Annual Report • Feb 11, 2021
Annual Report
Open in ViewerOpens in native device viewer
Kesla Oyj: vuosikertomus ja vastuullisuusraportti 2020
| Sisällysluettelo | 2 | |||
|---|---|---|---|---|
| Kesla Oyj pähkinänkuoressa | 3 | |||
| Kesla Oyj lyhyesti | 4 | |||
| Vuosi 2020 numeroina | ||||
| Toimitusjohtaja | 6 | |||
| Globaali toimija - paikallinen vaikuttaja | 8 | |||
| Kohokohdat 2020 | 9 | |||
| Megatrendit | 10 | |||
| Visio | 12 | |||
| Strategia | 13 | |||
| Arvot | 14 | |||
| Sidosryhmät | 15 | |||
| Liiketoimintokohtaiset raportit | 16 | |||
| Vastuullisuus | 23 | |||
| Taloudellinen hyvinvointi | 24 | |||
| Kumppanuus | 27 | |||
| Tehokas resurssien käyttö | 31 | |||
| Turvallisuus | 36 | |||
| Johtoryhmä | 39 | |||
| Hallitus | 40 | |||
| Hallituksen toimintakertomus | 41 | |||
| Tilinpäätös | 49 |
Metsäteknologian ja materiaalinkäsittelyn kehittämiseen, markkinointiin ja valmistukseen erikoistunut konepajakonserni, joka tuottaa asiakkaan alustaan integroituvia, parasta käyttökokemusta tuottavia ja asiakkaan liiketoimintaa edistäviä laadukkaita materiaalinkäsittelyratkaisuja.
Kesla on metsäteknologian ja materiaalinkäsittelyn kehittämiseen, markkinointiin ja valmistukseen erikoistunut konepajakonserni, joka tuottaa asiakkaan alustaan integroituvia, parasta käyttökokemusta tuottavia ja asiakkaan liiketoimintaa edistäviä laadukkaita materiaalinkäsittelyratkaisuja. Keslan liiketoiminta on keskittynyt kolmeen liiketoiminta-alueeseen, jotka ovat Traktorivarusteet, Puunkorjuulaitteet sekä Auto- ja teollisuusnosturit. Tilikaudella 2020 konsernin liikevaihto oli 40 miljoonaa euroa, josta viennin osuus oli 70 %. Vuonna 1960 perustetulla Keslalla on tuotantolaitokset Joensuussa, Kesälahdella ja Ilomantsissa sekä myyntiyhtiö Appenweierissa, Saksassa. Keslan palveluksessa oli vuonna 2020 vajaat 250 henkilöä. Keslan A-osakkeet noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:ssä.
Tilikaudella 2020 konsernin liikevaihto väheni 47 miljoonasta 40 miljoonaan, mutta vuoden viimeiselle kvartaalille kohdistunut kysynnän kasvu näkyi hyvänä tuloksena ennen poikkeuksellisia eriä. Konsernin oikaistu tilauskanta oli tilikauden päättyessä 9,7 miljoonaa euroa. Osakekohtainen tulos 0,09 euroa heikkeni edellisvuoden 0,36 eurosta, mutta liiketoiminnan rahavirta 5,6 milljoonaa kasvoi merkittävästi edellisvuoden 0,7 miljoonasta. Konsernin nettovelkaantuneisuusasteen ja omavaraisuusasteen tunnusluvut paranivat edellisvuodesta.
Liikevaihto
567 t€ Liikevoitto
0,09 € Tulos/osake
41 % Omavaraisuusaste
60 %
Nettovelkaantuminen
* Hallituksen osinkoehdotus yhtiökokoukselle
Maailman nykymenoa katsellessa tulee mieleen, että vanha maailmanvuosi on vaihtumassa myös nyt, kuten tarinassa runsaat 4000 vuotta sitten.
Mika Waltarin Sinuhe on lempikirjani, jonka olen lukenut toistakymmentä kertaa lävitse – suomeksi, englanniksi ja välillä jopa kirjan keskeltä aloittaen kiertäen lopun ja alun kautta taas keskelle takaisin. Tarina on koukuttava ja siitä löytyy mielenkiintoisia yhtymäkohtia myös nykymaailmaan. Suosittelen kirjaa lämpimästi - se on kerrassaan hieno teos.
Tarinassa Sinuhe kiertää nuorena lääkärinä Lähi-idän maita ja tutustuu matkoillaan Babylonin tähtienselittäjiin. Nämä kertoivat laskeneensa tähdistä, että maailmanvuosi olisi vaihtumassa ja että kansoja tulisi katoamaan, jumalia häviämään ja paljon mullistuksia olisi tapahtuva ennen kuin uusi maailmanvuosi alkaisi.
Maailman nykymenoa katsellessa tulee mieleen, että vanha maailmanvuosi on vaihtumassa myös nyt, kuten tarinassa runsaat 4000 vuotta sitten: valtapolitiikan painopiste on siirtymässä lännestä itään; tosiasioiden tunnustaminen ei olekaan enää kaiken viisauden alku, vaan totuus korvataan vaihtoehtoisella totuudella; pandemia kiertää useina aaltoina maailmanlaajuisesti uudistaen itseään eri versioiksi; ilmastonmuutos etenee ja vaikuttaa vielä pitkään kaikkeen elolliseen tällä maapallolla; sosiaalisen median kautta on mahdollista huutaa maailman ääriin; ihmisten välinen vuorovaikutus on siirtynyt kuvaruuduille ja rahaakin nyhjäistään tyhjästä valtavia määriä elvytykseen. Elämmekö tämän maailmanvuoden iltaruskoa ja millainen yö meillä onkaan vielä edessä ennen uutta aikakautta?
Näissä maailmanvuoden vaihtumisen melskeissä juhlistettiin Keslan 60-vuotista taivalta ilman juhlia. Rantasalmen riihipajassa alkunsa saanut yhtiö on kasvanut merkittäväksi teolliseksi työnantajaksi Pohjois-Karjalassa ja teknologiatoimittajaksi globaaleille markkinoille. Meno on ollut aikamoista haipakkaa - muutos on näkyvää yhtiössä ja sen tekemisessä taaksepäin katsottaessa.
Yhtiön mittakaavassa viime vuosien mullistuksia ovat olleet mm. tytäryhtiön liiketoiminnoista luopuminen, tuoteportfolion karsinta, uusi organisaatiomalli, strategiset jakelutiemuutokset, digitalisaation eteneminen tuotteisiin ja prosesseihin, some-näkyvyyden kasvu, teknologiainvestoinnit ja erinäköiset markkinahäiriöt, kuten Krimin kriisi, pandemia ja EU:n pakotteet.
Myös kulunut vuosi oli haipakkaa menoa, analyytikon kommenttia mukaillen. Vuosi käynnistyi saattamalla yhteistoimintaneuvottelut päätökseen ja sopeutuen heikenneeseen suhdannetilanteeseen. Pandemian saavuttua jouduimme jarruttamaan voimakkaasti kesään saakka, jonka jälkeen lähdimme kiihdyttämään kohti loppuvuotta. Vuoden viimeinen kvartaali olikin jo kelpo suoritus oikean ennakoinnin ja ketterän rytminvaihdoksen avulla. Hyvä suhdannetilanne näyttää jatkuvan, joten yhdessä suunnitellun NOS-TE-investointiohjelman kanssa tästä vuodesta on tulossa hyvinkin työntäyteinen ja mielenkiintoinen.
Vastuullisuus on yksi Keslan keskeisimmistä arvoista. Arvot eivät oikeasti elä yhtiön seinätauluissa tai julistuksissa, ne elävät arjen päätöksenteossa – niissä tilanteissa, joissa voidaan valita, toimitaanko arvojen mukaisesti vai lipsutaanko niistä. Keslan vastuullisuusarvoa ei punnita niinkään Keslan vapaaehtoisesti tekemällä vastuullisuusraportilla tai Joensuun tehtaalle tehdyllä aurinkovoimalapäätöksellä, vaan niillä taloudellisesti merkittävillä päätöksillä, joita olemme joutuneet tekemään mm. autonosturien pilarinvaihtoon tai Valko-Venäjän
Vuoden viimeinen kvartaali olikin jo kelpo suoritus oikean ennakoinnin ja ketterän rytminvaihdoksen avulla.
pakotteisiin liittyen. Vastuullisuuteen päteekin kuntosaliharrastajien lause "no pain, no gain". Vastuullisuuden tulosvaikutukset syntyvät pidemmällä tähtäimellä ja näkyvät ulospäin organisaation luotettavuutena ja hyvänä maineena – ohimenevän lyhytaikaisen kipuvaiheen jälkeen.
Kesla osallistui viime vuonna EY:n Entrepreneur of the Year kilpailuun, johon voivat osallistua kasvuyrittäjät, jotka omistavat yrityksestään huomattavan osan ja toimivat yrityksensä johdossa. Olemme sekä pörssi- että perheyhtiö, jonka hallitusta on johtanut viime vuodet yhtiön perustajan pojanpoika Veli-Matti Kärkkäinen. Keslalaisten ja sidosryhmiemme Kesla-hengestä viestii se, että kisayleisö äänesti suosikikseen Veli-Matin. Hieno tunnustus näin 60-vuotisjuhlavuonna kolmen sukupolven tekemälle pitkäjänteiselle työlle ja myös yhtiölle itselleen.
Kisamenestyksen ja viimeisen kvartaalin onnistumisen merkeissä haluan kiittää Keslan henkilöstöä, asiakkaita, omistajia ja yhteistyökumppaneita sitkeydestä ja kovasta työstä, joka tehtiin vuoden 2020 poikkeusolosuhteissa. Suhdannenäkymä on nyt hyvä ja pandemiakin saadaan tänä vuonna rokottein kuriin, joten loppuvuoteen voimme suunnata luottavaisin mielin.
Simo Saastamoinen
Viennin osuus Keslan liikevaihdosta on jo lähes 70 %. Keslan liikevaihto tulee valtaosin EU:n alueelta. Myynti EU-maihin säilyi edellisvuoden tasolla, pois lukien kotimaa. Vuonna 2020 kotimaan myynti laski 12 miljoonaan euroon edellisvuoden 15 miljoonasta eurosta.
Vienti EU:n ulkopuolisiin maihin väheni selkeästi ollen 7,8 miljoonaa, kun se edellisenä vuonna oli 13,0 miljoonaa.
Vuonna 2020 kehittyvien maiden osuus liikevaihdosta oli 1,5 %. Kehittyvissä maissa olevat yhteistyökumppanimme ovat merkittäviä alansa toimijoita. Vastuullisuusriskit lapsityövoimalle, korruptiolle ja ympäristölle ovat lähtökohtaisesti matalia.
Keslan toimipisteet sijaitsevat Itä-Suomessa: Joensuussa, Kesälahdella ja Ilomantsissa. Lisäksi yrityksellä on myyntitoimisto Saksassa.
Kesla Oyj 2020 Liiketoiminnot Vastuullisuus Johtoryhmä Hallitus Toimintakertomus ja tilinpäätös
KESLA-traktorivarusteiden ja AGCO Internationalin yhteistyö laajenee Belgiaan. Maatalousvaltaisessa Belgiassa on nyt kaksi KESLA-traktorivarusteita myyvää jälleenmyyjää.
Testikeskus valmistuu. Joensuuhun rakennettu testikeskus on osa Keslan laatuohjelmaa.
KESLA 19RH-III ja 21RH-III -harvesterikourat lanseerataaan. Uuden sukupolven kourat sopivat hyvin harvennuksille.
KESLA-traktorivarusteiden ja AGCO Internationalin yhteistyö laajenee Brittein saarille. Lister-Wilder aloittaa myynnin Englannissa ja Walesissa.
Elokuun alussa keslalaiset palaavat takaisin lähityöhön. Komento etätyöhön tulee jälleen syyskuun lopussa, kun Pohjois-Karjalan pandemiatilanne heikkenee. Tuotanto jatkaa työskentelyä normaalisti.
Kesla lanseeraa uuden, traktoreihin suunnitellun harvesterikouran 14RH. Koura saa hyvää näkyvyyttä tiedotusvälineissä ja asiakaskunnassa.
COVID-19-pandemia saapuu Suomeen. Keslalaiset siirtyvät etätöihin. Pandemian vaikutukset näkyvät myös teollisuudessa. Tilauskannan heikkenemisen vuoksi henkilöstö tekee vajaata viikkoa loppuvuoden.
KESLA-metsäperävaunut traktoreihin saavat ainoana valmistajana euroopanlaajuisen hyväksynnän. Hyväksynnän ansiosta KESLA-metsäperävaunut ovat sallittuja kaikissa Euroopan maissa - myös tieliikennekäytössä.
Kesla tekee sopimuksen varaosavarastosta Uudellemaalle. Uusi varasto avataan maaliskuussa Kauklahteen. Se nopeuttaa nosturiosien saantia Etelä-Suomessa sekä tietenkin ulkomailla.
Kesla peruu raskain mielin osallistumisensa kesän ja alkusyksyn messuille. Erityisen harmilliseksi perumisen tekee aikomus juhlia 60-vuotisjuhlavuotta perinteikkäässä FinnMETKO:ssa.
Kesla saa ELY-keskukselta myönteisen vastauksen investointitukiin. NOSTE-hankkeeseen liittyvien investointien arvo tulee olemaan 6 miljoonaa euroa.
City-nostureiden hyttiversio lanseerataan. Uusi versio lisää myyntimahdollisuuksia erityisesti kierrätystoiminnassa.
| Sisällysluettelo | Kesla Oyj 2020 | Liiketoiminnot | Vastuullisuus | Johtoryhmä | Hallitus | Toimintakertomus ja tilinpäätös |
|---|---|---|---|---|---|---|
Kesla Oyj:n toimintaan vaikuttavat kaupungistuminen, digitalisaatio, ympäristö, globalisaatio ja protektionismi. Megatrendit ovat yrityksen toiminnalle sekä uhkia että mahdollisuuksia.
Kaupungistuminen vaikuttaa Keslan toimintaan välillisesti. Metsätaloussektorin toimijoiden roolien muutokset näkyvät toiminnassa pidemmällä tähtäimellä ja ovat markkina-aluekohtaisia. Suuri vaikutus on sillä, kuinka maailmanlaajuisessa politiikassa nähdään metsien hoidon sisältö ja merkitys. Nämä asettavat Keslalle vaateita edistää toiminnallaan vastuullista ja kestävää metsänhoitoa. Kaupungistumisen ja digitalisaation yhteisvaikutuksesta lisääntynyt metsänhoi-
don koneellistuminen lisää Keslan mahdollisuuksia toimia kehittyvissä maissa, joissa metsätalouden ihmistyövoimaa ollaan vähitellen korvaamassa koneilla. Erityisesti näillä markkinoilla turvallisen ja kestävän metsänhoidon edistämisen merkitys on valtava maailmanlaajuisestikin ajateltuna.
Kaupungistuminen tarjoaa Keslan koneille myös uusia ympäristöjä toimimiseen. Esimerkkinä puutavaranostureiden käytön laajentaminen mm. terminaalikäyttöön tai City-nostureiksi kaupunkeihin eri toimialoille.
Digitalisaatio vaikuttaa niin Keslan tapaan tehdä töitä kuin sen tuotteisiinkin. Digitaaliset ratkaisut työn tekemisessä - erilaiset ohjelmistot ja työkalut - ovat lisänneet merkitystään. Ihmisten tavoitettavuus on muuttunut paikasta riippumattomattomaksi, 24/7-tavoitettavuudeksi. Digitalisaatio lisää mahdollisuuksia parantaa palveluita, mutta se edellyttää myös palveluiden uudelleenkonseptointia, panostusta digitekniikkaan ja digiosaamiseen. Digitalisaatio luo mahdollisuuksia erityisesti Keslalle tärkeän jälkimarkkinoinnin hoitamiseen. Myös viestinnässä digitaaliset kanavat ovat kasvattaneet merkitystään esimerkki-
nä mm. sosiaaliset mediat Facebook ja YouTube.
Tuotteiden suunnittelussa digitalisaatio on näkynyt mm. uusissa ohjausjärjestelmissä sekä digitalisaation laajenemisen huomioimisessa teknisissä ratkaisuissa. Digiosaamisesta ja -ymmärryksestä on tullut arvokas osa työelämän taitoja. Digitalisaatio on lisännyt työelämän koulutustarpeita kiihtyvällä vauhdilla. Kesla näkee digitalisaation mahdollisuutena ja se pyrkii seuraamaan digitalisaation kehitystä ja pitämään yllä organisaation osaamista sekä kehittämään tuotteitaan ja palveluitaan kehityksen mukaisesti.
Vuoden 2020 koronapandemia aiheutti työelämässä suoranaisen digiloikan. Muutamassa päivässä iso osa Keslan organisaatioista siirtyi työskentelemään etänä. Se pakotti yrityksen opettelemaan uusia tapoja kommunikoida paitsi yrityksen sisällä myös yhteistyökumppaneiden kanssa. Kanssakäymisen ja matkustamisen rajoitukset yhdessä digitekniikan kanssa tekivät siirtymiset tapaamisesta toiseen hyvin ripeiksi.
Ympäristönäkökulmasta nousevat esille niin Keslan laitteiden merkitys metsänhoidossa, vastuullinen metsänhoito sekä yrityksen oma, kestävä toiminta. Kestävä metsänhoito, johon sisältyy myös puunhakkuu, on Keslan näkökulmasta tärkeää sekä maailman keuhkojen eli metsän vuoksi että luonnollisesti Keslan liiketoiminnan kannalta.
Jatkuva keskustelu hiilineutraalista energiantuotannosta pitää puun varteenotettavana energianlähteenä - olipa kyse sitten puusta tai hakkeesta. Toki tältä osin poliittiset päättäjät eivät ole tehneet selkeitä pitkäaikaisia linjauksia esimerkiksi energia- tai investointitukien suhteen, mikä vaikuttaa tietenkin puun käsittelyyn ja erityisesti hakkureiden kysyntään.
Myös vaateet yrityksen oman toiminnan ympäristönäkökulmiin ovat selkeästi lisääntyneet. Keslallakin on tehty toimenpiteitä tehokkaampaan ja kestävämpään resurssien käyttöön. Ympäristönäkökulmat huomioidaan osana investointien ja tuotteiden suunnittelua.
Globalisaatio on vientitoiminnan edellytys. Euroopan unionin alue on yhä erittäin tärkeä markkina-alue Keslalle. Kaupantekoa helpottavat EU:n vapaamarkkinat. EU-markkinoiden ulkopuolelle jää Brexitin mukana Keslalle varsin tärkeä Britannia. Tuotteita viedään merkittävästi myös muualle EU:n ulkopuolelle. Siellä riskien minimointia helpottavat luotettavat kumppanit ja kohdemaan käytäntöjen hyvä tuntemus.
Digitalisaatio on helpottanut tuotteiden vientiä, sillä ihmisten tavoitettavuus on parantunut entisestään.
Omat haasteensa globalisaatio tuo resurssien kohdistamiseen ja lokalisointiin. Keslan tuotannosta on jo vuosien ajan mennyt vientiin noin 70 %, minkä vuoksi globalisaatiolla ja vastaavasti protektionismilla on suuri vaikutus yrityksen menestymiseen. Globalisaatio lisää kilpailua. Keslan tuotteille on myönnetty Avainmerkki, mikä kertoo siitä, että yrityksen tuotteet ovat suurelta osin kotimaisia - myös ostojen osalta.
Globalisaatio tuo mukanaan myös riskejä kauppasotien, talouspakotteiden ja kurssivaihteluiden muodossa.
Protektionismi on jäänyt vuonna 2020 pitkälti pandemian varjoon, vaikka esimerkiksi Britannia on neuvotellut vuoden aikana erosopimustaan EU:n kanssa. Toki sopimuksen vaikutukset näkyvät vasta muutaman vuoden viiveellä. Venäjä on yksi Keslan päämarkkina-alue. Siellä olevat rajoitteet ovat pysyneet samana. Keslan etu Venäjän markkinoilla on, että sen tuotteet integroidaan aina alustakoneeseen, joka monesti on paikallista tuotantoa.
Keslan visio kiteytyy sen sloganiin #yourlifetimematch. Siinä "your" viittaa Keslan asiakaskeskeisyyteen, "lifetime" kestävyyteen, elinkaarikustannuskilpailukykyyn ja pitkäjänteisiin asiakassuhteisiin sekä "match" viittaa laitteiden integroitavuuteen eri alustoille ja syviin liiketoimintakumppanuuksiin jakelutiessä ja toimittajaverkossa. Keslan strategia on purettu neljän eri otsikon alle. Näitä ovat erinomainen toimituskyky, asiakastarpeeseen kehitetyt tuotteet, asiakkaan liiketoimintaa edistävät palvelut ja vahva läsnäolo markkinoilla.
Toimituskyky muodostuu sujuvista prosesseista, jotka toteutetaan resurssi- ja pääomatehokkaasti. Keslalla keinoja tähän ovat mm. tarkoituksenmukainen valmistusteknologia, lean, laatumenetelmät, konfigurointi sekä osto- ja hankintaprosessit.
Tuotannon prosessien taustalla on vahva asiakastarpeen tuntemus, joka on huomioitu jo tuotteen suunnittelussa. Kesla investoi toimituskykyynsä NOSTE-hankkeen investoinnein, joilla avataan tuotannon ja tuottavuuden pullonkauloja sekä parannetaan valmistuksen mittatarkkuutta ja laaduntuottokykyä.
Tuote ja sen tarve lähtee aina asiakkaasta. Tuotteen on vastattava asiakkaan vaatimuksia niin alustakoneyhteensopivuuden, toimintojen, käytettävyyden kuin laadunkin suhteen. Parhaiten tämä onnistuu, kun asiakkaat otetaan mukaan jo tuotteen suunniteluvaiheessa. Tässä avainasemassa ovat palvelumuotoilun keinot.
Myynti myy ensimmäisen tuotteen ja jälkimarkkinointi seuraavan. Keslan tuotteet ovat asiakkaalle työkalu, jonka tulee edistää aidosti hänen liiketoimintaansa. Parhaiten tähän päästään, kun tuote on aidosti kehitetty asiakkaan tarpeisiin, laadukas ja se toimii tehokkaasti.
Kone ja käyttäjä tarvitsevat vääjäämättä ajoittain myös tukea. Tässä roolissa toimii Keslan jälkimarkkinointi, jonka tärkein pääoma on tuote- ja palveluosaaminen. Osaamisen tuomiseksi asiakkaiden ulottuville tarvitaan erinomainen yhteistyöverkosto. Tekniset ratkaisut, kuten erilaiset portaalit tai applikaatiot tarjoavat kasvavan määrän mahdollisuuksia palveluiden kattavuuden ja laadun parantamiseen.
Tuotteen elinkaaren ympärille rakennetut palvelut edistävät asiakkaan liiketoimintaa, sitouttavat brändiin ja tuottavat lisäarvoa asiakkaiden tuntemisen kautta.
Keslan määrittelemiä keinoja vahvaan läsnäoloon markkinoilla ovat vahvan asiakasyhteyden lisäksi myyntikanavan konseptointi, asiakas- ja kanavajohtaminen sekä digimarkkinoinnin mahdollisuuksien hyödyntäminen. Kun toiminta on tehokasta, tuotteet vastaavat asiakkaan tarpeisiin, asiakkaasta huolehditaan ja markkinoiden toiminta tunnetaan, on tuotteen myyminen ja hankinta helppoa. Toimijoiden on helppo sitoutua brändiin ja edistää sen avulla omaa, asiakkaan ja Keslan liiketoimintaa.
markkinoilla
| Sisällysluettelo | Kesla Oyj 2020 | Liiketoiminnot | Vastuullisuus | Johtoryhmä | Hallitus | Toimintakertomus ja tilinpäätös |
|---|---|---|---|---|---|---|
Auto- ja teollisuusnosturit -liiketoiminnan tuotteita ovat kuorma-autoihin asennettavat ja kiinteäasenteiset nosturit.
Puunkorjuu-liiketoiminnan tuotteita ovat rulla- ja sykesyöttöiset harvesterikourat sekä metsäkonenosturit.
Traktorivaruste-liiketoiminnan tuotteita ovat traktorin metsäperävaunut, kuormaimet, traktorihakkurit ja sykeprosessorit.
Auto- ja teollisuusnosturit-liiketoiminnan tuotteita ovat kuorma-autoihin asennettavat puutavaranosturit, kiinteäasenteiset teollisuusnosturit sekä kaupunkiolosuhteissa lastaukseen käytettävät, vakaudenhallintajärjestelmällä varustetut City-nosturit. Autonosturit tulivat Keslan valikoimaan vuonna 1988 yrityksen ostettua Foresteri Oy:n osake-enemmistön.
KESLA-autonosturit tehdään kovaan käyttöön kovissa olosuhteissa. Nosturit ovat liikkeiltään ripeitä, ohjausjärjestelmä on edistyksellinen ja nosturin käyttömukavuuteen panostetaan. KESLA on puutavara-autonostureiden markkinajohtaja Suomessa ja vahvoja maantieteellisiä markkinoitamme ovat Venäjä ja itä-Euroopan maat. Kasvua haemme Pohjois- ja Keski-Euroopan markkinoilta sekä kierrätysnosturimarkkinoilta.
Puutavaranosturit asennetaan kuorma-autoon. Niillä lastataan puuta auton kyytiin ja pois. Osa malleista sopii myös hakkurin syöttöön.
Teollisuusnosturit asennetaan yleensä kiinteästi tuotantolaitokseen, jossa niillä käsitellään puuta.
City-nosturit on varustettu KESLA proSTABILITY-vakaudenhallinnalla, mikä mahdollistaa niiden turvallisen käytön myös kaupunkiolosuhteissa.
Kesla Oyj 2020 Liiketoiminnot Vastuullisuus Johtoryhmä Hallitus Toimintakertomus ja tilinpäätös
Vuonna 2020 Autonosturit-liiketoiminnan liikevaihto laski 29 % ja saadut tilaukset laskivat 20 % vertailuvuodesta. Liiketoiminnan 12 kuukauden saatujen tilausten kertymä kääntyi nousevaksi elokuun alussa päätyen 16,3 miljoonan tasolle, mikä luo edellytyksiä liikevaihdon trendin positiiviselle käänteelle vuonna 2021.
KESLA-nostureilla on pitkäaikainen, vankka käyttäjäkunta. Nosturit on suunniteltu ja tehty pohjoisen vaativiin olosuhteisiin. Raaka-aineet ja komponentit ovat laadukkaita ja säänkestäviä. Nostureiden käyttö on yleensä vuorokauden ympäri tapahtuvaa, joten kestävyys on avainasemassa. Teollisuudessa KESLA-nosturit ovat osasana tehtaan tuotantoketjua.
KESLA-nostureita viedään ympäri maapalloa noin kolmeenkymmeneen maahan. Keslalla on oma myyntiyhtiö Saksassa. Saksan ulkopuolella Kesla toimii suoraan pitkäaikaisten jälleenmyyjäkumppaneiden kautta. Vuonna 2020 erityisen vahvaa kasvua jatkoivat Tsekin markkinat, jossa arvostetaan suomalaista metsäosaamista. Uusia jälleenmyyjiä ei myyntiverkostoon tullut vuonna 2020.
Kotimaassa järjestettiin pandemian mahdollistamissa puitteissa koeajomahdollisuuksia Keslan demoautolla. Osallistuimme kotimaan pieniin asiakastapahtumiin ja mm. puutavara-autonkuljettajakoulutuksen tapahtumaan. Vientimarkkinointia varten kehitettiin digitaalista ostopolkua ulkoisen kumppanin avustuksella. Asiakassuhteita hoidettiin etäyhteyksin.
Alkuvuotta kuormitti 2124L -nosturimallin pilarien vaihtotyöt, jotka painottuivat Keski-Eurooppaan. Vaihdot onnistuivat suunnitellusti ja asiaan liittyvä asiakaspalaute oli valtaosin myönteistä.
Auto- ja teollisuusnostureiden jälkimarkkinointi kärsi muiden toimintojen tavoin pandemiatilanteen aiheuttamista matkustusrajoituksista. Loppuvuotta kohti organisaatio otti käyttöön uusia toimintatapoja, joilla asiakkaiden palveleminen onnistui sujuvasti etänä.
Venäjän markkinoita varten lanseerattiin uudet puutavara-autonosturimallit 2209S ja 2210S. Suositun 9 tonnimetrin nosturin rinnalle kehitetty 10 tonnimetrin nosturi näyttävät kasvattavan suosiotaan. Lisäksi uudet mallit on sovitettu aiempaa paremmin hyödyntämään Keslan uusittua valmistusteknologiaa.
KESLA City-nosturimallisto laajeni suorapuomisiin nostureihin. Lisäksi City-nosturien varustaminen hytillä tuli mahdolliseksi.
Auto- ja teollisuusnosturit valmistetaan Keslan Joensuun tuotantolaitoksessa. Komponenttipulan vuoksi jouduttiin järjestämään lyhytaikainen tuotantoseisokki alkusyksystä. Tuotantokapasiteettia jouduttiin sopeuttamaan pandemian aiheuttaman kysynnän laskun vuoksi tekemällä lyhennettyä työaikaa.
Autonostureiden tilauskanta vuoden lopulla oli hyvällä tasolla. Vuonna 2021 mahdollisuuksia kasvuun on epävarmuustekijöistä huolimatta. Kasvua tavoitellaan lähinnä Venäjältä, Ruotsista sekä City-nostureista.
Puunkorjuulaitteet-liiketoiminnan tuotteita ovat metsäkoneisiin asennettavat nosturit ja harvesterikourat, sekä kaivinkoneiden hakkuukonekäyttöön liittyvät varustukset. Harvesterikourien markkinoilla Kesla on maailman suurin alustakonevalmistuksesta riippumaton toimija, ja sykeharvestereiden markkinajohtaja.
Liiketoiminnan strategiassa on kaksi kärkeä: olla markkinoiden johtava attachment-toimittaja niille metsäkonevalmistajille, joilla ei ole omaa harvesterikourien tai harvesteri- ja kuormatraktorinostureiden valmistusta, sekä olla globaalisti merkittävä toimittaja kaivinkoneisiin pohjautuvien hakkuukoneiden varustelussa. Vahvoja markkina-alueita ovat kotimaan ja Skandinavian lisäksi CIS-maat, Japani, Aasian ja Etelä-Amerikan plantaasit sekä Kanada.
Mallisto kattaa tavallisimmat CTL-sovellukset ensiharvennuksista järeisiin päätehakkuisiin, laanissa tapahtuvaan prosessointiin sekä eucalyptuksen ja akaasian kuorintaan. Erikoisuutena ovat erityisesti kaivinkonekäyttöön kehitetyt sykeharvesterit.
KESLA-metsäkonenosturimallisto kattaa liikeratanosturit hakkuukoneisiin sekä kuormausnosturit kuormatraktoreihin. Kuormatraktorinostureita käytetään laajasti myös hakkureiden ja murskainten syötössä sekä kiinteästi asennettuina erilaisissa teollisuussovelluksissa.
Kesla Oyj 2020 Liiketoiminnot Vastuullisuus Johtoryhmä Hallitus Toimintakertomus ja tilinpäätös
Metsäkonealaa jo 2019 viimeiseltä neljännekseltä lähtien vaivanneesta yleisestä alavireisyydestä huolimatta 12 kk rullaava tilauskertymä nousi Q1 aikana n. 11,0 M€ tasosta 11,5 M€:oon, mutta kääntyi Q2-Q3 aikana laskuun pudoten 9,0 M€ tasolle. Q4 aikana kysyntä piristyi selvästi ja vuoden loppuun mennessä rullaava tilauskertymä nousi 12,6 M€:oon. Tilikauden liikevaihto laski 11 % edellisvuodesta.
Vuoden 2020 aikana tehtiin muutamia muutoksia jälleenmyyntiverkostoon. Venäjällä aloitettiin yhteistyö OOO Ambitech:n kanssa . Kotimaassa Seppätec Oy liittyi Kesla-verkostoon parantaen jälkimarkkinointipalveluita ja myyntiä erityisesti Keski- ja Pohjois-Suomessa. Bauma China -messuilla julkistettiin yhteistyö kiinalaisen kaivinkonevalmistajan XCMG:n kanssa. Loppuvuodesta lanseeratun, erityisesti traktorikäyttöön kehitetyn 14RH-harvesterikouran myötä AGCO:n myyntiverkosto liittyi mukaan kuvaan traktoriharvestereiden osalta.
Covid-19-pandemia muutti merkittävästi vuodelle 2020 suunniteltuja markkinointitoimenpiteitä. Osallistuminen ja tuotelanseeraukset messuilla peruuntuivat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta, ja markkinoinnin painopiste siirtyi digitaalisen näkyvyyden rakentamiseen. Merkittävä osa suunnitelluista asiakkaiden ja jälleenmyyjien tehdasvierailuista samoin kuin myynti- ja jälkimarkkinointihenkilöstön asiakaskäynneistä jouduttiin perumaan, ja kontaktit hoidettiin etäyhteyksien avulla. Etäyhteyksiin perustuvan koulutuskonseptin, laitteistojen ja koulutusmateriaalien kehittämiseen panostettiin voimakkaasti, ja loppuvuodesta pystyttiinkin jo toteuttamaan merkittäviä uusien jälleenmyyjien ja huoltopisteiden koulutuksia laadukkaasti etänä.
Vuoden 2020 merkittävimmät tuotelanseeraukset liittyvät ns. kolmannen sukupolven RH-harvesterikouriin, jonka ensimmäinen kokoluokka 19/21RH-III lanseerattiin. Toinen merkittävä tuotelanseeraus oli traktorisegmenttiin suunnattu 14RH-harvesterikoura.
Merkittävä osa vuoden aikana tehdystä tuotekehitystyöstä tulee näkyväksi vasta vuoden 2021 aikana tapahtuvien tuotelanseerausten yhteydessä, jolloin tullaan näkemään uusia tuotteita ja tuotepäivityksiä liiketoiminnan kaikilla tuotealueilla sekä kokonaan uusia ratkaisuita mm. etäyhteyksiin ja koulutukseen liittyen.
Tilausten putoaminen Q2/Q3 aikana johti tuotannon lomauksiin. Tilausten määrän voimakas vaihtelu ja Covid-19-pandemian vaikutukset aiheuttivat ajoittain komponenttien saatavuusongelmia. Tuotannon tehokkuuden ja laadun kehittämiseen panostettiin kuitenkin vuoden aikana voimakkaasti, ja tuotantoa kehitettiin virtautetun Lean-tuotannon suuntaan. Kehitystoimenpiteet jatkuvat vuonna 2021.
Markkinoilla näkyy yleisesti piristymistä ja vireillä on useita myyntiverkostoon liittyviä kehitysaskeleita, mikä antaisi aihetta odottaa selvää kasvua vuoteen 2020 verrattuna. Kuitenkin Covid-19 näyttää edelleen viivästyttävän suunniteltujen investointien toteumista samoin kuin myyntiverkostojen kehittämistä useilla merkittävillä markkina-alueilla. Huolta aiheuttavat myös Valkovenäjän pakotteista johtuvat toimitusongelmat tärkeälle OEM-kumppanille.
Traktorivarusteet-liiketoiminnan tuotteita ovat traktorikuormaimet, -metsäperävaunut, -hakkurit, sykeprosessori sekä erilaiset muut varusteet. Keslan liiketoiminta alkoi 60 vuotta sitten traktorivarusteinnovaatiosta.
Liiketoiminnan strategia kulminoituu laajenemiseen AGCO-yhteistyön kautta. Traktorivarusteiden vahvimmat markkina-alueet ovat Suomi, Ruotsi, Norja sekä uutena Yhdistyneet Kuningaskunnat. Näillä markkina-alueille KESLA-traktorivarusteita myyvät AGCO-kumppanit. Asema on vahva myös Ranskassa, Saksassa, Belgiassa, Irlannissa, Kanadassa ja Latviassa.
Perävaunun aisalle, traktorin takasiltaan tai traktorin kolmipistenostolaitteeseen.
Traktorin metsäperävaunut sopivat kuormaimen pariksi tehokkaaseen puunkuljetukseen niin isäntälinjan tekijöille kuin ammattikäyttöönkin.
Traktorihakkurivalikoimasta löytyy niin yksi- kuin kaksiakselisia malleja kuin konttihakkurikin.
Kesla Oyj 2020 Liiketoiminnot Vastuullisuus Johtoryhmä Hallitus Toimintakertomus ja tilinpäätös
Traktorivarusteiden 12 kk rullaava tilauskertymä laski jyrkästi 10,0 milj. tasosta 8,5 milj. tasoon Q1/2020 aikana, mutta kääntyi nousu-uralle huhtikuussa saavuttaen 9,6 milj. tason tilikauden vaihteeseen. Liikevaihto jäi 13 % edellisvuodesta. Liikevaihdon pieneneminen oli kuitenkin maltillista verrattuna kokonaisliikevaihdon laskuun (17 %).
Keslan traktorivarusteiden rooli metsäsegmentissä on vahva. Kasvua haetaan kunnallisteknisestä urakoinnista ja maataloudesta, joissa tuotteiston vahvuuksia voidaan hyödyntää.
Myyntiverkostoa laajennettiin vuonna 2020 AGCO-yhteistyökumppaniverkoston kautta Yhdistyneissä Kuningaskunnissa sekä Belgiassa. Yhdistyneissä kuningaskunnissa uutena jälleenmyyjä aloitti Lister-Wilder, joka myi Agco-liiketoiminnan, jonka mukana erinomaiseen vauhtiin päässyt Keslan liiketoiminta siirtyi lokakuun lopulla Chandlers Farming Equipmentille. Myös Ranskassa ja Saksassa yksittäiset AGCO-yhteistyökumppanit osoittivat kiinnostusta tuotteisiin ja liikevaihto Valtra Unlimited -studion kautta kasvoi näiltä osin.
Traktorivarusteiden jälkimarkkinointi kärsi muiden toimintojen tavoin pandemiatilanteen aiheuttamista rajoituksista alkuvuodesta. Loppuvuotta kohti organisaatio opetteli matkustusrajoituksista johtuen uusia toimintatapoja, joilla asiakkaiden palveleminen onnistui sujuvasti etänä.
Traktorivarusteiden tärkeimmät tuotekehitykselliset saavutukset vuonna 2020 olivat euroopanlaajuisen tieliikennehyväksynnän saaminen traktorin metsäperävaunuille, hakkurimalliston rajaaminen ja rakenteiden ja valmistettavuuden uudelleenarviointi sekä traktorikäyttöön sopivan harvesterikouran tuominen markkinoille yhdessä puunkorjuu-liiketoiminnan kanssa.
Osa tuotekehityspanostuksista, kuten traktorivarusteiden suunnittelu täysin uudelle asiakassegmentille, näkyvät vasta vuonna 2021.
Traktorivarustetilausten määrä putosi kevät-kesästä koronakriisin vuoksi, mikä johti lomautuksiin tuotannossa alkuvuoden 2020 aikana. Kuten muillakin alan toimijoilla, myös Keslan traktorivarustetuotannolla oli hetkittäisiä vaikeuksia komponenttien saatavuudessa. Traktorivarustetuotannossa läpivietiin tuloksellisesti tuotannon virtauttamista Leanin avulla. Toimenpiteet jatkuvat vuonna 2021.
Traktorivarusteiden tilauskanta kasvoi loppuvuotta kohden ja oli vuoden vaihtuessa hyvällä tasolla. Liiketoiminta lähtee vuoteen 2021 kasvubudjetilla. Kasvua haetaan kaikilta markkina-alueilta. Tuotepuolella suurimmat odotukset tulevat olemaan päivitetyn C645-hakkurimalliston uudelleen lanseerauksessa.
Tärkeimpinä markkinointitoimenpiteinä oli myynnin tukimateriaalin päivitys, myyjäportaalin käytön aktivointi ja digimarkkinointikokeilut tärkeimmillä markkina-alueilla. Lisäksi liiketoiminta toteutti yhdessä AGCO Suomen kanssa kotimaassa liitelehden laajalle jakelulle. Juhlavuodelle suunnitellut tapahtumat - avoimet ovet ja messut peruuntuivat.
Tämä on kolmas vuosi, kun Kesla Oyj raportoi vastuullisuuttaan. Tänä vuonna vastuullisuus on osa Keslan vuosikertomusta. Se viestii myös sitä, että vastuullisuus ei ole enää erillinen osa Keslan toimintaa vaan se on nivoutunut osaksi yrityksen kaikkea tekemistä.
Kesla toimii globaaleilla markkinoilla, joilla vastuullisuuden merkitys on kasvanut koko ajan. Vastuullisuus on myös Keslan perusarvo ja luonnollinen osa yrityksen tapaa toimia. Vastuullisuuden arvioimiseksi tarvitaan läpinäkyvyyttä, jota Kesla on pyrkinyt lisäämään vuosittain. Yhtenä keinona toimii tämä raportti. Vastuullisuuden raportoinnissa Kesla on keskittynyt alusta alkaen neljään sen sidosryhmille tärkeään teemaan: taloudelliseen hyvinvointiin, kumppanuuteen, resurssien tehokkaaseen käyttöön ja turvallisuuteen.
Koko Keslan toiminta pohjautuu lakien, asetusten ja määräysten noudattamiseen sekä yhtiön eettiseen ohjeistukseen. Näistä kumpuavat yrityksen vastuut ja velvollisuudet, mutta myös oikeudet. Vastuullinen yritystoiminta on toimimista yhteisesti sovittujen tavoitteiden eteen ja arvon tuottamista yrityksen sidosryhmille.
Kesla Oyj 2020 Liiketoiminnot Vastuullisuus Johtoryhmä Hallitus Toimintakertomus ja tilinpäätös
Keslalla taloudellinen hyvinvointi tarkoittaa pyrkimystä taloudellisen lisäarvon luomiseen konsernin sidosryhmille, omistaja-arvon kasvattamiseen ja yhtiön taloudellisen vakauden turvaamiseen. Kesla aloitti vuoden 2020 heikentyneessä markkinatilanteessa, jota Covid-19-pandemia syvensi. Konsernin liikevaihto ja tulos heikkenivät edellisvuodesta sopeutustoimista huolimatta. Tulosta kuormittivat liikevaihdon lasku, Covid-19-pandemian aiheuttamat maksuviiveet sekä luottotappiot ja niihin varautuminen. Käyttöpääoman purkautumisen ja -hallinnan avulla konsernin rahavirta säilyi koko vuoden erittäin vahvana ja yhtiön velkaantuneisuusaste pieneni. NOSTE-investointiohjelman rahoitus varmistettiin myönteisellä investointiavustuspäätöksellä sekä kassan puskuroinnilla. Kiitämme myös kumppaneitamme Eläkevakuutusyhtiö Varmaa ja päärahoittajia tuesta pandemia-aikana.
16,5 %:n liikevaihdon lasku aiheutui toimialan heikosta suhdannetilanteesta. Toisella vuosipuoliskolla saatujen tilausten määrä kasvoi ja käänsi Q4/2020 liikevaihdon kasvuun.
Heikko suhdannetilanne ja kertaluontoiset erät kurittivat kannattavuutta, joka jäi kauas tavoitteesta.
Konsernin tulos heikkeni liikevaihdon menetyksen myötä. Rahavirta oli poikkeuksellisen vahva.
Konsernin osakekohtainen tulos jäi 0,09 euroon. Emoyhtiön tilikauden nettotulos oli lähes miljoona euroa. Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että osinkona jaetaan 0,10 euroa/osake.
Omavaraisuusaste ylitti 40 % tavoitetason taseen loppusumman kevenemisen myötä. Tasetta kevensi KPO:n purkautuminen.
Laatukustannusten kasvu johtuu liikevaihdon supistumisesta ja 2124L-autonosturimallin pilareiden vaihdosta, joita lukuun ottamatta vuoden 2020 euromääräiset laatukustannukset olivat edellisvuoden tasoa.
Korolliset velat vähenivät 1,2 milj. euroa. Vahva kassavirta ja kertyneet rahavarat käänsivät nettovelkaantuneisuuden voimakkaaseen laskuun.
Tuotekehitystä tehtiin pääosin oman henkilöstön voimin. Vuoden 2020 tuotekehityskulut olivat 1,1 miljoonaa euroa.
Kesla Oyj 2020 Liiketoiminnot Vastuullisuus Johtoryhmä Hallitus Toimintakertomus ja tilinpäätös
Keslan vaikutukset paikalliseen talouteen syntyvät alihankinnan ja verotulojen kautta.
| Työntekijöiden ennakonpidätykset | 2,0 M€ |
|---|---|
| Osinkojen verotus | 0,1 M€ |
| Yrityksen tulovero | 0,1 M€ |
| Ostot Suomesta | 14,6 M€ |
Kesla Oyj on tehnyt tuotantoinvestointeja noin kahden vuoden ajanjaksolla vuosittain 1,1 miljoonalla eurolla ja investoinnit jatkuvat edelleen.
Kesla Oyj täyttää pk-yrityksen kriteeristön liikevaihdon, taseen ja henkilöstömäärän suhteen ja on näin ollut oikeutettu hakemaan yrityksen kehittämisavustusta valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain (9/2014) nojalla. Yhtiön NOSTE-hankkeen hankehakemus jätettiin Etelä-Savon elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle helmikuussa 2019, jonka jälkeen hakemuksen sisältöä täsmennettiin useaan otteeseen.
Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus myönsi syyskuussa 2020 Kesla Oyj:lle yhtiön NOSTE-hankesuunnitelman mukaiseen hankkeeseen yrityksen kehittämisavustusta enintään 25 % hankkeen investoinneille ja enintään 50 % hankkeen kehittämistoimille. Myönnetty hankeavustus on runsaat 1,6 miljoonaa euroa ja se maksetaan hyväksyttyjen investointi- ja kehittämismenojen synnyttyä. Keslan NOSTE-hanke koostuu investoinneista ja kehittämistoimenpiteistä, jotka mahdollistavat automaation ja digitalisoinnin hyödyntämisen liiketoimintaprosesseissa, avaavat valmistuksen kapasiteetti- ja tuottavuuspullonkauloja sekä nostavat laadunhallinnan ja turvallisuuskulttuurin käytännöt uudelle tasolle.
Covid-19-pandemia viivästytti investointipäätöksiä eikä tukea siten ole vielä haettu. Ensimmäiset rahoitushakemukset tehdään vuonna 2021. Tilikauden 2020 päättyessä NOSTE-hankkeeseen kuuluvien investointien määrä on noin 1 miljoona. Investointeja on tehty kaikkiin kolmeen tuotantoyksikköön, Joensuuhun, Kesälahteen ja Ilomantsiin.
Maakunnan elinvoimaisuus ja ammattitaitoisen työvoiman saatavuus ovat Keslalle tärkeitä. Tähänastiset NOSTE-hankkeen investoinnit ovat painottuneet Ilomantsiin. NOSTE-hankkeen kehittämistoimenpiteet jatkuvat näillä näkymin vuoteen 2023 saakka. Kärkenä ovat jatkossakin valmistuksen strategiset osa-alueet eli osavalmistuksen leikkeistä hitsatuiksi puomeiksi prosessi, automaation lisääminen sekä koneistuskapasiteetti. Hankkeen investoinnit tulevat näkymään asiakkaalle laadun parantumisena niin komponenttien kuin lopputuotteenkin osalta. NOSTE-kehittämisohjelmaan liittyvien investointien arvo on noin kuusi miljoona euroa. Uusien tuotantoteknologioiden toivotaan myös lisäävän naisten hakeutumista teknologiateollisuuden työpaikkoihin ja pidentävän yleisesti työurien pituuksia tuotantotehtävissä.
Kesla Oyj 2020 Liiketoiminnot Vastuullisuus Johtoryhmä Hallitus Toimintakertomus ja tilinpäätös
Kesla on kuulunut Bisnoden AAA-luottoluokitukseen ja Asiakastiedon Suomen vahvimpiin jo yli vuosikymmenen ajan. Luokitus myönnetään pitkäaikaisten hyvien taloudellisten tunnuslukujen ja hyvän maksukäyttäytymisen ansiosta.
Kesla Oyj 2020 Liiketoiminnot Vastuullisuus Johtoryhmä Hallitus Toimintakertomus ja tilinpäätös
Pitkäkestoinen, antoisa kumppanuus korostuu Keslan toiminnassa toistuvasti olipa kyse työntekijöistä, toimittajista, myynti- ja huoltopisteistä tai asiakkaista. Tämä näkyy niin työurissa, jotka kestävät parhaimmillaan yli 40 vuotta, mutta myös asiakassuhteissa, joissa samaa merkkiä voidaan suosia jopa vuosikymmenestä toiseen. Keslalla koetaan, että aitoa menestystä voi syntyä vain aidosta kumppanuudesta, joka hyödyttää molempia osapuolia.
Kesla loi vuoden lopussa asiakastyytyväisyyden seurantajärjestelmän. Ensimmäisessä kyselyssä suosittelualttius NPS oli 43.
Asiakastyytyväisyyden seurantajärjestelmän yhteydessä selvitetään myös asiakkaiden tyytyväisyyttä reklamaatiopäätökseen. Ensimmäisessä kyselyssä 67 % vastaajista oli tyytyväisiä reklamaatiopäätökseen.
Jälleenmyyjien tyytyväisyys kahden vuoden välein tehdyssä kyselyssä oli hyvällä ja jopa kiitettävällä tasolla lähes kaikkien asioiden suhteen. Kyselyssä kysyttiin ensimmäistä kertaa myös suosittelualttiutta.
Ensimmäistä kertaa jälleenmyyjäkyselyssä selvitettiin, millaisen ansaintamahdollisuuden KESLA-tuotteet tarjoavat yhteistyökumppaneille. Tuloksen kehittymisen seuraaminen on tärkeää kumppanuuden kannalta.
prosenttimäärä suosittelijoiden (arvosanan 9-10 antaneiden) prosenttimäärästä. Luku sijoittuu välille -100 (ei yhtään suosittelijaa) ja 100 (ei yhtään arvostelijaa). Keslan sijoitukset, 43 ja 46, ovat näin ollen varsin hyviä.
Kesla Oyj 2020 Liiketoiminnot Vastuullisuus Johtoryhmä Hallitus Toimintakertomus ja tilinpäätös
Keslalla on otettu vuoden 2020 aikana käyttöön säännölliset, sähköpostitse toteutettavat asiakastyytyväisyystutkimukset koneiden loppukäyttäjille. Kyselyt lähetetään neljännesvuosittain niin koneen hankkineille kuin koneesta reklamoineille. Ensimmäinen kysely tehtiin 12/2020. Loppuasiakasyhteydet yritys kerää takuurekisteröintien ja reklamaatiolomakkeiden kautta.
Keslalle jälleenmyyjien ja huoltopisteiden asiantuntemus on tärkeää. Koska asiat päivittyvät jatkuvasti, Keslalla on jo vuosien ajan ollut erillinen portaali jälleenmyyjille ja huoltopisteille. Portaalista yhteistyökumppanit löytävät keskitetysti tuotteisiin liittyvät teknisen ja myynnillisen dokumentaation sekä ajankohtaiset uutiset.
Vuoden 2020 aikana palveluun lisättiin uusia toiminnallisuuksia. Näitä olivat mm. sähköpostimuistutukset uutisista sekä tuotteen sähköinen takuurekisteröinti.
Kesla liittyi Nasdaq OMX kutsumana yhtiöiden joukkoon, jotka haluavat kehittää vastuullisuusviestintää vakioidumpaan suuntaan. Nasdaq:n laatima ESG-raportointiopas on laadittu sekä listatuille että listaamattomille yhtiöille. Raportointiopas auttaa yrityksiä asteittain ottamaan käyttöön ESG-tietojen julkistamiseen liittyviä standardeja ja mittareita vapaaehtoispohjalta. Ohjeistus tukee raportoinnin kehittämistä yhtiöillä, joilla ei ole kokonsa takia velvoitetta ESG-standardin kattavaan noudattamiseen. Raportointiopas tarjoaa valikoiman vakioituja taloudellisen, ekologisen ja sosiaalisen vastuun mittareita. Yhtiöiden sitoutuminen yhtenäisiin ESG-käytänteisiin ja mittaristoon edesauttaa vastuullisuusjohtamisen kehittymistä ja yhdenmukaisuutta yhtiöiden välillä. Sijoittajien ja analyytikkojen kiinnostus on ESG-mittareihin ja vastuullisuusinformaatioon taloudellisen informaation ohessa kasvavaa.
Suomalaiset ovat jo pitkään olleet kahvinkulutustilastojen kärjessä. Samaa polkua kulkevat keslalaiset, joiden taukokahvin kulutus pyörii vuositasolla vajaassa 2000 kg kahvijauhetta, mikä vastaa noin 14 500 litraa valmista kahvijuomaa. Kesla on työnantajan roolissa kustantanut taukokahvit henkilökunnalle jo vuosikymmenien ajan - maitoineen ja korppuineen. Tämä henkilökunnan virkeänä pitävä tuote onkin muiden kahvin nauttimiseen liittyvine hankintoineen suurin yksittäinen henkilöstön virkistyksen kuluerä, noin 45 000 € vuodessa.
Keslalaisille on haettu ja myönnetty ritarikuntien kunniamerkkejä jo kolmen vuoden ajan. Tasavallan presidentti myönsi ensimmäiset kunniamerkit keslalaisille itsenäisyyspäivänä 2018. Itsenäisyyspäivänä 2019 myönnetyt kunniamerkit ojennettiin saajille helmikuun lopussa 2020. Kunniamerkkejä saivat CNC-koneistaja Jari Ikonen, hitsaaja Juha Lehikoinen, ostaja Hannu Kärki, huoltopäällikkö Kimmo Paakkunainen, tuotesuunnittelija Paavo Alhainen, palkanlaskija Leila Neuvonen ja huoltopäällikkö Teuvo Leppänen.
– Tämänkertaisten kunniamerkkihakemusten perusteissa toistuvat ja korostuvat teidän kaikkien palkittujen pitkät KESLA-urat – aito sitoutuminen yhtiöön ja menestyksen rakentamiseen. Muuntautumis- ja kehittymiskyky – eli esimerkillisyys Keslan tavoitteleman kulttuurin näkövinkkelistä. Työyhteisön osoittama arvostus – vahvan ammattitaidon ohessa olette laajalti pidettyjä henkilöitä. Keslan arvojen mukainen toiminta – vastuullisuus, luotettavuus, innovatiivisuus ja ripeys näkyvät teillä arjen tekemisessä ja lisäksi asiakaspalvelukeskeisyys ja asiakaspalveluasenne, totesi Simo Saastamoinen puheessaan.
Vuonna 2020 myönnetyt ritarikunnan kunniamerkit luovutetaan alkuvuodesta 2021.
Kesla Oyj 2020 Liiketoiminnot Vastuullisuus Johtoryhmä Hallitus Toimintakertomus ja tilinpäätös
Kesla pyrkii tehokkaaseen resurssien käyttöön. Tehokkuuden parantaminen on paitsi liiketoiminnan myös kestävän kehityksen näkökulmasta välttämätöntä. Resurssien tehokkuutta valmistustoiminnassa on lisätty mm. materiaalivalinnoin, valmistustekniikoin ja laittein, tuotesuunnittelussa ja työohjeiden avulla. Keslan NOSTE-investointiprojektissa keskityään erityisesti hitsauksen ja osavalmistuksen investointeihin. Tavoitteena on paitsi valmistustehokkuus myös tuotteen laadun parantaminen. Yksi vuoden 2020 merkittävä projekti oli toiminnanohjausjärjestelmän päivittäminen, mikä tarjoaa uusia työkaluja toiminnan kehittämiseen lähivuosina.
Liikevaihto per työntekijä on pysynyt lähestulkoon samalla tasolla viime vuosien ajan.
Kokonaisenergiankulutus on laskenut aavistuksen, mihin vaikuttaa mm. alhaisempi tuotantovolyymi.
Tulos / työsuhde t€
Vuonna 2020 tulos jäi heikoksi liikevaihdon supistumisen myötä, jota konsernin kiinteäkulusopeutus ei pystynyt kompensoimaan. Henkilöstön määrää sopeutettiin lomautuksin.
Uusiutuvan energian osuus kokonaisenergiankulutuksesta on noussut selvästi. Vuonna 2020 66 % energiasta oli uusiutuvaa.
Jälleenmyyjäkyselyn mukaan tuotteiden toimitus sovitussa ajassa sai arvosanan 4,8 (1=täysin eri mieltä, 6=täysin samaa mieltä). Parannusta edelliseen kyselyyn oli tapahtunut selkeästi.
1
Energiaintensiteetti kertoo, kuinka paljon energiaa yrityksellä kuluu 1 M€ liikevaihtoon.
Kiinteistöjen energiankulutus on sangen tasaista, joten liikevaihdon lasku näkyy energian kulutuksen kasvuna per valmistettu tuote.
Kesla on ollut tunnettu tuotteiden laadusta yrityksen perustamisesta lähtien. Yhdelläkään nykypäivän yrityksellä ei ole kuitenkaan varaa jäädä paikoilleen, vaan laatutyöhön on panostettava todenteolla. Kaiken lähtökohtana on KESLA-arvojen ja tilauksen muodossa annetun asiakaslupauksen toteuttaminen siten, että lopputuote tarjoaa parasta käyttökokemusta ja tukee siten osaltaan asiakkaan omaa liiketoimintaa.
Tuotekehitysprosessin laatu varmistetaan porttikatselmuksin, joihin osallistuu eri prosessien asiantuntijoita. Kehitettäville tuotteille tehdään virheriskianalyysit (FMEA) ja niiden pohjalta laaturiskien kontrollointisuunnitelmat valmistusta varten.
Mittauskykyä on parannettu mittalaiteinvestoinneilla ja henkilöstön koulutuksella. Investoinnit palvelevat niin uuden tuotteen verifioinnissa, prosessin suorituskyvyn arvioinnissa kuin ongelmatilanteiden selvittämisessä.
Viallisuuden vuoksi palautuvien komponenttien analysointia ja juurisyyn tutkintaa on kehitetty merkittävästi. Tätä on helpottanut mm. uuden testikeskuksen valmiudet. Kun syyt ja vaikuttimet ovat selvillä, voidaan tehdä oikeita tuotetta/tuotantoa parantavia toimenpiteitä. Tämä näkyy jatkossa entistäkin parempana tuotteen kestävyytenä ja sopivuutena käyttöön. Toiminnalla on saatu jo hyviä parannuksia aikaan.
Mittausta on saatu tehostettua ja sähköistettyä myös tuotannossa. Tavoitteena on prosessivaihtelun tekeminen läpinäkyväksi ja mahdollisten ongelmakohtien paljastaminen. Myös jo tuotannossa olevien mallien jatkuvaa parantamista on tehostettu. Tuotannossa on käytössä ns. laatupiirit, joissa päivittäisiä ongelmia ratkotaan ryhmätyönä ja jalostetaan tehokkaiksi ja laadullisesti paremmiksi ratkaisuiksi.
Osana NOSTE-hanketta toteutettiin Ilomantsin pintakäsittelylinjan uusiminen. Tehtaalle investointiin 2-komponenttimärkämaalauslinja monikammiopesukoneella, joka hyödyntää nanonkeraamista konversiota. Nanokeraaminen konversio muodostaa oksidikerroksen, joka toimii myös erinomaisena tartuntapintana maalille ja vaikuttaa näin pintasuojan kestoon. Nanokeraaminen konversio pulverimaalausjärjestelmän pohjakäsittelynä on ollut käytössä Joensuun tehtaalla jo vuodesta 2014 ja järjestelmä on selkeästi vähentänyt tuotteiden korroosio-ongelmia. Ilomantsin pintakäsittelylinja otettiin osittaiseen käyttöön alkukesästä 2020. Vaativimpien korroosionsuojausjärjestelmien testaus ja hyväksyminen tuotantoon vaatii pitkäaikaiskokeita ja prosessien viimeistely menee 2021 alkuvuodelle.
Sylinterit ovat merkittävässä roolissa Keslan tuotteissa. Keslan Ilomantsin tehtaalla valmistamien sylintereiden osuus on noussut parin vuoden aikana 55 prosentista lähemmäksi 90 prosenttia.
Ilomantsin teollisuusjätevedenkäsittely on tarkasti määritelty. Ympäristöriskit hallitaan uuden pintakäsittelylinjan saostamistekniikalla ja umpisäiliöillä, jolloin vain puhdistettu, normit täyttävä jätevesi päästetään teollisuusjätevetenä verkostoon.
Kesla Oyj 2020 Liiketoiminnot Vastuullisuus Johtoryhmä Hallitus Toimintakertomus ja tilinpäätös
Keslan tuotteet ovat sen 60-vuotisen historian ajan olleet kuuluisia erinomaisesta laadustaan. Laadun ylläpitäminen ja kehittäminen vaatii kuitenkin jatkuvaa työtä. Yhtenä osana laatutyötä Kesla investoi ensimmäisellä vuosipuoliskolla käyttöönotettuun testikeskukseen.
Testikeskus mahdollistaa tuotteiden ja komponenttien testaamisen laajasti, sillä keskuksesta löytyvät perinteisten mittaus- ja testaustyökalujen lisäksi mm. hydraulikoneikot toimivuuden testaamiseen. Tuotteiden käyttötestaus tullaan jatkossakin tekemään valmistusprosessin yhteydessä tuotannossa. Sen sijaan keskuksessa keskitytään alihankintakomponenttien tarkistukseen, reklamoitujen komponenttien testaamiseen ja ongelmien juurisyiden etsintään sekä tuotteiden kunnostamiseen.
Keslan toimintaa ohjaa ISO 9001 -laatusertifikaatti sekä ISO 3834-2 -hitsaussertifikaatti. Komponenteista osa tulee yrityksen Ilomantsin tehtaalta, mutta myös muilta alihankkijoilta. Myös alihankkijoilta odotetaan samojen laatustandardien täyttämistä. Saapuneiden komponenttien laadunvarmistus on yksi tärkeä osa testikeskuksen toimintaa.
Laadunvarmistusta tehdään paitsi testikeskuksessa mutta myös tavaran vastaanotossa, jossa työskentelevät ovat kaikki myös koulutettuja tarkastajia. Tarkastusvaiheessa löydetyt puutteet parantavat KESLA-tuotteiden laadukkuutta ja vähentävät siten reklamaatiokustannuksia ja lisäävät asiakastyytyväisyyttä.
sivu 33
Maaliskuussa 2020 keslalaisista noin 70 henkilöä siirtyi suosituksen mukaisesti etätyöhön. Viikon sisällä kaikille niille, joille etätyö oli mahdollista, saatiin kannettavat koneet ja VPN-yhteydet. Loikka toimistosta kokoaikaiseen etätyöhön oli iso. Tutkimusten mukaan etätyö sujui ja sujuu yhä hyvin.
Teams-yhteydet ovat olleet olennainen osa etätyöhön siirtymistä. Palaverit pidetään aina etäyhteydellä. Koska kollegoja ei tavata ohimennen työmaalla, ovat etäpalaverit
kasvattaneet entisestään suosiota. Matkustamiskieltojen keskellä myös myyntiverkoston tapaamiset ja koulutukset on siirretty kokoussovelluksiin. Loppuvuotta kohden asiakasyhteyshenkilöt ovat löytäneet uusia tapoja käyttää etäyhteyksiä asiakastyössä huomattavasti aiempaa pienemmällä kynnyksellä.
Myös huollossa etäneuvontaa on tehty digitaalisin välinein puheluiden, videopuheluiden sekä etäpalaverien muodossa. Yrityksen sisällä on lanseerattu myös KESLA connect -järjestelmä, jolla luodaan yhteys asiakkaan kypäräkameraan ja pystytään siten näkemään sama näkymä, minkä asiakaskin näkee. Asiakkaan kypäräkameran yhteydessä olevaan näyttöön voidaan tarvittaessa antaa tarkempia ohjeita pitäen asiakkaan kädet kuitenkin vapaana työn suorittamiseen. Etäneuvonnan käyttöä laajennetaan vuoden 2021 aikana.
Päätös Keslan IFS-toiminnanohjausjärjestelmän uuden version hankinnasta tehtiin loppuvuodesta 2019. Päivitysprojekti käynnistyi huhtikuun alussa ja uusi ohjelmistoversio otettiin käyttöön tammikuussa 2021.
Ohjausjärjestelmän päivityksen taustalla olivat paitsi ohjelmiston teknisen toimivuuden varmistaminen, liiketoiminnan digitalisoinnin kehittäminen ja tilaus-valmistusprosessin laadun varmistaminen. Päivitetty ohjelmisto mahdollistaa tulevaisuudessa esimerkiksi yhteistyökumppaniportaalit ja helpottaa siten asiakassuhteiden hallintaa. Järjestelmästä saa myös entistä helpommin dataa näkyville sitä tarvitseville henkilöille. Uusi toiminnanohjausjärjestelmä mahdollistaa myös henkilökohtaisten työnäkymien räätälöinnin, mikä on osa toimistotyön Lean-ohjelmaa. Ohjelmisto- ja laitepuolen ratkaisuun liittyy myös erillinen testiympäristö, mikä mahdollistaa muutosten tekemisen huomattavasti aiempaa nopeammin.
Projektiin osallistui järjestelmää käyttäviä henkilöitä eri toiminnoista. Uusi versio otettiin onnistuneesti käyttöön tammikuun 2021 alkupuolella. Jatkokehittäminen päästään aloittamaan nyt käyttöönoton jälkeen.
Kesla pyrkii arvojensa mukaisesti vastuulliseen toimintaan. Yksi osa vastuullisuutta ovat ympäristön kannalta kestävät ratkaisut, kuten energian tuottaminen uusiutuvilla energianlähteillä. Kesla asennutti 2020 aurinkopaneelit Joensuun tehtaan katolle. Keslan Joensuun tehtaan katolle
asennetut paneelit tuottavat energiaa noin 15 % toimipisteen vuosittaisesta aurinkovoiman hyötykauden eli maalis-lokakuun energiankäytöstä. Kyse on siis merkittävästä osuudesta. Aurinkoenergiaa hyödynnettään pörssisähkön rinnalla erityisesti kulutuspiikkien tasaamisessa, sillä näiden aikana myös sähköenergia on kalleinta. Joensuun toimipisteeseen asennettu aurinkosähköjärjestelmä pienentää kiinteistön hiilijalanjälkeä
noin 15 250 kg vuodessa. Keslan suunnitelmissa on hankkia lähivuosina aurinkosähköjärjestelmät myös Kesälahden ja Ilomantsin toimipisteisiin pörssisähkön rinnalle.
KESLA-tuotteissa yhdistyy vuosikymmenten tuotekehitystyö, laadukkaat materiaalit ja viimeisin valmistustekniikka. Lähtökohtana on kestäminen päivästä toiseen, vuodesta toiseen vaihtelevista olosuhteista riippumatta. Keslan tuotteille on suunniteltu erilaisia varaosa- ja kunnostuspaketteja jatkamaan tuotteiden elinkaarta ja pienentämään tuotteen hiilijalanjälkeä. Kesla tuotteilla on 10 vuoden varaosasaatavuustakuu valmistuksen päätyttyä.
sivu 35
Kesla Oyj 2020 Liiketoiminnot Vastuullisuus Johtoryhmä Hallitus Toimintakertomus ja tilinpäätös
Turvallisuus on Keslan toiminnan peruskivi. Olemme kasvavassa määrin panostaneet turvallisuuden eri osa-alueisiin: fyysiseen turvallisuuteen, työturvallisuuteen, tietoturvaan ja tuoteturvallisuuteen. Turvallisuuden kehittämistä ohjaamaan yrityksessä on perustettu monialainen työryhmä ja turvallisuusjohtamisen järjestelmä. Immateriaalioikeuksia on turvattu entistä tehokkaammin rekisteröinnein, patentein ja hyödyllisyysmallein. Työsuojelu on edelleen tärkeä fokusalue ja sen osalta vuonna 2020 on painotettu erityisesti työturvallisuuskulttuuria.
Osatyökyvyttömyyksien määrä on laskenut vuodesta 2018. Vuonna 2020 Keslalla oli ensimmäinen täystyökyvyttömyystapaus vuosiin.
KUNNOSSA / PARANNETTAVAA 92 %
Työturvallisuushavainnot on hoidettu hyvin. Turvallisuusindeksi on 92 %.
2019
Toimihenkilöillä sairauspoissaolot vähenivät johtuen etätyöstä. Työntekijöiden osalta poissaoloissa oli lievää nousua, mikä selittänee esim. lasten poissaolon tiukentumisella.
2020
Turvallisuusindeksi, % Patentit ja hyödyllisyysmallit
Patentit
2018
Vuonna 2020 Keslalla oli 23 voimassa olevaa patenttia, 9 prosessissa olevaa patenttia ja 7 voimassa olevaa hyödyllisyysmallia.
36,5
kpl (2019 814 kpl). Väheneminen johtuu pitkälti pandemian tuomista rajoituksista.
määrä
31,6 640 kpl
ARVOSANA HYVÄ 7
Työturvallisuushavaintoja tehtiin 2020 640
ARVOSANA KIITETTÄVÄ 9
Psykologisesta turvallisuudentunteesta kysyttiin 2020 ensimmäisen kerran henkilöstötutkimuksessa. Arvosana jäi asteikolla hyvän alkupäähän (asteikko 1-10).
Kesla selvitti henkilöstön tyytyväisyyttä pandemian hallintaan yrityksessä kaksi kertaa vuonna 2020. Yleisarvosanaksi molemmissa kyselyissä tuli kiitettävä, 9 (asteikko 4-10).
Keslan tietoturvallisuus perustuu yhtiön tietoturvapolitiikkaan, mikä määrittää tietoturvan vähimmäisvaatimukset, joita kaikkien Keslan työntekijöiden ja sen yhteistyökumppaneiden edellytetään noudattavan. Politiikka on osa Keslan riskienhallintajärjestelmää ja sen rikkomukset voivat johtaa vakaviin juridisiin seuraamuksiin niin työntekijä- kuin yritystasollakin. Keslalla on kattava tietoturvallisuuden hallintomalli, johon kuuluu toimintaperiaatteet, roolit ja vastuut, valvontamenettelyt sekä raportointimenetelmät. Kesla on sitoutunut tekemään säännöllisiä riskianalyysejä, suorittamaan jatkuvuussuunnittelua ja ylläpitämään tehokkaita sisäisiä prosesseja, laadukkaita järjestelmiä ja infrastruktuuria, joiden avulla varmistetaan
riittävä tietoturvataso. Keslan ICT-organisaatio raportoi tietoturvariskeistä Keslan turvallisuusorganisaatiolle. Keslassa tietoturva koostuu teknologioista, työkaluista, prosesseista ja
valvonnasta, joiden on tarkoitus suojata yrityksen tietoja, verkkoja ja järjestelmiä muokkaamiselta, häiriöiltä, tuhoamiselta ja laittomalta tarkastelulta. Tietoturvallisuus on erittäin tärkeää Keslan liiketoiminnan menestykselle. Kesla huomioi tietoturvaan liittyvät riskit ja huolehtii siitä, että Keslan työntekijöille tarjotaan sopivaa koulutusta. Kesla parantaa työntekijöiden tietoisuutta esimerkiksi henkilötietojen ja tunnusten kalastelusta sekä identiteettivarkauksista informoimalla henkilöstöä säännöllisesti tietoturva-asioista. Kaikkien työntekijöiden on noudatettava annettuja ohjeistuksia tietoturvan osalta toimimalla sisäisten politiikkojen mukaisesti sekä käyttämällä asianmukaisia työkaluja.
Keslan tärkeimpiä painopistealueita olivat vuonna 2020 haitallisten ohjelmien ja menetelmien nopean kasvun ennaltaehkäisy ja yleisen turvallisuuden parantaminen mm. lisäämällä tietoisuutta turvallisuudesta.
Kesla Oyj 2020 Liiketoiminnot Vastuullisuus Johtoryhmä Hallitus Toimintakertomus ja tilinpäätös
Tietosuojan varmistaminen on enemmän tekoja kuin raportointia. Asianmukainen dokumentointi on kuitenkin tärkeä osa GDPR-velvoitteita. Hyvä raportoinnin taso kertoo myös, että asioita on pohdittu, käsitelty ja toteutettu. Kesla on ottanut käyttöön Easy GDPR-verkkopalvelun varmistaakseen tietosuojavaatimusten täyttymisen.
Työtapaturmat ovat vähentyneet edelleen pitkäjänteisen työsuojelutoiminnan ansiosta. Työsuojelun vuoden 2020 toimintaohjelman painopisteenä oli turvallisuuskulttuurin kehittäminen, eli keslalaisten tapa tehdä omaa työtään turvallisesti ja samalla huolehtien muiden turvallisuudesta. Vastuu työturvallisuuden toteuttamisesta on kaikilla Keslassa työskentelevillä. Jokainen tapaturmaturma ja läheltäpiti-tilanne käydään työsuojelun pienryhmissä läpi ja otetaan opiksi. Työturvallisuuden tärkeyden esille nostaminen sekä tietoisesti kehitetty työskentelykulttuurin muutos, on edistänyt turvallisuutta ajatuksella "Vastuun ottaminen turvallisesta tekemisestä." Työtapaturmat vähenivät vuositasolla 24 % verrattuna edellisvuoteen. Työtapaturmia oli 13 kpl vuonna 2020. Toinen vuosipuolisko 2020 oli lähes tapaturmaton. Vuonna 2020 vahvistettiin yksi työkyvyttömyystapaus. Uusia ammattitautitapauksia ei ollut vuonna 2020.
Covid-19-pandemian aiheuttama valtakunnallinen poikkeustila ulottui Keslan henkilöstön arkeen sekä työ- että yksityiselämässä. Koronatilanteen vaikutuksia henkilöstöön kartoitettiin kyselytutkimuksen avulla huhtikuussa ja kysely uusittiin joulukuussa. Tavallisesti keväällä toteutettava laajempi henkilöstökysely siirretiin loppusyksylle. Saadun palautteen perusteella henkilöstö koki lähityön varotoimenpiteet onnistuneiksi ja viestinnän riittäväksi, mutta terveydellinen, taloudellinen ja yleinen epävarmuus heikensi henkisen hyvinvoinnin kokemusta etenkin lähityötä tekevillä. Luottamus tulevaisuuteen säilyi hyvällä tasolla. Etätyöntekijät kokivat hyvinvointinsa osin parantuneeksi työrauhan ja lisääntyneen tehokkuuden ansiosta, joskin sosiaalisen kanssakäymisen puute heikensi hyvinvointia. Joulukuussa uusitussa koronakyselyssä lähi- ja etätyötätekevien kokeman hyvinvoinnin ero oli tasoittunut.
Laajemman henkilöstötyytyväisyystutkimuksen tuloksissa heijastui pandemia-aika. Sekä työhyvinvointi-indeksi että työkykyarvio laskivat hieman edellisvuodesta. Psykologisen turvallisuuden kokemus kärsi eniten. Sopeuttamistoimenpiteet sekä muutokset koulutusten toteutuksessa ja työjärjestelyissä aiheuttivat epävarmuutta. Työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen joustavuus parantui henkilöstön mielestä korona-aikaan.
Turvallisuusorganisaatio on olennainen osa Keslan turvallisuuden hallintajärjestelmää. Organisaatio on muodostettu turvallisuuden ja riskien hallinnan kannalta merkittävien osa-alueiden ja toimintojen edustajista huomioiden toimintojen rajat ylittävät prosessit sekä sidosryhmien vaatimukset turvallisuutta koskien.
Turvallisuusorganisaation tehtävät:
Kesla Oyj 2020 Liiketoiminnot Vastuullisuus Johtoryhmä Hallitus Toimintakertomus ja tilinpäätös
Paavo Hopponen, s. 1961 Johtoryhmän jäsen huhtikuusta 2007 alkaen Tuotantojohtaja Diplomi-insinööri
Johtoryhmän jäsen elokuusta 2017 alkaen Talouspäällikkö Tradenomi ja metsätalousinsinööri
Johtoryhmän jäsen helmikuusta 2019 alkaen Liiketoimintajohtaja, auto- ja teollisuusnosturit Diplomi-insinööri
Johtoryhmän jäsen elokuusta 2017 alkaen vuoden 2020 loppuun Liiketoimintajohtaja, traktorivarusteet Agrologi
Johtoryhmän jäsen kesäkuusta 2012 alkaen Toimitusjohtaja Diplomi-insinööri, Master of Science (Cranfield Institute of Technology)
Johtoryhmän jäsen toukokuusta 2012 alkaen Markkinointijohtaja; liiketoimintajohtaja, puunkorjuu Maatalous- ja metsätieteiden maisteri
Kuvassa Keslan laajennettu johtoryhmä Entrepreneur of The Year verkkogaalassa. Keslan Veli-Matti Kärkkäinen palkittiin kisan yleisön suosikkina. Kuvan henkilöt vasemmalta oikealle Ari Pirhonen, Simo Saastamoinen, Mika Tahvanainen, Sarita Kortelainen, Reijo Tuononen, Jukka Kurkinen ja Paavo Hopponen.
Kesla Oyj 2020 Liiketoiminnot Vastuullisuus Johtoryhmä Hallitus Toimintakertomus ja tilinpäätös
Keslan hallituksen puheenjohtaja maaliskuusta 2014 alkaen Yhteiskuntatieteiden maisteri Toimitusjohtaja Lipu Oy, 1997 alkaen
Kesla Oyj, hallituksen jäsen 2003 – 2007, 2010 – 2011, 2015- Yhteiskuntatieteiden maisteri Programme manager in delivery assurance, Fujitsu EMEIA Region, 2016 alkaen
Keslan hallituksen jäsen maaliskuusta 2013 alkaen, varapuheenjohtaja maaliskuusta 2017 alkaen Maatalous- ja metsätieteen tohtori Dekaani, Helsingin yliopisto, 2018 alkaen Dosentti, Helsingin yliopisto, 2016 alkaen Johtoryhmän jäsen, Helsingin yliopisto, 2020 alkaen
Keslan hallituksen jäsen maaliskuusta 2020 alkaen Kauppatieteiden maisteri Toimitusjohtaja, Vestuom Consulting Oy, 2019 alkaen
Keslan hallituksen jäsen maaliskuusta 2016 alkaen MBA, Insinööri (TMC, HHJ-PJ) Toimitusjohtaja Advion Solutions Oy, 2009 alkaen
Keslan hallitus kuvasssa vasemmalta oikealle Jouni Paajanen, Ritva Toivonen, Veli-Matti Kärkkäinen, Vesa Tuomi ja Ari Virtanen. Keslan voimakas kasvuvaihe historiassa perustui PATU-tuotemerkillä tehtyjen traktorivarusteiden suosioon. Kuvassa juhlavuoden kunniaksi kunnostettu PATU 1800 -traktorikuormain.
Vuosi 2020 oli Keslan 60-vuotisjuhlavuosi, jota leimasivat sekä tilikauden alkuun mennessä heikentynyt metsäsektorin suhdannetilanne että Covid-19-pandemian luoma poikkeuksellinen toimintaympäristö. Konsernin liikevaihto laski 16,5 % 47 miljoonasta eurosta 40 miljoonaan euroon. Volyymilaskun ja kertaluonteisten erien vuoksi liikevoitto heikkeni 1,6 miljoonasta 0,6 miljoonaan. Liikevoitto kääntyi kuitenkin kasvuun vuoden viimeisellä kvartaalilla. Liiketoiminnan rahavirta oli historiallisen vahva ollen 5,6 miljoonaa euroa positiivinen.
Keslan tuotteita käytetään pääasiassa metsäraaka-aineen korjuuketjussa kannolta tehtaalle sekä kierrätysmateriaalien käsittelyyn. Tuotteet ovat ammattikäyttöön tarkoitettuja investointihyödykkeitä, joiden kysyntä on kytköksissä metsäteollisuuden ja raaka-ainemarkkinoiden suhdannesykliin. Vuoden 2017 alussa alkanut sellun hinnan voimakas nousu kääntyi vuoden 2019 alussa selvään laskuun ja esimerkiksi eurooppalaisen havusellun hinta laski vuoden aikana lähes kolmanneksella vuoden 2020 alkuun mennessä. Sellun hinta laski voimakkaasti myös Aasiassa. Tilikauden 2020 loppupuolella markkina piristyi ja useat selluyhtiöt ilmoittivat hinnankorotuksistaan. Suhdannetilanteen lisäksi leuto talvi ja työmarkkinahäiriöt vaikuttivat negatiivisesti tilikauden alun kysyntään kotimaassa.
Metsäteollisuuden suhdannesyklin ohessa Covid-19-pandemia vaikutti keskeisesti Keslan toimintaan maaliskuusta alkaen. Markkinoilla pandemia näkyi voimakkaimmin huhtikuussa, jolloin saatujen tilausten määrä laski poikkeuksellisen matalaksi. Mittavat elvytystoimet, pandemian aiheuttama patoutunut kysyntä sekä sellun hinnan piristyminen käänsivät toisen vuosipuoliskon kysynnän edellisvuotta paremmaksi. OECD:n ennakoiva suhdanneindikaattori toipui kokonaisuutena pandemiasta joulukuuhun mennessä. Suomessa toipuminen tapahtui jo vuoden puoliväliin mennessä, jonka jälkeen indikaattori on ollut nousussa ja saavutti tilikauden loppuun mennessä jo loppuvuoden 2018 tason.
Kysynnän ohessa Covid-19 vaikutti yhtiön operatiiviseen toimintaan, toimitusketjuun ja sidosryhmäsuhteiden hoitamiseen. Operatiivisesti merkittävimmät häiriöt liittyivät alustakonevalmistajien - esimerkiksi kuorma-autotehtaiden - seisokkeihin ja niistä johtuviin alustakoneiden toimitusviiveisiin jälleenmyyjille, minkä seurauksena Keslan tuotteiden noutoja lykättiin. Laaja tuotevalikoima, niihin liittyvät erilliset tuotantojärjestelyt, oman osavalmistuksen kattavuus sekä ostojen painottuminen kotimaahan ylläpitivät Keslan toimituskykyä tilikauden aikana pandemiasta huolimatta. Osalla toimittajia oli kuitenkin toimitusvaikeuksia joko pandemiaan liittyvän sopeuttamisen tai itse pandemian aiheuttamien ongelmien vuoksi, mutta näistä johtuvien tuotantoseisokkien määrä onnistuttiin pitämään Keslalla vähäisenä. Pandemian myönteisiin vaikutuksiin voidaan lukea laajalle levinnyt kyvykkyys vuorovaikutukseen etäyhteyksin – Keslalle vientipainotteisena yrityksenä tämä tarjosi mahdollisuuden aiempaa tiiviimpään ja tehokkaampaan vuorovaikutukseen asiakkaiden ja jälleenmyyjien kanssa.
Ruotsin kruunun suhde euroon oli tilikauden alussa heikko ja valuutan vahvistuessa tilikauden loppua kohden kysyntä piristyi. Heikko ruplan kurssi heijastui Venäjän markkinoiden matalana kysyntänä, joka tosin näytti kohenevan loppuvuotta kohden. Elokuussa järjestetty Valko-Venäjän presidentinvaali johti poliittisiin levottomuuksiin kasvuun kääntyneellä Valko-Venäjän markkinalla. Levottomuudet eivät vaikuttaneet Keslan liiketoimintaan negatiivisesti tilikauden aikana, vaan markkinan kysyntä säilyi vahvana loppuvuoden ajan.
Digitalisaatio on merkittävin teknologinen voima, joka muokkaa tällä hetkellä markkinoita ja tarjontaa myös Keslan liiketoiminnoissa. Eri maantieteelliset alueet sekä käyttäjäsukupolvet ovat teknologian omaksumisen suhteen kuitenkin varsin eri vaiheissa, joten kysynnän rakenteeseen muutos ei ole vielä voimakkaasti vaikuttanut.
Kesla-konsernin liikevaihto laski 16,5 % edellisvuodesta 39,6 miljoonaan euroon. Liikevaihdon lasku aiheutui toimialan edellisvuotta heikommasta suhdannetilanteesta, jota Covid-19-pandemia syvensi etenkin toisella ja kolmannella kvartaalilla. Toisella vuosipuoliskolla saatujen tilausten määrä alkoi kasvaa, mikä näkyi alkuvuoteen nähden kasvavana liikevaihtona etenkin vuoden viimeisellä kvartaalilla.
Kotimaan liikevaihtoa rasittivat suhdanteen ja pandemian lisäksi alkuvuoden leuto sää sekä työmarkkinahäiriöt. Kotimaan liikevaihto laski 19 %, kun viennin liikevaihto taantui vähemmän eli noin 15 %. Viennin osuus konsernin liikevaihdosta kasvoi ja oli 69 % (68 %).
Varaosamyynti laski 7 % 6,8 miljoonasta 6,3 miljoonaan euroon. Covid-19-pandemia näkyi varaosaliikevaihdossa lähinnä toukokuun liikevaihtoa laskevasti. Vertailukauden varaosamyynnin liikevaihtoa paransivat Kaakkois-Aasian yksittäiset isot myyntierät.
Konsernin tilauskanta tilikauden lopussa oli 7 % edellisvuotta korkeampi yhteensä 11,4 miljoonaa (10,2 miljoonaa). Valko-Venäjän sanktioiden vaikutuksella vähennetty tilikauden 2021 aloittava tilauskanta on 9,7 miljoonaa euroa.
| Liikevaihdon kehitys M€ |
2016 | 2017 | 2018 | 2019 | 2020 |
|---|---|---|---|---|---|
| Kotimaa | 16,4 | 16,2 | 14,4 | 15,0 | 12,1 |
| Vienti | 25,6 | 26,5 | 30,6 | 32,3 | 27,5 |
| Yhteensä | 42,0 | 42,7 | 45,1 | 47,4 | 39,6 |
| M€ | 2016 | 2017 | 2018 | 2019 | 2020 |
|---|---|---|---|---|---|
| Tilauskanta kauden lopussa |
8,0 | 10,8 | 17,8 | 10,2 | 11,4* |
* Tilikauden jälkeisillä tapahtumilla oikaistu tilauskanta tilikauden lopussa oli 9,7 miljoonaa euroa.
Liiketoiminnan volyymilaskusta ja valmistevarastojen 2,5 miljoonan pienenemisestä huolimatta konserni kykeni sopeutuksin säilyttämään myyntikateprosentilla mitatun suhteellisen kannattavuutensa lähes edellisvuoden tasolla. Euromääräinen myyntikatekertymä pieneni selvästi liikevaihdon vähenemisen mukana. Varaosaliikevaihdon suhteellisen osuuden kasvu näkyi yhtiössä myytyjen tuotteiden keskimääräisen bruttomyyntikateprosentin lievänä nousuna. Liiketoiminnoille kuuluvien tuotteiden myynnin keskimääräinen bruttomyyntikatetaso säilyi ennallaan tai heikkeni hieman edellisvuoteen nähden.
Kesla Oyj 2020 Liiketoiminnot Vastuullisuus Johtoryhmä Hallitus Toimintakertomus ja tilinpäätös
Konsernin liikevoitto heikkeni selvästi vertailukauden 1,6 miljoonasta eurosta 0,6 miljoonaan euroon. Liiketoiminnan volyymilaskusta johtunut myyntikatekertymä pieneni voimakkaasti eikä konsernin noin 10 %:n kiinteäkulusopeutus tätä kyennyt kompensoimaan. Pandemia vaikutti selvästi konsernin matka-, edustus- ja markkinointikuluihin, jotka pienenivät edellisvuodesta yhteensä noin 850 tuhatta euroa. Pandemiaan liittyvät järjestelyt kasvattivat konttori- ja hallintamenoja, jotka olivat 120 tuhatta euroa edellisvuotta korkeammat.
Covid-19-pandemia heijastui maksuviiveinä. Myyntisaamisten laskennalliset arvonalentumistappiot kasvoivat 485 tuhatta euroa tilikauteen 2019 verrattuna. Lisäksi kirjattiin kertaluonteisena eränä Valko-Venäjän talouspakotteista johtuvan epävarmuuden aiheuttama luottotappio358 tuhatta euroa. Lisäksi yhtiö romutti erän alihankkijalta hankittuja viallisia komponentteja sekä teki arvonalentumiskirjauksen kahdelle tuotekehityshankkeelle, joille ei enää nähty menestymisen edellytyksiä. Vuoden viimeisen kvartaalin hyvän suorituksen vuoksi henkilöstön tulospalkkiokriteeri toteutui ja emoyhtiö kirjasi tilikaudelle palkkiojärjestelmän mukaisen 165 tuhannen euron tulospalkkiovarauksen. Vertailuvuoden 2019 tulosta rasittaa vastaavasti autonosturimallin 2124L pilarien vaihtoon ja hakkuriliiketoimintaan liittyvät kertaluontoiset kuluerät, jotka olivat yhteensä 0,7 miljoonaa euroa.
Kesla ei hakenut pandemiaan liittyviä yritystukia. Koronavirustilanteen vuoksi työnantajan työeläkemaksua alennettiin väliaikaisesti 2,6 prosenttiyksiköllä 1.5.–31.12.2020 eli se koskee toukokuun ja joulukuun 2020 välisellä ajalla maksettuja TyEL:n alaisia palkkoja. Muutos alentaa työnantajan maksuosuutta työeläkevakuutusmaksuista. Alennus huomioidaan automaattisesti vakuutusmaksulaskuissa. Kesla hyötyi koronavirustilanteen vuoksi työnantajan työeläkemaksun määräaikaisesta alentamisesta 106 tuhatta euroa.
Sekä sijoitetun pääoman tuottoprosentti että tulos per osake jäivät heikoiksi ja kauas yhtiön tavoittelemilta tasoilta.
| Tuloskehitys M€ |
2016 | 2017 | 2018 | 2019 | 2020 |
|---|---|---|---|---|---|
| Liikevoitto | 0,9 | 1,5 | 2,2 | 1,6 | 0,6 |
| Tulos ennen veroja |
0,4 | 1,0 | 1,9 | 1,3 | 0,4 |
| Laaja tulos | 0,3 | 0,9 | 1,4 | 1,0 | 0,3 |
| Taloudellisen lisäarvon luo minen |
2016 | 2017 | 2018 | 2019 | 2020 |
| Osinko kehitys |
2016 | 2017 | 2018 | 2019 | 2020 |
|---|---|---|---|---|---|
| Tulos/osake | 0,08 | 0,27 | 0,42 | 0,36 | 0,09 |
| Osinko/osake | 0,10 | 0,10 | 0,15 | 0,15 | 0,10* |
| *Esitys |
Konsernin taseen loppusumma keveni 1,8 miljoonaa euroa edellisvuoden 32,8 miljoonasta 31,0 miljoonaan. Korolliset velat vähenivät 1,2 miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste nousi 41 %:iin ja ylitti 40 %:n tavoitetason. Nettovelkaantuneisuus 60 % kehittyi suotuisasti vertailukauden 89 %:iin nähden ja lähestyy tavoiteltua 50 %:n tasoa. Liiketoiminnan vaatima käyttöpääoma pieneni voimakkaasti. Taseen loppusummaa kasvattaa NOSTE-investointiohjelman rahoittamiseen varatut rahavarat.
| Taserakenne M€ |
2016 | 2017 | 2018 | 2019 | 2020 |
|---|---|---|---|---|---|
| Taseen loppusumma |
33,4 | 31,7 | 31,9 | 32,8 | 31,0 |
| Oman pääoman osuus |
11,0 | 11,5 | 12,4 | 12,9 | 12,8 |
| Korolliset nettovelat |
13,0 | 11,7 | 10,6 | 11,5 | 7,7 |
| Oma varaisuusaste % |
33 % | 36 % | 39 % | 40 % | 41 % |
| Nettovelkaan tuneisuus % |
125 % | 105 % | 85 % | 89 % | 60 % |
Konsernin likvidit varat 9,0 miljoonaa kohentuivat 22 % vertailuvuoden 7,4 miljoonasta eurosta. Toimialalle tyypillisesti Keslan kasvu sitoo ja toiminnan supistuminen vapauttaa käyttöpääomaa. Konsernin liiketoiminnan rahavirta oli poikkeuksellisen vahva eli 5,6 miljoonaa euroa positiivinen. Laskevasta liiketoimintavolyymistä johtunut vaihto-omaisuuden väheneminen sekä ennakkomaksujen avulla pienentyneet myyntisaamiset vaikuttivat voimakkaimmin positiivisesti liiketoiminnan rahavirtaan.
| 2016 | 2017 | 2018 | 2019 | 2020 | |
|---|---|---|---|---|---|
| Liike toiminnan rahavirta M€ |
2,5 | 0,9 | 2,8 | 0,7 | 5,6 |
Kesla aloitti investointiohjelman rahoittamiseen liittyvät valmistelut yhdessä päärahoittajiensa kanssa vuonna 2019 tehdyllä rahoitusjärjestelyllä, jonka seurauksena yhtiön pitkäaikaisen ja lyhytaikaisen vieraanpääoman suhde tervehtyi ja lainarahoituksen kustannukset laskivat. Vuoden 2020 ensimmäisellä kvartaalilla maksetun yksittäisen lainan myötä vapautuneet 2,0 miljoonan kiinteistövakuudet palautuivat yhtiölle.
Etelä-Savon ELY-keskus antoi myönteisen 1,6 miljoonan euron investointiavustuspäätöksen NOSTE-hankkeelle syyskuussa 2020.
Covid-19-pandemian varautumistoimenpiteenä Kesla sopi päärahoittajiensa kanssa lainanlyhennystauon toiselle vuosipuoliskolle. Lainanlyhennystauko kasvatti rahoituspuskuria 0,7 miljoonaa euroa. Yhtiö hyödynsi työeläkeyhtiön tarjoamaa pandemia-ajalta kertyneiden TyEL-maksujen pidennettyä maksuaikaa.
| Rahalaitos lainat M€ |
2016 | 2017 | 2018 | 2019 | 2020 |
|---|---|---|---|---|---|
| Pitkäaikaiset rahalaitoslainat |
8,3 | 5,9 | 3,9 | 8,3 | 8,5 |
| Lyhytaikaiset rahalaitoslainat |
5,6 | 5,0 | 5,8 | 2,1 | 1,5 |
| Rahalaitoslainat yhteensä |
13,9 | 10,9 | 9,7 | 10,4 | 10,1 |
Keslan 100 %:sti omistama tytäryhtiö Kesla GmbH on Kesla-lopputuotteita myyvä ja markkinoiva myyntiyhtiö Saksan Appenweierissa. Kesla GmbH vastaa Keslan metsäkoneryhmän tuotteiden myynnistä ja teknisestä tuesta Euroopan saksankielisen alueen jälleenmyyjille, puutavara-autojen päällirakentajille ja teollisille kumppaneille. Yhtiö perustettiin vuonna 2012.
Kesla GmbH:n liikevaihto laski 17 % tilikaudella 2020. Tytäryhtiön liikevaihdon lasku oli samaa tasoa emoyhtiön liikevaihdon laskun kanssa, mutta yhtiön negatiivinen vaikutus konsernin tulokseen kasvoi edellisvuodesta. 2124L autonosturimallin pilarinvaihtotyöt rajoittivat mahdollisuuksia sopeuttaa yhtiön toimintaa ensimmäisellä vuosipuoliskolla.
| Kesla GmbH | 2016 | 2017 | 2018 | 2019 | 2020 |
|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihdon kehitys M€ |
2,2 | 2,0 | 2,4 | 2,3 | 1,9 |
MFG Components Oy:n liiketoimintajärjestelyt suoritettiin loppuun kesäkuussa 2019. Konepajasegmentti näkyy vertailuvuoden päälaskelmilla lopetettuna toimintona. Konserni raportoi jatkuvana liiketoimintana metsäkoneliiketoimintojaan. Vuodelta 2019 tytäryhtiö jakoi emoyhtiölle 205 tuhatta euroa osinkoa sijoitetun oman pääoman rahastosta.
Tuotekehitysmenot olivat 3 % liikevaihdosta vuonna 2020. Virtuaalisen tuotekehitysympäristön ansiosta koronapandemian ja sen mukanaan tuomat etätyökäytännöt eivät juurikaan vaikuttaneet Keslan tuotekehitystoimintaan. Puunkorjuu-liiketoiminta lanseerasi kolmannen sukupolven 19RH-III ja 21RH-III-harvesterikourat sekä uuden kokoluokan 14RH-harvesterikouran. Tuotanto- ja myyntivalmius saavutettiin myös raskaan sarjan 18H-harvesterinosturin osalta. Auto- ja teollisuusnosturit -liiketoiminnassa lanseerattiin vakaudenhallinnallinen 12-17 City -mallisto sekä ohjaamolliset City-nosturit proSTABILITY Cabin -ohjausjärjestelmällä varustettuna. Keslan Traktorivarusteet-liiketoiminnalle myönnettiin ensimmäisenä valmistajana metsäpe-
Kesla Oyj 2020 Liiketoiminnot Vastuullisuus Johtoryhmä Hallitus Toimintakertomus ja tilinpäätös
rävaunujen EU-tasoinen tyyppihyväksyntä. Vuonna 2020 Keslalle myönnettiin yksi patentti sekä jätettiin yksi uusi patenttihakemus. Investoinnit
| 2016 | 2017 | 2018 | 2019 | 2020 | |
|---|---|---|---|---|---|
| Tutkimus- ja ke hitysmenot M€ |
1,1 | 1,0 | 1,3 | 1,7 | 1,1 |
| 2016 | 2017 | 2018 | 2019 | 2020 | |
|---|---|---|---|---|---|
| Bruttoin vestoinnit M€ |
0,7 | 0,5 | 1,0 | 1,2 | 1,3 |
| Poistot M€ | 1,6 | 1,5 | 1,2 | 1,3 | 1,1 |
Covid-19-virus vaikutti merkittävästi markkinoinnin suunniteltujen toimenpiteiden toteutukseen. Lähes kaikki kansalliset ja kansainväliset messutapahtumat, joihin Kesla-osasto oli varattu tai osallistuminen oli suunniteltu, peruttiin järjestäjien toimesta tai viranomaisten vaatimuksesta. Sama koskee Keslan tuella toteutettavia jälleenmyyjien messuosallistumisia eri puolilla maailmaa. Poikkeuksena oli FinnMETKO-messut Jämsänkoskella, jotka järjestettiin rajusti supistetussa muodossa, ja joihin osallistumisensa Kesla perui itse henkilöstön turvallisuuden varmistamiseksi ja odotetusti vaatimattoman kävijämäärän vuoksi. FinnMETKOn yhteyteen oli suunniteltu myös jälleenmyyjiämme ja asiakkaitamme eri puolilta maailmaa yhteen kokoava Keslan 60-vuotisjuhlatilaisuus, mikä myös jouduttiin perumaan.
Covid-19-pandemia vaikutti merkittävästi myös myynnin ja jälkimarkkinoinnin henkilöstön mahdollisuuksiin matkustaa. Vierailuja jälleenmyyjien, asiakkaiden ja muiden yhteistyökumppaneiden luo tai erilaisiin tapahtumiin toteutettiin merkittävästi normaalia vähemmän.
Covid-19-pandemian aiheuttamien matkustusrajoitusten ja tapahtumien perumisten vuoksi markkinoinnin ja myynnin kehittämisen panostuskohteet muuttuivat merkittävästi suunnitellusta. Tapahtumien ja matkustamisen sijasta pääosaan panostuksessa nousivat digimarkkinoinnin kehittäminen sekä etäyhteyksiin perustuvan markkinaläsnäolon rakentaminen. Konkreettisina esimerkkeinä mainittakoon tuotteiden lanseeraukset digikanavissa, somenäkyvyyden kehittäminen, etäyhteysratkaisujen kasvanut hyödyntäminen jälleenmyyjätapaamisissa sekä erityisesti jälleenmyyntikanavien ja huoltoverkoston kouluttamisessa.
Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus antoi myönteisen investointiavustuspäätöksen Keslan NOSTE-hankkeelle syyskuussa 2020. Myönnetty hankeavustus on runsaat 1,6 miljoonaa euroa ja se maksetaan hyväksyttyjen investointi- ja kehittämismenojen synnyttyä. Yrityksen kehittämisavustusta myönnetään enintään 25 % hankkeen investoinneille ja enintään 50 % hankkeen kehittämistoimille. Hankeavustusta ei ehditty hakea tilikaudelle 2020.
Hankesuunnitelma koostuu investoinneista ja kehittämistoimenpiteistä, jotka mahdollistavat automaation ja digitalisoinnin hyödyntämisen liiketoimintaprosesseissa, avaavat valmistuksen kapasiteetti- ja tuottavuuspullonkauloja sekä nostavat laadunhallinnan ja turvallisuuskulttuurin käytännöt uudelle tasolle.
NOSTE-hankkeen käynnistäminen ja investointituen hakeminen viivästyi Covid-19-pandemian vuoksi. Kesla-konsernin investoinnit 1,3 M€ olivat vertailuvuoden tasoa. Keskeneräisiä investointeja tilikauden vaihteessa oli 302 tuhatta euroa.
Investoinnit painottuivat Ilomantsin tehtaan tuotantokoneisiin nykyisten tuotantomenetelmien parantamiseksi. Lisäksi investoitiin mittatarkkuutta ja laatua edistäviin laitteisiin sekä turvallisuutta parantaviin ratkaisuihin. IFRS 16-standardin mukaisia vuokrasopimusinvestointeja aktivoitiin 273 tuhatta euroa ja sopimukset olivat valtaosin kiinteistövuokrasopimuksia varaosavarastoihin. Uusilla varaosavarastoilla tavoitellaan varaosatoimitusten nopeuttamista ja parempaa saatavuutta Etelä-Suomessa sekä ulkomailla. Lisäksi järjestelyin vapautetaan tilaa tuotekehitykselle ja huollolle Keslan omissa toimitiloissa. Toimitilojen uudelleen järjestelyllä parannetaan asennus- ja huoltotyön työturvallisuutta.
Kesla Oyj 2020 Liiketoiminnot Vastuullisuus Johtoryhmä Hallitus Toimintakertomus ja tilinpäätös
Pandemian vuoksi henkilöstön terveyden turvaaminen ja yrityksen toiminnan jatkuvuuden takaaminen olivat kuluneen vuoden painopisteitä. Noin kolmasosa henkilöstöstä siirrettiin täysetätyöhön alkuvuodesta. Tuotantotyötä eli lähityötä tekevien osalta keskityttiin terveyden turvaamiseen tuotantolaitoksissa. Koulutuksia ja tapahtumia jouduttiin siirtämään, perumaan tai suunnittelemaan uudelleen etävälinein toteuttaviksi.
Valtakunnallisen poikkeustilan alkaessa Keslalle perustettiin välittömästi varautumistyöryhmä, joka koostuu eri alojen asiantuntijoista. Ryhmä on ripeästi ja oikea-aikaisesti toimien viestinyt ja ohjeistanut pandemian hallintaan liittyvät asiat. Kuluneen vuoden aikana toteutettiin kaksi kertaa henkilöstökysely, jolla selvitettiin henkilöstön tyytyväisyyttä ja tarpeita yrityksen toimiin koronavirustilanteeseen varautumisessa. Henkilöstö piti työnantajan toimintaa onnistuneena.
Poikkeustilan myötä useita henkilöstöön liittyviä suunnitelmia jouduttiin muuttamaan ja työnantajan toimia tällä saralla priorisoimaan resurssien puitteissa. Työsuojelujohtamisen saavutuksia on jatkuva laskeva trendi tapaturmien määrässä.
Keslalla on ollut toimiva yhteistoimintakulttuuri, mikä auttoi haastavan vuoden läpi. Paikalliseen sopimiseen ja rakentavaan keskusteluun on kyetty mm. työvoiman käytön vähentämisen tilanteissa.
Keslan johtoryhmän jäsenenä elokuusta 2017 saakka toiminut traktorivarusteet-liiketoimintayksikön johtaja Janne Sinkkonen ilmoitti 24.11.2020 siirtyvänsä toisen työnantajan palvelukseen 1.1.2021 alkaen. Yhtiö käynnisti välittömästi uuden liiketoimintajohtajan rekrytointiprosessin liiketoimintayksikölle.
Henkilöstölle maksettiin palkkoja ja palkkioita vuonna 2020 yhteensä 9 410 tuhatta euroa (vuonna 2019 10 352 tuhatta euroa; vuonna 2018 9 812 tuhatta euroa).
| Konsernin henkilöstö määrä keskimäärin tilikaudella |
2016 | 2017 | 2018 | 2019 | 2020 |
|---|---|---|---|---|---|
| Toimihenkilöt | 78 | 80 | 70 | 77 | 81 |
| Työntekijät | 183 | 180 | 173 | 170 | 139 |
| Henkilöstömää rä keskimäärin tilikaudella |
261 | 260 | 243 | 247 | 220 |
| Henkilöstön ikäjakauma | 2020 | ||
|---|---|---|---|
| 20-39 vuotta | 36 % | ||
| 40-54 vuotta | 41 % | ||
| 55-68 vuotta | 23 % | ||
| Yht. | 100 % | ||
| Henkilöstötunnuslukuja | 2 018 | 2 019 | 2 020 |
| Naisten määrä %:ia henkilöstöstä |
8 % | 7 % | 7 % |
| Henkilöstön keski-ikä vuotta | 45 | 45 | 45 |
Vastuullisuus on yksi Keslan arvoista. Kesla julkaisee vastuullisuusraportin vuodelta 2020 vuosikertomuksen yhteydessä. Vastuullisuustyönpainopisteitä strategiakaudella ovat taloudellinen hyvinvointi, kumppanuus, resurssien tehokas käyttö sekä turvallisuus.
Turvallisuus nousi vastuullisuusnäkökulmasta erityiseksi painopisteeksi Covid-19-pandemian myötä. Jo varhaisessa vaiheessa pandemian turvallisuusjärjestelyitä koordinoimaan nimettiin erillinen varautumistyöryhmä. Työtapaturmissa saavutettiin lähes tapaturmaton vuosipuolisko heinä-joulukuussa pitkäjänteisen työsuojelutoiminnan ansioista.
Vastuullisuus-arvonsa mukaisesti Kesla päätti vaihtaa kaikkien vuodesta 2013 alkaen toimitettujen 2124L nostureiden pilarit uuteen vahvistettuun konstruktioon vuoden 2019 lopulla. Pilareiden vaihtoprojekti saatettiin päätökseen vuoden 2020 ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Laatu on keskeinen osa NOSTE-investointihanketta. Laadunhallintaa ja laatukulttuuria parannettiin mittalaiteinvestoinneilla ja henkilöstön laatukoulutuksella.
sivu 45
Kesla Oyj 2020 Liiketoiminnot Vastuullisuus Johtoryhmä Hallitus Toimintakertomus ja tilinpäätös
Kesla huomioi ympäristönäkökulmat investointien suunnittelussa. Keskeisimpänä ympäristöinvestointina vuonna 2020 Joensuun tehtaan katolle asennettiin aurinkopaneelit. Aurinkovoimala vähentää Joensuun tehtaan hiilijalanjälkeä noin 15 tonnia vuodessa. Saatujen kokemusten pohjalta harkitaan uusiutuvan energian käytön laajentamista yhtiön muille tehtaille. Tuotannon resurssitehokkuutta kehitettiin LEAN-ajattelun keinoin pyrkimällä vähentämään hukkaa ja parantamalla prosessien virtauttamista. Kesla tukee osaltaan ilmastomuutoksen torjuntaa valmistamalla laitteita, joiden avulla uusiutuvien energialähteiden käyttöä energian tuotannossa voidaan lisätä sekä materiaalien kierrätystä tehostaa. Keslan tuotteet suunnitellaan ympäristövaikutukseltaan mahdollisimman edullisiksi kiinnittämällä huomiota tuotteiden materiaalivalintoihin sekä konstruktioiden keveyteen, kestävyyteen ja huollettavuuteen sekä koneiden käytön taloudellisuuteen.
Suomalaisen Työn Liitto tuo vastuullisuutta esiin laajasti yhdessä Avainlippu-merkkiä kantavien yritysten kanssa, joihin myös Kesla kuuluu. Kesla Oyj oli mukana Suomalaisen Työn Liiton yhteistyössä tuomassa vastuullisuustekoja esiin eri some-kanavissa teemalla "Suomalainen selviää aina".
Kesla liittyi yhtiöiden joukkoon, jotka haluavat kehittää vastuullisuusviestintää vakioidumpaan suuntaan soveltamalla Nasdaq OMX:n laatima vastuullisen sijoittamisen ESG-raportointiopasta. Ohjeistus tukee raportoinnin kehittämistä yhtiöillä, joilla ei ole kokonsa takia velvoitetta ESG-standardin kattavaan noudattamiseen. Yhtiöiden sitoutuminen yhtenäisiin ESG-käytänteisiin ja mittaristoon edesauttaa vastuullisuusjohtamisen kehittymistä ja yhdenmukaisuutta yhtiöiden välillä.
Yhtiön toimitusjohtajana tilikaudella 2020 oli Simo Saastamoinen. Varsinaisessa yhtiökokouksessa 5.3.2020 valittiin hallituksen jäseniksi Veli-Matti Kärkkäinen, Ritva Toivonen, Jouni Paajanen, Ari Virtanen sekä uutena jäsenenä Vesa Tuomi. Yhtiön hallituksen puheenjohtajana toimi Veli-Matti Kärkkäinen. Yhtiön tilintarkastajana on ollut tilintarkastusyhteisö Ernst & Young Oy. Vastuullisena tilintarkastajana toimi KHT Juha Hilmola.
Osakkeet jakautuvat A-osakkeisiin ja B-osakkeisiin siten, että A-osakkeita on 2 483 145 kappaletta ja B-osakkeita 900 000 kappaletta. A- ja B-osakkeet eroavat toisistaan siten, että jokainen B-osake tuottaa oikeuden yhtiökokouksessa äänestää kahdellakymmenellä äänellä ja jokainen A-osake yhdellä äänellä. A-osakkeille maksettava osinko voi olla kaksinkertainen B-osakkeille maksettavaan osinkoon verrattuna. Varsinainen yhtiökokous 26.2.2015 päätti lisätä yhtiöjärjestykseen osakelajien muuntolausekkeen seuraavasti: "B-lajiin kuuluva osake voidaan B-lajin osakkeenomistajan pyynnöstä hallituksen päätöksellä muuntaa A-lajin osakkeeksi siten, että yhdellä B-lajin osakkeella saa yhden A-lajin osakkeen. Yhtiön hallitus antaa tarvittaessa tarkemmat ohjeet muuntamisen toteuttamisesta."
Varsinainen yhtiökokous valtuutti kokouksessaan 5.3.2020 hallituksen hankkimaan ja luovuttamaan omia osakkeita voimassa olevan osakeyhtiölain säännösten mukaisesti, edellyttäen ettei hankittavien osakkeiden yhteismäärä lisättynä aikaisempien valtuuksien nojalla hankituilla osakkeilla valtuuksien voimassaoloaikana ylitä yhteensä 338 313 kappaletta yhtiön A-sarjan osakkeista. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka kuitenkin enintään 30.6.2021 asti. Yhtiön omistuksessa oli vuoden 2020 lopussa 12 247 kpl omaa A-osaketta. Yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden osuus kaikista osakkeista oli 0,36 % ja osakkeiden tuottamasta äänimäärästä 0,06 %.
Kesla Oyj noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n laatimaa Suomen listayhtiöiden Hallinnointikoodia (Corporate Governance 2020). Kesla Oyj:n hallinnointikoodi löytyy Keslan Internet-sivuilta osoitteessa www.kesla.com kohdasta Sijoittajat - Hallinnointi. Lisätietoja hallinnointitavasta löytyy Keslan kotisivuilta sekä vuosikertomuksesta. Vuosikertomuksen voi tilata myös puhelimitse numerosta 0207 862 841.
Hallitus on perustanut kaksi hallituksen jäsenistä koostuvaa valiokuntaa tarkastusvaliokunnan ja palkitsemisvaliokunnan. Hallitus valitsee keskuudestaan vuosittain järjestäytymiskokouksessaan valiokuntien jäsenet ja pu-
Kesla Oyj 2020 Liiketoiminnot Vastuullisuus Johtoryhmä Hallitus Toimintakertomus ja tilinpäätös
heenjohtajat. Valiokunnilla ei ole itsenäistä päätösvaltaa, vaan ne toimivat valmistelevina eliminä, joiden käsittelemät asiat tuodaan hallituksen päätettäviksi.
Keslan riskienhallintapolitiikka määrittelee riskienhallinnan olevan systemaattista toimintaa, jonka tarkoituksena on taata koko konsernin kattava ja tarkoituksenmukainen riskien tunnistaminen, arviointi, hallinta sekä valvonta. Se on olennainen osa Keslan strategiaprosessia, päätöksentekoa, päivittäistä johtamista ja toimintaa sekä valvonta- ja raportointimenettelyjä. Keslan riskienhallintaprosessilla analysoidaan kvartaaleittain toimintaympäristön ja vastuualueiden keskeisimmät riskit, joista koostetaan yhtiön hallitukselle yhtiön päivitetty riskinäkymä. Näkymässä riskit luokitellaan strategisiin, operatiivisiin ja taloudellisiin riskeihin sekä maine- ja turvallisuusriskeihin. Riskien todennäköisyydet, vaikutukset ja toipumisajat arvioidaan ja näiden yhdistelmänä lasketaan riski-indeksi, jonka avulla riskien hallintaan liittyviä toimenpiteitä voidaan priorisoida.
Keslan tuotteet ovat ammattikäyttöön tarkoitettuja investointihyödykkeitä, joiden kysyntä on kytköksissä metsäteollisuuden ja raaka-ainemarkkinoiden suhdannesykliin. Yhtiön suhdanneriskiä hallitaan seuraamalla keskeisten markkinaindikaattoreiden kehittymistä ja reagoimalla riittävän ajoissa nähtävissä oleviin muutoksiin niin laskuvaiheen sopeutuksin kuin nousun yhteydessä tehtävin kasvua tukevin toimenpitein. Nopea suhdanteen heikkeneminen tai pitkäaikainen matalasuhdanne voi vaikuttaa Keslan kykyyn ylläpitää ja kehittää kannattavaa liiketoimintaa. Nopea suhdanteen koheneminen voi johtaa ongelmiin ostomateriaalien saatavuudessa tai valmistuskapasiteetin riittävyydessä, jolloin suotuisa markkinatilanne voi jäädä osittain hyödyntämättä.
Keslan merkittävimmät operatiiviset ja strategiset riskit ja epävarmuustekijät liittyvät liiketoimintaympäristön äkillisiin ja/tai pitkäkestoisiin, ennustamattomiin muutoksiin sekä yhteistyökumppanimuutoksiin. Covid-19 pandemian pitkittyminen voi johtaa ongelmiin tuotteiden kysynnässä, Keslan toimituskyvyssä tai ostomateriaalien saatavuudessa ja näin rajoittaa yhtiön mahdollisuuksia kasvaa tai tehdä kannattavaa liiketoimintaa. EU:n 17.12.2020 laajentamat pakotteet Valko-Venäjää kohtaan voivat pitkittyessään johtaa pysyvään avainasiakkaan menettämiseen, luottotappiovarauksen realisoitumiseen sekä Keslan suunnitteleman kasvun hidastumiseen. Geopolitiikka, pakotteet ja protektionismin nousu voi rajoittaa Keslan mahdollisuuksia kasvaa tai ylläpitää nykyistä liiketoimintaa. Esimerkiksi Venäjän valtion ajama valmistustoiminnan lokalisointipolitiikka voi rajoittaa kysyntää Keslalle tärkeällä Venäjän markkinalla. Lokalisointipolitiikka tähtää eri koneiden ja laitteiden valmistuksen siirtämiseen Venäjän rajojen sisälle. Tämä voi johtaa tullien ja muiden vastaavien maksujen määräämiseen tuontituotteille, mikä voi vaikuttaa Keslan tuotteiden hintakilpailukykyyn suhteessa paikallisesti valmistettuihin tuotteisiin.
Digitalisaatio on teknologinen muutosvoima, joka on sekä liiketoimintamahdollisuus että -riski. Odotettua korkeammat kehitys- ja käyttöönottokustannukset tai järjestelmiltä odotettujen hyötyjen puuttuminen voivat johtaa siihen, että tehtyjä investointeja joudutaan alaskirjaamaan. Toisaalta riittävien digitaalisten tuoteominaisuuksien tai palvelujen puute voi muodostua myynnin rajoitteeksi. Tuotantoteknologiaan suunniteltujen investointien käyttöönotto voi osoittautua suunniteltua vaikeammaksi ja hitaammaksi, mikä voi aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia ja rasittaa tulosta teknologian käyttöönoton aikana.
Voimakas pandemiaan liittynyt keskuspankkielvytys on lisännyt rahan tarjontaa ja pitänyt korot matalana, mutta myös inflaatio on ollut pientä. Voimakkaan elvytyksen pitkäaikaiset vaikutukset ovat kuitenkin epäselviä. Mahdolliset rahoitusmarkkinoiden häiriöt kasvattaisivat Keslan rahoituksellisia riskejä rahoituksen saatavuudessa ja hinnassa sekä kasvattaisivat asiakasluottotappioihin liittyvää riskiä. Koska Keslan myymät ja ostamat tuotteet laskutetaan euroina, niin valuuttakurssimuutokset eivät välittömästi vaikuta yhtiön kassavirtoihin, mutta euron vahvistuminen dollariin, ruplaan ja kruunuihin nähden voi vaikuttaa asiakaskysyntään negatiivisesti.
Kesla pyrkii ehkäisemään ja pienentämään riski- ja epävarmuustekijöiden vaikutusta liiketoimintaansa hakemalla pitkäjänteisiä ja luotettavia yhteistyökumppanuuksia ja toteuttamalla harkittuja strategisia liiketoimintaratkaisuja. Konsernin asiakaskannan laajentaminen yhdessä laajan tuotevalikoiman kanssa pienentävät konsernin riippuvuutta yksittäisen markkinan ja asiakkaan kysynnänvaihteluista.
Liiketoiminnan kannattavuutta pyritään ylläpitämään tehostamalla toimintaa, tuottavuutta parantavilla investoinneilla sekä markkinaperusteisilla hinnantarkastuksilla. Rahoitusriskejä hallitaan päivittäin ylläpidettävällä kassaennusteella, myyntisaamisten aktiivisella valvonnalla sekä rahoitustarpeiden ennakoinnilla.
Koronapandemialla on ollut vaikutuksia yhtiön liiketoimintaan, mutta sen vaikutukset eivät ole vaarantaneet yhtiön liiketoimintaa. Tämän hetkisen tiedon perusteella pandemialla ei arvioida olevan vaikutusta yhtiön kykyyn jatkaa toimintaansa.
Valko-Venäjän sanktioiden vaikutuksella vähennetty tilikauden 2021 aloittava tilauskanta on 9,7 miljoonaa euroa. Vuoden 2020 toisen vuosipuoliskon saadut tilaukset ovat edellisvuoden tasoa ilman Amkodorin tilauksia. Auto- ja teollisuusnostureiden sekä Traktorivarusteiden toisen vuosipuoliskon saadut tilaukset olivat runsaat 15 % vertailukautta korkeammalla tasolla. Puunkorjuulaitteet lähtevät kuluvalle tilikaudelle vertailukautta huonommasta asemasta EU:n pakotteiden vuoksi.
Sellun hinta on ollut hienoisessa nousussa ja myös OECD:n ennakoiva suhdanneindikaattori (OECD composite-leading-indicator) on noussut pandemiaa edeltävälle tasolle tai sen yli. Kotimaassa suhdanneindikaattori on jo noussut yli historiallisen keskiarvon, mutta liiketoiminnan luottamusindeksi on poikkeuksellisen matalaa tasoa. Venäjällä on merkkejä kysynnän kohenemisesta. Pandemiaan liittyvät matkustusrajoitukset vaikeuttavat jälleenmyyjäverkoston laajentamista uusiin jälleenmyyjiin ainakin ensimmäisen vuosipuoliskon ajan.
Markkinanäkymän ja konsernin poikkeuksellisen lähtöaseman perusteella vuoden 2021 liikevaihdon ja liikevoiton arvioidaan kasvavan hieman vuoden 2020 vertailukaudesta.
Kesla julkaisi 7.1.2021 pörssitiedotteen Euroopan Unionin pakotteiden laajenemisesta Valko-Venäjää kohtaan koskemaan hallinnon avainhenkilöiden lisäksi myös valkovenäläisiä liikemiehiä, jotka hyötyvät Lukashenkan hallinnosta. Päätös vaikuttaa Keslan liiketoimintaan valkovenäläisen metsä- ja maanrakennuskonevalmistajan Amkodorin kautta. Kyseessä on Keslalle merkittävä OEM-asiakkuus. Pakotepäätös on pysäyttänyt kaiken liiketoiminnan Keslan ja Amkodorin välillä. Pitkittyessään tehty pakotepäätös heikentää Keslan vuoden 2021 liikevaihdon kasvumahdollisuuksia merkittävästi.
Kesla Oyj:n emoyhtiön vapaa oma pääoma 31.12.2020 on 8 875 tuhatta euroa, josta tilikauden 2020 voitto on 952 tuhatta euroa. Hallitus esittää 9.3.2021 Joensuuhun kokoon kutsuttavalle yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2020 jaetaan osinkoa A- ja B-sarjan osakkeille 0,10 euroa/osake, yhteensä 337 tuhatta euroa, jonka jälkeen vapaaseen omaan pääomaan jää 8 538 tuhatta euroa. Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako hallituksen näkemyksen mukaan vaaranna yhtiön maksukykyä. Hallitus esittää yhtiökokoukselle myös, että omien osakkeiden hankinta- ja myyntivaltuutusta jatketaan vuonna 2021 enintään 338 313 kappaleelle yhtiön osakkeita (10 % koko osakekannasta).
Tilinpäätöksen liitetiedoissa on esitetty lisää tunnuslukuja sekä tietoja osakkeista, osakkeenomistajista ja lähipiiristä.
| Sisällysluettelo | Kesla Oyj 2020 | Liiketoiminnot | Vastuullisuus | Johtoryhmä | Hallitus | Toimintakertomus ja tilinpäätös |
|---|---|---|---|---|---|---|
| ------------------ | ---------------- | ---------------- | --------------- | ------------ | ---------- | ------------------------------------ |
| KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA 1 000 € | LIITETIETO | 1.1.–31.12.2020 | 1.1.–31.12.2019 |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | Liitteet 2, 3, 4, 5 | 39 647 | 47 352 |
| Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos | -2 460 | 1 447 | |
| Liiketoiminnan muut tuotot | Liite 5 | 77 | 6 |
| Aineiden ja tarvikkeiden käyttö | -19 577 | -26 787 | |
| Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut | Liite 6 | -11 145 | -12 451 |
| Poistot | Liitteet 4, 7 | -1 135 | -1 255 |
| Liiketoiminnan muut kulut | Liitteet 4, 8, 10 | -4 840 | -6 709 |
| Liikevoitto | 567 | 1 603 | |
| Rahoitustuotot | 33 | 14 | |
| Rahoituskulut | Liitteet 4, 11 | -153 | -270 |
| Voitto ennen veroja | 447 | 1 347 | |
| Tuloverot | Liitteet 4, 12 | -144 | -124 |
| Tilikauden voitto, jatkuvat toiminnot | 303 | 1 223 | |
| Tilikauden voitto, lopetetut toiminnot | - | -273 | |
| Tilikauden voitto | 303 | 950 | |
| Tilikauden laaja tulos | Liite 13 | 303 | 950 |
| Tilikauden voiton jakautuminen emoyrityksen omistajille | 303 | 950 | |
| Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu laimentamaton/laimennettu osakekohtainen tulos, euroa sekä A- että B-osakkeille, jatkuvat toiminnot |
Liite 13 | 0,09 | 0,36 |
| Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu laimentamaton/laimennettu osakekohtainen tulos, euroa sekä A- että B-osakkeille, lopetetut toiminnot |
Liite 13 | - | -0,08 |
| Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu laimentamaton/laimennettu osakekohtainen tulos, euroa sekä A- että B-osakkeille |
Liite 13 | 0,09 | 0,28 |
| Sisällysluettelo | Kesla Oyj 2020 | Liiketoiminnot | Vastuullisuus | Johtoryhmä | Hallitus | Toimintakertomus ja tilinpäätös |
|---|---|---|---|---|---|---|
| ------------------ | ---------------- | ---------------- | --------------- | ------------ | ---------- | ------------------------------------ |
| KONSERNIN TASE | LIITETIETO | 31.12.2020 | 31.12.2019 |
|---|---|---|---|
| 1 000 € | |||
| VARAT | |||
| Pitkäaikaiset varat | |||
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | Liite 14 | 7 584 | 7 475 |
| Muut aineettomat hyödykkeet | Liite 14 | 926 | 1 328 |
| Muut rahoitusvarat | Liite 16 | 17 | 17 |
| Saamiset | Liite 19 | 8 | 8 |
| Laskennalliset verosaamiset | Liite 17 | 261 | 168 |
| Lyhytaikaiset varat | |||
| Vaihto-omaisuus | Liite 18 | 13 124 | 16 310 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | Liite 19 | 5 856 | 6 950 |
| Rahavarat | Liite 20 | 3 183 | 467 |
| Varat, lopetetut toiminnot | - | 31 | |
| VARAT YHTEENSÄ | 30 959 | 32 754 | |
| OMA PÄÄOMA JA VELAT | |||
| Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma | |||
| Osakepääoma | Liite 21 | 1 917 | 1 917 |
| Ylikurssirahasto | 6 | 6 | |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 24 | 229 | |
| Kertyneet voittovarat | 10 854 | 10 737 | |
| Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä | 12 801 | 12 889 | |
| OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ | 12 801 | 12 889 | |
| Pitkäaikaiset velat | |||
| Laskennalliset verovelat | Liite 17 | 690 | 740 |
| Varaukset | Liite 22 | 320 | 746 |
| Rahoitusvelat | Liite 23 | 9 194 | 8 805 |
| Lyhytaikaiset velat | |||
| Ostovelat ja muut velat | Liite 24 | 6 302 | 6 393 |
| Rahoitusvelat | Liite 23 | 1 652 | 3 179 |
| Velat, lopetetut toiminnot | - | 2 | |
| VELAT YHTEENSÄ | 18 158 | 19 865 | |
| OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ | 30 959 | 32 754 |
| Sisällysluettelo | Kesla Oyj 2020 | Liiketoiminnot | Vastuullisuus | Johtoryhmä | Hallitus | Toimintakertomus ja tilinpäätös |
|---|---|---|---|---|---|---|
| ------------------ | ---------------- | ---------------- | --------------- | ------------ | ---------- | ------------------------------------ |
| KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA 1 000 €" |
LIITETIETO | 2020 | 2019 |
|---|---|---|---|
| Liiketoiminnan rahavirrat | |||
| Tilikauden voitto | 303 | 950 | |
| Oikaisut: | |||
| Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa | 1 544 | 2 324 | |
| Korkokulut ja muut rahoituskulut | Liite 11 | 153 | 272 |
| Korkotuotot | Liite 11 | -33 | -14 |
| Verot | Liite 12 | 144 | 336 |
| Oikaisut yhteensä | 1 808 | 2 918 | |
| Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta | 2 111 | 3 868 | |
| Käyttöpääoman muutokset: | |||
| Myynti- ja muiden saamisten muutos | 467 | -603 | |
| Vaihto-omaisuuden muutos | 3 340 | -1 359 | |
| Osto- ja muiden velkojen muutos | 42 | -798 | |
| Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja | 5 960 | 1 108 | |
| Maksetut korot | -208 | -242 | |
| Saadut korot | Liite 11 | 33 | 14 |
| Maksetut verot | -205 | -131 | |
| Liiketoiminnan nettorahavirta | 5 580 | 749 | |
| Investointien rahavirrat | |||
| Investoinnit aineellisiin hyödykkeisiin | -624 | -870 | |
| Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin | -334 | -351 | |
| Lainasaamisten takaisinmaksut | 9 | 9 | |
| Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynnit | - | 11 | |
| Saadut korot investoinneista | 1 | 1 | |
| Investointien nettorahavirta | -948 | -1 200 | |
| Rahoituksen rahavirrat | |||
| Lainojen nostot | 1 848 | 10 375 | |
| Lainojen takaisinmaksut | -3 168 | -9 593 | |
| Vuokrasopimusvelkojen maksut | Liite 30 | -90 | -77 |
| Maksetut osingot | -506 | -506 | |
| Rahoituksen nettorahavirta | -1 916 | 199 | |
| Rahavarojen muutos | 2 716 | -252 | |
| Rahavarat tilikauden alussa | 467 | 719 | |
| Rahavarat tilikauden lopussa | 3 183 | 467 | |
Vertailuvuoden konsernin rahavirtalaskelmaan sisältyvät sekä jatkuvien että lopetettujen toimintojen erät. Edellä mainitun vuoksi vertailutiedon konsernin rahavirta ei ole välttämättä suoraan johdettavissa konsernitaseesta. Liitetiedot muodostavat olennaisen osan konsernitilinpäätöksen taloudellisesta informaatiosta.
| Sisällysluettelo | Kesla Oyj 2020 | Liiketoiminnot | Vastuullisuus | Johtoryhmä | Hallitus | Toimintakertomus ja tilinpäätös |
|---|---|---|---|---|---|---|
| ------------------ | ---------------- | ---------------- | --------------- | ------------ | ---------- | ------------------------------------ |
Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma
| 1 000 € | Osakepääoma | Ylikurssirahasto | Kertyneet voittovarat | SVOP | Oma pääoma yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|
| Oma pääoma 1.1.2020 | 1 917 | 6 | 10 852 | 229 | 13 004 |
| Osingonjako, SVOP | 205 | -205 | - | ||
| Osingonjako, voittovarat | -506 | -506 | |||
| Tilikauden voitto | 303 | 303 | |||
| 31.12.2020 | 1 917 | 6 | 10 854 | 24 | 12 801 |
| Oma pääoma 1.1.2019 | 1 917 | 6 | 10 293 | 229 | 12 445 |
| Osingonjako | -506 | -506 | |||
| Tilikauden voitto | 950 | 950 | |||
| 31.12.2019 | 1 917 | 6 | 10 737 | 229 | 12 889 |
Kesla on metsäteknologian ja materiaalikäsittelyn kehittämiseen, markkinointiin ja valmistukseen erikoistunut konepajakonserni, joka tuottaa asiakkaan alustaan integroituvia, parasta käyttökokemusta tuottavia ja asiakkaan liiketoimintaa edistäviä laadukkaita materiaalinkäsittelyratkaisuja. Keslan liiketoiminta on keskittynyt kolmeen liiketoiminta-alueeseen, jotka ovat traktorivarusteet, puunkorjuulaitteet sekä auto- ja teollisuusnosturit.
Konsernin emoyritys on Kesla Oyj (y-tunnus 0168715-8). Emoyrityksen kotipaikka on Joensuu ja sen rekisteröity osoite on Kuurnankatu 24, 80100 Joensuu.
Konsernitilinpäätös sisältää ajanjakson 1.1. – 31.12.2020. Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa yhtiön kotisivuilta osoitteesta www.kesla.com tai konsernin emoyhtiön pääkonttorista edellä mainitussa osoitteessa. Tilinpäätös esitetään tuhansina euroina.
Kesla Oyj:n hallitus on kokouksessaan 3.2.2021 hyväksynyt tämän tilinpäätöksen julkaistavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta.
Konsernitilipäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti, ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2020 voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Annual Improvements -menettelyn kautta standardeihin tehtävät pienet ja vähemmän kiireelliset muutokset kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi ja toteutetaan kerran vuodessa. IFRS-standardeihin tehdyt vuosittaiset parannukset on huomioitu tilinpäätöstä laadittaessa, ja niillä ei ole ollut olennaista vaikutusta 2020 tilinpäätökseen ja esitettäviin vertailutietoihin. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säädöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttäviä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisten, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset. Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta myytävissä olevia rahoitus-
varoja, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ja -velkoja, suojauskohteita käyvän arvon suojauksessa, käteisvaroina suoritettavia osakeperusteisia liiketoimia ja sijoituskiinteistöjä, jotka on arvostettu käypään arvoon.
Konsernitilinpäätös sisältää Kesla Oyj:n ja kaikki sen suoraan tai välillisesti omistamat yritykset, joissa konsernilla on
määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun konserni omistaa yli puolet yrityksen äänivallasta tai sillä on oikeus määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista.
Emoyhtiön perustamat tytäryhtiöt on yhdistelty konsernitilinpäätökseen yhtiöiden perustamisesta lähtien. Konsernin keskinäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankintamenetelmällä. Hankitut tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan. Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat, voitonjako ja realisoitumattomat sisäiset katteet eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Tilikauden voiton jakautuminen emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään tuloslaskelman yhteydessä, ja määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus omista pääomista esitetään omana eränään taseessa oman pääoman osana.
Saman määräysvallan alaisten yhteisöjen väliset liiketoimintojen yhdistämiset on käsitelty kirjanpidossa alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen, sillä nämä hankinnat eivät sisälly IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistämiset -standardin soveltamisalaan. Hankintamenon ja hankitun oman pääoman välinen erotus kirjataan liikearvoksi.
Konsernitilinpäätös on esitetty euroissa, joka on konsernin toiminta- ja esittämisvaluutta. Ulkomaanrahan määräiset erät kirjataan euroiksi tapahtumapäivän kurssiin. Tilinpäätöspäivänä avoimena olevat ulkomaanrahan määräiset monetaariset saamiset ja velat on arvostettu käyttäen tilinpäätöspäivän kursseja. Ei-monetaariset erät on arvostettu tapahtumapäivän kurssiin. Ulkomaanrahan määräisten erien muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot on merkitty tuloslaskelmaan. Liiketoiminnan kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolelle. Valuuttamääräisten lainojen ja saamisten kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät rahoitustuottoihin ja -kuluihin.
Ulkomaalaisen tytäryhtiön tuloslaskelman erät on muutettu konsernitilinpäätöksessä yhdistelemistä varten Suomen rahan määräisiksi käyttäen tilikauden keskikurssia ja tase-erät tilinpäätöspäivän kurssia. Tilikauden tuloksen muuntaminen eri kursseilla tuloslaskelmassa ja taseessa aiheuttaa muuntoeron, joka kirjataan omaan pääomaan.
Konserniyhtiöiden hankkima aineellinen käyttöomaisuus arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumisilla.
Mikäli käyttöomaisuushyödyke koostuu useammasta osasta, joiden taloudelliset vaikutusajat ovat eripituiset, kukin osa käsitellään erillisenä hyödykkeenä. Tällöin osan uusimiseen liittyvät menot aktivoidaan ja uusimisen yhteydessä mahdollinen jäljellä oleva kirjanpitoarvo kirjataan pois taseesta. Muussa tapauksessa myöhemmin syntyvät menot sisällytetään aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen kirjapitoarvoon vain, mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Muut korjaus- ja kunnossapitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne toteutuvat.
Kuluvan käyttöomaisuuden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu käyttöomaisuuden hankintamenoista arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan tasapoistoin. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:
| Rakennukset | 30-35 vuotta |
|---|---|
| Rakennusten perusparannukset | 10 vuotta |
| Tuotannon koneet ja kalusto | 5-15 vuotta |
| Kuljetusvälineet | 5 vuotta |
| Muut | 3-5 vuotta |
Hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkastetaan tilinpäätöksen yhteydessä ja tarvittaessa oikaistaan kuvaamaan taloudellisen hyödykkeen odotuksissa tapahtuneita muutoksia. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksista syntyvät myyntivoitot ja -tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti.
Julkiset avustukset on kirjattu aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpitoarvojen vähennyksiksi silloin, kun on kohtuullisen varmaa, että ne tullaan saamaan ja että konserni täyttää avustuksen saamisen edellytykset. Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan kuluessa.
Sellaiset avustukset, jotka on saatu syntyneiden menojen korvauksiksi, tuloutetaan tuloslaskelmaan samalla kun avustuksen kohteeseen liittyvät menot merkitään kuluksi. Tällaiset avustukset esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa.
Liikearvo vastaa sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää konsernin osuuden 1.1.2004 jälkeen hankitun yrityksen yksilöitävissä olevien varojen, velkojen ja ehdollisten velkojen nettomääräisestä käyvästä arvosta hankinta-ajankohtana. Liikearvosta ei kirjata poistoja, vaan se testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla.
Tutkimusmenot kirjataan tilikauden kuluiksi. Pääosa konsernin kehitysmenoista ei täytä IAS 38 standardin kriteereitä ja ne kirjataan vuosikuluiksi. Se osa kehitysmenoista, joka kohdistuu uusiin kaupallisesti ja teknisesti käyttökelpoisiin tuotteisiin, aktivoidaan ja esitetään kohdassa Muu aineeton omaisuus ja poistetaan taloudellisena vaikutusaikanaan, enintään viidessä vuodessa.
Tietokoneohjelmien ylläpitomenot kirjataan kuluiksi. Ohjelmistoprojekteihin liittyvät kulut, jotka voidaan yksilöidä kuuluvaksi yksilöityyn tietokoneohjelmaan ja jotka tuottavat konsernille todennäköistä taloudellista hyötyä, aktivoidaan ja poistetaan taloudellisena vaikutusaikanaan enintään viidessä vuodessa.
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritellään painotetun keskihinnan menetelmällä. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno muodostuu raaka-aineista, välittömistä työsuorituksista johtuvista menoista, muista välittömistä menoista sekä asianmukaisesta osuudesta valmistuksen muuttuvista menoista ja kiinteistä yleiskustannuksista normaalilla toiminta-asteella. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut tuotteen valmiiksi saattamiseen tarvittavat menot ja myynnistä johtuvat menot.
Määräaikaiset vuokrasopimukset ja toistaiseksi voimassa olevat vuokrasopimukset lukuun ottamatta lyhytaikaisia sopimuksia ja rahallisesti vähäarvoisia sopimuksia kirjataan vuokralle ottajan taseeseen käyttöoikeutta koskevana omaisuuseränä ja vastaavana vuokrasopimusvelkana. Toistaiseksi voimassa olevien vuokrasopimusten kesto arvioidaan johdon toimesta tapauskohtaisesti ja arviota voidaan päivittää ajan kuluessa. Vuokramaksut jaetaan poistoksi ja korkokuluksi. Käyttöomaisuuserä poistetaan taseesta vuokra-ajan tai taloudellisen vaikutusajan mukaisesti, riippuen siitä, kumpi niistä on lyhyempi. Vuokran korkokulu esitetään rahoituskulujen tiliryhmässä. Nykyarvoa laskettaessa käytetään diskonttauskorkona lisäluoton korkoa. IFRS 16 sisältää poikkeuksia lyhytkestoisten ja arvoltaan vähäisten omaisuuserien vuokrasopimusten osalta. Alle 12kk kestävät tai arvoltaan vähäiset vuokrasopimukset voidaan kirjata tasaerinä tuloslaskelmaan, jolloin kuvataan paremmin vuokralle ottajan saaman hyödyn ajallista jakautumista.
Vuokralle annetut omaisuuserät, joiden omistamiseen liittyvät riskit, edut ja käyttötarkoituksen määräämisoikeus säilyvät vuokranantajalla, sisältyvät taseessa aineellisiin hyödykkeisiin. Niistä tehdään poistot taloudellisena vaikutusaikana. Mahdolliset vuokratuotot kirjataan tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.
Vuokrasopimukset, joissa omistamiseen liittyvät riskit, edut ja käyttötarkoituksen määräämisoikeus ovat siirtyneet vuokralle ottajalle, käsitellään tilinpäätöksessä IFRS 16 mukaisina rahoitusleasingsopimuksina. Sopimukseen liittyvä myyntivoitto tuloutetaan samoin periaattein kuin hyödykkeen myynnissä. Rahoitusleasingsaamiset kirjataan taseeseen nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimukseen liittyvä korkotuotto tuloutetaan vuokra-aikana siten, että jäljellä oleva nettosijoitus tuottaa kunakin tilikautena saman tuottoprosentin vuokra-ajan kuluessa.
Konserni arvioi jokaisena raportointikauden päättymispäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain seuraavista omaisuuseristä riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä: liikearvo, taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomat aineettomat hyödykkeet sekä keskeneräiset aineettomat hyödykkeet. Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla, eli sillä alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton, ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa ja pitkälle riippumattomia muiden vastaavien yksiköiden rahavirroista. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai käyttöarvo sen mukaan, kumpi niistä on suurempi. Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti.
Konsernissa työskentelevien eläkejärjestely on hoidettu eläkevakuutusyhtiön kautta. Konsernin eläkejärjestelyt käsitellään maksupohjaisena, jolloin niihin tehdyt suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jota veloitus koskee. Tilikaudelle 2020 toimitusjohtajalle ei ollut kannustepalkkio-ohjelmaa. Johtoryhmän jäsenet ovat osallisina yhtiön koko henkilöstöä koskevassa tulospalkkio-ohjelmassa.
Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Jos osasta velvoitteita on mahdollista saada korvaus kolmannelta osapuolelta, korvaus kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi, kun korvauksen saaminen on käytännössä varmaa.
Konserni myy tuotteita, joihin liittyy takuuvelvoite. Toteutuvat takuukulut kirjataan pääsääntöisesti tuloslaskelmaan kuluksi. Taseen varauksiin sisältyy takuuvaraus. Takuuvarauksen määrä perustuu kokemusperäiseen tietoon takuumenojen toteutumisesta.
Konsernin verot sisältävät konserniyhtiöiden tilikauden tulokseen perustuvat verot, aikaisempiin tilikausiin kohdistuvat veronoikaisut sekä laskennallisen verosaamisen ja verovelan muutoksen. Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassaolevan verokannan perusteella. Laskennallinen vero lasketaan kaikista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon väliaikaisista eroista. Konserniyhtiöiden verotuksellisesta tappiosta lasketaan verosaaminen vain siihen määrään asti kuin niitä arvioidaan voitavan tulevaisuudessa hyödyntää.
Tuotot tavaroiden myynnistä kirjataan, kun tavaroiden omistamiseen liittyvät merkittävät riskit, edut ja määräysvalta ovat siirtyneet ostajalle. Pääsääntöisesti tämä tapahtuu tuotteiden sopimusehtojen mukaisen luovutuksen yhteydessä. Tuotot palveluista kirjataan silloin, kun palvelu on suoritettu.
Kesla-konsernin rahoitusvarat ja -velat on luokiteltu IFRS 9 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen standardin mukaisesti seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, lainat ja muut saamiset, myytävissä olevat sijoitukset sekä muut velat. Luokittelu tapahtuu rahoitusvaran tai -velan hankinnan tarkoituksen perusteella ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä. Transaktiomenot kirjataan rahoitusvarojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon, kun kyseessä on erä, jota ei ole arvostettu käypään arvoon tuloksen kautta. Rahoitusinstrumenttien kirjaus taseeseen tapahtuu kaupantekopäivänä.
Taseen pitkäaikaisiin varoihin kuuluvat Muut varat sisältävät listaamattomien yhtiöiden osakkeita, jotka on arvostettu hankintamenoon, koska käypää arvoa ei ole luotettavasti määritettävissä. Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia rahoitusvaroja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla eikä yhtiö pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa. Tähän ryhmään sisältyvät konsernin pitkä- ja lyhytaikaiset lainasaamiset sekä myyntisaamiset, ja ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon.
Rahavaroihin sisältyvät käteinen raha sekä pankkitilien varat. Rahavarat arvostetaan käypään arvoon. Konserni arvioi tilinpäätöspäivänä, onko näyttöä yksittäisen rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai ryhmän arvon alentumisesta. Myyntisaamisten arvonalentumistappio kirjataan, kun on olemassa näyttöä siitä, että saamista ei saada perityksi täysimääräisenä. Myyntisaamisten arvonalentumisiin varaudutaan luottotappiovarauksella, joka perustuu johdon luetettavaan tietoon perustuvaan harkintaan asiakkaan luottokelpoisuudesta. Laskennallisena luottotappiona kirjataan kuluksi 50 %:sti yli puoli vuotta erääntyneet myyntisaatavat ja 100 %:sti yli vuoden erääntyneenä olleet myyntisaatavat.
IFRS 9 sisältää ohjeistuksen rahoitusvarojen luokitteluun ja arvostamiseen sekä odotettavissa oleviin luottotappioihin. Kesla Oyj on arvioinut myyntisaamisiin liittyvää epävarmuutta. Myyntisaamisiin ei sisälly merkittävää rahoituskomponenttia. Myyntisaamisiin on suoritettu arviointia perustuen luottoriskiin ja ikäjakaumaan. Odotettavissa oleva luottotappio määritellään kokemusperäisen (tai historiatietoon perustuvaan) luottotappiomääriin, ikääntyneisyyteen sekä tarvittaessa erillisen arvioinnin perusteella.
Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon saadun vastikkeen perusteella käypään arvoon. Myöhemmin kaikki rahoitusvelat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Käytössä olevat pankkitilien limiitit kuuluvat lyhytaikaisiin korollisiin velkoihin. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin, ja ne voivat olla korollisia tai korottomia. Rahoitusvelat luokitellaan lyhytaikaiseksi silloin, kun ne erääntyvät suoritettavaksi 12 kuukauden kuluessa tilinpäätöspäivästä.
Konsernissa ei ole otettu käyttöön suojauslaskentaa. Konserni solmii koronvaihtosopimuksia, korkokattosopimuksia ja valuutanvaihtosopimuksia. Johdannaissopimukset merkitään kirjanpitoon käypään arvoon sinä päivänä, kun konsernista tulee sopimusosapuoli ja ne arvostetaan myöhemmin edelleen käypään arvoon. Käypä arvo määritellään käyttäen arvostusmallia. Kaikki johdannaisten käyvän arvon muutokset kirjataan suoraan rahoituskuluihin ja -tuottoihin. Taseessa johdannaisten käypä arvo esitetään saamisissa tai veloissa.
Konserni on määrittänyt liikevoitto -käsitteen seuraavasti: liikevoitto on nettosumma, joka muodostuu, kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot, vähennetään ostokulut valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varaston muutoksella, vähennetään työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, poistot ja mahdolliset arvonalentumistappiot sekä liiketoiminnan muut kulut. Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelmaerät esitetään liikevoiton alapuolella. Kurssierot ja johdannaisten käypien arvojen muutokset sisältyvät liikevoittoon, mikäli ne syntyvät liiketoimintaan liittyvistä eristä. Muutoin ne on kirjattu rahoituseriin.
Tilinpäätöstä laadittaessa yhtiön johto on joutunut tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Arviot liittyvät pääosin aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentumistestaukseen, epäkurantin vaihto-omaisuuden määrään sekä varaustarpeisiin koskien mahdollisia tulevia menoja ja menetyksiä, jotka kohdistuvat tilikaudella tai aikaisemmin tuloutettuihin eriin. Arviot pohjautuvat johdon parhaaseen näkemykseen tilinpäätöshetkellä. Mahdolliset arvioiden ja olettamusten muutokset merkitään kirjanpitoon sillä tilikaudella, jonka aikana arviota tai olettamusta korjataan.
Tällä hetkellä IASB ei ole julkistanut uusia standardeja ja tulkintoja, joilla olisi merkittävää vaikutusta konsernin 1.1.2021 alkavaan tilikauteen.
| 1 000 € | 2020 | 2019 |
|---|---|---|
| Suomi | 12 102 | 15 109 |
| Euroopan Unioni | 19 714 | 19 363 |
| Muu maailma | 7 831 | 12 983 |
| YHTEENSÄ | 39 647 | 47 455 |
Vuoden 2019 liikevaihto sisältää lopetettujen toimintojen liikevaihtoa yhteensä 103 tuhatta euroa.
IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista -standardi sisältää viisivaiheisen ohjeistuksen asiakassopimusten perusteella saatavien myyntituottojen kirjaamiseen ja korvasi vanhat IAS 18- ja IAS 11-standardit ja niihin liittyvät tulkinnat. Myynnin kirjaaminen voi tapahtua ajan kuluessa tai tiettynä ajankohtana, ja keskeisenä kriteerinä on määräysvallan siirtyminen. Yhteisön on kirjattava myyntituotto, kun se täyttää suoritevelvoitteen luovuttamalla luvatun tavaran tai palvelun asiakkaalle. Omaisuuserä siirretään, kun asiakas saa siihen määräysvallan. IFRS 15 -standardin perusperiaatteena on, että yhteisön on kirjattava myyntituotot siten, että ne kuvaavat luvattujen tavaroiden tai palvelujen luovuttamista asiakkaalle, ja sellaisena rahamääränä, joka kuvastaa vastiketta, johon yhteisö odottaa olevansa oikeutettu kyseisiä tavaroita tai palveluja vastaan. Yhtiö on käynyt läpi ja dokumentoinut myyntituottovirrat.
Yhtiön liikevaihto koostuu seuraavista tulovirroista:
Tytäryhtiö MFG Components Oy:n yritysjärjestelyjen myötä tytäryhtiön liiketoiminta esitetään lopetettuna toimintona vuoden 2019 vertailutiedoissa. Yhtiö kirjaa tuotot tavaroiden myynnistä, kun tavaroiden omistamiseen liittyvät merkittävät riskit, edut ja määräysvalta ovat siirtyneet ostajalle. Pääsääntöisesti tämä tapahtuu tuotteiden incoterms-sopimusehtojen mukaisen luovutuksen yhteydessä. Tuotot palveluista kirjataan silloin, kun palvelu on suoritettu. Toimitusehdot vaihtelevat maittain ja asiakkaittain. Liikevaihtoa oikaistaan vähentämällä incoterms-lausekkeiden mukaan raportointihetkellä kuljetuksessa olevien osuus liikevaihdosta ja palauttamalla varaston arvoon. Keslan myyntituottojen tuloutus tapahtuu yhtenä ajankohtana määräysvallan siirtyessä asiakkaalle.
Kesla Oyj 2020 Liiketoiminnot Vastuullisuus Johtoryhmä Hallitus Toimintakertomus ja tilinpäätös
| Tulovirta, 1 000 € | 31.12.2020 | 31.12.2019 |
|---|---|---|
| Liikevaihto koneista ja varaosista | 39 598 | 47 316 |
| Liikevaihto palvelumyynnistä | 49 | 36 |
| Liikevaihto voimansiirron komponenteista | 103 | |
| Asiakassopimusten tuotot yhteensä | 39 647 | 47 455 |
| Asiakassopimusten tuottojen ajoittuminen | ||
| Tiettynä ajankohtana | 39 674 | 47 459 |
| Ajan kuluessa | -27 | -4 |
| Asiakassopimusten tuotot yhteensä | 39 647 | 47 455 |
| Asiakassopimusten varat ja velat, 1 000 € | 31.12.2020 | 31.12.2019 |
|---|---|---|
| Myyntisaamiset | 5 576 | 6 765 |
| Asiakassopimusten varat | 5 576 | 6 765 |
| Saadut ennakkomaksut, myyntiasiakkailta | 51 | 83 |
| Saadut ennakkomaksut, lisäturva | - | 27 |
| Asiakassopimusten velat | 51 | 110 |
Saatuihin ennakkomaksuihin sisältyvä lisäturva - jatketun takuun palvelu – on kirjattu yhtiön kirjanpitoon IFRS 15 säännösten mukaisesti 08.2016 alkaen palvelun pilotoinnin alkaessa. Kesla tuotteiden takuuaika on 2 vuotta. Lisäturvapalvelulla takuuaikaa voi jatkaa kolmeen vuoteen. Lisäturvapalvelun ennakkomaksut purkautuvat toteutuneiden takuukustannusten suhteessa jatketun takuujakson aikana ja purkautumatta jäänyt osuus täysimääräisenä kolmen vuoden kuluttua lisäturvan ottamisesta. Lisäturvapalvelun pilotointi päättyi tilikaudella 2020.
Jälleenmyyntisopimuksiin ei lähtökohtaisesti sisälly tuotteen palautusoikeutta. Keslan jälleenmyyntisopimuksiin voi sisältyä ehto, jonka mukaan Kesla lupautuu ostamaan sopimuksen päättyessä jälleenmyyjän varastossa olevat uudet ja myyntikuntoiset varasosat hinnalla, joka vastaa 85 %:a alkuperäisestä myyntihinnasta. Takaisinosto-optio koskee kuitenkin vain tilanteita, joissa jälleenmyyntisopimus päättyy. Käytännössä takaisinostoja on tapahtunut harvoin eikä tuotteiden odoteta palautuvan Keslalle. Näin ollen takaisinmaksuvelkaa ei ole kirjattu. Yhtiöllä on perushinnaston lisäksi asiakaskohtaisia hinnastoja, joissa sovelletaan tiettyä alennusprosenttia kaikkiin hinnaston tuotteisiin. Keslan antamat alennukset ovat pääosin muuttumattomia vastikkeita. IFRS 15:n mukaisia muuttuvia vastikkeita ovat varaosa-asiakkaiden bonusjärjestelmän mukaiset alennukset ja joihinkin sopimuksiin sisältyvät rangaistusseuraamukset Keslalle esimerkiksi toimitusten viivästymisen vuoksi, jotka oikeuttavat asiakkaan hinnan alennukseen. Va-
Yhtiön asiakassopimuksiin perustuvien tuottojen jakauma raosamyynnin ollessa vähittäismyyntiä bonusjärjestelmän piiriin on vaikea yltää. Toimitusviiveiden realisoituminen on harvinaista, koska viiveet kompensoidaan nopeammalla rahtitavalla. Kesla ei sovella yli 12 kuukauden maksuaikoja, joten hintoihin ei sisälly merkittävää rahoituskomponenttia. Luottoriskiasiakkaiden kanssa sovelletaan ennakkomaksuehtoa, jolloin luottoriskistä ei voi muodostua epäsuoraa alennusta. Rahoitusriskiä ja myyntisaamisten arvonalentumisia on arvioitu erikseen liitetiedoissa 19 ja 28. Käteisalennukseen oikeuttavia maksuehtoja on käytössä vain vähän eikä niitä kirjata etukäteen lyhyen aikajänteen vuoksi.
Suoritusvelvoite täyttyy, kun laite toimitetaan ja maksu suoritetaan yleensä 14-60 päivän kuluessa toimituksesta. Takuu kirjataan erillisenä suoritusvelvoitteena. Takuuhuollon suoritusvelvollisuus täyttyy kahden vuoden kuluttua. Erillinen suoritevelvoite on myös Keslan tarjoama lisäturvapalvelu, jonka ostamalla asiakas voi pidentää normaalia kahden vuoden takuuaikaa yhdellä vuodella.
Suoritusvelvoite täyttyy, kun palvelu on toteutettu ja maksu suoritettu yleensä 14-30 päivän kuluessa palvelunloppuun saattamisesta. Joissain tapauksissa myös asennus voi kuulua tuotteen hintaan, mutta myös asennuspalvelun arvo suhteessa tuotteeseen on pieni ja asennus tapahtuu tuotteen luovutuksen kanssa samana ajankohtana.
Suoritusvelvoite täyttyy, kun laite toimitetaan ja maksu suoritetaan yleensä 14-45 päivän kuluessa toimituksesta. Takuu kirjataan erillisenä suoritusvelvoitteena. Takuuhuollon suoritusvelvollisuus täyttyy kahden vuoden kuluttua. Kesla ei tällä hetkellä toimi agenttina millään markkinalla eikä yhtiö saa merkittäviä rojalteja.
Kesla on vuokralle antajana rahoitusleasing-sopimuksin yksittäisten omavalmisteisten koneiden osalta.
| 1 000 € | 2020 | 2019 |
|---|---|---|
| Vähimmäisvuokrien erääntyminen | ||
| Enintään yhden vuoden kuluessa | 8 | 10 |
| 1-5 vuoden kuluttua | - | 8 |
| Bruttosijoitus rahoitusleasingsopimuksiin | 8 | 18 |
Kesla suosii omistusta vuokralle ottamisen sijaan, jonka vuoksi vuokrasopimuksia on vähän. Kooltaan merkittä-
vimmät sopimukset liittyvät tuotantolaitoksien maanvuokraan sekä kone- ja laitevuokriin.
| IFRS 16 VAIKUTUKSET TULOSLASKELMAAN | 2020 | 2019 |
|---|---|---|
| Vuokrat | -103 | -89 |
| Poistot ja arvonalentumiset | ||
| Maa-alueet | 12 | 12 |
| Rakennukset ja rakennelmat | 39 | 25 |
| Koneet ja kalusto | 37 | 44 |
| Poistot ja arvonalentumiset yhteensä | 89 | 82 |
| Liikevoitto | -14 | -7 |
| Rahoituskulut | 13 | 12 |
| Kauden voitto ennen veroja | -1 | 5 |
| Laskennalliset verot | - | -77 |
| Kauden voitto | -2 | -73 |
| KOM-omaisuuteen vuokra sopimuksilla hankitun omaisuuden jakauma |
1.1.2020 | Lisäykset | Tilikauden poistot |
31.12.2020 |
|---|---|---|---|---|
| Rahoitusleasing-sopimukset | 164 | 6 | -37 | 132 |
| Kiinteistövuokrasopimukset | 34 | 267 | -39 | 261 |
| Maanvuokrasopimukset | 377 | - | -12 | 365 |
| YHTEENSÄ | 574 | 273 | -89 | 758 |
| Vuokrasopimusvelkojen jakauma |
1.1.2020 | Lisäykset | Lyhennykset | 31.12.2020 |
|---|---|---|---|---|
| Rahoitusleasingsopimukset | 170 | 6 | -37 | 132 |
| Kiinteistövuokrasopimukset | 34 | 267 | -44 | 261 |
| Maanvuokrasopimukset | 375 | - | -9 | 365 |
| YHTEENSÄ | 579 | 273 | -90 | 758 |
| Vuokrasopimusvelkojen erääntymisajat | |||
|---|---|---|---|
| 1 000 € | 2020 | 2019 | |
| Vuokrasopimusvelkojen bruttomäärä - vähimmäisvuokrat erääntymisajoittain | |||
| Yhden vuoden kuluessa | 129 | 80 | |
| 1 - 5 vuoden kuluessa | 317 | 164 | |
| Yli viiden vuoden kuluttua | 425 | 442 | |
| Jäännösarvo | 45 | 45 | |
| Yhteensä | 916 | 732 | |
| Tulevaisuudessa kertyvät rahoituskulut | -154 | -153 | |
| VUOKRASOPIMUSVELKOJEN NYKYARVO | 762 | 579 |
Arvoltaan vähäisiin sopimuksiin ja lyhytaikaisiin vuokrasopimuksiin liittyvät kulut olivat tilikaudella alle tuhat euroa
(vuonna 2019 5 tuhatta euroa).
| 1 000 € | 2020 | 2019 |
|---|---|---|
| Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myyntivoitot | - | 4 |
| Julkiset avustukset | - | -35 |
| Vakuutuskorvaukset | 1 | 1 |
| Muut tuottoerät | 76 | 54 |
| YHTEENSÄ | 77 | 24 |
Konserni työllisti tilikauden lopussa 249 henkilöä (31.12.2019 255 henkilöä). Tilikauden keskimääräinen henkilökunta oli 220 henkilöä (247 henkilöä vuonna 2019), joista keskimäärin toimihenkilöitä oli 81 (2019 77 toimihenkilöä).
| 1000 | 2020 | 2019 |
|---|---|---|
| Palkat, palkkiot ja luontaisedut | 9 410 | 10 352 |
| Eläkekulut – maksupohjaiset järjestelyt | 1 476 | 1 733 |
| Muut henkilösivukulut | 259 | 365 |
| Yhteensä | 11 145 | 12 451 |
| 1 000 € | 2020 | 2019 |
|---|---|---|
| Aineettomat oikeudet | 91 | 78 |
| Kehittämismenot ja muut aineettomat hyödykkeet | 116 | 270 |
| Maa-alueet | 12 | 12 |
| Rakennukset ja rakennelmat | 346 | 364 |
| Koneet ja kalusto | 570 | 531 |
| Yhteensä | 1 135 | 1 255 |
| Poistot ja arvonalennukset yhteensä | 1 135 | 1 255 |
Poistot ja arvonalennukset isältävät lopetettujen toimintojen poistoja 1 tuhatta euroa vuonna 2019.
| 1 000 € | 2020 | 2019 |
|---|---|---|
| Myynti- ja mainoskulut | 569 | 1 014 |
| Käyttö- ja ylläpitokulut | 610 | 751 |
| Matkakulut | 135 | 500 |
| Konttori- ja hallintokulut | 673 | 553 |
| Palvelumaksut | 659 | 593 |
| Tuotannon muuttuvat kulut | 1 364 | 2 162 |
| Muut liiketoiminnan kulut | 823 | 1170 |
| Vuokrat | 5 | 18 |
| Liiketoiminnan muut kulut yhteensä | 4 839 | 6 761 |
Liiketoiminnan muut kulut sisältävät lopetettujen toimintojen kuluja 52 tuhatta euroa vuonna 2019.
Tutkimus- ja kehittämismenot olivat tilikaudella 2020 1 102 tuhatta euroa (1 656 tuhatta euroa vuonna 2019), joista on aktivoitu 165 tuhatta euroa vuoden 2020 aikana (329 tuhatta euroa vuonna 2019). Aktivoitu osuus esitetään tilinpäätöksen taseen erässä Aineettomat hyödykkeet. Tilikaudelle 2020 kirjattiin 250 tuhatta euroa tuotekehitysaktivointien arvonalentumistappiota. Aktivoituja tuotekehitysmenoja on taseessa 407 tuhatta euroa 31.12.2020 (722 tuhatta euroa 31.12.2019).
Tilintarkastajien palkkiot sisältyvät liiketoiminnan muihin kuluihin.
| 1 000 € | 2020 | 2019 |
|---|---|---|
| Tilintarkastus | 92 | 74 |
| Muut palvelut | 13 | 22 |
| YHTEENSÄ | 106 | 96 |
| 1 000 € | 2020 | 2019 |
|---|---|---|
| Korkotuotot | 33 | 14 |
| Korkokulut | -137 | -222 |
| Arvon muutos käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusjohdannaisista |
4 | -10 |
| Muut rahoituskulut | -20 | -39 |
| Rahoituskulut netto | -120 | -258 |
Rahoituskulut netto sisältää lopetetuttujen toimintojen rahoituskuluja 1 tuhatta euroa vuonna 2019.
| 1 000 € | 2020 | 2019 |
|---|---|---|
| Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero | 140 | 334 |
| Laskennalliset verot | 4 | 2 |
| Yhteensä | 144 | 336 |
| 1 000 € | 2020 | 2019 |
|---|---|---|
| Tulos ennen veroja | 447 | 1 286 |
| Verot laskettuna kotimaan verokannalla 2020 20% (2019 20%) |
89 | 257 |
| Vähennyskelvottomien kulujen ja verovapaiden tuottojen vaikutus |
56 | 83 |
| Muut erät | -1 | -4 |
| Verot tuloslaskelmassa | 144 | 336 |
Vuoden 2019 verot tuloslaskelmassa sisältävät lopetettujen toimintojen verotuottoa 213 tuhatta euroa.
| 1 000 € | 2020 | 2019 |
|---|---|---|
| Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto/ tappio sekä A- että B-osakkeille |
303 | 950 |
| Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tili kauden aikana |
3 383 145 | 3 383 145 |
| Laimentamaton osakekohtainen tulos (euroa/osa ke) sekä A- että B-osakkeille |
0,09 | 0,28 |
| Laimennusvaikutuksella oikaistu tulos (euroa/osa ke) sekä A- että B-osakkeille |
0,09 | 0,28 |
| Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto, jatkuvat toiminnot, sekä A- että B-osakkeille |
303 | 1 223 |
| Laimentamaton osakekohtainen tulos (euroa/osa ke), jatkuvat toiminnot, sekä A- että B-osakkeille |
0,09 | 0,36 |
| Laimennusvaikutuksella oikaistu tulos (euroa/osa ke), jatkuvat toiminnot, sekä A- että B-osakkeille |
0,09 | 0,36 |
| Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tappio, lopetetut toiminnot |
- | -273 |
| Laimentamaton osakekohtainen tulos (euroa/osa ke) sekä A- että B-osakkeille, lopetetut toiminnot |
- | -0,08 |
| Laimennusvaikutuksella oikaistu tulos (euroa/osa ke) sekä A- että B-osakkeille, lopetetut toiminnot |
- | -0,08 |
| Konserni | Kehittämis menot |
Aineettomat oikeudet |
Muut aineettomat hyödykkeet |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| Hankintamenot 1.1.2020 |
2 061 | 2 551 | 377 | 4 989 |
| Lisäykset | 166 | 9 | 17 | 192 |
| Vähennykset | -389 | - | - | -389 |
| Hankintamenot 31.12.2020 |
1 838 | 2 560 | 394 | 4 792 |
| Kertyneet poistot 1.1.2020 |
-1 339 | -2 047 | -275 | -3 661 |
| Tilikauden poistot | -93 | -91 | -23 | -207 |
| Kertyneet poistot 31.12.2020 |
-1 432 | -2 138 | -298 | -3 868 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2020 |
722 | 504 | 102 | 1 328 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2020 |
407 | 422 | 97 | 926 |
Tulos / osake = emoyhtiön omistajille kuuluva tulos
osakkeiden lukumäärä (osakeantioikaistu)
Yhtiöjärjestyksen mukaan A-lajin osakkeille maksettava osinko voi olla kaksinkertainen B-lajin osakkeille maksettavaan osinkoon verrattuna.
| Konserni | Maa-alueet | Rakennukset ja rakennelmat |
Koneet ja kalusto |
Keskeneräiset hankinnat |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|
| Hankintamenot 1.1.2020 |
469 | 10 704 | 17 589 | 132 | 28 894 |
| Lisäykset | - | 376 | 485 | 170 | 1 031 |
| Hankintamenot 31.12.2020 |
469 | 11 080 | 18 074 | 302 | 29 925 |
| Kertyneet poistot 1.1.2020 |
-24 | -6 962 | -14 432 | - | -21 419 |
| Tilikauden poistot | -12 | -346 | -574 | - | -932 |
| Kertyneet poistot 31.12.2020 |
-36 | -7 308 | -15 006 | - | -22 350 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2020 |
445 | 3 742 | 3 158 | 132 | 7 475 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2020 |
433 | 3 772 | 3 068 | 302 | 7 575 |
Kesla Oyj 2020 Liiketoiminnot Vastuullisuus Johtoryhmä Hallitus Toimintakertomus ja tilinpäätös
| 1 000 € | Kehittämis menot |
Aineettomat oikeudet |
Muut aineettomat hyödykkeet |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| Hankintamenot 1.1.2019 | 1 731 | 2 375 | 377 | 4 483 |
| Lisäykset | 330 | 176 | - | 506 |
| Hankintamenot 31.12.2019 | 2 061 | 2 551 | 377 | 4 989 |
| Kertyneet poistot 1.1.2019 | -1 094 | -1 969 | -250 | -3 313 |
| Tilikauden poistot, jatkuvat toiminnot | -245 | -78 | -25 | -348 |
| Kertyneet poistot 31.12.2019 | -1 339 | -2 047 | -275 | -3 661 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2019 | 637 | 406 | 128 | 1 170 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2019 | 722 | 504 | 102 | 1 328 |
| 1 000 € | Maa-alueet | Rakennukset ja rakennelmat |
Koneet ja kalusto |
Kesken eräiset hankinnat |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|
| Hankintamenot 1.1.2019 | 469 | 10 582 | 17 005 | 159 | 28 215 |
| Lisäykset | - | 122 | 641 | - | 763 |
| Vähennykset | - | - | -57 | - | -57 |
| Siirrot erien välillä | - | - | - | -27 | -27 |
| Hankintamenot 31.12.2019 | 469 | 10 704 | 17 589 | 132 | 28 894 |
| Kertyneet poistot 1.1.2019 | -12 | -6 636 | -13 894 | - | -20 543 |
| Tilikauden poistot, jatkuvat toiminnot | -12 | -327 | -531 | - | -870 |
| Tilikauden poistot, lopetetut toiminnot | - | - | -7 | - | -7 |
| Kertyneet poistot 31.12.2019 | -24 | -6 962 | -14 432 | - | -21 419 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2019 | 457 | 3 946 | 3 111 | 159 | 7 673 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2019 | 445 | 3 742 | 3 158 | 132 | 7 475 |
Konsernin pitkäaikaiset varat Kesla GmbH:ssa Saksassa olivat 3 tuhatta euroa (10 tuhatta vuonna 2019).
Konsernilla ei ollut liikearvoa tilikaudella 2020.
| Muut varat, 1 000 € | 2020 | 2019 |
|---|---|---|
| Kiinteistö Oy Juhanantupa, Kesälahti | 17 | 17 |
| Laskennallinen verosaaminen, 1 000 € | 2020 | 2019 |
|---|---|---|
| Sisäisen katteen eliminoimisesta varastosta | 7 | 7 |
| Vahvistetusta tappiosta | 33 | 32 |
| Muista eristä | 221 | 161 |
| LASKENNALLINEN VEROSAAMINEN YHTEENSÄ |
261 | 200 |
| Laskennallinen verovelka, 1 000 € | 2020 | 2019 |
|---|---|---|
| Poistoerosta | -328 | -323 |
| Vaihto-omaisuudesta | -115 | -152 |
| Tuotekehitysmenoista | -81 | -144 |
| Muista eristä | -165 | -121 |
| LASKENNALLINEN VEROVELKA YHTEENSÄ | -690 | -740 |
Kesla Oyj 2020 Liiketoiminnot Vastuullisuus Johtoryhmä Hallitus Toimintakertomus ja tilinpäätös
| 1 000 € | 2020 | 2019 |
|---|---|---|
| Raaka-aineet | 5 906 | 6 630 |
| Puolivalmiit | 4 293 | 4 980 |
| Valmiit | 2 926 | 4 700 |
| Vaihto-omaisuus yhteensä | 13 124 | 16 310 |
Vaihto-omaisuudesta kirjattiin tuotoksi 155 tuhatta euroa vastaamaan varaston nettorealisointiarvoa (vuonna 2019 kirjattiin kuluksi 192 tuhatta euroa). Lopetetuilla toiminnoilla ei ollut vaihto-omaisuutta tilikauden 2019 päättyessä.
| Saamiset, pitkäaikaiset, 1000 € | 2020 | 2019 |
|---|---|---|
| Rahoitusleasingsaamiset, pitkäaikaiset | 8 | 8 |
| Yhteensä | 8 | 8 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset, 1000 € | 2020 | 2019 |
| Myyntisaamiset | 5 576 | 6 765 |
| Rahoitusleasingsaamiset, lyhytaikaiset | - | 9 |
| Muut siirtosaamiset | 280 | 176 |
| Yhteensä | 5 856 | 6 950 |
| Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät, 1000 € |
2020 | 2019 |
| Vakuutusennakot lakisääteisistä vakuutuksista | - | 31 |
| Verotilisaaminen | 135 | 75 |
| Ennakkomaksut toimittajille | 11 | 4 |
| Myyntisaamisten ikäjakauma | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1 000 € | 2020 | Arvon alentumis tappiot |
Netto 2020 | 2019 | Arvon alentumis tappiot |
Netto 2019 | |
| Erääntymättömät | 3 626 | 3 626 | 3 732 | 3 732 | |||
| Erääntyneet: | |||||||
| Alle 30 pv | 1 114 | 1 114 | 1 915 | 1 915 | |||
| 31-60 päivää | 513 | 513 | 518 | 518 | |||
| 61-90 päivää | 456 | 456 | 223 | 223 | |||
| yli 90 päivää | 1 251 | -1 384 | -133 | 918 | -541 | 377 | |
| Yhteensä | 6 959 | -1 384 | 5 575 | 7 306 | -541 | 6 765 |
| 1 000 € | 2020 | 2019 | ||
|---|---|---|---|---|
| Käteinen raha ja pankkitilit | 3 183 | 467 | ||
| Konsernin rahoitusvarat ja rahoitusvelat on arvostettu käyvän arvon hierarkian 2 mukaan - arvostusmenetelmät, joi | ||||
| den muihin kuin noteerattuihin hintoihin perustuvat merkittävät syöttötiedot ovat suoraan tai epäsuorasti havain |
noitavissa.
Osakkeet jakautuvat A-osakkeisiin ja B-osakkeisiin. A- ja B-osakkeet eroavat toisistaan siten, että jokainen B-osake tuottaa oikeuden yhtiökokouksessa äänestää kahdellakymmenellä (20) äänellä ja jokainen A-osake yhdellä (1) äänellä. A-osakkeille maksettava osinko voi olla kaksinker- tainen B-osakkeille maksettavaan osinkoon verrattuna.
Varsinainen yhtiökokous 26.2.2015 päätti lisätä yhtiöjärjestykseen osakelajien muuntolausekkeen seuraavasti: "B-lajiin kuuluva osake voidaan B-lajin osakkeenomistajan pyynnöstä hallituksen päätöksellä muuntaa A-lajin osakkeeksi siten, että yhdellä B-lajin osakkeella saa yhden A-lajin osakkeen. Yhtiön hallitus antaa tarvittaessa tarkemmat ohjeet muuntamisen toteuttamisesta."
| A-osake | 2 483 145 kpl | 1 ääni | 2 483 145 ääntä |
|---|---|---|---|
| B-osake | 900 000 kpl | 20 ääntä | 18 000 0000 ääntä |
| YHTEENSÄ | 3 383 145 kpl | 20 483 145 ääntä |
31.12.2020 yhtiön osakepääoma oli 1 917 tuhatta euroa ja osakkeiden määrä 3 383 145 täysin maksettua osaketta. Osakkeiden lukumäärässä ja euromäärässä ei ole tapahtunut muutoksia vuoden 2020 aikana.
| Sisällysluettelo | ||
|---|---|---|
| ------------------ | -- | -- |
Kesla Oyj omistaa 31.12.2020 omia A-osakkeita seuraavasti:
| Määrä kpl | Nimellisarvo € | Osakepääomasta % | Äänistä % |
|---|---|---|---|
| 12 247 | - | 0,36 | 0,06 |
Yhtiön hallussa olevat omat osakkeet voidaan luovuttaa hallituksen päättämällä tavalla ja hallituksen määräämässä laajuudessa vastikkeena mahdollisissa yrityskaupoissa tai muissa järjestelyissä, johdon palkitsemisessa, tai ne voidaan myydä Nasdaq Helsinki Oy:n järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä.
Osakkeet luovutetaan niille julkisessa kaupankäynnissä muodostuneen luovutushetken käypään arvoon ja ne voidaan luovuttaa muuta vastiketta kuin rahavastiketta vastaan.
Sijoitetun vapaan oman pääoman (SVOP) rahasto sisältää muita oman pääoman luonteisia sijoituksia ja osakkeiden merkintähinnan siltä osin, kun sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan.
Hallitus ehdottaa 9.3.2021 Joensuuhun kokoon kutsuttavalle yhtiökokoukselle jaettavaksi osinkoa A- ja B-osakkeille 0,10 euroa / osake, yhteensä 337 tuhatta euroa. Vuoden 2019 tuloksesta jaettiin osinkoa yhteensä 506 tuhatta euroa A- ja B-sarjan osakkeille.
| 1 000 € | 2020 | 2019 |
|---|---|---|
| Takuuvaraukset kauden alussa | 746 | 359 |
| Varausten purku | -426 | -1 184 |
| Varausten lisäys | - | 1 571 |
| TAKUUVARAUKSET KAUDEN LOPUSSA | 320 | 746 |
Takuuaika on normaalisti 24 kuukautta. Takuun aikana havaitut takuuehdot täyttävät viat korjataan takuuehtojen mukaisesti joko korjaamalla viallinen osa tai vaihtamalla se uuteen. Tilinpäätöksessä 2020 esitetty takuuvaraus on mitoitettu kattamaan vuonna 2020 myytyjen tuotteiden arvioituja takuukustannuksia, jotka voivat toteutua vuoden 2021 aikana.
| 1 000 € | 2020 | 2019 |
|---|---|---|
| Pitkäaikaiset | ||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 8 547 | 8 296 |
| Vuokrasopimusvelat | 647 | 509 |
| Pitkäaikaiset yhteensä | 9 194 | 8 805 |
| Lyhytaikaiset | ||
| Pitkäaikaisten velkojen lyhennykset | 1 537 | 2 118 |
| Vuokrasopimusvelat | 115 | 69 |
| Luotollinen shekkitili | - | 992 |
| Lyhytaikaiset yhteenä | 1 652 | 3 179 |
| YHTEENSÄ | 10 847 | 11 983 |
Kesla Oyj 2020 Liiketoiminnot Vastuullisuus Johtoryhmä Hallitus Toimintakertomus ja tilinpäätös
Rahoitusvelkojen maturiteettijakaumataulukko kuvaa sopimuksiin perustuvaa maturiteettianalyysiä. Luvut ovat diskonttaamattomia ja ne sisältävät sekä korkomaksut että pääoman takaisinmaksut:
| 2020 | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1 000 € | Tase-arvo | Sopimuk siin pe rustuvat rahavirrat |
2021 | 2022 | 2023 | 2024 | >2024 |
| Rahoitusvelat | 10 084 | 10 493 | 1 654 | 1 618 | 1 600 | 1 581 | 4 039 |
| Vuokrasopimusvelat | 762 | 916 | 129 | 103 | 91 | 69 | 523 |
| Ostovelat | 3 413 | 3 413 | 3 413 | ||||
| YHTEENSÄ | 14 259 | 14 822 | 5 196 | 1 721 | 1 691 | 1 650 | 4 562 |
| 2019 | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1 000 € | Tase-arvo | Sopimuk siin pe rustuvat rahavirrat |
2020 | 2021 | 2022 | 2023 | >2023 |
| Rahalaitoslainat | 10 412 | 10 794 | 2 361 | 1 890 | 1 772 | 1 458 | 3 313 |
| Vuokrasopimusvelat | 579 | 732 | 80 | 54 | 51 | 41 | 506 |
| Shekkiluottolimiitit | 992 | 992 | 992 | ||||
| Ostovelat | 3 252 | 3 252 | 3 252 | ||||
| YHTEENSÄ | 15 235 | 15 770 | 6 685 | 1 944 | 1 823 | 1 499 | 3 819 |
| Johdannaisvelat | |||
|---|---|---|---|
| Suoritettavat rahavirrat | 17 | 16 | 16 |
| Saatavat rahavirrat | 10 | 9 | 9 |
| YHTEENSÄ | 27 | 25 | 25 |
Konsernin rahoitusvarat ja rahoitusvelat on arvostettu käyvän arvon hierarkian 2 mukaan - arvostusmenetelmät, joiden muihin kuin noteerat- tuihin hintoihin perustuvat merkittävät syöttötiedot ovat suoraan tai epäsuorasti havainnoitavissa.
Konsernin rahalaitoslainat ovat euromääräisiä. Lyhytaikaisiin korollisiin velkoihin on kirjattu pitkäaikaisten lainojen seuraavan vuoden lyhennykset. Jos luotollinen shekkitililimiitti on käytössä, se kirjataan lyhytaikaisiin velkoihin. Konsernin rahalaitoslainojen korkokantojen vaihteluväli tilinpäätöshetkellä oli 1,0 % - 1,45 % (31.12.2019 1,0 % - 3,0 %). Velkojen tasearvo ei merkittävästi poikkea käyvästä arvosta.
| 1 000 € | 2020 | 2019 |
|---|---|---|
| Ostovelat | 3 413 | 3 252 |
| Saadut ennakkomaksut | 51 | 110 |
| siirtovelat | 2 552 | 2 612 |
| Muut lyhytaikaiset velat | 285 | 422 |
| YHTEENSÄ | 6 301 | 6 396 |
| Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät | ||||
|---|---|---|---|---|
| Palkkavelat sivukuluineen | 1 999 | 1 921 | ||
| Työnantajan lakisääteisten vakuutusten velka |
271 | 281 | ||
| Verovelka | 129 | - | ||
| Laskennalliset ostovelat | 54 | 80 | ||
| Korkovelat | 3 | 59 |
Velkojen lyhytaikaisuudesta johtuen kirjanpitoarvot eivät merkittävästi poikkea käyvistä arvoista. Ostovelat ja muut
velat sisältävät lopetettujen toimintojen osuutta 3 tuhatta euroa vuonna 2019.
| 1 000 € | 2020 | 2019 |
|---|---|---|
| Omasta puolesta annetut vakuudet | ||
| Rahalaitoslainat | 10 084 | 11 983 |
| Annetut kiinteistökiinnitykset | 4 352 | 5 679 |
| Annetut yrityskiinnitykset | 7 072 | 7 072 |
Rahalaitoslainoihin sisältyi katsauskauden päättyessä 572 tuhatta euroa rahoituskohdevakuudellisia osamaksuvel-
koja (31.12.2019 865 tuhatta euroa).
Yhtiöllä ei ollut tytäryhtiöiden puolesta annettuja vakuuksia.
Yhtiö on velvollinen tarkastamaan valmistuneista kiinteistöinvestoinneista tekemiään arvonlisäverovähennyksiä, jos
kiinteistön käyttö vähenee tai se myydään tai sen käyttötarkoitus muuttuu tarkistuskauden aikana.
Vastuun enimmäismäärä tilinpäätöspäivänä 31.12.2020 on 323 tuhatta euroa (31.12.2019 315 tuhatta euroa).
Kesla Oyj 2020 Liiketoiminnot Vastuullisuus Johtoryhmä Hallitus Toimintakertomus ja tilinpäätös
Konsernin rahoitusriskienhallinnan tavoitteena on minimoida rahoitusmarkkinoiden mahdollisten muutosten haitalliset vaikutukset konsernin tulokseen ja liiketoimintaan. Konsernin riskienhallinnan yleiset periaatteet hyväksyy hallitus.
Konsernilla on riskien hallintapolitiikka. Taloudellisilla riskeillä tarkoitetaan riskejä, jotka liittyvät mm. rahoituksen saatavuuteen ja hintaan, valuuttakurssimuutoksiin, sijoitustoimintaan, tuotannontekijöiden hintojen vaihteluun, vastapuoliin ja asiakasluototukseen. Taloudellisten riskien hallintaa ohjaa Keslan hallituksen vahvistama konsernin rahoituspolitiikka sekä Keslan luottopolitiikka toimiala- ja yhtiökohtaisine tarkennuksin.
Keslan hallitus määrittelee riskinottohalun ja ohjaa riskinottoa koko konsernissa. Riskinottoa suhteessa riskinkantokykyyn arvioidaan säännöllisesti taloudellisten tunnuslukujen pohjalta.
Konsernilla ei ole merkittävää valuuttariskiä, koska konsernin pääasiallinen myynti- ja ostovaluutta on euro. Vuoden 2020 ostoista maksettiin 98 % euroissa (2019 ostoista 98 %) ja euromääräisen liikevaihdon osuus oli 100 % (vuonna 2019 100 %).
Konsernin tulot ja operatiiviset kassavirrat ovat riippumattomia markkinakorkojen vaihtelusta. Lainasalkkuun sisältyy korkoriski, joka johtuu markkinakorkojen heilahtelun vaikutuksesta vaihtuvakorkoisten lainojen tuleviin korkorahavirtoihin. Yhtiön lainat ovat vaihtuvakorkoisia.
Yhtiön lainariippumaton koronvaihtosopimus nimellisarvoltaan 5 miljoonaa euroa päättyi 27.11.2020. Koronvaihtosopimuksesta on kirjattu tulosvaikutteisesti 4 tuhatta euroa tuottoa tilikaudella 2020 ( 10 tuhatta euroa kulua vuonna 2019).
Lainasidonnainen korkosuojaussopimus alkaa 12.1.2021 ja kattaa 53 % lainojen kokonaismäärästä.
| Korkoriskin herkkyysanalyysi | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| 1000 euroa | Korkopositio 31.12.2020 |
Vaikutus tulokseen +1 % |
Vaikutus tulokseen -1 % |
Korkopositio 31.12.2019 |
Vaikutus tulokseen +1% |
Vaikutus tulokseen -1% |
| Vaihtuvakorkoiset velat |
9 314 | -93 | 93 | 9 294 | -93 | 93 |
| Korko johdannaiset |
- | - | - | 5 000 | 17 | -83 |
| Yhteensä | 9 314 | -93 | 93 | 14 294 | -76 | 10 |
Konsernin luottopolitiikassa määritellään asiakkaiden luottokelpoisuusvaatimukset, asiakaskartoitusten tekeminen, ohjeistetaan sopimuskäy- täntö, luototus sekä mahdolliset perintätoimenpiteet. Luottoriskin hallinta ja luotonvalvonta on keskitetty konsernin talousosastolle, joka toimii yhdessä eri liiketoimintayksiköiden kanssa. Asiakkaiden luottokelpoisuuden arvioinnissa käytetään järjestelmällistä, yhdessä eri liiketoimintayksiköiden kanssa sovittua toimintatapaa. Talousosasto raportoi asiakkaiden luottoasemasta säännöllisesti eri liiketoimintayksiköille. Yksittäisiin merkittäviin liiketoimiin sekä uusien asiakkaiden kanssa tapahtuvaan kauppaan konserni pyytää vastapuolelta riittävän vakuuden tai ennakkomaksun. Myyntisaamiset ovat korottomia. Maksuehdot vaihtelevat maittain ja tulovirroittain ollen tavanomaisesti 14-60 päivää. Yli 60 päivän maksuehtoja ei myönnetä. Ennen asiakkaan maksukyvyn riittävää selvitystä käytetään ennakkomaksuehtoa. Asiakkaan maksukykyisyyttä arvioidaan johdon luotettavaan tietoon perustuvalla harkinnalla asiakkaan maksukykyisyydestä. Asiakkaan maksukyvyn heikentyessä siirrytään ennakkomaksuehtoon.
Konsernissa suunnitellaan ja seurataan liiketoiminnan vaatiman rahoituksen määrää, jotta konsernilla olisi tarpeeksi likvidejä varoja toiminnan rahoittamiseksi ja erääntyvien lainojen takaisinmaksuun. Konsernin tavoitteena on, että käytettävissä olevat rahavarat ja käyttämätön luottolimiitti ovat vähintään 2,5 prosenttia 12 kuukauden liikevaihdosta. Konsernin emoyhtiö järjestää rahoituksen tytäryhtiöille. Rahoituksen saatavuus ja joustavuus pyritään varmistamaan luottolimiittien avulla sekä käyttämällä rahoituksen hankinnassa useita rahoituslaitoksia. Yhtiölle myönnettyjen luottolimiittien kokonaismäärä oli tilikauden päättyessä 3,4 miljoonaa euroa (3,4 miljoonaa 31.12.2019).
31.12.2020 tilanteessa yhtiön koko luottolimiittipuskuri oli käyttämättä. Käyttämättömien luotto- limiittien määrä 31.12.2019 oli 2 408 tuhatta euroa.
Konsernin pääoman hallinnan tavoitteena on varmistaa toimintaedellytykset kaikissa olosuhteissa. Optimoimalla pääomarakennetta pyritään kasvattamaan omistaja-arvoa ja turvaamaan paras mahdollinen pääoman tuotto. Optimaalinen pääomarakenne takaa myös pienemmät pää- oman kustannukset. Yhtiöllä on tilikauden tulosta myötäilevä osingonjakopolitiikka. Konsernin pääomarakenteen kehitystä seurataan omavaraisuusasteella ja nettovelkaantumisasteella (gearing). Konsernin omavaraisuusasteen minimitavoite on 40 % ja pidemmän aikajakson tavoite on 50 %. Konsernin nettovelkaantuneisuusasteen pitkänaikavälin tavoite on 50 %.
Konsernin oma pääoma vuoden 2020 lopussa oli 12,8 miljoonaa euroa (31.12.2019 12,9 miljoonaa euroa) ja taseen loppusumma oli 31,0 miljoonaa euroa (31.12.2019 32,8 miljoonaa euroa). Konsernin korolliset nettovelat olivat vuoden 2020 lopussa 7,7 miljoonaa euroa (31.12.2019 11,5 miljoonaa euroa). Omavaraisuusaste oli tilikauden lopussa 41,4% (31.12.2019 39,5 %) ja nettovelkaantumisaste oli 59,8 % (31.12.2018 89,2 %).
Tunnuslukujen laskukaavat ja kehityshistoria ovat nähtävissä taloudellista kehitystä kuvaavien tunnuslukujen yhteydessä.
Kesla Oyj 2020 Liiketoiminnot Vastuullisuus Johtoryhmä Hallitus Toimintakertomus ja tilinpäätös
| 1 000 € | 2020 | 2019 |
|---|---|---|
| Korolliset velat | 10 847 | 11 983 |
| Korolliset saamiset | 8 | 17 |
| Rahavarat | 3 183 | 467 |
| Nettovelat | 7 656 | 11 500 |
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma | 12 801 | 12 889 |
| Oma pääoma yhteensä | 12 801 | 12 889 |
| Saadut ennakkomaksut | 51 | 110 |
| Taseen loppusumma | 30 959 | 32 754 |
| Omavaraisuusaste, % | 41,4 | 39,5 |
| Nettovelkaantumisaste (gearing), % | 59,8 | 89,2 |
Kesla-konsernin lähipiiriin katsotaan kuuluvan emoyhtiö Kesla Oyj, tytäryhtiöt MFG Components Oy sekä Kesla GmbH, Kesla Oyj:n hallituksen jäsenet, Kesla Oyj:n nimitystoimikunnan jäsenet, Kesla Oyj:n johtoryhmän jäsenet sekä edellä mainittujen henkilöiden läheiset perheenjäsenet ja vaikutusvaltayhteisöt.
| Konsernin emo- ja tytäryhtiösuhteet | Kotimaa | Omistusosuus, % | Äänivalta, % |
|---|---|---|---|
| Kesla Oyj | Suomi | ||
| MFG Components Oy | Suomi | 100 | 100 |
| Kesla GmbH | Saksa | 100 | 100 |
Lähipiirin kanssa toteutuneet liiketoimet sekä lähipiirisaamiset ja -velat ovat seuraavat:
| 1 000 € | Myynnit | Ostot | Saamiset | Velat |
|---|---|---|---|---|
| 2020 | ||||
| Osakkuusyritykset | 1 525 | 1 525 | 763 | 763 |
| Muu lähipiiri | - | - | - | - |
| Yhteensä | 1 525 | 1 525 | 763 | 763 |
| 2019 | ||||
| Osakkuusyritykset | 1 948 | 1 948 | 644 | 644 |
| Muu lähipiiri | - | - | - | - |
| Yhteensä | 1 948 | 1 948 | 644 | 644 |
| 1 000 € | 2020 | 2019 |
|---|---|---|
| Palkat ja muut lyhytaikset työsuhde-etuudet | 699 | 765 |
| YHTEENSÄ | 699 | 765 |
Konsernilla ei ollut johtoon liittyen vuosina 2020 ja 2019 työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia, muita pitkäaikaisia etuuksia tai irtisanomisen yhteydessä suoritettuja etuuksia.
Kesla Oyj 2020 Liiketoiminnot Vastuullisuus Johtoryhmä Hallitus Toimintakertomus ja tilinpäätös
| 1 000 € | 2020 | 2019 |
|---|---|---|
| Palkat ja palkkiot | ||
| Toimitusjohtajan palkka ja luontosedut | 215 | 252 |
| Hallituksen jäsenet | ||
| Kärkkäinen Veli-Matti | 33 | 33 |
| Paajanen Jouni | 17 | 17 |
| Virtanen Ari | 17 | 17 |
| Toivonen Ritva | 17 | 17 |
| Happonen Olli | 4 | 17 |
| Vesa Tuomi | 12 | - |
| Yhteensä | 99 | 99 |
| YHTEENSÄ | 314 | 351 |
Konsernissa ei ole sovittu lakisääteistä eläketurvaa paremmista eläke-etuuksista. Emoyhtiön toimitusjohtajan lakisääteinen eläkekulu oli vuonna 2020 37 tuhatta euroa ja vuonna 2019 43 tuhatta euroa.
| 2020 | 2020 | 2020 | 2019 | 2 020 | 2 019 | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| 1 000 € | pos. käypä arvo |
neg. käypä arvo |
käypä arvo, netto |
käypä arvo, netto |
nimellisarvot | nimellisarvot |
| Koronvaihto sopimukset: |
- | - | - | -27 | - | 5 000 |
| erääntyy 2020 | - | - | - | -27 | - | 5 000 |
| erääntyy 2021 | - | - | - | - | - | - |
| erääntyy 2022 | - | - | - | - | - | |
| erääntyy 2023 | - | - | - | - | - | - |
| erääntyy >2023 |
- | - | - | - | - | - |
| Koronvaihto sopimukset yhteensä tilikaudella |
- | - | - | -27 | - | 5 000 |
| Johdannaiset yhteensä |
- | - | - | -27 | - | 5 000 |
Johdannaissopimukset arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Sopimusten käyvät arvot vastaavat IFRS 7 mukaista käyvän arvon tasoa 2: instrumentit, joiden käypä arvo on todettavissa suoraan hintana tai epäsuorasti hinnasta johdettuna. Päättyneen ja edellisen tilikauden aikana ei ole tapahtunut siirtoja hierarkioiden välillä. Konsernilla ei ole ollut valuutanvaihtosopimuksia tilikausilla 2020 ja 2019.
Yhtiön lainariippumaton koronvaihtosopimus nimellisarvoltaan 5 miljoonaa euroa päättyi 27.11.2020. Koronvaihtosopimuksesta on kirjattu tulosvaikutteisesti 4 tuhatta euroa tuottoa tilikaudella 2020 ( 10 tuhatta euroa kulua 2019). Lainasidonnainen korkosuojaussopimus alkaa 12.1.2021. Alkava suojaussopimus kattaa 53 % lainojen kokonaismäärästä ja sen korkokatto on 1,5 %.
| 2019 | Rahavirrat | Liiketoimet, joihin ei liity maksuta | 2020 | |||
|---|---|---|---|---|---|---|
| pahtumaa | ||||||
| ostot | valuutta | Käyvän | ||||
| kurssi | arvon | |||||
| muutokset | muutokset | |||||
| Pitkäaikaiset rahoitusvelat | 8 236 | 311 | 8 547 | |||
| Lyhyt aikaiset rahoitusvelat | 3 168 | -1 631 | 1 537 | |||
| leasing-sopimukset | 579 | -90 | 273 | 762 | ||
| Johdannaiset | 27 | -27 | - | |||
| Rahoitusvelat yhteensä | 12 010 | -1 409 | 273 | - | -27 | 10 847 |
| 2018 | Rahavirrat | Liiketoimet, joihin ei liity | 2019 | |||
| maksutapahtumaa | ||||||
| ostot | valuutta | Käyvän | ||||
| kurssi | arvon | |||||
| muutokset | muutokset | |||||
| Pitkäaikaiset rahoitusvelat | 3 860 | 4 377 | 8 236 | |||
| Lyhyt aikaiset rahoitusvelat | 6 763 | -3 595 | 3 168 | |||
| leasing-sopimukset | 650 | -71 | - | 579 | ||
| Johdannaiset | 39 | -12 | 27 | |||
| Rahoitusvelat yhteensä | 11 312 | 710 | - | - | -12 | 12 010 |
Kesla Oyj siirtyi vuoden 2005 alusta IFRS-periaatteiden mukaiseen tilipäätöskäytäntöön. Avaava tase 1.1.2004 laadittiin Kesla Oyj:n tasolla. Tilinpäätös vuodelta 2005 on ensimmäinen IFRS-periaatteen mukaisesti laadittu konsernitilinpäätös. Ennen IFRS-standardien käyttöönottoa Keslan tilinpäätökset on laadittu suomalaisen tilinpäätösnormiston (FAS) mukaisesti.
| Sisällysluettelo | Kesla Oyj 2020 | Liiketoiminnot | Vastuullisuus | Johtoryhmä | Hallitus | Toimintakertomus ja tilinpäätös |
|---|---|---|---|---|---|---|
| ------------------ | ---------------- | ---------------- | --------------- | ------------ | ---------- | ------------------------------------ |
| Liitetieto | 1.1.–31.12.2020 (1000 EUR) | 1.1.–31.12.2019 (1000 EUR) | |||
|---|---|---|---|---|---|
| LIIKEVAIHTO | 1 | 39 218 | 46 994 | ||
| Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) | -2 268 | 1 284 | |||
| Liiketoiminnan muut tuotot | 2 | 68 | 39 | ||
| Materiaalit ja palvelut | |||||
| Aineet, tarvikkeet ja tavarat | |||||
| Ostot tilikauden aikana | -17 644 | -24 852 | |||
| Varastojen muutos | -725 | -375 | |||
| Ulkopuoliset palvelut | -1 123 | -19 492 | -1 447 | -26 674 | |
| Henkilöstökulut | |||||
| Palkat ja palkkiot | 3 | -9 247 | -10 336 | ||
| Henkilösivukulut | |||||
| Eläkekulut | -1 439 | -1 704 | |||
| Muut henkilösivukulut | -259 | -10 946 | -365 | -12 405 | |
| Poistot | |||||
| Suunnitelman mukaiset poistot | 8 | -972 | -944 | ||
| Liiketoiminnan muut kulut | 4 | -4 608 | -6 933 | ||
| LIIKEVOITTO (-TAPPIO) | 1 000 | 1 359 | |||
| Rahoitustuotot ja -kulut: | 6 | ||||
| Muut korko- ja rahoitustuotot | 248 | 150 | |||
| Korkokulut ja muut rahoituskulut | -140 | -259 | |||
| VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA | 1 107 | 1 249 | |||
| Tilinpäätössiirrot | |||||
| Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) | -22 | 34 | |||
| Tuloverot | |||||
| Tilikauden tuloverot | 7 | -133 | -320 | ||
| TILIKAUDEN VOITTO | 952 | 963 |
| Sisällysluettelo | |
|---|---|
| ------------------ | -- |
| VASTAAVAA | Liitetieto | 31.12.2020 (1000 EUR) | 31.12.2019 (1000 EUR) | ||
|---|---|---|---|---|---|
| PYSYVÄT VASTAAVAT | |||||
| Aineettomat hyödykkeet | 8 | ||||
| Aineettomat oikeudet | 422 | 503 | |||
| Liikearvo | 15 | 45 | |||
| Muut pitkävaikutteiset menot | 97 | 533 | 102 | 651 | |
| Aineelliset hyödykkeet | 8 | ||||
| Maa-alueet | 68 | 68 | |||
| Rakennukset ja rakennelmat | 4 026 | 4 209 | |||
| Koneet ja kalusto | 2 947 | 2 998 | |||
| Keskeneräiset hankinnat | 302 | 7 345 | 132 | 7 408 | |
| Sijoitukset | 9 | ||||
| Osuudet saman konsernin yrityksissä | 71 | 71 | |||
| Osakkeet ja osuudet | 17 | 88 | 17 | 88 | |
| PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ | 7 966 | 8 146 | |||
| VAIHTUVAT VASTAAVAT | |||||
| Vaihto-omaisuus | |||||
| Aineet ja tarvikkeet | 5 933 | 6 659 | |||
| Keskeneräiset tuotteet | 3 935 | 4 595 | |||
| Valmiit tuotteet | 2 516 | 12 384 | 4 124 | 15 378 | |
| Saamiset | |||||
| Pitkäaikaiset | |||||
| Saamiset saman konsernin yrityksiltä | 300 | 300 | |||
| Lyhytaikaiset | 10 | ||||
| Myyntisaamiset | 5 622 | 6 657 | |||
| Siirtosaamiset | 278 | 175 | |||
| Rahat ja pankkisaamiset | 2851 | 8751 | 305 | 7137 | |
| VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ | 21 435 | 22 815 | |||
| VASTAAVAA YHTEENSÄ | 29 402 | 30 962 |
| Sisällysluettelo | Kesla Oyj 2020 | Liiketoiminnot | Vastuullisuus | Johtoryhmä | Hallitus | Toimintakertomus ja tilinpäätös |
|---|---|---|---|---|---|---|
| ------------------ | ---------------- | ---------------- | --------------- | ------------ | ---------- | ------------------------------------ |
| VASTATTAVAA | Liitetieto | 31.12.2020 (1000 EUR) | 31.12.2019 (1000 EUR) | ||
|---|---|---|---|---|---|
| OMA PÄÄOMA | |||||
| Osakepääoma | 11 | 1 917 | 1 917 | ||
| Ylikurssirahasto | 11 | 6 | 6 | ||
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 11,12 | 44 | 44 | ||
| Edellisten tilikausien voitto /tappio | 11,12 | 7 879 | 7 421 | ||
| Tilikauden voitto/tappio | 11,12 | 952 | 963 | ||
| OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ | 10 798 | 10 351 | |||
| TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ | |||||
| Kertynyt poistoero | 13 | 1 640 | 1 617 | ||
| PAKOLLISET VARAUKSET | |||||
| Takuuvaraus | 320 | 746 | |||
| VIERAS PÄÄOMA | |||||
| Pitkäaikainen vieras pääoma | |||||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 15 | 8 547 | 9 228 | ||
| Lyhytaikainen | |||||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 1 537 | 2 176 | |||
| Saadut ennakot | 51 | 110 | |||
| Ostovelat | 14 | 3 408 | 3 247 | ||
| Siirtovelat | 14 | 2 534 | 2 536 | ||
| Muut lyhytaikaiset velat | 14 | 567 | 8 097 | 950 | 9 019 |
| VASTATTAVAA YHTEENSÄ | 29 402 | 30 962 |
| Sisällysluettelo | Kesla Oyj 2020 | Liiketoiminnot | Vastuullisuus | Johtoryhmä | Hallitus | Toimintakertomus ja tilinpäätös |
|---|---|---|---|---|---|---|
| ------------------ | ---------------- | ---------------- | --------------- | ------------ | ---------- | ------------------------------------ |
| 1 000 € | 1.1. – 31.12.2020 | 1.1. – 31.12.2019 |
|---|---|---|
| Liiketoiminnan rahavirta | ||
| Voitto (tappio) ennen satunnaisia eriä | 1 107 | 1 249 |
| Oikaisut liiketulokseen | 895 | 2 662 |
| Käyttöpääoman muutos: | ||
| Myynti- ja muiden saamisten muutos | 322 | -762 |
| Vaihto-omaisuuden muutos | 3 148 | -1 876 |
| Osto- ja muiden velkojen muutos | 53 | -909 |
| Käyttöpääoman muutos yhteensä | 3 523 | -3 547 |
| Maksetut korot | -195 | -228 |
| Saadut korot liiketoiminnasta | 43 | 23 |
| Saadut osingot liiketoiminnasta | 205 | 127 |
| Maksetut verot | -197 | -123 |
| Liiketoiminnan rahavirta | 5 380 | 162 |
| Investointien rahavirta | ||
| Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin | -793 | -892 |
| Aineellisten ja aineettomien käyttöomaisuushyödykkeiden luovutustulot | - | 2 |
| Investoinnit muihin sijoituksiin | - | 832 |
| Investointien rahavirta | -793 | -57 |
| Rahoituksen rahavirta | ||
| Lainojen takaisinmaksut | -3 384 | -9 006 |
| Lainojen nostot | 1 848 | 10 375 |
| Maksetut osingot | -506 | -506 |
| Maksettu konserniavustus | - | -1 235 |
| Rahoituksen rahavirta | -2 042 | -372 |
| Rahavarojen muutos | 2 546 | -268 |
| Rahavarat tilikauden alussa | 305 | 573 |
| Rahavarat tilikauden lopussa | 2 851 | 305 |
Emoyhtiön tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolainsäädännön (FAS) mukaisesti.
Käyttöomaisuus on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä saaduilla investointiavustuksilla ja suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina käyttöomaisuushyödykkeiden arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan seuraavasti:
| Rakennukset | 30-35 vuotta |
|---|---|
| Rakennusten perusparannukset | 10 vuotta |
| Tuotannon koneet ja kalusto | 5-15 vuotta |
| Kuljetusvälineet | 5 vuotta |
| Muut | 3-5 vuotta |
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon, tätä alempaan jälleenhankintahintaan tai luovutushintaan. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno muodostuu raaka-aineista, välittömistä työsuorituksista johtuvista menoista, muista välittömistä menoista sekä asianmukaisesta osuudesta valmistuksen muuttuvista menoista.
Rahoitusjohdannaiset arvostetaan käypään arvoon. Yhtiö solmii valuutanvaihtosopimuksia, koronvaihtosopimuksia ja korkokattosopimuksia. Koronvaihtosopimuksilla on vaihdettu yhtiön rahalaitoslainojen vaihtuva korko kiinteäksi koroksi. Koronvaihtosopimukset on tehty viideksi ja kahdeksaksi vuodeksi, joissa korko määritellään kolmen tai kuuden kuukauden välein. Yhtiössä ei sovelleta suojauslaskentaa. Rahoitusjohdannaisten käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan.
Tutkimus- ja tuotekehitysmenot on kirjattu vuosikuluksi niiden syntymisvuonna.
Yhtiön henkilökunnan eläketurva on hoidettu ulkopuolisessa eläkevakuutusyhtiössä. Eläkemenot kirjataan kuluksi niiden kertymisvuonna.
Ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat on muutettu Suomen rahan määräisiksi tilinpäätöspäivän kurssiin.
Johdannaissopimukset merkitään kirjanpitoon käypään arvoon sinä päivänä, kun yhtiöstä tulee sopimusosapuoli ja ne arvostetaan myöhemmin edelleen käypään arvoon. Käypä arvo määritellään käyttäen arvostusmallia. Kaikki johdannaisten käyvän arvon muutokset kirjataan suoraan rahoituskuluihin ja -tuottoihin. Taseessa johdannaisten käypä arvo esitetään saamisissa tai veloissa.
| M € | 2020 | 2019 |
|---|---|---|
| Kotimaa | 12,2 | 15,4 |
| EU | 19,5 | 18,6 |
| Muu maailma | 7,5 | 12,9 |
| Yhteensä | 39,2 | 47,0 |
| 1 000 € | 2020 | 2019 |
|---|---|---|
| Veloitukset konsernin sisäisistä palveluista |
60 | 63 |
| Käyttöomaisuuden ja liiketoiminnan myyntivoitot |
- | 2 |
| Julkisyhteisöjen avustuksia | - | -35 |
| Muut tuotot | 8 | 8 |
| YHTEENSÄ | 68 | 39 |
| 2020 | 2019 | |
|---|---|---|
| Toimihenkilöitä | 78 | 74 |
| Työntekijöitä | 139 | 174 |
| YHTEENSÄ | 217 | 248 |
| 1 000 € | 2020 | 2019 |
|---|---|---|
| Toimitusjohtaja | 215 | 251 |
| Hallituksen jäsenet | 99 | 99 |
| YHTEENSÄ | 314 | 350 |
Toimitusjohtajan lakisääteinen eläkekulu oli vuonna 2020 37 tuhatta euroa ja 2019 43 tuhatta euroa.
| 1 000 € | 2020 | 2019 |
|---|---|---|
| Muut korko- ja rahoitustuotot | ||
| Osinkotuotot saman konserninn yrityksiltä | 205 | 127 |
| Korkotuotot saman konsernin yrityksiltä | 12 | 11 |
| Korkotuotot muilta | 31 | 12 |
| Muut korko- ja rahoitustuotot yhteensä | 248 | 150 |
| Muut korko- ja rahoituskulut | ||
| Muut korkokulut | 120 | 232 |
| Muut rahoituskulut | 20 | 27 |
| Muut korko- ja rahoituskulut yhteensä | 140 | 259 |
| Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä | 107 | -109 |
| 1 000 € | 2020 | 2019 |
|---|---|---|
| Tuloverot varsinaisesta toiminnasta | 133 | 320 |
| 1 000 € | 2020 | 2019 |
|---|---|---|
| Tuotantotoiminnan kulut | 1 364 | 2 163 |
| Myynti ja markkinointikulut | 598 | 1 079 |
| Käyttö- ja ylläpitokulut | 609 | 737 |
| Matkakulut | 131 | 497 |
| Konttori- ja hallintakulut | 654 | 550 |
| Palvelumaksut | 397 | 786 |
| Muut liiketoiminnan kulut | 855 | 1 121 |
| YHTEENSÄ | 4 608 | 6 933 |
| 1 000 € | 2020 | 2019 |
|---|---|---|
| Tilintarkastus | 79 | 61 |
| Muut palkkiot | 13 | 23 |
| YHTEENSÄ | 92 | 84 |
| 1 000 € | Aineettomat oikeudet | Muut pitkä vaikutteiset menot |
Yhteensä |
|---|---|---|---|
| Hankintamenot 1.1.2020 | 2 449 | 248 | 2 697 |
| Lisäykset | 9 | 17 | 26 |
| Hankintamenot 31.12.2020 | 2 458 | 265 | 2 723 |
| Kertyneet poistot 1.1.2020 | -1 901 | -145 | -2 046 |
| Tilikauden poistot | -120 | -23 | -143 |
| Kertyneet poistot 31.12.2020 | -2 021 | -168 | -2 189 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2020 | 438 | 97 | 533 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2019 | 549 | 103 | 651 |
Kesla Oyj 2020 Liiketoiminnot Vastuullisuus Johtoryhmä Hallitus Toimintakertomus ja tilinpäätös
| 1 000 € | Maa-alueet | Rakennukset ja rakennelmat |
Koneet ja kalusto |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| Hankintamenot 1.1.2020 | 68 | 10 981 | 10 461 | 21 511 |
| Lisäykset | - | 109 | 488 | 597 |
| Hankintamenot 31.12.2020 | 68 | 11 090 | 10 949 | 22 107 |
| Kertyneet poistot 1.1.2020 | - | -6 772 | -7 464 | -14 236 |
| Tilikauden poistot | - | -293 | -536 | -829 |
| Kertyneet poistot 31.12.2020 | - | -7 065 | -8 000 | -15 065 |
| Sisältää arvonkorotukset | - | 583 | - | 583 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2020 | 68 | 4 026 | 2 947 | 7 043 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2019 | 68 | 4 209 | 2 998 | 7 275 |
| Osuudet saman konsernin yrityksissä, 1 000€ | 2020 | 2019 |
|---|---|---|
| Hankintameno 1.1 | 71 | 903 |
| MFG Components Oy oman pääoman palautus | - | -832 |
| Hankintameno 31.12. | 71 | 71 |
| Kirjanpito 31.12. | 71 | 71 |
| Omistusosuus, % | 2020 | 2019 |
| MFG Components Oy, Joensuu | 100 | 100 |
| Kesla GmbH, Saksa | 100 | 100 |
| Muut sijoitukset, 1 000€ | 2020 | 2019 |
| Kiinteistö Oy Juhanantupa, Kesälahti | 17 | 17 |
| 1 000 € | 2020 | 2019 |
|---|---|---|
| Myyntisaamiset | 5 622 | 6 657 |
| Saamiset saman konsernin yhtiöiltä: | ||
| Myyntisaamiset | 530 | 386 |
| Yhteensä | 530 | 386 |
| Muihin saamisiin sisältyvät olennaiset erät: | ||
| Verotilisaaminen | 135 | 75 |
| 1 000 € | Ennakkomaksut ja keskeneräiset hyödykkeet |
|---|---|
| Hankintamenot 1.1.2020 | 132 |
| Lisäykset | 170 |
| Hankintamenot 31.12.2020 | 302 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2020 | 302 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2019 | 132 |
| Tuotannon koneiden ja laitteiden kirjanpitoarvo, 1000 € | |
|---|---|
| 31.12.2020 | 2 677 |
| 31.12.2019 | 2 683 |
Kesla Oyj 2020 Liiketoiminnot Vastuullisuus Johtoryhmä Hallitus Toimintakertomus ja tilinpäätös
| 1 000 € | 2020 | 2019 |
|---|---|---|
| Sidottu oma pääoma | ||
| Osakepääoma 1.1 | 1 917 | 1 917 |
| Osakepääoma 31.12. | 1 917 | 1 917 |
| Ylikurssirahasto 1.1. | 6 | 6 |
| Ylikurssirahasto 31.12. | 6 | 6 |
| Sidottu oma pääoma yhteensä | 1 923 | 1 923 |
| Vapaa oma pääoma | ||
| Sijoitetun vapaan pääoman rahasto 1.1. | 44 | 44 |
| Sijoitetun vapaan pääoman rahasto 31.12. | 44 | 44 |
| Voitto edellisiltä tilikausilta 1.1. | 8 384 | 7 926 |
| Osingonjako | -506 | -506 |
| Voitto edellisiltä tilikausilta 31.12. | 7 879 | 7 421 |
| Tilikauden tulos | 952 | 963 |
| Vapaa oma pääoma yhteensä | 8 875 | 8 428 |
| Oma pääoma yhteensä | 10 798 | 10 351 |
| 1 000 € | 2020 | 2019 |
|---|---|---|
| Voitto edellisiltä tilikausilta | 7 879 | 7 421 |
| Tilikauden tulos | 952 | 963 |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 44 | 44 |
| Yhteensä | 8 875 | 8 428 |
Tilinpäätössiirtojen kertymä yhtiössä muodostuu kertyneestä poistoerosta 1 640 tuhatta euroa (31.12.2019 1 617 tuhatta euroa)
| 1 000 € | 2020 | 2019 |
|---|---|---|
| Ostovelat | 3 408 | 3 247 |
| Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät: | ||
| Palkkavelat sivukuluineen | 1 980 | 1 847 |
| Korot ja muut rahoituskulut | 3 | 58 |
| Laskennalliset ostovelat | 54 | 80 |
| 1 000 € | 2020 | 2019 |
|---|---|---|
| Velat, joiden vakuudeksi annettu kiinnityksiä | ||
| Omat rahalaitoslainat | 10 084 | 11 404 |
| Kiinteistökiinnitykset | 4 352 | 5 679 |
| Yrityskiinnityshaltijavelkakirjat | 7 072 | 7 072 |
| Leasingvastuut | ||
| Seuraavalla tilikaudella erääntyvät | 36 | 31 |
| Myöhemmin erääntyvät | 60 | 117 |
| YHTEENSÄ | 96 | 148 |
| 1 000 € | 2020 | 2019 |
|---|---|---|
| Koronvaihtosopimukset, nimellisarvo | - | 5 000 |
| Koronvaihtosopimukset, käypä arvo | - | -27 |
| Sisällysluettelo | |
|---|---|
| ------------------ | -- |
| 2020 | 2020 | 2020 | 2019 | 2020 | 2019 | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| 1 000 € | pos. käypä arvo |
neg. käypä arvo |
käypä arvo, netto |
käypä arvo, netto |
nimellis arvot |
nimellis arvot |
| Koronvaihtosopimukset: | - | - | - | -27 | - | 5 000 |
| erääntyy 2020 | - | - | - | -27 | - | 5 000 |
| erääntyy 2021 | - | - | - | - | - | - |
| erääntyy 2022 | - | - | - | - | - | - |
| erääntyy 2023 | - | - | - | - | - | |
| erääntyy >2023 | - | - | - | - | - | - |
| Koronvaihtosopimukset yhteensä tilikaudella |
- | - | - | -27 | - | 5 000 |
| Johdannaiset yhteensä | - | - | - | -27 | - | 5 000 |
Yhtiön lainariippumaton koronvaihtosopimus nimellisarvoltaan 5 miljoonaa euroa päättyi 27.11.2020. Koronvaihtosopimuksesta on kirjattu tulosvaikutteisesti 4 tuhatta euroa tuottoa tilikaudella 2020 ( 10 tuhatta euroa kulua 2019). Lainasidonnainen korkosuojaussopimus alkaa 12.1.2021. Alkava suojaussopimus kattaa 53 % lainojen kokonaismäärästä ja sen korkokatto on 1,5 %.
Johdannaissopimukset arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Sopimusten käyvät arvot vastaavat IFRS 7:n mukaista käyvän arvon tasoa 2: instrumentit, joiden käypä arvo on todettavissa suoraan hintana tai epäsuorasti hinnasta johdettuna.
Päättyneen ja edellisen tilikauden aikana ei ole tapahtunut siirtoja hierarkioiden välillä. Yhtiöllä ei ole ollut valuutanvaihtosopimuksia tilikausilla 2020 ja 2019.
| A- ja B- osakkeita | Osakkaat | Osakkaista | Osakkeet | Osakkeista |
|---|---|---|---|---|
| 1 - 100 | 822 | 41,7 % | 38 447 | 1,1 % |
| 101 - 500 | 674 | 34,2 % | 18 3450 | 5,4 % |
| 501 - 1 000 | 210 | 10,6 % | 168 753 | 5,0 % |
| 1 001- 5 000 | 199 | 10,1 % | 441 019 | 13,0 % |
| 5 001 - 10 000 | 30 | 1,5 % | 221 453 | 6,5 % |
| 10 001 - 20 000 | 16 | 0,8 % | 256 720 | 7,6 % |
| 20 001 < | 22 | 1,1 % | 2 073 303 | 61,3 % |
| Yhteensä | 1 973 | 100,0 % | 3 383 145 | 100,0 % |
| Omistajat omistajatyypeittäin | Osakkaat | Osakkaista | Osakkeet | Osakkeista |
|---|---|---|---|---|
| Yritykset | 65 | 3,3 % | 417 745 | 12,5 % |
| Rahoitus- ja vakuutuslaitokset | 9 | 0,5 % | 183 720 | 5,0 % |
| Julkisyhteisöt | 1 | 0,1 % | 150 000 | 4,5 % |
| Kotitaloudet | 1 887 | 95,6 % | 2 604 013 | 77,1 % |
| Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt | 3 | 0,2 % | 17 501 | 0,7 % |
| Ulkomaat | 8 | 0,4 % | 10 166 | 0,2 % |
| YHTEENSÄ | 1 973 | 100,0 % | 3 383 145 | 100,0 % |
| joista hallintarekisteröityjä | 8 | 0,4 % | 20 633 | 0,6 % |
| Sisällysluettelo | Kesla Oyj 2020 | Liiketoiminnot | Vastuullisuus | Johtoryhmä | Hallitus | Toimintakertomus ja tilinpäätös |
|---|---|---|---|---|---|---|
| ------------------ | ---------------- | ---------------- | --------------- | ------------ | ---------- | ------------------------------------ |
| Nimi | A-osake | B-osake | Äänistä % | Osakkeista % |
|---|---|---|---|---|
| KÄRKKÄINEN VELI-MATTI | 29 000 | 372 146 | 36,5 | 11,9 |
| PAAJANEN ESKO MATTI | 180 000 | 17,6 | 5,3 | |
| KÄRKKÄINEN PAULA ELISABET | 30 000 | 150 000 | 14,8 | 5,3 |
| PAAJANEN JOUNI ENSIO | 17 000 | 60 000 | 5,9 | 2,3 |
| PAAJANEN VIRPI KRISTIINA | 14 000 | 60 000 | 5,9 | 2,2 |
| PAAJANEN JANNE OLAVI | 50 | 60 000 | 5,9 | 1,8 |
| KÄRKKÄINEN SEPPO ANTTI | 17 854 | 1,7 | 0,5 | |
| ETELÄ-POHJANMAAN TURVE OY | 152 000 | 0,7 | 4,5 | |
| KESKINÄINEN TYÖELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ VARMA | 150 000 | 0,7 | 4,4 | |
| THOMASSET OY | 121 571 | 0,6 | 3,6 | |
| THOMFINANCE OY | 108 172 | 0,5 | 3,2 | |
| SÖDERLUND LEENA ANNELI | 96 067 | 0,5 | 2,8 | |
| NYLUND KARIN MARIA | 94 132 | 0,5 | 2,8 | |
| SÖDERLUND TOM CHRISTER | 67 680 | 0,3 | 2 | |
| HANNOLA HANNU JUHANI | 56 072 | 0,3 | 1,7 | |
| TILANDER TIMO | 49 300 | 0,2 | 1,5 | |
| LAUTAMAJA PÄIVI TUULIKKI | 41 600 | 0,2 | 1,2 | |
| MANDATUM HENKIVAKUUTUSOSAKEYHTIÖ | 39 881 | 0,2 | 1,2 | |
| NOKELAINEN ARTO | 31 571 | 0,2 | 0,9 | |
| MP-AURANTORI OY | 26 319 | 0,1 | 0,8 | |
| PIKKARAINEN ARI TAPANI | 24 700 | 0,1 | 0,7 | |
| LAUTAMAJA JARI ERKKI MIKAEL | 22 000 | 0,1 | 0,7 | |
| NIEMINEN JORMA JUHANI | 20 042 | 0,1 | 0,6 | |
| KIVILUOMA TIMO JUHANI | 20 000 | 0,1 | 0,6 | |
| RINTA-JOUPPI JARMO AULIS | 20 000 | 0,1 | 0,6 |
31.12.2020 hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja omistavat 14,3% osakkeista, osakkeiden tuottama äänimäärä on 42,4%. Sisäpiiriohje on otettu käyttöön 1.3.2000 ja päivitetty 10.3.2020.
Hallituksella on valtuutus omien osakkeiden hankkimiseen.
| Sisällysluettelo | Kesla Oyj 2020 | Liiketoiminnot | Vastuullisuus | Johtoryhmä | Hallitus | Toimintakertomus ja tilinpäätös |
|---|---|---|---|---|---|---|
| ------------------ | ---------------- | ---------------- | --------------- | ------------ | ---------- | ------------------------------------ |
| Tunnusluvut, 1 000 € | IFRS 2020 | IFRS 2019 | IFRS 2018 | IFRS 2017 | IFRS 2016 |
|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto yhteensä | 39 647 | 47 352 | 45 064 | 42 695 | 41 998 |
| Liikevaihdon muutos, % | -16,5 | 5,1 | 5,5 | 1,7 | 4,7 |
| Käyttökate | 1 702 | 2 859 | 3 432 | 2 950 | 2 557 |
| % liikevaihdosta | 4,3 | 6,0 | 7,6 | 6,9 | 6,1 |
| Liikevoitto | 567 | 1 603 | 2 236 | 1 471 | 949 |
| % liikevaihdosta | 1,4 | 3,4 | 5,0 | 3,4 | 2,3 |
| Voitto/tappio ennen veroja | 447 | 1 347 | 1 930 | 1 040 | 434 |
| % liikevaihdosta | 1,1 | 2,8 | 4,3 | 2,4 | 1,0 |
| Tilikauden voitto/tappio | 303 | 950 | 1 423 | 924 | 263 |
| % liikevaihdosta | 0,8 | 2,0 | 3,2 | 2,2 | 0,6 |
| Oman pääoman tuotto (ROE), % | 2,4 | 7,5 | 11,5 | 8,1 | 2,4 |
| Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % | 2,5 | 6,7 | 9,5 | 6,2 | 1,7 |
| Omavaraisuusaste, % | 41,4 | 39,5 | 38,9 | 36,3 | 32,6 |
| Nettovelkaantumisaste, % | 59,8 | 89,2 | 85,0 | 105,2 | 124,5 |
| Taseen loppusumma, M€ | 31,0 | 32,8 | 31,9 | 31,7 | 33,4 |
| Bruttoinvestoinnit | 1 285 | 1 241 | 1 037 | 518 | 687 |
| % liikevaihdosta | 3,2 | 2,6 | 2,0 | 1,2 | 1,6 |
| Tutkimus- ja kehitysmenot | 1 102 | 1 656 | 1 255 | 993 | 1 117 |
| % liikevaihdosta | 2,8 | 3,5 | 2,8 | 2,3 | 2,7 |
| Henkilöstö keskimäärin tilikauden aikana | 220 | 247 | 243 | 260 | 261 |
| Sisällysluettelo | Kesla Oyj 2020 | Liiketoiminnot | Vastuullisuus | Johtoryhmä | Hallitus | Toimintakertomus ja tilinpäätös |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Tunnusluvut, 1 000 € | IFRS 2020 | IFRS 2019 | IFRS 2018 | IFRS 2017 | IFRS 2016 |
|---|---|---|---|---|---|
| Osakekohtaiset tunnusluvut | |||||
| Tulos/osake (EPS), euro | 0,09 | 0,36 | 0,42 | 0,27 | 0,08 |
| Oma pääoma/osake, euro | 3,78 | 3,81 | 3,65 | 3,37 | 3,21 |
| Osinko/osake, euro | 0,10* | 0,15 | 0,15 | 0,10 | 0,10 |
| Osinko/tulos, % | 111* | 41,7 | 35,7 | 36,6 | 128,5 |
| Efektiivinen osinkotuotto, % | 2,34* | 3,09 | 3,85 | 2,27 | 2,84 |
| Hinta/voitto -suhde (P/E) | 47,4 | 13,5 | 9,3 | 16,1 | 45,2 |
| Osakkeen ylin kurssi, euro | 5,10 | 5,50 | 4,94 | 5,38 | 4,05 |
| Osakkeen alin kurssi, euro | 3,08 | 4,06 | 3,82 | 3,43 | 2,5 |
| Tilikauden keskikurssi, euro | 3,99 | 4,61 | 4,49 | 4,73 | 3,24 |
| Tilinpäätöspäivän kurssi, euro | 4,27 | 4,86 | 3,90 | 4,40 | 3,52 |
| Osakekannan markkina-arvo, A-osakkeet, M€ | 10,6 | 12,1 | 9,7 | 10,9 | 8,7 |
| Osakekannan markkina-arvo, kaikki osakkeet, M€ | 14,4 | 16,4 | 13,2 | 14,9 | 11,9 |
| A-osakkeiden vaihto tilikauden aikana | 638 421 | 698 384 | 248 412 | 541 140 | 759 037 |
| A-osakkeiden vaihdon kehitys, % | 25,71 | 28,1 | 10,0 | 21,8 | 30,6 |
| Kaikkien osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa | 3 383 145 | 3 383 145 | 3 383 145 | 3 383 145 | 3 383 145 |
| Osakkeenomistajat osakerekisterin mukaan | 1 973 | 1 711 | 1 411 | 1 477 | 1 499 |
Taulukon osakkeiden lukumäärä on osakeantioikaistu ja tunnusluvut ovat yhtenevät sekä A- että B-lajin osakkeille, jollei toisin ole mainittu. Osakekannan markkina-arvo, kaikki osakkeet, on laskettu olettaen B-sarjan osakkeen arvoksi saman kuin A - osakkeella.
* hallituksen osinkoesityksen mukaisesti
| Sisällysluettelo | Kesla Oyj 2020 | Liiketoiminnot | Vastuullisuus Johtoryhmä |
Hallitus | Toimintakertomus ja tilinpäätös |
||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Tunnuslukujen laskentakaavat | Taloudellisen vakauden turvaaminen: | ||||||||
| IFRS:n mukaiset tunnusluvut | Omavaraisuusaste, % = | 100 x | Oma pääoma Taseen loppusumma - saadut ennakot |
||||||
| Tulos / osake (EPS) = | Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tulos Osakkeiden lukumäärä keskimäärin tilikauden aikana |
Nettovelkaantumisaste, % = | 100 x | Korolliset nettovelat Oma pääoma |
|||||
| Liikevaihto = Yhtiön asiakassopimuksiin perustuvat tuotot tilikaudella |
Muita yhtiön johdon ja analyytikoiden käyttämiä liiketoimintaa kuvaavia vaihtoehtoisia tunnuslukuja ovat: | ||||||||
| Liikevoitto = | Liiketoiminnan tulos ennen rahoituseriä ja veroja | Taloudellisen lisäarvon luominen: | |||||||
| Keslan tunnusluvut sisältävät kertaluontoiset erät. Tarvittaessa yhtiö on ilmoittanut, kertaluontoisen erän sisälty misen ja vaikuttavuuden tunnuslukuun. Kertaluontoisia eriä on aiheutunut yritysjärjestelyistä sekä laskennallisista arvonalentumiskirjauksista. IFRS-standardien ja kirjanpitolakien muutokset on huomioitu siirtymäsäännösten mu kaisesti ja tarvittaessa takautuvasti. |
Oman pääoman tuotto (ROE), % = Omistaja-arvon kasvattaminen: |
100 x | Tilikauden tulos Oma pääoma |
||||||
| Vaihtoehtoiset tunnusluvut | Oma pääoma / osake = | Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma | |||||||
| Keslan hallitus on asettanut taloudelliset tavoitteet strategiakaudelle 2019-23. Taloudellisilla tavoitteilla pyritään taloudellisen lisäarvon luomiseen, omistaja-arvon kasvattamiseen ja yhtiön taloudellisen vakauden turvaamiseen. Vaihtoehtoisia tunnuslukuja ei tule pitää korvaavina mittareina verrattuna IFRS-tilinpäätösnormistossa määriteltyi hin tunnuslukuihin. Vaihtoehtoisilla tunnusluvuilla pyritään parantamaan lukujen vertailukelpoisuutta pidemmällä aikavälillä. IFRS:n mukaisten tunnuslukujen antaman informaation lisätiedoksi ja yhtiön pitkän aikavälin tavoitteiden seuraamiseksi käytetään seuraavia vaihtoehtoisia tunnuslukuja: |
Osinko / tulos, % = | 100 x | Osakkeiden lukumäärä tilinpäätöspäivänä Osakekohtainen osinko Osakekohtainen tulos |
||||||
| Efektiivinen osinkotuotto, % = | 100 x | Osakekohtainen osinko Tilikauden päätöskurssi |
|||||||
| Taloudellisen lisäarvon luominen: | Hinta / voitto -suhde (P/E) = | Tilikauden päätöskurssi Osakekohtainen tulos |
|||||||
| Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % = | 100 x | Tulos ennen veroja + rahoituskulut Oma pääoma + korolliset rahoitusvelat |
Tilikauden keskikurssi = | Osakkeen euromääräinen kokonaisvaihto Tilikaudella vaihdettujen osakkeiden laimentamaton keskimääräinen lukumäärä |
| Sisällysluettelo | Kesla Oyj 2020 | Liiketoiminnot | Vastuullisuus | Johtoryhmä | Hallitus | Toimintakertomus ja tilinpäätös |
||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Kannattavuuden kehittyminen: | Muita yhtiön johdon käyttämiä liiketoimintaa kuvaavia vaihtoehtoisia tunnuslukuja ovat: | tunnuslukuihin ei ole huomioitu johtuen sen epäolennaisuudesta. | Osakekohtaisissa tunnusluvuissa on otettu huomioon 22.3.2006 rekisteröity osakekannan splittaus (1:3). Vertailulu vut on laskettu splitin jälkeisellä osakkeiden kappalemäärällä 3 383 145. Omien osakkeiden lunastamisen vaikutusta |
|||||
| Käyttökate = Liiketoiminnan tulos ennen poistoja, arvonalentumisia ja rahoituseriä Tunnuslukua käytetään palkitsemisen perusteena |
Tilikauden päätöskurssi on julkisen kaupankäynnin järjestäjän ilmoittama virallinen tilikauden päätöskurssi. | |||||||
| Taloudellinen suorituskyky: | määristä, joissa on huomioitu lomautusten vaikutus. | Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä on keskiarvo kalenterikuukausien lopussa lasketuista henkilökunnan luku | ||||||
| Bruttoinvestoinnit: | Investoinnit käyttöomaisuuteen sisältäen vuokrasopimukset |
Tunnuslukujen laskentaperiaatteissa ei ole tapahtunut muutosta. | ||||||
| Nettoinvestoinnit: | Investoinnit käyttöomaisuuteen sisältäen | vuokrasopimukset vähennettynä saaduilla avustuksilla | ||||||
| Tilauskanta: | Tilikauden päättyessä toimittamattomien tilausten arvo | |||||||
| vä määräysvallattomien omistajien osuus. | Omana pääomana otetaan huomioon emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma sekä omassa pääomassa esitettä | |||||||
| käteisvarat, erotuksena. | Korolliset nettorahoitusvelat lasketaan korollisten rahoitusvelkojen ja korollisten rahoitussaamisten, mukaan lukien | |||||||
| Laskettaessa oman ja sijoitetun pääoman tuottoa jakajana käytetään tilikauden alun ja tilikauden lopun keskiar voa. Laskettaessa omavaraisuus- ja velkaantumisastetta käytetään sekä jakajassa että jaettavassa tilinpäätöspäivän arvoja. |
||||||||
Joensuussa, 3. päivänä helmikuuta 2021
Veli-Matti Kärkkäinen Vesa Tuomi hallituksen puheenjohtaja
Jouni Paajanen Ritva Toivonen Ari Virtanen
Simo Saastamoinen toimitusjohtaja
Suoritetusta tarkastuksesta on annettu tänään tilintarkastuskertomus.
Joensuussa, 3. päivänä helmikuuta 2021
ERNST & YOUNG OY
tilintarkastusyhteisö
Juha Hilmola KHT
Kesla Oyj julkaisee 1.1.2021 alkaneella tilikaudella puolivuosikatsauksen 30.6.2021 tilanteen mukaisesti. Puolivuosikatsaus julkaistaan tiistaina 3.8.2021. Lisäksi Kesla Oyj julkaisee liiketoimintakatsaukset 31.3.2021 tilanteen mukaisesti 22.4.2021 ja 30.9.2021 tilanteen mukaisesti 21.10.2021. Julkaisut ovat saatavilla yhtiön kotisivuilla osoitteessa www.kesla.com. Kesla Oyj:n varsinainen yhtiökokous järjestetään Joensuussa tiistaina 9.3.2021. Sijoittajasuhteisiin liittyviin kysymyksiin vastaa toimitusjohtaja Simo Saastamoinen puh. 040 560 9310.
Sijoittajasuhteisiin liittyviin kysymyksiin vastaa toimitusjohtaja Simo Saastamoinen puh. 040 560 9310.
Olemme tilintarkastaneet Kesla Oyj:n (y-tunnus 0168715-8) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2020. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien yhteenveto merkittävimmistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista, sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Lausuntonamme esitämme, että
Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa.
Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.
palvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 10.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.
Olemme täyttäneet kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa kuvatut velvollisuutemme tilinpäätöksen tilintarkastuksessa mukaan lukien näihin seikkoihin liittyvät velvoitteemme. Tämän mukaisesti suoritimme suunnittelemamme tilintarkastustoimenpiteet, jotka kohdistuivat arviomme mukaisesti riskeihin, jotka voivat johtaa tilinpäätöksen olennaiseen virheellisyyteen. Suorittamamme tilintarkastustoimenpiteet, jotka kohdistuivat myös alla mainittuihin seikkoihin, ovat olleet perustana oheista tilinpäätöstä koskevalle lausunnollemme.
Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.
| Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka |
Miten seikkaa käsiteltiin tilintarkastuksessa |
|---|---|
| Vaihto-omaisuuden arvostus Viittaamme konsernitilinpäätöksen laatimis periaatteisiin ja liitetietoon 18. Vaihto-omaisuus tilinpäätöksessä 31.12.2020 oli 13,1 M€, mikä on 42,4 % ko konaisvaroista (ed. vuosi 16,3 M€, 49,8 %). Vaihto-omaisuuden arvostus oli tilintar kastuksen kannalta keskeinen seikka sen määrän sekä erään sisältyvän johdon arvion vuoksi. Johto arvioi varastoon sisäl tyvien tuotteiden kuranttiutta ottamalla huomioon toimialan, asiakaskunnan ja tuotteiden elinkaaren. Tilinpäätöksen laa dintaperiaatteiden mukaan vaihto-omai suus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan nettorealisointiarvoon. Yhti öllä on menettelytavat epäkuranttiusriskin tunnistamiseksi ja vaihto-omaisuuden arvostamiseksi alimman arvon periaatteen mukaisesti. Tämä seikka oli EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettu merkittä vä olennaisen virheellisyyden riski. |
Vaihto-omaisuuden arvostamiseen liittyvän olennaisen virheellisyyden riskin huomioon ottamiseksi tilintarkas tustoimenpiteisiimme sisältyi konsernin vaihto-omaisuuden kirjaamiseen liittyvien laskentaperiaatteiden arviointi sovelletta viin laskentastandardeihin nähden. Arvioimme myös muun muassa konsernin arvostusprosesseja ja -menetelmiä sekä kävimme läpi johdon laatimia analyysejä ja laskelmia hitaasti kiertävistä ja epäku ranteista varastoartikkeleista. Lisäksi arvi oimme vaihto-omaisuuden arvostukseen liittyviä liitetietoja. |
| Myyntisaamisten arvostus Viittaamme konsernitilinpäätöksen laatimis periaatteisiin ja liitetietoon 19. Myyntisaamisten arvo tilinpäätöshetkellä on 5,6 M€, mikä on 18,0 % kokonaisvaroista (ed. vuosi 6,8 M€ ja 20,1 % varoista). Myyn tisaamisten arvostus oli tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka, koska erä si sältää johdon arviota. Myyntisaamisten arvostaminen edellyttää, että johto arvioi saamisten kertymisen todennäköisyyttä ja kirjaa arvioon perustuvan arvonalentumis varauksen saamisista, joille ei todennäköi sesti tulla saamaan suoritusta. |
Myyntisaamisten arvostamiseen liittyvän olennaisen virheellisyyden riskin huo mioon ottamiseksi suoritimme muun muassa seuraavat tarkastustoimenpiteet: • Arvioimme johdon arvonalennuskir jauksissa käyttämiä kriteerejä myyn tisaamisten osalta. • Testasimme johdon tekemiä arvi oita käymällä läpi myyntisaamisten ikäjakaumia, asiakkaiden maksuhis torioita ja tilinpäätöshetken jälkeisiä maksusuorituksia. • Perehdyimme saamisiin liittyvien rii ta-asioiden kirjalliseen aineistoon ja johdon suorittamiin perintätoimen |
| Tämä seikka oli EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettu merkittä vä olennaisen virheellisyyden riski. |
piteisiin sekä arvioimme myyntisaa misiin liittyviä liitetietoja. |
Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastus-
Kesla Oyj 2020 Liiketoiminnot Vastuullisuus Johtoryhmä Hallitus Toimintakertomus ja tilinpäätös
Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä. Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.
Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.
Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:
• tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.
Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.
Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voitaisiin kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.
Kesla Oyj:stä tuli yleisen edun kannalta merkittävä yhteisö 11.3.1998. Ernst & Young Oy (ja sen edeltäjät) on toiminut yhtiön tilintarkastajana koko sen ajan, kun Kesla Oyj on ollut yleisen edun kannalta merkittävä yhteisö.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää, ja odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen.
Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätök-
sen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suorittaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.
Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.
Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.
Joensuussa,3. helmikuuta 2021
Ernst & Young Oy tilintarkastusyhteisö
Juha Hilmola KHT
Kesla Oyj:n (myöhemmin "Kesla" tai "Konserni", jolla viitataan sekä Kesla Oyj:öön että Kesla-konserniin) hallinto perustuu Suomen lainsäädäntöön, yhtiöjärjestykseen ja Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodiin (Corporate Governance) 2020:een. Ulkomaantytäryhtiön toiminta perustuu lisäksi paikalliseen lainsäädäntöön. Keslan Hallinnointikoodi sekä Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on saatavilla internetosoitteessa www.kesla.com kohdassa Sijoittajat – Hallinnointi. Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodi on julkisesti saatavilla Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n internetsivuilla osoitteessa www.cgfinland.fi.
Hallituksen kokoonpano on seuraava:
Hallituksen puheenjohtaja Veli-Matti Kärkkäinen on riippuvainen omistuksen kautta ja Vesa Tuomi aiemman työsuhteen kautta. Hallituksen enemmistö on riippumaton.
Muut hallituksen jäsenet ovat sekä yhtiöstä että merkittävistä osakkeen omistajista riippumattomia jäseniä. Toimitusjohtaja Simo Saastamoinen osallistuu hallituksen kokouksiin käsiteltävien asioiden esittelijänä. Johdon assistentti Marja-Leena Lötjönen toimii hallituksen sihteerinä.
Hallitus vastaa konsernin hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus valvoo ja ohjaa konsernin toimintaa, päättää keskeisistä toimintaperiaatteista, tavoitteista ja strategiasta. Hallitus vahvistaa budjetin, toimintasuunnitelman ja tilinpäätöksen sekä puolivuosikatsauksen. Hallitus päättää rahoitussopimuksista, taloudellisesti merkittävistä investoinneista sekä kiinteän ja sijoitusomaisuuden ostoista tai myynneistä. Hallitus nimittää ja erottaa toimitusjohtajan sekä vahvistaa johtoryhmän jäsenten ja tytäryhtiöiden toimitusjohtajien nimitykset. Hallitus vastaa taloudellisen raportoinnin, sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan valvonnasta, seuraa Keslan tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen lakisääteistä tarkastusta sekä arvioi tilintarkastajan riippumattomuutta ja tilintarkastuksen oheispalveluja. Hallitus pitää vuosittain vähintään kymmenen kokousta, joissa päätösasioiden ja jatkuvan seurannan lisäksi katselmoidaan vuosikellon mukaisesti määriteltyjä toiminnallisia osa-alueita mm. myyntiä, markkinointia, tuotantoa ja henkilöstöasioita. Tilikauden 2020 aikana hallitus kokoontui 17 kertaa ja jäsenten keskimääräinen osallistumisprosentti oli 99%.
Hallituksen osallistuminen jäsenittäin
Keslan yhtiökokous on perustanut hallinnointikoodin suosituksen 19 mahdollistaman osakkeenomistajista koostuvan nimitystoimikunnan. Nimitystoimikunnan tehtävänä on yhtiökokoukselle tehtävän hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien valintaa sekä hallituksen jäsenten palkitsemista koskevien ehdotusten valmistelu ja esittely seuraavalle varsinaiselle yhtiökokoukselle. Keslan hallituksen kokoonpanon valmistelussa tarkastellaan hallituksen monimuotoisuutta muun muassa hallituksen ikäjakauman, jäsenten koulutuksellisen ja ammatillisen taustan, tehtävän kannalta merkityksellisen kokemuksen ja henkilökohtaisten ominaisuuksien kautta. Kokoonpanon valmistelussa huomioidaan myös yhtiön pitkän aikavälin tarpeet. Molempien sukupuolten edustuksen osalta tavoitteena on, että hallituksessa on vähintään yksi jäsen kumpaakin sukupuolta. Nimitystoimikuntaan valitaan äänimäärältään kaksi suurinta osakkeenomistajaa tai näiden edustajaa sekä heidän nimeämänsä kolmas osakkeenomistaja tai hänen edustajansa. Kyseisten jäsenten nimeämisoikeus on niillä kahdella osakkeenomistajalla, jotka on rekisteröity yhtiökokouksen täsmäytyspäivänä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon ja joiden osuus tämän osakasluettelon mukaan yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamista äänistä on suurin ja toiseksi suurin. Nimitystoimikunnan koollekutsujana toimii äänivallaltaan suurin osakkeenomistaja tai hänen edustajansa ja toimikunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan. Nimitystoimikunnan tulee antaa ehdotuksensa yhtiön hallitukselle viimeistään seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen kutsussa. Nimitystoimikunta kokoontuu vähintään kaksi kertaa yhtiökokouskaudella. Syyskuussa kartoitetaan uusien hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien tarve sekä päätetään heidän hakumenettelystään. Tammikuussa tehdään esitys yhtiökokoukselle hallituksen jäsenistä ja tilintarkastajista sekä heidän palkkioistaan. Nimitystoimikunnan jäsenet katsotaan yhtiön sisäpiiriläisiksi.
Kesla Oyj 2020 Liiketoiminnot Vastuullisuus Johtoryhmä Hallitus Toimintakertomus ja tilinpäätös
Varsinaisessa yhtiökokouksessa 5.3.2020 todettiin, että äänimäärältään kaksi suurinta yhtiön osakkeenomistajaa yhtiökokouksen täsmäytyspäivänä 24.2.2020 olivat Veli-Matti Kärkkäinen ja Esko Paajanen, jotka yhtiökokous valitsi nimitystoimikunnan jäseniksi. Nimitystoimikuntaan valitut yhtiön kaksi suurinta osakkeenomistajaa päättivät nimetä edustajikseen nimitystoimikunnan jäseniksi Veli-Matti Kärkkäisen ja Jouni Paajasen sekä kolmanneksi jäsenekseen osakkeenomistaja Tom Söderlundin, jota edustaa Kare Kotiranta.
Nimitystoimikunnan kokoonpano:
Tilikauden 2020 aikana nimitystoimikunta kokoontui kolme kertaa ja toimikunnan jäsenten osallistumisprosentti oli 100 %. Nimitystoimikunnan osallistuminen jäsenittäin
Työskentelynsä tehostamiseksi hallitus on perustanut kaksi hallituksen jäsenistä koostuvaa valiokuntaa: tarkastusvaliokunnan ja palkitsemisvaliokunnan. Hallitus valitsee keskuudestaan vuosittain järjestäytymiskokouksessaan valiokuntien jäsenet ja puheenjohtajat. Valiokunnilla ei ole itsenäistä päätösvaltaa, vaan ne toimivat valmistelevina eliminä, joiden käsittelemät asiat tuodaan hallituksen päätettäviksi. Hallinnointikoodin suosituksesta 15 poiketen ja hallituksen jäsenten vähäisen määrän takia, valiokunnissa on kaksi jäsentä.
Tarkastusvaliokunta vastaa tilintarkastusta koskevien tehtävien lisäksi merkittävien taloudellisten riskien arvioinnista, yhtiön taloudellisen tilanteen seurannasta, taloudellisen raportointiprosessin valvonnasta sekä sisäisen valvonnan painopistealueiden valmistelusta. Sisäisen valvonnan painopistealueiksi on valittu kolme strategiaan liittyvää teemaa sijoitusten ja investointien tuotto, asiakaskannattavuuden seuranta sekä turvallisuus.
Tarkastusvaliokunnan puheenjohtajana toimii Ritva Toivonen ja jäsenenä Ari Virtanen.
Tilikauden 2020 aikana tarkastusvaliokunta kokoontui 8 kertaa ja valiokunnan jäsenten osallistumisprosentti oli 100 %.
Tarkastusvaliokunnan osallistuminen jäsenittäin
Palkitsemisvaliokunta keskittyy yhtiön toimitusjohtajan ja muun johtoryhmän palkitsemisjärjestelmien sekä yhtiön noudattamien palkitsemisen periaatteiden kehittämiseen. Palkitsemisvaliokunta valmistelee yhtiön toimielinten palkitsemispolitiikan ja palkitsemisraportin.
Palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajana toimii Jouni Paajanen ja jäsenenä Vesa Tuomi.
Valiokuntien tehtävät noudattavat Hallinnointikoodi 2020:n suosituksia.
Tilikauden 2020 aikana palkitsemisvaliokunta kokoontui kaksi kertaa ja valio-
kunnan jäsenten osallistumisprosentti oli 100 %.
Palkitsemisvaliokunnan osallistuminen jäsenittäin
Yhtiökokous valitsi tilintarkastajaksi KHT-yhteisö Ernst & Young Oy:n, vastuullisena tilintarkastajana KHT Juha Hilmola.
Tilitarkastuksesta ja tilintarkastukseen liittymistä palveluista maksetut palkkiot:
| 1000 € | 2020 |
|---|---|
| Tilintarkastus | 92 |
| Muut palvelut | 13 |
| TILINTARKASTUSPALKKIOT YHTEENSÄ |
106 |
Hallitus nimittää toimitusjohtajan. Toimitusjohtaja vastaa konsernin päivittäisestä johtamisesta sekä hallituksen vahvistaman strategian ja tavoitteiden
toteuttamisesta Suomen lainsäädännön, hallinnointikoodin ja hallituksen antamien ohjeiden mukaisesti. Keslan toimitusjohtaja toimi vuonna 2020 myös Saksan tytäryhtiön toimitusjohtajana.
Keslan toimitusjohtaja:
• Simo Saastamoinen, s. 1967; diplomi-insinööri.
Keslan johtoryhmä koostuu toimitusjohtajasta ja viidestä omasta vastuualueestaan vastaavasta ja asiantuntevasta johtoryhmän jäsenestä. Johtoryhmä johtaa operatiivista toimintaa, valmistelee strategisesti tärkeitä asioita hallituksen päätettäväksi sekä ohjaa hallituksen päätösten toteuttamista. Johtoryhmä laatii vuositason suunnitelmat ja budjetin sekä seuraa ja ohjaa niiden toteutumista. Johtoryhmän kokoonpano
Hallitus on vahvistanut riskienhallintapolitiikan ja turvallisuuspolitiikan. Kesla Oyj toimii yritysjohdon hyväksymien turvallisuusperiaatteiden mukaisesti. Turvallisuustoiminta on kytketty kaikkeen yrityksen toimintaan ja turvallisuus on huomioitu osana strategiatyötä. Turvallisuuden hoitamisen tehtävät ja vastuut on määritelty kokonaisvaltaisen turvallisuuden varmistamiseksi. Yhtiöllä on kattava turvallisuuden hallintajärjestelmä, jota täydentävät turvallisuusohjeistukset. Yhtiöllä on nimetty turvallisuusasiaosta vastaava päällikkö, joka vastaa johtoryhmätasolla turvallisuusjohtamisen asianmukaisesta hoitamisesta sekä turvallisuusorganisaation koolle kutsumisesta. Turvallisuusorganisaatio koostuu henkilö- ja tuoteturvallisuuden sekä teknisen että fyysisen turvallisuuden asiantuntijoista ja vaikuttajista.
Keslan riskienhallintapolitiikka pohjautuu COSO ERM -viitekehykseen, SFS-ISO 31000 -standardiin "Riskienhallinta. Periaatteet ja ohjeet" ja Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodiin. Riskienhallinnan päämääränä on Keslan strategian toteutuminen. Hallitus määrittelee Keslan riskinottohalun ja ohjaa riskin ottoa konsernissa. Keslan hallituksen tehtäviin kuuluu mm. varmistaa johtamisjärjestelmän toimivuus. Tässä roolissa hallitus vahvistaa konsernin riskienhallintapolitiikan sekä käsittelee kokouksissaan konsernin merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät. Toimitusjohtaja johtaa Kesla-konsernin toimintaa yhtiön hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti sekä raportoi hallitukselle yhtiön liiketoiminnan ja taloudellisen tilanteen kehityksestä. Vastuu riskienhallinnan toteuttamisesta on liiketoiminnan ja yhteisten toimintojen johdolla. Toimitusjohtaja koordinoi riskienhallintaprosessia ja vastaa riskiraportoinnista sekä toteuttaa yhdessä liiketoimintojen ja yhteisten toimintojen kanssa riskien tunnistamista ja hallintatoimenpiteiden määrittämistä. Riskit luokitellaan strategisiin, operatiivisiin, taloudellisiin sekä maine- ja turvallisuusriskeihin.
Hallituksella on ohjelma ja tavoitteet tarkastustoiminnan järjestämiseksi. Tarkastettavien osa-alueiden raportit käydään läpi hallituksen kokouksissa. Tavoitteena on varmistaa, että liiketoiminnan riskien hallinta on riittävää ja asianmukaista, konserniyhtiöissä tuotettava informaatio on luotettavaa ja että konsernin sisäinen valvonta on toimivaa ja luotettavaa.
Arvio konsernin merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä on kuvattu hallituksen toimintakertomuksessa 2020. Puolivuosikatsauksessa sekä viimeisessä tilinpäätöstiedotteessa on kuvattu liiketoimintaan liittyviä merkittäviä lähiajan riskejä ja epävarmuustekijöitä.
Keslalla on sisäisen valvonnan ohjeistus. Yhtiön hallitus vahvistaa yhtiössä noudatettavan sisäisen valvonnan ohjeiston ja periaatteet. Sisäisen valvonnan tavoitteena on tunnistaa liiketoimintaan liittyvät merkittävät riskielementit, ohjeistaa ja kouluttaa parhaat toimintamallit riskien minimoimiseksi sekä valvoa ohjeistuksen toimivuutta. Yhtiön johtoryhmän jäsenet vastaavat yhtiön toimitusjohtajalle kukin oman vastuualueensa toimintojen riskien hallinnasta ja sisäisen valvonnan ohjeistuksen noudattamisesta riskienhallintapolitiikan mukaisesti. Toimitusjohtaja vastaa sisäisestä valvonnasta yhtiön hallitukselle. Kukin johtoryhmän jäsen ja konserniyhtiön toimitusjohtaja vastaavat oman vastuualueensa taloudellisen raportoinnin sisällön oikeellisuudesta ja oikeasta
Kesla Oyj 2020 Liiketoiminnot Vastuullisuus Johtoryhmä Hallitus Toimintakertomus ja tilinpäätös
ajoituksesta. Talouspäällikkö vastaa taloudellisen raportoinnin riittävästä ohjeistuksesta, koulutuksesta ja valvonnasta sekä myös taloudellisen raportoinnin oikeellisuudesta ja ajoituksesta konsernitasolla. Taloudellisen tiedon oikeellisuus varmistetaan riittävällä sisäisen valvonnan tasolla sekä mm. prosessikuvauksilla, prosessien ohjeistuksilla, hallinnalla ja valvonnalla, analysoimalla toteutunutta kehitystä vertailuraporteilla, pistokokein sekä poikkeamaraportoinnilla.
Tarkastusvaliokunta seuraa ja arvioi sisäisen tarkastuksen kattavuutta. Tarkastusvaliokunnan kokouksiin osallistuu toimitusjohtaja ja sihteerinä toimii talouspäällikkö, jotka vastaavat sisäisen tarkastuksen jalkauttamisesta osaksi operatiivista toimintaa. Sisäistä tarkastusta toteutetaan ICT-järjestelmäkontrollein, toimintatapaohjeistuksin ja seurantatyökaluin. Määriteltyjen sisäisen valvonnan painopistealueiden osalta sisäisen tarkastuksen kattavuuteen kiinnitetään huomiota kohdennetusti. Tarvittaessa sisäisen tarkastuksen elementtejä toteutetaan ulkopuolisena asiantuntijatyönä tai tilintarkastusyhteisön tuella, jotta tarkastuksella saavutetaan riittävä asiantuntemus ja jääviys.
Yhtiö noudattaa Nasdaq Helsinki Oy:n sisäpiiriohjetta, joka löytyy oheisesta linkistä Nasdaqin internet-sivustolta: http://business.nasdaq.com/Docs/Nasdaq-Helsinki-Guidelines-for-Insiders_FI.pdf . Yhtiö edellyttää, että sen kaikki sisäpiiriläiset toimivat sisäpiirisäännösten ja -ohjeiden edellyttämällä tavalla.
Yhtiöllä on sekä hankekohtainen että pysyvien sisäpiiriläisten rekisteri ja lisäksi rekisteri johdon ilmoitusvelvollisista ja heidän lähipiiristään. Yhtiön sisäpiirirekisteriä ylläpitää Euroclear Finland Oy SIRE-järjestelmässään. Yhtiön sisäpiirivastaava on talouspäällikkö, joka vastaa rekisterien ylläpidosta SIRE-järjestelmässä yhtiöltä vaadittavan ylläpidon osalta. Sisäpiiriin kuuluville henkilöille lähetetään säännöllisin väliajoin sisäpiirirekisteriote tarkastettavaksi. Sisäpiiriluetteloita säilytetään viisi vuotta niiden laatimisesta tai päivittämisestä.
Hanke- ja tapahtumakohtaiseen sisäpiiriluetteloon merkitään kaikki henkilöt, joilla on hankkeeseen tai tapahtumaan liittyvää sisäpiiritietoa lukuun ottamatta pysyvään yrityskohtaiseen rekisteriin kuuluvia sisäpiiriläisiä. Toimitusjohtaja vastaa hankekohtaisen sisäpiirin perustamisesta ja päättämisestä. Hankkeella tarkoitetaan listayhtiön toimesta luottamuksellisesti valmisteltavaa, yksilöitävissä olevaa toimenpidekokonaisuutta tai järjestelyä, joka on yhtiön käsityksen mukaan sisäpiiritietoa, ja jonka julkistamisen lykkäämisestä listayhtiö on päättänyt. Sisäpiiritiedon julkistamisesta ja julkistamisen lykkäämisestä on laadittu erillinen ohjeistus. Pysyviin yrityskohtaisiin sisäpiiriläisiin kuuluvat henkilöt, jotka työtehtäviensä vuoksi saavat säännöllisesti sisäpiiritietoa kuten esimerkiksi yhtiön kirjanpitäjät, nimitystoimikunnan jäsenet, tilintarkastaja sekä hallituksen jäsenten mahdolliset sihteerit. Hallitus hyväksyy kokouksissaan talouspäällikön esityksestä yrityskohtaiset sisäpiiriläiset.
Johdon ilmoitusvelvollisten rekisteriin kuuluvat hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja muut johtoryhmän jäsenet sekä heidän lähipiirinsä.
Myydessään tai ostaessaan yhtiön osakkeita yhtiön sisäpiiriläisten on pyydettävä arviota mahdollisen sisäpiiritiedon olemassaolosta yhtiön sisäpiirivastaavalta. Kesla Oyj:n sisäpiiriläisille suositellaan ainoastaan pitkäaikaisia, yli kuuden kuukauden, sijoituksia yhtiön osakkeisiin. Lyhempi kaupankäynti on sallittu ainoastaan yhtiön sisäpiirivastaavan luvalla. Sisäpiiriläiset eivät saa käydä kauppaa 30 vuorokautta ennen tilinpäätöksen ja osavuosikatsauksen julkistamista (suljettu ikkuna).
Kesla-konsernin lähipiiriin katsotaan kuuluvan Kesla Oyj:n hallituksen jäsenet, Kesla Oyj:n nimitystoimikunnan jäsenet, Kesla Oyj:n toimitusjohtaja ja johtoryhmän jäsenet sekä edellä mainittujen henkilöiden läheiset perheenjäsenet ja vaikutusvaltayhteisöt. Keslan ja sen lähipiirin väliset liiketoimet ovat vähäisiä, tavanomaiseen liiketoimintaan kuuluvia ja markkinaehtoisia. Johtohenkilöiden ja heidän lähipiirinsä Kesla Oyj:n osakkeilla, vieraan pääoman ehtoisilla välineillä, johdannaisilla tai muilla rahoitusvälineillä tekemissä liiketoimissa noudatetaan Markkinoiden väärinkäyttöasetuksen (MAR) 19 artiklan ilmoitusvelvollisuutta. Lähipiiriliiketoimia seurataan osana talouden raportointiprosessia. Merkitykseltään vähäiseksi lähipiiriliiketoimeksi katsotaan liiketoimet, joiden vuotuinen kokonaisarvo alittaa 10 000 euroa. Tätä suuremmat liiketoimet käsitellään hallituksessa. Yhtiön liiketoimet lähipiiriosapuolten kanssa perustuvat markkinaehtoisuuteen. Markkinaehtoisuus varmennetaan riittävän kattavalla kilpailutuksella sekä jääväämällä tarvittaessa Keslan lähipiiriosapuoli kaupallisten ehtojen päätöksenteosta.
Joensuussa 3.2.2021
Hallitus
Covid-19 pandemian aiheuttaman epävarman näkymän vuoksi palkitsemispolitiikasta poikettiin väliaikaisesti. Tilikaudella 2020 toimitusjohtajalla ei ollut kannustepalkkio-ohjelmaa. Johtoryhmän jäsenet olivat osallisina yhtiön koko henkilöstöä koskevassa tulospalkkio-ohjelmassa. Toimitusjohtaja ja johtoryhmä osallistuivat palkkasopeutuksiin kiinteän palkanosansa osalta muun henkilöstön sopeutustason mukaisesti.
Vuoden 2020 viimeiseltä neljännekseltä tehtiin henkilöstölle tulospalkkiovaraus 136 tuhatta euroa. Henkilöstön tulospalkkio-ohjelmalla kannustetaan kannattavuuden parantamiseen.
Liiketoiminnan volyymilaskusta huolimatta konserni kykeni sopeutuksin säilyttämään liikevoiton ja sijoitetun pääoman tuoton (ROI) lähes edellisvuoden tasolla. Sijoitetun pääoman tuottoprosentti jäi heikoiksi ja kauas yhtiön tavoittelemalta tasolta.
Konsernin taserakenteen pitkäaikaisena tavoitteena on yli 40 % omavaraisuusaste ja alle 50 % nettovelkaantumisaste. Tilikaudella 2020 omavaraisuusaste kohentui 41 %:iin ja nettovelkaantuneisuusaste kehittyi tavoitetta kohti päätyen 60 %:iin.
Konepajasegmentistä luopumisen yhteydessä konsernin toimitusjohtajapalkkiokulut pienenivät konsernin keskittäessä toimitusjohtajan tehtävät emoyhtiön toimitusjohtajalle. Rakennejärjestelyllä haettiin konsernin keskittymistä ydinliiketoimintoihinsa. Hallituspalkkioiden kasvu on vastannut konsernin rakennejärjestelyn seurauksena poistuneiden hallituspaikkojen tuomaa säästöä palkkiokustannuksissa.
Henkilöstön palkkojen kehityksen trendi mukailee konsernin sijoitetun pääoman tuoton (ROI) ja liikevoiton kehitystä. Henkilöstön palkat reagoivat konsernin heikon kannattavuuden vuosina sopeuttavasti kannattavuuden laskua hitaammin.
Konsernin toimitusjohtajan kiinteä palkanosa on säilynyt saman tasoisena viisivuotisen tarkastelujakson ajan ja muuttuva palkanosa on viiden vuoden tarkastelujaksolla ollut maltillinen. Vuonna 2018 maksettu toimitusjohtajan muuttuva palkanosa ei ole suoraan johdettu taloudellisista tavoitteista vaan se on erillispalkkio konsernin liiketoimintarakenteen muutoksen toteuttamisesta. Vuonna 2020 toimitusjohtajalla ei ollut kannustepalkkio-ohjelmaa ja toimitusjohtaja osallistui sopeuttamistoimiin omasta aloitteestaan kiinteällä palkanosallaan työaikaansa lyhentämättä.
Hallituksen palkkioista päätetään yhtiökokouksessa.
| Konsernin palkat ja palkkiot |
2016 | 2017 | 2018 | 2019 | 2020 |
|---|---|---|---|---|---|
| Hallituksen palkkiot, t€ |
102 | 99 | 97 | 99 | 99 |
| Hallitus palkkioiden kehitys |
5 % | -3 % | -2 % | 2 % | - % |
| TJ palkkio Simo Saastamoinen, t€ |
247 | 227 | 251 | 223 | 215 |
| TJ palkkio Simo Saastamoinen, kiinteä palkan osa, t€ |
228 | 204 | 222 | 223 | 215 |
| TJ palkkio Simo Saastamoinen, muuttuva palkan osa, t€ |
19 | 23 | 29 | - | - |
| TJ palkkioiden kehitys, Simo Saas tamoinen |
7 % | -8 % | 11 % | -11 % | -4 % |
| Muut TJ palkkiot*, t€ |
82 | 112 | - | - | - |
| Konsernin TJ palkki ot yhteensä, t€ |
329 | 339 | 251 | 223 | 215 |
| Työntekijöiden pal kat ja palkkiot, t€ |
9 521 | 9 599 | 9 464 | 10 030 | 9 096 |
| Henkilöstön määrä km |
261 | 260 | 243 | 247 | 220 |
| Henkilöstön keski palkka t€/hlö/vuo si** |
36 | 37 | 39 | 41 | 41 |
| Henkilöstön palk kojen ja palkkioiden kehitys, muutos ed. vuoteen |
- | 1 % | 5 % | 4 % | 2 % |
* Tytäryhtiöiden TJ palkat ja palkkiot sekä TJ vaihdoksiin liittyvät palkat ja
palkkiot
** Työntekijöiden keskipalkka ilman pakollisia sivukuluja
| Konsernin taloudellinen kehitys |
2016 | 2017 | 2018 | 2019 | 2020 |
|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 41 998 | 42 965 | 45 064 | 47 352 | 39 647 |
| Liikevaihto muutos | 5 % | 2 % | 6 % | 5 % | -17 % |
| sijoitetun pää oman tuotto (ROI) |
2 % | 6 % | 10 % | 7 % | 3 % |
| omavaraisuusaste | 32,6 | 36,3 | 38,9 | 39,5 | 41,4 |
| netto velkaantumisaste |
124,5 | 105,2 | 85,0 | 89,2 | 59,8 |
| Liikevoitto-% | 2 % | 3 % | 5 % | 3 % | 1 % |
5.3.2020 pidetyssä varsinaisessa yhtiökokouksessa päätettiin seuraavat hallituksen toimikauden palkkiot: hallituksen puheenjohtajalle 33 tuhatta euroa, hallituksen varapuheenjohtajalle sekä hallituksen jäsenille 16,5 tuhatta. Hallituksen jäsenten matkakulut ja päivärahat korvataan yhtiön matkustusohjeen mukaisesti. Hallituksen jäsenillä ei ole tulospalkkausjärjestelmää.
| Hallituksen palkkiot vuonna 2020, 1 000€ |
kiinteä vuosi palkkio |
maksutapa |
|---|---|---|
| Happonen Olli | 4,1 | rahana |
| Kärkkäinen Veli-Matti | 33,0 | rahana |
| Paajanen Jouni | 16,5 | rahana |
| Toivonen Ritva | 16,5 | rahana |
| Tuomi Vesa | 12,4 | rahana |
| Virtanen Ari | 16,5 | rahana |
| Hallituksen jäsenet, yhteensä | 99,0 |
Valiokuntatyöskentelyn palkkio sisältyy vuosipalkkioon. Kulukorvaukset maksetaan verotussäännösten ja toteutuneiden kustannusten pohjalta. Hallitus ei saa muita taloudellisia etuuksia.
Yhtiön toimitusjohtajalla on kiinteä kuukausipalkka. Hallitus päättää vuosittain toimitusjohtajan kannustepalkkioin määräytymisestä. Yhtiöllä ei ole käytössä optiojärjestelmiä. Toimitusjohtajalla ei ole erillistä eläkesopimusta
Kesla Oyj 2020 Liiketoiminnot Vastuullisuus Johtoryhmä Hallitus Toimintakertomus ja tilinpäätös
yhtiön puolesta. Toimitusjohtajalla on puhelinetu, joka vastaa yhtiön ja verottajan yleistä käytäntöä.
| Toimitusjohtaja Simo Saasta moisen palkat ja luontoisedut vuonna 2020, 1000 € |
Palkat ja palkkiot |
% | maksutapa |
|---|---|---|---|
| Kiinteä palkanosuus | 215 | 100 % | rahana |
| Toimitusjohtajan palkat ja luontoi sedut yhteensä |
215 | 100 % |
Toimitusjohtajan irtisanoessa sopimuksen sovelletaan kolmen kuukauden irtisanomisaikaa. Yhtiön irtisanoessa sopimuksen astuu irtisanominen välittömästi voimaan ilman erillistä irtisanomisaikaa. Yhtiön päättäessä sopimuksen toimitusjohtajalle maksetaan kahdentoista kuukauden rahapalkkaa vastaava rahasumma erokorvauksena.
Building tools?
Free accounts include 100 API calls/year for testing.
Have a question? We'll get back to you promptly.