KONE Oyj

Annual Report • Jan 26, 2010

LONTOO KLO 14:55 Autamme Robinia ja

hänen kollegoitaan saapumaan tapaamisiin ajoissa ja vaivattomasti.

Ensimmäiset KONEen 1910-luvun lopussa valmistamat hissit olivat vasta alkua tuleville keksinnöille. Tänään, 100 vuotta myöhemmin, KONE on yksi maailman johtavista yrityksistä toimialallaan. KONE Polaris™ -kohdeohjausjärjestelmä minimoi Robinin odotusajan ja optimoi hänen matkansa kokouskerrokseen.

KONE 2009 Tilinpäätös

Sijoittajatietoa

Yhtiökokous

KONE Oyj:n vuoden 2010 varsinainen yhtiökokous pidetään 1. maaliskuuta 2010 klo 11.00 Finlandia-talossa osoitteessa Mannerheimintie 13, Helsinki.

Yhtiökokoukseen voi osallistua osakkeenomistaja, joka on 17. helmikuuta 2010 merkittynä osakkeenomistajaksi Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään yhtiön osakasluetteloon.

Osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen, tulee ilmoittaa osallistumisestaan yhtiölle viimeistään 24. helmikuuta 2010 klo 16.00 mennessä. Ilmoittautumisen voi tehdä Internetin kautta osoitteessa www.kone.com/ corporate/fi/Sijoittajat/Yhtiokokoukset, puhelimitse numeroon 0204 75 4336, faksitse numeroon 0204 75 4523 tai kirjallisesti osoitteeseen KONE Oyj, Osakerekisteri, PL 7, 02151 Espoo. Ilmoittautumisen on oltava perillä ennen ilmoittautumisajan päättymistä. Mahdolliset valtakirjat pyydetään toimittamaan edellä mainittuun osoitteeseen ilmoittautumisajan loppuun mennessä.

Yhtiökokouksissa KONEen kullakin A-sarjan osakkeella on yksi ääni. Kymmenen B-sarjan osaketta oikeuttaa yhteen ääneen, kuitenkin siten, että kullakin osakkeenomistajalla on vähintään yksi ääni.

Osingonmaksu

Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2009 maksetaan osinkoa 1,295 euroa A-sarjan osakkeelta ja 1,30 euroa B-sarjan osakkeelta. Ehdotettavasta osingosta puolet on KONEen juhlavuoteen 2010 liittyvää

lisäosinkoa. Osinko maksetaan osakkeenomistajalle, joka on osingonmaksun täsmäytyspäivänä 4. maaliskuuta 2010 merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Osingonmaksupäivä on 11. maaliskuuta 2010.

Kaupankäyntitunnukset

KONE Oyj:llä on kaksi osakelajia: listattu B-sarjan osake ja listaamaton A-sarjan osake. KONEen B-sarjan osakkeet ja KONE 2005C -optio-oikeudet on listattu NASDAQ OMX Helsingissä ja rekisteröity Euroclear Finland Oy:hyn. 2005C-optiooikeuksilla osakemerkintä jatkuu 30. huhtikuuta 2010 saakka.

Taloudellisten katsausten julkaisuajat 2010

Tilinpäätöstiedote ja tilinpäätös 2009:	tiistai 26. tammikuuta 2010
Painettu tilinpäätös 2009:	viikko 7, helmikuu 2010
Osavuosikatsaus tammi–maaliskuu 2010:	tiistai 20. huhtikuuta 2010
Osavuosikatsaus tammi–kesäkuu 2010:	tiistai 20. heinäkuuta 2010
Osavuosikatsaus tammi–syyskuu 2010:	tiistai 19. lokakuuta 2010

Vuoden 2010 toisella neljänneksellä julkaistaan taloudellisen katsauksen lisäksi erillinen yritysvastuuraportti vuodelta 2009. Raportti postitetaan kaikille KONEen osakkeenomistajille ja niille, jotka ovat yhtiön postituslistalla.

Taloudellisen informaation julkaiseminen

KONE julkaisee taloudelliset raportit ja tiedotteet suomeksi ja englanniksi. Taloudelliset raportit ja tiedotteet ovat saatavilla KONEen Internet-sivuilla osoitteessa www.kone.com, josta ne voi myös tilata omaan sähköpostiosoitteeseen.

Painettu tilinpäätös postitetaan kaikille KONEen osakkeenomistajille ja niille, jotka ovat yhtiön postituslistalla. Osavuosikatsaukset lähetetään paperimuodossa vain niille henkilöille, jotka ovat sitä yhtiöltä toivoneet. Taloudellisia raportteja voi tilata myös postitse osoitteesta KONE Oyj, Konserniviestintä, PL 7, 02151 Espoo, sähköpostitse osoitteesta investors@kone.com, puhelimitse numerosta 0204 751 ja faksitse numerosta 0204 754 515.

Osoitteenmuutokset

KONEen osakkeenomistajia pyydetään ilmoittamaan osoitteenmuutoksista siihen pankkiin, jossa heidän arvo-osuustilinsä on. Euroclear Finland Oy:hyn rekisteröityjä osakkeenomistajia pyydetään lähettämään kirjallinen ilmoitus osoitteenmuutoksesta seuraavaan osoitteeseen:

Euroclear Finland Oy Asiakastilipalvelut PL 1110 00101 Helsinki Puh. 0800 180 500

Osakkeenomistajan tulee mainita kirjallisessa ilmoituksessa nimensä, uusi ja vanha osoitteensa ja arvo-osuustilinsä numero.

Lisätietoa

Sijoittajasuhteet, raportin takasisäkannessa

Sisällysluettelo

Hallituksen toimintakertomus	2
Konsernitilinpäätös Konsernituloslaskelma Konsernitase Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista Konsernin rahavirtalaskelma Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Tunnuslukujen laskentakaavat Taloudellinen kehitys 2006–2009 Emoyhtiön tilinpäätös	7 8 9 10 11 40 41 42
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallinnointiperiaatteet Hallitus Johtokunta Pääomanhallinta	56 60 61 62
Osakkeet ja osakkeenomistajat	63
Hallituksen voitonjakoehdotus ja allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus	67 68
Lisätietoa Sijoittajatietoa ja Sijoittajasuhteet, raportin etu- ja takasisäkannessa

Hallituksen toimintakertomus

KONEen toimintaympäristö

Globaalin talouskriisin johdosta uusien laitteiden markkinat heikkenivät vuonna 2009. Vuoden edetessä markkinat eri maissa poikkesivat toisistaan yhä enemmän usean markkinan heikentyessä edelleen, kun taas joillakin markkinoilla oli jo nähtävissä myönteistä kehitystä. Modernisointimarkkinat säilyivät melko vakaina heikosta markkinaympäristöstä huolimatta ja markkinoiden koko säilyi suunnilleen samana rahallisesti mitattuna kuin vuotta aiemmin. Huoltomarkkinoilla, jotka ovat luonteeltaan ei-syklisiä, kasvu jatkui. Kysyntää tuki se, että suuri määrä asennettuja uusia laitteita siirtyi huoltokantaan, mikä johtui uusien laitteiden toimitusten merkittävästä kasvusta edeltävinä vuosina. Viive asennuksesta huoltoon on yleensä 12 kuukautta, mutta voi joskus olla 30 kuukauttakin. Huoltomarkkinoilla kilpailu kiristyi edelleen kuluvan vuoden aikana.

Euroopan, Lähi-idän ja Afrikan alueella (EMEA) markkinat pysyivät erittäin haastavina ja heikkenivät edelleen läpi vuoden. Vuoden lopussa elpymisen merkkejä oli nähtävissä joillain asuinrakentamisen markkinoilla, erityisesti Ruotsissa, Suomessa ja Itävallassa. Saksan markkina oli melko vakaa koko vuoden ajan. Ison-Britannian uusien laitteiden markkina heikkeni edelleen loppuvuotta kohden, jolloin se näytti saavuttaneen pohjansa alhaisella tasolla joillakin asuinrakentamisen segmenteillä, mutta kaupallinen rakentaminen heikentyi edelleen. Uusien laitteiden markkinat Etelä-Euroopassa, Lähi-idässä ja Venäjällä olivat erittäin heikot. Modernisointimarkkinat olivat vakaat johtuen pääosin Euroopan hissien turvallisuutta koskevasta suosituksesta (SNEL, Safety Norms for Existing Lifts) sekä laitteiden vanhenemisesta aiheutuvista parannustarpeista. Huoltomarkkinat kasvoivat edelleen, mutta kilpailu kiristyi.

Amerikan alueella uusien laitteiden markkinat heikkenivät huomattavasti edelliseen vuoteen verrattuna. Uusien laitteiden markkina on ollut haastava Yhdysvalloissa jo vuoden 2007 alusta alkaen. Viimeisen vuosipuoliskon aikana infrastruktuurimarkkina kasvoi osittain johtuen elvytyksen aikaansaamasta aktiviteetista, mutta lisääntyneen agressiivisen hinnoittelukäyttäytymisen takia markkinat olivat kuitenkin erittäin kilpaillut. Modernisointimarkkina oli suhteellisen vakaa kouluihin, sairaaloille ja julkisiin rakennuksiin suunnattujen liittovaltion elvytyspakettien johdosta. Kanadan markkina oli haastava, mutta loppuvuotta kohti markkina vakautui. Meksikon markkinat kehittyivät viimeiseen neljännekseen asti yhtenevästi Yhdysvaltojen markkinoiden kanssa, mutta viimeisen neljänneksen aikana markkinalla oli nähtävissä merkkejä pohjan saavuttamisesta. Huoltomarkkinat kasvoivat edelleen mutta säilyivät erittäin kilpailtuina.

Aasian ja Tyynenmeren alueella myönteinen markkinakehitys jatkui Kiinassa, mutta useimmat muut markkinat heikkenivät. Myönteisiä merkkejä oli kuitenkin nähtävissä eräillä muillakin markkinoilla loppuvuotta kohden. Kaupungistuminen vauhditti kasvua Kiinassa, jossa uusien laitteiden markkina oli myös heikompi vuoden 2009 alussa, mutta vahvistui vuoden aikana kasvaen hieman verrattuna vuoteen 2008. Kiinteistösijoitukset, rakennusten pinta-alat, valmiiden rakennusten pinta-alat ja valmiiden rakennusten myynti kasvoivat kaikki verrattuna edellisvuoteen. Hallitus helpotti pankkien vakavaraisuutta koskevia vaatimuksia lisätäkseen lainanottoaktiviteettia, jotta kiinteistöjen rakennuttaminen ja asuntojen myynti elpyisivät, mutta vaatimuksia kiristettiin vuoden lopussa kasvun maltillistamiseksi näillä sektoreilla. Erityisesti infrastruktuurija edullisen asuinrakentamisen markkinoilla elvytyspaketit vauhdittivat kasvua. Intiassa uusien laitteiden markkina heikkeni ensimmäisen vuosipuoliskon aikana, mutta asuinrakentamisen aktiviteetti alkoi kasvaa alhaisilta tasoilta toisen vuosipuoliskon aikana. Australiassa rakentaminen väheni alhaisen käyttöasteen takia mutta tarjousaktiviteetissa oli nähtävissä elpymisen merkkejä vuoden loppua kohden. Kaakkois-Aasiassa rakennusmarkkina säilyi heikkona vuoden 2009 aikana. Tarjousaktiviteetti parani kuitenkin vuoden loppua kohden, mutta päätöksenteko jatkui hitaana. Aasian ja Tyynenmeren alueella huoltomarkkinat kehittyivät suotuisasti.

Saadut tilaukset ja tilauskanta

Saadut tilaukset laskivat noin 13 % vuoteen 2008 verrattuna ja olivat 3 432 (2008: 3 948) miljoonaa euroa. Vertailukelpoisin valuuttakurssein laskettuna saadut tilaukset laskivat myös noin 13 %. KONE menestyi hyvin monella yhtiölle merkittävällä markkinalla. Tilausten kasvu oli voimakkainta Aasian ja Tyynenmeren alueella, jossa Kiinan kehitys oli erittäin myönteistä läpi vuoden. Huoltosopimuksia ei sisällytetä saatuihin tilauksiin.

Vuoden 2008 loppuun verrattuna tilauskanta laski noin 7 % ja oli 3 309 (3 577) miljoonaa euroa joulukuun 2009 lopussa. Vertailukelpoisin valuuttakurssein laskettuna lasku oli noin 8 %. Tilauskannan kate pysyi hyvällä tasolla kuten aiemminkin.

EMEA-alueella saadut tilaukset laskivat jatkuvasti heikkenevällä markkinalla ensimmäiset kolme neljännestä. Viimeisellä neljänneksellä saatujen tilausten kehitys oli myönteinen. Uusien laitteiden osalta KONEen saatujen tilausten kehitys vaihteli maittain. KONE onnistui erityisen hyvin Saksassa, jossa saadut tilaukset kehittyivät myönteisesti edelliseen vuoteen verrattuna. Heikointa kehitys oli Lähi-idässä, Venäjällä, Espanjassa, Isossa-Britanniassa ja Irlannissa. Modernisointitilaukset kasvoivat ja parasta kehitys oli Ranskassa, Ruotsissa ja Suomessa.

Amerikassa KONEen tilaukset kehittyivät hyvin ensimmäisen vuosipuoliskon aikana heikosta toimintaympäristöstä huolimatta, kun KONEen edistyneet hissija liukuporrasratkaisut uusissa laitteissa ja modernisoinneissa paransivat KONEen tunnettavuutta asiakkaiden keskuudessa. Toisen vuosipuoliskon aikana kilpailu kiristyi, ja agressiivista hinnoittelukäyttäytymistä ilmeni erityisesti suurprojekteissa. KONEen markkinaosuus kasvoi vuonna 2009 vuoteen 2008 verrattuna. Vaikka saadut tilaukset laskivat, KONE jatkoi asiakastyytyväisyyden ja laadun parantamista sekä pystyi pitämään tilauskannan katteen hyvällä aikaisemmalla tasolla.

Aasian ja Tyynenmeren alueella uusien laitteiden tilaukset laskivat hieman. Kuitenkin Kiinassa KONEen uusien laitteiden tilaukset kehittyivät edelleen myönteisesti ja yhtiö onnistui edelleen vahvistamaan markkina-asemaansa erittäin kilpaillulla uusien laitteiden markkinalla. KONE oli vuonna 2009 jälleen yksi nopeimmin kasvavista hissiyhtiöistä Kiinassa. KONE on neljänneksi suurin yhtiö alallaan Kiinan markkinalla. Kaakkois-Aasiassa, Intiassa ja Australiassa saadut tilaukset laskivat vuoteen 2008 verrattuna.

Liikevaihto

KONEen liikevaihto kasvoi noin 3 % edelliseen vuoteen verrattuna ja oli 4 744 (4 603) miljoonaa euroa. Vertailukelpoisin valuuttakurssein laskettuna kasvu oli noin 4 %. Liikevaihdon kasvu oli lähes kokonaan orgaanista. Vuonna 2009 toteutuneiden yrityskauppojen kautta kertyneellä liikevaihdolla ei ollut olennaista vaikutusta konsernin tilikauden liikevaihtoon.

Uusien laitteiden liikevaihto oli 2 211 (2 190) miljoonaa euroa, mikä vastaa noin 1 % kasvua edellisvuoteen verrattuna. Vertailukelpoisin valuuttakurssein laskettuna kasvu oli noin 2 %. Uusien laitteiden osuus liikevaihdosta oli 47 % (48).

Palveluiden (huolto ja modernisointi) liikevaihto kasvoi 5 % ja oli 2 533 (2 413) miljoonaa euroa. Vertailukelpoisin valuuttakurssein laskettuna kasvu oli noin 6 %. Vuonna 2009 huoltotoiminnan osuus liikevaihdosta oli 34 % (33) ja modernisointien 19 % (19). KONEen huoltokannan kasvua vuoden 2009 aikana vauhdittivat vahva tilauskanta ja uusien laitteiden siirtyminen huoltokantaan.

Liikevaihdosta 62 % (65) tuli EMEAalueelta, 21 % (19) Amerikasta ja 17 % (16) Aasian ja Tyynenmeren alueelta. Suurimmat maat liikevaihdolla mitattuna olivat Yhdysvallat, Ranska ja Kiina.

Tulos

Liikevoitto ilman kertaluonteista uudelleenjärjestelykulua oli 600,3 (558,4) miljoonaa euroa eli 12,7 % (12,1) liikevaihdosta. Liikevoitto, joka sisältää kertaluonteisen 33,6 miljoonan euron uudelleenjärjestelykulun liittyen kiinteiden kustannusten sopeuttamisohjelmaan, oli 566,7 miljoonaa euroa eli 11,9 % liikevaihdosta. Liikevoiton kasvu oli seurausta parantuneesta kilpailukyvystä uusien laitteiden liiketoiminnassa, suotuisasta kehityksestä huoltoliiketoiminnassa ja asennustoiminnan tuottavuudessa sekä paremmasta laadusta. Lisäksi alemmat ostohinnat ja parempi kustannusten hallinta vaikuttivat myönteisesti tuloskehitykseen jo toisella neljänneksellä mutta erityisesti loppuvuonna. Nettorahoituserät olivat 19,8 (2,8) miljoonaa euroa sisältäen Toshiba Elevator ja Building Systems Cor Corporationista (TELC) saatuja osinkoja.

KONEen voitto ennen veroja oli 594,6 (563,8) miljoonaa euroa. Verot olivat 128,2 (145,7) miljoonaa euroa. Vuonna 2009 tilikauden liiketoiminnan efektiivinen veroaste oli 25,5 % (25,8). Kuitenkin ottaen huomioon aikaisempien vuosien verot sekä laskennallisen verosaamisen uudelleenarvioinnin, tilikauden 2009 efektiivinen veroaste oli 21,6 %. Verosaamisen uudelleenarviointi perustuu liiketoiminnan toteutuneisiin ja todennäköisiin tuottoodotuksiin. Tilikauden voitto oli 466,4 (418,1) miljoonaa euroa.

Emoyhtiön osakkeenomistajien osuus tilikauden voitosta oli 465,6 (417,3) miljoonaa euroa, mikä vastaa 1,84 (1,66) euron osakekohtaista tulosta. Osakekohtainen oma pääoma oli 5,28 (4,10) euroa.

Tase ja rahavirta

Vuonna 2009 KONEen tase vahvistui ja yrityksen korolliset varat ylittävät korolliset velat vuoden lopussa.

KONEen liiketoiminnan rahavirta (ennen rahoituseriä ja veroja) oli 825,1 (527,4) miljoonaa euroa.

Rahavirta oli poikkeuksellisen vahva vuonna 2009. Keskeisimmät tekijät vahvan rahavirran takana olivat liikevoiton kasvu ja huomattava nettokäyttöpääoman parantuminen. Nettokäyttöpääoman parantuminen johtui pääosin maksuehtojen tarkasta seurannasta ja vaihto-omaisuuden pienentymisestä.

Nettokäyttöpääoma oli -228,7 (-76,4) miljoonaa euroa sisältäen rahoitus- ja veroerät.

Vuoden 2009 lopussa korolliset varat ylittivät korolliset velat, jolloin korollinen nettovelka oli -504,7 (-58,3) miljoonaa euroa. Nettovelkaantumisaste oli -37,7 % (-5,6) ja omavaraisuusaste 47,0 % (39,0).

Investoinnit ja yritysostot

KONEen investoinnit mukaan lukien yritysostot olivat 92,5 (134,4) miljoonaa euroa. Muut investoinnit kuin yritysostot koskivat pääasiassa investointeja tutkimuksen ja kehityksen sekä tietojenkäsittelyn laitteisiin sekä tuotantoon. Yritysostojen osuus oli 46,0 (60,0) miljoonaa euroa. Katsauskauden aikana tehdyillä yritysostoilla ei ole merkittävää vaikutusta vuoden 2009 lukuihin.

Vuonna 2009 KONE hankki omistukseensa yhdysvaltalaisen hissihuoltoyrityksen FairWay Elevator Inc:in. Yritysoston myötä KONEesta tuli yksi Philadelphian markkina-alueen suurimmista hissi- ja liukuporrasyrityksistä. Lisäksi KONE osti amerikkalaisen yksityisen Excel Elevator -hissiyhtiön, joka toimii Los Angelesissa. Mittavan huoltokantansa lisäksi Excel Elevator tunnetaan Etelä-Kaliforniassa laadukkaista hissien modernisointipalveluista. Näiden lisäksi KONE teki useita pienempiä yritysostoja vuonna 2009.

Tutkimus ja kehitys

Tutkimus- ja kehitysmenot olivat 62,0 (58,3) miljoonaa euroa eli 1,3 % (1,3) liikevaihdosta. Tutkimus- ja kehitysmenot sisältävät sekä uusien konseptien kehittämisen että olemassa olevien tuotteiden jatkokehityksen. KONEen hissit ja liukuportaat perustuvat energiatehokkaisiin ratkaisuihin.

KONE keskittyi tärkeimpiin asiakassegmentteihin sekä kasvaviin sujuvan liikkumisen vaatimuksiin ja toi markkinoille useita uusia tuotteita sekä palveluratkaisuja hissija liukuporrastoimintaan, jotka palvelevat asiakkaiden tarpeita entistä paremmin ja tekevät liiketoiminnasta KONEen kanssa helpompaa.

KONE toi markkinoille uusia ratkaisuja infrastruktuuri-, modernisointi- ja edullisen asuinrakentamisen segmentteihin. Lisäksi Yhdysvalloissa tuotiin markkinoille uusia 2–3-kerroksisiin taloihin tarkoitettuja konehuoneettomia ratkaisuja. Uusissa ratkaisuissa on pääosin keskitytty paremman suorituskyvyn tarjoamiseen, uusiin visuaalisiin vaihtoehtoihin ja energiatehokkuuden nostamiseen. KONE JumpLift™ on esimerkki laajennetusta hissitarjonnasta. Tämä innovatiivinen ratkaisu mahdollistaa hissin käytön jo rakennusvaiheessa, jolloin rakentajat pystyvät liikkumaan sujuvammin, turvallisuus paranee ja tuottavuus nousee.

Energiatehokkuuteen sekä alan johtavaan designiin standardituotteissa keskittyen KONE julkisti Pohjois-Amerikan sekä Aasian ja Tyynenmeren alueella palkitun kori- ja signalisaatiomuotoilun, johon sisältyi energiatehokas valaistus ja parempi toiminnallisuus.

Euroopassa KONE esitteli innovatiivisen ohjausjärjestelmäratkaisun, joka tarjoaa saumattoman yhteyden rakennusten ovien, hissien toiminnan ja valaistuksen välillä. Rakennusten omistajat sekä niiden asukkaat ovat pitäneet tätä People Flow™ ratkaisua hyvänä. Tämä on KONEen yksi tapa erottautua edukseen asuinrakentamisen segmentissä.

Lisäksi KONE toi markkinoille uuden kaupalliseen käyttöön tarkoitetun liukuporrasratkaisun parantaakseen edelleen markkinaosuutta kaupallisella ja infrastruktuurisegmentillä. Ratkaisun kustannusrakennetta on parannettu ja tarjontaa on laajennettu lisäämällä kattamattomalle alueelle tarkoitettu ratkaisukokonaisuus sekä monia uusia visuaalisia designkokonaisuuksia. Lisäksi otettiin käyttöön optimoitu moottori energiankulutuksen pienentämiseksi. Erottuakseen edelleen markkinoiden liukuporrastarjonnasta KONE lisäsi tarjontaansa innovatiivisen ratkaisun, jonka ansiosta liukuportaan askelmissa on mahdollista näyttää kaupallista tai turvallisuustietoa.

KONEen innovatiivinen hissisisustuskonsepti sekä uudet design-signalisaatio sarjat palkittiin vuosien 2008 ja 2009 GOOD DESIGN -palkinnoilla. KONE on ensimmäinen hissi- ja liukuporrasyhtiö, jolle on myönnetty tämä tärkeä huomionosoitus. Vuonna 1950 perustettu GOOD DESIGN tunnetaan eräänä maailman arvostetuimpana muotoilupalkinto-ohjelmana. Kilpailun järjestäjät Chicago Athenaeum -museo ja Euroopassa toimiva European Centre for Architecture Art Design and Urban Studies jakavat palkinnot tunnustuksena vuosien 2006–2008 parhaista uusista grafiikka- ja tuotemuotoiluista ja -innovaatioista.

Muita tärkeitä tapahtumia tilikaudella

Heikoista uusien laitteiden markkinoista johtuen KONE ilmoitti ensimmäisen neljänneksen osavuosikatsauksen yhteydessä pyrkivänsä pienentämään kiinteitä kustannuksia 40 miljoonalla eurolla vuodesta 2010 eteenpäin. Nämä suunnitelmat määriteltiin toisen neljänneksen osavuosikatsauksen yhteydessä. Suunnitelmien mukaan kiinteisiin kustannuksiin odotetaan vähintään 40 miljoonan euron vuosisäästöjä vuodesta 2010 alkaen. Sopeuttamisohjelmaan liittyvä kertaluonteinen uudelleenjärjestelykulu on 33,6 miljoonaa, joka kirjattiin toisella neljänneksellä 2009. Kiinteiden kustannusten sopeuttamisohjelma on edennyt suunnitelmien mukaan vuoden 2009 aikana.

Suurin osa kiinteiden kustannusten säästöistä saavutetaan kehittämällä organisaatiota. Tämä kehitys madaltaa organisaatiorakenteita tuoden johtamista lähemmäksi asiakkaita, muuttaen johtamista käytännönläheisemmäksi ja yhdenmukaistaen rakenteita sisäisen yhteistyön parantamiseksi. Ohjelman avulla KONEesta tulee tehokkaampi ja nopeampi. Valikoituja toimenpiteitä toteutetaan myös toimitusketjussa ja ulkoistuksessa. Näiden toimien ohella yrityksessä noudatetaan yhä tarkempaa kustannusten hallintaa.

Sopeuttamisohjelman arvioidaan vähentävän maailmanlaajuisesti noin 500 työpaikkaa. Valtaosa tästä vähennyksestä on jo toteutunut. Samanaikaisesti KONE kuitenkin jatkaa rekrytointia kasvumahdollisuuksia tarjoavilla markkinoilla kuten Kiinassa.

Euroopan komission päättämä 142 miljoonan euron sakko huomioitiin varauksena vuoden 2007 ensimmäisellä neljänneksellä ja kirjattiin toisella neljänneksellä 2007 taseen korollisiin velkoihin. Kesäkuussa 2009 KONE maksoi pitkäaikaisen lainan Euroopan komissiolle. Koska KONE on valittanut päätöksestä, sakon määrä voi kuitenkin vielä muuttua.

Henkilöstö

KONEen henkilöstöstrategian päämääränä on edistää yrityksen liiketoiminnan tavoitteiden saavuttamista. Tavoitteena on varmistaa henkilöstön saatavuus, yritykseen sitoutuminen, motivaatio ja jatkuva kehittäminen. Kaikkea KONEen toimintaa ohjaavat eettiset periaatteet. Henkilöstöä koskevat oikeudet ja velvollisuudet kieltävät kaikenlaisen syrjinnän ja takaavat oikeuden turvalliseen ja terveeseen työympäristöön sekä henkilökohtaiseen hyvinvointiin.

Vuonna 2009 henkilöstön kehittämishankkeet jatkuivat vuoden 2008 alussa aloitetun Ihmisten johtaminen -kehitysohjelman mukaisesti. Ohjelman tavoitteena on parantaa johtamisvalmiuksia, joilla innostetaan, sitoutetaan ja kehitetään henkilöstöä erinomaisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Kaksi uutta esimieskoulutusohjelmaa käynnistettiin: Supervisor Development Program (tiiminvetäjien ja työnjohtajien esimieskoulutus) ensimmäisen tason linjajohdolle sekä Leadership Lift (ihmisten johtamisen kehittäminen) ylimmälle johdolle. Globaalisti lähes 2 500 esimiestä osallistui esimieskoulutukseen ja uudet toiminnalliseen erinomaisuuteen ja prosessiosaamiseen keskittyvät moduulit käynnistettiin. Yli 200 ylimpään johtoon kuuluvaa henkilöä osallistui viiteen johtamiskoulutusohjelmaan International Institute for Management Developmentissa (IMD). Keskijohdolle suunnattu uusi koulutusohjelma pilotoitiin 2010 käynnistämistä varten. Monia muita koulutus- ja kehitystoimenpiteitä jatkettiin sekä paikallisesti että globaalisti.

Tärkeimpien henkilöstöprosessien yhdenmukaistaminen jatkui. Globaali rekrytointijärjestelmä ja yhtenäinen rekrytointipolitiikka otettiin käyttöön kaikkialla KONEella ja globaali työkalu suorituksen johtamiseen saatiin valmiiksi. Pilottimaat ottivat käyttöön globaalin henkilöstötietojärjestelmän ja sen käyttöönottosuunnitelmasta vuodeksi 2010 sovittiin. Yhdenmukaistetut tehtävänkuvaukset ja vaativuusluokitukset otettiin käyttöön. Euroopassa toteutettiin Agile KONE –ohjelma tavoitteenaan entistä nopeampi, organisaatiorakenteeltaan matalampi ja asiakasta lähempänä oleva KONE.

Globaali henkilöstökysely suoritettiin ja sen osallistumis- ja sitoutumisluvut olivat kaikkien aikojen parhaat. Kyselyn pohjalta tunnistettuja kehittämistoimia toteutettiin kaikkialla organisaatiossa. Vuoden 2010 henkilöstökyselyn valmistelu aloitettiin.

Toimenpiteet työturvallisuuden parantamiseksi jatkuivat ja tavoitteeksi asetettiin 15 % parannus tapaturmataajuutta mittaavassa tunnusluvussa (IIFR, industrial injury frequency rate). Yhteistyö työntekijöiden kanssa turvallisuuden parantamiseksi ja siitä viestimiseksi tiivistyi entisestään. Panostukset näkyivät henkilöstötutkimuksessa siten, että henkilöstö arvioi KONEen sitoutumisen työturvallisuuden parantamiseen parhaalla yksittäisellä arvosanalla koko tutkimuksessa. Säännöllisiä virtuaalikokouksia turvallisuusasioista jatkettiin informaation jakamiseksi ja parhaiden käytäntöjen läpikäymiseksi sekä uusien työturvallisuustoimenpiteiden viestimiseksi.

KONEen palveluksessa oli vuoden 2009 lopussa 33 988 (34 831) henkilöä. Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä oli 34 276 (33 935).

Henkilöstöstä 55 % (56) sijoittui EMEAalueelle, 17 % (17) Amerikkaan ja 28 % (27) Aasian ja Tyynenmeren alueelle.

Ympäristö

KONEen tavoitteena on olla ekotehokkuudessa alansa johtava yritys. Yrityksen ensimmäinen ekotehokkuuden merkkipaalu oli aikoinaan KONE EcoDisc®, kestomagneetilla toimivaan vaihteettomaan nostokoneistoon perustuva innovaatio. KONE EcoDisc® kuluttaa 70 % vähemmän energiaa kuin hydraulihissin nostokoneisto ja 40 % vähemmän kuin vaihteellinen nostokoneisto ja lukeutuu näin tämän päivän markkinoiden ekotehokkaimpiin ratkaisuihin. EcoDisc®-nostokoneistoon perustuvat hissiratkaisut eivät tarvitse lainkaan öljyä. Nämä ratkaisut palauttavat sähköenergian takaisin talon verkkoon sekä käyttävät ekovalaistusta. Lisäksi ne säästävät tilaa järkevän kokonsa ansiosta ja niiden valmistusmateriaalit ovat kierrätettäviä.

"Erinomaisuus ympäristöasioissa" on yksi KONEen viidestä kehitysohjelmasta. Sen avulla KONE pyrkii entisestään lujittamaan johtajuuttaan ekotehokkuudessa. Kehitysohjelma keskittyy toimenpiteisiin, joilla kehitetään KONEen innovaatiojohtajuutta ekotehokkuudessa, pienennetään KONEen hiilijalanjälkeä ja varmistetaan, että KONEen toimittajat noudattavat vastaavia ympäristövaatimuksia ja pyrkivät vastaavanlaisiin tavoitteisiin kuin KONE.

KONE on asettanut itselleen haasteellisen tavoitteen tulevaisuudessa: vähentää KONEen volyymihissien sähkönkulutusta 50 % vuoden 2008 tasosta vuoden 2010 loppuun mennessä. Vuoden 2009 aikana KONE on vähentänyt uusien volyymihissien energiankulutusta noin 30 % vuoden 2008 tasosta.

Lisäksi KONEen tavoitteena on pienentää vuositasolla 5 % toiminnastamme aiheutuvaa hiilijalanjälkeä. KONE tilasi ulkopuoliselta toimijalta hiilijalanjälkensä arvioinnin Greenhouse Gas Protocolin -ohjeiston mukaisesti voidakseen asettaa tavoitteet toimintansa hiilijalanjäljen pienentämiselle. Suurin osa KONEen maailmanlaajuisista kokonaisympäristövaikutuksista liittyy KONEen laitteiden elinkaarensa aikana kuluttamaan sähköenergiaan. Niinpä energiatehokkaiden hissi- ja liukuporrasinnovaatioiden kehittäminen on yhtiölle erittäin tärkeää. KONEen omassa toiminnassa eniten hiilidioksidia (CO2) syntyy yhtiön ajoneuvojen käytöstä, sähkönkulutuksesta ja logistiikkatoiminnoista. Näiden hiilidioksidilähteiden aiheuttamien vaikutusten vähentämiseksi KONEella on meneillään ajoneuvokalustoon ja lentomatkustamiseen kohdistuvia maailmanlaajuisia projekteja. Vuonna 2009 toteutettiin myös kiinteistöjen sähkönkulutukseen ja logistiikkatoimintoihin liittyviä ekotehokkuusparannuksia.

Pääoman- ja riskienhallinta

KONEen liiketoiminnot ovat alttiita riskeille, jotka voivat johtua yhtiön operatiivisesta toiminnasta tai liiketoimintaympäristössä tapahtuvista muutoksista. Alla kuvatuilla riskitekijöillä voi mahdollisesti olla haitallinen vaikutus KONEen omistajaarvoon, liiketoimintaan tai taloudelliseen tilaan. Myös muut riskit, joista KONE ei ole tällä hetkellä tietoinen tai joiden ei tällä hetkellä katsota olevan merkittäviä, voivat kuitenkin muodostua merkittäviksi tulevaisuudessa.

Maailmanlaajuinen talouskasvun hidastuminen tai taantuminen uudelleen lyhyen kasvukauden jälkeen voi vaikuttaa KONEen uusien laitteiden ja modernisointitilausten vähentymiseen, jo sovittujen toimitusten peruuntumiseen tai projektien aloitusten viivästymiseen. Merkittävä osuus KONEen liikevaihdosta muodostuu huoltoliiketoiminnasta, joka on vähemmän altis taloudellisen laskusuhdanteen vaikutuksille, mutta joka muodostuu toiminnoista, jotka vaativat runsaasti henkilöstöä. Konsernin tuloskehitys voi vaarantua, jos tuottavuustavoitteita ei saavuteta tai henkilöstöä ei voida uudelleensijoittaa tehokkaasti liiketoiminnan pienentyessä.

Huomattava osa KONEen uusien laitteiden myynnistä muodostuu merkittävistä projekteista, joissa KONE toimii aliurakoitsijana. KONEen projektinhallintaorganisaatio toimii tällöin yhteistyössä pääurakoitsijan projektiorganisaation kanssa. Alihankinta, komponenttien edistynyt teknologia ja teknisesti vaativat asennusprosessit voivat vaikeuttaa projekteille asetettujen laatu-, kustannus- tai aikataulutavoitteiden saavuttamista. Projektiriskejä hallitaan yhteisellä projektinhallintametodologialla ja -työkaluilla sekä niihin liittyvillä globaaleilla koulutusohjelmilla.

KONEen liiketoiminnot ovat riippuvaisia hankintakanavien, tuotantolaitosten, logistiikkaprosessien ja käytettävien IT-järjestelmien toimintavarmuudesta ja luotettavuudesta. Näitä riskejä hallitaan analysoimalla ja parantamalla prosessien häiriönsietokykyä ja lisäämällä valmiuksia siirtää kriittisten komponenttien valmistus tuotantolinjalta toiselle. KONE seuraa aktiivisesti merkittävimpien alihankkijoidensa toimintaa ja vakavaraisuutta. Tavoitteena on varmistaa kriittisten komponenttien ja palveluiden osalta vaihtoehtoisten hankintakanavien saatavuus. KONEella on lisäksi globaali omaisuus- ja keskeytysvakuutusohjelma.

Jos talous heikkenee uudelleen, se voi vaikuttaa KONEen asiakkaiden maksukykyyn ja -aikatauluun sekä johtaa luottotappioihin. KONEen `tarjouksesta maksuun´ -prosessi määrittelee toimintamallin tarjouksille, valtuutuksille ja luotonhallinnalle. Myyntisaamisiin liittyviä luottoriskejä vastaan suojaudutaan käyttämällä asiakkaiden kanssa maksuehtoja, jotka perustuvat ennakkomaksuihin, rembursseihin ja takauksiin. KONE seuraa proaktiivisesti myyntisaamisiaan pienentääkseen riskiä asiakkaiden maksujen laiminlyönneistä. Konsernilla on laaja asiakaskunta, joka jakautuu usealle markkina-alueelle.

KONE toimii kansainvälisesti, ja sen liiketoimintaan liittyy siksi valuuttakurssivaihteluista aiheutuvia riskejä, jotka muodostuvat ostojen ja myyntien rahavirroista sekä ulkomaisten tytäryhtiöiden tase-erien muuntamisesta euroiksi. Konsernin Treasury-toiminto hoitaa keskitetysti valuuttaja muita rahoitusriskejä hallituksen hyväksymien periaatteiden mukaisesti.

Raaka-ainehintojen muutokset vaikuttavat välittömästi KONEen valmistamien komponenttien kuten ovien ja korien valmistuskustannuksiin sekä välillisesti ostettujen komponenttien hintoihin. Pienentääkseen raaka-ainehintojen vaihtelua ja niiden vaikutusta komponenttien hintoihin KONE on vuodelle 2010 solminut kiinteähintaiset sopimukset suurelle osalle merkittävimmistä materiaaleista. Kunnossapitotoiminnot vaativat suurta huoltoautokalustoa, minkä vuoksi öljyn hinta vaikuttaa huollon kustannuksiin.

Tarkempia tietoja rahoitusriskeistä tilinpäätöksen liitetiedoissa, sivulla 15.

Nimitykset johtokunnassa

Kauppatieteiden maisteri Henrik Ehrnrooth nimitettiin KONEen talousjohtajaksi ja KONEen johtokunnan jäseneksi 1. toukokuuta 2009 alkaen. Henrik Ehrnrooth seurasi työssään Aimo Rajahalmetta, joka toimi talousjohtajana vuodesta 1991 alkaen.

Yhtiökokous

KONE Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin Helsingissä 23. helmikuuta 2009. Kokous vahvisti tilinpäätöksen ja myönsi tilivelvollisille vastuuvapauden tilikaudelta 1.1.–31.12.2008.

Varsinainen yhtiökokous vahvisti hallituksen jäsenten lukumäärän kahdeksaksi, minkä lisäksi päätettiin valita yksi varajäsen. Hallituksen varsinaisina jäseninä jatkavat Matti Alahuhta, Reino Hanhinen, Antti Herlin, Sirkka Hämäläinen-Lindfors ja Sirpa Pietikäinen. Varajäseneksi valittiin uudelleen Jussi Herlin. Hallituksen uusiksi jäseniksi valittiin Anne Brunila, Juhani Kaskeala and Shunichi Kimura.

Yhtiökokouksen jälkeen pitämässään kokouksessa hallitus valitsi keskuudestaan puheenjohtajaksi Antti Herlinin ja varapuheenjohtajaksi Sirkka Hämäläinen-Lindforsin.

Tarkastusvaliokunnan jäseniksi valittiin Antti Herlin puheenjohtajaksi sekä Sirkka Hämäläinen-Lindfors ja Anne Brunila riippumattomiksi jäseniksi.

Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan jäseniksi valittiin Antti Herlin puheenjohtajaksi sekä Reino Hanhinen ja Juhani Kaskeala riippumattomiksi jäseniksi.

Yhtiökokous vahvisti hallituksen puheenjohtajan palkkioksi 54 000 euroa, varapuheenjohtajan palkkioksi 42 000 euroa, jäsenten palkkioksi 30 000 euroa ja varajäsenen palkkioksi 15 000 euroa vuodessa. Lisäksi vahvistettiin 500 euron kokouspalkkio hallituksen ja valiokuntien kokouksista.

Yhtiökokous myönsi hallituksen ehdotuksen mukaisesti hallitukselle valtuuden omien osakkeiden hankkimiseen. Osakkeita voidaan hankkia enintään 25 570 000 kappaletta siten, että A-sarjan osakkeita voidaan hankkia enintään 3 810 000 kappaletta ja B-sarjan osakkeita enintään 21 760 000 kappaletta ottaen kuitenkin huomioon osakeyhtiölain määräykset yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden enimmäismäärästä. Hankittavien osakkeiden vähimmäis- ja enimmäisvastike määräytyy sekä A- että B-sarjan osakkeen osalta hankintapäivänä NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä B-sarjan osakkeelle määräytyvän kaupankäyntikurssin perusteella.

Lisäksi yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden luovuttamisesta siten, että valtuutuksen kohteena on enintään 3 810 000 A-sarjan osaketta ja enintään 21 760 000 B-sarjan osaketta. Hallituksella on oikeus päättää siitä, kenelle osakkeita annetaan eli luovuttaa osakkeita osakkeenomistajien etuoikeudesta poiketen suunnattuna.

Valtuutukset ovat voimassa yhden vuoden ajan yhtiökokouksen päätöksestä lukien.

Lisäksi KONEen yhtiökokous valitsi KONE Oyj:n tilintarkastajaksi KHT Heikki Lassilan ja KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy:n.

Osingoksi 31.12.2008 päättyneeltä tilikaudelta vahvistettiin hallituksen esityksen mukaisesti 0,645 euroa kutakin 38 104 356 A-sarjan osaketta kohden ja 0,65 euroa kutakin ulkona olevaa 214 643 060 B-sarjan osaketta kohden. Osingonjaon täsmäytyspäivä oli 26. helmikuuta 2009 ja osingot maksettiin 5. maaliskuuta 2009.

Osakepääoma ja markkina-arvo

KONE 2005B -optio-oikeudet, jotka perustuvat KONE Oyj:n vuoden 2005 optio-ohjelmaan, listattiin NASDAQ OMX Helsinki Oy:n päälistalle 1. kesäkuuta 2005. Jokainen optio-oikeus oikeutti kahdentoista (12) B-sarjan osakkeen merkintään 4,02 euron osakekohtaisella merkintähinnalla. 2005B-optio-oikeuksien merkintäajan päätyttyä 31. maaliskuuta 2009 jäljellä olevat tytäryhtiön hallussa olevat 4 660 optio-oikeutta raukesivat. Muut 19 504 B-sarjan optio-oikeudet oli käytetty ja osakkeet rekisteröitiin kaupparekisteriin maalis- ja huhtikuussa 2009.

KONEella on vuonna 2005 myönnetty ehdollinen 2005C-optio-ohjelma. KONEen 2005C-optio-oikeudet otettiin julkisen kaupankäynnin kohteeksi NAS-DAQ OMX Helsinki Oy:n pörssilistalla 1.4.2008 alkaen. 2005C-optio-oikeuksia on yhteensä 2 000 000 kappaletta, joista 522 000 omistaa KONE Oyj:n tytäryhtiö. Jokainen optio-oikeus oikeuttaa kahden (2) KONE Oyj:n B-sarjan osakkeen merkitsemiseen 11,90 euron osakekohtaisella merkintähinnalla. Joulukuun 2009 lopussa jäljellä olevilla 2005C-optio-oikeuksilla voidaan merkitä enintään 3 153 250 osaketta. Osakkeiden merkintäaika C-sarjan optio-oikeuksilla päättyy 30. huhtikuuta 2010.

KONE Oyj:n hallitus päätti kokouksessaan joulukuussa 2007 varsinaisen yhtiökokouksen 26. helmikuuta 2007 antamaan valtuutukseen perustuen optio-oikeuksien antamisesta noin 350 henkilölle maailmanlaajuisesti. Optio-oikeuksien enimmäismäärä on yhteensä 2 000 000 kappaletta. Kullakin optio-oikeudella voi merkitä kaksi (2) yhtiön B-sarjan uutta osaketta. Osakkeiden merkintäaika on 1.4.2010– 30.4.2012. Osakkeiden merkintäaika alkaa 1.4.2010, koska KONE-konsernin tilikausien 2008 ja 2009 keskimääräinen liikevaihdon kasvu ylitti markkinoiden kasvun sekä KONE-konsernin tilikauden 2008 liikevoitto (EBIT) ylitti tilikauden 2007 liikevoiton ja tilikauden 2009 liikevoitto ylitti tilikauden 2008 liikevoiton optiooikeuksien ehtojen mukaisesti. Tarkempia tietoja optio-ohjelmista on liitetiedoissa 21, sivulla 32.

1. joulukuuta 2009 KONEen osakepääoma oli 64 606 717,50 euroa. Osakepääoma koostuu 220 322 514 listatusta B-sarjan osakkeesta ja 38 104 356 listaamattomasta A-sarjan osakkeesta.

KONEen markkina-arvo 31. joulukuuta 2009 oli 7 601 miljoonaa euroa ilman konsernin hallussa olevia omia osakkeita. Markkina-arvo lasketaan sekä listaamattomien A-sarjan että listattujen B-sarjan osakkeiden perusteella lukuun ottamatta hankittuja omia osakkeita. A-sarjan osakkeet on arvostettu B-sarjan osakkeen vuoden päätöskurssiin.

Omat osakkeet

KONEen yhtiökokouksen antaman valtuutuksen perusteella hallitus päätti aloittaa omien osakkeiden hankinnan aikaisintaan 3. maaliskuuta 2009.

Vuonna 2009 KONE ei käyttänyt valtuutustaan omien osakkeiden ostamiseen.

2009 huhtikuussa 195 264 konsernin hallussa olevaa omaa B-sarjan osaketta luovutettiin KNEBV Incentive Oy -yhtiöltä johdon osakepalkitsemisohjelmaan vuodelle 2008 asetettujen taloudellisten tavoitteiden saavuttamisen johdosta. Katsauskauden lopussa konsernilla oli hallussaan 4 710 242 B-sarjan osaketta. Yhtiön hallussa olevat osakkeet edustavat 2,1 % kaikista listatuista B-sarjan osakkeista, mikä vastaa 0,8 % kaikista äänistä.

Kaupankäynti NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä

Vuonna 2009 NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä kaupankäynnin kohteena oli 160,9 miljoonaa KONE Oyj:n B-osaketta. Osakkeiden vaihto katsauskaudella oli 3 399 miljoonaa euroa. Osakkeen hinta 30. joulukuuta 2009 oli 29,96 euroa. Katsauskaudella osakkeen korkein hinta oli 30,40 euroa ja matalin 13,80 euroa.

Markkinanäkymät 2010

Uusien laitteiden markkinoiden hyvän kehityksen odotetaan laajenevan Aasian ja Tyynenmeren alueella. EMEA:ssa ja Pohjois-Amerikassa markkinat heikkenevät edelleen useimmissa maissa, mutta markkinoiden vakautumista on odotettavissa loppuvuotta kohden. Modernisointimarkkinat tulevat olemaan noin viime vuoden tasolla. Huoltomarkkinoiden hyvä kehitys jatkuu, mutta ne säilyvät erittäin kilpailtuina.

Näkymät 2010

KONEen liikevaihdon arvioidaan laskevan noin 5 % vertailukelpoisin valuuttakurssein.

Liikevoiton (EBIT) arvioidaan olevan välillä 560–610 miljoonaa euroa.

Hallituksen voitonjakoehdotus Emoyhtiön vapaa oma pääoma 31. joulukuuta 2009 on 1 561 214 658,74 euroa, josta tilikauden voitto on 181 888 247,92 euroa.

Hallitus ehdottaa, että yhtiökokouksen käytettävistä olevista voittovaroista jaetaan osinkoa vuodelta 2009 0,6475 euroa kutakin ulkona olevaa 38 104 356 A-sarjan osaketta kohden ja 0,65 euroa kutakin ulkona olevaa 215 633 008 B-sarjan osaketta kohden. Lisäksi hallitus ehdottaa jaettavaksi ylimääräisen 0,6475 euron lisäosingon kutakin ulkona olevaa 38 104 356 A-sarjan osaketta kohden ja 0,65 euroa kutakin ulkona olevaa 215 633 008 B-sarjan osaketta kohden ottaen huomioon KONEen juhlavuosi 2010, jolloin ehdotettava kokonaisosinko on 1,295 euroa A-sarjan osakkeelta ja 1,30 euroa B-sarjan osakkeelta. Tällöin osingonjaon yhteismääräksi ehdotetaan 329 668 051,42 euroa.

Osingonmaksupäiväksi ehdotetaan 11. maaliskuuta 2010. Kaikki osingonmaksun täsmäytyspäivänä ulkona olevat osakkeet, lukuun ottamatta emoyhtiön hallussa olevia omia osakkeita, ovat oikeutettuja osinkoon vuodelta 2009.

Lisäksi hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että hallitus valtuutetaan lahjoittamaan vuoden 2010 aikana enintään 3 500 000 euroa korkeakoulujen ja yliopistojen toimintaan, että perustettavalle KONE Oyj:n 100-vuotissäätiölle luovutetaan vastikkeetta 100 000 kappaletta KONE Oyj:n hallussa olevaa yhtiön B-sarjan osakkeita ja että hallitus valtuutetaan lahjoittamaan myöhemmin enintään 100 000 euroa KONE Oyj:n 100-vuotissäätiölle.

Yhtiökokous 2010

KONE Oyj:n yhtiökokous pidetään 1. maaliskuuta 2010 klo 11.00 Finlandia-talossa osoitteessa Mannerheimintie 13, Helsinki.

Helsingissä 26. tammikuuta 2010

KONE Oyj Hallitus

Osakeyhtiölain ja Valtiovarainministeriön asetuksen arvopaperin liikkeeseenlaskijan säännöllisestä tiedonantovelvollisuudesta edellyttämiä tietoja, kuten osakelajeja, osakkeenomistajia, lähipiiriä, optio-oikeuksien ehtoja sekä taloudellisia tunnuslukuja, on esitetty tilinpäätöksen liitetiedoissa.

Tämä raportti sisältää tulevaisuuteen suuntautuneita lausumia, jotka perustuvat tällä hetkellä KONEen johdon tiedossa oleviin oletuksiin ja tekijöihin sekä sen tämänhetkisiin päätöksiin ja suunnitelmiin. Vaikka johto uskoo, että tulevaisuuteen suuntautuneet oletukset ovat perusteltuja, mitään varmuutta ei ole siitä, että kyseiset oletukset osoittautuvat oikeiksi. Tämän vuoksi tulokset voivat erota merkittävästi tulevaisuuteen suuntautuneisiin lausumiin sisältyneistä oletuksista johtuen mm. muutoksista taloudessa, markkinoilla, kilpailuolosuhteissa sekä muutoksista laissa ja säännöksissä ja valuuttakursseissa.

Konsernituloslaskelma

Me	Liite	1.1.–31.12.2009	%	1.1.–31.12.2008	%
Liikevaihto	4	4 743,7		4 602,8
Kulut ja poistot	5, 6	-4 143,4		-4 044,4
Kertaluonteinen uudelleenjärjestelykulu	5	-33,6
Liikevoitto		566,7	11,9	558,4	12,1
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista	14	8,1		2,6
Rahoitustuotot	7	28,8		24,4
Rahoituskulut	7	-9,0		-21,6
Voitto ennen veroja		594,6	12,5	563,8	12,2
Verot	8	-128,2		-145,7
Tilikauden voitto		466,4	9,8	418,1	9,1
Tilikauden voiton jakautuminen:
Emoyhtiön osakkeenomistajille		465,6		417,3
Vähemmistöille		0,8		0,8
Yhteensä		466,4		418,1
Emoyhtiön osakkeenomistajille tilikauden voitosta laskettu
osakekohtainen tulos, e	9
Laimentamaton osakekohtainen tulos, e		1,84		1,66
Laimennusvaikutuksella oikaistu
osakekohtainen tulos, e		1,83		1,65

Laaja konsernituloslaskelma

Me	Liite	1.1.–31.12.2009	1.1.–31.12.2008
Tilikauden voitto		466,4	418,1
Muut laajan tuloksen erät verovaikutus huomioituna:	10
Muuntoero		-7,3	38,0
Ulkomaisten tytäryhtiöiden suojaus		-1,0	-22,9
Tulevien kassavirtojen suojaus		-8,6	3,5
Muut laajan tuloksen erät yhteensä
verovaikutus huomioituna		-16,9	18,6
Tilikauden laaja tulos		449,5	436,7
Laajan tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön osakkeenomistajille		448,7	435,9
Vähemmistöille		0,8	0,8
Yhteensä		449,5	436,7

Konsernitase

Varat Me	Liite	31.12.2009	31.12.2008
Pitkäaikaiset varat
Liikearvo	11	657,1	621,3
Muut aineettomat hyödykkeet	12	49,6	48,9
Aineelliset hyödykkeet	13	200,5	214,7
Osuudet osakkuusyhtiöissä	14	19,3	13,6
Osakkeet ja osuudet	15	131,2	149,9
Myytävissä olevat sijoitukset	16	5,5	5,6
Pitkäaikaiset lainasaamiset	I 2, 17	1,6	2,3
Laskennalliset verosaamiset	18	152,8	122,1
Pitkäaikaiset varat yhteensä		1 217,6	1 178,4
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	19	784,6	885,5
Saadut ennakot	19	-832,4	-805,4
Myyntisaamiset	2	837,0	789,4
Siirtosaamiset	2, 20	173,3	216,3
Tuloverosaamiset		45,8	40,8
Lyhytaikaiset talletukset ja lainasaamiset	I 2, 17	421,2	204,0
Rahavarat	I	204,9	147,8
Lyhytaikaiset varat yhteensä		1 634,4	1 478,4
Varat yhteensä		2 852,0	2 656,8

Oma pääoma ja velat Me	Liite	31.12.2009	31.12.2008
Emoyhtiön osakkeenomistajille
kuuluva oma pääoma
Osakepääoma	21	64,6	64,4
Ylikurssirahasto		100,4	100,4
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto		13,0	3,3
Arvonmuutos- ja suojausrahasto		0,4	9,0
Muuntoero		-24,5	-16,2
Kertyneet voittovarat		1 184,5	874,1
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva
oma pääoma yhteensä		1 338,4	1 035,0
Vähemmistöosuudet		0,8	0,9
Oma pääoma yhteensä		1 339,2	1 035,9
Pitkäaikainen vieras pääoma
Lainat	I 2	27,2	172,4
Laskennalliset verovelat	18	42,4	39,7
Eläkevastuut	23	110,6	115,8
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä		180,2	327,9
Varaukset	24	100,3	49,9
Lyhytaikainen vieras pääoma
Pitkäaikaisten lainojen seuraavan vuoden lyhennykset	I 2	7,3	11,5
Lyhytaikaiset lainat ja muut velat	I 2	88,5	111,9
Ostovelat		252,5	282,2
Siirtovelat	2, 25	761,3	725,5
Tuloverovelat		122,7	112,0
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä		1 232,3	1 243,1
Oma pääoma ja velat yhteensä		2 852,0	2 656,8

I-kirjaimella merkityt taserivit sisältyvät korollisiin nettovelkoihin.

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

Me	Liite	pääoma Osake	Ylikurssi rahasto	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	Arvonmuutos- ja suojausrahasto	Muuntoero	osakkeet Omat	voittovarat Kertyneet	Tilikauden voitto	Vähemmistö osuudet	Yhteensä
1.1.2009		64,4	100,4	3,3	9,0	-16,2	-83,1	957,2		0,9	1 035,9
Tilikauden laaja tulos	10				-8,6	-8,3			465,6	0,8	449,5
Tapahtumat osakkeenomistajien
ja vähemmistön kanssa:	21
Maksetut osingot								-164,1			-164,1
Osakeanti (optio-oikeudet)		0,2		9,7							9,9
Omien osakkeiden osto											-
Omien osakkeiden myynti											-
Muutos vähemmistöosuuksissa										-0,9	-0,9
Optio- ja osakepalkitseminen							3,0	5,9			8,9
31.12.2009		64,6	100,4	13,0	0,4	-24,5	-80,1	799,0	465,6	0,8	1 339,2

Me	Liite	pääoma Osake	Ylikurssi rahasto	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	Arvonmuutos- ja suojausrahasto	Muuntoero	osakkeet Omat	voittovarat Kertyneet	Tilikauden voitto	Vähemmistö osuudet	Yhteensä
1.1.2008		64,2	100,2	-	5,5	-31,3	-87,8	698,1		0,3	749,2
Tilikauden laaja tulos	10				3,5	15,1			417,3	0,8	436,7
Tapahtumat osakkeenomistajien
ja vähemmistön kanssa:	21
Maksetut osingot								-163,6			-163,6
Osakeanti (optio-oikeudet)		0,2	0,2	3,3							3,7
Omien osakkeiden osto											-
Omien osakkeiden myynti											-
Muutos vähemmistöosuuksissa										-0,2	-0,2
Optio- ja osakepalkitseminen							4,7	5,4			10,1
31.12.2008		64,4	100,4	3,3	9,0	-16,2	-83,1	539,9	417,3	0,9	1 035,9

Konsernin rahavirtalaskelma

Me	1.1.–31.12.2009	1.1.–31.12.2008
Myyntitulot	4 768,0	4 624,5
Ostot, palkat ja muut menot	-3 942,9	-4 097,1
Rahavirta liiketoiminnasta ennen rahoituseriä ja veroja	825,1	527,4
Saadut korot	10,8	13,1
Maksetut korot	-19,3	-6,4
Saadut osingot ja pääoman palautukset	27,7	5,3
Muut rahoituserät	8,3	-2,3
Maksetut verot	-151,2	-109,2
Rahavirta liiketoiminnasta	701,4	427,9
Käyttöomaisuushankinnat	-43,0	-75,7
Käyttöomaisuusmyynnit	0,8	9,5
Yrityshankinnat vähennettynä hankituilla rahavaroilla	-48,4	-62,4
Yritysmyynnit vähennettynä luovutetuilla rahavaroilla	-	-
Rahavirta investoinneista	-90,6	-128,6
Rahavirta investointien jälkeen	610,8	299,3
Talletusten ja lainasaamisten nettomuutos	-220,9	-82,7
Lyhytaikaisten velkojen nettomuutos	-36,3	-7,9
Pitkäaikaisten lainojen nostot	-	-
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut	-145,1	-54,8
Omien osakkeiden osto	-	-
Omien osakkeiden myynti	-	-
Osakepääoman korotus	9,9	3,7
Maksetut osingot	-164,0	-163,3
Rahavirta rahoitustoiminnasta	-556,4	-305,0
Rahavarojen muutos	54,4	-5,7
Rahavarat kauden lopussa	204,9	147,8
Valuuttakurssien vaikutus	-2,7	1,4
Rahavarat kauden alussa	147,8	154,9
Rahavarojen muutos	54,4	-5,7

Tilikauden voiton yhteys liiketoiminnan rahavirtaan

Me	1.1.–31.12.2009	1.1.–31.12.2008
Tilikauden voitto	466,4	418,1
Poistot ja arvonalentumiset	64,2	64,8
Tulo ennen käyttöpääomaerien muutosta	530,6	482,9
Saamisten muutos	10,7	-130,5
Velkojen muutos	32,7	70,7
Vaihto-omaisuuden muutos	127,4	4,8
Rahavirta liiketoiminnasta	701,4	427,9

Valuuttakurssimuutosten vaikutus on eliminoitu rahavirtalaskelmaa laadittaessa muuntamalla alkava tase tilikauden päättymispäivän kurssien mukaan.

Korollisen nettovelan muutos

Me	1.1.–31.12.2009	1.1.–31.12.2008
Korollinen nettovelka kauden alussa	-58,3	91,7
Korollinen nettovelka kauden lopussa	-504,7	-58,3
Korollisen nettovelan muutos	-446,4	-150,0

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

1. Laskentaperiaatteet

Laatimisperusta

KONE Oyj on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Helsinki. KONE Oyj ja sen tytäryhtiöt muodostavat KONEkonsernin ("KONE" tai "konserni"). KONE tarjoaa asiakkailleen hissejä ja liukuportaita sekä ratkaisuja niiden kunnossapitoon ja modernisointiin. KONE huoltaa myös rakennusten automaattiovia.

KONE Oyj:n konsernitilinpäätös on laadittu EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaisesti (International Financial Report- Reporting Standards, IFRS) noudattaen 31. jou- ) joulukuuta 2009 voimassa olevia standardeja ja tulkintoja. Konserni ei ole soveltanut seuraavia vuonna 2010 tai myöhemmin voimaantulevia, konsernin kannalta relevantteja standardeja: IFRS 3 (uudistettu) Liiketoimintojen yhdistäminen ja IAS 27 (uudistettu) Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös.

Konsernitilinpäätös on laadittu 12 kuukauden ajalta tilikaudelta 1.1.–31.12.2009. KONE Oyj:n hallitus on 26. tammikuuta 2010 hyväksynyt konsernitilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan varsinaisella yhtiökokouksella on oikeus hyväksyä, hylätä tai muuttaa tilinpäätöstä sen julkistamisen jälkeen.

Tilinpäätöstiedot esitetään miljoonina euroina ja ne perustuvat liiketapahtumien alkuperäisiin hankintamenoihin ellei alla olevissa laskentaperiaatteissa ole erikseen toisin mainittu.

Rahoituserät kirjataan selvityspäivän mukaan.

Konsolidointiperiaatteet

Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiön lisäksi ne yhtiöt, joissa emoyhtiöllä on välittömästi tai välillisesti yli puolet äänivallasta tai muutoin määräysvalta osakeenemmistön osalta tilikauden lopussa. Tällöin otetaan omistuksen lisäksi huomioon myös mahdollinen muu määräysvallan tosiasiallinen luonne (erityistä tarkoitusta varten perustettu yksikkö). Tilikauden aikana hankitut tytäryhtiöt on yhdistelty konsernitilinpäätökseen hankinta-ajankohdasta lähtien. Vastaavasti myydyt toiminnot ovat mukana myyntihetkeen asti. Hankitut tytäryhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen hankintamenomenetelmän mukaan. Hankintahinta kohdistetaan varoille ja veloille niiden hankintahetken käyvän arvon perusteella. Jäljelle jäävä osuus hankintamenosta on liikearvoa (ks. liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet).

Osakkuusyhtiö on yhtiö, jossa konsernilla on 20–50 prosenttia äänivallasta ja vähintään 20 prosentin omistusosuus tai jossa konsernilla on huomattava vaikutusvalta. Osakkuusyhtiöiden tilinpäätöstiedot on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Konsernin tuloslaskelmaan sisältyy konsernin osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista. Konsernin investoinnit osakkuusyhtiöihin hankinta-ajankohtana, mukaan lukien osakkuusyhtiöiden oman pääoman muutokset hankinta-ajankohdan jälkeen, on esitetty taseessa kohdassa "Osuudet osakkuusyhtiöissä".

Tuloslaskelmassa esitetään tilikauden voiton jakautuminen emoyhtiön osakkeenomistajille ja vähemmistöille. Vähemmistöosuus esitetään konsernitaseessa omana eränään osana omaa pääomaa.

Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat sekä saatavat, velat, realisoitumattomat voitot ja sisäinen voitonjako eliminoidaan. Konserniyhtiöiden keskinäinen osakkeenomistus eliminoidaan vähentämällä tytäryhtiöosakkeiden hankintahinnasta tytäryhtiön oman pääoman määrä hankintahetkellä.

Ulkomaanrahan määräiset erät ja niiden arvostus

Tilinpäätökseen sisältyvät erät on alun perin kirjattu toimintavaluutoissa, mitkä on määritelty kullekin konserniyhtiölle niiden ensisijaisen taloudellisen ympäristön mukaan.

Konsernitilinpäätöksen esitysvaluutta on euro, joka on myös konsernin emoyhtiön toimintavaluutta.

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan alun perin tapahtumapäivän kurssiin toimintavaluutassa. Tilikauden päättyessä avoimina olevat ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat arvostetaan käyttäen tilinpäätöspäivän kursseja. Varsinaiseen liiketoimintaan liittyvät kurssivoitot ja -tappiot käsitellään myynnin tai ostojen oikaisuerinä. Rahoituksen kurssivoitot ja -tappiot kirjataan nettomääräisinä rahoituksen tuottoihin ja kuluihin.

Konsernitilinpäätöksessä ulkomaisten konserniyhtiöiden tuloslaskelmat, joiden toimintavaluutta ei ole euro, muunnetaan euroiksi käyttäen tilikauden keskikurssia. Kaikki tase-erät tilikauden tulosta lukuun ottamatta muunnetaan euroiksi käyttämällä tilinpäätöspäivän valuuttakursseja. Euroalueen ulkopuolella sijaitseviin tytär- ja osakkuusyhtiöihin tehtyjen nettomääräisten sijoitusten muuntoerot sekä tuloksen muuntamisesta tilikauden keskikursseihin ja taseen muuntamisesta tilipäätöspäivän valuuttakursseihin johtuvat kurssierot kirjataan muun laajan tuloksen muuntoeroihin. Kurssierot ulkomaisten tytäryhtiöiden varojen ja velkojen suojauksessa käytetyistä johdannaissopimuksista ja lainoista on kirjattu muun laajan tuloksen muuntoeroihin. Ulkomaanrahan määräisiin tytäryhtiöihin liittyvät kumulatiiviset muuntoerot kirjataan muun laajan tuloksen eristä tuloslaskelmaan ulkomaanrahamääräisistä tytäryhtiöistä luovuttaessa.

Johdannaisinstrumentit ja suojauslaskenta

Rahoituksen johdannaisinstrumentit merkitään sopimuksen tekohetkellä taseeseen hankintamenoon, minkä jälkeen ne arvostetaan tilinpäätöspäivän käypään arvoon. Konserniyhtiöt, joilla on huomattava määrä valuuttatermiinikauppoja, noudattavat IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa.

Muissa yhtiöissä, joissa valuuttamääräisten suojausinstrumenttien määrät ovat verrattain pieniä, ei sovelleta suojauslaskentaa.

Sopimuksentekohetkellä johdannaissopimukset luokitellaan joko liiketoiminnan ennakoitujen rahavirtojen tai sitovien osto- tai myyntisopimuksien suojauksiksi, joihin sovelletaan suojauslaskentaa; tai ennakoitujen rahavirtojen tai sitovien sopimusten suojauksiksi; tai ulkomaanrahan määräisten lainojen, talletusten tai muiden tase-erien käyvän arvon suojauksiksi; tai ulkomaisiin yksiköihin tehtyjen sijoitusten suojauksiksi.

Suojauslaskennan kriteerit täyttävien rahavirtojen suojausinstrumenttien käyvän arvon muutokset kirjataan omaan pääomaan suojausrahastoon. Omaan pääomaan kirjattujen johdannaisten kumulatiivinen voitto tai tappio tuloutetaan samalla kirjauskaudella kuin suojauksen kohteena olevat kiinteät sitoumukset tai ennustetut ostot ja myynnit kirjataan tuloslaskelmaan. Tehoton osuus kirjataan tuloslaskelmaan. Mikäli IAS 39:n mukaiset ennakoitujen rahavirtojen suojauslaskennan kriteerit eivät täyty, kirjataan suojausinstrumenttien käyvän arvon muutokset tuloslaskelmaan.

Kun suojauslaskentaa ei sovelleta, ostojen ja myyntien suojaukseen käytettyjen johdannaisinstrumenttien käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan muihin tuottoihin ja kuluihin. Hyödykejohdannaisten markkina-arvon muutokset kirjataan muihin tuottoihin ja kuluihin.

Ulkomaanrahamääräisten lainojen, talletusten tai muiden tase-erien käyvän arvon suojaukseen käytettävien suojausinstrumenttien käyvän arvon muutokset samoin kuin suojattavien kohteiden arvon muutokset kirjataan tuloslaskelman rahoituseriin. Ulkomaisiin yksiköihin tehtyjen sijoitusten suojausinstrumenttien käyvän arvon muutokset kirjataan muun laajan tuloksen muuntoeroihin.

Valuuttatermiinien käypä arvo lasketaan diskonttaamalla sopimusten ennakoidut rahavirrat myytyjen ja ostettujen valuuttojen korkokantojen mukaan ja konvertoimalla diskontatut rahavirrat tilinpäätöspäivän valuuttakurssilla ja laskemalla diskontattujen arvojen erotus. Valuuttaoptioiden käypä arvo lasketaan optioiden arvonmääritysmallin avulla käyttäen kunkin tilinpäätöspäivän markkinoilla noteerattuja valuuttakursseja, korkokantoja ja valuuttakurssien volatiliteettejä. Koron- ja valuutanvaihtosopimusten käypä arvo lasketaan diskonttaamalla sopimusten ennakoidut rahavirrat valuuttakohtaisilla korkotuotoilla ja konvertoimalla diskontatut rahavirrat tilinpäätöspäivän valuuttakurssilla ja laskemalla myytyjen ja ostettujen valuuttojen välisten diskontattujen määrien erotus sekä vähentämällä näin saaduista arvoista kyseisten instrumenttien kertyneet korot, jotka on kirjattu nettomääräisinä siirtosaamisiin.

Sähkötermiinien käypä arvo on saatu käyttämällä pohjoismaisen sähköpörssin Nord Poolin viimeisintä päätöskurssia kyseiselle johdannaisinstrumentille.

Toiminnalliset segmentit

KONEen kannattavuus esitetään yhtenä kokonaisuutena. KONEen liikeideana on palvella asiakkaita tarjoamalla heille tuotteiden koko elinkaaren kattavia ratkaisuja aina uusien tuotteiden asennuksesta asennettujen tuotteiden elinkaaren aikaiseen kunnossapitoon ja modernisointiin sekä lopulliseen uusimiseen. Suurin osa toimitetuista tuotteista johtaa pitkäaikaisiin KONE-kunnossapitosopimuksiin. KONEen liiketoimintarakenne on yhdenmukaistettu globaalisti määriteltyjen liiketoimintaprosessien pohjalta. Merkittävät operatiiviset päätökset tekee KONEen hallitus. Hallituksen päätoiminen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja valmistelevat ja esittelevät päätökset. KONEen liiketoimintamallin, toiminnan luonteen ja hallintorakenteen vuoksi raportoitava toimintasegmentti on koko konserni.

Tuloutusperiaate

Myynti tuloutetaan, kun myytyjen tuotteiden omistukseen liittyvät merkittävät riskit ja edut sekä tuotteiden hallintaoikeus ja todellinen määräysvalta ovat siirtyneet ostajalle.

Myyntitulot erikseen määritellyistä pitkäaikaisista hankkeista tuloutetaan niiden valmistusasteen mukaan. Valmistusastetta mitataan syntyneiden kustannusten osuudella hankkeen arvioiduista kokonaiskustannuksista. Tuloutettava myynti sekä kulut perustuvat hanke-ennusteisiin, oikaistuna tyypillisellä ennustevirheellä samankaltaisille hankkeille.

Myyntitulot huoltopalveluiden tuottamisesta ja korjaustöistä tuloutetaan, kun palvelu on suoritettu tai kun työ on tehty.

Tutkimus- ja kehitysmenot

Tutkimus- ja kehitysmenot kirjataan kuluksi toteutumishetkellä, koska niihin liittyvät tulevaisuuden taloudelliset hyödyt ovat todennettavissa vasta sen jälkeen, kun uusi tuote tai olemassa olevien tuotteiden ja palveluiden kehityshankkeet on onnistuneesti tuotu markkinoille.

Tuloverot

Konsernin verokulu sisältää konserniyhtiöiden tilikauden tulokseen perustuvat verot, aikaisempien tilikausien verojen oikaisut sekä laskennallisten verojen muutoksen. Laskennallinen verovelka tai -saaminen lasketaan kaikista varojen ja velkojen kirjanpidon ja verotuksen välisistä väliaikaisista eroista tilinpäätöshetken tai arvioidun veronmaksuhetken verokannan mukaisesti. Väliaikaisia eroja syntyy mm. etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä, varauksista, sisäisestä varastokatteesta, poistoeroista ja vahvistetuista tappioista. Laskennallinen verosaaminen kirjataan vahvistetuista tappioista ja muista väliaikaisista eroista siltä osin kuin on todennäköistä, että niitä voidaan käyttää tulevina vuosina. Liikearvosta, joka ei ole verovähennyskelpoinen, ei kirjata laskennallisia veroja.

Liikearvo ja muut

aineettomat hyödykkeet Hankitut tytäryhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen hankintamenomenetelmän mukaan. Hankintahinta kohdistetaan varoille ja veloille niiden hankintahetken käyvän arvon perusteella. Merkittävimmissä hankinnoissa jäljelle jäävä osuus hankintamenosta on liikearvoa. Se kuvastaa hankitun liiketoiminnan tai hankitun markkinaosuuden arvoa. Liikearvoa ei poisteta vaan sen käypää arvoa testataan arvonalentumistestein (ks. arvonalentumiset).

Hankitut liiketoiminnot voivat tyypillisesti olla kooltaan pieniä hissi- ja ovihuoltoliiketoimintoja, jolloin hankintahinnan ja liiketoiminnan varojen ja velkojen hankintahinnan käyvän arvon erotuksena saatu jäännöserä kohdistetaan hankituille huoltosopimuksille. Se esitetään muissa aineettomissa hyödykkeissä ja poistetaan tasapoistoina viidessä vuodessa.

Muihin aineettomiin hyödykkeisiin kuuluvat hankitut patentit, tavaramerkit ja ohjelmistolisenssit. Ne poistetaan tasapoistoina taloudellisena pitoaikanaan, joka ei yleensä ylitä viittä vuotta. Omaisuuserän tasearvoa arvioidaan mahdollisen arvonalentumisen selvittämiseksi aina kun on viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut (ks. arvonalentumiset).

Maaomaisuus, rakennukset, koneet ja kalusto

Maaomaisuus, rakennukset, koneet ja kalusto esitetään alkuperäisten hankintahintojen ja kumulatiivisten poistojen erotuksena, vähennettynä mahdollisilla arvonalentumisilla (ks. arvonalentumiset). Suunnitelman mukaiset tasapoistot lasketaan todennäköisen käyttöiän perusteella seuraavasti:

Rakennukset	5–40 vuotta
Koneet ja laitteet	4–10 vuotta
Maa-alueista ei tehdä poistoja.

Aineellisen käyttöomaisuuden korjausja kunnossapitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne ovat toteutuneet.

Arvonalentumiset

Pitkäaikaisten muiden aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden omaisuuserien tasearvoja arvioidaan mahdollisen arvonalentumisen selvittämiseksi tilinpäätöshetkellä ja aina kun on viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Arvonalentumistesteissä arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän nettomyyntihinta tai sitä korkeampi kassavirtaperusteinen käyttöarvo. Arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan, mikäli omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin kerrytettävissä oleva rahamäärä.

Aiemmin tuloslaskelmaan kirjattu arvonalennus peruutetaan, mikäli kerrytettävissä olevan tulon määrittämisessä käytetyt arviot muuttuvat olennaisesti. Arvonalennuksen peruuttamisen johdosta korjauksen jälkeinen arvo ei saa kuitenkaan ylittää arvoa, joka omaisuudella oli ennen aikaisempien vuosien arvonalennuksen tekoa.

Konserni arvioi liikearvon tasearvon vuosittain tai useammin, jos viitteitä mahdollisesta arvonalentumisesta on olemassa. Liikearvo kohdistetaan konsernin rahavirtaa tuottaville yksiköille (CGU), jotka on identifioitu sen mukaan, missä maassa ja missä liiketoimintayksikössä liikearvoa seurataan sisäisessä johdon raportoinnissa. CGU:n kerrytettävissä oleva rahamäärä lasketaan käyttöarvolaskelmien avulla. Kassavirtaperusteinen käyttöarvo määritellään laskemalla ennustettujen kassavirtojen diskontattu nykyarvo. Kassavirtaennusteet pohjautuvat johdon operatiivisiin liiketoimintaennusteisiin. Laskelmien diskonttokorko perustuu pääoman keskimääräiseen kustannukseen (WACC), jota sovelletaan sillä valuutta-alueella, jolla CGU:n voidaan katsoa sijaitsevan (maa tai liiketoiminta-alue). Pääoman keskimääräinen painotettu kustannus heijastaa markkinoiden käsitystä rahan aika-arvosta sekä KONEen liiketoimintaan liittyvistä riskeistä.

Aiemmin tuloslaskelmaan kirjattua liikearvon arvonalentumistappiota ei palauteta.

Vuokrasopimukset

Konsernilla on vuokrasopimuksia, jotka käsitellään konsernituloslaskelmassa vuokrakuluna, joka jaksotetaan kuluksi vuokraajalle. Rakennuksia sekä koneita ja kalustoa koskevat vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen osa omistamiseen liittyvistä riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi.

Rahoitusleasingsopimukset merkitään taseeseen hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon, ja siitä tehdään poistot. Vuokravelvoitteet rahoituskuluilla vähennettynä sisältyvät korollisiin velkoihin. Maksusuoritukset jaetaan velan vähennykseen ja rahoitusmenoon siten, että jäljellä olevan velan korkoprosentti pysyy samana.

Rahoitusleasingsopimuksilla hankitut rakennukset, koneet ja laitteet poistetaan joko käyttöaikanaan tai vuokrasopimuksen aikana siten, että poistoajaksi valitaan näistä lyhyempi.

Osakkeet ja osuudet

Osakeinvestoinnit arvostetaan käypään arvoon. Käyvän arvon muutokset sekä suojausinstrumenttien valuuttakurssivoitot ja -tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti. Osakeinvestoinnit arvostetaan hankintamenoon niissä tapauksissa, joissa käypää arvoa ei ole saatavilla.

Myytävissä olevat sijoitukset

Myytävissä olevat sijoitukset arvostetaan käypään arvoon ja käyvän arvon muutos kirjataan laajan tuloslaskelman kautta kunnes erät myydään, erääntyvät tai muuten käytetään tai kirjataan arvonalennukseksi, jolloin kumulatiivinen pääomaan kirjattu arvonnousu tai lasku sisällytetään sen kauden tulokseen. Kuitenkin, jos käypää arvoa ei ole saatavilla, sijoitukset kirjataan hankinta-arvoon.

Sijoitukset yritystodistuksiin, velkakirjoihin ja muihin vastaaviin rahoitusvaroihin sisällytetään myytävissä oleviin investointeihin. Niiden käyvät arvot perustuvat markkinahintoihin, tai tulevien kassavirtojen diskontattuihin arvoihin.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus arvostetaan joko FIFOperiaatteen mukaan laskettuun hankintahintaan, tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon kuitenkin niin, että aineiden ja tarvikkeiden arvostuksessa on käytetty myös standardihintoja. Puolivalmisteet on arvostettu valmistuskustannuksiin.

Keskeneräiset työt sisältävät tilinpäätöspäivään mennessä kertyneet muuttuvat kustannukset sekä töille kohdistuvan osuuden valmistuksen ja asennuksen kiinteistä menoista. Vaihto-omaisuus esitetään taseessa bruttomääräisenä kuitenkin siten, että keskeneräisiin töihin kohdistuvat asiakkailta saadut ennakkomaksut esitetään lyhytaikaisten varojen ryhmässä. Vaihto-omaisuuden arvossa huomioidaan epäkuranttiudesta johtuva arvonalentuminen.

Myyntisaamiset

Myyntisaamiset arvostetaan alkuperäisen laskutetun määrän mukaisesti. Epävarmoihin saataviin liittyen kirjataan arvonalentuminen tapauskohtaisen riskiarvion sekä historiallisen kokemuksen perusteella.

Johdannaisvarat

Johdannaisvarat, lukuunottamatta IAS 39 suojauslaskennan alaisia termiinisopimuksia, arvostetaan tulosvaikutteisesti käypään arvoon. Käyvän arvon muutokset kirjataan sen kauden tulokseen jonka aikana ne syntyvät.

Lainasaamiset ja talletukset

Konsernin lainasaamiset ja talletukset, joilla on kiinteä eräpäivä, arvostetaan hankintahintaan käyttäen efektiivisen koron menetelmää ja ne, joilla ei ole kiinteää eräpäivää, arvostetaan hankintahintaan.

Lainoihin ja talletuksiin kirjataan arvonalentuminen niissä tapauksissa, joissa kirjanpidon tasearvo on korkeampi kuin niistä arvioitu kerrytettävissä oleva rahamäärä.

Rahavarat

Rahat ja pankkisaamiset sisältävät käteisvaroja ja lyhytaikaisia pankkitalletuksia. Käytety shekkitililuotot on esitetty muissa lyhytaikaisissa veloissa. Yli kolmen kuukauden pituiset pankkitalletukset sisältyvät lyhytaikaisiin lainasaamisiin ja talletuksiin.

Työsuhde-etuudet

Konsernilla on lukuisia eläkejärjestelyjä, jotka noudattavat eri maiden paikallisia säännöstöjä ja käytäntöjä. Nämä järjestelyt luokitellaan joko maksu- tai etuuspohjaisiksi järjestelyiksi. Eläkejärjestelyt rahoitetaan yleensä työntekijöiden ja asianomaisten konserniyhtiöiden suorituksina eläkevakuutusyhtiöille, tai -rahastoille perustuen riippumattomien vakuutusmatemaatikkojen laskelmiin. Konsernin suoritukset maksupohjaisiin järjestelyihin kirjataan kuluksi sille tilikaudelle, jota veloitus koskee. Etuuspohjaisissa järjestelyissä eläkekustannukset määritetään käyttäen ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää (projected unit credit method). Tämän menetelmän mukaan eläkemenot kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi jaksottaen kustannukset työntekijöiden palvelusajalle auktorisoitujen vakuutusmatemaatikkojen säännönmukaisesti tekemien laskelmien ja järjestelyistä johtuvien velvoitteiden ja järjestelyihin kuuluvien varojen arvostusten perusteella.

Eläkevastuuna esitetään tulevien eläkemaksujen nykyarvo tilinpäätöspäivänä vähennettynä järjestelyyn kuuluvien varojen tilinpäätöspäivän käyvällä arvolla, ja oikaistuna kirjaamattomilla vakuutusmatemaattisilla voitoilla, tai tappioilla. Vakuutusmatemaattisten etuuspohjaisten eläkevastuulaskelmien diskonttokorkokanta määräytyy markkinakorkokannan mukaan.

Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan henkilöiden keskimääräiselle jäljellä olevalle palvelusajalle siltä osin kuin ne ylittävät suuremman seuraavista: 10 prosenttia eläkevelvoitteesta tai 10 prosenttia varojen käyvästä arvosta. Työkyvyttömyyseläkevastuu, jonka määrä riippuu työntekijän palvelusajasta, arvostetaan sillä perusteella, miten todennäköistä työkyvyttömyyseläkekorvauksen suorittaminen on sekä minkä pituiselta palvelusajalta korvausta maksetaan.

Varaukset

Varaus merkitään taseeseen, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena olemassa oleva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite ja on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää taloudellista suoritusta, tai aiheuttaa taloudellisen menetyksen ja velvoitteen määrä on luotettavasti arvioitavissa. Varauksen kirjaamiseen liittyy johdon arvioita velvoitteen todennäköisyydestä ja määrästä.

Takuuvaraukset sisältävät tuotteiden korjaamisesta, tai korvaamisesta aiheutuvat kustannukset, mikäli takuuaikaa on tilinpäätöspäivänä jäljellä. Takuuvaraukset määritellään historiallisen kokemuksen perusteella.

Toiminnan uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan kaudelle, jolloin uudelleenjärjestelyä koskeva asianmukainen suunnitelma on laadittu; jolloin on olemassa näyttöä siitä, että suunnitelman toimeenpano aloitetaan ja suunnitelmasta on asianmukaisesti tiedotettu.

Tappiollisista projekteista tehdään varaus, kun on todennäköistä, että kustannukset ylittävät arvioidun kokonaismyyntihinnan. Todennäköinen tappio kirjataan kuluksi välittömästi.

Muut varaukset sisältävät eriä, jotka liittyvät mm. irtisanomis- ja työttömyys- sekä muihin työsuhteisiin liittyviin menoihin sekä myytyihin liiketoimintoihin.

Johdannaisvelat

Johdannaisvelat, lukuunottamatta IAS 39 suojauslaskennan alaisia termiinisopimuksia, arvostetaan tulosvaikutteisesti käypään arvoon. Käyvän arvon muutokset kirjataan sen kauden tulokseen, jonka aikana ne syntyvät.

Lainat

Lainat merkitään taseeseen hankintamenoon transaktiokustannuksilla vähennettynä. Korot jaksotetaan tuloslaskelmaan velan juoksuajalle käyttäen efektiivisen koron menetelmää.

Osakekohtainen tulos

Osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos keskimääräisellä painotetulla osakemäärällä, jota laskettaessa on vähennetty konsernin hallussa kulloinkin olevat omat osakkeet. Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos on laskettu takaisin ostettujen osakkeiden menetelmällä (treasury stock method). Tällöin optiot oletetaan käytetyiksi tilikauden alussa, tai sen jälkeisenä liikkeellelaskupäivänä ja saaduilla varoilla oletetaan ostetun omia osakkeita tilikauden keskimääräisellä markkinahinnalla. Laimennusvaikutusta laskettaessa osakkeiden lukumäärän painotetussa keskiarvossa ei oteta huomioon optioita, jotka on laskettu liikkeeseen ehdollisesti riippuen tulevien tilikausien liikevaihdosta ja liikevoitosta ja joiden ehdot eivät tilinpäätöshetkellä täyty. Ulkona olevia optioita ei oteta huomioon osakekohtaista tulosta laskettaessa, jos optioiden toteutushinta ylittää osakkeiden keskimääräisen markkina-arvon kauden aikana.

Oma pääoma

Kun KONE ostaa omia osakkeitaan, osakkeista maksettu vastike sekä hankintaan liittyvät kustannukset vähentävät omaa pääomaa. Kun nämä osakkeet myydään, osakkeista saatu vastike, josta on vähennetty suorat transaktiokustannukset, merkitään omaan pääomaan.

Osinko

Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamaa osinkoa ja voitonjakoa ei ole vähennetty jakokelpoisesta omasta pääomasta ennen yhtiökokouksen hyväksyntää.

Osakeperusteiset maksut

2007 optio-ohjelman optio-oikeudet arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä oikeuden syntymisajanjakson aikana. Kuluksi kirjattava määrä perustuu konsernin arvioon tulevien optioiden määrästä syntymisajanjakson lopussa. Käypä arvo määritetään Black-Scholes-hinnoittelumallilla. Ei-markkinaperusteisten ehtojen (liikevaihdon ja liikevoiton kasvutavoitteet) vaikutuksia ei sisällytetä option käypään arvoon, vaan ne otetaan huomioon niiden optioiden määrissä, joihin oletetaan syntyvän oikeus syntymisajanjakson lopussa. Konserni päivittää oletuksen lopullisesta optioiden määrästä jokaisena tilinpäätöspäivänä. Arvioiden muutokset kirjataan tuloslaskelmaan. Kun optio-oikeuksia käytetään, osakemerkintöjen perusteella saadut rahasuoritukset (mahdollisilla transaktiomenoilla oikaistuna) kirjataan omaan pääomaan.

KONE Oyj:n hallitus on myöntänyt konsernin ylimmälle johdolle osakepalkkiojärjestelmän, joka sisältää sekä B-sarjan osakkeina maksettavan että rahana maksettavan etuuden, jos ohjelman ehdot täyttyvät. Osakkeina maksettavan etuuden käypä arvo on osakkeen arvo myöntämishetkellä ja se kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä oikeuden syntymisajanjakson aikana. Kuluksi kirjattava määrä perustuu konsernin arvioon tulevien osakkeina maksettavien etuuksien määrästä syntymisajanjakson lopussa. Ei-markkinaperusteisten ehtojen (liikevaihdon ja liikevoiton kasvutavoitteet) vaikutuksia ei sisällytetä etuuksien käypään arvoon, vaan ne otetaan huomioon niiden osakkeiden määrissä, joihin oletetaan syntyvän oikeus oikeuden syntymisajanjakson lopussa. Konserni päivittää oletuksen lopullisesta osakkeiden määrästä jokaisena tilinpäätöspäivänä. Arvioiden muutokset kirjataan tuloslaskelmaan. Rahana maksettava etuus on järjestelystä aiheutuvien verojen ja veronluonteisten maksujen määräinen ja se kirjataan velaksi myöntämishetkellä ja jokaisena tilinpäätöshetkenä, arvioitujen osakkeina maksettavien etuuksien perusteella ja jaksotetaan kertyneen työajan mukaan. Arvioiden muutokset kirjataan tuloslaskelmaan.

2. Rahoitusriskit ja -instrumentit

KONEen liiketoimintaan liittyy rahoitusriskejä kuten valuutta-, korko-, rahoitus- ja maksuvalmiusriskit, vastapuoliriskit ja operatiiviset luottoriskit. Näitä rahoitusriskejä hallitaan osana KONEen kokonaisriskienhallintaa. KONEen rahoitusyksikkö hoitaa keskitetysti konsernin rahoitusriskien hallinnan hallituksen vahvistaman rahoituspolitiikan mukaisesti. Rahoituspolitiikka perustuu hallituksen määrittelemiin riskienhallinnan pääperiaatteisiin.

Valuuttariskit

KONE toimii kansainvälisesti ja sen liiketoimintaan liittyy valuuttakurssivaihteluista aiheutuvia riskejä, eli transaktio- ja translaatioriskejä. Transaktioriski syntyy ostojen ja myyntien rahavirroista. Translaatioriskit syntyvät ulkomaisten tytäryhtiöiden tuloslaskelmien ja tase-erien muuntamisesta euroiksi.

Merkittävässä osassa KONEen liiketoimintoja, erityisesti huoltoliiketoiminnassa, sekä tuotot että kulut ovat paikallisessa valuutassa. Tallöin transaktioriski ei ole oleellinen. Liiketoiminnoissa, jossa tuotot ja materiaalikustannukset ovat eri valuutoissa, konsernin periaatteena on suojata alkuperäinen transaktioriski kokonaan siten, että solmittuihin, tulevaisuudessa erittäin todennäköisesti toteutuviin myynti- ja ostosopimuksiin liittyvän valuuttakurssiriskien vaikutus eliminoidaan, ja liiketoiminnalle annetaan aikaa reagoida ja mukautua valuuttakurssitason vaihteluun.

Liiketoimintayksiköt vastaavat alkuperäisen transaktioriskin suojaamisesta ja ottavat huomioon valuuttakurssien vaikutukset määritellessään, mitä valuuttoja käytetään vienti- ja tuontihinnoittelussa sekä laskutuksessa. Konserniyhtiöt suojaavat sitovat sopimuksensa ja ennakoitujen kvartaalipohjaisten ostojen ja myyntien rahavirrat konsernin sisäisillä termiinisopimuksilla ja raportoivat kuukausittain transaktioriskipositionsa konsernin rahoitusyksikölle. Sitovat sopimukset suojataan kattavasti koko sopimuskaudelle ja ennakoidut myyntien sekä ostojen rahavirrat 6–12 kuukaudeksi. Konsernin rahoitusyksikkö on vastuussa valuuttariskin ulkoisesta kattamisesta.

Suojauslaskentaa sovelletaan tytäryhtiöissä, joilla on paljon valuuttakauppoja. Muut yhtiöt eivät sovella suojauslaskentaa. Kassavirtojen suojausinstrumentti on valuuttatermiini. Valtaosa suojatuista kassavirroista on USD-, GBP-, AUD-, CNYja SEK -määräisiä ja niiden odotetaan realisoituvan vuoden sisällä. Joidenkin pitkäaikaisten projektien odotetaan realisoituvan kahden vuoden sisällä.

Lisätietoa

Merkittävimmät KONEen liiketoimintaan kohdistuvat riskit ja epävarmuustekijät on kuvattu hallituksen toimintakertomuksessa, riskienhallintaosiossa s. 56 ja pääomanhallintaosiossa s. 62.

Rahoitusinstrumenttien valuuttariskien herkkyysanalyysi IFRS 7:n mukaan

Valuuttojen herkkyysanalyysi perustuu muissa kuin kunkin konserniyhtiön omassa toimintavaluutassa oleviin eriin taseessa tilinpäätöshetkellä. Kuitenkin USD/EUR positiot eri maista on kerätty riville USD/EUR. Analyysi sisältää vain rahoitusinstrumenteista johtuvat riskit.

Ulkomaan valuutan määräiset erät, jotka eivät ole rahoitusinstrumenttejä, kuten ennustetut todennäköiset ostot tai myynnit eivät ole mukana, sen sijaan rahoitusinstrumentit, kuten termiinit joita käytetään näiden positioiden kattamiseen sisältyvät analyysiin. Valuuttojen kurssien kohtuullisen mahdolliseksi muutokseksi on arvioitu +/- 10 %. Merkittävimmät positiot on esitetty alla olevassa taulukossa. Taulukko ei sisällä euron ulkopuolisten valuuttojen keskinäisiä positioita, paitsi CNY/USD. Valuuttariskien herkkyysanalyysi on laskettu ennen veroja.

Erityyppisten johdannaissopimusten nimellis- ja käyvät arvot esitetään kohdassa johdannaissopimukset.

			31.12.2009					31.12.2008
		Valuuttakurssin muutos -10 %		muutos +10 %	Valuuttakurssin			Valuuttakurssin muutos -10 %		Valuuttakurssin muutos +10 %
			Vaikutus		Vaikutus			Vaikutus		Vaikutus
		Vaikutus	omaan	Vaikutus	omaan		Vaikutus	omaan	Vaikutus	omaan
		voit	pää	voit	pää		voit	pää	voit	pää
Me	Positio	toon	omaan	toon	omaan	Positio	toon	omaan	toon	omaan
USD/EUR	-32	-0,5	3,7	0,5	-3,7	-130	5,5	6,4	-6,7	-7,8
GBP/EUR	-39	-0,3	4,2	0,3	-4,2	-42	-0,4	4,2	0,5	-5,1
AUD/EUR	-11	0,0	1,1	0,0	-1,1	-30	-0,7	3,5	0,9	-4,3
SEK/EUR	-13	1,3	0,0	-1,3	0,0	200	4,2	-22,4	-5,1	27,3
PLN/EUR	-38	3,8	0,0	-3,8	0,0
CNY/EUR	-27	2,6	0,0	-2,6	0,0	21	2,1	-	-2,6	-
HKD/EUR	-13	1,3	0,0	-1,3	0,0	-29	0,4	2,2	-0,5	-2,7
SGD/EUR	-4	0,3	0,1	-0,3	-0,1	-19	0,9	0,8	-1,1	-0,9
RUB/EUR	0	0,0	0,0	0,0	0,0	-15	1,4	-	-1,7	-
EUR-positiot	-177	8,5	9,1	-8,5	-9,1	-44	13,4	-5,3	-16,3	6,5
CNY/USD	56	1,6	-7,2	-1,6	7,2
USD-positiot	56	1,6	-7,2	-1,6	7,2

Korkoriskit

Korkotason muutosten vaikutukset korollisten saatavien ja velkojen arvoon eri valuutoissa aiheuttavat korkoriskin. Lainasalkun ja rahoituksen sijoitussalkun korkoriskiä hallitaan muuttamalla korkoperiodeja sekä duraatioita. 31.12.2009 KONEen nettovelka oli -504,7 (-58,3) miljoonaa euroa. Rahoituksen sijoitussalkku oli sijoitettu alle vuoden pituisiin maturiteetteihin. Korkojohdannaisia ei ollut käytössä 31.12.2009.

Rahoitusinstrumenttien korkoriskien herkkyysanalyysi IFRS 7:n mukaan

Korkoriskianalyysia laadittaessa on käytetty seuraavia oletuksia. Herkkyysanalyysi edustaa kohtuullisen mahdollisena pidetyn muutoksen (+/- 1 %) vaikutusta nettovoittoon ennen veroja. Korkotason muutoksen vaikutus on laskettu vuoden lopun korollisen alle vuoden korkoperiodiin sidotun lainan määrälle, ts. nettovelan on oletettu pysyvän vuoden lopun tasolla koko tilikauden ajan. Alle vuoden pituiseen korkoperiodiin sidottu nettovelka oli -530,0 miljoonaa euroa 31.12.2009 (-222,4). Vuoden 2009 lopussa korkotason 1 %:n muutos merkitsisi +/- 5,3 miljoonaa euroa (+/-2,2).

Rahoitus- ja maksuvalmiusriskit Ennakkomaksujen tehokas käyttö asiakassopimuksissa on tärkein maksuvalmiusriskin hallintakeino. Sen lisäksi, rahoitus- ja maksuvalmiusriskien hallitsemiseksi ja arvioitujen rahoitustarpeiden kattamiseksi, KONEella on 500 miljoonan yritystodistusohjelma ja 350 miljoonan euron voimassaolevat sitovat kahdenkeskiset luottolimiitit 31.12.2009.

Rahoitusvelvoitteiden erääntymisanalyysi

		Erääntyminen 31.12.2009					Erääntyminen 31.12.2008
		< 1	1–5	> 5		< 1	1–5	> 5
Me		vuotta	vuotta		vuotta Yhteensä	vuotta	vuotta		vuotta Yhteensä
Lainat	Takaisinmaksut	7,3	16,1	11,1	34,5	11,5	160,2	12,2	183,9
	Korkomaksut	0,8	3,3	0,2	4,3	1,0	25,3	0,6	26,9
Johdannaisvelat/varat	Pääomamaksut	603,0	18,6	-	621,6	681,8	168,0	-	849,8
	Pääomatulot	-583,2	-18,1	-	-601,3	-707,4	-142,7	-	-850,1
	Korkomaksut	0,7	-	-	0,7	2,3	0,7	-	3,0
	Korkotulot	-2,2	-	-	-2,2	-5,5	-2,2	-	-7,7
Lyhytaikaiset lainat	Takaisinmaksut	88,5	-	-	88,5	111,9	-	-	111,9
ja muut velat	Korkomaksut	0,2	-	-	0,2	2,4	-	-	2,4
Ostovelat	Maksut	252,5	-	-	252,5	282,2	-	-	282,2
Siirtovelat	Maksut	447,1	-	-	447,1	412,7	-	-	412,7
Yhteensä	Maksut yhteensä	1 400,1	38,0	11,3	1 449,4	1 505,8	354,2	12,8	1 872,8
	Tulot yhteensä	-585,4	-18,1	-	-603,5	-712,9	-144,9	-	-857,8
	Nettomaksut	814,7	19,9	11,3	845,9	792,9	209,3	12,8	1 015,0

Korolliset velat ja velkarakenne

Me		31.12.2009				Limiitin erääntymisvuosi					31.12.2008
Lainatyyppi	Nostettu määrä	ton määrä Nostama	Yhteensä	2010	2011	2012	2013	2014	hemmin Myö	Nostettu määrä	ton määrä Nostama	Yhteensä
Lainasitoumukset		0,0 350,0 350,0		180,0		50,0 120,0	-	-	-		48,0 302,0 350,0
						Lainan erääntymisvuosi
				2010	2011	2012	2013	2014	hemmin Myö
Pitkäaikaiset lainat	17,0	-	17,0	1,0	1,4	1,3	1,1	1,1	11,1	164,1		- 164,1
Rahoitusleasingvelat	17,5	-	17,5	6,3	5,6	3,6	1,7	0,3	-	19,8	-	19,8
Lyhytaikaiset lainat	0,0	-	0,0	0,0	-	-	-	-	-	48,0	-	48,0
Käytetyt pankkilimiitit	88,5	-	88,5	88,5	-	-	-	-	-	63,9	-	63,9
Korolliset velat yhteensä	123,0		- 123,0	95,8	7,0	4,9	2,8	1,4	11,1	295,8		- 295,8
Lainat ja nostamattomat limiitit yhteensä		123,0 350,0 473,0									295,8 302,0 597,8

Vastapuoliriskit

KONEella on merkittäviä varoja rahavaroissa ja lyhytaikaisissa sijoituksissa. Rahavarat olivat 204,9 miljoonaa euroa 31.12.2009 (147,8) ja lyhytaikaiset talletukset 414,8 miljoonaa euroa 31.12.2009 (192,3). Vastapuolipankkeja valitessa ja kassavarojen sijoituksissa hyväksytään vain vastapuolet, joilla on korkea luottokelpoisuus. Vastapuolilimiitit tarkistetaan säännöllisesti KONEen hallituksessa. Johdannaissopimuksia solmitaan ainoastaan johtavien pankkien ja luottolaitosten kanssa.

Luottoriskien hallinta

Asiakkailta tuleviin maksuihin liittyvä luottoriski muodostuu myyntisaamisiin liittyvästä riskistä. Luottoriskiä hallitaan toimimalla KONEen tarjouksesta maksuun -prosessin mukaisesti. Tämä prosessi määrittelee toimintamallin tarjouksille, valtuutuksille ja luotonhallinnalle. Myyntisaamisiin liittyviä luottoriskejä vastaan suojaudutaan käyttämällä asiakkaiden kanssa maksuehtoja, jotka perustuvat ennakkomaksuihin, rembursseihin ja takauksiin. Konsernilla on laaja asiakaskunta, joka jakautuu usealle markkina-alueelle. Johdon arvion mukaan konsernin luottoriskeissä ei ole merkittäviä asiakaskohtaisia, vastapuolikohtaisia, eikä maantieteellisiä keskittymiä. Luottoriskin enimmäismäärä on myyntisaamisten kirjanpitoarvo.

Ennakkolaskusaamisten ja myyntisaamisten laatua arvioidaan KONEen luotonhallintapolitiikan mukaan. Tämän politiikan mukaisesti säännöt saamisten laadun arvioinnille on määritetty erikseen uusien laitteiden liiketoiminnalle sekä huolto- ja modernisointiliiketoiminnalle. Saamisten laatua arvioidaan yleisesti ikääntymisen perusteella luottoriskin kasvaessa sitä mukaan kun saamiset vanhenevat sekä myös yksittäisten asiakaskohtaisten analyysien perusteella, jotta mahdollisesti yksittäisistä asiakaskohtaisista syistä johtuva alempi luottokelpoisuus on tunnistettavissa. Myyntisaamisten arvonalentumistappio kirjataan saamisten laadun arvioinnin perusteella. Alaskirjattujen myyntisaamisten määrä tilikauden lopussa oli 74,8 (69,2) miljoonaa euroa. Alaskirjausten kasvu johtuu yleisen heikon taloustilanteen aiheuttamasta asiakasriskien kasvusta.

Myyntisaamisten ikäjakauma

arvonalentumiskirjausten jälkeen, Me	31.12.2009	31.12.2008
Ei-erääntyneet ja alle yhden kuukauden erääntyneet saamiset 1)	590,7	511,8
1–3 kuukautta erääntyneet 1)	112,4	126,4
3–6 kuukautta erääntyneet 1)	79,8	92,0
Yli 6 kuukautta erääntyneet	54,1	59,2
Myyntisaamisten tasearvo	837,0	789,4

1) Näistä saatavista ei ole kirjattu olennaisia arvonalentumisia.

Rahoitusvarojen ja -velkojen arvot luokittain

		Liite	kirjattavat rahoitus tulosvaikutteisesti Käypään arvoon varat ja -velat	Lainat ja saamiset	Myytävissä olevat sijoitukset	rahoitusvelat Muut	yhteensä Tasearvo
2009 Tase-erä, Me Pitkäaikaiset varat
Osakkeet ja osuudet		15	131,2 1)				131,2
Myytävissä olevat sijoitukset		16			5,5		5,5
Pitkäaikaiset lainasaamiset	I	17		1,6			1,6
Lyhytaikaiset varat
Myyntisaamiset				837,0			837,0
Johdannaisvarat			4,6 2)				4,6
Korkojaksotukset				2,0			2,0
Huoltosopimusjaksotukset				18,0			18,0
Laskuttamattomat myyntisaamiset				43,6			43,6
Lyhytaikaiset talletukset ja lainasaamiset	I	17		421,2			421,2
Rahavarat	I			204,9			204,9
Rahoitusvarat yhteensä			135,8	1 528,3	5,5	-	1 669,6
Pitkäaikainen vieras pääoma
Lainat	I	2				27,2	27,2
Lyhytaikainen vieras pääoma
Pitkäaikaisten lainojen seuraavan
vuoden lyhennykset	I	2				7,3	7,3
Lyhyaikaiset lainat ja muut velat	I	2				88,5	88,5
Ostovelat						252,5	252,5
Johdannaisvelat			24,6 3)				24,6
Korkojaksotukset						0,1	0,1
Jälkikustannukset						206,5	206,5
Palkka- ja sosiaalikulujaksotukset						240,6	240,6
Rahoitusvelat yhteensä			24,6	-	-	822,7	847,3

Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot eivät poikkea oleellisesti niiden tasearvoista. I-kirjaimella merkityt taserivit sisältyvät korollisiin nettovelkoihin.

1) IFRS 7:n mukainen käyvän arvon taso 3; johdon arvioihin perustuva arvostus.

2) Sisältää IAS 39-suojauslaskennan alaisia valuuttatermiinejä 1,8 miljoonaa euroa.

3) Sisältää IAS 39-suojauslaskennan alaisia valuuttatermiinejä 3,0 miljoonaa euroa.

2008 Tase-erä, Me		Liite	kirjattavat rahoitus tulosvaikutteisesti Käypään arvoon varat ja -velat	Lainat ja saamiset	Myytävissä olevat sijoitukset	rahoitusvelat Muut	yhteensä Tasearvo
Pitkäaikaiset varat
Osakkeet ja osuudet		15	149,9 1)				149,9
Myytävissä olevat sijoitukset		16			5,6		5,6
Pitkäaikaiset lainasaamiset	I	17		2,3			2,3
Lyhytaikaiset varat
Myyntisaamiset				789,4			789,4
Johdannaisvarat			29,0 2)				29,0
Korkojaksotukset				2,2			2,2
Huoltosopimusjaksotukset				25,1			25,1
Laskuttamattomat myyntisaamiset				54,4			54,4
Lyhytaikaiset talletukset ja lainasaamiset	I	17		204,0			204,0
Rahavarat	I			147,8			147,8
Rahoitusvarat yhteensä			178,9	1 225,2	5,6	-	1 409,7
Pitkäaikainen vieras pääoma
Lainat	I	2				172,4	172,4
Lyhytaikainen vieras pääoma
Pitkäaikaisten lainojen seuraavan
vuoden lyhennykset	I	2				11,5	11,5
Lyhyaikaiset lainat ja muut velat	I	2				111,9	111,9
Ostovelat						282,2	282,2
Johdannaisvelat			39,6 3)				39,6
Korkojaksotukset						12,3	12,3
Jälkikustannukset						180,6	180,6
Palkka- ja sosiaalikulujaksotukset						232,1	232,1
Rahoitusvelat yhteensä			39,6	-	-	1 003,0	1 042,6

Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot eivät poikkea oleellisesti niiden tasearvoista.

I-kirjaimella merkityt taserivit sisältyvät korollisiin nettovelkoihin.

1) IFRS 7:n mukainen käyvän arvon taso 3; omaisuuserät, joiden käyvät arvot eivät perustu todettavissa oleviin markkinatietoihin.

2) Sisältää IAS 39-suojauslaskennan alaisia valuuttatermiinejä 15,9 miljoonaa euroa.

3) Sisältää IAS 39-suojauslaskennan alaisia valuuttatermiinejä 3,8 miljoonaa euroa.

Johdannaissopimukset

Johdannaissopimusten käyvät arvot, Me	Johdannais varat 31.12.2009	Johdannais - velat 31.12.2009	Netto käypä arvo 31.12.2009	Netto käypä arvo 31.12.2008
Valuuttatermiinit 1)
IAS 39-suojauslaskennan alaiset kassavirtasuojaukset	1,8	3,0	-1,2	10,5
IAS 39-suojauslaskennan alaiset nettoinvestointisuojaukset	-	-	-	1,6
muut suojaukset	2,4	3,8	-1,4	-1,2
Valuuttaoptiot	-	-	-	0,4
Valuutan- ja koronvaihtosopimukset, maturiteetti alle vuoden 1)
IAS 39-suojauslaskennan alaiset nettoinvestointisuojaukset	-	-	-	-
muut suojaukset	-	17,0	-17,0	1,8
Valuutan- ja koronvaihtosopimukset, maturiteetti 1–3 vuotta
IAS 39-suojauslaskennan alaiset nettosuojaukset	-	-	-	-
Muut suojaukset	-	-	-	-22,7
Sähkötermiinit 2)	0,4	0,8	-0,4	-1,0
Yhteensä	4,6	24,6	-20,0	-10,6

Johdannaissopimusten nimellisarvot, Me	31.12.2009	31.12.2008
Valuuttatermiinit
IAS 39-suojauslaskennan alaiset kassavirtasuojaukset	143,4	204,0
IAS 39-suojauslaskennan alaiset nettoinvestointisuojaukset	-	26,8
muut suojaukset	345,0	384,9
Valuuttaoptiot	-	90,4
Valuutan- ja koronvaihtosopimukset, maturiteetti alle vuoden
IAS 39-suojauslaskennan alaiset nettoinvestointisuojaukset	-	-
muut suojaukset	113,1	23,6
Valuutan- ja koronvaihtosopimukset, maturiteetti 1–3 vuotta
IAS 39-suojauslaskennan alaiset nettosuojaukset	-	-
Muut suojaukset	-	113,1
Sähkötermiinit	5,3	4,7
Yhteensä	606,8	847,5

Valuuttaoptioihin ja sähkötermiineihin ei ole sovellettu IAS 39-suojauslaskentaa.

Johdannaissopimukset on tehty suojaustarkoituksessa KONE-konsernin valuuttasuojauspolitiikan mukaisesti.

Johdannaisvarat ja -velat on esitetty niiden pääasiallisen luonteensa mukaisesti taseen lyhytaikaisten varojen siirtosaamisissa ja lyhytaikaisten velkojen siirtoveloissa.

• 1) IFRS 7:n mukainen käyvän arvon taso 2; instrumentit, joiden käypä arvo on todettavissa joko suoraan (ts. hintana) tai epäsuorasti (ts. hinnasta johdettuna).
• 2) IFRS 7:n mukainen käyvän arvon taso 1; täysin samanlaisten varojen ja velkojen noteeratut (oikaisemattomat) hinnat toimivilla markkinoilla.

3. Hankitut liiketoiminnot

KONE osti useita yrityksiä tilikauden aikana. Ostetut yritykset olivat pääasiassa hissien, liukuportaiden ja rakennusten automaattiovien huoltoon keskittyneitä yhtiöitä. Ostetut yritykset eivät ole olennaisia konsernitilinpäätöksen kannalta. Vuonna 2009 toteutuneiden yrityskauppojen kautta kertyneellä liikevaihdolla ei ole olennaista vaikutusta konsernin tilikauden liikevaihtoon. Hankittujen yhtiöiden varojen ja velkojen käyvät arvot eivät eronneet merkittävästi niiden kirjanpitoarvosta ennen hankintaa.

3.1 Merkittävimmät yritysostot Tilikauden aikana KONEen merkittävimmät yritysostot olivat arvoltaan yhteensä 32,8 (53,2) miljoonaa euroa ja ne lisäsivät liikearvoa 31,7 (51,8) miljoonaa euroa. Hankituista yhtiöistä hankittiin 100 % omistusosuus. Yritysostot maksetaan käteisellä, ja yleensä niihin sisältyy ehdollinen kauppahinta. Näihin merkittävimpiin yritysostoihin kuuluivat FairWay Elevator (Yhdysvallat) ja Excel Elevator (Yhdysvallat). Merkittävimmät yritysostot on esitetty seuraavassa taulukossa. Niiden kautta kertynyt liikevaihto oli 13,2 (27,0) miljoonaa euroa. Liitetiedossa 11 on lisätietoa liikearvosta.

Hankittujen yhtiöiden varat ja velat, Me:	1.1.–31.12.2009	1.1.–31.12.2008
Aineeton käyttöomaisuus	-	0,0
Aineellinen käyttöomaisuus	0,2	0,6
Vaihto-omaisuus	0,7	3,0
Myyntisaamiset	2,0	4,5
Rahavarat	1,0	1,7
Varat yhteensä	3,9	9,8
Eläkevastuut	-	0,0
Korolliset lainat	-	0,1
Varaukset	0,0	0,0
Muut velat	2,8	8,3
Velat yhteensä	2,8	8,4
Nettovarat	1,1	1,4
Kumulatiivinen hankintahinta	32,8	53,2
Liikearvo	31,7	51,8
Vähemmistöosuudet	-	0,0

3.2 Pienet yritysostot

Tilikauden aikana KONE teki pieniä yritysostoja yhteensä 13,2 (6,8) miljoonalla eurolla, mistä 12,8 (6,5) miljoonaa euroa kohdistettiin muihin aineettomiin hyödykkeisiin sisältyville huoltosopimuksille. Huoltosopimukset poistetaan viidessä vuodessa. Liitetieto 12 sisältää lisää tietoa muista aineettomista hyödykkeistä.

4. Valmistusasteen mukainen tuloutus

Konsernin tilikauden liikevaihto sisältää 274,4 (206,7) miljoonaa euroa myyntiä valmistusasteen mukaisesti tuloutetuille pitkäaikaishankkeille. Valmistusasteen mukaisen tuloutuksen vaikutus konsernin tilikauden liikevaihtoon oli 25,0 (38,2) miljoonaa euroa verrattuna projektien luovutuksen mukaiseen tuloutukseen. Konsernitase sisältää 43,6 (54,4) miljoonaa euroa laskuttamattomia myyntisaamisia ja 28,6 (34,7) miljoonaa euroa saatuja ennakoita keskeneräisille pitkäaikaishankkeille.

5. Kulut

Me	1.1.–31.12.2009	1.1.–31.12.2008
Keskeneräisten töiden muutos	40,7	-88,3
Välittömät materiaalit ja muut ulkopuoliset palvelut	1 736,2	1 783,9
Muut tuotannon kulut	361,3	380,1
Palkat	1 095,8	1 076,4
Muut henkilöstösivukulut	374,8	376,8
Eläkekulut	100,0	84,5
Vuokrakulut	75,4	73,0
Muut kulut 1)	319,6	357,6
Kertaluonteinen uudelleenjärjestelykulu 2)	33,6	-
Kulut yhteensä	4 137,4	4 044,0
Muut tuotot 3)	24,6	64,4
Poistot (Liite 6)	62,2	64,8
Arvonalentumiset (Liite 11)	2,0	-
Kulut ja poistot yhteensä	4 177,0	4 044,4

1) Sisältää vuokria ja toimitiloihin liittyviä kuluja, konsultoinnista, ulkopuolisista palveluista ja IT:stä syntyneitä kuluja sekä muita sekalaisia kuluja.

2) Sisältää pääasiassa irtisanomiskorvauksia ja irtisanomisajan palkkoja sekä vuokrasopimusten ennenaikaisista irtisanomisista johtuvia kuluja liittyen kiinteiden kustannusten sopeuttamisohjelmaan.

3) Sisältää vuokratuloja, saadut avustukset, viivästyskorkoja, käyttöomaisuuden ja romun myyntituottoja ja muita sekalaisia tuloja sekä Toshiba Elevator and Building Systems Corporation (TELC) -sijoituksen suojaamiseksi tehtyjen johdannaisten käyvän arvon muutoksen. Vastaava TELC käyvän arvon muutos on kirjattu muihin kuluihin.

Me	1.1.–31.12.2009	1.1.–31.12.2008
Kuluihin sisältyvät tutkimus- ja kehityskulut	62,0	58,3
Osuus liikevaihdosta, %	1,3	1,3

Tilintarkastajien palkkiot, Me	1.1.–31.12.2009	1.1.–31.12.2008
PricewaterhouseCoopers -ketjuun kuuluville yhtiöille
Tilintarkastus	2,0	2,1
Tilintarkastajien lausunnot	0,0	0,0
Veropalvelut	1,3	1,3
Muut palvelut	0,5	0,5
Yhteensä	3,8	3,9

1.1.–31.12.2009	1.1.–31.12.2008
13,1	13,6
8,0	7,7
5,7	5,8
35,4	37,7
62,2	64,8

7. Rahoitustuotot ja -kulut

Me	1.1.–31.12.2009	1.1.–31.12.2008
Osinkotuotot	15,7	4,5
Korkotuotot
Valuutanvaihtosopimusten käyvän arvon muutos
(korkojen muutoksesta johtuva osuus)	-	3,8
Nettokorkotuotot tuloksen kautta käypään arvoon
arvostettavista rahoitusvaroista (valuutanvaihtosopimuksista)	3,0	3,2
Korkotuotot lainasaamisista	7,4	10,5
Muut rahoitustuotot	0,5	0,8
Valuuttakurssivoitot, netto 1)	2,2	1,6
Rahoitustuotot	28,8	24,4
Korkokulut
Valuutanvaihtosopimusten käyvän arvon muutos
(korkojen muutoksesta johtuva osuus)	-1,2	-
Nettokorkokulut tuloksen kautta käypään arvoon
arvostettavista rahoitusveloista (valuutanvaihtosopimuksista)	0,0	0,0
Korkokulut muista rahoitusveloista	-5,1	-18,4
Muut rahoituskulut 2)	-2,7	-3,2
Rahoituskulut	-9,0	-21,6
Rahoitustuotot ja -kulut	19,8	2,8

1) Valuuttakurssivoitot, netto, sisältää kurssieroja lainoista ja muista saamisista 5,1 (-5,3) miljoonaa euroa ja valuuttakurssieroja johdannaisinstrumenteista -2,9 (9,2) miljoonaa euroa.

2) Sisältää kahdenvälisten luottolimiittien luotonvarausprovisioita 0,3 (0,2) miljoonaa euroa pankki- ja pankkitakauskuluja 2,4 (3,0) miljoonaa euroa.

8. Tuloverot

Tuloslaskelman verot, Me	1.1.–31.12.2009	1.1.–31.12.2008
Tilikauden suoriteperusteiset verot	152,2	143,8
Laskennallisten verosaatavien ja -velkojen muutos	-27,2	10,4
Verot edellisiltä tilikausilta	3,2	-8,5
Yhteensä	128,2	145,7

Tuloslaskelman verojen täsmäytys voittoon ennen veroja,

Me	1.1.–31.12.2009	1.1.–31.12.2008
Voitto ennen veroja	594,6	563,8
Verot laskettuna emoyhtiön verokannalla	154,6	146,6
Ulkomaisten tytäryhtiöiden verokantojen vaikutus	-2,6	1,7
Pysyvät erot	-4,7	5,9
Verot edellisiltä tilikausilta ja laskennallisen verosaamisen
uudelleenarviointi	-23,4	-8,5
Muut	4,3	-
Yhteensä	128,2	145,7
Efektiivinen veroaste, % 1)	21,6	25,8
Emoyhtiön veroaste, %	26,0	26,0

1) Tilikauden 2009 liiketoiminnan tulokseen perustuva efektiivinen veroaste oli 25,5 %. Kuitenkin ottaen huomioon aikaisempien vuosien verot sekä laskennallisen verosaamisen uudelleenarvioinnin, efektiivinen veroaste oli 21,6 %.

9. Osakekohtainen tulos

Laimentamaton osakekohtainen tulos on laskettu jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos tilikauden aikana ulkona olleiden osakkeiden painotetulla keskimäärällä. Laimennetun osakekohtaisen tuloksen laskemisessa on otettu huomioon osakeoptioiden laimentava vaikutus. Konsernilla on ainoastaan yksi kategoria instrumentteja, jolla on potentiaalisesti laimentava vaikutus, osakeoptiot.

	1.1.–31.12.2009	1.1.–31.12.2008
Emoyhtiön osakkeenomistajille jakautuva tilikauden voitto, Me	465,6	417,3
Osakkeiden painotettu keskiarvo tilikaudella (1 000 kpl)	252 837	251 892
Laimentamaton osakekohtainen tulos, e	1,84	1,66
Osakeoptioiden laimennusvaikutus (1 000 kpl)	1 306	1 721
Osakkeiden painotettu keskiarvo tilikaudella korjattuna
optioiden laimentavalla vaikutuksella (1 000 kpl)	254 143	253 613
Laimennettu osakekohtainen tulos, e	1,83	1,65

10. Muut laajan tuloksen erÄt

10.1 Erittely muun laajan tuloksen eristä

Me	31.12.2009	31.12.2008
Muut laajan tuloksen erät:
Muuntoero	-7,3	38,0
Ulkomaisten tytäryhtiöiden suojaus	-1,4	-30,9
Tulevien kassavirtojen suojaus:
Tilikaudella syntyneet voitot/tappiot	-9,7	2,6
Tuloslaskelmaan luokitellut	1,1	0,9
Tulevien kassavirtojen suojaus, netto	-8,6	3,5
Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot	0,4	8,0
Muut laajan tuloksen erät yhteensä	-16,9	18,6

10.2 Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot

	31.12.2009			31.12.2008
Me	Ennen veroja	Veroveloitus (-) / hyvitys	Verojen jälkeen	Ennen veroja	Veroveloitus (-) / hyvitys	Verojen jälkeen
Muuntoero	-7,3	0,0	-7,3	38,0	0,0	38,0
Ulkomaisten tytäryhtiöiden
suojaus	-1,4	0,4	-1,0	-30,9	8,0	-22,9
Tulevien kassavirtojen suojaus	-8,6	0,0	-8,6	3,5	0,0	3,5
Muut laajan tuloksen erät
yhteensä	-17,3	0,4	-16,9	10,6	8,0	18,6

11. Liikearvo

11.1 Liikearvon kohdistaminen

Liikearvo kohdistetaan konsernin rahavirtaa tuottaville yksikölle (CGU) maakohtaisesti yksikön sijainnin perusteella sekä sen mukaan, millä tasolla liikearvoa sisäisessä raportoinnissa seurataan. Liikearvoa on kohdistettu yhteensä 19 eri CGU:lle, joista 5 suurinta vastaa yli 75 % koko liikearvon määrästä. Yli puolelle CGU:ista liikearvoa kohdistui alle 10 miljoonaa euroa. CGU-kohtainen yhteenveto liikearvon kohdentamisesta (tase-arvot):

Liikearvo/CGU, Me	31.12.2009	%	31.12.2008	%
Viisi suurinta CGU:ta	503,8	77	473,5	76
Viisi pienintä CGU:ta	20,9	3	18,4	3
Muut	132,4	20	129,4	21
Yhteensä	657,1		621,3
Keskiarvo	34,6		32,7
Mediaani	9,0		9,0

11.2 Arvonalentumistestaus

Arvonalentumistestauksessa käytetyt tulevaisuuden rahavirta-arviot perustuvat konsernin johdon hyväksymiin, CGU-kohtaisiin taloudellisiin suunnitelmiin. Käytetyt rahavirta-arviot perustuvat seuraavien kahden vuoden taloudellisiin suunnitelmiin. Sitä seuraavien vuosien rahavirta on arvioitu arvonalentumistestauksen yhteydessä varovasti ilman kasvua. Laskelmien diskonttokorot perustuvat pääoman keskimääräiseen kustannukseen (WACC), joka heijastaa markkinoiden käsitystä rahan aika-arvosta sekä KONEen liiketoimintaan liittyvistä riskeistä.

CGU-kohtaiset rahavirta-arviot perustuvat herkimpien ulkoisten tekijöiden (kysyntä, kilpailutilanne ja kustannuskehitys) osalta ulkoisiin informaatiolähteisiin. Arvioidessaan tulevia rahavirtoja johto on verrannut aikaisempia taloudellisia suunnitelmia sekä toteutunutta kehitystä. Arvonalentumistestauksessa käytettyjen oletusten ja diskonttauskoron oikeellisuutta on tarkasteltu vertaamalla testauksessa käytettyjä parametreja ulkoisista lähteistä saatavilla olevaan informaatioon, kuten KONEen markkina-arvoon, riskikertoimiin ja yleiseen korkotasoon ja riskipreemiohin.

Arvonalentumistestauksen perusteella tuloslaskelmaan kirjattiin 2,0 miljoonan euron arvonalentumistappio, joka kohdistui yhdelle pienimmistä CGU:sta. Arvonalentumistestauksen yhteydessä suoritettiin herkkyysanalyysi, jossa CGUkohtaisia rahavirtoja laskettiin 10–40 prosenttia ja diskonttauskorkoja nostettiin 1–4 prosenttiyksikköä. Herkkyysanalyysin perusteella ei ole odotettavissa tulevia arvonalentumistappioita. Erityisesti jokaisen viiden suurimman CGU:n kerrytettävissä olevat rahamäärät olivat moninkertaisesti omaisuuserien kirjanpitoarvoja suuremmat.

			Aasian ja
Käytetyt diskonttokorot (ennen veroja):	EMEA	Amerikka	Tyynenmeren alue
2009	9,36 %	7,79 %	11,80 %
2008	9,09 %	7,44 %	10,43 %

11.3 Liikearvon täsmäytyslaskelma

Liikearvo, Me	31.12.2009	31.12.2008
Tasearvo kauden alussa	621,3	577,2
Valuuttakurssien vaikutus	4,7	-9,7
Lisäykset	1,8	2,0
Vähennykset	-0,4	-
Uudelleenryhmittelyt	-	-
Hankitut liiketoiminnot	31,7	51,8
Myydyt liiketoiminnot	-	-
Arvonalentumiset	-2,0	-
Tasearvo kauden lopussa	657,1	621,3

12. Muut aineettomat hyödykkeet

1.1.–31.12.2009, Me	Huoltosopimukset	Muut	Yhteensä
1.1.2009:
Alkuperäinen hankintameno	128,5	123,1	251,6
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset	-99,6	-103,1	-202,7
Tasearvo kauden alussa	28,9	20,0	48,9
Tasearvo kauden alussa	28,9	20,0	48,9
Valuuttakurssien vaikutus	0,2	-0,1	0,1
Lisäykset	0,1	9,7	9,8
Vähennykset	-0,7	-0,5	-1,2
Uudelleenryhmittelyt	-	0,1	0,1
Hankitut liiketoiminnot	12,8	0,2	13,0
Myydyt liiketoiminnot	-	-	-
Poistot	-13,1	-8,0	-21,1
Arvonalentumiset	-	-	-
Tasearvo kauden lopussa	28,2	21,4	49,6
31.12.2009:
Alkuperäinen hankintameno	140,9	132,5	273,4
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset	-112,7	-111,1	-223,8
Tasearvo kauden lopussa	28,2	21,4	49,6

1.1.–31.12.2008, Me	Huoltosopimukset	Muut	Yhteensä
1.1.2008:
Alkuperäinen hankintameno	122,5	112,1	234,6
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset	-86,0	-95,4	-181,4
Tasearvo kauden alussa	36,5	16,7	53,2
Tasearvo kauden alussa	36,5	16,7	53,2
Valuuttakurssien vaikutus	-0,5	0,2	-0,3
Lisäykset	0,2	10,0	10,2
Vähennykset	-0,2	0,0	-0,2
Uudelleenryhmittelyt	-	0,8	0,8
Hankitut liiketoiminnot	6,5	0,0	6,5
Myydyt liiketoiminnot	-	-	-
Poistot	-13,6	-7,7	-21,3
Arvonalentumiset	-	-	-
Tasearvo kauden lopussa	28,9	20,0	48,9
31.12.2008:
Alkuperäinen hankintameno	128,5	123,1	251,6
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset	-99,6	-103,1	-202,7
Tasearvo kauden lopussa	28,9	20,0	48,9

Huoltosopimukset

Suurin osa KONEen tekemistä pienistä yritysostoista on pieniä hissi-, liukuporras- ja ovihuoltoliiketoimintoja. Tyypillisesti nämä liiketoiminnat muodostuvat asiakkaiden kanssa tehdyistä sitovista huoltosopimuksista. Huoltosopimusten arvoa ei yleensä ole kirjattu ostettavien yhtiöiden taseeseen ennen yritysostoa. Muihin aineettomiin hyödykkeisiin sisältyvät huoltosopimukset täten kuvastavat näiden pienempien yritysostojen yhteydessä maksetun kauppahinnan ja liiketoiminnan varojen ja velkojen erotusta.

13. Aineelliset hyödykkeet

				Koneet ja kalusto,	Kesken
1.1.–31.12.2009, Me	Maa	alueet Rakennukset	Koneet ja kalusto	rahoitus leasing	eräiset investoinnit	Maksetut ennakot	Yhteensä
1.1.2009:
Alkuperäinen hankintameno	11,3	210,8	652,6	60,2	6,3	0,5	941,7
Kertyneet poistot	-1,0	-136,9	-548,3	-40,8	-	-	-727,0
Tasearvo kauden alussa	10,3	73,9	104,3	19,4	6,3	0,5	214,7
Tasearvo kauden alussa	10,3	73,9	104,3	19,4	6,3	0,5	214,7
Valuuttakurssien vaikutus	0,0	-0,3	-0,1	-0,1	-0,1	-0,1	-0,7
Lisäykset	0,0	4,0	20,7	5,6	2,4	0,5	33,2
Vähennykset	-0,3	-0,9	-3,5	-1,1	-1,1	-	-6,9
Uudelleenryhmittelyt	0,1	5,3	2,1	-	-5,9	-0,5	1,1
Hankitut liiketoiminnot	-	-	0,2	-	-	-	0,2
Myydyt liiketoiminnot	-	-	-	-	-	-	-
Poistot	-	-5,7	-29,0	-6,4	-	-	-41,1
Arvonalentumiset	-	-	-	-	-	-	-
Tasearvo kauden lopussa	10,1	76,3	94,7	17,4	1,6	0,4	200,5
31.12.2009:
Alkuperäinen hankintameno	11,1	218,9	672,0	64,6	1,6	0,4	968,6
Kertyneet poistot	-1,0	-142,6	-577,3	-47,2	-	-	-768,1
Tasearvo kauden lopussa	10,1	76,3	94,7	17,4	1,6	0,4	200,5

				Koneet ja kalusto,	Kesken
	Maa		Koneet ja	rahoitus	eräiset	Maksetut
1.1.–31.12.2008, Me		alueet Rakennukset	kalusto	leasing	investoinnit	ennakot	Yhteensä
1.1.2008:
Alkuperäinen hankintameno	12,9	203,5	609,8	52,5	5,0	0,8	884,5
Kertyneet poistot	-1,0	-131,1	-516,7	-34,7	-	-	-683,5
Tasearvo kauden alussa	11,9	72,4	93,1	17,8	5,0	0,8	201,0
Tasearvo kauden alussa	11,9	72,4	93,1	17,8	5,0	0,8	201,0
Valuuttakurssien vaikutus	-0,1	0,0	-1,1	0,2	-0,2	0,0	-1,2
Lisäykset	0,0	6,7	42,3	9,3	7,2	2,0	67,5
Vähennykset	-1,5	-1,6	-2,6	-1,8	-0,1	-1,8	-9,4
Uudelleenryhmittelyt	-	2,1	3,7	-	-5,6	-0,5	-0,3
Hankitut liiketoiminnot	-	0,1	0,5	-	-	-	0,6
Myydyt liiketoiminnot	-	-	-	-	-	-	-
Poistot	-	-5,8	-31,6	-6,1	-	-	-43,5
Arvonalentumiset	-	-	-	-	-	-	-
Tasearvo kauden lopussa	10,3	73,9	104,3	19,4	6,3	0,5	214,7
31.12.2008:
Alkuperäinen hankintameno	11,3	210,8	652,6	60,2	6,3	0,5	941,7
Kertyneet poistot	-1,0	-136,9	-548,3	-40,8	-	-	-727,0
Tasearvo kauden lopussa	10,3	73,9	104,3	19,4	6,3	0,5	214,7

Tilikautena 1.1.–31.12.2009 investoinnit tuotantolaitoksiin, myynnin sekä huollon asiakaspalveluun, tietotekniikkaan sekä tietojärjestelmiin, mukaan lukien uudet rahoitusleasingsopimukset, olivat 46,5 (74,4) miljoonaa euroa.

14. Sijoitukset osakkuusyhtiöihin ja lähipiiritapahtumat

Sijoitukset osakkuusyhtiöihin, Me	31.12.2009	31.12.2008
Tasearvo kauden alussa	13,6	10,9
Valuuttakurssien vaikutus	-0,3	0,7
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta verojen jälkeen	8,1	2,6
Saadut osingot	-2,1	-0,7
Lisäykset	-	0,1
Vähennykset	-	-
Tasearvo kauden lopussa	19,3	13,6

Osakkuusyhtiöiden tasearvoon kauden lopussa sisältyy liikearvoa 4,6 (4,6) miljoonaa euroa.

Osakkuusyhtiöistä esitetty taloudellinen informaatio perustuu viimeisimpiin saatavilla oleviin virallisiin tilinpäätöksiin ja käytettävissä oleviin ennusteisiin vuodelle 2009.

KONEen osakkuusyhtiöiden ennusteisiin perustuva tilikauden voitto vuonna 2009 oli 19,7 miljoonaa euroa. Viimeisten virallisten tilinpäätösten perusteella (2008) KONEen osakkuusyhtiöiden taseiden loppusumma oli yhteensä 70,6 miljoonaa euroa ja oma pääoma 25,7 miljoonaa euroa. Yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 2008 oli 115,6 miljoonaa euroa ja tilikauden voitto 8,6 miljoonaa euroa.

Liiketapahtumat osakkuusyhtiöiden kanssa, Me	1.1.–31.12.2009	1.1.–31.12.2008
Tavaroiden ja palveluiden myynnit	19,8	22,5
Tavaroiden ja palveluiden ostot	11,6	10,3

Osakkuusyhtiösaamiset ja -velat

Saamiset osakkuusyhtiöiltä, Me	31.12.2009	31.12.2008
Pitkäaikaiset lainat	1,8	1,8
Lyhytaikaiset lainat	-	-
Myyntisaamiset	9,0	4,6
Siirtosaamiset	0,1	0,0
Yhteensä	10,9	6,4

Velat osakkuusyhtiöille, Me	31.12.2009	31.12.2008
Pitkäaikaiset lainat	-	-
Lyhytaikaiset lainat	-	-
Ostovelat	0,6	1,1
Siirtovelat	-	0,2
Yhteensä	0,6	1,3

Johdon henkilöstöetuudet

Yhtiön johto koostuu hallituksesta ja johtokunnasta.

Johdolle maksetut palkat ja palkkiot, Me	1.1.–31.12.2009	1.1.–31.12.2008
Palkat ja palkkiot	5,8	6,5
Osakeperusteiset maksut	5,4	7,6
Yhteensä	11,2	14,1

Hallitukselle ja toimitusjohtajalle
maksetut kuluksi kirjatut palkat ja palkkiot, 1 000 e	1.1.–31.12.2009	1.1.–31.12.2008
Herlin Antti, hallituksen puheenjohtaja 1)	528,5	528,0
Alahuhta Matti, toimitusjohtaja, hallituksen jäsen 1)	755,7	754,7
Brunila Anne	28,5	-
Hanhinen Reino	33,5	33,5
Herlin Jussi	18,0	18,0
Hämäläinen-Lindfors Sirkka	48,0	47,5
Kaskeala Juhani	28,0	-
Kimura Shunichi	26,0	-
Pietikäinen Sirpa	33,5	32,5
Shimono Masayuki	5,5	31,0
Viinanen Iiro	6,0	34,0
Yhteensä	1 511,2	1 479,2

1) Tilikaudelta 2009 Antti Herlinille on lisäksi kertynyt suoriteperusteisesti bonusta 453 847 euroa ja Matti Alahuhdalle 649 980 euroa. Nämä maksetaan vuoden 2010 aikana. Lisäksi Matti Alahuhdalle huhtikuussa 2009 maksettu osakeperusteinen palkkio tilikaudelta 2008 oli 888 708 euroa.

Hallituksen päätoimisen puheenjohtajan Antti Herlinin palkka muodostuu peruspalkasta ja hallituksen vuosittain päättämästä, konsernin tulokseen perustuvasta tulospalkkiosta. Tulospalkkion enimmäismäärä on 100 prosenttia vuosipalkasta. Antti Herlinin peruspalkka vuonna 2009 oli 468 488 euroa. Lisäksi hänelle on suoriteperusteisesti kertynyt 453 847 euroa bonusta tilivuodelta 2009 ja hänelle on maksettu työskentelystä hallituksen puheenjohtajana palkkioita 60 000 euroa. Antti Herlinin osake- ja optio-omistus selviää taulukosta sivulla 59. Hallituksen päätoimisen puheenjohtajan eläkeikä ja eläke määräytyvät eläkelakien mukaisesti. Ennenaikaisesta eläkkeestä ei ole tehty erillistä sopimusta.

Toimitusjohtaja Matti Alahuhdan palkka muodostuu peruspalkasta ja hallituksen vuosittain päättämästä konsernin tulokseen ja muihin avaintavoitteisiin perustuvasta tulospalkkiosta, jonka enimmäismäärä on 100 % vuosipalkasta. Matti Alahuhdan peruspalkka vuonna 2009 oli 722 200 euroa. Lisäksi hänelle on suoriteperusteisesti kertynyt 649 980 euroa bonusta tilivuodelta 2009 ja hänelle on maksettu hallitustyöskentelystä palkkioita 33 500 euroa. Matti Alahuhdan osake- ja optio-omistus selviää taulukosta sivulla 59. Hän on mukana myös konsernin ylimmän johdon osakepohjaisessa kannustinjärjestelmässä. Kannustinjärjestelmän mukaan mahdollinen palkkio perustuu KONEen liikevaihdon ja liikevoiton vuosittaiseen kasvuun. Huhtikuussa 2009 suoritettu palkkio oli 888 708 euroa koostuen 21 600 KONEen B-sarjan osakkeesta ja rahapalkkiosta järjestelmästä aiheutuvien verojen ja veroluonteisten maksujen kattamiseksi.

Vuodelta 2009 kertynyt ja huhtikuussa 2010 maksettava vuoden 2009 palkkio on vastaavasti yhteensä 33 920 KONEen B-sarjan osaketta lisättynä rahapalkkiolla järjestelmästä aiheutuvien verojen ja veroluonteisten maksujen kattamiseksi. Alahuhdalla on mahdollisuus jäädä sopimuksensa mukaan eläkkeelle 60-vuotiaana, jolloin eläkepalkka on 60 % kuukauden keskipalkasta seitsemän viimeisen ansiovuoden perusteella laskettuna. Irtisanomistilanteessa hänellä on oikeus enintään 18 kuukauden palkkaa vastaavaan korvaukseen, joka sisältää kuuden kuukauden irtisanomisajan palkan.

Johtokunnan jäsenten palkka muodostuu kiinteästä peruspalkasta sekä tulospalkkiosta, joka perustuu konsernin tulokseen ja henkilökohtaisten tavoitteiden saavuttamiseen. Tulospalkkion suuruudesta päättää nimitys- ja palkitsemisvaliokunta, kuitenkin niin, että se on enintään 50 % vuosipalkasta. Johtokunnan jäsenten osake- ja optio-omistus selviää taulukosta sivulla 59. Johtokunnan jäsenet ovat mukana ylimmän johdon osakepohjaisessa kannustinjärjestelmässä. Kannustinjärjestelmän perusteella johtokunnan jäsenille luovutettiin huhtikuussa 2009 yhteensä 103 680 KONEen B-sarjan osaketta sekä rahapalkkio, jonka määrä vastaa järjestelmästä johtokunnan jäsenille aiheutuvia veroja ja veroluonteisia maksuja.

Vuodelta 2009 kertynyt ja huhtikuussa 2010 maksettava vuoden 2009 palkkio on vastaavasti yhteensä 162 816 KONEen B-sarjan osaketta sekä verojen ja veroluonteisten maksujen määräinen rahapalkkio. Johtokunnan jäsenillä ei ole sopimusta varhennetusta eläkeiästä. Irtisanomiskorvaus on enintään 15 kuukauden palkkaa vastaava korvaus, joka sisältää kuuden kuukauden irtisanomisajan palkan.

15. Osakkeet ja osuudet

Osakkeet ja osuudet sisältävät 19,9 %:n omistuksen Toshiba Elevator and Building Systems Corporationissa (TELC) sekä tilikauden loppuun mennessä maksetut ennakkomaksut, jotka liittyvät kauden aikana tehtyihin yrityskauppoihin, joita ei ole saatettu loppuun tilinpäätöspäivään mennessä. TELC-osakkeiden käypä arvo perustuu yhtiön toteutuneisiin tuottoihin ja tulevaisuuden tuotto-odotuksiin. Arvonmäärityksessä on oletettu liiketoiminnan kasvavan kannattavasti ja käytetty alan yleisesti käytössä olevia tuottovaatimuksia.

16. Myytävissä olevat sijoitukset

Myytävissä olevat sijoitukset sisältävät omistuksia pörssinoteeraamattomissa yhtiöissä. Omistukset on arvostettu hankintamenoon, koska luotettavia käypiä arvoja ei ole saatavilla.

17. TALLETUKSET JA Lainasaamiset
Me	31.12.2009	31.12.2008
Pitkäaikaiset lainasaamiset	1,6	2,3
Lyhytaikaiset lainasaamiset	6,4	11,7
Lyhytaikaiset talletukset	414,8	192,3
Yhteensä	422,8	206,3

Lainasaamisten käyvät arvot eivät oleellisesti poikkea tasearvoista.

Lyhytaikaiset talletukset koostuvat pääosin lyhytaikaisista pankkitalletuksista Suomessa ja Kiinassa sekä yritys- ja sijoitustodistuksista Suomessa. Johdannaisvarat, mukaanlukien valuutanvaihtosopimukset, on esitetty niiden pääasiallisen luonteensa mukaisesti taseen lyhytaikaisten varojen siirtosaamisissa.

18. Laskennalliset verosaamiset ja -velat

Laskennalliset verosaamiset, Me	31.12.2009	31.12.2008
Käyttämättömät verotukselliset tappiot	15,9	9,6
Varaukset ja siirtovelat	66,0	51,1
Eläkevelvoitteet	19,3	20,3
Konsernikirjaukset	18,3	3,4
Muut väliaikaiset erot	33,3	37,7
Yhteensä	152,8	122,1
Kauden alussa	122,1	118,6
Valuuttakurssien vaikutus	-0,4	0,7
Kirjattu tuloslaskelmaan	31,1	2,8
Yrityshankinnat, -myynnit ja muut	-	-
Tasearvo kauden lopussa	152,8	122,1

Laskennalliset verovelat, Me	31.12.2009	31.12.2008
Poistoero	6,2	4,5
Liikearvon poistot	20,9	19,6
Muut väliaikaiset erot	15,3	15,6
Yhteensä	42,4	39,7
Kauden alussa	39,7	25,9
Valuuttakurssien vaikutus	-1,2	0,5
Kirjattu tuloslaskelmaan	3,9	13,3
Yrityshankinnat, -myynnit ja muut	-	-
Tasearvo kauden lopussa	42,4	39,7
Laskennalliset verosaamiset ja -velat netto	110,4	82,4

19. Vaihto-omaisuus

Me	31.12.2009	31.12.2008
Aineet, tarvikkeet ja valmiit tuotteet	153,7	183,8
Keskeneräiset työt	623,4	688,9
Maksetut ennakot	7,5	12,8
Vaihto-omaisuus	784,6	885,5
Saadut ennakot	-832,4	-805,4
Yhteensä	-47,8	80,1

Keskeneräiset työt sisältävät tilinpäätöspäivään mennessä kertyneet kustannukset sitoville asiakastilauksille. Kertyneet kustannukset sisältävät välittömät työ- ja materiaalikustannukset sekä suhteellisen osuuden valmistuksen ja asennuksen välillisistä kustannuksista. Sitovat asiakastilaukset ovat pääosin kiinteisiin sopimushintoihin perustuvia uusien laitteiden tilauksia, tai vanhojen laitteiden modernisointitilauksia. Saadut ennakot sisältävät asiakkaiden maksamat myyntiehtojen mukaiset ennakkomaksut keskeneräisissä töissä oleville asiakastilauksille.

20. Siirtosaamiset Me 31.12.2009 31.12.2008 Korkojaksotukset 2,0 2,2 Huoltosopimusjaksotukset 18,0 25,1 Laskuttamattomat myyntisaamiset (liite 4) 43,6 54,4 Johdannaisvarat 4,6 29,0 Saamiset etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä 3,4 2,6 Muut siirtosaamiset 101,7 103,0 Yhteensä 173,3 216,3

21. Oma pääoma

Oma pääoma koostuu osakepääomasta, ylikurssirahastosta, arvonmuutos- ja suojausrahastosta, muuntoeroista, sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta sekä kertyneistä voittovaroista. Optio-oikeuksia käytettäessä kirjanpidollisen vasta-arvon ylittävä osuus merkintähinnasta kirjataan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Arvonmuutos- ja suojausrahasto sisältää kassavirran suojausinstrumenttien käyvän arvon muutokset. Muuntoeroihin kirjataan hankintamenomenetelmän mukaiset ulkomaisten tytär- ja osakkuusyhtiöiden nettoinvestointien muuntoerot. Ulkomaisten tytäryhtiöiden varojen ja velkojen suojausinstrumentteina käytettyjen johdannaisten ja lainojen valuuttakurssierot kirjataan muuntoeroihin. Konserniyhtiöiden ostamien omien osakkeiden hankintahinta on vähennetty kertyneistä voittovaroista. Tilikauden voitto kirjataan kertyneisiin voittovaroihin.

Osakkeet ja osakepääoma

Osakkeiden kokonaismäärä oli tilikauden 2010 lopussa 258 426 870. Osakepääoma oli 64,6 miljoonaa euroa ja äänten kokonaismäärä 60 136 607. A-sarjan osakkeilla on kullakin yksi ääni. Kymmenen B-sarjan osaketta oikeuttaa yhteen ääneen, kuitenkin siten, että kullakin osakkeenomistajalla on vähintään yksi ääni. Tilikauden päättyessä yhtiön hallituksella ei ollut voimassa olevaa valtuutusta osakepääoman korottamiseen eikä optio-oikeuksien liikkeelle laskuun.

B-sarjan osakkeilla on yhtiöjärjestyksen mukaan oikeus vähintään yksi ja enintään kaksi ja puoli prosenttia korkeampaan osinkoon kuin A-sarjan osakkeilla laskettuna määrälle, joka saadaan jakamalla kaupparekisteriin merkitty osakepääoma kaupparekisteriin merkittyjen osakkeiden lukumäärällä.

Osakepääoman muutokset	A-osake	B-osake	Yhteensä
Osakkeiden lukumäärä 1.1.2009	38 104 356	219 332 566	257 436 922
Osakemerkintä 2005B -optio-oikeuksilla, 6.3.2009		89 640	89 640
Osakemerkintä 2005B -optio-oikeuksilla, 30.4.2009		144 408	144 408
Osakemerkintä 2005C -optio-oikeuksilla, 30.10.2009		2 000	2 000
Osakemerkintä 2005C -optio-oikeuksilla, 31.12.2009		753 900	753 900
Osakkeiden lukumäärä 31.12.2009	38 104 356	220 322 514	258 426 870
Äänimäärä 31.12.2009	38 104 356	22 032 251	60 136 607
Osakepääoma 31.12.2009, Me	9,5	55,1	64,6

	A-osake	B-osake	Yhteensä
Osakkeiden lukumäärä 1.1.2008	19 052 178	109 300 416	128 352 594
Maksuton osakeanti 28.2.2008	19 052 178	109 300 416	128 352 594
Osakemerkintä 2005A, 2005B ja 2005C -optio-oikeuksilla 7.3.2008		40 944	40 944
Osakemerkintä 2005B ja 2005C -optio-oikeuksilla 30.4.2008		188 992	188 992
Osakemerkintä 2005B ja 2005C -optio-oikeuksilla 8.8.2008		53 256	53 256
Osakemerkintä 2005B ja 2005C -optio-oikeuksilla 31.10.2008		90 370	90 370
Osakemerkintä 2005B ja 2005C -optio-oikeuksilla 31.12.2008		358 172	358 172
Osakkeiden lukumäärä 31.12.2008	38 104 356	219 332 566	257 436 922
Äänimäärä 31.12.2008	38 104 356	21 933 257	60 037 613
Osakepääoma 31.12.2008, Me	9,5	54,9	64,4

Optio-oikeudet

KONE Oyj:llä oli tilikauden 2009 aikana liikkeelle laskettuna kolme optio-ohjelmaa. Optio-oikeuksilla kannustetaan konsernin avainhenkilöitä pitkäjänteiseen työntekoon omistaja-arvon kasvattamiseksi ja pyritään vahvistamaan heidän sitoutumistaan yritykseen tarjoamalla kansainvälisesti kilpailukykyinen kannustinjärjestelmä. Optio-ohjelmien 2005C ja 2007 piiriin eivät kuulu yhtiön hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja eivätkä johtokunnan jäsenet.

Optio-oikeuksia 2005B annettiin 17. marraskuuta 2000 kokoontuneen jakaantuneen Kone Oyj:n ylimääräisen yhtiökokouksen päätöksellä n. 250 konsernin avainhenkilölle. Optio-oikeuksia annettiin yhteensä 165 340 kappaletta. Kullakin optio-oikeudella voi merkitä kaksitoista (12) yhtiön uutta B-sarjan osaketta. Osakkeen merkintähinta oli 4,02 euroa osakkeelta. Osakkeiden merkintäaika oli 13.6.2005–31.3.2009.

Optio-oikeuksia 2005C annettiin ylimääräisen yhtiökokouksen 21. marraskuuta 2005 päätöksen mukaisesti n. 300 konsernin avainhenkilölle. Optiooikeuksien enimmäismäärä oli yhteensä 2 000 000 kappaletta. Kullakin optiooikeudella voi merkitä kaksi (2) yhtiön uutta B-sarjan osaketta. Osakkeen alkuperäinen merkintähinta oli 14,20 euroa osakkeelta, jonka lisäksi merkintähintaa alennetaan jaetuilla osingoilla osingonjaon täsmäytyspäivänä osakemerkintäpäivään saakka. Merkintähintana 31. joulukuuta 2009 oli 11,90 euroa osakkeelta. Osakkeiden merkintäaika on 1.4.2008– 30.4.2010.

Optio-oikeuksia 2007 annettiin yhtiön hallituksen päätöksellä 5. joulukuuta 2007 varsinaisen yhtiökokouksen 26. helmikuuta 2007 antamaan valtuutukseen perustuen. Optio-oikeuksia annetaan n. 350 konsernin avainhenkilölle yhteensä enintään 2 000 000 kappaletta. Osakkeen alkuperäinen merkintähinta oli 25,445 euroa osakkeelta, jonka lisäksi merkintähintaa alennetaan ehtojen mukaisissa tapauksissa mm. jaetuilla osingoilla osingonjaon täsmäytyspäivänä osakemerkintäpäivään saakka. Merkintähintana 31. joulukuuta 2009 oli 24,145 euroa osakkeelta. Kullakin optio-oikeudella voi merkitä kaksi (2) yhtiön B-sarjan uutta osaketta. Osakkeiden merkintäaika on 1.4.2010–30.4.2012. Osakkeiden merkintäaika alkaa 1.4.2010, koska KONE-konsernin tilikausien 2008 ja 2009 keskimääräinen liikevaihdon kasvu ylitti markkinoiden kasvun sekä KONEkonsernin tilikauden 2008 liikevoitto (EBIT) ylitti tilikauden 2007 liikevoiton ja tilikauden 2009 liikevoitto ylitti tilikauden 2008 liikevoiton optio-oikeuksien ehtojen mukaisesti.

Optio oikeudet	Optio ohjelmien perusteella henkilöstölle myönnetyt	Henkilöstölle myönnetyistä toteuttamatta olevat optio oikeudet	Tytäryhtiön hallussa olevat 31.12.2009	B-osakkeiden määrä, jotka yksi optio-oikeus oikeuttaa merkitsemään	Osake merkintä hinta, e	Osakkeiden merkintäaika
2005C	1 478 000	1 054 625	522 000	2	11,90	1.4.2008–30.4.2010
2007	1 164 000	1 164 000	836 000	2	24,145	1.4.2010–30.4.2012
Yhteensä	2 642 000	2 218 625	1 358 000

Ulkona olevien optio-oikeuksien määrän muutos	1.1.–31.12.2009	1.1.–31.12.2008
Ulkona olevien optio-oikeuksien määrä 1.1.	2 627 579	1 588 911
Myönnetyt optio-oikeudet	15 500	1 211 000
Palautetut optio-oikeudet	27 000	73 500
Käytetyt optio-oikeudet	397 454	98 832
Ulkona olevien optio-oikeuksien määrä 31.12.	2 218 625	2 627 579
Toteutettavissa olevat optio-oikeudet 31.12.	1 576 625	1 978 739

Osakepohjainen

kannustinjärjestelmä

Yhtiössä on käytössä osakepohjainen kannustinjärjestelmä konsernin ylimmälle johdolle, noin 40 henkilölle. Mahdollinen palkkio määräytyy vuosittain liikevaihdon ja liikevoiton kasvun perusteella. Palkkio maksetaan yhtiön B-sarjan osakkeina sekä rahana siltä osin, mikä tarvitaan kattamaan osakkeista aiheutuvat verot ja veronluontoiset maksut. Kannustinjärjestelmään liittyy kielto luovuttaa palkkiona saatuja osakkeita viidentoista kuukauden kuluessa kunkin ansaintajakson päättymisestä. Huhtikuussa 2009 johdolle luovutettiin vuoden 2008 tavoitteiden saavuttamisen seurauksena 195 264 osaketta. Tilikauden 2009 tavoitteiden toteutumisen perusteella huhtikuussa 2010 tullaan luovuttamaan vastaavasti 311 386 osaketta.

Valtuutus omien

osakkeiden ostamiseen

Yhtiön yhtiökokous myönsi helmikuussa 2009 hallitukselle valtuutuksen omien osakkeiden hankkimiseen ja edelleen luovuttamiseen.

Omia osakkeita voidaan hankkia yhtiön pääomarakenteen kehittämiseksi, yrityskauppojen ja muiden järjestelyiden rahoittamiseksi ja toteuttamiseksi, yhtiön osakepohjaisten kannustinjärjestelmien toteuttamiseksi tai muutoin edelleen luovutettaviksi tai mitätöitäviksi. Osakkeita voidaan hankkia yhteensä enintään 25 570 000 kappaletta niin, että A-sarjan osakkeita voidaan hankkia enintään 3 810 000 kappaletta ja B-sarjan osakkeita enintään 21 760 000 kappaletta ottaen kuitenkin huomioon osakeyhtiölain määräykset yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden enimmäismäärästä.

B-sarjan osakkeita voidaan hankkia käypään hintaan julkisessa kaupankäynnissä NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä. A-sarjan osakkeita voidaan hankkia pörssin ulkopuolelta hintaan, joka on sama kuin hankintapäivänä NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä yhtiön B-sarjan osakkeesta maksettu keskihinta.

Vuosien 2009 ja 2008 aikana KONE Oyj ei hankkinut omia osakkeita.

Ostetut omat osakkeet

	Osakkeiden lukumäärä	Hankintahinta, Me
1.1.2008	2 344 753	79,7
Maksuton osakeanti helmikuu 2008	2 344 753	0,0
31.12.2008	4 689 506	79,7
31.12.2009	4 689 506	79,7

Lisäksi osakepohjaiseen kannustinjärjestelmään liittyen konserniyhtiö omistaa yhteensä 20 736 KONE Oyj:n B-sarjan osaketta sen jälkeen kun osakkeita luovutettiin tilikauden 2009 aikana 195 264 kappaletta. Osakkeiden hankintahinta on 0,3 miljoonaa euroa.

Osakeperusteiset maksut

	1.1.–31.12.2009	1.1.–31.12.2008
Osakeperusteisten maksujen kuluvaikutus, Me
Osakkeina maksettavat	8,8	8,6
Rahana maksettavat	8,3	6,3

Osakepalkkiojärjestelmän 2008–2009 myöntämishetkellä osakkeen arvo oli 22,5 euroa. Tilikaudella 2009 myönnettiin 154 176 (463 680) uutta B-sarjan osaketta ja 17 280 (48 192) palautui yhtiölle. Osakepalkkiojärjestelmään kuuluvien B-sarjan osakkeiden määrä oli 311 386 (415 488) tilikauden päättymishetkellä.

Optio-ohjelmien arvonmääritys on tehty käyttäen Black-Scholes -arvonmääritysmallia. Käypien arvojen määritysparametrejä ovat:

	2007	2005C
Osakehinta myöntämishetkellä, e	22,90	15,95
Alkuperäinen merkintähinta, e	25,45	14,20
Voimassaoloaika (vuotta)	2,1	2,3
Odotettu volatiliteetti, %	27	25
Riskitön korko, %	4,0	3,5
Myöntämispäivänä määritelty option käypä arvo, e	6,55	7,75

Osakkeen merkintähintaa alennetaan ennen osakemerkintää päätettävien osinkojen määrällä kunkin osingonjaon täsmäytyspäivänä.

22. Rahoitusleasingvelat

Konsernilla on rahoitusleasingsopimuksiksi luokiteltavia vuokrasopimuksia koneisiin ja kalustoon sekä kiinteistöihin. Sopimusehdot vaihtelevat tapauskohtaisesti.

Me	31.12.2009	31.12.2008
Vähimmäisvuokrat
Yhden vuoden kuluessa	6,5	7,1
Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua	12,5	13,9
Yli viiden vuoden kuluttua	-	-
	19,0	21,0
Kertymättömät rahoituskulut	-1,5	-1,2
Rahoitusleasingvelkojen nykyarvo	17,5	19,8
Me	31.12.2009	31.12.2008
Rahoitusleasingvelkojen nykyarvo
Yhden vuoden kuluessa	6,3	6,9
Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua	11,2	12,9
Yli viiden vuoden kuluttua	-	-
Yhteensä	17,5	19,8

23. Työsuhde-etuudet

Konsernilla on lukuisia työntekijöiden eläketurvan kattamiseksi tehtyjä eläkejärjestelyjä eri puolilla maailmaa. Eläkejärjestelyt on tehty paikallisten lakien ja vakiintuneiden käytäntöjen mukaisesti maksu- tai etuuspohjaisten järjestelyiden puitteissa. Maksupohjaisissa järjestelyissä konsernin eläkesuoritukset kirjataan kuluiksi sinä tilikautena, johon maksusuoritus liittyy. Etuuspohjaisissa järjestelyissä on määritelty maksettava eläke, mahdolliset työkyvyttömyyskorvaukset ja työsuhteen irtisanomisen yhteydessä suoritettavat etuudet. Eläke-edut määräytyvät näissä järjestelyissä yleensä perustuen työvuosien määrään ja loppupalkkaan.

Suomessa eläketurva hoidetaan eläkevakuutusyhtiöiden kautta TyEL-järjestelmän puitteissa, joka on luonteeltaan maksupohjainen järjestely. Ruotsissa eläketurva on järjestetty sekä eläkevakuutusyhtiöiden kautta että tekemällä kirjanpidossa taseeseen varaus eläkkeitä varten FGP/PRIjärjestelmän mukaisesti. Samantyyppisiä kirjanpidossa tehtyjä rahastoimattomia, etuuspohjaisia eläkevarauksia on mm. Saksassa ja Italiassa. Muut työsuhteen päättymisen jälkeiset rahastoimattomat työsuhde-etuudet sisältävät eräissä maissa paikallisten käytäntöjen mukaan tehdyt varaukset työsuhteen irtisanomisen yhteydessä suoritettaville etuuksille.

Suurin osa konsernin rahastoiduista etuuspohjaisista järjestelyistä on Englannissa, Yhdysvalloissa ja Australiassa. Konsernin etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin maksamat ja rahastoidut erät vastaavat kunkin maan paikallisten viranomaisten vaatimuksia. Vakuutusmatemaattisten eläkevastuulaskelmien diskonttokorkokanta määräytyy markkinakorkokannan mukaan. Konsernin muut työsuhteen päättymisen jälkeiset rahastoidut etuudet liittyvät työntekijöiden terveydenhuoltoon ja henkivakuutusohjelmiin Yhdysvalloissa.

Eläkevelvoitteet taseessa, Me	31.12.2009	31.12.2008
Työsuhde-etuudet
Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt	94,3	97,2
Muut työsuhteen päättymisen jälkeiset
etuudet	16,3	18,6
Yhteensä	110,6	115,8

		31.12.2009		31.12.2008
	Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt	Muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet	Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt	Muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet
Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo	57,6	5,1	54,2	8,4
Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo	231,4	14,1	194,3	15,4
Varojen käypä arvo	-161,1	-0,4	-123,4	-0,3
Kirjaamattomat vakuutusmatemaattiset
voitot (+) tai tappiot (-)	-33,6	-2,5	-27,9	-4,9
Yhteensä	94,3	16,3	97,2	18,6

		1.1.–31.12.2009		1.1.–31.12.2008
		Muut työsuhteen		Muut työsuhteen
Taseen eläkevelvoitteiden täsmäytys	Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt	päättymisen jälkeiset etuudet	Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt	päättymisen jälkeiset etuudet
Nettovelvoite tilikauden alussa	97,2	18,6	112,3	19,6
Valuuttakurssien vaikutus	0,9	0,4	-9,3	-1,2
Yrityshankinnat	-	-	-	-
Yritysmyynnit	-	-	-	-
Tuloslaskelmaan kirjatut eläkekulut	10,6	0,9	6,8	2,6
Suoritukset rahastoihin	-14,4	-3,6	-12,6	-2,4
Nettovelvoite tilikauden lopussa	94,3	16,3	97,2	18,6

Tuloslaskelmaan kirjatut eläkekulut, Me	1.1.–31.12.2009	1.1.–31.12.2008
Maksupohjaiset eläkejärjestelyt	86,5	74,9
Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt	12,6	7,0
Muut työsuhteen päättymisen
jälkeiset etuudet	0,9	2,6
Yhteensä	100,0	84,5

		1.1.–31.12.2009		1.1.–31.12.2008
		Muut työsuhteen		Muut työsuhteen
	Etuuspohjaiset	päättymisen	Etuuspohjaiset	päättymisen
	eläkejärjestelyt	jälkeiset etuudet	eläkejärjestelyt	jälkeiset etuudet
Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot	7,7	0,1	7,0	1,5
Korkomenot	14,4	0,7	15,9	0,8
Järjestelyyn kuuluvien varojen odotettu tuotto	-10,1	-	-14,8	0,0
Vakuutusmatemaattiset
voitot (-) tai tappiot (+)	0,7	0,1	1,6	0,3
Aikaisempien kausien
työsuoritukseen perustuvat menot	-	-	0,0	-
Voitot järjestelyn supistamisesta	-0,1	-	-2,7	-
Tappiot järjestelyn supistamisesta	-	-	0,0	-
Yhteensä	12,6	0,9	7,0	2,6

Etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin kuuluvien varojen toteutunut tuotto oli 27,5 (-34,6) miljoonaa euroa.

Etuuspohjaiset järjestelyt: Käytetyt vakuutusmatemaattiset olettamukset

	1.1.–31.12.2009			1.1.–31.12.2008
	Eurooppa	Yhdysvallat	Eurooppa	Yhdysvallat
Diskonttokorko (%)	3,10–6,00	6,00	4,20–6,25	6,00
Varojen odotettu tuotto (%)	4,00–6,40	8,50	4,00–6,25	8,50
Tuleva palkankorotusolettamus (%)	3,0–4,5	4,0	3,0–4,5	4,0
Eläkkeiden korotusolettamus (%)	1,3–2,8	4,0	2,0–2,8	4,0
Odotettu keskimääräinen
jäljelläoleva työssäoloaika (vuotta)	12–16	15	12–16	15

24. Varaukset

			Toiminnan uudelleen	Tappiolliset
1.1.–31.12.2009, Me	Takuut	Tuotevastuut	järjestelyt	sopimukset	Muut	Yhteensä
Varaukset kauden alussa	6,2	4,2	3,7	18,7	17,1	49,9
Oikaisu tase-arvoon 1)	28,5	-	-	-	-	28,5
Valuuttakurssien vaikutus	0,1	0,0	0,0	-0,2	-0,1	-0,2
Lisäykset	15,8	4,1	30,7	10,6	3,8	65,0
Käytetyt varaukset	-3,3	-1,6	-11,4	-14,8	-5,5	-36,6
Varausten peruutukset	-0,4	-0,3	-1,4	-3,3	-1,7	-7,1
Hankitut liiketoiminnot	-	-	-	-	-	-
Myydyt liiketoiminnot	-	-	-	-	-	-
Varaukset kauden lopussa	47,7	6,4	21,6	11,0	13,6	100,3

	Pitkäaikaiset	Lyhytaikaiset	Yhteensä
Varausten jakautuminen 31.12.2009	11,4	88,9	100,3

			Toiminnan
			uudelleen	Tappiolliset
1.1.–31.12.2008, Me	Takuut	Tuotevastuut	järjestelyt	sopimukset	Muut 2)	Yhteensä
Varaukset kauden alussa	10,2	4,6	8,8	20,9	42,1	86,6
Valuuttakurssien vaikutus	-0,1	-0,2	0,1	0,8	-0,3	0,3
Lisäykset	9,5	2,7	1,7	16,3	4,8	35,0
Käytetyt varaukset	-10,4	-1,4	-5,4	-12,8	-24,4	-54,4
Varausten peruutukset	-3,0	-1,5	-1,5	-6,5	-5,1	-17,6
Hankitut liiketoiminnot	-	-	-	-	-	-
Myydyt liiketoiminnot	-	-	-	-	-	-
Varaukset kauden lopussa	6,2	4,2	3,7	18,7	17,1	49,9

	Pitkäaikaiset	Lyhytaikaiset	Yhteensä
Varausten jakautuminen 31.12.2008	6,6	43,3	49,9

1) Tasearvoa on oikaistu siirtoveloista takuuvarauksiin vuonna 2009. 2) Muihin varauksiin on tilikaudelle 2007 kirjattu 22,5 miljoonan euron varaus liittyen Itävallan kartellioikeuden määräämään sakkoon, joka maksettiin vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä.

25. Siirtovelat

Me	31.12.2009	31.12.2008
Korkojaksotukset	0,1	12,3
Huoltosopimusjaksotukset	58,8	42,9
Jälkikustannukset	206,5	180,6
Palkka- ja sosiaalikulujaksotukset	240,6	232,1
Johdannaisvelat	24,6	39,6
Arvonlisäverovelka	69,7	42,0
Muut siirtovelat 1)	161,0	176,0
Yhteensä	761,3	725,5

1) Vuoden 2008 lopun saldo sisältää 28,5 miljoonaa euroa takuuvarauksia, jotka on uudelleenluokiteltu taseen varauksiin vuonna 2009 (kts. liite 24).

26. Vastuut

Me	31.12.2009	31.12.2008
Kiinnitykset
Omien velkojen vakuudeksi	-	0,7
Pantit
Omien velkojen vakuudeksi	1,9	2,0
Takaukset
Osakkuusyhtiöiden puolesta	3,5	4,1
Muiden puolesta	6,4	7,2
Muut vuokrasopimukset	162,0	171,7
Yhteensä	173,8	185,7

Vuonna 2005 jakautuneen Kone Oyj:n mahdolliset vastuut kohdistuvat KONE Oyj:lle jakautumissuunnitelman mukaisesti. Konserni vuokraa autoja, koneita, kalustoja sekä kiinteistöjä ehdoiltaan vaihtelevilla muilla vuokrasopimuksilla.

Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten

vähimmäisvuokrat, Me	31.12.2009	31.12.2008
Yhden vuoden kuluessa	41,0	43,3
Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua	91,6	96,9
Yli viiden vuoden kuluttua	29,4	31,5
Yhteensä	162,0	171,7

Tilikauden tulokseen sisältyy 75,4 (73,0) miljoonaa euroa vuokrakuluja.

27. Merkittävimmät tytäryhtiöt

		Omistusosuus (%)
Yhtiö	Maa	Emoyhtiö	Konserni
KONE Inc. 1)	Yhdysvallat		100
KONÉ S.A. 1)	Ranska		99,97
KONE Elevators Co. Ltd	Kiina		95
KONE plc	Iso-Britannia	100	100
KONE S.p.A.	Italia		100
KONE GmbH	Saksa		100
KONE Hissit Oy	Suomi	100	100
KONE Elevators Pty Ltd	Australia		100
KONE B.V.	Alankomaat		100
KONE Elevadores S.A.	Espanja	0,02	100

1) Yhtiön liikevaihto on yli 10 % koko konsernin liikevaihdosta.

KONEella ei ole asiakkaita, joilta saadut myyntituotot ylittäisivät 10 % liikevaihdosta.

Tytäryhtiöitä on yhteensä 176 kappaletta. Täydellinen luettelo tytäryhtiöistä on esitetty sivulla 52.

Tunnuslukujen laskentakaavat

Henkilöstö keskimäärin	=		Tilikauden kalenterikuukausien lopussa palveluksessa olleen henkilökunnan lukumäärän keskiarvo
Oman pääoman tuotto (%)	=	100 x	Tilikauden voitto Oma pääoma yhteensä (keskimäärin tilikauden aikana)
Sijoitetun pääoman tuotto (%)	=	100 x	Tilikauden voitto + rahoituskulut Oma pääoma yhteensä + korolliset velat (keskimäärin tilikauden aikana)
Omavaraisuusaste (%)	=	100 x	Oma pääoma yhteensä Taseen loppusumma
Nettovelkaantumisaste (%)	=	100 x	Korolliset velat - rahavarat - lainasaamiset Oma pääoma yhteensä
Laimentamaton tulos/osake	=		Tilikauden voitto (emoyhtiön osakkeenomistajille laskettu osuus) Tilikauden keskimääräinen osakkeiden osakeantikorjattu lukumäärä - hankitut omat osakkeet
Oma pääoma/osake	=		Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma Osakkeiden osakeantikorjattu lukumäärä - hankitut omat osakkeet
Osinko/osake	=		Tilikaudelta jaettava osinko Osakkeiden osakeantikorjattu ja optioiden merkintäoikeuksilla oikaistu painotettu lukumäärä - hankitut omat osakkeet
Osinko/voitto (%)	=	100 x	Osinko/osake Tulos/osake
Efektiivinen osinkotuotto (%)	=	100 x	Osinko/osake B-osakkeen pörssikurssi tilikauden lopussa
Hinta/voitto	=		B-osakkeen pörssikurssi tilikauden lopussa Voitto/osake
Keskikurssi	=		B-osakkeen euromääräinen kokonaisvaihto Vaihdettujen B-osakkeiden keskimääräinen lukumäärä tilikaudella
Osakekannan markkina-arvo	=		Tilikauden lopun osakkeiden (A + B) määrä kerrottuna B-osakkeen pörssikurssilla tilikauden lopussa 1)
Osakevaihto	=		Tilikauden aikana vaihdettujen B-osakkeiden lukumäärä
Osakevaihto (%)	=	100 x	B-osakkeen vaihtomäärä B-osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo

1) Ei sisällä hankittuja omia osakkeita. A-sarjan osakkeet on arvostettu B-sarjan osakkeen päätöskurssiin.

Taloudellinen kehitys

Tuloslaskelma	1.1.–31.12.2009	1.1.–31.12.2008	1.1.–31.12.2007	1.1.–31.12.2006
Liikevaihto, Me	4 744	4 603	4 079	3 601
- siitä ulkomaiset toimitukset, Me	4 597	4 461	3 959	3 502
Liikevoitto, Me	567	558	321	360
- prosenttia liikevaihdosta, %	11,9	12,1	7,9	10,0
Liikevoitto, ilman kertaluontoisia eriä, Me 1)	600	558	473	360
- prosenttia liikevaihdosta, % 1)	12,7	12,1	11,6	10,0
Voitto ennen veroja, Me	595	564	314	356
- prosenttia liikevaihdosta, %	12,5	12,2	7,7	9,9
Tilikauden voitto, Me	466	418	180	234
Tase, Me	31.12.2009	31.12.2008	31.12.2007	31.12.2006
Pitkäaikaiset varat	1 218	1 178	1 083	1 102
Vaihto-omaisuus, netto	-48	80	79	117
Muut lyhytaikaiset varat	1 682	1 398	1 198	1 074
Oma pääoma	1 339	1 036	749	699
Pitkäaikainen vieras pääoma	180	328	334	276
Varaukset	100	50	87	72
Lyhytaikainen vieras pääoma	1 232	1 243	1 191	1 247
Taseen loppusumma	2 852	2 657	2 360	2 292
Korollinen nettovelka	-505	-58	92	125
Liiketoimintaan sitoutunut pääoma 2)	835	978	841	824
Nettokäyttöpääoma 2)	-229	-76	-122	-140
Muita tilastoja	1.1.–31.12.2009	1.1.–31.12.2008	1.1.–31.12.2007	1.1.–31.12.2006
Saadut tilaukset, Me	3 432	3 948	3 675	3 116
Tilauskanta, Me	3 309	3 577	3 282	2 762
Investoinnit, Me	47	74	67	60
- prosenttia liikevaihdosta, %	1,0	1,6	1,6	1,7
Tutkimus- ja kehityskulut, Me	62	58	51	50
- prosenttia liikevaihdosta, %	1,3	1,3	1,2	1,4
Henkilöstö keskimäärin	34 276	33 935	30 796	28 366
Henkilöstö kauden lopussa	33 988	34 831	32 544	29 321
Tunnuslukuja, %	1.1.–31.12.2009	1.1.–31.12.2008	1.1.–31.12.2007	1.1.–31.12.2006
Oman pääoman tuotto	39,3	46,8	24,9	34,3
Sijoitetun pääoman tuotto	34,0	35,9	18,6	23,9
Omavaraisuusaste	47,0	39,0	31,7	30,5
Nettovelkaantumisaste	-37,7	-5,6	12,2	17,9
Osakekohtaisia tunnuslukuja	1.1.–31.12.2009	1.1.–31.12.2008	1.1.–31.12.2007	1.1.–31.12.2006
Laimentamaton tulos/osake, e	1,84	1,66	0,72	0,93
Laimennusvaikutuksella oikaistu tulos/osake, e	1,83	1,65	0,71	0,92
Oma pääoma/osake, e	5,28	4,10	2,98	2,77
Osinko/osake, B-sarjan osake, e	1,30 3)	0,65	0,65	0,50
Osinko/osake, A-sarjan osake, e	1,295 3)	0,645	0,645	0,495
Osinko/voitto, B-sarjan osake, %	70,7 3)	39,2	90,3	53,8
Osinko/voitto, A-sarjan osake, %	70,4 3)	38,9	89,6	53,2
Efektiivinen osinkotuotto, B-sarjan osake, %	4,3 3)	4,2	2,7	2,3
Hinta/voitto, B-sarjan osake	16	9	33	23
B-sarjan osakkeen keskikurssi e	21	21	23	18
-kauden ylin, e	30	28	30	22
-kauden alin, e	14	14	20	14
-kauden päätöskurssi, e	30	16	24	21
Osakekannan markkina-arvo kauden lopussa, Me 4)	7 601	3 922	6 027	5 382
Osakevaihto, B-sarjan osake, 1 000 kpl	160 855	207 778	191 764	151 028
Osakevaihto, B-sarjan osake, %	70	91	87	69
A-sarjan osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo, 1 000 kpl	38 104	38 104	38 104	38 104
A-sarjan osakkeiden lukumäärä kauden lopussa, 1 000 kpl	38 104	38 104	38 104	38 104
B-sarjan osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo, 1 000 kpl 5)	216 039	215 509	216 456	216 090
B-sarjan osakkeiden lukumäärä kauden lopussa, 1 000 kpl 4) Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo, 1 000 kpl 5)	215 612 254 143	214 427 253 613	213 369 254 560	212 551 254 194

1) 2009: Ilman kiinteiden kustannusten sopeuttamisohjelmaan liittyvää kertaluonteista uudelleenjärjestelykulua. 2007: Ilman Euroopan komission ja Itävallan kilpailuoikeuden määräämiä sakkoja ja KONE Buildingin myyntivoittoa.

2) Sisältää verosaamiset ja -velat, korkojaksotukset sekä johdannaiserät.

3) Hallituksen ehdotus.

4) Hankitut omat osakkeet vähennettynä. A-sarjan osakkeet on arvostettu B-sarjan osakkeen päätöskurssiin.

5) Osakeantikorjattuna, optio-ohjelman laimennusvaikutuksella oikaistuna ja hankitut omat osakkeet vähennettynä.

Emoyhtiön tuloslaskelma

e	Liite	1.1.–31.12.2009	1.1.–31.12.2008
Liikevaihto	1	305 328 650,33	154 846 665,97
Liiketoiminnan muut tuotot	2	36 147 162,99	15 118 223,90
Materiaalit ja palvelut		-3 123 631,79	165 563,11
Henkilöstökulut	3	-37 471 739,44	-36 439 488,54
Poistot ja arvonalentumiset	4	-4 326 237,20	-2 600 580,22
Liiketoiminnan muut kulut	5	-165 434 013,43	-89 221 525,37
Liikevoitto		131 120 191,46	41 868 858,85
Rahoitustuotot ja -kulut	6	73 640 661,27	187 701 995,86
Voitto ennen satunnaisia eriä		204 760 852,73	229 570 854,71
Satunnaiset erät +/-	7	2 997 889,74	38 671 736,18
Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja		207 758 742,47	268 242 590,89
Tilinpäätössiirrot		-449 396,32	-
Tuloverot		-25 153 069,25	-2 805 790,98
Laskennalliset verot		-268 028,98	-744 173,00
Tilikauden voitto		181 888 247,92	264 692 626,91

Emoyhtiön tase

Vastaavaa, e	Liite	31.12.2009	31.12.2008
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat oikeudet	8	446 738,00	558 300,00
Muut pitkävaikutteiset menot	9	15 803 311,00	4 385 771,00
		16 250 049,00	4 944 071,00
Aineelliset hyödykkeet
Maa-alueet	10	182 328,26	182 328,26
Rakennukset	11	5 948 578,00	6 295 751,78
Koneet ja kalusto	12	4 538 348,53	3 297 058,39
Maksetut ennakot		19 374,86	-
		10 688 629,65	9 775 138,43
Sijoitukset
Osuudet saman konsernin yrityksissä	13	2 385 539 142,55	2 235 995 270,66
Muut sijoitukset	14	9 580 552,67	9 608 899,69
		2 395 119 695,22	2 245 604 170,35
Pysyvät vastaavat yhteensä		2 422 058 373,87	2 260 323 379,78
Vaihtuvat vastaavat
Pitkäaikaiset saamiset	15	11 335 787,65	676 452 063,38
Lyhytaikaiset saamiset	16	713 400 800,95	382 017 203,63
Laskennallinen verosaaminen		1 344 310,51	1 612 339,49
Rahat ja pankkisaamiset		47 982 457,87	23 424 034,63
Vaihtuvat vastaavat yhteensä		774 063 356,98	1 083 505 641,13
Vastaavaa yhteensä		3 196 121 730,85	3 343 829 020,91

Vastattavaa, e	Liite	31.12.2009	31.12.2008
Oma pääoma
Osakepääoma		64 606 717,50	64 359 230,50
Ylikurssirahasto		100 328 064,58	100 328 064,58
Muut rahastot
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto		13 067 824,76	3 379 228,80
Edellisten tilikausien voitto		1 366 258 586,06	1 265 661 257,77
Tilikauden voitto		181 888 247,92	264 692 626,91
Oma pääoma yhteensä	17	1 726 149 440,82	1 698 420 408,56
Tilinpäätössiirtojen kertymä
Poistoero		1 674 225,67
Pakolliset varaukset
Muut varaukset	18	5 100 797,00	2 422 452,00
Vieras pääoma
Pitkäaikainen vieras pääoma	19	455 721 275,51	513 630 275,51
Lyhytaikainen vieras pääoma	20	1 007 475 991,85	1 129 355 884,84
Vieras pääoma yhteensä		1 463 197 267,36	1 642 986 160,35
Vastattavaa yhteensä		3 196 121 730,85	3 343 829 020,91

Emoyhtiön rahoituslaskelma

e	1.1.–31.12.2009	1.1.–31.12.2008
Myyntitulot	234 969 440,65	137 134 680,95
Liiketoiminnan muut tuotot	7 597 826,87	13 621 775,86
Ostot, palkat ja muut menot	-196 216 724,76	-118 112 111,64
Rahoitustulot ja -menot	59 988 317,28	254 907 386,99
Verot ja muut erät	-25 890 326,96	11 507 462,17
Liiketoiminnan rahavirta	80 448 533,08	299 059 194,33
Käyttöomaisuushankinnat	-7 755 967,71	-6 520 960,00
Käyttöomaisuusmyynnit	69 651,80	1 753 311,64
Tytäryhtiöosakkeiden hankinta	-126 750 177,95	-440 534 420,25
Tytäryhtiöosakkeiden myynnit	333 000,00
Investointien rahavirta	-134 103 493,86	-445 302 068,61
Omien osakkeiden hankinta
Osakepääoman korotus	9 936 082,96	3 716 521,18
Lyhytaikaisten velkojen nettomuutos	-95 162 696,32	-147 418 091,98
Pitkäaikaisten velkojen nettomuutos	-61 429 768,69	385 310 383,61
Maksetut osingot	-164 095 298,62	-163 619 671,52
Saadut konserniavustukset	59 073 000,00	55 451 041,24
Maksetut konserniavustukset	-20 340 429,72	-20 421 488,67
Muut rahoitustoiminnan erät	472 638 157,30	102 610 853,92
Rahoituksen rahavirta	200 619 046,91	215 629 547,78
Rahavarojen muutos	146 964 086,13	69 386 673,50
Rahavarat 1.1.	86 752 545,54	17 365 872,04
Rahavarat 31.12.	233 716 631,67	86 752 545,54
Rahavarojen muutos	146 964 086,13	69 386 673,50
Tilikauden voiton yhteys liiketoiminnan rahavirtaan
Tilikauden voitto	181 888 247,92	264 692 626,91
Poistot	4 326 237,20	2 600 580,22
Muut oikaisut	-31 004 469,18	-40 166 658,22
Tulo ennen käyttöpääomaerien muutosta	155 210 015,94	227 126 548,91
Saamisten muutos	-38 425 671,71	-1 049 550,57
Velkojen muutos	-36 335 811,15	72 982 195,99
Liiketoiminnan rahavirta	80 448 533,08	299 059 194,33

Emoyhtiön tilinpäätöksen laadintaperiaatteet

KONE Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolainsäädännön periaatteiden mukaisesti. Tilinpäätös on laadittu 12 kuukauden ajalta tilikaudelta 1.1.– 31.12.2009. KONE Oyj oli tilikaudella 2009 vastaanottavana yhtiönä tytäryhtiösulautumisessa (Advanced Management Consulting Oy).

Ulkomaanrahan määräiset erät

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu tapahtumapäivän kurssiin. Tilikauden päättyessä avoimina olevat ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat on arvostettu tilinpäätöspäivän kurssiin.

Ulkomaanrahan määräisten lainojen, talletusten ja muiden tase-erien arvon muutokset on kirjattu tuloslaskelman rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

Johdannaisinstrumentit

Valuutta- ja korkoriskien sekä sähkön hintaa koskevan hyödykeriskin suojaamiseksi tehdyt johdannaissopimukset on arvostettu käypään arvoon. Koron- ja valuutanvaihtosopimusten käyvät arvot on ilmoitettu liitteessä 22 Johdannaissopimukset.

Valuuttatermiinien käypä arvo on laskettu diskonttaamalla sopimusten ennakoidut rahavirrat myytyjen ja ostettujen valuuttojen korkokantojen mukaan ja konvertoimalla diskontatut rahavirrat tilinpäätöspäivän valuuttakurssilla ja laskemalla diskontattujen arvojen erotus. Valuuttaoptioiden käypä arvo on laskettu optioiden arvonmääritysmallin avulla käyttäen tilinpäätöspäivän markkinoilla noteerattuja valuuttakursseja, korkokantoja ja valuuttakurssien volatiliteettejä. Koron- ja valuutanvaihtosopimusten käypä arvo on laskettu diskonttaamalla sopimusten ennakoidut rahavirrat valuuttakohtaisilla korkotuotoilla ja konvertoimalla diskontatut rahavirrat tilinpäätöspäivän valuuttakurssilla ja laskemalla myytyjen ja ostettujen valuuttojen välisten diskontattujen määrien erotus sekä vähentämällä näin saaduista arvoista kyseisten instrumenttien kertyneet korot, jotka on kirjattu nettomääräisinä siirtosaamisiin. Sähköjohdannaiset on arvostettu sähkömarkkinoiden tilinpäätöshetken noteerausten mukaisesti.

Ulkomaanrahanmääräisten lainojen, talletusten tai muiden tase-erien suojaukseen käytettävien suojausinstrumenttien käyvän arvon muutokset on kirjattu tuloslaskelman rahoituseriin.

Tuloutusperiaate

Myynti tuloutetaan, kun palvelu on suoritettu tai työ on tehty.

Tutkimus- ja kehitysmenot Tutkimus- ja kehitysmenot on kirjattu vuosikuluiksi niiden syntymisvuonna.

Eläkkeet

Emoyhtiön eläketurva on hoidettu ulkopuolisessa eläkevakuutusyhtiössä. Eläkemenot kirjataan kuluksi kertymisvuonna.

Leasing

Leasingmaksut on kirjattu tuloslaskelman vuokrakuluihin. Leasingsopimusten jäljellä olevat vuokrat on esitetty liitetietojen vastuissa. Leasingsopimusten ehdot eivät poikkea tavanomaisista ehdoista.

Satunnaiset tuotot ja kulut

Satunnaisiin tuottoihin ja kuluihin on kirjattu saadut ja annetut konserniavustukset.

Verot

Veroihin sisältyy verotettavan tulon perusteella laskettu vero ja laskennallisen verovelan tai -saamisen muutos, joka on laskettu verotuksen ja kirjanpidon välisille jaksotuseroille käyttäen tilinpäätöshetkellä vahvistettua seuraavien vuosien verokantaa.

Varovaisuuden periaatteen mukaisesti jaksotuseroista johtuva laskennallinen verovelka otetaan huomioon kokonaisuudessaan ja laskennallinen verosaaminen todennäköisesti toteutuvan verohyödyn suuruisena. Aikaisempien tilikausien verot sisältyvät tuloslaskelman tuloveroriviin.

Pysyvät vastaavat ja poistot

Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden arvioidun taloudellisen pitoajan perusteella. Poistoajat ovat seuraavat:

Rakennukset		5–40 vuotta
Koneet ja kalusto		4–10 vuotta
Muut pitkävaikutteiset menot 4–5 vuotta

Maa-alueista ei tehdä poistoja

Yhtiön pysyvien vastaavien sijoituksissa olevat tytäryhtiöosakkeet sekä muut osakkeet ja osuudet on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan käypään arvoon.

Pakolliset varaukset

Pakolliset varaukset ovat vastaisia menoja, joiden suorittamiseen emoyhtiö on sitoutunut ja joista ei todennäköisesti kerry niitä vastaavaa tuloa, tai vastaisia menetyksiä, joiden toteutumista on pidettävä ilmeisenä.

Rahoitusriskien ja -instrumenttien hallinta

KONE-konsernin rahoitusriskien hallinta on keskitetty emoyhtiön rahoitusosastolle. Rahoitusriskien hallintaperiaatteet on esitetty KONE-konsernin tilinpäätöksen liitetietojen kohdassa 2 Rahoitusriskit ja -instrumentit.

Rahavarat

Rahoituslaskelman rahavarat koostuvat käteisvaroista, vaadittaessa nostettavista pankkitalletuksista ja muista lyhytaikaisista likvideistä sijoituksista. Rahavaroihin luokitelluilla erillä on enintään kolmen kuukauden maturiteetti hankinta-ajankohdasta lukien.

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

Tuloslaskelman liitetiedot

1. Liikevaihto

Myynti konserniyhtiöille oli 305 233,3 tuhatta euroa, joka koostuu pääasiassa konsernin sisäisistä veloituksista.

2. Liiketoiminnan muut tuotot

1 000 e	1.1.–31.12.2009	1.1.–31.12.2008
Vuokratuotot	1 305,3	1 380,5
Takausprovisiotuotot	1 448,2	1 403,5
Saadut avustukset	1 155,6	1 244,8
Käyttöomaisuuden myyntivoitot	335,7	1 496,4
Muut	31 902,4	9 593,0
Yhteensä	36 147,2	15 118,2

3. Henkilöstökulut

1 000 e	1.1.–31.12.2009	1.1.–31.12.2008
Hallituksen ja toimitusjohtajan palkat	3 223,3	4 440,0
Muut palkat ja palkkiot	27 988,6	25 826,2
Eläkekulut	5 169,9	5 056,1
Muut henkilösivukulut	1 089,9	1 117,2
Yhteensä	37 471,7	36 439,5

Yhtiön palveluksessa oli tilikauden aikana keskimäärin 437 toimihenkilöä.

4. Poistot

1 000 e	1.1.–31.12.2009	1.1.–31.12.2008
Aineettomat oikeudet	237,6	202,5
Muut pitkävaikutteiset menot	2 734,9	1 108,3
Rakennukset	379,6	333,2
Koneet ja kalusto	974,1	956,6
Yhteensä	4 326,2	2 600,6

5. Tilintarkastajien palkkiot 1 000 e 1.1.–31.12.2009 1.1.–31.12.2008 Tilintarkastus 162,5 147,5 Tilintarkastajien lausunnot 4,3 5,7 Veropalvelut 184,2 107,8 Muut palvelut 207,0 195,3 Yhteensä 558,0 456,3

6. Rahoitustuotot ja -kulut

1 000 e	1.1.–31.12.2009	1.1.–31.12.2008
Osinkotuotot konserniyhtiöiltä	68 241,3	252 865,9
Osinkotuotot osakkuusyhtiöiltä	1 645,6	640,0
Muut osinkotuotot	31,2	1,7
Korkotuotot konserniyhtiöiltä	25 734,6	43 081,4
Korkotuotot muilta	4 308,7	8 039,5
Korkokulut konserniyhtiöille	-36 399,6	-55 723,7
Korkokulut muille	-3 108,9	-2 625,2
Muut rahoitustuotot ja -kulut	13 187,8	-58 577,6
Yhteensä	73 640,7	187 702,0

7. Satunnaiset tuotot ja kulut

1 000 e	1.1.–31.12.2009	1.1.–31.12.2008
Saadut konserniavustukset	23 338,3	59 093,2
Annetut konserniavustukset	-20 340,4	-20 421,5
Yhteensä	2 997,9	38 671,7

Taseen liitetiedot

8. Aineettomat oikeudet
1 000 e	31.12.2009	31.12.2008
Alkuperäinen hankintameno 1.1.	1 129,0	902,2
Lisäykset	126,0	226,8
Kertyneet poistot	-808,3	-570,7
Tasearvo 31.12.	446,7	558,3

9. Muut pitkävaikutteiset menot

1 000 e	31.12.2009	31.12.2008
Alkuperäinen hankintameno 1.1.	8 253,4	5 283,2
Lisäykset	6 273,8	2 981,3
Fuusiossa siirtyneet	30 635,1	0,0
Vähennykset	-5,3	-11,1
Kertyneet poistot	-6 597,2	-3 867,6
Fuusiossa siirtyneet	-22 756,5	0,0
Tasearvo 31.12.	15 803,3	4 385,8

10. Maa-alueet

1 000 e	31.12.2009	31.12.2008
Alkuperäinen hankintameno 1.1.	182,3	367,1
Vähennykset	0,0	-184,8
Tasearvo 31.12.	182,3	182,3

11. Rakennukset

1 000 e	31.12.2009	31.12.2008
Alkuperäinen hankintameno 1.1.	9 421,8	7 459,9
Lisäykset	32,5	1 961,9
Kertyneet poistot	-3 505,7	-3 126,1
Tasearvo 31.12.	5 948,6	6 295,7

12. Koneet ja kalusto

1 000 e	31.12.2009	31.12.2008
Alkuperäinen hankintameno 1.1.	17 917,9	17 523,4
Lisäykset	1 251,5	1 045,9
Fuusiossa siirtyneet	3 878,2	0,0
Vähennykset	-61,1	-651,4
Kertyneet poistot	-15 533,8	-14 620,8
Fuusiossa siirtyneet	-2 914,4	0,0
Tasearvo 31.12.	4 538,3	3 297,1

13. Osuudet saman konsernin yrityksissä

1 000 e	31.12.2009	31.12.2008
Alkuperäinen hankintameno 1.1.	2 235 995,3	1 796 639,0
Lisäykset	182 810,6	440 534,4
Vähennykset	-33 266,8	-1 178,1
Tasearvo 31.12.	2 385 539,1	2 235 995,3

14. Muut sijoitukset

1 000 e	31.12.2009	31.12.2008
Alkuperäinen hankintameno 1.1.	9 608,9	9 374,2
Lisäykset	72,1	305,0
Vähennykset	-100,4	-70,3
Tasearvo 31.12.	9 580,6	9 608,9

15. Pitkäaikaiset saamiset

1 000 e	31.12.2009	31.12.2008
Lainasaamiset konserniyhtiöiltä	11 266,4	676 197,8
Lainasaamiset osakkuusyhtiöiltä	0,0	182,4
Lainasaamiset muilta	69,4	71,9
Lainasaamiset	11 335,8	676 452,1

16. Lyhytaikaiset saamiset

Saamiset konserniyhtiöiltä:

1 000 e	31.12.2009	31.12.2008
Myyntisaamiset	94 180,3	27 248,8
Lainasaamiset	373 445,8	180 982,0
Siirtosaamiset	49 702,2	79 426,1
Yhteensä	517 328,3	287 656,9

Saamiset osakkuusyhtiöiltä:

1 000 e	31.12.2009	31.12.2008
Myyntisaamiset	579,9	7,5
Siirtosaamiset	0,0	1,4
Yhteensä	579,9	8,9

Saamiset ulkopuolisilta:

1 000 e	31.12.2009	31.12.2008
Myyntisaamiset	599,2	583,8
Lainasaamiset	86,2	71,8
Muut saamiset	185 734,2	63 328,5
Siirtosaamiset	9 073,1	30 367,3
Yhteensä	195 492,7	94 351,4

Siirtosaamiset

1 000 e	31.12.2009	31.12.2008
Korkojaksotukset	1 004,1	1 185,9
Johdannaisvarat	4 531,1	26 816,3
Verojaksotukset	22,5	0,0
Siirtosaamiset konserniyhtiöiltä	49 702,2	79 426,1
Muut	3 515,3	2 366,4
Yhteensä	58 775,2	109 794,7
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä	713 400,9	382 017,2

17. Oma pääoma ja sen muutokset

			Sijoitetun vapaan oman
1 000 e	Osake pääoma	Ylikurssi rahasto	pääoman rahasto	Kertyneet voittovarat	Tilikauden voitto	Yhteensä
Tasearvo 1.1.2009	64 359,2	100 328,1	3 379,2	1 530 353,9		1 698 420,4
Osingot				-164 095,3		-164 095,3
Optio-ohjelma	247,5		9 688,6			9 936,1
Tilikauden voitto					181 888,2	181 888,2
Tasearvo 31.12.2009	64 606,7	100 328,1	13 067,8	1 366 258,6	181 888,2	1 726 149,4

18. Pakolliset varaukset

1 000 e	31.12.2009	31.12.2008
Muut varaukset	5 100,8	2 422,5
Yhteensä	5 100,8	2 422,5

19. Pitkäaikainen vieras pääoma

Emoyhtiöllä on yli viiden vuoden kuluttua erääntyvää eläkelainaa yhteensä 11 143 tuhatta euroa.

20. Lyhytaikainen vieras pääoma

Velat konserniyhtiöille, 1 000 e	31.12.2009	31.12.2008
Muut velat	848 698,3	985 881,3
Ostovelat	21 521,9	14 284,4
Siirtovelat	10 012,9	41 791,9
Yhteensä	880 233,1	1 041 957,6
Velat ulkopuolisille, 1 000 e	31.12.2009	31.12.2008
Muut velat	62 897,7	26 036,6
Ostovelat	13 940,8	5 634,2
Siirtovelat	50 404,3	55 727,5
Yhteensä	127 242,8	87 398,3
Siirtovelat, 1 000 e	31.12.2009	31.12.2008
Palkka- ja sosiaalikustannusjaksotukset	10 365,4	8 871,4
Tilikauden verojaksotus	11 170,0	2 969,9
Johdannaisvelat	23 258,1	35 297,4
Siirtyvät korkokulut	74,0	4 685,5
Siirtovelat konserniyhtiöille	10 012,9	41 791,9
Muut	5 536,8	3 903,2
Yhteensä	60 417,2	97 519,3
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä	1 007 475,9	1 129 355,9

21. Vastuut

1 000 e	31.12.2009	31.12.2008
Kiinnitykset
Omien velkojen vakuudeksi	0,0	700,0
Pantit
Konserniyhtiöiden puolesta	69,4	71,9
Takaukset
Konserniyhtiöiden puolesta	904 851,6	1 000 324,5
Osakkuusyhtiöiden puolesta	3 481,5	4 140,9
Muiden puolesta	6 353,2	6 932,0
Leasingvastuut
Seuraavana vuonna	2 667,8	2 390,5
Yli vuoden kuluttua	14 909,1	14 767,2
Arvonlisäveron palautusvastuu kiinteistöistä	500,1	824,1
Yhteensä	932 832,7	1 030 151,0

22. Johdannaissopimukset

Johdannaissopimusten käyvät arvot, 1 000 e	Johdannais varat 31.12.2009	Johdannais velat 31.12.2009	Netto käypä arvo 31.12.2009	Positivinen käypä arvo 31.12.2008	Negatiivinen käypa arvo 31.12.2008	Netto käypä arvo 31.12.2008
Valuuttatermiinit
ulkopuolisten kanssa	4 142,7	5 453,6	-1 310,9	23 155,5	10 107,7	13 047,8
Valuuttatermiinit
konserniyhtiöiden kanssa	4 919,0	2 340,0	2 579,0	7 646,3	37 324,9	-29 678,6
Valuuttaoptiot	0,0	0,0	0,0	1 871,8	1 521,4	350,4
Valuutan- ja koronvaihtosopi
mukset, maturiteetti alle vuoden	0,0	16 968,0	-16 968,0	1 782,2	0,0	1 782,2
Valuutan- ja koronvaihtosopi
mukset, maturiteetti 1–3 vuotta	0,0	0,0	0,0	0,0	22 723,0	-22 723,0
Sähkötermiinit	388,3	836,6	-448,3	6,8	945,2	-938,4
Yhteensä	9 450,0	25 598,2	-16 148,2	34 462,6	72 622,2	-38 159,6

Johdannaissopimusten nimellisarvot, 1 000 e	31.12.2009	31.12.2008
Valuuttatermiinit ulkopuolisten kanssa	392 778,1	467 300,9
Valuuttatermiinit konserniyhtiöiden kanssa	284 961,3	741 061,2
Valuuttaoptiot	0,0	90 433,1
Valuutan- ja koronvaihtosopimukset, maturiteetti alle vuoden	113 097,3	23 631,6
Valuutan- ja koronvaihtosopimukset, maturiteetti 1–3 vuotta	0,0	113 097,3
Sähkötermiinit	5 251,6	4 679,8
Yhteensä	796 088,3	1 440 203,9

Johdannaissopimukset on tehty suojaustarkoituksessa KONE-konsernin valuuttasuojauspolitiikan mukaisesti. Rahoitusriskien hallinnasta on kerrottu konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa 2.

Tytäryhtiöt ja osakkuusyhtiöt

Tytäryhtiöt, 31.12.2009

		Omistusosuus %
Maa	Yhtiö	Konserni	Emoyhtiö
Australia	KONE Elevators Pty Limited	100
	KONE Elevators Employee Benefits Pty Limited	100
	KONE Holdings (Australia) Limited	100	0,00
Itävalta	KONE AG	100
	KONE Investition GmbH	100	100
Belgia	KONE Belgium S.A.	100	99,99
	KONE International N.V.	100	99,99
	Liften E. Thiery N.V.	100
Kanada	KONE Holdings (Canada) Inc.	100
	KONE Inc.	100
	Miro Professionnels d'Ascenseurs	100
	Service Professionnel d'Ascenseurs Inc.	100
	Central Elevator Services Ltd.	100
Kiina/Hong Kong/Macau	Ben Fung Machineries & Engineering LTD	100	0,00
	KONE Elevators Co., Ltd.	95
	KONE Elevator (HK) LTD	100	0,00
	KONE Elevators International (China) Limited	100
	KONE Elevator (Macau) Ltd.	100
	KONE TELC Industries Co., Ltd.	70
	Nanjing Lian Ao Elevator Engineering Co., Ltd.	66,50
Kypros	KONE Elevators Cyprus Limited	100	100
Tsekki	KONE A.S.	99,90
	KONE Industrial Koncern s.r.o.	100	100
Tanska	KONE A/S	100
Viro	A/S Kandur	100
Suomi	Finescal Oy	100	100
	Kiinteistö Oy Heves	100	100
	KNEBV Incentive Oy	99	99
	KONE Capital Oy	100	100
	KONE Elevator Holding Oy	100
	KONE Hissit Oy	100	100
	KONE Industrial Oy	100	100
	Oy Tuote-Leasing Ltd	100	100
	Suur-Helsingin Hissihuolto Oy	100
Ranska	ARA Lyon	100
	Ascenseurs Technologie Serrurerie (S.A)	99,80
	Ascenseurs Soulier S.N.C.	100
	Evin S.A.S.	100
	FG Management	100
	KONÉ S.A.	99,97
	KONÉ Développement S.N.C.	100
	KONÉ Holding France S.A.S.	100	100
	Prokodis S.N.C.	100
	Société en Participation KONE ATS	100
	STM	100
Saksa	Engler & Haring GmbH	100
	GIS KONE Deutschland GmbH	100
	Hages-Aufzuge GmbH&Co. KG Duren	75
	Hages Verwaltungs GmbH	75
	KONE Garant Aufzug GmbH	100
	KONE GmbH	100
	KONE Holding GmbH	100
	KONE Köln Verwaltung GMBH	100
	KONE Montage GMBH	100
	KONE Servicezentrale GmbH	100
	KONE Verwaltungsgesellschaft M.B.H	100

		Omistusosuus %
Maa	Yhtiö	Konserni	Emoyhtiö
	Konematic GmbH	100
	KSM GmbH	100
	Lödige Aufzuge GmbH	85
	Lödige Aufzugstechnik GmbH	85
Kreikka	KONE S.A.	100
Unkari	KONE Felvono Kft	100
Islanti	KONE ehf	100	100
Intia	KONE Elevator India Private Ltd.	100	100
	Olympus Elevator Private Ltd.	100
Indonesia	PT Kone Indo Elevator	100	1
Irlanti	Bleasdale Ltd.	100
	Industrial Logistics Limited	100
	KONE (Ireland) Limited	100
Italia	Elecomp S.R.L.	100
	Elevators S.r.l	60
	Iriti S.r.l.	100
	KONE Industrial S.p.A.	100
	KONE S.p.A.	100
	L.A.M. Lombarda Ascensori Montacarichi S.r.l.	70
	Neulift S.r.l.	100
	Neulift Service Sardegna S.r.l.	100
	Sabiem S.P.A.	100
	Slimpa S.R.L.	100
	Tecnocram S.r.l	80
	Tosca Ascensori S.r.l	66,66
	RUMAN Srl	75
Japani	KONE Japan Co. Ltd.	100	100
Latvia	SIA KONE Lifti Latvija	100	0,05
Liettua	UAB elektros Pavara ir Ko	100
	UAB Unikali ideja	100
Luxembourg	KONE Luxembourg SARL	100
	Lumico S.a.r.l.	100	100
Malesia	KONE Sdn. Bhd.	100
	Fein Blanking Sdn Bhd	100
	Fuji Lift & Escalator Manufacturing Sdn	100
	Fuji Lift & Escalator Sdn Bhd	100
	Premier Elevators Sdn. Bhd.	100	100
Meksiko	KONE Industrial S.A. de C.V.	100
	KONE Industrial Servicios S.A. de C.V.	100
	KONE Mexico S.A. de C.V.	100	0,00
Alankomaat	Borga Bijstede Gevelonderhoudinstallaties B.V.	100
	Hissi BV	100
	Hopmann Liftservice B.V	100
	KoMont Investment B.V.	100
	KONE B.V.	100
	KONE Nederland Holding B.V.	100
	KONE Deursystemen B.V.	100
	Kone Finance Holding B.V.	100
	Kone Holland BV	100	53,20
	KONE Liften B.V.	100
	Kone Shared Services Centre B.V.	100
	KONE TELC Industries B.V.	70
	LTF Liften B.V.	100
	Waldoor B.V.	100
Norja	KONE Aksjeselskap	100
	KONE Rulletrapper AS	100
Panama	Indusmar S.A.	100	100
Filippiinit	KPI Elevators Inc.	100
Puola	KONE Sp.z o.o.	100
	KONE Zachod Sp.z o.o.	100
	KONE Dzwigi I Chodniki Ruchome Sp. Z.o.o	100

		Omistusosuus %
Maa	Yhtiö	Konserni	Emoyhtiö
Portugali	KONE Funchalift, Lda.	100
	KONE Portugal- Elevadores LDA.	100	1,00
	VTP-Tractores S.A.	99,28	0,71
Romania	KONE Ascensorul S.A.	100
Venäjä	OOO "EKOLIFT"	100
	OOO KONE Lifts	100	100
	OOO Lift RSU-5	100
	OAO RSU-6	100
	ZAO KONE Lifts St. Petersburg	100	100
	ZAO KONE Lifts Moscow	100	100
Singapore	KONE PTE. Ltd.	100
Slovakia	KONE s.r.o.	100
	KONE SSC s.r.o.	100	100
Slovenia	KONE d.o.o.	100
Etelä-Afrikka	KONE Elevators South Africa (Pty) Ltd.	100
Etelä-Korea	KONE Elevators Korea Co., Ltd	100
Espanja	KONE Elevadores, S.A.	100	0,02
	Rigonza S.A.	100
	Serviparking S.L.	100
	Ascensores Mover	100
	Ascensores Tecas	100
Ruotsi	Cajax AB	100
	Hissjuoren Ekmans AB	100
	KONE AB	100
	KONE Door AB	100
	KONE Metro AB	100
	KONE Rulltrappor AB	100
	KONE Scandinavia AB	100
	Motala Hissar AB	100
Sveitsi	KONE(Schweiz) AG	100
Taiwan	Ben Fung Elevators Taiwan Ltd.	100
	KONE Elevators Taiwan Co. Ltd.	100
Thaimaa	Thai Elevators & Escalators Ltd	73,99
	KONE Thai Lift Public Company Limited	83,90
Turkki	KONE Asansör Sanayi ve Ticaret A.S.	100
Ukraina	KONE Lifts LLC	100
Iso-Britannia	Bennie Lifts Ltd.	100
	Biddle Holdings Ltd.	100
	Cable Lift Installations Ltd.	100
	Crown Lifts Ltd	100
	KONE Bolton Brady Limited	100
	KONE Escalators Ltd	100
	KONE Lifts Ltd	100
	KONE (NI) Ltd.	100
	KONE Pension Trustees Ltd	100
	KONE Plc.	100	100
	Konematic Holding Ltd	100
	Konematic Ltd.	100
	Konepart Ltd	100
	O&K Escalators Ltd.	100
	The UK Lift Company Ltd	100
	UK Lift (Holdings) Ltd	100
Yhdysvallat	ENOK Electrical Company, LLC	100
	KONE Holdings, Inc.	100
	KONE Inc.	100
	KREM, Inc.	100
	Konematic Inc.	100
	Marine Elevators LLC	100
Vietnam	KONE Vietnam Limited Liability Company	100

Osakkuusyhtiöt, 31.12.2009

		Omistusosuus %
Maa	Yhtiö	Konserni	Emoyhtiö
Andorra	KONE Ascensors i Escales, S.A.	33
Egypti	Marryat & Scott Egypt - S.A.E.	49	49
Kiina	Giant Kone Elevator Co., Ltd	40	40
	Shan On Engineering Company Limited	30
	Kunshan Vataple-Kone Escalator Equipment Co., Ltd.	49
Malesia	KONE Elevator (M) Sdn. Bhd.	49	49
Filippiinit	Elevators Philippines Construction, Inc.	40
Qatar	KONE Elevators Qatar LLC	49	49
Saudi-Arabia	KONE Areeco Limited	40	10
Thaimaa	Thai Elevators Holding Ltd	49
Viro	Koiko Kinnisvara OÜ	25,70	25,70
Yhdistyneet Arabiemiraatit	KONE (Middle East) LLC	49	49

Luettelo emoyhtiön kirjanpitokirjoista ja käytetyimmistä tositelajeista sekä säilytystavoista

Tasekirja		paperimuodossa
Päiväkirja		sähköisessä muodossa
Pääkirja		sähköisessä muodossa
Reskontraerittelyt		sähköisessä ja paperimuodossa
Laina- ja talletusrekisteri		sähköisessä ja paperimuodossa
Myyntilaskut	tositelaji RV	sähköisessä muodossa
Ostolaskut	tositelaji RE	CD:nä ja sähköisessä muodossa
Muistiotositteet	tositelaji Y3	paperitositteina ja sähköisessä muodossa
Käyttöomaisuustositteet	tositelaji AA	paperitositteina ja sähköisessä muodossa
Jaksotuskirjaukset	tositelaji SA	paperitositteina ja sähköisessä muodossa
Pankkitapahtumat	tositelaji SB	paperitositteina ja sähköisessä muodossa
Käteiskassatapahtumat	tositelaji SK	paperitositteina ja sähköisessä muodossa
Matkalaskutapahtumat	tositelaji ZH	paperitositteina ja sähköisessä muodossa
Palkkatapahtumat	tositelaji Z9	sähköisessä muodossa
Rahoitustapahtumat	tositelaji TR	paperitositteina ja sähköisessä muodossa
Korjaukset ja peruutukset	tositelaji AB	sähköisessä muodossa

Täydellinen luettelo tositelajeista löytyy tase-erittelymapista.

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

(s. 56–61 eivät ole osa virallista tilinpäätöstä)

KONEen yleiset hallinnointiperiaatteet

KONEen eri johtoelinten tehtävät ja velvollisuudet määräytyvät Suomen lain ja KONEen hallinnointiperiaatteiden mukaisesti. KONE noudattaa toiminnassaan Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n julkistamaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia 2008 lukuun ottamatta suosituksia 26 (Tarkastusvaliokunnan jäsenten riippumattomuus), 29 (Nimitysvaliokunnan jäsenet ja jäsenten valinta) ja 32 (Palkitsemisvaliokunnan jäsenet). Koodi on kokonaisuudessaan saatavilla internet osoitteesta www.cgfinland.fi. Suosituksista poikkeamisen syynä on yhtiön omistusrakenne. Yhtiön pääomistaja Antti Herlin hallitsee 62 prosenttia yhtiön äänivallasta ja 21 prosenttia yhtiön osakkeista. Omistamiseen liittyy yrittäjäriski, minkä johdosta on perusteltua, että pääomistaja toimii hallituksen ja sen valiokuntien puheenjohtajana ja valvoo näin yhtiön osakkeenomistajien etua.

KONEen ylintä päätösvaltaa käyttävät hallintoelimet ovat emoyhtiö KONE Oyj:n yhtiökokous ja hallitus, hallituksen päätoiminen puheenjohtaja sekä toimitusjohtaja. Yhtiökokouksessa osakkeenomistajat vahvistavat vuosittain yhtiön tilinpäätöksen, päättävät voitonjaosta sekä hallituksen jäsenten ja tilintarkastajan valitsemisesta ja näiden palkkioista.

KONE Oyj:n yhtiökokouksen kutsuu koolle yhtiön hallitus. Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön varsinainen yhtiökokous on pidettävä vuosittain hallituksen määräämänä päivänä kolmen kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.

Hallitus

Tehtävät ja vastuu

Hallituksen tehtävät ja vastuu määräytyvät ensisijaisesti yhtiöjärjestyksen ja Suomen osakeyhtiölain mukaisesti. Hallituksen tehtäviin kuuluvat:

• • toimintakertomusten, tilinpäätösten ja osavuosikatsausten laadinta
• • kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisen järjestämisen varmistaminen
• • yhtiökokoukselle tehtävien ehdotusten valmistelu ja yhtiökokousten koolle kutsuminen

• • strategisten suuntaviivojen ja riskienhallinnan periaatteiden hyväksyminen ja vahvistaminen

• • vuotuisten budjettien ja toimintasuunnitelmien vahvistaminen

• • hallituksen päätoimisen puheenjohtajan ja toimitusjohtajan (pääjohtajan) nimittäminen ja heidän palvelussuhteidensa ehdoista päättäminen
• • yhtiörakenteesta päättäminen
• • merkittävistä yrityskaupoista ja investoinneista päättäminen
• • päättää muista lainsäädännön mukaan hallitukselle kuuluvista asioista

Hallituksella on toimintaansa varten laadittu työjärjestys, joka määrittelee hallituksen, sen puheenjohtajan ja valiokuntien tehtävät. Hallitus kokoontuu säännöllisesti kuusi kertaa vuodessa ja lisäksi tarpeen mukaan. Hallitus arvioi toimintaansa ja työskentelytapojaan kerran vuodessa.

Jäsenet

Yhtiökokous valitsee KONE Oyj:n hallitukseen yhtiöjärjestyksen mukaan 5–8 varsinaista jäsentä sekä enintään kolme varajäsentä vuodeksi kerrallaan. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallituksen jäsenten valinnassa kiinnitetään huomiota jäsenten monipuoliseen ja toisiaan täydentävään kokemukseen, osaamiseen ja näkemykseen sekä KONEen omilta että myös muilta toimialoilta.

Valiokunnat

Hallituksessa toimii kaksi sen jäsenistä koostuvaa valiokuntaa, tarkastusvaliokunta ja nimitys- ja palkitsemisvaliokunta. Hallitus on vahvistanut valiokunnille työjärjestykset. Valiokuntien sihteerinä toimii hallituksen sihteeri.

Tarkastusvaliokunta seuraa konsernin taloudellista tilannetta ja valvoo tilinpäätösten ja osavuosikatsausten raportointia.

Valiokunta seuraa ja arvioi sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan riittävyyttä ja asianmukaisuutta sekä lakien ja määräysten noudattamista ja käsittelee sisäisen tarkastuksen suunnitelmat ja raportit. Sisäisen tarkastuksen johtaja raportoi valiokunnalle sisäisen tarkastuksen tuloksista. Tarkastusvaliokunta seuraa ja valvoo tilinpäätös- ja talousraportoinnin prosessia sekä käsittelee yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmästään antamaan selvitykseen sisältyvän kuvauksen taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteistä. Tarkastusvaliokunta arvioi konserniyhtiöiden tilintarkastuksen ja sen järjestelyiden asianmukaisuutta ja tilintarkastuspalveluja sekä käsittelee tilintarkastajien raportit. Valiokunta myös tekee yhtiökokoukselle ehdotuksen yhtiölle valittavista tilintarkastajista.

Nimitys- ja palkitsemisvaliokunta valmistelee yhtiökokoukselle tehtäviä esityksiä hallituksen jäsenten valinnasta ja heidän palkitsemisestaan sekä päättää konsernin ylimmän johdon nimitys- ja palkkausasioista ja palkitsemisjärjestelmistä.

Operatiivinen johto

Hallituksen päätoiminen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja (pääjohtaja)

KONE Oyj:n hallitus nimittää hallituksen päätoimisen puheenjohtajan ja toimitusjohtajan. Hallitus päättää päätoimisen puheenjohtajan ja toimitusjohtajan palvelussuhteiden ehdoista, jotka on määritelty kirjallisissa johtajasopimuksissa. Hallituksen puheenjohtaja valmistelee hallituksessa päätettävät asiat toimitusjohtajan ja esikuntansa kanssa. Hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja vastaavat hallituksen asettamien tavoitteiden, suunnitelmien, linjausten ja päämäärien toteutumisesta KONE-konsernissa. Lisäksi toimitusjohtajan tehtävänä on vastata liiketoiminnan operatiivisesta johtamisesta KONE Oyj:n hallituksen hyväksymien strategisten suunnitelmien, budjettien, toimintasuunnitelmien sekä ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohtaja esittelee hallitukselle liiketoimintaa koskevia asioita ja vastaa hallituksen päätösten toimeenpanosta.

Johtokunta

Johtokunta tukee toimitusjohtajaa yhtiön strategian toteuttamisessa. Johtokunta seuraa liiketoiminnan kehitystä, käynnistää toimia ja määrittelee toimintaperiaatteet ja menettelytavat hallituksen ja toimitusjohtajan antamien suuntaviivojen mukaisesti. Johtokunta kokoontuu säännöllisesti kuukausittain sekä tarpeen mukaan.

Valvontajärjestelmät

KONE Oyj:n hallitus on vahvistanut konsernissa noudatettavat sisäisen valvonnan, riskienhallinnan ja sisäisen tarkastuksen periaatteet.

Sisäinen valvonta

Sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa, että konsernin toiminta on tehokasta ja tuloksellista, liiketoimintariskien hallinta riittävää ja asianmukaista ja tuotettava informaatio luotettavaa. Valvontajärjestelmän avulla myös valvotaan määriteltyjen toimintaperiaatteiden ja annettujen ohjeiden noudattamista.

Hallituksen tarkastusvaliokunta tarkastelee sisäisen valvonnan toimivuutta. Yhtiöllä on operatiivisesta johdosta erillään oleva sisäinen tarkastus, jonka johtaja on hallituksen puheenjohtajan alainen. Sisäinen tarkastus vastaa sisäisen valvonnan ja liiketoimintariskien hallinnan tarkastuksesta ja raportoi työnsä tulokset tarkastusvaliokunnalle.

Riskienhallinta

Riskienhallinnan tavoite KONEella on koordinoida ja kehittää riskien ja mahdollisuuksien systemaattista arviointia osana liiketoiminnan suunnittelu- ja päätöksentekoprosesseja

Liiketoimintaa suunnitellessaan KONE arvioi jatkuvasti liiketoimintaratkaisujensa riskejä ja mahdollisuuksia rajoittaakseen tarpeetonta tai liiallista riskinottoa. Tämän lisäksi KONEen yksiköt ja toiminnot tunnistavat ja arvioivat systemaattisesti osana KONEen strategia- ja budjetointiprosesseja riskejä, jotka voivat uhata niiden tavoitteiden saavuttamista. Keskeisimmät riskit raportoidaan KONEen riskienhallintatoiminnolle, joka tukee riskienhallintaprosessia ja kerää yhteen riski-informaation KONEen johtokunnalle. KONEen johtokunta nimeää maailmanlaajuisesti tunnistetuille riskeille tietyn vastuuyksikön tai -toiminnon. KONEen hallitus käy KONEen riskiportfolion läpi määräajoin KONEen johtokunnan arvion pohjalta.

KONEen riskienhallintatoiminto vastaa myös globaalien vakuutusohjelmien hallinnoinnista. KONEen rahoitusyksikkö hallinnoi keskitetysti taloudellisia riskejä KONEen rahoituspolitiikan mukaisesti.

Lisätietoa

KONEen merkittävimpiä tietoon tulleita riskejä ja epävarmuustekijöitä on kuvattu toimintakertomuksessa. Rahoitusriskien hallintaa on lisäksi käsitelty tilinpäätöksen liitetiedoissa 2, s. 15.

Taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteet

Oikea taloudellinen raportointi merkitsee vaatimusten noudattamisen ja KONEen sisäisen valvontaympäristön kannalta sitä, että yhtiön tilinpäätökset antavat oikean kuvan konsernin toiminnasta ja taloudellisesta asemasta ja että ne eivät sisällä tahallisia tai tahattomia virheitä tai puutteita sen enempää raportoitujen lukujen kuin raportoinnin laajuudenkaan suhteen. Vaatimusten noudattamista valvova järjestelmä rakentuu ja perustuu alla kuvattuun raportointiprosessiin ja -järjestelmään sekä yhtiön arvoihin, rehellisyyttä painottavaan yrityskulttuuriin ja korkeatasoisiin eettisiin vaatimuksiin. Järjestelmää tukee asianmukainen koulutus, myönteinen ja kurinalainen asenne työtä kohtaan sekä tehtäviinsä sopivien työntekijöiden rekrytointi ja urakehitys.

Konserninlaajuista taloushallintoa ja liikkeenjohtoa koordinoi konsernin taloushallinto (Global Finance and Control), ja sen käytännön toteutuksesta vastaa KONEen tytäryhtiöiden ja yksiköiden controller-verkosto. Hallitus, tarkastusvaliokunta, liiketoiminnasta ja taloudesta vastaava johto sekä sisäiset tarkastajat ja ulkoiset tilintarkastajat valvovat ja ohjaavat säännöllisesti sisäisen valvonnan prosesseja ja käytäntöjä.

Keskeinen ohjauksen ja valvonnan väline on KONEen johdon kuukausittainen suunnittelu- ja talousraportointiprosessi, jolla varmistetaan toiminnan tuloksellisuus ja tehokkuus. KONEen tilinpäätökset ja taloudelliset katsaukset perustuvat kuukausittaisen raportointiprosessin tuottamiin tietoihin. Prosessissa analysoidaan perusteellisesti liiketoiminnan tulos ja poikkeamat suunnitelmiin, edellisvuoden tulokseen ja uusimpiin ennusteisiin. Raportointiprosessi käsittää taloudellisen tiedon ohella tärkeimmät liiketoimintayksiköiden ja konsernitason liiketoiminnan mittarit. Näin taataan, että mahdolliset poikkeamat taloudellisista tai liiketoiminta-/ prosessimittareiden tavoitearvoista tai toimintaperiaatteista tunnistetaan, kommunikoidaan ja niihin reagoidaan tehokkaalla ja yhdenmukaisella tavalla.

Taloudellisen valvonnan tehtävät on sisällytetty osaksi KONEen liiketoimintaprosesseja sekä johdon jatkuvaa liiketoiminnan valvontaa ja ohjausta. KONE on laatinut talousvalvontamallit (Financial Control Models) tilauksiin perustuvan liiketoiminnan, palveluliiketoiminnan sekä rahoitus- ja veroasioiden osa-alueilla, joissa määritellään keskeiset taloudellisen valvonnan tehtävät. Talousvalvontamallien tarkoituksena on toiminnan tuloksellisuuteen ja tehokkuuteen tähtäävä, selkeä ja tehokas valvontaprosessi. Talousvalvontamallien avulla tuetaan ja valvotaan taloudellisen raportoinnin oikeellisuutta. Malleissa on määritelty KONEen tytäryhtiöiden ja yksiköiden talousjohtajien ja controllereiden keskeiset valvontatehtävät (Key Control Tasks). Samoin määritellään keskeiset valvontamittarit (Key Control Indicators) ja niiden suhde valvontamallin tehtäviin. Mittareiden tarkoituksena on mitata ja tukea toiminnan tehokkuutta ja yhdenmukaisuutta. Talousvalvontamallien ja mittareiden tehokkuutta arvioidaan yksiköissä vuosittain konsernin taloushallinnon valvonnassa.

Taloudellisen raportoinnin luotettavuuden valvonta perustuu KONEen määrittelemiin taloudellisen raportointiprosessin periaatteisiin ja ohjeistukseen. Johdon operatiivinen raportointi sekä ulkoinen raportointi perustuvat yhteiseen, konsernin yhdenmukaiseen viitekehykseen, mikä sisältää raportoinnin prosessit, työkalut ja ohjeistuksen. Tilinpäätösstandardien tulkinta ja soveltaminen on keskitetty konsernin taloushallintoon, joka yhtiön tarkastusvaliokunnan valvomana ylläpitää KONEen laskentastandardeja (KONE Accounting Standards). Konsernin taloushallinto valvoo KONEen laskentastandardien ja –ohjeiden noudattamista konsernin yksiköissä. Budjetointi- ja raportointiprosessit ja niiden sisällöt määritellään KONEen raportointiperiaatteissa (KONE Account KONE Accounting and Reporting Instructions). Näitä standardeja ja ohjeita ylläpitää ja päivittää keskitetysti konsernin taloushallinto, ja niitä sovelletaan yhtenäisesti koko konsernissa. Konsernilla on käytössä yhtenäinen raportointijärjestelmä.

KONEella on konserninlaajuinen toiminnanohjausjärjestelmä (ERP), joka on rakennettu KONEen laskentastandardien sekä raportointiperiaatteiden mukaisesti. KONEessa on käytössä muutoksenhallintaprosessi, joka varmistaa, ettei toiminnanohjausjärjestelmän kirjaustapoja voi muuttaa ilman konsernin taloushallinnon hyväksyntää. KONEen raportointiprosessissa tiedonsiirrot eri järjestelmien välillä on pääosin automatisoitu. Tapahtumien käsittelyä keskitetään jatkuvasti tehtäviinsä erikoistuneisiin sisäisiin palvelukeskuksiin.

Kirjanpito- ja raportointiprosessien tehokas sisäinen valvonta, liiketoimintaprosesseista ja -järjestelmistä aina tilinpäätöksiin saakka (record to report process), on tärkeää raportoinnin oikeellisuuden kannalta. Raportoinnin oikeellisuuden ja ennusteiden tarkkuuden kannalta keskeistä on tunnistaa olennainen liiketoimintaa koskeva data ja varmistaa sen laatu.

Tilintarkastus

Lakisääteisen tilintarkastuksen tehtävänä on todentaa, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot konsernin toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Lisäksi tilintarkastus käsittää yhtiön kirjanpidon ja hallinnon tarkastuksen.

Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiössä on vähintään yksi ja enintään kolme tilintarkastajaa. Tilintarkastajan tulee olla Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö. Tilintarkastaja valitaan vuosittain varsinaisessa yhtiökokouksessa toimikaudeksi, joka päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.

Sisäpiiri

KONE-konsernissa on voimassa NASDAQ OMX Helsinki Oy:n sisäpiiriohje, jota on täydennetty yhtiön hallituksen hyväksymällä sisäisellä sisäpiiriohjeella. Yhtiö pitää julkista ja yrityskohtaista sisäpiirirekisteriään Euroclear Finland Oy:n SIRE-järjestelmässä. KONEen julkiseen sisäpiiriin kuuluvat arvopaperimarkkinalain mukaisesti asemansa perusteella hallituksen jäsenet, hallituksen varajäsen, toimitusjohtaja ja tilintarkastajat. Näiden lisäksi julkiseen sisäpiiriin kuuluvat yhtiön määritteleminä johtokunnan jäsenet. Julkisten sisäpiiriläisten lisäksi KONEen pysyviin sisäpiiriläisiin kuuluvat yhtiön määrittelemät yrityskohtaiset sisäpiiriläiset, jotka työtehtäviensä vuoksi saavat säännöllisesti sisäpiirin tietoa. Pysyvät sisäpiiriläiset saavat käydä kauppaa KONEen osakkeilla ja niihin oikeuttavilla arvopapereilla kuuden viikon ajan osavuosikatsausten ja tilinpäätöstiedotteiden julkistamisen jälkeen. Yhtiö pitää tarvittaessa myös hankekohtaista sisäpiirirekisteriä, johon merkityt henkilöt eivät saa käydä kauppaa yhtiön arvopapereilla hankkeen voimassaoloaikana.

KONEen sisäpiirivastaavana toimii yhtiön hallituksen sihteeri.

Lisätietoa

Tämä selvitys on saatavilla yhtiön internet-sivuilta osoitteessa www.kone.com ja selvitys on annettu toimintakertomuksesta erillisenä kertomuksena.

Hallinnointi vuonna 2009

Yhtiökokous

Varsinainen yhtiökokous pidettiin 23. helmikuuta 2009 Helsingissä.

Hallitus ja valiokunnat

Yhtiökokous valitsi KONEn hallitukseen kahdeksan jäsentä ja yhden varajäsenen. Yhtiön hallituksen päätoimisena puheenjohtajana toimii Antti Herlin, varapuheenjohtajana Sirkka Hämäläinen-Lindfors ja jäseninä Matti Alahuhta, Anne Brunila (23.2.2009 lähtien), Reino Hanhinen, Juhani Kaskeala (23.2.2009 lähtien), Shunichi Kimura (23.2.2009 lähtien) ja Sirpa Pietikäinen. Hallituksen varajäsenenä toimii Jussi Herlin. Yhtiön hallituksen jäseninä olivat 23.2.2009 saakka myös Masayuki Shimono ja Iiro Viinanen.

Jäsenistä Sirkka Hämäläinen-Lindfors, Anne Brunila, Reino Hanhinen, Juhani Kaskeala ja Sirpa Pietikäinen ovat yhtiöstä riippumattomia. Antti Herliniä ja Jussi Herliniä lukuun ottamatta muut hallituksen jäsenet ovat riippumattomia yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista.

Vuonna 2009 hallitus kokoontui seitsemän kertaa. Jäsenten keskimääräinen läsnäoloprosentti oli 87. Hallituksen sihteerinä toimii Jukka Ala-Mello.

Tarkastusvaliokunta

Hallituksen tarkastusvaliokunnan jäseninä toimivat Antti Herlin puheenjohtajana sekä hallituksen jäsenet Sirkka Hämäläinen-Lindfors ja Anne Brunila riippumattomina jäseninä. Vuonna 2009 tarkastusvaliokunta kokoontui kolme kertaa. Jäsenten keskimääräinen läsnäoloprosentti oli 100 %.

Sisäisen tarkastuksen johtajana toimii Urpo Paasovaara.

Nimitys- ja palkitsemisvaliokunta

Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan jäseninä toimivat Antti Herlin puheenjohtajana ja Reino Hanhinen ja Juhani Kaskeala riippumattomina jäseninä. Vuonna 2009 nimitys- ja palkitsemisvaliokunta kokoontui kaksi kertaa. Jäsenten keskimääräinen läsnäoloprosentti oli 100 %.

Hallituksen palkkiot ja muut edut

KONE Oyj:n varsinainen yhtiökokous vahvisti helmikuussa 2009 seuraavat hallituksen jäsenten palkkiot:

palkkio vuodessa	euroa
Hallituksen puheenjohtaja	54 000
Varapuheenjohtaja	42 000
Jäsen	30 000
Varajäsen	15 000

Lisäksi vahvistettiin maksettava 500 euron kokouspalkkio hallituksen ja valiokuntien kokouksista. Matkakulut ja päivärahat korvataan yhtiön matkustussäännön mukaisesti.

Hallituksen puheenjohtajan palkat ja muut edut

Hallituksen päätoimisen puheenjohtajan Antti Herlinin palkka muodostuu peruspalkasta ja hallituksen vuosittain päättämästä, konsernin tulokseen perustuvasta tulospalkkiosta. Tulospalkkion enimmäismäärä on 100 prosenttia vuosipalkasta. Antti Herlinin peruspalkka vuonna 2009 oli 468 488 euroa. Lisäksi hänelle on suoriteperusteisesti kertynyt 453 847 euroa bonusta vuodelta 2009 ja hänelle on maksettu työskentelystä hallituksen puheenjohtajana palkkioita 60 000 euroa. Antti Herlinin osake- ja optio-omistus selviää taulukosta sivulla 59.

Hallituksen päätoimisen puheenjohtajan eläkeikä ja eläke määräytyvät eläkelakien mukaisesti. Ennenaikaisesta eläkkeestä ei ole tehty erillistä sopimusta.

Toimitusjohtaja

KONE Oyj:n toimitusjohtajana (pääjohtajana) toimii Matti Alahuhta.

Toimitusjohtajan palkat ja muut edut

Toimitusjohtajan palkka muodostuu peruspalkasta ja hallituksen vuosittain päättämästä, konsernin tulokseen ja muihin avaintavoitteisiin perustuvasta tulospalkkiosta, jonka enimmäismäärä on 100 prosenttia vuosipalkasta.

Matti Alahuhdan peruspalkka vuonna 2009 oli 722 200 euroa. Lisäksi hänelle on suoriteperusteisesti kertynyt 649 980 euroa bonusta vuodelta 2009 ja hänelle on maksettu hallitustyöskentelystä palkkioita 33 500 euroa. Matti Alahuhdan osake- ja optio-omistus selviää taulukosta sivulla 59.

Alahuhta on mukana konsernin ylimmän johdon osakepohjaisessa kannustinjärjestelmässä. Kannustinjärjestelmän mukaan mahdollinen palkkio perustuu KONEen liikevaihdon ja liikevoiton kasvuun. Huhtikuussa 2009 suoritettu palkkio oli 888 708 euroa koostuen 21 600 KONEen B-sarjan osakkeesta ja rahapalkkiosta järjestelmästä aiheutuvien verojen ja veroluonteisten maksujen kattamiseksi. Vuodelta 2009 kertynyt ja huhtikuussa 2010 maksettava vuoden 2009 palkkio on vastaavasti yhteensä 33 920 KONEen B-sarjan osaketta lisättynä rahapalkkiolla järjestelmästä aiheutuvien verojen ja veroluonteisten maksujen kattamiseksi.

Alahuhdalla on sopimuksensa mukaan mahdollisuus jäädä eläkkeelle 60-vuotiaana, jolloin eläkepalkka on 60 prosenttia kuukauden keskipalkasta seitsemän viimeisen ansiovuoden perusteella laskettuna. Irtisanomistilanteessa hänellä on oikeus enintään kahdeksantoista kuukauden palkkaa vastaavaan korvaukseen, joka sisältää kuuden kuukauden irtisanomisajan palkan.

Johtokunta

KONEen johtokunnan muodostavat pääjohtaja Matti Alahuhdan lisäksi johtokunnan jäsenet Klaus Cawén, Henrik Ehrnrooth (1.5.2009 alkaen), Pekka Kemppainen, Anne Korkiakoski, Ari Lehtoranta, Heikki Leppänen, Juho Malmberg, Eric Maziol, Peter de Neef, Aimo Rajahalme (1.5.2009 saakka), Vance Tang, Kerttu Tuomas ja Noud Veeger.

Johtokunnan palkat ja palkkiot

Johtokunnan jäsenten palkka muodostuu peruspalkasta sekä tulospalkkiosta, joka perustuu konsernin tulokseen ja henkilökohtaisten tavoitteiden saavuttamiseen. Tulospalkkion suuruudesta päättää nimitys- ja palkitsemisvaliokunta, kuitenkin niin, että tulospalkkio on enintään 50 prosenttia vuosipalkasta.

Johtokunnan jäsenten osake- ja optioomistus selviää alla olevasta taulukosta.

Johtokunnan jäsenet ovat mukana ylimmän johdon osakepohjaisessa kannustinjärjestelmässä. Kannustinjärjestelmän perusteella johtokunnan jäsenille luovutettiin huhtikuussa 2009 yhteensä 103 680 KONEen B-sarjan osaketta sekä rahapalkkio, jonka määrä vastaa järjestelmästä johtokunnan jäsenille aiheutuvia veroja ja veroluonteisia maksuja. Vuodelta 2009 kertynyt ja huhtikuussa 2010 maksettava vuoden 2009 palkkio on vastaavasti yhteensä 162 816 KONEen B-sarjan osaketta sekä verojen ja veroluonteisten maksujen määräinen rahapalkkio. Johtokunnan jäsenillä ei ole sopimusta varhennetusta eläkeiästä. Irtisanomiskorvaus on enintään viidentoista kuukauden palkkaa vastaava korvaus, joka sisältää kuuden kuukauden irtisanomisajan palkan.

Tilintarkastus

KONEen tilintarkastajina toimivat KHT Heikki Lassila ja KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy. Pricewaterhouse-Coopers-ketjun yhtiöille vuodelta 2009 maksetut tilintarkastuspalkkiot olivat 2,0 miljoonaa euroa ja muista asiantuntijapalveluista maksetut palkkiot 1,8 miljoonaa euroa.

Sisäpiiri

KONEen julkiseen sisäpiiriin 31. joulukuuta 2009 kuuluneiden henkilöiden omistukset ja niissä tilikaudella tapahtuneet muutokset selviävät alla olevasta taulukosta.

Lisätietoa

Säännöllisesti päivittyvä julkisten sisäpiiriläisten omistuksista kertova taulukko on nähtävissä osoitteessa www.kone.com

KONE Oyj:n julkisten sisäpiiriläisten osake- ja optio-omistus 31.12.2009 sekä omistuksissa tapahtuneet muutokset tilikaudella 1.1.–31.12.2009

	A-sarjan		B-sarjan		2005B
	osake	Muutos	osake	Muutos	optio-oikeus	Muutos
Alahuhta Matti			247 600	21 600
Cawén Klaus			82 040	11 900
De Neef Peter			55 000	2 600		-1 000
Hanhinen Reino			2 000
Herlin Antti	35 280 804		18 420 920
Herlin Jussi			53 180
Hämäläinen-Lindfors Sirkka			1 200	200
Kemppainen Pekka			101 720	8 640
Korkiakoski Anne			8 640	6 640
Lehtoranta Ari			700
Leppänen Heikki			37 440	-3 360
Malmberg Juho			40 880	8 640
Maziol Eric			125 840	20 640		-1 000
Pietikäinen Sirpa			3 000
Tang Vance			23 040	8 640
Tuomas Kerttu			59 240	5 640		-350
Veeger Noud			60 750	8 640

Muilla julkisilla sisäpiiriläisillä ei ollut osake- tai optio-omistuksia KONEessa 31.12.2009. Aimo Rajahalme omisti 1.5.2009 27 040 KONEen B-sarjan osaketta. Omistuksiin on sisällytetty myös julkisten sisäpiiriläisten määräysvallassa olevien yhtiöiden ja alaikäisten lasten omistamat osakkeet.

Hallitus

Antti Herlin

Hallituksen puheenjohtaja.

s. 1956, kauppatieteiden tohtori h.c., taiteen tohtori h.c. Hallituksen jäsen vuodesta 1991.

Työskennellyt KONE Oyj:n hallituksen puheenjohtajana vuodesta 2003. Työskenteli aiemmin mm. KONE Oyj:n pääjohtajana 1996–2006 ja hallituksen varapuheenjohtajana 1996–2003. Keskeisiä luottamustoimia ovat hallituksen puheenjohtajuudet Security Trading Oy:ssä ja Holding Manutas Oy:ssä, hallintoneuvoston varapuheenjohtajuus Keskinäisessä Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisessa ja hallituksen jäsenyydet Teknologiateollisuus ry:ssä, YIT Oyj:ssä ja Solidium Oy:ssä.

Sirkka Hämäläinen-Lindfors

Hallituksen varapuheenjohtaja s. 1939, kauppatieteiden tohtori, kauppatie-

teiden tohtori h.c.

Hallituksen jäsen vuodesta 2004. Työskenteli aiemmin mm. Euroopan Keskuspankin johtokunnan jäsenenä 1998–2003, Suomen Pankin johtokunnan puheenjohtajana ja pääjohtajana 1992–1998 ja Suomen Pankin johtokunnan jäsenenä 1991–1992. Keskeisiä luottamustoimia ovat hallituksen puheenjohtajuus Suomen Kansallisoopperassa sekä hallituksen jäsenyydet Sanoma Oyj:ssä sekä Investor AB:ssa.

Matti Alahuhta

Toimitusjohtaja

s. 1952, tekniikan tohtori, tekniikan tohtori h.c.

KONE Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2003. KONE Oyj:n palveluksessa vuodesta 2005. KONE Oyj:n toimitusjohtaja vuodesta 2005 ja pääjohtaja vuodesta 2006. Työskenteli aiemmin mm. Nokia Oyj:n varatoimitusjohtajana 2004, Nokia Mobile Phonesin toimitusjohtajana 1998–2003 ja Nokia Telecommunications Oy:n toimitusjohtajana 1993–1998. Keskeisiä luottamustoimia ovat hallituksen puheenjohtajuus Aalto-korkeakoulusäätiössä, sekä hallituksen jäsenyydet UPM Kymmene Oyj:ssä sekä International Institute for Management Developmentissa (IMD, Sveitsi).

Anne Brunila

s. 1957, kauppatieteiden tohtori.

Hallituksen jäsen vuodesta 2009. Työskennellyt Fortum-konsernin yhteiskuntasuhteiden ja kestävän kehityksen johtajana ja johtoryhmän jäsenenä vuodesta 2009. Työskenteli aiemmin mm. Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtajana 2006–2009, Valtionvarainministeriössä (mm. ylijohtajana) 2002– 2006 sekä eri asiantuntija- ja johtotehtävissä Suomen Pankissa ja Euroopan komissiossa 1992–2002. Keskeisiä luottamustoimia ovat hallituksen jäsenyydet Sampo Oyj:ssä, Aalto-korkeakoulusäätiössä, Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksessa (ETLA), Elinkeinoelämän Valtuuskunnassa (EVA) sekä jäsenyydet Valtioneuvoston kanslian ja omistajaohjauksen asiantuntijaryhmässä ja Kansainvälisen kauppakamarin Suomen valtuuskunnassa.

Reino Hanhinen

s. 1943, diplomi-insinööri, tekniikan tohtori h.c., vuorineuvos.

Hallituksen jäsen vuodesta 2005. Työskenteli aiemmin mm. YIT-Yhtymä Oyj:n toimitusjohtajana 1987–2005 ja konsernijohtajana 2000–2005, Perusyhtymä Oy:n toimitusjohtajana 1986–1987, YIT Oy:n Yleisen Insinööritoimiston toimitusjohtajana 1985–1986 ja Oy PPTH-Norden Ab:n toimitusjohtajana 1976–1985. Keskeisiä luottamustoimia ovat hallituksen puheenjohtajuus Rautaruukki Oyj:ssä ja hallituksen jäsenyys YIT Oyj:ssä.

Juhani Kaskeala

s. 1946, Amiraali.

Hallituksen jäsen vuodesta 2009. Työskenteli aiemmin Suomen puolustusvoimissa useissa eri tehtävissä vuosina 1965–2009; puolustusvoimain komentajana 2001–2009 sekä aikaisemmin mm. Tasavallan Presidentin adjutanttina sekä sotilasasiamiehenä Lontoossa, Haagissa ja Brysselissä. Keskeisiä luottamustoimia ovat hallituksen jäsenyydet John Nurmisen säätiössä ja East Office of Finnish Industries Oy:ssä sekä jäsenyys Trilateral Commissionissa.

Shunichi Kimura s. 1951

Hallituksen jäsen vuodesta 2009. Toiminut KONEen allianssipartnerin Toshiba Elevator and Building Systems Corporationin toimitusjohtajana kesäkuusta 2008 lähtien. Toiminut aiemmin Toshiba-konsernissa eri tehtävissä vuodesta 1975 lähtien: mm. johtokunnan jäsenenä, varatoimitusjohtajana sekä Social Infrastructure Systems -liiketoimintayksikön toimitusjohtajana.

Sirpa Pietikäinen

s. 1959, kauppatieteiden maisteri.

Hallituksen jäsen vuodesta 2006. Työskennellyt Euroopan parlamentin jäsenenä vuodesta 2008 ja neuvotteluteorioiden luennoitsijana ja konsulttina vuodesta 1999. Työskenteli aiemmin mm. kansanedustajana 1983–2003 ja ympäristöministerinä 1991–1995. Keskeisiä luottamustoimia ovat puheenjohtajuus GLOBE EU:ssa, varapuheenjohtajuus Reilun Kaupan edistämisyhdistyksessä ja hallituksen jäsenyys YK-liittojen maailman järjestössä (WFUNA).

Jussi Herlin

s. 1984, kauppat. yo.

Hallituksen varajäsen vuodesta 2007. Keskeinen luottamustoimi on hallituksen jäsenyys Security Trading Oy:ssä.

Jukka Ala-Mello

s. 1963, kauppatieteiden maisteri, KHT. Hallituksen sihteeri vuodesta 2006. Työskennellyt KONE Oyj:n johtajana sekä Security Trading Oy:n ja Holding Manutas Oy:n toimitusjohtajana ja hallituksen jäsenenä vuodesta 2006. Työskenteli aiemmin PricewaterhouseCoopers Oy:ssä osakkaana ja KHT-tilintarkastajana 1993–2006 sekä Panostaja Oyj:ssä talouspäällikkönä 1990–1993. Keskeisiä luottamustoimia ovat hallituksen jäsenyydet Panostaja Oyj:ssä ja OWH-Yhtiöt Oy:ssä.

Lisätietoa

Säännöllisesti päivittyvä julkisten sisäpiiriläisten omistuksista kertova taulukko on nähtävissä osoitteessa www.kone.com.

Lisätietoa

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä, s. 56

Johtokunta

Matti Alahuhta Toimitusjohtaja

s. 1952, tekniikan tohtori, tekniikan tohtori h.c. KONE Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2003. KONE Oyj:n palveluksessa vuodesta 2005. KONE Oyj:n toimitusjohtaja vuodesta 2005 ja pääjohtaja vuodesta 2006. Työskenteli aiemmin mm. Nokia Oyj:n varatoimitusjohtajana 2004, Nokia Mobile Phonesin toimitusjohtajana 1998–2003 ja Nokia Telecommunications Oy:n toimitusjohtajana 1993–1998. Keskeisiä luottamustoimia ovat hallituksen puheenjohtajuus Aalto-korkeakoulusäätiössä, sekä hallituksen jäsenyydet UPM Kymmene Oyj:ssä sekä International Institute for Management Developmentissa (IMD, Sveitsi).

Klaus Cawén

Yritysjärjestelyt ja strategiset allianssit, Venäjä, lakiasiat

s. 1957, oikeustieteen kandidaatti, LL.M. KONE Oyj:n johtokunnan jäsen vuodesta 1991. KONE Oyj:n palveluksessa vuodesta 1983. Työskenteli aiemmin mm. KONE Oyj:n lakiasiainjohtajana 1991–2001. Keskeisiä luottamustoimia ovat hallituksen jäsenyydet Oy Karl Fazer Ab:ssa, Sponda Oyj:ssä, Glaston Oyj Abp:ssa ja Toshiba Elevator and Building Systems Corporationissa (Japani).

Henrik Ehrnrooth

Talous ja rahoitus

s. 1969, kauppatieteiden maisteri. KONE Oyj:n johtokunnan jäsen 1.5.2009 alkaen. KONE Oyj:n palveluksessa vuodesta 2009. Työskenteli aiemmin mm. Goldman Sachsilla 1998–2009, viimeksi johtajana yrityksen investointipankkitoiminnassa. Lisäksi hän on työskennellyt useissa eri tehtävissä investointipankki UBS:lla vuosina 1994–1998.

Pekka Kemppainen

Aasia ja Tyynenmeren alue

s. 1954, tekniikan lisensiaatti. KONE Oyj:n johtokunnan jäsen vuodesta 2005. KONE Oyj:n palveluksessa vuodesta 1984. Työskennellyt aikaisemmin mm. KONE Oyj:n uusien hissien ja liukuportaiden johtajana 2001–2004, uusien hissien ja teknologian johtajana 1995–2001 ja tutkimuskeskuksen johtajana 1990–1994. Keskeinen luottamustoimi on hallituksen jäsenyys Toshiba Elevator and Building System Corporationissa (Japani).

Anne Korkiakoski Markkinointi ja viestintä

s. 1964, kauppatieteiden maisteri. KONE Oyj:n johtokunnan jäsen ja KONE Oyj:n palveluksessa vuodesta 2008. Työskenteli aiemmin mm. Elisa Oyj:n viestintäjohtajana 2007–2008, Euro RSCG Worldwide:n pohjoismaiden toimitusjohtajana 2003–2006, Euro RSCG Oy:n toimitusjohtajana 1992– 2006 ja Rubinstein Consultingin markkinointiviestinnän konsulttina 1989–1992.

Ari Lehtoranta Suurprojektit

s.1963, sähkötekniikan diplomi-insinööri. KONE Oyj:n johtokunnan jäsen ja palveluksessa vuodesta 2008. Työskenteli aiemmin mm. Nokia Siemens Networksin/Nokia Networksin Radio Access-liiketoiminnan vastaavana johtajana 2005–2008, Nokia Oyj:n operatiivisen henkilöstöhallinnon johtajana 2003–2005 sekä Nokia Networksin Broadband Division-yksikön, Systems Integrationyksikön ja asiakaspalveluiden (Euroopan alue) johtajana. Lisäksi hän on työskennellyt Nokia Telecommunicationsissa Italian maajohtajana sekä lukuisissa muissa tehtävissä 1985–2003. Keskeinen luottamustoimi on hallituksen jäsenyys Elisa Oyj:ssä.

Heikki Leppänen

Uudet laitetoimitukset

s. 1957, tekniikan lisensiaatti. KONE Oyj:n johtokunnan jäsen vuodesta 2005. KONE Oyj:n palveluksessa vuodesta 1982. Työskenteli aiemmin mm. KONE Oyj:n teknologiajohtajana 2004–2005 ja globaalin tutkimus- ja tuotekehityksen johtajana 2000–2004. Keskeinen luottamustoimi on hallituksen jäsenyys FIMECC Oy:ssä.

Juho Malmberg

Kehitysjohtaja

s. 1962, diplomi-insinööri. KONE Oyj:n johtokunnan jäsen vuodesta 2006. KONE Oyj:n palveluksessa vuodesta 2006. Työskenteli aiemmin mm. Accenturen Suomen maayhtiön toimitusjohtajana 2002–2005, Pohjoismaiden ulkoistusjohtajana 2005, Suomen maayhtiön varatoimitusjohtajana 1999–2002 ja teknologiajohtajana 1992– 1999. Keskeinen luottamustoimi on hallituksen jäsenyys F-Secure Oyj:ssä.

Eric Maziol

Länsi- ja Etelä-Eurooppa

s. 1949, kauppatieteiden maisteri. KONE Oyj:n johtokunnan jäsen vuodesta 2005. KONE Oyj:n palveluksessa vuodesta 1974. Työskenteli aiemmin mm. KONE Oyj:n Länsija Etelä-Euroopan aluejohtajana 2000–2005, KONE Oyj:n Ranskan tytäryhtiön toimitusjohtajana 1996–2000 ja vastasi KONE Oyj:n markkinoinnista ja kenttätoiminnoista 1991–1996.

Peter de Neef Palvelut

s. 1960, M.Sc (Organisaatiopsykologia). KONE Oyj:n johtokunnan jäsen vuodesta 2005. KONE Oyj:n palveluksessa vuodesta 1997. Työskenteli aiemmin mm. KONE Oyj:n Alankomaiden tytäryhtiön toimitusjohtajana 2003–2005, huolto- ja modernisointiliiketoiminnan johtajana 1999–2003 sekä tietojärjestelmien ja logistiikan päällikkönä 1997–1999.

Aimo Rajahalme

Talous ja rahoitus (entinen)

s. 1949, kauppatieteiden maisteri. KONE Oyj:n johtokunnan jäsen ja talousjohtaja vuodesta 1991 huhtikuun 2009 loppuun saakka. KONE Oyj:n palveluksessa vuodesta 1973. Keskeinen luottamustoimi on hallituksen varapuheenjohtajuus Uponor Oyj:ssä.

Vance Tang

Pohjois-Amerikka s. 1967, MBA (Liiketalous). KONE Oyj:n johtokunnan jäsen vuodesta 2007. KONE Oyj:n palveluksessa vuodesta 2007. Työskenteli aiemmin johtotehtävissä Honeywellin Automaatio-yksikön Building Control Solutions -liiketoiminnassa 2004–2006, Trane-yhtiön Controls and Contracting -yksikön johtajana 2002–2004, Trane Asset Management Services -yksikön johtajana 1999–2002 ja useissa muissa Trane-yhtiön yksiköissä johtotehtävissä 1990–1998. Keskeisiä luottamustoimia ovat hallituksen jäsenyydet The National Elevator Industry Inc:ssä (NEII) ja American Woodmark Corporationissa.

Kerttu Tuomas

Henkilöstö

s. 1957, kauppatieteiden kandidaatti. KONE Oyj:n johtokunnan jäsen vuodesta 2002. KONE Oyj:n palveluksessa vuodesta 2002. Työskennellyt aikaisemmin mm. Elcoteq Network Oyj:n henkilöstöjohtajana 2000–2002, Masterfoods Oy:n (Mars) henkilöstöpäällikkönä 1994–1999. Keskeinen luottamustoimi on hallituksen jäsenyys Johtamistaidon Opistossa (JTO).

Noud Veeger

Keski- ja Pohjois-Eurooppa

s. 1961, kauppatieteiden maisteri. KONE Oyj:n johtokunnan jäsen vuodesta 2004. KONE Oyj:n palveluksessa vuodesta 1999. Työskenteli aiemmin mm. KONE Plc:n (Englanti) toimitusjohtajana 2002–2004, KONEen Alankomaiden tytäryhtiön uusien hissien ja liukuportaiden johtajana 1999– 2002, OTRA Netherlandsin johtajana 1996– 1998 ja HCI Central American toimitusjohtajana 1993–1996.

Pääomanhallinta

(ei ole osa virallista tilinpäätöstä)

KONE-konsernin pääoman hallinnan tavoite on turvata konsernille riittävä maksukyky ja pääoma kaikissa tilanteissa sekä osaltaan luoda arvoa osakkeenomistajille. Tavoitteena on säilyttää vahva taloudellinen asema ja siten optimoida konsernin rahoitus kustannustehokkaalla tavalla.

KONEen liiketoimintaan sitoutunut pääoma koostuu nettokäyttöpääomasta ja käyttöomaisuudesta, jotka rahoitetaan oman pääoman ja nettovelan avulla oheisen taulukon mukaisesti. KONEen liiketoimintamallin ja –prosessien ansiosta käyttöomaisuuden määrä on suhteellisen alhainen. KONE pyrkii säilyttämään negatiivisen nettokäyttöpääoman taatakseen terveen kassavirran myös liiketoiminnan kasvaessa. Negatiivinen nettokäyttöpääoma on saavutettu keskittymällä vaihtoomaisuuden ja saatujen ennakoiden väliseen suhteeseen.

Myyntisaamiset muodostavat huomattavan osan nettokäyttöpääomasta. KONE panostaa saatavien perintään tavoitteenaan pienentää sekä erääntymättömiä että erääntyneitä saamisia. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa saamisten perintä on muuttunut haastavammaksi ja vaatii jatkuvaa panostusta.

KONEen ensisijainen rahoituksen lähde on sen operatiivisesta toiminnasta tuleva rahavirta. Konsernin Treasury-toiminto hoitaa ulkoista rahoitusta ja rahavaroja keskitetysti hallituksen hyväksymän konsernin Treasury-politiikan mukaisesti. Lyhytaikaisia varoja sijoitetaan ainoastaan korkean luottokelpoisuuden omaaviin vastapuoliin ja pääasiassa lyhytaikaisiin instrumentteihin ja talletuksiin tarvittavan maksuvalmiuden varmistamiseksi.

KONE seuraa ja ennakoi rahoitusasemaansa eri mittareiden, kuten rahavirran, omavaraisuusasteen ja nettovelkaantumisasteen sekä niiden komponenttien avulla. KONE ei ole hankkinut ulkoista luottoluokitusta.

KONEen toimintafilosofiana on tarkastella omistaja-arvon kasvattamista, mukaan lukien osakkeen arvon kehitystä ja osakkeen tuottoa, kokonaisvaltaisesti. KONEella ei ole erikseen määriteltyjä osingonjako- tai takaisinostotavoitteita. Hallituksen osingonjakoehdotus määritellään yleisten liiketoimintanäkymien ja –mahdollisuuksien sekä kulloisenkin pääomarakenteen ja siinä ennakoitavien muutosten perusteella. *)

KONEen pääomarakenteelle ei ole määritelty tiettyä tavoitetta. Nettovelan määrä ja nettovelkaantumisaste saattavat tietyillä ajanjaksoilla olla erittäin pieniä, jopa negatiivisia kuten tällä hetkellä. Nykyisessä heikossa taloustilanteessa velattomuus nähdään merkittävänä vahvuustekijänä, jonka ansiosta KONE voi hyödyntää potentiaalisesti arvoa luovia liiketoimintamahdollisuuksia, mikäli tällaisia ilmestyy. KONE voi myös tilaisuuden tullen hyödyntää lainakapasiteettiaan toteuttaakseen merkittäviä investointeja tai yrityskauppoja, jotka kasvattaisivat omistajaarvoa entisestään. Sellaisissa tapauksissa velan määrä ja nettovelkaantumisaste saattavat olla korkeammalla tasolla jonkin aikaa. Tällä hetkellä KONEen rahoitus on taattu olemassa olevilla lainasopimuksilla ja ylijäämävaroilla.

KONE varmistaa pääomaresurssiensa tehokkaan kohdennuksen ja käytön mittaamalla liiketoimintansa taloudellista tulosta, josta on vähennetty liiketoimintaan sitoutuneen pääoman kustannus. Sitoutuneen pääoman kustannus perustuu liiketoimintaan sidottuun pääomaan ja pääoman painotettuun keskihintaan (weighted average cost of capital, WACC). WACC on velan ja oman pääoman kustannuksista painotettu keskiarvo. KONE arvioi WACC:n vuosittain arvioidun tuottovaatimuksen mukaan, joka perustuu konsernin omaan pääomaan sekä arvioituihin lainakustannuksiin ja budjetoituun nettovelkaantumisasteeseen. Arvioinnissa otetaan mukaan huomioon paikalliset korkotasot.

Pääomakustannuksia käytetään myös vertailutasona arvioitaessa yritysostojen, merkittävien pääomamenojen ja sijoituksien arvonluontipotentiaalia. Käytetyt arvonmääritysmenetelmät ovat takaisinmaksuaika, diskontattuun rahavirtaan perustuva malli, kannattavuus ja rahavirtakertoimet.

Lisätietoa Tarkempia tietoja rahoitusriskeistä tilinpäätöksen liitetiedossa 2, s. 15.

Me	2009	2008	2007	2006
Liiketoimintaan sitoutunut pääoma:
Liikearvo ja osakkeet	813,1	790,4	708,5	686,9
Muu käyttöomaisuus 1)	250,1	263,6	254,2	276,1
Nettokäyttöpääoma	-228,7	-76,4	-121,8	-139,5
Liiketoimintaan sitoutunut pääoma yhteensä	834,5	977,6	840,9	823,5
Pääoma:
Oma pääoma	1 339,2	1 035,9	749,2	698,6
Nettovelka	-504,7	-58,3	91,7	124,9
Pääoma yhteensä	834,5	977,6	840,9	823,5
Velkaantumisaste	-37,7	-5,6	12,2	17,9
Omavaraisuusaste	47,0	39,0	31,7	30,5

1) Aineelliset hyödykkeet, hankitut huoltosopimukset ja muut aineettomat hyödykkeet.

*) Vuosina 2006–2009 osinkojen osuus tuloksesta on ollut 39,2 %–90,3 % B-sarjan osakkeelle (hallituksen ehdotus 2009).

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Markkina-arvo

KONE Oyj:n B-sarjan osakkeen kurssi nousi 87 prosenttia NASDAQ OMX Helsingissä tilikauden 2009 aikana 16,03 eurosta 29,96 euroon. Samanaikaisesti OMX Helsinki Cap -indeksi nousi noin 31 prosenttia ja OMX:n teollisuustuotteiden ja -palvelujen toimialaindeksi noin 75 prosentilla. KONE Oyj:n B-sarjan osakkeen korkein noteeraus tilikauden aikana oli 30,40 euroa ja alin 13,80 euroa. Vuoden 2009 lopussa yhtiön markkina-arvo, jossa pörssissä noteeraamattomat A-sarjan osakkeet on arvostettu B-sarjan osakkeen vuoden päätöskurssiin, oli 7 601 miljoonaa euroa. Joulukuun 2009 lopussa yrityksellä oli hallussaan 4 710 242 omaa B-sarjan osaketta.

Tilikauden aikana KONE Oyj:n B-sarjan osakkeita vaihdettiin NASDAQ OMX Helsingissä 160,9 miljoonaa kappaletta. Vaihdettujen osakkeiden arvo oli 3 399 miljoonaa euroa. B-sarjan osakkeen keskimääräinen päivävaihto oli 640 860 kappaletta eli 13 540 346 euroa. Suhteellinen vaihto oli 70 prosenttia.

Lisätietoa

Markkina-arvo lasketaan sekä listaamattomien A-sarjan että listattujen B-sarjan osakkeiden perusteella lukuun ottamatta hankittuja omia osakkeita.

Osakkeet ja osakepääoma

Joulukuun 2009 lopussa osakepääoma oli 64 606 717,50 euroa. Osakepääoma kasvoi tilikauden aikana 247 487,00 eurolla, kun KONE 2005B- ja 2005C -optiooikeuksilla merkittiin osakkeita.

Kullakin A-sarjan osakkeella on yksi ääni. Kymmenen B-sarjan osaketta oikeuttaa yhteen ääneen, kuitenkin siten, että kullakin osakkeenomistajalla on vähintään yksi ääni. Joulukuun 2009 lopussa osakkeita oli 258 426 870, joista 220 322 514 oli B-sarjan osakkeita ja 38 104 356 A-sarjan osakkeita. Äänten kokonaismäärä oli 60 136 607.

Osinko

B-sarjan osakkeilla on yhtiöjärjestyksen mukaan oikeus vähintään yhden prosentin ja enintään 2,5 prosenttia korkeampaan osinkoon kuin A-sarjan osakkeilla laskettuna määrälle, joka saadaan jakamalla kaupparekisteriin merkitty osakepääoma kaupparekisteriin merkittyjen osakkeiden lukumäärällä. B-sarjan osakkeilla on yhtiöjärjestyksen mukaan oikeus vähintään yhden prosentin ja enintään 2,5 prosenttia korkeampaan osinkoon kuin A-sarjan osakkeilla laskettuna määrälle, joka saadaan jakamalla kaupparekisteriin merkitty osakepääoma kaupparekisteriin merkittyjen osakkeiden ukumäärällä. Hallitus ehdottaa, että tilikaudelta 1.1.–31.12.2009 maksetaan osinkoa A-sarjan osakkeelta 0,6475 euroa ja B-sarjan osakkeelta 0,65 euroa. Lisäksi hallitus ehdottaa jaettavaksi ylimääräisen 0,6475 euron lisäosingon A-sarjan osakkeelta ja 0,65 euron lisäosingon B-sarjan osakkeelta ottaen huomioon KONEen juhlavuosi 2010, jolloin ehdotettavan kokonaisosinko on 1,295 euroa A-sarjan osakkelta ja 1,30 euroa B-sarjan osakkeelta.

Valtuutus osakepääoman korottamiseen

Tilivuoden päättyessä KONE Oyj:n hallituksella ei ollut voimassa olevaa valtuutusta osakepääoman korottamiseen.

Valtuutus omien osakkeiden

hankkimiseen ja luovuttamiseen KONE Oyj:n varsinainen yhtiökokous myönsi 23. helmikuuta 2009 hallitukselle valtuutuksen omien osakkeiden hankkimiseen ja edelleen luovuttamiseen. Valtuutuksen perusteella hallitus päätti aloittaa osakkeiden hankinnan aikaisintaan 3. maaliskuuta 2009. Osakkeiden hankinta jatkuu kunnes toisin ilmoitetaan.

Hankittavien osakkeiden enimmäismäärä on alle 10 prosenttia yhtiön osakepääomasta ja kaikkien osakkeiden äänimäärästä. Osakkeita voidaan hankkia yhteensä enintään 25 570 000 kappa-

KONE Oyj:n osakepääoma jakautuu seuraavasti:

		Kappaletta	Nimellisarvo, euroa
A-sarja		38 104 356	9 526 089
B-sarja		220 322 514	55 080 629
Yhteensä		258 426 870	64 606 718
	KONEen	KONE 2005B	KONE 2005C
	B-osake	-optio-oikeus	-optio-oikeus
Kaupankäyntitunnus NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä	KNEBV	KNEBVEW205	KNEBVEW305
ISIN-koodi	FI0009013403	FI0009618342	FI0009647820
Kirjanpidollinen vasta-arvo	EUR 0,25
Merkintäsuhde		1:12	1:2

Osakkeiden merkintäaika KONE2005B -optio-oikeuksilla päättyi 31.3 2009.

Osakekannan markkina-arvo, Me miljoonaa osaketta

B-osakkeiden pörssivaihto 1.1.–31.12.2009,

KONEen B-sarjan osakkeen kurssikehitys 1.6.2005–31.12.2009, EUR

letta niin, että A-sarjan osakkeita voidaan hankkia enintään 3 810 000 kappaletta ja B-sarjan osakkeita enintään 21 760 000 kappaletta.

Omat osakkeet hankitaan käytettäviksi vastikkeena mahdollisissa yrityskaupoissa tai muissa järjestelyissä, yhtiön pääomarakenteen kehittämiseksi, osakepohjaisten kannustinjärjestelmien toteuttamiseksi tai muutoin edelleen luovutettaviksi tai mitätöitäviksi.

B-sarjan osakkeet hankitaan käypään hintaan julkisessa kaupankäynnissä NAS-DAQ OMX Helsingissä. A-sarjan osakkeet hankitaan pörssin ulkopuolelta hintaan, joka on sama kuin hankintapäivänä NAS-DAQ OMX Helsingissä yhtiön B-sarjan osakkeesta maksettu keskihinta.

Tilikauden aikana KONE Oyj ei ostanut omia osakkeitaan. Konsernitilinpäätökseen yhdistelty konserniyhtiö omistaa osakepohjaiseen kannustinjärjestelmään liittyen yhteensä 20 736 KONE Oyj:n B-sarjan osaketta luovutettuaan tilikauden 2009 aikana 195 264 osaketta yhtiön johdolle. Tilikauden lopussa konserniyhtiöillä oli hallussaan 4 710 242 B-sarjan osaketta.

Optio-oikeudet

KONE Oyj:llä oli tilikauden 2009 aikana liikkeelle laskettuna kolme optio-ohjelmaa. Optio-oikeuksilla kannustetaan konsernin avainhenkilöitä pitkäjänteiseen työntekoon omistaja-arvon kasvattamiseksi ja pyritään vahvistamaan heidän sitoutumistaan yritykseen tarjoamalla kansainvälisesti kilpailukykyinen kannustinjärjestelmä. Optio-ohjelmien 2005C ja 2007 piiriin eivät kuulu yhtiön hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja eivätkä johtokunnan jäsenet.

Optio-oikeuksia 2005B annettiin 17. marraskuuta 2000 kokoontuneen jakaantuneen Kone Oyj:n ylimääräisen yhtiökokouksen päätöksellä n. 250 konsernin avainhenkilölle. Optio-oikeuksia annettiin yhteensä 165 340 kappaletta. Kullakin optio-oikeudella voi merkitä kaksitoista (12) yhtiön uutta B-sarjan osaketta. Osakkeen merkintähinta oli 4,02 euroa osakkeelta. Osakkeiden merkintäaika oli 13.6.2005–31.3.2009.

Optio-oikeuksia 2005C annettiin ylimääräisen yhtiökokouksen 21. marraskuuta 2005 päätöksen mukaisesti n. 300 konsernin avainhenkilölle. Optio-oikeuksien enimmäismäärä oli yhteensä 2 000 000 kappaletta. Kullakin optio-oikeudella voi merkitä kaksi (2) yhtiön uutta B-sarjan osaketta. Osakkeen alkuperäinen merkintähinta oli 14,20 euroa osakkeelta, jonka lisäksi merkintähintaa alennetaan jaetuilla osingoilla osingonjaon täsmäytyspäivänä osakemerkintäpäivään saakka. Merkintähintana 31. joulukuuta 2009 oli 11,90 euroa osakkeelta. Osakkeiden merkintäaika on 1.4.2008–30.4.2010.

Optio-oikeuksia 2007 annettiin yhtiön hallituksen päätöksellä 5. joulukuuta 2007 varsinaisen yhtiökokouksen 26. helmikuuta 2007 antamaan valtuutukseen perustuen. Optio-oikeuksia annetaan n. 350 konsernin avainhenkilölle yhteensä enintään 2 000 000 kappaletta. Osakkeen alkuperäinen merkintähinta oli 25,445 euroa osakkeelta, jonka lisäksi merkintähintaa alennetaan ehtojen mukaisissa tapauksissa mm. jaetuilla osingoilla osingonjaon täsmäytyspäivänä osakemerkintäpäivään saakka. Merkintähintana 31. joulukuuta 2009 oli 24,145 euroa osakkeelta. Kullakin optio-oikeudella voi merkitä kaksi (2) yhtiön B-sarjan uutta osaketta. Osakkeiden merkintäaika on 1.4.2010–30.4.2012. Osakkeiden merkintäaika alkaa 1.4.2010, koska KONE-konsernin tilikausien 2008 ja 2009 keskimääräinen liikevaihdon kasvu ylitti markkinoiden kasvun sekä KONEkonsernin tilikauden 2008 liikevoitto (EBIT) ylitti tilikauden 2007 liikevoiton ja tilikauden 2009 liikevoitto ylitti tilikauden 2008 liikevoiton optio-oikeuksien ehtojen mukaisesti.

Osakepohjainen

kannustinjärjestelmä

Yhtiössä on käytössä osakepohjainen kannustinjärjestelmä konsernin ylimmälle johdolle, noin 40 henkilölle. Mahdollinen palkkio määräytyy vuosittain liikevaihdon ja liikevoiton kasvun perusteella. Palkkio maksetaan yhtiön B-sarjan osakkeina sekä rahana siltä osin, mikä tarvitaan kattamaan osakkeista aiheutuvat verot ja veronluonteiset maksut. Kannustinjärjestelmään liittyy kielto luovuttaa palkkiona saatuja osakkeita viidentoista kuukauden kuluessa kunkin ansaintajakson päättymisestä. Huhtikuussa 2009 johdolle luovutettiin vuoden 2008 tavoitteiden saavuttamisen seurauksena 195 264 B-sarjan osaketta. Tilikauden 2009 tavoitteiden toteutumisen perusteella huhtikuussa 2010 luovutetaan vastaavasti 311 386 B-sarjan osaketta.

Osakkeenomistajat

Joulukuun 2009 lopussa KONE Oyj:llä oli 22 304 osakkeenomistajaa. Osakkeenomistajien jakauma selviää taulukoista sivulla 66.

Joulukuun 2009 lopussa ulkomaalaiset omistivat noin 43,0 prosenttia KONE Oyj:n osakkeista, mikä vastaa noin 18,5 prosenttia äänistä. Ulkomaalaisten omistamista osakkeista 16 055 853 oli rekisteröity osakkeenomistajan omiin nimiin. Ulkomaalaisten omistamat osakkeet voidaan myös rekisteröidä hallintarekisteriin. Vain osakkeenomistajien omiin nimiin rekisteröidyt osakkeet oikeuttavat käyttämään äänioikeutta yhtiökokouksessa. Hallintarekisteröityjä osakkeita oli joulukuun 2009 lopussa yhteensä 95 195 035 eli noin 36,8 prosenttia osakkeiden kokonaismäärästä.

Hallituksen puheenjohtajan ja jäsenten osakkeenomistus

KONE Oyj:n hallituksen jäsenillä ja puheenjohtajalla oli 31. joulukuuta 2009 omistuksessaan 35 280 804 A-sarjan ja 18 674 720 B-sarjan osaketta. Johdon osakkeenomistuksen osuus osakkeiden kokonaismäärästä oli noin 21 prosenttia ja kokonaisäänimäärästä 62 prosenttia.

Omien osakkeiden erittely 31.12.2009

	KONE Oyj				Muut konserniyhtiöt			Konserni yhteensä
		Hankinta	Keski		Hankinta	Keski		Hankinta	Keski
	kpl	meno	hinta	kpl	meno	hinta	kpl	meno	hinta
1.1.2009	4 689 506	79 781 170	17,01	216 000	3 300 450	15,28	4 905 506	83 081 620	16,94
Muutokset 2009:
29.4.2009				-195 264	2 962 739	15,17
31.12.2009	4 689 506	79 781 170	17,01	20 736	337 711	16,29	4 710 242	80 118 881	17,01

Omistusmääräjakauma 31.12.2009 omistusmäärän mukaan

				% osake
Arvo-osuuksien määrä	Omistuksia	% omistajista	Osakemäärä	kannasta
1 – 10	438	1,96	3 249	0,00
11 – 100	5 809	26,05	368 130	0,14
101 – 1 000	11 671	52,33	4 637 414	1,79
1 001 – 10 000	3 817	17,11	10 905 766	4,22
10 001 – 100 000	487	2,18	12 270 950	4,75
100 001 –	82	0,37	230 219 617	89,09
Yhteensä	22 304	100,00	258 405 126	00,99
Yhteistilillä ja odotusluettelolla			21 744	0,01
Liikkeeseenlaskettu määrä			258 426 870	100,00

Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2009

					Osuus osakkeista,	Osuus
		A-sarja, kpl	B-sarja, kpl	Yhteensä	%	äänistä, %
1	Herlin Antti	35 280 804	16 532 588	51 813 392	20,05	61,42
	Holding Manutas Oy 1)	27 142 296	13 248 972	40 391 268	15,63	47,34
	Security Trading Oy 2)	8 138 508	2 445 640	10 584 148	4,10	13,94
	Herlin Antti	0	837 976	837 976	0,32	0,14
2	Toshiba Elevator And
	Building Systems Corporation	0	12 093 360	12 093 360	4,68	2,01
3	D-Sijoitus Oy	0	8 735 964	8 735 964	3,38	1,45
4	Mariatorp Oy	0	8 500 000	8 500 000	3,29	1,41
5	Wipunen varainhallinta Oy	0	8 400 000	8 400 000	3,25	1,40
6	Koneen Säätiö	2 823 552	4 929 816	7 753 368	3,00	5,52
7	Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen	0	6 965 143	6 965 143	2,70	1,16
8	Valtion Eläkerahasto	0	1 889 256	1 889 256	0,73	0,31
9	Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma	0	1 746 560	1 746 560	0,68	0,29
10	Skagen Global Verdipapirfond	0	1 401 315	1 401 315	0,54	0,23
	10 suurinta osakkeenomistajaa yhteensä	38 104 356	71 212 002	109 316 358	42,30	75,20
	Ulkomainen omistus 3)	0	111 250 888	111 250 888	43,00	18,50
	Hankitut omat osakkeet	0	4 710 242	4 710 242	1,80	0,78
	Muut osakkeenomistajat	0	33 149 382	33 149 382	12,90	5,52
	Yhteensä	38 104 356	220 322 514	258 426 870	100,00	100,00

1) Antti Herlinin omistuksessa on 1,1 % Holding Manutas Oy:n osakkeista ja 12,8 % äänistä ja yhdessä hänen määräysvaltayhtiönsä Security Trading Oy:n kanssa 51,0 % osakkeista ja 62,7 % äänistä.

2) Antti Herlinin omistuksessa on 93,8 % Security Trading Oy:n osakkeista ja 97,7 % äänistä. Security Trading Oy:n kokonaisomistus KONE Oyj:n B-sarjan osakkeista on 4 333 972 kappaletta, kun otetaan huomioon osakelainauksen kohteena 31.12.2009 olleet 1 888 332 osaketta.

3) Ulkomainen omistus sisältää myös hallintorekisteröidyt osakkeet.

Voitonjakoehdotus, toimintakerto- muksen ja tilinpäätöksen allekirjoituk- set sekä tilinpäätösmerkintä

Voitonjakoehdotus

Emoyhtiön vapaa oma pääoma 31.joulukuuta 2009 on 1 561 214 658,74 euroa, josta tilikauden voitto on 181 888 247,92 euroa. Hallitus ehdottaa, että yhtiökokouksen käytettävistä olevista voittovaroista jaetaan osinkoa vuodelta 2009 0,6475 euroa kutakin ulkona olevaa 38 104 356 A-sarjan osaketta kohden ja 0,65 euroa kutakin ulkona olevaa 215 633 008 B-sarjan osaketta kohden. Lisäksi hallitus ehdottaa jaettavaksi ylimääräisen 0,6475 euron lisäosingon kutakin ulkona olevaa 38 104 356 A-sarjan osaketta kohden ja 0,65 euroa kutakin ulkona olevaa 215 633 008 B-sarjan osaketta kohden ottaen huomioon KONEen juhlavuosi 2010, jolloin ehdotettava kokonaisosinko on 1,295 euroa A-sarjan osakkeelta ja 1,30 euroa B-sarjan osakkeelta. Tällöin osingonjaon yhteismääräksi ehdotetaan 329 668 051,42 euroa. Osinko ehdotetaan maksettavaksi 11.3.2010.

Lisäksi hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että hallitus valtuutetaan lahjoittamaan vuoden 2010 aikana enintään 3 500 000 euroa korkeakoulujen ja yliopistojen toimintaan, että perustettavalle KONE Oyj:n 100-vuotissäätiölle luovutetaan vastikkeetta 100 000 kappaletta KONE Oyj:n hallussa olevaa yhtiön B-sarjan osakkeita ja että hallitus valtuutetaan lahjoittamaan myöhemmin enintään 100 000 euroa KONE Oyj:n 100-vuotissäätiölle.

Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset

Helsingissä 26. tammikuuta 2010

Antti Herlin Sirkka Hämäläinen-Lindfors

Matti Alahuhta Anne Brunila

Reino Hanhinen Juhani Kaskeala

Sirpa Pietikäinen Jussi Herlin

Tilinpäätösmerkintä

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Helsingissä 26. päivänä tammikuuta 2010

PricewaterhouseCoopers Oy KHT-yhteisö

KHT KHT

Niina Vilske Heikki Lassila

Tilintarkastuskertomus

KONE Oyj:n yhtiökokoukselle

Olemme tarkastaneet KONE Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12.2009. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lain mukainen ja että varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty.

Tilintarkastajan velvollisuudet

Tilintarkastajan tulee suorittaa tilintarkastus Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti ja sen perusteella antaa lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää ammattieettisten periaatteiden noudattamista ja tilintarkastuksen suunnittelua ja suorittamista siten, että saadaan kohtuullinen varmuus siitä, että tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa ei ole olennaisia virheellisyyksiä ja että emoyhtiön hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja ovat toimineet osakeyhtiölain mukaisesti.

Tilintarkastustoimenpiteillä tulisi varmistua tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen lukujen ja muiden tietojen oikeellisuudesta. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan ja arvioihin riskeistä, että tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa on väärinkäytöksestä tai virheestä johtuva olennainen virheellisyys. Tarvittavia tarkastustoimenpiteitä suunniteltaessa arvioidaan myös tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laadintaan ja esittämiseen liittyvää sisäistä valvontaa. Lisäksi arvioidaan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleistä esittämistapaa, tilinpäätöksen laatimisperiaatteita sekä johdon tilinpäätöksen laadinnassa soveltamia arvioita.

Tilintarkastus on toteutettu Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Käsityksemme mukaan olemme suorittaneet tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvia tarkastustoimenpiteitä lausuntoamme varten.

Lausunto konsernitilinpäätöksestä Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.

Lausunto tilinpäätöksestä ja

toimintakertomuksesta Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.

Helsingissä 26. päivänä tammikuuta 2010

PricewaterhouseCoopers Oy KHT-yhteisö

KHT KHT

Niina Vilske Heikki Lassila

Sijoittajasuhteet

Sijoittajasuhdepolitiikka

KONEen tavoitteena on tarjota likvidi ja houkutteleva sijoituskohde kotimaisille ja ulkomaisille sijoittajille. Sijoittajasuhteiden päätehtävänä on varmistaa, että markkinoilla on kaikkina aikoina käytössään oikeat ja riittävät tiedot KONEen osakkeen arvon määrittämiseksi. Kaiken kirjallisen materiaalin, kuten tilinpäätösten ja osavuosikatsausten, yritysvastuuraportin, tiedotteiden ja Internet-sivujen sekä sijoittaja- ja analyytikkotapaamisten tavoitteena on tämän tehtävän täyttäminen.

KONE noudattaa kaikessa viestinnässään arvopaperimarkkinalain ja NASDAQ OMX Helsingin sääntöjen pörssiyhtiöihin kohdistuvia vaatimuksia täsmällisestä ja samanaikaisesta tiedon julkistamisesta.

Sijoittajasuhdetoiminta

Sijoittajasuhteet-yksikkö koordinoi kaikkea KONEen sijoittajasuhdetoimintaa. Näin varmistetaan, että kaikilla on tasapuolinen pääsy yhtiön tietoihin ja yhdenvertainen mahdollisuus tavata yrityksen johtoa. Lisäksi sijoittajasuhteet-yksikkö kokoaa ja analysoi markkinatietoa KONEen johtokunnalle. Sijoittajasuhteet-yksikkö pyrkii toimimaan täsmällisesti ja läpinäkyvästi sekä tarjoamaan laadukasta palvelua.

Hiljainen jakso

KONEella on hiljainen jakso ennen tulosjulkistusta. KONEen edustajat eivät kommentoi taloudellisia asioita pääomamarkkinoille tai lehdistölle osavuosikatsauksen julkistamista edeltävän kolmen viikon aikana ja tilinpäätöksen julkistamista edeltävän neljän viikon aikana. Tämä koskee tapaamisia, puhelinkeskusteluja ja muita viestinnän muotoja.

Analyytikot

Täydellinen lista KONEen kehitystä seuraavista pankeista ja pankkiiriliikkeiden palveluksessa olevista analyytikoista on saatavilla sijoittajat-osiosta osoitteesta www.kone.com.

Yhteystiedot

Sophie Jolly

Sijoittajasuhdejohtaja Puh. 0204 75 4534 Sähköposti: sophie.jolly@kone.com Investors@kone.com

Lisätietoa

Kattava sijoittajasuhdeosio osoitteessa www.kone.com Osakkeet ja osakkeenomistajat, s. 64 Hallinnointiperiaatteet, s. 56 Sijoittajatietoa, raportin etusisäkannessa

KONE Oyj

Pääkonttori Kartanontie 1

PL 8 00331 Helsinki Puh. 0204 751 Faksi 0204 75 4309

Konsernihallinto

Keilasatama 3 PL 7 02151 Espoo Puh. 0204 751 Faksi 0204 75 4496

www.kone.com