KONE Oyj

Annual Report • Jan 26, 2023

VUOSIKATSAUS

KONE 2022

Tämä PDF-raportti on vapaahetoinen julkistus ja se ei ole ESEF-asetuksen (European Single Electronic Format) mukainen xHTML-asiakirja.

SISÄLLYSLUETTELO

KONE lyhyesti KONEen strategia
Hallituksen toimintakertomus	5
Osakkeet ja osakkeenomistajat	35
Tunnusluvut ja taloudellinen kehitys	39
Tunnuslukujen laskentakaavat	41
Konsernitilinpäätös	42
Konsernituloslaskelma	42
Konsernitase	43
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista	44
Konsernin rahavirtalaskelma	46

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot	47
1. Laadintaperiaatteet	47
2. Taloudellinen kehitys	49
2.1 Liikevaihto	50
2.2 Kulut	51
2.3 Poistot	52
2.4 Valuuttakurssiherkkyys	53
2.5 Rahoitustuotot ja -kulut	55
2.6 Tuloverot	56
2.7 Osakekohtainen tulos	56
2.8 Muut laajan tuloksen erät	57
3. Nettokäyttöpääoma	58
3.1 Vaihto-omaisuus	59
3.2 Myyntisaatavat ja asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät ja velat	60
3.3 Siirtosaamiset	62
3.4 Siirtovelat	62
3.5 Varaukset	63
3.6 Laskennalliset verosaamiset ja -velat	64
4. Yritysostot ja investoinnit	65
4.1 Hankitut liiketoiminnot	66
4.2 Liikearvo	68
4.3 Aineettomat hyödykkeet	70
4.4 Aineelliset hyödykkeet	71

5. Pääomarakenne	73
5.1 Pääomanhallinta	74
5.2 Oma pääoma	75
5.3 Rahoitusriskit ja -instrumentit	78
5.4 Osakkeet ja muut pitkäaikaiset sijoitukset	83
5.5 Talletukset ja lainasaamiset	83
5.6 Vastuut	83
5.7 Työsuhde-etuudet	84
6. Muut	87
6.1 Johdon henkilöstöetuudet	88
6.2 Osakeperusteiset maksut	90
6.3 Lähipiiriliiketoimet	91
Emoyhtiön tilinpäätös	92
Tytäryhtiöt	107
Hallituksen voitonjakoehdotus ja allekirjoitukset	110
Tilintarkastuskertomus	111
Tilintarkastajan ESEF
varmennusraportti	115
Selvitys hallinto- ja	117
ohjausjärjestelmästä
Hallinnointiperiaatteet	117
Hallitus	123
Johtokunta	124

KONE LYHYESTI

KONEen tavoitteena on tehdä kaupungeista parempia paikkoja elää. Olemme alallamme yksi maailman johtavista yrityksistä. Toimitamme hissejä, liukuportaita ja automaattiovia sekä tarjoamme ratkaisuja laitteiden huoltoon ja modernisointiin rakennusten koko elinkaaren ajan. Teemme ihmisten liikkumisesta korkeammissa ja älykkäämmissä rakennuksissa turvallista, mukavaa ja luotettavaa.

AVAINLUVUT

		1–12/2022	1–12/2021	Muutos	Vertailu kelpoinen muutos
Saadut tilaukset	Me	9 131,3	8 852,8	3,1 %	-2,5 %
Tilauskanta	Me	9 026,1	8 564,0	5,4 %	5,4 %
Liikevaihto	Me	10 906,7	10 514,1	3,7 %	-1,8 %
Liikevoitto (EBIT)	Me	1 031,2	1 295,3	-20,4 %
Liikevoittomarginaali (EBIT-marginaali)	%	9,5	12,3
Oikaistu liikevoitto (adjusted EBIT)*	Me	1 076,6	1 309,8	-17,8 %
Oikaistu liikevoittomarginaali (adjusted EBIT margin)*	%	9,9	12,5
Voitto ennen veroja	Me	1 028,4	1 320,8	-22,1 %
Tilikauden voitto	Me	784,5	1 022,7	-23,3 %
Laimentamaton osakekohtainen tulos	e	1,50	1,96	-23,6 %
Rahavirta liiketoiminnasta (ennen rahoituseriä ja veroja)	Me	754,7	1 828,7
Korollinen nettovelka	Me	-1 309,0	-2 164,1
Omavaraisuusaste	%	40,3	41,2
Oman pääoman tuotto	%	25,9	32,0
Nettokäyttöpääoma (sisältäen rahoituserät ja verot)	Me	-903,9	-1 468,2
Nettovelkaantumisaste	%	-45,7	-67,6

* KONE esittää vaihtoehtoisena tunnuslukuna oikaistun liikevoiton (adjusted EBIT), jonka tavoitteena on parantaa raportointikausien vertailtavuutta. Tammi– joulukuussa 2022 oikaistuun liikevoittoon sisältymättömät kustannukset olivat yhteensä 45,4 miljoonaa euroa ja ne koostuivat Venäjän ja Ukrainan tase-erien arvonalentumisista ja näiden maiden vastuisiin liittyvistä varauksista sekä uudelleenjärjestelykuluista. Vertailukausilla oikaistuun liikevoittoon sisältymättömät kustannukset liittyivät uudelleenjärjestelyihin.

*) Saadut tilaukset eivät sisällä huoltosopimuksia

Saadut tilaukset*, Me Liikevaihto, Me Oikaistu liikevoitto (Me) ja

oikaistu liikevoittomarginaali (%)

*) Rahavirta liiketoiminnasta ennen

rahoituseriä ja veroja

Oikaistu liikevoitto Oikaistu liikevoittomarginaali

Rahavirta*, Me Laimentamaton

*) Hallituksen ehdotus Osinko Ylimääräinen osinko

KONEEN STRATEGIA

KONEen missio on tehdä kaupungeista parempia paikkoja elää. Ymmärrämme kaupungistumista ja autamme asiakkaitamme tekemään rakennuksista ja kaupungeista toimivampia. KONEen visio on luoda paras käyttäjäkokemus. Uskomme, että se saavutetaan tekemällä yhteistyötä asiakkaiden ja kumppaneiden kanssa prosessin jokaisessa vaiheessa.

KONEen strategiakausi vuosille 2021–2024 on nimeltään "Kestävää menestystä asiakkaan kanssa" ja sen aikana KONE keskittyy luomaan asiakkailleen entistä enemmän arvoa uusilla älykkäillä ratkaisuilla ja nivoo kestävän kehityksen yhä syvemmälle kaikkiin yhtiön toimintoihin.

Hissi- ja liukuporrasmarkkinaa muovaavat kolme megatrendiä: kaupungistuminen, kestävä kehitys ja teknologia. "Kestävää menestystä asiakkaan kanssa" strategia vastaa digitalisoituvan maailman tarpeisiin, jossa ihmisten tavat viettää vapaa-aikaa, työskennellä ja liikkua jatkavat muutostaan. KONE keskittyy kehittämään yhdessä asiakkaiden ja kumppaneiden kanssa älykkäitä ja kestäviä ratkaisuja, jotka mukautuvat tulevaisuuden tarpeisiin. Näin KONE pystyy parantamaan asiakkaiden tilojen toimivuutta ja käyttäjäkokemusta.

SELKEÄT PAINOPISTEALUEET MENESTYKSEEN

Luodakseen strategialleen selkeän suunnan, KONE on määritellyt neljä aluetta, "Missä menestymme", joilla se näkee parhaat mahdollisuudet kannattavaan kasvuun ja erottautumiseen:

• Ydintuotteet ja -palvelut: hyödyntävät tietoliikenneyhteyksiä ja muunneltavuutta vastatakseen asiakkaiden yksilöllisiin tarpeisiin. Lisäksi tuotteet ja palvelut suunnitellaan kustannustehokkaiksi ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisiksi.
• Uudet asiakasarvoa luovat ratkaisut: integroidaan ydintuotteiden ja -palveluiden kanssa lisäarvon tuottamiseksi asiakkaille uusilla tavoilla.
• Älykkäät ja kestävästi kehittyvät kaupungit: KONEen roolin kasvattaminen älykkäiden ja vastuullisten kaupunkiympäristöjen kehittämisessä.
• Palveluliiketoiminta Kiinassa: nouseminen selväksi johtajaksi tällä nopeasti kasvavalla ja pirstaleisella markkinalla.

Lisäksi KONE on määritellyt koko yhtiön laajuiset muutos- ja kehitysalueet, "Miten menestymme", joiden avulla yhtiö varmistaa menestyksensä ja pystyy luomaan kestävää menestystä asiakkaan kanssa:

• Osallistuvat ja osaavat ihmiset: KONEen palveluksessa on osaavimmat ja sitoutuneimmat ammattilaiset, jotka menestyvät muuttuvassa maailmassa ja kehittyvät jatkuvien oppimismahdollisuuksien kautta
• Markkinoinnin ja myynnin uudistus: saumattoman, yhdenmukaisen asiakaskokemuksen luominen kaikissa asiakaskanavissa.
• Lean KONE: jatkuvan parantamisen ja hukan eliminointiin liittyvien kyvykkyyksien kehittäminen hyödyntämällä Lean-osaamista, -käytäntöjä ja johtamista.

▪ Digitaalinen + fyysinen liiketoiminta: tulevaisuudenkestävä teknologiainfrastruktuuri, kyvykkyys hyödyntää dataa ja analytiikkaa aiempaa vahvemmin ja toimitusketjun kehittäminen entistä tehokkaammaksi ja joustavamaksi.

KONEEN STRATEGISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET

KONE mittaa menestystään viiden strategisen tavoitteen avulla:

• Erinomainen työpaikka
• Uskollisimmat asiakkaat
• Markkinoita nopeampi kasvu
• Paras taloudellinen kehitys
• Kestävän kehityksen edelläkävijä

Yhtiön pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet ovat:

• Kasvu: markkinoita nopeampi kasvu
• Kannattavuus: 16 %:n liikevoittomarginaali
• Rahavirta: parantunut käyttöpääoman kierto

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KONEen liiketoimintamalli

KONE luo arvoa asiakkaille jokaisessa rakennuksen elinkaaren vaiheessa. Uuslaiteliiketoiminnassa tarjoamme asiakkaille innovatiivisia, älykkäitä ja ympäristöystävällisiä hissejä, liukuportaita, automaattiovia ja integroituja kulunvalvontaratkaisuja tarjotaksemme parhaan käyttäjäkokemuksen rakennuksessa liikkuville ihmisille. Huoltoliiketoiminnassa varmistamme käytössä olevien laitteiden toimivuuden ja turvallisuuden, ja modernisointiliiketoiminnassa tarjoamme ratkaisuja ikääntyville laitteille komponenttipäivityksistä täysmodernisointiratkaisuihin.

▪ ~4 800 myönnettyä patenttia ja patenttihakemusta ▪ Tutkimus- ja kehitysmenojen osuus liikevaihdosta 1,7 %, 8 globaalia tuotekehitysyksikköä ▪ ~1 700 teknologia-alan ammattilaista tutkimus- ja kehitystyössä, noin puolet ohjelmistokehityksessä ▪ Globaalit KONE Way -prosessit ja -järjestelmät ▪ Turvalliset ja tehokkaat huolto- ja asennusmenetelmät INNOVAATIOT, PROSESSIT JA JÄRJESTELMÄT ▪ Käytetyt materiaalit 1 795 400 tonnia ▪ Lämmitys ja ajoneuvokaluston polttoaineet 443 100 MWh ▪ Sähkönkulutus ja kaukolämpö 86 100 MWh ▪ Vedenkulutus 328 000 m3 ▪ Yksi johtavista brändeistä hissi- ja liukuporrasalalla BRÄNDI JA MAINE LUONNONVARAT* ▪ Oma pääoma 2,9 miljardia euroa ▪ Korollinen nettovelka -1,3 miljardia euroa ▪ Nettokäyttöpääoma -0,9 miljardia euroa ▪ Investointien osuus 1,9 % liikevaihdosta ▪ Innovointi yhdessä asiakkaiden kanssa ▪ Uusien teknologioiden ja ratkaisujen kehittäminen yhdessä kumppaneiden kanssa ▪ Yhteistyötä yliopistojen ja oppilaitoksen kanssa ▪ Dynaaminen verkosto innovatiivisia yrityksiä eri tekniikan aloilta ▪ Jakelijat ja agentit tärkeässä roolissa markkinoille pääsyssä ▪ 10 tuotantoyksikköä 7 maassa ▪ ~2 000 materiaali- ja komponenttitoimittajaa ja ~8 000 asennustoimittajaa ▪ Optimoitu logistiikkaverkosto ▪ Toimittajien vastuullisuusarviointi KUMPPANUUDET TUOTANTO- JA TOIMITUSKETJU TALOUDELLINEN PÄÄOMA ▪ >60 000 työntekijää, jotka edustavat 151 eri kansalaisuutta, ja joista noin puolet työskentelee kentällä ▪ Globaali monimuotoisuus- ja osallisuusstrategia ▪ Henkilöstön vapaaehtoinen vaihtuvuus 7,9 % ▪ Laajat kouluttautumismahdollisuudet kaikilla organisaatiotasoilla maailmanlaajuisesti ▪ Laatu- ja johtamisjärjestelmät sekä sertifikaatit (esim. ISO 14001, ISO 9001, ISO 45001) ▪ Hallintorakenteet, eettiset liiketoimintaperiaatteet ja compliance, 98 % työntekijöistä suoritti heille tehtäväksi annetun kilpailuohjesääntökoulutuksen, edustaen yli 30 000 suoritusta IHMISET JA JOHTAMINEN

Uuslaiteliiketoiminnassa tärkeimmät kasvun ajurit ovat kaupungistuminen ja muutokset väestörakenteessa. Uusien laitteiden toimitukset ovat puolestaan huoltoliiketoiminnan tärkein kasvun ajuri, koska suurin osa uusista laitteista saadaan KONEen huoltokantaan. KONE huoltaa kuitenkin myös muiden laitetoimittajien hissejä.

Modernisointiliiketoiminnassa tärkeimmät kasvun ajurit ovat ikääntyvä laitekanta ja kasvavat vaatimukset ihmisten tehokkaan liikkumiseen, turvallisuuden ja kestävän kehityksen näkökulmien suhteen. Vahva huoltokanta on myös keskeinen modernisoinnin kasvun ajuri. KONE näkee lisäksi merkittäviä mahdollisuuksia luoda lisää arvoa asiakkaille kaikissa liiketoiminnoissaan uusien teknologioiden ja tietoliikenneyhteyksien mahdollistamana.

Liiketoiminnan ominaispiirteitä

KONEen liiketoiminta sitoo vain vähän pääomaa. Käyttöpääoma on negatiivinen kaikissa liiketoiminnoissa ja komponenttitoimittajat toimivat oman valmistuskapasiteettimme lisänä. Huoltoliiketoiminta on

luonteeltaan hyvin vakaata laitteiden korkeiden turvallisuus- ja luotettavuusvaatimusten johdosta ja asiakassuhteet ovat tyypillisesti vakaita ja pitkäkestoisia (vuotuinen pysyvyysaste yli 90%) Uuslaiteliiketoiminta ja modernisointiliiketoiminta ovat luonteeltaan syklisempiä ja seuraavat rakentamisen suhdanteita.

Tärkeimmät arvonluonnin ajurit

KONE on tunnistanut seuraavien strategisten resurssien olevan avainroolissa arvonluonnissa asiakkaille, osakkeenomistajille ja yhteiskunnalle: osaavat ja sitoutuneet ihmiset ja vahva johtajuus; innovatiiviset ja vastuulliset tuotteet ja palvelut sekä globaalit prosessit ja järjestelmät; parhaat kumppanit; tehokas tuotanto- ja toimitusketju; vahva taloudellinen asema; ympäristön kannalta kestävät toiminnot sekä vahva brändi ja hyvä maine. Näiden lisäksi KONEen liiketoimintamallilla ja nykyisellä selvästi yli 1,5 miljoonan yksikön huoltokannalla on keskeinen rooli arvonluonnissa. Eri liiketoiminnot tukevat toistensa kasvua ja tuovat yhdessä vakautta liiketoiminnalle.

VAIKUTUKSET

OSAKKEENOMISTAJAT

• Liikevoitto 1 031 miljoonaa euroa
• Osinkoehdotus 1,75 e per B-sarjan osake, osingonjaon yhteismäärä (ml. osinkoehdotus per A-sarjan osake) 904,7 miljoonaa euroa
• Oman pääoman tuotto 25,9 %

YHTEISKUNTA

• Ulkoisia tunnustuksia paremman yhteiskunnan ja kaupungistumisen mahdollistajana, mm. Corporate Knights, CDP, EcoVadis, FTSE4Good index ja Forbes 2022 World's Best Employers
• Palkat, muut henkilöstösivukulut sekä eläkekulut 3,5 miljardia euroa
• Tapaturmataajuus (IIFR) 1,4
• 81 % KONEen ulkopuolelta palkatuista johtajista paikallisia
• 23,5 % naisia johtajatason positioissa
• Ammattitaitoisen työvoiman lisääminen
• Materiaalit ja alihankinta 4,5 miljardia euroa ▪ Verot 244,0 miljoonaa euroa, efektiivinen veroaste 23,7 %

YMPÄRISTÖ*

▪

• • 15 % vähennys omien toimintojen absoluuttisissa kasvihuonekaasupäästöissä (Scope 1 & 2) verrattuna vuoteen 2018
    - 0,4 % kasvu tuotteisiin liittyvissä kasvihuonekaasupäästöissä (Scope 3) suhteessa saatuihin tilauksiin verrattuna vuoteen 2018
    - Uusiutuvan sähkön osuus 80 %
    - 91 % jätteestä kierrätettiin tai poltettiin
    - Konsernitoiminnot sekä tuotanto- ja T&K -yksiköt ovat ISO 9001 ja ISO 14001 -sertifioituja
  • Keskeisistä toimittajista 88 % oli ISO 14001 -sertifioituja vuoden 2021 lopussa

*Vuoden 2021 lukuja. Julkaisemme vuoden 2022 luvut yritysvastuuraportissa vuoden 2023 toisella vuosineljänneksellä.

5 KONE VUOSIKATSAUS 2022

KONEen toimintaympäristö

Uuslaitemarkkinan kysyntäympäristö oli monilla alueilla suotuisa, erityisesti vuoden 2022 ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Markkina-aktiviteetti kuitenkin laski vuoden 2022 aikana Kiinan heikon markkinaympäristön takia. Sentimenttiin vaikutti myös globaalien toimitusketjujen häiriöt, joita vahvistivat sota Ukrainassa sekä nousevat markkinakorot ja odotukset hidastuvasta talouskasvusta. Toisella vuosineljänneksellä COVID-19-sulut aiheuttivat huomattavia häiriöitä Kiinan uuslaitemarkkinalla. Vaikka COVID-19 rajoitukset olivat lievempiä toisen vuosipuoliskon aikana, ne loivat edelleen epävarmuutta, kuten myös tartuntojen voimakas nousu vuoden loppua kohti. Tämä yhdessä jatkuneiden likviditeettirajoitusten kanssa johti aktiviteetin huomattavaan laskuun. Muualla Aasian ja Tyynenmeren alueella markkina kasvoi selvästi, lähinnä Intian voimakkaan elpymisen ansiosta. EMEA-alueella markkina-aktiviteetissa oli eroja. Aktiviteetti laski hieman Keski- ja Pohjois-Euroopassa sekä Etelä-Euroopassa. Lähi-idässä aktiviteetti kasvoi hieman. Pohjois-Amerikassa uuslaitemarkkina kasvoi hieman asuinrakentamisen ja infrastruktuurisegmentin vahvan aktiviteetin ansiosta ensimmäisen vuosipuoliskon aikana.

Palvelumarkkina kehittyi positiivisesti sekä huollon että modernisoinnin kasvaessa laaja-alaisesti. Käyttöasteet palautuivat pandemiaa edeltävälle tasolle lähes kaikissa asiakassegmenteissä, vauhdittaen huoltomarkkinan aktiviteettia. Modernisointimarkkinan aktiviteettia vauhdittivat elvytystoimenpiteet, infrastruktuuri-investoinnit ja toimistotilojen kunnostukset.

Vaikka voimakas kilpailu vaikutti hinnoitteluympäristöön negatiivisesti, markkinahinnat paranivat Kiinan ulkopuolella raportointijakson aikana vastauksena laaja-alaiseen kustannusinflaatioon.

Toimintaympäristö alueittain

Taulukko kuvaa toimintaympäristön kehitystä edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.

--- Huomattavaa laskua (>10 %), -- Selvää laskua (5–10 %), - Hienoista laskua (<5 %), Vakaa, + Hienoista kasvua (<5 %), ++ Selvää kasvua (5–10 %), +++ Huomattavaa kasvua (>10 %)

Saadut tilaukset ja tilauskanta

Saadut tilaukset kasvoivat 3,1 % verrattuna tammi– joulukuuhun 2021 ja olivat 9 131,3 miljoonaa euroa. Vertailukelpoisin valuuttakurssein laskettuna saadut tilaukset laskivat 2,5 %.

Vertailukelpoisin valuuttakurssein laskettuna uusien laitteiden tilaukset laskivat selvästi; volyymiliiketoiminnan tilaukset laskivat huomattavasti ja suurprojektien tilaukset kasvoivat selvästi. Lasku johtui suurelta osin Kiinan likviditeettirajoitusten sekä COVID-19-pandemian vaikutuksesta. Modernisoinnin tilaukset kasvoivat huomattavasti ensisijaisesti hinnoittelun ansiosta. Volyymiliiketoiminnan tilaukset kasvoivat huomattavasti ja suurprojektien tilaukset kasvoivat huomattavasti.

Loppuvuoteen 2021 verrattuna saatujen tilausten marginaali parani. Marginaalin parantuminen johtui paremmasta hinnoittelusta kaikilla alueilla paitsi Kiinassa, jossa uusien laitteiden vertailukelpoiset hinnat laskivat hieman ja mixillä oli hienoinen negatiivinen vaikutus.

KONEen uusien laitteiden tilaukset hissien ja liukuportaiden määrissä laskettuna olivat noin 172 000 laitetta (2021: noin 196 000 laitetta).

EMEA-alueella saadut tilaukset kasvoivat hieman vertailukelpoisin valuuttakurssein tammi–joulukuuhun 2021 verrattuna. Uusien laitteiden tilaukset laskivat selvästi ja modernisoinnin tilaukset kasvoivat huomattavasti.

Amerikan alueella saadut tilaukset kasvoivat huomattavasti vertailukelpoisin valuuttakurssein tammi– joulukuuhun 2021 verrattuna. Uusien laitteiden saadut tilaukset kasvoivat huomattavasti ja modernisoinnin saadut tilaukset kasvoivat huomattavasti.

Aasian ja Tyynenmeren alueella saadut tilaukset laskivat huomattavasti vertailukelpoisin valuuttakurssein tammi– joulukuuhun 2021 verrattuna. Kiinassa uusien laitteiden tilaukset laskivat huomattavasti tilatuissa yksiköissä mitattuna ja laskivat huomattavasti rahamääräisesti vuoden aikana. Muualla Aasian ja Tyynenmeren alueella uusien laitteiden saadut tilaukset kasvoivat hieman. Modernisointitilaukset

Saadut tilaukset

Me	2022	2021	Muutos	Vertailukelpoinen muutos
Saadut tilaukset	9 131,3	8 852,8	3,1 %	-2,5 %
Tilauskanta	9 026,1	8 564,0	5,4 %	5,4 %

Saadut tilaukset koostuvat pääosin uusien laitteiden ja modernisoinnin tilauksista. KONE ei sisällytä huoltosopimuksia saatuihin tilauksiin, mutta niihin luetaan huoltoliiketoimintaan liittyviä tilauksia, kuten korjauksia

Saatujen tilausten kehitys alueittain*

	Uuslaitetilaukset	Modernisointitilaukset	Kokonaistilaukset
EMEA	- -	+++	+
Amerikka	+++	+++	+++
Aasian ja Tyynenmeren alue	- - -	+++	- - -
Kiina	- - -	++	- - -

*rahamääräisesti mitattuna vertailukelpoisin valuuttakurssein

--- Huomattavaa laskua (>10 %), -- Selvää laskua (5–10 %), - Hienoista laskua (<5 %), Vakaa, + Hienoista kasvua (<5 %), ++ Selvää kasvua (5–10 %), +++ Huomattavaa kasvua (>10 %)

kasvoivat selvästi Kiinassa ja kasvoivat huomattavasti muualla Aasian ja Tyynenmeren alueella.

Tilauskanta kasvoi huomattavasti joulukuun 2021 loppuun verrattuna, ja oli vahvalla 9 026,1 miljoonan euron tasolla raportointikauden lopussa. Vertailukelpoisin valuuttakurssein tilauskanta kasvoi 5,4 %.

Tilauskannan kate pysyi hyvällä tasolla. Asiakkaiden tilausten peruutukset pysyivät alhaisella tasolla.

Liikevaihto

KONEen liikevaihto kasvoi 3,7 % tammi–joulukuuhun 2021 verrattuna ja oli 10 906,7 miljoonaa euroa. Vertailukelpoisin valuuttakurssein liikevaihto laski 1,8 %. Vuonna 2022 toteutuneilla yrityskaupoilla oli vain vähäinen vaikutus KONEen tilikauden liikevaihtoon.

Uusien laitteiden liikevaihto laski 10,0 % vertailukelpoisin valuuttakurssein ensisijaisesti Kiinan likviditeettirajoitusten sekä COVID-19-pandemian vaikutuksesta uusien laitteiden toimituksiin. Palveluiden liikevaihto kasvoi 7,9 % vertailukelpoisin valuuttakurssein. Vertailukelpoisin valuuttakurssein huollon liikevaihto kasvoi 8,0 % huoltokannan kasvun ja parantuneen hinnoittelun ansiosta. Lisäksi positiivinen kehitys lisäarvoa tuottavissa palveluissa jatkui. Modernisoinnin liikevaihto kasvoi 7,7 % vertailukelpoisin valuuttakurssein.

KONEen hissien ja liukuportaiden huoltokanta kasvoi edelleen ja oli selvästi yli 1,5 miljoonaa laitetta vuoden 2022 lopussa (lähes 1,5 miljoonaa laitetta vuoden 2021 lopussa).

Huoltokannan kasvu oli seurausta ennen kaikkea hyvänä jatkuneesta uusien toimitettujen laitteiden siirtymisestä huoltokantaan. Yritysostot myötävaikuttivat vain vähän huoltokannan kasvuun. Raportointikauden aikana kilpailijoilta voitettujen tai näille hävittyjen huoltosopimusten erotus oli hieman negatiivinen.

Suurimmat maat liikevaihdolla mitattuna olivat Kiina (~31 %), Yhdysvallat (17 %), Saksa (6 %) ja Ranska (5 %).

EMEA-alueen liikevaihto kasvoi 5,0 % ja oli 4 237,7 miljoonaa euroa. Vertailukelpoisin valuuttakurssein liikevaihto kasvoi 4,3 %. Uusien laitteiden liikevaihto kasvoi hieman, huoltoliiketoiminnan liikevaihto kasvoi selvästi ja modernisoinnin liikevaihto kasvoi hieman.

Amerikan alueella liikevaihto kasvoi 17,7 % ja oli 2 239,8 miljoonaa euroa. Vertailukelpoisin valuuttakurssein liikevaihto kasvoi 5,4 %. Uusien laitteiden liikevaihto laski hieman, huoltoliiketoiminnan liikevaihto kasvoi selvästi ja modernisoinnin liikevaihto kasvoi huomattavasti.

Aasian ja Tyynenmeren alueella liikevaihto laski 3,2 % ja oli 4 429,2 miljoonaa euroa. Vertailukelpoisin valuuttakurssein liikevaihto laski 9,9 %. Uusien laitteiden liikevaihto laski huomattavasti, huollon liikevaihto kasvoi selvästi ja modernisoinnin liikevaihto kasvoi selvästi.

Markkina-alueittain

Me	2022	2021	Muutos	Vertailukelpoinen muutos
EMEA	4 237,7	4 036,9	5,0 %	4,3 %
Amerikka	2 239,8	1 902,9	17,7 %	5,4 %
Aasian ja Tyynenmeren alue	4 429,2	4 574,3	-3,2 %	-9,9 %
Yhteensä	10 906,7	10 514,1	3,7 %	-1,8 %

Liiketoiminnoittain

Me	2022	2021	Muutos	Vertailukelpoinen muutos
Uudet laitteet	5 399,3	5 637,7	-4,2 %	-10,0 %
Palvelut	5 507,4	4 876,4	12,9 %	7,9 %
Huolto	3 890,4	3 450,6	12,7 %	8,0 %
Modernisointi	1 616,9	1 425,9	13,4 %	7,7 %
Yhteensä	10 906,7	10 514,1	3,7 %	-1,8 %

Liikevaihdon kehitys markkina-alueittain ja liiketoiminnoittain*

	Uudet laitteet	Huolto	Modernisointi
EMEA	+	++	+
Amerikka	–	++	+++
Aasian ja Tyynenmeren alue	– – –	++	++

*rahamääräisesti mitattuna vertailukelpoisin valuuttakurssein

– – – Huomattavaa laskua (>10 %), – – Selvää laskua (5–10 %), – Hienoista laskua (<5 %), Vakaa, + Hienoista kasvua (<5 %), ++ Selvää kasvua (5–10 %), +++ Huomattavaa kasvua (>10 %)

Tulos

KONEen liikevoitto (EBIT) oli 1 031,2 miljoonaa euroa ja 9,5 % liikevaihdosta. Oikaistu liikevoitto (adjusted EBIT) oli 1 076,6 miljoonaa euroa ja 9,9 % liikevaihdosta. Tulosta rasittivat kustannuspaineet ja Kiinan liikevaihdon lasku. Kustannuspaineiden helpottaminen, Kiinan ulkopuolelle suuntautuvien toimitusten parempi hinnoittelu sekä vahvalla tasolla pysynyt huoltoliiketoiminnan liikevaihto johtivat kannattavuuden paranemiseen vuoden loppua kohden.

KONE keskeytti toimitukset Venäjälle Venäjän Ukrainaan kohdistuvan hyökkäyksen johdosta maaliskuussa, ja kesäkuussa KONE ilmoitti myyvänsä Venäjän liiketoimintonsa. Osakekauppasopimuksen toteutuminen vaatii venäläisten viranomaisten hyväksynnän. Tammi–joulukuussa 2022 oikaistuun liikevoittoon sisältymättömät 45,4 miljoonan euron kustannukset koostuivat Venäjän ja Ukrainan tase-erien arvonalentumisista ja näiden maiden vastuisiin liittyvistä varauksista sekä uudelleenjärjestelyistä. Lisätietoja on saatavilla tämän tilinpäätöstiedotteen liitetiedoissa. Vertailukauden oikaistuun liikevoittoon sisältymättömät kustannukset liittyivät uudelleenjärjestelyihin.

Vertailukelpoisilla valuuttakursseilla laskettuna translaatiovaikutus vertailukauden liikevoittoon oli 64,8 miljoonaa euroa.

KONEen voitto ennen veroja oli 1 028,4 miljoonaa euroa. Verot olivat 244,0 (298,1) miljoonaa euroa. Tämä vastaa 23,7 % efektiivistä veroastetta koko tilikaudelle. Katsauskauden voitto oli 784,5 miljoonaa euroa.

Laimentamaton osakekohtainen tulos oli 1,50 euroa.

Rahavirta ja tase

KONEen tase oli vahva joulukuun 2022 lopussa.

Liiketoiminnan rahavirta (ennen rahoituseriä ja veroja) tammi–joulukuussa 2022 laski poikkeuksellisen korkealta tasolta 754,7 miljoonaan euroon, johtuen liikevoiton laskusta ja nettokäyttöpääoman kasvusta.

Nettokäyttöpääoma (sisältäen rahoituserät ja verot) oli - 903,9 miljoonaa euroa joulukuun 2022 lopussa. Nettokäyttöpääomaan vaikuttivat ostovelkojen lasku, kasvaneet myyntisaamiset sekä saatujen ennakkomaksujen lasku johtuen Kiinan uusien tilausten laskusta. Päätös keskeyttää toimitukset ja luopua Venäjän toiminnoista sekä

Tulos

	1.1.–31.12.2022	1.1.–31.12.2021
Liikevoitto, Me	1 031,2	1 295,3
Liikevoittomarginaali, %	9,5	12,3
Oikaistu liikevoitto, Me	1 076,6	1 309,8
Oikaistu liikevoittomarginaali, %	9,9	12,5
Voitto ennen veroja, Me	1 028,4	1 320,8
Tilikauden voitto, Me	784,5	1 022,7
Laimentamaton osakekohtainen tulos, e	1,50	1,96

Rahavirta ja tase

	1.1.–31.12.2022	1.1.–31.12.2021
Rahavirta liiketoiminnasta (ennen rahoituseriä ja veroja), Me	754,7	1 828,7
Nettokäyttöpääoma (sisältäen rahoituserät ja verot), Me	-903,9	-1 468,2
Korollinen nettovelka, Me	-1 309,0	-2 164,1
Nettovelkaantumisaste, %	-45,7	-67,6
Omavaraisuusaste, %	40,3	41,2
Osakekohtainen oma pääoma, e	5,49	6,13

vaihto-omaisuuden keskimääräistä korkeampi taso vaikuttivat myös nettokäyttöpääomaan.

Korollinen nettovelka oli -1 309,0 miljoonaa euroa joulukuun 2022 lopussa. Rahavarat yhdessä lyhytaikaisten talletusten ja lainasaamisten kanssa olivat 1 970,4

Investoinnit ja yritysostot

KONEen investoinnit yritysostot mukaan lukien olivat 237,4 miljoonaa euroa tammi–joulukuussa 2022. Muut investoinnit kuin yritysostot olivat pääasiassa investointeja tutkimukseen ja kehitykseen, tietojenkäsittelyn sekä tuotannon välineisiin, tiloihin ja laitteisiin. Investoinnit omaan käyttöön vuokrattuihin aineellisiin hyödykkeisiin koostuivat pääasiallisesti huoltoajoneuvoista ja toimistorakennuksista.

Yritysostot olivat 28,1 miljoonaa euroa tammi–joulukuussa 2022. Raportointikauden aikana KONE osti pieniä huoltoliiketoimintoja EMEA-alueella.

(31.12.2021: 2 885,1) miljoonaa euroa raportointikauden lopussa. Korolliset velat olivat 673,9 (31.12.2021: 746,5) miljoonaa euroa sisältäen eläkevastuisiin liittyvän 140,0 (31.12.2021: 194,3) miljoonan euron velvoitteen ja vuokrasopimusvelan 324,0 (31.12.2021: 343,6) miljoonaa euroa. Lisäksi KONEella oli työsuhde-etuuksista kirjattuja varoja 10,0 (31.12.2021: 22,9) miljoonaa euroa. Nettovelkaantumisaste oli -45,7 % ja omavaraisuusaste 40,3 % joulukuun 2022 lopussa. Osakekohtainen oma pääoma oli 5,49 euroa.

Investoinnit ja yritysostot

Me	1.1.–31.12.2022	1.1.–31.12.2021
Käyttöomaisuus	101,7	96,5
Leasingsopimukset	107,5	120,6
Yritysostot	28,1	50,1
Yhteensä	237,4	267,3

Tutkimus ja kehitys

KONEen tutkimus- ja kehitystoiminnan tavoitteena on erottautua kilpailijoista asettamalla asiakkaiden ja käyttäjien tarpeet keskiöön. Keskitymme tutkimus- ja kehitystoiminnassamme älykkäisiin ja kestäviin ratkaisuihin, jotka mukautuvat tulevaisuuden tarpeisiin. Yhdistämällä hissit ja liukuportaat verkkoon mahdollistamme sujuvampaa liikkumista ja entistä paremman käyttäjäkokemuksen. Sisäänrakennetut digitaaliset tietoyhteydet DX-sarjan hisseissämme tekevät niistä digitaalisia alustoja lukuisille palveluille sekä uusille liiketoimintamalleille. Autamme asiakkaitamme saavuttamaan heidän ekotehokkuustavoitteensa koko rakennuksen elinkaaren ajan esimerkiksi kehittämällä jatkuvasti ratkaisujemme energiatehokkuutta. Lisäksi jatkamme erilaisten strategisten kumppanuuksien kehittämistä asiakaslähtöisten ratkaisujemme parantamiseksi. KONE käy maailmanlaajuisesti vuoropuhelua sääntelyviranomaisten kanssa ja panostaa laaja-alaisesti standardointiin. Näin varmistamme innovatiivisille ratkaisuille säädöstenmukaisuuden sekä kustannuksiltaan kilpailukykyisen pääsyn markkinoille.

Tutkimus- ja tuotekehitysmenot olivat 187,8 miljoonaa euroa eli 1,7 % liikevaihdosta tammi–joulukuussa 2022. Tutkimus- ja tuotekehitysmenot sisältävät sekä uusien tuote-

Tutkimus- ja kehitysmenot

Me	1.1.–31.12.2022	1.1.–31.12.2021
Tutkimus- ja kehitysmenot	187,8	188,8
Osuus liikevaihdosta, %	1,7	1,8

ja palvelukonseptien kehittämisen että olemassa olevien ratkaisujen ja palveluiden jatkokehityksen.

Maaliskuussa KONE esitteli joukon uusia tuotteita, ratkaisuja ja palveluja, jotka auttavat parantamaan entisestään ihmisten ja materiaalien liikkumista rakennustyömailla sekä edistävät rakennusten vastuullisuutta ja muokkailtavuutta. KONEen rakennusaikaiset ratkaisut laajentuivat kattamaan KONE 24/7 Connected Services palvelut, joiden avulla asiakkaille voidaan tarjota enemmän tietoa heidän laitteistaan sekä parempi laitteiden toimintavarmuus. Lisäksi esiteltiin uusi standardisoitu versio KONE JumpLift -ratkaisusta konehuoneettomille hisseille, toimialan ensimmäiset hiilipäästöjen kompensoinnin kautta hiilineutraalit hissit ja puurakennusten kanssa yhteensopivat hissit. Lanseerasimme myös DX-sarjan hissit Pohjois-Amerikassa ja Kanadassa. Uuslaiteliiketoiminnan tarjooman päivityksiin ensimmäisen vuosineljänneksen aikana kuuluivat mm. uudistettu hissikorisuunnittelu, ilmanpuhdistimet sekä kätevät työkalut energiankulutustietojen laskemiseen ja oikeiden yhdistelmien löytämiseen rakennussuunnittelijoille suunnittelutyössä.

Kesäkuussa KONE voitti kolme palkintoa arvostetussa Red Dot Award: Product Design 2022 -muotoilukilpailussa eri kulttuureista inspiraatiota saaneilla hissin sisustuksilla, ääniohjatulla hissinkutsujärjestelmällä ja energiansäästömoottorilla.

Kolmannella vuosineljänneksellä KONE DX -sarjan hissit saivat kyberturvallisuussertifikaatin. TÜV Rheinlandin myöntämä IEC 62443-4-1 -sertifikaatti osoittaa, että kyberturvallisuus on oleellinen osa KONEen tuotekehitystä. TÜV on maailmanlaajuinen teknisten, turvallisuus- ja sertifiointipalvelujen tarjoaja. Suojellakseen yhtiötä ja asiakkaita kyberhyökkäysten seurauksilta, KONE on sitoutunut noudattamaan uutta elokuussa julkaistua ISO 8102- 20 -kyberturvallisuusstandardia. Tämän lisäksi KONE jatkaa kyberturvallisuuden standardisoinnin eteenpäin viemistä yhdessä muiden alan toimijoiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa koko toimialan turvallisuuden takaamiseksi.

Neljännellä vuosineljänneksellä kaksi KONEen johtajaa palkittiin CBT:n järjestämässä arvostetussa IoT (Internet of Things) Awards 2022 -kilpailussa. CBT on alalla tunnustettu neuvonantaja- ja IoT-ajatusjohtaja.

Selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista

Yritysvastuu on KONEelle innovaatioiden lähde ja tuo meille kilpailuetua. Haluamme olla luotettavin kumppani asiakkaillemme koko rakennuksen elinkaaren ajan sekä auttaa asiakkaita saavuttamaan vastuullisuustavoitteensa mahdollistaen näin kestävämpää kaupungistumista. KONEella

2022

KONEen yritysvastuuraportti

vuosineljänneksellä

yritysvastuutietoa

▪ Julkistetaan vuoden 2023 toisella

▪ Yritysvastuuraportti sisältää lisää

vastuullisuus kattaa tarjoamamme, toimintamme ja kulttuurimme, ja siihen kuuluu ympäristövastuu, monimuotoisuus ja osallisuus,

turvallisuus, laatu sekä eettiset toimintaperiaatteet ja compliance. Sitoutumisemme kestävään kehitykseen on osa KONEen strategiaa ja arvoja.

KONE on ylpeä liiketoimintansa vastuullisuudesta ja kestävyydestä, ja odotamme

samanlaista sitoutumista kaikilta yhteistyökumppaneiltamme. Olemme sitoutuneita noudattamaan toimintamaidemme lakeja ja muuta sääntelyä. KONE on YK:n Global Compact -aloitteen jäsen ja on sitoutunut noudattamaan sen kymmentä periaatetta, joiden tavoitteena on edistää kestävää ja reilua liiketoimintaa. Periaatteet on sisällytetty strategiaamme, politiikkoihimme ja ohjeisiimme, kuten KONEen eettiseen ohjesääntöön, kilpailuoikeusohjesääntöön ja Erinomaisuus ilmasto- ja ympäristöasioissa -ohjelmaamme sekä niihin liittyviin prosesseihin. KONE tukee myös YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelmaa ja sen tavoitteita. Lisäksi KONE on allekirjoittanut Pariisin Pledge for Action toimintalupauksen sekä asettanut vuonna 2020 ilmastotieteeseen perustuvat kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet toiminnalleen, tarjoamalleen sekä arvoketjulleen vuoteen 2030 mennessä. Osoitamme näin edelläkävijyyttä ilmastonmuutoksen torjunnassa ja sitoumusta rajoittaa maapallon keskilämpötilan nousu alle 1,5 celsiusasteeseen Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti. KONE noudattaa Task Force on Climate-related Financial Disclosures (TCFD) -raportointiperiaatteita raportoidessaan ilmastoon liittyvistä taloudellisista riskeistä ja mahdollisuuksista. Tässä tekstissä oleva taulukko kertoo miltä sivuilta TCFD-suositusten mukainen sisältö löytyy.

KONEen strategia ja liiketoimintamalli kuvataan vuosikatsauksen sivuilla 3-5 ja alla oleviin teemoihin liittyvät riskit ja niiden hallinta riskitekstissä osiossa "Selvitykseen muista kuin taloudellisista tiedoista liittyvät riskit ja niiden hallinta".

Lisätietoa KONEen

lähestymistavasta vastuullisuuteen on saatavilla Yritysvastuuraportista, joka on laadittu GRI-standardien mukaisesti. KONE julkaisi vuoden 2021 Yritysvastuuraporttinsa vuoden 2022 toisella vuosineljänneksellä. KONEen Yritysvastuuraportti vuodelta 2022 julkistetaan vuoden 2023 toisella vuosineljänneksellä.

Yritysvastuun johtaminen ja hallituksen valvonta

Yritysvastuun johtaminen on sisällytetty toimintoihimme kaikkialle KONEen organisaatioon. Liikkeenjohdon ja työnjohdon tehtävä on varmistaa, että työntekijät tuntevat ja noudattavat tehtäviään koskevia lakeja, määräyksiä ja sisäisiä ohjeita, ja että KONEen tuotteet ja palvelut täyttävät joka suhteessa kaikki niitä koskevat määräykset.

Ylätasolla yritysvastuusta ja sen johtamisesta vastaavat KONEen toimitusjohtaja ja johtokunta. Johtokunta käsittelee yritysvastuuaiheita, muun muassa ympäristöasioita, sosiaalisia asioita sekä compliance-asioita, jokaisessa kokouksessa huomioiden kestävän kehityksen vahvan roolin KONEen strategiassa "Kestävää menestystä asiakkaan kanssa". KONEella on myös työryhmiä, joissa yritysvastuuta ja ilmastoaiheisia asioita käsitellään säännöllisesti: Laatu- ja ympäristötyöryhmä, jonka puheenjohtajana toimii Operations Developmentista vastaava johtaja sekä Teknologia- ja tarjoamatyöryhmä, jonka puheenjohtajana toimii KONEen toimitusjohtaja. Laatu- ja ympäristötyöryhmän sekä Teknologia- ja tarjoamatyöryhmän jäseninä on useita johtokunnan jäseniä. KONEella on lisäksi yritysvastuutyöryhmä, joka keskittyy pelkästään yritysvastuuaiheisiin ilmasto- ja ympäristöteemojen ollessa yksi työryhmän painopistealueista. Myös

yritysvastuutyöryhmän jäseninä on useita johtokunnan jäseniä ja sen puheenjohtajana toimii Operations Developmentista vastaava johtaja. Vuonna 2022 KONE perusti erillisen vastuullisuusraportoinnin ohjausryhmän, joka keskittyy kestävän kehityksen tiedonantokäytäntöjen kehittämiseen. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii kestävän kehityksen ohjelmajohtaja, ja jäseninä Operations Developmentista vastaava johtaja, talousjohtaja, lakiasianjohtaja sekä vanhempia asiantuntijoita sijoittajasuhde-, tarkastus-, ympäristö-, viestintä- ja taloushallintotoiminnoista.

Hallitus vastaa KONEen strategian toteuttamisen valvomisesta, sisältäen vastuullisuuteen sekä ilmastonmuutokseen liittyvät asiat. Lisäksi hallitus arvioi riskejä ja riskienhallintaa, mukaan lukien ympäristöasiat, sosiaaliset asiat sekä korruptioon- ja lahjonnanvastaisuuteen liittyvät asiat. Hallitus ja sen nimitys- ja palkitsemisvaliokunta arvioi ja hyväksyy myös osakeperusteisen pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän vastuullisuusmittarin sekä seuraa siinä edistymistä.

Ulkoiset tunnustukset

Vuonna 2022 KONEelle ilmoitettiin, että se sisällytetään Corporate Knights -yhtiön maailman sadan vastuullisimpien yritysten listalle. KONE sisällytettiin lisäksi jälleen FTSE4Good-indeksiin, ja ylsimme parhaiten suoriutuvien yritysten joukkoon CDP:n A-listalle. CDP on voittoa tavoittelematon, ilmastotoimenpiteitä edistävä kansainvälinen organisaatio. KONE on saanut joko "A" tai "A-" -luokituksen kymmenenä vuonna peräkkäin, mikä kuvastaa pitkäkestoista sitoutumistamme ympäristötyöhön ja kestävän kehityksen mukaiseen yritystoimintaan. KONE sai myös parhaan A-tason luokituksen CDP:n 2021 Supplier Engagement Rating kategoriassa, joka arvioi johtajuutta ja hyviä toimintatapoja toimittajien sitouttamisessa ilmastonmuutokseen. KONEelle myönnettiin lisäksi Gold-tason arvio EcoVadiksen vastuullisuusarvioinnissa, joka kattaa ympäristö- ja työvoimaasiat, ihmisoikeudet ja eettiset kysymykset sekä kestävät hankinnat. KONE ylsi parhaan kolmen prosentin joukkoon kaikista EcoVadiksen vuonna 2022 arvioimista yhtiöistä.

Edellä mainittujen lisäksi talouslehti Forbes palkitsi KONEen jälleen yhtenä maailman parhaista työnantajista heidän Forbes 2022 World's Best Employers -listauksessaan.

12 KONE VUOSIKATSAUS 2022

Ei-taloudelliset tunnusluvut

	KPI-mittari	Tavoite	2022	2021
Ympäristöön liittyvät asiat	Kasvihuonekaasupäästöt omasta toiminnasta (Scope 1 ja 2)1)	Pitkän aikavälin tavoite (2030): 50 % vähennys absoluuttisissa päästöissä, hiilineutraalit toiminnot 2022 tavoite: 16 % vähennys absoluuttisessa Scope 1- ja Scope 2 – hiilijalanjäljessä vuoteen 2019 verrattuna	Julkaistaan KONEen yritysvastuuraportissa vuoden 2023 toisella vuosineljänneksellä	15 % vähennys
	Tuotteisiin liittyvät kasvihuonekaasupäästöt (Scope 3) 1)	Pitkän aikavälin tavoite (2030): 40 % vähennys Scope 3 -päästöissä suhteessa tilattuihin tuotteisiin	Julkaistaan KONEen yritysvastuuraportissa vuoden 2023 toisella vuosineljänneksellä	KONEen tuotteiden ja arvoketjun Scope 3 - päästöt tilattuja tuotteita kohden laskivat 0,3 % vuoteen 2020 verrattuna ja kasvoivat 0,4 % vuoteen 2018 verrattuna
	Vihreän sähkön osuus toimitiloissamme, %	Pitkän aikavälin tavoite (2030): 100 % 2025 tavoite: 80 % 2022 tavoite: 75 %	Julkaistaan KONEen yritysvastuuraportissa vuoden 2023 toisella vuosineljänneksellä	80 %
	ISO 14001 -sertifioitujen avaintoimittajien osuus, %	100 %	100 %	88 %
	Kaatopaikkajätteen osuus tuotantoyksiköissämme, %	0 % vuoteen 2030 mennessä	Julkaistaan KONEen yritysvastuuraportissa vuoden 2023 toisella vuosineljänneksellä	0,4 %
	Ympäristötuoteselosteen saaneiden tuotteiden määrä	17 vuoteen 2022 mennessä	17	13
Henkilöstö ja sosiaaliset asiat	Työtapaturmataajuus (Industrial Injury Frequency Rate, IIFR) 2)	Nolla tapaturmaa	IIFR 1,4	IIFR 1,6
	Työntekijöiden sitoutuneisuus 3)	Säilyttää vahva taso työntekijöiden sitoutumisessa	Tulokset pysyivät korkean suoritustason globaalien vertailuarvojen yläpuolella	Hienoista laskua, mutta pysyi yli ulkoisten korkean suoritustason vertailuarvojen
	Henkilöstön vapaaehtoinen vaihtuvuus, % 4)	Pitää henkilöstön vapaaehtoinen vaihtuvuus alle markkinatason	7,9 %	7,8 %
	Sukupuolijakauma johtajatason tehtävissä, %	35 % naisia johtajatason positioissa vuoteen 2030 mennessä	23,5 %	21 %
	Keskimääräinen oppimiseen käytetty tuntien määrä työntekijää kohden	>40 tuntia vuodessa	35	43
Ihmisoikeudet, korruption vastaisuus ja lahjonta	Vuoden aikana ainakin yhden etiikkaan ja compliance-aiheisiin liittyvän koulutuksen suorittaneiden työntekijöiden osuus, %	90 %	53 % Vuodelle 2022 suunnitellut koulutukset lykkääntyivät Venäjän sanktioihin liittyvän työn ja COVID-19- pandemian seurauksena	96 %
	Toimittajien eettisen ohjesäännön (tai vastaavan) allekirjoittaneiden keskeisimpien toimittajien osuus KONEen ulkoisista ostoista, %	80 %	86 %	80 %
	Jakelijoiden eettisen ohjesäännön allekirjoittaneiden jakelijoiden osuus, %	100 %	42 %	100 % jakelijoistamme Kiinassa ja 99 % muualla maailmassa
			Vuodesta 2022 lähtien seuraamme jakelijoiden eettisen ohjesäännön vuoden 2018 tai 2021 version allekirjoittaneiden jakelijoiden osuutta	Vuoteen 2021 asti seurasimme jakelijoiden eettisen ohjesäännön vuoden 2016 tai 2018 version allekirjoittaneiden jakelijoiden osuutta

1) Ympäristötiedot on raportoitu ISO 14064 -standardin ja Greenhouse Gas Protocol Corporate Accounting and Reporting -standardin ja Corporate Value Chain (Scope 3) – laskenta- ja raportointistandardin mukaisesti. Scope 2 -päästöt on laskettu käyttämällä kaksoisraportoinnin periaatteita, jotka perustuvat GHG-protokollan Scope 2 -ohjeistukseen (hankintaperusteinen ja sijaintiperusteinen menetelmä).

2) Tapaturmista aiheutuvat vähintään yhden päivän poissaolot miljoonaa työtuntia kohden

3) Ei täysin vertailukelpoinen johtuen uudesta kyselypalvelun tuottajasta

4) 12 kk:n aikana vapaaehtoisesti lähteneet työntekijät (joilla on vakituinen sopimus) jaettuna 12 kk:n työntekijöiden keskimääräisellä lukumäärällä

YMPÄRISTÖ

KONEen strateginen tavoite on olla kestävän kehityksen edelläkävijä ja sen mukaisesti ympäristöohjelmamme tukee meneillään olevaa kaupunkiympäristön vihreää ja digitaalista muutosta älykkäiksi ekokaupungeiksi, vähähiilisiksi yhteisöiksi ja nollaenergiarakennuksiksi.

Olemme määrittäneet KONEen ympäristöpolitiikassa ympäristöön liittyvät vision ja tavoitteet sekä sitoutumisemme ympäristövastuuseen kaikessa toiminnassamme. KONEen ympäristöpolitiikka on saatavilla osoitteessa kone.com.

Vuonna 2022 lanseerasimme uuden "Erinomaisuus ilmasto- ja ympäristöasioissa" -ohjelman ja aloitimme implementoinnin julkaisemalla siihen liittyviä koulutusmateriaaleja KONEen työntekijöille. Ohjelma kattaa neljä osa-aluetta: kumppanuus asiakkaan kanssa, tarjooma, liiketoiminta sekä ajattelutapa ja käyttäytyminen. Ympäristöpolitiikkamme mukaisesti kehitämme älykkäitä ja kestävän kehityksen mukaisia teknologioita PeopleFlow® ratkaisujamme varten ja pyrimme olemaan ensisijainen kumppani vastuullisille kaupunkiympäristöille. Ajamme muutosta kohti ympäristöystävällisiä, kiertotaloutta tukevia ja hiilineutraaleja toimintoja ja samalla osallistamme työntekijöitämme, asiakkaitamme, toimittajiamme ja kumppaneitamme toimimaan ilmaston ja ympäristön hyväksi. Ympäristöpolitiikan lisäksi KONEen ja sen yhteistyökumppaneiden toiminnan kannalta olennaisia ympäristöedellytyksiä asetetaan myös KONEen eettisessä ohjesäännössä, toimittajien eettisessä ohjesäännössä, jakelijoiden eettisessä ohjesäännössä, KONEen globaaleissa toimitilaperiaatteissa sekä globaaleissa ajoneuvo- ja matkustuspolitiikoissa.

KONE on antanut ilmastolupauksen, johon kuuluvat ilmastotieteeseen perustuvat tavoitteet kasvihuonekaasupäästöjen merkittävästä vähentämisestä sekä aikomus saavuttaa hiilineutraalit toiminnot vuoteen 2030 mennessä. Olemme sitoutuneet leikkaamaan omista toiminnoista aiheutuvia päästöjä (Scope 1 ja 2 -päästöt) 50 % vuoden 2018 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Tavoite on asetettu ilmastotieteeseen perustuvan tiukimman kriteeristön mukaisesti ja se tähtää maapallon keskilämpötilan nousun rajoittamiseen 1,5°C:seen. Kunnianhimoisten päästövähennystavoitteiden lisäksi aiomme saavuttaa hiilineutraalit toiminnot vuoteen 2030 mennessä kompensoimalla loput päästöistä. Tuotteiden osalta tavoittelemme samalla ajanjaksolla 40 % vähennystä tuotteiden materiaaleihin ja elinkaaren aikaiseen energian

KONEen ilmastonmuutokseen liittyvä raportointi TCFD:n suositusten mukaisesti

	TCFD:n mukaiset tiedot	Sisältö KONEen raportissa
Hallinnointi	Hallituksen tehtävät ilmastonmuutokseen liittyvien riskien ja mahdollisuuksien johtamisessa	Selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista / Yritysvastuun johtaminen ja hallituksen valvonta, s. 12
	Johdon tehtävät ilmastonmuutokseen liittyvien riskien ja mahdollisuuksien arvioimisessa ja johtamisessa	Selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista / Yritysvastuun johtaminen ja hallituksen valvonta, s. 12
Strategia	Ilmastoon liittyvät riskit ja mahdollisuudet lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä	Selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista / Ympäristöön liittyvät asiat, s. 14 Selvitykseen muista kuin taloudellisista tiedoista liittyvät riskit ja niiden hallinta, s. 29
	Ilmastoon liittyvien riskien ja mahdollisuuksien vaikutukset liiketoimintaan, strategiaan ja taloudelliseen suunnitteluun	Strategia, s. 3 Selvitykseen muista kuin taloudellisista tiedoista liittyvät riskit ja niiden hallinta, s. 29
	Strategian joustavuus eri ilmastoskenaarioiden suhteen	Selvitykseen muista kuin taloudellisista tiedoista liittyvät riskit ja niiden hallinta, s. 29
Riskienhallinta	Prosessit ilmastoon liittyvien riskien tunnistamiseen ja arviointiin	Selvitykseen muista kuin taloudellisista tiedoista liittyvät riskit ja niiden hallinta, s. 29
	Ilmastoriskien hallintamenetelmät	Selvitykseen muista kuin taloudellisista tiedoista liittyvät riskit ja niiden hallinta, s. 29
	Miten ilmastoriskien identifiointi, arviointi ja hallinta on yhteydessä organisaation muuhun riskienhallintaan	Selvitykseen muista kuin taloudellisista tiedoista liittyvät riskit ja niiden hallinta, s. 29
Mittarit ja tavoitteet	Ilmastoriskien ja -mahdollisuuksien arvioinnissa käytetyt mittarit	Selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista / Ei-taloudelliset tunnusluvut, s. 13 Selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista / Ympäristöön liittyvät asiat, s. 14
	Scope 1 -, Scope 2 - ja Scope 3 -päästöt ja niihin liittyvät riskit	Selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista / Ei-taloudelliset tunnusluvut, s. 13 Selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista / Ympäristöön liittyvät asiat, s. 14
	Ilmastoriskien ja -mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet ja tulokset	Selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista / Ei-taloudelliset tunnusluvut, s. 13 Selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista / Ympäristöön liittyvät asiat, s. 14

käyttöön liittyviin päästöihin (Scope 3 -päästöt) suhteessa saatuihin tilauksiin. KONE oli ensimmäinen hissi- ja liukuporrasalan yritys, jonka tieteeseen perustuvat tavoitteet on varmennettu uusimman ilmastotieteen perusteella, ja KONEen tavoitteet ovat toistaiseksi alan kunnianhimoisimpien joukossa. Ilmastolupauksen myötä KONE on alansa edelläkävijä työssään entistä vastuullisempien kaupunkiympäristöjen eteen.

Työskentelemme kunnianhimoisesti yhdessä toimittajien kanssa vähentääksemme päästöjä, lisätäksemme kestävien materiaalien käyttöä ja rajoittaaksemme haitallisten aineiden käyttöä toimitusketjussa. Arvioimme toimittajiemme suoriutumista vastuullisuusarvioinnilla, joka on sisäinen työkalu toimittajien ympäristövastuun ja sosiaalisen vastuun kehityksen arviointiin. Arvioinnissa on peruskriteerit, jotka toimittajien on täytettävä tehdäkseen yhteistyötä KONEen kanssa, sekä muita, edistyneempiä kriteereitä.

Suurin osa KONEen ympäristöluvuista vuodelta 2022 julkaistaan yritysvastuuraportissa vuoden 2023 toisella vuosineljänneksellä.

KONEen vastuullinen tarjooma

Odotukset älykkäämmistä ja kestävämmistä materiaaleista, ratkaisuista ja rakennuksista kasvavat. Näemme nämä muutokset asiakkaiden kysynnässä selvänä kasvumahdollisuutena ja haluamme olla ensisijainen kumppani asiakkaillemme. Osallistumme aktiivisesti erilaisiin tutkimusprojekteihin ja -ryhmiin ymmärtääksemme entistä paremmin muuttuvia tarpeita ja uusia teknologioita vastuullisissa ja kestävissä kaupunkiympäristöissä sekä ihmisten käyttäytymistä niissä.

Innovaatioillamme voi olla merkittävä rooli ilmastotoimien edistämisessä. Tuemme kestävää ja vihreää rakentamista energiatehokkaan ja innovatiivisen tarjooman, toimivien ja kestävien materiaalien sekä läpinäkyvästi tuotteidemme ympäristövaikutuksista kertovan dokumentaation avulla. Tuotteiden elinkaaren aikainen energiankulutus on yksi tärkeimmistä tekijöistä, joita vihreässä rakentamisessa otetaan huomioon, ja siihen liittyvät myös KONEen tuotteiden suurimmat ympäristövaikutukset. Tämä korostaa energiatehokkaiden ratkaisuiden merkitystä.

KONEella on tällä hetkellä 31 parasta mahdollista hisseille, liukuportaille ja liukukäytäville suunnatun ISO 25745 -standardin mukaista energiatehokkuusluokitusta hissi- ja liukuporrasalustoilleen.

Lukuisat KONEen tuotteet ovat saaneet ulkoista tunnustusta vastuullisuudestaan. Vuoden 2022 aikana KONE sai korkeimman mahdollisen Singapore Green Building Product -luokituksen (SGBP) KONE TravelMaster™ 110- ja TransitMaster™ 140 -liukuporrasmalleille sekä KONE N MonoSpace®-, KONE N MiniSpace™- ja KONE 3000S MonoSpace® -hisseille. KONEella on tällä hetkellä yhteensä seitsemän korkeimman mahdollisimman luokituksen saanutta SGBP-sertifioitua ratkaisua. KONE on ensimmäinen hissi- ja liukuporrasalan yritys, joka on saavuttanut vastaavat huippuluokitukset vertikaalisen liikenteen kategoriassa. SGBP -luokiteltuja ratkaisuja suositellaan käytettäväksi Green Mark serfifioiduissa rakennuksissa. Raportointikauden aikana KONE sai myös Byggvarubedömningen (BVB) ympäristöarviointiyhdistyksen hyväksymät arviot KONE TransitMaster™ 120-, TravelMaster™ 110T- ja TransitMaster 180-liukuporrasmalleille. BVB on voittoa tavoittelematon organisaatio, joka arvioi rakentamisen ratkaisuja ja edistää kestävien rakennusmateriaalien käyttöä. Edellä mainittujen lisäksi KONE MonoSpace®, yksi luokkansa parhaista hisseistä, saavutti TÜV Rheinlandin sertifioiman China-mark sertifikaatin erinomaisesta energiatehokkuudestaan. TÜV on maailmanlaajuinen teknisten, turvallisuus- ja sertifiointipalvelujen tarjoaja.

KONEella oli vuoden aikana tärkeitä saavutuksia myös tuotteidensa ympäristö- ja terveysvaikutusten läpinäkyvään kommunikointiin liittyen. Julkaisimme ympäristötuoteselosteen neljälle ratkaisullemme. Ulkoisesti varmennetut ympäristötuoteselosteet julkaistiin KONE MonoSpace®500 DX -hissille Pohjois-Amerikan markkinalla, UltraRope® teknologiaa sisältävälle KONE MiniSpace HighRise™ -hissille sekä KONE TravelMaster™ 110 - ja KONE TravelMaster™ 110T -liukuportaille. Raportointikauden aikana tuli kuluneeksi 20 vuotta siitä, kun KONE julkaisi hissi- ja liukuporrastoimialan ensimmäiset ympäristötuoteselosteet. Sen jälkeen olemme laajentaneet kolmannen osapuolen varmistamia ympäristötuoteselosteita EN15804-standardin mukaisesti. Ympäristötuoteselosteemme kattavat myydyimmät hissialustamme niin matalammissa kuin korkeammissa rakennuksissa.

Vuoden 2022 aikana vastuullinen tarjoomamme laajeni alan ensimmäisen hiilineutraalin hissin lanseerauksen myötä. Asiakkaillamme on nyt mahdollista ostaa energiatehokas KONE DX -sarjan hissi hiilineutraalina siten, että siihen liittyvät hiilidioksidipäästöt kompensoidaan luovutukseen asti (mukaan lukien materiaaleihin, valmistukseen, logistiikkaan ja asennukseen liittyvät päästöt). Hiilineutraaliuden

saavuttamiseksi noudatamme kolmivaiheista lähestymistapaa: mittaa, vähennä ja kompensoi. Mittaamme ja kommunikoimme tuotteiden hiilijalanjäljen ympäristötuoteselosteissa. Vähennämme aktiivisesti hiilidioksidipäästöjämme KONEen ilmastolupauksen, ympäristöohjeiden sekä yleisten päästövähennystavoitteiden mukaisesti. Loput hiilidioksidipäästöt kompensoidaan kolmannen osapuolen, South Polen, kautta.

Omat toiminnot

Laskelmat KONEen vuoden 2021 hiilijalanjäljestä valmistuivat vuoden 2022 ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Tiedot KONEen kokonaishiilijalanjäljestä (Scope 1, 2 ja 3 -päästöt) on ulkoisesti varmennettu. Vuonna 2021 KONEen tavoitteena oli pienentää omista toiminnoista aiheutuvaa hiilijalanjälkeä (Scope 1 ja 2 -päästöt) 7 % vuoteen 2018 verrattuna. Tämä tavoite ylittyi omien toimintojen hiilijalanjäljen laskiessa 15 % vuoteen 2018 verrattuna. Toimintamme laajentuessa mittaamme myös vertailukelpoista hiilijalanjälkeä, joka pieneni 20 % vuonna 2021 vuoteen 2019 verrattuna. Merkittävin yksittäinen tekijä Scope 1 ja 2 -kasvihuonepäästöjen vähenemiseen oli uusiutuvan sähkön käytön lisääminen toimitiloissamme. Vuonna 2021 ylitimme vuonna 2017 asetetun tavoitteen, jonka mukaan vihreän sähkön osuus toimitiloissamme tulisi olla 50 %. Samalla saavutimme keskipitkän aikavälin tavoitteemme (80 %) vihreän sähkön osuudesta toimitiloissamme vuoteen 2025 mennessä neljä vuotta etuajassa. Kaikki tuotantolaitoksemme, pois lukien Intia, käyttävät ainoastaan paikallisesti tuotettua tai ostettua uusiutuvaa sähköä. Lisäksi useat KONEen tytäryhtiöt ovat ryhtyneet toimenpiteisiin ajoneuvokantansa sähköistämiseksi. Esimerkiksi Norjassa lähes 30 % ja Hollannissa, Ruotsissa ja Israelissa yli 10 % autokannastamme koostuu sähköajoneuvoista. Vaikkakin suuri osa Scope 1 ja 2 kasvihuonepäästöjen vähennyksistä saavutettiin omien toimien avulla, jatkuneet COVID-19-rajoitukset vaikuttivat yhä liiketoimintaamme globaalisti ja sitä kautta myös päästövähennyksiin. Vuoden 2022 aikana edistyimme hyvin tavoitteessamme vähentää toimintojemme Scope 1 ja 2 kasvihuonepäästöjä.

Valtaosa KONEen liiketoiminnan päästöistä muodostuu omien toimintojemme ulkopuolella arvoketjussa, erityisesti tuotteidemme elinkaaren aikaisesta energiankulutuksesta sekä materiaaleista. Suhteessa saatuihin tilauksiin tuotteiden materiaaleihin ja elinkaaren aikaiseen energian käyttöön liittyvät kasvihuonepäästöt (Scope 3 -päästöt) laskivat 0,3 %

vuonna 2021 vuoteen 2020 verrattuna ja nousivat 0,4 % vuoteen 2018 verrattuna. Merkittävin tekijä laskuun vuoteen 2020 verrattuna oli tuotteidemme edelleen parantunut energiatehokkuus. Parannamme jatkuvasti tuotteisiin liittyvien Scope 3 -päästöjen laskentaa työskentelemällä yhdessä toimittajiemme ja kumppaneidemme kanssa läpinäkyvämmän ja tehokkaamman tiedonkeruun mahdollistamiseksi.

KONE on myös asettanut erillisen tavoitteen vähentää Scope 3 -logistiikkapäästöjä vuosittain 4 % suhteessa toimitettuihin yksikköihin. Vuonna 2021 Scope 3 logistiikkapäästöt laskivat 3,5 % suhteessa toimitettuihin yksikköihin edeltävään vuoteen verrattuna. KONEen pitkän aikavälin tavoite (2030) jätteenkäsittelylle on yhä 0 % kaatopaikkajätettä tuotantoyksiköistämme. Vuonna 2021 olimme jo alhaisella tasolla tuotantolaitosten kaatopaikalle

menevän jätteen osuuden ollessa 0,4 % (2020: 0,6 %). KONEen pitkän tähtäimen ja vuosittainen biodiversiteettitavoite on, etteivät KONEen tuotantoalueet sijaitse UNESCO World Heritage-, Nature 2000- tai muilla luonnonsuojelualueilla tai biodiversiteetille tärkeissä paikoissa, tai näiden läheisyydessä. Vuonna 2022 KONE saavutti tavoitteen. Lopulliset laskelmat hiilijalanjäljestä vuodelta 2022 julkaistaan yritysvastuuraportissamme vuoden 2023 toisella vuosineljänneksellä.

KONE käyttää ISO 14001 -ympäristöjärjestelmää ympäristösuorituskykynsä parantamiseksi. Järjestelmä kattaa konsernitoiminnot sisältäen kaikki tutkimus- ja tuotekehityssekä tuotantoyksiköt, ja 32 merkittävää tytäryhtiötä. Kaiken kaikkiaan kolmella KONEen tuotantolaitoksella on ISO 50001 -energiahallintajärjestelmän sertifiointi. Vuoden 2022 lopussa

100 % (2021: 88 %) avaintoimittajista oli ISO14001 sertifioituja, kun tavoite on 100 %.

Puurakennusten kysyntä on kasvanut asiakkaiden keskuudessa. KONEen tuotantolaitoksella Suomessa on yhä FSC® (Forest Stewardship Council) Alkuperäketjun sertifikaatti, joka todentaa luotettavasti, että kyseisessä tuotantolaitoksessa valmistettujen hissien puukomponentit ovat peräisin ekologisista ja sosiaalisesti vastuullisista lähteistä. KONEen Ison-Britannian ja Irlannin tytäryhtiöillä on myös FSC® Alkuperäketjun sertifikaatti, mikä tarkoittaa, että asiakkaille voidaan tarjota tämä todennus koko toimitusketjulle näihin maihin asennetuille hisseille. Tietojemme mukaan KONE on ainoa hissiyhtiö, joka on saanut FSC® sertifikaatteja.

HENKILÖSTÖ JA SOSIAALISET ASIAT

Tavoitteenamme on muodostaa osaavin ja sitoutunein ammattilaisten tiimi, joka menestyy muuttuvassa maailmassa. Erinomainen työntekijäkokemus, monimuotoisuus ja osallistava kulttuuri, jatkuva oppiminen, joustavuus ja hyvinvointi ovat ydinelementit muutos- ja kehitysalueessa nimeltä "Osallistuvat ja osaavat ihmiset". Se on yksi neljästä KONEen laajuisesta kehitysalueesta, jotka tukevat strategiamme onnistumista. Eettiset periaatteet ohjaavat kaikkia KONEen toimintoja. Henkilöstöllä on oikeus turvalliseen ja terveelliseen työympäristöön, oikeudenmukaisiin ja tasapuolisiin työehtoihin, henkilökohtaiseen hyvinvointiin, yhdistymisvapauteen, kollektiiviseen neuvotteluoikeuteen sekä kaikenlaisesta syrjinnästä, häirinnästä ja kiusaamisesta vapaaseen työympäristöön.

COVID-19:n vaikutus tapaamme työskennellä

Vaikka COVID-19-pandemia jatkui maailmanlaajuisesti vuoden 2022 aikana, sen vaikutus KONEen työntekijöiden työskentelyyn väheni suurimmassa osassa maailmaa. Kiinassa sulkutilat jatkuivat toisen vuosipuoliskon aikana, mutta niiden vaikutus toimintoihimme oli selvästi toista vuosineljännestä vähäisempi. Vuoden lopussa Kiina vapautti kaikki COVID-19-rajoitteet, mikä nosti poissaolojen määrää organisaatiossamme. Onnistuimme kuitenkin jatkamaan toimintojamme ilman merkittäviä häiriöitä. Maailmanlaajuisesti prioriteettimme on ollut asiakkaidemme palveleminen mahdollisimman turvallisesti. Olemme tukeneet työntekijöitämme tarjoamalla heille suojavälineitä ja tilanteen vaatimia joustotoimenpiteitä sekä varmistamalla helpon pääsyn tietoon hyvinvoinnin edistämisestä.

Monimuotoisuus ja osallisuus

Edistämme aktiivisesti monimuotoisuutta ja arvomme tukevat meitä osallistavan yrityskulttuurin rakentamisessa. Tarkastelemme monimuotoisuutta useasta eri näkökulmasta, kuten aiemman ammatillisen taustan, kyvykkyyksien ja sukupuolen kannalta. Yksi monimuotoisuus- ja osallisuustavoitteistamme (Diversity, Equity and Inclusion) on nostaa johtajatason positioissa olevien naisten osuus 35 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Raportointikauden aikana naisten osuus johtajatason positioissa kasvoi 23,5 prosenttiin (21 %). Valtaosa, 89 % (88 %) työntekijöistämme globaalisti on miehiä. Jatkamme panostustamme

Työntekijöiden lukumäärä

1.1.–31.12.2022	1.1.–31.12.2021
63	62
277	720
63	61
186	698

Henkilöstö markkina-alueittain

	31.12.2022	31.12.2021
EMEA	23 628	23 669
Amerikka	7 442	7 258
Aasian ja Tyynenmeren alue	32 208	31 792
Yhteensä	63 277	62 720

Henkilöstön vapaaehtoinen vaihtuvuus oli 7,9% (7,8%). Raportointikauden henkilöstökulut olivat yhteensä 3 533 (3 222) miljoonaa euroa. KONEen työntekijöistä maantieteellisesti 37% (31.12.2021: 38%) oli EMEA-alueella, 12% (12%) Amerikassa ja 51% (51%) Aasian ja Tyynenmeren alueella.

tasapainoisemman sukupuolijakauman saavuttamiseksi. Vuonna 2022 KONEen palveluksessa oli 151 (145) kansallisuuden edustajia. Vahvistaaksemme globaalia lähestymistapaamme ja syventääksemme asiakas- ja markkinaymmärrystämme olemme asettaneet tavoitteita kulttuurisen monimuotoisuuden kasvattamiseksi globaaleissa tiimeissämme.

Vuoden 2022 aikana jatkoimme ylimmän johdon osallistamista monimuotoisuus- ja osallisuuskysymyksissä, jotta johto voi näyttää tietä osallistavan kulttuurin luomisessa. Jatkoimme myös KONEen maayhtiöiden monimuotoisuuden ja osallisuuden vahvistamista useiden toimenpiteiden kautta läpinäkyvästä viestinnästä datavetoiseen päätöksentekoon ja osallistavampiin käytäntöihin ja kulttuuriin. Perustimme lisäksi kaksi globaalia resurssiryhmää, Naistyöntekijöiden SPARKryhmän ja LGBTIQ+ -ryhmän, joiden tavoitteena on henkilökunnan osallistamisen kokemuksen parantaminen avoimen vuorovaikutuksen ja positiivisten tekojen kautta. Marraskuussa juhlistimme Inclusion Week -tapahtumaa ja suoritimme maailmanlaajuisen osallisuuskyselyn henkilöstön päivittäisten kokemusten ymmärtämiseksi osallistamisen ja osallisuuden näkökulmasta.

Monimuotoisuuden ja osallisuuden painoarvo näkyy myös KONEen osakeperusteisen pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän vastuullisuusmittarissa, joka sisältää monimuotoisuuteen liittyviä tavoitteita.

KONEen kulttuuri ja työntekijöiden sitoutuneisuus

Vuoden 2022 aikana jatkoimme KONEen kulttuurin kehittämistä varmistaaksemme, että se tukee strategisia tavoitteitamme. Keskityimme erityisesti kulttuurin kehittämisen juurruttamiseen olemassa oleviin prosesseihin ja muutosaktiviteetteihin – työntekijöiden kokemukseen, ohjelmiin ja johtamistaitojen kehittämiseen. Jatkoimme myös tietoisuuden kasvattamista siitä, miten jokainen työntekijämme osallistuu omalla käytöksellään ja toiminnallaan strategiamme onnistumiseen. Raportointikauden keskeinen kohokohta oli KONE Culture Playbook -ohjekirjan julkaisu vuoden 2022 alussa. Ohjekirja kutsuu jokaisen KONEen työntekijän osallistumaan ajattelu- ja työskentelytapojemme kehittämiseen.

KONEen tärkein strateginen tavoite on olla erinomainen työpaikka, ja tavoitteessa onnistumista mitataan henkilöstön sitoutumisella ja siihen liittyvällä Pulse -henkilöstökyselyllä. Kysely antaa KONEen työntekijöille mahdollisuuden

palautteenantoon ja kattaa esimerkiksi työntekijöiden sitoutuneisuuteen ja mahdollistamiseen, johtamiseen, oppimiseen ja henkilökohtaiseen kasvuun, yritysvastuuseen, asiakaskeskeisyyteen, innovaatioon sekä monimuotoisuuteen ja osallisuuteen liittyviä teemoja.

KONEn 14. maailmanlaajuinen Pulse-kysely toteutettiin raportointikauden aikana. Kyselyyn vastasi 91 % kaikista KONEen työntekijöistä. Tulokset osoittivat, että tarjoamme positiivisen työtekijäkokemuksen sekä osallistavan työympäristön ja että työntekijämme suosittelisivat KONEtta erinomaisena työpaikkana. Huolimatta hienoisesta laskusta verrattuna edelliseen vuoteen, työntekijöiden sitoutuminen pysyi korkealla tasolla. Järjestimme myös kaikissa yksiköissä Pulse Talks -keskustelut, joihin osallistui 94 % kaikista työntekijöistä. Keskustelujen tavoitteena oli varmistaa työntekijöiden osallistuminen Pulse -tavoitekeskusteluihin ja toimenpidesuunnitteluun, ylläpitää jatkuvaa vuoropuhelua tiimien hyvinvoinnista sekä tehdä KONEesta entistä parempi työpaikka.

KONE järjestää vuosittain European Employee Forum tapahtuman, jossa ylin johto ja työntekijöiden edustajat keskustelevat eri aihepiireistä työturvallisuudesta liiketoiminnan kehittämiseen. Henkilöstön jatkuva osallistuminen yhtiön kehittämiseen varmistetaan kahdesta neljään kertaa vuodessa kokoontuvan pienemmän työryhmän tapaamisissa. Vuonna 2022 järjestetyn Employee Forum tapahtuman aiheita olivat säännöllisten liiketoimintapäivitysten ja "Kestävää menestystä asiakkaan kanssa" -strategiasta keskustelun lisäksi palveluliiketoiminnan kehittäminen sekä turvallisuus, vastuullisuus ja laatu.

Koulutus ja osaamisen kehittäminen

Haluamme, että jokaisessa tehtävässä työskentelee siihen parhaiten sopiva ammattilainen, jolla on tehtävän edellyttämät taidot. Työntekijöidemme tukemiseksi ja organisaatiossa tarvittavien valmiuksien ja kyvykkyyksien kehittämiseksi panostamme kasvavaan määrään oppimismahdollisuuksia. Oppimisessa toteutamme 70-20-10 -lähestymistapaa, mikä tarkoittaa, että uskomme 70 % oppimisesta tapahtuvan kokemusten kautta, 20 % sosiaalisen oppimisen kautta ja 10 % muodollisten koulutusten kautta.

Jatkoimme oppimiskulttuurimme kehittämistä entistä ketterämmäksi keskittymällä mentorointiin, coachingiin ja yhteisöllisen oppimisen keinoihin sekä keskustelemalla kulttuurillisista elementeistä ja oppimisasenteesta. Kannustamme jatkuvasti työntekijöitämme uteliaisuuteen, toisiltaan oppimiseen sekä jatkuvaan henkilökohtaiseen ja ammatilliseen kehitykseen esimerkiksi säännöllisten kehityskeskustelujen, henkilökohtaisten kehityssuunnitelmien ja kykyprofiilien täydentämisen avulla.

Tarjoamme kattavan valikoiman sisäisiä oppimismahdollisuuksia, kuten lyhyitä verkkomoduuleita ja videoita, virtuaalitodellisuus- ja peliratkaisuja, tekoälyn avulla luotua sisältöä sekä useamman päivän kestäviä kouluttajavetoisia ohjelmia. Lisäksi ulkoiset oppimiskirjastot ovat aktiivisessa käytössä henkilöstömme koulutustarpeiden kattamiseksi. Kaikki työntekijät suorittavat tietyt compliancekoulutukset rooliensa perusteella ja esimerkiksi kenttätyöntekijämme suorittavat työskentelytapoihin ja turvallisuuteen liittyviä koulutuksia säännöllisin väliajoin turvallisuuden ollessa keskeisin prioriteettimme. Vuoden 2022 aikana KONEen työntekijät käyttivät keskimäärin 35 (43) tuntia muodolliseen koulutukseen sosiaalisen ja käytännön kokemuksista tapahtuvan oppimisen lisäksi. Pudotus koulutustuntien määrässä johtui pääasiassa COVID-19 pandemian vuoksi perutuista lähikoulutuksista Kiinassa. Raportointikauden aikana julkaisimme globaalin sisäisen seurantaraportin etukäteen määritettyjen osaamisalueiden ja tiettyjen priorisoitujen oppimisratkaisujen koulutussuoritusten seuraamiseen.

Vuoden 2022 aikana painotimme entisestään sellaisten oppimisratkaisujen sisäistä markkinointia ja edistämistä, jotka tukevat sekä KONEen laajuisten että roolikohtaisten kyvykkyyksien kehittämistä liittyen esimerkiksi Lean-ajatteluun ja johtamistaitoihin sekä digitaaliseen- ja asiakasymmärrykseen. Näitä oppimisratkaisuja priorisoidaan kehittämisohjelman avulla, joka lanseerattiin vuonna 2021 tukemaan "Kestävää menestystä asiakkaan kanssa" strategian toteuttamista osaamisen kehittämisen näkökulmasta.

Parhaiden osaajien löytäminen

Yksi keskeisimmistä osa-alueista KONEen henkilöstöstrategiassa on parhaiden osaajien löytäminen tarjoamalla paras työntekijäkokemus.

Rekrytointimäärät olivat raportointikaudella lähellä pandemiaa edeltävää tasoa. Uudenlaisten kykyjen etsiminen ja monimuotoisuuden lisääminen rekrytointien kautta ovat edelleen tärkeä fokusalue KONEelle. Panostuksemme rekrytoinnin monimuotoisuuden lisäämiseen näkyi hissi- ja liukuporrasalan ulkopuolelta tulevana suurena hakijamääränä avoimiin työpaikkoihin. Onnistuimme myös rekrytoimaan

KONEelle yhä enemmän työntekijöitä, joilla on uusia kyvykkyyksiä liittyen esimerkiksi digitalisaatioon ja ratkaisumyyntiin. Johdonmukaiset toimenpiteet uusien osaajien etsimisessä sekä ennakoivassa osaajien tunnistamisessa ovat auttaneet pitämään rekrytointiaikataulut ja rekrytointien laadun hyvällä tasolla, vaikka yhä haastavampi rekrytointimarkkina on vaikuttanut parhaiden osaajien löytämiseen ja rekrytointiin monilla alueilla.

Tarjosimme paikallisia harjoittelupaikkoja korkeakouluopiskelijoille ja jatkoimme työnantajakuvamme vahvistamista aktiivisella oppilaitosyhteistyöllä.

TURVALLISUUS

Turvallisuus on KONEen prioriteettilistan kärjessä ja pyrimme olemaan alallamme edelläkävijä terveyden ja turvallisuuden saralla sekä parantamaan jatkuvasti suorituskykyämme terveys- ja turvallisuusasioissa. KONEeella on yhtiön laajuinen turvallisuudenhallintajärjestelmä, joka asettaa vähimmäisvaatimukset, ohjaa meitä henkilöstön, laitteiden käyttäjien sekä kumppaneiden turvallisuuden takaamisessa. Järjestelmä perustuu ISO 45001 työterveys- ja työturvallisuusjohtamisjärjestelmien vaatimuksiin ja asettaa monissa tapauksissa paikallista lainsäädäntöä korkeammat standardit.

Raportointikauden aikana

turvallisuudenhallintajärjestelmämme päivitettiin turvallisuuden jatkuvan parantamisen edistämiseksi uusilla ihmiskeskeisillä aloitteilla ja selkeytetyillä prioriteeteilla. Uudistettu turvallisuudenhallintajärjestelmä korostaa entistä vahvemmin kaikkien työntekijöiden oikeutta lopettaa työskentely vaarallisissa olosuhteissa. Jokaisen KONEen työntekijän tulee arvioida tehtävien turvallisuutta ja heillä on velvollisuus ja valtuudet keskeyttää työ, jos sitä ei voida jatkaa turvallisesti, pyytää tukea tai ryhtyä tarvittaviin toimiin, jotta työtä voidaan jatkaa turvallisesti. Tätä aloitetta tuetaan jatkamalla sellaisen kulttuurin edistämistä, jossa työn keskeyttämisvaltuuksia voidaan käyttää vapaasti ilman rangaistusta. Turvallisuudenhallintajärjestelmän uudistus asettaa myös odotuksia kaikille paikallisten turvallisuustiimien jäsenille koskien viestintää ja osallistumista globaaleille turvallisuusfoorumeille sekä esittelee vuoden aikana käyttöönotetut uudet turvallisuusohjelmat.

KONEen turvallisuusohjelmat on luotu parantamaan turvallisuutta. Yksi uusista konsepteista on Leanmetodologiasta lainattu Gemba-konsepti. KONEen johtajat tekevät säännöllisiä Gemba-kävelyitä erilaisissa työympäristöissä tarkkaillakseen ja ymmärtääkseen todellista työympäristöä, löytääkseen mahdollisuuksia jatkuvaan parantamiseen ja oppiakseen uusia tapoja tukea työntekijöitä työturvallisuuteen liittyvissä asioissa. Toinen uusi konsepti on turvallisuusjohtamisen inhimillisten tekijöiden (Human Factors, HF) lähestymistapa. Tämä konsepti käynnistettiin vuonna 2022 webinaareilla ja työpajoilla turvallisuuden parissa työskenteleville työntekijöille ja esihenkilöille. HF Tool™ työkalu pyritään sisällyttämään tapaturma-analyysiprosessiin, jotta voidaan keskittyä paitsi teknisiin näkökohtiin ja vaatimustenmukaisuuteen tapaturmatilanteiden tutkinnassa ja riskiarvioinnissa, myös siihen, miten inhimilliset tekijät vaikuttavat turvallisuuteen sekä positiivisesti että negatiivisesti. Vuoden 2022 aikana käynnistimme myös alihankkijoiden turvallisuuden kehittämisen tarkastusohjelman (Subcontractor Safety Development Audit, SSDA). Ohjelman tarkoituksena on alihankkijoiden turvallisuuden johtamiseen liittyvien aktiviteettien tarkastaminen KONEen yksiköissä. Tarkastusohjelma sai hyvän vastaanoton ja tarkoituksena on toteuttaa ohjelma jatkossa säännöllisesti.

Työturvallisuuteen liittyvien riskien hallitseminen on erityisen tärkeää, ja siksi meillä on KONEen laajuiset standardit, joiden avulla varmistetaan, että riskit tunnistetaan ja arvioidaan ja niitä hallitaan. KONEella on yhdeksän keskeistä turvallisuusperiaatetta, jotka tukevat tärkeimpien työturvallisuusriskien hallintaa ja vakavien vaaratilanteiden ennaltaehkäisyä. Näiden periaatteiden mukaista käytöstä odotetaan kaikilta KONEen työntekijöiltä, alihankkijoilta ja yhteistyökumppaneilta.

KONEen omistautuminen turvallisuuteen näkyy kaikkialla – suunnittelussa, teknisten ratkaisujen kehittämisessä, tuotannossa, huollossa, koulutuksessa sekä asiakkaiden tukipalveluissa. Suunnittelemme ratkaisut ja prosessit siten, että voimme harjoittaa liiketoimintaa turvallisesti ja kestävästi ja soveltaa johdonmukaisesti

turvallisuudenhallintajärjestelmää kaikessa toiminnassa. Esihenkilöt tekevät säännöllisiä tarkastuksia mitatakseen KONEen periaatteiden, prosessien ja määriteltyjen työtapojen noudattamista. Mikäli poikkeamia havaitaan, ryhdytään korjaaviin toimenpiteisiin. KONEella toteutetaan myös prosessitarkastuksia, jotta tunnistetaan mahdolliset turvallista työskentelyä estävät tekijät. Jos tarkastuksissa löydetään puutteita, työ keskeytetään kunnes turvallinen työskentelytapa on tunnistettu.

Raportointikauden aikana olemme panostaneet turvallisuuden kehittämisen pitkän aikavälin strategisiin suunnitelmiin tukeaksemme siirtymistä ennakoivampaan lähestymistapaan turvallisuusasioissa. Seuraamme jatkuvasti suorituskykyämme turvallisuusasioissa useilla mittareilla, sisältäen työtapaturmataajuuden (Industrial Incident Frequency Rate, IIFR). Vuonna 2022 KONEen työtapaturmataajuus oli 1,4 (1,6). Vuoteen 2030 mennessä tavoitteemme on 0,6, ja pitkän aikavälin tavoitteemme on nolla tapaturmaa. Raportointikauden mittaristoon sisältyi myös ennakoivia mittareita, kuten johdon työpaikkavierailujen määrä sekä asiakas- ja käyttäjäturvallisuutta edistävien tapahtumien määrä. Suorituskykyä turvallisuusasioissa seurattiin kuukausittain kaikilla alueilla, globaaleissa turvallisuuskokouksissa sekä johtoryhmässä.

Pyrkimyksemme on jatkaa tapaturmien ja vahinkojen vähentämistä ja odotamme vuosia jatkuneen suotuisan turvallisuuskehityksen jatkuvan panostamalla vahvasti henkistä ja fyysistä turvallisuutta tukevan kulttuurin rakentamiseen. Kaikilla KONEen työntekijöillä on pääsy maailmanlaajuiseen turvallisuusraportointityökaluumme, KONE Safety Solutioniin (KSS), ja heitä rohkaistaan raportoimaan aktiivisesti turvallisuustapauksista työkalun kautta, jotta voimme välttää tulevia tapaturmia ja oppia menneistä tapahtumista. KONE Safety Solution -työkalussa raportoitujen läheltä piti -tilanteiden määrä kasvoi vuoden 2022 aikana 17 % (22 %) vuoteen 2021 verrattuna. Raportoitujen läheltä piti -tilanteiden määrä on pysynyt hyvällä tasolla, joten jatkoimme raportointikauden aikana läheltä piti tilanteiden ja tapaturmaraporttien laadun, tutkimisen ja analysoinnin edistämistä sekä tiedon hyödyntämisen ja läpinäkyvyyden parantamista, ja käytännön oppien jakamista.

Viestintäkampanjat ja koulutukset tukevat terveys- ja turvallisuustietoisuuden lisäämistä KONEella. Turvallisuusviikko järjestettiin kaikissa KONEen yksiköissä toukokuussa 2022. Tapahtuman teemana oli inhimilliset tekijät (Human Factors). Turvallisuusviikon aikana järjestettiin erilaisia turvallisuuteen liittyviä aktiviteettejä sisäisille ja ulkoisille sidosryhmille. Raportointikauden lopussa järjestettiin myös globaali turvallisuuskampanja, jolla haluttiin vahvistaa sitoumustamme turvallisuuteen sekä tietoisuutta KONEen keskeisistä turvallisuusperiaatteista.

KONEen henkilöstöltä edellytetään yleisen turvallisuuskoulutuksen suorittamista. Koulutus kattaa KONEen turvallisuuden hallinnan sekä työterveys- ja turvallisuuspolitiikan. Lisäksi henkilöstölle järjestetään kullekin työtehtävälle relevanttia terveys- ja turvallisuuskoulutusta. Vuoden 2022 alussa käynnistettiin kuukausittaiset globaalit toolbox talks -keskustelut tukemaan paikallisia

turvallisuusyksiköitä sekä edistämään yhtenäisiä käytäntöjä. Toolbox -materiaalit ovat koko KONEen henkilöstön saatavilla.

Hissien, liukuportaiden ja automaattiovien turvallisuuden parantaminen koskee kaikkia osapuolia – teknologiatoimittajia, huoltopalvelujen toimittajia, kiinteistöjen omistajia ja laitteiden käyttäjiä. Tästä syystä KONE tekee tiivistä yhteistyötä asiakkaidensa kanssa auttaakseen heitä tunnistamaan ja ratkaisemaan tilanteita, jotka voisivat johtaa turvallisuusriskeihin. Kommunikoimme aktiivisesti turvallisuudesta, järjestämme tapahtumia ja tarjoamme asiakkaillemme ja laajemmallekin joukolle koulutusta ja opetusmateriaalia edistääksemme laitteiden turvallista käyttöä.

IHMISOIKEUDET, KORRUPTION VASTAISUUS JA LAHJONTA

Eettinen ohjesääntö on olennainen osa KONEen yrityskulttuuria ja se on eettisten liiketoimintakäytäntöjemme perusta. Ohjesääntö määrittelee KONEen henkilöstöltä ja KONE-yhtiöiltä edellytettävän vastuullisen ja eettisen käytöksen ja se on saatavilla 33 eri kielellä KONEen verkkosivuilla osoitteessa kone.com. Eettinen ohjesääntö kattaa eturistiriidat, korruption, kilpailu- ja kauppasääntöjen noudattamisen, työhyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden, ympäristövaatimusten noudattamisen, ihmisoikeudet, tietosuoja-asiat, petokset ja varkauden, kyberturvallisuuden, immateriaalioikeudet ja luottamuksellisuuden, ulkoisen viestinnän ja sisäpiirikaupan. Lisäksi ohjesäännössä korostetaan, että KONE ei suvaitse minkäänlaisia kostotoimia niitä kohtaan, jotka hyvässä uskossa ilmoittavat eettisen ohjesäännön rikkomuksesta. Työntekijöille järjestetään säännöllisesti eettisiin liiketoimintatapoihin liittyvää lähikoulutusta. Vuonna 2022 53 prosenttia KONEen työntekijöistä suoritti vähintään yhden compliancekoulutuksen. Tavoitetta alhaisempi koulutusprosentti johtui suunniteltujen koulutusten lykkääntymisestä Venäjän sanktioihin liittyvän työn ja COVID-19 -pandemian takia.

KONEen Compliance -yksikön henkilöstö tukee työntekijöitä eettisen ohjesäännön noudattamiseen liittyvissä asioissa. Lisäksi sekä konserni- että paikallistasolla toimivat komiteat antavat neuvoja ja tekevät päätöksiä esimerkiksi työntekijöiden rikkomuksiin sekä ihmisoikeuksiin ja korruptioon liittyvien väitteiden tutkinnassa. Kaikilta KONEen työntekijöiltä edellytetään eettiseen ohjesääntöön tutustumista ja sen noudattamista sekä ohjesäännön vastaisesta toiminnasta raportointia sitä varten järjestettyjen kanavien kautta. Sisäisiä raportointikanavia ovat raportointi johdolle, HR-osastolle, lakiosastolle tai Compliance-yksikölle. Sisäisten raportointikanavien lisäksi KONEella on luottamuksellinen raportointikanava, KONE Compliance Line, johon kaikilla työntekijöillä, toimittajilla, jakelijoilla ja muilla tahoilla on pääsy kaikkina aikoina. KONE Compliance Line -raportointikanavaa ylläpitää riippumaton ulkoinen palveluntarjoaja, ja se on saatavilla (nimettömästi paikallisten lakien salliessa) puhelimitse ja/tai verkossa yli 30 eri kielellä. Ilmoituksia voi tehdä eri aiheista, esimerkiksi varkauksista, vilpillisestä raportoinnista, korruptiosta, kilpailuoikeudesta, ihmisoikeuksista, häirinnästä ja syrjinnästä, tietosuojasta, ympäristöasioista ja turvallisuudesta, kauppasäännösten noudattamisesta sekä eturistiriidoista. Kaikki ilmoitukset käsittelee puolueeton KONEen Compliance-yksikkö.

Vuonna 2022 saimme 177 compliance -ilmoitusta, joista 32 % tuli Compliance Line -kanavan kautta. Kaikista ilmoituksista 30 % liittyi petokseen/korruptioon, 34 % henkilöstöhallintoon, 14 % eturistiriitoihin, ja loput 22 % useisiin muihin kategorioihin. Vuonna 2022 saatiin päätökseen 159 tapausta, joista 35 % oli joko osittain tai täysin perusteltuja, ja näissä tapauksissa kurinpitotoimet vaihtelivat ohjaavista istunnoista työsuhteen päättämiseen. Yhteensä 27 työntekijää irtisanottiin tai irtisanoutui ilmoituksiin liittyneiden tutkimusten myötä.

KONEen yleistä eettistä ohjesääntöä täydentävät toimittajien eettinen ohjesääntö ja jakelijoiden eettinen ohjesääntö. Toimittajien eettinen ohjesääntö on saatavilla 30 kielellä. KONEen toimittajia koskevassa eettisessä ohjesäännössä määritellään toimittajille asetetut vaatimukset. Siinä käsitellään esimerkiksi lakien noudattamista, eettistä käytöstä, nollatoleranssia lahjonnan ja korruption suhteen sekä työelämään ja ihmisoikeuksiin, terveyteen ja turvallisuuteen sekä ympäristöön liittyviä edellytyksiä. KONE voi päättää sopimuksensa ohjesääntöä rikkovan toimittajan kanssa.

KONE edellyttää toimittajiensa noudattavan toimittajien eettistä ohjesääntöä kaikessa toiminnassaan KONEen, omien työntekijöidensä ja alihankkijoidensa kanssa sekä kolmansien osapuolten kanssa, mukaan lukien julkis- ja paikallishallinnon edustajat. Kaikkien uusien toimittajien edellytetään allekirjoittavan ohjesääntö. Vuoden 2022 loppuun mennessä 86 % (80 %) KONEen kokonaisostoista oli toimittajilta ja asennusalihankkijoilta, jotka ovat allekirjoittaneet toimittajien eettisen ohjesäännön tai vastaavan.

KONEen jakelijoiden eettinen ohjesääntö käsittelee samoja aiheita kuin toimittajien eettinen ohjesääntö, ja on saatavilla seitsemällä eri kielellä. Yhteistyökumppaneina jakelijoidemme odotetaan noudattavan ohjesäännön vaatimuksia kaikessa toiminnassaan KONEen, omien työntekijöidensä, asiakkaidensa ja alihankkijoidensa kanssa sekä kolmansien osapuolten kanssa, mukaan lukien julkis- ja paikallishallinnon edustajat. Tavoitteenamme on, että kaikki jakelijamme ovat allekirjoittaneet ohjesäännön. Vuodesta 2022 lähtien seuraamme jakelijoiden eettisen ohjesäännön vuoden 2018 tai 2021 allekirjoittaneiden jakelijoiden osuutta. Raportointikauden lopussa 42 % jakelijoistamme oli allekirjoittanut joko 2018 tai 2021 version jakelijoiden eettisestä ohjesäännöstä.

Kaikki kolme ohjesääntöä ovat saatavilla KONEen verkkosivuilla osoitteessa www.kone.com.

Korruptionvastaisuus ja lahjonta

Raportointikauden aikana julkaisimme uudet ohjeet lahjoista ja vieraanvarisuudesta osana lahjonnan vastaisia toimiamme. Uusiin ohjeisiin liittyvää koulutusta ollaan lanseeraamassa avainhenkilöstölle, ja lanseeraus jatkuu vuonna 2023.

Vuoden 2022 aikana päivitimme KONEen kilpailuoikeusohjesääntöä ja lanseerasimme aiheesta koulutuksen, joka asetettiin suoritettavaksi asiaankuuluvalle henkilöstölle (yhteensä noin 31 000 henkilöä). Koulutusta tarjottiin 34 eri kielellä ja vuoden loppuun mennessä 98 % henkilöstöstä, jolle koulutus asetettiin suoritettavaksi oli suorittanut sen.

Ihmisoikeuksien kunnioittaminen

Raportointikauden aikana julkaisimme uudet ihmisoikeusperiaatteet, jotka käsittelevät KONEen sitoutumista ihmisoikeuksien kunnioittamiseen. Nämä periaatteet täydentävät KONEen eettistä ohjesääntöä ja siihen liittyviä periaatteita, mukaan lukien toimittajien ja jakelijoiden eettiset ohjesäännöt. Ihmisoikeusperiaatteita päivitetään vuosittain, ja ne ovat saatavilla KONEen verkkosivuilla osoitteessa www.kone.com.

KONEen Global Compliance -komitea, jonka jäseninä on neljä johtoryhmän jäsentä, Corporate Controller ja Global Compliance -yksikön johtaja, on vastuussa ihmisoikeuksista KONEella. KONEen ihmisoikeustyöryhmä aloitti toimintansa huhtikuussa 2022 ja se raportoi Global Compliance komitealle. Työryhmä avustaa komiteaa varmistamaan, että KONEella on tehokas ihmisoikeusohjelma, ja edistämään

ohjelmaa KONEen laajuisesti. KONEen ihmisoikeusohjelma keskittyy seuraaviin asioihin:

• Ihmisoikeusasioiden hallinnointi ja vastuuasiat
• Toimittajien ihmisoikeusarviointeja koskevan ohjelman jatkuva kehittäminen
• Säännölliset omien toimintojen ja toimitusketjun ihmisoikeusvaikutusten arvioinnit
• Työntekijöiden ja liikekumppaneiden ihmisoikeuksia koskevan koulutuksen ja tiedon lisääminen
• Viranomaisvaatimusten tunnistaminen ja toimenpiteet niiden noudattamisen varmistamiseksi.

Ihmisoikeusohjelmasta keskustellaan ja sitä tarkastellaan säännöllisesti Global Compliance -komiteassa ja yritysvastuutyöryhmässä.

Ihmisoikeuksien sisällyttäminen KONEen strategiaan, ohjesääntöihin ja prosesseihin

Ihmisoikeusvaikutuksia tunnistetaan, arvioidaan ja priorisoidaan läpi KONEen liiketoiminnan, ja niitä pyritään jatkuvasti estämään ja lieventämään sisällyttämällä ihmisoikeudet strategiaan, ohjesääntöihin sekä prosesseihin. Ihmisoikeuksien huolellisuusvelvoiteprosessi koostuu vaikutusten arvioinnista, kolmansien osapuolten suorittamista due diligence -selvityksistä, toimittajien tarkastuksista sekä sisäisistä arvioinneista ja selvityksistä. Ihmisoikeuksia koskevaa due diligence -prosessia kehitetään jatkuvasti, jotta mahdolliset oman toiminnan ja toimitusketjun riskit tunnistetaan ja niitä hallinnoidaan.

Jatkoimme toimittajien ihmisoikeusarviointeja koskevan ohjelman kehittämistä, jotta toimitusketjujen mahdolliset riskit tunnistetaan ja niitä hallinnoidaan. Vuonna 2022 toteutimme ihmisoikeusarviointeja sekä online-kyselyiden muodossa että paikan päällä. Vuoden 2022 alussa saimme online-kyselyyn vastauksen 171 toimittajalta, kattaen yhteensä 251 tuotantolaitosta. Raportointikauden loppupuolella päivitimme online-kyselyn ja se lähetettiin joulukuussa yli 200 toimittajalle. Vuoden 2022 aikana toteutimme yhteensä 10 ihmisoikeusarviointia paikan päällä, joista suurin osa tehtiin Intiassa.

Vuonna 2019 suoritimme ulkopuolisen tahon avustuksella ihmisoikeusvaikutuksen arvioinnin. Siinä tunnistettiin KONEelle keskeisimpinä ihmisoikeuksina 1) terveys ja turvallisuus sekä 2) yksilöiden työoikeuksien kunnioittaminen (pakko- tai lapsityövoiman, syrjinnän, häirinnän tai

kiusaamisen kieltäminen sekä järjestäytymisvapauden, työehtosopimusneuvottelujen ja asianmukaisten työolojen varmistaminen). Arvioinnit tarkistetaan säännöllisesti osana jatkuvaa prosessia toiminnan ja liiketoimintaympäristön muutoksien heijastamiseksi. Arviointi tullaan päivittämään alkuvuodesta 2023.

Jatkoimme olennaisten toimittajien, asiakkaiden ja muiden kolmansien osapuolten, joiden kanssa harjoitamme liiketoimintaa, seulontaa ja seurantaa complianceseulontaratkaisulla, joka kattaa kansainväliset haitalliset tiedotusvälineet, sanktiot ja tarkkailulistat.

Viestimme säännöllisesti sisäisesti ja ulkoisesti ihmisoikeusohjelmastamme, mukaan lukien toimittajien ihmisoikeusarvioinnit, koulutukset, tietoisuuden lisäämiseen tähtäävät toimet, kolmansien osapuolten due diligence selvitykset ja muut tarkastukset.

EU-taksonomian mukainen raportointi

EU-taksonomia on luokitusjärjestelmä ympäristön kannalta kestäville taloudellisille toiminnoille. Se on kehys sijoitusten ohjaamiseksi kestävämpiin toimintoihin kuuden ympäristötavoitteen, ei merkittävää haittaa (DNSH) -kriteerien, vähimmäistason sosiaalisten suojatoimien (Minimum Social Safeguards) ja yksityiskohtaisten teknisten arviointikriteerien kautta. KONE julkaisee tiedot muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevan Non-Financial Reporting Directive (NFRD) -direktiivin mukaisesti ympäristön kannalta kestävistä taloudellisista toiminnoista, kuten on määritelty EUtaksonomiassa.

Tässä vaiheessa Ilmastosäädöksen piiriin on luettu vain ne taloudelliset toiminnot, joilla on suurin tarve ja potentiaali vaikuttaa merkittävästi ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen. KONEen tulkinta on, että suuri osa sen liiketoiminnasta, toisin sanoen hissien ja liukuportaiden valmistus, huolto ja modernisointi, ei ole luokitusjärjestelmän piirissä, koska hissi- ja liukuporrastoimiala ei kuulu suuripäästöisimpien toimialojen piiriin. Tästä huolimatta KONE on tunnistanut liiketoiminnassaan luokitusjärjestelmäkelpoisia ja luokitusjärjestelmän mukaisia toimintoja. Olemme huomioineet Euroopan komission joulukuussa 2022 julkaiseman ilmoituksen siitä, miten tulkitaan EU:n luokitusjärjestelmäasetuksen tietojen antamista. KONEen taksonomiaraportoinnin valmistelutyötä on tehty läpi vuoden 2022, ja tulkintamme luokitusjärjestelmäkelpoisuudesta ja

järjestelmän mukaisuudesta pohjautuu lähtökohtaisesti taksonomian lainsäädäntöön ja Ilmastosäädökseen.

Tuemme siirtymistä kestävämpiin kaupunkiympäristöihin ja rakennuksiin tarjoamalla energiatehokkaita ja innovatiivisia ratkaisuja sekä käyttämällä terveellisiä ja kestäviä materiaaleja. Olemme myös asettaneet kunnianhimoiset ilmastotieteeseen perustuvat tavoitteet merkittävistä vähennyksistä kasvihuonekaasupäästöissämme vuoteen 2030 mennessä.

Lue lisää KONEen ympäristötyöstä tästä raportista löytyvästä osiosta "Selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista".

Vähimmäistason sosiaaliset suojatoimet (Minimum Social Safeguards)

KONE on arvioinut vähimmäistason suojatoimia suhteessa ihmisoikeuksiin, lahjontaan ja korruptioon sekä verosääntelyyn ja reiluun kilpailuun, jotka ovat osana EU:n taksonomiasääntelyä, sekä suhteessa EU Platform on Sustainable Finance -työryhmän julkaisemaa Minimum Safeguards -raporttia. Tarkastelun tuloksena KONE arvioi toimintojensa olevan luokitusjärjestelmän mukaisia. KONEen eettinen ohjesääntö, ihmisoikeuspolitiikka sekä muut asiaanliittyvät ohjeet asettavat periaatteet ja vaatimukset, joita edellytetään KONEen työntekijoiltä, KONEen yhtiöiltä, toimittajilta, jakelijoilta ja muilta kumppaneilta. KONE on sitoutunut kunnioittamaan ja noudattamaan kansainvälisesti tunnustettuja työ- ja ihmisoikeuksia koskevia normeja. KONEella on ihmisoikeuksien huolellisuusvelvoite -prosessi, joka koostuu vaikutuksen arvioinnista, kolmannen osapuolen suorittamasta due diligence -arvioinnista, toimittajien seurannasta sekä sisäisistä arvioinneista ja kyselyistä.

Lue lisää ihmisoikeuksista, lahjonnasta ja korruption vastaisuudesta tästä raportista löytyvästä osiosta "Selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista".

Luokitusjärjestelmäkelpoinen ja luokitusjärjestelmän mukainen liikevaihto

Tilikauden 2021 osalta arvioimme, että regeneratiivisella koneistolla varustettujen hissien valmistaminen on luokitusjärjestelmäkelpoista liitteen 1 taloudellisen toiminnan 3.5 "Rakennusten energiatehokkuuslaitteiden valmistus" perusteella. Uudelleenarvioinnin seurauksena taloudellisen toiminnan 3.6 "Muiden vähähiilisten teknologioiden valmistus" kuvauksen todettiin kuitenkin soveltuvan paremmin tälle toiminnalle. Tämän seurauksena regeneratiivisella koneistolla varustettujen hissien valmistaminen on uudelleenkategorisoitu toimintaan 3.6. Laskentatavan muutos sekä toiminnan uudelleenkategorisointi tuottivat suuremman raportoidun liikevaihdon vuoden 2021 tiedonantoon verrattuna.

Kun hissi laskeutuu raskaalla kuormalla tai nousee kevyellä kuormalla, se voi ottaa talteen energiaa muuntamalla varastoidun mekaanisen energian sähköiseksi energiaksi moottorissa, joka toimii generaattorina. Hissit, joissa on regeneratiivinen koneisto, voivat palauttaa generoitua energiaa takaisin rakennuksen sähköverkkoon, jossa muu rakennuksen laitteisto, esim. LVI-laitteet, voi hyödyntää sitä. Vaikka regeneroidun energian määrä vaihtelee rakennustyypin mukaan, säästö voi olla mahdollisesti 20-40 % keskikokoisissa kerrostaloissa. Tämä tuottaa merkittävän elinkaaren aikaisen kasvihuonepäästövähennyksen verrattuna markkinoilla olevaan parhaaseen vaihtoehtoiseen ratkaisuun, kuten moderniin hissimoottoriteknologiaan ilman kykyä syöttää energia takaisin sähköverkkoon. Euroopan komissio on vertaillut erilaisia parhaita vaihtoehtoisia hissiteknologioita vuonna 2019 osana ecodesign -direktiivin valmistelua. KONE on suorittanut hisseilleen kolmannen osapuolen varmentamia elinkaariarvioita, jotka pitävät sisällään hiilikädenjälkidataa hissituotekategorian sääntöjen ja Euroopan komission yleisten suositusten mukaisesti. Elinkaaren aikaiset kasvihuonepäästöjen säästöt on laskettu ISO -standardien mukaisesti.

KONE on arvioinut taloudellisen toiminnan 3.6 DNSH kriteerejä ja todennut toimintojensa olevan vaatimustenmukaiset. Ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen DNSH:n kriteerit edellyttävät, että "toiminta ei johda sellaisten aineiden valmistamiseen, markkinoille tuomiseen tai käyttöön, jotka joko itsessään, seoksena tai esineenä täyttävät artiklan 57 asetuksesta (EC) 1907/2006 ja jotka on mainittu saman asetuksen artiklassa 59(1), paitsi silloin jos niiden käytön on todistettu olevan olennaista yhteiskunnalle". KONEella on ympäristöön liittyvät johdonmukaiset toimintatavat ja ohjesäännöt jotka edellyttävät että aineet, materiaalit, komponentit, osat, osalaitteistot, koneistot, tuotteet, pakkausmerkinnät tai tuotteiden valmistuksessa tai niiden komponenteissa käytetyt merkinnät eivät sisällä Euroopan komission vaatimusten mukaisesti määriteltyjä haitallisia, vaarallisia tai kiellettyjä aineita. Tietyt hissin komponentit sisältävät lyijyä, joka on mainittu REACH Candidate -listalla. Lyijyn käyttö on olennaista turvallisuuden näkökulmasta, koska hissin turvallisuuden kannalta tärkeiden komponenttien, kuten sähköistyksen ja lyijyakun tehtävänä on varmistaa matkustajien turvallisuus hissiä käytettäessä, myös

mahdollisten sähkökatkojen aikana. Kuten mainittu yllä, KONE täyttää myös vähimmäistason sosiaaliset suojatoimet. Näin ollen regeneratiivisella koneistolla varustettujen hissien valmistus on arvioitu luokitusjärjestelmän mukaiseksi toiminnaksi.

Hissien ja liukuportaiden lisäksi KONEen tarjooma kattaa automaattiovet, ja olemme arvioineet osan oviliiketoiminnasta luokitusjärjestelmäkelpoiseksi toiminnaksi. Taloudellisen toiminnan 3.5 "Rakennusten energiatehokkuuslaitteiden valmistus" -määritelmässä mainitaan NACE-koodi C25.12, joka kattaa metalliovien ja -ikkunoiden, niiden kehyksien sekä ikkunaluukkujen, porttien ja metallisten huoneen väliseinien valmistamisen. KONEen liikevaihto liukuovien, kääntöovien, pyöröovien, kääntöporttien, rullaovien, pikarullaovien, nostoovien, tallien ovien ja porttien valmistamiseen liittyen sopii tähän määritelmään ja on arvioitu

luokitusjärjestelmäkelpoiseksi. Myös näihin ovi- ja/tai porttiratkaisuihin liittyvän asennuksen, huollon ja korjauksen liikevaihto on luoitusjärjestelmäkelpoista toiminnan 7.3

"Energiatehokkuuslaitteiden asennus, huolto ja korjaus" määritelmän perusteella. Toimintojen 3.5 ja 7.3 merkittävän edistämisen kriteerit täyttävien ovien valmistukseen, asennukseen, huoltoon ja korjaukseen liittyvä liikevaihto ei ole olennaista, minkä johdosta luokitusjärjestelmän mukaisuutta ei ole arvioitu.

Luokitusjärjestelmäkelpoiset pääomamenot ja toimintamenot

Vuoden 2021 tiedonannossa raportoimme ajoneuvojen leasingkustannukset luokitusjärjestelmäkelpoisena toimintamenona. Uudelleenarvioinnin seurauksena olemme kategorisoineet ajoneuvokannan kustannukset pääomamenoksi liitteen 1 taloudellisen toiminnan 6.5 "Moottoripyörillä, henkilöautoilla ja kevyillä hyötyajoneuvoilla tapahtuva liikenne" perusteella. Toiminnan 6.5 määritelmän pohjalta olemme todenneet, että KONEen koko ajoneuvokannan leasingkulut ovat luokitusjärjestelmäkelpoisia kategorian C "Muiden yhtiöiden luokitusjärjestelmäkelpoisten ratkaisujen osto" mukaisesti. Luokitusjärjestelmän mukaisuutta ei voitu arvioida, koska riittävää tietoa DNSH kriteerien täyttymisestä ei ollut saatavilla. Emme tunnistaneet kategorioiden A tai B mukaisia pääomamenoja.

Emme ole tunnistaneet luokitusjärjestelmäkelpoiseen liikevaihtoon liittyviä tai muita luokitusjärjestelmäkelpoisia toimintamenoja.

KONE on määritellyt toimintamenojen kokonaiskulut (nimittäjä), 252 miljoonaa euroa, luokittelujärjestelmän ohjeistuksen mukaisesti. Toimintamenot sisältävät KONEen tutkimus- ja tuotekehityskulut, kulut toimitilojen ja rakennusten huoltoon ja korjaukseen liittyen sekä lyhytaikaiset leasingkulut. Vuoden 2021 tiedonannossa toimintamenot sisälsivät myös uusiutuvan energian ostot sekä ajoneuvokannan leasingkulut, jotka on poistettu nimittäjästä vuoden 2022 raportoinnissa.

Liikevaihto luokitusjärjestelmäkelpoisiin ja luokitusjärjestelmän mukaisiin tuotteisiin tai palveluihin liittyvistä taloudellisista toiminnoista

				Merkittävän edistämisen kriteerit				Ei merkittävää haittaa -kriteerit (DNSH)
	Koodi(t)	Absoluuttinen liikevaihto	Osuus liikevaihdosta	muutoksen hillintä maston Il	muutokseen minen maston sopeutu Il	Vesivarat ja merten luonnonvarat	Kiertotalous	minen Ympäristön pilaantu	Biodiversity and ecosystems	muutoksen hillintä maston Il	muutokseen minen maston sopeutu Il	Vesivarat ja merten luonnonvarat	Kiertotalous	minen Ympäristön pilaantu	muotoisuus Biologinen moni ja ekosysteemit	met mäistason suojatoi m Vähi	liikevaihdosta, vuosi N män mukainen osuus Luokitusjärjestel	liikevaihdosta, vuosi N-1 män mukainen osuus Luokitusjärjestel	Luokka (mahdollistava minta) toi	minta) Luokka (siirtymätoi
Taloudelliset toiminnat		Me	%	%	%	%	%	%	%	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	%	%	E	T
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Muiden vähähiilisten teknologioiden valmistus	3.6	1 539	14,1 %	100%	0%	0%	0%	0%	0%		K	K	K	K	K	K	14,1 %	N/A	E	N/A
Ympäristön kannalta kestävistä (luokitusjärjestelmän mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.1)		1 539	14,1 %	100%	0%	0%	0%	0%	0%		K	K	K	K	K	K	14,1 %	N/A	E	N/A
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Rakennusten energiatehokkuuslaitteiden valmistus	3.5	18	0,2 %
Energiatehokkuuslaitteiden asennus, huolto ja korjaus	7.3	69	0,6 %
Luokitusjärjestelmäkelpoisista mutta ei ympäristön kannalta kestävistä (muista kuin luokitusjärjestelmän mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.2)		87	0,8 %
Yhteensä (A.1 + A.2)		1 626	14,9 %
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto		9 281	85,1 %
Yhteensä (A + B)		10 907	100%

Kokonaisliikevaihto KONE-konsernin raportoimien lukujen mukaan. KONEen laadintaperiaatteet liikevaihdon ja investointien määritelmille löytyvät tilinpäätöksen osioista 2.1, 4.3 ja 4.4.

Pääomamenot luokitusjärjestelmäkelpoisiin ja luokitusjärjestelmän mukaisiin tuotteisiin tai palveluihin liittyvistä taloudellisista toiminnoista

				Merkittävän edistämisen kriteerit						Ei merkittävää haittaa -kriteerit (DNSH)
	Koodi(t)	Pääomamenot yhteensä	Osuus pääomamenoista	muutoksen hillintä maston Il	muutokseen minen maston sopeutu Il	Vesivarat ja merten luonnonvarat	Kiertotalous	minen Ympäristön pilaantu	muotoisuus ja Biologinen moni ekosysteemit	muutoksen hillintä maston Il	muutokseen minen maston sopeutu Il	Vesivarat ja merten luonnonvarat	Kiertotalous	minen Ympäristön pilaantu	muotoisuus ja Biologinen moni ekosysteemit	met mäistason suojatoi m Vähi	pääomamenoista, vuosi N män mukainen osuus Luokitusjärjestel	pääomamenoista, vuosi N-1 män mukainen osuus Luokitusjärjestel	Luokka (mahdollistava minta) toi	minta) Luokka (siirtymätoi
Taloudelliset toiminnat		Me	%	%	%	%	%	%	%	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	%	%	E	T
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen pääomamenot (A.1)
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Moottoripyörillä, henkilöautoilla ja kevyillä hyötyajoneuvoilla tapahtuva liikenne	6.5	63	26,5 %
Luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei ympäristön kannalta kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen pääomamenot (A.2)		63	26,5 %
Yhteensä (A.1 + A.2)		63	26,5 %
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu pääomameno		174	73,5 %
Yhteensä (A + B)		237	100%

Pääomamenot ja kokonaisinvestoinnit KONE-konsernin raportoimien lukujen mukaan. KONEen laadintaperiaatteet liikevaihdon ja investointien määritelmille löytyvät tilinpäätöksen osioista 2.1, 4.3 ja 4.4.

Toimintamenot luokitusjärjestelmäkelpoisiin ja luokitusjärjestelmän mukaisiin tuotteisiin tai palveluihin liittyvistä taloudellisista toiminnoista

				Merkittävän edistämisen kriteerit					Ei merkittävää haittaa -kriteerit (DNSH)
	Koodi(t)	mintamenot yhteensä Toi	mintamenoista Osuus toi	muutoksen hillintä maston Il	muutokseen minen maston sopeutu Il	Vesivarat ja merten luonnonvarat	Kiertotalous	minen Ympäristön pilaantu	muotoisuus ja Biologinen moni ekosysteemit	muutoksen hillintä maston Il	muutokseen minen maston sopeutu Il	Vesivarat ja merten luonnonvarat	Kiertotalous	minen Ympäristön pilaantu	muotoisuus ja Biologinen moni ekosysteemit	met mäistason suojatoi m Vähi	män mukainen mintamenoista, vuosi Luokitusjärjestel osuus toi N	män mukainen mintamenoista, vuosi Luokitusjärjestel osuus toi N-1	Luokka (mahdollistava minta) toi	minta) Luokka (siirtymätoi
Taloudelliset toiminnat		Me	%	%	%	%	%	%	%	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	%	%	E	T
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1. Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen toimintamenot (A.1)
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei ympäristön kannalta kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen toimintamenot (A.2)
Yhteensä (A.1 + A.2)
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu toimintameno		252	100%
Yhteensä (A + B)		252	100%

Muutokset johtokunnassa

Tammi–joulukuussa 2022 KONE tiedotti seuraavista muutoksista johtokunnassa.

Karla Lindahl nimitettiin Etelä-Euroopan ja Välimeren alueesta vastaavaksi johtajaksi ja KONEen johtokunnan jäseneksi 1.4.2022 alkaen. Hän seuraa tehtävässään Thomas Hinnerskovia, Etelä-Euroopan, Afrikan ja Lähi-idän aluejohtajaa, joka jätti tehtävänsä KONEella huhtikuun 2022 lopussa. Samer Halabi, Aasian ja Tyynenmeren alueen (pl. Kiina) johtaja, otti vastuulleen myös Lähi-idän ja Afrikan alueen 1.4.2022 alkaen.

Joe Bao nimitettiin Kiinan aluejohtajaksi (Greater China) ja johtokunnan jäseneksi 8. lokakuuta 2022 alkaen. Hän seuraa tehtävässään William B. Johnsonia, joka päätti eläköityä palveltuaan KONEen Kiinan aluejohtajana ja KONEen johtokunnan jäsenenä vuodesta 2012.

KONE tiedotti 21. lokakuuta 2022, että Karla Lindahl jää äitiysvapaalle joulukuussa 2022 ja palaa positioonsa kesällä 2023. Ilkka Hara, talousjohtaja, nimitettiin Etelä-Euroopan ja Välimeren väliaikaiseksi aluejohtajaksi hänen nykyisen roolinsa lisäksi.

Muita tapahtumia

Euroopan komissio teki vuonna 2007 päätöksen liittyen johtavien hissi- ja liukuporrasyhtiöiden, mukaan lukien KONEen paikallisten tytäryritysten, väitettyihin kilpailua rajoittaviin toimiin paikallisilla markkinoilla Saksassa, Luxemburgissa, Belgiassa ja Hollannissa ennen vuoden 2004 alkua. Vuonna 2007 myös Itävallan kartellioikeus teki päätöksen liittyen suurimpien hissi- ja liukuporrasyhtiöiden, mukaan lukien KONEen paikallisen tytäryrityksen, väitettyihin kilpailua rajoittaviin toimiin Itävallan paikallisilla markkinoilla ennen vuoden 2004 puoliväliä. KONEen aiemmin tiedottaman mukaisesti eräät yritykset ja julkisyhteisöt ovat nostaneet kyseisiin vuoden 2007 päätöksiin liittyviä vahingonkorvauskanteita päätösten osalta kyseisissä maissa. Kanteet on nostettu useita päätöksiin liittyviä yhtiöitä vastaan tietyt KONEen yhtiöt mukaan lukien. Kaikki kanteita koskevat oikeudenkäynnit ovat erillisiä ja ne ovat eri vaiheissa. Vastaajien yhteisvastuullisesti korvattavaksi vaadittu summa oli yhteensä 81 miljoonaa euroa joulukuun 2022 lopussa (31.12.2021: 154 miljoonaa euroa). Korvattavaksi vaaditun

summan lasku johtui yksittäiseen oikeudenkäyntiin liittyneestä sovinnosta viimeisen vuosineljänneksen aikana. KONE pitää vahingonkorvauskanteita perusteettomina. Varausta ei ole tehty.

Merkittävimmät riskit

KONE on alttiina riskeille, jotka voivat johtua yhtiön operatiivisesta toiminnasta tai liiketoimintaympäristössä tapahtuvista muutoksista. Alla kuvatuilla riskitekijöillä voi mahdollisesti olla haitallinen vaikutus KONEen liiketoimintaan tai taloudelliseen tilaan ja siten yhtiön arvoon. Myös muut riskit, joista KONE ei ole tällä hetkellä tietoinen, tai joiden ei tällä hetkellä katsota olevan merkittäviä, voivat kuitenkin muodostua merkittäviksi tulevaisuudessa.

STRATEGISET RISKIT

Taloudelliset syklit ja erityisesti rakennusmarkkinoiden aktiviteetin taso vaikuttavat KONEen tuotteiden ja palveluiden kysyntään. Korkea inflaatio, nousevat korot ja toimitusketjujen häiriöt ovat heikentäneet maailmantalouden näkymiä, muodostaen riskin KONEen toiminnalle ja kannattavuudelle. KONE pyrkii lieventämään näitä riskejä dynaamisemmilla hinnoittelustrategioilla ja sopimusmalleilla sekä jatkuvilla toimenpiteillä tuottavuuden parantamiseksi ja tuotekustannusten alentamiseksi. Lisäksi geopoliittiset jännitteet voivat vaikuttaa KONEen maailmanlaajuiseen tuotantolaitosten verkostoon ja tuotantovalmiuteen.

Kiina vastaa noin kolmasosaa KONEen liikevaihdosta, minkä johdosta Kiinan rakennusmarkkinan pitkittynyt lasku on riski KONEen taloudelliselle kehitykselle. Kiinan kiinteistösektorin likviditeettirajoitteet jatkuivat vuonna 2022, ja rahoitusympäristö pysyi tiukkana läpi vuoden. Tästä seurannut rakennusaktiviteetin lasku on vaikuttanut negatiivisesti KONEen kasvuun ja kannattavuuteen. KONEen asiakasportfolio on hyvin hajautettu, mikä rajoittaa yksittäisiin asiakkaisiin liittyviä riskejä. Kiinalaisten kiinteistökehittäjien pitkittyneet likviditeettirajoitteet voivat kuitenkin vaikuttaa rakennusaktiviteettiin ja asiakkaiden maksukäyttäytymiseen Kiinassa, ja sitä kautta KONEen ratkaisujen kysyntään ja kaupallisiin ehtoihin.

Sota Ukrainassa on lisännyt geopoliittisia riskejä ja voimistanut globaalien toimitusketjujen häiriöitä sekä lisännyt epävarmuutta Euroopan energiamarkkinoilla

raportointivuoden aikana. Tilanteesta aiheutuva pula energiasta, materiaaleista ja palveluista sekä nousevat kustannukset voivat vaikuttaa KONEen liiketoiminnan jatkuvuuteen, johtaa tilausten aikataulutusten muutoksiin ja altistaa kannattavuuteen liittyville riskeille. Globaalit toimitusketjut kärsivät myös Kiinan COVID-19-suluista vuoden 2022 aikana. COVID-19-suluilla oli negatiivinen vaikutus Kiinan talouteen, rakennusaktiviteettiin, työvoiman saatavuuteen ja sitä kautta KONEen tuotteiden ja palveluiden kysyntään.

Markkinakysynnän voimakkuuden lisäksi KONEen tarjooman kilpailukyky on avaintekijä kasvulle ja kannattavuudelle. Epäonnistuminen asiakkaiden vaatimusten, kilpailijoiden tarjooman, ekosysteemien ja liiketoimintamallien tai sääntelyn muutosten ennakoimisessa tai niihin vastaamisessa voisi johtaa KONEen tarjooman kilpailukyvyn heikentymiseen. Lisäksi hissi- ja liukuporrasalan kilpailukentän rakenteelliset muutokset, esimerkiksi kilpailun kiristyminen tai asiakkaiden konsolidoituminen Kiinassa, voisivat vaikuttaa markkinadynamiikkaan ja KONEen markkinaosuuteen.

OPERATIIVISET RISKIT

Osallistuvat ja osaavat työntekijät, joilla on tarvittava pätevyys ja taidot, ovat avainasemassa KONEen strategian onnistuneessa toteuttamisessa. Hissi- ja liukuporrasalan liiketoimintamallien ja työskentelytapojen muuttuessa organisaatiolta edellytetään uudenlaisia valmiuksia ja yksittäisiltä työntekijöiltä uudenlaisten taitojen kehittämistä liittyen esimerkiksi digitalisaatioon. Samalla kilpailu taitavista työntekijöistä, esimerkiksi osaavasta kenttähenkilökunnasta kasvaa, ja tarvittavien resurssien varmistaminen sekä osaamisen kehittäminen on erittäin tärkeää. Epäonnistuminen näiden valmiuksien kehittämisessä ja turvaamisessa tai niiden hankkimisessa rekrytointien avulla voisi vaikuttaa negatiivisesti KONEen kasvuun ja kannattavuuteen.

Valtaosa KONEen toimitusketjussa käytetyistä komponenteista alihankitaan ulkoisilta toimittajilta, joista suuri osa sijaitsee Kiinassa. KONE käyttää myös huomattavasti alihankittuja asennusresursseja, on ulkoistanut joitakin liiketoiminnan tukiprosesseja ja tekee yhteistyötä kumppaneiden kanssa mm. digitaalisissa palveluissa ja logistiikassa. Tämän vuoksi KONE altistuu toimitusketjuun ja logistiikkaan liittyville rajoituksille, komponenttien ja alihankitun työvoiman saatavuuteen liittyville riskeille ja

kustannuksille sekä kumppanuuksien jatkuvuuteen liittyville riskeille. Mahdolliset haasteet materiaalien, komponenttien tai resurssien hankkimisessa tai mahdolliset laatuongelmat niihin liittyen voisivat aiheuttaa liiketoiminnan häiriöitä, muutoksia tilausten aikataulutuksessa ja kustannusten nousua. Työvoiman saatavuuteen liittyvät rajoitteet voivat myös vaikuttaa rakennustyömaiden etenemiseen. KONE jatkoi vuoden 2022 aikana toimitusketjun häiriöiden, globaalien materiaalimarkkinoiden ja logistiikkaan liittyvien epävarmuuksien hallintaa globaalin jakeluverkostonsa avulla .

Yhtenä toimialan johtavista yrityksistä KONEella on vahva brändi ja maine. Brändi - ja mainehaitoilla voisi olla vaikutus KONEen liiketoimintaan ja taloudelliseen kehitykseen. Mahdollinen mainehaitta voisi syntyä esimerkiksi fyysisen onnettomuuden, kyberturvallisuus - tai compliance -haasteen tai merkittävän toimitus -, tuote - tai palvelulaatuongelman johdosta .

TURVALLISUUTEEN JA YLLÄTTÄVIIN TAPAHTUMIIN LIITTYVÄT RISKIT

KONEen liiketoiminnot ovat riippuvaisia tuotantolaitosten, hankintakanavien, operatiivisten palvelujärjestelmien ja logistiikkaprosessien toimintavarmuudesta, laadusta ja luotettavuudesta. Tietotekniikka on merkittävässä roolissa KONEen sekä sen toimittajien ja asiakkaiden toiminnassa, ja KONEen liiketoiminta on riippuvainen tiedon laadusta, oikeellisuudesta ja saatavuudesta. Tämä altistaa KONEen IT häiriöille ja kyberturvallisuusriskeille, sillä operatiiviset tietojärjestelmät ja -tuotteet voivat olla alttiita toiminnan keskeytymiselle, tiedon häviämiselle tai manipuloimiselle sekä toimintahäiriöille, mikä puolestaan voi johtaa keskeytyksiin prosessien ja tuotteiden saatavuudessa. Geopoliittiset jännitteet, kuten Ukrainan sotaan liittyvät, voivat johtaa kyber -, hybridi - ja jopa perinteisiin sodankäynnin hyökkäyksiin. Näistä voi aiheutua paikallisia ja globaaleja digitaalisia häiriöitä, joilla voi olla vaikutus KONEeseen, asiakkaisiin ja toimittajiin .

Arkaluontoisen työntekijä - tai asiakasdatan tietovuodot voivat johtaa merkittäviin taloudellisiin seurauksiin ja mainehaittoihin. Tällaiset tilanteet voisivat johtua muun muassa kyberrikoksista, kyberhyökkäyksistä, kiristysohjelmista, tietovarkauksista, petoksista, väärinkäytöksistä tai KONEen työntekijöiden tai toimittajien tahattomista virheistä.

Myös fyysiset vahingot, jotka aiheutuvat esimerkiksi tulipaloista, äärimmäisistä sääilmiöistä, luonnonkatastrofeista tai terrorismista voisivat aiheuttaa häiriöitä KONEen tai sen toimittajien liiketoimintaan.

RAHOITUSRISKIT

Merkittävä osa KONEen liikevaihdosta ja tuloksesta on muissa valuutoissa kuin euroissa, mikä altistaa KONEen valuuttakurssien muutoksista aiheutuville riskeille. KONE on myös alttiina rahoituslaitoksiin liittyville vastapuoliriskeille, koska KONEella on merkittäviä summia likvidejä varoja talletettuna rahoituslaitosten kautta sijoitettuna ja johdannaisissa. Lisäksi KONE on alttiina riskeille, jotka liittyvät sen asiakkaiden maksukykyyn ja -kuriin, ja jotka voivat vaikuttaa KONEen rahavirtaan tai johtaa luottotappioihin, erityisesti Kiinassa. Merkittävillä muutoksilla eri maiden rahoitus - tai verosääntelyssä tai niiden tulkinnoissa voi myös olla vaikutus KONEen taloudelliseen kehitykseen, likviditeettiin tai rahavirtaan. Tarkempia tietoja rahoitusriskeistä on julkaistu tilinpäätöksen 2022 liitetiedoissa 2.4, 3.2 ja 5.3 .

Riskienhallinta
Riskit	Toimenpiteet riskien lieventämiseksi
Taloustilanteen heikentyminen, erityisesti Kiinassa	KONE pyrkii jatkuvasti parantamaan kilpailukykyään kaikissa liiketoiminnoissa sekä kaikilla liiketoiminta-alueilla. KONEella on laaja maantieteellinen kattavuus, globaali valmistuskapasiteetti ja toimitusverkosto sekä tasapainoinen liiketoimintaportfolio, josta suuri osa on huoltoliiketoimintaa.
Geopoliittiset jännitteet, jotka vaikuttavat KONEen toimitusketjun kilpailukykyyn johtavat kustannusten kasvuun tai aiheuttavat mahdollisia häiriöitä	KONE seuraa aktiivisesti sovellettavan ja relevantin sääntelyn, toimintaperiaatteiden ja kauppasääntöjen kehitystä, valmistautuu vaihtoehtoisiin skenaarioihin ja arvioi KONEen toimitusketjun ja hankintakanavien kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta. KONE pyrkii lieventämään tariffien vaikutuksia esimerkiksi hakemalla mahdollisuuksien mukaan helpotuksia niihin. KONE suhtautuu korostetun varovaisesti liiketoimiin, joihin saattaa liittyä kansainvälisiä kaupparajoitteita tai muita geopoliittisia toimia.
KONEen kilpailukykyyn vaikuttavat muutokset kilpailija- tai asiakaskentässä, asiakkaiden vaatimuksissa tai kilpailijoiden tarjoomissa	KONEen tavoitteena on olla toimialan johtaja investoimalla tutkimus- ja kehitystyöhön ja käyttämällä avoimen innovaation lähestymistapaa. KONE myös seuraa tarkasti markkinan ja toimialan nousevia trendejä, ja monitoroi aktiivisesti mahdollisuuksia konsolidaatioon alalla.
Kasvavat materiaali-, polttoaine- ja/tai logistiikkakustannukset heikentävät KONEen kannattavuutta	KONE pyrkii kompensoimaan kustannusten nousua parantamalla saatujen tilausten katetta sekä soveltamalla dynaamisia hinnoittelu- ja sopimusmalleja, joiden avulla KONE voi siirtää kohonneet toimitusketjujen kustannukset tuotteiden hintoihin. Hinnoittelun ja tuottavuuden parantaminen sekä tuotekustannusten alentaminen ovat KONEen prioriteettilistan kärjessä.
Epäonnistuminen organisaation tarvitsemien valmiuksien ja kykyjen varmistamisessa sekä kehittämisessä	KONE arvioi jatkuvasti valitun strategian toteutukseen vaadittavia taitoja ja kyvykkyyksiä ja kehittää ja/tai hankkii näitä kykyjä sisäisistä kykypooleista tai ulkoisilta toimittajilta. KONEella on myös kattava määrä koulutusohjelmia kriittisten kyvykkyyksien säilyttämiseen ja kehittämiseen.
Komponenttien ja alihankitun työvoiman saatavuuteen liittyvät riskit	KONEen hankintaprosesseissa tunnistetaan kriittiset toimittajat sekä hankintakategoriat ja tehdään hankintojen hajauttamista, monivuotisia sopimuksia, optioita ja muita toimenpiteitä tarjonnan saatavuuden varmistamiseksi. KONE on myös kehittänyt monikansallisia alihankintapooleja varmistaakseen alihankkijoiden kapasiteetin paikallisella tasolla. Alihankkijoiden kykyjä ja kyvykkyyksiä seurataan ja kehitetään jatkuvasti vastaavasti kuin KONEen omien työntekijöiden kanssa. Puolijohdemarkkinaa seurataan tarkasti, ja tilannetta hallitaan tarkasti esimerkiksi yksityiskohtaisella toimitusten suunnittelulla sekä toimitusketjukumppaneiden aktiivisella osallistamisella.
Ongelmat tuotelaadussa, turvallisuudessa sekä mainehaitat	Vähentääkseen tuoteriskejä KONEella on tiukat laadunvarmistusprosessit tuotesuunnittelulle, hankinnalle, tuotannolle, asennukselle ja huollolle. Lisäksi KONEen tavoitteena on läpinäkyvä ja luotettava kommunikointi mainehaittojen ehkäisemiseksi ja haitallisten tapausten hallitsemiseksi. KONEella on myös tiukat hallinnointiperiaatteet.
Keskeytykset KONEen tai sen toimittajien toimintaan	Vähentääkseen toimitusketjun mahdollisten häiriöiden todennäköisyyttä ja niiden vaikutuksia KONE kehittää aktiivisesti liiketoiminnan jatkuvuuden hallintamenetelmiä. KONE myös seuraa merkittävimpien alihankkijoidensa toimintaa, liiketoiminnan jatkuvuuden hallintamenetelmiä, vakavaraisuutta ja kyberturvallisuutta. Tavoitteena on myös varmistaa kriittisten komponenttien ja palveluiden osalta vaihtoehtoisten hankintakanavien saatavuus. KONEella on lisäksi globaali omaisuus- ja keskeytysvakuutusohjelma. KONEen globaali toimitusketju auttaa vähentämään keskeytysriskiä. KONEella on 10 tuotantolaitosta seitsemässä maassa, lukuisia jakelukeskuksia sekä laaja toimittajaverkosto ympäri maailmaa. Tämä auttaa lieventämään mahdollisten keskeytysten vaikutusta yksittäisissä kohteissa tai maissa.
IT-järjestelmien häiriöt ja kyberturvallisuusriskit	KONEen turvallisuusohjeet määrittelevät kontrollikeinot toimitilojen, tiedon sekä toiminnassa ja kehitystyön alla olevien tietojärjestelmien suojaukselle kyberturvallisuusuhkien havaitsemiseksi ja niistä palautumiseksi mahdollisimman nopeasti. KONE toimii ulkopuolisten turvallisuuspalveluntarjoajien kanssa sekä tunnettujen ja luotettavien teknologiapartnereiden kanssa hallitakseen riskejä. KONE tekee testejä, arviointeja ja harjoituksia identifioidakseen riskejä ja varmistaakseen asianmukaisen valmiuden. Löydösten perusteella KONE jatkaa kyberturvallisuuteen liittyvien kyvykkyyksien parantamista. KONEella on lisäksi globaali kyberturvallisuusvakuutusohjelma.
Rahoitusriskit	KONEen rahoitustoiminto vastaa keskitetysti KONEen rahoitusriskien hallinnasta. Tarkempia tietoja rahoitusriskien hallinnasta on esitetty tilinpäätöksen 2022 liitetiedoissa 2.4, 3.2 ja 5.3.

SELVITYKSEEN MUISTA KUIN TALOUDELLISISTA TIEDOISTA LIITTYVÄT RISKIT JA NIIDEN HALLINTA

KONEen merkittävimpien riskien arviointi kattaa eitaloudelliset riskit. Kirjanpitolain vaatimusten mukaisesti KONE on kartoittanut myös alla oleviin teemoihin liittyvät keskeisimmät riskit riippumatta siitä, ovatko ne KONEelle olennaisia. Lisäksi KONE noudattaa TCFD:n (Task Force on Climate-Related Financial Disclosures) mukaisia suosituksia ilmastoon liittyvien riskien raportoinnista.

Tyypillinen ei-taloudellisen riskin vaikutus riskin toteutuessa olisi mainehaitta tai negatiivinen vaikutus ympäröivään yhteiskuntaan, ympäristöön tai yksilöihin. Alla mainittujen riskienhallintakeinojen lisäksi KONE pyrkii maineriskejä ehkäistäkseen avoimeen ja luotettavaan viestintään sekä mahdollisten haitallisten tapausten proaktiiviseen johtamiseen ja niistä oppimiseen.

Ilmasto- ja ympäristöriskit

KONE tiedostaa, että ilmasto- ja ympäristöriskeillä voi olla negatiivinen vaikutus KONEen liiketoimintaan lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä. Vaikka vaikutusten ei arvioida olevan huomattavia, ilmastoriskien odotetaan kuitenkin kasvavan sekä olennaisuuden että mahdollisen vaikutuksen osalta. KONE kartoittaa, arvioi ja hallitsee ilmasto- ja ympäristöriskejä osana yhtiönlaajuista riskienhallintaprosessia sekä ISO 14001 -ympäristöjärjestelmää. Tietyissä KONEen toiminnoissa ja toiminta-alueilla, esimerkiksi toimitusketjun hallinnasta vastaavassa funktiossa sekä tietyissä tuotantolaitoksissa, tehdään yksityiskohtaisia ilmasto- ja ympäristöriskiarviointeja relevanttien liiketoimintavaatimusten mukaisesti.

Ilmasto- ja ympäristöriskit jaotellaan siirtymäriskeihin, fyysisiin riskeihin sekä riskeihin liittyen KONEen liiketoiminnan mahdollisiin ilmastolle negatiivisiin vaikutuksiin. Merkittävimpiä ilmastoriskejä KONEelle ovat akuutit fyysiset riskit, äärimmäiset sääilmiöt kuten tornadot, hurrikaanit, voimakkaat raekuurot ja ukkosmyrskyt, jotka voivat aiheuttaa häiriöitä toimitusketjussa tai keskeytyksiä KONEen tuotannossa, asennuksissa tai huoltotoiminnassa. Näiden lisäksi krooniset fyysiset riskit, kuten rankkasateet ja tulvat tai äärimmäiset helleaallot ja kuivuus voivat häiritä logistiikkareittejä. Myös KONEen tuotteet ovat alttiita fyysisille riskeille ja mahdollisille vahingoille, jotka johtuvat muuttuvista ympäristön olosuhteista tai sään ääri-ilmiöistä.

Fyysisten riskien vähentämiseksi KONEen on kyettävä siirtämään hankintoja omasta tai toimittajien tuotantoyksiköstä tai jakelukeskuksesta toiseen, toimitusketjun ja logistiikkareittien jatkuvuuden varmistamiseksi häiriöiden sattuessa. Kehitämme aktiivisesti liiketoiminnan jatkuvuudenhallintaa komponenttien saatavuuden varmistamiseksi sekä KONEen omien tai toimittajien toimintojahäiriöiden varalta. Näitä riskienhallintakeinoja kuvataan tarkemmin edellä esitellyssä riskienhallintaulukossa. KONE käyttää esimerkiksi sijaintitietoon perustuvia ohjelmistotyökaluja seuratakseen toimitusketjujaan sään ääriolosuhteista aiheutuvien riskien, kuten tulipalojen, tulvien ja hirmumyrskyjen varalta. Tuotekehityksessä KONE soveltaa tiettyjä tuotemääräyksiä ja toimenpiteitä varmistaakseen, että tuotteet kestävät ankaria ja muuttuvia olosuhteita. Tiukka ympäristötestaus on osa KONEen tuotekehitystä, jotta varmistetaan tuotteiden kestävän poikkeuksellisia ja muuttuvia sääolosuhteita kuten lämpötilan vaihtelua ja kosteutta.

Yksi olennaisimmista ilmastoon liittyvistä muutosriskeistä KONEelle ovat mahdolliset muutokset vähähiilisten materiaalien, sähkön tai polttoaineiden tarjonnassa ja kysynnässä, jotka voivat johtaa operatiivisten kustannusten nousuun lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä. Lisäksi riski siitä, että KONE ei pystyisi tarjoamaan asiakkailleen teknologisia parannuksia tai innovaatioita, jotka tukevat siirtymistä vähähiilisempään ja energiatehokkaampaan talouteen, voisi vaikuttaa haitallisesti KONEen kilpailukykyyn, KONEen tuotteiden ja palveluiden kysyntään, ja siten KONEen liiketoimintaan. Toisaalta siirtyminen kalliimpaan, vähähiiliseen teknologiaan voi vaikuttaa negatiivisesti kannattavuuteen lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä, mikäli huomattava osa asiakkaista suosii edullisia ratkaisuja. Myös uusi ilmastoon liittyvä sääntely voi vaikuttaa KONEen liiketoimintaan. Esimerkiksi on selvää, että KONEen yli 18 000 huolto- ja työsuhdeauton osalta on siirryttävä kohti kestävämpiä liikkumisratkaisuja.

Hallitakseen siirtymäriskejä KONE arvioi jatkuvasti todennäköisiä skenaarioita markkinatarjonnalle ja -kysynnälle sekä mahdollisen uuden sääntelyn vaikutuksia ylätason liiketoimintasuunnitelmissaan. KONE on myös aktiivinen jäsen olennaisissa toimialan foorumeissa ja tutkimusryhmissä ja seuraa proaktiivisesti sääntelyn muuttumista. Vähentääkseen teknologisen muutoksen aiheuttamaa riskiä, KONE perustaa innovaatiotyönsä asiakkaiden ja tuotteiden käyttäjien tarpeisiin. Kaiken kaikkiaan KONE näkee siirtymisen kohti kestävämpiä ratkaisuja kilpailuetuna ja innovaatioiden lähteenä. Osana ilmastolupaustaan, KONE on asettanut

kunnianhimoiset kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet tarjoamalleen ja toiminnoilleen sekä tähtää hiilineutraaleihin toimintoihin vuoteen 2030 mennessä. Tämä ilmastolupaus ohjaa KONEen työtä kohti ilmastoystävällisempiä tuotteita, palveluita ja työtapoja. KONE työskentelee myös aktiivisesti toimittajiensa ja kumppaneidensa kanssa näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

Ilmastonmuutokseen liittyvä skenaarioanalyysi

KONE laajensi vuoden 2022 aikana riskien ja mahdollisuuksien arviointiaan kattamaan ilmastonmuutokseen liittyvän skenaarioanalyysin TCFD:n suositusten mukaisesti varmistaaksemme, että strategiamme kestää ilmastonmuutosta useissa erilaisissa mahdollisissa tulevaisuuden tilanteissa. Analyysin ensimmäisessä vaiheessa keskityimme ilmastoon liittyvien riskien ja mahdollisuuksien laadullisiin vaikutuksiin toimintamme keskeisillä strategisilla suoritusalueilla, joita ovat suorat materiaalihankinnat, tuotantotoiminta, logistiikka sekä tuote- ja palvelusuunnittelu.

KONEen ilmastonmuutokseen liittyvässä skenaarioanalyysissa käytetyt skenaariot ovat niin kutsutut yhteiset sosioekonomiset kehityspolut (Shared Socio-Economic Pathways, SSPs) SSP1, SSP2 ja SSP3. SSPskenaariot on luonut kansainvälinen ilmastotieteilijöiden, taloustieteilijöiden ja energiajärjestelmien mallintajien tiimi. SSP-skenaariot luonnehtivat mahdollisia tulevaisuuden kehityspolkuja tekemällä oletuksia sosioekonomisten tekijöiden muutoksista sekä ilmastonmuutoksen hillitsemisen tavoitetasosta. Kansainvälinen ilmastonmuutospaneeli (Panel for Climate Change) muuntaa eri skenaariot niiden oletuksia vastaaviksi kasvihuonekaasupäästöiksi. Tuloksena saadut ilmastonmuutosennusteet kuvaavat joukon mahdollisia tulevaisuuden ilmasto- ja keskilämpöskenaarioita. Näitä ovat pessimistinen korkeiden hiilidioksidipäästöjen skenaario (ilmasto lämpenee 4 °C), keskitien skenaario (ilmasto lämpenee 2,7 °C) sekä matalien hiilidioksidipäästöjen skenaario (ilmasto lämpenee 1,5 °C). Näistä viimeisimmässä vuoden 2015 Pariisin sopimuksen tavoitteet saavutetaan.

KONE on tavoitteissaan sitoutunut 1,5 °C kehityspolkuun. Tämän skenaarion mukaiset ilmastonmuutosta hillitsevät toimet ovat vahvoja ja Pariisin sopimuksen tavoitteet saavutetaan. Säännökset ovat kunnianhimoisia, maailmanlaajuisesti johdonmukaisia ja tähtäävät vähähiiliseen talouteen. Kestävien ja ilmastonkestävien ratkaisujen kysyntä, täydellinen siirtyminen uusiutuvaan energiaan ja

sähköistykseen sekä keskittyminen energiatehokkuuteen luovat mahdollisuuksia KONEelle. Toisaalta, jopa 1,5 celsiusasteen skenaariossa fyysiset muutokset voivat aiheuttaa satunnaisia häiriöitä KONEen tuotantolaitoksissa ja toimitusketjuissa.

2,7 celsiusasteen skenaariossa riittämättömät toimet ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi johtavat pitkällä aikavälillä suuriin maailmanlaajuisiin muutoksiin, aiheuttaen häiriöitä tiettyjen raaka-aineiden saatavuudessa ja lisääntynyttä hintojen epävakautta. Maailmanlaajuisiin toimitusketjuihin ja logistiikkareitteihin voi kohdistua merkittäviä häiriöitä, jotka vaikuttavat KONEen liiketoimintaan.

4 celsiusasteen skenaariossa päästöt jatkavat nousuaan, siirtyminen vähähiiliseen talouteen on järjestäytymätöntä, talouskasvua suositaan ilmastotoimien sijasta ja resurssien ylikulutus jatkuu. Ilmastopolitiikka on epäyhtenäistä, päästömarkkinaa ei ole integroitu ja hiilidioksipäästöt lisääntyvät maiden välisten sääntelyn suurten erojen vuoksi. Kestävien ja ilmastonkestävien ratkaisujen kysyntä kasvaa kehittyneillä markkinoilla, kun taas kehittyvillä markkinoilla asiakkaat eivät välttämättä ole valmiita maksamaan näistä ratkaisuista. Äärimmäiset sääolosuhteet lisäävät häiriöitä toimitusketjuissa ja logistiikkareiteillä, mikä voi johtaa merkittävään logistiikkakustannusten nousuun.

Kolmen skenaarion välisten erojen odotetaan ilmenevän vahvemmin vuotta 2050 lähestyttäessä, kun äärimmäiset sääilmiöt ja krooniset muutokset lisääntyvät, erityisesti 4 celsiusasteen skenaariossa. 1,5 celsiusasteen skenaariossa siirtymävaikutukset, kuten sääntely, vaikuttavat enemmän ja 4 celsiusasteen skenaariossa fyysiset vaikutukset, kuten myrskyt, tulvat ja kuivuus ovat hallitsevampia.

KONE jatkaa vuonna 2023 ilmastonmuutokseen liittyvän skenaarioanalyysin tulosten analysointia sekä integroimista strategiseen suunnitteluun.

Sosiaaliset ja työntekijöihin liittyvät riskit

Turvallisuus on KONEelle tärkeä asia ja mahdolliset onnettomuudet ovat suurimpien sosiaalisten ja työntekijöihin liittyvien riskien joukossa. Onnettomuuksien todennäköisyyttä pienennetään esimerkiksi kattavan koulutuksen, viestinnän, johdonmukaisten turvallisuuden johtamiseen liittyvien periaatteiden, standardoitujen huolto- ja asennusmenetelmien sekä säännöllisten prosessitarkastuksien avulla. KONE myös tunnistaa ja arvioi riskejä kiusaamiseen, häirintään, epätasaarvoisiin toimintatapoihin, työolosuhteisiin sekä kaikenlaiseen syrjintään liittyen. KONE käsittelee tällaisia riskejä

asianmukaisilla toimintaperiaatteilla ja prosesseilla sekä kouluttamalla johtoa ja työntekijöitä. KONE myös tarjoaa työntekijöilleen kanavia epäasiallisesta käytöksestä raportoimiseen, sillä sille on nollatoleranssi. Kaiken kaikkiaan näemme turvallisen työpaikan, jossa on osallistava ja välittävä kulttuuri, mahdollisuutena parantaa työntekijöiden hyvinvointia, sitoutuneisuutta ja tuottavuutta, ja samalla lisätä KONEen houkuttelevuutta työnantajana ja liikekumppanina.

Turvallisuudella ja laadulla on tärkeä merkitys tuotteiden suunnittelussa, hankinnassa, tuotannossa, asennuksessa ja huollossa, ja joka vaihe sisältää tiukat laadunvarmistusprosessit. Tiedostamme myös, että toimintamme, kuten julkisen infrastruktuurin suuret korjaukset, voivat vaikuttaa monien ihmisten jokapäiväiseen elämään. KONE noudattaa globaalisti käytössä olevia periaatteita mahdollisten onnettomuuksien hallinnassa ja parannusten toteuttamisessa.

Ihmisoikeuksiin liittyvät riskit

Merkittävimmät ihmisoikeuksiin liittyvät riskit esiintyvät toimitusketjussa ja liittyvät työehtoihin ja -oloihin. Kaikkien toimittajien ja asennusalihankkijoiden odotetaan allekirjoittavan KONEen toimittajien eettinen ohjesääntö (KONE Supplier Code of Conduct), jossa määritellään eettisten liiketoimintaperiaatteiden vaatimukset sisältäen työelämään ja ihmisoikeuksiin liittyvät edellytyksemme. Toteutamme toimittajien ihmisoikeusarviointeja sekä onlinekyselyiden muodossa että paikan päällä tunnistaakseemme ja hallinoidaksemme mahdollisia riskejä toimitusketjussa. Raportointikauden aikana julkaisimme uudet ihmisoikeusperiaatteet, jotka käsittelevät KONEen sitoutumista ihmisoikeuksien kunnioittamiseen sekä esittelee KONEen toimia ihmisoikeuksien puolustamiseksi kaikilla liiketoiminnan osa-alueilla.

Korruption vastaisuus ja lahjontaan liittyvät riskit

KONE edellyttää korkeita eettisiä standardeja ja eettisten ohjesääntöjen noudattamista omilta työntekijöiltään sekä KONEen yhteistyökumppaneilta. Nämä ohjesäännöt kattavat lukuisia aiheita, esimerkiksi kilpailulainsäädännön, kauppapakotteiden noudattamisen, työelämä- ja ihmisoikeudet sekä korruption ja lahjonnan kieltämisen.

Vuonna 2021 saimme päätökseen korruption vastaisuuteen ja lahjontaan liittyvän riskiarvioinnin, jonka perusteella suurimmat riskit liittyvät välittäjinä toimiviin kolmansiin osapuoliin, hankintaan ja myyntiaktiviteetteihin. Toimenpiteet näiden riskien pienentämiseksi alkoivat vuonna 2021 ja jatkuivat vuonna 2022.

KONEen työntekijöiden tai eri sidosryhmien epäeettiset toimintatavat voivat aiheuttaa KONEelle mainehaittoja, minkä lisäksi niillä voi olla myös taloudellisia vaikutuksia. Riski tällaisten toimintatapojen tai käytäntöjen toteutumisesta on otettu huomioon KONEen säännöllisissä auditointiprosesseissa. KONEella on käytössä toimittajien seurantatyökalu, joka monitoroi mahdollisia toimittajiin kohdistuvia sanktioita, tarkkailulistoja ja negatiivista mediahuomiota esimerkiksi korruptioon ja ihmisoikeuksiin liittyen. Globaalin toimivalta- ja hyväksymisohjesäännön alle kuuluvat prosessit auttavat KONEtta pienentämään luvattomiin maksuihin, lahjoituksiin ja sponsorointiin liittyviä riskejä. Tärkein keino tällaisten riskien vähentämiseen sisäisesti on kuitenkin edelleen yrityskulttuurin kehittäminen koulutusten avulla sekä tietoisuutta lisäämällä. Etiikkaan ja compliance-asioihin liittyvät tunnusluvut ja toimet ovat integroitu osaksi vastuullisuusstrategiaamme. Kaikkien työntekijöiden odotetaan suorittavan vähintään yksi etiikkaan ja compliance-asioihin liittyvä koulutus vuodessa. Lisäksi toimittajien ja jakelijoiden eettisten ohjesääntöjen allekirjoitusmääriä seurataan vuositasolla.

KONEen näkökulmasta eettiset liiketoimintatavat tarjoavat kilpailuedun, suojaavat liikesuhteita sidosryhmien kanssa ja auttavat rakentamaan vahvaa mainetta.

Yhtiökokouksen päätökset

KONE Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin Helsingissä 1. maaliskuuta 2022. Yhtiökokous järjestettiin niin sanotun väliaikaisen lain nojalla siten, että yhtiön osakkeenomistajat osallistuivat kokoukseen ja käyttivät osakkeenomistajan oikeuksia vain äänestämällä ennakkoon ja esittämällä ennakkoon vastaehdotuksia ja kysymyksiä.

Yhtiökokous vahvisti tilinpäätöksen, käsitteli toimielinten palkitsemisraportin ja myönsi tilivelvollisille vastuuvapauden tilikaudelta 1.1.–31.12.2021.

Hallituksen jäsenten lukumääräksi vahvistettiin yhdeksän. Hallituksen jäseninä jatkavat Matti Alahuhta, Susan Duinhoven, Antti Herlin, Iiris Herlin, Jussi Herlin, Ravi Kant sekä Jennifer Xin-Zhe Li. Uusiksi hallituksen jäseniksi valittiin Krishna Mikkilineni ja Andreas Opfermann.

1.3.2022 pidetyn KONE Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen pitämässään kokouksessa KONE Oyj:n hallitus valitsi

keskuudestaan puheenjohtajaksi Antti Herlinin ja varapuheenjohtajaksi Jussi Herlinin.

Ravi Kant valittiin tarkastusvaliokunnan puheenjohtajaksi sekä Matti Alahuhta, Jussi Herlin ja Susan Duinhoven jäseniksi. Ravi Kant, Matti Alahuhta ja Susan Duinhoven ovat riippumattomia sekä yhtiöstä että merkittävistä osakkeenomistajista.

Antti Herlin valittiin nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajaksi sekä Matti Alahuhta, Jussi Herlin ja Jennifer Xin-Zhe Li jäseniksi. Matti Alahuhta ja Jennifer Xin-Zhe Li ovat riippumattomia sekä yhtiöstä että merkittävistä osakkeenomistajista.

Yhtiökokous vahvisti hallituksen puheenjohtajan palkkioksi 220 000 euroa, varapuheenjohtajan palkkioksi 125 000 euroa ja jäsenten palkkioksi 110 000 euroa. Palkkiosta 40 prosenttia suoritetaan KONE Oyj:n B-sarjan osakkeina ja loput rahana. Lisäksi yhtiökokous vahvisti, että hallituksen valiokuntien jäsenille maksetaan erillinen vuosipalkkio: tarkastusvaliokunta: puheenjohtaja 20 000 euroa ja jäsenet 10 000 euroa sekä nimitys- ja palkitsemisvaliokunta: puheenjohtaja 20 000 euroa ja jäsenet 10 000 euroa. Valiokuntien vuosipalkkiot maksetaan rahana. Palkkiota ei kuitenkaan makseta sellaiselle hallituksen jäsenelle, jolla on työsuhde yhtiöön.

Yhtiökokous myönsi hallitukselle valtuuden omien osakkeiden hankkimiseen. Osakkeita voidaan hankkia enintään 52 930 000 kappaletta siten, että A-sarjan osakkeita voidaan hankkia enintään 7 620 000 kappaletta ja B-sarjan osakkeita enintään 45 310 000 kappaletta. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2023 asti.

Lisäksi yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään osakeannista sekä optio-oikeuksien ja muiden osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta. Valtuutuksen nojalla annettavien osakkeiden lukumäärä voi olla enintään 7 620 000 A-sarjan osaketta ja 45 310 000 B-sarjan osaketta. Hallitus päättää kaikista osakeannin ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisen ehdoista. Valtuutus koskee sekä uusien osakkeiden antamista että

omien osakkeiden luovuttamista, ja osakeanti ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antaminen voi tapahtua osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen (suunnattu anti). Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2023 asti.

Tilintarkastajiksi toimikaudelle 2022 valittiin tilintarkastusyhteisö Ernst & Young Oy.

KONE tiedotti 24. maaliskuuta 2022 Andreas Opfermannin päätöksestä luopua KONEen hallituksen jäsenyydestä maaliskuun 2022 lopusta alkaen, koska hänen varsinaisen päätoimensa Linde-yhtiössä vaatii kasvavassa määrin aikaa. Andreas Opfermannin eroamisen myötä KONEen hallitus koostuu seuraavista jäsenistä: Matti Alahuhta, Susan Duinhoven, Antti Herlin, Iiris Herlin, Jussi Herlin, Ravi Kant, Jennifer Xin-Zhe Li ja Krishna Mikkilineni.

Osakeperusteiset kannustinjärjestelmät

KONEella on käytössä kaksi erillistä osakeperusteista kannustinjärjestelmää; suoriteperusteinen osakepalkkiojärjestelmä ja rajoitettu osakepalkkiojärjestelmä.

KONE Oyj:n hallitus päätti tammikuussa 2021 käynnistää uuden pitkän aikavälin osakeperusteisen kannustinjärjestelmän, joka korvasi aiemmat osakeperusteiset järjestelmät. Uudessa pitkän aikavälin kannustinjärjestelmässä korostetaan edelleen kannattavaa kasvua ja sen lisäksi uutena mittarina vastuullisuutta. Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä koostuu vuosittain alkavista yksittäisistä osakeohjelmista, joilla kullakin on kolmen vuoden liukuva ansaintajakso. Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmien mukaiset osakepalkkiot vapautuvat ja toimitetaan yhtenä eränä perustuen ansaintajakson aikaiseen suoritukseen. Osakepalkkioita ei toimiteta vuosina 2022 ja 2023. Jos osallistujan työsuhde KONE-konserniin päättyy ennen ansaintajakson päättymistä, osallistuja menettää pääsääntöisesti osakepalkkion ilman korvausta. Osakkeiden

lukumäärä, jonka osakeperusteisiin etuuksiin oikeutetut osallistujat ansaitsevat, on määritetty bruttoperusteisesti. Luovutettavavien osakkeiden lukumäärästä on tarvittaessa vähennetty verot ja veron luonteiset maksujen osuus ennen osakkeiden luovuttamista osallistujille. Osakeperusteiset kannustinjärjestelmät, jotka on käynnistetty aikaisempina vuosina, on maksettu sekä rahana että osakkeina. Nykyisen tilikauden aikana käynnistetyt osakeperusteiset kannustinjärjestelmät luokitellaan omana pääomana maksettaviksi.

Hallitus päättää vuosittain kannustinjärjestelmän kohderyhmän ja tavoitteet sekä mahdolliset palkkiot. Osana ylimmän johdon pitkän aikavälin kannustinjärjestelmää on asetettu pitkän aikavälin tavoite omistukselle. Omistustavoite johtokunnan jäsenille on, että jäsenet omistaisivat KONEen osakkeita vähintään viiden vuoden peruspalkkaa vastaavan määrän. Muille ylimmän johdon edustajille omistustavoite on vähintään kahden vuoden peruspalkkaa vastaava määrä.

Vuoden 2022 pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän kohderyhmään kuuluu 55 ylimmän johdon jäsentä, mukaan lukien toimitusjohtaja, johtoryhmä sekä muu ylin johto ja 525 valittua KONE-konsernin avainhenkilöä. Vuoden 2022 pitkän aikavälin kannustinjärjestelmään sovellettavat tuloskriteerit perustuvat liikevaihdon kasvuun, oikaistuun liikevoittomarginaaliin ja vastuullisuusmittareihin. Vastuullisuusmittari on yhdistelmä hiilijalanjäljen pienentämiseen, monimuotoisuuteen (Diversity and Inclusion) sekä turvallisuuteen liittyviä tavoitteita.

Rajoitettu osakepalkkiojärjestelmä toimii täydentävänä pitkän aikavälin osakepalkkiojärjestelmänä, jota käytetään ylimmän johdon ja muiden avainhenkilöiden (pois lukien toimitusjohtaja) sitouttamiseen ja rekrytointiin. Rajoitetussa osakepalkkiojärjestelmässä ei ole suoritusehtoa. Järjestelmän sitouttamisaika on enintään kolme vuotta, jonka jälkeen yksittäisen ohjelman puitteissa mahdolliset luvatut osakepalkkiot maksetaan KONEen B-sarjan osakkeina osallistujille edellyttäen, että heidän työsuhteensa tai palvelussuhteensa KONE-konserniin on voimassa.

Osakkeet ja osakepääoma

Osakepääoma ja markkina-arvo
	31.12.2022	31.12.2021
B-sarjan osakkeiden lukumäärä	453 187 148	453 187 148
A-sarjan osakkeiden lukumäärä	76 208 712	76 208 712
Osakkeita yhteensä	529 395 860	529 395 860
Omat osakkeet	12 306 640	11 433 525
Osakepääoma, e	66 174 483	66 174 483
Markkina-arvo, Me*	24 975	32 652

* Markkina-arvo lasketaan sekä listaamattomien A-sarjan että listattujen B-sarjan osakkeiden perusteella lukuun ottamatta hankittuja omia osakkeita. A-sarjan osakkeet on arvostettu B-sarjan osakkeen raportointikauden päätöskurssiin.

Omat osakkeet

	1–12/2022
Omien osakkeiden lukumäärä kauden alussa	11 433 525
Muutos omien osakkeiden lukumäärässä kauden aikana	873 115
Omien osakkeiden lukumäärä kauden lopussa	12 306 640

Joulukuun 2022 lopussa konsernilla oli hallussaan 12 306 640 B-sarjan osaketta. Yhtiön hallussa olevat osakkeet edustavat 2,7 % kaikista listatuista B-sarjan osakkeista, mikä vastaa 1,0 % kaikista äänistä.

Neljännen vuosineljänneksen aikana KONE sai päätökseen omien B-sarjan osakkeiden hankinnan, joka alkoi 3.11.2022 ja päättyi 15.11.2022. Tämän jakson aikana hankittiin 1 083 500 kappaletta omia osakkeita keskihintaan 46,1051 euroa osakkeelta. Osakkeet hankittiin Nasdaq Helsinki Oy:n järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä hankintahetken markkinahintaan. Omien osakkeiden hankinta perustui varsinaisen yhtiökokouksen 1.3.2022 antamaan valtuutukseen ja osakkeet käytetään osana KONEen osakepohjaisia kannustinjärjestelmiä.

Kaupankäynti Nasdaq Helsinki Oy:ssä

		1–12/2022	1–12/2021
Kaupankäynnin kohteena olevien osakkeiden määrä Nasdaq Helsinki Oy:ssä, miljoonaa	kpl	236,7	180,4
Keskimääräinen päivittäinen osakevaihto	kpl	935 595	715 964
Hinnan volyymilla painotettu keskiarvo	e	46,56	65,44
Osakkeen korkein hinta kaudella	e	64,12	73,86
Osakkeen matalin hinta kaudella	e	36,72	55,48
Osakkeen päätöskurssi kauden lopussa	e	48,30	63,04

Liputusilmoitukset

Tammi–joulukuun 2022 aikana KONE vastaanotti kaksi Arvopaperimarkkinalain 9. luvun 5. pykälän mukaista ilmoitusta BlackRock, Inc.:iltä. Ilmoitukset vastaanotettiin 7. maaliskuuta ja 9. maaliskuuta. Molemmat ilmoitukset on pörssitiedotettu ja ne ovat saatavilla KONE Oyj:n internetsivuilta osoitteessa www.kone.com. Viimeisimmän ilmoituksen mukaan BlackRock, Inc.:in ja sen hallinnoimien rahastojen omistusosuus KONE Oyj:n osakkeiden kokonaismäärästä laski alle viiteen (5) prosenttiin 8. maaliskuuta 2022.

Nasdaq Helsinki Oy:n lisäksi KONEen B-sarjan osakkeella käydään kauppaa myös useilla vaihtoehtoisilla markkinapaikoilla.

Rekisteröityjen osakkeenomistajien lukumäärä oli katsauskauden alussa 88 182 ja lopussa 110 592. Yksityisten osakkeenomistajien lukumäärä katsauskauden lopussa oli 105 228, mikä vastaa noin 12,6 % listatuista B-sarjan osakkeista. Katsauskauden lopussa yhteensä 51,7 % KONEen listatuista B-sarjan osakkeista oli hallintarekisteröidyssä ja ulkomaisessa omistuksessa.

Markkinanäkymät 2023

Kiinassa uuslaitemarkkinan laskun odotetaan olevan jokseenkin yli 10 % vuoden 2023 aikana. Kiinteistökehittäjien rahoituksen saatavuuden odotetaan pysyvän rajoitettuna, erityisesti ensimmäisen vuosineljänneksen aikana, mutta markkinoiden odotetaan alkavan elpyä ensimmäisen vuosipuoliskon loppua kohden jo ilmoitettujen laajojen elvytystoimenpiteiden seurauksena. Uuslaitemarkkinan odotetaan kasvavan selvästi Aasian ja Tyynenmeren alueella (pois lukien Kiina) ja olevan vakaa Euroopan, Lähi-idän ja Afrikan alueella. Pohjois-Amerikassa uuslaitemarkkinan odotetaan laskevan hieman korkealta tasolta.

Modernisointimarkkinoiden odotetaan kasvavan kaikilla alueilla. Kasvua tukevat ikääntyvä laitekanta sekä rakennusten vastuullisuuden ja muunneltavuuden korostuminen.

Taloudellinen epävarmuus ja nousevat markkinakorot voivat rajoittaa rakentamisaktiviteettia, mikä puolestaan voisi vaikuttaa uuslaite- ja modernisointimarkkinoiden kysyntään.

Huoltoaktiviteetin odotetaan kasvavan hieman kehittyneemmillä markkinoilla ja kasvavan selvästi Aasian ja Tyynenmeren alueella.

Liiketoimintanäkymät 2023

KONE odottaa vertailukelpoisin valuuttakurssein liikevaihdon olevan vuonna 2023 viime vuoden tasolla. Oikaistun liikevoittomarginaalin odotetaan alkavan elpyä vuoden 2022 aikana saatujen tilausten parantuneiden marginaalien ja huoltoliiketoiminnan hyvänä jatkuvan kehityksen ansiosta.

Tämä ohjeistus olettaa, että rakennusaktiviteetti Kiinassa alkaa elpymään ensimmäisen vuosipuoliskon loppua kohden kiinteistöalan vakauttamiseen tähtäävien toimenpiteiden seurauksena.

KONEella on myönteiset näkymät palveluliiketoiminnassa ja vankka tilauskanta. Lisäksi tulosta tukevat vuoden 2022 aikana parantunut saatujen tilausten marginaali sekä raakaaineisiin liittyvien kustannuspaineiden helpottaminen Aasiassa.

Tulokseen negatiivisesti vaikuttavia tekijöitä vuonna 2023 ovat tilauskannan hidastunut kiertonopeus, Kiinan uuslaitemarkkinan ennakoitu lasku sekä palkkojen korotuspaineet ja nousevat komponenttikustannukset.

Hallituksen voitonjakoehdotus

Emoyhtiön vapaa oma pääoma 31.12.2022 on 1 926 632 335,19 euroa, josta tilikauden voitto on

1 706 952 719,25 euroa.

Hallitus ehdottaa, että yhtiökokouksen käytettävissä olevista voittovaroista jaetaan osinkoa 1,7475 euroa kutakin ulkona olevaa 76 208 712 A-sarjan osaketta kohden ja 1,75 euroa kutakin ulkona olevaa 440 880 508 B-sarjan osaketta kohden. Tällöin osingonjaon yhteismääräksi ehdotetaan 904 715 613,22 euroa. Jäljelle jäävät jakokelpoiset varat 1 021 916 721,97 euroa jätetään vapaaseen omaan pääomaan.

Osinko ehdotetaan maksettavaksi 9.3.2023. Kaikki osingonmaksun täsmäytyspäivänä ulkona olevat osakkeet, lukuun ottamatta emoyhtiön hallussa olevia omia osakkeita, ovat oikeutettuja osinkoon vuodelta 2022.

Yhtiökokous 2023

KONE Oyj:n yhtiökokous pidetään tiistaina 28. helmikuuta 2023 klo 11.00 alkaen Messukeskuksen Siivessä osoitteessa Rautatieläisenkatu 3, Helsinki.

Helsingissä, 26. tammikuuta, 2023 KONE Oyj:n hallitus

OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT

KONEen osake

KONEella on kaksi osakesarjaa: A ja B. Ainoastaan B-sarjan osake on listattu Nasdaq Helsingissä. Kaupankäynti KONEen B-sarjan osakkeilla alkoi 2.1.1967.

ÄÄNIOIKEUDET

A-sarjan osakkeilla on kullakin yksi ääni. Kymmenen B-sarjan osaketta oikeuttaa yhteen ääneen, kuitenkin siten, että kullakin osakkeenomistajalla on vähintään yksi ääni.

Päätöskurssit (e)

31.12.2022	48,30
31.12.2021	63,04
Muutos	-23,4 %

OSINKOPOLITIIKKA

KONEella ei ole määriteltyä osinkopolitiikkaa. Osingonjaossa B-sarjan osakkeille on maksettava enemmän osinkoa kuin Asarjan osakkeille. Eri osakesarjoille maksettavan osingon erotus on vähintään 1 prosentti ja enintään 2,5 prosenttia laskettuna osakkeen kirjanpidollisesta vasta-arvosta, joka on 0,125 euroa.

Osakenoteeraukset (e)

Korkein	64,12
Alhaisin	36,72
Volyymilla painotettu keskihinta	46,56

KONEen osakepääoma koostuu seuraavista osakkeista:

	Kappaletta	Nimellisarvo,
		euroa
A-sarja	76 208 712	9 526 089
B-sarja	453 187 148	56 648 394
Yhteensä	529 395 860	66 174 483

KONEen B-osake

KNEBV
FI0009013403
0,125 e

Markkina-arvo	Osinkoehdotus
31.12.2022	1,75 e
24 975 miljoonaa euroa	B-sarjan osakkeelta

KONEen B-sarjan osakkeen osinko/osake, 2005–2022, EUR

KONEen B-sarjan osakkeen kurssikehitys 1.1.2013–31.12.2022, EUR

KONEen B-sarjan osake OMX Helsinki Cap -indeksi

Osakkeenomistajat

OMISTUSMÄÄRÄJAKAUMA 31.12.2022 OMISTUSMÄÄRÄN MUKAAN

Arvo-osuuksien määrä	Omistuksia	% omistajista	Osakemäärä	% osakekannasta
1 - 10	23 278	21,0 %	127 947	0,0 %
11 - 100	50 104	45,3 %	2 240 892	0,4 %
101 - 1 000	29 793	26,9 %	10 125 622	1,9 %
1 001 - 10 000	6 610	6,0 %	17 765 725	3,4 %
10 001 - 100 000	715	0,6 %	17 875 574	3,4 %
100 001 -	92	0,1 %	481 217 836	90,9 %
Yhteensä	110 592	100,0 %	529 353 596	100,0 %
Yhteistilillä ja odotusluettelolla			42 264	0,0 %
Liikkeeseenlaskettu määrä			529 395 860	100,0 %

⚫ 92,6 % Yksityiset yritykset ⚫ 7,4 % Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt

B-sarjan osakkeet, %

⚫ 51,7 % Ulkomaiset ja hallintarekisteröidyt omistajat *)

• ⚫ 14,6 % Yksityiset yritykset
• ⚫ 12,6 % Rahoitus- ja vakuutuslaitokset
  • ⚫ 12,6 % Kotitaloudet
• ⚫ 4,3 % Julkisyhteisöt
• ⚫ 4,1 % Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt
• *) Sisältää myös hallintarekisteröidyt osakkeet

		A-sarja, kpl	B-sarja, kpl	Yhteensä	Osuus osakkeista, %	Osuus äänistä, %
1	Herlin Antti	70 561 608	51 180 608	121 742 216	23,0 %	62,3 %
	Holding Manutas Oy 1)	54 284 592	41 405 254	95 689 846	18,1 %	48,1 %
	Security Trading Oy 2)	16 277 016	8 082 516	24 359 532	4,6 %	14,1 %
	Herlin Antti	0	1 692 838	1 692 838	0,3 %	0,1 %
2	Polttina Oy	0	17 271 928	17 271 928	3,3 %	1,4 %
3	Wipunen Varainhallinta Oy	0	16 350 000	16 350 000	3,1 %	1,3 %
4	Koneen säätiö	5 647 104	9 859 632	15 506 736	2,9 %	5,5 %
5	Heikintorppa Oy	0	10 210 743	10 210 743	1,9 %	0,8 %
6	Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma	0	7 751 222	7 751 222	1,5 %	0,6 %
7	Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen	0	5 798 977	5 798 977	1,1 %	0,5 %
8	Riikantorppa Oy	0	5 500 000	5 500 000	1,0 %	0,5 %
9	Blåberg Olli Edvard	0	5 120 000	5 120 000	1,0 %	0,4 %
10	Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Elo	0	2 876 000	2 876 000	0,5 %	0,2 %
	10 suurinta osakkeenomistajaa yhteensä	76 208 712	131 919 110	208 127 822	39,3 %	73,6 %
	Ulkomaiset ja hallintarekisteröidyt omistajat 3)	0	234 414 154	234 414 154	44,3 %	19,3 %
	Hankitut omat osakkeet	0	12 306 640	12 306 640	2,3 %	1,0 %
	Muut osakkeenomistajat	0	74 547 244	74 547 244	14,1 %	6,1 %
Yhteensä		76 208 712	453 187 148	529 395 860	100,0 %	100,0 %

Kymmenen suuren osakkeenomistajan lista kattaa merkittävät osakkeenomistajat, joilla on suomalainen arvo-osuustili.

1) Antti Herlin omistaa Holding Manutas Oy:n osakkeista 1,1 %, joka edustaa 12,8 % yhtiön äänistä. Yhdessä Security Trading Oy:n kanssa, jossa Antti Herlin käyttää määräysvaltaa, hänen omistuksensa Holding Manutas Oy:n osakkeista on 51,0 %, joka edustaa 62,7 % yhtiön äänistä.

2) Antti Herlin omistaa Security Trading Oy:n osakkeista 56,4 %, joka edustaa 57,5 % yhtiön äänistä. Yhdessä lastensa omistuksen kanssa Antti Herlin omistaa

Security Trading Oy:n osakkeista 99,9 %, joka edustaa 99,8 % yhtiön äänistä.

3) Ulkomainen omistus sisältää myös hallintarekisteröidyt osakkeet.

SUURET OSAKKEENOMISTAJAT 31.12.2022 Lisätietoa KONEen hallituksen ja johtokunnan osakkeenomistuksesta 31.12.2022 sekä omistuksissa tapahtuneista muutoksista 1.1.- 31.12.2022 löytyy sivulta 121.

Osakekohtaisia tunnuslukuja, 1.1.−31.12.2022

KONE on ottanut käyttöön IFRS 16 -standardin 1.1.2019 soveltaen käyttöönoton yksinkertaistettua menettelytapaa, eikä edeltävien vuosien vertailulukuja ole oikaistu.

	2022	2021	2020	2019	2018
Laimentamaton tulos/osake, e	1,50	1,96	1,81	1,80	1,63
Laimennusvaikutuksella oikaistu tulos/osake, e	1,49	1,96	1,81	1,80	1,63
Oma pääoma/osake, e	5,49	6,13	6,12	6,13	5,94
Osinko/osake, B-sarjan osake, e ¹⁾	1,75	2,10	2,25	1,70	1,65
Osinko/osake, A-sarjan osake, e ¹⁾	1,7475	2,0950	2,2450	1,6975	1,6475
Osinko/tulos, B-osake, %	117,0	107,3	124,0	94,2	101,0
Osinko/tulos, A-osake, %	116,8	107,0	123,7	94,1	100,9
Efektiivinen osinkotuotto, B-sarjan osake, %	3,62	3,3	3,4	2,9	4,0
Hinta/tulos, B-sarjan osake	32,29	32,20	36,63	32,31	25,49
B-osakkeen keskikurssi e	46,56	65,44	62,07	49,82	43,68
B-osakkeen kauden päätöskurssi, e	48,30	63,04	66,46	58,28	41,64
Osakekannan markkina-arvo kauden lopussa, Me ²⁾	24 975	32 652	34 452	30 180	21 489
A-sarjan osakkeiden lukumäärä kauden lopussa, 1 000 kpl	76 209	76 209	76 209	76 209	76 209
A-sarjan osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo, 1 000 kpl	76 209	76 209	76 209	76 209	76 209
B-sarjan osakkeiden lukumäärä kauden lopussa, 1 000 kpl ²⁾	453 187	441 754	442 181	441 634	439 852
B-sarjan osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo, 1 000 kpl ³⁾	441 632	441 847	442 055	440 897	439 875
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo, 1 000 kpl ³⁾	517 841	518 055	518 264	517 105	516 084

¹⁾ Hallituksen ehdotus.

²⁾ Hankitut omat osakkeet vähennettynä. A-sarjan osakkeet on arvostettu B-sarjan osakkeen päätöskurssiin.

³⁾ Osakeantikorjattuna, osakeoptioiden ja osakepalkkiojärjestelmän laimennusvaikutuksella oikaistuna ja hankitut omat osakkeet vähennettynä.

TUNNUSLUVUT JA TALOUDELLINEN KEHITYS

KONE on ottanut käyttöön IFRS 16 -standardin 1.1.2019 soveltaen käyttöönoton yksinkertaistettua menettelytapaa, eikä edeltävien vuosien vertailulukuja ole oikaistu.

Tuloslaskelma, 1.1.–31.12	2022	2021	2020	2019	2018
Liikevaihto, Me	10 907	10 514	9 939	9 982	9 071
- liikevaihto Suomen ulkopuolella, Me	10 698	10 342	9 745	9 783	8 879
Liikevoitto, Me	1 031	1 295	1 213	1 192	1 042
- prosenttia liikevaihdosta, %	9,5	12,3	12,2	11,9	11,5
Oikaistu liikevoitto (adjusted EBIT), Me ¹⁾	1 077	1 310	1 251	1 237	1 112
- prosenttia liikevaihdosta, % ¹⁾	9,9	12,5	12,6	12,4	12,3
Voitto ennen veroja, Me	1 028	1 321	1 224	1 218	1 087
- prosenttia liikevaihdosta, %	9,4	12,6	12,3	12,2	12,0
Tilikauden voitto, Me	784	1 023	947	939	845

Tase, Me	31.12.2022	31.12.2021	31.12.2020	31.12.2019	31.12.2018
Pitkäaikaiset varat	2	2	2	2	2
	781	798	666	811	418
Lyhytaikaiset varat	6	6	6	5	5
	309	922	126	802	316
Oma pääoma	2	3	3	3	3
	867	199	197	193	081
Pitkäaikainen vieras pääoma	643	717	522	760	489
Varaukset	177	152	155	127	139
Lyhytaikainen vieras pääoma	5	5	4	4	4
	404	652	918	533	025
Taseen loppusumma	9	9	8	8	7
	090	720	792	613	734
Korollinen nettovelka	-1	-2	-1	-1	-1
	309	164	954	553	704
Liiketoimintaan sitoutunut pääoma ²⁾	1	1	1	1	1
	557	035	243	640	377
Nettokäyttöpääoma ²⁾	-904	-1 468	-1 160	-856	-758

¹⁾ Ilman merkittäviä uudelleenjärjestelykustannuksia sekä tiettyjä Venäjään ja Ukrainaan liittyviä eriä vuonna 2022.

²⁾ Sisältö esitetään sivulla 43.

Vaihtoehtoinen tunnusluku

KONE raportoi oikaistun liikevoiton (adjusted EBIT) vaihtoehtoisena tunnuslukuna. Oikaistun liikevoiton tavoitteena on parantaa raportointikausien vertailtavuutta. Oikaistuun liikevoittoon ei sisällytetä vertailtavuuteen merkittävästi vaikuttavia eriä kuten merkittäviä uudelleenjärjestelykustannuksia johtuen irtisanomisista. Vuonna 2022 oikaistuun liikevoittoon sisältymättömät erät koostuivat Venäjän ja Ukrainan tase-erien arvonalentumisista ja näiden maiden vastuisiin liittyvistä varauksista sekä uudelleenjärjestelykuluista. Vuonna 2021 sekä aikaisempina vuosina vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät liittyivät uudelleenjärjestelyihin.

Muita tietoja, 1.1.–31.12.	2022	2021	2020	2019	2018
Saadut tilaukset, Me	9 131	8 853	8 185	8 400	7 797
Tilauskanta, Me	9 026	8 564	7 729	8 052	7 951
Rahavirta liiketoiminnasta ennen rahoituseriä ja veroja, Me	755	1 829	1 908	1 550	1 150
Investoinnit ilman yritysostoja, Me	209	217	201	200	112
- prosenttia liikevaihdosta, %	1,9	2,1	2,0	2,0	1,2
Tutkimus- ja kehitysmenot, Me	188	189	180	171	164
- prosenttia liikevaihdosta, %	1,7	1,8	1,8	1,7	1,8
Henkilöstö keskimäärin	63 186	61 698	60 376	58 369	56 119
Henkilöstö raportointikauden lopussa	63 277	62 720	61 380	59 825	57 359
Henkilöstökulut	3 533	3 222	3 043	3 048	2 818
Tunnuslukuja, %, 1.1.–31.12	2022	2021	2020	2019	2018
Oman pääoman tuotto	25,9	32,0	29,7	30,1	27,7
Sijoitetun pääoman tuotto	22,4	26,8	25,0	25,1	25,0
Omavaraisuusaste	40,3	41,2	45,5	46,5	49,9
Nettovelkaantumisaste	-45,7	-67,6	-61,1	-48,6	-55,3

	2022	2021	2020	2019	2018
Liikevoitto (EBIT), Me	1 031	1 295	1 213	1 192	1 042
Liikevoittomarginaali (EBIT-marginaali), %	9,5	12,3	12,2	11,9	11,5
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät, Me	45	15	38	45	70
Oikaistu liikevoitto (adjusted EBIT), Me	1 077	1 310	1 251	1 237	1 112
Oikaistu liikevoittomarginaali (adjusted EBIT -marginaali), %	9,9	12,5	12,6	12,4	12,3

MÄÄRITELMÄT JA TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT

Laimentamaton	=	Tilikauden voitto (emoyhtiön osakkeenomistajille laskettu osuus) Tilikauden keskimääräinen osakkeiden	Osakevaihto			Tilikauden aikana vaihdettujen B-osakkeiden lukumäärä
tulos/osake		osakeantikorjattu painotettu lukumäärä - omat				B-osakkeen vaihtomäärä
		osakkeet	Osakevaihto (%)	=	100 x	B-osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo
Oma pääoma/osake	=	Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma Osakkeiden osakeantikorjattu lukumäärä - omat osakkeet	Henkilöstö keskimäärin	=		Tilikauden kalenterikuukausien lopussa palveluksessa olleen henkilökunnan lukumäärän keskiarvo
		Tilikaudelta jaettava osinko				Tilikauden voitto
Osinko/osake	Osakkeiden osakeantikorjattu ja optioiden = merkintäoikeuksilla oikaistu painotettu lukumäärä - omat osakkeet		Oman pääoman tuotto (%)		100 x	Oma pääoma yhteensä (keskimäärin tilikauden aikana)
						Tilikauden voitto + rahoituskulut
Osinko/tulos (%)	= 100 x	Osinko/osake Tulos/osake	Sijoitetun pääoman tuotto (%)	=	100 x	Oma pääoma yhteensä + korolliset velat (keskimäärin tilikauden aikana)
Efektiivinen osinkotuotto		Osinko/osake B-osakkeen pörssikurssi tilikauden lopussa			100 x
(%)	= 100 x		Omavaraisuusaste	=		Oma pääoma yhteensä Taseen loppusumma - saadut ennakot ja myynnin
			(%)			jaksotukset
Hinta/tulos	=	B-osakkeen pörssikurssi tilikauden lopussa
		Tulos/osake	Nettovelkaantumisaste			Korollinen nettovelka
		B-osakkeen euromääräinen kokonaisvaihto	(%)	=	100 x	Oma pääoma yhteensä
Keskikurssi	=	Vaihdettujen B-osakkeiden keskimääräinen lukumäärä tilikaudella	Liiketoimintaan			Nettokäyttöpääoma + liikearvo + aineettomat hyödykkeet + aineelliset hyödykkeet + osuudet
Osakekannan markkina arvo	=	Tilikauden lopun osakkeiden (A + B) määrä) ¹⁾ x B osakkeen pörssikurssi tilikauden lopussa	sitoutunut pääoma	=		osakkuusyhtiöissä + osakkeet ja muut pitkäaikaiset sijoitukset

¹⁾ Ei sisällä omia osakkeita. A-sarjan osakkeet on arvostettu B-sarjan osakkeen päätöskurssiin.

KONSERNITILINPÄÄTÖS

KONSERNITULOSLASKELMA

Me	Liitetieto	1.1.– 31.12.2022	%	1.1.– 31.12.2021	%
Liikevaihto	2.1	10 906,7		10 514,1
Kulut ja poistot	2.2, 2.3	-9 875,5		-9 218,8
Liikevoitto		1 031,2	9,5	1 295,3	12,3
Rahoitustuotot	2.5	51,2		52,9
Rahoituskulut	2.5	-53,9		-27,4
Voitto ennen veroja		1 028,4	9,4	1 320,8	12,6
Verot	2.6	-244,0		-298,1
Tilikauden voitto		784,5	7,2	1 022,7	9,7
Tilikauden voiton jakautuminen:
Emoyhtiön osakkeenomistajille		774,5		1 014,2
Määräysvallattomille omistajille		10,0		8,5
Yhteensä		784,5		1 022,7
Emoyhtiön osakkeenomistajille tilikauden voitosta laskettu osakekohtainen tulos, e	2.7
Laimentamaton osakekohtainen tulos, e		1,50		1,96
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos, e		1,49		1,96

LAAJA KONSERNITULOSLASKELMA

Me	Liitetieto	1.1.– 31.12.2022	1.1.– 31.12.2021
Tilikauden voitto		784,5	1 022,7
Muut laajan tuloksen erät verovaikutus huomioituna:	2.8
Muuntoero		5,1	205,6
Ulkomaisten tytäryhtiöiden suojaus		-21,2	-28,6
Rahavirtojen suojaus		2,5	-2,1
Erät jotka saatetaan tulevaisuudessa siirtää tulosvaikutteisiksi		-13,6	175,0
Käyvän arvon muutokset		-20,8	0,6
Työsuhde-etuuksien uudelleenarvostus		42,4	-6,7
Erät joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi		21,6	-6,1
Muut laajan tuloksen erät yhteensä verovaikutus huomioituna		8,0	168,9
Tilikauden laaja tulos		792,5	1 191,5
Laajan tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön osakkeenomistajille		782,5	1 183,1
Määräysvallattomille omistajille		10,0	8,5
Yhteensä		792,5	1 191,5

KONSERNITASE

Varat, Me		Liitetieto	31.12.2022	31.12.2021
Pitkäaikaiset varat
Liikearvo		4.2	1 414,7	1 405,2
Muut aineettomat hyödykkeet		4.3	208,2	216,9
Aineelliset hyödykkeet		4.4	716,8	736,7
Osakkeet ja muut pitkäaikaiset sijoitukset		5.3, 5.4	121,7	144,6
Pitkäaikaiset lainasaamiset	I	5.3, 5.5	2,5	2,6
Työsuhde-etuudet	I	5.3, 5.7	10,0	22,9
Laskennalliset verosaamiset	II	3.6	307,5	269,1
Pitkäaikaiset varat yhteensä			2 781,3	2 798,0
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	II	3.1	843,6	717,8
Myyntisaamiset	II	3.2, 5.3	2 668,1	2 421,4
Siirtosaamiset	II	3.3, 5.3	709,3	780,8
Tuloverosaamiset	II		117,6	117,3
Lyhytaikaiset talletukset ja lainasaamiset	I	5.3, 5.5	1 474,9	2 394,7
Rahavarat	I	5.3	495,5	490,4
Lyhytaikaiset varat yhteensä			6 309,1	6 922,4
Varat yhteensä			9 090,4	9 720,4

Oma pääoma ja velat, Me		Liitetieto	31.12.2022	31.12.2021
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma		5.2	66,2	66,2
Ylikurssirahasto			100,3	100,3
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto			393,1	374,0
Arvonmuutos- ja suojausrahasto			21,9	40,2
Muuntoero			150,1	166,1
Työsuhde-etuuksien uudelleenarvostus			-79,3	-121,6
Kertyneet voittovarat			2 184,2	2 549,0
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma yhteensä			2 836,6	3 174,2
Määräysvallattomien omistajien osuudet			29,9	25,0
Oma pääoma yhteensä			2 866,5	3 199,2
Pitkäaikainen vieras pääoma
Lainat	I	5.3	417,9	435,4
Eläkevelvoitteet	I	5.3, 5.7	140,0	194,3
Laskennalliset verovelat	II	3.6	84,8	86,9
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä			642,7	716,6
Varaukset	II	3.5	177,4	152,3
Lyhytaikainen vieras pääoma
Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset	I	5.3	106,1	108,3
Muut lyhytaikaiset lainat ja velat	I	5.3	9,9	8,5
Saadut ennakot	II	3.2	1 973,8	1 957,0
Ostovelat	II	5.3	1 132,8	1 310,2
Siirtovelat	II	3.4, 5.3	2 052,2	2 137,4
Tuloverovelat	II		129,0	130,9
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä			5 403,8	5 652,3
Oma pääoma ja velat yhteensä			9 090,4	9 720,4

I- kirjaimella merkityt taserivit sisältyvät korollisiin nettovelkoihin.

II- kirjaimilla merkityt taserivit sisältyvät nettokäyttöpääomaan.

LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA

Me	Liitetieto	Osake pääoma	Ylikurssi rahasto	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	Arvonmuutos ja suojausrahasto	Muuntoero	Työsuhde-etuuksien uudelleenarvostus	Omat osakkeet	Kertyneet voittovarat	Tilikauden voitto	Määräysvallat tomien omistajien osuudet	Yhteensä
1.1.2022		66,2	100,3	374,0	40,2	166,1	-121,6	-198,6	2 747,6		25,0	3 199,2
Tilikauden voitto										774,5	10,0	784,5
Muut laajan tuloksen erät:	2.8
Muuntoerot						5,1						5,1
Ulkomaisten tytäryhtiöiden suojaus						-21,2						-21,2
Rahavirtojen suojaus					2,5							2,5
Käyvän arvon muutokset					-20,8							-20,8
Työsuhde-etuuksien uudelleenarvostus							42,4					42,4
Tapahtumat osakkeenomistajien ja määräysvallattomien omistajien kanssa:	5.2
Voitonjako									-1 087,8			-1 087,8
Omien osakkeiden osto								-50,0				-50,0
Muutos määräysvallattomien omistajien osuuksissa									-1,5		-5,0	-6,5
Osakepalkitseminen				19,1				12,0	-12,0			19,1
31.12.2022		66,2	100,3	393,1	21,9	150,1	-79,3	-236,6	1 646,4	774,5	29,9	2 866,5

Me Liitetieto	Osake pääoma		Ylikurssi rahasto	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	Arvonmuutos ja suojausrahasto	Muuntoero	Työsuhde-etuuksien uudelleenarvostus	Omat osakkeet	Kertyneet voittovarat	Tilikauden voitto	Määräysvallat tomien omistajien osuudet	Yhteensä
1.1.2021		66,2	100,3	345,7	41,7	-10,9	-115,0	-164,7	2 911,3		22,6	3 197,3
Tilikauden voitto										1 014,2	8,5	1 022,7
Muut laajan tuloksen erät:	2.8
Muuntoerot						205,6						205,6
Ulkomaisten tytäryhtiöiden suojaus						-28,6						-28,6
Rahavirtojen suojaus					-2,1							-2,1
Käyvän arvon muutokset					0,6							0,6
Työsuhde-etuuksien uudelleenarvostus Tapahtumat osakkeenomistajien ja määräysvallattomien omistajien kanssa:	5.2						-6,7					-6,7
Voitonjako									-1 166,3			-1 166,3
Omien osakkeiden osto Muutos määräysvallattomien omistajien osuuksissa								-45,8	0,3		-6,1	-45,8 -5,8
Osakepalkitseminen				28,3				11,9	-11,9			28,3
31.12.2021		66,2	100,3	374,0	40,2	166,1	-121,6	-198,6	1 733,4	1 014,2	25,0	3 199,2

KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA

Me	1.1.–31.12.2022	1.1.–31.12.2021
Myynnistä saadut maksut asiakkailta	10 666,7	10 440,4
Maksut liiketoiminnan kuluista toimittajille ja työntekijöille	-9 912,0	-8 611,7
Rahavirta liiketoiminnasta ennen rahoituseriä ja veroja	754,7	1 828,7
Saadut korot	49,4	38,4
Maksetut korot	-15,5	-11,6
Saadut osingot ja pääoman palautukset	0,0	5,7
Muut rahoituserät	18,3	51,8
Maksetut verot	-275,4	-328,3
Rahavirta liiketoiminnasta	531,5	1 584,8
Käyttöomaisuushankinnat	-101,2	-96,5
Käyttöomaisuusmyynnit	0,2	10,8
Yrityshankinnat vähennettynä hankituilla rahavaroilla	-31,6	-34,5
Tytäryhtiöosakkeiden luovutustulot	-	14,2
Rahavirta investoinneista	-132,6	-106,0
Rahavirta investointien jälkeen	398,9	1 478,8
Talletusten ja lainasaamisten muutos, netto	913,1	-151,7
Lyhytaikaisten velkojen muutos	-121,4	-278,1
Pitkäaikaisten lainojen muutos	-36,7	181,1
Omien osakkeiden osto	-50,0	-45,8
Voitonjako	-1 087,8	-1 166,3
Muutokset määräysvallattomien omistajien osuuksissa	-7,7	-1,2
Rahavirta rahoitustoiminnasta	-390,5	-1 462,0
Rahavarojen muutos	8,4	16,8
Rahavarat kauden alussa	490,4	457,9
Valuuttakurssien vaikutus, netto	-3,3	15,6
Rahavarat kauden lopussa	495,5	490,4

Liikevoiton täsmäytys rahavirtaan liiketoiminnasta ennen rahoituseriä ja veroja

Me	1.1.–31.12.2022	1.1.–31.12.2021
Liikevoitto	1 031,2	1 295,3
Käyttöpääoman muutos ennen rahoituseriä ja veroja	-535,8	289,4
Poistot ja arvonalentumiset	259,3	244,0
Rahavirta liiketoiminnasta ennen rahoituseriä ja veroja	754,7	1 828,7

Korollisen nettovelan muutos

Me	1.1.–31.12.2022	1.1.–31.12.2021
Korollinen nettovelka kauden alussa	-2 164,1	-1 953,8
Korollinen nettovelka kauden lopussa	-1 309,0	-2 164,1
Korollisen nettovelan muutos	855,1	-210,2

Valuuttakurssimuutosten vaikutus on eliminoitu konsernin rahavirtalaskelmassa muuntamalla alkava tase tilikauden päättymispäivän kurssien mukaan.

KONSERNI- 1 Laadintaperiaatteet TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

KONSERNITILINPÄÄTÖS | KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT | LAADINTAPERIAATTEET

TÄSSÄ OSIOSSA

• Laatimisperusta
• Konsolidointiperiaatteet
• Segmentti-informaatio
• Arvionvaraiset erät tilinpäätöksessä ja johdon harkinta

Laadintaperiaatteet on esitetty liitetietojen yhteydessä osioissa 2–6

Laatimisperusta

KONE Oyj on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Helsinki, Suomi. KONE Oyj ja sen tytäryhtiöt muodostavat KONE-konsernin ("KONE" tai "konserni"). KONE on yksi maailman johtavista hissien ja liukuportaiden sekä näihin liittyvien palveluiden toimittajista ja visiomme on tehdä kaupungeista parempia ja kestävämpiä paikkoja elää. KONE valmistaa hissejä, liukuportaita ja automaattiovia sekä tarjoaa ratkaisuja laitteiden huoltoon ja modernisointiin rakennusten koko elinkaaren ajalle. People Flow® -ratkaisujemme avulla teemme ihmisten liikkumisesta korkeammissa ja älykkäämmissä rakennuksissa turvallista, mukavaa ja luotettavaa. Toimimme yli 60 maassa ympäri maailmaa ja palvelemme yli 550 000 asiakasta. Pääkonttorimme sijaitsee Helsingissä. Meillä on kahdeksan globaalia tutkimus- ja tuotekehitysyksikköä ja 10 tuotantolaitosta, jotka sijaitsevat seitsemässä eri maassa. Lisäksi meillä on maailmanlaajuinen verkosto valtuutettuja jakelijoita.

KONE Oyj:n konsernitilinpäätös on laadittu Euroopan unionissa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten

KONSERNI-

LIITETIEDOT

TILINPÄÄTÖKSEN

tilinpäätösstandardien mukaisesti (International Financial Reporting Standards, IFRS) noudattaen 31. joulukuuta 2022 voimassaolevia standardeja ja tulkintoja.

KONE on soveltanut tilikauden aikana voimaantulleita KONEtta koskevia standardimuutoksia ja tulkintoja. Vuonna 2022 voimaantulleilla IFRS-standardeilla ja niiden muutoksilla ei ollut olennaista vaikutusta konsernin tilikauden tulokseen, taloudelliseen asemaan tai tilinpäätöksen esittämiseen.

Konsernitilinpäätös on laadittu 12 kuukauden ajalta tilikaudelta 1.1.–31.12.2022. KONE Oyj:n hallitus on 26. tammikuuta 2023 hyväksynyt konsernitilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan varsinaisella yhtiökokouksella on oikeus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös tai muuttaa tilinpäätöstä sen julkaisemisen jälkeen.

Konsernitilinpäätös esitetään miljoonina euroina ja on laadittu perustuen liiketapahtumien alkuperäisiin hankintamenoihin, ellei laadintaperiaatteissa ole erikseen toisin mainittu. Kaikkien rahoitusvarojen ja -velkojen kirjaamisessa noudatetaan selvityspäiväkäytäntöä. Tilinpäätöksessä esitetyt luvut on pyöristetty tarkoista arvoista, joten yksittäisten esitettyjen lukujen yhteenlaskettu summa voi poiketa esitetystä summaluvusta, joka on laskettu käyttäen tarkkoja arvoja. Tunnusluvut on laskettu käyttäen tarkkoja arvoja.

KONSOLIDOINTIPERIAATTEET

Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiön lisäksi ne yhtiöt, joissa emoyhtiöllä on tilikauden lopussa välittömästi tai välillisesti yli puolet äänivallasta tai muutoin määräysvalta enemmistöosakkaiden kanssa tehtyjen sopimusten kautta. Omistuksen lisäksi otetaan huomioon myös mahdollinen muu määräysvallan tosiasiallinen luonne (erityistä tarkoitusta varten perustettu yksikkö).

Hankitut tytäryhtiöt on yhdistelty konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan ja vastaavasti myydyt toiminnot ovat mukana määräysvallan lakkaamiseen saakka. Hankinnan yhteydessä luovutettu vastike, mukaan lukien ehdollinen kauppahinta sekä hankitun yrityksen yksilöitävissä olevat varat ja velat on arvostettu

käypään arvoon hankintahetkellä. Hankintaan liittyvät menot on kirjattu kuluksi.

Määräysvallattomien omistajien osuus yrityshankinnan kohteesta arvostetaan joko käypään arvoon tai suhteelliseen omistusosuuteen hankinnan kohteen yksilöitävissä olevasta nettovarallisuudesta hankintahetkellä. Tilikauden voiton tai tappion jakautuminen emoyhtiön osakkeenomistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään tuloslaskelmassa. Laajan tuloksen jakautuminen emoyhtiön osakkeenomistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään laajan tuloslaskelman yhteydessä. Määräysvallattomien omistajien osuus omasta pääomasta esitetään konsernitaseessa omana eränään osana taseen omaa pääomaa.

Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat sekä saatavat, velat, realisoitumattomat voitot ja sisäinen voitonjako on eliminoitu konsernitilinpäätöksessä. Konserniyhtiöiden keskinäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankintamenetelmällä.

Esittämisvaluutasta poikkeavaa toimintavaluuttaa käyttävien ulkomaisten yksiköiden tuloslaskelmat ja taseet on muutettu esittämisvaluutan määräisiksi seuraavasti: varat ja velat käyttäen kyseisen tilinpäätöspäivän kurssia ja tuotto- ja kuluerät käyttäen raportointikauden keskikursseja. Muunnoksesta syntyvät valuuttakurssierot on kirjattu muihin laajan tuloksen eriin.

HYPERINFLAATIO

Jatkuvasti vuoden 2022 aikana kasvaneen inflaation seurauksena, tilintarkastusyhteisöt ja viranomaiset ovat IAS 29 kriteerien perusteella luokitelleet Turkin hyperinflaatiotaloudeksi alkaen raportointikaudesta joka päättyi 30.6.2022. KONE harjoittaa sekä uuslaite- että palveluliiketoimintaa Turkissa paikallisen tytäryhtiönsä kautta. KONE on arvioinut että hyperinflaatiolaskennan käyttöönoton vaikutus konsernitilinpäätökseen olisi immateriaalinen. Näin ollen konsolidoitu tuloslaskelma tai tase ei heijasta Turkin yhtiön liiketoiminnan uudelleenarvostusta hyperinflaatiolaskennan mukaisesti.

SEGMENTTIRAPORTOINTI

KONEen kannattavuus esitetään yhtenä kokonaisuutena. KONEen liikekonseptina on palvella asiakkaita tarjoamalla heille tuotteiden koko elinkaaren kattavia ratkaisuja aina uusien tuotteiden asennuksesta tuotteiden elinkaaren aikaiseen kunnossapitoon ja modernisointiin sekä lopulliseen uusimiseen. Suurin osa toimitetuista tuotteista johtaa pitkäaikaisiin KONE-kunnossapitosopimuksiin. KONEen liiketoimintarakenne on yhdenmukaistettu globaalisti määriteltyjen liiketoimintaprosessien pohjalta. Merkittävät operatiiviset päätökset tekee KONEen hallitus. Hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja valmistelevat ja esittelevät päätökset. KONEen liiketoimintamallin, toiminnan luonteen ja hallintorakenteen vuoksi raportoitavaksi toimintasegmentiksi on määritelty koko konserni.

ARVIONVARAISET ERÄT TILINPÄÄTÖKSESSÄ JA JOHDON HARKINTA

Tilinpäätöksen laatiminen IFRS:n mukaan edellyttää johdon arvioiden ja oletusten käyttämistä ja harkintaan perustuvien ratkaisujen tekemistä, jotka vaikuttavat varojen ja velkojen määriin, ehdollisten varojen ja velkojen raportointiin sekä tuottojen ja kulujen määrään konsernin tuloslaskelmassa. Vaikka arviot ja oletukset perustuvat johdon tämänhetkiseen parhaaseen näkemykseen koskien liiketapahtumia, on mahdollista, että toteutumat poikkeavat tilinpäätöksessä käytetyistä arvoista.

KONEelle merkittävimmät johdon arviot liittyvät myynnin tuloutukseen, erityisesti projektiliiketoiminnan tuloutusperiaatteiden määrittämiseen, pitkäaikaisten suurprojektien projektiennusteisiin,

arvonalentumistestauksessa käytettyihin olettamiin, myyntisaamisten ja vaihto-omaisuuden arvostamiseen, leasinglaskennassa sovellettavan vuokrakauden pituuden määrittelyyn sekä varauksiin ja epävarmojen veropositioiden määrittelyyn.

10 907 Me Liikevoitto 1 031 Me

KONSERNITILINPÄÄTÖS | KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT | TALOUDELLINEN KEHITYS

LLU

Liikevaihto Taloudellinen kehitys

TÄSSÄ OSIOSSA

Tämä osio pitää sisällään seuraavat liitetiedot, jotka kuvaavat KONEen taloudellista kehitystä:

• 2.1 Liikevaihto
• 2.2 Kulut
• 2.3 Poistot

2

• 2.4 Valuuttakurssiherkkyys
• 2.5 Rahoitustuotot ja -kulut
• 2.6 Tuloverot
• 2.7 Osakekohtainen tulos
• 2.8 Muut laajan tuloksen erät

Taloudelliset tavoitteet

KONE on määritellyt pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteensa seuraavasti:

KASVU:

Markkinoita nopeampi kasvu

KANNATTAVUUS: EBIT 16 %

RAHAVIRTA: Käyttöpääoman kierron parantaminen

• KONE ei ole määritellyt aikataulua näiden tavoitteiden saavuttamiselle.
• Ottaen huomioon KONEen pääoma- ja taserakenteen, tavoite ei ole maksimoida liikevoittomarginaalia lyhyellä aikavälillä, vaan kasvattaa absoluuttista liikevoittoa parhaalla mahdollisella tavalla pitkällä aikavälillä ja tätä kautta ylläpitää vahvaa sijoitetun pääoman tuottoa.
• Liikevoittomarginaalitavoite on merkityksellinen kannattavan kasvun varmistamisessa sekä siinä, että tuottavuus paranevat jatkuvasti.

2.1 LIIKEVAIHTO

KONEen liiketoimintamallista, toiminnan luonteesta ja hallintorakenteesta johtuen KONEella on yksi raportoitava toimintasegmentti.

Liikevaihto asiakkaittain

KONEen asiakaskunta koostuu suuresta määrästä asiakkaita useilla markkina-alueilla ilman että myynnissä olisi merkittävää asiakaskeskittymää. Suurin yksittäinen asiakas sijaitsi Kiinassa ja sen myynti edusti 0,9 %:a KONEen vuoden 2022 kokonaismyynnistä.

Liikevaihto liiketoiminnoittain

	1.1.–		1.1.–
Me	31.12.2022	%	31.12.2021	%
Uudet laitteet	5 399,3	50	5 637,7	54
Palvelut	5 507,4	50	4 876,4	46
Huolto	3 890,4	36	3 450,6	33
Modernisointi	1 616,9	15	1 425,9	14
Yhteensä	10 906,7		10 514,1

Liikevaihto markkina-alueittain

	1.1.–	1.1.–
Me	31.12.2022	%	31.12.2021	%
EMEA ¹⁾	4 237,7	39	4 036,9	38
Amerikka	2 239,8	21	1 902,9	18
Aasian ja
Tyynenmeren alue	4 429,2	41	4 574,3	44
Yhteensä	10 906,7		10 514,1

¹⁾ EMEA = Eurooppa, Lähi-itä, Afrikka

10 liikevaihdoltaan suurinta maata, %

Laadintaperiaatteet

Tuloutusperiaattet

Myyntituotot KONEen asiakassopimuksista tuloutetaan siinä rahamäärässä, johon KONE odottaa olevansa oikeutettu kyseisistä tuotteista tai palveluista.

Tuloutus tapahtuu, kun tai sitä mukaan kun asiakas saa määräysvallan luvattuun tavaraan tai palveluun (suoritevelvoite).

Suoritevelvoitteella tarkoitetaan erotettavissa olevaa tuotetta tai palvelua, josta asiakas voi hyötyä erikseen. KONEen uuslaite- ja modernisointisopimuksissa erillinen suoritevelvoite on tavallisesti yksittäisen laitteen eli hissin, liukuportaiden tai muun People Flow™ ratkaisun toimitus ja asennus. KONEen huoltosopimuksissa erillinen suoritevelvoite on yksittäisen laitteen huolto ja korjaustöiden suoritevelvoite on tavallisesti korjaustilaus.

Uusien laitteiden ja modernisoinnin sopimuksissa KONE siirtää yksittäisen laitteen määräysvallan asiakkaalle ajan kuluessa ja siten myös suoritevelvoite täyttyy ja tuloutus tapahtuu ajan kuluessa.

Määräysvalta siirtyy, kun KONEen laite toimitetaan asiakkaan työmaalle, koska silloin asiakkaalla on kyky määrätä KONEen rakentaman ratkaisun käytöstä ja saada suurin osa sen jäljellä olevasta hyödystä. Tästä eteenpäin projektin luovutukseen asti tuloutus tapahtuu valmistusasteen mukaisesti. KONEen arvion mukaan tämä kuvastaa parhaiten laitteen määräysvallan siirtymistä asiakkaalle. Valmistusastetta mitataan syntyneiden kustannusten osuudella suoritevelvoitteen arvioiduista kokonaiskustannuksista.

Valmistusasteen mukainen tuloutus vaatii tulevien myyntien ja kustannusten tarkkaa ennustamista koko sopimuksen kestoajalle. Nämä merkittävät ennusteet

ovat perustana tuloutettavalle myynnille ja sisältävät viimeisimmät arviot sopimuksien myynnistä, kustannuksista ja sopimuksiin sisältyvistä riskeistä joita on aikaisemmin samankaltaisista sopimuksista kertyneeseen kokemukseen pohjautuen oikaistu tyypillisillä ennustetarkennuksilla. Ennusteet saattavat merkittävästi muuttua johtuen sopimuksen valmistusasteesta sekä sopimusten laajuuden, kustannusarvioiden ja asiakkaiden suunnitelmien muutoksista tai muista tekijöistä.

Myynti huoltopalveluiden tuottamisesta ja korjaustöistä kirjataan joko kun palvelu on suoritettu tai tasaerissä sopimuskaudelle palveluja suoritettaessa. Huoltosopimusten suoritevelvoite täyttyy ajan kuluessa sillä asiakas vastaanottaa ja kuluttaa hyödyn samanaikaisesti sitä mukaan kun KONE suorittaa palvelua.

Suurin osa KONEen myynnistä tulee kiinteähintaisista sopimuksista ja siten myös myyntituotto määräytyy näiden kiinteiden hintojen perusteella. KONE asiakassopimukset eivät tavallisesti sisällä merkittävää rahoituskomponenttia. Uusien laitteiden ja modernisoinnin sopimuksissa maksuehdot tyypillisesti perustuvat joko projektien välitavoiteperusteisiin, työsuorituksiin tai työsuoritusten valmistusasteeseen. Huoltosopimuksissa asiakas tavallisesti maksaa kiinteän maksuaikataulun mukaisesti.

Kun asiakassopimuksissa on useita suoritevelvoitteita, transaktiohinta kohdistetaan suoritevelvoitteille erillismyyntihintojen perusteella. Jos nämä eivät ole suoraan havainnoitavissa, ne arvioidaan odotettujen kustannusten ja katteen perusteella.

2.2 KULUT

Kulut, Me	1.1.–31.12.2022	1.1.–31.12.2021
Välittömät materiaalit, tarvikkeet ja alihankinta	4 458,2	4 297,3
Palkat, muut henkilöstösivukulut sekä eläkekulut (liite 5.7)	3 533,4	3 222,5
Muut tuotannon kulut	874,1	789,6
Myynnin ja hallinnon kulut sekä muut kulut	750,1	703,3
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	45,4	14,5
Poistot (Liite 2.3)	259,3	244,0
Kulut ja poistot	9 920,5	9 271,3
Muut tuotot ¹⁾	45,0	52,5
Kulut ja poistot yhteensä	9 875,5	9 218,8

¹⁾ Muut tuotot sisältävät vuonna 2021 19,9 miljoonaa euroa myyntivoittoja liittyen Motala Hissar AB:n osakkeiden myyntiin ja maa-alueen sekä rakennuksen myyntiin Intiassa.

Kulut arvoltaan vähäisistä ja lyhytaikaisista vuokrasopimuksista olivat 12,6 (11,7) miljoonaa euroa vuonna 2022.

Tutkimus- ja kehityskulut, Me	1.1.–31.12.2022	1.1.–31.12.2021
Kuluihin sisältyvät tutkimus- ja kehityskulut	187,8	188,8
Osuus liikevaihdosta, %	1,7	1,8

Tilintarkastajien palkkiot, Me	1.1.–31.12.2022	1.1.–31.12.2021
Ernst & Young -ketjuun kuuluville yhtiöille	3,8	3,2
Tilintarkastajien lausunnot	-	-
Veropalvelut	0,1	0,3
Muut palvelut	0,2	0,1
Yhteensä	4,1	3,7

Suurin osa liiketoiminnan kustannuksista liittyy tuotannon materiaaleihin, tarvikkeisiin sekä alihankintaan. Muut tuotannon kulut sisältävät logistiikkakuluja, työkalujen ja kulutustarviken kustannukset, liiketoimintaan liittyvien ajoneuvojen kuluja, matkustuskuluja ja muita operatiiviseen toimintaan liittyviä kuluja. Myynnin ja hallinnon kulut sekä muut kulut -erä sisältää vuokria ja toimitiloihin liittyviä kuluja sekä konsultoinnista, ulkopuolisista palveluista, IT:stä ja matkustamisesta syntyneitä kuluja ja muita hallinnon kuluja.

Vuoden 2022 vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät koostuivat Venäjän ja Ukrainan tase-erien arvonalentumisista ja näiden maiden vastuisiin liittyvistä varauksista sekä uudelleenjärjestelykuluista. Vertailukausilla oikaistuun liikevoittoon sisältymättömät kustannukset liittyivät uudelleenjärjestelyihin.

Muut tuotot pitävät sisällään vuokratuottoja, saadut avustukset, viivästyskorkoja, aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden ja romun myyntituottoja sekä muita sekalaisia tuottoja.

Laadintaperiaatteet

Tutkimus- ja kehitysmenot

Tutkimus- ja tuotekehitysmenot kirjataan kuluksi toteutumishetkellä, koska niihin liittyvät tulevaisuuden taloudelliset hyödyt ovat todennettavissa vasta sen jälkeen, kun uusi tuote tai olemassa olevien tuotteiden ja palveluiden kehityshankkeet on onnistuneesti tuotu markkinoille.

2.3 POISTOT

Poistot, Me	1.1.–31.12.2022	1.1.–31.12.2021
Aineettomat hyödykkeet
Huoltosopimukset	39,5	36,4
Muut	10,0	11,3
Rakennukset	78,8	74,6
Koneet ja kalusto	131,0	121,8
Yhteensä	259,3	244,0

Laadintaperiaatteet

Poistot

Suunnitelman mukaiset tasapoistot lasketaan joko todennäköisen arvioidun taloudellisen käyttöajan tai vuokrasopimuksen ajan perusteella siten, että soveltuvin osin poistoajaksi valitaan näistä lyhyempi.

Taloudelliset käyttöajat:

Huoltosopimukset	10-15 vuotta
Muut aineettomat hyödykkeet	3-10 vuotta
Rakennukset	5-40 vuotta
Koneet ja laitteet	4-15 vuotta
Maa-alueista ei tehdä poistoja.

2.4 VALUUTTAKURSSIHERKKYYS

Liikevaihto eri valuutoissa 1–12/2022

Valuuttariskit

KONE toimii kansainvälisesti, ja sen liiketoimintaan liittyy siksi valuuttakurssivaihteluista aiheutuvia riskejä, jotka muodostuvat eri valuutoissa olevista tulojen ja menojen rahavirroista (transaktioriski) sekä ulkomaisten tytäryhtiöiden tuloslaskelma- ja tase-erien muuntamisesta euroiksi (translaatioriski).

Transaktioriski

Merkittävä osa KONEen liiketapahtumista määritellään tytäryhtiöiden paikallisissa toimintavaluutoissa ja ne eivät siten aiheuta transaktioriskiä. Uusien laitteiden ja modernisointien myynti ja asennus tapahtuu tyypillisesti asiakkaan paikallisessa valuutassa. Näihin toimituksiin liittyvät komponentti- ja materiaalikulut saattavat olla eri valuutoissa kuin missä myynti tapahtuu, mikä altistaa KONEen transaktioriskille. KONEen periaatteena on olennaisilta osin suojata nämä tilauskantaan sekä muihin tulevaisuudessa erittäin todennäköisesti toteutuviin myynti- ja ostosopimuksiin liittyvät valuuttakurssiriskit valuuttatermiineillä. KONEen liiketoimintayksiköt vastaavat omaan liiketoimintaansa liittyvän transaktioriskin seuraamisesta ja suojaamisesta valuuttakurssipolitiikkansa mukaisesti. KONEen merkittävimmät liiketoimintaan liittyvät transaktioriskit ovat Kiinan yuaneissa, Kanadan dollareissa, Saudi-Arabian rialeissa, Australian dollareissa ja Englannin punnissa. Valtaosa valuuttatermiinisopimuksista erääntyy vuoden sisällä.

10 % muutos vuosittaisissa keskimääräisissä valuuttakursseissa

Vaikutus liikevaihtoon	Vaikutus liikevoittoon (EBIT)
6,9 % muutos euromääräiseen liikevaihtoon	Liikevaihtoa suurempi vaikutus liikevoittoon ja jonkin verran vaikutusta suhteelliseen liikevoittoon

Suojauslaskentaa sovelletaan liiketoimintayksiköissä, joilla on merkittäviä valuuttamääräisiä tuloja tai menoja. Suojauslaskennassa valuuttatermiinien suojaustulokset kohdistetaan tuloslaskelmaan samanaikaisesti suojattavan kohteen valuuttakurssimuutoksen tuloutuksen kanssa.

KONEen tytäryhtiöiden rahoitusvarat ja -velat ovat tytäryhtiön paikallisessa valuutassa aina kun mahdollista. Jos tytäryhtiöllä on rahoitusvara tai -velka jossain muussa kuin paikallisessa valuutassa, nämä varat ja velat suojataan valuuttatermiineillä aina kun mahdollista ja soveltaen KONEen rahoituspolitiikkaa.

KONEen sisäiset lainat ja talletukset tehdään lähtökohtaisesti tytäryhtiöiden paikallisissa valuutoissa, jolloin näistä transaktioista mahdollisesti aiheutuva valuuttakurssiriski suojataan emoyhtiön toimesta valuutanvaihtosopimuksilla.

Translaatioriskit

Muutokset konsolidointikursseissa vaikuttavat KONEen euromääräisiin tulos- ja rahavirtalaskelmiin sekä tase-erien arvoihin. Noin 69 prosenttia KONEen liikevaihdosta muodostuu muissa toiminnallisissa valuutoissa kuin euroissa, joten translaatioriski on KONEelle oleellinen. Kymmenen prosentin muutos vuoden keskimääräisissä valuuttakursseissa euroa vastaan olisi aiheuttanut 6,9 (7,7) prosentin muutoksen KONEen euromääräisessä myynnissä vuonna 2022. Tällä muutoksella olisi ollut voimakkaampi vaikutus KONEen liikevoittoon ja myös jonkin verran vaikutusta suhteelliseen liikevoittoon. KONEen tytäryhtiöiden taseiden muuntamisesta euroiksi aiheutui vuoden 2022 aikana 5,1 (205,6) miljoonan euron muuntoero. Translaatioriskiä ei kuitenkaan suojata säännönmukaisesti, sillä KONEen liiketoiminta koostuu jatkuvista toiminnoista eri valuutta-alueilla. Tapauskohtaisesti tytäryhtiöiden

Laadintaperiaatteet

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat ja taseerien arvostus

Tilinpäätökseen sisältyvät erät on alun perin kirjattu toimintavaluutoissa, jotka on määritelty kullekin konserniyhtiölle niiden ensisijaisen taloudellisen toimintaympäristön mukaan.

Konsernitilinpäätöksen esittämisvaluutta on euro, joka on myös konsernin emoyhtiön toimintavaluutta.

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan alun perin tapahtumapäivän kurssiin toimintavaluutassa. Tilikauden päättyessä avoimina olevat ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat arvostetaan käyttäen tilinpäätöspäivän kursseja.

Varsinaiseen liiketoimintaan liittyvät kurssivoitot ja tappiot käsitellään liikevoittoon sisältyvinä oikaisuerinä. Rahoituksen kurssivoitot ja -tappiot kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

Konsernitilinpäätöksessä ulkomaisten konserniyhtiöiden tuloslaskelmat, joiden toimintavaluutta ei ole euro, muunnetaan euroiksi käyttäen tilikauden keskikurssia. Kaikki tase-erät tilikauden tulosta lukuun ottamatta muunnetaan euroiksi käyttämällä tilinpäätöspäivän valuuttakursseja. Euroalueen ulkopuolella sijaitseviin tytär- ja osakkuusyhtiöihin tehtyjen nettomääräisten sijoitusten muuntoerot sekä tilikauden tuloksen ja laajan tuloksen muuntamisesta tilikauden keskikursseihin ja taseen muuntamisesta tilipäätöspäivän valuuttakursseihin johtuvat kurssierot kirjataan oman pääoman "Muuntoero"- riville ja muutos laajan tuloksen muuntoeroihin. Kurssierot ulkomaisten tytäryhtiöiden varojen ja velkojen suojauksessa käytetyistä rahoitusinstrumenteista on kirjattu muun laajan tuloksen muuntoeroihin. Ulkomaanrahan määräisiin tytäryhtiöihin liittyvät kumulatiiviset muuntoerot kirjataan muun laajan tuloksen eristä tuloslaskelmaan ulkomaanrahamääräisistä tytäryhtiöistä luovuttaessa.

nettovaroihin liittyvää translaatioriskiä voidaan kuitenkin suojata. KONEen merkittävimmät translaatioriskipositiot jotka liittyvät ulkomaisiin tytäryhtiöihin ovat Kiinan yuaneissa, Hong Kongin dollareissa ja Yhdysvaltain dollareissa.

Rahoitusvarojen ja -velkojen valuuttakurssiriskien herkkyysanalyysi

Valuuttakurssiriskien herkkyysanalyysi on laskettu tärkeimpien valuuttaparien osalta tytäryhtiöiden vieraan valuutan määräisille rahoitusvaroille ja -veloille sekä valuuttatermiineille tilinpäätöshetkellä. Analyysi ei sisällä tilauskantaa eikä ennustettuja rahavirtoja. Positiot tärkeimmissä valuuttapareissa on kuvattu oheisessa taulukossa. Valuuttariskien herkkyysanalyysi arvioi 10 prosentin valuuttakurssimuutoksen vaikutuksen tilikauden tulokseen ja omaan pääomaan tilinpäätöshetkellä. Muutos omaan pääomaan aiheutuu pääosin rahavirran suojauslaskennassa olevista valuuttatermiineistä.

Valuuttariskien herkkyysanalyysi on laskettu ennen veroja. 10 prosentin valuuttakurssimuutoksen (euron, Kiinan yuanin ja Yhdysvaltain dollarin vahvistuminen) vaikutus tilinpäätöshetkellä olisi ollut -9,6 (-11,2) miljoonaa euroa tilikauden tulokseen ja 50,9 (69,0) miljoonaa euroa omaan pääomaan.

		Positiot euroa vastaan						Positiot USD:a vastaan			Positiot CNY:a vastaan
Me	HKD	USD	GBP	SEK	CNY	JPY	Muut	Yhteensä	CNY	CAD	Muut	Yhteensä	Muut	Yhteensä
Positio 31.12.2022	-221	-102	-68	-60	60	119	23	-249	108	-96	-29	-17	-148	-148
Positio 31.12.2021	-447	-107	-67	-56	77	140	-9	-469	107	-82	-15	10	-119	-119

Päävaluuttojen vaihtokurssit euroissa

			31.12.2022		31.12.2021
		Keskikurssi	Päätöskurssi	Keskikurssi	Päätöskurssi
Kiinan Yuan	CNY	7,0836	7,3582	7,6388	7,1947
Yhdysvaltain Dollari	USD	1,0563	1,0666	1,1851	1,1326
Englannin Punta	GBP	0,8537	0,8869	0,8615	0,8403
Australian Dollari	AUD	1,5189	1,5693	1,5792	1,5615

2.5 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT

Rahoitustuotot ja-kulut, Me	1.1.–31.12.2022	1.1.–31.12.2021
Osinkotuotot ¹⁾	0,0	5,7
Korkotuotot
Korkoeron käyvän arvon muutos ²⁾	2,9	-
Korkotuotot valuuttajohdannaisista	26,1	25,7
Korkotuotot lainoista ja rahoitussaamisista	17,4	18,1
Muut rahoitustuotot	0,2	0,2
Valuuttakurssivoitot ³⁾	4,6	3,2
Rahoitustuotot	51,2	52,9
Korkokulut
Korkoeron käyvän arvon muutos ²⁾	-6,0	-5,2
Korkokulut muista rahoitusveloista ⁴⁾	-16,8	-15,8
Muut rahoituskulut ⁵⁾	-6,5	-5,8
Valuuttakurssitappiot ³⁾	-24,6	-0,7
Rahoituskulut	-53,9	-27,4
Yhteensä	-2,7	25,5

¹⁾ Koostuu pääosin TELC:lta saadusta osingosta

²⁾ Korkoeron käyvän arvon muutos tulosvaikutteisesti kirjattavista sijoituksista sisältää -2,7 (-5,7) miljoonaa euroa liittyen korkorahastoihin.

³⁾ Valuuttakurssivoitot ja -tappiot sisältävät kurssieroja lainoista ja muista saamisista -47,4 (-128,9) miljoonaa euroa ja valuuttajohdannaisten käyvän arvon

muutoksia 27,4 (131,3) miljoonaa euroa.

⁴⁾ Sisältää leasingvelkojen korkokuluja -10,2 (-8,9) miljoonaa euroa.

5 ⁾ Sisältää luottolimiittien luotonvarausprovisioita -0,8 (-0,8) miljoonaa euroa sekä pankki- että muita kuluja -5,7 (-5,0) miljoonaa euroa.

2.6 TULOVEROT

Tuloslaskelman verot, Me	1.1.–31.12.2022	1.1.–31.12.2021
Tilikauden suoriteperusteiset verot	272,2	310,0
Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen muutos	-33,8	-17,6
Verot edellisiltä tilikausilta	5,5	5,7
Yhteensä	244,0	298,1

Tuloslaskelman verojen täsmäytys voittoon ennen veroja, Me	1.1.–31.12.2022	1.1.–31.12.2021
Voitto ennen veroja	1 028,4	1 320,8
Verot laskettuna emoyhtiön verokannalla (20 %)	205,7	264,1
Ulkomaisten tytäryhtiöiden verokantojen vaikutus	6,9	4,1
Pysyvät erot	6,5	-1,2
Verot edellisiltä tilikausilta ja laskennallisten verosaamisten uudelleenarviointi	6,4	0,8
Laskennallisten verojen uudelleenarvostaminen - yhteisöverokantojen muutokset	0,6	0,2
Jakamattomiin voittovaroihin liittyvä laskennallinen verovelka	18,3	27,6
Muut	-0,4	2,5
Yhteensä	244,0	298,1
Efektiivinen veroaste, % ¹⁾	23,7	22,6
Emoyhtiön veroaste, %	20,0	20,0

1) Tilikauden 2022 liiketoiminnan tulokseen perustuva efektiivinen veroaste ilman aikaisempien vuosien veroja ja Venäjään liittyviä kertaluoteisia eriä oli 22,6%.

2.7 OSAKEKOHTAINEN TULOS

	1.1.–31.12.2022	1.1.–31.12.2021
Emoyhtiön osakkeenomistajille jakautuva tilikauden voitto, Me	774,5	1 014,2
Osakkeiden painotettu keskiarvo tilikaudella (1 000 kpl)	517 841	518 055
Laimentamaton osakekohtainen tulos, e	1,50	1,96
Osakepalkkiojärjestelmän laimennusvaikutus (1 000 kpl)	323	578
Osakkeiden painotettu keskiarvo tilikaudella laimennusvaikutuksella korjattuna (1 000 kpl)	518 164	518 634
Laimennettu osakekohtainen tulos, e	1,49	1,96

Laadintaperiaatteet

Tuloverot

Konsernin verokulu sisältää konserniyhtiöiden tilikauden tulokseen perustuvat verot, aikaisempien tilikausien verojen oikaisut sekä laskennallisten verojen muutoksen. Laskennallinen verovelka tai -saaminen lasketaan kaikista varojen ja velkojen kirjanpidon ja verotuksen välisistä väliaikaisista eroista vahvistetun verokannan mukaisesti. Väliaikaisia eroja syntyy tavallisesti varauksista, poistoista, sisäisestä varastokatteesta, etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä ja vahvistetuista tappioista. Laskennallinen verosaaminen kirjataan vahvistetuista tappioista ja muista väliaikaisista eroista siltä osin kuin on todennäköistä, että tulevina vuosina syntyy niitä vastaavaa verotettavaa tulosta.

Laskennallinen verovelka tytäryhtiöiden jakamattomista voittovaroista kirjataan konsernitilinpäätökseen silloin, kun verovelvoite on olemassa ja kun sen odotetaan toteutuvan ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Yhtiön johdon säännöllisesti tekemän arvioinnin tarkoituksena on tunnistaa ne yhtiön veropositiot, joihin liittyvä verolainsäädäntö on tulkinnanvarainen. Arvion perusteella tunnistetuista epävarmoista veropositioista kirjataan oikaisu, jos arvioidaan todennäköiseksi, että veroviranomaiset tulevat haastamaan johdon tulkinnan. Varauksen määrä perustuu arvioituun lopulliseen verokustannukseen.

Laadintaperiaatteet

Osakekohtainen tulos

Laimentamaton osakekohtainen tulos on laskettu jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos tilikauden aikana ulkona olleiden osakkeiden painotetulla keskimäärällä. Laimennetun osakekohtaisen tuloksen laskemisessa on otettu huomioon osakepalkkiojärjestelmän laimentava vaikutus. KONEella on kaksi osakesarjaa, joista molemmat on huomioitu osakekohtaisen tuloksen laskennassa.

2.8 MUUT LAAJAN TULOKSEN ERÄT

Erittely muista laajan tuloksen eristä

Me	1.1.–31.12.2022	1.1.–31.12.2021
Muuntoerot	5,1	205,6
Ulkomaisten tytäryhtiöiden suojaus	-21,2	-28,6
Käyvän arvon muutokset	-20,8	0,6
Työsuhde-etuuksien uudelleenarvostus	27,4	-3,3
Tulevien rahavirtojen suojaus:
Tilikaudella syntyneet voitot/tappiot	6,4	-8,2
Tuloslaskelman uudelleenluokittelut	-5,8	8,6
Tulevien rahavirtojen suojaus, netto	0,6	0,4
Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot	16,9	-5,9
Muut laajan tuloksen erät yhteensä	8,0	168,9

Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot

	1.1.–31.12.2022			1.1.–31.12.2021
Me	Ennen veroja	Veroveloitus (-) / hyvitys	Verojen jälkeen	Ennen veroja	Veroveloitus (-) / hyvitys	Verojen jälkeen
Muuntoero	5,1	-	5,1	205,6	-	205,6
Ulkomaisten tytäryhtiöiden suojaus	-21,2	-	-21,2	-28,6	-	-28,6
Tulevien kassavirtojen suojaus	0,6	1,9	2,5	0,4	-2,5	-2,1
Erät jotka saatetaan tulevaisuudessa siirtää tulosvaikutteisiksi	-15,5	1,9	-13,6	177,5	-2,5	175,0
Käyvän arvon muutokset	-20,8	-	-20,8	0,6	-	0,6
Työsuhde-etuuksien uudelleenarvostus	27,4	15,0	42,4	-3,3	-3,4	-6,7
Erät joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi	6,6	15,0	21,6	-2,7	-3,4	-6,1
Muut laajan tuloksen erät yhteensä	-8,9	16,9	8,0	174,8	-5,9	168,9

3 Nettokäyttöpääoma

TÄSSÄ OSIOSSA

Tämä osio pitää sisällään seuraavat KONEen nettokäyttöpääoman komponentteja kuvaavat liitetiedot: 3.1 Vaihto-omaisuus 3.2 Myyntisaatavat ja asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät ja velat 3.3 Siirtosaamiset 3.4 Siirtovelat 3.5 Varaukset 3.6 Laskennalliset verosaamiset ja -velat

KONEEN NETTOKÄYTTÖPÄÄOMA

• Liiketoimintamallimme mahdollistaa negatiivisen nettokäyttöpääoman.
• Kaikilla KONEen liiketoiminta- ja markkina-alueilla on käytössä ennakkomaksut.

Nettokäyttöpääoma, Me	31.12.2022	31.12.2021
Vaihto-omaisuus	843,6	717,8
Saadut ennakot ja myynnin jaksotukset	-1 973,8	-1 957,0
Myyntisaamiset	2 668,1	2 421,4
Siirtosaamiset ja tuloverosaamiset	826,9	898,1
Siirtovelat ja tuloverovelat	-2 181,2	-2 268,2
Varaukset	-177,4	-152,3
Ostovelat	-1 132,8	-1 310,2
Laskennalliset verosaamiset ja - velat, netto	222,7	182,2
Yhteensä	-903,9	-1 468,2

*) Rahavirta liiketoiminnasta (ennen rahoituseriä ja veroja)

3.1 VAIHTO-OMAISUUS

Vaihto-omaisuus, Me	31.12.2022	31.12.2021
Aineet, tarvikkeet ja valmiit tuotteet	409,9	326,6
Keskeneräiset työt	411,1	351,9
Maksetut ennakot	22,6	39,2
Yhteensä	843,6	717,8

Laadintaperiaatteet

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai nettorealisointiarvoon, siten että näistä valitaan alempi. Aineiden ja tarvikkeiden arvostuksessa on käytetty painotettua keskihintaa tai standardihintoja. Puolivalmisteet on arvostettu muuttuviin valmistuskustannuksiin. Keskeneräiset työt sisältävät tilinpäätöspäivään mennessä kertyneet kustannukset sitoville asiakastilauksille, kun määräysvalta ei vielä ole siirtynyt asiakkaalle. Kertyneet kustannukset sisältävät välittömät työ- ja materiaalikustannukset sekä suhteellisen osuuden valmistuksen ja asennuksen välillisistä kustannuksista. Sitovat asiakastilaukset ovat pääosin kiinteisiin sopimushintoihin perustuvia uusien laitteiden tilauksia, tai vanhojen laitteiden modernisointitilauksia. Vaihto-omaisuuden arvossa huomioidaan epäkuranttiudesta johtuva arvonalentuminen perustuen johdon arvioon todennäköisestä nettorealisointiarvosta.

3.2 MYYNTISAATAVAT JA ASIAKASSOPIMUKSIIN PERUSTUVAT OMAISUUSERÄT JA VELAT

Muutokset asiakassopimuksiin perustuvissa omaisuuserissä ja veloissa

Tilauskanta, joka vastaa keskeneräisiä suoritevelvoitteita uuslaite- ja modernisointiliiketoiminnassa oli 9 026,1 (8 564,0) miljoonaa euroa 31.12.2022. Merkittävä osa tilauskannasta arvioidaan tuloutettavan seuraavan 12 kuukauden sisällä raportointikauden päättymisestä. Toimitusajat erityisesti pitkäaikaisissa suurprojekteissa ovat kuitenkin jonkin verran pidempiä riippuen projektien koosta ja monimutkaisuudesta.

Laskuttamattomien myyntisaamisten sekä saatujen ennakoiden ja myynnin jaksotusten muutokset noudattavat liiketoiminnan muutoksia, mutta niihin vaikuttaa myös valmistusasteen mukaista tuloutusperiaatetta sovellettaessa tavanomainen projektien edistymisestä johtuva vaihtelu.

Jaksotetut huoltosopimusvelat vastaavat keskeneräistä osuutta laskutetusta transaktiohinnasta huoltoliiketoiminnan sopimuksille. Tyypillisesti nämä tuloutetaan seuraavan 12 kuukauden sisällä raportointikauden päättymisestä.

Raportointikaudella ei kirjattu merkittävissä määrin myyntiä johtuen transaktiohintojen tai arvioiden muutoksista liittyen suoritevelvoitteisiin, jotka olivat osittain tai kokonaan täytetty aikaisimpina vuosina. Asiakassopimuksiin perustuviin omaisuuseriin ei kohdistunut merkittäviä arvonalentumisia raportointikaudella.

Asiakasluottoriskien hallinta

Asiakasluottoriskit kohdistuvat asiakkailta avoinna oleviin ennakkomaksusaamisiin tai toimitettuihin laitteisiin ja suoritettuihin palveluihin liittyviin laskuttamattomiin saamisiin tai myyntisaamisiin. Tätä luottoriskiä hallitaan määritellyllä toimintamallilla tarjouksille, maksuehdoille, valtuutuksille ja luotonhallinnalle sekä projektinhallinnalle. Myyntisaamisiin liittyviä luottoriskejä vastaan suojaudutaan käyttämällä asiakkaiden kanssa maksuehtoja, jotka perustuvat ennakkomaksuihin, rembursseihin ja takauksiin. KONE hallinnoi proaktiivisesti myyntisaamisiaan asiakasriskin minimoimiseksi. KONEella on laaja asiakaskunta, joka jakautuu usealle markkina-alueelle. Myyntisaamisiin ja asiakassopimuksiin perustuvien omaisuuserien maantieteellinen jakautuma heijastelee hyvin myynnin jakautumista. KONEen johto on raportointikauden aikana

Laadintaperiaatteet

Myyntisaamiset

Myyntisaamiset kirjataan, kun oikeus suoritukseen on ehdoton sen vastikemäärän suuruisena johon ei liity ehtoja. Uusien laitteiden ja modernisointien sopimuksille saaminen kirjataan tyypillisesti laskutettaessa, kun tuotteet toimitetaan. Huoltosopimuksille saaminen kirjataan noudattaen sopimusehtojen mukaista laskutusta.

KONE soveltaa odotettavissa olevien luottotappioiden mallia arvioidessaan epävarmojen saatavien arvonalentumista, sillä myyntisaamiset eivät sisällä merkittävää rahoituskomponenttia. Odotettavissa olevien luottotappioiden määrittämistä varten myyntisaamiset on ryhmitelty yhteisten luottoriskiominaisuuksien ja ikäjakauman perusteella ja ne määritetään historiallisiin luottotappiomääriin perustuen ottaen huomioon ennakoivaa informaatiota ja saamiskohtaisia arviointeja. Lopullinen luottotappio kirjataan, kun selvitystilasta tai konkurssista on saatu tieto taikka kun on muutoin ilmeistä, että asiakas ei tule suoriutumaan maksuvelvoitteistaan. Muutokset epävarmojen saatavien luottotappioissa ja lopullisissa luottotappioissa esitetään tuloslaskelman kuluissa.

Laskuttamattomat myyntisaamiset

Laskuttamattomat myyntisaamiset liittyvät KONEen uuslaiteja modernisointisopimusten ajan kuluessa tuloutettavien suoritevelvoitteiden myyntiin. Laskuttamaton liikevaihto syntyy, kun tuloutettu myynti ylittää asiakaslaskutuksen määrän ja kun vastikkeen maksaminen on ehdollinen muista tekijöistä, kuin ajan kulumisesta johtuen.

Laskuttamattomat myyntisaamiset arvostetaan nettorealisointiarvoon. Laskuttamattomat saamiset luokitellaan asiakassopimuksiin perustuvaksi omaisuuseräksi ja esitetään konsernitaseessa siirtosaamisissa.

Arvonalentuminen arvioidaan asiakassopimukseen perustuvien omaisuuserien osalta perustuen koko eliniän odotettavissa oleviin luottotappioihin ja tapauskohtaiseen analyysiin.

Huoltosopimusjaksotukset

Kun myynnin tuloutus ylittää asiakaslaskutuksen määrän, jaksotetaan huoltosopimussaaminen, joka arvostetaan nettorealisointiarvoon. Jaksotetut huoltosopimussaamiset luokitellaan asiakassopimuksiin perustuvaksi omaisuuseräksi ja se esitetään konsernitaseessa siirtosaamisissa. Kun asiakaslaskutus ylittää myynnin tuloutuksen määrän, tehdään huoltosopimusjaksotus, joka luokitellaan asiakassopimuksiin perustuvaksi velaksi ja se esitetään konsernitaseessa siirtoveloissa.

Saadut ennakot ja myynnin jaksotukset

Saadut ennakot ja myynnin jaksotukset liittyvät KONEen uuslaite- ja modernisointisopimusten puitteissa saatuihin ennakkomaksuihin ennen suoritevelvoitteen täyttymistä tai kun asiakaslaskutus ylittää tuloutetun myynnin määrän. Saadut ennakot ja myynnin jaksotukset luokitellaan asiakassopimuksiin perustuviksi veloiksi ja ne tuloutuvat myyntinä KONEen täytettyä suoritevelvoitteensa.

Me	31.12.2022	31.12.2021
Myyntisaamiset	2 668,1	2 421,4
Huoltosopimusjaksotukset (Liite 3.3)	36,6	35,1
Laskuttamattomat myyntisaamiset (Liite 3.3)	365,1	344,6
Asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät	3 069,8	2 801,1
Huoltosopimusjaksotukset (Liite 3.4)	452,2	462,7
Saadut ennakot ja myynnin jaksotukset	1 973,8	1 957,0
Asiakassopimuksiin perustuvat velat	2 426,0	2 419,8

seurannut erityisen tiiviisti kiinalaisiin rakennuttajiin liittyvää luottoriskiä.

Ennakkolaskusaamisten ja myyntisaamisten laatua arvioidaan KONEen luotonhallintapolitiikan mukaan. Tämän politiikan mukaisesti säännöt saamisten laadun arvioinnille on määritetty erikseen uusien laitteiden liiketoiminnalle sekä huolto- ja modernisointiliiketoiminnalle. Saamisten laatua arvioidaan yleisesti ikääntymisen perusteella luottoriskin kasvaessa sitä mukaa, kun saamiset vanhenevat sekä myös yksittäisten asiakaskohtaisten analyysien perusteella, jotta mahdollisesti yksittäisistä asiakaskohtaisista syistä johtuva alempi luottokelpoisuus on tunnistettavissa. Myyntisaamisten luottotappiovaraus kirjataan saamisten laadun arvioinnin ja odotettavissa olevan luottotappiomallin perusteella.

Epävarmojen saatavien kattamiseksi kirjatun luottotappiovarauksen määrä tilikauden lopussa oli 310,8 (284,4) miljoonaa euroa. Kasvu vertailukaudesta heijastelee pääasiassa lisääntyneitä epävarmuuksia Kiinan markkinaalueella.

Myyntisaamisten ikäjakauma

Myyntisaamisten ikäjakauma arvonalentumiskirjausten jälkeen, Me	31.12.2022	31.12.2021
Ei-erääntyneet ja alle yhden kuukauden erääntyneet saamiset	2 018,3	1 923,4
1–3 kuukautta erääntyneet	314,4	278,5
3–6 kuukautta erääntyneet	161,1	133,1
Yli 6 kuukautta erääntyneet	174,3	86,4
Myyntisaamisten tasearvo	2 668,1	2 421,4

3.3 SIIRTOSAAMISET

Siirtosaamiset, Me	31.12.2022	31.12.2021
Korkojaksotukset	3,0	2,7
Huoltosopimusjaksotukset (Liite 3.2)	36,6	35,1
Laskuttamattomat asiakas-saamiset (Liite 3.2)	365,1	344,6
Johdannaisvarat (Liite 5.3)	27,2	88,4
Arvonlisäverosaamiset	84,9	129,6
Ennakkomaksut ja muut siirtosaamiset	192,5	180,5
Yhteensä	709,3	780,8

3.4 SIIRTOVELAT

Siirtovelat, Me	31.12.2022	31.12.2021
Korkojaksotukset	1,0	2,2
Huoltosopimusjaksotukset (Liite 3.2)	452,2	462,7
Jälkikustannukset ¹⁾	302,3	342,7
Palkka- ja sosiaalikulujaksotukset	570,0	551,0
Osakeperusteiset maksut	9,9	22,5
Johdannaisvelat (Liite 5.3)	32,6	42,3
Arvonlisäverovelat	86,1	122,6
Yritysostojen maksamaton kauppahinta	17,0	21,2
Muut siirtovelat	581,2	570,0
Yhteensä	2 052,2	2 137,4

¹⁾ Sisältää odotetun toimittajalaskutuksen jo toimitettujen uuslaite- ja modernisaatiotilauksiin kustannuksiin liittyen.

3.5 VARAUKSET Laadintaperiaatteet

1.1.–31.12.2022, Me	Takuut	Korvaus vaateet	Toiminnan uudelleen järjestelyt	Tappiolliset sopimukset	Muut varaukset	Yhteensä
Varaukset kauden alussa	58,8	7,4	16,0	31,4	38,6	152,3
Valuuttakurssien vaikutus	-0,6	0,0	0,2	-0,3	0,1	-0,7
Lisäykset	19,9	4,2	10,9	32,7	38,0	105,7
Käytetyt varaukset	-11,8	-1,3	-10,7	-13,9	-8,5	-46,1
Varausten peruutukset	-1,5	-2,0	-1,5	-3,7	-25,8	-34,4
Hankitut liiketoiminnot	-	-	-	-	0,6	0,6
Varaukset kauden lopussa	64,8	8,4	14,9	46,2	43,0	177,4

	Pitkäaikaiset	Lyhytaikaiset	Yhteensä
Varausten jakautuminen 31.12.2022	44,8	132,6	177,4

1.1.–31.12.2021, Me	Takuut	Korvaus vaateet	Toiminnan uudelleen järjestelyt	Tappiolliset sopimukset	Muut varaukset	Yhteensä
Varaukset kauden alussa	67,4	6,3	18,1	28,3	34,5	154,7
Valuuttakurssien vaikutus	2,8	0,0	0,3	1,3	0,3	4,7
Lisäykset	15,0	5,7	14,3	17,4	20,6	73,0
Käytetyt varaukset	-21,7	-1,1	-10,5	-10,7	-3,5	-47,7
Varausten peruutukset	-4,6	-3,5	-6,2	-5,2	-14,3	-33,8
Hankitut liiketoiminnot	0,1	-	-	0,4	0,9	1,4
Varaukset kauden lopussa	58,8	7,4	16,0	31,4	38,6	152,3

	Pitkäaikaiset	Lyhytaikaiset	Yhteensä
Varausten jakautuminen 31.12.2021	101,4	50,9	152,3

Varaukset

Varaus merkitään taseeseen, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena olemassa oleva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite ja on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää taloudellista suoritusta ja velvoitteen määrä on arvioitavissa luotettavasti. Varauksen kirjaamiseen liittyy tavallisesti johdon arvioita velvoitteen todennäköisyydestä ja määrästä.

Takuuvaraukset sisältävät tuotteiden korjaamisesta tai korvaamisesta aiheutuvat kustannukset, mikäli takuuaikaa on tilinpäätöspäivänä jäljellä. Takuuvarauksen määrä arvioidaan perustuen aiempaan kokemukseen tuotteiden korjaamisesta ja korvaamisesta.

Korvausvaadevaraus kirjataan, kun korvausvaade on vastaanotettu ja on todennäköistä, että korvaus tullaan suorittamaan ja suorituksen määrä on arvioitavissa luotettavasti.

Toiminnan uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan vasta silloin, kun uudelleenjärjestelyä koskeva suunnitelma on laadittu ja siitä on tiedotettu ja on olemassa näyttöä siitä, että suunnitelma tullaan panemaan toimeen.

Tappiollisista sopimuksista tehdään varaus, kun on todennäköistä, että kustannukset ylittävät arvioidun myyntihinnan tai muun tuoton sopimuksesta. Todennäköinen tappio kirjataan kuluksi välittömästi.

Muut varaukset sisältävät muun muassa varauksia sopimus- ja muista vastuista, jotka johtuvat riita- ja työsuhdeasioista tai muista sääntelyyn perustuvista velvoitteista.

3.6 LASKENNALLISET VEROSAAMISET JA -VELAT

Laskennalliset verosaamiset, Me	31.12.2022	31.12.2021	31.12.2020
Käyttämättömät verotuksessa vahvistetut tappiot	1,1	1,7	2,0
Varaukset ja siirtovelat	270,2	267,8	236,7
Eläkevelvoitteet	15,9	28,6	21,7
Vaihto-omaisuus	23,9	23,5	24,5
Käyttöomaisuus	13,2	16,0	14,7
Muut väliaikaiset erot	90,0	42,8	42,6
Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen netotus	-106,7	-111,3	-99,8
Yhteensä	307,5	269,1	242,4
Kauden alussa	269,1	242,4
Valuuttakurssien vaikutus	-4,4	21,1
Kirjattu tuloslaskelmaan	25,9	11,5
Kirjattu laajaan tulokseen	16,9	-5,9
Yrityshankinnat, -myynnit ja muut	0,1	0,1
Tasearvo kauden lopussa	307,5	269,1

Laskennalliset verovelat, Me	31.12.2022	31.12.2021	31.12.2020
Käyttöomaisuus	21,5	29,3	29,0
Liikearvo ja aineettomat hyödykkeet	85,3	72,2	72,0
Muut väliaikaiset erot	84,7	96,7	89,3
Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen netotus	-106,7	-111,3	-99,8
Yhteensä	84,8	86,9	90,4
Kauden alussa	86,9	90,4
Valuuttakurssien vaikutus	2,5	0,6
Kirjattu tuloslaskelmaan	-7,9	-6,1
Yrityshankinnat, -myynnit ja muut	3,3	2,0
Tasearvo kauden lopussa	84,8	86,9
Laskennalliset verosaamiset ja -velat netto	222,7	182,2

Laadintaperiaatteet

Laskennalliset verot

Laskennallinen verovelka tai -saaminen lasketaan kaikista varojen ja velkojen kirjanpidon ja verotuksen välisistä väliaikaisista eroista vahvistetun verokannan mukaisesti. Väliaikaisia eroja syntyy tavallisesti myynnin tuloutuksesta, varauksista, poistoista, sisäisestä varastokatteesta, etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä, vuokrasopimuksista ja vahvistetuista tappioista. Laskennallinen verosaaminen kirjataan vahvistetuista tappioista ja muista väliaikaisista eroista siltä osin kuin on todennäköistä, että saamista voidaan tulevina vuosina hyödyntää verotettavaa tulosta vastaan.

Laskennallinen verovelka tytäryhtiöiden jakamattomista voittovaroista kirjataan konsernitilinpäätökseen silloin, kun verovelvoite on olemassa ja kun sen odotetaan toteutuvan ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Laskennalliset verosaamiset ja -velat vähennetään konsernitilinpäätöksessä toisistaan, mikäli on olemassa laillisesti toimeenpantavissa oleva oikeus kuitata tilikauden verotettavaan tuloon perustuvia verovelkoja tilikauden verotettavaan tuloon perustuvia verosaamisia vastaan ja laskennalliset verosaamiset ja -velat liittyvät saman veronsaajan perimiin tuloveroihin.

Yritysostot ja investoinnit

TÄSSÄ OSIOSSA

Tämä osio pitää sisällään seuraavat KONEen hankittuja liiketoimintoja ja investointeja kuvaavat liitetiedot:

• 4.1 Hankitut ja myydyt liiketoiminnot
• 4.2 Liikearvo
• 4.3 Aineettomat hyödykkeet
• 4.4 Aineelliset hyödykkeet

YRITYSOSTOT JA INVESTOINNIT KONEELLA

• KONEen liiketoimintamalli sitoo vähän pääomaa ja on luonteeltaan työvoimaintensiivinen, erityisesti palveluliiketoiminnassa. Uusien laitteiden tuotannossa teemme paljon yhteistyötä useiden komponenttitoimittajien kanssa. Tämän tuloksena liiketoiminnassa tarvittavien aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden määrä on suhteellisen matala.
• Investoinnit omaan käyttöön vuokrattuihin aineellisiin hyödykkeisiin koostuvat pääasiallisesti huoltoajoneuvoista ja varasto- ja toimistorakennuksista.
• Investoinnit liittyvät pääasiallisesti tutkimukseen ja kehitykseen, IT:hen, tuotannon toimintoihin sekä palveluliiketoimintaan.
• KONEen vuonna 2022 tekemät yritysostot koostuivat pääasiassa pienistä huoltoyhtiöistä EMEA-alueella.

KONEen investoinnit 1,9 % liikevaihdosta vuonna 2022

4.1 HANKITUT JA MYYDYT LIIKETOIMINNOT

Hankitut liiketoiminnot

KONE teki 17 (15) yritysostoa vuonna 2022, yhteenlasketun hankintahinnan ollessa 28,1 (50,1) miljoonaa euroa. Ostetut liiketoiminnot ovat erikoistuneet hissi-, liukuporras- ja rakennusten automaattioviliiketoimintaan. Kaikki hankitut liiketoiminnot ovat EMEA-alueella. Tilikauden aikana loppuunsaatetut liiketoimintojen hankinnat eivät yksitellen tarkasteltuina tai kokonaisuutena olleet olennaisia konsernitilinpäätöksen 2022 kannalta. Vuonna 2022 hankittujen liiketoimintojen kautta kertyneellä liikevaihdolla oli vain vähäinen vaikutus konsernin tilikauden liikevaihtoon. Alustavien hankintamenolaskelmien perusteella hankintahinnasta 26,2 miljoonaa euroa kohdistettiin muihin aineettomiin hyödykkeisiin sisältyville huoltosopimuksille. Hankitut huoltosopimukset poistetaan pääsääntöisesti kymmenessä vuodessa. Liitetieto 4.3 sisältää lisää tietoa muista aineettomista hyödykkeistä.

Hankittujen nettovarojen alustavien arvioiden mukaiset käyvät arvot ja hankintahinnat on esitetty oheisessa taulukossa. Hankintahinnat maksettiin käteisellä, lukuun ottamatta tiettyjä myöhemmin maksettavaksi tulevia osuuksia. Useimmissa yritysostoissa hankintahinta sisältää ehdollisen vastikkeen, jonka suuruus tyypillisesti määräytyy hankintakohteen hankintahetken jälkeisen taloudellisen tuloksen perusteella. Ehdollisen vastikkeen käypä arvo on määritetty hankintahetkellä, ja muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti. Tyypillisesti ehdolliset vastikkeet toteutuvat kuitenkin alkuperäisen arvion mukaisina. KONE enimmäkseen hankki 100 prosentin osuuden kaikista vuonna 2022 hankituista liiketoiminnoista lukuun ottamatta yhtä hankintaa.

Myydyt liiketoiminnot

Vertailukauden aikana KONE myi koko omistuksensa Motala Hissar AB:ssä käteiskauppahintaa vastaan. Tytäryhtiön myynnillä ei ollut merkittävää vaikutusta konsernin varjoihin ja velkoihin. Myynnin yhteydessä kirjattiin 13,9 miljoonan euron myyntivoitto.

Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot

KONE ilmoitti kesäkuussa 2022 myyvänsä Venäjän liiketoimintonsa paikalliselle johdolle ja allekirjoittaneensa tähän liittyen osakekauppasopimuksen. Kaupan toteutuminen edellyttää venäläisten viranomaisten hyväksyntää. 31.12.2022 Venäjän liiketoiminnot on luokiteltu myytävänä oleviksi. Varoja ja velkoja ei ole esitetty erillään konsernitaseen muista varoista ja veloista, eikä liiketoiminnan tilikauden tulosta ole eritelty tuloslaskelmalla, koska näiden vaikutukset ovat epäolennaisia. Liiketoiminnan varat ja velat on kuitenkin arvostettu kirjanpitoarvoon tai myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon. Tämän seurauksena KONE kirjasi 12,5 miljoonan euron tappion tilikauden 2022 aikana.

Laadintaperiaatteet

Hankitut liiketoiminnot

Hankitut liiketoiminnot on yhdistelty konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan hankittuun liiketoimintaan, ja vastaavasti myydyt toiminnot on sisällytetty määräysvallan lakkaamiseen saakka. Luovutettu vastike, mukaan lukien ehdollinen kauppahinta sekä hankitun yrityksen yksilöitävissä olevat varat ja velat arvostetaan käypään arvoon hankintahetkellä. Hankintaan liittyvät menot kirjataan kuluksi sille kaudelle, jolloin ne ovat aiheutuneet.

Määräysvallattomien omistajien osuus yrityshankinnan kohteesta arvostetaan joko käypään arvoon tai suhteellisen omistusosuuden määräisenä hankinnan kohteen yksilöitävissä olevasta nettovarallisuudesta hankintahetkellä.

Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot

KONE luokittelee pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot myytävinä oleviksi silloin kun hyödyt omaisuuseristä tai liiketoiminnoista arvioidaan kerrytettävän lähinnä myynnin kuin jatkuvien toimintojen kautta. Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot arvostetaan kirjanpitoarvoon tai myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon sen mukaan kumpi näistä on alempi.

Hankittujen liiketoimintojen omaisuuserien käyvät arvot, Me	1.1.–31.12.2022	1.1.–31.12.2021
Huoltosopimukset	26,2	22,7
Muut aineettomat hyödykkeet	0,0	0,2
Aineelliset hyödykkeet	0,4	0,2
Laskennalliset verosaamiset	0,1	0,1
Vaihto-omaisuus	1,5	0,8
Saamiset	2,6	4,9
Rahavarat	2,4	8,2
Varat yhteensä	33,1	37,2
Eläkevelvoitteet	0,2	0,1
Korolliset velat	2,5	0,2
Varaukset	0,6	1,4
Laskennalliset verovelat	3,3	2,0
Muut velat	2,2	3,6
Velat yhteensä	8,9	7,3
Nettovarat	24,2	30,0
Maksettu hankintahinta	19,1	36,4
Ehdollinen ja myöhemmin maksettava vastike	9,1	13,7
Hankintahinta hankintahetkellä	28,1	50,1
Liikearvo	4,0	20,1

Tuloslaskelmaan kirjatut hankintahetken jälkeiset muutokset hankintahinnassa olivat yhteensä 0,7 (0,2) miljoonaa euroa.

4.2 LIIKEARVO

Liikearvon kohdistaminen

Liikearvo kohdistetaan rahavirtaa tuottaville yksiköille (CGU). KONEen liiketoimintamallia ja organisaatiorakennetta mukaillen rahavirtaa tuottava yksikkö on tyypillisesti maakohtainen yksikkö, jossa hankittu liiketoiminta sijaitsee. Liikearvo on kohdistettu yhteensä 23 eri CGU:lle 31.12.2022. 5 suurinta CGU:ta vastaa 75% koko liikearvosta. Liikearvoltaan alle kymmenen miljoonan euron CGU:ita oli yhteensä yhdeksän kappaletta. Liikearvon maantieteellinen kohdentaminen (tasearvot) ja painotetut keskiarvot käytetyistä diskonttokoroista ovat esitetty viereisessä taulukossa.

Arvonalentumistestaus

Arvonalentumistestauksessa käytetyt tulevaisuuden rahavirtaarvioihin pohjautuvat käyttöarvolaskelmat perustuvat konsernin johdon hyväksymiin, CGU-kohtaisiin taloudellisiin suunnitelmiin. Käytetyt rahavirta-arviot perustuvat seuraavien kolmen vuoden taloudellisiin suunnitelmiin. CGU-kohtaisissa rahavirta-arvioissa käytetyt liiketoiminnan kasvuoletukset sekä oletukset myyntihintojen ja kustannusten kehityksestä perustuvat johdon arvioihin kysynnän ja markkinoiden kehityksestä, joita verrataan ulkoisiin informaatiolähteisiin. Laskelmissa käytetyt tuottavuus- ja tehokkuusoletukset perustuvat sisäisiin tavoitteisiin, joiden arvioinnissa on huomioitu aiempi toteutunut kehitys. Myöhempien vuosien rahavirrat on arvioitu arvonalentumistestauksen yhteydessä varovasti ilman kasvua jollei alla ole mainittu muuta.

Diskonttauskoron määrittämisessä käytetyt riskittömän koron, riskikertoimen (beta), sekä riskipreemion parametrit perustuvat markkinoilta saataviin tietoihin. Rahavirta-arvioita on validoitu vertaamalla niitä KONEen markkina-arvoon. Edelliseen vuoteen verrattuna merkittävin muutos rahavirtaennusteissa on aiheutunut uuslaitemarkkinan laskusta Kiinassa, missä liikearvoa on kirjattu KONEen toisen paikallisen tavaramerkin liiketoimintaan liittyen. Toimintaympäristöä kohdanneiden merkittävien muutosten seurauksena oletukset joita on käytetty tämän CGU:n käyttöarvon laskennassa on määritelty erikseen, mukaan lukien maakohtainen riskipreemio sekä myöhempien vuosien rahavirtojen kasvuvauhti, jota on nostettu vastaamaan paremmin paikallista korkeampaa inflaatiota.

Arvonalentumistestauksen perusteella kirjaattiin arvonalennustappio yhteen EMEA-alueella toimivaan CGU:n koko liikearvon suuruudessa, noin 1 miljoonaa euroa. Lisäksi

Laadintaperiaatteet

Liikearvo

Hankinnat käsitellään hankintamenetelmän mukaan. Liikearvo lasketaan hankintamenon ja hankittujen yksilöitävissä olevien varojen ja velkojen käyvän arvon erotuksena hankintahetkellä. Liikearvo kuvastaa tyypillisesti hankitun markkinaosuuden, liiketoimintaosaamisen sekä odotettujen synergioiden arvoa. Liikearvoa ei poisteta vaan sen kirjanpitoarvo testataan arvonalentumisen varalta.

Arvonalentumistestaus

Konserni arvioi liikearvon kirjanpitoarvon vuosittain tai useammin, jos viitteitä mahdollisesta arvonalentumisesta on olemassa. Liikearvo kohdistetaan konsernin rahavirtaa tuottaville yksiköille (CGU), jotka on identifioitu sen mukaan, missä maassa ja missä liiketoimintayksikössä liikearvoa

seurataan sisäisessä johdon raportoinnissa. CGU:n kerrytettävissä oleva rahamäärä lasketaan käyttöarvolaskelmien avulla. Kassavirtaperusteinen käyttöarvo määritellään laskemalla ennustettujen kassavirtojen diskontattu nykyarvo. Ennustetut kassavirrat perustuvat johdon arvioihin. Laskelmien diskonttokorko perustuu pääoman keskimääräiseen kustannukseen (WACC), jota sovelletaan sillä valuutta-alueella, jolla CGU:n voidaan katsoa sijaitsevan (maa tai liiketoiminta-alue). Pääoman keskimääräinen painotettu kustannus heijastaa markkinoiden käsitystä rahan aika-arvosta sekä KONEen liiketoimintaan liittyvistä riskeistä.

Mahdollinen liikearvon arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Aiemmin kirjattua liikearvon arvonalentumistappiota ei palauteta.

Liikearvo, Me	31.12.2022	%	Käytetyt diskontto korot (ennen veroja), %	31.12.2021	%	Käytetyt diskontto korot (ennen veroja), %
EMEA	809,5	57	8,23	814,9	58	5,52
Amerikka	368,1	26	10,05	349,0	25	7,22
Aasian ja Tyynenmeren alue	237,1	17	10,17	241,4	17	8,91
Yhteensä	1 414,7			1 405,2

Liikearvon täsmäytyslaskelma

Liikearvo, Me	31.12.2022	31.12.2021
Tasearvo kauden alussa	1 405,2	1 327,0
Valuuttakurssien vaikutus	8,2	58,6
Lisäykset	3,5	-
Vähennykset	-6,1	-0,9
Hankitut liiketoiminnot (liite 4.1)	4,0	20,5
Tasearvo kauden lopussa	1 414,7	1 405,2

tilikauden aikana kirjattiin alas koko Venäjän liiketoimintoihin liittynyt liikearvo 2,8 miljoonaa euroa kun liiketoiminnot luokiteltiin myytävänä oleviksi.

Arvonalentumistestauksen yhteydessä suoritettiin herkkyysanalyysi, jossa CGU-kohtaisia rahavirtoja laskettiin 10–40 prosenttia ja diskonttauskorkoja nostettiin 1–4 prosenttiyksikköä. Herkkyysanalyysin perusteella todennäköisyys merkittävälle liikearvon arvonalentumistappioille oli hyvin matala muiden CGU:n paitsi Kiinan toista paikallista tavaramerkiä edustavan CGU:n osalta. Tämän CGU:n kohdalla käyttöarvolaskelman mukaiset kerrytettävissä olevat rahamäärät olivat samalla tasolla kuin CGU:lle kohdistetut omaisuuserät. Pienikin arvioitujen tulevaisuuden rahavirtojen heikkeneminen tai epäsuotuisa muutos laskennassa käytettyissä parametreissä johtaisi arvonalennustappion kirjaamiseen tämän rahavirtaa tuottavan yksikön kohdalla. Herkkyyden seurauksena ja käyttöarvolaskelman tuloksen vahvistamiseksi valmisteltiin lisäksi arvio liiketoimintojen käyvästä arvosta. Tämä arvio tukee käyttöarvolaskelman lopputulosta. 31.12.2022 Kiinan toisen paikallisen tavaramerkin liiketoimintaan liittyvän liikearvon suuruus on 190,9 miljoonaa euroa.

Muiden rahavirtaa tuottavien yksiköiden osalta yksikkökohtaiset rahavirta-arviot olivat keskimäärin 7,5 kertaa omaisuuseriä suuremmat. Vastaava kerroin viidelle suurimmalle CGU:lle oli 6,3; viidelle pienimmälle 12,2 ja vastaavasti muille CGU:ille 9,7.

4.3 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Laadintaperiaatteet

	1.1.–31.12.2022
Aineettomat hyödykkeet, Me	Huoltosopimukset	Muut	Yhteensä
Alkuperäinen hankintameno kauden alussa	471,6	260,1	731,7
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset kauden alussa	-285,9	-229,0	-514,9
Tasearvo kauden alussa	185,8	31,1	216,9
Tasearvo kauden alussa	185,8	31,1	216,9
Valuuttakurssien vaikutus	0,3	-0,5	-0,2
Lisäykset	3,7	10,9	14,6
Vähennykset	-0,2	0,0	-0,2
Uudelleenluokittelut	-	0,4	0,4
Hankitut liiketoiminnot (liite 4.1)	26,2	0,0	26,2
Poistot	-39,5	-10,0	-49,5
Tasearvo kauden lopussa	176,3	31,9	208,2
Alkuperäinen hankintameno kauden lopussa	501,6	256,2	757,8
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset kauden lopussa	-325,4	-224,2	-549,6
Tasearvo kauden lopussa	176,3	31,9	208,2

	1.1.–31.12.2021
Aineettomat hyödykkeet, Me	Huoltosopimukset	Muut	Yhteensä
Alkuperäinen hankintameno kauden alussa	439,5	261,8	701,3
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset kauden alussa	-249,5	-228,6	-478,1
Tasearvo kauden alussa	190,0	33,2	223,2
Tasearvo kauden alussa	190,0	33,2	223,2
Valuuttakurssien vaikutus	6,5	1,7	8,3
Lisäykset	2,8	8,7	11,5
Vähennykset	-	-1,4	-1,4
Hankitut liiketoiminnot (liite 4.1)	22,7	0,2	22,9
Poistot	-36,4	-11,3	-47,7
Tasearvo kauden lopussa	185,8	31,1	216,9
Alkuperäinen hankintameno kauden lopussa	471,6	260,1	731,7
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset kauden lopussa	-285,9	-229,0	-514,9
Tasearvo kauden lopussa	185,8	31,1	216,9

Aineettomat hyödykkeet

Hankittujen liiketoimintojen yhteydessä tunnistetut aineettomat omaisuuserät poistetaan tasapoistoin taloudellisena pitoaikanaan. KONE hankkii usein kooltaan pieniä hissi-, liukuporras-, ja ovihuoltoliikkeitä, jolloin se osuus suorituksesta, joka ylittää hankinnan kohteen nettovarat, allokoidaan pääsääntöisesti hankituille huoltosopimuksille. Hankitut huoltosopimukset poistetaan tasapoistoina pääsääntöisesti kymmenessä vuodessa.

Aineettomiin hyödykkeisiin sisältyy myös kustannukset hankittujen patenttien, tavaramerkkien, ja lisenssien osalta, sisältäen myös ohjelmistolisenssit. Nämä hyödykkeet poistetaan tasapoistoin taloudellisena pitoaikanaan, joka ei normaalisti ylitä viittä vuotta.

Arvonalentumiset

Pitkäaikaisten aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden omaisuuserien kirjanpitoarvoja arvioidaan mahdollisen arvonalentumisen selvittämiseksi tilinpäätöshetkellä ja aina kun on viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Arvonalentumistesteissä arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta johtuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan, mikäli omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä.

Aiemmin tuloslaskelmaan kirjattu arvonalennus perutaan, mikäli kerrytettävissä olevan tulon määrittämisessä käytetyt arviot muuttuvat olennaisesti. Arvonalennuksen perumisen jälkeinen arvo ei saa kuitenkaan ylittää arvoa, joka omaisuudella olisi ollut ilman aikaisempien vuosien arvonalennusta kertyneillä poistoilla vähennettynä.

4.4 AINEELLISET HYÖDYKKEET Laadintaperiaatteet

	1.1.–31.12.2022
Aineelliset hyödykkeet, Me	Maa-alueet	Rakennukset	maan Rakennukset, vuokrattu o käyttöön	Koneet ja kalusto	Koneet ja kalusto, maan vuokrattu o käyttöön	Keskeneräiset investoinnit	Maksetut ennakot	Yhteensä
Alkuperäinen hankintameno kauden alussa	6,7	333,3	365,5	664,4	232,2	11,5	3,5	1 617,1
Kertyneet poistot kauden alussa	-	-152,2	-154,1	-464,5	-109,6	-	-	-880,4
Tasearvo kauden alussa	6,7	181,1	211,4	199,9	122,6	11,5	3,5	736,7
Tasearvo kauden alussa	6,7	181,1	211,4	199,9	122,6	11,5	3,5	736,7
Valuuttakurssien vaikutus	0,0	-1,6	1,9	-0,5	0,8	-0,4	0,0	0,2
Lisäykset	-	7,0	44,5	58,9	62,9	23,3	1,6	198,4
Vähennykset	-0,8	-2,1	-3,4	-1,5	-0,8	-0,1	-	-8,7
Uudelleenluokittelut	-	2,7	0,0	9,3	0,0	-8,9	-3,6	-0,4
Hankitut liiketoiminnot (liite 4.1)	-	-	-	0,2	0,2	-	-	0,4
Poistot	0,0	-15,0	-63,8	-68,1	-62,9	-	-	-209,8
Tasearvo kauden lopussa	5,9	172,1	190,8	198,3	122,8	25,3	1,6	716,8
Alkuperäinen hankintameno kauden lopussa	5,9	336,7	403,6	714,2	249,5	25,3	1,6	1 736,9
Kertyneet poistot kauden lopussa	-	-164,6	-212,8	-515,9	-126,7	-	-	-1 020,0
Tasearvo kauden lopussa	5,9	172,1	190,8	198,3	122,8	25,3	1,6	716,8

Tilikaudella 1.1.–31.12.2022 investoinnit tuotantolaitoksiin, asennustyökaluihin, tuotekehityksen laitteisiin sekä tietojärjestelmiin, mukaan lukien uudet omaisuuserät vuokrasopimuksiin liittyen, olivat 209,2 (217,1) miljoonaa euroa. Investoinnit omaan käyttöön vuokrattuihin aineellisiin hyödykkeisiin koostuivat pääasiallisesti huoltoajoneuvoista ja toimistorakennuksista.

Leasing-maksut kassavirrassa olivat -124,3 (-121,0) miljoonaa euroa.

Aineelliset hyödykkeet

Aineelliset hyödykkeet arvostetaan alkuperäisten hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla sekä mahdollisilla arvonalentumisilla. Suunnitelman mukaiset tasapoistot lasketaan joko todennäköisen arvioidun taloudellisen pitoajan tai vuokrasopimuksen ajan perusteella siten, että poistoajaksi valitaan näistä lyhyempi. Taloudelliset käyttöajat ovat:

Rakennukset	5-40 vuotta
Koneet ja laitteeta	4-15 vuotta

Maa-alueista ei tehdä poistoja.

Aineellisen käyttöoamaisuuden korjaus- ja kunnossapitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne ovat toteutuneet. Aineellisten hyödykkeiden kirjanpitoarvoja arvioidaan arvonaletumisen varalta (lisätietoja arvonalentumiset laadintaperiaatteissa) jos viitteitä mahdollisesta arvonalentumisesta ilmenee.

Vuokrasopimukset

Kun KONE on vuokrasopimuksessa vuokraajana, se tunnistaa käyttöoikeusomaisuushyödykkeen, joka perustuu sen oikeuteen käyttää hyödykettä ja leasingvelan, joka perustuu sen velvoitteeseen maksaa vuokramaksuja. Käyttöoikeusomaisuuserä kirjataan tulevien vuokramaksujen nykyarvoon käyttäen diskonttokorkona lisäluoton korkoa, jolloin käyttöoikeusomaisuuserän arvo vastaa leasingvelan määrää sopimuksen tekohetkellä. Käyttöoikeusomaisuus hyödykkeet poistetaan vuokra-ajan kuluessa tai hyödykkeen taloudellisena pitoaikana, riippuen siitä kumpi on lyhyempi. Optiot pidentää tai lopettaa vuokrasopimus sisällytetään vuokra-aikaan vain silloin, kun option käyttö on todennäköistä. Lyhytaikaisiin ja arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä koskeviin vuokrasopimuksiin liittyvä kustannus jaksotetaan liiketoiminnan kuluihin vuokra-ajalle.

	1.1.–31.12.2021
Aineelliset hyödykkeet, Me	Maa-alueet	Rakennukset	maan Rakennukset, vuokrattu o käyttöön	Koneet ja kalusto	Koneet ja kalusto, maan vuokrattu o käyttöön	Keskeneräiset investoinnit	Maksetut ennakot	Yhteensä
Alkuperäinen hankintameno kauden alussa	6,7	317,3	321,6	602,2	208,6	10,6	3,2	1 470,3
Kertyneet poistot kauden alussa	-	-137,7	-105,5	-427,6	-89,4	-	-	-760,2
Tasearvo kauden alussa	6,7	179,6	216,1	174,7	119,2	10,6	3,2	710,0
Tasearvo kauden alussa	6,7	179,6	216,1	174,7	119,2	10,6	3,2	710,0
Valuuttakurssien vaikutus	0,0	10,3	9,5	8,6	4,7	0,6	0,3	34,0
Lisäykset	-	6,0	57,0	69,0	63,3	10,0	2,5	207,8
Vähennykset	0,0	-3,5	-10,5	-1,4	-3,1	-0,7	-	-19,2
Uudelleenluokittelut	-	2,7	0,0	8,8	-	-9,0	-2,5	-
Hankitut liiketoiminnot (liite 4.1)	-	-	-	0,2	-	-	-	0,2
Poistot	0,0	-14,0	-60,6	-59,9	-61,8	-	-	-196,4
Tasearvo kauden lopussa	6,7	181,1	211,4	200,0	122,6	11,5	3,5	736,7
Alkuperäinen hankintameno kauden lopussa	6,7	333,3	365,5	664,4	232,2	11,5	3,5	1 617,1
Kertyneet poistot kauden lopussa	-	-152,2	-154,1	-464,5	-109,6	-	-	-880,4
Tasearvo kauden lopussa	6,7	181,1	211,4	200,0	122,6	11,5	3,5	736,7

Pääomarakenne

TÄSSÄ OSIOSSA

Tämä osio pitää sisällään seuraavat KONEen pääomarakennetta kuvaavat liitetiedot:

• 5.1 Pääomanhallinta
• 5.2 Oma pääoma
• 5.3 Rahoitusriskit ja -instrumentit
• 5.4 Osakkeet ja muut pitkäaikaiset sijoitukset
• 5.5 Talletukset ja lainasaamiset
• 5.6 Vastuut
• 5.7 Työsuhde-etuudet

KONEEN PÄÄOMARAKENNE

• KONEen rahavarat ovat vahvalla tasolla johtuen rahavirtaa tuottavasta sekä ennakkomaksupainotteisesta liiketoimintamallista.
• KONEen pääomarakenteelle ei ole määritelty tiettyä tavoitetta, vaan tavoite on varmistaa hyvä luottokelpoisuus ja siten kattavat rahoitusmahdollisuudet liiketoiminnan kasvutavoitteiden tukemiseksi.

5.1 PÄÄOMANHALLINTA

KONEen pääomanhallinnan tavoitteena on tukea kannattavaa kasvua varmistamalla jatkuvasti konsernin riittävä maksukyky ja pääoma. Tavoitteena on ylläpitää pääomarakennetta, joka edesauttaa omistaja-arvon luomisessa.

KONEen liiketoimintaan sitoutunut pääoma koostuu pääasiassa nettokäyttöpääomasta, käyttöomaisuudesta ja sijoituksista, jotka rahoitetaan oman pääoman ja nettovelan avulla oheisen taulukon mukaisesti. KONEen liiketoimintamallin ja -prosessien ansiosta liiketoimintaan sitoutuneen pääoman määrä on suhteellisen alhainen. KONE pyrkii säilyttämään negatiivisen nettokäyttöpääoman taatakseen terveen rahavirran myös liiketoiminnan kasvaessa sekä ylläpitääkseen vahvan liiketoimintaan sitoutuneen pääoman tuoton.

KONEen ensisijainen rahoituksen lähde on sen operatiivisesta toiminnasta tuleva rahavirta. KONEen rahoitustoiminto hoitaa ulkoista rahoitusta, rahavaroja ja sijoituksia keskitetysti KONEen rahoituspolitiikan mukaisesti. Sijoitukset tehdään ainoastaan korkean luottokelpoisuuden omaaviin vastapuoliin ja pääasiassa lyhytaikaisiin instrumentteihin jatkuvan maksuvalmiuden varmistamiseksi.

KONEen pääomarakenteelle ei ole määritelty tiettyä tavoitetta. Tavoitteena on varmistaa hyvä luottokelpoisuus ja siten kattavat rahoitusmahdollisuudet liiketoiminnan kasvutavoitteiden tukemiseksi. Velattomuus nähdään merkittävänä vahvuustekijänä, jonka ansiosta KONE voi hyödyntää mahdollisia arvoa luovia liiketoimintamahdollisuuksia, mikäli tällaisia ilmenee. Tarvittaessa KONE voi myös hyödyntää lainanottokapasiteettiaan, mikäli merkittäviä kiinnostavia investointi- tai yrityskauppamahdollisuuksia ilmenisi.

Tällaisissa tilanteissa velan määrä ja nettovelkaantumisaste saattaisivat olla korkeammalla tasolla jonkin aikaa. Vuoden 2022 lopussa KONEen rahoitus oli taattu käytettävissä olevilla lainasopimuksilla, rahavaroilla ja sijoituksilla.

KONEen osingonmaksulle tai omien osakkeiden takaisinostoille ei ole määriteltyjä tavoitteita. Hallituksen osingonjakoehdotus muodostetaan yleisten liiketoimintanäkymien ja -mahdollisuuksien sekä kulloisenkin pääomarakenteen ja siinä ennakoitavien muutosten perusteella. Vuosina 2018–2022 osinkojen osuus tuloksesta on ollut 94,2–124,0 % B-sarjan osakkeelle (KONEen hallituksen ehdotus 2022). Vuoden 2022 lopussa KONEella oli hallussaan 12 306 640 kappaletta omia B-sarjan osakkeitaan.

Pääomanhallinta, Me	2022	2021	2020	2019	2018
Liiketoimintaan sitoutunut pääoma:
Liikearvo ja osakkeet	1 536	1 550	1 470	1 506	1 477
Muu käyttöomaisuus ¹⁾	925	954	933	990	658
Nettokäyttöpääoma	-904	-1 468	-1 160	-856	-758
Liiketoimintaan sitoutunut pääoma yhteensä	1 557	1 035	1 243	1 640	1 377
Pääoma:
Oma pääoma	2 867	3 199	3 197	3 193	3 081
Korollinen nettovelka	-1 309	-2 164	-1 954	-1 553	-1 704
Pääoma yhteensä	1 557	1 035	1 243	1 640	1 377
Nettovelkaantumisaste	-45,7 %	-67,6 %	-61,1 %	-48,6 %	-55,3 %
Omavaraisuusaste	40,3 %	41,2 %	45,5 %	46,5 %	49,9 %

1) Aineelliset hyödykkeet, hankitut huoltosopimukset ja muut aineettomat hyödykkeet.

KONE on ottanut käyttöön IFRS 16 -standardin ja IFRIC 23 -tulkinnan 1.1.2019 soveltaen käyttöönoton yksinkertaistettua menettelytapaa, eikä edeltävän vuoden vertailulukuja ole oikaistu.

KONE varmistaa pääomaresurssiensa tehokkaan kohdennuksen ja käytön mittaamalla sisäisesti liiketoimintansa taloudellista tulosta, josta on vähennetty liiketoimintaan sitoutuneen pääoman kustannus. Sitoutuneen pääoman kustannus perustuu liiketoimintaan sidottuun pääomaan ja pääoman painotettuun keskihintaan (weighted average cost of capital, WACC).

Pääoman painotettua keskihintaa käytetään myös vertailutasona arvioitaessa yritysostojen, merkittävien investointien ja sijoitusten arvonluontipotentiaalia. Käytetyt arvonmääritysmenetelmät ovat takaisinmaksuaika, diskontattuun rahavirtaan perustuva malli sekä kannattavuusja rahavirtakertoimet.

Pitkäaikaiset varat maittain

Me	31.12.2022	31.12.2021
Kiina	477,0	441,8
Yhdysvallat	466,4	482,5
Espanja	244,1	240,9
Saksa	212,8	219,6
Ranska	201,5	206,1
Suomi	167,2	146,9
Muut	1 012,4	1 060,3
Yhteensä	2 781,3	2 798,0

5.2 OMA PÄÄOMA

Osakkeet ja osakepääoma

Osakkeiden kokonaismäärä oli tilikauden 2022 lopussa 529 395 860. Osakepääoma oli 66,2 miljoonaa euroa ja äänten kokonaismäärä 121 527 427. A-sarjan osakkeilla on kullakin yksi ääni. Kymmenen B-sarjan osaketta oikeuttaa yhteen ääneen, kuitenkin siten, että kullakin osakkeenomistajalla on vähintään yksi ääni. Sekä yksittäisen A- että B-sarjan osakkeen arvo kirjanpidossa on 0,125 euroa.

Tilikauden päättyessä yhtiön hallituksella oli yhtiökokouksen maaliskuussa 2022 myöntämä valtuutus osakepääoman korottamiseen ja optio-oikeuksien liikkeelle laskuun. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2023 asti.

B-sarjan osakkeilla on yhtiöjärjestyksen mukaan oikeus vähintään yksi ja enintään kaksi ja puoli prosenttia korkeampaan osinkoon kuin A-sarjan osakkeilla laskettuna määrälle, joka saadaan jakamalla kaupparekisteriin merkitty osakepääoma kaupparekisteriin merkittyjen osakkeiden lukumäärällä.

KONE Oyj:n osakepääomassa ei vuosina 2022 tai 2021 tapahtunut muutoksia.

Valtuutus omien osakkeiden ostamiseen

KONE Oyj:n varsinainen yhtiökokous myönsi 1. maaliskuuta 2022 hallitukselle valtuutuksen omien osakkeiden hankkimiseen. Yhtiökokous myönsi hallitukselle valtuuden omien osakkeiden hankkimiseen. Osakkeita voidaan hankkia enintään 52 930 000 kappaletta siten, että A-sarjan osakkeita voidaan hankkia enintään 7 620 000 kappaletta ja B-sarjan osakkeita enintään 45 310 000 kappaletta.

Hankittavien osakkeiden vähimmäis- ja enimmäisvastike määräytyy sekä A- että B-sarjan osakkeen osalta hankintapäivänä Nasdaq Helsinki Oy:ssä B-sarjan osakkeelle määräytyvän kaupankäyntikurssin perusteella.

Vuoden 2022 aikana KONE Oyj hankki yhteensä 1 083 500 B-sarjan osaketta julkisessa kaupankäynnissä Nasdaq Helsinki Oy:ssä. Osakkeiden yhteenlaskettu hankintahinta oli 50,0 miljoonaa euroa osakekohtaisen markkinaehtoisen hankintahinnan ollessa keskimäärin 46,11 euroa hankintahetkellä. Kaikki tilikauden lopussa KONEen omistamat osakkeet olivat B-sarjan osakkeita.

Lisätietoa

Lisätietoa osakepohjaisista kannustinjärjestelmistä kohdassa 6.2.

Laadintaperiaatteet

Oma pääoma ja voitonjako

Oma pääoma koostuu osakepääomasta, ylikurssirahastosta, arvonmuutos- ja suojausrahastosta, muuntoeroista, sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta, työsuhde-etuuksien uudelleenarvostuksesta sekä kertyneistä voittovaroista. Arvonmuutos- ja suojausrahasto sisältää kassavirran suojausinstrumenttien käyvän arvon muutokset. Muuntoeroihin kirjataan hankintamenomenetelmän mukaiset ulkomaisten tytär- ja osakkuusyhtiöiden nettoinvestointien muuntoerot. Myös ulkomaisten tytäryhtiöiden nettovarojen suojausinstrumentteina käytettyjen rahoitusinstrumenttien valuuttakurssierot kirjataan muuntoeroihin. Työsuhdeetuuksien uudelleenarvostuksesta johtuvat vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan työsuhdeetuuksien uudelleenarvostukseen. KONE Oyj:n ostamien omien osakkeiden hankintahinta on vähennetty kertyneistä voittovaroista. Tilikauden voitto kirjataan kertyneisiin voittovaroihin.

Kun KONE Oyj ostaa omia osakkeitaan, osakkeista maksettu vastike sekä hankintaan liittyvät kustannukset vähentävät omaa pääomaa. Kun nämä osakkeet myydään, osakkeista saatu vastike, josta on vähennetty suorat transaktiokustannukset, merkitään omaan pääomaan.

Voitonjako pitää sisällään yhtiökokouksen päättämät osingot ja lahjoitukset. KONE Oyj:n hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamaa voitonjakoa ei ole vähennetty jakokelpoisesta omasta pääomasta ennen yhtiökokouksen hyväksyntää.

Omat osakkeet

	Osakkeiden lukumäärä	Hankintahinta, Me
1.1.2022	11 433 525	198,6
Luovutus osakepohjaiseen kannustinjärjestelmään, helmikuu	-218 091	-12,1
Palautus osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä, helmikuu	9 518	0,4
Luovutus hallituksen vuosipalkkioihin, huhtikuu	-7 664	-0,5
Palautus osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä, huhtikuu	1 269	0,0
Palautus osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä, heinäkuu	2 468	0,1
Hankinta, marraskuu	150 000	6,3
Hankinta, marraskuu	120 000	5,3
Hankinta, marraskuu	100 000	4,4
Hankinta, marraskuu	50 000	2,2
Hankinta, marraskuu	130 000	5,9
Hankinta, marraskuu	130 000	6,0
Hankinta, marraskuu	150 000	7,4
Hankinta, marraskuu	150 000	7,5
Hankinta, marraskuu	103 500	5,0
Palautus osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä, joulukuu	2 115	0,1
31.12.2022	12 306 640	236,6
1.1.2021	11 006 006	164,7
Luovutus osakepohjaiseen kannustinjärjestelmään, tammikuu	-155 115	-5,7
Luovutus hallituksen vuosipalkkioihin, huhtikuu	-4 984	-0,2
Luovutus osakepohjaiseen kannustinjärjestelmään, huhtikuu	-171 231	-6,3
Palautus osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä, huhtikuu	8 849	0,3
Hankinta, marraskuu	150 000	8,9

Hankinta, marraskuu 160 000 9,7 Hankinta, marraskuu 150 000 9,1 Hankinta, marraskuu 150 000 9,3 Hankinta, marraskuu 140 000 8,8

Omien osakkeiden erittely 31.12.2022

KONE Oyj ja Konserni yhteensä	Lukumäärä	Hankintameno	Keskihinta
31.12.2021	11 433 525	198 574 506,75	17,37
3.2.2022	-218 091	-12 070 057,07	55,34
3.2.2022	9 518	350 288,48	36,80
28.4.2022	-7 664	-463 562,35	60,49
28.4.2022	1 269	46 702,68	36,80
21.7.2022	2 468	90 829,16	36,80
3.11.2022	150 000	6 274 282,33	41,83
4.11.2022	120 000	5 278 329,64	43,99
7.11.2022	100 000	4 418 357,61	44,18
8.11.2022	50 000	2 207 260,93	44,15
9.11.2022	130 000	5 922 817,92	45,56
10.11.2022	130 000	6 037 259,33	46,44
11.11.2022	150 000	7 369 242,31	49,13
14.11.2022	150 000	7 507 539,44	50,05
15.11.2022	103 500	5 014 758,07	48,45
21.12.2022	2 115	77 837,80	36,80
31.12.2022	12 306 640	236 636 393,03	19,23

5.3 RAHOITUSRISKIT JA -INSTRUMENTIT

KONEen liiketoimintaan liittyy rahoitusriskejä kuten valuutta-, korko-, maksuvalmius- ja luottoriskejä. Näitä rahoitusriskejä hallitaan osana KONEen kokonaisriskienhallintaa. KONEen rahoitustoiminto vastaa keskitetysti KONEen rahoitusriskien hallinnasta hallituksen hyväksymän rahoituspolitiikan mukaisesti. Liiketoimintayksiköt hallinnoivat paikallisesti omia rahoitusriskejään noudattaen KONEen rahoituspolitiikkaa.

Rahoitukseen liittyvät luottoriskit

KONEella on merkittävä määrä rahavaroja ja sijoituksia. Vastapuoliriskin hajauttamiseksi ja likviditeettiriskin hallitsemiseksi KONE sijoittaa varansa erittäin likvideihin korkorahastoihin sekä talletuksiin useaan eri pankkiin. Hallitus hyväksyy sijoituskohteiden valintaa ohjaavat globaalit vastapuolilimiitit. Rahoituksen luottoriskiä laskettaessa huomioidaan kaikki olemassa olevat positiot kuten rahat pankkitileillä, sijoitukset ja talletukset sekä muut kyseisen pankin kanssa tehdyt rahoitustransaktiot, kuten johdannaissopimukset. Yhteistyöpankkeja ja muita sijoituskohteita valittaessa hyväksytään vain vastapuolet, joilla on korkea luottokelpoisuus. Jokaisen limiitin koko heijastaa vastapuolen luottokelpoisuutta. Vastapuolien luottokelpoisuutta seurataan jatkuvasti ja tarvittavat toimenpiteet käsitellään tapauskohtaisesti, mikäli luottokelpoisuudessa arvioidaan tapahtuneen merkittävä muutos. Korkorahastojen käyvät arvot perustuvat markkinoilta saataviin tietoihin (käypien arvojen taso 2).

Rahoitus- ja maksuvalmiusriskit

KONEen rahavarat olivat 495,5 (490,4) miljoonaa euroa ja sijoitukset 1 470,1 (2 393,7) miljoonaa euroa 31.12.2022.

KONEen rahoitustoiminto hallinnoi keskitetysti rahavaroja ja sijoituksia. Paikallisista sääntelyistä johtuen osa varoista sijaitsee paikallisissa sijoituksissa ja hajautetusti pankkitileillä useassa KONE-maassa. Merkittävä osa varoista on kuitenkin KONEen rahoitustoiminnon käytettävissä. Muutokset paikallisissa sääntelyissä voivat myös tulevaisuudessa vaikuttaa rahavarojen ja sijoitusten sijaintiin.

KONEella on tutkimus- ja tuotekehitystarkoitukseen 200 (0) miljoonan euron lainajärjestely sekä nostettu kiinteäkorkoinen 200 (200) miljoonaan euron laina Euroopan investointipankilta (EIP). Laina erääntyy vuonna 2026. Lainan käypä arvo lasketaan diskonttaamalla kassavirrat käyttäen tilinpäätöshetken velkakorkoja (käypien arvojen taso 2).

Laadintaperiaatteet

Johdannaisinstrumentit ja suojauslaskenta

Rahoituksen johdannaisinstrumentit kirjataan taseeseen sopimushetkellä ja myöhemmin käypään arvoon. Valuuttatermiinien käypä arvo lasketaan diskonttaamalla sopimusten ennakoidut rahavirrat kyseisten valuuttojen arvostushetken mukaisilla markkinakorkokäyrillä ja laskemalla sopimuspäivälle ja tasepäivälle diskontattujen arvojen euromääräinen erotus.

Johdannaissopimuksia solmittaessa ne luokitellaan, valuuttapolitiikan mukaisesti, liiketoimesta johtuvan sitovan tai erittäin todennäköisen osto- tai myyntisopimuksen suojaukseksi. Näistä osa luetaan mukaan rahavirran suojauslaskentaan, saamisten tai velkojen käyvän arvon muutosten suojaukseksi tai ulkomaiseen tytäryhtiöön tehdyn nettosijoituksen suojaukseksi.

Rahavirran suojauslaskentaa sovellettaessa KONE käyttää valuuttatermiinejä suojatakseen valuuttamääräisiä rahavirtoja, mikä takaa suojauskohteen ja suojausinstrumentin välille taloudellisen suhteen ja täyden tehokkuuden, sillä näiden käyvät arvot liikkuvat vastakkaisiin suuntiin samasta riskistä johtuen. Suojausinstrumentin käypä arvo termiinipisteineen sisältyy suojaussuhteeseen.

Sitovia tai erittäin todennäköisiä ostoja tai myyntisopimuksia vastaan tehtyjen valuuttajohdannaisten käypien arvojen muutosten tehokas osuus kirjataan laajan tuloslaskelman kautta suojausrahastoon omaan pääomaan. Suojausrahastoon kirjattu käyvän arvon muutosten kertymä siirretään tuloslaskelmaan kuluihin suojattujen ostojen ja myyntien toteutuessa.

Rahavirran suojauslaskentaa sovellettaessa suojausinstrumentin ja suojauskohteen välillä oleva taloudellinen suhde dokumentoidaan suojaussuhteen alkaessa, mukaan lukien dokumentointi siitä, odotetaanko suojausinstrumentin netottavan suojauskohteen kassavirtojen muutosta. Riskien hallinnan tavoite ja strategia eri suojaustransaktioille dokumentoidaan myös jokaisen suojaussuhteen alkaessa. Suojaussuhteen tehokkuus todennetaan ennen suojauslaskennan aloittamista sekä vähintään neljännesvuosittain sen jälkeen.

Tehottoman osuuden voitot ja tappiot kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan oikaisuna kuluihin. Valuuttamääräisten transaktioiden suojauksessa voi syntyä tehottomuutta, mikäli ennustettu transaktio ei toteudu alkuperäisen ennusteen mukaisena. Mikäli rahavirran suojauslaskennan piiriin kuuluva johdannainen erääntyy tai myydään tai suojaussuhde ei enää täytä suojauslaskennan ehtoja, jo aikaisemmin laajaan tuloslaskelmaan kirjattu arvonmuutosten kertymä jää suojausrahastoon ja tuloutetaan suojatun oston tai myynnin toteutuessa. Mikäli suojatun oston tai myynnin toteutumista ei voida enää pitää todennäköisenä, kirjataan arvonmuutosten kertymä oikaisuna välittömästi tuloslaskelmaan kuluihin.

Johdannaiset, jotka on tehty suojaamistarkoituksessa mutta joihin ei sovelleta suojauslaskentaa, kohdennetaan tuloslaskelman tuottoihin tai kuluihin tai rahoitustuottoihin tai -kuluihin luonteensa mukaisesti: operatiivisia eriä suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutokset kirjataan liiketoiminnan kuluihin ja monetaarisia eriä suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutokset rahoitustuottoihin ja kuluihin.

Ulkomaanrahanmääräisten lainasaamisten, talletusten, sijoitusten ja rahoitusvelkojen valuuttakurssimuutoksia vastaan tehtyjen valuuttajohdannaisten käypien arvojen muutos kirjataan tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin ja kuluihin.

Ulkomaisiin tytäryhtiöihin tehtyjen valuuttamääräisten nettosijoitusten konsolidoinnissa syntyvää muuntoeroa vastaan tehtyjen valuuttasuojausten käyvän arvon muutosten tehokas osuus kirjataan laajan tuloslaskelman kautta muuntoeroihin omaan pääomaan ja tuloutetaan sieltä, mikäli nettoinvestoinnista tai sen osasta luovuttaisiin. Suojattava riski on määritelty spot-kurssin muutoksena (pois lukien muutokset koroissa eli termiinipisteet). Termiinipisteistä johtuva suojausinstrumentin käyvän arvon muutos (suojauskustannus) kirjataan välittömästi konsernin tuloslaskelmaan.

Johdannaisten käyvät arvot esitetään taseen lyhytaikaisissa siirtosaamisissa ja -veloissa.

KONEella on lisäksi 500 (500) miljoonan euron ei-komittoitu yritystodistusohjelma ja 850 (850) miljoonan euron voimassa oleva yritysvastuullisuusehtoinen pankkiluottolimiittisopimus. Luottolimiitin yritysvastuullisuusehdot liittyvät KONEen hiilineutraaliustavoitteisiin ja sitoumuksiin sukupuolijakauman tasapainottamiseksi.

Korkoriskit

KONEen yhteenlasketut rahat ja sijoitukset olivat tilinpäätöshetkellä 1 965,6 (2 884,1) miljoonaa euroa. Samaan aikaan KONEen korollinen velka oli 673,9 (746,5) miljoonaa euroa, mikä käsittää korolliset rahoitusvelat, 532,6 (547,1) miljoonaa euroa sisältäen leasingvelat, yritysostojen optioveloista, 1,3 (5,1) miljoonaa euroa sekä työsuhdeetuuksista, 140,0 (194,3) miljoonaa euroa. Lisäksi KONEella oli työsuhde-etuuksista kirjattuja varoja 10,0 (22,9) miljoonaa euroa.

KONEen sijoitukset on pääosin sijoitettu alle vuoden pituisiin maturiteetteihin. Näin ollen korkotason muutoksilla ei ole olennaista vaikutusta sijoitusten markkina-arvoihin. Sen sijaan korkotason muutokset voivat vaikuttaa tuleviin korkotuottoihin.

Korkoriskien herkkyysanalyysia laadittaessa on korollisen nettorahoitusvelan oletettu pysyvän vuoden 2022 lopun tasolla koko seuraavan tilikauden ajan. Herkkyysanalyysi näyttää yhden prosenttiyksikön korkotason muutoksen vaikutuksen alle vuoden pituiseen korkoperiodiin sidotulle nettorahoitusvelalle, -1 854,5 (-2 768,5) miljoonaa euroa, nettokorkotuotoissa. Vuodelle 2022 yhden prosenttiyksikön muutos korkotasossa merkitsisi -18,5 (-27,7) miljoonan euron muutosta nettokorkotuotoissa. Korkoriskien herkkyysanalyysi on laskettu ennen veroja.

Korkotason muutoksella ei ole olennaista vaikutusta työsuhde-etuuksien, rahoitusvelkojen tai yritysostojen optiovelkojen nettokorkoihin.

Johdannaissopimukset

Kaikki johdannaissopimukset on tehty KONEen rahoituspolitiikan mukaisesti suojautumistarkoituksessa.

Laadintaperiaatteet

Lainat

Lainat on konsernitaseessa sisällytetty muihin rahoitusvelkoihin. Lainat kirjataan hankintahetkellä käypään arvoon transaktiokustannuksilla vähennettynä. Myöhemmin lainat arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Leasingvelat arvostetaan tulevien vuokramaksujen nykyarvoon, diskontattuna lisäluoton korolla.

Rahoitusvarat

KONE luokittelee rahoitusvarat kolmeen luokkaan: jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat, käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat rahoitusvarat ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat.

Rahoitusvarojen luokittelu tehdään alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä ja perustuu varojen rahavirtaominaisuuksiin ja hallintaan käytettäviin liiketoimintamalleihin.

KONE arvioi jaksotettuun hankintamenoon arvostettaviin varoihin liittyvät odotettavissa olevat luottotappiot ennakoivasti ja sovellettava menettely riippuu siitä, onko luottoriski lisääntynyt merkittävästi. Rahoitusvarojen luottoriskin arvioidaan olevan matala, jonka perusteella luottotappiovarausarviointi perustuu 12 kuukauden odotettaviin luottotappioihin.

Valtaosa valuuttatermiineistä ja valuutanvaihtosopimuksista erääntyy vuoden kuluessa.

Valuuttatermiinien ja valuutanvaihtosopimusten käyvät arvot lasketaan johtamalla ne aktiivisilta markkinoilta saaduista hintatiedoista ja käyttämällä yleisesti tunnettuja arvostusmalleja (käypien arvojen taso 2). Rahoitussopimuksia solmitaan vain vastapuolten kanssa, joilla on korkea luottoluokitus. Näiden vastapuolten ja KONEen

Lainasaamiset ja talletukset

Lainasaamiset ja talletukset kirjataan hankintahetkellä käypään arvoon ja arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää lukuunottamatta korkorahastoja, jotka luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin. Hankintamenoa laskettaessa huomioidaan vain olennaiset transaktiokulut.

Sijoitukset yritystodistuksiin, lyhytaikaisiin pankkitalletuksiin, korkorahastoihin tai muihin vastaaviin rahamarkkinainstrumentteihin sisällytetään lainasaamisiin ja talletuksiin.

Rahavarat

Rahavarat sisältävät käteisvarat ja rahat pankkitileillä. Käytetyt tililuotot on esitetty muissa lyhytaikaisissa veloissa.

luottokelpoisuus huomioidaan arvioitaessa avoimien rahoitusvarojen ja -velkojen käypiä arvoja.

Johdannaisten käyvät arvot esitetään taseessa bruttomääräisinä ja ne voidaan netottaa ehdollisissa tilanteissa kuten sopimusrikkomus tai konkurssi. Johdannaisiin perustuvat saamiset vastapuolilta olisivat netotuksen jälkeen 4,0 (49,9) miljoonaa euroa ja velvoitteet 9,4 (3,9) miljoonaa euroa.

Rahoitusvelkojen ja koronmaksujen erääntyminen

		31.12.2022				31.12.2021
Me	< 1 vuotta	1-5 vuotta	> 5 vuotta	Yhteensä	< 1 vuotta	1-5 vuotta	> 5 vuotta	Yhteensä
Korolliset rahoitusvelat
Pitkäaikaiset lainat	-	-200,0	-	-200,0	-	-200,0	-	-200,0
Leasingvelat	-106,1	-186,3	-31,6	-324,0	-108,3	-199,6	-35,8	-343,6
Lyhytaikaiset lainat	-	-	-	-	-	-	-	-
Käytetyt pankkilimiitit	-8,6	-	-	-8,6	-3,4	-	-	-3,4
Yritysostojen optiovelat	-	-1,3	-	-1,3	-3,8	-1,3	-	-5,1
Työsuhde-etuudet	-	-	-140,0	-140,0	-	-	-194,3	-194,3
Korottomat rahoitusvelat
Ostovelat	-1 132,8	-	-	-1 132,8	-1 310,2	-	-	-1 310,2
Johdannaissopimukset
Pääomasaamiset	2 856,0	118,4	0,4	2 974,8	3 515,1	90,3	-	3 605,3
Pääomamaksut	-2 866,6	-117,6	-0,4	-2 984,6	-3 455,7	-88,6	-	-3 544,2
Koronmaksut	-7,8	-11,9	-0,5	-20,2	-6,6	-8,9	-2,4	-17,9
Nettomaksut	-1 265,8	-398,7	-172,1	-1 836,6	-1 372,9	-408,0	-232,5	-2 013,5

Johdannaissopimusten käyvät arvot, Me	Johdannaisvarat 31.12.2022	Johdannaisvelat 31.12.2022	Netto käypä arvo 31.12.2022	Netto käypä arvo 31.12.2021
Valuuttatermiinit ja valuutanvaihtosopimukset
Rahavirran suojauslaskennassa	20,8	-14,6	6,2	5,2
Nettoinvestoinnin suojauslaskennassa	-	-0,8	-0,8	-23,3
Muut suojaukset	6,4	-17,3	-11,0	64,1
Yhteensä	27,2	-32,7	-5,5	46,0

Johdannaissopimusten nimellisarvot, Me	31.12.2022	31.12.2021
Valuuttatermiinit ja valuutanvaihtosopimukset
Rahavirran suojauslaskennassa	1 009,7	945,6
Nettoinvestoinnin suojauslaskennassa	224,0	429,5
Muut suojaukset	1 741,2	2 230,2
Yhteensä	2 974,8	3 605,3

Rahoitusvarojen ja -velkojen arvot luokittain

					Käypään
			Käypään	Jaksotettuun	arvoon muiden
		Liite	arvoon tulos vaikutteisesti	hankinta menoon	laajan tuloksen erien kautta		Tasearvo
31.12.2022		tieto	arvostettavat	arvostettavat	arvostettavat	Muut	yhteensä
Pitkäaikaiset varat
Osakkeet ja muut pitkävaikutteiset sijoitukset		5.4			121,7		121,7
Pitkäaikaiset lainasaamiset	I	5.5		2,5			2,5
Työsuhde-etuudet	I	5.7				10,0	10,0
Lyhytaikaiset varat
Myyntisaamiset				2 668,1			2 668,1
Johdannaisvarat			6,4		20,8		27,2
Lyhytaikaiset talletukset ja lainasaamiset	I	5.5	820,8	654,1			1 474,9
Rahavarat	I			495,5			495,5
Rahoitusvarat yhteensä			827,2	3 820,2	142,5	10,0	4 799,9
Pitkäaikainen vieras pääoma
Lainat ¹⁾	I			200,0		217,9	417,9
Työsuhde-etuudet	I	5.7				140,0	140,0
Lyhytaikainen vieras pääoma
Lainat ²⁾	I					106,1	106,1
Lyhytaikaiset lainat ja muut velat	I			8,6			8,6
Yritysostojen optiovelat	I		1,3				1,3
Ostovelat				1 132,8			1 132,8
Johdannaisvelat			17,3		15,4		32,7
Maksamattomat yrityskauppahinnat						17,0	17,0
Rahoitusvelat yhteensä			18,7	1 341,4	15,4	481,0	1 856,3

¹⁾ Sisältää leasingvelkoja 217,9 miljoonaa euroa

²⁾ Sisältää leasingvelkoja 106,1 miljoonaa euroa

Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot eivät poikkea oleellisesti niiden tasearvoista. I-kirjaimella merkityt taserivit sisältyvät korollisiin nettovelkoihin.

31.12.2021		Liiteti eto	Käypään arvoon tulos vaikutteisesti arvostettavat	Jaksotettuun hankinta menoon arvostettavat	Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat	Muut	Tasearvo yhteensä
Pitkäaikaiset varat
Osakkeet ja muut pitkäaikaiset sijoitukset	I	5.4			144,6		144,6
Pitkäaikaiset lainasaamiset	I	5.5		2,6			2,6
Työsuhde-etuudet	I	5.7				22,9	22,9
Lyhytaikaiset varat
Myyntisaamiset				2 421,4			2 421,4
Johdannaisvarat			88,4				88,4
Lyhytaikaiset talletukset ja lainasaamiset	I	5.5	1 906,6	488,1			2 394,7
Rahavarat	I			490,4			490,4
Rahoitusvarat yhteensä			1 995,0	3 402,5	144,6	22,9	5 565,0
Pitkäaikainen vieras pääoma
Lainat ¹⁾	I			200,0		235,4	435,4
Työsuhde-etuudet	I	5.7				194,3	194,3
Lyhytaikainen vieras pääoma
Lainat ²⁾	I					108,3	108,3
Lyhytaikaiset lainat ja muut velat	I			3,4			3,4
Yritysostojen optiovelat	I		5,1				5,1
Ostovelat				1 310,2			1 310,2
Johdannaisvelat			3,8		38,5		42,3
Maksamattomat yrityskauppahinnat						21,2	21,2
Rahoitusvelat yhteensä			9,0	1 513,6	38,5	559,2	2 120,3

¹⁾ Sisältää leasingvelkoja 235,4 miljoonaa euroa

²⁾ Sisältää leasingvelkoja 108,3 miljoonaa euroa

Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot eivät poikkea oleellisesti niiden tasearvoista. I-kirjaimella merkityt taserivit sisältyvät korollisiin nettovelkoihin.

5.4 OSAKKEET JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET

Tilikauden lopussa osakkeiden kirjanpito arvo oli 118,8 (139,6) miljoonaa euroa ja muiden pitkäaikaisten sijoitusten 2,9 (4,9) miljoonaa euroa.

Osakkeet sisältävät 19,9 %:n omistuksen Toshiba Elevator and Building Systems Corporationissa (TELC). TELC on sijoitus listaamattomiin osakkeisiin ilman noteerattua markkinahintaa toimivilla markkinoilla. TELC:n käypä arvo arvioidaan käyttäen tulevien osinkojen diskonttausmenetelmää. Mallin merkittävimmät arviot koskevat ennustettuja osinkoja ja diskonttokorkoa. Sijoituksen käypä arvo on herkkä muutoksille näissä kahdessa keskeisessä arviossa. Ei kuitenkaan ole sellaista jokseenkin mahdollista muutosta jolla olisi merkittävä vaikutus konsernin varoihin tai omaan pääomaan.

Sijoituksiin sisältyy myös muut pitkäaikaiset sijoitukset, jotka ovat pienempiä omistuksia pörssinoteeraamattomissa yhtiöissä.

5.5 TALLETUKSET JA LAINASAAMISET

Lainasaamisten käyvät arvot eivät oleellisesti poikkea tasearvoista. Lyhytaikaiset talletukset erääntyvät vuoden sisällä ja koostuvat 820,8 (1 906,6) miljoonaa euroa korkomarkkinainstrumenteista ja 649,3 (487,1) miljoonaa euroa lyhytaikaisista pankkitalletuksista.

5.6 VASTUUT

Pankit ja rahoituslaitokset ovat antaneet takauksia KONEen tytäryhtiöiden normaalin liiketoiminnan vastuiden vakuudeksi enintään 1 802,9 (1 735,7) miljoonan euron arvosta 31.12.2022.

Laadintaperiaatteet

Osakkeet ja muut pitkäaikaiset sijoitukset

Osakkeisiin sisältyvät pitkäaikaiset strategiset sijoitukset ovat sijoituksia listaamattomiin osakkeisiin ilman noteerattua markkinahintaa toimivilla markkinoilla. Muut pitkäaikaiset sijoitukset sisältävät omistuksia pörssinoteeraamattomissa yhtiöissä.

Osakkeet ja muut pitkäaikaiset sijoitukset luokitellaan sijoituksiksi, jotka arvostetaan käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta. Käypä arvo määritellään käyvän arvon hierarkiatason 3 mukaan käyttäen joko tuotto- tai markkinaperusteisia arvostusmalleja. Kun sijoituksiin kuuluva erä kirjataan pois taseesta, aiemmin arvonmuutos- ja suojausrahastoon kirjattu kertynyt voitto tai tappio siirretään kertyneisiin voittovaroihin eikä tuloslaskelmaan.

Talletukset ja lainasaamiset, Me	31.12.2022	31.12.2021
Pitkäaikaiset lainasaamiset	2,5	2,6
Lyhytaikaiset lainasaamiset	4,8	1,0
Lyhytaikaiset talletukset	1 470,1	2 393,7
Yhteensä	1 477,4	2 397,3

5.7. TYÖSUHDE-ETUUDET

KONEella on eri maissa useita erilaisia etuusjärjestelyjä, joista osa on maksupohjaisia ja osa etuuspohjaisia. Suurin osa järjestelyistä on maksupohjaisia.

KONEen merkittävimmät rahastoidut etuuspohjaiset järjestelyt ovat Iso-Britanniassa ja Yhdysvalloissa. KONE rahastoi varoja etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin toteuttaakseen paikallisten säännösten vaatimukset. Rahastoituja varoja hallinnoivat konsernin ulkopuoliset rahastonhoitajat. Varat allokoidaan osakkeisiin ja kiinteäkorkoisiin sijoitusinstrumentteihin, jotta tuottoaste vastaisi tavoitetasoa valitulla riskirakenteella. Riippumattomat aktuaarit arvostavat vastuut. Vakuutusmatemaattisissa eläkevastuulaskelmissa käytettävät diskonttokorot määräytyvät markkinakorkokannan mukaan.

Iso-Britanniassa eläkejärjestely perustuu Iso-Britannian eläkevalvontaviranomaisen antamaan ohjeistukseen. Etuuspohjainen eläkejärjestely on ollut suljettu uusilta jäseniltä maaliskuusta 2002 lähtien ja sitä hallinnoidaan eläkesäätiön kautta (KONE Pension Trustees Ltd).

Yhdysvalloissa osa työntekijöistä kuuluu rahastoidun etuuspohjaisen eläkejärjestelyn piiriin, jota hallinnoi KONE Inc:n eläkekomitea. Eläkejärjestelyn lisäksi KONE tarjoaa työsuhteen jälkeisen sairaus- ja henkivakuutusjärjestelyn. Kyseisiä, pääasiallisesti rahastoimattomia järjestelyjä käsitellään IFRS:ssä etuuspohjaisina järjestelyinä. Lisäksi Yhdysvalloissa KONE on osallisena usean työnantajan yhteisessä työntekijöiden etuusjärjestelyssä. Tässä maksupohjaisessa etuusjärjestelyssä KONE maksaa tehtyihin työtunteihin perustuvia maksuja. KONEen vastuu on rajoitettu näihin maksuihin.

KONEen merkittävimmät rahastoimattomat etuuspohjaiset järjestelyt ovat Saksassa, Italiassa (TFR, Trattamento di Fine Rapporto, työsuhteen päättymiseen liittyvät etuusjärjestelyt) ja Ruotsissa. Saksan ja Italian TFR järjestelyt on suljettu uusilta jäseniltä. Ruotsissa eläketurva on järjestetty sekä maksupohjaiseen että rahastoimattomaan etuuspohjaiseen eläkejärjestelyyn (ITP, Industrins och handelns tilläggspension) perustuen.

KONEella on maksupohjaisia eläkejärjestelyitä ja muita työsuhteen jälkeisiä etuusjärjestelyitä useimmissa maissa. Maksupohjaisissa järjestelyissä maksetut etuudet kirjataan kuluksi sille tilikaudelle, jonka aikana ne ovat syntyneet. KONEen ei tarvitse kirjata velkaa, koska KONEen vastuu rajoittuu maksuperusteisiin kuluihin.

Suomessa maksupohjainen eläkejärjestely perustuu Työntekijän eläkelakiin (TyEL), jonka mukaan eläke-etuudet perustuvat suoraan edunsaajan ansioihin. Järjestelyyn kuuluvia varoja hallinoivat eläkevakuutusyhtiöt.

Etuuspohjaiset järjestelyt altistavat KONEen useille riskeille: Etuuspohjaisten järjestelyjen velvoitteiden arvostamisessa käytetyt diskonttokorot määritellään yrityslainojen tuottoja käyttäen. Yrityslainojen tuottojen aleneminen korottaa etuuspohjaisten järjestelyjen velvoitteen nykyarvoa. Jos etuuspohjaisten järjestelyjen varojen tuotto on heikompi kuin yrityslainojen tuotto, voi se johtaa järjestelyn rahoitusvajeeseen. Nämä mahdolliset vajeet voivat velvoittaa KONEen tekemään lisäsuorituksia etuusjärjestelyihin.

Jotkin KONEen etuuspohjaisista järjestelyistä ovat kytketty yleiseen inflaatioon ja palkkatason kehitykseen. Korkeampi inflaatio ja palkkataso johtaa korkeampaan etuuspohjaisen järjestelyn nykyarvoon.

Osa etuuspohjaisista järjestelyistä velvoittaa KONEen tarjoamaan elinaikaisia etuuksia edunsaajille. Elinaikaodotteen nouseminen nostaa näiden järjestelyjen velvoitteen nykyarvoa.

Laadintaperiaatteet

Työsuhde-etuudet

Konsernilla on lukuisia työsuhde-etuus järjestelyjä, jotka noudattavat eri maiden paikallisia säännöstöjä ja käytäntöjä. Nämä järjestelyt luokitellaan joko maksutai etuuspohjaisiksi järjestelyiksi. Eläkejärjestelyt rahoitetaan yleensä työntekijöiden ja asianomaisten konserniyhtiöiden suorituksina eläkevakuutusyhtiöille tai -rahastoille. Eläkekulut ja -vastuut perustuvat paikallisten viranomaisten tai riippumattomien vakuutusmatemaatikkojen laskelmiin. Konsernin suoritukset maksupohjaisiin järjestelyihin kirjataan suoraan kuluksi sille tilikaudelle, jota veloitus koskee. Etuuspohjaisissa järjestelyissä eläkekustannukset määritetään käyttäen ennakoituun

etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää (projected unit credit method). Tämän menetelmän mukaisesti eläkemenot kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi jaksottaen kustannukset työntekijöiden palvelusajalle auktorisoitujen

vakuutusmatemaatikkojen säännönmukaisesti tekemien laskelmien ja järjestelyistä johtuvien velvoitteiden sekä järjestelyihin kuuluvien varojen arvostusten perusteella. KONE esittää etuuspohjaisiin järjestelyihin kuuluvat tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot henkilöstökuluissa ja nettokorot rahoituskuluissa.

Eläkevastuuna esitetään tulevien eläkemaksujen nykyarvo tilinpäätöspäivänä vähennettynä järjestelyyn kuuluvien varojen tilinpäätöspäivän käyvällä arvolla. Vakuutusmatemaattisten etuuspohjaisten eläkevastuulaskelmien diskonttokorkokanta määräytyy markkinakorkokannan mukaan.

Työkyvyttömyyseläkevastuu, jonka määrä riippuu työntekijän palvelusajasta, arvostetaan sillä perusteella, miten todennäköistä työkyvyttömyyseläkekorvauksen suorittaminen on sekä minkä pituiselta palvelusajalta korvausta maksetaan.

	Etuuspohjaiset eläkejärjestelyvelat		Muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuusvelat		Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo		Etuuspohjainen nettovelka
Me	31.12.2022	31.12.2021	31.12.2022	31.12.2021	31.12.2022	31.12.2021	31.12.2022	31.12.2021
Arvo kauden alussa	714,5	638,9	7,1	10,1	550,2	480,8	171,4	168,1
Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot	20,5	17,5	0,2	0,1	-	-	20,7	17,7
Korkokulu	14,3	11,2	0,2	0,1	-	-	14,5	11,3
Korkotuoto	-	-	-	-	11,6	8,8	-11,6	-8,8
Muut	-1,5	-0,6	-	-	-2,9	-2,0	1,5	1,3
Tulosvaikutteisesti kirjattu kulu etuuspohjaisista järjestelyistä	33,4	28,1	0,4	0,2	8,7	6,9	25,1	21,5
Järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto, poislukien nettokorkokuluun sisältyvä korkotuotto	-	-	-	-	-151,4	36,1	151,4	-36,1
Uudelleenarvostus	-184,0	42,7	1,6	-3,4	-	-	-182,4	39,3
Muut laajan tuloksen eriin kuuluvien voittojen/tappioiden uudelleenarvostukset yhteensä	-184,0	42,7	1,6	-3,4	-151,4	36,1	-31,1	3,3
Työnantajan suorittamat maksut	-	-	-	-	29,0	13,0	-29,0	-13,0
Maksusuoritukset järjestelyyn osallistuvilta	1,9	0,4	0,2	0,2	2,2	0,6	-	-
Maksetut etuudet	-46,7	-29,3	-0,8	-0,7	-39,1	-23,1	-8,4	-6,9
Velvoitteiden täyttämiset	-	-0,3	-	-	-	-	-	-0,3
Liiketoimintojen yhdistämiset, myynnit ja muut tekijät	0,2	-0,1	-	-	-	-	0,2	-0,1
Muuntoerot	0,0	34,1	0,4	0,7	-1,4	36,0	1,8	-1,2
Muut erät	-44,6	4,9	-0,1	0,1	-9,3	26,5	-35,4	-21,5
Arvo kauden lopussa	519,2	714,5	8,9	7,1	398,2	550,2	130,0	171,4
Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo	84,2	114,8	8,9	7,1	-	-	93,2	121,9
Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo	435,0	599,7	-	-	-	-	435,0	599,7
Varojen käypä arvo	-	-	-	-	398,2	550,2	-398,2	-550,2
Yhteensä	519,2	714,5	8,9	7,1	398,2	550,2	130,0	171,4

Ennakoidut maksut etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin vuonna 2023 ovat 22,0 miljoonaa euroa.

Etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin kuuluvien varojen toteutunut tuotto oli EUR -139,8 (44,9) miljoonaa euroa.

Eläkejärjestelyihin kuuluvien varojen

jakautuminen, Me	31.12.2022	31.12.2021
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo markkinahinnalla	369,3	521,5
Muut	28,9	28,7
Yhteensä	398,2	550,2

Tuloslaskelmaan kirjatut eläkekulut, Me	1.1.–31.12.2022	1.1.–31.12.2021
Maksupohjaiset eläkejärjestelyt	313,0	281,5
Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt	24,7	21,2
Muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet	0,4	0,2
Yhteensä	338,1	302,9

Etuuspohjaiset järjestelyt: Käytetyt		31.12.2022	31.12.2021
vakuutusmatemaattiset olettamukset	Eurooppa	Yhdysvallat	Eurooppa	Yhdysvallat
Diskonttokorko (%)	4,33	5,03	1,55	2,87
Tuleva palkankorotusolettamus (%)	2,6	4,0	2,3	4,0
Eläkkeiden korotusolettamus (%)	1,4	-	1,5	-

Etuuspohjaisen velvoitteen herkkyys	Vaikutus etuuspohjaiseen velvoitteeseen
vakuutusmatemaattisten oletusten muutoksille	31.12.2022	31.12.2021
Diskonttokorko, +0,25 %-yksikköä	-2,5 %	-3,6 %
Diskonttokorko, -0,25 %-yksikköä	2,7 %	3,8 %
Eläkkeiden korotusolettamus, +0,25 %-yksikköä	1,2 %	2,1 %
Eläkkeiden korotusolettamus, -0,25 %-yksikköä	-1,2 %	-1,8 %

Herkkyydet on laskettu muuttamalla yhtä muuttujaa kerrallaan muiden pysyessä vakiona.

6 Muut

TÄSSÄ OSIOSSA

Tämä osio pitää sisällään seuraavat palkitsemiseen ja KONEen lähipiiriin liittyvät liitetiedot:

6.1 Johdon henkilöstöetuudet

6.2 Osakeperusteiset maksut

6.3 Lähipiiriliiketoimet

6.1 JOHDON HENKILÖSTÖETUUDET

Hallituksen varapuheenjohtaja Jussi Herlinillä on erillinen työsopimus päätoimisen varapuheenjohtajan tehtävästä. Hänen työsuhteeseen perustuva palkkansa muodostuu peruspalkasta ja hallituksen päättämästä konsernin tilikauden tulokseen perustuvasta vuositulospalkkiosta. Vuositulospalkkion enimmäismäärä on 100 prosenttia vuotuisesta peruspalkasta. Jussi Herlinin peruspalkka vuonna 2022 oli 125 600 euroa. Lisäksi hänelle oli suoriteperusteisesti kertynyt 26 166 euroa tulospalkkiota vuodelta 2021, joka maksettiin vuonna 2022. Tulospalkkiota ei makseta vuonna 2023, koska konsernin taloudelliseen tulokseen sidotut vuoden 2022 suorituskriteerit eivät täyttyneet. Jussi Herlinin osakeomistus selviää taulukosta sivulla 121. Hallituksen päätoimisen varapuheenjohtajan eläkeikä ja eläke määräytyvät eläkelakien mukaisesti. Lakisääteinen eläkemeno oli 26 954 euroa vuonna 2022. Ennenaikaisesta eläkkeestä ei ole tehty erillistä sopimusta.

Toimitusjohtaja Henrik Ehrnroothin palkka muodostuu peruspalkasta ja hallituksen päättämästä konsernin avaintavoitteisiin perustuvasta vuositulospalkkiosta, jonka enimmäismäärä on 150 prosenttia vuosipalkasta. Henrik Ehrnroothin peruspalkka vuonna 2022 oli 750 000 euroa. Hänelle maksettiin myös 835 350 euroa vuositulospalkkiota, joka ansaittiin vuonna 2021. Lisäksi hänelle on suoriteperusteisesti kertynyt 465 675 euroa tulospalkkiota vuodelta 2022. Palkkio perustuu taloudelliseen tulokseen ja strategisiin tavoitteisiin sekä henkilökohtaisiin suorituksiin. Palkkio maksetaan vuonna 2023.

Lisäksi Henrik Ehrnrooth on mukana konsernin ylimmän johdon pitkän aikavälin kannustinjärjestelmässä. Toimitusjohtajan ansaittavissa oleva osakkeiden enimmäismäärä vuoden 2021 pitkän aikavälin kannustinjärjestelmässä on 53 541 KONEen B-sarjan osaketta (brutto, ennen verojen vähentämistä). Lopullinen vuoden 2021 pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän mukainen osakepalkkio vahvistetaan tammikuussa 2024 perustuen vuosien 2021, 2022 ja 2023 kokonaissuoritukseen.

Toimitusjohtajan ansaittavissa oleva osakkeiden enimmäismäärä vuoden 2022 pitkän aikavälin kannustinjärjestelmässä on 58 243 KONEen B-sarjan osaketta (brutto, ennen verojen vähentämistä). Lopullinen vuoden 2022 pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän mukainen osakepalkkio vahvistetaan tammikuussa 2025 perustuen vuosien 2022, 2023 ja 2024 kokonaissuoritukseen.

KONEen ylin johto koostuu KONE Oyj:n hallituksesta ja johtokunnasta.

Johdolle maksetut palkat ja palkkiot, Me ¹⁾	1.1.–31.12.2022	1.1.–31.12.2021
Palkat ja palkkiot	10,1	9,1
Osakeperusteiset maksut	0,0	12,9
Yhteensä	10,1	22,0

Hallitukselle, hallituksen puheenjohtajalle ja toimitusjohtajalle maksetut palkat ja

palkkiot, 1 000 e ³⁾	1.1.–31.12.2022	1.1.–31.12.2021
Herlin Antti, hallituksen puheenjohtaja	240,0	298,1
Herlin Jussi, hallituksen varapuheenjohtaja ²⁾	125,6	107,9
Ehrnrooth Henrik, toimitusjohtaja ²⁾	750,0	750,0
Alahuhta Matti	130,0	113,0
Duinhoven Susan	120,0	111,0
Herlin Iiris	110,0	111,0
Kant Ravi	130,0	114,0
Kaskeala Juhani*	-	113,0
Mikkilineni Krishna	110,0	-
Xin-Zhe Li Jennifer	120,0	110,0
Brunila Anne**	-	1,5
Pietikäinen Sirpa**	-	1,0
Yhteensä	1 835,6	1 830,5

*Hallituksen jäsen 1.3.2022 asti

**Hallituksen jäsen 2.3.2021 asti

¹⁾ Lisäksi tilikaudelta 2022 Henrik Ehrnroothille on kertynyt suoriteperusteisesti tulospalkkiota 465 675 (2021: 835 350) euroa. Tämä maksetaan vuoden 2023 (2022) aikana. Vuonna 2021 Jussi Herlinille oli kertynyt suoriteperusteisesti tulospalkkiota 26 166 euroa ja Antti Herlinille maksettiin 74 600 euroa peruspalkkaa ja 290 462 euroa tulospalkkiota, joka ansaittiin vuonna 2020. Henrik Ehrnroothille huhtikuussa 2021 maksettu osakeperusteinen kannustinpalkkio tilikaudelta 2020 oli 2 512 242 euroa.

²⁾ Sisältävät myös yhtiökokouksen 1.3.2022 päättämät hallituksen vuosipalkkiot KONE Oyj:n osakkeina.

Vuosille 2021 ja 2022 sovellettavat tuloskriteerit perustuvat liikevaihdon vuositason kasvuun, oikaistuun liikevoittomarginaaliin ja vastuullisuusmittareihin. Vastuullisuusmittari on yhdistelmä hiilijalanjäljen pienentämiseen, monimuotoisuuteen, tasa-arvoon ja osallisuuteen sekä turvallisuuteen liittyviä tavoitteita. Henrik Ehrnroothin osakeomistus selviää taulukosta sivulla 121. Henrik Ehrnroothin eläkeikä ja eläke määräytyvät eläkelakien mukaisesti. Lakisääteinen eläkemeno oli 281 558 euroa vuonna 2022. Ennenaikaisesta eläkkeestä ei ole tehty erillistä

sopimusta. Irtisanomistilanteessa hänellä on oikeus enintään 18 kuukauden palkkaa vastaavaan korvaukseen, joka sisältää kuuden kuukauden irtisanomisajan palkan.

Johtokunnan jäsenten palkka muodostuu peruspalkasta sekä vuositulospalkkiosta, joka perustuu konsernin tulokseen ja henkilökohtaisten tavoitteiden saavuttamiseen. Tulospalkkion suuruudesta päättää nimitys- ja palkitsemisvaliokunta, kuitenkin niin, että tulospalkkio on enintään 75 prosenttia vuosipalkasta.

Johtokunnan jäsenet ovat mukana ylimmän johdon pitkän aikavälin osakeperusteisessa kannustinjärjestelmässä. Vuodelta 2021 johtokunnan ansaittavissa oleva osakkeiden kokonaismäärä on enintään 233 794 KONEen B-sarjan osaketta (brutto, ennen verojen vähentämistä). Lopullinen vuoden 2021 pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän mukainen osakepalkkio vahvistetaan tammikuussa 2024 perustuen vuosien 2021, 2022 ja 2023 kokonaissuoritukseen.

Vuodelta 2022 johtokunnan ansaittavissa oleva osakkeiden kokonaismäärä on enintään 285 391 KONEen Bsarjan osaketta (brutto, ennen verojen vähentämistä). Lopullinen vuoden 2022 pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän mukainen osakepalkkio vahvistetaan tammikuussa 2025 perustuen vuosien 2022, 2023 ja 2024 kokonaissuoritukseen. Johtokunnan jäsenten osakeomistus selviää taulukosta sivulla 121. Johtokunnan jäsenillä ei ole sopimusta varhennetusta eläkeiästä. Irtisanomiskorvaus on enintään 15 kuukauden palkkaa vastaava korvaus, joka sisältää kuuden kuukauden irtisanomisajan palkan.

KONE Oyj:n hallituksen jäsenen Matti Alahuhdan (toimitusjohtaja 31.3.2014 saakka) eläkevastuuvelan määrä taseessa 31.12.2022 on 4,5 miljoonaa euroa ja KONEen kuukausittain hänelle maksama eläke on 23 069 euroa (joulukuu 2022).

6.2 OSAKEPERUSTEISET MAKSUT

Osakeperusteiset pitkän aikavälin kannustinjärjestelmät

KONEella on käytössä kaksi erillistä osakeperusteista kannustinjärjestelmää; suoriteperusteinen osakepalkkiojärjestelmä ja rajoitettu osakepalkkiojärjestelmä.

KONE Oyj:n hallitus päätti tammikuussa 2021 käynnistää uuden pitkän aikavälin osakeperusteisen kannustinjärjestelmän, joka korvasi aiemmat osakeperusteiset

järjestelmät. Uudessa pitkän aikavälin kannustinjärjestelmässä korostetaan edelleen kannattavaa kasvua ja sen lisäksi uutena mittarina vastuullisuutta. Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä koostuu vuosittain alkavista yksittäisistä osakeohjelmista, joilla kullakin on kolmen vuoden liukuva ansaintajakso. Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmien mukaiset osakepalkkiot vapautuvat ja toimitetaan yhtenä eränä perustuen ansaintajakson aikaiseen suoritukseen. Osakepalkkioita ei toimiteta vuosina 2022 ja 2023. Jos osallistujan työsuhde KONE-konserniin päättyy ennen ansaintajakson päättymistä, osallistuja menettää pääsääntöisesti osakepalkkion ilman korvausta. Osakkeiden lukumäärä, jonka osakeperusteisiin etuuksiin oikeutetut osallistujat ansaitsevat, on määritetty bruttoperusteisesti. Luovutettavien osakkeiden lukumäärästä on tarvittaessa vähennetty verot ja veron luonteiset maksujen osuus ennen osakkeiden luovuttamista osallistujille. Osakeperusteiset kannustinjärjestelmät, jotka on käynnistetty aikaisempina vuosina, on maksettu sekä rahana että osakkeina. Nykyisen tilikauden aikana käynnistetyt osakeperusteiset kannustinjärjestelmät luokitellaan omana pääomana maksettaviksi.

Hallitus päättää vuosittain kannustinjärjestelmän kohderyhmän ja tavoitteet sekä mahdolliset palkkiot. Osana ylimmän johdon pitkän aikavälin kannustinjärjestelmää on asetettu pitkän aikavälin tavoite omistukselle. Omistustavoite johtokunnan jäsenille on, että jäsenet omistaisivat KONEen osakkeita vähintään viiden vuoden peruspalkkaa vastaavan määrän. Muille ylimmän johdon edustajille omistustavoite on vähintään kahden vuoden peruspalkkaa vastaava määrä.

Vuoden 2022 pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän kohderyhmään kuului 55 ylimmän johdon jäsentä, mukaan lukien toimitusjohtaja, johtoryhmä sekä muu ylin johto ja 525 valittua KONE-konsernin avainhenkilöä. Vuoden 2022 pitkän aikavälin kannustinjärjestelmään sovellettavat tuloskriteerit perustuvat liikevaihdon kasvuun, oikaistuun

Laadintaperiaatteet

Osakeperusteiset maksut

KONEella on käytössä osakeperusteinen pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä konsernin ylimmälle johdolle ja muille avainhenkilöille. Osakepalkkiojärjestelmä sisältää B-sarjan osakkeina maksettavan ja/tai rahana maksettavan etuuden, jos ohjelman ehdot täyttyvät. Osakkeina maksettavan etuuden käypä arvo on osakkeen arvo myöntämishetkellä ja se kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä oikeuden syntymisajanjakson aikana. Kuluksi kirjattava määrä perustuu konsernin arvioon niiden osakkeiden määrästä, joihin odotetaan syntyvän oikeus. Ei-markkinaperusteisten ehtojen vaikutuksia ei

sisällytetä etuuksien käypään arvoon, vaan ne otetaan huomioon arviossa jaettavien osakkeiden määrästä. Konserni päivittää oletuksen lopullisesta osakkeiden määrästä jokaisena tilinpäätöspäivänä. Arvioiden muutokset kirjataan tuloslaskelmaan. Rahana maksettava etuus on määritelty siten, että se kattaa järjestelystä aiheutuvat verot ja veronluonteistet maksut. Se kirjataan velaksi myöntämishetkellä ja jokaisena tilinpäätöshetkenä arvioitujen osakkeina maksettavien etuuksien perusteella ja jaksotetaan kertyneen työajan mukaan. Arvioiden muutokset kirjataan tuloslaskelmaan arvion muutoshetkellä.

Osakeperusteiset maksut

Osakeperusteisten maksujen kuluvaikutus, Me	1.1.–31.12.2022	1.1.–31.12.2021
Osakkeina maksettavat	18,8	28,0
Rahana maksettavat	3,8	11,4

liikevoittomarginaaliin ja vastuullisuusmittareihin. Vastuullisuusmittari on yhdistelmä hiilijalanjäljen pienentämiseen, monimuotoisuuteen (Diversity and Inclusion) sekä turvallisuuteen liittyviä tavoitteita.

Rajoitettu osakepalkkiojärjestelmä toimii täydentävänä pitkän aikavälin osakepalkkiojärjestelmänä, jota käytetään ylimmän johdon ja muiden avainhenkilöiden (pois lukien toimitusjohtaja) sitouttamiseen ja rekrytointiin. Rajoitetussa osakepalkkiojärjestelmässä ei ole suoritusehtoa. Järjestelmän sitouttamisaika on enintään kolme vuotta, jonka jälkeen yksittäisen ohjelman puitteissa mahdolliset luvatut osakepalkkiot maksetaan KONEen B-sarjan osakkeina osallistujille edellyttäen, että heidän työsuhteensa tai palvelussuhteensa KONE-konserniin on voimassa.

Vuoden 2022 pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän perusteella tullaan vuoden 2025 ensimmäisellä vuosineljänneksellä luovuttamaan enintään 788 768 B-sarjan osaketta (vähennettynä osakkeiden määrällä, joka vastaa luovutettujen osakkeiden vastaanottamisesta aiheutuvia

veroja ja vastaavia maksuja) perustuen ansaintajakson 2022– 2024 kokonaissuoritukseen.

Osana rajoitettua osakepalkkiojärjestelmää vuoden 2022 aikana myönnettävien osakkeiden enimmäismäärä toimitettavaksi vuodelle 2024 on 2 350 KONEen B-sarjan osaketta (bruttona ennen verojen vähentämistä) ja vuodelle 2025 53 300 KONEen B-sarjan osaketta (brutto ennen verojen vähentämistä).

Osana aikaisempaa pitkän aikavälin kannustinjärjestelmää luovutettiin KONEen avainhenkilöille tammikuussa 2022 yhteensä 218 091 KONEen B-sarjan osaketta tilikauden 2019 tavoitteiden toteutumisen perusteella. Tilikauden 2022 aikana luovutetuista osakkeista yhtiölle palautui näistä B-sarjan osakkeista 15 370 kappaletta.

6.3 LÄHIPIIRILIIKETOIMET

KONEen lähipiiriin muodostavat sen tytäryhtiöiden lisäksi hallitus, toimitusjohtaja ja johtokunta, mukaan lukien yhtiöt, joissa heillä on määräysvalta tai huomattava vaikutusvalta. Corporate Controlling toiminto arvioi ja seuraa yhtiön ja sen lähipiirin välisiä liiketapahtumia varmistaakseen, että mahdolliset eturistiriidat otetaan asianmukaisesti huomioon KONEen päätöksentekoprosessissa.

Johdon palkitsemista lukuun ottamatta KONEella ei ole ollut merkittäviä liiketapahtumia sen hallituksen, toimitusjohtajan tai johtoryhmän kanssa, mukaan lukien yhtiöt, joissa heillä on määräysvalta tai huomattava vaikutusvalta. Lisätietoja johdon palkitsemisesta on esitetty liitetiedossa 6.1 ja tiedot hallituksen, toimitusjohtajan ja johtokunnan osakeomistuksesta on esitetty sivulla 121. KONEen tytäryhtiöt on esitetty sivuilla 107-109.

EMOYHTIÖN TULOSLASKELMA

e	Liitetieto	1.1.–31.12.2022	1.1.–31.12.2021
Liikevaihto	1	593 741 411,36	705 519 412,07
Liiketoiminnan muut tuotot	2	26 965 034,76	16 925 994,41
Materiaalit ja palvelut		-1 093 910,93	-1 971 238,59
Henkilöstökulut	3	-143 337 927,51	-142 660 363,96
Poistot ja arvonalentumiset	4	-14 532 852,67	-15 227 231,21
Liiketoiminnan muut kulut		-367 618 687,27	-395 350 143,35
Liikevoitto		94 123 067,74	167 236 429,37
Rahoitustuotot ja -kulut	6	1 614 683 110,85	341 369 407,91
Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja		1 708 806 178,59	508 605 837,28
Tilinpäätössiirrot	7	2 569 592,64	30 930 877,77
Tuloverot		-24 043 190,36	-34 339 891,92
Laskennalliset verot		19 620 138,38	-3 439 629,27
Tilikauden voitto		1 706 952 719,25	501 757 193,86

EMOYHTIÖN TASE

	Liite
Vastaavaa, e	tieto	31.12.2022	31.12.2021
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet	8	17 741 097,62	16 116 546,21
Aineelliset hyödykkeet	9	39 297 950,85	40 178 708,16
Sijoitukset
Osuudet saman konsernin yrityksissä	10	2 049 869 305,70	2 050 333 523,58
Muut sijoitukset	11	2 002 366,43	2 460 845,44
		2 051 871 672,13	2 052 794 369,02
Pysyvät vastaavat yhteensä		2 108 910 720,60	2 109 089 623,39
Vaihtuvat vastaavat
Pitkäaikaiset saamiset	12
Lainasaamiset		309 099 768,53	192 328 791,72
		309 099 768,53	192 328 791,72
Lyhytaikaiset saamiset	13
Myyntisaamiset		82 812 950,27	111 349 087,72
Lainasaamiset		1 026 181 242,70	941 765 351,84
Laskennallinen verosaaminen		19 636 536,51	16 398,13
Muut saamiset		6 908 396,93	11 821 982,98
Siirtosaamiset		173 782 768,28	326 391 045,80
		1 309 321 894,69	1 391 343 866,47
Rahoitusarvopaperit		1 113 727 135,66	1 575 082 252,03
Rahavarat		116 926 521,92	182 453 102,95
Vaihtuvat vastaavat yhteensä		2 849 075 320,80	3 341 208 013,17
Vastaavaa yhteensä		4 957 986 041,40	5 450 297 636,56

Vastattavaa, e	Liite tieto	31.12.2022	31.12.2021
Oma pääoma
Osakepääoma		66 174 482,53	66 174 482,53
Ylikurssirahasto		100 328 064,58	100 328 064,58
Muut rahastot
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto		219 679 615,94	244 987 601,61
Edellisten tilikausien voitto		-	610 397 421,37
Tilikauden voitto		1 706 952 719,25	501 757 193,86
Oma pääoma yhteensä	14	2 093 134 882,30	1 523 644 763,95
Poistoero		8 432 443,56	9 502 036,20
Tilinpäätössiirtojen kertymä		8 432 443,56	9 502 036,20
Pakolliset varaukset		3 071 522,75	4 168 821,97
Vieras pääoma
Pitkäaikainen vieras pääoma	15
Lainat		299 390 065,18	507 058 858,40
		299 390 065,18	507 058 858,40
Lyhytaikainen vieras pääoma	16
Ostovelat		86 155 463,23	85 284 752,45
Lainat		2 244 490 091,12	3 130 795 115,29
Muut velat		7 653 093,31	7 890 923,91
Siirtovelat		215 658 479,95	181 952 364,39
		2 553 957 127,61	3 405 923 156,04
Vieras pääoma yhteensä		2 853 347 192,79	3 912 982 014,44
Vastattavaa yhteensä		4 957 986 041,40	5 450 297 636,56

EMOYHTIÖN RAHOITUSLASKELMA

e	1.1.–31.12.2022	1.1.–31.12.2021	Tilikauden voiton täsmäytys liiketoiminnan rahavirtaan, e	1.1.–31.12.2022	1.1.–31.12.2021
Myyntitulot	660 646 667,42	714 972 591,58	Tilikauden voitto	1 706 952 719,25	501 757 193,86
Liiketoiminnan muut tuotot	26 965 034,76	16 822 694,41	Poistot	14 532 852,67	15 227 231,21
Ostot, palkat ja muut menot	-461 773 746,53	-566 050 655,47	Muut oikaisut	3 201 068,28	-30 229 771,93
Rahoitustulot ja -menot	1 657 079 116,06	378 316 531,10
Maksetut verot	-4 944 806,24	-60 127 725,90	Tulos ennen käyttöpääomaerien muutosta	1 724 686 640,20	486 754 653,14
Muut rahoituserät	12 208 165,03	-84 078 698,21
			Saamisten muutos	132 071 008,77	-87 621 274,82
Liiketoiminnan rahavirta	1 890 180 430,50	399 854 737,51	Velkojen muutos	33 422 781,53	721 359,19
Käyttöomaisuushankinnat	-16 490 271,01	-17 037 594,16	Liiketoiminnan rahavirta	1 890 180 430,50	399 854 737,51
Käyttöomaisuusmyynnit	270 000,00	103 300,00
Sijoitukset tytäryhtiöosakkeisiin	-3 000,00	-4 876,04
Tytäryhtiöosakkeiden myynnit ja vähennykset	655 696,91	576 682 642,32
Investointien rahavirta	-15 567 574,10	559 743 472,12
Omien osakkeiden hankinta	-50 029 847,58	-45 790 737,23
Lyhytaikaisten velkojen nettomuutos	-886 305 024,17	106 346 686,19
Pitkäaikaisten velkojen nettomuutos	-207 668 793,22	234 508 431,26
Voitonjako	-1 087 777 863,24	-1 166 345 136,69
Saadut konserniavustukset	31 500 000,00	40 764 865,95
Muut rahoitustoiminnan erät	260 142 090,78	-105 052 867,33
Rahoituksen rahavirta	-1 940 139 437,43	-935 568 757,85
Rahavarojen muutos	-65 526 581,03	24 029 451,78
Rahavarat 1.1.	182 453 102,95	158 423 651,17
Rahavarat 31.12.	116 926 521,92	182 453 102,95
Rahavarojen muutos	-65 526 581,03	24 029 451,78

Tilikauden voitto	1 706 952 719,25	501 757 193,86
Poistot	14 532 852,67	15 227 231,21
Muut oikaisut	3 201 068,28	-30 229 771,93
Tulos ennen käyttöpääomaerien muutosta	1 724 686 640,20	486 754 653,14
Saamisten muutos	132 071 008,77	-87 621 274,82
Velkojen muutos	33 422 781,53	721 359,19
Liiketoiminnan rahavirta	1 890 180 430,50	399 854 737,51

94 KONE VUOSIKATSAUS 2022

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

Laadintaperiaatteet

KONE Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolainsäädännön periaatteiden mukaisesti. Tilinpäätös on laadittu 12 kuukauden ajalta tilikaudelta 1.1.– 31.12.2022.

ULKOMAANRAHAN MÄÄRÄISET LIIKETAPAHTUMAT JA TASE-ERIEN ARVOSTUS

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan alun perin tapahtumapäivän kurssiin. Tilikauden päättyessä avoimina olevat ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat arvostetaan käyttäen tilinpäätöspäivän kursseja.

Ulkomaanrahan määräisten lainojen, talletusten ja muiden tase-erien arvon muutokset kirjataan rahoitustuottoihin ja kuluihin.

LAINASAAMISET JA SIJOITUKSET

Lainasaamiset kirjataan alunperin nimellisarvoon ja arvostetaan myöhemmin jaksotettuun hankintamenoon. Johto arvio, että lainasaamisten käyvät arvot eivät tilinpäätöshetkellä eroa olennaisesti niiden kirjanpitoarvoista.

Sijoitukset yritystodistuksiin, lyhytaikaisiin pankkitalletuksiin, korkorahastoihin tai muihin vastaaviin rahamarkkinainstrumentteihin kirjataan hankintahetkellä käypään arvoon ja arvostetaan myöhemmin jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää paitsi korkorahastot, jotka luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin.

JOHDANNAISINSTRUMENTIT

Johdannaisinstrumentteja käytetään valuutta- ja korkoriskien suojaamiseksi. Johdannaissopimukset kirjataan alun perin johdannaissopimuksen solmimispäivän käypään arvoon ja sen jälkeen käypään arvoon noudattaen kirjanpitolain 5:2a §:ää. Valuuttatermiinien käypä arvo arvioidaan

diskonttaamalla sopimusten ennakoidut rahavirrat kyseisten valuuttojen arvostushetken mukaisilla markkinakorkokäyrillä ja laskemalla sopimuspäivälle ja tasepäivälle diskontattujen arvojen euromääräinen erotus. Johdannaisinstrumenttien käyvät arvot on ilmoitettu liitteessä 18.

Ulkomaanrahanmääräisten lainasaamisten, talletusten, sijoitusten ja rahoitusvelkojen valuuttakurssimuutoksia vastaan tehtyjen valuuttajohdannaisten käypien arvojen muutos kirjataan tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin ja kuluihin.

TULOUTUSPERIAATE

Saadut korvaukset aineettoman omaisuuden käyttöön liittyen tuloutetaan suoriteperusteisesti tehtyjen sopimusten perusteella. Palvelun myynti tuloutetaan, kun palvelu on suoritettu tai työ on tehty.

TUTKIMUS- JA KEHITYSMENOT

Uusien tuotteiden ja palveluiden tutkimus- ja kehitysmenot kirjataan kuluksi toteutumishetkellä.

ELÄKKEET

Emoyhtiön lakisääteinen eläketurva on hoidettu ulkopuolisessa eläkevakuutusyhtiössä. Suoritukset eläketurvaan liittyen kirjataan kuluksi sille tilikaudelle, jota veloitus koskee.

VUOKRASOPIMUKSET

Vuokrasopimuksiin liittyvät maksut jaksotetaan tuloslaskelmaan kuluksi vuokra-ajalle. Vuokrasopimusten jäljellä olevat vuokravastuut on esitetty liitteessä 17.

VEROT

Verokulu sisältää tilikauden tulokseen perustuvat verot, aikaisempien tilikausien verojen oikaisut sekä laskennallisten verojen muutoksen. Laskennallinen verovelka tai -saaminen lasketaan kaikista varojen ja velkojen kirjanpidon ja verotuksen välisistä väliaikaisista eroista vahvistetun verokannan mukaisesti.

Varovaisuuden periaatteen mukaisesti jaksotuseroista johtuva laskennallinen verovelka otetaan huomioon kokonaisuudessaan ja laskennallinen verosaaminen todennäköisesti toteutuvan verohyödyn suuruisena.

PYSYVÄT VASTAAVAT

Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet esitetään alkuperäisten hankintamenojen ja kertyneiden poistojen erotuksena. Suunnitelman mukaiset tasapoistot lasketaan todennäköisen arvioidun taloudellisen pitoajan perusteella seuraavasti:

Rakennukset	5–40 vuotta
Koneet ja kalusto	4–10 vuotta
Muut pitkävaikutteiset menot	4–10 vuotta

Maa-alueista ei tehdä poistoja.

Yhtiön pysyvien vastaavien sijoituksissa olevat tytäryhtiöosakkeet sekä muut osakkeet ja osuudet on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan käypään arvoon.

PAKOLLISET VARAUKSET

Pakolliset varaukset ovat vastaisia menoja, joiden suorittamiseen emoyhtiö on sitoutunut ja joista ei todennäköisesti kerry niitä vastaavaa tuloa, tai vastaisia menetyksiä, joiden toteutumista on pidettävä ilmeisenä. Kaikki emoyhtiön pakolliset varaukset ovat takuuvarauksia.

RAHOITUSRISKIEN HALLINTA

KONE Oyj:n liiketoimintaan liittyy rahoitusriskejä kuten valuutta-, korko-, maksuvalmius- ja luottoriskejä. Näitä riskejä hallinnoidaan noudattaen KONEen rahoituspolitiikkaa. Emoyhtiön rahoitusriskit eivät olennaisesti eroa konsernin rahoitusriskeistä, katso konsernitilinpäätöksen luvut 2.4 ja 5.3.

RAHAVARAT

Rahavarat sisältävät käteisvarat ja rahat pankkitileillä. Käytetyt tililuotot on esitetty muissa lyhytaikaisissa veloissa.

OSAKEPERUSTEISET MAKSUT

KONEella on käytössä kaksi erillistä osakeperusteista kannustinjärjestelmää; suoriteperusteinen osakepalkkiojärjestelmä ja rajoitettu osakepalkkiojärjestelmä. Suoriteperusteiseen osakepalkkiojärjestelmään kuuluu hallituksen puheenjohtaja, toimitusjohtaja, ylimmän johdon ja johtoryhmän jäsenet sekä muita KONE-konsernin avainhenkilöitä. Rajoitettu osakepalkkiojärjestelmä toimii täydentävänä pitkän aikavälin osakepalkkiojärjestelmänä, jota käytetään ylimmän johdon ja muiden avainhenkilöiden (pois lukien hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja) sitouttamiseen ja rekrytointiin. Osakepalkkiojärjestelyjen ehtojen mukaan palkkio maksetaan KONE Oyj:n B-sarjan osakkeina, tai osittain B-sarjan osakkeina ja rahana, jos ohjelman ehdot täyttyvät. Osakkeiden lukumäärä, jonka osakeperusteisiin etuuksiin oikeutetut osallistujat ansaitsevat, on määritetty bruttoperusteisesti. Luovutettavavien osakkeiden lukumäärästä on tarvittaessa vähennetty verot ja veron luonteiset maksujen osuus ennen osakkeiden luovuttamista osallistujille. Osakepalkkiojärjestelyjen puitteissa luovutetut osakkeet on hankittu julkisessa kaupankäynnissä. Osakkeiden hankinta kirjataan omien osakkeiden lisäykseksi, pienentämään omaa pääomaa, ja luovutus omien osakkeiden ja voittovarojen vähennykseksi.

Rahana maksettava etuus on määritelty siten, että se kattaa järjestelystä aiheutuvat verot ja veronluonteiset maksut. Kulut, jotka liittyvät rahana maksettaviin osakeperusteisiin etuuksiin, kirjataan tuloslaskelmaan ansaintakauden kuluksi. Se kirjataan velaksi myöntämishetkellä ja jokaisena tilinpäätöshetkenä uudelleen arvioitujen ansaittavien osakemäärien perusteella ja jaksotetaan kertyneen työajan mukaan. Arvioiden muutosten vaikutus kirjataan tuloslaskelmaan arvion muutoshetkellä.

Tuloslaskelman liitetiedot

1. LIIKEVAIHTO

Myynti 593 741,4 (705 519,4) tuhatta on pääosin myyntiä konserniyhtiöille, koostuen pääosin korvauksista aineettomien oikeuksien käytöstä.

2. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT

1 000 e	1.1.–31.12.2022	1.1.–31.12.2021
Saadut avustukset	6 271,8	7 455,3
Energian edelleenveloitus	1 281,8	1 645,4
Palveluveloitukset	840,8	825,9
Muut	18 570,6	6 999,5
Yhteensä	26 965,0	16 926,0

3. HENKILÖSTÖKULUT

1 000 e	1.1.–31.12.2022	1.1.–31.12.2021
Palkat ja palkkiot	118 711,9	119 058,4
Eläkekulut	21 169,8	20 395,3
Muut henkilösivukulut	3 456,2	3 206,6
Yhteensä	143 337,9	142 660,4

Hallitukselle ja toimitusjohtajalle on tilikauden 2022 aikana maksettu palkkaa ja palkkioita yhteensä 2 697,1 (5 126,6) tuhatta euroa. Emoyhtiön palveluksessa oli tilikauden aikana keskimäärin 1 279 (1 307) toimihenkilöä.

4. POISTOT

1 000 e	1.1.–31.12.2022	1.1.–31.12.2021
Aineettomat oikeudet	292,4	270,2
Muut pitkävaikutteiset menot	5 965,8	7 235,2
Rakennukset	1 357,7	1 342,8
Koneet ja kalusto	6 916,9	6 379,0
Yhteensä	14 532,9	15 227,2

5. TILINTARKASTAJIEN PALKKIOT

1 000 e	1.1.–31.12.2022	1.1.–31.12.2021
Tilintarkastus	833,4	639,0
Veroneuvonta	-	13,0
Muut palvelut	58,7	65,0
Yhteensä	892,1	717,0

6. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT

1 000 e	1.1.–31.12.2022	1.1.–31.12.2021
Osinkotuotot konserniyhtiöiltä	1 672 908,6	387 900,8
Muut osinkotuotot	0,9	4,2
Korkotuotot konserniyhtiöiltä	11 759,6	6 741,7
Korkotuotot muilta	29 475,3	21 089,0
Korkokulut konserniyhtiöille	-53 789,9	-34 557,6
Korkokulut muille	-5 518,8	-1 205,8
Muut rahoitustuotot ja -kulut	-40 152,6	-38 602,9
Yhteensä	1 614 683,1	341 369,4

7. TILINPÄÄTÖSSIIRROT

1 000 e	1.1.–31.12.2022	1.1.–31.12.2021
Poistoeron muutos	1 069,6	-569,1
Saadut konserniavustukset	1 500,0	31 500,0
Yhteensä	2 569,6	30 930,9

Taseen liitetiedot

8. AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

	Aineettomat	Muut pitkävaikutteiset
1.1.–31.12.2022, 1 000e	oikeudet	menot	Maksetut ennakot	Yhteensä
Alkuperäinen hankintameno kauden alussa	5 216,9	126 282,0	-	131 498,9
Kertyneet poistot ja arvonalennukset kauden alussa	-4 398,7	-110 983,7	-	-115 382,4
Tasearvo kauden alussa	818,2	15 298,4	-	16 116,5
Tasearvo kauden alussa	818,2	15 298,4	-	16 116,5
Lisäykset	251,2	6 106,1	1 747,1	8 104,4
Vähennykset	-	-9,5	-212,1	-221,6
Poistot	-292,4	-5 965,8	-	-6 258,2
Tasearvo kauden lopussa	777,0	15 429,2	1 534,9	17 741,1
Alkuperäinen hankintameno kauden lopussa	5 468,1	120 118,9	1 747,1	127 334,1
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset kauden lopussa	-4 691,1	-104 689,8	-212,1	-109 593,0
Tasearvo kauden lopussa	777,0	15 429,2	1 534,9	17 741,1

1.1.–31.12.2021, 1 000e	Aineettomat oikeudet	Muut pitkävaikutteiset menot	Maksetut ennakot	Yhteensä
Alkuperäinen hankintameno kauden alussa	4 886,8	132 482,8	-	137 369,6
Kertyneet poistot ja arvonalennukset kauden alussa	-4 128,5	-114 962,6	-	-119 091,1
Tasearvo kauden alussa	758,3	17 520,3	-	18 278,5
Tasearvo kauden alussa	758,3	17 520,3	-	18 278,5
Lisäykset	330,1	6 152,4	-	6 482,5
Vähennykset	-	-1 139,1	-	-1 139,1
Poistot	-270,2	-7 235,2	-	-7 505,4
Tasearvo kauden lopussa	818,2	15 298,4	-	16 116,5
Alkuperäinen hankintameno kauden lopussa	5 216,9	126 282,0	-	131 498,9
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset kauden lopussa	-4 398,7	-110 983,7	-	-115 382,4
Tasearvo kauden lopussa	818,2	15 298,4	-	16 116,5

9. AINEELLISET HYÖDYKKEET

1.1.–31.12.2022, 1 000e	Maa-alueet	Rakennukset	Koneet ja kalusto	Keskeneräiset hankinnat	Yhteensä
Alkuperäinen hankintameno kauden alussa	182,3	31 472,5	57 689,5	237,9	89 582,2
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset kauden alussa	-	-12 358,1	-37 045,4	-	-49 403,5
Tasearvo kauden alussa	182,3	19 114,3	20 644,1	237,9	40 178,7
Tasearvo kauden alussa	182,3	19 114,3	20 644,1	237,9	40 178,7
Lisäykset	-	85,5	4 722,1	3 581,4	8 388,9
Vähennykset	-	-	-338,7	-656,4	-995,0
Uudelleenluokittelut	-	183,2	-	-183,2	-
Poistot	-	-1 357,7	-6 915,8	-	-8 273,5
Tasearvo kauden lopussa	182,3	18 025,3	18 111,7	2 979,7	39 299,0
Alkuperäinen hankintameno kauden alussa	182,3	31 741,1	60 853,4	3 636,1	96 412,9
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset kauden alussa	-	-13 715,8	-42 741,7	-656,4	-57 113,9
Tasearvo kauden lopussa	182,3	18 025,3	18 111,7	2 979,7	39 299,0

1.1.–31.12.2021, 1 000e	Maa-alueet	Rakennukset	Koneet ja kalusto	Keskeneräiset hankinnat	Yhteensä
Alkuperäinen hankintameno kauden alussa	182,3	31 468,7	49 729,0	216,3	81 596,3
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset kauden alussa	-	-11 029,1	-32 820,8	-	-43 849,8
Tasearvo kauden alussa	182,3	20 439,6	16 908,2	216,3	37 746,5
Tasearvo kauden alussa	182,3	20 439,6	16 908,2	216,3	37 746,5
Lisäykset	-	52,4	10 487,8	21,6	10 561,7
Vähennykset	-	-34,8	-372,8	-	-407,6
Uudelleenluokittelut	-	-	-	-	-
Poistot	-	-1 342,8	-6 379,0	-	-7 721,8
Tasearvo kauden lopussa	182,3	19 114,3	20 644,1	237,9	40 178,7
Alkuperäinen hankintameno kauden alussa	182,3	31 472,5	57 689,5	237,9	89 582,2
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset kauden alussa	-	-12 358,1	-37 045,4	-	-49 403,5
Tasearvo kauden lopussa	182,3	19 114,3	20 644,1	237,9	40 178,7

10. OSUUDET SAMAN KONSERNIN YRITYKSISSÄ

1 000 e	31.12.2022	31.12.2021
Tasearvo 1.1.	2 050 333,5	2 627 011,3
Lisäykset	2,0	4,9
Vähennykset	-466,2	-576 682,6
Tasearvo 31.12.	2 049 869,3	2 050 333,5

11. MUUT SIJOITUKSET

1 000 e	31.12.2022	31.12.2021
Tasearvo 1.1.	2 460,8	2 460,8
Lisäykset	1,0	-
Vähennykset	-459,5	-
Tasearvo 31.12.	2 002,4	2 460,8

12. PITKÄAIKAISET SAAMISET

1 000 e	31.12.2022	31.12.2021
Lainasaamiset konserniyhtiöiltä	307 009,4	190 328,8
Lainasaamiset ulkopuolisilta	2 090,3	2 000,0
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä	309 099,8	192 328,8

13. LYHYTAIKAISET SAAMISET

Saamiset konserniyhtiöiltä, 1 000 e	31.12.2022	31.12.2021
Myyntisaamiset	81 366,4	110 692,2
Lainasaamiset	1 026 181,2	941 765,4
Siirtosaamiset	91 257,5	161 440,2
Yhteensä	1 198 805,1	1 213 897,8
Saamiset ulkopuolisilta, 1 000 e	31.12.2022	31.12.2021
Myyntisaamiset	1 446,6	656,8
Muut saamiset	6 908,4	11 822,0
Siirtosaamiset	82 525,3	164 950,8
Yhteensä	90 880,3	177 429,6
Laskennallinen verosaaminen	19 636,5	16,4

1 309 321,9	1 391 343,9

Siirtosaamiset , 1 000 e	31.12.2022	31.12.2021
Johdannaisvarat	31 468,8	91 682,4
Verojaksotukset	23 038,8	44 628,8
Laskuttamattomat saamiset	79 630,6	118 059,8
Konserniavustus	1 500,0	31 500,0
Muut	38 144,6	40 520,1
Yhteensä	173 782,8	326 391,0

14. OMA PÄÄOMA JA SEN MUUTOKSET

1 000 e	Osake pääoma	Ylikurssi rahasto	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	Omat osakkeet	Kertyneet voittovarat	Tilikauden voitto	Yhteensä
Tasearvo 1.1.2022	66 174,5	100 328,1	244 987,6	-198 574,5	1 310 729,1		1 523 644,8
Voitonjako					-1 087 777,9		-1 087 777,9
Omien osakkeiden hankinta			-25 653,1	-24 376,8			-50 029,8
Osakepalkitseminen			345,1	11 968,0	-11 968,0		345,1
Tilikauden voitto						1 706 952,7	1 706 952,7
Tasearvo 31.12.2022	66 174,5	100 328,1	219 679,6	-210 983,3	210 983,3	1 706 952,7	2 093 134,9

Vapaa oma pääoma sisältää sijoitetun vapaan oman pääoman rahaston, kertyneet voittovarat omilla osakkeilla vähennettynä sekä tilikauden voiton. Tilikauden päättyessä vapaa oma pääoma oli 1 926 632 335,19 (1 357 142 216,84) euroa.

			Sijoitetun vapaan oman
1 000 e	Osake pääoma	Ylikurssi rahasto	pääoman rahasto	Omat osakkeet	Kertyneet voittovarat	Tilikauden voitto	Yhteensä
Tasearvo 1.1.2021	66 174,5	100 328,1	326 972,0	-164 662,0	1 884 348,8		2 213 161,4
Voitonjako					-1 166 345,1		-1 166 345,1
Omien osakkeiden hankinta				-45 790,7			-45 790,7
Osakepalkitseminen			-81 984,4	11 878,2	90 968,3		20 862,1
Tilikauden voitto						501 757,2	501 757,2
Tasearvo 31.12.2021	66 174,5	100 328,1	244 987,6	-198 574,5	808 971,9	501 757,2	1 523 644,8

15. PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA

Velat konserniyhtiöille, 1 000 e	31.12.2022	31.12.2021
Velat, jotka erääntyvät 1–5 vuoden kuluessa	99 390,1	307 058,9
Yhteensä	99 390,1	307 058,9
Velat ulkopuolisille, 1 000 e	31.12.2022	31.12.2021
Velat, jotka erääntyvät 1–5 vuoden kuluessa	200 000,0	200 000,0
Yhteensä	200 000,0	200 000,0
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä	299 390,1	507 058,9

16. LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA

Velat konserniyhtiöille, 1 000 e	31.12.2022	31.12.2021
Ostovelat	30 097,2	26 935,9
Lainat	2 244 490,1	3 130 795,1
Siirtovelat	123 306,5	75 744,4
Yhteensä	2 397 893,8	3 233 475,4
Velat ulkopuolisille, 1 000 e	31.12.2022	31.12.2021
Ostovelat	56 058,2	58 348,8
Muut velat	7 653,1	7 890,9
Siirtovelat	92 352,0	106 208,0
Yhteensä	156 063,3	172 447,7
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä	2 553 957,1	3 405 923,2
Siirtovelat, 1 000 e	31.12.2022	31.12.2021
Palkka- ja sosiaalikustannusjaksotukset	37 638,9	36 339,9
Johdannaisvelat	43 282,5	51 135,2
Muut	134 737,2	94 477,3
Yhteensä	215 658,5	181 952,4

17. VASTUUT

1 000 e	31.12.2022	31.12.2021
Takaukset
Konserniyhtiöiden puolesta	2 884 500,6	2 778 456,8
Muiden puolesta	77,5	79,2
Leasingvastuut
Seuraavana vuonna	6 327,6	6 232,2
Yli vuoden kuluttua	12 366,8	14 384,3
Muut vastuut	1 222,9	1 654,2
Yhteensä	2 904 495,5	2 800 806,7

18.JOHDANNAISSOPIMUKSET

Johdannaissopimusten käyvät arvot, 1 000 e	31.12.2022	31.12.2021
Valuuttatermiinit ulkopuolisten kanssa	-4 219,3	42 112,4
Valuuttatermiinit konserniyhtiöiden kanssa	-7 594,3	-1 565,2
Yhteensä	-11 813,6	40 547,1

Johdannaissopimusten nimellisarvot, 1 000 e	31.12.2022	31.12.2021
Valuuttatermiinit ulkopuolisten kanssa	2 623 189,9	3 278 646,5
Valuuttatermiinit konserniyhtiöiden kanssa	672 433,3	623 535,1
Yhteensä	3 295 623,2	3 902 181,6

Johdannaissopimukset tehdään suojaustarkoituksessa KONEen rahoituspolitiikan mukaisesti ja arvostetaan käypään arvoon. Johdannaiset luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin ja velkoihin. Valtaosa valuuttatermiineistä erääntyy vuoden kuluessa. Valuuttatermiinien käyvät arvot lasketaan johtamalla ne aktiivisilta markkinoilta saaduista hintatiedoista ja käyttämällä yleisesti tunnettuja arvostusmalleja.

Rahoitusriskien hallinnasta on kerrottu konsernitilinpäätöksen liitteissä 2.4 ja 5.3.

TYTÄRYHTIÖT

TYTÄRYHTIÖT, 31.12.2022 1)

Maa/alue	Yhtiö	Omistusosuus %
		Konserni	Emoyhtiö
Alankomaat	Hissi B.V.	100
	KONE B.V.	100
	KONE Deursystemen B.V.	100
	KONE Finance Holding B.V.	100
	KONE Holland B.V.	100	100
	KONE Nederland Holding B.V.	100
Andorra	KONE Ascensors i Escales, S.A.	100
Australia	KONE Elevators Employee Benefits Pty Limited	100
	KONE Elevators Pty Limited	100
	KONE Holdings (Australia) Limited	100
Bahrain	KONE Bahrain W.L.L.	0
	KONE Elevators W.L.L.	49
Belgia	KONE Belgium S.A.	100	99,99
Bosnia ja Hertsegovina	KONE d.o.o. Sarajevo	100
Bulgaria	KONE EOOD	100	100
	Liftkom Service EOOD	100
Egypti	KONE LLC	100
Espanja	Ascensores Muguerza, S.A.U.	100
	Ascensores Costa-Lift, S.L.	100
	KONE Elevadores, S.A.	100	99,99
	Técnicas Autocontrol, S.L.U.	100
Etelä-Afrikka	Addo Private Equity Fund 2 (Pty) Ltd	100
	KONE Elevators South Africa (Pty) Ltd	100
	United Elevators (Pty) Ltd	100
Filippiinit	Elevators Philippines Construction, Inc.	39,80

Omistusosuus %

Maa/alue	Yhtiö	Konserni	Emoyhtiö
	KPI Elevators, Inc.	99,99
Hong Kong, Kiinan erityishallinto alue	Ben Fung Machineries & Engineering Limited	100	0,1
	KONE Elevator (HK) Limited	100
	Shan On Engineering Company Limited	100
Indonesia	PT KONE Indo Elevator	100	1,04
	PT. Mitra Indo Utama	-
Intia	KONE Elevator India Private Limited	100	99,99
Irlanti	Ennis Lifts Limited	100
	KONE (Ireland) Limited	100
Islanti	KONE ehf	100	100
Iso-Britannia	KONE (NI) Limited	100
	KONE Pension Trustees Ltd.	100
	KONE Plc	100	100
Israel	KONE LTD	100	100
Italia	Ascensori & Ascensori S.r.l.	64
	Cerqueti Servizi S.r.l.	100
	Cofam S.r.l.	100
	CRON.UP S.r.l.	80
	Elevant Servizi S.r.l.	70
	Elevatori Bari S.r.l.	89
	Elevators S.r.l.	60
	Ferrara Ascensori S.r.l.	60
	Gianfranceschi Ascensori S.r.l.	97
	GSB Ascensori S.r.l.	65

Maa/alue	Yhtiö	Omistusosuus %
		Konserni	Emoyhtiö
	IMAL ascensori S.r.l.	100
	KONE Industrial S.p.A.	100	100
	KONE S.p.A.	100	26,86
	L.A.M. Lombarda Ascensori Montacarichi S.r.l.	70
	Mingot S.r.l.	100
	Moraglia ascensori S.r.l.	100
	Nettuno S.r.l.	75
	Neulift S.p.A.	100
	Neulift Service Molise S.r.l.	51
	Neulift Service Triveneto S.r.l.	100
	Rimma S.r.l.	60
	Slimpa S.p.A.	100
	Tecnocram S.r.l.	84
	Tosca Ascensori S.r.l.	66,67
	Unilift S.r.l.	78,54
Itävalta	KONE AG	100	100
Kanada	KONE Inc.	100	49
Kazakstan	KONE Kazakhstan LLP	100
Kenia	KONE Kenya Limited	49
Kiina	Giant Kone Elevator Co., Ltd.	100	40
	KONE Elevator (Shanghai) Co., Ltd.	100
	KONE Elevators Co., Ltd.	100
	Kunshan KONE Industrial Machinery Co., Ltd.	100	100
Kreikka	KONE S.A.	100
Kroatia	KONE d.o.o.	100	100
Kypros	KONE Elevators Cyprus Limited	100	100
Latvia	SIA KONE Lifti Latvija	100	0,5
Liettua	UAB KONE	100	100
Luxemburg	KONE Luxembourg Sàrl	100
Makedonia	KONE Makedonija Dooel Skopje	100
Malesia	KONE Elevator (M) Sdn. Bhd.	29,88	29,88

Maa/alue	Yhtiö	Konserni	Emoyhtiö
Marokko	KONE Elevators and Escalators Sàrl AU	100	100
Meksiko	KONE Industrial, S.A. de C.V.	100
	KONE Mexico, S.A. de C.V.	100	0,1
Monaco	S.A.M. KONE	99,87
Montenegro	KONE d.o.o. Podgorica	100
Norja	KONE Aksjeselskap	100	100
	KONE Rulletrapper AS	100	100
Oman	KONE Assarain LLC	70
Portugali	KONE Portugal - Elevadores, Lda.	100	1
Puola	KONE Sp.z o.o.	100	100
Qatar	KONE Elevators W.L.L.	49	49
Ranska	2STP S.A.S.	100
	Arcade Ascenseurs S.A.S	100
	Ascenseurs et Automatismes de Gascogne S.A.S.	100
	Ascenseurs Portes Automatiques Arnaud S.A.S.	100
	Ascenseurs Soulier S.N.C.	100
	ATS-ATPE S.A.S.	100
	Automatismes du Mont Blanc S.A.S.	100
	Delta Ascenseurs S.A.S.	100
	KONE ATS S.A.S.	100
	KONE Développement S.N.C.	100
	KONE Holding France S.A.S.	100	100
	KONE S.A.	99,99
	Liftman S.A.S.	100
	Prokodis S.A.S.	100
	R.M.D. S.A.S.	100
	Technique & Mecanique des Elevateurs S.A.S.	100
Romania	KONE Ascensorul S.A.	100	99,99
Ruotsi	KONE AB	100
Saksa	Alois Kasper GmbH	100
	Aufzugstechnik Rhein Ruhr GmbH	100

Omistusosuus %

Maa/alue	Yhtiö	Omistusosuus %
		Konserni	Emoyhtiö
	KONE Automatiktüren GmbH	100
	KONE Escalator Supply Service Center Europe GmbH	100
	KONE Garant Aufzug GmbH	100
	KONE GmbH	100
	KONE Montage GmbH	100
	KONE Servicezentrale GmbH	100
	SK-Fördertechnik GmbH	100
Saudi Arabia	KONE Areeco Limited	50	10
Serbia	KONE d.o.o. Beograd-Novi Beograd	100
Singapore	KONE Pte Ltd	100
Slovakia	KONE Business Services, s.r.o.	100	100
	KONE s.r.o.	100	100
Slovenia	KONE d.o.o.	100	100
Suomi	Finescal Oy	100	100
	KONE Digital Services Oy	100	100
	KONE Export Oy	100
	KONE Hissit Oy	100	100
	KONE Industrial Oy	100	100
	Liftdev Oy	100	100
Sveitsi	KONE (Schweiz) AG	100	100
Taiwan, Kiina	Kang-En Taiwan Elevator Technology Service Co., Ltd	100
	KONE Elevators Taiwan Co., Ltd	100

Maa/alue	Yhtiö	Konserni	Emoyhtiö
Tanska	KONE A/S	100	100
Thaimaa	KONE Public Company Limited	84,08
	Thai Elevators and Escalators Company Limited	74
	Thai Elevators Holding Company Limited	49
Tsekki	KONE, a.s.	100	100
	KONE Industrial – koncern s.r.o.	100	100
Tunisia	KONE Elevators & Escalators Assembly	100
	KONE Elevators & Escalators Sarl	100
Turkki	KONE Asansör Sanayi ve Ticaret A.S.	100
Uganda	KONE Uganda Limited	100
Ukraina	KONE Lifts LLC	100
Unkari	KONE Felvonó Kft.	100	100
Venäjä	LiftConnect JSC	100	100
Vietnam	KONE Vietnam Limited Liability Company	100
Viro	AS KONE	100	100
Yhdistyneet Arabiemiraatit	KONE (Middle East) LLC	49	49
Yhdysvallat	ENOK Electrical Company, LLC	100
	KONE Holdings, Inc.	100
	KONE Inc.	100
	Marine Elevators LLC	100

1) Sisältää emoyhtiö KONE Oyj:n määräysvallassa olevat tytäryhtiöt. Lisätietoja liitetieto 1 konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet.

Omistusosuus %

VOITONJAKOEHDOTUS, TOIMINTAKERTOMUKSEN JA TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET SEKÄ TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ

VOITONJAKOEHDOTUS

Emoyhtiön vapaa oma pääoma 31.12.2022 on 1 926 632 335,19 euroa, josta tilikauden voitto on 1 706 952 719,25 euroa.

Hallitus ehdottaa, että yhtiökokouksen käytettävissä olevista voittovaroista jaetaan osinkoa 1,7475 euroa kutakin ulkona olevaa 76 208 712 A-sarjan osaketta

kohden ja 1,75 euroa kutakin ulkona olevaa 440 880 508 Bsarjan osaketta kohti. Tällöin osingonjaon yhteismääräksi ehdotetaan 904 715 613,22 euroa. Jäljelle jäävät jakokelpoiset varat 1 021 916 721,97 euroa jätetään vapaaseen omaan pääomaan. Osinko ehdotetaan maksettavaksi 9.3.2023.

TILINPÄÄTÖKSEN JA TOIMINTAKERTOMUKSEN ALLEKIRJOITUKSET

Helsingissä 26. tammikuuta 2023

Antti Herlin	Iiris Herlin
Jussi Herlin	Ravi Kant
Matti Alahuhta	Krishna Mikkilineni
Susan Duinhoven	Jennifer Xin-Zhe Li

Henrik Ehrnrooth, Toimitusjohtaja

TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Helsingissä 26. päivänä tammikuuta 2023

Ernst & Young Oy Tilintarkastusyhteisö

Heikki Ilkka KHT

TILINTARKASTUSKERTOMUS

KONE Oyj:n yhtiökokoukselle

Tilinpäätöksen tilintarkastus

LAUSUNTO

Olemme tilintarkastaneet KONE Oyj:n (y-tunnus 1927400-1) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.– 31.12.2022. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien yhteenveto merkittävimmistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista, sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Lausuntonamme esitämme, että

• konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti,
• tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.

Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa.

LAUSUNNON PERUSTELUT

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 2.2. sekä emoyhtiön liitetiedossa 5.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

TILINTARKASTUKSEN KANNALTA KESKEISET SEIKAT

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.

Olemme täyttäneet kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa kuvatut velvollisuutemme tilinpäätöksen tilintarkastuksessa mukaan lukien näihin seikkoihin liittyvät velvoitteemme. Tämän mukaisesti suoritimme suunnittelemamme

tilintarkastustoimenpiteet, jotka kohdistuivat arviomme mukaisesti riskeihin, jotka voivat johtaa tilinpäätöksen olennaiseen virheellisyyteen. Suorittamamme tilintarkastustoimenpiteet, jotka kohdistuivat myös alla mainittuihin seikkoihin, ovat olleet perustana oheista tilinpäätöstä koskevalle lausunnollemme.

Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.

Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka	Miten seikkaa käsiteltiin tilintarkastuksessa
Uuslaite- ja modernisointimyyntien tuloutus ja niihin liittyvät varaukset. Uuslaite- ja modernisointimyyntien tuloutusta ja niihin liittyviä varauksia koskevat laadintaperiaatteet ja liitetiedot esitetään liitetiedoissa 1 ja 2.1. Tilinpäätöksen laadintaperiaatteidensa mukaisesti KONE tulouttaa uuslaite- ja modernisointimyyntien osuuden liikevaihdostaan valmistusasteen perusteella (tuloutus ajan kuluessa). Valmistusaste määritetään vertaamalla raportointipäivämäärän mennessä toteutuneita kustannuksia projektin arvioituihin kokonaiskustannuksiin. Vuonna 2022 noin 64 % konsernin 10,9 miljardin euron kokonaisliikevaihdosta on tuloutettu valmistusasteen perusteella. Liikevaihdon tulouttaminen valmistusasteen mukaisesti sekä hankkeen lopputuloksen arvioiminen edellyttää johdolta merkittävää harkintaa loppuun saattamiseen vaadittavien kokonaiskustannusten osalta. Arviomme mukaan riski liittyy erityisesti vuoden 2022 lopussa keskeneräisinä olleiden projektien valmistusasteeseen. KONE kirjaa useita erilaisia varauksia liittyen valmistusasteen perusteella tuloutettaviin projekteihin. Nämä varaukset edellyttävät johdolta merkittävää harkintaa. Edellä mainitusta syystä johtuen valmistusasteen perusteella tuloutettava liikevaihto sekä siihen liittyvät varaukset olivat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä seikkoja. Valmistusasteen perusteella tuloutettava liikevaihto oli myös EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettu merkittävä olennaisen virheellisyyden riski.	Tilintarkastustoimenpiteemme, joissa on huomioitu riski olennaisesta virheellisyydestä uuslaite ja modernisointimyyntien tuloutuksiin liittyen, sisälsivät muun muassa: • Arvioimme konsernin valmistusasteen perusteella tuloutettavaan liikevaihtoon sekä siihen liittyviin varauksiin soveltamia laskentaperiaatteita; • Muodostimme käsityksen myynnin tuloutuksen sekä siihen liittyvien jaksotuksien prosessista; • Perehdyimme projekteihin liittyvään dokumentaatioon ja testasimme pistokokein osatuloutus- ja varauslaskelmia sekä vertasimme ennusteita toteumaa vastaan; • Suoritimme analyyttisiä toimenpiteitä; • Arvioimme projektien taloudellisia tunnuslukuja, edistymistä sekä kokonaistilannetta o läpikäymällä arvioitujen kokonaistuottojen, kokonaiskustannusten sekä varausten muutoksia, ja o keskustelemalla organisaation eri tasoilla olevien henkilöiden kanssa, mukaan lukien projekti- sekä talousjohto. • Haastattelimme johtoa merkittävien tapahtumien tai lakiasioiden tunnistamiseksi; • Arvioimme valmistusasteen perusteella tuloutettavaan liikevaihtoon sekä siihen liittyviin jaksotuksiin liittyviä liitetietoja.
Myyntisaamisten arvostus Myyntisaamisia koskevat laadintaperiaatteet ja liitetiedot esitetään liitetiedoissa 1 sekä 3.2. Myyntisaamisten arvostus oli tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka johtuen tase-erän suuruudesta sekä siitä syystä, että myyntisaamisten arvostaminen edellyttää johdolta merkittävää harkintaa, erityisesti Kiinan kiinteistömarkkinaan kohdistuvista epävarmuuksista johtuen. Myyntisaamisten arvostaminen edellyttää, että johto arvioi saamisten suoritusten todennäköisyyttä ja kirjaa arvioon perustuvan arvonalentumisvarauksen niille saamisille, joille ei todennäköisesti tulla saamaan suoritusta. Tilinpäätöspäivänä 31.12.2022 taseen osoittama myyntisaamisten kirjanpitoarvo oli 2 668,1 miljoonaa euroa. Myyntisaamisten tasearvo tilinpäätöshetkellä muodostuu bruttosaamisista, joita netottaa johdon arvioon perustuva arvonalentumisvaraus, jonka määrä tilinpäätöshetkellä oli 310,8 miljoonaa euroa.	Suoritimme muun muassa seuraavia tilintarkastustoimenpiteitä; • Arvioimme myyntisaamisten arvostamisessa sovellettuja arvostusmenetelmiä sekä analysoimme erääntyneiden ja erääntymättömien saamisten bruttomäärän ja arvonalentumisvarauksen kehittymistä vuosineljänneksittäin. • Lähetimme saamisten vastapuolille vahvistuspyyntöjä ja vertasimme saamisia testaushetken jälkeen kertyneisiin suorituksiin. • Analysoimme merkittävimpien saamisten osalta johdon laatimia arvioita huomioiden asiakkaiden maksukäyttäytymisen sekä saamisten vastapuolen kanssa käydyt viimeaikaiset neuvottelut. • Arvioimme myös konsernitilinpäätöksessä myyntisaamisten osalta esitettyjen liitetietojen asianmukaisuutta.

TILINPÄÄTÖSTÄ KOSKEVAT HALLITUKSEN JA TOIMITUSJOHTAJAN VELVOLLISUUDET

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä. Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

TILINTARKASTAJAN VELVOLLISUUDET TILINPÄÄTÖKSEN TARKASTUKSESSA

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:

• tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
• muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
• arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
• teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää

tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.

• arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.
• hankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintoja koskevasta taloudellisesta informaatiosta pystyäksemme antamaan lausunnon konsernitilinpäätöksestä. Vastaamme konsernin tilintarkastuksen ohjauksesta, valvonnasta ja suorittamisesta. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.

Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.

Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voitaisiin kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.

Muut raportointivelvoitteet

TILINTARKASTUSTOIMEKSIANTOA KOSKEVAT TIEDOT

Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 2.3.2021 alkaen yhtäjaksoisesti 2 vuotta.

MUU INFORMAATIO

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää, ja odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen.

Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.

Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suorittaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta

Helsingissä 26.1.2023

Ernst & Young Oy tilintarkastusyhteisö

Heikki Ilkka KHT

velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.

RIIPPUMATTOMAN TILINTARKASTAJAN RAPORTTI KONE OYJ:N ESEF-TILINPÄÄTÖKSESTÄ

KONE Oyj:n hallitukselle

Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon, joka koskee sitä, onko KONE Oyj:n sähköiseen tilinpäätökseen 2138001CNF45JP5XZK38-2022-12-31-FI.zip

tilikaudella 1.1. – 31.12.2022 sisältyvä konsernitilinpäätös merkitty iXBRL-merkinnöin EUkomission delegoidun asetuksen 2018/815 (ESEF RTS) 4. artiklan vaatimusten mukaisesti.

HALLITUKSEN JA TOIMITUSJOHTAJAN VASTUU

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhtiön toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen (ESEFtilinpäätös) laatimisesta siten, että ne täyttävät ESEF RTS:n vaatimukset. Tähän vastuuseen kuuluu

• laatia ESEF-tilinpäätös XHTML-muodossa ESEF RTS artiklan 3 mukaisesti
• merkitä ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätös iXBRL-merkein ESEF RTS artiklan 4 mukaisesti sekä
• varmistaa ESEF-tilinpäätöksen ja tilintarkastetun tilinpäätöksen keskinäinen yhdenmukaisuus.

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia ESEF-tilinpäätöksen ESEF RTS:n vaatimusten mukaisesti.

TILINTARKASTAJAN RIIPPUMATTOMUUS JA LAADUNVALVONTA

Olemme riippumattomia yhtiöstä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Tilintarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunvalvontastandardia ISQC1 ja näin ollen ylläpitää kattavaa laadunvalvontajärjestelmää, johon sisältyy dokumentoituja toimintaperiaatteita ja menettelytapoja eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskien.

TILINTARKASTAJAN VELVOLLISUUDET

Toimeksiantosopimuksen mukaisesti annamme lausunnon siitä, onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätös merkitty olennaisilta osin ESEF RTS:n 4. artiklan vaatimusten mukaisesti. Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 mukaisesti.

Tarkastukseen kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi siitä,

• onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein ESEF RTS:n 4. artiklan vaatimusten mukaisesti,
• onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein ESEF RTS:n 4. artiklan vaatimusten mukaisesti, ja

• ovatko ESEF-tilinpäätös ja tilintarkastettu tilinpäätös keskenään yhdenmukaisia.

Valittujen tarkastustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus riippuu tilintarkastajan harkinnasta. Tähän sisältyy sen riskin arvioiminen, onko virheestä tai väärinkäytöksestä johtuvaa olennaista poikkeamaa ESEF RTS:n vaatimuksista.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tarkastusevidenssiä.

LAUSUNTO

Lausuntonamme esitämme, että KONE Oyj:n ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätös tilikaudelta 1.1. – 31.12.2022 on olennaisilta osin merkitty ESEF RTS:n vaatimusten mukaisesti.

Lausuntomme KONE Oyj:n konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta tilikaudelta 1.1. – 31.12.2022 on annettu 26.1.2023 päivätyllä tilintarkastuskertomuksellamme. Tällä raportilla emme anna konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta lausuntoa tai muuta varmennusjohtopäätöstä.

Helsingissä 26.1.2023

Ernst & Young Oy tilintarkastusyhteisö

Heikki Ilkka KHT

SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ

KONEEN YLEISET HALLINOINTIPERIAATTEET

KONEen eri johtoelinten tehtävät ja velvollisuudet määräytyvät Suomen lain ja KONEen hallinnointiperiaatteiden mukaisesti. KONE noudattaa toiminnassaan Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n julkistamaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia 2020 lukuun ottamatta suosituksia 17 (Palkitsemisvaliokunnan jäsenten riippumattomuus yhtiöstä) ja 18 (Nimitysvaliokunnan jäsenten riippumattomuus yhtiöstä). Suosituksista poikkeamisen syynä on yhtiön omistusrakenne. Yhtiön pääomistaja Antti Herlin hallitsee 62 prosenttia yhtiön äänivallasta ja 23 prosenttia yhtiön osakkeista. Omistamiseen liittyy yrittäjäriski, minkä johdosta katsotaan perustelluksi, että pääomistaja toimii hallituksen ja sen nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajana ja valvoo näin yhtiön osakkeenomistajien etua. Koodi on kokonaisuudessaan saatavilla internetosoitteessa www.cgfinland.fi.

KONEen ylintä päätösvaltaa käyttävät hallintoelimet ovat emoyhtiö KONE Oyj:n yhtiökokous ja hallitus, hallituksen puheenjohtaja sekä toimitusjohtaja. Yhtiökokouksessa osakkeenomistajat vahvistavat vuosittain yhtiön tilinpäätöksen, päättävät voitonjaosta sekä hallituksen jäsenten ja tilintarkastajan valitsemisesta ja näiden palkkioista.

KONE Oyj:n yhtiökokouksen kutsuu koolle yhtiön hallitus. Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön varsinainen yhtiökokous on pidettävä vuosittain hallituksen määräämänä päivänä kolmen kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.

HALLITUS

Tehtävät ja vastuu

Hallituksen tehtävät ja vastuu määräytyvät ensisijaisesti yhtiöjärjestyksen ja Suomen osakeyhtiölain mukaisesti. Hallituksen tehtäviin kuuluvat:

• toimintakertomusten, tilinpäätösten ja osavuosikatsausten laadinta
• kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisen järjestämisen varmistaminen
• yhtiökokoukselle tehtävien ehdotusten valmistelu ja yhtiökokousten koolle kutsuminen
• strategisten suuntaviivojen ja riskienhallinnan periaatteiden hyväksyminen ja vahvistaminen
• vuotuisten budjettien ja toimintasuunnitelmien vahvistaminen
• hallituksen mahdollisen päätoimisen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä toimitusjohtajan nimittäminen ja heidän palvelussuhteidensa ehdoista päättäminen
• yhtiörakenteesta päättäminen
• merkittävistä yrityskaupoista ja investoinneista päättäminen
• päättää muista lainsäädännön mukaan hallitukselle kuuluvista asioista

Hallituksella on toimintaansa varten laadittu työjärjestys, joka määrittelee hallituksen, sen puheenjohtajan ja valiokuntien tehtävät. Hallitus kokoontuu säännöllisesti seitsemän kertaa vuodessa ja lisäksi tarpeen mukaan. Hallitus arvioi toimintaansa ja työskentelytapojaan kerran vuodessa.

Jäsenet

Yhtiökokous valitsee KONE Oyj:n hallitukseen yhtiöjärjestyksen mukaan 5–10 varsinaista jäsentä sekä enintään kolme varajäsentä vuodeksi kerrallaan. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallituksen nimitys- ja palkitsemisvaliokunta valmistelee ehdotukset hallituksen jäseniksi hallituksen puheenjohtajan ohjaamana. Valmistelussa sekä nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan

ehdotuksessa yhtiökokoukselle kiinnitetään huomiota jäsenten monipuoliseen ja toisiaan täydentävään taustaan, kokemukseen, osaamiseen, ikään, sukupuoleen ja näkemykseen sekä KONEen liiketoimintaan että myös muilta toimialoilta siten, että hallituksen monimuotoisuus tukee KONEen liiketoimintaa ja sen tulevaisuutta parhaalla mahdollisella tavalla. Hallitusten jäsenten riippumattomuutta arvioidaan Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin riippumattomuuskriteerien perusteella.

Valiokunnat

Hallituksessa toimii kaksi sen jäsenistä koostuvaa valiokuntaa, tarkastusvaliokunta ja nimitys- ja palkitsemisvaliokunta. Hallitus on vahvistanut valiokunnille työjärjestykset. Valiokuntien sihteerinä toimii hallituksen sihteeri.

Tarkastusvaliokunta seuraa konsernin taloudellista tilannetta ja valvoo tilinpäätösten ja osavuosikatsausten raportointia. Valiokunta seuraa ja arvioi sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan riittävyyttä ja asianmukaisuutta sekä lakien ja määräysten noudattamista ja käsittelee sisäisen tarkastustoiminnon suunnitelmat ja raportit. Tarkastusjohtaja raportoi valiokunnalle tarkastusten tuloksista. Tarkastusvaliokunta seuraa ja arvioi, miten yhtiön ja sen lähipiirin kesken tehtävät sopimukset ja muut oikeustoimet täyttävät vaatimukset tavanomaiseen liiketoimintaan kuulumisesta ja markkinaehdoista. Tarkastusvaliokunta seuraa ja valvoo tilinpäätös- ja talousraportoinnin prosessia. Lisäksi se käsittelee yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmästään antamaan selvitykseen sisältyvän kuvauksen taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteistä.

Tarkastusvaliokunta arvioi konserniyhtiöiden tilintarkastuksen ja sen järjestelyiden asianmukaisuutta ja tilintarkastuspalveluja sekä käsittelee tilintarkastajien raportit. Valiokunta myös tekee yhtiökokoukselle ehdotuksen yhtiölle valittavista tilintarkastajista.

Nimitys- ja palkitsemisvaliokunta valmistelee yhtiökokoukselle tehtäviä esityksiä hallituksen jäsenten valinnasta ja heidän palkitsemisestaan, päättää konsernin ylimmän johdon nimitys- ja palkkausasioista sekä valvoo

ylimmän johdon ml., toimitusjohtajan seuraajasuunnittelua. Lisäksi nimitys- ja palkitsemisvaliokunta päättää palkitsemisjärjestelmistä sekä valmistelee yhtiön toimielinten palkitsemispolitiikan ja palkitsemisraportin.

JOHTO

Hallituksen puheenjohtaja, päätoiminen varapuheenjohtaja ja toimitusjohtaja

KONE Oyj:n hallitus nimittää hallituksen puheenjohtajan, mahdollisen päätoimisen varapuheenjohtajan ja toimitusjohtajan. Hallitus päättää päätoimisen varapuheenjohtajan ja toimitusjohtajan palvelussuhteiden ehdoista, jotka ovat määritelty kirjallisissa johtajasopimuksissa. Hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja valmistelevat hallituksessa päätettävät asiat toimitusjohtajan ja esikuntansa kanssa. Hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja toimitusjohtaja vastaavat hallituksen asettamien tavoitteiden, suunnitelmien, linjausten ja päämäärien toteutumisesta KONE-konsernissa. Lisäksi toimitusjohtajan tehtävänä on vastata liiketoiminnan operatiivisesta johtamisesta KONE Oyj:n hallituksen hyväksymien strategisten suunnitelmien, budjettien, toimintasuunnitelmien sekä ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohtaja esittelee hallitukselle liiketoimintaa koskevia asioita ja vastaa hallituksen päätösten toimeenpanosta.

Johtokunta

Johtokunta tukee toimitusjohtajaa yhtiön strategian toteuttamisessa. Johtokunta seuraa liiketoiminnan kehitystä, käynnistää toimia ja määrittelee toimintaperiaatteet ja menettelytavat hallituksen ja toimitusjohtajan antamien suuntaviivojen mukaisesti. Johtokunta kokoontuu säännöllisesti kuukausittain sekä muutoin tarpeen mukaan.

RISKIENHALLINTA, SISÄINEN VALVONTA, LÄHIPIIRITOIMET JA TILINTARKASTUS

KONE Oyj:n hallitus on vahvistanut konsernissa noudatettavat riskienhallinnan, sisäisen valvonnan ja sisäisen tarkastuksen periaatteet.

Riskienhallinta

KONEen riskienhallintatoiminto koordinoi ja kehittää riskien ja mahdollisuuksien systemaattista arviointia osana liiketoiminnan suunnittelun ja päätöksenteon ydinprosesseja yhdessä strategiankehitystoiminnon kanssa.

Riskienhallintatoiminto valvoo ja johtaa KONEen liiketoimintaympäristöön, operatiiviseen toimintaan, varoihin ja taloudelliseen asemaan liittyvien riskien ja mahdollisuuksien arviointia rajoittaakseen tarpeetonta tai liiallista riskinottoa. KONEen liiketoimintayksiköillä on osana strategia- ja budjetointiprosesseja vastuu tunnistaa, arvioida ja hallita riskejä, jotka voivat uhata niiden tavoitteiden saavuttamista. Keskeisimmät riskit raportoidaan riskienhallintatoiminnolle, joka kokoaa johtokunnalle esitettävän riski-informaation. Hallitus käy KONEen riskiportfolion läpi määräajoin johtokunnan arvion pohjalta. Tunnistetut riskit osoitetaan tietyille liiketoimintayksiköille ja riskienhallintatoiminto valvoo ja seuraa toimenpiteiden toteuttamista.

Sisäinen valvonta

Sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa, että konsernin toiminta on tehokasta ja kannattavaa, riskien hallinta, poistaminen tai pienentäminen on riittävää ja taloudellinen sekä operatiivinen raportointi on luotettavaa ja sääntelyn sekä sovittujen toimintaperiaatteiden ja käytäntöjen mukaista.

Hallituksen tarkastusvaliokunta tarkastelee sisäisen valvonnan prosessin toimivuutta ja tehokuutta. Johto on vastuussa asianmukaisen sisäisen valvonnan järjestämisestä ja ylläpitämisestä sekä sen tehokkuuden seuraamisesta osana operatiivista johtamista. Tässä tehtävässä johtoa tukee erillinen sisäisen valvonnan toiminto, jonka vastuulla on sisäisen valvonnan suunnittelun, toteutuksen ja seurannan ohjaaminen ja koordinoiminen organisaatiossa.

KONEen sisäisen valvonnan viitekehys perustuu yhtiön arvoihin, eettiseen ohjesääntöön, rehellisyyttä painottavaan yrityskulttuuriin sekä korkeatasoisiin eettisiin periaatteisiin. Viitekehystä tukee omistautunut johtaminen, koulutusohjelmat, myönteinen ja kurinalainen yrityskulttuuri ja työympäristö sekä tehtäviinsä sopivien työntekijöiden rekrytointi ja urakehitys.

KONEen sisäisen valvonnan prosessien tavoitteena on hallita, poistaa tai vähentää olennaisia operatiivisia, taloudellisia ja compliance-riskejä, ja nämä ovat osa KONEen muita prosesseja ja työntekijärooleja. Sisäisen valvonnan prosesseja tukevat globaalit ja paikalliset toimintaperiaatteet,

ja niitä ylläpidetään ottamalla huomioon liiketoiminnan ja tietojärjestelmien kehitys sekä muutokset.

KONEen liiketoimintayksiköt ovat yleisesti vastuussa valvontaviitekehyksen toteuttamisesta ja globaalisti ja paikallisesti sovittujen toimintaperiaatteiden noudattamisen valvomisesta. Konsernin taloushallinto (Global Finance and Control) vastaa viitekehityksestä.

Taloudelliseen raportointiin liittyvä sisäinen valvonta

Oikea taloudellinen raportointi merkitsee vaatimusten noudattamisen ja KONEen sisäisen valvontaympäristön kannalta sitä, että yhtiön tilinpäätökset antavat oikean ja riittävän kuvan konsernin toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta ja että ne eivät sisällä tahallisia tai tahattomia virheitä tai puutteita sen enempää raportoitujen lukujen kuin raportoinnin laajuudenkaan suhteen.

Konserninlaajuista taloushallintoa ja liikkeenjohtoa koordinoi konsernin taloushallinto, ja sen käytännön toteutuksesta vastaa KONEen tytäryhtiöiden ja liiketoimintayksiköiden controller-verkosto.

Ohjauksen ja valvonnan keskeinen väline on KONEen johdon kuukausittainen suunnittelu- ja talousraportointiprosessi, jolla varmistetaan toiminnan tuloksellisuus ja tehokkuus. Prosessissa analysoidaan perusteellisesti usealla organisaation eri tasolla liiketoiminnan tulos ja poikkeamat suunnitelmiin, edellisvuoden tulokseen ja uusimpiin ennusteisiin. Raportointiprosessi käsittää taloudellisen tiedon ohella tärkeimmät liiketoimintayksiköiden ja konsernitason liiketoiminnan mittarit. Näin taataan, että mahdolliset poikkeamat taloudellisista tai liiketoiminta- /prosessimittareiden tavoitearvoista tai toimintaperiaatteista tunnistetaan, kommunikoidaan ja niihin reagoidaan tehokkaalla ja yhdenmukaisella tavalla. KONEen tilinpäätös pohjautuu tähän prosessiin.

Taloudellisen valvonnan tehtävät on sisällytetty osaksi KONEen liiketoimintaprosesseja sekä johdon jatkuvaa liiketoiminnan valvontaa ja ohjausta. KONEen laatima talouden ohjausmalli (Financial Control Model) on käytössä uuslaite- ja palveluliiketoiminta-alueilla sekä rahoitus- ja verotoiminnoissa. Ohjausmalli varmistaa taloudellisen

Lisätietoa

KONEen merkittävimpiä tietoon tulleita riskejä ja epävarmuustekijöitä on kuvattu toimintakertomuksessa. Rahoitusriskien hallintaa on lisäksi käsitelty tilinpäätöksen liitetiedoissa 2.4 ja 5.3.

valvonnan tehtävien riittävän kattavuuden sekä oikea-aikaisen suorittamisen.

Tilinpäätösstandardien tulkinta, soveltaminen ja niiden noudattamisen valvonta on keskitetty konsernin taloushallintoon, joka yhtiön tarkastusvaliokunnan valvomana ylläpitää KONEen laskentastandardeja (KONE Accounting Standards). Raportointi- ja ennustesisällöt määritellään KONEen raportointiperiaatteissa (KONE Accounting and Reporting Instructions). Näitä standardeja ja periaatteita ylläpitää ja päivittää keskitetysti konsernin taloushallinto, ja niitä sovelletaan yhtenäisesti koko konsernissa.

KONEella on konserninlaajuinen toiminnanohjausjärjestelmä (ERP), joka on rakennettu KONEen laskentastandardien sekä raportointiperiaatteiden mukaisesti. KONEella on käytössä valvottu muutoksenhallintaprosessi, joka varmistaa, ettei toiminnanohjausjärjestelmän raportointiperiaatteita voi muuttaa ilman konsernin taloushallinnon hyväksyntää. KONEen raportointiprosessissa tiedonsiirrot eri järjestelmien välillä on pääosin automatisoitu. Tapahtumien käsittelyä automatisoidaan ja keskitetään jatkuvasti tehtäviinsä erikoistuneisiin sisäisiin palvelukeskuksiin.

Kirjanpito- ja raportointiprosessien tehokas sisäinen valvonta, liiketoimintaprosesseista ja -järjestelmistä tilinpäätöksiin, on tärkeää raportoinnin oikeellisuuden kannalta. Raportoinnin oikeellisuuden ja ennusteiden tarkkuuden kannalta keskeistä on tunnistaa olennainen liiketoimintaa koskeva tieto ja varmistaa sen laatu.

Sisäinen tarkastus

Yhtiöllä on johdosta erillään oleva sisäisen tarkastuksen toiminto. KONEen tarkastustoiminto vastaa sisäisen valvonnan ja liiketoimintariskien hallinnan tarkastuksesta ja raportoi työnsä tulokset tarkastusvaliokunnalle. Tarkastusjohtaja on hallituksen varapuheenjohtajan alainen.

Lähipiiritoimet

KONE arvioi ja seuraa lähipiirinsä kanssa tehtäviä liiketoimia. Yhtiö pitää luetteloa sen lähipiiriin kuuluvista osapuolista. KONEen lähipiirin muodostavat sen tytäryhtiöiden lisäksi hallitus, toimitusjohtaja ja johtokunta mukaan lukien yhtiöt joissa heillä on määräysvalta tai huomattava vaikutusvalta. KONEen hallitus on hyväksynyt ohjeet lähipiiriliiketoimien tunnistamisesta, käsittelystä, hyväksynnästä, seurannasta ja raportoinnista. Ohjeen mukaisesti yhtiön taloushallinto seuraa ja valvoo lähipiiriliiketoimia osana yhtiön normaaleja

raportointi- ja valvontakäytäntöjä ja raportoi lähipiiriliiketoimista tarkastusvaliokunnalle vuosittain.

Yhtiön hallitus päättää lähipiiritoimista, jotka eivät ole yhtiön tavanomaista liiketoimintaa tai joita ei toteuteta tavanomaisin kaupallisin ehdoin. Yhtiön ja sen lähipiirin välisistä olennaisista ja merkittävistä liiketoimista raportoidaan vuosittain yhtiön konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa.

Tilintarkastus

Lakisääteisen tilintarkastuksen tavoitteena on antaa lausunto siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista sekä siitä, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Lisäksi tilintarkastus käsittää yhtiön kirjanpidon ja hallinnon tarkastuksen. Tilintarkastaja arvioi, ovatko hallituksen toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot yhdenmukaisia, sekä onko hallituksen toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiöllä on vähintään yksi ja enintään kolme tilintarkastajaa. Tilintarkastajan tulee olla KHT-tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö. Tilintarkastaja valitaan vuosittain varsinaisessa yhtiökokouksessa toimikaudeksi, joka päättyy toimikauden alkamishetkestä seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.

SISÄPIIRI

KONEella on voimassa Nasdaq Helsinki Oy:n sisäpiiriohje, jota on täydennetty yhtiön hallituksen hyväksymällä sisäisellä sisäpiiriohjeella. Markkinoiden väärinkäyttöasetuksen mukaisesti KONE Oyj:n johtohenkilöihin kuuluvat hallituksen jäsenet, hallituksen varajäsenet, toimitusjohtaja ja johtokunnan jäsenet. Johtohenkilöt saavat käydä kauppaa KONEen osakkeilla ja niihin oikeuttavilla arvopapereilla kuuden viikon ajan osavuosikatsausten ja tilinpäätöstiedotteiden julkistamisen jälkeen. KONE ei ylläpidä listaa pysyvistä sisäpiiriläisistä. KONE pitää listaa sisäpiiriläisistä liittyen osavuosikatsauksiin sekä tilinpäätökseen. Yhtiö pitää tarvittaessa myös hankekohtaista sisäpiiriluetteloa, johon merkityt henkilöt eivät saa käydä kauppaa yhtiön arvopapereilla hankkeen voimassaoloaikana. KONEen sisäpiirivastaavana toimii yhtiön hallituksen sihteeri.

HALLINNOINTI VUONNA 2022

Yhtiökokous

Varsinainen yhtiökokous pidettiin 1. maaliskuuta 2022 Helsingissä. Yhtiökokous järjestettiin niin sanotun väliaikaisen lain nojalla siten, että yhtiön osakkeenomistajat osallistuivat kokoukseen ja käyttivät osakkeenomistajan oikeuksia vain äänestämällä ennakkoon ja esittämällä ennakkoon vastaehdotuksia ja kysymyksiä.

Hallitus ja valiokunnat

Yhtiökokous valitsi KONEn hallitukseen yhdeksän jäsentä: Antti Herlin (hallituksen puheenjohtaja), Jussi Herlin (päätoiminen varapuheenjohtaja), Matti Alahuhta, Susan Duinhoven, Iiris Herlin, Ravi Kant, Krishna Mikkilineni, Andreas Opfermann ja Jennifer Xin-Zhe Li. KONE tiedotti 24. maaliskuuta 2022 Andreas Opfermannin päätöksestä luopua KONEen hallituksen jäsenyydestä maaliskuun 2022 lopusta alkaen, koska hänen varsinaisen päätoimensa Linde-yhtiössä vaati kasvavassa määrin aikaa. Andreas Opfermannin eroamisen myötä KONEen hallitus koostuu seuraavista jäsenistä: Matti Alahuhta, Susan Duinhoven, Antti Herlin, Iiris Herlin, Jussi Herlin, Ravi Kant, Krishna Mikkilineni ja Jennifer Xin-Zhe Li. Hallituksen kahdeksasta jäsenestä viisi on miehiä ja kolme naisia.

Hallituksen jäsenistä Matti Alahuhta, Susan Duinhoven, Iiris Herlin, Ravi Kant, Krishna Mikkilineni ja Jennifer Xin-Zhe Li ovat yhtiöstä riippumattomia. Antti Herliniä, Iiris Herliniä ja Jussi Herliniä lukuun ottamatta muut hallituksen jäsenet ovat riippumattomia yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista.

Vuonna 2022 hallitus kokoontui seitsemän kertaa. Jäsenten keskimääräinen läsnäoloprosentti oli 93 %. Hallituksen ja valiokuntien sihteerinä toimii lakiasiainjohtaja Johannes Frände.

Hallituksen ja valiokuntien kokousten lukumäärä ja jäsenten osallistuminen vuonna 2022:

	Hallitus	Tarkastusvaliokunta	Nimitys- ja palkitsemis valiokunta
Antti Herlin	7/7		7/7
Jussi Herlin	7/7	3/3	7/7
Matti Alahuhta	7/7	3/3	7/7
Susan Duinhoven	6/7	1/2
Iiris Herlin	7/7
Ravi Kant	7/7	3/3
Krishna Mikkilineni*	6/6
Jennifer Xin-Zhe Li	5/7		4/4
Andreas Opfermann*	0/1
Juhani Kaskeala*	1/1		3/3

*Juhani Kaskeala toimi hallituksen jäsenenä 1.3.2022 asti. Krishna Mikkilineni ja Andreas Opfermann toimivat hallituksen jäseninä 1.3.2022 alkaen. KONE tiedotti 24. maaliskuuta 2022 Andreas Opfermannin päätöksestä luopua KONEen hallituksen jäsenyydestä maaliskuun 2022 lopusta alkaen.

Tarkastusvaliokunta

Hallituksen tarkastusvaliokunnan jäseninä toimivat Ravi Kant puheenjohtajana sekä Matti Alahuhta, Susan Duinhoven ja Jussi Herlin jäseninä. Tarkastusvaliokunnan jäsenistä Ravi Kant, Matti Alahuhta ja Susan Duinhoven ovat riippumattomia sekä yhtiöstä että merkittävistä osakkeenomistajista.

Vuonna 2022 tarkastusvaliokunta kokoontui kolme kertaa. Jäsenten keskimääräinen läsnäoloprosentti oli 91 %.

Tarkastusjohtajana toimii Kristian Snäll.

Nimitys- ja palkitsemisvaliokunta

Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan jäseninä toimivat Antti Herlin puheenjohtajana sekä Matti Alahuhta, Jussi Herlin ja Jennifer Xin-Zhe Li jäseninä. Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan jäsenistä Matti Alahuhta ja Jennifer Xin-Zhe Li ovat riippumattomia sekä yhtiöstä että merkittävistä osakkeenomistajista.

Vuonna 2022 nimitys- ja palkitsemisvaliokunta kokoontui seitsemän kertaa. Jäsenten keskimääräinen läsnäoloprosentti oli 100 %.

Hallituksen palkkiot ja muut edut

KONE Oyj:n varsinainen yhtiökokous vahvisti maaliskuussa 2022 seuraavat hallituksen jäsenten vuosipalkkiot:

• Hallituksen puheenjohtaja: 220 000 euroa
• Varapuheenjohtaja: 125 000 euroa
• Jäsen: 110 000 euroa

Palkkiosta 40 prosenttia suoritettiin KONE Oyj:n B-sarjan osakkeina ja loput rahana.

Lisäksi yhtiökokous vahvisti, että hallituksen valiokuntien jäsenille maksetaan erillinen vuosipalkkio:

• Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja: 20 000 euroa
• Tarkastusvaliokunnan jäsenet: 10 000 euroa
• Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtaja: 20 000 euroa
• Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan jäsenet: 10 000 euroa

Valiokuntien vuosipalkkiot maksetaan rahana. Hallituksen vuosipalkkiota ja valiokuntien vuosipalkkiota ei kuitenkaan makseta sellaiselle hallituksen jäsenelle, jolla on työsuhde yhtiöön. Matkakulut ja päivärahat korvataan yhtiön matkustussäännön mukaisesti.

Hallituksen varapuheenjohtajan palkat ja muut edut

Hallituksen varapuheenjohtaja Jussi Herlinillä on erillinen työsopimus päätoimisen varapuheenjohtajan tehtävästä. Hänen työsuhteeseen perustuva palkkansa muodostuu peruspalkasta ja hallituksen päättämästä konsernin tilikauden tulokseen perustuvasta vuositulospalkkiosta. Vuositulospalkkion enimmäismäärä on 100 % vuotuisesta peruspalkasta. Jussi Herlinin peruspalkka vuonna 2022 oli 125 600 euroa. Lisäksi hänelle oli suoriteperusteisesti kertynyt 26 166 euroa tulospalkkiota vuodelta 2021, joka maksettiin vuonna 2022. Tulospalkkiota ei makseta vuonna 2023, koska konsernin taloudelliseen tulokseen sidotut vuoden 2022 suorituskriteerit eivät täyttyneet. Jussi Herlinin osakeomistus selviää taulukosta sivulla 121. Hallituksen päätoimisen varapuheenjohtajan eläkeikä ja eläke määräytyvät eläkelakien mukaisesti. Ennenaikaisesta eläkkeestä ei ole tehty erillistä sopimusta.

Toimitusjohtaja

KONE Oyj:n toimitusjohtajana toimii Henrik Ehrnrooth.

Toimitusjohtajan palkat ja muut edut

Toimitusjohtajan palkka muodostuu peruspalkasta ja hallituksen päättämästä konsernin avaintavoitteisiin perustuvasta vuotuisesta tulospalkkiosta, jonka enimmäismäärä on 150 prosenttia vuosipalkasta.

Henrik Ehrnroothin peruspalkka on 750 000 euroa vuodessa. Lisäksi hänelle oli suoriteperusteisesti kertynyt 835 350 euroa tulospalkkiota vuodelta 2021, joka maksettiin vuonna 2022. Suoriteperusteisesti kertynyt tulospalkkio vuodelta 2022 oli 465 675 euroa. Palkkio perustuu taloudelliseen tulokseen ja strategisiin tavoitteisiin sekä henkilökohtaisiin suorituksiin. Palkkio maksetaan vuonna 2023.

Henrik Ehrnrooth on mukana konsernin ylimmän johdon pitkän aikavälin osakeperusteisessa kannustinjärjestelmässä. Toimitusjohtajan ansaittavissa oleva osakkeiden enimmäismäärä vuoden 2021 osakeperusteisessa ohjelmassa on 53 541 KONEen B-sarjan osaketta (brutto, ennen verojen vähentämistä). Lopullinen vuoden 2021 osakeperusteisen ohjelman mukainen osakepalkkio vahvistetaan tammikuussa 2024 perustuen vuosien 2021, 2022 ja 2023 kokonaissuoritukseen.

Toimitusjohtajan ansaittavissa oleva osakkeiden enimmäismäärä vuoden 2022 osakeperusteisessa ohjelmassa on 58 243 KONEen B-sarjan osaketta (brutto, ennen verojen vähentämistä). Lopullinen vuoden 2022 osakeperusteisen ohjelman mukainen osakepalkkio vahvistetaan tammikuussa 2025 perustuen vuosien 2022, 2023 ja 2024 kokonaissuoritukseen.

Vuosille 2021 ja 2022 sovellettavat tuloskriteerit perustuvat liikevaihdon vuositason kasvuun, oikaistuun liikevoittomarginaaliin ja vastuullisuusmittareihin. Vastuullisuusmittari on yhdistelmä hiilijalanjäljen pienentämiseen, monimuotoisuuteen, tasa-arvoon ja osallisuuteen sekä turvallisuuteen liittyviä tavoitteita.

Henrik Ehrnroothin osakeomistus selviää oheisesta taulukosta.

Henrik Ehrnroothin eläkeikä ja eläke määräytyvät eläkelakien mukaisesti. Ennenaikaisesta eläkkeestä ei ole tehty erillistä sopimusta. Irtisanomistilanteessa hänellä on oikeus enintään 18 kuukauden palkkaa vastaavaan korvaukseen, joka sisältää kuuden kuukauden irtisanomisajan palkan.

Johtokunta

Vuonna 2022 KONEen johtokunnan muodostivat toimitusjohtajan lisäksi 13 johtokunnan jäsentä. KONE Oyj:n toimitusjohtajana toimii Henrik Ehrnrooth. Johtokunnan muut jäsenet vuonna 2022 olivat Joe Bao (8.10.2022 alkaen), Axel

Koneen hallituksen ja johdon osakeomistus 31.12.2022 sekä omistuksissa tapahtuneet muutokset tilikaudella 1.1.- 31.12.2022

	A-sarjan osake	Muutos	B-sarjan osake	Muutos
Alahuhta Matti			755 875	+958
Bao Joe			0	0
Berkling Axel			68 974	0
Delval Hugues			54 602	0
Duinhoven Susan			2 762	+958
Ehrnrooth Henrik			385 014	0
Frände Johannes			1 303	+351
Halabi Samer			32 111	0
Hara Ilkka			55 329	0
Herlin Antti	70 561 608	-	51 180 608	+1 231 416
Herlin Iiris			136 922	+958
Herlin Jussi			109 667	0
Kant Ravi			4 075	+958
Korte Mikko			67 256	0
Kranz Maciej			7 063	-38 000
Lindahl Karla			9 939	0
Mikkilineni Krishna			958	+958
Xin-Zhe Li Jennifer			1 581	+958
Pihkala Tomio			113 658	0
Schmid Ken			24 516	0
Skippari Susanne			26 391	-6 507
Weener Tricia			0	0

Omistuksiin on sisällytetty myös hallituksen ja johdon jäsenten määräysvallassa olevien yhtiöiden omistamat osakkeet.

Berkling, Hugues Delval, Johannes Frände, Samer Halabi, Ilkka Hara, Thomas Hinnerskov (30.4.2022 asti), William Johnson (8.10.2022 asti), Mikko Korte, Maciej Kranz, Karla Lindahl (1.4.2022 alkaen), Tomio Pihkala, Ken Schmid, Susanne Skippari ja Tricia Weener.

Johtokunnan palkat ja palkkiot

Johtokunnan jäsenten palkka muodostuu peruspalkasta sekä vuositulospalkkiosta, joka perustuu konsernin tulokseen ja henkilökohtaisten tavoitteiden saavuttamiseen. Tulospalkkion suuruudesta päättää nimitys- ja palkitsemisvaliokunta, kuitenkin niin, että tulospalkkio on enintään 75 prosenttia vuosipalkasta.

Johtokunnan jäsenet ovat mukana ylimmän johdon pitkän aikavälin osakeperusteisessa kannustinjärjestelmässä. Vuodelta 2021 johtokunnan ansaittavissa oleva osakkeiden kokonaismäärä on enintään 233 794 KONEen B-sarjan osaketta (brutto, ennen verojen vähentämistä). Lopullinen vuoden 2021 osakeperusteisen ohjelman mukainen osakepalkkio vahvistetaan tammikuussa 2024 perustuen vuosien 2021, 2022 ja 2023 kokonaissuoritukseen.

Vuodelta 2022 johtokunnan ansaittavissa oleva osakkeiden kokonaismäärä on enintään 285 391 KONEen Bsarjan osaketta (brutto, ennen verojen vähentämistä). Lopullinen vuoden 2022 osakeperusteisen ohjelman mukainen osakepalkkio vahvistetaan tammikuussa 2025 perustuen vuosien 2022, 2023 ja 2024 kokonaissuoritukseen. Johtokunnan jäsenillä ei ole sopimusta varhennetusta eläkeiästä. Irtisanomiskorvaus on enintään 15 kuukauden palkkaa vastaava korvaus, joka sisältää kuuden kuukauden irtisanomisajan palkan.

Johtokunnan jäsenten osakeomistus selviää oheisesta taulukosta.

Lisätietoa

Tämä selvitys on saatavilla yhtiön internet-sivuilta osoitteessa www.kone.com ja selvitys on annettu toimintakertomuksesta erillisenä kertomuksena.

Tilintarkastus

KONEen tilintarkastajina toimi tilintarkastusyhteisö Ernst & Young Oy. Päävastuullisena tilintarkastajana toimi Heikki Ilkka. Ernst & Young Oy:lle vuodelta 2022 suoritetut tilintarkastuspalkkiot olivat 3,8 miljoonaa euroa ja veropalveluista sekä muista palveluista suoritetut palkkiot olivat 0,3 miljoonaa euroa.

Sisäpiiri

KONEen hallituksen jäsenten ja johdon jäsenten sekä heidän määräysvallassaan olevien yhtiöiden osakeomistus oli 31.12.2022 123 600 212 osaketta, mikä vastaa 23,3 % kaikista osakkeista ja 62,4 % äänistä. Antti Herlinin omistus on 121 742 216 osaketta ja 75 679 667 ääntä. KONEen hallituksen jäsenten ja johdon jäsenten omistukset KONEessa 31.12.2022 ja niissä tilikaudella tapahtuneet muutokset selviävät edeltävän sivun taulukosta.

Lähipiiriliiketoimet

Johdon palkitsemista lukuun ottamatta KONEella ei ole ollut merkittäviä tapahtumia sen hallituksen, toimitusjohtajan tai johtoryhmän kanssa mukaan lukien yhtiöt, joissa heillä on määräysvaltaa tai huomattava vaikutusvalta.

Lisätietoa

3.7.2016 alkaen kaikki KONEen hallituksen jäsenten ja johdon kaupat julkaistaan pörssitiedotteina.

HALLITUS

Antti Herlin

Hallituksen puheenjohtaja

s. 1956, kauppatieteiden tohtori h.c., taiteen tohtori h.c., tekniikan tohtori h.c.

Hallituksen jäsen vuodesta 1991.

Toiminut KONE Oyj:n hallituksen puheenjohtajana vuodesta 2003. Työskenteli aiemmin mm. KONEen hallituksen päätoimisena puheenjohtajana 2006–2021, KONEen toimitusjohtajana 1996–2006 ja hallituksen varapuheenjohtajana 1996–2003.

Keskeisiä luottamustoimia ovat hallituksen puheenjohtajuudet Security Trading Oy:ssä, Holding Manutas Oy:ssä sekä Tiina ja Antti Herlinin säätiössä.

Jussi Herlin

Hallituksen varapuheenjohtaja s. 1984, kauppatieteiden maisteri. Hallituksen jäsen vuodesta 2012. Työskennellyt KONE Oyj:n hallituksen päätoimisena varapuheenjohtajana vuodesta 2021 ja hallituksen varapuheenjohtajana vuodesta 2014. Työskenteli aiemmin mm. KONEen strategiakehitystoiminnossa Senior Business Analystinä ja Strategy Development Managerina 2016–2020, konsulttina Accenturella 2012–2014 ja KONE Oyj:n hallituksen varajäsenenä 2007–2012. Keskeisiä luottamustoimia ovat hallituksen jäsenyydet Security Trading Oy:ssä, Holding Manutas Oy:ssä, Tiina ja Antti Herlinin säätiössä, Kaskas Media Oy:ssä, Elinkeinoelämän keskusliitossa, Teknologiateollisuus ry:ssä ja Suomen Pörssisäätiössä.

Matti Alahuhta

s. 1952, tekniikan tohtori, tekniikan tohtori h.c. Hallituksen jäsen vuodesta 2003.

Työskenteli aiemmin mm. KONEen toimitusjohtajana 2005– 2014, Nokia Oyj:n varatoimitusjohtajana 2004, Nokia Mobile Phonesin toimitusjohtajana 1998–2003 ja Nokia Telecommunications Oy:n toimitusjohtajana 1993–1998.

Keskeisiä luottamustoimia ovat hallituksen puheenjohtajuus DevCo Partners Oy:ssä sekä hallituksen jäsenyys AB Volvossa.

Susan Duinhoven

s. 1965, Ph.D. (fysikaalinen kemia), B.Sc. (fysikaalinen kemia) Hallituksen jäsen vuodesta 2020.

Työskennellyt Sanoma Oyj:n toimitusjohtajana vuodesta 2015 lähtien. Työskenteli aiemmin mm. Koninklijke Wegener N.V.:n toimitusjohtajana 2013–2015, Thomas Cook Group Plc:n Länsi-Euroopan toimintojen / Hollannin toimitusjohtajana 2010–2013, Valitut Palat Benelux & New Acquisitions Euroopan toimitusjohtajana 2008–2010 ja De Gule Sider A/S:n toimitusjohtajana 2005–2007. Aloitti uransa Unileverin palveluksessa 1988.

Iiris Herlin

s. 1989, valtiotieteiden maisteri, agrologi (AMK) Hallituksen jäsen vuodesta 2015.

Toimi aiemmin hallituksen varajäsenenä 2013–2014. Keskeisiä luottamustoimia ovat hallituksen jäsenyydet Security Trading Oy:ssa sekä Tiina ja Antti Herlinin säätiössä.

Ravi Kant

s. 1944, tekniikan kandidaatti, maisteri, kunniatohtori Hallituksen jäsen vuodesta 2014.

Työskenteli aiemmin useissa tehtävissä Tata Motorsissa 1999–2014 (mm. pääjohtajana 2005–2009 ja tämän jälkeen hallituksen varapuheenjohtajana vuoteen 2014). Aikaisemmin Ravi on työskennellyt johtajana Philips Intian kulutuselektroniikkayksikössä, markkinointijohtajana LML Ltd:ssä sekä markkinointijohtajana Titan Watches Ltd:ssä. Keskeisiä luottamustoimia ovat hallituksen jäsenyys Hawkins Cookers Ltd:ssä ja puheenjohtajuudet sekä MedTherapy Intian että Akhandjyoti silmäsairaalan Advisory Boardeissa.

Krishna Mikkilineni

s. 1959, Ph.D. (sähkö- ja tietotekniikka), tekniikan kandidaatti (elektroniikka ja viestintätekniikka).

Hallituksen jäsen vuodesta 2022.

Työskenteli aiemmin useissa eri tehtävissä Honeywell International Inc.:ssä Yhdysvalloissa ja Intiassa 1985–2019 (viimeisimmät positiot olivat teknologiajohtaja, tietohallintojohtaja ja integroitujen toimitusketjujen ja asiakaspalvelun johtaja Honeywell Corporationissa globaalisti). Tätä aiemmin hän työskenteli Honeywell Technology Solutionsin johtajana.

Keskeisiä luottamustoimia ovat neuvonantajuus (Senior Advisor) useissa startup-yrityksissä, General Partner -positio Venture Capital -rahastossa ja hallituksen jäsenyys Private Equity -yrityksessä. Hän myös johtaa aktiivisesti yksityistä hyväntekeväisyyssäätiötä, joka keskittyy koulutukseen ja vanhustenhoitoon.

Jennifer Xin-Zhe Li

s. 1967, MBA

Hallituksen jäsen vuodesta 2021.

Työskenteli aiemmin Baidu Capitalin toimitusjohtajana Kiinassa 2017–2018, Baidu Kiinan talousjohtajana 2008–2017 sekä useissa eri tehtävissä General Motorsissa (GM) 1994– 2008 (Controllerina Pohjois-Amerikan yhtiöissä 2005–2008, talousjohtajana GM Kiinassa 2004–2005, Controllerina ja Treasurerina GM Kiinassa 2001–2004, talousfunktion eri tehtävissä GM Singaporessa 1999–2001 ja Senior Financial Analystinä sekä GM Yhdysvalloissa että GM Kanadassa 1994–1999).

Keskeisiä luottamustoimia ovat hallituksen jäsenyys ABB Ltd:ssä, hallintoneuvoston jäsenyys SAP SE:ssä sekä hallituksen jäsenyys Full Truck Alliance Co. Ltd:ssä (Cayman Islands / P.R.China).

Juhani Kaskeala toimi hallituksen jäsenenä 1. maaliskuuta 2022 asti. Krishna Mikkilineni ja Andreas Opfermann toimivat hallituksen jäseninä 1.maaliskuuta 2022 alkaen. KONE tiedotti 24. maaliskuuta 2022 Andreas Opfermannin päätöksestä luopua KONEen hallituksen jäsenyydestä maaliskuun 2022 lopusta alkaen.

JOHTOKUNTA

Henrik Ehrnrooth

Toimitusjohtaja

s. 1969, kauppatieteiden maisteri

KONEen toimitusjohtaja vuodesta 2014. KONEen

johtokunnan jäsen ja KONEen palveluksessa vuodesta 2009. Työskennellyt aiemmin KONEen talousjohtajana 2009–2014. Ennen uraansa KONEella hän työskenteli mm. Goldman Sachsilla 1998–2009 (viimeisimpänä johtajana yrityksen investointipankkitoiminnassa) sekä useissa eri tehtävissä investointipankki UBS:lla 1994–1998.

Keskeisiin luottamustehtäviin kuuluvat hallituksen varapuheenjohtajuus UPM-Kymmene Oyj:ssä ja hallituksen jäsenyys International Institute for Management Development (IMD) -organisaatiossa, sekä jäsenyys European Round Table for Industry (ERT) -organisaatiossa.

Joe Bao

Kiinan alue (Greater China)

s. 1982, kauppatieteiden kandidaatti

KONEen johtokunnan jäsen ja KONEen palveluksessa vuodesta 2022.

Työskennellyt aiemmin Microsoft Kiinan toimitusjohtajana 2021–2022 sekä eri johtotehtävissä myynnin, markkinoinnin ja strategian aloilla sekä Microsoft konsernin pääkonttorilla että Kiinan alueella 2004–2021.

Keskeisiin luottamustehtäviin kuuluu hallituksen jäsenyys amerikkalaisessa kauppakamarissa Kiinassa.

Axel Berkling

Keski- ja Pohjois-Eurooppa

s. 1967, kauppatieteiden maisteri

KONEen johtokunnan jäsen vuodesta 2016 ja KONEen palveluksessa vuodesta 1998.

Työskennellyt aiemmin KONEella Aasian ja Tyynenmeren aluejohtajana 2016–2021, Saksan maajohtajana 2012–2016, sekä lukuisissa alueellisissa rooleissa 2007–2012 (mm. palveluliiketoiminnan johtajana Saksassa). Ennen uraansa KONEella hän työskenteli mm. Nass Magnet GmbH:ssa toimitusjohtajana 1996–1998 ja Arthur Andersenilla 1992– 1995.

Hugues Delval

Palveluliiketoiminta

s. 1971, kauppatieteiden maisteri

KONEen johtokunnan jäsen vuodesta 2017 ja KONEen palveluksessa vuodesta 1994.

Työskennellyt aiemmin KONEella huoltoliiketoiminnan johtajana 2015–2017, Ranskan maajohtajana 2011–2015, Belgian ja Luxemburgin maajohtajana 2009–2011 sekä useissa muissa alueellisissa johtotehtävissä 1994–2009.

Johannes Frände

Lakiasiainjohtaja

s. 1979, OTM, DI (tietotekniikka)

KONEen johtokunnan jäsen helmikuusta 2021. KONEen hallituksen sihteeri vuodesta 2022. KONEen palveluksessa vuodesta 2012.

Työskennellyt aiemmin KONEen palveluliiketoiminnan sekä teknologia- ja innovaatioyksikön lakiasiainjohtajana 2017– 2021 ja vanhempana lakimiehenä 2012–2016. Ennen uraansa KONEella hän työskenteli Roschier asianajotoimistolla 2005– 2007 ja 2009–2012 ja Debevoise & Plimpton LLP asianajotoimistolla 2008–2009.

Samer Halabi

Aasian ja Tyynenmeren alue

s. 1970, insinööri (konetekniikka)

KONEen johtokunnan jäsen vuodesta 2021 ja KONEen palveluksessa vuodesta 2001.

Työskennellyt aiemmin KONEella Lähi-idän ja Afrikan aluejohtajana 2010–2021, Qatarin maajohtajana 2007–2010, jakeluliiketoiminnasta vastaavana johtajana 2004–2007 sekä useissa muissa johtotehtävissä Lähi-idän ja Afrikan alueella 2001–2004.

Ilkka Hara

Talousjohtaja, Etelä-Euroopan ja Välimeren alueen väliaikainen johtaja (joulukuusta 2022 alkaen)

s. 1975, kauppatieteiden maisteri KONEen johtokunnan jäsen ja KONEen palveluksessa vuodesta 2016.

Työskennellyt aiemmin Microsoftilla puhelinliiketoiminnan talousjohtajana 2014–2016, Nokialla eri johtotehtävissä 2004– 2014, ABN AMRO:ssa 2003–2004 ja Morgan Stanleylla 2001–2003.

Keskeisiin luottamustehtäviin kuuluu hallituksen jäsenyys Hartili Oy:ssä.

Mikko Korte

Operations Development

s. 1968, diplomi-insinööri

KONEen johtokunnan jäsen vuodesta 2016 ja KONEen palveluksessa vuodesta 1995.

Työskennellyt aiemmin KONEella Amerikan

uuslaiteliiketoiminnan johtajana 2013–2015, Suomen ja Baltian maajohtajana 2011–2013, Keski- ja Pohjois-Euroopan palveluliiketoiminnan johtajana 2007–2011, Skandinavian palveluliiketoiminnan johtajana 2004–2007 ja Suomen palveluiden tuotantopäällikkönä 1999–2004.

Maciej Kranz

Teknologiajohtaja s. 1964. MBA KONEen johtokunnan jäsen ja KONEen palveluksessa

vuodesta 2019.

Työskennellyt aiemmin johtajana Cisco Systemsilla Corporate Strategic Innovation Group -yksikössä 2013–2019, Connected Industries Group -yksikössä 2012–2013, Borderless Networks -yksikössä 2009–2011, Wireless Networking -yksikössä 2006–2009 ja Ethernet Switching -yksikössä 1999–2006. Keskeisiin luottamustehtäviin kuuluvatt hallituksen jäsenyydet IoTecha Corporationissa ja Finabro Corporationissa.

Karla Lindahl

Etelä-Euroopan ja Välimeren alue (äitiysvapaalla joulukuusta 2022 alkaen)

s. 1981, oikeustieteen maisteri, Master of Arts (kilpailuoikeus) KONEen johtokunnan jäsen huhtikuusta 2022 ja KONEen palveluksessa vuodesta 2004.

Työskennellyt aiemmin KONEella Suomen ja Baltian maajohtajana 2017–2022, strategiajohtajana 2016-2017, strategiasta ja sijoittajasuhteista vastaavana johtajana 2014- 2016, sijoittajasuhdejohtajana 2010-2014, lakimiehenä 2005- 2010 ja avustavana lakimiehenä 2004-2005. Keskeisiin luottamustehtäviin kuuluu hallituksen jäsenyys NKT A/S yhtiössä.

Tomio Pihkala

Uuslaiteliiketoiminta

s. 1975, konetekniikan diplomi-insinööri

KONEen johtokunnan jäsen vuodesta 2013 ja KONEen palveluksessa vuodesta 2001.

Työskennellyt aiemmin KONEella teknologiajohtajana 2015– 2019, Operations Development -johtajana 2013–2015, Suomen tuotekehitysyksikön johtajana 2011–2013, Kiinan palveluliiketoiminnan johtajana 2009–2010 sekä Kiinan tuotestrategiasta ja markkinoinnista vastaavana johtajana 2007–2008.

Keskeisiin luottamustehtäviin kuuluvat hallituksen jäsenyydet Toshiba Elevator and Building Systems Corporationissa ja Vexve Armatury Groupissa.

Ken Schmid

Amerikka

s. 1963, kandidaatti (historia), MBA

KONEen johtokunnan jäsen vuodesta 2020 ja KONEen palveluksessa vuodesta 1986 (vuoteen 1994 asti Montgomery Elevator Company).

Työskennellyt aiemmin KONEella Amerikan alueen talousjohtajana 2005–2020, Global Information Services yksikön johtajana 2003–2005, Amerikan alueen tietohallintojohtajana 1998–2003, laadun johtotehtävissä 1995–1998 sekä useissa uuslaiteliiketoiminnan

myyntitehtävissä.

Keskeisiin luottamustehtäviin kuuluvat hallituksen jäsenyydet National Elevator Industry Inc:ssä (NEII) sekä Advisory Board to Invest in Finland, USA:ssa.

Susanne Skippari

Henkilöstö

s. 1974, KTM, ekonomi KONEen johtokunnan jäsen vuodesta 2017 ja KONEen

palveluksessa vuodesta 2007.

Työskennellyt aiemmin KONEella uuslaiteliiketoimintayksikön henkilöstöjohtajana 2015–2017, Talent Management johtajana 2007–2008 ja 2011–2015 sekä Euroopan, Lähi-idän ja Afrikan alueen henkilöstöjohtajana 2009–2011. Ennen uraansa KONEella hän työskenteli Nokialla henkilöstöjohdon tehtävissä Suomessa ja Argentiinassa 1999–2006. Keskeisiin luottamustehtäviin kuuluu hallituksen jäsenyys Uponor Corporationissa.

Tricia Weener

Markkinointi ja viestintä

s. 1970, kandidaatti (kauppatieteet)

KONEen johtokunnan jäsen ja KONEen palveluksessa vuodesta 2021.

Työskennellyt aiemmin HSBC:llä markkinointijohtajana Commercial & Global Banking & Markets -yksikössä 2019– 2020, markkinointijohtajana Commercial Banking -yksikössä 2016–2020, konsernin brändikumppanuusjohtajana 2017– 2019, Aasian markkinointijohtajana Commercial & Global Banking & Markets -yksikössä 2013–2019, markkinointi- ja viestintäjohtajana 2011–2013 ja Euroopan markkinointi- ja viestintäjohtajana Commercial Banking -yksikössä 2009– 2011. Ennen uraansa HSBC:llä hän työskenteli toimitusjohtajana perustamassaan Intelligent Marketing & Communications Ltd:ssä 2003–2009, The Marketing Partnership Ltd:ssä 1997–2003, ALPHA Airports Group:ssa 1996–1997 sekä British Aerospace Defence Ltd:ssä 1989– 1994.

Thomas Hinnerskov toimi Etelä-Euroopan, Afrikan ja Lähi-idän aluejohtajana 30. huhtikuuta 2022 asti ja William B. Johnson Kiinan alueen aluejohtajana 8. lokakuuta 2022 asti.

Lisätietoa

KONE Oyj:n julkisten sisäpiiriläisten omistukset ovat nähtävillä sivulla 121

TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE

Yhtiökokous

KONE Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään tiistaina 28. helmikuuta 2023 klo 11.00 alkaen Messukeskuksen Siivessä osoitteessa Rautatieläisenkatu 3, Helsinki.

Tarkemmat tiedot ja aikataulut yhtiökokoukseen ja liittyen esitetään yhtiön internetsivuilla osoitteessa kone.com ja yhtiökokouskutsussa.

Yhtiökokouksissa KONEen kullakin A-sarjan osakkeella on yksi ääni. Kymmenen B-sarjan osaketta oikeuttaa yhteen ääneen, kuitenkin siten, että kullakin osakkeenomistajalla on vähintään yksi ääni.

Osingonmaksu

Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2022 maksetaan osinkoa 1,7475 euroa A-sarjan osakkeelta ja 1,75 euroa B-sarjan osakkeelta. Ehdotettu osinko maksetaan osakkeenomistajalle, joka on osingonmaksun täsmäytyspäivänä 2. maaliskuuta 2023 merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Ehdotettu osingonmaksupäivä on 9. maaliskuuta 2023.

KONEen listatut arvopaperit

KONE Oyj:llä on kaksi osakelajia: listattu B-sarjan osake ja listaamaton A-sarjan osake. KONEen B-sarjan osakkeet on listattu Nasdaq Helsinki Oy:ssä ja rekisteröity Euroclear Finland Oy:hyn.

Lisätietoa

Hallituksen voitonjakoehdotus s. 110

Osakkeet ja osakkeenomistajat s. 35

SIJOITTAJASUHTEET

Sijoittajasuhdepolitiikka

KONEen tavoitteena on tarjota likvidi ja houkutteleva sijoituskohde kotimaisille ja ulkomaisille sijoittajille. Sijoittajasuhteiden päätehtävänä on varmistaa, että markkinoilla on kaikkina aikoina käytössään oikeat ja riittävät tiedot KONEen osakkeen arvon määrittämiseksi. Kaiken kirjallisen materiaalin, kuten tilinpäätösten ja osavuosikatsausten, yritysvastuuraportin, pörssi- ja lehdistötiedotteiden ja internetsivujen sekä kaiken muun sijoittajaviestinnän tavoitteena on tämän tehtävän täyttäminen.

KONE noudattaa kaikessa viestinnässään Euroopan Unionin lainsäädännön, Suomen Arvopaperimarkkinalain ja Nasdaq Helsinki Oy:n sääntöjen sekä muiden sovellettavien säännösten pörssiyhtiöihin kohdistuvia vaatimuksia täsmällisestä ja samanaikaisesta tiedon julkistamisesta.

Hiljainen jakso

KONEella on hiljainen jakso ennen tulosjulkistusta. KONEen edustajat eivät kommentoi taloudellisia asioita pääomamarkkinoille tai lehdistölle osavuosikatsauksen julkistamista edeltävän kolmen viikon aikana ja tilinpäätöksen julkistamista edeltävän neljän viikon aikana. Tämä koskee tapaamisia, puhelinkeskusteluja ja muita viestinnän muotoja.

Yhteystiedot

Natalia Valtasaari Sijoittajasuhdejohtaja Puh. 0204 75 4705 Sähköposti: investors@kone.com

KONEen taloudellisten katsausten julkaisuajat 2023

Tilinpäätöstiedote ja tilinpäätös 2022	torstaina 26. tammikuuta 2023
Osavuosikatsaus tammi–maaliskuu 2023	keskiviikkona 26. huhtikuuta 2023
Puolivuosikatsaus tammi–kesäkuu 2023	torstaina 20. heinäkuuta 2023
Osavuosikatsaus tammi–syyskuu 2023	keskiviikkona 25. lokakuuta 2023

Vuoden 2023 toisella neljänneksellä julkaistaan yritysvastuuraportti vuodelta 2022.

Tämä raportti sisältää tulevaisuuteen suuntautuneita lausumia, jotka perustuvat tällä hetkellä KONEen johdon tiedossa oleviin oletuksiin ja tekijöihin sekä sen tämänhetkisiin päätöksiin ja suunnitelmiin. Vaikka johto uskoo, että tulevaisuuteen suuntautuneet oletukset ovat perusteltuja, mitään varmuutta ei ole siitä, että kyseiset oletukset osoittautuvat oikeiksi. Tämän vuoksi tulokset voivat erota merkittävästi tulevaisuuteen suuntautuneisiin lausumiin sisältyneistä oletuksista johtuen mm. muutoksista taloudessa, markkinoilla, kilpailuolosuhteissa sekä muutoksista laissa ja säännöksissä ja valuuttakursseissa.

Etu - ja takakannen referenssikuvat

Amsterdamin Zuidas -nimisellä talousalueella sijaitseva The Valley integroi täydellisesti kaupunkiympäristössä asumisen ja työskentelyn. Yli 75 000 neliömetrin pinta ala tarjoaa runsaasti tilaa toimistoille, myymälöille ja ravintolapalveluille sekä 196 asunnolle, maanalaiselle 375 auton pysäköintihallille ja 1 850 polkupyörän säilytykselle .

Tässä projektissa sujuvan liikkumisen mahdollistavat 21 KONE MonoSpace® 700 -hissiä, joiden nopeus on kolme metriä sekunnissa, sekä kaksi KONE TravelMaster™ 110 -liukuporrasta, jotka sijaisevat kolmetornisen rakennuksen pohjakerroksessa. KONE 24/7 Connected Services -palvelu mahdollistaa ennakoivan huollon ja varmistaa täten laitteiden maksimaalisen käyttöasteen.

KONE OYJ

Konsernihallinto

Keilasatama 3 PL 7 02150 Espoo Puh. 0204 751 www.kone.com

Lisätiedot: Natalia Valtasaari Sijoittajasuhdejohtaja Puh. 0204 75 4705

129 KONE VUOSIKATSAUS 2022