Konecranes Oyj — Annual Report 2020

Mar 5, 2021

HALLINNOINTI JA TALOUDELLINEN KATSAUS 2020

Sisällys

Hallinnointi

Hallinnointi	3	Tilinpäätösraportoinnin
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä	5	sisäinen valvonta ja riskienhallinta	16
Osakkeenomistajien nimitystoimikunta	5	Muut tiedot	18
Hallitus	6	Palkitsemisraportti	19
Valiokunnat	10	Palkitsemisen periaatteet	19
Toimitusjohtaja	13	Palkitsemisen osatekijät	20
Johtoryhmä	14	Palkitsemisraportti 2020	23
		Riskienhallinta	26

Taloudellinen katsaus

2020 kohokohdat	32	Yhtiölista	110
Hallituksen toimintakertomus	34	Emoyhtiön tuloslaskelma – FAS	112
Konecranes-konserni 2016 – 2020	54	Emoyhtiön tase – FAS	113
Tunnuslukujen laskentakaavat	55	Emoyhtiön rahavirtalaskelma – FAS	114
Konsernin tuloslaskelma – IFRS	57	Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot	115
Konsernin tase – IFRS	58	Hallituksen esitys yhtiökokoukselle	117
Konsernin oman pääoman muutokset – IFRS	59	Tilintarkastuskertomus	118
Konsernin rahavirtalaskelma – IFRS	60	Osakkeenomistajat	123
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot	61

Ei rekisteröintiä Yhdysvalloissa -vastuuvapauslauseke

Useissa maissa, kuten Australiassa, Kanadassa, Etelä-Afrikassa, Singaporessa, Japanissa ja Yhdysvalloissa, tämän julkaisun jakeluun saatetaan soveltaa lakisääteisiä rajoituksia (kuten asiaankuuluvien tarjousasiakirjojen rekisteröintiä, listalleotto- ja kvalifikaatiomääräyksiä sekä muita määräyksiä). Sulautumisvastikkeena annettavia osakkeita tai muita tässä julkaisussa viitattuja arvopapereita ei ole rekisteröity tai tulla rekisteröimään Yhdysvaltain vuoden 1933 arvopaperilain (muutoksineen) ("Yhdysvaltain Arvopaperilaki") tai minkään Yhdysvaltain osavaltion arvopaperilainsäädännön mukaisesti, ja sulautumisvastikkeena annettavia osakkeita tai muita tässä julkaisussa viitattuja arvopapereita ei saa sellaisenaan tarjota tai myydä Yhdysvalloissa muutoin kuin Yhdysvaltain Arvopaperilain nojalla soveltuvan rekisteröintivelvollisuutta koskevan poikkeuksen perusteella. Tämä julkaisu ei ole tarjous myydä tai kehotus tarjoutua ostamaan arvopapereita eikä muodosta tarjousta, hankintaa tai myyntiä Yhdysvalloissa tai muissa maissa, joissa tällainen tarjous, hankinta tai myynti olisi lainvastainen. Tätä julkaisua ei saa välittää, jakaa tai lähettää, suoraan tai epäsuorasti, kokonaan tai osittain Yhdysvalloissa tai missään muussa sellaisessa maassa, jossa näiden materiaalien jakaminen rikkoisi sovellettavaa lakia tai vaatisi tällaisella lainkäyttöalueella rekisteröintiä tai toimilupaa. Edellä mainitun rajoituksen noudattamatta jättäminen voi johtaa Yhdysvaltain Arvopaperilain tai muun sovellettavan arvopaperilain rikkomiseen.

Tietoa Konecranesin vuosikertomuksesta 2020

Konecranesin vuoden 2020 vuosikertomus koostuu kolmesta erillisestä raportista: vuosikatsauksesta, hallinnointi- ja taloudellisesta katsauksesta sekä vastuullisuusraportista. Kaikki asiakirjat ovat saatavilla vuosikertomussivustollamme osoitteessa https://investors. konecranes.com/vuosikertomus\_2020

Tämä julkaisu on tarkoitettu vain yleiseen tiedotustarkoitukseen. Konecranes varaa oikeuden milloin tahansa ilman erillistä ilmoitusta muuttaa tuotteita tai niiden yksityiskohtia tai lopettaa tuotteiden myynnin. Tätä julkaisua ei tule pitää Konecranesin nimenomaisena eikä epäsuorana takuuna esimerkiksi tuotetakuun, myyntikelpoisuuden tai tiettyyn tarkoitukseen sopivuuden osalta mutta ei näihin rajoittuen.

Hallinnointi

Konecranes Oyj (Konecranes, yhtiö) on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan Suomen osakeyhtiölakia, arvopaperimarkkinalakia, Nasdaq Helsingin sääntöjä, julkisesti noteerattuja yhtiöitä koskevia muita säädöksiä sekä Konecranes Oyj:n yhtiöjärjestystä.

Konecranes noudattaa 1. tammikuuta 2020 voimaan tullutta Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia (Corporate Governance Code) 2020, jonka Arvopaperimarkkinayhdistyksen hallitus on hyväksynyt. Hallinnointikoodi on luettavissa osoitteessa www.cgfinland.fi. Konecranes noudattaa koodia kokonaisuudessaan ilman poikkeuksia. Konecranes on laatinut selvityksen hallinnointi- ja ohjausjärjestelmästä sekä palkka- ja palkkioselvityksen koodin perusteella. Lisätietoja www.konecranes.com > Sijoittajat > Hallinnointi.

Yhtiökokous

Yhtiön ylin päätöksentekoelin on yhtiökokous, jossa osakkeenomistajat käyttävät päätöksentekovaltaansa ja oikeuttaan valvoa ja ohjata yhtiön toimintaa

Varsinainen yhtiökokous on pidettävä kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Konecranes Oyj:n yhtiökokous 2020 pidettiin 11. kesäkuuta 2020. Koronapandemian leviämisen rajoittamiseksi yhtiökokous järjestettiin ilman osakkeenomistajien tai näiden valtuuttamien edustajien fyysistä läsnäoloa.

Ylimääräinen yhtiökokous on pidettävä, jos hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai jos tilintarkastaja tai osakkeenomistajat, joilla on yhteensä vähintään 10 prosenttia osakkeista, vaativat sitä kirjallisesti tietyn asian käsittelyä varten.

Ylimääräinen yhtiökokous pidettiin 18.12.2020 sen jälkeen, kun Konecranes oli ilmoittanut sulautumissuunnitelmastaan Cargotec Oyj:n kanssa. Koronapandemian leviämisen rajoittamiseksi ylimääräinen yhtiökokous järjestettiin ilman osakkeenomistajien tai näiden asiamiesten fyysistä läsnäoloa. Ylimääräinen yhtiökokous hyväksyi sulautumisen.

Yhtiön hallitus kutsuu varsinaisen tai ylimääräisen yhtiökokouksen koolle julkaisemalla yhtiökokouskutsun yhtiön internet-sivuilla tai yhdessä tai useammassa valtakunnallisessa sanomalehdessä tai postittamalla kirjallisen kutsun osakkeenomistajille aikaisintaan kolme (3) kuukautta ja viimeistään kolme (3) viikkoa ennen yhtiökokousta. Yhtiökokouskutsussa on ehdotus kokouksen asialistaksi. Yhtiö ilmoittaa internetsivuillaan päivämäärän, johon mennessä osakkeenomistajan on ilmoitettava yhtiön hallitukselle varsinaisen yhtiökokouksen käsiteltäväksi vaatimansa asia. Yhtiö julkistaa yhtiökokouksen päätökset pörssitiedotteella ja yhtiön internetsivuilla viipymättä yhtiökokouksen jälkeen.

Yhtiökokouksen pöytäkirja ja ne pöytäkirjan liitteet, jotka ovat osa yhtiökokouksen päätöksiä, ovat saatavilla yhtiön internetsivuilta viimeistään kahden (2) viikon kuluttua yhtiökokouksesta. Lisätietoa yhtiökokouksista on yhtiön internetsivuilla osoitteessa www.konecranes.com > Sijoittajat > Hallinnointi > Yhtiökokous.

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta

Konecranesilla on osakkeenomistajien nimitystoimikunta, joka valmistelee varsinaiselle yhtiökokoukselle sekä tarvittaessa ylimääräiselle yhtiökokoukselle hallituksen jäsenten valintaa ja palkitsemista koskevia ehdotuksia sekä tunnistaa potentiaalisia ehdokkaita hallituksen jäseniksi.

Osakkeenomistajien nimitystoimikunnan työjärjestys on nähtävissä yhtiön internetsivuilla osoitteessa www.konecranes.com > Sijoittajat > Hallinnointi > Osakkeenomistajien nimitystoimikunta.

SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ 2020

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta

Osakkeenomistajien nimitystoimikunnan kokoonpano

Peter Therman

• s. 1968
• Suomen kansalainen
• Nimittäjä: HC Holding Oy Ab (Hartwall Capital)
• Koulutus: kauppatieteiden maisteri
• Päätoimi: hallituksen varapuheenjotaja, Hartwall Capital Oy

Stig Gustavson

• s. 1945
• Suomen kansalainen
• Nimittäjä: Stig Gustavson ja perhe
• Koulutus: diplomi-insinööri

Osakkeenomistajien nimitystoimikunnan jäsenet 11.9.2020 alkaen

Pauli Anttila

s. 1984

• Suomen kansalainen
• Nimittäjä: Solidium Oy
• Koulutus: kauppatieteiden maisteri
• Päätoimi: Solidiumin sijoitusjohtaja

Mikko Mursula

• s. 1966
• Suomen kansalainen
• Nimittäjä: Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen
• Koulutus: kauppatieteiden maisteri
• Päätoimi: Ilmarisen sijoitusjohtaja

Osakkeenomistajien nimitystoimikunnan jäsenet 10.9.2020 saakka

Antti Mäkinen

s. 1961

• Suomen kansalainen
• Nimittäjä: Solidium Oy
• Koulutus: oikeustieteen maisteri
• Päätoimi: toimitusjohtaja, Solidium Oy

Risto Murto

s. 1963

• Suomen kansalainen
• Nimittäjä: Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma
• Koulutus: kauppatieteiden tohtori
• Päätoimi: toimitusjohtaja, Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta valmistelee varsinaiselle yhtiökokoukselle sekä tarvittaessa ylimääräiselle yhtiökokoukselle hallituksen jäsenten valintaa ja palkitsemista koskevia ehdotuksia sekä tunnistaa mahdollisia ehdokkaita hallituksen jäseniksi. Osakkeenomistajien nimitystoimikunta korvasi hallituksen nimitysvaliokunnan.

Kukin yhtiön neljästä suurimmasta osakkeenomistajasta nimittää jäsenen osakkeenomistajien nimitystoimikuntaan. Yhtiön hallituksen puheenjohtaja toimii asiantuntijana nimitystoimikunnassa olematta toimikunnan jäsen. Osakkeenomistajat, jotka ovat oikeutettuja nimittämään jäsenen, määräytyvät vuosittain 31. elokuuta Euroclear Finland Oy:n ylläpitämän yhtiön osakasluettelon perusteella. Hallintarekisteröidyt osakeomistukset tai osakeomistukset esimerkiksi useammassa rahastossa tai konserniyhtiössä voidaan ottaa huomioon nimittämisoikeuden määrittämisessä, jos osakkeenomistaja esittää hallituksen puheenjohtajalle asiaa koskevan kirjallisen pyynnön viimeistään elokuun 30. päivänä.

Osakkeenomistajan nimittämän jäsenen tulee erota nimitystoimikunnasta, jos kyseinen osakkeenomistaja myöhemmin luovuttaa yli puolet 31. elokuuta omistamistaan osakkeista eikä tämän jälkeen enää kuulu yhtiön kymmenen suurimman osakkeenomistajan joukkoon.

Nimitystoimikunta perustetaan toimimaan toistaiseksi, kunnes yhtiökokous toisin päättää. Jäsenet nimitetään vuosittain, ja heidän toimikautensa päättyy, kun uudet jäsenet nimitetään heidän tilalleen.

Hallitus

Hallituksen kokoonpano

Christoph Vitzthum

s. 1969

• Suomen kansalainen
• Hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2016, hallituksen jäsen vuodesta 2015
• Riippumaton yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista
• Koulutus: kauppatieteiden maisteri
• Päätoimi: konsernijohtaja, Fazer-konserni
• Osakkeet: 7 266

Janina Kugel

• s. 1970
• Saksan kansalainen
• Hallituksen jäsen vuodesta 2016
• Riippumaton yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista
• Koulutus: kauppatieteiden maisteri
• Päätoimi: hallitusammattilainen ja itsenäinen strateginen neuvonantaja
• Osakkeet: 3 271

Ulf Liljedahl

s. 1965

• Ruotsin kansalainen
• Hallituksen jäsen vuodesta 2016
• Riippumaton yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista
• Koulutus: B.Sc. (Economics and Business Administration)
• Päätoimi: toimitusjohtaja, Volito AB
• Osakkeet: 3 271

Per Vegard Nerseth

s. 1964

• Norjan kansalainen
• Hallituksen jäsen vuodesta 2018
• Riippumaton yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista
• Koulutus: B.Sc. (Econ.), MBA
• Päätoimi: toimitusjohtaja, CMR Surgical
• Osakkeet: 2 580

Päivi Rekonen

s. 1969

• Suomen kansalainen
• Hallituksen jäsen vuodesta 2018
• Riippumaton yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista
• Koulutus: valtiotieteiden maisteri, kauppatieteiden maisteri
• Päätoimi: hallitusammattilainen ja itsenäinen strateginen neuvonantaja
• Osakkeet: 2 580

Hallituksen jäsenet 11.6.2020 alkaen

Janne Martin

• s. 1973
• Suomen kansalainen
• Hallituksen jäsen vuodesta 2020
• Janne Martinin katsotaan olevan merkittävistä osakkeenomistajista riippumaton, mutta hänen ei katsota olevan riippumaton yhtiöstä johtuen hänen asemastaan Konecranesin työntekijänä.
• Koulutus: diplomi-insinööri
• Päätoimi: Hämeenlinnan tehtaan johtaja, köysinostimet ja sähköjohtojärjestelmät, Konecranes Suomi
• Osakkeet: 937

Niko Mokkila

• s. 1979
• Suomen kansalainen
• Hallituksen jäsen vuodesta 2020
• Niko Mokkilan katsotaan olevan yhtiöstä riippumaton, mutta hänen ei katsota olevan riippumaton yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista johtuen hänen asemastaan Hartwall Capital Oy Ab:n Managing Directorina.
• Koulutus: diplomi-insinööri, kauppatieteiden maisteri
• Päätoimi: Managing Director, sijoitustoiminnasta vastaava johtaja, Hartwall Capital Oy Ab
• Osakkeet: 808

Hallituksen jäsenet 11.6.2020 saakka

Ole Johansson

• s. 1951
• Suomen kansalainen
• Hallituksen varapuheenjohtaja vuodesta 2017 vuoteen 2020, hallituksen jäsen vuodesta 2015
• Riippumaton yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista
• Koulutus: diplomiekonomi
• Päätoimi: hallitusammattilainen

Bertel Langenskiöld

• s. 1950
• Suomen kansalainen
• Hallituksen jäsen vuodesta 2012
• Riippumaton yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista
• Koulutus: diplomi-insinööri
• Päätoimi: hallitusammattilainen

Anders Nielsen

• s. 1962
• Ruotsin kansalainen
• Hallituksen jäsen vuodesta 2018
• Riippumaton yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista
• Koulutus: tuotantotalouden opinnot
• Päätoimi: hallitusammattilainen

1. Christoph Vitzthum 2. Janina Kugel 3. Ulf Liljedahl 4. Per Vegard Nerseth 5. Päivi Rekonen 6. Janne Martin 7. Niko Mokkila 8. Ole Johansson 9. Bertel Langenskiöld 10. Anders Nielsen

Pääasialliset tehtävät

Hallitus johtaa ja valvoo yhtiön hallintoa ja toimintaa osakeyhtiölain, yhtiöjärjestyksen ja muiden sovellettavien Suomen lakien ja määräysten perusteella. Yhtiö soveltaa sitä ja sen tytäryhtiöitä (jäljempänä "konserniyhtiöt") koskevaa ulkomaista lainsäädäntöä edellyttäen, että ulkomaisen lainsäädännön soveltaminen ei ole ristiriidassa Suomen lainsäädännön kanssa.

Hallituksella on yleinen velvollisuus pyrkiä toimimaan yhtiön ja sen kaikkien osakkeenomistajien edun mukaisesti, ja se vastaa toimistaan yhtiön osakkeenomistajille. Hallituksen jäsenten on toimittava vilpittömässä mielessä ja huolellisesti harkiten. Heidän päätöstensä on pohjauduttava riittäviin tietoihin kussakin tapauksessa sen perusteella, mikä heidän arvionsa mukaan on yhtiön ja sen osakkeenomistajien kannalta edullisinta.

Hallitus päättää yhtiön liiketoimintastrategiasta, toimitusjohtajan, toimitusjohtajan sijaisen ja yhtiön muun ylimmän johdon nimittämisestä ja erottamisesta, yhtiörakenteesta, yrityskaupoista, yhtiön taloudesta ja investoinneista. Lisäksi se vastaa konserniyhtiöiden toimintojen ja suorituskyvyn arvioinnista ja seurannasta, riskienhallinnasta ja yhtiön toimien lainmukaisuudesta sekä muista yhtiön hallituksen toimivaltaan kuuluvista asioista. Hallituksen on jatkuvasti hankittava ajantasaista tietoa asioista ja liiketoimista, joilla on merkittävä strateginen vaikutus yhtiöön. Hallitus nimittää itselleen sihteerin, joka on läsnä kaikissa kokouksissa.

Toimitusjohtaja ja finanssijohtaja raportoivat hallitukselle vuosineljänneksittäin tarjousaktiviteetista, kilpailu- ja markkinatilanteesta, saaduista tilauksista ja tuloksesta, koko vuoden tulosennusteesta sekä työturvallisuudesta, henkilöstöasioista ja asiakkuuksista. Tärkeimpien kehitystoimien, kuten suurimpien tietojärjestelmäinvestointien, tuotekehitysprojektien ja yritysostojen tilannetta voivat esitellä hallitukselle niistä suoraan vastuussa olevat henkilöt.

Hallituksen monimuotoisuus

Vuonna 2016 hallitus hyväksyi monimuotoisuuspolitiikan. Politiikan mukaan hallituksen jäsenten valinta perustuu aina heidän odotettavissa olevaan panokseensa ja tehokkuuteensa hallituksen jäseninä sekä heidän kykyynsä vaikuttaa myönteisesti yhtiön pitkän aikavälin strategisiin valintoihin ja suorituskykyyn. Hallitus toimii ryhmänä yhtiön keskeisten sidosryhmien, kuten asiakkaiden, työntekijöiden ja osakkeenomistajien, eduksi. Hallituksen monimuotoisuus mahdollistaa laaja-alaisen ajattelun ja laadukkaan päätöksenteon.

Hallituksen monimuotoisuutta arvioitaessa tärkein tekijä on ajattelun monimuotoisuus. Se sisältää yksilöiden ammatillisen ja henkilökohtaisen kokemuksen, johon vaikuttaa kansallisuuteen, ikään ja sukupuoleen liittyvä monimuotoisuus. Hallitusvalinnat perustuvat ehdokkaan taustaan ja pätevyyteen ymmärtää Konecranesin nykyisiä ja tulevaisuuden markkinoita, strategiaa, työntekijöitä ja asiakkaita. Myös vahva talousosaaminen ja liiketoiminnan dynamiikan ymmärtäminen on tärkeää. Hallitukselta kokonaisuutena odotetaan kokemusta eri markkinoista, maantieteellisistä alueista ja tärkeistä aiheista, kuten digitalisaatiosta ja yritysvastuusta.

Hyvin toimivan hallituksen kannalta on tärkeää, että hallituksen jäsenet ovat sitoutuneet hallitustyöskentelyyn ja että heillä on mahdollisuus käyttää riittävästi aikaa yhtiön nykyisen tilanteen, asiakkaiden ja strategian ymmärtämiseen.

Tärkeimmät valintakriteerit hallitusehdokkaille ovat pätevyys, osaaminen, henkilökohtaiset ominaisuudet ja eettisyys. Hallituksessa on oltava molempien sukupuolien edustajia. Konecranesin tavoitteena on hyvä ja tasapainoinen hallituksen koostumus, jossa kaikki monimuotoisuuden näkökohdat on otettu huomioon.

Vuoden 2020 lopussa seitsemän hallituksen jäsenen joukossa oli kaksi naispuolista jäsentä, mikä vastasi yli yhtä neljäsosaa hallituksen kokonaisjäsenmäärästä. Hallituksessa oli neljä eri kansallisuutta, ja sen jäsenten koulutustausta vaihteli laajasti teknisestä osaamisesta talouden, yhteiskuntatieteiden ja henkilöstöhallinnon osaamiseen.

Vuonna 2020 Konecranesin hallitus kokoontui 29 kertaa. Läsnäoloprosentti kokouksissa oli 98 prosenttia. Hallituksen jäsenten osallistuminen hallituksen ja valiokuntien kokouksiin on esitetty seuraavan sivun taulukossa:

Ole Johansson 9/9 100 %

Hallituksen kokoukset 2020 Valiokuntien kokoukset 2020

	Hallitus				Tarkastusvaliokunnan kokoukset	Henkilöstövaliokunnan kokoukset
Jäsen	Läsnäolo	Osallistumis-%	Jäsen	Läsnäolo	Osallistumis-%	Läsnäolo	Osallistumis-%
Puheenjohtaja			Puheenjohtaja
Christoph Vitzthum	29/29	100 %	Christoph Vitzthum			10/10	100 %
Muut hallituksen jäsenet			Muut hallituksen jäsenet
Janina Kugel	28/29	97 %	Janina Kugel			10/10	100 %
Janne Martin	19/20	95 %	Janne Martin
Niko Mokkila	19/20	95 %	Niko Mokkila	7/7	100 %
Päivi Rekonen	28/29	97 %	Päivi Rekonen	10/10	100 %
Per Vegard Nerseth	29/29	100 %	Per Vegard Nerseth	2/3	67 %	7/7	100 %
Ulf Liljedahl	29/29	100 %	Ulf Liljedahl	10/10	100 %
Hallituksen jäsenet 11.6.2020 saakka			Hallituksen jäsenet 11.6.2020 saakka
Anders Nielsen	9/9	100 %	Anders Nielsen			3/3	100 %
Bertel Langenskiöld	9/9	100 %	Bertel Langenskiöld			3/3	100 %

Ole Johansson 3/3 100 %

Valiokunnat

Hallitus on nimittänyt kaksi hallituksen jäsenistä koostuvaa valiokuntaa: tarkastusvaliokunnan ja henkilöstövaliokunnan. Hallitus on vahvistanut työjärjestyksen kummallekin valiokunnalle.

Tarkastusvaliokunta

Vuonna 2020 hallituksen tarkastusvaliokunnan jäseniä olivat:

• Ulf Liljedahl (puheenjohtaja),
• Ole Johansson 11.6.2020 saakka,
• Niko Mokkila 11.6.2020 alkaen,
• Per Vegard Nerseth 11.6.2020 saakka, sekä
• Päivi Rekonen.

Vuoden 2020 lopussa kaikkien tarkastusvaliokunnan jäsenten katsottiin olevan riippumattomia yhtiöstä, mutta Niko Mokkilan katsottiin olevan riippuvainen yhtiön merkittävästä osakkeenomistajasta. Kaikilla tarkastusvaliokunnan jäsenillä on riittävä kokemus liikkeenjohdon tehtävistä. Lisäksi kaikilla jäsenillä on kauppatieteellinen tutkinto, ja yksi jäsenistä on työskennellyt talousjohtajana.

Hallitus nimittää keskuudestaan tarkastusvaliokunnan, jonka tehtävänä on avustaa hallitusta sen tehtävässä valvoa yhtiön taloushallintoa ja tilinpäätöksiä osakeyhtiölain mukaisesti. Tarkoituksena ei ole laajentaa hallituksen velvollisuuksia siitä, mitä Suomen osakeyhtiölaissa on nimenomaan määrätty. Tarkastusvaliokunta ei tee itsenäisiä päätöksiä, ja se on riippuvainen sille annetusta informaatiosta.

Tarkastusvaliokunta koostuu vähintään kolmesta (3) yhtiön johtoon kuulumattomasta hallituksen jäsenestä, jotka ovat yhtiöstä riippumattomia. Vähintään yhden jäsenen on oltava riippumaton merkittävistä osakkeenomistajista. Jäsenillä on oltava tarvittava pätevyys tarkastusvaliokunnan työhön, ja vähintään yhdellä jäsenellä on oltava kokemusta kirjanpidosta tai tilintarkastuksesta.

Pääasialliset tehtävät

Valiokunnan tehtävät ja vastuut on määritelty työjärjestyksessä, jonka hallitus on hyväksynyt osana yhtiön hallinnointi- ja ohjausjärjestelmää. Tarkastusvaliokunta:

• seuraa tilinpäätösraportointiprosessia,
• valvoo taloudellista raportointiprosessia,
• seuraa yhtiön taloudellista tilannetta tarkastamalla tilinpäätökset ja tarpeellisessa määrin välitilinpäätökset,
• valvoo tilinpäätöksen ja sen myötä julki tulevien tietojen laatua ja oikeellisuutta,
• arvioi yhtiön sisäisen valvonnan, sisäisen tarkastuksen ja riskienhallinnan tehokkuutta ja riittävyyttä,

• käsittelee yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmästään antamaan selvitykseen sisältyvän taloudellisen raportoinnin prosesseihin liittyvän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteiden kuvauksen,

• käsittelee ja valvoo sisäisen tarkastuksen suunnitelmia ja raportteja,

• hyväksyy sisäisen tarkastuksen vuosisuunnitelman, antaa ohjeita ja valvoo toimintaa,
• arvioi tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön riippumattomuutta, erityisesti arvioitaessa oheispalvelujen tarjoamista tarkastettavalle yhtiölle,
• valmistelee tilintarkastajan valintaa koskevan päätösehdotuksen,
• tarkastaa tilintarkastuksen tarkastussuunnitelman,
• valvoo tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen lakisääteistä tilintarkastusta ja käy läpi tilintarkastajien Konecranes Oyj:lle ja sen tytäryhtiöille laatimat raportit sekä
• valmistelee ja tekee tehtävälistan perusteella syntyneet suositukset ja ehdotukset yhtiön hallitukselle koskien toimenpiteitä, joita tarkastusvaliokunta pitää tarpeellisina.

Vuonna 2020 Konecranesin tarkastusvaliokunta kokoontui 10 kertaa. Läsnäoloprosentti kokouksissa oli 97 prosenttia. Valiokunnan jäsenten osallistuminen kokouksiin on esitetty sivun 9 taulukossa.

Henkilöstövaliokunta

Vuonna 2020 hallituksen henkilöstövaliokunnan jäseniä olivat:

• Janina Kugel, puheenjohtaja 11.6.2020 alkaen,
• Bertel Langenskiöld, puheenjohtaja ja jäsen 11.6.2020 saakka,
• Per Vegard Nerseth 11.6.2020 alkaen,
• Anders Nielsen 11.6.2020 saakka, sekä
• Christoph Vitzthum.

Kaikki henkilöstövaliokunnan jäsenet ovat riippumattomia yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista.

Henkilöstövaliokunta avustaa ja ohjaa hallitusta täyttämään valvontavastuunsa ja muut tehtävänsä sekä antaa suosituksia esimerkiksi seuraavissa asioissa:

• konsernin operatiivinen rakenne ja johtoryhmän jäsenten valinta,
• ylimmän johdon seuraajasuunnittelu, henkilöstön kehittäminen ja monimuotoisuus,
• ylimmän johdon osaamisen kehittäminen,
• toimitusjohtajan ja Konecranesin johtoryhmän suoritusarviointi ja palkitseminen,
• yhtiön palkitsemisen yleiset periaatteet, lyhyen ja pitkän aikavälin kannustinohjelmat ja osakepohjaiset kannustinohjelmat,
• henkilöstöhallinon, yritysvastuun sekä turvallisuuden strategiat ja suoriutumisen arviointi.

Henkilöstövaliokunnalla on toimivalta tehdä päätöksiä pienemmissä asioissa, jotka kuuluvat sen vastuualueelle ja ovat luonteeltaan hallinnollisia ja/tai liittyvät hallituksen päätöksen toimeenpanoon eivätkä (i) vaadi hallituksen päätöstä lainsäädännön, säännösten tai Konecranes-konsernin sisäisten toimintaperiaatteiden tai toimintatapojen perusteella tai (ii) muuten valiokunnan mielestä vaadi hallituksen päätöksentekoa. Hallitus nimittää keskuudestaan henkilöstövaliokunnan jäsenet ja valiokunnan puheenjohtajan. Henkilöstövaliokunta koostuu vähintään kolmesta (3) yhtiön johtoon kuulumattomasta hallituksen jäsenestä. Jäsenten enemmistön on oltava yhtiöstä riippumattomia.

Pääasialliset tehtävät

Henkilöstövaliokunta nimitetään avustamaan hallitusta sen vastuissa. Henkilöstövaliokunnan tehtävät ja vastuut on määritelty valiokunnan työjärjestyksessä, jonka hallitus on hyväksynyt osana yhtiön hallinnointi- ja ohjausjärjestelmää. Valiokunta:

• arvioi yhtiön operatiivista rakennetta ja antaa hallitukselle tarvittaessa rakennetta koskevia suosituksia tai ehdotuksia. Valiokunta käsittelee ylimmän johdon valintaa koskevia periaatteita ja varmistaa, että pitkä ja lyhyt ehdokasluettelo sisältää monipuolisesti erilaisia ehdokkaita, sekä tekee hallitukselle johtoryhmän jäsenten nimityksiä, siirtoja ja erottamista koskevia ehdotuksia.
• tarkastaa ja valvoo Konecranes-konsernin osaamisen hallintaa ja seuraajasuunnittelua sekä arvioi mahdolliset seuraajaehdokkaat johtoryhmään. Lisäksi valiokunta arvioi toimitusjohtajan kanssa ylimmän johdon pysyvyyttä koskevat tarpeet.

• arvioi konsernin johtoryhmän jäsenten kehittämissuunnitelmat ja -ohjelmat, mukaan lukien ylimmän johdon koulutusohjelmat ja osaamisen kehittämisohjelmat.

• arvioi toimitusjohtajan toimivaltuudet ja vastuut sekä tekee hallitukselle tarvittaessa asiaa koskevia suosituksia tai ehdotuksia. Valiokunta tekee hallitukselle vuosittain yhtiön toimitusjohtajan palkkioesityksen, joka perustuu yhtiön tulokseen, vertailukelpoisten kansainvälisten organisaatioiden toimitusjohtajille maksamiin palkkioihin, vastaavia taitoja ja osaamista omaavien henkilöiden kilpailukykyisiin markkinoihin sekä henkilöstövaliokunnan arvioon toimitusjohtajan senhetkisestä ja odotetusta panoksesta yhtiön menestykseen. Valiokunta tekee hallitukselle toimitusjohtajan suosituksesta esityksen konsernin johtoryhmän jäsenten peruspalkkion ja kannustintasojen hyväksymisestä.

• tekee hallitukselle suosituksia toimitusjohtajan palkkion muuttuvasta osasta sekä pitkän ja lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmien ja osakepohjaisten kannustinjärjestelmien hyväksymisestä ja muutoksista, jotka edellyttävät osakkeenomistajien tai hallituksen hyväksyntää. Valiokunta tekee hallitukselle ehdotuksen toimitusjohtajan suoritustavoitteista sekä konsernin johtoryhmän vuosipalkkioista ja tavoitteista. Henkilöstövaliokunta arvioi yhtiön yleisiä palkitsemisperiaatteita ja tekee hallitukselle asiaa koskevia suosituksia. Henkilöstövaliokunta arvioi kannustinjärjestelmien ja osakepohjaisten kannustinjärjestelmien riski-hyötytasapainoa suhteessa yhtiön liiketoimintastrategiaan ja odotettuun tulokseen, omistaja-arvon muodostukseen sekä osakkeenomistajien ja ylimmän johdon etujen tasapainoon kannustamatta ylintä johtoa kuitenkaan tarpeettomiin tai liiallisiin riskeihin. Valiokunta valvoo, että toimitusjohtaja ja muut ylimmän johdon jäsenet noudattavat osakeomistuksia koskevia ohjeita.

• henkilöstövaliokunnalle raportoidaan yhtiön henkilöstöresursseista, yritysvastuusta ja turvallisuusstrategioista sekä niihin liittyvien tavoitteiden saavuttamisesta, markkinastandardista, liiketoimintastrategiasta ja Konecranesin arvoista. Se voi antaa suosituksia tavoitteiden muuttamisesta. Valiokunnalle raportoidaan yhtiön monimuotoisuutta ja osallisuutta tukevista menettelyistä työpaikalla, työturvallisuustoimenpiteistä ja -suoriutumisesta, sekä siitä, miten yhtiössä on noudatettu Konecranes-konsernin oikeudenmukaisia työehtoja.

Vuonna 2020 Konecranesin henkilöstövaliokunta kokoontui 10 kertaa. Läsnäoloprosentti kokouksissa oli 100 prosenttia. Valiokunnan jäsenten osallistuminen kokouksiin on esitetty sivun 9 taulukossa.

Toimitusjohtaja

Richard Robinson Smith, 1.2.2020 alkaen (julkistettu 7.10.2019)

s. 1965

• Yhdysvaltojen ja Saksan kansalainen
• Toimitusjohtaja 1.2.2020 alkaen
• Konecranesin johtoryhmän jäsen vuodesta 2020
• Konsernin palveluksessa vuodesta 2020
• Koulutus: yhteiskuntatieteiden tohtori
• Osakkeet: -

Teo Ottola, väliaikainen toimitusjohtaja 31.1.2020 saakka s. 1968

• Suomen kansalainen
• Finassijohtaja ja toimitusjohtajan sijainen, väliaikainen toimitusjohtaja 7.10.2019–31.1.2020
• Johtoryhmän jäsen vuodesta 2007
• Konsernin palveluksessa vuodesta 2007
• Koulutus: kauppatieteiden maisteri
• Osakkeet: 43 244

Pääasialliset tehtävät ja vastuualueet

Osakeyhtiölain mukaan toimitusjohtaja hoitaa yhtiön päivittäistä hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohtaja saa ryhtyä yhtiön toiminnan luonteen ja laajuuden kannalta epätavallisiin tai laajakantoisiin toimiin vain hallituksen valtuuttamana. Toimitusjohtaja vastaa, että yhtiön kirjanpito on lainmukaista ja yhtiön varainhoito on järjestetty luotettavalla tavalla. Toimitusjohtaja vastaa myös hallituksen käsiteltäväksi tulevien asioiden valmistelusta sekä yhtiön toiminnan strategisesta suunnittelusta, taloudesta, talouden suunnittelusta ja raportoinnista sekä riskienhallinnasta.

Konecranesin johtoryhmä

Konecranesin johtoryhmän jäseniä ovat toimitusjohtajan lisäksi seuraavat henkilöt:

Teo Ottola

s. 1968

• Suomen kansalainen
• Finanssijohtaja, toimitusjohtajan sijainen
• Konecranesin johtoryhmän jäsen vuodesta 2007
• Konsernin palveluksessa vuodesta 2007
• Koulutus: kauppatieteiden maisteri
• Osakkeet: 43 244

Fabio Fiorino

s. 1967

• Kanadan kansalainen
• Johtaja, Kunnossapito-liiketoiminta-alue
• Konecranesin johtoryhmän jäsen vuodesta 2012
• Konsernin palveluksessa vuodesta 1995
• Koulutus: insinööri, diplomi-insinööri (Kanada), MBA
• Osakkeet: 31 852

Timo Leskinen

s. 1970

• Suomen kansalainen
• Henkilöstöjohtaja
• Konecranesin johtoryhmän jäsen vuodesta 2013
• Konsernin palveluksessa vuodesta 2013
• Koulutus: psykologian maisteri
• Osakkeet: 16 262

Mika Mahlberg

s. 1963

• Suomen kansalainen
• Johtaja, Satamaratkaisut-liiketoiminta-alue
• Konecranesin johtoryhmän jäsen vuodesta 2017
• Konsernin palveluksessa vuodesta 1997
• Koulutus: diplomi-insinööri
• Osakkeet: 16 567

Juha Pankakoski

• s. 1967
• Suomen kansalainen
• Teknologiajohtaja
• Konecranesin johtoryhmän jäsen vuodesta 2015
• Konsernin palveluksessa vuodesta 2004
• Koulutus: diplomi-insinööri, eMBA
• Osakkeet: 14 371

Sirpa Poitsalo

• s. 1963
• Suomen kansalainen
• Lakiasiainjohtaja
• Konecranesin johtoryhmän jäsen vuodesta 2016
• Konsernin palveluksessa vuodesta 1988
• Koulutus: oikeustieteen kandidaatti
• Osakkeet: 37 248

Johtoryhmän jäsen 1.3.2020 alkaen

Carolin Paulus

s. 1969

• Saksan kansalainen
• Johtaja, Teollisuuslaitteet-liiketoiminta-alue
• Konecranesin johtoryhmän jäsen vuodesta 2020
• Konsernin palveluksessa vuodesta 1988
• Koulutus: kauppatieteiden kandidaatti
• Osakkeet: 2 310

Johtoryhmän jäsen 1.11.2020 alkaen

Topi Tiitola

• s. 1969
• Suomen kansalainen
• Johtaja, integraatio ja projektinhallinta
• Konecranesin johtoryhmän jäsen vuodesta 2020
• Konsernin palveluksessa vuodesta 1995
• Koulutus: kauppatieteiden maisteri
• Osakkeet: 8 190

Johtoryhmän jäsen 15.3.2020 saakka

Minna Aila

• s. 1966
• Suomen kansalainen
• Markkinointi- ja yhteiskuntasuhdejohtaja
• Konecranesin johtoryhmän jäsen vuodesta 2018
• Konsernin palveluksessa vuodesta 2018
• Koulutus: oikeustieteen kandidaatti

Johtoryhmän jäsen 1.3.2020 saakka

Mikko Uhari

• s. 1957
• Suomen kansalainen
• Johtaja, Teollisuuslaitteet-liiketoiminta-alue
• Konecranesin johtoryhmän jäsen vuodesta 1997
• Konsernin palveluksessa vuodesta 1997
• Koulutus: tekniikan lisensiaatti

Pääasialliset tehtävät

Konecranesin johtoryhmän tehtävänä on toimitusjohtajan avustaminen. Johtoryhmällä ei ole virallista lakiin tai yhtiöjärjestykseen perustuvaa asemaa, mutta sillä on käytännössä merkittävä asema yhtiön johto-organisaatiossa, strategioiden valmistelussa ja päätöksenteossa.

1. Teo Ottola 2. Fabio Fiorino 3. Timo Leskinen 4. Mika Mahlberg 5. Juha Pankakoski 6. Carolin Paulus 7. Sirpa Poitsalo 8. Topi Tiitola 9. Minna Aila 10. Mikko Uhari

Tilinpäätösraportoinnin sisäinen valvonta ja riskienhallinta

Tilinpäätösraportoinnin sisäisen valvonnan tarkoituksena on antaa kohtuulliset takeet tilinpäätösraportoinnin luotettavuudesta ja siitä, että ulkoisiin tarkoituksiin laaditut katsaukset ovat yleisesti hyväksyttyjen laadintaperiaatteiden, sovellettavien lakien ja määräysten sekä muiden pörssiyhtiöitä koskevien vaatimusten mukaisia. Riskienhallinta on ensisijaisen tärkeä osa yrityksen toimintaa. Konsernin riskienhallinnan periaatteet muodostavat peruspuitteet, mutta jokainen konsernin yhtiö tai liiketoimintayksikkö on vastuussa omasta riskienhallinnastaan. Samaa periaatetta sovelletaan myös tilinpäätösraportointiin.

Rahoitusriskien hallinta on kuvattu Konecranes-konsernin tilikauden 2020 tilinpäätöksen liitetiedossa 33.

Valvontaympäristö

Konecranes-konsernin hallinto ja liiketoiminnan johtaminen perustuvat konsernimme arvoihin, jotka ovat usko ihmisiin, täydellinen palvelusitoutuminen ja jatkuva kannattavuus. Valvontaympäristö luo perustan kaikille muille sisäisen valvonnan osa-alueille ja henkilöstön tietoisuudelle tärkeistä asioista. Valvontaympäristö tukee konsernin strategian toteuttamista ja säännösten noudattamista. Hallitus ja konsernin johto ovat vastuussa Konecranes-konsernin valvontaympäristön määrittelystä liiketoiminnan rakenteiden, konsernin politiikkojen, ohjeiden ja taloudellisen raportoinnin periaatteiden pohjalta. Näihin kuuluvat esimerkiksi Konecranes-konsernin toimintaohjeet (Code of Conduct), korruption vastainen toimintaperiaate sekä Controller's Manual -dokumentti, joka sisältää tilinpäätösraportointia ja laadintaperiaatteita koskevat tiedot ja soveltamisohjeet. Tilinpäätösstandardien tulkinnasta ja soveltamisesta vastaa konsernin talousosasto. Raportointia koskevia ohjeita päivitetään tarpeen mukaan ja ne tarkistetaan vähintään kerran vuodessa.

Konecranes-konsernissa on kolme liiketoimintasegmenttiä (liiketoiminta-aluetta): Kunnossapito, Teollisuuslaitteet ja Satamaratkaisut. Teollisuuslaitteet-liiketoiminta-alueesta poiketen Satamaratkaisut-liiketoiminta-alue sisältää myös ne huolto- ja varaosayksiköt, jotka palvelevat satama-asiakassegmenttiä. Kunnossapito-liiketoiminta-alue sisältää neljä liiketoimintayksikköä: Teollisuuslaitteiden kunnossapito, Varaosat, Komponenttien varaosat ja Modernisoinnit. Teollisuuslaitteiden kunnossapito -liiketoimintayksikköä johdetaan ja raportoidaan sisäisenä linjaorganisaationa kolmella maantieteellisellä alueella: Euroopan, Lähi-idän ja Afrikan alue (EMEA), Amerikan alue (AME) sekä Aasian ja Tyynenmeren alue (APAC). Muita liiketoimintayksikköjä johdetaan globaalisti linjaorganisaatioina. Teollisuuslaitteet- ja Satamaratkaisut-liiketoiminta-alueet toimivat linjaorganisaatioina. Ne jaetaan liiketoimintayksiköihin, jotka puolestaan jakaantuvat edelleen tuoteryhmiin. Näillä segmenteillä on selkeät tuoteryhmäkohtaiset tulosvastuut. Tämä takaa saumattoman tilaus-toimitusprosessin ja tehostaa päätöksentekoa. Tukitoiminnot, kuten taloushallinto, lakiasiainosasto, henkilöstöhallinto, IT sekä markkinointi ja viestintä, toimivat linjaorganisaatioina.

Taloustoimintamallissa johdon laskentatoimi ja liikekirjanpito on tarvittaessa erotettu toisistaan. Johdon laskentatoimen työntekijät keskittyvät tukemaan liiketoiminta-alueen johdon päätöksentekoa, kun taas liikekirjanpidossa noudatetaan konsernin tilinpäätöksen oikeudellista rakennetta. Konsernin sisäisen valvonnan yksikkö tukee paikallisia yksiköitä sisäisen valvonnan ja prosessien kehittämisessä sekä sisäisten menettelyohjeiden noudattamisen valvomisessa. Vuonna 2020 tämä toiminto siirrettiin taloushallinnon organisaatiosta sisäisen tarkastuksen organisaatioon.

Taloudellisten tavoitteiden asettaminen sekä toimintojen suunnittelu ja seuranta toteutetaan liiketoiminta-alue- ja liiketoimintayksikkörakenteen ja Konecranes-konsernin liiketoiminnallisten tavoitteiden mukaisesti. Kunnossapito-liiketoimintaa seurataan tyypillisesti tulosvastuullisina huoltopiireinä, jotka konsolidoidaan edelleen maa- ja regioonatasoille. Teollisuuslaitteet-liiketoimintaa seurataan pääasiassa liiketoimintayksiköittäin: Komponentit, Teollisuusnosturit ja Prosessiratkaisut. Nämä jakautuvat edelleen tuotelinjoihin. Komponenttien, osakokoonpanojen ja muiden osien valmistuksella on omat keskeiset suorituskyvyn mittarinsa, sillä nämä toimitusketjuun liittyvät toiminnot ovat pikemmin kustannuspaikkoja kuin tulosta tuottavia yksiköitä. Satamaratkaisut-liiketoiminta-alueen liiketoimintaan kuuluvia liiketoimintayksikköjä ovat Mobiilisatamanosturit, Satamanosturit, Ohjelmistot, Ratkaisut, Trukit ja Satamakunnossapito. Niitä valvotaan samalla tavalla kuin Teollisuuslaitteet-liiketoiminta-alueen yksiköitä.

Valvontatoimenpiteet

Konecranes-konsernin johto vastaa sisäisen valvonnan toteuttamisesta. Valvonta on integroitu osaksi Konecraneskonsernin ja johdon liiketoiminnan seuranta- ja valvontaprosesseja. Johto seuraa tavoitteiden saavuttamista kuukausittaisen raportoinnin ja seurantakokousten avulla. Kokouksia pidetään konsernitasolla sekä liiketoimintayksikkö- ja liiketoiminta-aluetasolla liiketoiminnan johtamisen rakenteiden mukaisesti. Kokouksissa käsitellään työturvallisuutta, myyntinäkymiä, kilpailu- ja markkinatilannetta, saatuja tilauksia ja tilauskantaa, kuukauden taloudellista suoriutumista, kvartaaliennustetta ja rullaavaa 12 kuukauden ennustetta sekä laatuun liittyviä asioita ja liiketoimintariskejä. Lisäksi otetaan huomioon henkilöstöä, asiakkuuksia ja sisäistä valvontaa koskevat asiat. Konsernin johto seuraa myös erikseen tärkeimpiä kehitystoimintoja: esimerkiksi tuotekehitysprojekteja seurataan tuotejohtoryhmässä, joka kokoontuu yleensä vuosineljänneksittäin.

Kaikilla juridisilla yksiköillä ja liiketoimintayksiköillä on omat määritellyt controller-toimintonsa. Controller-toimintojen edustajat osallistuvat sekä yksikön toiminnan suunnitteluun että sen arviointiin. He varmistavat, että kuukausi- ja osavuosiraportointi vastaa konsernin menettelytapoja ja ohjeita ja että kaikki taloudellinen raportointi laaditaan konsernin määrittelemän aikataulun mukaisesti.

Konserni on tunnistanut ja dokumentoinut tilinpäätösraportointiprosessiinsa liittyvät merkittävät sisäiset valvontatoimet joko suoraan tai osana muita prosesseja. Konserniyhtiöt ovat vastuussa tunnistettujen ja dokumentoitujen valvontatoimien toteuttamisesta. Konsernilla on sisäisten valvontatoimien rekisteri, jota sovelletaan kaikissa yksiköissä maailmanlaajuisesti. Rekisteri sisältää omaisuuteen, vastuisiin, tuloihin ja kuluihin liittyvät sisäiset valvontatoimet, jotka edellyttävät liiketoiminnan ja talousosaston johdon osallistumista. Rekisteri sisältää 88 valvontatoimea, jotka jaetaan avainkontrolleihin ja operatiivisiin kontrolleihin. Sisäisten valvontatoimien luettelo tarkistetaan vuosittain.

Arvioinnit ja seuranta

Jokainen juridinen yksikkö arvioi vaatimustenmukaisuuttaan merkittäviksi määriteltyjen valvontatoimien kautta ja raportoi siitä täyttämällä vuosittain valvontatoimien arviointilomakkeen. Raportointivastuu on toimitusjohtajilla ja controllereilla. Arviointilomakkeen tarkistaa sisäisen tarkastuksen tiimi, joka varmistaa, että arviointi on tehty, sekä antaa palautetta ja neuvoo, miten prosesseja voidaan parantaa havaittujen puutteiden korjaamiseksi.

Vuonna 2020 sisäisen tarkastuksen valvontakäynnit kattoivat noin 33 prosenttia toimintayksiköistä ja noin 70 prosenttia kolmansien osapuolten liikevaihdosta. Edellä mainittujen valvontaympäristön itsearviointien ja sisäisten tarkastuskäyntien lisäksi konsernin sisäisen valvonnan yksikkö koordinoi itsenäisen paikallisten valvontatoimien testauksen 42 juridiselle yksikölle. Juridisen yksikön toimitusjohtaja vastaa valvontatoimien aikana havaittujen puutteiden korjaamisesta, ja sisäinen tarkastusyksikkö tarkistaa, että korjaukset on tehty.

Viestintä

Controller's Manual sekä raportointiohjeet ja -periaatteet ja valvontatoimien rekisteri ovat henkilöstön saatavilla yhtiön intranetsivuilla. Lisäksi konserni, liiketoiminta-alueet ja alueorganisaatiot järjestävät kokouksia, joissa jaetaan tietoa talouden prosesseista ja käytännöistä. Sidosryhmille viestitään säännöllisesti Konecranes-konsernin verkkosivustolla. Yhtiö on laatinut ulkoisen viestinnän ohjeet, joilla varmistetaan tiedon tarkkuus ja kattavuus. Ohjeissa määritellään, miten ja koska tietoa on annettava ja kuka sitä antaa. Ohjeiden tavoitteena on varmistaa, että kaikki tiedotusvelvoitteet täytetään, sekä parantaa tilinpäätösraportoinnin sisäistä valvontaa.

Vuonna 2020

MHE-Demag-yritysoston jälkeen vuoden 2020 alussa Konecranes alkoi yhdistää Konecranesin ja MHE-Demagin rakenteita mahdollisimman laajapohjaisesti. Työn odotetaan valmistuvan vuonna 2021. Yhdistäminen kattaa myös oneKonecranes-prosessit ja -työkalut sekä valvonnan viitekehyksen.

Konecranes jatkoi vuonna 2020 tietojärjestelmäprojektiaan, jonka tavoitteena on kehittää ja ottaa käyttöön

harmonisoituja prosesseja ja kasvattaa liiketoimintojen läpinäkyvyyttä. Projektin ansiosta päätöksenteko paranee ja lukuisten erillisten tietojärjestelmien määrä vähenee. Kaikilla kolmella liiketoiminta-alueella ollaan ottamassa käyttöön oneKonecranes-SAP-ERP-järjestelmää transaktioiden käsittelyssä ja logistiikassa. Vuoden 2020 lopussa oneKonecranes-kattavuus oli 69 prosenttia Konecranesin yksiköistä – kattavuus nousi hieman vuoteen 2019 verrattuna tehokkaan toimeenpanon ansiosta, huolimatta MHE-Demag-yritysostosta.

Konecranes jatkoi myös taloushallinnon palvelukeskuskonseptin käyttöönottoa ja kehitystä. Konseptin tarkoituksena on tarjota pääasiassa transaktioiden käsittelypalveluja, taloudellisen masterdatan ylläpitoa sekä valikoituja ulkoisen laskennan palveluja. Vuonna 2020 toimintaa laajennettiin hieman kattamaan esimerkiksi kaikki IFRS 16:een liittyvät toiminnot. Record-To-Report (R2R) -pilottitoimintoja on myös käynnistetty valikoiduissa maissa. Transaktioihin liittyviä prosesseja on yhdenmukaistettu kaikissa yksiköissä. Näin voidaan tehostaa ohjelmistorobotiikan ja tekoälyä hyödyntävien työkalujen kasvussa olevaa käyttöä

Yhteisten ja yhtenäisten prosessien ja yhteisen tietojärjestelmäalustan käyttö on vahvistanut entisestään sisäistä valvontaympäristöä. Vuosikatsaus ja sisäisten valvontatoimien päivitykset keskittyivät vaatimustenmukaisuuteen ja eettiseen toimintaan.

Muut tiedot

Sisäinen tarkastus

Konecranes-konsernin sisäinen tarkastustoiminto on itsenäinen yksikkö, joka auttaa organisaatiota tavoitteiden saavuttamisessa. Yksikkö arvioi riskienhallinnan, valvonnan ja hallinnon prosessien tehokkuutta.

Sisäinen tarkastusyksikkö toimii hallituksen tarkastusvaliokunnan hyväksymän suunnitelman mukaisesti. Sisäisen tarkastuksen toimintatavat pohjautuvat IIA:n (Institute of Internal Auditors) vahvistamiin standardeihin. Sisäinen tarkastusyksikkö keskittyy yksikkökohtaisen tarkastuksen sijaan prosesseihin. Sisäisten tarkastusten tuloksista raportoidaan auditoitujen yksiköiden operatiiviselle johdolle, paikallisen tytäryhtiön hallituksen puheenjohtajalle (sisäinen hallitus) ja asianosaisille johtoryhmän jäsenille. Sisäinen tarkastusyksikkö ja sisäisen valvonnan toiminto koordinoivat havaintojen perusteella tehtäviä korjaustoimenpiteitä. Sisäinen tarkastusyksikkö varmistaa korjaustoimenpiteiden tulokset erillisten auditointien kautta.

Vuonna 2020 sisäinen tarkastusyksikkö teki 30 suunniteltua tarkastusta hyväksytyn tarkastusvuosisuunnitelman mukaisesti. Täysimääräisiä tarkastuksia tehtiin kahdeksan, ja ne sisälsivät 88 avainkontrollia ja toiminnallista kontrollia, joiden otoskoko oli suuri. Lisäksi tehtiin 22 läpikäyntitarkastusta, joissa sisäiseen tarkastukseen kuului 35 avainkontrollia, joiden otos oli rajallinen. Vuosisuunnitelma kattoi 33 prosenttia aktiivisista juridisista yksiköistä sekä kaikki taloushallinnon palvelukeskukset (Tallinna, Xiamen ja Springfield). Keskitetyt toiminnot, kuten IT-palvelut Suomessa ja Saksassa sekä HR-palvelut Yhdysvalloissa, Saksassa, Kiinassa ja Suomessa auditoitiin vuosisuunnitelman mukaisesti. Lisäksi sisäinen tarkastus teki tai teetti 20

tarkastusta vaatimustenmukaisuuden ja eettisten riskien arvioinnin perusteella.

Kaikista sisäisen tarkastuksen toimenpiteistä raportoidaan säännöllisesti konsernin johtoryhmälle ja hallituksen tarkastusvaliokunnalle. Sisäinen tarkastusyksikkö vastaa toimistaan tarkastusvaliokunnalle.

Lähipiiriliiketoimet

Konecranes tunnistaa säännöllisesti lähipiiriinsä kuuluvia toimijoita ja seuraa heidän liiketoimiaan toiminnanohjausjärjestelmänsä kautta sekä lähipiirin tiedonantojen perusteella. Konecranes ei ole toteuttanut lähipiiriliiketoimia, jotka ovat yhtiön kannalta olennaisia ja tavanomaisesta liiketoiminnasta tai tavanomaisista markkinaehdoista poikkeavia.

Sisäpiirihallinto

Yhtiön hallitus on hyväksynyt Konecranes Oyj:n sisäpiirisäännöt, jotka perustuvat markkinoiden väärinkäyttöasetukseen (MAR), Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (ESMA) antamiin sääntöihin ja ohjeisiin, Suomen arvopaperimarkkinalakiin, Nasdaq Helsinki Oy:n sisäpiiriohjeisiin ja Finanssivalvonnan antamiin ohjeisiin.

Konecranes ylläpitää sisäpiiriluetteloa kaikista niistä henkilöistä, joilla on pääsy yhtiötä koskeviin sisäpiiritietoihin. Sisäpiiriluettelo koostuu yhdestä tai useammasta hankekohtaisesta osiosta. Konecranes on päättänyt, ettei sisäpiiriluettelossa ole pysyvien sisäpiiriläisten osiota, eikä yhtiössä siten ole pysyviä sisäpiiriläisiä.

Markkinoiden väärinkäyttöasetuksen mukaisia johtotehtävissä toimivia henkilöitä ("johtohenkilöt") ovat Konecranes-konsernin hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja Konecranesin johtoryhmän jäsenet.

Johtohenkilöt sekä heidän lähipiiriinsä kuuluvat henkilöt ovat velvollisia ilmoittamaan Konecranesille ja Finanssivalvonnalle kaikista Konecranesin rahoitusvälineillä tekemistään MAR:n mukaisista liiketoimista kolmen päivän sisällä liiketoimen tekemisestä. Johtohenkilöt eivät saa käydä kauppaa Konecranesin rahoitusinstrumenteilla suljetun ajanjakson aikana. Suljettu ajanjakso alkaa 15. päivänä sitä kuukautta, joka edeltää raportoitavan vuosineljänneksen päättymistä, ja päättyy, kun kyseisen vuosineljänneksen osavuosikatsaus on julkistettu, julkistuspäivä mukaan lukien (suljettu ajanjakso).

Konecranes ylläpitää rekisteriä henkilöistä, jotka osallistuvat säännöllisesti konsernitason tuloksen valmisteluun tai joilla on muuten pääsy sellaiseen tietoon, että yhtiön määrittelemä suljettu ajanjakso koskee heitä. Yhtiön sisäpiiriluettelon hankekohtaisiin osioihin merkityt henkilöt eivät saa käydä kauppaa Konecranesin rahoitusinstrumenteilla/arvopapereilla ennen kuin asianomainen hanke on päättynyt.

Tilintarkastus

Konecranesilla on yhtiöjärjestyksen mukaisesti oltava vähintään yksi säännöllinen KHT-tilintarkastaja ja yksi varatilintarkastaja tai vaihtoehtoisesti vähintään yksi tilintarkastusyhteisö ja sen vastuullisena tilintarkastajana KHT-tilintarkastaja. Tilintarkastajat valitaan toimikaudeksi, joka päättyy valintaa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen lopussa. Ernst & Young Oy on toiminut yhtiön ulkoisena tilintarkastajana vuodesta 2006. Vuonna 2020 päävastuullisena tilintarkastajana toimi Kristina Sandin, joka on toiminut tässä roolissa vuodesta 2015 alkaen. Ernst & Young Oy:lle ja siihen kuuluville yhtiöille maksettiin vuonna 2020 palkkioita Konecranes-konsernin tilintarkastuksesta yhteensä 3,7 miljoonaa euroa. Muista palveluista maksettiin lisäksi 0,9 miljoonan euron suuruinen palkkio. Vuonna 2019 vastaavat palkkiot olivat 3,3 miljoonaa euroa ja 0,4 miljoonaa euroa.

PALKITSEMISRAPORTTI

Palkitsemisen periaatteet

Konecranesin palkitsemisfilosofian tavoitteena on houkutella, sitouttaa ja motivoida osaavia työntekijöitä. Yrityksemme pitää kannustimia ja oppimismahdollisuuksia motivoivina tekijöinä ja tärkeänä osana työntekijäkokemusta. Palkitseminen on yhdistetty suoritukseen ja saavutuksiin kaikilla organisaatiotasoilla.

Palkitsemisen tarkoituksena on edistää erinomaista suorituskykyä ja vahvaa sitoutumista liiketoimintatavoitteisiimme. Konecranesin palkitsemisjärjestelmien tavoitteena on edistää yrityksen kilpailukykyä ja pitkän aikavälin taloudellista menestystä sekä vaikuttaa positiivisesti omistaja-arvon kehitykseen.

Palkitsemispolitiikan soveltaminen

Konecranesin palkitsemispolitiikka otettiin käyttöön vuonna 2020. Politiikan tarkoituksena on vakiinnuttaa olemassa olevat ja jatkuvat käytännöt sekä tehdä näkyväksi Konecranesin liiketoimintatavoitteiden ja strategian välinen yhteys sekä sisällyttää ne palkitsemisen periaatteisiin. Palkitsemisjärjestelmät on määritetty tarkemmin erikseen. Periaatteet on esitetty yhteenvetona konsernin palkitsemispolitiikassa, ja ne auttavat osakkeenomistajia ymmärtämään ja arvioimaan palkitsemiskäytäntöjä.

Palkitsemispolitiikka esitettiin vuoden 2020 varsinaisessa yhtiökokouksessa. Yhtiökokous teki neuvoa-antavan päätöksen Konecranesin palkitsemispolitiikan hyväksymisestä. Politiikka sisältää hallituksen jäsenten, toimitusjohtajan sekä toimitusjohtajan sijaisen palkitsemisperiaatteet. Hallitus tarkistaa palkitsemispolitiikan ajantasaisuuden vähintään joka neljäs vuosi.

Konecranesin palkitsemispolitiikka on saatavilla osoitteessa https://investors.konecranes.com/fi/ palkitsemispolitiikka.

Politiikkaan tehtiin vuonna 2020 seuraavat poikkeukset: otettiin käyttöön toimitusjohtajan siirtymäajan palkkiojärjestelmä sekä sitouttava osakepalkkiojärjestelmä 2020.

Palkitseminen on yhteydessä yrityksen pitkän aikavälin menestykseen

Palkitsemisen eri osatekijöiden tavoitteena on varmistaa kilpailukykyinen korvaus johtajille ja työntekijöille. Tavoitteena on palkitseminen lyhyen ja pitkän aikavälin suorituksesta eri palkitsemismuotojen motivoivalla yhdistelmällä.

Lyhyen aikavälin kannustinohjelma perustuu vuositavoitteisiin ja konsernin taloudelliseen tulokseen. Suoriutumisperusteinen osakepalkkio-ohjelma (PSP) perustuu pitkän aikavälin taloudelliseen tulokseen ja omistaja-arvon luomiseen.

Johdon osakeomistusta koskevat vaatimukset tukevat yrityksen tavoitteiden ja johdon etujen yhteensovittamista.

Eri osatekijöiden ja tavoitteiden yhdistelmä yhdenmukaistaa hallituksen jäsenten, johtajien ja osakkeenomistajien edut ja vahvistaa sitoutumista strategisten tavoitteiden saavuttamiseen. Tämä palvelee yrityksen ja sen osakkeenomistajien pitkäaikaista etua, mikä näkyy yrityksen kannattavuuden positiivisena kehityksenä keskeisillä suorituskyvyn mittareilla mitattuna.

Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan palkitsemisen kehitystä arvioidaan vuosittain. Hallituksen jäsenten palkitsemisen tasoa tarkistettiin vuonna 2017 yrityksen kasvun ja markkinatrendien mukaisesti sen jälkeen, kun Terexin Materials Handling & Port Solutions -liiketoiminta oli liitetty Konecranesiin. Sama vaikutus näkyy toimitusjohtajan palkitsemisessa yritysoston jälkeen. Muutos heijastaa yrityksen ja toimitusjohtajan vastuiden kasvua.

Taloudellinen tulos / palkitseminen (euroa)	2016	2017	2017 vs. 2016	2018	2018 vs. 2017	2019	2019 vs. 2018	2020	2020 vs. 2019
Liikevaihto, milj. euroa	2 118,4	3 137,2	48,1 %	3 156,1	0,6 %	3 326,9	5,4 %	3 178,95	-4,4 %
Oikaistu EBITA-marginaali, milj. euroa	144,8	216,6	49,6 %	257,1	18,7 %	275,1	7,0 %	260,8	-5,2 %
Hallituksen puheenjohtaja	105 000	140 000	33,3 %	140 000	0,0 %	140 000	0,0 %	140 000	0,0 %
Muut hallituksen jäsenet	42 000	70 000	66,7 %	70 000	0,0 %	70 000	0,0 %	70 000	0,0 %
Toimitusjohtaja*	442 560	622 200	40,6 %	617 700	-0,7 %	515 976	-16,5 %	698 677	35,4 %
KC:n työntekijät keskimäärin**	44 645	46 379	3,9 %	48 059	3,6 %	50 931	6,0 %	42 616	-16,3 %

* Toimitusjohtajan palkitseminen viittaa Panu Routilan toteutuneeseen palkitsemiseen vuosina 2016–2019 ja Rob Smithin toteutuneeseen palkitsemiseen vuodesta 2020 alkaen. Palkitseminen sisältää peruspalkan sekä auto- ja puhelinedun mutta ei eläkettä. Muutos Panu Routilan palkitsemisessa vuosina 2017–2018 johtuu autoedun muutoksista.

** Ei sisällä uudelleenjärjestelykuluja.

Palkitsemisen osatekijät

Hallituksen palkitseminen

Konecranesin hallituksen palkkioiden tärkeimpinä periaatteina on (1) olla riittävän kilpailukykyisiä houkuttelemaan kansainvälisiä ammattilaisia, joilla on monipuolista, relevanttia osaamista ja kokemusta sekä (2) tarjota korvauksia, jotka ovat asiaan liittyvien markkinakäytäntöjen sekä tehtäviin liittyvien ajankäyttövaatimusten ja vastuiden mukaisia.

Hallituksen palkitsemisen osatekijät ovat vuosipalkkio, valiokunnan kokouspalkkio ja matkakorvaukset.

Vuosipalkkiosta 40 prosenttia (50 prosenttia vuoden 2020 varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka) maksetaan Konecranesin osakkeina, jotka hankitaan markkinoilta hallituksen jäsenille julkisessa kaupankäynnissä määräytyvään hintaan. Palkitsemiseen käytettävät osakkeet hankitaan yhtiön laatiman kaupankäyntisuunnitelman mukaisesti. Yhtiö maksaa kaupankäyntikulut ja varainsiirtoveron palkitsemiseen käytettävien osakkeiden oston tai siirron yhteydessä. Jos maksua ei voida suorittaa osakkeina lainsäädäntöön tai muuhun sääntelyyn liittyvien rajoitusten vuoksi tai yhtiöön tai hallituksen jäseneen liittyvien syiden vuoksi, vuotuinen korvaus maksetaan kokonaan rahana. Vuoden 2020 kaupankäyntisuunnitelman mukaisesti palkkio maksetaan kolmessa erässä. Ensimmäinen erä sisältää puolet (50 prosenttia) osakkeiden kokonaismäärästä ja seuraavat kaksi erää sisältävät kumpikin neljäsosan (25 prosenttia) osakkeiden kokonaismäärästä. Kukin erä ostetaan kahden

viikon kuluessa yrityksen osavuosikatsauksen ja tilinpäätöstiedotteen julkistamisesta vuoden 2020 osalta.

Valiokuntien jäsenille maksetaan vuosipalkkion lisäksi kokouspalkkio korvauksena ylimääräisestä ajasta ja työstä. Kaikkien hallituksen jäsenten, mukaan lukien työntekijöiden edustajan, matkakustannukset korvataan kuittia vastaan.

Osakkeenomistajien nimitystoimikunnan jäsenet eivät ole oikeutettuja palkkioon yhtiöltä jäsenyytensä perusteella.

Konecranesin hallituksen jäsenet eivät ole työ- tai palvelusuhteessa yhtiöön lukuun ottamatta jäsentä, joka on valittu työntekijöiden keskuudesta. Tätä jäsentä lukuun ottamatta hallituksen jäsenet eivät osallistu Konecraneskonsernin kannustinohjelmiin tai eläkejärjestelmään.

Toimitusjohtajan palkitseminen

Konecranesin toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen palkitseminen koostuu kiinteästä peruspalkasta, luontoiseduista, lakisääteisestä suomalaisesta eläkkeestä sekä sitä täydentävästä maksuperusteisesta järjestelmästä, suoritukseen perustuvasta vuosittain vaihtelevasta korvauksesta sekä pitkän aikavälin suoritukseen perustuvasta osakeohjelmasta.

Palkat

Konecranesin toimitusjohtajan, toimitusjohtajan sijaisen, väliaikaisen toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten peruspalkka ja luontoisedut perustuvat suoritukseen ja työn vastuutasoon, kokemukseen, taitoihin ja osaamiseen.

Kannustimet

Lyhyen aikavälin kannustimet

Lyhyen aikavälin kannustimien tavoitteena on tukea yhtiön

taloudellista tulosta ja johdon sitoutumista liiketoimintatavoitteisiin puolivuosi- tai vuositasolla vuodesta riippuen.

Toimitusjohtaja Rob Smithin vuosikannustin perustuu yhtiön taloudellisen tuloksen vertailuun liiketoiminnan strategiset painopisteet huomioon ottaen. Toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen / väliaikaisen toimitusjohtajan suurin mahdollinen kannustin on 100 prosentin perusvuosipalkasta.

Toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen vuoden 2020 lyhyen aikavälin kannustinohjelma perustui seuraavien tavoitteiden saavuttamiseen: oikaistu EBITA-kateprosentti (70 prosentin painotus) ja konsernin saatujen tilausten kasvuprosentti (30 prosentin painotus). Luvut ilmoitetaan vuoden 2021 raportissa ja yhtiön verkkosivuilla, koska ne eivät valmistu tämän raportin julkaisupäivämäärään mennessä.

Pitkän aikavälin kannustimet

Osakepalkkio-ohjelma (PSP)

Konecranes-konsernin pitkän aikavälin kannustinohjelmien, kuten osakepalkkio-ohjelmien, tavoitteena on yhdistää osakkeenomistajien ja avaintyöntekijöiden tavoitteet ja kasvattaa siten yhtiön arvoa, sitouttaa avaintyöntekijät ja palkita heitä asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Varsinainen palkkio on suorassa yhteydessä keskeisiin suorituskyvyn mittareihin (KPI), jotka tukevat pitkän aikavälin tuottoa osakkeenomistajille, ja se lasketaan monivuotisen ansaintajakson perusteella (vuoden 2020 aikana käynnissä olevat ohjelmat, kolmen vuoden ansaintakausi).

Vuosien 2019–2021 ohjelmassa on kaksi kriteeriä: 40 prosentin painotuksella myynnin kumulatiivinen vuotuinen kasvuvauhti (CAGR) vuosina 2019–2021 ja kumulatiivinen oikaistu osakekohtainen tulos (EPS) vuosina 2019–2021,

mukaan lukien määrätyt uudelleenjärjestelykulut, kauppahinnan allokaatiopoistot sekä tietyt muut poikkeukselliset erät. Ohjelma on suunnattu noin 200 avainhenkilölle, ja sen kautta voidaan myöntää enintään 670 000 Konecranesin osaketta. Kokonaispalkkiossa on yksi yläraja: mikäli osakkeen hinta on noussut 75 prosenttia myöntämispäivästä luovutuspäivään, ylimenevää palkkiota ei makseta.

Vuosien 2020–2022 järjestelmän ansaintajaksossa on kolme erillistä mittausjaksoa ja erilliset tavoitteet vuosille 2020, 2021 ja 2022. Vuoden 2020 ja 2021 mittausjaksojen arviointiperuste on oikaistu osakekohtainen tulos (EPS). Osakekohtaisen tuloksen oikaisuja ovat määrätyt uudelleenjärjestelykulut, sulautumisiin ja yritysostoihin liittyvät transaktiokulut ja muut poikkeukselliset erät. Hallitus on päättänyt mittausjaksojen 2020 ja 2021 EPS-tavoitteesta. Järjestelmän kohderyhmään ansaintajaksolla 2020–2022 kuuluu enintään 160 Konecranes-konsernin avainhenkilöä. Ansaintajakson perusteella maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään 600 000 Konecranesin osakkeen arvoa. Kokonaispalkkio maksetaan vuonna 2023, jos järjestelmän ehdot täyttyvät.

Sitouttava osakepalkkiojärjestelmä 2020

Konecranes ilmoitti 27.10.2020, että yhtiön hallitus oli päättänyt perustaa uuden osakepohjaisen kannustinjärjestelmän Konecranes-konsernin avainhenkilöille. Uusi sitouttava osakepalkkiojärjestelmä 2020 on tarkoitettu siirtymäajalle ennen Konecranesin ja Cargotecin välisen yritysjärjestelyn suunniteltua täytäntöönpanoa ja yhtiöiden sulautumista. Järjestelmän tarkoituksena on yhdenmukaistaa omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet, varmistaa liiketoiminnan jatkuminen siirtymäajalla ja sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön. Järjestelmän palkkio on ehdollinen yritysjärjestelyn täytäntöönpanolle. Lisäksi palkkio edellyttää voimassa olevaa työ- tai toimisuhdetta ja sen jatkumista odotusajalla. Palkkio maksetaan osittain osakkeina ja osittain rahana odotusajan päättymisen jälkeen sulautumisen toteuduttua. Järjestelmästä palkkiona saatuja osakkeita ei saa myydä, siirtää,

pantata tai muuten luovuttaa 12 kuukauden rajoitusjaksolla. Rajoitusjakso alkaa yritysjärjestelyn täytäntöönpanoa seuraavana päivänä.

Järjestelmä on tarkoitettu noin 100 valikoidulle avainhenkilölle, mukaan lukien konsernin johtoryhmän jäsenet. Järjestelmästä jaetaan palkkioina yhteensä enintään noin 120 000 Konecranes Oyj:n osaketta. Lisäksi palkkioon sisältyy rahana maksettava osuus palkkiosta aiheutuvien verojen ja veronluonteisten maksujen kattamiseksi. Toimitusjohtajan osakemäärä on 12 922 netto-osaketta ja toimitusjohtajan sijaisen 3 889 netto-osaketta.

Henkilöstön osakesäästöohjelma (ESSP)

Vuonna 2012 Konecranes käynnisti henkilöstön osakesäästöohjelman, johon voivat osallistua kaikki työntekijät, myös johto, lukuun ottamatta työntekijöitä niissä maissa, joissa ohjelmaa ei voida tarjota oikeudellisista tai hallinnollisista syistä. Osallistujat voivat sijoittaa enintään 5 prosenttia

bruttokuukausipalkastaan Konecranesin osakkeisiin, jotka ostetaan kunkin osallistujan puolesta. Jos osakkeet ovat yhä osallistujan omistuksessa noin kolmen vuoden hallinta-ajan jälkeen, hän saa yhden lisäosakkeen jokaista kahta ostettua osaketta kohti. Myös toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen voivat osallistua henkilöstön osakesäästöohjelmaan.

Toimitusjohtajan sitouttava kannustinohjelma

Konecranes on ottanut käyttöön käteispohjaisen kannustinohjelman toimitusjohtajalle varmistaakseen yhtiön suorituskyvyn, sulautumisen onnistuneen toteutuksen ja omistaja-arvon luomisen vuonna 2021. Sitouttamisohjelman arvo on 1,5 miljoonaa euroa, ja palkkio maksetaan sulautumisen täytäntöönpanon jälkeen. Kannustimen maksulle on asetettu seuraavat ehdot: sulautumisen täytäntöönpano, toimitusjohtaja jatkaa yhtiön palveluksessa eikä ole tehnyt irtisanoutumisilmoitusta ja toimitusjohtaja on hoitanut velvollisuutensa sopimuksensa mukaisesti ennen sulautumisen täytäntöönpanoa.

Henkilöstön osakesäästöohjelma

Eläkkeet

Suomen lakisääteinen eläkejärjestelmä kattaa Konecranesin johtoryhmän suomalaiset jäsenet. Johtoryhmään kuuluvat muiden maiden kansalaiset ovat oman maansa eläkejärjestelmän piirissä. Lakisääteisten eläkkeiden lisäksi Konecranes tarjoaa toimitusjohtajalle ja toimitusjohtajan sijaiselle maksuperusteisen eläkejärjestelmän.

Toimitusjohtajan maksuperusteisen eläkejärjestelmän eläkemaksuksi on määritetty 20 prosenttia perusvuosipalkasta mukaan lukien luontoisedut ja pois lukien suoritukseen perustuva palkkio (vuosipalkkio tai pitkän aikavälin kannustinpalkkio). Toimitusjohtajan sijaisen eläkemaksuksi on määritetty 1 prosentti perusvuosipalkasta. Eläkeikä on 63 vuotta.

Toimitusjohtajan, toimitusjohtajan sijaisen ja Konecranesin johtoryhmän palkitsemisen osatekijät:

	Toimitusjohtaja (1.2.2020 alkaen)	Toimitusjohtajan sijainen (väliaikainen toimitusjohtaja 7.10.2019–31.1.2020)
Peruspalkka	Kiinteä palkka luontoisetuineen	Kiinteä palkka luontoisetuineen
Lyhyen aikavälin kannustimet	Taloudelliseen tulokseen perustuvat, enintään 100 % perusvuosipalkasta	Enintään 100 % perusvuosipalkasta
Pitkän aikavälin kannustimet	Maksetaan osakepalkkio-ohjelmien (ja sitouttavan järjestelmän 2020) mukaisesti	Maksetaan osakepalkkio-ohjelmien (ja sitouttavan järjestelmän 2020) mukaisesti
Kiinteän ja muuttuvan palkitsemisen osuus	41 % peruspalkasta	43 % peruspalkasta
(% kokonaistavoite palkkiosta)	21 % lyhyen aikavälin kannustin*	22 % lyhyen aikavälin kannustin*
	38 % pitkän aikavälin kannustin*	35 % pitkän aikavälin kannustin*
	*enimmäistavoite, lyhyen aikavälin kannustin ei sisällä sitouttavaa järjestelmää 2020
Eläkkeet	Suomen lakisääteinen eläke	Suomen lakisääteinen eläke
	Maksuperusteiseksi eläkemaksuksi määritetty 20 % perusvuosipalkasta ml. luontoisedut	Maksuperusteiseksi eläkemaksuksi määritetty 1 % perusvuosipalkasta ml. luontoisedut
Muut osatekijät	Käteispohjainen sitouttamiskannustin
Osakkeiden omistusta koskevat vaatimukset	Osakepalkkio-ohjelma 2017 tai osakepalkkio ohjelma 2017–2021 toimitusjohtajalle - omistettava, kunnes omistettujen osakkeiden arvo on yhteensä 750 000 euroa Edelliset ohjelmat - omistettava vähintään 50 % palkkio-ohjelmista saaduista netto-osakkeista, kunnes omistettujen osakkeiden arvo vastaa vuosipalkkaa	Omistettava vähintään 50 % palkkio-ohjelmista saaduista netto-osakkeista - osakkeet omistettava, kunnes niiden arvo vastaa vuosipalkkaa ja - henkilö on edelleen Konecranesin johtoryhmän jäsen

Toimitusjohtajan työehdot

• Irtisanomisaika: 6 kuukauden irtisanomisaika molemminpuolisesti
• Irtisanomiskorvaus: 12 kuukauden palkka ja luontoisedut irtisanomisajan palkan lisäksi, jos työsuhde päättyy ennen 63 vuoden ikää
• Eläkeikä: 63 vuotta
• Kokonaispalkka:
• Kuukausipalkka: 66 667,00 euroa
• Luontoisedut: auto, matkapuhelin
• Maksupohjainen eläke: 20 % veronalaisesta perusvuosipalkasta ml. luontoisedut
• Lyhyen aikavälin kannustin: enintään 100 %
• Pitkän aikavälin kannustimet: maksetaan osakepalkkio-ohjelmien ja sitouttavan järjestelmän mukaisesti

Toimitusjohtajan sijaisen työehdot (väliaikainen toimitusjohtaja 7.10.2019–31.1.2020)

• Irtisanomisaika: 6 kk, jos toimitusjohtaja irtisanoo työsopimuksen, tai 9 kk, jos yhtiö irtisanoo työsopimuksen
• Irtisanomiskorvaus: 9 kuukauden palkka ja luontoisedut irtisanomisajan palkan lisäksi
• Eläkeikä: 65 vuotta 6 kuukautta
• Kokonaispalkka:
• Kuukausipalkka: 24 753,75 euroa
• Luontoisedut: auto, matkapuhelin
• Maksupohjainen eläke: 1 % veronalaisesta perusvuosipalkasta ml. luontoisedut
• Lyhyen aikavälin kannustin: enintään 100 %
• Pitkän aikavälin kannustimet: maksetaan osakepalkkio-ohjelmien ja sitouttavan järjestelmän mukaisesti

Palkitsemisraportti 2020

Tässä osassa esitetään Konecranesin hallitukselle, toimitusjohtajalle, toimitusjohtajan sijaiselle ja johtoryhmälle maksetut ja maksettavat palkkiot vuonna 2020.

Hallituksen palkitseminen

Viimeisimmän varsinaisen yhtiökokouksen (11.6.2020) vahvistamat hallituksen jäsenille maksettavat palkkiot ja vuonna 2020 maksetut kokonaispalkkiot on esitetty seuraavissa taulukoissa.

Hallituksen jäsenille maksetut palkkiot 2020

Maksujakson vuoksi hallituksen palkitseminen vuoden 2020 aikana sisältää palkitsemisen vuoden 2019 varsinaisen yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti 1.1.2020 alkaen vuoden 2020 yhtiökokoukseen saakka sekä vuoden 2020 varsinaisen yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti yhtiökokouksen päivämäärästä 31.12.2020 saakka.

Hallituksen palkkiot

Vuosipalkkio 2020	Yhteensä, euroa
Hallituksen puheenjohtaja	140 000
Varapuheenjohtaja	100 000
Hallituksen jäsen	70 000
Palkkio / valiokunnan kokous	1 500
Tarkastusvaliokunnan ja henkilöstövaliokunnan puheenjohtajan palkkio kokousta kohti	3 000

Lisäksi korvataan kokouksiin osallistumisesta aiheutuneet matkakulut.

Hallituksen jäsenille maksetut palkkiot 2020

	Käteisenä maksettu osa	Maksettujen osakkeiden	Maksettujen osakkeiden euromääräinen	Valiokuntien
Jäsenet	kokonaispalk kiosta, euroa	määrä osana ko konaispalkkiota	arvo osana ko konaispalkkiota*	kokouspalkkio,	euroa Yhteensä, euroa
Puheenjohtaja
Christoph Vitzthum	80 552	2 193	59 448	13 500	153 500
Muut hallituksen jäsenet
Janina Kugel	40 291	1 096	29 709	19 500	89 500
Niko Mokkila	31 511	808	20 989	9 000	61 500
Päivi Rekonen	40 291	1 096	29 709	18 000	88 000
Per Vegard Nerseth	40 291	1 096	29 709	13 500	83 500
Ulf Liljedahl	40 291	1 096	29 709	36 000	106 000
Muut hallituksen jäsenet	192 676	5 192	139 824	96 000	428 500
Hallituksen jäsenet 11.6.2020 saakka
Anders Nielsen	8 780	288	8 720	9 000	26 500
Bertel Langenskiöld	8 780	288	8 720	7 500	25 000
Ole Johansson	12 526	412	12 474	9 000	34 000
Hallituksen jäsenet 11.6.2020 saakka	30 086	988	29 914	25 500	85 500
Maksetut palkkiot yhteensä	303 315	8 373	229 185	135 000	667 500

Maksujen jaksotuksen vuoksi hallituksen palkkiot sisältävät vuoden 2020 yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti maksetut palkkiot 1.1.2020 alkaen vuoden 2020 yhtiökokoukseen saakka (1/4 vuosipalkkiosta ja kokouspalkkiot) sekä palkkiot vuoden 2020 yhtiökokouksesta 31.12.2020 saakka (3/4 vuosipalkkiosta ja kokouspalkkiot).

*) osakkeen arvo ostopäivänä. Ostopäivä 21.2.2020, ostohinta 30,2771 euroa Ostopäivä 29.10.2020, ostohinta 25,9764 euroa

Osallistuminen hallituksen kokouksiin 2020

Jäsenet	Osallistuminen hallituksen kokouksiin	Tarkastusvaliokunta	Henkilöstövaliokunta
Puheenjohtaja
Christoph Vitzthum	29/29	–	10/10
Muut hallituksen jäsenet
Janina Kugel	28/29	–	10/10
Janne Martin	19/20	–	–
Niko Mokkila	19/20	7/7	–
Päivi Rekonen	28/29	10/10	–
Per Vegard Nerseth	29/29	2/3	7/7
Ulf Liljedahl	29/29	10/10	–
Hallituksen jäsenet 11.6.2020 saakka
Anders Nielsen	9/9	–	3/3
Bertel Langenskiöld	9/9	–	3/3
Ole Johansson	9/9	3/3	–

Toimitusjohtajan palkitseminen

Toimitusjohtajalle maksetut palkat, luontoisedut ja lyhyen aikavälin kannustimet ovat yhteensä 698 677 euroa ja toimitusjohtajan sijaiselle yhteensä 420 096 euroa.

Konecranes arvioi vuotuiset tavoitteet ja niiden saavuttamisen vuonna 2020 edistääkseen yrityksen menestystä. Konsernin ja liiketoiminta-alueiden johdon osalta pääasiallisina palkitsemiskriteereinä käytettiin vuoden 2020 oikaistua EBITA-kateprosenttia (%) ja saatujen tilausten kasvua (%).

	Rob Smith (1.2.2020 alkaen)	2020 Teo Ottola	2020 Panu Routila	2019 Panu Routila **)	2019 Teo Ottola
Toimitusjohtajan palkitseminen	Toimitusjohtaja	Toimitusjohtajan sijainen (väliaikainen toimitusjohtaja 7.10.2019– 31.1.2020)	Entinen toimitusjohtaja	Toimitusjohtaja	Toimitusjohtajan sijainen (väliaikainen toimitusjohtaja 7.10.2019– 31.1.2020)
Palkat ja luontoisedut	698 677	299 781		515 976	307 109
Lyhyen aikavälin kannustimet (perustuen edellisen vuoden suoriutumiseen)		120 315	125 422	330 225	99 848
Myönnetyt osakepalkkio-oikeudet (osakeoikeuksien määrä)*	122 922	57 889			62 000
Osakeomistus Konecranes Oyj:ssä (osakemäärä)		43 244			35 324
Lakisääteisten/vapaaehtoisten eläkejärjestelyjen kulu	211 815	72 524		349 552	70 341
Työsuhteen irtisanomiseen liittyvät edut.			632 880	364 690

*) Vuoden 2020 rajoitettujen osakepalkkio-oikeuksien määrä sisältyy lukuun ja ilmoitetaan osakkeiden nettomäärinä.

Lisäksi palkkioon sisältyy käteisosa.

**) Panu Routila ei toiminut toimitusjohtajana 31.12.2019, joten osakkeiden ja osakeoikeuksien määrää ei ole ilmoitettu.

2020

Pitkän aikavälin kannustimet

Alla olevassa taulukossa on esitetty viime vuosina maksetut pitkän aikavälin kannustimet.

Konecranesin henkilöstön osakesäästöohjelmaan (ESSP) voivat osallistua kaikki työntekijät, johto mukaan lukien, lukuun ottamatta työntekijöitä niissä maissa, joissa ohjelmaa ei voida tarjota oikeudellisista tai hallinnollisista syistä.

Pitkän aikavälin kannustimet Henkilöstön osakesäästöohjelman yhteenveto

Osakepalkkio-ohjelma (vuosi)	2017	2018	2019	2020
Säästökausi	2017–2019	2018–2020	2019–2021	2020–2022
Kriteeri	Oikaistu kumulatiivinen osakekohtainen tulos (EPS)	Oikaistu kumulatiivinen osakekohtainen tulos (EPS)	Oikaistu kumulatiivinen osakekohtainen tulos (EPS) ja myynnin kasvu (CAGR, %)	Oikaistu EPS vuosille 2020 ja 2021*
Myönnetyt osakepalkkio oikeudet (osakeoikeuksien määrä)	825 955	670 433	633 667	596 500
Osakkeen arvo myöntämispäivänä, euroa/ osake	38,45	32,91	32,16	22,60
Osakkeiden kokonaisarvo myöntämispäivän arvon perusteella, EUR	31 757 970	22 063 950	20 378 731	13 480 900
Toimitetut brutto-osakkeet yhteensä	542 492	N/A	N/A	N/A
Toimitetut brutto osakkeet
Panu Routila, entinen toimitusjohtaja	31 680	N/A	N/A	N/A
Rob Smith, toimitusjohtaja 1.2.2020 alkaen	N/A	N/A	N/A	N/A
Teo Ottola, toimitusjohtajan sijainen (väliaikainen toimitusjohtaja 7.10.2019- 31.1.2020)	15 840	N/A	N/A	N/A

* Vuoden 2020 osakepalkkio-ohjelmassa on kolme erillistä mittausjaksoa ja erilliset tavoitteet vuosille 2020, 2021 ja 2022. Vuosien 2020 ja 2021 kriteeri on oikaistu EPS.

Osakesäästöohjelma (vuosi)	2016	2017	2018	2019	2020
Säästökausi	1.9.2016– 30.6.2017	1.7.2017– 30.6.2018	1.7.2018– 30.6.2019	1.7.2019– 30.6.2020	1.10.2020– 30.6.2021
Osanottajamäärä*	1 008	1 761	1 751	1 997	2 440
Hankittujen osakkeiden määrä	42 960	93 764	114 924	165 837	(käynnissä)
Luovutettujen/ luovutettavien palkkio osakkeiden määrä*	21 480	45 788	56 082	80 290	N/A
Osakekurssi toimituspäivänä tai joulukuun 2020 loppuun mennessä (jos oikeutta ei ole vielä syntynyt), euroa/osake	27,44	28,78	28,78	28,78	28,78
Luovutettujen/ luovutettavien palkkio osakkeiden arvo**	589 411	1 317 779	1 614 040	2 310 746	N/A

* Joulukuun 2020 loppuun mennessä

** Osakkeen arvo toimituspäivänä tai joulukuun 2020 loppuun mennessä (jos oikeutta ei ole vielä syntynyt)

Uusi sitouttava osakepalkkiojärjestelmä (RSU) 2020 on tarkoitettu siirtymäajalle ennen suunnitellun Konecranesin ja Cargotecin välisen fuusion täytäntöönpanoa.

Sitouttava osakepalkkiojärjestelmä (vuosi)	RSU 2020
Luovutusajoitus ja rajoitusjakso	12 kuukauden rajoitusjakso sulautumisen täytäntöönpanon jälkeen
Myönnettyjen netto-osakkeiden enimmäismäärä (# osakeoikeuksista)	119 246
Myönnetyt netto-osakkeet
Rob Smith, toimitusjohtaja 1.2.2020 alkaen	12 922
Teo Ottola, toimitusjohtajan sijainen (väliaikainen toimitusjohtaja 7.10.2019–31.1.2020)	3 889

Riskienhallinta

Konecranesin hallitus on määrittänyt ja ottanut käyttöön riskienhallinnan periaatteet, jotka perustuvat yleisesti hyväksyttyihin, kansainvälisiin hyvän johtamisen periaatteisiin. Tarkastusvaliokunta arvioi sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan riittävyyden ja tarkoituksenmukaisuuden ja raportoi niistä hallitukselle.

Riskinhallinnan periaatteet

Riskejä ovat kaikki seikat, jotka vaikuttavat selkeästi Konecranesin mahdollisuuksiin saavuttaa liiketoimintatavoitteensa ja toteuttaa strategiaansa. Riskienhallinta on osa yrityksen valvontajärjestelmää. Riskienhallinta varmistaa, että yrityksen liiketoimintaan liittyvät riskit tunnistetaan ja niitä hallitaan asiaankuuluvasti ja tarkoituksenmukaisesti niin, että liiketoiminnan jatkuvuus taataan kaikissa olosuhteissa.

Konsernin riskienhallinnan periaatteet muodostavat riskienhallinnan peruspuitteet, mutta kukin konsernin yhtiöistä tai liiketoimintayksiköistä on vastuussa omasta riskienhallinnastaan. Näin otetaan parhaiten huomioon paikalliset olosuhteet, kokemukset ja muut asiaan vaikuttavat tapauskohtaiset näkökohdat.

Konsernin riskienhallinnan periaatteet määrittelevät riskienhallinnan jatkuvaksi ja järjestelmälliseksi toiminnaksi, jonka tarkoituksena on estää henkilövahingot, turvata yhtiöiden ja konsernin omaisuus sekä varmistaa vakaa ja kannattava toiminta. Konecranes voi turvata pitkän aikavälin kilpailukykynsä minimoimalla toteutuneista riskeistä aiheutuneet menetykset ja optimoimalla riskienhallinnan kustannukset.

Konecranesin kannalta merkittävät riskit

Konecranes on arvioinut strategiset, operatiiviset ja rahoitukselliset riskinsä sekä vahinkoriskinsä. Seuraavassa kuvatut riskit ja riskienhallintamenetelmät ovat esimerkkejä eivätkä kata kaikkea riskienhallintaa.

COVID-19-pandemian vaikutus

Vuosi 2020 oli riskienhallinnan kannalta poikkeuksellinen vuosi COVID-19-pandemian seurauksena.

Työntekijöidemme turvallisuus ja asiakkaidemme kriittisten toimintojen tukeminen olivat ensisijaisia tavoitteitamme pandemian alusta alkaen. Konecranesin vahvaa työterveysja -turvallisuustyötä tuettiin valmistautumalla pandemian aiheuttamiin terveysriskeihin ja lieventämällä niitä laajamittaisesti. Tilanteeseen liittyvät kriisinhallinta- ja jatkuvuussuunnitelmat mukautettiin ja otettiin käyttöön nopeasti ja tehokkaasti. Apua annettiin jakamalla tietoa, työkaluja, kokemuksia ja käytäntöjä maailmanlaajuisesti. Näin voitiin varmistaa, että Konecranesilla on valmiudet reagoida tarvittaessa missä ja milloin vain. Pandemia muuttui riskistä tosiasiaksi, mutta riskejä ja mahdollisia vaikutuksia lievennettiin merkittävästi. Konecranes noudatti kaikkia paikallisten viranomaisten ja maailmanlaajuisten asiantuntijaorganisaatioiden ohjeita ja vaatimuksia.

Kun liiketoiminnan jatkuvuuteen varauduttiin koko organisaatiossa, kaikki toimenpiteet – kuten toimittajien kapasiteetin arvioinnit ja yhteistyö toimittajien kanssa, logistiikkaan liittyvät käytännön kysymykset, Konecranesin oma tuotanto ja siihen liittyä alihankinta, työntekijöiden siirtyminen etätöihin, asiakasviestinnän turvaaminen ja projektitoimitusten kapasiteetin varmistaminen – vaativat erityistä huomiota ja asiantuntemusta. Konecranes reagoi nopeasti ja onnistui varmistamaan toimintakapasiteettinsa, kun pandemian vaikutukset vaihtelivat eri maissa ja paikoissa vuoden aikana.

Konecranes tarjosi koko vuoden 2020 ajan erinomaisen asiakaskokemuksen, jossa turvallisuuskäytäntömme ylittivät sekä asiakkaiden odotukset että eri viranomaisten vaatimukset. Joitakin haasteita, kuten asiakkaiden tehtaiden sulkemisia, muutettiin mahdollisuuksiksi tarjoamalla huoltopalveluja tyhjilleen jääneissä tiloissa.

Kun painopiste oli vahvasti pandemiaan liittyvien riskien lieventämisessä, jotkin muut riskinhallintatoimet eivät olleet suhteellisesti yhtä laajoja vuonna 2020. Konecranes keskittyi edelleen riskienhallintaan koko organisaatiossa, mutta pandemiaan varautumisen vaikutukset ja liiketoiminnan jatkuvuuden varmistaminen uudenlaisten rajoitusten vallitessa jättivät varjoonsa perinteiset riskienhallintaja lievennystoimet.

Markkinariskit

Konecranesin tuotteiden ja palvelujen kysyntään vaikuttavat sekä paikallinen että maailmanlaajuinen talouskehitys, alueelliset ja maakohtaiset poliittiset tilanteet ja vakaus sekä yhtiön asiakastoimialojen liiketoimintasyklit. Valuuttakurssivaihtelut voivat vaikuttaa asiakkaidemme liiketoimintaan

sekä tuotteidemme kilpailukykyyn tietyillä markkinoilla. Teollisuusnostureihin tehdyt investoinnit vaihtelevat teollisuustuotannon kehityksen ja tuotantokapasiteetin mukaan, kun taas satamaratkaisujen kysyntään vaikuttavat konttiliikenteen maailmanlaajuiset trendit ja satamien liiketoimintasyklit. Trukkien kysyntä seuraa muiden teollisuuden ja satamatoimintojen tuoteryhmien kehitystä, ja kunnossapitopalveluiden kysyntään vaikuttavat asiakkaiden kapasiteettien käyttöasteet. Myyntivolyymiriskien lisäksi kysynnän epäsuotuisat muutokset ja kilpailijoiden toimet voivat aiheuttaa myös ylikapasiteettia ja vaikuttaa markkinahintoihin.

Konecranes pyrkii lisäämään kunnossapidon osuutta liikevaihdosta ja pienentämään siten taloudellisten syklien vaikutusta. Kunnossapidon kysyntä ei yleensä vaihtele yhtä voimakkaasti kuin laitteiden kysyntä.

Konecranes pyrkii osana strategiaansa säilyttämään kohtuullisen laajan maantieteellisen kattavuutensa. Näin Konecranes tasapainottaa eri markkina-alueidensa taloudellista kehitystä huomioiden samalla jakelukustannukset. Konecranes pyrkii myös pienentämään eri asiakassegmenttien ja yksittäisten tuotteiden kysynnän vaihteluista syntyvää riskiä laajalla asiakaskunnallaan ja kattavalla tuote- ja palveluvalikoimallaan. Konecranes pyrkii erottautumaan kilpailijoistaan ja pienentämään kilpailun aiheuttamia paineita aktiivisella tuotekehityksellä.

Konecranes laajensi digitaalisten työkalujen käyttöä vuonna 2020. Digitalisoitujen mobiiliprosessien hyödyntäminen mahdollisti etätyön ja -myynnin, vähensi paikkariippuvuutta ja varmisti liiketoiminnan jatkuvuuden pandemian aikana. Konecranesin liiketoimintamalli perustuu kunnossapitosopimuksiin ja pitkäaikaisiin liikesuhteisiin. Se on osoittanut joustavuutensa ja palautumiskykynsä, ja sen ansiosta olemme voineet palvella olennaisia toimialoja myös sulkutoimien aikana turvallisesti.

Pandemian vuoksi monet markkina- ja asiakasaktiviteetit toteutettiin digitaalisessa muodossa verkossa. Verkkoseminaarit, paikallinen etämyynti, asiakassuhteiden etähallinta ja fyysisten tuotetoimitusten etätuki otettiin nopeasti käyttöön pandemian levitessä.

Asiakkaiden luottoriskit

Asiakasmaksuihin liittyvät haasteet voivat vaikuttaa haitallisesti Konecranesin taloudelliseen tilanteeseen. Rajoitamme tätä riskiä konservatiivisella luottopolitiikalla. Konecranes arvioi asiakkaat huolellisesti ennen liikesuhteen aloittamista käyttämällä kolmannen osapuolen raportteja tai sisäistä selvitystyötä. Asiakasmaksuihin liittyviä luottoriskejä pienennetään tapauskohtaisesti ennakkomaksuilla, rembursseilla, maksutakuilla ja luottovakuutuksilla. Olemme onnistuneet rajoittamaan luottoriskejämme näillä keinoilla ja asiakasmaksujen tarkalla valvonnalla.

Vuonna 2020 Konecranesin kaupparahoituksen asiantuntijat kiinnittivät huomiota myös tullivaatimusten noudattamiseen ja toteuttivat verkko-oppimisen kokonaisuuksia eri aiheista, kuten kaupparahoituksesta, viennin valvonnasta, pakotteista ja tullivaatimusten noudattamisesta. Työ paikallisten luottokäytäntöjen sekä kaupan ja tullimuodollisuuksien vaatimustenmukaisuuden tehostamiseksi, toteuttamiseksi ja parantamiseksi (mukaan lukien entistä laajempi integrointi IT-palveluihin) tuotti tuloksia. Pandemian aikana korostimme tavallistakin enemmän luottoriskin ja asiakasriskien tiukkaa hallintaa.

Teknologiariskit

Konecranes tiedostaa, että uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen liittyy sen toimialalla useita uhkia ja mahdollisuuksia. Immateriaalioikeuksien aktiivinen hallinta on ensisijaisen tärkeää maailmanlaajuisilla markkinoilla. Konecranes seuraa jatkuvasti markkinoiden ja teknologian kehitystä, kilpailijoiden toimia, asiakkaiden käyttäytymistä ja eri teollisuudenalojen kehitystä, jotta toimintaan vaikuttavien muutosten merkit voidaan tunnistaa.

Tärkeimpien teknologioiden järjestelmällinen seuranta varmistetaan sisäisillä prosesseilla. Olemme kehittäneet prosessilähtöisiä malleja hallitaksemme kehityshankkeita innovaatioista teknologioiden tutkimukseen ja edelleen tuotekehitysprojekteiksi. Lisäksi osallistumme maailmanlaajuiseen ISO- ja CEN-standardointityöhön varmistaaksemme, että täytämme nykyiset ja tulevat turvallisuutta ja ympäristöä koskevat vaatimukset. Työmme nosturien OPC-UA-viestintäprotokollan (Open Platform Communications Unified Architecture) valmisteluun keskittyvässä eurooppalaisessa työryhmässä jatkui vuonna 2020.

Teimme edelleen tiivistä yhteistyötä startup-yritysten kanssa, jotta saamme varhaisessa vaiheessa tietoa uusista ideoista ja teknologioista. Jatkoimme yhteistyötä myös tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa.

Parannamme tuotteidemme turvallisuutta ja luotettavuutta globaaleissa testauskeskuksissamme. Teemme uusille ja nykyisille tuotteille laajoja elinkaaritestejä, joiden avulla saamme uutta tietoa teknologiariskien vähentämiseksi. Testauskeskukset ovat olennainen osa sisäistä tutkimustyötämme, ja ne on auditoitu ISO 17025 -standardin mukaisesti. Näin varmistamme, että testausprosessi on laadukas, testit ovat asianmukaisesti suunniteltuja ja tulokset on dokumentoitu. Hyödynnämme tuloksia aktiivisesti parantaessamme tuotteidemme luotettavuutta.

Analysoimme nostureista kerättyä globaalia tietoa teollisen internetin ratkaisumme avulla ja syvennämme ymmärrystämme nosturien käytönaikaisesta toiminnasta. Tältä pohjalta kehitämme algoritmeja, jotka auttavat meitä ennakoimaan nosturien turvallisuuteen ja käytettävyyteen liittyviä ongelmia.

Vuonna 2020 jatkoimme aktiivisesti tuotemalliemme, innovaatioidemme, tavaramerkkiemme ja verkkotunnustemme suojelua. Seuraamme johdonmukaisesti mahdollisia rikkomuksia ja reagoimme niihin.

Huoltoasentajiemme tekninen koulutus on olennainen osa riskienhallintaa. Sama koskee myös insinöörien ja suunnittelijoiden nostolaitekohtaisia koulutuksia. Jatkoimme huoltoasentajien koulutusta aktiivisesti koko vuoden ajan. Insinööreille kehitimme kohdennettua koulutusmateriaalia ja järjestimme sen pohjalta koulutusta.

Henkilöstö

Konecranesin toimintakyky on riippuvainen ammattitaitoisen henkilöstön saatavuudesta, asiantuntemuksesta ja osaamisesta. Panostimme edelleen huoltoasentajien vahvaan tekniseen osaamiseen, johtamistaidon kehittämiseen, asiakaskeskeiseen ja tehokkaaseen myyntitoimintaan ja sen johtamiseen.

Vuonna 2020 Konecranes lisäsi merkittävästi investointejaan projektinhallintaan, hankinnan tehostamiseen ja lean-kehitykseen. Konecranes parantaa asiakastyytyväisyyttä panostamalla koulutukseen ja kehitykseen näillä painopistealueilla. Lisäksi Konecranes lisäsi rekrytointeja ohjelmistokehitykseen ja osaamisen kehittämiseen ratkaisuissa.

Henkilöstön osakesäästöohjelma ja muut sitouttamisohjelmat jatkuivat. Olemme panostaneet merkittävästi työntekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen etenkin koronapandemian aikana tarjoamalla henkilönsuojaimia, edistämällä etätyötä ja keskittymällä tavallistakin enemmän sekä henkiseen että fyysiseen hyvinvointiin.

Lisäksi Konecranes on lisännyt panostustaan ja koulutusta esimerkiksi vaatimustenmukaisuuden, ihmisoikeuksien ja tietoturvan alueilla.

Yritysostot, sulautumiset ja yritysmyynnit

Epäonnistunut yritysosto tai ostetun yrityksen epäonnistunut integrointi voi heikentää kannattavuutta tai vaikeuttaa konsernin strategian toteuttamista. Konecranes vähentää yrityskauppoihin liittyviä riskejä tekemällä perusteelliset due diligence -tutkimukset ja käyttämällä tarvittaessa ulkopuolisia asiantuntijoita.

Konecranes allekirjoitti 5.12.2019 sopimuksen MHE-Demagin ostosta yhteisyrityskumppaniltaan Jebsen & Jesseniltä. Kauppa saatiin päätökseen 2.1.2020, ja kaupan myötä Konecranes omistaa 100 prosenttia MHE-Demagin osakepääomasta. Vuonna 2020 MHE-Demagin integraatio eteni muun muassa organisaatioiden yhdistämisellä, Konecranesin järjestelmien käyttöönotolla, liiketoimintaprosessien ja -mallien yhdenmukaistamisella ja juridisten yksiköiden yhdistämisellä.

Konecranes ja Cargotec ilmoittivat 1.10.2020, että niiden hallitukset olivat allekirjoittaneet yhdistymissopimuksen ja sulautumissuunnitelman yhtiöiden yhdistämiseksi sulautumisella. Sulautumissuunnitelman mukaan Konecranes sulautuu Cargoteciin absorptiosulautumisella, jossa Konecranesin kaikki varat ja velat siirtyvät Cargotecille ilman selvitysmenettelyä ja Konecranes purkautuu. Sulautumisen suunniteltu täytäntöönpanopäivä on 1.1.2022, mutta tämä päivä voi muuttua ja todellinen täytäntöönpanopäivä voi olla aikaisempi tai myöhempi päivä kuin 1.1.2022. Sulautumisen täytäntöönpano edellyttää tarvittavien hyväksyntöjen saamista kilpailuviranomaisilta sekä muiden sulautumisen täytäntöönpanon edellytysten täyttymistä.

Tuotantoriskit

Konecranesin strategiana on säilyttää korkeaa lisäarvoa ja/ tai ydinkilpailukykyä tuottavien keskeisten komponenttien valmistus itsellään. Erityisiä riskejä liittyy tuotannon eri osa-alueisiin, kuten tuotantokapasiteetin hallintaan, toiminnalliseen tehokkuuteen, jatkuvuuteen ja laatuun.

Kysynnän epävarmuus lisääntyi vuonna 2020. Siksi painopiste oli tuotantokapasiteetin mukauttamisessa markkinakysyntään. Konecranes otti kaikilla tehtailla käyttöön upstream-prosessin, jonka mukaan tuotanto edellyttää asiakkaan vahvistusta sille, että asiakkaan toimipaikkaan on pääsy toimituksia varten. Korvausinvestoinneissa keskityimme toimintojen ympäristö- ja turvallisuusnäkökohtiin. Samalla Konecranes nopeutti lean-filosofian mukaisen Konecranes Way -tuotantokonseptin käyttöönottoa. Tämä jatkuva parantaminen tuotti tulosta, ja osa keskeisistä tuotantolaitoksistamme on nimetty "majakoiksi" tai ensisijaisiksi tehtaiksi, jotka korostavat konseptin tuomia saavutuksia ja edistävät mahdollisuuksia.

Hankinnan riskit

Konecranesin hankintatoiminnot pyrkivät pienentämään toimittajariskiä ennakoimalla kehitystä, joka liittyy hinnoitteluun, laatuun, kapasiteettiin ja saatavuuteen sekä muihin Konecranesin määrittämiin ja toimittajien toimintaperiaatteissa esitettyihin vaatimuksiin. Toteutuneet riskit ja puutteet näissä toiminnoissa voivat vaikuttaa haitallisesti Konecranesin tulokseen ja maineeseen.

Konecranes jatkoi toimintansa tehostamista toimittajien kanssa vuonna 2020. Keskeisten toimittajiemme kanssa keskityimme laadun, saatavuuden ja toimitusvarmuuden parantamiseen ja ylläpitämiseen. Koronavirukseen liittyvien riskien lieventäminen alkoi tammikuussa, ja vahvistimme toimenpiteitämme, kun pandemia julistettiin. Toimittajien toimintaperiaatteiden seurantaa tehostettiin ja niihin liittyviä tarkastuksia tehtiin suunnitelmien mukaisesti pandemian sallimissa rajoissa. Toimittajien perehdyttämiseen ja olemassa olevien toimittajien vuotuisiin taustatarkastuksiin liittyviä prosesseja kehitettiin edelleen.

Konecranes haluaa parantaa jatkuvasti yhteistyötä valikoitujen toimittajien kanssa ja etsii aktiivisesti kilpailukykyisiä vaihtoehtoisia toimittajia pienentääkseen riskiä. Vaihtoehtoiset toimittajat luovat hintakilpailua, lisäävät tuotantokapasiteettia tarvittaessa ja voivat pienentää hankinnan riskejä. Sopimukset tärkeimpien toimittajiemme kanssa on suunniteltu optimoimaan ja turvaamaan globaali suorituskyky sekä Konecranesin että asiakkaidemme osalta.

Laaturiskit

Laadukkaat palvelut, laitteet, liiketoimintatavat ja prosessit ovat tärkeitä Konecranesin riskien minimoinnissa. Konsernissa on laajasti käytössä sertifioidut laatujärjestelmät. Konecranes tähtää toiminnan erinomaisuuteen lean-tuotantokonseptilla ja right first time -lähestymistavalla koko yhtiössä. Edistämme sisäänrakennetun laadun kulttuuria, ongelmien perimmäisten syiden ymmärtämistä, poikkeamien muuttamista menestykseksi ja liiketoimintariskien minimointia.

Konecranes jatkoi vuonna 2020 sekä paikallisia että maailmanlaajuisia laadunparannusprosessejaan. Järjestelmälliset parannusmenetelmät ovat tuottaneet hyviä tuloksia. Asiakaskokemuksen hallinnan jatkuva parantaminen yhdistettynä järjestelmälliseen ongelmanratkaisuun edistää palvelujemme ja laitteidemme suorituskyvyn, laadun ja luotettavuuden parantamista.

Informaatioteknologiariskit

Konecranesin IT-yksikkö vastaa kaikista konserniyhtiöiden IT-palveluista, -sovelluksista ja -laitteista. Konecranesin toiminta on riippuvaista tiedon saatavuudesta, luotettavuudesta ja laadusta sekä tiedon luottamuksellisuudesta ja eheydestä. Konecranesin ja muiden globaalien yritysten IT-palveluihin kohdistuvat kyberhyökkäykset jatkuivat vuonna 2020. Tietoturvariskeillä ja -ongelmilla voi olla haitallinen vaikutus liiketoimintaan. Siksi Konecranes jatkaa panostustaan tietoturvaan.

Konecranes käyttää luotettavia informaatioteknologiaratkaisuja ja tehokasta tietoturvahallintaa välttääkseen tiedon häviämisen ja estääkseen tiedon luottamuksellisuuden, saatavuuden ja eheyden vaarantumisen. Käyttämällä sekä sisäisiä että ulkoisia IT-palveluita varmistetaan käyttäjätukipalveluiden hyvä saatavuus, joustavuus ja jatkuvuus sekä tärkeimpien palvelujen nopea palauttaminen tilapäisissä häiriötilanteissa. Kolmannen osapuolen asiantuntijoita käytetään auditoimaan, testaamaan ja parantamaan sisäisesti ja ulkoisesti kehitettyjen IT-palvelujen kyberturvallisuutta.

Vuonna 2020 Konecranes jatkoi tietoturvastrategiansa toteutusta. Strategia vahvistaa yhtiön tietoturvallisuuden hallintajärjestelmää entisestään. Jatkoimme maailmanlaajuisten IT-sovellusten ja harmonisoitujen liiketoimintaprosessien käyttöönottoa sekä Terex MHPS -liiketoiminnan ja MHE-Demag-liiketoiminnan integraatiotoimia.

Vuoden 2020 alussa varmistimme kapasiteettimme etätyön merkittävään lisääntymiseen tietoturvallisesti. Työ IT-kapasiteetin, luotettavuuden ja turvallisuuden lisäämiseksi ja ylläpitämiseksi jatkui menestyksekkäästi koko vuoden 2020 ajan pandemian muuttaessa työskentelytapoja.

Sopimus- ja tuotevastuuriskit

Konecranes saattaa olla osapuolena erilaisissa oikeudenkäynneissä, riita-asioissa ja muissa oikeudellisissa toimissa eri maissa. Tämä on toimialalla tyypillistä ja myös normaalia maailmanlaajuisessa liiketoiminnassa, johon kuuluu laaja valikoima tuotteita ja palveluja. Riita-asioita ovat sopimusoikeudelliset kiistat, takuuseen perustuvat vaatimukset, tuotevastuut (suunnittelu- ja valmistusvirheet, varoitusvelvollisuuden laiminlyöminen ja asbestivastuut), työsuhde- ja autovahinkoasiat sekä muut yleiset vahingonkorvausvaatimukset. Näitä riskejä hallitaan seuraamalla toimintoja jatkuvasti sekä parantamalla tuoteturvallisuutta ja dokumentointia, kouluttamalla asiakkaita ja kehittämällä myyntiehtoja.

Konecranes jatkoi vuonna 2020 sopimusten analysointija hyväksyntäprosessin käyttöönottoa ja parantamista oman sopimusohjeistuksensa mukaisesti. Tässä työssä keskityttiin entistä enemmän hankintaan. Koulutusta yhdenmukaistettiin ja toteutettiin aktiivisesti globaalien kehitysohjelmien mukaisesti vuonna 2020.

Laittomat toimet

Konecranes on sitoutunut noudattamaan kaikkia sovellettavia lakeja ja määräyksiä, mutta erilaisia uhkia voivat synnyttää konsernin periaatteiden mahdolliset rikkomukset, jotka voivat johtaa laittomiin toimiin. Konecranes tiedostaa, että vähäisimmätkin laittomat toimet voivat vaarantaa yrityksen maineen ja vaikuttaa haitallisesti sen taloudelliseen tilanteeseen ja tulokseen. Konecranesin altistumista tällaisille riskeille pienennetään sisäisillä menettelytavoilla, valvonnalla, tarkastuksilla ja käytännön työkaluilla, kuten lahjoja ja vieraanvaraisuutta koskevalla raportointiportaalilla.

Konecranes laatii kirjallisia menettelytapaohjeita, joilla varmistetaan, että lainsäädäntöä, määräyksiä ja Konecranesin omia periaatteita noudatetaan koko konsernissa. Erityisesti panostetaan koulutukseen, jonka avulla varmistetaan, että työntekijät ovat tietoisia omaan työhönsä liittyvistä laeista, määräyksistä, sisäisistä ohjeista, käytännöistä ja periaatteista sekä noudattavat niitä.

Konecranesiin kohdistuvat laittomat toimet ja petokset aiheuttavat riskejä, jotka voivat vaikuttaa merkittävästi taloudelliseen tulokseemme. Jatkoimme vuonna 2020 toimenpiteitä pienentääksemme altistumistamme tällaiselle toiminnalle.

Vuonna 2020 Konecranes jatkoi vahvaa sitoutumistaan esimerkiksi uudistamalla kilpailupolitiikkansa, ottamalla käyttöön uudet toimintaohjeet ja käynnistämällä koulutusohjelmia esimerkiksi seuraavista aiheista: kauppapakotteet, viennin valvonta ja kilpailun vaatimustenmukaisuus. Vaatimustenmukaisuuden ja eettisen toiminnan ohjelman toteutus jatkui muun muassa toimittajien toimintaperiaatteiden käyttöönotolla.

Vahinkoriskit

Vahinkoriskejä ovat esimerkiksi liiketoiminnan keskeytymisriskit, työterveys- ja -turvallisuusriskit, ympäristöriskit, tulipalot ja muut onnettomuudet, luonnonmullistukset ja toimitilojen turvallisuusriskit. Konecranes tunnistaa ja arvioi näitä riskejä jatkuvasti osana liiketoimintaprosessejaan. Riskien pienentämiseksi olemme ottaneet käyttöön useita työterveys- ja -turvallisuusohjeita, pelastussuunnitelmia ja toimitilojen turvallisuusohjeita. Konecranes on myös varautunut riskien toteutumiseen erilaisilla vakuutusohjelmilla sekä parantamalla jatkuvasti valmiuttaan käsitellä erilaisia kriisitilanteita.

Työ ympäristö-, turvallisuus- ja terveysriskien lieventämiseksi jatkui vuonna 2020. Painopiste oli vahvasti koronapandemiaan liittyvissä käytännön seikoissa ja ohjeissa. Konecranesin elintärkeiden turvallisuusohjeiden (Life Saving Behaviors) käyttöönotto jatkui. Myös maailmanlaajuisten turvallisuuden prosessiemme ja menettelytapojemme harmonisointi ja toteutus jatkuivat. Käyttöönotto laajeni prosessiin ja työkaluun, jolla tallennetaan ja tutkitaan havaintoja, läheltä piti -tilanteita ja tapaturmia, sekä korjaaviin toimiin ja palautteeseen laadun parantamiseksi. Konecranes sai tunnustusta kunnianhimoisesta ja vaikuttavasta ilmastotyöstään: saimme CDP:n ilmasto-ohjelmassa luokituksen A-.

Rahoitusriskit

Konecranesin rahoitusosasto hallitsee keskitetysti suurinta osaa yhtiön rahoitusriskeistä. Konecranes Finance Oy on juridinen yksikkö, joka toimii konsernin sisäisenä pankkina. Konecranes Finance Oy ei ole tulosyksikkö siinä mielessä, että se pyrkisi maksimoimaan voittoaan. Sen tavoitteena on auttaa konsernin liiketoimintayksiköitä vähentämään niiden maailmanlaajuiseen toimintaan liittyviä riskejä, kuten markkina-, luotto- ja likviditeettiriskejä. Valuuttariski on merkittävin markkinariski.

Vastuu konsernin kansainvälisestä toiminnasta aiheutuvien rahoitusriskien tunnistamisesta, arvioinnista ja hallinnasta jakautuu liiketoimintayksiköiden ja Konecranes Finance Oy:n kesken.

Yksiköt suojaavat riskinsä sisäisesti rahoitusosaston kanssa. Suurin osa rahoitusriskeistä keskitetään Konecranes Finance -yksikköön, jotta riskejä voidaan arvioida ja hallita tehokkaasti.

Lähes kaikki varainhankinta, kassanhallinta ja valuuttakauppa pankkien ja muiden ulkoisten vastapuolien kanssa tehdään konsernin rahoituspolitiikan mukaisesti keskitetysti Konecranes Finance Oy:ssä. Vain joissakin erikoistapauksissa, joissa paikallinen keskuspankkisääntely kieltää sisäiset palvelut suojauksessa ja rahoituksessa, asiat täytyy hoitaa suoraan liiketoimintayksikön ja pankin välillä, mutta kuitenkin rahoitusyhtiön valvonnassa. Konecranes Finance Oy käyttää treasury-järjestelmää, joka mahdollistaa reaaliaikaisen transaktioiden prosessoinnin ja kattavan toiminta- ja tulosseurannan. Normaali raportointi tapahtuu viikoittain, ja se kattaa konsernitason kaupalliset ja rahoituksen rahavirrat, transaktioriskin, velkapositiot, johdannaissalkun ja rahoitustransaktioiden vastapuoliriskit. Lisäksi kaikki konserniyhtiöt osallistuvat kuukausittaiseen johdon raportointiin ja lakisääteiseen raportointiin.

Tilinpäätöksen liitetiedossa 33 ja hallituksen toimintakertomuksessa on lisätietoja rahoitusriskien hallinnasta.

Vakuutukset

Konserni tarkistaa säännöllisesti vakuutuksensa osana riskien kokonaishallintaa. Vakuutuksia käytetään kattamaan riittävässä laajuudessa kaikki riskit, jotka ovat taloudellisesti tai muista syistä järkevästi vakuutettavissa.

TALOUDELLINEN KATSAUS 2020

Sisällys

2020 kohokohdat	32
Hallituksen toimintakertomus	34
Konecranes-konserni 2016 – 2020	54
Tunnuslukujen laskentakaavat	55
Tilinpäätös
Konsernin tuloslaskelma – IFRS	57
Konsernin tase – IFRS	58
Konsernin oman pääoman muutokset – IFRS	59
Konsernin rahavirtalaskelma – IFRS	60
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot	61
Yhtiölista	110
Emoyhtiön tuloslaskelma – FAS	112
Emoyhtiön tase – FAS	113
Emoyhtiön rahavirtalaskelma – FAS	114
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot	115
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle	117
Tilintarkastuskertomus	118
Osakkeenomistajat	123

2020 kohokohdat

Liikevaihto & tilaukset, MEUR Sales/orders, MEUR

Oikaistu EBITA, MEUR & Oikaistu EBITA-marginaali % Adjusted EBITA, MEUR/ Adjusted EBITA margin, %

Oikaisu EBITA ennen yhdistymistä Vertailukelpoinen EBITA-marginaali Vertailukelpoinen oikaistu EBITA

Osakekohtainen tulos ja osinko, EUR

Sales by Business Area, 2020 Liikevaihto liiketoiminta-alueittain 2020

Oikaistu EBITA liiketoiminta-alueittain 2020 Adjusted EBITA by Business Area

Henkilöstö liiketoiminta-alueittain 2020 Personnel by Business Area, 2020

Prosenttiosuudet on pyöristetty, minkä vuoksi yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa saattaa poiketa 100 prosentista.

Tilauskanta, MEUR

Nettokäyttöpääoma vuoden lopussa, MEUR

Nettovelka vuoden lopussa, MEUR & Gearing, %

Oman pääoman tuotto, %

Sidotun pääoman tuotto, % & oikaistu sidotun pääoman tuotto, % ROCE, % / Adjusted ROCE, %

Markkina-arvo vuoden lopussa*, MEUR

* Ilman omia osakkeita

Hallituksen toimintakertomus

Raportti sisältää vertailun Konecranesin historiallisiin lukuihin siten kuin ne on raportoitu taloudellisina tietoina vuodelta 2019. Historialliset luvut eivät sisällä MHE-Demagin lukuja, koska MHE-Demag-yritysosto saatettiin päätökseen tammikuussa 2020. Konecranesin ja MHE-Demagin yhdistetty toiminta käynnistyi 2.1.2020.

Ellei toisin mainita, suluissa olevat luvut viittaavat edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon.

Markkinakatsaus

J.P. Morganin maailmanlaajuisen ostopäällikköindeksin (PMI) perusteella maailman valmistavan teollisuuden tuotannolla oli epävakaa vuosi olosuhteiden heikentyessä merkittävästi COVID-19-pandemian seurauksena. Vuoden alussa indeksi putosi 50 pisteen rajan alapuolelle taantumaan helmikuussa, ja huhtikuussa indeksi kävi alhaisimmalla tasollaan sitten vuoden 2009. Olosuhteet elpyivät kuitenkin vuoden loppua kohti indeksin pysyessä kasvulukemissa 50 pisteen rajan yläpuolella koko toisen vuosipuoliskon ajan. Vuoden lopussa indeksin arvo oli 53,8, joka oli sama lukema kuin marraskuussa, jolloin indeksi oli korkeimmillaan 33 kuukauteen viestien olosuhteiden paranemisen jatkumisesta.

Euroalueella valmistavan teollisuuden olosuhteet jatkoivat heikkenemistä vuoden 2019 lopusta, ja kuten muuallakin maailmassa, heikkeneminen oli voimakasta vuoden 2020

toisella neljänneksellä. Ostopäällikköindeksin lasku helpottui ensimmäisen vuosipuoliskon lopulla, minkä jälkeen olosuhteet paranivat tasaiseen tahtiin, ja joulukuussa PMIlukema indikoi selvää kasvua. Euroalueen sisällä Saksalla ja Alankomailla oli merkittävä vaikutus valmistavan teollisuuden olosuhteiden paranemisessa. Vuoden lopussa suurin osa maakohtaisista ostopäällikköindekseistä oli selvästi 50 pisteen rajan yläpuolella. Isossa-Britanniassa valmistavan teollisuuden ostopäällikköindeksin kehitys oli pitkälti samansuuntaista kuin euroalueella vuoden aikana. Joulukuussa, ennen Brexit-siirtymäkauden loppua, ostopäällikköindeksi kuitenkin nousi 57,5 pisteeseen eli korkeammalle kuin kolmeen vuoteen. Valmistavan teollisuuden kapasiteetin käyttöaste Euroopan unionissa laski vuoden 2020 ensimmäisellä puoliskolla ja alkoi elpyä kolmannella vuosineljänneksellä. Kapasiteetin käyttöaste oli nousussa vuoden lopussa, muttei vielä yltänyt koronaviruspandemiaa edeltäneelle tasolle.

Yhdysvalloissa valmistavan teollisuuden ostopäällikköindeksi elpyi kasvulukemiin vuoden 2020 toisen puoliskon alussa koronaviruspandemian aiheuttaman laskun jälkeen. Indeksi oli 57,1 vuoden lopussa, mikä kertoo olosuhteiden vahvasta paranemisesta. Myös Yhdysvaltojen työttömyysaste laski edelleen tasaisesti huhtikuun huippulukemista. Yhdysvaltojen valmistavan teollisuuden kapasiteetin käyttöaste osoitti paranemisen merkkejä vuoden alun laskun jälkeen. Vaikka kapasiteetin käyttöaste parani tasaisesti kuukausittain, se oli joulukuussa edelleen alhaisemmalla tasolla kuin ennen koronaviruspandemian alkua.

Kehittyvillä markkinoilla Kiinan valmistavan teollisuuden olosuhteet paranivat tasaisesti helmikuun nopean laskun jälkeen, ja ostopäällikköindeksi oli selvästi 50 pisteen rajan yläpuolella vuoden lopussa. Brasiliassa ja Intiassa valmistavan teollisuuden ostopäällikköindeksit kertoivat olosuhteiden elpymisestä pysytellen jatkuvasti kasvulukemissa vuoden 2020 lopulla. Venäjällä valmistavan teollisuuden olosuhteet heikentyivät lähes läpi koko vuoden, ja ostopäällikköindeksi oli hieman 50 pisteen rajan alapuolella vuoden 2020 lopussa.

RWI/ISL-indeksin mukaan maailmanlaajuinen konttiliikenne oli vuoden 2020 lopussa vilkkaampaa kuin vuoden alussa, vaikka koronaviruspandemialla oli voimakas vaikutus konttiliikenteeseen etenkin ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Elpyminen vakaantui vuoden viimeisinä kuukausina, ja konttiliikenne oli kasvanut niin Kiinan satamissa kuin Kiinan ulkopuolellakin. Joulukuun lopussa maailmanlaajuinen konttiliikenne oli noin 5 prosenttia edellisvuotta korkeammalla tasolla.

Raaka-aineiden hinnoista sekä teräksen että kuparin hinta oli vuoden lopussa selvästi edellisvuotta korkeammalla tasolla. Keskimääräinen EUR/USD-valuuttakurssi oli noin 2 prosenttia korkeampi edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.

Saadut tilaukset ja liikevaihto

	Muutos % vertailu kelpoisin valuutta							Muutos % vertailu kelpoisin valuutta
	10-12/2020	10-12/2019	Muutos %	kurssein	1-12/2020	1-12/2019	Muutos %	kurssein
Saadut tilaukset, MEUR	843,3	781,3	7,9	11,4	2 727,3	3 167,3	-13,9	-12,6
Liikevaihto, MEUR	936,8	933,3	0,4	3,2	3 178,9	3 326,9	-4,4	-3,0

Saadut tilaukset

Koko vuoden 2020 saadut tilaukset olivat 2 727,3 miljoonaa euroa (3 167,3), jossa oli laskua 13,9 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Vertailukelpoisilla valuutoilla laskettuna saadut tilaukset vähenivät 12,6 prosenttia. Saadut tilaukset vähenivät Amerikan alueella ja Euroopan, Lähi-idän ja Afrikan alueella mutta kasvoivat Aasian ja Tyynenmeren alueella. Kasvu Aasian ja Tyynenmeren alueella johtui pääasiassa MHE-Demag-yritysostosta.

Kunnossapidon saadut tilaukset vähenivät 8,6 prosenttia raportoiduilla arvoilla ja 6,5 prosenttia vertailukelpoisilla valuutoilla laskettuna. Teollisuuslaitteiden saadut tilaukset laskivat 21,6 prosenttia raportoiduilla arvoilla ja 20,2 prosenttia vertailukelpoisilla valuutoilla laskettuna. Teollisuuslaitteiden saadut ulkoiset tilaukset laskivat 20,5 prosenttia raportoiduilla arvoilla ja 18,9 prosenttia vertailukelpoisilla valuutoilla laskettuna. Satamaratkaisujen saadut tilaukset laskivat 13,3 prosenttia raportoiduilla arvoilla ja 13,0 prosenttia vertailukelpoisilla valuutoilla laskettuna.

Tilauskanta

Tilauskannan arvo oli joulukuun lopussa 1 715,5 miljoonaa euroa (1 824,3), jossa oli laskua 6,0 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Vertailukelpoisilla valuutoilla laskettuna tilauskanta pieneni 2,9 prosenttia. Tilauskanta laski Kunnossapidossa 1,0 prosenttia, Teollisuuslaitteissa 7,7 prosenttia ja Satamaratkaisuissa 5,9 prosenttia.

Liikevaihto

Konsernin koko vuoden 2020 liikevaihto laski 4,4 prosenttia 3 178,9 miljoonaan euroon (3 326,9). Vertailukelpoisilla valuutoilla laskettu liikevaihto pieneni 3,0 prosenttia. Liikevaihto laski Kunnossapidossa 5,5 prosenttia, Teollisuuslaitteissa 5,5 prosenttia ja Satamaratkaisuissa 4,5 prosenttia. Teollisuuslaitteiden ulkoinen myynti laski 4,6 prosenttia.

Joulukuun lopussa liikevaihto jakautui maantieteellisten alueiden kesken 12 kuukauden liikkuvana keskiarvona laskettuna seuraavasti: EMEA 54 (52), Amerikat 31 (34) ja APAC 16 (14) prosenttia.

Taloudellinen tulos

Konsernin koko vuoden 2020 oikaistu EBITA laski 260,8 miljoonaan euroon (275,1). Oikaistu EBITA-kate pieneni 8,2 prosenttiin (8,3). Oikaistu EBITA-kateprosentti nousi Kunnossapidossa 17,2 prosenttiin (16,6) ja Teollisuuslaitteissa 2,3 prosenttiin (1,5) mutta laski Satamaratkaisuissa 5,6 prosenttiin (7,8). Konsernin oikaistun EBITA-kateprosentin lasku johtui pääasiassa liikevaihdon laskusta sekä kertaluonteisista kustannusylityksistä ensimmäisellä vuosineljänneksellä.

Konsernin koko vuoden 2020 oikaistu liiketulos laski 224,9 miljoonaan euroon (250,4). Oikaistu liiketulosprosentti pieneni 7,1 prosenttiin (7,5).

Konsernin koko vuoden 2020 liiketulos oli 173,8 miljoonaa euroa (148,7). Liiketulos sisältää 51,1 miljoonaa euroa (101,7) pääasiassa uudelleenjärjestely- ja transaktiokustannuksista koostuvia oikaisuja. Liiketulosprosentti laski Kunnossapidossa 15,2 prosenttiin (15,5) ja Satamaratkaisuissa 2,6 prosenttiin (6,4) mutta nousi Teollisuuslaitteissa 0,4 prosenttiin (-5,2).

Koko vuoden 2020 poistot ja arvonalentumiset olivat yhteensä 130,0 miljoonaa euroa (123,6). Yrityskauppojen hankintamenojen allokointeihin liittyvien poistojen vaikutus oli 35,9 miljoonaa euroa (24,7).

Koko vuoden 2020 osuus osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritysten tuloksista oli 21,2 miljoonaa euroa (4,5). Osuuden kasvu johtui pääasiassa Konecranesin aiemman MHE-Demag-omistuksen uudelleenarvostuksesta hankinta-ajankohdan käypään arvoon. Lisätietoja on liitetiedossa 5.

Koko vuoden 2020 rahoitustuotot ja -kulut olivat -24,6 miljoonaa euroa (-34,7). Nettokorkokulujen osuus oli 18,0 miljoonaa euroa (20,2), ja loppuosa kuluista muodostui pääasiassa muista rahoituskuluista.

Koko vuoden 2020 tulos ennen veroja oli 170,4 miljoonaa euroa (118,5).

Koko vuoden 2020 tuloverot olivat 47,5 miljoonaa euroa (35,7). Konsernin efektiivinen verokanta oli 27,9 prosenttia (30,1).

Koko vuoden 2020 tilikauden tulos oli 122,9 miljoonaa euroa (82,8).

Koko vuoden 2020 osakekohtainen tulos oli 1,54 euroa (1,03) ja laimennettu osakekohtainen tulos 1,54 euroa (1,03).

Viimeiseltä 12 kuukaudelta laskettu sijoitetun pääoman tuotto oli 8,3 prosenttia (6,3) ja oman pääoman tuotto 9,8 prosenttia (6,5). Oikaistu sijoitetun pääoman tuotto oli 11,1 prosenttia (12,7).

Tase

Konsernin tase oli joulukuun lopussa 4 016,5 miljoonaa euroa (3 854,2). Raportointikauden lopussa oma pääoma oli 1 251,1 miljoonaa euroa (1 246,7) eli 15,69 euroa osakkeelta (15,70). Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma oli 1 242,0 miljoonaa euroa (1 237,5).

Nettokäyttöpääoma oli 337,2 miljoonaa euroa (446,0). Nettokäyttöpääoma pieneni 88,2 miljoonaa euroa edelliseen vuosineljännekseen verrattuna. Nettokäyttöpääoman lasku edelliseen vuosineljännekseen verrattuna johtui pääasiassa varastojen pienenemisestä.

Kassavirta ja rahoitus

Koko vuoden 2020 liiketoiminnan nettorahavirta oli 407,1 miljoonaa euroa (172,8). Liiketoiminnan nettorahavirran kasvu johtui pääasiassa käyttöpääoman muutoksesta sekä pienemmässä määrin rahoituserien laskusta vuonna 2020. Kassavirta ennen rahoituksen rahavirtoja oli 242,0 miljoonaa euroa (149,6). Tähän sisältyy aineellisten hyödykkeiden myyntejä 2,8 miljoonaa euroa (16,4) ja liiketoimintojen myyntejä 0,0 miljoonaa euroa (4,2) sekä konserniyhtiöiden hankintaan liittyviä menoeriä 124,1 miljoonaa euroa (3,1) ja investointeja 43,8 miljoonaa euroa (40,7).

Korollinen nettovelka joulukuun lopussa oli 577,1 miljoonaa euroa (655,3). Nettovelan lasku johtui kassavirran paranemisesta vuoden 2020 aikana. Omavaraisuusaste oli 34,1 prosenttia (35,4) ja nettovelkaantumisaste (gearing) 46,1 prosenttia (52,6).

Joulukuun lopussa rahat ja pankkisaamiset olivat 591,9 miljoonaa euroa (378,2). Konsernin 400 miljoonan euron suuruinen komittoitu valmiusluottolimiitti ei ollut lainkaan käytössä kauden lopussa.

Konecranes maksoi kesäkuussa 2020 osakkeenomistajilleen osinkoa 51,4 miljoonaa euroa eli 0,65 euroa osakkeelta.

Konecranes maksoi elokuussa 2020 osakkeenomistajilleen osinkoa 43,5 miljoonaa euroa eli 0,55 euroa osakkeelta.

Investoinnit

Koko vuoden 2020 investoinnit ilman yritysostoja ja yhteisjärjestelyjä olivat 42,8 miljoonaa euroa (39,5). Investoinnit koostuivat pääasiassa koneiden, laitteiden, rakennusten, toimistolaitteiden ja tietojärjestelmien uudistamisesta.

Yritysostot ja -myynnit

Koko vuoden 2020 yritysostoihin ja yhteisjärjestelyihin tehtyjen investointien kassavaikutus oli -124,1 miljoonaa euroa (-3,1).

Konecranes sopi 5.12.2019 ostavansa 50 prosentin osuuden MHE-Demag-yhteisyrityksestä Jebsen & Jesseniltä. Kauppa saatiin päätökseen 2.1.2020. Kauppahinta oli 148,3 miljoonaa euroa. Yritysoston jälkeen Konecranes omistaa 100 prosenttia MHE-Demagin osakkeista.

Henkilöstö

Konsernin palveluksessa oli vuonna 2020 keskimäärin 17 027 työntekijää (16 104). Henkilöstömäärä oli 31.12.2020 yhteensä 16 862 (16 196). Vuonna 2020 konsernin nettohenkilöstömäärä kasvoi 666 työntekijällä.

MHE-Demag-yritysosto saatiin päätökseen 2.1.2020. MHE-Demagin henkilöstömäärä 31.12.2019 oli noin 1 800.

Joulukuun lopussa henkilöstömäärä jakautui liiketoiminta-alueittain seuraavasti: Kunnossapito 8 062 työntekijää (7 762), Teollisuuslaitteet 5 720 työntekijää (5 397), Satamaratkaisut 2 970 työntekijää (2 938) ja konsernin yhteiset toiminnot 110 työntekijää (99).

Konsernilla oli 9 688 työntekijää (10 126) Euroopan, Lähi-idän ja Afrikan alueella, 2 964 (3 319) Amerikan alueella ja 4 210 (2 751) Aasian ja Tyynenmeren alueella.

Liiketoiminta-alueet

Kunnossapito

	10-12/2020	10-12/2019	Muutos %	Muutos % vertailu kelpoisin valuutta kurssein	1-12/2020	1-12/2019	Muutos %	Muutos % vertailu kelpoisin valuutta kurssein
Saadut tilaukset, MEUR	233,6	250,0	-6,5	-2,0	927,8	1 015,1	-8,6	-6,5
Tilauskanta, MEUR	213,4	215,7	-1,0	5,1	213,4	215,7	-1,0	5,1
Huoltosopimuskannan arvo, MEUR	275,7	267,7	3,0	8,0	275,7	267,7	3,0	8,0
Liikevaihto, MEUR	315,3	341,6	-7,7	-3,3	1 190,0	1 259,7	-5,5	-3,4
Oikaistu EBITA, MEUR1	60,6	61,4	-1,3		205,2	208,5	-1,6
Oikaistu EBITA, %1	19,2 %	18,0 %			17,2 %	16,6 %
Kauppahinnan kohdistamiseen liittyvät poistot, MEUR	-4,0	-2,6	52,7		-16,1	-10,5	52,8
Oikaisuerät, MEUR	-1,2	-1,5			-7,7	-3,4
Liikevoitto (EBIT), MEUR	55,4	57,2	-3,1		181,4	194,6	-6,8
Liikevoitto (EBIT), %	17,6 %	16,7 %			15,2 %	15,5 %
Henkilöstö kauden lopussa	8 062	7 762	3,9		8 062	7 762	3,9

1 Ilman uudelleenjärjestelykuluja sekä kauppahinnan kohdistamiseen liittyviä poistoja. Katso myös liite 11 tilinpäätöslyhennelmässä.

Vuonna 2020 saadut tilaukset olivat 927,8 miljoonaa euroa (1 015,1), jossa oli laskua 8,6 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Vertailukelpoisilla valuutoilla laskettuna saadut tilaukset vähenivät 6,5 prosenttia.

Tilauskanta väheni 1,0 prosenttia ja oli 213,4 miljoonaa euroa (215,7). Vertailukelpoisilla valuutoilla laskettuna tilauskanta kasvoi 5,1 prosenttia.

Sopimuskannan arvo kasvoi 3,0 prosenttia edellisvuoteen verrattuna ja oli 275,7 miljoonaa euroa (267,7). Vertailukelpoisilla valuutoilla laskettuna sopimuskannan arvo kasvoi

8,0 prosenttia. Edelliseen vuosineljännekseen verrattuna sopimuskannan arvo pieneni raportoiduilla arvoilla laskettuna 1,1 prosenttia ja vertailukelpoisilla valuutoilla laskettuna 0,3 prosenttia.

Liikevaihto laski 5,5 prosenttia ja oli 1 190,0 miljoonaa euroa (1 259,7). Vertailukelpoisilla valuutoilla laskettu liikevaihto pieneni 3,4 prosenttia. Sekä kenttähuollon että varaosien liikevaihto pieneni.

Oikaistu EBITA oli 205,2 miljoonaa euroa (208,5), ja oikaistu EBITA-kate oli 17,2 prosenttia (16,6). Oikaistun EBITA-

kateprosentin kasvu johtui pääasiassa muuttuvissa ja kiinteissä kustannuksissa saavutetuista säästöistä. Liiketulos oli 181,4 miljoonaa euroa, (194,6) ja liiketulosprosentti oli 15,2 prosenttia (15,5).

Teollisuuslaitteet

				Muutos % vertailu kelpoisin valuutta				Muutos % vertailu kelpoisin valuutta
	10-12/2020	10-12/2019	Muutos %	kurssein	1-12/2020	1-12/2019	Muutos %	kurssein
Saadut tilaukset, MEUR	241,3	316,3	-23,7	-20,3	981,2	1 251,5	-21,6	-20,2
josta ulkoista, MEUR	216,9	283,2	-23,4	-19,9	849,1	1 068,4	-20,5	-18,9
Tilauskanta, MEUR	598,8	648,9	-7,7	-2,0	598,8	648,9	-7,7	-2,0
Liikevaihto, MEUR	313,6	336,0	-6,7	-3,1	1 120,1	1 185,5	-5,5	-3,7
josta ulkoista, MEUR	279,1	289,2	-3,5	0,3	973,8	1 020,4	-4,6	-2,6
Oikaistu EBITA, MEUR1	18,1	0,6	3 033,6		25,4	18,2	39,7
Oikaistu EBITA, %1	5,8 %	0,2 %			2,3 %	1,5 %
Kauppahinnan kohdistamiseen liittyvät poistot, MEUR	-3,1	-1,7	81,8		-12,5	-6,9	82,7
Oikaisuerät, MEUR	-4,8	-2,7			-8,6	-72,7
Liikevoitto (EBIT), MEUR	10,1	-3,8	-362,9		4,3	-61,4	-107,0
Liikevoitto (EBIT), %	3,2 %	-1,1 %			0,4 %	-5,2 %
Henkilöstö kauden lopussa	5 720	5 397	6,0		5 720	5 397	6,0

1 Ilman uudelleenjärjestelykuluja sekä kauppahinnan kohdistamiseen liittyviä poistoja. Katso myös liite 11 tilinpäätöslyhennelmässä.

Vuonna 2020 saadut tilaukset olivat 981,2 miljoonaa euroa (1 251,5), jossa oli laskua 21,6 prosenttia. Vertailukelpoisilla valuutoilla laskettuna saadut tilaukset laskivat 20,2 prosenttia. Saadut ulkoiset tilaukset laskivat 20,5 prosenttia raportoiduilla arvoilla ja 18,9 prosenttia vertailukelpoisilla valuutoilla laskettuna. Saadut tilaukset vähenivät standardinostureissa, prosessinostureissa ja komponenteissa.

Tilauskanta väheni 7,7 prosenttia ja oli 598,8 miljoonaa euroa (648,9). Vertailukelpoisilla valuutoilla laskettuna tilauskanta pieneni 2,0 prosenttia.

Liikevaihto laski 5,5 prosenttia ja oli 1 120,1 miljoonaa euroa (1 185,5). Vertailukelpoisilla valuutoilla laskettu liikevaihto pieneni 3,7 prosenttia. Ulkoinen myynti väheni 4,6 prosenttia raportoiduilla arvoilla ja 2,6 prosenttia vertailukelpoisilla valuutoilla laskettuna. Liikevaihto laski standardinostureissa ja komponenteissa mutta kasvoi prosessinostureissa.

Oikaistu EBITA oli 25,4 miljoonaa euroa (18,2), ja oikaistu EBITA-kate oli 2,3 prosenttia (1,5). Oikaistun EBITAkateprosentin kasvu johtui pääasiassa strategisten hankkeiden etenemisestä sekä kustannusten hallinnasta. Liiketulos oli 4,3 miljoonaa euroa (-61,4), ja liiketulosprosentti oli 0,4 (-5,2).

Satamaratkaisut

				Muutos % vertailu kelpoisin valuutta				Muutos % vertailu kelpoisin valuutta
	10-12/2020	10-12/2019	Muutos %	kurssein	1-12/2020	1-12/2019	Muutos %	kurssein
saadut tilaukset, MEUR	403,7	264,4	52,7	53,0	994,5	1 147,3	-13,3	-13,0
Tilauskanta, MEUR	903,2	959,7	-5,9	-5,2	903,2	959,7	-5,9	-5,2
Liikevaihto, MEUR	355,3	320,3	10,9	10,9	1 066,0	1 115,7	-4,5	-4,3
josta kunnossapito, MEUR	44,3	45,7	-3,0	-0,7	167,9	185,9	-9,7	-8,8
Oikaistu EBITA, MEUR 1	28,7	31,7	-9,6		59,7	86,9	-31,2
Oikaistu EBITA, % 1	8,1 %	9,9 %			5,6 %	7,8 %
Kauppahinnan kohdistamiseen liittyvät poistot, MEUR	-1,8	-1,8	0 2		-7,3	-7,3	0,0
Oikaisuerät, MEUR	1,3	-5,7			-24,4	-8,3
Liikevoitto (EBIT), MEUR	28,2	24,2	16,3		28,0	71,3	-60,6
Liikevoitto (EBIT), %	7,9 %	7,6 %			2,6 %	6,4 %
Henkilöstö kauden lopussa	2 970	2 938	1,1		2 970	2 938	1,1

1 Ilman uudelleenjärjestelykuluja sekä kauppahinnan kohdistamiseen liittyviä poistoja. Katso myös liite 11 tilinpäätöslyhennelmässä.

MHE-Demag-yritysostolla tammikuussa 2020 ei ole vaikutusta Satamaratkaisut-liiketoimintaan.

Vuonna 2020 saadut tilaukset olivat 994,5 miljoonaa euroa (1 147,3), jossa oli laskua 13,3 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Vertailukelpoisilla valuutoilla laskettuna saadut tilaukset vähenivät 13,0 prosenttia.

Tilauskanta väheni 5,9 prosenttia ja oli 903,2 miljoonaa euroa (959,7). Vertailukelpoisilla valuutoilla laskettuna tilauskanta pieneni 5,2 prosenttia.

Liikevaihto laski 4,5 prosenttia ja oli 1 066,0 miljoonaa euroa (1 115,7). Vertailukelpoisilla valuutoilla laskettu liikevaihto pieneni 4,3 prosenttia.

Oikaistu EBITA oli 59,7 miljoonaa euroa (86,9), ja oikaistu EBITA-marginaali oli 5,6 prosenttia (7,8). Oikaistun EBITAmarginaalin lasku johtui pääasiassa kertaluonteisesta kustannusylityksestä satamanosturiprojektissa ensimmäisellä vuosineljänneksellä sekä liikevaihdon laskusta ja myyntimixin heikentymisestä. Bruttokate pieneni edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Liiketulos oli 28,0 miljoonaa euroa (71,3), ja liiketulosprosentti oli 2,6 (6,4).

Konsernikustannukset

Koko vuoden 2020 oikaistut liiketoiminta-alueille kohdentamattomat konsernikustannukset ja eliminoinnit olivat 29,5 miljoonaa euroa (38,5) eli 0,9 prosenttia liikevaihdosta (1,2).

Liiketoiminta-alueille kohdentamattomat konsernikustannukset ja eliminoinnit olivat 40,0 miljoonaa euroa (55,9) eli 1,3 prosenttia liikevaihdosta (1,7). Ne sisälsivät 10,5 miljoonaa euroa (17,3) sulautumiseen liittyviä transaktiokustannuksia sekä uudelleenjärjestelykuluja.

COVID-19-pandemian vaikutus Konecranesiin

COVID-19-pandemia heikensi Konecranesin tulosta vuonna 2020. Pandemia on heikentänyt globaalia kysyntää yleisesti ja aiheuttanut epävarmuutta kysyntäympäristössä, mikä on vähentänyt saatuja tilauksia. Lisäksi ihmisten ja yritysten päivittäistä toimintaa koskevat fyysiset rajoitukset ovat johtaneet liikevaihdon laskuun.

Vuoden loppua kohti kysyntäympäristö elpyi, mutta COVID-19-pandemia vaikutti edelleen Konecranesiin negatiivisesti. Vuoden 2020 lopussa kapasiteetin käyttöasteet Euroopassa ja Yhdysvalloissa olivat myös alemmalla tasolla kuin ennen koronaviruspandemiaa. Pandemian seurauksena saadut tilaukset ja liikevaihto laskivat kaikilla kolmella liiketoimintaalueella vuonna 2020.

Kunnossapidossa pandemia on vaikuttanut liikevaihtoon, kun suunniteltuja kunnossapitotoimia on lykätty pääsyrajoitusten ja toiminnan alueellisten keskeytysten seurauksena. Pandemia ei ole johtanut merkittäviin tilausten peruutuksiin Kunnossapidossa, mutta suunniteltuja töitä ja projekteja on lykätty.

Teollisuuslaitteissa COVID-19 alkoi vaikuttaa liikevaihtoon ensimmäisen vuosineljänneksen lopussa. Liikevaihtoa ovat heikentäneet toimitusten viivästykset, jotka ovat johtuneet pääsyrajoituksista asiakkaiden toimipaikkoihin. Teollisuuslaitteissa ei ole ollut merkittäviä tilausten peruutuksia, mutta tilauksia ja toimituksia on lykätty.

Satamaratkaisuissa pandemian negatiivinen vaikutus alkoi näkyä toisella vuosineljänneksellä. Negatiivinen vaikutus näkyi ensimmäiseksi trukkien, konttikurottajien ja muiden lyhyemmän syklin tuotteiden saaduissa tilauksissa ja liikevaihdossa. Matkustus- ja pääsyrajoituksilla oli negatiivinen vaikutus liikevaihtoon etenkin toisella ja kolmannella vuosineljänneksellä. Merkittäviä saatuja tilauksia ei ole peruutettu. Epävarma markkinatilanne on kuitenkin tehnyt asiakkaista varovaisia, ja uusia tilauksia koskevaa päätöksentekoa on lykätty.

Jotkin Konecranesin tehtaat Euroopan, Lähi-idän ja Afrikan alueella ja Aasian ja Tyynenmeren alueella olivat suljettuina osan ensimmäisestä vuosipuoliskosta koronavirukseen liittyvien paikallisten fyysisten rajoitusten vuoksi. Vaikka materiaalitoimitukset ja komponenttien saatavuus ovat entistä haasteellisempia, emme ole joutuneet sulkemaan yhtäkään tehdasta puuttuvien materiaalien vuoksi. Kaikki Konecranesin tehtaat olivat toiminnassa koko toisen vuosipuoliskon ajan, lukuun ottamatta joitakin Aasian ja Tyynenmeren alueen toimipaikkoja, jotka olivat suljettuina lyhyitä aikoja kolmannella ja neljännellä vuosineljänneksellä.

Pandemian vaikutusta konsernin kannattavuuteen on lievennetty lähes reaaliaikaisella kysynnän ja tarjonnan tasapainotuksella ja kustannusten leikkaustoimilla. Näihin toimenpiteisiin on kuulunut esimerkiksi lomautuksia, työaikojen lyhennyksiä ja kustannusten leikkauksia. Myös pysyviä kustannustoimia on toteutettu.

Joillakin asiakkailla on ollut maksuviivästyksiä, mutta niiden vaikutus on ollut rajallinen. Konecranes on tehostanut entisestään maksujen perintää ja luotonvalvontaa. Toimitusten viivästyminen kasvatti varastotasoja jonkin verran vuoden aikana. Samalla myyntisaamiset ovat vähentyneet aktiivisen perinnän tuloksena. Ylisuurten varastojen riskiä on rajoitettu tehokkaalla kysynnän ja tarjonnan tasapainottamisella. Konecranesin toimittajaverkostossa on tapahtunut vain vähäisiä muutoksia.

Varmistaakseen likviditeettinsä Konecranes sopi toisella vuosineljänneksellä uudesta kahdenvälisestä 150 miljoonan euron määräaikaisesta lainasta yrityksen yleisiin tarkoituksiin.

Maailmanlaajuiseen kysyntänäkymään liittyy merkittävää epävarmuutta COVID-19-pandemian seurauksena. Pandemiaan liittyy edelleen epävarmuustekijöitä, ja on liian aikaista arvioida, kuinka kauan ja missä määrin pandemia vaikuttaa Konecranesin liiketoimintaan ja tulokseen.

Hallinto

Konecranesin ja Cargotecin sulautuminen

Konecranes Oyj ("Konecranes") ja Cargotec Oyj ("Cargotec") ilmoittivat 1.10.2020, että niiden hallitukset olivat allekirjoittaneet yhdistymissopimuksen ja sulautumissuunnitelman ("Sulautumissuunnitelma") yhtiöiden yhdistämiseksi sulautumisella ("Sulautuminen").

Konecranes ilmoitti 3.12.2020, että Finanssivalvonta oli hyväksynyt Konecranes Oyj:n ja Cargotec Oyj:n sulautumista koskevan sulautumisesitteen.

Konecranes järjesti 18.12.2020 ylimääräisen yhtiökokouksen ("Yhtiökokous"), joka hyväksyi Sulautumisen Sulautumissuunnitelman mukaisesti. COVID-19-pandemian leviämisen rajoittamiseksi Yhtiökokous järjestettiin ilman osakkeenomistajien tai näiden asiamiesten fyysistä läsnäoloa. Samana päivänä pidetty Cargotecin ylimääräinen yhtiökokous päätti myös hyväksyä Sulautumisen.

Sulautumissuunnitelman mukaan Konecranes sulautuu Cargoteciin absorptiosulautumisella, jossa Konecranesin kaikki varat ja velat siirtyvät Cargotecille ilman selvitysmenettelyä ja Konecranes purkautuu. Konecranesin osakkeenomistajat saavat sulautumisvastikkeena Cargotecin uusia osakkeita osakeomistustensa mukaisessa suhteessa Sulautumissuunnitelmassa tarkemmin esitetyllä tavalla.

Sulautumisen täytäntöönpano edellyttää tarvittavien hyväksyntöjen saamista kilpailuviranomaisilta sekä muiden Sulautumisen täytäntöönpanon edellytysten täyttymistä. Sulautumisen suunniteltu täytäntöönpanopäivä on 1.1.2022, mutta tämä päivä voi muuttua ja todellinen täytäntöönpanopäivä voi olla aikaisempi tai myöhempi päivä kuin 1.1.2022.

Täytäntöönpanoon saakka molemmat yhtiöt toimivat itsenäisinä ja erillisinä yhtiöinä.

Sulautumisesta on lisätietoja 1.10.2020, 3.12.2020 ja 18.12.2020 julkaistuissa pörssitiedotteissa, jotka ovat saatavilla Konecranesin verkkosivustolla, sekä sulautumisen verkkosivustolla osoitteessa www.sustainablematerialflow.com.

Varsinaisen yhtiökokouksen päätökset

Konecranes Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin torstaina 11.6.2020. COVID-19-pandemian leviämisen rajoittamiseksi yhtiökokous järjestettiin ilman osakkeenomistajien tai näiden asiamiesten fyysistä läsnäoloa. Yhtiökokous vahvisti yhtiön tilinpäätöksen tilikaudelta 2019, myönsi vastuuvapauden hallituksen jäseninä tai toimitusjohtajana toimineille henkilöille sekä hyväksyi kaikki hallituksen ja sen valiokuntien ehdotukset yhtiökokoukselle.

Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti, että emoyhtiön jakokelpoisista varoista maksetaan osinkoa 0,65 euroa osakkeelta. Lisäksi yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti valtuuttaa hallituksen päättämään harkintansa mukaan osingonjaosta siten, että emoyhtiön jakokelpoisista varoista voidaan valtuutuksen perusteella maksaa osinkoa yhdessä tai useammassa erässä enintään 0,55 euroa osakkeelta. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen alkuun asti.

Yhtiökokous päätti kannattaa Konecranesin palkitsemispolitiikkaa, joka sisältää hallituksen jäsenten, toimitusjohtajan sekä toimitusjohtajan sijaisen palkitsemisen periaatteet. Yhtiökokouksen päätös palkitsemispolitiikasta on neuvoa-antava.

Yhtiökokous vahvisti, että muille hallituksen jäsenille kuin henkilöstön edustajalle maksettava vuosipalkkio pidetään ennallaan seuraavasti: hallituksen puheenjohtajan palkkio on 140 000 euroa, hallituksen varapuheenjohtajan palkkio on 100 000 euroa mikäli hallitus valitsee varapuheenjohtajan ja muun hallituksen jäsenen palkkio on 70 000 euroa. Mikäli hallituksen jäsenen toimikausi päättyy ennen vuoden 2021 varsinaisen yhtiökokouksen päättymistä, hän on oikeutettu todellisen toimikautensa keston mukaan määräytyvään osuuteen vuosipalkkiosta. Lisäksi tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja ja henkilöstövaliokunnan puheenjohtaja ovat oikeutettuja 3 000 euron suuruiseen korvaukseen ja muut hallituksen jäsenet ovat oikeutettuja 1 500 euron suuruiseen korvaukseen jokaisesta valiokunnan kokouksesta, johon he osallistuvat. Palkkiota ei makseta yhtiöön työsuhteessa oleville hallituksen jäsenille. Kaikkien hallituksen jäsenten, mukaan lukien hallitukseen kuuluvan työntekijöiden edustajan, matkakustannukset korvataan kuittia vastaan.

Yhtiökokous hyväksyi osakkeenomistajien nimitystoimikunnan esityksen ja vahvisti yhtiön hallituksen jäsenten lukumääräksi seitsemän (7). Yhtiökokous valitsi hallituksen jäseniksi Janina Kugelin, Ulf Liljedahlin, Per Vegard Nersethin, Päivi Rekosen, Christoph Vitzthumin, Niko Mokkilan ja Janne Martinin toimikaudeksi, joka päättyy vuoden 2021 varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Janne Martin valittiin Konecranesin työntekijöiden keskuudesta.

Yhtiökokous päätti, että tilintarkastajaksi valitaan 31.12.2020 päättyvälle tilikaudelle uudelleen Ernst & Young Oy.

Yhtiökokous hyväksyi yhtiön yhtiöjärjestyksen 4. pykälän ("Hallituksen kokoonpano ja toimikausi") muutoksen esityksen mukaisesti.

Yhtiökokous hyväksyi osakkeenomistajien nimitystoimikunnan työjärjestyksen 3. pykälän ("Nimitystoimikunnan tehtävät ja palkkio") ja 6. pykälän 1. alakohdan ("Ehdotuksen valmistelu") muutokset esityksen mukaisesti.

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta ja/tai pantiksi ottamisesta.

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään osakeannista sekä osakeyhtiölain 10. luvun 1. pykälässä tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta seuraavasti.

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään yhtiölle hankittujen omien osakkeiden luovuttamisesta.

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään maksuttomasta suunnatusta osakeannista, joka tarvitaan yhtiökokouksen 2012 päättämän osakesäästöohjelman jatkamiseksi.

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään yhteensä enintään 200 000 euron määräisten lahjoitusten antamisesta yliopistoille, korkeakouluille tai muihin yleishyödyllisiin tai niihin rinnastettaviin tarkoituksiin.

Konecranesin varsinaisen yhtiökokouksen päätöksistä on julkaistu pörssitiedote 11.6.2020.

Hallituksen järjestäytymiskokous

Ensimmäisessä yhtiökokouksen jälkeen pitämässään kokouksessa Konecranes Oyj:n hallitus valitsi Christoph Vitzthumin hallituksen puheenjohtajaksi.

Hallituksella on tarkastusvaliokunta ja henkilöstövaliokunta.

Tarkastusvaliokunnan puheenjohtajaksi valittiin Ulf Liljedahl ja jäseniksi Niko Mokkila ja Päivi Rekonen. Henkilöstövaliokunnan puheenjohtajaksi valittiin Janina Kugel ja jäseniksi Per Vegard Nerseth ja Christoph Vitzthum.

Janina Kugelin, Ulf Liljedahlin, Per Vegard Nersethin, Päivi Rekosen ja Christoph Vitzthumin katsotaan olevan riippumattomia yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista. Niko Mokkilan katsotaan olevan yhtiöstä riippumaton, mutta hänen ei katsota olevan riippumaton yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista johtuen hänen asemastaan Hartwall Capital Oy Ab:n Managing Directorina. Janne Martinin katsotaan olevan merkittävistä osakkeenomistajista riippumaton, mutta hänen ei katsota olevan riippumaton yhtiöstä johtuen hänen asemastaan Konecranesin työntekijänä.

Osakkeenomistajien nimitystoimikunnan kokoonpano

Konecranes ilmoitti 11.9.2020 osakkeenomistajien nimitystoimikunnan kokoonpanon.

Kukin yhtiön neljästä suurimmasta osakkeenomistajasta nimittää jäsenen osakkeenomistajien nimitystoimikuntaan. Osakkeenomistajat, jotka ovat oikeutettuja nimittämään jäsenen, määräytyvät vuosittain 31. elokuuta Euroclear Finland Oy:n ylläpitämän yhtiön osakasluettelon perusteella.

Seuraavat jäsenet on nimitetty Konecranesin osakkeenomistajien nimitystoimikuntaan:

• Peter Therman, Hartwall Capitalin hallituksen varapuheenjohtaja, jonka on nimittänyt HC Holding Oy Ab 7 931 238 osakkeella
• Pauli Anttila, Solidiumin sijoitusjohtaja, jonka on nimittänyt Solidium Oy 6 744 506 osakkeella
• Stig Gustavson, jonka on nimittänyt Stig Gustavson perheineen 2 366 157 osakkeella
• Mikko Mursula, Ilmarisen sijoitusjohtaja, jonka on nimittänyt Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 2 255 000 osakkeella.

Lisäksi Konecranesin hallituksen puheenjohtaja Christoph Vitzthum toimii asiantuntijana nimitystoimikunnassa olematta toimikunnan jäsen.

Konecranesin johtoryhmä

Rob Smith aloitti työnsä Konecranesin toimitusjohtajana 1.2.2020. Hänen nimityksestään ilmoitettiin 7.10.2019. Yhtiön finanssijohtaja Teo Ottola, joka toimii myös toimitusjohtajan sijaisena, toimi väliaikaisena toimitusjohtajana 7.10.2019 alkaen 1.2.2020 saakka.

Carolin Paulus nimitettiin 6.2.2020 Teollisuuslaitteet-liiketoiminta-alueen johtajaksi ja Konecranesin johtoryhmän jäseneksi 1.3.2020 alkaen. Hän otti tehtävän vastaan Mikko Uharilta Konecranesin seuraaja- ja eläköitymissuunnitteluprosessin mukaisesti.

Konecranes ilmoitti 14.10.2019, että markkinointi- ja yhteiskuntasuhdejohtaja ja johtoryhmän jäsen Minna Aila oli päättänyt jättää Konecranesin 15.3.2020.

Konecranes ilmoitti 27.10.2020, että Topi Tiitola oli nimitetty integraatio- ja projektinhallintajohtajaksi ja Konecranesin johtoryhmän jäseneksi 1.11.2020 alkaen.

Konecranesin johtoryhmän kokoonpano 1.11.2020 alkaen on seuraava:

• Rob Smith, toimitusjohtaja
• Teo Ottola, finanssijohtaja, toimitusjohtajan sijainen
• Fabio Fiorino, johtaja, Kunnossapito-liiketoiminta-alue
• Carolin Paulus, johtaja, Teollisuuslaitteetliiketoiminta-alue
• Mika Mahlberg, johtaja, Satamaratkaisutliiketoiminta-alue
• Juha Pankakoski, johtaja, Teknologiat
• Timo Leskinen, henkilöstöjohtaja
• Sirpa Poitsalo, lakiasiainjohtaja
• Topi Tiitola, integraatio- ja projektinhallintajohtaja

Osingonjako

Konecranes ilmoitti 16.8.2020, että yhtiön hallitus oli päättänyt osingonjaosta yhtiökokouksen hallitukselle antaman valtuutuksen perusteella.

Emoyhtiön jakokelpoisista varoista maksettiin osinkoa 0,55 euroa osakkeelta 26.8.2020.

Konecranes oli jo aiemmin jakanut osinkoa 31.12.2019 päättyneeltä tilikaudelta 0,65 euroa osakkeelta. Osinko maksettiin 23.6.2020. Yhtiökokouksen päätöksen ja hallituksen 16.8.2020 tekemän päätöksen perusteella yhteenlaskettu osinko tilikaudelta 2019 oli 1,20 euroa osakkeelta.

Osakepalkkiojärjestelmä 2020

Konecranes Oyj ilmoitti 23.7.2020, että yhtiön hallitus oli päättänyt perustaa uuden osakepalkkiojärjestelmän 2020. Järjestelmän ansaintajakso on 2020–2022, ja se sisältää kolme erillistä arviointijaksoa sekä erilliset tavoitteet vuosille 2020, 2021 ja 2022.

Arviointijakson 2020 ansaintakriteeri on oikaistu osakekohtainen tulos (EPS). Hallitus on myös määrittänyt EPS-tavoitteen ensimmäiselle arviointijaksolle.

Ansaintajaksolla 2020–2022 järjestelmän kohderyhmään kuuluu enintään 170 Konecranes-konsernin avainhenkilöä.

Järjestelmän keskeiset ehdot ja muita lisätietoja on julkaistu pörssitiedotteella 23.7.2020.

Konecranes ilmoitti 16.12.2020, että yhtiön hallitus oli päättänyt osakepalkkio-ohjelman 2020 toisen arviointijakson ansaintakriteeriksi oikaistun osakekohtaisen tuloksen (EPS).

Sitouttava osakepalkkiojärjestelmä 2020

Konecranes ilmoitti 27.10.2020, että yhtiön hallitus oli päättänyt uuden osakepohjaisen kannustinjärjestelmän (sitouttava osakepalkkiojärjestelmä 2020) perustamisesta konsernin avainhenkilöille. Järjestelmä on tarkoitettu noin 100 valikoidulle avainhenkilölle, mukaan lukien konsernin johtoryhmän jäsenet.

Järjestelmän keskeiset ehdot ja muita lisätietoja on julkaistu pörssitiedotteella 27.10.2020.

Henkilöstön osakesäästöohjelma

Konecranes ilmoitti 6.2.2020, että yhtiön hallitus oli päättänyt aloittaa henkilöstön osakesäästöohjelman uuden säästökauden. Uusi säästökausi oli tarkoitus alkaa 1.7.2020 ja päättyä 30.6.2021. Hallituksen hyväksymät säästökauden 2020–2021 muut ehdot on julkaistu pörssitiedotteessa 6.2.2020.

Konecranes ilmoitti 28.5.2020, että yhtiön hallitus oli päättänyt muuttaa henkilöstön osakesäästöohjelman säästökautta. Säästökauden oli tarkoitus alkaa 1.7.2020 ja päättyä 30.6.2021. Koska Konecranesin varsinainen yhtiökokous järjestettiin alkuperäistä arviota myöhemmin, hallitus päätti muuttaa säästökauden 2020–2021 alkamisajankohdaksi 1.10.2020 ja päättymisajankohdaksi 30.6.2021. Muut ehdot pysyvät muuttumattomina.

Osakepääoma ja osakkeet

Yhtiön rekisteröity osakepääoma 31.12.2020 oli 30,1 miljoonaa euroa. Osakkeiden määrä omat osakkeet mukaan lukien oli 31.12.2020 yhteensä 79 221 906 osaketta.

Omat osakkeet

Konecranes Oyj:n hallussa oli 31.12.2020 yhteensä 87 447 omaa osaketta, jotka vastaavat 0,1 prosenttia osakkeiden kokonaismäärästä ja joiden markkina-arvo kyseisenä päivämääränä oli 2,5 miljoonaa euroa.

Konecranes-konsernin sitouttavaan osakepalkkiojärjestelmään 2017 kuuluville avainhenkilöille luovutettiin 2.1.2020 vastikkeetta 2 500 omaa osaketta ansaintajaksoon 2018–2019 liittyvinä palkkioina.

Konecranes laski 7.2.2020 liikkeeseen 300 000 uutta osaketta yhtiölle itselleen vastikkeetta. Uudet osakkeet merkittiin kaupparekisteriin 25.2.2020.

Konecranes-konsernin osakesäästöohjelmaan kuuluville työntekijöille luovutettiin 27.2.2020 vastikkeetta 10 874 omaa osaketta säästökauteen 2016–2017 liittyvinä palkkioina.

Konecranes-konsernin osakepalkkiojärjestelmään 2017 kuuluville avainhenkilöille luovutettiin 11.3.2020 vastikkeetta 280 659 omaa osaketta ansaintajaksoon 2017–2019 liittyvinä palkkioina.

Konecranes-konsernin sitouttavaan osakepalkkiojärjestelmään 2017 kuuluvalle avainhenkilölle luovutettiin 1.9.2020 palkkioina vastikkeetta 1 000 omaa osaketta.

Markkina-arvo ja osakevaihto

Konecranes Oyj:n osakkeen päätöskurssi Nasdaq Helsingissä 30.12.2020 oli 28,78 euroa. Osakkeen kaupankäyntipainotettu keskihinta vuonna 2020 oli 23,03 euroa. Korkein hinta oli 33,08 euroa helmikuussa ja alhaisin 14,05 euroa maaliskuussa. Osakevaihto Nasdaq Helsingissä vuonna 2020 oli 82,4 miljoonaa osaketta, mikä vastaa noin 1 897,5 miljoonan euron vaihtoa. Osakkeiden keskimääräinen päivävaihto oli 326 912 osaketta, mikä vastaa 7,5 miljoonan euron päivittäistä keskivaihtoa.

Lisäksi Fidessan mukaan vuonna 2020 muissa kaupankäyntijärjestelmissä (esim. monenväliset MTF-järjestelmät ja kahdenväliset OTC-järjestelmät) vaihdettiin noin 100,3 miljoonaa osaketta.

Konecranes Oyj:n markkina-arvo yhtiön hallussa olevat omat osakkeet mukaan lukien oli 31.12.2020 yhteensä 2 280,0 miljoonaa euroa. Markkina-arvo ilman yhtiön hallussa olevia omia osakkeita oli 2 277,5 miljoonaa euroa.

Suurimpia omistusosuuksia koskevat ilmoitukset

Vuonna 2020 Konecranes vastaanotti seuraavat suurimpia omistusosuuksia koskevat ilmoitukset.

				% osakkeista ja äänistä rahoitus
Päivämäärä	Osakkeen omistaja	Raja	% osakkeista ja äänistä	välineiden kautta	Yhteensä, %	Yhteensä, osakkeet
25.2.2020	HC Holding Oy Ab Alle 10 %		9,97		9,97	7 901 238
11.3.2020	HC Holding Oy Ab Yli 10 %		10,01		10,01	7 931 238

Tutkimus ja kehitys

Konecranesin tutkimus- ja tuotekehityskulut vuonna 2020 olivat 48,5 miljoonaa euroa (41,1) eli 1,5 prosenttia liikevaihdosta (1,2). T&K-kulut sisältävät tuotekehityshankkeet, joiden tavoitteena on parantaa tuotteiden ja palvelujen laatua ja kustannustehokkuutta.

Konecranes on toimittanut asiakkaille kymmeniä tuhansia toisiinsa yhteydessä olevia laitteita, joiden avulla asiakkaat saavat tietoa päivittäisistä toiminnoista ja voivat maksimoida käyttöajan. Nämä toisiinsa yhteydessä olevat laitteet tuottavat käyttötietoa, jonka merkitys on korostunut entisestään COVID-19-pandemian aikana.

Pandemian keskellä liiketoiminnan menestyksen kannalta oli ratkaisevan tärkeää ymmärtää, miten sulkutoimenpiteet ja liikkumisrajoitukset vaikuttivat tuotantoon. Keväällä 2020 Konecranes alkoi nopeasti kehittää analytiikkaa selvittääkseen, ovatko tuotantolaitteet normaalissa käytössä, onko niiden käyttöastetta pienennetty vai onko ne suljettu kokonaan. Näin Konecranes pystyi tasapainottamaan kysyntää ja tarjontaa lähes reaaliaikaisesti ja optimoimaan toimintansa.

Konecranesin datalaboratorio sijaitsee Lyonissa Ranskassa. Laboratorio keskittyy konkreettisten liiketoimintahyötyjen luomiseen läheisessä yhteistyössä Konecranesin liiketoimintojen kanssa. Vuonna 2020 datalaboratorio tuotti lukuisia analyyseja ja algoritmeja Konecranesin toimintoja varten. Laboratorion innovaatioihin kuuluu esimerkiksi polttoaineen kulutuksen ennustusmenetelmä Konecranesin trukkiliiketoimintaa varten. Menetelmä tuottaa asiakkaille tarkkoja kulutusarvioita ja luo meille kilpailuetua. Datalaboratorio on kehittänyt myös elinkaarianalyyseja eri nosturikomponenteille, ensimmäisenä Konecranesin kumipyöräkonttinostureille (RTG). Näkyvyys yksittäisiin komponentteihin vie Konecranesin ennakoivan kunnossapidon palvelut seuraavalle tasolle. Voimme suunnitella huollot ja osien vaihdot maksimoidaksemme asiakkaidemme tuottavuuden ja minimoidaksemme seisonta-ajan.

Vuonna 2020 Konecranes sai kymmeniä hakemuksia start-up-yrityksiltä REACH-ohjelmansa avoimeen hakuun. Lisäksi Konecranes virallisti Discovery-konseptinsa, joka keskittyy alojensa johtavien startup-kumppanien tunnistamiseen liiketoiminnan erityistarpeisiin. Konecranes jatkoi myös sisäistä Accelerator-innovaatio-ohjelmaansa yhdessä helsinkiläisen Maria 01 -startup-keskittymän kanssa. Ohjelma toi yhteen kymmeniä Konecranesin työntekijöitä eri puolilta organisaatiota. Osallistujat kehittävät uusia ratkaisuja vastauksena asiakkaiden tarpeisiin startup-kumppanien ja sarjayrittäjien valmennuksessa. Konecranes on myös aktiivinen monissa muissa innovaatioekosysteemeissä, kuten älykkään teollisuuden DIMECC-ekosysteemissä.

Startup-yhteistyön tuloksena syntyi monia uusia innovaatioita vuonna 2020. Toimintojensa tehostamiseksi Konecranes yhdisti voimansa sisäisen paikantamisen palvelutarjoajan kanssa saadakseen yksityiskohtaisia tietoja nosturin kokoamisen eri vaiheiden kestosta. Näin Konecranes voi optimoida tuotantonsa ja välttää seisokit. Sisäisiä toimintoja on kehitetty ottamalla virtuaalitodellisuus käyttöön kunnossapidon kenttätyöntekijöiden koulutuksessa. Tätä lisätään entisestään vuonna 2021. Konecranes on tehostanut sisäistä toimintaansa myös ohjelmistorobotiikan avulla. Yhtiö on automatisoinut monenlaisia toistuvia tehtäviä tukitoimintojen käsittelemistä prosesseista, kuten talous- ja henkilöstöhallinnosta, aina liiketoimintayksiköiden avustamiseen esimerkiksi asiakastilausten käsittelyssä ja masterdatan hallinnassa. Pelkästään vuonna 2020 automatisoitiin yli 60 prosessia. Niistä vapautui yli 60 000 tuntia työaikaa, joka aiemmin käytettiin manuaalisiin ja rutiininomaisiin tehtäviin. Hanke jatkuu vuonna 2021 ja sen jälkeen. Sen ansiosta työntekijät voivat keskittyä liiketoiminnan kannalta kriittisempiin tehtäviin, kuten innovointiin ja asiakasarvon luomiseen. Hanke käynnistyi vuonna 2018, minkä jälkeen Konecranes on automatisoinut yli 250 prosessia ohjelmistorobotiikkaa käyttäen.

Asiakkaat hyötyvät suoraan Konecranesin digitaalisista innovaatioista. Vastauksena COVID-19-pandemian aiheuttamiin

matkustus- ja liikkumisrajoituksiin Konecranes kehitti lisätyn todellisuuden ratkaisun yhdessä startup-yrityksen kanssa. Ratkaisun avulla voidaan antaa teknistä etätukea. Ratkaisua käyttämällä asiakkaat voivat ottaa yhteyttä Konecranesin kenttähuoltoon etänä jopa tuhansien kilometrien päästä ja saada yksityiskohtaiset ohjeet erikoisosaamista vaativien kunnossapitotehtävien hoitamiseen. Ratkaisu on osoittautunut erityisen arvokkaaksi kaukaisissa toimipaikoissa, joihin on vaikea päästä.

Kyberturvallisuus yhä useamman yrityksen päätavoitteita ja olennainen osa Konecranesin teknologiajohtajuutta. Ratkaisuja ja tuotteita digitalisoidaan yhä enemmän, ja asiakkaat odottavat ohjelmistoilta samaa turvallisuuden tasoa kuin fyysisiltä tuotteilta. Konecranesin kyberturvallisuuden hallinta perustuu toimialan parhaisiin käytäntöihin. Yhtiöllä on ISO 27001 -standardiin perustuva tietotuvallisuuden hallintajärjestelmä. Konecranes odottaa saavansa ensimmäiset ISO 27001 -sertifikaattinsa vuonna 2021. Ne standardisoivat turvallisuuden hallintaa ja toimivat lisävarmuutena asiakkaille.

Selvitys ei-taloudellisista tiedoista

Konecranesin olennaisimmat ei-taloudelliset aiheet ovat vastuulliset liiketoimintakäytännöt, työntekijöiden ja tuotteidemme turvallisuus, ihmisoikeuksien kunnioittaminen, työntekijöiden sitoutuminen, monimuotoisuus ja osallistaminen, vastuullisten ratkaisujen tarjoaminen asiakkaille, toimintojemme hiilijalanjälki, ilmastotoimet, kiertotalouden edistäminen sekä vastuullisuusvaatimusten toimeenpano toimitusketjussa.

Konecranes raportoi julkistamansa tiedot kirjanpitolain muutoksen (1376/2016) mukaisesti. Kirjanpitolain muutos perustuu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin 2014/95/EU, joka koskee muiden kuin taloudellisten tietojen ja monimuotoisuutta koskevien tietojen julkistamista. Aiheista on lisätietoa vuoden 2020 vastuullisuusraportissamme, joka on laadittu kansainvälisen Global Reporting Initiative (GRI) -ohjeiston mukaisesti. Konecranes on allekirjoittanut YK:n Global Compact -aloitteen ja pyrkien YK:n kanssa samoihin tavoitteisiin ihmisoikeuksissa, työntekijöiden oikeuksissa, ympäristönsuojelussa ja korruption vastaisessa taistelussa.

Liiketoimintamalli ja arvonluonti

Liiketoimintamme tähtää optimaaliseen tuottavuuteen ja asiakkaiden turvallisuuden ja vastuullisuuden parantamiseen toisiinsa yhteydessä olevilla älykkäillä laitteilla, uusilla teknologioilla ja materiaalienkäsittelyn optimoinnilla. Konecranes mahdollistaa asiakkaiden siirtymisen vähähiiliseen tulevaisuuteen toimimalla tärkeänä linkkinä asiakkaiden materiaalivirrassa. Pyrimme osaamisellamme, tuotteillamme, palveluillamme ja ratkaisuillamme aikaansaamaan sidosryhmiemme ja ympäröivän yhteiskunnan kannalta mahdollisimman suuren positiivisen vaikutuksen.

Tuotteidemme ja ratkaisujemme kautta tuotamme taloudellista arvoa kestävällä pohjalla olevalla kannattavuudella ja toimintamme vakaudella. Mahdollistamme luotettavan ja optimaalisen suorituskyvyn ja voimme tukea siirtymistä vähähiilisyyteen innovatiivisilla teknologioillamme. Turvalliset työskentelytavat ovat olennainen osa liiketoimintaamme, ja turvallisuuden asettaminen etusijalle toimintamme kaikilla osa-alueilla luo meille kilpailuetua. Tämän lähestymistavan ansiosta voimme parantaa turvallisuutta koko arvoketjussamme ja edistää kiertotaloutta keskittymällä optimoituun huoltotoimintaan ja tuotteiden käyttöiän pidentämiseen.

Asemamme arvostettuna kumppanina luo taloudellista vakautta koko arvoketjussamme. Vastuulliset liiketoimintakäytännöt ja käytännön riskinhallinta ovat ratkaisevan tärkeitä pitkän aikavälin omistaja-arvon luomisessa. Säilyttääksemme asemamme houkuttelevana työnantajana sekä keskeisenä toimijana paikallisyhteisöissämme pyrimme varmistamaan, että meillä on positiivinen vaikutus yhteiskuntiin, joissa toimimme. Pyrimme tähän tarjoamalla

työpaikkoja ja tuloja työntekijöille, edistämällä paikallistalouksien kehitystä työnantajana, tukemalla kansalaisjärjestöjen toimintaa, tarjoamalla ja ostamalla paikallisia palveluja ja tuotteita sekä olemalla merkittävä veronmaksaja monissa toimintamaissamme.

Vuonna 2020 maksoimme ja keräsimme yhteensä 403 miljoonaa euroa veroja ja muita pakollisia veroluonteisia maksuja konsernin toimintamaissa. Tämä tarkoittaa, että efektiivinen veroasteemme oli 27,9 prosenttia (30,1 prosenttia). Konserni maksoi 174 (198) miljoonaa euroa veroja suoraan (maksettavat verot) ja keräsi 228 (277) miljoonaa euroa veroja valtioiden puolesta (tilitettävät verot). Konecranes noudattaa veronmaksajana kunkin toimintamaansa vaatimuksia eikä harjoita aggressiivista verosuunnittelua, jolla pienennettäisiin konsernin verotettavaa tuloa keinotekoisesti.

Innovaatiotyömme ei keskity pelkästään tuotteisiin, teknologioihin ja palveluratkaisuihin, vaan myös uusiin työskentelytapoihin ja työvoiman monimuotoisuuden hyödyntämiseen. Työntekijöidemme asiantuntemus ja motivaatio ovat keskeisiä menestystekijöitämme ja tuovat strategiamme osaksi käytännön työtä. Monipuolinen osaaminen on näkemyksemme mukaan keskeinen luovuutta ja arvonluontia edistävä tekijä. Varmistamme jatkuvan arvonluonnin ylläpitämällä läheisiä suhteita keskeisiin sidosryhmiin ymmärtääksemme heidän kehittyviä tarpeitaan ja odotuksiaan, sitouttamalla ja kehittämällä parhaita osaajia, hyödyntämällä älykkäitä teknologioita tuote- ja huoltopalveluvalikoimassamme, innovoimalla uusia liiketoimintamalleja ja kehittämällä tuotteidemme suunnittelua ja luotettavuutta.

Vastuullinen liiketoiminta

Konecranesin johtamiskulttuuri perustuu yhtiön arvoille, jotka ovat luottamus ihmisiin, täydellinen palvelusitoutuminen ja kestävä kannattavuus. Tavoitteenamme ei ole ainoastaan noudattaa liiketoimintaamme koskevia lakeja, sääntöjä ja säädöksiä, vaan pyrimme myös aina toimimaan hyvien liiketapojen mukaisesti.

Konecranesin toimintaohjeet (Code of Conduct) ja hallinnoinnin viitekehys ohjaavat yrityksen päivittäisiä toimintoja määrittämällä selkeästi sisäiset standardit, eettiset arvot ja oikeudelliset velvoitteet. Toimintaohjeita täydentävät konserninlaajuiset toimintaohjeet, jotka koskevat turvallisuutta, ympäristöä, toimittajille asetettuja vaatimuksia, korruption vastaista toimintaa, kilpailulainsäädännön noudattamista, yhdenvertaista kohtelua ja monimuotoisuutta.

Yhtiöllä on johtotason Compliance & Ethics -komitea, joka valvoo vaatimustenmukaisen ja eettisen toiminnan ohjelman toteutusta ja kehitystä. Ohjelman toteutuksesta vastaa tarkoitusta varten nimitetty tiimi. Vuonna 2020 Compliance & Ethics -tiimiä vahvistettiin uusilla Compliance & Ethics -vastaavilla kolmessa eri maantieteellisessä sijainnissa. Lisäresurssien ansiosta tiimi voi tukea liiketoimintaa entistä paremmin ja toteuttaa Konecranesin kunnianhimoista vaatimustenmukaisuuden ja eettisen toiminnan ohjelmaa.

Konecranes edistää avointa asioiden esille ottamisen kulttuuria, jossa työntekijät voivat rohkeasti ilmoittaa eettistä toimintaa koskevista huolenaiheistaan. Huolenaiheista voi ilmoittaa monella tavalla, esimerkiksi käyttämällä ulkoisesti hallinnoitua ilmoituskanavaa, jonka kautta ilmoituksen voi tehdä nimettömästi, jos paikallinen laki sen sallii. Selkeä käytäntömme on, että ilmoituksista ei aiheudu vastatoimia. Kaikki ilmoitukset arvioidaan ja niihin vastataan luottamuksellisesti. Konecranes kannustaa myös toimittajiaan ja muita liikekumppaneitaan ilmoittamaan yhtiöön liittyvistä vaatimustenmukaisuutta ja eettistä toimintaa koskevista mahdollisista huolenaiheistaan.

Vuonna 2019 toteutimme vaatimustenmukaisuuden ja eettisen toiminnan riskien arvioinnin haastattelemalla yli 200:aa työntekijää eri toimintamaissa ja liiketoimintayksiköissä sekä uudistimme vastuullisen liiketoiminnan keskeiset suorituskyvyn mittarit (KPI). Näiden mittarien seuranta jatkui vuonna 2020 osana yleistä vaatimustenmukaisuuden ja eettisen toiminnan ohjelmaa ja suunnitelmaa. Vuonna 2020 toteutettiin useita tietoisuutta lisääviä toimenpiteitä. Pääpaino oli uudessa toimintaohjeita koskevassa koulutuksessa, joka on saatavilla 35 eri kielellä. Koulutus oli pakollinen kaikille työntekijöille maailmanlaajuisesti, myös suorittavan työn tekijöille. Haasteellisesta pandemiatilanteesta huolimatta koulutuksen suoritti yli 16 000 työntekijää (96 prosenttia). Lisäksi käynnistettiin maailmanlaajuisia kilpailulainsäädäntöä ja kaupankäynnin vaatimustenmukaisuutta koskevia koulutuksia.

Pienennämme riskejä ja edistämme eettisiä käytäntöjä toimitusketjuissamme erityisillä toimittajien toimintaperiaatteilla (Supplier Code of Conduct), jotka määrittävät vastuullisuusvaatimukset kolmansille osapuolille. Toimintaperiaatteissa on esimerkiksi korruption torjuntaa, ihmisoikeuksia, ympäristöasioita ja vaatimustenmukaisuutta koskevia vaatimuksia. Toimittajien toimintaperiaatteet ovat olennainen osa sopimuksiamme keskeisten toimittajien ja alihankkijoiden kanssa. Vuoden 2020 loppuun mennessä 58 prosenttia toimittajista (hankinnan kokonaiskuluilla mitattuna) oli allekirjoittanut toimittajien toimintaperiaatteet. Toimittajien ja alihankkijoiden taustojen tarkastuksia tehdään ennen liikesuhteiden solmimista ja määritellyt toimittajat arvioidaan itsearviointien perusteella. Vaatimuksia arvioidaan ja kehitetään jatkuvasti, jotta voidaan varmistaa, että ympäristö- ja yhteiskuntavaikutuksia hallitaan asianmukaisesti vastuullisen hankinnan kautta. Vuonna 2020 aloitimme kolmannen osapuolen auditoinnit toimittajillamme, joissa keskityttiin erityisesti toimittajille suunnattujen toimintaperiaatteiden (SCoC) noudattamiseen.

Korruption vastainen toiminta ja lahjonnan torjunta

Konecranesin korruption vastaiset toimintaperiaatteet ja toimintaohjeet ovat osoitus sitoutumisestamme kaikenlaisen korruption, kiristyksen ja lahjonnan vastaiseen toimintaan. Ne määrittävät eettisen toiminnan tason, jota pyrimme ylläpitämään, ja tukevat pitkän aikavälin kilpailukykyä maailmanlaajuisilla markkinoilla. Korruption vastaiset toimintaperiaatteemme sisältää myös vaatimustenmukaisuuden protokollia ja ohjeita riskien havaitsemiseen. Nollatoleranssi on sisäänrakennettuna valvonnan ja seurannan prosesseissamme. Käytössämme on useita toimenpiteitä ja prosesseja korruptio- ja petosriskien pienentämiseksi, mukaan lukien portaali liikelahjoja ja vieraanvaraisuutta koskeville asioille.

Korruption torjunta on olennainen osa Konecranesin toimintaohje (Code of Conduct) koulutusta, joka on pakollista kaikille työntekijöillemme maailmanlaajuisesti. Lisäksi järjestimme vuonna 2020 edistyneempiä korruptionvastaisia koulutuksia eri kohdeyleisöille, kuten hankinnan, myynnin ja taloushallinnon tiimeille. Konecranesin nollatoleranssia edistetään myös liikekumppaneiden osalta toimittajien toimintaperiaatteiden ja Toimittaja Käsikirjan avulla. Konecranes käyttää riskiperusteista vastapuolen tuntemisen prosessia (Know Your Counterparty) tarkastelun tason määrittämiseen, ja siinä otetaan huomioon esimerkiksi kyseiseen liiketoimintaan, maahan ja liiketoimintakumppaniin liittyvät riskit. Toimittajia auditoidaan myös korruption vastaisen toiminnan osalta.

Ympäristövastuu

Ympäristöjalanjäljen pienentäminen käyttämällä resursseja tehokkaammin sekä minimoimalla päästöjä ja syntyvää jätettä on osa tavanomaista toimintaa Konecranesissa. Olemme edenneet jo pidemmälle: kehitämme tuotteita, palveluja ja teknologioita, jotka vähentävät myös asiakkaidemme ympäristövaikutuksia.

Ympäristöä koskevat sitoumuksemme on esitetty toimintaohjeessamme sekä ympäristötoimintaperiaatteissamme, jotka määrittävät ympäristövaikutusten hallinnan periaatteet Konecranesin toimipaikkojen, tuotteiden, palvelujen ja toimitusketjun osalta.

Kehittääksemme jatkuvasti suorituskykyämme olemme asettaneet tavoitteeksi sertifioidun ISO 14001:2015 -ympäristöjärjestelmän rakentamisen kaikille tuotantolaitoksillemme

vuoden 2020 loppuun mennessä. Tavoitetta on siirretty vuodella eteenpäin COVID-19-pandemian vuoksi. Tällä hetkellä 83 prosentilla tehtaistamme on ISO 14001 -ympäristöjärjestelmä, joka vaatii jatkuvaa kehittämistä ja paikallisten vuositavoitteiden asettamista. Arvioimme huoltopisteidemme ja tuotantolaitostemme ympäristöriskejä yksityiskohtaisemmin osana ympäristöjärjestelmää, jossa jokainen yksikköe on vastuussa riskiensä arvioinnista, priorisoinnista ja pienentämisestä paikallisella tasolla. Ympäristöpoikkeamat ja läheltä piti -tilanteet raportoidaan globaalin työterveys-, työturvallisuus- ja ympäristöasioiden HSE-raportointityökalumme kautta. Tapausten juurisyyt tutkitaan ja tutkimusten perusteella ryhdytään korjaaviin toimenpiteisiin. Lisäksi kiinnitämme erityistä huomiota logistiikan ja pakkaamisen tehokkuuteen, jätteen minimointiin sekä mahdollisimman tehokkaaseen hyödyntämiseen ja kierrätykseen.

Keskitymme omien toimintojemme energiatehokkuuteen sekä huoltotoiminnan että valmistuksen osalta. Tavoitteenamme on pienentää energiaintensiteettiämme (MWh/liikevaihto) 25 prosenttia vuoteen 2025 mennessä vuoden 2017 lähtötasoon verrattuna. Olemme myös allekirjoittaneet vapaaehtoisia kansallisia sopimuksia energiatehokkuudesta. Nämä kunnianhimoiset tavoitteet saavutetaan investoimalla energiatehokkuuteen, kuten lämmön talteenottoon ja valaistukseen, sekä yhdenmukaistamalla autokantaa ekotehokkaammaksi. Vuonna 2020 energiaintensiteetti pieneni merkittävästi, 23 prosenttia, vuoden 2017 lähtötasoon verrattuna.

Vähähiilinen tuote- ja ratkaisutarjooma tukee kiertotaloutta

Liiketoimintamallimme tukee kiertotaloutta pyrkiessämme maksimoimaan tuotteiden elinkaariarvon. Kun suunnittelemme tuotteita, otamme huomioon niiden koko elinkaaren, sillä suurin osa tuotteiden elinkaaren ympäristövaikutuksista määräytyy jo suunnitteluvaiheessa. Tuotesuunnittelumme perustuu ympäristömyötäisen tuotesuunnittelun periaatteisiin, jotka keskittyvät korjattavuuteen, kestävyyteen ja materiaalien kierrätettävyyteen ja muihin valintaperusteisiin

sekä energiatehokkuuteen. Käytettävyys, ekotehokkuus ja turvallisuus sekä elinkaariajattelu ovat tuotesuunnittelumme pääperiaatteita. Dieselkäyttöisille ajoneuvoille tarjoamme innovatiivisia käyttövoimavaihtoehtoja hybrideistä täyssähköön ja akkuteknologioihin sekä muita energiaa säästäviä ominaisuuksia, kuten verkkoon jarrutusta.

Tuotteidemme elinkaari voi kestää vuosikymmeniä, joten dataohjautuviin eko- ja resurssitehokkaisiin tuotteisiin panostaminen tarkoittaa, että asiakkaan laitteet säilyttävät arvonsa kauemmin ja siten myös pienentävät ympäristövaikutuksia. Tuotamme tarkkaa tietoa ratkaisujemme ympäristövaikutuksista päätöksentekoa varten laskemalla tuotteidemme energiankulutuksen ja hiilidioksidipäästöt ja arvioimalla tätä tietoa kriittisesti kolmannen osapuolen avulla osana tuotteidemme ympäristöselosteita.

Kunnossapitoliiketoimintamme edistää kiertotaloutta pidentämällä tuotteiden elinkaaria korjauksilla ja kunnossapidolla, osien uudelleenvalmistuksella, modernisoinneilla ja jälkiasennuksilla. Tämä auttaa meitä parantamaan omaa resurssi- ja energiatehokkuuttamme ja pienentämään samalla asiakkaidemme ympäristöjalanjälkeä. Modernisoinnit ja jälkiasennukset myös parantavat laitteiden energiatehokkuutta ja suorituskykyä säästämällä merkittävästi raaka-aineita, pienentämällä logistiikan päästöjä ja vähentämällä valmistusprosessien energiankulutusta. Lisäksi modernisointi parantaa tuotteen turvallisuutta, tuottavuutta, luotettavuutta ja käytettävyyttä sekä vähentää korjausten ja suunnittelemattoman kunnossapidon tarvetta.

Systemaattista kunnossapidon lähestymistapaamme tukevat digitaaliset työkalut, jotka mahdollistavat reaaliaikaisen kunto- ja käyttödatan tarkastelun. Kunnossapitotarpeiden ennustaminen reaaliaikaisen tiedon avulla vähentää huoltohenkilökunnan ajokilometrejä sekä tarvetta liikutella varaosia. Toisiinsa yhteydessä olevat laitteet ja verkkopohjaiset alustat tuottavat tietoa komponenttien tilasta reaaliajassa. Tieto komponenttien kunnossapito-, vaihto- ja

korjaustarpeesta edistää resurssien tehokasta käyttöä ja pidentää tuotteiden käyttöikää. Digitalisaatio parantaa ennakoivaa kunnossapitoa teollisen internetin avulla yhdistämällä tiedon, koneet ja ihmiset, jotta oikeaa palvelua voidaan tarjota oikeaan aikaan. Tämä on kiertotalouden keskeinen mahdollistaja.

Ilmastoriskit ja ilmastotyön mahdollisuudet

Meillä on ainutlaatuinen mahdollisuus auttaa muita toimialoja luopumaan hiilestä laiteratkaisuilla, jotka edistävät vähähiilisen tulevaisuuden rakentamista. Asiakassegmenteistämme esimerkiksi satamilla on keskeinen rooli hiilestä irtautumisessa. Satamien tarvitsema sähköntuotantokapasiteetti todennäköisesti kasvaa tulevaisuudessa, koska rahtiliikenteen odotetaan lisääntyvän. Merenkulku- ja kuljetusala voi saavuttaa kunnianhimoisen tavoitteensa hiilidioksidipäästöjen vähentämisestä 40 prosentilla vuoteen 2030 mennessä (Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n GHG-strategia) vain investoimalla teknologiaan, joka vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista.

Saimme vuonna 2019 valmiiksi ilmastoriskien skenaarioanalyysin, joka vahvistaa ymmärrystämme ilmastonmuutoksesta ja siihen liittyvistä fyysisistä riskeistä sekä transitioriskeistä yrityksellemme. Vuonna 2020 jatkoimme keskusteluja ylimmän johdon tasolla ja järjestimme työpajoja kaikille liiketoiminta-alueille ja hankintatoiminnolle määrittääksemme ilmastoon liittyvät riskit ja mahdollisuudet yksityiskohtaisesti. Tämän prosessin aikana määritimme parhaat arviomme riskien todennäköisyydestä ja vaikutuksesta (riskinsietokyky). Tarvitsemme yksityiskohtaista tietoa riskeistä, jotta voimme vähentää ja priorisoida riskejä sekä arvioida niiden liiketoimintavaikutuksia. Tämän työn pohjalta tarkennamme ilmastotiekarttaamme tulevina vuosina.

Ilmastotyössä tavoitteemme on pienentää päästöintensiteettiämme (tCO2 e/liikevaihto) 50 prosenttia vuoteen 2025 mennessä vuoden 2017 perustasoon verrattuna. Huoltotoimintamme polttoaineenkulutuksen pienentäminen on

osa tätä tavoitetta. Olemme myös sitoutuneet siirtymään tehtaissamme kokonaan uusiutuvan sähkön käyttöön vuoteen 2025 mennessä. Keräämme tietoa Scope 1- ja Scope 2 -päästöistämme neljännesvuosittain seurataksemme edistymistä. Lisäksi keräämme tietoa Scope 3 -päästöistä vuosittain. Vuonna 2020 onnistuimme vähentämään Scope 1- ja Scope 2 -päästöjämme 29 prosenttia vuoden 2017 perustasoon verrattuna.

Ilmastotavoitteet ja skenaarioanalyysi

Olemme sisällyttäneet "kaksinkertaisen olennaisuuden" (Double Materiality) näkökulman ilmastotiekarttamme suunnittelutyöhön. Se tarkoittaa, että olemme arvioineet sekä Konecranesin aiheuttamat ilmastovaikutukset että ilmastonmuutoksen mahdolliset vaikutukset Konecranesin liiketoiminnalle. Sekä riskit että mahdollisuudet on otettu huomioon. Ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien osalta keskitymme tarjoamaan asiakkaillemme ekotehokkaita ratkaisuja ja pidentämään elinkaaria palvelukonseptimme avulla. Tarjoamme esimerkiksi hybridi- ja sähkövaihtoehtoja perinteisille dieselnostureille sekä energiaa säästäviä ohjelmoituja toiminnallisuuksia ja toimintoja kuten verkkoon jarrutusta, jotka auttavat asiakkaitamme minimoimaan päästöjä. Sähkökäyttöisillä laitteilla on valtava positiivinen vaikutus, hiilidioksidipäästöjen ollessa huomattavasti pienemmät. Myös ehkäisevä kunnossapito auttaa asiakkaita vähentämään päästöjä optimoimalla huoltoasentajan käynnit datan ja etäseurannan avulla. Konecranesin tuotevalikoimaan kuuluvat myös modernisoinnit, joiden hyötyjä ovat teräksen käytön väheneminen ja teräksen tuotannosta aiheutuvien päästöjen välttäminen.

Uusien säännösten ja muiden siirtymäriskien osalta toimimme aktiivisesti asiaankuuluvissa toimialajärjestöissä ja seuraamme ilmastonäkökohtiin liittyvien kansallisten, EU-tason ja kansainvälisten säännösten/sopimusten kehitystä. Merenpinnan nousun ja muiden fyysisten riskien osalta olemme tehneet luonnonkatastrofiriskien arviointeja yhteistyössä vakuutusyhtiömme kanssa, jotta tiedostamme riskien todennäköisyyden ja ajallisen ulottuvuuden sekä olemassa olevat riskit.

Ilmastonmuutokseen liittyvät riskit

Nykyinen sääntely	Polttoaineita ja energiaa koskevat verot ja säännökset sisältyvät aina riskiarviointeihin, koska niiden taloudelliset vaikutuk- set ovat suhteellisen suuria. Muutokset energiahinnoissa (esim. sähkö, maakaasu tai nestekaasu) vaikuttavat myös teh- taidemme toimintakustannuksiin. Ympäristölainsäädäntöä ja ilmastotoimia koskevaa sääntelyä noudatetaan yhtiötasolla, kun vaatimuksilla on maailmanlaajuista merkitystä liiketoiminnassa tai ne vaikuttavat raportointiin globaalisti. Paikallisella tasolla ympäristölainsäädännön ja ympäristöriskien arviointi on tärkeä osa ISO 14001 -ympäristöjärjestelmää. Muut lii- ketoiminnot ja tuotekehitys noudattavat tuotekohtaisia lainsäädännön vaatimuksia, jotka koskevat esimerkiksi moottoreita.
Uudet säännökset	Konecranes seuraa uusien lainsäädännön kehitystä osallistumalla asiaankuuluvien toimialajärjestöjen toimintaan sekä seuraamalla kansallisten, EU-tason ja kansainvälisten säännösten/sopimusten kehitystä. Seuraamme etenkin NFR-direktii- vin (muun kuin taloudellisen tiedon direktiivi) ja sen vaatimusten ja suositusten kehitystä ilmastonmuutosta ja vähähiilisiä tuotteita koskevan raportoinnin osalta. Muita ilmastonäkökohdan sisältäviä olennaisia aiheita ovat energiatehokkuutta koskevan sääntelyn kehitys, kemikaalien hallinta, pakkaaminen ja kiertotalous.
Teknologia	Teknologia on ratkaisevan tärkeää liiketoiminnassamme, ja seuraamme tarkasti teknologian kehitystä sektoreilla, jotka ovat olennaisia meille ja asiakkaillemme. Meidän on ymmärrettävä, miten erilaiset teknologiat kehittyvät, sekä varmistet- tava, että vähähiiliset ratkaisumme ja valikoidut teknologiamme ovat houkuttelevia asiakkaillemme. Teknologiariskit sisäl- tyvät riskinhallintaprosesseihimme. Meille merkittävä teknologiaan liittyvä riski on tarjoomaamme sisältyvien teknologioi- den valinta. Teknologisen kehityksen paine hiili-intensiivisillä toimialoilla saattaa myös lisätä kustannuksia ja hankaloittaa teknologioiden saatavuutta.
Markkinat	Ympäristötietoisuus kasvaa kaikilla markkinoilla ja etenkin kehittyvillä markkinoilla. Ymmärtääksemme asenteiden ja vaatimusten muutoksia eri alueilla seuraamme tarkasti maailmanlaajuisten megatrendien muutoksia, "hiljaisia signaale- ja" ja asiakkaiden palautetta esimerkiksi Voice of Customer -kyselymme kautta. Käytämme tätä palautetta strategisessa suunnittelussamme ja keskustelemme näistä vaatimuksista sisäisesti tuotekehitys-, myynti-, markkinointi-, johto- ja suunnittelutiimien kanssa.
Maine	Ilmastokysymyksiä ei pidetä merkittävinä maineriskeinä, koska meillä on selkeät ja kunnianhimoiset energia- ja päästö tavoitteet, globaalit ympäristöjärjestelmät, globaalit ohjeet ja vaatimukset toimittajille sekä tiukat sisäiset HSE-käytännöt. Seuraamme myös järjestelmällisesti suoritustamme ja raportoimme siitä. Lisäksi tuotteisiin liittyvät ympäristöväitteemme perustuvat kolmansien osapuolien arvioimiin tosiasioihin.
Akuutit riskit	Olemme tehneet viime vuosina useita paikallisten toimipaikkojen arviointeja. Tuotantolaitostemme fyysisiä riskejä arvioi- daan yhdessä vakuutusyhtiön kanssa ja toimenpiteisiin ryhdytään tarpeen mukaan. Äärimmäisten sääolojen lisääntymi- sellä (esim. syklonit, pyörremyrskyt, raekuurot ja salamat) voi olla vaikutuksia etenkin nosturien asennus- ja projektikoh- teisiimme. Rankkasateet ja tulvat voivat aiheuttaa riskin joissakin tuotantolaitoksissamme. Äärimmäiset sääolot saattavat myös vaikuttaa tuotteidemme ja varaosiemme toimituksiin. Helleaallot heikentävät työvoiman tuottavuutta ja turvallisuutta merkittävästi, joten meillä on käytössä olosuhteita helpottavia käytäntöjä.
Krooniset riskit	Merenpinnan kohoaminen saattaa mahdollisesti vaikuttaa Satamaratkaisut-liiketoiminta-alueen tulevaisuuden toimintoihin vaikeuttaen satamanosturien kunnossapitoa tai asennuksia. Lisäksi se saattaa vaarantaa joidenkin tuotantolaitostemme tai alihankintalaitostemme toiminnan.
Tuotantoketjun alkupää	Ilmastonmuutosta rajoittavilla parannustoimilla on keskeinen vaikutus hankintoihin ja suoriin toimintakustannuksiin materiaalien kautta (esim. mahdolliset hiiliverot). Tuotantoketjun alkupään ilmastoriskit voivat toteutuessaan vaikuttaa toimintaamme monella tavalla, esimerkiksi haastamalla toimitusketjun suorituskyvyn valmistavan teollisuuden osalta ja vaikuttamalla merkittävästi kustannuksiin (esim. tuotteiden hinnankorotukset ja hiilivero). Jatkuvuussuunnitelma tuotan- non muutosten varalta esimerkiksi äärimmäisten sääolosuhteiden seurauksena pienentää tuotannon keskeytymisriskiä.
Tuotantoketjun loppupää	Tunnistamme ilmastoon liittyvät riskit ja mahdollisuudet ja reagoimme niihin kertomalla asiakkaille heidän valintojensa ilmastovaikutuksista. Scope 3 -päästöjä koskevien tietojen perusteella myytyjen tuotteiden käyttö on suurin päästöläh teemme. Meillä on laaja valikoima ekotehokkaita tuotteita ja ratkaisuja asiakkaille. Tuotteidemme ympäristövaikutuksia ja todellisia polttoainesäästöjä koskeva tieto auttaa asiakkaitamme ymmärtämään paremmin ympäristövaikutuksia ja mini moimaan ne. Panostamme edelleen uusien teknologioiden tutkimukseen, parhaiden kumppanien löytämiseen esimerkiksi akkuteknologioissa sekä energiankäytön ja päästöjen vähentämiseen tähtäävien ohjelmistojen kehittämiseen.

Ilmastonmuutokseen liittyvät mahdollisuudet

Tuotteet ja palvelut	Koska meillä on jo energiatehokkaita tuotteita kaikissa segmenteissä ja keskitymme jatkuvaan tuote- ja teknologiakehitykseen, vähäpäästöisten tuotteiden kasvava kysyntä on meille erinomainen mahdollisuus – etenkin perinteisten dieselkäyttöisten tuotteiden segmentissä. Dieselkäyttöisille tuotteille tarjoamme innovatiivisia käyttövoimavaihtoehtoja hybrideistä täyssähköön ja akkuteknologioihin sekä muita energiaa säästäviä toiminnallisuuksia, kuten verkkoon jarrutusta. Hyödynnämme tätä mahdollisuutta tarjoamalla asiakkaillemme riittävästi tietoa energiankäytöstä, käyttövoimavaihtoehdoista ja käytönaikaisista päästöistä. Esimerkiksi täyssähköisen tuotteen valitseminen terminaalitoimintaan perinteisen dieselkaluston sijaan voi vähentää päästöjä 60–80 prosenttia tuotteen käyttövaiheen aikana. Kunnossapitoliiketoimintamme edistää kiertotaloutta keskittymällä tuotteiden elinkaaren pidentämiseen. Konecranes tarjoaa asiakkaille useita jälkiasennusratkaisuja, jotka vähentävät päästöjä, parantavat polttoainetehokkuutta ja päivittävät teknologiat nykyisten standardien mukaisiksi. Modernisoinnit ja jälkiasennukset myös parantavat laitteiden energiatehokkuutta ja suorituskykyä säästämällä uuteen laitteeseen tarvittavia raaka-aineita, pienentämällä logistiikan päästöjä ja vähentämällä valmistusprosessien energiankulutusta. Myös vanhan nosturin modernisointi uuden ostamisen sijaan säästää satoja tonneja terästä, mikä pienentää päästöjä merkittävästi. Lisäksi kiertotalouden liiketoimintamallit auttavat meitä parantamaan resurssi- ja energiatehokkuutta sekä pienentämään asiakkaidemme hiilijalanjälkeä.
Tutkimus ja kehitys	Vähähiilisten tuotteiden kasvava kysyntä vaikuttaa tuotteidemme suunnitteluun. Nykyisen teknologian korvaaminen vähäpäästöisemmillä vaihtoehdoilla on suuri mahdollisuus meille ja asiakkaillemme. Teknologiakehityksen kärjessä oleminen pienentää vastuullisuusriskejä tuoden Konecranesille monia mahdollisuuksia lähtien ympäristölainsäädännön tiukentumisesta. Tästä johtuen jatkamme panostamista parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan. Vuotuinen tut- kimus- ja kehitysbudjettimme (48.5 milj. euroa vuonna 2020) sisältää investointeja ympäristötehokkaisiin parannuksiin, kuten entistä energiatehokkaampien tuotteiden kehitykseen ja koko tuotantoprosessin parannuksiin. Ilmastonmuutoksen transitioriskeihin liittyviä tuotekehitys-kustannuksia ei ole mahdollista erottaa, koska ekotehokkuuden jatkuva parantamin- en ja päästöjen vähentäminen ovat kiinteä osa työtämme.
Toiminnot	Konecranes seuraa aktiivisesti energiankulutustaan, polttoaineenkulutustaan ja päästöjään, ja yhtiö on asettanut tav- oitteet toimintojensa energiankulutuksen ja päästöjen vähentämiselle. Nämä tavoitteet kannustavat yhtiötä etsimään jatkuvasti uusia tapoja pienentää hiilijalanjälkeä ja kustannuksia samanaikaisesti. Jatkoimme investointeja LED-valoihin, lämmitysjärjestelmien parannuksiin, rakennusten eristykseen ja entistä parempiin kompressoreihin. Kunnossapidossa keskitytään polttoainetehokkaaseen kalustoon, ekotehokkaaseen ajotapaan ja logistiikan optimointiin. Etsimme edelleen synergiaetuja, hyödynnämme digitalisaatiota ja parannamme omien toimintojemme ja sisäisten toimitusketjujemme tehokkuutta, koska ne ovat strategiamme ytimessä.

Ihmisoikeuksien kunnioittaminen

Konecranes kunnioittaa ihmisoikeuksia ja edistää YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen periaatteita, YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevia ohjaavia periaatteita, YK:n kestävän kehityksen tavoitteita ja Kansainvälisen työjärjestö ILO:n julistusta työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista.

Konecranesin sitoutuminen ihmisoikeuksiin näkyy useissa sisäisissä ohjeistoissa. Ensinnäkin yhtiö on sisällyttänyt ihmisoikeuksia koskevat perusperiaatteet toimintaohjeisiinsa. Konecranes on myös laatinut yrityksenlaajuisen politiikan (Kunnioitus työpaikalla), joka koskee tasavertaisia mahdollisuuksia ja oikeudenmukaisia työsuhdekäytäntöjä ja luo yhteiset puitteet työntekijöitä koskeville käytännöille. Lisäksi yhtiöllä on erillisiä työterveyden ja -turvallisuuden sekä monimuotoisuuden ja osallistamisen toimintaohjeita, joissa ihmisoikeudet on huomioitu. Perusvaatimuksemme sisältyvät myös toimittajien toimintaperiaatteisiin, ja näin varmistamme, että ihmisoikeuksia kunnioitetaan myös toimitusketjussamme. Ihmisoikeudet ovat osa pakollista vuotuista toimintaohjeitamme koskevaa koulutusta.

Teimme vuonna 2020 ihmisoikeusriskien arvioinnin ulkoisen palveluntarjoajan avulla varmistaaksemme, ettemme jätä huomiomatta toimialoillemme ja toimintamaillemme tyypillisiä ihmisoikeusriskejä. Arviointi kattoi omat toimintomme, toimitusketjumme ja tuotteidemme käytön. Riskinarvioinnin painopiste oli ihmisissä.

Terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät riskit ovat mahdollinen korkean riskin alue sekä omille työntekijöillemme että arvoketjumme ihmisille. Tyypillisiä toimistotyöntekijöitä koskevia riskejä ovat syrjintä ja yksityisyydensuoja. Suhtaudumme yksityisyyteen erittäin vakavasti. Konecranesin työstä IT-riskien pienentämiseksi on lisätietoja vastuullisuusraportin riskinhallintaa koskevassa osiossa. Ehkäisemme syrjintää aktiivisesti vahvalla monimuotoisuuden ja osallistamisen ohjelmalla, jonka toteutusta johtaa monimuotoisuudesta ja osallistamisesta vastaava johtaja. Jos syrjintää vielä havaitaan, meillä on selkeä prosessi tapauksen tutkimiseen. Vuonna 2021 teemme korkean riskin maissa sijaitsevien toimintojemme yhteiskunnallisen arvioinnin, jossa kiinnitetään erityistä huomiota aiemmassa riskinarvioinnissa havaittuihin asioihin.

Työvoiman oikeudet saattavat vaarantua, koska meillä on monimutkainen toimitusketju myös sellaisissa maissa, joissa ei ole vahvaa työlainsäädäntöä. Riskien vähentämiseksi toimittajien toimintaperiaatteissa on esitetty toimitusketjua koskevat odotuksemme. Lisäksi olemme jo vuosien ajan ottaneet huomioon yhteiskuntavastuun toimittajahallinnan prosesseissamme, kuten toimittajien valinnassa ja toimittajalaatutiimien tekemissä auditoinneissa. Vuonna 2020 aloitimme kolmannen osapuolen auditoinnit, joissa keskityttiin erityisesti toimittajien toimintaperiaatteiden noudattamiseen.

Turvallisuus

Turvallisuus on olennainen osa liiketoimintaamme, ja turvallisuuden asettaminen etusijalle toimintamme kaikilla osa-alueilla luo meille kilpailuetua. Tavoitteenamme on, että kaikki työntekijämme voivat palata kotiin turvallisesti joka päivä. Pyrimme tavoitteisiimme strategisten konsernijohtoisten ohjelmien ja liiketoimintakohtaisten hankkeiden avulla. Läpinäkyvä ja kattava turvallisuusraportointi ja seurantamenettelyt auttavat meitä rakentamaan yhtenäistä

turvallisuuskulttuuria, tunnistamaan merkittävimmät riskimme ja vahvistamaan turvallisuustyömme tehokkuuden. Työterveyden ja -turvallisuuden periaatteemme on määritetty toimintaohjeissamme sekä laatua, ympäristöä, terveyttä ja turvallisuutta koskevissa politiikoissamme, ja olemme ottaneet käyttöön useita turvallisuuden johtamisen työkaluja ja maailmanlaajuisia käytäntöjä.

Materiaalienkäsittelyssä on huomattavia terveys- ja turvallisuusriskejä. Merkittävimmät turvallisuusriskimme liittyvät tehdastyöhön, ajoneuvo-onnettomuuksiin ja nosturien ja laitteiden asennukseen sekä kunnossapitoliiketoimintaan, jossa teknikoiden työolot vaihtelevat työkohtaisesti. Kaikki Konecranesin työntekijät ovat saaneet asiaankuuluvan koulutuksen tehtäviensä turvalliseen ja asianmukaiseen hoitamiseen.

Yritys seuraa tapaturmia ja vaaratekijöitä johtamisjärjestelmien, ARMOR-raportointijärjestelmän ja AIR-tuotehallintajärjestelmän avulla. Lisäksi keräämme asiakaspalautetta jokaisen merkittävän toimituksen jälkeen. Konecranesin tavoitteena on saada kaikille tuotantoyksiköilleen OHSAS/ ISO 45001 -sertifiointi vuoden 2021 loppuun mennessä. Tällä hetkellä OHSAS/ISO 45001 -sertifiointiasteemme on 65,8 prosenttia. Turvallisuustuloksista keskustellaan kuukausittain konsernin ja liiketoiminta-alueiden johtoryhmien kokouksissa, joissa keskitytään erityisesti vakaviin ja henkeä uhkaaviin tapaturmiin (SIF-tapaukset).

Konecranesin työturvallisuuden keskeinen suorituskyvyn mittari on kaikkien kirjattujen tapaturmien määrä TRI (lääketieteellistä hoitoa vaatineiden tapaturmien lukumäärä miljoonaa työtuntia kohti). TRI-luku oli 7,5 vuonna 2020, ja siinä oli parannusta 7,4 prosenttia edellisvuoteen verrattuna (8,1 vuonna 2019). Lisäksi seuraamme turvallisuushavaintojen lukumäärää keskeisenä suorituskyvyn mittarina. Vuonna 2020 tehtiin 28 486 turvallisuushavaintoa henkilöä kohti, mikä oli 49 prosenttia enemmän kuin vuonna 2019 (19 124).

Henkilöstöstrategia

Konecranesin osaavat, innovatiiviset ja sitoutuneet työntekijät auttavat asiakkaitamme parantamaan turvallisuutta ja tuottavuutta joka päivä. Konecranesin henkilöstöhallintostrategian tavoitteena on varmistaa, että meillä on tulevaisuudessa tarvittavat resurssit ja taidot ja että työntekijämme ovat motivoituneita ja pystyvät täyttämään tulevaisuuden liiketoiminnan vaatimukset.

Konecranes uskoo jatkuvaan kehittämiseen ja tarjoaa työntekijöille monipuolisia koulutuksia ja kehittämisaktiviteetteja – aiheet vaihtelevat teknologiasta, johtamisesta, työsuojelusta sekä kielten ja kulttuurin opettelusta projektinhallintaan ja ympäristöasioihin.

Konecranesin työntekijöiden sitoutumista mitataan pulssikyselyillä koko organisaatiossa. Suurin työntekijöiden alhaiseen sitoutuneisuuteen liittyvä riski on osaamisen ja kyvykkyyksien menettäminen. Konecranes pienentää tätä riskiä oikeudenmukaisilla ja kilpailukykyisillä palkoilla ja palkitsemisella, kulttuurin ja johtajuuden kehittämisohjelmilla, seuraajasuunnittelulla, sisäisellä työkierrolla ja osaamisen johtamisella sekä erilaisilla ammatillista kasvua tukevilla ohjelmilla.

Monimuotoisuus

Konecranes pyrkii luomaan monimuotoisen ja osallistavan työympäristön, joka perustuu luottamukseen ja yhteenkuuluvuuden tunteeseen. Moninaiset taustat ja monipuolinen osaaminen ovat yhtiölle kasvutekijä. Oikeudenmukaiset ja vastuulliset käytännöt, tasavertaiset urakehitysmahdollisuudet ja monimuotoisuuden vaaliminen ovat keskeisiä menestystekijöitä, kun houkutellaan työntekijöitä, joilla on mahdollisuuksia kehittyä alansa parhaiksi. Osallistaminen tarkoittaa, että arvostamme ja hyödynnämme erilaisia vahvuuksia ja tarjoamme työympäristön, jossa jokainen voi olla oma itsensä ja tuntea, että hänen panostaan arvostaan. Monimuotoisuuden vaalimisen sukupuolen ja iän sekä kulttuuri- ja koulutustaustan osalta on toistuvasti todistettu edistävän innovointia, organisaation erinomaista suorituskykyä ja ensiluokkaista asiakaspalvelukykyä. Monipuolinen osaaminen on Konecranesin keskeinen luovuutta ja arvonluontia edistävä tekijä, ja monimuotoisuus ja osallistaminen synnyttävät tiimejä, jotka saavat aikaan parempia tuloksia.

Monimuotoisuuden ja osallistamisen toimintaperiaatteemme luotiin vuonna 2018. Vuonna 2019 laadimme monimuotoisuuden ja osallistamisen strategian, joka perustuu kolmivuotiseen suunnitelmaan. Vuonna 2020 tietoisuutta lisättiin merkittävästi sekä maailmanlaajuisesti että paikallisesti. Monimuotoisuuteen ja osallistamiseen kiinnitettiin yhtiössä erityistä huomiota järjestämällä organisaatiolle ja yksilöille koulutusta tiedostamattomista ennakkoasenteista sekä monimuotoisuuden ja osallistamisen merkityksestä yrityskulttuurin perustana. Monimuotoisuutta ja osallistamista käytettiin yhteenkuuluvuuden tunteen vahvistamiseen etenkin COVID-19-pandemian aikana. Keskeisiä toimenpiteitä olivat Kahvia ja kulttuuria -verkkoseminaarit, joissa keskityttiin yrityksen kulttuuriin ja yhteenkuuluvuuteen. Lisäksi käynnistettiin ohjelma, jolla tuetaan naisten osuuden nopeaa lisäämistä johtotehtävissä. Vuoden 2020 lopussa ylimmästä johdosta 13,1 prosenttia oli naisia (11,4 prosenttia vuonna 2019). Tavoitteena on, että ylimmässä johdossa on vähintään 15 prosenttia kummankin sukupuolen edustajia vuoden 2021 loppuun mennessä. Tällä hetkellä Konecranesin kaikista työntekijöistä 16,7 prosenttia on naisia ja 83,2 prosenttia miehiä. Vuoden 2021 mukaisen monimuotoisuutta ja osallistamista edistävän vision, tarkoituksen ja tavoitteiden mukaisesti Konecranes tavoittelee johtoasemaa monimuotoisena ja osallistavana yhtiönä.

Oikeudenkäynnit

Konecranes on osapuolena erilaisissa normaaliin liiketoimintaan liittyvissä oikeudenkäynneissä ja riita-asioissa eri maissa. Nämä oikeudenkäynnit, vaateet ja muut kiistat ovat tyypillisiä tälle teollisuudenalalle ja maailmanlaajuiselle palvelu ja tuotevalikoimallemme. Näitä riita-asioita ovat sopimusoikeudelliset kiistat, takuuseen perustuvat vaatimukset, tuotevastuut (suunnittelu ja valmistusvirheet, puutteet varoitusvelvollisuuden täyttämisessä ja asbestivastuut), työsuhde ja autovahinkoasiat sekä muut yleiset vahingonkorvausvaatimukset.

Riskit ja epävarmuustekijät

Maailmanlaajuisilla pandemioilla, kuten COVID-19 pandemialla, voi olla negatiivinen vaikutus Konecranesin asiakkaiden toimintoihin ja yrityksen omiin toimintoihin. Ihmisten ja yritysten päivittäistä toimintaa koskevat fyysiset rajoitukset voivat johtaa tuottojen laskuun ja kassavirran heikentymiseen. Fyysiset rajoitukset voivat johtaa myös komponenttipulaan ja varastojen vanhentumiseen. Lisäksi maailmanlaajuiset pandemiat voivat heikentää kysyntää ja johtaa siten ylikapasiteettiin, omaisuuden arvonalentumisiin ja luottotappioihin.

Konecranes toimii kehittyvissä maissa, joihin liittyy poliittisia, taloudellisia ja lainsäädännöllisiä epävarmuustekijöitä. Haitalliset muutokset näiden maiden liiketoimintaympäristössä voivat johtaa valuuttakurssitappioihin, kohonneisiin toimituskustannuksiin tai omaisuuden menetykseen. Konecranes-konsernilla on nosturitehdas Zaporozhyessa Ukrainassa.

Kehittyvien maiden toiminnoilla on ollut negatiivinen vaikutus saamisten erääntymisrakenteeseen, ja se voi lisätä luottotappioita tai tarvetta luottotappiovarausten kasvattamiselle.

Poliittiset riskit ja epävarmuustekijät ovat lisääntyneet myös muualla kuin kehittyvissä maissa populismin, patriotismin ja protektionismin voimistuessa useissa läntisissä talouksissa. Tämä on johtanut ja voi edelleen johtaa tuontituotteiden tariffien nousuun. Tämä koskee esimerkiksi Konecranesin keskitetysti valmistamia komponentteja ennen niiden vientiä useimpiin konsernin toimintamaista. Nämä tariffit voivat heikentää kannattavuutta.

Konecranes on tehnyt lukuisia yritysostoja ja laajentunut orgaanisesti uusiin maihin. Hankittujen liiketoimintojen ja erityisesti MHPS:n ja MHE-Demagin integroinnissa tai uusien toimintojen kasvattamisessa epäonnistuminen voi johtaa kannattavuuden laskuun ja liikearvon tai muun varallisuuden mahdolliseen alaskirjaamiseen.

Yksi Konecranes-konsernin strategisista avainhankkeista on oneKONECRANES, johon sisältyy merkittäviä tietojärjestelmäinvestointeja. Odotettua korkeammat kehitys- tai implementointikustannukset tai se, että uudet prosessit ja järjestelmät eivät tuo liiketoiminnallista hyötyä, voivat johtaa siihen, että varallisuutta joudutaan alaskirjaamaan ja kannattavuus saattaa heiketä.

Konecranes-konsernilla on projektikauppaa, joka sisältää esimerkiksi suunnitteluun ja projektien toteutukseen liittyviä riskejä mukaan lukien Konecranes-konsernin toimittajat. Projektien suunnittelussa tai hallinnassa epäonnistuminen voi johtaa arvioitua korkeampiin kustannuksiin ja mahdollisiin riita-asioihin asiakkaiden kanssa.

Rahoitushaasteet, jotka voivat johtua esimerkiksi valuuttakurssivaihteluista, saattavat ajaa asiakkaat lykkäämään projektejaan tai jopa perumaan jo tehtyjä tilauksia. Konecranes pyrkii varmistamaan, etteivät käynnissä olevien suurten projektien kustannukset ylitä ennakkomaksuja. On kuitenkin mahdollista, että joissain projekteissa kustannussitoumukset saattavat väliaikaisesti ylittää saatujen ennakoiden määrän.

Muilta osin konsernin riskit ilmenevät vuosikertomuksesta.

Katsauskauden jälkeiset tapahtumat

Osakepalkkiojärjestelmä 2021

Konecranes ilmoitti 3.2.2021, että yhtiön hallitus oli päättänyt uuden osakepalkkiojärjestelmän 2021 perustamisesta. Järjestelmän ansaintajakso on 2021–2023, ja se sisältää kolme erillistä arviointijaksoa sekä erilliset tavoitteet vuosille 2021, 2022 ja 2023.

Arviointijakson 2021 ansaintakriteeri on oikaistu osakekohtainen tulos (EPS). Hallitus on myös päättänyt EPS-tavoitteen ensimmäiselle arviointijaksolle.

Ansaintajaksolla 2021–2023 Järjestelmän kohderyhmään kuuluu enintään 170 Konecranes-konsernin avainhenkilöä.

Järjestelmän keskeiset ehdot ja muita lisätietoja on julkaistu pörssitiedotteella 3.2.2021.

Ensimmäisen vuosineljänneksen kysyntänäkymät

Maailmanlaajuiseen kysyntänäkymään liittyy COVID-19 pandemian aiheuttamaa epävarmuutta.

Tämänhetkisessä kysyntäympäristössä on nähtävissä kohentumisen merkkejä teollisuuden asiakassegmenteissä Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Kysyntä on kuitenkin edelleen

heikompaa kuin vuoden 2019 lopussa. Tällä hetkellä kysyntäympäristö on Euroopassa vakaampi kuin Pohjois-Amerikassa. Aasian ja Tyynenmeren alueella kysyntäympäristössä on nähtävissä kohentumisen merkkejä myös Kiinan ulkopuolella, mutta kysyntä on edelleen heikompaa kuin vuoden 2019 lopussa.

Maailmanlaajuinen konttiliikenne on palautunut edellisvuoden tasolle, ja maailmanlaajuiset konttienkäsittelyyn liittyvät pitkän aikavälin näkymät ovat edelleen hyvällä tasolla.

Taloudellinen ohjeistus

Konecranes odottaa liikevaihdon kasvavan vuonna 2021 verrattuna vuoteen 2020. Konecranes odottaa vuoden 2021 oikaistun EBITA-kateprosentin paranevan vuodesta 2020.

Hallituksen ehdotus jakokelpoisten varojen käytöstä

Emoyhtiön vapaa oma pääoma on 985 739 389,75 euroa, josta tilikauden voitto on 107 111 563,90 euroa. Konsernin vapaa oma pääoma on 1 166 562 000 euroa.

Suomen osakeyhtiölain mukaan yhtiön jakokelpoiset varat lasketaan emoyhtiön vapaan oman pääoman perusteella. Osingon määrän määrittämistä varten hallitus on arvioinut emoyhtiön maksukykyisyyttä ja taloudellisia olosuhteita tilikauden päättymisen jälkeen.

Näiden arvioiden perusteella hallitus ehdottaa 30.3.2021 järjestettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että osinkoa jaetaan 0,88 euroa kutakin osaketta kohden ja että jäljelle jäävä vapaa oma pääoma jätetään omaan pääomaan. Ehdotus on linjassa yhdistymissopimuksen kanssa ja tulee

sisältymään yhtiökokouskutsuun, joka tullaan julkaisemaan helmikuun 2021 aikana.

Konecranesin koko tilintarkastettu tilinpäätös, mukaan lukien hallituksen toimintakertomus sekä selvitys hallintoja ohjausjärjestelmästä, ovat saatavilla PDF-tiedostoina Konecranesin verkkosivustolla 5.3.2021 alkaen.

Espoossa 4.2.2021 Konecranes Oyj Hallitus

Konecranes-konserni 2016−2020

Liiketoiminnan kehitys		2020	2019	2018	2017	2016
Saadut tilaukset	MEUR	2 727,3	3 167,3	3 090,3	3 007,4	1 920,7
Tilauskanta	MEUR	1 715,5	1 824,3	1 715,4	1 535,8	1 038,0
Liikevaihto	MEUR	3 178,9	3 326,9	3 156,1	3 137,2	2 118,4
josta Suomen ulkopuolella	MEUR	3 096,3	3 244,2	3 056,3	3 031,5	1 939,8
Vienti Suomesta	MEUR	1 075,9	969,6	777,0	655,6	686,7
Henkilöstön lukumäärä keskimäärin		17 027	16 104	16 247	15 519	11 398
Henkilöstö 31.12.		16 862	16 196	16 077	16 371	10 951
Investoinnit	MEUR	42,8	39,5	35,4	35,7	33,8
prosenttia liikevaihdosta	%	1,3 %	1,2 %	1,1 %	1,1 %	1,6 %
Tutkimus- ja kehitysmenot	MEUR	48,5	41,1	42,1	36,0	22,3
prosenttia liikevaihdosta	%	1,5 %	1,2 %	1,3 %	1,1 %	1,1 %
Kannattavuus
Liikevaihto	MEUR	3 178,9	3 326,9	3 156,1	3 137,2	2 118,4
Oikaistu EBITA	MEUR	260,8	275,1	257,1	216,6	144,8
% liiikevaihdosta	%	8,2 %	8,3 %	8,1 %	6,9 %	6,8 %
Oikaistu liikevoitto	MEUR	224,9	250,4	219,6	178,0	140,8
% liikevaihdosta	%	7,1 %	7,5 %	7,0 %	5,7 %	6,6 %
Liikevoitto	MEUR	173,8	148,7	166,2	318,7	84,9
% liiikevaihdosta	%	5,5 %	4,5 %	5,3 %	10,2 %	4,0 %
Voitto ennen veroja	MEUR	170,3	118,5	138,7	276,0	62,1
% liiikevaihdosta	%	5,4 %	3,6 %	4,4 %	8,8 %	2,9 %
Tilikauden voitto (sis. määräys vallattomien omistajien osuuden) MEUR		122,9	82,8	98,3	225,4	37,6
% liiikevaihdosta	%	3,9 %	2,5 %	3,1 %	7,2 %	1,8 %

Tase ja tunnusluvut		2020	2019	2018	2017	2016
Oma pääoma (sis. määräys- vallattomien omistajien osuuden) MEUR		1 251,1	1 246,7	1 284,1	1 278,9	445,5
Taseen loppusumma	MEUR	4 016,5	3 854,2	3 567,0	3 562,9	1 529,9
Oman pääoman tuotto	%	9,8	6,5	7,7	26,1	8,3
Sijoitetun pääoman tuotto	%	8,3	6,3	7,9	23,7	10,3
Current ratio		1,4	1,4	1,3	1,3	1,1
Omavaraisuusaste	%	34,1	35,4	39,8	39,2	32,9
Nettokäyttöpääoma	MEUR	337,2	446,0	410,4	324,6	304,3
Korollinen nettovelka	MEUR	577,1	655,3	545,3	525,3	129,6
Korollinen nettovelka/ Oma Pääoma, %	%	46,1	52,6	42,5	41,1	29,1
Numerotietoa osakkeista
Tulos / osake, perus	EUR	1,54	1,03	1,29	2,89	0,64
Tulos / osake, laimennettu	EUR	1,54	1,03	1,29	2,89	0,64
Oma pääoma / osake	EUR	15,69	15,70	16,06	15,95	7,58
Rahavirta / osake	EUR	5,15	2,19	1,39	3,19	1,87
Osinko / osake	EUR	0,88*	1,20	1,20	1,20	1,05
Osinko / tulos	%	57,1	116,5	93,0	41,5	164,1
Efektiivinen osinkotuotto	%	3,1	4,4	4,5	3,1	3,1
P/E -luku		18,7	26,6	20,5	13,2	52,8
Pörssikurssi alin / ylin**	EUR		14,05/33,08 24,84/38,15 25,05/42,43 31,52/42,64 17,92/36,89
Osakkeen keskikurssi **	EUR	23,03	29,98	33,56	36,72	25,38
Osakekurssi 31.12. **	EUR	28,78	27,40	26,39	38,18	33,78
Osakekannan markkina-arvo	MEUR	2 277,5	2 160,2	2 080,0	3 006,9	1 984,6
Pörssivaihto ***	(1,000)	182 650	144 580	174 340	161 890	138 110
Vaihtuvuus	%	231,0	183,4	221,2	206,8	235,1
Ulkona olevien osakkeiden keskimääräinen kappalemäärä, laimentamaton	(1,000)	79 078	78 836	78 811	78 273	58 748
Ulkona olevien osakkeiden keskimääräinen kappalemäärä, laimennettu	(1,000)	79 078	78 836	78 811	78 273	58 748
Ulkona olevien osakkeiden kappalemäärä	(1,000)	79 134	78 839	78 817	78 756	58 751

* Hallituksen esitys yhtiökokoukselle

** Lähde: NASDAQ Helsinki

*** Lähde: Fidessa

Tunnuslukujen laskentakaavat

Liikevoitto (EBIT)	Liikevaihto + liiketoiminnan muut tuotot - aineet, tavarat ja ulkopuoliset palvelut - henkilöstökulut - poistot ja arvonalentumiset - liiketoiminnan muut kulut
Oikaistu EBITA	Liikevoitto (EBIT) + hankintamenon kohdistamisen vaikutukset + uudelleenjärjestelykulut + transaktiokulut
Oikaistu liikevoitto	Liikevoitto (EBIT) + uudelleenjärjestelykulut + transaktiokulut
Oman pääoman tuotto (%):	Tilikauden voitto Taseen oma pääoma (keskim. kauden aikana)	X 100
Sijoitetun pääoman tuotto (%):	Voitto ennen veroja + maksetut korot ja muut rahoituskulut Taseen loppusumma - korottomat velat (keskim. vuoden aikana)	X 100
Current ratio:	Lyhytaikaiset varat Lyhytaikaiset velat
Omavaraisuusaste (%):	Oma pääoma Taseen loppusumma - saadut ennakot	X 100
Nettovelkaantumisaste (%):	Korolliset velat - rahat ja pankkisaamiset - lainasaamiset Oma pääoma	X 100
Tulos / osake, laimentamaton:	Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto Ulkona olevien osakkeiden keskimääräinen kappalemäärä
Tulos / osake, laimennettu:	Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto Ulkona olevien osakkeiden laimennusvaikutuksellinen, keskimääräinen kappalemäärä
Oma pääoma / osake:	Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma Ulkona olevien osakkeiden kappalemäärä
Rahavirta / osake:	Liiketoiminnan nettorahavirta Ulkona olevien osakkeiden keskimääräinen kappalemäärä
Efektiivinen osinkotuotto (%):	Osinko / osake Pörssikurssi tilikauden lopussa	X 100
P/E -luku:	Pörssikurssi tilikauden lopussa Tulos / osake
Nettokäyttöpääoma:	Korottomat lyhytaikaiset varat + laskennalliset verosaamiset (ilman kauppahinnan allokaatiota) - korottomat lyhytaikaiset velat - laskennalliset verovelat (ilman kauppahinnan allokaatiota) - pitkäaikaiset varaukset
Korollinen nettovelka:	Korolliset velat (pitkäaikaiset ja lyhytaikaiset) - rahat ja pankkisaamiset - lainasaamiset (pitkäaikaiset ja lyhytaikaiset)
Osakekannan markkina-arvo:	Tilikauden lopussa ulkona olevien osakkeiden kappalemäärä kerrottuna osakkeen pörssikurssilla tilikauden lopussa
Henkilöstö keskimäärin:	Vuosineljänneksistä laskettujen lukumäärien keskiarvo
Ulkona olevien osakkeiden kappalemäärä:	Kaikki osakkeet - omat osakkeet

Liikevoitto- ja EBITA-prosentteja käytetään mittaamaan yrityksen kannattavuutta ennen rahoituseriä ja veroja. Oikaistua liikevoittoa ja oikaistua EBITA:ta käytetään kuvaaman liiketoiminnan taloudellista kehitystä ja parantamaan vertailukelpoisuutta eri kausien välillä, ja näitä käytetään säännöllisesti yhtiön johdon, sijoittajien sekä analyytikkojen toimesta. Katso myös liitteen 3 täsmäytyslaskelma.

Oman pääoman tuotto - % kuvaa osakkeenomistajien sijoituksilta saamaa tuottoprosenttia ja sijoitetun pääoman tuotto - % kuvaa suhteellista kannattavuutta eli sitä tuottoa, joka on saatu yritykseen sijoitetulle korkoa tai muuta tuottoa vaativalle pääomalle.

Current ratio, omavaraisuusaste, korollinen nettovelka ja nettovelkaantumisaste ovat tunnuslukuja, joita käytetään konsernin vakavaraisuuden ja velkaantumisen mittaamiseen. Joihinkin Konecranes-konsernin lainasopimuksiin sisältyy kovenanttiehto, joka perustuu nettovelkaantumisasteeseen. Investoinnit ja nettokäyttöpääoma antavat lisätietoja konsernin rahavirroista ja rahoitustarpeista. Osakkeisiin liittyvät vaihtoehtoinen tunnusluvut lisäävät tietoa osakkeenomistajille kuuluvasta omasta pääomasta. kassavirrasta ja osingoista sekä Konecranesin osakkeen arvon kehityksestä pörssissä.

Tiettyjen vaihtoehtoisten tunnuslukujen täsmäyttäminen

Oikaistun liikevoiton ja oikaistun EBITAn täsmäytys	2020	2019
Liikevoitto	173,8	148,7
Uudelleenjärjestelykulut
Työsuhteiden päättämiseen liittyvät kulut	27,5	71,3
Pitkäaikaisten omaisuuserien arvon alentuminen	0,0	0,8
Vaihto-omaisuuden arvon alentuminen	7,0	6,7
Muut uudelleenjärjestelykulut ja -tuotot	8,0	21,9
Uudelleenjärjestelykulut, yhteensä	42,6	100,7
Transaktiokulut	8,5	0,9
Oikaistu liikevoitto	224,9	250,4
Hankintamenon kohdistamisen vaikutukset	35,9	24,7
Oikaistu EBITA	260,8	275,1
Korollisen nettovelan täsmäytys
Lainat ja muut korolliset velat	1 170,8	1 034,2
Lainasaamiset	-1,8	-0,7
Rahat ja pankkisaamiset	-591,9	-378,2
Korollinen nettovelka	577,1	655,3
Nettokäyttöpääoman täsmäytys
Lyhytaikaiset varat yhteensä	1 975,8	1 867,7
- Korolliset lyhytaikaiset varat	-1,8	-0,7
- Rahat ja pankkisaamiset	-591,9	-378,2
Korottomat lyhytaikaiset varat	1 382,1	1 488,8
Laskennalliset verosaamiset (ilman kauppahinnan allokaatiota)	118,5	118,5
Lyhytaikaiset velat yhteensä	-1 437,3	-1 369,1
- Korolliset velat	311,1	248,4
Korottomat lyhytaikaiset velat	-1 126,2	-1 120,7
Laskennalliset verovelat (ilman kauppahinnan allokaatiota)	-18,9	-21,5
Pitkäaikaiset varaukset	-18,4	-19,1
Nettokäyttöpääoma	337,2	446,0

Konsernin tuloslaskelma – IFRS

(1 000 000 EUR)		1.1.–31.12. 2020	1.1.–31.12. 2019
Viite:
3,5,6	Liikevaihto	3 178,9	3 326,9
	Liiketoiminnan muut tuotot	10,7	19,6
7	Aineet, tavarat ja ulkopuoliset palvelut	-1 473,0	-1 505,0
7, 8	Henkilöstökulut	-993,5	-1 080,7
9	Poistot ja arvonalentumiset	-130,0	-123,6
7	Liiketoiminnan muut kulut	-419,3	-488,5
	Liikevoitto	173,8	148,7
4,16	Osuus osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritysten tuloksista	21,2	4,5
10	Rahoitustuotot	38,6	2,5
10	Rahoituskulut	-63,2	-37,2
	Voitto ennen veroja	170,4	118,5
11	Verot	-47,5	-35,7
	TILIKAUDEN VOITTO	122,9	82,8
	Tilikauden voitto jakautuu Emoyhtiön omistajille	122,2	81,0
	Määräysvallattomille omistajille	0,7	1,8
12	Laimentamaton osakekohtainen tulos (EUR)	1,54	1,03
12	Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos (EUR)	1,54	1,03

KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA

(1 000 000 EUR)		1.1.–31.12. 2020	1.1.–31.12. 2019
Viite:
	Tilikauden voitto	122,9	82,8
	Erät, jotka voidaan esittää tulosvaikutteisina
34	Rahavirran suojaukset	8,1	-0,7
	Ulkomaiseen yksikköön liittyvät muuntoerot	-15,8	6,8
11.3	Verot eristä, jotka voidaan esittää tulosvaikutteisina	-1,6	0,2
	Erät, joita ei voida esittää tulosvaikutteisina
28	Etuuspohjaisten järjestelyiden uudelleenarvostuserät	-18,8	-27,6
11.3	Verot eristä, joita ei voida esittää tulosvaikutteisina	5,9	8,1
	Tilikauden muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen	-22,2	-13,2
	TILIKAUDEN LAAJA TULOS YHTEENSÄ	100,7	69,6
	Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen: Emoyhtiön omistajille	100,4	67,4
	Määräysvallattomille omistajille	0,3	2,2

Liitetiedot muodostavat olennaisen osan konsernitilinpäätöksestä.

Konsernin tase − IFRS

VARAT

OMA PÄÄOMA JA VELAT

	(1 000 000 EUR)	31.12.2020	31.12.2019
Viite:
	Pitkäaikaiset varat
13	Liikearvo	1 016,7	908,2
14	Muut aineettomat hyödykkeet	536,0	531,6
15	Aineelliset hyödykkeet	341,8	332,8
	Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat	20,0	15,7
16	Sijoitukset pääomaosuusmenetelmää käyttäen	6,5	73,9
	Muut pitkäaikaiset varat	0,8	0,9
17	Laskennallinen verosaaminen	118,9	123,4
	Pitkäaikaiset varat yhteensä	2 040,7	1 986,5
	Lyhytaikaiset varat
18	Vaihto-omaisuus	644,8	658,7
19	Myyntisaamiset	489,2	530,4
20	Muut saamiset	30,9	33,7
	Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset	13,4	30,5
6	Osatuloutussaamiset	102,3	167,8
32	Muut rahoitusvarat	21,2	8,1
21	Siirtosaamiset	82,1	60,3
22	Rahat ja pankkisaamiset	591,9	378,2
	Lyhytaikaiset varat yhteensä	1 975,8	1 867,7
	VARAT YHTEENSÄ	4 016,5	3 854,2

	(1 000 000 EUR)	31.12.2020	31.12.2019
Viite:
	Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma
	Osakepääoma	30,1	30,1
	Ylikurssirahasto	39,3	39,3
	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	752,7	752,7
34	Arvonmuutos- ja suojausrahasto	6,0	-0,5
	Muuntoero	-11,6	3,7
	Muu rahasto	58,0	58,8
	Edellisten tilikausien voitto	245,3	272,4
	Tilikauden voitto	122,2	81,0
23	Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma yhteensä	1 242,0	1 237,5
16	Määräysvallattomien omistajien osuus	9,1	9,2
	Oma pääoma yhteensä	1 251,1	1 246,7
	Pitkäaikaiset velat
26,27,32	Korolliset velat	859,7	785,8
28	Muut pitkäaikaiset velat	306,4	290,4
24	Varaukset	18,4	19,1
17	Laskennallinen verovelka	143,6	143,1
	Pitkäaikaiset velat yhteensä	1 328,1	1 238,4
	Lyhytaikaiset velat
26,27,32	Korolliset velat	311,1	248,4
6	Saadut ennakot	352,3	337,3
	Ostovelat	201,6	236,2
24	Varaukset	142,6	151,7
25	Muut velat (korottomat)	61,2	44,3
32	Muut rahoitusvelat	5,5	6,2
	Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat	18,5	14,6
	Jälkikustannusvaraukset	165,3	156,0
25	Siirtovelat	179,2	174,4
	Lyhytaikaiset velat yhteensä	1 437,3	1 369,1
	Velat yhteensä	2 765,4	2 607,5
	OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ	4 016,5	3 854,2

Liitetiedot muodostavat olennaisen osan konsernitilinpäätöksestä.

Konsernin oman pääoman muutokset – IFRS

	Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
(1 000 000 EUR)	Osake pääoma	Ylikurssi	rahasto SVOP-rahasto	Tulevien rahavirtojen suojaus	Muuntoero	Muu rahasto	Kertyneet voittovarat	Yhteensä	Määräys vallattomien omistajien osuus	Oma pääoma yhteensä
Oma pääoma 1.1.2020	30,1	39,3	752,7	-0,5	3,7	58,8	353,4	1 237,5	9,2	1 246,7
Maksetut osingot omistajille							-95,0	-95,0	-0,3	-95,3
Omaan pääomaan kirjatut osake perusteiset maksut (liite 29)						-0,8	0,0	-0,8		-0,8
Yrityshankinnat							-0,1	-0,1	-0,1	-0,2
Tilikauden voitto							122,2	122,2	0,7	122,9
Tilikauden muu laaja tulos				6,5	-15,4		-12,9	-21,8	-0,4	-22,2
Tilikauden laaja tulos				6,5	-15,4		109,3	100,4	0,3	100,7
Oma pääoma 31.12.2020	30,1	39,3	752,7	6,0	-11,7	58,0	367,6	1 242,0	9,1	1 251,1
Oma pääoma 1.1.2019	30,1	39,3	752,7	0,1	-2,8	55,2	391,2	1 265,8	18,3	1 284,1
Laskentaperiaatteiden muutos (IFRS 16)							-4,5	-4,5		-4,5
Oma pääoma 1.1.2019, korjattu	30,1	39,3	752,7	0,1	-2,8	55,2	386,7	1 261,3	18,3	1 279,6
Maksetut osingot omistajille							-94,6	-94,6	-4,5	-99,1
Omaan pääomaan kirjatut osake perusteiset maksut (liite 29)						3,6	0,0	3,6		3,6
Yrityshankinnat							-0,2	-0,2	-0,1	-0,3
Yritysmyynnit							0,0	0,0	-6,7	-6,7
Tilikauden voitto							81,0	81,0	1,8	82,8
Tilikauden muu laaja tulos				-0,6	6,5		-19,5	-13,6	0,4	-13,2
Tilikauden laaja tulos				-0,6	6,5		61,5	67,4	2,2	69,6
Oma pääoma 31.12.2019	30,1	39,3	752,7	-0,5	3,7	58,8	353,4	1 237,5	9,2	1 246,7

Konsernin rahavirtalaskelma – IFRS

(1 000 000 EUR)	1.1.–31.12. 2020	1.1.–31.12. 2019
Viite:
Liiketoiminnan rahavirrat
Tilikauden voitto	122,9	82,8
Oikaisut tilikauden tulokseen
Verot	47,5	35,7
Rahoitustuotot ja -kulut	24,6	34,7
Osuus osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritysten tuloksista	-21,2	-4,5
Poistot ja arvonalentumiset	130,0	123,6
Käyttöomaisuuden myyntivoitot ja -tappiot	-2,2	-0,5
Muut oikaisut	0,8	3,2
Liikevoitto ennen käyttöpääoman muutosta	302,4	275,0
Korottomien lyhytaikaisten liikesaamisten muutos	115,7	-40,3
Vaihto-omaisuuden muutos	42,4	-18,9
Korottomien lyhytaikaisten velkojen muutos	-33,1	46,7
Käyttöpääoman muutos	125,0	-12,5
Liiketoiminnan rahavirrat ennen rahoituseriä ja maksettuja tuloveroja	427,4	262,5
10 Korkotuotot	21,9	26,5
10 Korkokulut	-36,8	-46,1
10 Muut rahoitustuotot ja -kulut	20,7	-24,2
11 Maksetut verot	-26,1	-45,9
Rahoituserät ja maksetut tuloverot	-20,3	-89,7
LIIKETOIMINNAN NETTORAHAVIRTA	407,1	172,8

	(1 000 000 EUR)	1.1.–31.12. 2020	1.1.–31.12. 2019
Viite:
	Investointeihin käytetyt nettorahavarat
4	Tytäryhtiöiden hankinta vähennettynä hankintahetken rahavaroilla	-124,1	-3,1
4	Liiketoimintojen myynti vähennettynä myyntihetken rahavaroilla	0,0	4,2
	Käyttöomaisuusinvestoinnit	-43,8	-40,7
	Käyttöomaisuuden myynnit	2,8	16,4
	INVESTOINTIEN NETTORAHAVIRTA	-165,1	-23,2
	Kassavirta ennen rahoituksen rahavirtoja	242,0	149,6
	Rahoitukseen käytetyt rahavarat
	Pitkäaikaisten lainojen nostot	151,8	140,0
	Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut	-5,4	-20,6
	Vuokravelkojen takaisinmaksut	-42,5	-44,3
	Lyhytaikaisten lainojen nostot(+), takaisinmaksut (-)	-20,0	19,6
	Lainasaamisten muutos	-1,0	-0,1
	Maksetut osingot emoyhtiön omistajille	-95,0	-94,6
	Maksetut osingot vähemmistöosuudelle	-0,3	-4,5
	RAHOITUKSEN NETTORAHAVIRTA	-12,4	-4,5
	Rahavarojen muuntoerot	-15,9	2,6
	RAHAVAROJEN MUUTOS	213,7	147,7
	Rahavarat tilikauden alussa	378,2	230,5
22	Rahavarat tilikauden lopussa	591,9	378,2
	RAHAVAROJEN MUUTOS	213,7	147,7

Valuuttakurssimuutosten vaikutus on eliminoitu rahavirtalaskelmaa laadittaessa muuntamalla alkava tase tilikauden päättymispäivän kurssin mukaan.

Liitetiedot muodostavat olennaisen osan konsernitilinpäätöksestä.

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

1. Yrityksen perustiedot

Konecranes Oyj ("Konecranes-konserni" tai "konserni") on Suomen lainsäädännön mukaisesti perustettu julkinen suomalainen osakeyhtiö, jonka ensisijainen toimipaikka on sen kotipaikka Hyvinkää. Yhtiö on listautuneena NASDAQ Helsingissä.

Konecranes on yksi maailman johtavista nostureiden valmistajista sekä nostureiden, nostolaitteiden ja työstökoneiden huoltoyrityksistä, joka palvelee laajaa asiakaskuntaa valmistus- ja prosessiteollisuudessa, telakoilla, satamissa ja terminaaleissa. Konecranes toimii kansainvälisesti. Sen tuotteita valmistetaan Pohjois- ja Etelä-Amerikassa, Euroopassa, Afrikassa, Lähi-Idässä ja Aasiassa ja niitä myös myydään maailmanlaajuisesti. Konecranesilla on kolme raportoitavaa segmenttiä, joita kutsutaan liiketoiminta-alueiksi: liiketoiminta-alue Kunnossapito, liiketoiminta-alue Teollisuuslaitteet ja liiketoiminta-alue Satamaratkaisut.

2. Laskentaperiaatteet

2.1. Laadintaperusteet

Konecranes Oyj:n konsernitilinpäätös on laadittu EU:ssa käytössä olevien kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti.

Konsernitilinpäätös perustuu alkuperäisiin hankintahintoihin, pois lukien erät, jotka pitää IFRS:n mukaan arvostaa käypiin arvoihin, eli pääasiassa eräät johdannaisinstrumentit.

Konsernitilinpäätös liitetietoineen on esitetty miljoonina euroina ja kaikki luvut on pyöristetty lähimpään miljoonaan euroon (000 000 EUR) ellei toisin mainita.

Pyöristyksistä johtuen jotkut kokonaissummat saattavat erota yksittäisten lukujen yhteenlasketusta summasta, koska laskelmat on tehty alun perin tuhansina euroina.

Hallitus hyväksyi tilinpäätöksen 3.2.2021.

Konsolidointiperiaatteet

Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiön, Konecranes Oyj:n ja tytäryhtiöiden yhdistellyt taseet vuoden 2020 ja 2019 lopussa ja yhdistellyt tuloslaskelmat ja kassavirrat vuosilta 2020 ja 2019. Kontrolli saavutetaan, kun konsernilla on tekemällään sijoituksella oikeus vaikuttaa määräysvallallaan tytäryhtiöidensä muuttuviin tuottoihin. Erityisesti konsernilla on kontrolli tytäryhtiöissään, jos konsernilla on:

• Määräysvalta tytäryhtiöön (eli olemassa olevat oikeudet, jotka antavat mahdollisuuden ohjata tytäryhtiön olennaisia toimintoja).
• Mahdollisuudet tai oikeudet tytäryhtiön muuttuviin tuottoihin.
• Mahdollisuus käyttää määräysvaltaansa tytäryhtiössä ja vaikuttaa sen tuottoihin.

Yleisesti ottaen enemmistö äänioikeudesta tuottaa kontrollin tytäryhtiössä. Tämän olettaman tukemiseksi ja kun konsernilla ei ole enemmistöä ääni- tai vastaavista oikeuksista tytäryhtiössä, konserni harkitsee olennaisia tosiasioita ja olosuhteita arvioidessaan, onko sillä kontrolli tytäryhtiöönsä.

Näitä ovat:

• Sopimukset tytäryhtiöiden muiden äänivaltaisten omistajien kanssa
• Sopimuksista syntyneet muut oikeudet
• Konsernin äänivalta ja potentiaalinen äänivalta

Konserni arvioi uudelleen kontrolliaan tytäryhtiössä, mikäli tosiasiat tai olosuhteet osoittavat, että näissä kolmessa kontrollielementissä on muutoksia. Tytäryhtiö sisällytetään konsernitilinpäätökseen, kun konsernilla on kontrolli tytäryhtiöön ja jätetään konsernitilinpäätöksen ulkopuolelle, kun kontrolli tytäryhtiöön menetetään. Vuoden aikana hankitun tytäryhtiön varat, velat, tulot ja menot sisällytetään konsernitilinpäätökseen siitä päivästä lähtien, kun konserni saa kontrollin yhtiöön tai vastaavasti poistetaan konsernitilinpäätöksestä siitä päivästä lähtien, kun konserni on menettänyt kontrollin yhtiössä.

Tuloslaskelma ja jokainen laajennetun tuloslaskelman erä jaetaan konsernin emoyhtiön osakkeenomistajien ja määräysvallattomien omistajien kesken, vaikka tämä johtaisi siihen, että määräysvallattomien omistajien osuus muodostuisi negatiiviseksi. Tytäryhtiöiden tilinpäätökset ja tilinpäätösperiaatteet muutetaan tarvittaessa vastaamaan konsernin tilinpäätösperiaatteita. Konsernitilinpäätöstä laadittaessa kaikki konsernin sisäiset varat ja velat, tuotot ja menot ja rahavirrat konserniyhtiöiden välillä on eliminoitu.

Muutos tytäryhtiön omistusosuudessa ilman kontrollin menetystä raportoidaan oman pääoman muutoksena.

Mikäli konserni menettää kontrollin tytäryhtiössä, se kirjaa tähän liittyvät varat (sisältäen liikearvon), velat, määräysvallattomien omistajien osuuden ja muut oman pääoman erät pois konsernitaseesta ja kirjaa tästä syntyneen myyntivoiton tai -tappion tuloslaskelmaan. Mahdollinen jäljelle jäävä sijoitus arvostetaan käypään arvoonsa.

Sijoitukset osakkuusyhtiöissä ja yhteisyrityksissä

Osakkuusyhtiöiksi katsotaan yhtiöt, joissa konsernilla on merkittävä vaikutusvalta yhtiössä. Merkittävä vaikutusvalta syntyy, kun konserni voi osallistua osakkuusyhtiön taloudellisiin ja toiminallisiin päätöksiin, mutta sillä ei kuitenkaan ole oikeutta yhteisesti tai erikseen määrätä niistä.

Yhteisyritys on yhteisjärjestely, jossa osapuolilla, joilla on yhteinen määräysvalta järjestelyssä, on myös oikeudet yhteisyrityksen nettovarallisuuteen. Yhteinen määräysvalta muodostuu, kun osapuolet sopivat määräysvallan jakamisesta sopimuksella, jossa yhteisjärjestelyn merkittävät päätökset vaativat osapuolten yksimielisyyttä.

Konsernin osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritysten tilinpäätöstiedot on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Tässä menetelmässä konsernitilinpäätöksessä esitetään sijoituksissa konsernin osuus osakkuusyhtiön tai yhteisyrityksen nettovarallisuudesta. Osakkuusyhtiön tai yhteisyrityksen hankintahetken nettovarallisuuden ylittävä kauppahinnan osa kirjataan liikearvoksi samalle taseen riville kuin sijoituskin. Konsernin osuus osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritysten tuloksesta esitetään konsernin tuloslaskelmassa. Osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritysten mahdolliset laajan tuloslaskelman erät esitetään erikseen konsernin laajassa tuloslaskelmassa. Lisäksi mikäli osakkuusyhtiöiden tai yhteisyritysten oma pääoma muuttuu suoraan, konserni kirjaa osuutensa näistä muutoksista, mikäli mahdollista, konsernin oman pääoman muutoslaskelmaan. Realisoitumattomat voitot ja tappiot konsernin sekä osakkuusyhtiöiden tai yhteisyritysten välillä eliminoidaan omistusosuuden mukaan.

Pääomaosuusmenetelmällä tehdyn yhdistelyn jälkeen konserni määrittelee erikseen, pitääkö sen kirjata arvonalentumistappio sijoituksestaan osakkuusyhtiöön tai yhteisyritykseen. Jokaisena raportointipäivänä konserni tutkii, onko mahdollisesti objektiivista näyttöä sille, että osakkuusyhtiöön tai yhteisyritykseen tehdyn sijoituksen arvo olisi alentunut. Jos tällaista näyttöä löytyy, konserni laskee arvonalentumistappion erotuksena osakkuusyhtiön tai yhteisyrityksen tasearvon ja kerrytettävissä olevan rahamäärän välillä ja kirjaa tappion tuloslaskelmaan osuutena osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritysten tuloksesta.

2.2. Arvioiden käyttö ja harkintaan perustuvat ratkaisut

Tilinpäätöksen laatiminen IFRS:n mukaan edellyttää johdon arvioiden ja olettamusten käyttämistä ja harkintaan perustuvien ratkaisujen tekemistä, jotka vaikuttavat varojen ja velkojen määriin, ehdollisten varojen ja velkojen raportointiin sekä tuottojen ja kulujen määriin. Arviot, oletukset ja harkinta perustuvat johdon aikaisempaan kokemukseen, parhaaseen tietoon tapahtumista, ja niihin tekijöihin, kuten tulevaisuuden tapahtumia koskeviin odotuksiin, joiden konserni katsoo olevan olosuhteet huomioon ottaen järkeviä. Vaikka arviot perustuvat johdon tämän hetkiseen parhaaseen näkemykseen, on mahdollista, että toteutumat poikkeavat tilinpäätöksessä käytetyistä arvoista. Mahdolliset arvioiden ja oletusten muutokset merkitään kirjanpitoon sillä tilikaudella, jonka aikana arvioita tai oletusta korjataan.

Konsernitilinpäätöksen olennaisimmat johdon harkintaa edellyttävät erät, jotka sisältävät monimutkaisia ja subjektiivisia arvioita ja jotka edellyttävät olettamuksia, jotka voivat olla luonnostaan epävarmoja ja alttiita muutoksille, ovat arvonalentumistestaus, laskennallisten verojen määrittely, varojen arvostus käypään arvoon, vakuutusmatemaattiset olettamat etuuspohjaisissa eläkevelvoitteissa ja osatuloutus pitkäaikaisissa projektitoimituksissa.

Arvonalentumistestaus

Liikearvoihin liittyvien liiketoimintayksiköiden kerrytettävät rahavirrat perustuvat rahavirtaa tuottavan yksikön käyttöarvolaskelmaan. Merkittävien aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden kerrytettävät rahavirrat perustuvat vastaavasti näiden erien käyttöarvolaskelmiin. Liikearvon arvonalentumistestaus perustuu lukuisiin rahavirtojen ja niiden nykyarvojen määrittelyssä tehtyihin harkinnanvaraisiin arvioihin. Nämä rahavirtojen nykyarvot luovat pohjan liikearvoja koskevien rahavirtaa tuottavien yksiköiden (CGU) arvostukselle. Rahavirtaennusteet on laadittu perustuen rahavirtaa tuottavan yksikön (CGU) historiallisiin tietoihin, tilauskantaan ja nykyiseen markkinatilanteeseen sekä tulevaisuuden kasvumahdollisuuksiin. Edellä mainittuja olettamia tarkastellaan vuosittain osana johdon vuosi- ja strategisen suunnittelun aikataulua ja niihin voi kohdistua merkittäviä muutoksia johtuen maailmantalouden kehityksestä, kilpailijoiden tuotteista kuin myös raaka-aineiden ja toiminnallisten kulujen hinta- ja kustannuskehityksestä. Jo ilmoitettujen tuottavuuden parantamisohjelmien hyödyt ja säästöt, jotka on sisällytetty joihinkin rahavirtoihin, ovat luonnostaan subjektiivisia ja perustuvat johdon parhaaseen arvioon niiden vaikutuksista. Käyvän arvon määrittelyssä diskonttokorkona käytetty painotettu keskimääräinen pääoman korko (WACC) on luonnostaan subjektiivinen. Käytetty diskonttokorko ei myöskään ole osoitus markkinoilta tulevaisuudessa saatavista koroista. Katso myös liite 13.

Liiketoimintojen hankinta

Hankitut tytäryhtiöt sisällytetään konsernitilinpäätökseen käyttäen hankintamenomenetelmää, jonka mukaan hankitun yhtiön yksilöitävissä olevat varat, velat ja ehdolliset velat arvostetaan käypiin arvoihin hankintahetkellä. Hankinnasta suoritetun vastikkeen ja hankittujen yksilöitävissä olevien varojen, velkojen ja ehdollisten velkojen nettoarvon välinen erotus on liikearvoa. Hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon määritys perustuu joko vastaavien hyödykkeiden arvioituun markkinahintaan (aineelliset hyödykkeet) tai arvioihin niihin liittyvistä rahavirroista (aineettomat hyödykkeet). Arvonmääritys, joka perustuu hyödykkeen senhetkiseen jälleenhankintahintaan, odotettuihin kassavirtoihin tai arvioituun myyntihintaan, edellyttää johdolta harkintaa, arvioiden ja oletusten käyttöä. Katso myös liite 4.

Laskennallisten verojen määrittely

Laskennallisten verosaamisten lopullinen toteutuminen riippuu tulevaisuuden verotettavan tuloksen muodostumisesta niinä tilikausina, kun väliaikaiset erot tulevat vähennyskelpoisiksi tai kun verotuksessa vahvistetut tappiot voidaan käyttää. Verotuksessa vahvistettujen tappioiden verovaikutus kirjataan laskennalliseksi verosaamiseksi, kun on todennäköistä, että tappiot voidaan käyttää. Kun laskennallisia verosaamisia arvioidaan, johto harkitsee laskennallisten verovelkojen purkautumisen ajankohdan, ennustetun verotettavan tulon ja verosuunnittelustrategioiden vaikutuksen. Tilikauden verotuksellista asemaa arvioidessa otetaan huomioon eri eristä syntyvien väliaikaisten erojen, kuten poistojen, varausten ja siirtovelkojen, erilainen käsittely tilinpäätöksessä ja verotuksessa. Laskennallista verosaatavaa kirjattaessa on käytetty harkintaa arvioitaessa jokaisen tytäryhtiön ja sen sijaintimaan verotettavaa tulosta kuin myös siinä, milloin laskennallista verosaatavaa voidaan käyttää ottaen huomioon tulevaisuuden verotettavan tuloksen ja suunnitellut verostrategiat. Määrä, joka laskennallisista verosaamisista oletetaan toteutuvan, voi kuitenkin tulevina vuosina pienentyä, mikäli ennustetut verotettavat tulot vahvistettujen tappioiden käyttöaikana pienenevät tai veroviranomaisten päätökset ovat epäsuotuisia. Ennusteisiin vaikuttaa näin ollen sekä markkina- että veroviranomaisiin liittyvät epävarmuudet kuin myös Konecranesin omat päätökset muista asioista, kuten liiketoiminnan uudelleenjärjestelyistä. Konecranes ei voi tarkalleen määrittää näistä epävarmuuksista johtuvia tulevaisuuden oikaisuja laskennallisen verokulun määrään. Katso myös liitetieto 17.

Vakuutusmatemaattiset olettamat etuuspohjaisissa järjestelyissä

Etuuspohjaisten eläkejärjestelyiden nettovelka ja kulu perustuvat useampaan vakuutusmatemaattiseen olettamaan, kuten esimerkiksi oletettu diskonttokorko, oletetut palkan- ja eläkkeenkorotukset ja elinajanodote. Merkittävät erot olettamien ja toteuman välillä tai merkittävät muutokset olettamissa voivat vaikuttaa merkittävästi etuuspohjaisen eläkevastuun määrään. Vakuutusmatemaattisten olettamien toteumat ja olettamien muutokset esitetään etuuspohjaisten järjestelyiden uudelleenarvostuserissä konsernin laajassa tuloslaskelmassa. Diskonttokorko määritetään vuosittain perustuen pitkäaikaisten hyvälaatuisten yhtiölainojen korkoihin.

Diskonttokoron lasku aiheuttaa etuuspohjaisen velvoitteen ja eläkekulun kasvun. Vastaavasti diskonttokoron nousu laskee etuuspohjaista velvoitteen arvoa ja eläkekulua. Eliniänodotteen nousulla ja laskulla on diskonttokorkoon verrattuna käänteiset vaikutteet etuuspohjaisen velvoitteen arvoon ja eläkekulun määrään. Palkan- ja eläkkeenkorotusprosenttien kasvu ja lasku vaikuttavat korreloiden suoraan etuuspohjaisten velvoitteiden arvoon ja eläkekulun määrään.

Diskonttokorko, joka perustuu edellisen tilikauden lopun korkotasoon, ei välttämättä ole verrannollien toteutuneisiin markkinakorkoihin. Toteutuneet palkan- ja eläkkeenkorotukset eivät välttämättä heijasta arvioituja tulevaisuuden korotuksia johtuen globaalin talouden epävarmuudesta ja monesta muusta tekijästä. Konecranes käyttää yleisiä eliniänodoteisiin perustuvia taulukoita arvioidakseen mahdollisen elinajanodotteen kasvun. Näissä taulukoissa oletetaan, että elinajanodote paranee, mikä aiheuttaa nuorempien järjestelyyn kuuluvien henkilöiden eläkkeiden maksun tapahtuvan pidemmän ajanjakson kuluessa kuin vanhempien järjestelyyn kuuluvien henkilöiden, kuitenkin sillä olettamalla, että eläkeiät pysyvät samoina kuin ne ovat määritelty järjestelyn säännöissä.

Järjestelyjen rahoitusasema, joka voi nousta ja laskea riippuen rahoitusmarkkinoiden kehityksestä tai olettamien muuttumisesta, ei edusta pakottavaa lyhytaikaista rahoitusvelvoitetta. Sen sijaan etuuspohjaisten järjestelyjen rahoitusasema on etuuspohjaisen järjestelyn velvoitteen ja järjestelyn varojen käyvän arvon erotus. Katso myös liitetieto 28.

Pitkäaikaisten projektitoimitusten tuloutus ajan kuluessa

Konecranes soveltaa osatuloutusmenetelmää kirjatessaan tuottoja pitkäaikaisista nosturiprojekteista ja modernisaatioista ajan kuluessa IFRS 15 Revenue Recognition -standardin mukaisesti. Osatuloutusmenetelmä perustuu cost-to-cost menetelmään, jossa hankkeen valmiusaste määritetään laskemalla tarkasteluhetkeen mennessä suoritettujen työhön perustuvien toteutuneiden menojen osuus hankkeen arvioiduista kokonaismenoista. Arviota tarkastellaan ja päivitetään rutiininomaisesti. Ennusteiden muutoksen vaikutus osatuloutukseen kirjataan tulokseen sillä kaudella, kun ennustetta muutetaan.

Osatuloutusmenetelmässä käytetään olettamia ja ennusteita, jotka pääasiassa liittyvät tulevaisuuden materiaali-ja palkkakustannuksiin sekä projektiin liittyviin yleiskustannuksiin. Tästä johtuen voi syntyä riski, että hankkeen kokonaiskustannukset ylittävät alun perin arvioidut kustannukset ja projekti voi muuttua kannattamattomaksi. Riski lisääntyy, kun toimituksen kesto kasvaa. Tällöin myös todennäköisyys kasvaa, että olosuhteet, joihin ennusteet alun perin perustuivat, muuttuvat aiheuttaen lisäkustannuksia, joita ei mahdollisesti voida enää kattaa. Kohonneita kustannuksia aiheuttavia tekijöitä ovat mm. toimitettujen tai kehitettyjen laitteiden ennakoimattomat tekniset ongelmat, jotka saattavat aiheuttaa korjauskustannuksia; komponentti-, materiaali- ja työvoimakustannusten muutokset; ennakoimattomia kustannuksia aiheuttavat projektimuutokset; toimittajien ja alihankkijoiden vialliset suoritteet sekä odottamattomien tilanteiden ja tapahtumien aiheuttamat viivästykset. Kun muutokset huomioidaan ennusteissa kumulatiivisesti, kirjatut tuotot ja kulut heijastavat nykyistä hankkeiden valmiusastetta. Pitkäaikaisten hankkeiden tappiot kirjataan sille kaudelle, kun ne tunnistetaan ja ne perustuvat odotettavissa olevaan hankkeen tulokseen, jossa projektikustannukset ylittävät hankkeen tuotot.

COVID-19

COVID-19 (koronavirus) pandemian vuoksi Konecranes on arvioinut uudelleen tilinpäätöksessä käytetyt arviot ja olettamukset. COVID-19 pandemian vaikutukset konsernin talousraportointiin perustuvat johdon parhaaseen näke-mykseen. Konserni on arvioinut pandemian vaikutukset liikearvoon, muihin aineettomiin ja aineellisiin varoihin osana arvonalentumistestausprosessiaan sekä etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin, varauksiin, varaston arvostukseen, laskennallisten verosaamisten toteutumisen todennäköisyyteen sekä myyntisaamisten perintään omassa normaalissa raportointiprosessissaan.

Merkittävää harkintaa on käytetty liikearvojen arvonalentamistestauksessa liiketoimintayksiköiden kerrytettävien rahavitojen määrittelyssä. COVID-19-pandemian leviämisen taloudellisia vaikutuksia ei voida vielä määrittää kokonaisuudessaan, koska ne riippuvat viruksen kestosta ja vakavuudesta eri maantieteellisillä alueilla. Siksi arviot ja oletukset markkinoiden kehityksestä, kasvusta ja muista arvonalentumistestauksessa käytetyistä merkittävistä tekijöistä perustuvat johdon parhaaseen arvioon nykytilanteessa. Katso liite 13.

Konecranes tarkastaa myyntisaamisten ja meneillään olevien projektien asiakasluottoriskit osana normaalia raportointiprosessiaan. Luottotappiovaraukset on laadittu historiallisten luottotappioiden perusteella, mutta niitä myös korjataan tapauskohtaisesti huomioiden mahdolliset tulevaisuuden riskitekijät. Asiakassaamisiin liittyvissä maksuviiveissä ei ole vielä tapahtunut merkittävää muutosta, mutta luottoriskit saattavat kasvaa, jos COVID-19-pandemia jatkuu pidemmän ajan. Konecranes harjoittaa konservatiivista luottopolitiikkaa rajoittaakseen edellä mainittua riskiä. Vallitsevana käytäntönä Konecranes tutkii asiakkaiden taustat huolellisesti ennen sitoutumista viralliseen liikesuhteeseen ja uusilta asiakkailta edellytetään luottotietoraportit. Luottoriskiltä suojaudutaan ennakkomaksujen, remburssien, maksutakausten ja luottovakuutusten avulla aina. kun se on mahdollista. Katso liite 19.

Vaikka COVID-19 on vaikuttanut myynnin volyymeihin ja viivästykset toimituksissa ovat johtaneet tiettyjen varastotasojen kasvuun, Konecranes ei näe materiaalista epäkuranttien varastoarvojen kasvua. Merkittäviä tilausten peruutuksia ei ole ollut, mutta tilauksia ja toimituksia on lykätty. Keskeneräiseen tuotantoon ja myyntisopimusten omaisuuseriin liittyviä riskejä vähennetään myös asiakkailta saaduilla ennakkomaksuilla. Ylisuurten varastojen riskiä on rajoitettu tehokkaalla kysynnän ja tarjonnan tasapainottamisella.

2.3. Yhteenveto merkittävimmistä laskentaperiaatteista

Tuloutusperiaate

Tuotot kirjataan siihen määrän asti, johon konserni olettaa olevansa oikeutettu vastikkeeksi luvattujen tavaroiden tai palveluiden siirtämisestä asiakkaalle ja kun on todennäköistä, että konserni saa toimituksista taloudellista hyötyä, tuotot voidaan luotettavasti määrittää ja asiakkaan maksukyky on luotettavasti varmistettu. Tuotot perustuvat saatuun kauppahintaan tai saatavaan, jotka on määritetty käypiin arvoihinsa. Ostajan luottokelpoisuus arvioidaan ennen kuin myyntiin sitoudutaan. Luottotappiovaraus kirjataan, mikäli ostajan maksukyvyttömyysriski syntyy myynnin tuloutuksen jälkeen.

Konserni kirjaa tuotot, kun tunnistettu suoritevelvoite on suoritettu siirtämällä luvatut tavarat tai palvelut asiakkaalle. Tavarat ja palvelut ovat yleensä siirrettyjä, kun asiakas saa ne hallintaansa. Hallinta tarkoittaa sitä, että asiakas voi ohjata suoritteista saatavia hyötyjä ja estää myös muiden hallinta suoritteesta saatavien hyötyjen käyttöön ja vastaanottamiseen. Näin ollen asiakkaalla on yksinomainen oikeus käyttää tavaraa tai palvelua sen taloudellisen käyttöiän aikana tai käyttää tavaraa tai palvelua omassa toiminnassaan.

Kauppahinta on tavallisesti kiinteä, mutta siihen voi kuulua myös muuttuvia erä, kuten volyymi- tai kassa-alennukset tai sakot. Muuttuva kauppahinta sisältyy liikevaihtoon vain siinä

määrin kuin on erittäin todennäköistä, että kauppahintaan ei tule merkittävää muutosta, kun siihen liittyvä epävarmuus on ratkaistu. Muuttuva kauppahinta määritellään todennäköisimmällä arviolla, jos se ei ole vielä realisoitunut raportointikauden lopussa. Jos sopimus erotellaan useammaksi kuin yhdeksi suoritevelvoitteeksi, Konecranes kohdistaa kokonaisliikevaihdon kullekin suoritevelvoitteelle luvattujen tavaroiden tai palveluiden arvioitujen erillisten myyntihintojen suhteessa tai jos erillisiä myyntihintoja ei ole, Konecranes käyttää itsenäisen myyntihinnan arviointiin tyypillisesti arvioituja kustannuksia ja niihin lisättyä katetta.

Tavaroiden ja palvelujen luonne, suoritusvelvoitteiden toteuttamisen ajankohta ja merkittävät maksuehdot

Kunnossapito liiketoiminta-alue saa pääasiassa tuloja huoltoja neuvontapalveluista sekä varaosista kaiken tyyppisille teollisuusnostureille ja nostimille. Kunnossapito liiketoiminta-alue tarjoaa myös modernisointeja, jotka ovat olemassa olevan nosturin täydellisiä muutoksia vaihtoehtona niiden korvaamiselle uudella nosturilla. Tuotot palveluista kirjataan valmiusasteen mukaisesti raportointikauden lopussa, kun suoritettujen palvelujen lopputulos voidaan määrittää luotettavasti ja jos sitä voidaan mitata. Valmistusasteen arviointi riippuu sopimuksen luonteesta, mutta yleensä se perustuu kertyneisiin kustannuksiin, jotka ovat syntyneet tilinpäätöspäivään mennessä suoritetuista palveluista tai asiakkaan kuittaukseen huoltotyön valmistumisesta. Modernisaatioprojektissa tyypillisesti asiakas hallitsee omaisuuserää, jota modernisoidaan, jolloin tuotot kirjataan ajan kulumisen ja valmistusasteen mukaisesti. Varaosaliiketoiminnassa hallinnan siirto ja tuloutus tapahtuvat tavallisesti joko silloin, kun tavarat on toimitettu tai annettu asiakkaan saataville sopimuksen toimitusehtojen mukaisesti tai kun asiakas on hyväksynyt toimituksen. Yleensä asiakkaat maksavat sovittujen maksuehtojen mukaisesti, kun palvelut ja tuotteet on toimitettu. Joskus maksu vaaditaan etukäteen. Näissä tapauksissa, esimerkiksi vuosittaisissa huoltosopimuksissa, maksu jaksotetaan tuotoiksi palvelujen ja hyödykkeiden toimitusten mukaisesti.

Modernisaatioprojekteissa asiakkaiden on tyypillisesti maksettava ennakkoja modernisointiprojektisopimuksessa määriteltyjen toimenpiteiden täyttyessä.

Teollisuuslaitteet-liiketoiminta-alue tarjoaa nostimia, nostureita ja materiaalinkäsittelyratkaisuja monille eri teollisuudenaloille. Standardilaitteiden ja komponenttien myyntituotot kirjataan, kun tavarat on toimitettu tai annettu asiakkaan saataville sopimuksen toimitusehtojen mukaisesti tai kun asiakas on hyväksynyt toimituksen, joka on tyypillisesti asennettu nosturi. Suuret nosturiprojektit on kirjattu tuotoksi valmistusasteen perusteella ajan kuluessa. Osatuloutettavat toimitussopimukset koskevat omaisuuserää tai omaisuuserien ryhmää, jotka liittyvät toisiinsa läheisesti tai jotka riippuvat toisistaan suunnittelun, teknologian, toiminnollisuuden tai käyttötarkoituksen takia. Jos asiakas irtisanoo sopimuksen muista syistä kuin Konecranesin sopimusrikkomuksesta, Konecranesilla on tällöin oikeus saada asiakkaalta suoritus, joka ainakin kompensoi siihen asti valmistettujen suoritteiden ja palveluiden arvot. Yleensä nostureiden takuuaika on kaksi vuotta, jolloin konserni kirjaa takuuvarauksen historiatietoihin perustuen. Laajennetun takuun myynnistä syntyneet tuotot kirjataan laajennetun takuuajan kuluessa. Nosturiprojekteissa asiakkaiden on tyypillisesti suoritettava ennakkomaksuja nosturiprojektisopimuksissa määriteltyjen toimenpiteiden täyttyessä.

Satamaratkaisut-liiketoiminta-alue saa tuottoja kontinkäsittelylaitteista, telakkanostureista, siirrettävistä satamanostureista, raskaista trukeista ja Satamaratkaisujen tietojärjestelmistä. Kaikkia laitetoimituksia tuetaan kattavalla valikoimalla palveluja. Suurin osa kontinkäsittelylaitteista ja telakkanostureista kuin myös siirrettävistä satamanostureista on räätälöity ja suunniteltu asiakkaan tarpeisiin, joten tuotot näistä projekteista on kirjattu tuotoksi valmistusasteen perusteella ajan kuluessa. Osatuloutettavat toimitussopimukset koskevat omaisuuserää tai omaisuuserien ryhmää, jotka liittyvät toisiinsa läheisesti tai jotka riippuvat toisistaan suunnittelun, teknologian, toiminnollisuuden tai käyttötarkoituksen takia. Konecranesilla on tällöin oikeus saada asiakkaalta

suoritus, joka ainakin kompensoi siihen asti valmistettujen suoritteiden ja palveluiden arvot. Trukkien ja standardisatamalaitteiden myyntituotot kirjataan, kun tavarat on toimitettu tai annettu asiakkaan saataville sopimuksen toimitusehtojen mukaisesti tai kun asiakas on hyväksynyt toimituksen. Satamalaitteiden yleinen takuuaika vaihtelee jossain määrin projekteissa käytettyjen komponenttien mukaan. Yleisestä takuusta konserni kirjaa takuuvarauksen historiallisten tietojen perusteella. Laajennetun takuun myynnistä syntyneet tuotot kirjataan laajennetun takuuajan kuluessa. Satamaratkaisut-liiketoiminta-alueen hankkeissa asiakkaiden on tyypillisesti suoritettava ennakkomakuja projektisopimuksissa määriteltyjen toimenpiteiden täyttyessä.

Ajan kuluessa tuloutettavien suoritevelvoitteiden valmiusasteen määrittäminen

Hankkeen valmistusaste määritellään laskemalla tarkasteluhetkeen mennessä suoritettujen työhön perustuvien toteutuneiden menojen osuus hankkeen arvioiduista kokonaismenoista (cost-to-cost-menetelmä). Hankkeen kustannusten kertyminen kuvaa parhaiten myydyn laitteen hallinnan siirtoa asiakkaalle. Jos hankkeen lopullista tulosta ei voida luotettavasti määrittää, hankkeen kustannukset kirjataan tulokseen samalla raportointikaudella kuin ne syntyvät, mutta hankkeen tuottoa kirjataan vain sen verran, kun konserni on oikeutettu sitä toteutuneisiin kustannuksiin verrattuna saamaan. Arvioitu projektin tappio kirjataan heti tuloslaskelmaan. Hankkeiden sopimusmuutosten vaikutus tuloutukseen otetaan huomioon, kun on varmaa, että vastaavat tuotot saadaan ja että ne voidaan arvioida luotettavasti.

Tutkimus- ja kehittämismenot

Tutkimusmenot kirjataan kuluiksi toteutumishetkellä. Yksittäisten hankkeiden kehittämismenot kirjataan aineettomaksi käyttöomaisuudeksi, kun konserni pystyy osoittamaan että:

• konsernilla on tekniset valmiudet saattaa aineeton omaisuuserä valmiiksi niin, että sitä voidaan käyttää tai se voidaan myydä

• konsernilla on aikomus saattaa aineeton omaisuuserä valmiiksi ja sillä on valmiudet käyttää sitä tai myydä se
• omaisuuserä tuottaa tulevaisuudessa taloudellista hyötyä
• konsernilla on resursseja saattaa omaisuuserä valmiiksi
• konserni pystyy luotettavasti seuraamaan ja mittaamaan kehittämismenoja.

Taseeseen aktivoitujen kehittämismenojen poistot aloitetaan, kun kehitys on valmis ja omaisuuserä on valmis käytettäväksi.

Oikaistu EBITA (vaihtoehtoinen tunnusluku)

Konserni käyttää oikaistua EBITAa vaihtoehtoisena tunnuslukuna kuvaamaan liiketoimintansa taloudellista kehitystä ja parantaakseen vertailukelpoisuutta eri kausien välillä. Johto, analyytikot ja sijoittajat seuraavat sitä säännöllisesti. Oikaistu liikevoitto ennen kauppahinnan allokaatiopoistoja ja -arvonalentumisia (vaihtoehtoinen tunnusluku) lasketaan jatkuvan liiketoiminnan voitosta ennen veroja (tilinpäätöksen mukainen tunnusluku), pois lukien uudelleenjärjestelykulut, transaktiokulut sekä uudelleenjärjestelykuluihin liittyvät varojen arvonalentumiskulut sekä muut oikaisuerät, kauppahinnan allokaatiopoistot ja -arvonalentumiset ja rahoituksen tuotot ja kulut. Vaihtoehtoisia tunnuslukuja ei tule pitää korvaavina mittareina verrattuna IFRS-tilinpäätösnormistossa määriteltyihin tunnuslukuihin. Katso myös liite 3.

Tulos per osake

Laimentamaton osakekohtainen tulos on laskettu jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva jatkuvien ja lopetettujen toimintojen tilikauden tulos tilikauden aikana ulkona olleiden osakkeiden painotetulla keskimäärällä. Laimennetun osakekohtaisen tuloksen laskemisessa on otettu huomioon osakeoptioiden tai muiden mahdollisten osakepalkkiojärjestelmien toteuttamisen laimentava vaikutus vuoden lopussa.

Osingonjako

Konserni kirjaa osingonjakovelan, kun osakkeenomistajat ovat hyväksyneet osingonjaon. Vastaava osinkomäärä kirjataan suoraan pois omista pääomista.

Työsuhde-etuudet

Konecranes-konsernissa on voimassa useita eläkejärjestelyjä paikallisten ehtojen ja käytäntöjen mukaisesti. Konserniyhtiöiden eläketurva on pääosin hoidettu ulkopuolisissa eläkevakuutusyhtiöissä tai muunlaisin vastaavin järjestelyin. Nämä järjestelyt luokitellaan joko maksu- tai etuuspohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisissa eläkejärjestelyissä suoritukset kirjataan kuluksi sinä kautena, jolle maksut kohdistuvat. Konsernilla ei ole lakiin tai muuhun sääntelyyn perustuvaa velvoitetta maksaa lisäsuorituksia, mikäli eläkejärjestelyllä ei ole riittävästi varallisuutta maksaa työsuhde-etuuksia. Konecranes-konserni käsittelee Suomen työeläkejärjestelmän (TyEL) vakuutusosuutta maksuperusteisena järjestelmänä.

Etuuspohjaisen järjestelyn velkana merkitään taseeseen etuuspohjaisen järjestelyn velvoitteen nykyarvo (perustuen ennakoituun etuusyksikkömenetelmään), josta on vähennetty eläkejärjestelyn varojen käypä arvo tilinpäätöspäivänä. Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan konsernin muihin laajan tuloslaskelman eriin silloin, kun ne syntyvät. Laajan tuloslaskelman etuuspohjaisten etuuksien uudelleenarvostuseriä ei kirjata enää takaisin tuloslaskelmaan. Takautuvaan työsuoritukseen perustuva kulu kirjataan tuloslaskelmaan sille kaudelle, jolla eläkejärjestelyä muutetaan. Nettokorot lasketaan käyttämällä diskonttokorkoa järjestelyn nettovelkoihin tai -varoihin. Riippumattomat vakuutusmatemaatikot laskevat eläkevastuun määrän perustuen ennakoituun etuusyksikkömenetelmään. Konserni esittää työsuoritukseen ja takautuvaan työsuoritukseen perustuvat kulut, järjestelyn supistamisesta tai muuttamisesta johtuvat voitot tai tappiot sekä nettokorkokulut tai -tuotot tuloslaskelmassa henkilöstökuluina – eläkekulut: etuuspohjaiset järjestelyt. Katso myös liite 8.

Työsuhteiden päättämiseen liittyvä vastuu kirjataan, jos konserni ei voi enää vetäytyä työsuhteen päättämiseen liittyvän korvauksen tarjoamisesta tai kun konserni kirjaa muuten työsuhteiden päättymiseen liittyvän uudelleenjärjestelykulun.

Osakeperusteiset kannustusjärjestelmät

Konsernin ja sen tytäryhtiöiden avainhenkilöt (ylin johto mukaan luettuna) saavat korvausta myös osakeperusteisten kannustusjärjestelmien muodossa. Työntekijät luovuttavat työsuorituksensa ja saavat vastineeksi pääomanehtoisia instrumentteja (omana pääomana maksettava osuus) tai rahaa (rahana maksettava osuus).

Omana pääomana maksettava osuus

Omana pääomana maksettavan osuuden kulut myöntämispäivänä perustuvat käypään arvoon, joka on määritelty käyttäen asianmukaista arvostusmallia.

Kulu kirjataan tuloslaskelman henkilöstökuluihin (muut henkilösivukulut) ja samanaikaisesti oman pääoman muuhun rahastoon siinä tahdissa, kun työ- ja palveluehdot täyttyvät. Kertynyt omana pääomana maksettava osuus heijastaa raportointipäivänä ansaintajakson konsernin parasta arviota pääomanehtoisina instrumentteina lopullisesti maksettavasta määrästä silloin, kun ansaintajakso päättyy. Raportointikauden tuloslaskelman kulu tai tuotto edustaa järjestelystä kertyneen kulun muutosta raportointikauden alun ja lopun välillä.

Kulua ei kirjata palkkiojärjestelyistä, jotka eivät toteudu, paitsi niistä pääomana maksettavista osuuksista, joissa ansaintaehto on markkinaperusteinen tai joissa on ansaintaan perustumattomia ehtoja, jotka täyttyvät silloin, kun kaikki muutkin työsuoritukseen perustuvat ehdot täyttyvät.

Kun omana pääomana maksettavan osuuden ehtoja muutetaan, kirjataan minimissään kulu, joka vastaa muuttamattoman järjestelyn kulua, kun alkuperäiset ehdot olisi saavutettu. Muutospäivän arvoilla kirjataan lisäkulu jokaisesta muutoksesta, joka nostaa osakeperusteisten järjestelmien käypää arvoa tai on muuten edullinen työntekijälle muutospäivänä.

Verolakien tai -määräysten mukaan Konecranes yleensä velvoitetaan pidättämään työntekijän saamaan osakeperusteiseen maksuun liittyvät verot ja maksamaan tämän määrän työntekijän puolesta tavallisesti käteisenä veroviranomaiselle. Tämän velvoitteen täyttämiseksi osakepohjaisen maksujärjestelyn ehdot antavat Konecranesille luvan pidättää pääomanehtoisten instrumenttien määrästä sen osan, joka vastaa työntekijän verovelvoitteen rahallista arvoa kaikista työntekijän ansaitsemista pääomanehtoisista instrumenteista. Osakeperusteinen palkkiojärjestelmä, jossa on nettomaksamisominaisuus, luokitellaan kokonaisuudessaan omaan pääomana maksettavana osuutena ja pidätettyjä osakkeita vastaan suoritettu maksu kirjataan vähennyksenä omaan pääomaan.

Rahalla maksettava osuus

Rahalla maksettavan osuuden kulut, jotka yleensä liittyvät osakepalkkioiden lisäksi maksettaviin työntekijän sosiaalikuluihin ja veroihin, lasketaan käypään arvoon myöntämispäivänä käyttäen binomimaisia malleja. Käypä arvo kirjataan ansaintajakson kuluksi ja vastaavaksi velaksi, kunnes ansaintajakso päättyy. Velka uudelleenarvostetaan käypään arvoonsa jokaisena raportointipäivänä, mukaan lukien velan maksupäivä, ja nämä käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelman henkilöstökuluihin – muut henkilösivukulut. Katso myös liite 8.

Ulkomaanrahan määräisten erien käsittely

Konsernitilinpäätös raportoidaan euroissa, joka on konsernitilinpäätöksen esittämisvaluutta. Jokainen konserniyhtiö määrittelee oman toimintavaluuttansa. Konserniyhtiöiden konsernitilinpäätökseen sisällytettävät erät raportoidaan tässä toimintavaluutassa.

Liiketoimet ja tase-erät

Konserniyhtiöiden liiketoimet muussa kuin yksikön omassa toimintavaluutassa raportoidaan käyttämällä liiketoimen valuuttamuunnoksessa tapahtumapäivän valuuttakurssia. Jokaisen raportointikauden lopussa vieraassa valuutassa olevat monetääriset erät arvostetaan raportointipäivän valuuttakurssiin. Tästä syntyvät valuuttakurssierot kirjataan tuloslaskelmaan poikkeuksena kuitenkin kurssierot, jotka syntyvät valuuttamääräisistä lainoista, jotka on määritelty osaksi konsernin ulkomaantoimintojen nettovarallisuuden suojausta (kuten konsernin sisäiset lainat, jossa takaisinmaksun ei oleteta tapahtuvan lähitulevaisuudessa). Nämä kurssierot kirjataan suoraan tilikauden laajaan tulokseen siihen asti, kunnes toiminta myydään, minkä jälkeen ne kirjataan tulosvaikutteisesti tilikauden tulokseen. Näihin kurssieroihin mahdollisesti liittyvät verot esitetään myös konsernin laajassa tuloslaskelmassa.

Konserniyhtiöiden ei-monetääriset erät, jotka raportoidaan hankintamenoonsa vieraassa valuutassa, käännetään toimintavaluuttaan käyttäen alkuperäisen tapahtumahetken valuuttakurssia. Käypään arvoon vieraassa valuutassa arvostettavat ei-monetääriset erät käännetään toimintavaluuttaan käyttäen käyvän arvon arvostushetken mukaista valuuttakurssia.

Ulkomaiset toiminnot

Ulkomaisten toimintojen varat ja velat on muutettu euroiksi raportointipäivän kurssiin, ja niiden tuloslaskelmat on muutettu euroiksi käyttäen tilikauden keskikurssia. Muuntamisesta syntyneet kurssierot on kirjattu tilikauden laajaan tulokseen. Ulkomaista toimintoa myytäessä vastaavat tilikauden laajaan tulokseen kirjatut kurssierot kirjataan tilikauden tulokseen.

Mikäli ulkomaisten toimintojen hankinnassa on syntynyt liikearvoa tai käyvän arvon korjausta hankittujen omaisuusja velkaerien tasearvoihin, käsitellään nämä ulkomaisen toiminnon omaisuus- ja velkaerinä ja käännetään euroiksi tilinpäätöspäivän kurssilla.

Tuloverot

Konsernin tuloslaskelman verokuluihin sisältyy konserniyhtiöiden tilikauden tulokseen perustuvat verot paikallisten verosäännösten mukaisesti laskettuina, aikaisempien tilikausien verojen oikaisut, sekä vuosittaiset laskennallisten verojen muutokset. Verot lasketaan käyttäen raportointipäivän voimassaolevia tai vahvistettuja verokantoja.

Laskennalliset verovelat ja -saamiset kirjataan kaikista kirjanpidon ja verotuksen välisistä väliaikaisista eroista. Laskennallista veroa ei kirjata vähennyskelvottomasta liikearvosta alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä ja tytäryritysten jakamattomista voittovaroista siltä osin, kun ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät käyttämättömistä verotuksellisista tappioista, poistoista, varauksista, etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä, sisäisestä varastokatteesta ja johdannaissopimuksista. Yrityskaupan yhteydessä konserni tekee laskennallisen verovarauksen hankittujen omaisuuserien käyvän arvon ja niiden verotusarvojen välisestä erosta. Laskennallinen verosaaminen kirjataan siltä osin, kun on todennäköistä, että sitä voidaan käyttää.

Liiketoimintojen hankinta

Hankitut tytäryhtiöt sisällytetään konsernitilinpäätökseen käyttäen hankintamenomenetelmää, jonka mukaan hankitun yhtiön yksilöitävissä olevat varat, velat ja ehdolliset velat arvostetaan käypiin arvoihin hankintahetkellä. Hankinnasta suoritetun vastikkeen ja hankittujen yksilöitävissä olevien varojen, velkojen ja ehdollisten velkojen nettoarvon välinen erotus on liikearvoa. Hankitun yhtiön määräysvallattomien omistajien osuus voidaan kirjata joko käypään arvoonsa tai määräysvallattomien omistajien suhteellisena osuutena hankitun yhtiön nettovarallisuudesta. Mikäli hankinnasta suoritettava vastike on vähemmän kuin konsernin osuus hankittavan yksikön nettovarallisuuden käyvästä arvosta, kirjataan erotus suoraan tuloslaskelmaan. Hankintaan liittyvät suorat transaktiokulut kirjataan kuluiksi sitä mukaan, kun ne syntyvät.

Myytävänä olevat varat

Konserni luokittelee pitkäaikaiset varat ja luovutettavissa olevien erien ryhmät myytävänä oleviksi, jos niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä kertyy pääasiallisesti jatkuvan käytön sijaan varojen luovutuksesta. Tällaiset pitkäaikaiset varat ja luovutettavien erien ryhmät, jotka on luokiteltu myytävänä oleviksi, arvostetaan alempaan seuraavista: kirjanpitoarvo tai käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla.

Kriteerit myytävänä olevaksi luokitteluun täyttyvät vain, jos myynti on erittäin todennäköinen ja omaisuuserä tai luovutettavien erien ryhmä on välittömästi myytävissä sen nykyisessä kunnossa. Toimenpiteet myynnin loppuunsaattamisesta tulisivat osoittaa, että on epätodennäköistä, että myyntiin tehdään merkittäviä muutoksia tai että päätös myynnistä peruutetaan. Johdon on sitouduttava myyntiin vuoden kuluessa siitä päivästä, jona alkuperäinen luokittelu on tehty.

Aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä ei tehdä poistoja, kun se luokitellaan myytävänä olevaksi.

Aineeton omaisuus

Aineeton omaisuus koostuu hankitusta huoltosopimuskannasta, patenteista ja tavaramerkeistä, ohjelmistolisensseistä sekä ohjelmistojen käyttöönottokuluista. Erillisenä hankittu aineeton omaisuus arvostetaan alkuperäiseen hankintahintaan. Hankittujen liiketoimintojen mukana tulleet aineettomat omaisuuserät arvostetaan käypään arvoon hankintahetkellä. Aineeton omaisuus, joilla on taloudellinen käyttöikä, poistetaan tasapoistoin arvioituna vaikutusaikanaan, joka voi vaihdella 5–20 vuoden välillä huoltosopimuskannassa ja patenteissa ja tavaramerkeissä sekä 4–7 vuoden välillä ohjelmistolisensseissä. Aineettomien omaisuuserien arvonalentumista testataan aina, kun huomataan merkkejä, että niiden arvo voi olla alentunut.

Aineettomia hyödykkeitä, joille ei ole määriteltävissä rajallista käyttöikää, ei poisteta, vaan ne testataan vuosittain mahdollisten arvonalentumisten varalta samoin kuin liikearvo. Rajatonta käyttöikää tarkastellaan vuosittain, jotta voidaan varmistua, että rajattomalle käyttöiälle on vielä perusteita. Ellei perusteita enää löydy, rajaton käyttöikä muutetaan rajalliseksi käyttöiäksi tarkasteluhetkestä eteenpäin.

Liikearvon alentumisen testaus

Yritysostojen yhteydessä hankittu liikearvo testataan vuosittain ja aina, kun jokin tapahtuma tai olosuhteiden muutos osoittaa, että kirjattua arvoa vastaan ei ehkä ole enää

kerrytettävissä rahavirtaa. Arvonalentumistestausta varten yritysostojen yhteydessä hankittu liikearvo kohdistetaan hankintapäivästä lähtien jokaiselle konsernin kassavirtaa tuottavalle yksikölle, jonka oletetaan hyötyvän yritysostosta, riippumatta siitä, onko hankinnan muita varallisuuseriä tai velkoja kohdistettu näille yksiköille. Jos rahavirtaa tuottavalle yksikölle kirjatun liikearvon määrä ylittää kerrytettävissä olevan rahamäärän, erotus kirjataan arvonalennukseksi. Konecranes käyttää diskontattujen rahavirtojen analyysia arvioidessaan liikearvon käypää arvoa. Arvioidessaan käyttöarvoa, ennustetut tulevaisuuden rahavirrat diskontataan nykyarvoonsa käyttäen verovaikutuksella puhdistettua diskonttokorkoa. Diskonttokorko heijastaa nykyisen markkinan rahan aika-arvoa ja testattaville omaisuuserille tyypillistä riskiä. Konsernin laskelmat perustuvat yksityiskohtaisiin suunnitelmiin ja ennusteisiin, jotka on laadittu erikseen jokaiselle konsernin rahavirtaa tuottaville yksiköille, joille varallisuuseriä on kohdistettu. Suunnitelmat ja ennusteet kattavat viiden vuoden jakson. Aiemmin kirjattuja liikearvon arvonalentumisia ei peruuteta, vaikka olosuhteissa, jotka alun perin aiheuttivat arvonalentumistarpeen, tapahtuisi olennaista paranemista.

Käyttöomaisuus

Maa-alueet, rakennukset, koneet ja laitteet arvostetaan taseessa alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumisilla. Suunnitelman mukaiset tasapoistot lasketaan todennäköisen käyttöiän perusteella seuraavasti:

• rakennukset ja rakennelmat 10–40 vuotta
• koneet ja kalusto 3–10 vuotta

Maa-alueista ei tehdä poistoja.

Aineellisten hyödykkeiden perusparannusmenot, jotka tuottavat tulevaisuudessa taloudellista hyötyä, on aktivoitu taseeseen ja poistetaan omaisuuserän jäljellä olevan taloudellisen käyttöajan mukaisesti.

Vuokrattujen käyttöoikeushyödykkeiden osalta katso vuokrasopimuksia koskevat tilinpäätösperiaatteet.

Poistettavasta käyttöomaisuudesta tehtävät arvonalentumiset

Poistojen kohteena olevien aineettomien ja aineellisten omaisuuserien kuin myös osakkuusyhtiöihin ja yhteisyrityksiin tehtyjen sijoitusten tasearvoja tarkastellaan arvonalentumisen varalta aina, kun tapahtumat ja olosuhteiden muutokset osoittavat, että omaisuuserän tasearvoa vastaavaa tuloa ei enää ole kerrytettävissä.

Mikäli tällaisia merkkejä arvonalentumisesta on olemassa, arvioidaan omaisuuserän kerrytettävä tulo. Kerrytettävä tulo on korkeampi joko omaisuuserän myyntikuluilla vähennetystä käyvästä arvosta tai omaisuuserän käytöstä ja myynnistä syntyvien ennustettujen rahavirtojen nykyarvosta. Arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan, mikäli kerrytettävä tulo on vähemmän kuin omaisuuserän tasearvo. Arvonalentumistappio peruutetaan, mikäli kerrytettävissä olevat tulot myöhemmin kasvavat.

Vaihto-omaisuuden arvostus

Aineet ja tarvikkeet on arvostettu hankintamenoon. Jos vaihto-omaisuuden todennäköinen luovutushinta on alhaisempi, on se arvostettu tähän hintaan. Todennäköinen luovutushinta on hyödykkeen myyntihinta normaalissa liiketoiminnassa vähennettynä tuotteen valmiiksi saattamisen ja tuotteen myytäväksi asettamisen kuluilla. Puolivalmisteet on arvostettu muuttuviin valmistuksen menoihin ja niihin on lisätty asianmukainen osuus tuotannon muuttuvista ja kiinteistä yleiskustannuksista, jotka perustuvat normaaliin kapasiteettiin. Keskeneräiset työt sisältävät muuttuvat valmistusmenot sekä töille kohdistuvan osuuden valmistuksen ja asennuksen kiinteistä menoista. Raaka-aineet ja tarvikkeet on arvostettu FIFO-menetelmällä tai punnitulla keskimääräisellä kustannuksella. Varaston epäkuranttiusvaraus tilinpäätöspäivänä perustuu parhaaseen arvioon hitaasti kiertävästä ja epäkurantista varastosta. Arviot

perustuvat jatkuvaan seurantaan ja varastonimikkeiden ikäjakauman ja koostumuksen arvioimiseen.

Myyntisaamiset ja muut saamiset

Myyntisaamiset ja muut saamiset kirjataan alun perin käypään arvoonsa, minkä jälkeen ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoonsa. Myyntisaatavat edustavat konsernin ehdotonta oikeutta kauppahintaan (eli ainoastaan ajan kuluminen vaikuttaa siihen, kunnes kauppahinta on maksettava). Myyntisaamisten luottotappiovaraus arvioidaan perustuen konsernin luottotappiohistoriaan, jota oikaistaan nykyisillä tiedoilla ja kohtuullisilla sekä luotettavilla tulevaisuuden ennusteilla. Varauksen vaikutus kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan.

Rahavarat

Rahavarat koostuvat käteisestä ja nostettavissa olevista pankkitalletuksista sekä muista likvideistä alle kolmen kuukauden sijoituksista. Luotolliset tilit on käsitelty lyhytaikaisina lainoina lyhytaikaisessa vieraassa pääomassa.

Arvostus käypään arvoon

Käypä arvo on hinta, joka saataisiin myymällä omaisuuserä tai siirtämällä velka markkinaosapuolien välisessä normaalissa liiketoimessa. Konserni ryhmittelee omaisuuseränsä ja velkansa, jotka arvostetaan käypään arvoon, kolmelle eri tasolle perustuen siihen, minkä tasoisesta tiedosta käyvät arvot on johdettu. Taso 1 perustuu julkisesti noteerattuun hintaan aktiivisilla markkinoilla samalle instrumentille. Taso 2 ei perustu suoraan markkinoilla noteerattuun hintaan, mutta arvostuksessa käytetään parametreja, jotka perustuvat joko suoraan (noteeratut hinnat) tai epäsuorasti (johdettu noteeratuista hinnoista) luokan 1 mukaisiin instrumentteihin. Taso 3 arvostus ei perustu havainnoitavissa oleviin markkinatietoihin vaan parametreihin, jotka sisältävät merkittäviä oikaisuja/muutoksia kyseisten omaisuuserien julkiseen markkinainformaatioon tai Konecranesin omista olettamista markkinaosapuolten välisestä hinnoittelusta.

Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta

Konserni toimii kansainvälisillä markkinoilla ja altistuu täten valuuttariskille kuin myös vähemmässä määrin korkoriskille.

Konserni käyttää johdannaissopimuksia (pääosin termiinikauppoja ja koronvaihtosopimuksia) suojautuakseen valuuttakurssimuutoksista johtuvalta riskiltä, joka liittyy kiinteisiin sitoumuksiin ja todennäköisiin ennakoituihin rahavirtoihin sekä korkoihin. Johdannaissopimuksia käytetään riskien vähentämiseen konsernin suojautumisperiaatteiden mukaisesti eikä spekulatiivisessa tarkoituksessa. Sopimuksentekohetkellä johdannaiset arvostetaan käypään arvoon ja myöhemmin ne arvostetaan tilinpäätöspäivän käypään arvoon. Johdannaissopimukset esitetään muissa rahoitusvaroissa, kun käypä arvo on positiivinen ja muissa rahoitusveloissa, kun käypä arvo on negatiivinen.

Eräissä suurissa nosturi -projekteissa sovelletaan IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa. Konsernin suojautumisperiaatteiden mukaisesti kiinteisiin sitoumuksiin ja ennakoituihin erittäin todennäköisiin rahavirtoihin osoitetut johdannaissopimukset käsitellään rahavirran suojauksena. Käyvän arvon muutokset suojauslaskennan kriteerit täyttävissä tehokkaissa johdannaissopimuksissa kirjataan laajan tuloslaskelman rahavirran suojauksiin. Tehoton osa käyvän arvon muutoksista kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Katso myös liite 34.

Konsernin laajaan tulokseen kirjatut erät siirretään tilikauden tulokseen, kun suojauskohteena oleva erä vaikuttaa tuloslaskelmaan, esimerkiksi kun suojattu rahoitustuotto tai -kulu kirjataan tai kun ennustettu myynti toteutuu. Mikäli suojattu erä on ei-rahamääräinen omaisuuserä tai velka, laajaan tulokseen kirjattavat erät siirretään näiden ei-rahamääräisten omaisuuserien tai velkojen alkuperäiseen tase-erän arvoon.

Jos suojauslaskentaan käytetty johdannaissopimus erääntyy tai myydään, lopetetaan tai sitä ei korvata tai jatketa (osana suojausstrategiaa) tai jos sitä ei enää osoiteta osaksi suojauslaskentaa tai jos suojaus ei enää täytä suojauslaskennan kriteereitä, kaikki laajaan tulokseen kertyneet voitot ja tappiot jäävät erikseen pääomiin, kunnes ennustettu liiketoimi tapahtuu tai kunnes vieraassa valuutassa tehty kiinteä sitoumus toteutuu. Jos suojatun rahavirran ei enää oleteta toteutuvan, suojauslaskennassa käytetystä johdannaissopimuksesta omaan pääomaan kertynyt voitto tai tappio kirjataan välittömästi kauden tuloslaskelmaan.

Käyvän arvon muutokset johdannaissopimuksista, jotka eivät täytä suojauslaskennan vaatimuksia, kirjataan tuloslaskelmaan.

Konsernissa ei käytetä käypien arvojen suojausta.

Rahoitusvarat

Konsernin rahoitusvarat luokitellaan seuraaviin ryhmiin; käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, muihin laajan tuloksen eriin käypään arvoon kirjattavat rahoitusvarat ja jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat. Rahoitusvarojen luokittelu perustuu niiden rahavirtaominaisuuksiin ja hallintaan käytettäviin liiketoimintamalleihin ja kirjauksiin arvopäivänä. Rahoitusvarat sisältävät myyntisaamisia ja muita saamisia, korollisia sijoituksia ja johdannaissopimuksia. Rahoitusvarojen arvostaminen riippuu niiden luokittelusta seuraavasti:

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat

Myyntisaamiset ja muut saamiset arvostetaan niiden odotettuun realisointiarvoon, joka on alkuperäinen laskutusarvo vähennettynä arvonalennukseen johtavalla luottotappiovarauksella. Luottoriskin kohoamista arvioidaan jaksotettuun hankintamenoon kirjattavien sijoitusten ja muiden saamisten osalta tilinpäätöspäivänä. Myyntisaamisten luottotappiovaraus arvioidaan perustuen konsernin luottotappiohistoriaan, jota oikaistaan nykyisillä tiedoilla ja kohtuullisilla sekä luotettavilla tulevaisuuden ennusteilla. Konserni soveltaa yksinkertaistettua menetelmää kirjatakseen myyntisaamisten odotettavissa olevat luottotappiot. Tähän käytetään apuna varausmatriisia, jossa myyntisaamiset on ryhmitelty eri asiakasryhmiin ja erilaiseen luottotappiohistoriaan.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat

Korolliset sijoitukset, jotka ovat johdannaissopimuksiin kuulumattomia rahoitusvaroja ja joilla on kiinteät tai määriteltävät maksuerät ja joita ei noteerata aktiivisilla markkinoilla, arvostetaan käypään arvoon tuloslaskelman kautta. Ryhmään kuuluvat myös johdannaissopimukset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa.

Käypään arvoon muihin laajan tuloksen eriin kirjattavat rahoitusvarat

Johdannaissopimukset, joihin sovelletaan suojauslaskentaa, luokitellaan käypään arvoon muihin laajan tuloksen eriin kirjattaviksi rahoitusvaroiksi. Arvostuksesta syntyneen voiton ja tappion käsittely on kuvailtu laskentaperiaatteissa yllä kohdassa johdannaissopimukset ja suojauslaskenta.

Rahoitusvelat

Rahoitusvelat luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvelkoihin, käypään arvoon laajaan tuloslaskelmaan kirjattaviin rahoitusvelkoihin tai jaksotettuun hankintamenoon kirjattaviin rahoitusvelkoihin. Rahoitusvelat sisältävät ostovelkoja ja muita velkoja sekä lainoja ja rahoituksen johdannaissopimuksia. Konserni määrittelee rahoitusvelkojen luokan silloin, kun ne kirjataan ensimmäistä kertaa taseeseen. Rahoitusvelkojen arvostus riippuu niiden luokittelusta seuraavasti:

Rahoitusvelat, jotka kirjataan käypään arvoonsa tulosvaikutteisesti

Rahoitusvelat, jotka kirjataan käypään arvoonsa tulosvaikutteisesti, on raportoitu taseessa käypiin arvoihinsa. Niistä syntyvät voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan. Muut johdannaiset kuin suojauslaskennassa käytetyt tehokkaat johdannaissopimukset, on luokiteltu myytävissä oleviksi ja sisältyvät tähän luokkaan.

Rahoitusvelat, jotka kirjataan käypään arvoonsa laajaan tuloslaskelmaan

Nämä velat ovat tyypillisesti suojauslaskennan johdannaisia, jotka raportoidaan taseessa käypiin arvoihinsa. Johdannaisten arvostuksesta syntyneiden voittojen ja tappioiden käsittely on kuvailtu laskentaperiaatteissa yllä kohdassa johdannaissopimukset ja suojauslaskenta.

Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvelat

Kaikki muut rahoitusvelat arvostetaan alun perin käypiin arvoihin. Korollisissa lainoissa tämä on lainatun rahamäärän ja lainaukseen liittyvien järjestelykulujen netto. Alkuperäisen taseeseen kirjaamisen jälkeen muut rahoitusvelat on myöhemmin raportoitu jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää. Jaksotettu kulu lasketaan ottamalla huomioon lainan järjestelykulut ja lainaa nostettaessa saadut alennukset tai suoritetut preemiot. Voitot ja tappiot, jotka syntyvät velkojen uudelleenhankinnasta, maksamisesta tai peruuttamisesta, kirjataan vastaavasti korko- ja muihin rahoituksen tuottoihin tai rahoituksen kuluihin. Tämä rahoitusvelkojen luokka sisältää ostovelat ja korolliset lainat.

Rahoitusinstrumenttien netotus

Rahoitusvarat ja -velat voidaan netottaa ja nettomäärä raportoida konsernitaseessa, jos ja vain jos, siihen on olemassa laillisesti velvoittava ehdoton oikeus, joka koskee kaikkia rahoitusinstrumenttien osapuolia kaikissa tilanteissa sisältäen sekä normaalit liiketoiminta- että maksukyvyttömyystilanteet.

Varaukset

Varaus merkitään taseeseen, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena olemassa oleva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, jonka toteutumista pidetään varmana tai todennäköisenä siten, että taloudellisia hyötyjä joudutaan käyttämään velvoitteen hoitamiseen ja että velvoitteen määrästä voidaan tehdä luotettava arvio. Varaukset voivat liittyä

toimintojen uudelleenjärjestelyihin, tappiollisiin sopimuksiin tai takuu- ja reklamaatiotöihin sekä muihin tapahtumiin. Uudelleenjärjestelyvaraukset kirjataan kaudelle, jolloin uudelleenjärjestelyä koskeva yksityiskohtainen ja asianmukainen suunnitelma on laadittu, asianosaiselle henkilöstölle on informoitu ja on olemassa riittävä peruste sille, että uudelleenjärjestely toteutetaan. Takuuvaraus perustuu historiallisiin takuukustannuksiin ja takuuvaateisiin takuunalaisista toimituksista. Lisäksi takuuvaraus voidaan muodostaa tapauskohtaisesti ottaen huomioon mahdollisesti kohonneen riskitason.

Mikäli konserni olettaa, että osa tai koko varauksen määrä voidaan saada korvattua esimerkiksi vakuutussopimuksen nojalla, korvaus kirjataan taseeseen erillisenä omaisuuseränä, jos korvaus on käytännössä varma.

Vuokrasopimukset

Konserni arvioi sopimuksen alkaessa, onko sopimus vuokrasopimus vai sisältääkö se vuokrasopimuksen eli antaako sopimus oikeuden hallita tietyn ajanjakson aikana tunnistetun hyödykkeen käyttöä vastiketta vastaan.

Konserni vuokralleottajana

Konserni soveltaa yhtä kirjaamis- ja arvostusmenetelmää kaikkiin vuokrasopimuksiin, lukuun ottamatta lyhytaikaisten ja vähäarvoisten omaisuuserien vuokrasopimuksia. Konserni kirjaa vuokravelan tehdäkseen vuokranmaksuja ja käyttöoikeushyödykkeen, joka edustaa oikeutta käyttää vuokrattua hyödykettä.

Käyttöoikeushyödykkeet

Konserni kirjaa käyttöoikeushyödykkeet vuokrasopimuksen alkamispäivänä (eli omaisuus on tuolloin käytettävissä). Käyttöoikeushyödykkeet arvostetaan hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla ja oikaistuna vuokravelkojen uudelleenarvioinnin tuloksilla. Käyttöoikeushyödykkeiden hankintamenoon sisältyy kirjattujen vuokravelkojen määrä, mahdolliset aloituskustannukset, ennen alkamispäivää tehdyt vuokramaksut ja siitä vähennetään saadut vuokrakannustimet. Käyttöoikeushyödykkeet, jotka koostuvat pääosin tilojen ja ajoneuvojen vuokraamisesta, poistetaan tyypillisesti tasapoistoin joko vuokra-ajan kuluessa tai arvioidun käyttöiän aikana riippuen siitä, kumpi on lyhyempi. Käyttöoikeushyödykkeet ovat mahdollisen arvonalentumisen alaista varallisuutta.

Vuokravelat

Vuokrasopimuksen alkamispäivänä konserni kirjaa vuokravelat, jotka on laskettu vuokrasopimuksen voimassaoloaikana tehtävien vuokramaksujen nykyarvona. Vuokrasopimusten maksut sisältävät kiinteät maksut vähennettynä vuokrasopimusten kannustimilla, muuttuvilla vuokramaksuilla, jotka ovat riippuvaisia indeksistä tai kertoimesta ja määrät, jotka odotetaan maksettavan jäännösarvotakuiden perusteella. Muuttuvat vuokramaksut, jotka eivät ole riippuvaisia indeksistä tai kertoimesta, kirjataan kuluksi sillä kaudella, jolloin maksu tapahtuu. Vuokramaksujen nykyarvoa laskettaessa konserni käyttää vuokrasopimuksen aloituspäivänä konsernilainauksen lisäkorkoa, jos vuokrasopimukseen sisältyvä korko ei ole määritettävissä. Aloituspäivän jälkeen vuokravelkojen määrä kasvaa vastaamaan korkojen kertymistä ja vähenee vuokrasopimusten maksujen verran. Lisäksi vuokravelkojen kirjanpitoarvo arvioidaan uudelleen, jos sopimusehdoissa on tapahtunut muutos, vuokra-aika tai kiinteä vuokramaksu on muuttunut tai arviot käyttöoikeushyödykkeen ostosta ovat muuttuneet.

Lyhyt-aikaiset ja vähäarvoiset vuokrasopimukset

Konserni soveltaa lyhytaikaisiin vuokrasopimuksiin liittyvää poikkeusta konsernin koneiden ja laitteiden lyhytaikaisissa vuokrasopimuksissa (eli vuokrasopimuksissa, joiden vuokra-aika on 12 kuukautta tai vähemmän aloituspäivästä lukien ja joissa ei ole osto-optiota). Konserni soveltaa myös vähäarvoisia vuokrasopimuksia koskevaa poikkeusta laitteisiin, joiden arvo on alhainen. Vuokramaksut lyhytaikaisista vuokrasopimuksista ja vähäarvoisten hyödykkeiden vuokrasopimuksista kirjataan kuluksi vuokra-ajan kuluessa.

Arviot vuokrasopimuksen päättymisestä

Konsernilla on useita vuokrasopimuksia koneisiin, ajoneuvoihin ja toimitiloihin. Vuokrasopimusten ehdot vaihtelevat ja niitä voidaan myös uusia. Konserni määrittelee vuokra-ajaksi sopimuksen peruuttamattoman vuokra-ajan lisättynä vuokrasopimuksen jatkoaikaoption kausilla tai vähennettynä ennenaikaisella purkuoptiolla, jos ne ovat kohtuullisen varmasti toteutettavissa. Konserni on käyttänyt harkintaa etenkin jatkokausiin liittyvien optioiden käyttämisessä sekä avointen vuokrasopimusten määrittelyssä siten, että ne perustuvat liiketoiminnan vaatimuksiin, taloudellisten kannustumien käyttöön ja vuokratun kohteen todelliseen arvioituun käyttöikään.

Rahavirtalaskelma

Rahavirta on laadittu epäsuoraa menetelmää käyttäen. Rahavirtalaskelmassa on eroteltu erikseen liiketoiminnan, investointien ja rahoituksen rahavirrat. Rahavarojen muuntoerot on raportoitu rahavirtalaskelmassa erikseen. Tuloveroista syntyneet tulot ja menot kuin myös korkokulut ja – tuotot on raportoitu liiketoiminnan rahavirrassa. Tytäryhtiöiden ja muiden liiketoimintojen hankinnan rahavirtavaikutus on raportoitu investointien rahavirrassa ottaen kuitenkin huomioon hankittujen yksiköiden rahavarat ja hankinnassa kolmannelle osapuolelle takaisin maksetut velat. Osinkojen maksut kuin myös nostetut ja maksetut lainat raportoidaan rahoituksen rahavirrassa.

2.4. Uusien ja muutettujen IFRS-standardien sekä IFRIC-tulkintojen soveltaminen

Merkittäviä uusia tai uudistettuja IFRS standardit, jotka Konecranes on ottanut käyttöön 1. tammikuuta 2020 alkaen, olivat seuraavat:

Liiketoiminnan määritelmä – Muutokset IFRS 3 -standardiin. Muutokset liiketoiminnan määritelmään auttavat yrityksiä päättelemään, kirjataanko hankitut toiminnot ja varallisuus liiketoimintojen yhdistelynä vai varojen hankintana. Muutokset selventävät liiketoiminnalle asetettavia vähimmäisvaatimuksia, poistavat arvioinnin siitä, pystyvätkö markkinaosapuolet korvaamaan puuttuvat toiminnan elementit, lisäävät ohjeita, joiden avulla yritykset voivat arvioida, onko hankittu prosessi olennainen, kaventavat liiketoiminnan ja tuotosten määritelmiä ja ottavat käyttöön valinnaisen käyvän arvon keskittymistestin. Muutoksilla ei ollut vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

Olennaisuuden määritelmä – Muutokset IAS 1 ja IAS 8 -standardeihin. Muutoksilla yhdenmukaistetaan olennaisuuden määritelmää molemmissa standardeissa ja selvennetään määritelmän tiettyjä osia. Uudessa määritelmässä todetaan, että tieto on olennaista, jos tiedon poisjättäminen, virheellisyys tai hämärtäminen voi kohtuudella olettaa vaikuttavan päätöksiin, jotka tilinpäätöksen ensisijaiset käyttäjät tekevät niiden tilinpäätösten perusteella, jotka tarjoavat taloudellista tietoa raportoivasta yhteisöstä. Muutoksilla selvennetään, että olennaisuus riippuu tiedon luonteesta tai laajuudesta tai molemmista. Yrityksen on arvioitava, ovatko tiedot tilinpäätöksissä joko yksittäin tai yhdessä muiden tietojen kanssa merkittäviä. Muutoksilla ei ollut vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

Konecranes ei ottanut käyttöön helpotuksia, jotka tehtiin muutoksina IFRS 16 standardiin, Vuokrasopimukset, COVID-19-pandemiaan liittyvät vuokrahelpotukset. Muutokset antavat vuokralleottajalle mahdollisuuden arvioida ja raportoida COVID-19-pandemiaan liittyvät vuokrahelpotukset muuttuvina vuokrina tiettyjen ehtojen täyttyessä.

Muutokset standardeihin IFRS 9, IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen ja IFRS 7 Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksen liitetiedot, joka saa päätökseen ensimmäisen vaiheen pankkien välisten tarjottujen korkojen (IBOR) uudistuksen vaikutuksista taloudelliseen raportointiin. Muutokset tarjoavat väliaikaisia helpotuksia, jotka mahdollistavat suojauslaskennan jatkumisen epävarmuuden aikana ennen kuin nykyisen koron vertailuarvo korvataan vaihtoehtoisella lähes riskittömällä korolla. Muutoksilla ei ollut vaikutusta konsernin konsernitilinpäätökseen.

Merkittävät uudet tai uudistetut IFRS-standardit, jotka Konecranes on ottanut käyttöön 1. tammikuuta 2019 alkaen, olivat seuraavat:

IFRS 16 Vuokrasopimukset korvaa IAS 17 Vuokrasopimukset, IFRIC 4 Determining whether an Arrangement contains a Lease, SIC-15 Operating Leases – Incentives ja SIC -27 Evaluating the Substance of Transactions Involving the Legal form of a Lease. IFRS 16 määrittelee vuokrasopimusten kirjaamisperiaatteet, arvostuksen, esittämisen ja liitetiedot ja vaatii vuokralleottajia käsittelemään kaikki vuokrasopimukset taseessa samoin kuin tällä hetkellä rahoitusleasing käsitellään IAS17:ssa. Standardi sisältää kuitenkin kaksi kirjaamisperiaatteiden poikkeusta: vuokraus, joka liittyy hyödykkeisiin, joilla on alhainen arvo sekä lyhytaikainen vuokraus (vuokra-aika on 12 kuukautta tai vähemmän). Vuokrasopimuksen alkamispäivänä vuokralleottaja kirjaa tulevista vuokranmaksuista velan ja omaisuuserän, joka edustaa oikeuden käyttää hyödykettä vuokrasopimuksen ehtojen mukaisesti. Vuokralleottajat kirjaavat erikseen korkokulun vuokravelasta ja poiston käyttöoikeuden alaisesta hyödykkeestä. Vuokralleottajien tulee myös arvostaa vuokravelka uudestaan tiettyjen olosuhteiden tapahtuessa (esimerkiksi vuokra-ajan tai tulevien vuokranmaksujen muutos, joka johtuu indeksin tai jonkin muun maksujen määrittämiseen liittyvän kertoimen muutoksesta). Vuokralleottajat kirjaavat pääsääntöisesti vuokravelan uudelleen arvostuksen määrän myös käyttöoikeuden alaisen hyödykkeen korjaukseksi.

Vuokralleottajan kirjanpito ei muutu merkittävästi IFRS 16 myötä verrattuna kirjanpitoon IAS 17 mukaan. IFRS 16 vaatii myös vuokralleottajalta ja -antajalta laajempia liitetietoja kuin IAS 17. Standardi on voimassa tilinpäätöksissä, joissa tilikausi alkaa 1.1.2019 tai sen jälkeen. Vuokralleottaja voi valita soveltaako standardia joko täysin takautuvasti vai soveltaen yksinkertaistettua lähestymistapaa. Standardin siirtymäsäännökset sallivat tiettyjä helpotuksia. Konecranes käytti yksinkertaistettua lähestymistapaa, jossa käyttöoikeusomaisuus ja vuokravelka laskettiin siirtymäpäivänä 1.1.2019 lukuun

ottamatta Hyvinkäällä ja Hämeenlinnassa sijaitsevia Suomen toimitilojen vuokrasopimuksia, joissa Konecranes käytti yksinkertaistettua lähestymistapaa, jossa käyttöoikeusomaisuus ja vuokravelka laskettiin sopimuksen aloitusajankohdasta lähtien mutta jossa käytettiin vallitsevaa siirtymäpäivän diskonttokorkoa. Konecranes käytti myös standardin alle kahdentoista kuukauden mittaisille vuokrasopimuksille sekä vähäarvoisille vuokratuille esineille ehdottamia helpotuksia. Konsernilla on useita vuokrasopimuksia koneisiin ja toimistolaitteisiin, ajoneuvoihin ja toimitiloihin. Vuokrasopimusten ehdot vaihtelevat ja niitä voidaan myös uusia. Konserni on käyttänyt harkintaa etenkin jatkokausiin liittyvien optioiden käyttämisessä sekä avointen vuokrasopimusten määrittelyssä siten, että ne perustuvat liiketoiminnan vaatimuksiin ja vuokratun kohteen todelliseen arvioituun käyttöikään. Käyttöoikeuden alaisten hyödykkeiden määrät kasvoivat 118,5 milj. euroa ja niitä vastaavien velkojen määrät kasvoivat 124,1 milj. euroa 1.1.2019. Oma pääoma pieneni 4,5 milj. euroa ja laskennalliset verosaamiset kasvoivat 1,1 milj. euroa. Konsernilla oli myös 31.12.2018 taseessa IAS 17 -standardin mukaisia rahoitusleasingvelkoja 20,1 milj. euroa. Siirtymähetken sopimusten painotettu keskimääräinen diskonttokorko oli 4,92 %.

IFRS 16 standardin siirtymän siltalaskelma:

Vastuut muista vuokrasopimuksista IAS 17 mukaan 1.1.2019	117,3
Lyhytaikaiset vuokravastuut (-)	-10,4
Vähäarvoisen käyttöoikeusomaisuuden vuokravastuut (-)	-1,1
Sopimusten arvioidut jatko- ja irtisanomisoptiot (+/-)	29,5
Muuttuvat vuokramaksut, jotka perustuvat indeksiin tai kertoimeen (+)	0,2
Jäännösarvotakuut (+)	0,0
Vuokravastuiden nimellisarvo IFRS 16 mukaan 1.1.2019	135,5
Diskonttokoron vaikutus IFRS 16 vuokravastuiden nimellisarvosta 1.1.2019	-11,3
Rahoitusleasingvelat IAS 17 mukaan 1.1.2019	20,1
Vuokrasopimuksista johtuvat velat 1.1.2019	144,3

IFRIC 23

IFRIC-tulkinta 23 Uncertainty over Income Tax treatments käsittelee tuloverojen kirjanpitoa, kun verokohteluihin liittyy epävarmuutta, joka vaikuttaa IAS 12 Tuloverot -standardit soveltamiseen. Sitä ei sovelleta veroihin tai maksuihin, jotka eivät kuulu IAS 12 -standardin soveltamisalaan, eikä siihen nimenomaisesti sisälly vaatimuksia, jotka liittyvät epävarmojen veropositioden korko- ja sakkoseuraamuksiin. Konserni määrittelee, harkitseeko se jokaista epävarmaa veropositiota erikseen vai yhdessä yhden tai useamman muun epävarman veroposition kanssa, ja käyttää lähestymistapaa, joka ennakoi paremmin epävarman veroposition lopputulemaa. Tulkinnalla ei ollut vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

3. Segmentti-informaatio

Johtamista varten Konecranes on organisoitunut liiketoimintayksiköihin perustuen sen tuotteisiin ja palveluihin ja raportoi näistä kolme segmenttiä vuonna 2020 ja 2019: Kunnossapito, Teollisuuslaitteet sekä Satamaratkaisut.

Liiketoiminta-alue Kunnossapito tarjoaa teollisuuslaitteiden kunnossapito- ja asennuspalveluja. Liiketoiminta-alue Teollisuuslaitteet valmistaa teollisuusnostureita ja komponentteja useille teollisuuden aloille. Liiketoiminta-alue Satamaratkaisut valmistaa satamanostureita ja trukkeja sekä tarjoaa kunnossapito- ja varaosapalveluja satamalaitteille.

Liiketoimintayksiköitä on yhdistelty muodostamaan edellä mainitut liiketoimintasegmentit perustuen tuotteiden samanlaisiin taloudellisiin ominaisuuksiin kuten tuotantoprosessien, tuotetyyppien sekä asiakasluokkien piirteisiin.

Raportoitavat segmentit perustuvat konsernin johdon operatiiviseen raportointiin ja organisaatiorakenteeseen. Konecranes -konsernin korkein operatiivinen päätöksentekijä on konsernin hallitus.

Segmenttien suorituksia arvioidaan tuloksen perusteella ja niitä mitataan johdonmukaisesti konsernitilinpäätöksissä. Kuitenkin pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltyjen osakkuusyhtiöiden tulosta arvioidaan käyttämällä suhteellista yhdistelyä.

Liiketoiminta-alueiden varat ja velat sisältävät vain suoraan liiketoimintaan liittyvät erät sekä näille kohdistetun liikearvon. Yhteiset toiminnot, mukaan lukien keskushallinto, sisältävät veroja ja rahoitustuottoja ja -kuluja, joita ohjataan konsernitasolla sekä muita eriä, joita ei voida kohdentaa suoraan liiketoiminta-alueille.

Konecranes raportoi myös kolme maantieteellistä aluetta: EMEA (Eurooppa, Lähi-itä ja Afrikka), AME (Pohjois- ja Etelä-Amerikka) ja APAC (Aasia-Tyynenmeren alue). Liikevaihto on esitetty asiakkaan sijaintimaan mukaan ja varat sekä investoinnit varojen sijaintimaan mukaan.

3.1. Liiketoimintasegmentit

	Kunnossapito		Teollisuuslaitteet Satamaratkaisut		Yhteiset toiminnot ja allokoimattomat erät		Eliminoinnit		Yhteensä
	2020	2019	2020	2019	2020	2019	2020	2019	2020	2019	2020	2019
Myynti
Myynti konsernin ulkopuolelle	1 148,4	1 211,5	973,8	1 020,4	1 056,0	1 094,7	0,8	0,2			3 178,9	3 326,9
Myynti muille segmenteille	41,6	48,2	146,4	165,1	10,0	21,0	9,1	8,7	-207,1	-242,9	0,0	0,0
Liikevaihto yhteensä	1 190,0	1 259,7	1 120,1	1 185,5	1 066,0	1 115,7	9,9	8,8	-207,1	-242,9	3 178,9	3 326,9
Oikaistu EBITA	205,2	208,5	25,4	18,2	59,7	86,9	-29,6	-38,9	0,0	0,4	260,8	275,1
Oikaistu EBITA, %	17,2 %	16,6 %	2,3 %	1,5 %	5,6 %	7,8 %					8,2 %	8,3 %
Kauppahinnan kohdistamiseen liittyvät poistot	-16,1	-10,5	-12,5	-6,9	-7,3	-7,3					-35,9	-24,7
Oikaistu liikevoitto	189,1	198,0	12,9	11,3	52,4	79,6	-29,6	-38,9	0,0	0,4	224,9	250,4
% liikevaihdosta	15,9 %	15,7 %	1,1 %	1,0 %	4,9 %	7,1 %					7,1 %	7,5 %
Oikaisut liikevoittoon Transaktiokulut							-8,5	-0,9			-8,5	-0,9
Uudelleenjärjestelykulut	-7,7	-3,4	-8,6	-72,7	-24,4	-8,3	-2,0	-16,4			-42,6	-100,7
Oikaisut yhteensä	-7,7	-3,4	-8,6	-72,7	-24,4	-8,3	-10,5	-17,3			-51,1	-101,7
Liikevoitto % liikevaihdosta	181,4 15,2 %	194,6 15,5 %	4,3 0,4 %	-61,4 -5,2 %	28,0 2,6 %	71,3 6,4 %	-40,0	-56,3	0,0	0,4	173,8 5,5 %	148,7 4,5 %
Osuus osakkuusyhtiöiden ja yhteis yritysten tuloksesta (liite 16)							21,2	4,5			21,2	4,5
Rahoitustuotot							38,6	2,5			38,6	2,5
Rahoituskulut							-63,2	-37,2			-63,2	-37,2
Voitto ennen veroja											170,3	118,5
Liiketoimintasegmentin varat	1 409,7	1 327,7	916,5	863,3	854,2	922,0					3 180,4	3 113,0
Sijoitukset pääomaosuus- menetelmää käyttäen (liite 16)							6,5	73,9			6,5	73,9
Rahat ja pankkisaamiset							591,9	378,2			591,9	378,2
Laskennalliset verosaamiset							118,9	123,4			118,9	123,4
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset							13,4	30,5			13,4	30,5
Muut kohdistamattomat ja yhteisten toimintojen varat							105,4	135,1			105,4	135,1
Varat yhteensä	1 409,7	1 327,7	916,5	863,3	854,2	922,0	836,1	741,2			4 016,5	3 854,2

3.1. Liiketoimintasegmentit (jatkuu)
	Kunnossapito Teollisuuslaitteet			Yhteiset toiminnot ja Satamaratkaisut allokoimattomat erät			Eliminoinnit		Yhteensä
	2020	2019	2020	2019	2020	2019	2020	2019	2020	2019	2020	2019
Liiketoimintasegmentin velat	192,5	194,1	356,4	345,3	415,0	417,7					963,9	957,2
Korolliset velat							1 170,8	1 034,2			1 170,8	1 034,2
Laskennalliset verovelat							143,6	143,1			143,6	143,1
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat							18,3	14,6			18,3	14,6
Muut kohdistamattomat ja yhteisten toimintojen velat							469,3	458,4			469,3	458,4
Velat yhteensä	192,5	194,1	356,4	345,3	415,0	417,7	1 802,1	1 650,3			2 766,0	2 607,5
Muut tiedot
Investoinnit	9,6	10,7	24,9	20,3	8,2	8,5	0,0	0,0			42,8	39,5
Henkilöstö	8 062	7 762	5 720	5 397	2 970	2 938	110	99			16 862	16 196

Myyntituotot täyttämättömistä tai osittain täyttämättömistä suoritevelvoitteista, joiden odotetaan tuloutuvan tulevaisuudessa

	Vuonna 2023
	Vuonna 2021	Vuonna 2022	ja sen jälkeen	Yhteensä
Kunnossapito	207,7	2,4	3,4	213,4
Teollisuuslaitteet	530,5	42,9	25,4	598,8
Satamaratkaisut	600,0	205,2	98,0	903,2
Yhteensä	1 338,2	250,5	126,8	1 715,5

Täyttämättömien tai osittain täyttämättömien suoritusvelvoitteiden yhteydessä oleva myyntihinta ei sisällä muut-

tuvaa vastiketta, joka on rajoitettu. Konsernin tulevaisuuden

kokonaisliikevaihtoon sisältyvät myös uudet tilaukset,

muutokset toimitusten laajuudessa ja sopimuspidennykset,

joita ei ole tiedossa tilinpäätöspäivänä, joten ne eivät sisälly

tähän taulukkoon.

3.2. Maantieteelliset alueet

2020	EMEA*	AME	APAC	Yhteensä
Ulkoinen myynti*	1 703,9	976,6	498,4	3 178,9
Varat*	2 910,5	529,5	576,6	4 016,5
Investoinnit	35,7	1,5	5,6	42,8
Henkilöstö	9 688	2 964	4 210	16 862

* Ulkoinen myynti Suomeen 82,6 milj. euroa. Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet (ilman laskennallista verosaamista) Suomessa 193,6 milj. euroa ja muissa maissa 1 782,2 milj. euroa.

2019	EMEA*	AME	APAC	Yhteensä
Ulkoinen myynti*	1 714,1	1 145,8	467,0	3 326,9
Varat*	2 825,5	561,1	467,6	3 854,2
Investoinnit	30,8	4,7	4,0	39,5
Henkilöstö	10 126	3 319	2 751	16 196

* Ulkoinen myynti Suomeen 82,7 milj. euroa. Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet (ilman laskennallista verosaamista) Suomessa 221,5 milj. euroa ja muissa maissa 1 641,5 milj. euroa.

Yksikään konsernin asiakas ei yksinään ylitä 10 % konsernin myynnistä.

4. Hankitut ja myydyt liiketoiminnot

Hankitut liiketoiminnot 2020

Konecranes allekirjoitti 5.12.2019 sopimuksen 50 % osuuden hankinnasta MHE-Demag yhteisyritykseltä Jebsen & Jenseniltä. Kauppa saatiin päätökseen 2.1.2020 ja kauppahinta oli 148,3 milj. euroa. Kaupan jälkeen Konecranes omistaa 100 % yhtiöstä.

MHE-Demag on Kaakkois-Aasian johtavia teollisuusnosturien ja palvelujen toimittajia, ja se edustaa MHE ja Demagbrändejä. Yritys suunnittelee, valmistaa ja huoltaa kattavaa teollisuusnosturien ja nostolaitteiden valikoimaa. Se palvelee räätälöidyillä ratkaisuilla monipuolisesti eri asiakkaita ja toimialoja teollisuustuotannosta avaruusteollisuuteen. Lisäksi MHE-Demag toimittaa varastointilaitteita, kuten trukkeja ja kuormaussiltoja, sekä nostolavoja, rakennusten kunnossapitolaitteita, kompakteja rakennuslaitteita ja automatisoituja pysäköintijärjestelmiä. MHE-Demagilla on noin 1 800 työntekijää, mukaan lukien noin 700 huoltoinsinööriä. Yrityksellä on 11 tehdasta ja yli 70 palvelupistettä Kaakkois-Aasiassa. Sen pääkonttori on Singaporessa. MHE-Demagilla on omaa toimintaa Australiassa, Indonesiassa, Malesiassa, Singaporessa, Filippiineillä, Taiwanissa, Thaimaassa ja Vietnamissa. Lisäksi MHE-Demagilla on jälleenmyyjiä muun muassa Bruneissa, Kambodžassa, Laosissa, Mongoliassa, Myanmarissa, Papua-Uusi-Guineassa ja Itä-Timorissa.

MHE-Demagin liikevaihto vuonna 2019 oli noin 296 milj. Singaporen dollaria (196 milj. euroa) ja EBITA noin 21 milj. Singaporen dollaria (14 milj. euroa). Konecranes on MHE-Demagin pääasiallinen toimittaja. Konecranes myy MHE-Demagille nostureiden komponentteja Demag-brändillä. Vuonna 2019 Konecranesin myynti MHE-Demagille oli noin 27 milj. euroa.

Konecranes uudelleenarvosti aiemman sijoituksensa osakkuusyritys MHE-Demagiin käypään arvoon hankintapäivänä ja kirjasi muutoksesta 21,1 milj. euron voiton tuloslaskelman osuus osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritysten tuloksista riville.

Liiketoimintojen hankinnassa käytettävässä hankintamenomenetelmässä kokonaiskauppahinta kohdistetaan hankituille aineellisille ja aineettomille hyödykkeille sekä veloille perustuen niiden alustavaan käypään arvoon hankintapäivänä. Aineettomat hyödykkeet sisältävät asiakassuhteita, tilauskannan ja tavaramerkin. Kertyneet transaktiokustannukset olivat 0,9 milj. euroa vuonna 2019. Hankittujen liiketoimintojen käyvät arvot ovat yhteenlaskettuina seuraavat:

	Käypä arvo
Aineettomat hyödykkeet
Asiakassuhteet	36,1
Teknologia	0,0
Tavaramerkki	2,1
Muut aineettomat hyödykkeet	10,2
Aineelliset hyödykkeet	38,9
Laskennalliset verosaamiset	4,2
Vaihto-omaisuus	43,4
Myyntisaamiset	51,0
Luottotappiovaraus	-0,7
Muut varat	23,7
Rahat ja pankkisaamiset	17,6
Varat yhteensä	226,6

Käypä arvo
0,0
12,5
1,0
11,1
79,4
104,1
122,6

Liikearvo	114,7
Hankintameno	237,2
Käyvän arvon lisäys aiempaan määräysvallattomaan osuuteen	21,1
Aiempi määräysvallaton osuus osakkuusyhtiössä	67,8
Kauppahinta, siirtyvä osuus	6,6
Kauppahinta, maksettu käteisellä	141,7

Kaupan rahavirtavaikutus Kauppahinta, maksettu käteisellä 141,7 Kauppahinta, siirtyvä osuus 6,6 Hankinnan kulut 0,9 Hankinnan kohteen käteisvarat -17,6 Nettorahavirtavaikutus hankinnasta 131,6

Liikearvon kohdistus rahavirtaa tuottaville yksiköille:
Teollisuuslaitteet	14,8
Teollisuusnosturihuolto	99,9
Yhteensä	114,7

Hankitut liiketoiminnot 2019

Tammikuussa 2019, Konecranes hankki pienen huoltoliiketoiminnan MSAURförderteknik GmbH:lta Saksasta ja maksoi kauppahintana 0,7 milj. euroa hankituista varoista. Elokuussa 2019, Konecranes osti pienen huoltoyhtiön Trevolution Service S.r.l.:n Italiasta ja maksoi yhtiön osakkeista 2,6 milj. euroa.

Hankittujen liiketoimintojen käyvät arvot ovat yhteenlaskettuina seuraavat:

Käypä arvo
1,2
0,3
0,1
0,6
1,0
0,3
0,5
3,9
0,3
0,3
0,1
1,2
1,9
2,1
3,3
1,2
3,3
-0,5

Jos liiketoiminnat olisi hankittu 1.1.2019, konsernin yhdistelty liikevaihto 2019 olisi ollut 3 329,4 milj. euroa ja liikevoitto 148,7 milj. euroa. Liikearvon määrä, jonka odotetaan olevan verotuksessa vähennyskelpoinen oli 0,3 milj. euroa.

Nettorahavirtavaikutus hankinnasta 2,8

Myydyt liiketoiminnot 2019

Joulukuussa 2019 Konecranes saattoi päätökseen osuutensa myynnin Noell Crane Systems (China) Ltd:ssä. Konecranes sai 18,4 milj. euron myyntitulot ja kirjasi 2,3 milj. euron tappion ennen veroja. Osa myyntihinnasta on ehdollista 31.10.2021 asti ja riippuu avoimien saatavien perinnästä ja mahdollisista vastuista liittyen kolmansiin osapuoliin.

Kirjanpitoarvot varoista ja veloista, joiden määräysvalta poistui vuonna 2019
Varat
Aineettomat hyödykkeet	8,3
Aineelliset hyödykkeet	9,9
Myyntisaatavat	9,7
Muut saatavat	0,1
Rahat ja pankkisaamiset	5,2
Yhteensä	33,3
Velat
Korolliset velat	0,0
Varaukset	0,8
Ostovelat	4,9
Siirtovelat ja muut velat	0,1
Yhteensä	5,8
Määräysvallattomien omistajien osuus	6,8
Taseesta poistunut nettovarallisuus	20,7
Saatu kauppahinta	9,4
Siirtyvä ehdollinen kauppahinta	9,0
Raportoitu kokonaiskauppahinta	18,4

Muuntoero, joka sisältyi kumulatiiviseen laajaan tuloslaskelmaan ja joka luokiteltiin uudestaan tuloslaskelmaan oli -2,9 milj. euroa.

5. Myyntituottojen jaottelu

Asiakassopimuksista saadut myyntituotot			2020			2019
Hyödykkeiden myynti			2 254,7			2 163,5
Palvelut			917,8			1 159,7
Yhteensä			3 172,5			3 323,2
Muut tuotot
Omien tuotteiden vuokraus			6,1			3,3
Rojaltit			0,4			0,4
Yhteensä			6,5			3,7
Liikevaihto yhteensä			3 178,9			3 326,9
	2020	2020	2020	2019	2019	2019
Suoritevelvoitteiden täyttämisen ajankohta segmenteittäin	Yhtenä ajankoh tana	Ajan	kuluessa Yhteensä	Yhtenä ajankoh tana	Ajan	kuluessa Yhteensä
Kunnossapito	139,3	1 009,1	1 148,4	171,9	1 039,7	1 211,5
Teollisuuslaitteet	781,3	192,5	973,8	848,7	171,7	1 020,4
Satamaratkaisut	778,0	278,0	1 056,0	841,0	253,7	1 094,7
Yhteiset toiminnot	0,8	0,0	0,8	0,2	0,0	0,2
Yhteensä	1 699,3	1 479,7	3 178,9	1 861,8	1 465,0	3 326,9

6. Taseeseen kirjatut erät myyntisopimuksista

6.1. Myyntisopimuksien omaisuus- ja velkaerät

Myyntisopimusten omaisuuserät	2020	2019
Tuotoksi kirjattujen, mutta luovut tamattomien pitkäaikaishankkeiden määrä yhteensä	554,6	570,7
Osatuloutussaamiset netotettuna saatuja ennakkomaksuja vastaan	452,3	402,9
Yhteensä	102,3	167,8
Siirrot tilikauden alun sopimuksien omaisuuseristä	263,8	162,2
Myyntisopimusten velkaerät
Saadut ennakkomaksut osatuloutuk- sessa (brutto)	510,0	433,3
Osatuloutussaamiset netotettuna saatuja ennakkomaksuja vastaan	452,3	402,9
Yhteensä	57,7	30,4
Tilikauden aikaiset tuloutukset, jotka sisältyivät tilikauden alun velkaeriin	166,4	117,0
Saaduista käteissuorituksista johtuvat lisäykset	347,2	325,3

Myyntisopimusten omaisuuserät liittyvät pitkäaikaishankkeiden osatuloutussaamiisiin. Taseen nettoarvot ovat arvoja, jossa kertyneet pitkäaikaishankkeiden aktivoidut kustannukset taseessa sekä kirjatut voitot ja tappiot ylittävät ennakkolaskutuksen määrän. Kun ennakkomaksut ylittävät pitkäaikaishankkeiden aktivoidut kustannukset sekä kirjatutut voitot ja tappiot, esitetään nämä velat rivillä saadut ennakkomaksut osatuloutuksessa (netto).

6.2. Saadut ennakot

	2020	2019
Saadut ennakkomaksut osatuloutuksessa (netto)	57,7	30,4
Muut saadut ennakot	294,6	306,9
Yhteensä	352,3	337,3

	2020	2019
Keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos	10,5	0,5
Valmistus omaan käyttöön	-0,6	-1,1
Aineet ja tavarat	1 062,0	1 103,7
Ulkopuoliset palvelut	401,1	401,9
Aineet, tavarat ja ulkopuoliset palvelut	1 473,0	1 505,0
Palkat ja palkkiot	826,3	891,5
Eläkekulut	58,9	61,3
Muut henkilösivukulut	108,3	127,8
Henkilöstökulut	993,5	1 080,7
Liiketoiminnan muut kulut	419,3	488,5
Liiketoiminnan kulut yhteensä	2 885,8	3 074,1

Tutkimus- ja kehitysmenot on kirjattu kuluksi muihin liiketoiminnan kuluihin ja ne olivat 48,5 milj. euroa vuonna 2020 (41,1 milj. euroa vuonna 2019).

7.1. Konsernin tilintarkastajan palkkiot tilintarkastuksista ja muista palveluista

	2020	2019
Tilintarkastus	3,7	3,3
Muut palvelut	0,9	0,4
Yhteensä	4,6	3,7

7. Liiketoiminnan kulut 8. Henkilöstökulut ja henkilöstön lukumäärä

8.1. Henkilöstökulut

	2020	2019
Palkat ja palkkiot	826,3	891,5
Eläkekulut: etuuspohjaiset eläkejärjestelyt	9,2	6,9
Eläkekulut: maksupohjaiset eläkejärjestelyt	49,7	54,5
Muut henkilösivukulut	108,3	127,8
Yhteensä	993,5	1 080,7

8.2. Henkilöstön määrä

	2020	2019
Henkilöstö keskimäärin	17 027	16 104
Henkilöstö 31.12.	16 862	16 196
Henkilöstö 31.12. Suomessa	1 985	1 964

8.3. Henkilöstö raportoitujen segementtien mukaan kauden lopussa

	2020	2019
Kunnossapito	8 062	7 762
Teollisuuslaitteet	5 720	5 397
Satamaratkaisut	2 970	2 938
Konsernihenkilöstö	110	99
Yhteensä	16 862	16 196

9. Poistot ja arvonalentumiset

9.1. Poistot

	2020	2019
Aineettomat oikeudet	52,4	48,5
Rakennukset ja rakennelmat	30,8	29,3
Koneet ja kalusto	46,9	45,0
Yhteensä	130,0	122,8

9.2. Arvonalentumiset

	2020	2019
Aineelliset hyödykkeet	0,0	0,8
Yhteensä	0,0	0,8

Arvonalentumisten luonne on kuvailtu liikearvon, aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden liitetiedoissa (liitteet 14 ja 15).

10. Rahoitustuotot ja kulut

10.1. Rahoitustuotot

	2020	2019
Korkotuotot pankkitalletuksista ja lainoista	1,5	1,8
Valuuttakurssivoitot	36,5	0,0
Muut rahoitustuotot	0,6	0,7
Yhteensä	38,6	2,5

	2020	2019
Korkokulut vieraan pääoman eristä	24,1	21,7
Nettotappio käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjatuista rahoitusinstrumenteistä	0,0	8,3
Valuuttakurssitappiot	32,5	2,9
Muut rahoituskulut	6,6	4,3
Yhteensä	63,2	37,2
Nettorahoitustuotot ja -kulut	-24,6	-34,7

Yhtiö käyttää eräiden suurien nosturiprojektien myyntien rahavirtojen suojauksessa tätä tarkoitusta varten soveltuvia johdannaisinstrumentteja. Tulevaisuuden rahavirtojen suojausaste on arvioitu tehokkaaksi ja suojausinstrumenttien realisoitumaton nettovaikutus 8,1 milj. euroa (-0,7 milj. euroa vuonna 2019) vähennettynä siihen liittyvällä laskennallisella verolla -1,6 milj. euroa (+0,2 milj. euroa vuonna 2019) sisältyy yhtiön omaan pääomaan. Suojattujen operatiivisten rahavirtojen arvioidaan toteutuvan seuraavien 3–18 kuukauden kuluessa. Realisoituneet ja tuloslaskelmaan kirjatut suojauslaskennan kurssierot olivat -0,4 milj. euroa (-2,7 milj. euroa vuonna 2019).

11. Verot

11.1. Tuloslaskelman verot

	2020	2019
Paikallisten verosäännösten perusteella lasketut verot	51,7	32,3
Aiempien tilikausien verot	-3,3	-1,8
Laskennallisen veron muutos	-1,0	5,2
Yhteensä	47,5	35,7

10.2. Rahoituskulut 11.2. Tuloslaskelman verojen täsmäytys voittoon ennen veroja

	2019
170,3	118,5
34,1	23,7
4,1	-1,0
-3,3	-1,8
0,1	6,6
10,2	5,5
-3,1	-2,8
0,0	-2,6
7,1	3,2
-0,4	4,2
	0,0
-1,7	0,6
47,5	35,7
27,9 %	30,1 %
	2020 0,2

Yhtiö arvioi säännöllisesti laskennallisten verosaamisten kerrytettävissä olevan määrän.

11.3. Laajan tuloksen eriin liittyvien tuloverojen vaikutukset

	2020	2019
Rahavirran suojaukset	-1,6	0,2
Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot	5,9	8,1
Yhteensä	4,3	8,3

12. Osakekohtainen tulos

Laimentamaton osakekohtainen tulos on laskettu jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos tilikauden aikana ulkona olleiden osakkeiden painotetulla keskimäärällä. Laimennetun osakekohtaisen tuloksen laskemisessa on otettu huomioon osakeoptioiden laimentava vaikutus osakkeiden painotettuun keskimäärään vuoden aikana. Osakkeiden painotettu keskimäärä ei sisällä omia osakkeita.

2020	2019
	81,0
	78 836
	78 836
1,54	1,03
1,54	1,03
	122,2 79 078 Laimennettu ulkona olevien osakkeiden 79 078

13. Liikearvo ja liikearvon testaus

13.1. Liikearvo

	2020	2019
Hankintameno 1.1.	922,9	920,8
Lisäykset	114,7	1,2
Muuntoero	-6,2	0,9
Hankintameno 31.12.	1 031,4	922,9
Kertyneet arvonalentumiset 1.1.	-14,7	-14,7
Tasearvo 31.12.	1 016,7	908,2

13.2. Yleiset periaatteet

Johto seuraa konsernin suoritusta kuukausittaisissa kokouksissa ja raportoinnissa, joka tapahtuu liiketoimintayksikkötasolla. Liikearvojen arvonalentumistestaus tehdään konsernin organisaation alimmalla tasolla, jolla liiketoimintajohto seuraa liikearvoja.

13.3. Raportoitujen segmenttien liikearvot arvonalentumiskirjausten jälkeen

	2020	2019
Teollisuuslaitteet	152,3	139,7
Agilon	3,9	3,9
Teollisuuslaitteet yhteensä	156,3	143,6
Teollisuusnosturihuolto	656,1	560,5
Työstökonehuolto	3,9	4,2
Kunnossapito yhteensä	660,0	564,7
Satamanosturit	163,4	163,4
Trukit	37,0	36,5
Satamaratkaisut yhteensä	200,4	199,9
Konsernin raportoitujen segmenttien liikearvo 31.12.	1 016,7	908,2

Kullekin rahavirtaa tuottavalle yksikölle on määritelty kerrytettävissä oleva rahamäärä, joka perustuu diskontattuja rahavirtoja käyttäviin käyttöarvolaskelmiin. Rahavirtalaskelmissa käytetty ennustejakso on viisi vuotta ja se perustuu rahavirtaa tuottavan yksikön johdon tekemiin taloudellisiin ennusteisiin, joita konsernijohto on tarvittaessa oikaissut. Ennusteet perustuvat rahavirtaa tuottavan yksikön historiallisiin tietoihin, tilauskantaan, nykyiseen markkinatilanteeseen sekä tietoihin

teollisuudenalan tulevaisuuden kasvumahdollisuuksista. Näitä olettamia analysoidaan vuosittain osana johdon budjetointia ja strategisen suunnittelun syklejä. Laskelmat valmistellaan neljännen vuosikvartaalin aikana.

Diskonttokorkokantana on käytetty verovaikutuksella puhdistettua keskimääräistä pääoman kustannusta ja se perustuu pitkäaikaisiin valtion riskittömien velkakirjojen korkoihin kuin myös markkina- ja teollisuudenalakohtaisiin riskipreemioihin. Riskipreemiot saadaan samalla teollisuudenalalla toimivien yhtiöiden liiketoimintaportfolioista.

Avainolettamat, jotka ovat keskimääräinen myynnin vuotuinen kasvu seuraavan viiden vuoden aikana ja diskonttokorko, ovat seuraavat:

	Myynnin vuotuinen kasvu	Diskontto korko
Teollisuuslaitteet	3 %	10,3 %
Agilon	40 %	13,1 %
Teollisuusnosturihuolto	7 %	10,5 %
Työstökonehuolto	6 %	8,5 %
Trukit	7 %	9,4 %
Satamanosturit	4 %	8,9 %

Myyntikatteen vuotuinen kasvu on johdonmukainen myynnin vuotuisen kasvun kanssa. Lisäksi kaikkien kassavirtaa tuottavien yksiköiden terminaalivuoden kasvuna on käytetty yhtä prosenttia.

Arvonalentumiskirjaukset

Vuosien 2020 ja 2019 arvonalentumistestaukset eivät aiheuttaneet arvonalennuskirjauksia.

Herkkyysanalyysit

Perusolettamiin perustuneen liikearvotestauksen lisäksi suoritettiin neljä erillistä herkkyysanalyysiä jokaiselle rahavirtaa tuottavalle yksikölle:

• 1) Diskonttokorkoanalyysi, jossa käytettyä diskonttokorkokantaa korotettiin viidellä prosenttiyksiköllä.
• 2) Herkkyysanalyysi, jossa rahavirtaa tuottavien yksiköiden sekä liiketoimintatason yksiköiden ennustettuja kassavirtoja alennettiin konsernin johdon analyysin perusteella.

Yksiköiden historiatietoon ja tulevaisuuden kasvunäkymiin perustuen vuosittaisia kassavirtoja alennettiin -10 % mukaan lukien terminaalivuosi.

• 3) Herkkyysanalyysi, jossa samanaikaisesti sekä yllä mainittua diskonttokorkoa korotettiin (+5 %-yks.) että tulevia kassavirtoja alennettiin (-10 %).
• 4) Herkkyysanalyysi, jossa myynnin vuotuista kasvua alennettiin viiden ennustetun vuoden aikana (-2 %-yks.) käyttäen nykyistä diskonttokorkoa.

2020

Herkkyysanalyysien perusteella ei ilmentynyt liikearvon alaskirjaustarvetta.

2019

Herkkyysanalyysien perusteella ei ilmentynyt liikearvon alaskirjaustarvetta.

14. Aineettomat hyödykkeet

2020	Patentit ja tavaramerkit	Tietokone ohjelmistot	Muut	Aineettomat hyödykkeet yhteensä
Hankintameno 1.1.	245,1	172,3	456,1	873,5
Lisäykset	0,1	8,8	0,3	9,2
Vähennykset	0,0	-0,8	-1,2	-2,1
Hankitut liiketoiminnot	2,1	0,0	46,4	48,5
Siirto omaisuuserien välillä	-3,6	-0,1	3,6	0,0
Muuntoero	0,0	0,0	-0,3	-0,3
Hankintameno 31.12.	243,7	180,2	504,8	928,8
Kertyneet suunnitelman mukaiset poistot 1.1.	-15,8	-141,4	-184,6	-341,9
Muuntoero	0,0	0,2	0,3	0,5
Vähennysten kertyneet suunnitelman mukaiset poistot	0,0	0,8	0,2	1,0
Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot	-1,9	-17,6	-32,9	-52,4
Tasearvo 31.12.	226,0	22,2	287,8	536,0
2019	Patentit ja tavaramerkit	Tietokone ohjelmistot	Muut	Aineettomat hyödykkeet yhteensä
Hankintameno 1.1.	245,0	167,1	465,3	877,4
Lisäykset	0,0	6,2	0,0	6,3
Vähennykset	0,0	-0,8	-10,5	-11,3
Hankitut liiketoiminnot	0,0	0,0	1,2	1,2
Muuntoero	0,0	-0,3	0,1	-0,2
Hankintameno 31.12.	245,1	172,3	456,1	873,5
Kertyneet suunnitelman mukaiset poistot 1.1.	-15,3	-119,4	-160,8	-295,4
Muuntoero	0,0	0,0	0,0	0,0
Vähennysten kertyneet suunnitelman mukaiset poistot	0,0	1,0	1,1	2,1
Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot	-0,6	-23,0	-24,9	-48,5
Tasearvo 31.12.	229,2	30,9	271,5	531,6

Muut ryhmä koostuu pääosin hankittujen liiketoimintojen mukana tulleista asiakkuuksista ja teknologiasta. Ne on kirjattu hankintamenoonsa ja poistetaan tasapoistoin todennäköisen käyttöiän puitteissa. Aineettomien hyödykkeiden poistoaika vaihtelee yleisesti 4 ja 20 vuoden välillä. Aineettomien hyödykkeiden poistot esitetään tuloslaskelman poistot ja arvonalentumiset rivillä. 31.12.2020 ja 31.12.2019 yhtiön taseessa on kirjattuna Demag ja Gottwald tavaramerkkien käyttöoikeudesta 167,0 milj. euron ja 51,0 milj. euron omaisuuserät. Koska

nämä omaisuuserät kerryttävät yhtiölle kassavirtaa rajoittamattoman ajanjakson, luokitellaan ne aineettomiksi hyödykkeiksi, joille ei ole määriteltävissä taloudellista vaikutusaikaa. Näiden omaisuuserien tasearvoa testataan vuosittain samalla tavalla arvonalentumistestauksin kuin liikearvoakin.

Lisäykset 9,2 milj. euroa (6,3 milj. euroa vuonna 2019) sisältävät pääasiassa taseeseen aktivoituja konsernin ERP-järjestelmien kehityskuluja.

15. Aineelliset hyödykkeet

2020	Maa-alueet	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Aineelliset hyödykkeet yhteensä
Hankintameno 1.1.	27,2	236,4	359,6	623,2
Lisäykset	0,0	22,8	50,5	73,3
Vähennykset	-1,0	-8,2	-25,3	-34,4
Hankitut liiketoiminnot	4,6	18,1	11,8	34,5
Muuntoero	-0,7	-5,9	-4,9	-11,6
Tasearvo 31.12.	30,1	263,3	391,6	685,0
Kertyneet suunnitelman mukaiset poistot 1.1.	0,0	-61,2	-229,1	-290,4
Muuntoero	0,0	0,3	0,5	0,8
Vähennysten kertyneet poistot	0,0	3,4	20,5	24,0
Tilikauden suunnitelmanmukaiset poistot	0,0	-30,8	-46,9	-77,7
Tasearvo 31.12.	30,1	175,0	136,7	341,8

2019	Maa-alueet	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Aineelliset hyödykkeet yhteensä
Hankintameno 1.1.	30,7	139,0	311,0	480,7
Lisäykset	0,0	22,3	47,9	70,2
Vähennykset	-3,6	-19,7	-25,1	-48,3
Laskentaperiaatteiden muutos (IFRS 16)	0,0	93,3	25,1	118,5
Hankitut liiketoiminnot	0,0	0,0	0,3	0,3
Arvonalennukset	0,0	0,0	-0,8	-0,8
Muuntoero	0,1	1,4	1,1	2,7
Tasearvo 31.12.	27,2	236,4	359,6	623,2
Kertyneet suunnitelman mukaiset poistot 1.1.	0,0	-37,3	-206,8	-244,1
Muuntoero	0,0	0,0	0,0	-0,1
Vähennysten kertyneet poistot	0,0	5,4	22,7	28,0
Tilikauden suunnitelmanmukaiset poistot	0,0	-29,3	-45,0	-74,3
Tasearvo 31.12.	27,2	175,1	130,4	332,8

Aineellisten hyödykkeiden luokittelu	2020	2019
Aineelliset hyödykkeet, omistetut	220,8	201,0
Käyttöoikeushyödykkeet, vuokratut	121,0	131,8
Yhteensä	341,8	332,8

2020

Käyttöoikeushyödykkeet	Maa-alueet, rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Yhteensä
Tasearvo 1.1.	85,8	46,0	131,8
Muuntoero	-2,4	-1,8	-4,3
Hankitut liiketoiminnot	7,0	0,3	7,3
Uudet vuokrasopimukset ja muutokset sopimusehdoissa	10,6	19,5	30,0
Tilikauden poistot	-22,5	-21,5	-43,9
Tasearvo 31.12.	78,5	42,5	121,0

2019

Käyttöoikeushyödykkeet	Maa-alueet, rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Yhteensä
Tasearvo 1.1.	93,3	45,6	138,9
Muuntoero	0,9	0,2	1,1
Uudet vuokrasopimukset ja muutokset sopimusehdoissa	13,2	21,8	34,9
Tilikauden poistot	-21,6	-21,6	-43,2
Tasearvo 31.12.	85,8	46,0	131,8

Pääasiassa konsernissa vuoden aikana tehdyistä uudelleenjärjestelytoimenpiteistä johtuen maaalueiden, rakennusten, koneiden ja kaluston arvoa kirjattiin alas vuonna 2020 0,0 milj. euroa (0,8 milj. euroa vuonna 2019).

16. Muut sijoitukset ja määräysvallattomien omistajien osuus

16.1. Sijoitukset pääomaosuusmenetelmää käyttäen

Osakkuusyritykset	2020	2019
Hankintameno 1.1.	1,7	1,7
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista verojen jälkeen	0,1	0,1
Saadut osingot	-0,1	-0,1
Tasearvo 31.12.	1,7	1,7

Yhteisyritykset	2020	2019
Hankintameno 1.1.	72,3	69,3
Osuus yhteisyritysten tuloksista verojen jälkeen*	0,0	4,4
Muutos tytäryhtiöksi	-67,8	0,0
Saadut osingot	-0,4	-1,4
Hankitut liiketoiminnot	0,8	0,0
Muuntoero	-0,1	0,0
Tasearvo 31.12.	4,8	72,3

16.2. Sijoitukset osakkuusyhtiöihin ja yhteisyrityksiin

Seuraava taulukko osoittaa tiivistettynä konsernin sijoitusten taloudellisen informaation ja täsmäytyksen sijoituksen tasearvoon konsernitilinpäätöksessä.

2020	Sijoituksen kirjanpito arvo	Pitkä aikaiset varat*	Lyhyt aikaiset varat*	Pitkä aikaiset velat*	Lyhyt aikaiset velat*	Liike vaihto*	Tilikauden voitto jatkuvista toimin noista *	Tilikauden laaja tulos*	Saadut osingot
Sijoitukset osakkuus yhtiöihin ja yhteis yrityksiin	6,5	2,5	48,1	0,2	27,8	57,8	0,5	0,5	0,5
Yhteensä	6,5	2,5	48,1	0,2	27,8	57,8	0,5	0,5	0,5
2019	Sijoituksen kirjanpito arvo	Pitkä aikaiset varat*	Lyhyt aikaiset varat*	Pitkä aikaiset velat*	Lyhyt aikaiset velat*	Liike vaihto*	Tilikauden voitto jatkuvista toimin noista *	Tilikauden laaja tulos*	Saadut osingot
MHE-Demag (S) Pte Ltd konserni (yhteisyritys)	67,8	32,9	132,8	5,4	71,4	195,8	10,2	10,2	1,3
Muut sijoitukset osakkuusyhtiöihin ja yhteisyrityksiin	6,1	2,9	43,6	0,1	24,9	59,4	1,4	1,4	0,2
Yhteensä	73,9	35,8	176,4	5,5	96,3	255,2	11,6	11,6	1,5

*Sisältää kauppahinnan allokoinnista aiheutuvat oikaisut. * Osuus yhtiön varoista, veloista, liikevaihdosta ja tilikauden tuloksesta perustuu viimeisimmän julkaistun tilinpäätöksen mukaisiin arvoihin.

Lisäksi Konecranes uudelleenarvosti aiemman sijoituksensa osakkuusyritys MHE-Demagiin käypään arvoon hankintapäivänä ja kirjasi muutoksesta 21,1 milj. euron voiton tuloslaskelmariville osuus yhteisyritysten tuloksesta.

16.3. Yhteiset toiminnot

Konecranes on luokitellut yhden yhtiön (AS Konesko) yhteiseksi toiminnoksi perustuen osakassopimukseen. AS Konesko on Konecranesin tuotteissa käytettävien komponenttien strateginen toimittaja. Konecranesilla on eksklusiiviset oikeudet eräiden moottoreiden ja päätykannattimien ostamiseen AS Konesko:lta AS Konesko:n kanssa sovitulla hinnalla. Kuitenkin Konecranes myös säilyttää oikeudet nykyisten moottoreiden malleihin ja päätykannattimien tavaramerkkioikeuksiin.

Konecranes omistaa 31.12.2020 AS Konesko:sta 49,5 %.

Konecranes kirjaa osuutensa AS Konesko:n varoista, veloista, tuotoista ja kuluista IFRS 11 -standardin mukaisesti.

16.4. Tytäryhtiöt, joissa on merkittävä määräysvallattomien omistajien osuus

2020	Määräys vallattomien omistajien osuus	Liikearvo	Pitkäaikaiset varat	Lyhytaikaiset varat	Pitkäaikaiset velat	Lyhytaikaiset velat	Liikevaihto	Tilikauden voitto jatkuvista toiminnoista	Tilikauden laaja tulos
Vähemmistöosuudet	9,2	0,0	59,4	43,9	5,6	62,6	42,6	3,8	3,8
Yhteensä	9,2	0,0	59,4	43,9	5,6	62,6	42,6	3,8	3,8

2019	Määräys vallattomien omistajien osuus	Liikearvo	Pitkäaikaiset varat	Lyhytaikaiset varat	Pitkäaikaiset velat	Lyhytaikaiset velat	Liikevaihto	Tilikauden voitto jatkuvista toiminnoista	Tilikauden laaja tulos
Noell Cranes Systems (China) Ltd (NCI 30 %)	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	10,2	3,7	3,7
Muut vähemmistöosuudet	9,2	0,0	55,0	38,6	5,1	56,4	40,4	2,9	2,9
Yhteensä	9,2	0,0	55,0	38,6	5,1	56,4	50,6	6,7	6,6

NCI = määräysvallattomien omistajien omistusosuus. Varat, velat, liikevaihto ja tulos sisältävät koko yhtiön luvut mukaan lukien kauppahinnan allokoinnin. Katso yhtiölistasta pääasiallinen toimipaikka ja konsernin omistusosuus.

17. Laskennalliset verosaamiset ja verovelat

17.1. Laskennalliset verosaamiset

	2020	2019
Työsuhde-etuudet	56,5	53,4
Varaukset	17,1	15,8
Käyttämättömät verotukselliset tappiot	11,4	10,9
Muut väliaikaiset erot	33,8	43,4
Yhteensä	118,9	123,5

Muut väliaikaiset erot sisältävät ajoituseroja, jotka ovat syntyneet kulujen jaksotuksesta, saaduista ennakoista ja realisoitumattomista kurssieroista, jotka eivät ole verotuksessa vähennyskelpoisia ennen kuin ne toteutuvat.

17.2. Laskennalliset verovelat

	2020	2019
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet	129,7	126,1
Muut väliaikaiset erot	13,9	17,0
Yhteensä	143,6	143,1

Laskennalliset verosaamiset ja -velat on netotettu juridisen yhtiön tasolla silloin kun on olemassa laillisesti täytäntöönpanokelpoinen oikeus netottaa kauden verotettavaan tuloon perustuvat saamiset kauden verotettavaan tuloon perustuvia velkoja vastaan. Laskennallisten verosaamisten bruttomäärät olivat vuonna 2020 148,4 milj. euroa (156,2 milj. euroa vuonna 2019) ja laskennallisten verovelkojen 172,8 milj. euroa (175,8 milj. euroa vuonna 2019).

Konecranes ei ole kirjannut laskennallista veroa tytäryhtiöiden jakamattomista voittovaroista, siltä osin kun ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavassa tulevaisuudessa.

17.3. Käyttämättömät verotuksessa hyväksi luettavat tappiot

Vuoden 2020 tilinpäätöksessä Konecranes kirjasi 11,4 milj. euron (10,9 milj. euroa vuonna 2019) suuruisen laskennallisen verosaamisen koskien käyttämättömiä verotuksessa hyväksi luettavia tappioita, yhteismäärältään 218,4 milj. euroa (225,3 milj. euroa vuonna 2019). Käyttämättömät verotuksessa hyväksi luettavat tappiot, joista ei ole kirjattu laskennallisia verosaamista johtuen niiden hyödyntämisen epävarmuudesta, olivat yhteensä 170 milj. euroa tilikaudella 2020 (177,1 milj. euroa tilikaudella 2019). Käytettävissä olevista verotuksessa hyväksi luettavista tappioista 151,3 milj. eurolla on rajoittamaton vanhenemisaika, 17,8 milj. eurolla vanhenemisaika vähintään viisi vuotta ja 49,4 milj. eurolla enintään viisi vuotta.

Osa verotuksessa hyväksi luettavista tappioista liittyy vuonna 2006 hankittuun yhdysvaltalaiseen Morris Material Handling Inc:iin, jonka kertyneet verotuksessa hyväksi luettavat tappiot olivat 24,5 milj. euroa vuoden 2020 lopussa (29,2 milj. euroa vuonna 2019).

Arvioidakseen, että IAS 12 -standardin mukainen vakuuttava näyttö on olemassa, Konecranes on laatinut veroennusteita tuleville vuosille, joissa on otettu huomioon tehdyt uudelleenjärjestelytoimenpiteet ja verosuunnittelumahdollisuudet, jotka olivat olemassa laskelman laatimishetkellä. Johto on kirjannut laskennallisen verosaamisen Alankomaista ja Itävallasta perustuen näissä laskelmissa ennustettuun verotettavaan tulokseen.

Käyttämättömät verotuksessa hyväksi luettavat tappiot ja niihin liittyvät laskennalliset verosaamiset 31.12. jaoteltuina merkittävimpien maiden mukaan:

	Vahvistetut	Potentiaaliset laskennalliset	Kirjaamaton osa laskennallisista	Laskennalliset verosaamiset
2020	tappiot	verosaamiset	verosaamisista	taseessa
Ranska	75,9	20,8	20,8	0,0
Intia	34,4	10,7	10,7	0,0
USA	24,6	5,8	0,0	5,8
Itävalta	19,2	4,8	4,2	0,6
Iso-Britannia	12,3	2,3	1,2	1,2
Kiina	8,3	2,1	1,2	0,9
Etelä - Afrikka	7,7	2,2	2,2	0,0
Saksa	5,8	1,8	1,8	0,0
Australia	5,0	1,5	0,0	1,5
Alankomaat	4,7	0,7	0,2	0,5
Muut	20,5	4,9	3,9	1,1
Yhteensä	218,4	57,6	46,2	11,4

2019	Vahvistetut tappiot	Potentiaaliset laskennalliset verosaamiset	Kirjaamaton osa laskennallisista verosaamisista	Laskennalliset verosaamiset taseessa
Ranska	53,0	14,8	14,8	0,0
Intia	46,5	14,5	14,5	0,0
USA	29,3	6,9	0,0	6,9
Itävalta	20,5	5,1	4,2	0,9
Iso-Britannia	4,7	0,9	0,9	0,0
Kiina	19,8	4,9	3,8	1,2
Etelä - Afrikka	7,6	2,1	2,1	0,0
Saksa	5,9	1,9	1,8	0,0
Australia	0,0	0,0	0,0	0,0
Alankomaat	6,1	1,4	0,4	1,0
Muut	31,9	7,6	6,8	0,8
Yhteensä	225,3	60,2	49,3	10,9

18. Vaihto-omaisuus

	2020	2019
Aineet, tarvikkeet ja puolivalmisteet	238,4	265,5
Keskeneräiset tuotteet	336,6	339,1
Valmiit tuotteet	51,4	32,9
Ennakkomaksut	18,4	21,2
Yhteensä	644,8	658,7

2020	Arvo tilikauden alussa	Muuntoero	Hankitut liike toiminnot	Käyttö tilikauden aikana	Varauksen purku	Varauksen lisäys tilikauden aikana	Arvo tilikauden lopussa
Varastojen epäkuranttius varaus	36,8	-1,5	3,9	8,9	2,0	14,3	42,7

2019	Arvo tilikauden alussa	Muuntoero	Hankitut liike toiminnot	Käyttö tilikauden aikana	Varauksen purku	Varauksen lisäys tilikauden aikana	Arvo tilikauden lopussa
Varastojen epäkuranttius- varaus	49,8	0,4	0,0	19,5	0,3	6,3	36,8

19. Myyntisaamisten ikäjakauma

	2020	2020	2019	2019
	Myynti saamiset	joista alaskirjattu	Myynti saamiset	joista alaskirjattu
Erääntymättömät	327,0	2,9	334,2	1,1
1–30 päivää erääntyneet	85,0	0,4	101,9	0,6
31–60 päivää erääntyneet	30,1	0,3	36,2	0,3
61–90 päivää erääntyneet	14,1	0,6	19,8	0,3
Yli 91 päivää erääntyneet	33,0	27,6	38,3	27,1
Yhteensä	489,2	31,8	530,4	29,3

Myyntisaamisten tasearvot vastaavat suunnilleen niiden käypiä arvoja. Myyntisaamisiin kohdistuu vain pieni luottotappioriski johtuen konsernin laajasta ja monipuolisesta asiakaskannasta. Tilikauden aikana toteutuneet luottotappiot asiakassopimuksista olivat 5,8 milj. euroa (4,2 milj. euroa vuonna 2019).

19. Myyntisaamisten ikäjakauma (jatkuu)

2020	Arvo tilikauden alussa	Muuntoero	Hankitut liike toiminnot	Käyttö tilikauden aikana	Varauksen purku	Varauksen lisäys tilikauden aikana	Arvo tilikauden lopussa
Luottotappiovaraus (arvonalentuminen)	29,3	-1,2	0,6	5,7	6,6	15,5	31,8

2019	Arvo tilikauden alussa	Muuntoero	Myydyt liike toiminnot	Käyttö tilikauden aikana	Varauksen purku	Varauksen lisäys tilikauden aikana	Arvo tilikauden lopussa
Luottotappiovaraus (arvonalentuminen)	26,8	0,2	-0,1	4,2	5,6	12,2	29,3

Luottotappiovarauksen purku liittyy jo maksettuihin yksittäisiin saataviin, joihin johto oli tehnyt aiemmin varauksen perustuen epävarmuuteen niiden perinnässä.

20. Muut saamiset

	2020	2019
Vekselisaamiset	4,7	5,9
Arvonlisäverosaamiset	26,2	27,8
Yhteensä	30,9	33,7

21. Siirtosaamiset

	2020	2019
Korot	0,8	2,1
Ennakkoon maksetut kulut	20,4	15,7
Laskuttamattomat myyntituotot	24,6	5,6
Muut siirtosaamiset	36,4	36,9
Yhteensä	82,1	60,3

22. Rahavarat

	2020	2019
Lyhytaikaiset talletukset	15,9	5,0
Raha- ja pankkitilit	576,0	373,2
Yhteensä	591,9	378,2

Lyhytaikaiset talletukset ovat enintään kolmen kuukauden pituisia. Rahavarat esitetään nimellisarvoisina, mikä vastaa niiden käypää arvoa.

23. Oma pääoma

23.1. Oma pääoma
	Osakkeiden lukumäärä	Omien osakkeiden lukumäärä
1.1.2019	78 816 503	105 403
Osakemerkinnät osakepalkkioilla	22 923	-22 923
31.12.2019	78 839 426	82 480
Osakeanti	0	300 000
Osakemerkinnät osakepalkkioilla	295 033	-295 033
31.12.2020	79 134 459	87 447

Oma pääoma koostuu osakepääomasta, ylikurssirahastosta, osakeannista, arvonmuutos- ja suojausrahastosta, muuntoeroista, sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta sekä kertyneistä voittovaroista. Paikallisen lainsäädännön mukaisesti Konecranes Oyj:n osakkeilla ei ole nimellisarvoa. Kaikki liikkeelle lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti ja listattu Nasdaq Helsingissä.

Ylikurssirahastoon on kirjattu osakkeen kirjanpidollisen vasta-arvon ylittävä osa osakkeista, jotka on laskettu liikkeelle ennen 1.9.2006. Arvonmuutos- ja suojausrahasto sisältää

suojauslaskennassa käytettyjen kassavirran suojausinstrumenttien käyvän arvon muutokset. Muuntoerot koostuvat muunnettaessa ei euroa toiminnallisena valuuttana käyttävien tytäryhtiöiden luvut euroiksi, joka on konsernin esittämisvaluutta. Muu rahasto sisältää omaan pääomaan osakeperusteisten kannustinohjelmien kuluista kirjatun hyvityksen. Sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon merkitään se osa osakkeiden merkintähinnasta, jota osakeantipäätöksen mukaan ei merkitä osakepääomaan ja jota ei IFRS:n mukaan merkitä vieraaseen pääomaan, sekä sellainen muu oman pääoman sijoitus, jota ei merkitä muuhun rahastoon. Rahastoon merkitään myös se määrä, jolla osakepääomaa alennetaan ja jota ei käytetä tappion kattamiseen tai varojen jakamiseen.

Vuodelta 2020 osakekohtainen osinkoehdotus oli 0,88 euroa (osinko 1,20 euroa vuonna 2019).

23.2. Jakokelpoiset voittovarat

Katso sivu 117 /Hallituksen esitys yhtiökokoukselle.

24. Varaukset

		Uudelleen	Eläke
2020	Takuut	järjestelyt	sitoumukset	Muut	Yhteensä
Varaukset 1.1.	55,7	80,7	6,2	28,2	170,8
Muuntoero	-0,5	-0,2	-0,5	-1,0	-2,3
Hankitut liiketoiminnot	2,3	0,0	0,0	0,0	2,3
Lisäykset	31,2	23,7	2,4	11,5	68,8
Käytetyt varaukset	16,2	37,1	2,1	9,0	64,4
Varausten peruutukset	8,9	2,3	0,0	3,1	14,3
Varaukset 31.12.	63,7	64,8	6,0	26,5	161,0

2020	Takuut	Uudelleen järjestelyt	Eläke sitoumukset	Muut	Yhteensä
Varaukset 1.1.	61,3	35,5	6,8	30,1	133,8
Muuntoero	0,1	0,2	0,1	0,2	0,7
Lisäykset	31,3	70,5	2,1	14,4	118,4
Käytetyt varaukset	22,8	25,2	2,6	11,3	61,9
Varausten peruutukset	14,3	0,3	0,2	5,3	20,1
Varaukset 31.12.	55,7	80,7	6,2	28,2	170,8

Takuukustannusvaraus kattaa tuotteiden korjaukseen tai vaihtoon liittyvät kustannukset niiden takuuaikana. Takuunalaiset vastuut on määritelty perustuen historiallisiin toteutuneisiin standardituotteiden ja palveluiden takuukustannuksiin. Yleinen takuuaika on 12 kuukautta. Monimutkaisemmille tuotteille, etupäässä pitkäaikaisissa projekteissa, takuukustannusvaraus määritellään sopimuskohtaisesti ja takuuaika voi olla merkittävästi pidempi. Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan tapauksissa, joissa konserni on laatinut yksityiskohtaisen suunnitelman uudelleenjärjestelystä ja aloittanut sen toimeenpanemisen tai julkisesti ilmoittanut asiasta. Eläkesitoumukset sisältävät paikallisiin eläkejärjestelmiin liittyvät kustannusvaraukset.

Kohtaan muut varaukset sisältyvät varaukset laatuvirheiden, oikeudenkäyntien ja tappiollisten sopimusten varalle, siltä osin kuin tappio ylittää sopimukseen liittyvän keskeneräisen työn tai osatuloutussaamisen tasearvon.

Uudelleenjärjestelykulut

Konecranes on kirjannut 42,6 milj. euroa uudelleenjärjestelykuluja 1–12/2020 (100,7 milj. euroa 1–12/2019), josta 0,0 milj. euroa oli aineettoman ja aineellisen omaisuuden arvonalentumistappioita (0,8 milj. euroa 1–12/2019). Jäljellä olevasta 42,6 milj. euron uudelleenjärjestelykuluista 1–12/2020 raportoitiin henkilöstökuluissa (27,5 milj. euroa), liiketoiminnan muissa kuluissa (16,4 milj. euroa) ja käyttöomaisuuden myyntivoittoja liiketoiminnan muissa tuotoissa (1,3 milj. euroa).

25. Lyhytaikaiset velat

25.1. Siirtovelat

	2020	2019
Palkat ja henkilösivukulut	115,8	119,6
Eläkekulut	9,5	9,3
Korot	6,1	11,4
Muut	47,8	40,4
Yhteensä	179,2	180,6

25.2. Muut lyhytaikaiset velat
(korottomat)

	2020	2019
Arvonlisäverovelat	29,3	14,7
Palkkojen ennakonpidätys- ja sosiaalikuluvelat	19,2	16,4
Muut velat	12,7	13,2
Yhteensä	61,2	44,3

26. Vuokrasopimusten raportointi

Diskonttaamattomien kassavirtojen maturiteetti	2020	2019
alle 1 vuotta	41,4	39,7
1–5 vuotta	78,0	79,2
yli 5 vuotta	19,5	18,7
Yhteensä	138,9	137,6

Vuokravelkojen arvo taseessa	2020	2019
Pitkäaikaiset korolliset velat	90,9	98,4
Lyhytaikaiset korolliset velat	37,9	39,8
Yhteensä	128,8	138,2

Tuloslaskelmaan kirjatut erät	2020	2019
Poistot käyttöoikeushyödykkeistä	43,9	43,2
Tulot edelleenvuokratuista käyttöoikeushyödykkeistä	-1,3	-0,7
Lyhytaikaisten vuokrasopimusten kulut	4,4	5,4
Vähäarvoisten vuokrasopimusten kulut	2,9	3,3
Vuokravelkojen korkokulut	4,4	4,1
Yhteensä	54,4	55,3
Vuokrasopimusten kassavirta	54,2	57,1

Konserni vuokraa maa-alueita ja rakennuksia tuotanto- ja toimistotiloikseen. Tuotantotilojen vuokra-ajat ovat tyypilisesti 2–7 vuotta ja toimistotilojen 1–10 vuotta. Joissain vuokrasopimuksissa on jatko-optio vuokra-ajan pidentämiselle vuokrasopimuksen lopussa. Konecranes-konsernin merkittävimmät vuokrasopimukset koskevat Hyvinkään ja Hämeenlinnan tehdas- ja toimistorakennuksia. Vuoden 2020 lopussa ne ovat vielä voimassa 1–3 vuotta ellei vuokralleottaja pidennä vuokra-aikaa viidellä vuodella. Vuokralleottajalla on mahdollisuus käyttää 5 vuoden jatko-optiotaan kolme perättäistä kertaa. Konserni on nyt sisällyttänyt yhden viiden vuoden jatko-option vuokravelkoihinsa. Konsernilla on lisäksi lukuisa määrä muita toimistolaitteisiin, ajoneuvoihin ja toimitiloihin kohdistuvia muita vuokrasopimuksia, joiden vuokraehdot ja jatko-optiot vaihtelevat. Ajoneuvojen vuokra-aika vaihtelee tyypillisesti kolmesta seitsemään vuoteen. Vuokrasopimukset noudattavat normaaleja ehtoja kussakin maassa. Vuokrasopimusten keskimääräinen korkoprosentti oli 3,15 % (3,24 % vuonna 2019).

27. Korolliset velat

27.1. Pitkäaikainen

	2020	2019
Lainat rahoituslaitoksilta	479,8	400,6
Joukkovelkakirjalainat	249,5	249,1
Eläkelainat	30,0	35,0
Vuokravelat	90,9	98,4
Muut pitkäaikaiset lainat	9,6	2,7
Yhteensä	859,7	785,8

27.2. Lyhytaikainen

	2020	2019
Lainat rahoituslaitoksilta	82,8	3,9
Eläkelainat	5,0	5,0
Vuokravelat	37,9	39,8
Yritystodistukset	180,8	199,6
Muut lyhytaikaiset lainat	4,6	0,1
Shekkitilien limiitit	0,0	0,0
Yhteensä	311,1	248,4

Lokakuun alussa Konecranes sopi 935 milj. euron jälleenrahoitus- ja vararahoitusjärjestelyistä Cargotec sulautumissuunnitelman täytäntöönpanon tukemiseksi ja rahoittamiseksi. Luottosopimuksilla voidaan jälleenrahoittaa yhtiöiden nykyisiä lainajärjestelyjä sulautumisen yhteydessä, Konecranesin osakkeiden mahdollisia käteislunastuksia ja Konecranesin lisävarojenjakoa, jota on ehdotettu toteutettavaksi ennen sulautumisen täytäntöönpanoa. Neljännen kvartaalin aikana Konecranes hankki ja sai nykyisille 200 milj. euron määräaikaislainoille lainanantajien suostumukset lainasopimusten fuusiorajoitteen osalta ja vararahoitusjärjestelyä purettiin 100 milj. euroa (50/50 jako Cargotecin kanssa). Joulukuun alussa Konecranes julkisti käynnistävänsä suostumusten hakumenettelyn koskien sen 250 milj. euron joukkovelkakirjalainojen ehtojen muutoksia liittyen suunniteltuun fuusioon. Joukkovelkakirjahaltijat päättivät hyväksyä esityksen ja suostumustenhakumenettely saatiin päätökseen Konecranesin ja Cargotecin ylimääräisten yhtiökokousten hyväksyessä sulautumissuunnitelman. Ylimääräisen yhtiökokouksen hyväksynnän jälkeen

Konecranesin osakkeiden käteislunastuksen varalle ollut 300 milj. euron vararahoitusjärjestely purettiin. Vuonna 2024 erääntyvien 77 milj. euron Schuldschein-lainojen osalta Konecranes sai vastaavia lainanantajien suostumuksia 71 milj. euron edestä. Komittoitujen sulautumisrahoitusjärjestelyiden avoinna oleva määrä vuoden 2020 lopussa oli 535 milj. euroa.

Vuoden 2020 neljännen kvartaalin lopussa yhtiöllä oli tavanomaista enemmän likvidejä kassavaroja, 591,9 milj. euroa (31.12.2019: 387,2). Rahoitusaseman turvaamiseksi konsernilla on sovittuna 400 milj. euron komittoitu valmiusluottolimiitti kansainvälisen pankkisyndikaatin kanssa (2017–2024), joka joulukuun 2020 lopussa oli käyttämätön. Lisäksi yhtiöllä on mahdollista nostaa lyhytaikaista rahoitusta kotimaisen 500 milj. euron yritystodistusohjelman puitteissa, josta joulukuun 2020 lopussa oli käytössä 181 milj. euroa (31.12.2019: 200).

Joulukuun 2020 lopussa pitkäaikaiset lainat olivat: term-lainat 400 milj. euroa, Schuldschein-laina 150 milj. euroa, joukkovelkakirjalaina 250 milj. euroa ja työeläkelaina 35 milj. euroa. Schuldschein-lainassa ja term-lainoissa on sekä vaihtuvaettä kiinteäkorkoisia eriä ja joukkovelkakirjalaina on sidottu kiinteään vuosittain maksettavaan kuponkikorkoon. Lainojen ja joukkovelkakirjalainan painotettu keskimääräinen vuotuinen korko on tällä hetkellä 1,30 %. Yhtiö on kvartaaleittain seurattavan finanssikovenantin (nettovelkaantumisaste) määräysten mukaisissa rajoissa. Lainoille ei ole myönnetty erityisiä vakuuksia. Konsernilla on edelleen terve nettovelkaantumisaste-% 46,1 % (31.12.2019: 52,6 %), mikä on linjassa sovittujen finanssikovenanttien kanssa.

Lisäksi konsernilla on valmiusluottolimiittejä, joista lisätietoja löytyy liitteestä 33.3.

Pitkäaikaisten velkojen keskikorko 31.12.2020 oli 1,57 % (2019: 1,45 %) ja lyhytaikaisten 0,98 % (2019: 0,84 %). Euromääräisten velkojen efektiivinen korkotaso vaihteli 0,29 %:n ja 3,8 %:n välillä (2019: 0,25 % – 9,00 %).

27.3. Rahoitusvelkojen ja maksuvalmiusriskien ikäjakaumat

Seuraava taulukko esittää korollisten velkojen ikäjakauman.

2020				Maturiteetti
Valuutta	Keskimääräinen duraatio	Keski korko %	Alle 1 vuotta	1–5 vuotta	Yli 5 vuotta	Yhteensä
EUR	1,8 vuotta	1,21	279,6	787,2	23,6	1 090,4
INR	1,6 vuotta	8,73	0,6	0,6	0,0	1,2
CNY	1,3 vuotta	5,07	0,9	0,4	0,0	1,4
USD	1,7 vuotta	3,68	7,8	17,3	1,1	26,1
GBP	1,8 vuotta	2,94	1,7	4,5	0,9	7,0
Muut	1,0–3,0 vuotta	1,46–20,43	20,4	18,8	5,5	44,7
Yhteensä		1,41	311,1	828,7	31,0	1 170,8

2019			Maturiteetti
Valuutta	Keskimääräinen duraatio	Keski korko %	Alle 1 vuotta	1–5 vuotta	Yli 5 vuotta	Yhteensä
EUR	2,5 vuotta	1,11	224,0	709,3	33,9	967,2
INR	1,7 vuotta	8,68	0,6	1,2	0,1	1,8
CNY	1,5 vuotta	5,13	1,3	1,0	0,0	2,3
USD	1,7 vuotta	3,81	10,3	21,3	1,4	33,1
GBP	1,8 vuotta	2,85	1,8	4,4	1,6	7,8
Muut	1,1–2,0 vuotta	1,42–16,03	10,4	10,9	0,7	22,0
Yhteensä		1,30	248,4	748,0	37,8	1 034,2

27.3b Likviditeettiriski sisältäen diskonttaamattomien rahoitusvelkojen rahavirrat ilman johdannaissopimuksia valuutoittain

Seuraavassa taulukossa on esitetty kaikki sopimuksellisesti kiinteät rahoitusvelkojen takaisinmaksut ja korot ilman johdannaissopimuksia. Raportoidut määrät ovat diskonttaamattomia kassavirtoja tulevilla tilikausilla perustuen aikaisimpaan hetkeen, jolloin Konecranesin pitää maksaa velka. Rahoitusvelkojen rahavirrat (korot mukaan lukien), poissulkien kiinteät summat tai rahavirtojen ajoitus, perustuvat tilikauden päätöspäivänä voimassa oleviin ehtoihin.

2020			Maturiteetti
Valuutta	Keskimääräinen	Keski duraatio	korko %	Alle 1 vuotta	1–5 vuotta	Yli 5 vuotta	Yhteensä
EUR	1,8 vuotta	1,21	297,3	806,2	24,1	1 127,7
INR	1,6 vuotta	8,73	0,6	0,7	0,0	1,4
CNY	1,3 vuotta	5,07	1,0	0,5	0,0	1,5
USD	1,7 vuotta	3,68	8,8	18,6	1,1	28,5
GBP	1,8 vuotta	2,94	1,9	4,8	0,9	7,6
Muut	1,0–3,0 vuotta	1,46–20,43	22,5	21,0	5,8	49,2
Yhteensä		1,41	332,1	851,9	31,9	1 215,9
Muut rahoitusvelat			262,7	7,2	0,0	270,0
Rahoitusvelat yhteensä			594,9	859,1	31,9	1 485,8

2019		Maturiteetti
Valuutta	Keskimääräinen duraatio	Keski korko %	Alle 1 vuotta	1–5 vuotta	Yli 5 vuotta	Yhteensä
EUR	2,5 vuotta	1,11	239,5	733,6	34,5	1 007,5
INR	1,7 vuotta	8,69	0,7	1,5	0,1	2,4
CNY	1,5 vuotta	5,13	1,4	1,1	0,0	2,5
USD	1,7 vuotta	3,81	11,5	23,9	1,5	36,9
GBP	1,8 vuotta	2,85	2,0	4,9	1,7	8,6
Muut	1,0–2,0 vuotta	1,38–20,81	11,3	12,2	1,0	24,5
Yhteensä		1,30	266,5	777,1	38,7	1 082,3
Muut rahoitusvelat			280,4	6,8	0,0	287,2
Rahoitusvelat yhteensä			546,9	783,9	38,7	1 369,5

27.4. Rahoitusvelkojen maturiteettijakauma

27.5. Rahoitustapahtumista johtuvat muutokset konsernin velkoihin

Seuraavassa taulukossa on esitetty kaikkien rahoitusvelkojen maturiteettijakauma

2020			Kaikkien rahoitusvelkojen maturiteetti
Velan tyyppi	Tase arvo	Alle 1 vuotta	1–5 vuotta	Yli 5 vuotta
Lainat rahoituslaitoksilta	562,6	82,8	479,8	0,0
Joukkovelkakirjalainat	249,5	0,0	249,5	0,0
Vuokravelat	128,8	37,9	72,6	18,3
Yritystodistusohjelma	180,8	180,8	0,0	0,0
Eläkelainat	35,0	5,0	20,0	10,0
Muut pitkäaikaiset velat	14,2	4,6	6,9	2,7
Shekkitilien limiitit	0,0	0,0	0,0	0,0
Johdannaissopimukset	5,5	5,5	0,0	0,0
Ostovelat ja muut velat	270,0	262,7	7,2	0,0
Yhteensä	1 446,3	579,4	836,0	31,0

2020	Pitkäaikaiset korolliset velat	Pitkä aikaiset leasing velat	Lyhyt aikaiset korolliset velat	Lyhyt aikaiset leasing velat	Johdan naissopi	mukset Yhteensä
Velat 1.1.	687,5	98,4	208,6	39,8	6,2	1 040,5
Kassavirrat	146,4	0,0	-20,1	-42,5	0,0	83,9
Hankinnat ja myynnit	7,9	6,5	12,3	1,3	0,0	28,0
Valuuttakurssimuutokset	0,1	-2,9	-0,5	-1,5	0,0	-4,8
Käypien arvojen muutokset	0,0	0,0	0,0	0,0	-0,6	-0,6
Vuokrasopimusmuutokset	0,0	39,5	0,0	-9,9	0,0	29,6
Muut	-73,1	-50,6	72,9	50,6	0,0	-0,2
Yhteensä 31.12.	768,8	90,9	273,2	37,9	5,5	1 176,3

2019 Kaikkien rahoitusvelkojen maturiteetti

Velan tyyppi	Tase arvo	Alle 1 vuotta	1–5 vuotta	Yli 5 vuotta
Lainat rahoituslaitoksilta	404,5	3,9	400,6	0,0
Joukkovelkakirjalainat	249,1	0,0	249,1	0,0
Vuokravelat	138,2	39,8	78,3	20,1
Yritystodistusohjelma	199,6	199,6	0,0	0,0
Eläkelainat	40,0	5,0	20,0	15,0
Muut pitkäaikaiset velat	2,8	0,1	0,5	2,3
Shekkitilien limiitit	0,0	0,0	0,0	0,0
Johdannaissopimukset	6,2	6,2	0,0	0,0
Ostovelat ja muut velat	287,2	280,4	6,8	0,0
Yhteensä	1 327,7	535,0	755,3	37,3

2019	Pitkäaikaiset korolliset velat	Pitkä aikaiset leasing velat	Lyhyt aikaiset korolliset velat	Lyhyt aikaiset leasing velat	Johdan naissopi	mukset Yhteensä
Velat 1.1.	572,5	12,1	183,8	8,0	7,7	784,1
IFRS 16 korjaus	0,0	86,1	0,0	38,1	0,0	124,1
Kassavirrat	114,4	0,0	24,6	-44,3	0,0	94,7
Valuuttakurssimuutokset	0,0	0,2	0,3	0,1	0,0	0,5
Käypien arvojen muutokset	0,0	0,0	0,0	0,0	-1,5	-1,5
Vuokrasopimusmuutokset	0,0	37,9	0,0	0,0	0,0	37,9
Muut	0,5	-37,9	0,0	37,9	0,0	0,5
Yhteensä 31.12.	687,5	98,4	208,6	39,8	6,2	1 040,5

28. Muut pitkäaikaiset velat

	2020	2019
Työsuhde-etuudet	299,2	283,6
Muut korottomat pitkäaikaiset velat	7,2	6,8
Yhteensä	306,4	290,4

28.1. Työsuhde-etuudet

Konecranes-konserni ja useat sen tytäryhtiöt tarjoavat eläkejärjestelyjä, jotka kattavat suurimman osan konsernin työntekijöistä. Useimmat näistä järjestelyistä ovat maksupohjaisia järjestelyjä, joissa Konecranesin maksama eläkemaksu ja siitä johtuva kulu on kiinnitetty tietylle tasolle tai maksetaan prosenttiosuutena työntekijän palkasta. Konsernilla on merkittävä etuuspohjainen järjestely Isossa-Britanniassa, Saksassa ja Sveitsissä sekä yksittäisiä merkityksettömiä järjestelyitä muissa maissa. Useiden maiden yrityksissä tarjotaan myös muita pitkäaikaisia työsuhde-etuuksia kuten osa-aikaeläkkeitä ja ikälisiä, jotka raportoidaan etuuspohjaisina järjestelyinä.

Isossa-Britanniassa etuuspohjaisia järjestelyjä hallinnoidaan erillisessä itsenäisessä säätiössä, joka on juridisesti erotettu toimivasta yhtiöstä. Säätiön nimittämä itsenäinen omaisuudenhoitaja hoitaa eläkejärjestelyn sijoituksia nimittämällä sijoitusasiantuntijat, joiden tavoitteena on saavuttaa säätiön asettama rahoitusasema ennalta sovitut riskitasot huomioiden. Omaisuudenhoitaja on yhdessä säätiön hallituksen kanssa asettanut kontrollipisteitä, joiden täyttyessä sijoitusinstrumentteja voidaan muuttaa, jotta voittoja saadaan kotiutettua helpommin rahoitusaseman parantamiseksi. Ison-Britannian etuuspohjaista järjestelyä säädellään Ison-Britannian eläkelailla ja sitä valvoo Ison-Britannian eläkeviranomainen ja se on vapautettu useimmista Ison-Britannian veroista rekisteröidyn statuksensa takia. Ison-Britannian eläkejärjestely suljettiin uusilta jäseniltä vuonna 2005. Ison-Britannian eläkejärjestelyssä työntekijöiden eläke-etuudet lasketaan viimeisen kymmenen vuoden aikana ansaitun kolmen parhaan vuoden palkkojen keskiarvona. Ison-Britannian nettomääräinen työsuhde-etuusvelka taseessa oli 0,0 milj. euroa (0,0 milj. euroa vuonna 2019).

Saksassa eläkevelvoite on suora eläkelupaus, joka on rahastoimaton ja jota hallinnoi palveluntarjoaja. Eläkemaksut järjestelyn jäsenille alkavat eläköitymisen jälkeen tai työkyvyttömyys- tai kuolemantapauksessa. Eläke-edut perustuvat palveluvuosiin ja lopulliseen palkkaan. Eläkkeiden maksun aloittaminen on koordinoitu kansallisen eläkejärjestelmän mukaisesti: varhaiseläkkeen aikaisin mahdollinen aloitusikä on 63 vuotta ja vanhuuseläkkeen 65 vuotta. Suurin etuuspohjainen eläkejärjestely on Saksassa oleva Mannesmann Leistungsordnung (MLO), joka on suljettu uusilta jäseniltä. Eläke-etuus lasketaan henkilökohtaisen palkan ja keskimääräisen palkan suhdelukuna, kerrottuna palveluvuosilla ja kerrottuna 3,07:lla. Tämän suhdeluvun tulee olla vähintään 2,10 kertaa palveluvuosien määrä. Saksan nettomääräinen työsuhde-etuusvelka oli 265,2 milj. euroa (251,6 milj. euroa vuonna 2019), josta MLO järjestely oli 170,5 milj. euroa (159,3 milj. euroa vuonna 2019).

Sveitsissä eläkejärjestelyjä hallinnoidaan eläkerahastossa, joka toimii oikeudellisesti erillään tilinpäätöksen laativasta yhteisöstä. Eläkerahaston edunvalvojien hallituksessa on yhtä monta työnantajan ja työntekijöiden edustajaa. Edunvalvojat ovat lain puolesta velvoitettuja toimimaan kaikkien edunsaajien etujen mukaisesti ja ovat vastuussa varojen investointistrategian toteuttamisesta sekä varojen hallinnoinnista ja rahoituksesta. Järjestelyt toimivat laajassa sääntelykehyksessä ja niiden pitää noudattaa paikallisia vähimmäisrahoitusvaatimuksia. Järjestelyt ovat auki uusille jäsenille. Sekä työnantaja että työntekijät suorittavat maksuja järjestelyn rahoittamiseksi. Eläkejärjestely täyttää IFRS:n etuuspohjaisen järjestelyn määritelmän, koska paikallinen laki määrää takuutuoton alarajan ja järjestelyn täytyy taata tietty lakien mukainen etuuksien minimitaso. Täten yhtiöllä on riski, että se joutuu maksamaan järjestelyyn lisäsuorituksia. Järjestelyn jäsenet on myös vakuutettu vanhuus-, työkyvyttömyysja kuolemantapauksien varalta. Sveitsin nettomääräinen

työsuhde-etuusvelka taseessa oli 5,1 milj. euroa (4,1 milj. euroa vuonna 2019), josta eläkejärjestelyn osuus oli 4,8 milj. euroa (3,9 milj. euroa vuonna 2019). Vuonna 2019 Sveitsin eläkejärjestelyssä tehtiin järjestelyn supistaminen siirtämällä nykyiset eläkkeellä olevat henkilöt uuteen täysin vakuutettuun järjestelyyn. Järjestelyn supistamisen arvo oli 10,2 milj, euroa ja siitä syntyi 3,1 milj. euron positiivinen tulosvaikutus.

Etuuspohjaisissa eläkejärjestelyissä konserni altistuu tyypillisesti vakuutusmatemaattisille riskeille kuten: sijoitusriski, korkoriski, elinaikariski ja palkkakehitysriski. Sijoitusriskiä yritetään pienentää sijoittamalla varallisuutta sekä velka- että pääomainstrumentteihin.

Seuraavassa taulukossa esitetään etuuspohjaisten työsuhde-etuuksien nettokulut tuloslaskelmassa, rahastoimattomien ja rahastoitujen velvoitteiden status sekä taseeseen kirjatut määrät näistä järjestelyistä:

28.2. Eläkevelvoitteet taseessa

	2020	2019
Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo	294,7	279,8
Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo	86,1	84,3
Eläkevelvoitteet yhteensä	380,8	364,1
Varojen käypä arvo	-81,6	-80,5
Nettomääräinen velka taseessa	299,2	283,6

28.3. Tuloslaskelman kulut

	2020	2019
Henkilöstökulut:
Tilikauden työsuoritukseen perustuvat kulut	8,1	7,4
Nettokorkokulut	3,0	4,3
Aikaisempien kausien työ suoritukseen perustuvat kulut	0,3	-0,8
Vaikutus järjestelyn supistamisesta	-2,2	-4,0
Tuloslaskelmaan kirjatut kulut	9,1	6,9

	2020	2019
Nettomääräisen etuus pohjaisen eläkevelvoitteen uudelleenarvostuserät:
Järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto (ilman nettokorko- kuluissa olevaa korkotuottoa) voitto (-) / tappio (+)	-7,2	-3,4
Vakuutusmatemaattiset voitot (-) tai tappiot (+) väestö- tieteellisistä olettamuksista	0,5	-1,2
Vakuutusmatemaattiset voitot (-) tai tappiot (+) taloudellisis- ta olettamuksista	27,8	34,6
Kokemusperusteiset vakuutus matemaattiset voitot (-) tai tappiot (+)	-2,3	-2,4
Konsernin laajaan tuloslaskelmaan kirjatut kulut	18,8	27,6
Yhteensä (tuotto (-) / kulu (+))	27,9	34,5

Vuosien 2020 ja 2019 vakuutusmatemaattiset voitot / tappiot syntyivät pääasiassa Saksan, Sveitsin ja Ison-Britannian eläkejärjestelyissä käytettyjen diskonttokorkojen muutoksesta.

28.4. Velvoitteen nykyarvon muutokset:

	2020	2019
Velvoitteen nykyarvo 1.1.	364,1	347,5
Muuntoero	-3,8	3,9
Liiketoimintojen yhdistämiset	1,9	0,3
Eläkevastuiden uudelleenluokittelu	0,7	0,0
Vaikutukset järjestelyn supistamisesta	-2,2	-14,1
Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot	8,4	7,5
Korkomenot	4,4	6,4
Aiempien kausien työsuoritukseen perustuvat kulut	0,3	-0,8
Vakuutusmatemaattiset voitot (-) tai tappiot (+) väestötieteellisistä olettamuksista	0,5	-1,2
Vakuutusmatemaattiset voitot (-) tai tappiot (+) taloudellisista olettamuksista	27,8	34,6
Kokemusperusteiset vakuutusmate- maattiset voitot (-) tai tappiot (+)	-2,3	-2,4
Maksetut etuudet	-19,0	-17,6
Velvoitteen nykyarvo 31.12.	380,8	364,1

Maksetuista etuuksista 5,9 milj. euroa (2019: 5,4 milj. euroa) maksettiin järjestelyyn kuuluvista varoista ja 13,1 milj. euroa (2019: 12,2 milj. euroa) työnantaja maksoi suoraan.

Järjestelyyn kuuluvien varojen käypien arvojen muutokset	2020	2019
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo 1.1.	80,5	84,4
Muuntoero	-3,4	3,7
Liiketoimintojen yhdistämiset	0.6	0.0
Eläkevarojen uudelleenluokittelu	0.5	0.0
Korkotuotot	1,5	2,1
Työntekijän maksusuoritukset järjestelyyn	0,4	0,4
Työnantajan maksusuoritukset järjestelyyn	0,3	2,1
Vaikutukset järjestelyn supistamisesta	0,0	-10,2
Järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto (ilman nettokorkokuluissa olevaa korkotuottoa)	7,2	3,4
Maksetut etuudet	-5,9	-5,4
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo 31.12.	81,6	80,5

28.5. Järjestelyyn kuuluvien varojen jakautuminen 31.12. omaisuusryhmittäin

	2020	2019
Oman pääoman ehtoiset instrumentit	14,4	14,5
Velkainstrumentit	57,5	55,2
Vakuutukset	1,1	1,3
Kiinteistösijoitukset	7,5	7,2
Muut	1,1	2,4
Järjestelyyn kuuluvat varat yhteensä	81,6	80,5

Järjestelyyn kuuluvissa varoissa ei ole suoria sijoituksia Konecranes Oyj:n osakkeisiin tai varoihin.

Käytännössä kaikilla oman pääoman ehtoisilla ja velkainstrumenteilla on noteeratut hinnat aktiivisilla markkinoilla. Järjestelyihin kuuluvat varat ovat Isossa-Britanniassa, Sveitsissä, Saksassa ja Intiassa. Isossa-Britanniassa sijaitsevan eläkesäätiön politiikka on sijoittaa noin 25–30 % kasvukohteisiin, kuten osakkeisiin sekä kiinteistö- ja kasvurahastoihin ja 70–75 % riskiä vähentäviin sijoituskohteisiin kuten yritysten velkakirjoihin ja kiinteisiin tai indeksisidottuihin valtion velkakirjoihin. Sveitsin eläkerahaston politiikka puolestaan on sijoittaa noin 40–60 % sveitsiläisiin velkakirjoihin, noin 15–35 % osakkeisiin sekä 15–25 % sveitsiläisiin kiinteistöja asuntolainoihin. Rahasto ei sijoita lähes ollenkaan muihin vaihtoehtoisiin kohteisiin. Yhtiö voi määrittää vain epäsuorasti ja osittain varojen allokaation johtuen työnantajan ja työntekijöiden 50/50-edustuksesta säätiön hallituksessa. Järjestelyyn kuuluvien varojen toteutunut tuotto oli 8,7 milj. euroa (2019: 5,5 milj. euroa).

28.6. Etuuspohjaiset järjestelyt: tärkeimmät vakuutusmatemaattiset olettamat

Jotta etuuspohjaisten järjestelyjen käyvät arvot voidaan esittää, on määrittelyssä käytetty IAS 19 -standardin mukaisia olettamia, joilla on yhteys markkinaolosuhteisiin arvostuspäivänä. Riippumattomat vakuutusmatemaatikot ovat päivittäneet IAS 19 -standardin mukaisia vakuutusmatemaattisia arvoja tärkeimmissä etuuspohjaisissa järjestelyissä 31.12.2020. Vakuutusmatemaatikkojen käyttämät olettamat on valittu useamman vakuutusmatemaattisen olettaman joukosta ja ne voivat käytännössä jäädä toteutumatta johtuen järjestelyjen pitkäkestoisuudesta. Vakuutusmatemaattiset olettamat, joita etuuspohjaista vastuuta laskettaessa käytetään, voivat siksi vaihdella järjestelyn sijaintimaan mukaan. Seuraavassa taulukossa esitetään velvoitteen määrällä painotetut olettamat, joita etuuspohjaisen velvoitteen määrää laskettaessa on käytetty.

Saksa	2020	2019
Diskonttokorko %	0,55	1,06
Palkankorotusolettamus %	2,40	2,40
Eläkkeiden korotusolettamus %	1,67	1,67

Eliniänodotetaulukko: Richttafeln 2018 G von Klaus Heubeck

Iso-Britannia	2020	2019
Diskonttokorko %	1,40	2,00
Eläkkeiden korotusolettamus %	2,90	2,80

Eliniänodotetaulukko: SAPS base table of S2PA, syntymävuoden mukaan painotettuna erikseen miesten ja naisten suhteen sekä ak- tiivijäsenissä että eläkkeensaajissa ja CMI 2017 ennusteet (vuonna 2019: CMI 2017 ennusteet), jossa käytetty pitkäaikaisen eliniän- odotteen pitenemisen parametria 1,25 % vuodessa (vuonna 2019 1,25 %).

Sveitsi	2020	2019
Diskonttokorko %	0,05	0,10
Palkankorotusolettamus %	1,25	1,25

Eliniänodotetaulukko: BVG 2015 sukupolvi- ja parannustekijät CMI LTR 1,5 %.

Muut	2020	2019
Diskonttokorko %		0,22−12,07 0,53−12,15
Palkankorotusolettamus %	1,08−8,80	0,30−9,10
Eläkkeiden korotusolettamus %	1,50−6,90	1,61−7,10

Alla oleva taulukko näyttää prosentuaalisen muutoksen etuuspohjaisen etuusjärjestelyn laskennassa käytettyjen tärkeimpien vakuutusmatemaattisten olettamien muutoksessa niissä maissa, joissa konsernilla on merkittäviä etuuspohjaisia järjestelyjä. Vaikutus esitetään velvoitteen kasvuna tai vähenemisenä. Diskonttokoron herkkyysanalyysissa sen mahdollista vaikutusta järjestelyn varojen tuottoon ei ole otettu huomioon.

Herkkyysanalyysi		Kasvu Väheneminen
0,5 % -yksikön muutos diskonttokorossa	-8,1 %	7,9 %
0,5 % -yksikön muutos palkankorotusolettamuksessa	0,5 %	-0,4 %
0,5 % -yksikön muutos eläkkeiden korotusolettamuksessa	5,3 %	-5,7 %

Ylläoleva herkkyysanalyysi on määritelty tilikauden lopussa tapahtuvien olettamien todennäköisen muutoksen pohjalta eikä se välttämättä edusta mahdollista olettamien todellista muutosta. Herkkyysanalyysi perustuu siihen, että tärkeimpiä olettamia muutetaan niin, että muut olettamat pysyvät yhtä aikaa samoina. Kaikkien muiden olettamien muuttaminen yhdessä yksittäisen olettaman kanssa ja niistä syntyvien määrien lineaarinen extrapolointi ei ole mahdollista.

Herkkyysanalyysin laatimisessa ei ole muutoksia verrattuna edelliseen vuoteen.

Eläkevelvoitteen keskimääräinen kestoaika tilikauden lopussa oli 16 vuotta (2019: 16 vuotta).

Konserni olettaa maksavansa 1,2 milj. euroa etuuspohjaisiin järjestelyihinsä vuonna 2021.

29. Osakeperusteiset kannustusjärjestelmät

Avainhenkilöiden suoritusperusteinen osakepalkkiojärjestely

Konecranes Oyj:n hallitus päätti vuonna 2017 pitkän aikavälin kannustinjärjestelmien perustamisesta konsernin avainhenkilöille ja toimitusjohtajalle. Osakepohjaiset kannustinjärjestelmät ovat Osakepalkkiojärjestelmä 2017 konsernin avainhenkilöille, Sitouttava osakepalkkiojärjestelmä 2017 tietyille konsernin avainhenkilöille ja Osakepalkkiojärjestelmä 2017–2021 toimitusjohtajalle. Kannustinjärjestelmien mahdolliset palkkiot maksetaan ansaintajaksojen tai sitouttamisjaksojen jälkeen osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana, joka käytetään kattamaan veroja ja veronluonteisia maksuja. Palkkioita ei pääsääntöisesti makseta, jos osallistujan työ- tai toimisuhde päättyy ennen palkkion maksua. Osakepalkkiojärjestelmässä on kolme ansaintajaksoa, kalenterivuodet 2017–2019, 2018–2020 ja 2019–2021. Hallitus päättää ansaintakriteerit ja kullekin ansaintakriteerille tavoitteet kunkin ansaintajakson alussa.

Ansaintajaksolla 2017–2019 järjestelmä tarjoaa avainhenkilöille mahdollisuuden ansaita palkkioita Konecranes-konsernin tilikausien 2017–2019 kumulatiiviselle oikaistulle osakekohtaiselle tulokselle (EPS) asetettujen tavoitteiden saavuttamisen perusteella. Osakekohtaiseen tulokseen tehtävät oikaisut sisältävät määrätyt uudelleenjärjestelykulut, MHPS-kauppaan liittyvät transaktiokulut, kauppahinnan allokaatiopoistot sekä muut poikkeukselliset erät, jotka raportoidaan oikaisuerinä. Oikaistu osakekohtainen tulos sisältää voiton Stahl CraneSystemsin myynnistä. Ansaintajakson 2017–2019 perusteella maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin 880 000 Konecranes Oyj:n osaketta sisältäen myös rahana maksettavan osuuden. Järjestelmän kohderyhmään ansaintajaksolla 2017–2019 kuuluu noin 260 avainhenkilöä, mukaan lukien konsernin johtoryhmän jäsenet ja Senior Management -tiimin jäsenet. Hallituksella on oikeus pienentää ansaintajakson 2017–2019 perusteella maksettavia palkkioita, jos tietty palkkiokatto saavutetaan.

Konecranes Oyj:n hallitus päätti, että ansaintajakson 2018– 2020 ansaintakriteeri on tilikausien 2018–2020 kumulatiivinen oikaistu osakekohtainen tulos (EPS). Osakekohtaiseen tulokseen tehtävät oikaisut sisältävät määrätyt uudelleenjärjestelykulut, kauppahinnan allokaatiopoistot sekä tiettyjä muita poikkeuksellisia eriä. Ansaintajaksolla 2018–2020 järjestelmän kohderyhmään kuuluu enimmillään 280 henkilöä. Ansaintajakson perusteella maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään 710 000 Konecranes Oyj:n osakkeen arvoa. Hallituksen asettaman tavoitteen saavuttamisen perusteella voidaan maksaa puolet enimmäispalkkiosta. Enimmäispalkkion saaminen edellyttää tavoitteen selkeää ylittämistä.

Konecranes Oyj:n hallitus on päättänyt, että yhtiön osakepalkkiojärjestelmän ("Järjestelmä") ansaintajakson 2019–2021 ansaintakriteerit ovat tilikausien 2019–2021 kumulatiivinen oikaistu osakekohtainen tulos (EPS) sekä myynnin yhdistetty vuotuinen kasvuvauhti (CAGR). Osakekohtaiseen tulokseen tehtävät oikaisut sisältävät määrätyt uudelleenjärjestelykulut, kauppahinnan allokaatiopoistot sekä tiettyjä muita poikkeuksellisia eriä. Ansaintajaksolla 2019– 2021 Järjestelmän kohderyhmään kuuluu enimmillään 200 Konecranes-konsernin avainhenkilöä. Ansaintajakson 2019– 2021 perusteella maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään 670 000 Konecranes Oyj:n osakkeen arvoa. Hallituksen asettaman tavoitteen saavuttamisen perusteella voidaan maksaa puolet enimmäispalkkiosta. Enimmäispalkkion saaminen edellyttää tavoitteen selkeää ylittämistä.

Konecranes Oyj:n hallitus on päätti vuonna 2020 uuden osakepalkkiojärjestelmän 2020 perustamisesta Konecranesin avainhenkilöille. Järjestelmän ansaintajakso on 2020–2022, ja se sisältää kolme erillistä arviointijaksoa sekä erilliset tavoitteet vuosille 2020, 2021 ja 2022.

Arviointijaksojen 2020 ja 2021 ansaintakriteeri on oikaistu osakekohtainen tulos (EPS). Osakekohtaiseen tulokseen tehtävät oikaisut sisältävät määrättyjä uudelleenjärjestelykuluja, yritysjärjestelyihin liittyviä transaktiokustannuksia sekä muita

poikkeuksellisia eriä. Konecranes Oyj:n hallitus on päättänyt EPS-tavoitteen ensimmäiselle ja toiselle arviointijaksoille. Ansaintajaksolla 2020–2022 Järjestelmän kohderyhmään kuuluu enintään 170 Konecranes-konsernin avainhenkilöä. Ansaintajakson 2020–2022 perusteella maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään 600 000 Konecranes Oyj:n osakkeen arvoa. Palkkio maksetaan kokonaisuudessaan vuonna 2023, mikäli järjestelmän ehdot täyttyvät. Kannustinjärjestelmän mahdolliset palkkiot maksetaan ansaintajakson jälkeen osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Rahaosuudella pyritään kattamaan palkkioista osallistujille aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja. Palkkiota ei pääsääntöisesti makseta, jos osallistujan työ- tai toimisuhde päättyy ennen palkkion maksua.

Sitouttava osakepalkkiojärjestelmä

Sitouttavan osakepalkkiojärjestelmän 2017 kohderyhmään kuuluvat tietyt Konecranesin avainhenkilöt. Sitouttamisajanjaksojen pituudet ovat 12–36 kuukautta. Palkkion maksaminen edellyttää, että avainhenkilön työ- tai toimisuhde jatkuu sitouttamisjakson loppuun asti. Koko järjestelmän perusteella jaettavat palkkiot ovat yhteensä enintään 200 000 Konecranes Oyj:n osaketta sisältäen myös rahana maksettavan osuuden. 45 000 osaketta (4 000 osaketta vuonna 2019) sitouttavan osakepalkkiojärjestelmän osakkeista jaettiin vuoden 2020 aikana.

Sitouttava osakepalkkiojärjestelmä 2020

Konecranes Oyj ja Cargotec Oyj allekirjoittivat 1.10.2020 yhdistymissopimuksen ja sulautumissuunnitelman yhtiöiden yhdistämiseksi sulautumisella ("Yritysjärjestely"). Konecranes Oyj:n hallitus päätti uuden osakepohjaisen kannustinjärjestelmän perustamisesta konsernin avainhenkilöille. Uusi sitouttava osakepalkkiojärjestelmä 2020 ("Järjestelmä") on tarkoitettu siirtymäajalle ennen Yritysjärjestelyn täytäntöönpanoa ja yhdistetyn yhtiön muodostamista sulautumisessa ("Siirtymäaika"). Järjestelmän tarkoituksena on yhdenmukaistaa omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet, varmistaa liiketoiminnan jatkuminen Siirtymäajalla ja sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön.

Järjestelmän palkkio on ehdollinen Yritysjärjestelyn täytäntöönpanolle. Lisäksi palkkio edellyttää voimassa olevaa työ- tai toimisuhdetta ja sen jatkumista odotusajalla. Palkkio maksetaan osittain osakkeina ja osittain rahana odotusajan päättymisen jälkeen. Odotusaika päättyy Yritysjärjestelyn täytäntöönpanopäivänä. Järjestelmästä palkkiona saatuja osakkeita ei saa myydä, siirtää, pantata tai muuten luovuttaa 12 kuukauden mittaisella rajoitusjaksolla. Rajoitusjakso alkaa Yritysjärjestelyn täytäntöönpanoa seuraavana päivänä. Järjestelmä on tarkoitettu ainoastaan noin 100 valikoidulle avainhenkilölle, mukaan lukien konsernin johtoryhmän jäsenet. Järjestelmästä jaetaan palkkioina yhteensä enintään noin 120 000 Konecranes Oyj:n osaketta. Lisäksi palkkioon sisältyy rahana maksettava osuus palkkiosta aiheutuvien verojen ja veronluonteisten maksujen kattamiseksi.

Toimitusjohtajan osakepalkkiojärjestelmä 2017–2021

Toimitusjohtajan pitkän aikavälin kannustinjärjestelmässä on yksi viiden vuoden mittainen ansaintajakso, kalenterivuodet 2017–2021. Toimitusjohtajan osakepalkkiojärjestelmän mahdollinen palkkio perustuu Konecranes-konsernin tilikausien 2017–2019 kumulatiiviseen oikaistuun osakekohtaiseen tulokseen (EPS) sekä tilikausien 2020–2021 kumulatiiviseen osakekohtaiseen tulokseen (EPS). Järjestelmän perusteella maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään 200 000 Konecranes Oyj:n osaketta sisältäen myös rahana maksettavan osuuden. Maksettavasta palkkiosta vähennetään kuitenkin Osakepalkkiojärjestelmän 2017 ja 2018 ansaintajaksojen perusteella palkkiona maksetut ja maksettavat osakkeet. Osakepalkkiojärjestelmän 2017 ensimmäisen ansaintajakson 2017–2019 perusteella toimitusjohtajalla on mahdollisuus ansaita enintään 48 000 Konecranes Oyj:n osaketta sisältäen myös rahana maksettavan osuuden samoin kuin 39 000 osaketta osakepalkkiojärjestelmästä 2018. Toimitusjohtajalla on oikeus myydä Toimitusjohtajan osakepalkkiojärjestelmän 2017–2021 tai Osakepalkkiojärjestelmän 2017 perusteella palkkiona maksettuja osakkeita vasta kun hänen osakeomistuksensa Konecranesissa on yhteensä 750 000 euroa. Järjestelmä purettiin Panu Routilan osalta vuonna 2019.

Omistusvelvollisuudet

Konsernin johtoryhmän jäsenen on omistettava vähintään 50 % näiden järjestelmien perusteella saamistaan netto-osakkeista, kunnes hänen osakeomistuksensa Konecranesissa yhteensä vastaa hänen bruttovuosipalkkansa arvoa. Tämä osakemäärä on omistettava niin kauan kuin jäsenyys konsernin johtoryhmässä jatkuu.

Omina osakkeina maksettava osuus myönnetyistä osakepalkkio-oikeuksista perustuu myöntämispäivän käypään arvoon, joka on laskettu Monte-Carlo-simulointimallilla ottaen huomioon osakepalkkiojärjestelmän ehdot. Malli simuloi konsernin osakkeenomistajan tuotot ja vertaa sitä kilpailijayrityksiä vastaan. Se ottaa huomioon historialliset ja oletetut osingot ja konsernin sekä kilpailijayritysten osakkeen arvon vaihtelun kovarianssin ennustaessaan suhteellista osakkeen tuottokykyä. Rahalla maksettavan osuuden käypä arvo mitataan jokaisena tilinpäätöspäivänä käyttämällä binomimalleja ottaen huomioon osakepalkkioiden myöntämisehdot ja erityiset tavoitetasot.

Henkilöstön osakesäästöohjelma

Konserni on ottanut käyttöön osakesäästöohjelman, jossa ohjelmaan osallistuva henkilö saa maksutta yhden lisäosakkeen kutakin kahta säästöosaketta kohden. Lisäosakkeet annetaan osallistujille, jos he omistavat säästökaudelta hankitut säästöosakkeet määrätyn omistusjakson päättymiseen saakka. Lisäosakkeet maksetaan Konecranesin osakkeina ja osin rahana. Ohjelman kulut jaksotetaan säästöosakkeiden omistusjaksolle ja ne perustuvat neljännesvuosittaisiin säästöosakkeiden määrään.

Omina osakkeina maksettava osuus myönnetyistä osakepalkkioista perustuu myöntämispäivän käypään arvoon, joka on laskettu binomisella mallilla ottaen huomioon osakesäästöohjelman ehdot. Rahalla maksettavan osuuden käypä arvo mitataan jokaisena tilinpäätöspäivänä käyttämällä binomimalleja ja ottaen huomioon osakesäästöohjelman myöntämisehdot sekä muut määritellyt ehdot.

29.1. Osakeperusteisten kannustusjärjestelmien kulut

	2020	2019
Kulut omana pääomana suoritettavista maksuista	5,0	5,9
Kulut rahana suoritettavista kuluista	0,7	-0,4
Kulut osakeperusteisista kannustusjärjestelmistä yhteensä	5,7	5,4

Rahaosuutta vastaava vieraan pääoman määrä taseessa oli 0,7 milj. euroa (2019: 0,8 milj. euroa).

29.2. Osakepalkkiojärjestelmässä myönnettyjen brutto-osakkeiden muutokset

2020	2019
Osakkeiden määrä	Osakkeiden määrä
2 124 100	1 677 350
700 000	628 000
-552 820	0
-280 135	0
-43 545	-181 250
1 947 600	2 124 100

29.3. Sitouttavassa osakepalkkiojärjestelmässä 2020 myönnettyjen netto-osakkeiden muutokset

	2020	2019
	Osakkeiden määrä	Osakkeiden määrä
Lukumäärä 1.1.	0	0
Myönnetyt palkkio-osakkeet	119 246	0
Lukumäärä 31.12.	119 246	0

29.4. Henkilöstön osakesäästöohjelmassa myönnettyjen brutto-osakkeiden muutokset

	2020	2019
	Osakkeiden määrä	Osakkeiden määrä
Lukumäärä 1.1.	146 344	134 193
Myönnetyt palkkio-osakkeet	66 329	64 998
Lunastetut palkkio-osakkeet	-21 480	-45 078
Menetetyt palkkio-osakkeet	-9 033	-7 769
Lukumäärä 31.12.	182 160	146 344

29.5. Osakepalkkiojärjestelmän käyvän arvon määrityksessä käytetyt oletukset

Rahalla maksettavan osuuden käypä arvo arvostetaan jokaisena tilinpäätöspäivänä siihen asti, kunnes palkkio maksetaan. Tästä syntyvän vieraan pääoman määrä on täten yhdenmukainen Konecranes Oyj:n osakkeen arvon kanssa.

Vuosina 2017–2019 myönnettyjen kannustinjärjestelmien (ansaintajaksot 2017 ja 2018–2020) markkinaperusteisista ehdoista (oikaistu EPS) riippumaton omana pääomana maksettavan osuuden käypä arvo, vuonna 2019 myönnetyn kannustinjärjestelmän (ansaintajakso 2019–2021) kahdesta markkinaperusteisesta ehdosta (oikaistu EPS ja myynnin yhdistetty vuotuinen kasvuvauhti) riippumaton omana pääomana maksettavan osuuden käypä arvo ja vuonna 2020 myönnetyn kannustinjärjestelmän (ansaintajakso 2020–2022) markkinaperusteista ehdoista (oikaistu EPS) vuosille 2020–2021, kun vuoden 2022 ehdot ovat vielä auki, riippumaton omana pääomana maksettavan osuuden käypä arvo perustuvat myöntämispäivän Konecranesin osakkeen käypään arvoon sekä oletettuun osinkotuottoon.

	2020 sitouttava osakepalkkio järjestelmä	2020 järjestelmä	2019 järjestelmä	2018 järjestelmä	Toimitus johtajan LTI 2017 järjestelmä	2017 järjestelmä
Osakkeen käypä arvo myöntämishetkellä, EUR	27,74	26,95	31,09	32,91	37,03	38,45
Osakkeen käypä arvo raportointipäivänä 31.12. EUR	28,78	28,78	28,78	28,78	28,78	28,78
Oletettu volatiliteetti, % *	31,0 %	32,0 %	25,0 %	27,0 %	30,6 %	33,7 %
Riskitön korko, %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %
Oletettu osinkotuotto, EUR	3,2	1,7	1,1	1,1	1,1	1,0
Oletettu voimassaoloaika vuosina	1,4	2,5	2,8	1,7	4,9	2,7
Myöntämispäivän käyvän arvon painotettu keskiarvo, EUR	24,54	22,59	27,66	29,55	32,70	35,64
Käytetty malli					Black-Scholes Black-Scholes Black-Scholes Black-Scholes Black-Scholes Black-Scholes

*Oletettu volatiliteetti on laskettu Konecranesin osakkeen historiallisesta volatiliteetista, joka perustuu vastaavan maturiteetin kuukausittaisiin volatiliteettiarvoihin.

30. Lähipiiritapahtumat

Konsernin lähipiiriin kuuluvat tytär-, osakkuus-, yhteisyritykset ja yhteiset toiminnot (katso yhtiölista), eläkesäätiö Isossa-Britanniassa sekä konsernin johdon avainhenkilöt ja suurimmat osakkeenomistajat. Konsernin johdon avainhenkilöt koostuvat hallituksesta, toimitusjohtajasta ja konsernin johtoryhmästä.

30.1. Johdon palkkiot

Hallitus

Hallituksen jäsenten palkkioista päättää yhtiökokous nimitysvaliokunnan ehdotuksen perusteella. Vuoden 2020 yhtiökokous vahvisti vuosipalkkioiksi: hallituksen puheenjohtaja 140 000 euroa (2019: 140 000 euroa), varapuheenjohtaja 100 000 euroa (2019: 100 000 euroa) ja muut hallituksen jäsenet 70 000 euroa (2019: 70 000 euroa). Mikäli hallituksen jäsenen toimikausi päättyy ennen vuoden 2021 varsinaisen yhtiökokouksen päättymistä, hän on oikeutettu todellisen toimikautensa keston mukaan määräytyvään osuuteen vuosipalkkiosta. Lisäksi valiokunnan kokoukseen osallistumisesta myönnetään 1 500 euron suuruinen kokouskohtainen palkkio (2019: 1 500 euroa). Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja on kuitenkin oikeutettu 3 000 euron (2019: 3 000 euroa) suuruiseen kokouspalkkioon jokaisesta tarkastusvaliokunnan kokouksesta, johon hän osallistuu.

Ehdotuksen mukaan 50 % vuosipalkkiosta käytetään yhtiön osakkeiden hankkimiseen hallituksen jäsenten nimiin. Palkkion maksaminen voi tapahtua myös luovuttamalla yhtiön hallussa olevia omia osakkeita yhtiökokouksen hallitukselle antaman valtuutuksen nojalla. Siinä tapauksessa, että osakkeiden hankkimista ei voida toteuttaa yhtiöstä tai hallituksen jäsenestä johtuvan syyn vuoksi, maksetaan koko palkkio käteisenä.

Matkakustannukset korvataan laskuja vastaan.

Toimitusjohtaja

Henkilöstövaliokunta seuraa toimitusjohtajan suoritusta. Tämän ja muiden asiaan vaikuttavien tekijöiden perusteella hallitus määrittää toimitusjohtajan kokonaispalkkion.

Konecranes Oyj:n hallitus nimitti 7.10.2019 Rob Smithin Konecranesin toimitusjohtajaksi 1.2.2020 alkaen ja entinen toimitusjohtaja Panu Routila jätti konsernin 6.10.2019. Yhtiön talousjohtaja Teo Ottola, joka toimii myös toimitusjohtajan sijaisena, toimi väliaikaisena toimitusjohtajana, kunnes Rob Smith aloitti toimessaan.

2020

Maksetut kokonaispalkkiot hallituksen jäsenille:	Osakkeiden lkm osana kokonais palkkiota	Osakepalkkion arvo, EUR	Rahana maksettu palkkio, EUR	Kokonais palkkio, EUR
Hallituksen puheenjohtaja	2 193	59 448	94 052	153 500
Hallituksen jäsenet	6 180	169 738	344 262	514 000
Yhteensä	8 373	229 185	438 315	667 500

2019

Maksetut kokonaispalkkiot hallituksen jäsenille:	Osakkeiden lkm osana kokonais palkkiota	Osakepalkkion arvo, EUR	Rahana maksettu palkkio, EUR	Kokonais palkkio, EUR
Hallituksen puheenjohtaja	1 942	52 481	96 519	149 000
Hallituksen jäsenet	7 213	194 922	436 078	631 000
Yhteensä	9 155	247 403	532 597	780 000

Lakisääteiset eläkekulut olivat 0,0 milj. euroa vuonna 2020 (0,0 milj. euroa vuonna 2019).

	2020	2019
Palkka ja muut edut, EUR (Panu Routila 1.1.–6.10.2019, Teo Ottola 7.10.2019–31.1.2020, Rob Smith 1.2.–31.12.2020)	750 830	590 238
Vuositason muuttuvat palkanosat, EUR (Panu Routila 2019, Rob Smith 2020)	0,0	330 225
Yhteensä	750 830	920 463
Lakisääteiset eläkekulut, EUR (Panu Routila 1.1.–6.10.2019, Teo Ottola 7.10.2019–31.1.2020, Rob Smith 1.2.–31.12.2020)	113 782	194 272
Lisäeläkekulut, EUR (Panu Routila 1.1.–6.10.2019, Teo Ottola 7.10.2019–31.1.2020, Rob Smith 1.2.–31.12.2020)	107 186	168 298
Yhteensä	220 968	362 570
Työsuhteen päättämiseen liittyvät etuudet (Panu Routila)
Maksettu tilikauden aikana	758 302	364 690
Varattu 31.12.	0,0	815 843
Yhteensä	758 302	1 180 533
Osakeomistus Konecranes Oyj:ssä (osakkeiden lukumäärä) 1)	0	0
Osakepohjaisen kannustinjärjestelmän osakeoikeudet 2)	122 922	0
Osakeperusteisten maksujen kulut tuloslaskelmassa, EUR (Panu Routila 2019, Rob Smith 2020)	218 859	-319 656
Eläkeikä (Panu Routila 2019, Rob Smith 2020)	63 vuotta	63 vuotta
Irtisanomisaika (Panu Routila 2019, Rob Smith 2020)	6 kk
Irtisanomiskorvaus (sisältää 6 kuukauden irtisanomisajan)	18 kk palkka ja luontois etuudet

1) Vuonna 2019 Panu Routila ei toiminut enää toimitusjohtajana 31.12.2019, jolloin osakkeet ja osakeoikeudet on raportoitu nollana.

2) Vuoden 2020 sitouttavan osakepalkkiojärjestelmän osakeoikeudet ovat nettomääriä. Tämän lisäksi palkkioon kuuluu myös rahaosuus.

Konsernin johtoryhmä

Konsernin johtoryhmä (KLT) kokoontuu tarpeen mukaan, yleensä kuukausittain. Liiketoiminta-alueilla on omat johtoryhmänsä, jotka kokoontuvat säännöllisesti. Vain konsernin johtoryhmä luokitellaan konsernin lähipiiriin kuuluviksi avainhenkilöiksi johtuen päätöksentekovallasta.

Konsernin johtoryhmään (KLT) kuuluvat seuraavat jäsenet:

• Toimitusjohtaja
• Finanssijohtaja, Toimitusjohtajan sijainen
• Johtaja, Kunnossapito-liiketoiminta-alue
• Johtaja, Teollisuuslaitteet-liiketoiminta-alue
• Johtaja, Satamaratkaisut-liiketoiminta-alue
• Johtaja, Teknologiat
• Henkilöstöjohtaja
• Lakiasiainjohtaja
• Integraatio- ja projektinhallintajohtaja

Henkilöstövaliokunta tekee hallitukselle toimitusjohtajan suosituksesta esityksen konsernin johtoryhmän jäsenten peruspalkkion ja kannustintasojen hyväksymisestä.

Johtoryhmän suomalaisten jäsenten eläkeikä (pois lukien toimitusjohtaja) määräytyy työntekijäin eläkelain (TyEL) mukaan. Johtoryhmän suomalaiset jäsenet osallistuvat lisäksi avainhenkilöille tarjottuun maksuperusteiseen ryhmäeläkevakuutusjärjestelmään. Yhtiön maksuperusteinen eläkemaksu on 1 % vuosipalkasta, johon ei kuulu tulospalkkiot (vuosittainen tai pitkän aikavälin palkitseminen). Suomalaisilla johtoryhmän jäsenillä on myös henki- ja tapaturmavakuutukset. Ulkomaisilla johtoryhmäjäsenillä on paikalliset vakuutukset.

Konsernin johtoryhmä, ilman toimitusjohtajaa	2020	2019
Palkka ja muut edut, EUR	2 041 926	2 206 523
Vuositason muuttuvat palkanosat, EUR	634 430	765 000
Yhteensä	2 676 357	2 971 523
Lakisääteiset eläkekulut, EUR	280 349	369 232
Lisäeläkekulut, EUR	17 360	17 078
Yhteensä	297 709	386 310
Osakeomistus Konecranes Oyj:ssä (osakkeiden lukumäärä)	170 044	239 978
Osakepohjaisen kannustinjärjestelmän osakeoikeudet 1)	334 419	342 000
Osakeperusteisten maksujen kulut tuloslaskelmassa, EUR	720 725	872 177

1) Vuoden 2020 sitouttavan osakepalkkiojärjestelmän osakeoikeudet ovat nettomääriä. Tämän lisäksi palkkioon kuuluu myös rahaosuus.

Yhtiöllä ei ollut lainasaamisia konsernin johtoryhmältä vuoden 2020 ja 2019 lopussa. Yhtiöllä ei ollut myönnettyjä takauksia konsernin johtoryhmän puolesta 2020 ja 2019.

Yhtiön johtoon kuuluvien avainhenkilöiden työsuhde-etuudet yhteensä vuonna 2020 olivat yhteensä 5,6 milj. euroa (7,2 milj. euroa vuonna 2019).

30.2. Liiketapahtumat osakkuus- ja yhteisten järjestelyjen kesken

	2020	2019
Tuotteiden ja palveluiden myynnit osakkuusyhtiöille ja yhteisjärjestelyille	20,0	46,5
Saatavat osakkuusyhtiöiltä ja yhteisjärjestelyiltä	4,3	8,9
Tuotteiden ja palveluiden ostot osakkuusyhtiöiltä ja yhteisjärjestelyiltä	48,7	53,2
Velat osakkuusyhtiöille ja yhteisjärjestelyille	0,8	0,9

Myynnit ja ostot lähipiirin kesken tehdään normaaleja kauppaehtoja noudattaen.

30.3. Liiketapahtumat eläkesäätiön kanssa (Iso-Britannia)

	2020	2019
Maksut eläkesäätiölle	0,0	1,8

30.4. Liiketapahtumat hallituksen jäsenten kanssa

	2020	2019
Hallituksen jäsen, jonka 100% omis- tamalla yhtiöllä on Konecranes Oyj:n joukkovelkakirjalainoja.
Korollinen pitkäikainen velka	0,1	0,0

32. Rahoitusvarat ja -velat

32.1. Rahoitusvarojen ja -velkojen kirjanpitoarvot

31. Annetut vakuudet, leasingvastuut ja muut vastuusitoumukset

	2020	2019
Vastuut omista kaupallisista sitoumuksista
Takaukset	580,2	629,5
Muut vastuut	33,4	34,1
Yhteensä	613,6	663,6

Ajoittain Konecranes tarjoaa asiakkailleen takauksia konsernin ja asiakkaan tekemän sopimuksen mukaisten velvoitteiden takaamiseksi. Investointituotteiden (koneiden) myynnissä tyypillisimmät takaustyypit ovat:

• tarjousajantakaukset (bid bonds), jotka annetaan asiakkaalle tarjousprosessin takaamiseksi
• ennakontakaukset, jotka annetaan asiakkaalle turvaamaan heidän konsernille suorittamansa projektin ennakkomaksut
• suoritustakaukset, jotka turvaavat asiakkaita siltä, että konserni hoitaa sopimuksen mukaiset velvoitteensa.
• takuuajantakaukset, jotka turvaavat asiakkaita takuuajan virheiden korjauksesta.

Ehdolliset velat liittyen oikeudenkäynteihin

Konecranes on osapuolena erilaisissa normaaliin liiketoimintaan liittyvissä oikeudenkäynneissä ja riita-asioissa eri maissa. Nämä oikeudenkäynnit, vaateet ja muut kiistat ovat tyypillisiä tälle teollisuudenalalle ja maailmanlaajuiselle palvelu- ja tuotevalikoimallemme. Näitä riita-asioita ovat sopimusoikeudelliset kiistat, takuuseen perustuvat vaatimukset, tuotevastuut (suunnittelu- ja valmistusvirheet, puutteet varoitusvelvollisuuden täyttämisessä ja asbestivastuut), työsuhde- ja autovahinkoasiat sekä muut yleiset vahingonkorvausvaatimukset.

Näiden oikeudenkäyntien ja riita-asioiden taloudellista vaikutusta ei voida varmuudella ennustaa, mutta Konecraneskonserni uskoo tällä hetkellä käytössä olevan tiedon perusteella ja ottaen huomioon olemassa olevan vakuutusturvan ja tehdyt varaukset, ettei näillä ole olennaista haitallista vaikutusta konsernin taloudelliseen asemaan.

	2020			2019
Rahoitusvarat	Käypään arvoon laajaan tuloslaskelmaan kirjattavat	Käypään arvoon tulos vaikutteisesti kirjattavat	Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat	Tase-erien kirjanpito arvot	Käypään arvoon laajaan tuloslaskelmaan kirjattavat	Käypään arvoon tulos vaikutteisesti kirjattavat	Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat	Tase-erien kirjanpito arvot
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Myyntisaamiset ja muut saamiset	0,0	0,0	520,1	520,1	0,0	0,0	564,2	564,2
Johdannaissopimukset	7,7	13,4	0,0	21,2	3,0	5,1	0,0	8,1
Rahat ja pankkisaamiset	0,0	0,0	591,9	591,9	0,0	0,0	378,2	378,2
Yhteensä	7,7	13,4	1 112,0	1 133,2	3,0	5,1	942,4	950,5
Rahoitusvelat
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat	0,0	0,0	859,7	859,7	0,0	0,0	785,8	785,8
Muut velat	0,0	0,0	7,2	7,2	0,0	0,0	6,8	6,8
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat	0,0	0,0	311,1	311,1	0,0	0,0	248,4	248,4
Johdannaissopimukset	1,9	3,7	0,0	5,5	4,4	1,8	0,0	6,2
Ostovelat ja muut velat	0,0	0,0	262,7	262,7	0,0	0,0	280,5	280,5
Yhteensä	1,9	3,7	1 440,8	1 446,3	4,4	1,8	1 321,6	1 327,7

Lisätietoja johdannaissopimuksista on esitetty liitteessä 34.

32.2 Käyvät arvot

Oheisessa taulukossa on luokiteltuna konsernin rahoitusvarojen ja -velkojen tasearvot ja käyvät arvot:

	Tasearvo		Käypäarvo
Rahoitusvarat	2020	2019	2020	2019	Viite
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Myyntisaamiset ja muut saamiset	520,1	564,2	520,1	564,2	19,20
Johdannaissopimukset	21,2	8,1	21,2	8,1	34.1
Rahat ja pankkisaamiset	591,9	378,2	591,9	378,2	22
Yhteensä	1 133,2	950,5	1 133,2	950,5
Rahoitusvelat
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat	859,7	785,8	864,6	795,7	27.1
Muut velat	7,2	6,8	7,2	6,8
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat	311,1	248,4	311,2	248,4	27.2
Johdannaissopimukset	5,5	6,2	5,5	6,2	34.1
Ostovelat ja muut velat	262,7	280,5	262,7	280,5	25.2
Yhteensä	1 446,3	1 327,7	1 451,3	1 337,7

Johto on arvioinut, että rahojen ja lyhytaikaisten talletusten, myyntisaamisten, ostovelkojen, pankkitilien limiittien ja muiden lyhytaikaisten velkojen käyvät arvot ovat samat kuin tasearvot näiden instrumenttien lyhytaikaisuuden takia.

Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot on esitetty siihen arvoonsa, joilla riippumattomat osapuolet voisivat tehdä tällä instrumentilla kauppaa muuten kuin pakotettuna tai selvitystilan alaisena. Pitkäaikaisten korollisten (kiinteä- tai muuttuvakorkoiset) lainojen käypä arvo on arvioitu perustuen eri muuttujiin, kuten korko ja lainan riskiominaisuudet.

IFRS 7 vaatii, että käyvän arvon hierarkian mukainen rahoitusinstrumenttien luokittelu perustuu siihen, minkä tasoisesta tiedosta käyvät arvot on johdettu. Tämä luokittelu käyttää kolmitasoista hierarkiaa:

• Taso 1 perustuu julkisesti noteerattuun hintaan aktiivisilla markkinoilla samalle instrumentille
• Taso 2 ei perustu suoraan markkinoilla noteerattuun hintaan, mutta arvostuksessa käytetään parametreja, jotka perustuvat joko suoraan (noteeratut hinnat) tai epäsuorasti (johdettu noteeratuista hinnoista) luokan 1 mukaisiin instrumentteihin
• Taso 3 arvostus perustuu parametreihin, jotka eivät ole johdettavissa julkisesta markkinainformaatiosta

32.3. Käypien arvojen hierarkia

Oheisessa taulukossa on esitetty käypiin arvoihin esitetyt rahoitusvarat ja -velat käyvän arvon hierarkian kolmen luokan mukaisesti.

		2020			2019
Rahoitusvarat	Taso 1	Taso 2	Taso 3	Taso 1	Taso 2	Taso 3
Johdannaissopimukset
Valuuttatermiinisopimukset	0,0	21,2	0,0	0,0	8,1	0,0
Valuuttaoptiot	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0
Yhteensä	0,0	21,2	0,0	0,0	8,1	0,0
Muut rahoitusvarat
Rahat ja pankkisaamiset	591,9	0,0	0,0	378,2	0,0	0,0
Yhteensä	591,9	0,0	0,0	378,2	0,0	0,0
Rahoitusvarat yhteensä	591,9	21,2	0,0	378,2	8,1	0,0
Rahoitusvelat
Johdannaissopimukset
Valuuttatermiinisopimukset	0,0	5,5	0,0	0,0	6,2	0,0
Yhteensä	0,0	5,5	0,0	0,0	6,2	0,0
Muut rahoitusvelat
Korolliset velat	0,0	1 170,8	0,0	0,0	1 034,2	0,0
Muut velat	0,0	0,0	0,7	0,0	0,0	0,8
Yhteensä	0,0	1 170,8	0,7	0,0	1 034,2	0,8
Rahoitusvelat yhteensä	0,0	1 176,3	0,7	0,0	1 040,4	0,8

Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvän arvon luokittelussa ei ollut merkittäviä muutoksia vuonna 2019 ja 2020. Myöskään käyvän arvon luokkien välillä ei ollut merkittäviä siirtoja erien välillä.

Luokan 3 arvostukset muissa veloissa ovat ehdollisia kauppahintoja liiketoimintojen tai määräysvallattomien osakkeenomistajien osuuksien hankinnasta sekä osakepalkkiojärjestelmän rahalla maksettavasta osuudesta syntynyt velka.

33. Rahoitusriskien hallinta

Konecranesin liiketoiminnan luonteeseen sekä maailmanlaajuiseen toimintaan liittyy erilaisia rahoitusriskejä. Tällaisia rahoitusriskejä ovat (i) markkinariskit, kuten mahdolliset epäsuotuisat vaihtelut valuuttakursseissa, koroissa sekä hyödykehinnoissa (ii) likviditeettiriskit sekä (iii) luotto- ja vastapuoliriskit.

33.1. Markkinariskit

Konsernin kansainvälisen liiketoiminnan rahoitusriskien tunnistamisen, arvioinnin ja hallinnan vastuu on jaettu Group Treasuryn ja liiketoimintayksiköiden välillä. Konsernin menettelytavan mukaan kuitenkin valtaosa rahoitusriskien hallinnasta on keskitetty Group Treasuryyn. Group Treasury operoi konsernin pääkonttorissa toimivan juridisen yksikön Konecranes Finance Oy:n nimissä toimien konsernin sisäisenä pankkina. Keskittämisellä ja sisäisten valuuttavirtojen netottamisella voidaan ulkoiset suojaustarpeet minimoida.

Konecranes Finance Oy ei ole tulosyksikkö siinä mielessä, että se pyrkisi maksimoimaan voittoaan. Yhtiön tavoitteena on tuottaa konsernin liiketoimintayksiköille palveluja, joiden avulla ne vähentävät rahoitusriskejään.

Konsernin kansainväliseen liiketoimintaan liittyy markkinariskejä, kuten valuutta-, korko-, sekä hyödykeriski. Rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on lisätä liiketoiminnan lyhyen tähtäyksen vakautta vähentämällä haitallisia vaikutuksia hintavaihteluista ja muista epävarmuustekijöistä rahoitusmarkkinoilla.

Yksiköt suojaavat riskinsä sisäisesti Group Treasuryn kanssa. Tämän tuloksena suurin osa rahoitusriskeistä keskitetään yhteen yhtiöön, Konecranes Finance Oy:öön, jotta niitä voidaan arvioida ja hallita tehokkaasti.

Lähes kaikki varainhankinta, kassanhallinta sekä valuuttakauppa pankkien ja muiden ulkopuolisten vastapuolien

kanssa tehdään ja johdetaan konsernin rahoituspolitiikan mukaisesti keskitetysti Konecranes Finance Oy:ssä. Vain muutamassa erikoistapauksessa, jossa paikallinen keskuspankkisääntely kieltää sisäiset palvelut suojauksessa ja rahoituksessa, täytyy se tehdä suoraan liiketoimintayksikön ja pankin välillä, kuitenkin Group Treasuryn valvonnan alaisena.

Konecranes Finance Oy käyttää treasury-järjestelmää, joka mahdollistaa käytännöllisesti katsoen reaaliaikaisen transaktioiden prosessoinnin ja kattavan toiminta- ja tulosseurannan. Säännöllinen raportointi tapahtuu viikoittain ja se kattaa konsernitason kaupalliset ja rahoituksen kassavirrat, valuuttaposition, nettovelkatilanteen, johdannaissalkun ja rahoitustransaktioiden vastapuoliriskit. Lisäksi kaikki konsernin yhtiöt osallistuvat kuukausittaiseen sisäisen ja ulkoisen laskennan raportointiin.

Valuuttariski

Konsernin kansainväliseen liiketoimintaan liittyy valuuttariski. Kuitenkin suurimmalla osalla liiketoimintayksiköistä on transaktioita vain omassa valuutassaan. Toisin sanoen näiden yksiköiden myyntituotot, kulut ja sisäinen rahoitus Konecranes Finance Oy:stä on niiden omassa paikallisvaluutassa. Vain 23 noin 150 konserniyhtiöstä käyttää säännöllisesti toiminnassaan ulkomaan valuuttaa. Nämä yhtiöt suojaavat valuuttariskinsä Konecranes Finance Oy:n kanssa. Liiketoiminta-alueesta ja kassavirtojen todennäköisyydestä riippuen suojautuminen kattaa liiketoiminnan kassavirrat seuraavien 1–24 kuukauden ajalta ja se toteutetaan käyttämällä sisäisiä valuuttatermiinisopimuksia. Täten Konecranes Finance Oy voi hallita koko konsernin valuuttariskiä. Konserniyhtiöiden vieraan valuutan määräinen sisäinen, ja mahdollinen ulkoinen lainaus, netottaa joitakin näistä suojattavista kassavirroista. Jäljelle jäävä nettopositio suojataan liikepankkien kanssa tehtävillä valuuttatermiinisopimuksilla tai valuuttaoptioilla. Vain suojauslaskentaan kuuluvia kassavirtoja ei voi netottaa sisäisten kassavirtojen kanssa. Suojausinstrumentteja käytetään, kun suojausvaikutusta ei saavuteta konsernin sisäisellä netotuksella.

Liiketoimintayksiköiden vieraan valuutan määräiset tarjoukset voidaan tarvittaessa suojata valuuttaoptioilla, mutta yleensä riski katetaan valuuttaklausuulilla tarjouksessa.

Tiettyihin raskasnosturiprojekteihin sovelletaan IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa. Suojaus toteutetaan käyttämällä valuuttatermiinisopimuksia. Tällä hetkellä ainoastaan USD-määräisiin projekteihin sovelletaan suojauslaskentaa. Suojauslaskentaportfolio muodostuu USD-määräisistä myynneistä sekä ostoista, jossa bruttovirrat suojataan toisistaan erillään. Vuoden 2020 lopussa suojauslaskennan nettokassavirrat olivat yhteensä 207 milj. USD (vuonna 2019 274 milj. USD).

Seuraava taulukko esittää Konecranes Finance Oy:n transaktioposition 31.12.2020 ja 31.12.2019 (luvut miljoonia euroja):

	2020	2019
AED	10	26
AUD	19	20
BRL	4	-3
CAD	16	19
CHF	1	2
CLP	1	1
CNY	-24	-6
CZK	10	2
GBP	7	5
IDR	4	0
ILS	-3	0
INR	2	0
JPY	3	0
MYR	1	0
NOK	1	5
PHP	1	0
PLN	0	2
SEK	-58	-93
SGD	-6	-8
THB	2	4
TWD	1	0
USD	250	294
ZAR	5	2

Seuraava taulukko esittää Konecranes-konsernin translaatioposition, joka on konsernin omien pääomien arvo paikallisessa valuutassa 31.12.2020 ja 31.12.2019 (luvut miljoonia euroja):

	2020	2019
AED	9	10
AUD	11	3
BDT	1	1
BRL	11	11
CAD	9	7
CHF	9	2
CLP	7	6
CNY	106	96
CZK	9	9
DKK	6	5
GBP	-26	-22
HUF	3	3
INR	3	6
IDR	9	-6
JPY	-8	-8
MAD	2	1
MXN	2	3
MYR	22	1
NOK	1	1
PEN	5	6
PHP	7	1
PLN	1	0
RON	2	1
RUB	6	4
SAR	-2	1
SGD	-45	18
SEK	-15	-15
THB	16	-1
TWD	3	0
UAH	-2	-7
USD	26	7
VND	0	-1
ZAR	0	2

Johdannaisinstrumenttien nimellis- ja käyvät arvot on esitetty liitteessä 34.

Muutokset valuuttakursseissa voivat vaikuttaa kannattavuuteen ja omien pääomien määrään konsernissa. Yhdysvaltain dollarilla on selvästi suurin vaikutus, koska monet suuret nosturiprojektit ovat USD-määräisiä ja konsernilla on paljon paikallista liiketoimintaa Yhdysvalloissa. Dollarin heikkenemisellä on negatiivinen vaikutus.

Seuraava taulukko esittää EUR/USD-valuuttakurssin muutoksen teoreettisen vaikutuksen konsernin vuotuiseen liikevoittoon ja omaan pääomaan. Yhdysvaltain dollarin keskiarvokurssin vahvistuminen euroa vastaan kymmenellä prosentilla kasvattaa liikevoittoa 43,9 milj. euroa (37,2 milj. euroa vuonna 2019) ja kasvattaa omaa pääomaa 3,2 milj. euroa (0,7 milj. euroa vuonna 2019). Alla oleva taulukko esittää herkkyysanalyysin viimeiseltä kahdelta vuodelta:

Muutos EUR/USD kurssissa	2020 Liikevoitto	2020 Oma pääoma	2019 Liikevoitto	2019 Oma pääoma
+10 %	- 35,9	- 2,6	- 30,4	- 0,6
-10 %	+43,9	+3,2	+37,2	+0.7

Liikevoiton muutos muodostuu euromääräisten yhtiöiden, joilla on toistuvaa USD-määräistä myyntiä, transaktiopositiosta, sekä konsernin liikevoitosta Yhdysvaltain dollareissa euroina. Transaktiopositio on estimoitu vuodelle 2020 (position koko vaihtelee vuosittain pääosin suurten nosturiprojektien ajoituksen sekä kaupankäyntivaluutan johdosta) ja laskelma perustuu oletukseen, ettei USD-määräisiä transaktioita ole suojattu. Käytännössä kuitenkin pitkäkestoiset ja isot projektit, jotka aiheuttavat merkittävimmän osan transaktioposition vuosittaisesta vaihtelusta, on suojattu sekä hinnoiteltu projektikohtaisesti. Oman pääoman muutokseen vaikuttaa konsernin USD-määräisen oman pääoman osuus.

Yhdysvaltain dollarin vahvistumisella on positiivinen vaikutus konsernin liikevoittomarginaaliin silloin kun vaikutus on euromääräisesti raportoituun liikevaihtoon ja kuluihin nähden epäsymmetrinen. Tämä johtuu seikasta, että valuuttakurssimuutos vaikuttaa pääsääntöisesti sekä liikevaihtoon että kuluihin, mutta osittain ainoastaan toiseen näistä. Kun herkkyysanalyysistä vähennetään Yhdysvaltain dollarimääräinen liikevoitto sekä pitkäkestoisten projektien kassavirrat, sillä ne hinnoitellaan projektikohtaisesti ja hinnoittelua saatetaan käytännössä muuttaa heijastamaan markkinakurssin muutosta, Yhdysvaltain dollarin 10 %:n vahvistumisen on arvioitu kasvattavan liikevoittoa 10 milj. euroa (10 milj. vuonna 2019).

Korkoriski

Markkinakorkojen muutokset vaikuttavat konsernin rahoituskustannuksiin sekä korkojohdannaisten käypiin arvoihin. Korkoriskin hallinnoinnin tavoitteena on vähentää markkinakorkojen muutoksesta aiheutuvaa tulosvolatiliteettia tasapainottamalla vaihtuva- ja kiinteäkorkoisten lainojen keskinäistä suhdetta yhtiön pääomarakenteen hallinnan ohjeistuksen mukaisesti.

Noin 93 % konsernin korollisesta velasta on euromääräistä (94 % vuonna 2019). Velkojen valuuttajakauma on esitetty liitteessä 27.3.

Konsernin pitkäaikaisen velan suhde kokonaisvelkaan riippuu konsernin nettovelkaantumisasteesta (gearing). Mitä korkeampi nettovelkaantumisaste on, sitä enemmän pitkäaikaisten lainojen osuus kokonaisvelkasalkusta pitäisi olla konsernin pääomarakenteen hallinnan ohjeistuksen mukaisesti. Pitkäaikaisiin lainoihin liittyvä korkoriski voidaan suojata korkojohdannaisilla, jotka kuuluvat suojauslaskennan piiriin. Suojautumistarkoituksessa korkoswap- ja termiinisopimuksia, korkofutuureja sekä korko-optioita voidaan tarvittaessa käyttää.

Korkotason yhden prosenttiyksikön muutoksen vaikutus pitkäaikaiseen velkasalkkuun olisi aiheuttanut konsernin tuloslaskelmaan ja taseeseen seuraavat vaikutukset:

Korko- tason muutos	2020 tulos laskelma	2020 oma pääoma	2019 tulos laskelma	2019 oma pääoma
+1	- 5,2	+0,0	- 3,7	+0,0
- 1	+1,0	- 0,0	+0,4	- 0,0

Tuloslaskelmavaikutus muodostuu tulosvaikutteisesti kirjattavasta konsernin pitkäaikaisesta vaihtuvakorkoisesta velasta. Oman pääoman vaikutus muodostuu käyvän arvon muutoksista, jotka syntyvät lainasalkkua suojaavista korkojohdannaisista. Korkotason yhden prosenttiyksikön laskun vaikutus on laskettu 0 % korkolattialla. Kiinteäkorkoisten lainojen osuutta velkasalkussa voidaan kasvattaa korkojohdannaisten avulla. Rahoituspolitiikan seurauksena konsernin lainojen keskimääräinen korkotaso voi olla korkeampi kuin lyhyet markkinakorot alhaisen korkotason vallitessa, ja toisaalta alhaisempi korkean korkotason vallitessa.

Hyödykeriski

Sähköjohdannaisten avulla konserni voi vähentää sähkön hintavaihteluiden haitallista vaikutusta. Kaiken kaikkiaan energian hintariski on pieni verrattuna muihin rahoitusriskeihin eikä sitä voida pitää merkittävänä.

Johdannaisten nimellis- ja käyvät arvot on esitetty liitteessä 34.

Teräksen hinnasta sovitaan osana normaalia hankintaprosessia. Hintamuutokset vaikuttavat luonnollisesti tuleviin hankintoihin, mutta nämä muutokset voidaan huomioida tarjoushintaa loppuasiakkaalle laskettaessa.

Merkittävissä nosturiprojekteissa teräsrakenteet alihankitaan ja osana normaalia alihankintaprosessia teräs sisältyy alihankintahintaan (toisin sanoen alihankkijan kanssa on sovittu kiinteä hinta).

Konserni voi ostaa terästä ja terästuotteita ja näin ollen myös varastossa voi olla näitä tuotteita. Vaihtelut teräksen markkinahinnassa voivat vaikuttaa asiakasprojektien kannattavuuteen tai aiheuttaa varaston epäkuranttiutta.

33.2. Luotto- ja vastapuoliriskit

Luottoriski syntyy tilanteesta, jossa asiakas jättää velvoitteensa suorittamatta. Konecranes harjoittaa konservatiivista luottopolitiikkaa rajoittaakseen edellä mainittua riskiä. Vallitsevana käytäntönä Konecranes tutkii asiakkaiden taustat huolellisesti ennen sitoutumista viralliseen liikesuhteeseen ja uusilta asiakkailta edellytetään luottotietoraportit. Luottoriskiltä suojaudutaan ennakkomaksujen, remburssien, maksutakausten ja luottovakuutusten avulla aina kun se on mahdollista. Näillä toimintatavoilla ja huolellisella asiakkaan maksukäyttäytymisen seuraamisella luottoriskejä voidaan pienentää.

Liiketoimintayksiköt hallinnoivat liiketoiminnan kassavirtoihin liittyviä luottoriskejään. Koska asiakkaiden lukumäärä on tällä hetkellä suuri ja heidän maantieteellinen jakaumansa laaja, konsernissa ei ole merkittäviä liiketoiminnan kassavirroista johtuvia luottoriskin keskittymiä. Konsernin luottopolitiikan mukaisesti asiakkaita ei rahoiteta, lukuun ottamatta normaaliin kaupankäyntiin liittyviä tavanomaisia maksuehtoja. Myyntisaamisten ikäjakauma esitetään liitteessä 19. Luottoriskin teoreettinen enimmäismäärä on myynti- ja lainasaamisten kirjanpitoarvo.

Vastapuoliriski syntyy tilanteesta, jossa rahoituslaitos jättää sopimuksen mukaiset rahoitusinstrumentteihin liittyvät maksuvelvoitteensa täyttämättä. Kaikkia rahoitusinstrumentteihin liittyviä luottoriskejä hallitaan Konecranes Group Treasuryssä. Rahoitusinstrumentteihin ei liity olennaisia riskikeskittymiä. Talletuksia tehdään harvoin ja suojausinstrumentteja tehdään useiden eri pankkien kanssa. Lisäksi rahoitusinstrumenttisopimusten vastapuolina on ainoastaan konsernin lainasyndikaattiin kuuluvia arvostettuja pankkeja, joilla kaikilla on korkeat luottoluokitukset. Suurin osa käytetyistä rahoitusinstrumenteista on luonteeltaan lyhytaikaisia ja erääntyy vuoden sisällä. Konsernin ulkopuolisten tahojen kanssa ei ole merkittäviä talletuksia tai myönnettyjä lainoja.

Konsernin pankkiriski liittyy olemassa oleviin kassavaroihin pankeissa ympäri maailman. Aktiivisesta kassanhallintarakenteesta huolimatta konsernin kassavaroja on pidettävä useissa maissa ja pankeissa, jotta konserniyhtiöiden riittävä likviditeetti voidaan varmistaa. Group Treasury valvoo konsernin pankkiriskejä rahoituspolitiikan mukaisesti ja tekee tarvittaessa toimenpiteitä riskin vähentämiseksi.

Konsernin rahoitusomaisuuden, sisältäen rahat ja pankkisaamiset, myyntisaamiset sekä tietyt johdannaissopimukset, luotto- ja vastapuoliriski, toisen osapuolen konkurssitilanteessa on arvioitu olevan enimmäismäärältään kyseisten erien yhteenlaskettu käypä arvo.

33.3. Maksuvalmiusriskit

Maksuvalmiusriskillä tarkoitetaan likvidien varojen tai rahoituksen saatavuutta. Rahoituksen puute saattaa vaarantaa normaalin liiketoiminnan ja lopulta jopa kyvyn suoriutua päivittäisistä maksusitoumuksista.

Maksuvalmiusriskin hallitsemiseksi konserni on hankkinut kansainväliseltä lainasyndikaatilta 400 miljoonan euron suuruisen valmiusluottolimiitin (2017–2024). Luottolimiitti oli vuoden 2020 lopussa käyttämättä. Kattaakseen lyhytaikaisen rahoitustarpeen Konecranes Finance Oy voi lainata institutionaalisilta sijoittajilta suomalaisen yritystodistusohjelman puitteissa (yhteensä 500 milj. euroa). Lisäksi päivittäisiä rahoitustarpeita varten liiketoimintayksiköillä on eri puolilla maailmaa tililimiittejä yhteensä noin 250 milj. euroa. Vuoden 2020 lopussa rahat ja pankkisaamiset olivat yhteensä 593,7 milj. euroa (378,9 milj. euroa vuonna 2019).

Konsernin velan rakenne esitetään liitteessä 27.3.

33.4. Pääomarakenteen hallinta

Konsernin pääomarakenteen hallinnan ensisijainen tavoite on varmistaa hyvä luottoriskistatus ja liiketoimintoja tukeva terve taserakenne. Samanaikaisesti konserni pyrkii myös omistajaarvon maksimointiin pääomien tehokkaalla käytöllä.

Konsernin pääomarakennetta hallitsemalla ja hienosäätämällä sopeudutaan todennäköisiin muutoksiin taloudellisissa olosuhteissa. Toimenpiteet voivat sisältää muutoksen osingonmaksussa osakkeenomistajille, omien osakkeiden takaisinostoa tai uusien osakkeiden liikkeeseenlaskun.

Konserni seuraa pääomarakennettaan nettovelkaantumisasteen (gearing) avulla. Tämä lasketaan korollisten velkojen, vähennettynä rahat ja pankkisaamiset sekä lainasaamiset, suhteena omaan pääomaan. Vuoden 2020 lopussa nettovelkaantumisaste oli 46,1 % (52,6 % vuonna 2019).

Konsernilla on määrällinen tavoite pääomarakenteelle, jossa korollinen nettovelka / oma pääoma (nettovelkaantumisaste) on alle 80 %.

Konserni päättää pitkäaikaisen ja lyhytaikaisen velan suhteesta nettovelkaantumisasteen perusteella. Seuraava taulukko esittää suuntaa-antavat tavoitearvot pitkäaikaisen velan osuudelle koko velasta eri velkaantumisasteella:

Nettovelkaantumisaste	Pitkäaikaisen velan osuus koko velasta
Alle 50 %	Alle 1/3
Välillä 50–80 %	Välillä 1/3 ja 2/3
Yli 80 %	Yli 2/3

Konserni seuraa nettovelkaantumisasteettaan viikoittain. Konsernin pääomarakenteen hallinnan tavoite on saavutettu viime vuosina.

34. Suojaustoiminta ja johdannaissopimuskanta

Johdannaissopimukset kirjataan taseeseen sopimuksentekohetkellä käypään arvoonsa ja myöhemmin ne arvostetaan tilinpäätöspäivän mukaiseen käypään arvoonsa. Kaikki johdannaissopimukset raportoidaan varoina, kun käypä arvo on positiivinen ja velkoina, kun käypä arvo on negatiivinen. Suojauslaskentaan kuulumattomat johdannaiset arvostetaan käypään arvoonsa ja käyvän arvon muutokset kirjataan konsernin tuloslaskelmaan. Suojauslaskentaan kuuluvien johdannaissopimusten suojauksen tehokkaan osan käyvän arvon muutos kirjataan konsernin laajaan tuloslaskelmaan, kun taas suojauksen tehoton osa kirjataan konsernin tuloslaskelmaan. Valuuttatermiinien arvostukset perustuvat tilinpäätöspäivän noteerattuun spot-kurssiin sekä valuuttojen korkonoteerauksiin. Koronvaihtosopimuksien arvostukset perustuvat tulevien kassavirtojen nykyarvoihin, jotka diskontataan noteerattujen korkojen tuottokäyrien perusteella.

34.1. Johdannaissopimuskannan nimellisja käyvät arvot

	2020 Nimellis arvo	2020 Käypä arvo	2019 Nimellis arvo	2019 Käypä arvo
Valuuttatermiini- sopimukset	1 052,2	15,6	1 145,4	1,9
Valuuttaoptiot	0,0	0,0	21,4	0,0
Yhteensä	1 052,2	15,6	1 166,8	2,0

Johdannaissopimusten käyvät arvot tase-erittäin löytyy liitteestä 32.3.

Johdannaissopimukset, jotka eivät ole suojauslaskennan instrumentteja

Konserni tekee myös muita valuutta- ja sähkötermiinisopimuksia tai valuuttaoptioita tarkoituksena vähentää tulevaisuuden myynteihin ja ostoihin liittyviä valuutta kurssiriskejä. Nämä muut sopimukset eivät ole osoitettuja suojauslaskentatarkoitukseen ja ne arvostetaan käypiin arvoihinsa tulosvaikutteisesti.

Rahavirran suojauslaskenta Valuuttakurssiriski

Valuuttatermiini- ja valuuttaoptiosopimukset, jotka arvostetaan käypiin arvoihinsa laajaan tuloslaskelmaan kirjattuina, on osoitettu suojauslaskennan alaisiksi suojausinstrumenteiksi ennustettujen Yhdysvaltain dollarimääräisten myyntien ja ostojen rahavirtojen osalta. Nämä ennustetut liiketapahtumat ovat erittäin todennäköisiä ja ne muodostavat noin 29,8 % konsernin kaikista suojatuista liiketapahtumista. Valuuttatermiinisopimusten arvot vaihtelevat arvioitujen vieraassa valuutassa tapahtuvien myyntien ja ostojen volyymien sekä termiinikurssien muutosten mukaisesti.

Konserni arvioi valuuttatermiini- ja valuuttaoptiosopimusten tekohetkellä niiden kriittiset ehdot ja sen, vastaavatko ne arvioituja erittäin todennäköisiä tulevaisuuden liiketapahtumia. Vuosineljänneksittäin konserni suorittaa laadullisen tehokkuustestauksen tarkastamalla, että suojausinstrumentti on kytketty siihen liittyviin varoihin ja velkoihin, ennakoituihin liiketapahtumiin tai sitoviin sopimuksiin suojausstrategian mukaisesti ja ettei näihin liity luottotappioriskiä. Suojaustuloksen tehoton osa kirjataan tulosvaikutteisesti.

Tulevien arvioitujen myyntien ja ostojen suojauslaskennassa olevien rahavirtojen tehokkuus vuosina 2020 ja 2019 on todettu olevan hyvin tehokas ja realisoitumattomien kurssierojen nettotappio vähennettynä näihin suojausinstrumentteihin liittyviin laskennallisiin veroihin on kirjattu konsernin laajaan tuloslaskelmaan. Määrät, jotka on kirjattu konsernin laajaan tuloslaskelmaan, löytyvät alla olevasta taulukosta ja niiden uudelleenluokittelu kuluvan vuoden aikana tilikauden tulokseen konsernin tuloslaskelmasta.

34.2. Rahavirtojen suojaukseen liittyvät arvonmuutokset

	2020	2019
Arvo 1.1.	-0,5	0,1
Omaan pääomaan kirjatut suojaukset	8,1	-0,7
Laskennalliset verot	-1,6	0,1
Arvo 31.12.	6,0	-0,5

35. Sulautumissuunnitelma Cargotec Oyj:n kanssa

Konecranes Oyj:n ("Konecranes") ja Cargotec Oyj:n ("Cargotec") hallitukset ovat 1.10.2020 allekirjoittaneet yhdistymissopimuksen ("Yhdistymissopimus") ja sulautumissuunnitelman yhtiöiden yhdistämiseksi sulautumisella ("Tuleva Yhtiö"). Ylimääräinen yhtiökokous 18.12.2020 hyväksyi Konecranesin sulautumisen Cargotec Oyj:öön Konecranesin ja Cargotecin hallitusten 1.10.2020 allekirjoittaman sulautumissuunnitelman mukaisesti ja hyväksyi Sulautumissuunnitelman.

Tulevan Yhtiön liiketoiminta-alueita ovat kontinkäsittely, -valmistus, -kuljetus, rakentaminen ja suunnittelu, paperi ja sellu, metallituotteet, kaivos-, energia-, kemian- ja meriteollisuus.Tulevan Yhtiön nimi päätetään ja julkistetaan myöhemmin. Sulautumissuunnitelman mukaan Cargotecin hallitus ehdottaa ennen sulautumisen täytäntöönpanoa koolle kutsuttavalle Cargotecin yhtiökokoukselle Cargotecin yhtiöjärjestyksen muuttamista sulautumisen täytäntöönpanon rekisteröimisen yhteydessä siten, että yhtiöjärjestyksessä mainitaan Tulevan Yhtiön uusi nimi. Tulevan Yhtiön pääkonttorin sijainnista päätetään myöhemmin.

Ehdotettu yhdistyminen toteutetaan osakeyhtiölain mukaisella absorptiosulautumisella, jossa Konecranes sulautuu Cargoteciin. Ennen täytäntöönpanoa tai sen yhteydessä Cargotec laskee liikkeeseen uusia maksuttomia osakkeita Cargotecin osakkeenomistajille heidän nykyisen osakeomistuksensa suhteessa niin, että kutakin A-sarjan osaketta kohden annetaan kaksi (2) uutta A-sarjan osaketta ja kutakin B-sarjan osaketta kohden annetaan kaksi (2) uutta B-sarjan osaketta, mukaan luettuna Cargotecille sen omia osakkeita kohden annettavat uudet osakkeet. Täytäntöönpanon yhteydessä Konecranesin osakkeenomistajat saavat sulautumisvastikkeena 0,3611 uutta Cargotecin A-sarjan osaketta ja 2,0834 uutta Cargotecin B-sarjan osaketta kutakin täsmäytyspäivänä omistamaansa Konecranesin osaketta kohti. Konecranesin

osakkeenomistajat omistaisivat tällöin noin 50 prosenttia ja Cargotecin osakkeenomistajat noin 50 prosenttia Tulevan Yhtiön osakkeista ja äänistä. Sulautumisvastikeosakkeiden lisäksi kaikki Cargotecin nykyiset A-sarjan osakkeet listataan Nasdaq Helsinkiin sulautumisen yhteydessä.

Konecranes ehdottaa ennen sulautumisen täytäntöönpanoa pidettävälle yhtiökokoukselleen, että Konecranesin osakkeenomistajille jaetaan järjestelyn yhteydessä ennen yhdistymisen täytäntöönpanoa lisävarojenjakona yhteensä noin 158 milj. euroa eli 2,00 euroa per osake. Lisävarojenjako maksetaan tavanomaisen varojenjaon lisäksi. Vuoden 2021 tavanomaisen varojenjaon osalta Konecranesin ja Cargotecin hallitukset ehdottavat vuonna 2021 pidettäville yhtiökokouksilleen enintään 70 milj. euron varojenjakoa siten, että kumpikin yhtiö jakaa ennen yhdistymisen täytäntöönpanoa varoja likimain saman määrän. Konecranes ja Cargotec ovat saaneet tarvittavat rahoitussitoumukset sulautumisen täytäntöönpanoa varten.

Sulautumisen täytäntöönpano edellyttää tarvittavien hyväksyntöjen saamista kilpailuviranomaisilta sekä muiden Sulautumisen täytäntöönpanon edellytysten täyttymistä. Sulautumisen suunniteltu täytäntöönpanopäivä on 1.1.2022, mutta tämä päivä voi muuttua, ja todellinen täytäntöönpanopäivä voi olla aikaisempi tai myöhempi päivä kuin 1.1.2022.

Yhtiölista

(1 000 EUR)

Emoyhtiön omistamat tytäryhtiöosakkeet:		Osakkei den kirjan pitoarvo	Emon omistus osuus, %	Konsernin omistus osuus, %
Suomi:
	Konecranes Finance Oy	46 448	100	100
	Konecranes Finland Oy	17 163	26,02	100
	Konecranes Global Oy	102 391	100	100
Muut tytäryhtiöosakkeet:		Osakkei den kirjan pitoarvo		Konsernin omistus osuus, %
Alankomaat:	Konecranes B.V.	4 201		100
	Konecranes Holding B.V.	313 851		100
	Port Software Solutions B.V.	43 080		69,78
	TBA B.V.	3 678		69,78
Arabiemiiri-	Demag Cranes & Components Holding Ltd.	0		100
kuntienliitto:	Demag Cranes & Components (Middle East) FZE	13 064		100
	Konecranes Middle East FZE	1 774		100
Australia:	Konecranes Pty. Ltd.	19 550		100
	MHE-Demag Australia Pty Ltd	16 643		100
Bangladesh:	Konecranes and Demag (Bangladesh) Ltd.	98		100
Belgia:	S.A. Konecranes N.V.	6 150		100
Brasilia:	Konecranes Demag Brasil Ltda.	32 688		100
Chile:	Konecranes Chile SpA	1		100
Espanja:	Konecranes and Demag Ibérica, S.L.U.	31 799		100
Etelä-Afrikka:	Konecranes and Demag (Pty) Ltd.	0		100
	MHPS (Pty) Ltd	0		100
	Port Equipment Southern Africa (Pty) Ltd	0		100
Filippiinit:	Konecranes Philippines Inc.	728		100
	MHE-Demag (P), Inc.	4 835		100
Indonesia:	Pt. Konecranes	0		99,93
	PT MHE-Demag Indonesia	3 174		100
	PT MHE-Demag Technology Indonesia	291		67
Hongkong:	Konecranes Hong Kong Limited	0		100
Intia:	Konecranes and Demag Private Limited	17 250		100
Irlanti:	Konecranes and Demag Limited	300		100
Iso-Britannia:	Demag Cranes and Components Guarantee Ltd.	0		100
	Demag Cranes & Components Holdings Ltd.	0		100
	KCI Holding UK Ltd.	13 656		100
	Konecranes Demag UK Limited	6 301		100
	Lloyds Konecranes Pension Trustees Ltd.	0		100
	Morris Material Handling Ltd.	5 965		100
	TBA Doncaster Limited	1 275		58,62
	TBA Leicester Limited	9 481		62,80

		(1 000 EUR)
Muut tytäryhtiöosakkeet:		Osakkei den kirjan pitoarvo	Konsernin omistus osuus, %
	UKMHPS Limited	38 671	100
Israel:	Konecranes Israel Ltd	0	100
Italia:	Demag Cranes & Components S.r.l.	13 997	100
	Donati Sollevamenti S.r.l.	2 561	100
	MHPS Italia S.r.l.	0	100
Itävalta:	Konecranes and Demag Ges.m.b.H.	29 775	100
Japani:	Konecranes Company, Ltd.	0	100
Kanada:	Konecranes Canada Inc.	893	100
Kiina:	Cranes and Parts Trading (Shanghai) Co., Ltd.	5 862	100
	Dalian Konecranes Company Ltd.	1 870	100
	Demag Cranes & Components (Shanghai) Co., Ltd.	14 349	100
	Konecranes (Shanghai) Co. Ltd.	0	100
	Konecranes (Shanghai) Company Ltd.	3 967	100
	Konecranes Manufacturing (Jiangsu) Co., Ltd.	26 479	100
	Konecranes Port Machinery (Shanghai) Co., Ltd.	6 914	100
	SWF Krantechnik Co., Ltd.	734	100
Kreikka:	Konecranes Hellas Lifting Equipment and Services S.A.	60	100
Latvia:	SIA Konecranes Latvija	2	100
Liettua:	UAB Konecranes	139	100
Luxemburg:	Materials Handling International S.A.	300	100
Marokko:	Konecranes Maghreb S.a.r.l.	50	100
Malesia:	Konecranes Sdn. Bhd.	681	100
	Mechanical Handling Engineering (M) Sdn Bhd	377	100
	MHE-Demag Logistics Malaysia Sdn Bhd	2 353	100
	MHE-Demag Malaysia Sdn Bhd	6 175	100
	Rainfields Estate Sdn Bhd	1 237	100
Meksiko:	Konecranes Mexico S.A. de C.V.	2 188	100
Norja:	Konecranes AS	3 588	100
Peru:	Konecranes Peru S.R.L.	0	100
Portugali:	Konecranes and Demag, Lda.	3 293	100
Puola:	Konecranes and Demag Sp. z o.o.	1 359	100
Ranska:	KCI Holding France SAS	40 500	100
	Konecranes (France) SAS	2 545	100
	MHPS Cranes France SAS	8 131	100
	Verlinde SAS	10 720	100
Romania:	S.C. Konecranes S.A.	98	100
	S.C. TBA RO S.r.l.	10	69,78
Ruotsi:	Konecranes AB	1 362	100
	Konecranes Lifttrucks AB	23 157	100

(1 000 EUR)

Muut tytäryhtiöosakkeet:		Osakkei den kirjan pitoarvo	Konsernin omistus osuus, %
	Konecranes Sweden Holding AB	1 682	100
	Ulvaryd Fastighets AB	1 295	100
Saksa:	Demag Cranes & Components GmbH	744 243	100
	Eurofactory GmbH	1 239	100
	Konecranes GmbH	482 300	100
	Konecranes Holding GmbH	315 262	100
	Konecranes Lifting Systems GmbH	1 504	100
	Konecranes Real Estate GmbH Co. & KG	33 652	94
	Konecranes Real Estate Verwaltungs GmbH	0	100
	Kranservice Rheinberg GmbH	1 492	100
	SWF Krantechnik GmbH	15 500	100
Saudi-Arabia:	Saudi Cranes & Steel Works Factory Co. Ltd.	9 515	100
Singapore:	KCI Cranes Holding (Singapore) Pte. Ltd.	114 764	100
	Konecranes Pte. Ltd.	63 574	100
	MHE-Demag (S) Pte. Ltd.	181 318	100
	SWF Krantechnik Pte. Ltd.	154	100
Slovakia:	Konecranes Slovakia s.r.o.	200	100
Slovenia:	Konecranes, d.o.o.	200	100
Suomi:	Nosturiexpertit Oy	10	100
Sveitsi:	Konecranes and Demag AG	17 205	100
Taiwan:	MHE-Demag Taiwan Company Limited	1 598	100
Tanska:	Konecranes Demag A/S	13 890	100
Thaimaa:	Katrolin Enterprise (T) Ltd	81	100
	Katrolin Holding (T) Ltd	93	100
	Konecranes (Thailand) Ltd.*	104	49
	Mahakorn (T) Ltd	79	100
	MHE-Demag (T) Ltd	283	100
	MHE-Demag Technology (T) Ltd	261	100
	Scenic Wealth (T) Ltd	135
Tsekin tasa- valta:	Konecranes and Demag s.r.o.	2 823	100
Turkki:	Konecranes Ticaret Ve Servis Limited Sirketi	93	100
Ukraina:	Konecranes Ukraine JSC	2 049	100
	PJSC "Zaporozhje Kran Holding"	229	100
	JSC "Zaporozhcran"	0	90,43
Unkari:	Konecranes Kft.	889	100
	Konecranes Supply Hungary Kft.	2 233	100
Venäjä:	AO "Konecranes Demag Rus"	160	100
Vietnam:	Konecranes Vietnam Co., Ltd	0	100
	MHE-Demag Vietnam Company Ltd	2 460	100
Viro:	Konecranes Oü	0	100
Yhdysvallat:	Demag Cranes & Components Corp.	55 208	100

Muut tytäryhtiöosakkeet:	Osakkei den kirjan pitoarvo	Konsernin omistus osuus, %
KCI Holding USA Inc.	53 901	100
Konecranes, Inc.	43 428	100
Konecranes Nuclear Equipment & Services, LLC	0	100
MMH Americas, LLC	0	100
Morris Material Handling, Inc.	58 217	100
R&M Materials Handling, Inc.	6 682	100

(1 000 EUR)

* Konecranes konsernilla on enemmistöedustus yhtiön hallituksessa ja konserni myös hyväksyy yhtiön tärkeimmät toiminnalliset päätökset, jonka vuoksi konserni yhdistelee sen tilinpäätökseensä

			Konsernin omistus
Yhteisjärjestelyt:		Tasearvo	osuus, %
Suomi:	Kiinteistöosakeyhtiö Kuikantorppa	261	50
Viro:	AS Konesko	4 448	49,46
			Konsernin omistus
	Osakkuusyhtiöt ja yhteisyritykset:	Tasearvo	osuus, %
Arabiemiiri kuntien liitto:	Crane Industrial Services LLC	1 238	49
Kiina:	Guangzhou Technocranes Company, Ltd.	557	25
	Jiangyin Dingli Shengshai High Tech Industrial Crane Company, Ltd.	168	30
	Shanghai High Tech Industrial Crane Company, Ltd.	2 196	28
Ranska:	Boutonnier Adt Levage S.A.	386	25
	Levelec S.A.	202	20
	Manulec S.A.	213	25
	Manelec S.A.R.L.	80	25
	S.E.R.E. Maintenance S.A.	204	25
Saksa:	AQZ Ausbildungs- und Qualifizierungszentrum Düsseldorf GmbH	0	30
Singapore:	MHE-Demag Techonology (S) Pte. Ltd.	541	49,99
Suomi:	Fantuzzi Noell Baltic Oy	602	25
Sveitsi:	Demag IP Holdings GmbH	120	50
Thaimaa:	CSA Crane Service Asia Company Ltd	62	49
		Osakkei	Konsernin
		den kirjan	omistus
	Muut osakkeet ja osuudet:	pitoarvo	osuus, %
Malesia:	Kone Products & Engineering Sdn. Bhd.	0	10
Ranska:	Heripret Holding SAS	53	19
Suomi:	East Office of Finnish Industries Oy	50	5,26
	Dimecc Oy	120	5,69
	Levator Oy	0	19
	Vierumäen Kuntorinne Oy	345	3,3
Venezuela:	Gruas Konecranes CA	20	10
Muut:		228
Yhteensä:		816

Emoyhtiön tuloslaskelma – FAS

	(1 000 EUR)	1.1.–31.12. 2020	1.1.–31.12. 2019
Viite:
	Liiketoiminnan muut tuotot	437	5
2	Poistot ja arvonalentumiset	-134	-119
3	Liiketoiminnan muut kulut	-14 787	-19 737
	Liikevoitto	-14 485	-19 851
4	Rahoitustuotot ja -kulut	71 685	66 709
	Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja	57 200	46 857
5 6	Tilinpäätössiirrot Tuloverot	58 352 -8 441	57 171 -8 879
	Tilikauden voitto	107 112	95 149

Emoyhtiön tase − FAS

(1 000 EUR)		31.12.2020	31.12.2019
Viite:
	VASTAAVAA
	PYSYVÄT VASTAAVAT
	Aineelliset hyödykkeet
7	Koneet ja kalusto	689	578
	Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat	2	0
		691	578
8	Sijoitukset
	Osuudet saman konsernin yrityksissä	153 040	153 040
	Muut osakkeet ja osuudet	170	170
		153 210	153 210
	Pysyvät vastaavat yhteensä	153 901	153 788
	VAIHTUVAT VASTAAVAT
	Pitkäaikaiset saamiset
	Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä	1 070 232	1 033 486
		1 070 232	1 033 486
	Lyhytaikaiset saamiset
	Myyntisaamiset	1 619	8
	Saamiset saman konsernin yrityksiltä
	Myyntisaamiset	3 704	3 104
10	Siirtosaamiset	86 335	102 816
	Muut saamiset	398	433
10	Siirtosaamiset	6 260	3 582
		98 318	109 942
	Rahat ja pankkisaamiset	3	3
	Vaihtuvat vastaavat yhteensä	1 168 553	1 143 431
	VASTAAVAA YHTEENSÄ	1 322 454	1 297 219

(1 000 EUR)		31.12.2020	31.12.2019
Viite:
	VASTATTAVAA
11	OMA PÄÄOMA
	Osakepääoma	30 073	30 073
	Ylikurssirahasto	39 307	39 307
	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	774 591	769 365
	Edellisten tilikausien voitto	104 037	103 848
	Tilikauden voitto	107 112	95 149
		1 055 119	1 037 741
	TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ
	Poistoero	114	146
	VIERAS PÄÄOMA
	Pitkäaikainen
12	Joukkovelkakirjalaina	249 482	249 120
		249 482	249 120
	Varaukset	346	763
	Pitkäaikainen
	Konsernin sisäinen laina	1 792	0
		1 792	0
	Lyhytaikainen
	Ostovelat	1 453	3 701
	Velat saman konsernin yrityksille
	Ostovelat	1 527	214
13	Siirtovelat	3 493	15
	Muut velat	66	52
13	Siirtovelat	9 063	5 468
		15 602	9 450
	Vieras pääoma yhteensä	267 222	259 332
	VASTATTAVAA YHTEENSÄ	1 322 454	1 297 219

Emoyhtiön rahavirtalaskelma – FAS

(1 000 EUR)	1.1.–31.12. 2020	1.1.–31.12. 2019
Liiketoiminnan kassavirrat
Liikevoitto	-14 485	-19 851
Oikaisut liikevoittoon
Poistot ja arvonalentumiset	134	119
Konserniavustus	57 190	65 640
Liikevoitto ennen käyttöpääoman muutosta	42 840	45 908
Korottomien lyhytaikaisten liikesaamisten muutos	3 112	-1 234
Korottomien lyhytaikaisten velkojen muutos	5 524	871
Käyttöpääoman muutos	8 636	-363
Liiketoiminnan rahavirrat ennen rahoituseriä ja maksettuja tuloveroja	51 476	45 545
Korkotuotot	5 246	16 332
Korkokulut	-4 401	-4 383
Muut rahoitustuotot ja -kulut	-1 599	6
Maksetut verot	-8 786	-17 206
Rahoituserät ja maksetut tuloverot	-9 540	-5 252
LIIKETOIMINNAN NETTORAHAVIRTA	41 936	40 293

(1 000 EUR)	1.1.–31.12. 2020	1.1.–31.12. 2019
Investointeihin käytetyt nettorahavarat
Investoinnit ja ennakkomaksut käyttöomaisuuteen	-271	-36
Investoinnit ja ennakkomaksut aineettomaan oikeuteen	24	0
Siirto omaisuuserien välillä	0	0
Saadut osinkotuotot	83 000	80 000
INVESTOINTIEN NETTORAHAVIRTA	82 752	79 964
Kassavirta ennen rahoituksen rahavirtoja	124 688	120 257
Rahoitukseen käytetyt rahavarat
Osakepalkkioiden perusteella tapahtuneista osakemerkinnöistä ja osakeannista saadut maksut	5 226	612
Pitkäaikaisten saamisten takaisinmaksut	-34 954	-26 262
Maksetut osingot	-94 960	-94 607
RAHOITUKSEN NETTORAHAVIRTA	-124 688	-120 257
RAHAVAROJEN MUUTOS	0	0
Rahavarat tilikauden alussa	3	3
Rahavarat tilikauden lopussa	3	3
RAHAVAROJEN MUUTOS	0	0

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

1. Laadintaperiaatteet

Emoyhtiön tilinpäätös on laadittu euromääräisenä Suomen kirjanpitolainsäädäntöä sekä muita Suomessa voimassa olevaa säännöstöä ja tilinpäätöskäytäntöä noudattaen.

TULOSLASKELMA (1 000 000 EUR)

2. Poistot ja arvonalentumiset

	2020	2019
Koneet ja kalusto	0,1	0,1
Yhteensä	0,1	0,1

3. Liiketoiminnan muut kulut ja henkilöstö

Tuloslaskelman kulut jakautuivat seuraavasti:

	2020	2019
Palkat ja palkkiot	4,1	3,7
Eläkekulut	0,3	0,4
Muut henkilösivukulut	0,1	0,1
Muut liiketoiminnan kulut	0,3	0,3
Yhteensä	4,7	4,6

Tuloslaskelman mukainen palkka- ja palkkiojakauma oli seuraava:

	2020	2019
Hallituksen palkkiot	0,7	0,8
Muut henkilöstön palkat	3,4	2,9
Yhteensä	4,1	3,7

	2020	2019
Henkilöstö keskimäärin	5	6
Tilintarkastajan palkkiot
Tilintarkastus	0,5	0,5
Muut palvelut	0,6	0,1
Yhteensä	1,1	0,6

4. Rahoitustuotot ja -kulut

	2020	2019
Tuotot pitkäaikaisista sijoituksista:
Osinkotuotot konserniyhtiöiltä	73,0	60,0
Osinkotuotot yhteensä	73,0	60,0
Korkotuotot pitkäaikaisista sijoituksista:
Konserniyhtiöiltä	5,3	11,4
Korkotuotot pitkäaikaisista sijoituk sista yhteensä	5,3	11,4
Tuotot pitkäaikaisista sijoituksista yhteensä	78,3	71,4
Korkotuotot ja muut rahoitustuotot	0,1	0,1
Korkotuotot ja muut rahoitustuotot yhteensä	0,1	0,1
Korkokulut ja muut rahoituskulut:
Muut rahoituskulut	6,5	4,7
Korko- ja muut rahoituskulut yhteensä	6,5	4,7
Rahoitustuotot ja kulut yhteensä	84,8	66,8

5. Tilinpäätössiirrot

2020	2019
0,0	0,0
58,3	57,2
58,3	57,2

6. Tuloverot

	2020	2019
Tuloverot tilinpäätössiirroista	11,7	11,4
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta	-3,2	-2,7
Aiempien tilikausien verot	0,0	0,1
Yhteensä	8,4	8,9

7. Koneet ja kalusto

	2020	2019
Hankintameno 1.1	1,0	0,9
Lisäykset	0,3	0,0
Hankintameno 31.12.	1,2	1,0
Kertyneet suunnitelman mukaiset poistot 1.1.	-0,4	-0,2
Tilikauden poisto	-0,1	-0,1
Kirjanpitoarvo 31.12.	0,7	0,6

	2020	2019
Hankintameno 1.1	153,2	153,2
Tasearvo vuoden lopussa 31.12.	153,2	153,2

Osuudet saman konsernin yrityksissä

		2020	2019
	Koti paikka	Kirja arvo	Kirja arvo
Konecranes Finance Oy	Hyvinkää	46,4	46,4
Konecranes Finland Oy	Hyvinkää	4,2	4,2
Konecranes Global Oy	Hyvinkää	102,4	102,4
Yhteensä		153,0	153,0

Muut osakkeet ja osuudet

	2020	2019
East Office of Finnish Industries Oy	0,1	0,1
Dimecc Oy	0,1	0,1
Yhteensä	0,2	0,2

9. Omat osakkeet

	2020	2019
Osakkeiden lukumäärä 1.1.	82 480	105 403
Lisäykset	300 000	0
Vähennykset	-295 033	-22 923
Osakkeiden lukumäärä 31.12.	87 447	82 480

10. Siirtosaamiset

	2020	2019
Konserniavustus	58,3	57,2
Maksut, jotka realisoituvat seuraavan tilikauden aikana	31,7	46,7
Korot	2,6	2,6
Yhteensä	92,6	106,4

8. Sijoitukset 11. Oma pääoma

	2020	2019
Osakepääoma 1.1.	30,1	30,1
Osakepääoma 31.12.	30,1	30,1
Ylikurssirahasto 1.1.	39,3	39,3
Ylikurssirahasto 31.12.	39,3	39,3
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1.	769,4	768,8
Lisäykset	5,2	0,6
Vähennykset	0,0	0,0
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12.	774,6	769,4
Edellisten tilikausien voitto 1.1.	199,0	198,5
Osingonjako	-95,0	-94,6
Edellisten tilikausien voitto 31.12.	104,0	103,8
Tilikauden voitto	107,1	95,1
Yhteensä	1 055,1	1 037,7
Voitonjakokelpoiset varat
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12.	774,6	769,4
Edellisten tilikausien voitto 31.12.	104,0	103,8
Tilikauden voitto	107,1	95,1

12. Korolliset velat

	2020	2019
Joukkovelkakirjalaina	249,5	249,1
Yhteensä	249,5	249,1

Yhteensä 985,7 968,4

13. Siirtovelat

	2020	2019
Tilikauden verot	0,0	0,0
Palkat ja palkkojen sivukulut	1,1	1,5
Muut	11,4	4,0
Yhteensä	12,5	5,5

14. Annetut vakuudet, vastuusitoumukset ja muut vastuut

	2020	2019
Tytäryhtiöiden sitoumuksista
Konsernitakaukset	1 550,9	1 256,9
Leasingvastuut
Seuraavalla tilikaudella maksettavat	0,5	0,5
Myöhemmin maksettavat	0,8	1,3
Yhteensä	1,3	1,8

Leasingsopimukset ovat pääsääntöisesti kolmen vuoden sopimuksia, joihin ei liity lunastusehtoja.

	2020	2019
Yhteensä vastuutyypeittäin
Takaukset	1 550,9	1 256,9
Muut vastuut	1,3	1,8
Yhteensä	1 552,2	1 258,7

15. Avoin johdannaissopimuskanta

	2020	2020	2019	2019
	Käypä arvo	Nimellis arvo	Käypä arvo	Nimellis arvo
Valuuttatermiini- sopimukset	0,0	0,1	0,0	0,7

Johdannaissopimuksia käytetään ainoastaan valuuttakurssiriskeiltä suojautumiseen.

Johdannaiset on emoyhtiön erillistilinpäätöksessä arvostettu KPL 5:2a mukaisesti käypään arvoon, eikä yhtiö sovella niiden kirjanpitokäsittelyssä suojauslaskentaa.

Hallituksen esitys yhtiökokoukselle

Emoyhtiön vapaa oma pääoma on yhteensä 985 739 389,75 euroa, josta tilikauden voitto on 107 111 563,90 euroa.

Konsernin vapaa oma pääoma on 1 166 562 000 euroa.

Suomen osakeyhtiölain mukaan yhtiön jakokelpoiset varat lasketaan emoyhtiön vapaan oman pääoman perusteella. Osingon määrän määrittelemistä varten hallitus on arvioinut emoyhtiön maksukykyisyyttä ja taloudellisia olosuhteita tilikauden päättymisen jälkeen.

Näihin arvioihin perustuen hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että osinkoa jaetaan 0,88 euroa kutakin osaketta kohden ja että jäljelle jäävä vapaa oma pääoma jätetään omaan pääomaan.

Espoossa 3.2.2021

Christoph Vitzthum Hallituksen puheenjohtaja

Ulf Liljedahl Hallituksen jäsen

Niko Mokkila Hallituksen jäsen

Päivi Rekonen Hallituksen jäsen

Rob Smith Toimitusjohtaja Janina Kugel Hallituksen jäsen

Janne Martin Hallituksen jäsen

Per Vegard Nerseth Hallituksen jäsen

Tilintarkastuskertomus (käännös ruotsinkielisestä)

Konecranes Oyj:n yhtiökokoukselle

Tilinpäätöksen tilintarkastus

Lausunto

Olemme tilintarkastaneet Konecranes Oyj:n (y-tunnus 0942718-2) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2020. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien yhteenveto merkittävimmistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista, sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Lausuntonamme esitämme, että

• konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti,
• tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.

Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 7.1 ja emoyhtiön liitetiedossa 4.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.

Olemme täyttäneet kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa kuvatut velvollisuutemme tilinpäätöksen tilintarkastuksessa mukaan lukien näihin seikkoihin liittyvät velvoitteemme. Tämän mukaisesti suoritimme suunnittelemamme tilintarkastustoimenpiteet, jotka kohdistuivat arviomme mukaisesti riskeihin, jotka voivat johtaa tilinpäätöksen olennaiseen virheellisyyteen. Suorittamamme tilintarkastustoimenpiteet, jotka kohdistuivat myös alla mainittuihin seikkoihin, ovat olleet perustana oheista tilinpäätöstä koskevalle lausunnollemme.

Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.

Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka Miten seikkaa käsiteltiin tilintarkastuksessa

Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka Miten seikkaa käsiteltiin tilintarkastuksessa

Pitkäaikaisten projektitoimitusten tuloutus ja näihin liittyvät varaukset

Viittaamme liitetietoon 2.2 Arvioihin ja harkintaan perustuvat ratkaisut, liitetietoon 2.3 Yhteenveto merkittävimmistä laskentaperiaatteista, liitetietoon 5, liitetietoon 6 ja liitetietoon 24.

Konecranes soveltaa laskentaperiaatteidensa mukaisesti osatuloutusta (tuloutus ajan kuluessa) pitkäaikaisissa projektitoimituksissa. Valmiusasteen määrittäminen perustuu kustannuspohjaiseen menetelmään.

Osatuloutusmenetelmän soveltaminen edellyttää merkittävää johdon harkintaa liittyen pääasiassa projektin ennustettuihin tulevaisuuden materiaali-, palkka- ja yleiskustannuksiin sekä valmiusasteen arviointiin. Vuonna 2020 noin 16 % konsernin 3.2 miljardin euron kokonaisliikevaihdosta on tuloutettu osatuloutusmenetelmän mukaisesti. Pitkäaikaisten projektitoimitusten osatuloutus on tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka sekä EU asetuksen 537/2014 10. artiklan 2c kohdassa tarkoitettu merkittävä olennaisen virheellisyyden riski.

Konecranes kirjaa useita erilaisia varauksia liittyen pitkäaikaisiin projektitoimituksiin ja osatuloutukseen. Nämä osatuloutukseen liittyvät varaukset vaativat johdolta merkittäviä arvioita ja ovat tästä syystä tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka. Vastataksemme pitkäaikaisten projektitoimitusten osatuloutukseen liittyvän olennaisen virheellisyyden riskiin, tilintarkastustoimenpiteemme sisälsivät muun muassa:

• Arvioimme konsernin pitkäaikaisten projektitoimitusten osatuloutuksen laskentaperiaatteita;
• Muodostimme käsityksen pitkäaikaisten projektitoimitusten osatuloutuksen prosessista;
• Perehdyimme pitkäaikaisiin projekteihin liittyvään dokumentaatioon ja testasimme pistokokein osatuloutuslaskelmia sekä vertasimme ennusteita toteumaa vastaan;
• Suoritimme analyyttisiä toimenpiteitä;
• Arvioimme johdon ennusteita käymällä läpi projektidokumentaatiota ja keskustelemalla keskeneräisten projektitoimitusten tilanteesta yhtiön taloushallinnon ja projektivastaavien kanssa; ja
• Arvioimme tuloutukseen liittyviä liitetietoja.

Pitkäaikaisiin projektitoimituksiin liittyvien varausten osalta toimenpiteemme sisälsivät muun muassa:

• Muodostimme käsityksen osatuloutukseen liittyvien varauksien prosessista;
• Testasimme varauksiin liittyviä laskelmia sekä näiden laskelmien olettamia ja vertasimme arvioita toteumiin; ja
• Haastattelimme johtoa varauksiin mahdollisesti vaikuttavien merkittävien tapahtumien tai lakiasioiden tunnistamiseksi.

Myynnin tuloutus

Viittaamme liitetietoon 2.3 Yhteenveto merkittävimmistä laskentaperiaatteista sekä liitetietoon 5.

Tilinpäätöksen laadintaperiaatteiden mukaan myynti kirjataan siihen määrän asti, johon konserni olettaa olevansa oikeutettu vastikkeeksi luvattujen tavaroiden tai palveluiden siirtämisestä asiakkaalle. Tavarat ja palvelut ovat yleensä luovutettu, kun asiakas saa ne hallintaansa. Myyntisopimusten ehdot ja -käytännöt vaihtelevat markkinakohtaisesti ja lisäksi paikallinen johto saattaa kokea painetta saavuttaa asetetut liikevaihtotavoitteet.

Myynnin tuloutus on tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka sekä EU asetuksen 537/2014 10. artiklan 2c kohdassa tarkoitettu merkittävä olennaisen virheellisyyden riski johtuen tuloutuksen oikea-aikaiseen kirjaamiseen liittyvästä olennaisen virheellisyyden riskistä.

Myynnin oikea-aikaiseen tuloutukseen liittyvän olennaisen virheellisyyden riskin huomioon ottamiseksi suoritimme muun muassa seuraavat tilintarkastustoimenpiteet:

• Suoritimme analyyttisiä toimenpiteitä;
• Arvioimme konsernin tuloutusperiaatteita sovellettaviin tuloutusstandardeihin nähden;
• Arvioimme tuloutusprosessia ja -menetelmiä sekä testasimme prosessiin liittyviä kontrolleja;
• Testasimme myyntiä analyyttisillä aineistotarkastustoimenpiteillä sekä käymällä läpi yksittäisiä myyntitapahtumia;
• Arvioimme konsernin tuottoihin liittyviä liitetietoja.

Liikearvon arvostus

Viittaamme liitetietoon 2.2 Arvioiden käyttö ja harkintaan perustuvat ratkaisut, liitetietoon 2.3 Yhteenveto merkittävimmistä laskentaperiaatteista ja liitetietoon 13.

Liikearvon määrä tilinpäätöspäivänä oli 1 016,7 miljoonaa euroa ja se muodosti noin 25 % kokonaisvaroista ja 81 % omasta pääomasta (2019: 908.2 miljoonaa euroa, 24 % kokonaisvaroista ja 73 % omasta pääomasta).

Liikearvon arvotus testataan mahdollisen arvonalentumisen varalta vuosittain. Konecranes on kohdistanut liikearvon kassavirtaa tuottaville yksiköille, joka on myös taso, jolla arvonalentumistestit laaditaan. Kassavirtaa tuottavien yksiköiden nykyarvo perustuu käyttöarvolaskelmiin. Käyttöarvo saattaa vaihdella merkittävästi riippuen käytetyistä oletuksista ja ennusteista. Kassavirtaa tuottavan yksikön käyttöarvon määrittämiseen sisältyy useita oletuksia, kuten myynnin kasvu, kiinteiden kulujen kehitys, myyntikate ja käytetty diskonttokorko. Muutokset edellä mainituissa oletuksissa saattavat johtaa arvonalentumiskirjauksiin.

Tilintarkastustoimenpiteemme sisälsivät muun muassa arvonmäärityksen asiantuntijan hyödyntämisen arvioiden ja konsernin laskentaperiaatteiden läpikäynnissä, erityisesti koskien diskonttokorkoa. Arvioidessamme arvonalentumistestauksen laskelmien herkkyyttä keskityimme laskelmissa niihin kassavirtaa tuottaviin yksiköihin, joissa jokseenkin mahdollinen muutos oletuksissa voi johtaa arvonalentumiseen. Arvioimme myös johdon ennusteiden historiallista tarkkuutta. Arvioimme konsernin tilinpäätöksen liitetietoa 13 erityisesti niiden oletuksien osalta, joille arvonalentumistestin lopputulos oli herkempi.

Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka Miten seikkaa käsiteltiin tilintarkastuksessa

Tämä vuosittainen arvonalentumistestaus on tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka, koska:

• Arviointiprosessi on monimutkainen ja se perustuu useisiin johdon merkittävää harkintaa edellyttäviin arvioihin;
• Arvonalentumistestaus sisältää markkinoita ja taloudellista ympäristöä koskevia oletuksia;
• Liikearvon suhteellinen osuus taseen loppusummasta on merkittävä.

Liikearvon arvostus on EU asetuksen 537/2014 10. artiklan 2c kohdassa tarkoitettu merkittävä olennaisen virheellisyyden riski.

MHE-Demag hankinta

Viittaamme liitetietoon 2.2 Arvioiden käyttö ja harkintaan perustuvat ratkaisut, liitetietoon 2.3 Yhteenveto merkittävimmistä laskentaperiaatteista ja liitetietoon 4.

Konserni hankki 50 %:n osuuden MHE-Demag:sta 2. tammikuuta 2020. Hankinnan jälkeen Konecranes omistaa 100 % MHE-Demagin osakkeista. Kokonaisvastike oli 148.3 miljoonaa euroa.

MHE-Demag käsiteltiin aiemmin yhteisyrityksenä. Hankinta on vaiheittain toteutunut liiketoimintojen yhdistäminen, jossa yhtiön aiemmin omistama osuus MHE-Demag:sta on uudelleenarvostettu käypään arvoon, ja sen mukaisesti 21.1 miljoonan euron voitto kirjattiin tuloslaskelmaan.

Hankitut varat ja vastattavaksi otetut velat ja ehdolliset velat liiketoimintojen yhdistymisessä arvostetaan käypiin arvoihin hankintahetkellä. Johdon arviot kohdistuvat nimenomaisesti hankittujen varojen ja velkojen käypien arvojen määrittämiseen, erityisesti erikseen tunnistettavissa oleville aineettomille omaisuuserille kuten asiakassopimuksille, tilauskannalle ja tavaramerkeille.

Liiketoimintojen yhdistäminen on tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka siihen liittyvien arvostusprosessien ja -menetelmien sekä johdon tekemien arvioiden johdosta.

Osana tilintarkastusta suoritimme muun muassa seuraavat tarkastustoimenpiteet:

• Arvioimme arvonmääritysasiantuntijoidemme avustuksella yhtiön arvostusprosesseja ja -menetelmiä, joilla yhtiö yksilöi hankitut varat ja velat sekä määrittää näiden erien käyvät arvot;
• Testasimme kokonaisvastikkeen;
• Testasimme vaiheittain toteutuneen liiketoimintojen yhdistämisen kirjanpitokäsittelyn;
• Arvioimme yrityshankintoihin liittyviä liitetietoja.

Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:

• tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
• muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
• arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
• teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin

tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.

• arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.
• hankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintoja koskevasta taloudellisesta informaatiosta pystyäksemme antamaan lausunnon konsernitilinpäätöksestä. Vastaamme konsernin tilintarkastuksen ohjauksesta, valvonnasta ja suorittamisesta. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.

Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.

Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa

tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voitaisiin kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.

Muut raportointivelvoitteet

Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot

Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 8.3.2006 alkaen yhtäjaksoisesti 15 vuotta.

Muu informaatio

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja Hallinto-julkaisuun sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää, ja odotamme saavamme Hallinto-julkaisun käyttöömme kyseisen päivän jälkeen.

Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.

Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suorittaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.

Tarkastusvaliokunnan toimeksiannon perusteella annettavat lausumat

Puollamme tilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen esitys emoyhtiön taseen osoittamien voitonjakokelpoisten varojen käyttämisestä on osakeyhtiölain mukainen. Puollamme vastuuvapauden myöntämistä emoyhtiön hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta.

Helsingissä 3. helmikuuta 2021

Ernst & Young Oy tilintarkastusyhteisö

Kristina Sandin KHT

Osakkeenomistajat

Euroclear Finland Oy:n ylläpitämän rekisterin mukaan Konecranes Oyj:llä oli vuoden 2020 lopussa 39 119 osakkeenomistajaa (vuoden 2019 lopussa 25 991).

Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2020

		Osuus
	Osake- ja äänimäärä	osakkeista ja äänimäärästä
1 HC Holding Oy Ab	7 931 238	10,0 %
2 Solidium Oy	6 744 506	8,5 %
3 Gustavson Stig ja perhe*	2 366 157	3,0 %
4 Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Ilmarinen	2 255 000	2,8 %
5 Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Varma	1 916 061	2,4 %
6 Holding Manutas Oy	1 125 000	1,4 %
7 Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo	1 061 497	1,3 %
8 OP Rahastot	877 668	1,1 %
9 Föreningen Konstsamfundet r.f.	850 000	1,1 %
10 Danske Capital rahastot	717 197	0,9 %
10 suurimman rekisteröidyn osakkeenomistajan omistus yhteensä	25 844 324	32,6 %
Hallintarekisteröidyt osakkeet	30 025 156	37,9 %
Muut osakkeenomistajat	23 264 979	29,4 %
Konecranes Oyj:n omistamat omat osakkeet	87 447	0,1 %
Yhteensä	79 221 906	100,0 %

* Konecranes Oyj on 28.12.2011 saanut tiedon, että yhtiön hallituksen puheenjohtaja Stig Gustavson on lahjoittanut kaikki Konecranes Oyj:ssä omistamansa osakkeet lähiomaisilleen pidättäen kuitenkin itsellään elinikäisen lahjoitettuihin osakkeisiin liittyvän ääni- ja osinko-oikeuden. Lahjoituksen kohteena on ollut yhteensä 2 069 778 osaketta.

Hallituksen jäsenten ja johtoryhmän omistukset 31.12.2020

	Osake omistusten muutokset vuonna 2020	Osakkeiden määrä	Osuus osakepää omasta ja ääni määrästä, %
Hallitus	-12 375	20 713	0,0 %
Johtoryhmä	-69 934	170 044	0,2 %
Yhteensä	-82 309	190 757	0,2 %

Omistuksen jakautuminen osakemäärän mukaan 31.12.2020

Osakkeita	Omis tajien määrä	Osuus omistajista	Osake- ja äänimäärä	Osuus osakkeista ja äänimäärästä
1−100	21 455	54,8 %	943 643	1,2 %
101−1 000	15 402	39,4 %	5 144 752	6,5 %
1 001−10 000	2 040	5,2 %	5 385 978	6,8 %
10 001−100 000	169	0,4 %	4 877 333	6,2 %
100 001−1 000 000	32	0,1 %	8 602 899	10,9 %
1 000 001 –	9	0,0 %	24 242 145	30,6 %
Rekisteröidyt osakkeen omistajat yhteensä	39 107	100,0 %	49 196 750	62,1 %
Hallintarekisteröidyt osakkeet	12	0,0 %	30 025 156	37,9 %
Yhteensä	39 119	100,0 %	79 221 906	100,0 %

Omistuksen jakautuminen omistajatyypeittäin 31.12.2020

	Osuus osak keista ja ääni määrästä, %
Kotitaloudet	16,9 %
Julkisyhteisöt	16,5 %
Yritykset	14,7 %
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	6,7 %
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	6,2 %
Ulkomaat	0,9 %
Hallintarekisteröidyt osakkeet	37,9 %
Yhteensä	100,0 %

Lähde: Euroclear Finland Oy 31.12.2020

Konsernin pääkonttori

Konecranes Oyj PL 661 (Koneenkatu 8) 05801 Hyvinkää, Finland Puh. +358 20 427 11

Hallinnointi Kiira Fröberg Sijoittajasuhdejohtaja Puh. +358 20 427 2050 kiira.froberg@konecranes.com Talous Teo Ottola Finanssijohtaja teo.ottola@konecranes.com

Alueelliset pääkonttorit

Amerikka Konecranes, Inc. 4401 Gateway Blvd. Springfield, OH 45502, U.S.A. Puh. +1 937 525 5533

Eurooppa, Lähi-itä ja Afrikka Konecranes Region EMEA P.O. Box 662 (Koneenkatu 8) FI-05801 Hyvinkää, Finland Puh. +358 20 427 11

Aasian ja Tyynenmeren alue Konecranes Pte. Ltd. 8 Admiralty Street, #06-11 Admirax Singapore 757438 Puh. +65 6 861 2233

Konecranes on yksi maailman johtavista nostolaitevalmistajista, ja sen asiakkaita ovat muun muassa koneenrakennus- ja prosessiteollisuus, telakat, satamat ja terminaalit. Konecranes toimittaa asiakkailleen toimintaa tehostavia nostoratkaisuja ja huoltopalveluita kaikille nosturimerkeille. Vuonna 2020 konsernin liikevaihto oli yhteensä 3,2 miljardia euroa. Konsernilla on noin 16 900 työntekijää 50 maassa. Konecranesin osake on noteerattu Nasdaq Helsingissä (osakkeen tunnus: KCR).