Annual Report • Jan 25, 2018
Annual Report
Open in ViewerOpens in native device viewer
Hallituksen osinkoehdotus 1,65 euroa B-sarjan osaketta kohden Lisätietoa sivulla 86.
| Tilinpäätöstiedote ja tilinpäätös 2017 | torstai 25. tammikuuta 2018 |
|---|---|
| Painettu tilinpäätös 2017 | viikko 8, helmikuu 2018 |
| Osavuosikatsaus tammi–maaliskuu 2018 | keskiviikkona 25. huhtikuuta 2018 |
| Osavuosikatsaus tammi–kesäkuu 2018 | torstaina 19. heinäkuuta 2018 |
| Osavuosikatsaus tammi–syyskuu 2018 | torstaina 25. lokakuuta 2018 |
Vuoden 2018 toisella neljänneksellä julkaistaan erillinen yritysvastuuraportti vuodelta 2017.
* osa hallituksen toimintakertomusta
osa virallista tilinpäätöstä
KONEen tavoitteena on tehdä kaupungeista parempia paikkoja elää. Olemme alallamme yksi maailman johtavista yrityksistä. Valmistamme hissejä, liukuportaita ja automaattiovia sekä tarjoamme ratkaisuja laitteiden huoltoon ja modernisointiin rakennusten koko elinkaaren ajan. Teemme ihmisten liikkumisesta korkeammissa ja älykkäämmissä rakennuksissa turvallista, mukavaa ja luotettavaa.
Oikaistu liikevoitto Oikaistu liikevoittomarginaali
*) * Sisältäen rahoituserät ja verot ) Rahavirta liiketoiminnasta ennen rahoituseriä ja veroja
KONEen strategiakauden 2017–2020 teema on "Menestymme asiakkaan kanssa". Tavoitteena on erottautua kilpailijoista entistä selkeämmin asettamalla asiakkaiden ja käyttäjien tarpeet kaiken kehittämisen keskiöön.
Kaupungistuva maailma tarjoaa jatkossakin hyviä kasvumahdollisuuksia hissi- ja liukuporrastoimialalla. Uudet teknologiat ja verkottuminen mahdollistavat arvonluonnin asiakkaille uusilla tavoilla, jotka huomioivat paremmin heidän yksilölliset tarpeensa. Samalla teknologian kehitys on muuttanut asiakkaiden odotuksia nopeudesta, läpinäkyvyydestä ja ennustettavuudesta. KONE aikoo nopeuttaa uusien palveluiden ja ratkaisujen tuontia markkinoille tekemällä läheisempää yhteistyötä asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa.
Syyskuussa 2017 KONE käynnisti Accelerateohjelman, jonka tavoitteena on vauhdittaa vuoden 2017 alussa päivitetyn Menestymme asiakkaan kanssa -strategian toteutusta ja tukea kannattavaa kasvua. Ohjelman tavoitteena on luoda nopeampi ja asiakaslähtöisempi organisaatio,
joka hyödyntää tehokkaasti mittakaavaetuja voimakkaasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Suunnitellut muutokset sisältävät sekä organisaation rakenteellisia muutoksia että roolien, prosessien ja työkalujen kehitystä ja harmonisointia.
KONE on määritellyt strategiakaudelle neljä "keinoa menestyä", jotka tukevat tavoitteisiin pääsyä:
Keinot menestyä ohjaavat sekä liiketoiminnan että tuotteiden ja palveluiden kehittämistä.
Rakennusyhtiöt, kiinteistökehittäjät, konsultit, arkkitehdit, rakennusten omistajat
Huolto:
Kiinteistönomistajat, taloyhtiöt, kiinteistöhuoltoyhtiöt
Kiinteistönomistajat, taloyhtiöt, kiinteistöhuoltoyhtiöt
KONE luo arvoa asiakkaille jokaisessa rakennuksen elinkaaren vaiheessa. Uuslaiteliiketoiminnassa tarjoamme asiakkaille innovatiivisia ja ympäristöystävällisiä hissejä, liukuportaita, automaattiovia ja integroituja kulunvalvontaratkaisuja tarjotaksemme parhaan käyttäjäkokemuksen rakennuksessa liikkuville ihmisille. Huoltoliiketoiminnassa varmistamme käytössä olevien laitteiden toimivuuden ja turvallisuuden, ja modernisointiliiketoiminnassa tarjoamme ratkaisuja ikääntyville laitteille komponenttipäivityksistä täysmodernisointiratkaisuihin.
| RESURSSIT | LIIKETOIMINTAMALLI | |
|---|---|---|
| IHMISET JA JOHTAMINEN | TUOTANTO- JA TOIMITUSKETJU | MENESTYMME ASIAKKAAN KANSSA |
| • >55 000 työntekijää >60 maassa, joista noin puolet työskentelee kentällä • Henkilöstön vaihtuvuus 7,7 % • 92 %:lla työntekijöistä on henkilö kohtainen kehittymissuunnitelma • Laajat kouluttautumismahdollisuudet |
• 13 tuotantoyksikköä 7 maassa • noin 2 000 komponenttitoimittajaa • tuhansia asennustoimittajia • Logistiikkaverkosto |
UUDET LAITTEET 53 % Osuus liikevaihdosta |
| kaikilla organisaatiotasoilla maailmanlaajuisesti • >35 koulutuskeskusta |
BRÄNDI JA MAINE | Tuotamme |
| • 3 900 kurssia 30 eri kielellä | asiakkaillemme | |
| • Laatu- ja johtamisjärjestelmät sekä sertifikaatit (esim. ISO 14001, ISO 9001, OHSAS 18001) • Hallintorakenteet ja Code of Conduct |
TALOUDELLINEN PÄÄOMA • Oma pääoma 2,9 miljardia euroa |
arvoa jokaisessa M O D H rakennuksen elin ER U OL kaaren vaiheessa NIS TO |
| • Korollinen nettovelka -1,7 | OIN 32 |
|
| miljardia euroa | TI % 14 |
|
| INNOVAATIOT, PROSESSIT JA JÄRJESTELMÄT |
• Nettokäyttöpääoma -0,9 miljardia euroa |
% |
| • >3 000 patenttia | • Investointien osuus 1,3 % | |
| • Tutkimus- ja kehitysmenojen osuus liikevaihdosta 1,8 %, 9 globaalia tuotekehitysyksikköä |
liikevaihdosta | |
| • Yli 1 000 teknologia-alan ammattilaista tutkimus- ja kehitystyössä |
LUONNONVARAT* | |
| • Globaalit KONE Way -prosessit ja -järjestelmät |
• Käytetyt materiaalit 701 200 tonnia |
|
| • Turvalliset ja tehokkaat huolto- ja asennusmenetelmät |
• Lämmitys ja ajoneuvokaluston polttoaineet 423 000 MWh |
|
| • Sähkönkulutus ja kaukolämpö 94 800 MWh |
||
| KUMPPANUUDET | • Vedenkulutus 350 000 m3 | |
| • Innovointi yhdessä asiakkaiden kanssa | ||
| • Kumppanit uusien teknologioiden kehittämisessä |
||
| • Yhteistyö >300 yliopiston ja oppilaitoksen kanssa |
||
| • Jakelijat ja agentit tärkeässä roolissa markkinoille pääsyssä |
||
* Vuoden 2016 lukuja. Julkaisemme vuoden 2017 luvut Yritysvastuuraportissa vuoden 2018 toisella vuosineljänneksellä.
Uuslaiteliiketoiminnassa tärkeimmät kasvun ajurit ovat kaupungistuminen ja muutokset väestörakenteessa. Uusien laitteiden toimitukset ovat puolestaan huoltoliiketoiminnan tärkein kasvun ajuri, koska yli 80 % uusista laitteista saadaan KONEen huoltokantaan. KONE huoltaa kuitenkin myös muiden laitetoimittajien hissejä. Huoltoliiketoiminnassa KONE pyrkii vauhdittamaan kasvua tuomalla markkinoille palveluita, jotka hyödyntävät uusia teknologioita luomaan asiakkaille arvoa uusilla tavoilla. Modernisointiliiketoiminnassa tärkeimmät kasvun ajurit ovat ikääntyvä laitekanta ja kasvavat vaatimukset ihmisten tehokkaan liikkumisen, turvallisuuden ja ympäristönäkökulmien suhteen. Vahva huoltokanta on myös keskeinen modernisoinnin kasvun ajuri.
KONEen liiketoiminta sitoo vain vähän pääomaa. Käyttöpääoma on negatiivinen kaikissa liiketoiminnoissa ja komponenttitoimittajat toimivat oman valmistuskapasiteettimme lisänä. Huoltoliiketoiminta on luonteeltaan hyvin vakaata laitteiden korkeiden turvallisuus- ja luotettavuusvaatimusten johdosta ja asiakassuhteet ovat tyypillisesti vakaita ja pitkäkestoisia (vuotuinen pysyvyysaste noin 95 %). Uuslaiteliiketoiminta ja modernisointiliiketoiminta ovat luonteeltaan syklisempiä ja seuraavat rakentamisen suhdanteita.
KONE on tunnistanut viisi strategista resurssia, jotka ovat avainroolissa arvonluonnissa asiakkaille, osakkeenomistajille ja yhteiskunnalle. Nämä ovat: 1) osaavat ja sitoutuneet ihmiset ja vahva johtajuus, 2) innovatiiviset tuotteet ja palvelut sekä globaalit prosessit ja järjestelmät, 3) parhaat kumppanit, 4) tehokas tuotanto- ja toimitusketju sekä 5) vahva brändi ja hyvä maine.
Näitä on kuvattu tarkemmin alla olevassa kuvassa. Näiden lisäksi, KONEen liiketoimintamallilla ja nykyisellä yli 1,2 miljoonan yksikön huoltokannalla on keskeinen rooli arvonluonnissa. Eri liiketoiminnot tukevat toistensa kasvua ja tuovat yhdessä vakautta liiketoiminnalle.
| Uuslaitemarkkina yksiköissä | Huoltomarkkina | Modernisointimarkkina | |
|---|---|---|---|
| Kokonaismarkkina | Vakaa | + | + |
| EMEA | + | + | + |
| Keski- ja Pohjois-Eurooppa | Vakaa | + | – |
| Etelä-Eurooppa | + | + | + |
| Lähi-itä | + | + | ++ |
| Pohjois-Amerikka | + | + | + |
| Aasian ja Tyynenmeren alue | Vakaa | +++ | +++ |
| Kiina | Vakaa | +++ | +++ |
Vuonna 2017 globaali uusien laitteiden markkina oli melko vakaa yksiköissä mitattuna. Aasian ja Tyynenmeren alueella uusien laitteiden markkina oli melko vakaa. Kiinan suuri markkina oli vakaa yksiköissä ja laski hieman rahamääräisesti mitattuna. Kiinan asuinrakentamisen segmentti oli melko vakaa asuntomarkkinaa kaikenkokoisissa kaupungeissa rauhoittavista viranomaistoimenpiteistä huolimatta. Kaupallinen segmentti laski hieman ja infrastruktuurisegmentin kasvu jatkui valtion investointien johdosta. Muualla Aasian ja Tyynenmeren alueella uusien laitteiden markkinat laskivat hieman. Intian markkinaan vaikutti useiden reformien toteuttaminen. Markkina tasaantui kuitenkin neljännellä vuosineljänneksellä. Uusien laitteiden markkina EMEA-alueella kasvoi hieman Keski- ja Pohjois-Euroopan ollessa vakaa ja Etelä-Euroopan sekä Lähi-idän kasvaessa hieman. Pohjois-Amerikassa uusien laitteiden markkina kasvoi edelleen hieman, erityisesti Yhdysvaltojen kasvusta johtuen.
Globaalit palvelumarkkinat kehittyivät edelleen positiivisesti. Sekä modernisointiettä huoltomarkkina kasvoivat kautta alueiden. Kasvu oli vahvinta Kiinassa, kun taas Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa kehitys oli vakaampaa.
Hinnoittelun kehitys pysyi vaihtelevana vuoden 2017 aikana. Kiinassa kilpailu pysyi tiukkana uusissa laitteissa, mutta hinnoittelu alkoi vakaantua vuoden aikana. Korkeammat raaka-ainekustannukset painoivat toimialan kannattavuutta. EMEA-alueella huollon hintakilpailu pysyi tiukkana, erityisesti Etelä-Euroopassa. Pohjois-Amerikassa hinnoitteluympäristö pysyi tiukkana huollossa mutta suotuisana modernisoinnissa ja uusissa laitteissa.
| Saadut tilaukset ja tilauskanta, Me | ||||
|---|---|---|---|---|
| Me | 2017 | 2016 | Muutos | Muutos vertailukelpoisin valuuttakurssein |
| Saadut tilaukset | 7 554 | 7 621 | -0,9 % | 1,7 % |
| Tilauskanta | 8 240 | 8 592 | -4,1 % | 3,1 % |
| Uuslaitetilaukset | Modernisointitilaukset | Kokonaistilaukset | |
|---|---|---|---|
| EMEA | ++ | + | + |
| Amerikka | +++ | + | ++ |
| Aasian ja Tyynenmeren alue | – | +++ | – |
| Kiina | – | +++ | – |
Saadut tilaukset koostuvat pääosin uusien laitteiden ja modernisoinnin tilauksista. KONE ei sisällytä huoltosopimuksia saatuihin tilauksiin, mutta niihin luetaan huoltoliiketoimintaan liittyviä tilauksia, kuten korjauksia.
Saadut tilaukset laskivat 0,9 % vuonna 2017 ja olivat 7 554 (1–12/2016: 7 621) miljoonaa euroa. Vertailukelpoisin valuuttakurssein laskettuna saadut tilaukset kasvoivat 1,7 %. Vuonna 2017, tilaukset olivat vakaat uusien laitteiden liiketoiminnassa. Volyymiliiketoiminnan tilaukset olivat vakaat ja suurprojektitilaukset kasvoivat hieman. Modernisointitilaukset kasvoivat hieman.
KONEen uusien laitteiden tilaukset hissien ja liukuportaiden määrissä laskettuna olivat noin 158 000 laitetta (2016: noin 158 000 laitetta).
Tilauskanta laski 4,1 % vuoden 2016 loppuun verrattuna ja oli 8 240 (31.12.2016: 8 592) miljoonaa euroa vuoden 2017 lopussa. Vertailukelpoisin valuuttakurssein laskettuna kasvu oli 3,1 %. Saatujen tilausten suhteellinen kate laski hieman kolmen ensimmäisen vuosineljänneksen aikana, mutta tasaantui neljännellä vuosineljänneksellä erityisesti Kiinassa toteutettujen menestyksekkäiden hinnoittelutoimenpiteiden seurauksena. Kohdistettu hinnoittelustrategia sekä parannukset tuotteiden kokonaiskilpailukyvyssä, tuotekustannus mukaan lukien, ovat auttaneet hyvien suhteellisten katteiden säilyttämisessä. Tilausten peruutukset pysyivät hyvin alhaisella tasolla.
KONEen uusien laitteiden tilaukset hissien ja liukuportaiden määrissä laskettuna olivat noin 158 000 laitetta (2016: noin 158 000 laitetta).
EMEA-alueella saadut tilaukset kasvoivat hieman vertailukelpoisin valuuttakurssein vuoteen 2016 verrattuna. Uusien laitteiden tilaukset alueella kasvoivat selvästi Saksan, Ison-Britannian sekä Ranskan tilausten kasvun vauhdittamana. Modernisointitilaukset kasvoivat hieman.
Amerikan alueella saadut tilaukset kasvoivat selvästi vertailukelpoisin valuuttakurssein vuoteen 2016 verrattuna. Uusien laitteiden saadut tilaukset kasvoivat huomattavasti ja modernisoinnin saadut tilaukset kasvoivat hieman.
Aasian ja Tyynenmeren alueella saadut tilaukset laskivat hieman vertailukelpoisin valuuttakurssein edellisvuoteen verrattuna. Uusien laitteiden saadut tilaukset laskivat hieman johtuen hienoisesta laskusta Kiinassa. Modernisointitilaukset kasvoivat Kiinassa ja muualla Aasian ja Tyynenmeren alueella huomattavasti.
| Liikevaihto markkina-alueittain, Me | ||||
|---|---|---|---|---|
| 2017 | 2016 | Muutos | Muutos vertailukelpoisin valuuttakurssein |
|
| EMEA | 3 632 | 3 477 | 4,5 % | 5,8 % |
| Amerikka | 1 815 | 1 659 | 9,4 % | 12,0 % |
| Aasian ja Tyynenmeren alue | 3 496 | 3 649 | -4,2 % | -1,0 % |
| Yhteensä | 8 942 | 8 784 | 1,8 % | 4,2 % |
| 2017 | 2016 | Muutos | Muutos vertailukelpoisin valuuttakurssein |
|
|---|---|---|---|---|
| Uudet laitteet | 4 768 | 4 793 | -0,5 % | 2,5 % |
| Palvelut | 4 175 | 3 991 | 4,6 % | 6,2 % |
| Huolto | 2 887 | 2 773 | 4,1 % | 5,6 % |
| Modernisointi | 1 287 | 1 219 | 5,6 % | 7,5 % |
| Yhteensä | 8 942 | 8 784 | 1,8 % | 4,2 % |
| Uudet laitteet | Huolto | Modernisointi | |
|---|---|---|---|
| EMEA | ++ | + | ++ |
| Amerikka | +++ | + | +++ |
| Aasian ja Tyynenmeren alue | – | +++ | ++ |
*) rahamääräisesti vertailukelpoisin kurssein
– – – Huomattavaa laskua (>10 %), – – Selvää laskua (5–10 %), – Hienoista laskua (<5 %), Vakaa, + Hienoista kasvua (<5 %), ++ Selvää kasvua (5–10 %), +++ Huomattavaa kasvua (>10 %)
KONEen liikevaihto kasvoi vuonna 2017 1,8 % edellisvuoteen verrattuna ja oli 8 942 miljoonaa euroa. Vertailukelpoisin valuuttakurssein liikevaihto kasvoi 4,2 %. Vuonna 2017 toteutuneilla yrityskaupoilla ei ollut olennaista vaikutusta KONEen tilikauden liikevaihtoon.
Uusien laitteiden liikevaihto oli 4 768 miljoonaa euroa, mikä vastaa 0,5 % laskua vuoteen 2016 verrattuna. Vertailukelpoisin valuuttakurssein uusien laitteiden liikevaihto kasvoi 2,5 %.
KONE toimitti noin 141 000 uutta hissiä ja liukuporrasta vuonna 2017 (2016: noin 136 000).
KONE toimitti noin 141 000 uutta hissiä ja liukuporrasta vuonna 2017 (2016: noin 136 000).
Palveluiden (huolto ja modernisointi) liikevaihto kasvoi 4,6 % ja oli yhteensä 4 175 miljoonaa euroa. Vertailukelpoisin valuuttakurssein palveluiden liikevaihto kasvoi 6,2 %. Huollon liikevaihto kasvoi 4,1 % ja 5,6 % vertailukelpoisin valuuttakurssein ja oli 2 887 miljoonaa euroa. Modernisoinnin liikevaihto kasvoi 5,6 % ja oli 1 287 miljoonaa euroa. Vertailukelpoisin valuuttakurssein modernisoinnin liikevaihto kasvoi 7,5 %.
KONEen hissien ja liukuportaiden huoltokanta kasvoi edelleen ja ylitti 1,2 miljoonaa laitetta vuoden 2017 lopussa (yli 1,1 miljoonaa laitetta vuoden 2016 lopussa).
KONEen hissien ja liukuportaiden huoltokanta kasvoi edelleen yli 6 % ja ylitti 1,2 miljoonaa laitetta vuoden 2017 lopussa (yli 1,1 miljoonaa laitetta vuoden 2016 lopussa). Huoltokannan kasvu oli seurausta ennen kaikkea hyvänä jatkuneesta uusien toimitettujen laitteiden siirtymisestä huoltokantaan. Yritysostot myötävaikuttivat vain vähän huoltokannan kasvuun selvästi edellisvuosia vähäisemmän yritysostoaktiviteetin johdosta. Raportointikauden aikana kilpailijoilta voitettujen tai näille hävittyjen huoltosopimusten erotus oli edelleen hieman negatiivinen.
Suurimmat maat liikevaihdolla mitattuna olivat Kiina (>25 % liikevaihdosta), Yhdysvallat (>15 %), Ranska (~5 %) ja Saksa (~5 %).
EMEA-alueen liikevaihto kasvoi 4,5 % ja oli 3 632 miljoonaa euroa. Vertailukelpoisin valuuttakurssein kasvu oli 5,8 %. Uusissa laitteissa ja modernisoinnissa liikevaihto kasvoi selvästi ja huollossa hieman.
Amerikan alueen liikevaihto kasvoi 9,4 % ja oli 1 815 miljoonaa euroa. Vertailukelpoisin valuuttakurssein kasvu oli 12,0 %. Uusien laitteiden ja modernisoinnin liikevaihto kasvoi huomattavasti. Huollon liikevaihto kasvoi hieman.
Aasian ja Tyynenmeren alueen liikevaihto laski 4,2 % ja oli 3 496 miljoonaa euroa. Vertailukelpoisin valuutoin lasku oli 1,0 %. Uusien laitteiden liikevaihto laski hieman, mutta huollon liikevaihto kasvoi huomattavasti ja modernisoinnin liikevaihto kasvoi selvästi.
| Tulos | ||
|---|---|---|
| 1.1.–31.12.2017 | 1.1.–31.12.2016 | |
| Liikevoitto, Me | 1 217,1 | 1 293,3 |
| Liikevoittomarginaali, % | 13,6 | 14,7 |
| Oikaistu liikevoitto, Me | 1 230,3 | 1 293,3 |
| Oikaistu liikevoittomarginaali, % | 13,8 | 14,7 |
| Voitto ennen veroja, Me | 1 275,2 | 1 330,3 |
| Tilikauden voitto, Me | 975,1 | 1 022,6 |
| Laimentamaton osakekohtainen tulos, e | 1,89 | 2,00 |
KONEen liikevoitto (EBIT) vuonna 2017 laski 1 217 miljoonaan euroon ja oli 13,6 % liikevaihdosta. Oikaistu liikevoitto (adjusted EBIT), johon ei sisällytetä Accelerate-ohjelmaan liittyviä uudelleenjärjestelykustannuksia, oli 1 230 miljoonaa euroa tai 13,8 % liikevaihdosta.
Kannattavuutta rasitti Kiinan uusien laitteiden tilauksissa aiemmin nähty hintapaine yhdistettynä nouseviin raakaainekustannuksiin. KONE jatkoi lisäksi panostusten kasvattamista tutkimus- ja tuotekehitystoiminnassa ja IT:ssä uusien palveluiden ja ratkaisujen kehittämiseksi. Toimet tuottavuuden parantamiseksi sekä kohdistetut hinnoittelutoimenpiteet kompensoivat osaltaan liikevoittoa rasittavia tekijöitä. Valuuttakurssien epäsuotuisalla kehityksellä oli noin 37 miljoonan euron negatiivinen vaikutus liikevoittoon.
Nettorahoituserät olivat 58,3 (35,8) miljoonaa euroa. Nettorahoituserät koostuvat pääosin sijoitusten korkotuotoista.
KONEen voitto ennen veroja oli 1 275 miljoonaa euroa. Verot olivat 300,1 (307,7) miljoonaa euroa. Tämä vastaa 23,5 % (23,1 %) efektiivistä veroastetta koko tilikaudelle. Tilikauden 2017 liiketoiminnan tulokseen perustuva efektiivinen veroaste oli 23,0 % ilman yhtiöverokantojen muutosten ja laskennallisten verojen uudelleenarvioinnin vaikutusta. Tilikauden voitto tällä katsauskaudella oli 975,1 (1 023) miljoonaa euroa.
Laimentamaton osakekohtainen tulos oli 1,89 euroa.
Tase ja rahavirta
| Me | 1.1.–31.12.2017 | 1.1.–31.12.2016 |
|---|---|---|
| Rahavirta liiketoiminnasta (ennen rahoituseriä ja veroja), Me | 1 263,3 | 1 509,5 |
| Nettokäyttöpääoma (sisältäen rahoituserät ja verot), Me | -875,6 | -1 054,8 |
| Korollinen nettovelka, Me | -1 690,2 | -1 687,6 |
| Nettovelkaantumisaste, % | -58,1 | -60,4 |
| Omavaraisuusaste, % | 49,0 | 46,8 |
| Osakekohtainen oma pääoma, e | 5,62 | 5,42 |
KONEen tase oli erittäin vahva joulukuun 2017 lopussa.
KONEen liiketoiminnan rahavirta (ennen rahoituseriä ja veroja) tammi–joulukuussa 2017 oli 1 263 miljoonaa euroa. Liiketoiminnan rahavirta oli hyvällä tasolla. Vertailukaudella rahavirta oli erityisen vahva.
Nettokäyttöpääoma oli joulukuun 2017 lopussa -876 miljoonaa euroa sisältäen rahoitus- ja veroerät. Noin 60 miljoonaa euroa nettokäyttöpääoman muutoksesta edellisvuoden loppuun verrattuna oli seurausta valuuttakurssimuutoksista. Saatujen ennakkomaksujen suhde vaihto-omaisuuteen pysyi vahvalla tasolla. Myyntisaamiset kasvoivat jonkin verran vuoden lopun korkeiden uuslaitetoimitusten johdosta. Ostovelat laskivat jonkin verran.
Korollinen nettovelka oli joulukuun 2017 lopussa -1 690 (31.12.2016: -1 688) miljoonaa euroa. KONEen rahavarat yhdessä lyhytaikaisten talletusten ja lainasaamisten kanssa olivat 2 065 (2 086) miljoonaa euroa raportointikauden lopussa. Korolliset velat olivat yhteensä 387,4 (405,5) miljoonaa euroa sisältäen eläkevastuisiin liittyvän 152,2 (176,7) miljoonan euron nettovelvoitteen ja lyhytaikaisia lainoja 30,1 (15,4) miljoonaa euroa. Korolliset velat sisältävät lisäksi yritysostojen optiovelkaa 10,3 (10,5) miljoonaa euroa. Nettovelkaantumisaste oli –58,1 % ja omavaraisuusaste 49,0 % .
Osakekohtainen oma pääoma oli 5,62 euroa.
| Me | 1.1.–31.12.2017 | 1.1.–31.12.2016 |
|---|---|---|
| Käyttöomaisuus | 94,6 | 99,6 |
| Leasingsopimukset | 21,7 | 27,8 |
| Yritysostot | 35,1 | 99,2 |
| Yhteensä | 151,3 | 226,6 |
KONEen investoinnit, yritysostot mukaan lukien, olivat 151,3 miljoonaa euroa. Muut investoinnit kuin yritysostot olivat pääasiassa investointeja tutkimukseen ja kehitykseen, tietojenkäsittelyn, operatiivisen liiketoiminnan sekä tuotannon välineisiin, tiloihin ja laitteisiin. Yritysostojen osuus oli 35,1 miljoonaa euroa.
Vuoden 2017 aikana KONEen suurimpiin yritysostoihin kuuluivat Alois Kasper GmbH Saksassa, Shan On Engineering Company Limited Hong Kongissa ja Ascensores R Casado, S.A. Espanjassa. KONE omisti aiemmin Shan On Engineering Company Limitedistä 35,3 % ja hankki nyt loput 64,7 % yhtiön osakekannasta. Lisäksi KONE osti raportointikauden aikana muita pieniä huoltoliiketoimintoja Euroopassa. Raportointikauden yritysostoilla erikseen tai kokonaisuutena ei ollut merkittävää vaikutusta KONEen tulokseen tai taloudelliseen asemaan.
Yksi KONEen strategisista tavoitteista on olla kestävän kehityksen edelläkävijä. KONE on ylpeä liiketoimintansa vastuullisuudesta ja kestävyydestä, ja odotamme samanlaista sitoutumista kaikilta yhteistyökumppaneiltamme. Olemme sitoutuneita noudattamaan toimintamaidemme lakeja ja muuta sääntelyä.
KONE on YK:n Global Compact -aloitteen jäsen ja on sitoutunut noudattamaan sen kymmentä periaatetta, joiden tavoitteena on edistää kestävää ja reilua liiketoimintaa. Olemme myös saaneet ulkoista tunnustusta pyrkimyksestämme harjoittaa vastuullista liiketoimintaa. Vuonna 2017 KONE esimerkiksi otettiin jälleen mukaan FTSEGood-indeksiin sekä listattiin parhaiden toimijoiden joukkoon ilmastonmuutoksen torjunnassa CDP:n Investor- ja Supply Chain -ohjelmissa. CDP on kansainvälinen voittoa tavoittelematon organisaatio, joka edistää kestävämpää taloutta. Talouslehti Forbes myös listasi KONEen yhdeksi maailman parhaista työnantajista.
KONEen liiketoimintamalli kuvataan sivuilla 6–7 ja alla oleviin teemoihin liittyvät riskit ja niiden hallinta sivulla 17.
Lisätietoa KONEen lähestymistavasta vastuullisuuteen on saatavilla yritysvastuuraportista. KONE julkaisi vuoden 2016 yritysvastuuraporttinsa huhtikuussa 2017. Raportti noudattaa Global Reporting Initiativen G4-raportointiohjeistoa soveltuvin osin. KONEen yritysvastuuraportti vuodelta 2017 julkistetaan huhtikuussa 2018.
KONEen ympäristötavoitteet vuosille 2017–2021 ovat johtava asema vähähiilisten People Flow® -ratkaisujen toimittajana sekä tehokkaat vähähiiliset toiminnot. Erinomaisuus ympäristöasioissa -ohjelmamme tukee meneillään olevaa kaupunkiympäristön muutosta älykkäiksi ekokaupungeiksi, vähähiilisiksi yhteisöiksi ja nollaenergiarakennuksiksi. Resurssitehokkuuden parantaminen on yksi tärkeimmistä painopistealueistamme.
Ympäristöpolitiikkansa mukaisesti KONE tarjoaa innovatiivisia, turvallisia, korkealaatuisia ja ekotehokkaita tuotteita ja palveluita. Pyrimme jatkuvasti vähentämään kaikkia toiminnastamme aiheutuvia ympäristövaikutuksia. Työskentelemme myös yhdessä toimittajiemme ja asiakkaidemme kanssa lisätäksemme ympäristötietoisuutta ja minimoidaksemme toimintojemme hiilijalanjäljen. Haluamme tällä tavalla tehostaa energian, materiaalien ja veden käyttöä. KONEen tai sen yhteistyökumppaneiden toiminnan kannalta olennaisia ympäristövaatimuksia asetetaan myös KONEen eettisessä ohjesäännössä, toimittajien eettisessä ohjesäännössä, jakelijoiden eettisessä ohjesäännössä ja KONEen globaalissa toimitilapolitiikassa.
Merkittävimmät liiketoiminnastamme aiheutuvat ympäristövaikutukset liittyvät KONEen ratkaisujen sähkönkulutukseen niiden elinkaaren aikana. Tämä korostaa energiatehokkuutta parantavien innovaatioiden merkitystä. Elokuussa 2017 KONE julkaisi ensimmäisenä hissiyhtiönä Euroopassa uusien tuotekategoriasääntöjen mukaisen uuden ympäristötuoteselosteen KONE MonoSpace® 500 -hissille. Tuotekategoriasääntöjen ansiosta asiakkaat voivat vertailla eri valmistajien tuotteita. Vuoden 2017 viimeisen vuosineljänneksen aikana, KONEen tuotteet saivat lisää ISO 25745 -energiatehokkuusstandardin mukaisia luokituksia, kun TravelMaster™ 115 -liukukäytävä sai parhaan mahdollisen A+++ -luokituksen. Lisäksi, vuoden viimeisellä neljänneksellä Singaporen Green Building Council (SGBC) myönsi uudestaan Green Certification -luokituksen KONE N MonoSpace®- ja KONE N MiniSpace™ hisseille ja antoi uuden Green Certification -luokituksen KONE TravelMaster™ 110 -liukuportaille. SGBC:n Green Certification -luokituksen perusteella näitä tuotteita suositellaan Green Mark -luokiteltuihin vihreisiin rakennuksiin.
Uudessa-Seelannissa KONEen toiminnot saivat Enviro-Mark Solutionsin myöntämän carboNZero™ -sertifioinnin ensimmäisenä hissiyhtiönä vuoden 2017 toisella vuosineljänneksellä. Sertifiointi antaa yhtiöille tunnustusta niiden pyrkimyksistä hallita, vähentää ja neutralisoida kasvihuonekaasupäästöjä. KONEen 2017 toiminnan hiilijalanjälki julkistetaan vuoden 2018 toisella vuosineljänneksellä. Vuonna 2016, KONEen toimintojen liikevaihtoon suhteutettu hiilijalanjälki pieneni 4,1 prosenttia vertailukelpoisin valuuttakurssein laskettuun liikevaihdon kasvuun suhteutettuna. Tavoitteenamme on kolmen prosentin vuosittainen lasku liikevaihtoon suhteutettuna. KONEen omassa toiminnassa eniten hiilidioksidipäästöjä syntyy yhtiön logistiikkatoiminnoista, ajoneuvokannan käytöstä ja sähkönkulutuksesta KONEen toimitiloissa. KONEen kasvihuonekaasupäästöjen raportointi varmennetaan ulkoisesti.
KONE käyttää ISO 14001 -ympäristöjärjestelmää ympäristösuorituskykynsä parantamiseksi. Järjestelmä kattaa konsernitoiminnot sisältäen kaikki tutkimus- ja tuotekehitys- sekä tuotantoyksiköt, ja 20 merkittävää tytäryhtiötä. Vuoden 2017 lopussa 94 prosenttia strategisista toimittajista oli ISO 14001 -sertifioituja, kun tavoite on 100 prosenttia.
| Työntekijöiden lukumäärä | ||
|---|---|---|
| 1.1.–31.12.2017 | 1.1.–31.12.2016 |
|---|---|
| 53 417 | 50 905 |
| 55 075 | 52 104 |
| 1.1.–31.12.2017 | 1.1.–31.12.2016 | |
|---|---|---|
| EMEA | 22 013 | 21 432 |
| Amerikka | 7 320 | 7 039 |
| Aasian ja Tyynenmeren alue | 25 742 | 23 634 |
| Yhteensä | 55 075 | 52 104 |
KONEen henkilöstöstrategian tavoitteena on varmistaa yrityksen henkilöstön saatavuus, sitoutuneisuus, motivaatio ja jatkuva kehittyminen.
Eettiset periaatteet ohjaavat kaikkia KONEen toimintoja. Henkilöstöllä on oikeus turvalliseen ja terveelliseen työympäristöön, henkilökohtaiseen hyvinvointiin, yhdistymisvapauteen, kollektiiviseen neuvotteluoikeuteen sekä kaikenlaisesta syrjinnästä ja häirinnästä vapaaseen työympäristöön.
Edistämme aktiivisesti monimuotoisuutta ja arvomme tukevat meitä osallistavan yrityskulttuurin rakentamisessa. Vahvistaaksemme globaalia näkemystämme ja ymmärrystämme asiakkaista ja markkinoista, olemme asettaneet tavoitteita tiimiemme monimuotoisuudelle. Raportointivuonna KONEen palveluksessa oli 129 kansallisuuden edustajia. Valtaosa, 88 %, työntekijöistämme on miehiä. Vuonna 2017 johtoryhmien jäsenistä 17 % oli naisia. Tavoitteenamme on tasapainoisempi sukupuolijakauma.
Haluamme, että jokaisessa tehtävässä työskentelee siihen parhaiten sopiva ammattilainen, jolla on tehtävän edellyttämät taidot. Edistämme tätä tavoitetta, henkilöstön motivaation ja sitoutuneisuuden kasvua sekä jatkuvaa kehitystä järjestämällä säännöllisesti kehityskeskusteluita. Vuonna 2017, 95 % kehityskeskustelujen piirissä olevista työntekijöistä osallistui kehityskeskusteluihin, ja 92 %:lla oli dokumentoitu henkilökohtainen kehittymissuunnitelma.
Vahvistaakseen työntekijöiden osaamisen kehittämistä KONE tarjosi raportointivuonna yli 3 900 koulutusohjelmaa ja verkkokurssia, ja lukuisia uusia koulutusohjelmia lanseerattiin raportointivuoden aikana. Yli 6 500 työntekijällä oli mahdollisuus kokeilla uusia oppimismenetelmiä kuten virtuaalitodellisuutta, pelillistämistä ja mobiilioppimista. Vuoden 2017 lopussa KONEella oli yli 35 koulutuskeskusta eri puolilla maailmaa. Lisäksi, ammatillinen kehittyminen sisäisten työkiertomahdollisuuksien kautta oli edelleen tärkeä painopistealue.
KONEen uudessa "Menestymme asiakkaan kanssa" -strategiassa asiakkaiden ja käyttäjien tarpeet on asetettu kaiken kehittämisen keskiöön. Henkilöstö on avainasemassa uudessa strategiassa, ja tämä vaatii uusien kykyjen hankkimista ja kehittämistä digitalisaation, kumppanuuksien, asiakkaan liiketoiminnan ymmärtämisen ja projektinhallinnan osalta. Huhti–kesäkuun 2017 aikana KONE julkisti uudet johtamisosaamiset, jotka painottavat kykyä nähdä asioita ulkopuolelta, jatkuvaa oppimista, muutosjohtamista sekä henkilöstön kehittämistä ja henkilöstön monimuotoisuuden rakentamista. Syyskuussa 2017 KONE käynnisti ohjelman, jonka tavoitteena on vauhdittaa strategian toteutusta ja tukea kannattavaa kasvua. Accelerate-ohjelman tavoitteena on luoda nopeampi ja asiakaslähtöisempi organisaatio, joka hyödyntää tehokkaasti mittakaavaetuja voimakkaasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Suunnitellut muutokset sisältävät sekä organisaation rakenteellisia muutoksia että roolien, prosessien ja työkalujen kehitystä ja harmonisointia.
KONEen 11. maailmanlaajuinen henkilöstökysely toteutettiin joulukuussa 2016. Kyselyn tulokset julkistettiin vuoden 2017 ensimmäisen vuosineljänneksen aikana, ja tulosten perusteella tehtiin tiimeittäin toimintasuunnitelmia henkilöstön sitoutuneisuuden ja motivaation parantamiseksi edelleen.
Varmistaaksemme henkilöstön saatavuuden myös tulevaisuudessa painotimme vuonna 2017 uusien osaajien kartoituksessa monimuotoista taitopohjaa ja työkokemusta, etenkin digitaalisia kyvykkyyksiä. Jatkoimme myös oppilaitosyhteistyön vahvistamista. Vuoden loppupuolella KONEen HR-organisaatio, -prosessit ja -työkalut uudistettiin niin, että ne tukevat liiketoimintaa paremmin.
KONE järjestää vuosittain European Employee Forum -tapahtuman, jossa ylin johto ja työntekijöiden edustajat keskustelevat eri aihepiireistä työturvallisuudesta liiketoiminnan kehittämiseen. Henkilöstön jatkuva osallistuminen yhtiön kehittämiseen varmistetaan 2–4 kertaa vuodessa kokoontuvan pienemmän työryhmän tapaamisissa. Työehtosopimuksia hallitaan kansallisella tasolla, sillä niitä koskeva lainsäädäntö vaihtelee maittain.
Raportointivuonna työturvallisuuden parantaminen oli edelleen yksi KONEen ensisijaisista prioriteeteista. KONEen työntekijöille järjestetään työterveys- ja turvallisuuskoulutusta, ja turvallisuus on tärkeä osa kaikkea tuotteisiin ja toimintoihin liittyvää koulutustamme. Esimiehet valvovat säännöllisin auditoinnein KONEen periaatteiden, sääntöjen ja työtapojen noudattamista. Mikäli poikkeamia havaitaan, ryhdytään korjaaviin toimenpiteisiin. Myös prosessiauditoinneissa kiinnitetään huomiota turvallisuuteen. Jos auditoinneissa löydetään puutteita, työ keskeytetään kunnes turvallinen työmetodi on tunnistettu.
Vuonna 2017 KONEen työtapaturmataajuus (Industrial Injury Frequency Rate, IIFR) parani edelleen ja oli 1,9 (2016: 2,1) tavoitteen ollessa nolla. Myös työtapaturmasta keskimäärin aiheutuneiden poissaolopäivien määrä laski 28,9 päivään (2016: 32,5). Lisäksi turvallisuushavainnot, jotka auttavat KONEtta parantamaan turvallisuutta proaktiivisesti, kasvoivat 46 prosenttia.
Hissien, liukuportaiden ja automaattiovien turvallisuuden parantaminen on kaikkien osapuolten – teknologiatoimittajien, huoltopalvelujen toimittajien, kiinteistöjen omistajien ja laitteiden käyttäjien – asia. KONE auttaa asiakkaitaan tunnistamaan ja ratkaisemaan tilanteita, jotka voisivat johtaa turvallisuusriskeihin. Järjestämme myös eri puolilla maailmaa tapahtumia ja tarjoamme asiakkaidemme ja suuren yleisön käyttöön muun muassa opetusmateriaalia edistääksemme laitteiden turvallista käyttöä.
KONEella oli joulukuun 2017 lopussa 55 075 (31.12.2016: 52 104) työntekijää. Keskimääräinen työntekijöiden määrä oli 53 417 (1–12/2016: 50 905). Raportointikauden henkilöstökulut olivat yhteensä 2 725 (2 634) miljoonaa euroa. KONEen työntekijöistä maantieteellisesti 40 % (31.12.2016: 41 %) oli EMEA-alueella, 13 % (14 %) Amerikassa ja 47 % (45 %) Aasian ja Tyynenmeren alueella.
KONEen eettisessä ohjesäännössä määritellään sitoutumisemme lahjomattomuuteen, rehellisyyteen ja reiluun peliin. Eettisessä ohjesäännössä käsitellään lakien ja määräysten noudattamiseen, työympäristöön ja ihmisoikeuksiin, petosten, lahjonnan ja korruption torjuntaan (sisältäen ohjeistuksen liikelahjoihin ja edustustoimintaan liittyen), terveyteen ja turvallisuuteen, syrjintään, reiluun kilpailuun, eturistiriitoihin, tuotteiden ja palveluiden markkinointiin sekä ympäristöön ja kestävään kehitykseen liittyviä asioita.
Kaikilta KONEen työntekijöiltä edellytetään eettiseen ohjesääntöön tutustumista ja sen noudattamista sekä ohjesäännön vastaisesta toiminnasta raportointia sitä varten järjestettyjen kanavien kautta. Sisäisten raportointikanavien lisäksi KONEella on luottamuksellinen ulkoisen palveluntarjoajan raportointikanava, KONE Complicance Line, johon kaikilla työntekijöillä on pääsy puhelimitse tai verkossa. Työntekijät voivat tehdä ilmoituksen omalla kielellään ja nimettömästi, mikäli paikallinen laki sen sallii.
KONEen Compliance-yksikön henkilöstö tukee työntekijöitä eettisen ohjesäännön noudattamiseen liittyvissä asioissa. Lisäksi sekä konserni- että paikallistasolla toimivat komiteat antavat neuvoja ja tekevät päätöksiä esimerkiksi työntekijöiden rikkomuksiin sekä ihmisoikeuksiin ja korruptioon liittyvien väitteiden tutkinnassa.
Kaikkien päivittäin tietokonetta käyttävien KONEen työntekijöiden tulee suorittaa eettistä ohjesääntöä koskeva verkkokoulutus. Vuonna 2017 kohderyhmästä kurssin suorittaneiden osuus oli 95 %. Esimiehille ja muille kohderyhmille järjestetään säännöllisesti myös henkilökohtaista koulutusta. Esimerkiksi vuonna 2017 1 645 työntekijää Kiinassa, 456 työntekijää Intiassa ja 104 työntekijää hankintaorganisaatioissa saivat henkilökohtaista koulutusta.
KONEen yleistä eettistä ohjesääntöä täydentävät toimittajien eettinen ohjesääntö ja jakelijoiden eettinen ohjesääntö, jotka ovat saatavilla useilla eri kielillä. KONEen toimittajia koskevassa eettisessä ohjesäännössä määritellään toimittajille asetetut vaatimukset. Siinä käsitellään esimerkiksi lakien noudattamista, eettistä käytöstä, nollatoleranssiamme lahjonnan ja korruption suhteen sekä työelämään ja ihmisoikeuksiin, terveyteen ja turvallisuuteen sekä ympäristöön liittyviä edellytyksiämme. KONE voi päättää sopimuksensa ohjetta rikkovan toimittajan kanssa.
KONE edellyttää toimittajiensa noudattavan toimittajien eettistä ohjesääntöä kaikessa toiminnassaan KONEen, omien työntekijöidensä ja alihankkijoidensa kanssa sekä kolmansien osapuolten kanssa, mukaan lukien julkis- ja paikallishallinnon edustajat. Kaikkien uusien toimittajien on allekirjoitettava ohjesääntö. Tällä hetkellä keskeisistä komponenttitoimittajistamme 98 % on allekirjoittanut ohjesäännön. KONE tekee ajoittaisia tarkastuksia siitä, miten toimittajat noudattavat eettistä ohjesääntöä.
KONEen eettinen ohjesääntö jakelijoille uudistettiin vuonna 2016. Siinä käsitellään samoja aiheita kuin eettisessä ohjesäännössä toimittajille. Yhteistyökumppaneina jakelijoidemme odotetaan yhtä lailla noudattavan ohjesäännön vaatimuksia kaikessa toiminnassaan KONEen, omien työntekijöidensä, asiakkaidensa ja alihankkijoidensa kanssa sekä kolmansien osapuolten kanssa, mukaan lukien julkisja paikallishallinnon edustajat. Tavoitteenamme on, että kaikki jakelijamme ovat allekirjoittaneet ohjesäännön. Vuoden 2017 lopussa 100 % jakelijoistamme Kiinassa ja 60 % jakelijoistamme muualla maailmassa on allekirjoittanut uuden (tai sitä vastaavan) ohjesäännön.
| Tutkimus- ja kehitysmenot | |
|---|---|
| Me | 1.1.–31.12.2017 | 1.1.–31.12.2016 |
|---|---|---|
| Tutkimus- ja kehitysmenot | 158,4 | 140,5 |
| Osuus liikevaihdosta, % | 1,8 | 1,6 |
KONEen visiona on tarjota paras käyttäjäkokemus tarjoamalla asiakkaille ja loppukäyttäjille helppoutta, tehokkuutta ja elämyksiä. Menestymme asiakkaan kanssa -strategian mukaisesti KONEen tavoitteena on erottautua kilpailijoista entistä selkeämmin asettamalla asiakkaiden ja käyttäjien tarpeet kaiken kehittämisen keskiöön. KONE nopeuttaa uusien palveluiden ja ratkaisujen tuontia markkinoille tekemällä läheisempää yhteistyötä asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa.
Tutkimus- ja tuotekehitysmenot olivat 158,4 (1–12/2016: 140,5) miljoonaa euroa eli 1,8 % (1,6 %) liikevaihdosta. Tutkimus- ja tuotekehitysmenot sisältävät sekä uusien tuote- ja palvelukonseptien kehittämisen että olemassa olevien ratkaisujen ja palveluiden jatkokehityksen.
Ensimmäisen vuosineljänneksen 2017 aikana KONE esitteli räätälöitävät KONE Care™ -kunnossapitopalvelut sekä uudet 24/7 Connected Services -palvelut, joilla tuodaan hissit ja liukuportaat älykkäiden palveluiden piiriin. KONE Care™, joka on täysin räätälöitävissä asiakkaiden yksilöllisiin tarpeisiin, tuo uudenlaista joustavuutta hissien huoltoon. Uusissa 24/7 Connected Services -palveluissa hyödynnetään IBM Watson Internet of Things -alustaa, jonka avulla KONE tarjoaa asiakkailleen entistä paremman palvelukokemuksen, kun laitteiden käyttökatkokset ja viat vähenevät ja kunnossapitotöitä koskevan tiedon saatavuus paranee, mikä auttaa ennakoimaan mahdollisia vikoja ja näin parantamaan laitteiden käyttövarmuutta ja turvallisuutta. Sekä uudet, räätälöitävät KONE Care™ -kunnossapitopalvelut että 24/7 Connected Services -palvelut tuotiin laajasti markkinoille vuoden 2017 aikana, ja käyttöönottoa jatketaan vuonna 2018.
Maaliskuussa 2017 KONE avasi uudistetun hissien testilaboratorionsa Tytyrissä, Suomessa. Testilaboratoriossa, joka ulottuu 350 metriin syvyyteen, sijaitsee maailman pisin hissien testikuilu. Tämän avulla KONE voi kehittää ja testata korkean rakentamisen innovaatioita ja teknologioita äärimmäisisissä olosuhteissa.
Vuoden 2017 kolmannen vuosineljänneksen aikana julkistettiin KONE Residential Flow. Tämä ainutlaatuinen ratkaisu tuo uutta mukavuutta asuinrakennuksiin yhdistämällä rakennuksen ovet, hissit, informaatiokanavat ja ovipuhelinjärjestelmät matkapuhelin- ja pilviteknologioita hyödyntäen käyttäjän älypuhelimeen. KONE Residential Flow -palvelua pilotoidaan tällä hetkellä ja se on saatavilla kuudessa maassa Euroopassa.
Lisäksi KONE julkisti useita päivityksiä tarjoomaansa vuoden 2017 aikana. Ensimmäisen vuosineljänneksen aikana KONE julkaisi seuraavan sukupolven KONE Travel Master™ -liukukäytävän. Toisen vuosineljänneksen aikana KONE julkisti Euroopassa ja Lähi-idässä KONE CombiSpace™ -hissin asuinrakennusten ja pienten liikekiinteistöjen hissien täysmodernisointiin. Kolmannen vuosineljänneksen aikana KONE julkisti Aasian ja Tyynenmeren alueella sekä Lähi-idässä KONE TransitMaster™ 140 -liukuportaat, jotka on suunniteltu vaativiin julkisiin kohteisiin. Neljännen vuosineljänneksen aikana KONE julkisti KONE MonoSpace Home™ -hissin Kiinan omakotitalosegmenttiin. Myös KONE Destination 880™, seuraavan sukupolven People Flow® -ratkaisuille suunniteltu ohjain, julkistettiin neljännellä vuosineljänneksellä. Lisäksi KONE päivitti ja paransi nykytarjoomaansa eri segmenteissä ja markkina-alueilla.
Vuonna 2017 KONE ilmoitti muutoksista johtokunnassa.
Susanne Skippari nimitettiin henkilöstöjohtajaksi ja johtokunnan jäseneksi 1.2.2017 alkaen. Hän raportoi toimitusjohtaja Henrik Ehrnroothille. Nimitys oli seurausta nykyisen henkilöstöjohtaja Kerttu Tuomaksen päätöksestä lopettaa tehtävässään 15 KONE-vuoden jälkeen ja keskittyä luottamustehtäviin.
Hugues Delval nimitettiin palveluliiketoiminnasta vastaavaksi johtajaksi ja johtokunnan jäseneksi 1.2.2017 alkaen. Hän raportoi toimitusjohtaja Henrik Ehrnroothille. Hugues Delval seuraa tehtävässään Pekka Kemppaista, joka siirtyi eläkkeelle 33 KONE-vuoden jälkeen.
Euroopan komissio teki vuonna 2007 päätöksen liittyen johtavien hissi- ja liukuporrasyhtiöiden, mukaan lukien KONEen paikallisten tytäryritysten, väitettyihin kilpailua rajoittaviin toimiin paikallisilla markkinoilla Saksassa, Luxemburgissa, Belgiassa ja Hollannissa ennen vuoden 2004 alkua. Vuonna 2007 myös Itävallan kartellioikeus teki päätöksen liittyen suurimpien hissi- ja liukuporrasyhtiöiden, mukaan lukien KONEen paikallisen tytäryrityksen, väitettyihin kilpailua rajoittaviin toimiin Itävallan paikallisilla markkinoilla ennen vuoden 2004 puoliväliä. KONEen aiemmin tiedottaman mukaisesti eräät yritykset ja julkisyhteisöt ovat nostaneet kyseisiin vuoden 2007 päätöksiin liittyviä vahingonkorvauskanteita päätösten osalta kyseisissä maissa. Kanteet on nostettu useita päätöksiin liittyviä yhtiöitä vastaan tietyt KONEen yhtiöt mukaanlukien. Kaikki kanteita koskevat oikeudenkäynnit ovat erillisiä ja ne ovat eri vaiheissa. Vastaajien yhteisvastuullisesti korvattavaksi vaadittu summa oli yhteensä 219 miljoonaa euroa joulukuun 2017 lopussa (31.12.2016: 237 miljoonaa euroa). KONE pitää vahingonkorvauskanteita perusteettomina. Varausta ei ole tehty.
KONE on alttiina riskeille, jotka voivat johtua yhtiön operatiivisesta toiminnasta tai liiketoimintaympäristössä tapahtuvista muutoksista. Alla kuvatuilla riskitekijöillä voi mahdollisesti olla haitallinen vaikutus KONEen liiketoimintaan tai taloudelliseen tilaan ja siten yhtiön arvoon. Myös muut riskit, joista KONE ei ole tällä hetkellä tietoinen, tai joiden ei tällä hetkellä katsota olevan merkittäviä, voivat kuitenkin muodostua merkittäviksi tulevaisuudessa.
Globaalin taloustilanteen huonontuminen voisi johtaa sekä markkinaympäristön heikentymiseen että kilpailutilanteen kiristymiseen. Erityisesti rakennusmarkkinan merkittävä lasku tai pitkittynyt heikkous voisi johtaa merkittävään hissi- ja liukuporrasmarkkinan laskuun ja haastavampaan markkinaympäristöön palveluliiketoiminnassa. Erityisesti pitkään jatkuvalla markkinan heikentymisellä Kiinassa, joka muodostaa yli 25 % KONEen liikevaihdosta, voisi olla negatiivinen negatiivinen vaikutus KONEen kasvuun ja kannattavuuteen.
Digitalisaatiolla ja siitä johtuvilla uusilla asiakasvaatimuksilla sekä mahdollisella uudella kilpailulla, ekosysteemeillä ja liiketoimintamalleilla, sekä päämarkkinaalueiden rakenteellisilla muutoksilla, voisi olla merkittävä vaikutus hissi- ja liukuporrastoimialaan. Epäonnistuminen ulkoisen toimintaympäristön muutosten ennakoimisessa tai näihin vastaamisessa voisi aiheuttaa KONEen kasvun, kilpailukyvyn, markkinaosuuden tai kannattavuuden heikentymisen.
KONE toimii alalla, jolla on erilaisia paikallisia säännöksiä. Äkilliset tai odottamattomat muutokset lainsäädännössä, geopoliittisten jännitteiden kasvu tai regulatiivisen protektionismin kiristyminen voisivat johtaa haastavampaan markkinaympäristöön kyseisissä maissa. Tämänkaltaisella kehityksellä voisi olla negatiivinen vaikutus KONEen toimintaan.
Merkittävä osa KONEen komponenttitoimittajista sekä tehdaskapasiteetista sijaitsee Kiinassa, sekä hissien että liukuportaiden osalta. Kauppasopimusten muutoksilla tai kaupparajoitusten lisääntymisellä voisi olla negatiivinen vaikutus KONEen toimintaan.
Yhtenä toimialan johtavista yrityksistä KONEella on vahva brändi ja maine. Brändi- ja mainehaitoilla voisi olla vaikutus KONEen liiketoimintaan ja taloudelliseen kehitykseen. Mahdollinen mainehaitta voisi syntyä esimerkiksi onnettomuuden tai merkittävän toimitus- tai tuotelaatuongelman johdosta. Tuotelaadusta johtuvilla ongelmilla voisi olla myös vaikutus KONEen taloudelliseen kehitykseen.
KONE toimii tietyillä nopeasti kasvavilla markkinoilla, joilla liiketoiminnan nopeaan laajentumiseen ja muutokseen keskittynyt johtaminen on välttämätöntä. Tämä koskee erityisesti ammattitaitoisen henkilöstön, komponenttien ja materiaalien saatavuutta, sekä toimitettavien tuotteiden ja palvelujen laadun varmistamista. Puutteilla resursoinnissa, laadun ja oikea-aikaisen toimituksen varmistamisessa tai muissa projekteihin liittyvissä kriittisissä seikoissa voisi olla negatiivinen vaikutus yhtiön kannattavuuteen.
Valtaosa KONEen toimitusketjussa käytetyistä komponenteista on alihankittu ulkoisilta toimittajilta, minkä vuoksi KONE on altis komponenttien sekä raakaaineiden hintojen muutoksille. Odotettua suuremmalla komponenttien tai raakaaineiden hinnannousulla voi olla merkittävä vaikutus KONEen kannattavuuteen.
KONEen liiketoiminnot ovat riippuvaisia tuotantolaitosten, hankintakanavien, operatiivisten palvelujärjestelmien ja logistiikkaprosessien toimintavarmuudesta, laadusta ja luotettavuudesta. Myös tietotekniikka on merkittävässä osassa KONEen toiminnassa, ja KONEen liiketoiminta on riippuvainen tiedon laadusta, oikeellisuudesta ja saatavuudesta. Tästä johtuen KONE on materiaaliriskien ohella alttiina myös kyberturvallisuusriskeille, sillä operatiiviset informaatiojärjestelmät ja tuotteet voivat olla alttiita toiminnan keskeytymiselle, tiedon häviämiselle tai manipuloimiselle sekä toimintahäiriöille. Tämä voi johtaa prosessien ja tuotteiden saatavuuden keskeytyksiin ja täten vaikuttaa KONEen liiketoimintaan. Arkaluontoisen työntekijätai asiakasdatan tietovuodot voivat myös johtaa merkittäviin taloudellisiin seurauksiin ja mainehaittoihin. Kyseiset ongelmat voisivat johtua muun muassa kyberrikoksista, kyberhyökkäyksistä, haittaohjelmista, tietovarkauksista, petoksista, väärinkäytöksistä tai työntekijöidemme tai myyjiemme tahattomista virheistä.
Merkittävä osa KONEen liikevaihdosta on muissa valuutoissa kuin euroissa, mikä altistaa KONEen valuuttakurssien muutoksista aiheutuville riskeille. KONE on myös alttiina rahoituslaitoksiin liittyville vasta-
| Riski | Toimenpiteet riskien lieventämiseksi |
|---|---|
| Taloustilanteen heikentyminen, erityisesti Kiinassa | KONE pyrkii jatkuvasti parantamaan kilpailukykyään kaikissa liiketoimin noissa sekä kaikilla liiketoiminta-alueilla. KONEella on laaja maantieteelli |
| nen kattavuus ja tasapainoinen liiketoimintaportfolio. | |
| Epäonnistuminen ulkoisen toimintaympäristön | KONEen tavoitteena on olla toimialan johtaja investoimalla tutkimus- ja |
| muutosten ennakoimisessa, mukaan lukien digita | kehitystyöhön ja käyttämällä avoimen innovaation lähestymistapaa. |
| lisaation mahdollistamat uudet asiakasvaatimukset | KONE myös seuraa tarkasti markkinan ja toimialan nousevia trendejä. |
| sekä kilpailu, ekosysteemit ja liiketoimintamallit. | |
| Yllättävät muutokset sääntelyssä ja regulatiivisen | Vähentääkseen riskiä sääntely-ympäristössä tapahtuvista odottamatto |
| protektionismin kasvu | mista muutoksista, KONE seuraa aktiivisesti sääntelyn kehittymistä ja |
| arvioi globaalia jalanjälkeään. | |
| Häiriöt globaalissa toimitusketjussa, erityisesti | Vähentääkseen toimitusketjun mahdollisten häiriöiden todennäköisyyttä |
| Kiinassa | ja niiden vaikutuksia KONE kehittää aktiivisesti liiketoiminnan jatkuvuuden |
| hallintamenetelmiä. KONE myös seuraa merkittävimpien alihankkijoi | |
| densa toimintaa, liiketoiminnan jatkuvuuden hallintamenetelmiä ja vaka | |
| varaisuutta. Tavoitteena on myös varmistaa kriittisten komponenttien ja | |
| palveluiden osalta vaihtoehtoisten hankintakanavien saatavuus. KONEella | |
| on lisäksi globaali omaisuus- ja keskeytysvakuutusohjelma. | |
| Ongelmat tuotelaadussa sekä mainehaitat | Vähentääkseen tuoteriskejä KONE on määritellyt suunnittelu-, toimitus-, |
| tuotanto-, asennus- ja huoltoprosessit sisältäen tiukat laadunvarmis | |
| tusprosessit. Lisäksi KONEen tavoitteena on läpinäkyvä ja luotettava | |
| kommunikointi mainehaittojen ehkäisemiseksi ja haitallisten tapausten | |
| hallitsemiseksi. KONEella on myös tiukat hallinnointiperiaatteet. | |
| Tarvittavien operatiivisten resurssien varmistaminen | KONE hallitsee näitä riskejä proaktiivisella projekti- ja resurssisuunnittelulla |
| sekä tiukoilla laadunvarmistusprosesseilla. | |
| Raaka-aineiden hintojen muutokset | Pienentääkseen raaka-aine- ja hankintahintojen vaihtelua KONE pyrkii |
| solmimaan kiinteähintaisia sopimuksia merkittävien toimittajien kanssa | |
| huomattavalle osalle raaka-aine- ja komponenttihankinnoistaan. | |
| IT-järjestelmien laatu ja luotettavuus sekä kybertur | KONEen turvallisuusohjeet määrittelevät kontrollikeinot tiedon suoja |
| vallisuusriskit | ukselle sekä toiminnassa ja kehitystyön alla oleville tietojärjestelmille |
| kyberturvallisuusuhkien havaitsemiseksi ja niistä palautumiseksi. KONE | |
| toimii ulkopuolisten turvallisuuspalveluntarjoajien kanssa sekä tunnettujen | |
| ja luotettavien teknologiapartnereiden kanssa hallitakseen riskejä. KONE | |
| tekee testejä, arviointeja ja harjoituksia identifioidakseen riskejä ja varmis | |
| taakseen asianmukaisen valmiuden. Löydösten perusteella KONE jatkaa | |
| kyberturvallisuuteen liittyvien kyvykkyyksien parantamista. | |
| Rahoitusriskit | KONEen rahoitustoiminto vastaa keskitetysti KONEen rahoitusriskien |
| hallinnasta. Tarkempia tietoja rahoitusriskeistä on julkaistu tilinpäätöksen 2017 liitetiedoissa 2.4 ja 5.3. |
puoliriskeille, koska KONEella on merkittäviä summia likvidejä varoja talletettuna, rahoituslaitosten kautta sijoitettuna ja johdannaisissa. Lisäksi, KONE on alttiina riskeille, jotka liittyvät sen asiakkaiden maksukykyyn ja aikatauluun, ja jotka voivat johtaa luottotappioihin. Merkittävillä muutoksilla eri maiden rahoitus- tai verosääntelyssä tai niiden tulkinnoissa voi myös olla merkittävä vaikutus KONEen taloudelliseen kehitykseen. Tarkempia tietoja rahoitusriskeistä on julkaistu tilinpäätöksen 2017 liitetiedoissa 2.4 ja 5.3.
KONEen merkittävimpien riskien arviointi kattaa myös merkittävät ei-taloudelliset riskit. Kirjanpitolain vaatimusten mukaisesti KONE on tunnistanut myös alla oleviin teemoihin liittyvät keskeisimmät riskit riippumatta siitä, ovatko ne KONEelle merkittäviä kokonaiskuvassa. Tyypillinen ei-taloudellisen riskin vaikutus riskin toteutuessa olisi mainehaitta. Alla mainittujen riskienhallintakeinojen lisäksi KONE pyrkii maineriskejä ehkäistäkseen avoimeen ja luotettavaan viestintään sekä mahdollisten haitallisten tapausten proaktiiviseen johtamiseen ja niistä oppimiseen.
KONEen toimintaan ei liity merkittäviä ympäristöriskejä. Merkittävimmät ympäristöriskit ovat kyvyttömyys kontrolloida vaarallisten aineiden käyttöä toimitusketjussa sekä epäonnistuminen KONEen palveluiden koko elinkaaren ympäristövaikutusten arvioinnissa. Ympäristöriskejä hallitaan tekemällä sisäisiä ja ulkoisia tarkastuksia sekä seuraamalla jatkuvasti ympäristövaatimuksia ja ympäristöön liittyvää suorituskykyämme.
Turvallisuus on KONEelle tärkeä asia ja mahdolliset onnettomuudet ovat suurimpien sosiaalisten ja työntekijöihin liittyvien riskien joukossa. Onnettomuuksien todennäköisyyttä pienennetään esimerkiksi kattavan koulutuksen, standardoitujen huolto- ja asennusmenetelmien sekä säännöllisten prosessiauditointien avulla. Suuret korjaukset tai jälkikäteisasennukset julkisissa infrastruktuureissa voivat vaikuttaa useiden ihmisten päivittäiseen elämään, ja niillä voi siten olla mainevaikutuksia. Turvallisuudella ja laadulla on suuri merkitys tuotteiden suunnittelussa, toimituksessa, tuotannossa, asennuksessa ja huollossa sisältäen tiukat laadunvarmistusprosessit. KONE myös noudattaa globaalisti hyväksyttäjä periaatteita mahdollisten onnettomuuksien hallinnassa.
Merkittävimmät ihmisoikeuksiin liittyvät riskit esiintyvät toimitusketjussa ja liittyvät työoloihin. Kaikkien uusien toimittajien on allekirjoitettava KONEen toimittajien eettinen ohjesääntö (KONE Supplier Code of Conduct), jossa määritellään eettisten liiketoimintaperiaatteiden vaatimukset sisältäen työelämään ja ihmisoikeuksiin liittyvät edellytyksemme.
KONE edellyttää korkeita eettisiä standardeja ja eettisten ohjesääntöjen noudattamista omilta työntekijöiltään sekä KONEen yhteistyökumppaneilta. Nämä ohjesäännöt kattavat lukuisia aiheita, esimerkiksi kilpailulainsäädännön, kauppapakotteiden noudattamisen, työelämä- ja ihmisoikeudet sekä korruption ja lahjonnan kieltämisen. KONEen työntekijöiden tai sen eri sidosryhmien epäeettiset toimintatavat voivat aiheuttaa KONEelle mainehaittoja, minkä lisäksi niillä voi olla myös taloudellisia vaikutuksia. Vaikka riskit tällaisten toimintatapojen toteutumisesta ovat osa KONEen säännöllisiä tarkastusprosesseja, tärkein sisäinen hallintakeino on yrityskulttuurin kehittäminen koulutusten avulla sekä tietoisuutta lisäämällä.
KONE Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin Helsingissä 28. helmikuuta 2017. Kokous vahvisti tilinpäätöksen ja myönsi tilivelvollisille vastuuvapauden tilikaudelta 1.1.–31.12.2016.
Hallituksen jäsenten lukumääräksi vahvistettiin kahdeksan. Hallituksen jäseninä jatkoivat Matti Alahuhta, Anne Brunila, Antti Herlin, Iiris Herlin, Jussi Herlin, Ravi Kant, Juhani Kaskeala sekä Sirpa Pietikäinen.
Yhtiökokouksen jälkeen pitämässään kokouksessa hallitus valitsi keskuudestaan puheenjohtajaksi Antti Herlinin ja varapuheenjohtajaksi Jussi Herlinin.
Tarkastusvaliokunnan jäseniksi valittiin Jussi Herlin puheenjohtajaksi sekä Anne Brunila, Antti Herlin ja Ravi Kant jäseniksi. Anne Brunila ja Ravi Kant ovat riippumattomia sekä yhtiöstä että merkittävistä osakkeenomistajista.
Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan jäseniksi valittiin Antti Herlin puheenjohtajaksi sekä Matti Alahuhta, Jussi Herlin ja Juhani Kaskeala jäseniksi. Juhani Kaskeala on riippumaton sekä yhtiöstä että merkittävistä osakkeenomistajista. Matti Alahuhta on ollut riippumaton merkittävistä osakkeenomistajista 31.3.2017 saakka ja 1.4.2017 lähtien on riippumaton sekä yhtiöstä että merkittävistä osakkeenomistajista.
Yhtiökokous vahvisti hallituksen puheenjohtajan palkkioksi 54 000 euroa, varapuheenjohtajan palkkioksi 44 000 euroa ja jäsenten palkkioksi 37 000 (aiemmin 33 000) euroa. Lisäksi vahvistettiin 500 euron kokouspalkkio hallituksen ja valiokuntien kokouksista kuitenkin siten, että muualla kuin Suomessa asuville valiokuntien jäsenille em. kokouspalkkio valiokuntien kokouksista on 2 000 euroa. Vuosipalkkiosta 40 prosenttia suoritetaan KONE Oyj:n B-sarjan osakkeina ja loput rahana.
Yhtiökokous myönsi hallitukselle valtuuden omien osakkeiden hankkimiseen. Osakkeita voidaan hankkia enintään 52 440 000 kappaletta siten, että A-sarjan osakkeita voidaan hankkia enintään 7 620 000 kappaletta ja B-sarjan osakkeita enintään 44 820 000 kappaletta. Valtuutus on voimassa yhden vuoden ajan yhtiökokouksen päätöksestä lukien.
Tilintarkastajiksi valittiin tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy ja KHT Niina Vilske.
Osingoksi vahvistettiin hallituksen esityksen mukaisesti 1,5475 euroa kutakin 76 208 712 A-sarjan osaketta kohden ja 1,55 euroa kutakin ulkona olevaa 437 076 029 B-sarjan osaketta kohden. Osingonjaon täsmäytyspäivä oli 2. maaliskuuta 2017 ja osingot maksettiin 9. maaliskuuta 2017.
Vuonna 2013 KONE myönsi ehdollisen optio-ohjelman. Optio-oikeudet 2013 otettiin julkisen kaupankäynnin kohteeksi Nasdaq Helsinki Oy:n pörssilistalla 1.4.2015. Optio-oikeuksia oli yhteensä 750 000 kappaletta, joista 55 000 omisti KONE Oyj:n tytäryhtiö. Raportointikauden aikana optio-oikeuksilla 2013 merkittiin yhteensä 514 278 uutta KONEen B-sarjan osaketta. Osakkeiden merkintäaika päättyi 30.4.2017.
Joulukuussa 2013 KONE myönsi ehdollisen 2014-optio-ohjelman. Optiooikeudet 2014 otettiin julkisen kaupankäynnin kohteeksi Nasdaq Helsinki Oy:n pörssilistalla 1.4.2016. Optio-oikeuksia oli yhteensä 1 500 000 kappaletta, joista 133 000 omistaa KONE Oyj:n tytäryhtiö. Raportointikauden aikana optiooikeuksilla 2014 merkittiin yhteensä 484 172 uutta KONEen B-sarjan osaketta. Joulukuun 2017 lopussa jäljellä ulkona olevilla optio-oikeuksilla voitiin merkitä enintään 869 698 osaketta. Kullakin optio-oikeudella voi merkitä yhden (1) KONEen B-sarjan uuden osakkeen merkintähinnan ollessa 31.12.2017 26,65 euroa osakkeelta. Osakkeiden merkintäaika on 1.4.2016–30.4.2018.
Joulukuussa 2014 KONE myönsi ehdollisen 2015-optio-ohjelman. Optiooikeudet 2015 otettiin julkisen kaupankäynnin kohteeksi Nasdaq Helsinki Oy:n pörssilistalla 1.4.2017. Optio-oikeuksia oli yhteensä 1 500 000 kappaletta, joista 131 000 omistaa KONE Oyj:n tytäryhtiö. Raportointikauden aikana optiooikeuksilla 2015 merkittiin yhteensä 13 075 uutta KONEen B-sarjan osaketta. Joulukuun 2017 lopussa jäljellä ulkona olevilla optio-oikeuksilla voitiin merkitä enintään 1 355 925 osaketta. Kullakin optio-oikeudella voi merkitä yhden (1) KONEen B-sarjan uuden osakkeen merkintähinnan ollessa 31.12.2017 32,05 euroa osakkeelta. Osakkeiden merkintäaika on 1.4.2017–30.4.2019.
KONEella on käytössä kaksi erillistä osakepohjaista kannustinjärjestelmää. Toinen osakepohjainen kannustinjärjestelmä on suunnattu KONEen ylimmälle johdolle kattaen n. 60 henkilöä (toimitusjohtaja, johtokunta ja muu ylin johto) ja toinen muille erikseen määriteltäville KONEen avainhenkilöille, yhteensä n. 450 henkilölle. Molempien ohjelmien mahdollinen palkkio määräytyy vuosittain liikevaihdon ja liikevoiton kasvun perusteella. KONEen hallituksella on kuitenkin mahdollisuus muuttaa tavoitteiden perusteita vuosittain. Mahdollinen palkkio maksetaan KONE Oyj:n B-sarjan osakkeina sekä rahana siltä osin, mikä tarvitaan kattamaan osakkeista aiheutuvat verot ja veronluontoiset maksut. Kannustinjärjestelmiin liittyy kielto luovuttaa palkkiona saatuja osakkeita sekä osakkeiden ja rahasuorituksen palautusvelvollisuus työ- tai toimisuhteen päättyessä kahden vuoden aikana kunkin ansaintajakson päättymisestä. Osana ylimmän johdon osakepohjaista kannustinjärjestelmää on asetettu pitkän aikavälin tavoite omistukselle.
Huhtikuussa KONE luovutti 483 448 hallussaan ollutta B-sarjan osaketta osakepohjaiseen kannustinjärjestelmään ja 2 932 B-sarjan osaketta hallituksen jäsenille osana hallituksen vuosipalkkiota. Joulukuussa KONEelle palautui osakepalkkiojärjestelmän ehtojen mukaisesti 5 035 yhtiön omaa B-sarjan osaketta. Tammi– joulukuussa 2017 KONE ei käyttänyt valtuutustaan omien osakkeiden ostamiseen. Joulukuun 2017 lopussa konsernilla oli hallussaan 12 402 796 B-sarjan osaketta. Yhtiön hallussa olevat osakkeet edustavat 2,8 % kaikista listatuista B-sarjan osakkeista, mikä vastaa 1,0 % kaikista äänistä.
Tammi–joulukuussa 2017 Nasdaq Helsinki Oy:ssä kaupankäynnin kohteena oli 175,3 miljoonaa KONE Oyj:n B-sarjan osaketta. Osakkeiden vaihto katsauskaudella oli 7 666 miljoonaa euroa. Keskimääräinen päivittäinen osakevaihto oli 698 221 osaketta (1–12/2016: 769 607). Osakkeen hinta 31. joulukuuta 2017 oli 44,78 euroa. Osakkeen hinnan volyymilla painotettu keskiarvo oli katsauskaudella 43,73 euroa. Katsauskaudella osakkeen korkein hinta oli 47,70 euroa ja matalin 39,77 euroa. Nasdaq Helsinki Oy:n lisäksi KONEen B-sarjan osakkeella käydään kauppaa myös useilla vaihtoehtoisilla markkinapaikoilla. KONEen B-osakkeiden vaihdon volyymi Nasdaq Helsinki Oy:ssä vastasi noin 27,2 % koko niiden vaihdon volyymista tammi–joulukuussa 2017 (lähde: Fidessa Fragmentation Index, http://fragmentation.fidessa. com).
Rekisteröityjen osakkeenomistajien lukumäärä oli katsauskauden alussa 57 471 ja lopussa 61 139. Yksityisten osakkeenomistajien lukumäärä katsauskauden lopussa oli 57 371, mikä vastaa noin 13,0 % listatuista B-sarjan osakkeista.
Hallintarekistereiden mukaan 48,0 % KONEen listatuista B-sarjan osakkeista oli katsauskauden lopussa ulkomaisten osakkeenomistajien omistuksessa. Muut ulkomaiset omistukset katsauskauden lopussa vastasivat 3,5 % listatuista B-sarjan osakkeista. Kaiken kaikkiaan 51,5 % KONEen listatuista B-sarjan osakkeista oli katsauskauden lopussa ulkomaisessa omistuksessa, mikä vastaa noin 19,2 % kaikista äänistä.
KONE vastaanotti 10. maaliskuuta 2017 Arvopaperimarkkinalain 9. luvun 10. pykälän mukaisen ilmoituksen, että The Capital Group Companies, Inc.:in ja sen hallinnoimien rahastojen omistusosuus KONE Oyj:n osakkeiden kokonaismäärästä laski alle viiden (5) prosentin 9. maaliskuuta 2017.
Tammi–joulukuun 2017 aikana KONE vastaanotti useita Arvopaperimarkkinalain 9. luvun 10. pykälän mukaisia ilmoituksia BlackRock, Inc:iltä. Ilmoitukset vastaanotettiin 4. toukokuuta, 5. toukokuuta, 8. toukokuuta, 16. kesäkuuta, 20. kesäkuuta, 11. heinäkuuta, 13. syyskuuta, 14. syyskuuta, 15. syyskuuta, 20. syyskuuta ja 1. marraskuuta. Kaikki ilmoitukset on pörssitiedotettu ja ne ovat saatavilla KONE Oyj:n internet-sivuilta osoitteessa www.kone. com. Viimeisimmän, 2. marraskuuta 2017 tiedotetun ilmoituksen mukaan BlackRock, Inc.:in ja sen hallinnoimien rahastojen omistusosuus KONE Oyj:n osakkeiden kokonaismäärästä laski alle viiden (5) prosentin 31. lokakuuta 2017. BlackRock, Inc.:in ja sen hallinnoimien rahastojen yhteenlaskettu omistusosuus mukaan lukien AML 9:6a:n mukaiset rahoitusvälineet KONE Oyj:n osakkeiden kokonaismäärästä pysyi yli viiden (5) prosentin 31. lokakuuta 2017.
Uusissa laitteissa Kiinan markkinan odotetaan laskevan hieman tai pysyvän vakaana tilatuissa yksiköissä ja tiukan kilpailun odotetaan jatkuvan. Muualla Aasian ja Tyynenmeren alueella markkinan odotetaan kasvavan. Myös Pohjois-Amerikan markkinan sekä markkinan Euroopan, Lähi-idän ja Afrikan alueella odotetaan kasvavan hieman.
Huoltomarkkinan odotetaan kasvavan voimakkaimmin Aasian ja Tyynenmeren alueella ja kasvavan hieman muilla alueilla.
Modernisointimarkkinan odotetaan kasvavan hieman Euroopan, Lähi-idän ja Afrikan alueella ja Pohjois-Amerikassa ja kehittyvän vahvasti Aasian ja Tyynenmeren alueella.
KONEen vuoden 2018 liikevaihdon kasvun arvioidaan olevan suunnilleen vuoden 2017 tasolla vertailukelpoisin valuuttakurssein. Oikaistun liikevoittomarginaalin odotetaan laskevan edelleen vuonna 2018, kuten vuonna 2017. Marginaalipaineen odotetaan kuitenkin helpottavan tehtyjen hinnoittelu- ja tuottavuudenparannustoimenpiteiden johdosta loppuvuodesta 2018.
Liiketoimintanäkymät perustuvat KONEen huolto- ja tilauskantaan sekä markkinanäkymiin. Vuoden 2018 oikaistulle liikevoittomarginaalille painetta aiheuttavat pääasiassa vuonna 2017 saatujen tilausten marginaalissa nähty lasku, erityisesti Kiinassa, sekä korkeammat raaka-aineiden hinnat. Marginaalipaineen odotetaan helpottavan tehtyjen hinnoittelu- ja yleisten tuottavuudenparannustoimenpiteiden sekä Accelerate-ohjelmasta saatavien ensimmäisten säästöjen johdosta loppuvuodesta 2018. Uuslaiteliiketoiminnan Kiinan ulkopuolella ja palveluliiketoiminnan odotetaan kehittyvän edelleen positiivisesti. Valuuttakursseilla arvioidaan olevan noin 40 miljoonan euron negatiivinen vaikutus KONEen liikevoittoon vuonna 2018 olettaen, että valuuttakurssit pysyisivät joulukuun 2017 lopun tasolla.
1.1.2018 voimaan astuvien uusien IFRS 15 -laskentaperiaatteiden käyttöönoton seurauksena KONEen liikevaihdon tuloutus muuttuu vuonna 2018. IFRS 15:n mukaiset vertailutiedot julkaistaan maaliskuussa 2018. Tulevasta muutoksesta johtuen, KONE antaa tarkemmat liiketoimintanäkymät 25.4.2018 raportoitavan Q1 2018 -osavuosikatsauksen yhteydessä. Laskentaperiaatteiden muutoksella ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta vuositason liikevaihtoon tai liikevoittoon.
Emoyhtiön vapaa oma pääoma 31.12.2017 oli 2 195 493 551,80 euroa, josta tilikauden voiton osuus on 1 054 610 239,57 euroa.
Hallitus ehdottaa, että yhtiökokouksen käytettävissä olevista voittovaroista jaetaan osinkoa 1,6475 euroa kutakin ulkona olevaa 76 208 712 A-sarjan osaketta kohden ja 1,65 euroa kutakin ulkona olevaa 438 568 899 B-sarjan osaketta kohden, joten osingonjaon yhteismääräksi ehdotetaan 849 192 536,37 euroa.
Jäljelle jäävät jakokelpoiset varat 1 346 301 015,43 euroa jätetään vapaaseen omaan pääomaan.
Osinko ehdotetaan maksettavaksi 7.3.2018. Kaikki osingonmaksun täsmäytyspäivänä ulkona olevat osakkeet, lukuun ottamatta emoyhtiön hallussa olevia omia osakkeita, ovat oikeutettuja osinkoon vuodelta 2017.
KONE Oyj:n yhtiökokous pidetään maanantaina 26. helmikuuta 2018 klo 11.00 Finlandia-talossa osoitteessa Mannerheimintie 13, Helsinki.
Helsingissä 25. tammikuuta 2018
KONE Oyj:n hallitus
Osakeyhtiölain ja Valtiovarainministeriön asetuksen arvopaperin liikkeeseenlaskijan säännöllisestä tiedonantovelvollisuudesta edellyttämiä tietoja, kuten osakelajeja, osakkeenomistajia, lähipiiriä, osakepalkintaa ja optio-oikeuksien ehtoja sekä taloudellisia tunnuslukuja, esitetään vuosikatsauksen sivuilla 62–66, jotka ovat osa virallista toimintakertomusta, sekä tilinpäätöksen liitetiedoissa.
Tämä raportti sisältää tulevaisuuteen suuntautuneita lausumia, jotka perustuvat tällä hetkellä KONEen johdon tiedossa oleviin oletuksiin ja tekijöihin sekä sen tämänhetkisiin päätöksiin ja suunnitelmiin. Vaikka johto uskoo, että tulevaisuuteen suuntautuneet oletukset ovat perusteltuja, mitään varmuutta ei ole siitä, että kyseiset oletukset osoittautuvat oikeiksi. Tämän vuoksi tulokset voivat erota merkittävästi tulevaisuuteen suuntautuneisiin lausumiin sisältyneistä oletuksista johtuen muun muassa muutoksista taloudessa, markkinoilla, kilpailuolosuhteissa sekä muutoksista laissa ja säännöksissä ja valuuttakursseissa.
| Me | Liite | 1.1.–31.12.2017 | % | 1.1.–31.12.2016 | % |
|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 2.1 | 8 942,4 | 8 784,3 | ||
| Kulut ja poistot | 2.2, 2.3 | -7 725,3 | -7 491,0 | ||
| Liikevoitto (EBIT) | 1 217,1 | 13,6 | 1 293,3 | 14,7 | |
| Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista | 5.6 | -0,2 | 1,2 | ||
| Rahoitustuotot | 2.5 | 72,2 | 66,8 | ||
| Rahoituskulut | 2.5 | -13,9 | -31,0 | ||
| Voitto ennen veroja | 1 275,2 | 14,3 | 1 330,3 | 15,1 | |
| Verot | 2.6 | -300,1 | -307,7 | ||
| Tilikauden voitto | 975,1 | 10,9 | 1 022,6 | 11,6 | |
| Tilikauden voiton jakautuminen: | |||||
| Emoyhtiön osakkeenomistajille | 968,0 | 1 023,7 | |||
| Määräysvallattomille omistajille | 7,1 | -1,1 | |||
| Yhteensä | 975,1 | 1 022,6 | |||
| Emoyhtiön osakkeenomistajille tilikauden voitosta laskettu | |||||
| osakekohtainen tulos, e | 2.7 | ||||
| Laimentamaton osakekohtainen tulos, e | 1,89 | 2,00 | |||
| Laimennusvaikutuksella oikaistu | |||||
| osakekohtainen tulos, e | 1,88 | 1,99 |
| Me | Liite | 1.1.–31.12.2017 | 1.1.–31.12.2016 |
|---|---|---|---|
| Tilikauden voitto | 975,1 | 1 022,6 | |
| Muut laajan tuloksen erät verovaikutus huomioituna: | 2.8 | ||
| Muuntoero | -203,9 | -23,2 | |
| Ulkomaisten tytäryhtiöiden suojaus | 52,8 | -8,6 | |
| Tulevien kassavirtojen suojaus | 39,3 | -13,7 | |
| Erät jotka saatetaan tulevaisuudessa | |||
| siirtää tulosvaikutteisiksi | -111,7 | -45,5 | |
| Työsuhde-etuuksien uudelleenarvostus | 8,3 | -9,9 | |
| Erät joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi | 8,3 | -9,9 | |
| Muut laajan tuloksen erät yhteensä | |||
| verovaikutus huomioituna | -103,4 | -55,3 | |
| Tilikauden laaja tulos | 871,7 | 967,3 | |
| Laajan tuloksen jakautuminen: | |||
| Emoyhtiön osakkeenomistajille | 864,6 | 968,4 | |
| Määräysvallattomille omistajille | 7,1 | -1,1 | |
| Yhteensä | 871,7 | 967,3 |
| Varat Me | Liite | 31.12.2017 | 31.12.2016 | |
|---|---|---|---|---|
| Pitkäaikaiset varat | ||||
| Liikearvo | 4.2 | 1 325,5 | 1 371,8 | |
| Aineettomat hyödykkeet | 4.3 | 274,5 | 292,9 | |
| Aineelliset hyödykkeet | 4.4 | 377,0 | 368,3 | |
| Osuudet osakkuusyhtiöissä | 5.6 | 1,4 | 5,0 | |
| Osakkeet ja muut pitkäaikaiset sijoitukset | 5.3, 5.4 | 114,5 | 124,9 | |
| Pitkäaikaiset lainasaamiset | I | 5.3, 5.5 | 0,7 | 7,4 |
| Työsuhde-etuudet | I | 5.3, 5.7 | 11,5 | - |
| Laskennalliset verosaamiset | II | 3.6 | 268,3 | 318,4 |
| Pitkäaikaiset varat yhteensä | 2 373,4 | 2 488,5 | ||
| Lyhytaikaiset varat | ||||
| Vaihto-omaisuus | II | 3.1 | 1 244,6 | 1 373,5 |
| Myyntisaamiset | II | 3.2, 5.3 | 1 608,7 | 1 573,7 |
| Siirtosaamiset | II | 3.3, 5.3 | 378,3 | 368,4 |
| Tuloverosaamiset | II | 67,5 | 61,4 | |
| Lyhytaikaiset talletukset ja lainasaamiset | I | 5.3, 5.5 | 1 568,8 | 1 496,6 |
| Rahavarat | I | 5.3 | 496,5 | 589,2 |
| Lyhytaikaiset varat yhteensä | 5 364,4 | 5 462,8 | ||
| Varat yhteensä | 7 737,8 | 7 951,3 | ||
| Oma pääoma ja velat Me | Liite | 31.12.2017 | 31.12.2016 | |
| Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma | ||||
| Osakepääoma | 5.2 | 65,9 | 65,8 | |
| Ylikurssirahasto | 100,3 | 100,3 | ||
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 205,8 | 166,1 | ||
| Arvonmuutos- ja suojausrahasto | 9,4 | -29,9 | ||
| Muuntoero | 89,3 | 240,3 | ||
| Työsuhde-etuuksien uudelleenarvostus | -105,2 | -113,5 | ||
| Kertyneet voittovarat | 2 528,6 | 2 353,8 | ||
| Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma yhteensä |
2 894,2 | 2 782,9 | ||
| Määräysvallattomien omistajien osuudet | 13,3 | 12,7 | ||
| Oma pääoma yhteensä | 2 907,4 | 2 795,6 | ||
| Pitkäaikainen vieras pääoma | ||||
| Lainat | I | 5.3 | 194,7 | 203,1 |
| Työsuhde-etuudet | I | 5.3, 5.7 | 152,2 | 176,7 |
| Laskennalliset verovelat | II | 3.6 | 136,1 | 154,2 |
| Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä | 483,0 | 534,0 | ||
| Varaukset | II | 3.5 | 142,3 | 183,2 |
| Lyhytaikainen vieras pääoma | ||||
| Pitkäaikaisten lainojen seuraavan vuoden lyhennykset | I | 5.3 | 14,9 | 14,1 |
| Lyhytaikaiset lainat ja muut velat | I | 5.3 | 25,5 | 11,6 |
| Saadut ennakot | II | 3.1 | 1 806,1 | 1 976,9 |
| Ostovelat | II | 5.3 | 705,1 | 743,3 |
| Siirtovelat | II | 3.4, 5.3 | 1 568,3 | 1 610,0 |
| Tuloverovelat | II | 85,1 | 82,5 | |
| Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä | 4 205,0 | 4 438,5 | ||
| Oma pääoma ja velat yhteensä | 7 737,8 | 7 951,3 |
I-kirjaimella merkityt taserivit sisältyvät korollisiin nettovelkoihin. II-kirjaimilla merkityt taserivit sisältyvät nettokäyttöpääomaan.
| Me | Liite | pääoma Osake |
Ylikurssi rahasto |
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto |
Arvonmuutos- ja suojausrahasto |
Muuntoero | Työsuhde-etuuk sien uudelleen arvostus |
osakkeet Omat |
voittovarat Kertyneet |
Tilikauden voitto |
Määräysvallatto mien omistajien osuudet |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1.1.2017 | 65,8 | 100,3 | 166,1 | -29,9 | 240,3 | -113,5 -236,7 | 2 590,5 | 12,7 | 2 795,6 | |||
| Tilikauden voitto | 968,0 | 7,1 | 975,1 | |||||||||
| Muut laajan tuloksen erät: | 2.8 | |||||||||||
| Muuntoeron muutos | -203,9 | -203,9 | ||||||||||
| Ulkomaisten tytäryhtiöiden suojaus |
52,8 | 52,8 | ||||||||||
| Tulevien rahavirtojen suojaus | 39,3 | 39,3 | ||||||||||
| Työsuhde-etuuksien uudelleenarvostus |
8,3 | 8,3 | ||||||||||
| Tapahtumat osakkeenomistajien ja määräysvallattomien omistajien kanssa: |
5.2 | |||||||||||
| Voitonjako | -795,4 | -795,4 | ||||||||||
| Oman pääoman lisäys (optio-oikeudet) |
0,1 | 24,7 | 24,9 | |||||||||
| Omien osakkeiden osto | - | |||||||||||
| Muutos määräysvallattomien omistajien osuuksissa |
-6,5 | -6,5 | ||||||||||
| Optio- ja osakepalkitseminen | 15,0 | 18,9 | -16,6 | 17,2 | ||||||||
| 31.12.2017 | 65,9 | 100,3 | 205,8 | 9,4 | 89,3 | -105,2 -217,8 | 1 778,4 | 968,0 | 13,3 | 2 907,4 |
| Me | Liite | pääoma Osake |
Ylikurssi rahasto |
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto |
Arvonmuutos- ja suojausrahasto |
Muuntoero | Työsuhde-etuuk sien uudelleen arvostus |
osakkeet Omat |
voittovarat Kertyneet |
Tilikauden voitto |
Määräysvallatto mien omistajien osuudet |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1.1.2016 | 65,7 | 100,3 | 140,7 | -16,2 | 272,1 | -103,6 -210,6 | 2 279,1 | 48,0 | 2 575,5 | |||
| Tilikauden voitto | 1 023,7 | -1,1 | 1 022,6 | |||||||||
| Muut laajan tuloksen erät: | 2.8 | |||||||||||
| Muuntoeron muutos | -23,2 | -23,2 | ||||||||||
| Ulkomaisten tytäryhtiöiden | ||||||||||||
| suojaus | -8,6 | -8,6 | ||||||||||
| Tulevien rahavirtojen suojaus | -13,7 | -13,7 | ||||||||||
| Työsuhde-etuuksien | ||||||||||||
| uudelleenarvostus | -9,9 | -9,9 | ||||||||||
| Tapahtumat osakkeenomistajien | ||||||||||||
| ja määräysvallattomien | ||||||||||||
| omistajien kanssa: | 5.2 | |||||||||||
| Voitonjako | -718,2 | -718,2 | ||||||||||
| Oman pääoman lisäys | ||||||||||||
| (optio-oikeudet) | 0,1 | 18,3 | 18,4 | |||||||||
| Omien osakkeiden osto | -39,3 | -39,3 | ||||||||||
| Muutos määräysvallattomien | ||||||||||||
| omistajien osuuksissa | 9,1 | -34,2 | -25,1 | |||||||||
| Optio- ja osakepalkitseminen | 7,1 | 13,1 | -3,1 | 17,1 | ||||||||
| 31.12.2016 | 65,8 | 100,3 | 166,1 | -29,9 | 240,3 | -113,5 -236,7 | 1 566,7 | 1 023,7 | 12,7 | 2 795,6 |
| Me | 1.1.–31.12.2017 | 1.1.–31.12.2016 |
|---|---|---|
| Myyntitulot | 8 818,0 | 8 872,8 |
| Ostot, palkat ja muut menot | -7 554,7 | -7 363,3 |
| Rahavirta liiketoiminnasta ennen rahoituseriä ja veroja | 1 263,3 | 1 509,5 |
| Saadut korot | 57,8 | 43,8 |
| Maksetut korot | -3,3 | -3,0 |
| Saadut osingot ja pääoman palautukset | 3,4 | 7,2 |
| Muut rahoituserät | -54,5 | -61,8 |
| Maksetut verot | -303,0 | -317,2 |
| Rahavirta liiketoiminnasta | 963,7 | 1 178,4 |
| Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin | -109,5 | -115,8 |
| Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myynnit | 0,5 | 0,4 |
| Yrityshankinnat vähennettynä hankituilla rahavaroilla | -34,6 | -82,2 |
| Rahavirta investoinneista | -143,5 | -197,6 |
| Rahavirta investointien jälkeen | 820,2 | 980,8 |
| Talletusten ja lainasaamisten nettomuutos | -82,4 | -154,2 |
| Lyhytaikaisten velkojen muutos | 13,5 | -176,7 |
| Pitkäaikaisten lainojen nostot | - | 160,0 |
| Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut | -46,7 | -4,2 |
| Omien osakkeiden osto | - | -39,3 |
| Oman pääoman lisäys (optio-oikeudet) | 24,9 | 18,4 |
| Voitonjako | -795,4 | -718,2 |
| Muutokset määräysvallattomien omistajien osuuksissa | -5,5 | -26,7 |
| Rahavirta rahoitustoiminnasta | -891,7 | -941,0 |
| Rahavarojen muutos | -71,5 | 39,8 |
| Rahavarat kauden alussa | 589,2 | 552,7 |
| Valuuttakurssien vaikutus | -21,1 | -3,3 |
| Rahavarat kauden lopussa | 496,5 | 589,2 |
Valuuttakurssimuutosten vaikutus on eliminoitu konsernin rahavirtalaskelmaa laadittaessa muuntamalla alkava tase tilikauden päättymispäivän kurssien mukaan.
| Me | 1.1.–31.12.2017 | 1.1.–31.12.2016 |
|---|---|---|
| Liikevoitto | 1 217,1 | 1 293,3 |
| Käyttöpääoman muutos ennen rahoituseriä ja veroja | -68,1 | 109,7 |
| Poistot ja arvonalentumiset | 114,3 | 106,5 |
| Rahavirta liiketoiminnasta ennen rahoituseriä ja veroja | 1 263,3 | 1 509,5 |
| Me | 1.1.–31.12.2017 | 1.1.–31.12.2016 |
|---|---|---|
| Korollinen nettovelka kauden alussa | -1 687,6 | -1 512,6 |
| Korollinen nettovelka kauden lopussa | -1 690,2 | -1 687,6 |
| Korollisen nettovelan muutos | -2,6 | -175,0 |
Laadintaperiaatteet löytyvät relevantin liitetiedon kohdalta osioista 2–6.
KONE Oyj on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Helsinki. KONE Oyj ja sen tytäryhtiöt muodostavat KONE-konsernin ("KONE" tai "konserni"). KONEen tavoitteena on tarjota paras käyttäjäkokemus kehittämällä ja toimittamalla ratkaisuja, jotka mahdollistavat ihmisten liikkumisen rakennuksissa sujuvasti, turvallisesti, mukavasti ja viivytyksettä yhä enemmän kaupungistuvassa ympäristössä. KONE tarjoaa asiakkailleen edistyksellisiä hissejä, liukuportaita, automaattiovia ja integroituja ratkaisuja parantamaan käyttäjäkokemusta rakennuksissa ja niiden välillä. KONE tarjoaa lisäksi huolto- ja modernisointipalveluja toiminnassa oleville laitteille.
KONE Oyj:n konsernitilinpäätös on laadittu Euroopan unionissa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaisesti (International Financial Reporting Standards, IFRS) noudattaen 31. joulukuuta 2017 voimassaolevia standardeja ja tulkintoja.
KONE on soveltanut tilikauden aikana voimaantulleita KONEtta koskevia standardimuutoksia ja tulkintoja. Muutoksilla ei ole ollut olennaista vaikutusta konsernin tilikauden tulokseen, taloudelliseen asemaan tai tilinpäätöksen esittämiseen.
Vuonna 2018 voimaantulevilla, muilla kuin alla kuvatuilla IFRS-standardeilla ei odoteta olevan olennaista vaikutusta konsernin tilikauden tulokseen, taloudelliseen asemaan tai tilinpäätöksen esittämiseen.
Konsernitilinpäätös on laadittu 12 kuukauden ajalta tilikaudelta 1.1.–31.12.2017. KONE Oyj:n hallitus on 25. tammikuuta 2018 hyväksynyt konsernitilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan varsinaisella yhtiökokouksella on oikeus hyväksyä, hylätä tai muuttaa tilinpäätöstä sen julkaisemisen jälkeen.
Tilinpäätöstiedot esitetään miljoonina euroina ja ne perustuvat liiketapahtumien alkuperäisiin hankintamenoihin, ellei laadintaperiaatteissa ole erikseen toisin mainittu. Tilinpäätöksessä esitetyt luvut on pyöristetty tarkoista arvoista, joten yksittäisten esitettyjen lukujen yhteenlaskettu summa voi poiketa esitetystä summaluvusta. Tunnusluvut on laskettu käyttäen tarkkoja arvoja.
Rahoituserät kirjataan kaupantekohetken mukaan.
International Accounting Standards Board on julkistanut kolme uutta KONEtta koskevaa standardia, IFRS 15, Myyntituotot asiakassopimuksista, IFRS 9, Rahoitusinstrumentit ja IFRS 16, Vuokrasopimukset. IFRS 15 ja IFRS 9 -standardeja on sovellettava 1. tammikuuta 2018 alkaen ja IFRS 16 -standardia 1. tammikuuta 2019 alkaen.
IFRS 15 sisältää viisivaiheisen mallin asiakassopimusten perusteella saatavien myyntituottojen kirjaamiseen. Tuloutus tapahtuu, kun (tai sitä mukaa kun) asiakas saa määräysvallan luvattuun tavaraan tai palveluun siinä määrässä, johon yritys odottaa olevansa oikeutettu kyseisistä tuotteista tai palveluista. Lisäksi IFRS 15 sisältää kattavat liitetietovaatimukset yhtiön asiakassopimuksista, sopimusten suoritevelvoitteista ja merkittävistä arvioista. KONE ottaa standardin käyttöön täysin takautuvasti vaadittuna soveltamispäivänä.
KONE on laatinut IFRS 15 -standardin vaikutuksista analyysin, joka voi muuttua tarkempaa analyysia viimeisteltäessä. Arvion perusteella standardin vaikutus koskee uusien laitteiden ja modernisoinnin sopimuksia, joissa tuloutus tulee tapahtuman sitä mukaa valmistusasteen mukaisesti, kun asiakas saa määräysvallan luvattuun omaisuuserään ts. erilliseen suoritevelvoitteeseen. Suoritevelvoitteella tarkoitetaan erotettavissa olevaa tuotetta tai palvelua, josta asiakas voi hyötyä erikseen. KONEen uuslaite- ja modernisaatiosopimuksissa erillinen suoritevelvoite on tavallisesti yksittäisen laitteen eli hissin, liukuportaan tai muun People Flow™ ratkaisun toimitus ja asennus. Valmistusastetta mitataan syntyneiden kustannusten osuudella suoritevelvoitteen arvioiduista kokonaiskustannuksista. Valmistusasteen mukainen tuloutus vaatii tulevien myyntien ja kustannusten tarkkaa ennustamista koko sopimuksen kestoajalle. Nämä merkittävät ennusteet ovat perustana tuloutettavalle myynnille ja sisältävät viimeisimmät arviot sopimuksien myynnistä, kustannuksista ja sopimuksiin sisältyvistä riskeistä oikaistuina tyypillisillä ennustetarkennuksilla samankaltaisille sopimuksille. Ennusteet saattavat merkittävästi muuttua johtuen sopimuksen valmistusasteesta sekä sopimuksien laajuuden, kustannusarvioiden ja asiakkaiden suunnitelmien muutoksista tai muista tekijöistä.
IFRS 15:n soveltamisella on huomattava vaikutus KONEen tilinpäätökseen. Käytännössä valmistusasteen mukaisen tulouksen odotetaan aikaistavan tuloutusta myös niille uuslaite- ja modernisaatiosopimuksille, joita ei ole jo nyt erikseen määritelty valmistusasteen mukaisesti tuloutettaviksi pitkäaikaisiksi suurprojekteiksi. KONEen arvion mukaan tämä ei kuitenkaan tule merkittävästi vaikuttamaan vuotuisaan raportoituun liikevaihtoon ja liikevoittoon. Taseen näkökulmasta standardin soveltaminen tulee alentamaan vaihto-omaisuuden määrää yli 50 % ja niihin liittyvien saatujen ennakoiden määrää noin 30 % mutta jonkin verran lisäävän saatavien määrää. Laskennalliset verosaamiset ja -velat muuttuvat hieman. Myös uusien laitteiden ja modernisoinnin tilauskanta tulee pienenemään noin 1 miljardia euroa sovellettaessa ensi kertaa valmistusasteen mukaisesta tuloutusmetodia. Kertyneet voittovarat 1.1.2017 nousevat noin 10 % johtuen tuloutuksen ajoituksen muutoksesta. IFRS 15 mukaiset vertailutiedot julkaistaan maaliskuussa 2018.
IFRS 9 sisältää uudistetun ohjeistuksen rahoitusvarojen luokitteluun ja arvostamiseen sekä uuden, odotettuihin luottotappioihin perustuvan mallin rahoitusvarojen arvonalentumisen arviointiin ja uudet yleisen suojauslaskennan vaatimukset. Lisäksi IFRS 9 sisältää laajennetut liitetieto- ja esitysvaatimukset. KONE on arvioinut uuden standardin vaikutusta tilinpäätökseen ja aikoo ottaa standardin käyttöön vaadittuna soveltamispäivänä.
KONEen arvion mukaan IFRS 9:n käyttöönoton pääasiallinen vaikutus tulee odotettujen luottotappioiden mallin soveltamisesta arvioitaessa epävarmoihin saataviin liittyvää arvonalentumista. Arvonalentumiskirjauksen odotetaan hieman kasvavan. IFRS 9 mukaan kaikki osakkeet ja muut pitkäaikaiset sijoitukset, jotka tällä hetkellä luokitellaan myytävissä oleviksi sijoituksiksi ja arvostetaan hankintamenoon tullaan arvostamaan käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta. KONE ei kuitenkaan odota huomattavaa vaikutusta muiden rahoitus erien tai suojauslaskennan tilinpäätöstapahtumiin, -arvoihin tai liitetietoihin KONEeen tilinpäätöksessä.
IFRS 16:n mukaan kaikki vuokrasopimukset esitetään vuokralle ottajan taseessa. Vuokralle ottaja kirjaa taseeseen käyttöoikeusomaisuuserän perustuen sen oikeuteen käyttää kyseistä omaisuuserää sekä vuokrasopimusvelan perustuen velvollisuuteen suorittaa vuokramaksuja. Standardi sisältää lyhytaikaisia sopimuksia ja arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä varten laaditut vapaaehtoiset helpotukset. Vuokralle antajan näkökulmasta raportointi säilyy samankaltaisena kuin nykyisin voimassaolevan standardin mukaan, eli vuokrasopimukset jaetaan edelleen rahoitusleasingsopimuksiin ja muihin vuokrasopimuksiin.
KONE on aloittanut alustavan arvioinnin IFRS 16 -standardin vaikutuksista tilinpäätökseen. Huomattavin havaittu vaikutus on, että KONE kirjaa taseeseen uusia varoja ja velkoja, jotka ovat pääosin nykyisten muiden vuokrasopimusten sisältämiä toimitiloja ja autoja. Lisäksi kyseisiin vuokrasopimuksiin liittyvien kulujen luonne muuttuu IFRS 16:n korvatessa vuokrakulun käyttöoikeusomaisuuserän poistolla ja vuokrasopimusvelasta aiheutuvalla korkokululla, joka raportoidaan osana rahoituskuluja. KONE ei ole vielä määrittänyt IFRS 16 -standardin käyttöönoton kvantitatiivisia vaikutuksia tilinpäätökseen. KONE tekee tarkemman arvion standardin vaikutuksista ja siirtymätavasta seuraavien kahdentoista kuukauden aikana.
Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiön lisäksi ne yhtiöt, joissa emoyhtiöllä on tilikauden lopussa välittömästi tai välillisesti yli puolet äänivallasta tai muutoin määräysvalta enemmistöosakkaiden kanssa tehtyjen sopimusten kautta. Omistuksen lisäksi otetaan huomioon myös mahdollinen muu määräysvallan tosiasiallinen luonne (erityistä tarkoitusta varten perustettu yksikkö). Hankitut tytäryhtiöt on yhdistelty konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan ja vastaavasti myydyt toiminnot ovat mukana määräysvallan lakkaamiseen saakka. Konserniyhtiöiden keskinäinen osakkeenomistus eliminoidaan hankintamenetelmällä. Luovutettu vastike, mukaanlukien ehdollinen kauppahinta sekä hankitun yrityksen yksilöitävissä olevat varat ja velat on arvostettu käypään arvoon hankintahetkellä. Hankintaan liittyvät menot on kirjattu kuluksi.
Määräysvallattomien omistajien osuus yrityshankinnan kohteesta arvostetaan joko käypään arvoon tai suhteelliseen omistusosuuteen hankinnan kohteen yksilöitävissä olevasta nettovarallisuudesta hankintahetkellä. Tilikauden voiton tai tappion jakautuminen emoyhtiön osakkeenomistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään tuloslaskelmassa. Laajan tuloksen jakautuminen emoyhtiön osakkeenomistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään laajan tuloslaskelman yhteydessä. Määräysvallattomien omistajien osuus omasta pääomasta esitetään konsernitaseessa omana eränään osana taseen omaa pääomaa.
Osakkuusyhtiö on yhtiö, jossa konsernilla on 20–50 prosenttia äänivallasta ja vähintään 20 prosentin omistusosuus tai jossa konsernilla on huomattava vaikutusvalta. Osakkuusyhtiöiden tilinpäätöstiedot on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Konsernin tuloslaskelmaan sisältyy konsernin osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista. Konsernin investoinnit osakkuusyhtiöihin hankinta-ajankohtana, mukaan lukien osakkuusyhtiöiden oman pääoman muutokset hankinta-ajankohdan jälkeen, on esitetty taseessa kohdassa "Osuudet osakkuusyhtiöissä". Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista sisältää myös vaiheittaisessa hankinnassa aikaisemmin omistetun osuuden uudelleenarvostustuloksen.
Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat sekä saatavat, velat, realisoitumattomat voitot ja sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöksessä.
KONEen kannattavuus esitetään yhtenä kokonaisuutena. KONEen liikeideana on palvella asiakkaita tarjoamalla heille tuotteiden koko elinkaaren kattavia ratkaisuja aina uusien tuotteiden asennuksesta asennettujen tuotteiden elinkaaren aikaiseen kunnossapitoon ja modernisointiin sekä lopulliseen uusimiseen. Suurin osa toimitetuista tuotteista johtaa pitkäaikaisiin KONE-kunnossapitosopimuksiin. KONEen liiketoimintarakenne on yhdenmukaistettu globaalisti määriteltyjen liiketoimintaprosessien pohjalta. Merkittävät operatiiviset päätökset tekee KONEen hallitus. Hallituksen päätoiminen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja valmistelevat ja esittelevät päätökset. KONEen liiketoimintamallin, toiminnan luonteen ja hallintorakenteen vuoksi raportoitava toimintasegmentti on koko konserni.
Tilinpäätöksen laatiminen IFRS:n mukaan edellyttää johdon arvioiden ja oletusten käyttämistä ja harkintaan perustuvien ratkaisujen tekemistä, jotka vaikuttavat varojen ja velkojen määriin, ehdollisten varojen ja velkojen raportointiin sekä tuottojen ja kulujen määrään. Vaikka arviot ja oletukset perustuvat johdon tämän hetkiseen parhaaseen näkemykseen, on mahdollista, että toteutumat poikkeavat tilinpäätöksessä käytetyistä arvoista.
KONEelle merkittävimmät johdon arviot liittyvät myynnin tuloutukseen, erityisesti pitkäaikaisten suurprojektien projektiennusteisiin, arvonalentumistestauksessa käytettyihin olettamiin, myyntisaamisten ja vaihto-omaisuuden arvostamiseen sekä varauksiin ja epävarmoihin veropositioihin.
KONE 2017 Vuosikatsaus | Konsernitilinpäätöksen liitetiedot | Taloudellinen kehitys
28
Tämä osio pitää sisällään seuraavat liitetiedot, jotka kuvaavat KONEen taloudellista kehitystä vuonna 2017:
KONE on määritellyt pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteensa:
KASVU: Markkinoita nopeampi kasvu
KANNATTAVUUS: EBIT 16 %
KONEen liiketoimintamallista, toiminnan luonteesta ja hallintorakenteesta johtuen KONEella on yksi raportoitava toimintasegmentti.
| Me | 1.1.–31.12.2017 | % | 1.1.–31.12.2016 | % |
|---|---|---|---|---|
| Uudet laitteet | 4 767,7 | 53 | 4 793,0 | 55 |
| Palvelut | 4 174,7 | 47 | 3 991,2 | 45 |
| Huoltoliiketoiminta | 2 887,3 | 32 | 2 772,5 | 31 |
| Modernisointi | 1 287,5 | 14 | 1 218,7 | 14 |
| Yhteensä | 8 942,4 | 8 784,3 |
| Me | 1.1.–31.12.2017 | % | 1.1.–31.12.2016 | % |
|---|---|---|---|---|
| EMEA 1) | 3 631,7 | 41 | 3 476,8 | 40 |
| Amerikka | 1 814,8 | 20 | 1 658,5 | 19 |
| Aasian ja Tyynenmeren alue | 3 495,9 | 39 | 3 648,9 | 41 |
| Yhteensä | 8 942,4 | 8 784,3 |
1) EMEA = Eurooppa, Lähi-itä, Afrikka
| 1 | Kiina | >25 % |
|---|---|---|
| 2 | Yhdysvallat | >15 % |
| 3 | Ranska | ~5 % |
| 4 | Saksa | ~5 % |
| 5 | Iso-Britannia | ~4 % |
| 6 | Australia | ~4 % |
| 7 | Intia | ~3 % |
| 8 | Italia | ~3 % |
| 9 | Ruotsi | ~3 % |
| 10 | Suomi | ~3 % |
KONEen asiakaskunta koostuu suuresta määrästä asiakkaita useilla markkina-alueilla, eikä yhdenkään asiakkaan liikevaihto edusta merkittävää osaa KONEen liikevaihdosta.
Konsernin tilikauden liikevaihto sisältää 649,9 (622,7) miljoonaa euroa myyntiä valmistusasteen mukaisesti tuloutetuille suurprojekteille. Konsernitase sisältää 120,9 (135,7) miljoonaa euroa laskuttamattomia saamisia ja 123,9 (147,7) miljoonaa euroa saatuja ennakoita keskeneräisille suurprojekteille.
Myynti tuloutetaan, kun myytyjen tuotteiden omistukseen liittyvät merkittävät riskit ja edut sekä tuotteiden hallintaoikeus ja todellinen määräysvalta ovat siirtyneet ostajalle.
Myyntitulot erikseen määritellyistä pitkäaikaisista suurprojekteista tuloutetaan niiden valmistusasteen mukaan. Valmistusastetta mitataan syntyneiden kustannusten osuudella hankkeen arvioiduista kokonaiskustannuksista. Valmistusasteen mukainen tuloutus vaatii tulevien myyntien ja kustannusten tarkkaa ennustamista koko pitkäaikaisen suurprojektin kestoajalle. Nämä merkittävät ennusteet ovat perustana tuloutettavalle myynnille ja sisältävät viimeisimmät arviot projektien myynnistä, kustannuksista ja sopimuksiin sisältyvistä riskeistä oikaistuina tyypillisillä ennustetarkennuksilla samankaltaisille hankkeille. Ennusteet saattavat merkittävästi muuttua johtuen projektien valmistusasteesta sekä projektien laajuuden, kustannusarvioiden ja asiakkaiden suunnitelmien muutoksista tai muista tekijöistä.
Myyntitulot huoltopalveluiden tuottamisesta ja korjaustöistä tuloutetaan joko kun palvelu on suoritettu tai tasaerissä sopimuskaudelle palveluja suoritettaessa.
| Kulut, Me | 1.1.–31.12.2017 | 1.1.–31.12.2016 |
|---|---|---|
| Keskeneräisten töiden muutos | 84,4 | -12,4 |
| Välittömät materiaalit ja alihankinta | 3 442,5 | 3 422,6 |
| Palkat, muut henkilöstösivukulut sekä | ||
| eläkekulut (liite 5.7) | 2 724,7 | 2 633,6 |
| Muut tuotannon kulut 1) | 692,9 | 682,7 |
| Myynnin ja hallinnon kulut sekä muut kulut 2) | 677,2 | 681,4 |
| Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät 3) | 13,2 | - |
| Poistot (liite 2.3) | 114,3 | 106,5 |
| Kulut ja poistot | 7 749,1 | 7 514,4 |
| Muut tuotot 4) | 23,8 | 23,4 |
| Kulut ja poistot yhteensä | 7 725,3 | 7 491,0 |
1) Sisältää logistiikkakuluja, työkalu- ja tarvikekuluja, liiketoimintaan liittyvien ajoneuvojen kuluja, matkustuskuluja ja muita operatiiviseen toimintaan liittyviä kuluja.
2) Sisältää vuokria ja toimitiloihin liittyviä kuluja sekä konsultoinnista, ulkopuolisista palveluista, IT:sta ja matkustamisesta syntyneitä kuluja ja muita hallinnon kuluja.
3) Pitää sisällään vertailtavuuteen merkittävästi vaikuttavia eriä kuten merkittäviä uudelleenjärjestelykustannuksia johtuen irtisanomisista ja muista suoraan Accelerateohjelmaan liittyvistä kustannuksista.
4) Sisältää vuokratuottoja, saadut avustukset, viivästyskorkoja, aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden ja romun myyntituottoja sekä muita sekalaisia tuottoja.
| Tutkimus- ja kehityskulut, Me | 1.1.–31.12.2017 | 1.1.–31.12.2016 |
|---|---|---|
| Kuluihin sisältyvät tutkimus- ja kehityskulut | 158,4 | 140,5 |
| Osuus liikevaihdosta, % | 1,8 | 1,6 |
| Tilintarkastajien palkkiot, Me | 1.1.–31.12.2017 | 1.1.–31.12.2016 |
| PricewaterhouseCoopers -ketjuun | ||
| kuuluville yhtiöille | ||
| Tilintarkastus | 4,0 | 3,1 |
| Tilintarkastajien lausunnot | 0,0 | 0,0 |
| Veropalvelut | 0,6 | 0,8 |
| Muut palvelut | 0,3 | 0,8 |
| Yhteensä | 4,9 | 4,7 |
PricewaterhouseCoopers Oy:n suorittamat muut kuin tilintarkastuspalvelut KONEkonsernin yhtiöille tilikaudella 2017 olivat yhteensä 29 tuhatta euroa. Palvelut koostuivat tilintarkastajan lausunnoista (14 tuhatta euroa) ja muista palveluista (15 tuhatta euroa).
| Poistot, Me | 1.1.–31.12.2017 | 1.1.–31.12.2016 |
|---|---|---|
| Muut aineettomat hyödykkeet | ||
| Huoltosopimukset | 31,7 | 29,5 |
| Muut | 15,4 | 14,7 |
| Rakennukset | 10,3 | 10,1 |
| Koneet ja kalusto | 57,0 | 52,1 |
| Yhteensä | 114,3 | 106,5 |
Tutkimus- ja tuotekehitysmenot kirjataan kuluksi toteutumishetkellä, koska niihin liittyvät tulevaisuuden taloudelliset hyödyt ovat todennettavissa vasta sen jälkeen, kun uusi tuote tai olemassa olevien tuotteiden ja palveluiden kehityshankkeet on onnistuneesti tuotu markkinoille.
Suunnitelman mukaiset tasapoistot lasketaan todennäköisen arvioidun taloudellisen pitoajan perusteella seuraavasti:
| Huoltosopimukset | 10–15 vuotta |
|---|---|
| Muut aineettomat | |
| hyödykkeet | 3–10 vuotta |
| Rakennukset | 5–40 vuotta |
| Koneet ja laitteet | 4–10 vuotta |
Maa-alueista ei tehdä poistoja.
Merkittävä osa KONEen liiketoiminnasta tapahtuu paikallisissa toimintavaluutoissa ja ei siten aiheuta transaktioriskiä. Uusien laitteiden ja modernisointien myynti ja asennus tapahtuu tyypillisesti asiakkaan paikallisessa valuutassa. Näihin toimituksiin liittyvät komponentti- ja materiaalikulut saattavat olla eri valuutoissa kuin missä myynti tapahtuu, mikä aiheuttaa transaktioriskin. KONEen politiikkana on suojata nämä tilauskantaan sekä muihin tulevaisuudessa erittäin todennäköisesti toteutuviin myynti- ja ostosopimuksiin liittyvät valuuttakurssiriskit valuuttatermiineillä. KONEen liiketoimintayksiköt vastaavat omaan liiketoimintaansa liittyvän transaktioriskin seuraamisesta ja suojaamisesta valuuttakurssipolitiikkansa mukaisesti. KONEen merkittävimmät liiketoimintaan liittyvät transaktioriskit ovat Kiinan renminbeissä, Yhdysvaltain dollareissa, Saudi-Arabian rialeissa, Arabiemiirikuntien dirhameissa ja Malesian ringgiteissä. Valtaosa valuuttatermiinisopimuksista erääntyy vuoden sisällä.
Suojauslaskentaa sovelletaan liiketoimintayksiköissä, joilla on merkittäviä valuuttamääräisiä tuloja tai menoja. Suojauslaskennassa valuuttatermiinien suojaustulokset kohdistetaan tuloslaskelmaan samanaikaisesti suojattavan kohteen valuuttakurssimuutoksen tuloutuksen kanssa.
KONE toimii kansainvälisesti, ja sen liiketoimintaan liittyy siksi valuuttakurssivaihteluista aiheutuvia riskejä, jotka muodostuvat eri valuutoissa olevista tulojen ja menojen rahavirroista (transaktioriski) sekä ulkomaisten tytäryhtiöiden tuloslaskelmaja tase-erien muuntamisesta euroiksi (translaatioriski).
KONEen sisäiset lainat ja talletukset tehdään lähtökohtaisesti tytäryhtiöiden paikallisissa valuutoissa, jolloin näistä transaktioista mahdollisesti aiheutuva valuuttakurssiriski suojataan valuutanvaihtosopimuksilla.
Muutokset konsolidointikursseissa vaikuttavat KONEen euromääräisiin tulos- ja rahavirtalaskelmiin sekä taseen arvoon aiheuttaen translaatioriskin. Noin 75 prosenttia KONEen liikevaihdosta muodostuu muissa toiminnallisissa valuutoissa kuin euroissa, joten translaatioriski on KONEelle oleellinen. Kymmenen prosentin muutos vuoden keskimääräisissä valuuttakursseissa euroa vastaan olisi aiheuttanut 7,6 (7,7) prosentin muutoksen KONEen euromääräisessä myynnissä vuonna 2017. Tällä muutoksella olisi ollut voimakkaampi vaikutus KONEen liikevoittoon ja myös jonkin verran vaikutusta suhteelliseen liikevoittoon. KONEen tytäryhtiöiden taseiden muuntamisesta euroiksi aiheutui vuoden 2017 aikana -203,9 (-23,2) miljoonan euron muuntoero. Translaatioriskiä ei kuitenkaan suojata säännönmukaisesti rahoitusinstrumenteilla, sillä KONEen liiketoiminta koostuu jatkuvista toiminnoista eri valuutta-alueilla. KONEen merkittävimmät translaatioriskipositiot ovat Kiinan renminbeissä, Hong Kongin dollareissa ja Yhdysvaltain dollareissa.
Tilinpäätökseen sisältyvät erät on alun perin kirjattu toimintavaluutoissa, jotka on määritelty kullekin konserniyhtiölle niiden ensisijaisen taloudellisen ympäristön mukaan.
Konsernitilinpäätöksen esitysvaluutta on euro, joka on myös konsernin emoyhtiön toimintavaluutta.
Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan alun perin tapahtumapäivän kurssiin toimintavaluutassa. Tilikauden päättyessä avoimina olevat ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat arvostetaan käyttäen tilinpäätöspäivän kursseja.
Varsinaiseen liiketoimintaan liittyvät kurssivoitot ja -tappiot käsitellään myynnin tai ostojen oikaisuerinä. Rahoituksen kurssivoitot ja -tappiot kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin.
Konsernitilinpäätöksessä ulkomaisten konserniyhtiöiden tuloslaskelmat, joiden toimintavaluutta ei ole euro, muunnetaan euroiksi käyttäen tilikauden keskikurssia. Kaikki tase-erät tilikauden tulosta lukuun ottamatta muunnetaan euroiksi käyttämällä tilinpäätöspäivän valuuttakursseja. Euroalueen ulkopuolella sijaitseviin tytär- ja osakkuusyhtiöihin tehtyjen nettomääräisten sijoitusten muuntoerot sekä tilikauden tuloksen ja laajan tuloksen muuntamisesta tilikauden keskikursseihin ja taseen muuntamisesta tilipäätöspäivän valuuttakursseihin johtuvat kurssierot kirjataan oman pääoman "Muuntoero"- riville ja muutos laajan tuloksen muuntoeroihin. Kurssierot ulkomaisten tytäryhtiöiden varojen ja velkojen suojauksessa käytetyistä johdannaissopimuksista ja lainoista on kirjattu muun laajan tuloksen muuntoeroihin. Ulkomaanrahan määräisiin tytäryhtiöihin liittyvät kumulatiiviset muuntoerot kirjataan muun laajan tuloksen eristä tuloslaskelmaan ulkomaanrahamääräisistä tytäryhtiöistä luovuttaessa.
7,6 % muutos euromääräiseen liikevaihtoon
Liikevaihtoa suurempi vaikutus liikevoittoon ja jonkin verran vaikutusta suhteelliseen liikevoittoon
Vaikutus liikevoittoon (EBIT)
Valuuttakurssiriskien herkkyysanalyysi on laskettu tärkeimpien valuuttaparien osalta tytäryhtiöiden vieraan valuutan määräisille rahoitusvaroille ja -veloille sekä valuuttatermiineille tilinpäätöshetkellä. Analyysi ei sisällä tilauskantaa eikä ennustettuja rahavirtoja. Positiot tärkeimmissä valuuttapareissa on kuvattu allaolevassa taulukossa. Valuuttariskien herkkyysanalyysi arvioi 10 prosentin valuuttakurssimuutoksen vaikutuksen tuloslaskelmaan ja omaan pääomaan tilinpäätöshetkellä. Muutos omaan pääomaan aiheutuu pääosin rahavirran suojauslaskennassa olevista valuuttater-
miineistä. Valuuttariskien herkkyysanalyysi on laskettu ennen veroja. 10 prosentin valuuttakurssimuutoksen (euron ja Yhdysvaltain dollarin vahvistuminen) vaikutus tilinpäätöshetkellä olisi ollut -4,0 (-2,0) miljoonaa euroa tuloslaskelmaan ja 80,5 (93,5) miljoonaa euroa omaan pääomaan.
| Positiot euroa vastaan | Positiot USD:a vastaan | ||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Me | HKD | USD | GBP | CNY | Muut Yhteensä | CNY | MYR | CAD | Muut Yhteensä | ||
| Positio 31.12.2017 | -384 | -245 | -52 | 45 | -65 | -701 | 139 | -62 | -73 | -69 | -65 |
| Positio 31.12.2016 | -442 | -309 | -66 | 90 | -60 | -787 | 132 | -90 | -61 | -109 | -128 |
| Rahoitustuotot ja -kulut, Me | 1.1.–31.12.2017 | 1.1.–31.12.2016 |
|---|---|---|
| Osinkotuotot | 3,4 | 7,2 |
| Korkotuotot | ||
| Korko- ja valuuttajohdannaiset | ||
| Korkoeron käyvän arvon muutos | 15,9 | 5,8 |
| Korkotuotot | 40,6 | 36,7 |
| Korkotuotot lainoista ja saamisista | 12,0 | 9,4 |
| Muut rahoitustuotot | 0,2 | 0,1 |
| Valuuttakurssivoitot 1) | 0,1 | 7,6 |
| Rahoitustuotot | 72,2 | 66,8 |
| Korkokulut | ||
| Korko- ja valuuttajohdannaiset | ||
| Korkoeron käyvän arvon muutos | -0,8 | -13,4 |
| Korkokulut | 0,0 | -0,1 |
| Korkokulut muista rahoitusveloista | -6,9 | -6,1 |
| Muut rahoituskulut 2) | -4,5 | -8,6 |
| Valuuttakurssitappiot 1) | -1,7 | -2,8 |
| Rahoituskulut | -13,9 | -31,0 |
| Rahoitustuotot ja -kulut | 58,3 | 35,8 |
1) Valuuttakurssivoitot ja -tappiot sisältävät kurssieroja lainoista ja muista saamisista 49,3 (26,4) miljoonaa euroa, valuuttajohdannaisten käyvän arvon muutoksia -51,5 (-34,9) miljoonaa euroa ja yritysostojen optiovelkoihin liittyviä valuuttakurssimuutoksia 0,0 (10,8) miljoonaa euroa. 2) Sisältää kahdenvälisten luottolimiittien luotonvarausprovisioita -0,7 ( -0,7) miljoonaa euroa, yritysostojen optiovelkoihin liittyviä
käyvän arvon muutoksia 0,0 (-4,2 ) miljoonaa euroa ja muita pääosin pankkikuluja -3,8 (-3,7) miljoonaa euroa.
| Tuloslaskelman verot, Me | 1.1.–31.12.2017 | 1.1.–31.12.2016 |
|---|---|---|
| Tilikauden suoriteperusteiset verot | 287,6 | 310,0 |
| Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen | ||
| muutos | 10,2 | -4,8 |
| Verot edellisiltä tilikausilta | 2,3 | 2,5 |
| Yhteensä | 300,1 | 307,7 |
| Tuloslaskelman verojen täsmäytys voittoon | ||
|---|---|---|
| ennen veroja, Me | 1.1.–31.12.2017 | 1.1.–31.12.2016 |
| Voitto ennen veroja | 1 275,2 | 1 330,3 |
| Verot laskettuna emoyhtiön verokannalla (20 %) | 255,0 | 266,1 |
| Ulkomaisten tytäryhtiöiden verokantojen | ||
| vaikutus | 14,0 | 8,2 |
| Pysyvät erot | -2,3 | -2,2 |
| Osakkuusyhtiöt | 0,2 | 0,0 |
| Verot edellisiltä tilikausilta ja laskennallisen | ||
| verosaamisen uudelleenarviointi | 3,1 | 4,0 |
| Laskennallisten verojen uudelleenarvostaminen | ||
| – yhteisöverokantojen muutokset | 5,2 | - |
| Jakamattomiin voittovaroihin liittyvä | ||
| laskennallinen verovelka | 22,8 | 28,0 |
| Muut | 2,0 | 3,6 |
| Yhteensä | 300,1 | 307,7 |
| Efektiivinen veroaste, % | 23,5 | 23,1 |
| Emoyhtiön veroaste, % | 20,0 | 20,0 |
Konsernin verokulu sisältää konserniyhtiöiden tilikauden tulokseen perustuvat verot, aikaisempien tilikausien verojen oikaisut sekä laskennallisten verojen muutoksen. Laskennallinen verovelka tai -saaminen lasketaan kaikista varojen ja velkojen kirjanpidon ja verotuksen välisistä väliaikaisista eroista tilinpäätöshetken tai arvioidun veronmaksuhetken verokannan mukaisesti. Väliaikaisia eroja syntyy muun muassa varauksista, poistoeroista, sisäisestä varastokatteesta, etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä ja vahvistetuista tappioista. Laskennallinen verosaaminen kirjataan vahvistetuista tappioista ja muista väliaikaisista eroista siltä osin kuin on todennäköistä, että niitä voidaan hyödyntää tulevina vuosina.
Yhtiön johdon säännöllisesti tekemän arvioinnin tarkoituksena on tunnistaa ne yhtiön veropositiot, joihin liittyvä verolainsäädäntö on tulkinnanvarainen. Tunnistetuista epävarmoista veropositioista kirjataan varaus, jos arvioidaan todennäköiseksi, että veroviranomaiset tulevat haastamaan johdon tulkinnan. Varauksen määrä perustuu arvioituun lopulliseen verokustannukseen.
| 1.1.–31.12.2017 | 1.1.–31.12.2016 | |
|---|---|---|
| Emoyhtiön osakkeenomistajille jakautuva | ||
| tilikauden voitto, Me | 968,0 | 1 023,7 |
| Osakkeiden painotettu keskiarvo tilikaudella | ||
| (1 000 kpl) | 513 313 | 512 373 |
| Laimentamaton osakekohtainen tulos, e | 1,89 | 2,00 |
| Osakeoptioiden ja osakepalkkiojärjestelmän | ||
| laimennusvaikutus (1 000 kpl) | 1 523 | 1 764 |
| Osakkeiden painotettu keskiarvo tilikaudella | ||
| laimennusvaikutuksella korjattuna (1 000 kpl) | 514 837 | 514 137 |
| Laimennettu osakekohtainen tulos, e | 1,88 | 1,99 |
Laimentamaton osakekohtainen tulos on laskettu jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos tilikauden aikana ulkona olleiden osakkeiden painotetulla keskimäärällä. Laimennetun osakekohtaisen tuloksen laskemisessa on otettu huomioon osakeoptioiden ja osakepalkkiojärjestelmän laimentava vaikutus.
| Me | 1.1.–31.12.2017 | 1.1.–31.12.2016 |
|---|---|---|
| Muuntoero | -203,9 | -23,2 |
| Ulkomaisten tytäryhtiöiden suojaus | 66,1 | -10,8 |
| Työsuhde-etuuksien uudelleenarvostus | 15,3 | -9,5 |
| Tulevien kassavirtojen suojaus: | ||
| Tilikaudella syntyneet voitot/tappiot | 48,8 | -28,3 |
| Tuloslaskelmaan luokitellut | 2,6 | 11,2 |
| Tulevien kassavirtojen suojaus, netto | 51,4 | -17,1 |
| Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot | -32,3 | 5,2 |
| Muut laajan tuloksen erät yhteensä | -103,4 | -55,3 |
| 1.1.–31.12.2017 | 1.1.–31.12.2016 | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Me | Ennen veroja |
Veroveloitus (-) / hyvitys |
Verojen jälkeen |
Ennen veroja |
Veroveloitus (-) / hyvitys |
Verojen jälkeen |
| Muuntoero | -203,9 | - | -203,9 | -23,2 | - | -23,2 |
| Ulkomaisten tytäryhtiöiden suojaus | 66,1 | -13,2 | 52,8 | -10,8 | 2,2 | -8,6 |
| Tulevien kassavirtojen suojaus | 51,4 | -12,1 | 39,3 | -17,1 | 3,4 | -13,7 |
| Erät jotka saatetaan tulevaisuudessa | ||||||
| siirtää tulosvaikutteisiksi | -86,4 | -25,3 | -111,7 | -51,0 | 5,6 | -45,5 |
| Työsuhde-etuuksien uudelleenarvostus | 15,3 | -7,0 | 8,3 | -9,5 | -0,4 | -9,9 |
| Erät joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi | 15,3 | -7,0 | 8,3 | -9,5 | -0,4 | -9,9 |
| Muut laajan tuloksen erät yhteensä | -71,1 | -32,3 | -103,4 | -60,5 | 5,2 | -55,3 |
Tämä osio pitää sisällään seuraavat KONEen vuoden 2017 nettokäyttöpääomaa kuvaavat liitetiedot:
| Me | 31.12.2017 | 31.12.2016 |
|---|---|---|
| Nettokäyttöpääoma | ||
| Vaihto-omaisuus | 1 244,6 | 1 373,5 |
| Saadut ennakkomaksut | -1 806,1 | -1 976,9 |
| Myyntisaamiset | 1 608,7 | 1 573,7 |
| Siirtosaamiset ja tuloverosaamiset | 445,8 | 429,8 |
| Siirtovelat ja tuloverovelat | -1 653,4 | -1 692,5 |
| Varaukset | -142,3 | -183,2 |
| Ostovelat | -705,1 | -743,3 |
| Laskennalliset verosaamiset ja -velat, netto | 132,2 | 164,1 |
| Nettokäyttöpääoma yhteensä | -875,6 | -1 054,8 |
| Vaihto-omaisuus, Me | 31.12.2017 | 31.12.2016 |
|---|---|---|
| Aineet, tarvikkeet ja valmiit tuotteet | 254,2 | 240,4 |
| Keskeneräiset työt | 977,9 | 1 117,2 |
| Maksetut ennakot | 12,5 | 15,9 |
| Yhteensä | 1 244,6 | 1 373,5 |
| Saadut ennakot, Me | 31.12.2017 | 31.12.2016 |
|---|---|---|
| Saadut ennakot | 1 806,1 | 1 976,9 |
Vaihto-omaisuus arvostetaan joko FIFO-periaatteen mukaan laskettuun hankintahintaan tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon kuitenkin niin, että aineiden ja tarvikkeiden arvostuksessa on käytetty painotettua keskihintaa tai standardihintoja. Puolivalmisteet on arvostettu muuttuviin valmistuskustannuksiin.
Keskeneräiset työt sisältävät tilinpäätöspäivään mennessä kertyneet kustannukset sitoville asiakastilauksille. Kertyneet kustannukset sisältävät välittömät työ- ja materiaalikustannukset sekä suhteellisen osuuden valmistuksen ja asennuksen välillisistä kustannuksista. Sitovat asiakastilaukset ovat pääosin kiinteisiin sopimushintoihin perustuvia uusien laitteiden tilauksia, tai vanhojen laitteiden modernisointitilauksia.
Vaihto-omaisuuden arvossa huomioidaan epäkuranttiudesta johtuva arvonalentuminen perustuen johdon arvioon todennäköisesti nettorealisointiarvosta.
Saadut ennakot sisältävät asiakkaiden maksamat myyntiehtojen mukaiset ennakkomaksut keskeneräisissä töissä oleville asiakastoimituksille.
| Myyntisaamisten ikäjakauma arvonalentumiskirjausten jälkeen, Me |
31.12.2017 | 31.12.2016 |
|---|---|---|
| Ei-erääntyneet ja alle yhden kuukauden | ||
| erääntyneet saamiset 1) | 1 239,7 | 1 220,9 |
| 1–3 kuukautta erääntyneet 1) | 225,7 | 208,7 |
| 3–6 kuukautta erääntyneet 1) | 131,2 | 124,2 |
| Yli 6 kuukautta erääntyneet | 12,2 | 19,9 |
| Myyntisaamisten tasearvo | 1 608,7 | 1 573,7 |
1) Näistä saatavista ei ole kirjattu olennaisia arvonalentumisia.
Asiakasluottoriskit kohdistuvat asiakkailta avoinna oleviin ennakkomaksusaamisiin tai toimitettuihin laitteisiin ja suoritettuihin palveluihin liittyviin myyntisaamisiin. Tätä luottoriskiä hallitaan määritellyllä toimintamallilla tarjouksille, maksuehdoille, valtuutuksille ja luotonhallinnalle sekä projektinhallinnalle. Myyntisaamisiin liittyviä luottoriskejä vastaan suojaudutaan käyttämällä asiakkaiden kanssa maksuehtoja, jotka perustuvat ennakkomaksuihin, rembursseihin ja takauksiin. KONE hallinnoi proaktiivisesti myyntisaamisiaan asiakasriskin minimoimiseksi. KONEella on laaja asiakaskunta, joka jakautuu usealle markkina-alueelle. Johdon arvion mukaan konsernin luottoriskeissä ei ole merkittäviä asiakaskohtaisia, vastapuolikohtaisia, eikä maantieteellisiä keskittymiä.
Ennakkolaskusaamisten ja myyntisaamisten laatua arvioidaan KONEen luotonhallintapolitiikan mukaan. Tämän politiikan mukaisesti säännöt saamisten laadun arvioinnille on määritetty erikseen uusien laitteiden liiketoiminnalle sekä huolto- ja modernisointiliiketoiminnalle. Saamisten Laadintaperiaatteet
Myyntisaamiset arvostetaan alkuperäisen laskutetun määrän mukaisesti. Epävarmoihin saataviin liittyen kirjataan arvonalentuminen tapauskohtaisen riskiarvion sekä historiallisen kokemuksen perusteella.
laatua arvioidaan yleisesti ikääntymisen perusteella luottoriskin kasvaessa sitä mukaan, kun saamiset vanhenevat sekä myös yksittäisten asiakaskohtaisten analyysien perusteella, jotta mahdollisesti yksittäisistä asiakaskohtaisista syistä johtuva alempi luottokelpoisuus on tunnistettavissa. Myyntisaamisten luottotappiovaraus kirjataan saamisten laadun arvioinnin perusteella. Epävarmojen saatavien kattamiseksi kirjatun luottotappiovarauksen määrä tilikauden lopussa oli 176,5 (164,1) miljoonaa euroa.
| Siirtosaamiset, Me | 31.12.2017 | 31.12.2016 |
|---|---|---|
| Korkojaksotukset | 2,0 | 1,8 |
| Huoltosopimusjaksotukset | 24,6 | 21,3 |
| Laskuttamattomat saamiset (liite 2.1) | 120,9 | 135,7 |
| Johdannaisvarat (liite 5.3) | 35,6 | 33,9 |
| Arvonlisäverosaamiset | 72,2 | 51,2 |
| Muut siirtosaamiset | 123,0 | 124,5 |
| Yhteensä | 378,3 | 368,4 |
| Siirtovelat, Me | 31.12.2017 | 31.12.2016 |
|---|---|---|
| Korkojaksotukset | 0,2 | 0,2 |
| Huoltosopimusjaksotukset | 327,1 | 314,8 |
| Jälkikustannukset 1) | 349,6 | 382,1 |
| Palkka- ja sosiaalikulujaksotukset | 430,3 | 455,7 |
| Osakeperusteiset maksut | 26,9 | 27,2 |
| Johdannaisvelat (liite 5.3) | 12,4 | 40,3 |
| Arvonlisäverovelka | 105,7 | 71,9 |
| Yritysostojen maksamaton kauppahinta | 14,4 | 26,5 |
| Muut siirtovelat | 301,8 | 291,3 |
| Yhteensä | 1 568,3 | 1 610,0 |
1) Sisältää odotettavissa olevat kustannukset jo toimitettuihin uuslaite- ja modernisaatiotilauksiin.
| 1.1.–31.12.2017, Me | Takuut | Korvaus vaateet |
Toiminnan uudelleen järjestelyt |
Tappiolliset sopimukset |
Muut | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Varaukset kauden alussa | 66,7 | 14,4 | 20,1 | 27,7 | 54,3 | 183,2 |
| Valuuttakurssien vaikutus | -2,1 | 0,0 | -0,1 | -2,1 | -0,9 | -5,3 |
| Lisäykset | 15,7 | 0,9 | 7,7 | 17,6 | 10,1 | 51,9 |
| Käytetyt varaukset | -8,5 | -3,9 | -16,2 | -9,3 | -12,1 | -49,9 |
| Varausten peruutukset | -8,1 | -7,7 | -0,4 | -6,0 | -16,9 | -39,1 |
| Hankitut liiketoiminnot | - | - | - | - | 1,5 | 1,5 |
| Varaukset kauden lopussa | 63,7 | 3,6 | 11,1 | 27,9 | 35,9 | 142,3 |
| Pitkäaikaiset | Lyhytaikaiset | Yhteensä | |
|---|---|---|---|
| Varausten jakautuminen 31.12.2017 | 42,4 | 99,9 | 142,3 |
| 1.1.–31.12.2016, Me | Takuut | Korvaus vaateet |
Toiminnan uudelleen järjestelyt |
Tappiolliset sopimukset |
Muut | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Varaukset kauden alussa | 69,9 | 9,8 | 18,6 | 24,9 | 50,4 | 173,6 |
| Valuuttakurssien vaikutus | -0,4 | 0,0 | -0,7 | -1,0 | 0,3 | -1,8 |
| Lisäykset | 35,1 | 5,7 | 17,8 | 17,9 | 22,5 | 99,0 |
| Käytetyt varaukset | -33,2 | -0,8 | -14,7 | -11,8 | -4,9 | -65,4 |
| Varausten peruutukset | -4,8 | -0,3 | -0,8 | -2,2 | -14,1 | -22,3 |
| Hankitut liiketoiminnot | 0,1 | - | - | - | 0,0 | 0,1 |
| Varaukset kauden lopussa | 66,7 | 14,4 | 20,1 | 27,7 | 54,3 | 183,2 |
| Pitkäaikaiset | Lyhytaikaiset | Yhteensä | |
|---|---|---|---|
| Varausten jakautuminen 31.12.2016 | 63,3 | 119,9 | 183,2 |
Varaus merkitään taseeseen, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena olemassa oleva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite ja on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää taloudellista suoritusta tai aiheuttaa taloudellisen menetyksen ja velvoitteen määrä on luotettavasti arvioitavissa. Varauksen kirjaamiseen liittyy johdon arvioita velvoitteen todennäköisyydestä ja määrästä.
Takuuvaraukset sisältävät tuotteiden korjaamisesta tai korvaamisesta aiheutuvat kustannukset, mikäli takuuaikaa on tilinpäätöspäivänä jäljellä. Takuuvaraukset määritellään historiallisen kokemuksen perusteella.
Korvausvaadevaraus kirjataan, kun korvausvaade on vastaanotettu ja on todennäköistä, että korvausvaade tullaan sopimaan tai muuten suorittamaan ja sen määrä on luotettavasti arvioitavissa.
Toiminnan uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan kaudelle, jolla uudelleenjärjestelyä koskeva asianmukainen suunnitelma on laadittu; jolloin on olemassa näyttöä siitä, että suunnitelman toimeenpano aloitetaan ja suunnitelmasta on asianmukaisesti tiedotettu.
Tappiollisista projekteista tehdään varaus, kun on todennäköistä, että kustannukset ylittävät arvioidun kokonaismyyntihinnan. Todennäköinen tappio kirjataan kuluksi välittömästi.
Muut varaukset sisältävät muun muassa sopimus- ja muita vastuita jotka johtuvat riita- ja työsuhdeasioista sekä sääntelyyn perustuvista velvoitteista.
| Laskennalliset verosaamiset, Me | 31.12.2017 | 31.12.2016 |
|---|---|---|
| Käyttämättömät verotukselliset tappiot | 6,4 | 5,4 |
| Varaukset ja siirtovelat | 181,6 | 215,7 |
| Eläkevelvoitteet | 22,6 | 36,9 |
| Vaihto-omaisuus | 12,0 | 14,9 |
| Käyttöomaisuus | 12,2 | 11,4 |
| Muut väliaikaiset erot | 33,5 | 34,1 |
| Yhteensä | 268,3 | 318,4 |
| Kauden alussa | 318,4 | 299,7 |
| Valuuttakurssien vaikutus | -5,2 | 4,7 |
| Kirjattu tuloslaskelmaan | -25,8 | 14,4 |
| Kirjattu laajaan tulokseen | -19,1 | -0,4 |
| Yrityshankinnat, -myynnit ja muut | 0,0 | - |
| Tasearvo kauden lopussa | 268,3 | 318,4 |
| Laskennalliset verovelat, Me | 31.12.2017 | 31.12.2016 |
|---|---|---|
| Käyttöomaisuus | 19,2 | 16,7 |
| Liikearvo | 69,6 | 80,6 |
| Muut väliaikaiset erot | 47,3 | 56,9 |
| Yhteensä | 136,1 | 154,2 |
| Kauden alussa | 154,2 | 140,9 |
| Valuuttakurssien vaikutus | -5,0 | 2,9 |
| Kirjattu tuloslaskelmaan | -15,6 | 9,6 |
| Yrityshankinnat, -myynnit ja muut | 2,5 | 0,8 |
| Tasearvo kauden lopussa | 136,1 | 154,2 |
| Laskennalliset verosaamiset ja -velat netto | 132,2 | 164,1 |
Laskennallinen verovelka tai -saaminen lasketaan kaikista varojen ja velkojen kirjanpidon ja verotuksen välisistä väliaikaisista eroista tilinpäätöshetken tai arvioidun veronmaksuhetken verokannan mukaisesti. Väliaikaisia eroja syntyy muun muassa varauksista, poistoeroista, sisäisestä varastokatteesta, etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä ja vahvistetuista tappioista. Laskennallinen verosaaminen kirjataan vahvistetuista tappioista ja muista väliaikaisista eroista siltä osin kuin on todennäköistä, että niitä voidaan hyödyntää tulevina vuosina.
4
Tämä osio pitää sisällään seuraavat KONEen vuoden 2017 hankittuja liiketoimintoja ja investointeja kuvaavat liitetiedot:
Investoinnit 1,3 % liikevaihdosta vuonna 2017
| käyvät arvot, Me | 1.1.–31.12.2017 | 1.1.–31.12.2016 |
|---|---|---|
| Huoltosopimukset | 19,6 | 33,8 |
| Muut aineettomat hyödykkeet | 0,0 | 0,3 |
| Aineelliset hyödykkeet | 0,3 | 1,0 |
| Laskennalliset verosaamiset | 0,0 | - |
| Vaihto-omaisuus | 6,5 | 0,6 |
| Saamiset | 7,2 | 5,5 |
| Rahavarat ja muut korolliset saamiset | 3,8 | 1,3 |
| Varat yhteensä | 37,5 | 42,5 |
| Korolliset velat | 0,5 | 1,8 |
| Varaukset | 1,5 | 0,0 |
| Laskennalliset verovelat | 2,5 | 0,8 |
| Muut velat | 11,1 | 7,7 |
| Velat yhteensä | 15,5 | 10,4 |
| Määräysvallattomien omistajien osuus | - | -0,3 |
| Nettovarat | 21,9 | 32,4 |
| Maksettu hankintahinta | 24,3 | 70,8 |
| Aiemmin omistettu osuus käypään arvoon | 1,5 | - |
| Ehdollinen ja myöhemmin maksettava vastike | 9,2 | 28,4 |
| Hankintahinta hankintahetkellä | 35,1 | 99,2 |
| Liikearvo | 13,1 | 66,8 |
Hankitut tytäryhtiöt on yhdistelty konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan, ja vastaavasti myydyt toiminnot ovat mukana määräysvallan lakkaamiseen saakka. Konserniyhtiöiden keskinäinen osakkeenomistus eliminoidaan hankintamenetelmällä. Luovutettu vastike, mukaan lukien ehdollinen kauppahinta sekä hankitun yrityksen yksilöitävissä olevat varat ja velat arvostetaan käypään arvoon hankintahetkellä. Hankintaan liittyvät menot kirjataan kuluksi.
Määräysvallattomien omistajien osuus yrityshankinnan kohteesta arvostetaan joko käypään arvoon tai suhteelliseen omistusosuuteen hankinnan kohteen yksilöitävissä olevasta nettovarallisuudesta hankintahetkellä.
Ehdolliset vastikkeet toteutuvat tyypillisesti alkuperäisen arvion mukaisina.
Tuloslaskelmaan kirjatut hankintahetken jälkeiset muutokset hankintahinnassa olivat yhteensä 1,5 (0,6) miljoonaa euroa.
KONE teki 18 (19) yritysostoa vuonna 2017. Yritysostot olivat arvoltaan yhteensä 35,1 miljoonaa euroa. Ostetut liiketoiminnot ovat erikoistuneet hissi-, liukuporras- ja rakennusten automaattioviliiketoimintaan. Tilikauden aikana loppuunsaatetut liiketoimintojen hankinnat eivät yksitellen tarkasteltuina tai kokonaisuutena olleet olennaisia konsernitilinpäätöksen 2017 kannalta. Vuonna 2017 hankittujen liiketoimintojen kautta kertyneellä liikevaihdolla ei ollut olennaista vaikutusta konsernin tilikauden liikevaihtoon.
Merkittävimmät yritysostot tilikauden 2017 aikana olivat Alois Kasper GmbH Saksassa, Shan On Engineering Company Limited Hong Kongissa ja Ascensores R Casado, S.A. Espanjassa. KONE omisti aiemmin Shan On Engineering Company Limitedistä 35,3 % ja hankki loput 64,7 % yhtiön osakekannasta. Aiemmin KONEen omistuksessa ollut osakkuusyhtiöosuus on arvostettu kaupantekohetken käypään arvoon.
Hankittujen nettovarojen alustavien arvioiden mukaiset käyvät arvot ja hankintahinnat on esitetty yllä olevassa taulukossa. Maksetut kauppahinnat maksettiin käteisellä, lukuunottamatta tiettyjä myöhemmin maksettavaksi tulevia osuuksia. Useimmissa yritysostoissa hankintahinta sisältää ehdollisen vastikkeen, joka tyypillisesti määräytyy hankintakohteen hankintahetken jälkeisen taloudellisen tuloksen perusteella. Ehdollisen vastikkeen käypä arvo on määritetty hankintahetkellä, ja muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti. KONE hankki 100 prosentin osuuden kaikista vuonna 2017 hankituista liiketoiminnoista.
Yhteenlaskettu kauppahinta Alois Kasper GmbH:sta, Shan On Engineering Company Limitedistä ja Ascensores R Casado, S.A:sta oli 20,2 miljoonaa euroa. Näiden yritysostojen alustavissa hankintamenolaskelmissa yksilöitävissä olevien omaisuuserien käyväksi nettoarvoksi arvioitiin 9,3 miljoonaa euroa, sisältäen 7,4 miljoonaa euroa huoltosopimuksia. Liikearvo kasvoi 10,9 miljoonalla eurolla. Liikearvo koostuu hankittujen markkinaosuuksien, liiketoimintaosaamisten sekä odotettujen synergioiden arvosta. Liitetiedossa 4.2 on lisätietoa liikearvosta.
Tilikauden aikana KONE teki muita yritysostoja yhteensä 14,9 miljoonalla eurolla, mistä alustavien hankintamenolaskelmien perusteella 12,2 miljoonaa euroa kohdistettiin aineettomiin hyödykkeisiin sisältyville huoltosopimuksille. Hankitut huoltosopimukset poistetaan pääsääntöisesti kymmenessä vuodessa. Liitetieto 4.3 sisältää lisää tietoa aineettomista hyödykkeistä.
Liiketoimintojen yhdistämiset käsitellään hankintamenetelmän mukaan. Liikearvo kirjataan määrään, jolla hankintameno ylittää konsernin osuuden hankittujen varojen ja velkojen käyvästä arvosta hankintahetkellä.
Liikearvoa syntyy pääsääntöisesti merkittävimmissä yrityskaupoissa. Tällöin liikearvo kuvastaa tyypillisesti hankitun markkinaosuuden, liiketoimintaosaamisen sekä synergioiden arvoa. Liikearvon kirjanpitoarvoa testataan arvonalentumistestein.
Konserni arvioi liikearvon tasearvon vuosittain tai useammin, jos viitteitä mahdollisesta arvonalentumisesta on olemassa. Liikearvo kohdistetaan konsernin rahavirtaa tuottaville yksiköille (CGU), jotka on identifioitu sen mukaan, missä maassa ja missä liiketoimintayksikössä liikearvoa seurataan sisäisessä johdon raportoinnissa. CGU:n kerrytettävissä oleva rahamäärä lasketaan käyttöarvolaskelmien avulla. Kassavirtaperusteinen käyttöarvo määritellään laskemalla ennustettujen kassavirtojen diskontattu nykyarvo. Ennustetut kassavirrat perustuvat johdon arvioihin. Laskelmien diskonttokorko perustuu pääoman keskimääräiseen kustannukseen (WACC), jota sovelletaan sillä valuutta-alueella, jolla CGU:n voidaan katsoa sijaitsevan (maa tai liiketoimintaalue). Pääoman keskimääräinen painotettu kustannus heijastaa markkinoiden käsitystä rahan aika-arvosta sekä KONEen liiketoimintaan liittyvistä riskeistä.
Mahdollinen liikearvon arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Aiemmin kirjattua liikearvon arvonalentumistappiota ei palauteta.
Liikearvo kohdistetaan rahavirtaa tuottaville yksiköille (CGU). KONEen johtamisjärjestelmää ja -rakennetta mukaillen rahavirtaa tuottava yksikkö on tyypillisesti maakohtainen yksikkö, jossa hankittu liiketoiminta sijaitsee. Liikearvoa on kohdistettu yhteensä 24 eri CGU:lle. 5 suurinta CGU:ta vastaa 75 % koko liikearvosta. Liikearvoltaan alle kymmenen miljoonan euron CGU:ita oli yhteensä yksitoista kappaletta. CGU-kohtainen yhteenveto liikearvon kohdentamisesta (tasearvot) on esitetty alla olevassa taulukossa:
| Liikearvo/CGU, Me | 31.12.2017 | % | 31.12.2016 | % |
|---|---|---|---|---|
| Viisi suurinta CGU:ta | 995,6 | 75 | 1 035,9 | 76 |
| Viisi pienintä CGU:ta | 17,9 | 1 | 19,1 | 1 |
| Muut CGU:t | 312,0 | 24 | 316,7 | 23 |
| Yhteensä | 1 325,5 | 1 371,8 | ||
| Keskiarvo | 55,2 | 57,1 | ||
| Mediaani | 12,3 | 13,2 |
| Liikearvo, Me | 31.12.2017 | 31.12.2016 |
|---|---|---|
| Tasearvo kauden alussa | 1 371,8 | 1 306,7 |
| Valuuttakurssien vaikutus | -60,9 | -1,8 |
| Lisäykset | 1,5 | 0,1 |
| Vähennykset | - | - |
| Hankitut liiketoiminnot (liite 4.1) | 13,1 | 66,8 |
| Tasearvo kauden lopussa | 1 325,5 | 1 371,8 |
| Käytetyt diskonttokorot (ennen veroja): | EMEA | Amerikka | Aasian ja Tyynenmeren alue |
|---|---|---|---|
| 2017 | 6,32 % | 8,34 % | 10,21 % |
| 2016 | 6,55 % | 8,26 % | 9,11 % |
Arvonalentumistestauksessa käytetyt tulevaisuuden rahavirta-arviot perustuvat konsernin johdon hyväksymiin, CGU-kohtaisiin taloudellisiin suunnitelmiin. Käytetyt rahavirta-arviot perustuvat seuraavien kolmen vuoden taloudellisiin suunnitelmiin. Sitä seuraavien vuosien rahavirta on arvioitu arvonalentumistestauksen yhteydessä varovasti ilman kasvua.
CGU-kohtaisissa rahavirta-arvioissa käytetyt liiketoiminnan kasvuoletukset sekä oletukset hinta- ja kustannuskehityksestä perustuvat johdon arvioihin kysynnän ja markkinoiden kehityksestä, joita verrataan ulkoisiin informaatiolähteisiin. Laskelmissa käytetyt tuottavuus- ja tehokkuusoletukset perustuvat sisäisiin tavoitteisiin, joiden arvioinnissa on huomioitu aiempi toteutunut kehitys. Diskonttauskoron määrittämisessä käytetyt riskittömän koron, riskikertoimen (beta), sekä riskipreemion parametrit perustuvat markkinoilta saataviin tietoihin. Rahavirta-arvioita on validoitu vertaamalla niitä KONEen markkina-arvoon.
Arvonalentumistestauksen perusteella tuloslaskelmaan ei kirjattu arvonalentumistappioita. Arvonalentumistestauksen yhteydessä suoritettiin herkkyysanalyysi, jossa CGU-kohtaisia rahavirtoja laskettiin 10–40 prosenttia ja diskonttauskorkoja nostettiin 1–4 prosenttiyksikköä. Herkkyysanalyysin perusteella todennäköisyys liikearvon arvonalentumistappioille oli hyvin matala. CGU-kohtaiset rahavirta-arviot olivat keskimäärin 7,3 kertaa omaisuuseriä suuremmat. Vastaava kerroin viidelle suurimmalle CGU:lle oli 5,3; viidelle pienimmälle 17,9 ja vastaavasti muille CGU:ille 12,1.
| 1.1.–31.12.2017, Me | Huoltosopimukset | Muut | Yhteensä |
|---|---|---|---|
| 1.1.2017: | |||
| Alkuperäinen hankintameno | 359,1 | 243,2 | 602,2 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset | -117,4 | -191,9 | -309,3 |
| Tasearvo kauden alussa | 241,7 | 51,2 | 292,9 |
| Tasearvo kauden alussa | 241,7 | 51,2 | 292,9 |
| Valuuttakurssien vaikutus | -6,5 | -2,0 | -8,5 |
| Lisäykset | 0,2 | 15,8 | 16,0 |
| Vähennykset | - | -0,3 | -0,3 |
| Uudelleenluokittelut | - | 1,9 | 1,9 |
| Hankitut liiketoiminnot (liite 4.1) | 19,6 | 0,0 | 19,6 |
| Poistot | -31,7 | -15,4 | -47,1 |
| Tasearvo kauden lopussa | 223,2 | 51,3 | 274,5 |
| 31.12.2017: | |||
| Alkuperäinen hankintameno | 367,1 | 256,6 | 623,7 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset | -144,0 | -205,3 | -349,2 |
| Tasearvo kauden lopussa | 223,2 | 51,3 | 274,5 |
| 1.1.–31.12.2016, Me | Huoltosopimukset | Muut | Yhteensä |
|---|---|---|---|
| 1.1.2016: | |||
| Alkuperäinen hankintameno | 322,4 | 212,6 | 535,0 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset | -87,8 | -175,7 | -263,5 |
| Tasearvo kauden alussa | 234,6 | 36,9 | 271,5 |
| Tasearvo kauden alussa | 234,6 | 36,9 | 271,5 |
| Valuuttakurssien vaikutus | 1,5 | 0,3 | 1,8 |
| Lisäykset | 1,8 | 19,5 | 21,3 |
| Vähennykset | -0,5 | -0,1 | -0,5 |
| Uudelleenluokittelut | - | 9,0 | 9,0 |
| Hankitut liiketoiminnot (liite 4.1) | 33,8 | 0,3 | 34,0 |
| Poistot | -29,5 | -14,7 | -44,2 |
| Tasearvo kauden lopussa | 241,7 | 51,2 | 292,9 |
| 31.12.2016: | |||
| Alkuperäinen hankintameno | 359,1 | 243,2 | 602,3 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset | -117,4 | -191,9 | -309,3 |
| Tasearvo kauden lopussa | 241,7 | 51,2 | 292,9 |
Hankittujen liiketoimintojen yhteydessä tunnistetut yksilöitävissä olevat aineettomat omaisuuserät poistetaan taloudellisena pitoaikanaan. Hankitut liiketoiminnot voivat tyypillisesti olla kooltaan pieniä hissi- ja ovihuoltoliiketoimintoja, jolloin hankinnan yhteydessä tunnistetaan pääsääntöisesti hankittujen huoltosopimusten käypä arvo. Hankitut huoltosopimukset poistetaan tasapoistoina pääsääntöisesti kymmenessä vuodessa.
Aineettomiin hyödykkeisiin kuuluvat myös hankitut patentit, tavaramerkit ja ohjelmistolisenssit. Ne poistetaan tasapoistoina taloudellisena pitoaikanaan, joka ei yleensä ylitä viittä vuotta. Omaisuuserän tasearvoa arvioidaan mahdollisen arvonalentumisen selvittämiseksi aina, kun on viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut (ks. Arvonalentumiset sivulla 41) sekä jokaisen tilikauden päättyessä.
| Maa | Koneet ja | Koneet ja kalusto, rahoitus |
Kesken eräiset |
Maksetut | |||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1.1.–31.12.2017, Me | alueet Rakennukset | kalusto | leasing | investoinnit | ennakot | Yhteensä | |
| 1.1.2017: | |||||||
| Alkuperäinen hankintameno | 6,9 | 246,3 | 474,4 | 55,0 | 21,0 | 2,5 | 806,2 |
| Kertyneet poistot | - | -93,7 | -338,0 | -6,1 | - | - | -437,9 |
| Tasearvo kauden alussa | 6,9 | 152,6 | 136,4 | 48,8 | 21,0 | 2,5 | 368,3 |
| Tasearvo kauden alussa | 6,9 | 152,6 | 136,4 | 48,8 | 21,0 | 2,5 | 368,3 |
| Valuuttakurssien vaikutus | -0,1 | -5,5 | -6,5 | -5,8 | -0,6 | -0,2 | -18,7 |
| Lisäykset | - | 10,7 | 51,8 | 21,7 | 10,2 | 6,2 | 100,5 |
| Vähennykset | 0,0 | -0,5 | -2,1 | -1,4 | -0,0 | -0,0 | -4,1 |
| Uudelleenluokittelut | - | 16,5 | 5,3 | - | -21,4 | -2,5 | -2,1 |
| Hankitut liiketoiminnot (liite 4.1) | - | - | 0,3 | - | - | - | 0,3 |
| Poistot | - | -10,3 | -43,3 | -13,7 | - | - | -67,2 |
| Tasearvo kauden lopussa | 6,9 | 163,4 | 141,8 | 49,6 | 9,3 | 6,0 | 377,0 |
| 31.12.2017: | |||||||
| Alkuperäinen hankintameno | 6,9 | 263,3 | 502,6 | 56,0 | 9,3 | 6,0 | 844,0 |
| Kertyneet poistot Tasearvo kauden lopussa |
- 6,9 |
-99,9 163,4 |
-360,8 141,8 |
-6,4 49,6 |
- 9,3 |
- 6,0 |
-467,0 377,0 |
Tilikaudella 1.1.–31.12.2017 investoinnit tuotantolaitoksiin, myynnin ja huollon asiakaspalveluun, tietotekniikkaan sekä tietojärjestelmiin, mukaan lukien uudet rahoitusleasingsopimukset, olivat 116,2 (127,4) miljoonaa euroa.
Aineelliset hyödykkeet esitetään alkuperäisten hankintamenojen ja kertyneiden poistojen erotuksena vähennettynä mahdollisilla arvonalentumisilla. Suunnitelman mukaiset tasapoistot lasketaan todennäköisen arvioidun taloudellisen pitoajan perusteella seuraavasti:
| Rakennukset | 5–40 vuotta |
|---|---|
| Koneet ja laitteet | 4–10 vuotta |
Maa-alueista ei tehdä poistoja.
Aineellisen käyttöomaisuuden korjaus- ja kunnossapitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne ovat toteutuneet.
Pitkäaikaisten aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden omaisuuserien tasearvoja arvioidaan mahdollisen arvonalentumisen selvittämiseksi tilinpäätöshetkellä ja aina kun on viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Arvonalentumistesteissä arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta johtuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan, mikäli omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin kerrytettävissä oleva rahamäärä.
Aiemmin tuloslaskelmaan kirjattu arvonalennus peruutetaan, mikäli kerrytettävissä olevan tulon määrittämisessä käytetyt arviot muuttuvat olennaisesti. Arvonalennuksen peruuttamisen jälkeinen arvo ei saa kuitenkaan ylittää arvoa, joka omaisuudella olisi ollut ilman aikaisempien vuosien arvonalennusta kertyneillä poistoilla vähennettynä.
| Koneet ja kalusto, |
Kesken | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1.1.–31.12.2016, Me | Maa | alueet Rakennukset | Koneet ja kalusto |
rahoitus leasing |
eräiset investoinnit |
Maksetut ennakot |
Yhteensä |
| 1.1.2016: | |||||||
| Alkuperäinen hankintameno | 7,2 | 247,2 | 447,1 | 41,1 | 12,3 | 3,7 | 758,6 |
| Kertyneet poistot | - | -85,6 | -322,0 | -5,6 | - | - | -413,2 |
| Tasearvo kauden alussa | 7,2 | 161,6 | 125,1 | 35,5 | 12,3 | 3,7 | 345,4 |
| Tasearvo kauden alussa | 7,2 | 161,6 | 125,1 | 35,5 | 12,3 | 3,7 | 345,4 |
| Valuuttakurssien vaikutus | -0,1 | -3,0 | -1,1 | 1,8 | -0,9 | -0,0 | -3,3 |
| Lisäykset | - | 11,8 | 54,0 | 27,9 | 12,7 | 1,1 | 107,6 |
| Vähennykset | -0,2 | -1,8 | -2,3 | -5,1 | -1,8 | - | -11,2 |
| Uudelleenluokittelut | - | -6,7 | 1,3 | -0,1 | -1,3 | -2,2 | -9,0 |
| Hankitut liiketoiminnot (liite 4.1) | - | 0,6 | 0,3 | - | - | - | 1,0 |
| Poistot | - | -10,1 | -40,8 | -11,2 | - | - | -62,2 |
| Tasearvo kauden lopussa | 6,9 | 152,6 | 136,4 | 48,8 | 21,0 | 2,5 | 368,3 |
| 31.12.2016: | |||||||
| Alkuperäinen hankintameno | 6,9 | 246,3 | 474,4 | 55,0 | 21,0 | 2,5 | 806,2 |
| Kertyneet poistot | - | -93,7 | -338,0 | -6,1 | - | - | -437,9 |
| Tasearvo kauden lopussa | 6,9 | 152,6 | 136,4 | 48,8 | 21,0 | 2,5 | 368,3 |
Tämä osio pitää sisällään seuraavat KONEen vuoden 2017 pääomarakennetta kuvaavat liitetiedot:
5,62 e OSAKEKOHTAINEN OMA PÄÄOMA
KONEen pääomanhallinnan tavoitteena on tukea kannattavaa kasvua varmistamalla jatkuvasti konsernin riittävä maksukyky ja pääoma. Tavoitteena on ylläpitää pääomarakenne, joka edesauttaa omistajaarvon luomisessa.
KONEen liiketoimintaan sitoutunut pääoma koostuu pääasiassa nettokäyttöpääomasta, käyttöomaisuudesta ja sijoituksista, jotka rahoitetaan oman pääoman ja nettovelan avulla oheisen taulukon mukaisesti. KONEen liiketoimintamallin ja -prosessien ansiosta liiketoimintaan sitoutuneen pääoman määrä on suhteellisen alhainen. KONE pyrkii säilyttämään negatiivisen nettokäyttöpääoman taatakseen terveen rahavirran myös liiketoiminnan kasvaessa sekä ylläpitääkseen vahvan liiketoimintaan sitoutuneen pääoman tuoton.
KONEen ensisijainen rahoituksen lähde on sen operatiivisesta toiminnasta tuleva rahavirta. KONEen rahoitustoiminto hoitaa ulkoista rahoitusta, rahavaroja ja sijoituksia keskitetysti KONEen rahoituspolitiikan mukaisesti. Sijoitukset tehdään ainoastaan korkean luottokelpoisuuden omaaviin vastapuoliin ja pääasiassa lyhytaikaisiin instrumentteihin jatkuvan maksuvalmiuden varmistamiseksi.
KONEen pääomarakenteelle ei ole määritelty tiettyä tavoitetta, vaan tavoite on varmistaa hyvä luottokelpoisuus ja siten kattavat rahoitusmahdollisuudet liiketoiminnan kasvutavoitteiden tukemiseksi. Velattomuus nähdään merkittävänä vahvuustekijänä, jonka ansiosta KONE voi hyödyntää mahdollisia arvoa luovia liiketoimintamahdollisuuksia, mikäli tällaisia ilmenee. Tarvittaessa KONE voi myös hyödyntää lainanottokapasiteettiaan, mikäli merkittäviä kiinnostavia investointi- tai yrityskauppamahdollisuuksia ilmenisi.
Tällaisissa tilanteissa velan määrä ja nettovelkaantumisaste saattaisivat olla korkeammalla tasolla jonkin aikaa. Vuoden 2017 lopussa KONEen rahoitus oli taattu olemassa olevilla komittoiduilla lainasopmuksilla, rahavaroilla ja sijoituksilla.
KONEen osingonmaksulle tai omien osakkeiden takaisinostoille ei ole määriteltyjä tavoitteita. Hallituksen osingonjakoehdotus muodostetaan yleisten liiketoimintanäkymien ja -mahdollisuuksien sekä kulloisenkin pääomarakenteen ja siinä ennakoitavien muutosten perusteella.*) Vuoden 2017 lopussa KONEella oli hallussaan 12 402 796 kappaletta omia B-sarjan osakkeitaan.
KONE varmistaa pääomaresurssiensa tehokkaan kohdennuksen ja käytön mittaamalla sisäisesti liiketoimintansa taloudellista tulosta, josta on vähennetty liiketoimintaan sitoutuneen pääoman kustannus. Sitoutuneen pääoman kustannus perustuu liiketoimintaan sidottuun pääomaan ja pääoman painotettuun keskihintaan (weighted average cost of capital, WACC).
Pääoman painotettua keskihintaa käytetään myös vertailutasona arvioitaessa yritysostojen, merkittävien investointien ja sijoitusten arvonluontipotentiaalia. Käytetyt arvonmääritysmenetelmät ovat takaisinmaksuaika, diskontattuun rahavirtaan perustuva malli sekä kannattavuus- ja rahavirtakertoimet.
| Pääomanhallinta, Me | 2017 | 2016 | 2015 | 2014 | 2013 |
|---|---|---|---|---|---|
| Liiketoimintaan sitoutunut pääoma: | |||||
| Liikearvo ja osakkeet | 1 441,3 | 1 501,6 | 1 429,4 | 1 321,3 | 1 215,7 |
| Muu käyttöomaisuus 1) | 651,5 | 661,2 | 616,9 | 578,9 | 498,4 |
| Nettokäyttöpääoma | -875,6 | -1 054,8 | -983,4 | -749,7 | -611,5 |
| Liiketoimintaan sitoutunut pääoma yhteensä | 1 217,3 | 1 108,0 | 1 062,9 | 1 150,5 | 1 102,6 |
| Pääoma: | |||||
| Oma pääoma | 2 907,4 | 2 795,6 | 2 575,5 | 2 062,4 | 1 724,6 |
| Korollinen nettovelka | -1 690,2 | -1 687,6 | -1 512,6 | -911,8 | -622,0 |
| Pääoma yhteensä | 1 217,3 | 1 108,0 | 1 062,9 | 1 150,5 | 1 102,6 |
| Nettovelkaantumisaste | -58,1 % | -60,4 % | -58,7 % | -44,2 % | -36,1 % |
| Omavaraisuusaste | 49,1 % | 46,8 % | 45,4 % | 43,6 % | 43,7 % |
1) Aineelliset hyödykkeet, hankitut huoltosopimukset ja muut aineettomat hyödykkeet.
*) Vuosina 2013–2017 osinkojen osuus tuloksesta on ollut 69,7–87,5 % B-sarjan osakkeelle (hallituksen ehdotus 2017).
Oma pääoma koostuu osakepääomasta, ylikurssirahastosta, arvonmuutos- ja suojausrahastosta, muuntoeroista, sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta, työsuhdeetuuksien uudelleenarvostuksesta sekä kertyneistä voittovaroista. Optio-oikeuksia käytettäessä ja laskettaessa liikkeelle uusia osakkeita kirjanpidollisen vasta-arvon ylittävä osuus merkintähinnasta kirjataan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Mikäli optio-oikeuksia käytettäessä annetaan hallussa olevia omia osakkeita, merkintähinta kirjataan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Arvonmuutos- ja suojausrahasto sisältää kassavirran suojausinstrumenttien käyvän arvon muutokset. Muuntoeroihin kirjataan hankintamenomenetelmän mukaiset ulkomaisten tytär- ja osakkuusyhtiöiden nettoinvestointien muuntoerot. Myös ulkomaisten tytäryhtiöiden varojen ja velkojen suojausinstrumentteina käytettyjen johdannaisten ja lainojen valuuttakurssierot kirjataan muuntoeroihin. Työsuhde-etuuksien vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan työsuhde-etuuksien uudelleenarvostukseen. KONE Oyj:n ostamien omien osakkeiden hankintahinta on vähennetty kertyneistä voittovaroista. Tilikauden voitto kirjataan kertyneisiin voittovaroihin.
Kun KONE Oyj ostaa omia osakkeitaan, osakkeista maksettu vastike sekä hankintaan liittyvät kustannukset vähentävät omaa pääomaa. Kun nämä osakkeet myydään, osakkeista saatu vastike, josta on vähennetty suorat transaktiokustannukset sekä tuloverojen vaikutus, merkitään omaan pääomaan.
Voitonjako pitää sisällään yhtiökokouksen päättämät osingot ja lahjoitukset. Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamaa voitonjakoa ei ole vähennetty jakokelpoisesta omasta pääomasta ennen yhtiökokouksen hyväksyntää.
Osakkeiden kokonaismäärä oli tilikauden 2017 lopussa 527 180 407. Osakepääoma oli 65,9 miljoonaa euroa ja äänten kokonaismäärä 121 305 882. A-sarjan osakkeilla on kullakin yksi ääni. Kymmenen B-sarjan osaketta oikeuttaa yhteen ääneen, kuitenkin siten, että kullakin osakkeenomistajalla on vähintään yksi ääni. Tilikauden päättyessä yhtiön hallituksella oli yhtiökokouksen helmikuussa 2015 myöntämä valtuutus osakepääoman korottamiseen ja optio-oikeuksien liikkeelle laskuun. Valtuutus on voimassa 23.2.2020 saakka.
B-sarjan osakkeilla on yhtiöjärjestyksen mukaan oikeus vähintään yksi ja enintään kaksi ja puoli prosenttia korkeampaan osinkoon kuin A-sarjan osakkeilla laskettuna määrälle, joka saadaan jakamalla kaupparekisteriin merkitty osakepääoma kaupparekisteriin merkittyjen osakkeiden lukumäärällä.
Lisätietoa optioista ja osakepohjaisista kannustinjärjestelmistä kohdassa 6.2.
| Osakepääoman muutokset | A-osake | B-osake | Yhteensä |
|---|---|---|---|
| Osakkeiden lukumäärä 1.1.2017 | 76 208 712 | 449 960 170 | 526 168 882 |
| Osakemerkintä 2013-, 2014- ja 2015 -optio-oikeuksilla 11.5.2017 | 624 151 | 624 151 | |
| Osakemerkintä 2014- ja 2015 -optio-oikeuksilla 1.8.2017 | 265 478 | 265 478 | |
| Osakemerkintä 2014- ja 2015 -optio-oikeuksilla 7.11.2017 | 112 360 | 112 360 | |
| Osakemerkintä 2014- ja 2015 -optio-oikeuksilla 29.12.2017 | 9 536 | 9 536 | |
| Osakkeiden lukumäärä 31.12.2017 | 76 208 712 | 450 971 695 | 527 180 407 |
| Äänimäärä 31.12.2017 | 76 208 712 | 45 097 170 | 121 305 882 |
| Osakepääoma 31.12.2017, Me | 9,5 | 56,4 | 65,9 |
| Osakepääoman muutokset | A-osake | B-osake | Yhteensä |
| Osakkeiden lukumäärä 1.1.2016 | 76 208 712 | 449 197 602 | 525 406 314 |
| Osakemerkintä 2013 -optio-oikeuksilla 3.5.2016 | 268 598 | 268 598 | |
| Osakemerkintä 2013- ja 2014 -optio-oikeuksilla 2.8.2016 | 210 141 | 210 141 | |
| Osakemerkintä 2013- ja 2014 -optio-oikeuksilla 8.11.2016 | 283 023 | 283 023 | |
| Osakemerkintä 2013 -optio-oikeuksilla 30.12.2016 | 806 | 806 | |
| Osakkeiden lukumäärä 31.12.2016 | 76 208 712 | 449 960 170 | 526 168 882 |
| Äänimäärä 31.12.2016 | 76 208 712 | 44 996 017 | 121 204 729 |
KONE Oyj:n varsinainen yhtiökokous myönsi 28. helmikuuta 2017 hallitukselle valtuutuksen omien osakkeiden hankkimiseen. Omia osakkeita voidaan hankkia muun muassa yhtiön pääomarakenteen kehittämiseksi, yrityskauppojen ja muiden järjestelyiden rahoittamiseksi ja toteuttamiseksi, yhtiön osakepohjaisten kannustinjärjestelmien toteuttamiseksi tai muutoin edelleen luovutettaviksi tai mitätöitäviksi. Omia osakkeita voidaan hankkia yhteensä enintään 52 440 000 kappaletta siten, että A-sarjan osakkeita voidaan hankkia enintään 7 620 000 kappaletta ja B-sarjan osakkeita enintään 44 820 000 kappaletta ottaen kuitenkin huomioon osakeyhtiölain määräykset yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden enimmäismäärästä.
Hankittavien osakkeiden vähimmäis- ja enimmäisvastike määräytyy sekä A- että B-sarjan osakkeen osalta hankintapäivänä Nasdaq Helsinki Oy:ssä B-sarjan osakkeelle määräytyvän kaupankäyntikurssin perusteella.
Vuoden 2017 aikana KONE Oyj ei hankkinut omia osakkeita.
| Osakkeiden lukumäärä | Hankintahinta, Me | |
|---|---|---|
| 1.1.2017 | 12 884 141 | 236,7 |
| Luovutus hallituksen vuosipalkkioihin, huhtikuu | -2 932 | -0,1 |
| Luovutus osakepohjaiseen kannustinjärjestelmään, huhtikuu | -483 448 | -18,9 |
| Palautus osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä, joulukuu | 5 035 | 0,2 |
| 31.12.2017 | 12 402 796 | 217,8 |
| 1.1.2016 | 12 240 544 | 210,6 |
| Luovutus hallituksen vuosipalkkioihin, huhtikuu | -2 923 | -0,1 |
| Luovutus osakepohjaiseen kannustinjärjestelmään, huhtikuu | -391 662 | -14,5 |
| Hankinta, toukokuu | 1 000 000 | 39,3 |
| Palautus osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä, elokuu | 21 752 | 0,8 |
| Palautus osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä, lokakuu | 5 554 | 0,2 |
| Palautus osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä, joulukuu | 10 876 | 0,4 |
| 31.12.2016 | 12 884 141 | 236,7 |
| KONE Oyj ja Konserni yhteensä | kpl | Hankintameno | Keskihinta |
|---|---|---|---|
| 31.12.2016 | 12 884 141 | 236 688 327,64 | 18,37 |
| 28.4.2017 | -2 932 | -114 543,33 | 39,07 |
| 28.4.2017 | -483 448 | -18 940 033,27 | 39,18 |
| 20.12.2017 | 5 035 | 186 737,17 | 37,09 |
| 31.12.2017 | 12 402 796 | 217 820 488,21 | 17,56 |
KONEen liiketoimintaan liittyy rahoitusriskejä kuten valuutta-, korko-, maksuvalmius- ja luottoriskejä. Näitä rahoitusriskejä hallitaan osana KONEen kokonaisriskienhallintaa. KONEen rahoitustoiminto vastaa keskitetysti KONEen rahoitusriskien hallinnasta hallituksen hyväksymän rahoituspolitiikan mukaisesti. Liiketoimintayksiköt hallinnoivat paikallisesti omia rahoitusriskejään noudattaen KONEen rahoituspolitiikkaa.
Rahoituksen johdannaisinstrumentit kirjataan sopimushetkellä ja myöhemmin käypään arvoon. Valuuttatermiinien käypä arvo lasketaan diskonttaamalla sopimusten ennakoidut rahavirrat kyseisten valuuttojen arvostushetken mukaisilla markkinakorkokäyrillä ja laskemalla diskontattujen arvojen euromääräinen erotus. Koron- ja valuutanvaihtosopimusten käypä arvo lasketaan diskonttaamalla sopimusten ennakoidut rahavirrat arvostushetken markkinakorkokäyrillä kyseessä oleville valuutoille. Sähköjohdannaisten käypä arvo perustuu arvostuspäivän noteerattuihin markkinahintoihin sähkömarkkinoilla.
Johdannaissopimuksia solmittaessa ne luokitellaan valuuttapolitiikan mukaisesti liiketoimen tai sitovan tai erittäin todennäköisen osto- tai myyntisopimuksen suojaukseksi. Näistä osa luetaan mukaan rahavirran suojauslaskentaan, saamisten tai velkojen käyvän arvon muutosten suojaukseksi tai ulkomaiseen tytäryhtiöön tehdyn nettosijoituksen suojaukseksi.
Rahavirran suojauslaskentaa sovellettaessa ja suojaussuhteelle asetettujen tehokkuusvaatimusten täyttyessä sitovia tai erittäin todennäköisiä osto- ja myyntisopimuksia vastaan tehtyjen valuuttajohdannaisten käypien arvojen muutosten tehokas osuus kirjataan laajan tuloslaskelman kautta suojausrahastoon. Tehottoman osuuden voitot ja tappiot kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan ostojen ja myyntien oikaisueriin. Suojausrahastoon kirjattu käyvän arvon muutosten kertymä siirretään tuloslaskelmaan ostojen ja myyntien oikaisueriin suojattujen ostojen ja myyntien toteutuessa. Mikäli rahavirran suojauslaskennan piiriin kuuluva johdannainen erääntyy tai myydään tai suojaussuhde ei enää täytä suojauslaskennan ehtoja, jo aikaisemmin laajaan tuloslaskelmaan kirjattu arvonmuutosten kertymä jää suojausrahastoon ja tuloutetaan ennakoidun oston tai myynnin mukaisesti. Mikäli suojatun oston tai myynnin toteutumista ei voida enää pitää todennäköisenä, kirjataan arvonmuutosten kertymä välittömästi tuloslaskelmaan ostojen ja myyntien oikaisueriin. Rahavirran suojauslaskentaa sovellettaessa suojattava riski sekä suojaussuhde dokumentoidaan suojauslaskennan periaatteiden mukaisesti. Suojaussuhteen tehokkuus todennetaan ennen suojauslaskennan aloittamista sekä vähintään neljännesvuosittain sen jälkeen.
Johdannaiset, jotka on tehty suojaamistarkoituksessa mutta joihin ei sovelleta suojauslaskentaa, kohdennetaan tuloslaskelman kuluihin tai rahoitustuottoihin ja -kuluihin luonteensa mukaisesti: operatiivisia eriä suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutokset kirjataan liiketoiminnan kuluihin ja monetaarisia eriä suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutokset rahoitustuottoihin ja -kuluihin.
Ulkomaanrahanmääräisten lainasaamisten, talletusten, sijoitusten ja rahoitusvelkojen valuuttakurssimuutoksia vastaan tehtyjen valuuttajohdannaisten käypien arvojen muutos kirjataan tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Tulevia sähkönostoja varten tehtyjen sähkötermiinien käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan materiaaliostojen oikaisueräksi.
Ulkomaisiin tytäryhtiöihin tehtyjen valuuttamääräisten nettosijoitusten konsolidoinnissa syntyvää muuntoeroa vastaan tehtyjen valuuttasuojausten käyvän arvon muutosten tehokas osuus kirjataan laajan tuloslaskelman kautta muuntoeroihin ja tuloutetaan sieltä, mikäli nettoinvestoinnista tai sen osasta luovuttaisiin.
Koron- ja valuutanvaihtosopimusten tilikaudella toteutuneet ja siirtyvät korot kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin.
Johdannaisten käyvät arvot esitetään taseen lyhytaikaisissa siirtosaamisissa ja -veloissa.
Lainat luokitellaan arvostusluokkaan muut rahoitusvelat. Lainat kirjataan hankintahetkellä käypään arvoon transaktiokustannuksilla vähennettynä. Myöhemmin lainat arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon.
Lainasaamiset ja talletukset kirjataan hankintahetkellä käypään arvoon ja arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää. Hankintamenoa laskettaessa huomioidaan vain olennaiset transaktiokulut. Lainasaamisiin ja talletuksiin kirjataan arvonalentuminen niissä tapauksissa, joissa kirjanpidon tasearvo on korkeampi kuin niistä arvioitu kerrytettävissä oleva rahamäärä.
Sijoitukset yritystodistuksiin, lyhytaikaisiin pankkitalletuksiin, korkorahastoihin tai muihin vastaaviin rahamarkkinainstrumentteihin sisällytetään lainasaamisiin ja talletuksiin.
Rahavarat sisältävät käteisvarat ja rahat pankkitileillä. Käytetyt tililuotot on esitetty muissa lyhytaikaisissa veloissa.
KONEella on merkittäviä rahavaroja ja sijoituksia. Vastapuoliriskin hajauttamiseksi KONE sijoittaa varansa erittäin likvideihin korkorahastoihin sekä talletuksiin useaan eri pankkiin. Hallitus hyväksyy sijoituskohteiden valintaa ohjaavat globaalit vastapuolilimiitit. Rahoituksen luottoriskiä
KONEen rahavarat olivat 496,5 (589,2) miljoonaa euroa ja sijoitukset 1 566,1 (1 494,4) miljoonaa euroa 31.12.2017. KONEen rahoitustoiminto hallinnoi keskitetysti valtaosaa rahavaroista ja sijoituksista, mutta osa varoista sijaitsee hajautetusti pankkitileillä ja paikallisissa sijoituksissa useassa KONE-maassa. Muutokset laskettaessa huomioidaan kaikki olemassaolevat positiot kuten rahat pankkitileillä, sijoitukset ja talletukset sekä muut kyseisen pankin kanssa tehdyt rahoitustransaktiot kuten johdannaissopimukset. Yhteistyöpankkeja ja muita sijoituskohteita valittaessa hyväksytään vain vastapuolet, joilla
paikallisissa sääntelyissä tai niiden tulkinnoissa voivat kuitenkin tulevaisuudessa vaikuttaa rahavarojen ja sijoitusten sijaintiin. Vuonna 2016 solmitun 800 miljoonan euron syndikoidun luottolimiittisopimuksen eräpäivää jatkettiin 2017 vuodella vuoteen 2022. Vuonna 2016 tutkimus- ja tuotekehitystarkoitukseen nostettu Eurooon korkea luottokelpoisuus. Jokaisen limiitin koko heijastaa vastapuolen luottokelpoisuutta. Vastapuolien luottokelpoisuutta seurataan jatkuvasti ja tarvittavat toimenpiteet sovitaan tapauskohtaisesti, mikäli luottokelpoisuudessa arvioidaan tapahtuneen merkittävä muutos.
pan investointipankin (EIP) laina 160 miljoonaa euroa erääntyy 2021. Lainan käypä arvo lasketaan diskonttaamalla kassavirrat käyttäen tilinpäätöshetken velkakorkoja (käypien arvojen taso 2). KONEella on lisäksi 500 miljoonan euron ei-komittoitu yritystodistusohjelma.
KONEen yhteenlasketut rahat ja sijoitukset olivat tilinpäätöshetkellä 2 062,6 (2 083,6) miljoonaa euroa. KONEen korollinen velka oli tilinpäätöshetkellä 387,4 (405,4) miljoonaa euroa ja muodostui korollisista rahoitusveloista, 224,8 (218,1) miljoonaa euroa, yritysostojen optioveloista, 10,3 (10,5) miljoonaa euroa sekä työsuhdeetuuksista, 152,2 (176,7) miljoonaa euroa. Korollisesta rahoitusvelasta, joka konsernin rahavirtalaskelmassa esitetään osana rahavirtaa rahoitustoiminnasta, ei vuonna 2017 tuottanut materiaalista rahavirtaa.
KONEen sijoitukset on pääosin sijoitettu alle vuoden pituisiin maturiteetteihin. Näin ollen korkotason muutoksilla ei ole olennaista vaikutusta sijoitusten markkinaarvoihin. Sen sijaan korkotason muutokset voivat vaikuttaa tuleviin korkotuottoihin.
Korkoriskien herkkyysanalyysia laadittaessa on korollisen nettorahoitusvelan oletettu pysyvän vuoden 2017 lopun tasolla koko seuraavan tilikauden ajan. Herkkyysanalyysi näyttää yhden prosenttiyksikön korkotason muutoksen vaikutuksen alle vuoden pituiseen korkoperiodiin sidotulle nettorahoitusvelalle, -2 024,9 (-2 060,0) miljoonaa euroa, nettokorkotuotoissa. Vuodelle 2018 yhden prosenttiyksikön muutos korkotasossa merkitsisi 20,2 (20,6) miljoonan euron muutosta nettokorkotuotoissa. Korkoriskien herkkyysanalyysi on laskettu ennen veroja.
Korkotason muutoksella ei ole olennaista vaikutusta työsuhde-etuuksien, rahoitusvelkojen tai yritysostojen optiovelkojen nettokorkoihin.
| 31.12.2017 | 31.12.2016 | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| < 1 | 1–5 | > 5 | < 1 | 1–5 | > 5 | |||
| Me | vuotta | vuotta | vuotta Yhteensä | vuotta | vuotta | vuotta Yhteensä | ||
| Korolliset rahoitusvelat | ||||||||
| Pitkäaikaiset lainat | - | -160,0 | - | -160,0 | - | -1,0 | -160,0 | -161,0 |
| Rahoitusleasingvelat | -14,9 | -33,5 | -1,1 | -49,5 | -13,9 | -33,1 | -1,7 | -48,7 |
| Käytetyt pankkilimiitit | -15,2 | - | - | -15,2 | -1,1 | - | - | -1,1 |
| Koronmaksut | -0,4 | -0,5 | - | -0,9 | -0,0 | -0,1 | -0,0 | -0,2 |
| Yritysostojen optiovelat | -10,3 | - | - | -10,3 | -10,5 | - | - | -10,5 |
| Työsuhde-etuudet | - | - | -152,2 | -152,2 | - | - | -176,7 | -176,7 |
| Korottomat rahoitusvelat | ||||||||
| Ostovelat | -705,1 | - | - | -705,1 | -743,3 | - | - | -743,3 |
| Johdannaissopimukset | ||||||||
| Pääomasaamiset | 2 302,5 | 88,1 | - | 2 390,6 | 2 530,9 | 98,3 | - | 2 629,2 |
| Pääomamaksut | -2 267,1 | -90,2 | - | -2 357,4 | -2 508,8 | -98,5 | - | -2 607,3 |
| Nettomaksut | -710,6 | -196,1 | -153,3 | -1 060,0 | -746,8 | -34,5 | -338,4 | -1 119,7 |
| 2017 Tase-erä, Me | Liite | tulosvaikutteisesti Käypään arvoon kirjattavat rahoi tusvarat ja -velat |
Lainat ja saamiset |
Myytävissä olevat sijoitukset |
rahoitusvarat ja -velat Muut |
yhteensä Tasearvo |
|
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Pitkäaikaiset varat | |||||||
| Osakkeet ja muut pitkäaikaiset sijoitukset | 5.4 | 114,5 | 114,5 | ||||
| Pitkäaikaiset lainasaamiset | I | 5.5 | 0,7 | 0,7 | |||
| Työsuhde-etuudet | 5.7 | 11,5 | 11,5 | ||||
| Lyhytaikaiset varat | |||||||
| Myyntisaamiset | 1 614,8 | 1 614,8 | |||||
| Johdannaisvarat | 35,6 | 35,6 | |||||
| Lyhytaikaiset talletukset ja lainasaamiset | I | 5.5 | 1 568,8 | 1 568,8 | |||
| Rahavarat | I | 496,5 | 496,5 | ||||
| Rahoitusvarat yhteensä | 35,6 | 3 680,9 | 114,5 | 11,5 | 3 842,5 | ||
| Pitkäaikainen vieras pääoma | |||||||
| Lainat | I | 194,7 | 194,7 | ||||
| Työsuhde-etuudet | I | 5.7 | 152,2 | 152,2 | |||
| Lyhytaikainen vieras pääoma | |||||||
| Pitkäaikaisten lainojen seuraavan | |||||||
| vuoden lyhennykset | I | 14,9 | 14,9 | ||||
| Lyhytaikaiset lainat ja muut velat | I | 15,2 | 15,2 | ||||
| Yritysostojen optiovelat | I | 10,3 | 10,3 | ||||
| Ostovelat | 705,1 | 705,1 | |||||
| Johdannaisvelat | 12,4 | 12,4 | |||||
| Maksamattomat yrityskauppahinnat | 17,6 | 17,6 | |||||
| Rahoitusvelat yhteensä | 22,7 | - | - | 1 099,8 | 1 122,4 |
Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot eivät poikkea oleellisesti niiden tasearvoista. I-kirjaimella merkityt taserivit sisältyvät korollisiin nettovelkoihin.
| 2016 Tase-erä, Me | Liite | tulosvaikutteisesti Käypään arvoon kirjattavat rahoi tusvarat ja -velat |
Lainat ja saamiset |
Myytävissä olevat sijoitukset |
rahoitusvarat ja -velat Muut |
yhteensä Tasearvo |
|
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Pitkäaikaiset varat | |||||||
| Osakkeet ja muut pitkäaikaiset sijoitukset | 5.4 | 124,9 | 124,9 | ||||
| Pitkäaikaiset lainasaamiset | I | 5.5 | 7,4 | 7,4 | |||
| Työsuhde-etuudet | 5.7 | - | - | ||||
| Lyhytaikaiset varat | |||||||
| Myyntisaamiset | 1 573,7 | 1 573,7 | |||||
| Johdannaisvarat | 33,9 | 33,9 | |||||
| Lyhytaikaiset talletukset ja lainasaamiset | I | 5.5 | 1 496,6 | 1 496,6 | |||
| Rahavarat | I | 589,2 | 589,2 | ||||
| Rahoitusvarat yhteensä | 33,9 | 3 666,8 | 124,9 | - | 3 825,6 | ||
| Pitkäaikainen vieras pääoma | |||||||
| Lainat | I | 203,1 | 203,1 | ||||
| Työsuhde-etuudet | I | 5.7 | 176,7 | 176,7 | |||
| Lyhytaikainen vieras pääoma | |||||||
| Pitkäaikaisten lainojen seuraavan | |||||||
| vuoden lyhennykset | I | 13,9 | 13,9 | ||||
| Lyhytaikaiset lainat ja muut velat | I | 1,1 | 1,1 | ||||
| Yritysostojen optiovelat | I | 10,5 | 10,5 | ||||
| Ostovelat | 743,2 | 743,2 | |||||
| Johdannaisvelat | 40,3 | 40,3 | |||||
| Maksamattomat yrityskauppahinnat | 26,7 | 26,7 | |||||
| Rahoitusvelat yhteensä | 50,8 | - | - | 1 164,8 | 1 215,6 |
Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot eivät poikkea oleellisesti niiden tasearvoista. I-kirjaimella merkityt taserivit sisältyvät korollisiin nettovelkoihin.
Kaikki johdannaissopimukset on tehty KONEen rahoituspolitiikan mukaisesti suojautumistarkoituksessa. Valtaosa valuuttatermiineistä ja valuutanvaihtosopimuksista erääntyy vuoden kuluessa. Sähkötermiinit erääntyvät vuoden kuluessa.
Valuuttatermiinien ja valuutanvaihtosopimusten käyvät arvot lasketaan johtamalla ne aktiivisilta markkinoilta saaduista hintatiedoista ja käyttämällä yleisesti tunnettuja arvostusmalleja (käypien arvojen taso 2). Sähkötermiineille on olemassa pörssissä noteerattu markkinahinta (käypien arvojen taso 1). Rahoitussopimuksia solmitaan vain vastapuolten kanssa, joilla on korkea luottoluokitus. Näiden vastapuolten ja KONEen luottokelpoisuus huomioidaan laskettaessa avoimien rahoitusvarojen ja -velkojen käypiä arvoja.
Johdannaisten käyvät arvot esitetään taseessa bruttomääräisinä ja voidaan netottaa ehdollisissa tilanteissa kuten sopimusrikkomus tai konkurssi. Johdannaisiin perustuvat saamiset vastapuolilta olisivat netotuksen jälkeen 26,9 (17,6) miljoonaa euroa ja velvoitteet 3,7 (24,0) miljoonaa euroa.
| Johdannaissopimusten käyvät arvot, Me | Johdannais varat 31.12.2017 |
Johdannais - velat 31.12.2017 |
Netto käypä arvo 31.12.2017 |
Netto käypä arvo 31.12.2016 |
|---|---|---|---|---|
| Valuuttatermiinit ja valuutanvaihtosopimukset | ||||
| Rahavirran suojauslaskennassa | 23,3 | -10,3 | 13,0 | -14,5 |
| Muut suojaukset | 12,3 | -1,9 | 10,5 | 8,6 |
| Sähkötermiinit | - | -0,3 | -0,3 | -0,4 |
| Yhteensä | 35,6 | -12,4 | 23,2 | -6,4 |
| Johdannaissopimusten nimellisarvot, Me | 31.12.2017 | 31.12.2016 |
|---|---|---|
| Valuuttatermiinit ja valuutanvaihtosopimukset | ||
| Rahavirran suojauslaskennassa | 1 068,4 | 1 157,4 |
| Muut suojaukset | 1 321,2 | 1 471,9 |
| Sähkötermiinit | 1,0 | 1,6 |
| Yhteensä | 2 390,6 | 2 630,9 |
Osakkeet ja muut pitkäaikaiset sijoitukset olivat 111,3 ja 3,1 miljoonaa euroa (121,8 ja 3,0 miljoonaa euroa) ja luokitellaan myytävissä oleviksi sijoituksiksi.
Osakkeet sisältävät 19,9 %:n omistuksen Toshiba Elevator and Building Systems Corporationissa (TELC). TELC on sijoitus listaamattomiin osakkeisiin ilman noteerattua markkinahintaa toimivilla markkinoilla. TELCin osakkeiden käypää arvoa ei voida määrittää luotettavasti, koska käypää arvoa koskevien järkevien arvioiden vaihteluväli on merkittävä eikä erilaisten arvioiden todennäköisyyksiä pystytä kohtuullisesti arvioimaan. TELC esitetään myytävissä olevissa sijoituksissa ja arvostetaan hankintamenoon.
Muut myytävissä olevat sijoitukset sisältävät omistuksia pörssinoteeraamattomissa yhtiöissä. Omistukset on arvostettu hankintamenoon, koska luotettavia käypiä arvoja ei ole saatavilla.
Osakkeet ja muut pitkäaikaiset sijoitukset luokitellaan myytävissä oleviksi sijoituksiksi.
Osakkeisiin sisältyvät pitkäaikaiset strategiset sijoitukset ovat sijoituksia listaamattomiin osakkeisiin ilman noteerattua markkinahintaa toimivilla markkinoilla. Kyseisten osakkeiden käypää arvoa ei voida määrittää luotettavasti, koska käypää arvoa koskevien järkevien arvioiden vaihteluväli on merkittävä eikä erilaisten arvioiden todennäköisyyksiä pystytä kohtuullisesti arvioimaan. Kyseiset osakkeet esitetään myytävissä olevissa sijoituksissa ja arvostetaan hankintamenoon.
Muut myytävissä olevat sijoitukset arvostetaan käypään arvoon, ja käyvän arvon muutos kirjataan laajan tuloslaskelman kautta oman pääoman arvonmuutos- ja suojausrahastoon, kunnes erät myydään, erääntyvät tai muuten käytetään tai niistä kirjataan arvonalentuminen, jolloin kumulatiivinen omaan pääomaan kirjattu arvonmuutos kirjataan kyseisen tilikauden tulokseen.
Luotettavan markkina-arvon puuttuessa myytävissä olevat sijoitukset arvostetaan hankintamenoon vähennettynä mahdollisilla arvonalentumisilla.
| Talletukset ja lainasaamiset, Me | 31.12.2017 | 31.12.2016 |
|---|---|---|
| Pitkäaikaiset lainasaamiset | 0,7 | 7,4 |
| Lyhytaikaiset lainasaamiset | 2,8 | 2,2 |
| Lyhytaikaiset talletukset | 1 566,1 | 1 494,4 |
| Yhteensä | 1 569,5 | 1 504,0 |
Lainasaamisten käyvät arvot eivät oleellisesti poikkea tasearvoista. Lyhytaikaiset talletukset erääntyvät vuoden sisällä ja koostuvat pääosin lyhytaikaisista pankkitalletuksista ja rahamarkkinainstrumenteista.
| Sijoitukset osakkuusyhtiöihin, Me | 31.12.2017 | 31.12.2016 |
|---|---|---|
| Tasearvo kauden alussa | 5,0 | 4,4 |
| Valuuttakurssien vaikutus | -0,4 | -0,0 |
| Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta verojen jälkeen | -1,1 | 1,2 |
| Saadut osingot | -1,0 | -0,5 |
| Vähennykset | -1,2 | -0,0 |
| Tasearvo kauden lopussa | 1,4 | 5,0 |
Osakkuusyhtiöistä esitetty taloudellinen informaatio perustuu viimeisimpiin saatavilla oleviin virallisiin tilinpäätöksiin ja käytettävissä oleviin ennusteisiin vuodelle 2017.
KONEen osakkuusyhtiöiden ennusteisiin perustuva tilikauden voitto vuonna 2017 oli -2,7 miljoonaa euroa. Viimeisten virallisten tilinpäätösten perusteella KONEen osakkuusyhtiöiden taseiden loppusumma oli yhteensä 8,7 miljoonaa euroa ja oma pääoma 5,4 miljoonaa euroa. Yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 2016 oli 18,0 miljoonaa euroa ja tilikauden voitto 0,2 miljoonaa euroa.
Osakkuusyhtiö on yhtiö, jossa konsernilla on 20–50 prosenttia äänivallasta ja vähintään 20 prosentin omistusosuus tai jossa konsernilla on huomattava vaikutusvalta. Osakkuusyhtiöiden tilinpäätöstiedot on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Konsernin tuloslaskelmaan sisältyy konsernin osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista. Konsernin investoinnit osakkuusyhtiöihin hankintaajankohtana, mukaan lukien osakkuusyhtiöiden oman pääoman muutokset hankinta-ajankohdan jälkeen, on esitetty taseessa kohdassa "Osuudet osakkuusyhtiöissä". Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista sisältää myös vaiheittaisessa hankinnassa aikaisemmin omistetun osuuden uudelleenarvostustuloksen.
| Liiketapahtumat osakkuusyhtiöiden kanssa, Me | 1.1.–31.12.2017 | 1.1.–31.12.2016 |
|---|---|---|
| Tavaroiden ja palveluiden myynnit | 0,1 | 0,0 |
| Tavaroiden ja palveluiden ostot | 11,1 | 20,9 |
| Velat osakkuusyhtiöille, Me | 31.12.2017 | 31.12.2016 |
|---|---|---|
| Ostovelat | 0,3 | 1,9 |
| Siirtovelat | - | 0,2 |
| Yhteensä | 0,3 | 2,1 |
KONEella on eri maissa useita erilaisia etuusjärjestelyjä, joista osa on maksupohjaisia ja osa etuuspohjaisia. Suurin osa järjestelyistä on maksupohjaisia.
KONEen merkittävimmät rahastoidut etuuspohjaiset järjestelyt ovat Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa. KONE rahastoi varoja etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin paikallisten säännösten mukaisesti. Rahastoituja varoja hallinnoivat konsernin ulkopuoliset rahastonhoitajat. Varat allokoidaan osakkeisiin ja kiinteäkorkoisiin sijoitusinstrumentteihin, jotta tuottoaste vastaisi tavoitetasoa valitulla riskirakenteella. Riippumattomat aktuaarit suorittavat vastuiden arvostamisen. Vakuutusmatemaattisissa eläkevastuulaskelmissa käytettävät diskonttokorot määräytyvät markkinakorkokannan mukaan.
Isossa-Britanniassa eläkejärjestely perustuu Ison-Britannian eläkevalvontaviranomaisen antamaan ohjeistukseen. Etuuspohjainen eläkejärjestely on ollut suljettu uusilta jäseniltä maaliskuusta 2002 lähtien ja sitä hallinnoidaan eläkesäätiön kautta (KONE Pension Trustees Ltd).
Yhdysvalloissa osa työntekijöistä kuuluu rahastoidun etuuspohjaisen eläkejärjestelyn piiriin, jota hallinnoi KONE Inc:n eläkekomitea. Eläkejärjestelyn lisäksi KONE tarjoaa työsuhteen jälkeisen sairaus- ja henkivakuutusjärjestelyn. Kyseisiä, pääasiallisesti rahastoimattomia järjestelyjä käsitellään IFRS:ssä etuuspohjaisina järjestelyinä. Lisäksi Yhdysvalloissa KONE on osallisena usean työnantajan yhteisessä työntekijöiden etuusjärjestelyssä. Tässä maksupohjaisessa etuusjärjestelyssä KONE maksaa tehtyihin työtunteihin perustuvia maksuja. KONEen vastuu on rajoitettu näihin maksuihin.
KONEen merkittävimmät rahastoimattomat etuuspohjaiset järjestelyt ovat Saksassa, Italiassa (Trattamento di Fine Rapporto, työsuhteen päättymiseen liittyvät etuusjärjestelyt) ja Ruotsissa. Saksan ja Italian järjestelyt on suljettu uusilta jäseniltä. Ruotsissa eläketurva on järjestetty sekä maksupohjaiseen että rahastoimattomaan etuuspohjaiseen eläkejärjestelyyn (ITP, Industrins och handelns tilläggspension) perustuen.
KONEella on maksupohjaisia eläkejärjestelyitä ja muita työsuhteen jälkeisiä etuusjärjestelyitä useimmissa maissa. Maksupohjaisissa järjestelyissä maksetut etuudet kirjataan kuluksi sille tilikaudelle, jonka aikana ne ovat syntyneet. KONEen ei tarvitse kirjata velkaa, koska KONEen vastuu rajoittuu maksuperusteisiin kuluihin.
Suomessa maksupohjainen eläkejärjestely perustuu Työntekijän eläkelakiin (TyEL), jonka mukaan eläke-etuudet perustuvat suoraan edunsaajan ansioihin. Järjestelyyn kuuluvia varoja ylläpitävät eläkevakuutusyhtiöt.
Etuuspohjaiset järjestelyt altistavat KONEen useille riskeille: Etuuspohjaisten järjestelyjen velvoitteiden arvostamisessa käytetyt diskonttokorot määritellään yrityslainojen tuottoja käyttäen. Yrityslainojen tuottojen aleneminen korottaa etuuspohjaisten järjestelyjen velvoitteen nykyarvoa. Jos etuuspohjaisten järjestelyjen varojen tuotto on heikompi kuin yrityslainojen tuotto, voi se johtaa järjestelyn rahoitusvajeeseen. Nämä mahdolliset vajeet voivat velvoittaa KONEen tekemään lisäsuorituksia etuusjärjestelyihin.
Jotkin KONEen etuuspohjaisista järjestelyistä ovat kytketty yleiseen inflaatioon ja palkkatason kehitykseen. Korkeampi inflaatio ja palkkataso johtaa korkeampaa etuuspohjaisen järjestelyn nykyarvoon.
Osa etuuspohjaisista järjestelyistä velvoittaa KONEen tarjoamaan elinaikaisia etuuksia edunsaajille. Elinaikaodotteen nouseminen nostaa näiden järjestelyjen velvoitteen nykyarvoa.
Konsernilla on lukuisia eläkejärjestelyjä, jotka noudattavat eri maiden paikallisia säännöstöjä ja käytäntöjä. Nämä järjestelyt luokitellaan joko maksu- tai etuuspohjaisiksi järjestelyiksi. Eläkejärjestelyt rahoitetaan yleensä työntekijöiden ja asianomaisten konserniyhtiöiden suorituksina eläkevakuutusyhtiöille tai -rahastoille. Eläkekulut ja -vastuut perustuvat paikallisten viranomaisten tai riippumattomien vakuutusmatemaatikkojen laskelmiin. Konsernin suoritukset maksupohjaisiin järjestelyihin kirjataan kuluksi sille tilikaudelle, jota veloitus koskee. Etuuspohjaisissa järjestelyissä eläkekustannukset määritetään käyttäen ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää (projected unit credit method). Tämän menetelmän mukaan eläkemenot kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi jaksottaen kustannukset työntekijöiden palvelusajalle auktorisoitujen vakuutusmatemaatikkojen säännönmukaisesti tekemien laskelmien ja järjestelyistä johtuvien velvoitteiden sekä järjestelyihin kuuluvien varojen arvostusten perusteella. KONE esittää etuuspohjaisiin järjestelyihin kuuluvat tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot henkilöstökuluissa ja nettokorot rahoituskuluissa.
Eläkevastuuna esitetään tulevien eläkemaksujen nykyarvo tilinpäätöspäivänä vähennettynä järjestelyyn kuuluvien varojen tilinpäätöspäivän käyvällä arvolla. Vakuutusmatemaattisten etuuspohjaisten eläkevastuulaskelmien diskonttokorkokanta määräytyy markkinakorkokannan mukaan. Työsuhde-etuuksien uudelleenarvostukset kirjataan muun laajan tuloksen eriin. Työkyvyttömyyseläkevastuu, jonka määrä riippuu työntekijän palvelusajasta, arvostetaan sillä perusteella, miten todennäköistä työkyvyttömyyseläkekorvauksen suorittaminen on sekä minkä pituiselta palvelusajalta korvausta maksetaan. Työsuhde-etuusvelka esitetään osana korollista nettovelkaa.
| Eläkevelvoitteet taseessa, Me | 31.12.2017 | 31.12.2016 |
|---|---|---|
| Työsuhde-etuudet | ||
| Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt | 124,7 | 159,4 |
| Muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet | 16,0 | 17,3 |
| Yhteensä | 140,7 | 176,7 |
| 31.12.2017 | 31.12.2016 | |||
|---|---|---|---|---|
| Eläkevelvoitteet taseessa, Me | Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt |
Muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet |
Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt |
Muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet |
| Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo | 83,6 | 0,7 | 83,0 | 0,8 |
| Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo | 468,8 | 16,3 | 474,3 | 17,5 |
| Varojen käypä arvo | -427,7 | -1,1 | -397,8 | -1,0 |
| Yhteensä | 124,7 | 16,0 | 159,4 | 17,3 |
| 31.12.2017 | 31.12.2016 | |||
|---|---|---|---|---|
| Etuuspohjaiset | Muut työsuhteen päättymisen |
Etuuspohjaiset | Muut työsuhteen päättymisen |
|
| Taseen eläkevelvoitteiden täsmäytys | eläkejärjestelyt | jälkeiset etuudet | eläkejärjestelyt | jälkeiset etuudet |
| Velvoitteet työsuhde-etuuksista tilikauden alussa | 159,4 | 17,3 | 151,1 | 18,2 |
| Saamiset työsuhde-etuuksista tilikauden alussa | - | - | -8,4 | - |
| Nettovelvoite tilikauden alussa | 159,4 | 17,3 | 142,6 | 18,2 |
| Valuuttakurssien vaikutus | -6,4 | -2,1 | 2,1 | 0,6 |
| Tuloslaskelmaan kirjatut eläkekulut | 17,8 | 1,2 | 14,2 | 0,9 |
| Uudelleenarvostus | -9,6 | -0,2 | 18,6 | -2,0 |
| Maksetut suoritukset | -36,5 | -0,2 | -16,3 | -0,5 |
| Uudelleenluokittelut | - | - | -1.9 | - |
| Nettovelvoite tilikauden lopussa | 124,7 | 16,0 | 159,4 | 17,3 |
| Velvoitteet työsuhde-etuuksista tilikauden lopussa | 136,3 | 16,0 | 159,4 | 17,3 |
| Saamiset työsuhde-etuuksista tilikauden lopussa | -11,5 | - | - | - |
| Nettovelvoite tilikauden lopussa | 124,7 | 16,0 | 159,4 | 17,3 |
| Tuloslaskelmaan kirjatut eläkekulut, Me | 1.1.–31.12.2017 | 1.1.–31.12.2016 |
|---|---|---|
| Maksupohjaiset eläkejärjestelyt | 191,7 | 184,8 |
| Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt | 17,8 | 14,2 |
| Muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet | 1,2 | 0,9 |
| Yhteensä | 210,7 | 199,9 |
| 1.1.–31.12.2017 | 1.1.–31.12.2016 | |||
|---|---|---|---|---|
| Tuloslaskelmaan kirjatut eläkekulut, Me | Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt |
Muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet |
Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt |
Muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet |
| Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot | 13,9 | 0,6 | 12,0 | 0,3 |
| Nettokorkokulu | 3,2 | 0,6 | 3,5 | 0,6 |
| Aikaisempien kausien työsuoritukseen | ||||
| perustuvat menot | 0,6 | - | -0,1 | - |
| Velvoitteiden täyttäminen | - | - | - | - |
| Järjestelyjen supistaminen | 0,0 | - | -1,1 | - |
| Yhteensä | 17,8 | 1,2 | 14,2 | 0,9 |
Etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin kuuluvien varojen toteutunut tuotto oli 23,3 (55,6) miljoonaa euroa.
| Etuuspohjaiset järjestelyt: Käytetyt | 1.1.–31.12.2017 | 1.1.–31.12.2016 | ||
|---|---|---|---|---|
| vakuutusmatemaattiset olettamukset | Eurooppa | Yhdysvallat | Eurooppa | Yhdysvallat |
| Diskonttokorko (%) | 2,49 | 3,51 | 2,45 | 3,97 |
| Tuleva palkankorotusolettamus (%) | 2,8 | 4,0 | 2,9 | 4,0 |
| Eläkkeiden korotusolettamus (%) | 2,9 | 4,0 | 2,9 | 4,0 |
| Etuuspohjaisen velvoitteen herkkyys vakuutus | Vaikutus etuuspohjaiseen velvoitteeseen | ||
|---|---|---|---|
| matemaattisten oletusten muutoksille | 31.12.2017 | 31.12.2016 | |
| Diskonttokorko, +0,25 %-yksikköä | -3,9 % | -3,9 % | |
| Diskonttokorko, -0,25 %-yksikköä | 3,6 % | 4,4 % | |
| Eläkkeiden korotusolettamus, +0,25 %-yksikköä | 2,1 % | 2,0 % | |
| Eläkkeiden korotusolettamus, -0,25 %-yksikköä | -2,0 % | -1,9 % |
Edellä esitetty herkkyysanalyysi kattaa 75 (78) prosenttia KONEen etuuspohjaisen velvoitteen kokonaismäärästä. Herkkyydet on laskettu muuttamalla yhtä muuttujaa kerrallaan muiden pysyessä vakiona.
Konsernilla on rahoitusleasingsopimuksiksi luokiteltavia vuokrasopimuksia koneisiin ja kalustoon sekä kiinteistöihin. Sopimusehdot vaihtelevat tapauskohtaisesti.
| Me | 31.12.2017 | 31.12.2016 |
|---|---|---|
| Vähimmäisvuokrat | ||
| Yhden vuoden kuluessa | 15,3 | 14,7 |
| Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua | 34,7 | 34,3 |
| Yli viiden vuoden kuluttua | 2,6 | 2,3 |
| 52,6 | 51,3 | |
| Kertymättömät rahoituskulut | -3,0 | -2,6 |
| Rahoitusleasingvelkojen nykyarvo | 49,6 | 48,7 |
| Me | 31.12.2017 | 31.12.2016 |
| Rahoitusleasingvelkojen nykyarvo | ||
|---|---|---|
| Yhden vuoden kuluessa | 14,9 | 13,9 |
| Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua | 33,5 | 33,1 |
| Yli viiden vuoden kuluttua | 1,1 | 1,7 |
| Yhteensä | 49,6 | 48,7 |
Konsernilla on vuokrasopimuksia, jotka käsitellään konsernituloslaskelmassa vuokrakuluna, joka jaksotetaan tasaisesti vuokraajalle. Rakennuksia sekä koneita ja kalustoa koskevat vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen osa omistamiseen liittyvistä riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi.
Rahoitusleasingsopimukset merkitään taseeseen hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon, ja siitä tehdään poistot. Vuokravelvoitteet rahoituskuluilla vähennettynä sisältyvät korollisiin velkoihin. Maksusuoritukset jaetaan velan vähennykseen ja rahoitusmenoon siten, että jäljellä olevan velan korkoprosentti pysyy samana.
Rahoitusleasingsopimuksilla hankitut rakennukset, koneet ja laitteet poistetaan joko käyttöaikanaan tai vuokrasopimuksen aikana siten, että poistoajaksi valitaan näistä lyhyempi.
| Vastuut, Me | 31.12.2017 | 31.12.2016 |
|---|---|---|
| Takaukset | ||
| Muiden puolesta | 5,0 | 11,2 |
| Muut vuokrasopimukset | 294,5 | 315,6 |
| Yhteensä | 299,5 | 326,8 |
Pankit ja rahoituslaitokset ovat antaneet takauksia KONEen tytäryhtiöiden normaalin liiketoiminnan vastuiden vakuudeksi enintään 1 341,7 (1 411,4) miljoonan euron arvosta 31.12.2017. Konserni vuokraa autoja, koneita, kalustoja sekä kiinteistöjä ehdoiltaan vaihtelevilla muilla vuokrasopimuksilla.
| vähimmäisvuokrat, Me | 1.1.–31.12.2017 | 1.1.–31.12.2016 |
|---|---|---|
| Yhden vuoden kuluessa | 73,0 | 73,1 |
| Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua | 161,3 | 162,6 |
| Yli viiden vuoden kuluttua | 60,2 | 79,9 |
| Yhteensä | 294,5 | 315,6 |
Tilikauden tulokseen sisältyy 97,6 (87,6) miljoonaa euroa vuokrakuluja.
58
6
Yhtiön johto koostuu hallituksesta ja johtokunnasta.
| Johdolle maksetut palkat ja palkkiot, Me | 1.1.–31.12.2017 | 1.1.–31.12.2016 |
|---|---|---|
| Palkat ja palkkiot | 7,9 | 8,0 |
| Osakeperusteiset maksut | 22,2 | 14,4 |
| Yhteensä | 30,1 | 22,4 |
| 1 000 e 2) | 1.1.–31.12.2017 | 1.1.–31.12.2016 |
|---|---|---|
| Herlin Antti, hallituksen puheenjohtaja 1) | 529,0 | 528,5 |
| Herlin Jussi, hallituksen varapuheenjohtaja | 113,5 | 105,8 |
| Ehrnrooth Henrik, toimitusjohtaja 1) | 750,0 | 750,0 |
| Alahuhta Matti | 41,5 | 36,5 |
| Brunila Anne | 41,5 | 37,0 |
| Herlin Iiris | 40,5 | 36,0 |
| Kant Ravi | 46,5 | 42,5 |
| Kaskeala Juhani | 42,0 | 37,5 |
| Pietikäinen Sirpa | 40,5 | 36,5 |
| Yhteensä | 1 645,0 | 1 610,3 |
1) Tilikaudelta 2017 Antti Herlinille on lisäksi kertynyt suoriteperusteisesti bonusta 399 152 euroa ja Henrik Ehrnroothille 540 750 euroa. Nämä maksetaan vuoden 2018 aikana. Lisäksi Henrik Ehrnroothille huhtikuussa 2017 maksettu osakeperusteinen palkkio tilikaudelta 2016 oli 3 322 885 euroa.
2) Sisältävät myös yhtiökokouksen 28.2.2017 päättämät hallituksen vuosipalkkiot KONE Oyj:n osakkeina.
Hallituksen päätoimisen puheenjohtajan Antti Herlinin palkka muodostuu peruspalkasta ja hallituksen vuosittain päättämästä, konsernin tulokseen perustuvasta tulospalkkiosta. Tulospalkkion enimmäismäärä on 100 prosenttia vuosipalkasta. Antti Herlinin peruspalkka vuonna 2017 oli 468 488 euroa. Lisäksi hänelle on suoriteperusteisesti kertynyt 399 152 euroa bonusta vuodelta 2017 ja hänelle on maksettu työskentelystä hallituksen puheenjohtajana palkkioita 60 500 euroa. Antti Herlinin osakeomistus selviää taulukosta sivulla 83. Hallituksen päätoimisen puheenjohtajan eläkeikä ja eläke määräytyvät eläkelakien mukaisesti. Lakisääteinen
eläkemeno oli 150 120 euroa vuonna 2017. Ennenaikaisesta eläkkeestä ei ole tehty erillistä sopimusta.
Toimitusjohtaja Henrik Ehrnroothin palkka muodostuu peruspalkasta ja hallituksen vuosittain päättämästä konsernin avaintavoitteisiin perustuvasta tulospalkkiosta, jonka enimmäismäärä on 100 prosenttia vuosipalkasta. Henrik Ehrnroothin peruspalkka vuonna 2017 oli 750 000 euroa. Lisäksi hänelle on suoriteperusteisesti kertynyt 540 750 euroa bonusta vuodelta 2017. Henrik Ehrnroothin osakeomistus selviää taulukosta sivulla 83. Henrik Ehrnrooth on mukana konsernin ylimmän johdon osakepohjaisessa kannustinjärjestelmässä. Kannustinjärjestelmän mukaan mahdollinen palkkio perustuu KONEen liikevaihdon ja liikevoiton kasvuun. Huhtikuussa 2017 vuodelta 2016 Henrik Ehrnroothille suoritettu palkkio oli 3 322 885 euroa koostuen 36 715 KONEen B-sarjan osakkeesta ja rahapalkkiosta järjestelmästä aiheutuvien verojen ja veroluonteisten maksujen kattamiseksi. Vuodelta 2017 kertynyt ja huhtikuussa 2018 maksettava palkkio on vastaavasti yhteensä 35 031 KONEen B-sarjan osaketta lisättynä rahapalkkiolla järjestelmästä aiheutuvien verojen ja veroluonteisten maksujen kattamiseksi. Henrik Ehrnroothin eläkeikä ja eläke määräytyvät eläkelakien mukaisesti. Lakisääteinen eläkemeno oli 255 825 euroa vuonna 2017. Ennenaikaisesta eläkkeestä ei ole tehty erillistä sopimusta. Irtisanomistilanteessa hänellä on oikeus enintään 18 kuukauden palkkaa vastaavaan korvaukseen, joka sisältää kuuden kuukauden irtisanomisajan palkan.
Johtokunnan jäsenten palkka muodostuu kiinteästä peruspalkasta sekä tulospalkkiosta, joka perustuu konsernin tulokseen ja henkilökohtaisten tavoitteiden saavuttamiseen. Tulospalkkion suuruudesta päättää nimitys- ja palkitsemisvaliokunta, kuitenkin niin, että se on enintään 50 prosenttia vuosipalkasta. Johtokunnan jäsenten osakeomistus selviää taulukosta sivulla 83. Johtokunnan jäsenet ovat mukana ylimmän johdon osakepohjaisessa kannustinjärjestelmässä. Kannustinjärjestelmän perusteella johtokunnan jäsenille luovutettiin huhtikuussa 2017 yhteensä 246 323 KONEen B-sarjan osaketta sekä rahapalkkio, jonka määrä vastaa järjestelmästä johtokunnan jäsenille aiheutuvia veroja ja veroluonteisia maksuja. Vuodelta 2017 kertynyt ja huhtikuussa 2018 maksettava palkkio on vastaavasti yhteensä 182 169 KONEen B-sarjan osaketta sekä verojen ja veroluonteisten maksujen määräinen rahapalkkio. Johtokunnan jäsenillä ei ole sopimusta varhennetusta eläkeiästä. Irtisanomiskorvaus on enintään 15 kuukauden palkkaa vastaava korvaus, joka sisältää kuuden kuukauden irtisanomisajan palkan.
Hallituksen jäsenen Matti Alahuhdan (toimitusjohtaja 31.3.2014 saakka) eläkevastuuvelan määrä taseessa 31.12.2017 on 6,3 miljoonaa euroa ja KONEen kuukausittain hänelle maksama eläke on 21 723 euroa (joulukuu 2017).
Yhtiössä on käytössä kaksi erillistä osakepohjaista kannustinjärjestelmää. Toinen osakepohjainen kannustinjärjestelmä on suunnattu KONEen ylimmälle johdolle kattaen n. 60 henkilöä (toimitusjohtaja, johtokunta ja muu ylin johto) ja toinen muille erikseen määriteltäville KONEen avainhenkilöille, yhteensä n. 450 henkilölle. Molempien ohjelmien mahdollinen palkkio määräytyy vuosittain liikevaihdon ja liikevoiton kasvun perusteella. Yhtiön hallituksella on kuitenkin mahdollisuus muuttaa tavoitteiden perusteita vuosittain. Mahdollinen palkkio maksetaan KONE Oyj:n B-sarjan osakkeina sekä rahana siltä osin, mikä tarvitaan kattamaan osakkeista aiheutuvat verot ja veronluontoiset maksut. Kannustinjärjestelmiin liittyy kielto luovuttaa palkkiona saatuja osakkeita sekä osakkeiden ja rahasuorituksen palautusvelvollisuus työ- tai toimisuhteen päättyessä kahden vuoden aikana kunkin ansaintajakson päättymisestä. Osana ylimmän johdon osakepohjaista kannustinjärjestelmää on asetettu pitkän aikavälin tavoite ylimmän johdon omistukselle.
Osana aikaisempaa osakepohjaista kannustinjärjestelmää luovutettiin huhtikuussa 2017 ylimmälle johdolle 483 448 osaketta tilikauden 2016 tavoitteiden toteutumisen perusteella. Tilikauden 2017 aikana em. luovutetuista osakkeista yhtiölle palautui 5 035 kappaletta. Huhtikuussa 2018 ylimmälle johdolle tullaan luovuttamaan 372 560 osaketta tilikauden 2017 tavoitteiden toteutumisen perusteella. Muille erikseen määriteltäville avainhenkilöille luovutetaan tammikuussa 2020 yhteensä 354 610 osakkeen arvoinen palkkio vähennettynä määrällä, joka tarvitaan kattamaan osakkeista aiheutuvat verot ja veronluontoiset maksut.
KONE Oyj:llä oli tilikauden 2017 aikana liikkeelle laskettuna kolme optio-ohjelmaa. Optio-oikeuksilla kannustetaan konsernin avainhenkilöitä pitkäjänteiseen työntekoon omistaja-arvon kasvattamiseksi ja pyritään vahvistamaan heidän sitoutumistaan yritykseen tarjoamalla kansainvälisesti kilpailukykyinen kannustinjärjestelmä. Optio-ohjelmien piiriin eivät kuulu yhtiön hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja, johtokunnan jäsenet eivätkä muut sellaiset avainhenkilöt, jotka olivat ennen vuotta 2016 mukana muissa osakepohjaisissa kannustinohjelmissa kuin optio-ohjelmissa.
Optio-oikeuksia 2013 annettiin yhtiön hallituksen 24. tammikuuta 2013 tekemällä päätöksellä, perustuen varsinaisen yhtiökokouksen 1. maaliskuuta 2010 antamaan valtuutukseen. Optio-oikeuksia annettiin noin 480 konsernin avainhenkilölle. Optio-oikeuksia annettiin yhteensä enintään 750 000 kappaletta. Kullakin optio-oikeudella voi merkitä kaksi (2) KONE Oyj:n B-sarjan uutta osaketta. Osakkeiden merkintäaika oli 1.4.2015– 30.4.2017. Osakkeiden merkintäaika alkoi 1.4.2015, ja optio-oikeudet 2013 otettiin julkisen kaupankäynnin kohteeksi Nasdaq Helsinki Oy:n pörssilistalla 1.4.2015, koska KONE-konsernin tilikausien 2013–2014 taloudellinen kehitys oli ollut yhtiön hallituksen kokonaisarvion perusteella vähintään yhtä hyvä kuin KONEen merkittävimmillä kilpailijoilla keskimäärin. Tilikauden aikana optio-oikeuksilla 2013 merkittiin yhteensä 514 278 uutta B-sarjan osaketta. Osakemerkinnöistä saatu merkintähinta oli 11,5 miljoonaa euroa tilikauden 2017 aikana.
Optio-oikeuksia 2014 annettiin yhtiön hallituksen 20. joulukuuta 2013 tekemällä päätöksellä varsinaisen yhtiökokouksen 1. maaliskuuta 2010 antamaan valtuutukseen perustuen. Optio-oikeuksia annettiin noin 530 konsernin avainhenkilölle yhteensä enintään 1 500 000 kappaletta. Kullakin optio-oikeudella voi merkitä yhden (1) B-sarjan uuden osakkeen. Osakkeiden merkintäaika on 1.4.2016–30.4.2018. Osakkeiden merkintäaika alkoi 1.4.2016, ja optio-oikeudet 2014 otettiin julkisen kaupankäynnin kohteeksi Nasdaq Helsinki Oy:n pörssilistalla 1.4.2016, koska KONEkonsernin tilikausien 2014–2015 taloudellinen kehitys oli ollut yhtiön hallituksen kokonaisarvion perusteella vähintään yhtä hyvä kuin KONEen merkittävimmillä kilpailijoilla keskimäärin. Tilikauden aikana optio-oikeuksilla 2014 merkittiin yhteensä 484 172 uutta B-sarjan osaketta. Osakemerkinnöistä saatu merkintähinta oli 12,9 miljoonaa euroa tilikauden 2017 aikana. Osakkeen alkuperäinen merkintähinta optio-oikeudella oli 31,80 euroa osakkeelta, minkä lisäksi merkintähintaa alennetaan ehtojen mukaisissa tapauksissa, muun muassa ennen osakkeiden merkintää tapahtuvien osingonjakojen määrällä. Merkintähintana 31. joulukuuta 2017 on 26,65 euroa osakkeelta.
Optio-oikeuksia 2015 annettiin yhtiön hallituksen 18. joulukuuta 2014 tekemällä päätöksellä varsinaisen yhtiökokouksen 1. maaliskuuta 2010 antamaan valtuutukseen perustuen. Optio-oikeuksia annetaan noin 560 konsernin avainhenkilölle yhteensä enintään 1 500 000 kappaletta. Kullakin optio-oikeudella voi merkitä yhden (1) B-sarjan uuden tai yhtiön hallussa olevan oman osakkeen. Osakkeiden merkintäaika on 1.4.2017–30.4.2019. Osakkeiden merkintäaika alkoi 1.4.2017, ja optio-oikeudet 2015 otettiin julkisen kaupankäynnin kohteeksi Nasdaq Helsinki Oy:n pörssilistalla 1.4.2017, koska KONEkonsernin tilikausien 2015–2016 taloudellinen kehitys on ollut yhtiön hallituksen kokonaisarvion perusteella vähintään yhtä hyvä kuin KONEen merkittävimmillä kilpailijoilla keskimäärin. Tilikauden aikana optio-oikeuksilla 2015 merkittiin yhteensä 13 075 uutta B-sarjan osaketta. Osakemerkinnöistä saatu merkintähinta oli 0,4 miljoonaa euroa tilikauden 2017 aikana. Osakkeen alkuperäinen merkintähinta optio-oikeudella oli 36,20 euroa osakkeelta, minkä lisäksi merkintähintaa alennetaan ehtojen mukaisissa tapauksissa, muun muassa ennen osakkeiden merkintää tapahtuvien osingonjakojen määrällä. Merkintähintana 31. joulukuuta 2017 on 32,05 euroa osakkeelta.
| Optio oikeudet |
Optio ohjelmien perusteella henkilöstölle myönnetyt |
Henkilöstölle myönnetyistä toteuttamatta olevat optio oikeudet |
Tytäryhtiön hallussa olevat 31.12.2017 |
B-osakkeiden määrä, jonka yksi optio-oikeus oikeuttaa merkitsemään |
Osake merkintä hinta, e |
Osakkeiden merkintäaika |
|---|---|---|---|---|---|---|
| 2013 | 695 000 | - | - | 2 | 22,45 | 1.4.2015–30.4.2017 |
| 2014 | 1 367 000 | 869 698 | 133 000 | 1 | 26,65 | 1.4.2016–30.4.2018 |
| 2015 | 1 409 000 | 1 355 925 | 131 000 | 1 | 32,05 | 1.4.2017–30.4.2019 |
| Yhteensä | 3 471 000 | 2 225 623 | 264 000 |
| Ulkona olevien optio-oikeuksien määrän muutos | 1.1.–31.12.2017 | 1.1.–31.12.2016 |
|---|---|---|
| Ulkona olevien optio-oikeuksien määrä 1.1. | 3 020 009 | 3 577 858 |
| Myönnetyt optio-oikeudet | 0 | 0 |
| Palautetut optio-oikeudet | -40 000 | -170 000 |
| Rauenneet optio-oikeudet | 0 | 0 |
| Käytetyt optio-oikeudet | -754 386 | -387 849 |
| Ulkona olevien optio-oikeuksien määrä 31.12. | 2 225 623 | 3 020 009 |
| Toteutettavissa olevat optio-oikeudet 31.12. | 2 225 623 | 1 611 009 |
Optio-ohjelmien arvonmääritys on tehty käyttäen Black-Scholes -arvonmääritysmallia. Käypien arvojen määritysparametrejä ovat:
| 2015 | 2014 | 2013 *) | |
|---|---|---|---|
| Osakehinta myöntämishetkellä, e *) | 37,37 | 32,40 | 58,50 |
| Alkuperäinen merkintähinta, e *) | 36,20 | 31,80 | 58,25 |
| Voimassaoloaika (vuotta) | 4,4 | 4,4 | 4,3 |
| Odotettu volatiliteetti, % | 24 | 24 | 24 |
| Riskitön korko, % | 0,6 | 1,9 | 1,6 |
| Myöntämispäivänä määritelty option käypä arvo, e | 8,44 | 7,83 | 13,13 |
*) 2013-optio-ohjelman osalta lukuja ei ole oikaistu joulukuussa 2013 toteutetun maksuttoman osakeannin (1:2) suhteen.
Osakkeen merkintähintaa alennetaan ennen osakemerkintää päätettävien osinkojen määrällä kunkin osingonjaon täsmäytyspäivänä.
Optio-ohjelmien optio-oikeudet on arvostettu käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä oikeuden syntymisajanjakson aikana. Kuluksi kirjattava määrä perustuu konsernin arvioon niiden optioiden määrästä, joihin odotetaan syntyvän oikeus syntymisajanjakson aikana. Käypä arvo määritetään Black-Scholes-hinnoittelumallilla. Eimarkkinaperusteisten ehtojen (liikevaihdon ja liikevoiton kasvutavoitteet) vaikutuksia ei sisällytetä option käypään arvoon, vaan ne otetaan huomioon arviossa niiden optioiden määrästä, joihin oletetaan syntyvän oikeus. Konserni päivittää oletuksen lopullisesta optioiden määrästä jokaisena tilinpäätöspäivänä. Arvioiden muutokset kirjataan tuloslaskelmaan. Optio-oikeuksia käytettäessä ja annettaessa uusia osakkeita kirjanpidollisen vasta-arvon ylittävä osuus merkintähinnasta kirjataan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Mikäli optio-oikeuksia käytettäessä annetaan hallussa olevia omia osakkeita, merkintähinta kirjataan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.
KONEella on käytössä kaksi erillistä osakepohjaista kannustinjärjestelmää konsernin ylimmälle johdolle ja muille avainhenkilöille. Osakepalkkiojärjestelmät sisältävät sekä B-sarjan osakkeina maksettavan että rahana maksettavan etuuden, jos ohjelman ehdot täyttyvät. Osakkeina maksettavan etuuden käypä arvo on osakkeen arvo myöntämishetkellä ja se kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä oikeuden syntymisajanjakson aikana. Kuluksi kirjattava määrä perustuu konsernin arvioon niiden osakkeiden määrästä, joihin odotetaan syntyvän oikeus. Ei-markkinaperusteisten ehtojen (liikevaihdon ja liikevoiton kasvutavoitteet) vaikutuksia ei sisällytetä etuuksien käypään arvoon, vaan ne otetaan huomioon arviossa jaettavien osakkeiden määrästä. Konserni päivittää oletuksen lopullisesta osakkeiden määrästä jokaisena tilinpäätöspäivänä. Arvioiden muutokset kirjataan tuloslaskelmaan. Rahana maksettava etuus on järjestelystä aiheutuvien verojen ja veronluonteisten maksujen määräinen. Se kirjataan velaksi myöntämishetkellä ja jokaisena tilinpäätöshetkenä arvioitujen osakkeina maksettavien etuuksien perusteella ja jaksotetaan kertyneen työajan mukaan. Arvioiden muutokset kirjataan tuloslaskelmaan.
| Osakeperusteisten maksujen kuluvaikutus, Me | 1.1.–31.12.2017 | 1.1.–31.12.2016 |
|---|---|---|
| Osakkeina maksettavat | 17,1 | 17,0 |
| Rahana maksettavat | 19,0 | 16,4 |
KONEella on kaksi osakesarjaa: A ja B. Ainoastaan B-sarjan osakkeet on listattu Nasdaq Helsingissä. Kaupankäynti KONEen B-sarjan osakkeilla alkoi 2.1.1967.
A-sarjan osakkeilla on kullakin yksi ääni. Kymmenen B-sarjan osaketta oikeuttaa yhteen ääneen, kuitenkin siten, että kullakin osakkeenomistajalla on vähintään yksi ääni.
Osinkoehdotus
Markkina-arvo 31.12.2017
1,65 e B-sarjan osakkeelta
23 052 miljoonaa euroa
KONEella ei ole määriteltyä osinkopolitiikkaa. Osingonjaossa B-sarjan osakkeille on maksettava enemmän osinkoa kuin A-sarjan osakkeille.
Eri osakesarjoille maksettavan osingon erotus on vähintään 1 prosentti ja enintään 2,5 prosenttia laskettuna osakkeen kirjanpidollisesta vasta-arvosta, joka on 0,125 euroa.
| Päätöskurssit (e) | ||||
|---|---|---|---|---|
| 31.12.2017 | 44,78 | |||
| 31.12.2016 | 42,57 | |||
| Muutos | +5,2 % |
| Volyymilla painotettu keskihinta |
43.73 |
|---|---|
| Alhaisin | 39,77 |
| Korkein | 47,70 |
| Kappaletta | Nimellisarvo, euroa |
|---|---|
| 76 208 712 | 9 526 089 |
| 450 971 695 | 56 371 462 |
| 527 180 407 | 65 897 551 |
| KONEen B-osake |
KONE 2014 -optio-oikeus |
KONE 2015 -optio-oikeus |
|
|---|---|---|---|
| Kaupankäyntitunnus | |||
| Nasdaq Helsinki Oy:ssä | KNEBV | KNEBVEW114 | KNEBVEW115 |
| ISIN-koodi | FI0009013403 | FI4000197918 | FI4000243605 |
| Kirjanpidollinen vasta-arvo | EUR 0,125 | ||
| Merkintäsuhde | 1:1 | 1:1 |
*) Sisältää myös hallintarekisteröidyt osakkeet.
| Arvo-osuuksien määrä | Omistuksia | % omistajista | Osakemäärä % osakekannasta | |
|---|---|---|---|---|
| 1 – 10 | 5 452 | 8,92 | 32 294 | 0,01 |
| 11 – 100 | 23 465 | 38,37 | 1 214 990 | 0,23 |
| 101 – 1 000 | 24 449 | 39,98 | 9 059 530 | 1,72 |
| 1 001 – 10 000 | 6 843 | 11,19 | 19 267 344 | 3,65 |
| 10 001 – 100 000 | 815 | 1,33 | 21 331 990 | 4,05 |
| 100 001 – | 115 | 0,19 | 476 231 923 | 90,34 |
| Yhteensä | 61 139 | 100,00 | 527 138 071 | 99,99 |
| Yhteistilillä ja odotusluettelolla | 42 336 | 0,01 | ||
| Liikkeeseenlaskettu määrä | 100,00 | 527 180 407 | 100,00 |
| Osuus | Osuus | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| A-sarja, kpl | B-sarja, kpl | Yhteensä | osakkeista, % | äänistä, % | ||
| 1 | Herlin Antti | 70 561 608 | 45 845 472 | 116 407 080 | 22,08 | 61,95 |
| Holding Manutas Oy 1) | 54 284 592 | 36 174 254 | 90 458 846 | 17,16 | 47,74 | |
| Security Trading Oy 2) | 16 277 016 | 7 983 016 | 24 260 032 | 4,6 | 14,08 | |
| Herlin Antti | 0 | 1 688 202 | 1 688 202 | 0,32 | 0,14 | |
| 2 | Polttina Oy | 0 | 17 271 928 | 17 271 928 | 3,28 | 1,42 |
| 3 | Wipunen varainhallinta Oy | 0 | 16 350 000 | 16 350 000 | 3,1 | 1,35 |
| 4 | Riikantorppa Oy | 0 | 16 000 000 | 16 000 000 | 3,04 | 1,32 |
| 5 | Koneen säätiö | 5 647 104 | 9 859 632 | 15 506 736 | 2,94 | 5,47 |
| 6 | KONE Oyj | 0 | 12 402 796 | 12 402 796 | 2,35 | 1,02 |
| 7 | Blåberg Olli Edvard | 0 | 4 270 000 | 4 270 000 | 0,81 | 0,35 |
| 8 | Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen | 0 | 4 181 537 | 4 181 537 | 0,79 | 0,35 |
| 9 | Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Varma | 0 | 4 070 076 | 4 070 076 | 0,77 | 0,34 |
| 10 | Valtion Eläkerahasto | 0 | 3 550 000 | 3 550 000 | 0,67 | 0,29 |
| 10 suurinta osakkeenomistajaa yhteensä | 76 208 712 | 133 801 441 | 210 010 153 | 39,84 | 73,86 | |
| Ulkomainen omistus 3) | 0 | 232 381 853 | 232 381 853 | 44,08 | 19,16 | |
| Hankitut omat osakkeet | 0 | 12 402 796 | 12 402 796 | 2,35 | 1,02 | |
| Muut osakkeenomistajat | 0 | 72 385 605 | 72 385 605 | 13,73 | 5,96 | |
| Yhteensä | 76 208 712 | 450 971 695 | 527 180 407 | 100,00 | 100,00 |
Kymmenen suuren osakkeenomistajan lista kattaa merkittävät osakkeenomistajat, joilla on suomalainen arvo-osuustili.
KONE Oyj:n hallituksen jäsenillä ja puheenjohtajalla oli 31. joulukuuta 2017 omistuksessaan 70 561 608 A-sarjan ja 47 054 708 B-sarjan osaketta. Hallituksen osakkeenomistuksen osuus osakkeiden kokonaismäärästä oli noin 22,3 % ja kokonaisäänimäärästä 62,0 %.
Lisätietoa hallituksen puheenjohtajan ja jäsenten osakkeenomistuksesta löytyy sivulta 83.
| 2017 | 2016 | 2015 | 2014 | 2013 | |
|---|---|---|---|---|---|
| Laimentamaton tulos/osake, e | 1,89 | 2,00 | 2,01 | 1,47 | 1,37 |
| Laimennusvaikutuksella oikaistu tulos/osake, e | 1,88 | 1,99 | 2,00 | 1,47 | 1,36 |
| Laimentamaton tulos/osake, e, oikaistu 1) | - | - | 1,79 | - | - |
| Oma pääoma/osake, e | 5,62 | 5,42 | 4,94 | 3,93 | 3,30 |
| Osinko/osake, B-sarjan osake, e 3) | 1,65 2) | 1,55 | 1,40 | 1,20 | 1,00 |
| Osinko/osake, A-sarjan osake, e 3) | 1,6475 2) | 1,5475 | 1,3975 | 1,1975 | 0,9975 |
| Osinko/tulos, B-sarjan osake, % | 87,5 2) | 77,5 | 69,7 | 81,5 | 73,0 |
| Osinko/tulos, A-sarjan osake, % | 87,4 2) | 77,4 | 69,6 | 81,3 | 72,8 |
| Efektiivinen osinkotuotto, B-sarjan osake, % | 3,7 2) | 3,6 | 3,6 | 3,2 | 3,0 |
| Hinta/tulos, B-sarjan osake | 23,75 | 21,29 | 19,49 | 25,68 | 23,96 |
| B-sarjan osakkeen keskikurssi e | 43,73 | 41,47 | 38,29 | 31,83 | 31,60 |
| -kauden päätöskurssi, e | 44,78 | 42,57 | 39,17 | 37,82 | 32,80 |
| Osakekannan markkina-arvo kauden lopussa, Me 3) | 23 052 | 21 851 | 20 101 | 19 429 | 16 816 |
| A-sarjan osakkeiden lukumäärä kauden lopussa, 1 000 kpl | 76 209 | 76 209 | 76 209 | 76 209 | 76 209 |
| A-sarjan osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo, 1 000 kpl | 76 209 | 76 209 | 76 209 | 76 209 | 76 209 |
| B-sarjan osakkeiden lukumäärä kauden lopussa, 1 000 kpl 3) | 438 569 | 437 076 | 436 957 | 437 518 | 436 474 |
| B-sarjan osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo, 1 000 kpl 4) | 438 628 | 437 928 | 438 958 | 438 794 | 438 831 |
| Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo, 1 000 kpl 4) | 514 837 | 514 137 | 515 167 | 515 002 | 515 040 |
Kaikki osakekohtaiset tunnusluvut oikaistu joulukuussa 2013 toteutetun maksuttoman osakeannin (1:2) suhteen.
1) 2015: Ilman TELCiltä saatua ylimääräistä 118,2 milj. euron osinkoa.
2) Hallituksen ehdotus.
3) Hankitut omat osakkeet vähennettynä. A-sarjan osakkeet on arvostettu B-sarjan osakkeen päätöskurssiin.
4) Osakeantikorjattuna, osakeoptioiden ja osakepalkkiojärjestelmän laimennusvaikutuksella oikaistuna ja hankitut omat osakkeet vähennettynä.
| Tilikauden voitto (emoyhtiön osakkeenomistajille laskettu osuus) | |||
|---|---|---|---|
| Laimentamaton tulos/osake | = | Tilikauden keskimääräinen osakkeiden osakeantikorjattu lukumäärä - hankitut omat osakkeet |
|
| Oma pääoma/osake | = | Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma Osakkeiden osakeantikorjattu lukumäärä - hankitut omat osakkeet |
|
| Osinko/osake | = | Tilikaudelta jaettava osinko | |
| Osakkeiden osakeantikorjattu ja optioiden merkintäoikeuksilla oikaistu | |||
| painotettu lukumäärä - hankitut omat osakkeet | |||
| = | Osinko/osake | ||
| Osinko/tulos (%) | 100 x | Tulos/osake | |
| Efektiivinen | Osinko/osake | ||
| osinkotuotto (%) | = | 100 x | B-osakkeen pörssikurssi tilikauden lopussa |
| Hinta/tulos | = | B-osakkeen pörssikurssi tilikauden lopussa Tulos/osake |
|
| Keskikurssi | = | B-osakkeen euromääräinen kokonaisvaihto | |
| Vaihdettujen B-osakkeiden keskimääräinen lukumäärä tilikaudella | |||
| Tilikauden lopun osakkeiden (A + B) määrä 1) x | |||
| Osakekannan markkina-arvo | = | B-osakkeen pörssikurssi tilikauden lopussa | |
| Osakevaihto | = | Tilikauden aikana vaihdettujen B-osakkeiden lukumäärä | |
| Osakevaihto (%) | = | 100 x | B-osakkeen vaihtomäärä |
| B-osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo |
1) Ei sisällä hankittuja omia osakkeita. A-sarjan osakkeet on arvostettu B-sarjan osakkeen päätöskurssiin.
| Tuloslaskelma, 1.1.–31.12. | 2017 | 2016 | 2015 | 2014 | 2013 |
|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto, Me | 8 942 | 8 784 | 8 647 | 7 334 | 6 933 |
| - liikevaihto Suomen ulkopuolella, Me | 8 762 | 8 594 | 8 486 | 7 183 | 6 807 |
| Liikevoitto, Me | 1 217 | 1 293 | 1 241 | 1 036 | 953 |
| - prosenttia liikevaihdosta, % | 13,6 | 14,7 | 14,4 | 14,1 | 13,8 |
| Liikevoitto, oikaistu, Me 1) | 1 230 | 1 293 | 1 241 | 1 036 | 953 |
| - prosenttia liikevaihdosta, % 1) | 13,8 | 14,7 | 14,4 | 14,1 | 13,8 |
| Voitto ennen veroja, Me | 1 275 | 1 330 | 1 364 | 1 016 | 960 |
| - prosenttia liikevaihdosta, % | 14,3 | 15,1 | 15,8 | 13,9 | 13,9 |
| Tilikauden voitto, Me | 975 | 1 023 | 1 053 | 774 | 713 |
| Tase, Me | 31.12.2017 | 31.12.2016 | 31.12.2015 | 31.12.2014 | 31.12.2013 |
|---|---|---|---|---|---|
| Pitkäaikaiset varat | 2 373 | 2 489 | 2 361 | 2 169 | 1 938 |
| Lyhytaikaiset varat | 5 364 | 5 463 | 5 144 | 4 191 | 3 405 |
| Oma pääoma | 2 907 | 2 796 | 2 575 | 2 062 | 1 725 |
| Pitkäaikainen vieras pääoma | 483 | 534 | 343 | 321 | 262 |
| Varaukset | 142 | 183 | 174 | 137 | 139 |
| Lyhytaikainen vieras pääoma | 4 205 | 4 438 | 4 414 | 3 839 | 3 217 |
| Taseen loppusumma | 7 738 | 7 951 | 7 506 | 6 360 | 5 343 |
| Korollinen nettovelka 2) | -1 690 | -1 688 | -1 513 | -912 | -622 |
| Liiketoimintaan sitoutunut pääoma | 1 217 | 1 108 | 1 063 | 1 151 | 1 103 |
| Nettokäyttöpääoma 2) | -876 | -1 055 | -983 | -750 | -612 |
| Vaihto-omaisuus, vähennettynä saaduilla ennakoilla | -562 | -603 | -503 | -417 | -294 |
| Muita tietoja, 1.1.–31.12 | 2017 | 2016 | 2015 | 2014 | 2013 |
|---|---|---|---|---|---|
| Saadut tilaukset, Me | 7 554 | 7 621 | 7 959 | 6 813 | 6 151 |
| Tilauskanta, Me | 8 240 | 8 592 | 8 210 | 6 952 | 5 587 |
| Rahavirta liiketoiminnasta ennen rahoituseriä ja veroja, Me | 1 263 | 1 509 | 1 474 | 1 345 | 1 213 |
| Investoinnit ilman yritysostoja, Me | 116 | 127 | 93 | 88 | 74 |
| - prosenttia liikevaihdosta, % | 1,3 | 1,5 | 1,1 | 1,2 | 1,1 |
| Tutkimus- ja kehityskulut, Me | 158 | 141 | 122 | 103 | 96 |
| - prosenttia liikevaihdosta, % | 1,8 | 1,6 | 1,4 | 1,4 | 1,4 |
| Henkilöstö keskimäärin | 53 417 | 50 905 | 48 469 | 45 161 | 41 139 |
| Henkilöstö kauden lopussa | 55 075 | 52 104 | 49 734 | 47 064 | 43 298 |
| Henkilöstökulut | 2 725 | 2 634 | 2 446 | 2 100 | 1 984 |
| Tunnuslukuja, %, 1.1.–31.12. | 2017 | 2016 | 2015 | 2014 | 2013 |
| Oman pääoman tuotto | 34,2 | 38,1 | 45,4 | 40,9 | 40,1 |
| Sijoitetun pääoman tuotto | 30,4 | 34,1 | 41,7 | 37,7 | 36,3 |
| Omavaraisuusaste | 49,0 | 46,8 | 45,4 | 43,6 | 43,7 |
| Nettovelkaantumisaste | -58,1 | -60,4 | -58,7 | -44,2 | -36,1 |
Kaikki osakekohtaiset tunnusluvut oikaistu joulukuussa 2013 toteutetun maksuttoman osakeannin (1:2) suhteen.
1) 2017: Oikaistun liikevoiton laskelmaan ei sisällytetä irtisanomisista johtuvia merkittäviä uudelleenjärjestelykustannuksia ja muita suoraan Accelerateohjelmaan liittyviä kustannuksia.
2) Sisältö esitetään sivulla 22.
KONE raportoi oikaistun liikevoiton (adjusted EBIT) vaihtoehtoisena tunnuslukuna. Oikaistun liikevoiton tavoitteena on parantaa raportointikausien vertailtavuutta Accelerate -ohjelman aikana. Oikaistuun liikevoittoon ei sisällytetä vertailtavuuteen merkittävästi vaikuttavia eriä kuten merkittäviä uudelleenjärjestelykustannuksia johtuen irtisanomisista ja muista suoraan Accelerate-ohjelmaan liittyvistä kustannuksista.
| 2017 | 2016 | 2015 | 2014 | 2013 | |
|---|---|---|---|---|---|
| Liikevoitto (EBIT), Me | 1 217,1 | 1 293,3 | 1 241,5 | 1 035,7 | 953,4 |
| Liikevoittomarginaali (EBIT-marginaali), % | 13,6 | 14,7 | 14,4 | 14,1 | 13,8 |
| Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät, Me | 13,2 | - | - | - | - |
| Oikaistu liikevoitto (adjusted EBIT), Me | 1 230,3 | 1 293,3 | 1 241,5 | 1 035,7 | 953,4 |
| Oikaistu liikevoittomarginaali (adjusted EBIT -marginaali), % | 13,8 | 14,7 | 14,4 | 14,1 | 13,8 |
| Henkilöstö keskimäärin | = | Tilikauden kalenterikuukausien lopussa palveluksessa olleen henkilökunnan lukumäärän keskiarvo |
|
|---|---|---|---|
| Oman pääoman tuotto (%) | = | 100 x | Tilikauden voitto Oma pääoma yhteensä (keskimäärin tilikauden aikana) |
| Sijoitetun pääoman tuotto (%) |
= | 100 x | Tilikauden voitto + rahoituskulut Oma pääoma yhteensä + korolliset velat (keskimäärin tilikauden aikana) |
| Omavaraisuusaste (%) | = | 100 x | Oma pääoma yhteensä Taseen loppusumma - saadut ennakot |
| Nettovelkaantumisaste (%) | = | 100 x | Korollinen nettovelka Oma pääoma yhteensä |
| Liiketoimintaan sitoutunut pääoma |
= | Nettokäyttöpääoma + liikearvo + aineettomat hyödykkeet + aineelliset hyödykkeet + osuudet osakkuusyhtiöissä + osakkeet ja muut pitkäaikaiset sijoitukset |
| e | Liite | 1.1.–31.12.2017 | 1.1.–31.12.2016 |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 1 | 621 061 408,55 | 615 293 683,74 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 2 | 9 671 765,57 | 14 615 917,52 |
| Materiaalit ja palvelut | -2 328 883,71 | -3 070 021,24 | |
| Henkilöstökulut | 3 | -111 196 413,57 | -96 386 840,87 |
| Poistot ja arvonalentumiset | 4 | -15 639 564,29 | -13 656 927,42 |
| Liiketoiminnan muut kulut | 5 | -337 497 075,77 | -303 197 559,73 |
| Liikevoitto | 164 071 236,78 | 213 598 252,00 | |
| Rahoitustuotot ja -kulut | 6 | 909 392 380,94 | 657 802 108,57 |
| Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja | 1 073 463 617,72 | 871 400 360,57 | |
| Tilinpäätössiirrot | 7 | 43 026 346,49 | 50 202 675,38 |
| Tuloverot | -61 515 000,19 | -45 513 735,69 | |
| Laskennalliset verot | -364 724,45 | -5 715 725,42 | |
| Tilikauden voitto | 1 054 610 239,57 | 870 373 574,84 |
| Vastaavaa, e | Liite | 31.12.2017 | 31.12.2016 |
|---|---|---|---|
| Pysyvät vastaavat | |||
| Aineettomat hyödykkeet | 8 | 24 793 418,21 | 26 033 693,00 |
| Aineelliset hyödykkeet | 9 | 37 247 988,84 | 34 674 422,39 |
| Sijoitukset | |||
| Osuudet saman konsernin yrityksissä | 10 | 3 101 687 644,51 | 3 101 994 678,96 |
| Muut sijoitukset | 11 | 2 458 313,53 | 2 460 313,53 |
| 3 104 145 958,04 | 3 104 454 992,49 | ||
| Pysyvät vastaavat yhteensä | 3 166 187 365,09 | 3 165 163 107,88 | |
| Vaihtuvat vastaavat | |||
| Pitkäaikaiset saamiset | 12 | ||
| Lainasaamiset | 288 201 972,82 | 4 195 384,60 | |
| 288 201 972,82 | 4 195 384,60 | ||
| Lyhytaikaiset saamiset | 13 | ||
| Myyntisaamiset | 100 395 362,37 | 49 229 220,10 | |
| Lainasaamiset | 645 974 457,65 | 614 991 884,78 | |
| Laskennallinen verosaaminen | 3 513 515,63 | 2 856 240,08 | |
| Muut saamiset | 20 161 177,34 | 6 204 209,82 | |
| Siirtosaamiset | 165 951 830,76 | 200 066 393,80 | |
| 935 996 343,75 | 873 347 948,58 | ||
| Rahoitusarvopaperit | 1 238 319 601,37 | 1 281 332 678,21 | |
| Rahat ja pankkisaamiset | 191 129 258,83 | 211 719 944,69 | |
| Vaihtuvat vastaavat yhteensä | 2 653 647 176,77 | 2 370 595 956,08 | |
| Vastaavaa yhteensä | 5 819 834 541,86 | 5 535 759 063,96 | |
| Vastattavaa, e | Liite | 31.12.2017 | 31.12.2016 |
| Oma pääoma | |||
| Osakepääoma | 65 897 550,89 | 65 771 110,26 | |
| Ylikurssirahasto | 100 328 064,58 | 100 328 064,58 | |
| Muut rahastot | |||
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 198 898 316,07 | 159 080 452,89 | |
| Edellisten tilikausien voitto | 941 984 996,16 | 867 012 248,09 | |
| Tilikauden voitto | 1 054 610 239,57 | 870 373 574,84 | |
| Oma pääoma yhteensä | 14 | 2 361 719 167,27 | 2 062 565 450,66 |
| Poistoero | 9 571 002,53 | 7 797 349,02 | |
| Tilinpäätössiirtojen kertymä | 9 571 002,53 | 7 797 349,02 | |
| Pakolliset varaukset | 15 | 3 375 680,01 | 2 984 205,92 |
| Vieras pääoma | |||
| Pitkäaikainen vieras pääoma | 16 | ||
| Lainat | 708 347 158,22 | 1 451 233 866,11 | |
| 708 347 158,22 | 1 451 233 866,11 | ||
| Lyhytaikainen vieras pääoma | 17 | ||
| Ostovelat | 71 383 509,04 | 67 991 410,43 | |
| Lainat | 2 525 063 054,23 | 1 797 340 910,21 | |
| Laskennallinen verovelka | 1 022 000,00 | 0,00 | |
| Muut velat | 17 069 514,97 | 11 831 782,83 | |
| Siirtovelat | 122 283 455,59 | 134 014 088,78 | |
| 2 736 821 533,83 | 2 011 178 192,25 | ||
| Vieras pääoma yhteensä | 3 445 168 692,05 | 3 462 412 058,36 | |
| Vastattavaa yhteensä | 5 819 834 541,86 | 5 535 759 063,96 |
| e | 1.1.–31.12.2017 | 1.1.–31.12.2016 |
|---|---|---|
| Myyntitulot | 644 362 307,09 | 623 045 926,38 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 9 667 016,72 | 14 505 177,52 |
| Ostot, palkat ja muut menot | -503 151 009,04 | -385 316 311,07 |
| Rahoitustulot ja -menot | 846 951 349,01 | 662 433 580,37 |
| Maksetut verot | -56 630 588,35 | -31 942 058,21 |
| Muut rahoituserät | 62 333 058,69 | -13 663 536,26 |
| Liiketoiminnan rahavirta | 1 003 532 134,12 | 869 062 778,73 |
| Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin | -17 163 661,10 | -19 500 483,51 |
| Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myynnit | 2 600,00 | 210 984,44 |
| Tytäryhtiöosakkeiden hankinta | -9 000,00 | -12 000 000,00 |
| Investointien rahavirta | -17 170 061,10 | -31 289 499,07 |
| Omien osakkeiden hankinta | - | -39 266 995,96 |
| Oman pääoman lisäys (optio-oikeudet) | 24 867 778,65 | 18 356 778,00 |
| Lyhytaikaisten velkojen nettomuutos | 87 055 703,48 | 94 709 860,57 |
| Pitkäaikaisten velkojen nettomuutos | -102 220 267,35 | 117 706 692,57 |
| Voitonjako | -795 400 826,77 | -718 241 556,22 |
| Saadut konserniavustukset | 50 700 000,00 | 44 000 000,00 |
| Muut rahoitustoiminnan erät | -271 955 146,89 | -459 303 316,66 |
| Rahoituksen rahavirta | -1 006 952 758,88 | -942 038 537,70 |
| Rahavarojen muutos | -20 590 685,86 | -104 265 258,04 |
| Rahavarat 1.1. | 211 719 944,69 | 315 985 202,73 |
| Rahavarat 31.12. | 191 129 258,83 | 211 719 944,69 |
| Rahavarojen muutos | -20 590 685,86 | -104 265 258,04 |
| Tilikauden voiton yhteys liiketoiminnan rahavirtaan | ||
| Tilikauden voitto | 1 054 610 239,57 | 870 373 574,84 |
| Poistot | 15 639 564,29 | 13 656 927,42 |
| Muut oikaisut | -32 070 581,73 | -42 233 899,92 |
| Tulo ennen käyttöpääomaerien muutosta | 1 038 179 222,13 | 841 796 602,34 |
| Saamisten muutos | -27 825 822,30 | -1 630 767,81 |
| Velkojen muutos | -6 821 265,71 | 28 896 944,20 |
| Liiketoiminnan rahavirta | 1 003 532 134,12 | 869 062 778,73 |
KONE Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolainsäädännön periaatteiden mukaisesti. Tilinpäätös on laadittu 12 kuukauden ajalta tilikaudelta 1.1.– 31.12.2017.
Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan alun perin tapahtumapäivän kurssiin. Tilikauden päättyessä avoimina olevat ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat arvostetaan käyttäen tilinpäätöspäivän kursseja.
Ulkomaanrahan määräisten lainojen, talletusten ja muiden tase-erien arvon muutokset kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin.
Valuutta- ja korkoriskien sekä sähkön hintaa koskevan hyödykeriskin suojaamiseksi tehdyt johdannaissopimukset kirjataan alun perin sopimushetkellä käypään arvoon ja arvostetaan myöhemmin käypään arvoon. Valuuttatermiinien käypä arvo lasketaan diskonttaamalla sopimusten ennakoidut rahavirrat kyseisten valuuttojen arvostushetken mukaisilla markkinakorkokäyrillä ja laskemalla diskontattujen arvojen euromääräinen erotus. Koron- ja valuutanvaihtosopimusten käypä arvo lasketaan diskonttaamalla sopimusten ennakoidut rahavirrat arvostushetken markkinakorkokäyrillä kyseessä oleville valuutoille. Sähköjohdannaisten käypä arvo perustuu arvostuspäivän noteerattuihin markkinahintoihin sähkömarkkinoilla. Johdannaisinstrumenttien käyvät arvot on ilmoitettu liitteessä 19.
Ulkomaanrahanmääräisten lainasaamisten, talletusten, sijoitusten ja rahoitusvelkojen valuuttakurssimuutoksia vastaan tehtyjen valuuttajohdannaisten käypien arvojen muutos kirjataan tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Tulevia sähkönostoja varten tehtyjen sähkötermiinien käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan materiaaliostojen oikaisueräksi.
Saadut korvaukset aineettoman omaisuuden käyttöön liittyen tuloutetaan suoriteperusteisesti tehtyjen sopimusten perusteella. Palvelun myynti tuloutetaan, kun palvelu on suoritettu tai työ on tehty.
Tutkimus- ja kehitysmenot kirjataan kuluksi toteutumishetkellä.
Emoyhtiön lakisääteinen eläketurva on hoidettu ulkopuolisessa eläkevakuutusyhtiössä. Suoritukset eläketurvaan liittyen kirjataan kuluksi sille tilikaudelle, jota veloitus koskee.
Vuokrasopimuksiin liittyvät maksut jaksotetaan tuloslaskelmaan kuluksi vuokra-ajalle. Vuokrasopimusten jäljellä olevat vuokravastuut on esitetty liitteessä 18.
Verokulu sisältää tilikauden tulokseen perustuvat verot, aikaisempien tilikausien verojen oikaisut sekä laskennallisten verojen muutoksen. Laskennallinen verovelka tai -saaminen lasketaan kaikista varojen ja velkojen kirjanpidon ja verotuksen välisistä väliaikaisista eroista tilinpäätöshetken tai arvioidun veronmaksuhetken verokannan mukaisesti.
Varovaisuuden periaatteen mukaisesti jaksotuseroista johtuva laskennallinen verovelka otetaan huomioon kokonaisuudessaan ja laskennallinen verosaaminen todennäköisesti toteutuvan verohyödyn suuruisena.
Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet esitetään alkuperäisten hankintamenojen ja kertyneiden poistojen erotuksena. Suunnitelman mukaiset tasapoistot lasketaan todennäköisen arvioidun taloudellisen pitoajan perusteella seuraavasti:
| Rakennukset | 5–40 vuotta |
|---|---|
| Koneet ja kalusto | 4–10 vuotta |
| Muut pitkävaikutteiset menot 4–10 vuotta |
Maa-alueista ei tehdä poistoja.
Yhtiön pysyvien vastaavien sijoituksissa olevat tytäryhtiöosakkeet sekä muut osakkeet ja osuudet on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan käypään arvoon.
Pakolliset varaukset ovat vastaisia menoja, joiden suorittamiseen emoyhtiö on sitoutunut ja joista ei todennäköisesti kerry niitä vastaavaa tuloa, tai vastaisia menetyksiä, joiden toteutumista on pidettävä ilmeisenä.
KONE Oyj:n liiketoimintaan liittyy rahoitusriskejä kuten valuutta-, korko-, maksuvalmius- ja luottoriskejä. Näitä riskejä hallinnoidaan noudattaen KONEen rahoituspolitiikkaa. Emon rahoitusriskit eivät olennaisesti eroa konsernin rahoitusriskeistä katso luvut 2.4 ja 5.3.
Rahat ja pankkisaamiset sisältävät käteisvarat ja rahat pankkitileillä. Käytetyt tililuotot on esitetty muissa lyhytaikaisissa veloissa.
KONEella on käytössä kaksi erillistä osakepohjaista kannustinjärjestelmää yhtiön ylimmälle johdolle ja muille avainhenkilöille. Osakepalkkiojärjestelmät sisältävät sekä B-sarjan osakkeina maksettavan että rahana maksettavan etuuden, jos ohjelman ehdot täyttyvät. Osakkeina maksettavan etuuden käypä arvo on osakkeen arvo myöntämishetkellä ja se kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä oikeuden syntymisajanjakson aikana. Kuluksi kirjattava määrä perustuu yhtiön arvioon niiden osakkeiden määrästä, joihin odotetaan syntyvän oikeus. Ei-markkinaperusteisten ehtojen (liikevaihdon ja liikevoiton kasvutavoitteet) vaikutuksia ei sisällytetä etuuksien käypään arvoon, vaan ne otetaan huomioon arviossa jaettavien osakkeiden määrästä. Yhtiö päivittää oletuksen lopullisesta osakkeiden määrästä jokaisena tilinpäätöspäivänä. Arvioiden muutokset kirjataan tuloslaskelmaan. Rahana maksettava etuus on järjestelystä aiheutuvien verojen ja veronluonteisten maksujen määräinen. Se kirjataan velaksi myöntämishetkellä ja jokaisena tilinpäätöshetkenä arvioitujen osakkeina maksettavien etuuksien perusteella ja jaksotetaan kertyneen työajan mukaan. Arvioiden muutokset kirjataan tuloslaskelmaan.
Myynti konserniyhtiöille oli 621 061,4 (615 293,7) tuhatta euroa, joka koostuu korvauksista aineettomien oikeuksien käytöstä.
| 1 000 e | 1.1.–31.12.2017 | 1.1.–31.12.2016 |
|---|---|---|
| Saadut avustukset | 1 152,9 | 1 958,6 |
| Energian edelleenveloitus | 1 657,0 | 2 561,4 |
| Palveluveloitukset | 1 610,7 | 2 457,7 |
| Muut | 5 251,1 | 7 638,2 |
| Yhteensä | 9 671,8 | 14 615,9 |
| 1 000 e | 1.1.–31.12.2017 | 1.1.–31.12.2016 |
|---|---|---|
| Palkat ja palkkiot | 94 212,1 | 81 740,3 |
| Eläkekulut | 13 935,2 | 11 249,6 |
| Muut henkilösivukulut | 3 049,1 | 3 396,9 |
| Yhteensä | 111 196,4 | 96 386,8 |
Hallitukselle ja toimitusjohtajalle on tilikauden 2017 aikana maksettu palkkaa ja palkkioita yhteensä 5 959,7 (6 265,3) tuhatta euroa. Emoyhtiön palveluksessa oli tilikauden aikana keskimäärin 951 toimihenkilöä (848).
| 1 000 e | 1.1.–31.12.2017 | 1.1.–31.12.2016 |
|---|---|---|
| Aineettomat oikeudet | 447,7 | 483,3 |
| Muut pitkävaikutteiset menot | 10 338,8 | 9 548,9 |
| Rakennukset | 1 053,8 | 599,8 |
| Koneet ja kalusto | 3 799,2 | 3 024,9 |
| Yhteensä | 15 639,6 | 13 656,9 |
| 1 000 e | 1.1.–31.12.2017 | 1.1.–31.12.2016 |
|---|---|---|
| Tilintarkastus | 734,8 | 452,6 |
| Tilintarkastajien lausunnot | 13,4 | 15,6 |
| Veroneuvonta | - | - |
| Muut palvelut | 12,1 | 362,6 |
| Yhteensä | 760,3 | 830,8 |
| 1 000 e | 1.1.–31.12.2017 | 1.1.–31.12.2016 |
|---|---|---|
| Osinkotuotot konserniyhtiöiltä | 813 057,4 | 666 254,6 |
| Muut osinkotuotot | 2,0 | 0,5 |
| Korkotuotot konserniyhtiöiltä | 2 565,5 | 2 094,5 |
| Korkotuotot muilta | 56 587,9 | 36 468,0 |
| Korkokulut konserniyhtiöille | -26 110,9 | -27 759,6 |
| Korkokulut muille | -2 245,4 | -8 010,8 |
| Muut rahoitustuotot ja -kulut | 65 535,9 | -11 245,1 |
| Yhteensä | 909 392,4 | 657 802,1 |
| 1 000 e | 1.1.–31.12.2017 | 1.1.–31.12.2016 |
|---|---|---|
| Poistoeron muutos | -1 773,7 | -497,3 |
| Saadut konserniavustukset | 44 800,0 | 50 700,0 |
| Yhteensä | 43 026,3 | 50 202,7 |
| Aineettomat | Muut pitkävaikut |
Maksetut | ||
|---|---|---|---|---|
| 1.1.–31.12.2017, 1 000 e | oikeudet | teiset menot | ennakot | Yhteensä |
| 1.1.2017 | ||||
| Alkuperäinen hankintameno | 4 142,8 | 105 289,9 | 1 269,1 | 110 701,8 |
| Kertyneet poistot ja arvonalennukset | -2 810,9 | -81 857,3 | - | -84 668,2 |
| Tasearvo kauden alussa | 1 331,9 | 23 432,6 | 1 269,1 | 26 033,6 |
| Tasearvo kauden alussa | 1 331,9 | 23 432,6 | 1 269,1 | 26 033,6 |
| Lisäykset | 170,8 | 7 601,1 | 2 031,4 | 9 803,2 |
| Vähennykset | - | -256,9 | - | -256,9 |
| Uudelleenluokittelut | - | 1 434,1 | -1 434,1 | 0,0 |
| Poistot | -447,7 | -10 338,8 | - | -10 786,6 |
| Tasearvo kauden lopussa | 1 055,0 | 21 872,0 | 1 866,4 | 24 793,3 |
| 31.12.2017 | ||||
| Alkuperäinen hankintameno | 4 313,6 | 112 886,7 | 1 866,4 | 119 066,7 |
| Kertyneet poistot ja arvonalennukset | -3 258,6 | -91 014,6 | - | -94 273,3 |
| Tasearvo kauden lopussa | 1 055,0 | 21 872,1 | 1 866,4 | 24 793,4 |
| Muut | ||||
|---|---|---|---|---|
| Aineettomat | pitkävaikut | Maksetut | ||
| 1.1.–31.12.2016, 1 000 e | oikeudet | teiset menot | ennakot | Yhteensä |
| 1.1.2016 | ||||
| Alkuperäinen hankintameno | 3 980,8 | 98 812,0 | 2 469,1 | 105 261,9 |
| Kertyneet poistot ja arvonalennukset | -2 327,6 | -75 960,7 | - | -78 288,3 |
| Tasearvo kauden alussa | 1 653,2 | 22 851,3 | 2 469,1 | 26 973,6 |
| Tasearvo kauden alussa | 1 653,2 | 22 851,3 | 2 469,1 | 26 973,6 |
| Lisäykset | 162,0 | 8 930,0 | - | 9 092,0 |
| Vähennykset | - | - | - | - |
| Uudelleenluokittelut | - | 1 200,0 | -1 200,0 | - |
| Poistot | -483,3 | -9 548,6 | - | -10 031,9 |
| Tasearvo kauden lopussa | 1 331,9 | 23 432,7 | 1 269,1 | 26 033,7 |
| 31.12.2016 | ||||
| Alkuperäinen hankintameno | 4 142,8 | 105 289,9 | 1 269,1 | 110 701,9 |
| Kertyneet poistot ja arvonalennukset | -2 810,9 | -81 857,3 | - | -84 668,2 |
| Tasearvo kauden lopussa | 1 331,9 | 23 432,7 | 1 269,1 | 26 033,7 |
| Koneet | Keskeneräiset | ||||
|---|---|---|---|---|---|
| 1.1.–31.12.2017, 1 000 e | Maa-alueet | Rakennukset | ja kalusto | hankinnat | Yhteensä |
| 1.1.2017 | |||||
| Alkuperäinen hankintameno | 182,3 | 16 823,7 | 30 627,2 | 11 040,4 | 58 673,7 |
| Kertyneet poistot ja arvonalennukset | - | -6 203,1 | -17 796,1 | - | -23 999,2 |
| Tasearvo kauden alussa | 182,3 | 10 620,6 | 12 831,1 | 11 040,4 | 34 674,4 |
| Tasearvo kauden alussa | 182,3 | 10 620,6 | 12 831,1 | 11 040,4 | 34 674,4 |
| Lisäykset | - | 1 980,8 | 5 523,4 | 23,3 | 7 527,5 |
| Vähennykset | - | -9,6 | -91,3 | - | -100,9 |
| Uudelleenluokittelut | - | 11 016,4 | 24,0 | -11 040,4 | - |
| Poistot | - | -1 055,3 | -3 797,6 | - | -4 853,0 |
| Tasearvo kauden lopussa | 182,3 | 22 552,9 | 14 489,5 | 23,3 | 37 248,0 |
| 31.12.2017 | |||||
| Alkuperäinen hankintameno | 182,3 | 29 797,3 | 34 686,2 | 23,3 | 64 689,1 |
| Kertyneet poistot ja arvonalennukset | - | -7 244,5 | -20 196,6 | - | -27 441,1 |
| Tasearvo kauden lopussa | 182,3 | 22 552,9 | 14 489,5 | 23,3 | 37 248,0 |
| Koneet | Keskeneräiset | ||||
|---|---|---|---|---|---|
| 1.1.–31.12.2016, 1 000 e | Maa-alueet | Rakennukset | ja kalusto | hankinnat | Yhteensä |
| 1.1.2016 | |||||
| Alkuperäinen hankintameno | 182,3 | 16 835,9 | 37 061,4 | 7 039,1 | 61 118,7 |
| Kertyneet poistot ja arvonalennukset | - | -6 036,1 | -26 962,2 | - | -32 998,3 |
| Tasearvo kauden alussa | 182,3 | 10 799,8 | 10 099,2 | 7 039,1 | 28 120,4 |
| Tasearvo kauden alussa | 182,3 | 10 799,8 | 10 099,2 | 7 039,1 | 28 120,4 |
| Lisäykset | - | 83,0 | 5 900,6 | 4 339,0 | 10 322,6 |
| Vähennykset | - | -0,1 | -143,4 | - | -143,5 |
| Uudelleenluokittelut | - | 337,6 | - | -337,6 | - |
| Poistot | - | -599,8 | -3 025,2 | - | -3 625,0 |
| Tasearvo kauden lopussa | 182,3 | 10 620,6 | 12 831,1 | 11 040,4 | 34 674,4 |
| 31.12.2016 | |||||
| Alkuperäinen hankintameno | 182,3 | 16 823,7 | 30 627,2 | 11 040,4 | 58 673,7 |
| Kertyneet poistot ja arvonalennukset | - | -6 203,1 | -17 796,1 | - | -23 999,2 |
| Tasearvo kauden lopussa | 182,3 | 10 620,6 | 12 831,1 | 11 040,4 | 34 674,4 |
| 1 000 e | 31.12.2017 | 31.12.2016 |
|---|---|---|
| Tasearvo 1.1. | 3 101 994,7 | 3 088 037,4 |
| Lisäykset | 9,0 | 14 010,0 |
| Vähennykset | -316,0 | -52,7 |
| Uudelleenluokittelut | - | - |
| Tasearvo 31.12. | 3 101 687,6 | 3 101 994,7 |
| 1 000 e | 31.12.2017 | 31.12.2016 |
|---|---|---|
| Tasearvo 1.1. | 2 460,3 | 2 374,3 |
| Lisäykset | - | 86,0 |
| Vähennykset | -2,0 | - |
| Uudelleenluokittelut | - | - |
| Tasearvo 31.12. | 2 458,3 | 2 460,3 |
| 1 000 e | 31.12.2017 | 31.12.2016 |
|---|---|---|
| Lainasaamiset konserniyhtiöiltä | 287 502,0 | 4 195,4 |
| Lainasaamiset ulkopuolisilta | 700,0 | 0,0 |
| Pitkäaikaiset saamiset yhteensä | 288 202,0 | 4 195,4 |
| Saamiset konserniyhtiöltä, 1 000 e | 31.12.2017 | 31.12.2016 |
|---|---|---|
| Myyntisaamiset | 99 989,0 | 48 889,5 |
| Lainasaamiset | 645 974,5 | 614 991,9 |
| Siirtosaamiset | 119 293,1 | 150 001,1 |
| Yhteensä | 865 256,5 | 813 882,5 |
| Saamiset ulkopuolisilta, 1 000 e | 31.12.2017 | 31.12.2016 |
| Myyntisaamiset | 406,4 | 339,7 |
| Muut saamiset | 20 161,2 | 6 204,2 |
| Siirtosaamiset | 46 658,7 | 50 065,2 |
| Yhteensä | 67 226,3 | 56 609,2 |
| Laskennallinen verosaaminen | 3 513,5 | 2 856,2 |
| Lyhytaikaiset saamiset yhteensä | 935 996,3 | 873 347,9 |
| Siirtosaamisten olennaiset erät, 1 000 e | 31.12.2017 | 31.12.2016 |
| Johdannaisvarat | 36 745,4 | 55 728,6 |
| Verojaksotukset | 1 764,6 | 5 700,9 |
| Laskuttamattomat saamiset | 64 042,4 | 67 518,5 |
| Konserniavustus | 44 800,0 | 50 700,0 |
| Muut | 18 599,4 | 20 418,4 |
| Yhteensä | 165 951,8 | 200 066,4 |
| Sijoitetun vapaan oman |
|||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1 000 e | Osake pääoma |
Ylikurssi rahasto |
pääoman rahasto |
Omat osakkeet |
Kertyneet voittovarat |
Tilikauden voitto |
Yhteensä |
| Tasearvo 1.1.2017 | 65 771,1 | 100 328,1 | 159 080,5 | -236 688,3 | 1 974 074,2 | 2 062 565,5 | |
| Voitonjako | -795 400,8 | -795 400,8 | |||||
| Omien osakkeiden hankinta | 0,0 | ||||||
| Optio- ja osakepalkitseminen | 126,4 | 39 817,9 | 18 867,8 | -18 867,8 | 39 944,3 | ||
| Tilikauden voitto | 1 054 610,2 | 1 054 610,2 | |||||
| Tasearvo 31.12.2017 | 65 897,6 | 100 328,1 | 198 898,3 | -217 820,5 | 1 159 805,5 | 1 054 610,2 | 2 361 719,2 |
Vapaa oma pääoma sisältää sijoitetun vapaan oman pääoman rahaston, kertyneet voittovarat omilla osakkeilla vähennettynä sekä tilikauden voiton. Tilikauden päättyessä vapaa oma pääoma oli 2 195 493 551,80 (1 896 466 275,85) euroa.
| Sijoitetun | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| vapaan oman | |||||||
| 1 000 e | Osake pääoma |
Ylikurssi rahasto |
pääoman rahasto |
Omat osakkeet |
Kertyneet voittovarat |
Tilikauden voitto |
Yhteensä |
| Tasearvo 1.1.2016 | 65 675,8 | 100 328,1 | 140 702,7 | -210 553,4 | 1 835 074,2 | 1 931 227,4 | |
| Voitonjako | -718 241,6 | -718 241,6 | |||||
| Omien osakkeiden hankinta | -39 267,0 | -39 267,0 | |||||
| Optio- ja osakepalkitseminen | 95,3 | 18 377,7 | 13 132,1 | -13 132,1 | 18 473,0 | ||
| Tilikauden voitto | 870 373,6 | 870 373,6 | |||||
| Tasearvo 31.12.2016 | 65 771,1 | 100 328,1 | 159 080,5 | -236 688,3 | 1 103 700,5 | 870 373,6 | 2 062 565,5 |
| 1 000 e | 31.12.2017 | 31.12.2016 |
|---|---|---|
| Takuuvaraukset | 3 375,7 | 2 984,2 |
| Yhteensä | 3 375,7 | 2 984,2 |
| Velat konserniyhtiöille, 1 000 e | 31.12.2017 | 31.12.2016 |
|---|---|---|
| Velat, jotka erääntyvät 1–5 vuoden kuluessa | 548 347,2 | 1 291 233,9 |
| Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua | - | - |
| Yhteensä | 548 347,2 | 1 291 233,9 |
| Velat ulkopuolisille, 1 000 e | 31.12.2017 | 31.12.2016 |
| Velat, jotka erääntyvät 1–5 vuoden kuluessa | 160 000,0 | 160 000,0 |
| Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua | - | - |
| Yhteensä | 160 000,0 | 160 000,0 |
| Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä | 708 347,2 | 1 451 233,9 |
| Velat konserniyhtiöille, 1 000 e | 31.12.2017 | 31.12.2016 |
|---|---|---|
| Ostovelat | 21 198,4 | 24 939,8 |
| Lainat | 2 525 063,1 | 1 797 340,9 |
| Siirtovelat | 57 220,7 | 45 252,3 |
| Yhteensä | 2 603 482,2 | 1 867 533,1 |
| Velat ulkopuolisille, 1 000 e | 31.12.2017 | 31.12.2016 |
| Ostovelat | 50 185,1 | 43 051,6 |
| Muut velat | 17 069,5 | 11 831,8 |
| Siirtovelat | 65 062,7 | 88 761,8 |
| Yhteensä | 132 317,3 | 143 645,1 |
| Laskennallinen verovelka | 1 022,0 | 0,0 |
| Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä | 2 736 821,5 | 2 011 178,2 |
| Siirtovelkojen olennaiset erät, 1 000 e | 31.12.2017 | 31.12.2016 |
| Palkka- ja sosiaalikustannusjaksotukset | 22 616,3 | 20 683,2 |
| Johdannaisvelat | 26 423,9 | 48 610,0 |
| Muut | 73 243,3 | 64 721,0 |
| Yhteensä | 122 283,5 | 134 014,1 |
| 1 000 e | 31.12.2017 | 31.12.2016 |
|---|---|---|
| Takaukset | ||
| Konserniyhtiöiden puolesta | 2 147 102,0 | 2 192 142,0 |
| Muiden puolesta | 98,0 | 3 203,2 |
| Leasingvastuut | ||
| Seuraavana vuonna | 6 216,0 | 5 432,1 |
| Yli vuoden kuluttua | 13 365,0 | 15 446,6 |
| Muut vastuut | 2 990,6 | 2 922,0 |
| Yhteensä | 2 169 771,6 | 2 219 145,9 |
| Johdannaissopimusten käyvät arvot, 1 000 e | 31.12.2017 | 31.12.2016 |
|---|---|---|
| Valuuttatermiinit ulkopuolisten kanssa | 19 217,5 | -1 605,5 |
| Valuuttatermiinit konserniyhtiöiden kanssa | -8 630,6 | 9 160,4 |
| Sähkötermiinit | -265,1 | -436,2 |
| Yhteensä | 10 321,8 | 7 118,7 |
| Johdannaissopimusten nimellisarvot, 1 000 e | 31.12.2017 | 31.12.2016 |
| Valuuttatermiinit ulkopuolisten kanssa | 2 087 610,8 | 2 287 331,7 |
| Valuuttatermiinit konserniyhtiöiden kanssa | 820 761,9 | 1 025 603,3 |
| Sähkötermiinit | 950,6 | 1 601,9 |
| Yhteensä | 2 909 323,3 | 3 314 536,9 |
Johdannaissopimukset on tehty suojaustarkoituksessa KONE konsernin valuuttasuojauspolitiikan mukaisesti ja arvostettu käypään arvoon. Johdannaiset luokitellaan käypään arvoon tulosvaikuttaisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin ja velkoihin. Valtaosa valuuttatermiineistä erääntyy vuoden kuluessa. Sähkötermiinit erääntyvät vuoden kuluessa.
Valuuttatermiinien käyvät arvot lasketaan johtamalla ne aktiivisilta markkinoilta saaduista hintatiedoista ja käyttämällä yleisesti tunnettuja arvostusmalleja. Sähkötermiineille on olemassa pörssissä noteerattu markkinahinta, jonka perusteella markkina-arvo voidaan määrittää luotettavasti.
Rahoitusriskien hallinnasta on kerrottu konsernitilinpäätöksen liitteessä 2.4 ja 5.3.
| Omistusosuus % | |||
|---|---|---|---|
| Maa/alue | Yhtiö | Konserni | Emoyhtiö |
| Alankomaat | Hissi B.V. | 100 | |
| KONE B.V. | 100 | ||
| KONE Deursystemen B.V. | 100 | ||
| Kone Finance Holding B.V. | 100 | ||
| Kone Holland B.V. | 100 | 53,2 | |
| KONE Markus B.V. | 100 | ||
| KONE Nederland Holding B.V. | 100 | ||
| Waldoor B.V. | 100 | ||
| Andorra | KONE Ascensors i Escales, S.A. | 100 | |
| Australia | KONE Elevators Employee Benefits Pty Limited | 100 | |
| KONE Elevators Pty Limited | 100 | ||
| KONE Holdings (Australia) Limited | 100 | ||
| Bahrain | KONE Bahrain S.P.C. | 0 | |
| KONE Elevators S.P.C. | 0 | ||
| Belgia | KONE Belgium S.A. | 100 | 99,99 |
| KONE International N.V. | 100 | 99,99 | |
| Bosnia | KONE d.o.o. Sarajevo | 100 | |
| Bulgaria | KONE EOOD | 100 | 100 |
| Egypti | KONE LLC | 100 | |
| Espanja | Ascensores R Casado, S.A. | 100 | |
| Citylift S.A. | 80 | ||
| KONE Elevadores, S.A. | 100 | 99,99 | |
| Marvi Ascensores S.L | 100 | ||
| Etelä-Afrikka | KONE Elevators South Africa (Pty) Ltd. | 100 | |
| Filippiinit | Elevators Philippines Construction, Inc. | 40 | |
| KPI Elevators Inc. | 100 | ||
| Hong Kong | Ben Fung Machineries & Engineering Ltd. | 100 | |
| KONE Elevator (HK) Ltd. | 100 | ||
| Shan On Engineering Company Limited | 100 | ||
| Indonesia | PT Kone Indo Elevator | 100 | 1 |
| Intia | KONE Elevator India Private Ltd. | 100 | 99,99 |
| Irlanti | Bleasdale Limited | 100 | |
| Direct Lifts Limited | 100 | ||
| Ennis Lifts Limited | 100 | ||
| Industrial Logistics Limited | 100 | ||
| KONE (Ireland) Limited | 100 | ||
| KONE Elevators Limited | 100 | ||
| Professional Lift & Elevator Services Limited | 100 | ||
| Islanti | KONE ehf | 100 | 100 |
| Iso-Britannia | 21st Century Lifts Limited | 100 | |
| Acre Lifts Limited | 100 | ||
| CrownAcre Lifts Limited | 100 | ||
| Express Elevators Ltd. | 100 | ||
| KONE (NI) Ltd. | 100 | ||
| KONE Pension Trustees Ltd. | 100 | ||
| KONE Plc. | 100 | 100 | |
| Lift Maintenance Limited | 100 | ||
| Rob Willder Lifts Limited (Jersey) | 100 | ||
| Israel | Isralift Industries 1972 Ltd. | 100 | 100 |
| Italia | Cerqueti Servizi S.r.l. | 100 | |
| Cofam S.r.l. | 60 | ||
| Elevant Servizi S.r.l. | 70 | ||
| Elevatori Bari S.r.l. | 80 |
| Omistusosuus % | |||
|---|---|---|---|
| Maa/alue | Yhtiö | Konserni | Emoyhtiö |
| Italia | Elevators S.r.l. | 60 | |
| EP Servizi S.r.l. | 70 | ||
| Ferrara Ascensori S.r.l. | 60 | ||
| KONE Industrial S.p.A. | 100 | 100 | |
| KONE S.p.A. | 100 | 26,86 | |
| L.A.M. Lombarda Ascensori Montacarichi S.r.l. | 70 | ||
| Mingot S.r.l. | 99 | ||
| Nettuno S.r.l. | 75 | ||
| Neulift S.r.l. | 100 | ||
| Neulift Service Molise S.r.l. | 51 | ||
| Neulift Service Triveneto S.r.l. | 100 | ||
| Slimpa S.p.A. | 100 | ||
| Tecnocram S.r.l. | 84 | ||
| Tosca Ascensori S.r.l. | 66,67 | ||
| Unilift S.r.l. | 78,54 | ||
| Itävalta | Girula Beteiligungsverwaltungs GmbH | 100 | |
| KONE AG | 100 | 100 | |
| Kanada | KONE Inc. | 100 | |
| Kenia | KONE Kenya Limited | 100 | |
| Kiina | Giant Kone Elevator Co., Ltd. | 100 | 40 |
| KONE Elevator (Shanghai) Co., Ltd. | 100 | ||
| KONE Elevators Co., Ltd. | 100 | ||
| Kunshan KONE Industrial Machinery Co., Ltd. | 100 | 100 | |
| Kreikka | KONE S.A | 100 | |
| Kroatia | KONE d.o.o. | 100 | |
| Kypros | Gelco Lifts Ltd | 100 | |
| KONE Elevators Cyprus Limited | 100 | 100 | |
| Latvia | SIA KONE Lifti Latvija | 100 | 0,5 |
| Liettua | UAB KONE | 100 | 100 |
| Luxemburg | KONE Luxembourg S.A.R.L. | 100 | |
| Lumico S.A.R.L. | 100 | 100 | |
| Macau | KONE Elevator (Macau) Ltd. | 100 | |
| Makedonia | KONE Makedonija Dooel Skopje | 100 | |
| Malesia | Fuji Lift & Escalator Manufacturing Sdn. Bhd | 100 | |
| KONE Elevator (M) Sdn. Bhd. | 47,85 | 47,85 | |
| Premier Elevators Sdn. Bhd. | 100 | 100 | |
| Marokko | KONE Elevators and Escalators Sarl AU | 100 | 100 |
| Meksiko | KONE Industrial S.A. de C.V. | 100 | |
| KONE Industrial Servicios S.A. de C.V. | 100 | ||
| KONE Mexico S.A. de C.V. | 100 | 0,1 | |
| Monaco | S.A.M. KONÉ | 100 | |
| Montenegro | KONE d.o.o. Podgorica | 100 | |
| Norja | KONE Aksjeselskap | 100 | 100 |
| KONE Rulletrapper AS | 100 | 100 | |
| Oman | KONE Assarain LLC | 70 | |
| Portugali | KONE Portugal - Elevadores LDA. | 100 | 1 |
| Puola | KONE Sp.z o.o. | 100 | 100 |
| Qatar | KONE Elevators Qatar LLC | 49 | 49 |
| Ranska | Ascenseurs Soulier S.N.C. | 100 | |
| ATP-ATPE S.A.S. | 99,8 | ||
| Delta Ascenseurs S.A.R.L. | 100 | ||
| KONÉ Développement S.N.C. | 100 | ||
| KONÉ Holding France S.A.S. | 100 | 100 | |
| KONÉ S.A. | 99,97 | ||
| Prokodis S.A.S. | 100 | ||
| Société en Participation KONE ATS | 100 | ||
| Romania | KONE Ascensorul S.A. | 100 | 99,99 |
| Ruotsi | KONE AB | 100 | |
| KONE Door AB | 100 | ||
| 100 | |||
| KONE Metro AB |
| Omistusosuus % | |||
|---|---|---|---|
| Maa/alue | Yhtiö | Konserni | Emoyhtiö |
| Ruotsi | Motala Hissar AB | 100 | |
| Uppsala Hiss Montage och El AB | 100 | ||
| Saksa | Alois Kasper GmbH | 100 | |
| Janzhoff Aufzüge GmbH | 100 | ||
| Klostermann Aufzüge GmbH | 100 | ||
| KONE Automatiktüren GmbH | 100 | ||
| KONE Escalator Supply Center Europe GmbH | 100 | ||
| KONE Garant Aufzug GmbH | 100 | ||
| KONE GmbH | 100 | ||
| KONE Holding GmbH | 100 | ||
| KONE Montage GmbH | 100 | ||
| KONE Servicezentrale GmbH | 100 | ||
| SK-Fördertechnik GmbH | 100 | ||
| WBM Ostfalen-Aufzüge GmbH | 100 | ||
| WM Wahl Menzel Aufzugsdienst GmbH | 100 | ||
| Saudi-Arabia | KONE Areeco Limited | 50 | 10 |
| Serbia | KONE d.o.o. Beograd-Voždovac | 100 | |
| Singapore | KONE Pte. Ltd. | 100 | |
| Slovakia | KONE s.r.o. | 100 | 99,91 |
| KONE SSC s.r.o. | 100 | 100 | |
| Slovenia | KONE d.o.o. | 100 | 100 |
| Suomi | Finescal Oy | 100 | 100 |
| Gigalock Oy | 100 | ||
| KONE Capital Oy | 100 | 100 | |
| KONE Care Oy | 100 | ||
| KONE Export Oy | 100 | ||
| KONE Hissit Oy | 100 | 100 | |
| KONE Industrial Oy | 100 | 100 | |
| Sveitsi | KONE (Schweiz) AG | 100 | 100 |
| Taiwan | KONE Elevators Taiwan Co. Ltd. | 100 | |
| Tanska | KONE A/S | 100 | 100 |
| Thaimaa | KONE Public Company Limited | 83,9 | |
| Thai Elevators & Escalators Ltd. | 74 | ||
| Thai Elevators Holding Ltd. | 49 | ||
| Tsekki | KONE a.s. | 100 | 100 |
| KONE Industrial koncern s.r.o. | 100 | 100 | |
| Turkki | KONE Asansör Sanayi ve Ticaret A.S. | 100 | |
| Uganda | KONE Uganda Limited | 100 | |
| Ukraina | KONE Lifts LLC | 100 | |
| Unkari | KONE Felvono Kft | 100 | 100 |
| Venäjä | JSC KONE Lifts | 100 | 100 |
| Vietnam | KONE Vietnam Limited Liability Company | 100 | |
| Viro | AS KONE | 100 | 100 |
| Yhdistyneet Arabiemiraatit | KONE (Middle East) LLC | 49 | 49 |
| Yhdysvallat | ENOK Electrical Company, LLC | 100 | |
| KONE Holdings, Inc. | 100 | ||
| KONE Inc. | 100 | ||
| Konematic Inc. | 100 | ||
| Marine Elevators LLC | 100 |
| Omistusosuus % | |||
|---|---|---|---|
| Maa/alue | Yhtiö | Konserni | Emoyhtiö |
| Kiina | Kunshan Vataple-Kone Escalator Equipment Co., Ltd. | 49 | |
| Viro | Koiko Kinnisvara OÜ | 25,70 | 25,70 |
KONEen eri johtoelinten tehtävät ja velvollisuudet määräytyvät Suomen lain ja KONEen hallinnointiperiaatteiden mukaisesti. KONE noudattaa toiminnassaan Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n julkistamaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia 2015 lukuun ottamatta suosituksia 16 (Tarkastusvaliokunnan jäsenten riippumattomuus yhtiöstä), 17 (Palkitsemisvaliokunnan jäsenten riippumattomuus yhtiöstä) ja 18a (Nimitysvaliokunnan jäsenten riippumattomuus yhtiöstä). Koodi on kokonaisuudessaan saatavilla internetosoitteessa www.cgfinland.fi. Suosituksista poikkeamisen syynä on yhtiön omistusrakenne. Yhtiön pääomistaja Antti Herlin hallitsee 62 prosenttia yhtiön äänivallasta ja 22 prosenttia yhtiön osakkeista. Omistamiseen liittyy yrittäjäriski, minkä johdosta on perusteltua, että pääomistaja toimii hallituksen ja sen valiokuntien puheenjohtajana tai jäsenenä ja valvoo näin yhtiön osakkeenomistajien etua.
KONEen ylintä päätösvaltaa käyttävät hallintoelimet ovat emoyhtiö KONE Oyj:n yhtiökokous ja hallitus, hallituksen päätoiminen puheenjohtaja sekä toimitusjohtaja. Yhtiökokouksessa osakkeenomistajat vahvistavat vuosittain yhtiön tilinpäätöksen, päättävät voitonjaosta sekä hallituksen jäsenten ja tilintarkastajan valitsemisesta ja näiden palkkioista.
KONE Oyj:n yhtiökokouksen kutsuu koolle yhtiön hallitus. Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön varsinainen yhtiökokous on pidettävä vuosittain hallituksen määräämänä päivänä kolmen kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.
Hallituksen tehtävät ja vastuu määräytyvät ensisijaisesti yhtiöjärjestyksen ja Suomen osakeyhtiölain mukaisesti. Hallituksen tehtäviin kuuluvat:
strategisten suuntaviivojen ja riskienhallinnan periaatteiden hyväksyminen ja vahvistaminen
vuotuisten budjettien ja toimintasuunnitelmien vahvistaminen
Hallituksella on toimintaansa varten laadittu työjärjestys, joka määrittelee hallituksen, sen puheenjohtajan ja valiokuntien tehtävät. Hallitus kokoontuu säännöllisesti kuusi kertaa vuodessa ja lisäksi tarpeen mukaan. Hallitus arvioi toimintaansa ja työskentelytapojaan kerran vuodessa.
Yhtiökokous valitsee KONE Oyj:n hallitukseen yhtiöjärjestyksen mukaan 5–10 varsinaista jäsentä sekä enintään kolme varajäsentä vuodeksi kerrallaan. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallituksen nimitys- ja palkitsemisvaliokunta valmistelee ehdotukset hallituksen jäseniksi hallituksen puheenjohtajan ohjaamana. Valmistelussa sekä nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan ehdotuksessa yhtiökokoukselle kiinnitetään huomiota jäsenten monipuoliseen ja toisiaan täydentävään taustaan, kokemukseen, osaamiseen, ikään, sukupuoleen ja näkemykseen sekä KONEen että myös muilta toimialoilta siten, että hallituksen monimuotoisuus tukee KONEen liiketoimintaa ja sen tulevaisuutta parhaalla mahdollisella tavalla.
Hallituksessa toimii kaksi sen jäsenistä koostuvaa valiokuntaa, tarkastusvaliokunta ja nimitys- ja palkitsemisvaliokunta. Hallitus on vahvistanut valiokunnille työjärjestykset. Valiokuntien sihteerinä toimii hallituksen sihteeri.
Tarkastusvaliokunta seuraa konsernin taloudellista tilannetta ja valvoo tilinpäätösten ja osavuosikatsausten raportointia. Valiokunta seuraa ja arvioi sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan riittävyyttä ja asianmukaisuutta sekä lakien ja määräysten noudattamista ja käsittelee sisäisen tarkastuksen suunnitelmat ja raportit. Sisäisen tarkastuksen johtaja raportoi valiokunnalle sisäisen tarkastuksen tuloksista. Tarkastusvaliokunta seuraa ja valvoo tilinpäätös- ja talousraportoinnin prosessia. Lisäksi se käsittelee yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmästään antamaan selvitykseen sisältyvän kuvauksen taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteistä. Tarkastusvaliokunta arvioi konserniyhtiöiden tilintarkastuksen ja sen järjestelyiden asianmukaisuutta ja tilintarkastuspalveluja sekä käsittelee tilintarkastajien raportit. Valiokunta myös tekee yhtiökokoukselle ehdotuksen yhtiölle valittavista tilintarkastajista.
Nimitys- ja palkitsemisvaliokunta valmistelee yhtiökokoukselle tehtäviä esityksiä hallituksen jäsenten valinnasta ja heidän palkitsemisestaan sekä päättää konsernin ylimmän johdon nimitys- ja palkkausasioista ja palkitsemisjärjestelmistä.
KONE Oyj:n hallitus nimittää hallituksen päätoimisen puheenjohtajan ja toimitusjohtajan. Hallitus päättää päätoimisen puheenjohtajan ja toimitusjohtajan palvelussuhteiden ehdoista, jotka on määritelty kirjallisissa johtajasopimuksissa. Hallituksen puheenjohtaja valmistelee hallituksessa päätettävät asiat toimitusjohtajan ja esikuntansa kanssa. Hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja vastaavat hallituksen asettamien tavoitteiden, suunnitelmien, linjausten ja päämäärien toteutumisesta KONE-konsernissa. Lisäksi toimitusjohtajan tehtävänä on vastata liiketoiminnan operatiivisesta johtamisesta KONE Oyj:n hallituksen hyväksymien strategisten suunnitelmien, budjettien, toimintasuunnitelmien sekä ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohtaja esittelee hallitukselle liiketoimintaa koskevia asioita ja vastaa hallituksen päätösten toimeenpanosta.
Johtokunta tukee toimitusjohtajaa yhtiön strategian toteuttamisessa. Johtokunta seuraa liiketoiminnan kehitystä, käynnistää toimia ja määrittelee toimintaperiaatteet ja menettelytavat hallituksen ja toimitusjohtajan antamien suuntaviivojen mukaisesti. Johtokunta kokoontuu säännöllisesti kuukausittain sekä tarpeen mukaan.
KONE Oyj:n hallitus on vahvistanut konsernissa noudatettavat sisäisen valvonnan, riskienhallinnan ja sisäisen tarkastuksen periaatteet.
Sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa, että konsernin toiminta on tehokasta ja tuloksellista, liiketoimintariskien hallinta riittävää ja asianmukaista sekä tuotettava informaatio luotettavaa. Valvontajärjestelmän avulla myös seurataan määriteltyjen toimintaperiaatteiden ja annettujen ohjeiden noudattamista sekä mahdollisia lähipiiriliiketoimia.
Hallituksen tarkastusvaliokunta tarkastelee sisäisen valvonnan toimivuutta Yhtiöllä on johdosta erillään oleva sisäinen tarkastus, jonka johtaja on hallituksen puheenjohtajan alainen. Sisäinen tarkastus vastaa sisäisen valvonnan ja liiketoimintariskien hallinnan tarkastuksesta ja raportoi työnsä tulokset tarkastusvaliokunnalle.
KONEen Riskienhallintatoiminto koordinoi ja kehittää riskien ja mahdollisuuksien systemaattista arviointia osana liiketoiminnan suunnittelu- ja päätöksentekoprosesseja yhdessä strategiakehitystoiminnon kanssa.
Liiketoimintaa suunnitellessaan KONE arvioi jatkuvasti toimintaympäristöönsä, operatiiviseen toimintaansa ja taloudelliseen asemaansa liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia rajoittaakseen tarpeetonta tai liiallista riskinottoa. Tämän lisäksi KONEen yksiköt ja toiminnot tunnistavat ja arvioivat systemaattisesti osana KONEen strategia- ja budjetointiprosesseja riskejä, jotka voivat uhata niiden tavoitteiden saavuttamista. Keskeisimmät riskit raportoidaan riskienhallintatoiminnolle, joka tukee riskienhallintaprosessia ja kerää yhteen riski-informaation johtokunnalle. Johtokunta nimeää tunnistetuille riskeille tietyn vastuuyksikön tai -toiminnon. Hallitus käy KONEen riskiportfolion läpi määräajoin johtokunnan arvion pohjalta.
KONEen riskienhallintatoiminto vastaa myös globaalien vakuutusohjelmien hallinnoinnista. Rahoitustoiminto hallinnoi keskitetysti taloudellisia riskejä KONEen rahoituspolitiikan mukaisesti.
KONEen merkittävimpiä tietoon tulleita riskejä ja epävarmuustekijöitä on kuvattu toimintakertomuksessa. Rahoitusriskien hallintaa on lisäksi käsitelty tilinpäätöksen liitetiedoissa 2.4 ja 5.3.
Oikea taloudellinen raportointi merkitsee vaatimusten noudattamisen ja KONEen sisäisen valvontaympäristön kannalta sitä, että yhtiön tilinpäätökset antavat oikean kuvan konsernin toiminnasta ja taloudellisesta asemasta ja että ne eivät sisällä tahallisia tai tahattomia virheitä tai puutteita sen enempää raportoitujen lukujen kuin raportoinnin laajuudenkaan suhteen. Vaatimusten noudattamista valvova järjestelmä rakentuu ja perustuu alla kuvattuun raportointiprosessiin ja -järjestelmään sekä yhtiön arvoihin, rehellisyyttä painottavaan yrityskulttuuriin ja korkeatasoisiin eettisiin vaatimuksiin. Järjestelmää tukee asianmukainen koulutus, myönteinen ja kurinalainen asenne työtä kohtaan sekä tehtäviinsä sopivien työntekijöiden rekrytointi ja urakehitys.
Konserninlaajuista taloushallintoa ja liikkeenjohtoa koordinoi konsernin taloushallinto (Global Finance and Control), ja sen käytännön toteutuksesta vastaa KONEen tytäryhtiöiden ja liiketoimintayksiköiden controller-verkosto. Hallitus, tarkastusvaliokunta, liiketoiminnasta ja taloudesta vastaava johto sekä sisäiset tarkastajat ja ulkoiset tilintarkastajat valvovat ja ohjaavat säännöllisesti sisäisen valvonnan prosesseja ja käytäntöjä.
Keskeinen ohjauksen ja valvonnan väline on KONEen johdon kuukausittainen suunnittelu- ja talousraportointiprosessi, jolla varmistetaan toiminnan tuloksellisuus ja tehokkuus. KONEen tilinpäätökset ja taloudelliset katsaukset perustuvat kuukausittaisen raportointiprosessin tuottamiin tietoihin. Prosessissa analysoidaan perusteellisesti liiketoiminnan tulos ja poikkeamat suunnitelmiin, edellisvuoden tulokseen ja uusimpiin ennusteisiin. Raportointiprosessi käsittää taloudellisen tiedon ohella tärkeimmät liiketoimintayksiköiden ja konsernitason liiketoiminnan mittarit. Näin taataan, että mahdolliset poikkeamat taloudellisista tai liiketoiminta-/prosessimittareiden tavoitearvoista tai toimintaperiaatteista tunnistetaan, kommunikoidaan ja niihin reagoidaan tehokkaalla ja yhdenmukaisella tavalla.
Taloudellisen valvonnan tehtävät on sisällytetty osaksi KONEen liiketoimintaprosesseja sekä johdon jatkuvaa liiketoiminnan valvontaa ja ohjausta. KONE on laatinut talousvalvontamallit (Financial Control Models) tilauksiin perustuvan liiketoiminnan, palveluliiketoiminnan sekä rahoitus- ja veroasioiden osa-alueilla, joissa määritellään keskeiset taloudellisen valvonnan tehtävät. Talousvalvontamallien tarkoituksena on toiminnan tuloksellisuuteen ja tehokkuuteen tähtäävä, selkeä ja tehokas valvontaprosessi. Talousvalvontamallien avulla tuetaan ja valvotaan taloudellisen raportoinnin oikeellisuutta. Malleissa on määritelty KONEen tytäryhtiöiden ja liiketoimintayksiköiden talousjohtajien ja controllereiden keskeiset valvontatehtävät (Key Control Tasks). Samoin määritellään keskeiset valvontamittarit (Key Control Indicators) ja niiden suhde valvontamallin tehtäviin. Mittareiden tarkoituksena on mitata ja tukea toiminnan tehokkuutta ja yhdenmukaisuutta. Talousvalvontamallien ja mittareiden tehokkuutta arvioidaan yksiköissä määräajoin konsernin taloushallinnon valvonnassa.
Taloudellisen raportoinnin luotettavuuden valvonta perustuu KONEen määrittelemiin taloudellisen raportointiprosessin periaatteisiin ja ohjeistukseen. Johdon operatiivinen raportointi sekä ulkoinen raportointi perustuvat yhteiseen, konsernin yhdenmukaiseen viitekehykseen, joka sisältää raportoinnin prosessit, työkalut ja ohjeistuksen. Tilinpäätösstandardien tulkinta ja soveltaminen on keskitetty konsernin taloushallintoon, joka yhtiön tarkastusvaliokunnan valvomana ylläpitää KONEen laskentastandardeja (KONE Accounting Standards). Konsernin taloushallinto valvoo KONEen laskentastandardien ja -ohjeiden noudattamista konsernin yksiköissä. Budjetointi- ja raportointiprosessit ja niiden sisällöt määritellään KONEen raportointiperiaatteissa (KONE Accounting and Reporting Instructions). Näitä standardeja ja ohjeita ylläpitää ja päivittää keskitetysti konsernin taloushallinto, ja niitä sovelletaan yhtenäisesti koko konsernissa. Konsernilla on käytössä yhtenäinen raportointijärjestelmä.
KONEella on konserninlaajuinen toiminnanohjausjärjestelmä (ERP), joka on rakennettu KONEen laskentastandardien sekä raportointiperiaatteiden mukaisesti. KONEella on käytössä muutoksenhallintaprosessi, joka varmistaa, ettei toiminnanohjausjärjestelmän kirjaustapoja voi muuttaa ilman konsernin taloushallinnon hyväksyntää. KONEen raportointiprosessissa tiedonsiirrot eri järjestelmien välillä on pääosin automatisoitu. Tapahtumien käsittelyä automatisoidaan ja keskitetään jatkuvasti tehtäviinsä erikoistuneisiin sisäisiin palvelukeskuksiin.
Kirjanpito- ja raportointiprosessien tehokas sisäinen valvonta, liiketoimintaprosesseista ja -järjestelmistä aina tilinpäätöksiin saakka (record to report process), on tärkeää raportoinnin oikeellisuuden kannalta. Raportoinnin oikeellisuuden ja ennusteiden tarkkuuden kannalta keskeistä on tunnistaa olennainen liiketoimintaa koskeva tieto ja varmistaa sen laatu.
Lakisääteisen tilintarkastuksen tavoitteena on antaa lausunto siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista sekä siitä, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Lisäksi tilintarkastus käsittää yhtiön kirjanpidon ja hallinnon tarkastuksen. Tilintarkastaja arvioi, ovatko hallituksen toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot yhdenmukaisia, sekä onko hallituksen toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.
Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiöllä on vähintään yksi ja enintään kolme tilintarkastajaa. Tilintarkastajan tulee olla Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö. Tilintarkastaja valitaan vuosittain varsinaisessa yhtiökokouksessa toimikaudeksi, joka päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.
KONEella on voimassa Nasdaq Helsinki Oy:n sisäpiiriohje, jota on täydennetty yhtiön hallituksen hyväksymällä sisäisellä sisäpiiriohjeella. Markkinoiden väärinkäyttöasetuksen mukaisesti KONE Oyj:n johtohenkilöihin kuuluvat hallituksen jäsenet, hallituksen varajäsenet, toimitusjohtaja ja johtokunnan jäsenet. Johtohenkilöt saavat käydä kauppaa KONEen osakkeilla ja niihin oikeuttavilla arvopapereilla kuuden viikon ajan osavuosikatsausten ja tilinpäätöstiedotteiden julkistamisen jälkeen. KONE ei ylläpidä listaa pysyvistä sisäpiiriläisistä. KONE pitää listaa sisäpiiriläisistä liittyen osavuosikatsauksiin sekä tilinpäätökseen. Yhtiö pitää tarvittaessa myös hankekohtaista sisäpiiriluetteloa, johon merkityt henkilöt eivät saa käydä kauppaa yhtiön arvopapereilla hankkeen voimassaoloaikana.
KONEen sisäpiirivastaavana toimii yhtiön hallituksen sihteeri.
Varsinainen yhtiökokous pidettiin 28. helmikuuta 2017 Helsingissä.
Yhtiökokous valitsi KONEn hallitukseen kahdeksan jäsentä. Yhtiön hallituksen pää-
Tämä selvitys on saatavilla yhtiön internet-sivuilta osoitteessa www.kone.com ja selvitys on annettu toimintakertomuksesta erillisenä kertomuksena.
toimisena puheenjohtajana toimii Antti Herlin, varapuheenjohtajana Jussi Herlin ja jäseninä Matti Alahuhta, Anne Brunila, Iiris Herlin, Ravi Kant, Juhani Kaskeala ja Sirpa Pietikäinen. Hallituksen kahdeksasta jäsenestä viisi on miehiä ja kolme naisia.
Hallituksen jäsenistä Matti Alahuhta, Anne Brunila, Iiris Herlin, Ravi Kant, Juhani Kaskeala ja Sirpa Pietikäinen ovat yhtiöstä riippumattomia. Antti Herliniä, Iiris Herliniä ja Jussi Herliniä lukuun ottamatta muut hallituksen jäsenet ovat riippumattomia yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista.
Vuonna 2017 hallitus kokoontui 7 kertaa. Jäsenten keskimääräinen läsnäoloprosentti oli 96 %. Hallituksen ja valiokuntien sihteerinä toimii Jukka Ala-Mello.
Hallituksen tarkastusvaliokunnan jäseninä toimivat Jussi Herlin puheenjohtajana sekä hallituksen jäsenet Anne Brunila, Antti Herlin ja Ravi Kant jäseninä. Tarkastusvalio kunnan jäsenistä Anne Brunila ja Ravi Kant ovat riippumattomia sekä yhtiöstä että merkittävistä osakkeenomistajista.
Vuonna 2017 tarkastusvaliokunta kokoontui 3 kertaa. Jäsenten keskimääräinen läsnäoloprosentti oli 100 %.
Sisäisen tarkastuksen johtajana toimii Caj Lövegren.
Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan jäseninä toimivat Antti Herlin puheenjohtajana sekä hallituksen jäsenet Matti Alahuhta, Jussi Herlin ja Juhani Kaskeala jäseninä. Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan jäsenistä Matti Alahuhta ja Juhani Kaskeala ovat riippumattomia sekä yhtiöstä että merkittävistä osakkeenomistajista.
Vuonna 2017 nimitys- ja palkitsemisvaliokunta kokoontui 3 kertaa. Jäsenten keskimääräinen läsnäoloprosentti oli 100 %.
| Hallitus | Tarkastus valiokunta |
Nimitys- ja palkitsemis valiokunta |
|
|---|---|---|---|
| Antti Herlin | 7/7 | 3/3 | 3/3 |
| Jussi Herlin | 7/7 | 3/3 | 3/3 |
| Matti Alahuhta | 6/7 | 3/3 | |
| Anne Brunila | 6/7 | 3/3 | |
| Iiris Herlin | 7/7 | ||
| Ravi Kant | 7/7 | 3/3 | |
| Juhani Kaskeala | 7/7 | 3/3 | |
| Sirpa Pietikäinen | 7/7 | ||
KONE Oyj:n varsinainen yhtiökokous vahvisti helmikuussa 2017 seuraavat hallituksen jäsenten palkkiot (palkkio vuodessa euroa):
| Hallituksen puheenjohtaja | 54 000 |
|---|---|
| Varapuheenjohtaja | 44 000 |
| Jäsen | 37 000 |
Vuosipalkkiosta 40 prosenttia suoritettiin KONE Oyj:n B-sarjan osakkeina ja loput rahana. Lisäksi vahvistettiin maksettava 500 euron kokouspalkkio hallituksen ja valiokuntien kokouksista kuitenkin siten, että muualla kuin Suomessa asuville valiokuntien jäsenille em. kokouspalkkio valiokuntien kokouksista on 2 000 euroa. Matkakulut ja päivärahat korvataan yhtiön matkustussäännön mukaisesti.
Hallituksen päätoimisen puheenjohtajan Antti Herlinin palkka muodostuu peruspalkasta ja hallituksen vuosittain päättämästä, konsernin tulokseen perustuvasta tulospalkkiosta. Tulospalkkion enimmäismäärä on 100 prosenttia vuosipalkasta. Antti Herlinin peruspalkka vuonna 2017 oli 468 488 euroa. Lisäksi hänelle on suoriteperusteisesti kertynyt 399 152 euroa bonusta vuodelta 2017 ja hänelle on maksettu työskentelystä hallituksen puheenjohtajana palkkioita 60 500 euroa. Antti Herlinin osakeomistus selviää taulukosta sivulla 83.
Hallituksen päätoimisen puheenjohtajan eläkeikä ja eläke määräytyvät eläkelakien mukaisesti. Ennenaikaisesta eläkkeestä ei ole tehty erillistä sopimusta.
KONE Oyj:n toimitusjohtajana (pääjohtajana) toimii Henrik Ehrnrooth.
Toimitusjohtajan palkka muodostuu peruspalkasta ja hallituksen vuosittain päättämästä konsernin avaintavoitteisiin perustuvasta tulospalkkiosta, jonka enimmäismäärä on 100 prosenttia vuosipalkasta.
Henrik Ehrnroothin peruspalkka on 750 000 euroa vuodessa. Lisäksi hänelle on suoriteperusteisesti kertynyt 540 750 euroa bonusta vuodelta 2017. Henrik Ehrnroothin osakeomistus selviää alla olevasta taulukosta.
Henrik Ehrnrooth on mukana konsernin ylimmän johdon osakepohjaisessa kannustinjärjestelmässä. Kannustinjärjestelmän mukaan mahdollinen palkkio perustuu KONEen liikevaihdon ja liikevoiton kasvuun. Huhtikuussa 2017 vuodelta 2016 Henrik Ehrnroothille suoritettu palkkio oli 3 322 885 euroa koostuen 36 715 KONEen B-sarjan osakkeesta ja rahapalkkiosta järjestelmästä aiheutuvien verojen ja veroluonteisten maksujen kattamiseksi. Vuodelta 2017 kertynyt ja huhtikuussa 2018 maksettava palkkio on vastaavasti yhteensä 35 031 KONEen B-sarjan osaketta lisättynä rahapalkkiolla järjestelmästä aiheutuvien verojen ja veroluonteisten maksujen kattamiseksi.
Henrik Ehrnroothin eläkeikä ja eläke määräytyvät eläkelakien mukaisesti. Ennenaikaisesta eläkkeestä ei ole tehty erillistä sopimusta. Irtisanomistilanteessa hänellä on oikeus enintään kahdeksantoista kuukauden palkkaa vastaavaan korvaukseen, joka sisältää kuuden kuukauden irtisanomisajan palkan.
KONEen johtokunnan muodostavat toimitusjohtajan lisäksi 13 johtokunnan jäsentä. KONE Oyj:n toimitusjohtajana (pääjohtajana) toimii Henrik Ehrnrooth. Johtokunnan muut jäsenet ovat Max Alfthan, Axel Berkling, Klaus Cawén, Hugues Delval (1.2.2017 lähtien), Ilkka Hara, Thomas Hinnerskov, William Johnson, Mikko Korte, Heikki Leppänen, Pierre Liautaud, Tomio Pihkala, Susanne Skippari (1.2.2017 lähtien) ja Larry Wash. Vuoden aikana johtokunnan jäseninä toimivat myös Pekka Kemppainen (31.1.2017 saakka) ja Kerttu Tuomas (31.1.2017 saakka).
Johtokunnan jäsenten palkka muodostuu peruspalkasta sekä tulospalkkiosta, joka perustuu konsernin tulokseen ja henkilökohtaisten tavoitteiden saavuttamiseen. Tulospalkkion suuruudesta päättää nimitys- ja palkitsemisvaliokunta, kuitenkin niin, että tulospalkkio on enintään 50 prosenttia vuosipalkasta.
Johtokunnan jäsenten osakeomistus selviää alla olevasta taulukosta.
Johtokunnan jäsenet ovat mukana ylimmän johdon osakepohjaisessa kannustinjärjestelmässä. Kannustinjärjestelmän perusteella johtokunnan jäsenille luovutettiin huhtikuussa 2017 yhteensä 246 323 KONEen B-sarjan osaketta sekä rahapalkkio, jonka määrä vastaa järjestelmästä johtokunnan jäsenille aiheutuvia veroja ja veroluonteisia maksuja. Vuodelta 2017 kertynyt ja huhtikuussa 2018 maksettava vuoden 2017 palkkio on vastaavasti yhteensä 182 169 KONEen B-sarjan osaketta sekä verojen ja veroluonteisten maksujen määräinen rahapalkkio. Johtokunnan jäsenillä ei ole sopimusta varhennetusta eläkeiästä. Irtisanomiskorvaus on enintään viidentoista kuukauden palkkaa vastaava korvaus, joka sisältää kuuden kuukauden irtisanomisajan palkan.
KONEen tilintarkastajina toimivat KHT Niina Vilske ja tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy. PricewaterhouseCoopers-yhtiölle vuodelta 2017 maksetut tilintarkastuspalkkiot olivat 4,0 miljoonaa euroa ja muista asiantuntijapalveluista maksetut palkkiot 0,9 miljoonaa euroa.
KONEen hallituksen jäsenten ja johdon jäsenten omistukset KONEessa 31.12.2017 ja niissä tilikaudella tapahtuneet muutokset selviävät alla olevasta taulukosta.
3.7.2016 alkaen kaikki KONEen hallituksen jäsenten ja johdon kaupat julkaistaan pörssitiedotteina.
Hallitus, s. 84 Johtokunta, s. 85
KONEen hallituksen ja johdon osake- ja optio-omistus 31.12.2017 sekä omistuksissa tapahtuneet muutokset tilikaudella 1.1.–31.12.2017
| A-sarjan | B-sarjan | |||
|---|---|---|---|---|
| osake | Muutos | osake | Muutos | |
| Alahuhta Matti | 753 212 | + 339 | ||
| Alfthan Max | 34 724 | + 14 686 | ||
| Berkling Axel | 24 760 | + 8 252 | ||
| Brunila Anne | 2 252 | + 339 | ||
| Cawén Klaus | 331 148 | + 25 686 | ||
| Delval Hugues | 10 593 | + 5 035 | ||
| Ehrnrooth Henrik | 274 716 | + 36 715 | ||
| Hara Ilkka | 11 351 | + 11 015 | ||
| Herlin Antti | 70 561 608 | - | 45 845 472 | + 860 495 |
| Herlin Iiris | 134 259 | + 339 | ||
| Herlin Jussi | 108 453 | + 403 | ||
| Hinnerskov Thomas | 18 015 | + 18 015 | ||
| Johnson William | 132 156 | + 28 686 | ||
| Kant Ravi | 1 412 | + 339 | ||
| Kaskeala Juhani | 2 236 | + 339 | ||
| Korte Mikko | 31 194 | + 14 686 | ||
| Leppänen Heikki | 181 948 | + 28 686 | ||
| Liautaud Pierre | 60 032 | + 28 686 | ||
| Pietikäinen Sirpa | 7 412 | + 339 | ||
| Pihkala Tomio | 69 444 | + 28 686 | ||
| Skippari Susanne | 2 518 | + 2 518 | ||
| Wash Larry | 60 032 | + 28 686 |
Pekka Kemppainen omisti 192 062 ja Kerttu Tuomas omisti 179 462 KONEen B-sarjan osaketta 31.1.2017. Lisäksi Susanne Skippari on tilikauden aikana myynyt 8 000 KONE optio-oikeutta. Omistuksiin on sisällytetty myös hallituksen jäsenten ja johdon määräysvallassa olevien yhtiöiden ja alaikäisten lasten omistamat osakkeet.
s. 1956, kauppatieteiden tohtori h.c., taiteen tohtori h.c., tekniikan tohtori h.c. Hallituksen jäsen vuodesta 1991.
Työskennellyt KONE Oyj:n hallituksen puheenjohtajana vuodesta 2003. Työskenteli aiemmin mm. KONE Oyj:n pääjohtajana 1996–2006 ja hallituksen varapuheenjohtajana 1996–2003. Keskeisiä luottamustoimia ovat hallituksen puheenjohtajuudet Security Trading Oy:ssä ja Holding Manutas Oy:ssä, hallituksen varapuheenjohtajuus Sanoma Oyj:ssä ja hallituksen jäsenyys Caverion Oyj:ssä.
s. 1984, kauppatieteiden maisteri.
Hallituksen jäsen vuodesta 2012. Senior Business Analyst KONEen strategiakehitystoiminnossa vuodesta 2016 alkaen. Työskenteli aiemmin konsulttina Accenturella vuosina 2012–2014 ja KONE Oyj:n hallituksen varajäsenenä vuosina 2007–2012. Keskeisiä luottamustoimia ovat hallituksen jäsenyydet Security Trading Oy:ssä, Tiina ja Antti Herlinin säätiössä, Teknologiateollisuus ry:ssä, Teollisuuden ja työnantajain Keskusliiton (TT) -säätiössä ja Liikesivistysrahaston Kannatusyhdistys ry:ssä sekä hallintoneuvoston jäsenyys Suomen Messut Osuuskunnassa.
s. 1952, tekniikan tohtori, tekniikan tohtori h.c.
Hallituksen jäsen vuodesta 2003.
Työskenteli aiemmin mm. KONE Oyj:n toimitusjohtajana vuodesta 2005 ja pääjohtajana vuodesta 2006 vuoteen 2014, Nokia Oyj:n varatoimitusjohtajana 2004, Nokia Mobile Phonesin toimitusjohtajana 1998– 2003 ja Nokia Telecommunications Oy:n toimitusjohtajana 1993–1998.
Keskeisiä luottamustoimia ovat hallituksen puheenjohtajuus DevCo Partners Oy:ssä ja Outotec Oyj:ssä sekä hallituksen jäsenyydet Volvo AB:ssä ja ABB Ltd:ssä.
s. 1957, kauppatieteiden tohtori, kauppatieteiden tohtori h.c.
Hallituksen jäsen vuodesta 2009.
Hanken Svenska handelshögskolanin professori vuodesta 2014. Työskenteli aiemmin mm. Fortum-konsernin johtajana ja johtoryhmän jäsenenä 2009–2012 vastuualueenaan konsernin yhteiskuntasuhteet ja strategia, Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtajana 2006–2009, Valtionvarainministeriössä ylijohtajana 2003–2006 sekä eri asiantuntija- ja johtotehtävissä Suomen Pankissa 1992–2000 ja Euroopan komissiossa 2000–2002.
Keskeisiä luottamustoimia ovat hallituksen jäsenyydet Stora Enso Oyj:ssä ja Sanoma Oyj:ssä sekä hallituksen puheenjohtajuus Aalto-korkeakoulusäätiössä.
s. 1989, valtiotieteiden maisteri Hallituksen jäsen vuodesta 2015. Hallituksen
varajäsen vuosina 2013–2014. Keskeisiä luottamustoimia ovat hallituksen
jäsenyydet Security Trading Oy:ssa sekä Tiina ja Antti Herlinin säätiössä.
s. 1944, tekniikan kandidaatti, maisteri, kunniatohtori.
Hallituksen jäsen helmikuusta 2014.
Työskennellyt useissa tehtävissä Tata Motorsissa vuodesta 1999 lähtien ja mm. pääjohtajana vuodesta 2005 vuoteen 2009 ja tämän jälkeen hallituksen varapuheenjohtajana vuoteen 2014. Aikaisemmin hän on työskennellyt johtajana Philips Intian kulutuselektroniikkayksikössä, markkinointijohtajana LML Ltd:ssä sekä Titan Watches Ltd:ssä.
Keskeisiä luottamustoimia ovat hallituksen puheenjohtajuus Indian Institue of Management Rohtakissa ja Indian Institute of Information Technology Allahabadissa, hallituksen jäsenyydet Vedanta Ltd:ssä ja Hawkins Cookers Ltd:ssä sekä jäsenyys Accenture Intian Advisory Boardissa.
s. 1946, Amiraali
Hallituksen jäsen vuodesta 2009.
Admiral Consulting Oy:n toimitusjohtaja vuodesta 2011. Toimi puolustusvoimien eri tehtävissä 1965–2009, viimeksi puolustusvoimain komentajana 2001–2009.
Keskeisiä luottamustoimia ovat hallituksen jäsenyydet Oy Forcit Ab:ssä ja Nixu Oyj:ssä, Senior Advisor Blic Oy:ssä ja jäsenyys European Leadership Networkissa.
s. 1959, kauppatieteiden maisteri
Hallituksen jäsen vuodesta 2006. Työskennellyt Euroopan parlamentin jäsenenä vuodesta 2008 ja neuvotteluteorioiden luennoitsijana ja konsulttina vuodesta 1999.
Työskenteli aiemmin mm. kansanedustajana 1983–2003 ja ympäristöministerinä 1991– 1995.
Keskeisiä luottamustoimia ovat puheenjohtajuus GLOBE EU:ssa, varapuheenjohtajuus Marttaliiton hallituksessa, jäsenyys Alzheimer Europen johtokunnassa, Lammin säästöpankin hallituksessa ja Kansanvalistusseuran hallintoneuvostossa.
s. 1963, kauppatieteiden maisteri, KHT Hallituksen sihteeri vuodesta 2006.
Työskennellyt KONE Oyj:n johtajana sekä Security Trading Oy:n ja Holding Manutas Oy:n toimitusjohtajana ja hallituksen jäsenenä vuodesta 2006. Työskenteli aiemmin PricewaterhouseCoopers Oy:ssä osakkaana ja KHT-tilintarkastajana 1993–2006 sekä Panostaja Oyj:ssä talouspäällikkönä 1990– 1993. Keskeisiä luottamustoimia ovat hallituksen puheenjohtajuudet Panostaja Oyj:ssä ja OWH-Yhtiöt Oy:ssä.
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä, s. 80
KONE Oyj:n julkisten sisäpiiriläisten omistukset ovat nähtävillä sivulla 83.
Toimitusjohtaja
s. 1969, kauppatieteiden maisteri.
KONE Oyj:n toimitusjohtaja vuodesta 2014. KONE Oyj:n johtokunnan jäsen ja toiminut KONE Oyj:n talousjohtajana vuosina 2009– 2014. Työskenteli aiemmin mm. Goldman Sachsilla 1998–2009, viimeksi johtajana yrityksen investointipankkitoiminnassa. Lisäksi hän on työskennellyt useissa eri tehtävissä investointipankki UBS:lla vuosina 1994– 1998.
Keskeisinä luottamustoimina ovat hallituksen jäsenyydet UPM-Kymmene Oyj:ssä ja International Institute for Management Development (IMD) -organisaatiossa, sekä jäsenyys European Round Table of Industrialists (ERT) -organisaatiossa.
Markkinointi ja viestintä
s. 1961, kauppatieteiden maisteri. KONE Oyj:n johtokunnan jäsen ja KONE Oyj:n palveluksessa vuodesta 2014. Työskennellyt aiemmin Fiskarsin strategiajohtajana 2008–2014, Amer Sportsin viestintäjohtajana 2001–2008, Lowe Lintas & Partnersin toimitusjohtajana 1998–2001 sekä Sinebrychoffin markkinointijohtajana 1989–1998.
Aasian ja Tyynenmeren alue
s. 1967, kauppatieteiden maisteri.
KONE Oyj:n johtokunnan jäsen vuodesta 2016, ja KONE Oyj:n palveluksessa vuodesta 1998. Työskennellyt aiemmin mm. KONEen Saksan maajohtajana 2012–2016, sekä lukuisissa alueellisissa rooleissa 2007–2012, muun muassa KONEen palveluliiketoiminnan johtajana Saksassa. Ennen uraansa KONEella hän työskenteli mm. Nass Magnet GmbH:ssa toimitusjohtajana 1996–1998, ja Arthur Andersenilla vuosina 1992–1995.
s. 1957, oikeustieteen kandidaatti, LL.M. KONE Oyj:n johtokunnan jäsen vuodesta 1991. KONE Oyj:n palveluksessa vuodesta 1983. Työskenteli aiemmin mm. KONE Oyj:n lakiasiainjohtajana 1991–2001.
Keskeisiä luottamustoimia ovat hallituksen jäsenyydet Oy Karl Fazer Ab:ssa, East Office of Finnish Industries Oy:ssä, Outotec Oyj:ssä ja Toshiba Elevator and Building Systems Corporationissa (Japani), sekä hallintoneuvoston jäsenyys Keskinäisessä Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisessa.
Palvelut
s. 1971, kauppatieteiden maisteri.
KONE Oyj:n johtokunnan jäsen vuodesta 2017, ja KONE Oyj:n palveluksessa vuodesta 1994. Työskennellyt aiemmin mm. KONEen huoltoliiketoiminnan johtajana (2015– 2017), Ranskan maajohtajana (2011–2015) ja Belgian ja Luxemburgin maajohtajana (2009–2011). Hän on myös toiminut lukuisissa alueellisissa johtotehtävissä sekä rooleissa KONEella.
s. 1975, kauppatieteiden maisteri.
KONE Oyj:n johtokunnan jäsen ja KONE Oyj:n palveluksessa vuodesta 2016. Työskennellyt aiemmin Microsoftin puhelinliiketoiminnan talousjohtajana 2014–2016, Nokiassa eri johtotehtävissä 2004–2014. Ennen Nokiaa hän työskenteli ABN AMRO:ssa 2003–2004 ja Morgan Stanley:lla 2001– 2003. Keskeisiin luottamustehtäviin kuuluu hallituksen jäsenyys Hartili Oy:ssä.
s. 1971, kauppatieteiden maisteri. KONE Oyj:n johtokunnan jäsen ja KONE Oyj:n palveluksessa vuodesta 2016. Työskennellyt aiemmin ISS:n Länsi-Euroopan aluejohtajana (2016) ja Aasian ja Tyynenmeren alueen aluejohtajana (2012–2016), sekä useissa muissa johtotehtävissä ISS:llä 2003– 2012. Ennen ISS:ää hän työskenteli TEMA Kapital -yrityksessä 2002–2003, McKinsey & Company:lla 2001–2002 ja Gudme Raaschou Investment Bank:ssa 1995–2000. Keskeisiin luottamustehtäviin kuuluu hallituksen jäsenyys Caverion Oyj:ssä.
KONE Oyj:n johtokunnan jäsen vuodesta 2012 ja KONE Oyj:n palveluksessa vuodesta 2004. Työskenteli aiemmin mm. KONEen Kiinan maajohtajana vuodesta 2004, palveluliiketoiminnan johtajana Aasian ja Tyynenmeren alueella Carrier International -yhtiössä (United Technologies) vuosina 2002–2004, Australian maajohtajana Carrier Air Conditioning -osakeyhtiössä (United Technologies) 2001–2002, ja useissa eri johtotehtävissä Otis Elevator -yhtiössä ja Trammell Crow -yrityksessä.
s. 1968, diplomi-insinööri.
KONE Oyj:n johtokunnan jäsen vuodesta 2016. KONEen palveluksessa vuodesta 1995. Työskenteli aiemmin KONEen Amerikan uuslaiteliiketoiminnan johtajana 2013–2015, Suomen ja Baltian toimintojen maajohtajana 2011–2013, Keski- ja Pohjois-Euroopan palveluliiketoiminnan johtajana 2007–2011, Skandinavian palveluliiketoiminnan johtajana 2004–2007 ja palveluiden tuotantopäällikkönä KONEen Suomen toiminnoissa 1999–2004.
s. 1957, tekniikan lisensiaatti.
KONE Oyj:n johtokunnan jäsen vuodesta 2005. KONE Oyj:n palveluksessa vuodesta 1982. Työskenteli aiemmin mm. KONE Oyj:n teknologiajohtajana 2004–2005 ja globaalin tutkimus- ja tuotekehityksen johtajana 2000–2004.
s. 1958, maisteri, (Ecole Polytechnique, Ecole Nationale Supérieure des Télécommunications).
KONE Oyj:n johtokunnan jäsen ja KONE Oyj:n palveluksessa vuodesta 2011. Työskenteli aiemmin KONEen Länsi- ja Etelä-Euroopan ja Afrikan toimintojen ja Customer Experience -johtajana 2011–2016, Microsoftin Enterprise & Partner Groupin EMEA-alueen johtajana 2003–2006 ja Länsi-Euroopan aluejohtajana 2006–2009, toimitusjohtajana @viso-yhtiössä (Vivendi-Softbank, 1999– 2001) ja Activia Networksissa (2001–2003), sekä IBM Corporationissa 1982–1999 mm. Internet-divisioonan markkinointijohtajana (1998) ja Global Electronics Industry -toiminnan johtajana (1999).
s. 1975, konetekniikan diplomi-insinööri.
KONE Oyj:n johtokunnan jäsen vuodesta 2013. KONEen palveluksessa vuodesta 2001. Työskenteli aiemmin KONEen Operations Development -johtajana 2013–2015, Suomen tuotekehitysyksikön johtajana 2011–2013, Kiinan palveluliiketoiminnan johtajana 2009–2010 ja Kiinan tuotestrategiasta ja markkinoinnista vastaavana johtajana 2007–2008.
Keskeisiä luottamustoimia ovat hallituksen jäsenyydet Toshiba Elevator and Building Systems Corporationissa ja Vexve Oy:ssä.
Henkilöstö
KONE Oyj:n johtokunnan jäsen vuodesta 2017, ja KONE Oyj:n palveluksessa vuodesta 2007. Työskennellyt aiemmin KONEen uuslaiteliiketoimintayksikön henkilöstöjohtajana (2015–2017) ja Talent Management -johtajana (2007–2008 ja 2011–2015). Lisäksi Susanne on toiminut Euroopan, Lähi-idän ja Afrikan alueen henkilöstöjohtajana vuosina 2009–2011.
Ennen uraansa KONEella hän työskenteli kahdeksan vuotta Nokialla Suomessa ja Argentiinassa henkilöstöjohdon tehtävissä.
s. 1961, maisteri (sähkötekniikka), MBA. KONE Oyj:n johtokunnan jäsen ja KONE Oyj:n palveluksessa vuodesta 2012. Työskenteli aiemmin mm. Ingersoll Randilla globaalien palveluiden johtajana Climate Solutions -sektorilla, Tranen Service and Contracting -liiketoiminnan johtajana Pohjois- ja Etelä-Amerikassa, ja useissa eri johtotehtävissä Xeroxilla ja Eastman Kodakilla.
Vuonna 2017 Pekka Kemppainen toimi KONEen palveluliiketoiminnasta vastaavana johtajana 31.1. saakka, ja Kerttu Tuomas henkilöstöjohtajana 31.1. saakka.
Emoyhtiön vapaa oma pääoma 31.12.2017 on 2 195 493 551,80 euroa, josta tilikauden voitto on 1 054 610 239,57 euroa.
Hallitus ehdottaa, että yhtiökokouksen käytettävissä olevista voittovaroista jaetaan osinkoa 1,6475 euroa kutakin ulkona olevaa 76 208 712 A-sarjan osaketta kohden ja 1,65 euroa kutakin ulkona olevaa 438 568 899 B-sarjan osaketta kohden, joten osingonjaon yhteismääräksi ehdotetaan 849 192 536,37 euroa. Jäljelle jäävät jakokelpoiset varat 1 346 301 015,43 euroa jätetään vapaaseen omaan pääomaan.
Osinko ehdotetaan maksettavaksi 7.3.2018.
Helsingissä 25. tammikuuta 2018 Antti Herlin Jussi Herlin Matti Alahuhta Anne Brunila Iiris Herlin Ravi Kant Juhani Kaskeala Sirpa Pietikäinen
Henrik Ehrnrooth, Toimitusjohtaja
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.
Helsingissä 25. päivänä tammikuuta 2018
PricewaterhouseCoopers Oy Tilintarkastusyhteisö
| Pasi Karppinen | Niina Vilske |
|---|---|
| KHT | KHT |
KONE Oyj:n yhtiökokoukselle
Lausuntonamme esitämme, että
Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa.
Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka
Olemme tilintarkastaneet KONE Oyj:n (y-tunnus 1927400-1) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2017. Tilinpäätös sisältää:
koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.
Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1-kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 2.2.
• Konsernitilinpäätökselle määritetty olennaisuus oli 60 miljoonaa euroa.
• Konsernitarkastukseen sisältyi kaikki merkittävät konserniyhtiöt, sekä lisäksi osa pienemmistä konserniyhtiöistä Euroopassa, Aasiassa, Lähi-Idässä ja Pohjois-Amerikassa kattaen valtaosan konsernin liikevaihdosta, varoista ja veloista.
Osana tilintarkastuksen suunnittelua olemme määrittäneet olennaisuuden ja arvioineet riskiä siitä, että tilinpäätöksessä on olennainen virheellisyys. Erityisesti olemme arvioineet alueita, joiden
Tarkastuksemme suunnitteluun ja suorittamiseen on vaikuttanut soveltamamme olennaisuus. Tilintarkastuksen tavoitteena on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena olennaista virheellisyyttä. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä. Niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita tilinpäätöksen käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.
Perustuen ammatilliseen harkintaamme määritimme olennaisuuteen liittyen tiettyjä kvantitatiivisia raja-arvoja, kuten alla olevassa taulukossa kuvatun konsernitilinpäätökselle määritetyn olennaisuuden. Nämä raja-arvot yhdessä kvalitatiivisten tekijöiden kanssa auttoivat meitä määrittämään tarkastuksen kokonaislaajuuden ja yksittäisten tilintarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden sekä arvioimaan virheellisyyksien vaikutusta tilinpäätökseen kokonaisuutena.
Tilintarkastuksemme laajuutta määrittäessämme olemme ottaneet huomioon KONE-konsernin rakenteen, toimialan sekä taloudelliseen raportointiin liittyvät prosessit ja kontrollit.
Määrittelimme konserniyhtiöissä vaadittavan työn luonteen, jonka suoritti joko konsernin tilintarkastustiimi tai paikallisen PwC-ketjun tilintarkastajat meidän antamiemme ohjeiden mukaisesti. Konser-
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.
Otamme kaikissa tilintarkastuksissamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän sisältyy arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.
| Konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka |
Miten seikkaa on käsitelty tilintarkastuksessa |
|---|---|
| Uuslaite- ja modernisointimyynnin tuloutus | |
| Katso liitetieto 2.1 tilinpäätöksestä | Osana tarkastustoimenpiteitämme muodostimme käsityksen |
| Konsernin liikevaihto muodostuu uuslaite-, modernisointi- ja huoltomyynnistä. Liikevaihtovirtojen erilaisesta luonteesta johtuen arvioimme niihin liittyvät riskit eritasoisiksi. Harkintamme mukaan tarkastuksemme painopistealueena oli uuslaite- ja modernisointi myynti huoltomyynnin tulouttamisen ollessa yksinkertaisempaa. |
myynnin oikea-aikaiseen tulouttamiseen liittyvistä prosesseista ja kontrolleista, testasimme valittuja kontrolleja sekä suoritimme lii kevaihtoon kohdistuvaa aineistotarkastusta. Tarkastukseen sisältyi relevanttien tietojärjestelmään liittyvien kontrollien ja järjestelmä toiminnallisuuksien tarkastus. |
| Suurprojektien tuloutus on esitetty omana tilintarkastuksen kan | Aineistotarkastustoimenpiteisiimme sisältyi |
| nalta keskeisenä seikkana. | • valittujen myyntisopimusten tai muiden tuloutuksen kannalta relevanttien dokumenttien tarkastusta, jolla varmistimme käy |
| Uuslaite- ja modernisointimyynnin liikevaihto kirjataan, kun kon | tettyjen tuloutusperiaatteiden asianmukaisuuden |
| serni on siirtänyt tuotteiden omistukseen liittyvät merkittävät riskit ja edut asiakkaalle myyntisopimuksen ja soveltuvien sään |
• tilikauden päättymisen lähettyvillä kirjattujen myyntitapahtu mien testausta otantaan perustuen |
| nösten mukaisesti. Tilintarkastuksen painopistealueena oli myyn | • liikevaihtoon kirjattujen muistiotositteiden tarkastusta otan |
| nin tulouttaminen oikealla tilikaudella sen riskin kattamiseksi, että myynti olisi tuloutettu joko liian aikaisin tai liian myöhään. |
taan perustuen • liikevaihtoon liittyvien tase-erien testausta. |
| Tämä seikka on EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettu merkittävä olennaisen virheellisyyden riski. |
Tarkastimme myös otoksen tilikauden aikaisista liikevaihtokirjauk sista. |
osalta johto on tehnyt subjektiivisia arvioita. Tällaisia ovat esimerkiksi merkittävät kirjanpidolliset arviot, joihin liittyy oletuksia ja tulevien tapahtumien arviointia.
| Konsernitilin päätökselle määritetty olennaisuus |
60 miljoonaa euroa (edellinen vuosi 65 miljoonaa euroa) |
|---|---|
| Olennaisuuden määrittämi sessä käytetty vertailukohde |
5 prosenttia liikevoitosta |
| Perustelut vertailukoh teen valinnalle |
Valitsimme olennaisuuden määrittämisen vertailukohteeksi liikevoiton, koska käsi tyksemme mukaan tilinpäätöksen lukijat käyttävät yleisimmin sitä arvioidessaan konsernin suoriutumista. Valitsimme sovel lettavaksi prosenttiosuudeksi 5 %, joka on tilintarkastusstandardeissa yleisesti hyväk syttyjen määrällisten rajojen puitteissa. |
niyhtiöissä, joita pidimme merkittävinä joko yksittäisen taloudellisen merkittävyytensä tai niiden erityisluonteen takia, suoritettiin tilintarkastus. Nämä tilintarkastukset kattoivat valtaosan konsernin liikevaihdosta, varoista ja veloista. Muiden konserniyhtiöiden osalta suoritettiin tarpeelliseksi katsomiamme erityisiä tarkastustoi-
menpiteitä tai analyyttisiä tarkastustoimenpiteitä.
| Konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka |
Miten seikkaa on käsitelty tilintarkastuksessa |
|---|---|
| Suurprojektien tuloutus Katso liitetieto 2.1 tilinpäätöksestä Suurprojektit ovat räätälöityjä hissi- tai liukuporras-ratkaisuja, jotka ovat usein kooltaan merkittäviä ja teknisesti monimutkaisia. Erityisluonteensa vuoksi tällaiset projektit ovat tyypillisesti pitkä aikaisia ja täyttävät pitkäaikaishankkeen määritelmän. Suurprojektien myyntituotot tuloutetaan niiden valmistusasteen perusteella. Valmistusastetta mitataan toteutuneiden kustan nusten osuudella hankkeen arvioiduista kokonaiskustannuksista. Valmistusasteen mukainen tuloutus vaatii tulevien myyntien ja kustannusten tarkkaa ennustamista koko projektin kestoajalle. Ennusteet projektin kokonaistuotoista ja -kustannuksista sisältävät arvioita, sillä projektien laajuus voi muuttua ja kokonaiskustannuk set riippuvat useista tekijöistä liittyen mm. materiaali- ja työvoi makustannuksiin. Tilintarkastustoimenpiteemme keskittyivät suurprojektien tulou tukseen, koska se sisältää johdon harkintaan perustuvia arvioita, jotka vaikuttavat tuloutettavan myynnin määrään ja projektien kannattavuuteen. Tämä seikka on EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettu merkittävä olennaisen virheellisyyden riski. |
Suurprojektien tuloutuksen tarkastus sisälsi sekä kontrollien tes tausta että aineistotarkastustoimenpiteitä. Kontrollien testaus keskittyi konsernin tietojärjestelmään ja myyn nin tuloutusta varmentaviin kontrolleihin. Suurprojektien liikevaihdon aineistotarkastuksemme keskittyi joh don projektiennusteissa käyttämien oletusten ja arvioiden tarkas tamiseen muun muassa seuraavasti: • Täsmäytimme valittujen suurprojektien osalta johdon käyttä mät kokonaistuottoarviot myyntisopimuksiin ottaen huomi oon sopimukseen mahdollisesti tehdyt muutokset. • Tarkastimme valittujen suurprojektien kustannusarvioita muo dostamalla käsityksen prosessista, jonka avulla johto määrittää kustannusarviot, sekä arvioimalla niitä projektilaskennassa käy tetyn taustadokumentaation perusteella. • Arvioimme johdon käyttämien ennusteiden luotettavuutta vertaamalla aikaisempien vuosien ennusteita toteumiin pro jektitasolla. • Testasimme valmistusasteen oikeellisuutta vertaamalla projek tien toteutuneita menoja arvioituihin kokonaiskustannuksiin. |
| Jälkikustannusten jaksotus Katso liitetieto 3.4 tilinpäätöksestä Jälkikustannuksia jaksotetaan toimitettuihin ja kirjanpidossa tuloutettuihin uuslaite- ja modernisointimyyntisopimuksiin liit tyen. Jälkikustannukset sisältävät pääasiassa materiaali- ja alihankin takustannuksia, joista ei ole vielä saatu laskua, sekä myös muita johdon harkinnan ja kokemuksen perusteella vielä odotettavissa olevia lisäkustannuksia. Luovutuksen jälkeisiä kustannuksia syntyy, kun jo asennettuihin hisseihin tai liukuportaisiin suoritetaan vielä jälkitoimenpiteitä. Jälkikustannusjaksotus määräytyy projektin arvioitujen kokonaiskustannusten perusteella, mikä sisältää joh don harkintaa. Jälkikustannusten jaksottaminen oikeansuuruisena oli tilintarkas tuksen painopistealue johtuen johdon harkintaan perustuvasta arvionvaraisuudesta. |
Keskustelimme johdon kanssa konsernin soveltamista jälkikus tannusten laskentaperiaatteista ja menetelmistä ja varmistimme niiden olevan IFRS:n mukaisia. Jälkikustannusjaksotusten tarkastuksemme sisälsi sekä kontrollien testausta että kirjattuihin jaksotuksiin kohdistuvaa aineistotarkas tusta. Kontrollien testauksemme kohdistui erityisesti konsernin tietojär jestelmään ja niihin automaattikontrolleihin, joilla johto varmistuu siitä, että jälkikustannukset jaksotetaan. Aineistotarkastustoimenpiteemme kohdistuivat projektilasken nassa käytettyihin kustannusarvioihin. Vertasimme soveltuvin osin projektien kustannusarvioita hankintasopimuksiin, työvoimakus tannuksiin tai muuhun taustadokumentaatioon. Täsmäytimme projektien toteutuneet kustannukset kirjanpitoon. |
Emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole sellaisia tilintarkastuksen kannalta keskeisiä seikkoja, joista olisi viestittävä kertomuksessamme.
Emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettuja merkittäviä olennaisen virheellisyyden riskejä.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.
Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.
Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.
Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:
täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.
Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.
Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.
Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voitaisiin kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.
Tilintarkastuskertomuksen allekirjoittaneet tilintarkastajat ovat toimineet KONE Oyj:n yhtiökokouksen valitsemina tilintarkastajina seuraavasti: PricewaterhouseCoopers Oy on toiminut tilintarkastajana yhtäjaksoisesti 61 vuotta alkaen 2.3.1957, jolloin tilintarkastajaksi valittiin yhtiössämme toimiva KHT-tilintarkastaja. 26.2.1993 lähtien KONE Oyj:n toinen tilintarkastaja on ollut yhtiössämme
Muu informaatio
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikatsaukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme.
Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.
Velvollisuutenamme on lukea muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko
Helsingissä 25.1.2018
PricewaterhouseCoopers Oy Tilintarkastusyhteisö
Pasi Karppinen Niina Vilske KHT KHT
toimiva tilintarkastaja. KHT Niina Vilske on toiminut tilintarkastajana 23.2.2015 alkaen yhtäjaksoisesti kolme vuotta. Yhtiömme ja siinä toimivat tilintarkastajat ovat toimineet KONE Oyj:n tilintarkastajina koko sen ajan, kun se on ollut yleisen edun kannalta merkittävä yhteisö.
toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.
Lausuntonamme esitämme, että
Jos teemme suorittamamme työn perusteella johtopäätöksen, että muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.
KONE Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään 26. helmikuuta 2018 klo 11.00 Finlandia-talossa osoitteessa Mannerheimintie 13, Helsinki.
Yhtiökokoukseen voi osallistua osakkeenomistaja, joka on 14. helmikuuta 2018 merkittynä osakkeenomistajaksi Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään yhtiön osakasluetteloon.
Osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen, tulee ilmoittaa osallistumisestaan yhtiölle viimeistään 21. helmikuuta 2018 klo 15.00 mennessä. Ilmoittautumisen voi tehdä internetin kautta osoitteessa www.kone.com/fi/Sijoittajat/Yhtiokokoukset, faksilla numeroon 0204 75 4523, puhelimitse numeroon 0207 70 6873 tai kirjallisesti osoitteeseen KONE Oyj, Osakerekisteri, PL 7, 02151 Espoo. Ilmoittautumisen on oltava perillä ennen ilmoittautumisajan päättymistä. Mahdolliset valtakirjat pyydetään toimittamaan edellä mainittuun osoitteeseen ilmoittautumisajan loppuun mennessä.
Yhtiökokouksissa KONEen kullakin A-sarjan osakkeella on yksi ääni. Kymmenen B-sarjan osaketta oikeuttaa yhteen ääneen, kuitenkin siten, että kullakin osakkeenomistajalla on vähintään yksi ääni.
Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2017 maksetaan osinkoa 1,6475 euroa A-sarjan osakkeelta ja 1,65 euroa B-sarjan osakkeelta. Osinko maksetaan osakkeenomistajalle, joka on osingonmaksun täsmäytyspäivänä 28. helmikuuta 2018 merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Osingonmaksupäivä on 7. maaliskuuta 2018.
Hallituksen voitonjakoehdotus, s. 86 Osakkeet ja osakkeenomistajat, s. 62
KONE Oyj:llä on kaksi osakelajia: listattu B-sarjan osake ja listaamaton A-sarjan osake. KONEen B-sarjan osakkeet on listattu Nasdaq Helsinki Oy:ssä ja rekisteröity Euroclear Finland Oy:hyn. Optio-oikeudet 2014 on listattu Nasdaq Helsinki Oy:ssä 1. huhtikuuta 2016 alkaen. Optio-oikeudet 2015 on listattu Nasdaq Helsinki Oy:ssä 1. huhtikuuta 2017 alkaen.
KONEen tavoitteena on tarjota likvidi ja houkutteleva sijoituskohde kotimaisille ja ulkomaisille sijoittajille. Sijoittajasuhteiden päätehtävänä on varmistaa, että markkinoilla on kaikkina aikoina käytössään oikeat ja riittävät tiedot KONEen osakkeen arvon määrittämiseksi. Kaiken kirjallisen materiaalin, kuten tilinpäätösten ja osavuosikatsausten, yritysvastuuraportin, pörssi- ja lehdistötiedotteiden ja internetsivujen sekä sijoittaja- ja analyytikkotapaamisten tavoitteena on tämän tehtävän täyttäminen.
KONE noudattaa kaikessa viestinnässään arvopaperimarkkinalain, Nasdaq Helsingin Oy:n sääntöjen sekä muiden sovellettavien säännösten pörssiyhtiöihin kohdistuvia vaatimuksia täsmällisestä ja samanaikaisesta tiedon julkistamisesta.
KONEella on hiljainen jakso ennen tulosjulkistusta. KONEen edustajat eivät kommentoi taloudellisia asioita pääomamarkkinoille tai lehdistölle osavuosikatsauksen julkistamista edeltävän kolmen viikon aikana ja tilinpäätöksen julkistamista edeltävän neljän viikon aikana. Tämä koskee tapaamisia, puhelinkeskusteluja ja muita viestinnän muotoja.
Sanna Kaje Sijoittajasuhdejohtaja Puh. 0204 75 4705 Sähköposti: [email protected]
Design Zeeland Family, paino Painotalo Plus Digital, Lahti
Kartanontie 1 PL 8 00331 Helsinki Puh. 0204 751 Faksi 0204 75 4309
Keilasatama 3 PL 7 02150 Espoo Puh. 0204 751 Faksi 0204 75 4496
Building tools?
Free accounts include 100 API calls/year for testing.
Have a question? We'll get back to you promptly.