Koskisen Oyj

Title: AFR of Koskisen Group Koskisen Oyj HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS 1.1.2023-31.12.2023 Raportoivan yhteisön nimi tai muu tunniste Koskisen Oyj Raportoivan yhteisön nimen tai muun tunnisteen muutoksen kuvaus edellisen raportointikauden päättymisen jälkeen ei muutoksia Yhteisön kotipaikka Kärkölä Yhteisön oikeudellinen muoto Oyj Kotivaltio Suomi Yhteisön rekisteröity osoite Tehdastie 2, 16600 Järvelä Pääasiallinen toimipaikka Kärkölä Kuvaus yhteisön toiminnan luonteesta ja pääasiallisista toiminnoista Puun sahaus, höyläys ja kyllästys Emoyrityksen nimi Koskisen Oyj Koko konsernin emoyrityksen nimi Koskisen Oyj Koskisen Oyj konserni Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 1.1.2023-31.12.2023 Sisällysluettelo Hallituksen toimintakertomus Tunnuslukujen laskentakaavat Vaihtoehtoisten tunnuslukujen täsmäyttäminen Konsernitilinpäätös (IFRS) Konsernin laaja tuloslaskelma Konsernitase Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista Konsernin rahavirtalaskelma Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 1. Yleiset tiedot ja laatimisperusta 2. Segmenttitiedot ja liikevaihto 3. Rahoitusriskin ja pääoman hallinta 4. Liiketoiminnan muut tuotot 5. Materiaalit ja palvelut 6. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut 7. Osakepohjaiset kannustinjärjestelmät 8. Poistot ja arvonalentumiset 9. Liiketoiminnan muut kulut 10. Rahoitustuotot ja -kulut 11. Tuloverot 12. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 13. Metsävarat 14. Vuokrasopimukset 15. Aineettomat hyödykkeet 16. Vaihto-omaisuus 17. Muut saamiset 18. Oma pääoma 19. Osakekohtainen tulos 20. Rahoitusvarat ja -velat 21. Varaukset 22. Muut velat 23. Konsernin rakenne 24. Liiketoimet lähipiirin kanssa 25. Ehdolliset velat ja vastuusitoumukset 26. Uudet standardit 27. Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat Emoyhtiön tilinpäätös (FAS) Tuloslaskelma Tase Rahoituslaskelma Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot Allekirjoitukset Luettelo kirjanpidoista ja aineistoista Tilintarkastuskertomus Koskisen Oyj:n ESEF-tilinpäätöstä koskeva kohtuullisen varmuuden antava riippumattoman tilintarkastajan varmennusraportti Koskisen Oyj konserni Hallituksen toimintakertomus Koskisen on suomalainen puunjalostusyhtiö, jolla on yli sadan vuoden toimintahistoria. Pääraaka-aine, jota Koskisen käyttää tuotannossaan, on puu, jota Koskisen jalostaa muun muassa sahatavaraksi, vaneriksi ja lastulevyksi. Koskisella on kaksi liiketoimintasegmenttiä: Sahateollisuus ja Levyteollisuus. Sahateollisuus valmistaa sahatavaraa ja -jalosteita, ja Levyteollisuus valmistaa koivuvaneria, ohutvaneria, viilua, lastulevyä sekä kevyiden ja raskaiden hyötyajoneuvojen sisustusratkaisuja Kore-brändin alla. Koskisen puunhankintatoiminto on osa Sahateollisuus-segmenttiä. Puunhankintatoiminto vastaa puun hankkimisesta Koskisen omille tuotantolaitoksille, toimittaa sivuvirtoja Koskisen omasta tuotannosta bioenergian tuotantoon Loimua Oy:n omistamille ja operoimille Koskisen tuotantolaitoksilla sijaitseville voimalaitoksille ja useille muille lähialueen voimalaitoksille sekä toimittaa raaka-ainetta (haketta ja kuitupuuta) paperin ja sellun valmistajille. Koskisen tuotantolaitokset sijaitsevat Järvelässä ja Hirvensalmella sekä Toporówissa Puolassa. Yhtiön osakkeet on listattu Nasdaq Helsinki Oy:n päälistalla 1.12.2022 alkaen. Tulos ja taloudellinen tilanne Konsernin liikevaihto tammi-joulukuussa laski ja oli 271,3 (317,7) miljoonaa euroa. Liikevaihdon lasku johtui pääasiassa sahatavaran hintojen laskusta sekä vertailukautta pienemmistä toimitusmääristä niin Saha- kuin Levyteollisuudessa. Oikaistu käyttökate heikkeni ja oli 33,1 (66,6) miljoonaa euroa. Oikaistun käyttökatteen lasku johtui pääasiassa sahatavaran negatiivisesta markkinahintakehityksestä ja toimitusmäärien laskusta. Puuraaka-aineen hinnat ovat säilyneet korkealla tasolla. Liikevoitto oli 24,4 (58,2) miljoonaa euroa. Poistot ja arvonalentumiset olivat 8,6 (8,1) miljoonaa euroa. Tulos ennen veroja oli 24,1 (57,8) miljoonaa euroa ja kauden tulosta vastaavat verot 3,8 (11,8) miljoonaa euroa. Kauden tulos oli 20,2 (46,0) miljoonaa euroa ja osakekohtainen tulos 0,88 (2,48) euroa. Segmentit Sahateollisuus-segmentin liikevaihto oli 122,4 (165,4) miljoonaa euroa ja käyttökate 3,3 (41,6) miljoonaa euroa. Levyteollisuus-segmentin liikevaihto oli 148,8 (152,1) miljoonaa euroa ja käyttökate 29,3 (29,3) miljoonaa euroa. Tase, rahavirta ja rahoitus Koskisen omavaraisuusaste oli tilikauden lopussa 54,8 (52,7) prosenttia ja nettovelkaantumisaste -1,8 (-21,0) prosenttia. Liiketoiminnan rahavirta oli tammi-joulukuussa 14,9 (47,2) miljoonaa euroa. Käyttöpääoman muutoksen vaikutus oli -11,9 (12,3) miljoonaa euroa. Käyttöpääoman kasvun merkittävin erä oli aine- ja tarvikevaraston arvonnousu, joka johtui pääosin puutavaran nousseista hinnoista. Lisäksi tilinpäätöshetken 2022 ostoveloissa oli merkittäviä listautumiseen liittyviä eriä. Rahoituksen rahavirta oli -17,6 (15,1) miljoonaa euroa. Investointien rahavirta oli -36,2 (-18,4) miljoonaa euroa. Korolliset velat kauden päättyessä olivat 63,7 (56,0) miljoonaa euroa ja likvidit varat 66,4 (84,4) miljoonaa euroa. Korolliset nettovelat olivat -2,7 (-28,5) miljoonaa euroa. Koskisen maksuvalmius on pysynyt vahvana. Käytettävissä oleva likviditeetti oli tilikauden lopussa 66,4 (84,4) miljoonaa euroa, joka muodostui seuraavista eristä: rahavarat 35,8 (74,5) miljoonaa euroa, talletukset 20,0 (0,0) miljoonaa euroa sekä kapitalisaatiosopimus 10,6 (rahastosijoitukset 9,9) miljoonaa euroa. Tämän lisäksi yhtiöllä on 7,2 miljoonan tililimiitti, jota ei ole käytetty. Keskeiset tunnusluvut Miljoonaa euroa 2023 2022 Muutos % Liikevaihto 271,3 317,7 -14,6 Käyttökate (EBITDA) 33,0 66,3 -50,2 Käyttökatemarginaali (EBITDA margin), % 12,2 20,9 Oikaistu käyttökate (EBITDA) 33,1 66,6 -50,2 Oikaistu käyttökatemarginaali (EBITDA margin), % 12,2 21,0 Liikevoitto (EBIT) 24,4 58,2 -58,1 Liikevoittomarginaali (EBIT margin), % 9,0 18,3 Kauden tulos 20,2 46,0 -56 Laimentamaton osakekohtainen tulos, euroa 0,88 2,48 Laimennettu osakekohtainen tulos, euroa 0,87 2,47 Bruttoinvestoinnit 32,1 27,0 Oma pääoma / osake, euroa 6,4 5,9 Sijoitetun pääoman tuotto, ROCE-% 12,1 35,7 Käyttöpääoma, kauden lopussa 37,9 28,9 Liiketoiminnan nettorahavirta 14,9 47,2 Omavaraisuusaste, % 54,8 52,7 Nettovelkaantumisaste, % -1,8 -21,0 Investoinnit Bruttoinvestoinnit ajalla tammi-joulukuu olivat 32,1 (27,0) miljoonaa euroa. Merkittävin osa investoinneista liittyi Järvelän uuden sahan rakentamiseen. Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat sisältävät tilikauden lopulla 11,3 miljoonaa euroa uuteen sahaan liittyen, ja tilikaudella on valmistunut 27,9 miljoonan euron arvosta investointeja tähän liittyen. Muita merkittäviä investointeja tilikaudella ovat karaton sorvi (2 miljoonaa euroa), sekä aurinkovoimala Järvelään (1,3 miljoonaa euroa). Arvonluonti Koskisen kyky tuottaa arvoa perustuu materiaalitehokkaaseen ja integroituun arvoketjuun metsästä lopputuotteeksi. Koskisen tehokas integroitu toimintamalli mahdollistaa puun optimaalisen käytön raaka-aineena sen tuotantolaitoksilla, ja Koskisen puunhankinta mahdollistaa korkealaatuisen puuraaka-aineen saatavuuden. Koskisen integroitu toimintamalli perustuu toisiinsa ketjutettuihin prosesseihin, jotka muodostavat Koskisen liiketoiminnan perustan aina metsästä tuotannon kautta valmiiksi tuotteiksi. Koskisen koko arvoketju korjuusta lopputuotteisiin on suunniteltu synergisten materiaalivirtojen ja ketterän toimintamallin ympärille, mikä mahdollistaa eri lähteistä peräisin olevien raaka-aineiden käytön. Koskisen integroidussa toimintamallissa puunhankinta hankkii raaka-aineet, jotka toimitetaan Koskisen tuotantolaitoksille jalostettavaksi. Tuotantoprosessin alkuvaiheessa syntyviä sivutuotteita, kuten puun kuorta, käytetään Järvelän ja Hirvensalmen tuotantolaitosten prosessien lämmöntuotantoon. Sahateollisuuden ja Koskisen koivuvanerituotannon synnyttämät sivutuotteet, kuten osa hakkeesta ja sahanpuru, hyödynnetään edelleen Koskisen lastulevytuotannossa. Koskisen on ainoa edellä kuvatun integraatiotason omaava mekaanisen puuteollisuuden yritys Suomessa. Strategia Koskisen strategia on yhtiön kaiken toiminnan kulmakivi. Koskisen kasvu perustuu läheisiin asiakassuhteisiin, laatuun, vastuullisuuteen ja ketteryyteen, jotka ovat strategian keskeisiä painopistealueita. Uusi saha, systemaattinen tuotekehitys, orgaaninen ja epäorgaaninen kasvu sekä myyntiorganisaation osaamisen ja kyvykkyyden varmistaminen ovat puolestaan keskeisiä strategisia toimenpiteitä vuoden 2027 lopussa päättyvälle strategiajaksolle. Taloudelliset tavoitteet vuodelle 2027 Koskisen hallitus on vahvistanut seuraavat suhdanteiden yli ulottuvat pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet, jotka yhtiö pyrkii saavuttamaan vuoden 2027 loppuun mennessä. Kasvu: liikevaihto 500 miljoonaa euroa 31.12.2027 päättyvällä tilikaudella, sisältäen sekä orgaanisen että epäorgaanisen kasvun Kannattavuus: oikaistu käyttökatemarginaali keskimäärin 15 prosenttia yli syklin Tase: vahvan taseen säilyttäminen Osinkopolitiikka: houkutteleva osinko, joka on vuosittain vähintään kolmannes nettotuloksesta Henkilöstö Koskisen-konsernissa työskenteli keskimäärin 904 (925) henkilöä tammi-joulukuussa 2023 ja joulukuun lopussa 883 (899) henkilöä. Henkilöstölle maksetut palkat ja palkkiot vuonna 2023 olivat 38,9 (37,4) miljoonaa euroa. Johdon ja avainhenkilöiden kannustinjärjestelmät Koskisella on osakepohjainen kannustinohjelma avainhenkilöilleen vuosille 2022–2026. Kannustinohjelman tarkoituksena on yhdistää yhtiön osakkeenomistajien ja ohjelmaan osallistuvien henkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi pitkällä aikavälillä sekä sitouttaa osallistujat yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyinen kannustinohjelma osakkeiden ansaitsemiseksi ja kerryttämiseksi. Osakepohjaiseen kannustinohjelmaan ovat tällä hetkellä oikeutettuja osallistumaan konsernin johtoryhmän jäsenet, yhteensä seitsemän henkilöä. Kannustinohjelma koostuu kolmesta kolmen vuoden ansaintajaksosta, jotka ovat 2022–2024, 2023–2025 ja 2024–2026. Yhtiön hallitus määrittää kannustinohjelmaan kelpoiset avainhenkilöt kullekin ansaintajaksolle sekä ansaintakriteerit ja tavoitteet, jotka voivat perustua taloudelliseen suorituskykyyn, strategiaan tai muihin tavoitteisiin. Lisäksi yhtiön hallitus määrittää kannustinohjelman alla maksettavat palkkiot kullekin osallistuvalle henkilölle ja ne maksetaan osakkeina ja rahana. Rahaosuudella katetaan osakkeiden luovutuksesta seuraavat verokustannukset. Yhtiön hallituksella on oikeus päättää, että palkkio maksetaan kokonaisuudessaan rahana. Koskisen johtoryhmän jäsenet ovat velvollisia säilyttämään tietyn määrän omistuksestaan Koskisen johtoryhmän jäsenyyden päättymiseen saakka. Yhtiön hallitus päätti 13.4.2023 kannustinohjelman toisen ansaintajakson ansaintakriteerit ja tavoitteet sekä kannustinohjelmaan kelpoiset avainhenkilöt. Kannustinohjelman toisella ansaintajaksolla kannustinohjelmaan kelpoiset osallistujat voivat ansaita yhteensä enintään 215 000 osaketta tai niiden arvoa vastaavan rahasumman ennen verojen vähentämistä, mikäli palkkio päätetään maksaa rahana. Palkitsemisraportti Koskisen palkitsemisraportti 2023 julkaistaan toimintakertomuksesta erillisenä selvityksenä. Tutkimus ja kehitys Koskisen päätuoteryhmiä ovat Sahateollisuus-segmentissä sahatavara ja -jalosteet sekä Levyteollisuus-segmentissä koivuvaneri, ohutvaneri, viilu, lastulevy sekä kevyiden ja raskaiden hyötyajaneuvojen sisustusratkaisut Kore-brändin alla. Koskisen tuotekehitys pyrkii parantaman tuotteiden toiminnallisuutta ja ominaisuuksia vastuullisen ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti ja keskittyy materiaalitehokkuuteen, kierrätettävyyteen ja fossiilivapaisiin raaka-aineisiin. Koskisen tuotekehityksen painopisteitä ovat pitkäaikaisen käytön, uusiutuvuuden ja turvallisuuden parantaminen sekä uusien tuotteiden kehittäminen. Konsernin tutkimus- ja kehitystoiminnan menot olivat 0,5 (0,3) miljoonaa euroa, mikä on 0,2 (0,1) prosenttia liikevaihdosta. Riskit ja epävarmuustekijät sekä niiden hallinta Koskisen Oyj:n hallitus on vahvistanut konsernin riskienhallintapolitiikan ja riskienhallintaperiaatteet. Kaikki konserniyhtiöt ja liiketoiminnat arvioivat ja raportoivat säännöllisesti liiketoimintaansa liittyviä riskejä sekä tarvittavien kontrollimenetelmien ja riskienhallintakeinojen riittävyyttä. Näiden riskiarviointien tarkoituksena on riittävien toimenpiteiden varmistaminen riskien hallitsemiseksi. Riskienhallinnan puitteita, politiikkoja ja periaatteita arvioidaan ja kehitetään säännöllisesti. Lähiajan riskit Konsernin merkittävimmät lähiajan riskit liittyvät raaka-aineiden saatavuuteen ja hintamuutosten hallintaan, negatiivisiin muutoksiin yleisessä geopoliittisessa tilanteessa, yleiseen markkinatilanteen heikentymiseen ja sen vaikutukseen markkinakysyntään, asiakkaiden maksukykyyn ja kuluttajien ostovoimaan, toimittajien ja palveluntuottajien toimituskykyyn, työmarkkinatilanteeseen, toiminnan kausiluonteisuuteen, muutoksiin asiakkuuksissa sekä uuden sahan tuotannon ylösajon onnistumiseen. Venäjän sotatoimet Koskisen lopetti puun tuonnin Venäjältä maaliskuussa 2022. Venäjän tuonnin loppuminen on pitänyt puumarkkinatilannetta kireänä Suomessa lähinnä kuitupuun ja metsähakkeen osalta. Koivuraaka-aineen hankinta kotimaasta on onnistunut suunnitellusti. Venäjään kohdistuvat EU:n pakotteet vaikuttavat sahatavaran ja koivuvanerin tarjontaan markkinoilla rajoittaen sitä merkittävästi. Prosessi Koskisen Venäjällä toimivan logistiikka- ja puunhankintayhtiön alas ajamiseksi saatiin päätökseen marraskuussa 2023. Venäjän liiketoimintojen osuus yhtiön liikevaihdosta oli pieni, noin 0,1 prosenttia konsernin liikevaihdosta, ja toimintojen alasajon taloudelliset vaikutukset olivat vähäiset. Venäjän yksikkö työllisti yhden henkilön. Tämän jälkeen yhtiöllä ei ole mitään toimintaa Venäjällä. Koskisen toimintaan liittyvät merkittävimmät riskit Seuraavassa taulukossa on lyhyt yhteenveto Koskisen toimintaan liittyvistä merkittävimmistä riskeistä. Riskeillä voi yhdessä tai erikseen olla suotuisia tai epäsuotuisia vaikutuksia Koskisen liiketoimintaan, tulokseen, taloudelliseen asemaan, kilpailukykyyn ja maineeseen. Taulukossa esitetyt riskit ovat satunnaisessa järjestyksessä. Koskisen toimintaympäristöön liittyviä riskejä Riskin kuvaus Riskien hallinta ja epävarmuuksia pienentävät tekijät Koskisen toimii syklisillä saha- ja levyteollisuuden markkinoilla ja taloustilanteen epävarmuus ja epäsuotuisa kehitys voivat vähentää Koskisen tuotteiden kysyntää tai toiminnan kannattavuutta, millä voi olla haitallinen vaikutus Koskisen liiketoimintaan, liiketoiminnan tulokseen ja taloudelliseen asemaan. Koskisella on kaksi liiketoiminasegmenttiä, joiden markkinat ovat osittain vastasyklisiä. Tämä pehmentää syklisyyden vaikutuksia konsernitasolla. Koskisen toimii useilla markkinoilla ja sen asiakkaat edustavat useita eri loppukäyttösegmenttejä, joiden kysynnän ajurit poikkeavat toisistaan. Puun hintavaihtelut, puunhankinnan häiriöt ja vaikutukset puun saatavuuteen voivat aiheuttaa merkittäviä kustannuksia, häiriöitä tuotannossa ja vaikuttaa haitallisesti Koskisen kannattavuuteen. Koskisella on laaja ja ammattimainen puunhankintaorganisaatio, jolla on vuosikymmenten kokemus toimialalta. Puunhankinta pyrkii ennakoivasti reagoimaan mahdollisiin puuraaka-aineeseen liittyviin riskeihin. Yleisen kustannusinflaation vaikutukset tuotantokustannuksiin ja sitä kautta Koskisen kannattavuuteen. Hankintaorganisaatio seuraa tarkkaan tuotantokustannusten kehitystä ja käy tiivistä keskustelua tuotannon ja myynnin kanssa kustannusten mahdollisista vaikutuksista lopputuotteiden hinnoitteluun. Koskisen käyttää suojauspolitiikkansa mukaisesti suojausinstrumentteja keskeisten tuotannontekijöiden, kuten erimerkiksi sähkön hintavaihteluiden hallintaan. Epidemioiden vaikutukset voivat häiritä Koskisen toimintaa ja aiheuttaa merkittäviä kustannuksia. Koskisen pyrkii ehkäisemään ja tarvittaessa minimoimaan pandemian vaikutuksia henkilöstön terveyteen ja työskentelyn turvallisuuteen sekä varmistamaan häiriöttömän toimitusketjun erilaisin poikkeusjärjestelyin, kuten erilaisten suojavarusteiden käytöllä tai ryhmäkokojen rajoituksilla. Ympäristövaikutuksilla ja ilmastonmuutoksella sekä niiden torjunnalla voi olla vaikutuksia Koskisen toimintaan, tulokseen ja maineeseen. Tällaisia vaikutuksia voivat olla esimerkiksi muutokset kulutuskäyttäytymisessä, liiketoimintaprosesseissa, aineelliset vahingot, teknologian muutostarpeet, lisääntynyt säätely sekä kiristyvä ympäristöverotus. Koskisella oman toiminnan suoria ympäristö- ja ilmastovaikutuksia hallitaan monin eri keinoin, esimerkiksi tehostamalla energiankäyttöä, käyttämällä yhä enemmän uusiutuvia energianlähteitä, materiaalitehokkuuden tehostamisella ja hyödyntämällä vettä sekä muita luonnonvaroja vastuullisesti. Raaka-ainehankinnassaan Koskisen varmistaa kestävien metsänhoitokäytäntöjen toteutumisen. Koskisen seuraa aiheeseen liittyvän regulaation kehittymistä ja ottaa sen huomioon omassa toiminnassaan. Koskisen liiketoimintaan liittyviä riskejä Riskin kuvaus Riskien hallinta ja epävarmuuksia pienentävät tekijät Merkittävät häiriöt tai keskeytykset Koskisen tuotannossa tai toimituksissa, häiriöt energian jakelussa, Koskisen tuotantolaitosten vahingoittuminen, tuhoutuminen tai sulkeminen, tai häiriöt tuotannon siirtämisessä Järvelän uuteen yksikköön heikentäisivät olennaisesti Koskisen kykyä toimittaa tuotteitaan asiakkailleen ja vaikuttaisivat haitallisesti sen liiketoimintaan ja liiketoiminnan tulokseen. Koskisen hallinnoi integroitua tuotanto- ja toimitusketjuaan riskitekijät huomioiden. Mahdollisiin vahingoista johtuviin häiriöihin tuotannossa ja liiketoiminnassa Koskisen on varautunut kattavilla vakuutuksilla. Uuden yksikön ensivaiheen tavoiteltu tuotantomäärä perustuu kahden päivittäisen työvuoron täysimääräiseen tuotantoon. Tuotannon ylösajossa voidaan hyödyntää päivittäistä kolmatta vuoroa tavoiteltuihin määriin pääsemiseksi. Koskisen voi menettää merkittäviä asiakkaitaan (yli 10 % liikevaihdosta), millä voi olla olennaisen haitallinen vaikutus Koskisen liiketoimintaan ja kannattavuuteen. Koskisen asiakaskunta on hajautunut maantieteellisesti ja eri teollisuuden aloille. Asiakaskunnassa ei ole yksittäisiä asiakkaita, joiden osuus liikevaihdosta olisi merkittävä. Koskisen liiketoimintaan liittyy ympäristön pilaantumiseen ja ympäristövahinkoihin liittyviä riskejä. Koskisen tuotannollinen toiminta edellyttää voimassa olevaa ympäristölupaa. Koskisen monitoroi, seuraa ja raportoi toimintansa ympäristövaikutuksia systemaattisesti. Koskisella on laatu-, ympäristö-, ja turvallisuussertifikaatit, jotka kolmas osapuoli auditoi vuosittain. Koskisen liiketoimintaan liittyy turvallisuus ja terveysriskejä, kuten onnettomuus- ja vahinkoriskit sen tuotantolaitoksissa, jotka voisivat toteutuessaan johtaa Koskisen velvollisuuteen korvata vahingot sekä viivästyttää tai häiritä Koskisen tuotteiden ja palveluiden toimituksia. Koskisella on kattavat vakuutukset onnettomuuksien ja vahinkojen varalta. Vakuutustarve arvioidaan vuosittain ja aina, kun jokin erityinen muuttunut olosuhde sitä vaatii. Koskisen tekee systemaattista turvallisuustyötä sekä investoi nykyaikaisiin turvalaitteisiin riskien minimoimiseksi. Epäonnistumalla osaavan johdon tai henkilöstön rekrytoinnissa tai avainhenkilöiden menettämisellä voisi olla olennaisen haitallinen vaikutus Koskisen kykyyn harjoittaa liiketoimintaansa. Koskisen hallitsee riskiä esimerkiksi tarjoamalla mielenkiintoisia työtehtäviä, kehittämällä työnantajamielikuvaansa, kilpailukykyisellä palkitsemisella ja panostuksilla henkilöstön kehittämiseen sekä kouluttamiseen. Lisäksi vuosittaisilla henkilöstötutkimuksilla kartoitetaan työyhteisön hyvinvointia, motivaatiota, työssä viihtymistä sekä näihin liittyviä kehittämistarpeita. Vaikeuksilla IT-infrastruktuurin ylläpidossa ja päivittämisessä, IT-järjestelmien puutteilla ja IT-järjestelmiin liittyvillä ulkopuolisilla kyberhyökkäyksillä voi olla haitallinen vaikutus Koskiseen. Koskisen on varautunut lisääntyneeseen kyberrikollisuuteen ja tietojärjestelmähäiriöihin. Suunnitelmallisella valvonnalla ja kriittisten järjestelmien sijoittamisella pilvipalveluihin pyritään takaamaan nopea reagointikyky ja paras osaaminen poikkeamatilanteessa. Koskisen yritysmaineen heikentyminen voisi vaikuttaa haitallisesti sen liiketoimintaan. Eettiset periaatteet (Code of Conduct) ovat Koskisen liiketoiminnan perusta. Yhtiön eettiset periaatteet ohjaavat toimimaan rehellisesti, läpinäkyvästi, lainmukaisesti ja eettisesti kaikkien sidosryhmien kanssa. Työtaistelutoimenpiteet, kuten lakot, voivat häiritä Koskisen liiketoimintaa. Koskisella noudatetaan järjestäytymisvapautta. Koskisen ylläpitää avointa ja aktiivista vuoropuhelua eri työmarkkinaosapuolten kanssa. Taloudelliseen asemaan ja rahoitukseen liittyviä riskejä Riskin kuvaus Riskien hallinta ja epävarmuuksia pienentävät tekijät Koskisen rahoitussopimuksiin sisältyvät kovenantit voivat rajoittaa Koskisen liiketoimintaa ja taloudellista joustavuutta, ja Koskisella voi olla vaikeuksia noudattaa rahoitussopimustensa ehtoja, mikä voi johtaa rahoitussopimusten ennenaikaiseen erääntymiseen tai kustannusten kasvuun. Koskisen huolehtii vakavaraisuudestaan, riittävistä ja toimivista rahoittajasuhteista sekä rahoituksen rakenteesta. Koskisen seuraa aktiivisesti ja ennakoivasti vakavaraisuutensa ja rahoitusasemansa kehittymistä. Rahoitusriskien hallinnasta kerrotaan tarkemmin tilinpäätöksen liitetiedossa 3. Valuuttakurssien vaihtelulla voi olla olennaisen haitallinen vaikutus Koskiseen. Koskisen käyttää valuuttasuojausinstrumentteja hallituksen hyväksymän suojauspolitiikan mukaan. Luottotappioilla voi olla haitallinen vaikutus Koskisen liiketoiminnan tulokseen. Koskisella on politiikkansa mukaisesti kattavat luottoriskivakuutukset ja toimivat riskien hallinnan prosessit. Hallinnointi Hallituksen kokoonpano Koskisen Oyj:n hallituksessa oli 31.12.2023 seuraavat kuusi jäsentä: Pekka Kuusniemi (hallituksen puheenjohtaja), Eva Wathén, Kari Koskinen (varapuheenjohtaja), Kalle Reponen, Hanna Sievinen ja Hanna Masala. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Selvitys Koskisen Oyj:n hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2023 julkistetaan toimintakertomuksesta erillisenä selvityksenä. Muutokset konsernin rakenteessa Prosessi Koskisen Venäjällä toimivan logistiikka- ja puunhankintayhtiön alas ajamiseksi saatiin päätökseen marraskuussa 2023. Venäjän liiketoimintojen osuus yhtiön liikevaihdosta oli pieni, noin 0,1 prosenttia konsernin liikevaihdosta, ja toimintojen alasajon taloudelliset vaikutukset olivat vähäiset. Venäjän yksikkö työllisti yhden henkilön. Tämän jälkeen yhtiöllä ei ole mitään toimintaa Venäjällä. Osakkeet ja omistus Koskisen osakepääoma on 1 512 000 euroa. Liikkeeseen laskettujen osakkeiden lukumäärä 31.12.2023 oli yhteensä 23 011 659 ja ulkona olevien osakkeiden lukumäärä oli yhteensä 23 010 573. Yhtiöllä on yksi osakesarja. Jokainen osake oikeuttaa omistajansa yhteen ääneen yhtiökokouksessa. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa. Yhtiön osake on listattu Nasdaq Helsinki Oy:n pörssilistalla 1.12.2022 alkaen. Omat osakkeet Yhtiön hallussa oli 31.12.2023 1 086 omaa osaketta, joka oli 0,005 prosenttia koko osakemäärästä. Osakkeet on hankittu pörssin ulkopuolisena kauppana. Osakkeiden takaisinostot liittyvät syksyllä 2022 toteutettuun Koskisen Oyj:n henkilöstöantiin. Osakkeet on lunastettu annin ehtojen mukaisesti henkilöiltä, joiden työsuhde on päättynyt ennen syksyä 2024. Osakkeet on lunastettu kappalehintaan 3 euroa per osake, joka on sama kuin henkilöstöannin merkintähinta. Osakkeen hinta ja vaihto Yhtiön osakkeita vaihdettiin Helsingin pörssissä 1.1.–31.12.2023 välisenä aikana 1 532 898 kappaletta, mikä oli 6,7 prosenttia koko osakemäärästä. Osakkeen ylin kurssi oli 6,80 euroa ja alin 5,78 euroa. Vaihdettujen osakkeiden keskihinta oli 6,36 euroa. Osakevaihto oli 9 756 449 euroa. Tilikauden päättyessä koko osakekannan markkina-arvo oli 138 069 954 euroa. Hallituksen valtuutukset Yhtiön hallitus valtuutettiin 11.5.2023 yhtiön varsinaisessa yhtiökokouksessa päättämään yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta. Hallitus on valtuutuksen nojalla oikeutettu päättämään enintään 1 000 000 yhtiön oman osakkeen hankkimisesta. Hankkimisvaltuutus on voimassa 30.6.2024 saakka ja se kumoaa kaikki aiemmat omien osakkeiden hankintavaltuutukset. Yhtiön hallitus valtuutettiin 11.5.2023 yhtiön varsinaisessa yhtiökokouksessa päättämään uusien osakkeiden antamisesta ja/tai yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden luovuttamisesta ja/tai osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen optio- ja muiden erityisten oikeuksien antamisesta. Valtuutuksen perusteella uusia osakkeita voidaan antaa ja/tai yhtiön tai sen konserniyhtiön hallussa olevia yhtiön omia osakkeita luovuttaa yhteensä enintään 1 000 000 kappaletta, joka määrä sisältää myös optio- tai muiden erityisten oikeuksien perusteella mahdollisesti annettavat osakkeet. Valtuutukset kumoavat kaikki aikaisemmat osakeantia sekä osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamista koskevat valtuutukset. Hallitus päättää kaikista muista valtuutuksiin liittyvistä seikoista. Valtuutukset ovat voimassa 30.6.2024 saakka. Liputusilmoitukset Koskisen vastaanotti yhden liputusilmoituksen vuonna 2023. Liputusilmoituksen mukaan Sirkka-Leena Koskinen kuolinpesän omistus- ja ääniosuus Koskisen Oyj:ssä alitti 5 prosentin liputusrajan. Arvio todennäköisestä kehityksestä Koskisen-konsernin vuoden 2024 liikevaihdon odotetaan kasvavan vuoden 2023 tasosta. Oikaistun käyttökatemarginaalin odotetaan olevan 8–12 prosenttia. Hallituksen ehdotus voitonjaosta Emoyhtiön jakokelpoiset varat 31.12.2023 olivat 120 952 032,01 euroa, josta tilikauden voitto oli 13 232 443,34 euroa. Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2023 maksetaan osinkoa 0,32 euroa kutakin ulkona olevaa osaketta kohden. 12.4.2024 rekisteriin merkittyjen osakkeiden lukumäärän perusteella kokonaisosingon määrä olisi yhteensä 7 367 703,36 euroa. Jäljelle jäävä osuus jakokelpoisista varoista jätetään vapaaseen omaan pääomaan. Hallitus on arvioinut yhtiön taloudellisen tilanteen ja maksuvalmiuden ennen ehdotuksen tekemistä. Yhtiön taloudellisessa asemassa ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia 31.12.2023 jälkeen, yhtiön maksuvalmius on edelleen hyvä eikä ehdotettu osinko vaaranna yhtiön vakavaraisuutta. Ei-taloudellisten tietojen raportointi Toiminnan vaikutukset Koskisen liiketoiminta perustuu metsiin, ja siksi luonnosta ja ympäristöstä huolehtiminen on Koskisen toiminnan ja strategian ytimessä. Yhtiöllä on myös merkittävä suora vaikutus työnantajana sekä materiaalien ja palveluiden käyttäjänä ja epäsuora vaikutus veronmaksajana. Työntekijöitä vuonna 2023 oli noin 900. Yhtiön toiminta perustuu kestävään metsätalouteen ja osaavaan puunhankintaan, puun jalostamiseen biotalouden tuotteiksi ja vihreään rakentamiseen sekä lisäarvon luomiseen asiakkaille ja muille sidosryhmille. Kaiken toiminnan lähtökohtana ovat asiakkaan tarpeet ja asiakkaan kokema laatu, sekä toimiminen tiiviissä yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. Koskisen tärkeimmät asiakasryhmät ovat rakennusteollisuuden toimijat, tukku- ja jälleenmyyjät, kuljetusvälineiden sekä erilaisten kalusteiden ja huonekalujen valmistajat. Muihin tärkeisiin sidosryhmiin kuuluvat muun muassa henkilöstö, metsänomistajat, sijoittajat, puunkorjuu- ja kuljetusyritykset, jälleenmyyntiverkosto sekä materiaalitoimittajat. Yhtiö käy aktiivista vuoropuhelua sidosryhmiensä kanssa. Yhtiö on mukana paikallisyhteisöjen kehittämisessä muun muassa oppilaitosyhteistyön sekä valittujen yhteistyöfoorumeiden kautta. Yhtiön painopiste on lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemisessa erilaisen yhteisöllisen harrastustoiminnan kautta. Koskisen raaka-aineiden toimitusketju koostuu puunhankinnasta ja muiden raaka-aineiden ja palvelujen hankinnasta. Hankintojen vastuullisuus varmistetaan omavalvonnan, kolmansien osapuolten varmentamien prosessien, kuten erilaisten sertifikaattien, sekä keskeisten materiaalitoimittajien auditointien kautta. Koskisen toimittajat sitoutuvat toimimaan eettisesti kestävällä tavalla noudattaen Code of Conductin periaatteita. Vuoden 2023 aikana laadittiin toimittajien eettiset periaatteet (Supplier Code of Conduct), jotka otetaan käyttöön vuoden 2024 aikana. Koskisella on PEFC CoC ja FSC CoC-sertifikaatit puun alkuperän hallintaan. Vuonna 2023 Koskisen hankkimasta puusta 84,5 prosenttia oli sertifioitua. Kaikki tuotannossa käytetty puu hankittiin vuonna 2023 Suomesta. Valmistautuminen vuoteen 2024 Vuoden 2023 aikana Koskisen on valmistautunut vuoden 2024 alussa voimaan tulevan yritysten kestävyysraportointia säätelevän direktiivin (EU) 2022/2464 sekä kestävyysraportointistandardien (ESRS) vaatimuksiin. Vuoden 2023 aikana Koskisen toteutti kaksoisolennaisuusanalyysin syventääkseen ymmärrystään yrityksen olennaisista kestävyysseikoista ja niiden vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista ympäristöön, ihmisiin ja yhteiskuntaan koko arvoketjussa. Koskisen merkittävimmät kestävyysseikat liittyvät ilmastonmuutokseen, luonnon monimuotoisuuteen, kiertotalouteen sekä omaan työvoimaan. Koskisen liiketoimintamalli ja strategia perustuvat läheisiin asiakassuhteisiin, laatuun, vastuullisuuteen ja ketterään liiketoimintaan. Vuoden 2023 aikana kestävyysseikkojen määrittämisen lisäksi aloitettiin konsernin strategian päivitystyö ja määritettiin suuntaa tulevalle kasvulle huomioiden merkittävimmät kestävyysseikat strategian ja liiketoiminnan ajureina. Ympäristö Tuotantolaitokset Koskisen teollisen toiminnan ympäristönäkökohtia hallitaan Koskisen ympäristöjärjestelmän (ISO 14001) ja ympäristölupavaatimusten mukaisesti. Merkittävimmät ympäristövaikutukset liittyvät tuotantoyksiköiden käyttämiin resursseihin sekä tuotannosta syntyviin jatkohyödynnettäviin sivuvirtoihin. Keskeisiä ympäristönäkökohtia ovat toimiva jätehuolto, ilman- ja vesiensuojelu, meluntorjunta ja kemikaalivahinkojen estäminen. Näille on yrityksen toimintajärjestelmässä laadittu suojelutoimenpiteet ja tuotantoyksikkökohtaiset toimintaohjeet, joiden avulla pyritään ennaltaehkäisemään ympäristöpoikkeamia ja edistämään ympäristön suojelua sekä jatkuvasti parantamaan toimintaa ja ympäristön tilaa. Ympäristöjärjestelmää ohjaa konsernin toimintapolitiikka. Yhtiö- ja tuotantoyksikkötasolle on luotu ympäristömittaristo, jonka toteutumista seurataan neljännesvuosittain. Henkilöstölle viestitään Koskisen sisäisten kanavien kautta ajankohtaisista ympäristöasioista sekä ympäristötavoitteiden toteutumisesta. Yrityksen tavoitteena on aktiivinen ja oma-aloitteinen ympäristöasiat työssään huomioiva henkilöstö, mikä saavutetaan henkilöstön ympäristötietouden ja -osaamisen jatkuvalla kehittämisellä. Koskisen Järvelässä sijaitsevien Tehdastien ja Mäntsäläntien tehdasalueiden toiminnoille sekä Hirvensalmen tuotantolaitostoiminnoille on myönnetty toistaiseksi voimassa olevat ympäristöluvat, joita valvovat paikalliset ELY-keskukset (elinkeino, liikenne ja ympäristö). Ympäristöluvissa asetettuja päästöraja-arvoja seurataan jatkuvasti ja poikkeamiin reagoidaan välittömästi. Puolan toiminnot eivät edellytä ympäristölupaa. Koskisen julkaisee vuosittain erillisen ympäristöraportin, joka on saatavilla yrityksen www-sivuilta. Ympäristöriskien hallinta Ympäristöriskien tunnistaminen, hallinta ja raportointi on toteutettu osana Koskisen ympäristöjärjestelmää. Riskit on tunnistettu yksikkökohtaisesti ja paikallisesti. Merkittävimpiä riskejä ovat melu, öljyvuoto ja ilmapäästöt. Ympäristöriskit ja suunnitelmat niiden hallintaan päivitetään säännöllisesti. Ympäristöpoikkeamat Koskisen tuotantoyksiköiden toiminnassa ei tapahtunut vuonna 2023 vakavia ympäristövahinkoja. Koskisen Järvelän laitosalueilla tapahtui kuusi lievää ympäristövahinkoa, jotka liittyivät paikallisiin öljy- ja liimavuotoihin. Poikkeamat kirjattiin Koskisen Jatkuva kehitys -sovellukseen ja tehtiin korjaavat toimenpiteet. Vahingoista ei aiheutunut pysyvää ympäristönsaastumista. Keskeisiä mittareita Mittari 2023 2022 Energian kokonaiskulutus (MWh) 365 498 363 076 Uusiutuvien energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%) 81 % 80 % Kokonaiskasvihuone-kaasupäästöt (sijaintiperusteiset) (tCO2-ekv.) 167 745 178 354 Kasvihuonekaasujen talteenotto suhteessa sijaintiperusteisiin kokonaispäästöihin 2,3 2,1 Merkittävät kestävyysseikat Ilmastonmuutos Ilmastonmuutosta hillitäkseen Koskisen panostaa omien tuotantolaitostensa energiatehokkuuteen ja uusiutuvan energian käytön lisäämiseen. Kestävä metsänhoito ja metsäluonnon uudistumista edistävä puunhankinta ovat keinoja varmistaa terve puusto ja maaperä hiilinieluina. Koskisen puutuotteet varastoivat metsien sitoman hiilen niiden pitkän käyttöiän ajan. Vuoden 2023 aikana Koskisen toteutti useita energiatehokkuusinvestointeja. Näitä olivat esimerkiksi kattoremontit useissa tuotantorakennuksissa Järvelässä, vaneritehtaan liotusaltaan rakennuksen seinä- ja kattoeristeiden uusinta, LED-valaistusmuutokset kaikissa kiinteistöissä sekä Hirvensalmella investointi uuteen ohutvaneripuristimeen sekä erilaisiin energiatehokkuutta parantaviin toimenpiteisiin. Järvelän Tehdastien teollisuusalueella sijaitsevien vaneri- ja lastulevytehtaiden uusiutuvan energian tuotanto tulee kasvamaan vuonna 2024 uuden aurinkovoimalan ansiosta. Aurinkovoimala rakennettiin vuoden 2023 aikana. Raaka-aineena käytettävän puun Koskisen hankkii vastuullisesti ja kestävää metsätaloutta edistävällä tavalla siten, että hiilinielut ja luonnon monimuotoisuus palautuisivat mahdollisimman nopeasti. Puunhankinnassa noudetaan PEFC- tai FSC-alkuperäketjun sertifikaattien asettamia vaatimuksia. Metsien sitoma hiili varastoituu Koskisen pitkäikäisiin puu- ja sivuvirtatuotteisiin. Koskisen intressi on korjata kasvuvaiheen loppuvaiheessa olevaa tukkipuuta. Luonnon monimuotoisuus Koskisen käyttämät metsänhoidon suositukset perustuvat metsätalouden kehittämiskeskus Tapion Metsänhoidon kestävyysohjeistuksiin. Metsäalan toimijat ovat yhdessä laatineet kattavan ohjeistuksen taloudellisesti, ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurillisesti kestävästä metsänhoidosta. Koskisen kannustaa ja kouluttaa sekä korjuuyrittäjiä ja metsänomistajia toimimaan luonnonmonimuotoisuutta ylläpitäen näiden ohjeistusten mukaisesti. Koskisen tulee rakentamaan vuoden 2024 aikana luonnon monimuotoisuutta tukevien toimien seuraamiseksi tietojärjestelmän sekä asettamaan toimenpiteille tavoitteet. Kiertotalous ja materiaalitehokkuus Koskisen toiminnan materiaali- ja resurssitehokkuus on korkea. Koskisen hallitsee eri materiaalivirtoja tehokkaasti ja käyttää eri lähteistä olevia raaka-aineita mahdollisimman täysimittaisesti vanerin, sahatavaratuotteiden ja lastulevyn tuotannossa. Koskisen tulee jatkossakin toimimaan materiaaliviisaasti ja suunnitelmallisesti puuraaka-aineen kokonaishyödyntämisessä ja uusien jalostusarvoa nostavien ratkaisujen kehittämisessä. Koskisen investoi vuonna 2023 vaneritehtaalle karattoman sorvin, joka otettiin käyttöön loppuvuodesta. Uusi sorvi parantaa materiaalitehokkuutta merkittävästi hyödyntämällä sorvattavan tukin tarkemmin ja kehittää kyvykkyyttä käyttää arvokas puuraaka-aine mahdollisimman tehokkaasti. Vuoden 2024 aikana tullaan määrittelemään toimintaperiaatteet, mittarit ja tavoitteet merkittäville ympäristöön kohdistuville kestävyysseikoille. Sosiaaliset näkökohdat Henkilöstö Koskisen on yksi suurimmista työnantajista Päijät-Hämeen alueella. Yhtiö tekee läheistä yhteistyötä useiden korjuu- ja kuljetusyhtiöiden sekä teollisten palveluiden tuottajien kanssa. Noin 900 Koskisen työntekijän lisäksi yhtiö työllistää epäsuorasti noin 4 000 henkilöä. Lisäksi Koskisen tarjoaa kesätyöpaikan lähes sadalle nuorelle henkilölle joka vuosi. Koskisen panostaa työntekijöidensä osaamiseen, motivaatioon ja kokemukseen merkityksellisestä työstä. Näitä tuetaan varmistamalla turvallinen työympäristö, erinomaiset työskentelyedellytykset, oikeudenmukainen kohtelu, jatkuva osaamisen kehittäminen sekä työhyvinvoinnista huolehtiminen. Periaatteita henkilöstöjohtamisessa ovat tasa-arvo, yhdenvertaisuus, oikeudenmukainen palkitseminen, koulutus ja kehittäminen sekä työterveys, joita ohjataan konsernin toimintapolitiikan kautta. Vuoden 2023 työhyvinvointikyselyn kokonaistulos Koskisella oli kaikkien aikojen paras 3,93 / 5,00 (3,85). Tämä kertoo yhdessä tekemisen kulttuurista, vuorovaikutteisesta työyhteisöstä ja keskinäisestä arvostuksen tunteesta. Vuosittaisen työhyvinvointikyselyn tulokset käydään jokaisessa tiimissä läpi ja tehdään konkreettinen kehityssuunnitelma. Koskisen tavoitteena on tapaturmaton arki. Pitkäjänteinen työ turvallisuuden edistämiseksi on yhteinen tahtotila. Työturvallisuuden jatkuvaan parantamiseen kuuluvat turvallisuushavainnot, riskikartoitukset ja näiden kautta mahdollisimman monen riskin ennaltaehkäisy. Henkilökuntaa kannustetaan tekemään turvallisuusaloitteita ja sitoutumaan yhteisen turvallisuuskulttuurin kehittämiseen. Vuonna 2023 tehtiin 78 (109) turvallisuusaloitetta ja niistä palkittiin 61 kpl. Turvallisuushavaintoja tehtiin 5 238 (4 926). Vuonna 2023 Koskisella otettiin käyttöön tapaturmattomista ajanjaksoista palkitseminen. Yhdenvertaista koskislaisuutta Yhdenvertaisen kohtelun, tasa-arvon ja monimuotoisuuden edistäminen ovat olennainen osa yrityskulttuuria ja sen jatkuvaa uudistumista. Koskislaisuuden ydin näkyy jokaisen arvostamisessa ja mukaan ottamisessa. Koskiselle on tärkeää toimia ja kasvaa myös oikeudenmukaisena, kannustavana ja avoimena työyhteisönä. Työntekijöihin kohdistuvat riskit Työntekijöihin liittyviksi riskeiksi on tunnistettu psykososiaalinen kuormitus sekä työterveys ja -turvallisuus. Psykososiaalisen kuormituksen arviointi on osa työpaikkaselvitystä, joka tehdään kolmen vuoden välein. Työterveyden ennaltaehkäisevää työtä tehdään Mielen huoli -palvelun sekä työterveyshuollon työfysioterapeutin ohjauksen avulla tuki- ja liikuntaelinvaivojen ehkäisemiseksi. Myös varhaisen tuen prosessit tukevat työssäoloa ja motivoivat työntekijöitä. Työturvallisuusriskien ennaltaehkäisy perustuu työturvallisuushavaintoihin ja -aloitteisiin, turvallisuuskierroksiin, säännöllisesti toteutettaviin työpaikkakohtaisiin riskiarviointeihin, tapaturmatutkintaan, viestintään ja jatkuvaan henkilöstön koulutukseen. Ihmisoikeuksien kunnioittaminen sekä korruption ja lahjonnan torjunta Koskisen kunnioittaa ihmisoikeuksia. Yhtiö ei hyväksy lapsityövoiman käyttöä tai pakkotyön teettämistä, minkäänlaista syrjintää rodun, iän, sukupuolen, kansallisuuden tai sukupuolisen suuntautuneisuuden perusteella. Korruption, lahjusten ja laittomien maksujen käyttö tai niiden vastanottaminen konsernin toiminnassa on kielletty. Koskisen edellyttää omassa toiminnassaan ja hankintaketjussa eettisten periaatteiden noudattamista. Myös Koskisen toimintapolitiikka ohjaa eettiseen ja vastuulliseen toimintaan. Ihmisoikeusvaikutusten arvioimiseksi tehdään vuonna 2024 tarkempi toteutussuunnitelma seuraaville vuosille. Whistleblow-kanavaan, johon huolenaiheet voi ilmoittaa anonyymisti, tuli vuonna 2023 kaksi ilmoitusta, jotka tutkittiin puolueettomien asiantuntijoiden toimesta. Ne eivät olleet ihmisoikeusrikkomuksia tai lahjontaan tai korruptioon liittyviä tapauksia. Kaikki Whistleblow-kanavan kautta tulevat ilmoitukset käsitellään ehdottoman luottamuksellisesti. Ilmoituskanava on konsernin Koskisen nettisivuilla (koskisen.fi). Sosiaalisten näkökohtien poikkeamat Vakavia työntekijöihin kohdistuneita, tai ihmisoikeuksiin tai korruptioon liittyviä poikkeamia ei tapahtunut vuonna 2023. Keskeisiä mittareita Mittari 2023 2022 Henkilöstötyytyväisyys-kyselyn kokonaisindeksi 3,93 3,85 Henkilöstötyytyväisyys-kyselyn vastausprosentti 82,2 % 76,0 % Henkilöstötyytyväisyys-kyselyn eNPS 1) 19 12 Keskimääräinen läsnäoloprosentti 95,0 % 94,8 % Tapaturmataajuus (LTA1) 2) 17,9 19,3 1) Employee Net Promoter Score (eNPS) on kansainvälisesti vertailtavissa oleva suositteluindeksi, jonka skaala on -100 - +100. 2) Poissaoloon johtaneiden tapaturmien määrä miljoonaa työtuntia kohden. Vastuullisuusraportointi Toimenpiteet ja tulokset raportoidaan Koskisen vuoden 2023 vuosikertomuksen vastuullisuusosiossa. EU-taksonomiaraportti EU-taksonomia on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2020/852 (taksonomia-asetus) määritelty kestävän taloudellisen toiminnan luokitusjärjestelmä, jonka tavoitteena on lisätä kestävän sijoittamisen läpinäkyvyyttä ja ohjata pääomavirtoja kestäväksi katsottuihin teknologioihin ja liiketoimintoihin. Taksonomia-asetusta täydennetään vaiheittain delegoidun säädöksin. Aiemmin voimaan ovat jo astuneet EU:n ilmastonmuutokseen liittyvien tavoitteiden merkittävän edistämisen kriteerit valikoiduille toimialoille sekä näiden raportoinnin muotoa koskevat vaatimukset. Vuoden 2024 alusta kriteeristö on täydentynyt myös muiden ympäristötavoitteiden eli meri- ja vesivarojen suojelun, kiertotalouteen siirtymisen, pilaantumisen ehkäisyn sekä biodiversiteetin ja ekosysteemien suojelun osalta. Raportointivelvollisten yritysten on raportoitava taksonomiakelpoisuuden (osuus omasta toiminnasta, joka vastaa luokittelujärjestelmässä listattuja toimintoja) lisäksi myös taksonomian mukaisuudesta, eli missä määrin taksonomiakelpoinen toiminta täyttää tekniset kriteerit a) vähintään yhden ympäristötavoitteen merkittävälle edistämiselle, b) merkittävän haitan välttämiselle muiden ympäristötavoitteiden saavuttamisessa (Do No Significant Harm, DNSH), sekä c) oman toiminnan ja toimitusketjun sosiaalisten rikkomusten välttämiseen tähtäävien vähimmäistason suojatoimien (Minimum Safeguards) riittävyydelle. Valtaosa Koskisen tuotteista on toistaiseksi taksonomiatarkastelun ulkopuolella arvioinnin painottuessa pääosin Koskisen metsänhoitopalveluihin, tuotantolaitosten ja kiinteistöjen energiatehokkuusparannuksiin sekä metsäbiomassapohjaiseen energiantuotantoon. Tämä ei kuitenkaan tarkoita Koskisen toiminnan olevan EU-taksonomian näkökulmasta kestämätöntä, vaan että valtaosa toiminnasta ei toistaiseksi lukeudu sellaisten toimintojen joukkoon, joiden avulla EU kokee saavuttavansa talousalueellaan suhteellisesti katsottuna välittömimmät ja merkittävimmät ilmastohyödyt. Monissa taksonomiakelpoisissa toiminnoissa taksonomian mukaisuuden kriteerien täyttyminen edellyttää tietoja ilmastonäkökulmien yksityiskohtaisesta huomioimisesta ja usein myös näiden riippumattomasta varmentamisesta mittakaavassa, jossa vastaavia ei tähän asti ole totuttu tekemään. Siksi taksonomian mukaisuus jää toistaiseksi tietojen puuttuessa muodollisesti osoittamatta, mutta taksonomiakriteeristön vakiintuessa ja erilaisten tahojen huomioidessa nämä toiminnassaan, tietojen saatavuuden odotetaan parantuvan. LASKENTAPERIAATE Koskisen konsernitilinpäätös on laadittu EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti (lisätietoja tilinpäätöksen liitteestä ”laatimisperusteet”). Taksonomian prosentuaaliset suhdeluvut on laskettu kohdistamalla konsernitilinpäätöksessä esitettyjä taloudellisia lukuja (liikevaihto, CapEx-pääomamenot ja tietyt toimintamenot (OpEx)) taksonomiakelpoisiksi tulkittuihin liiketoimintoihin taksonomia-asetuksen raportoinnin muotoa käsittelevän delegoidun säädöksen mukaisesti. Sosiaalisten rikkomusten välttämiseen tähtääviä vähimmäistason suojatoimia arvioitiin vertailemalla toimintaa komission tiedonannon (2023/C 211/01) tulkintaohjeisiin. TAKSONOMIA-ARVIOINTI Taksonomiakelpoisuus ja taksonomian mukaisuus todettiin vertailemalla Koskisen tilikauden 2023 aikana liikevaihtoa tuottaneita ja investointien kohteena olleita toimintoja taksonomiassa listattujen taloudellisten toimintojen kuvauksiin ja näiden teknisiin kriteereihin. Suuren osan Koskisen toiminnasta ollessa toistaiseksi taksonomian ulkopuolella, rajoittuu taksonomia-arviointi seuraaviin taksonomiakelpoisiin taloudellisiin toimintoihin: CCM 1.3. Metsänhoito Metsänomistajille tarjottuihin metsänhoitopalveluihin lukeutuu toimintaa kuten maanmuokkausta, istutusta ja kylvöä, varhaisperkausta, taimikonhoitoa sekä ennakkoraivausta. Myös Koskisen puunkorjuutoiminnot tuottavat liikevaihtoa, jonka osuus on eriteltävissä laskutuksesta metsänomistajien lukuun tehdyn puunmyynnin yhteydessä. Toiminnan ei voida katsoa vielä olevan taksonomian mukaista, sillä toiminnan kohteena olevien metsäpalstojen metsänhoitosuunnitelmissa ei toistaiseksi ole saatavilla vaatimusten mukaisia muodollisia ilmastohyötyarvioita. PPC 2.4. Pilaantuneiden paikkojen ja alueiden kunnostaminen Järvelän pohjaveden puhdistustoimintaan käytetyt toimintomenot lasketaan taksonomiakelpoisiksi. Pohjaveden saastumisen aiheuttivat vuonna 1976 Koskisen sahan tulipalon sammutusveden mukana maaperään päätynyt kloorifenoleita sisältävä sahatavaran sinistymisenestoaine (KY-5). Pohjaveden puhdistustoiminta aloitettiin omatoimisesti vuonna 2012 yhteistyössä Afry Finland Oy:n kanssa kehitetyllä menetelmällä. CE 3.2. Olemassa olevien rakennusten korjaus Koskisen on toteuttanut vuonna 2023 tehdas- ja toimistorakennusten kunnossapitotoimia, jotka ovat taksonomiakelpoisia. Suurimpana investointina on ollut vaneritehtaan allashautomon katon ja seinien kunnostus. Kunnossapitotoimet eivät vielä täytä kaikkia kiertotalouteen siirtymisen merkittävän edistämisen kriteerejä, sillä ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaalia (GWP) ei vielä lasketa kaikista rakennusten korjaustöistä. CCM 3.5. Rakennusten energiatehokkuuslaitteiden valmistus Koskisen puusta valmistamien ulkoverhouspaneelien katsottiin olevan keskeinen osa kohderakennuksen eristystä ja siten energiatehokkuutta. Nämä eivät toistaiseksi ole taksonomian mukaisia sillä materiaalin lämmönjohtavuus (W/mK) ylittää ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävän edistämisen teknisen kriteerin raja-arvon. CCM 3.6. Muiden vähähiilisten teknologioiden valmistus Koskisen on tilikauden 2023 aikana valmistellut Zero-kalustelevyn kaupallisen tuotannon aloittamista. Zero-levyssä puupohjainen ligniini korvaa perinteisesti vastaavissa tuotteissa käytetyn fossiilipohjaisen sidosaineen ollen vähäpäästöisempi vaihtoehto tavanomaisille kalustelevyille ja tulkittu siksi vastaavan taksonomian tarkoittamaa muiden vähähiilisten teknologioiden valmistamista. Kaikkia taksonomian mukaisuuden vaatimia todentamistietoja ei vielä ole saatavilla. CCM 4.1. Sähköntuotanto aurinkosähköteknologialla Koskisen Tehdastien tehdasalueen yhteyteen on vuonna 2023 rakennettu aurinkosähkön tuotantokenttä. Aurinkosähkön tuotantoon liittyvä investointi on sekä taksonomiakelpoista että taksonomian mukaista. Hankkeessa on normaalien käytäntöjen mukaisesti investoitu parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan eikä hankkeella ole merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. CCM 4.24. Lämmön tai jäähdytyksen tuotanto bioenergialla Koskisen Mäntsäläntien tehdasalueen Sermet- ja BIO8-kattilalaitoksissa tuotetaan kaukolämpöä tehtaan omiin tarpeisiin 100-prosenttisesti puubiomassasta hyödyntäen oman prosessin sivutuotteita. Kaikkia puubiomassan alkuperästä vaadittuja tietoja ei ole toistaiseksi saatavilla, joten toiminnan taksonomian mukaisuutta ei voi vielä todentaa. CCM 4.20. Lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön yhteistuotanto bioenergialla Koskisen Tehdastien tehdasalueen Koskipower-kattilalaitoksessa tuotetaan lämpöä ja sähköä 95,4-prosenttisesti puubiomassasta. Kattilalaitoksessa voidaan erityistapauksissa (esimerkiksi huoltotöiden aikana) polttaa myös fossiilisia polttoaineita, mutta tätä osuutta ei ole laskettu taksonomiakelpoisuuden suhdelukuun. Kaikkia puubiomassan alkuperästä vaadittuja tietoja ei ole toistaiseksi saatavilla, joten toiminnan taksonomian mukaisuutta ei voi vielä todentaa. CCM 5.1. Vedenotto-, vedenpuhdistus- ja vedenjakelujärjestelmien rakentaminen, laajentaminen ja käyttö Tilikauden 2022 aikana tehtiin merkittävä investointi hulevesijärjestelmään, mikä jatkui osittain vuoden 2023 puolelle. Taksonomian mukaisuuden osoittamiseen vaadittavia teknisiä energiankulutustietoja ei toistaiseksi ollut saatavilla. CCM 7.3. Energiatehokkuuslaitteiden asennus, huolto ja korjaus Koskisen kiinteistöissä on muun muassa asennettu energiatehokkaampia LED-valoja. Hirvensalmen biovoimalaitokselta vedettiin tuotantoon uusi höyrylinja, joka lisää oman biovoimalaitoksen tuottaman lämpöenergian käyttöä. Kaikkia kestävyyshaittojen välttämisen teknisiä kriteereitä ei toistaiseksi voida osoittaa noudatettavan vaadittujen tietojen puuttuessa. CE 4.1. Datavetoisten IT/OT-ratkaisujen tarjoaminen Koskisen on raportointivuonna ottanut käyttöön resurssitehokkuutta parantavan viilunhallintajärjestelmän sekä kehittänyt kunnonvalvontajärjestelmiä Levyteollisuuden Järvelän tehtailla. EU-taksonomia vaatii yhtiöitä kertomaan miten ne ovat välttäneet kaksinkertaisen huomioon ottamisen kohdentaessa liikevaihdon, CapEx-pääomamenojen ja tiettyjen toimintamenojen (OpEx) osuuksia taksonomiakelpoiseen (ja -mukaiseen) taloudelliseen toimintaan (suhdelukujen osoittajaeriin). Yllä listatut toiminnot vastaavat Koskisen kirjanpidossa erikseen seurattavia liiketoiminta-alueiden kustannus- ja tulomomentteja, mikä mahdollistaa talouslukujen kohdistamisen taksonomiakelpoisiksi arvioituihin toiminnan osiin. VÄHIMMÄISTASON SUOJATOIMET Vähimmäistason suojatoimilla taksonomia-asetus tarkoittaa yrityksen menettelyjä sen varmistamiseksi, että omassa toiminnassa ja toimitusketjussa noudatetaan a) OECD:n toimintaohjeita monikansallisille yrityksille, b) yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevia YK:n ohjaavia periaatteita (UNGP), c) Kansainvälisen työjärjestön (ILO) työelämän perusperiaatteita ja -oikeuksia koskevaa julistusta sekä d) YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallista julistusta. Käytännössä yllä mainittujen periaatteiden noudattaminen edellyttää yritykseltä, että a) ihmisoikeuksien ja hyvien työolosuhteiden toteutumiseen (YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n ohjeiden mukaisesti), b) korruption ja lahjonnan torjumiseen, c) reilun kilpailun varmistamiseen ja d) veronmaksuun on rikkomusten välttämiseksi käytössä hallinnolliset prosessit ja ettei yritys tai sen johto ole saanut tuomiota lainvastaisesta toiminnasta aiheisiin liittyen. Koskisella ei ole lainvastaisia rikkomuksia yllä mainittuja seikkoja vastaan ja konsernin nykyiset hallinnointirakenteet, -käytännöt ja kontrollit on suunniteltu näiden noudattamisen varmistamiseksi. Koskisen panostaa monin eri tavoin sosiaalisen vastuullisuuden painopisteisiinsä: työturvallisuuteen, henkilöstön hyvinvointiin sekä hyvien ja reilujen kumppanuussuhteiden ylläpitoon asiakkaiden ja metsänomistajien kanssa. Kielteisiä vaikutuksia pyritään ennaltaehkäisemään erilaisila poliitikoilla, toimintaohjeilla ja riskikartoituksilla. Erilaisia työturvallisuuden ja asiakastyytyväisyyden mittareita seurataan ja tuloksista raportoidaan vuosittain. Koskisella on myös verkkosivuillaan käytössä Whistleblowing-kanava, jonka kautta voi nimettömästi ilmoittaa mahdollisista havaituista rikkomuksista. Lue lisää Koskisen vastuullisen liiketoiminnan varmistamisen menetelmistä NFI-tiedoista. Koskisen seuraa EU:n aiheeseen liittyvän lainsäädännön kehitystä, etenkin yritysvastuulakia (CSDDD) ja yksityiskohtaisia raportointivaatimuksia sisältävää Kestävyysraportointidirektiiviä (CSRD), ja arvioi näiden perusteella taksonomia-asetuksen tarkoittamia vähimmäistason suojatoimien päivitystarpeita. Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvistä tuotteista ja palveluista saatu osuus liikevaihdosta . . Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvien tuotteiden ja palvelujen saatu osuus pääomamenoista Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvien tuotteiden ja palvelujen saatu osuus toimintamenoista . LISÄTIETOJA TAKSONOMIASUHDELUVUISTA Tilikauden 2023 taksonomiakelpoinen liikevaihto koostui taksonomiakelpoisiksi arvioitujen tuotteiden ja palveluiden asiakassopimusten mukaisesta laskutuksesta. Suhdeluvun nimittäjässä on konsernin 2023 liikevaihto kokonaisuudessaan. Taksonomiakelpoiset CapEx-pääomamenot (CapEx-suhdeluvun osoittaja) koostuvat taksonomiakelpoisiksi arvioituihin toimintoihin liittyvistä aineellisen ja aineettoman pääoman lisäyksistä tilikauden aikana. Vastaavasti EU:n taksonomia-asetusta täydentävän raportoinnin muotoa koskevan delegoidun säädöksen tarkoittamien OpEx-toimintamenojen taksonomiakelpoiseen osuuteen on laskettu taksonomiakelpoiseksi arvioidun toiminnan jatkuvuuden kannalta olennaiset kustannukset liittyen huolto- ja korjaustoimenpiteisiin, lyhytaikaisiin leasing-sopimuksiin sekä tutkimus- ja kehitysmenoihin. Kummankin suhdeluvun nimittäjään on laskettu Koskisen konsernitilinpäätöksessä esitetty vastaava talousluku kokonaisuudessaan. Koskisella ei ollut suoria kytköksiä delegoidun asetuksen (EU) 2022/1214 tarkoittamaan ydinenergiaan tai fossiiliseen kaasuun perustuvaan energiantuotantoon. Ydinvoimaan ja fossiilisiin kaasuihin liittyvät toiminnot Rivi Ydinenergiaan liittyvät toiminnot 1 Yritys toteuttaa tai rahoittaa sellaisiin innovatiivisiin sähköntuotantolaitoksiin liittyvää tutkimusta, kehittämistä, demonstrointia ja käyttöönottoa, jotka tuottavat energiaa ydinreaktion avulla siten, että polttoainekierrosta aiheutuu mahdollisimman vähän jätettä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. EI 2 Yritys toteuttaa tai rahoittaa sähkön tai prosessilämmön tuottamiseen tarkoitettujen uusien ydinlaitosten rakentamista ja turvallista käyttöä, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, käyttäen parasta käytettävissä olevaa teknologiaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. EI 3 Yritys toteuttaa tai rahoittaa olemassa olevien sähköä tai prosessilämpöä tuottavien ydinlaitosten turvallista toimintaa, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa ydinenergiasta, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. EI Fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot 4 Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien sähköntuotantolaitosten rakentamista tai toimintaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. EI 5 Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien yhdistettyjen lämpöä tai jäähdytystä ja sähköä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. EI 6 Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien lämpöä tai jäähdytystä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. EI Osakkeet ja osakkeenomistajat Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2023 Osakemäärä % osakkeista Kari Koskinen 4 493 065 19,53 Markku Koskinen 3 729 988 16,21 Eva Wathén 2 228 988 9,69 Ella Paksuniemi 1 314 693 5,71 Ester Paksuniemi 1 314 693 5,71 Laura Paksuniemi 1 314 693 5,71 Karoliina Koskinen 922 039 4,01 Lasse Koskinen 922 039 4,01 Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo 814 332 3,54 Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma 814 332 3,54 Stephen Industries Inc Oy 498 599 2,17 Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 485 000 2,11 Riitta Kokko-Parikka 475 130 2,06 Arto Koskinen 475 130 2,06 Juha Koskinen 475 130 2,06 Työeläkeyhtiö Veritas 228 523 0,99 Sijoitusrahasto UB Suomi 209 172 0,91 Högskolestiftelsen i Österbotten 145 000 0,63 UB Metsä Global Erikoissijoitusrahasto 88 630 0,39 WIP Nordic Equity 70 000 0,30 20 suurinta yhteensä 21 019 176 91,34 Omistuksen jakautuminen suuruusluokittain 31.12.2023 Alaraja Yläraja Omistajien lukumäärä, kpl Osuus osakkaista, % Osakkeita yhteensä, kpl % osakkeista 1 100 2 783 53,4 171 911 0,7 101 500 1 870 35,9 406 278 1,8 501 1 000 290 5,6 229 282 1,0 1 001 5 000 203 3,9 406 545 1,8 5 001 10 000 23 0,4 167 109 0,7 10 001 50 000 19 0,4 486 361 2,1 50 001 100 000 4 0,1 310 376 1,3 100 001 500 000 8 0,2 2 964 935 12,9 500 001 10 0,2 17 868 862 77,7 Yhteensä 5 210 100 23 011 659 100 Omistusrakenne sektoreittain 31.12.2023 Osakkeiden määrä % osakkeista Yritykset 803 691 3,5 Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 387 182 1,7 Julkisyhteisöt 2 258 664 9,8 Kotitaloudet 19 098 915 83,0 Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 123 730 0,5 Ulkomaat 5 328 0,0 Yhteensä 22 677 510 98,5 Hallintarekisteröidyt osakkeet 334 149 1,5 Kaikki yhteensä 23 011 659 100 Koskisen Oyj konserni Tunnuslukujen laskentakaavat 1. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät ovat varsinaiseen liiketoimintaan kuulumattomia epätavallisia eriä, jotka liittyvät (i) uudelleenjärjestelyihin liittyviin kuluihin, (ii) arvonalentumisiin, (iii) liiketoimintojen tai merkittävien käyttöomaisuuserien myyntivoittoihin tai -tappioihin ja (iv) listautumiseen liittyviin kuluihin. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät esitetään kuvastamaan Koskisen liiketoiminnan tuloksellisuutta ja kausien välisen vertailukelpoisuuden parantamiseksi. Koskisen näkemyksen mukaan vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät tarjoavat mielekästä lisätietoa jättämällä tavallisen liiketoiminnan ulkopuoliset vertailukelpoisuutta vähentävät erät huomioimatta. 2. Käyttökate = Liikevoitto (-tappio) + Poistot ja arvonalentumiset Käyttökate on Koskisen tuloksellisuutta mittaava tunnusluku. 3. Käyttökatemarginaali, prosenttia = Käyttökate -------------------------------------------------------------------------------------------------- x 100 Liikevaihto Käyttökatemarginaali on Koskisen tuloksellisuutta mittaava tunnusluku. 4. Oikaistu käyttökate = Käyttökate + Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät Oikaistu käyttökate on Koskisen tuloksellisuutta mittaava tunnusluku. Oikaistu käyttökate esitetään käyttökatteen lisäksi kuvastamaan Koskisen liiketoiminnan tuloksellisuutta ja kausien välisen vertailukelpoisuuden parantamiseksi. Koskisen näkemyksen mukaan oikaistu käyttökate tarjoaa mielekästä lisätietoa jättämällä tavallisen liiketoiminnan ulkopuoliset vertailukelpoisuutta vähentävät erät huomioimatta. 5. Oikaistu käyttökatemarginaali, prosenttia = Oikaistu käyttökate -------------------------------------------------------------------------------------------------- x 100 Liikevaihto Oikaistu käyttökatemarginaali on Koskisen tuloksellisuutta mittaava tunnusluku. Oikaistu käyttökatemarginaali esitetään käyttökatemarginaalin lisäksi kuvastamaan Koskisen liiketoiminnan tuloksellisuutta ja kausien välisen vertailukelpoisuuden parantamiseksi. Koskisen näkemyksen mukaan oikaistu käyttökatemarginaali tarjoaa mielekästä lisätietoa jättämällä tavallisen liiketoiminnan ulkopuoliset vertailukelpoisuutta vähentävät erät huomioimatta. 6. Liikevoittomarginaali, prosenttia = Liikevoitto (-tappio) -------------------------------------------------------------------------------------------------- x 100 Liikevaihto Liikevoittomarginaali on Koskisen tuloksellisuutta mittaava tunnusluku. 7. Oikaistu liikevoitto = Liikevoitto (-tappio) + Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät Oikaistu liikevoitto on Koskisen tuloksellisuutta mittaava tunnusluku. Oikaistu liikevoitto esitetään liikevoiton (-tappion) lisäksi kuvastamaan Koskisen liiketoiminnan tuloksellisuutta ja kausien välisen vertailukelpoisuuden parantamiseksi. Koskisen näkemyksen mukaan oikaistu liikevoitto tarjoaa mielekästä lisätietoa jättämällä tavallisen liiketoiminnan ulkopuoliset vertailukelpoisuutta vähentävät erät huomioimatta. 8. Oikaistu liikevoittomarginaali, prosenttia = Oikaistu liikevoitto -------------------------------------------------------------------------------------------------- x 100 Liikevaihto Oikaistu liikevoittomarginaali on Koskisen tuloksellisuutta mittaava tunnusluku. Oikaistu liikevoittomarginaali esitetään liikevoittomarginaalin lisäksi kuvastamaan Koskisen liiketoiminnan tuloksellisuutta ja kausien välisen vertailukelpoisuuden parantamiseksi. Koskisen näkemyksen mukaan oikaistu liikevoittomarginaali tarjoaa mielekästä lisätietoa jättämällä tavallisen liiketoiminnan ulkopuoliset vertailukelpoisuutta vähentävät erät huomioimatta. 9. Laimentamaton osakekohtainen tulos, euroa = Emoyhtiön omistajille kuuluva kauden voitto (tappio) ----------------------------------------------------------------------------------------------------------- Liikkeeseen laskettujen osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä kauden aikana - Omat osakkeet Laimentamaton osakekohtainen tulos kuvastaa Koskisen tuloksen jakautumista sen osakkeenomistajille. 10. Laimennettu osakekohtainen tulos, euroa = Emoyhtiön omistajille kuuluva kauden voitto (tappio) ----------------------------------------------------------------------------------------------------------- Liikkeeseen laskettujen osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä kauden aikana + Kaikkien osakkeiksi mahdollisesti muunnettavien laimentavien instrumenttien painotettu keskimääräinen lukumäärä kauden aikana - Omat osakkeet Laimennettu osakekohtainen tulos kuvastaa Koskisen tuloksen jakautumista sen osakkeenomistajille. 11. Sijoitettu pääoma = Varat yhteensä - Lyhytaikaiset velat yhteensä Sijoitettu pääoma kuvastaa Koskisen liiketoimintaan sitoutunutta pääomaa ja sitä käytetään sijoitetun pääoman tuottoa laskettaessa. 12. Likvidit varat = Lyhytaikaiset käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat + Talletukset + Rahavarat Likvidit varat kuvastaa käteisen ja muiden vaivattomasti käteiseksi vaihdettavien varojen määrää. 13. Nettovelka = Lainat + Vuokrasopimusvelat - Likvidit varat Nettovelka on mittari Koskisen ulkopuolisen velkarahoituksen kokonaismäärän arviointiin. 14. Nettovelan suhde käyttökatteeseen, suhdeluku = Nettovelka ------------------------------------------------------------------------------------- x 100 Käyttökate (viimeiset 12 kuukautta) Nettovelan suhde käyttökatteeseen on mittari Koskisen rahoitusriskitason ja velkaantuneisuuden arviointiin. 15. Käyttöpääoma = Vaihto-omaisuus + Myyntisaamiset + Muut saamiset - Saadut ennakot - Ostovelat - Ostovelat, maksumenettely Käyttöpääoma on mittari Koskisen liiketoimintaan sitoutuvan suoran nettokäyttöpääoman tason seuraamiseen. 16. Omavaraisuusaste, prosenttia = Oma pääoma yhteensä ---------------------------------------------------------------------------------------- x 100 Varat yhteensä - Saadut ennakot Omavaraisuusaste mittaa Koskisen vakavaraisuutta sekä kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä aikavälillä. 17. Nettovelkaantumisaste, prosenttia = Nettovelka ------------------------------------------------------------------------------------------- x 100 Oma pääoma yhteensä Nettovelkaantumisaste on mittari Koskisen taloudellisen velkaantuneisuuden arviointiin. 18. Sijoitetun pääoman tuotto, prosenttia = Liikevoitto (‑tappio) (viimeiset 12 kuukautta) ------------------------------------------------------------------------------------------- x 100 Sijoitettu pääoma (keskimäärin viimeisen 12 kuukauden aikana) Sijoitetun pääoman tuotto kuvastaa Koskisen liiketoimintaan sitoutuneen pääoman tuottoa. Koskisen Oyj konserni Vaihtoehtoisten tunnuslukujen täsmäyttäminen Seuraavassa taulukossa esitetään Vaihtoehtoisten tunnuslukujen täsmäyttäminen ilmoitettuina päivämäärinä ja ilmoitetuilla ajanjaksoilla: Tuhatta euroa 1.1.2023-31.12.2023 1.1.2022-31.12.2022 Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät Uudelleenjärjestelyihin liittyvät kulut 326 430 Liiketoimintojen tai merkittävien käyttöomaisuusierien myyntivoitot (-) tai tappiot (+) -190 -2 485 Listautumiseen liittyvät kulut - 2 428 Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät 137 373 Tuhatta euroa 1.1.2023-31.12.2023 1.1.2022-31.12.2022 Käyttökate Liikevoitto (-tappio) 24 396 58 168 Poistot ja arvonalentumiset 8 607 8 083 Käyttökate 33 003 66 251 Tuhatta euroa 1.1.2023-31.12.2023 1.1.2022-31.12.2022 Käyttökatemarginaali, prosenttia Käyttökate 33 003 66 251 Liikevaihto 271 275 317 651 Käyttökatemarginaali, prosenttia 12,2 % 20,9 % Tuhatta euroa 1.1.2023-31.12.2023 1.1.2022-31.12.2022 Oikaistu käyttökate Liikevoitto (-tappio) 24 396 58 168 Poistot ja arvonalentumiset 8 607 8 083 Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät 137 373 Oikaistu käyttökate 33 140 66 624 Tuhatta euroa 1.1.2023-31.12.2023 1.1.2022-31.12.2022 Oikaistu käyttökatemarginaali, prosenttia Oikaistu käyttökate 33 140 66 624 Liikevaihto 271 275 317 651 Oikaistu käyttökatemarginaali, prosenttia 12,2 % 21,0 % Koskisen Oyj konserni Konsernin laaja tuloslaskelma Tuhatta euroa Liite 1.1.2023-31.12.2023 1.1.2022-31.12.2022 Liikevaihto 2 271 275 317 651 Liiketoiminnan muut tuotot 4 4 050 4 316 Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos 16 922 -634 Metsävarojen käyvän arvon muutos 13 870 -19 Materiaalit ja palvelut 5 -156 769 -161 770 Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut 6 -46 890 -46 269 Poistot ja arvonalentumiset 8 -8 607 -8 083 Liiketoiminnan muut kulut 9 -40 455 -47 025 Liikevoitto (-tappio) 24 396 58 168 Rahoitustuotot 10 4 573 5 998 Rahoituskulut 10 -4 910 -6 408 Rahoituskulut, netto -337 -410 Voitto (tappio) ennen veroja 24 059 57 757 Tuloverot 11 -3 829 -11 784 Tilikauden voitto (tappio) 20 230 45 973 Muut laajan tuloksen erät: Erät, jotka saatetaan tulevaisuudessa siirtää tulosvaikutteisiksi Muuntoerot 335 186 Tilikauden muut laajat tuloksen erät verovaikutus huomioiden 335 186 Tilikauden laaja tulos 20 565 46 159 Tilikauden voiton (tappion) jakautuminen: Emoyhtiön omistajille 20 230 39 746 Määräysvallattomille omistajille - 6 227 Tilikauden voitto (tappio) 20 230 45 973 Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen: Emoyhtiön omistajille 20 565 39 929 Määräysvallattomille omistajille - 6 230 Tilikauden laaja tulos 20 565 46 159 Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden osakekohtainen tulos: Laimentamaton osakekohtainen tulos (euroa) 19 0,88 2,48 Laimennettu osakekohtainen tulos (euroa) 19 0,87 2,47 Konsernin laajaa tuloslaskelmaa tulee lukea yhdessä sitä koskevien liitetietojen kanssa Koskisen Oyj konserni Konsernitase Tuhatta euroa Liite 31.12.2023 31.12.2022 VARAT Pitkäaikaiset varat Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 12 97 508 76 275 Metsävarat 13 3 599 2 731 Käyttöoikeusomaisuuserät 14 26 159 22 702 Aineettomat hyödykkeet 15 1 308 923 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat 20 960 1 752 Muut saamiset 17 11 79 Laskennalliset verosaamiset 11 88 129 Pitkäaikaiset varat yhteensä 129 634 104 590 Lyhytaikaiset varat Vaihto-omaisuus 16 37 544 34 174 Myyntisaamiset 20 23 365 25 541 Muut saamiset 17 10 427 9 534 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat 20 10 625 9 892 Tuloverosaamiset 11 1 839 354 Talletukset 20 20 000 - Rahavarat 20 35 771 74 527 Lyhytaikaiset varat yhteensä 139 571 154 022 VARAT YHTEENSÄ 269 205 258 612 OMA PÄÄOMA JA VELAT Oma pääoma Osakepääoma 18 1 512 1 512 Vararahasto 18 16 16 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 18 73 843 73 843 Omat osakkeet 18 -3 - Kertyneet muuntoerot 18 144 -191 Kertyneet voittovarat 51 487 20 886 Tilikauden voitto (tappio) 20 230 39 746 Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä 147 229 135 811 Oma pääoma yhteensä 147 229 135 811 Pitkäaikaiset velat Lainat 20 31 310 24 150 Vuokrasopimusvelat 14, 20 23 857 25 294 Muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet 6 3 124 3 020 Laskennalliset verovelat 11 5 697 3 734 Varaukset 21 150 100 Pitkäaikaiset velat yhteensä 64 138 56 299 Lyhytaikaiset velat Lainat 20 6 401 4 500 Vuokrasopimusvelat 14, 20 2 132 2 015 Saadut ennakot 20 639 756 Ostovelat 20 25 411 32 263 Ostovelat, maksumenettely 20 7 396 7 316 Muut velat 22 15 811 19 501 Tuloverovelat 11 13 130 Varaukset 21 35 20 Lyhytaikaiset velat yhteensä 57 838 66 501 Velat yhteensä 121 976 122 800 OMA PÄÄOMA JA VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 269 205 258 612 Konsernitasetta tulee lukea yhdessä sitä koskevien liitetietojen kanssa. Koskisen Oyj konserni Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma Tuhatta euroa Liite Osake-pääoma Vara-rahasto Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Omat osakkeet Kertyneet muuntoerot Kertyneet voittovarat Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä Määräys-vallattomien omistajien osuus Oma pääoma yhteensä Oma pääoma 1.1.2023 1 512 16 73 843 - -191 60 631 135 811 - 135 811 Tilikauden voitto (tappio) - - - - - 20 230 20 230 - 20 230 Muut laajan tuloksen erät Muuntoerot - - - - 335 - 335 - 335 Tilikauden laaja tulos yhteensä - - - - 335 20 230 20 565 - 20 565 Tapahtumat osakkeenomistajien kanssa: Osingonjako - - - - - -9 895 -9 895 - -9 895 Osakeperusteiset maksut 18 - - - - - 751 751 - 751 Omien osakkeiden hankinta 18 - - - -3 - - -3 - -3 Tapahtumat osakkeenomistajien kanssa yhteensä - - - -3 - -9 144 -9 148 - -9 148 Oma pääoma 31.12.2023 1 512 16 73 843 -3 144 71 717 147 229 - 147 229 Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma Tuhatta euroa Liite Osake-pääoma Vara-rahasto Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Omat osakkeet Kertyneet muuntoerot Kertyneet voittovarat Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä Määräys-vallattomien omistajien osuus Oma pääoma yhteensä Oma pääoma 1.1.2022 1 512 16 - - -374 34 486 35 641 23 179 58 820 Tilikauden voitto (tappio) - - - - - 39 746 39 746 6 227 45 973 Muut laajan tuloksen erät Muuntoerot - - - - 183 - 183 3 186 Tilikauden laaja tulos yhteensä - - - - 183 39 746 39 929 6 230 46 159 Tapahtumat osakkeenomistajien kanssa: Osakeanti (sulautuminen) 18 - - 43 252 - - -13 842 29 409 -29 409 - Suunnattu osakeanti, henkilöstö 18 - - 345 - - - 345 - 345 Osakeperusteiset maksut 18 - - - - - 242 242 - 242 Osakeanti 18 - - 32 029 - - - 32 029 - 32 029 Osakeantiin liittyvät transaktiokulut 18 - - -1 783 - - - -1 783 - -1 783 Tapahtumat osakkeenomistajien kanssa yhteensä - - 73 843 - - -13 601 60 242 -29 409 30 833 Oma pääoma 31.12.2022 1 512 16 73 843 - -191 60 631 135 811 - 135 811 Laskelmaa konsernin oman pääoman muutoksista tulee lukea yhdessä sitä koskevien liitetietojen kanssa. Koskisen Oyj konserni Konsernin rahavirtalaskelma Tuhatta euroa Liite 1.1.2023-31.12.2023 1.1.2022-31.12.2022 Liiketoiminnan rahavirta Tilikauden voitto (tappio) 20 230 45 973 Oikaisut: Poistot ja arvonalentumiset 8 8 607 8 083 Metsävarojen käyvän arvon muutos 13 -870 19 Voitto tytäryhtiön myynnistä - -2 209 Pitkäaikaisten varojen myyntivoitot- ja tappiot -328 -396 Korko- ja muut rahoitustuotot ja -kulut 10 337 410 Tuloverot 11 3 829 11 784 Muiden pitkäaikaisten työsuhde-etuuksien muutokset -6 -678 Osakeperusteiset maksut 751 238 Muut oikaisut 134 0 Oikaisut yhteensä 12 454 17 251 Käyttöpääoman muutokset: Myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos 17, 20 1 079 661 Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos 20, 22 -9 722 8 120 Vaihto-omaisuuden muutos 16 -3 266 3 527 Käytetyt varaukset 21 68 1 Saadut korot 1 417 163 Maksetut korot -4 106 -9 227 Saadut muut rahoituserät 390 163 Maksetut järjestelypalkkiot ja muut rahoituskulut -201 -1 080 Maksetut tuloverot -3 408 -18 326 Liiketoiminnan nettorahavirta 14 936 47 225 Investointien rahavirta Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden hankinta 12, 14 -17 067 -22 046 Pitkäaikaisten varojen myynnit 1 023 491 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahoitusvarojen hankinta 20 -10 000 - Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahoitusvarojen myyntitulot 9 892 - Investoinnit talletuksiin -35 000 - Takaisinmaksut talletuksista 15 000 - Tytäryhtiön myynti myydyillä rahavaroilla vähennettynä - 3 136 Investointien nettorahavirta -36 152 -18 418 Rahoituksen rahavirta Maksullinen osakeanti - 30 591 Omien osakkeiden hankinta -3 - Lainojen nostot 20 - 29 000 Lainojen takaisinmaksut 20 -4 500 -43 988 Suoritukset vuokrasopimuksen muutoksesta - 3 000 Vuokrasopimusvelkojen maksut 20 -3 165 -3 511 Maksetut osingot -9 895 - Rahoituksen nettorahavirta -17 563 15 092 Rahavarojen nettomuutos -38 780 43 898 Rahavarat tilikauden alussa 74 527 30 538 Valuuttakurssien muutosten vaikutukset rahavaroihin 24 91 Rahavarat tilikauden lopussa 35 771 74 527 Konsernin rahavirtalaskelmaa tulee lukea yhdessä sitä koskevien liitetietojen kanssa. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 1. Yleiset tiedot ja laatimisperusta Konsernin yleiset tiedot Koskisen Oyj (yhtiö, emoyhtiö) yhdessä konsolidoitujen tytäryhtiöidensä (Koskisen, konserni) on suomalainen julkinen yhtiö, joka toimii sahatavaran ja puulevyjen toimialoilla, joilla se valmistaa erilaisia puutuotteita, kuten sahatavaraa, vaneria ja lastulevyä. Koskisen tavoitteena on olla kestävä kumppani sekä metsänomistajille että asiakkailleen. Koskisen perustettiin vuonna 1909. Sen pääkonttori sijaitsee Järvelässä, ja sillä on toimipaikkoja Suomessa ja Puolassa. Koskisella on noin 900 työntekijää. Koskisen Oyj on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka Y-tunnus on 0148241-9 ja kotipaikka Kärkölä. Rekisteröity osoite on Tehdastie 2, 16600 Järvelä. Emoyhtiön/Koskisen Oyj:n osakkeet on listattu Nasdaq Helsinki Oy:n päälistalla 1.12.2022 alkaen. Koskisen Oyj:n hallitus on hyväksynyt tämän konsernitilinpäätöksen julkistettavaksi 12.4.2024. Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavilla internet-osoitteessa www.koskisen.com. Laatimisperusta Koskisen konsernitilinpäätös on laadittu Euroopan unionissa hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2023 voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä niistä annettuja SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös IFRS-standardeja täydentävän Suomen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset. On julkaistu tiettyjä uusia tilinpäätösstandardeja ja tulkintoja, jotka eivät ole pakollisia 31.12.2023 päättyneille tilikausille ja joita konserni ei ole ottanut varhain käyttöön. Näiden standardien ei odoteta vaikuttavan olennaisesti konserniin nykyisellä tai tulevilla tilikausilla eikä ennakoitavissa oleviin tuleviin liiketoimiin. Konsernitilinpäätös on laadittu ensisijaisesti alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen, ellei toisin mainita. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, johdannaisvelat ja metsävarat, sekä etuuspohjaisiin järjestelyihin kuuluvat varat ja velvoitteet sekä osakeperusteiset maksut on arvostettu käypään arvoon. Konsernitilinpäätös on esitetty tuhansina euroina, joka on emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta. Kaikki tilinpäätöksessä ja liitetiedoissa esitettävät määrät on pyöristetty lähimpään tuhanteen, ellei toisin mainita. Tästä johtuen yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa voi poiketa esitetystä yhteismäärästä. Ulkomaanrahan määräisten erien muuntaminen Toiminta- ja esittämisvaluutta Konsernin kunkin yhteisön tilinpäätökseen sisältyvät erät arvostetaan sen taloudellisen ympäristön valuutassa, jossa kyseinen yritys pääasiallisesti toimii (toimintavaluutta). Konsernitilinpäätös esitetään euroissa, joka on yhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta. Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat ja saldot Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat muunnetaan toimintavaluutan määräisiksi käyttäen tapahtumapäivän kursseja. Tällaisten liiketoimien kirjaamisesta ja ulkomaanrahan määräisten monetaaristen varojen ja velkojen muuttamisesta tilinpäätöspäivän kurssiin johtuvat valuuttakurssivoitot ja -tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti. Tavanomaiseen liiketoimintaan liittyvät valuuttakurssivoitot ja -tappiot sekä rahoituseriin liittyvät valuuttakurssivoitot ja -tappiot esitetään laajassa tuloslaskelmassa nettomääräisinä rahoituskuluina. Konserniyhtiöt Esittämisvaluutasta poikkeavaa toimintavaluuttaa käyttävien konserniyritysten tuloslaskelmat ja taseet muunnetaan esittämisvaluutan määräisiksi. Kunkin esitettävän taseen varat ja velat muunnetaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Kunkin laajan tuloslaskelman tuotot ja kulut muunnetaan kauden keskikursseihin. Kaikki tästä johtuvat kurssierot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Konsernitilinpäätöstä laadittaessa ulkomaisiin yksikköihin tehtyjen nettosijoitusten muuntamisesta aiheutuvat kurssierot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Kun ulkomainen yksikkö myydään tai siitä muuten luovutaan, siihen liittyvät valuuttakurssierot siirretään tulosvaikutteisiksi osaksi myyntivoittoa tai -tappiota. Ulkomaisen yksikön hankinnasta johtuvat käyvän arvon oikaisut käsitellään ulkomaisen yksikön varoina ja velkoina ja muunnetaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset Koskisen seuraa Venäjän Ukrainaa vastaan aloittaman hyökkäyssodan vaikutuksia konsernitilinpäätöksen laadinnassa käytettyihin arvioihin ja oletuksiin aktiivisesti. Sota on pitänyt koivuvanerin kysynnän suhteessa tarjontaan korkeana tukien koivuvanerin korkeaa hintatasoa. Sodan vaikutus taloudellisessa raportoinnissa esitettyihin arvioihin perustuu johdon parhaaseen harkintaan. Koskisen Venäjällä toimivan logistiikka- ja puunhankintayhtiön OOO Koskilesin likvidointiprosessi saatiin päätökseen marraskuussa 2023, jonka jälkeen konsernilla ei ole mitään toimintaa Venäjällä. Yhtiön purkamiseen liittyvät kustannukset eivät olleet merkittäviä. Keskeiset arviot ja johdon harkinta Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti vaatii johtoa tekemään tiettyjä kriittisiä arvioita ja harkintaan perustuvia ratkaisuja, jotka vaikuttavat tilinpäätöksessä esitettävien varojen ja velkojen määrään sekä tilikausilta esitettävien tuottojen ja kulujen määriin. Lisäksi johdon on käytettävä harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Arvioita ja harkintaa arvioidaan jatkuvasti, ja ne perustuvat johdon parhaaseen tietämykseen, historialliseen kokemukseen ja odotuksiin tulevista tapahtumista, joiden uskotaan olevan olosuhteet huomioon ottaen kohtuullisia. Tuloksena saatavat kirjanpidolliset arviot ovat määritelmän mukaan harvoin samoja kuin niihin liittyvät toteutuneet tulokset. Arviot ja oletukset, jotka aiheuttavat merkittävän riskin siitä, että varojen ja velkojen kirjanpitoarvoa oikaistaan olennaisesti, esitetään tilinpäätöksen seuraavissa liitetiedoissa: Liitetieto Keskeiset arviot ja oletukset 13. Metsävarat Metsävarojen arvostus 14. Vuokrasopimukset Sopimuksiin sisältyvät vuokrasopimukset 14. Vuokrasopimukset Vuokra-ajan määrittäminen 14. Vuokrasopimukset Lisäluoton koron määrittäminen 21. Varaukset Varauksen määrän ja ajankohdan arviointi 2. Segmenttitiedot ja liikevaihto Koskisen ylin operatiivinen päätöksentekijä (CODM) on hallitus, joka seuraa konsernin tulosta ja kohdistaa resursseja segmenteille. Koskisen toimintasegmentit, jotka ovat myös konsernin raportoitavat segmentit, ovat Levyteollisuus ja Sahateollisuus. Hallitus seuraa segmentin tulosta liikevaihdon ja käyttökatteen (EBITDA) perusteella. Segmenttien väliset liiketoimet perustuvat markkinaehtoihin, ja ne eliminoidaan konsolidoinnin yhteydessä. Levyteollisuus tarjoaa räätälöityjä korkealaatuisia levyratkaisuja asiakkaillemme. Levyteollisuuden liikevaihto koostuu vanerin, lastulevyn, ohuen vanerin ja viilun myynnistä sekä optimoiduista pakettiautojen sisätilaratkaisuista. Sahateollisuus tarjoaa sahatavaraa ja jatkojalostettuja tuotteita, jotka on valmistettu korkealaatuisesta puuraaka-aineesta. Sahateollisuuden liikevaihto koostuu sahatavaran ja jatkojalostetun puutavaran myynnistä sekä puunhankinnan sivutuotteista sellu- ja paperiteollisuudelle ja bioenergiasta useille voimalaitoksille. Muihin sisältyy kokonaan omistettu tytäryhtiö Kosava-Kiinteistöt Oy, joka tarjoaa emoyhtiölle kiinteistönhoitopalveluja, sekä osa konsernin keskitetyistä toiminnoista, joita ei ole kohdistettu segmenteille. Liikevaihto segmenteittäin 1.1.2023-31.12.2023 1.1.2022-31.12.2022 Tuhatta euroa Ulkoinen Sisäinen Yhteensä Ulkoinen Sisäinen Yhteensä Levyteollisuus 148 786 9 148 795 152 111 1 873 153 984 Sahateollisuus 122 400 24 823 147 223 165 426 23 637 189 063 Segmentit yhteensä 271 186 24 832 296 018 317 537 25 510 343 048 Muut 89 577 666 114 581 695 Sisäisen myynnin eliminointi -25 410 -25 410 -26 092 -26 092 Yhteensä 271 275 - 271 275 317 651 - 317 651 Koskisen liikevaihto koostuu pääasiassa tavaroiden myynnistä eli sahatavarasta ja levyistä. Suurin osa Koskisen liikevaihdosta kirjataan ajankohtana, jolloin asiakas saa määräysvallan tavaraan sovellettavien toimitusehtojen perusteella. Koskisen asiakassopimusten maksuajat ovat tyypillisesti 30–60 päivää, eivätkä sopimukset sisällä merkittäviä rahoituskomponentteja. Koskisen sopimukset voivat sisältää muuttuvia maksuja kuten käteisalennuksia tai muita alennuksia. Vuosina 2023 ja 2022 Koskisella ei ollut ulkopuolisia asiakkaita, joiden tuottama liikevaihto olisi ollut yli 10 prosenttia konsernin kokonaisliikevaihdosta. Liikevaihdon maantieteellinen jakautuminen Tuhatta euroa 1.1.2023-31.12.2023 1.1.2022-31.12.2022 Suomi 111 206 124 553 Japani 21 116 39 950 Saksa 20 320 20 822 Puola 11 556 11 742 Muut EU-maat 75 419 81 718 Muut maat 31 658 38 866 Yhteensä 271 275 317 651 Käyttökate segmenteittäin Tuhatta euroa 1.1.2023-31.12.2023 1.1.2022-31.12.2022 Levyteollisuus 29 282 29 279 Sahateollisuus 3 274 41 557 Segmentit yhteensä 32 556 70 835 Muut 3 204 -4 747 Eliminoinnit -2 757 162 Yhteensä 33 003 66 251 Käyttökatteen täsmäytys liikevoittoon (-tappioon) Tuhatta euroa 1.1.2023-31.12.2023 1.1.2022-31.12.2022 Käyttökate 33 003 66 251 Poistot ja arvonalentumiset -8 607 -8 083 Liikevoitto (-tappio) 24 396 58 168 Sopimuksiin perustuvat omaisuuserät ja velat Tuhatta euroa 31.12.2023 31.12.2022 Sopimuksiin perustuvat velat 1) 501 598 1) Sisältyy taseen erään saadut ennakot Tilikauden alussa sopimuksiin perustuviin velkoihin sisältyneestä määrästä suurin osa on kirjattu liikevaihtoon tilikauden aikana. Pitkäaikaisten varojen maantieteellinen jakauma Tuhatta euroa 1.1.2023-31.12.2023 1.1.2022-31.12.2022 Suomi 126 498 101 898 EU-maat 3 032 2 493 Muut maat 16 42 Yhteensä 129 546 104 434 Tilinpäätöksen laadintaperiaate Asiakassopimusten suoritevelvoite on sopimuksilla määriteltyjen tuotteiden toimittaminen asiakkaille. Lisäksi Koskisen soveltaa kansainvälisen kauppakamarin (ICC) antamiin virallisiin kauppaehtojen tulkintasääntöihin (Incoterms 2020) perustuvia toimitusehtoja. Määräysvalta myytyyn tavaraan siirtyy yhtenä ajankohtana, tyypillisesti kun tavaran omistusoikeus tai fyysinen hallinta on siirtynyt asiakkaalle, asiakas on hyväksynyt tavaran tai Koskisella on oikeus maksuun. Kun määräysvalta tavaraan on siirtynyt asiakkaalle, mutta Koskisen on edelleen vastuussa toimituksen tai vakuutuksen järjestämisestä, nämä palvelut katsotaan erillisiksi suoritusvelvoitteiksi, ja jos ne ovat olennaisia, ne kirjataan yli ajan sitä mukaa kuin palvelu suoritetaan. Koskisen katsoo, että asiakas samanaikaisesti saa ja kuluttaa palvelusta koituvan hyödyn sitä mukaa kuin sitä tuotetaan. Yleisimmin käytetyt toimitusehdot ovat kuljetus ja vakuutus maksettuina (CIP), kuljetus maksettuna (CPT), kuljetus, vakuutus ja rahti maksettuina (CIF), kuljetus ja rahti maksettuina (CFR). Näissä tavaroista saatu liikevaihto tuloutetaan, kun tavarat luovutetaan kuljetusliikkeelle kyseisen ehdon mukaisesti. Vapaasti rahdinkuljettajalla (FCA) ‑ehtoa käytettäessä tavaran myynti tuloutetaan, kun tavarat luovutetaan ostajan kuljetusliikkeelle ja toimitettuna määräpaikalle (DAP) -ehtoa käytettäessä määräpaikkaan toimitettaessa. Koskisen kirjaa myyntituotot asiakassopimuksista siihen määrään, jonka se odottaa saavansa asiakkaalta veroilla oikaistuna. Asiakassopimukseen sisältyvät mahdolliset muuttuvat vastikkeet, kuten alennukset, arvioidaan ja sisällytetään liikevaihtoon vain siihen määrään kuin on erittäin todennäköistä, että merkittävää peruutusta kertyneiden kirjattujen myyntituottojen määrään ei jouduta tekemään. Muuttuvan vastikkeen määrä arvioidaan kunkin raportointikauden lopussa. Jos sopimus sisältää useamman kuin yhden suoritevelvoitteen, sopimukseen sisältyvä vastike kohdistetaan suoritevelvoitteille erillismyyntihintojen perusteella. Koskisella ei ole merkittäviä takuu- tai palautusvelvoitteita. Koskisen ei ole tunnistanut merkittäviä sopimuksiin perustuvia omaisuuseriä, sillä oikeus vastikkeeseen täyttää tyypillisesti myyntisaamisten määritelmän alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä. Myyntisaamiset kirjataan, kun määräysvalta tavaraan siirtyy asiakkaalle ja oikeus sopimukseen sisältyvään vastikkeeseen on ehdoton ajan kulumista lukuun ottamatta. Koskisen asiakassopimuksissa tavaroiden tai palvelujen asiakkaalle siirtämisen ja maksun vastaanottamisen välinen aika on alle 12 kuukautta. Koskisen on päättänyt käyttää käytännön helpotusta olla oikaisematta liikevaihtoa rahoituskomponenttien vaikutuksilla. Mahdolliset asiakkailta saadut ennakkomaksut kirjataan taseeseen (sopimukseen perustuva velka). Maksetut myyntikomissiot Koskisen kirjaa kuluksi sille kaudelle, jolle vastaava myyntitapahtuma on kirjattu. 3. Rahoitusriskin ja pääoman hallinta Rahoitusriskit on jaoteltu luottoriskiin, joka kattaa liiketoimintaan liittyvän luottoriskin ja rahoitusluottoriskin, likviditeettiriskiin ja markkinariskiin, joka kattaa valuuttariskin ja korkoriskin. Näitä rahoitusriskejä hallitsee Koskisen talousosasto Koskisen rahoituspolitiikan mukaisesti. Koskisen Oyj:n hallitus on hyväksynyt Koskisen rahoituspolitiikan. Rahoitustoiminnan tavoitteena on taata jatkuvasti riittävä rahoitus ja tunnistaa, arvioida ja hallita rahoitusriskejä. Luottoriski Luottoriski johtuu rahavaroista, talletuksista, käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavista sijoituksista, suotuisista johdannaisinstrumenteista sekä myyntisaamisista. Konsernin luottoriskit tai vastapuoliriskit realisoituvat, kun asiakas tai muu vastapuoli ei pysty täyttämään sitoumuksiaan konsernia kohtaan. Koskisen soveltaa myyntisaamisiin odotettavissa olevien luottotappioiden mallia arvioidessaan epävarmojen myyntisaamisten arvonalentumistappiota, sillä myyntisaamiset eivät sisällä merkittävää rahoituskomponenttia. Elinikäisten odotettavissa olevien luottotappioiden määrittämiseksi myyntisaamiset on ryhmitelty ikääntymisluokan perusteella, ja ne arvostetaan historiallisten tappioiden perusteella oikaistuna ennusteilla ja saamiskohtaisella arviolla. Lopullinen arvonalentumistappio kirjataan, kun selvitystila tai konkurssi on vahvistettu tai kun muuten on ilmeistä, että asiakas ei pysty täyttämään maksuvelvoitteitaan. Arvonalentumistappion muutokset epävarmojen myyntisaamisten ja lopullisten arvonalentumistappioiden osalta kirjataan tulosvaikutteisesti liiketoiminnan muihin kuluihin konsernin laajassa tuloslaskelmassa. Luotonhallinnan periaatteiden mukaan saamisten laatu arvioidaan asiakaskohtaisen analyysin perusteella. Asiakkaisiin liittyviä luottoriskejä hallitaan luottovakuutuksella, ennakkomaksuehdoilla ja/tai edellyttämällä pankkitakauksia tai vahvistettuja rembursseja asiakasmaksuille. Koskisen altistuu myös vastapuolen riskeille liittyen rahoituslaitoksiin talletettujen merkittävien likvidien varojen, rahoitussijoitusten ja johdannaisten muodossa. Rahoitussijoituksia tehdään vain korkean luottokelpoisuuden omaavien vastapuolien kanssa. Vaikka rahavaroihin ja talletuksiin sovelletaan myös IFRS 9:n mukaisia arvonalentumisvaatimuksia, tunnistettu arvonalentumistappio oli epäolennainen Luottotappiovaraus Ei Alle 30 30-60 61-90 Yli 90 Tuhatta euroa erääntynyt päivää päivää päivää päivää Yhteensä 31.12.2023 Odotettavissa oleva luottotappioaste 0,1 % 0,1 % 0,2 % 1,6 % 100,0 % Myyntisaamiset, brutto 18 750 4 464 160 5 85 23 464 Luottotappiovaraus -11 -3 -0 -0 -85 -99 Myyntisaamiset, netto 18 739 4 462 159 5 - 23 365 Ei Alle 30 30-60 61-90 Yli 90 Tuhatta euroa erääntynyt päivää päivää päivää päivää Yhteensä 31.12.2022 Odotettavissa oleva luottotappioaste 0,1 % 0,1 % 0,2 % 1,6 % 100,0 % Myyntisaamiset, brutto 22 043 3 369 125 31 15 25 584 Luottotappiovaraus -12 -2 -0 -0 -15 -30 Myyntisaamiset, netto 22 031 3 367 125 31 - 25 554 Luottotappiovarauksen täsmäytys Tuhatta euroa 2023 2022 Luottotappiovaraus 1.1. 30 41 Tilikaudella tulosvaikutteisesti kirjattu luottotappiovarauksen lisäys 99 30 Tilikauden aikana lopullisiksi luottotappioiksi kirjatut saamiset -20 -4 Peruutettu käyttämätön määrä -10 -37 Luottotappiovaraus 31.12. 99 30 Likviditeettiriski Liiketoiminnan rahavirta on Koskisen tärkein rahoituslähde. Ulkopuolista rahoitusta sekä kassa- ja rahoitusinvestointeja hallinnoi keskitetysti Koskisen talousosasto Koskisen rahoituspolitiikan mukaisesti. Rahoitusinvestointeja tehdään pääasiassa lyhytaikaisiin instrumentteihin jatkuvan likviditeetin varmistamiseksi. Koskisen takaa jatkuvan riittävän likviditeetin tehokkaalla kassanhallinnalla ja ylläpitämällä riittäviä käytettävissä olevia sitovia ja ei-sitovia luottolimiittejä, jotka ovat käytettävissä vuoteen 2025 saakka. Jälleenrahoitusriskiä hallitaan riittävän pitkällä lainaportfoliolla. Konsernin nykyiset luottolimiittisopimukset sisältävät sitovia valmiusluottolimiittejä yhteensä 8,0 miljoonaa euroa 31.12.2023 (31.12.2022: 8,0 miljoonaa euroa). Vuoden 2023 lopussa Koskisen rahoitus oli taattu olemassa olevilla sitovilla luottojärjestelyillä, rahavaroilla ja rahoitusinvestoinneilla. Konsernilla oli yhteensä 35,8 miljoonaa euroa rahavaroja 31.12.2023 (31.12.2022: 74,5 miljoonaa euroa). Sitoviin valmiusluottolimiitteihin ja pitkäaikaisiin lainoihin sisältyy rahoituskovenantteja, jotka on kuvattu jäljempänä pääoman hallintaa koskevassa osiossa. Rahoitusvelkojen maturiteetti Sopimukseen perustuvat rahavirrat Kirjanpito- Tuhatta euroa 2024 2025 2026 2027 2028 2029- yhteensä arvot 31.12.2023 Lainat rahoituslaitoksilta 7 877 9 237 13 993 3 246 3 180 5 086 42 619 37 711 Vuokrasopimusvelat 4 979 3 523 2 848 2 565 2 458 23 472 39 846 25 989 Ostovelat 25 411 - - - - - 25 411 25 411 Ostovelat, maksumenettely1) 7 437 - - - - - 7 437 7 396 Yhteensä 45 704 12 759 16 841 5 811 5 639 28 559 115 312 96 507 Sopimukseen perustuvat rahavirrat Kirjanpito- Tuhatta euroa 2023 2024 2025 2026 2027 2028- yhteensä arvot 31.12.2022 Lainat rahoituslaitoksilta 5 650 6 265 6 357 11 309 657 2 227 32 465 28 650 Vuokrasopimusvelat 4 090 3 759 3 355 2 766 2 584 27 311 43 865 27 309 Ostovelat 32 263 - - - - - 32 263 32 263 Ostovelat, maksumenettely1) 7 316 - - - - - 7 316 7 316 Yhteensä 49 319 10 024 9 712 14 075 3 241 29 538 115 909 95 538 1) Maksumenettelyn alla olevat ostovelat ovat vaadittaessa maksettavia, joten yhtiö raportoi ne siten, että ne ovat lyhytaikaista velkaa. Näiden sopimukseen perustuviin rahavirtoihin on lisätty kertyneet korot, sekä 45 päivän irtisanomisajan korot. Markkinariski Hyödykkeiden hintariski Levy- ja sahatavaran sekä raaka-aineena käytettävän puutavaran hinnat vaihtelevat kansainvälisen markkinaympäristön mukaan, mikä altistaa Koskisen liikevaihdon ja kannattavuuden negatiivisille vaihteluille. Koskisen suojautuu sähkön hintariskin vaihteluilta tekemällä osittain kiinteähintaisia sopimuksia. 1-12 kuukautta eteenpäin tehdyissä ostoissa hintakiinnitysten vaihteluväli on 65-90 % ja seuraavan 13-24 kuukauden vaihteluväli on 35-75 %. Koskisen periaate on pitää suojausaste näiden vaihteluvälien sisällä. Konsernin tarkoitus on varmistaa, että riittävän suuri osuus ostoista on suojattu markkinahinnan heilahteluilta. Sähkön hinnan merkittävä epävakaus on lisäriski tuotantokustannuksille ja merkitys markkinakilpailulle riippuu riskin realisoitumisesta suhteessa kilpailijoihin. Valuuttariski Koskisen pääkonttori on Suomessa ja Koskisella on myös ulkomainen tytäryhtiö Puolassa. Konserni altistuu sekä transaktioiden että muuntamiseen liittyville valuuttariskeille. Konsernin liiketoiminta ja toiminnan tulos altistuvat esittämisvaluutta euron ja muiden valuuttojen, kuten Yhdysvaltain dollarin (USD) ja Ison-Britannian punnan, välisten valuuttakurssien muutoksille. Suurin vientivaluutta euron jälkeen on USD, jota käytetään muun muassa Japaniin suuntautuvan viennin valuuttana. Valuuttariskin määrä vaihtelee ajan mittaan eri markkinoiden liikevaihdon ja kustannusten sekä kyseisillä markkinoilla tapahtuvissa liiketoimissa käytettyjen yleisten valuuttojen mukaan. Merkittävät valuuttakurssimuutokset voivat vaikuttaa myös Koskisen kilpailuasemaan ja siihen liittyviin hintapaineisiin vaikuttamalla kilpailijoihimme. Suurin osa Koskisen liikevaihdosta ja tuloksesta on konserniyhtiöiden toimintavaluuttojen määräisiä, joten Koskisen altistuminen muille riskeille kuin USD-riskeille on vähäistä. Lisäksi Koskisen altistuu asiakkaidensa likviditeettiin ja maksukuriin liittyville riskeille, jotka voivat vaikuttaa kassavirtaan tai johtaa luottotappioihin. Kuten alla olevasta taulukosta käy ilmi, Koskisen altistuu pääasiassa euron ja dollarin välisen vaihtokurssin muutoksille. Voittojen ja tappioiden herkkyys valuuttakurssimuutoksille johtuu pääasiassa Yhdysvaltain dollareissa olevista liikevaihdosta, avoimista USD-määräisistä myyntisaamisista sekä USD-määräisestä pankkitilistä. Koskisen altistuminen muille valuuttakurssimuutoksille ei ole olennaista. Koskisen suojaa valuuttariskiä pienentääkseen valuuttakurssimuutosten vaikutusta tulokseensa tekemällä valuuttatermiinisopimuksia. Koskisen periaate on kiinnittää 100 % kuluvan neljänneksen, 50 % seuraavan neljänneksen ja 25 % kolmannen neljänneksen arvioidusta USD-määräisestä myynnistä. USD-määräisten valuuttatermiinien nimellisarvo oli 2 416 tuhatta euroa 31.12.2023 (31.12.2022: 2 404 tuhatta euroa). Konsernin avoin USD-positio sekä sitä suojaavat instrumentit ja position herkkyysanalyysi on esitetty alla olevissa taulukoissa. Tilinpäätöshetken avoin USD-määräinen tasepositio on korkeampi kuin tilikauden aikana keskimäärin. USD-altistuminen Tuhatta euroa 31.12.2023 31.12.2022 Myyntisaamiset 752 523 Rahat ja pankkisaamiset 3 550 4 688 Ostovelat 40 46 Valuuttatermiinit (nimellisarvo) 2 416 2 404 Valuuttatermiinit (käypä arvo) 55 82 Vaikutukset liikevoittoon verojen jälkeen Tuhatta euroa 2023 2022 Euro vahvistuu US-dollaria vastaan 10 % -1 589 -2 740 Euro heikkenee-US dollaria vastaan 10 % 1 589 2 740 Koska Koskisella on yhteisöjä, joiden toimintavaluutta on muu kuin euro, on oma pääoma alttiina valuuttakurssien vaihteluille. Valuuttakurssien muutoksista johtuvat oman pääoman muutokset esitetään konsernitilinpäätöksessä muuntoeroina. Konserni ei suojaa tätä riskiä. Korkoriski Koskisen lainaa rahaa rahoituslaitoksilta ja näiden lainojen korot perustuvat vaihtuviin markkinakorkoihin, mikä altistaa Koskisen rahoituskustannusten kasvulle (rahavirran korkoriski). Koskisen suojaa altistumistaan korkojen muutoksille koronvaihtosopimuksilla. Nämä suojaukset kattavat 80 prosenttia (2022: 100 prosenttia) vaihtuvakorkoisten lainojen avoimien saldojen markkinakorkojen muutoksesta. Niiden nimellisarvo on 30,0 miljoonaa euroa esitetyillä kausilla. Koronvaihtosopimukset ovat voimassa vuoteen 2025, ja siten ne käytännössä kiinnittävät korot osittain ennalta määrätylle tasolle. Seuraava herkkyysanalyysi kattaa sekä vaihtuvakorkoiset lainat että koronvaihtosopimukset. Vaikutukset liikevoittoon verojen jälkeen Tuhatta euroa 2023 2022 Korot – yhden prosenttiyksikön nousu 1) -77 - Korot – yhden prosenttiyksikön lasku 1) 77 - 1) Kaikkien muiden muuttujien pysyessä muuttumattomina Pääoman hallinta Koskisen pyrkii hallitsemaan pääomaansa tavalla, joka tukee toiminnan kannattavaa kasvua, sekä varmistaa konsernin riittävän likviditeetin ja pääomituksen. Tavoitteena on ylläpitää pääomarakennetta, joka myötävaikuttaa omistaja-arvon syntymiseen. Johto seuraa pääomarakennetta velkaantuneisuuden (nettovelka käyttökatteeseen) perusteella. Koskisen liiketoiminnassa käytettävät varat koostuvat pääosin nettokäyttöpääomasta, käyttöomaisuudesta sekä oman pääoman ja nettovelan varoin rahoitettavista rahoitusinvestoinneista. Koskisen tavoitteena on ylläpitää pientä nettokäyttöpääomaa, jotta varmistetaan terve kassavirta myös liiketoiminnan kasvaessa ja säilytetään korkea sijoitetun pääoman tuotto. Koskisen ei ole määritellyt tarkkaa määrällistä tavoitetta pääomanhallinnolleen tai pääomarakenteelleen, mutta tavoitteena on varmistaa vahva luottokelpoisuus, jolla mahdollistetaan riittävä ulkoisen rahoituksen lähteiden saatavuus ja tuetaan liiketoiminnan kasvutavoitteita. Koskisen pitää nykyistä pääomarakennettaan vahvuutenaan, sillä se mahdollistaa potentiaalisten lisäarvoa tuovien liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntämisen, mikäli tällaisia mahdollisuuksia ilmenee. Koskisen rahoitussopimuksessa olevien lainojen keskeiset ehdot ovat: - Korko 6 kk Euribor - Marginaali, joka vaihtelee tuloksen mukaan - Puolivuosittaiset takaisinmaksut - Kovenantit: velkaantuneisuus, omavaraisuusaste - Lainasopimuksen päättymispäivä 14.4.2026. Laina on alun perin kirjattu käypään arvoon vähennettynä aiheutuneilla transaktiomenoilla. Koskisen rahoitussopimuksessa oleviin lainoihin liittyy kovenanttiehtoja yhtiön velkaantuneisuudesta ja omavaraisuudesta. Kovenantit lasketaan Koskisen Suomen tilinpäätössäännöstön mukaisista luvuista ja ne raportoidaan rahoittajille kahdesti vuodessa. Alla olevassa taulukossa esitetään lainojen kovenantit. Kovenantit täyttyivät koko raportointikauden ajan. 31.12.2023 31.12.2022 Toteutunut Kynnysarvo Toteutunut Kynnysarvo Velkaantuneisuus -0,02 3,5 -0,21 3,5 Omavaraisuusaste 54,80 % 30 % 52,70 % 30 % Kassavirran riittävyys - - - - Yhtiön hallitus on vahvistanut osinkopolitiikan, jonka mukaan Koskisen pyrkii jakamaan houkuttelevaa osinkoa sen strategian, investointitarpeiden, taloudellisen aseman ja markkinanäkymien mukaisesti. Koskisen tavoitteena on jakaa osinkoa vuosittain vähintään kolmannes sen nettotuloksesta. Uuden sahan rahoituspaketin lainojen keskeiset ehdot ovat: - Korko 6 kk Euribor - Kiinteä marginaali - Puolivuosittaiset takaisinmaksut - Ei kovenantteja - Lainat erääntyvät vuosien 2029 - 2031 välillä. 4. Liiketoiminnan muut tuotot Tuhatta euroa 1.1.2023-31.12.2023 1.1.2022-31.12.2022 Myyntivoitto tytäryhtiön myynnistä - 2 209 Päästöoikeuksien myynti 2 385 765 Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot 484 396 Saadut avustukset 294 350 Polttopuun myynti metsänomistajille 263 281 Sähkösuojausten realisointi 220 - Saadut korvaukset 106 37 Vuokratuotot 93 99 Muut 205 178 Yhteensä 4 050 4 316 Koskisen on mukana Euroopan unionin päästökauppajärjestelmässä, jossa se on saanut ilmaisia päästöoikeuksia määrätyksi ajaksi. Koskiselle myönnettiin CO2-päästöoikeuksia 20 985 yksikköä vuonna 2023 (2022: 43 675 yksikköä). Konsernin tarpeet ylittävät oikeudet on siirretty seuraavalle tilikaudelle. Vuonna 2023 Koskisen palautti päästöoikeuksia 1 891 yksikköä (2022: 3 285 yksikköä). 31.12.2023 Koskisella oli CO2-päästöoikeuksia 25 297 yksikköä (31.12.2022: 35 203 yksikköä) ja niiden markkina-arvo oli noin 2 033 tuhatta euroa (31.12.2022: 3 037 tuhatta euroa). Vuonna 2023 Koskisen myi päästöoikeuksia 2 385 tuhannella eurolla (2022: 765 tuhatta euroa). Oikeuksia ei ole ostettu (2022: ei ostoja). Tilinpäätöksen laadintaperiaate Päästöoikeudet Koskisen osallistuu Euroopan unionin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen tähtäävään päästökauppajärjestelmään ja saa päästöoikeuksia veloituksetta määräajaksi kiinteän tonnimääräisen hiilidioksidin päästöihin. Saadut päästöoikeudet arvostetaan hankintamenoon (nimellisarvoon). Vastaava velka arvostetaan kirjanpitoarvoon. Saadut päästöoikeudet ylittävät päästöt arvostetaan päästöjen markkina-arvoon. Päästöoikeuksien myynnistä syntyneet voitot kirjataan laajan tuloslaskelman liiketoiminnan muihin tuottoihin. Julkiset avustukset Julkiset avustukset kirjataan, kun on kohtuullinen varmuus siitä, että avustusten myöntämisedellytykset täyttyvät ja että avustus saadaan. Menoihin liittyvät julkiset avustukset kirjataan tulosvaikutteisesti niille tilikausille kuin menot, joita ne on tarkoitettu kattamaan. Saadut julkiset avustukset, joiden menoja ei ole vielä kirjattu, kirjataan konsernitaseeseen saaduksi ennakoksi. Raportointikauden aikana jo aiheutuneiden tukeen oikeuttavien kulujen avustusosuus, josta avustus saadaan myöhemmillä katsauskausilla, kirjataan laajaan tuloslaskelmaan avustustuloksi ja konsernitaseeseen muuksi saamiseksi. 5. Materiaalit ja palvelut Materiaaleihin ja palveluihin sisältyvät materiaali- ja tarvikeostot, kuten tukit, pinnoitteet, liimat, tuotantoenergia ja muut tuotantomateriaalit. Ulkopuolisiin palveluihin kuuluvat puunkorjuu-, kuljetus- ja koneiden korjauspalvelut. Tuhatta euroa 1.1.2023-31.12.2023 1.1.2022-31.12.2022 Aineiden ja tarvikkeiden ostot 122 969 122 506 Vaihto-omaisuuden muutos -2 363 2 979 Ulkopuoliset palvelut 36 163 36 285 Yhteensä 156 769 161 770 6. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut Koskisen palveluksessa oli vuonna 2023 keskimäärin 904 henkilöä, joista 810 Suomessa ja 76 Puolassa. Lisäksi noin 20 työntekijää työskenteli myynnissä eri maissa ympäri maailmaa. Koskisen työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut on esitetty alla olevassa taulukossa. Johtoryhmän jäsenten, toimitusjohtajan ja hallituksen jäsenten palkkiot on esitetty liitetiedossa 24. Liiketoimet lähipiirin kanssa. Tuhatta euroa 1.1.2023-31.12.2023 1.1.2022-31.12.2022 Palkat ja palkkiot 38 876 38 070 Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt 6 157 6 943 Henkilösivukulut 1 863 1 935 Muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet - palvelusvuosilisä -6 -678 Yhteensä 46 890 46 269 Muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet koostuu palvelusvuosilisästä. Järjestelyn kulut määritetään vakuutusmatemaattisilla laskelmilla, jotka vakuutusmatemaatikko tekee järjestelyn arvonmäärityksen säännöllisin väliajoin ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää käyttäen. Tällä menetelmällä järjestelyyn liittyvät menot kirjataan tulosvaikutteisesti säännöllisten kulujen jakamiseksi työntekijöiden työuran ajalle. Koskisen esittää etuuspohjaisiin velvoitteisiin liittyvät työsuoritukseen perustuvat kulut työsuhde-etuuksista johtuvissa kuluissa, nettokorko esitetään rahoituskuluissa. Henkilöstön lukumäärä keskimäärin 1.1.2023-31.12.2023 1.1.2022-31.12.2022 Toimihenkilöt 243 236 Työntekijät 661 689 Henkilöstön lukumäärä keskimäärin kauden aikana 904 925 Tilinpäätöksen laadintaperiaate Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet kirjataan kuluksi sillä kaudella, jolla niihin liittyvä työ suoritetaan. Velka kirjataan, kun konsernilla on suoritukseen perustuva lakisääteinen ja tosiasiallinen työsuhteeseen liittyvä velvoite ja kun velvoitteen arvo voidaan määrittää luotettavasti. Koskisella on vain maksupohjaisia eläkejärjestelyjä niillä alueilla, joilla se toimii. Konserni suorittaa maksuja ulkopuolisille vakuutusyhtiöille, eikä sillä ole lakisääteistä tai tosiasiallista velvollisuutta suorittaa lisämaksuja, jos eläkemaksujen saaja ei pysty maksamaan eläke-etuuksia. Maksut kirjataan työsuhde-etuuksista johtuvaksi kuluksi laajaan tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jota veloitus koskee. Palvelusvuosilisä Koskisen maksaa palvelusvuosilisää tuotannontyöntekijöilleen työehtosopimusten perusteella. Järjestelmää käsitellään IAS 19 Työsuhde-etuudet ‑standardin mukaisesti pitkäaikaisena työsuhde-etuusjärjestelmänä, ja uudelleenarvostuksesta johtuvat erät, joihin sisältyvät vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot, kirjataan välittömästi tilikauden konsernitaseeseen laajan tuloslaskelman kautta niiden syntyessä. Aiempaan työsuoritukseen perustuvat menot kirjataan kuluksi joko kun järjestelyn muuttaminen tai supistaminen toteutuu tai kun järjestelyyn liittyvät uudelleenjärjestelymenot tai työsuhteen päättämiseen liittyvät etuudet kirjataan, sen mukaan kumpi näistä on aiemmin. Nettokorko lasketaan käyttämällä diskonttauskorkoa etuuspohjaisen järjestelyn mukaiseen nettovelkaan tai -omaisuuserään. Konserni kirjaa palvelukulun nettovelan muutokset työsuhde-etuuksista aiheutuneisiin kuluihin ja nettokorkokulut tai -tuotot nettorahoituskuluihin. Palvelusvuosilisän velvoitteet ja niihin liittyvät palvelukustannukset on laskettu ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvalla menetelmällä diskonttaamalla arvioidut tulevat rahavirrat AA:n euromääräisten yritysten joukkolainojen tuottokäyrään perustuvalla diskonttokorolla, joka kuvastaa velan kestoa. 7. Osakepohjaiset kannustinjärjestelmät Osakepalkkiojärjestelmä 2022-2026 Koskisen Oyj:n hallitus päätti maaliskuussa 2022 osakepohjaisesta kannustinohjelmasta avainhenkilöilleen vuosille 2022–2026. Kannustinohjelma koostuu kolmesta kolmen vuoden ansaintajaksosta, jotka ovat 2022–2024, 2023–2025 ja 2024–2026. Osakepalkkiojärjestelmä 2022-2026 - Ansaintajakso 2022-2024 Yhtiön hallituksen määrittämät ansaintajaksoon oikeutetut avainhenkilöt, maksettavat kannustimet, ansaintakriteerit, ja -tavoitteet kommunikoitiin järjestelyyn osallistuville henkilöille kesäkuussa 2022. Kannustinjärjestelyn piiriin kuuluvat avainhenkilöt (kuusi henkilöä) voivat järjestelyn ehtojen toteutuessa saada maksimissaan 138 000 kappaletta yhtiön osakkeita (bruttomäärä). Ansaintakriteerit ja -tavoitteet liittyvät tiettyjen tunnuslukujen täyttymiseen (käyttökate ja sijoitetun pääoman tuotto) sekä työssäolovelvoitteeseen. Ansaitut osakkeet luovutetaan avainhenkilöille ansaintajakson päätyttyä. Osakkeiden kokonaismäärästä Koskisen pidättää avainhenkilöiden tuloverovelvollisuutta vastaavan ennakonpidätyksen ja maksaa sen veroviranomaisille. Järjestelyssä on verovelvoitteiden nettoselvittelyominaisuus (”net settlement feature”) ja se luokitellaan kokonaisuudessaan osakkeina maksettavaksi liiketoimeksi. Järjestely on käsitelty osakkeina maksettavana osakeperusteisena liiketoimena. Osakepalkkiojärjestelmä 2022-2026 - Ansaintajakso 2023-2025 Yhtiön hallitus päätti huhtikuussa 2023 kannustinohjelman toisen ansaintajakson ansaintakriteerit ja tavoitteet sekä kannustinohjelmaan kelpoiset avainhenkilöt. Osakepohjaiseen kannustinohjelmaan ovat tällä hetkellä oikeutettuja osallistumaan konsernin johtoryhmän jäsenet, yhteensä seitsemän henkilöä. Palkkion mahdollinen saaminen ja määrä perustuu Koskisen kumulatiiviseen oikaistuun käyttökatteeseen ajalla 1.1.2023–31.12.2025 ja henkilön jatkuvaan työsuhteeseen. Kannustinohjelman toisella ansaintajaksolla kannustinohjelmaan kelpoiset osallistujat voivat ansaita yhteensä enintään 215 000 osaketta (bruttomäärä). Ansaitut osakkeet luovutetaan avainhenkilöille ansaintajakson päätyttyä. Osakkeiden kokonaismäärästä Koskisen pidättää avainhenkilöiden tuloverovelvollisuutta vastaavan ennakonpidätyksen ja maksaa sen veroviranomaisille. Järjestelyssä on verovelvoitteiden nettoselvittelyominaisuus (”net settlement feature”) ja se luokitellaan kokonaisuudessaan osakkeina maksettavaksi liiketoimeksi. Järjestely on käsitelty osakkeina maksettavana osakeperusteisena liiketoimena. Listautumiseen liittyvä palkkiojärjestelmä Kesäkuussa 2022 Koskisen perusti avainjohdolle kohdistetun osakepohjaisen kannustinohjelman. Hallitus on päättänyt ohjelmaan oikeutetuista henkilöistä, maksetuista kannustimista sekä ansaintakriteerit ja -tavoitteet. Ohjelman piiriin kuuluu kaksi henkilöä, jotka voivat ehtojen täyttyessä saada maksimissaan 45 000 kappaletta yhtiön osakkeita. Ansaintakriteerit ja -tavoitteet liittyvät listautumiseen sekä työssäolovelvoitteeseen. Ensimmäinen erä maksetaan kaksi kuukautta listautumisen jälkeen ja toinen erä 12 kuukautta ensimmäisen erän maksamisen jälkeen. Palkkio maksetaan puoliksi osakkeina ja puoliksi rahamaksuna, joka määräytyy osakkeen maksuhetken arvon mukaan. Järjestely käsitellään osittain osakkeina maksettavana ja osittain käteisenä maksettavana osakeperusteisena liiketoimena. Ensimmäinen erä maksettiin kokonaisuudessaan helmikuussa 2023. Osakepalkkiojärjestelmä 2022-2026 Listautumiseen liittyvä palkkiojärjestelmä Yhteensä Ansaintajakso 2022-2024 1) Ansaintajakso 2023-2025 Maksuerä 1 1) Maksuerä 2 1) Yhteensä / Painotettu keskiarvo Maksimimäärä 2) 138 000 215 000 18 000 27 000 398 000 Alkuperäinen myöntämispäivä, pvm. 1.7.2022 30.4.2023 21.6.2022 6.10.2022 Arvioitu osakkeiden vapautuminen, pvm. 30.4.2025 30.4.2026 28.2.2023 28.2.2024 Enimmäisvoimassaoloaika, vuotta 2,8 3 0,7 1,4 2,7 Juoksuaikaa jäljellä, vuotta 1,3 2,3 0,0 0,2 1,7 Henkilöitä tilikauden päättyessä 6 7 0 2 Toteutustapa Osakkeita ja käteistä (nettomaksu) Osakkeita ja käteistä (nettomaksu) Osakkeita ja käteistä Osakkeita ja käteistä 1) Osakepalkkiojärjestelmän 2022-2026 ansaintajakson 2022-2024 ja Listautumiseen liittyvän palkkiojärjestelmän maksimimäärät on oikaistu marraskuussa 2022 toteutetun splitin perusteella. 2) Osakkeiden määrät esitetään bruttomääräisinä eli määrät sisältävät myös osakepalkkiojärjestelmän puitteissa myönnetyn rahaosuuden (osakkeina). Osakepalkkiojärjestelmä 2022-2026 Listautumiseen liittyvä palkkiojärjestelmä Tilikauden tapahtumat Ansaintajakso 2022-2024 1) Ansaintajakso 2023-2025 Maksuerä 1 1) Maksuerä 2 1) Yhteensä 1.1.2023 Myönnettyjen osakkeiden lukumäärä kauden alussa 138 000 - 18 000 27 000 183 000 Tilikauden muutokset Kaudella myönnetyt - 215 000 - - 215 000 Kaudella toteutetut - - 18 000 - 18 000 31.12.2023 Myönnetyt osakkeet, joihin ei ole vielä syntynyt oikeutta 138 000 215 000 - 27 000 380 000 1) Osakepalkkiojärjestelmän 2022-2026 ansaintajakson 2022-2024 ja Listautumiseen liittyvän palkkiojärjestelmän myönnetyt määrät on oikaistu marraskuussa 2022 toteutetun splitin perusteella. Käyvän arvon määritys Osakeperusteisten kannustimien käypä arvo on määritetty myöntämispäivänä ja käypä arvo kirjataan kuluksi oikeuden syntymispäivään asti. Osakeperusteisten kannustimien arvo määräytyi seuraavien parametrien perusteella ja vaikutti seuraavasti: Kauden aikana myönnettyjen instrumenttien arvostusparametrit 2023 Osakepalkkio-järjestelmä 2022-2026 Instrumentti Ansaintajakso 2023-2025 Osakkeen arvioitu markkina-arvo myöntämishetkellä, EUR 6,75 Maturiteetti, vuotta 3 Riskitön korko, % 2,72 % Odotetut osingot yhteensä juoksuajalla, EUR 1,1 Etuuden käypä arvo per osake myöntämishetkellä, EUR 5,68 Osakkeen kurssi raportointihetkellä, EUR 6,00 Vaikutus tulokseen ja taloudelliseen asemaan Tuhatta euroa 1.1.2023-31.12.2023 Tilikauden kulu osakeperusteiset maksut 540 Tilikauden kulu osakeperusteiset maksut, oma pääoma 462 Osakeperusteisista maksuista aiheutuva velka 31.12.2023 72 Arvio osakepalkkiojärjestelmään liittyvistä maksuista veroviranomaisille, 31.12.2023 440 Henkilöstöanti Syyskuussa 2022 Koskisen toteutti henkilöstölleen suunnatun osakeannin, johon saivat osallistua kaikki vakituisessa työsuhteessa työskentelevät työntekijät. Osana henkilöstöannissa liikkeeseen laskettujen osakkeiden (115 018 kappaletta) merkintähinta oli alempi kuin osakkeiden käypä arvo. Merkittyjen osakkeiden myynti on rajoitettu ja osakkeisiin liittyy työssäolovelvoiteajanjakso, joka päättyy hallituksen erillisellä päätöksellä, kun osakkeiden merkintöjen hyväksymisestä on kulunut kaksi vuotta tai kun listautumisesta on kulunut vähintään kuusi kuukautta, sen mukaan, kumpi tapahtuu myöhemmin. Instrumentti Henkilöstöanti 2022 1) Maksimimäärä, kpl 260 000 Alkuperäinen merkintähinta 3,00 Osinkokorjaus Ei Alkuperäinen myöntämispäivä 29.9.2022 Vapautumispäivä 29.9.2024 Enimmäisvoimassaoloaika, vuotta 2 Juoksuaikaa jäljellä, vuotta 0,7 Henkilöitä tilikauden päättyessä 110 Toteutustapa Osakkeita 1) Henkilöstöannin 2022 maksimäärä on oikaistu marraskuussa 2022 toteutetun splitin perusteella. Tilikauden tapahtumat Henkilöstöanti 2022 1) 1.1.2023 Myönnettyjen osakkeiden lukumäärä kauden alussa 115 018 Tilikauden muutokset Kaudella menetetyt 1 086 31.12.2023 Myönnetyt osakkeet, joihin ei ole vielä syntynyt oikeutta 113 932 1) Henkilöstöannissa 2022 merkityt määrät on oikaistu marraskuussa 2022 toteutetun splitin perusteella. Vaikutus tulokseen ja taloudelliseen asemaan Tuhatta euroa 1.1.2023-31.12.2023 Tilikauden kulu osakeperusteiset maksut, oma pääoma 289 Osakeperusteisista maksuista aiheutuva velka 31.12.2023 - Laadintaperiaate Konsernin osakepohjaiset kannustinjärjestelmät luokitellaan joko osakkeina tai käteisvaroina maksettaviin osakeperusteisiin liiketoimiin. Liiketoimet, joissa on verovelvoitteiden nettoselvitysominaisuus, luokitellaan kokonaisuudessaan osakkeina maksettaviksi liiketoimiksi. Osakkeina maksettavat järjestelyt arvostetaan myöntämispäivän käypään arvoon. Käteisvaroina maksettavien järjestelyjen velat arvostetaan käypään arvoon jokaisena raportointipäivänä. Yhtiön johto arvioi järjestelyn ehtojen (palveluksen suorittamiseen ja tulokseen perustuvien ehtojen) toteutumisen todennäköisyyttä jokaisen raportointikauden lopussa ja päivittää arviota siitä, kuinka moneen osakkeeseen odotetaan syntyvän oikeus sekä päivittää sen perusteella kulukirjausta. Osakeperusteisten järjestelyjen maksut kirjataan kuluksi tasaerinä oikeuden syntymisajanjakson aikana. Kulukirjaus esitetään työsuhde-etuuksista aiheutuvissa kuluissa ja osakkeina maksettavien järjestelyiden osalta hyvitetään kertyneitä voittovaroja ja rahana maksettavien järjestelyiden osalta kirjataan velka, joka esitetään taseen muissa veloissa. 8. Poistot ja arvonalentumiset Tuhatta euroa 1.1.2023-31.12.2023 1.1.2022-31.12.2022 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet, poistot Rakennukset ja rakennelmat 1 503 1 063 Koneet ja kalusto 3 523 3 523 Muut aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 358 215 Yhteensä 5 385 4 801 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet, arvonalentumiset Rakennukset ja rakennelmat - 23 Koneet ja kalusto 35 54 Yhteensä 35 77 Käyttöoikeusomaisuuserät, poistot Voimalaitokset 1 589 1 658 Koneet ja kalusto 1 191 1 265 Maa- ja vesialueet 49 49 Rakennukset 138 81 Yhteensä 2 967 3 053 Aineettomat hyödykkeet, poistot Ohjelmistot 220 152 Yhteensä 220 152 Poistot ja arvonalentumiset yhteensä 8 607 8 083 Tilinpäätöksen laadintaperiaate Poistot kirjataan konsernin laajaan tuloslaskelmaan tasapoistoina aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden arvioidulle taloudelliselle vaikutusajalle. Käyttöoikeusomaisuuserät poistetaan taloudellisena vaikutusaikana tai sitä lyhyempänä vuokra-aikana. Jos Koskisen on kohtuullisen varma osto-option käyttämisestä, käyttöoikeusomaisuuserästä tehdään poistot sen taloudellisen vaikutusajan kuluessa. 9. Liiketoiminnan muut kulut Liiketoiminnan muut kulut sisältävät muun muassa myyntiin, huolintaan ja toimituksiin liittyvät kulut, kiinteistöjen kunnossapitokulut ja tietotekniikkakulut. Tuhatta euroa 1.1.2023-31.12.2023 1.1.2022-31.12.2022 Myyntirahdit ja huolinta 22 237 28 297 Tietotekniikkakulut 3 954 3 302 Kiinteistöjen kunnossapito 3 528 3 820 Henkilöstöön liittyvät kulut 1 972 1 359 Hallintokulut 1 595 1 825 Konsultointi- ja hallintopalvelut 1 431 1 728 Matkakulut 1 003 752 Vuokrasopimuskulut 809 671 Markkinointikulut 732 595 Myyntiprovisiot 656 902 Tutkimus- ja kehittämismenot 540 348 Listautumiskulut 1) - 1 830 Muut kulut 2) 1 998 1 595 Yhteensä 40 455 47 025 1) Nasdaq Helsinki Oy:n päälistalle listautumiseen liittyvät muihin kuin uusien osakkeiden liikkeeseenlaskuun välittömästi liittyvät kulut. 2) Muut kulut sisältävät muun muassa koneisiin, kalustoon ja ajoneuvoihin liittyviä kuluja, sekä käyttöomaisuuden luovutustappiot. Yhtiökokouksen nimittämälle konsernin lakisääteisen tilintarkastuksen tekevälle tilintarkastajalle tilinpäätöksen tilikausilta maksetut palkkiot on esitetty alla olevassa taulukossa. Tilintarkastajan palkkiot Tuhatta euroa 1.1.2023-31.12.2023 1.1.2022-31.12.2022 Tilintarkastus 100 347 Vero- ja lakineuvonta 5 74 Muut palvelut 28 1 178 Yhteensä 133 1 599 Tilintarkastajan palkkiot sisältävät kunkin konserniyhtiön tilintarkastajille maksetut palkkiot. Tilinpäätöksen laadintaperiaate Tutkimusmenot kirjataan kuluiksi laajan tuloslaskelman liiketoiminnan muihin kuluihin silloin kun ne toteutuvat. Kehittämismenot kirjataan kuluiksi, jos ne eivät täytä sisäisesti aikaansaadun aineettoman hyödykkeen aktivoimiskriteerejä, jolloin ne aktivoidaan aineettomina hyödykkeinä taseelle ja poistetaan taloudellisena vaikutusaikana. Aiemmin kuluksi kirjattuja kehittämismenoja ei kirjata omaisuuseriksi myöhemmällä kaudella. 10. Rahoitustuotot ja -kulut Tuhatta euroa 1.1.2023-31.12.2023 1.1.2022-31.12.2022 Rahoitustuotot Korkotuotot 2 299 163 Valuuttakurssivoitot 879 1 470 Kapitalisaatiosopimusten voitot 625 - Korkojohdannaisten voitot 606 3 010 Valuuttajohdannaisten voitot 162 1 161 Muut rahoitustuotot 3 194 Yhteensä 4 573 5 998 Rahoituskulut Vuokrasopimusvelkojen korkokulut -2 079 -2 254 Valuuttakurssitappiot -961 -1 259 Lainojen korkokulut -934 -421 Korkojohdannaisten tappiot -554 -396 Valuuttajohdannaisten tappiot -175 -998 Muut rahoituskulut -206 -1 081 Yhteensä -4 910 -6 408 Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä -337 -410 Vuoden 2022 muut rahoituskulut sisältävät konsernin päärahoitussopimuksen uusimiseen liittyviä järjestelypalkkioita 653 tuhatta euroa sekä limiittipalkkioita 136 tuhatta euroa. 11. Tuloverot Tuloverokulu sisältää tilikauden verotettavaan tuloon perustuvan tuloveron sekä laskennalliset verot. Tuloverot Tuhatta euroa 1.1.2023-31.12.2023 1.1.2022-31.12.2022 Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verot -1 612 -9 844 Aiempia tilikausia koskevat oikaisut -208 -5 Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verot yhteensä -1 819 -9 849 Laskennallisten verosaamisten muutos 137 -817 Laskennallisten verovelkojen muutos -2 147 -1 119 Laskennalliset verot yhteensä -2 009 -1 935 Tuloverot -3 829 -11 784 Suomen lakisääteisen verokannan (20 %) tuloverojen ja laajaan tuloslaskelmaan kirjattujen tuloverojen välinen erotus täsmäytetään seuraavasti: Efektiivisen verokannan täsmäytyslaskelma Tuhatta euroa 1.1.2023-31.12.2023 1.1.2022-31.12.2022 Voitto (tappio) ennen veroja 24 059 57 757 Verot laskettuna Suomen verokannalla 20 % -4 812 -11 551 Ulkomaisten tytäryhtiöiden poikkeavien verokantojen vaikutus 1 10 Verotuksessa vähennyskelvottomien kulujen vaikutus -223 -606 Aiemmilla tilikausilla vähennyskelvottomien nettokorkomenojen hyödyntäminen 1 398 - Verovapaiden tulojen vaikutus 15 377 Tappioista kirjaamattomien laskennallisten verosaamisten vaikutus - -9 Aiempia tilikausia koskevat oikaisut -208 -5 Tuloverot -3 829 -11 784 Laskennalliset verosaamiset ja -velat Kirjattu tulos-vaikuttei-sesti Siirrot erien välillä Muuntoerot Tuhatta euroa 1.1. 31.12. 2023 Laskennalliset verosaamiset Vuokrasopimukset 1 093 153 0 1 247 Muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet 604 21 625 Aineettomat hyödykkeet - -31 97 66 Varaukset 20 17 37 Luottotappiovaraus 6 13 0 20 Muut erät 219 -36 -97 4 90 Yhteensä 1 942 137 - 5 2 084 Laskennallisten verojen netottaminen -1 814 -1 996 Yhteensä 129 88 Laskennalliset verovelat Kertyneet poistoerot 4 280 1 547 5 827 Aineelliset hyödykkeet - 174 164 338 Aineettomat hyödykkeet 164 -164 - Johdannaiset 306 9 314 Lainat 626 207 833 Vuokrasopimukset 172 196 367 Muut erät - 14 14 Yhteensä 5 547 2 147 - - 7 694 Laskennallisten verojen netottaminen -1 814 -1 996 Yhteensä 3 734 5 697 Laskennalliset verovelat, netto 3 605 5 610 Kirjattu tulos-vaikuttei-sesti Siirrot erien välillä Muuntoerot Tuhatta euroa 1.1. 31.12. 2022 Laskennalliset verosaamiset Lainat 1 030 -1 030 - Muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet 734 -130 604 Johdannaiset 408 -353 -55 - Vahvistetut tappiot 0 -0 - Vuokrasopimukset 384 710 -0 1 093 Varaukset 24 -4 -0 20 Luottotappiovaraus 8 -2 -0 6 Muut erät 173 -8 55 -2 219 Yhteensä 2 761 -817 - -2 1 942 Laskennallisten verojen netottaminen -2 700 -1 814 Yhteensä 61 129 Laskennalliset verovelat Kertyneet poistoerot 4 052 227 4 280 Aineettomat hyödykkeet 168 -4 164 Johdannaiset - 306 306 Lainat 95 531 626 Vuokrasopimukset - 172 172 Muut erät 113 -113 - Yhteensä 4 429 1 119 - - 5 547 Laskennallisten verojen netottaminen -2 700 -1 814 Yhteensä 1 728 3 734 Laskennalliset verovelat, netto 1 667 3 605 Tilinpäätöksen laadintaperiaate Tuloverot Kauden tuloverokuluna tai -tuottona esitetään kauden verotettavasta tulosta kunkin maan tuloverokannan perusteella maksettava vero, oikaistuna väliaikaisista eroista johtuvilla laskennallisten verosaamisten ja -velkojen muutoksilla ja käyttämättömillä verotappioilla. Verot kirjataan tulosvaikutteisesti, paitsi jos ne liittyvät muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan kirjattuihin eriin. Tällöin vero kirjataan myös muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan. Tilikauden tulovero lasketaan raportointikauden päättymispäivänä käyttäen verolakeja, jotka on säädetty tai jotka on käytännössä hyväksytty tilikauden lopussa. Johto arvioi määräajoin veroilmoituksissa esitettyä verotusasemaa niiden tilanteiden osalta, joissa sovellettava verosäädös on tulkinnanvarainen, ja harkitsee, onko todennäköistä, että veroviranomainen hyväksyy epävarman verokohtelun. Konserni arvostaa veronsa joko todennäköisimmän tai odotettavissa olevan arvon perusteella riippuen siitä, kummalla menetelmällä epävarmuustekijät voidaan ennustaa paremmin. Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset ja -velat vähennetään toisistaan, kun siihen on lakiin perustuva oikeus ja se suoritus on tarkoitus toteuttaa nettomääräisenä tai saaminen ja velka on tarkoitus realisoida samanaikaisesti. Laskennalliset verot Laskennalliset verot kirjataan varojen ja velkojen konsernitilinpäätökseen sisältyvien kirjanpitoarvojen ja verotuksellisten arvojen välisistä väliaikaisista eroista. Laskennalliset verot määritetään käyttäen verokantoja (ja -lakeja), jotka on säädetty tai käytännössä hyväksytty raportointikauden loppuun mennessä ja joiden odotetaan sovellettavan, kun laskennallinen verosaaminen realisoituu tai laskennallinen verovelka suoritetaan. Laskennallisia verosaamisia kirjataan vain, jos on todennäköistä, että tulevaisuudessa on käytettävissä verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikaiset erot voidaan hyödyntää. Laskennalliset verosaamiset ja -velat vähennetään toisistaan silloin, kun on olemassa lakiin perustuva oikeus vähentää kauden verotettavaan tuloon perustuvat tuloverosaamiset ja -velat toisistaan ja laskennalliset verot liittyvät samaan veroviranomaiseen joko saman verovelvollisen osalta tai eri verovelvollisten osalta, kun saaminen ja velka on tarkoitus realisoida samanaikaisesti. 12. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Tuhatta euroa Maa-alueet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Muut aineelliset käyttöomaisuus-hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Yhteensä Hankintameno 1.1.2023 2 734 61 241 95 078 6 061 26 741 191 854 Lisäykset 33 7 648 8 604 120 15 303 31 708 Vähennykset -61 -1 613 -3 738 -825 -4 -6 241 Siirrot erien välillä - 14 738 2 688 2 085 -24 044 -4 533 Muuntoerot 8 144 16 5 8 182 Hankintameno 31.12.2023 2 714 82 158 102 648 7 446 18 004 212 970 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2023 - -39 870 -71 297 -4 412 - -115 579 Poistot - -1 503 -3 523 -358 - -5 385 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot - 1 272 3 738 538 - 5 548 Arvonalentumiset - - -35 - - -35 Muuntoerot - -28 21 -3 - -10 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2023 - -40 130 -71 096 -4 235 - -115 462 Kirjanpitoarvo 1.1.2023 2 734 21 370 23 781 1 650 26 741 76 275 Kirjanpitoarvo 31.12.2023 2 714 42 028 31 551 3 211 18 004 97 508 Tuhatta euroa Maa-alueet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Muut aineelliset käyttöomaisuus- hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Yhteensä Hankintameno 1.1.2022 2 730 65 881 93 572 6 661 6 797 175 642 Lisäykset 81 435 4 803 34 21 267 26 621 Vähennykset -84 -5 542 -3 996 -706 12 -10 316 Siirrot erien välillä - 490 685 73 -1 329 -80 Muuntoerot 7 -24 15 -1 -8 -11 Hankintameno 31.12.2022 2 734 61 241 95 078 6 061 26 741 191 854 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2022 - -44 186 -71 252 -5 063 - -120 500 Poistot - -1 063 -3 523 -215 - -4 801 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot - 5 397 3 542 866 - 9 806 Arvonalentumiset - -23 -54 - - -77 Muuntoerot - 4 -11 0 - -6 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2022 - -39 870 -71 297 -4 412 - -115 579 Kirjanpitoarvo 1.1.2022 2 730 21 696 22 321 1 598 6 797 55 142 Kirjanpitoarvo 31.12.2022 2 734 21 370 23 781 1 650 26 741 76 275 Muut aineelliset hyödykkeet sisältävät tilikauden aikana käyttöön otetun Mäntsäläntien teollisuusalueen hulevesijärjestelmän (1,3 miljoonaa euroa) ja kaukolämpöverkon (0,5 miljoonaa euroa), sekä lisäksi muun muassa teiden rakentamisen, pysäköinti- ja varastoalueita sekä taidekokoelman. Lisäykset tilikaudella olivat 31,7 (26,6) miljoonaa euroa, joista merkittävin osa liittyi Järvelän uuden sahan rakentamiseen. Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat sisältävät tilikauden lopulla 11,3 miljoonaa euroa uuteen sahaan liittyen, ja tilikaudella on valmistunut 27,9 miljoonan euron arvosta investointeja tähän liittyen. Muita merkittäviä investointeja tilikaudella ovat karaton sorvi (2,0 miljoonaa euroa), sekä aurinkovoimala Järvelään (1,3 miljoonaa euroa). Lisäykset vuonna 2022 liittyivät pääosin Järvelän uuteen sahaan. Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat sisälsivät tilikauden lopulla 21,6 miljoona euroa uuden sahan rakentamiseen liittyen, joista vuoden 2022 lisäykset olivat 15,8 miljoonaa euroa. Lisäykset koneisiin ja kalustoon koostuivat pääosin rimotuskoneesta uudelle sahalle (3,3 miljoonaa euroa). Tilinpäätöksen laadintaperiaate Maa-alueet kirjataan hankintamenoon aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin. Muut aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet kirjataan hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla arvonalennuksilla. Hankintameno sisältää menot, jotka johtuvat välittömästi erien hankinnasta. Poistot lasketaan tasapoistomenetelmällä hyödykkeen arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden arvioidut taloudelliset vaikutusajat: - Rakennukset ja rakennelmat 10-50 vuotta - Koneet ja kalusto 5-15 vuotta - Muut aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 5-10 vuotta Jäännösarvot ja taloudelliset vaikutusajat tarkistetaan jokaisena raportointikauden päättymispäivänä ja niitä muutetaan tarvittaessa. Omaisuuserän kirjanpitoarvo kirjataan välittömästi alas kerrytettävissä olevaan rahamäärään, jos omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin sen arvioitu kerrytettävissä oleva rahamäärä. Myyntivoitot ja -tappiot määritetään vertaamalla myyntituloa kirjanpitoarvoon. Ne sisältyvät laajaan tuloslaskelmaan. Arvonalentuminen Rahoitusvaroihin kuulumattomat omaisuuserät testataan arvonalentumisen varalta aina, kun tapahtumat tai olosuhteiden muutokset antavat viitteitä siitä, ettei kirjanpitoarvoa vastaavaa rahamäärää mahdollisesti saada kerrytetyksi. Arvonalentumistappio kirjataan siitä määrästä, jolla omaisuuserän kirjanpitoarvo ylittää sen kerrytettävissä olevan rahamäärän. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta johtuvilla menoilla tai sen käyttöarvo sen mukaan, kumpi niistä on suurempi. Omaisuuserät testataan rahavirtaa tuottavan yksikön (CGU) tasolla, joka on alin taso, jolla on erikseen yksilöitävissä olevia kassavirtoja, jotka ovat pitkälti riippumattomia muista omaisuuseristä tai omaisuuseräryhmistä tulevista kassavirroista. Jokaisen raportointikauden lopussa tulee tarkastella, onko rahoitusvaroihin kuulumattoman omaisuuserän arvonalentuminen syytä peruuttaa. 13. Metsävarat Raportointikauden lopussa Koskisen omistaa 781 hehtaaria metsämaata Etelä-Suomessa. Metsävarojen eli puuston arvo 31.12.2023 on 3,6 miljoonaa euroa (31.12.2022: 2,7 miljoonaa euroa). Metsävarat Tuhatta euroa 2023 2022 Kirjanpitoarvo 1.1. 2 731 2 750 Käyvän arvon muutoksista johtuva voitto (tappio) 870 -19 Vähennys myynnin johdosta -2 - Kirjanpitoarvo 31.12. 3 599 2 731 Koskisella on käytössä metsäsertifiointi ja kaikki sen omat metsät on sertifioitu PEFC-metsäsertifiointiohjelman (Programme for the Endorsement of Forest Certification) sertifikaatilla. PEFC asettaa vaatimukset sertifioitujen puuraaka-aineiden ja puutuotteiden seurannalle toimitusketjuissa. Lisäksi sertifiointi edellyttää metsien monimuotoisuuden turvaamista, metsien terveyden ja kasvun ylläpitämistä sekä metsien virkistyskäyttöä. Tilinpäätöksen laadintaperiaate Metsämaa jaetaan metsävaroihin eli puustoon ja maa-alueeseen. Metsävarat kirjataan myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon. Maa-alueet kirjataan hankintamenoon aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin. Metsävarojen käypä arvo lasketaan summa-arvomenetelmällä, jossa maaperän, taimien ja puuston arvot arvostetaan erikseen ja kokonaisarvoa oikaistaan metsien erityispiirteiden perusteella. Metsävarojen käypä arvo luokitellaan käyvän arvon hierarkiassa tasolle 3, koska siinä on käytetty muita kuin havainnoitavissa olevia syöttötietoja, esimerkiksi puuston kasvu. Metsävarojen käyvän arvon muutos kirjataan laajan tuloslaskelman liikevoittoon (-tappioon). Keskeiset arviot ja oletukset Metsävarojen arvostus Metsävarojen arvonmääritys on monimutkainen prosessi ja edellyttää useita johdon arvioita ja harkintaa oletuksista, joilla on merkittävä vaikutus taseen metsävarojen arvoon. Johdon arvioita edellyttäviä tekijöitä ovat muun muassa arviot puun kasvusta, puunkorjuun ja kantohintojen asianmukaisuuden analysointi sekä johdon arvio ulkopuolisten palveluntarjoajien toimittamista arvostukseen liittyvistä tiedoista. Laskelmissa käytetyt kantohinnat perustuvat ulkopuolisen arvonmäärityspalvelun tarjoajan hintoihin ja niitä on verrattu Suomen tilastotietokannan hintoihin. 14. Vuokrasopimukset Koskisen vuokrasopimukset koostuvat kiinteistöjen, mukaan lukien toimistot, asunnot, varastot ja maa-alueet, tuotantokoneiden ja -laitteiden, autojen sekä muiden koneiden ja kaluston, kuten IT-laitteiden, vuokrasopimuksista. Vuokrasopimukset ovat määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia, ja ne voivat sisältää jatkamis- tai päättämisoptioita. Vuokrasopimuksiin voi sisältyä indeksilausekkeita, jotka perustuvat tyypillisesti kuluttajahintaindeksiin. Näitä ei oteta huomioon vuokrasopimusvelan määrittämisessä ennen kuin ne toteutuvat. Lisäksi Koskisen on solminut lämpöenergian toimitussopimuksen, joka sisältää voimalaitosten vuokrasopimuksen. Koskisella on oikeus saada olennainen osa voimalaitosten käytöstä saatavasta taloudellisesta hyödystä. Sopimukseen sisältyy optio, jonka perusteella Koskisella on 15 vuoden sopimuskauden päättyessä tai sopimusrikkomistilanteessa oikeus ja toisen osapuolen vaatiessa velvollisuus lunastaa voimalaitokset itselleen tai kolmannelle osapuolelle. Sopimuksen uudelleenneuvottelujen tuloksena, vuokralle antaja maksoi Koskiselle vuonna 2022 3,0 miljoonaa euroa, joka kirjattiin käyttöoikeusomaisuuserän vähennykseksi. Koskisen on solminut myös sahatavaratuotantoa koskevan vuokrasopimuksen. Kaikki sopimukseen liittyvät maksut ovat muuttuvia, eikä niitä ole sisällytetty vuokrasopimusvelan määrään vaan kirjataan tulosvaikutteisesti laajaan tuloslaskelmaan kulujen toteutuessa. Tase sisältää seuraavat vuokrasopimuksiin liittyvät määrät: Tuhatta euroa 31.12.2023 31.12.2022 Käyttöoikeusomaisuuserät Voimalaitokset 18 751 19 822 Koneet ja kalusto 6 891 2 274 Maa- ja vesialueet 229 278 Rakennukset 289 328 Yhteensä 26 159 22 702 Vuokrasopimusvelat Pitkäaikaiset 23 857 25 294 Lyhytaikaiset 2 132 2 015 Yhteensä 25 989 27 309 1.1.2023-31.12.2023 1.1.2022-31.12.2022 Käyttöoikeusomaisuuserien lisäykset tilikaudella 1 636 1 022 Tuloslaskelma sisältää seuraavat vuokrasopimuksiin liittyvät määrät: Tuhatta euroa 1.1.2023-31.12.2023 1.1.2022-31.12.2022 Käyttöoikeusomaisuuserien poistot Voimalaitokset 1 589 1 658 Koneet ja kalusto 1 191 1 265 Maa- ja vesialueet 49 49 Rakennukset 138 81 Poistot yhteensä 2 967 3 053 Korkokulut 2 079 2 254 Lyhytaikaisiin vuokrasopimuksiin liittyvät kulut 1) 8 14 Arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä koskeviin vuokrasopimuksiin liittyvät kulut, jotka eivät ole lyhytaikaisia vuokrasopimuksia1) 361 345 Vuokrasopimusvelkoihin sisältymättömiin muuttuviin vuokriin liittyvät kulut 1) 0 1 466 1) Sisältyy liiketoiminnan muihin kuluihin 1.1.2023-31.12.2023 1.1.2022-31.12.2022 Vuokrasopimuksista aiheutuva lähtevä rahavirta yhteensä tilikaudella 5 607 7 326 Vuokrasopimusvelkojen maturiteetti on esitetty liitetiedossa 3. Rahoitusriskien ja pääoman hallinta. Tilinpäätöksen laadintaperiaate Sopimuksen syntymisajankohtana Koskisen arvioi, onko järjestely vuokrasopimus tai sisältyykö siihen vuokrasopimus. Sopimus on vuokrasopimus tai siihen sisältyy vuokrasopimus, jos sopimus antaa oikeuden yksilöidyn omaisuuserän käyttöä koskevaan määräysvaltaan tietyksi ajanjaksoksi vastiketta vastaan. Koskisen kirjaa käyttöoikeusomaisuuserän ja sitä vastaavan vuokrasopimusvelan vuokrasopimuksen alkamisajankohtana vuokrasopimuksista, joissa se on vuokranantaja. Alkamisajankohta on päivämäärä, jolloin vuokrasopimuksen kohdeomaisuuserä on vuokralle ottajan käytettävissä. Koskisen arvostaa vuokrasopimusvelan sopimuksen alkamisajankohtana diskonttaamalla tulevat vuokrasopimusmaksut niiden nykyarvoon. Vuokramaksut sisältävät kiinteät maksut, indeksiin tai muuhun hintatasoon perustuvat maksut, jäännösarvotakuiden määrät, jotka Koskisen odotetaan maksavan, sekä osto-option toteutushinnan, jos Koskisen on kohtuullisen varma option käyttämisestä. Vuokrasopimuksen päättämisestä aiheutuvat sanktiot sisältyvät vuokrasopimusvelan arvostukseen, jos vuokra-ajasta käy ilmi, että Koskisen käyttää päättämisoptiota. Koskisen diskonttaa vuokramaksut vuokrasopimuksen sisäisellä korolla. Jos tätä korkoa ei pystytä helposti määrittämään, Koskisen käyttää lisäluoton korkoa eli korkoa, jonka Koskisen joutuisi maksamaan lainatessaan vastaavaksi ajaksi ja vastaavanlaisin vakuuksin saadakseen käyttöoikeusomaisuuserän arvoa vastaavan omaisuuserän vastaavanlaisessa taloudellisessa ympäristössä. Vuokrasopimusvelkojen korkokulut esitetään liiketoiminnan rahavirrassa. Vuokrasopimuksen alkamisajankohdan jälkeen vuokrasopimusvelka arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä. Vuokrasopimusvelka määritetään uudelleen, kun vuokrasopimusmaksut muuttuvat esimerkiksi indeksimuutoksen vuoksi, vuokrasopimukseen sisältyvän option käyttö arvioidaan uudelleen tai otetaan huomioon muut vuokrasopimuksen muutokset. Käyttöoikeusomaisuuserät arvostetaan hankintamenoon, joka koostuu vuokrasopimusvelan alkuperäisestä määrästä, sopimuksen alkamisajankohtana tai sitä ennen suoritetuista vuokranmaksuista, alkuperäisistä välittömistä menoista ja ennallistamismenoista. Käyttöoikeusomaisuuserät poistetaan hyödykkeen taloudellisena vaikutusaikana tai sitä lyhyempänä vuokra-aikana. Jos Koskisen on kohtuullisen varma osto-option käyttämisestä, käyttöoikeusomaisuuserästä tehdään poistot sen taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Koskisen soveltaa standardin mukaisia lyhytaikaisia ja arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä koskevia helpotuksia. Lyhytaikaiset vuokrasopimukset ovat vuokrasopimuksia, joiden vuokra-aika on 12 kuukautta tai alle. Arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä ovat muun muassa polkupyörät ja ICT-laitteet. Näihin vuokrasopimuksiin liittyvät vuokranmaksut kirjataan tasaerinä kuluksi. Koskisen ei erottele muita kuin vuokrasopimuskomponentteja vuokrasopimuskomponenteista sahan vuokrasopimuksessa. Koskisella on vähäistä toimintaa vuokralle antajana vuokraamalla maa-alueitaan ja huoneistojaan. Koskisen luokittelee kaikki vuokrasopimuksensa operatiivisiksi vuokrasopimuksiksi, koska vuokrasopimukset eivät siirrä kohdeomaisuuserän omistamiselle ominaisia riskejä ja etuja kaikilta olennaisilta osin. Keskeiset arviot ja oletukset Sopimuksiin sisältyvät vuokrasopimukset Koskisen on tehnyt lämpöenergian toimitusta ja sahatavaran valmistusta koskevia sopimuksia, joiden osalta johto on arvioinut, sisältyykö sopimuksiin vuokrasopimus. Jos sopimuksiin sisältyy yksilöity omaisuuserä ja Koskisen hyödyntää olennaisilta osin omaisuuserien kapasiteettia ja saa siten olennaisilta osin kaikki omaisuuserien käytöstä saatavat taloudelliset hyödyt ja jos Koskisella on myös oikeus määrätä omaisuuserän käyttöä tietyksi ajaksi, Koskisen kirjaa järjestelyn vuokrasopimuksena. Joissakin järjestelyissä kaikki vuokrasopimuksen maksut ovat muuttuvia, ne eivät riipu indeksistä tai hintatasosta, eivätkä ne ole tosiasiallisesti kiinteitä. Näin ollen tällaisten järjestelyjen osalta taseeseen ei ole merkitty vuokrasopimusvelkaa eikä käyttöoikeusomaisuuserää. Vuokra-ajan määrittäminen Koskisen arvioi vuokra-ajan vuokrasopimuskohtaisesti sopimusvelvoitteiden, taloudellisten kannustimien ja omaisuuserän luonteen perusteella. Koskisen vuokrasopimuksiin kuuluu määräaikaisia vuokrasopimuksia, jatkamis- ja päättämisoptioita sekä toistaiseksi voimassa olevia sopimuksia. Jos sopimukseen sisältyy kiinteä vuokra-aika ilman jatkamis- tai päättämisoptiota, vuokrasopimuskausi määräytyy kiinteän vuokra-ajan perusteella. Jatkamisoptiot (tai päättämisoptioiden jälkeiset ajanjaksot) sisältyvät vuokra-aikaan vain, jos on kohtuullisen varmaa, että vuokrasopimusta jatketaan (tai että sitä ei päätetä). Mikäli vuokra-aikaa ei ole selvästi mainittu sopimuksessa tai sopimus on voimassa toistaiseksi ilman erillistä ilmoitusta, johto arvioi vuokrasopimuksen täytäntöönpanokelpoisen ajan sopimusehtojen ja kohtuullisen varmuuden perusteella. Mikäli sopimuksiin ei liity merkittäviä sanktioita eikä sopimuksen vuokra-aikaa ole selvästi mainittu tai se on voimassa toistaiseksi, konserni määrittää vuokra-ajan sopimuskohtaisesti ottaen huomioon konsernin tarpeen kyseiselle omaisuuserälle ja sen strategisen suunnittelujakson, joka on viisi vuotta. Vuokra-aika arvioidaan uudelleen, jos tapahtuu merkittävä tapahtuma tai olosuhteiden muutos. Lisäluoton koron määrittäminen Lisäluoton korko määräytyy viimeaikaisten kolmansien osapuolten rahoitussopimusten perusteella oikaistuna vastaamaan vuokra-aikaa, vuokrasopimusten luottoriskiä, vuokrattua omaisuuserää sekä rahoitusehtojen ja toimintaympäristön muutoksia kolmannen osapuolen rahoituksen saamisen jälkeen. 15. Aineettomat hyödykkeet Tuhatta euroa Ohjelmistot Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Yhteensä Hankintameno 1.1.2023 3 415 290 3 705 Muuntoerot 6 - 6 Lisäykset 389 30 419 Vähennykset -662 - -662 Siirrot erien välillä 473 -290 183 Hankintameno 31.12.2023 3 622 30 3 652 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2023 -2 782 - -2 782 Muuntoerot -4 -4 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 662 - 662 Poistot -220 - -220 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2023 -2 344 - -2 344 Kirjanpitoarvo 1.1.2023 633 290 923 Kirjanpitoarvo 31.12.2023 1 278 30 1 308 Tuhatta euroa Ohjelmistot Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Yhteensä Hankintameno 1.1.2022 3 185 160 3 345 Lisäykset 100 275 374 Vähennykset -94 - -94 Siirrot erien välillä 225 -144 80 Hankintameno 31.12.2022 3 415 290 3 705 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2022 -2 726 - -2 726 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 95 95 Poistot -152 - -152 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2022 -2 782 - -2 782 Kirjanpitoarvo 1.1.2022 459 160 619 Kirjanpitoarvo 31.12.2022 633 290 923 Tilinpäätöksen laadintaperiaate Ohjelmistoihin liittyvät kulut Ohjelmistoihin liittyvät kulut kirjataan omaisuuseriksi, jos Koskisella on määräysvalta kohdeomaisuuserään, hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla. Poistot lasketaan tasapoistomenetelmällä omaisuuserien taloudellisena vaikutusaikana, joka on 5 vuotta. Omaisuuseriän taloudelliset vaikutusajat ja poistomenetelmät tarkistetaan jokaisen raportointikauden päättymispäivänä ja niitä muutetaan tarvittaessa vastaamaan odotettavissa olevien taloudellisten hyötyjen muutoksia. Aineettomien hyödykkeiden poistot aloitetaan, kun hyödyke on valmis sille aiottua käyttöä varten. Arvonalentumiset on esitetty liitetiedossa 12. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet. 16. Vaihto-omaisuus Tuhatta euroa 31.12.2023 31.12.2022 Raaka-aineet 22 534 20 111 Keskeneräiset tuotteet 4 824 4 019 Valmiit tuotteet 10 185 10 044 Yhteensä 37 544 34 174 Hitaasti liikkuvan vaihto-omaisuuden arvonalentumiset nettorealisointiarvoon olivat 288 tuhatta euroa vuonna 2023 (2022: 98 tuhatta euroa). Ne kirjattiin kuluiksi tilikaudella, ja ne sisältyvät valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutokseen tuloslaskelmassa. Konserni peruutti vuonna 2023 aiemman vaihto-omaisuuden arvonalentumiskirjauksen 98 tuhatta euroa perustuen konsernin arvioon nettorealisointiarvosta (2022: 12 tuhatta euroa). Peruutettu määrä sisältyy valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutokseen konsernin laajassa tuloslaskelmassa. Tilinpäätöksen laadintaperiaate Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään painotetun keskihinnan menetelmällä. Hankintamenoon sisältyvät raaka-aineet, välitön työvoima, poistot sekä asianmukainen osuus muuttuvista ja kiinteistä yleiskustannuksista, joista jälkimmäinen jaetaan tavanomaisen toimintakapasiteetin perusteella. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa toteutuva arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut valmiiksi saattamisesta johtuvat menot sekä arvioidut myynnin toteutumiseksi tarvittavat menot. Vanhoista, hitaasti liikkuvista vaihto-omaisuuseristä tehdään arvonalentumisvähennys, joka perustuu johdon parhaaseen arvioon odotettavissa olevasta nettorealisointiarvosta raportointikauden päättymispäivänä. 17. Muut saamiset Tuhatta euroa 31.12.2023 31.12.2022 Pitkäaikaiset varat Jaksotetut rahoituskulut 11 79 Yhteensä 11 79 Lyhytaikaiset varat Tukkiostojen ennakot 3 731 2 273 Arvonlisäverosaamiset 2 090 2 831 Muut saamiset 1 242 1 133 Muut kulujen siirtosaamiset 3 365 3 297 Yhteensä 10 427 9 534 Muut saamiset yhteensä 10 439 9 613 18. Oma pääoma Tuhatta euroa Ulkona olevien osakkeiden määrä (kpl) Omat osakkeet (kpl) Rekisteröidyt osakkeet yhteensä (kpl) Osakepääoma Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1.2022 630 - 630 1 512 - Maksuton osakeanti (split) 6 299 370 - 6 299 370 - - Osakeanti (sulautuminen) 2 532 294 - 2 532 294 - 43 252 Suunnattu osakeanti, henkilöstö 1) 57 509 - 57 509 - 345 Maksuton osakeanti (split) 8 889 803 - 8 889 803 - - Listautumisanti 5 223 053 - 5 223 053 - 30 246 31.12.2022 23 002 659 - 23 002 659 1 512 73 843 Suunnattu maksuton osakeanti, johto 1) 9 000 - 9 000 - - Omien osakkeiden hankinta -1 086 1 086 - - - 31.12.2023 23 010 573 1 086 23 011 659 1 512 73 843 1) Lisätietoja liitetiedossa 7. Osakepohjaiset kannustinjärjestelmät Osakepääoma Koskisen Oyj:llä on yksi osakelaji ja kaikilla osakkeilla on yhtäläinen oikeus osinkoon. Yksi osake tuottaa yhden äänen yhtiökokouksessa. Koskisen yhtiökokous päätti 26.4.2022 maksuttoman osakeannin (split) toteuttamisesta. Annetut osakkeet merkittiin kaupparekisteriin 31.5.2022. Osakkeiden kokonaismäärä lisääntyi 6 300 000 osakkeeseen kun osakkeenomistajille annettiin 9 999 uutta osaketta kutakin vanhaa osaketta kohti. Koskitukki Oy:n tytäryhtiö Koskisen Oy sulautui Koskitukki Oy:öön 31.5.2022. Sulautumisen jälkeen Koskitukki Oy:n nimeksi muutettiin Koskisen Oy. Sulautumisessa kaikki sulautuvan yhtiön varat ja velat siirtyivät selvitysmenettelyttä vastaanottavalle yhtiölle. Sulautumisen yhteydessä Koskisen Oy:n vähemmistöosakkeenomistajat tulivat Koskitukki Oy:n osakkeenomistajiksi. Määräysvallattomille osakkeenomistajille annettiin sulautumisvastikkeena vastaanottavan yhtiön uusia osakkeita 2 532 294 kappaletta. Osakkeet arvostettiin käypään arvoon, joka oli 17,08 euroa per osake. Vastikkeena annettavien osakkeiden määrä on laskettu sulautuvan yhtiön ja vastaanottavan yhtiön osakekantojen keskinäiseen arvonmääritykseen perustuen. Koskisen ylimääräinen yhtiökokous päätti 31.10.2022 maksuttoman osakeannin (split) toteuttamisesta. Annetut osakkeet merkittiin kaupparekisteriin 11.11.2022. Osakkeiden kokonaismäärä lisääntyi 17 779 606 osakkeeseen, kun osakkeenomistajille annettiin 1 uusi osake kutakin vanhaa osaketta kohti. Maksuttomilla osakeanneilla ei ollut vaikutusta yhtiön osakepääomaan tai pääomarakenteeseen. Kaupankäynti Koskisen Oyj:n osakkeilla alkoi 1.12.2022. Listautumisannissa annettiin uusia osakkeita 5 223 053 kappaletta ja yhtiön osakkeiden määrä listautumisen jälkeen oli yhteensä 23 002 659 osaketta. Uudet osakkeet rekisteröitiin kaupparekisteriin 30.11.2022. Koskisen sai listautumisannista 32 miljoonan euron bruttovarat, jotka kirjattiin sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Yhtiön listautumiskulut olivat 4,1 miljoonaa euroa. Näistä omaan pääomaan kirjatut listautumiskulut olivat 2,2 miljoonaa euroa vähennettynä 0,4 miljoonan euron verovaikutuksella ja tulokseen kirjatut kulut olivat 1,8 miljoonaa euroa. Koskisen Oyj:n hallitus päätti 7.2.2023 suunnatusta maksuttomasta osakeannista yhtiön toimitusjohtajalle ja talousjohtajalle osana johdon palkitsemista ylimääräisen yhtiökokouksen 31.10.2022 antaman valtuutuksen nojalla. Annetut osakkeet merkittiin kaupparekisteriin 16.2.2023. Osakkeiden kokonaismäärä lisääntyi 23 011 659 osakkeeseen kun toimitusjohtajalle ja talousjohtajalle annettiin yhteensä 9 000 uutta osaketta. Listautumisen toteutumiseen liittyvän palkkion ensimmäisen maksuerän arvo Koskisen toimitusjohtajalle vastaa 12 000 osaketta, josta puolet maksettiin rahana ennakonpidätyksen kattamiseksi. Palkkion ensimmäisen maksuerän arvo Koskisen talousjohtajalle vastaa 6 000 osaketta, josta puolet maksettiin rahana ennakonpidätyksen kattamiseksi. Maksuttomalla osakeannilla ei ollut vaikutusta yhtiön osakepääomaan tai pääomarakenteeseen. Koskisen Oyj hankki 5.7.2023 takaisin yhteensä 1 086 omaa osakettaan pienosakassopimuksen ehtojen mukaisesti hankintahintaan 3,00 euroa per osake. Alun perin osakkeet olivat merkittävänä syyskuussa 2022 toteutetussa henkilöstöannissa. Pienosakassopimuksen ehtojen mukaisesti henkilöstöannissa annettujen osakkeiden omistaminen edellyttää voimassa olevaa työsuhdetta yhtiöön. Osakkeiden takaisinoston jälkeen Koskisen Oyj:n hallussa on 1 086 omaa osaketta. Vararahasto Vararahastoon sisältyvät jakokelpoisista varoista yhtiöjärjestyksen tai yhtiökokouksen päätöksen nojalla siirretyt määrät. Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon kirjataan uusien osakkeiden merkintähinnat, sekä muut oman pääoman luonteiset sijoitukset, jollei nämä nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä kokonaan tai osittain osakepääomaan. Omat osakkeet Konsernin hallussa olevien omien osakkeiden hankintameno esitetään omassa pääomassa erillisenä vapaata omaa pääomaa alentavana rahastona. Muuntoerot Ulkomaisten tytäryhtiöiden tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja kerrytetään erilliseen oman pääoman rahastoon. Muuntoerojen kumulatiivinen määrä kirjataan tulosvaikutteiseksi, kun nettosijoituksesta luovutaan. 19. Osakekohtainen tulos 1.1.2023-31.12.2023 1.1.2022-31.12.2022 Osakekohtainen tulos Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto (tappio) (euroa) 20 230 125 39 745 676 Ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana 23 010 189 16 043 440 Ulkona olevien osakkeiden laimennetun lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana 23 182 729 16 069 899 Laimentamaton osakekohtainen tulos (euroa) 0,88 2,48 Laimennettu osakekohtainen tulos (euroa) 0,87 2,47 Tilinpäätöksen laadintaperiaate Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla kauden aikana. Laimennetussa osakekohtaisessa tuloksessa käytettyjä lukuja oikaistaan osakekohtaisen tuloksen määrittämiseksi siten, että otetaan huomioon konsernin mahdollinen sitoutuminen uusien osakkeiden liikkeeseenlaskuun tulevaisuudessa. 20. Rahoitusvarat ja -velat Rahoitusvarat ja -velat luokittain Tuhatta euroa Käyvän hierarkian taso 31.12.2023 31.12.2022 Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat Myyntisaamiset - 23 365 25 541 Talletukset 1) - 20 000 - Rahavarat - 35 771 74 527 Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat yhteensä 79 136 100 068 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat Rahastosijoitukset 1 - 9 892 Kapitalisaatiosopimukset 1 10 625 - Johdannaiset 2 947 1 528 Muut käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat 3 14 223 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat yhteensä 11 585 11 644 Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat Lainat rahoituslaitoksilta 2 37 711 28 650 Vuokrasopimusvelat - 25 989 27 309 Ostovelat - 25 411 32 263 Ostovelat, maksumenettely - 7 396 7 316 Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat yhteensä 96 507 95 538 1) Määräaikaistalletukset, joiden maturiteetti on yli kolme kuukautta Rahoituslaitoslainojen käypä arvo 31.12.2023 oli 37,7 miljoonaa euroa (31.12.2022: 29,1 miljoonaa euroa). Lainojen käypä arvo on määritetty diskonttaamalla tulevat rahavirrat arvioidulla markkinakorolla raportointihetkellä. Yhtiö on arvioinut, että lainojen sopimuskorko on kohtuullisen lähellä markkinakorkoa, eikä ole tehnyt oikaisua diskonttauskorkoon, jolla käyvät arvot on määritelty, jolloin lainojen käyvät arvot vastaavat niiden nimellisarvoa. Koska yhtiön lainat rahoituslaitoksilta ovat vaihtuvakorkoisia, kauden aikainen markkinakorkojen nousu on heijastunut suoraan konsernin korkokuluihin eikä näin ollen ole vaikuttanut lainojen käypään arvoon. Rahoituslaitoksilta saatujen lainojen käyvät arvot luokitellaan käyvän arvon hierarkiassa tasolle 2. Johdannaisten käypä arvo on arvioitu perustuen tulevien rahavirtojen nykyarvoon käyttäen arvostuspäivän markkinahintoja, ja rahastosijoitukset sekä kapitalisaatiosopimukset perustuen vastapuolten noteerauksiin. Johdannaisten, rahastosijoitusten sekä kapitalisaatiosopimusten käyvän arvon muutokset on kirjattu rahoitustuottoihin ja kuluihin. Merkittävin osa käyvän arvon muutoksista syntyy johdannaisista, ja ne johtuvat pääasiassa markkinakorkojen muutoksesta raportointikaudella. Konsernin avoinna oleva USD-tasepositio tilinpäätöshetkellä 31.12.2023 muodostui pääosin myyntisaamisista sekä pankkitilistä, ollen yhteensä 4,3 miljoonaa euroa (31.12.2022: 5,2 miljoonaa euroa). Suojaavien auki olevien termiinien nimellisarvo raportointipäivänä on 2,4 miljoonaa euroa (31.12.2022: 2,4 miljoonaa euroa). Hierarkiatasot ovat seuraavat: Taso 1: Toimivilla markkinoilla kaupankäynnin kohteena olevien rahoitusinstrumenttien (kuten julkisesti noteeratut johdannaiset ja osakkeet) käypä arvo perustuu raportointikauden päättymispäivän noteerattuihin markkinahintoihin. Konsernin hallussa olevien rahoitusvarojen markkinahinta on senhetkinen ostonoteeraus. Nämä instrumentit kuuluvat tasoon 1. Taso 2: Sellaisten rahoitusinstrumenttien, joilla ei käydä kauppaa toimivilla markkinoilla (esimerkiksi over-the-counter- eli OTC-johdannaiset), käypä arvo määritetään käyttämällä arvostustekniikoita, joissa käytetään mahdollisimman paljon havainnoitavissa olevia markkinatietoja ja mahdollisimman vähän yhteisökohtaisia arvioita. Jos kaikki instrumentin käyvän arvon edellyttämät merkittävät syöttötiedot ovat havaittavissa, instrumentti sisältyy tasoon 2. Taso 3: Jos yksi tai useampi merkittävistä syöttötiedoista ei perustu havaittavissa olevaan markkinatietoon, instrumentti sisältyy tasoon 3. Näin on listaamattomien osakkeiden kohdalla. Rahoitusvelkojen täsmäytyslaskelma Vuokra- Tuhatta euroa Lainat sopimusvelat Yhteensä 1.1.2022 44 831 29 732 74 563 Rahoituksen rahavirrat Lainojen nostot 29 000 - 29 000 Lainojen takaisinmaksut -43 988 -3 445 -47 433 Muut muutokset Exportkredit-laina 1) 3 846 - 3 846 Uudet vuokrasopimukset - 1 022 1 022 Maksettu korko 2), 3) ja korkokulu -5 039 - -5 039 31.12.2022 28 650 27 309 55 959 Rahoituksen rahavirrat Lainojen nostot - - - Lainojen takaisinmaksut -4 500 -3 165 -7 665 Muut muutokset Exportkredit- ja Kredex-laina 1) 13 360 - 13 360 Uudet vuokrasopimukset - 1 845 1 845 Efektiivisen koron soveltamisen vaikutus 1) 200 - 200 31.12.2023 37 711 25 989 63 700 1) Ei rahavirtavaikutusta 2) Sisältyy liiketoiminnan rahavirtaan 3) Tilikaudella 2022 maksettiin pääomalainojen korkoja 5,8 miljoonaa euroa. Rahoitusvelkojen muutokset Koskisen rahoitussopimuksen alla on kolme lainaa, 19,0 miljoonan euron määräaikaislaina, 10,0 miljoonan euron määräaikaislaina sekä 8,0 miljoonan euron valmiusluotto, jolla on tarkoitus rahoittaa yleisiä konsernin käyttöpääomavaatimuksia. Lainat on raportointihetkellä kokonaisuudessaan nostettu. Valmiusluotosta on nostamatta 7,9 miljoonaa euroa . Rahoitussopimuksen voimassaoloaika on neljä vuotta vuoteen 2026 saakka. Lainasopimukseen sisältyy tavanomaisia rahoituskovenantti- ja laiminlyöntiehtoja. Rahoituskovenantteja mitataan puolivuosittain rullaavasti kuluneelta 12 kuukauden ajanjaksolta ja ne lasketaan FAS:n mukaisesti laadituista Koskisen konsernin taloudellisista tiedoista. Lainojen korot on sidottu 6 kuukauden Euriboriin, minkä lisäksi niissä on marginaali, jonka taso riippuu nettovelan suhteesta käyttökatteeseen. Uuden sahan rahoituspakettiin liittyviä lainoja on nostettu raportointihetkellä 18,4 miljoonaa euroa, ja nostamatta on vielä 1,4 miljoonaa euroa. Lainat erääntyvät vuosien 2029-2031 välillä. Lainojen korot on sidottu 6 kuukauden Euriboriin ja marginaalit ovat kiinteät. Koskisen lainat rahoituslaitoksilta altistavat konsernin rahavirran korkoriskille, jonka merkitys on korostunut kauden aikana markkinakorkojen noustessa huomattavasti. Koskisen korkoriskin suojauspolitiikassa ei ole tapahtunut muutoksia, mutta konsernin johto arvioi jatkuvasti avoimen riskin määrää sekä lisäsuojauksen tarvetta. Koskisella on koronvaihtosopimuksia nimellisarvoltaan yhteensä 30 miljoonaa euroa. Koronvaihtosopimuksien käyvän arvon muutokset netottavat lainan korkomuutosten tulosvaikutukset suojaten osaltaan konsernia korkoriskiltä, vaikka ne eivät ole yksi yhteen konsernin rahoituslaitoslainojen kanssa. Koronvaihtosopimukset ovat voimassa vuoteen 2025 saakka. Konsernin altistumista erilaisille rahoitusinstrumentteihin liittyville riskeille käsitellään liitetiedossa 3. Rahoitusriskin ja pääoman hallinta. Enimmäisalttius luottoriskille katsastuskauden päättyessä on kunkin edellä mainitun rahoitusvaraluokan kirjanpitoarvo. Tilinpäätöksen laadintaperiaate Konsernin rahoitusvarat koostuvat myyntisaamisista, rahastosijoituksista, kapitalisaatiosopimuksista, talletuksista ja rahavaroista. Rahamarkkinarahastot ja kapitalisaatiosopimukset luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi rahoitusvaroiksi ja myyntisaamiset, talletukset ja rahavarat jaksotettuun hankintamenoon kirjattaviksi rahoitusvaroiksi, koska niitä käytetään sopimusperusteisten rahavirtojen keräämiseen, jos nämä rahavirrat edustavat ainoastaan pääoman ja korkojen maksamista. Korkotuotot näistä rahoitusvaroista sisällytetään rahoitustuottoihin efektiivisen koron menetelmällä. Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun oikeudet rahoitusvaroista saataviin rahavirtoihin ovat päättyneet tai siirretty ja konserni on siirtänyt omistukseen liittyvät riskit ja edut olennaisilta osin. Taseesta pois kirjaamisesta johtuva voitto tai tappio kirjataan suoraan laajaan tuloslaskelmaan ja esitetään muissa liiketoiminnan kuluissa. Rahastosijoitukset Koskisen on sijoittanut rahamarkkina-arvopapereihin. Rahastosijoitukset arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti, koska ne eivät täytä IFRS 9 Rahoitusinstrumentit -standardin mukaista SPPI-testiä (pelkästään pääoman takaisinmaksu ja koron maksu). Kapitalisaatiosopimukset Koskisen on sijoittanut kapitalisaatiosopimuksiin. Sopimukset arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti, koska ne eivät täytä IFRS 9 Rahoitusinstrumentit -standardin mukaista SPPI-testiä (pelkästään pääoman takaisinmaksu ja koron maksu). Johdannaiset Johdannaiset kirjataan alun perin käypään arvoon johdannaissopimuksen tekopäivänä, ja ne arvostetaan myöhemmin käypään arvoonsa kunkin raportointikauden lopussa. Konserni on solminut suojaustarkoituksessa koronvaihtosopimuksia ja valuuttatermiinejä, vaikka IFRS:n mukaista suojauslaskentaa ei sovelleta. Johdannaisten käypä arvo on arvioitu perustuen tulevien rahavirtojen nykyarvoon käyttäen arvostuspäivän markkinahintoja. Myyntisaamiset Myyntisaamiset ovat saamisia asiakkailta tavallisessa liiketoiminnassa myydyistä tavaroista tai suoritetuista palveluista. Ne erääntyvät yleensä 30 päivän kuluessa, joten ne kaikki luokitellaan lyhytaikaisiksi. Myyntisaamiset kirjataan alun perin ehdottoman vastikkeen määrään, elleivät ne sisällä merkittäviä rahoituskomponentteja, jolloin ne kirjataan käypään arvoon. Konserni pitää hallussaan myyntisaamisia tarkoituksenaan kerätä sopimusperusteiset rahavirrat ja arvostaa ne sen vuoksi jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä. Konsernin arvonalentumisperiaatteet ja luottotappiovarauksen laskenta esitetään liitetiedossa 3. Rahoitusriskien ja pääoman hallinta. Myyntisaamisten lyhytaikaisen luonteen vuoksi niiden kirjanpitoarvon katsotaan olevan sama kuin niiden käypä arvo. Talletukset Talletuksissa esitetään määräaikaistalletukset, joiden maturiteetti on yli kolme kuukautta. Rahavarat Taseessa ja rahavirtalaskelmassa esitetyt rahavarat koostuvat pankkitalletuksista ja käteisestä. Mahdolliset käytetyt luottolimiitit esitetään lyhytaikaisina velkoina. Luottolimiitit ovat osa likviditeetin hallintaa. Likviditeettiriski ja sen hallinta on kuvattu liitetiedossa 3. Rahoitusriskien ja pääoman hallinta. Rahoitusvarojen arvonalentuminen Myyntisaamisiin ja sopimuksiin perustuviin saamisiin Koskisen soveltaa IFRS 9:n mukaista yksinkertaistettua menetelmää, jonka mukaan odotettavissa olevat elinikäiset tappiot kirjataan saamisten alkuperäisestä kirjaamisesta alkaen. Odotettavissa olevien luottotappioiden määrittämiseksi myyntisaamiset ryhmitellään ikääntymisen perusteella. Odotettavissa olevat tappiot perustuvat vertailukauden toteutuneeseen tulokseen. Historialliset tappiot on oikaistu vastaamaan nykyisiä ja tulevaisuuteen suuntautuneita tietoja makrotaloudellisista tekijöistä, jotka vaikuttavat asiakkaiden kykyyn maksaa saamisia. Huomioon otettavia tekijöitä ovat muun muassa asiakkaiden aiempi maksukäyttäytyminen, saatavilla olevat ennusteet ja niiden mahdollinen vaikutus asiakkaiden luottoluokitukseen ja maksukäyttäytymiseen sekä mahdolliset arvopaperi- ja luottovakuutukset. Saamiset kirjataan pois taseesta lopullisina luottotappioina, jos niiden maksamista ei voida kohtuudella odottaa. Merkkejä siitä, että maksua ei voida kohtuudella odottaa, ovat perinnän epäonnistuminen, konkurssi-ilmoitus jne. Rahoitusvaroihin liittyvä luottoriski, luottoriskin hallinta ja myyntisaamisten varausmatriisi on esitetty liitetiedossa 3. Rahoitusriskien ja pääoman hallinta. Lainat Lainat kirjataan alun perin käypään arvoon vähennettynä aiheutuneilla transaktiomenoilla. Lainat arvostetaan myöhemmin jaksotettuun hankintamenoon. Mahdollinen tuottojen (joista on vähennetty transaktiomenot) ja lunastusmäärän välinen erotus kirjataan konsernin laajaan tuloslaskelmaan lainakaudella efektiivisen koron menetelmällä. Lainajärjestelyistä maksetut maksut kirjataan lainan transaktiokuluiksi siltä osin kuin on todennäköistä, että osa järjestelystä tai koko järjestely nostetaan. Tällöin maksua lykätään, kunnes nosto tapahtuu. Lainajärjestelyistä maksetut maksut aktivoidaan ennakkomaksuna likviditeettipalveluista ja poistetaan liittyvän järjestelyn voimassaoloaikana siltä osin kuin on todennäköistä, että osa järjestelystä tai koko järjestely nostetaan. Lainat poistetaan taseesta, kun sopimuksessa mainittu velvoite täytetään, peruutetaan tai vanhenee. Lopetetun tai toiselle osapuolelle siirretyn rahoitusvelan kirjanpitoarvon sekä maksetun vastikkeen, mahdolliset siirretyt muut kuin käteisvarat ja vastattavaksi otetut velat mukaan lukien, välinen erotus kirjataan tulosvaikutteisesti muihin tuottoihin tai rahoituskuluihin. Lainat luokitellaan lyhytaikaisiksi veloiksi, ellei konsernilla ole ehdotonta oikeutta lykätä velan suorittamista vähintään 12 kuukaudella raportointikauden päättymisestä. Ostovelat Ostovelat ovat velkoja ennen tilikauden päättymistä konsernille toimitetuista tavaroista ja palveluista, jotka ovat maksamattomia. Määrät ovat vakuudettomia, ja ne maksetaan yleensä 30 päivän kuluessa kirjaamisesta. Ostovelat esitetään lyhytaikaisina velkoina, paitsi jos maksu ei eräänny 12 kuukauden kuluessa raportointikauden päättymisestä. Ne arvostetaan alun perin käypään arvoon ja myöhemmin jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä. Ostovelkojen kirjanpitoarvon katsotaan vastaavan niiden käypää arvoa niiden lyhyen maturiteetin vuoksi. Ostovelat, maksumenettely Koskisen tarjoaa osana puunhankintaprosessiaan myyjälle mahdollisuuden tallettaa tukkimyynnin kauppahinta tai osa kauppahinnasta Koskiselle. Kiinteää korkoa tarjotaan vaihtelevasti talletusjakson pituuden mukaan. Talletuksen pituus vaihtelee yhdestä kolmeen vuoteen. Myyjällä on kuitenkin oikeus nostaa talletus milloin tahansa 45 päivän irtisanomisajalla. Nämä maksumenettelyostovelat kirjataan alun perin käypään arvoon ja arvostetaan myöhemmin jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Talletuksen nosto-oikeudesta johtuen velat esitetään taseessa lyhytaikaisina. Maksumenettelyostovelkojen kirjanpitoarvon katsotaan vastaavan niiden käypää arvoa lyhyen maturiteettinsa vuoksi. 21. Varaukset Tuhatta euroa Ympäristövaraukset Muut Yhteensä 1.1.2023 100 20 120 Lisäys 132 - 132 Käytetty vuoden aikana -47 -20 -67 31.12.2023 185 - 185 Pitkäaikaiset 150 - 150 Lyhytaikaiset 35 - 35 Yhteensä 185 - 185 Tuhatta euroa Ympäristövaraukset Muut Yhteensä 1.1.2022 120 - 120 Lisäys - 20 20 Käytetty vuoden aikana -20 - -20 31.12.2022 100 20 120 Pitkäaikaiset 100 - 100 Lyhytaikaiset - 20 20 Yhteensä 100 20 120 Koskisen on tehnyt varauksen, joka kattaa pohjaveden puhdistuksesta vielä aiheutuvia arvioituja kustannuksia. Sahan vuoden 1976 tulipalon seurauksena merkittävä määrä kloorifenolia päätyi pohjaveteen tehtaan ympärille. Konserni on sittemmin varannut varoja saastuneen maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen. Kloorifenolipitoisuus on saatu laskettua matalalle tasolle, mutta Koskisen jatkaa puhdistus- ja seurantatyötä vielä muutaman vuoden ajan. Puhdistuksen etenemistä ja tarvittavia toimenpiteitä arvioidaan vuosittain ympäristöviranomaisten ja pohjavesiasiantuntijoiden kanssa yhteistyössä. Tilinpäätöksen laadintaperiaate Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena voimassa oleva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää voimavarojen siirtymistä pois konsernista ja velvoitteen määrä voidaan arvioida luotettavasti. Tulevista liiketoiminnan tappioista ei kirjata varauksia. Varaukset arvostetaan raportointikauden päättymispäivänä olemassa olevan velvoitteen täyttämisen menoarvion nykyarvoon johdon parhaan arvion mukaan. Varaukset esitetään lyhytaikaisina velkoina, jos määrät on tarkoitus suorittaa 12 kuukauden kuluessa raportointikauden päättymisestä. Muuten varaukset esitetään pitkäaikaisina velkoina. Keskeiset arviot ja oletukset Varauksen määrän ja ajoittumisen arviointi Aiemman tapahtuman taloudellisen vaikutuksen arviointi edellyttää konsernin johdon harkintaa. Koskisen johto on arvioinut, että pohjaveden puhdistus jatkuu vielä noin viisi vuotta. Odotettavissa olevat kustannukset on arvioitu aiempien kustannusten ja samankaltaisia tapahtumia koskevan tietämyksen perusteella. Varausten määrät tarkistetaan säännöllisin väliajoin ja niitä muutetaan tarvittaessa parhaan arvion mukaisiksi raportointikauden lopussa. Toteutuvat menot voivat poiketa arvioista. 22. Muut velat Tuhatta euroa 31.12.2023 31.12.2022 Lyhytaikaiset velat Jaksotetut henkilöstökulut 8 856 10 051 Ennakonpidätysvelat 1 840 2 008 Alihankkijan siirtovelat 2 721 2 730 Jaksotetut listautumiskulut - 1 765 Arvonlisäverovelat - 338 Korkovelat 106 466 Muut velat 471 692 Muut siirtovelat 1 817 1 452 Yhteensä 15 811 19 501 Muut velat yhteensä 15 811 19 501 23. Konsernin rakenne Konserniin kuuluvat tytäryhtiöt 31.12.2023 esitetään seuraavassa taulukossa: Konsernin Konsernin omistusosuus % omistusosuus % Tytäryritys Rekisteröintimaa 31.12.2023 31.12.2022 Kosava-Kiinteistöt Oy Suomi 100 % 100 % Koskisen Sp z.o.o Puola 100 % 100 % OOO Koskiles Venäjä 0 % 100 % Koskisen Venäjällä toimivan logistiikka- ja puunhankintayhtiön OOO Koskilesin likvidointiprosessi saatiin päätökseen marraskuussa 2023, jonka jälkeen konsernilla ei ole mitään toimintaa Venäjällä. Yhtiön purkamiseen liittyvät kustannukset eivät olleet merkittäviä. Tilinpäätöksen laadintaperiaate Tytäryrityksiä ovat yritykset, joissa konsernilla on määräysvalta. Konsernilla on määräysvalta yrityksessä silloin, kun se olemalla osallisena siinä altistuu sen muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu muuttuvaan tuottoon ja se pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä yritystä koskevaa valtaansa sen toiminnan ohjaamiseen. Tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen kokonaisuudessaan siitä päivästä, jona konserni saa niihin määräysvallan. Yhdistely lopetetaan, kun määräysvalta lakkaa. Konserniyritysten väliset liiketoimet, mukaan luettuna sisäiset saamiset ja velat, tuotot ja kulut sekä realisoitumattomat voitot, eliminoidaan. Myös realisoitumattomat tappiot eliminoidaan, ellei liiketapahtuma anna viitteitä luovutetun omaisuuserän arvonalentumisesta. 24. Liiketoimet lähipiirin kanssa Koskisen lähipiiriin kuuluvat hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja, johtoryhmän jäsenet sekä osakkeenomistajat, joilla on huomattava vaikutusvalta yhtiössä. Lähipiiriin luetaan myös näiden henkilöiden läheiset perheenjäsenet ja yhteisöt, joissa näillä edellä mainituilla henkilöillä on määräysvalta tai yhteinen määräysvalta. Johtoryhmän ja hallituksen jäsenten palkat ja palkkiot Tuhatta euroa 1.1.2023-31.12.2023 1.1.2022-31.12.2022 Toimitusjohtaja Palkat ja palkkiot sekä muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet 690 581 Eläkekulut - maksupohjaisista järjestelyistä 120 43 Yhteensä 810 624 Johtoryhmä Palkat ja palkkiot sekä muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet 1 126 925 Eläkekulut - maksupohjaisista järjestelyistä 94 78 Yhteensä 1 220 1 003 Hallituksen jäsenet Palkat ja palkkiot 268 274 Eläkekulut - maksupohjaisista järjestelyistä 6 7 Yhteensä 274 280 Johdon ja hallituksen palkitseminen yhteensä 2 305 1 907 Toimitusjohtajalla on mahdollisuus saada tulospalkkiota, joka on enintään 48 % vuosipalkasta. Tulospalkkion määrä riippuu vuositavoitteista. Toimitusjohtajan irtisanomisaika on 6 kuukautta ja erokorvaus vastaa 6 kuukauden palkkaa. Toimitusjohtajalla on lisäeläkejärjestely, jonka vuosimaksu on kahden kuukauden kiinteää palkkaa vastaava summa. Kiinteä palkka koostuu peruspalkasta ja luontoiseduista. Lisäeläke on maksupohjainen järjestely, joten siitä ei ole kirjattu velkaa taseeseen. Lisäeläkesopimuksen perusteella toimitusjohtaja voi jäädä eläkkeelle 65-vuotiaana. Yhdellä johtoryhmän jäsenellä sekä yhdellä hallituksen jäsenellä on myös vapaaehtoinen eläkejärjestely. Muita eläkkeelle siirtymistä tai eläkerahan määrää koskevia erityisehtoja ei ole sovittu. Toimitusjohtajan ja johtoryhmän lakisääteinen eläkekulu tilikaudella 2023 oli 146 tuhatta euroa (2022: 113 tuhatta euroa). Hallituksen palkkiot eivät sisällä lakisääteistä eläkevelvollisuutta. Koskisen käynnisti tilikaudella 2022 osakepohjaiset kannustinohjelmat avainhenkilöilleen ja avainjohdolle. Kannustinohjelmien piiriin kuuluvat henkilöt voivat järjestelyn ehtojen toteutuessa saada maksimissaan 398 000 osaketta (bruttomäärä). Osakepohjaisista kannustinohjelmista kirjattiin tilikaudella kuluksi 540 tuhatta euroa. Tästä omaan pääomaan kirjattiin 462 tuhatta euroa ja 72 tuhatta euroa kirjattiin lyhytaikaisiin muihin velkoihin. Lisäksi osa lähipiiriin kuuluvista johtoryhmän jäsenistä on osallistunut Koskisen toteuttamaan henkilöstöantiin. Henkilöstöannin vaikutus on epäolennainen. Tarkempia tietoja järjestelyistä on esitetty liitetiedossa 7. Osakepalkkiojärjestelmät. Johdon avainhenkilöiden osakeomistukset Tuhatta euroa 31.12.2023 31.12.2022 Hallitus, toimitusjohtaja ja johtoryhmä Kantaosakkeet (kpl) 6 785 781 7 281 704 Omistusosuus, % 29 % 32 % Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä yhteensä (kpl) 23 010 573 23 002 659 Lisätietoja osakkeiden muutoksista liitetiedossa 18. Oma pääoma Hallituksen jäsenten, toimitusjohtajan ja johtoryhmän hallussa oli 31.12.2023 yhteensä 6 785 781 osaketta. Luvut sisältävät heidän omat ja heidän läheisten perheenjäsentensä ja määräysvallassaan olevien yhteisöjen omistukset. Tilikauden aikana yhtiön johdolle ei ole myönnetty lainoja. Yhtiön johdon ja osakkeenomistajien puolesta ei ole annettu pantteja tai muita sitoumuksia. Liiketoimet lähipiirin kanssa Tuhatta euroa 1.1.2023-31.12.2023 1.1.2022-31.12.2022 Osakkeenomistajat, joilla on merkittävä vaikutusvalta 1) Palkat, palkkiot ja eläkekulut -86 -439 Vuokratuotot - 2 Tuotot käyttöomaisuushyödykkeiden myynnistä 881 400 Korkokulu - -304 Yhteensä 794 -341 1) Sisältää osakkeenomistajat, joiden omistusosuus on yli 10 %, ja heidän läheiset perheenjäsenensä Yhtiö myi tilikaudella kiinteistön irtaimistoineen sekä kaksi autoa yhtiön lähipiiriin kuuluvalle hallituksen jäsenelle. Kauppahinnat perustuivat ulkopuolisiin arvioihin. 25. Ehdolliset velat ja vastuusitoumukset Tuhatta euroa 31.12.2023 31.12.2022 Velat, joiden vakuudeksi on annettu vakuus Lainat rahoituslaitoksilta 20 500 25 000 Tilinpäätöspäivänä käytössä olevat tili- ja takauslimiitit Tililimiitti - - Takauslimiitti 83 267 Kiinnitykset Kiinteistökiinnitykset 307 200 307 200 Yrityskiinnitykset 181 551 181 551 Takaukset Ennakkomaksut, toimitustakuut jne. 83 267 Koskisen on sitoutunut yhteensä 17,6 miljoonan euron maksuihin investointeihin liittyen. Pääosin sitoumukset liittyvät Järvelän uuteen sahaan sekä tukkikenttään. Oikeudenkäynnit 31.12.2023 ei ollut käynnissä merkittäviä oikeudellisia kiistoja (31.12.2022: ei merkittäviä oikeudellisia kiistoja). Tilinpäätöksen laadintaperiaate Ehdollinen velka on mahdollinen velvoite, joka syntyy aikaisemmista tapahtumista ja jonka olemassaolo varmistuu vain yhden tai useamman epävarman tulevan tapahtuman, joka ei ole kokonaan konsernin määräysvallassa, toteutumisella tai toteutumatta jäämisellä. Olemassa olevaa velvoitetta pidetään ehdollisena velkana, kun ei ole todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää voimavarojen siirtymistä pois yhteisöstä, tai kun velvoitteen määrää ei voida määrittää riittävän luotettavasti. 26. Uudet standardit Konserni ei ole ottanut käyttöön julkaistuja uusia kirjanpitostandardeja, kirjanpitostandardien muutoksia ja tulkintoja, jotka eivät ole pakollisia 31.12.2023 päättyneille tilikausille. Näiden standardien, muutosten tai tulkintojen ei odoteta vaikuttavan olennaisesti yhteisöön nykyisellä tai tulevilla tilikausilla eikä ennakoitavissa oleviin tuleviin liiketoimiin. 27. Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat Koskisen Oyj:n hallitus päätti 16.2.2024 suunnatusta maksuttomasta osakeannista yhtiön toimitusjohtajalle ja talousjohtajalle osana johdon palkitsemista ylimääräisen yhtiökokouksen 31.10.2022 antaman valtuutuksen nojalla. Annetut osakkeet merkittiin kaupparekisteriin 28.2.2024. Osakkeiden kokonaismäärä lisääntyi 23 025 159 osakkeeseen, kun toimitusjohtajalle ja talousjohtajalle annettiin 13 500 uutta osaketta. Listautumisen toteutumiseen liittyvän palkkion toisen maksuerän arvo Koskisen toimitusjohtajalle vastaa 18 000 osaketta, josta puolet maksetaan rahana ennakonpidätyksen kattamiseksi. Palkkion toisen maksuerän arvo Koskisen talousjohtajalle vastaa 9 000 osaketta, josta puolet maksetaan rahana ennakonpidätyksen kattamiseksi. Koskisen Oyj Tuloslaskelma 1 EUR 1.1.2023-31.12.2023 1.1.2022-31.12.2022 LIIKEVAIHTO 260 819 102,99 227 616 416,16 Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos 978 557,83 -2 061 764,72 Valmistus omaan käyttöön 222 508,51 346 394,60 Liiketoiminnan muut tuotot 7 844 343,83 69 860 178,62 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet, tavarat Ostot tilikauden aikana -121 338 113,32 -106 593 303,03 Varastojen lisäys tai vähennys 2 678 027,71 -3 770 054,81 Aineet, tarvikkeet, tavarat -118 660 085,61 -110 363 357,84 Ulkopuoliset palvelut -36 439 331,43 -29 707 855,40 Materiaalit ja palvelut -155 099 417,04 -140 071 213,24 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -35 896 406,51 -21 763 228,06 Eläkekulut -5 760 441,58 -4 323 566,93 Muut henkilösivukulut -1 818 530,63 -1 194 532,53 Henkilöstökulut -43 475 378,72 -27 281 327,52 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -5 535 553,10 -2 934 357,72 Arvonalentumiset pysyvien vastaavien hyödykkeistä -35 186,90 -8 852,01 Poistot ja arvonalentumiset -5 570 740,00 -2 943 209,73 Liiketoiminnan muut kulut -43 823 570,21 -34 997 502,56 LIIKEVOITTO (-TAPPIO) 21 895 407,19 90 467 971,61 Rahoitustuotot ja -kulut Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista 967,50 - Muut korko- ja rahoitustuotot Saman konsernin yrityksiltä 111 355,38 146 724,88 Muilta 3 882 186,09 1 939 611,42 Arvonalentumiset pysyvien vastaavien sijoituksista - -130 348,08 Korkokulut ja muut rahoituskulut Saman konsernin yrityksille -18 571,80 -316 369,64 Muille -3 115 508,33 -14 238 449,09 Rahoitustuotot ja -kulut 860 428,84 -12 598 830,51 VOITTO (TAPPIO) ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA 22 755 836,03 77 869 141,10 Tilinpäätössiirrot Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) -7 731 772,21 -3 182 457,13 Tilinpäätössiirrot -7 731 772,21 -3 182 457,13 Tuloverot Tilikauden ja aikaisempien tilikausien verot -1 791 620,48 -2 665 093,42 Laskennalliset verot 0,00 -137 989,65 Tuloverot -1 791 620,48 -2 803 083,07 TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) 13 232 443,34 71 883 600,90 Koskisen Oyj Tase 1 EUR 31.12.2023 31.12.2022 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Muut aineettomat hyödykkeet 1 582 538,12 1 082 300,41 Ennakkomaksut 29 832,00 289 934,75 Aineettomat hyödykkeet 1 612 370,12 1 372 235,16 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 6 138 146,05 6 167 761,17 Rakennukset ja rakennelmat 38 987 993,97 19 744 679,88 Koneet ja kalusto 30 469 451,67 23 498 607,18 Muut aineelliset hyödykkeet 3 183 132,02 1 620 178,42 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 17 042 567,61 25 305 947,08 Aineelliset hyödykkeet 95 821 291,32 76 337 173,73 Sijoitukset Osuudet saman konsernin yrityksissä 365 736,77 365 736,77 Muut osakkeet ja osuudet 223 172,42 223 172,42 Muut saamiset 10 060 606,00 - Sijoitukset 10 649 515,19 588 909,19 PYSYVÄT VASTAAVAT 108 083 176,63 78 298 318,08 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 21 595 595,50 18 917 567,79 Keskeneräiset tuotteet 4 821 951,03 4 014 933,72 Valmiit tuotteet/Tavarat 9 863 618,12 9 692 077,60 Vaihto-omaisuus 36 281 164,65 32 624 579,11 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä 1 340 000,00 2 380 000,00 Siirtosaamiset 4 243 500,00 - Pitkäaikaiset saamiset 5 583 500,00 2 380 000,00 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 20 871 270,44 23 520 930,53 Saamiset saman konsernin yrityksiltä 2 820 760,80 745 504,66 Muut saamiset 7 014 646,80 6 065 120,57 Siirtosaamiset 4 538 602,73 2 658 859,27 Lyhytaikaiset saamiset 35 245 280,77 32 990 415,03 Saamiset 40 828 780,77 35 370 415,03 Rahoitusarvopaperit Muut arvopaperit 30 000 000,00 9 892 037,88 Rahoitusarvopaperit 30 000 000,00 9 892 037,88 Rahat ja pankkisaamiset 25 142 203,64 73 750 180,73 VAIHTUVAT VASTAAVAT 132 252 149,06 151 637 212,75 VASTAAVAA 240 335 325,69 229 935 530,83 Tase 1 EUR 31.12.2023 31.12.2022 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Osakepääoma 1 512 000,00 1 512 000,00 Arvonkorotusrahasto 70 222,30 70 222,30 Muut rahastot Vararahasto 16 202,59 16 202,59 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 58 825 127,65 58 825 127,65 Muut rahastot 58 841 330,24 58 841 330,24 Edellisten tilikausien voitto (tappio) 48 894 461,02 -13 090 760,61 Tilikauden voitto (tappio) 13 232 443,34 71 883 600,90 OMA PÄÄOMA 122 550 456,90 119 216 392,83 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Poistoero 29 133 230,15 21 401 457,94 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ 29 133 230,15 21 401 457,94 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma Lainat rahoituslaitoksilta 32 400 349,48 24 824 284,00 Velat saman konsernin yrityksille 743 115,60 605 791,63 Laskennalliset verovelat 339 576,27 339 576,27 Siirtovelat 60 606,00 - Pitkäaikainen vieras pääoma 33 543 647,35 25 769 651,90 Lyhytaikainen vieras pääoma Lainat rahoituslaitoksilta 6 493 565,50 4 500 000,00 Saadut ennakot 633 691,99 752 198,50 Ostovelat 24 825 932,36 31 913 757,46 Velat saman konsernin yrityksille 674 036,45 77 203,45 Muut velat 9 494 972,24 10 272 487,02 Siirtovelat 12 985 792,75 16 032 381,73 Lyhytaikainen vieras pääoma 55 107 991,29 63 548 028,16 VIERAS PÄÄOMA 88 651 638,64 89 317 680,06 VASTATTAVAA 240 335 325,69 229 935 530,83 Koskisen Oyj Rahoituslaskelma 1 EUR 1.1.2023-31.12.2023 1.1.2022-31.12.2022 Liiketoiminnan rahavirta TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) 13 232 443,34 71 883 600,90 Poistot ja arvonalentumiset 5 570 740,00 2 943 209,73 Pysyvien vastaavien myntivoitot ja -tappiot -242 502,42 -1 732 104,89 Realisoitumattomat kurssivoitot ja -tappiot 115 872,89 - Rahoitustuotot ja -kulut -976 301,73 12 598 830,51 Tilinpäätössiirrot 7 731 772,21 3 182 457,13 Tuloverot 1 791 620,48 2 803 083,07 Muut oikaisut - -61 962 723,05 Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta 27 223 644,77 29 716 353,40 Käyttöpääoman muutos Vaihto-omaisuuden lisäys (-) / vähennys (+) -3 656 585,54 5 831 819,53 Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (-) / vähennys (+) -788 986,12 7 841 311,74 Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+) /vähennys (-) -9 385 494,38 1 930 467,43 Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja 13 392 578,73 45 319 952,10 Maksetut korot liiketoiminnasta -2 024 996,44 -5 008 844,43 Saadut korot liiketoiminnasta 1 510 128,94 198 273,59 Saadut osingot liiketoiminnasta 967,50 - Muut rahoituserät liiketoiminnasta 385 828,81 -6 857 621,65 Maksetut tuloverot -2 846 505,66 -3 787 004,92 Lainasaamisten takaisinmaksut 1 040 000,00 - Liiketoiminnan rahavirta 11 458 001,88 29 864 754,69 Investointien rahavirta Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden hankinta -16 653 146,27 -14 699 101,60 Pitkäaikaisten varojen myynnit 937 671,12 436 011,61 Myydyt tytäryhtiöosakkeet - 3 134 821,92 Investoinnit muihin sijoituksiin -10 060 606,00 - Investoinnit määräaikaistalletuksiin -35 000 000,00 - Takaisinmaksut määräaikaistalletuksista 15 000 000,00 - Myönnetyt lainat - -17 720 000,00 Investointien rahavirta -45 776 081,15 -28 848 268,07 Rahoituksen rahavirta Maksullinen osakeanti - 32 374 021,61 Pitkäaikaisten lainojen nostot 136 630,39 35 490 751,00 Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut -4 500 000,00 - Omien osakkeiden hankkiminen -3 365,90 - Lyhytaikaisten lainojen nostot 1 511 899,62 2 126 652,13 Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut -1 432 086,44 -5 414 726,33 Maksetut osingot -9 895 013,37 - Oman pääoman ehtoisen lainan takaisinmaksut - -6 988 174,00 Rahoituksen rahavirta -14 181 935,70 57 588 524,41 Rahavarojen muutos -48 500 014,97 58 605 011,03 Rahavarat tilikauden alussa 83 642 218,61 134,56 Rahavarat tilikauden lopussa 35 142 203,64 83 642 218,61 Rahavarat, muut järjestelyt - -25 037 072,77 Koskisen Oyj Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot Laatimisperiaatteet Koskisen Oyj:n tilinpäätös tilikaudelle 1.1. - 31.12.2023 on laadittu Suomen kirjanpitolain säännösten ja muiden Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laadintaa koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti. Vaihto-omaisuuden arvostaminen Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään painotetun keskihinnan menetelmällä. Vaihto-omaisuuden hankintamenoon sisällytetään välittömien menojen lisäksi osuus hankinnan ja valmistuksen välillisistä menoista. Pysyvien vastaavien arvostaminen Taseeseen merkittyjen aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden hankintamenosta on vähennetty suunnitelman mukaiset poistot ja arvonalentumiset sekä lisätty tehdyt arvonkorotukset. Arvonkorotukset perustuvat ulkopuoliseen arvioon ja arvonkorotusten olemassaoloon on yhtiön johdon arvion mukaan perusteet. Arvonkorotuksista johtuva laskennallinen verovelka on vähennetty oman pääoman arvonkorotusrahastosta ja esitetty taseella erässä Laskennalliset verovelat. Hankintamenoon on luettu hankinnasta ja valmistuksesta aiheutuneet muuttuvat menot. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden taloudellisen pitoajan perusteella. Poistot on tehty hyödykkeen käyttöönottokuukaudesta alkaen. Arvonalentuminen kirjataan, jos hyödykkeen tulevaisuudessa kerryttämä tulo on pysyvästi alle kirjanpitoarvon. Poistoajat ovat: Muut pitkävaikutteiset menot 5 vuotta Rakennukset 20-50 vuotta Rakennelmat 10 vuotta Koneet ja kalusto 5-15 vuotta Muu käyttöomaisuus 5-10 vuotta Rahoitusvälineiden ja johdannaisten arvostaminen Rahoitusvarat arvostetaan KPL 5:2 §:n mukaan hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan. Rahoitusvelat arvostetaan nimellisarvoon. Riskienhallinnan periaatteiden mukaisesti yhtiössä voidaan käyttää hyödykkeiden, korkojen ja valuuttojen hintariskeiltä suojautumiseen johdannaisia. KILA:n lausunnon 1963/13.12.2016 mukaisesti korko- ja valuuttajohdannaissopimusten negatiivinen käypä arvo kirjataan tuloslaskelmaan ja pakolliseksi varaukseksi, sekä tästä muodostuva laskennallinen vero laskennallisiin verosaamisiin. Sähköjohdannaisia käytetään erittäin todennäköisten pörssihintaisten sähkön hankintojen hintariskin suojaamiseksi. Käytetyt johdannaiset suojaavat seuraavan kolmen vuoden liiketoimintaan tarvittavan sähkön ostoista 25-95 %. Sähköjohdannaissopimusten käypiä arvoja on käsitelty taseen ulkopuolisina vastuina siltä osin kun sähköjohdannaissopimusten voidaan katsoa täyttävän KILA:n lausunnossa 1963/2016 asetetut edellytykset taseen ulkopuolisena vastuuna käsittelemiselle. Sähköjohdannaissopimukset selvitetään ja maksetaan sopimusten mukaan kuukausittain. Sähköjohdannaissopimusten on katsottu täyttävän edellytykset taseen ulkopuolisena vastuuna käsittelemiselle. Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus Koskisen Oyj:n tytäryhtiö Koskisen Oy sulautui yhtiöön 31.5.2022. Edellisen tilikauden tiedot eivät näin ollen ole vertailukelpoisia. Ulkomaan rahan määräiset erät Ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat on muutettu Suomen rahan määräiseksi tilinpäätöspäivän kurssiin. Saamisten ja velkojen arvostamisesta syntyneet kurssivoitot ja- tappiot kirjataan tuloslaskelmaan rahoituksen kurssieroksi. Laskennalliset verot Laskennallinen verovelka tai -saaminen on laskettu verotuksen ja tilinpäätöksen välisille väliaikaisille eroille käyttäen tilinpäätöshetkellä vahvistettua seuraavien vuosien verokantaa. Taseeseen sisältyy laskennallinen verovelka kokonaisuudessaan ja laskennallinen verosaaminen arvioidun todennäköisen saamisen suuruisena. Koskisen Oyj Tuloslaskelman liitetiedot Liikevaihto toimialoittain ja markkina-alueittain Tuhatta euroa 1.1.2023-31.12.2023 1.1.2022-31.12.2022 Jakauma toimialoittain Levyteollisuus 138 424 85 816 Sahateollisuus 122 384 141 764 Muu myynti 11 37 Yhteensä 260 819 227 616 Tuhatta euroa 1.1.2023-31.12.2023 1.1.2022-31.12.2022 Maantieteellinen jakauma Suomi 111 111 125 902 Japani 21 116 20 239 Saksa 15 961 9 272 Puola 16 147 6 000 Muut EU-maat 64 959 43 144 Muut maat 31 525 23 058 Yhteensä 260 819 227 616 Liiketoiminnan muut tuotot Tuhatta euroa 1.1.2023-31.12.2023 1.1.2022-31.12.2022 Sulautumisvoitto - 61 963 Lahti-Energian maksu liiketoiminnan edelleenmyynnistä - 3 000 Myyntivoitto tytäryhtiön myynnistä - 1 420 Palveluveloitukset ja vuokrat tytäryhtiöiltä 3 932 2 314 Päästöoikeuksien myynti 2 385 198 Käyttöomaisuuden myyntivoitot, aineelliset hyödykkeet 399 177 Saadut tuet 294 185 Polttopuunmyynti metsänomistajille 263 166 Saadut korvaukset 106 21 Ulkoiset vuokratuotot 93 51 Liiketoiminnan muut tuotot 373 365 Yhteensä 7 844 69 860 Liiketoiminnan muut kulut Tuhatta euroa 1.1.2023-31.12.2023 1.1.2022-31.12.2022 Myyntirahdit ja huolinta -20 231 -18 914 Vuokrasopimuskulut -5 714 -4 520 Tietotekniikkaratkaisut -3 929 -2 897 Kiinteistöjen kunnossapito -3 438 -2 391 Henkilöstöön liittyvät kulut -1 913 -886 Hallintokulut -1 536 -964 Konsultointi- ja hallintopalvelut -1 253 -1 304 Matkakulut -968 -607 Markkinointikulut -684 -421 Myyntiprovisiot -656 -463 Tutkimus- ja kehittämismenot -535 -225 Muut kulut -2 968 -1 407 Yhteensä -43 824 -34 998 Tilintarkastajan palkkiot Tuhatta euroa 1.1.2023-31.12.2023 1.1.2022-31.12.2022 Tilintarkastus -98 -283 Vero- ja lakineuvonta -5 -73 Muut palvelut -28 -1 177 Yhteensä -131 -1 533 Emoyhtiön palveluksessa oli tilikauden aikana keskimäärin 1.1.2023-31.12.2023 1.1.2022-31.12.2022 Toimihenkilöitä 239 149 Työntekijöitä 649 353 Yhteensä 888 502 Johdon palkat ja palkkiot Tuhatta euroa 1.1.2023-31.12.2023 1.1.2022-31.12.2022 Hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja -1 085 -904 Tuloverot Tuhatta euroa 1.1.2023-31.12.2023 1.1.2022-31.12.2022 Tilikauden verot -1 608 -2 665 Aikaisempien tilikausien verot -184 - Laskennallisen verosaamisen muutos - -138 Yhteensä -1 792 -2 803 Rahoitustuotot ja -kulut Tuhatta euroa 1.1.2023-31.12.2023 1.1.2022-31.12.2022 Rahoitustuotot Osinkotuotot muilta 1 - Korkotuotot 2 391 310 Valuuttakurssivoitot 996 526 Muut rahoitustuotot 606 1 250 Yhteensä 3 995 2 086 Tuhatta euroa 1.1.2023-31.12.2023 1.1.2022-31.12.2022 Rahoituskulut Arvonalentumiset pysyvien vastaavien sijoituksista - -130 Korkokulut -2 051 -1 050 Korkokulut pääomalainoista - -5 765 Valuuttakurssitappiot -1 007 -1 533 Listautumiskulut - -4 059 Muut rahoituskulut -76 -2 147 Yhteensä -3 134 -14 685 Kurssierot johtuvat USA:n dollarin, Puolan zlotyn ja Venäjän ruplan kurssimuutoksista. Koskisen Oyj Taseen liitietiedot Emoyhtiön pysyvien vastaavien hankintameno, lisäykset ja vähennykset sekä kertyneet poistot Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Tuhatta euroa Muut pitkä-vaikutteiset menot Ennakko-maksut Maa-alueet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakko-maksut ja kesken-eräiset hankinnat Hankintameno 1.1.2023 4 549 290 6 168 58 842 94 339 5 587 25 306 Lisäykset 389 30 33 7 299 8 603 120 13 540 Vähennykset -662 - -63 -1 613 -3 544 -429 -4 029 Siirrot erien välillä 473 -290 - 13 672 1 839 2 081 -17 775 Hankintameno 31.12.2023 4 750 30 6 138 78 200 101 237 7 359 17 043 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2023 -3 466 - - -39 098 -70 840 -3 966 - Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 662 - - 1 272 3 544 142 - Poistot -363 - - -1 386 -3 436 -351 - Arvonalentumiset - - - - -35 - - Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2023 -3 167 - - -39 213 -70 767 -4 175 - Arvonkorotukset 2 293 2 741 Kirjanpitoarvo 1.1.2023 1 082 290 6 168 19 745 23 499 1 620 25 306 Kirjanpitoarvo 31.12.2023 1 583 30 6 138 38 988 30 469 3 183 17 043 Sijoitukset Tuhatta euroa Osuudet saman konsernin yrityksissä Muut osakkeet ja osuudet Muut saamiset Yhteensä Hankintameno 1.1.2023 496 223 - 195 799 Lisäykset - - 10 061 40 076 Vähennykset -130 - - -10 469 Siirrot erien välillä - - - -0 Hankintameno 31.12.2023 366 223 10 061 225 406 - Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2023 -130 - - -117 501 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 130 - - 5 749 Poistot - - - -5 536 Arvonalentumiset - - - -35 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2023 - - - -117 323 Arvonkorotukset 5 035 - Kirjanpitoarvo 1.1.2023 366 223 - 78 298 Kirjanpitoarvo 31.12.2023 366 223 10 061 108 083 Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Tuhatta euroa Muut pitkä-vaikutteiset menot Ennakko-maksut Maa-alueet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakko-maksut ja kesken-eräiset hankinnat Hankintameno 1.1.2022 1 826 - 387 796 35 381 305 Lisäykset 83 275 89 435 4 129 30 12 701 Yritysjärjestelyt 2 451 - 5 721 57 831 90 765 5 109 13 343 Vähennykset - - -30 -220 -1 159 - -205 Siirrot erien välillä 189 15 - - 568 67 -839 Hankintameno 31.12.2022 4 549 290 6 168 58 842 94 339 5 587 25 306 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2022 -1 440 - - -347 -22 - - Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot - - 126 1 159 - Poistot -221 - - -634 -2 004 -76 - Yritysjärjestelyt -1 805 - - -38 243 -69 965 -3 890 - Arvonalentumiset - - - -9 - Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2022 -3 466 - - -39 098 -70 840 -3 966 - Arvonkorotukset 2 293 2 741 Kirjanpitoarvo 1.1.2022 386 - 387 449 14 381 305 Kirjanpitoarvo 31.12.20212 1 082 290 6 168 19 745 23 499 1 620 25 306 Sijoitukset Tuhatta euroa Osuudet saman konsernin yrityksissä Muut osakkeet ja osuudet Muut saamiset Yhteensä Hankintameno 1.1.2022 24 894 11 - 28 636 Lisäykset - - - 17 744 Yritysjärjestelyt 366 212 - 175 797 Vähennykset -24 763 - - -26 376 Siirrot erien välillä - - - -0 Hankintameno 31.12.2022 496 223 - 195 799 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2022 -5 300 - - -7 109 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot - - - 1 285 Poistot - - - -2 934 Yritysjärjestelyt - - - -113 903 Arvonalentumiset 5 170 - - 5 161 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2022 -130 - - -117 501 Arvonkorotukset 5 035 Kirjanpitoarvo 1.1.2022 19 594 11 - 21 526 Kirjanpitoarvo 31.12.20212 366 223 - 78 298 Koskisen Oyj Konserniyritykset Tytäryritys Kotipaikka Emoyhtiön omistusosuus % 31.12.2023 Emoyhtiön omistusosuus % 31.12.2022 Kosava-Kiinteistöt Oy Kärkölä, Suomi 100 % 100 % Koskisen Sp z.o.o Varsova, Puola 100 % 100 % OOO Koskiles Pietari, Venäjä 0 % 100 % Koskisen Venäjällä toimivan logistiikka- ja puunhankintayhtiön OOO Koskilesin likvidointiprosessi saatiin päätökseen marraskuussa 2023, jonka jälkeen konsernilla ei ole mitään toimintaa Venäjällä. Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä Tuhatta euroa 31.12.2023 31.12.2022 Lainasaamiset: Koskisen Sp z.o.o. 1 340 2 380 Yhteensä 1 340 2 380 Myyntisaamiset: Koskisen Sp z.o.o. 2 814 740 Kosava-Kiinteistöt Oy 7 6 Yhteensä 2 821 746 Kaikki yhteensä 4 161 3 126 Siirtosaamisiin sisältyvät olennaisimmat erät Tuhatta euroa 31.12.2023 31.12.2022 Pitkäaikaiset siirtosaamiset Leasingsopimusten ennakkovuokrat 4 244 - Yhteensä 4 244 - Lyhytaikaiset siirtosaamiset Korkosaamiset 496 - Muut rahoituserät 143 10 Verosaaminen 1 392 337 Jaksotetut henkilöstökulut - 2 Muut siirtosaamiset 2 507 2 311 Yhteensä 4 539 2 659 Oman pääoman muutokset Tuhatta euroa 31.12.2023 31.12.2022 Osakepääoma 1.1. 1 512 1 512 Osakepääoma 31.12. 1 512 1 512 Arvonkorotusrahasto 1.1. 70 70 Arvonkorotusrahasto 31.12. 70 70 Vararahasto 1.1. 16 16 Vararahasto 1.1. 16 16 Sidottu oma pääoma yhteensä 1 598 1 598 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1. 58 825 - Osakeanti - 58 825 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12. 58 825 58 825 Edellisten tilikausien voitto (tappio) 1.1. 58 793 -13 091 Osingonjako -9 895 - Omien osakkeiden hankinta -3 - Edellisten tilikausien voitto (tappio) 31.12. 48 894 -13 091 Tilikauden voitto (tappio) 13 232 71 884 Vapaa oma pääoma yhteensä 120 952 117 618 Oma pääoma yhteensä 122 550 119 216 Jakokelpoinen vapaa oma pääoma Tuhatta euroa 31.12.2023 31.12.2022 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 58 825 58 825 Edellisten tilikausien voitto (tappio) 48 894 -13 091 Tilikauden voitto (tappio) 13 232 71 884 Yhteensä 120 952 117 618 Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille Tuhatta euroa 31.12.2023 31.12.2022 Konsernin suomalaisten yhtiöiden pääasialliset pankkitilit on liitetty konsernitilijärjestelmään, jonka päähaltija on Koskisen Oyj. Konsernitilijärjestelyyn perustuvat velat: Kosava-Kiinteistöt Oy 741 604 Yhteensä 741 604 Ostovelat: Kosava-Kiinteistöt Oy 41 49 Koskisen Sp z.o.o. 633 29 Yhteensä 674 77 Siirtovelat: Kosava-Kiinteistöt Oy 2 1 Yhteensä 2 1 Kaikki yhteensä 1 417 683 Siirtovelkoihin sisältyvät olennaisimmat erät Tuhatta euroa 31.12.2023 31.12.2022 Pitkäaikaiset siirtovelat Jaksotetut henkilöstökulut 61 - Yhteensä 61 - Lyhytaikaiset siirtovelat Jaksotetut henkilöstökulut 8 487 9 137 Alihankkijan siirtovelat 2 721 2 730 Jaksotetut listautumiskulut - 1 765 Lämpöenergiajaksotukset 1 026 - Korkojaksotus 106 466 Muut lyhytaikaiset siirtovelat 645 1 934 Yhteensä 12 986 16 032 Laskennalliset verovelat Tuhatta euroa 31.12.2023 31.12.2022 Arvonkorotuksista 340 340 Yhteensä 340 340 Rahoituslaskelmaa koskevat liitetiedot Rahoituslaskelmassa kuvatut rahavarat sisältävät käteisen rahan, rahaksi tarvittaessa muutettavat pankkisaamiset sekä rahoitusarvopaperit, joilla on erittäin likvidit jälkimarkkinat ja joiden arvon vaihteluun on erittäin vähäinen riski. Käytännössä rahavaroihin luetut rahoitusarvopaperit, jotka esitetään tase-erässä Rahoitusarvopaperit, ovat rahastosijoituksia sekä määräaikaistalletuksia, joiden talletusaika on kolme kuukautta tai tämän alle. Koskisen Oyj Vakuudet, vastuusitoumukset ja taseen ulkopuoliset järjestelyt Annetut vakuudet Tuhatta euroa 31.12.2023 31.12.2022 Velat, joiden vakuudeksi annettu kiinteistö- ja yrityskiinnityksiä Lainat rahoituslaitoksilta 20 500 25 000 Tili- ja takauslimiitit (8 miljoonaa euroa), josta käytössä tilinpäätöshetkellä: Tililimiitti - - Takauslimiitti 83 267 Kiinnitykset Annetut kiinteistökiinnitykset 307 200 307 200 Annetut yrityskiinnitykset 181 551 181 551 Takaukset Ennakkomaksu-, toimitus ym. takaukset 83 267 Leasingsopimuksista maksettavat määrät Tuhatta euroa 31.12.2023 31.12.2022 Seuraavana vuonna maksettavat 1 479 1 180 Myöhemmin maksettavat 1 609 1 476 Yhteensä 3 088 2 656 Leasingsopimusten jäännösarvot Seuraavana vuonna maksettavat - 2 Myöhemmin maksettavat - - Yhteensä - 2 Muut vastuusitoumukset Koskisen Oyj:n Lahti Energialle myytyihin, sittemmin Loimua Oy:n omistukseen siirtyneisiin, voimalaitoksiin liittyy takaisinostovelvoite sopimusajan päätyttyä lokakuussa 2032. Takaisinostohinta arvioidaan olevan noin 15 miljoonaa euroa. Koskisen Oyj on sitoutunut yhteensä 17,6 miljoonan euron maksuihin investointeihin liittyen. Pääosin sitoumukset liittyvät Järvelän uuteen sahaan sekä tukkikenttään. Asunto Oy Puumeran Koskisen Oyj:n lainaosuus 31.12.2023 oli 132 tuhatta euroa (31.12.2022 142 tuhatta euroa). Kiinteistöinvestointien tarkistusvastuu tilinpäätöksessä 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 Yhteensä Vähennetty alv 143 28 36 16 7 8 93 22 4 842 5 195 Vuotuinen osuus vähennetystä alv:sta 14 3 4 2 1 1 9 2 484 519 Jäljellä tarkistuskauteen sisältyviä vuosia 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Palautuksen alainen määrä vähennyksestä 14 6 11 6 4 5 65 18 4 358 4 486 Johdannaissopimukset Riskienhallinnan periaatteiden mukaisesti yhtiössä voidaan käyttää hyödykkeiden, korkojen ja valuuttojen hintariskeiltä suojautumiseen johdannaisia. Korko- ja valuuttajohdannaissopimusten tilinpäätöspäivän negatiivinen käypä arvo kirjataan pakolliseksi varaukseksi. Sähköjohdannaissopimusten on katsottu täyttävän edellytykset taseen ulkopuolisena vastuuna käsittelemiselle. Tilinpäätöshetkellä voimassa olleet johdannaissopimukset 2023 2022 2023 2022 Käypä Käypä Nimellis- Nimellis- Tuhatta euroa arvo arvo arvo arvo Koronvaihtosopimukset erääntyy 25.2.2025 285 492 10 000 10 000 erääntyy 1.7.2025 271 402 10 000 10 000 erääntyy 27.10.2025 336 552 10 000 10 000 Koronvaihtosopimukset yhteensä 892 1 446 30 000 30 000 Laskennallinen verosaaminen - - Valuuttatermiinit EUR-USD, päättymispäivä 29.3.2023 29 494 EUR-USD, päättymispäivä 30.3.2023 21 719 EUR-USD, päättymispäivä 31.3.2023 -3 462 EUR-USD, päättymispäivä 26.6.2023 28 491 EUR-USD, päättymispäivä 29.6.2023 6 238 EUR-USD, päättymispäivä 28.3.2024 30 1 606 EUR-USD, päättymispäivä 28.6.2024 25 810 Valuuttatermiinit yhteensä 55 82 2 416 2 404 Laskennallinen verosaaminen - - Sähkötermiinit Vuonna 2023 erääntyvät 5 217 2 649 Vuonna 2024 erääntyvät 519 1 254 1 912 1 248 Vuonna 2025 erääntyvät 11 113 557 203 Sähkötermiinit yhteensä 530 6 583 2 469 4 100 Puuvaranto Yhtiö on tehnyt metsänomistajien kanssa sitovia sopimuksia tulevaan puunhankintaan liittyen (puuvaranto). Sitoumusten määrä tilinpäätöshetkellä on noin 34,8 miljoonaa euroa (31.12.2022 24,3 miljoonaa euroa). Kovenantit Rahalaitoslainoihin liittyy kovenantteja. Rahoitussopimusten mukaan lainanantajat voivat eräännyttää lainat ennenaikaisesti, mikäli kovananttiehdot eivät täyty. Rahoituslaitoslainat on esitetty taseella tilinpäätöshetkellä voimassa olevien rahoitussopimusten lyhennyssuunnitelmien mukaisesti. Tilikauden aikana kovenanttiehtoja tarkastellaan puolivuosittain. Kovenantit täyttyivät tilikaudella 2023 reilusti. Osakepohjaiset kannustinjärjestelmät Osakepalkkiojärjestelmä 2022-2026 Koskisen Oyj:n hallitus päätti maaliskuussa 2022 osakepohjaisesta kannustinohjelmasta avainhenkilöilleen vuosille 2022–2026. Kannustinohjelma koostuu kolmesta kolmen vuoden ansaintajaksosta, jotka ovat 2022–2024, 2023–2025 ja 2024–2026. Osakepalkkiojärjestelmä 2022-2026 - Ansaintajakso 2022-2024 Yhtiön hallituksen määrittämät ansaintajaksoon oikeutetut avainhenkilöt, maksettavat kannustimet, ansaintakriteerit, ja -tavoitteet kommunikoitiin järjestelyyn osallistuville henkilöille kesäkuussa 2022. Kannustinjärjestelyn piiriin kuuluvat avainhenkilöt (kuusi henkilöä) voivat järjestelyn ehtojen toteutuessa saada maksimissaan 138 000 kappaletta yhtiön osakkeita (bruttomäärä). Ansaintakriteerit ja -tavoitteet liittyvät tiettyjen tunnuslukujen täyttymiseen (käyttökate ja sijoitetun pääoman tuotto) sekä työssäolovelvoitteeseen. Ansaitut osakkeet luovutetaan avainhenkilöille ansaintajakson päätyttyä. Osakkeiden kokonaismäärästä Koskisen pidättää avainhenkilöiden tuloverovelvollisuutta vastaavan ennakonpidätyksen ja maksaa sen veroviranomaisille. Järjestelyssä on verovelvoitteiden nettoselvittelyominaisuus (”net settlement feature”) ja se luokitellaan kokonaisuudessaan osakkeina maksettavaksi liiketoimeksi. Järjestely on käsitelty osakkeina maksettavana osakeperusteisena liiketoimena. Osakepalkkiojärjestelmä 2022-2026 - Ansaintajakso 2023-2025 Yhtiön hallitus päätti huhtikuussa 2023 kannustinohjelman toisen ansaintajakson ansaintakriteerit ja tavoitteet sekä kannustinohjelmaan kelpoiset avainhenkilöt. Osakepohjaiseen kannustinohjelmaan ovat tällä hetkellä oikeutettuja osallistumaan konsernin johtoryhmän jäsenet, yhteensä seitsemän henkilöä. Palkkion mahdollinen saaminen ja määrä perustuu Koskisen kumulatiiviseen oikaistuun käyttökatteeseen ajalla 1.1.2023–31.12.2025 ja henkilön jatkuvaan työsuhteeseen. Kannustinohjelman toisella ansaintajaksolla kannustinohjelmaan kelpoiset osallistujat voivat ansaita yhteensä enintään 215 000 osaketta (bruttomäärä). Ansaitut osakkeet luovutetaan avainhenkilöille ansaintajakson päätyttyä. Osakkeiden kokonaismäärästä Koskisen pidättää avainhenkilöiden tuloverovelvollisuutta vastaavan ennakonpidätyksen ja maksaa sen veroviranomaisille. Järjestelyssä on verovelvoitteiden nettoselvittelyominaisuus (”net settlement feature”) ja se luokitellaan kokonaisuudessaan osakkeina maksettavaksi liiketoimeksi. Järjestely on käsitelty osakkeina maksettavana osakeperusteisena liiketoimena. Listautumiseen liittyvä palkkiojärjestelmä Kesäkuussa 2022 Koskisen perusti avainjohdolle kohdistetun osakepohjaisen kannustinohjelman. Hallitus on päättänyt ohjelmaan oikeutetuista henkilöistä, maksetuista kannustimista sekä ansaintakriteerit ja -tavoitteet. Ohjelman piiriin kuuluu kaksi henkilöä, jotka voivat ehtojen täyttyessä saada maksimissaan 45 000 kappaletta yhtiön osakkeita. Ansaintakriteerit ja -tavoitteet liittyvät listautumiseen sekä työssäolovelvoitteeseen. Ensimmäinen erä maksetaan kaksi kuukautta listautumisen jälkeen ja toinen erä 12 kuukautta ensimmäisen erän maksamisen jälkeen. Palkkio maksetaan puoliksi osakkeina ja puoliksi rahamaksuna, joka määräytyy osakkeen maksuhetken arvon mukaan. Järjestely käsitellään osittain osakkeina maksettavana ja osittain käteisenä maksettavana osakeperusteisena liiketoimena. Ensimmäinen erä maksettiin kokonaisuudessaan helmikuussa 2023. Henkilöstöanti Syyskuussa 2022 Koskisen toteutti henkilöstölleen suunnatun osakeannin, johon saivat osallistua kaikki vakituisessa työsuhteessa työskentelevät työntekijät. Osana henkilöstöannissa liikkeeseen laskettujen osakkeiden (115 018 kappaletta) merkintähinta oli alempi kuin osakkeiden käypä arvo. Merkittyjen osakkeiden myynti on rajoitettu ja osakkeisiin liittyy työssäolovelvoite ajanjakso, joka päättyy hallituksen erillisellä päätöksellä, kun osakkeiden merkintöjen hyväksymisestä on kulunut kaksi vuotta tai kun listautumisesta on kulunut vähintään kuusi kuukautta, sen mukaan, kumpi tapahtuu myöhemmin. Tilikauden jälkeiset tapahtumat Koskisen Oyj:n hallitus päätti 16.2.2024 suunnatusta maksuttomasta osakeannista yhtiön toimitusjohtajalle ja talousjohtajalle osana johdon palkitsemista ylimääräisen yhtiökokouksen 31.10.2022 antaman valtuutuksen nojalla. Annetut osakkeet merkittiin kaupparekisteriin 28.2.2024. Osakkeiden kokonaismäärä lisääntyi 23 025 159 osakkeeseen, kun toimitusjohtajalle ja talousjohtajalle annettiin 13 500 uutta osaketta. Listautumisen toteutumiseen liittyvän palkkion toisen maksuerän arvo Koskisen toimitusjohtajalle vastaa 18 000 osaketta, josta puolet maksetaan rahana ennakonpidätyksen kattamiseksi. Palkkion toisen maksuerän arvo Koskisen talousjohtajalle vastaa 9 000 osaketta, josta puolet maksetaan rahana ennakonpidätyksen kattamiseksi. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset Helsingissä 12. päivänä huhtikuuta 2024 Pekka Kuusniemi Kari Koskinen Hallituksen puheenjohtaja Hallituksen jäsen Hanna Masala Kalle Reponen Hallituksen jäsen Hallituksen jäsen Hanna Sievinen Eva Wathén Hallituksen jäsen Hallituksen jäsen Jukka Pahta Toimitusjohtaja Tilinpäätösmerkintä Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus. Helsingissä 12. päivänä huhtikuuta 2024 PricewaterhouseCoopers Oy Tilintarkastusyhteisö Markku Launis KHT Luettelo emoyhtiön kirjanpidoista ja aineistoista Kirjanpitokirja: Säilytystapa: Tilinpäätös Digitaalisena Reskontrat - Ostoreskontra Digitaalisena - Myyntireskontra Digitaalisena Pääkirja Digitaalisena Päiväkirja Digitaalisena Kassakirja Digitaalisena Käyttöomaisuuskirjanpito Digitaalisena Varastokirjanpidot Digitaalisena Tositelajit: Säilytystapa: Rahoitustilien tositteet Digitaalisena Avustavat päätösviennit Digitaalisena Muistiotositteet Digitaalisena Palkkakirjanpito Digitaalisena/Paperitulosteena Tarvikevarastosta otot Digitaalisena Tarvikevarastoon saapumiset Digitaalisena Myyntilaskut Digitaalisena Ostolaskut Digitaalisena Myyntireskontran suoritukset Digitaalisena Ostoreskontran maksut Digitaalisena Alkusaldot Digitaalisena Poistot Digitaalisena Jaksotus Digitaalisena Tilintarkastuskertomus Koskisen Oyj:n yhtiökokoukselle Tilinpäätöksen tilintarkastus Lausunto Lausuntonamme esitämme, että - konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti - tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa. Tilintarkastuksen kohde Olemme tilintarkastaneet Koskisen Oyj:n (y-tunnus 0148241-9) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2023. Tilinpäätös sisältää: - konsernin laajan tuloslaskelman, taseen, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien yhteenveto merkittävistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista - emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot. Lausunnon perustelut Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riippumattomuus Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme. Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1-kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 9 Liiketoiminnan muut kulut. Tarkastuksen yleinen lähestymistapa Yhteenveto - Konsernitilinpäätökselle määritetty olennaisuus: € 2.700.000, joka vastaa 1,0 % konsernin liikevaihdosta - Tarkastuksen laajuus: Tarkastuksen kohteena on ollut konsernin emoyhtiö. - Vaihto-omaisuuden arvostus Osana tilintarkastuksen suunnittelua olemme määrittäneet olennaisuuden ja arvioineet riskiä siitä, että tilinpäätöksessä on olennainen virheellisyys. Erityisesti olemme arvioineet alueita, joiden osalta johto on tehnyt subjektiivisia arvioita. Tällaisia ovat esimerkiksi merkittävät kirjanpidolliset arviot, joihin liittyy oletuksia ja tulevien tapahtumien arviointia. Olennaisuus Tarkastuksemme suunnitteluun ja suorittamiseen on vaikuttanut soveltamamme olennaisuus. Tilintarkastuksen tavoitteena on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena olennaista virheellisyyttä. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä. Niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella. Perustuen ammatilliseen harkintaamme määritimme olennaisuuteen liittyen tiettyjä kvantitatiivisia raja-arvoja, kuten alla olevassa taulukossa kuvatun konsernitilinpäätökselle määritetyn olennaisuuden. Nämä raja-arvot yhdessä kvalitatiivisten tekijöiden kanssa auttoivat meitä määrittämään tarkastuksen kokonaislaajuuden ja yksittäisten tilintarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden sekä arvioimaan virheellisyyksien vaikutusta tilinpäätökseen kokonaisuutena. Konsernitilinpäätökselle määritetty olennaisuus € 2 700 000 Olennaisuuden määrittämisessä käytetty vertailukohde 1 % konsernin liikevaihdosta Perustelut vertailukohteen valinnalle Valitsimme olennaisuuden määrittämisen vertailukohteeksi liikevaihdon, koska käsityksemme mukaan tilinpäätöksen lukijat käyttävät yleisimmin näitä kriteereitä arvioidessaan konsernin suoriutumista. Liikevaihto antaa harkintamme mukaan vakaamman perustan olennaisuuden määrittelyyn. Lisäksi liikevaihto on yleisesti hyväksyttyjä vertailukohteita. Konsernitilinpäätöksen tarkastuksen laajuuden määrittäminen Tilintarkastuksemme laajuutta määrittäessämme olemme ottaneet huomioon Koskisen-konsernin rakenteen, toimialan sekä taloudelliseen raportointiin liittyvät prosessit ja kontrollit. Tilintarkastustoimenpiteemme kattoivat kaikki konsernin kannalta merkittävimmät yksiköt. Konsernin tarkastuksen painopiste on ollut merkittävimmässä yksikössä Suomessa, missä suoritimme tilintarkastuksen yksikön koosta ja riskin luonteista johtuen. Jäljelle jäävien yksiköiden osalta suoritimme muita tarkastustoimenpiteitä varmistaaksemme, ettei niihin liity merkittäviä riskejä olennaiselle virheelle konsernitilinpäätöksessä. Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa. Otamme kaikissa tilintarkastuksissamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän sisältyy arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski. Konsernitilinpäätöksen ja emoyhtiön tilinpäätöksen tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka Miten seikkaa on käsitelty tilintarkastuksessa Vaihto-omaisuuden arvostus Asiaa koskevia tietoja on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 16 ja emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedoissa. Arvioimme laskentaperiaatteiden asianmukaisuutta suhteessa sovellettavaan tilinpäätösnormistoon sekä testasimme arvostukseen ja olemassaoloon liittyviä keskeisiä kontrolleja sekä suoritimme aineistotarkastusta. Vaihto-omaisuus on yksi konsernin merkittävimmistä tase-eristä ja oli määrältään 37,5 miljoonaa euroa konsernitilinpäätöksessä ja 36,3 miljoonaa euroa emoyhtiön tilinpäätöksessä. Tarkastimme otoksen vaihto-omaisuusnimikkeiden hankintamenoon sisällytettyjä ostolaskuja vertaamalla niitä ostolaskuihin. Tarkastimme myös laskelmia, joiden perusteella vaihto-omaisuuden hankintamenoon on sisällytetty suhteellinen osuus tuotannon välillisistä kustannuksista. Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään painotetun keskihinnan menetelmällä. Hankintamenoon sisältyvät raaka-aineet, välitön työvoima, poistot sekä asianmukainen osuus muuttuvista ja kiinteistä yleiskustannuksista, joista jälkimmäinen jaetaan tavanomaisen toimintakapasiteetin perusteella. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa toteutuva arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut valmiiksi saattamisesta johtuvat menot sekä arvioidut myynnin toteutumiseksi tarvittavat menot. Osallistuimme vaihto-omaisuuden inventointeihin valituissa toimipaikoissa saadaksemme evidenssiä vaihto-omaisuuden olemassaolosta. Inventointien aikana arvioimme yhtiön inventointiprosessin asianmukaisuutta ja suoritimme tarkistuslaskentoja. Vertasimme otoksen valmiiden tuotteiden varasto-nimikkeiden arvoa niiden myyntihintoihin. Vanhoista, hitaasti liikkuvista vaihto-omaisuuseristä tehdään arvonalentumisvähennys, joka perustuu johdon parhaaseen arvioon odotettavissa olevasta nettorealisointiarvosta raportointikauden päättymispäivänä. Vaihto-omaisuuden arvostus on tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka johtuen sen määrästä ja arvostukseen liittyvästä arvionvaraisuudesta. Konsernitilinpäätöksen ja emoyhtiön tilinpäätöksen tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka Miten seikkaa on käsitelty tilintarkastuksessa Konsernitilinpäätöksen tai emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettuja merkittäviä olennaisen virheellisyyden riskejä. Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS-tilinpäätösstandardit) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä. Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin. Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella. Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi: - tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista. - muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta. - arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta. - teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa. - arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan. - hankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintoja koskevasta taloudellisesta informaatiosta pystyäksemme antamaan lausunnon konsernitilinpäätöksestä. Vastaamme konsernin tilintarkastuksen ohjauksesta, valvonnasta ja suorittamisesta. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin. Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana. Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista. Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voitaisiin kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu. Muut raportointivelvoitteet Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 26.4.2022 alkaen yhtäjaksoisesti 2 vuotta. Muu informaatio Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää ja odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen. Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota. Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti. Lausuntonamme esitämme, että - toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia - toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti. Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa. Helsingissä 12.4.2024 PricewaterhouseCoopers Oy Tilintarkastusyhteisö Markku Launis KHT Koskisen Oyj:n ESEF-tilinpäätöstä koskeva kohtuullisen varmuuden antava riippumattoman tilintarkastajan varmennusraportti Koskisen Oyj:n johdolle Olemme Koskisen Oyj:n (y-tunnus 0148241-9) (jäljempänä myös ”yhtiö”) johdon pyynnöstä suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on ollut yhtiön IFRS-konsernitilinpäätös tilikaudelta 01.01.- 31.12.2023 European Single Electronic Format -muodossa (”ESEF-tilinpäätös”). Johdon vastuu ESEF-tilinpäätöksestä Koskisen Oyj:n johto vastaa ESEF-tilinpäätöksen laatimisesta siten, että se täyttää 17.12.2018 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/815 vaatimukset (”ESEF-vaatimukset”). Tähän vastuuseen kuuluu, että suunnitellaan, otetaan käyttöön ja ylläpidetään sisäistä valvontaa, joka on relevanttia sellaisen ESEF-tilinpäätöksen laatimisen kannalta, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista ESEF-vaatimusten noudattamatta jättämistä. Meidän riippumattomuutemme ja laadunhallintamme Olemme noudattaneet IESBAn (International Ethics Standards Board for Accountants) Kansainvälisten eettisten sääntöjen tilintarkastusammattilaisille (sisältäen Kansainväliset riippumattomuusstandardit) (IESBAn eettiset säännöt) mukaisia riippumattomuusvaatimuksia ja muita eettisiä vaatimuksia. Sääntöjen pohjana olevat perusperiaatteet ovat rehellisyys, objektiivisuus, ammatillinen pätevyys ja huolellisuus, salassapitovelvollisuus ja ammatillinen käyttäytyminen. Yhtiömme soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan tilintarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat toimintaperiaatteet ja menettelytavat. Meidän velvollisuutemme Meidän velvollisuutenamme on esittää suorittamiemme toimenpiteiden ja hankkimamme evidenssin perusteella lausunto ESEF-tilinpäätöksestä. Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiantomme kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin (ISAE) 3000 (uudistettu) Muut varmennustoimeksiannot kuin menneitä kausia koskevaan taloudelliseen informaatioon kohdistuva tilintarkastus tai yleisluonteinen tarkastus mukaisesti. Kyseinen standardi edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme toimeksiannon hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko ESEF-tilinpäätöksessä olennaista ESEF-vaatimusten noudattamatta jättämistä. ISAE 3000 (uudistettu) mukaiseen kohtuullisen varmuuden antavaan toimeksiantoon kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi siitä, onko ESEF-tilinpäätös ESEF-vaatimusten mukainen. Valittavat toimenpiteet perustuvat tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen ESEF-vaatimusten noudattamatta jättämisen riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessamme olemme tarkastelleet sisäistä valvontaa, joka on yhtiössä relevanttia ESEF-tilinpäätöksen laatimisen kannalta. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä. Lausunto Lausuntonamme esitämme, että Koskisen Oyj:n ESEF-tilinpäätös 31.12.2023 päättyneeltä tilikaudelta noudattaa olennaisilta osin ESEF-vaatimuksissa asetettuja vähimmäisvaatimuksia. Tämä kohtuullisen varmuuden antava varmennusraporttimme on laadittu toimeksiantomme ehtojen mukaisesti. Vastaamme työstämme, tästä raportista ja esittämästämme lausunnosta vain Koskisen Oyj:lle, emme kolmansille osapuolille. Helsingissä 12.04.2024 PricewaterhouseCoopers Oy Tilintarkastusyhteisö Markku Launis KHT iso4217:EUR iso4217:EUR xbrli:shares 9845000D85046ECFFF27 2023-01-01 2023-12-31 9845000D85046ECFFF27 2022-01-01 2022-12-31 9845000D85046ECFFF27 2023-12-31 9845000D85046ECFFF27 2022-12-31 9845000D85046ECFFF27 2021-12-31 9845000D85046ECFFF27 2022-12-31 ifrs-full:IssuedCapitalMember 9845000D85046ECFFF27 2022-12-31 ifrs-full:StatutoryReserveMember 9845000D85046ECFFF27 2022-12-31 ko:ReserveForInvestedUnrestrictedEquityMember 9845000D85046ECFFF27 2022-12-31 ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember 9845000D85046ECFFF27 2022-12-31 ifrs-full:RetainedEarningsMember 9845000D85046ECFFF27 2022-12-31 ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember 9845000D85046ECFFF27 2023-01-01 2023-12-31 ifrs-full:RetainedEarningsMember 9845000D85046ECFFF27 2023-01-01 2023-12-31 ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember 9845000D85046ECFFF27 2023-01-01 2023-12-31 ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember 9845000D85046ECFFF27 2023-01-01 2023-12-31 ifrs-full:TreasurySharesMember 9845000D85046ECFFF27 2023-12-31 ifrs-full:IssuedCapitalMember 9845000D85046ECFFF27 2023-12-31 ifrs-full:StatutoryReserveMember 9845000D85046ECFFF27 2023-12-31 ko:ReserveForInvestedUnrestrictedEquityMember 9845000D85046ECFFF27 2023-12-31 ifrs-full:TreasurySharesMember 9845000D85046ECFFF27 2023-12-31 ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember 9845000D85046ECFFF27 2023-12-31 ifrs-full:RetainedEarningsMember 9845000D85046ECFFF27 2023-12-31 ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember 9845000D85046ECFFF27 2021-12-31 ifrs-full:IssuedCapitalMember 9845000D85046ECFFF27 2021-12-31 ifrs-full:StatutoryReserveMember 9845000D85046ECFFF27 2021-12-31 ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember 9845000D85046ECFFF27 2021-12-31 ifrs-full:RetainedEarningsMember 9845000D85046ECFFF27 2021-12-31 ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember 9845000D85046ECFFF27 2021-12-31 ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember 9845000D85046ECFFF27 2022-01-01 2022-12-31 ifrs-full:RetainedEarningsMember 9845000D85046ECFFF27 2022-01-01 2022-12-31 ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember 9845000D85046ECFFF27 2022-01-01 2022-12-31 ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember 9845000D85046ECFFF27 2022-01-01 2022-12-31 ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember 9845000D85046ECFFF27 2022-01-01 2022-12-31 ko:ReserveForInvestedUnrestrictedEquityMember

AI Terminal

More from Koskisen Oyj

Talk to a Data Expert