AI Terminal

MODULE: AI_ANALYST
Interactive Q&A, Risk Assessment, Summarization
MODULE: DATA_EXTRACT
Excel Export, XBRL Parsing, Table Digitization
MODULE: PEER_COMP
Sector Benchmarking, Sentiment Analysis
SYSTEM ACCESS LOCKED
Authenticate / Register Log In

KONE Oyj

Annual Report Jan 23, 2009

3224_10-k_2009-01-23_9fdc0592-a780-4dd0-ad40-49767ad95e75.pdf

Annual Report

Open in Viewer

Opens in native device viewer

07:45 Shanghai Metro City, Kiina

Kohti toimivampaa kaupunkiympäristöä, niin Shanghaissa kuin kaupungeissa ympäri maailman.

tilinpäätös KOne 2008

Sijoittajatietoa

Yhtiökokous

KONE Oyj:n vuoden 2009 varsinainen yhtiökokous pidetään 23. helmikuuta 2009 klo 11.00 Finlandia-talossa osoitteessa Mannerheimintie 13, Helsinki.

Yhtiökokoukseen voi osallistua osakkeenomistaja, joka on 13. helmikuuta 2009 merkittynä osakkeenomistajaksi Suomen Arvopaperikeskus Oy:n ylläpitämään yhtiön osakasluetteloon.

Osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen, tulee ilmoittaa osallistumisestaan yhtiölle viimeistään 18. helmikuuta 2009 klo 16.00 mennessä. Ilmoittautumisen voi tehdä Internetin kautta osoitteessa www.kone.com/corporate/fi/Sijoittajat/ yhtiokokous2009, puhelimitse numeroon 0204 75 4336, faksitse numeroon 0204 75 4523 tai kirjallisesti osoitteeseen KONE Oyj, Osakerekisteri, PL 7, 02151 Espoo. Ilmoittautumisen on oltava perillä ennen ilmoittautumisajan päättymistä. Mahdolliset valtakirjat pyydetään toimittamaan edellä mainittuun osoitteeseen ilmoittautumisajan loppuun mennessä.

Yhtiökokouksissa KONEen kullakin A-sarjan osakkeella on yksi ääni. Kymmenen B-sarjan osaketta oikeuttaa yhteen ääneen, kuitenkin siten, että kullakin osakkeenomistajalla on vähintään yksi ääni.

Osingonmaksu

Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että tilikaudelta tammi– joulukuu 2008 maksetaan osinkoa 0,645 euroa kutakin A-osaketta kohden ja 0,65 euroa kutakin ulkona olevaa B-osaketta kohden. Osinko maksetaan osakkeenomistajalle, joka on osingonmaksun täsmäytyspäivänä 26. helmikuuta 2009 merkittynä Suomen Arvopaperikeskus Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Osingonmaksupäivä on 5. maaliskuuta 2009.

Taloudellisten katsausten julkaisuajat 2009

Tilinpäätöstiedote ja tilinpäätös 2008: perjantai 23.tammikuuta 2009
Painettu taloudellinen katsaus 2008: viikko 7, helmikuu 2009
Osavuosikatsaus tammi–maaliskuu 2009: torstai 23.huhtikuuta 2009
Osavuosikatsaus tammi–kesäkuu 2009: tiistai 21. heinäkuuta 2009
Osavuosikatsaus tammi–syyskuu 2009: tiistai 20. lokakuuta 2009

Vuonna 2009 julkaistaan taloudellisen katsauksen lisäksi erillinen toimintaraportti vuodelta 2008, joka julkaistaan maaliskuussa. Raportti postitetaan kaikille KONEen osakkeenomistajille ja niille, jotka ovat yhtiön postituslistalla.

Taloudellisen informaation julkaiseminen

KONE julkaisee taloudelliset raportit ja tiedotteet suomeksi ja englanniksi. Taloudelliset raportit ja tiedotteet ovat saatavilla KONEen Internet-sivuilla osoitteessa www.kone.com, josta ne voi myös tilata omaan sähköpostiosoitteeseen.

Painettu taloudellinen katsaus postitetaan kaikille KONEen osakkeenomistajille ja niille, jotka ovat yhtiön postituslistalla. Osavuosikatsaukset lähetetään paperimuodossa vain niille henkilöille, jotka ovat sitä yhtiöltä toivoneet. Taloudellisia raportteja voi tilata myös postitse osoitteesta KONE Oyj, Konserniviestintä, PL 7, 02151 Espoo, sähköpostitse osoitteesta [email protected], puhelimitse numerosta 0204 751 ja faksitse numerosta 0204 754 515.

Osoitteenmuutokset

KONEen osakkeenomistajia pyydetään ilmoittamaan osoitteenmuutoksista siihen pankkiin, jossa heidän arvo-osuustilinsä on. Suomen Arvopaperikeskus Oy:hyn rekisteröityjä osakkeenomistajia pyydetään lähettämään kirjallinen ilmoitus osoitteenmuutoksesta seuraavaan osoitteeseen:

Suomen Arvopaperikeskus Oy Asiakastilipalvelut PL 1110 00101 Helsinki Puh. 0800 180 500

Osakkeenomistajan tulee mainita kirjallisessa ilmoituksessa nimensä, uusi ja vanha osoitteensa ja arvo-osuustilinsä numero.

Kaupankäyntitunnukset

KONE Oyj:llä on kaksi osakelajia: listattu B-sarjan osake ja listaamaton A-sarjan osake. KONEen B-sarjan osakkeet ja KONE 2005B- ja 2005C -optio-oikeudet on listattu NASDAQ OMX Helsingissä ja rekisteröity Suomen Arvopaperikeskus Oy:hyn. 2005B-optio-oikeuksilla osakemerkintä jatkuu 31. maaliskuuta 2009 saakka ja 2005C-optio-oikeuksilla 30. huhtikuuta 2010 saakka.

Lisätietoa

Sijoittajasuhdeyhteyshenkilö, raportin takasisäkannessa

Sisällysluettelo

Hallituksen toimintakertomus 2
Konsernitilinpäätös
Konsernituloslaskelma 7
Konsernitase 8
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 9
Konsernin rahavirtalaskelma 10
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 11
Tunnuslukujen laskentakaavat 40
Taloudellinen kehitys 2006–2008 41
Emoyhtiön tilinpäätös 42
56
60
61
62
64
65
Hallituksen voitonjakoehdotus ja allekirjoitukset 69
Tilintarkastuskertomus 70

Hallituksen toimintakertomus

KONEen toimintaympäristö

Vuoden 2008 loppua kohden yleinen markkinatilanne muuttui uusien laitteiden markkinoilla taloudellisen tilanteen vuoksi yhä vaikeammaksi. Uusien laitteiden kysyntä laski vuoden lopussa useimmissa maissa, mikä johtui rahoituksen saamisen vaikeutumisesta ja yleisen epävarmuuden lisääntymisestä. Maailman taloustilanne näkyi loppuvuodesta myös jonkin verran modernisoinnissa päätöksenteon pitkittyessä. Huoltomarkkinoiden vahva kehitys jatkui.

Euroopan, Lähi-idän ja Afrikan alueella (EMEA) hissi- ja liukuporrasmarkkinat olivat vuoden 2008 alussa melko suotuisat Etelä-Eurooppaa lukuun ottamatta, mutta muuttuivat vuoden loppua kohti yhä vaativammiksi myös Pohjois-Euroopan alueella. Isossa-Britanniassa, jossa alkuvuosi oli vahva, toimisto- ja asuinrakentamisen kysyntä heikkeni merkittävästi vuoden loppua kohti. Myös Venäjällä kysyntä laski merkittävästi vuoden jälkimmäisellä puoliskolla. Vuonna 2008 kysyntä oli voimakkainta Lähiidässä, mutta vuoden lopussa kysyntä heikkeni nopeasti Arabiemiraateissa. Etelä-Euroopassa asuinrakentaminen hidastui edelleen Italiassa, Ranskassa ja erityisesti Espanjassa. Tästä huolimatta liiketilojen ja sairaaloiden rakentaminen lisääntyi hieman. Modernisointien kysynnän kasvu jatkui, mitä vauhditti pääasiassa Euroopassa käyttöön otettu hissien turvallisuutta koskeva suositus (SNEL, Safety Norms for Existing Lifts) ja laitteiden vanhenemisesta aiheutuva modernisointitarve. Kysyntä heikkeni hieman loppuvuodesta talouden epävarmuuden johdosta.

Taloudellisen kehityksen laajasta hidastumisesta huolimatta Amerikan markkinat tarjosivat edelleen kasvumahdollisuuksia KONEelle. Uusien laitteiden kysyntä hidastui Yhdysvalloissa vuositasolla, mutta markkinoiden heikkeneminen vuoden 2008 aikana ei estänyt KONEen kasvua. Modernisointien kysyntä pysyi Yhdysvalloissa suhteellisen hyvällä tasolla ja myös huoltomarkkinat kehittyivät hyvin. Kanadassa rakennusmarkkinoiden aktiviteetti säilyi lähes aikaisemmalla tasolla, mutta Meksikossa rakennusmarkkinat seurasivat Yhdysvaltojen markkinakehitystä.

Aasian ja Tyynenmeren alueella kaupungistumisen vauhdittama hyvä kasvu jatkui, vaikka investointipäätökset pitkittyivät useilla markkinoilla vuoden loppua kohden. Myös Kiinassa uusien laitteiden markkinoiden kasvu heikkeni vuoden loppua kohti. Hallitukset ja paikallishallinnot kuitenkin käynnistivät vuoden lopussa nopeasti toimenpiteitä markkinoiden elvyttämiseksi. Intiassa korkea korkotaso ja kustannusinflaatio vaikuttivat hieman kysyntään vuoden 2008 lopussa. Australiassa asuintalojen sekä toimisto- ja liiketilojen rakentamisen painopiste vaihteli vuoden aikana jonkin verran ja päätyi lievään kasvuun verrattuna vuoteen 2007.

Saadut tilaukset ja tilauskanta

KONEen markkina-asema vahvistui edelleen vuoden 2008 aikana ja yhtiö voitti markkinaosuutta useilla keskeisillä markkinoilla. Saadut tilaukset lisääntyivät noin 7 prosentilla ja olivat 3 948 (2007: 3 675) miljoonaa euroa. Vertailukelpoisin valuuttakurssein laskettuna kasvu oli noin 12 prosenttia. Tilausten kasvu oli voimakkainta Aasian ja Tyynenmeren alueella. Samanaikaisesti tilausten kasvu oli hyvää Amerikassa, ja kehittyi suotuisasti myös EMEA-alueella. Tilauksiin sisältyvät uudet laitteet ja modernisoinnit.

Verrattuna vuoden 2007 loppuun tilauskanta kasvoi noin 9 prosentilla ja oli 3 577 (31.12.2007: 3 282) miljoonaa euroa joulukuun 2008 lopussa. Vertailukelpoisin valuuttakurssein laskettuna kasvu oli noin 13 prosenttia. Tilauskannan kate säilyi edelleen hyvänä.

EMEA-alueella useimmat maat vaikuttivat tilausten kasvuun vuonna 2008. KONE menestyi erityisen hyvin Lähi-idässä, Ranskassa sekä Keski- ja Itä-Euroopassa. Vuoden jälkimmäisellä puoliskolla useat markkinat kuitenkin heikkenivät. Heikkeneminen oli merkittävintä Isossa-Britanniassa vuoden jälkimmäisellä puoliskolla. KONE edistyi hyvin modernisointimarkkinoilla. Modernisointitilaukset kehittyivät erityisen hyvin Ranskassa.

Amerikassa KONEen tilaukset kehittyivät erittäin hyvin. KONEen edistyneiden hissi- ja liukuporrasmodernisointiratkaisujen kysyntä ja tunnettuus kasvoivat entisestään asiakkaiden keskuudessa, mikä mahdollisti markkinaosuuden kasvattamisen uusissa segmenteissä. Lisäksi KONEen laajentunut maantieteellinen verkosto on mahdollistanut uusien tilauksien voittamisen erityisesti suurprojektien osalta. Yhdysvalloissa KONE kasvatti markkinaosuuttaan entisestään ylittäen selvästi yleisen markkinakasvun. Samalla KONE onnistui jatkuvasti parantamaan tuottavuuttaan.

Aasian ja Tyynenmeren alueella KONEen uusien laitteiden tilaukset lisääntyivät edelleen hyvin useimmilla markkinoilla. Vuoden aikana KONE onnistui vahvistamaan markkina-asemaansa entisestään. KONE oli vuonna 2008 jälleen yksi alansa nopeimmin kasvavista yhtiöistä Kiinassa saatujen tilausten osalta ja onnistui kasvattamaan markkinaosuuttaan edelleen hyvin kilpailluilla markkinoilla. KONE menestyi edelleen hyvin myös Etelä-Aasiassa, Intiassa ja Australiassa.

Liikevaihto

KONEen liikevaihto kasvoi noin 13 prosentilla vuoteen 2007 verrattuna ja oli 4 603 (4 079) miljoonaa euroa. Vertailukelpoisin valuuttakurssein laskettuna kasvu oli noin 17 prosenttia. Liikevaihdon kasvu oli lähes kokonaan orgaanista. Vuonna 2008 toteutuneiden yrityskauppojen kautta kertyneellä liikevaihdolla ei ollut olennaista vaikutusta konsernin tilikauden liikevaihtoon.

Uusien laitteiden liikevaihto oli 2 190 (1 821) miljoonaa euroa, mikä vastaa noin 20 prosentin kasvua edellisvuoteen verrattuna. Vertailukelpoisin valuuttakurssein laskettuna kasvu oli noin 25 prosenttia. Uusien laitteiden osuus liikevaihdosta oli 48 (45) prosenttia.

Palveluiden liikevaihto kasvoi 7 prosentilla ja oli 2 413 (2 258) miljoonaa euroa. Vertailukelpoisin valuuttakurssein laskettuna kasvu oli 11 prosenttia. KONEen huoltokanta kasvoi nopeasti vuoden 2008 aikana. Kasvua vauhditti vahva tilauskanta ja uusille laitteille solmittujen huoltosopimusten korkea taso. Kaupungistuminen on myös merkittävä kasvutekijä etenkin kehittyvillä markkinoilla. Vuoden 2008 lopussa huoltotoiminnan osuus liikevaihdosta oli 33 (36) prosenttia ja modernisointien 19 (19) prosenttia.

Liikevaihdosta 65 (65) prosenttia tuli EMEA-alueelta, 19 (21) prosenttia Amerikasta ja 16 (14) prosenttia Aasian ja Tyynenmeren alueelta. Suurimmat maat liikevaihdolla mitattuna olivat Yhdysvallat, Ranska, Iso-Britannia ja Kiina.

Tulos

Liikevoitto oli 558,4 (320,8) miljoonaa euroa eli 12,1 (7,9) prosenttia liikevaihdosta. Liikevoiton kasvu oli seurausta myynnin kasvusta, hyvistä myyntikatteista ja kehitysohjelmien ansiosta parantuneesta tuottavuudesta. Huolto ja modernisointi kehittyivät erityisen hyvin. Kuumavalssatun teräksen ja valuraudan nopealla hinnan nousulla touko-kesäkuussa oli arviolta noin 20 miljoonan euron vaikutus jälkimmäisellä vuosipuoliskolla. Nettorahoituserät olivat 2,8 (-8,5) miljoonaa euroa.

KONEen voitto ennen veroja oli 563,8 (314,0) miljoonaa euroa. Verot olivat 145,7 (133,7) miljoonaa euroa. Tämä vastaa 25,8 prosentin veroastetta. Tilikauden voitto oli 418,1 (180,3) miljoonaa euroa.

Osakkeenomistajille jakokelpoinen voitto oli 417,3 (180,1) miljoonaa euroa, mikä vastaa 1,66 (0,72) euron osakekohtaista tulosta. Osakekohtainen oma pääoma oli 4,10 (2,98) euroa.

Tase ja rahavirta

Tase säilyi vahvana ja yrityksen korolliset varat ylittivät korolliset velat vuoden lopussa. Pääomaa hallitaan vahvan taloudellisen aseman säilyttämiseksi ja sen varmistamiseksi, että konsernin rahoitustarpeet voidaan täyttää kriittisissäkin rahoitusmarkkinaolosuhteissa kustannustehokkaasti. Nykyisessä heikossa taloudellisessa ympäristössä velattomuus on merkittävä vahvuus.

KONEen liiketoiminnan rahavirta (ennen rahoituseriä ja veroja) oli 527,4 (380,0) miljoonaa euroa. Nettokäyttöpääoma oli -76,4 (31.12.2007: -121,8) miljoonaa euroa sisältäen rahoitus- ja veroerät.

Vuoden lopussa korolliset varat ylittivät korolliset velat, jolloin korollinen nettovelka oli -58,3 (31.12.2007: 91,7) miljoonaa euroa. Nettovelkaantumisaste oli -5,6 (12,2) prosenttia ja omavaraisuusaste 39,0 (31,7) prosenttia.

Investoinnit ja yritysostot

KONEen investoinnit mukaan lukien yritysostot olivat 134,4 (116,9) miljoonaa euroa. Muut investoinnit kuin yritysostot koskivat pääasiassa investointeja tutkimuksen ja kehityksen sekä tietojenkäsittelyn ja asennustoiminnan koneisiin ja laitteisiin sekä tuotantoon. Yritysostojen osuus oli 60,0 (49,6) miljoonaa euroa. Katsauskauden aikana tehdyillä yritysostoilla ei ole merkittävää vaikutusta vuoden 2008 lukuihin.

Vuonna 2008 yksi suurimmista yritysostoista oli ranskalaisen ARA Lyon -hissiyhtiön osto. ARA Lyon huoltaa ja modernisoi hissejä pääasiassa Lyonin alueella. KONE osti myös Marylandissa toimivan amerikkalaisen Arundel Elevator -yhtiön, joka tarjoaa hissien kunnossapitopalveluita. Yrityskauppa kasvatti KONEen asiakaskantaa Marylandissa ja sitä ympäröivissä muissa osavaltioissa. Lisäksi KONE osti Espanjasta RPG Mantenimiento -hissiyhtiön Murciasta ja TECAS S.A:n Valenciasta. RPG huoltaa ja modernisoi hissejä ja TECAS huoltaa ja myy hissejä, minkä lisäksi se on erikoistunut hissien asentamiseen olemassa oleviin rakennuksiin. Yrityskaupat vahvistavat KONEen asemaa Espanjan merkittävillä kaupunkialueilla. Kauppojen myötä syntyvät synergiaedut mahdollistavat lisäksi KONEen palvelu- ja modernisaatiotoiminnan parantamisen Espanjan itäosissa. KONE osti myös International Elevator Company -hissiyhtiön (IEC), joka toimii New Jerseyn osavaltiossa Yhdysvalloissa. Osto kasvattaa merkittävästi KONEen huoltokantaa New Jerseyssa. IEC asentaa, huoltaa, modernisoi ja korjaa hissejä.

Tutkimus ja kehitys

Tutkimus- ja kehityskulut olivat 58,3 (50,7) miljoonaa euroa eli 1,3 (1,2) prosenttia liikevaihdosta. Tutkimus- ja kehityskulut sisältävät sekä uusien konseptien kehittämisen että olemassa olevien ratkaisujen jatkokehityksen.

Vuoden 2008 aikana KONE toi markkinoille ratkaisuja lisätäkseen saavutettavissa olevia markkinoita ja vahvistaakseen kilpailukykyään sekä volyymituotteiden osalta että suurprojekteissa. KONEen uusien ratkaisujen tuotekehitys painottui edelleen toiminnallisuuden, tilan käytön, visuaalisten ominaisuuksien, käyttäjäystävällisyyden ja energiatehokkuuden parantamiseen.

Euroopassa KONEen vastapainotonta hissiperhettä laajennettiin uudella KONE MaxiSpace�™ tuoteperheen versiolla. KONE MaxiSpace™ on erityisesti modernisointiin sopiva hissiratkaisu.

Aasian ja Tyynenmeren alueella standardihissivalikoimaa laajennettiin uudella hissimallilla. Sen ominaisuuksiin kuuluvat mm. parempi matkustusmukavuus, käyttäjäystävällisyys ja energiatehokkuus sekä useat uudet design-vaihtoehdot ja lisätoiminnot.

Lisäksi KONE toi alkuvuodesta markkinoille uuden seuraavan sukupolven laitteiden seurantajärjestelmän, jonka kapasiteetti riittää lähes rajoituksetta suurten rakennuskokonaisuuksien ja maantieteellisesti etäällä sijaitsevien kohteiden hallintaan ja seurantaan yhdestä paikasta. Järjestelmä on helposti yhdistettävissä kiinteistön muihin järjestelmiin.

Muita tapahtumia tilikaudella

Itävallan korkein oikeus päätti 2008 pitää ennallaan KONEn Itävallan tytäryhtiölle määrätyn 22,5 miljoonan euron sakon joulukuulta 2007. Itävallan kartellioikeuden määräämä sakko koski kilpailua rajoittavia toimia Itävallan paikallisilla hissi- ja liukuporrasmarkkinoilla ennen vuoden 2004 puoliväliä. Sakko kirjattiin kuluksi vuoden 2007 tuloslaskelmaan ja maksettiin vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä.

Henkilöstö

KONEen henkilöstöstrategian päämääränä on edistää yrityksen liiketoiminnan tavoitteiden saavuttamista. KONEen henkilöstöstrategian tavoitteena on varmistaa henkilöstön saatavuus, yritykseen sitoutuminen ja jatkuva kehittäminen. KONEen toimintaa ohjaavat eettiset periaatteet. Henkilöstöä koskevat oikeudet ja velvollisuudet kieltävät kaikenlaisen syrjinnän ja takaavat oikeuden turvalliseen ja terveeseen työympäristöön sekä henkilökohtaiseen hyvinvointiin

Strategian uudistamisen yhteydessä vuoden 2008 alussa KONEen johto päätti kouluttaa 110 henkilöä tukemaan linjaorganisaatiota avainviestien ja tavoitteiden viestimisessä. "Ihmisten johtaminen" valittiin yhdeksi KONEen viidestä kehitysohjelmasta. Ohjelman tavoitteena on parantaa johtamisvalmiuksia, joilla innostetaan, sitoutetaan ja kehitetään henkilöstöä erinomaisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Johtamistaitojen vaatimukset määriteltiin uudelleen ja uusia rekrytointi- ja arviointijärjestelmiä otettiin käyttöön. Koulutus- ja kehitystoimenpiteitä jatkettiin sekä paikallisesti että globaalisti. Osana globaalia koulutustarjontaa käynnistettiin uusi esimiehille suunnattu kehitysohjelma, jossa korostuvat ihmisten johtaminen ja prosessiosaaminen. Ohjelman kolme ensimmäistä moduulia otettiin täysimääräisesti käyttöön Pohjois-Amerikan organisaatiossa. Euroopassa ja Aasiassa ohjelmista otettiin käyttöön pilotit. Korkeimmalle johdolle suunniteltu uusi koulutusohjelma valmistui käyttöön otettavaksi tammikuussa 2009.

Avainhenkilöiden valinta- ja seurantaprosessien yhdenmukaistaminen jatkui ja yhteisiin rekrytointi- ja seurantatyökaluihin liittyviä hankkeita käynnistettiin. Suorituksen seurannan osalta otettiin käyttöön uusia prosesseja, joilla tunnistetaan sekä heikot että kiitettävät suoritukset. Globaali henkilöstökysely valmisteltiin kyselyn käynnistämistä varten joulukuussa 2008 ja tammikuussa 2009.

Toimenpiteet työpaikan turvallisuu-

den parantamiseksi jatkuivat ja tavoitteeksi asetettiin 20 prosentin parannus tapaturmataajuutta mittaavassa tunnusluvussa (IIFR, industrial injury frequency rate). Yhteistyö työntekijöiden kanssa turvallisuuden parantamiseksi ja siitä viestimiseksi tiivistyi entisestään. Lisäksi kansainvälisen työntekijätapaamisen yhteydessä asetettiin onnettomuuksille nollatolerenssi, jonka allekirjoittivat toimitusjohtaja ja työntekijöiden edustajiston puheenjohtaja. Säännöllisiä virtuaalikokouksia turvallisuusasioista jatkettiin informaation jakamiseksi ja parhaiden käytäntöjen läpikäymiseksi sekä uusien turvallisuustoimenpiteiden viestimiseksi.

KONEen palveluksessa oli vuoden 2008 lopussa 34 831 (31.12.2007: 32 544) henkilöä. Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä oli 33 935 (30 796). Henkilöstömäärän kasvu oli edelleen suurinta nopeimmin kasvavilla markkinoilla kuten Aasian ja Tyynenmeren alueella ja Lähi-idässä. Muilla markkinoilla lisärekrytointeja on tehty lähinnä asennus- ja modernisointitehtäviin.

Henkilöstöstä 56 (56) prosenttia sijoittui EMEA-alueelle, 17 (18) prosenttia Amerikkaan ja 27 (26) prosenttia Aasian ja Tyynenmeren alueelle.

Ympäristö

KONEen tavoitteena on olla ekotehokkuudessa alansa johtava yritys. Yrityksen ensimmäinen ekotehokkuuden merkkipaalu oli aikoinaan KONE EcoDisc®, kestomagneetilla toimivaan vaihteettomaan nostokoneistoon perustuva innovaatio. KONE EcoDisc® kuluttaa 70 prosenttia vähemmän energiaa kuin hydraulihissin nostokoneisto ja 40 prosenttia vähemmän kuin vaihteellinen nostokoneisto ja lukeutuu näin tämän päivän markkinoiden ekotehokkaimpiin ratkaisuihin. Energiatehokkuuden lisäksi KONE EcoDisc® tarjoaa muitakin etuja: siinä ei tarvita lainkaan öljyä, se säästää tilaa järkevän kokonsa ansiosta ja sen valmistusmateriaalit ovat kierrätettäviä.

"Erinomaisuus ympäristöasioissa" on yksi KONEen alkuvuonna 2008 valitsemasta viidestä kehitysohjelmasta. Sen avulla KONE pyrkii entisestään lujittamaan johtajuuttaan ekotehokkuudessa. Kehitysohjelma keskittyy toimenpiteisiin, joilla kehitetään KONEen innovaatiojohtajuutta ekotehokkuudessa, pienennetään KONEen hiilijalanjälkeä ja varmistetaan, että KONEen toimittajat noudattavat vastaavia ympäristövaatimuksia ja pyrkivät vastaavanlaisiin tavoitteisiin kuin KONE.

KONE tilasi ulkopuoliselta toimijalta hiilijalanjälkensä arvioinnin Greenhouse Gas Protocolin -ohjeiston mukaisesti voidakseen asettaa tavoitteet toimintansa hiilijalanjäljen pienentämiselle. Suurin osa KONEen maailmanlaajuisista kokonaisympäristövaikutuksista liittyy KONEen laitteiden elinkaarensa aikana kuluttamaan sähköenergiaan. Niinpä energiatehokkaiden hissi- ja liukuporrasinnovaatioiden kehittäminen on yhtiölle erittäin tärkeää. KONEen toiminnassa eniten hiilidioksidia (CO2) syntyy yhtiön ajoneuvojen käytöstä, sähkönkulutuksesta ja logistiikkatoiminnoista. Näiden hiilidioksidilähteiden aiheuttamien vaikutusten vähentämiseksi KONEella on meneillään ajoneuvokalustoon ja liikematkustamiseen kohdistuvia maailmanlaajuisia projekteja. Vuonna 2008 pantiin alulle myös sähkönkulutukseen ja logistiikkatoimintoihin liittyviä aloitteita.

Pääoman- ja riskienhallinta

KONE-konsernin pääoman- ja riskienhallinnan perimmäisenä tarkoituksena on omalta osaltaan luoda arvoa osakkeenomistajille.

Pääomanhallinnan perusperiaate on säilyttää vahva taloudellinen asema ja varmistaa, että konsernin rahoitustarpeet voidaan täyttää kustannustehokkaasti kriittisissäkin rahoitusmarkkinaolosuhteissa. Nykyisessä heikossa taloudellisessa ympäristössä velattomuus on vahvuus.

Talouden epävarmuus on lisääntynyt merkittävästi viimeksi kuluneiden kuukausien ja viikkojen aikana. KONEella kiinnitetään erityistä huomiota kahteen keskeiseen pääoman- ja riskienhallinnan osa-alueeseen. Ensinnäkin kustannusrakenteen joustavuutta lisätään, jotta kilpailukyky säilyisi myös volyymien muuttuessa. Toiseksi varmistetaan, että maksuvalmius kattaa sekä lyhyen että pitkän aikavälin rahoitustarpeet.

Kustannustenhallintaa on tiukennettu, jotta turhilta taloudellisilta rasitteilta vältyttäisiin nykyisen markkinaepävarmuuden lisääntyessä. Lisäksi konsernin kustannusrakenne on joustava, koska useita osia liiketoiminnasta on ulkoistettu.

Lyhyen aikavälin maksuvalmiuden varmistamiseksi on keskeistä säilyttää käyttöpääoma nykyisellä tasolla. Vaikeassa taloudellisessa tilanteessa on erittäin tärkeää säilyttää terve tilauskanta ja pitää yllä hyvät maksuehdot. Näiden lisäksi on tärkeää tehostaa luotonvalvontaa ja saamisten kiertoa. Pitkän aikavälin rahoitus on taattu olemassa olevilla lainasopimuksilla.

KONEen liiketoiminnot ovat alttiita riskeille, jotka voivat johtua KONEen liiketoimintaympäristössä tapahtuvista muutoksista tai operatiivisesta toiminnasta aiheutuvista tapahtumista. Merkittävimpiä riskejä ovat valuuttakurssien vaihtelut, raaka-aine- ja henkilöstökustannusten nousu sekä muutokset maailmantalouden kehityksessä.

Taloudellisen kasvun hidastuminen maailmanlaajuisesti voi vaikuttaa KONEen uusien laitteiden tilausten vähentymiseen, jo sovittujen toimitusten peruuntumiseen tai projektien aloitusten viivästymiseen. Merkittävä osuus KONEen liikevaihdosta muodostuu huoltoliiketoiminnasta, joka on vähemmän altis taloudellisen taantuman vaikutuksille. Taloudellinen taantuma voi vaikuttaa KONEen asiakkaiden maksukykyyn ja -aikatauluun ja johtaa luottotappioihin. Luottoriskejä pyritään hallitsemaan ennakkomaksuilla ja asiakkaiden maksukyvyn aktiivisella seurannalla.

Maailmanlaajuisena konsernina KONE on altis ulkomaisten valuuttakurssien heilahteluille. Konsernin Treasury-toiminto hoitaa keskitetysti valuutta- ja muita rahoitusriskejä hallituksen hyväksymien periaatteiden mukaisesti. Valuuttakurssien heilahtelujen päävaikutus näkyy KONEen konsernitilinpäätöksessä, jossa ulkomaisten tytäryhtiöiden tulokset muunnetaan konsernin raportointivaluuttaan, euroon.

KONEen liikevaihdosta suuri osa muodostuu toiminnoista, jotka vaativat runsaasti henkilöstöresursseja. Konsernin tuloskehitys voi vaarantua, jos henkilöstökustannusten nousua ei saada siirrettyä hintoihin tai tuottavuustavoitteita ei saavuteta. Tuloskehitys voi taloudellisessa taantumassa vaarantua myös, jos henkilöstöä ei voida uudelleensijoittaa tehokkaasti liiketoiminnan pienentyessä.

Raaka-aineiden hintojen muutokset vaikuttavat välittömästi KONEen valmistamien komponenttien kuten ovien ja korien valmistuskustannuksiin sekä välillisesti ostettujen komponenttien hintoihin. Kunnossapitotoiminnot vaativat suurta huoltoautokalustoa, minkä vuoksi öljyn hinta vaikuttaa kunnossapidon kustannuksiin.

Nimitykset johtokunnassa

Kauppatieteiden maisteri Anne Korkiakoski nimitettiin KONE Oyj:n markkinointi- ja viestintäjohtajaksi ja KONE Oyj:n johtokunnan jäseneksi 1.9.2008 alkaen. Hänen vastuulleen tulivat KONEen markkinointi, ulkoinen ja sisäinen viestintä sekä sijoittajasuhteet. Lisäksi Ari Lehtoranta, sähkötekniikan diplomi-insinööri nimitettiin KONE Oyj:n suurprojektien johtajaksi ja johtokunnan jäseneksi 3. marraskuuta 2008 alkaen.

Lehtoranta seuraa KONEella William Orchardia, joka on ollut KONEen johtokunnan jäsen vuodesta 2001 lähtien.

Yhtiökokous

Helsingissä 25. helmikuuta 2008 kokoontunut varsinainen yhtiökokous vahvisti hallituksen jäsenten lukumäärän seitsemäksi, minkä lisäksi päätettiin valita yksi varajäsen. Hallituksen varsinaisina jäseninä jatkoivat Matti Alahuhta, Reino Hanhinen, Antti Herlin, Sirkka Hämäläinen-Lindfors, Sirpa Pietikäinen, Masayuki Shimono ja Iiro Viinanen. Varajäseneksi valittiin Jussi Herlin. Hallituksen jäsenten toimikausi päättyy seuraavassa varsinaisessa yhtiökokouksessa.

Yhtiökokouksen jälkeen pitämässään kokouksessa hallitus valitsi keskuudestaan puheenjohtajaksi Antti Herlinin ja varapuheenjohtajaksi Sirkka Hämäläinen-Lindforsin.

Yhtiökokous päätti hallituksen esityksen mukaisesti muuttaa yhtiöjärjestystä 1. syyskuuta 2006 voimaan tulleen uuden osakeyhtiölain mukaisesti. Uusi yhtiöjärjestys on nähtävissä osoitteessa www.kone.com.

Lisäksi yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti yhtiön osakkeiden lukumäärän lisäämisestä antamalla osakkeenomistajille maksutta uusia osakkeita omistusten mukaisessa suhteessa siten, että kutakin A-sarjan osaketta kohti annetaan yksi A-sarjan osake ja kutakin B-sarjan osaketta kohti yksi B-sarjan osake. Uudet osakkeet otettiin julkisen kaupankäynnin kohteeksi ja liitettiin arvo-osuusjärjestelmään 29. helmikuuta 2008.

Yhtiökokous päätti optio-oikeuksiin 2005C liittyvän osakkeiden merkintäajan aloittamisesta 1. huhtikuuta 2008 alkaen sekä optio-oikeuksien 2005A, 2005B, 2005C ja 2007 perusteella annettavista uusista osakkeista maksettavan merkintähinnan kirjaamisesta 0,25 euron osalta osakepääomaan ja loppuosan kirjaamisesta sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Lisäksi yhtiökokous päätti optio-oikeuksien 2005A, 2005B, 2005C sekä 2007 perusteella merkittävien osakkeiden lukumäärän ja merkintähinnan muuttamisesta osakkeiden lukumäärän lisäämisen vuoksi.

Yhtiökokous myönsi hallituksen ehdotuksen mukaisesti hallitukselle valtuuden omien osakkeiden hankkimiseen. Omia osakkeita voidaan hankkia yhtiön pääomarakenteen kehittämiseksi, yrityskauppojen ja muiden järjestelyiden rahoittamiseksi ja toteuttamiseksi, yhtiön osakepohjaisten kannustinjärjestelmien toteuttamiseksi tai muutoin edelleen luovutettaviksi tai mitätöitäviksi. Osakkeita voidaan hankkia enintään 25 570 000 kappaletta siten, että A-sarjan osakkeita voidaan hankkia enintään 3 810 000 kappaletta ja B-sarjan osakkeita enintään 21 760 000 kappaletta.

Lisäksi yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden luovuttamisesta siten, että valtuutuksen kohteena on enintään 3 810 000 A-sarjan osaketta ja enintään 21 760 000 B-sarjan osaketta. Hallituksella on oikeus päättää siitä, kenelle osakkeita annetaan eli luovuttaa osakkeita osakkeenomistajien etuoikeudesta poiketen suunnattuna.

Osakkeet voidaan luovuttaa vastikkeena mahdollisissa yrityskaupoissa tai muissa järjestelyissä tai niitä voidaan käyttää yhtiön osakepohjaisten kannustinjärjestelmien toteuttamiseen hallituksen päättämällä tavalla ja laajuudessa. Hallituksella on myös oikeus päättää omien osakkeiden myymisestä NASDAQ OMX Helsinki Oy:n järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä mahdollisten yritysostojen rahoittamiseksi. Osakkeet luovutetaan vähintään niiden luovutushetken mukaiseen käypään arvoon, joka määräytyy NASDAQ OMX Helsinki Oy:n järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä B-sarjan osakkeelle määräytyvän kaupankäyntikurssin perusteella.

Valtuutukset ovat voimassa yhden vuoden ajan yhtiökokouksen päätöksestä lukien.

Yhtiökokous valitsi KONE Oyj:n tilintarkastajaksi KHT Heikki Lassilan ja KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy:n.

Osingoksi 31.12.2007 päättyneeltä tilikaudelta vahvistettiin 1,29 euroa kutakin A-sarjan osaketta kohden ja 1,30 euroa kutakin B-sarjan osaketta kohden ennen maksutonta osakeantia, jonka seurauksena osakemäärä kaksinkertaistui. Osinkoja jaettiin yhteensä 163 619 671,52 euroa. Osingot maksettiin 6. maaliskuuta 2008.

Osakepääoma ja markkina-arvo

KONE 2005A- ja KONE 2005B -optiooikeudet, jotka perustuvat KONE Oyj:n vuoden 2005 optio-ohjelmaan, listattiin NASDAQ OMX Helsinki Oy:n päälistalle 1. kesäkuuta 2005. Jokainen optio-oikeus oikeuttaa kahdentoista (12) B-sarjan osakkeen merkintään 4,02 euron osakekohtaisella merkintähinnalla.

Lisäksi KONEella on vuonna 2005 myönnetty ehdollinen 2005C-optioohjelma. KONEen 2005C-optio-oikeudet otettiin julkisen kaupankäynnin kohteeksi NASDAQ OMX Helsinki Oy:n pörssilistalla 1.4.2008 alkaen. 2005C-optio-oikeuksia on yhteensä 2 000 000 kappaletta, joista 522 000 omistaa KONE Oyj:n tytäryhtiö. Jokainen optio-oikeus oikeuttaa kahden (2) KONE Oyj:n B-sarjan osakkeen merkitsemiseen 12,55 euron osakekohtaisella merkintähinnalla.

Optio-oikeuksilla oli merkitty 31. joulukuuta 2008 mennessä yhteensä 2 417 902 osaketta, mikä nosti KONEen osakepääoman 64 359 230,50 euroon. Osakepääoma koostuu 219 332 566 listatusta B-sarjan osakkeesta ja 38 104 356 listaamattomasta A-sarjan osakkeesta.

Joulukuun 2008 lopussa jäljellä olevilla optio-oikeuksilla voidaan merkitä enintään 4 199 118 osaketta. Jäljellä olevilla 2005B-optio-oikeuksilla voidaan merkitä 289 968 ja jäljellä olevilla 2005C-optio-oikeuksilla 3 909 150 B-sarjan osaketta. Osakkeiden merkintäaika A-sarjan optio-oikeuksilla päättyi 31. maaliskuuta 2008. B-sarjan optio-oikeuksilla merkintäaika päättyy 31. maaliskuuta 2009 ja C-sarjan optio-oikeuksilla 30. huhtikuuta 2010. 2005A-optio-oikeuksien merkintäajan päätyttyä 31. maaliskuuta 2008 kaikki jäljellä olevat A-sarjan optio-oikeudet oli käytetty ja osakkeet rekisteröitiin kaupparekisteriin huhtikuussa.

KONE Oyj:n hallitus päätti kokouksessaan joulukuussa 2007 varsinaisen yhtiökokouksen 26. helmikuuta 2007 antamaan valtuutukseen perustuen optio-oikeuksien antamisesta noin 350 henkilölle maailmanlaajuisesti. Optio-oikeuksia annetaan yhteensä enintään 2 000 000 kappaletta. Osakkeiden merkintäaika optio-oikeudella 2007 on 1.4.2010–30.4.2012. Osakkeiden merkintäaika alkaa kuitenkin vain, jos KONE-konsernin tilikausien 2008 ja 2009 keskimääräinen liikevaihdon kasvu ylittää markkinoiden kasvun sekä KONE-konsernin tilikauden 2008 liikevoitto (EBIT) ylittää tilikauden 2007 liikevoiton ja tilikauden 2009 liikevoitto ylittää tilikauden 2008 liikevoiton.

KONE Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen 25. helmikuuta 2008 hyväksymä maksuton osakeanti merkittiin 28. helmikuuta 2008 kaupparekisteriin. Maksuttoman osakeannin vaikutus on sama kuin osakkeen pilkkomisella eli splitillä. Yhtiön osakkeiden lukumäärää lisättiin antamalla osakkeenomistajille maksutta uusia osakkeita omistusten mukaisessa suhteessa siten, että kutakin A-sarjan osaketta kohti annettiin yksi A-sarjan osake ja kutakin B-sarjan osaketta kohti yksi B-sarjan osake.

KONEen markkina-arvo 31. joulu-

kuuta 2008 oli 3 922 miljoonaa euroa ilman konsernin hallussa olevia omia osakkeita.

Omat osakkeet

KONEen yhtiökokouksen antaman valtuutuksen perusteella hallitus päätti aloittaa omien osakkeiden hankinnan aikaisintaan 7. maaliskuuta 2008.

Vuonna 2008 KONE ei käyttänyt valtuutustaan omien osakkeiden ostamiseen.

Vuonna 2008, 326 000 konsernin hallussa olevaa omaa B-sarjan osaketta luovutettiin KNEBV Incentive Oy -yhtiöltä johdon osakepalkitsemisohjelmaan vuodelle 2007 asetettujen taloudellisten tavoitteiden saavuttamisen johdosta. Katsauskauden lopussa konsernilla oli hallussaan 4 905 506 B-sarjan osaketta (keskihintaan 17,01 euroa). Yhtiön hallussa olevat osakkeet edustavat 1,9 prosenttia kaikista listatuista B-sarjan osakkeista, mikä vastaa 0,8 prosenttia kaikista äänistä.

Kaupankäynti NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä

Vuonna 2008 NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä kaupankäynnin kohteena oli 207,8 miljoonaa KONE Oyj:n B-osaketta (lukumäärä on oikaistu vastaamaan maksuttomasta osakeannista seurannutta osakemäärän kaksinkertaistumista). Osakkeiden vaihto katsauskaudella oli 4 247 miljoonaa euroa. Osakkeen hinta 30. joulukuuta 2008 oli 15,53 euroa. Katsauskaudella osakkeen korkein hinta oli 27,87 euroa ja matalin 13,80 euroa.

Liputusilmoitukset

Tweedy Brown Company LLC (801/10669) ilmoitti Arvopaperimarkkinalain 2 luvun 9§:n mukaisesti 30.4.2008, että sen omistusosuus KONE Oyj:n osakepääomasta on 9.3.2007 laskenut alle viiden (5) prosentin (1/20).

Markkinanäkymät

Maailmantalouden heikentyessä uusien laitteiden markkinat heikentyvät edelleen vuonna 2009. Modernisointimarkkinoihin vaikutus on pienempi. Huoltomarkkinoiden hyvä kehitys jatkuu.

Näkymät

Vuonna 2009 KONEen tavoitteena on liikevaihdon osalta saavuttaa 5 prosentin kasvu tai vähintään noin vuoden 2008 liikevaihtotaso. Liikevoiton osalta (EBIT) tavoite on saavuttaa 5 prosentin kasvu tai vähintään noin vuoden 2008 liikevoittotaso.

Hallituksen voitonjakoehdotus

Emoyhtiön vapaa oma pääoma 31. joulukuuta 2008 on 1 533 733 113,48 euroa, josta tilikauden voitto on 264 692 626,91 euroa.

Hallitus ehdottaa, että yhtiökokouk-

sen käytettävissä olevista voittovaroista jaetaan osinkoa 0,645 euroa kutakin 38 104 356 A-sarjan osaketta kohden ja 0,65 euroa kutakin ulkona olevaa 214 643 060 B-sarjan osaketta kohden (ilman yhtiön hallussa olevia omia osakkeita), joten osingonjaon yhteismääräksi ehdotetaan 164 095 298,62 euroa. Jäljelle jäävät voittovarat 1 369 637 814,86 euroa jätetään vapaaseen omaan pääomaan.

Osingonmaksun täsmäytyspäivä ehdotetulle osingolle on 26. helmikuuta 2009. Osingonmaksupäivä on 5. maaliskuuta 2009. Kaikki osingonmaksun täsmäytyspäivänä ulkona olevat osakkeet, lukuun ottamatta emoyhtiön hallussa olevia omia osakkeita, ovat oikeutettuja osinkoon vuodelta 2008.

Yhtiökokous 2009

KONE Oyj:n yhtiökokous pidetään 23. helmikuuta 2009 klo 11.00 Finlandiatalossa osoitteessa Mannerheimintie 13, Helsinki.

Helsingissä 23. tammikuuta 2009

KONE Oyj Hallitus

Osakeyhtiölain ja Valtiovarainministeriön asetuksen arvopaperin liikkeeseenlaskijan säännöllisestä tiedonantovelvollisuudesta edellyttämiä tietoja, kuten osakelajeja, osakkeenomistajia, lähipiiriä, optio-oikeuksien ehtoja sekä taloudellisia tunnuslukuja, on esitetty tilinpäätöksen liitetiedoissa.

Tämä raportti sisältää tulevaisuuteen suuntautuneita lausumia, jotka perustuvat tällä hetkellä KONEen johdon tiedossa oleviin oletuksiin ja tekijöihin sekä sen tämänhetkisiin päätöksiin ja suunnitelmiin. Vaikka johto uskoo, että tulevaisuuteen suuntautuneet oletukset ovat perusteltuja, mitään varmuutta ei ole siitä, että kyseiset oletukset osoittautuvat oikeiksi. Tämän vuoksi tulokset voivat erota merkittävästi tulevaisuuteen suuntautuneisiin lausumiin sisältyneistä oletuksista johtuen mm. muutoksista taloudessa, markkinoilla, kilpailuolosuhteissa sekä muutoksista laissa ja säännöksissä ja valuuttakursseissa.

Konsernituloslaskelma

Me Liite 1.1.–31.12.2008 % 1.1.–31.12.2007 %
Liikevaihto 4 4 602,8 4 078,9
Kulut ja poistot 5, 6 -4 044,4 -3 758,1
Liikevoitto 558,4 12,1 320,8 7,9
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista 13 2,6 1,7
Rahoitustuotot 7 24,4 16,6
Rahoituskulut 7 -21,6 -25,1
Voitto ennen veroja 563,8 12,2 314,0 7,7
Verot 8 -145,7 -133,7
Tilikauden voitto 418,1 9,1 180,3 4,4
Tilikauden voiton jakautuminen:
Emoyhtiön osakkeenomistajille 417,3 180,1
Vähemmistöille 0,8 0,2
Yhteensä 418,1 180,3
Emoyhtiön osakkeenomistajille tilikauden voitosta
laskettu osakekohtainen tulos, e 9
Laimentamaton osakekohtainen tulos, e 1,66 0,72
Laimennusvaikutuksella oikaistu
osakekohtainen tulos, e
1,65 0,71

Konsernitase

Vastaavaa Me Liite 31.12.2008 31.12.2007
Pitkäaikaiset varat
Liikearvo 10 621,3 577,2
Muut aineettomat hyödykkeet 11 48,9 53,2
Aineelliset hyödykkeet 12 214,7 201,0
Osuudet osakkuusyhtiöissä 13 13,6 10,9
Osakkeet ja osuudet 14 149,9 114,5
Myytävissä olevat sijoitukset 15 5,6 5,9
Pitkäaikaiset lainat ja saamiset
I
2, 16 2,3 1,7
Laskennalliset verosaamiset 17 122,1 118,6
Pitkäaikaiset varat yhteensä 1 178,4 1 083,0
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus 18 885,5 773,2
Saadut ennakot 18 -805,4 -694,6
Myyntisaamiset 2 789,4 706,3
Siirtosaamiset 2, 19 216,3 174,1
Tuloverosaamiset 40,8 44,1
Lyhytaikaiset lainat ja saamiset
I
2, 16 204,0 118,9
Rahavarat
I
147,8 154,9
Lyhytaikaiset varat yhteensä 1 478,4 1 276,9
Vastaavaa yhteensä 2 656,8 2 359,9
Vastattavaa Me Liite 31.12.2008 31.12.2007
Emoyhtiön osakkeenomistajille
kuuluva oma pääoma
Osakepääoma 20 64,4 64,2
Ylikurssirahasto 100,4 100,2
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 3,3 -
Arvonmuutos- ja suojausrahasto 9,0 5,5
Muuntoero -16,2 -31,3
Kertyneet voittovarat 874,1 610,3
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma yhteensä 1 035,0 748,9
Vähemmistöosuudet 0,9 0,3
Oma pääoma yhteensä 1 035,9 749,2
Pitkäaikainen vieras pääoma
Lainat
I
2 172,4 175,8
Laskennalliset verovelat 17 39,7 25,9
Eläkevastuut 22 115,8 131,9
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä 327,9 333,6
Varaukset 23 49,9 86,6
Lyhytaikainen vieras pääoma
Pitkäaikaisten lainojen seuraavan vuoden lyhen
nykset
I
2 11,5 62,1
Muut lyhytaikaiset velat
I
2 111,9 129,3
Ostovelat 282,2 274,6
Siirtovelat 2, 24 725,5 632,5
Tuloverovelat 112,0 92,0
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 1 243,1 1 190,5
Vastattavaa yhteensä 2 656,8 2 359,9

I-kirjaimella merkityt taserivit sisältyvät korollisiin nettovelkoihin.

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

Me pääoma
Osake
Ylikurssi
rahasto
vapaan oman
Sijoitetun
pääoman
rahasto
Arvonmuutos
ja suojaus
rahasto
Muuntoero Omat osakkeet voittovarat
Kertyneet
Vähemmistö
osuudet
Yhteensä
1.1.2008 64,2 100,2 - 5,5 -31,3 -87,8 698,1 0,3 749,2
Tilikauden voitto 417,3 0,8 418,1
Suoraan omaan
pääomaan kirjatut erät:
Tapahtumat osakkeenomistajien
ja vähemmistön kanssa:
Maksetut osingot -163,6 -163,6
Osakeanti (optio-oikeudet) 0,2 0,2 3,3 3,7
Omien osakkeiden osto -
Omien osakkeiden myynti -
Muutos vähemmistöosuuksissa -0,2 -0,2
Tulevien rahavirtojen suojaus 3,5 3,5
Muuntoeron muutos 38,0 38,0
Ulkomaisten tytäryhtiöiden suojaus -30,9 -30,9
Tytäryhtiösuojauksen verovaikutus 8,0 8,0
Optio- ja osakepalkitseminen 4,7 5,4 10,1
31.12.2008 64,4 100,4 3,3 9,0 -16,2 -83,1 957,2 0,9 1 035,9
Me pääoma
Osake
Ylikurssi
rahasto
Arvonmuutos
ja suojaus
rahasto
Muuntoero Omat osakkeet voittovarat
Kertyneet
Vähemmistö
osuudet
Yhteensä
1.1.2007 64,0 98,0 -0,5 -14,0 -91,2 638,8 3,5 698,6
Tilikauden voitto 180,1 0,2 180,3
Suoraan omaan
pääomaan kirjatut erät:
Tapahtumat osakkeenomistajien
ja vähemmistön kanssa:
Maksetut osingot -125,1 -125,1
Osakeanti (optio-oikeudet) 0,2 2,2 2,4
Omien osakkeiden osto -0,3 -0,3
Omien osakkeiden myynti -
Muutos vähemmistöosuuksissa -3,4 -3,4
Tulevien rahavirtojen suojaus 6,0 6,0
Muuntoeron muutos -18,4 -18,4
Ulkomaisten tytäryhtiöiden suojaus 1,5 1,5
Tytäryhtiösuojauksen verovaikutus -0,4 -0,4
Optio- ja osakepalkitseminen 3,7 4,3 8,0
31.12.2007 64,2 100,2 5,5 -31,3 -87,8 698,1 0,3 749,2

Konsernin rahavirtalaskelma

Me 1.1.–31.12.2008 1.1.–31.12.2007
Myyntitulot 4 624,5 4 168,1
Ostot, palkat ja muut menot -4 097,1 -3 788,1
Rahavirta liiketoiminnasta ennen rahoituseriä ja veroja 527,4 380,0
Saadut korot 13,1 13,9
Maksetut korot -6,4 -18,8
Saadut osingot 5,3 3,3
Muut rahoituserät -2,3 -12,5
Maksetut verot -109,2 -119,9
Rahavirta liiketoiminnasta 427,9 246,0
Käyttöomaisuushankinnat -75,7 -66,0
Käyttöomaisuusmyynnit 9,5 42,8
Yrityshankinnat vähennettynä hankituilla rahavaroilla -62,4 -71,4
Yritysmyynnit vähennettynä luovutetuilla rahavaroilla - -
Rahavirta investoinneista -128,6 -94,6
Rahavirta investointien jälkeen 299,3 151,4
Lainasaamisten nettomuutos -82,7 42,0
Lyhytaikaisten velkojen nettomuutos -7,9 -113,9
Pitkäaikaisten lainojen nostot - 149,0
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut -54,8 -59,1
Omien osakkeiden osto - -0,3
Omien osakkeiden myynti - -
Osakepääoman korotus 3,7 2,4
Maksetut osingot -163,3 -125,1
Rahavirta rahoitustoiminnasta -305,0 -105,0
Rahavarojen muutos -5,7 46,4
Rahavarat kauden lopussa 147,8 154,9
Valuuttakurssien vaikutus 1,4 1,0
Rahavarat kauden alussa 154,9 109,5
Rahavarojen muutos -5,7 46,4
Tilikauden voiton yhteys liiketoiminnan rahavirtaan
Tilikauden voitto 418,1 180,3
Poistot ja arvonalentumiset 64,8 70,2
Tulo ennen käyttöpääomaerien muutosta 482,9 250,5
Saamisten muutos -130,5 -101,2
Velkojen muutos 70,7 58,8
Vaihto-omaisuuden muutos 4,8 37,9
Rahavirta liiketoiminnasta 427,9 246,0

Valuuttakurssimuutosten vaikutus on eliminoitu rahavirtalaskelmaa laadittaessa muuntamalla alkava tase tilikauden päättymispäivän kurssien mukaan.

Korollisen nettovelan muutos

Me 1.1.–31.12.2008 1.1.–31.12.2007
Korollinen nettovelka kauden alussa 91,7 124,9
Korollinen nettovelka kauden lopussa -58,3 91,7
Korollisen nettovelan muutos -150,0 -33,2

Euroopan komission päätöstä koskeva 142,0 miljoonan euron sakko sisältyy korolliseen nettovelkaan. KONE on valittanut päätöksestä, joten sakon määrä voi muuttua.

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

1. Laskentaperiaatteet

Laatimisperusta

KONE Oyj on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Helsinki. KONE Oyj ja sen tytäryhtiöt muodostavat KONE-konsernin ("KONE" tai "konserni"). KONE tarjoaa asiakkailleen hissejä ja liukuportaita sekä ratkaisuja niiden kunnossapitoon ja modernisointiin. KONE huoltaa myös rakennusten automaattiovia.

KONE Oyj:n konsernitilinpäätös on laadittu EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaisesti (International Financial Reporting Standards, IFRS) noudattaen 31. joulukuuta 2008 voimassa olevia standardeja ja tulkintoja. Konserni ei ole soveltanut seuraavia vuonna 2009 tai myöhemmin voimaantulevia, konsernin kannalta relevantteja standardeja: IAS 1 (uudistettu) Tilinpäätöksen esittäminen, IFRS 2 Osakeperusteiset maksut, IFRS 8 Toiminnalliset Segmentit, IFRS 3 (uudistettu) Liiketoimintojen yhdistäminen ja IAS 27 (uudistettu) Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös. Näillä standardeilla ei arvioida olevan olennaista vaikutusta konsernin tulokseen tai taseasemaan. Muutokset saattavat vaikuttaa konsernitilinpäätöksen esittämiseen.

Konsernitilinpäätös on laadittu 12 kuukauden ajalta tilikaudelta 1.1.– 31.12.2008. KONE Oyj:n hallitus on 23. tammikuuta 2009 hyväksynyt konsernitilinpäätöksen julkistettavaksi.

Tilinpäätöstiedot esitetään miljoonina euroina ja ne perustuvat liiketapahtumien alkuperäisiin hankintamenoihin ellei alla olevissa laskentaperiaatteissa ole erikseen toisin mainittu.

Rahoituserät kirjataan selvityspäivän mukaan.

Konsolidointiperiaatteet

Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiön lisäksi ne yhtiöt, joissa emoyhtiöllä on välittömästi tai välillisesti yli puolet äänivallasta tai muutoin määräysvalta osake-enemmistön osalta tilikauden lopussa. Tällöin otetaan omistuksen lisäksi huomioon myös mahdollinen muu määräysvallan tosiasiallinen luonne (erityistä tarkoitusta varten perustettu yksikkö). Tilikauden aikana hankitut tytäryhtiöt on yhdistelty konsernitilinpäätökseen hankinta-ajankohdasta lähtien. Vastaavasti myydyt toiminnot ovat mukana myyntihetkeen asti. Hankitut tytäryhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen hankintamenomenetelmän mukaan. Hankintahinta kohdistetaan varoille ja veloille niiden hankintahetken käyvän arvon perusteella. Jäljelle jäävä osuus hankintamenosta on liikearvoa (ks. liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet).

Osakkuusyhtiö on yhtiö, jossa konsernilla on 20–50 prosenttia äänivallasta ja vähintään 20 prosentin omistusosuus tai jossa konsernilla on huomattava vaikutusvalta. Osakkuusyhtiöiden tilinpäätöstiedot on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Konsernin tuloslaskelmaan sisältyy konsernin osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista. Konsernin investoinnit osakkuusyhtiöihin hankinta-ajankohtana, mukaan lukien osakkuusyhtiöiden oman pääoman muutokset hankinta-ajankohdan jälkeen, on esitetty taseessa kohdassa "Osuudet osakkuusyhtiöissä".

Tuloslaskelmassa esitetään tilikauden voiton jakautuminen emoyhtiön osakkeenomistajille ja vähemmistöille. Vähemmistöosuus esitetään konsernitaseessa omana eränään osana omaa pääomaa.

Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat sekä saatavat, velat, realisoitumattomat voitot ja sisäinen voitonjako eliminoidaan. Konserniyhtiöiden keskinäinen osakkeenomistus eliminoidaan vähentämällä tytäryhtiöosakkeiden hankintahinnasta tytäryhtiön oman pääoman määrä hankintahetkellä.

Ulkomaanrahan määräiset erät ja niiden arvostus

Tilinpäätökseen sisältyvät erät on alun perin kirjattu toimintavaluutoissa, mitkä on määritelty kullekin konserniyhtiölle niiden ensisijaisen taloudellisen ympäristön mukaan. Konsernitilinpäätöksen esitysvaluutta on euro, joka on myös konsernin emoyhtiön toimintavaluutta.

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan alun perin tapahtumapäivän kurssiin toimintavaluutassa. Tilikauden päättyessä avoimina olevat ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat arvostetaan käyttäen tilinpäätöspäivän kursseja. Varsinaiseen liiketoimintaan liittyvät kurssivoitot ja -tappiot käsitellään myynnin tai ostojen oikaisuerinä. Rahoituksen kurssivoitot ja -tappiot kirjataan nettomääräisinä rahoituksen tuottoihin ja kuluihin.

Konsernitilinpäätöksessä ulkomaisten konserniyhtiöiden tuloslaskelmat, joiden toimintavaluutta ei ole euro, muunnetaan euroiksi käyttäen tilikauden keskikurssia. Kaikki tase-erät tilikauden tulosta lukuun ottamatta muunnetaan euroiksi käyttämällä tilinpäätöspäivän valuuttakursseja. Muuntoerot kirjataan omaan pääomaan. Kurssierot ulkomaisten tytäryhtiöiden varojen ja velkojen suojauksessa käytetyistä johdannaissopimuksista ja lainoista on kirjattu oman pääoman muuntoeroon. Euroalueen ulkopuolella sijaitseviin tytär- ja osakkuusyhtiöihin tehtyjen nettomääräisten sijoitusten muuntoerot kirjataan oman pääoman muuntoeroon.

Johdannaisinstrumentit ja suojauslaskenta

Rahoituksen johdannaisinstrumentit merkitään sopimuksen tekohetkellä taseeseen hankintamenoon, minkä jälkeen ne arvostetaan tilinpäätöspäivän käypään arvoon. Konserniyhtiöt, joilla on huomattava määrä valuuttatermiinikauppoja, noudattavat IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa.

Muissa yhtiöissä, joissa valuuttamääräisten suojausinstrumenttien määrät ovat verrattain pieniä, ei sovelleta suojauslaskentaa.

Sopimuksentekohetkellä johdannaissopimukset luokitellaan joko liiketoiminnan ennakoitujen rahavirtojen tai sitovien osto- tai myyntisopimuksien suojauksiksi, joihin sovelletaan suojauslaskentaa; tai ennakoitujen rahavirtojen tai sitovien sopimusten suojauksiksi; tai ulkomaanrahan määräisten lainojen, talletusten tai muiden tase-erien käyvän arvon suojauksiksi; tai ulkomaisiin yksiköihin tehtyjen sijoitusten suojauksiksi.

Suojauslaskennan kriteerit täyttävien rahavirtojen suojausinstrumenttien käyvän arvon muutokset kirjataan omaan pääomaan suojausrahastoon. Omaan pääomaan kirjattujen johdannaisten kumulatiivinen voitto tai tappio tuloutetaan samalla kirjauskaudella kuin suojauksen kohteena olevat kiinteät sitoumukset tai ennustetut ostot ja myynnit kirjataan tuloslaskelmaan. Mikäli IAS 39:n mukaiset ennakoitujen rahavirtojen suojauslaskennan kriteerit eivät täyty, kirjataan suojausinstrumenttien käyvän arvon muutokset tuloslaskelmaan.

Kun suojauslaskentaa ei sovelleta, ostojen ja myyntien suojaukseen käytettyjen johdannaisinstrumenttien käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan muihin tuottoihin ja kuluihin. Hyödykejohdannaisten markkina-arvon muutokset kirjataan muihin tuottoihin ja kuluihin.

Ulkomaanrahamääräisten lainojen, talletusten tai muiden tase-erien käyvän arvon suojaukseen käytettävien suojausinstrumenttien käyvän arvon muutokset samoin kuin suojattavien kohteiden arvon muutokset kirjataan tuloslaskelman rahoituseriin. Ulkomaisiin yksiköihin tehtyjen sijoitusten suojausinstrumenttien käyvän arvon muutokset kirjataan omaan pääomaan muuntoeroon.

Valuuttatermiinien käypä arvo lasketaan diskonttaamalla sopimusten ennakoidut rahavirrat myytyjen ja ostettujen valuuttojen korkokantojen mukaan ja konvertoimalla diskontatut rahavirrat tilinpäätöspäivän valuuttakurssilla ja laskemalla diskontattujen arvojen erotus. Valuuttaoptioiden käypä arvo lasketaan optioiden arvonmääritysmallin avulla käyttäen kunkin tilinpäätöspäivän markkinoilla noteerattuja valuuttakursseja, korkokantoja ja valuuttakurssien volatiliteettejä. Koron- ja valuutanvaihtosopimusten käypä arvo lasketaan diskonttaamalla sopimusten ennakoidut rahavirrat valuuttakohtaisilla korkotuotoilla ja konvertoimalla diskontatut rahavirrat tilinpäätöspäivän valuuttakurssilla ja laskemalla myytyjen ja ostettujen valuuttojen välisten diskontattujen määrien erotus sekä vähentämällä näin saaduista arvoista kyseisten instrumenttien kertyneet korot, jotka on kirjattu nettomääräisinä siirtosaamisiin.

Sähkötermiinien käypä arvo on saatu käyttämällä pohjoismaisen sähköpörssin Nord Poolin viimeisintä päätöskurssia kyseiselle johdannaisinstrumentille.

Segmenttiraportointi

Konsernin liiketoiminta-ajatuksena on palvella asiakkaita tarjoamalla ratkaisuja tuotteen koko elinkaaren ajan eli uuden laitteen toimittamisesta ja kunnossapidosta sen modernisointiin ja aina siihen saakka että vanhentunut laite voidaan korvata uudella. Konserni tavoittelee ensisijaisesti kokonaisasiakkuuksia, jotka kattavat uusien laitteiden toimituksen sekä niiden pitkäaikaisen kunnossapitosopimuksen. Konsernin liiketoimintamalli on lisäksi globaalisti yhdenmukainen. Edellä esitetyistä syistä johtuen eri toimintojen kannattavuuden jaottelu liiketoiminnoittain tai päämarkkina-alueiden kesken ei ole tarkoituksenmukaista.

Tuloutusperiaate

Myynti tuloutetaan, kun myytyjen tuotteiden omistukseen liittyvät merkittävät riskit ja edut sekä tuotteiden hallintaoikeus ja todellinen määräysvalta ovat siirtyneet ostajalle.

Myyntitulot erikseen määritellyistä pitkäaikaisista hankkeista tuloutetaan niiden valmistusasteen mukaan. Valmistusastetta mitataan syntyneiden kustannusten osuudella hankkeen arvioiduista kokonaiskustannuksista.

Myyntitulot huoltopalveluiden tuottamisesta ja korjaustöistä tuloutetaan, kun palvelu on suoritettu tai kun työ on tehty.

Tutkimus- ja kehitysmenot

Tutkimus- ja kehitysmenot kirjataan kuluksi toteutumishetkellä, koska niihin liittyvät tulevaisuuden taloudelliset hyödyt ovat todennettavissa vasta sen jälkeen, kun uusi tuote tai olemassa olevien tuotteiden ja palveluiden kehityshankkeet on onnistuneesti tuotu markkinoille.

Tuloverot

Konsernin verokulu sisältää konserniyhtiöiden tilikauden tulokseen perustuvat verot, aikaisempien tilikausien verojen oikaisut sekä laskennallisten verojen muutoksen. Laskennallinen verovelka tai -saaminen lasketaan velkamenetelmän mukaan kaikista varojen ja velkojen kirjanpidon ja verotuksen välisistä väliaikaisista eroista tilinpäätöshetken tai arvioidun veronmaksuhetken verokannan mukaisesti. Väliaikaisia eroja syntyy mm. etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä, varauksista, sisäisestä varastokatteesta, poistoeroista ja vahvistetuista tappioista. Laskennallinen verosaaminen kirjataan vahvistetuista tappioista ja muista väliaikaisista eroista siltä osin kuin on todennäköistä, että niitä voidaan käyttää tulevina vuosina. Liikearvosta, joka ei ole verovähennyskelpoinen, ei kirjata laskennallisia veroja.

Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet

Hankitut tytäryhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen hankintamenomenetelmän mukaan. Hankintahinta kohdistetaan varoille ja veloille niiden hankintahetken käyvän arvon perusteella. Merkittävimmissä hankinnoissa jäljelle jäävä osuus hankintamenosta on liikearvoa. Se kuvastaa hankitun liiketoiminnan tai hankitun markkinaosuuden arvoa. Liikearvoa ei poisteta vaan sen käypää arvoa testataan arvonalentumistestein (ks. arvonalentumiset).

Hankitut liiketoiminnot voivat tyypillisesti olla kooltaan pieniä hissi- ja ovihuoltoliiketoimintoja, jolloin hankintahinnan ja liiketoiminnan varojen ja velkojen hankintahinnan käyvän arvon erotuksena saatu jäännöserä kohdistetaan hankituille huoltosopimuksille. Se esitetään muissa aineettomissa hyödykkeissä ja poistetaan tasapoistoina viidessä vuodessa.

Muihin aineettomiin hyödykkeisiin kuuluvat hankitut patentit, tavaramerkit ja ohjelmistolisenssit. Ne poistetaan tasapoistoina taloudellisena pitoaikanaan, joka ei yleensä ylitä viittä vuotta. Omaisuuserän tasearvoa arvioidaan mahdollisen arvonalentumisen selvittämiseksi aina kun on viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut (ks. arvonalentumiset).

Maaomaisuus, rakennukset, koneet ja kalusto

Maaomaisuus, rakennukset, koneet ja kalusto esitetään alkuperäisten hankintahintojen ja kumulatiivisten poistojen erotuksena, vähennettynä mahdollisilla arvonalentumisilla (ks. arvonalentumiset). Suunnitelman mukaiset tasapoistot lasketaan todennäköisen käyttöiän perusteella seuraavasti:

Rakennukset 5–40 vuotta
Koneet ja laitteet 4–10 vuotta

Maa-alueista ei tehdä poistoja.

Aineellisen käyttöomaisuuden korjaus- ja kunnossapitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne ovat toteutuneet.

Arvonalentumiset

Pitkäaikaisten muiden aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden omaisuuserien tasearvoja arvioidaan mahdollisen arvonalentumisen selvittämiseksi tilinpäätöshetkellä ja aina kun on viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Arvonalentumistesteissä arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän nettomyyntihinta tai sitä korkeampi kassavirtaperusteinen käyttöarvo. Arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan, mikäli omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin kerrytettävissä oleva rahamäärä.

Aiemmin tuloslaskelmaan kirjattu arvonalennus peruutetaan, mikäli kerrytettävissä olevan tulon määrittämisessä käytetyt arviot muuttuvat olennaisesti. Arvonalennuksen peruuttamisen johdosta korjauksen jälkeinen arvo ei saa kuitenkaan ylittää arvoa, joka omaisuudella oli ennen aikaisempien vuosien arvonalennuksen tekoa.

Konserni arvioi liikearvon tasearvon vuosittain tai useammin, jos viitteitä mahdollisesta arvonalentumisesta on olemassa. Liikearvo kohdistetaan konsernin rahavirtaa tuottaville yksiköille (CGU), jotka on identifioitu sen mukaan, missä maassa ja missä liiketoimintayksikössä liikearvoa seurataan sisäisessä johdon raportoinnissa. CGU:n kerrytettävissä oleva rahamäärä lasketaan käyttöarvolaskelmien avulla. Kassavirtaperusteinen käyttöarvo määritellään laskemalla ennustettujen kassavirtojen diskontattu nykyarvo. Laskelmien diskonttokorko perustuu pääoman keskimääräiseen kustannukseen (WACC), jota sovelletaan sillä valuuttaalueella, jolla CGU:n voidaan katsoa sijaitsevan (maa tai liiketoiminta-alue). Pääoman keskimääräinen painotettu kustannus heijastaa markkinoiden käsitystä rahan aika-arvosta sekä KONEen liiketoimintaan liittyvistä riskeistä.

Aiemmin tuloslaskelmaan kirjattua liikearvon arvonalentumistappiota ei palauteta.

Vuokrasopimukset

Konsernilla on vuokrasopimuksia, jotka käsitellään konsernituloslaskelmassa vuokrakuluna, joka jaksotetaan kuluksi vuokra-ajalle. Rakennuksia sekä koneita ja kalustoa koskevat vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen osa omistamiseen liittyvistä riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi.

Rahoitusleasingsopimukset merkitään taseeseen hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon, ja siitä tehdään poistot. Vuokravelvoitteet rahoituskuluilla vähennettynä sisältyvät korollisiin velkoihin. Rahoitusleasingsopimuksilla hankitut rakennukset, koneet ja laitteet poistetaan joko käyttöaikanaan tai vuokrasopimuksen aikana siten, että poistoajaksi valitaan näistä lyhyempi.

Osakkeet ja osuudet

Osakeinvestoinnit arvostetaan käypään arvoon. Käyvän arvon muutokset sekä suojausinstrumenttien valuuttakurssivoitot ja -tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti. Osakeinvestoinnit arvostetaan hankintamenoon niissä tapauksissa, joissa käypää arvoa ei ole saatavilla.

Myytävissä olevat sijoitukset

Myytävissä olevat sijoitukset arvostetaan käypään arvoon ja käyvän arvon muutos kirjataan suoraan oman pääoman muutoslaskelman kautta kunnes erät myydään, erääntyvät tai muuten käytetään tai kirjataan arvonalennukseksi, jolloin kumulatiivinen pääomaan kirjattu arvonnousu tai lasku sisällytetään sen kauden tulokseen. Kuitenkin, jos käypää arvoa ei ole saatavilla, sijoitukset kirjataan hankinta-arvoon.

Sijoitukset yritystodistuksiin, velkakirjoihin ja muihin vastaaviin rahoitusvaroihin sisällytetään myytävissä oleviin investointeihin. Niiden käyvät arvot perustuvat markkinahintoihin, tai tulevien kassavirtojen diskontattuihin arvoihin.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus arvostetaan joko FIFO-periaatteen mukaan laskettuun hankintahintaan, tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan kuitenkin niin, että aineiden ja tarvikkeiden arvostuksessa on käytetty myös standardihintoja. Puolivalmisteet on arvostettu valmistuskustannuksiin.

Keskeneräiset työt sisältävät tilinpäätöspäivään mennessä kertyneet muuttuvat kustannukset sekä töille kohdistuvan osuuden valmistuksen ja asennuksen kiinteistä menoista. Vaihto-omaisuus esitetään taseessa bruttomääräisenä kuitenkin siten, että keskeneräisiin töihin kohdistuvat asiakkailta saadut ennakkomaksut esitetään lyhytaikaisten varojen ryhmässä. Vaihto-omaisuuden arvossa huomioidaan epäkuranttiudesta johtuva arvonalentuminen.

Myyntisaamiset

Myyntisaamiset arvostetaan alkuperäisen laskutetun määrän mukaisesti vähennettynä epävarmoilla saamisilla. Kirjattujen epävarmojen saamisten riittävyyttä arvioidaan tapauskohtaisesti sekä historialliseen kokemukseen perustuvien todennäköisten luottotappioriskien perusteella. Havaitut luottotappiot alaskirjataan.

Johdannaisvarat

Johdannaisvarat, lukuunottamatta IAS 39 suojauslaskennan alaisia termiinisopimuksia, arvostetaan tulosvaikutteisesti käypään arvoon. Käyvän arvon muutokset kirjataan sen kauden tulokseen jonka aikana ne syntyvät.

Lainat ja saamiset

Konsernin lainat ja saamiset, joilla on kiinteä eräpäivä, arvostetaan hankintahintaan käyttäen efektiivisen koron menetelmää ja ne, joilla ei ole kiinteää eräpäivää, arvostetaan hankintahintaan.

Lainoihin ja saamisiin kirjataan arvonalentuminen niissä tapauksissa, joissa kirjanpidon tasearvo on korkeampi kuin niistä arvioitu kerrytettävissä oleva rahamäärä.

Rahavarat

Rahat ja pankkisaamiset sisältävät käteisvaroja ja lyhytaikaisia pankkitalletuksia. Shekkitililuotot on esitetty muissa lyhytaikaisissa veloissa. Yli kolmen kuukauden pituiset pankkitalletukset sisältyvät lyhytaikaisiin lainoihin ja saamisiin.

Työsuhde-etuudet

Konsernilla on lukuisia eläkejärjestelyjä, jotka noudattavat eri maiden paikallisia säännöstöjä ja käytäntöjä. Nämä järjestelyt luokitellaan joko maksu- tai etuuspohjaisiksi järjestelyiksi. Eläkejärjestelyt rahoitetaan yleensä työntekijöiden ja asianomaisten konserniyhtiöiden suorituksina eläkevakuutusyhtiöille, tai -rahastoille perustuen riippumattomien vakuutusmatemaatikkojen laskelmiin. Konsernin suoritukset maksupohjaisiin järjestelyihin kirjataan kuluksi sille tilikaudelle, jota veloitus koskee. Etuuspohjaisissa järjestelyissä eläkekustannukset määritetään käyttäen ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää (projected unit credit method). Tämän menetelmän mukaan eläkemenot kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi jaksottaen kustannukset työntekijöiden palvelusajalle auktorisoitujen vakuutusmatemaatikkojen säännönmukaisesti tekemien laskelmien ja järjestelyistä johtuvien velvoitteiden ja järjestelyihin kuuluvien varojen arvostusten perusteella.

Eläkevastuuna esitetään tulevien eläkemaksujen nykyarvo tilinpäätöspäivänä vähennettynä järjestelyyn kuuluvien varojen tilinpäätöspäivän käyvällä arvolla, ja oikaistuna kirjaamattomilla vakuutusmatemaattisilla voitoilla, tai tappioilla. Vakuutusmatemaattisten etuuspohjaisten eläkevastuulaskelmien diskonttokorkokanta määräytyy markkinakorkokannan mukaan.

Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan henkilöiden keskimääräiselle jäljellä olevalle palvelusajalle siltä osin kuin ne ylittävät suuremman seuraavista: 10 prosenttia eläkevelvoitteesta tai 10 prosenttia varojen käyvästä arvosta. Työkyvyttömyyseläkevastuu, jonka määrä riippuu työntekijän palvelusajasta, arvostetaan sillä perusteella, miten todennäköistä työkyvyttömyyseläkekorvauksen suorittaminen on sekä minkä pituiselta palvelusajalta korvausta maksetaan.

Varaukset

Varaus merkitään taseeseen, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena olemassa oleva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite ja on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää taloudellista suoritusta, tai aiheuttaa taloudellisen menetyksen ja velvoitteen määrä on luotettavasti arvioitavissa.

Takuuvaraukset sisältävät tuotteiden korjaamisesta, tai korvaamisesta aiheutuvat kustannukset, mikäli takuuaikaa on tilinpäätöspäivänä jäljellä. Takuuvaraukset määritellään historiallisen kokemuksen perusteella.

Toiminnan uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan kaudelle, jolloin uudelleenjärjestelyä koskeva asianmukainen suunnitelma on laadittu; jolloin on olemassa näyttöä siitä, että suunnitelman toimeenpano aloitetaan ja suunnitelmasta on asianmukaisesti tiedotettu. Tappiollisista projekteista tehdään varaus, kun on todennäköistä, että kustannukset ylittävät arvioidun kokonaismyyntihinnan.

Todennäköinen tappio kirjataan kuluksi välittömästi.

Muut varaukset sisältävät eriä, jotka liittyvät mm. irtisanomis- ja työttömyys- sekä muihin työsuhteisiin liittyviin menoihin sekä myytyihin liiketoimintoihin.

Johdannaisvelat

Johdannaisvelat, lukuunottamatta IAS 39 suojauslaskennan alaisia termiinisopimuksia, arvostetaan tulosvaikutteisesti käypään arvoon. Käyvän arvon muutokset kirjataan sen kauden tulokseen, jonka aikana ne syntyvät.

Lainat

Lainat merkitään taseeseen hankintamenoon transaktiokustannuksilla vähennettynä. Korot jaksotetaan tuloslaskelmaan velan juoksuajalle käyttäen efektiivisen koron menetelmää.

Osakekohtainen tulos

Osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos keskimääräisellä painotetulla osakemäärällä, jota laskettaessa on vähennetty konsernin hallussa kulloinkin olevat omat osakkeet. Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos on laskettu takaisin ostettujen osakkeiden menetelmällä (treasury stock method). Tällöin optiot oletetaan käytetyiksi tilikauden alussa, tai sen jälkeisenä liikkeellelaskupäivänä ja saaduilla varoilla oletetaan ostetun omia osakkeita tilikauden keskimääräisellä markkinahinnalla. Laimennusvaikutusta laskettaessa osakkeiden lukumäärän painotetussa keskiarvossa ei oteta huomioon optioita, jotka on laskettu liikkeeseen ehdollisesti riippuen tulevien tilikausien liikevaihdosta ja liikevoitosta ja joiden ehdot eivät tilinpäätöshetkellä täyty. Ulkona olevia optioita ei oteta huomioon osakekohtaista tulosta laskettaessa, jos optioiden toteutushinta ylittää osakkeiden keskimääräisen markkina-arvon kauden aikana.

Oma pääoma

Kun KONE Oyj ostaa omia osakkeitaan, osakkeista maksettu vastike sekä hankintaan liittyvät kustannukset vähentävät omaa pääomaa. Kun nämä osakkeet myydään, osakkeista saatu vastike, josta on vähennetty suorat transaktiokustannukset sekä tuloverojen vaikutus, merkitään omaan pääomaan.

Osinko

Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamaa osinkoa ei ole vähennetty jakokelpoisesta omasta pääomasta ennen yhtiökokouksen hyväksyntää.

Osakeperusteiset maksut

KONE Oyj:n optio-ohjelman 2007 toteutuminen edellyttää optio-ohjelmien ehdoissa asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Optio-oikeudet arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä oikeuden syntymisajanjakson aikana. Kuluksi kirjattava määrä perustuu konsernin arvioon tulevien optioiden määrästä syntymisajanjakson lopussa. Käypä arvo määritetään Black-Scholes-hinnoittelumallilla. Ei-markkinaperusteisten ehtojen (liikevaihdon ja liikevoiton kasvutavoitteet) vaikutuksia ei sisällytetä option käypään arvoon, vaan ne otetaan huomioon niiden optioiden määrissä, joihin oletetaan syntyvän oikeus syntymisajanjakson lopussa. Konserni päivittää oletuksen lopullisesta optioiden määrästä jokaisena tilinpäätöspäivänä.

Arvioiden muutokset kirjataan tuloslaskelmaan. Kun optio-oikeuksia käytetään, osakemerkintöjen perusteella saadut rahasuoritukset (mahdollisilla transaktiomenoilla oikaistuna) kirjataan omaan pääomaan.

KONE Oyj:n hallitus on myöntänyt konsernin ylimmälle johdolle osakepalkkiojärjestelmän, joka sisältää sekä B-sarjan osakkeina maksettavan että rahana maksettavan etuuden, jos ohjelman ehdot täyttyvät. Osakkeina maksettavan etuuden käypä arvo on osakkeen arvo myöntämishetkellä ja se kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä oikeuden syntymisajanjakson aikana. Kuluksi kirjattava määrä perustuu konsernin arvioon tulevien osakkeina maksettavien etuuksien määrästä syntymisajanjakson lopussa. Ei-markkinaperusteisten ehtojen (liikevaihdon ja liikevoiton kasvutavoitteet) vaikutuksia ei sisällytetä etuuksien käypään arvoon, vaan ne otetaan huomioon niiden osakkeiden määrissä, joihin oletetaan syntyvän oikeus oikeuden syntymisajanjakson lopussa. Konserni päivittää oletuksen lopullisesta osakkeiden määrästä jokaisena tilinpäätöspäivänä.

Arvioiden muutokset kirjataan tuloslaskelmaan. Rahana maksettava etuus on järjestelystä aiheutuvien verojen ja veronluonteisten maksujen määräinen ja se kirjataan velaksi myöntämishetkellä ja jokaisena tilinpäätöshetkenä, arvioitujen osakkeina maksettavien etuuksien perusteella ja jaksotetaan kertyneen työajan mukaan. Arvioiden muutokset kirjataan tuloslaskelmaan.

2. Rahoitusriskit ja -instrumentit

KONEen liiketoimintaan liittyy rahoitusriskejä kuten valuutta-, korko-, rahoitus- ja maksuvalmiusriskit, raakaaineriskit, energian hintariskit, vastapuoliriskit ja operatiiviset luottoriskit. Näitä rahoitusriskejä hallitaan osana KONEen kokonaisriskienhallintaa (katso osio 'Pääoman- ja riskienhallinta', sivu 62). KONEen rahoitusyksikkö hoitaa keskitetysti konsernin rahoitusriskien hallinnan hallituksen vahvistaman rahoituspolitiikan mukaisesti. Rahoituspolitiikka perustuu hallituksen määrittelemiin riskienhallinnan pääperiaatteisiin.

Valuuttariskit

KONE toimii kansainvälisesti ja sen liiketoimintaan liittyy valuuttakurssivaihteluista aiheutuvia riskejä, eli transaktio- ja translaatioriskejä. Transaktioriski syntyy ostojen ja myyntien rahavirroista. Translaatioriskit syntyvät ulkomaisten tytäryhtiöiden tase-erien muuntamisesta euroiksi. Vuoden jälkipuoliskolla valuuttamarkkinat eivät ole toimineet normaalisti, mikä on tehnyt kurssiriskeiltä suojautumisen joissakin valuutoissa kalliimmaksi ja jopa käytännössä mahdottomaksi.

Konsernin periaatteena on suojata alkuperäinen transaktioriski kokonaan siten, että solmittuihin, tulevaisuudessa erittäin todennäköisesti toteutuviin myynti- ja ostosopimuksiin liittyvän valuuttakurssiriskien vaikutus eliminoidaan, ja liiketoiminnalle annetaan aikaa reagoida ja mukautua valuuttakurssitason vaihteluun.

Liiketoimintayksiköt vastaavat alkuperäisen transaktioriskin suojaamisesta ja ottavat huomioon valuuttakurssien vaikutukset määritellessään, mitä valuuttoja käytetään vienti- ja tuontihinnoittelussa sekä laskutuksessa sekä käyttäessään sopimuksissa valuuttakurssiehtoja. Konserniyhtiöt suojaavat sitovat sopimuksensa ja ennakoitujen kvartaalipohjaisten ostojen ja myyntien rahavirrat konsernin sisäisillä termiinisopimuksilla ja raportoivat kuukausittain transaktioriskipositionsa konsernin rahoitusyksikölle. Sitovat sopimukset suojataan kattavasti koko sopimuskaudelle ja ennakoidut myyntien sekä ostojen rahavirrat 6–9 kuukaudeksi. Rahamääräisesti suuret tarjoukset suojataan optiostrategioiden avulla. Konsernin rahoitusyksikkö on vastuussa valuuttariskin ulkoisesta kattamisesta.

Suojauslaskentaa sovelletaan tytäryhtiöissä, joilla on paljon valuuttakauppoja. Muut yhtiöt eivät sovella suojauslaskentaa. Kassavirtojen suojausinstrumentti on valuuttatermiini. Valtaosa suojatuista kassavirroista on USD-, GBP-, AUD-, CNY-, RUB-, SGDja SEK -määräisiä ja niiden odotetaan realisoituvan vuoden sisällä. Joidenkin pitkäaikaisten projektien odotetaan realisoituvan kahden vuoden sisällä.

Muuntoeroja koskevana periaatteena on suojata taserakenne siten, että valuuttakurssien kokonaisvaikutus konsernin nettovelkaantumisasteeseen on neutraali. Ulkomaisten yksikköjen taserakennetta suojataan käyttämällä valuutan- ja koronvaihtosopimuksia, valuuttatermiinejä sekä valuuttamääräisiä lainoja ja talletuksia.

Rahoitusinstrumenttien valuuttariskien herkkyysanalyysi IFRS 7:n mukaan

Valuuttojen herkkyysanalyysi perustuu muissa kuin kunkin konserniyhtiön omassa toimintavaluutassa oleviin eriin taseessa tilinpäätöshetkellä. Kuitenkin USD/EUR positiot eri maista on kerätty riville USD/EUR. Analyysi sisältää vain rahoitusinstrumenteista johtuvat riskit.

Ulkomaan valuutan määräiset erät, jotka eivät ole rahoitusinstrumenttejä, kuten ennustetut todennäköiset ostot tai myynnit eivät ole mukana, sen sijaan rahoitusinstrumentit, kuten termiinit joita käytetään näiden positioiden kattamiseen sisältyvät analyysiin. Valuuttojen eurokurssien kohtuullisen mahdolliseksi muutokseksi on arvioitu +/- 10 %. Merkittävimmät positiot on esitetty alla olevassa taulukossa. Taulukko ei sisällä euron ulkopuolisten valuuttojen keskinäisiä positioita, kuten SGD/USD, AUD/ USD tai CNY/USD.

Erityyppisten johdannaissopimusten nimellis- ja käyvät arvot esitetään kohdassa johdannaissopimukset.

31.12.2008 31.12.2007
Valuuttakurssin
muutos -10 %
Valuuttakurssin
muutos +10 %
Valuuttakurssin
muutos -10 %
Valuuttakurssin
muutos +10 %
Vaikutus Vaikutus Vaikutus Vaikutus
omaan omaan omaan omaan
Vaikutus pää Vaikutus pää Vaikutus pää Vaikutus pää
Me Positio voittoon omaan voittoon omaan Positio voittoon omaan voittoon omaan
USD/EUR -130 5,5 6,4 -6,7 -7,8 -136 4,7 6,4 -4,9 -7,3
GBP/EUR -42 -0,4 4,2 0,5 -5,1 -36 -0,3 3,1 0,2 -3,8
AUD/EUR -30 -0,7 3,5 0,9 -4,3 -49 2,5 2,7 -2,9 -2,7
SEK/EUR 200 4,2 -22,4 -5,1 27,3 15 -1,0 0,0 1,0 0,0
CNY/EUR 21 2,1 - -2,6 - -48 3,1 1,7 -3,1 -1,7
HKD/EUR -29 0,4 2,2 -0,5 -2,7 -1 0,0 - 0,0 -
SGD/EUR -19 0,9 0,8 -1,1 -0,9 -9 0,6 0,4 -0,7 -0,4
RUB/EUR -15 1,4 - -1,7 - 5 -0,5 - 0,5 -
-44 13,4 -5,3 -16,3 6,5 -259 9,1 14,3 -9,9 -15,9

Korkoriskit

Korkotason muutosten vaikutukset korollisten saatavien ja velkojen arvoon eri valuutoissa aiheuttavat korkoriskin. Korkoriskin suuruutta hallitaan muuttamalla lainasalkun kiinteä- ja vaihtuvakorkoisten lainojen suhdetta. Korkojohdannaisia ei ollut käytössä 31.12.2008.

Rahoitusinstrumenttien korkoriskien herkkyysanalyysi IFRS 7:n mukaan

Korkoriskianalyysia laadittaessa on käytetty seuraavia oletuksia. Herkkyysanalyysi edustaa kohtuullisen mahdollisena pidetyn muutoksen (+/- 1 %) vaikutusta nettovoittoon ennen veroja. Korkotason muutoksen vaikutus on laskettu vuoden lopun korollisen vaihtuvakorkoisen lainan määrälle, ts. nettovelan on oletettu pysyvän vuoden lopun tasolla koko tilikauden ajan. Muuttuvakorkoinen nettovelka oli -222,4 miljoonaa euroa 31.12.2008 (31.12.2007: -51,6). Vuoden 2008 lopussa korkotason 1 %:n muutos merkitsisi +/- 2,2 miljoonaa euroa (31.12.2007: +/-0,5). Muutoksella ei ole vaikutusta taseeseen.

Raaka-aineriskit

Konserni ei käytä hyödykejohdannaisia, lukuunottamatta pientä määrää sähköjohdannaisia sähkön hintariskin kattamiseen.

Rahoitus- ja maksuvalmiusriskit

Ennakkomaksujen tehokas käyttö asiakassopimuksissa on tärkein maksuvalmiusriskin hallintakeino. Sen lisäksi KONE on neuvotellut pääasiassa 5 vuoden pituisia sitovia kahdenkeskisiä luottolimiittejä.

Rahoitusvelvoitteiden erääntymisanalyysi

Erääntyminen 31.12.2008 Erääntyminen 31.12.2007
< 1 1–5 > 5 < 1 1–5 > 5
Me vuotta vuotta vuotta Yhteensä vuotta vuotta vuotta Yhteensä
Lainat Takaisinmaksut 11,5 160,2 12,2 183,9 61,8 162,5 13,3 237,6
Korkomaksut 1,0 25,3 0,6 26,9 2,3 25,5 1,1 28,9
Johdannaisvelat/varat Pääomamaksut 681,8 168,0 - 849,8 468,7 195,5 - 664,2
Pääomatulot -707,4 -142,7 - -850,1 -471,9 -208,9 - -680,8
Korkomaksut 2,3 0,7 - 3,0 2,2 2,7 - 4,9
Korkotulot -5,5 -2,2 - -7,7 -5,5 -7,7 - -13,2
Muut velat Takaisinmaksut 111,9 - - 111,9 130,0 - - 130,0
Korkomaksut 2,4 - - 2,4 1,7 - - 1,7
Ostovelat Maksut 282,2 - - 282,2 274,6 - - 274,6
Siirtovelat Maksut 412,7 - - 412,7 362,9 - - 362,9
Yhteensä Maksut yhteensä 1 505,8 354,2 12,8 1 872,8 1 304,2 386,2 14,4 1 704,8
Tulot yhteensä -712,9 -144,9 - -857,8 -477,4 -216,6 - -694,0
Nettomaksut 792,9 209,3 12,8 1 015,0 826,8 169,6 14,4 1 010,8
Me 31.12.2008 Limiitin erääntymisvuosi 31.12.2007
Lainatyyppi Nostettu
määrä
Nostamaton
määrä
Yhteensä 2009 2010 2011 2012 2013 hemmin
Myö
Nostettu
määrä
Nostamaton
määrä
Yhteensä
Lainasitoumukset 48,0 302,0 350,0 - 180,0 50,0 120,0 - - 48,0 302,0 350,0
Lainan erääntymisvuosi
2009 2010 2011 2012 2013 hemmin
Myö
Pitkäaikaiset lainat 164,1 - 164,1 4,6 143,8 1,3 1,1 1,1 12,2 220,1 - 220,1
Rahoitusleasingvelat 19,8 - 19,8 6,9 5,9 4,0 2,3 0,7 0,0 17,8 - 17,8
Lyhytaikaiset lainat 48,0 - 48,0 48,0 - - - - - 49,4 - 49,4
Käytetyt pankkilimiitit 63,9 - 63,9 63,9 - - - - - 79,9 - 79,9
Korolliset velat yhteensä 295,8 - 295,8 123,4 149,7 5,3 3,4 1,8 12,2 367,2 - 367,2
Lainat ja nostamattomat
limiitit yhteensä
295,8 302,0 597,8 367,2 302,0 669,2

Korolliset velat ja velkarakenne

Vastapuoliriskit

Kassavarojen sijoituksissa hyväksytään vain vastapuolet, joilla on korkea luottokelpoisuus. Epävakaasta markkinatilanteesta johtuen vastapuolilimiitit on tarkistettu ja monissa tapauksissa alennettu vuoden aikana. Johdannaissopimuksia solmitaan ainoastaan johtavien pankkien ja luottolaitosten kanssa. KONEen hallitus on hyväksynyt vastapuolille annetut tarkistetut luottorajat.

Luottoriskien hallinta

Asiakkailta tuleviin maksuihin liittyvä luottoriski muodostuu myyntisaamisiin liittyvästä riskistä. Luottoriskiä hallitaan toimimalla KONEen tarjouksesta maksuun -prosessin mukaisesti. Tämä prosessi määrittelee toimintamallin tarjouksille, valtuutuksille ja luotonhallinnalle. Myyntisaamisiin liittyviä luottoriskejä vastaan suojaudutaan käyttämällä asiakkaiden kanssa maksuehtoja, jotka perustuvat ennakkomaksuihin, rembursseihin ja takauksiin. Konsernilla on laaja asiakaskunta, joka jakautuu usealle markkina-alueelle. Johdon arvion mukaan konsernin luottoriskeissä ei ole merkittäviä asiakaskohtaisia, vastapuolikohtaisia, eikä maantieteellisiä keskittymiä. Luottoriskin enimmäismäärä on myyntisaamisten kirjanpitoarvo.

Ennakkolaskusaamisten ja myyntisaamisten laatua arvioidaan KONEen luotonhallintapolitiikan mukaan. Tämän politiikan mukaisesti säännöt saamisten laadun arvioinnille on määritetty erikseen uusien laitteiden liiketoiminnalle sekä huolto- ja modernisointiliiketoiminnalle. Saamisten laatua arvioidaan yleisesti ikääntymisen perusteella luottoriskin kasvaessa sitä mukaan kun saamiset vanhenevat sekä myös yksittäisten asiakaskohtaisten analyysien perusteella, jotta mahdollisesti yksittäisistä asiakaskohtaisista syistä johtuva alempi luottokelpoisuus on tunnistettavissa.1) Myyntisaamisten arvonalentumistappio kirjataan saamisten laadun arvioinnin perusteella. Alaskirjattujen myyntisaamisten määrä tilikauden lopussa oli 69,2 (31.12.2007: 61,8) miljoonaa euroa.

Myyntisaamisten ikäjakauma arvonalentumiskirjausten jälkeen, Me 31.12.2008 31.12.2007
Ei-erääntyneet ja alle yhden kuukauden erääntyneet saamiset 1) 511,8 488,8
1–3 kuukautta erääntyneet 1) 126,4 106,4
3–6 kuukautta erääntyneet 92,0 65,7
Yli 6 kuukautta erääntyneet 59,2 45,4
Myyntisaamisten tasearvo 789,4 706,3

1) Näistä saatavista ei ole kirjattu olennaisia arvonalentumisia.

Rahoitusvarojen ja -velkojen arvot luokittain

2008 Tase-erä, Me Liite rahoitusvarat ja
vaikutteisesti
arvoon tulos
kirjattavat
Käypään
-velat
Lainat ja
saamiset
Myytävissä ole
vat sijoitukset
rahoitusvelat
Muut
yhteensä
Tasearvo
Pitkäaikaiset varat
Osakkeet ja osuudet 14 149,9 149,9
Myytävissä olevat sijoitukset 15 5,6 5,6
Pitkäaikaiset lainat ja saamiset I 16 2,3 2,3
Lyhytaikaiset varat
Myyntisaamiset 789,4 789,4
Johdannaisvarat 29,0 1) 29,0
Korkojaksotukset 2,2 2,2
Huoltosopimusjaksotukset 25,1 25,1
Laskuttamattomat myyntisaamiset 54,4 54,4
Lyhytaikaiset lainat ja saamiset I 16 204,0 204,0
Rahavarat I 147,8 147,8
Rahoitusvarat yhteensä 178,9 1 225,2 5,6 - 1 409,7
Pitkäaikainen vieras pääoma
Lainat I 2 172,4 172,4
Lyhytaikainen vieras pääoma
Pitkäaikaisten lainojen seuraavan
vuoden lyhennykset I 2 11,5 11,5
Muut lyhyaikaiset velat I 2 111,9 111,9
Ostovelat 282,2 282,2
Johdannaisvelat 39,6 2) 39,6
Korkojaksotukset 12,3 12,3
Jälkikustannukset 180,6 180,6
Palkka- ja sosiaalikulujaksotukset 232,1 232,1
Rahoitusvelat yhteensä 39,6 - - 1 003,0 1 042,6

Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot eivät poikkea oleellisesti niiden tasearvoista. I-kirjaimella merkityt taserivit sisältyvät korollisiin nettovelkoihin.

1) Sisältää IAS 39-suojauslaskennan alaisia valuuttatermiinejä 15,9 miljoonaa euroa.

2) Sisältää IAS 39-suojauslaskennan alaisia valuuttatermiinejä 3,8 miljoonaa euroa.

2007 Tase-erä, Me Liite rahoitusvarat ja
vaikutteisesti
arvoon tulos
kirjattavat
Käypään
-velat
Lainat ja
saamiset
Myytävissä ole
vat sijoitukset
rahoitusvelat
Muut
yhteensä
Tasearvo
Pitkäaikaiset varat
Osakkeet ja osuudet 14 114,5 114,5
Myytävissä olevat sijoitukset 15 5,9 5,9
Pitkäaikaiset lainat ja saamiset I 16 1,7 1,7
Lyhytaikaiset varat
Myyntisaamiset 706,3 706,3
Johdannaisvarat 24,8 1) 24,8
Korkojaksotukset 1,5 1,5
Huoltosopimusjaksotukset 11,3 11,3
Laskuttamattomat myyntisaamiset 39,7 39,7
Lyhytaikaiset lainat ja saamiset I 16 118,9 118,9
Rahavarat I 154,9 154,9
Rahoitusvarat yhteensä 139,3 1 034,3 5,9 - 1 179,5
Pitkäaikainen vieras pääoma
Lainat I 2 175,8 175,8
Lyhytaikainen vieras pääoma
Pitkäaikaisten lainojen seuraavan
vuoden lyhennykset I 2 62,1 62,1
Muut lyhyaikaiset velat I 2 129,3 129,3
Ostovelat 274,6 274,6
Johdannaisvelat 6,1 2) 6,1
Korkojaksotukset 4,7 4,7
Jälkikustannukset 127,8 127,8
Palkka- ja sosiaalikulujaksotukset 235,1 235,1
Rahoitusvelat yhteensä 6,1 - - 1 009,4 1 015,5

Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot eivät poikkea oleellisesti niiden tasearvoista. I-kirjaimella merkityt taserivit sisältyvät korollisiin nettovelkoihin.

1) Sisältää IAS 39-suojauslaskennan alaisia koron- ja valuutanvaihtosopimuksia 5,5 miljoonaa euroa ja IAS 39-suojauslaskennan alaisia valuuttatermiinejä 8,0 miljoonaa euroa.

2) Sisältää IAS 39-suojauslaskennan alaisia valuuttatermiinejä 0,9 miljoonaa euroa.

Johdannaissopimukset

Johdannaissopimusten käyvät arvot, Me Johdannais
varat
31.12.2008
Johdannais -
velat
31.12.2008
Netto
käypä arvo
31.12.2008
Netto
käypä arvo
31.12.2007
Valuuttatermiinit
IAS 39-suojauslaskennan alaiset kassavirtasuojaukset 14,3 3,8 10,5 6,7
IAS 39-suojauslaskennan alaiset nettoinvestointisuojaukset 1,6 - 1,6 0,4
muut suojaukset 9,4 10,6 -1,2 -1,1
Valuuttaoptiot 1,9 1,5 0,4 0,0
Valuutan- ja koronvaihtosopimukset, maturiteetti alle vuoden
IAS 39-suojauslaskennan alaiset nettoinvestointisuojaukset - - - 2,9
muut suojaukset 1,8 - 1,8 -
Valuutan- ja koronvaihtosopimukset, maturiteetti 1–3 vuotta
IAS 39-suojauslaskennan alaiset nettoinvestointisuojaukset - - - 2,6
muut nettoinvestointisuojaukset - 22,7 -22,7 6,3
Sähkötermiinit 0,0 1,0 -1,0 0,9
Yhteensä 29,0 39,6 -10,6 18,7
Johdannaissopimusten nimellisarvot, Me 31.12.2008 31.12.2007
Valuuttatermiinit
IAS 39-suojauslaskennan alaiset kassavirtasuojaukset 204,0 159,4
IAS 39-suojauslaskennan alaiset nettoinvestointisuojaukset 26,8 47,4
muut suojaukset 384,9 320,5
Valuuttaoptiot 90,4 15,6
Valuutan- ja koronvaihtosopimukset, maturiteetti alle vuoden
IAS 39-suojauslaskennan alaiset nettoinvestointisuojaukset - 20,0
muut suojaukset 23,6 -
Valuutan- ja koronvaihtosopimukset, maturiteetti 1–3 vuotta
IAS 39-suojauslaskennan alaiset nettoinvestointisuojaukset - 23,6
muut nettoinvestointisuojaukset 113,1 113,1
Sähkötermiinit 4,7 2,5
Yhteensä 847,5 702,1

Valuuttaoptioihin ja sähkötermiineihin ei ole sovellettu IAS 39-suojauslaskentaa.

Johdannaissopimukset on tehty suojaustarkoituksessa KONE-konsernin valuuttasuojauspolitiikan mukaisesti.

Johdannaisvarat ja -velat on esitetty niiden pääasiallisen luonteensa mukaisesti taseen lyhytaikaisten varojen siirtosaamisissa ja lyhytaikaisten velkojen siirtoveloissa.

3. Hankitut liiketoiminnot

KONE osti useita yrityksiä tilikauden aikana. Ostetut yritykset olivat pääasiassa hissien, liukuportaiden ja rakennusten automaattiovien huoltoon keskittyneitä yhtiöitä. Ostetut yritykset eivät ole olennaisia konsernitilinpäätöksen kannalta. Vuonna 2008 toteutuneiden yrityskauppojen kautta kertyneellä liikevaihdolla ei ole olennaista vaikutusta konsernin tilikauden liikevaihtoon. Hankittujen yhtiöiden varojen ja velkojen käyvät arvot eivät eronneet merkittävästi niiden kirjanpitoarvosta ennen hankintaa.

3.1 Merkittävimmät yritysostot

Tilikauden aikana KONEen merkittävimmät yritysostot olivat arvoltaan yhteensä 53,2 (37,5) miljoonaa euroa ja ne lisäsivät liikearvoa 51,8 (34,7) miljoonaa euroa. Nämä maksettiin käteisellä. Näihin merkittävimpiin yritysostoihin kuuluivat ARA Lyon (Ranska), Arundel Elevator (Yhdysvallat), International Elevator Company (Yhdysvallat) sekä yritysostoja Espanjassa ja Isossa-Britanniassa. Edellämainitut yritysostot on esitetty seuraavassa taulukossa. Niiden kautta kertynyt liikevaihto oli 27,0 (16,5) miljoonaa euroa. Liitetiedossa 10 on lisätietoa liikearvosta.

Hankittujen yhtiöiden varat ja velat, Me: 1.1.–31.12.2008 1.1.–31.12.2007
Aineeton käyttöomaisuus 0,0 0,7
Aineellinen käyttöomaisuus 0,6 0,7
Vaihto-omaisuus 3,0 3,3
Myyntisaamiset 4,5 7,4
Rahavarat 1,7 2,1
Varat yhteensä 9,8 14,2
Eläkevastuut 0,0 0,0
Korolliset lainat 0,1 0,0
Varaukset 0,0 0,1
Muut velat 8,3 11,3
Velat yhteensä 8,4 11,4
Nettovarat 1,4 2,8
Kumulatiivinen hankintahinta 53,2 37,5
Liikearvo 51,8 34,7
Vähemmistöosuudet 0,0 0,0

3.2 Pienet yritysostot

Tilikauden aikana KONE teki pieniä yritysostoja yhteensä 6,8 (12,1) miljoonalla eurolla, mistä 6,5 (10,0) miljoonaa euroa kohdistettiin muihin aineettomiin hyödykkeisiin sisältyville huoltosopimuksille. Huoltosopimukset poistetaan viidessä vuodessa. Liitetieto 11 sisältää lisää tietoa muista aineettomista hyödykkeistä.

4. Valmistusasteen mukainen tuloutus

Konsernin tilikauden liikevaihto sisältää 206,7 (150,5) miljoonaa euroa myyntiä valmistusasteen mukaisesti tuloutetuille pitkäaikaishankkeille. Valmistusasteen mukaisen tuloutuksen vaikutus konsernin tilikauden liikevaihtoon oli 38,2 (36,2) miljoonaa euroa. Konsernitase sisältää 54,4 (39,7) miljoonaa euroa valmistusasteen mukaiseen tuloutukseen liittyviä laskuttamattomia myyntisaamisia keskeneräisille pitkäaikaishankkeille.

5. Kulut
Me 1.1.–31.12.2008 1.1.–31.12.2007
Keskeneräisten töiden muutos -88,3 -119,4
Välittömät materiaalit ja muut ulkopuoliset palvelut 1 783,9 1 543,4
Muut välittömät kulut 193,6 154,4
Palkat 1 076,4 1 002,9
Muut henkilöstösivukulut 376,8 349,1
Eläkekulut 84,5 86,4
Vuokrakulut 73,0 69,1
Muut kulut 1) 544,1 488,9
Euroopan komission ja Itävallan kartellioikeuden sakot 0,0 164,5
Kulut yhteensä 4 044,0 3 739,3
Muut tuotot 64,4 51,4
Poistot (Liite 6) 64,8 58,3
Arvonalentumiset (Liite 10) - 11,9

Kulut ja poistot yhteensä 4 044,4 3 758,1

1) Sisältää muita muuttuvia kuluja, konsultoinnista, ulkopuolisista palveluista ja IT:stä syntyneitä kuluja sekä muita sekalaisia kuluja.

Me 1.1.–31.12.2008 1.1.–31.12.2007
Kuluihin sisältyvät tutkimus- ja kehityskulut 58,3 50,7
Osuus liikevaihdosta, % 1,3 1,2
Tilintarkastajien palkkiot, Me 1.1.–31.12.2008 1.1.–31.12.2007
PricewaterhouseCoopers -ketjuun kuuluville yhtiöille
Tilintarkastus 2,1 2,0
Tilintarkastajien lausunnot 0,0 0,0
Veropalvelut 1,3 1,4
Muut palvelut 0,5 0,4
Yhteensä 3,9 3,8
6. Poistot
Me 1.1.–31.12.2008 1.1.–31.12.2007
Muut aineettomat hyödykkeet
Huoltosopimukset 13,6 13,1
Muut 7,7 7,5
Rakennukset 5,8 6,6
Koneet ja kalusto 37,7 31,1
Yhteensä 64,8 58,3

7. Rahoitustuotot ja -kulut

Me 1.1.–31.12.2008 1.1.–31.12.2007
Osinkotuotot 4,5 3,3
Korkotuotot
Valuutanvaihtosopimusten käyvän arvon muutos (korkojen muutoksesta
johtuva osuus) 3,8 -
Nettokorkotuotot tuloksen kautta käypään arvoon
arvostettavista rahoitusvaroista (valuutanvaihtosopimuksista) 3,2 4,5
Korkotuotot lainoista ja saamisista 10,5 8,3
Muut rahoitustuotot 0,8 0,1
Valuuttakurssivoitot, netto 1) 1,6 0,4
Rahoitustuotot 24,4 16,6
Korkokulut
Valuutanvaihtosopimusten käyvän arvon muutos
(korkojen muutoksesta johtuva osuus) - -2,1
Nettokorkokulut tuloksen kautta käypään arvoon
arvostettavista rahoitusveloista (valuutanvaihtosopimuksista) 0,0 -0,2
Korkokulut muista rahoitusveloista 2) -18,4 -19,9
Muut rahoituskulut 3) -3,2 -2,9
Rahoituskulut -21,6 -25,1
Rahoitustuotot ja -kulut 2,8 -8,5

Valuuttakurssieroista, jotka aiheutuivat ostojen tehokkaasta suojauksesta valuuttajohdannaisilla, kirjattiin liikevoittoon ostojen oikaisuna yhteensä -0,4 (0,8) miljoonan euron kurssiero.

1) Valuuttakurssivoitot, netto, sisältää kurssieroja lainoista ja muista saamisista -5,3 (7,8) miljoonaa euroa ja valuuttakurssieroja johdannaisinstrumenteista 9,2 (-7,4) miljoonaa euroa.

2) Sisältää Euroopan komission määräämän 142,0 miljoonan euron kartellisakon korkojaksotusta 7,1 (4,2) miljoonaa euroa.

3) Sisältää kahdenvälisten luottolimiittien luotonvarausprovisioita 0,2 (0,3) miljoonaa euroa ja pankkien kuluja 3,0 (2,5) miljoonaa euroa.

8. Tuloverot
Tuloslaskelman verot, Me 1.1.–31.12.2008 1.1.–31.12.2007
Tilikauden suoriteperusteiset verot 143,8 138,6
Laskennallisten verosaatavien ja -velkojen muutos 10,4 5,0
Verot edellisiltä tilikausilta -8,5 -9,9
Yhteensä 145,7 133,7
Tuloslaskelman verojen täsmäytys voittoon ennen veroja, Me 1.1.–31.12.2008 1.1.–31.12.2007
Voitto ennen veroja 563,8 314,0
Verot laskettuna emoyhtiön verokannalla 146,6 81,6
Ulkomaisten tytäryhtiöiden verokantojen vaikutus 1,7 16,4
Pysyvät erot 5,9 2,9
Verot edellisiltä tilikausilta -8,5 -9,9
Euroopan komission ja Itävallan kilpailuoikeudellisten sakkojen vaikutus - 42,7
Yhteensä 145,7 133,7
Efektiivinen veroaste, % 25,8 42,6
Efektiivinen veroaste, % 1) 27,9
Emoyhtiön veroaste, % 26,0 26,0

1) Vuoden 2007 efektiivinen veroaste ilman Euroopan komission ja Itävallan kilpailuoikeudellisia 164,5 miljoonan euron sakkoja.

9. Osakekohtainen tulos

Laimentamaton osakekohtainen tulos on laskettu jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos tilikauden aikana ulkona olleiden osakkeiden painotetulla keskimäärällä. Laimennetun osakekohtaisen tuloksen laskemisessa on otettu huomioon osakeoptioiden laimentava vaikutus. Konsernilla on ainoastaan yksi kategoria instrumentteja, jolla on potentiaalisesti laimentava vaikutus, osakeoptiot.

1.1.–31.12.2008 1.1.–31.12.2007
Emoyhtiön osakkeenomistajille jakautuva tilikauden voitto, Me 417,3 180,1
Osakkeiden painotettu keskiarvo tilikaudella (1 000 kpl) 251 892 250 981
Laimentamaton osakekohtainen tulos, e 1,66 0,72
Osakeoptioiden laimennusvaikutus (1 000 kpl) 1 783 3 580
Osakkeiden painotettu keskiarvo tilikaudella korjattuna optioiden laimentavalla
vaikutuksella (1 000 kpl) 253 675 254 560
Laimennettu osakekohtainen tulos, e 1,65 0,71

10. Liikearvo

10.1 Liikearvon kohdistaminen

Liikearvo kohdistetaan konsernin rahavirtaa tuottaville yksiköille (CGU) maakohtaisesti yksikön sijainnin perusteella sekä sen mukaan, millä tasolla liikearvoa sisäisessä raportoinnissa seurataan. Markkina-aluekohtainen yhteenveto liikearvon kohdentamisesta (tase-arvot):

Me 31.12.2008 31.12.2007
EMEA 440,5 416,7
Amerikka 144,6 121,0
Aasian ja Tyynenmeren alue 36,2 39,5
Yhteensä 621,3 577,2

10.2 Arvonalentumistestaus

Arvonalentumistestauksessa käytetyt tulevaisuuden rahavirta-arviot perustuvat konsernin johdon hyväksymiin, CGU –kohtaisiin taloudellisiin suunnitelmiin. Ottaen huomioon vallitsevan taloudellisen epävarmuuden, käytetyt rahavirta-arviot perustuvat lähtökohtaisesti seuraavan vuoden taloudellisiin suunnitelmiin ja sitä seuraavien vuosien rahavirta on arvioitu varovasti ilman kasvua. Keskimäärin konsernin liikevaihdon sekä -voiton oletetaan kasvavan vuoden 2009 aikana noin nollasta viiteen prosenttia.

CGU –kohtaiset rahavirta-arviot perustuvat herkimpien ulkoisten tekijöiden (kysyntä, kilpailutilanne ja kustannuskehitys) osalta ulkoisiin informaatiolähteisiin. Arvioidessaan tulevia rahavirtoja johto on myös verrannut aikaisempia taloudellisia suunnitelmia sekä toteutunutta kehitystä.

Arvonalentumistestin perusteella ei ole ollut aihetta alaskirjauksiin. Suoritetun herkkyysanalyysin perusteella alaskirjauksia ei ole odotettavissa, vaikka CGU-kohtaisia rahavirta-arvioita laskettaisiin 20 prosenttia sekä diskonttauskorkoja korotettaisiin 20 prosenttia.

Käytetyt diskonttokorot (ennen veroja):

Aasian ja
EMEA Amerikka Tyynenmeren alue
2008 9,09 % 7,44 % 10,43 %
2007 10,48 % 10,24 % 12,86 %

10.3 Liikearvon täsmäytyslaskelma

Liikearvo, Me 31.12.2008 31.12.2007
Tasearvo kauden alussa 577,2 557,3
Valuuttakurssien vaikutus -9,7 -14,6
Lisäykset 2,0 8,7
Vähennykset - -0,3
Uudelleenryhmittelyt - 3,3
Hankitut liiketoiminnot 51,8 34,7
Myydyt liiketoiminnot - -
Arvonalentumiset - -11,9
Tasearvo kauden lopussa 621,3 577,2

11. Muut aineettomat hyödykkeet

1.1.–31.12.2008, Me Huoltosopimukset Muut Yhteensä
1.1.2008:
Alkuperäinen hankintameno 122,5 112,1 234,6
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset -86,0 -95,4 -181,4
Tasearvo kauden alussa 36,5 16,7 53,2
Tasearvo kauden alussa 36,5 16,7 53,2
Valuuttakurssien vaikutus -0,5 0,2 -0,3
Lisäykset 0,2 10,0 10,2
Vähennykset -0,2 0,0 -0,2
Uudelleenryhmittelyt - 0,8 0,8
Hankitut liiketoiminnot 6,5 0,0 6,5
Myydyt liiketoiminnot - - -
Poistot -13,6 -7,7 -21,3
Arvonalentumiset - - -
Tasearvo kauden lopussa 28,9 20,0 48,9
31.12.2008:
Alkuperäinen hankintameno 128,5 123,1 251,6
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset -99,6 -103,1 -202,7
Tasearvo kauden lopussa 28,9 20,0 48,9
1.1.–31.12.2007, Me Huoltosopimukset Muut Yhteensä
1.1.2007:
Alkuperäinen hankintameno 110,3 108,9 219,2
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset -72,9 -87,9 -160,8
Tasearvo kauden alussa 37,4 21,0 58,4
Tasearvo kauden alussa 37,4 21,0 58,4
Valuuttakurssien vaikutus -0,4 -0,2 -0,6
Lisäykset 3,3 6,2 9,5
Vähennykset -0,7 -0,1 -0,8
Uudelleenryhmittelyt - -2,7 -2,7
Hankitut liiketoiminnot 10,0 - 10,0
Myydyt liiketoiminnot - - -
Poistot -13,1 -7,5 -20,6
Arvonalentumiset - - -
Tasearvo kauden lopussa 36,5 16,7 53,2
31.12.2007:
Alkuperäinen hankintameno 122,5 112,1 234,6
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset -86,0 -95,4 -181,4
Tasearvo kauden lopussa 36,5 16,7 53,2

Huoltosopimukset

Suurin osa KONEen tekemistä pienistä yritysostoista on pieniä hissi-, liukuporras- ja ovihuoltoliiketoimintoja. Tyypillisesti nämä liiketoiminnat muodostuvat asiakkaiden kanssa tehdyistä sitovista huoltosopimuksista. Huoltosopimusten arvoa ei yleensä ole kirjattu ostettavien yhtiöiden taseeseen ennen yritysostoa. Muihin aineettomiin hyödykkeisiin sisältyvät huoltosopimukset täten kuvastavat näiden pienempien yritysostojen yhteydessä maksetun kauppahinnan ja liiketoiminnan varojen ja velkojen erotusta.

12. Aineelliset hyödykkeet

1.1.–31.12.2008, Me Maa
alueet
Rakennukset Koneet ja
kalusto
Koneet ja
kalusto,
rahoitus
leasing
Keskeneräiset
investoinnit
Maksetut
ennakot
Yhteensä
1.1.2008:
Alkuperäinen hankintameno 12,9 203,5 609,8 52,5 5,0 0,8 884,5
Kertyneet poistot -1,0 -131,1 -516,7 -34,7 - - -683,5
Tasearvo kauden alussa 11,9 72,4 93,1 17,8 5,0 0,8 201,0
Tasearvo kauden alussa 11,9 72,4 93,1 17,8 5,0 0,8 201,0
Valuuttakurssien vaikutus -0,1 0,0 -1,1 0,2 -0,2 0,0 -1,2
Lisäykset 0,0 6,7 42,3 9,3 7,2 2,0 67,5
Vähennykset -1,5 -1,6 -2,6 -1,8 -0,1 -1,8 -9,4
Uudelleenryhmittelyt - 2,1 3,7 - -5,6 -0,5 -0,3
Hankitut liiketoiminnot - 0,1 0,5 - - - 0,6
Myydyt liiketoiminnot - - - - - - -
Poistot 0,0 -5,8 -31,6 -6,1 - - -43,5
Arvonalentumiset - - - - - - -
Tasearvo kauden lopussa 10,3 73,9 104,3 19,4 6,3 0,5 214,7
31.12.2008:
Alkuperäinen hankintameno 11,3 210,8 652,6 60,2 6,3 0,5 941,7
Kertyneet poistot -1,0 -136,9 -548,3 -40,8 - - -727,0
Tasearvo kauden lopussa 10,3 73,9 104,3 19,4 6,3 0,5 214,7
Koneet
ja kalusto,
Maa Koneet ja rahoitus Keskeneräiset Maksetut
1.1.–31.12.2007, Me alueet Rakennukset kalusto leasing investoinnit ennakot Yhteensä
1.1.2007:
Alkuperäinen hankintameno 19,2 222,7 569,3 44,9 4,9 2,5 863,5
Kertyneet poistot -1,0 -124,5 -492,2 -28,1 0,0 0,0 -645,8
Tasearvo kauden alussa 18,2 98,2 77,1 16,8 4,9 2,5 217,7
Tasearvo kauden alussa 18,2 98,2 77,1 16,8 4,9 2,5 217,7
Valuuttakurssien vaikutus -0,2 -2,5 -2,2 -1,1 -0,2 0,0 -6,2
Lisäykset 0,2 1,8 27,2 9,2 19,9 1,5 59,8
Vähennykset -6,3 -24,4 -1,4 -0,5 0,0 -0,1 -32,7
Uudelleenryhmittelyt 0,0 5,9 16,2 - -19,6 -3,1 -0,6
Hankitut liiketoiminnot 0,0 0,0 0,7 - 0,0 0,0 0,7
Myydyt liiketoiminnot - - - - - - -
Poistot 0,0 -6,6 -24,5 -6,6 - - -37,7
Arvonalentumiset - - - - - - -
Tasearvo kauden lopussa 11,9 72,4 93,1 17,8 5,0 0,8 201,0
31.12.2007:
Alkuperäinen hankintameno 12,9 203,5 609,8 52,5 5,0 0,8 884,5
Kertyneet poistot -1,0 -131,1 -516,7 -34,7 - - -683,5
Tasearvo kauden lopussa 11,9 72,4 93,1 17,8 5,0 0,8 201,0

Tilikautena 1.1. - 31.12.2008 investoinnit tuotantolaitoksiin, myynnin sekä huollon asiakaspalveluun, tietotekniikkaan sekä tietojärjestelmiin, mukaan lukien uudet rahoitusleasingsopimukset, olivat 74,4 (67,3) miljoonaa euroa.

13. Sijoitukset osakkuusyhtiöihin ja lähipiiritapahtumat

Sijoitukset osakkuusyhtiöihin, Me 31.12.2008 31.12.2007
Tasearvo kauden alussa 10,9 7,7
Valuuttakurssien vaikutus 0,7 -0,4
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta verojen jälkeen 2,6 1,7
Saadut osingot -0,7 -0,2
Lisäykset 0,1 2,1
Vähennykset - 0,0
Tasearvo kauden lopussa 13,6 10,9

Osakkuusyhtiöiden tasearvoon kauden lopussa sisältyy liikearvoa 4,6 (4,6) miljoonaa euroa.

KONEen osakkuusyhtiöiden taseiden loppusumma oli yhteensä 60,9 miljoonaa euroa ja oma pääoma 20,4 miljoonaa euroa. Osakkuusyhtiöiden yhteenlaskettu liikevaihto oli 78,6 miljoonaa euroa ja tilikauden voitto 4,8 miljoonaa euroa.

Osakkuusyhtiöistä esitetty taloudellinen informaatio perustuu viimeisimpiin saatavilla oleviin virallisiin tilinpäätöksiin. Yhdistely KONE-konsernin tilinpäätökseen on tehty perustuen osakkuusyhtiöiden KONEen käyttöön laatimiin tilinpäätöstietoihin KONEen tilikauden päättymispäivälle.

Liiketapahtumat osakkuusyhtiöiden kanssa, Me 1.1.–31.12.2008 1.1.–31.12.2007
Tavaroiden ja palveluiden myynnit 22,5 8,4
Tavaroiden ja palveluiden ostot 10,3 10,5

Osakkuusyhtiösaamiset ja -velat

Saamiset osakkuusyhtiöiltä, Me 31.12.2008 31.12.2007
Pitkäaikaiset lainat 1,8 1,6
Lyhytaikaiset lainat - -
Myyntisaamiset 4,6 5,1
Siirtosaamiset 0,0 0,0
Yhteensä 6,4 6,7
Velat osakkuusyhtiöille, Me 31.12.2008 31.12.2007
Pitkäaikaiset lainat - -
Lyhytaikaiset lainat - -
Ostovelat 1,1 0,6
Siirtovelat 0,2 0,0
Yhteensä 1,3 0,6

Johdon henkilöstöetuudet

Yhtiön johto koostuu hallituksesta ja johtokunnasta.

Johdolle maksetut palkat ja palkkiot, Me 1.1.–31.12.2008 1.1.–31.12.2007
Palkat ja palkkiot 6,5 6,2
Osakeperusteiset maksut 7,6 4,1
Yhteensä 14,1 10,3
Hallitukselle ja toimitusjohtajalle
maksetut kuluksi kirjatut palkat ja palkkiot, 1 000 e 1.1.–31.12.2008 1.1.–31.12.2007
Herlin Antti, hallituksen puheenjohtaja 1) 528,0 523,5
Alahuhta Matti, toimitusjohtaja, hallituksen jäsen 1) 754,7 749,7
Chauvarie Jean-Pierre - 4,5
Hanhinen Reino 33,5 29,5
Herlin Jussi 18,0 13,0
Hämäläinen-Lindfors Sirkka 47,5 43,0
Pietikäinen Sirpa 32,5 27,5
Shimono Masayuki 31,0 26,0
Viinanen Iiro 34,0 29,0
Yhteensä 1 479,2 1 445,7

1) Tilikaudelta 2008 Antti Herlinille on lisäksi kertynyt suoriteperusteisesti bonusta 229 559 euroa ja Matti Alahuhdalle 594 371 euroa. Nämä maksetaan vuoden 2009 aikana. Lisäksi Matti Alahuhdalle huhtikuussa 2008 maksettu osakeperusteinen palkkio tilikaudelta 2007 oli 1 803 946 euroa.

Hallituksen päätoimisen puheenjohtajan Antti Herlinin palkka muodostuu peruspalkasta ja hallituksen vuosittain päättämästä, konsernin tulokseen perustuvasta tulospalkkiosta. Tulospalkkion enimmäismäärä on 100 prosenttia vuosipalkasta. Antti Herlinin peruspalkka vuonna 2008 oli 468 488 euroa. Lisäksi hänelle on suoriteperusteisesti kertynyt 229 559 euroa bonusta tilivuodelta 2008 ja hänelle on maksettu työskentelystä hallituksen puheenjohtajana palkkioita 59 500 euroa. Antti Herlinin osake- ja optio-omistus selviää taulukosta sivulla 59. Hallituksen päätoimisen puheenjohtajan eläkeikä ja eläke määräytyvät eläkelakien mukaisesti. Ennenaikaisesta eläkkeestä ei ole tehty erillistä sopimusta.

Toimitusjohtaja Matti Alahuhdan palkka muodostuu peruspalkasta ja hallituksen vuosittain päättämästä konsernin tulokseen ja muihin avaintavoitteisiin perustuvasta tulospalkkiosta, jonka enimmäismäärä on 100 prosenttia vuosipalkasta. Matti Alahuhdan peruspalkka vuonna 2008 oli 722 200 euroa. Lisäksi hänelle on suoriteperusteisesti kertynyt 594 371 euroa bonusta tilivuodelta 2008 ja hänelle on maksettu hallitustyöskentelystä palkkioita 32 500 euroa. Matti Alahuhdan osake- ja optio-omistus selviää taulukosta sivulla 59. Hän on mukana myös konsernin ylimmän johdon osakepohjaisessa kannustinjärjestelmässä. Kannustinjärjestelmän mukaan mahdollinen palkkio perustuu KONEen liikevaihdon ja liikevoiton vuosittaiseen kasvuun. Huhtikuussa 2008 suoritettu palkkio oli 1 803 946 euroa koostuen 36 000 KONEen B-sarjan osakkeesta ja rahapalkkiosta järjestelmästä aiheutuvien verojen ja veroluonteisten maksujen kattamiseksi.

Vuodelta 2008 kertynyt ja huhtikuussa 2009 maksettava vuoden 2008 palkkio on vastaavasti yhteensä 21 600 KONEen B-sarjan osaketta lisättynä rahapalkkiolla järjestelmästä aiheutuvien verojen ja veroluonteisten maksujen kattamiseksi. Alahuhdalla on mahdollisuus jäädä sopimuksensa mukaan eläkkeelle 60-vuotiaana, jolloin eläkepalkka on 60 prosenttia kuukauden keskipalkasta seitsemän viimeisen ansiovuoden perusteella laskettuna. Irtisanomistilanteessa hänellä on oikeus enintään 18 kuukauden palkkaa vastaavaan korvaukseen, joka sisältää kuuden kuukauden irtisanomisajan palkan.

Johtokunnan jäsenten palkka muo-

dostuu kiinteästä peruspalkasta sekä tulospalkkiosta, joka perustuu konsernin tulokseen ja henkilökohtaisten tavoitteiden saavuttamiseen. Tulospalkkion suuruudesta päättää nimitysja palkitsemisvaliokunta, kuitenkin niin, että se on enintään 50 prosenttia vuosipalkasta. Johtokunnan jäsenten osake- ja optio-omistus selviää taulukosta sivulla 59. Johtokunnan jäsenet ovat mukana ylimmän johdon osakepohjaisessa kannustinjärjestelmässä. Kannustinjärjestelmän perusteella johtokunnan jäsenille luovutettiin huhtikuussa 2008 yhteensä 158 400 KONEen B-sarjan osaketta sekä rahapalkkio, jonka määrä vastaa järjestelmästä johtokunnan jäsenille aiheutuvia veroja ja veroluonteisia maksuja.

Vuodelta 2008 kertynyt ja huhtikuussa 2009 maksettava vuoden 2008 palkkio on vastaavasti yhteensä 103 680 KONEen B-sarjan osaketta sekä verojen ja veroluonteisten maksujen määräinen rahapalkkio. Johtokunnan jäsenillä ei ole sopimusta varhennetusta eläkeiästä. Irtisanomiskorvaus on enintään 15 kuukauden palkkaa vastaava korvaus, joka sisältää kuuden kuukauden irtisanomisajan palkan.

14. Osakkeet ja osuudet

Osakkeet ja osuudet sisältävät 19,9 %:n omistuksen Toshiba Elevator and Building Systems Corporationissa (TELC) sekä tilikauden loppuun mennessä maksetut ennakkomaksut, jotka liittyvät kauden aikana tehtyihin yrityskauppoihin, joita ei ole saatettu loppuun tilinpäätöspäivään mennessä. TELC-osakkeiden käypä arvo perustuu yhtiön toteutuneisiin tuottoihin ja tulevaisuuden tuotto-odotuksiin. Arvonmäärityksessä on oletettu liiketoiminnan kasvavan kannattavasti ja käytetty alan yleisesti käytössä olevia tuottovaatimuksia.

15. Myytävissä olevat sijoitukset

Myytävissä olevat sijoitukset sisältävät omistuksia pörssinoteeraamattomissa yhtiöissä. Omistukset on arvostettu hankintamenoon, koska luotettavia käypiä arvoja ei ole saatavilla.

16. Lainat ja saamiset

Me 31.12.2008 31.12.2007
Pitkäaikaiset lainasaamiset 2,3 1,7
Lyhytaikaiset lainasaamiset 11,7 0,3
Lyhytaikaiset talletukset 192,3 118,6
Yhteensä 206,3 120,6

Lainojen ja saamisten käyvät arvot eivät oleellisesti poikkea tasearvoista.

Lainat ja saamiset koostuvat pääosin lyhytaikaisista talletuksista Suomessa ja Kiinassa sekä yritystodistuksista Suomessa. Johdannaisvarat, mukaanlukien valuutanvaihtosopimukset, on esitetty niiden pääasiallisen luonteensa mukaisesti taseen lyhytaikaisten varojen siirtosaamisissa.

17. Laskennalliset verosaamiset ja -velat

Laskennalliset verosaamiset, Me 31.12.2008 31.12.2007
Käyttämättömät verotukselliset tappiot 9,6 19,7
Varaukset ja siirtovelat 51,1 48,4
Eläkevelvoitteet 20,3 23,4
Konsernikirjaukset 3,4 9,4
Muut väliaikaiset erot 37,7 17,7
Yhteensä 122,1 118,6
Kauden alussa 118,6 134,1
Valuuttakurssien vaikutus 0,7 -6,3
Kirjattu tuloslaskelmaan 2,8 -9,2
Yrityshankinnat, -myynnit ja muut - -
Tasearvo kauden lopussa 122,1 118,6
Laskennalliset verovelat, Me 31.12.2008 31.12.2007
Poistoero 4,5 1,8
Liikearvon poistot 19,6 8,8
Muut väliaikaiset erot 15,6 15,3
Yhteensä 39,7 25,9
Kauden alussa 25,9 30,3
Valuuttakurssien vaikutus 0,5 -0,2
Kirjattu tuloslaskelmaan 13,3 -4,2
Yrityshankinnat, -myynnit ja muut - -
Tasearvo kauden lopussa 39,7 25,9
Laskennalliset verosaamiset ja -velat netto 82,4 92,7

Laskentaperiaatteiden mukaisesti laskennallista verosaamista ei ole kirjattu kaikista väliaikaisista eroista.

18. Vaihto-omaisuus

Me 31.12.2008 31.12.2007
Aineet, tarvikkeet ja valmiit tuotteet 183,8 162,0
Keskeneräiset työt 688,9 602,4
Maksetut ennakot 12,8 8,8
Vaihto-omaisuus 885,5 773,2
Saadut ennakot -805,4 -694,6
Yhteensä 80,1 78,6

Keskeneräiset työt sisältävät tilinpäätöspäivään mennessä kertyneet kustannukset sitoville asiakastilauksille. Kertyneet kustannukset sisältävät välittömät työ- ja materiaalikustannukset sekä suhteellisen osuuden valmistuksen ja asennuksen välillisistä kustannuksista. Sitovat asiakastilaukset ovat pääosin kiinteisiin sopimushintoihin perustuvia uusien laitteiden tilauksia, tai vanhojen laitteiden modernisointitilauksia. Saadut ennakot sisältävät asiakkaiden maksamat myyntiehtojen mukaiset ennakkomaksut keskeneräisissä töissä oleville asiakastilauksille.

19. Siirtosaamiset

Me 31.12.2008 31.12.2007
Korkojaksotukset 2,2 1,5
Huoltosopimusjaksotukset 25,1 11,3
Laskuttamattomat myyntisaamiset (liite 4) 54,4 39,7
Johdannaisvarat 29,0 24,8
Saamiset etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä 2,6 1,9
Muut siirtosaamiset 103,0 94,9
Yhteensä 216,3 174,1

20. Oma pääoma

Oma pääoma koostuu osakepääomasta, ylikurssirahastosta, arvonmuutos- ja suojausrahastosta, muuntoeroista, sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta sekä kertyneistä voittovaroista. Optio-oikeuksia käytettäessä kirjanpidollisen vasta-arvon ylittävä osuus merkintähinnasta kirjataan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Arvonmuutos- ja suojausrahasto sisältää kassavirran suojausinstrumenttien käyvän arvon muutokset. Muuntoeroihin kirjataan hankintamenomenetelmän mukaiset ulkomaisten tytär- ja osakkuusyhtiöiden nettoinvestointien muuntoerot. Ulkomaisten tytäryhtiöiden varojen ja velkojen suojausinstrumentteina käytettyjen johdannaisten ja lainojen valuuttakurssierot kirjataan muuntoeroihin. Konserniyhtiöiden ostamien omien osakkeiden hankintahinta on vähennetty kertyneistä voittovaroista. Tilikauden voitto kirjataan kertyneisiin voittovaroihin.

Osakkeet ja osakepääoma

Osakkeiden kokonaismäärä oli tilikauden 2008 lopussa 257 436 922. Osakepääoma oli 64,4 miljoonaa euroa ja äänten kokonaismäärä 60 037 613. A-sarjan osakkeilla on kullakin yksi ääni. Kymmenen B-sarjan osaketta oikeuttaa yhteen ääneen, kuitenkin siten, että kullakin osakkeenomistajalla on vähintään yksi ääni. Tilikauden päättyessä yhtiön hallituksella ei ollut voimassa olevaa valtuutusta osakepääoman korottamiseen eikä optio-oikeuksien liikkeelle laskuun.

B-sarjan osakkeilla on yhtiöjärjestyksen mukaan oikeus vähintään yksi ja enintään kaksi ja puoli prosenttia korkeampaan osinkoon kuin A-sarjan osakkeilla laskettuna määrälle, joka saadaan jakamalla kaupparekisteriin merkitty osakepääoma kaupparekisteriin merkittyjen osakkeiden lukumäärällä.

Osakepääoman muutokset A-osake B-osake Yhteensä
Osakkeiden lukumäärä 1.1.2008 19 052 178 109 300 416 128 352 594
Maksuton osakeanti 28.2.2008 19 052 178 109 300 416 128 352 594
Osakemerkintä 2005A, 2005B ja 2005C -optio-oikeuksilla 7.3.2008 40 944 40 944
Osakemerkintä 2005B ja 2005C -optio-oikeuksilla 30.4.2008 188 992 188 992
Osakemerkintä 2005B ja 2005C -optio-oikeuksilla 8.8.2008 53 256 53 256
Osakemerkintä 2005B ja 2005C -optio-oikeuksilla 31.10.2008 90 370 90 370
Osakemerkintä 2005B ja 2005C -optio-oikeuksilla 31.12.2008 358 172 358 172
Osakkeiden lukumäärä 31.12.2008 38 104 356 219 332 566 257 436 922
Äänimäärä 31.12.2008 38 104 356 21 933 257 60 037 613
Osakepääoma 31.12.2008, Me 9,5 54,9 64,4
A-osake B-osake Yhteensä
Osakkeiden lukumäärä 1.1.2007 19 052 178 109 014 450 128 066 628
Osakemerkintä 2005A ja 2005B -optio-oikeuksilla 9.3.2007 51 966 51 966
Osakemerkintä 2005A ja 2005B -optio-oikeuksilla 11.5.2007 23 580 23 580
Osakemerkintä 2005A ja 2005B -optio-oikeuksilla 10.8.2007 32 136 32 136
Osakemerkintä 2005A ja 2005B -optio-oikeuksilla 2.11.2007 52 440 52 440
Osakemerkintä 2005A ja 2005B -optio-oikeuksilla 31.12.2007 125 844 125 844
Osakkeiden lukumäärä 31.12.2007 19 052 178 109 300 416 128 352 594
Äänimäärä 31.12.2007 19 052 178 10 930 042 29 982 220
Osakepääoma 31.12.2007, Me 9,5 54,7 64,2

Optio-oikeudet

KONE Oyj:llä oli tilikauden 2008 aikana liikkeelle laskettuna neljä optioohjelmaa. Optio-oikeuksilla kannustetaan konsernin avainhenkilöitä pitkäjänteiseen työntekoon omistaja-arvon kasvattamiseksi ja pyritään vahvistamaan heidän sitoutumistaan yritykseen tarjoamalla kansainvälisesti kilpailukykyinen kannustinjärjestelmä. Optio-ohjelmien 2005C ja 2007 piiriin eivät kuulu yhtiön hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja, eivätkä johtokunnan jäsenet.

Optio-oikeuksia 2005A ja 2005B annettiin 17. marraskuuta 2000 kokoontuneen jakaantuneen Kone Oyj:n ylimääräisen yhtiökokouksen päätöksellä n. 250 konsernin avainhenkilölle. A-sarjan optio-oikeuksia annettiin 145 130 kappaletta ja B-sarjan optiooikeuksia 165 340 kappaletta. Kullakin optio-oikeudella voi merkitä kaksitoista (12) yhtiön uutta B-sarjan osaketta. Osakkeen merkintähinta on 4,02 euroa osakkeelta. Vuosittainen osakemerkintäaika on optio-ohjelman ehtojen mukaan 2.1.-30.11. Optio-oikeuksilla merkityt osakkeet oikeuttavat osinkoon siltä tilikaudelta, jonka kuluessa ne on merkitty. Muut osakeoikeudet alkavat osakepääoman korotuksen tultua merkityksi kaupparekisteriin.

Optio-oikeuksia 2005C annettiin ylimääräisen yhtiökokouksen 21. marraskuuta 2005 päätöksen mukaisesti n. 300 konsernin avainhenkilölle. Optio-oikeuksien enimmäismäärä oli yhteensä 2 000 000 kappaletta. Kullakin optio-oikeudella voi merkitä kaksi (2) yhtiön uutta B-sarjan osaketta. Osakkeen alkuperäinen merkintähinta oli 14,20 euroa osakkeelta, jonka lisäksi merkintähintaa alennetaan jaetuilla osingoilla osingonjaon täsmäytyspäivänä osakemerkintäpäivään saakka. Merkintähintana 31. joulukuuta 2008 oli 12,55 euroa osakkeelta. Osakkeiden merkintäaika on 1.4.2008–30.4.2010.

Optio-oikeuksia 2007 annettiin yhtiön hallituksen päätöksellä 5. joulukuuta 2007 varsinaisen yhtiökokouksen 26. helmikuuta 2007 antamaan valtuutukseen perustuen. Optio-oikeuksia annetaan n. 350 konsernin avainhenkilölle yhteensä enintään 2 000 000 kappaletta. Osakkeen alkuperäinen merkintähinta oli 25,445 euroa osakkeelta, jonka lisäksi merkintähintaa alennetaan ehtojen mukaisissa tapauksissa mm. jaetuilla osingoilla osingonjaon täsmäytyspäivänä osakemerkintäpäivään saakka. Merkintähintana 31. joulukuuta 2008 oli 24,795 euroa osakkeelta. Kullakin optio-oikeudella voi merkitä kaksi (2) yhtiön B-sarjan uutta osaketta. Osakkeiden merkintäaika on 1.4.2010–30.4.2012. Osakkeiden merkintäaika alkaa kuitenkin vain, jos KONE-konsernin tilikausien 2008 ja 2009 keskimääräinen liikevaihdon kasvu ylittää markkinoiden kasvun sekä KONE-konsernin tilikauden 2008 liikevoitto (EBIT) ylittää tilikauden 2007 liikevoiton ja tilikauden 2009 liikevoitto ylittää tilikauden 2008 liikevoiton. Jos edellä mainitut edellytykset eivät ole täyttyneet, optio-oikeudet raukeavat hallituksen harkinnan mukaan ja hallituksen päättämällä tavalla ja laajuudessa optio-oikeuksien ehtojen mukaisesti.

Optio-oikeudet Optio-ohjelmien
perusteella
henkilöstölle
myönnetyt
Henkilöstölle
myönnetyistä
toteuttamatta
olevat optio
oikeudet
Tytäryhtiön
hallussa olevat
31.12.2008
B-osakkeiden
määrä, jotka
yksi optio-oikeus
oikeuttaa
merkitsemään
Osake
merkintä
hinta, e
Osakkeiden
merkintäaika
2005B 165 340 19 504 4 660 12 4,02 13.6.2005–31.3.2009
2005C 1 478 000 1 432 575 522 000 2 12,55 1.4.2008–30.4.2010
2007 1 175 500 1 175 500 824 500 2 24,795 1.4.2010–30.4.2012
Yhteensä 2 818 840 2 627 579 1 351 160
Ulkona olevien optio-oikeuksien määrän muutos 1.1.–31.12.2008 1.1.–31.12.2007
Ulkona olevien optio-oikeuksien määrä 1.1. 1 588 911 1 674 572
Myönnetyt optio-oikeudet 1 211 000 12 000
Palautetut optio-oikeudet 73 500 50 000
Käytetyt optio-oikeudet 98 832 47 661
Ulkona olevien optio-oikeuksien määrä 31.12. 2 627 579 1 588 911
Toteutettavissa olevat optio-oikeudet 31.12. 1 978 739 77 571

Osakepohjainen kannustinjärjestelmä

Yhtiössä on käytössä osakepohjainen kannustinjärjestelmä konsernin ylimmälle johdolle, noin 40 henkilölle. Mahdollinen palkkio määräytyy vuosittain liikevaihdon ja liikevoiton kasvun perusteella. Palkkio maksetaan yhtiön B-sarjan osakkeina sekä rahana siltä osin, mikä tarvitaan kattamaan osakkeista aiheutuvat verot ja veronluontoiset maksut. Kannustinjärjestelmään liittyy kielto luovuttaa palkkiona saatuja osakkeita viidentoista kuukauden kuluessa kunkin ansaintajakson päättymisestä. Huhtikuussa 2008 johdolle luovutettiin vuoden 2007 tavoitteiden saavuttamisen seurauksena 326 000 osaketta. Tilikauden 2008 tavoitteiden toteutumisen perusteella huhtikuussa 2009 tullaan luovuttamaan vastaavasti 200 448 osaketta.

Valtuutus omien osakkeiden ostamiseen

Yhtiön yhtiökokous myönsi helmikuussa 2008 hallitukselle valtuutuksen omien osakkeiden hankkimiseen ja edelleen luovuttamiseen.

Omia osakkeita voidaan hankkia yhtiön pääomarakenteen kehittämiseksi, yrityskauppojen ja muiden järjestelyiden rahoittamiseksi ja toteuttamiseksi, yhtiön osakepohjaisten kannustinjärjestelmien toteuttamiseksi tai muutoin edelleen luovutettaviksi tai mitätöitäviksi. Osakkeita voidaan hankkia yhteensä enintään 25 570 000 kappaletta niin, että A-sarjan osakkeita voidaan hankkia enintään 3 810 000 kappaletta ja B-sarjan osakkeita enintään 21 760 000 kappaletta ottaen kuitenkin huomioon osakeyhtiölain määräykset yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden enimmäismäärästä.

B-sarjan osakkeita voidaan hankkia käypään hintaan julkisessa kaupankäynnissä NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä. A-sarjan osakkeita voidaan hankkia pörssin ulkopuolelta hintaan, joka on sama kuin hankintapäivänä NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä yhtiön B-sarjan osakkeesta maksettu keskihinta.

Vuosien 2008 ja 2007 aikana KONE Oyj osti seuraavat omat osakkeet:

Ostetut omat osakkeet

Osakkeiden lukumäärä Hankintahinta, Me
1.1.2007 2 338 753 79,4
Helmikuu 2007 6 000 0,3
31.12.2007 2 344 753 79,7
Maksuton osakeanti helmikuu 2008 2 344 753 0,0
31.12.2008 4 689 506 79,7

Lisäksi osakepohjaiseen kannustinjärjestelmään liittyen konserniyhtiö omistaa yhteensä 216 000 KONE Oyj:n B-sarjan osaketta sen jälkeen kun osakkeita luovutettiin tilikauden 2008 aikana 326 000 kappaletta. Osakkeiden hankintahinta on 3,3 miljoonaa euroa.

Osakeperusteiset maksut

1.1.–31.12.2008 1.1.–31.12.2007
Osakeperusteisten maksujen kuluvaikutus, Me
Osakkeina maksettavat 8,6 8,6
Rahana maksettavat 6,3 4,5

Osakepalkkiojärjestelmän 2008–2009 myöntämishetkellä osakkeen arvo oli 22,5 euroa. Tilikaudella 2008 myönnettiin 463 680 (6 000) uutta B-sarjan osaketta ja 48 192 (8 000) palautui yhtiölle. Osakepalkkiojärjestelmään kuuluvien B-sarjan osakkeiden määrä oli 415 488 (330 800) tilikauden päättymishetkellä.

Optio-ohjelmien arvonmääritys on tehty käyttäen Black-Scholes -arvonmääritysmallia. Käypien arvojen määritysparametrejä ovat:

2007 2005C
Osakehinta myöntämishetkellä, e 22,90 15,95
Alkuperäinen merkintähinta, e 25,45 14,20
Voimassaoloaika (vuotta) 2,1 2,3
Odotettu volatiliteetti, % 27 25
Riskitön korko, % 4,0 3,5
Odotetut henkilöstövähennykset, % 0,0 0,0
Myöntämispäivänä määritelty option käypä arvo, e 6,55 7,75

Osakkeen merkintähintaa alennetaan ennen osakemerkintää päätettävien osinkojen määrällä kunkin osingonjaon täsmäytyspäivänä.

21. Rahoitusleasingvelat

Konsernilla on rahoitusleasingsopimuksiksi luokiteltavia vuokrasopimuksia koneisiin ja kalustoon sekä kiinteistöihin. Sopimusehdot vaihtelevat tapauskohtaisesti.

Me 31.12.2008 31.12.2007
Vähimmäisvuokrat
Yhden vuoden kuluessa 7,1 6,8
Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua 13,9 12,9
Yli viiden vuoden kuluttua - -
21,0 19,7
Kertymättömät rahoituskulut -1,2 -1,9
Rahoitusleasingvelkojen nykyarvo 19,8 17,8
Me 31.12.2008 31.12.2007
Rahoitusleasingvelkojen nykyarvo
Yhden vuoden kuluessa 6,9 6,5
Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua 12,9 11,3
Yli viiden vuoden kuluttua - -
Yhteensä 19,8 17,8

22. Työsuhde-etuudet

Konsernilla on lukuisia työntekijöiden eläketurvan kattamiseksi tehtyjä eläkejärjestelyjä eri puolilla maailmaa. Eläkejärjestelyt on tehty paikallisten lakien ja vakiintuneiden käytäntöjen mukaisesti maksu- tai etuuspohjaisten järjestelyiden puitteissa. Maksupohjaisissa järjestelyissä konsernin eläkesuoritukset kirjataan kuluiksi sinä tilikautena, johon maksusuoritus liittyy. Etuuspohjaisissa järjestelyissä on määritelty maksettava eläke, mahdolliset työkyvyttömyyskorvaukset ja työsuhteen irtisanomisen yhteydessä suoritettavat etuudet. Eläkeedut määräytyvät näissä järjestelyissä yleensä perustuen työvuosien määrään ja loppupalkkaan.

Suomessa eläketurva hoidetaan eläkevakuutusyhtiöiden kautta TyELjärjestelmän puitteissa, joka on luonteeltaan maksupohjainen järjestely. Ruotsissa eläketurva on järjestetty sekä eläkevakuutusyhtiöiden kautta että tekemällä kirjanpidossa taseeseen varaus eläkkeitä varten FGP/PRI- järjestelmän mukaisesti. Samantyyppisiä kirjanpidossa tehtyjä rahastoimattomia, etuuspohjaisia eläkevarauksia on mm. Saksassa ja Italiassa. Muut työsuhteen päättymisen jälkeiset rahastoimattomat työsuhde-etuudet sisältävät eräissä maissa paikallisten käytäntöjen mukaan tehdyt varaukset työsuhteen irtisanomisen yhteydessä suoritettaville

etuuksille.

Suurin osa konsernin rahastoiduista etuuspohjaisista järjestelyistä on Englannissa, Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Australiassa. Konsernin etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin maksamat ja rahastoidut erät vastaavat kunkin maan paikallisten viranomaisten vaatimuksia. Vakuutusmatemaattisten eläkevastuulaskelmien diskonttokorkokanta määräytyy markkinakorkokannan mukaan. Konsernin muut työsuhteen päättymisen jälkeiset rahastoidut etuudet liittyvät työntekijöiden terveydenhuoltoon ja henkivakuutusohjelmiin Yhdysvalloissa.

Eläkevelvoitteet taseessa, Me

31.12.2008
Työsuhde-etuudet
Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt 97,2 112,3
Muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet 18,6 19,6
Yhteensä 115,8 131,9
31.12.2008 31.12.2007
Muut työsuhteen Muut työsuhteen
Etuuspohjaiset päättymisen Etuuspohjaiset päättymisen
eläkejärjestelyt jälkeiset etuudet eläkejärjestelyt jälkeiset etuudet
Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo 54,2 8,4 56,8 10,9
Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo 194,3 15,4 239,2 14,4
Varojen käypä arvo -123,4 -0,3 -177,8 -1,1
Kirjaamattomat vakuutusmatemaattiset voitot (+)
tai tappiot (-) -27,9 -4,9 -5,9 -4,6
Yhteensä 97,2 18,6 112,3 19,6
1.1.–31.12.2008 1.1.–31.12.2007
Muut työsuhteen Muut työsuhteen
Etuuspohjaiset päättymisen Etuuspohjaiset päättymisen
Taseen eläkevelvoitteiden täsmäytys eläkejärjestelyt jälkeiset etuudet eläkejärjestelyt jälkeiset etuudet
Nettovelvoite tilikauden alussa 112,3 19,6 122,2 22,8
Valuuttakurssien vaikutus -9,3 -1,2 -5,3 -1,1
Yrityshankinnat - - - -
Yritysmyynnit - - - -
Tuloslaskelmaan kirjatut eläkekulut 6,8 2,6 8,6 2,1
Suoritukset rahastoihin -12,6 -2,4 -13,2 -4,2
Nettovelvoite tilikauden lopussa 97,2 18,6 112,3 19,6

Tuloslaskelmaan kirjatut eläkekulut, Me

1.1.–31.12.2008 1.1.–31.12.2007
Maksupohjaiset eläkejärjestelyt 74,9 75,3
Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt 7,0 9,0
Muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet 2,6 2,1
Yhteensä 84,5 86,4
1.1.–31.12.2008 1.1.–31.12.2007
Muut työsuhteen Muut työsuhteen
Etuuspohjaiset päättymisen Etuuspohjaiset päättymisen
eläkejärjestelyt jälkeiset etuudet eläkejärjestelyt jälkeiset etuudet
Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot 7,0 1,5 11,0 1,1
Korkomenot 15,9 0,8 16,1 0,9
Järjestelyyn kuuluvien varojen odotettu tuotto -14,8 0,0 -14,8 -0,2
Vakuutusmatemaattiset voitot (-) tai tappiot (+) 1,6 0,3 -1,1 0,3
Aikaisempien kausien
työsuoritukseen perustuvat menot 0,0 - 0,0 -
Voitot järjestelyn supistamisesta -2,7 - -2,4 -
Tappiot järjestelyn supistamisesta 0,0 - 0,2 -
Yhteensä 7,0 2,6 9,0 2,1

Etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin kuuluvien varojen toteutunut tuotto oli -34,6 (15,9) miljoonaa euroa.

Etuuspohjaiset järjestelyt: Käytetyt vakuutusmatemaattiset olettamukset

1.1.–31.12.2008 1.1.–31.12.2007
Eurooppa Yhdysvallat Eurooppa Yhdysvallat
Diskonttokorko (%) 4,20–6,25 6,00 4,25–6,00 5,70
Varojen odotettu tuotto (%) 4,00–6,25 8,50 4,00–7,28 8,50–9,00
Tuleva palkankorotusolettamus (%) 3,0–4,5 4,0 2,5–4,8 4,0
Eläkkeiden korotusolettamus (%) 2,0–2,8 4,0 1,5–3,4 4,0
Odotettu keskimääräinen
jäljelläoleva työssäoloaika (vuotta) 12–16 15 10–18 15

23. Varaukset

1.1.–31.12.2008, Me Takuut Tuotevastuut Toiminnan
uudelleen
järjestelyt
Tappiolliset
sopimukset
Muut 1) Yhteensä
Varaukset kauden alussa 10,2 4,6 8,8 20,9 42,1 86,6
Valuuttakurssien vaikutus -0,1 -0,2 0,1 0,8 -0,3 0,3
Lisäykset 9,5 2,7 1,7 16,3 4,8 35,0
Käytetyt varaukset -10,4 -1,4 -5,4 -12,8 -24,4 -54,4
Varausten peruutukset -3,0 -1,5 -1,5 -6,5 -5,1 -17,6
Hankitut liiketoiminnot - - - - - -
Myydyt liiketoiminnot - - - - - -
Varaukset kauden lopussa 6,2 4,2 3,7 18,7 17,1 49,9
Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Yhteensä
Varausten jakautuminen 31.12.2008 6,6 43,3 49,9
Toiminnan
uudelleen
Tappiolliset
1.1.–31.12.2007, Me Takuut Tuotevastuut järjestelyt sopimukset Muut 1) Yhteensä
Varaukset kauden alussa 16,2 4,8 9,7 22,1 19,0 71,8
Valuuttakurssien vaikutus 0,0 0,0 0,4 0,5 -0,4 0,5
Lisäykset 5,6 1,7 5,9 9,0 29,8 52,0
Käytetyt varaukset -9,4 -1,5 -4,2 -8,5 -2,4 -26,0
Varausten peruutukset -2,2 -0,4 -3,0 -2,2 -4,0 -11,8
Hankitut liiketoiminnot - - - - 0,1 0,1
Myydyt liiketoiminnot - - - - - -
Varaukset kauden lopussa 10,2 4,6 8,8 20,9 42,1 86,6
Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Yhteensä
Varausten jakautuminen 31.12.2007 11,7 74,9 86,6

1) Muihin varauksiin on tilikaudelle 2007 kirjattu 22,5 miljoonan euron varaus liittyen Itävallan kartellioikeuden määräämään sakkoon, joka maksettiin vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä.

24. Siirtovelat

Me 31.12.2008 31.12.2007
Korkojaksotukset 12,3 4,7
Huoltosopimusjaksotukset 42,9 33,1
Jälkikustannukset 180,6 127,8
Palkka- ja sosiaalikulujaksotukset 232,1 235,1
Johdannaisvelat 39,6 6,1
Muut siirtovelat 218,0 225,7
Yhteensä 725,5 632,5

25. Vastuut

Me 31.12.2008 31.12.2007
Kiinnitykset
Omien velkojen vakuudeksi 0,7 0,7
Pantit
Omien velkojen vakuudeksi 2,0 4,8
Takaukset
Osakkuusyhtiöiden puolesta 4,1 5,3
Muiden puolesta 7,2 6,3
Muut vuokrasopimukset 171,7 148,9
Yhteensä 185,7 166,0

Jakautuneen Kone Oyj:n mahdolliset vastuut kohdistuvat KONE Oyj:lle jakautumissuunnitelman mukaisesti.

Konserni vuokraa autoja, koneita, kalustoja sekä kiinteistöjä ehdoiltaan vaihtelevilla muilla vuokrasopimuksilla.

Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten vähimmäisvuokrat, Me 31.12.2008 31.12.2007
Yhden vuoden kuluessa 43,3 39,0
Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua 96,9 91,2
Yli viiden vuoden kuluttua 31,5 18,7
Yhteensä 171,7 148,9

Tilikauden tulokseen sisältyy 73,0 (69,1) miljoonaa euroa vuokrakuluja.

26. Merkittävimmät tytäryhtiöt

Omistusosuus (%)
Yhtiö Maa Emoyhtiö Konserni
KONE Inc. Yhdysvallat 100
KONÉ S.A. Ranska 99,97
KONE plc Iso-Britannia 100 100
KONE Elevators Co. Ltd Kiina 95
KONE S.p.A. Italia 100
KONE GmbH Saksa 100
KONE Hissit Oy Suomi 100 100
KONE Elevators Pty Ltd Australia 100
KONE B.V. Alankomaat 100
KONE Elevadores S.A. Espanja 0,02 100

Tytäryhtiöitä on yhteensä 179 kappaletta. Täydellinen luettelo tytäryhtiöistä on esitetty sivulla 52.

Tietoa markkina-alueittain

Liiketoimintaan Henkilöstö
1.1.–31.12.2008, Me Liikevaihto sitoutunut pääoma Investoinnit kauden lopussa
EMEA 1) 3 001,5 778,5 46,5 19 461
Amerikka 888,3 154,9 14,3 6 003
Aasian ja Tyynenmeren alue 713,0 115,0 13,6 9 367
Allokoimaton -70,8
Yhteensä 4 602,8 977,6 74,4 34 831
Henkilöstö
1.1.–31.12.2007, Me Liikevaihto sitoutunut pääoma Investoinnit kauden lopussa
EMEA 1) 2 675,3 625,1 39,1 18 359
Amerikka 840,8 104,3 15,6 5 713
Aasian ja Tyynenmeren alue 562,8 122,4 12,6 8 472
Allokoimaton -10,9
Yhteensä 4 078,9 840,9 67,3 32 544

1) EMEA = Eurooppa, Lähi-itä, Afrikka

Tunnuslukujen laskentakaavat

Henkilöstö keskimäärin = Tilikauden kalenterikuukausien lopussa palveluksessa olleen
henkilökunnan lukumäärän keskiarvo
Oman pääoman tuotto (%) = 100 x Tilikauden voitto
Oma pääoma yhteensä (keskimäärin tilikauden aikana)
Sijoitetun pääoman Tilikauden voitto + rahoituskulut
tuotto (%) = 100 x Oma pääoma yhteensä + korolliset velat (keskimäärin tilikauden aikana)
Oma pääoma yhteensä
Omavaraisuusaste (%) = 100 x Taseen loppusumma
Korolliset velat - rahavarat - lainasaamiset
Nettovelkaantumisaste (%) = 100 x Oma pääoma yhteensä
Tilikauden voitto (emoyhtiön osakkeenomistajille laskettu osuus)
Laimentamaton tulos/osake = Tilikauden keskimääräinen osakkeiden osakeantikorjattu lukumäärä - hanki
tut omat osakkeet
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma
Oma pääoma/osake = Osakkeiden osakeantikorjattu lukumäärä - hankitut omat osakkeet
Tilikaudelta jaettava osinko
Osinko/osake = Osakkeiden osakeantikorjattu ja optioiden merkintäoikeuksilla oikaistu
painotettu lukumäärä - hankitut omat osakkeet
Osinko/osake
Osinko/voitto (%) = 100 x Tulos/osake
Efektiivinen Osinko/osake
osinkotuotto (%) = 100 x B-osakkeen pörssikurssi tilikauden lopussa
B-osakkeen pörssikurssi tilikauden lopussa
Hinta/voitto = Voitto/osake
B-osakkeen euromääräinen kokonaisvaihto
Keskikurssi = Vaihdettujen B-osakkeiden keskimääräinen lukumäärä tilikaudella
Tilikauden lopun osakkeiden (A + B) määrä kerrottuna
Osakekannan markkina-arvo = B-osakkeen pörssikurssilla tilikauden lopussa 1)
Osakevaihto = Tilikauden aikana vaihdettujen B-osakkeiden lukumäärä
B-osakkeen vaihtomäärä
Osakevaihto (%) = 100 x B-osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo

1) Ei sisällä hankittuja omia osakkeita.

Taloudellinen kehitys

Tuloslaskelma 1.1.–31.12.2008 1.1.–31.12.2007 1.1.–31.12.2006
Liikevaihto, Me 4 603 4 079 3 601
- siitä ulkomaiset toimitukset, Me 4 461 3 959 3 502
Liikevoitto, Me 558 321 360
- prosenttia liikevaihdosta, % 12,1 7,9 10,0
Voitto ennen veroja, Me 564 314 356
- prosenttia liikevaihdosta, % 12,2 7,7 9,9
Tilikauden voitto, Me 418 180 234
Tase, Me 31.12.2008 31.12.2007 31.12.2006
Pitkäaikaiset varat 1 178 1 083 1 102
Vaihto-omaisuus, netto 80 79 117
Muut lyhytaikaiset varat 1 398 1 198 1 074
Oma pääoma 1 036 749 699
Pitkäaikainen vieras pääoma 328 334 276
Varaukset 50 87 72
Lyhytaikainen vieras pääoma 1 243 1 191 1 247
Taseen loppusumma 2 657 2 360 2 292
Korollinen nettovelka -58 92 125
Liiketoimintaan sitoutunut pääoma 1) 978 841 824
Nettokäyttöpääoma 1) -76 -122 -140
Muita tilastoja 1.1.–31.12.2008 1.1.–31.12.2007 1.1.–31.12.2006
Saadut tilaukset, Me 3 948 3 675 3 116
Tilauskanta, Me 3 577 3 282 2 762
Investoinnit, Me 74 67 60
- prosenttia liikevaihdosta, % 1,6 1,6 1,7
Tutkimus- ja kehityskulut, Me 58 51 50
- prosenttia liikevaihdosta, % 1,3 1,2 1,4
Henkilöstö keskimäärin 33 935 30 796 28 366
Henkilöstö kauden lopussa 34 831 32 544 29 321
Tunnuslukuja, % 1.1.–31.12.2008 1.1.–31.12.2007 1.1.–31.12.2006
Oman pääoman tuotto 46,8 24,9 34,3
Sijoitetun pääoman tuotto 35,9 18,6 25,2
Omavaraisuusaste 39,0 31,7 30,5
Nettovelkaantumisaste -5,6 12,2 17,9
Osakekohtaisia tunnuslukuja 2) 1.1.–31.12.2008 1.1.–31.12.2007 1.1.–31.12.2006
Laimentamaton tulos/osake, e 1,66 0,72 0,93
Laimennusvaikutuksella oikaistu tulos/osake, e 1,65 0,71 0,92
Oma pääoma/osake, e 4,10 2,98 2,77
Osinko/osake, B-sarjan osake, e 0,65 3) 0,65 0,50
Osinko/osake, A-sarjan osake, e 0,645 3) 0,645 0,495
Osinko/voitto, B-sarjan osake, % 39,2 3) 90,3 53,8
Osinko/voitto, A-sarjan osake, % 38,9 3) 89,6 53,2
Efektiivinen osinkotuotto, B-sarjan osake, % 4,2 3) 2,7 2,3
Hinta/voitto, B-sarjan osake 9 33 23
B-sarjan osakkeen keskikurssi e 21 23 18
-kauden ylin, e 28 30 22
-kauden alin, e 14 20 14
-kauden päätöskurssi, e 16 24 21
Osakekannan markkina-arvo kauden lopussa, Me 4) 3 922 6 027 5 382
Osakevaihto, B-sarjan osake, 1 000 kpl 207 778 191 764 151 028
Osakevaihto, B-sarjan osake, % 91 87 69
A-sarjan osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo, 1 000 kpl 38 104 38 104 38 104
A-sarjan osakkeiden lukumäärä kauden lopussa, 1 000 kpl 38 104 38 104 38 104
B-sarjan osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo, 1 000 kpl 5) 215 570 216 456 216 090
B-sarjan osakkeiden lukumäärä kauden lopussa, 1 000 kpl 4) 214 427 213 369 212 551
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo, 1 000 kpl 5) 253 675 254 560 254 194

1) Sisältää verosaamiset ja -velat, korkojaksotukset sekä johdannaiserät.

2) 28. helmikuuta 2008 rekisteröitiin maksuton osakeanti, jonka myötä osakkeet jaettiin suhteessa 1:2.

3) Hallituksen ehdotus.

4) Hankitut omat osakkeet vähennettynä.

5) Osakeantikorjattuna, optio-ohjelman laimennusvaikutuksella oikaistuna ja hankitut omat osakkeet vähennettynä.

Emoyhtiön tuloslaskelma

e Liite 1.1.–31.12.2008 1.1.–31.12.2007
Liikevaihto 1 154 846 665,97 105 458 042,55
Liiketoiminnan muut tuotot 2 15 118 223,90 233 218 313,42
Materiaalit ja palvelut 165 563,11 -1 045 405,28
Henkilöstökulut 3 -36 439 488,54 -34 147 494,66
Poistot ja arvonalentumiset 4 -2 600 580,22 -2 136 506,70
Liiketoiminnan muut kulut 5 -89 221 525,37 -142 412 612,61
Liikevoitto 41 868 858,85 158 934 336,72
Rahoitustuotot ja -kulut 6 187 701 995,86 106 339 274,91
Voitto ennen satunnaisia eriä 229 570 854,71 265 273 611,63
Satunnaiset erät +/- 7 38 671 736,18 33 262 768,98
Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 268 242 590,89 298 536 380,61
Tuloverot -2 805 790,98 -14 341 790,23
Laskennalliset verot -744 173,00 -523 691,55
Tilikauden voitto 264 692 626,91 283 670 898,83

Emoyhtiön tase

Vastaavaa, e Liite 31.12.2008 31.12.2007
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat oikeudet 8 558 300,00 533 989,00
Muut pitkävaikutteiset menot 9 4 385 771,00 2 512 738,00
4 944 071,00 3 046 727,00
Aineelliset hyödykkeet
Maa-alueet 10 182 328,26 367 077,32
Rakennukset 11 6 295 751,78 4 667 012,00
Koneet ja kalusto 12 3 297 058,39 3 211 081,03
9 775 138,43 8 245 170,35
Sijoitukset
Osuudet saman konsernin yrityksissä 13 2 235 995 270,66 1 796 638 950,41
Muut sijoitukset 14 9 608 899,69 9 374 221,59
2 245 604 170,35 1 806 013 172,00
Pysyvät vastaavat yhteensä 2 260 323 379,78 1 817 305 069,35
Vaihtuvat vastaavat
Pitkäaikaiset saamiset 15 676 452 063,38 678 350 326,04
Lyhytaikaiset saamiset 16 382 017 203,63 412 787 276,80
Laskennallinen verosaaminen 1 612 339,49 2 356 512,49
Rahat ja pankkisaamiset 23 424 034,63 17 365 872,04
Vaihtuvat vastaavat yhteensä 1 083 505 641,13 1 110 859 987,37
Vastaavaa yhteensä 3 343 829 020,91 2 928 165 056,72
Vastattavaa, e Liite 31.12.2008 31.12.2007
Oma pääoma
Osakepääoma 64 359 230,50 64 176 297,00
Ylikurssirahasto 100 328 064,58 100 173 705,70
Muut rahastot
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 3 379 228,80 0,00
Edellisten tilikausien voitto 1 265 661 257,77 1 145 610 030,46
Tilikauden voitto 264 692 626,91 283 670 898,83
Oma pääoma yhteensä 17 1 698 420 408,56 1 593 630 931,99
Pakolliset varaukset
Muut varaukset 18 2 422 452,00 1 720 411,17
Vieras pääoma
Pitkäaikainen vieras pääoma 19 513 630 275,51 77 262 208,51
Lyhytaikainen vieras pääoma 20 1 129 355 884,84 1 255 551 505,05
Vieras pääoma yhteensä 1 642 986 160,35 1 332 813 713,56
Vastattavaa yhteensä 3 343 829 020,91 2 928 165 056,72

Emoyhtiön rahoituslaskelma

e 1.1.–31.12.2008 1.1.–31.12.2007
Myyntitulot 137 134 680,95 121 782 633,40
Liiketoiminnan muut tuotot 13 621 775,86 12 739 078,17
Ostot, palkat ja muut menot -118 112 111,64 -159 948 260,39
Rahoitustulot ja -menot 254 907 386,99 99 515 166,27
Verot ja muut erät 11 507 462,17 -47 981 922,57
Liiketoiminnan rahavirta 299 059 194,33 26 106 694,88
Käyttöomaisuushankinnat -6 520 960,00 -2 047 831,70
Käyttöomaisuusmyynnit 1 753 311,64 4 956,07
Tytäryhtiöosakkeiden hankinta -440 534 420,25 -701 891 961,64
Tytäryhtiöosakkeiden myynnit 186 149 485,74
Investointien rahavirta -445 302 068,61 -517 785 351,53
Omien osakkeiden hankinta -282 447,24
Osakepääoman korotus 3 716 521,18 2 299 166,64
Lyhytaikaisten velkojen nettomuutos -147 418 091,98 505 840 804,79
Pitkäaikaisten velkojen nettomuutos 385 310 383,61 34 290 300,57
Maksetut osingot -163 619 671,52 -125 531 353,22
Saadut konserniavustukset 55 451 041,24 48 247 730,67
Maksetut konserniavustukset -20 421 488,67 -22 619 423,55
Muut rahoitustoiminnan erät 102 610 853,92 65 687 926,00
Rahoituksen rahavirta 215 629 547,78 507 932 704,66
Rahavarojen muutos 69 386 673,50 16 254 048,01
Rahavarat 1.1. 17 365 872,04 1 111 824,03
Rahavarat 31.12. 86 752 545,54 17 365 872,04
Rahavarojen muutos 69 386 673,50 16 254 048,01
Tilikauden voiton yhteys liiketoiminnan rahavirtaan
Tilikauden voitto 264 692 626,91 283 670 898,83
Poistot 2 600 580,22 2 136 506,70
Muut oikaisut -40 166 658,22 -239 782 244,73
Tulo ennen käyttöpääomaerien muutosta 227 126 548,91 46 025 160,80
Saamisten muutos -1 049 550,57 -15 772 798,10
Velkojen muutos 72 982 195,99 -4 145 667,82
Liiketoiminnan rahavirta 299 059 194,33 26 106 694,88

Emoyhtiön tilinpäätöksen laadintaperiaatteet

KONE Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolainsäädännön periaatteiden mukaisesti. Tilinpäätös on laadittu 12 kuukauden ajalta tilikaudelta 1.1.–31.12.2008.

Ulkomaanrahan määräiset erät

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu tapahtumapäivän kurssiin. Tilikauden päättyessä avoimina olevat ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat on arvostettu tilinpäätöspäivän kurssiin.

Ulkomaanrahanmääräisten lainojen, talletusten ja muiden tase-erien arvon muutokset on kirjattu tuloslaskelman rahoitustuottoihin ja –kuluihin.

Johdannaisinstrumentit

Valuutta- ja korkoriskien sekä sähkön hintaa koskevan hyödykeriskin suojaamiseksi tehdyt johdannaissopimukset on arvostettu käypään arvoon. Koronja valuutanvaihtosopimusten käyvät arvot on ilmoitettu liitteessä 22 Johdannaissopimukset.

Valuuttatermiinien käypä arvo on laskettu diskonttaamalla sopimusten ennakoidut rahavirrat myytyjen ja ostettujen valuuttojen korkokantojen mukaan ja konvertoimalla diskontatut rahavirrat tilinpäätöspäivän valuuttakurssilla ja laskemalla diskontattujen arvojen erotus. Valuuttaoptioiden käypä arvo on laskettu optioiden arvonmääritysmallin avulla käyttäen tilinpäätöspäivän markkinoilla noteerattuja valuuttakursseja, korkokantoja ja valuuttakurssien volatiliteettejä. Koron- ja valuutanvaihtosopimusten käypä arvo on laskettu diskonttaamalla sopimusten ennakoidut rahavirrat valuuttakohtaisilla korkotuotoilla ja konvertoimalla diskontatut rahavirrat tilinpäätöspäivän valuuttakurssilla ja laskemalla myytyjen ja ostettujen valuuttojen välisten diskontattujen määrien erotus sekä vähentämällä näin saaduista arvoista kyseisten instrumenttien kertyneet korot, jotka on kirjattu nettomääräisinä siirtosaamisiin. Sähköjohdannaiset on arvostettu sähkömarkkinoiden tilinpäätöshetken noteerausten mukaisesti.

Ulkomaanrahanmääräisten lainojen, talletusten tai muiden tase-erien suojaukseen käytettävien suojausinstrumenttien käyvän arvon muutokset on kirjattu tuloslaskelman rahoituseriin.

Tuloutusperiaate

Myynti tuloutetaan, kun palvelu on suoritettu tai työ on tehty.

Tutkimus- ja kehitysmenot

Tutkimus- ja kehitysmenot on kirjattu vuosikuluiksi niiden syntymisvuonna.

Eläkkeet

Emoyhtiön eläketurva on hoidettu ulkopuolisessa eläkevakuutusyhtiössä. Eläkemenot kirjataan kuluksi kertymisvuonna.

Leasing

Leasingmaksut on kirjattu tuloslaskelman vuokrakuluihin. Leasingsopimusten jäljellä olevat vuokrat on esitetty liitetietojen vastuissa. Leasingsopimusten ehdot eivät poikkea tavanomaisista ehdoista.

Satunnaiset tuotot ja kulut

Satunnaisiin tuottoihin ja kuluihin on kirjattu saadut ja annetut konserniavustukset.

Verot

Veroihin sisältyy verotettavan tulon perusteella laskettu vero ja laskennallisen verovelan tai -saamisen muutos, joka on laskettu verotuksen ja kirjanpidon välisille jaksotuseroille käyttäen tilinpäätöshetkellä vahvistettua seuraavien vuosien verokantaa.

Varovaisuuden periaatteen mukaisesti jaksotuseroista johtuva laskennallinen verovelka otetaan huomioon kokonaisuudessaan ja laskennallinen verosaaminen todennäköisesti toteutuvan verohyödyn suuruisena. Aikaisempien tilikausien verot sisältyvät tuloslaskelman tuloveroriviin.

Pysyvät vastaavat ja poistot

Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden arvioidun taloudellisen pitoajan perusteella. Poistoajat ovat seuraavat:

  • Rakennukset 5–40 vuotta
  • Koneet ja kalusto 4–10 vuotta
  • Muut pitkävaikutteiset

menot 4–5 vuotta

Maa-alueista ei tehdä poistoja

Yhtiön pysyvien vastaavien sijoituksissa olevat tytäryhtiöosakkeet sekä muut osakkeet ja osuudet on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan käypään arvoon.

Pakolliset varaukset

Pakolliset varaukset ovat vastaisia menoja, joiden suorittamiseen emoyhtiö on sitoutunut ja joista ei todennäköisesti kerry niitä vastaavaa tuloa, tai vastaisia menetyksiä, joiden toteutumista on pidettävä ilmeisenä.

Rahoitusriskien hallinta

KONE-konsernin rahoitusriskien hallinta on keskitetty emoyhtiön rahoitusosastolle. Rahoitusriskien hallintaperiaatteet on esitetty KONE-konsernin tilinpäätöksen liitetietojen kohdassa 2 Rahoitusriskin hallinta.

Rahavarat

Rahoituslaskelman rahavarat koostuvat käteisvaroista, vaadittaessa nostettavista pankkitalletuksista ja muista lyhytaikaisista likvideistä sijoituksista. Rahavaroihin luokitelluilla erillä on enintään kolmen kuukauden maturiteetti hankintaajankohdasta lukien.

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

Tuloslaskelman liitetiedot

1. Liikevaihto

Myynti konserniyhtiöille oli 154 750,9 tuhatta euroa, joka koostuu pääasiassa konsernin sisäisistä palvelumaksuista.

2. Liiketoiminnan muut tuotot

1 000 e 1.1.–31.12.2008 1.1.–31.12.2007
Vuokratuotot 1 380,5 1 517,4
Takausprovisiotuotot 1 403,5 1 160,2
Saadut avustukset 1 244,8 1 796,9
Käyttöomaisuuden myyntivoitot 1 496,4 206 950,5
Muut 9 593,0 21 793,3
Yhteensä 15 118,2 233 218,3

3. Henkilöstökulut

1.1.–31.12.2008 1.1.–31.12.2007
4 440,0 3 167,4
25 826,2 25 174,8
5 056,1 4 514,8
1 117,2 1 290,5
36 439,5 34 147,5

Yhtiön palveluksessa oli tilikauden aikana keskimäärin 428 toimihenkilöä.

4. Poistot
1 000 e 1.1.–31.12.2008 1.1.–31.12.2007
Aineettomat oikeudet 202,5 174,7
Muut pitkävaikutteiset menot 1 108,3 591,9
Rakennukset 333,2 308,9
Koneet ja kalusto 956,6 1 061,0
Yhteensä 2 600,6 2 136,5

5. Tilintarkastajien palkkiot

1 000 e 1.1.–31.12.2008 1.1.–31.12.2007
Tilintarkastus 147,5 147,5
Tilintarkastajien lausunnot 5,7 8,9
Veropalvelut 107,8 165,1
Muut palvelut 195,3 102,9
Yhteensä 456,3 424,4

6. Rahoitustuotot ja -kulut

1 000 e 1.1.–31.12.2008 1.1.–31.12.2007
Osinkotuotot konserniyhtiöiltä 252 865,9 89 043,5
Osinkotuotot osakkuusyhtiöiltä 640,0 25,1
Muut osinkotuotot 1,7 2,9
Korkotuotot konserniyhtiöiltä 43 081,4 42 622,6
Korkotuotot muilta 8 039,5 5 397,1
Korkokulut konserniyhtiöille -55 723,7 -26 978,1
Korkokulut muille -2 625,2 -12 323,0
Muut rahoitustuotot ja -kulut -58 577,6 8 549,2
Yhteensä 187 702,0 106 339,3

7. Satunnaiset tuotot ja kulut

1 000 e 1.1.–31.12.2008 1.1.–31.12.2007
Saadut konserniavustukset 59 093,2 55 451,0
Muut satunnaiset tuotot 431,2
Annetut konserniavustukset -20 421,5 -22 619,4
Yhteensä 38 671,7 33 262,8

Taseen liitetiedot

8. Aineettomat oikeudet
1 000 e 31.12.2008 31.12.2007
Alkuperäinen hankintameno 1.1. 902,2 834,2
Lisäykset 226,8 68,0
Kertyneet poistot -570,7 -368,2
Tasearvo 31.12. 558,3 534,0
9. Muut pitkävaikutteiset menot
1 000 e 31.12.2008 31.12.2007
Alkuperäinen hankintameno 1.1. 5 283,2 3 809,7
Lisäykset 2 981,3 1 473,5
Vähennykset -11,1
Kertyneet poistot -3 867,6 -2 770,5
Tasearvo 31.12. 4 385,8 2 512,7
10. Maa-alueet
1 000 e 31.12.2008 31.12.2007
Alkuperäinen hankintameno 1.1. 367,1 367,1
Vähennykset -184,8
Tasearvo 31.12. 182,3 367,1
11. Rakennukset
1 000 e 31.12.2008 31.12.2007
Alkuperäinen hankintameno 1.1. 7 459,9 7 460,0
Lisäykset 1 961,9
Kertyneet poistot -3 126,1 -2 793,0
Tasearvo 31.12. 6 295,7 4 667,0
12. Koneet ja kalusto
1 000 e 31.12.2008 31.12.2007
Alkuperäinen hankintameno 1.1. 17 523,4 17 017,0
Lisäykset 1 045,9 506,4
Vähennykset -651,4
Kertyneet poistot -14 620,8 -14 312,3
Tasearvo 31.12. 3 297,1 3 211,1
13. Osuudet saman konsernin yrityksissä
1 000 e 31.12.2008 31.12.2007
Alkuperäinen hankintameno 1.1. 1 796 639,0 1 073 945,8
Alkuperäinen hankintameno 1.1. 1 796 639,0 1 073 945,8
Lisäykset 440 534,4 1 317 188,7
Vähennykset -1 178,1 -594 495,5
Tasearvo 31.12. 2 235 995,3 1 796 639,0
14. Muut sijoitukset
1 000 e 31.12.2008 31.12.2007
Alkuperäinen hankintameno 1.1. 9 374,2 9 379,1
Lisäykset 305,0
Vähennykset -70,3 -4,9
Tasearvo 31.12. 9 608,9 9 374,2

15. Pitkäaikaiset saamiset

1 000 e 31.12.2008 31.12.2007
Lainasaamiset konserniyhtiöiltä 676 197,8 678 048,0
Lainasaamiset osakkuusyhtiöiltä 182,4 234,4
Lainasaamiset muilta 71,9 67,9
Lainasaamiset 676 452,1 678 350,3

16. Lyhytaikaiset saamiset

Saamiset konserniyhtiöiltä:
----------------------------- -- --
1 000 e 31.12.2008 31.12.2007
Myyntisaamiset 27 248,8 14 071,1
Lainasaamiset 180 982,0 280 481,3
Siirtosaamiset 79 426,1 73 044,5
Yhteensä 287 656,9 367 596,9

Saamiset osakkuusyhtiöiltä:

1 000 e 31.12.2008 31.12.2007
Myyntisaamiset 7,5 0,0
Siirtosaamiset 1,4 0,0
Yhteensä 8,9 0,0

Saamiset ulkopuolisilta:

1 000 e 31.12.2008 31.12.2007
Myyntisaamiset 583,8 510,7
Lainasaamiset 71,8 107,1
Muut saamiset 63 328,5
Siirtosaamiset 30 367,3 44 572,6
Yhteensä 94 351,4 45 190,4

Siirtosaamiset

1 000 e 31.12.2008 31.12.2007
Korkojaksotukset 1 185,9 1 026,6
Johdannaisvarat 26 816,3 22 393,2
Verojaksotukset 0,0 1 662,1
Siirtosaamiset konserniyhtiöiltä 79 426,1 73 044,5
Muut 2 366,4 19 490,7
Yhteensä 109 794,7 117 617,1
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 382 017,2 412 787,3

17. Oma pääoma ja sen muutokset

Sijoitetun
Osake Ylikurssi vapaan oman Kertyneet Tilikauden
1 000 e pääoma rahasto pääoman rahasto voittovarat voitto Yhteensä
Tasearvo 1.1.2008 64 176,3 100 173,7 1 429 280,9 1 593 630,9
Osingot -163 619,6 -163 619,6
Optio-ohjelma 182,9 154,4 3 379,2 3 716,5
Tilikauden voitto 264 692,6 264 692,6
Tasearvo 31.12.2008 64 359,2 100 328,1 3 379,2 1 265 661,3 264 692,6 1 698 420,4

18. Pakolliset varaukset

1 000 e 31.12.2008 31.12.2007
Tuotannon uudelleenjärjestelyvaraus 485,0
Muut varaukset 2 422,5 1 235,4
Yhteensä 2 422,5 1 720,4

19. Pitkäaikainen vieras pääoma

Emoyhtiöllä on yli viiden vuoden kuluttua erääntyvää eläkelainaa yhteensä 12 204 tuhatta euroa.

20. Lyhytaikainen vieras pääoma

Velat konserniyhtiöille, 1 000 e 31.12.2008 31.12.2007
Muut velat 985 881,3 1 134 968,8
Ostovelat 14 284,4 10 034,1
Siirtovelat 41 791,9 12 017,0
Yhteensä 1 041 957,6 1 157 019,9
Velat ulkopuolisille, 1 000 e 31.12.2008 31.12.2007
Saadut ennakot 100,0
Muut velat 26 036,6 75 424,9
Ostovelat 5 634,2 6 094,1
Siirtovelat 55 727,5 16 912,6
Yhteensä 87 398,3 98 531,6
Siirtovelat, 1 000 e 31.12.2008 31.12.2007
Palkka- ja sosiaalikustannusjaksotukset 8 871,4 8 779,9
Tilikauden verojaksotus 2 969,9
Johdannaisvelat 35 297,4 3 914,6
Siirtyvät korkokulut 4 685,5 2 018,3
Siirtovelat konserniyhtiöille 41 791,9 12 017,0
Muut 3 903,3 2 199,8
Yhteensä 97 519,3 28 929,6
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 1 129 355,9 1 255 551,5

21. Vastuut

1 000 e 31.12.2008 31.12.2007
Kiinnitykset
Omien velkojen vakuudeksi 700,0 700,0
Pantit
Konserniyhtiöiden puolesta 71,9 67,9
Takaukset
Konserniyhtiöiden puolesta 1 000 324,5 938 802,3
Osakkuusyhtiöiden puolesta 4 140,9 5 338,5
Muiden puolesta 6 932,0 6 339,5
Leasingvastuut
Seuraavana vuonna 2 390,5 2 186,6
Yli vuoden kuluttua 14 767,2 13 970,8
Arvonlisäveron palautusvastuu kiinteistöistä 824,1 432,0
Yhteensä 1 030 151,0 967 837,6

22. Johdannaissopimukset

Johdannaissopimusten
käyvät arvot, 1 000 e
Johdannais
varat
31.12.2008
Johdannais
velat
31.12.2008
Netto
käypä arvo
31.12.2008
Johdannais
varat
31.12.2007
Johdannais
velat
31.12.2007
Netto
käypä arvo
31.12.2007
Valuuttatermiinit ulkopuolisten kanssa 23 155,5 10 107,7 13 047,8 9 661,5 3 876,5 5 785,0
Valuuttatermiinit konserniyhtiöiden kanssa 7 646,3 37 324,9 -29 678,6 2 462,3 8 955,3 -6 493,0
Valuuttaoptiot 1 871,8 1 521,4 350,4 35,4 38,1 -2,7
Valuutan- ja koronvaihtosopimukset,
maturiteetti alle vuoden
1 782,2 1 782,2 2 906,6 2 906,6
Valuutan- ja koronvaihtosopimukset,
maturiteetti 1–3 vuotta 22 723,0 -22 723,0 8 879,1 8 879,1
Sähkötermiinit 6,8 945,2 -938,4 910,6 910,6
Yhteensä 34 462,6 72 622,2 -38 159,6 24 855,5 12 869,9 11 985,6
Johdannaissopimusten nimellisarvot, 1 000 e 31.12.2008 31.12.2007
Valuuttatermiinit ulkopuolisten kanssa 467 300,9 369 891,1
Valuuttatermiinit konserniyhtiöiden kanssa 741 061,2 619 585,6
Valuuttaoptiot 90 433,1 15 600,0
Valuutan- ja koronvaihtosopimukset, maturiteetti alle vuoden 23 631,6 20 000,0
Valuutan- ja koronvaihtosopimukset, maturiteetti 1–3 vuotta 113 097,3 136 728,9
Sähkötermiinit 4 679,8 2 454,3
Yhteensä 1 440 203,9 1 164 259,9

Johdannaissopimukset on tehty suojaustarkoituksessa KONE-konsernin valuuttasuojauspolitiikan mukaisesti. Rahoitusriskienhallinnasta on kerrottu konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 2.

Tytäryhtiöt ja osakkuusyhtiöt

Tytäryhtiöt, 31.12.2008

Omistusosuus %
Maa Yhtiö Konserni Emoyhtiö
Australia KONE Elevators Pty Ltd 100 0,00
KONE Elevators Empl. Benefits Pty Limited 100
KONE Holdings (Australia) Limited 100 0,00
Itävalta KONE AG 100
Konematic GmbH 100
KONE Investition GmbH 100
Belgia KONE Belgium S.A. 100 99,99
KONE International N.V. 100 99,99
Liften E. Thiery N.V. 100
Kanada KONE Holdings (Canada) Inc. 100
KONE Inc. 100
Miro Elevators Limited 100
Service Professionnels d'Ascenseurs (SPA) Inc. 100
Central Elevator Services Ltd. 100
Kiina/Hong Kong/Macau Ben Fung Machineries & Engineering Limited 100 0,00
KONE Elevators Co. Ltd 95
KONE Elevator (HK) Ltd 100 0,00
KONE Elevators International (China) Limited 100
KONE Elevator (Macau) Limited 100
KONE TELC Industries Co., Ltd. 70
Nanjing Lian Ao Elevator Engineering Co., Ltd. 70
Kypros KONE Elevators Cyprus Limited 100 100
Tsekki KONE a.s. 99,90
KONE Industrial – koncern s.r.o. 100
VÝTAHY - Slavík spol. s.r.o. 100
Waldoor s.r.o 100
Tanska KONE A/S 100
Viro AS Kandur 100
OÜ Pärnu Lift 51,90
Suomi AMC Advanced Management Consulting Oy 100 100
Finescal Oy 100 100
Kiinteistö Oy Heves 100 100
KNEBV Incentive Oy 100 100
KONE Capital Oy 100 100
KONE Elevator Holding Oy 100
KONE Hissit Oy 100 100
KONE Industrial Oy 100 100
Oy Tuote-Leasing Ltd. 100 100
Suur-Helsingin Hissihuolto Oy 100
Ranska ARA Lyon 100
Ascenseurs Technologie Serrurerie (S.A) 99,80
Ascenseurs Soulier S.N.C 100
Evin Ascenseurs S.A.S. 100
FG Management 100
KONÉ S.A. 99,97
KONÉ Développement S.N.C. 100
KONÉ Holding France S.A.S. 100 100
Konématic S.A.S. 99,98
Prokodis S.N.C. 100
Société en Participation KONE ATS 100
STM 100
Saksa GIS KONE Deutschland GmbH 100
Omistusosuus %
Maa Yhtiö Konserni Emoyhtiö
Hages-Aufzüge GmbH & Co. KG. Düren 75
Hages Verwaltungs - GmbH 75
Herbert Acker Aufzugbau GmbH 100
KONE Garant Aufzug GmbH 100
KONE GmbH 100
KONE Holding GmbH 100
KONE Köln GmbH 100
KONE Montage GmbH 100
KONE Servicezentrale GmbH 100
KONE Verwaltungsgesellschaft mbH 100
Konematic GmbH 100
KSM GmbH 100
Lödige Aufzüge GmbH 100
Lödige Aufzugstechnik GmbH 85
Kreikka KONE S.A. 100
Unkari KONE Felvonó Kft 100
Islanti KONE ehf 60 60
Intia KONE Elevator India Private Limited 100 100
Olympus Elevator Private Limited 100
Indonesia PT. KONE Indo Elevator 100 1
Irlanti Bleasdale Ltd. 100
Industrial Logistics Limited 100
KONE (Ireland) Limited 100
Italia Elecomp S.r.l. 100
KONE Industrial S.p.A. 100
KONE S.p.A. 100
Neulift S.r.l. 100
Sabiem S.p.A. 100
Slimpa S.p.A 100
Tosca Ascensori S.r.l. 66,66
RUMAN Srl 75
Japani KONE Japan Co. Ltd. 100 100
Latvia SIA KONE Lifti Latvija 100 19
Liettua UAB Elektros Pavara ir Ko 100
UAB Unikali ideja 100
Luxemburg KONE Luxembourg S.a.r.l. 100
Lumico S.a.r.l. 100
Malesia KONE Sdn. Bhd. 100
Fein Blanking Sdn. Bhd. 100
Fuji Lift & Escalator Manufacturing Sdn. Bhd. 100
Fuji Lift & Escalator Sdn. Bhd. 100
Premier Elevators Sdn. Bhd. 100 100
Meksiko KONE Industrial S.A de C.V. 100
KONE Industrial Servicios S.A de C.V. 100
KONE Mexico S.A. de C.V. 100 0,00
Alankomaat Borga Bijstede Gevelonderhoudinstallaties B.V. 100
Hissi B.V. 100
Hopmann Liften Nederland B.V. 100
KoMont Investment B.V. 100
KONE B.V. 100
KONE Nederland Holding B.V. 100
KONE Deursystemen B.V. 100
Kone Finance Holding B.V. 100
KONE Holland B.V. 100 53,20
KONE Liften B.V. 100
Kone Shared Services Centre B.V. 100
KONE TELC Industries B.V. 70
LTF Liften B.V. 100
Waldoor B.V. 100
Norja KONE Aksjeselskap 100
KONE Rulletrapper AS 100
Panama Indusmar S.A. 100 100
Filippiinit KPI Elevators, Inc. 100
Puola KONE Sp.z o.o. 100
KONE Zachod Sp. z o.o. 100
KONE Dzwigi I Chodniki Ruchome Sp. z.o.o 100
Omistusosuus %
Maa Yhtiö Konserni Emoyhtiö
Waldoor Polska Sp.z.o.o 100
Portugali KONE Funchalift, Lda. 100
KONE Portugal- Elevadores Lda. 100 1
VTP-Tractores S.A. 99,28 0,71
Romania KONE Ascensorul 100
Venäjä OOO "EKOLIFT" 100
OOO KONE Lifts 100 100
OOO Lift RSU-5 100
OOO KONE Lift St. Petersburg 100
ZAO KONE Lifts St. Petersburg 100 100
ZAO KONE Lifts Moscow 100 100
Singapore KONE Pte Ltd. 100
Slovakia KONE s.r.o. 100
KONE SSC s.r.o. 100 100
Slovenia KONE d.o.o. 100
Etelä-Afrikka KONE Elevators South Africa (Pty) Ltd. 100
Etelä-Korea KONE Elevators Korea Co., Ltd 100
Espanja KONE Elevadores, S.A. 100 0,02
Rigonza S.A. 75
Serviparking S.L. 100
Ascensores Mover 100
Ascensores Tecas 100
Ruotsi Cajax AB 100
Hissjouren Ekmans AB 100
KONE AB 100
KONE Door AB 100
KONE Invest AB 100 100
KONE Rulltrappor AB 100
Motala Hissar AB 100
Wasa Hissvård AB 100
KONE Scandinavia AB 100
Sveitsi KONE (Schweiz) AG 100
Taiwan Ben Fung Elevators Taiwan Ltd. 100
KONE Elevators Taiwan Co., Ltd 100
Thaimaa Thai Elevators & Escalators Ltd 100
KONE Thai Lift Public Company Limited 91,46
Turkki KONE Asansör Sanayi ve Ticaret A.S. 100
Ukraina KONE Lifts LLC 100
Iso-Britannia Bennie Lifts Limited 100
Biddle Holdings Ltd. 100
Cable Lift Installations Ltd. 100
Crown Lifts Ltd. 100
KONE Bolton Brady Limited 100
KONE Escalators Limited 100
KONE Lifts Limited 100
KONE (NI) Limited 100
KONE Pension Trustees Ltd. 100
KONE plc 100 100
Konematic Holdings Ltd. 100
Konematic Limited 100
Konepart Ltd. 100
O & K Escalators Ltd. 100
The UK Lift Company Ltd 100
UK Lift Ltd 100
Waldoor (UK) Ltd. 100
Yhdysvallat ENOK Electrical Company, LLC 100
KONE Holdings, Inc. 100
KONE Inc. 100
KREM Inc. 100
Konematic Inc. 100
Marine Elevators LLC 100
Omistusosuus %
Maa Yhtiö Konserni Emoyhtiö
Andorra KONE Ascensors i Escales, S.A. 33
Kiina Giant Kone Elevator Co., Ltd 40 40
Shan On Engineering Company Limited 30
Kunshan Vataple-Kone Escalator Equipment Co., Ltd. 49
Egypti Marryat & Scott Egypt - S.A.E. 49 49
Viro Koiko Kinnisvara OÜ 25,70 25,70
Malesia KONE Elevator (M) Sdn. Bhd. 49 49
Filippiinit Elevators Philippines Construction, Inc. 40
Qatar KONE Elevators Qatar LLC 49 49
Saudi-Arabia KONE Areeco Limited 40 10
Thaimaa Thai Elevators Holding Ltd 49
Arabiemiirikuntien liitto KONE (Middle East) LLC 49 49

Osakkuusyhtiöt, 31.12.2008

Luettelo emoyhtiön kirjanpitokirjoista ja käytetyimmistä tositelajeista sekä säilytystavoista

Tasekirja paperimuodossa
Päiväkirja sähköisessä muodossa
Pääkirja sähköisessä muodossa
Reskontraerittelyt sähköisessä ja paperimuodossa
Laina- ja talletusrekisteri sähköisessä ja paperimuodossa
Myyntilaskut tositelaji RV sähköisessä muodossa
Ostolaskut tositelaji RE CD:nä ja sähköisessä muodossa
Muistiotositteet tositelaji Y3 paperitositteina ja sähköisessä muodossa
Käyttöomaisuustositteet tositelaji AA paperitositteina ja sähköisessä muodossa
Jaksotuskirjaukset tositelaji SA paperitositteina ja sähköisessä muodossa
Pankkitapahtumat tositelaji SB paperitositteina ja sähköisessä muodossa
Käteiskassatapahtumat tositelaji SK paperitositteina ja sähköisessä muodossa
Matkalaskutapahtumat tositelaji ZH paperitositteina ja sähköisessä muodossa
Palkkatapahtumat tositelaji Z9 sähköisessä muodossa
Rahoitustapahtumat tositelaji TR paperitositteina ja sähköisessä muodossa
Korjaukset ja peruutukset tositelaji AB sähköisessä muodossa

Täydellinen luettelo tositelajeista löytyy tase-erittelymapista.

Hallinnointiperiaatteet

KONEen yleiset hallinnointiperiaatteet

KONEen eri johtoelinten tehtävät ja velvollisuudet määräytyvät Suomen lain ja KONEen hallinnointiperiaatteiden mukaisesti. KONE noudattaa toiminnassaan Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n 22. lokakuuta 2008 julkistamaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia, lukuun ottamatta suosituksia 26 (Tarkastusvaliokunnan jäsenten riippumattomuus), 29 (Nimitysvaliokunnan jäsenet ja jäsenten valinta) ja 32 (Palkitsemisvaliokunnan jäsenet). Suosituksista poikkeamisen syynä on yhtiön omistusrakenne. Yhtiön pääomistaja Antti Herlin hallitsee 62 prosenttia yhtiön äänivallasta ja 21 prosenttia yhtiön osakkeista. Omistamiseen liittyy yrittäjäriski, minkä johdosta on perusteltua, että pääomistaja toimii hallituksen ja sen valiokuntien puheenjohtajana ja valvoo näin yhtiön osakkeenomistajien etua.

KONEen ylintä päätösvaltaa käyttävät hallintoelimet ovat emoyhtiö KONE Oyj:n yhtiökokous ja hallitus, hallituksen päätoiminen puheenjohtaja sekä toimitusjohtaja. Yhtiökokouksessa osakkeenomistajat vahvistavat vuosittain yhtiön tilinpäätöksen, päättävät voitonjaosta sekä hallituksen jäsenten ja tilintarkastajan valitsemisesta ja näiden palkkioista.

KONE Oyj:n yhtiökokouksen kutsuu koolle yhtiön hallitus. Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön varsinainen yhtiökokous on pidettävä vuosittain hallituksen määräämänä päivänä kolmen kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.

Hallitus

Tehtävät ja vastuu

Hallituksen tehtävät ja vastuu määräytyvät ensisijaisesti yhtiöjärjestyksen ja Suomen osakeyhtiölain mukaisesti. Hallituksen tehtäviin kuuluvat:

  • strategisten suuntaviivojen ja riskienhallinnan periaatteiden hyväksyminen ja vahvistaminen
  • vuotuisten budjettien ja toimintasuunnitelmien vahvistaminen
  • hallituksen päätoimisen puheenjohtajan ja toimitusjohtajan (pääjohtajan) nimittäminen ja heidän palvelussuhteidensa ehdoista päättäminen
  • yhtiörakenteesta päättäminen
  • merkittävistä yrityskaupoista ja investoinneista päättäminen

Hallituksella on toimintaansa varten laadittu työjärjestys, joka määrittelee hallituksen, sen puheenjohtajan ja valiokuntien tehtävät. Hallitus kokoontuu säännöllisesti kuusi kertaa vuodessa ja lisäksi tarpeen mukaan. Hallitus arvioi toimintaansa ja työskentelytapojaan kerran vuodessa.

Jäsenet

Yhtiökokous valitsee KONE Oyj:n hallitukseen yhtiöjärjestyksen mukaan 5–8 varsinaista jäsentä sekä enintään kolme varajäsentä vuodeksi kerrallaan. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallituksen jäsenten valinnassa kiinnitetään huomiota jäsenten monipuoliseen ja toisiaan täydentävään kokemukseen, osaamiseen ja näkemykseen sekä KONEen omilta että myös muilta toimialoilta.

Valiokunnat

Hallituksessa toimii kaksi sen jäsenistä koostuvaa valiokuntaa, tarkastusvaliokunta ja nimitys- ja palkitsemisvaliokunta. Hallitus on vahvistanut valiokunnille työjärjestykset. Valiokuntien sihteerinä toimii hallituksen sihteeri.

Tarkastusvaliokunta seuraa konsernin taloudellista tilannetta ja valvoo tilinpäätösten ja osavuosikatsausten raportointia.

Valiokunta arvioi sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan riittävyyttä ja asianmukaisuutta sekä lakien ja määräysten noudattamista ja käsittelee sisäisen tarkastuksen suunnitelmat ja raportit. Sisäisen tarkastuksen johtaja raportoi valiokunnalle sisäisen tarkastuksen tuloksista. Tarkastusvaliokunta arvioi konserniyhtiöiden tilintarkastuksen ja sen järjestelyiden asianmukaisuutta ja tilintarkastuspalveluja sekä käsittelee tilintarkastajien raportit. Valiokunta myös tekee yhtiökokoukselle ehdotuksen yhtiölle valittavista tilintarkastajista.

Nimitys- ja palkitsemisvaliokunta valmistelee yhtiökokoukselle tehtäviä esityksiä hallituksen jäsenten valinnasta ja heidän palkitsemisestaan sekä päättää konsernin ylimmän johdon nimitys- ja palkkausasioista ja palkitsemisjärjestelmistä.

Operatiivinen johto

Hallituksen päätoiminen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja (pääjohtaja)

KONE Oyj:n hallitus nimittää hallituksen päätoimisen puheenjohtajan ja toimitusjohtajan. Hallitus päättää päätoimisen puheenjohtajan ja toimitusjohtajan palvelussuhteiden ehdoista, jotka on määritelty kirjallisissa johtajasopimuksissa. Hallituksen puheenjohtaja valmistelee hallituksessa päätettävät asiat toimitusjohtajan ja esikuntansa kanssa. Hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja vastaavat hallituksen asettamien tavoitteiden, suunnitelmien, linjausten ja päämäärien toteutumisesta KONE-konsernissa. Lisäksi toimitusjohtajan tehtävänä on vastata liiketoiminnan operatiivisesta johtamisesta KONE Oyj:n hallituksen hyväksymien strategisten suunnitelmien, budjettien, toimintasuunnitelmien sekä ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohtaja esittelee hallitukselle liiketoimintaa koskevia asioita ja vastaa hallituksen päätösten toimeenpanosta.

Johtokunta

Johtokunta tukee toimitusjohtajaa yhtiön strategian toteuttamisessa. Johtokunta seuraa liiketoiminnan kehitystä, käynnistää toimia ja määrittelee toimintaperiaatteet ja menettelytavat hallituksen ja toimitusjohtajan antamien suuntaviivojen mukaisesti. Johtokunta kokoontuu säännöllisesti kuukausittain sekä tarpeen mukaan.

Valvontajärjestelmät

KONE Oyj:n hallitus on vahvistanut konsernissa noudatettavat sisäisen valvonnan, riskienhallinnan ja sisäisen tarkastuksen periaatteet.

Sisäinen valvonta

Sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa, että konsernin toiminta on tehokasta ja tuloksellista, liiketoimintariskien hallinta riittävää ja asianmukaista ja tuotettava informaatio luotettavaa. Valvontajärjestelmän avulla myös valvotaan määriteltyjen toimintaperiaatteiden ja annettujen ohjeiden noudattamista.

Hallituksen tarkastusvaliokunta tarkastelee sisäisen valvonnan toimivuutta. Yhtiöllä on operatiivisesta johdosta erillään oleva sisäinen tarkastus, jonka johtaja on hallituksen puheenjohtajan alainen. Sisäinen tarkastus vastaa sisäisen valvonnan ja liiketoimintariskien hallinnan tarkastuksesta ja raportoi työnsä tulokset tarkastusvaliokunnalle.

Riskienhallinta

Riskienhallinnan tavoitteena on havaita, analysoida ja pyrkiä hallitsemaan toimintaan liittyviä mahdollisia uhkia ja riskejä. Tiettyjen riskien osalta periaatteet ja riskienhallinnan keskeisin sisältö on määritelty konsernitason toimintaperiaatteissa ja ohjeissa. Näiden riskien seuranta, koordinointi ja hoito toteutuvat konsernitasolla, mutta jokainen yksikkö vastaa oman toimintansa riskienhallinnan toteuttamisesta. Ylin johto identifioi ja arvioi strategisia ja toiminnallisia riskejä säännöllisesti. Osana vahinkoriskien hallintaa ovat konsernin kattavat vakuutussuojat.

Tilintarkastus

Lakisääteisen tilintarkastuksen tehtävänä on todentaa, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot konsernin toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta.

Lisäksi tilintarkastus käsittää yhtiön kirjanpidon ja hallinnon tarkastuksen. Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiössä on vähintään yksi ja enintään kolme tilintarkastajaa. Tilintarkastajan tulee olla Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö. Tilintarkastaja valitaan vuosittain varsinaisessa yhtiökokouksessa toimikaudeksi, joka päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.

Sisäpiiri

KONE-konsernissa on voimassa Helsingin Pörssin sisäpiiriohje, jota on täydennetty yhtiön hallituksen hyväksymällä sisäisellä sisäpiiriohjeella. Yhtiö pitää julkista ja yrityskohtaista sisäpiirirekisteriään Suomen Arvopaperikeskus Oy:n SIRE-järjestelmässä. KONEen julkiseen sisäpiiriin kuuluvat arvopaperimarkkinalain mukaisesti asemansa perusteella hallituksen jäsenet, hallituksen varajäsen, toimitusjohtaja ja tilintarkastajat. Näiden lisäksi julkiseen sisäpiiriin kuu-

Lisätietoa

  • • Merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät, hallituksen toimintakertomus, s. 4
  • • Pääoman ja riskien hallinnan periaatteet, s. 62
  • • Rahoitusriskien hallinta, liitetieto 2, s. 15

luvat yhtiön määritteleminä johtokunnan jäsenet. Julkisten sisäpiiriläisten lisäksi KONEen pysyviin sisäpiiriläisiin kuuluvat yhtiön määrittelemät yrityskohtaiset sisäpiiriläiset, jotka työtehtäviensä vuoksi saavat säännöllisesti sisäpiirin tietoa. Pysyvät sisäpiiriläiset saavat käydä kauppaa KONEen osakkeilla ja niihin oikeuttavilla arvopapereilla kuuden viikon ajan osavuosikatsausten ja tilinpäätöstiedotteiden julkistamisen jälkeen. Yhtiö pitää tarvittaessa myös hankekohtaista sisäpiirirekisteriä, johon merkityt henkilöt eivät saa käydä kauppaa yhtiön arvopapereilla hankkeen voimassaoloaikana.

KONEen sisäpiirivastaavana toimii yhtiön hallituksen sihteeri.

Hallinnointi vuonna 2008

Yhtiökokous

Varsinainen yhtiökokous pidettiin 25. helmikuuta 2008 Helsingissä.

Hallitus ja valiokunnat

Yhtiökokous valitsi KONEn hallitukseen seitsemän jäsentä ja yhden varajäsenen. Yhtiön hallituksen päätoimisena puheenjohtajana toimii Antti Herlin, varapuheenjohtajana Sirkka Hämäläinen-Lindfors ja jäseninä Matti Alahuhta, Reino Hanhinen, Sirpa Pietikäinen, Masayuki Shimono ja Iiro Viinanen. Hallituksen varajäsenenä toimii Jussi Herlin.

Jäsenistä Sirkka Hämäläinen-Lindfors, Reino Hanhinen, Sirpa Pietikäinen ja Iiro Viinanen ovat yhtiöstä riippumattomia. Antti Herliniä ja Jussi Herliniä lukuun ottamatta muut hallituksen jäsenet ovat riippumattomia yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista.

Vuonna 2008 hallitus kokoontui seitsemän kertaa. Jäsenten keskimääräinen läsnäoloprosentti oli 93. Hallituksen sihteerinä toimii Jukka Ala-Mello.

Tarkastusvaliokunta

Hallituksen tarkastusvaliokunnan jäseninä toimivat Antti Herlin puheenjohtajana sekä hallituksen jäsenet Sirkka Hämäläinen-Lindfors ja Iiro Viinanen riippumattomina jäseninä. Vuonna 2008 tarkastusvaliokunta kokoontui kolme kertaa. Jäsenten keskimääräinen läsnäoloprosentti oli 100 %.

Sisäisen tarkastuksen johtajana toimii Urpo Paasovaara.

Nimitys- ja palkitsemisvaliokunta

Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan jäseninä toimivat Antti Herlin puheenjohtajana ja Reino Hanhinen ja Sirkka Hämäläinen-Lindfors riippumattomina jäseninä. Vuonna 2008 nimitys- ja palkitsemisvaliokunta kokoontui kolme kertaa. Jäsenten keskimääräinen läsnäoloprosentti oli 100 %.

Hallituksen palkkiot ja muut edut

KONE Oyj:n varsinainen yhtiökokous vahvisti helmikuussa 2008 seuraavat hallituksen jäsenten palkkiot:

Palkkio vuodessa, euroa

Hallituksen puheenjohtaja 54 000
Varapuheenjohtaja 42 000
Jäsen 30 000
Varajäsen 15 000

Lisäksi vahvistettiin hallituksen jäsenille maksettava 500 euron kokouspalkkio hallituksen ja valiokuntien kokouksista. Hallituksen jäsenten matkakulut ja päivärahat korvataan yhtiön matkustussäännön mukaisesti.

Hallituksen puheenjohtajan palkat ja muut edut

Hallituksen päätoimisen puheenjohtajan Antti Herlinin palkka muodostuu peruspalkasta ja hallituksen vuosittain päättämästä, konsernin tulokseen perustuvasta tulospalkkiosta. Tulospalkkion enimmäismäärä on 100 prosenttia vuosipalkasta. Antti Herlinin peruspalkka vuonna 2008 oli 468 488 euroa. Lisäksi hänelle on suoriteperusteisesti kertynyt 229 559 euroa bonusta vuodelta 2008 ja hänelle on maksettu työskentelystä hallituksen puheenjohtajana palkkioita 59 500 euroa. Antti Herlinin osake- ja optio-omistus selviää taulukosta sivulla 59.

Hallituksen päätoimisen puheenjohtajan eläkeikä ja eläke määräytyvät eläkelakien mukaisesti. Ennenaikaisesta eläkkeestä ei ole tehty erillistä sopimusta.

Toimitusjohtaja

KONE Oyj:n toimitusjohtajana (pääjohtajana) toimii Matti Alahuhta.

Toimitusjohtajan palkat ja muut edut

Toimitusjohtajan palkka muodostuu peruspalkasta ja hallituksen vuosittain päättämästä, konsernin tulokseen ja muihin avaintavoitteisiin perustuvasta tulospalkkiosta, jonka enimmäismäärä on 100 prosenttia vuosipalkasta.

Matti Alahuhdan peruspalkka vuonna 2008 oli 722 200 euroa. Lisäksi hänelle on suoriteperusteisesti kertynyt 594 371 euroa bonusta vuodelta 2008 ja hänelle on maksettu hallitustyöskentelystä palkkioita 32 500 euroa. Matti Alahuhdan osake- ja optio-omistus selviää taulukosta sivulla 59.

Alahuhta on mukana konsernin ylimmän johdon osakepohjaisessa kannustinjärjestelmässä. Kannustinjärjestelmän mukaan mahdollinen palkkio perustuu KONEen liikevaihdon ja liikevoiton kasvuun. Huhtikuussa 2008 suoritettu palkkio oli 1 803 946 euroa koostuen 36 000 KONEen B-sarjan osakkeesta ja rahapalkkiosta järjestelmästä aiheutuvien verojen ja veroluonteisten maksujen kattamiseksi. Vuodelta 2008 kertynyt ja huhtikuussa 2009 maksettava vuoden 2008 palkkio on vastaavasti yhteensä 21 600 KONEen B-sarjan osaketta lisättynä rahapalkkiolla järjestelmästä aiheutuvien verojen ja veroluonteisten maksujen kattamiseksi.

Alahuhdalla on sopimuksensa mukaan mahdollisuus jäädä eläkkeelle 60-vuotiaana, jolloin eläkepalkka on 60 prosenttia kuukauden keskipalkasta seitsemän viimeisen ansiovuoden perusteella laskettuna. Irtisanomistilanteessa hänellä on oikeus enintään kahdeksantoista kuukauden palkkaa vastaavaan korvaukseen, joka sisältää kuuden kuukauden irtisanomisajan palkan.

Johtokunta

KONEen johtokunnan muodostavat pääjohtaja Matti Alahuhdan lisäksi johtokunnan jäsenet Klaus Cawén, Pekka Kemppainen, Anne Korkiakoski (1.9.2008 alkaen), Ari Lehtoranta (3.11.2008 alkaen). Heikki Leppänen, Juho Malmberg, Eric Maziol, Peter de Neef, William Orchard (3.11.2008 saakka), Aimo Rajahalme, Vance Tang, Kerttu Tuomas ja Noud Veeger.

Johtokunnan palkat ja palkkiot

Johtokunnan jäsenten palkka muodostuu peruspalkasta sekä tulospalkkiosta, joka perustuu konsernin tulokseen ja henkilökohtaisten tavoitteiden saavuttamiseen. Tulospalkkion suuruudesta päättää nimitys- ja palkitsemisvaliokunta, kuitenkin niin, että tulospalkkio on enintään 50 prosenttia vuosipalkasta.

Johtokunnan jäsenten osake- ja optio-omistus selviää taulukosta sivulla 59.

Johtokunnan jäsenet ovat mukana ylimmän johdon osakepohjaisessa kannustinjärjestelmässä. Kannustinjärjestelmän perusteella johtokunnan jäsenille luovutettiin huhtikuussa 2008 yhteensä 158 400 KONEen B-sarjan osaketta sekä rahapalkkio, jonka määrä vastaa järjestelmästä johtokunnan jäsenille aiheutuvia veroja ja veroluonteisia maksuja. Vuodelta 2008 kertynyt ja huhtikuussa 2009 maksettava vuoden 2008 palkkio on vastaavasti yhteensä 103 680 KONEen B-sarjan osaketta sekä verojen ja veroluonteisten maksujen määräinen rahapalkkio. Johtokunnan jäsenillä ei ole sopimusta varhennetusta eläkeiästä. Irtisanomiskorvaus on enintään viidentoista kuukauden palkkaa vastaava korvaus, joka sisältää kuuden kuukauden irtisanomisajan palkan.

Tilintarkastus

KONEen tilintarkastajina toimivat KHT Heikki Lassila ja KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy. Pricewaterhouse-Coopers-ketjun yhtiöille vuodelta 2008 maksetut tilintarkastuspalkkiot olivat 2,1 miljoonaa euroa ja muista asiantuntijapalveluista maksetut palkkiot 1,8 miljoonaa euroa.

Sisäpiiri

KONEen julkiseen sisäpiiriin 31. joulukuuta 2008 kuuluneiden henkilöiden omistukset ja niissä tilikaudella tapahtuneet muutokset selviävät taulukosta sivulla 59.

KONE Oyj:n julkisten sisäpiiriläisten osake- ja optio-omistus 31.12.2008 sekä omistuksissa tapahtuneet muutokset tilikaudella 1.1.–31.12.2008

A-sarjan B-sarjan 2005B
osake Muutos osake Muutos optio-oikeus Muutos
Alahuhta Matti 226 000 96 000 -5 000
Cawén Klaus 70 100 30 100 -2 200
De Neef Peter 52 400 18 400 1 000 -1 200
Hanhinen Reino 2 000
Herlin Antti 35 280 804 18 420 920 84 000 -7 000
Herlin Jussi 53 180
Hämäläinen-Lindfors Sirkka 1 000 200
Kemppainen Pekka 93 080 50 400 -5 800
Korkiakoski Anne 2 000 2 000
Lehtoranta Ari 700 700
Leppänen Heikki 40 800 16 800 -200
Malmberg Juho 32 240 14 400
Maziol Eric 105 200 14 400 1 000
Pietikäinen Sirpa 3 000 3 000
Rajahalme Aimo 18 400 4 400
Tang Vance 14 400 14 400
Tuomas Kerttu 53 600 21 600 350 -900
Veeger Noud 52 110 14 400

Muilla julkisilla sisäpiiriläisillä ei ollut osake- tai optio-omistuksia KONEessa 31.12.2008. William Orchard omisti 3.11.2008 40 358 KONEen B-sarjan osaketta. Omistuksiin on sisällytetty myös julkisten sisäpiiriläisten määräysvallassa olevien yhtiöiden omistamat osakkeet.

Lisätietoa

Säännöllisesti päivittyvä julkisten sisäpiiriläisten omistuksista kertova taulukko on nähtävissä osoitteessa www.kone.com

Lisätietoa

  • • Hallitus, s. 60
  • • Johtokunta, s. 61

Hallitus

Antti Herlin

Hallituksen puheenjohtaja.

s. 1956, kauppatieteiden tohtori h.c., taiteen tohtori h.c. Hallituksen jäsen vuodesta 1991.

Työskennellyt KONE Oyj:n hallituksen puheenjohtajana vuodesta 2003. Työskenteli aiemmin mm. KONE Oyj:n pääjohtajana 1996–2006 ja hallituksen varapuheenjohtajana 1996–2003. Keskeisiä luottamustoimia ovat hallituksen puheenjohtajuudet Security Trading Oy:ssä ja Holding Manutas Oy:ssä, hallintoneuvoston varapuheenjohtajuus Keskinäisessä Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisessa ja hallituksen jäsenyydet Teknologiateollisuus ry:ssä, YIT Oyj:ssä ja Solidium Oy:ssä.

Sirkka Hämäläinen-Lindfors

Hallituksen varapuheenjohtaja s. 1939, kauppatieteiden tohtori, kauppatieteiden tohtori h.c.

Hallituksen jäsen vuodesta 2004. Työskenteli aiemmin mm. Euroopan Keskuspankin johtokunnan jäsenenä 1998– 2003, Suomen Pankin johtokunnan puheenjohtajana ja pääjohtajana 1992– 1998 ja Suomen Pankin johtokunnan jäsenenä 1991–1992. Keskeisiä luottamustoimia ovat hallituksen puheenjohtajuus Suomen Kansallisoopperassa sekä hallituksen jäsenyydet Sanoma Oyj:ssä sekä Investor AB:ssa.

Matti Alahuhta

Pääjohtaja

s. 1952, tekniikan tohtori, tekniikan tohtori h.c.

KONE Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2003. KONE Oyj:n palveluksessa vuodesta 2005. KONE Oyj:n toimitusjohtaja vuodesta 2005 ja pääjohtaja vuodesta 2006. Työskenteli aiemmin mm. Nokia Oyj:n varatoimitusjohtajana 2004, Nokia Mobile Phonesin toimitusjohtajana 1998–2003 ja Nokia Telecommunications Oy:n toimitusjohtajana 1993–1998. Keskeisiä luottamustoimia ovat hallituksen puheenjohtajuus Aaltokorkeakoulusäätiössä, sekä hallituksen jäsenyydet BT Groupissa (British Telecom), UPM Kymmene Oyj:ssä sekä International Institute for Management Developmentissa (IMD, Sveitsi).

Reino Hanhinen

s. 1943, diplomi-insinööri, tekniikan tohtori h.c., vuorineuvos

Hallituksen jäsen vuodesta 2005. Työskenteli aiemmin mm. YIT-Yhtymä Oyj:n toimitusjohtajana 1987–2005 ja konsernijohtajana 2000–2005, Perusyhtymä Oy:n toimitusjohtajana 1986–1987, YIT Oy:n Yleisen Insinööritoimiston toimitusjohtajana 1985–1986 ja Oy PPTH-Norden Ab:n toimitusjohtajana 1976– 1985. Keskeisiä luottamustoimia ovat hallituksen puheenjohtajuus YIT Oyj:ssä ja hallituksen varapuheenjohtajuus Rautaruukki Oyj:ssä.

Sirpa Pietikäinen

s. 1959, kauppatieteiden maisteri Hallituksen jäsen vuodesta 2006. Työskennellyt Euroopan parlamentin jäsenenä vuodesta 2008 ja neuvotteluteorioiden luennoitsijana ja konsulttina vuodesta 1999. Työskenteli aiemmin kansanedustajana 1983–2003 ja ympäristöministerinä 1991–1995. Keskeisiä luottamustoimia ovat puheenjohtajuus Suomen YK-liitossa, varapuheenjohtajuus Reilun Kaupan edistämisyhdistyksessä ja hallituksen jäsenyys YK-liittojen maailman järjestössä (WFUNA).

Masayuki Shimono

s. 1947

Hallituksen jäsen vuodesta 2004. Työskennellyt Toshiba Corporationin ja Toshiba Elevator and Building Systems Corporationin hallituksen neuvonantajana vuodesta 2008. Työskenteli aiemmin Toshiba Elevator and Building Systems Corporationin toimitusjohtajana 2004–2008, Toshiba Elevator and Building Systems Corporationin varatoimitusjohtajana 2003–2004, Toshiba International Corporationin (USA) toimitusjohtajana 1999–2003, Toshiba Corporationin kansainvälisen liiketoimintayksikön varajohtajana 1996–1999, Toshiba International Corporationin (USA) varatoimitusjohtajana 1991–1996 ja Toshiba International (UK) Industial ja Instrumentation divisioonan varajohtajana 1980–1984.

Iiro Viinanen

s. 1944, diplomi-insinööri, ministeri Hallituksen jäsen vuodesta 1997. Työskenteli aiemmin mm. Pohjola-yhtiöiden pääjohtajana 1996–2000, valtiovarainministerinä 1991–1996 ja kansanedustajana 1983–1996. Keskeinen luottamustoimi on hallituksen jäsenyys Polttimo Yhtiöt Oy:ssä.

Jussi Herlin

s. 1984, kauppat. yo

Hallituksen varajäsen vuodesta 2007. Keskeinen luottamustoimi on hallituksen jäsenyys Security Trading Oy:ssä.

Jukka Ala-Mello

s. 1963, kauppatieteiden maisteri, KHT. Hallituksen sihteeri vuodesta 2006. Työskennellyt Security Trading Oy:n ja Holding Manutas Oy:n toimitusjohtajana vuodesta 2006. Työskenteli aiemmin PricewaterhouseCoopers Oy:ssä osakkaana 1995–2006, KHT-tilintarkastajana 1993–2006 ja tilintarkastajana 1987–1990 sekä Panostaja Oyj:ssä talouspäällikkönä 1990–1993. Keskeisiä luottamustoimia ovat hallituksen jäsenyydet Security Trading Oy:ssä, Holding Manutas Oy:ssä, Panostaja Oyj:ssä ja OWH-Yhtiöt Oy:ssä.

Säännöllisesti päivittyvä julkisten sisäpiiriläisten omistuksista kertova taulukko on nähtävissä osoitteessa www.kone.com.

Lisätietoa Hallinnointi, s. 56

Johtokunta

Matti Alahuhta

Pääjohtaja

s. 1952, tekniikan tohtori, tekniikan tohtori h.c. KONE Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2003. KONE Oyj:n palveluksessa vuodesta 2005. KONE Oyj:n toimitusjohtaja vuodesta 2005 ja pääjohtaja vuodesta 2006. Työskenteli aiemmin mm. Nokia Oyj:n varatoimitusjohtajana 2004, Nokia Mobile Phonesin toimitusjohtajana 1998–2003 ja Nokia Telecommunications Oy:n toimitusjohtajana 1993–1998. Keskeisiä luottamustoimia ovat hallituksen puheenjohtajuus Aaltokorkeakoulusäätiössä, sekä hallituksen jäsenyydet BT Groupissa (British Telecom), UPM Kymmene Oyj:ssä sekä International Institute for Management Developmentissa (IMD, Sveitsi).

Klaus Cawén

Yritysjärjestelyt ja strategiset allianssit, Venäjä, lakiasiat

s. 1957, oikeustieteen kandidaatti, LL.M. KONE Oyj:n johtokunnan jäsen vuodesta 1991. KONE Oyj:n palveluksessa vuodesta 1983. Työskenteli aiemmin mm. KONE Oyj:n lakiasiainjohtajana 1991–2001. Keskeisiä luottamustoimia ovat hallituksen jäsenyydet Oy Karl Fazer Ab:ssa, Sponda Oyj:ssä, Glaston Oyj Abp:ssa ja Toshiba Elevator and Building Systems Corporationissa (Japani).

Pekka Kemppainen

Aasia ja Tyynenmeren alue

s. 1954, tekniikan lisensiaatti. KONE Oyj:n johtokunnan jäsen vuodesta 2005. KONE Oyj:n palveluksessa vuodesta 1984. Työskennellyt aikaisemmin mm. KONE Oyj:n uusien hissien ja liukuportaiden johtajana 2001–2004, uusien hissien ja teknologian johtajana 1995–2001 ja tutkimuskeskuksen johtajana 1990–1994. Keskeisiä tämänhetkisiä luottamustoimia ovat hallituksen jäsenyydet Etteplan Design Centerissä ja Toshiba Elevator and Building System Corporationissa (Japani).

Anne Korkiakoski

Markkinointi ja viestintä

s. 1964, kauppatieteiden maisteri. KONE Oyj:n johtokunnan jäseneksi ja palvelukseen 1.9.2008 alkaen. Työskenteli aiemmin mm. Elisa Oyj:n viestintäjohtajana 2007–2008, Euro RSCG Worldwide:n pohjoismaiden toimitusjohtajana 2003–2006, Euro RSCG Oy:n toimitusjohtajana 1992–2006 ja Rubinstein Consultingin markkinointiviestinnän konsulttina 1989–1992.

Ari Lehtoranta

Suurprojektit

s.1963, sähkötekniikan diplomiinsinööri. KONE Oyj:n johtokunnan jäseneksi ja palvelukseen 3.11.2008 alkaen. Työskenteli aiemmin mm. Nokia Siemens Networksin/Nokia Networksin Radio Access-liiketoiminnan vastaavana johtajana 2005–2008, Nokia Oyj:n operatiivisen henkilöstöhallinnon johtajana 2003–2005 sekä Nokia Networksin Broadband Division- yksikön, Systems Integration-yksikön ja asiakaspalveluiden (Euroopan alue) johtajana. Lisäksi hän on työskennellyt Nokia Telecommunicationsissa Italian maajohtajana sekä lukuisissa muissa tehtävissä 1985– 2003.

Heikki Leppänen

Uudet hissit ja liukuportaat

s. 1957, tekniikan lisensiaatti. KONE Oyj:n johtokunnan jäsen vuodesta 2005. KONE Oyj:n palveluksessa vuodesta 1982. Työskenteli aiemmin mm. KONE Oyj:n teknologiajohtajana 2004–2005 ja globaalin tutkimus- ja tuotekehityksen johtajana 2000–2004. Keskeinen luottamustoimi: puheenjohtajuus FIMECC Oy:ssä ja KONE TELC Industries Co Ltd:ssä.

Juho Malmberg

Kehitysjohtaja

s. 1962, diplomi-insinööri. KONE Oyj:n johtokunnan jäsen vuodesta 2006. KONE Oyj:n palveluksessa vuodesta 2006. Työskenteli aiemmin mm. Accenturen Suomen maayhtiön toimitusjohtajana 2002–2005, Pohjoismaiden ulkoistusjohtajana 2005, Suomen maayhtiön varatoimitusjohtajana 1999–2002 ja teknologiajohtajana 1992–1999. Keskeinen luottamustoimi on hallituksen jäsenyys F-Secure Oyj:ssä.

Eric Maziol

Länsi- ja Etelä-Eurooppa

s. 1949, kauppatieteiden maisteri. KONE Oyj:n johtokunnan jäsen vuodesta 2005. KONE Oyj:n palveluksessa vuodesta 1974. Työskenteli aiemmin mm. KONE Oyj:n Länsi- ja Etelä-Euroopan aluejohtajana 2000–2005, KONE Oyj:n Ranskan tytäryhtiön toimitusjohtajana 1996–2000 ja vastasi KONE Oyj:n markkinoinnista ja kenttätoiminnoista 1991–1996.

Peter de Neef Palvelut

s. 1960, M.Sc (Organisaatiopsykologia). KONE Oyj:n johtokunnan jäsen vuodesta 2005. KONE Oyj:n palveluksessa vuodesta 1997. Työskenteli aiemmin mm. KONE Oyj:n Alankomaiden tytäryhtiön toimitusjohtajana 2003–2005, huolto- ja modernisointiliiketoiminnan johtajana 1999–2003 sekä tietojärjestelmien ja logistiikan päällikkönä 1997– 1999.

William Orchard

Suurprojektit

s. 1947, B.Sc. (Tuotantotalous)

KONE Oyj:n johtokunnan jäsen vuodesta 2001 marraskuuhun 2008 saakka. KONE Oyj:n palveluksessa vuodesta 1988. Työskenteli aiemmin mm. KONE Oyj:n huolto- ja modernisointiliiketoiminnan johtajana 2001–2004 ja KONE Plc:n (Englanti) toimitusjohtajana 1991–2001. Keskeisiä luottamustoimia ovat hallituksen jäsenyys European Elevator Associationissa (EEA) ja toimitusjohtajuus European Lift Associationissa (ELA).

Aimo Rajahalme

Talous ja rahoitus

s. 1949, kauppatieteiden maisteri. KONE Oyj:n johtokunnan jäsen vuodesta 1991. KONE Oyj:n palveluksessa vuodesta 1973. KONE Oyj:n talousjohtaja vuodesta 1991. Keskeinen luottamustoimi on hallituksen varapuheenjohtajuus Uponor Oyj:ssä.

Vance Tang

Pohjois-Amerikka

s. 1967, MBA (Liiketalous). KONE Oyj:n johtokunnan jäsen 19.2.2007 alkaen. KONE Oyj:n palveluksessa vuodesta 2007. Työskenteli aiemmin johtotehtävissä Honeywellin Automaatio-yksikön Building Control Solutions -liiketoiminnassa 2004–2006, Trane-yhtiön Controls and Contracting -yksikön johtajana 2002–2004, Trane Asset Management Services -yksikön johtajana 1999–2002 ja useissa muissa Trane-yhtiön yksiköissä johtotehtävissä 1990–1998. Keskeinen luottamustoimi on hallituksen jäsenyys The National Elevator Industry Inc:ssä (NEII).

Kerttu Tuomas

Henkilöstö

s. 1957, kauppatieteiden kandidaatti. KONE Oyj:n johtokunnan jäsen vuodesta 2002. KONE Oyj:n palveluksessa vuodesta 2002. Työskennellyt aikaisemmin mm. Elcoteq Network Oyj:n henkilöstöjohtajana 2000–2002, Masterfoods Oy:n (Mars) henkilöstöpäällikkönä 1994–1999. Keskeinen luottamustoimi on hallituksen jäsenyys Johtamistaidon Opistossa (JTO).

Noud Veeger

Keski- ja Pohjois-Eurooppa

s. 1961, kauppatieteiden maisteri. KONE Oyj:n johtokunnan jäsen vuodesta 2004. KONE Oyj:n palveluksessa vuodesta 1999. Työskenteli aiemmin mm. KONE Plc:n (Englanti) toimitusjohtajana 2002–2004, KONEen Alankomaiden tytäryhtiön uusien hissien ja liukuportaiden johtajana 1999–2002, OTRA Netherlandsin johtajana 1996–1998 ja HCI Central American toimitusjohtajana 1993–1996.

Pääoman- ja riskienhallinta

KONE-konsernin pääoman- ja riskienhallinnan perimmäisenä tarkoituksena on osaltaan luoda arvoa osakkeenomistajille ja varmistaa toiminnan jatkuvuus. Tämän päämäärän saavuttamiseksi KONE noudattaa seuraavia periaatteita pääomaresurssiensa ja pääoma-asemansa sekä liiketoimintaansa kohdistuvien riskien hallinnassa.

Pääomanhallinta

Pääoman hallinnan perusperiaate on säilyttää vahva taloudellinen asema ja varmistaa, että konsernin rahoitustarpeet voidaan tarvittaessa täyttää kustannustehokkaasti. KONE haluaa näin ylläpitää valmiutta käyttää hyväksi huomattavia arvoa luovia liiketoimintamahdollisuuksia silloin, kun sellaisia ilmenee.

KONEen oleellinen rahoituksen lähde on sen operatiivisesta toiminnasta tuleva kassavirta. Konsernin Treasury-toiminto hoitaa rahavaroja ja ulkoista rahoitusta keskitetysti hallituksen hyväksymän konsernin Treasurypolitiikan mukaisesti.

KONEen liiketoimintaan sitoutunut pääoma koostuu nettokäyttöpääomasta ja käyttöomaisuudesta, jotka on rahoitettu omalla pääomalla ja nettovelalla alla olevan taulukon näyttämällä tavalla. KONEen liiketoimintamalli ja -prosessit mahdollistavat sen, että nettokäyttöpääoma ei sido pääomaa ja käyttöomaisuuden määrä on suhteellisen alhainen.

KONE seuraa ja ennakoi rahoitusasemaansa eri mittareiden kuten omavaraisuusasteen ja velkaantumisasteen sekä niiden komponenttien avulla varmistaakseen kohtuuhintaisen ulkoisen rahoituksen saatavuuden. KONE ei ole hankkinut luottoluokitusta.

Osakkeen arvon kasvu ja osinkojen tuotto muodostavat osakkeenomistajalle koituvan kokonaistuoton. Osakkeen arvon kasvuun vaikuttaa myös omien osakkeiden hankinta. KONEen toimintafilosofiana on tarkastella näitä komponentteja yhdessä, mistä johtuen KONEella ei ole erikseen määriteltyä osinkopolitiikkaa. Myöskään pääomarakenteelle ei ole määritelty mitään tiettyä tavoitetta.

Tämä tarkoittaa, että nettovelan määrä ja velkaantumisaste voivat olla tietyllä ajanjaksolla erittäin pieniä, jopa negatiivisia. Nykyisessä heikossa taloustilanteessa velattomuus on merkittävä vahvuustekijä. Lyhytaikaisia varoja sijoitetaan vain korkean luottokelpoisuuden omaaviin vastapuoliin. Kyseiset kriteerit täyttävistä, määrältään rajallisista vastapuolista pidetään konsernin Treasury-toiminnon hyväksymää luetteloa. Toisaalta arvoa luovat liiketoimintamahdollisuudet voivat johtaa suuriin investointeihin, jolloin lainakapasiteettia otetaan käyttöön ja velkaantumisaste saattaa pysyä suurena jonkin aikaa. Pitkän aikavälin rahoitus on taattu olemassa olevilla lainasopimuksilla.

Nämä periaatteet tarkoittavat myös, että vuosittaisten osinkojen määrä päätetään yleisten liiketoimintanäkymien ja -mahdollisuuksien sekä kulloisenkin pääomarakenteen ja siinä ennakoitavien muutosten perusteella.*)

KONE varmistaa pääomaresurssiensa tehokkaan käytön mittaamalla ja tarkkailemalla taloudellista tulostaan, josta on vähennetty liiketoimintaan sitoutuneen pääoman kustannus. Pääoman kustannus on painotettu keskiarvo velan ja oman pääoman kustannuksista eli WACC (weighted average cost of capital). KONE arvioi WACCin vuosittain arvioidun oman pääoman tuottovaatimuksen ja velan kustannuksen sekä budjetoidun velkaantumisasteen perusteella ja ottaa arvioinnissa huomioon myös eri valuuttojen korkotasot.

Pääoman kustannusta käytetään myös vertailutasona arvioitaessa uusien hankintojen arvonluomispotentiaalia sekä merkittäviä pääomamenoja ja sijoituksia. Arvostusmalleina käytetään takaisinmaksuaikaa ja diskontattujen kassavirtojen menetelmää.

Riskienhallinta

KONEen liiketoiminnot ovat alttiita riskeille, jotka voivat johtua KONEen liiketoimintaympäristössä tapahtuvista muutoksista tai operatiivisesta toiminnasta aiheutuvista tapahtumista. Toimintaa suunnitellessaan KONE arvioi jatkuvasti liiketoimintaratkaisujensa riskejä ja mahdollisuuksia rajoittaakseen tarpeetonta, tai liiallista riskinottoa. KONEen riskienhallintaprosessissa yhtiön liiketoimintatavoitteiden saavuttamista mahdollisesti uhkaavat riskit tunnistetaan ja arvioidaan niiden todennäköisyyksien sekä mahdollisten

Me 2008 2007 2006
Liiketoimintaan sitoutunut pääoma:
Liikearvo ja osakkeet 790,4 708,5 686,9
Muu käyttöomaisuus 1) 263,6 254,2 276,1
Nettokäyttöpääoma -76,4 -121,8 -139,5
Liiketoimintaan sitoutunut pääoma yhteensä 977,6 840,9 823,5
Pääoma:
Oma pääoma 1 035,9 749,2 698,6
Nettovelka -58,3 91,7 124,9
Pääoma yhteensä 977,6 840,9 823,5
Velkaantumisaste -5,6 12,2 17,9
Omavaraisuusaste 39,0 31,7 30,5

1) Aineelliset hyödykkeet, hankitut huoltosopimukset ja muut aineettomat hyödykkeet.

*) Vuosina 2006–2008 osinkojen osuus tuloksesta on ollut 39,2 %–90,3 % B-sarjan osakkeelle (hallituksen ehdotus 2008).

vaikutusten perusteella. KONEen hallitus käy KONEen riskiportfolion läpi määräajoin konsernin johtokunnan arvion pohjalta. KONEen riskienhallintatoiminto vastaa riskienhallintaprosessin kehittämisestä ja ohjaamisesta sekä globaalien vakuutusohjelmien hallinnoinnista.

Liiketoimintaan kohdistuvat riskit

Taloudellisen kasvun hidastuminen maailmanlaajuisesti voi vaikuttaa KONEen uusien laitteiden tilausten vähentymiseen, jo sovittujen toimitusten peruuntumiseen tai projektien aloitusten viivästymiseen. Merkittävä osuus KONEen liikevaihdosta muodostuu huoltoliiketoiminnasta, joka on vähemmän altis taloudellisen laskusuhdanteen vaikutuksille. Taloudellinen laskusuhdanne voi vaikuttaa KONEen asiakkaiden maksukykyyn ja -aikatauluun ja johtaa luottotappioihin. Luottoriskejä pyritään hallitsemaan ennakkomaksuilla ja asiakkaiden maksukyvyn aktiivisella seurannalla.

Maailmanlaajuisena konsernina KONE on altis ulkomaisten valuuttakurssien heilahteluille. Konsernin Treasury-toiminto hoitaa keskitetysti valuutta- ja muita rahoitusriskejä hallituksen hyväksymien periaatteiden mukaisesti. KONEen tytäryhtiöitä mitataan ja johdetaan niiden paikallisissa valuutoissa. Valuuttakurssien heilahtelujen päävaikutus näkyy KONEen konsernitilinpäätöksessä, jossa ulkomaisten tytäryhtiöiden tulokset muunnetaan konsernin raportointivaluuttaan, euroon.

Merkittävä osa KONEen uusien laitteiden myynnistä muodostuu projekteista, joissa KONE toimii suurten ja innovatiivista teknologiaa hyödyntävien rakennushankkeiden alihankkijana. KONEen projektinhallintaorganisaatio toimii tällöin yhteistyössä rakennuskohteen muun projektiorganisaation kanssa. Pitkät alihankintaketjut, komponenttien korkea teknologia ja teknisesti vaativat asennus- sekä huoltoprosessit voivat vaikeuttaa projekteille asetettujen laatu-, kustannustai aikataulutavoitteiden saavuttamista. Projektiriskejä pyritään hallitsemaan yhteisillä projektinhallintatyökaluilla.

Kaikissa teknisissä laitteissa voi ilmetä toiminta- tai muita häiriöitä. KONEen valmistamissa laitteistoissa ilmenevät toiminta- tai muut häiriöt voivat vaikuttaa KONEen maineeseen laadukkaiden hissien, liukuportaiden ja ovijärjestelmien toimittajana. Tuotteiden korkea laatu pyritään varmistamaan standardoiduilla ja kontrolloiduilla valmistus-, asennus- ja huoltoprosesseilla.

KONE analysoi järjestelmällisesti tuotteisiinsa ja niiden asennukseen sekä huoltoon liittyviä riskejä osana tuotekehitysprosessia ja tuotteiden muutosten hallintaa. KONEen omien asennus- ja huoltoprosessien sekä KONEen alihankkijoiden toimittamien komponenttien ja palveluiden laatua valvotaan ja tarkastetaan aktiivisesti. Olennaisimmilla valmistus-, asennusja huoltoprosesseilla on ISO 9001 -sertifiointi. Joitakin KONEen valmistamista ja asentamista tuotteista huolletaan asennuksen jälkeen kolmansien osapuolten toimesta.

KONEen liiketoiminnot ovat riippuvaisia hankintakanavien, tuotantolaitosten, logistiikkaprosessien ja käytettävien IT-järjestelmien toimintavarmuudesta ja luotettavuudesta. Näitä riskejä hallitaan analysoimalla ja parantamalla prosessien häiriönsietokykyä ja lisäämällä valmiuksia siirtää kriittisten komponenttien valmistus tuotantolinjalta toiselle. Kriittisten komponenttien ja palveluiden osalta pyritään varmistamaan vaihtoehtoisten hankintakanavien saatavuus. KONEella on lisäksi globaali omaisuus- ja keskeytysvakuutusohjelma.

KONEen liikevaihdosta suuri osa muodostuu toiminnoista, jotka vaativat runsaasti henkilöstöresursseja. Konsernin tuloskehitys voi vaarantua, jos henkilöstökustannusten nousua ei saada siirrettyä hintoihin, tai tuottavuustavoitteita ei saavuteta. Tuloskehitys voi taloudellisessa laskusuhdanteessa vaarantua myös, jos henkilöstöä ei voida uudelleensijoittaa tehokkaasti liiketoiminnan pienentyessä.

Raaka-aine hintojen muutokset vaikuttavat välittömästi KONEen valmistamien komponenttien kuten ovien ja korien valmistuskustannuksiin sekä välillisesti ostettujen komponenttien hintoihin. Konserni käyttää metalleja kuten ruostumatonta terästä, kuparia ja alumiinia, joista suurin osa ostetaan epäsuorasti toimitettujen komponenttien kautta. Hyödyke- ja komponenttihintariskejä minimoidaan 3–12 kuukauden mittaisten, valittujen kumppanien kanssa tehtyjen ja kiinteähintaisten toimitussopimusten avulla. Määräaikaiset kiinteähintaiset sopimukset suojaavat KONEen toimituksia hyödykehintojen kasvulta, mutta raaka-aineiden hintojen laskiessa kiinteähintaiset sopimukset voivat heikentää KONEen tuloskehitystä, mikäli laskevia hintoja ei pystytä täysimääräisesti hyödyntämään. Sopimuksia on sekä mainituille metalleille että palveluille. Kunnossapitotoiminnot vaativat suurta huoltoautokalustoa, minkä vuoksi öljyn hinta vaikuttaa kunnossapidon kustannuksiin.

KONE pyrkii aktiivisesti pienentämään toiminnastaan aiheutuvia suoria ja epäsuoria ympäristörasitteita ja -riskejä. Ympäristöriskit liittyvät pääasiassa raaka-aineiden ja energian käyttöön, hiilidioksidipäästöihin ja jätteiden käsittelyyn. KONEen omassa tuotannossa ei käytetä merkittävässä määrin ympäristölle haitallisia valmistusmenetelmiä, tai kemikaaleja. Kunnossapitotoiminnot edellyttävät liikkumista huoltoautoilla, mikä aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä.

Lisätietoa

Tarkempia tietoja rahoitusriskeistä tilinpäätöksen liitetiedoissa, si. 15.

Sisäisen valvonnan periaatteet

KONE valvoo jatkuvasti toimintojaan varmistaakseen liiketoimintansa tuloksellisuuden. Sisäisen valvontajärjestelmän tavoitteena on varmistaa, että yhtiön toiminta on tehokasta ja tuloksellista, raportointi on luotettavaa ja, että lakeja ja säännöksiä noudatetaan. Sisäinen valvontajärjestelmä ei kuitenkaan voi antaa täyttä varmuutta siitä, että riskien toteutuminen voidaan estää.

KONE on määritellyt yhtiön toiminnan keskeisille alueilla konsernin laajuisesti noudatettavat periaatteet, kuten yhtiön arvot ja eettiset periaatteet sekä esimerkiksi yrityskaupoissa ja suurprojekteissa sovellettavat periaatteet. Nämä periaatteet muodostavat perustan sisäiselle valvonnalle.

Taloudellinen ohjaus ja valvonta

Liiketoimintojen sisäisestä valvontajärjestelmästä vastaavat maa- ja yksiköiden johto sekä controlling-toiminto, KONEen konserniperiaatteiden ja -ohjeiden mukaisesti. Liiketoiminnan kehitystoiminnasta, joka perustuu yhdenmukaisiin liiketoimintaprosesseihin, vastaa ja sitä johtaa konsernin kehitystoiminto (Global Development).

Keskeinen ohjaus- ja valvontaprosessi toimintojen tehokkuuden ja tarkoituksenmukaisuuden varmistamisessa on kuukausittainen johdon talousraportointi ja sen yhteydessä tehtävä analyysi toteutuneen liiketoiminnan tuloksen ja budjetoidun sekä jatkuvasti ylläpidettävän ennusteen välillä.

Konsernin taloudellista johtamista ja toimintojen valvontaa tukevat ja koordinoivat konsernin taloushallinto (Global Finance and Control) ja KONEen tytäryhtiöiden controllerverkosto. KONE on laatinut konsernitasoiset talousvalvontamallit (Financial Control Models), jotka kattavat asiakaskohtaisiin tilauksiin perustuvan liiketoiminnan ja palvelutoiminnan sekä rahoitus- ja veroasiat. Talousvalvontamalleissa määritellään keskeiset taloudellisen valvonnan tehtävät. Talousvalvontamallien käytöllä pyritään varmistamaan, että valvonta kattaa kaikki tärkeät liiketoiminnan alueet. Näin taataan se, että mahdolliset poikkeamat taloudellisista tavoitteista ja toimintaperiaatteista tunnistetaan ja kommunikoidaan ja että niihin voidaan reagoida tehokkaalla ja yhdenmukaisella tavalla viiveettä.

Taloudellisen valvonnan toimenpiteet on sisällytetty KONEen liiketoimintaprosesseihin ja ne ovat myös osa johdon jatkuvaa liiketoiminnan valvontaa ja ohjausta. Talousvalvontamalleissa kuvatuille tehtäville on määritelty myös keskeiset valvontamittarit (Key Control Indicators), joiden tarkoitus on mitata ja tukea liiketoiminnan tehokkuutta ja yhdenmukaistamista. Talousvalvontamallien tehokkuus arvioidaan vuosittain yksikkötasolla konsernin taloushallinnon valvonnassa.

Taloudellisen raportoinnin luotettavuus

Taloudellisen raportoinnin luotettavuuden valvonta perustuu KONEen määrittelemiin taloudellisen raportointiprosessin periaatteisiin ja ohjeistukseen.

Tilinpäätösstandardien tulkinta ja soveltaminen on keskitetty konsernin taloushallintoon, joka yhtiön tarkastusvaliokunnan valvomana ylläpitää KONEen laskentastandardeja (KONE Accounting Standards). Nämä standardit sisältyvät KONEen taloushallintoohjeistukseen (KONE Controllers´ Manual), ja ne kommunikoidaan säännöllisesti KONEen kaikille yksiköille. Konsernin taloushallinto valvoo näiden standardien ja ohjeiden noudattamista.

Budjetointi- ja raportointiprosessien valvonta perustuu KONEen raportointiperiaatteisiin (KONE Accounting and Reporting Instructions), joiden määrittämisestä ja keskitetystä ylläpitämisestä vastaa konsernin taloushallinto. Periaatteita sovelletaan yhdenmukaisesti koko konsernissa, ja käytössä on yhdenmukainen raportointijärjestelmä.

KONE on määritellyt ja kuvannut globaalit prosessinsa ja niihin sisältyvät konserninlaajuisen toiminnanohjausjärjestelmän tukemat valvontatoimenpiteet.

KONEen toiminnanohjausjärjestelmässä sovelletaan yhtiön laskentastandardeja ja raportointiperiaatteita konsernin taloustoiminnon ohjeistuksen mukaisesti. KONEella on käytössä valvottu muutoksenhallinnan prosessi, jonka avulla varmistetaan, ettei toiminnanohjausjärjestelmän kirjausperiaatteisiin päästä tekemään muutoksia ilman konsernin taloustoiminnon hyväksyntää.

KONEen talousraportointiprosessissa tiedonsiirrot eri järjestelmien välillä on automatisoitu. Kirjaustapahtumien käsittelyä ollaan enenevässä määrin keskittämässä KONEen sisäisiin palvelukeskuksiin. Talousvalvontamallit (Financial Control Models) tukevat omalta osaltaan taloudellisen raportoinnin luotettavuutta ja valvontaa.

Toiminnan lain- ja säännöstenmukaisuus

KONEen lakiasioita koordinoidaan globaalin, alueellisten ja maakohtaisten lakiasiaintoimintojen kautta. Toimintoja johdetaan keskitetysti yhdenmukaisten toimintatapojen varmistamiseksi. Yksiköt raportoivat kuukausittain alueensa merkittävimmistä laki- ja sopimusriskeistä, jotta varmistetaan konsernin johdon olevan näistä tietoinen.

KONEen lakiasiaintoiminto on laatinut KONEen eettiset ohjeet ja periaatteet, jotka määrittelevät odotukset KONEen työntekijöiden, tytäryhtiöiden ja liiketoimintakumppanien toiminnalle. Nämä ohjeet määrittelevät, millainen toiminta ja käytös on hyväksyttävää ja millainen puolestaan ei. Eettisiä ohjeita ja periaatteita on lisäksi tarkennettu kilpailuoikeutta koskevalla yksityiskohtaisella ohjeistuksella. KONEen työntekijöiden tulee noudattaa näitä maailmanlaajuisesti sovellettavia sääntöjä ja periaatteita toimiessaan asiakkaiden, jakelijoiden, tavaranja palveluntoimittajien, kilpailijoiden ja muiden sidosryhmien kanssa.

KONEella on lisäksi sopimusvastuiden hallitsemiseksi laadittuja globaaleja ohjeistuksia, jotka ottavat kantaa sopimusvastuuasioihin ja määrittävät sisäiset hyväksyntärajat ja tarkistuttamismenettelyt tiettyjen sopimusten etukäteistä hyväksyttämistä varten.

KONEen lakiasiaintoiminto kouluttaa konserniyhtiöitä laki- ja sopimusasioissa ja tukee aktiivisesti KONE-konsernin eri yksiköitä ja toimintoja näiden liiketoiminnassa. Lisäksi KONEen lakiasiaintoiminto tukee KONEen yksiköitä niiden omien ohjeistusten laatimisessa, jotta voidaan varmistaa ohjeistusten noudattavan soveltuvia lainsäädännöllisiä vaatimuksia ja globaaleja laki- ja sopimusohjeistuksia.

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Markkina-arvo

KONE Oyj:n B-sarjan osakkeen kurssi laski NASDAQ OMX Helsingissä tilikauden 2008 aikana noin 35 prosenttia 23,97 eurosta 15,53 euroon. Samanaikaisesti OMX Helsinki Cap -indeksi laski noin 50 prosenttia ja OMX:n teollisuustuotteiden ja -palvelujen toimialaindeksi noin 58 prosentilla. KONE Oyj:n B-sarjan osakkeen korkein noteeraus tilikauden aikana oli 27,87 euroa ja alin 13,80 euroa. Vuoden 2008 lopussa yhtiön markkina-arvo, jossa pörssissä noteeraamattomat A-sarjan osakkeet on arvostettu B-sarjan osakkeen vuoden päätöskurssiin, oli 3 922 miljoonaa euroa. Joulukuun 2008 lopussa yrityksellä oli hallussaan 4 905 506 omaa B-sarjan osaketta.

Tilikauden aikana KONE Oyj:n B-sarjan osakkeita vaihdettiin NASDAQ OMX Helsingissä 207,8 miljoonaa kappaletta. Vaihdettujen osakkeiden arvo oli 4247 miljoonaa euroa. B-sarjan osakkeen keskimääräinen päivävaihto oli 736 358 kappaletta eli 16 785 202 euroa. Suhteellinen vaihto oli 91 prosenttia.

Lisätietoa

Markkina-arvo lasketaan sekä listaamattomien A-sarjan että listattujen B-sarjan osakkeiden perusteella lukuun ottamatta hankittuja omia osakkeita.

Osakkeet ja osakepääoma

Joulukuun 2008 lopussa osakepääoma oli 64 359 230,50 euroa. Osakepääoma kasvoi tilikauden aikana 182 933,50 eurolla, kun KONE 2005A-, 2005B- ja 2005C -optio-oikeuksilla merkittiin osakkeita.

Kullakin A-sarjan osakkeella on yksi ääni. Kymmenen B-sarjan osaketta oikeuttaa yhteen ääneen, kuitenkin siten, että kullakin osakkeenomistajalla on vähintään yksi ääni. Joulukuun 2008 lopussa osakkeita oli 257 436 922, joista 219 332 566 oli B-sarjan osakkeita ja 38 104 356 A-sarjan osakkeita. Äänten kokonaismäärä oli 60 037 613.

Osinko

B-sarjan osakkeilla on yhtiöjärjestyksen mukaan oikeus vähintään yhden prosentin ja enintään 2,5 prosenttia korkeampaan osinkoon kuin A-sarjan osakkeilla laskettuna määrälle, joka saadaan jakamalla kaupparekisteriin merkitty osakepääoma kaupparekisteriin merkittyjen osakkeiden lukumäärällä. Hallitus ehdottaa, että tilikaudelta 1.1.– 31.12.2008 maksetaan osinkoa A-sarjan osakkeelta 0,645 euroa ja B-sarjan osakkeelta 0,65 euroa.

Valtuutus osakepääoman korottamiseen

Tilivuoden päättyessä KONE Oyj:n hallituksella ei ollut voimassa olevaa valtuutusta osakepääoman korottamiseen.

Valtuutus omien osakkeiden hankkimiseen ja luovuttamiseen

KONE Oyj:n varsinainen yhtiökokous myönsi 25. helmikuuta 2008 hallitukselle valtuutuksen omien osakkeiden hankkimiseen ja edelleen luovuttamiseen. Valtuutuksen perusteella hallitus päätti aloittaa osakkeiden hankinnan aikaisintaan 7. maaliskuuta 2008. Osakkeiden hankinta jatkuu kunnes toisin ilmoitetaan.

Hankittavien osakkeiden enimmäismäärä on alle 10 prosenttia yhtiön osakepääomasta ja kaikkien osakkeiden äänimäärästä. Osakkeita voidaan hankkia yhteensä enintään 25 570 000 kappaletta niin, että A-sarjan osakkeita voidaan hankkia enintään 3 810 000 kappaletta ja B-sarjan osakkeita enintään 21 760 000 kappaletta.

Omat osakkeet hankitaan käytettäviksi vastikkeena mahdollisissa yrityskaupoissa tai muissa järjestelyissä, yhtiön pääomarakenteen kehittämiseksi, osakepohjaisten kannustinjärjestelmien toteuttamiseksi tai muutoin edelleen luovutettaviksi tai mitätöitäviksi.

B-sarjan osakkeet hankitaan käypään hintaan julkisessa kaupankäynnissä NASDAQ OMX Helsingissä. A-sarjan osakkeet hankitaan pörssin

*)

A-sarjan osakkeet, % B-sarjan osakkeet, %

Sisältää myös hallintarekisteröidyt osakkeet.

KONE Oyj:n osakepääoma jakautuu seuraavasti:

Kappaletta Nimellisarvo, euroa
A-sarja 38 104 356 9 526 089
B-sarja 219 332 566 54 833 142
Yhteensä 257 436 922 64 359 231
KONEen
B-osake
KONE 2005A
-optio-oikeus
KONE 2005B
-optio-oikeus
KONE 2005C
-optio-oikeus
Kaupankäyntitunnus
NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä KNEBV KNEBVEW105 KNEBVEW205 KNEBVEW305
ISIN-koodi FI0009013403 FI0009618334 FI0009618342 FI0009647820
Kirjanpidollinen vasta-arvo EUR 0,25
Merkintäsuhde 1:12 1:12 1:2

Osakkeiden merkintäaika KONE2005A -optio-oikeuksilla päättyi 31.3 2008.

Osakekannan markkina-arvo, Me miljoonaa osaketta

B-osakkeiden pörssivaihto 1.1.–31.12.2008,

ulkopuolelta hintaan, joka on sama kuin hankintapäivänä NASDAQ OMX Helsingissä yhtiön B-sarjan osakkeesta maksettu keskihinta.

Tilikauden aikana KONE Oyj ei ostanut omia osakkeitaan. Konsernitilinpäätökseen yhdistelty konserniyhtiö omistaa osakepohjaiseen kannustinjärjestelmään liittyen yhteensä 216 000 KONE Oyj:n B-sarjan osaketta luovutettuaan tilikauden 2008 aikana 326 000 osaketta yhtiön johdolle. Tilikauden lopussa konserniyhtiöillä oli hallussaan 4 905 506 B-sarjan osaketta.

Optio-oikeudet

KONE Oyj:llä oli tilikauden 2008 alussa neljä liikkeelle laskettua optio-ohjelmaa. Optio-oikeuksilla kannustetaan konsernin avainhenkilöitä pitkäjänteiseen työntekoon omistaja-arvon kasvattamiseksi, ja tarjoamalla kansainvälisesti kilpailukykyinen kannustinjärjestelmä pyritään vahvistamaan heidän sitoutumistaan yritykseen. Optio-ohjelmien 2005C ja 2007 piiriin eivät kuulu yhtiön hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja eivätkä johtokunnan jäsenet.

Optio-oikeuksia 2005A ja 2005B annettiin 17. marraskuuta 2000 kokoontuneen jakaantuneen Kone Oyj:n ylimääräisen yhtiökokouksen päätöksellä noin kahdellesadalleviidellekymmenelle konsernin avainhenkilölle. A-sarjan optio-oikeuksia annettiin 145 130 kappaletta ja B-sarjan optio-oikeuksia 165 340 kappaletta. Kullakin optio-oikeudella voi merkitä kaksitoista (12) yhtiön uutta B-sarjan osaketta. Merkintähinta on 4,02 euroa osakkeelta. Vuosittainen osakemerkintäaika on optio-ohjelman ehtojen mukaan 2.1.–30.11. Optio-oikeuksilla merkityt osakkeet oikeuttavat osinkoon siltä tilikaudelta, jonka kuluessa ne on merkitty. Muut osakeoikeudet alkavat osakepääoman korotuksen tultua merkityksi kaupparekisteriin. Osakkeiden merkintäaika A-sarjan optio-oikeuksilla päättyi 31. maaliskuuta 2008 ja päättyy B-sarjan optio-oikeuksilla 31. maaliskuuta 2009.

Optio-oikeuksia 2005C annettiin 21. marraskuuta 2005 kokoontuneen ylimääräisen yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti noin kolmellesadalle konsernin avainhenkilölle. Optio-oikeuksien enimmäismäärä oli yhteensä 2 000 000 kappaletta. Kullakin optiooikeudella voi merkitä kaksi (2) yhtiön uutta B-sarjan osaketta. Osakkeen alkuperäinen merkintähinta oli 14,20 euroa osakkeelta, ja tätä merkintähintaa alennetaan kunkin osingonjaon täsmäytyspäivänä osingon määrällä osakkeen merkintäpäivään saakka. Merkintähinta 31. joulukuuta 2008 oli 12,55 euroa osakkeelta. Osakkeiden merkintäaika on 1.4.2008–30.4.2010.

Optio-oikeuksia 2007 annettiin yhtiön hallituksen päätöksellä 5. joulukuuta 2007. Optio-oikeuksia annettiin noin kolmellesadalleviidellekymmenelle konsernin avainhenkilölle yhteensä enintään 2 000 000 kappaletta. Kullakin optio-oikeudella voi merkitä kaksi (2) yhtiön uutta B-sarjan osaketta. Osakkeen alkuperäinen merkintähinta oli 25,445 euroa osakkeelta, ja tätä merkintähintaa alennetaan ehtojen mukaisissa tapauksissa mm. kunkin osingonjaon täsmäytyspäivänä osingon määrällä osakemerkintäpäivään saakka. Merkintähintana 31. joulukuuta 2008 oli 24,795 euroa osakkeelta. Osakkeiden merkintäaika on 1.4.2010–30.4.2012. Osakkeiden merkintäaika alkaa kuitenkin vain, jos KONE-konsernin tilikausien 2008 ja 2009 keskimääräinen liikevaihdon kasvu ylittää markkinoiden kasvun, KONE-konsernin tilikauden 2008 liikevoitto (EBIT) ylittää tilikauden 2007 liikevoiton ja tilikauden 2009 liikevoitto ylittää tilikauden 2008 liikevoiton. Jos edellä mainitut edellytykset eivät ole täyttyneet, optio-oikeudet raukeavat hallituksen harkinnan mukaan ja hallituksen päättämällä tavalla ja laajuudessa optio-oikeuksien ehtojen mukaisesti.

Osakepohjainen kannustinjärjestelmä

Yhtiössä on käytössä osakepohjainen kannustinjärjestelmä konsernin ylimmälle johdolle, noin 40 henkilölle. Mahdollinen palkkio määräytyy vuosittain liikevaihdon ja liikevoiton kasvun perusteella. Palkkio maksetaan yhtiön B-sarjan osakkeina sekä rahana siltä osin, mikä tarvitaan kattamaan osakkeista aiheutuvat verot ja veronluonteiset maksut. Kannustinjärjestelmään liittyy kielto luovuttaa palkkiona saatuja osakkeita viidentoista kuukauden kuluessa kunkin ansaintajakson päättymisestä. Huhtikuussa 2008 johdolle luovutettiin vuoden 2007 tavoitteiden saavuttamisen seurauksena 326 000 B-sarjan osaketta. Tilikauden 2008 tavoitteiden toteutumisen perusteella huhtikuussa 2009 luovutetaan vastaavasti 200 448 B-sarjan osaketta.

Osakkeenomistajat

Joulukuun 2008 lopussa KONE Oyj:llä oli 16 354 osakkeenomistajaa. Osakkeenomistajien jakauma selviää taulukoista sivulla 65.

Joulukuun 2008 lopussa ulkomaalaiset omistivat noin 44,1 prosenttia KONE Oyj:n osakkeista, mikä vastaa noin 18,9 prosenttia äänistä. Ulkomaalaisten omistamista osakkeista 17 095 772 oli rekisteröity osakkeenomistajan omiin nimiin. Ulkomaalaisten omistamat osakkeet voidaan myös rekisteröidä hallintarekisteriin. Vain osakkeenomistajien omiin nimiin rekisteröidyt osakkeet oikeuttavat käyttämään äänioikeutta yhtiökokouksessa. Hallintarekisteröityjä osakkeita oli joulukuun 2008 lopussa yhteensä 96 478 348 eli noin 37,5 prosenttia osakkeiden kokonaismäärästä.

Hallituksen puheenjohtajan ja jäsenten osakkeenomistus

KONE Oyj:n hallituksen jäsenillä ja puheenjohtajalla oli 31. joulukuuta 2008 omistuksessaan 35 280 804 A-sarjan ja 18 652 920 B-sarjan osaketta. Johdon osakkeenomistuksen osuus osakkeiden kokonaismäärästä oli noin 21 prosenttia ja kokonaisäänimäärästä 62 prosenttia.

Omien osakkeiden erittely 31.12.2008

KONE Oyj Muut konserniyhtiöt Konserni yhteensä
Hankinta Keski Hankinta Keski Hankinta Keski
KPL meno hinta KPL meno hinta KPL meno hinta
1.1.2008 2 344 753 79 781 170 34,03 271 000 8 054 321 29,72 2 615 753 87 835 491 33,58
Muutokset 2008:
28.2.2008 2 344 753 271 000 2 615 753
29.4.2008 -326 000 -4 753 871 -326 000 -4 753 871 14,58
31.12.2008 4 689 506 79 781 170 17,01 216 000 3 300 450 15,28 4 905 506 83 081 620 16,94

Omistusmääräjakauma 31. joulukuuta 2008 omistusmäärän mukaan

Arvo-osuuksien määrä Omistuksia % omistajista Osakemäärä % osakekannasta
1 – 10 216 1,32 1,536 0,00
11 – 100 3 381 20,67 216 865 0,08
101 – 1 000 8 651 52,90 3 577 572 1,39
1 001 – 10 000 3 568 21,82 10 337 881 4,02
10 001 – 100 000 460 2,81 11 858 981 4,61
100 001 – 78 0,48 231 422 343 89,90
Yhteensä 16 354 100 257 415 178 99,99
Yhteistilillä ja odotusluettelolla 21 744 0,01
Liikkeeseenlaskettu määrä 257 436 922 100

Suurimmat osakkeenomistajat 31. joulukuuta 2008

Osuus Osuus
A-sarja, kpl B-sarja, kpl Yhteensä osakkeista, % äänistä, %
1 Herlin Antti 35 280 804 17 550 920 52 831 724 20,5 61,69
Holding Manutas Oy 1) 27 142 296 13 248 972 40 391 268 15,7 47,4
Security Trading Oy 2) 8 138 508 3 463 972 11 602 480 4,51 14,13
Herlin Antti 0 837 976 837 976 0,3 0,14
2 Toshiba Elevator And
Building Systems Corporation 0 12 093 360 12 093 360 4,70 2,01
3 D-Sijoitus Oy 0 8 735 964 8 735 964 3,39 1,46
4 Mariatorp Oy 0 8 500 000 8 500 000 3,30 1,42
5 Wipunen varainhallinta Oy 0 8 400 000 8 400 000 3,26 1,40
6 Koneen Säätiö 2 823 552 4 929 816 7 753 368 3,01 5,52
7 Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 0 6 252 943 6 252 943 2,43 1,04
8 Skagen Global Verdipapirfond 0 2 380 349 2 380 349 0,92 0,40
9 Valtion Eläkerahasto 0 1 850 000 1 850 000 0,72 0,31
10 Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma 0 1 746 560 1 746 560 0,68 0,29
10 suurinta osakkeenomistajaa yhteensä 38 104 356 72 439 912 110 544 268 43,0 75,5
Hallintarekisteröidyt 3) 113 574 120 113 574 120 44,1 18,9
Hankitut omat osakkeet 4 905 506 4 905 506 1,9 0,8
Muut osakkeenomistajat 28 413 028 28 413 028 11,0 4,8
Yhteensä 38 104 356 219 332 566 257 436 922 100 100

1) Antti Herlinin omistuksessa on 1,1 % Holding Manutas Oy:n osakkeista ja 12,8 % äänistä ja yhdessä hänen määräysvaltayhtiönsä Security Trading Oy:n kanssa 51,0 % osakkeista ja 62,7 % äänistä.

2) Antti Herlinin omistuksessa on 93,8 % Security Trading Oy:n osakkeista ja 97,7 % äänistä.

3) Yhtiö on saanut 30.4.2008 ilmoituksen, että sijoitusrahastoyhtiö Tweedy Browne Company LLC:n kokonaisomistus edusti alle 5 % osakepääomasta.

Voitonjakoehdotus, toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset sekä tilinpäätösmerkintä

Voitonjakoehdotus

Helsingissä 23. tammikuuta 2009

Emoyhtiön vapaa oma pääoma 31. joulukuuta 2008 on 1 533 733 113,48 euroa, josta tilikauden voitto on 264 692 626,91 euroa. Hallitus ehdottaa, että yhtiökokouksen käytettävissä olevista voittovaroista jaetaan osinkoa 0,645 euroa kutakin 38 104 356 A-sarjan osaketta kohden ja 0,65 euroa kutakin ulkona olevaa 214 643 060 B-sarjan osaketta kohden, joten osingonjaon yhteismääräksi ehdotetaan 164 095 298,62 euroa. Jäljelle jäävät voittovarat 1 369 637 814,86 euroa jätetään vapaaseen omaan pääomaan. Osinko ehdotetaan maksettavaksi 5. maaliskuuta 2009.

Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset

Antti Herlin Sirkka Hämäläinen-Lindfors Matti Alahuhta Reino Hanhinen Sirpa Pietikäinen Masayuki Shimono

Iiro Viinanen

Tilinpäätösmerkintä

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Helsingissä 23. päivänä tammikuuta 2009

PricewaterhouseCoopers Oy KHT-yhteisö

Tilintarkastuskertomus

KONE Oyj:n yhtiökokoukselle

Olemme tarkastaneet KONE Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12.2008. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, rahavirtalaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lain mukainen ja että varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty.

Tilintarkastajan velvollisuudet

Tilintarkastajan tulee suorittaa tilintarkastus Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti ja sen perusteella antaa lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää ammattieettisten periaatteiden noudattamista ja tilintarkastuksen suunnittelua ja suorittamista siten, että saadaan kohtuullinen varmuus siitä, että tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa ei ole olennaisia virheellisyyksiä ja että emoyhtiön hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja ovat toimineet osakeyhtiölain mukaisesti.

Tilintarkastustoimenpiteillä tulisi varmistua tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen lukujen ja muiden tietojen oikeellisuudesta. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan ja arvioihin riskeistä, että tilinpäätöksessä on väärinkäytöksestä tai virheestä johtuva olennainen virheellisyys. Tarvittavia tarkastustoimenpiteitä suunniteltaessa arvioidaan myös tilinpäätöksen laadintaan ja esittämiseen liittyvää sisäistä valvontaa. Lisäksi arvioidaan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleistä esittämistapaa, tilinpäätöksen laatimisperiaatteita sekä johdon tilinpäätöksen laadinnassa soveltamia arvioita.

Tilintarkastus on toteutettu Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Käsityksemme mukaan olemme suorittaneet tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvia tarkastustoimenpiteitä lausuntoamme varten.

Lausunto konsernitilinpäätöksestä

Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.

Lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta

Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.

Helsingissä 23. päivänä tammikuuta 2009

PricewaterhouseCoopers Oy KHT-yhteisö

Niina Vilske Heikki Lassila KHT KHT

Sijoittajasuhteet

Sijoittajasuhdepolitiikka

KONEen tavoitteena on tarjota likvidi ja houkutteleva sijoituskohde kotimaisille ja ulkomaisille sijoittajille. Sijoittajasuhteiden päätehtävänä on varmistaa, että markkinoilla on kaikkina aikoina käytössään oikeat ja riittävät tiedot KONEen osakkeen arvon määrittämiseksi. Kaiken kirjallisen materiaalin, kuten tilinpäätösten ja osavuosikatsausten, tiedotteiden ja Internet-sivujen sekä sijoittaja- ja analyytikkotapaamisten tavoitteena on tämän tehtävän täyttäminen.

KONE noudattaa kaikessa viestinnässään arvopaperimarkkinalain ja NASDAQ OMX Helsingin sääntöjen pörssiyhtiöihin kohdistuvia vaatimuksia täsmällisestä ja samanaikaisesta tiedon julkistamisesta.

Sijoittajasuhdetoiminta

Sijoittajasuhteet-yksikkö koordinoi kaikkea KONEen sijoittajasuhdetoimintaa. Näin varmistetaan, että kaikilla on tasapuolinen pääsy yhtiön tietoihin ja yhdenvertainen mahdollisuus tavata yrityksen johtoa. Lisäksi sijoittajasuhteet-yksikkö kokoaa ja analysoi markkinatietoa KONEen johtokunnalle. Sijoittajasuhteet-yksikkö pyrkii toimimaan täsmällisesti ja läpinäkyvästi sekä tarjoamaan laadukasta palvelua.

Hiljainen jakso

KONEella on hiljainen jakso ennen tulosjulkistusta. KONEen edustajat eivät kommentoi taloudellisia asioita pääomamarkkinoille tai lehdistölle osavuosikatsauksen julkistamista edeltävän kolmen viikon aikana ja tilinpäätöksen julkistamista edeltävän neljän viikon aikana. Tämä koskee tapaamisia, puhelinkeskusteluja ja muita viestinnän muotoja.

Analyytikot

Täydellinen lista KONEen kehitystä seuraavista pankeista ja pankkiiriliikkeiden palveluksessa olevista analyytikoista on saatavilla sijoittajat-osiosta osoitteesta www.kone.com.

Yhteystiedot

Sophie Jolly Sijoittajasuhdejohtaja Puh. 0204 75 4534 Sähköposti: [email protected]

Lisätietoa

  • • Kattava sijoittajasuhdeosio osoitteessa www.kone.com
  • • Osakkeet ja osakkeenomistajat, s. 65
  • • Hallinnointiperiaatteet, s. 56
  • • Sijoittajatietoa, raportin etusisäkannessa

KONE Oyj

Pääkonttori Kartanontie 1 PL 8 00331 Helsinki Puh. 0204 751 Faksi 0204 75 4309

Konsernihallinto

Keilasatama 3 PL 7 02151 Espoo Puh. 0204 751 Faksi 0204 75 4496

www.kone.com

Talk to a Data Expert

Have a question? We'll get back to you promptly.