötilan nousun skenaarion. Siirtymäriskit on tunnistettu lyhyellä (< 1 vuosi), keskipitkällä (1–5 vuotta) tai pitkällä aikavälillä (> 5 vuotta) ja arvioitu niiden kohdistuminen Koskisen liiketoimintaan ja omaisuuseriin. Siirtymätapahtumiin liittyvät riskit Lyhyellä aikavälillä korostuvat erityisesti välittömät kustannusvaikutukset. Fossiilisten polttoaineiden ja energian hintojen nousu sekä näihin kohdistuvat verot ja maksut nostavat suoraan toiminnan kustannuksia. Myös biopolttoaineiden korkea hinta vaikuttaa operatiivisiin kustannuksiin. Samaan aikaan yritys kohtaa rahoitukseen liittyviä haasteita, kun rahoituksen saatavuus voi heikentyä ja sen hinta nousta. Keskipitkällä aikavälillä painottuvat sopeutumisen vaatimat muutokset. Uusiutuvaan energiaan siirtyminen edellyttää merkittäviä investointeja erityisesti kuljetus- ja korjuukalustoon. EU:n ja kansallisen tason sääntelymuutokset fossiilittomaan yhteiskuntaan siirtymisessä vaikuttavat tuotannon kemikaalien käyttövaatimuksiin ja nostavat kustannuksia. Samalla ilmastonmuutoksen hillintä ja luonnon monimuotoisuuden suojelu nousevat yhä tärkeämmiksi teemoiksi metsänhoidossa, mikä voi vaikuttaa metsänomistajien halukkuuteen myydä puuta ja siten heikentää raaka-aineen saatavuutta. Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 63 Pitkän aikavälin riskit liittyvät fundamentaalisiin muutoksiin toimintaympäristössä. EU:n ja kansallisen tason politiikkamuutokset voivat merkittävästi rajoittaa puun tarjontaa ja johtaa tuotantovolyymien laskuun. Hiilidioksidipäästöjen tiukentuva sääntely nostaa kustannuksia läpi koko arvoketjun. Teknologian nopea kehitys luo epävarmuutta investointipäätöksiin, sillä riskinä on sitoutua teknologiaan, joka ei osoittaudu optimaaliseksi pitkällä aikavälillä. Siirtymätapahtumiin liittyvät mahdollisuudet Omassa toiminnassa lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä merkittäviä mahdollisuuksia tarjoaa resurssitehokkuuden parantaminen. Teollisuuden sivutuotteiden ja energiapuun kysynnän kasvu mahdollistaa uusia liiketoimintamalleja. Sahan omien kuivauskapasiteettien hyödyntäminen tuo kustannus- ja materiaalitehokkuusetuja. Energiatehokkuuden parantamiseen ja omaan energiantuotantoon liittyvät mahdollisuudet, vaikkakin taloudelliselta vaikutukseltaan maltillisempia, tukevat toiminnan kehittämistä. Omassa toiminnassa keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä ilmastonmuutoksen hillintä voi tuoda lisää korjuumääriä ja mahdollistaa tuotannon ja liikevaihdon kasvun. Ilmaston lämpenemisen aiheuttama kasvukauden muutos lisää puuston kasvunopeutta ja avaa uusia mahdollisuuksia puulajien kasvattamiseen. Arvoketjun alavirtaan kohdistuvat merkittävimmät mahdollisuudet ovat keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä tapahtuva puutuotteiden käytön lisääntyminen rakentamisessa ja hiilinieluna. Puutuotteet varastoivat merkittävästi hiiltä ja niiden hiilipäästöt suhteessa materiaalin tilavuuteen ovat alhaiset verrattuna mineraali- ja teräspohjaisiin rakennusmateriaaleihin. Uusien innovatiivisten tuotteiden kehitys auttaa pienentämään hiilijalanjälkeä tarjoaa merkittäviä kasvumahdollisuuksia. Kokonaisuutena Koskisen siirtymätapahtumiin liittyvät mahdollisuudet painottuvat erityisesti tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen sekä resurssitehokkuuden parantamiseen. Ilmastonmuutoksen tuomat muutokset voivat myös avata uusia mahdollisuuksia, vaikka ne sisältävätkin epävarmuuksia. Erityisen lupaavaa on puutuotteiden roolin vahvistuminen vähähiilisessä rakentamisessa. Käytetyt ilmastoskenaariot sopivat yhteen tilinpäätöksessä esitettyjen kriittisten ilmastoon liittyvien oletusten kanssa. Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet E1-2 Koskisen toimintapolitiikassa sekä ympäristöperiaatteissa, jotka koskevat koko Koskisen toimintaa ja maantieteellisiä sijainteja, on määritelty yhtiön sitoutuminen päämäärin ja toimiin, joiden avulla omassa toiminnassa ja arvoketjussa hillitään ilmastonmuutosta, edistetään ilmastonmuutokseen sopeutumista sekä lisätään uusiutuvan energian käyttöä, kaksoisolennaisuusprosessissa tunnistettuihin olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin nähden. Toimintapolitiikan mukaisesti Koskisen on sitoutunut ilmastonmuutoksen hillinnän näkökulmasta jatkuvasti pienentämään toimintansa, koko arvoketjunsa ja tuotteidensa koko elinkaaren aiheuttamaa kuormitusta ilmastolle sekä maaperälle, vesistölle ja ekosysteemeille. Koskisen kehittää nämä periaatteet huomioivia tuotteita ja tuotantoprosesseja koko arvoketjun ja tuotteiden elinkaaren ajan.  Puutuotteiden ja oman toiminnan ilmasto- ja ympäristövaikutukset sekä hiilensidontakyky tunnetaan hyvin. Ympäristöperiaatteissa ilmastonmuutokseen sopeutumisen näkökulmasta korostuvat päämäärät ja toimet, jotka keskittyvät fyysisten akuuttien ja kroonisten riskien pienentämiseen arvoketjun ylävirrassa. Sitoutuminen sertifioidun puuraaka-aineen hankintaan, luonnon monimuotoisuuden varmistamiseen metsänhoidossa sekä metsänomistajien ja hakkuuyritysten neuvontaan ja koulutukseen edistävät metsäluonnon resilienssiä sään ääri-ilmiöitä sekä ilmastonmuutoksen edetessä lisääntyvää kuivuutta, kuumuutta ja näistä johtuvaa luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä kohtaan. Koskisen ei hyväksy metsäkatoa hankintaketjussaan. Ympäristöperiaatteissa uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden näkökulmista Koskisen on sitoutunut edistämään fossiilisista energialähteistä ja raaka-aineista luopumista sekä toteuttamaan energiantehokkuus- ja energiansäästötoimenpiteitä omissa tuotantolaitoksissaan. Hakkuutähteistä sekä puunjalostuksen sivutuotteista valmistetaan biopolttoaineita, joita käytetään Koskisen tehtaiden sekä niiden läheisyydessä sijaitsevien kaukolämpölaitosten polttoaineena. Koskisen edistää materiaalitehokasta kiertotaloutta, jossa puuraaka-aine hyödynnetään viimeistä purua myöten. Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 64 Sekä toimintapolitiikka että ympäristöperiaatteet ovat yhtiön hallituksen hyväksymät. Niiden toimeenpanosta ja toiminnan raportoinnista hallitukselle vastaavat yhtiön johtoryhmään kuuluvat konsernin ja liiketoimintayksiköiden johtajat. Sidosryhmien näkökulmat periaatteiden laadinnassa on huomioitu osana kaksoisolennaisuusanalyysiä, jonka perusteella päivitystyö on tehty. Ympäristöperiaatteet ovat sidosryhmien saatavilla yhtiön kotisivulla Politiikat ja periaatteet – Koskisen Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit E1-3 Koskisen keskeiset toimenpiteet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi raportointivuonna 2024 keskittyivät keskeisesti energiatehokkuuteen ja tuotannon modernisointiin Koskisen omassa toiminnassa Järvelän toimipisteissä. Ydinsähköön perustuva sähkösopimus on merkittävä askel kohti päästötöntä energiantuotantoa, sillä ydinsähkö ei tuota suoria kasvihuonekaasupäästöjä. Sähkömittauksen osittainen uusiminen ja analyysijärjestelmä mahdollistavat tarkemman energiankulutuksen seurannan ja optimoinnin, mikä auttaa tunnistamaan säästökohteita ja vähentämään turhaa energiankulutusta. Vaneritehtaalla toteutetut karattoman sorvin käyttöönotto ja viilukuivurin modernisointi parantavat tuotantoprosessien energiatehokkuutta. Toimenpiteet eivät ole edellyttäneet merkittäviä toimintamenoja (OpEx) ja/tai pääomamenoja (CapEx). Yrityksellä ei ole ollut arviota ennakoiduista päästövähennyksistä. Kyky toteuttaa toimenpiteet ei riipu resurssien saatavuudesta. Saavutetuista päästövähennyksistä kerrotaan taulukossa, kohdassa E1-4 Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet. Tärkeimmät toimet Toteutusaikataulu Hiilestä irtautumisen keino Ydinsähköön perustuva sähkösopimus Toteutettu raportointivuonna 2024 Muu Sähkömittauksen uusiminen ja analysointijärjestelmä Toteutettu raportointivuonna 2024 Energiatehokkuus Karaton sorvi Toteutettu raportointivuonna 2024 Materiaalitehokkuus Viilukuivurin modernisointi Toteutettu raportointivuonna 2024 Energia- ja materiaali- tehokkuus Koskisella oli raportointikauden päättyessä suunnitteilla tulevaisuuden toimenpiteitä ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyen. Toimintasuunnitelma saadaan valmiiksi vuoden 2025 aikana, minkä yhteydessä arvioidaan myös toimien riippuvuus taloudellisten resurssien saatavuudesta ja allokoitavuudesta sekä varmistetaan riittävien resurssien saatavuus toimien toteuttamiseksi. Toimenpiteisiin allokoidut pääoma- ja toimintomenot on esitetty tilinpäätöksen liitetiedoissa, keskeisissä tulosindikaattoreissa sekä Capex-suunnitelmassa, sekä taksonomiaraportoinnissa. Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 65 Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet E1-4 Koskisen on asettanut ilmastonmuutoksen hillintään, energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan liittyviä tavoitteita vuonna 2024 julkaistussa vastuullisuusohjelmassaan. Koskisen vastuullisuusohjelman tavoitteet on kuvattu alla olevassa taulukossa. Vastuullisuusohjelman tavoitteet vastaavat toimintaperiaatteiden päämääriin. Päästövähennystavoitteet on asetettu siten, että ne pyrkivät kohti ilmaston lämpenemisen rajoittamista 1,5 celsiusasteeseen mukaillen Pariisin sopimusta ja kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n tieteellisiin suosituksia. Koskisen vastuullisuusohjelman päämäärät ja tavoitteet perustuvat yhtiön toteuttamaan kaksoisolennaisuusanalyysiin, johon osallistettiin sen sidosryhmiä. Erikseen ilmastoon liittyvien tavoitteiden asettamisessa ei ole osallistettu sidosryhmiä. Tavoitteet on asetettu vasta raportointivuoden aikana ja niiden toteutumista kuvaavien suorituskykymittareiden arvoja raportoidaan raportointivuodesta 2024 lähtien. Tavoitteet Tavoite vuodelle 2027 Perusvuosi 2022 Toteuma 2024 Sijainti ja maantieteellinen rajaus Energiankulutuksen pienentäminen ja energiatehokkuus -5 % MWh/m3 verrattuna perusvuoteen 2022 0,60 MWh/m3 0,54 MWh/m3 Oma toiminta kaikissa maantieteellisissä sijainneissa Energiankulutuksen pienentäminen ja energiatehokkuus -5 % MWh/milj. euroa verrattuna perusvuoteen 2022 1 143 MWh/milj. euroa 1 093 MWh/milj. euroa Oma toiminta kaikissa maantieteellisissä sijainneissa Uusiutuvan energian lisääminen 99 % 96 % 97 % Oma toiminta kaikissa maantieteellisissä sijainneissa Oman toiminnan päästöjen pienentäminen -50 % tC02ekv. verrattuna perusvuoteen 2022 Sijainti- ja markkinaperusteinen 2022: 180 810 tCO2ekv. 190 813 tCO2ekv. Sijainti- ja markkina-perusteinen 2024: 171 838 tCO2ekv. 167 185 tCO2ekv Oma toiminta kaikissa maantieteellisissä sijainneissa Arvoketjun päästöjen pienentäminen -20 tC02ekv. verrattuna perusvuoteen 2022 168 560 tCO2ekv. 160 990 tCO2ekv. Arvoketjun alku- ja loppupää Hiilikädenjäljen kasvattaminen +30 % verrattuna perusvuoteen 2022 310 754 272 376 Oma toiminta ja arvoketjun loppupää Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 66 Asetetut päästötavoitteet ovat yhdenmukaisia Koskisen kasvihuonekaasupäästöjen raportoinnissa käytettyjen GHG-protokollan scope 1, 2 ja 3 -päästökategorioiden kanssa, joista kategoriat scope 1 ja 2 sisältyvät yhteiseen tavoitteiseen, eikä tavoitteenasetannassa ole eroteltu näitä kategorioita. Kaikki päästökategoriat sisältyvät tavoitteisiin ja kategoriat on esitetty Ei-6 osiossa. Perusvuotena käytetään vuotta 2022. Vuoden 2022 lukuja ei ole validoitu kestävyysselvityksen mukaisesti. Kaikkien tavoitteiden perusvuosi on 2022. Perusarvojen asettamisessa on varmistettu, että niihin ei sisälly esimerkiksi poikkeuksellisista sääoloista, tuotantomääristä tai energianhankinnasta johtuvia poikkeamia. Koskisen kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet eivät vielä sisällä hyväksyttyä tiekarttaa pitkän aikavälin tavoitteisiin vuosille 2030 ja 2050, josta syystä niiden ei vielä voida katsoa olevan yhteensopivia 1,5 celsiusasteen tavoitteen kanssa tai perustuvan ilmastotieteeseen. Tavoitteissa on huomioitu Koskisen strategiassa esitetyt oletukset toimintaympäristön ja Koskisen liiketoiminnan kehittymisestä. Koskisen olettaa kestävyyden, kaupungistumisen sekä kaupan ja kuljetuksen kehityksen tukevan kestävien puupohjaisten materiaalien ja tuotteiden kysynnän kasvua. Koskisen myös olettaa, että se pystyy edelleen parantamaan toimintansa energia- ja materiaalitehokkuutta synergisiä liiketoimintoja, biokiertotaloutta ja integroitua toimintamallia edelleen kehittämällä. Samoin on huomioitu Koskisen tavoite luoda uusia innovatiivisia, vähähiilisempiä sekä energia- ja materiaalitehokkaita puupohjaisia tuotteita. Näiden seikkojen arvioidaan erikseen ja yhdessä tukevan päästövähennystavoitteisiin pääsyä. Varsinaista tiekarttaa ja laskentaa päästöjen kehityspolulle ei vielä ole laadittuna, vaikka työ on aloitettu. Hiilestä irtautumisen keinot ja niiden kvantifiointi ovat keskeinen osa Koskisen tulevaa ilmastonmuutoksen hillintää koskevaa siirtymäsuunnitelmassa. Sen laatiminen aloitettu ja yhtiö suunnittelee ottavansa sen käyttöön vuoden 2025 loppuun mennessä. Koskisen tavoitteena on esitellä eritellyt hiilestä irtautumisen keinot ja arvioidut vaikutukset vuoden 2025 kestävyysselvityksessä. Koskisen tulee kuvaamaan käytetyt ilmastoskenaariot sekä niistä tehdyt toimintaympäristöä koskevat johtopäätökset samassa yhteydessä. Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä E1-5 Energiankulutus sisältää suoran ja epäsuoran energiankäytön Koskisen toimipisteissä. Raportoidut tiedot on johdettu mittauksista, jotka perustuvat ulkoisten toimittajien toimittamiin tietoihin ja laskuihin. Käytetystä öljymäärästä mitataan litroja tai painoa, jotka muunnetaan kertoimilla energiamääriin. Muiden polttoaineiden osalta käytetään keskiarvoja, jotka muunnetaan määritettyjä kertoimia hyväksi käyttäen energiamääriksi, joka kertoo energiamäärän polttoainetehona. Voimalaitosten hyötysuhteiden jälkeen tuotettu energiamäärä perustuu laskuihin euroina. Koskisen Järvelän toimintojen yhteydessä toimivien voimalaitosten osalta mittaukset tehdään paikan päällä, näiden muuntokertoimet on määritetty ulkoisissa tutkimuslaitoksissa polttoainenäytteistä. Voimalaitosten puupohjaisille polttoaineille on myös määritetty kuivalämpötehot, joiden avulla saadaan laskennallinen energiamäärä. Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä 2024 Hiilestä ja hiilituotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh) - Raakaöljystä ja öljytuotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh) 8 760 Maakaasusta peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh) 121 Muista fossiilisista lähteistä peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh) - Ostetun tai hankitun fossiilisista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus (MWh) - Fossiilisen energian kokonaiskulutus (MWh) 8 881 Fossiilisten energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%) 3 % Ydinvoimaan perustuvista lähteistä peräisin olevan energian kulutus (MWh) 66 586 Ydinvoimaan perustuvien lähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%) 22 % Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh) 230 288 Ostetun tai hankitun uusiutuvista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus (MWh) 811 Itse tuotetun, muusta kuin polttoaineesta peräisin olevan uusiutuvan energian kulutus (MWh) 1 865 Uusiutuvan energian kokonaiskulutus (MWh) 232 964 Uusiutuvien energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%) 76 % Energian kokonaiskulutus (MWh) 308 431 Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 67 Energian tuotanto 2024 Uusiutumattoman energian tuotanto (MWh) 6 327 Sähkön tuotanto uusiutumattomista lähteistä (MWh) - Lämmön tuotanto uusiutumattomista lähteistä (MWh) 6 327 Uusiutuvan energian tuotanto (MWh) 233 291 Sähkön tuotanto uusiutuvista lähteistä (MWh) 2 912 Lämmön tuotanto uusiutuvista lähteistä (MWh) 230 379 Biopolttoaineiden osuus lämmöntuotannosta (%) 97 % Energiaintensiteetti suhteessa liikevaihtoon 2024 Ilmastovaikutuksiltaan merkittävien alojen toiminnan kokonaisenergiankulutus suhteessa ilmastovaikutuksiltaan merkittävien alojen toiminnasta peräisin olevaan liikevaihtoon (MWh/miljoona euroa) 1 093 Energiaintensiteetti suhteessa tuotantomäärään 2024 Energiaintensiteetti suhteessa tuotantomäärään 54 % Koskisen toiminnot kuuluvat NACE-pääluokkiin (Rev 1.1) A 020 Metsätalous ja siihen liittyvät palvelut, DD 2010 Puun sahaus, höyläys ja kyllästys, DD 2021 Vaneriviilun valmistus; ristiinliimatun vanerin, laminaatti-, lastu- ja kuitulevyjen ja muiden paneelien ja levyjen valmistus ja DM 3430 Osien ja tarvikkeiden valmistus moottoriajoneuvoihin ja niiden moottoreihin, jotka kaikki kuuluvat ilmastovaikutuksiltaan merkittäviin aloihin. Energiaintensiteetin täsmäytyslaskelma 2024 lmastovaikutuksiltaan merkittävien alojen toiminnasta peräisi olevaan liikevaihto 282 262 482,57 Liikevaihto Koskisen konsernitilinpäätöksen (IFRS) laajassa tuloslaskelmassa 282 262 482,57 Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 - bruttopäästöt ja kokonaispäästöt E1-6 Hiilijalanjälkiselvityksessä lasketaan tuotteen potentiaalinen vaikutus ilmaston lämpenemiseen hiilidioksidiekvivalenttina (CO2e) ilmaistuna. Hiilijalanjälkilaskennassa noudatetaan GHG-protokollaa. Laskennan tavoitteena on määrittää koko konsernin hiilijalanjälki viestinnän ja raportoinnin avuksi sidosryhmien suuntaan. Sidosryhmiä, joille hiilijalanjälkeä halutaan viestiä ovat esimerkiksi asiakkaat, metsänomistajat, työntekijät, rahoittajat ja viranomaistahot. Laskenta toteutetaan vuosittain samoin periaattein, jolloin sitä voidaan luotettavasti käyttää hiilijalanjäljen kehityksen seurannassa ja tavoitteiden määrityksessä. Konsernin hiilijalanjälki kattaa konsernin toiminnan yhden vuoden aikana. Hiilijalanjälkeä raportoidaan suhteessa liikevaihtoon M€ ja tilavuusyksikköön m3, joka on kaikkien tuoteryhmien osalta yleisesti konsernissa käytetty varastoyksikkö. Laskentaan sisältyy scope 1 ja 2 sekä scope 3 soveltuvin kaikkien konsernin toimintojen osalta. Laskennasta ulos rajatut scope 3 kategoriat on kuvattu myöhemmin raportilla. Laskennassa noudatetaan tieteellistä lähestymistapaa ja hyödynnetään tarkinta saatavilla olevaa tietoa. Jos laskennassa joudutaan käyttämään tieteellisen tiedon sijaan arvioita, keskiarvoja, oletuksia tai muita valintoja, nämä on kuvattu laskennan yhteydessä ja selvitysraportissa. Lähtötiedoissa käytetään mahdollisimman lähelle konsernin toimintoja kuvaavia tietoja. Lähtötiedot ovat pääosin ei-paikkakohtaista primaaritietoa. Päästökertoimet ovat pääosin tieteellisesti perusteltua sekundääritietoa, joiden lähteet on kuvattu laskennan yhteydessä. Päästökertoimina käytetään OneClickLCA-järjestelmän tietokannoista löytyviä kertoimia, joista valitaan parhaiten kuvaava vaihtoehto. Hiilijalanjälkilaskentaa ei ole rajattu maantieteellisesti, sillä valtaosa tuotteista päätyy vientiin eri maanosiin ja näiden koko elinkaaren aikaiset vaikutukset huomioidaan. Laskenta toteutetaan OneClickLCA-järjestelmällä. Tiedonkeruussa hyödynnetään mahdollisimman pitkälle muita ESRS-standardien tietovaatimuksia varten kerättyä tietoa. Kaikki laskennassa käytetyt oletukset on selkeästi ilmoitettu. Laskennan yksityiskohtiin liittyvät oletukset ja valinnat kuvataan edempänä raportilla. Yleiset oletukset laskennan pohjaksi: • Puuraaka-aineella oletuksena tuotteiden käyttöajalta ei synny hiilidioksidipäästöjä. • Tuotteiden käytöstä poiston vaiheessa ne hävitetään polttamalla, jolloin syntyy päästöjä levytuotteisiin sisältyvistä liimoista ja pinnoitteista. Puumateriaalin polttamisen päästöt ovat nolla olettaen, että metsä uudistuu. Laskennassa käytetään allokointimenettelyä välttämään kaksinkertaista laskentaa eri tuoteryhmien välillä. Konsernin sisällä liikkuvien tuotteiden osalta päästöt kohdistetaan Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 68 ulkoiselle asiakkaalle myytävään lopputuotteeseen. Tämä koskee mm. sahatavaratuotannosta syntyvän purun käyttöä lastulevyn raaka-aineena sekä puunhankinnan hankkimien tukkien käyttöä sahatavaran raaka-aineena. Sahateollisuuden ja Levyteollisuuden päätuotteiden käyttökohteiden oletetaan olevan pitkäikäisiä, yli kymmenen vuotta kestäviä puurakenteita, jolloin tuotteet sitovat eloperäistä hiiltä käyttöaikanaan muodostaen hiilikädenjälkeä. Hiilikädenjälki on ilmoitettu erikseen eikä laskettu yhteen hiilijalanjäljen kanssa. Levyteollisuuden vaneri- ja lastulevytuotteiden käyttökohteita ovat rakentaminen, kuljetusvälineet, stanssaus, sisustaminen ja kalusteet, puusepänteollisuus, seinät ja lattiat. Kore-tuotteet ovat kuljetusvälineiden lattiaratkaisuja autoteollisuudelle. Sahateollisuuden tuotteiden käyttökohteita ovat rakentaminen (lattiat, seinät, rakennesahatavara), puusepänteollisuus, pakkausteollisuus ja puutavaraliikkeet. Sivutuotteiden, puunhankinnan ja ohutvaneriteollisuuden tuotteiden käyttöiän oletetaan olevan alle kymmenen vuotta, eikä niille lasketa hiilen sitoutumisen vaikutusta. Ulos toimitettavat sivutuotteet menevät sellutehtaille sellun valmistukseen ja energiakäyttöön. Ulos toimitettavat tukit menevät saha- ja vaneriteollisuudelle, kuidut selluteollisuudelle ja energiapuu ja -hakkeet energiantuotantoon. Ohutvaneriteollisuuden viilujen ja ohutvanerin käyttökohteita ovat mm. lentokoneet, designtuotteet, laserleikkaaminen ja CNC-työstöt, sisustuselementit, tekniset rakennelevyt ja soittimet. Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 69 Takautuva Välitavoitteet ja tavoitevuodet Perusvuosi 2023 2024 % 2024 / 2023 2025 2030 (2050) Vuotuinen %-tavoite / perusvuosi Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt 2022 N/A N/A N/A N/A N/A N/A Kasvihuonekaasujen scope 1 -bruttopäästöt (tCO2-ekv.) 7 576 N/A 6 195 N/A Säänneltyjen päästökauppajärjestelmien piiriin kuuluvien scope 1 - kasvihuonekaasupäästöjen prosenttiosuus (%) N/A N/A 27 % N/A Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt 2022 N/A N/A N/A N/A N/A Kasvihuonekaasujen sijaintiperusteiset scope 2 -bruttopäästöt (tCO2-ekv.) 4 674 N/A 4 653 N/A Kasvihuonekaasujen markkinaperusteiset scope 2 -bruttopäästöt (tCO2-ekv.) 14 676 N/A - N/A Merkittävät scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt 2022 N/A N/A N/A N/A N/A Kasvihuonekaasujen epäsuorat (scope 3 -)kokonaisbruttopäästöt (tCO2-ekv.) 168 560 N/A 160 990 N/A 1 Ostetut tavarat ja palvelut 96 005 N/A 78 961 N/A 2 Tuotantohyödykkeet 9 942 N/A 15 962 N/A 3 Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat (jotka eivät sisälly scope 1- tai scope 2 -päästöihin) 11 977 N/A 16 569 N/A 4 Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu 3 586 N/A 3 810 N/A 5 Toiminnassa muodostuva jäte 990 N/A 871 N/A 6 Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen 228 N/A 180 N/A 7 Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne 974 N/A 819 N/A 9 Kuljetukset tuotantoketjun loppupäässä 38 723 N/A 38 165 N/A 12 Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa 6 137 N/A 5 653 N/A Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (sijaintiperusteiset) (tCO2-ekv.) 180 810 N/A 171 838 N/A Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (markkinaperusteiset) (tCO2-ekv.) 190 813 N/A 167 185 N/A *Vertailutietoja ei anneta perustuen siirtymäsäännökseen. Nykyiset tavoitteet on asetettu vuodelle 2027 ja ne on raportoitu aiemmin raportilla otsikon E1-4 alla. Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 70 Scope 1 ja 2 -hiilidioksidipäästöt 2024 Kasvihuonekaasujen (sijaintiperusteiset) scope 1 ja 2 -bruttopäästöt (tCO2ekv.) 10 848 Sijaintiperusteiset scope 1 ja 2 -hiilidioksidipäästöt liikevaihtoon suhteutettuna 38 Kasvihuonekaasujen (markkinaperusteiset) scope 1 ja 2 -bruttopäästöt (tCO2ekv.) 6 195 Markkinaperusteiset scope 1 ja 2 -hiilidioksidipäästöt liikevaihtoon suhteutettuna 22 Biogeeniset hiilidioksidipäästöt 2024 Biogeeniset hiilidioksidipäästöt erillään scope 1 -päästöistä (tCO2ekv.) 86 819 Biogeeniset hiilidioksidipäästöt erillään scope 2 -päästöistä (tCO2ekv.) - Biogeeniset hiilidioksidipäästöt erillään scope 3 -päästöistä (tCO2ekv.) 827 419 Ensisijaisen tiedon osuus scope 3 kasvihuonekaasupäästöistä 2024 Ensisijaisen tiedon osuus GHG scope 3 -laskennassa (tCO2ekv.) 88 498 Ensisijaisen tiedon osuus scope 3 -kasvihuonekaasupäästöistä 55 % Kasvihuonekaasuintensiteetti suhteessa liikevaihtoon 2024 Kasvihuonekaasujen (sijaintiperusteiset) kokonaispäästöt suhteessa liikevaihtoon (tCO2ekv./milj. euroa) 609 Kasvihuonekaasujen (markkinaperusteiset) kokonaispäästöt suhteessa liikevaihtoon (tCO2ekv./milj. euroa) 592 Kasvihuonekaasuintensiteetin laskentaan käytetty liikevaihto vastaa konsernitilinpäätöksen liikevaihtoa, oka löytyy "konsernitilinpäätös (IFRS), konsernin laaja tuloslaskelma" -kohdasta. Laatimisperiaatteet Kasvihuonekaasupäästöt on laskettu GHG-protokollan mukaisesti. Laskentajärjestelmänä on käytetty OneClickLCA-järjestelmää, jonka kautta on pääsy EPD-tietokantaan ja Ecoinventin päästökertoimiin. Myytyjen tuotteiden loppusijoituksesta syntyvät biogeeniset päästöt sisältävät ainoastaan hiilidioksidipäästöt, mutta scope 1:ssä käytettyjen polttoaineiden osalta laskenta huomioi myös muut kaasut. Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt sisältävät kaikki Koskisen-konsernin omien tehtaiden ja toimipisteiden suorat päästöt. Laskelma on tehty OneClick LCA GHG Reporting - työkalulla. Laskelma kattaa toimintamaat (Suomi, Puola). Polttoaineenkulutus saadaan ostolaskuilta. Oma sähköntuotanto luetaan sähköraporteista. Päästökertoimet valitaan OneClick LCA -ohjelmistosta, jotta toiminta ja maantieteellinen alue katetaan parhaiten. Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt kattaa konsernin molemmat toimintamaat, Suomen ja Puolan. Suomessa sähkönkulutustiedot on kerätty EnerKey-portaalista, ja Puolassa tiedot perustuvat ostolaskuihin. Sijaintiperusteisessa laskennassa on hyödynnetty Suomen ja Puolan sähköntuotannon keskimääräisiä päästökertoimia. Markkinaperusteisessa laskennassa on käytetty Suomessa ydinvoiman päästökertoimia ja Puolassa uusiutuvan sähkön päästökertoimia. Koska käytetyssä laskentaohjelmistossa ei ollut saatavilla erillistä aineistoa, jossa ydinvoiman suorat päästöt olisi määritelty nollaksi, sovellettiin ydinvoiman osalta uusiutuvan sähkön päästökerrointa. Lisäksi Puolan osalta käytettiin Suomen uusiutuvan sähkön päästökerrointa, sillä Puolalle ei ollut saatavilla omaa maakohtaista uusiutuvan sähkön kerrointa. Scope 3 -päästöt raportoidaan GHG-protokollan perusteella, jossa ne jaetaan 15 kategoriaan (C1–C15): C1 (Ostetut tavarat ja palvelut) Laskennassa on hyödynnetty keskiarvomenetelmää, jossa päästöt on arvioitu keräämällä tietoa massasta tai muusta olennaisesta yksiköstä ja kertomalla se kyseiseen toimintaan soveltuvalla keskimääräisellä päästökertoimella. Laskenta kattaa yrityksen molemmat toimintamaat, Suomen ja Puolan. Ostettujen palveluiden päästöt on arvioitu rahamääräisen tiedon ja europerusteisten päästökertoimien avulla. Päästökertoimena käytettiin aina sitä arvoa, joka parhaiten kuvasi kyseistä toimintaa ja oli saatavilla OneClick LCA -tietokannasta. Laskentaoletuksina pidettiin, että raaka- aineet, pakkausmateriaalit ja tehtaissa käytetyt muut materiaalit muodostavat olennaisimman osan päästöistä. Impregnoiduista liimapapereista ei löytynyt suoraan päästökertoimia, joten niiden päästöiksi yhdistettiin paperin ja hartsin päästökertoimet. Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 71 C2 (Käyttöomaisuus) Laskennassa on hyödynnetty keskiarvomenetelmää, jossa päästöt on arvioitu keräämällä tietoa massasta tai muusta olennaisesta yksiköstä ja kertomalla se kyseiseen toimintaan soveltuvalla keskimääräisellä päästökertoimella. Laskenta kattaa yrityksen molemmat toimintamaat, Suomen ja Puolan. Ostettujen palveluiden päästöt on arvioitu rahamääräisen tiedon ja europerusteisten päästökertoimien avulla. Päästökertoimena käytettiin aina sitä arvoa, joka parhaiten kuvasi kyseistä toimintaa ja oli saatavilla OneClick LCA -tietokannasta. Laskentaoletuksina pidettiin, että raaka- aineet, pakkausmateriaalit ja tehtaissa käytetyt muut materiaalit muodostavat olennaisimman osan päästöistä. Impregnoiduista liimapapereista ei löytynyt suoraan päästökertoimia, joten niiden päästöiksi yhdistettiin paperin ja hartsin päästökertoimet. C3 (Energiaan ja polttoaineisiin liittyvät toiminnot) Laskennassa scope 1- ja scope 2 -päästöt on arvioitu kertomalla ne arvoketjun alkupään päästökertoimilla (vaiheet A1–A3). Laskenta kattaa molemmat toimintamaat, Suomen ja Puolan. Oletuksena on käytetty, että sähkön siirtohäviö Suomessa on keskimäärin alle 2 % (Fingrid, 2023), ja tämän perusteella laskelmissa on sovellettu 2 %:n siirtohäviötä. Lisäksi puupohjaisten biopolttoaineiden (esim. sivutuotteiden) arvoketjun alkupään päästöt on sisällytetty raaka-aineisiin kuuluvien tukkien päästöihin. C4 (Arvoketjun alkupään kuljetus ja jakelu) Laskennassa on käytetty keskiarvomenetelmää, jossa päästöt on arvioitu polttoaineenkulutuksen tai ajettujen kilometrien perusteella kertomalla nämä sopivalla päästökertoimella. Laskenta kattaa molemmat toimintamaat, Suomen ja Puolan. Oletuksena on, että puuraaka-aineen korjuu ja kuljetus sisältyvät kategoriaan 1, eli ne sisällytetään osaksi hankittujen tavaroiden ja palveluiden päästöjä. C5 (Toiminnoissa syntyvä jäte) Laskennassa on hyödynnetty keskiarvomenetelmää, jossa päästöt on arvioitu jätemäärien massatietojen perusteella kertomalla ne kyseistä jätetyyppiä vastaavalla päästökertoimella. Laskenta kattaa konsernin toiminnot Suomessa ja Puolassa. Oletuksena on käytetty keskimääräisiä päästökertoimia sekajätteelle ja vaaralliselle jätteelle, eikä kierrätettyä jätettä ole raportoitu erikseen. C6 (Liikematkustaminen) Laskennassa autolla matkustaminen perustuu ilmoitettuihin kilometrikorvauksiin. Lentomatkojen kasvihuonekaasupäästöt on saatu suoraan matkatoimistolta, ja ne on laskettu DEFRA-menetelmää käyttäen. Laiva-, bussi-, taksi-, metro-, lento-, juna- ja venematkojen päästöt on arvioitu kunkin kulkumuotoryhmän keskimääräisten matkustusetäisyyksien perusteella. Oletuksena on käytetty seuraavia keskimatkoja eri kulkumuodoille (lentoja lukuun ottamatta): laiva 87 km, taksi 10 km, bussi 20 km ja metro 10 km. C7 (Työmatkaliikenne) Työntekijöiden työmatkaliikenne kattaa matkustamisen kodin ja työpaikan välillä. Keskimääräinen etäisyys on laskettu sen perusteella, mistä kunnista työntekijät tulevat ja kuinka kaukana nämä sijainnit keskimäärin ovat tehtaan toimipaikoista. Laskenta kattaa konsernin toiminnot Suomessa ja Puolassa. Oletuksena on, että kaikki työntekijät kulkevat työmatkansa bensiinikäyttöisellä henkilöautolla, koska tarkempia tilastotietoja kulkumuodoista ei ole saatavilla. C9 (Arvoketjun loppupään kuljetus ja jakelu) Laskennassa on käytetty keskiarvomenetelmää, jossa päästöt on arvioitu kuljetettujen etäisyyksien perusteella kertomalla ne kuljetustapaa vastaavalla päästökertoimella. Laskenta kattaa konsernin toiminnot Suomessa ja Puolassa. Etäisyydet eri maihin on arvioitu karkeasti, ja ne perustuvat arvioihin keskimääräisistä kuljetusmatkoista kohdemaiden välillä. C12 (Myytyjen tuotteiden loppusijoitus) Laskennassa käytettiin menetelmää, jossa myytyjen tuotteiden massa kerrottiin puujätteen keskimääräisellä elinkaaren lopun päästökertoimella. Laskenta kattaa konsernin toiminnot Suomessa ja Puolassa. Biogeenisten päästöjen laskenta perustui seuraaviin oletuksiin: puun kuiva-ainepitoisuus on 80 %, kuivassa aineessa olevan hiilen osuus on 50 % ja hiilen muuntokerroin hiilidioksidiksi on 44/12 eli 3,667 (moolimassojen suhde). Laskenta tehtiin manuaalisesti, koska OneClick LCA -työkalussa ei ollut saatavilla soveltuvia päästökertoimia. Koskisen on tehnyt kokonaan ydinvoimaan perustuvan sähkösopimuksen Vattenfallin kanssa kattamaan kaikki Suomen toiminnot. Puolassa sähkösopimus on 100 % uusiutuvaan energiaan perustuva. Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 72 Alla olevassa taulukossa on scope 3 -kategorioittain jaoteltu, mitkä kategoriat on sisällytetty kasvihuonekaasupäästöjen laskentaan ja mitkä on jätetty ulkopuolelle epärelevantteina konsernin toiminnan kannalta. Kategorioiden 7, 8, 10, 11, 13, 14 vaikutukset ovat vähäisiä, eivätkä sisälly päästölukuihin. Arvoketjun alkupään scope 3 päästöt Kategoria 1: Ostetut materiaalit ja palvelut sisältyy Kategoria 2: Käyttöomaisuus sisältyy Kategoria 3: Energiaan ja polttoaineisiin liittyvät toiminnot sisältyy Kategoria 4: Arvoketjun alkupään kuljetus ja jakelu sisältyy Kategoria 5: Toiminnoissa syntyvä jäte sisältyy Kategoria 6: Liikematkustaminen sisältyy Kategoria 7: Työmatkaliikenne sisältyy Kategoria 8: Arvoketjun alkupään leasing-kohteet n/a Muut n/a Arvoketjun loppupään scope 3 päästöt Kategoria 9: Arvoketjun loppupään kuljetus ja jakelu sisältyy Kategoria 10: Myytyjen tuotteiden jatkojalostus n/a Kategoria 11: Myytyjen tuotteiden käyttö n/a Kategoria 12: Myytyjen tuotteiden loppusijoitus sisältyy Kategoria 13: Arvoketjun loppupään leasing-kohteet n/a Kategoria 14: Franchising n/a Kategoria 15: Sijoitukset n/a Muut n/a . Päästöhyvityksillä rahoitettavat kasvihuonekaasujen poistot ja kasvihuonekaasupäästöjen hillintähankkeet E1-7 Kasvihuonekaasujen poistoihin sisältyy Koskisen toiminnassa biogeenisen hiilen sitoutuminen Koskisen puutuotteisiin. Hiilen sitoutumisen laskentatapa perustuu tuotekohtaisiin EPD-laskelmiin, jotka verifioidaan ulkopuolisen toimesta ja GHG- protokollan mukaiseen laskentaan, jonka Koskisen toteuttaa ulkoisella palveluntarjoajalla ja on kuvattu kohdassa E1-6 Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2-, ja scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt. Koskisen valmistaa pitkäikäisiä puutuotteita, jotka sitovat biogeenistä hiiltä kymmeniä vuosia. Puu sitoo kasvaessaan luonnollisesti ilmakehän hiilidioksidia, joka säilyy puussa niin kauan kuin puutuote lopulta hävitetään polttamalla tai kompostoimalla. Koskisen myy tuotteitaan muun muassa rakennusteollisuuden tarpeisiin, jossa puutuotteet säilyvät lähtökohtaisesti kymmeniä vuosia. Käytäntöjä pysymättömyyden riskin hallintaan ei ole. Puutuotteiden sitoman hiilidioksidin määrä on laskettu kertomalla myyntimäärät tuotekohtaisten ympäristöselosteiden (EPD) mukaisilla negatiivisilla biogeenisilla hiilidioksidipäästöillä. Laskennassa on huomioitu tuotteet, joille löytyy ympäristöseloste ja joilla voidaan olettaa olevan yli 10 vuoden elinkaari. Kasvihuonekaasun talteenotto 2024 Pitkäikäisiin tuotteisiin sitoutunut hiilidioksidi (tCO2ekv.) 272 376 Sisäinen hiilen hinnoittelu E1-8 Koskisen ei ole toteuttanut sisäisen hiilen hinnoittelujärjestelmää. Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 73 ESRS E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa ESRS 2 / SBM 3 Koskisen olennaiset biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet kohdistuvat metsätalouden harjoittamisen sijaintipaikkaan. Sijaintipaikka on Koskisen puunhankinta-alue, jonka yhtiö omistaa tai johon sillä on hakkuuoikeus. Paikallisen ympäristölainsäädännön sääntelemissä tehdastoiminnoissa toimipaikkoihin ei liity kestävyysaiheen olennaisia vaikutuksia, riskejä tai mahdollisuuksia. Koskisen arvoketjuun liittyvät metsätalouden toimenpiteet edellä mainitussa sijaintipaikassa voivat vaikuttaa kielteisesti biologisen monimuotoisuuden kannalta herkkiin alueisiin. Koskisen hankkii puuta valtaosin Keski-, Itä- ja Etelä-Suomesta pääosin yksityisten maanomistajien ja pieneltä osin yhtiön omilta metsäkiinteistöiltä. Yksityisten maanomistajien kiinteistöille Koskisella on hakkuuoikeus, joka tarkoittaa sitä, että Koskisen vastaa toimenpiteistä maanomistajan puolesta. Sijaintipaikkojen metsäekosysteemin ekologinen tila vastaa suomalaisen metsäluonnon perustasoa. Sijaintipaikan yksittäisillä kohteilla, tai niiden läheisyydessä, voi sijaita biologisen monimuotoisuuden kannalta herkkiä alueita. Metsätalouden toimenpiteissä huomioitavien monimuotoisuudelle herkkien alueiden sijainti- ja muut tiedot perustuvat viranomaisaineistoihin ja niitä hallitaan metsäjärjestelmässä, jossa tiedot yksittäisistä kohteista sijaitsevat. Tieto voi tulla myös viranomaisilmoituksena metsien käytöstä tehtävän lakisääteisen metsänkäyttöilmoituksen perusteella. Osa kohteista voi tulla vastaan myös maastossa, sillä kaikista kohteista ei ole ennakkotietoa olemassa. Koskisen puunhankinta-alueilla edellä mainittuja herkkiä alueita on esitetty taulukossa E4-5 Biologisessa monimuotoisuudessa ja ekosysteemeissä tapahtuviin muutoksiin liittyvät vaikutusmittarit kohdassa ”suojelualueiden läheiset alueet kpl ja ha”. Yritys on todennut, että sen toiminta arvoketjun alkupäässä voi aiheuttaa olennaisia kielteisiä vaikutuksia, jotka liittyvät maaympäristön tilan heikkenemiseen. Maaperän sulkeutumiseen, tai aavikoitumiseen ei ole todettu kielteisiä vaikutuksia. Metsätalouden toimenpiteet voivat vaikuttaa uhanalaisiin lajeihin metsäympäristössä. Kuvaus biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien, riippuvuuksien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista ESRS 2 / IRO 1 Koskisen on arvioinut biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyviä tosiasiallisia vaikutuksia ja riskejä koko arvoketjussaan mukaan lukien omat toimipaikat. Kielteisiä vaikutuksia ja riskejä on tunnistettu arvoketjun alkupäässä, niissä yksityisten maanomistajien ja Koskisen omissa metsissä, joista raaka-ainetta hankitaan. Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosessi on kuvattu kestävyysraportin yleisissä tiedoissa kohdassa IRO-1 Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista. Olennaiset vaikutukset keskittyvät arvoketjun alkupäähän. Koskisen toiminta on arvoketjun alkupäässä olennaisesti kytköksissä puunkorjuu- ja metsänhoitotoimenpiteisiin. Nämä toimenpiteet aiheuttavat maanpeitteen (puuston ja muun kasvillisuuden sekä vesistöjen tilan) muutoksia ja heikentävät lajien ja luontoarvojen kytkeytyneisyyttä, jotka vaikuttavat maa- ja vesialueiden luonnolliseen monimuotoisuuden ylläpitokykyyn laaja-alaisesti. Vaikutukset näkyvät eri tavoin riippuen aikajänteestä, jolla niitä tarkastellaan. Fyysisiä ja siirtymäriskejä on tunnistettu edellä kuvatun kaksoisolennaisuusarvioinnin mukaisesti yhtiön laatimassa resilienssiselvityksessä joka on kuvattu kohdassa E4-1. Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosessissa on huomioitu vaikutuksen kohteena olevia sidosryhmiä valikoidun joukon haastattelujen avulla. Kohdennettuja, luonnon monimuotoisuuteen ja Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 74 ekosysteemeihin liittyvien vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen kuulemisia ei ole järjestetty. Koskisen puunhankinta-alueiden yksittäisillä kohteilla, tai niiden läheisyydessä, voi sijaita biologisen monimuotoisuuden kannalta herkkiä alueita. Suomen lainsäädäntö tunnistaa metsätaloudelle herkkiä elinympäristöjä ja suojelualueita, joiden läheisyydessä metsätalouden toimenpiteitä voidaan toteuttaa. Myös vesistöjen tuntumassa toteutetuilla toimenpiteillä on mahdollisia vaikutuksia vesiekosysteemeille. Näiden kohteiden läheisyydessä toimimista säädellään lakisääteisesti ja metsäsertifiointijärjestelmät asettavat vaatimuksia kohteille toimimiseen. Koskisen toimii alueiden läheisyydessä lakien, metsäsertifiointivaatimusten ja kansallisten metsänhoidon suositusten mukaisesti. Näiden mukaisesti toteutetaan luonnon monimuotoisuutta suojaavia toimia, joilla estetään tai lievennetään toimenpiteiden vaikutuksia huomioiden EU:n lintu- ja luontodirektiivin asettamat vaatimukset. Keskeinen menetelmä tähän on muun muassa kansallinen Natura 2000 -verkostoon perustuvan vaatimustenmukaisuuden noudattaminen. Biologisen monimuotoisuuden kannalta herkillä alueilla sijaitsevat alueet 2024 Suojelualueiden läheiset alueet (kpl) 200 Suojelualueiden läheiset alueet (ha) 705 Koskisen on toiminut näiden alueiden läheisyydessä lakien- ja vaatimusten mukaisesti, eikä tarvetta lieventämistoimenpiteille ole ollut vuoden 2024 aikana. Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet E4-1 Koskisen liiketoimintamallin ja strategian resilienssi suhteessa biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin on arvioitu fyysisten sekä siirtymä- ja järjestelmäriskien osalta. Vaikka liiketoimintamalli ja strategia osoittaa resilienssiä, sisältyy arvioon merkittäviä riskejä. Keskeiset riskit liittyvät raaka-aineiden saatavuuteen, ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sekä muihin arvoketjuvaikutuksiin. Analyysi kattaa toiminnan alkupään, erityisesti raaka-aineiden hankinnan näkökulmasta. Loppupään toimintaa ei ole tällä hetkellä tarkasteltu. Tarkastelussa keskityttiin fyysisiin ja siirtymäriskeihin. Analyysissä käytetyt keskeiset oletukset: • Biodiversiteettikysymysten sääntely kiristyy, erityisesti liittyen luonnonsuojelualueiden laajentamiseen ja raaka-aineiden käyttöön kohdistuviin rajoituksiin. EU:n biodiversiteettistrategian 2030 mukaisten vaikutusten arvioidaan lisäävän kustannuksia ja vaativan uusia toimintamalleja arvoketjussa. • Ilmastonmuutoksen negatiiviset vaikutukset puustolle kasvavat. Kuivuus ja äärimmäiset sääilmiöt yleistyvät. Tämän oletetaan heikentävän raaka-aineiden saatavuutta sekä lisäävän hintojen vaihtelua. Metsien resurssikapasiteetti heikkenee. • Koskisen toiminnan vaikutukset ovat suurimmat biodiversiteetiltään herkimmillä alueilla. Arvio perustu kriittisten tuotantoalueiden tarkasteluun. Globaalin arvoketjun osalta merkittävää vaikutustenarviointia ei ole tehty. • Erilaiset monimuotoisuutta tukevat toimet auttavat lieventämään riskejä, mutta niiden skaalautuminen on hidasta ja siksi vaikutukset ovat nähtävissä keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. • Negatiiviset ilmasto- ja biodiversiteettivaikutukset ilmenevät maltillisesti kasvaen seuraavien 10–20 vuoden aikana. • Koskisen toiminnan vaikutusten tarkastelu kohdistuu Suomessa sijaitsevaan puunhankinnan alueeseen. Analyysi kattoi lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin tarkastelun. Analyysin tulokset Resilienssianalyysissä tunnistettiin seuraavat riskit: • Raaka-aineiden saatavuus: strategian suurimpana riskinä nähdään luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen, mikä vaikuttaa suoraan raaka-aineiden saatavuuteen. Erityisesti metsien biodiversiteetin väheneminen ja maaperän köyhtyminen ovat kriittisiä tekijöitä, jotka voivat heikentää raaka-aineiden hankintaketjua. • Ilmastonmuutoksen vaikutukset: Ekosysteemien rappeutuminen, mukaan lukien metsien hiilinielujen väheneminen ja äärimmäisten sääilmiöiden lisääntyminen, kasvattaa sekä toimintakustannuksia että raaka-aineiden saantivaikeuksia. Kuivuus ja Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 75 kosteusolosuhteet vaikuttavat metsäalueilla, mikä nostaa riskitasoa kaikilla toiminta- alueilla. • Vaikutukset arvoketjuun: Riskien arviointi sisältää huomioita pitkän aikavälin ongelmista, kuten biodiversiteetin heikkenemisen aiheuttamista toimitusketjun häiriöistä, jotka voivat lisätä kustannuksia ja hankaloittaa operatiivista suunnittelua. Lyhyen aikavälin riskeissä korostuvat raaka-aineiden hintojen vaihtelu, joka voi aiheutua esimerkiksi sääilmiöiden lisääntyneestä arvaamattomuudesta. Lisäksi lyhyellä aikavälillä mahdolliset sääntelymuutokset, kuten välittömät lisärajoitukset luonnonvarojen käytölle, voivat olla merkittäviä. Keskipitkällä aikavälillä (5–10 vuotta) korostuvat biodiversiteettistrategioiden toimeenpanon vaikutukset, mukaan lukien sääntelyn tiukentuminen ja siihen liittyvät toimintakustannusten nousut. Ilmastonmuutoksen vaikutukset ekosysteemeihin, kuten kuivuuden lisääntyminen, voivat näkyä tässä aikajaksossa. Pitkällä aikavälillä (>10 vuotta) järjestelmäriskit korostuvat. Tällainen on esimerkiksi metsien tilan pysyvämpi heikkeneminen ja ekosysteemipalvelujen vakavammat häiriöt, jotka voivat uhata raaka-aineiden saatavuutta ja toiminnan jatkuvuutta. Pitkän aikavälin skenaariot edellyttävät uutta tasapainoa biodiversiteettitavoitteiden kanssa ja uusien ratkaisujen käyttöönottoa. Pitkän aikavälin järjestelmäriskien vaikutuksia ei kuitenkaan ole mallinnettu, vaikka metsien ja ekosysteemien mahdollinen pysyvä heikkeneminen on nostettu esille. Resilienssiä siirtymäriskejä vastaan toteutetaan arvoketjun alkupään hallinnan kautta. Yrityksen strategia tukee esimerkiksi YK:n biodiversiteettisopimuksen ja EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteita sertifioinnin edellyttämien oikeasuuntaisten, monimuotoisuutta tukevien toimenpiteiden kautta, mutta toimenpiteiden riittävyys ei kaikilta osin vastaa kestävyyden tavoitetasoihin. Resilienssin kasvattaminen fyysisiä riskejä vastaan on vasta alussa, erityisesti tarkasteltaessa ilmastonmuutoksen aiheuttamia pitkän aikavälin vaikutuksia ekosysteemeihin. Järjestelmäriskien osalta analyysi kattaa vain arvoketjun alkupään tarkastelun. Koskisen ei toimi alkuperäiskansojen alueella. Muu sidosryhmien osallistaminen tapahtuu pääosin Koskisen normaalin sidosryhmävuorovaikutuksen puitteissa, joka on kuvattu kohdassa SBM-2 Sidosryhmien edut ja näkemykset. Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät toimintaperiaatteet E4-2 Koskisen on ympäristöperiaatteissaan sitoutunut jatkuvasti pienentämään toimintansa, koko arvoketjunsa ja tuotteidensa koko elinkaaren aiheuttamaa kuormitusta maaperälle, vesistölle, ilmastolle ja ekosysteemeille kehittämällä nämä periaatteet huomioivia tuotteita ja tuotantoprosesseja koko arvoketjun ja tuotteiden elinkaaren ajan. Biologisen monimuotoisuuden vähenemisen vaikutusten osalta yhtiö on ympäristöperiaatteissaan sitoutunut ylläpitämään luonnon monimuotoisuutta omistamissaan metsissä. Koskisen neuvoo ja kouluttaa metsänomistajia luonnon monimuotoisuutta ylläpitävistä ja edistävistä toimista metsänhoidossa ja puunkorjuussa. Lisäksi Koskisen on sitoutunut toimialajärjestön metsäympäristöohjelmaan ja seuraa toimenpiteiden vaikuttavuutta mittareiden avulla. Koskisen toimintapolitiikan mukaisesti puun alkuperä, ja tätä kautta sen suhde luonnon monimuotoisuuden kannalta herkkiin alueisiin, tunnetaan kaikissa tilanteissa. Puun alkuperän varmistamisessa käytetään apuna kaikkea saatavilla olevaa tietoa ja toimittajien omavakuutuksia. Puunkorjuussa hyödynnetään metsäjärjestelmää ja digitaalisia karttoja, joiden avulla puun kuljetusketju voidaan jäljittää kannosta tehtaalle saakka. Puun alkuperän ja puun hankinnan toteuttamisesta on annettu erillinen vakuutus. Toimintapolitiikka ja ympäristöperiaatteet koskevat kaikkea Koskisen toimintaa mitään sitä poissulkematta. Politiikat ja periaatteet ovat yhtiön hallituksen hyväksymät. Niiden toimeenpanosta ja toiminnan raportoinnista hallitukselle vastaavat yhtiön johtoryhmään kuuluvat konsernin ja liiketoimintayksiköiden johtajat. Sidosryhmien näkökulmat on laadinnassa huomioitu osana kaksoisolennaisuusanalyysiä. Ympäristöperiaatteet on sidosryhmien saatavilla yhtiön verkkosivulla. Alkuperän hallintajärjestelmä täyttää voimassa olevat EUTR-, EUDR-, PEFC ST2002:2020- ja FSC-määräykset siten, että kaikki käytetty ja myyty puumateriaali on vähintäänkin kontrolloituna valvonnan piirissä. Metsänomistajille tarjotaan mahdollisuus sitoutua PEFC-sertifiointiin puukaupan yhteydessä. Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 76 Toimintapolitiikan ja ympäristöperiaatteiden biodiversiteettiin ja ekosysteemeihin kytkeytyvät periaatteet on laadittu kestävyysvaikutusten, -riskien ja -mahdollisuuksien arvioinnin tulosten pohjalta. Arvioinnin yhteydessä on huomioitu miten yritys edistää seuraavia suoria vaikutustekijöitä, jotka aiheuttavat biologisen monimuotoisuuden vähenemistä: ilmastonmuutos, maankäytön muutokset, makean veden ja merten käytön muutokset, suora hyödyntäminen, haitalliset vieraslajit, pilaantuminen ja muut tekijät. Arvioinnin yhteydessä on huomioitu vaikutukset lajien tilaan, ekosysteemien laajuuteen ja tilaan (mukaan lukien maaympäristön tilan heikkenemisen, aavikoitumisen ja maaperän sulkemisen myötä); ja ekosysteemipalveluihin ja riippuvuudet niistä. Olennaiset tekijät on huomioitu osana politiikoita ja periaatteita. Periaatteissa huomioidaan aineelliset biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät vaikutukset. Periaatteissa huomioidaan olennaiset riippuvuudet, sekä olennaiset fyysiset ja siirtymävaiheen riskit ja mahdollisuudet. Koskisella käytetään kaikessa hankinnassa puun jäljittämisen mahdollistavaa alkuperäketjujärjestelmää (PEFC, FSC). Raaka-aineen alkuperä tarkistetaan aina niin, että suojeltujen alueiden metsät turvataan eikä puuta hankita kiistanalaisista tai laittomista lähteistä. Koskisen on sitoutunut toimialajärjestön metsäympäristöohjelmaan ja seuraa toimenpiteiden vaikuttavuutta mittareiden avulla. Koskisen biodiversiteettiin ja ekosysteemeihin liittyvät olennaiset kestävyysvaikutukset eivät sisällä sosiaalisen kestävyyden aiheita, eivätkä politiikat siksi kata niiden sosiaalisten vaikutusten arviointia. Toimintapolitiikkaa täydentämään puunhankintaan on määritelty yksityiskohtaisemmat periaatteet, joiden mukaisesti pyritään vähentämään ja ehkäisemään vaikutuksia biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin raaka- aineen hankinnassa. Koskisen puunhankinnan periaatteet perustuvat lain vaatimusten lisäksi yleisesti metsäalalla tunnustettuihin Metsänhoidon suosituksiin ja PEFC- tai FSC- alkuperäketjun asettamiin vaatimuksiin. Metsänhoidon suositukset perustuvat tutkimustietoon ja käytännön kokemuksesta saatuun osaamiseen. Metsänhoidon suosituksia päivitetään jatkuvasti. PEFC- ja FSC-metsäsertifioinnin asettamat vaatimukset tukevat luonnon monimuotoisuutta talousmetsien hoidossa ja käytössä. Järjestelmien asettamia vaatimuksia päivitetään säännöllisesti. Koskisen on myös sitoutunut Sahateollisuus ry:n metsäympäristöohjelmaan, jonka avulla tuetaan metsäammattilaisten ja maanomistajien ymmärrystä monimuotoisuutta huomioivista toimenpiteistä ja ohjelmassa määritettyjen mittareiden avulla seurataan toimenpiteiden onnistumista urakoitsijoiden toteuttamien toimenpiteiden osalta. Periaatteita noudattavat myös Koskiselle toimenpiteitä toteuttavat yhteistyökumppanit, jolla varmistetaan yhtenäiset käytännöt. Koskisen toimintapolitiikka, ympäristöpolitiikka sekä puunhankinnan periaatteet kattavat biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelua edistävät periaatteet ja niitä sovelletaan kattavasti Koskisen omistamilla metsäalueilla sekä alueilla, joihin sillä on hakkuuoikeudet. Maataloutta tai meriä koskevia käytäntöjä tai toimintaperiaatteita ei Koskisen toiminnassa ole. Metsäkatoon puuttumista koskevat toimintaperiaatteet ovat osa Koskisen toimintapolitiikkaa. Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät toimet ja resurssit E4-3 Koskisen puunhankinta on jatkuva prosessi, mikä tarkoittaa luonnon biodiversiteettiin ja ekosysteemeihin liittyvien kestävyysvaikutusten jatkuvaa hallintaa toteuttamalla liiketoiminnassa edellä kuvattuja politiikkoja ja periaatteita. Lisäksi jatkuvalla seurannalla ja kouluttamisella on suuri merkitys ja näitä tullaan jatkossa kehittämään osana toiminnan vuosittaista suunnittelua. Tällä pyritään vahvistamaan henkilöstön ja metsänomistajien osaamista ja tietämystä, jolla vahvistetaan monimuotoisuustoimia ja niiden vaikuttavuutta. Jatkuvalla ja kaikki toimenpiteet kattavalla seurannalla saadaan tietoa toimenpiteiden onnistumisesta ja vaikuttavuudesta. Metsästä hankittavan raaka- aineen sertifiointiprosenttia kasvatettiin ja sitä seurataan toiminnassa jatkuvasti. Keskeiset yksittäiset toimenpiteet vastuullisuusohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi vuoden 2024 osalta olivat: Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 77 • Koskisen metsätalouden toimenpiteitä koskevat puunhankinnan periaatteet ja kriteerit määritettiin. Kriteerien perusteella laadittiin ohjeistukset metsätalouden toimenpiteitä suunnitteleville ja toteuttaville henkilöille. Kriteereiden ja ohjeistusten avulla varmistetaan yhtenäinen vaatimustaso, jonka toteutumista voi seurata toimenpidetasolla. • Metsätalouden toimenpiteiden seuranta ja sen kehittäminen. Seurannalla voidaan tarkastella toiminnan laatua ja saadaan tietoa monimuotoisuutta huomioivien toimenpiteiden tasosta. Seuranta koostuu toimenpiteistä riippumattomien henkilöiden tekemistä tarkastuksista, sekä koneenkuljettajien toteuttamasta kohdekohtaisesta raportoinnista. • Sahateollisuus ry:n metsäympäristöohjelman koulutus verkkokurssina kaikille toimihenkilöille ja urakoitsijoille. Henkilöstöä on koulutettu edistämään vapaaehtoista suojelua sille soveltuvilla kohteilla yhteistyössä metsänomistajien ja yhteistyökumppaneiden kanssa. • Järjestelmiä kehitettiin osana jatkuvaa laadunvalvonnan ja toiminnan seurannan kehitystyötä. Tärkeimmät hankkeet vuonna 2024 olivat uhanalaisten lajien esiintymätiedon päivittäminen omaan metsävaratietojärjestelmään, sekä omavalvontatyökalun kehityshankkeeseen osallistuminen yhteistyössä muiden toimialan yritysten ja järjestelmäkehittäjän kanssa. Toimenpiteisiin ei ole käytetty merkittäviä taloudellisia resursseja. Metsänhoitopalveluihin liittyviä muita EU-taksonomian mukaisia taloudellisia resursseja on kuvattu osassa EU-taksonomiaraportointi, mutta ne eivät kytkeydy kuvattuihin toimenpiteisiin. Toimenpiteet ja Koskisen puunhankinnan jatkuva prosessi ei sisällä ekologisen kompensaation toimenpiteitä. Toimenpiteissä ei ole erityisesti sisällytetty paikallisten alkuperäisyhteisöjen luontotietämystä tai erityisratkaisuja. Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 78 Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät tavoitteet E4-4 Tavoitteet KPI tavoite 2027 Perusvuosi 2022 2024 Tavoitteisiin liittyvät näkökohdat Laadukkaan, sertifioidun, suomalaisen puun saatavuus Sertifioidun puuraaka-aineen osuus 88 % 81,0 % 86,6 % Monimuotoisuutta tukevien toimien varmistaminen Osaamisen lisääminen Puunhankinnan henkilöstöstä koulutettu luonnon monimuotoisuuteen 100 % - % 100,0 % Monimuotoisuutta tukevien toimien edistäminen Osaamisen lisääminen Urakoitsijoista koulutettu luonnon monimuotoisuuteen 100 % - % 85,0 % Monimuotoisuutta tukevien toimien edistäminen Tavoitteiden asetannassa ei ole erikseen otettu huomioon ekologisia raja-arvoja. Koskisen huomioi toiminnassaan muutoin seuraavien/yllä kuvattujen yleisten, ei- yhteisökohtaisten ekologisten raja-arvojen toteutumisen toiminnassaan. Vastuu raja- arvojen noudattamisesta kaikissa Koskisen toteuttamissa toimenpiteissä on Koskisen puunhankintayksiköllä. Tavoitteilla edistetään toimintaperiaatteisiin nähden oikeansuuntaisia toimenpiteitä, eli metsätalouden rakennepiirteiden kehitystä yhteensopivasti Kunming-Montrealin maailmanlaajuisen biodiversiteettikehyksen, vuoteen 2030 ulottuvan EU:n biodiversiteettistrategian asiaankuuluvien näkökohtien ja muihin luonnon monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvien kansallisten politiikkojen kanssa. Toimenpiteet eivät kuitenkaan tieteelliseen näyttöön perusten ole kaikkialla riittäviä turvaamaan näiden tavoitteen saavuttamista kansallisesti. Puunhankinnassa Koskisen määrittää toimenpiteitä vuorovaikutuksessa metsänomistajien kanssa. Toiminnan minimitason, joka koostuu PEFC-metsäsertifioinnin vaatimuksista, yli menevistä toimenpiteistä tekevät lopulta päätöksen kohteiden omistajat. Kansallisiin tavoitetasoihin pääsemiseksi tarvitaan monenlaisia toimenpiteitä, joista kaikkia ei metsätalousyritysten ole suoraan mahdollisia toteuttaa omassa toiminnassaan. Tavoitteet liittyvät biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin kohdistuviin vaikutuksiin, riippuvuuksiin ja riskeihin sekä omassa toiminnassa että arvoketjun alkupäässä. Tavoitteiden avulla pyritään edistämään metsätalouden toimenpiteiden yhteydessä toteutettavia monimuotoisuutta edistäviä toimia ja niiden seurantaa. Tavoitteet kohdistuvat maantieteellisesti kaikkeen Koskisen toimintaan metsätaloudessa. Tavoitteiden asettamisessa ei ole hyödynnetty ekologisia kompensaatioita, eivätkä sidosryhmät ole osallistuneet tavoitteiden asettamiseen. Lieventämishierarkian mukaisesti tavoitteiden kautta pyritään samanarvoisesti sekä välttämään että minimoimaan vaikutuksia biodiversiteettiin ja ekosysteemeihin. Tavoitteet eivät sisällä kunnostamiseen tai ennallistamiseen eikä kompensaatioihin tai hyvityksiin liittyviä tavoitteita. Toimenpiteiden toteutumista seurataan kohteilta mittareilla, joilla saadaan tietoa rakennepiirteiden kehityksestä metsätalouden toimenpiteissä Sahateollisuuden metsäympäristöohjelman mukaisesti. Biologisessa monimuotoisuudessa ja ekosysteemeissä tapahtuviin muutoksiin liittyvät vaikutusmittarit E4-5 Metsäluontoa huomioivat metsätalouden käytännöt koostuvat arvokkaiden kohteiden huomioimisesta, sekametsien suosimisesta yksilajisten metsien sijaan, säästöpuista ja tekopökkelöistä, suojatiheiköistä, lahopuun ja matalatuottoisten alueiden säästämisestä. Näiden toteutumista seurataan toiminnassa otantaan perustuvien tarkastusten avulla. Suojelualueiden läheisillä alueilla kuvataan toiminnan laajuutta monimuotoisuudelle herkkien alueiden läheisyydessä. Alueet rajataan pois toiminnan piiristä, tai niillä toimitaan viranomaisten määrittelemien rajoitteiden mukaisesti. Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemeihin kohdistuvien vaikutusten osalta mitataan monimuotoisuutta tukevien rakennepiirteiden säilymistä, eikä niillä mitata suoraan luonnon tilaa. Mittaristo perustuu Koskisen tavoitteiden mukaisen toiminnan Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 79 seurantaan metsäympäristössä tapahtuvien toimenpiteiden osalta. Mittaristo on määritelty pääosin Sahateollisuus ry:n metsäympäristöohjelman tavoitteisiin sopivaksi, niillä mitataan myös PEFC-metsäsertifiointivaatimusten toteutumista puunhankinnan toimenpiteissä. Osaamisen lisäämisestä raportoidaan myös osana monimuotoisuusmittaristoja. Näihin on asetettu tavoitteet Koskisen vastuullisuusohjelmassa. Seurattavilla toimenpiteillä on osoitettu positiivinen monimuotoisuuskehitys, vaikkakaan ne eivät vastaa ekologisen kestävyyden viitearvojen toteutumista sellaisenaan. Mittareiden sisältämät tarkastukset suoritetaan puunhankinnan toimenpiteissä toteutetuille kohteille otantaan perustuen kattaen kaikki toimenpiteet, sekä alueet, joilla Koskisen toimii. Tarkastuksia suunnataan osin alueille, joilla on monimuotoisuuden kannalta herkkiä alueita, tai vesistöjä. Kuitenkin vähintään 25 % tarkastuksista perustuu satunnaisotantaan. Seuranta toteutetaan sulan maan aikana ja tarkastettavat kohteet valitaan vuoden aikana toteutetuista toimenpiteistä. Tarkastukset suoritetaan maastossa ja seuranta toistetaan vuosittain. Kohteilta kerätään raportoitavien mittareiden tueksi omavalvonnan tarkastuksia, joista saatava tieto tukee tarkastusten tietoa. Kohdekohtaisten tarkastusten epävarmuustekijät liittyvät tarkastusten tekijöiden subjektiiviseen näkemykseen, sillä kaikkia mittareihin liittyviä tekijöitä, kuten säästettävien puiden läpimittaa, tai kuolleen puun määrää ei kaikilta osin erikseen mitata ja jätettävien tiheikköjen määrä voi riippua kohteen ominaisuuksista, jolloin niitä ei välttämättä ole lainkaan, tai ne on voitu jättää isommaksi yhtenäiseksi kokonaisuudeksi, jolloin lukumäärä ei osoita toimenpiteen onnistumista. Sertifioidun raakapuun osuus on laskennallinen, tarkka mittari, jonka toteutumista seurataan jatkuvasti. Luonnon monimuotoisuuden mittari 2024 Biologista monimuotoisuutta koskevat hyvitykset (t€) - Suojelualueiden läheiset alueet (kpl) 200 Suojelualueiden läheiset alueet (ha) 705 Osuus leimikoista, joilla suojatiheiköt on ohjeistuksen mukaisesti jätetty (%) 50 % Jätettyjen suojatiheiköiden määrä (kpl/ha) 2 Myytyjen taimien lehtipuuosuus (%) 33 % Metsänkäsittelyn toimenpiteiden jälkeen jäävän yli 40 cm haavan määrä (kpl/ha) 0,2 Osuus leimikoista, joille tehty tekopökkelöt ohjeistuksen mukaisesti (%) 2 % Tehtyjen tekopökkelöiden määrä (kpl/ha) 2 Osuus leimikoista, joille jätetty eläviä säästöpuita ohjeistuksen mukaisesti (%) 81 % Jätettyjen elävien säästöpuiden määrä (kpl/ha) 11 Jätettyjen kuolleiden säästöpuiden määrä (kpl/ha) 4 Henkilöstön osuus, jolle METSO- ja ympäristötuen kriteerit on koulutettu (%) 85 % Urakoitsijoista koulutettu luonnon monimuotoisuuteen (%) 85 % Puunhankinnan henkilöstöstä koulutettu luonnon monimuotoisuuteen (%) 100 % Sertifioidun raakapuun määrä (%) 87 % Koskisen puunhankinta-alueiden yksittäisillä kohteilla, tai niiden läheisyydessä, voi sijaita biologisen monimuotoisuuden kannalta herkkiä alueita. Metsätaloudella voi mahdollisesti olla olennainen vaikutus luonnon monimuotoisuuteen. Koskisen tulkitsee koko puunhankinta-alueensa olevan sellaista, että biologisen monimuotoisuuden kannalta herkkiä alueita voi sijaita sen sisällä tai läheisyydessä. Koskisen on todennut, että sen toiminta ei edistä maankäytön muutosta. Koskisen puunhankinta huomioi metsäluonnon monimuotoisuutta ja elinvoimaa ja mahdollistaa metsän uudistumisen. Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 80 ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet IRO-1 Koskisen on tunnistanut ja arvioinut resursseja ja toimintaansa tunnistaakseen tosiasialliset ja mahdolliset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet omassa toiminnassaan sekä arvoketjun alku- ja loppupäässä. Tunnistamisessa ja arvioinnissa käytetyt menetelmät, oletukset ja työkalut on kuvattu kestävyysselvityksen kohdassa ESRS 2 IRO-1. Vaikka tunnistamis- ja arviointiprosessi suoritettiin pääsääntöisesi yleisellä tasolla, oman toiminnan arvioinnissa keskityttiin sahatavara-, vaneri- ja lastulevytoimintaan, liikesuhteissa vastaaviin asiakkuuksiin ja maantieteellisessä mielessä Koskisen Kärkölän kunnan tuotantolaitokseen ja sen lähialueisiin. Myös eriasteisten resurssiriippuvuuksien kuten esimerkiksi puuraaka-aineen ja osaavan työvoiman saatavuuksien yhteydet mahdollisiin riskeihin todettiin. Erilaiset kiertotalouskysymykset, etenkin liittyen kierrätysmateriaalien hyödyntämiseen, painottuivat sidosryhmien kuulemisprosessissa lastulevyasiakasnäkemyksissä. Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimintaperiaatteet E5-1 Koskisen on ympäristöpolitiikassaan sitoutunut jatkuvasti pienentämään toimintansa, koko arvoketjunsa ja tuotteidensa koko elinkaaren aiheuttamaa kuormitusta maaperälle, vesistölle, ilmastolle ja ekosysteemeille kehittämällä nämä periaatteet huomioivia tuotteita ja tuotantoprosesseja koko arvoketjun ja tuotteiden elinkaaren ajan. Kiertotalouteen liittyen yhtiö on sitoutunut toimimaan materiaalitehokkuus- periaatteiden mukaisesti, mikä tarkoittaa erityisesti puuraaka-aineen mahdollisimman täydellistä hyödyntämistä. Ympäristöpolitiikassa on määritelty tavoite kehittää puuraaka-aineen sivuvirtojen hyödyntämistä ja jalostusasteen nostamista tuotekomponentteina. Hakkuutähteistä sekä puunjalostuksen sivutuotteista valmistetaan biopolttoaineita, joita käytetään Koskisen tehtaiden sekä niiden läheisyydessä sijaitsevien kaukolämpölaitosten polttoaineena. Toiminnassa noudatetaan jätehierarkiaperiaatetta. Ympäristöpolitiikka on yhtiön hallituksen hyväksymä. Politiikan toimeenpanosta ja toiminnan raportoinnista hallitukselle vastaavat yhtiön johtoryhmään kuuluvat konsernin ja liiketoimintayksiköiden johtajat. Sidosryhmien näkökulmat politiikan laadinnassa on huomioitu osana kaksoisolennaisuusanalyysiä. Ympäristöpolitiikka on sidosryhmien saatavilla yhtiön kotisivulla Politiikat ja periaatteet - Koskisen Integroidun toimintamallinsa ansiosta Koskisen hyödyntää eri toimintojensa välisiä synergioita, teollisia kiertoja ja tuotteiden kierrätettävyyttä. Ympäristöpolitiikkansa mukaisesti Koskisen käyttää hankkimansa uusiutuvan puuraaka-aineen viimeistä purua myöten, mikä välillisesti vähentää primaariresurssien käyttöä ja lisää sekundaariresurssien kuten esimerkiksi sahanpurun käyttöä uusissa tuotteissa. Suoraa tavoitetta siirtyä pois puun käytöstä primaariresurssina ei ole asetettu. Uusiutuvien luonnonvarojen kestävän hankinnan ja käytön periaatteet on käsitelty yhtiön toimintaperiaatteissa, ympäristöpolitiikassa sekä puunhankinnan periaatteissa. Puunhankinnan periaatteet perustuvat lain vaatimusten lisäksi yleisesti metsäalalla tunnustettuihin Metsänhoidon suosituksiin ja PEFC- tai FSC-alkuperäketjun asettamiin vaatimuksiin. Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 81 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimet ja resurssit E5-2 Koskisen toimenpiteet kohdistuvat omaan toimintaan arvoketjussa. Resurssitehokkuutta parannetaan tuotannon prosesseissa. Avaintoimet ja niiden toteuttamisaikataulu on kuvattu alla olevassa taulukossa. Järvelän uuden sahan ylösajoa ja tuotannon optimointia jatkettiin vuonna 2024, mikä on parantanut saantoa puuraaka-aineen hyödyntämisessä päätuotteiksi. Lisäksi vaneritehtaalla on valmistunut vuoden 2024 aikana investoinnit karattomaan sorviin sekä viilikuivurin modernisointiin, jotka parantavat saantoa ja vähentävät hävikkiä. Uudella tukkikentällä tullaan vähentämään jätteeksi päätyvän hiekkaisen kenttäkuoren muodostumista. Levyteollisuus-liiketoiminnan vanerituotantoon Järvelässä julkaistiin kattava investointiohjelma vuoden 2024 lopussa, jonka tavoitteena on parantaa vanerituotannon tuottavuutta, laatua ja saantoa. Investointiohjelman ensimmäinen vaihe toteutetaan vuoden 2025 aikana ja ohjelma ulottuu vuoden 2027 loppuun asti. Resurssit toimien toteuttamiseen määritetään toimenpidekohtaisesti joko pääoma- tai toimintomenoina. Taloudellisia tietoja annetaan EU:n taksonomiaraportissa (sijainti). Tärkeimmät toimet Toteutusaikataulu Pääomamenot tEUR Toimintomenot tEUR Hiekkaisen kenttäkuoren muodostumisen vähentäminen 2025 n/a 2024 n/a 2024 Karaton sorvi Toteutettu raportointivuonna 2024 n/a 2024 n/a 2024 Viilukuivurin modernisointi Toteutettu raportointivuonna 2024 n/a 2024 n/a 2024 Järvelän uusi saha Toteutettu ennen raportointivuotta n/a 2024 n/a 2024 Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 82 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet E5-3 Tavoitteet KPI tavoite 2027 2022 2024 Tavoitteisiin liittyvät näkökohdat Jätehierarkian kerros Puuraaka-aineen tehokas ja optimoitu käyttö Pitkäikäisiin puutuotteisiin käytettävän puuraaka-aineen hyötysuhde 60 % 55 % 50 % Resurssien sisäänvirtauksen vähentäminen; Primaariraaka- aineiden minimointi 1. Ehkäiseminen Kierrätysmateriaalin käytön kasvattaminen lastulevyn tuotannossa Kierrätysmateriaalin osuus lastulevyn raaka-aineesta 5 % - % - % Resurssien sisäänvirtauksen ja jätteen vähentäminen; Kierrätysmateriaalien käyttöaste nostaminen 2. Kierrätys Uusien kiertotalousratkaisujen innovointi Tuotekehitysresurssien (euroa) kasvattaminen +10 % 0,3 milj. e 0,3 milj. e Resurssien sisäänvirtauksen ja jätteen vähentäminen; Kiertotalouteen perustuvan tuotesuunnittelun lisääminen 2. Kierrätys Kaikki tavoitteet liittyvät resurssien sisäänvirtauksen vähentämiseen, minkä lisäksi kierrätysmateriaalin käytön kasvattaminen ja uusien kiertotalousratkaisujen innovointi vähentävät resurssien ulosvirtausta jätteiden muodossa. Tavoitteet eivät liity jätehuoltoon. Tavoitteiden määrittelyssä ei ole käytetty erityisiä menetelmiä, tai merkittäviä oletuksia, eivätkä ne liity kansallisten, EU:n tai kansainvälisten toimintapolitiikan tavoitteisiin. Tavoitteiden asetannassa on otettu huomioon, että kiertotalouteen ja primaariresurssien käyttöön kohdistuu lainsäädännöllisiä muutoksia. Kiertotalouteen perustuvan tuotesuunnittelun lisääntymistä tavoitellaan kasvattamalla tuotekehitysresursseja vuoteen 2027 mennessä 10 prosenttia vuoden 2022 tasosta. Kierrätysmateriaalin käyttöastetta kasvatetaan lastulevyn tuotannossa, jossa tavoitteena on nostaa kierrätysmateriaalin osuus lastulevyn raaka-aineesta viiteen prosenttiin vuoteen 2027 mennessä. Koskisen puuviisas, raaka-aineen mahdollisimman korkeaa ja optimoitua hyödyntämisastetta tavoitteleva toimintamalli minimoi luonnostaan primaariraaka- aineiden käyttöä suhteessa tuotettuihin pitkän käyttöiän puutuotteisiin kuten lastulevyihin. Koska merkittävä osa tuotannosta hyödyntää sekundaariraaka-aineina valmiiksi Koskisen tuotannossa syntyviä sivuvirtoja, ei toiminnan hyötysuhteen muutos kuitenkaan vaikuta suoraan vastaavalla laajuudella primaariraaka-aineiden tarpeeseen. Koskisen integroitu sahateollisuuden toimintamalli perustuu uusiutuvan raaka-aineen hyödyntämiselle kaskadikäyttöperiaatteen mukaisesti jo omassa toiminnassa. Puuraaka-aineesta tuotetaan ensisijaisesti kuitupuuperäisiä, pitkän käyttöiän sahatavara- ja vanerituotteita, ja tuotannosta syntyviä sivuvirtoja kuten lastua ja sahanpurua hyödynnetään lastulevyissä. Sahatavaraan ja puupohjaisiin tuotteisiin hyödyntämiskelvottomat osat kuten puunkuoret hyödynnetään bioenergiana. Koskisen valmistamat tuotteet voidaan hyödyntää ensisijaisen käyttönsä jälkeen joko uudelleen, kierrätettynä tai bioenergiana. Lopulta lähes kaikki Koskisen puutuotteet ja vanerit ovat kompostoitavissa haketuksen jälkeen. Tuotedokumentaatiot sisältävät tietoa kunkin puutuotteen suositelluista jatkohyödyntämis- tai käytöstäpoistotavoista. Tavoitteet ovat Koskisen itse asettamia eivätkä liity pakollisiin lakisääteisiin vaatimuksiin. Sidosryhmät eivät ole osallistuneet tavoitteiden määrittelyyn. Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 83 Sisäänvirtaavat materiaalit E5-4 Koskisen tärkeimmät sisäänvirtaavat resurssit ovat valmistuksen pääraaka-aine puu sekä valmistuksen muut raaka-aineet ja pakkausmateriaalit. Lisäksi tuotannon hyödykkeinä kulutetaan vettä sekä koneita ja tarvikkeita. Sahatuotteissa puu on ainoa raaka-aine lukuun ottamatta maalattuja puutuotteita. Levytuotteissa käytetään puun lisäksi raaka-aineina liimoja ja pinnoitteita sekä KORE-tuotteissa myös muovi- ja metalliosia. Pakkausmateriaaleina käytetään muovi-, pahvi- ja foliopakkauksia sekä pohjalavoja. Puun hankintamäärät ovat tarkasti tiedossa tilavuusyksikön mukaan, josta ne muunnetaan keskimääräisten oletusten perusteella raportointiyksikköön. Muiden raaka-aineiden ja pakkausaineiden määrät saadaan joko omista ostojärjestelmistä tai toimittajakyselyiltä, joita vertaillaan oman ostojärjestelmän määriin. Muutoin tietoihin ei sisälly merkittäviä oletuksia ja ne lasketaan mitattuihin lähtötietoihin perustuen. Koskisen hyödyntää tuotteissaan oman toiminnan sivuvirtoja. Purusta valmistetaan lastulevyä ja muut sivujakeet kuten kuori hyödynnetään polttoaineena omien tuotantolaitosten lämmityksessä. Omien sivuvirtojen hyödyntäminen tuotteissa ja energiantuotannossa vuonna 2024 oli yhteensä 60 029 tonnia. Kahteen kertaan laskemisen välttämiseksi resurssien sisäänvirtaus huomioidaan silloin kun resurssi virtaa ensimmäistä kertaa Koskisen toimintoihin. Jatkojalostuksen yhteydessä materiaalivirtaa ei lasketa toiseen kertaan. Sisäänvirtaavat materiaalit yhteensä (t) 2024 Raaka-aineet, puu (t) 715 943 Raaka-aineet, puupohjaiset pinnoitteet (t) 1 165 Raaka-aineet, puupohjaiset liimat (t) 791 Pakkausmateriaalit, puu (t) 1 645 Pakkausmateriaalit, paperikuidut (t) 705 Biologisten materiaalien määrä (t) 720 249 Biologisten materiaalien osuus (%) 98 % Raaka-aineet, muut pinnoitteet (t) 1 640 Raaka-aineet,öljypohjaiset liimat (t) 12 160 Raaka-aineet, metallit (t) 90 Raaka-aineet, muovit (t) 216 Pakkausmateriaalit, muovit (t) 127 Pakkausmateriaalit, metallit (t) 6 Ei-biologisten materiaalien määrä (t) 14 239 Sisäänvirtaavat materiaalit yhteensä (t) 734 487 Omien sivuvirtojen hyödyntäminen tuotteissa (t) 60 029 Kierrätettyjen materiaalien määrä (t) 60 942 Kierrätettyjen materiaalien osuus (%) 8 % Puun materiaalivirrat 2024 Puun hankinta (m3) 1 588 166 Puun käyttö tehtailla (m3) 906 584 Omien sivuvirtojen hyödyntäminen tuotteissa (m3) 150 072 Puun käytön hyötysuhde pitkäikäisiin tuotteisiin (%) 50 % Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 84 Ulosvirtaavat materiaalit E5-5 Koskisen päätuotteita ovat sahatavara ja jalosteet sekä lastulevy ja vaneri. Tuotteet on valmistettu uusiutuvasta luonnon materiaalista, jota voidaan käyttää uudelleen, kierrättää tai hyödyntää energiana käyttöiän päätyttyä. Koskisen valmistamat tuotteet ovat pääasiallisesti korkean kestävyyden ja pitkän käyttöiän tuotteita. Tuotteiden käyttökohteita ovat rakentaminen, pakkausteollisuus ja huonekaluteollisuus. Levyteollisuudessa käyttökohteena on myös kuljetusvälineteollisuus, jota varten jalostetaan peruslevytuotteiden lisäksi hyötyajoneuvojen varusteluun liittyviä KORE- tuotteita. Koskisen päätuotteet ovat teollisuuden ja rakentamisen perusmateriaaleja, jotka eivät kestävyyden tai korjattavuuden osalta itsessään poikkea muista vastaavista puupohjaisista tuotteista. Puutuotteet ovat teknisesti kokonaan kierrätettäviä ottamatta kantaa onko loppukäyttökohteessa valmius toteuttaa kierrätystä. Myydyt tuotteet yhteensä (t) 2024 Tuotteet (t) 560 754 Kierrätettävien tuotteiden osuus (%) 100 % Kierrätettävien pakkausten osuus (%) 100 % Jätteen kokonaismäärä (t) 2024 Tavanomaisen jätteen määrä uudelleenkäyttön valmisteluun (t) 38 Tavanomaisen jätteen määrä kierrätykseen (t) 503 Tavanomaisen jätteen määrä muuhun hyötykäyttöön (t) 157 Tavanomaisen jätteen määrä muualle kuin loppukäsittelyyn (t) 698 Tavanomaisen jätteen määrä polttoon (t) 277 Tavanomaisen jätteen määrä kaatopaikalle (t) 59 Tavanomaisen jätteen määrä muuhun loppukäsittelyyn (t) - Tavanomaisen jätteen määrä loppukäsittelyyn (t) 336 Vaarallisen jätteen määrä uudelleenkäytön valmisteluun (t) 19 Vaarallisen jätteen määrä kierrätykseen (t) - Vaarallisen jätteen määrä muuhun hyötykäyttöön (t) - Vaarallisen jätteen määrä muualle kuin loppukäsittelyyn (t) 19 Vaarallisen jätteen määrä polttoon (t) 184 Vaarallisen jätteen määrä kaatopaikalle (t) - Vaarallisen jätteen määrä muuhun loppukäsittelyyn (t) 30 Vaarallisen jätteen määrä loppukäsittelyyn (t) 213 Radioaktiivisen jätteen kokonaismäärä (t) - Vaarallisen jätteen kokonaismäärä (t) 232 Jätteen kokonaismäärä (t) 1 266 Jätteen määrä muualle kuin loppukäsittelyyn (t) Yhteensä 717 Jätteen määrä loppukäsittelyyn (t) Yhteensä 550 Kierrättämättömän jätteen kokonaismäärä (t) 550 Kierrättämättömän jätteen osuus (%) 43 % Raportoidut jätevirtojen määrät perustuvat lain vaatimaan jätekirjanpitoon, jossa on ylläpidetty kuljetettujen jätteiden määriä painoyksikössä. Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 85 Yhteiskunnalliset tiedot Koskisen henkilöstöperiaatteet ja eettiset periaatteet pohjautuvat YK:n ohjaavien periaatteiden, työelämän perusperiaatteiden ja perusoikeuksista annetun ILO:n julistuksen ja monikansallisille yrityksille annettujen OECD:n toimintaohjeisiin. Koskisen varmistaa periaatteilla turvalliset ja terveelliset työolot kaikissa toimipaikoissa sekä omille että alihankkijoiden työntekijöille. ESRS S1 Oma työvoima .......................................................................... 86 Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 86 ESRS S1 Oma työvoima Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa ESRS 2 / SBM-3 Koskisen koko oma työvoima kuuluu luvussa ESRS 2 kuvatun mukaisesti Koskisen kestävyysvaikutusten ja kestävyysraportoinnin piiriin. Tosiasialliset ja mahdolliset vaikutukset sekä niihin liittyvät riskit ja mahdollisuudet eivät johdu suoraan yrityksen strategiasta tai liiketoimintamallista, eikä niitä näiden vuoksi ole ollut tarpeen mukauttaa. Yhteisön merkitys on kuitenkin tunnistettu ja strategiassa on huomioitu Koskisen työnantajakuvan tärkeys. Strategia sisältää myös vastuullisuusohjelman mukaiset keskeiset tavoitteet työturvallisuuteen ja työhyvinvointiin. Olennaiset vaikutukset kohdistuvat Koskisen omaan työvoimaan painottuen tuotantolaitoksilla työskenteleviin henkilöihin. Koskisen toimipisteillä toimii oman työvoiman lisäksi urakoitsijoita ja heidän vakituisia työntekijöitään. Lisäksi toimipisteillä toimii itsenäisiä ammatinharjoittajia. Puolan toimipisteillä yrityksellä on myös vuokratyöntekijöitä. Raportointi kattaa Koskisen kaikki omaan työvoimaan lukeutuvat henkilöt, joihin yritys voi olennaisesti vaikuttaa, niiden tietojen osalta, jotka on julkistettu ESRS 2:n mukaisesti. Koskisen olennaiset kielteiset vaikutukset aiheutuvat teollisuusympäristössä työskentelyssä ja ne liittyvät yksittäisiin tapauksiin. Tehdasympäristössä työskentelevät altistuvat suuremmalle työtapaturmariskille. Asiantuntijatyössä on tunnistettu suurempi riski altistua psykososiaaliselle kuormitukselle. Koskisen olennaiset myönteiset vaikutukset kohdistuvat työllistämiseen ja edelleen lähialueiden taloudelliseen hyvinvointiin sekä työhyvinvoinnin ja -terveyden aktiiviseen edistämiseen. Myönteiset vaikutukset kohdistuvat Koskisen toimipaikkoja ympäröiviin työssäkäyntialueisiin Suomessa ja Puolassa. Koskisen olennaisiin kestävyysaiheisiin liittyvät riskit perustuvat työmarkkinoiden epävakaaseen ilmapiiriin kuten mahdollisiin työtaistelutoimenpiteisiin, esimerkiksi lakkoihin. Edelleen onnettomuus- ja vahinkoriskit tuotantolaitoksissa voisivat toteutuessaan johtaa Koskisen velvollisuuteen korvata vahingot sekä viivästyttää tai häiritä Koskisen tuotteiden ja palveluiden toimituksia. Vastaavasti hyvä maine vastuullisena työnantajana tuottaa mahdollisuuksia, jotka perustuvat rekrytointien parempaan onnistumiseen, pienempään työvoiman vaihtuvuuteen sekä ylipäätään korkeampaan henkilöstön tyytyväisyyteen ja siitä kumpuavaan tuottavuuteen. Koskisen aloitti vuonna 2024 ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen liittyvän siirtymäsuunnitelman laatimisen. Mahdolliset siirtymäsuunnitelman toteuttamisesta aiheutuvat vaikutukset omaan työvoimaan arvioidaan osana prosessia vuoden 2025 aikana. Koskisella ei ole toimintoja tai toimipaikkoja alueilla tai maissa, joissa on merkittävä riski pakkotyöhön tai lapsityövoiman käyttöön. Koskisen työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmä ISO 45 001 sisältää prosessit omaan työvoimaan liittyvien olennaisten kielteisten vaikutusten hallitsemiseksi. Koskisen on tunnistanut omaan työvoimaan kohdistuvissa prosesseissa, joihin sisältyy työn vaarojen arviointi, että erityisesti tehdasympäristössä toimivat henkilöt kohtaavat enemmän tosiasiallisia ja mahdollisia negatiivisia vaikutuksia työterveyteen ja -turvallisuuteen liittyen. Näiksi on määritelty työhön liittyvät fyysiset vaarat ja tapaturmat, työperäiset terveysongelmat sekä fysikaaliset, ergonomiset ja kemialliset altistumiset. Koskisen olennaiset omaan työvoimaan liittyvät riskit ja mahdollisuudet eivät kohdistu tiettyyn henkilöstöryhmään, tuotantolaitokseen tai maahan. Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet S1-1 Koskisen toimintapolitiikka, eettiset periaatteet (Code of Conduct) sekä henkilöstöperiaatteet ohjaavat olennaisten kestävyysvaikutusten tunnistamista, arviointia, hallintaa ja korjaamista ja ne kattavat kaikki maantieteelliset alueet toiminnassa. Konsernin ja liiketoimintayksiköiden johto vastaavat Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 87 toimintaperiaatteiden ja niistä johdettujen yksityiskohtaisempien periaatteiden toteuttamisesta. Toimintapolitiikassaan Koskisen on sitoutunut henkilöstön erinomaisiin työskentelyedellytyksiin, jatkuvaan osaamisen kehittämiseen, työhyvinvointiin, työssä viihtymiseen ja turvallisuuteen sekä terveyteen panostamiseen. Laatu-, ympäristö- ja turvallisuusasioiden merkittävyys on selkeästi tunnistettu ja Koskisen ottaa vastuun niiden ylläpidosta ja kehittämisestä. Henkilöstöperiaatteilla varmistetaan toimintapolitiikassa esitettyjen päämäärien toteutumista olennaisissa kestävyysaiheissa eli työterveydessä ja -turvallisuudessa sekä työnantajuudessa. Periaatteiden mukaisesti työturvallisuusjohtaminen perustuu sertifioituun ISO 45001 -järjestelmään. Henkilöstöperiaatteissa pääperiaatteet on asetettu johtamiselle, palkitsemiselle, turvallisuudelle, työhyvinvoinnille ja työkyvylle, kulttuurille ja tasa-arvolle, osaamisen kehittämiselle sekä rekrytoinnille ja perehdyttämiselle. Henkilöstöperiaatteita täydentää henkilöstöhallinnon sisäinen ohjeistus. Toimintapolitiikka, sekä henkilöstöperiaatteet ovat julkisesti sidosryhmien saatavilla yrityksen verkkosivuilla. Eettisissä toimintaperiaatteissa kuvataan toimintatavat ja sidosryhmäkohtaiset sitoumukset. Oman työvoiman osalta niissä sitoudutaan varmistamaan turvalliset ja terveelliset työolot kaikissa toimipaikoissa sekä omille että alihankkijoiden työntekijöille. Lisäksi toimintatavat sisältävät monimuotoisuuden ja osallistamisen, kunnioittavan ja häirinnästä vapaan työympäristön, yhdistymisvapauden, yksityisyyden sekä ihmisoikeuksiin sitoutumisen. Toimintapolitiikka, henkilöstöperiaatteet sekä eettiset periaatteet kattavat Koskisen-konsernin koko henkilöstön mitään poissulkematta ja niiden laadinnassa on huomioitu kaksoisolennaisuusanalyysin tulokset, joiden yhteydessä määritettyjä sidosryhmiä, kuten henkilöstön edustajaa on kuultu. Yksityiskohtaisempia periaatteita sisältävät konsernin sisäisesti henkilöstön saatavilla olevat, Suomen toimintoja koskevat turvallisuuskäsikirja, sekä erillinen työsuojelun käsikirja, jotka kuvaavat Koskisen yleiset turvallisuuden ja työsuojelun toimintalinjat sisältäen ISO 45001 sertifioinnin vaatimukset. Käsikirja yhdessä sen viittaamien toimenpiteiden ja asiakirjojen kanssa muodostaa Koskisen työsuojelun yleisen toimintaohjelman. Myös nämä kattavat konsernin kaikki toiminnot tehdastyön korostuessa teemoissa. Käsikirjat päivitetään yhteistyössä henkilöstön edustajien kanssa. Koskisen henkilöstöperiaatteet ja eettiset periaatteet pohjautuvat YK:n ohjaavien periaatteiden, työelämän perusperiaatteiden ja perusoikeuksista annetun ILO:n julistuksen ja monikansallisille yrityksille annettujen OECD:n toimintaohjeisiin. Koskisen henkilöstöperiaatteissa ja eettisissä periaatteissa sekä toimintapolitiikassa on kuvattu sitoumukset ihmis- ja työelämäoikeuksien toteutumisen varmistamiseen. Koskisen toimii tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistäen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman mukaisesti. Henkilöstöä koskevissa asioissa Koskisen viralliset vuoropuhelufoorumit Suomessa ovat konsernin työyhteisöryhmä ja työsuojelutoimikunta. Näissä on mukana henkilöstön edustajat ja yhtiön operatiivista johtoa. Sisäinen viestintä tapahtuu intran kautta. Puolassa vuoropuhelu tapahtuu paikallisen sääntelyn edellyttämin tavoin työntekijätapaamisina. Viestintää tapahtuu myös ilmoitustaulujen välityksellä. Toimenpiteet ihmisoikeusvaikutusten, joita tunnistetaan osana riskienarviointia tai muita työperäisten vaikutusten tunnistamisprosesseja yksiköissä, sen korjaamiseksi tai korjaamisen mahdollistamiseksi laaditaan vuosittain osana henkilöstöperiaatteiden toteuttamiseen liittyviä toimintasuunnitelmia. Koko henkilöstöllä on mahdollisuus tehdä havaintoja Jatkuvan Kehityksen foorumin kautta ja näihin vastataan läpinäkyvästi kaikille. Koskisen omaa työvoimaa koskevat toimintaperiaatteet vastaavat YK:n ohjaavia periaatteita mukaan lukien periaatteet yritysten ihmisoikeusvastuista. Kansainväliset periaatteet toteutuvat osana kansallisen lainsäädännön noudattamista, johon Koskisen on sitoutunut koko toiminnassaan. Koskisen eettisissä periaatteissa sitoudutaan siihen, että Koskisen ei käytä pakkotyövoimaa tai lapsityövoimaa ja samaa edellytetään myös kaikilta toimitusketjussa. Sitoutuminen ihmiskaupan estämiseen on osa eettisten periaatteiden ihmisoikeuksien kunnioittamiseen sitoutumista. Koskisen sitoutuu eettisissä periaatteissaan varmistamaan turvalliset ja terveelliset työolot kaikissa toimipaikoissa sekä omille että alihankkijoiden työntekijöille. Koskisen koko oman toiminnan Suomessa kattava työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmä ISO 45 001 varmistaa päämäärän toteutumista käytännössä. Keskeisiä työkaluja Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 88 Suomessa ovat työsuojelun ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmat, joita operatiivinen johto toteuttaa liiketoiminnassa. Puolassa työntekijöiden työkykyä varmistetaan lainmukaisilla säännöllisillä lääkärintarkastuksilla. Eettisissä periaatteissa sitoudutaan kunnioittamaan erilaisuutta sekä kohtelemaan ihmisiä arvostaen ja kunnioittaen. Koskisen ei suvaitse häirintää, ahdistelua tai työpaikkakiusaamista. Henkilöstöperiaatteissa varmistetaan osaltaan näiden periaatteiden toteutumista, mukaan lukien syrjinnän ja häirinnän poistaminen sekä yhtäläisten mahdollisuuksien edistäminen. Henkilöstöperiaatteissa on todettu, että ikä, alkuperä, kieli, vammaisuus, vakaumus, sukupuoli, seksuaalinen suuntautuneisuus, uskonto tai etninen tausta, poliittinen toiminta, ammattiyhdistystoiminta, suhteet, perhe tai yksilölliset erityispiirteet ja elämäntilanteet eivät saa aiheuttaa syrjintää. Rotua, sukupuolista suuntautumista, poliittisia mielipiteitä ja kansallista tai yhteiskunnallista alkuperää ei ole kirjattu erikseen syrjinnän perusteiksi, mutta ne ovat edustettuina epäsuorasti kirjatuissa periaatteissa. Koskisella ei ole tunnistettu erityisen haavoittuvia ryhmiä eivätkä periaatteet sisällä haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden mukaan ottamista ja/tai positiivista erityiskohtelua. Syrjinnänvastaisten periaatteiden toteutuminen varmistetaan seuraavilla eettisissä periaatteissa kuvatuilla menetelmillä: koko organisaation kattava viestintä, sisäinen koulutus, ilmoituskanavien käyttö sekä rikkomusten tutkinta. Koskisella ei vielä ole erityisiä määriteltyjä menetelmiä monimuotoisuuden ja/tai inkluusion lisäämiseksi, mutta vastuullisuusohjelman mukaisesti tämä tullaan huomioimaan Koskisen koulutuksissa. Jatkossa kaikki havaitut ja ilmoitetut syrjintätapaukset käsitellään välittömästi päivitetyn sisäisen ohjeistuksen mukaisesti. Ohjeistus päivitettiin Suomessa vuonna 2024 ja otetaan käyttöön vuonna 2025. Puolassa vastaava ohjeistus määritellään vuoden 2025 aikana. Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista oman työvoiman ja työntekijöiden edustajien kanssa S1-2 Koskisen pääasialliset yhteydenpidon muodot oman työvoiman ja sen edustajien kanssa olennaisiin kestävyysaiheisiin liittyen tapahtuu useaa reittiä. Näitä ovat jatkuva esihenkilötoiminta, vakiokokouskäytännöt, henkilöstötutkimusprosessi, työturvallisuusjohtamiseen liittyvät turvallisuushavainnot sekä -aloitteet, työsuojelutoimikunta, työyhteisöryhmä sekä työntekijöiden edustus Suomessa toimivan oman työvoiman osalta konsernin laajennetussa johtoryhmässä. Työvoiman näkökannat otetaan huomioon yllä olevien prosessien välityksellä, paikallisen lainsäädännön mukaisesti. Muodollinen yhteydenpito tapahtuu työntekijöiden edustajien kanssa sekä Suomessa että Puolassa. Oman työvoiman edustaja on Suomen toimintojen osalta mukana konsernin laajennetussa johtoryhmässä. Konsernin työsuojelutoimikunta ja työyhteisöryhmä kokoontuvat Suomessa neljä kertaa vuodessa yhteiseen vuoropuheluun, ja näissä on kaikkien henkilöstöryhmien edustus paikalla. Puolassa työntekijöiden keskuudestaan valitsemat edustajat osallistuvat neuvotteluihin ja edustavat henkilöstöä yhteisissä asioissa. Puolan lainsäädäntö ei edellytä erillisen terveys- ja turvallisuustyöryhmän perustamista alle 250 henkilön yrityksissä. Konsernin toimitusjohtaja vastaa laajennetun johtoryhmän puitteissa tapahtuvasta yhteydenpidosta. Henkilöstöjohtaja vastaa muista edellä kuvatuista yhteydenpidon prosesseista. Koskisen arvioi yhteydenpidon tehokkuutta pääasiallisesti vuotuisen, koko konsernin henkilöstön kattavan työhyvinvointikyselyn välityksellä. Yhteydenpidon vaikuttavuutta arvioidaan sen tulosten valossa eri näkökulmista. Yhteydenpidon toimivuutta arvioidaan lisäksi yrityskohtaisen työehtosopimuksen ja sen saavuttamisen näkökulmasta. Yrityskohtaisen työehtosopimuksen syntyminen on tulos toimivasta yhteydenpidosta ja osapuolten näkemysten kohtaamisesta. Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 89 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat yrityksen omalle työvoimalle huolenaiheiden esiin tuomiseksi S1-3 Kielteisten vaikutusten korjaamisen prosessit sekä kanavat Turvallisuuteen ja terveyteen liittyvien negatiivisten vaikutusten ennaltaehkäisyn ja korjaamisen osa-alueet ovat osa Koskisen toimintajärjestelmää standardin OHSAS 18001/ ISO 45001:2018 mukaisesti. Koskisen turvallisuuskäsikirja kattaa työturvallisuuden suunnittelun, toteuttamisen ja varmistamisen kuvaukset. Työnvaarojen arviointi Turvallisuuskäsikirja kattaa pelastussuunnitelman alaohjeistuksineen, jotka ovat paikkakuntakohtaiset pelastussuunnitelmat, suojeluorganisaatio, työsuojelu, palosuojelu, kemikaalit, kattilat ja paineastiat, työterveys, tietosuoja, omaisuussuoja ja vartiointi, väestönsuojelu ja kriisiajan suojelu sekä häiriö- ja onnettomuustilanteiden tiedotus- ja menettelyohjeet. Erillinen työsuojelun käsikirja kuvaa Koskisen yleiset työsuojelun toimintalinjat. Käsikirja yhdessä sen viittaamien toimenpiteiden ja asiakirjojen kanssa muodostaa Koskisen työsuojelun yleisen toimintaohjelman. Työsuojelun käsikirja kuvaa korjaavien toimenpiteiden toteuttamisen poikkeamaraporttikäytännön mukaisesti, mikä varmistaa, että korjaavien toimien tuloksellisuutta voidaan seurata toimintajärjestelmän vaatimusten mukaisella tavalla. Konkreettisia esimerkkejä konkreettisista prosesseista ovat työn vaarojen tunnistus ja arviointi, riskien arviointi ja työpaikkaselvitys yhteistyössä työterveyshuollon kanssa, joiden avulla kielteisiä vaikutuksia pyritään vähentämään. Henkilöstön edustajat osallistuvat kuvattuihin prosesseihin. Oma työvoima voi tuoda esiin huolenaiheitaan tai tarpeitaan joko luottamushenkilölle, henkilöstön keskuudestaan valitsemalle työsuojeluvaltuutetulle tai suoraan yritykselle ilmoituskanavien kautta. Suoraan Koskiselle esitetyt huolet ja tarpeet käsitellään Suomessa nk. Jatkuvan Kehityksen -kanavan kautta, jota ylläpidetään yrityksen toimesta ja johon henkilöstöllä on näkyvyys, sekä mahdollisuus tehdä ilmoituksia kanavan kautta. Koskisella on lisäksi ja Puolan toimintojen osalta vain käytössä anonyymi, päivittäisestä johtamisesta erillinen Whistleblowing ilmoituskanava, joka on saatavilla muun muassa Koskisen verkkosivujen kautta. Jatkuvan kehityksen foorumi ja anonyymi ilmoituskanava ovat Koskisen itse perustamia, mutta anonyymin ilmoituskanavan osalta ulkopuolisen tahon hallinnoima. Luottamushenkilöt ja työsuojeluorganisaatio on perustettu yrityksestä erillisen osapuolen toimesta. Koskisen anonyymi Whistleblowing-kanava toimii yhtiön virallisena ilmoitus- ja valitusmekanismina. Lisäksi kaikkia edellä kuvattuja yhteydenpitokanavia voidaan käyttää epäkohtien ilmaisemiseen ja korjaamiseen sekä korjaamisen edistämiseen. Henkilöstöä koskevan valitusmekanismin kehitystyötä on aloitettu vuonna 2024 ja sitä jatketaan vuoden 2025 aikana. Koskisen prosessi valitusmekanismien saatavuuden parantamiseksi oman työvoiman keskuudessa perustuu riittävään saavutettavuuteen sisäisissä ja ulkoisissa kanavissa. Whistleblowing-kanava on selkeästi saatavilla sekä Koskisen intranet-sivustolla että yhtiön verkkosivujen kautta. Suoraan Koskiselle esitetyt huolet ja tarpeet kirjataan ja käsitellään Suomen toimintojen osalta Jatkuvan Kehityksen foorumin kautta. Tapausten käsittelyjen seurantaa tehdään jatkuvasti ja raportoidaan vuosittain yhtiön johdolle. Whistleblowing-kanavan kautta esitetyt huolet ja havainnot käsitellään erillisen prosessin kautta tapauskohtaisesti. Kanavan seurannasta ja tapausten käsittelystä vastaavat yhtiön hallintosihteeri ja lakiasiainjohtaja. Mikäli tapaukset edellyttävät ilmoittajansuojelua koskevan lainsäädännön noudattamista tai koskevat johtoryhmän jäsentä, niistä raportoidaan suoraan hallituksen ja tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle. Koskisen pyrkii selkeällä viestinnällä ja johtamisella edistämään mahdollisimman korkeaa tietoisuutta ja luottamusta epäkohtien ja huolenaiheiden ilmoittamiseen liittyviä kanavia kohtaan. Tiedot perehdytetään työsuhteen alussa omalle työvoimalle koko konsernissa. Koskisella ei ole käytäntöjä kanavien tietoisuuden arvioinniksi. Yrityksellä ei ole erityisiä toimintaperiaatteita kirjattuna työntekijöiden suojelemiseksi vastatoimilta. Sekä Jatkuvan Kehityksen foorumi että Whistleblowing-kanava mahdollistavat anonyymin ilmoittamisen. Koskisen eettisissä periaatteissa on sitouduttu mahdollisia Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 90 kostotoimia ehkäiseviin toimintamenetelmiin. Ilmoituksen jättäjän henkilöllisyys ei paljastu missään vaiheessa vastaanottajalle, ellei ilmoittaja sitä tietoisesti itse kerro. Ilmoitukset mahdollisista rikkomuksista käsitellään ehdottoman luottamuksellisesti ja nimettömästi niin pitkälti kuin mahdollista. Eettisten periaatteidensa mukaan Koskisen ei suvaitse häirintää, ahdistelua tai työpaikkakiusaamista. Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien vaikuttavuus S1-4 Toimet työturvallisuuden jatkuvaksi parantamiseksi ja haittojen ehkäisyksi Työturvallisuuden jatkuva parantaminen lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä perustuu jatkuvaan ja päivittäiseen työturvallisuustoimintaan. Pysyvä tavoite on nolla tapaturmaa. Keskeisessä asemassa työturvallisuuden jatkuvassa parantamisessa ovat viestintä, turvallisuushavainnot, selkeä esihenkilötoiminta ja systemaattinen turvallisuusjohtaminen sisältäen riskikartoitukset ja riskien ennaltaehkäisyn aktiivisin toimin. Jokaista koskislaista kannustetaan tekemään turvallisuusaloitteita, mikä tukee yhteisen turvallisuuskulttuurin rakentumista. Keskeiset toimet keskittyvät ennaltaehkäisyyn ja yksittäisten tapausten osalta korjaavat toimenpiteet käsitellään osana konsernin jatkuvaa kehitystä liiketoimintayksiköissä Vuodelta 2024 ei näihin liittyen ole merkittäviä yksittäisiä toimenpiteitä raportoitavaksi. Koskisen keskeiset toimet tapaturmattoman arjen toteuttamiseksi perustuvat konsernitason sekä konsernin kaikkien toimintojen (Levyteollisuus, Sahateollisuus ja puunhankinta) työsuojelun toimintasuunnitelmiin. Toimintasuunnitelmat sisältävät lyhyen aikavälin toimet, vastuut ja tavoitteet kalenterivuodelle kaikilla maantieteellisillä alueilla. Keskeiset toteutetut ja suunnitellut jatkuvat toimet vuonna 2024 Koskisen otti käyttöön säännöllisen kuukausittaisen turvallisuuskatsauksen esihenkilöille. Näissä katsauksissa analysoidaan tapahtuneita tapaturmia ja läheltä piti -tilanteita sekä jaetaan hyviä käytäntöjä. Tämän yhteistyömallin tavoitteena on kehittää työympäristöä entistä turvallisemmaksi. Sisäistä turvallisuusviestintää selkeytettiin ja parannettiin yhteistyössä henkilöstön kanssa. Levyteollisuudessa yhtiö on kiinnittänyt erityistä huomiota suojavälineiden käyttöön liittyvän ohjeistuksen yhdenmukaistamiseen ja selkeyttämiseen. Koskisella on käytössä oma turvallisuuspalkitsemisjärjestelmä. Järjestelmässä työntekijät saavat euron päiväkohtaisen palkkion jokaiselta viikolta, jolloin ei ole sattunut poissaoloon johtaneita tapaturmia. Kulkureittien turvallisuutta parannettiin vaneri- ja lastulevytehtaalla asentamalla huomiovalot selkeyttämään kulkureittien merkintöjä. Myös työvälineiden turvallisuuteen kiinnitettiin huomiota. Työturvallisuuskoulutusta jatkettiin koko henkilöstölle. Työturvallisuuskorttikoulutus uusitaan viiden vuoden välein, millä varmistetaan henkilöstön ajantasainen turvallisuusosaaminen. Turvallisuushavaintojen ja -aloitteiden tekemistä edistettiin systemaattisesti. Koko henkilökuntaa aktivoitiin tekemään turvallisuusaloitteita ja sitoutumaan yhteisen turvallisuuskulttuurin kehittämiseen. Edellä kuvattujen toimien odotettu vaikutus on työturvallisuuden parantuminen Koskisen käyttämillä mittareilla mitattuna. Toimien toteutuminen vaikuttaa työturvallisuutta parantavasti, sillä ne kokonaisuutena ennaltaehkäisevät mahdollisia kielteisiä vaikutuksia ja parantavat työturvallisuutta kaikilla aikahorisonteilla. Edellä kuvattujen keskeisten turvallisuustoimien piiriin kuuluvat kaikki toimipaikat sekä kaikki tuotannon työntekijöitä ja toimihenkilöt. Toimet eivät kata arvoketjun muita osia. Toimenpiteiden vaikuttavuutta seurataan säännöllisesti turvallisuushavaintojen, poissaoloon johtaneiden tapaturmien (LTA1) sekä läheltä piti -tilanteiden dokumentoinnin kautta. Näitä seurantatietoja hyödynnetään työsuojelutoimikunnan ja yksiköiden turvallisuusryhmien toiminnassa sekä kuukausittaisissa turvallisuuskatsauksissa ja sovittujen toimenpiteiden jatkuvassa toteutuksen seurannassa. Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 91 Korjaavien toimien toteuttaminen Koskisella on lakisääteisesti korkea valmius noudattaa tapaturmatilanteissa ja niiden vaikutusten lieventämisessä sekä korjaamisessa työturvallisuusjärjestelmänsä mukaisesti korkeata ensiapuvalmiutta, työturvallisuuden toimintamalleja ja ohjeistuksia sekä työsuojeluorganisaation resursseja. Koskisen varmistaa, että henkilöstöllä on riittävä ensiapuvalmius Suomen työturvallisuus- ja työterveyshuoltolakien sekä Puolen työlain edellyttämällä tavalla. Varsinaisissa työtapaturmatilanteissa järjestetään aina asianmukainen hoito ja loukkaantunut henkilö voi saada korvausta vakuutuksesta, mutta yksityisyydensuojan vuoksi Koskisella ei ole tarkkaa tietoa rahallisista korvauksista. Kaikki tapaturmat on käsitelty tapauskohtaisesti ja niihin on laadittu tarvittavat korjaavat toimenpiteet liiketoimintayksiköissä. Toimenpiteiden vaikuttavuutta seurataan ja arvioidaan osana konserniprosesseja, joihin kuuluvat vuosittaiset johdon katselmukset ja kuukausittaiset turvallisuuskatsaukset. Syrjintätapausten käsittelystä kerrotaan lisää kohdassa S1-17 Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset. Prosessit työturvallisuuden jatkuvassa parantamisessa tarvittavien toimien yksilöimiseksi Koskisen toteuttaa työturvallisuusjohtamistaan ISO 45000 -johtamisjärjestelmän mukaisesti sekä laatimalla yhteistyössä henkilöstön kanssa toimintasuunnitelmat työsuojelun, työterveyshuollon sekä varhaisen tuen osalta. Koskisella on järjestelmälliset prosessit työturvallisuus- ja terveysriskien tunnistamiseksi, arvioimiseksi ja hallitsemiseksi. Tämä sisältää vaarojen tunnistamisen työympäristössä, riskien arvioinnin niiden todennäköisyyden ja vakavuuden perusteella sekä asianmukaisten hallintatoimenpiteiden määrittämisen riskien vähentämiseksi tai poistamiseksi. Toimet oman työvoiman hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi Koskisen kehittää henkilöstönsä työhyvinvointia monipuolisesti ja järjestelmällisesti. Yhtiön toimet perustuvat jatkuvaan, päivittäiseen esihenkilötyöhön sekä koko henkilöstöä koskeviin että kohdennettuihin hyvinvointiohjelmiin, ja niitä toteutetaan kaikissa toimipisteissä. Jatkuvaan toimintaan kuuluu myös toimiva työsuojeluyhteistyö ja yhteinen työsuojelun toimintasuunnitelma. Työhyvinvoinnin kehittämisessä keskeistä on varhaisen tuen malli, ennaltaehkäisevät toimet sekä yhteisöllisyyden vahvistaminen. Keskeiset toteutetut ja suunnitellut jatkuvat toimet vuonna 2024 Keskeiset toteutetut ja suunnitellut toimet vastaavat kielteisten vaikutusten lisäksi Koskisen strategiseen tavoitteeseen olla houkutteleva ja reilu työnantaja, jolla on omaan työvoimaan kohdistuva positiivinen vaikutus. Työhyvinvointikyselyn ja johtamisen tuen toteuttaminen. Työhyvinvointikyselyn toimii yhtenä tärkeimmistä johtamisen työkaluista. Tulokset käsiteltiin perusteellisesti esihenkilöiden johdolla kaikissa tiimeissä. Esihenkilöt saivat valmennusta tulosten purkamiseen, ja heillä oli mahdollisuus käyttää tukenaan fasilitaattoreita. Määriteltiin tiimien työhyvinvoinnin kehityskohteet vuodelle 2024. Kehityskohteissa korostuivat tiedonkulun selkeyttäminen, yhteisten asioiden johtaminen, osaamisen kehittäminen sekä palautteen antaminen. Yhtiötasolla kehityskohteeksi valittiin viestinnän sekä työturvallisuuden ja turvallisuusajattelun kehittäminen. Toteutettiin kohdennettuna hyvinvointihankkeena Koskisen Kohottajat -hanke, johon osallistui kymmenen henkilöä. Hankkeen tavoitteena oli löytää ratkaisuja tuki- ja liikuntaelinten vaivoihin sekä vuorotyön haasteisiin. Hanke sisälsi monipuolista tukea työfysioterapiasta ravitsemusterapeutin neuvontaan sekä työterveyshuollon ja -psykologin palveluita. Jatkettiin Koskisen Konkarit -ohjelman toteutusta. Yli 50-vuotiaille työntekijöille suunnattuun Koskisen Konkarit -ohjelmaan osallistui raportointivuonna kahdeksan henkilöä. Vuoden mittainen ohjelma keskittyy työkyvyn ylläpitoon ja työelämässä pysymisen tukemiseen. Jatkettiin perehdytyksen kehittämistä rakentamalla verkkokursseja Koskisen omaan koulutuskanavaan ja selkeyttämällä perehdytysprosessia. Vahvistettiin yhteisöllisyyttä usein keinoin tukemalla tiimien yhteistä toimintaa tiimirahalla ja järjestämällä yhteisen grillijuhlan. Jatkettiin liikunta- ja hyvinvointietujen tarjoamista. Koskinen tukee henkilöstön kokonaisvaltaista hyvinvointia tarjoamalla käyttöön oman kuntosalin sekä uintimahdollisuudet Kärkölän uimahallissa. Lisäksi yhtiö tukee henkilöstön jaksamista ePassi-edulla. Edellä kuvatut keskeiset toimet kattavat pääasiassa Suomen toiminnot oman työvoiman osalta. Puolassa Koskisen tarjoaa henkilöstölleen monipuolisia etuja sosiaalietuusrahaston (ZFŚS) kautta, kuten lomatukia, joulurahaa ja Nikolauspäivän Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 92 lahjoja työntekijöiden lapsille. Vuonna 2024 Puolassa tarjottiin vapaaehtoiset terveystarkastukset yli 40-vuotiaille työntekijöille ja otettiin käyttöön Hedelmätiistai- konsepti terveellisten ruokailutottumusten edistämiseksi. Koskisen työhyvinvoinnin edistämistoimet kattavat kaikki yhtiön liiketoiminta-alueet ja toiminnot. Koskisen työhyvinvoinnin edistämistoimet jakautuvat kolmelle aikahorisontille. Niissä korostuvat toimien ja tapahtumien nopea vaikuttavuus sekä pidemmän aikavälin ennaltaehkäisevyys ja työhyvinvoinnin perustan vahvistaminen. Toimet kohdistuvat koko henkilöstöön, mutta osassa toimista on kohdennettu fokus erityisryhmille. Esihenkilöille on järjestetty valmennusta työhyvinvointikyselyn tulosten käsittelyyn. Tuki- ja liikuntaelinvaivoista kärsiville sekä vuorotyöntekijöille on suunnattu Koskisen Kohottajat -hanke. Ikääntyvien työntekijöiden tarpeisiin vastataan kohdennetuilla ohjelmilla. Työhyvinvoinnin edistämistoimenpiteet keskittyvät Koskisen omaan henkilöstöön eivätkä kata arvoketjun muita osia. Koskisen seuraa ja arvioi työhyvinvoinnin edistämistoimia monipuolisesti. Läsnäolo- ja vaihtuvuusmittareiden seuranta tukee yleisen työhyvinvoinnin seurantaa ja aikaista reagoimista. Työhyvinvointikyselyn tuloksia hyödynnetään johtamisen työkaluna ja toimenpiteiden vaikuttavuuden seurannassa. Tiimien määrittelemien kehityskohteiden toteutumista seurataan säännöllisesti. Kohdennettujen hyvinvointiohjelmien kuten Koskisen Kohottajat ja Koskisen Konkarit tuloksellisuutta arvioidaan ohjelman päättyessä. Työkykyjohtamisen vaikuttavuutta seurataan varhaisen tuen mallin mukaisesti ja perehdytyksen kehittämisen vaikutuksia osana normaalia johtamista. Kaikki edellä kuvatut toimet vaikuttavat työhyvinvointia parantavasti, sillä ne ennaltaehkäisevät työkykyongelmia, tukevat varhaista puuttumista sekä vahvistavat yhteisöllisyyttä ja osaamista. Kielteisten vaikutusten tunnistaminen ja hallinta Koskisen varmistaa toimintakäytäntöjensä turvallisuuden systemaattisella seurannalla ja ennakoivalla riskienhallinnalla. Yhtiö seuraa aktiivisesti työturvallisuuslainsäädännön kehitystä ja noudattaa sen vaatimuksia. Olennainen osa turvallisuuden varmistamista on säännöllinen vuoropuhelu keskeisten sidosryhmien, kuten työterveyshuollon ja henkilöstön edustajien kanssa. Työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta arvioidaan järjestelmällisesti kolmen vuoden välein toteutettavilla työpaikkaselvityksillä. Kemikaaliriskien hallinta on keskeinen osa turvallisuustyötä. Uusien työvälineiden ja turvavarusteiden hankintaprosessissa kuullaan sekä henkilöstöä ja heidän edustajiaan, että työterveyshuoltoa, jotta varmistetaan välineiden soveltuvuus ja turvallisuus käyttötarkoitukseensa. Kielteisen vaikutusten hallintaan kohdistetut resurssit Työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin jatkuvaan parantamiseen liittyvät resurssit koostuvat Koskisen johtamisjärjestelmän mukaisesti johdon ja esihenkilöiden vastuista ja työstä ISO 45001 -johtamisjärjestelmän mukaisesti. Koskisen toimipaikoissa toimivat turvallisuuspäälliköt ovat työturvallisuuden hallinnointiin kohdistettu resurssi. Keskeisten toimien nykyisten tai tulevien tarkkojen toiminta- tai pääomamenojen ilmoittaminen ei ole mahdollista, sillä toiminta on osa konsernin ja liiketoimintojen päivittäistä operatiivista toimintaa sekä Koskisen esihenkilöiden ja työntekijöiden työtehtäviä. Yritys on asettanut uudet strategiset tavoitteet vuoden 2024 aikana ja niiden toteutumista seurataan tulevina vuosina. Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 93 Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan S1-5 Alla olevassa taulukossa esitetyt tavoitteet vastaavat henkilöstöperiaatteiden päämääriin, joissa on huomioitu olennaiset kestävyysseikat. Nämä päämäärät on esitetty kohdassa S1-1. Tavoitteet koskevat Koskisen omaa henkilöstöä, sen kaikissa toimipisteissä. Tavoitteiden asetannassa on huomioitu näiden seikkojen nykytila ja kehitys konsernissa. Työtapaturmien kehitystä seurataan myös suhteessa muihin toimialan yrityksiin. Asetetut tavoitteet eivät sellaisenaan suoraan vastaa olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin tai mahdollisuuksiin, vaan ovat osa kokonaisuuden seurantaa, joilla tunnistettuihin teemoihin liittyviä kokonaisuuksia seurataan ja hallitaan. Sidosryhmiä ei ole erikseen kuultu tavoitteen asetannassa. Tavoitteet eivät edellytä merkittäviä muutoksia yrityksen toiminnassa tai tavoitteiden mittaamisessa, vaan ovat osa jokapäiväistä toimintaa. S1 Omaan työvoimaan liittyvät kestävyysaiheet Tavoite 2027 Kattaa koko Koskisen-konsernin Perusvuosi 2022 2024 Tavoitteisiin liittyvät näkökohdat Tapaturmien vähentäminen Tapaturmataajuus LTA1<5 19,40 9,70 Tavoite perustuu toimintapolitiikkaan ja henkilöstöperiaatteisiin, kuvaus kohdassa S1-1 Hyvinvoiva ja terve henkilöstö Työhyvinvointikyselyn kokonaisarvosana > 4 3,85 3,81 Tavoite perustuu toimintapolitiikkaan ja henkilöstöperiaatteisiin, kuvaus kohdassa S1-1 Hyvinvoiva ja terve henkilöstö Työhyvinvointikyselyn vastausprosentti > 90 % 76 % 78 % Tavoite perustuu toimintapolitiikkaan ja henkilöstöperiaatteisiin, kuvaus kohdassa S1-1 Henkilöstön osaamisen kehittyminen Koulutustunnit/henkilö > 18 11,48 8,15 Tavoite perustuu toimintapolitiikkaan ja henkilöstöperiaatteisiin, kuvaus kohdassa S1-1 Tasa-arvoinen ja yhdenvertainen työyhteisö Monimuotoisuus-, yhdenvertaisuus- ja inklusiivisuustietoisuuden kehittäminen sisäisellä koulutuksella 100 % työvoimasta Uusi tavoite 2024 Uusi tavoite 2024 alkaen Tavoite perustuu toimintapolitiikkaan ja henkilöstöperiaatteisiin, kuvaus kohdassa S1-1 Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 94 Omaan työvoimaan liittyvät tavoitteet on asetettu vastuullisuusohjelmaan kaksoisolennaisuusarvioinnista saatujen näkemysten perusteella. Tavoitteiden asettamisesta vastasi yhtiön johtoryhmä sekä valittu ryhmä eri toimintojen edustajia, Tavoitteiden asettamiseen ei erikseen osallistettu työntekijöitä tai heidän edustajiaan. Toimien ja tavoitteiden toteutumisen seuranta tapahtuu säännöllisesti työyhteisöryhmässä ja laajennetussa johtoryhmässä, joissa molemmissa on henkilöstön edustus, neljästi vuodessa. Työturvallisuutta seurataan lisäksi kuukausittain konsernin turvallisuuskatsauksissa. Jatkuvaan toteutumisen seurantaan sisältyy edistymisen seuranta, mahdollisten poikkeamien tunnistaminen ja dokumentointi sekä toimeenpanon tarvittavat muutokset. Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet S1-6 Koskisen henkilöstöosasto vastaa henkilöstötietojen keräämisestä, ylläpidosta ja raportoinnista. Henkilöstötietojen hallinnointiin käytetään henkilöstöjärjestelmää, jossa tietoja ylläpidetään. Raportointi sisältää työsuhteessa olevien työntekijöiden tiedot, joilla on työsuhde konserniin. Tietojen kokoamiseen ei sisälly merkittäviä taustaoletuksia tai rajoituksia. Työsuhteisten työntekijöiden määrä sukupuolen mukaan Sukupuoli Työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä) Miehet 669 Naiset 274 Muut - Ei ilmoitettu - Työsuhteiset työntekijät yhteensä 943 Työsuhteisten työntekijöiden vaihtuvuus 2024 Päättyneet työsuhteet 66 Lähtövaihtuvuus 7,0 % Työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä) Maa Työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä) Suomi 796 Puola 131 Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 95 Työsuhteisten työntekijöiden määrä sopimustyypeittäin eriteltynä sukupuolen mukaan 2024 Miehet Naiset Muut Ei ilmoitettu Työsuhteiset työntekijät yhteensä Työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä / kokoaikavastaavana ilmaistuna) 669 274 - - 943 Vakinaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä / kokoaikavastaavana ilmaistuna) 620 243 - - 863 Määräaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä / kokoaikavastaavana ilmaistuna) 49 31 - - 80 Vaihtelevalla työajalla työskentelevien työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä / kokoaikavastaavana ilmaistuna) 19 12 - - 31 Kokoaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä / kokoaikavastaavana ilmaistuna) 650 262 - - 912 Osa-aikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä / kokoaikavastaavana ilmaistuna) 6 4 - - 10 Työsuhteisten työntekijöiden määrä sopimustyypeittäin eriteltynä maittain 2024 Suomi Puola Muut Työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä / kokoaikavastaavana ilmaistuna) Työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä / kokoaikavastaavana ilmaistuna) 796 131 16 943 Vakinaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä / kokoaikavastaavana ilmaistuna) 783 64 16 863 Määräaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä / kokoaikavastaavana ilmaistuna) 13 67 - 80 Vaihtelevalla työajalla työskentelevien työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä / kokoaikavastaavana ilmaistuna) 31 - - 31 Kokoaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä / kokoaikavastaavana ilmaistuna) 765 131 16 912 Osa-aikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä / kokoaikavastaavana ilmaistuna) 10 - - 10 Työntekijöitä koskevat tiedot on kerätty yhtiön HR- ja palkkajärjestelmien tiedoista. Henkilöstön lukumäärä ilmaistaan henkilömääränä ja raportointikauden viimeisen päivän tilanteena. Kestävyysselvityksessä henkilöstömäärä on 31.12.2024 henkilöstötilanne ja tilinpäätöksessä koko vuoden henkilöstömäärä keskimäärin eli 12 kk keskiarvo. Kokoaikavastaavuutta ei lasketa erikseen, koska suurin osa työsuhteista on kokoaikaisia. Tietojen kokoamiseen ei sisälly oletuksia, vaan tiedot koostetaan suoraan järjestelmän tiedoista. Raportoiduissa, vuoden lopun tilannetta kuvaavissa henkilöluvuissa eivät näy kesän aikana Koskisella työskennelleet kesätyöntekijät, joita oli vuonna 2024 47 kpl. Henkilöstömäärää koskevat tiedot löytyvät Koskisen konsernitilinpäätöksen liitetiedosta 6. Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 96 Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu S1-8 Tiedot henkilöstön kuulumisesta työehtosopimusten piiriin löytyvät Koskisen henkilöstöjärjestelmästä perustuen toimenkuvaan, eikä ilmoitettaviin tietoihin sisälly oletuksia tai rajoituksia. Työsuhteisten työntekijöiden lukumäärä löytyy taulukosta S1-6 Työsuhteisten työntekijöiden määrä sopimustyypeittäin eriteltynä maittain 2024. Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu Kattavuusaste: Työsuhteiset työntekijät – ETA alue (maat, joissa on yli 50 työsuhteista työntekijää, joiden osuus on yli 10 % työsuhteisten työntekijöiden kokonaismäärästä) Työsuhteiset työntekijät –muu kuin ETA-alue (estimaatti alueista, joissa on yli 50 työsuhteista työntekijää, joiden osuus on yli 10 % työsuhteisten työntekijöiden kokonaismäärästä) Edustus työpaikalla (vain ETA alue) (maat, joissa on yli 50 työsuhteista työntekijää, joiden osuus on yli 10 % työsuhteisten työntekijöiden kokonaismäärästä) 0-19 % Puola 20-39 % 40-59 % 60-79 % 80-100 % Suomi Suomi, Puola Suomessa Koskisen tuotannon työntekijät, toimihenkilöt ja metsätoimihenkilöt kuuluvat yrityskohtaisen työehtosopimusten piiriin, joista toinen on tuotannon työntekijöille ja toimihenkilöille ja toinen metsätoimihenkilöille. Ylemmille toimihenkilöille ja johdolle sovelletaan yrityksessä sovittuja työehtoja. Puolan työmarkkinoilla ei ole vastaavia yleissitovia työehtosopimuksia tai niihin perustuvia yrityskohtaisia ratkaisuja. Koskisen noudattaa Puolassa yleistä työlainsäädäntöä, minkä lisäksi työhön, työsuhteeseen, työoloihin ja palkkaan liittyen sovelletaan yhtiökohtaisia koko henkilöstöä koskevia työhön ja palkitsemiseen liittyviä linjauksia. Koskisella ei ole sopimuksia työsuhteisten työntekijöiden kanssa edustuksesta, josta huolehtisi eurooppalainen yritysneuvosto, eurooppayhtiön (SE) yritysneuvosto tai Eurooppaosuuskunnan (SCE) yritysneuvosto. Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 97 Monimuotoisuuden mittarit S1-9 Tiedot henkilöstön monimuotoisuudesta koostuvat Koskisen henkilöstöjärjestelmästä, eikä ilmoitettaviin tietoihin sisälly oletuksia tai rajoituksia. Ylimmän johdon sukupuolijakauma 2024 Henkilömäärä % Ylin johto, naiset 3 18 % Ylin johto, miehet 14 82 % Ylin johto, muut - - % Ylin johto, ei ilmoitettu - - % Ylin johto, yhteensä 17 100 % Työsuhteisten työntekijöiden ikäjakauma 2024 Henkilömäärä % Alle 30-vuotiaat 155 16 % 30-50-vuotiaat 490 52 % Yli 50-vuotiaat 298 32 % Henkilömäärä iän mukaan jaoteltuna 943 100 % Koskisen Oyj:n ylimmän johdon muodostavat hallitus, sekä toimitusjohtaja tukenaan johtoryhmä. Riittävä palkka S1-10 Koskisen kaikille työsuhteisille työntekijöille maksetaan riittävää palkkaa sovellettavien vertailuarvojen mukaisesti. Sosiaalinen suojelu S1-11 Kaikki Koskisen työsuhteiset työntekijät kuuluvat sosiaalisen suojelun piiriin julkisten ohjelmien tai yrityksen tarjoamien etuuksien kautta sellaisten tulonmenetysten varalta, jotka johtuvat sairaudesta, työttömyydestä, työssä saadusta vammasta tai työkyvyttömyydestä, vanhempainvapaasta tai eläköitymisestä. Koulutusta ja taitojen kehittämistä koskevat mittarit S1-13 Tiedot henkilöstön kehityskeskusteluista, sekä koulutustunneista koostuvat Koskisen henkilöstöjärjestelmästä. Kehityskeskustelut kirjataan käytyjen keskustelujen perusteella esihenkilöiden toimesta. Koulutustunteja koskien ilmoitettavat tiedot perustuvat esihenkilöiden ilmoituksiin. Molempiin tietoihin voi sisältyä epävarmuutta liittyen tiedon kulkuun, eivätkä kaikki tule välttämättä kirjatuksi. Kehityskeskustelun käyneiden osuus 2024 Henkilömäärä % koko henkilömäärästä Kehityskeskustelun käyneet henkilöt, naiset 177 19 % Kehityskeskustelun käyneet henkilöt, miehet 393 42 % Kehityskeskustelun käyneet henkilöt, muut - - % Kehityskeskustelun käyneet henkilöt, ei ilmoitettu - - % Kehityskeskustelun käyneet henkilöt, yhteensä 570 60 % Koulutustuntien lukumäärä määrä per henkilö 2024 Koulutustuntien määrä per henkilö, naiset 10 Koulutustuntien määrä per henkilö, miehet 7 Koulutustuntien määrä per henkilö, muut - Koulutustuntien määrä per henkilö, ei ilmoitettu - Koulutustuntien määrä per henkilö, kaikki 8 Koulutuspäivien määrä 1 199 Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 98 Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit S1-14 Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit Terveyttä ja turvallisuutta koskevat tiedot kootaan Koskisen henkilöstöjärjestelmästä, sekä Jatkuvan Kehityksen järjestelmästä, jonne kirjataan tiedot työtapaturmista ja niiden käsittelyistä. Tiedot kerätään koko henkilöstöä koskien. Ei-työsuhteisten työntekijöiden osalta hyödynnetään siirtymäsäännöstä. Työtyytyväisyyskyselyn vastausprosentti, sekä -tulos (eNPS) ja poissaoloon johtaneiden työtapaturmien määrä, sekä (LTA1) poissaoloon johtaneiden työtapaturmien taajuus (LTA1) ovat konsernin omia, kestävyystavoitteisiin liittyviä mittareita, jotka on esitetty osiossa S1-5. Koskisen omiin mittareihin sisältyviin työtapaturmiin (LTA1) määritellään tapaturmat, jotka johtavat vähintään yhden päivän poissaoloon. Tapaturmataajuudet (LTAF1) esitetään miljoonaa työtuntia kohden. Työtapaturmien lukumäärään (TRI) sisältyvät tapaturmat, joiden johdosta suoritetaan terveydenhuollon tarkastus. Luvut eivät näin ollen sisällä tapaturmia, joissa terveydenhuoltoon ei ole menty. Työtyytyväisyyskysely kattaa koko henkilöstön, mutta vastaamiseen liittyviä epävarmuustekijöitä voi olla johtuen kyselyn kielestä, joka on englanti, eikä työntekijöiden oma äidinkieli. 2024 Työterveyden ja työturvallisuuden hallintajärjestelmän piiriin kuuluvien osuus % 99 % Työperäisistä vammoista ja työperäisistä terveysongelmista johtuvien kuolemantapausten lukumäärä, työsuhteiset työntekijät - Työperäisistä vammoista ja työperäisistä terveysongelmista johtuvien kuolemantapausten lukumäärä, muut kuin työsuhteiset työntekijät - Työtapaturmien lukumäärä (TRI) 28 Työtapaturmien osuus (TRIF) 20,8 Työperäisten terveysongelmien tapausten lukumäärä, johon sovelletaan oikeudellisia rajoituksia, työsuhteiset työntekijät - Menetettyjen päivien lukumäärä liittyen työperäisiin vammoihin, työtapaturmiin, työperäisiin terveysongelmiin tai kuolemantapauksiin työsuhteiset työntekijät 91 Koskisen omat mittarit Poissaoloon johtaneiden työtapaturmien määrä (LTA1) 13 Poissaoloon johtaneiden työtapaturmien taajuus (LTAF1) 9,7 Työtyytyväisyyskyselyn vastausprosentti 78 % Työtyytyväisyyskyselyn eNPS 4 Koskisen Suomen toiminnot kattava työterveys- ja työturvallisuusjohtamisjärjestelmä on ISO 45001 standardin mukainen ja se on auditoitu ulkoisen varmentajan Kiwa Inspectan toimesta. . Työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskevat mittarit S1-15 Tiedot työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskevien mittareiden osalta koostuvat Koskisen henkilöstöjärjestelmästä, eikä ilmoitettaviin tietoihin sisälly oletuksia tai rajoituksia. Koskisen kaikki työsuhteiset työntekijät ovat oikeutettuja perhevapaaseen sosiaalipoliittisten ja/tai työehtosopimusten nojalla. Perhevapaata ottaneiden työntekijöiden osuus sukupuolen mukaan % Perhevapaata ottaneiden osuus, naiset 1,4 % Perhevapaata ottaneiden osuus, miehet 1,8 % Perhevapaata ottaneiden osuus, muut - % Perhevapaata ottaneiden osuus, ei ilmoitettu - % Perhevapaata ottaneiden osuus 3,2 % Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 99 Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset S1-17 Tapaukset, joista tietoa raportoidaan tulevat joko yhtiön ilmoituskanavien kautta, tai esihenkilöille tehtävän ilmoituksen perusteella. Tapaukset, myös ulkopuolisten tahojen ilmoitukset, kirjataan jatkuvan kehityksen järjestelmään, jossa tapausten käsittelyt ylläpidetään. Kirjatut tapaukset perustuvat ilmoituksiin ja mahdollisiin ulkoisiin tarkastuksiin, eikä tietoihin sisälly merkittäviä taustaoletuksia tai rajoituksia. Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset 2024 Syrjintätapausten lukumäärä 2 Häirintätapausten lukumäärä (sisältyy syrjintätapauksiin) - Muiden kuin häirintätapausten lukumäärä (sisältyy syrjintätapauksiin) 2 Valitusten lukumäärä, jotka raportoitu henkilöstön kanavien kautta 10 Valitusten lukumäärä, jotka raportoitu OECD:n monikansallisille yrityksille tarkoitetuille kansallisille yhteyspisteille - Syrjintätapausten ja valitusten perusteella maksetut sakot ja korvaukset - Vakavien ihmisoikeustapausten lukumäärä - Vakavien ihmisoikeustapausten lukumäärä, joissa on jätetty noudattamatta YK:n ohjaavia periaatteita yritysten ihmisoikeusvastuusta, työelämän perusperiaatteista ja oikeuksista annettua ILO:n julistusta - Vakavien ihmisoikeustapausten perusteella maksetut sakot, seuraamukset ja korvaukset - Kirjatuista syrjintätapauksista toinen on tuotu esihenkilön tietoon ja käsitelty asianmukaisesti tarvittavien osapuolten kesken Levyteollisuudessa. Tapaukseen liittyvät seurantapalaverit jatkuvat vielä vuoden 2025 aikana. Toinen syrjintätapaus kirjattiin FSC:n liittyvässä ulkoisessa auditoinnissa lievänä poikkeamana Sahateollisuudessa Asiaa selvitetään sisäisesti vuoden 2025 aikana ja sitä tullaan tarkastelemaan uudelleen vuoden 2025 FSC-auditoinnissa. Tapauksista ei ole kirjattu sakkoja, eikä tietoja näin ollen esitetä tilinpäätöksessä. Konsernin ja emoyhtiön tilinpäätökset Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 101 Sisällysluettelo Konsernitilinpäätös (IFRS) ............................................. 102 Konsernin laaja tuloslaskelma .............................................. 102 Konsernitase ............................................................................... 103 Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista ...... 104 Konsernin rahavirtalaskelma ................................................ 106 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ............................. 107 1. Yleiset tiedot ja laatimisperusta ....................................... 107 2. Segmenttitiedot ja liikevaihto .......................................... 109 3. Rahoitusriskin ja pääoman hallinta ................................ 111 4. Liiketoiminnan muut tuotot ............................................. 116 5. Materiaalit ja palvelut .......................................................... 116 6. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut ......................... 117 7. Osakeperusteiset kannustinjärjestelmät ..................... 118 8. Poistot ja arvonalentumiset .............................................. 121 9. Liiketoiminnan muut kulut ............................................... 122 10. Rahoitustuotot ja -kulut .................................................... 123 11. Tuloverot .................................................................................. 123 12. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ...................... 127 13. Metsävarat .............................................................................. 130 14. Vuokrasopimukset .............................................................. 130 15. Aineettomat hyödykkeet .................................................. 133 16. Vaihto-omaisuus .................................................................. 134 17. Muut saamiset ...................................................................... 134 18. Myytävänä olevat omaisuuserät .................................... 135 19. Oma pääoma ........................................................................ 135 20. Osakekohtainen tulos ....................................................... 136 21. Rahoitusvarat ja -velat ....................................................... 137 22. Varaukset ............................................................................... 141 23. Muut velat .............................................................................. 142 24. Konsernin rakenne ............................................................. 142 25. Lähipiiriliiketoimet .............................................................. 143 26. Ehdolliset velat ja vastuusitoumukset ........................ 144 27. Tilikauden jälkeiset tapahtumat ................................... 144 Emoyhtiön tilinpäätös (FAS) ......................................... 146 Tuloslaskelma ............................................................................. 146 Tase ................................................................................................. 147 Rahoituslaskelma ...................................................................... 149 Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot ................................. 150 Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset ............................................... 162 Tilintarkastuskertomus ........................................................... 163 Kestävyysselvityksen varmennuskertomus .................... 168 Koskisen Oyj:n ESEF-tilinpäätöstä koskeva kohtuullisen varmuuden antava riippumattoman tilintarkastajan varmennusraportti ..................................... 170 Tietoa sijoittajille ........................................................................ 172 Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 102 Konsernitilinpäätös (IFRS) Konsernin laaja tuloslaskelma Tuhatta euroa Liite 1.1.2024– 31.12.2024 1.1.2023– 31.12.2023 Liikevaihto 2 282 262 271 275 Liiketoiminnan muut tuotot 4 2 022 4 050 Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos 16 5 151 922 Metsävarojen käyvän arvon muutos 13 324 870 Materiaalit ja palvelut 5 -174 749 -156 769 Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut 6 -47 913 -46 890 Poistot ja arvonalentumiset 8 -11 169 -8 607 Liiketoiminnan muut kulut 9 -42 904 -40 455 Liikevoitto (-tappio) 13 023 24 396 Rahoitustuotot 10 3 638 4 573 Rahoituskulut 10 -6 689 -4 910 Rahoituskulut, netto -3 051 -337 Voitto (tappio) ennen veroja 9 972 24 059 Tuloverot 11 -1 684 -3 829 Tilikauden voitto (tappio) 8 288 20 230 Tuhatta euroa Liite 1.1.2024– 31.12.2024 1.1.2023– 31.12.2023 Muut laajan tuloksen erät: Erät, jotka saatetaan tulevaisuudessa siirtää tulosvaikutteisiksi Muuntoerot 47 335 Tilikauden muut laajat tuloksen erät verovaikutus huomioiden 47 335 Tilikauden laaja tulos 8 335 20 565 Tilikauden voiton (tappion) jakautuminen: Emoyhtiön omistajille 8 288 20 230 Tilikauden voitto (tappio) 8 288 20 230 Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen: Emoyhtiön omistajille 8 335 20 565 Tilikauden laaja tulos 8 335 20 565 Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden osakekohtainen tulos: Laimentamaton osakekohtainen tulos (euroa) 20 0,36 0,88 Laimennettu osakekohtainen tulos (euroa) 20 0,36 0,87 Konsernin laajaa tuloslaskelmaa tulee lukea yhdessä sitä koskevien liitetietojen kanssa. Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 103 Konsernitase Tuhatta euroa Liite 31.12.2024 31.12.2023 VARAT Pitkäaikaiset varat Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 12 111 540 97 508 Metsävarat 13 3 915 3 599 Käyttöoikeusomaisuuserät 14 34 043 26 159 Aineettomat hyödykkeet 15 1 036 1 308 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat 21 14 960 Muut saamiset 17 10 11 Laskennalliset verosaamiset 11 37 88 Pitkäaikaiset varat yhteensä 150 595 129 634 Lyhytaikaiset varat Vaihto-omaisuus 16 49 227 37 544 Myyntisaamiset 21 23 835 23 365 Muut saamiset 17 9 536 10 427 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat 21 11 513 10 625 Tuloverosaamiset 11 74 1 839 Talletukset 21 - 20 000 Rahavarat 21 31 823 35 771 Lyhytaikaiset varat yhteensä 126 008 139 571 Myytävänä olevat omaisuuserät 447 - VARAT YHTEENSÄ 277 050 269 205 Tuhatta euroa Liite 31.12.2024 31.12.2023 OMA PÄÄOMA JA VELAT Oma pääoma Osakepääoma 19 1 512 1 512 Vararahasto 19 16 16 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 19 73 843 73 843 Omat osakkeet 19 -3 -3 Kertyneet muuntoerot 19 192 144 Kertyneet voittovarat 65 240 51 487 Tilikauden voitto (tappio) 8 288 20 230 Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä 149 086 147 229 Oma pääoma yhteensä 149 086 147 229 Velat Pitkäaikaiset velat Lainat 21 24 731 31 310 Vuokrasopimusvelat 14, 21 29 465 23 857 Muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet 6 3 117 3 124 Muut velat 23 14 - Laskennalliset verovelat 11 7 162 5 697 Varaukset 22 150 150 Pitkäaikaiset velat yhteensä 64 639 64 138 Lyhytaikaiset velat Lainat 21 8 041 6 401 Vuokrasopimusvelat 14, 21 4 024 2 132 Johdannaisvelat 21 141 - Saadut ennakot 21 983 639 Ostovelat 21 29 211 25 411 Ostovelat, maksumenettely 21 6 470 7 396 Muut velat 23 14 300 15 811 Tuloverovelat 11 65 13 Varaukset 22 89 35 Lyhytaikaiset velat yhteensä 63 325 57 838 Velat yhteensä 127 964 121 976 OMA PÄÄOMA JA VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 277 050 269 205 Konsernitasetta tulee lukea yhdessä sitä koskevien liitetietojen kanssa. Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 104 Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma Tuhatta euroa Liite Osakepääoma Vararahasto Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Omat osakkeet Kertyneet muuntoerot Kertyneet voittovarat Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä Oma pääoma yhteensä Oma pääoma 1.1.2024 1 512 16 73 843 -3 144 71 717 147 229 147 229 Tilikauden voitto (tappio) - - - - - 8 288 8 288 8 288 Muut laajan tuloksen erät Muuntoerot - - - - 47 - 47 47 Tilikauden laaja tulos yhteensä - - - - 47 8 288 8 335 8 335 Tapahtumat osakkeenomistajien kanssa: Osingonjako - - - - - -7 368 -7 368 -7 368 Osakeperusteiset maksut 19 - - - - - 890 890 890 Tapahtumat osakkeenomistajien kanssa yhteensä - - - - - -6 478 -6 478 -6 478 Oma pääoma 31.12.2024 1 512 16 73 843 -3 192 73 527 149 086 149 086 Laskelmaa konsernin oman pääoman muutoksista tulee lukea yhdessä sitä koskevien liitetietojen kanssa. Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 105 Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma Tuhatta euroa Liite Osakepääoma Vararahasto Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Omat osakkeet Kertyneet muuntoerot Kertyneet voittovarat Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä Oma pääoma yhteensä Oma pääoma 1.1.2023 1 512 16 73 843 - -191 60 631 135 811 135 811 Tilikauden voitto (tappio) - - - - - 20 230 20 230 20 230 Muut laajan tuloksen erät Muuntoerot - - - - 335 - 335 335 Tilikauden laaja tulos yhteensä - - - - 335 20 230 20 565 20 565 Tapahtumat osakkeenomistajien kanssa: Osingonjako - - - - - -9 895 -9 895 -9 895 Osakeperusteiset maksut 19 - - - - - 751 751 751 Omien osakkeiden hankinta 19 - -3 - - -3 -3 Tapahtumat osakkeenomistajien kanssa yhteensä - - - -3 - -9 144 -9 148 -9 148 Oma pääoma 31.12.2023 1 512 16 73 843 -3 144 71 717 147 229 147 229 Laskelmaa konsernin oman pääoman muutoksista tulee lukea yhdessä sitä koskevien liitetietojen kanssa. Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 106 Konsernin rahavirtalaskelma Tuhatta euroa Liite 1.1.2024– 31.12.2024 1.1.2023– 31.12.2023 Liiketoiminnan rahavirta Tilikauden voitto (tappio) 8 288 20 230 Oikaisut: Poistot ja arvonalentumiset 8 11 169 8 607 Metsävarojen käyvän arvon muutos 13 -323 -870 Pitkäaikaisten varojen myyntivoitot- ja tappiot 23 -328 Korko- ja muut rahoitustuotot ja -kulut 10 3 051 337 Tuloverot 11 1 684 3 829 Muiden pitkäaikaisten työsuhde-etuuksien muutokset -104 -6 Osakeperusteiset maksut 890 751 Muut oikaisut -4 134 Oikaisut yhteensä 16 386 12 454 Käyttöpääoman muutokset: Myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos 17, 21 -184 1 079 Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos 21, 23 1 305 -9 722 Vaihto-omaisuuden muutos 16 -11 656 -3 266 Käytetyt varaukset 22 53 68 Saadut korot 1 836 1 417 Maksetut korot -4 389 -4 106 Saadut muut rahoituserät 810 390 Maksetut järjestelypalkkiot ja muut rahoituskulut -150 -201 Maksetut tuloverot 1 653 -3 408 Liiketoiminnan nettorahavirta 13 953 14 936 Tuhatta euroa Liite 1.1.2024– 31.12.2024 1.1.2023– 31.12.2023 Investointien rahavirta Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden hankinta 12, 15 -20 760 -17 067 Pitkäaikaisten varojen myynnit 511 1 023 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahoitusvarojen hankinta 21 - -10 000 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahoitusvarojen myyntitulot - 9 892 Investoinnit talletuksiin - -35 000 Takaisinmaksut talletuksista 20 000 15 000 Investointien nettorahavirta -249 -36 152 Rahoituksen rahavirta Omien osakkeiden hankinta - -3 Lainojen takaisinmaksut 21 -6 639 -4 500 Vuokrasopimusvelkojen maksut 21 -3 657 -3 165 Maksetut osingot -7 368 -9 895 Rahoituksen nettorahavirta -17 664 -17 563 Rahavarojen nettomuutos -3 960 -38 780 Rahavarat tilikauden alussa 35 771 74 527 Valuuttakurssien muutosten vaikutukset rahavaroihin 12 24 Rahavarat tilikauden lopussa 31 823 35 771 Konsernin rahavirtalaskelmaa tulee lukea yhdessä sitä koskevien liitetietojen kanssa. Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 107 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 1. Yleiset tiedot ja laatimisperusta Konsernin yleiset tiedot Koskisen Oyj (yhtiö, emoyhtiö) yhdessä konsolidoitujen tytäryhtiöidensä (Koskisen, konserni) on suomalainen julkinen yhtiö, joka toimii sahatavaran ja puulevyjen toimialoilla, joilla se valmistaa erilaisia puutuotteita, kuten sahatavaraa, vaneria ja lastulevyä. Koskisen tavoitteena on olla kestävä kumppani sekä metsänomistajille että asiakkailleen. Koskisen perustettiin vuonna 1909. Sen pääkonttori sijaitsee Järvelässä, ja sillä on toimipaikkoja Suomessa ja Puolassa. Koskisella on noin 900 työntekijää. Koskisen Oyj on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka Y-tunnus on 0148241-9 ja kotipaikka Kärkölä, Suomi. Rekisteröity osoite on Tehdastie 2, 16600 Järvelä. Emoyhtiön / Koskisen Oyj:n osakkeet on listattu Nasdaq Helsinki Oy:n päälistalla 1.12.2022 alkaen. Koskisen Oyj:n hallitus on hyväksynyt tämän konsernitilinpäätöksen julkistettavaksi 10.4.2025. Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavilla internet-osoitteessa www.koskisen.fi. Laatimisperusta Koskisen konsernitilinpäätös on laadittu Euroopan unionissa hyväksyttyjen IFRS- tilinpäätösstandardien mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2024 voimassa olevia IFRS-tilinpäätösstandardeja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös IFRS- tilinpäätösstandardeja täydentävän Suomen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset. Konsernitilinpäätös on laadittu ensisijaisesti alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen, ellei toisin mainita. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, johdannaisvelat ja metsävarat, sekä etuuspohjaisiin järjestelyihin kuuluvat varat ja velvoitteet sekä osakeperusteiset maksut on arvostettu käypään arvoon. Konsernitilinpäätös on esitetty tuhansina euroina. Emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta on euro. Kaikki tilinpäätöksessä ja liitetiedoissa esitettävät määrät on pyöristetty lähimpään tuhanteen, ellei toisin mainita. Tästä johtuen yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa voi poiketa esitetystä yhteismäärästä. Uudet standardit ja tulkinnat IASB:n julkaisemilla 1.1.2024 käyttöön otetuilla uusilla tilinpäätösstandardeilla, tilinpäätösstandardien muutoksilla tai tulkinnoilla ei ollut merkittävää vaikutusta Koskisen konsernitilinpäätökseen. Konserni ei ole ottanut käyttöön julkaistuja uusia tilinpäätösstandardeja, tilinpäätösstandardien muutoksia tai tulkintoja, jotka eivät ole pakollisia 31.12.2024 päättyneille tilikausille. IFRS 18 Tilinpäätöksen esittämistapa ja tilinpäätöksessä esitettävät tiedot -tilinpäätösstandardi tulee voimaan 1.1.2027 ja korvaa olemassa olevan IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardin. IFRS 18 -standardi tuo muutoksia tuloslaskelman rakenteeseen ja pakollisiin välisummiin, vaatimuksen esittää liitetietoja tietyistä johdon määrittelemistä tunnusluvuista joita tällä hetkellä raportoidaan tilinpäätöksen ulkopuolella, sekä laajennettuja yhdistämis- ja erittelykriteerejä, joita sovelletaan sekä päälaskelmiin että tilinpäätöksen liitetietoihin. IFRS 18 ei vaikuta erien kirjaamiseen tai arvostamiseen tilinpäätöksessä. Koskisen tulee arvioimaan uuden IFRS 18 -standardin vaikutusta konsernitilinpäätökseen vuoden 2025 aikana. Muiden tilinpäätöshetkeen mennessä julkaistujen uusien tilinpäätösstandardien, tilinpäätösstandardien muutosten tai tulkintojen ei odoteta vaikuttavan olennaisesti konserniin nykyisellä tai tulevilla tilikausilla eikä ennakoitavissa oleviin tuleviin liiketoimiin. Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 108 Ulkomaanrahan määräisten erien muuntaminen Toiminta- ja esittämisvaluutta Konsernin kunkin yhteisön tilinpäätökseen sisältyvät erät arvostetaan sen taloudellisen ympäristön valuutassa, jossa kyseinen yritys pääasiallisesti toimii (toimintavaluutta). Konsernitilinpäätös esitetään euroissa, joka on yhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta. Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat ja saldot Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat muunnetaan toimintavaluutan määräisiksi käyttäen tapahtumapäivän kursseja. Tällaisten liiketoimien kirjaamisesta ja ulkomaanrahan määräisten monetaaristen varojen ja velkojen muuttamisesta tilinpäätöspäivän kurssiin johtuvat valuuttakurssivoitot ja -tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti. Tavanomaiseen liiketoimintaan liittyvät valuuttakurssivoitot ja -tappiot sekä rahoituseriin liittyvät valuuttakurssivoitot ja -tappiot esitetään laajassa tuloslaskelmassa nettomääräisinä rahoituskuluina. Konserniyhtiöt Esittämisvaluutasta poikkeavaa toimintavaluuttaa käyttävien konserniyritysten tuloslaskelmat ja taseet muunnetaan esittämisvaluutan määräisiksi. Kunkin esitettävän taseen varat ja velat muunnetaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Kunkin laajan tuloslaskelman tuotot ja kulut muunnetaan kauden keskikursseihin. Kaikki tästä johtuvat kurssierot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Konsernitilinpäätöstä laadittaessa ulkomaisiin yksikköihin tehtyjen nettosijoitusten muuntamisesta aiheutuvat kurssierot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Kun ulkomainen yksikkö myydään tai siitä muuten luovutaan, siihen liittyvät valuuttakurssierot siirretään tulosvaikutteiseksi osaksi myyntivoittoa tai -tappiota. Ulkomaisen yksikön hankinnasta johtuvat käyvän arvon oikaisut käsitellään ulkomaisen yksikön varoina ja velkoina ja muunnetaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset Venäjän Ukrainaa vastaan aloittama hyökkäyssota on pitänyt koivuvanerin kysynnän suhteessa tarjontaan korkeana tukien koivuvanerin korkeaa hintatasoa. Sodan vaikutus taloudellisessa raportoinnissa esitettyihin arvioihin ja oletuksiin perustuu johdon parhaaseen harkintaan. Koskisen Venäjällä toimivan logistiikka- ja puunhankintayhtiön OOO Koskilesin likvidointiprosessi saatiin päätökseen marraskuussa 2023, jonka jälkeen konsernilla ei ole ollut mitään toimintaa Venäjällä. Keskeiset arviot ja johdon harkinta Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti vaatii johtoa tekemään tiettyjä kriittisiä arvioita ja harkintaan perustuvia ratkaisuja, jotka vaikuttavat tilinpäätöksessä esitettävien varojen ja velkojen määrään sekä tilikausilta esitettävien tuottojen ja kulujen määriin. Lisäksi johdon on käytettävä harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Arvioita ja harkintaa arvioidaan jatkuvasti, ja ne perustuvat johdon parhaaseen tietämykseen, historialliseen kokemukseen ja odotuksiin tulevista tapahtumista, joiden uskotaan olevan olosuhteet huomioon ottaen kohtuullisia. Tuloksena saatavat kirjanpidolliset arviot ovat määritelmän mukaan harvoin samoja kuin niihin liittyvät toteutuneet tulokset. Arviot ja oletukset, jotka aiheuttavat merkittävän riskin siitä, että varojen ja velkojen kirjanpitoarvoa oikaistaan olennaisesti, esitetään tilinpäätöksen seuraavissa liitetiedoissa: Liitetieto Keskeiset arviot ja oletukset 13. Metsävarat Metsävarojen arvostus 14. Vuokrasopimukset Sopimuksiin sisältyvät vuokrasopimukset 14. Vuokrasopimukset Vuokra-ajan määrittäminen 14. Vuokrasopimukset Lisäluoton koron määrittäminen 22. Varaukset Varauksen määrän ja ajankohdan arviointi Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 109 2. Segmenttitiedot ja liikevaihto Koskisen ylin operatiivinen päätöksentekijä (CODM) on hallitus, joka seuraa konsernin tulosta ja kohdistaa resursseja segmenteille. Koskisen toimintasegmentit, jotka ovat myös konsernin raportoitavat segmentit, ovat Levyteollisuus ja Sahateollisuus. Hallitus seuraa segmentin tulosta liikevaihdon ja käyttökatteen (EBITDA) perusteella. Segmenttien väliset liiketoimet perustuvat markkinaehtoihin, ja ne eliminoidaan konsolidoinnin yhteydessä. Levyteollisuus tarjoaa räätälöityjä korkealaatuisia levyratkaisuja asiakkaillemme. Levyteollisuuden liikevaihto koostuu vanerin, lastulevyn, ohuen vanerin ja viilun myynnistä sekä optimoiduista pakettiautojen sisätilaratkaisuista. Sahateollisuus tarjoaa sahatavaraa ja jatkojalostettuja tuotteita, jotka on valmistettu korkealaatuisesta puuraaka-aineesta. Sahateollisuuden liikevaihto koostuu sahatavaran ja jatkojalostetun puutavaran myynnistä sekä puunhankinnan sivutuotteista sellu- ja paperiteollisuudelle ja bioenergiasta useille voimalaitoksille. Muihin sisältyy kokonaan omistettu tytäryhtiö Kosava-Kiinteistöt Oy, joka tarjoaa emoyhtiölle kiinteistönhoitopalveluja, sekä osa konsernin keskitetyistä toiminnoista, joita ei ole kohdistettu segmenteille. LIIKEVAIHTO SEGMENTEITTÄIN 1.1.2024–31.12.2024 1.1.2023–31.12.2023 Tuhatta euroa Ulkoinen Sisäinen Yhteensä Ulkoinen Sisäinen Yhteensä Levyteollisuus 142 433 21 142 454 148 786 9 148 795 Sahateollisuus 139 737 27 946 167 683 122 400 24 823 147 223 Segmentit yhteensä 282 171 27 967 310 137 271 186 24 832 296 018 Muut 92 780 871 89 577 666 Sisäisen myynnin eliminointi -28 746 -28 746 -25 410 -25 410 Yhteensä 282 262 - 282 262 271 275 - 271 275 Koskisen liikevaihto koostuu pääasiassa tavaroiden myynnistä eli sahatavarasta ja levyistä. Suurin osa Koskisen liikevaihdosta kirjataan ajankohtana, jolloin asiakas saa määräysvallan tavaraan sovellettavien toimitusehtojen perusteella. Koskisen asiakassopimusten maksuajat ovat tyypillisesti 30–60 päivää, eivätkä sopimukset sisällä merkittäviä rahoituskomponentteja. Koskisen sopimukset voivat sisältää muuttuvia maksuja kuten käteisalennuksia tai muita alennuksia. Vuosina 2024 ja 2023 Koskisella ei ollut ulkopuolisia asiakkaita, joiden tuottama liikevaihto olisi ollut yli 10 prosenttia konsernin kokonaisliikevaihdosta. LIIKEVAIHDON MAANTIETEELLINEN JAKAUTUMINEN Tuhatta euroa 1.1.2024– 31.12.2024 1.1.2023– 31.12.2023 Suomi 111 595 111 206 Saksa 24 098 20 320 Japani 23 990 21 116 Puola 15 465 11 556 Muut EU-maat 76 556 75 419 Muut maat 30 559 31 658 Yhteensä 282 262 271 275 KÄYTTÖKATE SEGMENTEITTÄIN Tuhatta euroa 1.1.2024– 31.12.2024 1.1.2023– 31.12.2023 Levyteollisuus 17 681 29 282 Sahateollisuus 7 205 3 274 Segmentit yhteensä 24 886 32 556 Muut -693 3 204 Eliminoinnit - -2 757 Yhteensä 24 193 33 003 Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 110 KÄYTTÖKATTEEN TÄSMÄYTYS LIIKEVOITTOON (-TAPPIOON) Tuhatta euroa 1.1.2024– 31.12.2024 1.1.2023– 31.12.2023 Käyttökate 24 193 33 003 Poistot ja arvonalentumiset -11 169 -8 607 Liikevoitto (-tappio) 13 023 24 396 SOPIMUKSIIN PERUSTUVAT OMAISUUSERÄT JA VELAT Tuhatta euroa 31.12.2024 31.12.2023 Sopimuksiin perustuvat velat1 838 501 ¹ Sisältyy taseen erään saadut ennakot Tilikauden alussa sopimuksiin perustuviin velkoihin sisältyneestä määrästä suurin osa on kirjattu liikevaihtoon tilikauden aikana. PITKÄAIKAISTEN VAROJEN MAANTIETEELLINEN JAKAUMA Tuhatta euroa 31.12.2024 31.12.2023 Suomi 144 835 126 498 EU-maat 5 708 3 032 Muut maat 15 16 Yhteensä 150 558 129 546 TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATE Asiakassopimusten suoritevelvoite on sopimuksilla määriteltyjen tuotteiden toimittaminen asiakkaille. Lisäksi Koskisen soveltaa kansainvälisen kauppakamarin (ICC) antamiin virallisiin kauppaehtojen tulkintasääntöihin (Incoterms 2020) perustuvia toimitusehtoja. Määräysvalta myytyyn tavaraan siirtyy yhtenä ajankohtana, tyypillisesti kun tavaran omistusoikeus tai fyysinen hallinta on siirtynyt asiakkaalle, asiakas on hyväksynyt tavaran tai Koskisella on oikeus maksuun. Kun määräysvalta tavaraan on siirtynyt asiakkaalle, mutta Koskisen on edelleen vastuussa toimituksen tai vakuutuksen järjestämisestä, nämä palvelut katsotaan erillisiksi suoritusvelvoitteiksi, ja jos ne ovat olennaisia, ne kirjataan yli ajan sitä mukaa kuin palvelu suoritetaan. Koskisen katsoo, että asiakas samanaikaisesti saa ja kuluttaa palvelusta koituvan hyödyn sitä mukaa kuin sitä tuotetaan. Yleisimmin käytetyt toimitusehdot ovat kuljetus ja vakuutus maksettuina (CIP), kuljetus maksettuna (CPT), kuljetus, vakuutus ja rahti maksettuina (CIF), kuljetus ja rahti maksettuina (CFR). Näissä tavaroista saatu liikevaihto tuloutetaan, kun tavarat luovutetaan kuljetusliikkeelle kyseisen ehdon mukaisesti. Vapaasti rahdinkuljettajalla (FCA) ‑ehtoa käytettäessä tavaran myynti tuloutetaan, kun tavarat luovutetaan ostajan kuljetusliikkeelle ja toimitettuna määräpaikalle (DAP) -ehtoa käytettäessä määräpaikkaan toimitettaessa. Koskisen kirjaa myyntituotot asiakassopimuksista siihen määrään, jonka se odottaa saavansa asiakkaalta veroilla oikaistuna. Asiakassopimukseen sisältyvät mahdolliset muuttuvat vastikkeet, kuten alennukset, arvioidaan ja sisällytetään liikevaihtoon vain siihen määrään kuin on erittäin todennäköistä, että merkittävää peruutusta kertyneiden kirjattujen myyntituottojen määrään ei jouduta tekemään. Muuttuvan vastikkeen määrä arvioidaan kunkin raportointikauden lopussa. Jos sopimus sisältää useamman kuin yhden suoritevelvoitteen, sopimukseen sisältyvä vastike kohdistetaan suoritevelvoitteille erillismyyntihintojen perusteella. Koskisella ei ole merkittäviä takuu- tai palautusvelvoitteita. Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 111 Koskisen ei ole tunnistanut merkittäviä sopimuksiin perustuvia omaisuuseriä, sillä oikeus vastikkeeseen täyttää tyypillisesti myyntisaamisten määritelmän alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä. Myyntisaamiset kirjataan, kun määräysvalta tavaraan siirtyy asiakkaalle ja oikeus sopimukseen sisältyvään vastikkeeseen on ehdoton ajan kulumista lukuun ottamatta. Koskisen asiakassopimuksissa tavaroiden tai palvelujen asiakkaalle siirtämisen ja maksun vastaanottamisen välinen aika on alle 12 kuukautta. Koskisen on päättänyt käyttää käytännön helpotusta olla oikaisematta liikevaihtoa rahoituskomponenttien vaikutuksilla. Mahdolliset asiakkailta saadut ennakkomaksut kirjataan taseeseen (sopimukseen perustuva velka). Maksettuihin myyntikomissioihin Koskisen soveltaa IFRS 15:ssä mainittua käytännön apukeinoa ja kirjaa menot kuluksi niiden toteutuessa, koska niihin liittyvä omaisuuserä olisi kirjattu kuluksi enintään yhden vuoden kuluessa. 3. Rahoitusriskin ja pääoman hallinta Rahoitusriskit on jaoteltu luottoriskiin, joka kattaa liiketoimintaan liittyvän luottoriskin ja rahoitusluottoriskin, likviditeettiriskiin ja markkinariskiin, joka kattaa valuuttariskin ja korkoriskin. Näitä rahoitusriskejä hallitsee Koskisen talousosasto Koskisen rahoituspolitiikan mukaisesti. Koskisen Oyj:n hallitus on hyväksynyt Koskisen rahoituspolitiikan. Rahoitustoiminnan tavoitteena on taata jatkuvasti riittävä rahoitus ja tunnistaa, arvioida ja hallita rahoitusriskejä. Luottoriski Luottoriski johtuu rahavaroista, talletuksista, käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavista sijoituksista, suotuisista johdannaisinstrumenteista sekä myyntisaamisista. Konsernin luottoriskit tai vastapuoliriskit realisoituvat, kun asiakas tai muu vastapuoli ei pysty täyttämään sitoumuksiaan konsernia kohtaan. Koskisen soveltaa myyntisaamisiin odotettavissa olevien luottotappioiden mallia arvioidessaan epävarmojen myyntisaamisten arvonalentumistappiota, sillä myyntisaamiset eivät sisällä merkittävää rahoituskomponenttia. Elinikäisten odotettavissa olevien luottotappioiden määrittämiseksi myyntisaamiset on ryhmitelty ikääntymisluokan perusteella, ja ne arvostetaan historiallisten tappioiden perusteella oikaistuna ennusteilla ja saamiskohtaisella arviolla. Lopullinen arvonalentumistappio kirjataan, kun selvitystila tai konkurssi on vahvistettu tai kun muuten on ilmeistä, että asiakas ei pysty täyttämään maksuvelvoitteitaan. Arvonalentumistappion muutokset epävarmojen myyntisaamisten ja lopullisten arvonalentumistappioiden osalta kirjataan tulosvaikutteisesti liiketoiminnan muihin kuluihin konsernin laajassa tuloslaskelmassa. Luotonhallinnan periaatteiden mukaan saamisten laatu arvioidaan asiakaskohtaisen analyysin perusteella. Asiakkaisiin liittyviä luottoriskejä hallitaan luottovakuutuksella, ennakkomaksuehdoilla ja/tai edellyttämällä pankkitakauksia tai vahvistettuja rembursseja asiakasmaksuille. Koskisen altistuu myös vastapuolen riskeille liittyen rahoituslaitoksiin talletettujen merkittävien likvidien varojen, rahoitussijoitusten ja johdannaisten muodossa. Rahoitussijoituksia tehdään vain korkean luottokelpoisuuden omaavien vastapuolien kanssa. Vaikka rahavaroihin ja talletuksiin sovelletaan myös IFRS 9:n mukaisia arvonalentumisvaatimuksia, tunnistettu arvonalentumistappio oli epäolennainen. Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 112 LUOTTOTAPPIOVARAUS Tuhatta euroa Ei erääntynyt Alle 30 päivää 30–60 päivää 61–90 päivää Yli 90 päivää Yhteensä 31.12.2024 Odotettavissa oleva luottotappioaste 0,0 % 0,0 % 0,3 % 3,3 % 6,8 % Myyntisaamiset, brutto 18 821 4 648 120 11 264 23 863 Luottotappiovaraus -8 -2 -0 -0 -18 -28 Myyntisaamiset, netto 18 813 4 646 119 10 246 23 835 Tuhatta euroa Ei erääntynyt Alle 30 päivää 30-60 päivää 61-90 päivää Yli 90 päivää Yhteensä 31.12.2023 Odotettavissa oleva luottotappioaste 0,1 % 0,1 % 0,2 % 1,6 % 100,0 % Myyntisaamiset, brutto 18 750 4 464 160 5 85 23 464 Luottotappiovaraus -11 -3 -0 -0 -85 -99 Myyntisaamiset, netto 18 739 4 462 159 5 - 23 365 LUOTTOTAPPIOVARAUKSEN TÄSMÄYTYS Tuhatta euroa 2024 2023 Luottotappiovaraus 1.1. 99 30 Tilikaudella tulosvaikutteisesti kirjattu luottotappiovarauksen lisäys 28 99 Tilikauden aikana lopullisiksi luottotappioiksi kirjatut saamiset - -20 Peruutettu käyttämätön määrä -99 -10 Luottotappiovaraus 31.12. 28 99 Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 113 Likviditeettiriski Liiketoiminnan rahavirta on Koskisen tärkein rahoituslähde. Ulkopuolista rahoitusta sekä kassa- ja rahoitusinvestointeja hallinnoi keskitetysti Koskisen talousosasto Koskisen rahoituspolitiikan mukaisesti. Rahoitusinvestointeja tehdään pääasiassa lyhytaikaisiin instrumentteihin jatkuvan likviditeetin varmistamiseksi. Koskisen takaa jatkuvan riittävän likviditeetin tehokkaalla kassanhallinnalla ja ylläpitämällä riittäviä käytettävissä olevia sitovia ja ei-sitovia luottolimiittejä, jotka ovat käytettävissä vuoteen 2027 saakka. Jälleenrahoitusriskiä hallitaan riittävän pitkällä lainaportfoliolla. Konsernin nykyiset luottolimiittisopimukset sisältävät sitovia valmiusluottolimiittejä yhteensä 8,0 miljoonaa euroa 31.12.2024 (31.12.2023: 8,0 miljoonaa euroa). Vuoden 2024 lopussa Koskisen rahoitus oli taattu olemassa olevilla sitovilla luottojärjestelyillä, rahavaroilla ja rahoitusinvestoinneilla. Konsernilla oli yhteensä 31,8 miljoonaa euroa rahavaroja 31.12.2024 (31.12.2023: 35,8 miljoonaa euroa). Sitoviin valmiusluottolimiitteihin ja pitkäaikaisiin lainoihin sisältyy rahoituskovenantteja, jotka on kuvattu jäljempänä pääoman hallintaa koskevassa osiossa. RAHOITUSVELKOJEN MATURITEETTI Tuhatta euroa 2025 2026 2027 2028 2029 2030– Sopimukseen perustuvat rahavirrat yhteensä Kirjanpitoarvot 31.12.2024 Lainat rahoituslaitoksilta 9 521 12 334 5 670 3 426 2 633 2 815 36 399 32 772 Vuokrasopimusvelat 6 347 4 763 4 494 4 369 3 840 23 389 47 202 33 489 Johdannaisvelat 141 - - - - - 141 141 Ostovelat 29 211 - - - - - 29 211 29 211 Ostovelat, maksumenettely¹ 6 639 - - - - - 6 639 6 470 Yhteensä 51 859 17 097 10 164 7 795 6 473 26 204 119 592 102 084 Tuhatta euroa 2024 2025 2026 2027 2028 2029– Sopimukseen perustuvat rahavirrat yhteensä Kirjanpitoarvot 31.12.2023 Lainat rahoituslaitoksilta 7 877 9 237 13 993 3 246 3 180 5 086 42 619 37 711 Vuokrasopimusvelat 4 979 3 523 2 848 2 565 2 458 23 472 39 846 25 989 Ostovelat 25 411 - - - - - 25 411 25 411 Ostovelat, maksumenettely¹ 7 437 - - - - - 7 437 7 396 Yhteensä 45 704 12 759 16 841 5 811 5 639 28 559 115 312 96 507 ¹ Maksumenettelyn alla olevat ostovelat ovat vaadittaessa maksettavia, joten yhtiö raportoi ne siten, että ne ovat lyhytaikaista velkaa. Näiden sopimukseen perustuviin rahavirtoihin on lisätty kertyneet korot, sekä 45 päivän irtisanomisajan korot. Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 114 Markkinariski Hyödykkeiden hintariski Levy- ja sahatavaran sekä raaka-aineena käytettävän puutavaran hinnat vaihtelevat kansainvälisen markkinaympäristön mukaan, mikä altistaa Koskisen liikevaihdon ja kannattavuuden negatiivisille vaihteluille. Koskisen suojautuu sähkön hintariskin vaihteluilta tekemällä osittain kiinteähintaisia sopimuksia. 1–12 kuukautta eteenpäin tehdyissä ostoissa hintakiinnitysten vaihteluväli on 65–90 %, seuraavan 13–24 kuukauden vaihteluväli on 35–75 %, seuraavan 25–36 kuukauden vaihteluväli on 10–50 %, ja seuraavan 37–48 kuukauden vaihteluväli on 0–25 %. Koskisen periaate on pitää suojausaste näiden vaihteluvälien sisällä. Konsernin tarkoitus on varmistaa, että riittävän suuri osuus ostoista on suojattu markkinahinnan heilahteluilta. Sähkön hinnan merkittävä epävakaus on lisäriski tuotantokustannuksille ja merkitys markkinakilpailulle riippuu riskin realisoitumisesta suhteessa kilpailijoihin. Valuuttariski Koskisen pääkonttori on Suomessa ja Koskisella on myös ulkomainen tytäryhtiö Puolassa. Konserni altistuu sekä transaktioiden että muuntamiseen liittyville valuuttariskeille. Konsernin liiketoiminta ja toiminnan tulos altistuvat esittämisvaluutta euron ja muiden valuuttojen, kuten Yhdysvaltain dollarin (USD) ja Ison-Britannian punnan, välisten valuuttakurssien muutoksille. Suurin vientivaluutta euron jälkeen on USD, jota käytetään muun muassa Japaniin suuntautuvan viennin valuuttana. Valuuttariskin määrä vaihtelee ajan mittaan eri markkinoiden liikevaihdon ja kustannusten sekä kyseisillä markkinoilla tapahtuvissa liiketoimissa käytettyjen yleisten valuuttojen mukaan. Merkittävät valuuttakurssimuutokset voivat vaikuttaa myös Koskisen kilpailuasemaan ja siihen liittyviin hintapaineisiin vaikuttamalla kilpailijoihimme. Suurin osa Koskisen liikevaihdosta ja tuloksesta on konserniyhtiöiden toimintavaluuttojen määräisiä, joten Koskisen altistuminen muille riskeille kuin USD- riskeille on vähäistä. Lisäksi Koskisen altistuu asiakkaidensa likviditeettiin ja maksukuriin liittyville riskeille, jotka voivat vaikuttaa kassavirtaan tai johtaa luottotappioihin. Kuten alla olevasta taulukosta käy ilmi, Koskisen altistuu pääasiassa euron ja dollarin välisen vaihtokurssin muutoksille. Voittojen ja tappioiden herkkyys valuuttakurssimuutoksille johtuu pääasiassa Yhdysvaltain dollareissa olevista liikevaihdosta, avoimista USD-määräisistä myyntisaamisista sekä USD-määräisestä pankkitilistä. Koskisen altistuminen muille valuuttakurssimuutoksille ei ole olennaista. Koskisen suojaa valuuttariskiä pienentääkseen valuuttakurssimuutosten vaikutusta tulokseensa tekemällä valuuttatermiinisopimuksia. Koskisen periaate on kiinnittää 100 % kuluvan neljänneksen, 50 % seuraavan neljänneksen ja 25 % kolmannen neljänneksen arvioidusta USD-määräisestä myynnistä. USD-määräisten valuuttatermiinien nimellisarvo oli 3 619 tuhatta euroa 31.12.2024 (31.12.2023: 2 416 tuhatta euroa). Konsernin avoin USD-positio sekä sitä suojaavat instrumentit ja position herkkyysanalyysi on esitetty alla olevissa taulukoissa. Tilinpäätöshetken avoin USD- määräinen tasepositio on korkeampi kuin tilikauden aikana keskimäärin. USD-altistuminen Tuhatta euroa 31.12.2024 31.12.2023 Myyntisaamiset 1 397 752 Rahat ja pankkisaamiset 1 673 3 550 Ostovelat 48 40 Valuuttatermiinit (nimellisarvo) 3 619 2 416 Valuuttatermiinit (käypä arvo) -141 55 Vaikutukset liikevoittoon verojen jälkeen Tuhatta euroa 2024 2023 Euro vahvistuu US-dollaria vastaan 10 % -1 834 -1 589 Euro heikkenee US-dollaria vastaan 10 % 1 834 1 589 Koska Koskisella on yhteisöjä, joiden toimintavaluutta on muu kuin euro, on oma pääoma alttiina valuuttakurssien vaihteluille. Valuuttakurssien muutoksista johtuvat oman pääoman muutokset esitetään konsernitilinpäätöksessä muuntoeroina. Konserni ei suojaa tätä riskiä. Korkoriski Koskisen lainaa rahaa rahoituslaitoksilta ja näiden lainojen korot perustuvat vaihtuviin markkinakorkoihin, mikä altistaa Koskisen rahoituskustannusten kasvulle (rahavirran korkoriski). Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 115 Koskisen suojaa altistumistaan korkojen muutoksille koronvaihtosopimuksilla. Nämä suojaukset kattavat 47 prosenttia (2023: 80 prosenttia) vaihtuvakorkoisten lainojen avoimien saldojen markkinakorkojen muutoksesta. Niiden nimellisarvo on 30,0 miljoonaa euroa esitetyillä kausilla. Koronvaihtosopimukset ovat voimassa vuoteen 2025, ja siten ne käytännössä kiinnittävät korot osittain ennalta määrätylle tasolle. Seuraava herkkyysanalyysi kattaa sekä vaihtuvakorkoiset lainat että koronvaihtosopimukset. Vaikutukset liikevoittoon verojen jälkeen Tuhatta euroa 2024 2023 Korot – yhden prosenttiyksikön nousu¹ -337 -77 Korot – yhden prosenttiyksikön lasku¹ 337 77 ¹ Kaikkien muiden muuttujien pysyessä muuttumattomina Pääoman hallinta Koskisen pyrkii hallitsemaan pääomaansa tavalla, joka tukee toiminnan kannattavaa kasvua, sekä varmistaa konsernin riittävän likviditeetin ja pääomituksen. Tavoitteena on ylläpitää pääomarakennetta, joka myötävaikuttaa omistaja-arvon syntymiseen. Johto seuraa pääomarakennetta velkaantuneisuuden (nettovelka käyttökatteeseen) perusteella. Koskisen liiketoiminnassa käytettävät varat koostuvat pääosin nettokäyttöpääomasta, käyttöomaisuudesta sekä oman pääoman ja nettovelan varoin rahoitettavista rahoitusinvestoinneista. Koskisen tavoitteena on ylläpitää pientä nettokäyttöpääomaa, jotta varmistetaan terve kassavirta myös liiketoiminnan kasvaessa ja säilytetään korkea sijoitetun pääoman tuotto. Koskisen ei ole määritellyt tarkkaa määrällistä tavoitetta pääomanhallinnolleen tai pääomarakenteelleen, mutta tavoitteena on varmistaa vahva luottokelpoisuus, jolla mahdollistetaan riittävä ulkoisen rahoituksen lähteiden saatavuus ja tuetaan liiketoiminnan kasvutavoitteita. Koskisen pitää nykyistä pääomarakennettaan vahvuutenaan, sillä se mahdollistaa potentiaalisten lisäarvoa tuovien liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntämisen, mikäli tällaisia mahdollisuuksia ilmenee. Koskisen rahoitussopimuksessa olevien lainojen keskeiset ehdot ovat: • Korko 6 kk Euribor • Marginaali, joka vaihtelee tuloksen mukaan • Puolivuosittaiset takaisinmaksut • Kovenantit: velkaantuneisuus, omavaraisuusaste • Lainasopimuksen päättymispäivä 1.1.2027. Laina on alun perin kirjattu käypään arvoon vähennettynä aiheutuneilla transaktiomenoilla. Koskisen rahoitussopimuksessa oleviin lainoihin liittyy kovenanttiehtoja yhtiön velkaantuneisuudesta ja omavaraisuudesta. Kovenantit lasketaan konsernin luvuista ja ne raportoidaan rahoittajille neljästi vuodessa. Alla olevassa taulukossa esitetään lainojen kovenantit. Kovenantit täyttyivät koko tilikauden ajan ja ne odotetaan täyttyvän myös seuraavan tilikauden aikana. 31.12.2024 31.12.2023 Toteutunut Kynnysarvo Toteutunut Kynnysarvo Velkaantuneisuus 0,90 3,50 -0,02 3,50 Omavaraisuusaste 54,0 % 30 % 54,8 % 30 % Yhtiön hallitus on vahvistanut osinkopolitiikan, jonka mukaan Koskisen pyrkii jakamaan houkuttelevaa osinkoa sen strategian, investointitarpeiden, taloudellisen aseman ja markkinanäkymien mukaisesti. Koskisen tavoitteena on jakaa osinkoa vuosittain vähintään kolmannes sen nettotuloksesta. Uuden sahan rahoituspaketin lainojen keskeiset ehdot ovat: • Korko 6 kk Euribor • Kiinteä marginaali • Puolivuosittaiset takaisinmaksut • Ei kovenantteja • Lainat erääntyvät vuosien 2029–2031 välillä. Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 116 4. Liiketoiminnan muut tuotot Tuhatta euroa 1.1.2024– 31.12.2024 1.1.2023– 31.12.2023 Päästöoikeuksien myynti 1 294 2 385 Polttopuun myynti metsänomistajille 237 263 Saadut avustukset 184 294 Vuokratuotot 110 93 Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot 53 484 Saadut korvaukset 35 106 Sähkösuojausten realisointi - 220 Muut 109 205 Yhteensä 2 022 4 050 Koskisen on mukana Euroopan unionin päästökauppajärjestelmässä, jossa se on saanut ilmaisia päästöoikeuksia määrätyksi ajaksi. Koskiselle myönnettiin CO2-päästöoikeuksia 20 416 yksikköä vuonna 2024 (2023: 20 985 yksikköä). Konsernin tarpeet ylittävät oikeudet on siirretty seuraavalle tilikaudelle. Vuonna 2024 Koskisen palautti päästöoikeuksia 2 277 yksikköä (2023: 1 891 yksikköä). 31.12.2024 Koskisella oli CO2-päästöoikeuksia 23 436 yksikköä (31.12.2023: 25 297 yksikköä) ja niiden markkina-arvo oli noin 1 687 tuhatta euroa (31.12.2023: 2 033 tuhatta euroa). Vuonna 2024 Koskisen myi päästöoikeuksia 1 294 tuhannella eurolla (2023: 2 385 tuhatta euroa). Oikeuksia ei ole ostettu (2023: ei ostoja). TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATE Päästöoikeudet Koskisen osallistuu Euroopan unionin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen tähtäävään päästökauppajärjestelmään ja saa päästöoikeuksia veloituksetta määräajaksi kiinteän tonnimääräisen hiilidioksidin päästöihin. Saadut päästöoikeudet arvostetaan hankintamenoon (nimellisarvoon). Vastaava velka arvostetaan kirjanpitoarvoon. Saadut päästöoikeudet ylittävät päästöt arvostetaan päästöjen markkina-arvoon. Päästöoikeuksien myynnistä syntyneet voitot kirjataan laajan tuloslaskelman liiketoiminnan muihin tuottoihin. Julkiset avustukset Julkiset avustukset kirjataan, kun on kohtuullinen varmuus siitä, että avustusten myöntämisedellytykset täyttyvät ja että avustus saadaan. Menoihin liittyvät julkiset avustukset kirjataan tulosvaikutteisesti samoille tilikausille kuin menot, joita ne on tarkoitettu kattamaan. Aineellisten hyödykkeiden hankintaaan liittyvät julkiset avustukset vähennetään hyödykkeen hankintahinnasta ja nettohankintameno aktivoidaan taseeseen. Saadut julkiset avustukset, joiden menoja ei ole vielä kirjattu, kirjataan konsernitaseeseen saaduksi ennakoksi. Raportointikauden aikana jo aiheutuneiden tukeen oikeuttavien kulujen avustusosuus, josta avustus saadaan myöhemmillä katsauskausilla, kirjataan laajaan tuloslaskelmaan avustustuloksi ja konsernitaseeseen muuksi saamiseksi. 5. Materiaalit ja palvelut Materiaaleihin ja palveluihin sisältyvät materiaali- ja tarvikeostot, kuten tukit, pinnoitteet, liimat, tuotantoenergia ja muut tuotantomateriaalit. Ulkopuolisiin palveluihin kuuluvat puunkorjuu-, kuljetus- ja koneiden korjauspalvelut. Tuhatta euroa 1.1.2024– 31.12.2024 1.1.2023– 31.12.2023 Aineiden ja tarvikkeiden ostot 141 322 122 969 Vaihto-omaisuuden muutos -6 505 -2 363 Ulkopuoliset palvelut 39 932 36 163 Yhteensä 174 749 156 769 Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 117 6. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut Koskisen palveluksessa oli vuonna 2024 keskimäärin 919 henkilöä, joista 794 Suomessa ja 110 Puolassa. Lisäksi noin 15 työntekijää työskenteli myynnissä eri maissa ympäri maailmaa. Koskisen työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut on esitetty alla olevassa taulukossa. Johtoryhmän jäsenten, toimitusjohtajan ja hallituksen jäsenten palkkiot on esitetty liitetiedossa 25. Lähipiiriliiketoimet. Tarkemmat tiedot osakeperusteisista maksuista on esitetty liitetiedossa 7. Osakeperusteiset kannustinjärjestelmät. Tuhatta euroa 1.1.2024– 31.12.2024 1.1.2023– 31.12.2023 Palkat ja palkkiot 38 809 37 813 Eläkekulut – maksupohjaiset järjestelyt 6 652 6 157 Henkilösivukulut 1 369 1 863 Osakeperusteiset maksut 904 804 Muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet – palvelusvuosilisä 179 253 Yhteensä 47 913 46 890 Muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet koostuu palvelusvuosilisästä. Järjestelyn kulut määritetään vakuutusmatemaattisilla laskelmilla, jotka vakuutusmatemaatikko tekee järjestelyn arvonmäärityksen säännöllisin väliajoin ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää käyttäen. Tällä menetelmällä järjestelyyn liittyvät menot kirjataan tulosvaikutteisesti säännöllisten kulujen jakamiseksi työntekijöiden työuran ajalle. Koskisen esittää etuuspohjaisiin velvoitteisiin liittyvät työsuoritukseen perustuvat kulut työsuhde-etuuksista johtuvissa kuluissa, nettokorko esitetään rahoituskuluissa. HENKILÖSTÖN LUKUMÄÄRÄ KESKIMÄÄRIN 1.1.2024– 31.12.2024 1.1.2023– 31.12.2023 Toimihenkilöt 249 243 Työntekijät 671 661 Henkilöstön lukumäärä keskimäärin kauden aikana 919 904 TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATE Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet kirjataan kuluksi sillä kaudella, jolla niihin liittyvä työ suoritetaan. Velka kirjataan, kun konsernilla on suoritukseen perustuva lakisääteinen ja tosiasiallinen työsuhteeseen liittyvä velvoite ja kun velvoitteen arvo voidaan määrittää luotettavasti. Koskisella on vain maksupohjaisia eläkejärjestelyjä niillä alueilla, joilla se toimii. Konserni suorittaa maksuja ulkopuolisille vakuutusyhtiöille, eikä sillä ole lakisääteistä tai tosiasiallista velvollisuutta suorittaa lisämaksuja, jos eläkemaksujen saaja ei pysty maksamaan eläke-etuuksia. Maksut kirjataan työsuhde-etuuksista johtuvaksi kuluksi laajaan tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jota veloitus koskee. Palvelusvuosilisä Koskisen maksaa palvelusvuosilisää tuotannon työntekijöilleen työehtosopimusten perusteella. Järjestelmää käsitellään IAS 19 Työsuhde- etuudet ‑standardin mukaisesti pitkäaikaisena työsuhde-etuusjärjestelmänä, ja uudelleenarvostuksesta johtuvat erät, joihin sisältyvät vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot, kirjataan välittömästi tilikauden konsernitaseeseen laajan tuloslaskelman kautta niiden syntyessä. Aiempaan työsuoritukseen perustuvat menot kirjataan kuluksi joko kun järjestelyn muuttaminen tai supistaminen toteutuu tai kun järjestelyyn liittyvät uudelleenjärjestelymenot tai työsuhteen päättämiseen liittyvät etuudet kirjataan, sen mukaan kumpi näistä on aiemmin. Nettokorko lasketaan käyttämällä diskonttauskorkoa etuuspohjaisen järjestelyn mukaiseen nettovelkaan tai -omaisuuserään. Konserni kirjaa palvelukulun nettovelan muutokset työsuhde- etuuksista aiheutuneisiin kuluihin ja nettokorkokulut tai -tuotot nettorahoituskuluihin. Palvelusvuosilisän velvoitteet ja niihin liittyvät palvelukustannukset on laskettu ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvalla menetelmällä diskonttaamalla arvioidut tulevat rahavirrat AA:n euromääräisten yritysten joukkolainojen tuottokäyrään perustuvalla diskonttokorolla, joka kuvastaa velan kestoa. Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 118 7. Osakeperusteiset kannustinjärjestelmät Osakepalkkiojärjestelmä 2022–2026 Koskisen Oyj:n hallitus päätti maaliskuussa 2022 osakepohjaisesta kannustinohjelmasta avainhenkilöilleen vuosille 2022–2026. Kannustinohjelma koostuu kolmesta kolmen vuoden ansaintajaksosta, jotka ovat 2022–2024, 2023–2025 ja 2024–2026. Osakepalkkiojärjestelmä 2022–2026 – ansaintajakso 2022–2024 Yhtiön hallituksen määrittämät ansaintajaksoon oikeutetut avainhenkilöt, maksettavat kannustimet, ansaintakriteerit ja tavoitteet kommunikoitiin järjestelyyn osallistuville henkilöille kesäkuussa 2022. Kannustinjärjestelyn piiriin kuuluvat avainhenkilöt (kuusi henkilöä) voivat järjestelyn ehtojen toteutuessa saada maksimissaan 138 000 kappaletta yhtiön osakkeita (bruttomäärä). Vuonna 2024 yhtiö lisäsi 2022–2024 ansaintajaksolle uuden osallistujan, minkä jälkeen ohjelman osallistujamäärä nousi seitsemään ja osallistujat voivat ehtojen toteutuessa saada maksimissaan 156 000 kappaletta yhtiön osakkeita (bruttomäärä). Ansaintakriteerit ja -tavoitteet liittyvät tiettyjen tunnuslukujen täyttymiseen (käyttökate ja sijoitetun pääoman tuotto) sekä työssäolovelvoitteeseen. Ansaitut osakkeet luovutetaan avainhenkilöille ansaintajakson päätyttyä. Osakkeiden kokonaismäärästä Koskisen pidättää avainhenkilöiden tuloverovelvollisuutta vastaavan ennakonpidätyksen ja maksaa sen veroviranomaisille. Järjestelyssä on verovelvoitteiden nettoselvittelyominaisuus (”net settlement feature”) ja se luokitellaan kokonaisuudessaan osakkeina maksettavaksi liiketoimeksi. Järjestely on käsitelty osakkeina maksettavana osakeperusteisena liiketoimena. Osakepalkkiojärjestelmä 2022–2026 – ansaintajakso 2023–2025 Yhtiön hallitus päätti huhtikuussa 2023 kannustinohjelman toisen ansaintajakson ansaintakriteerit ja tavoitteet sekä kannustinohjelmaan kelpoiset avainhenkilöt. Osakepohjaiseen kannustinohjelmaan ovat tällä hetkellä oikeutettuja osallistumaan konsernin johtoryhmän jäsenet, yhteensä seitsemän henkilöä. Palkkion mahdollinen saaminen ja määrä perustuu Koskisen kumulatiiviseen oikaistuun käyttökatteeseen ajalla 1.1.2023–31.12.2025 ja henkilön jatkuvaan työsuhteeseen. Kannustinohjelman toisella ansaintajaksolla kannustinohjelmaan kelpoiset osallistujat voivat ansaita yhteensä enintään 215 000 osaketta (bruttomäärä). Ansaitut osakkeet luovutetaan avainhenkilöille ansaintajakson päätyttyä. Osakkeiden kokonaismäärästä Koskisen pidättää avainhenkilöiden tuloverovelvollisuutta vastaavan ennakonpidätyksen ja maksaa sen veroviranomaisille. Järjestelyssä on verovelvoitteiden nettoselvittelyominaisuus (”net settlement feature”) ja se luokitellaan kokonaisuudessaan osakkeina maksettavaksi liiketoimeksi. Järjestely on käsitelty osakkeina maksettavana osakeperusteisena liiketoimena. Osakepalkkiojärjestelmä 2022–2026 – ansaintajakso 2024–2026 Yhtiön hallitus päätti toukokuussa 2024 kannustinohjelman kolmannen ansaintajakson ansaintakriteerit ja tavoitteet sekä kannustinohjelmaan kelpoiset avainhenkilöt. Osakepohjaiseen kannustinohjelmaan ovat oikeutettu osallistumaan konsernin johtoryhmän jäsenet, yhteensä kahdeksan henkilöä. Yhtiön hallitus päätti kesäkuussa lisätä vuoden 2024–2026 ansaintajaksolle uusia osallistujia, minkä jälkeen osallistujien kokonaismäärä on enintään 25. Palkkion mahdollinen saaminen ja määrä perustuu Koskisen kasvustrategian mukaiseen liikevaihdon kasvuun ja kumulatiiviseen oikaistuun käyttökatteeseen ajalla 1.1.2024–31.12.2026 sekä henkilön jatkuvaan työsuhteeseen. Kannustinohjelman kolmannella ansaintajaksolla kannustinohjelmaan kelpoiset osallistujat voivat ansaita yhteensä enintään 331 000 osaketta (bruttomäärä). Ansaitut osakkeet luovutetaan avainhenkilöille ansaintajakson päätyttyä. Osakkeiden kokonaismäärästä Koskisen pidättää avainhenkilöiden tuloverovelvollisuutta vastaavan ennakonpidätyksen ja maksaa sen veroviranomaisille. Järjestelyssä on verovelvoitteiden nettoselvittelyominaisuus (”net settlement feature”) ja se luokitellaan kokonaisuudessaan osakkeina maksettavaksi liiketoimeksi. Järjestely on käsitelty osakkeina maksettavana osakeperusteisena liiketoimena. Listautumiseen liittyvä palkkiojärjestelmä Kesäkuussa 2022 Koskisen perusti avainjohdolle kohdistetun osakepohjaisen kannustinohjelman. Hallitus on päättänyt ohjelmaan oikeutetuista henkilöistä, maksetuista kannustimista sekä ansaintakriteerit ja tavoitteet. Ohjelman piiriin kuuluu kaksi henkilöä, jotka voivat ehtojen täyttyessä saada maksimissaan 45 000 kappaletta yhtiön osakkeita. Ansaintakriteerit ja tavoitteet liittyvät listautumiseen sekä työssäolovelvoitteeseen. Ensimmäinen erä maksetaan kaksi kuukautta listautumisen jälkeen ja toinen erä 12 kuukautta ensimmäisen erän maksamisen jälkeen. Palkkio maksetaan puoliksi osakkeina ja puoliksi rahamaksuna, joka määräytyy osakkeen maksuhetken arvon mukaan. Järjestely käsitellään osittain osakkeina maksettavana ja osittain käteisenä maksettavana osakeperusteisena liiketoimena. Ensimmäinen erä maksettiin kokonaisuudessaan helmikuussa 2023. Toinen erä maksettiin kokonaisuudessaan helmikuussa 2024. Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 119 Osakepalkkiojärjestelmä 2022–2026 Listautumiseen liittyvä palkkiojärjestelmä Yhteensä Ansaintajakso 2022–2024¹ Ansaintajakso 2023–2025 Ansaintajakso 2024–2026 Maksuerä 2¹ Yhteensä / Painotettu keskiarvo Maksimimäärä² 156 000 215 000 331 000 27 000 729 000 Alkuperäinen myöntämispäivä, pvm. 1.7.2022 30.4.2023 27.5.2024 6.10.2022 Arvioitu osakkeiden vapautuminen, pvm. 30.4.2025 30.4.2026 30.4.2027 28.2.2024 Enimmäisvoimassaoloaika, vuotta 2,8 3,0 2,9 1,4 2,5 Juoksuaikaa jäljellä, vuotta 0,3 1,3 2,3 0 1,0 Henkilöitä tilikauden päättyessä 7 7 23 0 Toteutustapa Osakkeita ja käteistä (nettomaksu) Osakkeita ja käteistä (nettomaksu) Osakkeita ja käteistä (nettomaksu) Osakkeita ja käteistä ¹ Osakepalkkiojärjestelmän 2022–2026 ansaintajakson 2022–2024 ja Listautumiseen liittyvän palkkiojärjestelmän maksimimäärät on oikaistu marraskuussa 2022 toteutetun splitin perusteella. ² Osakkeiden määrät esitetään bruttomääräisinä eli määrät sisältävät myös osakepalkkiojärjestelmän puitteissa myönnetyn rahaosuuden (osakkeina). Osakepalkkiojärjestelmä 2022–2026 Listautumiseen liittyvä palkkiojärjestelmä Tilikauden tapahtumat Ansaintajakso 2022–2024¹ Ansaintajakso 2023–2025 Ansaintajakso 2024–2026 Maksuerä 2¹ Yhteensä 1.1.2024 Myönnettyjen osakkeiden lukumäärä kauden alussa 138 000 215 000 - 27 000 380 000 Tilikauden muutokset Kaudella myönnetyt 14 040 - 325 125 - 339 165 Kaudella toteutetut - - - 27 000 27 000 31.12.2024 Myönnetyt osakkeet, joihin ei ole vielä syntynyt oikeutta 152 040 215 000 325 125 - 692 165 ¹ Osakepalkkiojärjestelmän 2022–2026 ansaintajakson 2022–2024 ja Listautumiseen liittyvän palkkiojärjestelmän myönnetyt määrät on oikaistu marraskuussa 2022 toteutetun splitin perusteella. Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 120 Käyvän arvon määritys Osakeperusteisten kannustimien käypä arvo on määritetty myöntämispäivänä ja käypä arvo kirjataan kuluksi oikeuden syntymispäivään asti. Osakeperusteisten kannustimien arvo määräytyi seuraavien parametrien perusteella ja vaikutti seuraavasti: KAUDEN AIKANA MYÖNNETTYJEN INSTRUMENTTIEN ARVOSTUSPARAMETRIT Osakepalkkiojärjestelmä 2022–2026 Instrumentti Ansaintajakso 2022–2024 Ansaintajakso 2024–2026¹ Osakkeen arvioitu markkina-arvo myöntämishetkellä, EUR 7,18 7,54 Maturiteetti, vuotta 0,7 2,8 Riskitön korko, % - % 2,88 % Odotetut osingot yhteensä juoksuajalla, EUR - 0,71 Etuuden käypä arvo per osake myöntämishetkellä, EUR 7,18 6,86 Osakkeen kurssi raportointihetkellä, EUR 6,96 6,96 ¹ Käypä arvo ja parametrit, joita käytetään käyvän arvon määrittämiseen, esitetään keskiarvona. VAIKUTUS TULOKSEEN JA TALOUDELLISEEN ASEMAAN Tuhatta euroa 1.1.2024–31.12.2024 Tilikauden kulu osakeperusteiset maksut 639 Tilikauden kulu osakeperusteiset maksut, oma pääoma 625 Osakeperusteisista maksuista aiheutuva velka 31.12.2024 - Arvio veroviranomaiselle siirrettävästä määrästä työntekijän verovelvoitteen täyttämiseksi meneillään olevien osakepalkkiojärjestelmien puitteissa, 31.12.2024 1 010 Henkilöstöanti Syyskuussa 2022 Koskisen toteutti henkilöstölleen suunnatun osakeannin, johon saivat osallistua kaikki vakituisessa työsuhteessa työskentelevät työntekijät. Osana henkilöstöantia liikkeeseen laskettujen osakkeiden (115 018 kappaletta) merkintähinta oli alempi kuin osakkeiden käypä arvo. Merkittyjen osakkeiden myynti on rajoitettu ja osakkeisiin liittyy työssäolovelvoiteajanjakso, joka päättyy hallituksen erillisellä päätöksellä, kun osakkeiden merkintöjen hyväksymisestä on kulunut kaksi vuotta tai kun listautumisesta on kulunut vähintään kuusi kuukautta, sen mukaan, kumpi tapahtuu myöhemmin. Osakkeisiin liittyvät rajoitukset päättyivät ja osakkeet vapautuivat 29.9.2024. Instrumentti Henkilöstöanti 2022¹ Maksimimäärä, kpl 260 000 Alkuperäinen merkintähinta 3,00 Osinkokorjaus Ei Alkuperäinen myöntämispäivä 29.9.2022 Vapautumispäivä 29.9.2024 Enimmäisvoimassaoloaika, vuotta 2 Juoksuaikaa jäljellä, vuotta - Henkilöitä tilikauden päättyessä - Toteutustapa Osakkeita ¹ Henkilöstöannin 2022 maksimäärä on oikaistu marraskuussa 2022 toteutetun splitin perusteella. Tilikauden tapahtumat Henkilöstöanti 2022¹ 1.1.2024 Myönnettyjen osakkeiden lukumäärä kauden alussa 113 932 Tilikauden muutokset Kaudella toteutetut 113 932 31.12.2024 Myönnetyt osakkeet, joihin ei ole vielä syntynyt oikeutta - ¹. Henkilöstöannissa 2022 merkityt määrät on oikaistu marraskuussa 2022 toteutetun splitin perusteella. Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 121 VAIKUTUS TULOKSEEN JA TALOUDELLISEEN ASEMAAN Tuhatta euroa 1.1.2024–31.12.2024 Tilikauden kulu osakeperusteiset maksut, oma pääoma 265 Osakeperusteisista maksuista aiheutuva velka 31.12.2024 - LAADINTAPERIAATE Konsernin osakepohjaiset kannustinjärjestelmät luokitellaan joko osakkeina tai käteisvaroina maksettaviin osakeperusteisiin liiketoimiin. Liiketoimet, joissa on verovelvoitteiden nettoselvitysominaisuus, luokitellaan kokonaisuudessaan osakkeina maksettaviksi liiketoimiksi. Osakkeina maksettavat järjestelyt arvostetaan myöntämispäivän käypään arvoon. Käteisvaroina maksettavien järjestelyjen velat arvostetaan käypään arvoon jokaisena raportointipäivänä. Yhtiön johto arvioi järjestelyn ehtojen (palveluksen suorittamiseen ja tulokseen perustuvien ehtojen) toteutumisen todennäköisyyttä jokaisen raportointikauden lopussa ja päivittää arviota siitä, kuinka moneen osakkeeseen odotetaan syntyvän oikeus sekä päivittää sen perusteella kulukirjausta. Osakeperusteisten järjestelyjen maksut kirjataan kuluksi tasaerinä oikeuden syntymisajanjakson aikana. Kulukirjaus esitetään työsuhde-etuuksista aiheutuvissa kuluissa ja osakkeina maksettavien järjestelyiden osalta hyvitetään kertyneitä voittovaroja ja rahana maksettavien järjestelyiden osalta kirjataan velka, joka esitetään taseen muissa veloissa. 8. Poistot ja arvonalentumiset Tuhatta euroa 1.1.2024– 31.12.2024 1.1.2023– 31.12.2023 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet, poistot Rakennukset ja rakennelmat 2 157 1 503 Koneet ja kalusto 4 247 3 523 Muut aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 415 358 Yhteensä 6 818 5 385 Käyttöoikeusomaisuuserät, poistot Voimalaitokset 1 659 1 589 Koneet ja kalusto 1 760 1 191 Rakennukset 310 138 Maa- ja vesialueet 45 49 Yhteensä 3 773 2 967 Aineettomat hyödykkeet, poistot Ohjelmistot 346 220 Yhteensä 346 220 Arvonalentumiset Koneet ja kalusto - 35 Myytävänä olevat omaisuuserät 232 - Yhteensä 232 35 Poistot ja arvonalentumiset yhteensä 11 169 8 607 Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 122 TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATE Poistot kirjataan konsernin laajaan tuloslaskelmaan tasapoistoina aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden arvioidulle taloudelliselle vaikutusajalle. Käyttöoikeusomaisuuserät poistetaan taloudellisena vaikutusaikana tai sitä lyhyempänä vuokra-aikana. Jos Koskisen on kohtuullisen varma osto-option käyttämisestä, käyttöoikeusomaisuuserästä tehdään poistot sen taloudellisen vaikutusajan kuluessa. 9. Liiketoiminnan muut kulut Liiketoiminnan muut kulut sisältävät muun muassa myyntiin, huolintaan ja toimituksiin liittyvät kulut, kiinteistöjen kunnossapitokulut ja tietotekniikkakulut. Tuhatta euroa 1.1.2024– 31.12.2024 1.1.2023– 31.12.2023 Myyntirahdit ja huolinta 24 127 22 237 Tietotekniikkakulut 4 169 3 954 Kiinteistöjen kunnossapito 3 793 3 528 Konsultointi- ja hallintopalvelut 1 963 1 431 Hallintokulut 1 794 1 595 Henkilöstöön liittyvät kulut 1 722 1 972 Matkakulut 1 067 1 003 Vuokrasopimuskulut 885 809 Myyntiprovisiot 664 656 Markkinointikulut 603 732 Tutkimus- ja kehittämismenot 301 540 Muut kulut¹ 1 816 1 998 Yhteensä 42 904 40 455 ¹ Muut kulut sisältävät muun muassa koneisiin, kalustoon ja ajoneuvoihin liittyviä kuluja, sekä käyttöomaisuuden luovutustappiot. Yhtiökokouksen nimittämälle konsernin lakisääteisen tilintarkastuksen tekevälle tilintarkastajalle tilinpäätöksen tilikausilta maksetut palkkiot on esitetty alla olevassa taulukossa. TILINTARKASTAJAN PALKKIOT Tuhatta euroa 1.1.2024– 31.12.2024 1.1.2023– 31.12.2023 Tilintarkastus 150 100 Vero- ja lakineuvonta - 5 Muut palvelut 57 28 Yhteensä 207 133 Tilintarkastajan palkkiot sisältävät kunkin konserniyhtiön tilintarkastajille maksetut palkkiot. TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATE Tutkimusmenot kirjataan kuluiksi laajan tuloslaskelman liiketoiminnan muihin kuluihin silloin kun ne toteutuvat. Kehittämismenot kirjataan kuluiksi, jos ne eivät täytä sisäisesti aikaansaadun aineettoman hyödykkeen aktivoimiskriteerejä, jolloin ne aktivoidaan aineettomina hyödykkeinä taseelle ja poistetaan taloudellisena vaikutusaikana. Aiemmin kuluksi kirjattuja kehittämismenoja ei kirjata omaisuuseriksi myöhemmällä kaudella. Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 123 10. Rahoitustuotot ja -kulut Tuhatta euroa 1.1.2024– 31.12.2024 1.1.2023– 31.12.2023 Rahoitustuotot Korkotuotot 1 414 2 299 Korkojohdannaisten voitot 769 606 Valuuttakurssivoitot 754 879 Kapitalisaatiosopimusten voitot 611 625 Valuuttajohdannaisten voitot 89 162 Muut rahoitustuotot 1 3 Yhteensä 3 638 4 573 Rahoituskulut Lainojen korkokulut¹ -2 617 -934 Vuokrasopimusvelkojen korkokulut -2 209 -2 079 Korkojohdannaisten tappiot -615 -554 Valuuttakurssitappiot -593 -961 Valuuttajohdannaisten tappiot -450 -175 Muut rahoituskulut -206 -206 Yhteensä -6 689 -4 910 Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä -3 051 -337 ¹ Lainojen korkokulut on aktivoitu täysimääräisesti sahainvestoinnille ajanjaksolta 1.1.2023–30.6.2023. 11. Tuloverot Tuloverokulu sisältää tilikauden verotettavaan tuloon perustuvan tuloveron sekä laskennalliset verot. TULOVEROT Tuhatta euroa 1.1.2024– 31.12.2024 1.1.2023– 31.12.2023 Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verot -203 -1 612 Aiempia tilikausia koskevat oikaisut 35 -208 Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verot yhteensä -168 -1 819 Laskennallisten verosaamisten muutos 1 447 -281 Laskennallisten verovelkojen muutos -2 964 -1 729 Laskennalliset verot yhteensä -1 517 -2 009 Tuloverot -1 684 -3 829 Suomen lakisääteisen verokannan (20 %) tuloverojen ja laajaan tuloslaskelmaan kirjattujen tuloverojen välinen erotus täsmäytetään seuraavasti: EFEKTIIVISEN VEROKANNAN TÄSMÄYTYSLASKELMA Tuhatta euroa 1.1.2024– 31.12.2024 1.1.2023– 31.12.2023 Voitto (tappio) ennen veroja 9 972 24 059 Verot laskettuna Suomen verokannalla 20 % -1 994 -4 812 Ulkomaisten poikkeavien verokantojen vaikutus 5 1 Verotuksessa vähennyskelvottomien kulujen vaikutus -407 -223 Aiemmilla tilikausilla vähennyskelvottomien nettokorkomenojen hyödyntäminen 511 1 398 Verovapaiden tulojen vaikutus 165 15 Aiempia tilikausia koskevat oikaisut 35 -208 Tuloverot -1 684 -3 829 Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 124 LASKENNALLISET VEROSAAMISET JA -VELAT Tuhatta euroa 1.1. Kirjattu tulos- vaikutteisesti Muuntoerot 31.12. 2024 Laskennalliset verosaamiset Vuokrasopimukset 5 198 1 500 0 6 698 Muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet 625 -1 623 Aineettomat hyödykkeet 66 -29 37 Varaukset 37 11 48 Luottotappiovaraus 20 -14 0 6 Muut erät 90 -19 1 71 Yhteensä 6 035 1 447 1 7 484 Laskennallisten verojen netottaminen -5 947 -7 447 Yhteensä 88 37 Laskennalliset verovelat Kertyneet poistoerot 5 827 1 230 7 057 Vuokrasopimukset 4 318 1 638 5 957 Lainat 833 24 857 Aineelliset hyödykkeet 338 65 403 Johdannaiset 314 -12 303 Muut erät 14 19 33 Yhteensä 11 645 2 964 - 14 609 Laskennallisten verojen netottaminen -5 947 -7 447 Yhteensä 5 697 7 162 Laskennalliset verovelat, netto 5 610 7 126 Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 125 Tuhatta euroa 1.1. Kirjattu tulos- vaikutteisesti Siirrot erien välillä Muuntoerot 31.12. 2023 Laskennalliset verosaamiset Vuokrasopimukset 5 462 -264 0 5 198 Muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet 604 21 625 Aineettomat hyödykkeet - -31 97 66 Varaukset 20 17 37 Luottotappiovaraus 6 13 0 20 Muut erät 219 -36 -97 4 90 Yhteensä 6 311 -281 - 5 6 035 Laskennallisten verojen netottaminen -6 182 -5 947 Yhteensä 129 88 Laskennalliset verovelat Kertyneet poistoerot 4 280 1 547 5 827 Vuokrasopimukset 4 540 -222 4 318 Lainat 626 207 833 Aineelliset hyödykkeet - 174 164 338 Aineettomat hyödykkeet 164 -164 - Johdannaiset 306 9 314 Muut erät - 14 14 Yhteensä 9 916 1 729 - - 11 645 Laskennallisten verojen netottaminen -6 182 -5 947 Yhteensä 3 734 5 697 Laskennalliset verovelat, netto 3 605 5 610 Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 126 TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATE Tuloverot Kauden tuloverokuluna tai -tuottona esitetään kauden verotettavasta tulosta kunkin maan tuloverokannan perusteella maksettava vero, oikaistuna väliaikaisista eroista johtuvilla laskennallisten verosaamisten ja -velkojen muutoksilla ja käyttämättömillä verotappioilla. Verot kirjataan tulosvaikutteisesti, paitsi jos ne liittyvät muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan kirjattuihin eriin. Tällöin vero kirjataan myös muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan. Tilikauden tulovero lasketaan raportointikauden päättymispäivänä käyttäen verolakeja, jotka on säädetty tai jotka on käytännössä hyväksytty tilikauden lopussa. Johto arvioi määräajoin veroilmoituksissa esitettyä verotusasemaa niiden tilanteiden osalta, joissa sovellettava verosäädös on tulkinnanvarainen, ja harkitsee, onko todennäköistä, että veroviranomainen hyväksyy epävarman verokohtelun. Konserni arvostaa veronsa joko todennäköisimmän tai odotettavissa olevan arvon perusteella riippuen siitä, kummalla menetelmällä epävarmuustekijät voidaan ennustaa paremmin. Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset ja -velat vähennetään toisistaan, kun siihen on lakiin perustuva oikeus ja suoritus on tarkoitus toteuttaa nettomääräisenä tai saaminen ja velka on tarkoitus realisoida samanaikaisesti. Laskennalliset verot Laskennalliset verot kirjataan varojen ja velkojen konsernitilinpäätökseen sisältyvien kirjanpitoarvojen ja verotuksellisten arvojen välisistä väliaikaisista eroista. Laskennalliset verot määritetään käyttäen verokantoja (ja -lakeja), jotka on säädetty tai käytännössä hyväksytty raportointikauden loppuun mennessä ja joita odotetaan sovellettavan, kun laskennallinen verosaaminen realisoituu tai laskennallinen verovelka suoritetaan. Laskennallisia verosaamisia kirjataan vain, jos on todennäköistä, että tulevaisuudessa on käytettävissä verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikaiset erot voidaan hyödyntää. Laskennalliset verosaamiset ja -velat vähennetään toisistaan silloin, kun on olemassa lakiin perustuva oikeus vähentää kauden verotettavaan tuloon perustuvat tuloverosaamiset ja -velat toisistaan ja laskennalliset verot liittyvät samaan veroviranomaiseen joko saman verovelvollisen osalta tai eri verovelvollisten osalta, kun saaminen ja velka on tarkoitus realisoida samanaikaisesti. Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 127 12. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Tuhatta euroa Maa-alueet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Muut aineelliset käyttöomaisuus- hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Yhteensä Hankintameno 1.1.2024 2 714 82 158 102 648 7 446 18 004 212 970 Muuntoerot 2 31 15 1 2 51 Lisäykset 12 1 870 6 283 24 13 981 22 169 Vähennykset - -1 121 -7 468 -677 -140 -9 406 Siirrot erien välillä - 828 15 399 31 -16 272 -13 Siirto myytävänä oleviin omaisuuseriin - - -3 536 - - -3 536 Hankintameno 31.12.2024 2 727 83 766 113 342 6 825 15 576 222 235 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2024 - -40 130 -71 096 -4 235 - -115 462 Muuntoerot - -7 -4 -1 - -12 Poistot - -2 157 -4 247 -415 - -6 818 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot - 1 120 7 062 609 - 8 790 Siirto myytävänä oleviin omaisuuseriin - - 2 807 - 2 807 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2024 - -41 174 -65 479 -4 042 - -110 695 Kirjanpitoarvo 1.1.2024 2 714 42 028 31 551 3 211 18 004 97 508 Kirjanpitoarvo 31.12.2024 2 727 42 591 47 863 2 783 15 576 111 540 Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 128 Tuhatta euroa Maa-alueet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Muut aineelliset käyttöomaisuus- hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Yhteensä Hankintameno 1.1.2023 2 734 61 241 95 078 6 061 26 741 191 855 Muuntoerot 8 144 16 5 8 182 Lisäykset 33 7 648 8 604 120 15 303 31 708 Vähennykset -61 -1 613 -3 738 -825 -4 -6 241 Siirrot erien välillä - 14 738 2 688 2 085 -24 044 -4 533 Hankintameno 31.12.2023 2 714 82 158 102 648 7 446 18 004 212 970 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2023 - -39 870 -71 297 -4 412 - -115 579 Muuntoerot - -28 21 -3 - -10 Poistot - -1 503 -3 523 -358 - -5 385 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot - 1 272 3 738 538 - 5 548 Arvonalentumiset - - -35 - - -35 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2023 - -40 130 -71 096 -4 235 - -115 462 Kirjanpitoarvo 1.1.2023 2 734 21 370 23 781 1 650 26 741 76 275 Kirjanpitoarvo 31.12.2023 2 714 42 028 31 551 3 211 18 004 97 508 Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 129 Muut aineelliset hyödykkeet sisältävät muun muassa hulevesijärjestelmän ja kaukolämpöverkon sekä teiden rakentamisen, pysäköinti- ja varastoalueita sekä taidekokoelman. Lisäykset tilikaudella 2024 olivat 22,2 (31,7) miljoonaa euroa. Nämä liittyivät pääosin uuden tukkikentän rakentamiseen. Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat sisältävät tilikauden lopulla 13,1 miljoonaa euroa uuden tukkikentän rakentamiseen liittyen. Lisäksi tilikaudella tehtiin investointeja muun muassa kanavakuivaamoon, toisen höyläämön alkupään uudistukseen sekä uuteen sahaan. Lisäykset vuonna 2023 liittyivät pääosin Järvelän uuteen sahaan. Muita merkittäviä investointeja olivat karaton sorvi, sekä aurinkovoimala Järvelään. Tilikaudella on aktivoitu 0,4 (1,3) miljoonaa euroa rahoitusmenoja koskien uuteen sahaan liittyviä lainoja. TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATE Maa-alueet kirjataan hankintamenoon aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin. Muut aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet kirjataan hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla arvonalennuksilla. Hankintameno sisältää menot, jotka johtuvat välittömästi erien hankinnasta. Rahoitusmenot lainoista, joilla rahoitetaan hyödykkeiden rakentamista, aktivoidaan aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin osaksi hankintamenoa rakennusajalta, kun ehdot aktivoinnin edellytyksistä täyttyvät. Poistot lasketaan tasapoistomenetelmällä hyödykkeen arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden arvioidut taloudelliset vaikutusajat: • Rakennukset ja rakennelmat10–50 vuotta • Koneet ja kalusto5–15 vuotta • Muut aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet5–10 vuotta Jäännösarvot ja taloudelliset vaikutusajat tarkistetaan jokaisena raportointikauden päättymispäivänä ja niitä muutetaan tarvittaessa. Omaisuuserän kirjanpitoarvo kirjataan välittömästi alas kerrytettävissä olevaan rahamäärään, jos omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin sen arvioitu kerrytettävissä oleva rahamäärä. Myyntivoitot ja -tappiot määritetään vertaamalla myyntituloa kirjanpitoarvoon. Ne sisältyvät laajaan tuloslaskelmaan. Arvonalentuminen Rahoitusvaroihin kuulumattomat omaisuuserät testataan arvonalentumisen varalta aina, kun tapahtumat tai olosuhteiden muutokset antavat viitteitä siitä, ettei kirjanpitoarvoa vastaavaa rahamäärää mahdollisesti saada kerrytetyksi. Arvonalentumistappio kirjataan siitä määrästä, jolla omaisuuserän kirjanpitoarvo ylittää sen kerrytettävissä olevan rahamäärän. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta johtuvilla menoilla tai sen käyttöarvo sen mukaan, kumpi niistä on suurempi. Omaisuuserät testataan rahavirtaa tuottavan yksikön (CGU) tasolla, joka on alin taso, jolla on erikseen yksilöitävissä olevia kassavirtoja, jotka ovat pitkälti riippumattomia muista omaisuuseristä tai omaisuuseräryhmistä tulevista kassavirroista. Jokaisen raportointikauden lopussa tulee tarkastella, onko rahoitusvaroihin kuulumattoman omaisuuserän arvonalentuminen syytä peruuttaa. Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 130 13. Metsävarat Tilikauden lopussa Koskisen omistaa 764 hehtaaria metsämaata Etelä-Suomessa. Metsävarojen eli puuston arvo 31.12.2024 on 3,9 miljoonaa euroa (31.12.2023: 3,6 miljoonaa euroa). Tuhatta euroa 2024 2023 Kirjanpitoarvo 1.1. 3 599 2 731 Käyvän arvon muutoksista johtuva voitto (tappio) 505 870 Korjuusta johtuvat vähennykset -141 - Myynnistä johtuvat vähennykset -48 -2 Kirjanpitoarvo 31.12. 3 915 3 599 Koskisella on käytössä metsäsertifiointi ja kaikki sen omat metsät on sertifioitu PEFC- metsäsertifiointiohjelman (Programme for the Endorsement of Forest Certification) sertifikaatilla. PEFC asettaa vaatimukset sertifioitujen puuraaka-aineiden ja puutuotteiden seurannalle toimitusketjuissa. Lisäksi sertifiointi edellyttää metsien monimuotoisuuden turvaamista, metsien terveyden ja kasvun ylläpitämistä sekä metsien virkistyskäyttöä. TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATE Metsämaa jaetaan metsävaroihin, eli puustoon, ja maa-alueeseen. Metsävarat kirjataan myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon. Maa- alueet kirjataan hankintamenoon aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin. Metsävarojen käypä arvo lasketaan summa-arvomenetelmällä, jossa maaperän, taimien ja puuston arvot arvostetaan erikseen ja kokonaisarvoa oikaistaan metsien erityispiirteiden perusteella. Metsävarojen käypä arvo luokitellaan käyvän arvon hierarkiassa tasolle 3, koska siinä on käytetty muita kuin havainnoitavissa olevia syöttötietoja, esimerkiksi puuston kasvu. Metsävarojen käyvän arvon muutos kirjataan laajan tuloslaskelman liikevoittoon (-tappioon). Keskeiset arviot ja oletukset Metsävarojen arvostus Metsävarojen arvonmääritys on monimutkainen prosessi ja edellyttää useita johdon arvioita ja harkintaa oletuksista, joilla on merkittävä vaikutus taseen metsävarojen arvoon. Johdon arvioita edellyttäviä tekijöitä ovat muun muassa arviot puun kasvusta, puunkorjuun ja kantohintojen asianmukaisuuden analysointi sekä johdon arvio ulkopuolisten palveluntarjoajien toimittamista arvostukseen liittyvistä tiedoista. Laskelmissa käytetyt kantohinnat perustuvat ulkopuolisen arvonmäärityspalvelun tarjoajan hintoihin ja niitä on verrattu Suomen tilastotietokannan hintoihin. 14. Vuokrasopimukset Koskisen vuokrasopimukset koostuvat kiinteistöjen, mukaan lukien toimistot, asunnot, varastot ja maa-alueet, tuotantokoneiden ja -laitteiden, autojen sekä muiden koneiden ja kaluston, kuten IT-laitteiden, vuokrasopimuksista. Vuokrasopimukset ovat määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia, ja ne voivat sisältää jatkamis- tai päättämisoptioita. Vuokrasopimuksiin voi sisältyä indeksilausekkeita, jotka perustuvat tyypillisesti kuluttajahintaindeksiin. Näitä ei oteta huomioon vuokrasopimusvelan määrittämisessä ennen kuin ne toteutuvat. Lisäksi Koskisen on solminut lämpöenergian toimitussopimuksen, joka sisältää voimalaitosten vuokrasopimuksen. Koskisella on oikeus saada olennainen osa voimalaitosten käytöstä saatavasta taloudellisesta hyödystä. Sopimukseen sisältyy optio, jonka perusteella Koskisella on 15 vuoden sopimuskauden päättyessä tai sopimusrikkomistilanteessa oikeus ja toisen osapuolen vaatiessa velvollisuus lunastaa voimalaitokset itselleen tai kolmannelle osapuolelle. Sopimuksen uudelleenneuvottelujen tuloksena vuokralle antaja maksoi Koskiselle vuonna 2022 3,0 miljoonaa euroa, joka kirjattiin käyttöoikeusomaisuuserän vähennykseksi. Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 131 Tase sisältää seuraavat vuokrasopimuksiin liittyvät määrät: Tuhatta euroa 31.12.2024 31.12.2023 Käyttöoikeusomaisuuserät Voimalaitokset 17 965 18 751 Koneet ja kalusto 14 584 6 891 Rakennukset 1 284 289 Maa- ja vesialueet 209 229 Yhteensä 34 043 26 159 Vuokrasopimusvelat Pitkäaikaiset 29 465 23 857 Lyhytaikaiset 4 024 2 132 Yhteensä 33 489 25 989 Tuhatta euroa 1.1.2024– 31.12.2024 1.1.2023– 31.12.2023 Käyttöoikeusomaisuuserien lisäykset tilikaudella 10 649 1 636 Tuloslaskelma sisältää seuraavat vuokrasopimuksiin liittyvät määrät: Tuhatta euroa 1.1.2024– 31.12.2024 1.1.2023– 31.12.2023 Käyttöoikeusomaisuuserien poistot Voimalaitokset 1 659 1 589 Koneet ja kalusto 1 760 1 191 Rakennukset 310 138 Maa- ja vesialueet 45 49 Poistot yhteensä 3 773 2 967 Korkokulut 2 209 2 079 Tuhatta euroa 1.1.2024– 31.12.2024 1.1.2023– 31.12.2023 Lyhytaikaisiin vuokrasopimuksiin liittyvät kulut¹ 26 8 Arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä koskeviin vuokrasopimuksiin liittyvät kulut, jotka eivät ole lyhytaikaisia vuokrasopimuksia¹ 223 361 ¹ Sisältyy liiketoiminnan muihin kuluihin Tuhatta euroa 1.1.2024– 31.12.2024 1.1.2023– 31.12.2023 Vuokrasopimuksista aiheutuva lähtevä rahavirta yhteensä tilikaudella 5 618 5 607 Vuokrasopimusvelkojen maturiteetti on esitetty liitetiedossa 3. Rahoitusriskien ja pääoman hallinta. TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATE Sopimuksen syntymisajankohtana Koskisen arvioi, onko järjestely vuokrasopimus tai sisältyykö siihen vuokrasopimus. Sopimus on vuokrasopimus tai siihen sisältyy vuokrasopimus, jos sopimus antaa oikeuden yksilöidyn omaisuuserän käyttöä koskevaan määräysvaltaan tietyksi ajanjaksoksi vastiketta vastaan. Koskisen kirjaa käyttöoikeusomaisuuserän ja sitä vastaavan vuokrasopimusvelan vuokrasopimuksen alkamisajankohtana vuokrasopimuksista, joissa se on vuokranantaja. Alkamisajankohta on päivämäärä, jolloin vuokrasopimuksen kohdeomaisuuserä on vuokralle ottajan käytettävissä. Koskisen arvostaa vuokrasopimusvelan sopimuksen alkamisajankohtana diskonttaamalla tulevat vuokrasopimusmaksut niiden nykyarvoon. Vuokramaksut sisältävät kiinteät maksut, indeksiin tai muuhun hintatasoon perustuvat maksut, jäännösarvotakuiden määrät, jotka Koskisen odotetaan maksavan, sekä osto-option toteutushinnan, jos Koskisen on kohtuullisen varma option käyttämisestä. Vuokrasopimuksen päättämisestä aiheutuvat sanktiot sisältyvät vuokrasopimusvelan arvostukseen, jos vuokra-ajasta käy ilmi, että Koskisen käyttää päättämisoptiota. Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 132 Koskisen diskonttaa vuokramaksut vuokrasopimuksen sisäisellä korolla. Jos tätä korkoa ei pystytä helposti määrittämään, Koskisen käyttää lisäluoton korkoa eli korkoa, jonka Koskisen joutuisi maksamaan lainatessaan vastaavaksi ajaksi ja vastaavanlaisin vakuuksin saadakseen käyttöoikeusomaisuuserän arvoa vastaavan omaisuuserän vastaavanlaisessa taloudellisessa ympäristössä. Vuokrasopimusvelkojen korkokulut esitetään liiketoiminnan rahavirrassa. Vuokrasopimuksen alkamisajankohdan jälkeen vuokrasopimusvelka arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä. Vuokrasopimusvelka määritetään uudelleen, kun vuokrasopimusmaksut muuttuvat esimerkiksi indeksimuutoksen vuoksi, vuokrasopimukseen sisältyvän option käyttö arvioidaan uudelleen tai otetaan huomioon muut vuokrasopimuksen muutokset. Käyttöoikeusomaisuuserät arvostetaan hankintamenoon, joka koostuu vuokrasopimusvelan alkuperäisestä määrästä, sopimuksen alkamisajankohtana tai sitä ennen suoritetuista vuokranmaksuista, alkuperäisistä välittömistä menoista ja ennallistamismenoista. Käyttöoikeusomaisuuserät poistetaan hyödykkeen taloudellisena vaikutusaikana tai sitä lyhyempänä vuokra-aikana. Jos Koskisen on kohtuullisen varma osto-option käyttämisestä, käyttöoikeusomaisuuserästä tehdään poistot sen taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Koskisen soveltaa standardin mukaisia lyhytaikaisia ja arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä koskevia helpotuksia. Lyhytaikaiset vuokrasopimukset ovat vuokrasopimuksia, joiden vuokra-aika on 12 kuukautta tai alle. Arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä ovat muun muassa polkupyörät ja ICT-laitteet. Näihin vuokrasopimuksiin liittyvät vuokranmaksut kirjataan tasaerinä kuluksi. Koskisella on vähäistä toimintaa vuokralle antajana vuokraamalla maa-alueitaan ja huoneistojaan. Koskisen luokittelee kaikki vuokrasopimuksensa operatiivisiksi vuokrasopimuksiksi, koska vuokrasopimukset eivät siirrä kohdeomaisuuserän omistamiselle ominaisia riskejä ja etuja kaikilta olennaisilta osin. Keskeiset arviot ja oletukset Sopimuksiin sisältyvät vuokrasopimukset Koskisen on tehnyt lämpöenergian toimitusta ja sahatavaran valmistusta koskevia sopimuksia, joiden osalta johto on arvioinut, sisältyykö sopimuksiin vuokrasopimus. Jos sopimuksiin sisältyy yksilöity omaisuuserä ja Koskisen hyödyntää olennaisilta osin omaisuuserien kapasiteettia ja saa siten olennaisilta osin kaikki omaisuuserien käytöstä saatavat taloudelliset hyödyt ja jos Koskisella on myös oikeus määrätä omaisuuserän käyttöä tietyksi ajaksi, Koskisen kirjaa järjestelyn vuokrasopimuksena. Järjestelyissä, joissa kaikki vuokrasopimuksen maksut ovat muuttuvia, ne eivät riipu indeksistä tai hintatasosta, eivätkä ne ole tosiasiallisesti kiinteitä, taseeseen ei merkitä vuokrasopimusvelkaa eikä käyttöoikeusomaisuuserää. Vuokra-ajan määrittäminen Koskisen arvioi vuokra-ajan vuokrasopimuskohtaisesti sopimusvelvoitteiden, taloudellisten kannustimien ja omaisuuserän luonteen perusteella. Koskisen vuokrasopimuksiin kuuluu määräaikaisia vuokrasopimuksia, jatkamis- ja päättämisoptioita sekä toistaiseksi voimassa olevia sopimuksia. Jos sopimukseen sisältyy kiinteä vuokra-aika ilman jatkamis- tai päättämisoptiota, vuokrasopimuskausi määräytyy kiinteän vuokra-ajan perusteella. Jatkamisoptiot (tai päättämisoptioiden jälkeiset ajanjaksot) sisältyvät vuokra-aikaan vain, jos on kohtuullisen varmaa, että vuokrasopimusta jatketaan (tai että sitä ei päätetä). Mikäli vuokra-aikaa ei ole selvästi mainittu sopimuksessa tai sopimus on voimassa toistaiseksi ilman erillistä ilmoitusta, johto arvioi vuokrasopimuksen täytäntöönpanokelpoisen ajan sopimusehtojen ja kohtuullisen varmuuden perusteella. Mikäli sopimuksiin ei liity merkittäviä sanktioita eikä sopimuksen vuokra-aikaa ole selvästi mainittu tai se on voimassa toistaiseksi, konserni määrittää vuokra-ajan sopimuskohtaisesti ottaen huomioon konsernin tarpeen kyseiselle omaisuuserälle ja sen strategisen suunnittelujakson, joka on viisi vuotta. Vuokra-aika arvioidaan uudelleen, jos tapahtuu merkittävä tapahtuma tai olosuhteiden muutos. Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 133 Lisäluoton koron määrittäminen Lisäluoton korko määräytyy viimeaikaisten kolmansien osapuolten rahoitussopimusten perusteella oikaistuna vastaamaan vuokra-aikaa, vuokrasopimusten luottoriskiä, vuokrattua omaisuuserää sekä rahoitusehtojen ja toimintaympäristön muutoksia kolmannen osapuolen rahoituksen saamisen jälkeen. 15. Aineettomat hyödykkeet Tuhatta euroa Ohjelmistot Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Yhteensä Hankintameno 1.1.2024 3 622 30 3 652 Muuntoerot 2 - 2 Lisäykset 48 12 60 Vähennykset -2 345 - -2 345 Siirrot erien välillä 43 -30 13 Hankintameno 31.12.2024 1 369 12 1 382 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2024 -2 344 - -2 344 Muuntoerot -1 -1 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 2 345 - 2 345 Poistot -346 - -346 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2024 -345 - -345 Kirjanpitoarvo 1.1.2024 1 278 30 1 308 Kirjanpitoarvo 31.12.2024 1 024 12 1 036 Tuhatta euroa Ohjelmistot Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Yhteensä Hankintameno 1.1.2023 3 415 290 3 705 Muuntoerot 6 - 6 Lisäykset 389 30 419 Vähennykset -662 - -662 Siirrot erien välillä 473 -290 183 Hankintameno 31.12.2023 3 622 30 3 652 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2023 -2 782 - -2 782 Muuntoerot -4 -4 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 662 662 Poistot -220 - -220 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2023 -2 344 - -2 344 Kirjanpitoarvo 1.1.2023 633 290 923 Kirjanpitoarvo 31.12.2023 1 278 30 1 308 TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATE Ohjelmistoihin liittyvät kulut Ohjelmistoihin liittyvät kulut kirjataan omaisuuseriksi, jos Koskisella on määräysvalta kohdeomaisuuserään, hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla. Poistot lasketaan tasapoisto-menetelmällä omaisuuserien taloudellisena vaikutusaikana, joka on viisi vuotta. Omaisuuserien taloudelliset vaikutusajat ja poistomenetelmät tarkistetaan jokaisen raportointikauden päättymispäivänä ja niitä muutetaan tarvittaessa vastaamaan odotettavissa olevien taloudellisten hyötyjen muutoksia. Aineettomien hyödykkeiden poistot aloitetaan, kun hyödyke on valmis sille aiottua käyttöä varten. Arvonalentumiset on esitetty liitetiedossa 12. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet. Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 134 16. Vaihto-omaisuus Tuhatta euroa 31.12.2024 31.12.2023 Raaka-aineet 29 060 22 534 Keskeneräiset tuotteet 4 981 4 824 Valmiit tuotteet 15 186 10 185 Yhteensä 49 227 37 544 Hitaasti liikkuvan vaihto-omaisuuden arvonalentumiset nettorealisointiarvoon olivat 249 tuhatta euroa vuonna 2024 (2023: 288 tuhatta euroa). Ne kirjattiin kuluiksi tilikaudella, ja ne sisältyvät varastojen muutokseen tuloslaskelmassa. Konserni peruutti vuonna 2024 aiemman vaihto-omaisuuden arvonalentumiskirjauksen 288 tuhatta euroa perustuen konsernin arvioon nettorealisointiarvosta (2023: 98 tuhatta euroa). Peruutettu määrä sisältyy varastojen muutokseen konsernin laajassa tuloslaskelmassa. TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATE Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään painotetun keskihinnan menetelmällä. Hankintamenoon sisältyvät raaka-aineet, välitön työvoima, poistot sekä asianmukainen osuus muuttuvista ja kiinteistä yleiskustannuksista, joista jälkimmäinen jaetaan tavanomaisen toimintakapasiteetin perusteella. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa toteutuva arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut valmiiksi saattamisesta johtuvat menot sekä arvioidut myynnin toteutumiseksi tarvittavat menot. Vanhoista, hitaasti liikkuvista vaihto-omaisuuseristä tehdään arvonalentumisvähennys, joka perustuu johdon parhaaseen arvioon odotettavissa olevasta nettorealisointiarvosta raportointikauden päättymispäivänä. 17. Muut saamiset Tuhatta euroa 31.12.2024 31.12.2023 Pitkäaikaiset varat Muut kulujen siirtosaamiset 10 11 Yhteensä 10 11 Lyhytaikaiset varat Tukkiostojen ennakot 4 047 3 731 Arvonlisäverosaamiset 3 074 2 090 Myynnin siirtosaamiset 779 1 314 Muut kulujen siirtosaamiset 665 1 625 Tietotekniikkakulujen siirtosaamiset 508 425 Muut saamiset 464 1 242 Yhteensä 9 536 10 427 Muut saamiset yhteensä 9 546 10 439 Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 135 18. Myytävänä olevat omaisuuserät Tuhatta euroa 2024 2023 Myytävänä olevat omaisuuserät 1.1. Siirto aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä 729 - Arvonalentumiset -232 - Vähennykset -50 - Myytävänä olevat omaisuuserät 31.12. 447 - Käytöstä poistetun vanhan sahan koneet ja kalusto on kaudella luokiteltu myytävänä oleviin omaisuuseriin. Näistä on tehty myyntisopimus, jonka mukaan ne tullaan purkamaan ja siirtämään uuden omistajan käyttöön vuosien 2024 ja 2025 aikana, ja omistusoikeus siirtyy sovitun maksuohjelman mukaisesti. TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATE Omaisuuserä tai luovutettavien erien ryhmä luokitellaan myytävänä olevaksi, jos sen kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiallisesti omaisuuserän myynnistä sen sijaan, että se kertyisi omaisuuserän jatkuvasta käytöstä. Jotta näin olisi, omaisuuserän tai luovutettavien erien ryhmän on oltava välittömästi myytävissä nykyisessä kunnossaan tällaisten omaisuuserien myynnissä yleisin ja tavanomaisin ehdoin, ja myynnin on oltava erittäin todennäköinen. Nämä omaisuuserät, tai luovutettavien erien ryhmän tapauksessa varat ja velat, esitetään konsernitaseessa erillään ja arvostetaan kirjanpitoarvoon tai myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon sen mukaan, kumpi näistä on alempi. Myytävänä oleviksi tai luovutettavien erien ryhmään kuuluviksi luokitelluista pitkäaikaisista omaisuuseristä ei tehdä poistoja. 19. Oma pääoma Tuhatta euroa Ulkona olevien osakkeiden määrä (kpl) Omat osakkeet (kpl) Rekisteröidyt osakkeet yhteensä (kpl) Osakepääoma Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1.2023 23 002 659 - 23 002 659 1 512 73 843 Suunnattu maksuton osakeanti, johto¹ 9 000 - 9 000 - - Omien osakkeiden hankinta -1 086 1 086 - - - 31.12.2023 23 010 573 1 086 23 011 659 1 512 73 843 Suunnattu maksuton osakeanti, johto¹ 13 500 - 13 500 - - 31.12.2024 23 024 073 1 086 23 025 159 1 512 73 843 ¹ Lisätietoja liitetiedossa 7. Osakepohjaiset kannustinjärjestelmät Osakepääoma Koskisen Oyj:llä on yksi osakelaji ja kaikilla osakkeilla on yhtäläinen oikeus osinkoon. Yksi osake tuottaa yhden äänen yhtiökokouksessa. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa. Koskisen Oyj:n osakkeet on listattu Nasdaq Helsingin pörssilistalle. Osakkeet on liitetty Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään arvo-osuusjärjestelmään. Kaupankäyntitunnus on KOSKI ja ISIN-koodi on FI4000533005. Koskisen Oyj:n hallitus päätti 7.2.2023 suunnatusta maksuttomasta osakeannista yhtiön toimitusjohtajalle ja talousjohtajalle osana johdon palkitsemista ylimääräisen yhtiökokouksen 31.10.2022 antaman valtuutuksen nojalla. Annetut osakkeet merkittiin kaupparekisteriin 16.2.2023. Osakkeiden kokonaismäärä lisääntyi 23 011 659 osakkeeseen kun toimitusjohtajalle ja talousjohtajalle annettiin yhteensä 9 000 uutta osaketta. Listautumisen toteutumiseen liittyvän palkkion ensimmäisen maksuerän Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 136 arvo Koskisen toimitusjohtajalle vastaa 12 000 osaketta, josta puolet maksettiin rahana ennakonpidätyksen kattamiseksi. Palkkion ensimmäisen maksuerän arvo Koskisen talousjohtajalle vastaa 6 000 osaketta, josta puolet maksettiin rahana ennakonpidätyksen kattamiseksi. Maksuttomalla osakeannilla ei ollut vaikutusta yhtiön osakepääomaan tai pääomarakenteeseen. Koskisen Oyj hankki 5.7.2023 takaisin yhteensä 1 086 omaa osakettaan pienosakassopimuksen ehtojen mukaisesti hankintahintaan 3,00 euroa per osake. Alun perin osakkeet olivat merkittävänä syyskuussa 2022 toteutetussa henkilöstöannissa. Pienosakassopimuksen ehtojen mukaisesti henkilöstöannissa annettujen osakkeiden omistaminen edellyttää voimassa olevaa työsuhdetta yhtiöön. Osakkeiden takaisinoston jälkeen Koskisen Oyj:n hallussa on 1 086 omaa osaketta. Koskisen Oyj:n hallitus päätti 16.2.2024 suunnatusta maksuttomasta osakeannista yhtiön toimitusjohtajalle ja talousjohtajalle osana johdon palkitsemista varsinaisen yhtiökokouksen 11.5.2023 antaman valtuutuksen nojalla. Annetut osakkeet merkittiin kaupparekisteriin 28.2.2024. Osakkeiden kokonaismäärä lisääntyi 23 025 159 osakkeeseen, kun toimitusjohtajalle ja talousjohtajalle annettiin 13 500 uutta osaketta. Listautumisen toteutumiseen liittyvän palkkion toisen maksuerän arvo Koskisen toimitusjohtajalle vastaa 18 000 osaketta, josta puolet maksettiin rahana ennakonpidätyksen kattamiseksi. Palkkion toisen maksuerän arvo Koskisen talousjohtajalle vastaa 9 000 osaketta, josta puolet maksettiin rahana ennakonpidätyksen kattamiseksi. Maksuttomalla osakeannilla ei ollut vaikutusta yhtiön osakepääomaan tai pääomarakenteeseen. Vararahasto Vararahastoon sisältyvät jakokelpoisista varoista yhtiöjärjestyksen tai yhtiökokouksen päätöksen nojalla siirretyt määrät. Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon kirjataan uusien osakkeiden merkintähinnat, sekä muut oman pääoman luonteiset sijoitukset, jollei näitä nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä kokonaan tai osittain osakepääomaan. Omat osakkeet Konsernin hallussa olevien omien osakkeiden hankintameno esitetään omassa pääomassa erillisenä vapaata omaa pääomaa alentavana rahastona. Muuntoerot Ulkomaisten tytäryhtiöiden tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja kerrytetään erilliseen oman pääoman rahastoon. Muuntoerojen kumulatiivinen määrä kirjataan tulosvaikutteiseksi, kun nettosijoituksesta luovutaan. 20. Osakekohtainen tulos Euroa 1.1.2024– 31.12.2024 1.1.2023– 31.12.2023 Osakekohtainen tulos Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto (tappio) (euroa) 8 287 597 20 230 125 Ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana 23 021 352 23 010 189 Ulkona olevien osakkeiden laimennetun lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana 23 290 168 23 182 729 Laimentamaton osakekohtainen tulos (euroa) 0,36 0,88 Laimennettu osakekohtainen tulos (euroa) 0,36 0,87 TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATE Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla kauden aikana. Laimennetussa osakekohtaisessa tuloksessa käytettyjä lukuja oikaistaan osakekohtaisen tuloksen määrittämiseksi siten, että otetaan huomioon konsernin mahdollinen sitoutuminen uusien osakkeiden liikkeeseenlaskuun tulevaisuudessa. Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 137 21. Rahoitusvarat ja -velat RAHOITUSVARAT JA -VELAT LUOKITTAIN Tuhatta euroa Käyvän hierarkian taso 31.12.2024 31.12.2023 Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat Myyntisaamiset - 23 835 23 365 Talletukset¹ - - 20 000 Rahavarat - 31 823 35 771 Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat yhteensä 55 658 79 136 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat Kapitalisaatiosopimukset 1 11 236 10 625 Johdannaiset 2 277 947 Muut käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat 3 14 14 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat yhteensä 11 526 11 585 Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat Lainat rahoituslaitoksilta 2 32 772 37 711 Vuokrasopimusvelat - 33 489 25 989 Ostovelat - 29 211 25 411 Ostovelat, maksumenettely - 6 470 7 396 Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat yhteensä 101 943 96 507 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat Johdannaisvelat 2 141 - Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat yhteensä 141 - ¹ Määräaikaistalletukset, joiden maturiteetti on yli kolme kuukautta Rahoituslaitoslainojen käypä arvo 31.12.2024 oli 32,8 miljoonaa euroa (31.12.2023: 37,7 miljoonaa euroa). Lainojen käypä arvo on määritetty diskonttaamalla tulevat rahavirrat arvioidulla markkinakorolla raportointihetkellä. Yhtiö on arvioinut, että lainojen sopimuskorko on kohtuullisen lähellä markkinakorkoa, eikä ole tehnyt oikaisua diskonttauskorkoon, jolla käyvät arvot on määritelty, jolloin lainojen käyvät arvot vastaavat niiden nimellisarvoa. Koska yhtiön lainat rahoituslaitoksilta ovat vaihtuvakorkoisia, kauden aikainen markkinakorkojen nousu on heijastunut suoraan konsernin korkokuluihin eikä näin ollen ole vaikuttanut lainojen käypään arvoon. Rahoituslaitoksilta saatujen lainojen käyvät arvot luokitellaan käyvän arvon hierarkiassa tasolle 2. Johdannaisten käypä arvo on arvioitu perustuen tulevien rahavirtojen nykyarvoon käyttäen arvostuspäivän markkinahintoja, ja rahastosijoitukset sekä kapitalisaatiosopimukset perustuen vastapuolten noteerauksiin. Johdannaisten, rahastosijoitusten sekä kapitalisaatiosopimusten käyvän arvon muutokset on kirjattu rahoitustuottoihin ja kuluihin. Merkittävin osa käyvän arvon muutoksista syntyy johdannaisista, ja ne johtuvat pääasiassa markkinakorkojen muutoksesta raportointikaudella. Konsernin avoinna oleva USD-tasepositio tilinpäätöshetkellä 31.12.2024 muodostui pääosin myyntisaamisista sekä pankkitilistä, ollen yhteensä 3,1 miljoonaa euroa (31.12.2023: 4,3 miljoonaa euroa). Suojaavien auki olevien termiinien nimellisarvo raportointipäivänä on 3,6 miljoonaa euroa (31.12.2023: 2,4 miljoonaa euroa). Hierarkiatasot ovat seuraavat: Taso 1: Toimivilla markkinoilla kaupankäynnin kohteena olevien rahoitusinstrumenttien (kuten julkisesti noteeratut johdannaiset ja osakkeet) käypä arvo perustuu raportointikauden päättymispäivän noteerattuihin markkinahintoihin. Konsernin hallussa olevien rahoitusvarojen markkinahinta on senhetkinen ostonoteeraus. Nämä instrumentit kuuluvat tasoon 1. Taso 2: Sellaisten rahoitusinstrumenttien, joilla ei käydä kauppaa toimivilla markkinoilla (esimerkiksi over-the-counter- eli OTC-johdannaiset), käypä arvo määritetään käyttämällä arvostustekniikoita, joissa käytetään mahdollisimman paljon havainnoitavissa olevia markkinatietoja ja mahdollisimman vähän yhteisökohtaisia arvioita. Jos kaikki instrumentin käyvän arvon edellyttämät merkittävät syöttötiedot ovat havaittavissa, instrumentti sisältyy tasoon 2. Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 138 Taso 3: Jos yksi tai useampi merkittävistä syöttötiedoista ei perustu havaittavissa olevaan markkinatietoon, instrumentti sisältyy tasoon 3. Näin on listaamattomien osakkeiden kohdalla. RAHOITUSVELKOJEN TÄSMÄYTYSLASKELMA Tuhatta euroa Lainat Vuokra- sopimusvelat Yhteensä 1.1.2023 28 650 27 309 55 959 Rahoituksen rahavirrat Lainojen takaisinmaksut -4 500 -3 165 -7 665 Muut muutokset Exportkredit- ja Kredex-lainat¹ 13 360 - 13 360 Uudet vuokrasopimukset - 1 845 1 845 Efektiivisen koron soveltamisen vaikutus¹ 200 - 200 31.12.2023 37 711 25 989 63 700 Rahoituksen rahavirrat Lainojen takaisinmaksut -6 625 -3 657 -10 281 Muut muutokset Exportkredit- ja Kredex-lainat¹ 1 713 - 1 713 Uudet vuokrasopimukset - 11 157 11 157 Efektiivisen koron soveltamisen vaikutus¹ -27 - -27 31.12.2024 32 772 33 489 66 262 ¹ Ei rahavirtavaikutusta Rahoitusvelkojen muutokset Koskisen rahoitussopimuksen alla on kolme lainaa, alun perin 19,0 miljoonan euron määräaikaislaina, 10,0 miljoonan euron määräaikaislaina sekä 8,0 miljoonan euron valmiusluotto, jolla on tarkoitus rahoittaa yleisiä konsernin käyttöpääomavaatimuksia. Lainat on raportointihetkellä kokonaisuudessaan nostettu ja niitä lyhennetään puolivuosittain. Valmiusluotosta on nostamatta 7,9 miljoonaa euroa. Rahoitussopimuksen voimassaoloaika on viisi vuotta vuoteen 2027 saakka. Lainasopimukseen sisältyy tavanomaisia rahoituskovenantti- ja laiminlyöntiehtoja. Rahoituskovenantteja mitataan puolivuosittain rullaavasti kuluneelta 12 kuukauden ajanjaksolta ja ne lasketaan Koskisen konsernin taloudellisista tiedoista. Lainojen korot on sidottu kuuden kuukauden Euriboriin, minkä lisäksi niissä on marginaali, jonka taso riippuu nettovelan suhteesta käyttökatteeseen. Uuden sahan rahoituspakettiin liittyviä lainoja on nostettu yhteensä 20,1 miljoonaa euroa. Lainat on raportointihetkellä kokonaisuudessaan nostettu ja niitä lyhennetään puolivuosittain. Lainat erääntyvät vuosien 2029–2031 välillä. Lainojen korot on sidottu kuuden kuukauden Euriboriin ja marginaalit ovat kiinteät. Koskisen lainat rahoituslaitoksilta altistavat konsernin rahavirran korkoriskille. Koskisen korkoriskin suojauspolitiikassa ei ole tapahtunut muutoksia, mutta konsernin johto arvioi jatkuvasti avoimen riskin määrää sekä lisäsuojauksen tarvetta. Koskisella on koronvaihtosopimuksia nimellisarvoltaan yhteensä 30 miljoonaa euroa. Koronvaihtosopimuksien käyvän arvon muutokset netottavat lainan korkomuutosten tulosvaikutukset suojaten osaltaan konsernia korkoriskiltä, vaikka ne eivät ole yksi yhteen konsernin rahoituslaitoslainojen kanssa. Koronvaihtosopimukset ovat voimassa vuoteen 2025 saakka. Konsernin altistumista erilaisille rahoitusinstrumentteihin liittyville riskeille käsitellään liitetiedossa 3. Rahoitusriskin ja pääoman hallinta. Enimmäisalttius luottoriskille katsastuskauden päättyessä on kunkin edellä mainitun rahoitusvaraluokan kirjanpitoarvo. Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 139 TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATE Konsernin rahoitusvarat koostuvat myyntisaamisista, kapitalisaatiosopimuksista, talletuksista ja rahavaroista. Kapitalisaatiosopimukset luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi rahoitusvaroiksi ja myyntisaamiset, talletukset ja rahavarat jaksotettuun hankintamenoon kirjattaviksi rahoitusvaroiksi, koska niitä käytetään sopimusperusteisten rahavirtojen keräämiseen, jos nämä rahavirrat edustavat ainoastaan pääoman ja korkojen maksamista. Korkotuotot näistä rahoitusvaroista sisällytetään rahoitustuottoihin efektiivisen koron menetelmällä. Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun oikeudet rahoitusvaroista saataviin rahavirtoihin ovat päättyneet tai siirretty ja konserni on siirtänyt omistukseen liittyvät riskit ja edut olennaisilta osin. Taseesta pois kirjaamisesta johtuva voitto tai tappio kirjataan suoraan laajaan tuloslaskelmaan ja esitetään muissa liiketoiminnan kuluissa. Kapitalisaatiosopimukset Koskisen on sijoittanut kapitalisaatiosopimuksiin. Sopimukset arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti, koska ne eivät täytä IFRS 9 Rahoitusinstrumentit -standardin mukaista SPPI-testiä (pelkästään pääoman takaisinmaksu ja koron maksu). Johdannaiset Johdannaiset kirjataan alun perin käypään arvoon johdannaissopimuksen tekopäivänä, ja ne arvostetaan myöhemmin käypään arvoonsa kunkin raportointikauden lopussa. Konserni on solminut suojaustarkoituksessa koronvaihtosopimuksia ja valuuttatermiinejä, vaikka IFRS:n mukaista suojauslaskentaa ei sovelleta. Johdannaisten käypä arvo on arvioitu perustuen tulevien rahavirtojen nykyarvoon käyttäen arvostuspäivän markkinahintoja. Myyntisaamiset Myyntisaamiset ovat saamisia asiakkailta tavallisessa liiketoiminnassa myydyistä tavaroista tai suoritetuista palveluista. Ne erääntyvät yleensä 30 päivän kuluessa, joten ne kaikki luokitellaan lyhytaikaisiksi. Myyntisaamiset kirjataan alun perin ehdottoman vastikkeen määrään, elleivät ne sisällä merkittäviä rahoituskomponentteja, jolloin ne kirjataan käypään arvoon. Konserni pitää hallussaan myyntisaamisia tarkoituksenaan kerätä sopimusperusteiset rahavirrat ja arvostaa ne sen vuoksi jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä. Konsernin arvonalentumisperiaatteet ja luottotappiovarauksen laskenta esitetään liitetiedossa 3. Rahoitusriskien ja pääoman hallinta. Myyntisaamisten lyhytaikaisen luonteen vuoksi niiden kirjanpitoarvon katsotaan olevan sama kuin niiden käypä arvo. Talletukset Talletuksissa esitetään määräaikaistalletukset, joiden maturiteetti on yli kolme kuukautta. Rahavarat Taseessa ja rahavirtalaskelmassa esitetyt rahavarat koostuvat pankkitalletuksista ja käteisestä. Mahdolliset käytetyt luottolimiitit esitetään lyhytaikaisina velkoina. Luottolimiitit ovat osa likviditeetin hallintaa. Likviditeettiriski ja sen hallinta on kuvattu liitetiedossa 3. Rahoitusriskien ja pääoman hallinta. Rahoitusvarojen arvonalentuminen Myyntisaamisiin ja sopimuksiin perustuviin saamisiin Koskisen soveltaa IFRS 9:n mukaista yksinkertaistettua menetelmää, jonka mukaan odotettavissa olevat elinikäiset tappiot kirjataan saamisten alkuperäisestä kirjaamisesta alkaen. Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 140 Odotettavissa olevien luottotappioiden määrittämiseksi myyntisaamiset ryhmitellään ikääntymisen perusteella. Odotettavissa olevat tappiot perustuvat vertailukauden toteutuneeseen tulokseen. Historialliset tappiot on oikaistu vastaamaan nykyisiä ja tulevaisuuteen suuntautuneita tietoja makrotaloudellisista tekijöistä, jotka vaikuttavat asiakkaiden kykyyn maksaa saamisia. Huomioon otettavia tekijöitä ovat muun muassa asiakkaiden aiempi maksukäyttäytyminen, saatavilla olevat ennusteet ja niiden mahdollinen vaikutus asiakkaiden luottoluokitukseen ja maksukäyttäytymiseen sekä mahdolliset arvopaperi- ja luottovakuutukset. Saamiset kirjataan pois taseesta lopullisina luottotappioina, jos niiden maksamista ei voida kohtuudella odottaa. Merkkejä siitä, että maksua ei voida kohtuudella odottaa, ovat perinnän epäonnistuminen, konkurssi-ilmoitus jne. Rahoitusvaroihin liittyvä luottoriski, luottoriskin hallinta ja myyntisaamisten varausmatriisi on esitetty liitetiedossa 3. Rahoitusriskien ja pääoman hallinta. Lainat Lainat kirjataan alun perin käypään arvoon vähennettynä aiheutuneilla transaktiomenoilla. Lainat arvostetaan myöhemmin jaksotettuun hankintamenoon. Mahdollinen tuottojen (joista on vähennetty transaktiomenot) ja lunastusmäärän välinen erotus kirjataan konsernin laajaan tuloslaskelmaan lainakaudella efektiivisen koron menetelmällä. Lainajärjestelyistä maksetut maksut kirjataan lainan transaktiokuluiksi siltä osin kuin on todennäköistä, että osa järjestelystä tai koko järjestely nostetaan. Tällöin maksua lykätään, kunnes nosto tapahtuu. Lainajärjestelyistä maksetut maksut aktivoidaan ennakkomaksuna likviditeettipalveluista ja poistetaan liittyvän järjestelyn voimassaoloaikana siltä osin kuin on todennäköistä, että osa järjestelystä tai koko järjestely nostetaan. Lainat poistetaan taseesta, kun sopimuksessa mainittu velvoite täytetään, peruutetaan tai vanhenee. Lopetetun tai toiselle osapuolelle siirretyn rahoitusvelan kirjanpitoarvon sekä maksetun vastikkeen, mahdolliset siirretyt muut kuin käteisvarat ja vastattavaksi otetut velat mukaan lukien, välinen erotus kirjataan tulosvaikutteisesti muihin tuottoihin tai rahoituskuluihin. Lainat luokitellaan lyhytaikaisiksi veloiksi, ellei konsernilla ole ehdotonta oikeutta lykätä velan suorittamista vähintään 12 kuukaudella raportointikauden päättymisestä. Ostovelat Ostovelat ovat velkoja ennen tilikauden päättymistä konsernille toimitetuista tavaroista ja palveluista, jotka ovat maksamattomia. Määrät ovat vakuudettomia, ja ne maksetaan yleensä 30 päivän kuluessa kirjaamisesta. Ostovelat esitetään lyhytaikaisina velkoina, paitsi jos maksu ei eräänny 12 kuukauden kuluessa raportointikauden päättymisestä. Ne arvostetaan alun perin käypään arvoon ja myöhemmin jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä. Ostovelkojen kirjanpitoarvon katsotaan vastaavan niiden käypää arvoa niiden lyhyen maturiteetin vuoksi. Ostovelat, maksumenettely Koskisen tarjoaa osana puunhankintaprosessiaan myyjälle mahdollisuuden jättää tukkimyynnin kauppahinta tai osa kauppahinnasta maksumenettelyyn Koskiselle. Kiinteää korkoa tarjotaan vaihtelevasti sopimuksen suuruuden mukaan. Sopimuksen pituus vaihtelee yhdestä kolmeen vuoteen, jonka jälkeen se muuttuu toistaiseksi olevaksi ellei puunmyyjä ole irtisanonut sitä 45 päivää ennen sopimuksen päättymispäivää. Myyjällä on kuitenkin oikeus nostaa varat milloin tahansa 45 päivän irtisanomisajalla. Nämä maksumenettelyostovelat kirjataan alun perin käypään arvoon ja arvostetaan myöhemmin jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Varojen nosto- oikeudesta johtuen velat esitetään taseessa lyhytaikaisina. Maksumenettelyostovelkojen kirjanpitoarvon katsotaan vastaavan niiden käypää arvoa lyhyen maturiteettinsa vuoksi. Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 141 22. Varaukset Tuhatta euroa Ympäristö- varaukset Muut Yhteensä 1.1.2024 185 - 185 Lisäys 118 - 118 Käytetty vuoden aikana -65 - -65 31.12.2024 239 - 239 Pitkäaikaiset 150 - 150 Lyhytaikaiset 89 - 89 Yhteensä 239 - 239 Tuhatta euroa Ympäristö- varaukset Muut Yhteensä 1.1.2023 100 20 120 Lisäys 132 - 132 Käytetty vuoden aikana -47 -20 -67 31.12.2023 185 - 185 Pitkäaikaiset 150 - 150 Lyhytaikaiset 35 - 35 Yhteensä 185 - 185 Koskisen on tehnyt varauksen, joka kattaa pohjaveden puhdistuksesta vielä aiheutuvia arvioituja kustannuksia. Sahan vuoden 1976 tulipalon seurauksena merkittävä määrä kloorifenolia päätyi pohjaveteen tehtaan ympärille. Konserni on sittemmin varannut varoja saastuneen maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen. Kloorifenolipitoisuus on saatu laskettua matalalle tasolle, mutta Koskisen jatkaa puhdistus- ja seurantatyötä vielä muutaman vuoden ajan. Puhdistuksen etenemistä ja tarvittavia toimenpiteitä arvioidaan vuosittain yhteistyössä ympäristöviranomaisten ja pohjavesiasiantuntijoiden kanssa. TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATE Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena voimassa oleva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää voimavarojen siirtymistä pois konsernista ja velvoitteen määrä voidaan arvioida luotettavasti. Tulevista liiketoiminnan tappioista ei kirjata varauksia. Varaukset arvostetaan raportointikauden päättymispäivänä olemassa olevan velvoitteen täyttämisen menoarvion nykyarvoon johdon parhaan arvion mukaan. Varaukset esitetään lyhytaikaisina velkoina, jos määrät on tarkoitus suorittaa 12 kuukauden kuluessa raportointikauden päättymisestä. Muuten varaukset esitetään pitkäaikaisina velkoina. Keskeiset arviot ja oletukset Varauksen määrän ja ajoittumisen arviointi Aiemman tapahtuman taloudellisen vaikutuksen arviointi edellyttää konsernin johdon harkintaa. Koskisen johto on arvioinut, että pohjaveden puhdistus jatkuu vielä noin viisi vuotta. Odotettavissa olevat kustannukset on arvioitu aiempien kustannusten ja samankaltaisia tapahtumia koskevan tietämyksen perusteella. Varausten määrät tarkistetaan säännöllisin väliajoin ja niitä muutetaan tarvittaessa parhaan arvion mukaisiksi raportointikauden lopussa. Toteutuvat menot voivat poiketa arvioista. Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 142 23. Muut velat Tuhatta euroa 31.12.2024 31.12.2023 Pitkäaikaiset velat Jaksotetut henkilöstökulut 14 - Yhteensä 14 - Lyhytaikaiset velat Jaksotetut henkilöstökulut 7 869 8 856 Ennakonpidätysvelat 2 210 1 840 Alihankkijan siirtovelat 1 675 2 721 Materiaaleihin ja palveluihin liittyvät jaksotukset 925 1 027 Muut velat 485 471 Korkovelat 475 106 Kiinteistöverovelka 179 - Muut siirtovelat 483 791 Yhteensä 14 300 15 811 Muut velat yhteensä 14 314 15 811 24. Konsernin rakenne Konserniin kuuluvat tytäryhtiöt 31.12.2024 esitetään seuraavassa taulukossa: Tytäryhtiö Rekisteröintimaa Konsernin omistusosuus % 31.12.2024 Konsernin omistusosuus % 31.12.2023 Kosava-Kiinteistöt Oy Suomi 100 % 100 % Koskisen Sp z.o.o Puola 100 % 100 % TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATE Tytäryhtiöitä ovat yritykset, joissa konsernilla on määräysvalta. Konsernilla on määräysvalta yrityksessä silloin, kun se olemalla osallisena siinä altistuu sen muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu muuttuvaan tuottoon ja se pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä yritystä koskevaa valtaansa sen toiminnan ohjaamiseen. Tytäryhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen kokonaisuudessaan siitä päivästä, jona konserni saa niihin määräysvallan. Yhdistely lopetetaan, kun määräysvalta lakkaa. Konserniyritysten väliset liiketoimet, mukaan luettuna sisäiset saamiset ja velat, tuotot ja kulut sekä realisoitumattomat voitot, eliminoidaan. Myös realisoitumattomat tappiot eliminoidaan, ellei liiketapahtuma anna viitteitä luovutetun omaisuuserän arvonalentumisesta. Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 143 25. Lähipiiriliiketoimet Koskisen lähipiiriin kuuluvat hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja, johtoryhmän jäsenet sekä osakkeenomistajat, joilla on huomattava vaikutusvalta yhtiössä. Lähipiiriin luetaan myös näiden henkilöiden läheiset perheenjäsenet ja yhteisöt, joissa näillä edellä mainituilla henkilöillä on määräysvalta tai yhteinen määräysvalta. JOHTORYHMÄN JA HALLITUKSEN JÄSENTEN PALKAT JA PALKKIOT Tuhatta euroa 1.1.2024– 31.12.2024 1.1.2023– 31.12.2023 Toimitusjohtaja Palkat ja palkkiot sekä muut lyhytaikaiset työsuhde- etuudet 447 613 Eläkekulut – maksupohjaiset järjestelyt 133 161 Osakeperusteiset maksut 115 77 Yhteensä 694 851 Johtoryhmä Palkat ja palkkiot sekä muut lyhytaikaiset työsuhde- etuudet 1 030 1 087 Eläkekulut – maksupohjaiset järjestelyt 321 186 Osakeperusteiset maksut 57 39 Yhteensä 1 408 1 312 Hallituksen jäsenet Palkat ja palkkiot 267 268 Eläkekulut – maksupohjaiset järjestelyt 1 6 Yhteensä 267 274 Johdon ja hallituksen palkitseminen yhteensä 2 370 2 437 Toimitusjohtajalla on mahdollisuus saada tulospalkkiota, joka on enintään 48 % vuosipalkasta. Tulospalkkion määrä riippuu vuositavoitteista. Toimitusjohtajan irtisanomisaika on kuusi kuukautta ja erokorvaus vastaa kuuden kuukauden palkkaa. Kiinteä palkka koostuu peruspalkasta ja luontoiseduista. Toimitusjohtajalla on maksupohjainen lisäeläkejärjestely, jonka vuosimaksu on kahden kuukauden kiinteää palkkaa vastaava summa. Lisäeläkesopimuksen perusteella toimitusjohtaja voi jäädä eläkkeelle 65-vuotiaana. Konsernin johtoryhmän jäsenillä on myös vapaaehtoinen maksupohjainen lisäeläkejärjestely, jonka vuosimaksu on kahden kuukauden kiinteää palkkaa vastaava summa per johtoryhmän jäsen. Toimitusjohtajan ja johtoryhmän lakisääteinen eläkekulu tilikaudella 2024 oli 240 tuhatta euroa (2023: 278 tuhatta euroa). Hallituksen palkkiot eivät sisällä lakisääteistä eläkevelvollisuutta. Koskisen käynnisti tilikaudella 2022 osakeperusteiset kannustinohjelmat avainhenkilöilleen ja avainjohdolle. Lisäksi osa lähipiiriin kuuluvista johtoryhmän jäsenistä on osallistunut Koskisen toteuttamaan henkilöstöantiin. Tarkempia tietoja järjestelyistä on esitetty liitetiedossa 7. Osakeperusteiset kannustinjärjestelmät. JOHDON AVAINHENKILÖIDEN OSAKEOMISTUKSET Tuhatta euroa 31.12.2024 31.12.2023 Hallitus, toimitusjohtaja ja johtoryhmä Osakkeet (kpl) 6 449 204 6 785 781 Omistusosuus, % 28 % 29 % Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä yhteensä (kpl) 23 024 073 23 010 573 Lisätietoja osakkeiden muutoksista liitetiedossa 19. Oma pääoma. Hallituksen jäsenten, toimitusjohtajan ja johtoryhmän hallussa oli 31.12.2024 yhteensä 6 449 204 osaketta. Luvut sisältävät heidän omat ja heidän läheisten perheenjäsentensä ja määräysvallassaan olevien yhteisöjen omistukset. Tilikauden aikana yhtiön johdolle ei ole myönnetty lainoja. Yhtiön johdon ja osakkeenomistajien puolesta ei ole annettu pantteja tai muita sitoumuksia. Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 144 LÄHIPIIRILIIKETOIMET Tuhatta euroa 1.1.2024– 31.12.2024 1.1.2023– 31.12.2023 Tuotot käyttöomaisuushyödykkeiden myynnistä - 881 Aineiden ja tarvikkeiden ostot -88 - Vuokrakulut -3 -4 Yhteensä -90 877 Yhtiö on tilikaudella ostanut puuta yhtiön lähipiiriin kuuluvalta hallituksen jäseneltä. Vertailutilikaudella yhtiö myi kiinteistön irtaimistoineen sekä kaksi autoa yhtiön lähipiiriin kuuluvalle hallituksen jäsenelle. 26. Ehdolliset velat ja vastuusitoumukset Tuhatta euroa 31.12.2024 31.12.2023 Velat, joiden vakuudeksi on annettu vakuus Lainat rahoituslaitoksilta 15 500 20 500 Tilinpäätöspäivänä käytössä olevat tili- ja takauslimiitit Tililimiitti - - Takauslimiitti 83 83 Kiinnitykset Kiinteistökiinnitykset 307 200 307 200 Yrityskiinnitykset 181 551 181 551 Takaukset Ennakkomaksu-, toimitus- ym. takaukset 83 83 Koskisen Oyj on sitoutunut yhteensä 9,5 miljoonan euron maksuihin investointeihin liittyen. Pääosin sitoumukset liittyvät loppuvuonna käynnistettyyn vanerituotannon investointiohjelmaan, sekä Järvelän uuteen tukkikenttään. Oikeudenkäynnit 31.12.2024 ei ollut käynnissä merkittäviä oikeudellisia kiistoja (31.12.2023: ei merkittäviä oikeudellisia kiistoja). TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATE Ehdollinen velka on mahdollinen velvoite, joka syntyy aikaisemmista tapahtumista ja jonka olemassaolo varmistuu vasta, kun yksi tai useampi epävarma tuleva tapahtuma, joka ei ole kokonaan konsernin määräysvallassa, toteutuu tai jää toteutumatta. Olemassa olevaa velvoitetta pidetään ehdollisena velkana, kun ei ole todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää voimavarojen siirtymistä pois yhteisöstä, tai kun velvoitteen määrää ei voida määrittää riittävän luotettavasti. 27. Tilikauden jälkeiset tapahtumat Koskisen tiedotti 10.3.2025, että se on sopinut Iisveden Metsä Oy:n liiketoiminnan ostamisesta. Järjestely toteutetaan liiketoimintakauppana sisältäen, tietyin rajatuin poikkeuksin, koko Iisveden Metsän liiketoiminnan, mukaan lukien Suonenjoella sijaitsevan tehdaskiinteistön koneineen ja laitteineen sekä vaihto-omaisuuden. Iisveden Metsän henkilökunta, noin 50 henkilöä, siirtyy Koskisen palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Liiketoimintakaupan velaton kauppahinta on 22,5 miljoonaa euroa ja sen käteisellä maksettavaa osuutta oikaistaan kaupan toteutushetkellä nettokäyttöpääomaoikaisulla, jonka ei odoteta olevan merkittävä. Lisäksi Koskisen maksaa myyjälle lisäkauppahintana yhteensä enintään 4 miljoonaa euroa, mikäli lisäkauppahinnan maksulle määritellyt, pääasiassa sahatavaran myyntihintoihin liittyvät, ehdot täyttyvät vuosien 2025–2027 aikana. Iisveden Metsän liikevaihto (tilintarkastamaton) vuonna 2024 oli 52,7 miljoonaa euroa (52,5 miljoonaa euroa vuonna 2023, tilintarkastettu) ja käyttökate (tilintarkastamaton) vuonna 2024 oli 1,4 miljoonaa euroa (0,5 miljoonaa euroa vuonna 2023, tilintarkastettu). Siirtyvien tase-erien kirjanpidollinen arvo vuoden 2024 lopussa oli noin 24,9 miljoonaa euroa (tilintarkastamaton). Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 145 Toteutuessaan järjestely kasvattaa Koskisen liikevaihtoa ja käyttökatetta. Järjestelyn odotetaan tuovan synergioita raaka-ainehankinnassa, erityisesti koivutukin osalta, ja tukevan näin Levyteollisuuden orgaanista kasvua ja kannattavuutta. Järjestelyllä on myös positiivisia vaikutuksia Sahateollisuuden tuotannon tehokkuuteen ja markkinakohtaisten konseptien optimointiin. Järjestelyn toteutumisella ei tällä hetkellä arvioida olevan vaikutusta Koskisen tulosohjeistukseen vuodelle 2025. Kaupan toteutuminen edellyttää Suomen ja Viron kilpailuviranomaisten hyväksyntää, Iisveden Metsän yhtiökokouksen määräenemmistön hyväksyntää sekä tiettyjen muiden tavanomaisten kaupan toteutusehtojen toteutumista. Koskisen odottaa kaupan toteutuvan vuoden 2025 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana. Koskisen Oyj:n hallitus päätti 21.3.2025 suunnatusta maksuttomasta osakeannista yhtiön pitkän aikavälin suoriteperusteisen kannustinjärjestelmän 2022–2026 (ansaintajakso 2022–2024) mukaisten osakepalkkioiden maksamista varten. Suunnatussa maksuttomassa osakeannissa luovutettiin yhteensä 70 376 kappaletta uusia osakkeita kannustinjärjestelmän piiriin kuuluvalle seitsemälle henkilölle järjestelmän ehtojen mukaisesti. Kannustinohjelman alla maksettavat palkkiot kullekin osallistuvalle henkilölle maksettiin osakkeina ja rahana. Rahaosuudella katetaan osakkeiden luovutuksesta seuraavat verokustannukset. Koskisen Oyj:n osakkeiden kokonaismäärä uusien osakkeiden rekisteröinnin jälkeen on 23 095 535 osaketta. Liikkeeseen lasketut yhteensä 70 376 osaketta rekisteröitiin kaupparekisteriin 4.4.2025. Koskisen Oyj:n hallitus päätti suunnatusta maksuttomasta osakeannista varsinaisen yhtiökokouksen 16.5.2024 antaman valtuutuksen nojalla. Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 146 Emoyhtiön tilinpäätös (FAS) Tuloslaskelma Euroa 1.1.2024– 31.12.2024 1.1.2023– 31.12.2023 LIIKEVAIHTO 270 998 529,97 260 819 102,99 Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos 4 928 576,67 978 557,83 Valmistus omaan käyttöön 437 035,99 222 508,51 Liiketoiminnan muut tuotot 3 213 154,91 7 844 343,83 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet, tavarat Ostot tilikauden aikana -138 142 526,88 -121 338 113,32 Varastojen muutos 5 613 380,42 2 678 027,71 Aineet, tarvikkeet, tavarat -132 529 146,46 -118 660 085,61 Ulkopuoliset palvelut -39 921 664,50 -36 439 331,43 Materiaalit ja palvelut -172 450 810,96 -155 099 417,04 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -36 262 349,23 -35 896 406,51 Eläkekulut -6 152 072,55 -5 760 441,58 Muut henkilösivukulut -1 238 773,33 -1 818 530,63 Henkilöstökulut -43 653 195,11 -43 475 378,72 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -6 952 280,49 -5 535 553,10 Arvonalentumiset pysyvien vastaavien hyödykkeistä – -35 186,90 Poistot ja arvonalentumiset -6 952 280,49 -5 570 740,00 Liiketoiminnan muut kulut -46 556 401,81 -43 823 570,21 LIIKEVOITTO (-TAPPIO) 9 964 609,17 21 895 407,19 Euroa 1.1.2024– 31.12.2024 1.1.2023– 31.12.2023 Rahoitustuotot ja -kulut Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista 1 012,50 967,50 Muut korko- ja rahoitustuotot Saman konsernin yrityksiltä 83 268,59 111 355,38 Muilta 2 725 892,28 3 882 186,09 Korkokulut ja muut rahoituskulut Saman konsernin yrityksille -26 377,86 -18 571,80 Muille -3 916 063,80 -3 115 508,33 Rahoitustuotot ja -kulut -1 132 268,29 860 428,84 VOITTO (TAPPIO) ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA 8 832 340,88 22 755 836,03 Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos -6 152 034,78 -7 731 772,21 Tilinpäätössiirrot -6 152 034,78 -7 731 772,21 Tuloverot Tilikauden ja aikaisempien tilikausien verot -19 744,59 -1 791 620,48 Tuloverot -19 744,59 -1 791 620,48 TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) 2 660 561,51 13 232 443,34 Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 147 Tase Euroa 31.12.2024 31.12.2023 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Muut aineettomat hyödykkeet 1 165 438,31 1 582 538,12 Ennakkomaksut 12 328,00 29 832,00 Aineettomat hyödykkeet 1 177 766,31 1 612 370,12 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 6 129 857,97 6 138 146,05 Rakennukset ja rakennelmat 39 544 381,20 38 987 993,97 Koneet ja kalusto 45 897 420,43 30 469 451,67 Muut aineelliset hyödykkeet 2 711 471,68 3 183 132,02 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 15 407 126,46 17 042 567,61 Aineelliset hyödykkeet 109 690 257,74 95 821 291,32 Sijoitukset Osuudet saman konsernin yrityksissä 365 736,77 365 736,77 Muut osakkeet ja osuudet 223 172,42 223 172,42 Muut saamiset 10 121 212,00 10 060 606,00 Sijoitukset 10 710 121,19 10 649 515,19 PYSYVÄT VASTAAVAT 121 578 145,24 108 083 176,63 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 27 208 975,91 21 595 595,50 Keskeneräiset tuotteet 4 911 166,03 4 821 951,03 Valmiit tuotteet / tavarat 14 702 979,79 9 863 618,12 Vaihto-omaisuus 46 823 121,73 36 281 164,65 Euroa 31.12.2024 31.12.2023 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä 92 000,00 1 340 000,00 Siirtosaamiset 3 334 178,56 4 243 500,00 Pitkäaikaiset saamiset 3 426 178,56 5 583 500,00 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 22 428 021,77 20 871 270,44 Saamiset saman konsernin yrityksiltä 3 921 631,71 2 820 760,80 Muut saamiset 7 162 701,26 7 014 646,80 Siirtosaamiset 2 530 042,07 4 538 602,73 Lyhytaikaiset saamiset 36 042 396,81 35 245 280,77 Saamiset 39 468 575,37 40 828 780,77 Rahoitusarvopaperit Muut arvopaperit 20 000 000,00 30 000 000,00 Rahoitusarvopaperit 20 000 000,00 30 000 000,00 Rahat ja pankkisaamiset 10 854 347,77 25 142 203,64 VAIHTUVAT VASTAAVAT 117 146 044,87 132 252 149,06 VASTAAVAA 238 724 190,11 240 335 325,69 Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 148 Euroa 31.12.2024 31.12.2023 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Osakepääoma 1 512 000,00 1 512 000,00 Arvonkorotusrahasto 60 301,21 70 222,30 Muut rahastot Vararahasto 16 202,59 16 202,59 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 58 825 127,65 58 825 127,65 Muut rahastot 58 841 330,24 58 841 330,24 Edellisten tilikausien voitto (tappio) 54 759 201,00 48 894 461,02 Tilikauden voitto (tappio) 2 660 561,51 13 232 443,34 OMA PÄÄOMA 117 833 393,96 122 550 456,90 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Poistoero 35 285 264,93 29 133 230,15 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ 35 285 264,93 29 133 230,15 PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset 140 674,00 – PAKOLLISET VARAUKSET 140 674,00 – Euroa 31.12.2024 31.12.2023 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma Lainat rahoituslaitoksilta 25 732 560,62 32 400 349,48 Velat saman konsernin yrityksille 852 480,26 743 115,60 Laskennalliset verovelat 337 096,00 339 576,27 Siirtovelat 121 212,00 60 606,00 Pitkäaikainen vieras pääoma 27 043 348,88 33 543 647,35 Lyhytaikainen vieras pääoma Lainat rahoituslaitoksilta 8 249 430,00 6 493 565,50 Saadut ennakot 977 840,98 633 691,99 Ostovelat 28 848 009,94 24 825 932,36 Velat saman konsernin yrityksille 265 658,68 674 036,45 Muut velat 8 894 432,21 9 494 972,24 Siirtovelat 11 186 136,53 12 985 792,75 Lyhytaikainen vieras pääoma 58 421 508,34 55 107 991,29 VIERAS PÄÄOMA 85 464 857,22 88 651 638,64 VASTATTAVAA 238 724 190,11 240 335 325,69 Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 149 Rahoituslaskelma Euroa 1.1.2024– 31.12.2024 1.1.2023– 31.12.2023 Liiketoiminnan rahavirta Tilikauden voitto (tappio) 2 660 561,51 13 232 443,34 Oikaisut: Poistot ja arvonalentumiset 6 952 280,49 5 570 740,00 Pysyvien vastaavien myyntivoitot ja -tappiot 249 228,83 -242 502,42 Realisoitumattomat kurssivoitot ja -tappiot -109 992,09 115 872,89 Rahoitustuotot ja -kulut 1 242 260,38 -976 301,73 Tilinpäätössiirrot 6 152 034,78 7 731 772,21 Tuloverot 19 744,59 1 791 620,48 Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta 17 166 118,49 27 223 644,77 Käyttöpääoman muutos Vaihto-omaisuuden lisäys (-) / vähennys (+) -10 541 957,08 -3 656 585,54 Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (-) / vähennys (+) -1 099 029,22 -788 986,12 Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+) / vähennys (-) 2 129 359,57 -9 385 494,38 Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja 7 654 491,76 13 392 578,73 Maksetut korot liiketoiminnasta -2 205 011,44 -2 024 996,44 Saadut korot liiketoiminnasta 1 910 011,10 1 510 128,94 Saadut osingot liiketoiminnasta 1 012,50 967,50 Muut rahoituserät liiketoiminnasta 440 963,64 385 828,81 Maksetut tuloverot 1 397 334,26 -2 846 505,66 Lainasaamisten takaisinmaksut 624 000,00 1 040 000,00 Liiketoiminnan rahavirta 9 822 801,82 11 458 001,88 Euroa 1.1.2024– 31.12.2024 1.1.2023– 31.12.2023 Investointien rahavirta Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden hankinta -19 754 383,44 -16 653 146,27 Pitkäaikaisten varojen myynnit 510 645,69 937 671,12 Investoinnit muihin sijoituksiin -60 606,00 -10 060 606,00 Investoinnit määräaikaistalletuksiin – -35 000 000,00 Takaisinmaksut määräaikaistalletuksista 20 000 000,00 15 000 000,00 Investointien rahavirta 695 656,25 -45 776 081,15 Rahoituksen rahavirta Pitkäaikaisten lainojen nostot 111 469,84 136 630,39 Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut -6 624 714,90 -4 500 000,00 Omien osakkeiden hankkiminen – -3 365,90 Lyhytaikaisten lainojen nostot 859 296,72 1 511 899,62 Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut -1 784 662,24 -1 432 086,44 Maksetut osingot -7 367 703,36 -9 895 013,37 Rahoituksen rahavirta -14 806 313,94 -14 181 935,70 Rahavarojen muutos -4 287 855,87 -48 500 014,97 Rahavarat tilikauden alussa 35 142 203,64 83 642 218,61 Rahavarat tilikauden lopussa 30 854 347,77 35 142 203,64 Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 150 Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot Laatimisperiaatteet Koskisen Oyj:n tilinpäätös tilikaudelle 1.1.–31.12.2024 on laadittu Suomen kirjanpitolain säännösten ja muiden Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laadintaa koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti. Vaihto-omaisuuden arvostaminen Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen jälleenhankinta- tai luovutushintaan.. Hankintameno määritetään painotetun keskihinnan menetelmällä. Vaihto-omaisuuden hankintamenoon sisällytetään välittömien menojen lisäksi osuus hankinnan ja valmistuksen välillisistä menoista. Pysyvien vastaavien arvostaminen Taseeseen merkittyjen aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden hankintamenosta on vähennetty suunnitelman mukaiset poistot ja arvonalentumiset sekä lisätty tehdyt arvonkorotukset. Arvonkorotukset perustuvat ulkopuoliseen arvioon ja arvonkorotusten olemassaoloon on yhtiön johdon arvion mukaan perusteet. Arvonkorotuksista johtuva laskennallinen verovelka on vähennetty oman pääoman arvonkorotusrahastosta ja esitetty taseella erässä Laskennalliset verovelat. Hankintamenoon on luettu hankinnasta ja valmistuksesta aiheutuneet muuttuvat menot. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden taloudellisen pitoajan perusteella. Poistot on tehty hyödykkeen käyttöönottokuukaudesta alkaen. Arvonalentuminen kirjataan, jos hyödykkeen tulevaisuudessa kerryttämä tulo on pysyvästi alle kirjanpitoarvon. Poistoajat ovat: Muut pitkävaikutteiset menot5 vuotta Rakennukset20–50 vuotta Rakennelmat10 vuotta Koneet ja kalusto5–15 vuotta Muut aineelliset hyödykkeet5–10 vuotta Rahoitusvälineiden ja johdannaisten arvostaminen Rahoitusvarat arvostetaan KPL 5:2 §:n mukaan hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan. Rahoitusvelat arvostetaan nimellisarvoon. Riskienhallinnan periaatteiden mukaisesti yhtiössä voidaan käyttää hyödykkeiden, korkojen ja valuuttojen hintariskeiltä suojautumiseen johdannaisia. KILA:n lausunnon 1963/13.12.2016 mukaisesti korko- ja valuuttajohdannaissopimusten tilinpäätöspäivän negatiivinen käypä arvo kirjataan tuloslaskelmaan ja pakolliseksi varaukseksi, sekä tästä mahdollisesti muodostuva laskennallinen vero laskennallisiin verosaamisiin. Sähkön hintakiinnityksiä käytetään pörssihintaisten sähkön hankintojen hintariskin suojaamiseksi. Käytetyt hintakiinnitykset suojaavat seuraavan kolmen vuoden liiketoimintaan tarvittavan sähkön ostoista 25–95 %. Sähkön hintakiinnitysten käypiä arvoja on käsitelty taseen ulkopuolisina vastuina siltä osin kun sähkön hintakiinnitysten voidaan katsoa täyttävän KILA:n lausunnossa 1963/2016 asetetut edellytykset taseen ulkopuolisena vastuuna käsittelemiselle. Sähkön hintakiinnitykset selvitetään ja maksetaan sopimusten mukaan kuukausittain. Sähkön hintakiinnitysten on katsottu täyttävän edellytykset taseen ulkopuolisena vastuuna käsittelemiselle. Ulkomaan rahan määräiset erät Ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat on muutettu Suomen rahan määräiseksi tilinpäätöspäivän kurssiin. Saamisten ja velkojen arvostamisesta syntyneet kurssivoitot ja- tappiot kirjataan tuloslaskelmaan rahoituksen kurssieroksi. Laskennalliset verot Laskennallinen verovelka tai -saaminen on laskettu verotuksen ja tilinpäätöksen välisille väliaikaisille eroille käyttäen tilinpäätöshetkellä vahvistettua seuraavien vuosien verokantaa. Taseeseen sisältyy laskennallinen verovelka kokonaisuudessaan ja laskennallinen verosaaminen arvioidun todennäköisen saamisen suuruisena. Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 151 Tuloslaskelman liitetiedot Liikevaihto toimialoittain ja markkina-alueittain Tuhatta euroa 1.1.2024– 31.12.2024 1.1.2023– 31.12.2023 Jakauma toimialoittain Levyteollisuus 131 249 138 424 Sahateollisuus 139 737 122 384 Muu myynti 12 11 Yhteensä 270 999 260 819 Maantieteellinen jakauma Suomi 108 697 111 111 Japani 23 990 21 116 Puola 17 860 16 147 Saksa 16 846 15 961 Muut EU-maat 73 492 64 959 Muut maat 30 114 31 525 Yhteensä 270 999 260 819 Liiketoiminnan muut tuotot Tuhatta euroa 1.1.2024– 31.12.2024 1.1.2023– 31.12.2023 Päästöoikeuksien myynti 1 294 2 385 Muut tuotot tytäryhtiöiltä 1 203 3 932 Polttopuunmyynti metsänomistajille 237 263 Saadut tuet 184 294 Ulkoiset vuokratuotot 110 93 Käyttöomaisuuden myyntivoitot, aineelliset hyödykkeet 53 399 Saadut korvaukset 35 106 Liiketoiminnan muut tuotot 97 373 Yhteensä 3 213 7 844 Liiketoiminnan muut kulut Tuhatta euroa 1.1.2024– 31.12.2024 1.1.2023– 31.12.2023 Myyntirahdit ja huolinta -21 807 -20 231 Vuokrasopimuskulut -6 581 -5 714 Tietotekniikkakulut -4 138 -3 929 Kiinteistöjen kunnossapito -3 677 -3 438 Konsultointi- ja hallintopalvelut -1 735 -1 253 Henkilöstöön liittyvät kulut -1 587 -1 913 Hallintokulut -1 537 -1 536 Matkakulut -989 -968 Myyntiprovisiot -664 -656 Markkinointikulut -597 -684 Tutkimus- ja kehittämismenot -292 -535 Muut kulut -2 953 -2 968 Yhteensä -46 556 -43 824 Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 152 Tilintarkastajan palkkiot Tuhatta euroa 1.1.2024– 31.12.2024 1.1.2023– 31.12.2023 Tilintarkastus -148 -98 Vero- ja lakineuvonta - -5 Muut palvelut -57 -28 Yhteensä -205 -131 Emoyhtiön palveluksessa oli tilikauden aikana keskimäärin 1.1.2024– 31.12.2024 1.1.2023– 31.12.2023 Toimihenkilöitä 219 215 Työntekijöitä 575 597 Yhteensä 794 812 Johdon palkat ja palkkiot Tuhatta euroa 1.1.2024– 31.12.2024 1.1.2023– 31.12.2023 Hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja Palkat ja palkkiot sekä muut lyhytaikaiset työsuhde- etuudet -714 -881 Eläkekulut - maksupohjaisista järjestelyistä -133 -167 Osakeperusteiset maksut -115 -77 Yhteensä -962 -1 125 Toimitusjohtajalla on maksupohjainen lisäeläkejärjestely, jonka vuosimaksu on kahden kuukauden kiinteää palkkaa vastaava summa. Lisäeläkesopimuksen perusteella toimitusjohtaja voi jäädä eläkkeelle 65-vuotiaana. Tuloverot Tuhatta euroa 1.1.2024– 31.12.2024 1.1.2023– 31.12.2023 Tilikauden verot -39 -1 608 Aikaisempien tilikausien verot 20 -184 Yhteensä -20 -1 792 Rahoitustuotot ja -kulut Tuhatta euroa 1.1.2024– 31.12.2024 1.1.2023– 31.12.2023 Rahoitustuotot Osinkotuotot muilta 1 1 Korkotuotot 1 488 2 391 Valuuttakurssivoitot 552 996 Muut rahoitustuotot muissa yrityksissä 769 606 Yhteensä 2 810 3 995 Tuhatta euroa 1.1.2024– 31.12.2024 1.1.2023– 31.12.2023 Rahoituskulut Korkokulut -2 836 -2 051 Valuuttakurssitappiot -547 -1 007 Muut rahoituskulut -560 -76 Yhteensä -3 942 -3 134 Kurssierot johtuvat lähinnä USA:n dollarin ja Puolan zlotyn kurssimuutoksista. Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 153 Taseen liitetiedot Emoyhtiön pysyvien vastaavien hankintameno, lisäykset ja vähennykset sekä kertyneet poistot Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset Tuhatta euroa Muut pitkä- vaikutteiset menot Ennakko- maksut Maa-alueet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakko- maksut ja kesken- eräiset hankinnat Osuudet saman konsernin yrityksissä Muut osakkeet ja osuudet Muut saamiset Yhteensä Hankintameno 1.1.2024 4 750 30 6 138 78 200 101 237 7 359 17 043 366 223 10 061 225 405 Lisäykset 25 12 12 1 783 5 680 - 13 787 - - 61 21 359 Vähennykset -2 346 - -7 -1 120 -8 379 -677 -140 - - - -12 670 Uudelleenarvostus - - -12 - - - - - - - -12 Siirrot erien välillä 30 -30 - 791 14 492 - -15 282 - - - - Hankintameno 31.12.2024 2 458 12 6 130 79 654 113 030 6 681 15 407 366 223 10 121 234 083 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2024 -3 167 - - -39 213 -70 767 -4 175 - - - - -117 323 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 2 346 - - 1 119 7 697 609 - - - - 11 770 Poistot -472 - - -2 016 -4 061 -403 - - - - -6 952 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2024 -1 293 - - -40 110 -67 132 -3 970 - - - - -112 505 Arvonkorotukset 2 281 2 741 5 022 Kirjanpitoarvo 1.1.2024 1 583 30 6 138 38 988 30 469 3 183 17 043 366 223 10 061 108 083 Kirjanpitoarvo 31.12.2024 1 165 12 6 130 39 544 45 897 2 711 15 407 366 223 10 121 121 578 Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 154 Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset Tuhatta euroa Muut pitkä- vaikutteiset menot Ennakko- maksut Maa-alueet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakko- maksut ja kesken- eräiset hankinnat Osuudet saman konsernin yrityksissä Muut osakkeet ja osuudet Muut saamiset Yhteensä Hankintameno 1.1.2023 4 549 290 6 168 58 842 94 339 5 587 25 306 496 223 - 195 799 Lisäykset 389 30 33 7 299 8 603 120 13 540 - - 10 061 40 076 Vähennykset -662 - -63 -1 613 -3 544 -429 -4 029 -130 - - -10 469 Siirrot erien välillä 473 -290 - 13 672 1 839 2 081 -17 775 - - - - Hankintameno 31.12.2023 4 750 30 6 138 78 200 101 237 7 359 17 043 366 223 10 061 225 405 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2023 -3 466 - - -39 098 -70 840 -3 966 - -130 - - -117 501 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 662 - 1 272 3 544 142 130 - - 5 749 Poistot -363 - - -1 386 -3 436 -351 - - - - -5 536 Arvonalentumiset - - - -35 - - - - -35 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2023 -3 167 - - -39 213 -70 767 -4 175 - - - - -117 323 Arvonkorotukset 2 293 2 741 5 035 Kirjanpitoarvo 1.1.2023 1 082 290 6 168 19 745 23 499 1 620 25 306 366 223 - 78 298 Kirjanpitoarvo 31.12.2023 1 583 30 6 138 38 988 30 469 3 183 17 043 366 223 10 061 108 083 Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 155 Konserniyritykset Tytäryhtiö Kotipaikka Emoyhtiön omistusosuus 31.12.2024 Emoyhtiön omistusosuus 31.12.2023 Kosava-Kiinteistöt Oy Kärkölä, Suomi 100 % 100 % Koskisen Sp z.o.o Varsova, Puola 100 % 100 % Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä Tuhatta euroa 31.12.2024 31.12.2023 Lainasaamiset: Koskisen Sp z.o.o. 716 1 340 Yhteensä 716 1 340 Myyntisaamiset: Koskisen Sp z.o.o. 3 290 2 814 Kosava-Kiinteistöt Oy 8 7 Yhteensä 3 298 2 821 Kaikki yhteensä 4 014 4 161 Siirtosaamisiin sisältyvät olennaisimmat erät Tuhatta euroa 31.12.2024 31.12.2023 Pitkäaikaiset siirtosaamiset Leasingsopimusten ennakkovuokrat 3 334 4 244 Yhteensä 3 334 4 244 Lyhytaikaiset siirtosaamiset Myynnin siirtosaamiset 779 1 314 Muut kulujen siirtosaamiset 632 647 Tietotekniikkakulujen siirtosaamiset 501 425 Muut rahoituserät 103 143 Korkosaamiset 74 496 Verosaaminen 19 1 392 Muut siirtosaamiset 423 121 Yhteensä 2 530 4 539 Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 156 Oman pääoman muutokset Tuhatta euroa 31.12.2024 31.12.2023 Osakepääoma 1.1. 1 512 1 512 Osakepääoma 31.12. 1 512 1 512 Arvonkorotusrahasto 1.1. 70 70 Arvonkorotusrahasto, vähennys -10 - Arvonkorotusrahasto 31.12. 60 70 Vararahasto 1.1. 16 16 Vararahasto 31.12. 16 16 Sidottu oma pääoma yhteensä 1 589 1 598 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1. 58 825 58 825 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12. 58 825 58 825 Edellisten tilikausien voitto (tappio) 1.1. 62 127 58 793 Osingonjako -7 368 -9 895 Omien osakkeiden hankinta - -3 Edellisten tilikausien voitto (tappio) 31.12. 54 759 48 894 Tilikauden voitto (tappio) 2 661 13 232 Vapaa oma pääoma yhteensä 116 245 120 952 Oma pääoma yhteensä 117 833 122 550 Jakokelpoinen vapaa oma pääoma Tuhatta euroa 31.12.2024 31.12.2023 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 58 825 58 825 Edellisten tilikausien voitto (tappio) 54 759 48 894 Tilikauden voitto (tappio) 2 661 13 232 Yhteensä 116 245 120 952 Pakolliset varaukset Tuhatta euroa 31.12.2024 31.12.2023 Johdannaisten negatiivinen käypä arvo 141 - Yhteensä 141 - Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua Tuhatta euroa 31.12.2024 31.12.2023 Lainat rahoituslaitoksilta 2 895 4 323 Yhteensä 2 895 4 323 Yli viiden vuoden kuluttua erääntyvät velat erääntyvät 15. helmikuuta 2031 mennessä. Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 157 Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille Konsernin suomalaisten yhtiöiden pääasialliset pankkitilit on liitetty konsernitilijärjestelmään, jonka päähaltija on Koskisen Oyj. Tuhatta euroa 31.12.2024 31.12.2023 Konsernitilijärjestelyyn perustuvat velat: Kosava-Kiinteistöt Oy 852 741 Yhteensä 852 741 Ostovelat: Kosava-Kiinteistöt Oy 59 41 Koskisen Sp z.o.o. 204 633 Yhteensä 263 674 Siirtovelat: Kosava-Kiinteistöt Oy 2 2 Yhteensä 2 2 Kaikki yhteensä 1 118 1 417 Siirtovelkoihin sisältyvät olennaisimmat erät Tuhatta euroa 31.12.2024 31.12.2023 Pitkäaikaiset siirtovelat Jaksotetut henkilöstökulut 121 61 Yhteensä 121 61 Lyhytaikaiset siirtovelat Jaksotetut henkilöstökulut 7 452 8 487 Alihankkijan siirtovelat 1 675 2 721 Lämpöenergiajaksotukset 925 1 026 Korkojaksotus 475 106 Tuloverot 44 - Muut lyhytaikaiset siirtovelat 616 645 Yhteensä 11 186 12 986 Laskennalliset verovelat Tuhatta euroa 31.12.2024 31.12.2023 Arvonkorotuksista 337 340 Yhteensä 337 340 Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 158 Rahoituslaskelmaa koskevat liitetiedot Rahoituslaskelmassa kuvatut rahavarat sisältävät käteisen rahan, rahaksi tarvittaessa muutettavat pankkisaamiset sekä rahoitusarvopaperit, joilla on erittäin likvidit jälkimarkkinat ja joiden arvon vaihteluun on erittäin vähäinen riski. Käytännössä rahavaroihin luetut rahoitusarvopaperit, jotka esitetään tase-erässä Rahoitusarvopaperit, ovat rahastosijoituksia sekä määräaikaistalletuksia, joiden talletusaika on kolme kuukautta tai tämän alle. Vakuudet, vastuusitoumukset ja taseen ulkopuoliset järjestelyt Annetut vakuudet Tuhatta euroa 31.12.2024 31.12.2023 Velat, joiden vakuudeksi on annettu kiinteistö- ja yrityskiinnityksiä Lainat rahoituslaitoksilta 15 500 20 500 Tili- ja takauslimiitit (8 miljoonaa euroa), josta käytössä tilinpäätöshetkellä: Tililimiitti - - Takauslimiitti 83 83 Kiinnitykset Annetut kiinteistökiinnitykset 307 200 307 200 Annetut yrityskiinnitykset 181 551 181 551 Takaukset Ennakkomaksu-, toimitus- ym. takaukset 83 83 Leasingsopimuksista maksettavat määrät Tuhatta euroa 31.12.2024 31.12.2023 Seuraavana vuonna maksettavat 2 330 1 479 Myöhemmin maksettavat 7 112 1 609 Yhteensä 9 442 3 088 Leasingsopimusten jäännösarvot Seuraavana vuonna maksettavat 5 2 Myöhemmin maksettavat 696 - Yhteensä 701 2 Muut vastuusitoumukset Koskisen Oyj:n Lahti Energialle myytyihin, sittemmin Loimua Oy:n omistukseen siirtyneisiin, voimalaitoksiin liittyy takaisinostovelvoite sopimusajan päätyttyä lokakuussa 2032. Takaisinostohinta arvioidaan olevan noin 15 miljoonaa euroa. Koskisen Oyj on sitoutunut yhteensä 9,5 miljoonan euron maksuihin investointeihin liittyen. Pääosin sitoumukset liittyvät loppuvuonna käynnistettyyn vanerituotannon investointiohjelmaan, sekä Järvelän uuteen tukkikenttään. Asunto Oy Puumeran Koskisen Oyj:n lainaosuus 31.12.2024 oli 117 tuhatta euroa (31.12.2023: 132 tuhatta euroa). Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 159 Kiinteistöinvestointien tarkistusvastuu tilinpäätöksessä 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 Yhteensä Vähennetty alv 28 36 16 7 8 93 22 4 842 512 5 564 Vuotuinen osuus vähennetystä alv:sta 3 4 2 1 1 9 2 484 51 556 Jäljellä tarkistuskauteen sisältyviä vuosia 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Palautuksen alainen määrä vähennyksestä 3 7 5 3 4 56 16 3 873 461 4 427 Tilinpäätöshetkellä voimassa olleet johdannaissopimukset ja sähkön hintakiinnitykset Tuhatta euroa 2024 Käypä arvo 2023 Käypä arvo 2024 Nimellis- arvo 2023 Nimellis- arvo Koronvaihtosopimukset erääntyy 25.2.2025 53 285 10 000 10 000 erääntyy 1.7.2025 94 271 10 000 10 000 erääntyy 27.10.2025 130 336 10 000 10 000 Koronvaihtosopimukset yhteensä 277 892 30 000 30 000 Laskennallinen verosaaminen - - Valuuttatermiinit EUR-USD, päättymispäivä 28.3.2024 30 1 606 EUR-USD, päättymispäivä 28.6.2024 25 810 EUR-USD, päättymispäivä 28.3.2025 -76 1 963 EUR-USD, päättymispäivä 31.3.2025 -18 389 EUR-USD, päättymispäivä 27.6.2025 -46 1 266 Valuuttatermiinit yhteensä -141 55 3 619 2 416 Sähkön hintakiinnitykset Vuonna 2024 erääntyvät 519 1 912 Vuonna 2025 erääntyvät -52 11 2 110 557 Vuonna 2026 erääntyvät -55 1 898 Vuonna 2027 erääntyvät -45 437 Sähkön hintakiinnitykset -152 530 4 445 2 469 Puuvaranto Yhtiö on tehnyt metsänomistajien kanssa sitovia sopimuksia tulevaan puunhankintaan liittyen (puuvaranto). Sitoumusten määrä tilinpäätöshetkellä on noin 42,7 miljoonaa euroa (31.12.2023: 34,8 miljoonaa euroa). Kovenantit Rahalaitoslainoihin liittyy kovenantteja. Rahoitussopimusten mukaan lainanantajat voivat eräännyttää lainat ennenaikaisesti, mikäli kovenanttiehdot eivät täyty. Rahoituslaitoslainat on esitetty taseella tilinpäätöshetkellä voimassa olevien rahoitussopimusten lyhennyssuunnitelmien mukaisesti. Tilikauden aikana kovenanttiehtoja tarkastellaan neljännesvuosittain. Kovenantit täyttyivät tilikaudella 2024 reilusti. Osakepohjaiset kannustinjärjestelmät Osakepalkkiojärjestelmä 2022–2026 Koskisen Oyj:n hallitus päätti maaliskuussa 2022 osakepohjaisesta kannustinohjelmasta avainhenkilöilleen vuosille 2022–2026. Kannustinohjelma koostuu kolmesta kolmen vuoden ansaintajaksosta, jotka ovat 2022–2024, 2023–2025 ja 2024–2026. Osakepalkkiojärjestelmä 2022–2026 – ansaintajakso 2022–2024 Yhtiön hallituksen määrittämät ansaintajaksoon oikeutetut avainhenkilöt, maksettavat kannustimet, ansaintakriteerit, ja -tavoitteet kommunikoitiin järjestelyyn osallistuville henkilöille kesäkuussa 2022. Kannustinjärjestelyn piiriin kuuluvat avainhenkilöt (kuusi henkilöä) voivat järjestelyn ehtojen toteutuessa saada maksimissaan 138 000 kappaletta yhtiön osakkeita (bruttomäärä). Vuonna 2024 yhtiö lisäsi 2022–2024 ansaintajaksolle uuden osallistujan, minkä jälkeen ohjelman osallistujamäärä nousi seitsemään ja osallistujat voivat ehtojen toteutuessa saada maksimissaan 156 000 kappaletta yhtiön osakkeita (bruttomäärä). Ansaintakriteerit ja -tavoitteet liittyvät Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 160 tiettyjen tunnuslukujen täyttymiseen (käyttökate ja sijoitetun pääoman tuotto) sekä työssäolovelvoitteeseen. Ansaitut osakkeet luovutetaan avainhenkilöille ansaintajakson päätyttyä. Osakkeiden kokonaismäärästä Koskisen pidättää avainhenkilöiden tuloverovelvollisuutta vastaavan ennakonpidätyksen ja maksaa sen veroviranomaisille. Järjestelyssä on verovelvoitteiden nettoselvittelyominaisuus (”net settlement feature”) ja se luokitellaan kokonaisuudessaan osakkeina maksettavaksi liiketoimeksi. Järjestely on käsitelty osakkeina maksettavana osakeperusteisena liiketoimena. Osakepalkkiojärjestelmä 2022–2026 – ansaintajakso 2023–2025 Yhtiön hallitus päätti huhtikuussa 2023 kannustinohjelman toisen ansaintajakson ansaintakriteerit ja tavoitteet sekä kannustinohjelmaan kelpoiset avainhenkilöt. Osakepohjaiseen kannustinohjelmaan ovat tällä hetkellä oikeutettuja osallistumaan konsernin johtoryhmän jäsenet, yhteensä seitsemän henkilöä. Palkkion mahdollinen saaminen ja määrä perustuu Koskisen kumulatiiviseen oikaistuun käyttökatteeseen ajalla 1.1.2023–31.12.2025 ja henkilön jatkuvaan työsuhteeseen. Kannustinohjelman toisella ansaintajaksolla kannustinohjelmaan kelpoiset osallistujat voivat ansaita yhteensä enintään 215 000 osaketta (bruttomäärä). Ansaitut osakkeet luovutetaan avainhenkilöille ansaintajakson päätyttyä. Osakkeiden kokonaismäärästä Koskisen pidättää avainhenkilöiden tuloverovelvollisuutta vastaavan ennakonpidätyksen ja maksaa sen veroviranomaisille. Järjestelyssä on verovelvoitteiden nettoselvittelyominaisuus (”net settlement feature”) ja se luokitellaan kokonaisuudessaan osakkeina maksettavaksi liiketoimeksi. Järjestely on käsitelty osakkeina maksettavana osakeperusteisena liiketoimena. Osakepalkkiojärjestelmä 2022–2026 – ansaintajakso 2024–2026 Yhtiön hallitus päätti toukokuussa 2024 kannustinohjelman kolmannen ansaintajakson ansaintakriteerit ja tavoitteet sekä kannustinohjelmaan kelpoiset avainhenkilöt. Osakepohjaiseen kannustinohjelmaan ovat oikeutettu osallistumaan konsernin johtoryhmän jäsenet, yhteensä kahdeksan henkilöä. Yhtiön hallitus päätti kesäkuussa lisätä vuoden 2024–2026 ansaintajaksolle uusia osallistujia, minkä jälkeen osallistujien kokonaismäärä on enintään 25. Palkkion mahdollinen saaminen ja määrä perustuu Koskisen kasvustrategian mukaiseen liikevaihdon kasvuun ja kumulatiiviseen oikaistuun käyttökatteeseen ajalla 1.1.2024–31.12.2026, sekä henkilön jatkuvaan työsuhteeseen. Kannustinohjelman kolmannella ansaintajaksolla kannustinohjelmaan kelpoiset osallistujat voivat ansaita yhteensä enintään 331 000 osakkeita (bruttomäärä). Ansaitut osakkeet luovutetaan avainhenkilöille ansaintajakson päätyttyä. Osakkeiden kokonaismäärästä Koskisen pidättää avainhenkilöiden tuloverovelvollisuutta vastaavan ennakonpidätyksen ja maksaa sen veronviranomaisille. Järjestelyssä on verovelvoitteiden nettoselvittelyominaisuus (”net settlement feature”) ja se luokitellaan kokonaisuudessaan osakkeina maksettavaksi liiketoimeksi. Järjestely on käsitelty osakkeina maksettavana osakeperusteisena liiketoimena. Listautumiseen liittyvä palkkiojärjestelmä Kesäkuussa 2022 Koskisen perusti avainjohdolle kohdistetun osakepohjaisen kannustinohjelman. Hallitus on päättänyt ohjelmaan oikeutetuista henkilöistä, maksetuista kannustimista sekä ansaintakriteerit ja -tavoitteet. Ohjelman piiriin kuuluu kaksi henkilöä, jotka voivat ehtojen täyttyessä saada maksimissaan 45 000 kappaletta yhtiön osakkeita. Ansaintakriteerit ja -tavoitteet liittyvät listautumiseen sekä työssäolovelvoitteeseen. Ensimmäinen erä maksetaan kaksi kuukautta listautumisen jälkeen ja toinen erä 12 kuukautta ensimmäisen erän maksamisen jälkeen. Palkkio maksetaan puoliksi osakkeina ja puoliksi rahamaksuna, joka määräytyy osakkeen maksuhetken arvon mukaan. Järjestely käsitellään osittain osakkeina maksettavana ja osittain käteisenä maksettavana osakeperusteisena liiketoimena. Ensimmäinen erä maksettiin kokonaisuudessaan helmikuussa 2023. Toinen erä maksettiin kokonaisuudessaan helmikuussa 2024. Henkilöstöanti Syyskuussa 2022 Koskisen toteutti henkilöstölleen suunnatun osakeannin, johon saivat osallistua kaikki vakituisessa työsuhteessa työskentelevät työntekijät. Osana henkilöstöannissa liikkeeseen laskettujen osakkeiden (115 018 kappaletta) merkintähinta oli alempi kuin osakkeiden käypä arvo. Merkittyjen osakkeiden myynti on rajoitettu ja osakkeisiin liittyy työssäolovelvoiteajanjakso, joka päättyy hallituksen erillisellä päätöksellä, kun osakkeiden merkintöjen hyväksymisestä on kulunut kaksi vuotta tai kun listautumisesta on kulunut vähintään kuusi kuukautta, sen mukaan, kumpi tapahtuu myöhemmin. Osakkeisiin liittyvät rajoitukset päättyivät ja osakkeet vapautuivat 29.9.2024. Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 161 Tilikauden jälkeiset tapahtumat Koskisen tiedotti 10.3.2025, että se on sopinut Iisveden Metsä Oy:n liiketoiminnan ostamisesta. Järjestely toteutetaan liiketoimintakauppana sisältäen, tietyin rajatuin poikkeuksin, koko Iisveden Metsän liiketoiminnan, mukaan lukien Suonenjoella sijaitsevan tehdaskiinteistön koneineen ja laitteineen sekä vaihto-omaisuuden. Iisveden Metsän henkilökunta, noin 50 henkilöä, siirtyy Koskisen palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Liiketoimintakaupan velaton kauppahinta on 22,5 miljoonaa euroa ja sen käteisellä maksettavaa osuutta oikaistaan kaupan toteutushetkellä nettokäyttöpääomaoikaisulla, jonka ei odoteta olevan merkittävä. Lisäksi Koskisen maksaa myyjälle lisäkauppahintana yhteensä enintään 4 miljoonaa euroa, mikäli lisäkauppahinnan maksulle määritellyt, pääasiassa sahatavaran myyntihintoihin liittyvät, ehdot täyttyvät vuosien 2025–2027 aikana. Iisveden Metsän liikevaihto (tilintarkastamaton) vuonna 2024 oli 52,7 miljoonaa euroa (52,5 miljoonaa euroa vuonna 2023, tilintarkastettu) ja käyttökate (tilintarkastamaton) vuonna 2024 oli 1,4 miljoonaa euroa (0,5 miljoonaa euroa vuonna 2023, tilintarkastettu). Siirtyvien tase-erien kirjanpidollinen arvo vuoden 2024 lopussa oli noin 24,9 miljoonaa euroa (tilintarkastamaton). Toteutuessaan järjestely kasvattaa Koskisen liikevaihtoa ja käyttökatetta. Järjestelyn odotetaan tuovan synergioita raaka-ainehankinnassa, erityisesti koivutukin osalta, ja tukevan näin Levyteollisuuden orgaanista kasvua ja kannattavuutta. Järjestelyllä on myös positiivisia vaikutuksia Sahateollisuuden tuotannon tehokkuuteen ja markkinakohtaisten konseptien optimointiin. Järjestelyn toteutumisella ei tällä hetkellä arvioida olevan vaikutusta Koskisen tulosohjeistukseen vuodelle 2025. Kaupan toteutuminen edellyttää Suomen ja Viron kilpailuviranomaisten hyväksyntää, Iisveden Metsän yhtiökokouksen määräenemmistön hyväksyntää sekä tiettyjen muiden tavanomaisten kaupan toteutusehtojen toteutumista. Koskisen odottaa kaupan toteutuvan vuoden 2025 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana. Koskisen Oyj:n hallitus päätti 21.3.2025 suunnatusta maksuttomasta osakeannista yhtiön pitkän aikavälin suoriteperusteisen kannustinjärjestelmän 2022–2026 (ansaintajakso 2022–2024) mukaisten osakepalkkioiden maksamista varten. Suunnatussa maksuttomassa osakeannissa luovutettiin yhteensä 70 376 kappaletta uusia osakkeita kannustinjärjestelmän piiriin kuuluvalle seitsemälle henkilölle järjestelmän ehtojen mukaisesti. Kannustinohjelman alla maksettavat palkkiot kullekin osallistuvalle henkilölle maksettiin osakkeina ja rahana. Rahaosuudella katetaan osakkeiden luovutuksesta seuraavat verokustannukset. Koskisen Oyj:n osakkeiden kokonaismäärä uusien osakkeiden rekisteröinnin jälkeen on 23 095 535 osaketta. Liikkeeseen lasketut yhteensä 70 376 osaketta rekisteröitiin kaupparekisteriin 4.4.2025. Koskisen Oyj:n hallitus päätti suunnatusta maksuttomasta osakeannista varsinaisen yhtiökokouksen 16.5.2024 antaman valtuutuksen nojalla. Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 162 Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset Sovellettavia tilinpäätössäännöksiä noudattaen laadittu tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan sekä yrityksen että sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden varoista, vastuista, taloudellisesta asemasta sekä voitosta tai tappiosta. Toimintakertomuksessa on todenmukaisen kuvan antava selostus yhtäältä yrityksen ja toisaalta sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden liiketoiminnan kehittymisestä ja tuloksesta sekä kuvaus merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä ja muusta yrityksen tilasta. Toimintakertomukseen sisältyvä kestävyysraportti on laadittu noudattaen kirjanpitolain 7 luvussa tarkoitettuja raportointistandardeja sekä taksonomia-asetuksen 8 artiklaa. Helsingissä 10. päivänä huhtikuuta 2025 Pekka Kuusniemi Kari Koskinen Hanna Masala Kalle Reponen Hallituksen puheenjohtaja Hallituksen jäsen Hallituksen jäsen Hallituksen jäsen Hanna Sievinen Eva Wathén Jukka Pahta Hallituksen jäsen Hallituksen jäsen Toimitusjohtaja Tilinpäätösmerkintä Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus. Helsingissä 10. päivänä huhtikuuta 2025 PricewaterhouseCoopers Oy Tilintarkastusyhteisö Markku Launis KHT Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 163 Tilintarkastuskertomus Koskisen Oyj:n yhtiökokoukselle Tilinpäätöksen tilintarkastus Lausunto Lausuntonamme esitämme, että • konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS-tilinpäätösstandardit) mukaisesti • tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa. Tilintarkastuksen kohde Olemme tilintarkastaneet Koskisen Oyj:n (y-tunnus 0148241-9) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2024. Tilinpäätös sisältää: • konsernin laajan tuloslaskelman, taseen, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, jotka sisältävät olennaisen tilinpäätöksen laatimisperiaatteita koskevan informaation ja muuta selittävää informaatiota • emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot. Lausunnon perustelut Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riippumattomuus Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme. Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1-kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 9 Liiketoiminnan muut kulut. Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 164 Tarkastuksen yleinen lähestymistapa Yhteenveto Konsernitilinpäätökselle määritetty olennaisuus: € 2.800.000, joka vastaa 1,0 % konsernin liikevaihdosta Tarkastuksen laajuus: Tarkastuksen kohteena on ollut konsernin emoyhtiö Vaihto-omaisuuden arvostus Osana tilintarkastuksen suunnittelua olemme määrittäneet olennaisuuden ja arvioineet riskiä siitä, että tilinpäätöksessä on olennainen virheellisyys. Erityisesti olemme arvioineet alueita, joiden osalta johto on tehnyt subjektiivisia arvioita. Tällaisia ovat esimerkiksi merkittävät kirjanpidolliset arviot, joihin liittyy oletuksia ja tulevien tapahtumien arviointia. Olennaisuus Tarkastuksemme suunnitteluun ja suorittamiseen on vaikuttanut soveltamamme olennaisuus. Tilintarkastuksen tavoitteena on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena olennaista virheellisyyttä. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä. Niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella. Perustuen ammatilliseen harkintaamme määritimme olennaisuuteen liittyen tiettyjä kvantitatiivisia raja- arvoja, kuten alla olevassa taulukossa kuvatun konsernitilinpäätökselle määritetyn olennaisuuden. Nämä raja-arvot yhdessä kvalitatiivisten tekijöiden kanssa auttoivat meitä määrittämään tarkastuksen kokonaislaajuuden ja yksittäisten tilintarkastus- toimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden sekä arvioimaan virheellisyyksien vaikutusta tilinpäätökseen kokonaisuutena. Konsernitilinpäätökselle määritetty olennaisuus € 2 800 000 Olennaisuuden määrittämisessä käytetty vertailukohde 1 % konsernin liikevaihdosta Perustelut vertailukohteen valinnalle Valitsimme olennaisuuden määrittämisen vertailukohteeksi liikevaihdon, koska käsityksemme mukaan tilinpäätöksen lukijat käyttävät yleisimmin näitä kriteereitä arvioidessaan konsernin suoriutumista. Liikevaihto antaa harkintamme mukaan vakaamman perustan olennaisuuden määrittelyyn. Lisäksi liikevaihto on yleisesti hyväksyttyjä vertailukohteita. Konsernitilinpäätöksen tarkastuksen laajuuden määrittäminen Tilintarkastuksemme laajuutta määrittäessämme olemme ottaneet huomioon Koskisen-konsernin rakenteen, toimialan sekä taloudelliseen raportointiin liittyvät prosessit ja kontrollit. Konsernin tarkastuksen painopiste on ollut merkittävimmässä yksikössä Suomessa, missä suoritimme tilintarkastuksen yksikön koosta ja riskin luonteista johtuen. Jäljelle jäävien yksiköiden osalta suoritimme muita tarkastustoimenpiteitä varmistaaksemme, ettei niihin liity merkittäviä riskejä olennaiselle virheelle konsernitilinpäätöksessä. Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 165 Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa. Otamme kaikissa tilintarkastuksissamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän sisältyy arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski. Konsernitilinpäätöksen ja emoyhtiön tilinpäätöksen tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka Miten seikkaa on käsitelty tilintarkastuksessa Vaihto-omaisuuden arvostus Asiaa koskevia tietoja on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 16 ja emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedoissa. • Vaihto-omaisuus on yksi konsernin merkittävimmistä tase-eristä ja oli määrältään 49,2 miljoonaa euroa konsernitilinpäätöksessä ja 46,8 miljoonaa euroa emoyhtiön tilinpäätöksessä. • Konsernin vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan nettorealisointiarvoon. Emoyhtiön vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen jälleenhankinta- tai luovutushintaan. Hankintameno määritetään painotetun keskihinnan menetelmällä. Hankintamenoon sisältyvät raaka-aineet, välitön työvoima, poistot sekä asianmukainen osuus muuttuvista ja kiinteistä yleiskustannuksista, joista jälkimmäinen jaetaan tavanomaisen toimintakapasiteetin perusteella. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa toteutuva arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut valmiiksi saattamisesta johtuvat menot sekä arvioidut myynnin toteutumiseksi tarvittavat menot. • Vanhoista, hitaasti liikkuvista vaihto-omaisuuseristä tehdään arvonalentumisvähennys, joka perustuu johdon parhaaseen arvioon odotettavissa olevasta nettorealisointiarvosta raportointikauden päättymispäivänä. • Vaihto-omaisuuden arvostus on tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka johtuen sen määrästä ja arvostukseen liittyvästä arvionvaraisuudesta. • Arvioimme laskentaperiaatteiden asianmukaisuutta suhteessa sovellettavaan tilinpäätösnormistoon sekä testasimme arvostukseen ja olemassaoloon liittyviä keskeisiä kontrolleja sekä suoritimme aineistotarkastusta. • Tarkastimme otoksen vaihto-omaisuusnimikkeiden hankintamenoon sisällytettyjä ostolaskuja vertaamalla niitä ostolaskuihin. Tarkastimme myös laskelmia, joiden perusteella vaihto-omaisuuden hankintamenoon on sisällytetty suhteellinen osuus tuotannon välillisistä kustannuksista. • Osallistuimme vaihto-omaisuuden inventointeihin valituissa toimipaikoissa saadaksemme evidenssiä vaihto-omaisuuden olemassaolosta. Inventointien aikana arvioimme yhtiön inventointiprosessin asianmukaisuutta ja suoritimme tarkistuslaskentoja. • Vertasimme otoksen valmiiden tuotteiden varastonimikkeiden arvoa niiden myyntihintoihin. Konsernitilinpäätöksen tai emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettuja merkittäviä olennaisen virheellisyyden riskejä. Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 166 Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS- tilinpäätösstandardit) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä. Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin. Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella. Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi: • Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista. • Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta. • Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta. • Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa. • Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan. • Suunnittelemme ja suoritamme konsernin tilintarkastuksen hankkiaksemme konsernitilin- päätöstä koskevan tilintarkastuslausunnon laatimisen perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintayksikköjä koskevasta taloudellisesta informaatiosta. Vastaamme konsernin tilintarkastusta varten suoritettavan tilintarkastustyön ohjauksesta, valvonnasta ja läpikäynnistä. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin. Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 167 Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastus- havainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana. Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista. Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voisi kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu. Muut raportointivelvoitteet Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 26.4.2022 alkaen yhtäjaksoisesti 3 vuotta. Muu informaatio Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää ja odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen. Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota. Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä lukuun ottamatta niitä kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointi- standardeissa. Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä. Lausuntomme eivät kata niitä kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointi- standardeissa. Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa. Helsingissä 10.4.2025 PricewaterhouseCoopers Oy Tilintarkastusyhteisö Markku Launis KHT Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 168 Kestävyysselvityksen varmennuskertomus Koskisen Oyj:n yhtiökokoukselle Olemme suorittaneet rajoitetun varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on Koskisen Oyj:n (y-tunnus 0148241–9) toimintakertomukseen sisältyvä kirjanpitolain 7 luvun mukainen konsernikestävyys- selvitys raportointikaudelta 1.1.–31.12.2024. Lausunto Suorittamiemme toimenpiteiden ja hankkimamme evidenssin perusteella tietoomme ei ole tullut seikkaa, joka antaisi meille syyn uskoa, että konsernikestävyysselvityksessä ei ole kaikilta olennaisilta osiltaan noudatettu 1 kirjanpitolain 7 luvussa säädettyjä vaatimuksia ja kestävyysraportointistandardeja (ESRS); 2 kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia (EU- taksonomia). Edellä kohta 1 käsittää myös prosessin, jolla Koskisen Oyj on yksilöinyt tiedot kestävyysraportointistandardien mukaista raportoimista varten (kaksinkertainen olennaisuusanalyysi). Lausuntomme ei kata tietojen merkitsemistä kirjanpitolain 7 luvun 22 §:ssä tarkoitetulla tavalla, koska kestävyysraportointiyritysten ei ole ollut mahdollista noudattaa kyseistä vaatimusta ESEF-asetuksen tai muun Euroopan unionin lainsäädännön puuttumisen vuoksi. Lausunnon perustelut Olemme suorittaneet konsernikestävyysselvityksen varmentamisen rajoitetun varmuuden antavana toimeksiantona noudattaen Suomessa noudatettavaa hyvää varmennustapaa ja kansainvälistä varmennustoimeksiantostandardia ISAE 3000 (uudistettu) ”Muut varmennustoimeksiannot kuin mennyttä aikaa koskevaan taloudelliseen informaatioon kohdistuva tilintarkastus tai yleisluontoinen tarkastus”. Tämän standardin mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä. Konsernikestävyystarkastajan riippumattomuus ja laadunhallinta Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa, ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme. Konsernikestävyystarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan kestävyystarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat toimintaperiaatteet tai menettelytavat. Hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet Koskisen Oyj:n hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat: • konsernikestävyysselvityksestä sekä sen laatimisesta ja esittämisestä kirjanpitolain 7 luvussa säädetyn mukaisesti, mukaan lukien kestävyysraportointi- standardeissa määritelty prosessi, jolla on yksilöity tiedot kestävyysraportointistandardien mukaista raportointia varten • siitä, että konsernikestävyysselvityksessä on noudatettu kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia • sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia konsernikestävyys- selvityksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä. Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 169 Luontaiset rajoitteet kestävyysselvityksen laatimisessa Raportoitaessa tulevaisuuteen suuntautuvia tietoja ESRS:n mukaisesti, yhtiön johto on velvollinen laatimaan tulevaisuuteen suuntautuvat tiedot raportissa kuvattujen oletusten perusteella tapahtumista, jotka saattavat tapahtua tulevaisuudessa, sekä mahdollisista konsernin tulevista toimista. Todelliset lopputulokset todennäköisesti poikkeavat ennakoiduista, koska odotetut tapahtumat eivät usein toteudu suunnitellusti. Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet Velvollisuutemme on suorittaa varmennustoimeksianto saadaksemme rajoitetun varmuuden siitä, onko konsernikestävyysselvityksessä väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa rajoitetun varmuuden antava varmennuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan päätöksiin, joita käyttäjät tekevät konsernikestävyysselvityksen perusteella. Kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 (uudistettu) noudattamiseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko toimeksiannon ajan. Lisäksi: • Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat konsernikestävyysselvityksen olennaisen virheellisyyden riskit, ja muodostamme käsityksen toimeksiannon kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset varmennustoimenpiteet, mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta. • Suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia varmennustoimenpiteitä hankkiaksemme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista. Kuvaus suoritetuista toimenpiteistä Rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa suoritettavat toimenpiteet poikkeavat luonteeltaan ja ajoitukseltaan kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon toimenpiteistä, ja ovat niitä suppeampia. Valittavien varmennustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus perustuvat ammatilliseen harkintaan sisältäen arvioinnin väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvasta olennaisen virheellisyyden riskistä. Tämän vuoksi rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa saatava varmuuden taso on huomattavasti alempi kuin varmuus, joka saataisiin suorittamalla kohtuullisen varmuuden antava toimeksianto. Toimenpiteemme sisälsivät mm. seuraavaa: • Haastattelimme yhtiön johtoa ja konsernikestävyysselvityksen sisältämien tietojen keräämisestä ja raportoinnista vastaavia henkilöitä konsernitasolla, sekä organisaation eri tasoilla ja liiketoiminta-alueilla hankkiaksemme käsityksen kestävyysraportointiprosessista ja siihen liittyvistä sisäisistä kontrolleista sekä tietojärjestelmistä. • Perehdyimme yhtiön laatimaan taustadokumentaatioon ja asiakirjoihin soveltuvin osin, ja arvioimme, tukevatko ne konsernikestävyysselvityksen sisältämiä tietoja. • Vierailimme yhtiön pääkonttorissa ja toimipaikalla Suomessa. • Arvioimme yhtiön toteuttamaa kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessia suhteessa ESRS- standardien vaatimuksiin sekä sitä, ovatko arviointiprosessista annetut tiedot ESRS-standardien mukaisia. • Arvioimme, ovatko konsernikestävyysselvityksen sisältämät kestävyystiedot ESRS-standardien mukaisia. • EU-taksonomiatietojen osalta hankimme käsityksen prosessista, jolla yhtiö on määritellyt konsernin taksonomiakelpoiset ja taksonomian mukaiset taloudelliset toiminnot, sekä arvioimme näistä annettujen tietojen säännöstenmukaisuutta. Helsingissä 10.4.2025 PricewaterhouseCoopers Oy Kestävyystarkastusyhteisö Markku Launis KRT Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 170 Koskisen Oyj:n ESEF-tilinpäätöstä koskeva kohtuullisen varmuuden antava riippumattoman tilintarkastajan varmennusraportti Koskisen Oyj:n johdolle Olemme Koskisen Oyj:n (y-tunnus 0148241–9) (jäljempänä myös ”yhtiö”) johdon pyynnöstä suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on ollut yhtiön IFRS- konsernitilinpäätös tilikaudelta 01.01.- 31.12.2024 European Single Electronic Format -muodossa (”ESEF- tilinpäätös”) versio 9845000D85046ECFFF27-2024-12-31- fi.zip. Johdon vastuu ESEF-tilinpäätöksestä Koskisen Oyj:n johto vastaa ESEF-tilinpäätöksen laatimisesta siten, että se täyttää 17.12.2018 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/815 vaatimukset (”ESEF-vaatimukset”). Tähän vastuuseen kuuluu, että suunnitellaan, otetaan käyttöön ja ylläpidetään sisäistä valvontaa, joka on relevanttia sellaisen ESEF-tilinpäätöksen laatimisen kannalta, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista ESEF-vaatimusten noudattamatta jättämistä. Meidän riippumattomuutemme ja laadunhallintamme Olemme noudattaneet IESBAn (International Ethics Standards Board for Accountants) Kansainvälisten eettisten sääntöjen tilintarkastusammattilaisille (sisältäen Kansainväliset riippumattomuusstandardit) (IESBAn eettiset säännöt) mukaisia riippumattomuus- vaatimuksia ja muita eettisiä vaatimuksia. Sääntöjen pohjana olevat perusperiaatteet ovat rehellisyys, objektiivisuus, ammatillinen pätevyys ja huolellisuus, salassapitovelvollisuus ja ammatillinen käyttäytyminen. Yhtiömme soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan tilintarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat toimintaperiaatteet ja menettelytavat. Meidän velvollisuutemme Meidän velvollisuutenamme on esittää suorittamiemme toimenpiteiden ja hankkimamme evidenssin perusteella lausunto ESEF-tilinpäätöksestä. Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiantomme kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin (ISAE) 3000 (uudistettu) Muut varmennustoimeksiannot kuin menneitä kausia koskevaan taloudelliseen informaatioon kohdistuva tilintarkastus tai yleisluonteinen tarkastus mukaisesti. Kyseinen standardi edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme toimeksiannon hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko ESEF- tilinpäätöksessä olennaista ESEF-vaatimusten noudattamatta jättämistä. ISAE 3000 (uudistettu) mukaiseen kohtuullisen varmuuden antavaan toimeksiantoon kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi siitä, onko ESEF-tilinpäätös ESEF-vaatimusten mukainen. Valittavat toimenpiteet perustuvat tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen ESEF-vaatimusten noudattamatta jättämisen riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessamme olemme tarkastelleet sisäistä valvontaa, joka on yhtiössä relevanttia ESEF- tilinpäätöksen laatimisen kannalta. Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 171 Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä. Lausunto Lausuntonamme esitämme, että Koskisen Oyj:n ESEF- tilinpäätös 31.12.2024 päättyneeltä tilikaudelta noudattaa olennaisilta osin ESEF-vaatimuksissa asetettuja vähimmäisvaatimuksia. Tämä kohtuullisen varmuuden antava varmennusraporttimme on laadittu toimeksiantomme ehtojen mukaisesti. Vastaamme työstämme, tästä raportista ja esittämästämme lausunnosta vain Koskisen Oyj:lle, emme kolmansille osapuolille. Helsingissä 10.4.2025 PricewaterhouseCoopers Oy Tilintarkastusyhteisö Markku Launis KHT Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 172 Tietoa sijoittajille Koskisen Oyj:n osakkeet on listattu Nasdaq Helsinki Oy:n Small cap -markkina-arvoluokassa Basic Resources -toimialaryhmässä tunnuksella KOSKI. Taloudellinen kalenteri 2025 Koskisen Oyj julkaisee vuoden 2025 aikana taloudelliset katsaukset seuraavan aikataulun mukaisesti: 9.5.2025 Osavuosikatsaus tammi–maaliskuulta 2025 18.8.2025 Puolivuosikatsaus tammi–kesäkuulta 2025 14.11.2025 Osavuosikatsaus tammi–syyskuulta 2025 Kaikki taloudelliset raportit julkaistaan suomeksi ja englanniksi ne ovat julkistamisen jälkeen saatavilla osoitteessa: https://koskisen.fi/ sijoittajille/raportit-ja-esitykset/ Yhtiökokous 2025 Koskisen Oyj:n ylintä päätösvaltaa käyttävät yhtiön osakkeenomistajat yhtiökokouksissa, joissa osakkeenomistajat voivat käyttää puheoikeuttaan, esittää kysymyksiä ja äänestää. Koskisen Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään Kärkölässä 15.5.2025. Osinkopolitiikka Koskisen Oyj:n osinkopolitiikkana on maksaa houkutteleva osinko, joka on vuosittain vähintään kolmannes nettotuloksesta. Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2024 maksetaan osinkoa 0,12 euroa osakkeelta. Hiljainen jakso Säännöllisesti julkaistavia taloudellisia katsauksia edeltää hiljainen jakso, joka alkaa 30 päivää ennen seuraavan taloudellisen katsauksen julkistamispäivää. Yhtiön edustajat eivät hiljaisen jakson aikana kommentoi yhtiön taloudellista tilannetta, markkinoita tai tulevaisuudennäkymiä. Hiljainen jakso päättyy tilinpäätöstiedotteen, puolivuosikatsauksen tai osavuosikatsauksen julkistamiseen. Jos jokin hiljaisen jakson aikainen tapahtuma (kuten merkittävä liiketoimintatapahtuma) vaatii välitöntä julkistamista, yhtiö julkistaa tiedon viipymättä sisäpiiritiedon julkistamisvelvollisuutta koskevien säännösten ja menettelytapojen mukaisesti ja voi tiedon julkistamisen jälkeen kommentoida kyseistä tapahtumaa. Sijoittajakalenteri Koskisen Oyj:n sijoittajatapahtumien ajankohdat ja sijainnit ovat saatavilla verkkosivuilla osoitteessa: https://koskisen.fi/sijoittajakalenteri Sijoittajasuhteiden yhteystiedot Karri Louko talousjohtaja [email protected] puh. 020 553 4562 Sanna Väisänen vastuullisuus- ja viestintäjohtaja [email protected] puh. 020 553 4563 Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 173 Tehdastie 2 16600 Järvelä www.koskisen.fi

AI Terminal

More from Koskisen Oyj

Talk to a Data Expert