KONE Oyj

Quarterly Report • Apr 20, 2010

KONE signalisaatio, 2009 Good Design Award -voittaja

Kohti KONEen seuraavaa vuosisataa.

KONE viettää satavuotisjuhlaansa palvellen asiakkaitaan maailmanlaajuisesti.

Osavuosikatsaus tammi–maaliskuulta 2010 KONE Q1

KONE Q1: Vuosi alkoi vahvasti

Tammi–maaliskuu 2010

• Tammi–maaliskuussa 2010 saadut tilaukset olivat 894,7 (1–3/2009: 898,5) miljoonaa euroa. Saadut tilaukset laskivat 0,4 % historiallisin valuuttakurssein laskettuna ja 0,9 % vertailukelpoisin valuuttakurssein laskettuna. Maaliskuun 2010 lopussa tilauskanta oli 3 638 (31.12.2009: 3 309) miljoonaa euroa.
• Liikevaihto laski 1,8 % 1 003 (1 021) miljoonaan euroon. Vertailukelpoisin valuuttakurssein lasku oli 2,5 %.
• Liikevoitto oli 108,6 (91,2) miljoonaa euroa eli 10,8 % (8,9 %) liikevaihdosta.
• Rahavirta liiketoiminnasta oli hyvin vahva, 217,6 (170,3) miljoonaa euroa.
• KONE nostaa vuoden 2010 näkymiään. KONEen liikevaihdon arvioidaan laskevan 0–5 % vuoteen 2009 verrattuna. Liikevoiton (EBIT) arvioidaan olevan 580–620 miljoonaa euroa. Aikaisemmin KONE arvioi liikevaihdon laskevan noin 5 % vertailukelpoisin valuuttakurssein. Aikaisempi näkymä liikevoiton (EBIT) osalta oli 560–610 miljoonaa euroa.

Avainluvut

		1–3/2010	1–3/2009	1–12/2009
Saadut tilaukset	Me	894,7	898,5	3 432,4
Tilauskanta	Me	3 638,5	3 753,1	3 309,1
Liikevaihto	Me	1 003,0	1 021,0	4 743,7
Liikevoitto	Me	108,6	91,2	600,3 1)
Liikevoitto	%	10,8	8,9	12,7 1)
Rahavirta liiketoiminnasta (ennen rahoituseriä ja veroja)	Me	217,6	170,3	825,1
Tilikauden voitto	Me	81,6	78,7	466,4
Tilikauden laaja tulos	Me	110,8	80,2	449,5
Laimentamaton osakekohtainen tulos	e	0,32	0,31	1,84
Korollinen nettovelka	Me	-360,0	-40,3	-504,7
Omavaraisuusaste	%	41,2	34,9	47,0
Nettovelkaantumisaste	%	-32,1	-4,2	-37,7

1) Ilman 33,6 miljoonan euron kiinteiden kustannusten sopeuttamisohjelmaan liittyvää kertaluonteista uudelleenjärjestelykulua, joka kirjattiin vuoden 2009 toisella neljänneksellä.

KONEen toimitusjohtaja Matti Alahuhta osavuosikatsauksen yhteydessä:

"Olen hyvin tyytyväinen ensimmäisen neljänneksen kehitykseemme. Saadut tilaukset olivat suunnilleen samalla tasolla kuin vuosi sitten, vaikka uusien laitteiden markkinat olivat edelleen heikot Euroopassa ja Amerikassa. Liikevoittomme kasvoi 19,1 %, ja sekä liikevoitto että rahavirta olivat ennätystasolla verrattuna aikaisempiin ensimmäisiin neljänneksiin.

Tämä tarkoittaa, että olemme tähän saakka kyenneet koko ajan parantamaan suoritustamme heikossa markkinaympäristössä. Olemassa oleviin markkinamahdollisuuksiin, tuoton parantamispotentiaaliin ja johtamistaitojen kehittämiseen keskittyvä lähestymistapamme on toiminut hyvin. Henkilöstömme on tehnyt erinomaista työtä, siitä kiitos heille."

Osavuosikatsaus tammi–maaliskuulta 2010

Laskentaperiaatteet

KONE Oyj:n osavuosikatsaus tammi–maaliskuulta 2010 on laadittu IAS 34, Osavuosikatsaukset -säännösten mukaisesti. KONE on noudattanut osavuosikatsauksen laadinnassa samoja laskentaperiaatteita kuin tilinpäätöksessä 2009, joka julkaistiin 26. tammikuuta 2010, ja lisäksi 2010 käyttöön otettuja uusia IAS/IFRS standardeja. Näistä standardeista merkittävimmät ovat: IFRS 3 (uudistettu) Liiketoimintojen yhdistäminen ja IAS 27 (uudistettu) Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös. Osavuosikatsauksessa julkaistuja tietoja ei ole tilintarkastettu.

Toimintaympäristö tammi–maaliskuussa

Vuoden 2010 ensimmäisen neljänneksen aikana uusien laitteiden markkinat olivat edelleen haastavat useimmilla maantieteellisillä alueilla. Aasian ja Tyynenmeren alue kehittyi suotuisasti, ja kasvu oli vahvaa erityisesti Kiinassa. Asuinrakentaminen Pohjois-Euroopassa on alkanut elpyä, kun taas aktiviteetti Etelä-Euroopassa ja Amerikan alueella jatkoi laskuaan. Aktiviteetti suurprojekteissa kasvoi useimmilla markkinoilla. Modernisointimarkkinat olivat melko vakaat ja tarjosivat joitakin kasvumahdollisuuksia, mutta olivat edelleen kilpaillut. Huoltomarkkinoilla, joilla kysyntä on luonteeltaan ei-syklistä, kasvu jatkui, mutta kilpailu kiristyi edelleen. Kasvua tuki se, että suuri määrä asennettuja uusia laitteita siirtyi huoltokantaan, mikä johtui uusien laitteiden toimitusten merkittävästä kasvusta edeltävinä vuosina. Viive asennuksesta huoltoon on yleensä 12 kuukautta, mutta voi joskus olla 30 kuukauttakin.

EMEA-alueella (Eurooppa, Lähi-itä ja Afrikka) uusien laitteiden markkinat olivat edelleen haastavat, mutta tilanne vaihteli maittain. Asuinrakentamisen markkinat alkoivat elpyä monessa maassa, erityisesti Ruotsissa, Suomessa ja Belgiassa. Venäjä, Espanja, Iso-Britannia ja Irlanti olivat edelleen heikkoja, ja aktiviteetti Italiassa ja Ranskassa laski. Markkina Saksassa pysyi melko vakaana. Lähi-idän markkinat kehittyivät myönteisesti. Modernisointimarkkinat vaihtelivat maittain; Belgiassa, Ruotsissa ja Suomessa oli kasvua, kun taas Ranskan ja Italian markkinat heikentyivät. Huoltomarkkinoiden hyvä kehitys EMEA-alueella jatkui, mutta kilpailu kiristyi edelleen.

Amerikan alueella uusien laitteiden markkinat säilyivät haastavina. Yhdysvalloissa toimisto-, asuin-, kaupallinen ja hotellirakentaminen oli edelleen hyvin heikkoa, kun taas sairaala- ja infrastruktuurirakentaminen sekä julkisesti tuetut projektit kehittyivät suotuisasti. Erityisesti suurprojekteissa hintakilpailu pysyi intensiivisenä Yhdysvalloissa. Modernisointiaktiviteetti pysyi suhteellisen vakaana. Yhdysvalloissa infrastruktuuriin liittyvät projektit johtivat uusien laitteiden markkinoiden kysyntää. Kanadassa uusien laitteiden markkinoilla yksityisen sektorin aktiviteetti kasvoi ja julkisrahoitteinen aktiviteetti pysyi hyvällä tasolla. Meksikossa uusien laitteiden markkinoilla oli nähtävissä merkkejä hitaasta elpymisestä, kun taas modernisointiaktiviteetti oli edelleen heikkoa. Huoltomarkkinat olivat Pohjois-Amerikassa melko vakaat, mutta kilpailu kiristyi edelleen.

Aasian ja Tyynenmeren alueella aktiviteetti uusien laitteiden markkinoilla kasvoi selkeästi ensimmäisen neljänneksen aikana. Hinnoitteluympäristö oli edelleen intensiivinen. Kiinassa julkisen liikenteen segmentin ja asuinrakentamisen, erityisesti edullisen asuinrakentamisen, kasvu jatkui. Kaupallisen segmentin rakentaminen oli myös melko aktiivista. Intiassa tarjousaktiviteetti kasvoi edelleen, ja asuin- ja sairaalarakentaminen sekä julkisen liikenteen segmentti olivat vahvoja, kun taas kaupallisen segmentin rakentaminen säilyi muuttumattomana alhaisella tasolla. Australiassa uusien laitteiden markkinoilla ja modernisointimarkkinoilla asuinrakentamisessa oli nähtävissä selkeitä paranemisen merkkejä, ja markkinat Kaakkois-Aasiassa alkoivat myös piristyä. Huoltomarkkinat kehittyivät Aasian ja Tyynenmeren alueella suotuisasti.

Saadut tilaukset ja tilauskanta

Saadut tilaukset laskivat 0,4 % tammi–maaliskuuhun 2009 verrattuna ja olivat 894,7 (1–3/2009: 898,5) miljoonaa euroa. Vertailukelpoisin valuuttakurssein laskettuna saadut tilaukset laskivat 0,9 %. KONE menestyi hyvin erityisesti volyymituotetoiminnassaan. Tilausten kasvu oli voimakkainta Aasian ja Tyynenmeren alueella, jossa Kiinan kehitys oli erittäin myönteistä. Huoltosopimuksia ei sisällytetä saatuihin tilauksiin.

Tilauskanta kasvoi 10,0 % vuoden 2009 loppuun verrattuna ja oli 3 638 (31.12.2009: 3 309) miljoonaa euroa maaliskuun 2010 lopussa. Vertailukelpoisin valuuttakurssein laskettuna kasvu oli 4,5 %. Tilauskannan kate pysyi hyvällä tasolla kuten aiemminkin.

EMEA-alueella saadut tilaukset laskivat hieman verrattuna ensimmäiseen neljännekseen 2009. Uusien laitteiden osalta KONEen saadut tilaukset laskivat verrattuna vuoden 2009 vahvaan tammi-maaliskuun ajanjaksoon. Saatujen tilausten kehitys vaihteli maittain. KONE suoriutui hyvin Lähi-idässä, Ruotsissa ja Suomessa, jossa saadut tilaukset kehittyivät myönteisesti verrattuna vastaavaan ajankohtaan viime vuonna. Heikointa kehitys oli vuoden 2010 ensimmäisen neljänneksen aikana Italiassa, Ranskassa ja Isossa-Britanniassa. Modernisointitilaukset kasvoivat, ja kehitys oli parasta Alankomaissa, Belgiassa, Itävallassa ja Isossa-Britanniassa.

EMEA-alueella yksi suurimmista tilauksista ensimmäisellä neljänneksellä oli Alankomaissa KONEen ja ProRailin solmima 10-vuotinen yhteistyösopimus KONEen hissien asennuksesta ja huollosta. Sopimuksen mukaan KONE on toinen kahdesta toimittajasta 175 uuden hissin asennukseen. Huoltosopimus solmittiin 25 vuodeksi.

Liikevaihto markkina-alueittain, Me

	1–3/2010	%	1–3/2009	%	1–12/2009	%
EMEA 1)	593,4	59	638,8	63	2 953,4	62
Amerikka	236,9	24	234,1	23	970,2	21
Aasian ja Tyynenmeren alue	172,7	17	148,1	14	820,1	17
Yhteensä	1 003,0		1 021,0		4 743,7

1) EMEA = Eurooppa, Lähi-itä, Afrikka

Amerikassa KONEen tilaukset laskivat tammi–maaliskuun 2010 aikana, koska uusien laitteiden markkinat olivat heikot erityisesti Yhdysvalloissa. Ensimmäisen neljänneksen aikana kilpailu kiristyi, ja agressiivista hinnoittelukäyttäytymistä ilmeni erityisesti suurprojekteissa. Modernisointimarkkinoilla KONEen saadut tilaukset kasvoivat hieman. Tilauskannan kate pysyi aikaisemmalla hyvällä tasolla.

Aasian ja Tyynenmeren alueella uusien laitteiden tilaukset nousivat merkittävästi. Kaikki Aasian ja Tyynenmeren alueen tärkeimmät markkinat kasvoivat, ja Kiinassa nähtiin erityisen vahvaa kehitystä. Saadut tilaukset kasvoivat hyvin myös Intiassa, Australiassa ja Kaakkois-Aasiassa.

KONE sai kaksi suurta tilausta Kiinassa ensimmäisen vuosineljänneksen aikana. KONE sai tilauksen toimittaa 90 konehuoneetonta hissiä ja 16 liukukäytävää Kunmingin uudelle kansainväliselle lentokentälle. KONE sai lisäksi tilauksen toimittaa 38 hissiä, 22 liukuporrasta ja 6 liukukäytävää Raffles City Chengdu -rakennuskompleksiin Sichuan-provinssin pääkaupunkiin.

Liikevaihto

KONEen liikevaihto laski 1,8 % tammi–maaliskuuhun 2009 verrattuna ja oli 1 003 (1–3/2009: 1 021) miljoonaa euroa. Vertailukelpoisin valuuttakurssein liikevaihto laski 2,5 %.

Uusien laitteiden liikevaihto oli 429,6 (445,1) miljoonaa euroa, mikä vastaa 3,5 % laskua vuoden 2009 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Vertailukelpoisin valuuttakurssein lasku oli 4,0 %.

Palveluiden (huolto ja modernisointi) liikevaihto laski 0,4 % ja oli 573,4 (575,9) miljoonaa euroa. Vertailukelpoisin valuuttakurssein lasku oli 1,4 %. Huollon liikevaihdon kasvu säilyi aikaisemmalla hyvällä tasolla, kun taas modernisointien liikevaihto laski selvästi. Modernisointien liikevaihto laski kausivaihtelun ja modernisointien liikevaihdon muuttuneen tuotejakauman takia. Modernisointitilaukset kuitenkin kasvoivat edelleen.

Liikevaihdosta 59 % (63 %) tuli EMEA-alueelta, 24 % (23 %) Amerikasta ja 17 % (14 %) Aasian ja Tyynenmeren alueelta.

Tulos

Liikevoitto oli vahva ollen 108,6 (1–3/2009: 91,2) miljoonaa euroa eli 10,8 % (8,9 %) liikevaihdosta. Liikevoiton kasvu oli seurausta kokonaislaadun ja -tuottavuuden parantumisesta sekä hyvästä kehityksestä hankintamenoissa. Lisäksi parempi kustannusten hallinta vaikutti myönteisesti tuloskehitykseen. Nettorahoituserät olivat 0,2 (14,3) miljoonaa euroa.

KONEen voitto ennen veroja oli 109,5 (105,6) miljoonaa euroa. Verot olivat 27,9 (26,9) miljoonaa euroa, kun veroina on otettu huomioon konserniyhtiöiden katsauskauden tulokseen suhteutettu osuus arvioiduista koko tilikauden veroista. Tämä vastaa 25,5 % efektiivistä veroastetta. Katsauskauden voitto oli 81,6 (78,7) miljoonaa euroa.

Osakekohtainen tulos oli 0,32 (0,31) euroa. Osakekohtainen oma pääoma oli 4,42 (3,77) euroa.

Tase ja rahavirta

Tase oli vahva ja korolliset varat ylittivät korolliset velat maaliskuun 2010 lopussa. KONEen liiketoiminnan rahavirta (ennen rahoituseriä ja veroja) oli vuoden 2010 tammi–maaliskuussa 217,6 (1–3/2009: 170,3) miljoonaa euroa.

Keskeisimmät tekijät vahvan rahavirran takana olivat liikevoiton kasvu ja huomattava nettokäyttöpääoman parantuminen. Nettokäyttöpääoman parantuminen johtui pääosin maksuehtojen tarkasta seurannasta sekä parantuneesta saatujen ennakoiden ja vaihto-omaisuuden välisestä suhteesta. Nettokäyttöpääoma oli maaliskuun 2010 lopussa -330,0 (31.12.2009: -228,7) miljoonaa euroa sisältäen rahoitus- ja veroerät.

Korollinen nettovelka oli maaliskuun 2010 lopussa -360,0 (31.12.2009: -504,7) miljoonaa euroa, nettovelkaantumisaste -32,1 % (31.12.2009: -37,7 %) ja KONEen omavaraisuusaste 41,2 % (31.12.2009: 47,0 %).

Investoinnit ja yritysostot

KONEen investoinnit mukaan lukien yritysostot olivat 10,5 (1–3/2009: 31,1) miljoonaa euroa. Muut investoinnit kuin yritysostot olivat pääasiassa investointeja tutkimuksen ja kehityk-

sen sekä tietojenkäsittelyn laitteisiin sekä tuotantoon. Yritysostojen osuus oli 1,2 (22,3) miljoonaa euroa.

Tammi–maaliskuun 2010 aikana KONE osti ASBA Mantenimientos S.L. -nimisen hissiyhtiön Barcelonasta Espanjasta, vahvistaakseen KONEen huolto- ja modernisointitoimintaa Katalonian alueella. Tätä yritysostoa ei ole konsolidoitu raportointikauden aikana.

Tutkimus ja kehitys

Tutkimus- ja kehitysmenot olivat 15,0 (1–3/2009: 15,3) miljoonaa euroa eli 1,5 % (1,5 %) liikevaihdosta. Tutkimus- ja kehitysmenot sisältävät sekä uusien konseptien kehittämisen että olemassa olevien ratkaisujen ja palveluiden jatkokehityksen. KONEen hissit ja liukuportaat perustuvat energiatehokkaaseen teknologiaan.

Tammi–maaliskuussa 2010 KONE toi markkinoille uusia ratkaisuja kaikilla maantieteellisillä alueilla. Uusi ja parempi hissivalikoima Aasian ja Tyynenmeren alueella sisälsi laajan valikoiman päivitettyjä ja laajennettuja ratkaisuja sekä uuden design-valikoiman. Euroopassa KONE toi markkinoille parannetun ratkaisun sairaalasegmentille. Lisäksi asuin- ja toimistorakentamisen segmenteillä julkistettiin kattavampi valikoima energiatehokkuuden suhteen. KONE myös julkisti päivitetyn tarjontansa moduulaarisia hissimodernisointeja sekä kokonaisuudistamista varten. Pohjois-Amerikassa energiatehokkaan valaistuksen ja parempien toiminnallisten ratkaisujen ohessa KONE julkisti päivitetyt kori- ja signalisaatiotyyliratkaisut keskikorkeille rakennuksille sekä pilvenpiirtäjille.

Tammikuussa 2010 KONE toi markkinoille uuden liukuporrasratkaisun, joka on suunnattu erityisesti Kiinan vähittäismyynti- ja kaupallisen rakentamisen segmenteille.

Muita tärkeitä tapahtumia tilikaudella

Heikoista uusien laitteiden markkinoista johtuen KONE ilmoitti vuonna 2009 pyrkivänsä pienentämään kiinteitä kustannuksia 40 miljoonalla eurolla vuodesta 2010 eteenpäin. Nämä suunnitelmat määriteltiin vuoden 2009 toisen neljänneksen osavuosikatsauksen yhteydessä. Kiinteisiin kustannuksiin odotetaan vähintään 40 miljoonan euron vuosisäästöjä vuodesta 2010 alkaen. Sopeuttamisohjelmaan liittyvä kertaluonteinen uudelleenjärjestelykulu oli 33,6 miljoonaa, joka kirjattiin vuoden 2009 toisella neljänneksellä. Kiinteiden kustannusten sopeuttamisohjelma on edennyt suunnitelmien mukaan vuoden 2010 ensimmäisen neljänneksen aikana.

KONE tiedotti maaliskuussa, että Itävallassa eräät kunnat, julkisyhteisöt ja yritykset olivat nostaneet vahingonkorvauskanteita suurimpia hissi- ja liukuporrasyhtiöitä vastaan raportointikauden aikana. Haastehakemukset on annettu tiedoksi KONEen itävaltalaiselle tytäryhtiölle KONE AG:lle. Kyseiset kanteet ovat seurausta Itävallan kartellioikeuden vuoden 2007 päätöksestä. Vastaajien yhteisvastuullisesti korvattavaksi vaaditun summan pääoman määrä oli yhteensä 108 miljoonaa euroa. KONE pitää vahingonkorvauskanteita perusteettomina. Varausta ei ole tehty.

Henkilöstö

KONEen henkilöstöstrategian päämääränä on edistää yrityksen liiketoiminnan tavoitteiden saavuttamista. Tavoitteena on varmistaa henkilöstön saatavuus, yritykseen sitoutuminen, motivaatio ja jatkuva kehittäminen. KONEen toimintaa ohjaavat eettiset periaatteet. Henkilöstöä koskevat oikeudet ja velvollisuudet kieltävät kaikenlaisen syrjinnän ja takaavat oikeuden turvalliseen ja terveeseen työympäristöön sekä henkilökohtaiseen hyvinvointiin.

Ihmisten johtaminen on yksi KONEen viidestä kehitysohjelmasta. Raportointikauden aikana KONE jatkoi panostuksia henkilöstön kehitysohjelmiin ja lanseerasi uuden johtamisohjelman keskijohdolle. Vuosittaisen henkilöstötutkimuksen tiedonkeruu suoritettiin ensimmäisellä neljänneksellä ja tulokset raportoidaan toimenpiteitä varten toisen neljänneksen aikana.

KONEen palveluksessa oli maaliskuun 2010 lopussa 33 642 (31.12.2009: 33 988) henkilöä. Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä oli 33 697 (1–3/2009: 34 565).

Henkilöstöstä 55 % (31.12.2009: 55 %) sijoittui EMEAalueelle, 17 % (17 %) Amerikkaan ja 28 % (28 %) Aasian ja Tyynenmeren alueelle.

Ympäristö

KONEen tavoitteena on olla ekotehokkuudessa alansa johtava yritys. Ekotehokkaiden ratkaisujen kehittämisessä erityisiä painopisteitä ovat olleet valmiustilan energiansäästöratkaisut ja energiaa uudelleen käyttöön palauttavat järjestelmät hisseihin. KONE on asettanut kunnianhimoisen tavoitteen vuodelle 2010: vähentää KONEen volyymihissien sähkönkulutusta 50 % vuoden 2008 tasosta vuoden 2010 loppuun mennessä. Vuoden 2010 aikana KONE vähentää uusien volyymihissien energiankulutusta vielä 20 % vuoden 2009 aikana saavutetun 30 % vähennyksen lisäksi.

KONEen tavoitteena on pienentää hiilijalanjälkeä ja varmistaa, että KONEen toimittajat noudattavat vastaavia vaatimuksia ja ympäristönsuojelullisia tavoitteita. KONEen tavoitteena on pienentää vuositasolla 5 % omasta toiminnasta aiheutuvaa hiilijalanjälkeä. Suurin osa KONEen maailmanlaajuisista kokonaisympäristövaikutuksista liittyy KONEen laitteiden elinkaarensa aikana kuluttamaan sähköenergiaan. Siksi energiatehokkaiden hissi- ja liukuporrasinnovaatioiden kehittäminen on yhtiölle erittäin tärkeää. KONEen omassa toiminnassa

eniten hiilidioksidia (CO2) syntyy yhtiön ajoneuvojen käytöstä, sähkönkulutuksesta ja logistiikkatoiminnoista. Näiden hiilidioksidilähteiden aiheuttamien vaikutusten vähentämiseksi KONEella on meneillään ajoneuvokaluston uudistamiseen ja lentomatkustamisen vähentämiseen kohdistuvia maailmanlaajuisia projekteja.

Pääoman- ja riskienhallinta

KONEen liiketoiminnot ovat alttiita riskeille, jotka voivat johtua yhtiön operatiivisesta toiminnasta tai liiketoimintaympäristössä tapahtuvista muutoksista. Alla kuvatuilla riskitekijöillä voi mahdollisesti olla haitallinen vaikutus KONEen omistajaarvoon, liiketoimintaan tai taloudelliseen tilaan. Myös muut riskit, joista KONE ei ole tällä hetkellä tietoinen, tai joiden ei tällä hetkellä katsota olevan merkittäviä, voivat kuitenkin muodostua merkittäviksi tulevaisuudessa.

Maailmanlaajuinen talouskasvun hidastuminen tai taantuminen uudelleen lyhyen kasvukauden jälkeen voi vaikuttaa KONEen uusien laitteiden ja modernisointitilausten vähentymiseen, jo sovittujen toimitusten peruuntumiseen tai projektien aloitusten viivästymiseen. Merkittävä osuus KONEen liikevaihdosta muodostuu huoltoliiketoiminnasta, joka on vähemmän altis taloudellisen laskusuhdanteen vaikutuksille, mutta joka muodostuu toiminnoista, jotka vaativat runsaasti henkilöstöä. Konsernin tuloskehitys voi vaarantua, jos tuottavuustavoitteita ei saavuteta tai henkilöstöä ei voida uudelleensijoittaa tehokkaasti liiketoiminnan pienentyessä.

Huomattava osa KONEen uusien laitteiden myynnistä muodostuu suurprojekteista, joissa KONE toimii aliurakoitsijana. KONEen projektinhallintaorganisaatio toimii tällöin yhteistyössä pääurakoitsijan projektiorganisaation kanssa. Alihankinta, komponenttien edistynyt teknologia ja teknisesti vaativat asennusprosessit voivat vaikeuttaa projekteille asetettujen laatu-, kustannus- tai aikataulutavoitteiden saavuttamista. Projektiriskejä hallitaan yhteisellä projektinhallintametodologialla ja -työkaluilla sekä niihin liittyvillä globaaleilla koulutusohjelmilla.

KONEen liiketoiminnot ovat riippuvaisia hankintakanavien, tuotantolaitosten, logistiikkaprosessien ja käytettävien IT-järjestelmien toimintavarmuudesta ja luotettavuudesta. Näitä riskejä hallitaan analysoimalla ja parantamalla prosessien häiriönsietokykyä ja lisäämällä valmiuksia siirtää kriittisten komponenttien valmistus tuotantolinjalta toiselle. KONE seuraa aktiivisesti merkittävimpien alihankkijoidensa toimintaa ja vakavaraisuutta. Tavoitteena on varmistaa kriittisten komponenttien ja palveluiden osalta vaihtoehtoisten hankintakanavien saatavuus. KONEella on lisäksi globaali omaisuus- ja keskeytysvakuutusohjelma.

Jos talous heikkenee uudelleen, se voi vaikuttaa KONEen asiakkaiden maksukykyyn ja -aikatauluun sekä johtaa luottotappioihin. KONEen `tarjouksesta maksuun´ -prosessi määrittelee toimintamallin tarjouksille, valtuutuksille ja luotonhallinnalle. Myyntisaamisiin liittyviä luottoriskejä vastaan suojaudutaan käyttämällä asiakkaiden kanssa maksuehtoja, jotka perustuvat ennakkomaksuihin, rembursseihin ja takauksiin. KONE hallinnoi proaktiivisesti myyntisaamisiaan pienentääkseen asiakkaiden maksujen laiminlyönneistä aiheutuvaa riskiä. KONEella on laaja asiakaskunta, joka jakautuu usealle markkina-alueelle.

KONE toimii kansainvälisesti, ja sen liiketoimintaan liittyy siksi valuuttakurssivaihteluista aiheutuvia riskejä, jotka muodostuvat ostojen ja myyntien rahavirroista sekä ulkomaisten tytäryhtiöiden tase-erien muuntamisesta euroiksi. KONEen Treasury-toiminto hoitaa keskitetysti valuutta- ja muita rahoitusriskejä hallituksen hyväksymien periaatteiden mukaisesti.

Raaka-ainehintojen muutokset vaikuttavat välittömästi KONEen valmistamien komponenttien, kuten ovien ja korien, valmistuskustannuksiin sekä välillisesti ostettujen komponenttien hintoihin. Pienentääkseen raaka-ainehintojen vaihtelua ja niiden vaikutusta komponenttien hintoihin KONE on vuodelle 2010 solminut kiinteähintaiset sopimukset suurelle osalle merkittävimmistä materiaaleista. Kunnossapitotoiminnot vaativat suurta huoltoautokalustoa, minkä vuoksi öljyn hinta vaikuttaa huollon kustannuksiin.

Yhtiökokouksen päätöksiä

KONE Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin Helsingissä 1. maaliskuuta 2010. Kokous vahvisti tilinpäätöksen ja myönsi tilivelvollisille vastuuvapauden tilikaudelta 1.1.–31.12.2009.

Hallituksen jäsenten lukumäärä vahvistettiin kahdeksaksi, minkä lisäksi valittiin yksi varajäsen. Hallituksen varsinaisina jäseninä jatkavat Matti Alahuhta, Anne Brunila, Reino Hanhinen, Antti Herlin, Sirkka Hämäläinen-Lindfors, Juhani Kaskeala, Shunichi Kimura ja Sirpa Pietikäinen ja varajäsenenä jatkaa Jussi Herlin.

Yhtiökokouksen jälkeen pitämässään kokouksessa hallitus valitsi keskuudestaan puheenjohtajaksi Antti Herlinin ja varapuheenjohtajaksi Sirkka Hämäläinen-Lindforsin.

Tarkastusvaliokunnan jäseniksi valittiin Antti Herlin puheenjohtajaksi sekä Sirkka Hämäläinen-Lindfors ja Anne Brunila riippumattomiksi jäseniksi.

Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan jäseniksi valittiin Antti Herlin puheenjohtajaksi sekä Reino Hanhinen ja Juhani Kaskeala riippumattomiksi jäseniksi.

Yhtiökokous vahvisti hallituksen puheenjohtajan palkkioksi 54 000 euroa, varapuheenjohtajan palkkioksi 42 000 euroa, jäsenten palkkioksi 30 000 euroa ja varajäsenen palk-

kioksi 15 000 euroa vuodessa. Lisäksi vahvistettiin 500 euron kokouspalkkio hallituksen ja valiokuntien kokouksista.

Yhtiökokous myönsi hallitukselle valtuuden omien osakkeiden hankkimiseen. Osakkeita voidaan hankkia enintään 25 570 000 kappaletta siten, että A-sarjan osakkeita voidaan hankkia enintään 3 810 000 kappaletta ja B-sarjan osakkeita enintään 21 760 000 kappaletta ottaen kuitenkin huomioon osakeyhtiölain määräykset yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden enimmäismäärästä. Hankittavien osakkeiden vähimmäis- ja enimmäisvastike määräytyy sekä A- että B-sarjan osakkeen osalta hankintapäivänä NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä B-sarjan osakkeelle määräytyvän kaupankäyntikurssin perusteella. Valtuutus on voimassa yhden vuoden ajan yhtiö kokouksen päätöksestä lukien.

Lisäksi yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään osakeannista sekä optio-oikeuksien ja muiden osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta. Valtuutuksen nojalla annettavien osakkeiden lukumäärä voi olla kokonaisuudessaan 3 810 000 A-sarjan osaketta ja 21 760 000 B-sarjan osaketta. Hallitus päättää kaikista osakkeiden ja erityisten oikeuksien antamista koskevista ehdoista. Valtuutus koskee sekä uusien osakkeiden antamista että omien osakkeiden luovuttamista. Osakeanti ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antaminen voi tapahtua osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen (suunnattu anti). Valtuutus on voimassa viisi vuotta yhtiökokouksen päätöksestä lukien.

Yhtiökokous päätti KONE Oyj:n 100-vuotissäätiön perustamisesta. Säätiön tarkoituksena on edistää ja tukea lasten ja nuorten kasvatus-, koulutus- ja kulttuuritoimintaa eri puolilla maailmaa. Yhtiökokous päätti luovuttaa vastikkeetta 100 000 kappaletta KONE Oyj:n hallussa olevaa yhtiön B-sarjan osaketta perustettavalle KONE Oyj:n 100-vuotissäätiölle, ja valtuutti hallituksen lahjoittamaan myöhemmin enintään 100 000 euroa säätiölle. Yhtiökokous päätti myös hallituksen valtuuttamisesta lahjoittamaan vuoden 2010 aikana enintään 3 500 000 euroa korkeakoulujen ja yliopistojen toimintaan.

Tilintarkastajiksi valittiin KHT-yhteisö Pricewaterhouse-Coopers Oy ja KHT Heikki Lassila.

Osinko vuodelle 2009

Osingoksi vahvistettiin hallituksen esityksen mukaisesti 1,295 euroa kutakin 38 104 356 A-sarjan osaketta kohden ja 1,30 euroa kutakin ulkona olevaa 215 633 008 B-sarjan osaketta kohden. Osingosta puolet on KONEen juhlavuoteen 2010 liittyvää lisäosinkoa. Osingonjaon täsmäytyspäivä oli 4. maaliskuuta 2010 ja osingot maksettiin 11. maaliskuuta 2010.

Osakepääoma ja markkina-arvo

Vuonna 2005 KONE myönsi ehdollisen 2005C-optio-ohjelman. 2005C-optio-oikeudet otettiin julkisen kaupankäynnin kohteeksi NASDAQ OMX Helsinki Oy:n pörssilistalla 1.4.2008 alkaen. 2005C-optio-oikeuksia on yhteensä 2 000 000 kappaletta, joista 522 000 omistaa KONE Oyj:n tytäryhtiö. Jokainen optio-oikeus oikeuttaa kahden (2) KONE Oyj:n B-sarjan osakkeen merkitsemiseen 10,60 euron osakekohtaisella merkintähinnalla. Maaliskuun 2010 lopussa jäljellä olevilla 2005C-optio-oikeuksilla voidaan merkitä enintään 3 153 250 osaketta. Osakkeiden merkintäaika C-sarjan optio-oikeuksilla päättyy 30. huhtikuuta 2010.

Vuonna 2007 KONE myönsi ehdollisen 2007-optio-ohjelman. 2007-optio-oikeudet otettiin julkisen kaupankäynnin kohteeksi NASDAQ OMX Helsinki Oy:n pörssilistalla 1.4.2010 alkaen. 2007-optio-oikeuksia on yhteensä 2 000 000 kappaletta, joista 888 000 omistaa KONE Oyj:n tytäryhtiö. Jokainen optio-oikeus oikeuttaa kahden (2) KONE Oyj:n B-sarjan osakkeen merkitsemiseen 22,845 euron osakekohtaisella merkintähinnalla. Osakkeiden merkintäaika on 1.4.2010–30.4.2012.

1. maaliskuuta 2010 KONEen osakepääoma oli 64 606 717,50 euroa. Osakepääoma koostuu 220 322 514 listatusta B-sarjan osakkeesta ja 38 104 356 listaamattomasta A-sarjan osakkeesta.

KONEen markkina-arvo 31. maaliskuuta 2010 oli 7 767 miljoonaa euroa ilman konsernin hallussa olevia omia osakkeita. Markkina-arvo lasketaan sekä listaamattomien A-sarjan että listattujen B-sarjan osakkeiden perusteella lukuun ottamatta hankittuja omia osakkeita. A-sarjan osakkeet on arvostettu B-sarjan osakkeen raportointikauden päätöskurssiin.

Omat osakkeet

KONEen yhtiökokouksen antaman valtuutuksen perusteella hallitus päätti aloittaa mahdollisen omien osakkeiden hankinnan aikaisintaan 9. maaliskuuta 2010.

Tammi–maaliskuun 2010 aikana KONE ei käyttänyt valtuutustaan omien osakkeiden ostamiseen. Vuoden 2010 maaliskuussa 100 000 konsernin hallussa olevaa omaa B-sarjan osaketta luovutettiin KONE Oyj:n 100-vuotissäätiölle vastikkeetta. Maaliskuun 2010 lopussa konsernilla oli hallussaan 4 610 242 B-sarjan osaketta. Yhtiön hallussa olevat osakkeet edustavat 2,1 % kaikista listatuista B-sarjan osakkeista, mikä vastaa 0,8 % kaikista äänistä.

Kaupankäynti NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä Tammi–maaliskuussa 2010 NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä kaupankäynnin kohteena oli 41,6 miljoonaa KONE Oyj:n B-osaketta. Osakkeiden vaihto katsauskaudella oli 1 237 miljoonaa euroa. Keskimääräinen päivittäinen osakevaihto oli

670 549 osaketta. (1–3/2009: 804 738). Osakkeen hinta 31. maaliskuuta 2010 oli 30,60 euroa. Osakkeen hinnan volyymilla painotettu keskiarvo katsauskaudella oli 29,75 euroa. Katsauskaudella osakkeen korkein hinta oli 31,48 euroa ja matalin 27,72 euroa.

Rekisteröityjen osakkeenomistajien lukumäärä oli katsauskauden alussa 22 304 ja lopussa 26 819. Yksityisten osakkeenomistajien lukumäärä oli 24 376, mikä vastaa noin 13 % listatuista B-sarjan osakkeista.

Hallintarekistereiden mukaan 43,7 % KONEen listatuista B-sarjan osakkeista oli katsauskauden lopussa ulkomaisten osakkeenomistajien omistuksessa. Muut ulkomaiset omistukset katsauskauden lopussa vastasivat noin 7 % listatuista B-sarjan osakkeista. Kaiken kaikkiaan 50,2 % KONEen listatuista B-sarjan osakkeista oli katsauskauden lopussa ulkomaisessa omistuksessa, mikä vastaa noin 18 % kaikista äänistä.

Markkinanäkymät 2010

Uusien laitteiden markkinoiden hyvän kehityksen odotetaan laajenevan Aasian ja Tyynenmeren alueella. EMEA:ssa ja Pohjois-Amerikassa markkinat heikkenevät edelleen useimmissa maissa, mutta markkinoiden vakautumista on odotettavissa loppuvuotta kohden. Modernisointimarkkinat tulevat olemaan noin viime vuoden tasolla. Huoltomarkkinoiden hyvä kehitys jatkuu, mutta ne pysyvät erittäin kilpailtuina.

Näkymät 2010

KONEen liikevaihdon arvioidaan laskevan 0–5 % vuoteen 2009 verrattuna.

Liikevoiton (EBIT) arvioidaan olevan 580–620 miljoonaa euroa.

Aikaisemmat näkymät 2010

KONEen liikevaihdon arvioidaan laskevan noin 5 % vertailukelpoisin valuuttakurssein.

Liikevoiton (EBIT) arvioidaan olevan välillä 560–610 miljoonaa euroa.

Helsingissä 20. huhtikuuta 2010

KONE Oyj Hallitus

Konsernituloslaskelma

Me	1–3/2010	%	1–3/2009	%	1–12/2009	%
Liikevaihto	1 003,0		1 021,0		4 743,7
Kulut	-878,8		-914,3		-4 081,2
Poistot	-15,6		-15,5		-62,2
Kertaluonteinen uudelleenjärjestelykulu					-33,6
Liikevoitto	108,6 10,8		91,2	8,9	566,7 11,9
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta	0,7		0,1		8,1
Rahoitustuotot	5,0		18,7		28,8
Rahoituskulut	-4,8		-4,4		-9,0
Voitto ennen veroja	109,5 10,9		105,6 10,3		594,6 12,5
Verot	-27,9		-26,9		-128,2
Tilikauden voitto	81,6	8,1	78,7	7,7	466,4	9,8
Tilikauden voiton jakautuminen:
Emoyhtiön osakkeenomistajille	81,3		78,6		465,6
Määräysvallattomille omistajille	0,3		0,1		0,8
Yhteensä	81,6		78,7		466,4
Emoyhtiön osakkeenomistajille tilikauden
voitosta laskettu osakekohtainen tulos, e
Laimentamaton osakekohtainen tulos, e	0,32		0,31		1,84
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos, e	0,32		0,31		1,83

Laaja konsernituloslaskelma

Me	1–3/2010	1–3/2009	1–12/2009
Tilikauden voitto	81,6	78,7	466,4
Muut laajan tuloksen erät
verovaikutus huomioituna:
Muuntoero	33,7	8,6	-7,3
Ulkomaisten tytäryhtiöiden suojaus	-	-1,9	-1,0
Tulevien kassavirtojen suojaus	-4,5	-5,2	-8,6
Muut laajan tuloksen erät yhteensä verovaikutus huomioituna	29,2	1,5	-16,9
Tilikauden laaja tulos	110,8	80,2	449,5
Laajan tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön osakkeenomistajille	110,5	80,1	448,7
Määräysvallattomille omistajille	0,3	0,1	0,8
Yhteensä	110,8	80,2	449,5

Lyhennetty konsernitase

Varat
Me	31.3.2010	31.3.2009	31.12.2009
Pitkäaikaiset varat
Aineettomat hyödykkeet	717,3	695,2	706,7
Aineelliset hyödykkeet	205,2	213,0	200,5
Lainasaamiset ja muut korolliset saamiset	1,7	1,9	1,6
Laskennalliset verosaamiset	168,0	132,7	152,8
Sijoitukset	169,9	157,9	156,0
Pitkäaikaiset varat yhteensä	1 262,1	1 200,7	1 217,6
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	860,2	933,1	784,6
Saadut ennakot	-948,9	-866,9	-832,4
Myyntisaamiset ja muut korottomat saamiset	1 105,7	1 110,5	1 056,1
Lyhytaikaiset talletukset ja lainasaamiset	288,8	180,8	421,2
Rahavarat	157,2	173,3	204,9
Lyhytaiset varat yhteensä	1 463,0	1 530,8	1 634,4
Varat yhteensä	2 725,1	2 731,5	2 852,0

Oma pääoma ja velat

Me	31.3.2010	31.3.2009	31.12.2009
Oma pääoma	1 122,4	954,4	1 339,2
Pitkäaikainen vieras pääoma
Lainat	28,6	172,0	27,2
Laskennalliset verovelat	43,0	41,2	42,4
Eläkevastuut	112,9	117,2	110,6
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä	184,5	330,4	180,2
Varaukset	103,6	49,3	100,3
Lyhytaikainen vieras pääoma
Lainat	59,1	143,7	95,8
Ostovelat ja muut velat	1 255,5	1 253,7	1 136,5
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä	1 314,6	1 397,4	1 232,3
Oma pääoma ja velat yhteensä	2 725,1	2 731,5	2 852,0

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

Me	Osakepääoma	Ylikurssi rahasto	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	Arvonmuutos- ja suojausrahasto	Muuntoero	osakkeet Omat	voittovarat Kertyneet	Tilikauden voitto	Määräysvallatto mien omistajien osuudet	Yhteensä
1.1.2010	64,6	100,4	13,0	0,4	-24,5		-80,1 1 264,6			0,8 1 339,2
Tilikauden tulos								81,3	0,3	81,6
Muut laajan tuloksen erät:
Muuntoeron muutos					33,7					33,7
Ulkomaisten tytäryhtiöiden suojaus										-
Tulevien rahavirtojen suojaus				-4,5						-4,5
Tapahtumat osakkeenomistajien ja määräysvallattomien omistajien kanssa:
Voitonjako						1,3	-331,0			-329,7
Osakeanti (optio-oikeudet)										-
Omien osakkeiden osto										-
Omien osakkeiden myynti										-
Muutos määräysvallattomien omistajien osuuksissa									0,0	0,0
Optio- ja osakepalkitseminen							2,1			2,1
31.3.2010	64,6	100,4	13,0	-4,1	9,2	-78,8	935,7	81,3		1,1 1 122,4

Me	Osakepääoma	Ylikurssi rahasto	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	Arvonmuutos- ja suojausrahasto	Muuntoero	osakkeet Omat	voittovarat Kertyneet	Tilikauden voitto	Määräysvallatto mien omistajien osuudet	Yhteensä
1.1.2009	64,4	100,4	3,3	9,0	-16,2	-83,1	957,2			0,9 1 035,9
Tilikauden tulos								78,6	0,1	78,7
Muut laajan tuloksen erät:
Muuntoeron muutos					8,6					8,6
Ulkomaisten tytäryhtiöiden suojaus					-1,9					-1,9
Tulevien rahavirtojen suojaus				-5,2						-5,2
Tapahtumat osakkeenomistajien ja määräysvallattomien omistajien kanssa:
Voitonjako							-164,1			-164,1
Osakeanti (optio-oikeudet)	0,0		0,3							0,3
Omien osakkeiden osto										-
Omien osakkeiden myynti										-
Muutos määräysvallattomien omistajien osuuksissa										-
Optio- ja osakepalkitseminen							2,1			2,1
31.3.2009	64,4	100,4	3,6	3,8	-9,5	-83,1	795,2	78,6	1,0	954,4

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

Me	Osakepääoma	Ylikurssi rahasto	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	Arvonmuutos- ja suojausrahasto	Muuntoero	osakkeet Omat	voittovarat Kertyneet	Tilikauden voitto	Määräysvallatto mien omistajien osuudet	Yhteensä
1.1.2009	64,4	100,4	3,3	9,0	-16,2	-83,1	957,2			0,9 1 035,9
Tilikauden tulos								465,6	0,8	466,4
Muut laajan tuloksen erät:
Muuntoeron muutos					-7,3					-7,3
Ulkomaisten tytäryhtiöiden suojaus					-1,0					-1,0
Tulevien rahavirtojen suojaus				-8,6						-8,6
Tapahtumat osakkeenomistajien ja määräysvallattomien omistajien kanssa:
Voitonjako							-164,1			-164,1
Osakeanti (optio-oikeudet)	0,2		9,7							9,9
Omien osakkeiden osto										-
Omien osakkeiden myynti										-
Muutos määräysvallattomien omistajien osuuksissa									-0,9	-0,9
Optio- ja osakepalkitseminen						3,0	5,9			8,9
31.12.2009	64,6	100,4	13,0	0,4	-24,5	-80,1	799,0	465,6		0,8 1 339,2

Lyhennetty konsernin rahavirtalaskelma

Me	1–3/2010	1–3/2009	1–12/2009
Liikevoitto	108,6	91,2	566,7
Käyttöpääoman muutos ennen rahoituseriä ja veroja	93,4	63,6	194,2
Poistot ja arvonalentumiset	15,6	15,5	64,2
Rahavirta liiketoiminnasta ennen rahoituseriä ja veroja	217,6	170,3	825,1
Rahoituserien ja verojen rahavirta	-64,7	-15,7	-123,7
Rahavirta liiketoiminnasta	152,9	154,6	701,4
Investointien rahavirta	-16,3	-22,3	-90,6
Rahavirta investointien jälkeen	136,6	132,3	610,8
Omien osakkeiden hankinta ja myynti	-	-	-
Osakepääoman korotus	-	0,3	9,9
Maksetut osingot	-307,1	-151,9	-164,0
Talletusten ja lainasaamisten nettomuutos	145,7	27,7	-220,9
Velkojen muutos	-31,8	18,9	-181,4
Rahavirta rahoitustoiminnasta	-193,2	-105,0	-556,4
Rahavarojen muutos	-56,6	27,3	54,4
Rahavarat kauden lopussa	157,2	173,3	204,9
Valuuttakurssien vaikutus	-8,9	1,8	-2,7
Rahavarat kauden alussa	204,9	147,8	147,8
Rahavarojen muutos	-56,6	27,3	54,4

Korollisen nettovelan muutos

Me	1–3/2010	1–3/2009	1–12/2009
Korollinen nettovelka kauden alussa	-504,7	-58,3	-58,3
Korollinen nettovelka kauden lopussa	-360,0	-40,3	-504,7
Korollisen nettovelan muutos	144,7	18,0	-446,4

Osavuosikatsauksen liitetietoja

Tunnusluvut

		1–3/2010	1–3/2009	1–12/2009
Laimentamaton osakekohtainen tulos	e	0,32	0,31	1,84
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos	e	0,32	0,31	1,83
Oma pääoma/osake	e	4,42	3,77	5,28
Korollinen nettovelka	Me	-360,0	-40,3	-504,7
Omavaraisuusaste	%	41,2	34,9	47,0
Nettovelkaantumisaste	%	-32,1	-4,2	-37,7
Oman pääoman tuotto	%	26,5	31,6	39,3
Sijoitetun pääoman tuotto	%	25,9	25,6	34,0
Taseen loppusumma	Me	2 725,1	2 731,5	2 852,0
Liiketoimintaan sitoutunut pääoma	Me	762,4	914,1	834,5
Käyttöpääoma (sisältäen rahoitus- ja veroerät)	Me	-330,0	-152,0	-228,7

Liikevaihto markkina-alueittain

Me	1–3/2010	%	1–3/2009	%	1–12/2009	%
EMEA1)	593,4	59	638,8	63	2 953,4	62
Amerikka	236,9	24	234,1	23	970,2	21
Aasia ja Tyynenmeren alue	172,7	17	148,1	14	820,1	17
Yhteensä	1 003,0		1 021,0		4 743,7

1) EMEA = Eurooppa, Lähi-itä, Afrikka

Tunnuslukuja vuosineljänneksittäin

		Q1/2010
Saadut tilaukset	Me	894,7
Tilauskanta	Me	3 638,5
Liikevaihto	Me	1 003,0
Liikevoitto	Me	108,6
Liikevoitto	%	10,8

		Q4/2009	Q3/2009	Q2/2009	Q1/2009	Q4/2008	Q3/2008	Q2/2008	Q1/2008
Saadut tilaukset	Me	813,5	766,5	953,9	898,5	845,2	892,4	1 092,4	1 117,5
Tilauskanta	Me	3 309,1	3 603,4	3 754,1	3 753,1	3 576,7	4 002,8	3 838,7	3 617,4
Liikevaihto	Me	1 426,8	1 127,3	1 168,6	1 021,0	1 431,6	1 123,8	1 142,1	905,3
Liikevoitto	Me	202,7	160,1	146,3 1)	91,2	189,2	146,0	136,7	86,5
Liikevoitto	%	14,2	14,2	12,5 1)	8,9	13,2	13,0	12,0	9,6

		Q4/2007	Q3/2007	Q2/2007	Q1/2007	Q4/2006	Q3/2006	Q2/2006	Q1/2006
Saadut tilaukset	Me	901,9	926,3	944,4	902,1	712,1	742,0	821,9	840,3
Tilauskanta	Me	3 282,3	3 473,6	3 318,0	3 105,7	2 762,1	2 951,0	2 818,0	2 654,0
Liikevaihto	Me	1 294,2	971,6	1 001,9	811,2	1 145,6	879,8	840,4	735,0
Liikevoitto	Me	160,8 2)	126,7	116,4	69,3 3)	123,4	101,1	83,9	51,7
Liikevoitto	%	12,4 2)	13,0	11,6	8,5 3)	10,8	11,5	10,0	7,0

1) Ilman 33,6 miljoonan euron kertaluonteista uudelleenjärjestelykulua, joka liittyy kiinteiden kustannusten sopeuttamisohjelmaan. 2) Ilman 22,5 miljoonan euron varausta koskien Itävallan kartellioikeuden päätöstä sekä ilman 12,1 miljoonan euron

KONE Buildingistä saatua myyntivoittoa.

3) Ilman 142,0 miljoonan euron sakkoa koskien Euroopan komission päätöstä.

Osavuosikatsauksen liitetietoja

Saadut tilaukset
Me	1–3/2010	1–3/2009	1–12/2009
	894,7	898,5	3 432,4

Tilauskanta
Me	31.3.2010	31.3.2009	31.12.2009
	3 638,5	3 753,1	3 309,1

Investoinn it
Me	1–3/2010	1–3/2009	1–12/2009
Käyttöomaisuuteen	6,2	7,7	40,9
Vuokrasopimuksiin	3,1	1,1	5,6
Yritysostoihin	1,2	22,3	46,0
Yhteensä	10,5	31,1	92,5

Tutkimus- ja keh itysmeno t
Me	1–3/2010	1–3/2009	1–12/2009
	15,0	15,3	62,0
Tutkimus- ja kehitysmenot prosenttia liikevaihdosta	1,5	1,5	1,3

Hen kilöstö
	1–3/2010	1–3/2009	1–12/2009
Keskimäärin	33 697	34 565	34 276

Kauden lopussa 33 642 34 558 33 988

Osavuosikatsauksen liitetietoja

Vastuut

Me	31.3.2010	31.3.2009	31.12.2009
Kiinnitykset
Omien velkojen vakuudeksi	-	0,7	-
Pantit
Omien velkojen vakuudeksi	2,0	2,0	1,9
Takaukset
Osakkuusyhtiöiden puolesta	3,9	3,8	3,5
Muiden puolesta	10,7	6,8	6,4
Muut vuokrasopimukset	166,2	171,3	162,0
Yhteensä	182,8	184,6	173,8

Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten vähimmäisvuokrat

Me	31.3.2010	31.3.2009	31.12.2009
Yhden vuoden kuluessa	43,9	42,9	41,0
Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua	91,5	95,4	91,6
Yli viiden vuoden kuluttua	30,8	33,0	29,4
Yhteensä	166,2	171,3	162,0

Johdannaissopimukset

Johdannaissopimusten käyvät arvot	positiivinen käypä arvo	negatiivinen käypä arvo	netto käypä arvo	netto käypä arvo	netto käypä arvo
Me	31.3.2010	31.3.2010	31.3.2010	31.3.2009	31.12.2009
Valuuttatermiinit	5,6	10,9	-5,3	1,3	-2,6
Valuuttaoptiot	-	-	-	-0,4	-
Valuutan- ja koronvaihtosopimukset,
maturiteetti alle vuoden	-	-	-	-16,0	-17,0
Valuutan- ja koronvaihtosopimukset,
maturiteetti 1–3 vuotta	0,9	-	0,9	-	-
Sähkötermiinit	0,5	1,1	-0,6	-1,3	-0,4
Yhteensä	7,0	12,0	-5,0	-16,4	-20,0

Johdannaissopimusten nimellisarvot

Me	31.3.2010	31.3.2009	31.12.2009
Valuuttatermiinit	622,4	506,4	488,4
Valuuttaoptiot	-	213,6	-
Valuutan- ja koronvaihtosopimukset,
maturiteetti alle vuoden	-	136,7	113,1
Valuutan- ja koronvaihtosopimukset,
maturiteetti 1–3 vuotta	139,3	-	-
Sähkötermiinit	5,2	4,3	5,3
Yhteensä	766,9	861,0	606,8

Osakkeet ja osakkeenomistajat

31.3.2010	A-sarjan osakkeet	B-sarjan osakkeet	Yhteensä
Osakkeiden lukumäärä	38 104 356	220 322 514	258 426 870
Yhtiön hallussa olevat omat osakkeet, kpl 1)		4 610 242
Osakepääoma, e			64 606 718
Osakkeiden markkina-arvo, Me			7 767
B-osakkeiden pörssivaihto, milj. kpl, 1–3/2010		41,6
B-osakkeiden pörssivaihto, Me, 1–3/2010		1 237
Osakkeenomistajien lukumäärä	3	26 819	26 819
	Päätöskurssi	Ylin	Alin
B-osakkeen hinta, e, tammi–maaliskuu 2010	30,60	31,48	27,72

1) Tammi–maaliskuun 2010 aikana KONE ei käyttänyt valtuutustaan omien osakkeiden ostamiseen. Vuoden 2010 maaliskuussa 100 000 konsernin hallussa olevaa omaa B-sarjan osaketta luovutettiin KONE Oyj:n 100-vuotissäätiölle vastikkeetta. Vuonna 2009 KONE ei käyttänyt valtuutustaan ostaa omia osakkeita. Vuoden 2009 huhtikuussa 195 264 konsernin hallussa olevaa omaa B-sarjan osaketta luovutettiin KNEBV Incentive Oy -yhtiöltä johdon osakepalkitsemisohjelmaan vuodelle 2008 asetettujen taloudellisten tavoitteiden saavuttamisen johdosta. Vuonna 2008 KONE ei käyttänyt valtuutustaan ostaa omia osakkeita. Vuoden 2008 huhtikuussa 326 000 konsernin hallussa olevaa omaa B-sarjan osaketta luovutettiin KNEBV Incentive Oy -yhtiöltä johdon osakepalkitsemisohjelmaan vuodelle 2007 asetettujen taloudellisten tavoitteiden saavuttamisen johdosta. Maksuttoman osakeannin seurauksena (rekisteröitiin 28. helmikuuta 2008) yhtiön osakkeiden lukumäärä lisääntyi, kun osakkeenomistajille annettiin maksutta uusia osakkeita omistusten mukaisessa suhteessa siten, että kutakin A-sarjan osaketta kohti annettiin yksi A-sarjan osake ja kutakin B-sarjan osaketta kohti yksi B-sarjan osake.

KONE Oyj

Konsernihallinto

Keilasatama 3 PL 7 02151 Espoo Puh. 0204 751 Faksi 0204 75 4496

www.kone.com

Lisätiedot: Henrik Ehrnrooth Talousjohtaja Puh. 0204 75 4260

Karla Lindahl Sijoittajasuhdejohtaja Puh. 0204 75 4441

KONE kuuluu alansa johtaviin yrityksiin ja tarjoaa asiakkailleen edistyksellisiä hissejä, liukuportaita ja automaattiovia sekä monipuolisia ratkaisuja niiden huoltoon ja modernisointiin. Eri asiakasryhmien tarpeiden ymmärtäminen on ohjannut yhtiön toimintaa jo sadan vuoden ajan. KONEen tavoitteena on tarjota paras käyttäjäkokemus kehittämällä ja toimittamalla ratkaisuja, jotka mahdollistavat ihmisten liikkumisen rakennuksissa sujuvasti, turvallisesti, mukavasti ja viivytyksettä yhä enemmän kaupungistuvassa ympäristössä. Vuonna 2009 KONEen liikevaihto oli 4,7 miljardia euroa ja henkilöstömäärä noin 34 000. Yhtiön B-sarjan osake noteerataan NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä. Vuonna 1910 perustettu KONE viettää satavuotisjuhlavuottaan vuonna 2010.

Tämä osavuosikatsaus sisältää tulevaisuuteen suuntautuneita lausumia, jotka perustuvat tällä hetkellä KONEen johdon tiedossa oleviin oletuksiin ja tekijöihin sekä sen tämänhetkisiin päätöksiin ja suunnitelmiin. Vaikka johto uskoo, että tulevaisuuteen suuntautuneet oletukset ovat perusteltuja, mitään varmuutta ei ole siitä, että kyseiset oletukset osoittautuvat oikeiksi. Tämän vuoksi tulokset voivat erota merkittävästi tulevaisuuteen suuntautuneisiin lausumiin sisältyneistä oletuksista johtuen mm. muutoksista taloudessa, markkinoilla, kilpailuolosuhteissa sekä muutoksista laissa ja säännöksissä ja valuuttakursseissa.