Kesla Oyj

Annual Report • Feb 13, 2020

KESLA OYJ VUOSIKERTOMUS 2019

www.kesla.com KESLA OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE VUODELTA 2019 1

Sisällysluettelo

Konsernin avainluvut	2
Konsernin liikevaihto ja voitto ennen veroja	2
Kesla Oyj lyhyesti vuonna 2019	3
Simo Saastamoinen: Peruskuntokausi luo pohjan kasvulle	4
Kesla Oyj:n hallitus	5
Kesla Oyj:n johtoryhmä	6
Hallituksen toimintakertomus	7
Konsernitilinpäätös, IFRS	11
Konsernin IFRS:n mukaiset liitetiedot	15
Emoyhtiön tilinpäätös FAS	41

Emoyhtiön FAS:n mukaiset liitetiedot	45
Osakkeet ja osakkeenomistajat	52
Tunnusluvut	54
Tunnuslukujen laskentakaavat	55
Allekirjoitukset, taloustiedottaminen	57
Tilintarkastuskertomus	58
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä	61

Konsernin avainluvut

	2019	2018
Liikevaihto, miljoonaa euroa	47,4	45,1
Voitto ennen veroja, tuhatta euroa	1 347	1 930
Sijoitetun pääoman tuotto, %	6,7	9,5
Liiketoiminnan rahavirta, tuhatta euroa	749	2 845
Omavaraisuusaste, %	39,5	38,9
Osakekohtainen tulos, euroa	0,36	0,42
Osinko per osake, euroa	0,15*	0,15
Viennin osuus liikevaihdosta, %	68,0	72,0
Bruttoinvestoinnit, tuhatta euroa	1 241	1 037
Henkilöstö tilikauden lopussa	255	242

*Hallituksen osinkoesityksen mukaisesti.

Konsernin liikevaihto ja voitto ennen veroja

	Liikevaihto, 1 000 €		Voitto ennen veroja, 1 000 €
	2019	2018	2019	2018
Tammi-Maaliskuu	12 751	10 972	875	608
Huhti-Kesäkuu	12 031	11 622	601	32
Heinä-Syyskuu	9 989	7 897	655	250
Loka-Joulukuu	12 581	14 573	-785	1 040
Yhteensä	47 352	45 064	1 347	1 930

Kesla Oyj lyhyesti

2019 2018

Liikevaihto, miljoonaa euroa 47,4 45,1 Voitto ennen veroja, tuhatta euroa 1 347 1 930 Sijoitetun pääoman tuotto, % 6,7 9,5 Liiketoiminnan rahavirta, tuhatta euroa 749 2 845 Omavaraisuusaste, % 39,5 38,9 Osakekohtainen tulos, euroa 0,36 0,42 Osinko per osake, euroa 0,15* 0,15 Viennin osuus liikevaihdosta, % 68,0 72,0 Bruttoinvestoinnit, tuhatta euroa 1 241 1 037 Henkilöstö tilikauden lopussa 255 242 Kesla on metsäteknologian ja materiaalikäsittelyn kehittämiseen, markkinointiin ja valmistukseen erikoistunut konepajakonserni, joka tuottaa asiakkaan alustaan integroituvia, parasta käyttökokemusta tuottavia ja asiakkaan liiketoimintaa edistäviä laadukkaita materiaalinkäsittelyratkaisuja. Keslan liiketoiminta on keskittynyt kolmeen liiketoiminta-alueeseen, jotka ovat traktorivarusteet, puunkorjuulaitteet sekä auto- ja teollisuusnosturit. Tilikaudella 2019 konsernin liikevaihto oli 47 miljoonaa euroa, josta viennin osuus oli 68 %. Vuonna 1960 perustetulla Keslalla on tuotantolaitokset Joensuussa, Kesälahdella ja Ilomantsissa sekä myyntiyhtiö Appenweierissa, Saksassa. Keslan palveluksessa oli vuonna 2019 keskimäärin 247 henkeä. Keslan A-osakkeet noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:ssä.

Tilikaudella 2019 konsernin liikevaihto kasvoi 45,1 miljoonasta 47,4 miljoonaan euroon, mutta vuoden viimeiselle kvartaalille kohdistunut kysynnän hiipuminen ja kertaluonteiset kuluerät painoivat koko vuoden tuloksen edellisvuotta matalammalle tasolle. Konsernin tilauskanta oli tilikauden päättyessä 10 miljoonaa euroa jääden 44 % edellisvuoden tasosta. Osakekohtainen tulos 0,36 euroa ja liiketoiminnan rahavirta 749 tuhatta euroa heikkenivät edellisvuoden 0,42 euron ja 2 845 tuhannen euron tasoista. Konsernin nettovelkaantuneisuusaste heikkeni 4 prosenttiyksikköä 89 %:iin. Omavaraisuusaste koheni prosenttiyksiköllä.

Voitto ennen veroja, 1 000 €

Kesla Oyj lyhyesti 3

Peruskuntokausi luo pohjan kasvulle

Tapasin Lehikoisen Mikon - Keslan entisen markkinointijohtajan - viime keväänä. Laajasti eri aiheita käsitelleiden keskustelujen yhteydessä päädyimme keskustelemaan Keslan brändistä ja 2000-luvun puolivälissä tehdystä Keslan brändiuudistuksesta, jonka keskeinen ajuri Mikko oli ollut. Mainitsin tykkääväni erityisesti Keslan logosta ja sen dynaamisesta ilmeestä, johon Mikko totesi: "Logon nimi on Noste". Pidin nimeä onnistuneena ja päätin pistää tämän detaljin talteen myöhempää käyttöä varten.

60 YEARS

YOURLIFETIMEMAT

Since 1960

C

H

Keslan strategiaprosessissa määriteltiin vuodet 2019 ja 2020 peruskuntokaudeksi, jonka aikana kehittämisen fokus on perusasioiden kuntoon laittamisessa strategiassa määriteltyjen kasvu- ja kannattavuustavoitteiden toteuttamiseksi vuosina 2021-23. Peruskuntokauden keskeiset teemat ovat integroitu, pääomatehokas toimituskyky; asiakkaiden tarpeita vastaava, hallittu tuotevalikoima; palveluliiketoiminta ja Keslan läsnäolon vahvistaminen avainmarkkinoilla. Yrityskulttuurin saralla työstetään rohkeutta ja sitkeyttä uudistua. Peruskuntokauden keskeisin ajatus on siis luoda tukeva pohja tulevaisuuden kasvuharppaukselle.

Kaikkiaan Noste-hanke luo infrastruktuuriedellytykset nousta yhtiönä seuraavalle tasolle – tai niin kuin nykyisin sanotaan "nextille levelille".

Integroidun, pääomatehokkaan toimituskyvyn komponentteja ovat LEAN-kokoonpanotuotanto, osavalmistuksen tehokkuus, laaduntuottokyky ja automaatioaste sekä toimitusketjutasolla parempi informaation läpinäkyvyys asiakkailta toimittajaverkostoon. Tämän toteuttamiseksi yhtiössä käynnistettiin NOSTE-hanke, jolla tähdätään erityisesti osavalmistuksen mittatarkkuuden, laadun ja automaatiotason nostamiseen kone- ja järjestelmäinvestoinnein häiriöttömän LEAN-kokoonpanoprosessin mahdollistamiseksi. Hanke sisältää myös merkittävän panoksen yhtiön laadunhallinnan järjestelmien, työkalujen ja organisaation kehittämiseen sekä toiminnanohjausjärjestelmän versiopäivityksen toimitusketjun ohjausinformaation läpinäkyvyyden parantamiseksi. Hankkeeseen kuuluu myös yritysturvallisuuteen liittyvän järjestelmän ja infrastruktuurin kehittäminen. Kaikkiaan Noste-hanke luo infrastruktuuriedellytykset nousta yhtiönä seuraavalle tasolle – tai niin kuin nykyisin sanotaan "nextille levelille".

Keslan tuotevalikoiman hallinta ei vaadi pelkästään uutuuksien kehittämistä vaan myös tuotteisiin ja liiketoimintaan liittyvää kriittistä tarkastelua. Kuluneen vuoden aikana tutkittiin erityisesti hakkuriliiketoimintaan liittyviä kehittämisvaihtoehtoja. Prosessin tuloksena päätettiin keskittyä traktorikäyttöisiin hakkureihin traktorivarusteiden jakelutiesynergian vuoksi. Autohakkuriprojektien myynti lopetettiin ja autohakkureihin liittyviä omaisuuseriä romutettiin vuoden viimeisellä kvartaalilla. Kaiken kaikkiaan Keslan laaja tuotteisto vaatii jatkuvaa fokusointitarkastelua eli rohkeutta ja sitkeyttä uudistua.

Digitaalisen palveluliiketoiminnan mahdollistamiseksi yhtiö kehitti ja testasi tuotteiden etäseurantaan liittyvää pilvipalveluratkaisua. Myös huollon etäpalvelukyvykkyyden kehittämiseksi otettiin ensimmäisiä askeleita. Markkinaläsnäoloa vahvistettiin digitaalisissa kanavissa näkyvyyttä lisäämällä mm. digikampanjoin. Uusien jakelutiekumppanuuksien kehittämisessä onnistuttiin erityisen hyvin Tsekissä ja Norjassa.

"Keslan arvoista vastuullisuus ja ripeys joutuivat todelliseen tulikokeeseen vuoden viimeisellä kvartaalilla."

Yrityskulttuurin kehittämisen painopisteenä oli Keslan uudistettujen arvojen jalkauttaminen, jossa tehostettu arvoviestintä ja -työpajat olivat keskeisiä toteutuskeinoja. Keslan arvoista vastuullisuus ja ripeys joutuivat todelliseen tulikokeeseen vuoden viimeisellä kvartaalilla, kun yhtiön 2124L nosturien pilarien kestoikä osoittautui selvästi suunniteltua lyhemmäksi. Arvoihin tukeutuen päätimme vaihtaa kaikkien kyseisen mallin pilarit vahvempiin omalla kustannuksellamme mahdollisimman ripeästi. "Arvot arjen päätöksenteon viitekehyksenä" toteutui näin konkreettisesti Keslalla.

Haluan kiittää Keslan henkilöstöä, asiakkaita, omistajia ja yhteistyökumppaneita vuoden 2019 eteen tehdystä kovasta työstä, joka nosti emoyhtiön liikevaihdon uudelle ennätystasolle. Suhdannekäänteestä huolimatta uskon, että Keslan liiketoiminnoista löytyy nostetta läpi suhdannesyklien. Keslan nousua nykytasolleen juhlimme kuluvan vuoden aikana Keslan 60-vuotisjuhlissa niin tehdaspaikkakuntiemme avointen ovien merkeissä kuin eri maiden messutapahtumissakin. Hyvää juhlavuotta 2020 kaikille Keslan sidosryhmille!

Kesla Oyj:n hallitus

Ari Virtanen, s. 1958

• MBA, Insinööri (TMC, HHJ-PJ)
• Toimitusjohtaja, Advion Solutions Oy
• Keslan hallituksen jäsen vuodesta 2016 alkaen.

Olli Happonen, s. 1953

• Varatuomari, ekonomi
• Keslan hallituksen jäsen vuodesta 2017 alkaen.

Jouni Paajanen, s. 1967

• Yhteiskuntatieteiden maisteri
• Projektijohtaja, Fujitsu Finland Oy
• Keslan hallituksen jäsen vuodesta 2015 alkaen

Ritva Toivonen, s. 1962

• Maatalous- ja metsätieteen tohtori
• Dekaani, Helsingin yliopisto
• Keslan hallituksen jäsen vuodesta 2013 alkaen.

Veli-Matti Kärkkäinen, s. 1967

• Yhteiskuntatieteiden maisteri
• Toimitusjohtaja, Lipu Oy
• Keslan hallituksen jäsen vuodesta 2003 alkaen, puheenjohtaja vuodesta 2014 alkaen.

Kesla Oyj:n johtoryhmä

Janne Sinkkonen, s. 1975

• Agrologi
• Liiketoimintajohtaja, traktorivarusteet
• Johtoryhmän jäsen elokuusta 2017 alkaen.

Sarita Kortelainen, s. 1981

• Tradenomi ja metsätalousinsinööri
• Talouspäällikkö
• Johtoryhmän jäsen elokuusta 2017 alkaen.

Paavo Hopponen, s. 1961

• Diplomi-insinööri
• Tuotantojohtaja
• Johtoryhmän jäsen huhtikuusta 2007 alkaen.

Mika Tahvanainen, s. 1974

• Maa- ja metsätieteiden maisteri
• Markkinointijohtaja; liiketoimintajohtaja, puunkorjuulaitteet
• Johtoryhmän jäsen toukokuusta 2012 alkaen.

Ari Pirhonen, s. 1966

• Diplomi-insinööri
• Liiketoimintajohtaja, auto- ja teollisuusnosturit
• Johtoryhmän jäsen helmikuusta 2019 alkaen.

Simo Saastamoinen, s. 1967

• Diplomi-insinööri, Master of Science
• Toimitusjohtaja
• Johtoryhmän jäsen kesäkuusta 2012 alkaen.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

Vuosi 2019 oli Keslan 59. toimintavuosi. Vuoden viimeiselle kvartaalille kohdistunut kysynnän hiipuminen ja kertaluonteiset kuluerät painoivat koko vuoden tuloksen edellisvuotta matalammalle tasolle. Liikevaihto kasvoi edellisvuoden 45 miljoonasta eurosta 47 miljoonaan euroon. Konsernin jatkuvien toimintojen tilikauden voitto heikkeni 14 %.

Uuden ja uudistetun IFRS-normiston soveltaminen

Kesla raportoi jatkuvien toimintojen tunnuslukuja. Kesla otti uuden IFRS 16 -standardin käyttöön 1.1.2019 alkaen täysin takautuvasti. Yhtiö julkaisi IFRS 16 oikaistut vertailutiedot merkittävimmistä avainluvuista vuodelta 2018 pörssitiedotteella toukokuussa 2019. Vuosikertomuksen ja tilinpäätöksen luvut ja vertailutiedot ovat keskenään vertailukelpoisia.

Konsernin segmenttiraportointi

Aiemmin Kesla-konsernin taloudellinen raportointi muodostui kahdesta ensisijaisesta segmentistä: metsäkonesegmentistä sekä konepajajärjestelmät-segmentistä, johon kuului tytäryhtiö MFG Components Oy:n liiketoiminta. MFG Components Oy:n valmistustoiminnan liiketoimintakaupan myötä konserni luopui konepajajärjestelmät-liiketoiminnastaan ja kaupan seurauksena konsernin segmenttiraportointi lopetettiin (10/2017 alkaen). Vuoden 2018 ja 2019 tilinpäätöksissä lopetettuna toimintona esitetään MFG Components Oy:n tulos, varat ja velat. Kotimaisen tytäryhtiön liiketoiminnot päätettiin kesäkuussa 2019.

Toimintaympäristö

Keslan tuotteita käytetään pääasiassa metsäraaka-aineen korjuuketjussa kannolta tehtaalle sekä kierrätysmateriaalien käsittelyyn. Tuotteet ovat ammattikäyttöön tarkoitettuja investointihyödykkeitä, joiden kysyntä on kytköksissä metsäteollisuuden ja raaka-ainemarkkinoiden suhdannesykliin.

Edellisen tilikauden hyvä metsäteollisuuden suhdannetilanne näkyi Keslalla poikkeuksellisen korkeana tilikauden aloittavana tilauskantana. Vuoden 2017 alussa alkanut sellun hinnan voimakas nousu kääntyi kuitenkin tilikauden alussa selvään laskuun, mikä näkyi keväästä alkaen kysynnän heikkenemisenä erityisesti Venäjällä. Kotimaan hakkuuvolyyminen väheneminen vaikutti negatiivisesti kysyntään vuoden viimeisestä kvartaalista alkaen. Myös odotukset traktorimarkkinassa heikkenivät toiselle vuosipuoliskolle tultaessa.

Suhdannekäänteen mukana toimittajiin liittyvät toimitusviiveet vähenivät ja toimitusajat lyhenivät. Ostomateriaalien hinnat kehittyivät maltillisesti.

Digitalisaatio on merkittävin teknologinen voima, joka muokkaa tällä hetkellä markkinoita ja tarjontaa myös Keslan liiketoiminnoissa. Eri maantieteelliset alueet sekä käyttäjäsukupolvet ovat teknologian omaksumisen suhteen kuitenkin varsin eri vaiheissa, joten kysynnän rakenteeseen muutos ei ole vielä voimakkaasti vaikuttanut.

Maltilliset työmarkkinaratkaisut mahdollistivat osaltaan tuotantovolyymin vahvan kasvun. Ammattitaitoisen työvoiman saatavuuteen liittyvät rajoitteet hallittiin vuokratyövoiman avulla. Keslan työnantajamielikuva kehittyi positiivisesti ja kiinnostus Keslan avoimiin työpaikkoihin säilyi hyvänä.

Liikevaihto

Keslan emoyhtiön liikevaihto kasvoi edellisvuodesta ollen 47 miljoonaa euroa (1-12/2018 45 miljoonaa euroa, 1-12/2017 43 miljoonaa euroa). Keslan kotimaan myynti kasvoi vahvasti tilikaudella 2019 20 % vertailuvuoteen nähden ollen 15,4 miljoonaa euroa (1-12/2018 12,8 miljoonaa euroa) ja vientimyynti pysyi edellisvuoden tasolla ollen 31,5 miljoonaa euroa (31,6 miljoonaa euroa).

Viennin osuus konsernin liikevaihdosta oli 68 % (72 % vuonna 2018, 62 % vuonna 2017). Viennissä voimakkainta liikevaihdon kasvu oli Overseas -markkinoilla, Keski-Euroopan metsätuhoalueilla ja Norjassa. Liikevaihto taantui lähialueillamme Venäjällä, Valko-Venäjällä ja Baltiassa. Varaosamyynti jatkoi kasvuaan edellisvuoden vauhtia 12 % (12 % vuonna 2018).

Konsernin tilauskanta oli tilikauden 2019 lopussa vertailuvuotta matalammalla tasolla ollen 10,2 miljoonaa euroa (31.12.2018 17,8 miljoonaa euroa; 31.12.2017 10,8 miljoonaa euroa).

Tulos

Keslan liikevoitto ja tulos ennen veroja kohenivat hieman ilman kertaluonteisia kulueriä tilikaudella 2019 vuoteen 2018 nähden. Autonosturimallin 2124L pilarien vaihtoon ja hakkuriliiketoimintaan liittyvät kertaluonteiset kuluerät yhteensä 0,7 miljoonaa euroa painoivat tuloksen edellisvuotta heikommaksi yhdessä edellisvuotta heikomman neljännen kvartaalin kanssa.

Kesla-konsernin tilikauden 2019 liikevoitto oli 1 603 tuhatta euroa voitollinen (1-12/2018 2 236 tuhatta euroa voitollinen) ja tulos ennen veroja 1 347 tuhatta euroa voitollinen (1 924 tuhatta euroa voitollinen). Osakekohtainen tulos heikkeni 0,42 eurosta 0,36 euroon. Vuoden viimeiselle kvartaalille kirjattujen kertaluonteisten kuluerien tilikauden osakekohtaista tulosta heikentävä vaikutus oli yhteensä 0,21 euroa ja lopetetun toiminnan vaikutus 0,08 euroa negatiivinen.

MFG Components Oy:n lopetetun toiminnan tulosvaikutus oli tilikaudella 2019 negatiivinen 273 tuhatta euroa (vuonna 2018 220 tuhatta negatiivinen.

Tilikauden 2019 osakekohtainen tulos oli 0,36 euroa voitollinen (vuonna 2018 0,42 euroa voitollinen; vuonna 2017 0,27 euroa voitollinen).

Investoinnit

Kesla-konsernin investoinnit kasvoivat tilikaudella 2019 vertailuvuoteen nähden ollen yhteensä 1 241 tuhatta euroa (1-12/2018 1 037 tuhatta euroa; 1-12/2017 518 tuhatta euroa). Keskeneräiset investoinnit tilikauden päättyessä olivat 132 tuhatta euroa (31.12.2018 159 tuhatta euroa; 31.12.2017 127 tuhatta euroa).

Investointiaktiviteetti tuotekehityksessä säilyi hyvällä tasolla, mutta investointien painopiste siirtyi käyttöomaisuusinvestointeihin eli valtaosin tuotantokoneisiin sekä rakennusten korjauksiin. Investointien määrän odotetaan kasvavan vuonna 2020 ja kohdistuvan enenevissä määrin tuotantokapeikkoihin ja tuottavuuteen liittyviin laiteinvestointeihin.

Investointien vaihtoehtoisen tunnusluvun laskentaperiaatetta on muutettu sisältämään IFRS 16 -vuokrasopimusstandardin vaikutukset. Takautuvat kumulatiiviset vuokrasopimusinvestoinnit olivat 468 tuhatta euroa, joista tilikauden 2018 bruttoinvestointien osuus 148 tuhatta euroa. Vuonna 2019 ei solmittu uusia vuokrasopimuksia.

Tuotekehitys

Vuoden 2019 tuotekehitysmenot olivat yhteensä 1 656 tuhatta euroa eli 3,5 % liikevaihdosta (vuonna 2018 vastaavasti 1 255 tuhatta euroa, 2,8 %).

Vuonna 2019 tuotekehitystyö painottui uusien juhlavuonna 2020 lanseerattavien mallien kehittämiseen.

Tuotannon ja tuotekehityksen yhteistyönä jatkettiin tuotteiden valmistettavuuden ja konfiguroitavien tuotteiden tilaus-toimitusprosessin suorituskyvyn parantamista tuotekehityksen keinoin.

Asiakkaan käyttökokemusta parannettiin kehittämällä varaosa- ja käyttöohjedokumentaatiota.

Markkinointi

Vuoden 2019 emoyhtiön myynnin ja markkinoinnin kustannukset olivat yhteensä 2 355 tuhatta euroa ja kasvoivat 6 % edellisvuodesta (vuonna 2018 vastaavasti 2 232 tuhatta euroa, kasvua 13 %).

Kesla keskittyi vahvistamaan jälleenmyyjäkanaviaan olemassa olevilla markkina-alueille. Kanavajärjestelyjen seurauksena Tsekki kasvoi vuonna 2019 vahvasti. Traktorivarusteiden AGCO-yhteistyön laajentaminen Belgiaan aloitettiin.

Kesla osallistui toimialan merkittävimpiin messuihin keskeisimmissä asiakasmaissa. Kesla oli mukana valmistajana useilla alan messuilla ml. Elmia- ja Mittia-messuilla Ruotsissa sekä Lesorub- ja Russian Forest-messuilla Venäjällä. Lisäksi KESLA-tuotteet olivat esillä mm. Japanissa ja USA:ssa jälleenmyyjien toimesta. Pienimuotoisia digikampanjoita toteutettiin eri kohdemarkkinoilla.

Kesla julkaisi jälleenmyyjille ja huoltopisteille oman palveluportaalin eKeslan.

Yritys otti viestinnässä käyttöön sloganin #yourlifetimematch.

Tase ja rahoitus

Konsernin tilikauden 2019 päättävän taseen loppusumma oli 32,8 miljoonaa euroa (31.12.2018 31,9 miljoonaa euroa; 31.12.2017 31,7 miljoonaa euroa). Taseen loppusummaa kasvatti IFRS 16 -standardin takautuva huomioiminen. Standardin vaikutus huomioitu vertailutiedoissa.

Konsernin rahoitustilanne ja maksuvalmius säilyivät tilikaudella hyvinä. Rahalaitoslainojen määrä kasvoi tilikaudella nettomääräisesti 1 173 tuhatta euroa. Liiketoiminnan rahavirta oli tilikaudella 749 tuhatta euroa positiivinen (1-12/2018 2 845 tuhatta euroa positiivinen; 1-2/2017 917 tuhatta euroa positiivinen).

Konsernin tilikauden 2019 lopun omavaraisuusaste oli 39,5 % (31.12.2018 38,9 %; 31.12.2017 36,3 %). Konsernin nettovelkaantumisaste oli tilikauden päätteeksi 89,2 % (31.12.2018 85,0 %; 31.12.2017 105,2 %).

Tytäryhtiöt

MFG Components Oy

Kesla osti MFG Components Oy:n (Tohmajärvi) vuonna 2007 ja fuusioi yhtiöön Kesla Components Oy:n (Ilomantsi) vuonna 2008. Ilomantsin tehdas siirtyi osaksi konsernin emoyhtiö Kesla Oyj:tä 1.7.2016 alkaen konsernin sisäisellä liiketoimintakaupalla, jonka jälkeen MFG Components Oy:n toiminta keskittyi täysin Tohmajärven tehtaalle. Tohmajärvellä yhtiö harjoitti oman valmistustoiminnan ohessa voimansiirtoon liittyvien tuotteiden välityskauppaa tilikauden 2017 kolmannen kvartaalin loppuun, jolloin valmistusliiketoimintaan liittyvä liiketoiminta myytiin liiketoimintakaupalla Kotka Power Tech Oy:lle. 1.10.2017 alkaen yhtiö harjoitti ainoastaan voimansiirron maahantuontiin liittyvää välityskauppaa 30.9.2018 asti. MFG Components Oy:n järjestelyiden jatkumona voimasiirron maahantuonti –liiketoiminta myytiin liiketoimintakaupalla elokuussa 2018 Tools Finland Oy:lle. Lokakuusta 2018 alkaen MFG Components Oy:n liiketoiminta koostui jäljelle jääneen vaihto-omaisuuden realisoinnista, joka saatettiin loppuun kesäkuussa 2019.

Kesla investoi 2019 mm. Ilomantsin tuotantolaitoksen monitoimisorvauskeskukseen, joka asennettiin vuoden lopussa.

MFG Components Oy:n liikevaihto laski tilikaudella 2019 93 % vuoteen 2018 nähden ollen 0,1 miljoonaa euroa (1-12/2018 1,5 miljoonaa euroa, 1-12/2017 5,4 miljoonaa euroa). Liikevaihdon lasku johtui maahantuontiliiketoiminnan liiketoimintakaupasta syksyllä 2018. Yhtiön liiketappio parani tilikaudella 2019 vertailukauteen 2018 nähden jääden 49 tuhatta euroa tappiolliseksi (1-12/2018 208 tuhatta euroa tappiollinen; 1-12/2017 23 tuhatta euroa tappiollinen). Yhtiön tilikauden 2018 tulokseen sisältyi kertaluonteisina tekijöinä 125 tuhannen euron myyntivoitto liiketoimintakaupasta sekä toisella vuosipuoliskolla tehty 245 tuhannen euron ylimääräinen vaihto-omaisuuden arvonalentumiskirjaus.

Kesla GmbH

Kesla GmbH vastaa Keslan metsäkoneryhmän tuotteiden myynnistä ja markkinoinnista Euroopan saksankielisen alueen jälleenmyyjille, puutavara-autojen päällirakentajille ja teollisille kumppaneille. Yhtiö perustettiin vuonna 2012.

Kesla GmbH:n liikevaihto laski hieman ja yhtiön liikevaihto oli tilikaudella 2019 2 251 tuhatta euroa (2018 2 384 tuhatta euroa; 2017 2 008 tuhatta euroa). Yhtiön negatiivinen vaikutus konsernin tulokseen pieneni edelleen edellisvuodesta.

Henkilöstö

Kesla-konsernin palveluksessa oli tilikauden 2019 aikana keskimäärin 247 henkilöä (vuonna 2018 243 henkilöä, 2017 260). Henkilöstön kokonaismäärä oli tilikauden päättyessä 255 henkilöä (31.12.2018 242 henkilöä, 31.12.2017 234).

Henkilöstölle maksettiin palkkoja ja palkkioita vuonna 2019 yhteensä 10 352 tuhatta euroa (vuonna 2018 9 812 tuhatta euroa; vuonna 2017 10 037 tuhatta euroa).

Tilikauden lopussa konsernin henkilöstöstä oli:

• naisia 7 % (31.12.2018 8 %; 31.12.2017 9 %)
• toimihenkilöitä 31 % (29 %; 32 %)
• työntekijöitä 69 % (71 %; 68 %)
• alle 40-vuotiaita 36 % (37 %; 36 %)
• alle 5 vuotta konsernissa työskennelleitä 36 % (32 %; 28 %)
• pitkäaikaisia eli yli 10 vuotta konsernissa työskennelleitä 44 % (50 %; 54 %)

Konsernin henkilöstön keski-ikä oli 31.12.2019 45 vuotta (45 vuotta; 44 vuotta). Työsuhteen keskimääräinen kesto oli 31.12.2019 11 vuotta (13 vuotta; 14 vuotta).

Ympäristöasiat

Kesla huomioi toimintansa ympäristövaikutukset tuotteistossaan ja toiminnoissaan. Kesla tukee osaltaan ilmastomuutoksen torjuntaa valmistamalla laitteita, joiden avulla uusiutuvien energialähteiden käyttöä energian tuotannossa voidaan lisätä sekä materiaalien kierrätystä tehostaa. Keslan tuotteet suunnitellaan ympäristövaikutukseltaan mahdollisimman edullisiksi kiinnittämällä huomiota tuotteiden materiaalivalintoihin sekä konstruktioiden keveyteen, kestävyyteen ja huollettavuuteen sekä koneiden käytön taloudellisuuteen.

Konsernin valmistustoiminnoissa pyritään resurssitehokkuuteen. Tuotannossa hyödynnetään materiaalit ja tuotantotarvikkeet mahdollisimman tehokkaasti sekä kierrätetään ja uusiokäytetään kaikki toiminnoista ylitse jääneet materiaalit. Rakennustekniikassa ja tuotannon koneiden ja laitteiden sekä prosessien käytössä huomioidaan valmistajien ohjeet ja suositukset ympäristövaikutusten minimoimiseksi. Investointeja sekä toimintoja yleisesti kehitettäessä pyritään huomioimaan ympäristön kuormituksen vähentämiseen tähtäävät ratkaisut. Keslalla on Suomalaisen Työn Liiton myöntämä Avainlippu -alkuperämerkki.

Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä

Keslan merkittävimmät operatiiviset ja strategiset riskit ja epävarmuustekijät liittyvät liiketoimintaympäristön äkillisiin ja/tai pitkäkestoisiin, ennustamattomiin muutoksiin sekä yhteistyökumppanimuutoksiin.

Vallitsevan markkinatilanteen merkittävimmät epävarmuustekijät liittyvät kansainvälisen talouden suhdannekehitykseen, suurvaltojen kauppa- ja geopoliittisiin päätöksiin, rahoitusmarkkinoiden toimivuuteen sekä yksittäisenä merkittävänä markkina-alueena Venäjän talouden ja poliittisen tilanteen kehittymiseen. Venäjän kysyntätilanne on Keslalle merkittävä sekä suoraan että partnereidemme kautta välillisesti. Lisäksi koronavirus voi vaikuttaa talouden yleiseen kehittymiseen. Häiriöt kansainvälisessä talouskasvussa ja/tai rahoitusmarkkinoilla voivat johtaa investointituotteiden kysynnän heikkenemiseen. Epävarmuustekijöiden mahdollisella toteutumisella voi olla negatiiviset vaikutukset Keslan kykyyn ylläpitää ja kehittää kannattavaa liiketoimintaa. Mahdolliset rahoitusmarkkinoiden häiriöt kasvattaisivat Keslan rahoituksellisia riskejä rahoituksen saatavuudessa ja hinnassa sekä kasvattaisivat asiakasluottotappioihin liittyvää riskiä.

Kesla pyrkii ehkäisemään ja pienentämään riski- ja epävarmuustekijöiden vaikutusta liiketoimintaansa hakemalla pitkäjänteisiä ja luotettavia yhteistyökumppanuuksia ja toteuttamalla harkittuja strategisia liiketoimintaratkaisuja. Konsernin asiakaskannan laajentaminen yhdessä laajan tuotevalikoiman kanssa pienentävät konsernin riippuvuutta yksittäisen markkinan ja asiakkaan kysynnänvaihteluista. Liiketoiminnan kannattavuutta pyritään ylläpitämään tehostamalla toimintaa, tuottavuutta parantavilla investoinneilla sekä markkinaperusteisilla hinnantarkastuksilla. Rahoitusriskejä hallitaan kassavirran ohjaamisella, myyntisaamisten aktiivisella valvonnalla sekä rahoitustarpeiden ennakoinnilla.

Lähiajan näkymät

Keslan tilauskanta oli tilikauden 2019 lopussa 10,2 miljoonaa euroa (31.12.2018 17,8 miljoonaa euroa).

Kesla-konsernin tilikauden 2020 aloittava tilauskanta vastaa vuoden 2017 tammikuun tasoa. Kuluvan vuoden tammikuun saatujen tilausten arvo jää selvästi edellisvuoden ennätyksellisestä tasosta ja on kuitenkin hieman viime tilikauden neljännen kvartaalin kuukausikeskiarvoa suurempi. Kotimaassa puunkorjuun väheneminen yhdessä työmarkkinahäiriöiden kanssa vaikuttavat puunkuljetus- ja korjuuyrittäjien investointimahdollisuuksiin Keslan tuotteiden kysyntää heikentävästi. Heikenneen kysynnän vuoksi Kesla jatkaa tuotannollista ja taloudellista sopeuttamista mm. lomautuksin kuluvan vuoden ensimmäisen vuosipuoliskon ajan.

Sellun hinnan lasku on pysähtynyt 2020 vuodenvaihteessa ja myös OECD:n ennakoivan suhdanneindikaattorin (OECD composite-leading-indicator) vuonna 2018 alkanut laskuvaihe on päättynyt. Venäjän markkinan odotetaan piristyvän kuluvan vuoden toisella vuosipuoliskolla. Valko-Venäjältä ja Overseas -markkinoilta saadut tilaukset ovat olleet vuodenvaihteen molemmin puolin kasvussa.

Markkinakehitykseen liittyvien epävarmuuksien vuoksi ohjeistus kattaa tilikauden 2020 ensimmäisen vuosipuoliskon. Ohjeistus loppuvuoden osalta annetaan konsernin puolivuotiskatsauksen yhteydessä elokuussa 2020.

Konsernin vuoden 2020 ensimmäisen vuosipuoliskon liikevaihdon ja liikevoiton odotetaan jäävän vuoden 2019 vertailukautta heikommaksi.

Hallinto

Yhtiön toimitusjohtajana tilikaudella 2019 oli Simo Saastamoinen. Varsinaisessa yhtiökokouksessa 7.3.2019 valittiin hallituksen jäseniksi Veli-Matti Kärkkäinen, Ritva Toivonen, Jouni Paajanen, Ari Virtanen ja Olli Happonen. Yhtiön hallituksen puheenjohtajana toimi Veli-Matti Kärkkäinen.

Yhtiön tilintarkastajana on ollut tilintarkastusyhteisö Ernst & Young Oy. Vastuullisena tilintarkastajana toimi KHT Juha Hilmola.

Yhtiön osakkeet

Osakkeet jakautuvat A-osakkeisiin ja B-osakkeisiin siten, että A-osakkeita on 2 483 145 kappaletta ja B-osakkeita 900 000 kappaletta. Aja B-osakkeet eroavat toisistaan siten, että jokainen B-osake tuottaa oikeuden yhtiökokouksessa äänestää kahdellakymmenellä äänellä ja jokainen A-osake yhdellä äänellä. A-osakkeille maksettava osinko voi olla kaksinkertainen B-osakkeille maksettavaan osinkoon verrattuna. Varsinainen yhtiökokous 26.2.2015 päätti lisätä yhtiöjärjestykseen osakelajien muuntolausekkeen seuraavasti: "B-lajiin kuuluva osake voidaan B-lajin osakkeenomistajan pyynnöstä hallituksen päätöksellä muuntaa A-lajin osakkeeksi siten, että yhdellä B-lajin osakkeella saa yhden A-lajin osakkeen. Yhtiön hallitus antaa tarvittaessa tarkemmat ohjeet muuntamisen toteuttamisesta."

Omat osakkeet

Varsinainen yhtiökokous valtuutti kokouksessaan 7.3.2019 hallituksen hankkimaan ja luovuttamaan omia osakkeita voimassa olevan osakeyhtiölain säännösten mukaisesti, edellyttäen ettei hankittavien osakkeiden yhteismäärä lisättynä aikaisempien valtuuksien nojalla hankituilla osakkeilla valtuuksien voimassaoloaikana ylitä yhteensä 338 313 kappaletta yhtiön A-sarjan osakkeista. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka kuitenkin enintään 30.6.2020 asti.

Yhtiön omistuksessa oli vuoden 2019 lopussa 12 247 kpl omaa A-osaketta (31.12.2018 12 247 kpl; 31.12.2017 12 247 kpl). Yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden osuus kaikista osakkeista oli 0,36 % ja osakkeiden tuottamasta äänimäärästä 0,06 % 31.12.2019.

Hyvä hallinnointitapa

Kesla Oyj noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n laatimaa Suomen listayhtiöiden Hallinnointikoodia (Corporate Governance 2015). Kesla Oyj:n hallinnointikoodi löytyy Keslan Internet-sivuilta osoitteessa www.kesla.com kohdasta Sijoittajille - Hallinnointi. Lisätietoja hallinnointitavasta löytyy Keslan kotisivuilta sekä vuosikertomuksesta, joka on julkaistu pdf-muodossa yhtiön kotisivuilla osoitteessa www. kesla.com 13.2.2020. Vuosikertomuksen voi tilata myös puhelimitse numerosta 0207 862 841.

Kesla Oyj:n hallitus on päättänyt, ettei yhtiön toiminta ja toiminnan laajuus huomioiden ole tarpeellista perustaa erillistä tarkastusvaliokuntaa. Hallituksella on ohjelma ja tavoitteet tarkastustoiminnan järjestämiseksi. Tavoitteena on varmistaa, että liiketoiminnan riskien hallinta on riittävää ja asianmukaista, että yhtiössä tuotettava informaatio on luotettavaa sekä että yhtiön sisäinen valvonta on toimivaa ja luotettavaa.

Tilikauden jälkeiset tapahtumat

Kesla Oyj ilmoitti 10.12.2019 käynnistävänsä koko henkilöstöään koskevat yhteistoimintalain mukaiset neuvottelut henkilöstömäärän sopeuttamiseksi ja työvoiman käytön vähentämiseksi vuoden alkuvuoden 2020 kysyntää vastaavaksi. Neuvottelujen arvoitiin johtavan enimmillään 9 henkilön vähentämiseen sekä henkilöstön määräaikaisiin lomautuksiin 30.6.2020 saakka. Neuvotteluprosessi saatiin päätökseen 6.1.2020. Henkilöstömäärän sopeuttaminen 9 henkilön vähentämisen osalta kyettiin toteuttamaan ilman henkilöstön irtisanomisia. Työvoiman käytön vähentäminen toteutetaan neuvotteluissa sovittujen lomautusmenettelyjen mukaisesti 30.6.2020 mennessä. Muilta osin konsernin liiketoiminta on jatkunut normaalisti.

Kesla Oyj nosti 1,6 miljoonan euron lainan tammikuussa 2020. Laina on loppuerä kesäkuussa 2019 päärahoittajien kanssa tehdystä rahoitusjärjestelystä. 1,0 miljoonaa käytetään lainojen uudelleenjärjestelyyn keventämään rahoituskustannuksia ja loput 0,6 miljoonaa investointeihin.

Hallituksen esitys voitonjaosta, omien osakkeiden hankkimis- ja myyntivaltuutuksesta

Kesla Oyj:n emoyhtiön vapaa oma pääoma 31.12.2019 on 8 428 tuhatta euroa, josta tilikauden 2019 voitto on 963 tuhatta euroa. Hallitus esittää 5.3.2020 Joensuuhun kokoon kutsuttavalle yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2019 jaetaan osinkoa A- ja B-sarjan osakkeille 0,15 euroa/osake, yhteensä 506 tuhatta euroa, jonka jälkeen vapaaseen omaan pääomaan jää 7 922 tuhatta euroa.

Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako hallituksen näkemyksen mukaan vaaranna yhtiön maksukykyä.

Hallitus esittää yhtiökokoukselle myös, että omien osakkeiden hankinta- ja myyntivaltuutusta jatketaan vuonna 2020 enintään 338 313 kappaleelle yhtiön osakkeita (10 % koko osakekannasta).

Tilinpäätöksen liitetiedoissa on esitetty lisää tunnuslukuja sekä tietoja osakkeista, osakkeenomistajista ja lähipiiristä.

KONSERNITILINPÄÄTÖS, IFRS

KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA
1 000 €	LIITETIETO	1.1.–31.12.2019	1.1.–31.12.2018
Liikevaihto	2, 3, 4, 5	47 352	45 064
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos		1 447	1 521
Liiketoiminnan muut tuotot	6	6	105
Aineiden ja tarvikkeiden käyttö		-26 787	-25 415
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut	7	-12 451	-11 814
Poistot	5, 8	-1 255	-1 197
Liiketoiminnan muut kulut	5, 9, 11	-6 709	-6 028
Liikevoitto		1 603	2 236
Rahoitustuotot		14	2
Rahoituskulut	5, 12	-271	-308
Voitto ennen veroja		1 347	1 930
Tuloverot	5, 13	-123	-507
Tilikauden voitto, jatkuvat toiminnot		1 223	1 423
Tilikauden voitto, lopetetut toiminnot	31	-273	-220
Tilikauden voitto		950	1 204
Tilikauden laaja tulos	14	950	1 204
Tilikauden voiton jakautuminen
Emoyrityksen omistajille		950	1 204
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta	14	0,36	0,42
laskettu laimentamaton/laimennettu osake kohtainen tulos, euroa sekä A- että B-osakkeille,
jatkuvat toiminnot
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta	14, 31	-0,08	-0,06
laskettu laimentamaton/laimennettu osake
kohtainen tulos, euroa sekä A- että B-osakkeille,
lopetetut toiminnot
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu laimentamaton/laimennettu osake	14	0,28	0,36
kohtainen tulos, euroa sekä A- että B-osak
keille

KONSERNIN TASE
1 000 €	LIITETIETO	31.12.2019	31.12.2018
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	15	7 475	7 667
Muut aineettomat hyödykkeet	15	1 328	1 170
Muut rahoitusvarat	17	17	17
Saamiset	20	8	47
Laskennalliset verosaamiset	18	168	96
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	19	16 310	15 241
Myyntisaamiset ja muut saamiset	20	6 950	6 507
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset		-	9
Rahavarat	21	467	719
Varat, lopetetut toiminnot	31	32	415
VARAT YHTEENSÄ		32 754	31 886
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma	22	1 917	1 917
Ylikurssirahasto		6	6
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto		229	229
Kertyneet voittovarat		10 737	10 205
Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä		12 889	12 357
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ		12 889	12 357
Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat	18	740	966
Varaukset	23	746	359
Rahoitusvelat	24	8 805	4 428
Lyhytaikaiset velat
Ostovelat ja muut velat	25	6 393	6 916
Rahoitusvelat	24	3 179	6 820
Velat, lopetetut toiminnot	31	3	42
VELAT YHTEENSÄ		19 865	19 531
OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ		32 754	31 886

KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA
1 000 €	LIITETIETO	2019	2018
Liiketoiminnan rahavirrat
Tilikauden voitto		950	1 204
Oikaisut:
Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa		2 324	1 900
Korkokulut ja muut rahoituskulut	12	272	323
Korkotuotot	12	-14	-2
Verot	13	336	348
Oikaisut yhteensä		2 918	2 569
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta		3 868	3 772
Käyttöpääoman muutokset:
Myynti- ja muiden saamisten muutos		-603	522
Vaihto-omaisuuden muutos		-1 359	-1 257
Osto- ja muiden velkojen muutos		-798	342
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä		1 108	3 379
ja veroja
Maksetut korot		-241	-298
Saadut korot	12	14	2
Maksetut verot		-131	-239
Liiketoiminnan nettorahavirta		749	2 845
Investointien rahavirrat
Investoinnit aineellisiin hyödykkeisiin		-870	-407
Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin		-351	-524
Lainasaamisten takaisinmaksut		9	8
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynnit		11	20
Saadut korot investoinneista		1	1
Investointien nettorahavirta		-1 200	-901
Rahoituksen rahavirrat
Lainojen nostot		10 375	3 938
Lainojen takaisinmaksut		-9 593	-5 100
Vuokrasopimusvelkojen maksut	32	-77	-33
Maksetut osingot		-506	-337
Rahoituksen nettorahavirta		199	-1 532
Rahavarojen muutos		-252	411
Rahavarat tilikauden alussa		719	307
Rahavarat tilikauden lopussa		467	719

Konsernin rahavirtalaskelmaan sisältyvät sekä jatkuvien että lopetettujen toimintojen erät. Edellä mainitun vuoksi konsernin rahavirta ei ole välttämättä suoraan johdettavissa konsernitaseesta. Lopetettujen toimintojen rahavirta on esitetty erikseen liitetiedossa 31. IFRS16-standardin takautuvalla käyttöönotolla ei ole merkittävää vaikutusta rahavirtoihin.

Liitetiedot muodostavat olennaisen osan konsernitilinpäätöksen taloudellisesta informaatiosta.

LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA

Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma

1 000 €	Osakepää oma	Ylikurssi rahasto	Kertyneet voittovarat	SVOP	Oma pääoma yhteensä
Oma pääoma 1.1.2019	1 917	6	10 292	229	12 444
Osingonjako			-506		-506
Tilikauden voitto			950		950
31.12.2019	1 917	6	10 736	229	12 889
Oma pääoma 1.1.2018	1 917	6	9 339	229	11 490
Osingonjako			-337		-337
Tilikauden voitto			1 204		1 204
31.12.2018	1 917	6	10 206	229	12 357*

*31.12.2018 päättävän oman pääoman ja 1.1.2019 aloittavan oman pääoman ero –86 t€ johtuu edellisten tilikausien IFRS16-oikaistun tulosvaikutuksen jaksottamisesta takautuvasti tilikaudelle 2019.

Kesla aikoo hyödyntää Lean-menetelmiä entistä tehokkaammin eri toiminnoissa. Kuva eräästä vuoden 2019 Lean-koulutuksesta.

KONSERNIN IFRS:N MUKAISET LIITE-TIEDOT

Kesla on metsäteknologian ja materiaalikäsittelyn kehittämiseen, markkinointiin ja valmistukseen erikoistunut konepajakonserni, joka tuottaa asiakkaan alustaan integroituvia, parasta käyttökokemusta tuottavia ja asiakkaan liiketoimintaa edistäviä laadukkaita materiaalinkäsittelyratkaisuja. Keslan liiketoiminta on keskittynyt kolmeen liiketoiminta-alueeseen, jotka ovat ovat traktorivarusteet, puunkorjuulaitteet sekä auto- ja teollisuusnosturit.

Konsernin emoyritys on Kesla Oyj (y-tunnus 0168715-8). Emoyrityksen kotipaikka on Joensuu ja sen rekisteröity osoite on Kuurnankatu 24, 80100 Joensuu.

Konsernitilinpäätös sisältää ajanjakson 1.1. – 31.12.2019. Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa yhtiön kotisivuilta osoitteesta www.kesla.com tai konsernin emoyhtiön pääkonttorista edellä mainitussa osoitteessa. Tilinpäätös esitetään tuhansina euroina.

Kesla Oyj:n hallitus on kokouksessaan 5.2.2020 hyväksynyt tämän tilinpäätöksen julkaistavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta.

1. Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Laatimisperusta

Konsernitilipäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti, ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2019 voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Annual Improvements -menettelyn kautta standardeihin tehtävät pienet ja vähemmän kiireelliset muutokset kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi ja toteutetaan kerran vuodessa. IFRS-standardeihin tehdyt vuosittaiset parannukset on huomioitu tilinpäätöstä laadittaessa ja niillä ei ole ollut olennaista vaikutusta 2019 tilinpäätökseen ja esitettäviin vertailutietoihin. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säädöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttäviä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisten, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset.

Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta myytävissä olevia rahoitusvaroja, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ja -velkoja, suojauskohteita käyvän arvon suojauksessa, käteisvaroina suoritettavia osakeperusteisia liiketoimia ja sijoituskiinteistöjä, jotka on arvostettu käypään arvoon.

Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Tytäryritykset

Konsernitilinpäätös sisältää Kesla Oyj:n ja kaikki sen suoraan tai välillisesti omistamat yritykset, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun konserni omistaa yli puolet yrityksen äänivallasta tai sillä on oikeus määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista.

Emoyhtiön perustamat tytäryhtiöt on yhdistelty konsernitilinpäätökseen yhtiöiden perustamisesta lähtien. Konsernin keskinäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankintamenetelmällä. Hankitut tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan. Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat, voitonjako ja realisoitumattomat sisäiset katteet eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Tilikauden voiton jakautuminen emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään tuloslaskelman yhteydessä, ja määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus omista pääomista esitetään omana eränään taseessa oman pääoman osana.

Saman määräysvallan alaisten yhteisöjen väliset liiketoimintojen yhdistämiset on käsitelty kirjanpidossa alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen, sillä nämä hankinnat eivät sisälly IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistämiset -standardin soveltamisalaan. Hankintamenon ja hankitun oman pääoman välinen erotus kirjataan liikearvoksi.

Ulkomaanrahan määräisten liiketapahtumien muuttaminen

Konsernitilinpäätös on esitetty euroissa, joka on konsernin toiminta- ja esittämisvaluutta. Ulkomaanrahan määräiset erät kirjataan euroiksi tapahtumapäivän kurssiin. Tilinpäätöspäivänä avoimena olevat ulkomaanrahan määräiset monetaariset saamiset ja velat on arvostettu käyttäen tilinpäätöspäivän kursseja. Ei-monetaariset erät on arvostettu tapahtumapäivän kurssiin. Ulkomaanrahan määräisten erien muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot on merkitty tuloslaskelmaan. Liiketoiminnan kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolelle. Valuuttamääräisten lainojen ja saamisten kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

Ulkomaisten tytäryhtiöiden muuntaminen

Ulkomaalaisen tytäryhtiön tuloslaskelman erät on muutettu konsernitilinpäätöksessä yhdistelemistä varten Suomen rahan määräisiksi käyttäen tilikauden keskikurssia ja tase-erät tilinpäätöspäivän kurssia. Tilikauden tuloksen muuntaminen eri kursseilla tuloslaskelmassa ja taseessa aiheuttaa muuntoeron, joka kirjataan omaan pääomaan.

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet:

Konserniyhtiöiden hankkima aineellinen käyttöomaisuus arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumisilla.

Mikäli käyttöomaisuushyödyke koostuu useammasta osasta, joiden taloudelliset vaikutusajat ovat eripituiset, kukin osa käsitellään erillisenä hyödykkeenä. Tällöin osan uusimiseen liittyvät menot aktivoidaan ja uusimisen yhteydessä mahdollinen jäljellä oleva kirjanpitoarvo kirjataan pois taseesta. Muussa tapauksessa myöhemmin syntyvät menot sisällytetään aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen kirjapitoarvoon vain, mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Muut korjaus- ja kunnossapitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne toteutuvat.

Kuluvan käyttöomaisuuden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu käyttöomaisuuden hankintamenoista arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan tasapoistoin. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:

Rakennukset	30-35 vuotta
Rakennusten perusparannukset	10 vuotta
Tuotannon koneet ja kalusto	5-15 vuotta
Kuljetusvälineet	5 vuotta
Muut	3-5 vuotta

Hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkastetaan tilinpäätöksen yhteydessä ja tarvittaessa oikaistaan kuvaamaan taloudellisen hyödykkeen odotuksissa tapahtuneita muutoksia. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksista syntyvät myyntivoitot ja -tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti.

Julkiset avustukset

Julkiset avustukset on kirjattu aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpitoarvojen vähennyksiksi silloin, kun on kohtuullisen varmaa, että ne tullaan saamaan ja että konserni täyttää avustuksen saamisen edellytykset. Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan kuluessa.

Sellaiset avustukset, jotka on saatu syntyneiden menojen korvauksiksi, tuloutetaan tuloslaskelmaan samalla kun avustuksen kohteeseen liittyvät menot merkitään kuluksi. Tällaiset avustukset esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa.

Aineettomat hyödykkeet:

Liikearvo

Liikearvo vastaa sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää konsernin osuuden 1.1.2004 jälkeen hankitun yrityksen yksilöitävissä olevien varojen, velkojen ja ehdollisten velkojen nettomääräisestä käyvästä arvosta hankinta-ajankohtana. Liikearvosta ei kirjata poistoja, vaan se testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla.

Tutkimus- ja tuotekehitysmenot

Tutkimusmenot kirjataan tilikauden kuluiksi. Pääosa konsernin kehitysmenoista ei täytä IAS 38 -standardin kriteereitä ja ne kirjataan vuosikuluiksi. Se osa kehitysmenoista, joka kohdistuu uusiin kaupallisesti ja teknisesti käyttökelpoisiin tuotteisiin, aktivoidaan ja esitetään kohdassa Muu aineeton omaisuus ja poistetaan taloudellisena vaikutusaikanaan, enintään viidessä vuodessa.

Aineettomat oikeudet

Tietokoneohjelmien ylläpitomenot kirjataan kuluiksi. Ohjelmistoprojekteihin liittyvät kulut, jotka voidaan yksilöidä kuuluvaksi yksilöityyn tietokoneohjelmaan ja jotka tuottavat konsernille todennäköistä taloudellista hyötyä, aktivoidaan ja poistetaan taloudellisena vaikutusaikanaan enintään viidessä vuodessa.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritellään painotetun keskihinnan menetelmällä. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno muodostuu raaka-aineista, välittömistä työsuorituksista johtuvista menoista, muista välittömistä menoista sekä asianmukaisesta osuudesta valmistuksen muuttuvista menoista ja kiinteistä yleiskustannuksista normaalilla toiminta-asteella. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut tuotteen valmiiksi saattamiseen tarvittavat menot ja myynnistä johtuvat menot.

Vuokrasopimukset - konserni vuokralle ottajana

Määräaikaiset vuokrasopimukset ja toistaiseksi voimassa olevat vuokrasopimukset lukuun ottamatta lyhytaikaisia sopimuksia ja rahallisesti vähäarvoisia sopimuksia kirjataan vuokralle ottajan taseeseen käyttöoikeutta koskevana omaisuuseränä ja vastaavana vuokrasopimusvelkana. Toistaiseksi voimassa olevien vuokrasopimusten kesto arvioidaan johdon toimesta tapauskohtaisesti ja arviota voidaan päivittää ajan kuluessa. Vuokramaksut jaetaan poistoksi ja korkokuluksi. Käyttöomaisuuserä poistetaan taseesta vuokra-ajan tai taloudellisen vaikutusajan mukaisesti, riippuen siitä, kumpi niistä on lyhyempi. Vuokran korkokulu esitetään rahoituskulujen tiliryhmässä. Nykyarvoa laskettaessa käytetään diskonttauskorkona vuokrasopimuksen sisäistä korkoa. IFRS 16 sisältää poikkeuksia lyhytkestoisten ja arvoltaan vähäisten omaisuuserien vuokrasopimusten osalta. Alle 12 kk kestävät tai arvoltaan vähäiset vuokrasopimukset voidaan kirjata tasaerinä tuloslaskelmaan, jolloin kuvataan paremmin vuokralle ottajan saaman hyödyn ajallista jakautumista.

Kesla otti uuden IFRS 16 -standardin käyttöön 1.1.2019 alkaen täysin takautuvasti. Yhtiö julkaisi IFRS 16 oikaistut vertailutiedot merkittävimmistä avainluvuista vuodelta 2018 pörssitiedotteella toukokuussa 2019. IFRS 16 käyttöönoton vaikutukset esitetään liitetiedossa 5. Tilinpäätöksen luvut ja vertailutiedot ovat keskenään vertailukelpoisia.

Vuokrasopimukset - konserni vuokralle antajana

Vuokralle annetut omaisuuserät, joiden omistamiseen liittyvät riskit, edut ja käyttötarkoituksen määräämisoikeus säilyvät vuokranantajalla, sisältyvät taseessa aineellisiin hyödykkeisiin. Niistä tehdään poistot taloudellisena vaikutusaikana. Mahdolliset vuokratuotot kirjataan tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.

Vuokrasopimukset, joissa omistamiseen liittyvät riskit, edut ja käyttötarkoituksen määräämisoikeus ovat siirtyneet vuokralle ottajalle, käsitellään tilinpäätöksessä IFRS 16:n mukaisina rahoitusleasingsopimuksina. Sopimukseen liittyvä myyntivoitto tuloutetaan samoin periaattein kuin hyödykkeen myynnissä. Rahoitusleasingsaamiset kirjataan taseeseen nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimukseen liittyvä korkotuotto tuloutetaan vuokra-aikana siten, että jäljellä oleva nettosijoitus tuottaa kunakin tilikautena saman tuottoprosentin vuokra-ajan kuluessa.

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvon alentuminen

Konserni arvioi jokaisena raportointikauden päättymispäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain seuraavista omaisuuseristä riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä: liikearvo, taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomat aineettomat hyödykkeet sekä keskeneräiset aineettomat hyödykkeet. Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla, eli sillä alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton, ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa ja pitkälle riippumattomia muiden vastaavien yksiköiden rahavirroista. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai käyttöarvo sen mukaan, kumpi niistä on suurempi. Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti.

Työsuhde-etuudet

Konsernissa työskentelevien eläkejärjestely on hoidettu eläkevakuutusyhtiön kautta. Konsernin eläkejärjestelyt käsitellään maksupohjaisena, jolloin niihin tehdyt suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jota veloitus koskee.

Yhtiössä on käytössä osittain käteisvaroina ja osittain osakeperusteisesti maksettava kannustinjärjestelmä, joka on suunnattu yhtiön toimitusjohtajalle.

Päätös siitä, kuinka suuriin käteisvaroina maksettaviin palkkioihin ja moneen osakkeeseen odotetaan syntyvän oikeus kannustinjärjestelmän perustuvien ehtojen ja muiden kuin markkinaperusteisten ehtojen perusteella, tehdään hallituksen toimesta jokaisen raportointikautta seuraavalla kaudella.

Osakkeina maksettava tulospalkkio käsitellään IFRS 2:n mukaisena osakeperusteisena maksuna, jolloin myös osakkeina maksettava osuus kirjataan kuluksi myöntämispäivän mukaisella arvolla ja vastatili on edellisten tilikausien voittovarat.

Kannustinjärjestelmän enimmäismäärä on 50 prosenttia raportointikaudella toimitusjohtajalle maksettavasta palkkiosta vähennettynä kannustinpalkkioilla.

Varaukset

Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Jos osasta velvoitteita on mahdollista saada korvaus kolmannelta osapuolelta, korvaus kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi, kun korvauksen saaminen on käytännössä varmaa.

Konserni myy tuotteita, joihin liittyy takuuvelvoite. Toteutuvat takuukulut kirjataan pääsääntöisesti tuloslaskelmaan kuluksi. Taseen varauksiin sisältyy takuuvaraus. Takuuvarauksen määrä perustuu kokemusperäiseen tietoon takuumenojen toteutumisesta.

Tuloverot

Konsernin verot sisältävät konserniyhtiöiden tilikauden tulokseen perustuvat verot, aikaisempiin tilikausiin kohdistuvat veronoikaisut sekä laskennallisen verosaamisen ja verovelan muutoksen. Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassaolevan verokannan perusteella. Laskennallinen vero lasketaan kaikista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon väliaikaisista eroista. Konserniyhtiöiden verotuksellisesta tappiosta lasketaan verosaaminen vain siihen määrään asti kuin niitä arvioidaan voitavan tulevaisuudessa hyödyntää.

Tuloutusperiaatteet

Tuotot tavaroiden myynnistä kirjataan, kun tavaroiden omistamiseen liittyvät merkittävät riskit, edut ja määräysvalta ovat siirtyneet ostajalle. Pääsääntöisesti tämä tapahtuu tuotteiden sopimusehtojen mukaisen luovutuksen yhteydessä. Tuotot palveluista kirjataan silloin, kun palvelu on suoritettu.

Rahoitusvarat ja -velat

Kesla-konsernin rahoitusvarat ja -velat on luokiteltu IFRS 9 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen standardin mukaisesti seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, lainat ja muut saamiset, myytävissä olevat sijoitukset sekä muut velat. Luokittelu tapahtuu rahoitusvaran tai -velan hankinnan tarkoituksen perusteella ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä. Transaktiomenot kirjataan rahoitusvarojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon, kun kyseessä on erä, jota ei ole arvostettu käypään arvoon tuloksen kautta. Rahoitusinstrumenttien kirjaus taseeseen tapahtuu kaupantekopäivänä.

Taseen pitkäaikaisiin varoihin kuuluvat Muut varat sisältävät listaamattomien yhtiöiden osakkeita, jotka on arvostettu hankintamenoon, koska käypää arvoa ei ole luotettavasti määritettävissä. Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia rahoitusvaroja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla eikä yhtiö pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa. Tähän ryhmään sisältyvät konsernin pitkä- ja lyhytaikaiset lainasaamiset sekä myyntisaamiset, ja ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon.

Rahavaroihin sisältyvät käteinen raha sekä pankkitilien varat. Rahavarat arvostetaan käypään arvoon. Konserni arvioi tilinpäätöspäivänä, onko näyttöä yksittäisen rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai ryhmän arvon alentumisesta. Myyntisaamisten arvonalentumistappio kirjataan, kun on olemassa näyttöä siitä, että saamista ei saada perityksi täysimääräisenä. Myyntisaamisten arvonalentumisiin varaudutaan luottotappiovarauksella, joka perustuu johdon luetettavaan tietoon perustuvaan harkintaan asiakkaan luottokelpoisuudesta. Laskennallisena luottotappiona kirjataan kuluksi 50 %:sti yli puoli vuotta erääntyneet myyntisaatavat ja 100 %:sti yli vuoden erääntyneenä olleet myyntisaatavat.

IFRS 9 sisältää ohjeistuksen rahoitusvarojen luokitteluun ja arvostamiseen sekä odotettavissa oleviin luottotappioihin. Kesla Oyj on arvioinut myyntisaamisiin liittyvää epävarmuutta. Myyntisaamisiin ei sisälly merkittävää rahoituskomponenttia. Myyntisaamisiin on suoritettu arviointia perustuen luottoriskiin ja ikäjakaumaan. Odotettavissa oleva luottotappio määritellään kokemusperäisen (tai historiatietoon perustuvaan) luottotappiomääriin, ikääntyneisyyteen sekä tarvittaessa erillisen arvioinnin perusteella.

Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon saadun vastikkeen perusteella käypään arvoon. Myöhemmin kaikki rahoitusvelat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Käytössä olevat pankkitilien limiitit kuuluvat lyhytaikaisiin korollisiin velkoihin. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin, ja ne voivat olla korollisia tai korottomia. Rahoitusvelat luokitellaan lyhytaikaiseksi silloin, kun ne erääntyvät suoritettavaksi 12 kuukauden kuluessa tilinpäätöspäivästä.

Johdannaissopimukset ja korkoriskiltä suojautuminen

Konsernissa ei ole otettu käyttöön suojauslaskentaa. Konserni solmii koronvaihtosopimuksia, korkokattosopimuksia ja valuutanvaihtosopimuksia. Johdannaissopimukset merkitään kirjanpitoon käypään arvoon sinä päivänä, kun konsernista tulee sopimusosapuoli ja ne arvostetaan myöhemmin edelleen käypään arvoon. Käypä arvo määritellään käyttäen arvostusmallia. Kaikki johdannaisten käyvän arvon muutokset kirjataan suoraan rahoituskuluihin ja -tuottoihin. Taseessa johdannaisten käypä arvo esitetään saamisissa tai veloissa.

Liikevoitto

Konserni on määrittänyt liikevoitto -käsitteen seuraavasti: liikevoitto on nettosumma, joka muodostuu, kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot, vähennetään ostokulut valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varaston muutoksella, vähennetään työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, poistot ja mahdolliset arvonalentumistappiot sekä liiketoiminnan muut kulut. Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelmaerät esitetään liikevoiton alapuolella. Kurssierot ja johdannaisten käypien arvojen muutokset sisältyvät liikevoittoon, mikäli ne syntyvät liiketoimintaan liittyvistä eristä. Muutoin ne on kirjattu rahoituseriin.

Johdon arviot

Tilinpäätöstä laadittaessa yhtiön johto on joutunut tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poi-

keta tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Arviot liittyvät pääosin aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentumistestaukseen, epäkurantin vaihto-omaisuuden määrään sekä varaustarpeisiin koskien mahdollisia tulevia menoja ja menetyksiä, jotka kohdistuvat tilikaudella tai aikaisemmin tuloutettuihin eriin. Arviot pohjautuvat johdon parhaaseen näkemykseen tilinpäätöshetkellä. Mahdolliset arvioiden ja olettamusten muutokset merkitään kirjanpitoon sillä tilikaudella, jonka aikana arviota tai olettamusta korjataan.

Uuden ja uudistetun IFRS-normiston soveltaminen

Tällä hetkellä IASB ei ole julkistanut uusia standardeja ja tulkintoja, joilla olisi merkittävää vaikutusta konsernin 1.1.2020 alkavaan tilikauteen

2.Segmentti-informaatio

Aiemmin Kesla-konsernin taloudellinen raportointi muodostui kahdesta ensisijaisesta segmentistä: metsäkonesegmentistä sekä konepajajärjestelmät-segmentistä, johon kuului tytäryhtiö MFG Components Oy:n liiketoiminta. MFG Components Oy:n valmistustoiminnan liiketoimintakaupan myötä konserni luopui konepajajärjestelmät-liiketoiminnastaan ja kaupan seurauksena konsernin segmenttiraportointi lopetettiin (10/2017 alkaen). Vuoden 2018 ja 2019 tilinpäätöksissä lopetettuna toimintona esitetään MFG Components Oy:n tulos, varat ja velat. Kotimaisen tytäryhtiön liiketoiminnot päätettiin kesäkuussa 2019. Lopetetun toiminnon osuus vuoden 2019 liikevaihdosta oli alle 1 % (3 % vuonna 2018). Tytäryhtiö Kesla GmbH:n liiketoiminnat sisältyivät metsäkoneryhmän lukuihin.

2019, 1 000 €
Liiketoimintasegmentit	Metsäkoneet	Lopetettu	Eliminointi/	Konserni
		toiminto	oikaisu	yhteensä
Tilikauden voitto/tappio
Ulkoinen liikevaihto	47 352	103	-	47 455
Liikevaihto	47 352	103	-	47 455
Konsernin liikevaihto yhteensä				47 455
Korkotuotot	14	-	-	14
Korkokulut	-271	-	-	-272
Poistot	-1 255	-1	-	-1 256
Segmentin voitto/tappio ennen veroja	1 347	-61	-	1 286
Konsernin voitto/tappio ennen veroja yhteensä				1 286
Varat
Segmentin varat	32 769	32	-46	32 754
Varat yhteensä				32 754
Nettoinvestoinnit	1 241	-	-	1 241
Velat
Segmentin velat	19 862	3	-	19 865
Velat yhteensä				19 865
2018, 1 000 €
Liiketoimintasegmentit	Metsäkoneet	Lopetettu	Eliminointi/	Konserni
		toiminto	oikaisu	yhteensä
Tilikauden voitto/tappio
Ulkoinen liikevaihto	45 064	1 502	-	46 566
Liikevaihto	45 064	1 502	-	46 566
Konsernin liikevaihto yhteensä				46 566
Korkotuotot	2	-	-	2
Korkokulut	-308	-9	-	-317
Poistot	-1 197	-3	-	-1 201
Segmentin voitto/tappio ennen veroja	1 930	-286	-	1 644
Konsernin voitto/tappio ennen veroja yhteensä				1 644
Varat
Segmentin varat	32 349	415	-878	31 886
Varat yhteensä				31 886
Nettoinvestoinnit	1 037	-	-	1 037
Velat
Segmentin velat	19 489	42	-	19 531

3. Liikevaihdon maantieteellinen jakauma

1 000 €	2019	2018
Suomi	15 109	14 228
Euroopan Unioni	19 363	19 150
Muu maailma	12 983	13 187
YHTEENSÄ	47 455	46 566

Liikevaihto sisältää lopetettujen toimintojen liikevaihtoa yhteensä 103 tuhatta euroa (1 502 tuhatta euroa vuonna 2018), jonka maantieteellinen jakautuminen esitetty liitetiedon 4. myyntituotot asiakassopimuksista taulukko-osassa.

4. Myyntituotot asiakassopimuksista

IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista standardi sisältää viisivaiheisen ohjeistuksen asiakassopimusten perusteella saatavien myyntituottojen kirjaamiseen ja korvasi vanhat IAS 18- ja IAS 11-standardit ja niihin liittyvät tulkinnat. Myynnin kirjaaminen voi tapahtua ajan kuluessa tai tiettynä ajankohtana, ja keskeisenä kriteerinä on määräysvallan siirtyminen. Yhteisön on kirjattava myyntituotto, kun se täyttää suoritevelvoitteen luovuttamalla luvatun tavaran tai palvelun asiakkaalle. Omaisuuserä siirretään, kun asiakas saa siihen määräysvallan. IFRS 15 standardin perusperiaatteena on, että yhteisön on kirjattava myyntituotot siten, että ne kuvaavat luvattujen tavaroiden tai palvelujen luovuttamista asiakkaalle, ja sellaisena rahamääränä, joka kuvastaa vastiketta, johon yhteisö odottaa olevansa oikeutettu kyseisiä tavaroita tai palveluja vastaan.

Yhtiö on käynyt läpi ja dokumentoinut myyntituottovirrat.

Yhtiön liikevaihto koostuu seuraavista tulovirroista:

• · Koneet ja varaosat
• · Palvelumyynti
• · Tytäryhtiön MFG Components Oy:n voimansiirron komponenttien myynti

Tytäryhtiö MFG Components Oy:n yritysjärjestelyjen myötä tytäryhtiön liiketoiminta esitetään lopetettuna toimintona vuonna 2017.

Yhtiö kirjaa tuotot tavaroiden myynnistä, kun tavaroiden omistamiseen liittyvät merkittävät riskit, edut ja määräysvalta ovat siirtyneet ostajalle. Pääsääntöisesti tämä tapahtuu tuotteiden incoterms-sopimusehtojen mukaisen luovutuksen yhteydessä. Tuotot palveluista kirjataan silloin, kun palvelu on suoritettu. Toimitusehdot vaihtelevat maittain ja asiakkaittain. Liikevaihtoa oikaistaan vähentämällä incoterms-lausekkeiden mukaan raportointihetkellä kuljetuksessa olevien osuus liikevaihdosta ja palauttamalla varaston arvoon. Keslan myyntituottojen tuloutus tapahtuu yhtenä ajankohtana määräysvallan siirtyessä asiakkaalle.

Tehty analyysi osoitti, ettei standardin käyttöönotolla ollut merkittävää vaikutusta yhtiön nykyisiin tulouttamiskäytäntöihin. Yhtiö siirtyi IFRS 15 -standardin käyttöön 1.1.2018 alkaen soveltaen käyttöönotossa täysin takautuvaa menetelmää.

Kesla järjesti vuoden 2019 aikana useita pieniä koulutustapahtumia yhteistyökumppaneilleen. Kuva Venäjältä.

Yhtiön asiakassopimuksiin perustuvien tuottojen jakauma

2019, 1 000 €
Liiketoimintasegmentit	Metsäkoneet	Lopetettu toiminto	Konserni yhteensä
Tulovirta
Liikevaihto koneista ja varaosista	47 316	-	47 316
Liikevaihto palvelumyynnistä	36	-	36
Liikevaihto voimansiirron komponenteista	-	103	103
Asiakassopimusten tuotot yhteensä	47 352	103	47 455
Maantieteellinen jakauma
Suomi	15 006	103	15 109
Muu Euroopan unioni	19 363	-	19 363
Muu maailma	12 983	-	12 983
Asiakassopimusten tuotot yhteensä	47 352	103	47 455
Asiakassopimusten tuottojen ajoittuminen
Tiettynä ajankohtana	47 356	103	47 459
Ajan kuluessa	-4	-	-4
Asiakassopimusten tuotot yhteensä	47 352	103	47 455

Yhtiön asiakassopimuksiin perustuvien tuottojen jakauma
2018, 1 000 €
Liiketoimintasegmentit	Metsäkoneet	Lopetettu toiminto	Konserni yhteensä
Tulovirta
Liikevaihto koneista ja varaosista	45 015	-	45 015
Liikevaihto palvelumyynnistä	49	-	49
Liikevaihto voimansiirron komponenteista	-	1 502	1 502
Asiakassopimusten tuotot yhteensä	45 064	1 502	46 566
Maantieteellinen jakauma
Suomi	12 793	1 435	14 228
Muu Euroopan unioni	19 092	58	19 150
Muu maailma	13 178	9	13 187
Asiakassopimusten tuotot yhteensä	45 064	1 502	46 566
Asiakassopimusten tuottojen ajoittuminen
Tiettynä ajankohtana	45 061	1 502	46 563
Ajan kuluessa	3	-	3
Asiakassopimusten tuotot yhteensä	45 064	1 502	46 566

Tuotot asiakassopimuksista, 1 000 €
	31.12.2019		31.12.2018
Liikevaihto	Metsäkoneet	Lopetettu toiminto	Metsäkoneet	Lopetettu toiminto
Ulkoiset asiakkaat	47 352	103	45 064	1 502
Sisäiset asiakkaat	-	-	-	-
Yhteensä	47 352	103	45 064	1 502
Eliminointi/oikaisu	-	-	-	-
Asiakassopimusten tuotot yhteensä	47 352	103	45 064	1 502

Asiakassopimusten varat ja velat, 1 000 €

	31.12.2019	31.12.2018
Myyntisaamiset	6 765	6 217
Asiakassopimusten varat	6 765	6 217
Saadut ennakkomaksut, myyntiasiakkailta	83	131
Saadut ennakkomaksut, lisäturva	27	32
Asiakassopimusten velat	110	162

Saatuihin ennakkomaksuihin sisältyvä lisäturva - jatketun takuun palvelu – on kirjattu yhtiön kirjanpitoon IFRS 15 säännösten mukaisesti 08.2016 alkaen palvelun pilotoinnin alkaessa. Kesla tuotteiden takuuaika on 2 vuotta. Lisäturvapalvelulla takuuaikaa voi jatkaa kolmeen vuoteen. Lisäturvapalvelun ennakkomaksut purkautuvat toteutuneiden takuukustannusten suhteessa jatketun takuujakson aikana ja purkautumatta jäänyt osuus täysimääräisenä kolmen vuoden kuluttua lisäturvan ottamisesta.

Takaisinostosopimuksiin liittyvät velat ja volyymialennukset

Jälleenmyyntisopimuksiin ei lähtökohtaisesti sisälly tuotteen palautusoikeutta. Keslan jälleenmyyntisopimuksiin voi sisältyä ehto, jonka mukaan Kesla lupautuu ostamaan sopimuksen päättyessä jälleenmyyjän varastossa olevat uudet ja myyntikuntoiset varasosat hinnalla, joka vastaa 85 %:a alkuperäisestä myyntihinnasta. Takaisinosto-optio koskee kuitenkin vain tilanteita, joissa jälleenmyyntisopimus päättyy. Käytännössä takaisinostoja on tapahtunut harvoin eikä tuotteiden odoteta palautuvan Keslalle. Näin ollen takaisinmaksuvelkaa ei ole kirjattu.

Yhtiöllä on perushinnaston lisäksi asiakaskohtaisia hinnastoja, joissa sovelletaan tiettyä alennusprosenttia kaikkiin hinnaston tuotteisiin. Keslan antamat alennukset ovat pääosin muuttumattomia vastikkeita. IFRS 15 mukaisia muuttuvia vastikkeita ovat varaosa-asiakkaiden bonusjärjestelmän mukaiset alennukset ja joihinkin sopimuksiin sisältyvät rangaistusseuraamukset Keslalle esimerkiksi toimitusten viivästymisen vuoksi, jotka oikeuttavat asiakkaan hinnan alennukseen. Varaosamyynnin ollessa vähittäismyyntiä bonusjärjestelmän piiriin on vaikea yltää. Toimitusviiveiden realisoituminen on harvinaista, koska viiveet kompensoidaan nopeammalla rahtitavalla.

Kesla ei sovella yli 12 kuukauden maksuaikoja, joten hintoihin ei sisälly merkittävää rahoituskomponenttia. Luottoriskiasiakkaiden kanssa sovelletaan ennakkomaksuehtoa, jolloin luottoriskistä ei voi muodostua epäsuoraa alennusta. Rahoitusriskiä ja myyntisaamisten arvonalentumisia on arvioitu erikseen liitetiedoissa 19 ja 28. Käteisalennukseen oikeuttavia maksuehtoja on käytössä vain vähän eikä niitä kirjata etukäteen lyhyen aikajänteen vuoksi.

Suoritusvelvoitteet

Koneet ja varaosat

Suoritusvelvoite täyttyy, kun laite toimitetaan ja maksu suoritetaan yleensä 14-60 päivän kuluessa toimituksesta. Takuu kirjataan erillisenä suoritusvelvoitteena. Takuuhuollon suoritusvelvollisuus täyttyy kahden vuoden kuluttua. Erillinen suoritevelvoite on myös Keslan tarjoama lisäturvapalvelu, jonka ostamalla asiakas voi pidentää normaalia kahden vuoden takuuaikaa yhdellä vuodella.

Palvelumyynti

Suoritusvelvoite täyttyy, kun palvelu on toteutettu ja maksu suoritettu yleensä 14-30 päivän kuluessa palvelunloppuun saattamisesta. Joissain tapauksissa myös asennus voi kuulua tuotteen hintaan, mutta myös asennuspalvelun arvo suhteessa tuotteeseen on pieni ja asennus tapahtuu tuotteen luovutuksen kanssa samana ajankohtana.

Voimansiirron komponentit

Suoritusvelvoite täyttyy, kun laite toimitetaan ja maksu suoritetaan yleensä 14-45 päivän kuluessa toimituksesta. Takuu kirjataan erillisenä suoritusvelvoitteena. Takuuhuollon suoritusvelvollisuus täyttyy kahden vuoden kuluttua.

Kesla ei tällä hetkellä toimi agenttina millään markkinalla eikä yhtiö saa merkittäviä rojalteja.

5. Vuokrasopimukset

Vuokralle antajana

Kesla on vuokralle antajana rahoitusleasing-sopimuksin yksittäisten omavalmisteisten koneiden osalta.

Vuokrasopimussaamiset, 1000 €	2019	2018
Vähimmäisvuokrien erääntyminen
Enintään yhden vuoden kuluessa	10	10
1-5 vuoden kuluttua	8	18
BRUTTOSIJOITUS VUOKRASOPIMUKSIIN	18	28
Vähimmäisvuokrien nykyarvon erääntyminen
Enintään yhden vuoden kuluessa	9	9
1-5 vuoden kuluttua	8	17
VÄHIMMÄISVUOKRIEN NYKYARVO YHTEENSÄ	17	26
Kertymättömät rahoitustuotot	1	2
Bruttosijoitus vuokrasopimuksiin	18	28

Vuokralle ottajana

Kesla suosii omistusta vuokralle ottamisen sijaan, jonka vuoksi vuokrasopimuksia on vähän. Kooltaan merkittävimmät sopimukset liittyvät tuotantolaitoksien maanvuokraan sekä kone- ja laitevuokriin.

IFRS 16:n täysin takautuvan käyttöönoton vaikutukset keskeisiin tunnuslukuihin	Aiemmin julkaistu	IFRS16	Oikaistu
IFRS-tunnusluvut	31.12.2018	muutos	31.12.2018
Tulos /osake EPS, €	0,38	0,04	0,42
Liikevoitto-%	ei merkittävää vaikutusta
Kauden laaja tulos, 1000 €	1 290	133	1 423
Vaihtoehtoiset tunnusluvut
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), %	8,4	1,1	9,5
Omavaraisuusaste, %	39,8	-0,9	38,9
Nettovelkaantumisaste, %	80,9	4,1	85,0
Taseen loppusumma M€	31,4	0,5	31,9
Bruttoinvestoinnit	899	138	1 037

IFRS 16 VAIKUTUKSET TULOSLASKELMAAN	Poistojen jakauma	1-12/2019
Vuokrat		-89
Poistot ja arvonalentumiset
Maa-alueet	12
Rakennukset ja rakennelmat	25
Koneet ja kalusto	44
Poistot ja arvonalentumiset yhteensä	82	82
Liikevoitto		-7
Rahoituskulut		12
Kauden voitto ennen veroja		5
Laskennalliset verot		-77
Kauden voitto		-73

IFRS 16 VAIKUTUKSET TASEESEEN
VARAT, 1 000 €	31.12.2018	IFRS 16 oikaisu	1.1.2019	31.12.2019
Maa-alueet	68	389	457	445
Rakennukset ja rakennelmat	3 888	59	3947	3 741
Koneet ja kalusto	3 090	21	3111	3 157
Keskeneräiset hankinnat	159	-	159	132
Aineelliset hyödykkeet yht.	7 205	468	7673	7 475
Varat yhteensä	31 418	468	31 886	32 754
VELAT, 1 000 €
Pitkäaikaiset korolliset velat	5 228	525	5 753	10 291
Lyhytaikaiset korolliset velat	13 747	31	13 778	9 575
Velat yhteensä	18 974	556	19 531	19 865
Oma pääoma ja velat	31 418	468	31 886	32 754
yhteensä

KOM-omaisuuteen vuokra sopimuksilla hankitun omaisuuden jakauma	31.12.2018	Lisäykset	1.1.2019	Tilikauden poistot	31.12.2019
Rahoitusleasing-sopimukset	188	20	208	-44	164
Kiinteistövuokrasopimukset	-	59	59	-25	34
Maanvuokrasopimukset	-	389	389	-12	377
YHTEENSÄ	188	468	656	-82	574
Vuokrasopimusvelkojen	31.12.2018	Lisäykset	1.1.2019	Lyhennykset	31.12.2019
jakauma
Rahoitusleasingsopimukset	188	20	208	-38	170
Kiinteistövuokrasopimukset	-	59	59	-25	34
Maanvuokrasopimukset	-	383	383	-8	375
YHTEENSÄ	188	462	650	-71	579

Vuokrasopimusvelkojen erääntymisajat

1 000 €	2019	2018
Vuokrasopimusvelkojen bruttomäärä -vähimmäisvuokrat erääntymisajoittain
Yhden vuoden kuluessa	80	87
1 – 5 vuoden kuluttua	164	225
Yli viiden vuoden kuluttua	442	461
Jäännösarvo	45	45
Yhteensä	732	818
Tulevaisuudessa kertyvät rahoituskulut	-153	-168
VUOKRASOPIMUSVELKOJEN NYKYARVO	579	650

Vuokrasopimusvelkojen nykyarvo erääntyy seuraavasti

Yhden vuoden kuluessa	69	72
1 – 5 vuoden kuluttua	129	186
Yli viiden vuoden kuluttua	335	347
Jäännösarvo	45	45
Yhteensä	579	650

Arvoltaan vähäisiin sopimuksiin ja lyhytaikaisiin vuokrasopimuksiin liittyvät kulut olivat tilikaudella 5 tuhatta euroa. IFRS 16 -standardin takautuvalla käyttöönotolla ei ole merkittävää vaikutusta rahavirtoihin.

6. Liiketoiminnan muut tuotot

1 000 €	2019	2018
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myyntivoitot	4	16
Julkiset avustukset	-35	37
Vakuutuskorvaukset	1	28
Myyntivoitto liiketoimintakaupasta	-	125
Muut tuottoerät	54	38
YHTEENSÄ	24	245

Liiketoiminnan muut tuotot sisältävät lopetetun toiminnon tuottoja 18 tuhatta euroa (2018 140 tuhatta euroa, josta myyntivoitto liiketoimintakaupasta 125 tuhatta euroa esitetty kertaluonteisena eränä).

7. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut

Konserni työllisti tilikauden lopussa 255 henkilöä (31.12.2018 242 henkilöä). Tilikauden keskimääräinen henkilökunta oli 247 henkilöä (243 henkilöä vuonna 2018), joista keskimäärin toimihenkilöitä oli 77 (2018 74 toimihenkilöä).

1 000 €	2019	2018
Palkat, palkkiot ja luontaisedut	10 352	9 812
Eläkekulut – maksupohjaiset järjestelyt	1 733	1 688
Muut henkilösivukulut	365	426
YHTEENSÄ	12 451	11 926

Konsernin henkilökunta keskimäärin tilikaudella	2019	2018
Metsäkoneet	247	241
Konepajajärjestelmät	-	2
YHTEENSÄ	247	243

Vuoden 2018 palkat ja henkilösivukulut yhteensä sisältävät lopetettujen toimintojen osuutta 112 tuhatta euroa ja henkilökunta keskimäärin 2 henkilöä. Lopetetuissa toiminnoissa ei ollut henkilöstöä vuonna 2019.

8. Poistot ja arvonalennukset

1 000 €	2019	2018
Aineettomat oikeudet	78	61
Kehittämismenot ja muut aineettomat hyödykkeet	270	231
Maa-alueet	12	12
Rakennukset ja rakennelmat	364	307
Koneet ja kalusto	531	586
Poistot ja arvonalennukset yhteensä	1 255	1 197

Poistot ja arvonalentumiset sisältävät lopetettujen toimintojen poistoja 1 tuhatta euroa (3 tuhatta euroa 2018). Tarkempi erittely lopetettujen toimintojen poistoista liitetiedossa 15 aineelliset ja aineettomat hyödykkeet ja vuokrasopimusten jaksottamisesta johtuvista poistoista liitetiedossa 5.

9. Liiketoiminnan muut kulut

1 000 €	2019	2018
Myynti- ja mainoskulut	1 014	841
Käyttö- ja ylläpitokulut	751	686
Matkakulut	500	552
Konttori- ja hallintokulut	553	538
Palvelumaksut	593	712
Tuotannon muuttuvat kulut	2 162	2 053
Muut liiketoiminnan kulut	1 170	636
Vuokrat	18	71
Liiketoiminnan muut kulut yhteensä	6 761	6 088

Liiketoiminnan muut kulut sisältävät lopetettujen toimintojen kuluja 52 tuhatta euroa vuonna 2019 (60 tuhatta vuonna 2018).

10. Tutkimus- ja kehittämismenot

Tutkimus- ja kehittämismenot olivat tilikaudella 2019 1 656 tuhatta euroa (1 255 tuhatta euroa vuonna 2018), joista on aktivoitu 329 tuhatta euroa vuoden 2019 aikana (308 tuhatta euroa vuonna 2018). Aktivoitu osuus esitetään tilinpäätöksen taseen erässä Aineettomat hyödykkeet. Aktivoituja tuotekehitysmenoja on taseessa 722 tuhatta euroa 31.12.2019 (637 tuhatta euroa 31.12.2018).

11. Tilintarkastajien palkkiot

Tilintarkastajien palkkiot sisältyvät liiketoiminnan muihin kuluihin.

1 000 €	2019	2018
Tilintarkastus	74	85
Muut palvelut	22	33
YHTEENSÄ	96	118

12. Rahoituskulut (netto)

1 000 €	2 019	2018
Korkotuotot	14	2
Korkokulut	-234	-250
Arvon muutos käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusjohdannaisista	-10	-31
Muut rahoituskulut	-27	-36
Rahoituskulut netto	-258	-316

Rahoituskulut netto sisältää lopetetuttujen toimintojen rahoituskuluja 1 tuhatta euroa vuonna 2019 (10 tuhatta euroa vuonna 2018)

13. Tuloverot

1 000 €	2 019	2018
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero	334	438
Laskennalliset verot	2	4
YHTEENSÄ	336	442

Tuloslaskelman verokulujen ja konsernin 20 prosentin verokannalla laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma

1 000 €	2 019	2018
Tulos ennen veroja	1 286	1 644
Verot laskettuna kotimaan verokannalla 2019 20 % (2018 20 %)	257	329
Vähennyskelvottomien kulujen ja verovapaiden tuottojen vaikutus	83	98
Muut erät	-4	14
Verot Tuloslaskelmassa	336	442

Verot tuloslaskelmassa sisältävät lopetettujen toimintojen verotuottoa 213 tuhatta euroa (66 tuhatta euroa kulua vuonna 2018).

Keslan sykekouria käytetään tyypillisesti kaivinkoneasennettuna mm. Japanissa mm. sugipuun työstöön.

14. Osakekohtainen tulos

1 000 €	2019	2018
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto/tappio sekä A- että B-osakkeille	950	1 204
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana	3 383 145	3 383 145
Laimentamaton osakekohtainen tulos (euroa/osake) sekä A- että B-osakkeille	0,28	0,36
Laimennusvaikutuksella oikaistu tulos (euroa/osake) sekä A- että B-osakkeille	0,28	0,36
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto, jatkuvat toiminnot, sekä A- että B-osakkeille	1 223	1 423
Laimentamaton osakekohtainen tulos (euroa/osake), jatkuvat toiminnot, sekä A- että B-osakkeille	0,36	0,42
Laimennusvaikutuksella oikaistu tulos (euroa/osake), jatkuvat toiminnot, sekä A- että B-osakkeille	0,36	0,42
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tappio, lopetetut toiminnot	-273	-220
Laimentamaton osakekohtainen tulos (euroa/osake) sekä A- että B-osakkeille, lopetetut toiminnot	-0,08	-0,06
Laimennusvaikutuksella oikaistu tulos (euroa/osake) sekä A- että B-osakkeille, lopetetut toiminnot	-0,08	-0,06

Tulos / osake = Emoyhtiön omistajille kuuluva tulos Osakkeiden lukumäärä (osakeantioikaistu)

Yhtiöjärjestyksen mukaan A-lajin osakkeille maksettava osinko voi olla kaksinkertainen B-lajin osakkeille maksettavaan osinkoon verrattuna.

Elmia-messut Ruotsissa olivat vahvat messut traktorivarusteille. Kuva Keslan yhteistyökumppanin Lantmännenin osastolta.

15. Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet

1 000 €	Kehittämis menot	Aineettomat oikeudet	Muut aineettomat hyödykkeet	Yhteensä
Hankintamenot 1.1.2019	1 731	2 375	377	4 483
Lisäykset	330	176	-	506
Hankintamenot 31.12.2019	2 061	2 551	377	4 989
Kertyneet poistot 1.1.2019	-1 094	-1 969	-250	-3 313
Tilikauden poistot, jatkuvat toiminnot	-245	-78	-25	-348
Kertyneet poistot 31.12.2019	-1 339	-2 047	-275	-3 661
Kirjanpitoarvo 1.1.2019	637	406	128	1 170
Kirjanpitoarvo 31.12.2019	722	504	102	1 328
1 000 €	Kehittämis	Aineettomat	Muut	Yhteensä
	menot	oikeudet	aineettomat
			hyödykkeet
Hankintamenot 1.1.2018	1 423	2 209	377	4 010
Lisäykset	308	166	-	474
Hankintamenot 31.12.2018	1 731	2 375	377	4 483
Kertyneet poistot 1.1.2018	-890	-1 908	-223	-3 020
Tilikauden poistot, jatkuvat toiminnot	-204	-61	-28	-293
Kertyneet poistot 31.12.2018	-1 094	-1 969	-250	-3 313
Kirjanpitoarvo 1.1.2018	533	301	155	990
Kirjanpitoarvo 31.12.2018	637	406	128	1 170

1 000 €	Maa-alueet	Rakennukset ja	Koneet ja kalusto	Keskeneräiset hankinnat	Yhteensä
		rakennelmat
Hankintamenot 1.1.2019	469	10 582	17 005	159	28 215
Lisäykset	-	122	641	-	763
Vähennykset			-57		-57
Siirrot erien välillä			-	-27	-27
Hankintamenot 31.12.2019	469	10 704	17 589	132	28 894
Kertyneet poistot 1.1.2019	-12	-6 636	-13 894	-	-20 543
Tilikauden poistot, jatkuvat toiminnot	-12	-327	-531	-	-870
Tilikauden poistot, lopetetut toiminnot	-	-	-7	-	-7
Kertyneet poistot 31.12.2019	-24	-6 962	-14 432	-	-21 419
Kirjanpitoarvo 1.1.2019	457	3 946	3 111	159	7 673
Kirjanpitoarvo 31.12.2019	445	3 742	3 158	132	7 475

1 000 € IFRS 16 oikaistu	Maa-alueet	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Keskeneräiset hankinnat	Yhteensä
Hankintamenot 1.1.2018	68	10 355	16 703	127	27 253
IFRS 16 vaikutus	401	84	25	-	509
Lisäykset	-	143	282	32	457
Lopetetut toiminnot	-	-	-4	-	-4
Hankintamenot 31.12.2018	469	10 582	17 005	159	28 215
Kertyneet poistot 1.1.2018	-	-6 290	-13 303	-	-19 593
IFRS 16 vaikutus	-12	-25	-4	-	-41
Tilikauden poistot, jatkuvat toiminnot	-	-320	-584	-	-904
Tilikauden poistot, lopetetut toiminnot	-	-	-3	-	-3
Kertyneet poistot 31.12.2018	-12	-6 636	-13 894	-	-20 543
Kirjanpitoarvo 1.1.2018	469	4 149	3 424	127	8 170
Kirjanpitoarvo 31.12.2018	457	3 946	3 111	159	7 673

Konsernin pitkäaikaiset varat Kesla GmbH:ssa Saksassa olivat 10 tuhatta euroa (17 tuhatta euroa vuonna 2018).

16. Liikearvo

Konsernilla ei ollut liikearvoa tilikaudella 2019.

17. Muut varat

Muut varat, 1 000 €	2019	2018
Kiinteistö Oy Juhanantupa, Kesälahti	17	17

Lisäksi konsernilla on taseessaan vuokratakuumaksua 6 tuhatta euroa vuonna 2018.

18. Laskennalliset verosaamiset ja -velat

Laskennallinen verosaaminen, 1 000 €	2019	2018
Sisäisen katteen eliminoimisesta varastosta	7	6
Vahvistetusta tappiosta	32	-
Muista eristä	161	337
LASKENNALLINEN VEROSAAMINEN YHTEENSÄ	200	343
Laskennallinen verosaaminen, 1 000 €
Poistoerosta	-323	-330
Vaihto-omaisuudesta	-152	-130
Tuotekehitysmenoista	-144	-127
Muista eristä	-121	-381
LASKENNALLINEN VEROVELKA YHTEENSÄ	-740	-968

Laskennallinen verosaaminen sisältää lopetettujen toimintojen osuutta 32 tuhatta euroa (247 tuhatta euroa vuonna 2018). Lopetetuilla toiminnoilla laskennallista verovelkaa ei ollut vuonna 2019 (2 tuhatta vuonna 2018). Laskennallinen verosaaminen vahvistetusta tappiosta vanhenee vuonna 2029.

IFRS 16 -vuokrasopimusstandardin vaikutus laskennalliseen verovelkaan oli 77 tuhatta kasvattava (94 tuhatta vuonna 2018).

19. Vaihto-omaisuus

1 000 €	2019	2018
Raaka-aineet	6 630	7 053
Puolivalmiit	4 980	5 136
Valmiit	4 700	3 160
VAIHTO-OMAISUUS YHTEENSÄ	16 310	15 349

Vaihto-omaisuudesta kirjattiin kuluksi 192 tuhatta euroa vastaamaan varaston nettorealisointiarvoa (vuonna 2018 kirjattiin kuluksi 207 tuhatta euroa). Lopetetuilla toiminnoilla ei ollut vaihto-omaisuutta tilikauden 2019 päättyessä (108 tuhatta vuonna 2018).

20. Saamiset

Saamiset, pitkäaikaiset, 1 000 €	2019	2018
Rahoitusleasingsaamiset, pitkäaikaiset	8	17
YHTEENSÄ	8	17

Myyntisaamiset ja muut saamiset, 1 000 €	2019	2018
Myyntisaamiset	6 765	6 217
Rahoitusleasingsaamiset, lyhytaikaiset	9	9
Muut siirtosaamiset	176	335
YHTEENSÄ	6 950	6 560

Myynti- ja muut saamiset sisältävät lopetettujen toimintojen myyntisaamisia ja muita saamisia 53 tuhatta vuonna 2018.

Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät, 1 000 €	2019	2018
Vakuutusennakot lakisääteisistä vakuutuksista	31	-
Verotilisaaminen	75	267
Ennakkomaksut toimittajille	4	7

Myyntisaamisten ikäjakauma

1 000 €	2019	Arvonalen tumistappiot	Netto 2019	2018	Arvonalen tumistappiot	Netto 2018
Erääntymättömät	3 732		3 732	2 867		2 867
Erääntyneet:
Alle 30 päivää	1 915		1 915	1 848		1 848
31 – 60 päivää	518		518	640		640
61 – 90 päivää	223		223	212		212
yli 90 päivää	918	-541	337	1 265	-615	650
Yhteensä	7 306	-580	6 765	6 832	-615	6 217

Kirjatut arvonalentumistappiot sisältävät 116 tuhannen euron ylimääräisen arvonalentumisen perustuen johdon arvioon ja asiakaskohtaiseen analyysiin erääntyneistä saamisista sekä IFRS 9:n mukaisen 29 tuhannen euron arvonalentumisen perustuen odotettavissa oleviin luottotappioihin luottotappioriskin perusteella. Yhtiön arvonalentumistappiot ovat pienentyneet Venäjän markkinan valuuttakurssiriskin vähentymisen ja tehostetun myyntisaamisten hallinnan vuoksi.

Konsernin rahoitusvarat ja rahoitusvelat on arvostettu käyvän arvon hierarkian 2 mukaan - arvostusmenetelmät, joiden muihin kuin noteerattuihin hintoihin perustuvat merkittävät syöttötiedot ovat suoraan tai epäsuorasti havainnoitavissa.

21. Rahavarat

1 000 €	2019	2018
Käteinen raha ja pankkitilit	467	719

Konsernin rahoitusvarat ja rahoitusvelat on arvostettu käyvän arvon hierarkian 2 mukaan - arvostusmenetelmät, joiden muihin kuin noteerattuihin hintoihin perustuvat merkittävät syöttötiedot ovat suoraan tai epäsuorasti havainnoitavissa.

22. Oma pääoma

Osakkeet jakautuvat A-osakkeisiin ja B-osakkeisiin. A- ja B-osakkeet eroavat toisistaan siten, että jokainen B-osake tuottaa oikeuden yhtiökokouksessa äänestää kahdellakymmenellä (20) äänellä ja jokainen A-osake yhdellä (1) äänellä. A-osakkeille maksettava osinko voi olla kaksinkertainen B-osakkeille maksettavaan osinkoon verrattuna.

Varsinainen yhtiökokous 26.2.2015 päätti lisätä yhtiöjärjestykseen osakelajien muuntolausekkeen seuraavasti: "B-lajiin kuuluva osake voidaan B-lajin osakkeenomistajan pyynnöstä hallituksen päätöksellä muuntaa A-lajin osakkeeksi siten, että yhdellä B-lajin osakkeella saa yhden A-lajin osakkeen. Yhtiön hallitus antaa tarvittaessa tarkemmat ohjeet muuntamisen toteuttamisesta."

A-osake	2 483 145 kpl	1 ääni	2 483 145 ääntä
B-osake	900 000 kpl	20 ääntä	18 000 000 ääntä
YHTEENSÄ	3 383 145 kpl		20 483 145 ääntä

31.12.2019 yhtiön osakepääoma oli 1 917 tuhatta euroa ja osakkeiden määrä 3 383 145 täysin maksettua osaketta. Osakkeiden lukumäärässä ja euromäärässä ei ole tapahtunut muutoksia vuoden 2019 aikana.

Kesla Oyj omistaa 31.12.2019 omia A-osakkeita seuraavasti:

Määrä kpl	Nimellisarvo €	Osakepääomasta %	Äänistä %
12 247	-	0,36	0,06

Yhtiön hallussa olevat omat osakkeet voidaan luovuttaa hallituksen päättämällä tavalla ja hallituksen määräämässä laajuudessa vastikkeena mahdollisissa yrityskaupoissa tai muissa järjestelyissä, johdon palkitsemisessa, tai ne voidaan myydä Nasdaq Helsinki Oy:n järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä. Osakkeet luovutetaan niille julkisessa kaupankäynnissä muodostuneen luovutushetken käypään arvoon ja ne voidaan luovuttaa muuta vastiketta kuin rahavastiketta vastaan.

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto

Sijoitetun vapaan oman pääoman (SVOP) rahasto sisältää muita oman pääoman luonteisia sijoituksia ja osakkeiden merkintähinnan siltä osin, kun sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan.

Osingot

Hallitus ehdottaa 5.3.2020 Joensuuhun kokoon kutsuttavalle yhtiökokoukselle jaettavaksi osinkoa A- ja B-osakkeille 0,15 euroa / osake, yhteensä 506 tuhatta euroa. Vuoden 2018 tuloksesta jaettiin osinkoa yhteensä 506 tuhatta euroa A- ja B-sarjan osakkeille.

23. Varaukset

1 000 €	2019	2018
Takuuvaraukset kauden alussa	359	386
Varausten purku	-1 184	-520
Varausten lisäys	1 571	493
TAKUUVARAUKSET KAUDEN LOPUSSA	746	359

Takuuaika on normaalisti 24 kuukautta. Takuun aikana havaitut takuuehdot täyttävät viat korjataan takuuehtojen mukaisesti joko korjaamalla viallinen osa tai vaihtamalla se uuteen. Tilinpäätöksessä 2019 esitetty takuuvaraus on mitoitettu kattamaan vuonna 2019 myytyjen tuotteiden arvioituja takuukustannuksia, jotka voivat toteutua vuoden 2020 aikana. Yhteen tuotteeseen liittyvän puomivian takuukustannusten kattamiseksi tehty ylimääräinen takuuvaraus 500 tuhatta euroa sisältyy 31.12. taseen varauskertymään (110 tuhatta euroa vuonna 2018). Ylimääräistä varausta puretaan toteutuneiden takuukustannusten perusteella.

24. Rahoitusvelat

1 000 €	2019	2018
Pitkäaikaiset
Lainat rahoituslaitoksilta	8 296	3 861
Vuokrasopimusvelat	509	567
Pitkäaikaiset yhteensä	8 805	4 428
Lyhytaikaiset
Pitkäaikaisten velkojen lyhennykset	2 118	5 809
Vuokrasopimusvelat	69	82
Luotollinen shekkitili	992	954
Lyhytaikaiset yhteensä	3 179	6 845
YHTEENSÄ	11 983	11 273

Rahoitusvelat sisältävät lopetetuttujen toimintojen velkoja 25 tuhatta vuonna 2018.

Rahoitusvelkojen maturiteettijakaumataulukko kuvaa sopimuksiin perustuvaa maturiteettianalyysiä. Luvut ovat diskonttaamattomia ja ne sisältävät sekä korkomaksut että pääoman takaisinmaksut:

2019
1 000 €	Tase-arvo	Sopimuksiin perustuvat rahavirrat	2020	2021	2022	2023	>2023
Rahoitusvelat
Rahalaitoslainat	10 412	10 794	2 361	1 890	1 772	1 458	3 313
Vuokrasopimusvelat	579	579	69	44	41	77	347
Shekkiluottolimiitit	992	992	992	-	-	-	-
Ostovelat	3 252	3 252	3 252	-	-	-	-
YHTEENSÄ	15 235	15 617	6 674	1 934	1 813	1 535	3 660
Johdannaisvelat
Suoritettavat rahavirrat	17	16	16	-	-	-	-
Saatavat rahavirrat	10	9	9	-	-	-	-
YHTEENSÄ	27	25	25	-	-	-	-

Kuva Ranskan Grass Fair -messuilta, jossa Keslalla ja Valtralla oli osin yhteinen osasto.

2018
1 000 €	Tase-arvo	Sopimuksiin perustuvat rahavirrat	2019	2020	2021	2022	>2022
Rahoitusvelat
Rahalaitoslainat	9 644	9 906	5 940	2 239	1 025	601	101
Factoring-velka	25	25	25	-	-	-	-
Vuokrasopimusvelat	650	656	88	80	54	52	383
Shekkiluottolimiitit	954	954	954	-	-	-	-
Ostovelat	4 046	4 046	4 046	-	-	-	-
YHTEENSÄ	15 318	15 587	11 053	2 319	1 079	653	484
Johdannaisvelat
Suoritettavat rahavirrat	19	25	13	12	-	-	-
Saatavat rahavirrat	20	19	10	9	-	-	-
YHTEENSÄ	39	44	23	21	-	-	-

Konsernin rahoitusvarat ja rahoitusvelat on arvostettu käyvän arvon hierarkian 2 mukaan - arvostusmenetelmät, joiden muihin kuin noteerattuihin hintoihin perustuvat merkittävät syöttötiedot ovat suoraan tai epäsuorasti havainnoitavissa.

Konsernin rahalaitoslainat ovat euromääräisiä. Lyhytaikaisiin korollisiin velkoihin on kirjattu pitkäaikaisten lainojen seuraavan vuoden lyhennykset. Jos luotollinen shekkitililimiitti on käytössä, se kirjataan lyhytaikaisiin velkoihin. Konsernin rahalaitoslainojen korkokantojen vaihteluväli tilinpäätöshetkellä oli 1,0 % - 3,0 % (31.12.2018 1,25 % - 3,0 %). Velkojen tasearvo ei merkittävästi poikkea käyvästä arvosta.

25. Ostovelat ja muut velat sekä siirtovelkojen olennaiset erät

1 000 €	2019	2018
Ostovelat	3 252	4 046
Saadut ennakkomaksut	110	162
Siirtovelat	2 612	2 339
Muut lyhytaikaiset velat	422	383
YHTEENSÄ	6 396	6 931
Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät
Palkkavelat sivukuluineen	1 921	1 708
Työnantajan lakisääteisten vakuutusten velka	281	82
Laskennalliset ostovelat	80	388
Korkovelat	59	67

Velkojen lyhytaikaisuudesta johtuen kirjanpitoarvot eivät merkittävästi poikkea käyvistä arvoista. Ostovelat ja muut velat sisältävät lopetettujen toimintojen osuutta 3 tuhatta vuonna 2019 (15 tuhatta vuonna 2018).

26. Vakuudet ja vastuusitoumukset

1 000 €	2019	2018
Omasta puolesta annetut vakuudet
Rahalaitoslainat	11 983	11 273
Annetut kiinteistökiinnitykset	5 679	5 632
Annetut yrityskiinnitykset	7 072	7 072
MFG Components Oy:n osakkeiden panttaus	-	500
MFG Components Oy:n myyntisaatavien panttaus	-	37

Rahalaitoslainoihin sisältyi katsauskauden päättyessä 865 tuhatta euroa rahoituskohdevakuudellisia osamaksuvelkoja (31.12.2018 974 tuhatta euroa).

Yhtiöllä ei ollut tyräyhtiöiden puolesta annettuja vakuuksia.

Yhtiö on velvollinen tarkastamaan valmistuneista kiinteistöinvestoinneista tekemiään arvonlisäverovähennyksiä, jos kiinteistön käyttö vähenee tai se myydään tai sen käyttötarkoitus muuttuu tarkistuskauden aikana. Vastuun enimmäismäärä tilinpäätöspäivänä 31.12.2019 on 315 tuhatta euroa (31.12.2018 375 tuhatta euroa).

27. Rahoitusriskien hallinta

Konsernin rahoitusriskienhallinnan tavoitteena on minimoida rahoitusmarkkinoiden mahdollisten muutosten haitalliset vaikutukset konsernin tulokseen ja liiketoimintaan. Konsernin riskienhallinnan yleiset periaatteet hyväksyy hallitus.

Konsernilla ei ole merkittävää valuuttariskiä, koska konsernin pääasiallinen myynti- ja ostovaluutta on euro. Vuoden 2019 ostoista maksettiin 98% euroissa (2018 ostoista 99 %) ja euromääräisen liikevaihdon osuus oli 100% (vuonna 2018 100 %).

Konsernin tulot ja operatiiviset kassavirrat ovat riippumattomia markkinakorkojen vaihtelusta. Lainasalkkuun sisältyy korkoriski, joka johtuu markkinakorkojen heilahtelun vaikutuksesta vaihtuvakorkoisten lainojen tuleviin korkorahavirtoihin. Tilinpäätöspäivänä konsernilla ei ollut kiinteäkorkoista lainaa (31.12.2018 kiinteäkorkoisen lainan osuus 18,7 %). Lisäksi yhtiöllä on lainariippumaton koronvaihtosopimus nimellisarvoltaan 5 miljoonaa euroa. Loput lainoista ovat vaihtuvakorkoisia. Tilinpäätöshetkellä konsernilla oli avoinna euromääräisiä koronvaihtosopimuksia nimellisarvoltaan 5 000 tuhatta euroa (31.12.2018 5 000 tuhatta euroa), joiden perusteella konserni saa keskimäärin 0,20 % (0,20 %) ja maksaa keskimäärin 0,34 % (0,26 %). Koronvaihtosopimukset on arvostettu tilinpäätöksessä käypään arvoon, josta on kirjattu tulosvaikutteisesti 13 tuhatta euroa kulua tilinpäätökseen vuonna 2019 (vuonna 2018 tulosvaikutteisesti 7 tuhatta euroa kulua). Tilinpäätöspäivän lainamäärällä yhden prosenttiyksikön koron nousu heikentäisi konsernin tilikauden tulosta enintään 76 tuhatta euroa (31.12.2018 33 tuhatta euroa) ja vastaavasti yhden prosenttiyksikön koron laskun vaikutus olisi tulosta parantava 10 tuhatta euroa (31.12.2018 16 tuhatta euroa tulosta heikentävä).

1 000 € Korkopositio 31.12.2019 Vaikutus tulokseen + 1 % Vaikutus tulokseen -1 % Korkopositio 31.12.2018 Vaikutus tulokseen + 1 % Vaikutus tulokseen -1 % Vaihtuvakorkoiset velat 9 294 -93 93 5 852 -59 59 Korkojohdannaiset 5 000 17 -83 5 000 25 -75 YHTEENSÄ 14 294 -76 10 10 852 -33 -16

Korkoriskin herkkyysanalyysi

Konsernin luottopolitiikassa määritellään asiakkaiden luottokelpoisuusvaatimukset, asiakaskartoitusten tekeminen, ohjeistetaan sopimuskäytäntö, luototus sekä mahdolliset perintätoimenpiteet. Luottoriskin hallinta ja luotonvalvonta on keskitetty konsernin talousosastolle, joka toimii yhdessä eri liiketoimintayksiköiden kanssa. Asiakkaiden luottokelpoisuuden arvioinnissa käytetään järjestelmällistä, yhdessä eri liiketoimintayksiköiden kanssa sovittua toimintatapaa. Talousosasto raportoi asiakkaiden luottoasemasta säännöllisesti eri liiketoimintayksiköille. Yksittäisiin merkittäviin liiketoimiin sekä uusien asiakkaiden kanssa tapahtuvaan kauppaan konserni pyytää vastapuolelta riittävän vakuuden tai ennakkomaksun. Myyntisaamiset ovat korottomia. Maksuehdot vaihtelevat maittain ja tulovirroittain ollen tavanomaisesti 14-60 päivää. Yli 60 päivän maksuehtoja ei myönnetä. Ennen asiakkaan maksukyvyn riittävää selvitystä käytetään ennakkomaksuehtoa. Asiakkaan maksukykyisyyttä arvioidaan johdon luotettavaan tietoon perustuvalla harkinnalla asiakkaan maksukykyisyydestä. Asiakkaan maksukyvyn heikentyessä siirrytään ennakkomaksuehtoon.

Konsernissa suunnitellaan ja seurataan liiketoiminnan vaatiman rahoituksen määrää, jotta konsernilla olisi tarpeeksi likvidejä varoja toiminnan rahoittamiseksi ja erääntyvien lainojen takaisinmaksuun. Konsernin tavoitteena on, että käytettävissä olevat rahavarat ja käyttämätön luottolimiitti ovat vähintään 2,5 prosenttia 12 kuukauden liikevaihdosta. Konsernin emoyhtiö järjestää rahoituksen tytäryhtiöille. Rahoituksen saa-

tavuus ja joustavuus pyritään varmistamaan luottolimiittien avulla sekä käyttämällä rahoituksen hankinnassa useita rahoituslaitoksia. Yhtiölle myönnettyjen luottolimiittien kokonaismäärä oli tilikauden päättyessä 3,4 miljoonaa euroa (5,0 miljoonaa 31.12.2018). Käyttämättömien luottolimiittien määrä 31.12.2019 oli 2 408 tuhatta euroa (1 246 tuhatta euroa 31.12.2018). Konsernin tytäryhtiön factoring-rahoitusjärjestely päätettiin tilikaudella 2019. Vuoden 2018 tilinpäätöshetkellä käytettävissä oleva factoring-luottolimiitti oli 25 tuhatta euroa.

28. Pääoman hallinta

Konsernin pääoman hallinnan tavoitteena on varmistaa toimintaedellytykset kaikissa olosuhteissa. Optimoimalla pääomarakennetta pyritään kasvattamaan omistaja-arvoa ja turvaamaan paras mahdollinen pääoman tuotto. Optimaalinen pääomarakenne takaa myös pienemmät pääoman kustannukset. Yhtiöllä on tilikauden tulosta myötäilevä osingonjakopolitiikka. Konsernin omavaraisuusasteen minimitavoite on 40 % ja pidemmän aikajakson tavoite on 50 %.

Konsernin pääomarakenteen kehitystä seurataan omavaraisuusasteella ja nettovelkaantumisasteella (gearing).

Konsernin oma pääoma vuoden 2019 lopussa oli 12,9 miljoonaa euroa (31.12.2018 12,4 miljoonaa euroa) ja taseen loppusumma oli 32,8 miljoonaa euroa (31.12.2018 31,9 miljoonaa euroa). Konsernin korolliset nettovelat olivat vuoden 2019 lopussa 11,5 miljoonaa euroa (31.12.2018 10,5 miljoonaa euroa). Omavaraisuusaste oli tilikauden lopussa 39,5 % (31.12.2018 39,8 %) ja nettovelkaantumisaste oli 89,2 % (31.12.2018 80,9 %). Tunnuslukujen laskukaavat ja kehityshistoria ovat nähtävissä taloudellista kehitystä kuvaavien tunnuslukujen yhteydessä.

1 000 €	2019	2018
Korolliset velat	11 983	11 273
Korolliset saamiset	17	26
Rahavarat	467	719
Nettovelat	11 500	10 528
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma	12 889	12 357
Oma pääoma yhteensä	12 889	12 357
Saadut ennakkomaksut	110	162
Taseen loppusumma	32 754	31 886
Omavaraisuusaste, %	39,5	38,9
Nettovelkaantumisaste (gearing), %	89,2	85,0

29. Lähipiiritapahtumat

Kesla-konsernin lähipiiriin katsotaan kuuluvan emoyhtiö Kesla Oyj, tytäryhtiöt MFG Components Oy sekä Kesla GmbH, Kesla Oyj:n hallituksen jäsenet, Kesla Oyj:n nimitystoimikunnan jäsenet, Kesla Oyj:n johtoryhmän jäsenet sekä edellä mainittujen henkilöiden läheiset perheenjäsenet ja vaikutusvaltayhteisöt.

Konsernin emo- ja tytäryhtiösuhteet	Kotimaa	Omistusosuus, %	Äänivalta, %
Kesla Oyj	Suomi
MFG Components Oy	Suomi	100	100
Kesla GmbH	Saksa	100	100

Lähipiiriliiketoimet

Lähipiirin kanssa toteutuneet liiketoimet sekä lähipiirisaamiset ja -velat ovat seuraavat:

1 000 €	Myynnit	Ostot	Saamiset	Velat
2019
Osakkuusyritykset	1 948	1 948	644	644
Muu lähipiiri	-	-	-	-
Yhteensä	1 948	1 948	644	644
2018
Osakkuusyritykset	1 839	1 839	527	527
Muu lähipiiri	-	-	-	-
Yhteensä	1 839	1 839	527	527

Johdon työsuhde-etuudet

1 000 €	2019	2018
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet	765	764
YHTEENSÄ	765	764

Konsernilla ei ollut johtoon liittyen vuosina 2019 ja 2018 työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia, muita pitkäaikaisia etuuksia tai irtisanomisen yhteydessä suoritettuja etuuksia.

1 000 €	2019	2018
Palkat ja palkkiot
Toimitusjohtajien palkat ja luontoisedut	252	245
Hallituksen jäsenet
Kärkkäinen Veli-Matti	33	33
Paajanen Jouni	17	16
Virtanen Ari	17	16
Toivonen Ritva	17	16
Happonen Olli	17	16
Yhteensä	99	97
YHTEENSÄ	351	342

Konsernissa ei ole sovittu lakisääteistä eläketurvaa paremmista eläke-etuuksista. Emoyhtiön toimitusjohtajan lakisääteinen eläkekulu oli vuonna 2019 43 tuhatta euroa ja vuonna 2018 45 tuhatta euroa.

30. Johdannaissopimukset

	2019	2019	2019	2018	2019	2018
1 000 €	pos. käypä	neg. käypä	käypä arvo,	käypä arvo,	nimellisarvot	nimellisarvot
	arvo	arvo	netto	netto
Koronvaihtosopimukset:	-	-27	-27	-39	5 000	5 000
erääntyy 2019	-	-	-	-	-	-
erääntyy 2020	-	-27	-27	-39	5 000	5 000
erääntyy 2021	-	-	-	-	-	-
erääntyy 2022	-	-	-	-	-	-
erääntyy >2023	-	-	-	-	-	-
Koronvaihtosopimukset yhteensä tilikaudella	-	-27	-27	-39	5 000	5 000
Johdannaiset yhteensä	-	-27	-27	-39	5 000	5 000

Johdannaissopimukset arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Sopimusten käyvät arvot vastaavat IFRS 7 mukaista käyvän arvon tasoa 2: instrumentit, joiden käypä arvo on todettavissa suoraan hintana tai epäsuorasti hinnasta johdettuna. Päättyneen ja edellisen tilikauden aikana ei ole tapahtunut siirtoja hierarkioiden välillä. Konsernilla ei ole ollut valuutanvaihtosopimuksia tilikausilla 2019 ja 2018.

31. Lopetettu toiminto

Aiemmin Kesla-konsernin taloudellinen raportointi muodostui kahdesta ensisijaisesta segmentistä: metsäkonesegmentistä sekä konepajajärjestelmät-segmentistä, johon kuului tytäryhtiö MFG Components Oy:n liiketoiminta. MFG Components Oy:n valmistustoiminnan liiketoimintakaupan myötä konserni luopui konepajajärjestelmät-liiketoiminnastaan ja kaupan seurauksena konsernin segmenttiraportointi lopetettiin lokakuusta 2017 alkaen. Vuoden 2018 ja 2019 tilinpäätöksissä lopetettuna toimintona esitetään MFG Components Oy:n tulos, varat ja velat. Kotimaisen tytäryhtiön liiketoiminnot päätettiin kesäkuussa 2019.

Lopetetun toiminnon osuus vuoden 2019 liikevaihdosta oli alle 1 % (3 % vuonna 2018).

Lopetetun toiminnon tappio oli 0,3 miljoonaa euroa (tappio 0,2 milj. sis. 0,1 milj. kertaluonteinen myyntivoitto vuonna 2018).

LOPETETUN TOIMINNON TULOSLASKELMA, 1 000 €	2019	2018
Liikevaihto	103	1 502
Ostot	-162	-1 777
Liikevoitto	-59	-275
Rahoituskulut- ja tuotot	-1	-10
Tappio ennen veroja	-61	-286
Verot	-213	66
Tilikauden tappio	-273	-220
Laimentamaton osakekohtainen tulos (euroa/osake) sekä A että B-osakkeille	-0,08	-0,06
Laimennusvaikutuksella oikaistu tulos (euroa/osake) sekä A että B-osakkeille	-0,08	-0,06

LOPETETUN TOIMINNON VARAT JA VELAT,	2019	2018
1 000 €
PITKÄAIKAISET VARAT
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	-	7
Laskennalliset verosaamiset	32	247
LYHYTAIKAISET VARAT
Vaihto-omaisuus	-	108
Myyntisaamiset ja muut saamiset	-	53
VARAT YHTEENSÄ	32	415
PITKÄAIKAISET VELAT
Laskennalliset verovelat	-	2
LYHYTAIKAISET VELAT
Lyhytaikaiset rahoitusvelat	-	25
Ostovelat ja muut velat	3	15
VELAT YHTEENSÄ	3	42

LOPETETUN TOIMINNON RAHAVIRTA LASKELMA, 1 000 €	2019	2018
Liiketoiminnan rahavirrat
Tilikauden voitto	-61	-286
Oikaisut:
Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa	-565	404
Korkokulut ja muut rahoituskulut	1	11
Oikaisut yhteensä	-564	415
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta	-625	130
Käyttöpääoman muutokset:
Myynti- ja muiden saamisten muutos	53	558
Vaihto-omaisuuden muutos	671	419
Osto- ja muiden velkojen muutos	-12	-281
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja	87	825
Maksetut korot	-1	-11
Liiketoiminnan nettorahavirta	86	814
Investointien rahavirrat
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynnit	9	5
Investointien nettorahavirta	9	5
Rahoituksen rahavirrat
Lainojen takaisinmaksut	-857	-616
Saadut konserniavustukset	1 235	-
Maksetut osingot	-127	-
Rahoituksen nettorahavirta	251	-616
Rahavarojen muutos	346	203

32. Rahoitusvelkojen rahavirrat

			Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa
1 000 €	2018	Rahavirrat	Ostot	Valuutta kurssi muutokset	Käyvän arvon muutokset	2019
Pitkäaikaiset rahoitusvelat	3 860	5 878	-	-	-	8 236
Lyhytaikaiset rahoitusvelat	6 763	-5 096	-	-	-	3 168
Vuokrasopimukset	650	-91	20	-	-	579
Johdannaiset	39	-	-	-	-12	27
Rahoitusvelat yhteensä	11 298	704	20	-	-12	12 010

			Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa
1 000 €	2017	Rahavirrat	Ostot	Valuutta kurssi muutokset	Käyvän arvon muutokset	2018
Pitkäaikaiset rahoitusvelat	5 943	-2 083	-	-	-	3 860
Lyhytaikaiset rahoitusvelat	5 980	783	-	-	-	6 763
Leasing-sopimukset	82	-33	138	-	-	188
IFRS 16 vaikutus	-	462	-	-	-	462
Johdannaiset	32	-	-	-	8	39
Rahoitusvelat yhteensä	12 037	-871	138	-	8	11 312

33. Siirtyminen IFRS-raportointiin

Kesla Oyj siirtyi vuoden 2005 alusta IFRS-periaatteiden mukaiseen tilipäätöskäytäntöön. Avaava tase 1.1.2004 laadittiin Kesla Oyj:n tasolla. Tilinpäätös vuodelta 2005 on ensimmäinen IFRS-periaatteen mukaisesti laadittu konsernitilinpäätös. Ennen IFRS-standardien käyttöönottoa Keslan tilinpäätökset on laadittu suomalaisen tilinpäätösnormiston (FAS) mukaisesti.

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS, FAS

TULOSLASKELMA

	1.1.–31.12.2019		1.1.–31.12.2018
	Liitetieto	1 000 €		1 000 €
LIIKEVAIHTO	1		46 994		44 417
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden			1 284		1 565
varastojen muutos
Liiketoiminnan muut tuotot	2		39		159
Materiaalit ja palvelut
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Ostot tilikauden aikana		-24 852		-24 137
Varastojen muutos		-375		24
Ulkopuoliset palvelut		-1 447	-26 674	-1 252	-25 365
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot	3	-10 336		-9 698
Henkilösivukulut
Eläkekulut		-1 704		-1 643
Muut henkilösivukulut		-365	-12 405	-429	-11 770
Poistot
Suunnitelman mukaiset poistot	8		-944		-980
Liiketoiminnan muut kulut	4, 5		-6 933		-6 018
LIIKEVOITTO (-TAPPIO)			1 359		2 010
Rahoitustuotot ja -kulut:	6
Muut korko- ja rahoitustuotot			150		21
Korkokulut ja muut rahoituskulut			-259		-312
VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖS			1 249		1 718
SIIRTOJA JA VEROJA
Tilinpäätössiirrot
Poistoeron muutos			34		116
Annettu konserniavustus			-		-1 235
Tuloverot
Tilikauden tuloverot	7		-320		-118
TILIKAUDEN VOITTO	12		963		482

TASE

VASTAAVAA	Liitetieto		31.12.2019		31.12.2018 1 000 €
		1 000 €
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet	8
Aineettomat oikeudet		503		406
Liikearvo		45		75
Muut pitkävaikutteiset menot		102	651	128	608
Aineelliset hyödykkeet	8
Maa-alueet		68		68
Rakennukset ja rakennelmat		4 209		4 378
Koneet ja kalusto		2 998		2 898
Keskeneräiset hankinnat		132	7 408	159	7 503
Sijoitukset	9
Osuudet saman konsernin yrityksissä		71		903
Osakkeet ja osuudet		17	88	17	920
PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ			8 146		9 031
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Vaihto-omaisuus
Aineet ja tarvikkeet		6 659		7 037
Keskeneräiset tuotteet		4 595		4 767
Valmiit tuotteet		4 124	15 378	2 669	14 473
Saamiset
Pitkäaikaiset
Saamiset saman konsernin yrityksiltä		300		300
Muut pitkäaikaiset saamiset		-	300	30	330
Lyhytaikaiset	10
Myyntisaamiset		6 657		5 996
Siirtosaamiset		175	6 832	337	6 333
Rahat ja pankkisaamiset			305		573
VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ			22 815		21 709
VASTAAVAA YHTEENSÄ			30 962		30 739

VASTATTAVAA, 1 000 €	Liitetieto		31.12.2019		31.12.2018
OMA PÄÄOMA
Osakepääoma	11		1 917		1 917
Ylikurssirahasto	11		6		6
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	11,12		44		44
Edellisten tilikausien voitto /tappio	11,12		7 421		7 444
Tilikauden voitto/tappio	11,12		963		482
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ			10 351		9 893
TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ
Kertynyt poistoero	13		1 617		1 651
PAKOLLISET VARAUKSET
Takuuvaraus			746		359
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen vieras pääoma
Lainat rahoituslaitoksilta	15		9 228		4 814
Lyhytaikainen
Lainat rahoituslaitoksilta	15	2 176		5 784
Saadut ennakot		110		162
Ostovelat	14	3 247		4 029
Siirtovelat	14	2 536		3 516
Muut lyhytaikaiset velat	14	950	9 019	531	14 022
VASTATTAVAA YHTEENSÄ			30 962		30 739

Venäjän Lesorub-näyttelyssä esillä oli myös KESLA-Valtra-yhdistelmä.

RAHAVIRTALASKELMA, 1 000 €	1.1. – 31.12.2019	1.1. – 31.12.2018
Liiketoiminnan rahavirta
Voitto (tappio) ennen satunnaisia eriä	1 249	1 718
Oikaisut liiketulokseen	2 662	1 533
Käyttöpääoman muutos:
Myynti- ja muiden saamisten muutos	-722	73
Vaihto-omaisuuden muutos	-1 876	-1 787
Osto- ja muiden velkojen muutos	-949	823
Käyttöpääoman muutos yhteensä	-3 547	-890
Maksetut korot	-228	-287
Saadut osingot	127	-
Saadut korot liiketoiminnasta	23	21
Maksetut verot	-123	-239
Liiketoiminnan rahavirta	162	1 856
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	-892	-464
Aineellisten ja aineettomien käyttöomaisuushyödykkeiden luovutustulot	2	15
Lainasaamisten takaisinmaksut	-	323
Investoinnit muihin sijoituksiin	832
Investointien rahavirta	-57	-126
Rahoituksen rahavirta
Lainojen takaisinmaksut	-9 006	-4 807
Lainojen nostot	10 375	3 800
Maksetut osingot	-506	-337
Maksettu konserniavustus	-1 235	-
Rahoituksen rahavirta	-372	-1 344
Rahavarojen muutos	-268	385
Rahavarat tilikauden alussa	573	188
Rahavarat tilikauden lopussa	305	573

Keslan arvoja käsiteltiin 2019 mm. esimieskoulutuksen työpajoissa, joita pidettiin kaksi.

EMOYHTIÖN FAS:N MUKAISET LIITETIEDOT

Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet

Emoyhtiön tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolainsäädännön (FAS) mukaisesti.

Käyttöomaisuuden arvostus

Käyttöomaisuus on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä saaduilla investointiavustuksilla ja suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina käyttöomaisuushyödykkeiden arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan seuraavasti:

Rakennukset	30-35 vuotta
Rakennusten perusparannukset	10 vuotta
Tuotannon koneet ja kalusto	5-15 vuotta
Kuljetusvälineet	5 vuotta
Muut	3-5 vuotta

Vaihto-omaisuuden arvostus

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon, tätä alempaan jälleenhankintahintaan tai luovutushintaan. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno muodostuu raaka-aineista, välittömistä työsuorituksista johtuvista menoista, muista välittömistä menoista sekä asianmukaisesta osuudesta valmistuksen muuttuvista menoista.

Rahoitusvälineiden arvostaminen

Rahoitusjohdannaiset arvostetaan käypään arvoon. Yhtiö solmii valuutanvaihtosopimuksia, koronvaihtosopimuksia ja korkokattosopimuksia. Koronvaihtosopimuksilla on vaihdettu yhtiön rahalaitoslainojen vaihtuva korko kiinteäksi koroksi. Koronvaihtosopimukset on tehty viideksi ja kahdeksaksi vuodeksi, joissa korko määritellään kolmen tai kuuden kuukauden välein. Yhtiössä ei sovelleta suojauslaskentaa. Rahoitusjohdannaisten käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan.

Tutkimus- ja tuotekehitysmenot

Tutkimus- ja tuotekehitysmenot on kirjattu vuosikuluksi niiden syntymisvuonna.

Eläkemenot

Yhtiön henkilökunnan eläketurva on hoidettu ulkopuolisessa eläkevakuutusyhtiössä. Eläkemenot kirjataan kuluksi niiden kertymisvuonna.

Valuuttamääräiset erät

Ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat on muutettu Suomen rahan määräisiksi tilinpäätöspäivän kurssiin.

Johdannaissopimukset

Johdannaissopimukset merkitään kirjanpitoon käypään arvoon sinä päivänä, kun yhtiöstä tulee sopimusosapuoli ja ne arvostetaan myöhemmin edelleen käypään arvoon. Käypä arvo määritellään käyttäen arvostusmallia. Kaikki johdannaisten käyvän arvon muutokset kirjataan suoraan rahoituskuluihin ja -tuottoihin. Taseessa johdannaisten käypä arvo esitetään saamisissa tai veloissa.

1. Liikevaihdon erittely

Maantieteellinen jakauma

M €	2019	2018
Kotimaa	15,4	12,8
EU	18,6	18,4
Muu maailma	12,9	13,2
YHTEENSÄ	47,0	44,4

2. Liiketoiminnan muut tuotot

1 000 €	2019	2018
Veloitukset konsernin sisäisistä palveluista	63	72
Käyttöomaisuuden ja liiketoiminnan myyntivoitot	2	15
Julkisyhteisöjen avustuksia	-35	31
Muut tuotot	8	41
YHTEENSÄ	39	159

3. Henkilöstö

Henkilöstö keskimäärin tilikauden aikana

	2019	2018
Toimihenkilöitä	74	68
Työntekijöitä	174	170
YHTEENSÄ	244	238

Johdon palkat ja palkkiot

1 000 €	2019	2018
Toimitusjohtaja	252	245
Hallituksen jäsenet	99	97
YHTEENSÄ	351	342

Toimitusjohtajan lakisääteinen eläkekulu oli vuonna 2019 43 tuhatta euroa ja vuonna 2018 45 tuhatta euroa.

4. Liiketoiminnan muut kulut

1 000 €	2019	2018
Tuotantotoiminnan kulut	2 163	2 057
Myynti- ja markkinointikulut	1 079	955
Käyttö- ja ylläpitokulut	737	655
Matkakulut	497	533
Konttori- ja hallintakulut	550	516
Palvelumaksut	786	856
Muut liiketoiminnan kulut	1 121	445
YHTEENSÄ	6 933	6 018

5. Tilintarkastajan palkkiot

1 000 €	2019	2018
Tilintarkastus	61	77
Muut palkkiot	23	33
YHTEENSÄ	84	110

6. Rahoitustuotot ja -kulut

1 000 €	2019	2018
Muut korko- ja rahoitustuotot
Osinkotuotot saman konsernin yrityksiltä	127	-
Korkotuotot saman konsernin yrityksiltä	11	21
Korkotuotot muilta	12	-
MUUT KORKO- JA RAHOITUSTUOTOT YHTEENSÄ	150	21
Muut korko- ja rahoituskulut
Muut korkokulut	232	281
Muut rahoituskulut	27	31
MUUT KORKO- JA RAHOITUSKULUT YHTEENSÄ	259	312
RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT YHTEENSÄ	-109	-291

7. Välittömät verot

1 000 €	2019	2018
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta	320	118

8. Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet

1 000 €	Aineettomat oikeudet	Muut pitkävaikuttei set menot	Yhteensä
Hankintamenot 1.1.2019	2 273	248	2 521
Lisäykset	176	-	176
Hankintamenot 31.12.2019	2 449	248	2 697
Kertyneet poistot 1.1.2018	-1 795	-120	-1 913
Tilikauden poistot	-108	-25	-134
Kertyneet poistot 31.12.2019	-1 901	-145	-2 046
Kirjanpitoarvo 31.12.2019	549	103	651
Kirjanpitoarvo 31.12.2018	481	128	608

Emoyhtiön FAS:n mukaiset liitetiedot 47

1 000 €	Maa-alueet	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Yhteensä
Hankintamenot 1.1.2019	68	10 859	9 841	20 769
Lisäykset	-	122	621	743
Hankintamenot 31.12.2019	68	10 981	10 461	21 511
Kertyneet poistot 1.1.2019	-	-6 482	-6 943	-13 424
Tilikauden poistot	-	-290	-521	-811
Kertyneet poistot 31.12.2019	-	-6 772	-7 464	-14 236
Sisältää arvonkorotukset	-	583	-	583
Kirjanpitoarvo 31.12.2019	68	4 209	2 998	7 275
Kirjanpitoarvo 31.12.2018	68	4 378	2 898	7 344

Ennakkomaksut ja keskeneräiset hyödykkeet, 1 000 €
Hankintamenot 1.1.2019	159
Lisäykset / vähennykset	-27
Hankintamenot 31.12.2019	132
Kirjanpitoarvo 31.12.2019	132
Kirjanpitoarvo 31.12.2018	159

Tuotannon koneiden ja laitteiden kirjanpitoarvo, 1 000 €
31.12.2019	2 683
31.12.2018	2 566

9. Sijoitukset

Osuudet saman konsernin yrityksissä, 1 000 €	2019	2018
Hankintameno 1.1.	903	903
MFG Components Oy oman pääoman palautus	-832	-
Hankintameno 31.12.	71	903
Kirjanpitoarvo 31.12.	71	903
Omistusosuus, %	2019	2018
MFG Components Oy, Tohmajärvi	100	100
Kesla GmbH, Saksa	100	100
Muut sijoitukset, 1 000 €	2019	2018
Kiinteistö Oy Juhanantupa, Kesälahti	17	17

10. Lyhytaikaiset saamiset

1 000 €	2019	2018
Myyntisaamiset	6 657	5 996
Saamiset saman konsernin yhtiöiltä:
Myyntisaamiset	386	277
Yhteensä	386	277
Muihin saamisiin sisältyvät olennaiset erät:
Verotilisaaminen	75	267

11. Oma pääoma

1 000 €	2019	2018
Sidottu oma pääoma
Osakepääoma 1.1.	1 917	1 917
Osakepääoma 31.12.	1 917	1 917
Ylikurssirahasto 1.1.	6	6
Ylikurssirahasto 31.12.	6	6
Sidottu oma pääoma yhteensä 31.12.	1 923	1 923
Vapaa oma pääoma
Sijoitetun vapaan pääoman rahasto 1.1.	44	44
Sijoitetun vapaan pääoman rahasto 31.12.	44	44
Voitto edellisiltä tilikausilta 1.1.	7 926	7 782
Osingonjako	-506	-337
Voitto edellisiltä tilikausilta 31.12.	7 421	7 444
Tilikauden tulos	963	482
Vapaa oma pääoma yhteensä	8 428	7 971
Oma pääoma yhteensä	10 351	9 893

12. Laskelma jakokelpoisista varoista

1 000 €	2019	2018
Voitto edellisiltä tilikausilta	7 421	7 444
Tilikauden tulos	963	482
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	44	44
YHTEENSÄ	8 428	7 971

13. Tilinpäätössiirtojen kertymä

Tilinpäätössiirtojen kertymä yhtiössä muodostuu kertyneestä poistoerosta 1 617 tuhatta euroa (31.12.2018 1 651 tuhatta euroa)

14. Lyhytaikainen vieras pääoma

1 000 €	2019	2018
Ostovelat, ulkoiset	3 247	4 027
Ostovelat, saman konsernin yrityksille	-	2
Yhteensä	3 247	4 029
Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät:
Palkkavelat sivukuluineen	1 847	1 659
Korot ja muut rahoituskulut	58	67
Laskennalliset ostovelat	80	388

15. Annetut vakuudet, vastuusitoumukset ja muut vastuut

1 000 €	2019	2018
Velat, joiden vakuudeksi annettu kiinnityksiä
Omat rahalaitoslainat	11 404	10 598
Kiinteistökiinnitykset	5 679	5 632
Yrityskiinnityshaltijavelkakirjat	7 072	7 072
MFG Components Oy:n osakkeiden panttaus	-	500
Leasingvastuut
Seuraavalla tilikaudella erääntyvät	31	51
Myöhemmin erääntyvät	117	137
YHTEENSÄ	148	188

Yhtiö on velvollinen tarkastamaan valmistuneista kiinteistöinvestoinneista tekemiään arvonlisäverovähennyksiä, jos kiinteistön käyttö vähenee tai se myydään tai sen käyttötarkoitus muuttuu tarkistuskauden aikana. Vastuun enimmäismäärä 31.12.2019 on 315 tuhatta euroa (31.12.2018 375 tuhatta euroa). Emoyhtiöllä ei ollut takauksia tytäryhtiöiden puolesta.

16. Johdannaissopimukset

1 000 €	2019	2018
Koronvaihtosopimukset, nimellisarvo	5 000	5 000
Koronvaihtosopimukset, käypä arvo	-27	-39

Keslan autonosturit olivat esillä Norjan Transport & Logistikk -messuilla syyskuussa.

	2019	2019	2019	2018	2019	2018
1 000 €	Pos. käypä	Neg. käypä	Käypä arvo,	Käypä arvo,	Nimellisar	Nimellisar
	arvo	arvo	netto	netto	vot	vot
Koronvaihtosopimukset:	-	-27	-27	-39	5 000	5 000
erääntyy 2019	-	-	-	-	-	-
erääntyy 2020	-	-27	-27	-39	5 000	5 000
erääntyy 2021	-	-	-	-	-	-
erääntyy 2022	-	-	-	-	-	-
erääntyy >2022	-	-	-	-	-	-
Koronvaihtosopimukset	-	-27	-27	-39	5 000	5 000
yhteensä tilikaudella
Johdannaiset yhteensä	-	-27	-27	-39	5 000	5 000

Johdannaissopimukset arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Sopimusten käyvät arvot vastaavat IFRS 7:n mukaista käyvän arvon tasoa 2: instrumentit, joiden käypä arvo on todettavissa suoraan hintana tai epäsuorasti hinnasta johdettuna. Päättyneen ja edellisen tilikauden aikana ei ole tapahtunut siirtoja hierarkioiden välillä.

Yhtiöllä ei ole ollut valuutanvaihtosopimuksia tilikausilla 2019 ja 2018.

KESLA-traktorivarusteet olivat esillä Astrofomassa Keslan pitkäaikaisen yhteistyökumppanin Land- und Forsttechnik Lunzerin osastolla.

Osakkeet ja osakkeenomistajat 31.12.2019

Osakkeiden omistuksen jakautuminen

Omistajat omistajatyypeittäin	Osakkaat	Osakkaista	Osakkeet	Osakkeista
Yritykset	77	4,5 %	419 466	12,4 %
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	10	0,5 %	197 659	5,5 %
Julkisyhteisöt	1	0,1 %	150 000	4,6 %
Kotitaloudet	1 612	94,2 %	2 586 468	76,7 %
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	3	0,2 %	17 501	0,6 %
Ulkomaat	8	0,5 %	12 051	0,2 %
YHTEENSÄ	1 711	100 %	3 383 145	100 %
joista hallintarekisteröityjä	8	0,5 %	16 943	0,5 %

Omistajat suuruusluokittain

A- ja B-osakkeita	Osakkaat	Osakkaista	Osakkeet	Osakkeista
1 - 100	640	37,4 %	32 419	1,0 %
101-500	594	34,7 %	164 715	4,9 %
501-1 000	213	12,4 %	171 772	5,1 %
1 001- 5 000	194	11,3 %	435 701	12,9 %
5 001-10 000	28	1,6 %	208 222	6,2 %
10 001-20 000	21	1,2 %	319 420	9,4 %
20 001<	21	1,2 %	2 050 896	60,6 %
Yhteensä	1 711	100,0 %	3 383 145	100,0 %

Nimi	A-osake	B-osake	Äänistä	Osakkeista
KÄRKKÄINEN VELI-MATTI	30 000	372 146	36,5 %	11,9 %
PAAJANEN ESKO MATTI		180 000	17,6 %	5,3 %
KÄRKKÄINEN PAULA ELISABET	30 000	150 000	14,8 %	5,3 %
PAAJANEN JOUNI ENSIO	17 000	60 000	5,9 %	2,3 %
PAAJANEN VIRPI KRISTIINA	14 000	60 000	5,9 %	2,2 %
PAAJANEN JANNE OLAVI	50	60 000	5,9 %	1,8 %
KÄRKKÄINEN SEPPO ANTTI		17 854	1,7 %	0,5 %
KESKINÄINEN TYÖELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ VARMA	150 000		0,7 %	4,4 %
ETELÄ-POHJANMAAN TURVE OY	140 000		0,7 %	4,1 %
THOMASSET OY	121 571		0,6 %	3,6 %
THOMFINANCE OY	108 172		0,5 %	3,2 %
SÖDERLUND LEENA ANNELI	95 975		0,5 %	2,8 %
NYLUND KARIN MARIA	94 132		0,5 %	2,8 %
SÖDERLUND TOM CHRISTER	58 020		0,3 %	1,7 %
MANDATUM HENKIVAKUUTUSOSAKEYHTIÖ	57 303		0,3 %	1,7 %
HANNOLA HANNU JUHANI	56 072		0,3 %	1,7 %
TILANDER TIMO TAPANI	48 950		0,2 %	1,4 %
LAUTAMAJA PÄIVI TUULIKKI	46 205		0,2 %	1,4 %
NIEMINEN JORMA JUHANI	29 500		0,1 %	0,9 %
PIKKARAINEN ARI TAPANI	24 700		0,1 %	0,7 %
NOKELAINEN ARTO JOUKO OLAVI	23 945		0,1 %	0,7 %
JUVONEN PENTTI TAPIO ILMARI	23 155		0,1 %	0,7 %
KIVILUOMA TIMO JUHANI	20 000		0,1 %	0,6 %
RINTA-JOUPPI JARMO AULIS	20 000		0,1 %	0,6 %
RÄISÄNEN PENTTI OLAVI	20 000		0,1 %	0,6 %

Suurimmat osakkaat sekä heidän äänivaltansa ja osakkeensa

31.12.2019 hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja omistavat 14,3 % osakkeista, osakkeiden tuottama äänimäärä on 42,4 %. Sisäpiiriohje on otettu käyttöön 1.3.2000 ja päivitetty 3.7.2006. Hallituksella on valtuutus omien osakkeiden hankkimiseen.

OSAKEREKISTERI

Kesla Oyj:n osakkeista ja niiden omistajista pidetään osakasluetteloa Euroclear Finland Oy SIRE- järjestelmässä. Osakkeenomistajaa pyydetään ilmoittamaan osoitteenmuutokset ja muut osakkeen omistukseensa liittyvät asiat siihen arvo-osuusrekisteriin, jossa hänellä on arvo-osuustili.

Jälleenmyyjän rakentama yksilöllinen nosturiratkaisu Britteinsaarilla.

Konsernin taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut

Tunnusluvut sisältäen IFRS 16 vaikutukset, 1 000 €	2019 IFRS	2018 IFRS	2017 IFRS	2016 IFRS	2015 IFRS
Liikevaihto yhteensä	47 352	45 064	42 695	41 998	40 131
Liikevaihdon muutos, %	5,1	5,5	1,7	4,7	-11,0
Käyttökate	2 859	3 432	2 950	2 557	554
% liikevaihdosta	6,0	7,6	6,9	6,1	1,4
Liikevoitto	1 603	2 236	1 471	949	-1 582
% liikevaihdosta	3,4	5,0	3,4	2,3	-3,9
Voitto/tappio ennen veroja	1 347	1 930	1 040	434	-1 943
% liikevaihdosta	2,8	4,3	2,4	1,0	-4,8
Tilikauden voitto/tappio	950	1 423	924	263	-1 897
% liikevaihdosta	2,0	3,2	2,2	0,6	-4,7
Oman pääoman tuotto (ROE), %	7,5	11,5	8,1	2,4	-18,1
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), %	6,7	9,5	6,2	1,7	-7,3
Omavaraisuusaste, %	39,5	38,9	36,3	32,6	31,1
Nettovelkaantumisaste, %	89,2	85,0	105,2	124,5	142,7
Taseen loppusumma, M€	32,8	31,9	31,7	33,4	33,8
Bruttoinvestoinnit	1 241	1 037	518	687	757
% liikevaihdosta	2,6	2,0	1,2	1,6	1,9
Investointiavustukset käyttöomaisuuteen	-	-	-	-	92
Tutkimus- ja kehitysmenot	1 656	1 255	993	1 117	1 165
% liikevaihdosta	3,5	2,8	2,3	2,7	2,9
Henkilöstö keskimäärin tilikauden aikana	247	243	260	261	260

Osakekohtaiset tunnusluvut	2019 IFRS	2018 IFRS	2017 IFRS	2016 IFRS	2015 IFRS
Tulos/osake (EPS), euro	0,36	0,42	0,27	0,08	-0,56
Oma pääoma/osake, euro	3,81	3,65	3,37	3,21	3,10
Osinko/osake, euro	0,15*	0,15	0,10	0,10	-
Osinko/tulos, %	41,7	35,7	36,6	128,5	-
Efektiivinen osinkotuotto, %	3,09	3,85	2,27	2,84	-
Hinta/voitto -suhde (P/E)	13,5	9,3	16,1	45,2	-4,7
Osakkeen ylin kurssi, euro	5,50	4,94	5,38	4,05	4,59
Osakkeen alin kurssi, euro	4,06	3,82	3,43	2,5	2,48
Tilikauden keskikurssi, euro	4,61	4,49	4,73	3,24	3,22
Tilinpäätöspäivän kurssi, euro	4,86	3,90	4,40	3,52	2,61
Osakekannan markkina-arvo, A-osakkeet, M€	12,1	9,7	10,9	8,7	6,5
Osakekannan markkina-arvo, kaikki osakkeet, M€	16,4	13,2	14,9	11,9	8,8
A-osakkeiden vaihto tilikauden aikana	698 384	248 412	541 140	759 037	507 363
A-osakkeiden vaihdon kehitys, %	28,1	10,0	21,8	30,6	20,4
Kaikkien osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa	3 383 145	3 383 145	3 383 145	3 383 145	3 383 145
Osakkeenomistajat osakerekisterin mukaan	1 711	1 411	1 477	1 499	1 518

Taulukon osakkeiden lukumäärä on osakeantioikaistu ja tunnusluvut ovat yhtenevät sekä A- että B-lajin osakkeille, jollei toisin ole mainittu. Osakekannan markkina-arvo, kaikki osakkeet, on laskettu olettaen B-sarjan osakkeen arvoksi saman kuin A-osakkeella.

* hallituksen osinkoesityksen mukaisesti

Tunnuslukujen laskentakaavat

IFRS:n mukaiset tunnusluvut

Tulos / osake (EPS) =	Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tulos
	Osakkeiden lukumäärä keskimäärin tilikauden aikana
Liikevaihto =	Yhtiön asiakassopimuksiin perustuvat tuotot tilikaudella
Liikevoitto =	liiketoiminnan tulos ennen rahoituseriä ja veroja

Keslan tunnusluvut sisältävät kertaluontoiset erät. Tarvittaessa yhtiö on ilmoittanut, kertaluontoisen erän sisältymisen ja vaikuttavuuden tunnuslukuun. Kertaluontoisia eriä on aiheutunut yritysjärjestelyistä sekä laskennallisista arvonalentumiskirjauksista. IFRS-standardien ja kirjanpitolakien muutokset on huomioitu siirtymäsäännösten mukaisesti ja tarvittaessa takautuvasti.

Vaihtoehtoiset tunnusluvut

Keslan hallitus on asettanut taloudelliset tavoitteet strategiakaudelle 2019-23. Taloudellisilla tavoitteilla pyritään taloudellisen lisäarvon luomiseen, omistaja-arvon kasvattamiseen ja yhtiön taloudellisen vakauden turvaamiseen. Vaihtoehtoisia tunnuslukuja ei tule pitää korvaavina mittareina verrattuna IFRS-tilinpäätösnormistossa määriteltyihin tunnuslukuihin. Vaihtoehtoisilla tunnusluvuilla pyritään parantamaan lukujen vertailukelpoisuutta pidemmällä aikavälillä. IFRS:n mukaisten tunnuslukujen antaman informaation lisätiedoksi ja yhtiön pitkän aikavälin tavoitteiden seuraamiseksi käytetään seuraavia vaihtoehtoisia tunnuslukuja:

Taloudellisen lisäarvon luominen:

Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % =	100 x	Tulos ennen veroja + rahoituskulut Oma pääoma + korolliset rahoitusvelat
Taloudellisen vakauden turvaaminen:
Omavaraisuusaste, % =	100 x	Oma pääoma
		Taseen loppusumma - saadut ennakot
Nettovelkaantumisaste, % =	100 x	Korolliset nettovelat
		Oma pääoma
		Muita yhtiön johdon ja analyytikoiden käyttämiä liiketoimintaa kuvaavia vaihtoehtoisia tunnuslukuja ovat:
Taloudellisen lisäarvon luominen:
Oman pääoman tuotto (ROE), % =	100 x	Tilikauden tulos
Omistaja-arvon kasvattaminen:		Oma pääoma
Oma pääoma / osake =		Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma
		Osakkeiden lukumäärä tilinpäätöspäivänä
Osinko / tulos, % =	100 x	Osakekohtainen osinko
		Osakekohtainen tulos
Efektiivinen osinkotuotto, % =	100 x	Osakekohtainen osinko
		Tilikauden päätöskurssi
Hinta / voitto -suhde (P/E) =		Tilikauden päätöskurssi
		Osakekohtainen tulos

		Tilikauden keskikurssi =

Tilikauden keskikurssi = Osakkeen euromääräinen kokonaisvaihto Tilikaudella vaihdettujen osakkeiden laimentamaton keskimääräinen lukumäärä

Muita yhtiön johdon käyttämiä liiketoimintaa kuvaavia vaihtoehtoisia tunnuslukuja ovat:

Kannattavuuden kehittyminen:

Käyttökate =	Liiketoiminnan tulos ennen poistoja, arvonalentumisia ja rahoituseriä.
	Tunnuslukua käytetään palkitsemisen perusteena.

Taloudellinen suorituskyky:

Bruttoinvestoinnit:	Investoinnit käyttöomaisuuteen sisältäen IFRS 16 vuokrasopimusten vaikutukset
Nettoinvestoinnit:	Investoinnit käyttöomaisuuteen sisältäen IFRS 16 vuokrasopimusten vaikutukset
	vähennettynä saaduilla avustuksilla
Tilauskanta:	Tilikauden päättyessä toimittamattomien tilausten arvo

Omana pääomana otetaan huomioon emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma sekä omassa pääomassa esitettävä määräysvallattomien omistajien osuus.

Korolliset nettorahoitusvelat lasketaan korollisten rahoitusvelkojen ja korollisten rahoitussaamisten, mukaan lukien käteisvarat, erotuksena.

Laskettaessa oman ja sijoitetun pääoman tuottoa jakajana käytetään tilikauden alun ja tilikauden lopun keskiarvoa. Laskettaessa omavaraisuus- ja velkaantumisastetta käytetään sekä jakajassa että jaettavassa tilinpäätöspäivän arvoja.

Osakekohtaisissa tunnusluvuissa on otettu huomioon 22.3.2006 rekisteröity osakekannan splittaus (1:3). Vertailuluvut on laskettu splitin jälkeisellä osakkeiden kappalemäärällä 3 383 145. Omien osakkeiden lunastamisen vaikutusta tunnuslukuihin ei ole huomioitu johtuen sen epäolennaisuudesta.

Tilikauden päätöskurssi on julkisen kaupankäynnin järjestäjän ilmoittama virallinen tilikauden päätöskurssi.

Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä on keskiarvo kalenterikuukausien lopussa lasketuista henkilökunnan lukumääristä, joissa on huomioitu lomautusten vaikutus.

Tunnuslukujen laskentaperiaatteissa ei ole tapahtunut muutosta lukuun ottamatta investointien vaihtoehtoisia tunnuslukuja, jotka sisältävät IFRS 16 -vuokrasopimusten vaikutukset.

Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset

Joensuussa, 5. päivänä helmikuuta 2020

Veli-Matti Kärkkäinen Olli Happonen hallituksen puheenjohtaja

Jouni Paajanen Ritva Toivonen Ari Virtanen

Simo Saastamoinen toimitusjohtaja

Tilinpäätösmerkintä

Suoritetusta tarkastuksesta on annettu tänään tilintarkastuskertomus.

Joensuussa, 5. päivänä helmikuuta 2020

ERNST & YOUNG OY tilintarkastusyhteisö

Juha Hilmola KHT

Konsernin taloustiedottaminen 2020

Kesla Oyj julkaisee 1.1.2020 alkaneella tilikaudella puolivuosikatsauksen 30.6.2020 tilanteen mukaisesti. Puolivuosikatsaus julkaistaan 4.8.2020. Lisäksi yhtiö julkaisee kaksi liiketoimintakatsausta, toisen 31.3.2020 tilanteen mukaisesti 23.4.2020 ja toisen 30.9.2020 tilanteen mukaisesti 22.10.2020. Julkaisut ovat saatavilla yhtiön kotisivuilla osoitteessa www.kesla.com. Kesla Oyj:n varsinainen yhtiökokous järjestetään Joensuussa torstaina 5.3.2020. Vuosikertomuksia tai muita julkaisuja voi tilata sähköpostilla osoitteesta kesla@kesla.com tai puhelimitse numerosta 0207 862 841. Sijoittajasuhteisiin liittyviin kysymyksiin vastaa toimitusjohtaja Simo Saastamoinen puh. 040 560 9310

TILINTARKASTUSKERTOMUS

Kesla Oyj:n yhtiökokoukselle

Tilinpäätöksen tilintarkastus

Lausunto

Olemme tilintarkastaneet Kesla Oyj:n (y-tunnus 0168715-8) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2019. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien yhteenveto merkittävimmistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista, sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Lausuntonamme esitämme, että

• konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti,
• tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.

Lausuntomme on ristiriidaton hallitukselle annetun lisäraportin kanssa.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 11.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.

Olemme täyttäneet kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa kuvatut velvollisuutemme tilinpäätöksen tilintarkastuksessa mukaan lukien näihin seikkoihin liittyvät velvoitteemme. Tämän mukaisesti suoritimme suunnittelemamme tilintarkastustoimenpiteet, jotka kohdistuivat arviomme mukaisesti riskeihin, jotka voivat johtaa tilinpäätöksen olennaiseen virheellisyyteen. Suorittamamme tilintarkastustoimenpiteet, jotka kohdistuivat myös alla mainittuihin seikkoihin, ovat olleet perustana oheista tilinpäätöstä koskevalle lausunnollemme.

Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.

Z-nosturit ovat kasvattaneet suosiotaan eri puolilla maailmaa. Kuvan Z-nosturi on Saksasta.

Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka	Miten seikkaa käsiteltiin tilintarkastuksessa
Vaihto-omaisuuden arvostus Viittaamme konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteisiin ja liitetietoon 19. Vaihto-omaisuus tilinpäätöksessä 31.12.2019 oli 16,3 M€, mikä on 49,8 % kokonaisvaroista (ed. vuosi 15,4 M€, 49,1 %). Kiinnitimme huomioita vaihto-omaisuuteen tilintarkastuksen kannal ta keskeisenä seikkana sen määrän sekä erään sisältyvän johdon arvi on vuoksi. Johto arvioi varastoon sisältyvien tuotteiden kuranttiutta ottamalla huomioon toimialan, asiakaskunnan ja tuotteiden elinkaa ren. Tilinpäätöksen laadintaperiaatteiden mukaan vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan nettorealisointi arvoon. Yhtiöllä on menettelytavat epäkuranttiusriskin tunnistami seksi ja vaihto-omaisuuden arvostamiseksi alimman arvon periaat teen mukaisesti. Tämä seikka oli EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c -kohdassa tar koitettu merkittävä olennaisen virheellisyyden riski.	Tilintarkastustoimenpiteisiimme sisältyi konsernin vaihto-omaisuu den kirjaamiseen liittyvien laskentaperiaatteiden arviointi sovellet taviin laskentastandardeihin nähden. Arvioimme myös muun muas sa konsernin arvostusprosesseja ja -menetelmiä sekä kävimme läpi johdon laatimia analyysejä ja laskelmia hitaasti kiertävistä ja epäku ranteista varastoartikkeleista. Lisäksi arvioimme vaihto-omaisuuden arvostukseen liittyviä liitetietoja.
Myyntisaamisten arvostus Viittaamme konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteisiin ja liitetietoon 20. Myyntisaamisten arvo tilinpäätöshetkellä on 7,0 M€, mikä on 21,2 % kokonaisvaroista (ed. vuosi 6,2 M€ ja 19,8 % varoista). Myyntisaamis ten arvostus oli tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka, koska erä sisältää johdon arviota. Myyntisaamisten arvostaminen edellyttää, että johto arvioi saamisten kertymisen todennäköisyyttä ja kirjaa arvioon perustuvan arvonalentumisvarauksen saamisista, joille ei to dennäköisesti tulla saamaan suoritusta. Tämä seikka oli EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c -kohdassa tar koitettu merkittävä olennaisen virheellisyyden riski.	Myyntisaamisten arvostamiseen liittyvän olennaisen virheellisyy den riskin huomioon ottamiseksi suoritimme muun muassa seuraa vat tarkastustoimenpiteet: Arvioimme johdon arviointikriteerit. Testasimme johdon tekemiä arvioita käymällä läpi myyntisaamisten ikäjakaumia, asiakkaiden maksuhistorioita ja tilinpäätöshetken jälkeisiä maksusuorituksia. Pe rehdyimme saamisiin liittyvien riita-asioiden kirjalliseen aineistoon ja johdon suorittamiin perintätoimenpiteisiin sekä arvioimme myynti saamisiin liittyviä liitetietoja.

Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:

• tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
• muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
• arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta

• teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.
• arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.
• hankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintoja koskevasta taloudellisesta informaatiosta pystyäksemme antamaan lausunnon konsernitilinpäätöksestä. Vastaamme konsernin tilintarkastuksen ohjauksesta, valvonnasta ja suorittamisesta. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.

Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.

Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voitaisiin kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.

Muut raportointivelvoitteet

Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot

Kesla Oyj:stä tuli yleisen edun kannalta merkittävä yhteisö 11.3.1998. Ernst & Young Oy (ja sen edeltäjät) on toiminut yhtiön tilintarkastajana koko sen ajan, kun Kesla Oyj on ollut yleisen edun kannalta merkittävä yhteisö.

Muu informaatio

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää, ja odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen.

Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.

Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suorittaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.

Joensuussa, 5. helmikuuta 2020

Ernst & Young Oy tilintarkastusyhteisö

Juha Hilmola KHT

SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUS-JÄRJESTELMÄSTÄ

(CORPORATE GOVERNANCE STATEMENT)

Yleistä

Kesla Oyj:n (myöhemmin "Kesla" tai "Konserni", jolla viitataan sekä Kesla Oyj:öön että Kesla-konserniin) hallinto perustuu Suomen lainsäädäntöön, yhtiöjärjestykseen ja Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodiin (Corporate Governance) 2015:een. Ulkomaantytäryhtiön toiminta perustuu lisäksi paikalliseen lainsäädäntöön. Hallinnointikoodin suosituksesta 16 poiketaan, koska konsernin toiminnan luonne ja laajuus eivät edellytä erillisen tarkastusvaliokunnan perustamista, jolloin hallitus huolehtii tarkastusvaliokunnalle kuuluvista tehtävistä. Keslan Hallinnointikoodi sekä Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on saatavilla internetosoitteessa www.kesla.com kohdassa Sijoittajat – Hallinnointi. Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodi on julkisesti saatavilla Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n internetsivuilla osoitteessa www.cgfinland.fi.

Hallituksen ja hallituksen asettamien valiokuntien kokoonpano ja toiminta

Hallitus

Hallituksen kokoonpano on seuraava:

• hallituksen puheenjohtaja Veli-Matti Kärkkäinen, s. 1967, koulutus: yhteiskuntatieteiden maisteri; päätoimi: toimitusjohtaja Lipu Oy, Keslan hallituksen jäsen vuodesta 2003, puheenjohtaja 2014 alkaen
• hallituksen varapuheenjohtaja Ritva Toivonen, s. 1962, koulutus: maatalous- ja metsätieteen tohtori; päätoimi: dekaani, Helsingin yliopisto, 2018 alkaen; dosentti, Helsingin yliopisto, 2016 alkaen, Keslan hallituksen jäsen vuodesta 2013, Helsingin yliopiston johtoryhmän jäsen 2020 alkaen.
• hallituksen jäsen Ari Virtanen, s. 1958, koulutus: MBA, Insinööri (TMC, HHJ-PJ); päätoimi: toimitusjohtaja Advion Solutions Oy, Keslan hallituksen jäsen vuodesta 2016
• hallituksen jäsen Jouni Paajanen, s. 1967, koulutus: yhteiskuntatieteiden maisteri; päätoimi: projektijohtaja Fujitsu Finland Oy, Keslan hallituksen jäsen vuodesta 2015
• hallituksen jäsen Olli Happonen s.1953, koulutus: varatuomari, ekonomi, Keslan hallituksen jäsen vuodesta 2017.

Hallituksen puheenjohtaja Veli-Matti Kärkkäinen omistaa henkilökohtaisesti ja vaikutusvaltayhteisönsä kautta Keslan äänivallasta yhteensä 36,5 %. Hallituksen jäsen Jouni Paajanen omistaa henkilökohtaisesti Keslan äänivallasta 5,9 %. Muut hallituksen jäsenet ovat sekä yhtiöstä että merkittävistä osakkeen omistajista riippumattomia jäseniä. Toimitusjohtaja Simo Saastamoinen osallistuu hallituksen kokouksiin käsiteltävien asioiden esittelijänä. Johdon assistentti Marja-Leena Lötjönen toimii hallituksen sihteerinä.

Hallitus vastaa konsernin hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus valvoo ja ohjaa konsernin toimintaa, päättää keskeisistä toimintaperiaatteista, tavoitteista ja strategiasta. Hallitus vahvistaa budjetin, toimintasuunnitelman ja tilinpäätöksen sekä puolivuosikatsauksen. Hallitus päättää rahoitussopimuksista, taloudellisesti merkittävistä investoinneista sekä kiinteän ja sijoitusomaisuuden ostoista tai myynneistä. Hallitus nimittää ja erottaa toimitusjohtajan sekä vahvistaa johtoryhmän jäsenten ja tytäryhtiöiden toimitusjohtajien nimitykset. Hallitus vastaa taloudellisen raportoinnin, sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan valvonnasta, seuraa Keslan tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen lakisääteistä tarkastusta sekä arvioi tilintarkastajan riippumattomuutta ja tilintarkastuksen oheispalveluja. Hallitus pitää vuosittain vähintään kymmenen kokousta, joissa päätösasioiden ja jatkuvan seurannan lisäksi katselmoidaan vuosikellon mukaisesti määriteltyjä toiminnallisia osa-alueita mm. myyntiä, markkinointia, tuotantoa ja henkilöstöasioita. Tilikauden 2019 aikana

Hallituksen osallistuminen jäsenittäin

• Veli-Matti Kärkkäinen 15/15 kertaa
• Ritva Toivonen 13/15 kertaa
• Jouni Paajanen 15/15 kertaa
• Ari Virtanen 13/15 kertaa
• Olli Happonen 15/15 kertaa

Nimitystoimikunta

Keslan yhtiökokous on perustanut hallinnointikoodin suosituksen 18b mahdollistaman osakkeenomistajista koostuvan nimitystoimikunnan. Nimitystoimikunnan tehtävänä on yhtiökokoukselle tehtävän hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien valintaa sekä hallituksen jäsenten palkitsemista koskevien ehdotusten valmistelu ja esittely seuraavalle varsinaiselle yhtiökokoukselle. Keslan hallituksen kokoonpanon valmistelussa tarkastellaan hallituksen monimuotoisuutta muun muassa hallituksen ikäjakauman, jäsenten koulutuksellisen ja ammatillisen taustan, tehtävän kannalta merkityksellisen kokemuksen ja henkilökohtaisten ominaisuuksien kautta. Kokoonpanon valmistelussa huomioidaan myös yhtiön pitkän aikavälin tarpeet. Molempien sukupuolten edustuksen osalta tavoitteena on, että hallituksessa on vähintään yksi jäsen kumpaakin sukupuolta.

Nimitystoimikuntaan valitaan äänimäärältään kaksi suurinta osakkeenomistajaa tai näiden edustajaa sekä heidän nimeämänsä kolmas osakkeenomistaja tai hänen edustajansa. Kyseisten jäsenten nimeämisoikeus on niillä kahdella osakkeenomistajalla, jotka on rekisteröity yhtiökokouksen täsmäytyspäivänä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon ja joiden osuus tämän osakasluettelon mukaan yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamista äänistä on suurin ja toiseksi suurin. Nimitystoimikunnan koollekutsujana toimii äänivallaltaan suurin osakkeenomistaja tai hänen edustajansa ja toimikunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan. Nimitystoimikunnan tulee antaa ehdotuksensa yhtiön hallitukselle viimeistään seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen kutsussa.

Nimitystoimikunta kokoontuu vähintään kaksi kertaa yhtiökokouskaudella. Syyskuussa kartoitetaan uusien hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien tarve sekä päätetään heidän hakumenettelystään. Tammikuussa tehdään esitys yhtiökokoukselle hallituksen jäsenistä ja tilintarkastajista sekä heidän palkkioistaan. Nimitystoimikunnan jäsenet katsotaan yhtiön sisäpiiriläisiksi.

7.3.2019 varsinaisessa yhtiökokouksessa todettiin, että äänimäärältään kaksi suurinta yhtiön osakkeenomistajaa yhtiökokouksen täsmäytyspäivänä 25.2.2019 olivat Veli-Matti Kärkkäinen ja Esko Paajanen, jotka yhtiökokous valitsi nimitystoimikunnan jäseniksi. Nimitystoimikuntaan valitut yhtiön kaksi suurinta osakkeenomistajaa päättivät nimetä edustajikseen nimitystoimikunnan jäseniksi Veli-Matti Kärkkäisen ja Jouni Paajasen sekä kolmanneksi jäsenekseen osakkeenomistaja Tom Söderlundin, jota edustaa Kare Kotiranta.

Nimitystoimikunnan kokoonpano:

• Veli-Matti Kärkkäinen, s. 1967, koulutus: yhteiskuntatieteiden maisteri; päätoimi: toimitusjohtaja Lipu Oy
• Jouni Paajanen, s. 1967; koulutus: yhteiskuntatieteiden maisteri; päätoimi: projektijohtaja Fujitsu Finland Oy, Keslan hallituksen jäsen vuodesta 2015
• Kare Kotiranta, s. 1965; koulutus: Kauppatieteiden maisteri; päätoimi: KHT-tilintarkastaja, osakas Nexia Oy.

Tilikauden 2019 aikana nimitystoimikunta kokoontui kolme kertaa ja toimikunnan jäsenten osallistumisprosentti oli 100 %.

• Nimitystoimikunnan osallistuminen jäsenittäin
• Veli-Matti Kärkkäinen 3/3 kertaa
• Jouni Paajanen 3/3 kertaa
• Kare Kotiranta 3/3 kertaa

Tarkastusvaliokunnan tehtävistä vastaaminen

Hallitus on päättänyt, ettei yhtiön toiminta ja toiminnan laajuus huomioiden ole tarpeellista perustaa erillistä tarkastusvaliokuntaa, jolloin hallitus huolehtii tarkastusvaliokunnalle kuuluvista tehtävistä. Hallinnointikoodissa määriteltyjen tarkastusvaliokunnan tehtävien lisäksi hallituksen hyväksymän tarkastussuunnitelman painopistealueita olivat vuonna 2019 vaihto-omaisuuteen liittyvät tarkastelut, myyntisaamisiin ja luottotappioihin liittyvät tarkastelut, investointiprosessien arviointi sekä tietoturvallisuus.

Tilintarkastus

Yhtiökokous valitsi tilintarkastajaksi KHT-yhteisö Ernst & Young Oy:n, vastuullisena tilintarkastajana KHT Juha Hilmola.

Tilitarkastuksesta ja tilintarkastukseen liittymistä palveluista maksetut palkkiot:

1000 €	2019
Tilintarkastus	74
Muut palvelut	22
TILINTARKASTUSPALKKIOT YHTEENSÄ	96

Toimitusjohtaja ja muu johto

Hallitus nimittää toimitusjohtajan. Toimitusjohtaja vastaa konsernin päivittäisestä johtamisesta sekä hallituksen vahvistaman strategian ja tavoitteiden toteuttamisesta Suomen lainsäädännön, hallinnointikoodin ja hallituksen antamien ohjeiden mukaisesti. Keslan toimitusjohtaja toimi vuonna 2019 myös Saksan tytäryhtiön toimitusjohtajana.

Keslan toimitusjohtaja:

Simo Saastamoinen, s. 1967; diplomi-insinööri.

Keslan muu johto koostuu kuusijäsenisestä johtoryhmästä, joka koostuu toimitusjohtajasta ja viidestä omasta vastuualueestaan vastaavasta ja asiantuntevasta jäsenestä. Johtoryhmä johtaa operatiivista toimintaa, valmistelee strategisesti tärkeitä asioita hallituksen päätettäväksi sekä ohjaa hallituksen päätösten toteuttamista. Johtoryhmä laatii vuositason suunnitelmat ja budjetin sekä seuraa ja ohjaa niiden toteutumista.

Johtoryhmän kokoonpano

toimitusjohtaja Simo Saastamoinen, s. 1967; diplomi-insinööri, johtoryhmän jäsen vuodesta 2012, osakkeenomistus yhtiössä: 2323 kpl Kesla A-osakkeita

• tuotantojohtaja Paavo Hopponen, s. 1961; diplomi-insinööri, johtoryhmän jäsen vuodesta 2007, osakkeenomistus yhtiössä: 1 050 kpl Kesla A-osakkeita
• liiketoimintajohtaja autonosturit Ari Pirhonen s. 1966, diplomi-insinööri, 12.10.2018 alkaen
• liiketoimintajohtaja puunkorjuulaiteet sekä markkinointijohtaja Mika Tahvanainen, s. 1974; maa- ja metsätieteiden maisteri, johtoryhmän jäsen vuodesta 2012
• liiketoimintajohtaja traktorivarusteet Janne Sinkkonen, s.1975, agrologi, johtoryhmän jäsen vuodesta 2017
• talouspäällikkö Sarita Kortelainen, s.1981, tradenomi, metsätalousinsinööri, johtoryhmän jäsen vuodesta 2017

Kuvaus sisäisen valvonnan, riskien hallinnan järjestelmien ja turvallisuusjohtamisen pääpiirteistä

Hallitus on vahvistanut riskienhallintapolitiikan ja turvallisuuspolitiikan. Kesla Oyj toimii yritysjohdon hyväksymien turvallisuusperiaatteiden mukaisesti. Turvallisuustoiminta on kytketty kaikkeen yrityksen toimintaan ja turvallisuus on huomioitu osana strategiatyötä. Turvallisuuden hoitamisen tehtävät ja vastuut on määritelty kokonaisvaltaisen turvallisuuden varmistamiseksi. Yhtiöllä on kattava turvallisuuden hallintajärjestelmä, jota täydentävät turvallisuusohjeistukset. Yhtiöllä on nimetty turvallisuusasiaosta vastaava päällikkö, joka vastaa johtoryhmätasolla turvallisuusjohtamisen asianmukaisesta hoitamisesta sekä turvallisuusorganisaation koolle kutsumisesta. Turvallisuusorganisaatio koostuu henkilö- ja tuoteturvallisuuden sekä teknisen että fyysisen turvallisuuden asiantuntijoista ja vaikuttajista.

Keslan riskienhallintapolitiikka pohjautuu COSO ERM -viitekehykseen, SFS-ISO 31000 -standardiin "Riskienhallinta. Periaatteet ja ohjeet" ja Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodiin. Riskienhallinnan päämääränä on Keslan strategian toteutuminen. Hallitus määrittelee Keslan riskinottohalun ja ohjaa riskin ottoa konsernissa. Keslan hallituksen tehtäviin kuuluu mm. varmistaa johtamisjärjestelmän toimivuus. Tässä roolissa hallitus vahvistaa konsernin riskienhallintapolitiikan sekä käsittelee kokouksissaan konsernin merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät. Toimitusjohtaja johtaa Kesla-konsernin toimintaa yhtiön hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti sekä raportoi hallitukselle yhtiön liiketoiminnan ja taloudellisen tilanteen kehityksestä. Vastuu riskienhallinnan toteuttamisesta on liiketoiminnan ja yhteisten toimintojen johdolla. Toimitusjohtaja koordinoi riskienhallintaprosessia ja vastaa riskiraportoinnista sekä toteuttaa yhdessä liiketoimintojen ja yhteisten toimintojen kanssa riskien tunnistamista ja hallintatoimenpiteiden määrittämistä. Riskit luokitellaan strategisiin, operatiivisiin, taloudellisiin sekä maine- ja turvallisuusriskeihin.

Hallituksella on ohjelma ja tavoitteet tarkastustoiminnan järjestämiseksi. Tarkastettavien osa-alueiden raportit käydään läpi hallituksen kokouksissa. Tavoitteena on varmistaa, että liiketoiminnan riskien hallinta on riittävää ja asianmukaista, konserniyhtiöissä tuotettava informaatio on luotettavaa ja että konsernin sisäinen valvonta on toimivaa ja luotettavaa.

Arvio konsernin merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä on kuvattu hallituksen toimintakertomuksessa 2019. Puolivuosikatsauksessa sekä viimeisessä tilinpäätöstiedotteessa on kuvattu liiketoimintaan liittyviä merkittäviä lähiajan riskejä ja epävarmuustekijöitä.

Keslalla on sisäisen valvonnan ohjeistus. Yhtiön hallitus vahvistaa yhtiössä noudatettavan sisäisen valvonnan ohjeiston ja periaatteet. Sisäisen valvonnan tavoitteena on tunnistaa liiketoimintaan liittyvät merkittävät riskielementit, ohjeistaa ja kouluttaa parhaat toimintamallit riskien minimoimiseksi sekä valvoa ohjeistuksen toimivuutta. Yhtiön johtoryhmän jäsenet vastaavat yhtiön toimitusjohtajalle kukin oman vastuualueensa toimintojen riskien hallinnasta ja sisäisen valvonnan ohjeistuksen noudattamisesta riskienhallintapolitiikan mukaisesti. Toimitusjohtaja vastaa sisäisestä valvonnasta yhtiön hallitukselle.

Kukin johtoryhmän jäsen ja konserniyhtiön toimitusjohtaja vastaavat oman vastuualueensa taloudellisen raportoinnin sisällön oikeellisuudesta ja oikeasta ajoituksesta. Talouspäällikkö vastaa taloudellisen raportoinnin riittävästä ohjeistuksesta, koulutuksesta ja valvonnasta sekä myös taloudellisen raportoinnin oikeellisuudesta ja ajoituksesta konsernitasolla. Taloudellisen tiedon oikeellisuus varmistetaan riittävällä sisäisen valvonnan tasolla sekä mm. prosessikuvauksilla, prosessien ohjeistuksilla, hallinnalla ja valvonnalla, analysoimalla toteutunutta kehitystä vertailuraporteilla, pistokokein sekä poikkeamaraportoinnilla.

Sisäpiirihallinnon keskeiset menettelytavat

Yhtiö noudattaa Nasdaq Helsinki Oy:n sisäpiiriohjetta, joka löytyy oheisesta linkistä Nasdaqin internet-sivustolta: http://business.nasdaq.com/Docs/Nasdaq-Helsinki-Guidelines-for-Insiders_FI.pdf . Yhtiö edellyttää, että sen kaikki sisäpiiriläiset toimivat sisäpiirisäännösten ja -ohjeiden edellyttämällä tavalla.

Yhtiöllä on sekä hankekohtainen että pysyvien sisäpiiriläisten rekisteri ja lisäksi rekisteri johdon ilmoitusvelvollisista ja heidän lähipiiristään. Yhtiön sisäpiirirekisteriä ylläpitää Euroclear Finland Oy SIRE-järjestelmässään. Yhtiön sisäpiirivastaava on talouspäällikkö, joka vastaa rekisterien ylläpidosta SIRE-järjestelmässä yhtiöltä vaadittavan ylläpidon osalta. Sisäpiiriin kuuluville henkilöille lähetetään säännöllisin väliajoin sisäpiirirekisteriote tarkastettavaksi. Sisäpiiriluetteloita säilytetään viisi vuotta niiden laatimisesta tai päivittämisestä.

Hanke- ja tapahtumakohtaiseen sisäpiiriluetteloon merkitään kaikki henkilöt, joilla on hankkeeseen tai tapahtumaan liittyvää sisäpiiritietoa lukuun ottamatta pysyvään yrityskohtaiseen rekisteriin kuuluvia sisäpiiriläisiä. Toimitusjohtaja vastaa hankekohtaisen sisäpiirin perustamisesta ja päättämisestä. Hankkeella tarkoitetaan listayhtiön toimesta luottamuksellisesti valmisteltavaa, yksilöitävissä olevaa toimenpidekokonaisuutta tai järjestelyä, joka on yhtiön käsityksen mukaan sisäpiiritietoa, ja jonka julkistamisen lykkäämisestä listayhtiö on päättänyt. Sisäpiiritiedon julkistamisesta ja julkistamisen lykkäämisestä on laadittu erillinen ohjeistus.

Pysyviin yrityskohtaisiin sisäpiiriläisiin kuuluvat henkilöt, jotka työtehtäviensä vuoksi saavat säännöllisesti sisäpiiritietoa kuten esimerkiksi yhtiön kirjanpitäjät, nimitystoimikunnan jäsenet, tilintarkastaja sekä hallituksen jäsenten mahdolliset sihteerit. Hallitus hyväksyy kokouksissaan talouspäällikön esityksestä yrityskohtaiset sisäpiiriläiset.

Johdon ilmoitusvelvollisten rekisteriin kuuluvat hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja muut johtoryhmän jäsenet sekä heidän lähipiirinsä.

Myydessään tai ostaessaan yhtiön osakkeita yhtiön sisäpiiriläisten on pyydettävä arviota mahdollisen sisäpiiritiedon olemassaolosta yhtiön sisäpiirivastaavalta. Kesla Oyj:n sisäpiiriläisille suositellaan ainoastaan pitkäaikaisia, yli kuuden kuukauden, sijoituksia yhtiön osakkeisiin. Lyhempi kaupankäynti on sallittu ainoastaan yhtiön sisäpiirivastaavan luvalla. Sisäpiiriläiset eivät saa käydä kauppaa 30 vuorokautta ennen tilinpäätöksen ja osavuosikatsauksen julkistamista (suljettu ikkuna).

Lähipiiriliiketoimet

Kesla-konsernin lähipiiriin katsotaan kuuluvan Kesla Oyj:n hallituksen jäsenet, Kesla Oyj:n nimitysvaliokunnan jäsenet, Kesla Oyj:n johtoryhmän jäsenet sekä edellä mainittujen henkilöiden läheiset perheenjäsenet ja vaikutusvaltayhteisöt. Keslan ja sen lähipiirin väliset liiketoimet ovat vähäisiä, tavanomaiseen liiketoimintaan kuuluvia ja markkinaehtoisia. Johtohenkilöiden ja heidän lähipiirinsä Kesla Oyj:n osakkeilla, vieraan pääoman ehtoisilla välineillä, johdannaisilla tai muilla rahoitusvälineillä tekemissä liiketoimissa noudatetaan Markkinoiden väärinkäyttöasetuksen (MAR) 19 artiklan ilmoitusvelvollisuutta.

Joensuussa 6.2.2020

Hallitus

Kesla Oyj Puh. +358 207 862 841 www.kesla.com

Päätoimipiste Kuurnankatu 24 FI-80100 JOENSUU

Kesälahden tehdas Metsolantie 2 FI-59800 KESÄLAHTI Ilomantsin tehdas Teollisuustie 8 FI-82900 ILOMANTSI