AI Terminal

MODULE: AI_ANALYST
Interactive Q&A, Risk Assessment, Summarization
MODULE: DATA_EXTRACT
Excel Export, XBRL Parsing, Table Digitization
MODULE: PEER_COMP
Sector Benchmarking, Sentiment Analysis
SYSTEM ACCESS LOCKED
Authenticate / Register Log In

Kesla Oyj

Earnings Release Aug 7, 2018

3322_ir_2018-08-07_45041b23-39c3-433f-aa1b-fbe7ed03fb70.pdf

Earnings Release

Open in Viewer

Opens in native device viewer

KESLA OYJ:N PUOLIVUOSIKATSAUS 1.1.–30.6.2018

1 KESLA OYJ:N PUOLIVUOSIKATSAUS 1.1.–30.6.2018 1

KESLA OYJ:N PUOLIVUOSIKATSAUS 1.1.–30.6.2018

Konsernin ensimmäisen vuosipuoliskon liikevaihto kasvoi 2,6 % edellisvuoden tammi-kesäkuuhun verrattuna ja liikevoitto kasvoi.

Katsauksen vertailukausi on 2017 tammi-kesäkuu.

Tammi-kesäkuu 2018 lyhyesti ja tulevaisuuden näkymät:

  • konsernin liikevaihto kasvoi 2,6 % vertailukaudesta ja oli 22,7 miljoonaa euroa (1-6/2017 22,1 miljoonaa euroa)
  • konsernin liikevoitto parani vertailukaudesta ja oli 772 tuhatta euroa voitollinen (258 tuhatta euroa voitollinen)
  • liiketoiminnasta kertynyt rahavirta oli positiivinen 1 044 tuhatta euroa (624 tuhatta euroa negatiivinen)
  • osakekohtainen tulos oli 0,14 euroa (0,02 euroa) sekä A- että B-osakkeille
  • konsernin omavaraisuusaste oli katsauskauden lopussa 36,1 % (30.6.2017 32,6 %)
  • konsernin tilauskanta oli katsauskauden lopussa 15,5 miljoonaa euroa (30.6.2017 8,8 miljoonaa euroa).

Näkymät: Nykyisellä rakenteella toimiessaan konsernin liikevaihdon odotetaan kasvavan hieman ja liikevoiton odotetaan kohenevan tilikaudella 2018.

Toimitusjohtaja Simo Saastamoinen:

Kesla-konsernin liikevaihto kasvoi 2,6 % edellisvuoden ensimmäiseen vuosipuoliskoon verrattuna. Konsernin emoyhtiön noin 15 %:n liikevaihdon kasvu kompensoi tavoitellusti syksyllä 2017 tehdyn MFG Components Oy:n valmistusliiketoiminnasta luopumisen pienentävän vaikutuksen konsernin liikevaihtoon. Emoyhtiön tilauskanta kasvoi katsauskaudella yhtiön historian korkeimmalle tasolle yli 15 miljoonaan euroon. Hyvän suhdannetilanteen onnistunut hyödyntäminen yhdessä MFG Components Oy:n rakennejärjestelyn vaikutusten kanssa nostivat yhtiön liikevoiton 772 tuhanteen euroon. Osakekohtainen tulos nousi 0,02 eurosta 0,14 euroon.

Kysyntä oli vahvaa mm. Venäjillä, Ruotsissa, Keski- ja Etelä-Euroopassa. Emoyhtiön kotimaan liikevaihto kasvoi 6 %. Konsernin kotimaan liikevaihto pieneni 1,4 miljoonaa euroa (15,6%) MFG Components Oy:n liiketoimintakaupan seurauksena. Konsernin tavoitteen mukaisesti Kesla onkin nykymuodossaan entistä voimakkaammin vientiyhtiö – viennin osuus konserniliikevaihdosta kasvoi 67 %:iin vertailukauden 60 %:n tasolta.

Konsernin alkuvuoden liiketoiminnan rahavirta oli positiivinen 1,0 miljoonaa euroa vertailukauden ollessa 0,6 miljoonaa euroa negatiivinen. Konsernin vertailukautta parempi tulos sekä selvästi pienempi nettokäyttöpääoman kasvu vaikuttivat voimakkaimmin positiiviseen kehitykseen. Konsernin omavaraisuusaste ja nettovelkaantumisaste kohenivat vertailukauteen nähden.

Katsauskaudella jatkettiin MFG Components Oy:n voimansiirron maahantuontiliiketoimintaan liittyvien yritysjärjestelyjen selvittämistä. Yhtiö käy parhaillaan neuvotteluja yhden liiketoiminnasta vakavasti kiinnostuneen osapuolen kanssa.

Segmenttiraportointi

Aiemmin Kesla -konsernin taloudellinen raportointi muodostui kahdesta ensisijaisesta segmentistä: metsäkonesegmentistä sekä konepajajärjestelmät -segmentistä, johon kuului tytäryhtiö MFG Components Oy:n liiketoiminta. Vuoden 2017 toisella vuosipuoliskolla tehdyn MFG Components Oy:n valmistustoiminnan liiketoimintakaupan myötä konserni luopui konepajajärjestelmät -liiketoiminnastaan ja kaupan seurauksena konsernin segmenttiraportointi lopetettiin. Lopetettu toiminto vuonna 2018 koostuu MFG Components Oy:n valmistoimintaan liittyneen konsignaatiovaraston realisoinnista.

MFG Components Oy:lle jäi voimansiirron maahantuonti –liiketoiminta, joka on lisätty metsäkoneryhmän lukuihin. MFG Components Oy:n metsäkone-segmentille osia pääasiassa toimittava Ilomantsin tehdas siirrettiin konepajajärjestelmistä osaksi metsäkoneita 1.7.2016 toteutuneella konsernin sisäisellä liiketoimintakaupalla. Tytäryhtiö Kesla GmbH:n liiketoiminnat sisältyivät metsäkoneryhmän lukuihin.

Lisätietoa lopetettujen toimintojen taloudellisesta tuloksesta sivuilla 10-11.

Toimintaympäristö

Vuoden 2017 loppupuolella alkanut kasvava kysyntä jatkui vahvana koko vuoden 2018 ensimmäisen vuosipuoliskon ajan ja emoyhtiö Kesla Oyj:n tilauskanta koheni historian korkeimmalle tasolle. Kiinnostus toimimiseen Keslan jälleenmyyjänä kasvoi yhtiön muutosten, positiivisen suhdanteen ja kasvavan markkinakysynnän myötä.

Hyvä suhdannetilanne näkyi myös toimittajakentässä, ja osa materiaalitoimittajista pidensi toimitusaikojaan kovan kysynnän vuoksi. Yhtiö sovelsi tehostettua toimitusketjun eri osapuolien välistä vuorovaikutusta toimitusvarmuuden ylläpitämiseksi ja poikkeustilanteiden hallitsemiseksi.

Yhtiö pystyi järjestelemään lisäresursseja tuotannon kasvua vastaavaksi. Osaavan henkilöstön rekrytointi näyttää muodostuvan aikaisempaa vaikeammaksi etenkin erityisosaamista vaativiin tehtäviin.

Sellu- tai biotuotetehtaita on Suomessa ja maailmalla rakenteilla tai suunnitteilla runsaasti. Myös euca-plantaasien pinta-alan ennustetaan kasvavan lähivuosina. Nämä kehityskulut yhdessä kaupungistumiseen liittyvän kierrätystrendin kanssa luovat kasvavia mahdollisuuksia Keslan puu- ja kierrätysraa-

ka-aineiden käsittelyä tehostaville tuotteille. Lisäksi Keslan solmimat strategiset kumppanuudet Valtran ja Dalby Groupin kanssa luovat edellytyksiä viennin kasvulle lähivuosina sekä traktorivarusteet että kierrätysnosturit tuoteryhmissä.

Liikevaihto

Kesla-konsernin liikevaihto kasvoi tammi-kesäkuussa 2,6 % vertailukauteen nähden ollen 22,7 miljoonaa euroa (1-6/2017 22,1 miljoonaa euroa).

Keslan kotimaan myynti laski katsauskaudella 15,6 % vertailukauteen nähden ollen 7,5 miljoonaa euroa (8,9 miljoonaa euroa). Konsernin vientimyynti kasvoi 14,8 % ollen 15,2 miljoonaa euroa (13,2 miljoonaa euroa).

Konsernin tilauskanta oli katsauskauden päätteeksi 15,5 miljoonaa euroa (6/2017 8,8 miljoonaa euroa).

Tulos

Kesla-konsernin tulos parani katsauskaudella vertailukauteen nähden. Ensimmäisen vuosipuoliskon liikevoitto oli 772 tuhatta euroa voitollinen (1-6/2017 258 tuhatta euroa voitollinen) ja voitto ennen veroja 567 tuhatta euroa voitollinen (56 tuhatta euroa voitollinen). Katsauskauden tulosta rasittivat MFG Components Oy:n ja emoyhtiön vaihto-omaisuuteen liittyvät ylimääräiset arvonalentumiskirjaukset. Näiden erien kokonaisvaikutus oli negatiivinen noin 155 tuhatta euroa eli vajaat 0,05 euroa osaketta kohti.

Investoinnit ja kehitys

Kesla-konsernin investoinnit laskivat katsauskaudella vertailukauteen nähden ollen yhteensä 214 tuhatta euroa (1-6/2017 330 tuhatta euroa). Keskeneräiset investoinnit katsauskauden päättyessä olivat 174 tuhatta euroa (1-6/2017 68 tuhatta euroa).

Tuotekehitys

Metsäkonenosturivalikoimaa laajennettiin kevyellä harvesterinosturilla (875H) sekä kehitettiin raskaiden 8-pyöräisten harvestereiden tarpeisiin raskas harvesterinosturi 18H. Autonostureissa laajennettiin kierrätysnosturivalikoimaa suorapuomisiin nostureihin, joista ensimmäiset nosturit myytiin katsauskaudella Suomeen. Lisäksi suunniteltiin 2124Z "pitkäpuunosturi" kokorunkojen käsittelyyn etenkin Keski-Euroopan markkinoille ja kyseinen uutuus lanseerattiin Interforst-metsämessuilla Saksassa heinäkuun puolivälissä.

Uusien tuotteiden kehittämiseen liittyvä prosessikokonaisuus uusittiin ja otettiin käyttöön porttikatselmuksineen katsauskauden aikana. Kehittämisprojektien portfoliohallintaa parannettiin. Tuotteiden konfigurointiprosessia kehitettiin yhteistyöprojektina myynnin ja tuotannon kanssa.

Markkinointi

Kesla osallistui katsauskaudella Euroforest-messuille Ranskassa. Kesla järjesti vientimaiden jälleenmyyjille kolmipäiväiset kaikkien tuoteryhmien koulutuspäivät, joihin osallistui jälleenmyyjiä paitsi Euroopasta myös Aasiasta ja Pohjois-Amerikasta. Koulutuksen tavoitteena oli tuotetietämyksen lisääminen, uutuuksien esittely ja KESLA-hengen kohottaminen. Samassa yhteydessä järjestettiin koko Kesla Oyj:n henkilöstölle koulutuspäivä, jossa henkilökunnan jäsenet pääsivät tutustumaan yrityksen valmistamiin tuotteisiin myös käytännön tasolla. Erityisesti traktorivarusteiden osalta myynnin ja markkinoinnin tukimateriaali päivitettiin niin myyntioppaan, YouTube-videoiden kuin tuote-esitteenkin osalta.

Tase ja rahoitus

Konsernin katsauskauden päättävän taseen loppusumma oli 32,4 miljoonaa euroa (30.6.2017 33,2 miljoonaa euroa).

Konsernin rahoitustilanne ja maksuvalmius säilyivät katsauskaudella vakaana. Rahalaitoslainojen määrä väheni katsauskaudella nettomääräisesti 210 tuhatta euroa. Liiketoiminnan rahavirta oli katsauskaudella 1 044 tuhatta euroa positiivinen (1-6/2017 624 tuhatta euroa negatiivinen).

Konsernin katsauskauden lopun omavaraisuusaste oli 36,1 % (30.6.2017 32,6 %). Konsernin nettovelkaantumisaste oli katsauskauden päätteeksi 96,6 % (30.6.2017 133,3 %).

Henkilöstö

Kesla-konsernin palveluksessa oli katsauskauden aikana keskimäärin 241 henkilöä (1-6/2017 270 henkilöä). Henkilöstön kokonaismäärä oli katsauskauden päättyessä 256 henkilöä (30.6.2017 282 henkilöä).

Kesla panosti henkilöstön kehittämiseen katsauskaudella erillisellä kehittämisprojektilla, jolla työstettiin mm. työterveyshuollon käytäntöjä, esimiestyön koulutussuunnitelmaa, terävöitettiin työsuojelujohtamista ja yhteistoimintamallia, kartoitettiin koko henkilöstöhallinnon nykytila sekä tunnistettiin ja priorisoitiin henkilöstön kehittämisen toimenpidetarpeet mm. kevään henkilöstötutkimuksen tuloksiin perustuen. Henkilöstön kehittämisprojektissa tunnistettujen toimenpiteiden toimeenpanoa varten palkattiin yhtiölle henkilöstöpäällikkö.

Riskit ja epävarmuustekijät

Keslan merkittävimmät operatiiviset ja strategiset riskit ja epävarmuustekijät liittyvät mahdollisiin liiketoimintaympäristön äkillisiin tai pitkäkestoisiin, ennustamattomiin muutoksiin, yhteistyökumppanimuutoksiin sekä Keslan toimintojen ja tuotteiden kansainväliseen kilpailukykyyn, omaisuuseriin ja henkilöstöön liittyviin riskeihin.

Vallitsevan markkinatilanteen merkittävimmät epävarmuustekijät liittyvät kotimaan ja Euroopan talouden kehittymiseen, rahoitusmarkkinoiden toimivuuteen sekä Venäjän tilanteen kehittymiseen. Euroopan poikkeuksellisen kuuma kesä heikentää alkutuotannon näkymiä, mikä voi vaikuttaa traktorivarusteiden kysyntään. Protektionismin kasvu lisää markkinoiden epävarmuutta. Muutokset eri valtioiden metsänhoitoon liittyvän kaluston hankintatukipolitiikoissa voivat vaikuttaa nopeasti Keslan tuotteiden kysyntää kasvattavasti tai leikaten. Rahoitusmarkkinat, asiakkaiden rahoitustilanne, Keslan omat luottoriskeihin liittyvät kontrollit ja valuuttakurssimuutokset voivat luoda kysyntää tai myyntiä rajoittavia pullonkauloja. Lisäksi toimialaan liittyvä digitalisaatiokehitys voi luoda teknologiamurroksia tai -vaateita, jotka voivat vaikuttaa kysyntää kasvattaen tai rajoittaen. Yksittäinen merkittävä riski liittyy Venäjän talouden ja poliittisen tilanteen kehittymiseen. Venäjä on Keslalle itsessään merkittävä vientimarkkina, mutta myös Keslan valkovenäläisten loppuasiakkaiden vienti kohdistuu pääasiassa Venäjän markkinoille.

Epävarmuustekijöiden mahdollisella toteutumisella on negatiiviset vaikutukset Keslan kykyyn ylläpitää ja kehittää kannattavaa liiketoimintaa. Rahoitusmarkkinoiden häiriöt kasvattaisivat Keslan rahoituksen saatavuuteen ja hintaan liittyviä riskejä sekä kasvattaisivat potentiaalisiin asiakasluottotappioihin liittyvää riskiä. Venäjään liittyvän geo- ja talouspoliittisen tilanteen huononeminen voi vaikuttaa negatiivisesti Keslalle merkittävien markkina-alueiden kysyntään.

Kesla pyrkii ennaltaehkäisemään ja pienentämään riski- ja epävarmuustekijöiden vaikutusta hakemalla pitkäjänteisiä ja luotettavia yhteistyökumppanuuksia ja liiketoimintaratkaisuja. Konsernin laaja asiakaskanta, monipuolinen liiketoimintaportfolio sekä vienti useisiin maihin ja maanosiin pienentävät konsernin riippuvuutta yksittäisen markkinan ja asiakkaan kysynnänvaihteluista. Rahoitusriskejä hallitaan kassavirtaennustein, asiakasluototukseen liittyvin kontrollein sekä rahoitustarpeiden ennakoinnilla. Riskeistä ja niihin varautumisesta löytyy enemmän tietoa vuoden 2017 vuosikertomuksesta sivulta 9.

Lähiajan näkymät

Keslan tilauskanta oli katsauskauden lopussa vertailukautta huomattavasti korkeammalla tasolla ollen 15,5 miljoonaa euroa (30.6.2017 8,8 miljoonaa euroa). Alkuvuoden ajan vallinnut hyvä markkinakysyntä näyttää jatkuvan edelleen eri maantieteellisillä markkinoilla. Keslan tilauskanta on erinomaisella tasolla ja yhtiö nostaa kapasiteettiaan työvuorojärjestelyin.

Konsernin luopui vuoden 2017 syyskuussa konepajasegmentin liiketoiminnasta, jonka osuus viime vuoden liikevaihdosta oli runsaat 8 %. Emoyhtiön liiketoiminnan odotetaan kasvavan hyvän kysyntätilanteen vuoksi ja kompensoivan liiketoimintakaupan yhteydessä menetetyn liikevaihdon.

Nykyisellä rakenteella toimiessaan konsernin liikevaihdon odotetaan kasvavan hieman ja liikevoiton odotetaan kohenevan tilikaudella 2018.

Yhtiökokouksen päätökset

Kesla Oyj:n varsinainen yhtiökokous 8.3.2018 vahvisti hallituksen esittämän tilinpäätöksen vuodelta 2017 sekä myönsi vastuuvapauden yhtiön hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle.

Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti, että vahvistetun taseen perusteella osinkoa tilikaudelta 1.1.-31.12.2017 jaetaan 0,10 euroa per A- ja B-lajin osake.

Yhtiökokous päätti hallituksen jäsenmääräksi viisi henkilöä. Jäseniksi valittiin edeltävän vuoden hallituksen jäsenet uudelleen: Veli-Matti Kärkkäinen, Jouni Paajanen, Ritva Toivonen, Ari Virtanen ja Olli Happonen.

Yhtiökokous valitsi tilintarkastajaksi Tilintarkastusyhteisö Ernst & Young Oy:n, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Juha Hilmola.

Yhtiökokous myönsi hallitukselle valtuuden hankkia ja luovuttaa omia osakkeita voimassa olevan osakeyhtiölain säännösten mukaisesti. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka kuitenkin enintään 30.6.2019 asti.

Yhtiökokous päätti hyväksyä ehdotuksen jatkaa osakkeenomistajista tai osakkeenomistajien edustajista koostuvan nimitystoimikunnan toimintaa. Nimitystoimikuntaan päätettiin valita kaksi äänimäärältään suurinta osakkeenomistajaa tai näiden edustajaa. Lisäksi päätettiin, että valituille nimitystoimikunnan jäsenille myönnetään oikeus valita yksi yhtiön osakkeenomistaja tai hänen edustajansa toimikunnan kolmanneksi jäseneksi.

Hallituksen järjestäytyminen

Hallitus valitsi yhtiökokouksen jälkeen pitämässään järjestäytymiskokouksessa puheenjohtajakseen Veli-Matti Kärkkäisen ja varapuheenjohtajakseen Ritva Toivosen.

Hyvä hallinnointitapa

Kesla Oyj noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n laatimaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodi 2015:aa (Corporate Governance). Kesla Oyj:n hallinnointikoodi löytyy Keslan internetsivuilta osoitteessa www.kesla.fi kohdasta Sijoittajat - Hallinnointi. Lisätietoja Keslan hallinnointitavasta löytyy Keslan kotisivuilta sekä Keslan vuosikertomuksesta, joka on julkaistu pdf-muodossa Keslan kotisivuilla osoitteessa www.kesla.com. Vuosikertomuksen voi tilata myös puhelimitse numerosta 0207 862 841.

Kesla Oyj:n hallitus on päättänyt, ettei yhtiön toiminta ja toiminnan laajuus huomioiden ole tarpeellista perustaa erillistä tarkastusvaliokuntaa. Hallituksella on ohjelma ja tavoitteet tarkastustoiminnan järjestämiseksi. Tavoitteena on varmistaa, että liiketoiminnan riskien hallinta on riittävää ja asianmukaista, että yhtiössä tuotettava informaatio on luotettavaa sekä että yhtiön sisäinen valvonta on toimivaa ja luotettavaa.

Hallussa olevat omat osakkeet

Katsauskauden lopussa yhtiön hallussa oli omia osakkeita 12 247 kpl, joiden osuus kaikkien osakkeiden määrästä on 0,36 % ja 0,06 % äänimäärästä.

TAULUKKO-OSA

KONSERNIN TULOSLASKELMA 1000 € 1.1.-30.6.2018 1.1.-30.6.2017 1.1.-31.12.2017
Liikevaihto 22 660 22 083 42 695
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden 714 1 252 468
varastojen muutos
Liiketoiminnan muut tuotot 16 89 369
Aineiden ja tarvikkeiden käyttö -12 851 -12 695 -22 954
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut -6 276 -6 755 -12 345
Poistot -604 -793 -1 480
Liiketoiminnan muut kulut -2 887 -2 923 -5 283
Liikevoitto 772 258 1 471
Rahoituskulut (netto) -205 -202 -431
Voitto ennen veroja 567 56 1 040
Tuloverot -103 18 -195
Tilikauden voitto 464 74 845
Tilikauden voitto, jatkuvat toiminnot 536 74 1 024
Tilikauden voitto, lopetetut toiminnot -72 - -179
Jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille 464 74 845
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu 0,14 0,02 0,25
laimentamaton/laimennettu osakekohtainen tulos, euro sekä
A- että B-osakkeille
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu 0,16 0,02 0,30
laimentamaton/laimennettu osakekohtainen tulos, euro sekä
A- että B-osakkeille, jatkuvat toiminnot
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu -0,02 - -0,05
laimentamaton/laimennettu osakekohtainen tulos, euro sekä
A- että B-osakkeille, lopetetut toiminnot
KONSERNIN TASE 1000 € 30.6.2018 30.6.2017 31.12.2017
VARAT
Pitkäaikaiset varat:
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 7 348 9 270 7 660
Muut aineettomat hyödykkeet 958 1 048 990
Muut varat 17 32 17
Saamiset 57 65 57
Laskennalliset verosaamiset 324 397 308
Lyhytaikaiset varat:
Vaihto-omaisuus 15 374 14 995 14 188
Myyntisaamiset ja muut saamiset 7 496 7 221 6 939
Rahavarat 549 193 307
Varat, lopetetut toiminnot 258 - 693
VARAT YHTEENSÄ 32 378 33 221 31 158
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma 1 917 1 917 1917
Ylikurssirahasto 6 6 6
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 229 229 229
Kertyneet voittovarat 9 466 8 568 9 339
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä 11 617 10 720 11 490
Oma pääoma yhteensä 11 617 10 720 11 490
Pitkäaikaiset velat:
Laskennallinen verovelka 607 602 601
Varaukset 360 377 386
Rahoitusvelat 5 128 7 511 5 841
Lyhytaikaiset velat:
Ostovelat ja muut velat 7 994 7 001 6 667
Rahoitusvelat 6 661 7 010 6 002
Velat, lopetetut toiminnot 11 171
VELAT YHTEENSÄ 20 761 22 502 19 667
OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ 32 378 33 221 31 158

LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSESTA (1000 EUR)

Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma:

1000€ Osakepääoma Ylikurssi
rahasto
Kertyneet
voittovarat
SVOP Oma pääoma
yhteensä
Oma pääoma 1.1.2018 1 917 6 9 339 229 11 490
Osingonjako -337 -337
Tilikauden laaja tulos 464 464
Oma pääoma 30.6.2018 1 917 6 9 466 229 11 617
1000€ Osakepääoma Ylikurssi
rahasto
Kertyneet
voittovarat
SVOP Oma pääoma
yhteensä
Oma pääoma 1.1.2017 1 917 6 8 820 229 10 972
Omien osakkeiden luovutus 11 11
Osingonjako -337 -337
Tilikauden laaja tulos 74 74
Oma pääoma 30.6.2017 1 917 6 8 568 229 10 720
1000€ Osakepääoma Ylikurssi
rahasto
Kertyneet
voittovarat
SVOP Oma pääoma
yhteensä
Oma pääoma 1.1.2017 1 917 6 8 820 229 10 972
Omien osakkeiden luovutus 11 11
Osingonjako -337 -337
Tilikauden laaja tulos 845 845
Oma pääoma 31.12.2017 1 917 6 9 339 229 11 490
KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA 1000 € 1.1.–30.6.2018 1.1.–30.6.2017 1.1.–31.12.2017
Liiketoiminnan rahavirrat:
Tilikauden voitto 464 74 845
Oikaisut laajaan tulokseen 1 052 729 1 954
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta 1 516 802 2 799
Käyttöpääoman muutokset:
Myynti- ja muiden saamisten muutos -270 180 99
Vaihto-omaisuuden muutos -1 193 -1 476 -1 160
Osto- ja muiden velkojen muutos 1 239 102 -271
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja 1 291 -391 1 467
Maksetut korot -185 -238 -452
Saadut korot 1 4 6
Maksetut verot -63 - -105
Liiketoiminnan rahavirta 1 044 -624 917
Investointien rahavirrat:
Investoinnit aineellisiin hyödykkeisiin -81 -73 -145
Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin -179 -253 -447
Lainasaamisten takaisinmaksut 4 4 8
Myytävissä olevien rahoitusvarojen myynnit - - 15
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynnit - 7 1 389
Saadut korot investoinneista 1 1 2
Investointien rahavirta -255 -313 822
Rahoituksen rahavirrat:
Lainojen nostot 3 400 3 989 5 863
Lainojen takaisinmaksut -3 598 -3 544 -7 970
Rahoitusleasingvelkojen maksut -12 -8 -19
Maksetut osingot -337 -326 -326
Rahoituksen rahavirta -547 111 -2 452
Rahavarojen muutos 241 -827 -713
Rahavarat tilikauden alussa 307 1 020 1 020
Rahavarat tilikauden lopussa 549 193 307

Konsernin rahavirtalaskelmaan sisältyvät sekä jatkuvien että lopetettujen toimintojen erät. Edellä mainitun vuoksi konsernin rahavirta ei ole välttämättä suoraan johdettavissa konsernitaseesta. Lopetettujen toimintojen rahavirta on esitetty erikseen sivulla 11.

TUNNUSLUVUT 1-6/2018 1-6/2017 1-12/2017
Laimentamaton tulos/osake, EUR sekä A- että B-osakkeille 0,14 0,02 0,25
Laimennusvaikutuksella oikaistu tulos/osake, EUR sekä A- että 0,14 0,02 0,25
B-osakkeille
Oma pääoma/osake, EUR 3,43 3,17 3,40
Omavaraisuusaste, % 36,1 32,6 37,2
Nettovelkaantumisaste, % 96,6 133,3 101,5
Taseen loppusumma (1000 EUR) 32 378 33 221 31 158
Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen (1000 EUR) 214 330 518
Henkilöstö keskimäärin 241 270 260

VELAT JA NIIDEN VAKUUDEKSI ANNETUT KIINNITYKSET (1000 EUR)

Omasta puolesta annetut vakuudet 30.6.2018 30.6.2017 31.12.2017
Rahalaitoslainat 11 796 14 521 12 006
Annetut kiinteistökiinnitykset 6 632 6 632 6 632
Annetut yrityskiinnitykset 7 072 7 072 7 072
Vakuudeksi annetut kiinnitykset yhteensä 13 704 13 704 13 704

Rahalaitoslainoihin sisältyi katsauskauden päättyessä 1 221 tuhatta euroa rahoituskohdevakuudellisia osamaksuvelkoja (30.6.2017 2 072 tuhatta euroa, 31.12.2017 1 468 tuhatta euroa) sekä tytäryhtiö MFG Components Oy:n 219 tuhatta euroa laskusaatavavakuudellista factoring-velkaa (30.6.2017 519 tuhatta euroa, 31.12.2017 318 tuhatta euroa).

Lisäksi emoyhtiö on pantannut omistamansa MFG Components Oy:n osakkeita lainojensa vakuudeksi. Panttaus voidaan purkaa 500 000,00 euron ylimääräistä lainan lyhennystä vastaan.

RAHOITUSVAROJEN JA -VELKOJEN KÄYVÄT ARVOT

Rahoitusvarojen ja -velkojen kirjanpitoarvot eivät poikkea käyvästä arvosta.

LÄHIPIIRITOIMET

Kesla-konsernilla ei ollut katsauskaudella ostoja tai myyntejä hallituksen jäsenten lähipiiriin kuuluvilta yhtiöltä.

TOIMINTASEGMENTIT

1-6/2018, 1000 € Metsäkoneet Lopetettu toiminto Eliminointi Yhteensä
Tulos
Ulkoinen liikevaihto 22 594 66 - 22 660
Liikevaihto 22 594 66 - 22 660
Segmentin tulos ennen veroja 640 -73 - 567
Konsernin tulos ennen veroja 567
1-6/2017, 1000 € Metsäkoneet Konepaja
järjestelmät
Eliminointi Yhteensä
Tulos
Ulkoinen liikevaihto 18 963 3 120 - 22 083
Segmenttien välinen liikevaihto 1 30 -31 -
Liikevaihto 18 964 3 150 -31 22 083
Segmentin tulos ennen veroja 216 -170 9 56
Konsernin tulos ennen veroja 56
1-12/2017, 1000 € Metsäkoneet Lopetettu
toiminto
Eliminointi Yhteensä
Tulos
Ulkoinen liikevaihto 39 233 3 462 - 42 695
Liikevaihto 39 233 3 462 - 42 695
Segmentin tulos ennen veroja 1 222 -183 - 1 040
Konsernin tulos ennen veroja 1 040

KONSERNIN PUOLIVUOSITTAISET LIIKEVAIHDOT JA TULOKSET ENNEN VEROJA (1000 EUR)

Liikevaihto Voitto ennen veroja
2018 2017 2018 2017
Tammi-kesäkuu 22 660 22 083 567 56
Heinä-joulukuu - 20 612 - 984
Yhteensä 22 660 42 695 567 1 040

LOPETETUT TOIMINNOT VUONNA 2018

LOPETETUN TOIMINNON VARAT JA VELAT, 1000 € 30.6.2018 31.12.2017
LYHYTAIKAISET VARAT
Vaihto-omaisuus 247 442
Myyntisaamiset ja muut saamiset 10 251
VARAT YHTEENSÄ, 1000 € 258 693
PITKÄAIKAISET VELAT
Laskennalliset verovelat 5 7
Rahoitusvelat 7 160
LYHYTAIKAISET VELAT
Lyhytaikaiset rahoitusvelat - 3
VELAT YHTEENSÄ, 1000 € 11 171
LOPETETUN TOIMINNON TULOSLASKELMA, 1000 € 30.6.2018 31.12.2017
Liikevaihto 66 3 462
Ostot -139 -3 620
Liikevoitto -73 -158
Rahoituskulut ja -tuotot - -25
Tappio ennen veroja -73 -183
Verot 1 3
Tilikauden tappio -72 -179
LOPETETUN TOIMINNON RAHAVIRRAT, 1000 € 30.6.2018 31.12.2017
Liiketoiminnan rahavirrat 364 185
Investointien nettorahavirta - 1 362
Rahoituksen rahavirrat -145 -1 602
Rahavarojen muutos 219 -55

LAADINTAPERIAATTEET

Puolivuosikatsaus on laadittu noudattaen IAS 34 standardin mukaisia vaatimuksia. Puolivuosikatsauksen laatimisessa on sovellettu samoja laatimisperiaatteita ja laskentamenetelmiä kuin tilinpäätöksessä vuodelta 2017.

UUDEN JA UUDISTETUN IFRS-NORMISTON SOVELTAMINEN

Yhtiö on ottanut käyttöön IFRS 9 ja IFRS 15 standardit 1.1.2018 alkaen täysin takautuvasti. IFRS 9 standardi korvasi aiemman standardin IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen. IFRS 9 muuttaa rahoitusvarojen luokittelua ja arvostamista sekä sisältää rahoitusvarojen arvonalentumisen arviointiin uuden, odotettuihin luottotappioihin perustuvan mallin. Rahoitusvelkojen luokittelu ja arvostaminen vastaavat suurelta osin IAS 39:n vaatimuksia. Suojauslaskennan osalta on edelleen kolme suojauslaskentatyyppiä. Aiempaa useampia riskipositioita voidaan ottaa suojauslaskennan piiriin ja suojauslaskennan periaatteita on yhtenäistetty riskienhallinnan kanssa.

Myyntisaamisten arvonalentumiseen varaudutaan luottotappiovarauksella, joka perustuu johdon luotettavaan tietoon perustuvaan harkintaan asiakkaan luottokelpoisuudesta. IFRS 9 standardin käyttöönoton myötä, yhtiö on täydentänyt luottotappiovarauskäytäntöään odotettavissa olevien luottotappioiden mallilla. Yhtiö on päätynyt käyttämään standardissa esitettyä yksinkertaistettua mallia.

Tehdyn analyysin perusteella odotettavissa olevat luottotappiot ovat määritelty myyntisaamisten ikäjakauman ja menneisyydessä toteutuneiden luottotappioiden perusteella. Luottotappioriskiin varaudutaan erääntymättömien ja alle puolivuotta erääntyneiden myyntisaatavien osalta odotettavissa olevien todennäköisten luottotappioiden määrään saakka, joka on analysoitu kolmen edellisen tilikauden kokonaisliikevaihdon ja luottotappiototeuman perusteella. IFRS 9 standardin käyttöönoton myötä arvonalentumistappiot kasvoivat noin 20 tuhatta euroa.

IFRS 15 sisältää viisivaiheisen ohjeistuksen asiakassopimusten perusteella saatavien myyntituottojen kirjaamiseen ja korvaa nykyiset IAS 18- ja IAS 11-standardit ja niihin liittyvät tulkinnat. Myynnin kirjaaminen voi tapahtua ajan kuluessa tai tiettynä ajankohtana, ja keskeisenä kriteerinä on määräysvallan siirtyminen. Standardi lisää myös esitettävien liitetietojen määrää tilinpäätöksessä. IFRS 15 standardin perusperiaatteena on, että yhteisön on kirjattava myyntituotot siten, että ne kuvaavat luvattujen tavaroiden tai palvelujen luovuttamista asiakkaalle, ja sellaisena rahamääränä, joka kuvastaa vastiketta, johon yhteisö odottaa olevansa oikeutettu kyseisiä tavaroita tai palveluja vastaan. Yhteisön on kirjattava myyntituotto, kun se täyttää suoritevelvoitteen luovuttamalla luvatun tavaran tai palvelun asiakkaalle. Omaisuuserä siirretään, kun asiakas saa siihen määräysvallan.

Yhtiön liikevaihto koostuu seuraavista tulovirroista:

  • Koneiden ja varaosien myynti
  • Palvelumyynti
  • Tytäryhtiö MFG Components Oy:n välitysmyynti

Keslan perusliiketoiminnassa määräysvalta suoritevelvoitteeseen siirtyy asiakkaalle yhtenä ajankohtana Incoterms -toimitusehtojen mukaisesti silloin kun tuote on toimitettu varastosta. Jos asiakkaan kanssa on sovittu jostakin muusta kuin FCA tai EXW-toimitusehdosta, myynti tuloutetaan vasta kun määräysvalta on toimitusehdon mukaisesti siirtynyt asiakkaalle.

Keslan tuotteisiin sisältyy käyttötunteihin tai aikaan perustuva takuu. Takuukustannuksiin varaudutaan varauksella, joka on 50 % edellisten 12 kuukauden aikana toteutuneiden takuuna korvattujen osien määrästä. Varausmalli noudattaa IAS 37:n vaatimuksia ja on linjassa IFRS 15 –standardin soveltamista edeltävien käytäntöjen kanssa.

Keslan puutavaranostureille on mahdollisuus ostaa erikseen veloitettava lisäturva, joka pidentää normaalia takuuaikaa 24 kuukaudesta 36 kuukauteen. Lisäturvan piiriin kuuluu jatkettu takuuaika sekä käyttötunteihin perustuvat määräaikaishuollot. Lisäturvan erikseen veloitetusta myyntihinnasta eritellään kirjanpidossa jatketun takuun osuus, joka tuloutetaan takuuajan päättyessä sekä määräaikaishuoltojen osuus, joka tuloutetaan kustannusten aiheutumisajankohtana. Näin ollen lisäturvan kirjausmalli noudattaa IFRS 15 –standardin vaatimuksia. IFRS 15:n käyttöönotolla ei ollut merkittävää vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

Yhtiö on huomioinut IASB:n julkaisemat tarkennukset ja seuraa jatkuvasti standardien kehitystä.

Puolivuosikatsauksen luvut ovat tilintarkastamattomia.

Joensuu 7.8.2018

KESLA OYJ

Hallitus

LISÄTIETOJA:

Toimitusjohtaja Simo Saastamoinen, 040 560 9310 Puhelimitse tavoitettavissa 7.8.2018 klo 10-12

JAKELU:

NASDAQ Helsinki Keskeiset tiedotusvälineet www.kesla.com

Kesla on metsäteknologian kehittämiseen, markkinointiin ja valmistukseen erikoistunut konepajakonserni, joka hallitsee aines- ja energiapuukorjuun tuotantoketjun kannolta tehtaalle. Keslan tuotteita ovat mm. kuormaimet ja metsäperävaunut, puutavara-, metsäkone- ja kierrätysnosturit, harvesterija energiakourat sekä hakkurit. Kesla on tytäryhtiönsä kautta voimansiirron tuotteiden maahantuoja suomalaiselle konepajateollisuudelle. Konsernin liikevaihto oli vuonna 2017 42,7 miljoonaa euroa. Konsernin viennin osuus liikevaihdosta oli 62,1 %. Vuonna 1960 perustetulla Keslalla on tuotantolaitokset Joensuussa, Kesälahdella ja Ilomantsissa, maahantuontiyhtiö Tohmajärvellä sekä myyntiyhtiö Appenweierissa, Saksassa. Keslan palveluksessa on noin 256 henkeä. Keslan A-osakkeet noteerataan NASDAQ Helsinki Oy:ssä.

Talk to a Data Expert

Have a question? We'll get back to you promptly.