Annual Report • Feb 16, 2017
Annual Report
Open in ViewerOpens in native device viewer
www.kesla.com KESLA OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE VUODELTA 2016 1
| Konsernin avainluvut | 2 |
|---|---|
| Konsernin liikevaihto ja tulos ennen veroja | 2 |
| Kesla Oyj lyhyesti vuonna 2016 | 3 |
| Simo Saastamoinen: Käänteentekijät | 4 |
| Kesla Oyj:n hallitus | 5 |
| Kesla Oyj:n johtoryhmä | 6 |
| Hallituksen toimintakertomus | 7 |
| Konsernitilinpäätös, IFRS | 11 |
| Konsernin IFRS:n mukaiset liitetiedot | 14 |
| Emoyhtiön tilinpäätös FAS | 33 |
|---|---|
| Emoyhtiön FAS:n mukaiset liitetiedot | 36 |
| Osakkeet ja osakkeenomistajat | 42 |
| Tunnusluvut | 44 |
| Tunnuslukujen laskentakaavat | 45 |
| Tilinpäätöksen allekirjoitukset | 46 |
| Taloustiedottaminen 2017 | 46 |
| Tilintarkastuskertomus | 47 |
| Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä | 49 |
| 2016 | 2015 | |
|---|---|---|
| Liikevaihto, miljoonaa euroa | 42,0 | 40,1 |
| Tulos ennen veroja, tuhatta euroa | 434 | -1 943 |
| Sijoitetut pääoman tuotto, % | 3,7 | -5,6 |
| Liiketoiminnan rahavirta, tuhatta euroa | 2 541 | 2 990 |
| Omavaraisuusaste, % | 33,7 | 32,1 |
| Osakekohtainen tulos, euroa | 0,11 | -0,53 |
| Osinko per osake, euroa | 0,10 | *0,00 |
| Metsäkoneryhmän viennin osuus liikevaihdosta, % | 70,3 | 69,0 |
| Bruttoinvestoinnit, tuhatta euroa | 687 | 757 |
| Henkilöstö tilikauden lopussa | 261 | 275 |
| 1000 € | Liikevaihto | Tulos ennen veroja | ||
|---|---|---|---|---|
| 2016 | 2015 | 2016 | 2015 | |
| Tammi-kesäkuu | 19 712 | 18 786 | -255 | -840 |
| Heinä-joulukuu | 22 286 | 21 346 | 689 | -1 103 |
| Yhteensä | 41 998 | 40 131 | 434 | -1 943 |
Venäjän tilanteen normalisoituminen sekä onnistumiset Kaakkois-Aasian markkinoiden avaamisessa vaikuttivat voimakkaasti Keslan myynnin kehittymiseen tilikaudella 2016. Konsernin liikevaihto kasvoi 4,7 % edellisvuoden 40,1 miljoonasta eurosta 42,0 miljoonaan euroon metsäkoneryhmän vahvan toisen vuosipuoliskon myötä.
Metsäkoneryhmän ulkoinen myynti 35,3 miljoonaa euroa kasvoi noin 5,3 %, mutta konepajajärjestelmien ulkoinen myynti pysyi lähes ennallaan 6,7 miljoonassa eurossa. Viennin osuus konsernin liikevaihdosta nousi hiukan 60,9 %:iin ja myös metsäkoneryhmän viennin osuus kasvoi 70,3 %:iin. Viennin kasvu syntyi EU:n ulkopuolisilla alueilla.
Kesla-konsernin liikevaihto kasvoi ja tulos koheni selvästi tilikaudella 2016. Vuoden 2015 liiketappio 1 582 tuhatta euroa kääntyi vuonna 2016 yhteensä 949 tuhatta euroa voitolliseksi.
Konsernin positiivinen liiketoiminnan rahavirta 2 541 tuhatta euroa kuului myös menneen tilikauden onnistumisiin. Konsernin kokonaisinvestoinnit 687 tuhatta euroa pysyivät maltillisella tasolla ja liiketoiminnan kasvusta huolimatta käyttöpääomatarve pieneni. Näiden tekijöiden myötä konsernin korollinen nettovelka väheni selvästi. Konsernin nettovelkaantumisaste pieneni 118,7 %:iin ja konsernin omavaraisuusaste nousi hieman 33,7 %:iin.
Lomautukset huomioon ottaen Kesla-konsernin palveluksessa oli tilikauden 2016 aikana keskimäärin 261 henkilöä. Henkilöstön kokonaismäärä oli tilikauden päättyessä 261 henkilöä.
Osakekohtainen tulos EPS oli positiivinen 0,11 euroa. Osakekohtainen oma pääoma oli tilikauden päättyessä 3,24 euroa.
Kesla Oyj lyhyesti 3
Vuosi sitten kerroin tarinan siitä, miten mongolien pieni kansa valloitti aikanaan lähes koko tunnetun maailman. Kävin lyhyesti lävitse niitä tekijöitä, jotka selittivät mongolien menestystä 1200-luvulla ja nostin sieltä keskeisiä Keslaan kohdistuvia kehittämistarpeita esiin. Ilokseni voin todeta, että useilla näistä osa-alueista saavutimme menestystä jo viime vuoden aikana; Keslan yhteishenki parani näkyvästi, lanseerasimme uusia innovatiivisia tuotekonsepteja ja muuttamalla toimintatapaamme toimitusvarmuutemme nousi selvästi.
Työstimme Keslan strategiaa ja siihen liittyviä vaihtoehtoja läpi koko vuoden. Osa tehdyistä selvityshankkeista päätyi strategisen vaihtoehdon tai mahdollisuuden osalta kielteiseen johtopäätökseen fokusoiden energiaamme toisaalle muiden mahdollisuuksien puntarointiin. Merkittävimmät tulevaisuuteen tähtäävät ratkaisumme liittyivät asiakasyhteistyöhön AGCO-konsernin Valtran ja Dalby-konsernin Techmatin kanssa. Suurin pohdinta käytiin kuitenkin Konepajajärjestelmät –segmentin roolista ja tulevaisuudesta osana Kesla-konsernia. Metsäkoneet –segmentin kilpailutilanne ja kasvaneet kehittämistarpeet nähtiin niin vaativina reunaehtoina, että ryhdyimme selvittämään mahdollisuutta luopua koko segmentin liiketoiminnasta kuluvan tilikauden aikana. Talouden piristymisen myötä uskomme lopputuloksen olevan suotuisa.
Keslan konsernirakenne muuttui hieman kuluneella tilikaudella. Konserni siirsi Ilomantsin tehtaan MFG Components Oy:stä emoyhtiölle sisäisellä liiketoimintakaupalla, jolloin Tohmajärven tehdas jäi ainoaksi MFG Components Oy:n yksiköksi. Muutos mahdollisti selvästi erilaisten liiketoimintaprioriteettien asettamisen kyseisille tehtaille: Ilomantsin ensisijaiseksi tehtäväksi asetettiin palvelutaso eli toimitusvarmuus konsernin sisäisille asiakkaille, kun taas Tohmajärven päämääränä on kannattavuuden kohentaminen.
Ilomantsissa toteutettu toimitusvarmuutta korostava toimintatavan muutos näkyy nyt tuottavuuden nousuna Keslan tehtailla. Tehtaiden toimitusvarmuus on myös henkilöstön pääasiallinen palkitsemisperuste. Tämän ansiosta on esimerkiksi Joensuun tehtaan alkuvuoden toimitusvarmuus saatu erinomaiseksi, vaikka tuotantovolyymi on selvästi edellisvuotta korkeammalla tasolla. Muutos vaikuttaa asiakastyytyväisyyteen, ja sen lisäksi Keslan tuloksentekokykyyn sekä työn sujuvuuden kautta henkilöstön työtyytyväisyyteen.
Digitalisaatio on keskeinen megatrendi, johon Keslan on vastattava omassa liiketoiminnassaan. Sen vuoksi investoimme viime vuonna Keslan tuotekehityksessä tuotesimulaattoriin, jonka avulla voimme luoda älykkäitä tietoteknisiä tuoteominaisuuksia sekä nopeuttaa tuotekehitysprosessia. Avustavat ohjausjärjestelmät, etävalvonta ja -tuotetuki, vakaudenhallinta, laitteiden kytkeytyminen verkkoon, jälkimarkkinoinnin varaosien verkkokauppa – kaikki nämä ovat asioita, joita työstämme tällä hetkellä aktiivisesti. Kaikki nämä ovat myös teemoja, jotka liittyvät traktoreiden metsävarusteiden kehittämiseen AGCO:n kanssa ja kierrätysnosturin kehittämiseen Techmatin kanssa.
Kuluneen vuoden aikana Keslan myynti jalkautui kiitettävästi asiakkaisiin, "iholle". Yhteistyömme AGCO:n Ruotsin kumppanin – Lantmännenin – kanssa käynnistyi erinomaisesti, kun Keslan traktorivarusteiden myynnin paras osaaminen siirtyi alkuvaiheen ajaksi tukemaan kumppaniamme paikanpäälle; kouluttamaan, kuuntelemaan ja luomaan toimivia yhteistyösuhteita. Paluun yhteydessä saimme repullisen kehittämisajatuksia, ideoita ja tarpeita, joita työstämme nyt tuotteisiimme. Aktiivinen jalkatyö Aasiassa sekä ruplatalouksissa näkyi myös selvästi myynnissämme.
Keslan tehtävä on tehostaa puuraaka-aineen ja kierrätysmateriaalien käsittelyä. Jotta voimme täyttää tämän tehtävän, liiketoimintamme tulee olla kannattavaa. Haluankin esittää Keslan puolesta kiitokset kaikille vuoden 2016 käänteentekijöillemme: konsernin työntekijöille, asiakkaille, omistajille, rahoittajille ja yhteistyökumppaneille. Avullanne ja ansiostanne saimme konsernin käännettyä jälleen voitolliseksi sekä näin luotua paremmat edellytykset tehtävässämme menestymiselle.
Simo Saastamoinen
Kuvassa vasemmalta Jouni Paajanen, Veli-Matti Kärkkäinen, Ritva Toivonen, Roger Nyqvist ja Ari Virtanen.
Kuvassa vasemmalta Simo Saastamoinen, Mika Tahvanainen, Paavo Hopponen, Arvo Rönkkönen, Kari Kokko ja Marko Härkönen.
Vuosi 2016 oli Keslan 56. toimintavuosi, jolloin yhtiö palasi heikon edeltävän tilikauden jälkeen kasvu-uralle. Konsernin liikevaihto kasvoi edellisvuoden 40 miljoonasta eurosta noin 42 miljoonaan euroon. Konsernin tulos kääntyi voitolliseksi ja liikevoitto oli 949 tuhatta euroa. Konsernin tilikauden liiketoiminnan rahavirta säilyi edelleen positiivisena runsaassa 2,5 miljoonassa eurossa.
Kesla -konsernin taloudellinen raportointi muodostuu kahdesta ensisijaisesta segmentistä: metsäkoneet, johon kuuluvat emoyhtiön valmistamat aines- ja energiapuun korjuuseen, käsittelyyn ja kuljetukseen sekä kierrätysmateriaalien käsittelyyn liittyvät laitteet, sekä konepajajärjestelmät, johon kuuluvat tytäryhtiö MFG Components Oy:n valmistamat voimansiirron komponentit ja järjestelmät. Tytäryhtiö Kesla GmbH:n liiketoiminnat sisältyvät metsäkoneryhmän lukuihin. MFG Components Oy:n metsäkone-segmentille osia pääasiassa toimittava Ilomantsin tehdas siirrettiin konepajajärjestelmistä osaksi metsäkoneita 1.7.2016 toteutuneella konsernin sisäisellä liiketoimintakaupalla.
Venäjän tilanteen normalisoituminen vuonna 2016 vaikutti merkittävästi tilikauden tulosparannukseen. Voimakkain liikevaihdon kasvu tuli ruplatalouksista Venäjältä ja Valko-Venäjältä sekä uusista markkina-avauksista Kaakkois-Aasiasta Thaimaasta ja Indonesiasta. Kotimaassa kysyntä kasvoi hieman edellisvuodesta. Euroopassa kysyntä kehittyi epäyhtenäisesti. Myynti Brittein saarille taantui selvästi edellisvuodesta. Myös Japanin ja Pohjois-Amerikan myynti heikkenivät. Maatalouskonekauppaa harjoittavat jälleenmyyjämme kärsivät edelleen alaa koettelevasta taantumasta, joka tosin näytti hieman hellittävän loppuvuotta kohden. Kotimaan hakkeen energiatuki ohjautui merkittävästi venäläisen tuontihakkeen hyväksi, mikä vaikutti alan investointihalukkuuteen kotimaassa.
Keslan liikevaihto kasvoi edellisvuodesta ollen 42,0 miljoonaa euroa (1-12/2015 40,1 miljoonaa euroa, 1-12/2014 45,1 miljoonaa euroa). Liikevaihto kasvoi molemmilla vuosipuoliskoilla vertailuvuoteen nähden; tammi-kesäkuussa 4,9 % ja heinä-joulukuussa 4,4 % vuoden 2015 vuosipuoliskoihin verrattuna.
Metsäkoneryhmän ulkoinen myynti kasvoi tilikaudella 2016 5,3 % ja konepajajärjestelmien ulkoinen myynti kasvoi 1,5 % vuoteen 2015 nähden. Keslan kotimaan myynti kasvoi tilikaudella 2016 3,3 % vertailuvuoteen nähden ollen 16,4 miljoonaa euroa (1-12/2015 15,9 miljoonaa euroa, 1-12/2014 17,1 miljoonaa euroa) ja vientimyynti kasvoi 5,5 % ollen 25,6 miljoonaa euroa (1-12/2015 24,2 miljoonaa euroa, 1-12/2014 28,0 miljoonaa euroa). Viennin osuus konsernin liikevaihdosta oli 60,9 % (60,4 % vuonna 2015, 62,0 % vuonna 2014). Vientitoiminnan osuus metsäkoneryhmän myynnistä oli 70,3 % (69,0 % vuonna 2015, 70,2 % vuonna 2014).
Metsäkoneryhmän liikevaihto kasvoi selvästi edellisvuoteen nähden etenkin toisella vuosipuoliskolla. Voimakas kasvu Venäjän ja Valko-Venäjän markkinoilla sekä onnistumiset Kaakkois-Aasian uusilla markkinoilla vaikuttivat suotuisaan kehitykseen.
Konepajajärjestelmien liikevaihdon kehitys oli selvästi tavoitel-
tua heikompaa. Emoyhtiön kysyntä Konepajajärjestelmien tuotteille lakkasi lähes kokonaan toisella vuosipuoliskolla Ilomantsin tehtaan siirryttyä osaksi emoyhtiötä 1.7.2016 alkaen.
Konsernin tilauskanta oli tilikauden 2016 lopussa vertailuvuotta matalammalla ollen 8,0 miljoonaa euroa (31.12.2015 8,4 miljoonaa euroa; 31.12.2014 7,4 miljoonaa euroa). Tilikauden päättyessä myöhässä olevan tilauskannan arvo oli 0,4 miljoonaa euroa vertailukautta matalampi.
Kesla-konsernin liikevoitto ja tulos ennen veroja paranivat tilikaudella 2016 selvästi vuoteen 2015 nähden. Tilikauden 2016 liikevoitto oli 949 tuhatta euroa voitollinen (1-12/2015 1 582 tuhatta euroa tappiollinen, 1-12/2014 607 tuhatta euroa voitollinen) ja tulos ennen veroja 434 tuhatta euroa voitollinen (1-12/2015 1 943 tuhatta euroa tappiollinen, 1-12/2014 194 tuhatta euroa voitollinen). MFG Components Oy:n tappiollisuudesta johtuen emoyhtiö kirjasi tulosvaikutteisesti tilinpäätökseensä yhden miljoonan euron arvonalentumisen tytäryhtiösijoituksesta. Arvonalentumiskirjaus ei vaikuttanut konsernin tulokseen eikä sillä ollut kassavirtavaikutusta. Vertailukauden tulosta heikensi kertaluonteinen konepajajärjestelmiin liittyvä liikearvon alaskirjaus 349 tuhannella eurolla.
Metsäkoneryhmän liiketulos parani tilikaudella 2016 vuoteen 2015 nähden. Metsäkoneryhmän tilikauden 2016 tulos ennen veroja oli 77 tuhatta euroa voitollinen (1-12/2015 768 tuhatta euroa tappiollinen, 1-12/2014 581 tuhatta euroa voitollinen). Tilikauden tulosta heikensi Metsäkoneryhmään kuuluvan konsernin emoyhtiön tekemä 1 miljoonan euron alaskirjaus MFG Components Oy sijoituksesta. Vertailukauden tulosta rasittivat poikkeavina erinä mm. yksittäisen asiakkaan aikaisempina vuosina kerryttämät takuukustannukset (172 tuhatta euroa), asiakasriskianalyyseihin perustuvat myyntisaamisten uudelleenarvostukset (794 tuhatta euroa) ja toimitusjohtajan vaihtumiseen liittyvä erä (92 tuhatta euroa).
Konepajajärjestelmien tappiollisuus pieneni tilikaudella 2016 vuoteen 2015 nähden. Konepajajärjestelmien tilikauden 2016 tulos ennen veroja oli 582 tuhatta euroa tappiollinen (1-12/2015 811 tuhatta euroa tappiollinen, 1-12/2014 262 tuhatta euroa tappiollinen). Konepajajärjestelmien tulosta rasitti vertailukaudella Ilomantsin konepaja, joka siirrettiin emoyhtiöön osaksi metsäkoneryhmää 1.7.2016 tehdyllä konsernin sisäisellä liiketoimintakaupalla.
Tilikauden 2016 osakekohtainen tulos oli 0,11 euroa (vuonna 2015 0,53 euroa tappiollinen; vuonna 2014 0,05 euroa voitollinen). Kertaluonteisten ja poikkeavien erien osuus konsernin vertailukauden tappiosta oli 76 %.
Kesla-konsernin investoinnit pienenivät tilikaudella 2016 hieman vertailuvuoteen nähden ollen yhteensä 687 tuhatta euroa (1- 12/2015 757 tuhatta euroa; 1-12/2014 4 075 tuhatta euroa). Keskeneräiset investoinnit tilikauden päättyessä olivat 27 tuhatta euroa (31.12.2015 118 tuhatta euroa; 31.12.2014 36 tuhatta euroa).
Tilikauden investoinnit painottuivat tuotekehityshankkeisiin sekä pienehköihin pääasiassa tietojärjestelmiin liittyviin käyttöomaisuushankintoihin. Merkittävin investointi oli tuotekehityksen tarpeisiin hankittu simulaattori, jonka avulla nopeutetaan tuotekehitysprosessin läpimenoaikaa sekä tuetaan tuotteisiin liittyvien älykkäiden ominaisuuksien ja ohjausjärjestelmien kehittämistä. Vuoden 2017 investointitaso tulee säilymään edelleen maltillisena.
Vuoden 2016 tuotekehitysmenot olivat 1 117 tuhatta euroa eli 2,7 % liikevaihdosta (vuonna 2015 1 165 tuhatta euroa, 2,9 %; vuonna 2014 1 356 tuhatta euroa, 3,0 %).
Metsäkoneryhmän tuotevalikoimassa jatkettiin harvesterimalliston uudistamista sekä hakkureiden tehokkuuden parantamista uudella roottorikonstruktiolla sekä uudella ProChipper ohjausjärjestelmällä. Vuoden aikana esiteltiin uudet nosturiohjausjärjestelmät ProC sekä ProMotion koordinaattiohjaus. Syksyllä esiteltiin materiaalin kierrätykseen kuormausnosturi uudella ProStability ohjauksella sekä puutavarakuormaukseen nosturi uudella yläohjausvarustuksella sisältäen ProC ohjausjärjestelmän. Tuotannon ja tuotekehityksen yhteistyönä tehostettiin edelleen tuotteiden valmistettavuutta.
Konepajajärjestelmissä tuotekehitys kohdistui omiin tuotteisiin, minkä uskotaan tukevan yhtiön tulevaisuuden liiketoimintaa perinteistä sopimuspohjaista alihankintaa paremmin.
Kesla julkaisi tilikauden 2016 aikana kaksi merkittävää metsäkoneryhmän strategista kumppanuutta. Keslan ja AGCO:n yhteistyö traktoreiden metsävarusteliiketoiminnan ja jakeluverkoston kehittämiseen sekä Valtra-traktoreiden tehdasvarusteluihin liittyen julkaistiin tammikuussa. Keslan ja ranskalaisen Dalby-konserniin kuuluvan Techmat –yrityksen yhteistyö kierrätysnostureissa julkaistiin syyskuussa. Lisäksi eri tuoteryhmille avattiin uusia jakelukanavia mm. Ruotsissa, Espanjassa, Baltiassa, Kanadassa, Indonesiassa ja Thaimaassa.
Konepajajärjestelmien kehittämiä tuotteita esiteltiin perinteisillä Alihankintamessuilla Tampereella – myös Metsäkoneryhmän messutoiminta oli aktiivista yhdessä jälleenmyyjien kanssa.
Konsernin tilikauden 2016 päättävän taseen loppusumma oli 32,8 miljoonaa euroa (31.12.2015 33,2 miljoonaa euroa; 31.12.2014 36,0 miljoonaa euroa). Taseen loppusummaa pienensivät edelliseen tilikauteen nähden tapahtunut käyttöpääoman väheneminen sekä tilikauden poistoja matalampi investointiaktiviteetti.
Konsernin rahoitustilanne ja maksuvalmius säilyivät katsauskaudella hyvinä. Rahalaitoslainojen määrä väheni katsauskaudella nettomääräisesti 1 382 tuhatta euroa. Liiketoiminnan rahavirta oli katsauskaudella 2 541 tuhatta euroa positiivinen (1-12/2015 2 990 tuhatta euroa positiivinen; 1-12/2014 19 tuhatta euroa negatiivinen).
Konsernin tilikauden 2016 lopun omavaraisuusaste oli 33,7 % (31.12.2015 32,1 %, 31.12.2014 35,3 %). Konsernin nettovelkaantumisaste parani selvästi ja oli tilikauden päätteeksi 118,7 % (31.12.2015 141,4 %, 31.12.2014 132,6 %).
Kesla osti MFG Components Oy:n (Tohmajärvi) vuonna 2007 ja fuusioi yhtiöön Kesla Components Oy:n (Ilomantsi) vuonna 2008. Toimipisteistä Ilomantsin tehdas on keskittynyt valtaosin emoyhtiön komponenttitarpeiden tyydyttämiseen ja Tohmajärven yksikkö taas valtaosin ulkoisten asiakkaiden tarpeiden tyydyttämiseen. Yhtiö harjoittaa oman valmistustoiminnan ohessa voimansiirtoon liittyvien tuotteiden välityskauppaa. Ilomantsin tehdas siirtyi osaksi emoyhtiötä 1.7.2016 alkaen konsernin sisäisellä liiketoimintakaupalla, jonka jälkeen MFG Components Oy:n toiminta keskittyi täysin Tohmajärven tehtaalle.
MFG Components Oy:n liikevaihto laski tilikaudella 2016 16,4 % vuoteen 2015 nähden ollen 8,4 miljoonaa euroa (1-12/2015 10,1 miljoonaa euroa, 1-12/2014 12,2 miljoonaa euroa). Liikevaihdon lasku johtui täysin Ilomantsin tehtaan siirtymisestä osaksi konsernin emoyhtiötä, sillä myynti konsernin ulkopuolelle kasvoi hieman edellistilikaudesta. Yhtiön liiketappio pieneni tilikaudella 2016 vertailukauteen 2015 nähden jääden 439 tuhatta euroa tappiolliseksi (1-12/2015 757 tuhatta euroa tappiollinen; 1-12/2014 192 tuhatta euroa tappiollinen).
Kesla GmbH vastaa Keslan metsäkoneryhmän tuotteiden myynnistä ja markkinoinnista Euroopan saksankielisen alueen jälleenmyyjille, puutavara-autojen päällirakentajille ja teollisille kumppaneille. Tytäryhtiö vastaa myös tuotteisiin liittyvästä jälkimarkkinoinnista. Yhtiö perustettiin vuonna 2012.
Kesla GmbH:n liikevaihto säilyi lähes edellisvuosien tasolla. Yhtiön liikevaihto oli tilikaudella 2016 2 170 tuhatta euroa (2015 2 227 tuhatta euroa; 2014 2 132 tuhatta euroa). Tytäryhtiön tulos oli historiansa paras ja yhtiön negatiivinen vaikutus konsernin tulokseen pieneni selvästi.
Kesla-konsernin palveluksessa oli tilikauden 2016 aikana keskimäärin 261 henkilöä (vuonna 2015 260 henkilöä; vuonna 2014 300 henkilöä). Henkilöstön kokonaismäärä oli tilikauden päättyessä 261 henkilöä (31.12.2015 275 henkilöä; 31.12.2014 300 henkilöä).
Tilikaudella 2015 Keslan emoyhtiö sopi henkilöstön kanssa kestoltaan enintään 90 päivää sovellettavista määräaikaisista lomautuksista 31.3.2016 saakka. Maaliskuussa 2016 menettelyä päätettiin jatkaa vielä 30.9.2016 saakka, jonka jälkeen menettely päättyi metsäkoneryhmän kohonneen kysyntätilanteen vuoksi.
MFG Components Oy käynnisti 19.4.2016 yhteistoimintaneuvottelut Ilomantsin toimipaikan tulevaisuudesta. Neuvottelut päättyivät 31.5.2016 konsernin päättäessä siirtää Ilomantsin tehdas emoyhtiöön osaksi metsäkoneryhmää konsernin sisäisellä liiketoimintakaupalla. Liiketoimintakauppa toteutettiin 1.7.2016 eikä sillä ollut henkilöstövaikutuksia.
Henkilöstölle maksettiin palkkoja ja palkkioita vuonna 2016 yhteensä 9 952 tuhatta euroa (vuonna 2015 10 014 tuhatta euroa; vuonna 2014 11 125 tuhatta euroa).
Tilikauden lopussa konsernin henkilöstöstä oli naisia 9 % (31.12.2015 9 %; 31.12.2014 9 %). Henkilöstöstä oli tilikauden lopussa toimihenkilöitä 29 % (29 %; 28 %) ja työntekijöitä 70 % (71 %; 72 %). Konsernin henkilöstön keski-ikä oli 31.12.2016 45 vuotta (45 vuotta; 44 vuotta) ja alle 40-vuotiaita oli 33 % (34 %; 34 %). Työsuhteen keskimääräinen kesto oli 31.12.2016 15 vuotta (14 vuotta; 13 vuotta). Alle 5 vuotta konsernissa työskennelleitä oli 31.12.2016 20 % (27 %; 30 %) ja pitkäaikaisia eli yli 10 vuotta konsernissa työskennelleitä oli 55 % (51 %; 47 %).
Ekonomi Jukka Mälkiä nimitettiin Kesla Oyj:n autonosturit tuoteryhmän liiketoimintajohtajaksi ja samalla johtoryhmän jäseneksi toukokuun 11. päivästä alkaen. Mälkiä on toiminut aiemmin työurallaan puutavarakuljetusyrittäjänä, Keslan vientipäällikkönä sekä myynnin ja markkinoinnin koulutustehtävissä.
Kesla huomioi toimintansa ympäristövaikutukset tuotteistossaan ja toiminnoissaan. Kesla tukee osaltaan ilmastomuutoksen torjuntaa valmistamalla laitteita, joiden avulla uusiutuvien energialähteiden käyttöä energian tuotannossa voidaan lisätä sekä materiaalien kierrätystä tehostaa. Keslan tuotteet suunnitellaan ympäristövaikutukseltaan mahdollisimman edullisiksi kiinnittämällä huomiota tuotteiden materiaalivalintoihin sekä konstruktioiden keveyteen, kestävyyteen ja huollettavuuteen sekä koneiden käytön taloudellisuuteen. Konsernin valmistustoiminnoissa pyritään hyödyntämään materiaalit ja tuotantotarvikkeet mahdollisimman tehokkaasti sekä kierrättämään ja uusiokäyttämään kaikki toiminnoista ylitse jääneet materiaalit. Rakennustekniikassa ja tuotannon koneiden ja laitteiden sekä prosessien käytössä huomioidaan valmistajien ohjeet ja suositukset ympäristövaikutusten minimoimiseksi. Investoinnit sekä toimintojen yleinen kehittäminen kokonaistuottavuuden näkökulmasta tukevat osaltaan tavoitteita toimintojen ympäristökuormituksen pienentämiseksi. Keslalla on Suomalaisen Työn Liiton myöntämä Avainlippu -alkuperämerkki.
Keslan hallitus vahvistaa yhtiössä noudatettavan riskienhallinnan periaatteet ja tavoitteet. Kesla Oyj:n toimitusjohtaja on vastuussa yhtiön riskienhallinnan käytännön järjestämisestä ja valvonnasta. Yhtiön johtoryhmän jäsenet vastaavat vastuualueensa osalta riskienhallinnasta toimitusjohtajalle. Toimitusjohtaja raportoi riskienhallinnasta hallitukselle. Yhtiön hallituksella on ohjelma ja tavoitteet sisäisen tarkastuksen järjestämiseksi. Tarkastuksen tavoitteena on tunnistaa, analysoida ja raportoida yhtiön toimintaan liittyviä riskejä ja epävarmuustekijöitä sekä samalla tukea yhtiön tehokasta toimintaa. Yhtiön henkilöstöllä on vastuu tunnistaa omaan työympäristöönsä liittyviä riskejä ja epävarmuustekijöitä.
Keslan merkittävimmät strategiset ja operatiiviset riskit liittyvät liiketoimintaympäristön äkillisiin ja/tai pitkäkestoisiin, ennakoimattomiin muutoksiin, yhteistyökumppanuusmuutoksiin sekä Keslan sisäisiin toimintoihin, omaisuuseriin ja henkilöstöön. Merkittäviä riskejä pyritään hallitsemaan ylläpitämällä ja kehittämällä yhtiön omaa liiketoimintaosaamista sekä kykyä lukea ja hallita liiketoimintamuutoksia sekä asiakkaiden että yhteistyökumppaneiden keskuudessa. Yhteistyökumppaniriskiä pyritään minimoimaan hakemalla alan johtavia operoijia yhteistyökumppaneiksi sekä solmimalla ja rakentamalla pitkäkestoisia kumppanuuksia. Myös rinnakkaisia liiketoimintamalleja käytetään erimuodoissaan pienentämään yksittäisen liiketoimintasuhteen riskiä. Myös vaihtoehtotarkasteluja tehdään. Markkinasuhdanneriskiä pyritään minimoimaan operoimalla useammassa maassa ja maanosassa sekä useammalla liiketoiminta-alueella, jolloin yksittäisen alueen muutosten vaikutus kokonaisuuteen minimoituu. Oman henkilöstön osaamista ja sitoutumista pyritään vahvistamaan koulutuksen, kehityksen ja osaamisrekrytointien sekä palkitsemisjärjestelmien kautta. Liiketoiminnan kannattavuusriskiä pienennetään tuottavuuden parantamiseen liittyvillä kehitystoimenpiteillä ja investoinneilla sekä markkinaperusteisilla hinnantarkastuksilla.
Konsernitaseen suurimpia riskieriä ovat myyntisaamiset ja vaihto-omaisuus. Vaihto-omaisuutta pyritään hallitsemaan varastojen kiertonopeuksia tehostamalla sekä tuotekehityksen muutosprosesseja hallitsemalla ja modulointia lisäämällä. Myyntisaamisten luottotappioriskiä hallitaan konsernin luottopolitiikalla, joka sisältää ohjeistuksen sopimuskäytännöstä, taustakartoituksista, luototuksesta sekä mahdollisista perintätoimenpiteistä.
Konsernin emoyhtiön ja tytäryhtiöiden rahoitusriskejä hallitaan konsernitasolla. Konsernilla ei ole merkittäviä valuutta- ja korkoriskejä. Lisätietoja rahoitusriskien hallinnasta on kerrottu konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa.
Käyttöomaisuuteen, toiminnan keskeytymiseen sekä toimintaja tuotevastuisiin liittyviltä riskeiltä on suojauduttu asianomaisilla vakuutuksilla. Vakuutukset tarkastetaan vuosittain.
Vallitsevan markkinatilanteen merkittävimmät epävarmuustekijät liittyvät kansainvälisen talouden kasvukehitykseen, suurvaltojen geopoliittisiin päätöksiin, rahoitusmarkkinoiden toimivuuteen sekä yksittäisenä merkittävänä markkina-alueena Venäjän talouden ja poliittisen tilanteen kehittymiseen. Venäjä on Keslalle itsessään merkittävä vientimarkkina, mutta myös Keslan valkovenäläisten loppuasiakkaiden vienti kohdistuu pääasiassa Venäjän markkinoille, joten heikkeneminen kyseisten maiden suhteissa voi vaikuttaa Keslan kysyntään haitallisesti. Häiriöt kansainvälisessä talouskasvussa ja/tai rahoitusmarkkinoilla voivat johtaa investointituotteiden kysynnän heikkenemiseen. Epävarmuustekijöiden mahdollisella toteutumisella voi olla negatiiviset vaikutukset Keslan kykyyn ylläpitää ja kehittää kannattavaa liiketoimintaa. Mahdolliset rahoitusmarkkinoiden häiriöt kasvattaisivat Keslan rahoituksellisia riskejä rahoituksen saatavuudessa ja hinnassa sekä kasvattaisivat asiakasluottotappioihin liittyvää riskiä.
Konsernin liiketoimintaan liittyvien välittömien ja välillisten kustannusten nousu kilpailijamaihin nähden nopeammin heikentäisi konsernin kilpailukykyä ja liiketoiminnan kannattavuusmahdollisuuksia. Kustannusnousujen siirtäminen lopputuotehintoihin riippuu vallitsevasta markkina- ja kilpailutilanteesta.
Keslan tilauskanta oli tilikauden 2016 lopussa vertailuvuotta lievästi matalammalla tasolla 8,0 miljoonassa eurossa (31.12.2015 8,4 miljoonaa euroa; 31.12.2014 7,4 miljoonaa euroa). Kuluneen tilikauden toinen vuosipuolisko oli liikevaihdollisesti edellisvuotta parempi. Metsäkoneryhmän toisen vuosipuoliskon saadut tilaukset ylittivät noin 1,8 miljoonalla eurolla edellisvuoden vastaavan ajankohdan tilauskertymän ja saatujen tilausten virta säilyi vahvana vuosipuoliskon loppuun saakka. Konepajajärjestelmien tilauskanta kehittyi vuoden loppua kohden omien tuotteiden osalta positiivisesti, mutta yksittäisten projektitoimitusten ajoituksesta johtuen konsernin ulkoisten asiakkaiden tilauskanta oli 2016 lopussa 602 tuhatta euroa, kun se vuotta aikaisemmin oli 842 tuhatta euroa.
Venäjän tilanteen normalisoituminen vuonna 2016 vaikutti merkittävästi tilikauden tulosparannukseen ja alkuvuonna 2017 saatujen tilausten perusteella Venäjän ja Valko-Venäjän kysyntä näyttää kehittyvän suotuisaan suuntaan. Kysynnän piristyminen näkyy myös joissakin Itä-Euroopan talouksissa. Aasian markkinoilla puunkorjuun koneellistamisen kasvu luo edelleen mahdollisuuksia Keslan liiketoiminnalle. Kotimaassa AGCO-yhteistyön odotetaan näkyvän kasvuna etenkin Valtra Unlimited tuotteisiin liittyvissä toimituksissa. Investoinnit puuraaka-aineen hyödyntämiseen näkyvät jo kotimaan puutavara-autonostureiden kysynnän piristymisenä. Keski- ja Etelä-Euroopan sekä Iso-Britannian ky-
synnän kehittymiseen näyttää kuitenkin liittyvän epävarmuutta.
Kesla konsernin liiketoiminta keskittyy voimakkaasti Metsäkoneet -segmenttiin ja konserni selvittää mahdollisuudet Konepajajärjestelmät -segmentistä luopumiseen kuluvan vuoden aikana. Nykyisellä rakenteella jatkaessaan konsernin liikevaihdon ja –voiton odotetaan kohenevan tilikaudella 2017.
Yhtiön toimitusjohtajana tilikaudella 2016 oli Simo Saastamoinen. Varsinaisessa yhtiökokouksessa 10.3.2016 valittiin hallituksen jäseneksi Veli-Matti Kärkkäinen, Roger Nyqvist, Ritva Toivonen, Jouni Paajanen ja uutena jäsenenä Ari Virtanen. Yhtiön hallituksen puheenjohtajana toimi Veli-Matti Kärkkäinen.
Yhtiön tilintarkastajana on ollut tilintarkastusyhteisö Ernst & Young Oy. Vastuullisena tilintarkastajana toimi KHT Juha Hilmola.
Osakkeet jakautuvat A-osakkeisiin ja B-osakkeisiin siten, että A-osakkeita on 2 483 145 kappaletta ja B-osakkeita 900 000 kappaletta. A- ja B-osakkeet eroavat toisistaan siten, että jokainen B-osake tuottaa oikeuden yhtiökokouksessa äänestää kahdellakymmenellä äänellä ja jokainen A-osake yhdellä äänellä. A-osakkeille maksettava osinko voi olla kaksinkertainen B-osakkeille maksettavaan osinkoon verrattuna. Varsinainen yhtiökokous 26.2.2015 päätti lisätä yhtiöjärjestykseen osakelajien muuntolausekkeen seuraavasti: "B-lajiin kuuluva osake voidaan B-lajin osakkeenomistajan pyynnöstä hallituksen päätöksellä muuntaa A-lajin osakkeeksi siten, että yhdellä B-lajin osakkeella saa yhden A-lajin osakkeen. Yhtiön hallitus antaa tarvittaessa tarkemmat ohjeet muuntamisen toteuttamisesta."
Varsinainen yhtiökokous valtuutti kokouksessaan 10.3.2016 hallituksen hankkimaan omia A-osakkeita mukaan lukien hallussa olevat osakkeet enintään 338 313 kpl ja luovuttamaan omia A-osakkeita enintään 338 313 kpl. Valtuutukset ovat voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2017 asti.
Yhtiön omistuksessa oli vuoden 2016 lopussa 14 570 kpl omaa A-osaketta (31.12.2015 14 570 kpl; 31.12.2014 14 570 kpl). Yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden osuus kaikista osakkeista oli 0,4 % ja osakkeiden tuottamasta äänimäärästä 0,1 % 31.12.2016.
Kesla Oyj noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n laatimaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia (Corporate Governance). Kesla Oyj:n hallinnointikoodi löytyy Keslan Internet -sivuilta osoitteessa www.kesla.fi kohdasta Sijoittajille - Hallinnointi. Lisätietoja Keslan hallinnointitavasta löytyy Keslan kotisivuilta sekä Keslan vuosikertomuksesta, joka on julkaistu pdf -muodossa Keslan kotisivuilla osoitteessa www.kesla.com. Vuosikertomuksen voi tilata myös puhelimitse numerosta 0207 862 841.
Kesla Oyj:n hallitus on päättänyt, ettei yhtiön toiminta ja toiminnan laajuus huomioiden ole tarpeellista perustaa erillistä tarkastusvaliokuntaa. Hallituksella on ohjelma ja tavoitteet tarkastustoiminnan järjestämiseksi. Tavoitteena on varmistaa, että liiketoiminnan riskien hallinta on riittävää ja asianmukaista, että yhtiössä tuotettava informaatio on luotettavaa sekä että yhtiön sisäinen valvonta on toimivaa ja luotettavaa.
Kesla Oyj:n emoyhtiön vapaa oma pääoma 31.12.2016 on 8 316 tuhatta euroa, josta tilikauden 2016 tappio on 376 tuhatta euroa. Hallitus esittää 9.3.2017 Joensuuhun kokoon kutsuttavalle yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2016 jaetaan osinkoa A- ja B-sarjan osakkeille 0,10 euroa/osake, yhteensä 337 tuhatta euroa, jonka jälkeen vapaaseen omaan pääomaan jää 7 979 tuhatta euroa.
Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako hallituksen näkemyksen mukaan vaaranna yhtiön maksukykyä.
Hallitus esittää yhtiökokoukselle myös, että omien osakkeiden hankinta- ja myyntivaltuutusta jatketaan vuonna 2017 enintään 338 313 kappaleelle yhtiön osakkeita (10 % koko osakekannasta).
Tilinpäätöksen liitetiedoissa on esitetty lisää tunnuslukuja sekä tietoja osakkeista, osakkeen omistajista ja lähipiiristä.
| 1000 € | LIITETIETO | 1.1.–31.12.2016 | 1.1.–31.12.2015 |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 2,3 | 41 998 | 40 131 |
| Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos |
-504 | -617 | |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 4 | 149 | 226 |
| Aineiden ja tarvikkeiden käyttö | -21 516 | -21 223 | |
| Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut | 5 | -12 305 | -12 419 |
| Poistot | 6 | -1 607 | -1 788 |
| Liikearvon arvonalentuminen | 14 | - | -349 |
| Liiketoiminnan muut kulut | 7,9 | -5 266 | -5 545 |
| Liikevoitto | 949 | -1 582 | |
| Rahoitustuotot | 7 | 23 | |
| Rahoituskulut | 10 | -522 | -384 |
| Voitto ennen veroja | 434 | -1 943 | |
| Tuloverot | 11 | -69 | 155 |
| Tilikauden voitto | 365 | -1 788 | |
| Tilikauden laaja tulos | 12 | 365 | -1 788 |
| Jakautuminen | |||
| Emoyrityksen omistajille | 365 | -1 788 | |
| Määräysvallattomille omistajille | - | - | |
| Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu laimentamaton/laimennettu osakekohtainen tulos, euroa, sekä A- että B-osakkeille |
12 | 0,11 | -0,53 |
| 1000 € | LIITETIETO | 31.12.2016 | 31.12.2015 |
|---|---|---|---|
| VARAT | |||
| Pitkäaikaiset varat | |||
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 13 | 9 808 | 10 823 |
| Muut aineettomat hyödykkeet | 13 | 978 | 991 |
| Muut rahoitusvarat | 15 | 32 | 32 |
| Saamiset | 18 | 34 | 42 |
| Laskennalliset verosaamiset | 16 | 366 | 242 |
| Lyhytaikaiset varat | |||
| Vaihto-omaisuus | 17 | 13 635 | 13 434 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 18 | 6 969 | 7 176 |
| Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset | - | 9 | |
| Rahavarat | 19 | 1 020 | 429 |
| VARAT YHTEENSÄ | 32 842 | 33 179 | |
| OMA PÄÄOMA JA VELAT | |||
| Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma | |||
| Osakepääoma | 20 | 1 917 | 1 917 |
| Ylikurssirahasto | 6 | 6 | |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 229 | 229 | |
| Kertyneet voittovarat | 8 820 | 8 450 | |
| Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä | 10 972 | 10 602 | |
| Määräysvallattomien omistajien osuus | - | - | |
| OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ | 10 972 | 10 602 | |
| Pitkäaikaiset velat | |||
| Laskennalliset verovelat | 16 | 590 | 525 |
| Varaukset | 21 | 251 | 279 |
| Rahoitusvelat | 22 | 8 295 | 10 056 |
| Lyhytaikaiset velat | |||
| Ostovelat ja muut velat | 23 | 6 946 | 6 309 |
| Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat | - | - | |
| Rahoitusvelat | 22 | 5 789 | 5 409 |
| VELAT YHTEENSÄ | 21 870 | 22 577 | |
| OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ | 32 842 | 33 179 |
| 1000 € | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Liiketoiminnan rahavirrat | ||
| Tilikauden voitto | 365 | -1 788 |
| Oikaisut | 2 454 | 3 080 |
| Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta | 2 819 | 1 291 |
| Käyttöpääoman muutokset: | ||
| Myynti- ja muiden saamisten muutos | 237 | 56 |
| Vaihto-omaisuuden muutos | -277 | 1 073 |
| Osto- ja muiden velkojen muutos | 238 | 980 |
| Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja | 3 018 | 3 401 |
| Maksetut korot | -464 | -402 |
| Saadut korot | 7 | 23 |
| Maksetut verot | -19 | -32 |
| Liiketoiminnan nettorahavirta | 2 541 | 2 990 |
| Investointien rahavirrat | ||
| Investoinnit aineellisiin hyödykkeisiin | -361 | -476 |
| Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin | -218 | -241 |
| Lainasaamisten takaisinmaksut | 8 | 7 |
| Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynnit | - | 16 |
| Saadut korot investoinneista | 2 | 3 |
| Investointien nettorahavirta | -569 | -691 |
| Rahoituksen rahavirrat | ||
| Lainojen nostot | 2 399 | 1 949 |
| Lainojen takaisinmaksut | -3 764 | -3 598 |
| Määräysvallattomien omistajien osuuksien hankinta | - | -231 |
| Rahoitusleasingvelkojen maksut | -16 | -27 |
| Maksetut osingot | - | -173 |
| Rahoituksen nettorahavirta | -1 382 | -2 080 |
| Rahavarojen muutos | 590 | 218 |
| Rahavarat tilikauden alussa | 429 | 211 |
| Rahavarat tilikauden lopussa | 1 020 | 429 |
Emoyrityksen omistajille kuuluva pääoma
| 1000€ | Osake pääoma |
Ylikurssi rahasto |
Kertyneet voittovarat |
SVOP | Yhteensä | Määräys vallattomien omistajien osuus |
Oma pääoma yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Oma pääoma 1.1.2016 | 1 917 | 6 | 8 454 | 229 | 10 606 | - | 10 606 |
| Osingonjako | - | - | - | ||||
| Tilikauden tulos | 365 | 365 | 365 | ||||
| 31.12.2016 | 1 917 | 6 | 8 820 | 229 | 10 972 | - | 10 972 |
| 1000€ | Osake pääoma |
Ylikurssi rahasto |
Kertyneet voittovarat |
SVOP | Yhteensä | Määräys vallattomien omistajien osuus |
Oma pääoma yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Oma pääoma 1.1.2015 | 1 917 | 6 | 10 465 | 210 | 12 598 | 125 | 12 723 |
| Osingonjako | -168 | -168 | -5 | -173 | |||
| Osakkeiden hankinta | -58 | 19 | -40 | -120 | -160 | ||
| Tilikauden tulos | -1 784 | -1 784 | -1784 | ||||
| 31.12.2015 | 1 917 | 6 | 8 454 | 229 | 10 606 | - | 10 606 |
Kesla on metsäteknologian kehittämiseen, markkinointiin ja valmistukseen erikoistunut konepajakonserni, joka hallitsee aines- ja energiapuunkorjuun tuotantoketjun kannolta tehtaalle. Keslan tuotteita ovat mm. kuormaimet ja metsäperävaunut, puutavara-, metsäkone- ja kierrätysnosturit, harvesteri- ja energiakourat sekä hakkurit. Kesla on myös merkittävä konepajatuotteiden järjestelmätoimittaja suomalaiselle konepajateollisuudelle.
Konsernin emoyritys on Kesla Oyj (y-tunnus 0168715-8). Emoyrityksen kotipaikka on Joensuu ja sen rekisteröity osoite on Kuurnankatu 24, 80100 Joensuu.
Konsernitilinpäätös sisältää ajanjakson 1.1. – 31.12.2016. Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa yhtiön kotisivuilta osoitteesta www.kesla.com tai konsernin emoyhtiön pääkonttorista edellä mainitussa osoitteessa. Tilinpäätös esitetään tuhansina euroina.
Kesla Oyj:n hallitus on kokouksessaan 7.2.2017 hyväksynyt tämän tilinpäätöksen julkaistavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta.
Konsernitilipäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti, ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2016 voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Annual Improvements menettelyn kautta standardeihin tehtävät pienet ja vähemmän kiireelliset muutokset kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi ja toteutetaan kerran vuodessa. IFRS-standardeihin tehdyt vuosittaiset parannukset 2010–2012 ja 2011–2013 sekä 2012–2014 on huomioitu tilinpäätöstä laadittaessa ja niillä ei ole ollut olennaista vaikutusta 2016 tilinpäätökseen ja esitettäviin vertailutietoihin. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säädöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttäviä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisten, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset.
Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta myytävissä olevia rahoitusvaroja, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ja -velkoja, suojauskohteita käyvän arvon suojauksessa, käteisvaroina suoritettavia osakeperusteisia liiketoimia ja sijoituskiinteistöjä, jotka on arvostettu käypään arvoon.
Konsernitilinpäätös sisältää Kesla Oyj:n ja kaikki sen suoraan tai välillisesti omistamat yritykset, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun konserni omistaa yli puolet yrityksen äänivallasta tai sillä on oikeus määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista.
Emoyhtiön perustamat tytäryhtiöt on yhdistelty konsernitilinpäätökseen yhtiöiden perustamisesta lähtien. Konsernin keskinäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankintamenetelmällä. Hankitut tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan. Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat, voitonjako ja realisoitumattomat sisäiset katteet eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Tilikauden voiton jakautuminen emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään tuloslaskelman yhteydessä, ja määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus omista pääomista esitetään omana eränään taseessa oman pääoman osana.
Saman määräysvallan alaisten yhteisöjen väliset liiketoimintojen yhdistämiset on käsitelty kirjanpidossa alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen, sillä nämä hankinnat eivät sisälly IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistämiset -standardin soveltamisalaan. Hankintamenon ja hankitun oman pääoman välinen erotus kirjataan liikearvoksi.
Konsernitilinpäätös on esitetty euroissa, joka on konsernin toiminta- ja esittämisvaluutta. Ulkomaanrahan määräiset erät kirjataan euroiksi tapahtumapäivän kurssiin. Tilinpäätöspäivänä avoimena olevat ulkomaanrahan määräiset monetaariset saamiset ja velat on arvostettu käyttäen tilinpäätöspäivän kursseja. Ei-monetaariset erät on arvostettu tapahtumapäivän kurssiin. Ulkomaanrahan määräisten erien muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot on merkitty tuloslaskelmaan. Liiketoiminnan kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolelle. Valuuttamääräisten lainojen ja saamisten kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät rahoitustuottoihin ja -kuluihin.
Ulkomaalaisen tytäryhtiön tuloslaskelman erät on muutettu konsernitilinpäätöksessä yhdistelemistä varten Suomen rahan määräisiksi käyttäen tilikauden keskikurssia ja tase-erät tilinpäätöspäivän kurssia. Tilikauden tuloksen muuntaminen eri kursseilla tuloslaskelmassa ja taseessa aiheuttaa muuntoeron, joka kirjataan omaan pääomaan.
Konserniyhtiöiden hankkima aineellinen käyttöomaisuus arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumisilla.
Mikäli käyttöomaisuushyödyke koostuu useammasta osasta, joiden taloudelliset vaikutusajat ovat eripituiset, kukin osa käsitellään erillisenä hyödykkeenä. Tällöin osan uusimiseen liittyvät menot aktivoidaan ja uusimisen yhteydessä mahdollinen jäljellä oleva kirjanpitoarvo kirjataan pois taseesta. Muussa tapauksessa myöhemmin syntyvät menot sisällytetään aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen kirjapitoarvoon vain, mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Muut korjaus- ja kunnossapitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne toteutuvat.
Kuluvan käyttöomaisuuden poistojen määrittämiseen on käy-
tetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu käyttöomaisuuden hankintamenoista arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan tasapoistoin. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:
| Rakennukset | 30-35 vuotta |
|---|---|
| Tuotannon koneet ja kalusto | 5-15 vuotta |
| Kuljetusvälineet | 5 vuotta |
| Muut | 3-5 vuotta |
Hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkastetaan tilinpäätöksen yhteydessä ja tarvittaessa oikaistaan kuvaamaan taloudellisen hyödykkeen odotuksissa tapahtuneita muutoksia. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksista syntyvät myyntivoitot ja -tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti.
Julkiset avustukset on kirjattu aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpitoarvojen vähennyksiksi silloin, kun on kohtuullisen varmaa, että ne tullaan saamaan ja että konserni täyttää avustuksen saamisen edellytykset. Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan kuluessa.
Sellaiset avustukset, jotka on saatu syntyneiden menojen korvauksiksi, tuloutetaan tuloslaskelmaan samalla kun avustuksen kohteeseen liittyvät menot merkitään kuluksi. Tällaiset avustukset esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa.
Liikearvo vastaa sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää konsernin osuuden 1.1.2004 jälkeen hankitun yrityksen yksilöitävissä olevien varojen, velkojen ja ehdollisten velkojen nettomääräisestä käyvästä arvosta hankinta-ajankohtana. Liikearvosta ei kirjata poistoja, vaan se testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla.
Tutkimusmenot kirjataan tilikauden kuluiksi. Pääosa konsernin kehitysmenoista ei täytä IAS 38 standardin kriteereitä ja ne kirjataan vuosikuluiksi. Se osa kehitysmenoista, joka kohdistuu uusiin kaupallisesti ja teknisesti käyttökelpoisiin tuotteisiin, aktivoidaan ja esitetään kohdassa Muu aineeton omaisuus ja poistetaan taloudellisena vaikutusaikanaan, enintään viidessä vuodessa.
Tietokoneohjelmien ylläpitomenot kirjataan kuluiksi. Ohjelmistoprojekteihin liittyvät kulut, jotka voidaan yksilöidä kuuluvaksi yksilöityyn tietokoneohjelmaan ja jotka tuottavat konsernille todennäköistä taloudellista hyötyä, aktivoidaan ja poistetaan taloudellisena vaikutusaikanaan enintään viidessä vuodessa.
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritellään painotetun keskihinnan menetelmällä. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno muodostuu raaka-aineista, välittömistä työsuorituksista johtuvista menoista, muista välittömistä menoista sekä asianmukaisesta osuudesta valmistuksen muuttuvista menoista ja kiinteistä yleiskustannuksista normaalilla toiminta-asteella. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut tuotteen valmiiksi saattamiseen tarvittavat menot ja myynnistä johtuvat menot.
Vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimuksella hankittu omaisuuserä merkitään taseen vastaaviin varoiksi ja vastattaviin rahoitusleasingveloiksi vuokra-ajan alkamisajankohtana vuokratun hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Nykyarvoa laskettaessa käytetään diskonttauskorkona vuokrasopimuksen sisäistä korkoa. Rahoitusleasingsopimuksella hankitusta hyödykkeestä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa. Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan vähennykseen.
Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut säilyvät vuokranantajalla, käsitellään muina vuokrasopimuksina (käyttöleasing). Tällaisten sopimusten perusteella määräytyvät vuokrat kirjataan kuluiksi tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa
Vuokralle annetut hyödykkeet, joiden omistamiseen liittyvät riskit ja edut säilyvät vuokranantajalla, sisältyvät taseessa aineellisiin hyödykkeisiin. Niistä tehdään poistot taloudellisena vaikutusaikana. Mahdolliset vuokratuotot kirjataan tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.
Vuokrasopimukset, joissa omistamiseen liittyvät riskit ja edut ovat siirtyneet vuokralle ottajalle, käsitellään tilinpäätöksessä rahoitusleasingsopimuksina. Sopimukseen liittyvä myyntivoitto tuloutetaan samoin periaattein kuin hyödykkeen myynnissä. Rahoitusleasingsaamiset kirjataan taseeseen nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimukseen liittyvä korkotuotto tuloutetaan vuokra-aikana siten, että jäljellä oleva nettosijoitus tuottaa kunakin tilikautena saman tuottoprosentin vuokra-ajan kuluessa.
Konserni arvioi jokaisena raportointikauden päättymispäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain seuraavista omaisuuseristä riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä: liikearvo, taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomat aineettomat hyödykkeet sekä keskeneräiset aineettomat hyödykkeet. Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla, eli sillä alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton, ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa ja pitkälle riippumattomia muiden vastaavien yksiköiden rahavirroista. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai käyttöarvo sen mukaan, kumpi niistä on suurempi. Arvonalentumistappio kirjataan, kun omai-
suuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti.
Konsernissa työskentelevien eläkejärjestely on hoidettu eläkevakuutusyhtiön kautta. Konsernin eläkejärjestelyt käsitellään maksupohjaisena, jolloin niihin tehdyt suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jota veloitus koskee.
Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Jos osasta velvoitteita on mahdollista saada korvaus kolmannelta osapuolelta, korvaus kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi, kun korvauksen saaminen on käytännössä varmaa.
Konserni myy tuotteita, joihin liittyy takuuvelvoite. Toteutuvat takuukulut kirjataan pääsääntöisesti tuloslaskelmaan kuluksi. Taseen varauksiin sisältyy takuuvaraus. Takuuvarauksen määrä perustuu kokemusperäiseen tietoon takuumenojen toteutumisesta.
Konsernin verot sisältävät konserniyhtiöiden tilikauden tulokseen perustuvat verot, aikaisempiin tilikausiin kohdistuvat veronoikaisut sekä laskennallisen verosaamisen ja verovelan muutoksen. Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassaolevan verokannan perusteella. Laskennallinen vero lasketaan kaikista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon väliaikaisista eroista. Konserniyhtiöiden verotuksellisesta tappiosta lasketaan verosaaminen vain siihen määrään asti kuin niitä arvioidaan voitavan tulevaisuudessa hyödyntää.
Tuotot tavaroiden myynnistä kirjataan, kun tavaroiden omistamiseen liittyvät merkittävät riskit, edut ja määräysvalta ovat siirtyneet ostajalle. Pääsääntöisesti tämä tapahtuu tuotteiden sopimusehtojen mukaisen luovutuksen yhteydessä. Tuotot palveluista kirjataan silloin, kun palvelu on suoritettu.
Kesla-konsernin rahoitusvarat ja -velat on luokiteltu IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen standardin mukaisesti seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, lainat ja muut saamiset, myytävissä olevat sijoitukset sekä muut velat. Luokittelu tapahtuu rahoitusvaran tai -velan hankinnan tarkoituksen perusteella ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä. Transaktiomenot kirjataan rahoitusvarojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon, kun kyseessä on erä, jota ei ole arvostettu käypään arvoon tuloksen kautta. Rahoitusinstrumenttien kirjaus taseeseen tapahtuu kaupantekopäivänä.
Taseen pitkäaikaisiin varoihin kuuluvat Muut varat sisältävät listaamattomien yhtiöiden osakkeita, jotka on arvostettu hankintamenoon, koska käypää arvoa ei ole luotettavasti määritettävissä. Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia rahoitusvaroja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla eikä yhtiö pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa. Tähän ryhmään sisältyvät konsernin pitkä- ja lyhytaikaiset lainasaamiset sekä myyntisaamiset, ja ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon.
Rahavaroihin sisältyvät käteinen raha sekä pankkitilien varat. Rahavarat arvostetaan käypään arvoon. Konserni arvioi tilinpäätöspäivänä, onko näyttöä yksittäisen rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai ryhmän arvon alentumisesta. Myyntisaamisten arvonalentumistappio kirjataan, kun on olemassa näyttöä siitä, että saamista ei saada perityksi täysimääräisenä. Myyntisaamisten arvonalentumisiin varaudutaan luottotappiovarauksella, joka perustuu johdon luetettavaan tietoon perustuvaan harkintaan asiakkaan luottokelpoisuudesta. Laskennallisena luottotappiona kirjataan kuluksi 50 %:sti yli puoli vuotta erääntyneet myyntisaatavat ja 100 %:sti yli vuoden erääntyneenä olleet myyntisaatavat.
Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon saadun vastikkeen perusteella käypään arvoon. Myöhemmin kaikki rahoitusvelat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Käytössä olevat pankkitilien limiitit kuuluvat lyhytaikaisiin korollisiin velkoihin. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin, ja ne voivat olla korollisia tai korottomia. Rahoitusvelat luokitellaan lyhytaikaiseksi silloin, kun ne erääntyvät suoritettavaksi 12 kuukauden kuluessa tilinpäätöspäivästä.
Konsernissa ei ole otettu käyttöön suojauslaskentaa. Konserni solmii koronvaihtosopimuksia, korkokattosopimuksia ja valuutanvaihtosopimuksia. Johdannaissopimukset merkitään kirjanpitoon käypään arvoon sinä päivänä, kun konsernista tulee sopimusosapuoli ja ne arvostetaan myöhemmin edelleen käypään arvoon. Käypä arvo määritellään käyttäen arvostusmallia. Kaikki johdannaisten käyvän arvon muutokset kirjataan suoraan rahoituskuluihin ja -tuottoihin. Taseessa johdannaisten käypä arvo esitetään saamisissa tai veloissa.
Konserni on määrittänyt liikevoitto -käsitteen seuraavasti: liikevoitto on nettosumma, joka muodostuu, kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot, vähennetään ostokulut valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varaston muutoksella, vähennetään työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, poistot ja mahdolliset arvonalentumistappiot sekä liiketoiminnan muut kulut. Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelmaerät esitetään liikevoiton alapuolella. Kurssierot ja johdannaisten käypien arvojen muutokset sisältyvät liikevoittoon, mikäli ne syntyvät liiketoimintaan liittyvistä eristä. Muutoin ne on kirjattu rahoituseriin.
Tilinpäätöstä laadittaessa yhtiön johto on joutunut tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Arviot liittyvät pääosin aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentumistestaukseen, epäkurantin vaihto-omaisuuden määrään sekä varaustarpeisiin koskien mahdollisia tulevia menoja ja menetyksiä, jotka kohdistuvat tilikaudella tai aikaisemmin tuloutettuihin eriin. Arviot pohjautuvat johdon parhaaseen näkemykseen tilinpäätöshetkellä. Mahdolliset arvioiden ja olettamusten muutokset merkitään kirjanpitoon sillä tilikaudella, jonka aikana arviota tai olettamusta korjataan.
IASB on julkistanut uusia standardeja ja tulkintoja, joita konserni ei ole vielä soveltanut. Konserni ottaa ne käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien. Seuraavilla uusilla standardeilla ja tulkinnoilla arvioidaan olevan vaikutusta konsernin tilinpäätökseen tulevaisuudessa:
IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista (sovellettava 1.1.2018 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Uusi standardi sisältää viisivaiheisen ohjeistuksen asiakassopimusten perusteella saatavien myyntituottojen kirjaamiseen ja korvaa nykyiset IAS 18- ja IAS 11-standardit ja niihin liittyvät tulkinnat. Myynnin kirjaaminen voi tapahtua ajan kuluessa tai tiettynä ajankohtana, ja keskeisenä kriteerinä on määräysvallan siirtyminen. Standardi lisää myös esitettävien liitetietojen määrää. IFRS 15 standardin perusperiaatteena on, että yhteisön on kirjattava myyntituotot siten, että ne kuvaavat luvattujen tavaroiden tai palvelujen luovuttamista asiakkaalle, ja sellaisena rahamääränä, joka kuvastaa vastiketta, johon yhteisö odottaa olevansa oikeutettu kyseisiä tavaroita tai palveluja vastaan. Yhtiössä on toteutettu tilikauden 2016 aikana IFRS 15 standardin käyttöönottoon valmistavia toimenpiteitä.
Yhtiön raportoitavat segmentit ovat metsäkoneet, johon kuuluvat emoyhtiön valmistamat puun korjuuseen, käsittelyyn ja kuljetukseen liittyvät laitteet, sekä konepajajärjestelmät, johon kuuluu tytäryhtiö MFG Components Oy:n valmistamat voimansiirto- ja hydraulikomponentit ja -järjestelmät. Tytäryhtiöiden OOO Kesla ja Kesla GmbH luvut sisältyvät metsäkoneet –segmenttiin.
Yhtiön liikevaihto koostuu seuraavista tulovirroista:
Nykyisin tuotot tavaroiden myynnistä kirjataan, kun tavaroiden omistamiseen liittyvät merkittävät riskit, edut ja määräysvalta ovat siirtyneet ostajalle. Pääsääntöisesti tämä tapahtuu tuotteiden sopimusehtojen mukaisen luovutuksen yhteydessä. Tuotot palveluista kirjataan silloin, kun palvelu on suoritettu.
Uuden IFRS 15 standardin vaikutuksia yhtiön tuloutuskäytäntöihin on arvioitu yhdessä yhtiön myyntiorganisaation, talousosaston ja ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa. Yhteisön on kirjattava myyntituotto, kun se täyttää suoritevelvoitteen luovuttamalla luvatun tavaran tai palvelun asiakkaalle. Omaisuuserä siirretään, kun asiakas saa siihen määräysvallan. Alustavan analyysin perusteella vaikuttaa siltä, ettei standardin käyttöönotolla tule olemaan merkittävää vaikutusta yhtiön nykyisiin tulouttamiskäytäntöihin. Alustava arvio voi vielä muuttua tarkemman analyysin seurauksena.
Yhtiö suunnittelee ottavansa standardin käyttöön 1.1.2018 ja soveltavansa käyttöönotossa täysin takautuvaa menetelmää. Yhtiö on huomioinut IASB:n huhtikuussa 2016 julkaisemat tarkennukset ja jatkuvasti seuraa standardin kehitystä. Vuoden 2017 aikana yhtiö jatkaa valmistautumistaan standardin käyttöönottoon myös liitetietovaatimusten ja muun dokumentaation osalta.
IFRS 9 Rahoitusinstrumentit ja siihen tehdyt muutokset (sovellettava 1.1.2018 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Uusi standardi korvaa nykyisen standardin IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen. IFRS 9 muuttaa rahoitusvarojen luokittelua ja arvostamista sekä sisältää rahoitusvarojen arvonalentumisen arviointiin uuden, odotettuihin luottotappioihin perustuvan mallin. Rahoitusvelkojen luokittelu ja arvostaminen vastaavat suurelta osin nykyisiä IAS 39:n vaatimuksia. Suojauslaskennan osalta on edelleen kolme suojauslaskentatyyppiä. Aiempaa useampia riskipositioita voidaan ottaa suojauslaskennan piiriin ja suojauslaskennan periaatteita on yhtenäistetty riskienhallinnan kanssa. IFRS 9:n uudistetuilla myyntisaamisten arvonalentumiskirjausperiaatteilla voi olla vaikutuksia arvonalentumistappioiden määrään. Yhtiö tekee selvityksen mahdollisista vaikutuksista.
IASB on julkaissut 13.1.2016 uuden vuokrasopimuksia koskevan standardin, IFRS 16 Vuokrasopimukset. Uusi standardi muuttaa vuokralle ottajan kirjanpitovaatimuksia. Kaikki vuokrasopimukset lukuun ottamatta lyhytaikaisia sopimuksia ja rahallisesti vähäarvoisia sopimuksia kirjataan vuokralle ottajan taseeseen käyttöoikeutta koskevana omaisuuseränä ja vastaava vuokrasopimusvelka kirjataan taseeseen. Vuokramaksut jaetaan poistoksi ja korkokuluksi. Vuokralle antajan kirjanpitovaatimuksissa ei ole merkittäviä muutoksia. Myös liitetietovaatimukset täydentyvät. IFRS 16 on sovellettava 1. tammikuuta 2019 alkaen ja aikaisempi soveltaminen on sallittua. Euroopan Unioni ei ole vielä hyväksynyt standardia. Konsernissa arvioidaan, ettei muutos tule olemaan merkittävä.
Konsernilla on kaksi raportoitavaa segmenttiä eli metsäkoneet, johon kuuluvat emoyhtiön valmistamat puun korjuuseen, käsittelyyn ja kuljetukseen liittyvät laitteet, sekä konepajajärjestelmät, johon kuuluvat tytäryhtiö MFG Components Oy:n valmistamat voimansiirto- ja hydraulikomponentit ja -järjestelmät. Tytäryhtiön Kesla GmbH luvut sisältyvät metsäkoneet -segmenttiin. Tytäryhtiö OOO Kesla purettiin vuonna 2015. Vertailutiedot vuodelta 2015 sisältävät OOO Keslan luvut. Konsernin sisäinen tulosseuranta, jonka avulla hallitus ja johto seuraavat yhtiön tuloskehitystä, on jaettu metsäkoneisiin ja konepajajärjestelmiin.
Liiketoimintasegmentit koostuvat varojen ryhmistä ja liiketoiminnoista, joiden tuotteisiin tai palveluihin liittyvät riskit ja kannattavuus poikkeavat muista liiketoimintasegmenteistä. Segmenttien kesken kohdistetaan keskitetyn taloushallinnon kulut. Segmenttien välinen hinnoittelu tapahtuu käypään markkinahintaan. Sopimuksia tarkastellaan kerran vuodessa normaalien konsernin sopimuskäytäntöjen mukaisesti.
Segmentin varat ja velat ovat sellaisia liiketoiminnan eriä, joita segmentti käyttää liiketoiminnassaan tai jotka ovat järkevällä perusteella kohdistettavissa segmenteille. Kohdistamattomat erät sisältävät vero- ja rahoituseriä sekä koko konsernille yhteisiä eriä. Investoinnit koostuvat useammalla kuin yhdellä tilikaudella käytettävien aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden lisäyksistä.
| 2016, 1000 € | Metsä | Konepaja | Eliminointi/ | Konserni |
|---|---|---|---|---|
| Liiketoimintasegmentit | koneet | järjestelmät | oikaisu | yhteensä |
| Tulos | ||||
| Ulkoinen liikevaihto | 35 294 | 6 704 | - | 41 998 |
| Segmenttien välinen liikevaihto | 25 | 1 771 | -1 797 | - |
| Liikevaihto | 35 319 | 8 476 | -1 797 | 41 998 |
| Konsernin liikevaihto yhteensä | 41 998 | |||
| Korkotuotot | 20 | 2 | -14 | 7 |
| Korkokulut | -476 | -60 | 14 | -522 |
| Poistot | -1 168 | -454 | 15 | -1 607 |
| Segmentin tulos ennen veroja | 151 | -582 | 865 | 434 |
| Konsernin tulos ennen veroja yhteensä | 434 | |||
| Muut merkittävät erät, joihin ei liity | ||||
| maksutapahtumaa | ||||
| Sijoitusten arvonalentuminen | -1 000 | - | 1 000 | - |
| Varat | ||||
| Segmentin varat | 31 554 | 4 610 | -3 322 | 32 842 |
| Varat yhteensä | 32 842 | |||
| Nettoinvestoinnit | 1 068 | 180 | -560 | 687 |
| Velat | ||||
| Segmentin velat | 19 700 | 3 679 | -1 508 | 21 870 |
| Velat yhteensä | 21 870 |
| 2015, 1000 € | Metsä | Konepaja | Eliminointi/ | Konserni |
|---|---|---|---|---|
| Liiketoimintasegmentit | koneet | järjestelmät | oikaisu | yhteensä |
| Tulos | ||||
| Ulkoinen liikevaihto | 33 527 | 6 604 | - | 40 131 |
| Segmenttien välinen liikevaihto | 77 | 3 536 | -3 613 | - |
| Liikevaihto | 33 604 | 10 140 | -3 613 | 40 131 |
| Konsernin liikevaihto yhteensä | 40 131 | |||
| Korkotuotot | 82 | 1 | -61 | 23 |
| Korkokulut | -341 | -59 | 16 | -384 |
| Poistot | -1 219 | -568 | - | -1 788 |
| Segmentin tulos ennen veroja | -768 | -811 | -364 | -1 943 |
| Konsernin tulos ennen veroja yhteensä | -1 943 | |||
| Muut merkittävät erät, joihin ei | ||||
| liity maksutapahtumaa | ||||
| Liikearvon arvonalentuminen | -349 | -349 | ||
| Varat | ||||
| Segmentin varat | 31 890 | 6 636 | -5 348 | 33 179 |
| Varat yhteensä | 33 179 | |||
| Nettoinvestoinnit | 498 | 167 | - | 665 |
| Velat | ||||
| Segmentin velat | 19 780 | 5 263 | -2 465 | 22 577 |
| Velat yhteensä | 22 577 |
| 1000 € | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Suomi | 16 439 | 15 910 |
| Euroopan Unioni | 13 609 | 14 236 |
| Muu maailma | 11 950 | 9 985 |
| YHTEENSÄ | 41 998 | 40 131 |
| 1000 € | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myyntivoitot |
2 | 16 |
| Julkiset avustukset | 113 | 158 |
| Vakuutuskorvaukset | 14 | 38 |
| Muut tuottoerät | 20 | 13 |
| YHTEENSÄ | 149 | 226 |
Konserni työllisti tilikauden lopussa 261 henkilöä (31.12.2015 275 henkilöä). Tilikauden keskimääräinen henkilökunta oli 261 henkilöä (260 henkilöä vuonna 2015), joista keskimäärin toimihenkilöitä oli 80 (2015 81 toimihenkilöä).
Työttömyysturvan työnantajan omavastuuosuutta on kirjattu vuodelle 2016 kuluksi 0 euroa (2015 18 tuhatta euroa).
| 9 952 | 10 014 |
|---|---|
| 1 798 | 1 805 |
| 555 | 600 |
| 12 419 | |
| 12 305 |
| Konsernin henkilökunta keskimäärin tilikaudella | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Metsäkoneet | 194 | 172 |
| Konepajajärjestelmät | 67 | 88 |
| YHTEENSÄ | 261 | 260 |
| 1000 € | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Aineettomat oikeudet | 79 | 141 |
| Kehittämismenot ja muut aineettomat hyödykkeet | 185 | 165 |
| Rakennukset ja rakennelmat | 351 | 367 |
| Koneet ja kalusto | 993 | 1 115 |
| YHTEENSÄ | 1 607 | 1 788 |
| Arvonalentumiset | - | 349 |
| POISTOT JA ARVONALENTUMISET YHTEENSÄ | 1 607 | 2 136 |
| 1000 € | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Myynti- ja mainoskulut | 499 | 396 |
| Käyttö- ja ylläpitokulut | 591 | 530 |
| Matkakulut | 453 | 413 |
| Konttori- ja hallintokulut | 477 | 447 |
| Palvelumaksut | 369 | 353 |
| Tuotannon muuttuvat kulut | 2 047 | 1 938 |
| Muut liiketoiminnan kulut | 687 | 1 338 |
| Vuokrat | 144 | 130 |
| LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT YHTEENSÄ | 5 266 | 5 545 |
Tutkimus- ja kehittämismenot olivat tilikaudella 2016 1 117 tuhatta euroa (1 165 tuhatta euroa vuonna 2015), joista on aktivoitu 208 tuhatta euroa vuoden 2016 aikana (140 tuhatta euroa vuonna 2015). Aktivoitu osuus esitetään tilinpäätöksen taseen erässä Aineettomat hyödykkeet. Aktivoituja tuotekehitysmenoja on taseessa 454 tuhatta euroa 31.12.2016 (399 tuhatta euroa 31.12.2015).
Tilintarkastajien palkkiot sisältyvät liiketoiminnan muihin kuluihin.
| 1000 € | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Tilintarkastus | 76 | 70 |
| Todistukset ja lausunnot | 7 | 1 |
| Muut palvelut | 31 | 17 |
| TILINTARKASTUSPALKKIOT YHTEENSÄ | 114 | 87 |
| 1000 € | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Korkotuotot | 7 | 23 |
| Korkokulut | -413 | -384 |
| Arvon muutos käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista | -130 | 67 |
| rahoitusjohdannaisista | ||
| Muut rahoituskulut | 21 | -67 |
| RAHOITUSKULUT NETTO | -515 | -361 |
| 1000 € | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero | 60 | -165 |
| Laskennalliset verot | 9 | 10 |
| YHTEENSÄ | 69 | -155 |
| 1000 € | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Tulos ennen veroja | 434 | -1 943 |
| Verot laskettuna kotimaan verokannalla 2016 20,0 % (2015 20,0 %) | 87 | -389 |
| Vähennyskelvottomien kulujen ja verovapaiden tuottojen vaikutus | -19 | 238 |
| Verokannan 20 % vaikutus | - | - |
| Muut erät | 2 | -4 |
| VEROT TULOSLASKELMASSA | 69 | -155 |
| 1000 € | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos, jatkuvat toiminnot, | 365 | -1 788 |
| sekä A- että B-osakkeille | ||
| Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana | 3 383 145 | 3 383 145 |
| Laimentamaton osakekohtainen tulos (euroa/osake), jatkuvat toiminnot, sekä A | 0,11 | -0,53 |
| että B-osakkeille | ||
| Laimennusvaikutuksella oikaistu tulos (euroa/osake), jatkuvat toiminnot, sekä A | 0,11 | -0,53 |
| että B-osakkeille |
Tulos / osake = Emoyhtiön omistajille kuuluva tulos
Osakkeiden lukumäärä (osakeantioikaistu)
Yhtiöjärjestyksen mukaan A-lajin osakkeille maksettava osinko voi olla kaksinkertainen B-lajin osakkeille maksettavaan osinkoon verrattuna.
| 1000 € | Kehittämismenot | Aineettomat | Muut aineettomat | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| oikeudet | hyödykkeet | |||
| Hankintamenot 1.1.2016 | 948 | 2 122 | 387 | 3 457 |
| Lisäykset | 208 | 45 | 14 | 267 |
| Hankintamenot 31.12.2016 | 1 156 | 2 167 | 384 | 3 708 |
| Kertyneet poistot 1.1.2016 | -549 | -1 756 | -161 | -2 466 |
| Tilikauden poistot | -153 | -79 | -32 | -263 |
| Kertyneet poistot 31.12.2016 | -702 | -1 835 | -192 | -2 729 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2016 | 399 | 366 | 226 | 991 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2016 | 454 | 332 | 192 | 978 |
| 1000 € | Kehittämismenot | Aineettomat | Muut aineettomat | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| oikeudet | hyödykkeet | |||
| Hankintamenot 1.1.2015 | 807 | 2 087 | 378 | 3 272 |
| Lisäykset | 140 | 35 | 9 | 184 |
| Hankintamenot 31.12.2015 | 948 | 2 122 | 387 | 3 457 |
| Kertyneet poistot 1.1.2015 | -417 | -1 615 | -128 | -2 160 |
| Tilikauden poistot | -132 | -141 | -33 | -306 |
| Kertyneet poistot 31.12.2015 | -549 | -1 756 | -161 | -2 466 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2015 | 391 | 472 | 250 | 1 113 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2015 | 399 | 366 | 226 | 991 |
| 1000 € | Maa-alueet | Rakennukset ja rakennelmat |
Koneet ja kalusto |
Keskeneräiset hankinnat |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|
| Hankintamenot 1.1.2016 | 68 | 10 339 | 17 358 | 118 | 27 883 |
| Lisäykset | - | - | 420 | - | 420 |
| Romutukset ja myynnit | - | - | - | - | - |
| Siirrot erien välillä | - | - | - | -91 | -91 |
| Hankintamenot 31.12.2016 | 68 | 10 339 | 17 778 | 27 | 28 212 |
| Kertyneet poistot 1.1.2016 | - | -5 600 | -11 460 | - | -17 060 |
| Tilikauden poistot | - | -351 | -993 | - | -1 344 |
| Romutettujen ja myytyjen poistot | - | - | - | - | - |
| Kertyneet poistot 31.12.2016 | - | -5 951 | -12 453 | - | -18 404 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2016 | 68 | 4 739 | 5 898 | 118 | 10 823 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2016 | 68 | 4 388 | 5 325 | 27 | 9 808 |
| 1000 € | Maa-alueet | Rakennukset | Koneet ja | Keskeneräiset | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|
| ja rakennelmat | kalusto | hankinnat | |||
| Hankintamenot 1.1.2015 | 68 | 10 299 | 17 101 | 36 | 27 504 |
| Lisäykset | - | 40 | 425 | 83 | 548 |
| Romutukset ja myynnit | - | - | -167 | - | -167 |
| Siirrot erien välillä | - | - | - | -1 | -1 |
| Hankintamenot 31.12.2015 | 68 | 10 339 | 17 358 | 118 | 27 883 |
| Kertyneet poistot 1.1.2015 | - | -5 232 | -10 499 | - | -15 731 |
| Tilikauden poistot | - | -367 | -1 115 | - | -1 482 |
| Romutettujen ja myytyjen poistot | - | - | 154 | - | 154 |
| Kertyneet poistot 31.12.2015 | - | -5 600 | -11 460 | - | -17 060 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2015 | 68 | 5 067 | 6 602 | 36 | 11 773 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2015 | 68 | 4 739 | 5 898 | 118 | 10 823 |
Konserni sai vuonna 2016 0 tuhatta euroa (92 tuhatta euroa vuonna 2015) avustusta Suomen valtiolta konehankintoja ja rakennusinvestointeja varten. Avustus on kirjattu hankintamenon vähennykseksi.
Konsernin pitkäaikaiset varat Kesla GmbH:ssa Saksassa olivat 70 tuhatta euroa (94 tuhatta euroa vuonna 2015).
Aineettomiin oikeuksiin ja käyttöomaisuushyödykkeisiin sisältyy rahoitusleasingsopimuksilla hankittua omaisuutta seuraavasti:
| 1000 € | Aineettomat oikeudet | Koneet ja kalusto | Yhteensä |
|---|---|---|---|
| Hankintamenot 1.1.2016 | - | 248 | 248 |
| Lisäykset | - | 6 | 6 |
| Vähennykset | - | - | - |
| Hankintamenot 31.12.2016 | - | 255 | 255 |
| Kertyneet poistot 1.1.2016 | - | -185 | -185 |
| Tilikauden poistot | - | -17 | -17 |
| Vähennysten kertyneet poistot | - | - | - |
| Kertyneet poistot 31.12.2016 | - | -202 | -202 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2016 | - | 63 | 63 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2016 | - | 53 | 53 |
| 1000 € | Aineettomat oikeudet | Koneet ja kalusto | Yhteensä |
|---|---|---|---|
| Hankintamenot 1.1.2015 | - | 310 | 310 |
| Lisäykset | - | 73 | 73 |
| Vähennykset | - | -135 | -135 |
| Hankintamenot 31.12.2015 | - | 248 | 248 |
| Kertyneet poistot 1.1.2015 | - | -294 | -294 |
| Tilikauden poistot | - | -13 | -13 |
| Vähennysten kertyneet poistot | 122 | 122 | |
| Kertyneet poistot 31.12.2015 | - | -185 | -185 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2015 | - | 16 | 16 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2015 | - | 63 | 63 |
Konsernille ei ollut liikearvoa tilikaudella 2016. Aineettomat hyödykkeet ryhmään sisältyi tilikauden 2015 alussa konsernin liikearvo 280 tuhatta euroa, joka on syntynyt emoyhtiön ostaessa MFG Components Oy:n koko osakekannan. Tilikauden 2015 aikana liikearvoa pienennettiin 122 tuhannella eurolla 30.6.2015 suoritetussa arvonalentumistestissä, kun oli saatu viitteitä MFG Components Oy:n ennustetta heikommasta tuloskehityksestä. Tytäryhtiöosakkeiden vähemmistöosuuden lunastamisen jälkeen testattava liikearvo kasvoi 69 tuhannella eurolla ollen 31.12.2015 yhteensä 227 tuhatta euroa.
Tilinpäätöshetken 31.12.2015 arvonalentumistestauksessa tulevaisuuden kassavirrat alittavat testattavan liikearvon 227 tuhannella eurolla, näin ollen konsernin liikearvo on alaskirjattu kokonaisuudessaan tilikauden 2015 aikana. Vuoden 2015 aikana liikearvoa on kirjattu kuluksi 349 tuhatta.
| Muut varat, 1000 € | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Kiinteistö Oy Juhanantupa, Kesälahti | 17 | 17 |
Lisäksi konsernilla on taseessaan vuokratakuumaksua 15 tuhatta euroa (15 tuhatta euroa 2015).
| 1000 € | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Laskennallinen verosaaminen | ||
| Sisäisen katteen eliminoimisesta varastosta | 64 | 73 |
| Vahvistetusta tappiosta | 219 | 106 |
| Muista eristä | 83 | 62 |
| LASKENNALLINEN VEROSAAMINEN YHTEENSÄ | 366 | 242 |
| Laskennallinen verovelka | ||
| Poistoerosta | -354 | -309 |
| Vaihto-omaisuudesta | -135 | -124 |
| Tuotekehitysmenoista | -91 | -80 |
| Muista eristä | -10 | -13 |
| LASKENNALLINEN VEROVELKA YHTEENSÄ | -590 | -525 |
| 1000 € | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Raaka-aineet | 6 318 | 5 595 |
| Puolivalmiit | 3 420 | 3 125 |
| Valmiit | 3 896 | 4 714 |
| VAIHTO-OMAISUUS YHTEENSÄ | 13 635 | 13 434 |
Vaihto-omaisuudesta kirjattiin kuluksi 77 tuhatta euroa vastaamaan varaston nettorealisointiarvoa (vuonna 2015 kirjattiin tuotoksi 63 tuhatta euroa).
| 1000 € | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Rahoitusleasingsaamiset, pitkäaikaiset | 34 | 42 |
| YHTEENSÄ | 34 | 42 |
| 1000 € | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Vähimmäisvuokrien erääntyminen | ||
| Enintään yhden vuoden kuluessa | 10 | 10 |
| 1-5 vuoden kuluttua | 37 | 40 |
| Yli 5 vuoden kuluttua | 1 | 8 |
| BRUTTOSIJOITUS RAHOITUSLEASINGSOPIMUKSIIN | 48 | 58 |
| Vähimmäisvuokrien nykyarvon erääntyminen | ||
| Enintään yhden vuoden kuluessa | 8 | 8 |
| 1-5 vuoden kuluttua | 33 | 35 |
| Yli 5 vuoden kuluttua | 1 | 8 |
| VÄHIMMÄISVUOKRIEN NYKYARVO YHTEENSÄ | 42 | 50 |
| Kertymättömät rahoitustuotot | 6 | 8 |
| Bruttosijoitus rahoitusleasingsopimuksiin | 48 | 58 |
| 1000 € | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Myyntisaamiset | 6 738 | 6 763 |
| Rahoitusleasingsaamiset, lyhytaikaiset | 8 | 8 |
| Johdannaissopimukset | 0 | 76 |
| Muut siirtosaamiset | 222 | 330 |
| YHTEENSÄ | 6 969 | 7 176 |
| 1000 € | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Vakuutusennakot lakisääteisistä vakuutuksista | 6 | 139 |
| Verotilisaaminen | 143 | 119 |
| Kehitysavustukset | - | 27 |
| Ennakkomaksut toimittajille | 46 | - |
| 1000 € | 2016 | Arvon alentumis tappiot |
Netto 2016 | 2015 | Arvon alentumis tappiot |
Netto 2015 |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Erääntymättömät | 4 363 | 4 363 | 4 460 | 4 460 | ||
| Erääntyneet: | ||||||
| Alle 30 päivää | 1 688 | 1 688 | 1 383 | 1 383 | ||
| 31 – 60 päivää | 405 | 405 | 351 | 351 | ||
| 61 – 90 päivää | 191 | 191 | 43 | 43 | ||
| yli 90 päivää | 976 | -885 | 91 | 1 668 | -1 143 | 526 |
| YHTEENSÄ | 7 623 | -885 | 6 738 | 7 906 | -1 143 | 6 763 |
Kirjatut arvonalentumistappiot sisältävät 347 tuhannen euron ylimääräisen arvonalentumisen perustuen asiakaskohtaiseen analyysiin erääntyneistä saamisista.
Konsernin rahoitusvarat ja rahoitusvelat on arvostettu käyvän arvon hierarkian 2 mukaan - arvostusmenetelmät, joiden muihin kuin noteerattuihin hintoihin perustuvat merkittävät syöttötiedot ovat suoraan tai epäsuorasti havainnoitavissa.
| 1000 € | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Käteinen raha ja pankkitilit | 1 020 | 429 |
Konsernin rahoitusvarat ja rahoitusvelat on arvostettu käyvän arvon hierarkian 2 mukaan - arvostusmenetelmät, joiden muihin kuin noteerattuihin hintoihin perustuvat merkittävät syöttötiedot ovat suoraan tai epäsuorasti havainnoitavissa.
Osakkeet jakautuvat A-osakkeisiin ja B-osakkeisiin. A- ja B-osakkeet eroavat toisistaan siten, että jokainen B-osake tuottaa oikeuden yhtiökokouksessa äänestää kahdellakymmenellä (20) äänellä ja jokainen A-osake yhdellä (1) äänellä. A-osakkeille maksettava osinko voi olla kaksinkertainen B-osakkeille maksettavaan osinkoon verrattuna.
Varsinainen yhtiökokous 26.2.2015 päätti lisätä yhtiöjärjestykseen osakelajien muuntolausekkeen seuraavasti: "B-lajiin kuuluva osake voidaan B-lajin osakkeenomistajan pyynnöstä hallituksen päätöksellä muuntaa A-lajin osakkeeksi siten, että yhdellä B-lajin osakkeella saa yhden A-lajin osakkeen. Yhtiön hallitus antaa tarvittaessa tarkemmat ohjeet muuntamisen toteuttamisesta."
| A-osake | 2 483 145 kpl | 1 ääni | 2 483 145 ääntä |
|---|---|---|---|
| B-osake | 900 000 kpl | 20 ääntä | 18 000 000 ääntä |
| YHTEENSÄ | 3 383 145 kpl | 20 483 145 ääntä |
31.12.2016 yhtiön osakepääoma oli 1 917 tuhatta euroa ja osakkeiden määrä 3 383 145 täysin maksettua osaketta. Osakkeiden lukumäärässä ja euromäärässä ei ole tapahtunut muutoksia vuoden 2016 aikana.
Kesla Oyj omistaa 31.12.2016 omia A-osakkeita seuraavasti:
| Määrä kpl | Nimellisarvo € | Osakepääomasta % | Äänistä % |
|---|---|---|---|
| 14 570 | - | 0,4 | 0,1 |
Yhtiö ei hankkinut eikä luovuttanut tilikauden aikana omia osakkeitaan. Yhtiön hallussa olevat omat osakkeet voidaan luovuttaa hallituksen päättämällä tavalla ja hallituksen määräämässä laajuudessa vastikkeena mahdollisissa yrityskaupoissa tai muissa järjestelyissä, johdon palkitsemisessa, tai ne voidaan myydä NASDAQ Helsinki Oy:n järjestämässä julkisessa kaupan-
käynnissä. Osakkeet luovutetaan niille julkisessa kaupankäynnissä muodostuneen luovutushetken käypään arvoon ja ne voidaan luovuttaa muuta vastiketta kuin rahavastiketta vastaan.
Sijoitetun vapaan oman pääoman (SVOP) rahasto sisältää muita oman pääoman luonteisia sijoituksia ja osakkeiden merkintähinnan siltä osin, kun sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan.
Hallitus ehdottaa 9.3.2017 Joensuuhun kokoon kutsuttavalle yhtiökokoukselle jaettavaksi osinkoa A- ja B-osakkeille 0,10 € / osake, yhteensä 337 tuhatta euroa. Vuoden 2015 tuloksesta ei jaettu osinkoa A- ja B-sarjan osakkeille.
| 1000 € | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Takuuvaraukset kauden alussa | 279 | 293 |
| Varausten purku | -501 | -558 |
| Varausten lisäys | 473 | 544 |
| TAKUUVARAUKSET KAUDEN LOPUSSA | 251 | 279 |
Takuuaika on normaalisti 12 kuukautta. Takuun aikana havaitut takuuehdot täyttävät viat korjataan takuuehtojen mukaisesti joko korjaamalla viallinen osa tai vaihtamalla se uuteen. Tilinpäätöksessä 2016 esitetty takuuvaraus on mitoitettu kattamaan vuonna 2016 myytyjen tuotteiden arvioituja takuukustannuksia, jotka voivat toteutua vuoden 2017 aikana.
| 1000 € | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Pitkäaikaiset | ||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 8 258 | 10 008 |
| Rahoitusleasingvelat | 37 | 48 |
| Pitkäaikaiset yhteensä | 8 295 | 10 056 |
| Lyhytaikaiset | ||
| Pitkäaikaisten velkojen lyhennykset | 5 604 | 5 180 |
| Rahoitusleasingvelat | 16 | 16 |
| Luotollinen shekkitili | 168 | 213 |
| Lyhytaikaiset yhteensä | 5 789 | 5 409 |
| YHTEENSÄ | 14 084 | 15 465 |
Rahoitusvelkojen maturiteettijakaumataulukko kuvaa sopimuksiin perustuvaa maturiteettianalyysiä. Luvut ovat diskonttaamattomia ja ne sisältävät sekä korkomaksut että pääoman takaisinmaksut:
| 1000 € | Tasearvo | Sopimuksiin perustuvat rahavirrat |
2017 | 2018 | 2019 | 2020 | >2020 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Rahoitusvelat | |||||||
| Rahalaitoslainat | 13 181 | 13 836 | 5 205 | 3 027 | 2 785 | 1 909 | 911 |
| Factoring-velka | 681 | 681 | 681 | ||||
| Rahoitusleasingvelat | 53 | 53 | 16 | 17 | 15 | 5 | |
| Shekkiluottolimiitit | 168 | 168 | 168 | ||||
| Ostovelat | 3 424 | 3 424 | 3 424 | ||||
| YHTEENSÄ | 17 508 | 18 162 | 9 494 | 3 043 | 2 800 | 1 914 | 911 |
| Johdannaisvelat | |||||||
| Suoritettavat rahavirrat | 8 | 43 | 11 | 11 | 11 | 10 | |
| Saatavat rahavirrat | 40 | 39 | 10 | 10 | 10 | 9 | |
| YHTEENSÄ | 47 | 82 | 21 | 21 | 21 | 19 | - |
| 1000 € | Tasearvo | Sopimuksiin perustuvat rahavirrat |
2016 | 2017 | 2018 | 2019 | >2019 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Rahoitusvelat | |||||||
| Rahalaitoslainat | 14 413 | 15 151 | 4 725 | 3 288 | 2 754 | 2 419 | 1 965 |
| Factoring-velka | 776 | 776 | 776 | ||||
| Rahoitusleasingvelat | 64 | 64 | 16 | 15 | 13 | 13 | 7 |
| Shekkiluottolimiitit | 213 | 213 | 213 | ||||
| Ostovelat | 3 282 | 3 282 | 3 282 | ||||
| YHTEENSÄ | 18 748 | 19 486 | 9 012 | 3 303 | 2 767 | 2 432 | 1 972 |
| Johdannaisvelat | |||||||
| Suoritettavat raha-virrat | 674 | 675 | 21 | 625 | 11 | 10 | 9 |
| Saatavat rahavirrat | -750 | -634 | 9 | -666 | 8 | 8 | 8 |
| YHTEENSÄ | -76 | 42 | 30 | -42 | 19 | 18 | 17 |
Konsernin rahoitusvarat ja rahoitusvelat on arvostettu käyvän arvon hierarkian 2 mukaan - arvostusmenetelmät, joiden muihin kuin noteerattuihin hintoihin perustuvat merkittävät syöttötiedot ovat suoraan tai epäsuorasti havainnoitavissa.
Konsernin rahalaitoslainat ovat euromääräisiä. Puntamääräiset luotot päätettiin tilikauden 2016 aikana. Lyhytaikaisiin korollisiin velkoihin on kirjattu pitkäaikaisten lainojen seuraavan vuoden lyhennykset. Jos luotollinen shekkitililimiitti on käytössä, se kirjataan lyhytaikaisiin velkoihin. Konsernin rahalaitoslainojen korkokantojen vaihteluväli tilinpäätöshetkellä oli 1,15 % - 3,0 % (31.12.2015 1,3 % - 3,1 %). Velkojen tasearvo ei merkittävästi poikkea käyvästä arvosta.
| 1000 € | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Rahoitusleasingvelkojen bruttomäärä | ||
| -vähimmäisvuokrat erääntymisajoittain | ||
| Yhden vuoden kuluessa | 17 | 18 |
| 1 – 5 vuoden kuluttua | 38 | 49 |
| Yli viiden vuoden kuluttua | - | - |
| Jäännösarvo | - | - |
| Yhteensä | 55 | 67 |
| Tulevaisuudessa kertyvät rahoituskulut | -2 | -3 |
| RAHOITUSLEASINGVELKOJEN NYKYARVO | 53 | 64 |
| Rahoitusleasingvelkojen nykyarvo erääntyy seuraavasti | ||
| Yhden vuoden kuluessa | 16 | 16 |
| 1 – 5 vuoden kuluttua | 37 | 48 |
| Yli viiden vuoden kuluttua | - | - |
| Jäännösarvo | - | - |
| Yhteensä | 53 | 64 |
| 1000 € | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Ostovelat | 3 424 | 3 282 |
| Saadut ennakkomaksut | 328 | 153 |
| Siirtovelat | 2 833 | 2 436 |
| Muut lyhytaikaiset velat | 360 | 437 |
| YHTEENSÄ | 6 946 | 6 309 |
| Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät | ||
| Palkkavelat sivukuluineen | 2 041 | 2 111 |
| Työnantajan lakisääteisten vakuutusten velka | 142 | 77 |
| Laskennalliset ostovelat | 214 | 104 |
| Korkovelat | 91 | 32 |
Velkojen lyhytaikaisuudesta johtuen kirjanpitoarvot eivät merkittävästi poikkea käyvistä arvoista.
| 1000 € | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Omasta puolesta annetut vakuudet | ||
| Rahalaitoslainat | 14 084 | 15 465 |
| Annetut kiinteistökiinnitykset | 6 632 | 6 632 |
| Annetut yrityskiinnitykset | 7 072 | 7 072 |
| MFG Components Oy:n osakkeiden panttaus | 500 | 500 |
| MFG Components Oy:n myyntisaatavien panttaus | 704 | 809 |
| Tytäryhtiöiden puolesta annetut vakuudet | ||
| Limiittiluottojen ja osamaksuvelkojen takaukset | 1 673 | 2 300 |
Rahalaitoslainoihin sisältyi katsauskauden päättyessä 2 392 tuhatta euroa rahoituskohdevakuudellisia osamaksuvelkoja (31.12.2015 2 558 tuhatta euroa).
Yhtiö on velvollinen tarkastamaan valmistuneista kiinteistöinvestoinneista tekemiään arvonlisäverovähennyksiä, jos kiinteistön käyttö vähenee tai se myydään tai sen käyttötarkoitus muuttuu tarkistuskauden aikana. Vastuun enimmäismäärä tilinpäätöspäivänä 31.12.2016 on 523 tuhatta euroa (31.12.2015 614 tuhatta euroa).
Konsernin maksamat vuokrat olivat vuonna 2016 yhteensä 144 tuhatta euroa (vuonna 2015 yhteensä 130 tuhatta euroa). Konsernilla ei ole merkittäviä vuokravastuita tulevina vuosina.
Konsernin rahoitusriskienhallinnan tavoitteena on minimoida rahoitusmarkkinoiden mahdollisten muutosten haitalliset vaikutukset konsernin tulokseen ja liiketoimintaan. Konsernin riskienhallinnan yleiset periaatteet hyväksyy hallitus.
Konsernilla ei ole merkittävää valuuttariskiä, koska konsernin pääasiallinen myynti- ja ostovaluutta on euro. Vuoden 2016 ostoista 99 % maksettiin euroissa (2015 ostoista 99 %) ja euromääräisen liikevaihdon osuus oli 100 % (vuonna 2015 100 %). Konsernin puntalainat suojattiin täysimääräisesti lainojen noston yhteydessä valuutanvaihtosopimuksella. Punalainat ja valuutanvaihtosopimukset päätettiin tilikauden aikana ja niiden määrä oli vuoden 2016 vaihteessa 0 tuhatta euroa (vuonna 2015 550 tuhatta euroa).
Konsernin tulot ja operatiiviset kassavirrat ovat riippumattomia markkinakorkojen vaihtelusta. Lainasalkkuun sisältyy korkoriski, joka johtuu markkinakorkojen heilahtelun vaikutuksesta vaihtuvakorkoisten lainojen tuleviin korkorahavirtoihin. Tilinpäätöspäivänä velkakirjalainoista oli 13,7 % kiinteäkorkoisia (31.12.2015 12,5 %) ja koronvaihtosopimuksella kiinteäkorkoiseksi muutettuja 0,0 % (31.12.2015 5,6 %). Lisäksi yhtiöllä on lainariippumaton koronvaihtosopimus arvoltaan 5 miljoonaa euroa. Loput lainoista ovat vaihtuvakorkoisia. Tilinpäätöshetkellä konsernilla oli avoinna euromääräisiä koronvaihtosopimuksia nimellisarvoltaan 5 000 tuhatta euroa (31.12.2015 5 807 tuhatta euroa), joiden perusteella konserni saa keskimäärin 0,20 % (0,15 %) ja maksaa keskimäärin 0,22 % (0,36 %). Koronvaihtosopimukset on arvostettu tilinpäätöksessä käypään arvoon, josta on kirjattu tulosvaikutteisesti 64 tuhatta euroa kulua tilinpäätökseen vuonna 2016 (vuonna 2015 tulosvaikutteisesti 51 tuhatta euroa tuloa). Tilinpäätöspäivän lainamäärällä yhden prosenttiyksikön koron nousu heikentäisi konsernin tilikauden tulosta enintään 69 tuhatta euroa (31.12.2015 66 tuhatta euroa) ja vastaavasti yhden prosenttiyksikön koron laskun vaikutus olisi tulosta parantava 27 tuhatta euroa (31.12.2015 43 tuhatta euroa).
| 1000 € | Korkopositio | Vaikutus | Vaikutus tu | Korkopositio | Vaikutus | Vaikutus |
|---|---|---|---|---|---|---|
| 31.12.2016 | tulokseen | lokseen -1 % | 31.12.2015 | tulokseen | tulokseen | |
| + 1 % | + 1 % | -1 % | ||||
| Vaihtuvakorkoiset velat | 9 819 | -98 | 98 | 11 279 | -105 | 105 |
| Vaihtuvakorkoiset saamiset | - | - | - | - | - | - |
| Korkojohdannaiset | 5 000 | 29 | -71 | 5 807 | 39 | -62 |
| YHTEENSÄ | 14 819 | -69 | 27 | 17 086 | -66 | 43 |
Konsernin luottopolitiikassa määritellään asiakkaiden luottokelpoisuusvaatimukset, asiakaskartoitusten tekeminen, ohjeistetaan sopimuskäytäntö, luototus sekä mahdolliset perintätoimenpiteet. Luottoriskin hallinta ja luotonvalvonta on keskitetty konsernin talousosastolle, joka toimii yhdessä eri liiketoimintayksiköiden kanssa. Asiakkaiden luottokelpoisuuden arvioinnissa käytetään järjestelmällistä, yhdessä eri liiketoimintayksiköiden kanssa sovittua toimintatapaa. Talousosasto raportoi asiakkaiden luottoasemasta säännöllisesti eri liiketoimintayksiköille. Yksittäisiin merkittäviin liiketoimiin sekä uusien asiakkaiden kanssa tapahtuvaan kauppaan konserni pyytää vastapuolelta riittävän vakuuden tai ennakkomaksun.
Konsernissa suunnitellaan ja seurataan liiketoiminnan vaatiman rahoituksen määrää, jotta konsernilla olisi tarpeeksi likvidejä varoja toiminnan rahoittamiseksi ja erääntyvien lainojen takaisinmaksuun. Konsernin tavoitteena on, että käytettävissä olevat rahavarat ja käyttämätön luottolimiitti ovat vähintään 2,5 prosenttia 12 kuukauden liikevaihdosta. Konsernin emoyhtiö järjestää rahoituksen tytäryhtiöille. Rahoituksen saatavuus ja joustavuus pyritään varmistamaan luottolimiittien avulla sekä käyttämällä rahoituksen hankinnassa useita rahoituslaitoksia. Yhtiölle myönnettyjen luottolimiittien kokonaismäärä oli tilikauden päättyessä 4,3 miljoonaa euroa (4,3 miljoonaa 31.12.2015). Käyttämättömien luottolimiittien määrä 31.12.2016 oli 2 332 tuhatta euroa (2 287 tuhatta euroa 31.12.2015). Lisäksi konsernin tytäryhtiöllä on käytettävissään factoring-rahoitusjärjestely, jonka käytettävissä oleva factoring-luottolimiitti on 850 tuhatta euroa.
Konsernin pääoman hallinnan tavoitteena on varmistaa toimintaedellytykset kaikissa olosuhteissa. Optimoimalla pääomarakennetta pyritään kasvattamaan omistaja-arvoa ja turvaamaan paras mahdollinen pääoman tuotto. Optimaalinen pääomarakenne takaa myös pienemmät pääoman kustannukset. Yhtiöllä on tilikauden tulosta myötäilevä osingonjakopolitiikka. Konsernin omavaraisuusasteen minimitavoite on 40 % ja pidemmän aikajakson tavoite on 50 %.
Konsernin pääomarakenteen kehitystä seurataan omavaraisuusasteella ja nettovelkaantumisasteella (gearing). Konsernin oma pääoma vuoden 2016 lopussa oli 11,0 miljoonaa euroa (31.12.2015 10,6 miljoonaa euroa) ja taseen loppusumma oli 32,8 miljoonaa euroa (31.12.2015 33,2 miljoonaa euroa). Konsernin korolliset nettovelat olivat vuoden 2016 lopussa 13,0 miljoonaa euroa (31.12.2015 15,0 miljoonaa euroa). Omavaraisuusaste oli tilikauden lopussa 33,7 % (31.12.2015 32,1 %) ja nettovelkaantumisaste oli 118,7 % (31.12.2015 141,4 %). Omavaraisuusaste on jäänyt asetetusta tavoitteesta vuonna 2013 ja 2014 toteutettujen mittavien investointien vuoksi. Tunnuslukujen laskukaavat ja kehityshistoria ovat nähtävissä taloudellista kehitystä kuvaavien tunnuslukujen yhteydessä.
| 1000 € | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Korolliset velat | 14 084 | 15 465 |
| Korolliset saamiset | 42 | 50 |
| Rahavarat | 1 020 | 429 |
| Nettovelat | 13 022 | 14 986 |
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma | 10 972 | 10 602 |
| Määräysvallattomat omistajat | - | - |
| Oma pääoma yhteensä | 10 972 | 10 602 |
| Saadut ennakkomaksut | 328 | 153 |
| Taseen loppusumma | 32 842 | 33 179 |
| Omavaraisuusaste, % | 33,7 | 32,1 |
| Nettovelkaantumisaste (gearing), % | 118,7 | 141,4 |
Kesla-konsernin lähipiiriin katsotaan kuuluvan emoyhtiö Kesla Oyj, tytäryhtiöt MFG Components Oy sekä Kesla GmbH, Kesla Oyj:n hallituksen jäsenet, Kesla Oyj:n nimitysvaliokunnan jäsenet, Kesla Oyj:n johtoryhmän jäsenet sekä edellä mainittujen henkilöiden läheiset perheenjäsenet ja vaikutusvaltayhteisöt.
| Kotimaa | Omistusosuus % | Äänivalta % | |
|---|---|---|---|
| Kesla Oyj | Suomi | ||
| MFG Components Oy | Suomi | 100 | 100 |
| Kesla GmbH | Saksa | 100 | 100 |
Lähipiirin kanssa toteutuneet liiketoimet sekä lähipiirisaamiset ja -velat ovat seuraavat:
| 1000 € | Myynnit | Ostot | Saamiset | Velat |
|---|---|---|---|---|
| 2016 | ||||
| Osakkuusyritykset | 3 686 | 3 686 | 2 547 | 2 547 |
| Muu lähipiiri | 5 | 58 | - | 1 |
| Yhteensä | 3 691 | 3 744 | 2 547 | 2 548 |
| 2015 | ||||
|---|---|---|---|---|
| Osakkuusyritykset | 4 906 | 4 906 | 3 007 | 3 007 |
| Muu lähipiiri | 14 | 120 | 3 | 5 |
| Yhteensä | 4 920 | 5 026 | 3 010 | 3 012 |
Konserni on kirjannut muulta lähipiiriltä 0 tuhatta euroa myyntisaamisten arvonalentumista vuonna 2016 (11 tuhatta euroa 2015).
| 1000 € | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet | 795 | 857 |
| YHTEENSÄ | 795 | 857 |
Konsernilla ei ollut johtoon liittyen vuosina 2016 ja 2015 osakeperusteisia etuuksia, työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia, muita pitkäaikaisia etuuksia tai irtisanomisen yhteydessä suoritettuja etuuksia.
| 1000 € | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Palkat ja palkkiot | ||
| Toimitusjohtajien palkat ja luontaisedut | 329 | 331 |
| Toimitusjohtajan vaihtumiseen liittyvät palkat | - | 92 |
| Hallituksen jäsenet | ||
| Forss Harri | - | 3 |
| Lahtinen John | - | 3 |
| Kärkkäinen Veli-Matti | 30 | 30 |
| Nyqvist Roger | 20 | 18 |
| Paajanen Jouni | 15 | 11 |
| Virtanen Ari | 11 | - |
| Toivonen Ritva | 15 | 14 |
| Venäläinen Mikael | 4 | 11 |
| Yhteensä | 95 | 90 |
| Tytäryhtiöiden hallitusten palkkiot | 7 | 7 |
| YHTEENSÄ | 431 | 520 |
Konsernissa ei ole sovittu lakisääteistä eläketurvaa paremmista eläke-etuuksista. Emoyhtiön toimitusjohtajan lakisääteinen eläkekulu oli vuonna 2016 40 tuhatta euroa ja vuonna 2015 57 tuhatta euroa.
| 2016 | 2016 | 2016 | 2015 | 2016 | 2015 | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| 1000 € | pos. | neg. | käypä arvo, | käypä arvo, | nimellis | nimellis |
| käypä arvo | käypä arvo | netto | netto | arvot | arvot | |
| Koronvaihtosopimukset: | - | -47 | -47 | 11 | 5 000 | 5 807 |
| erääntyy 2017 | - | - | - | -4 | - | 550 |
| erääntyy 2018 | - | - | - | -11 | - | 257 |
| erääntyy 2019 | - | - | - | - | - | - |
| erääntyy 2020 | - | -47 | -47 | 26 | 5 000 | 5 000 |
| erääntyy >2020 | - | - | - | - | - | - |
| Koronvaihtosopimukset | - | -47 | -47 | 11 | 5 000 | 5 807 |
| yhteensä tilikaudella | ||||||
| Valuutanvaihtosopimukset: | - | - | - | 65 | - | 550 |
| erääntyy 2017 | - | - | - | 65 | - | 550 |
| erääntyy 2018 | - | - | - | - | - | - |
| erääntyy 2019 | - | - | - | - | - | - |
| erääntyy 2020 | - | - | - | - | - | - |
| erääntyy >2020 | - | - | - | - | - | - |
| Valuutanvaihtosopimukset | - | - | - | 65 | - | 550 |
| yhteensä tilikaudella | ||||||
| Johdannaiset yhteensä | - | -47 | -47 | 76 | 5 000 | 6 357 |
Johdannaissopimukset arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Sopimusten käyvät arvot vastaavat IFRS 7 mukaista käyvän arvon tasoa 2: instrumentit, joiden käypä arvo on todettavissa suoraan hintana tai epäsuorasti hinnasta johdettuna. Päättyneen ja edellisen tilikauden aikana ei ole tapahtunut siirtoja hierarkioiden välillä.
Liitetietojen kohdassa Laatimisperusta on todettu, että Kesla Oyj siirtyi vuoden 2005 alusta IFRS-periaatteiden mukaiseen tilipäätöskäytäntöön. Avaava tase 1.1.2004 laadittiin Kesla Oyj:n tasolla. Tilinpäätös vuodelta 2005 on ensimmäinen IFRS-periaatteen mukaisesti laadittu konsernitilinpäätös. Ennen IFRS-standardien käyttöönottoa Keslan tilinpäätökset on laadittu suomalaisen tilinpäätösnormiston (FAS) mukaisesti.
| Liite tieto |
1.1.–31.12.2016 (EUR) |
1.1.–31.12.2015 | |||
|---|---|---|---|---|---|
| LIIKEVAIHTO | 1 | 34 688 619,96 | (EUR) 32 456 285,49 |
||
| Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden | -795 412,42 | -534 077,79 | |||
| varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) | |||||
| Valmistus omaan käyttöön | - | - | |||
| Liiketoiminnan muut tuotot | 2 | 282 110,58 | 399 522,77 | ||
| Materiaalit ja palvelut | |||||
| Aineet, tarvikkeet ja tavarat | |||||
| Ostot tilikauden aikana | -18 593 161,17 | -18 027 735,32 | |||
| Varastojen muutos | 732 984,96 | -531 640,11 | |||
| Ulkopuoliset palvelut | -904 776,11 | -18 764 952,32 | -1 228 968,04 | -19 788 343,47 | |
| Henkilöstökulut | |||||
| Palkat ja palkkiot | 3 | -7 518 000,82 | -6 839 591,85 | ||
| Henkilösivukulut | |||||
| Eläkekulut | -1 310 197,23 | -1 206 513,37 | |||
| Muut henkilösivukulut | -470 758,32 | -9 298 956,37 | -436 653,44 | -8 482 758,66 | |
| Poistot | |||||
| Suunnitelman mukaiset poistot | 8 | -972 213,65 | -1 060 108,68 | ||
| Arvonalentumiset | 9 | -1 000 000,00 | -1 972 213,65 | -25 217,50 | -1 085 326,18 |
| Liiketoiminnan muut kulut | 4 | -3 832 539,91 | -3 528 369,30 | ||
| LIIKEVOITTO (-TAPPIO) | 306 655,87 | -563 067,14 | |||
| Rahoitustuotot ja -kulut: | 6 | ||||
| Tuotot osuuksista saman konsernin | - | 45 000,00 | |||
| yrityksissä | |||||
| Muut korko- ja rahoitustuotot | 69 119,69 | 74 191,16 | |||
| Korkokulut ja muut rahoituskulut | -397 630,47 | -328 510,78 | -386 307,78 | -267 116,62 | |
| VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA | -21 854,91 | -830 183,76 | |||
| JA VEROJA | |||||
| Tilinpäätössiirrot | |||||
| Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) | -226 066,68 | 224 178,59 | |||
| Tuloverot | |||||
| Tilikauden tuloverot | 7 | -127 894,43 | -19 378,69 | ||
| TILIKAUDEN VOITTO | -375 816,02 | -625 383,86 |
| VASTAAVAA | Liite | 31.12.2016 | 31.12.2015 | |||
|---|---|---|---|---|---|---|
| tieto | (EUR) | (EUR) | ||||
| PYSYVÄT VASTAAVAT | ||||||
| Aineettomat hyödykkeet | 8 | |||||
| Aineettomat oikeudet | 279 962,87 | 304 200,55 | ||||
| Liikearvo | 135 000,00 | - | ||||
| Muut pitkävaikutteiset menot | 182 751,09 | 597 713,96 | 210 362,25 | 514 562,80 | ||
| Aineelliset hyödykkeet | 8 | |||||
| Maa-alueet | 68 259,68 | 68 259,68 | ||||
| Rakennukset ja rakennelmat | 4 855 725,77 | 5 194 736,93 | ||||
| Koneet ja kalusto | 3 725 602,61 | 3 630 770,10 | ||||
| Keskeneräiset hankinnat | 26 643,50 | 8 676 231,56 | 117 989,92 | 9 011 756,63 | ||
| Sijoitukset | 9 | |||||
| Osuudet saman konsernin yrityksissä | 1 703 220,00 | 2 703 220,00 | ||||
| Osakkeet ja osuudet | 16 986,98 | 1 720 206,98 | 16 986,98 | 2 720 206,98 | ||
| PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ | 10 994 152,50 | 12 246 526,41 | ||||
| VAIHTUVAT VASTAAVAT | ||||||
| Vaihto-omaisuus | ||||||
| Aineet ja tarvikkeet | 6 018 376,41 | 4 970 875,21 | ||||
| Keskeneräiset tuotteet | 3 082 264,43 | 2 926 427,17 | ||||
| Valmiit tuotteet | 1 989 898,70 | 11 090 539,54 | 2 340 524,59 | 10 237 826,97 | ||
| Saamiset | ||||||
| Pitkäaikaiset | ||||||
| Saamiset saman konsernin yrityksiltä | 1 794 191,51 | 2 321 000,06 | ||||
| Muut pitkäaikaiset saamiset | - | 1 794 191,51 | - | 2 321 000,06 | ||
| Lyhytaikaiset | 10 | |||||
| Myyntisaamiset | 5 928 833,82 | 5 689 036,19 | ||||
| Siirtosaamiset | 198 648,81 | 6 127 482,63 | 323 793,31 | 6 012 829,50 | ||
| Rahat ja pankkisaamiset | 841 431,46 | 358 821,69 | ||||
| VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ | 19 853 645,14 | 18 930 478,22 | ||||
| VASTAAVAA YHTEENSÄ | 30 847 797,64 | 31 177 004,63 | ||||
| VASTATTAVAA | Liite tieto |
31.12.2016 | 31.12.2015 | |||
| OMA PÄÄOMA | ||||||
| Osakepääoma | 11 | 1 917 115,50 | 1 917 115,50 | |||
| Ylikurssirahasto | 11 | 5 683,20 | 5 683,20 | |||
| Sijoitetun vapaan oman pääoman | 11,12 | 43 984,97 | 43 984,97 | |||
| rahasto | ||||||
| Edellisten tilikausien voitto /tappio | 11,12 | 8 647 419,18 | 9 272 803,04 | |||
| Tilikauden voitto/tappio | 11,12 | -375 816,02 | -625 383,86 | |||
| OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ | 10 238 386,83 | 10 614 202,85 | ||||
| TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ | ||||||
| Kertynyt poistoero | 13 | 1 769 014,12 | 1 542 947,44 | |||
| PAKOLLISET VARAUKSET | ||||||
| Takuuvaraus | 250 662,27 | 278 858,89 | ||||
| VIERAS PÄÄOMA | ||||||
| Pitkäaikainen vieras pääoma | ||||||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 14 | 7 974 179,57 | 9 635 105,66 | |||
| Lyhytaikainen | ||||||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 4 776 371,91 | 4 303 732,77 | ||||
| Saadut ennakot | 276 227,11 | 72 612,81 | ||||
| Ostovelat | 15 | 2 921 353,10 | 2 851 003,76 | |||
| Siirtovelat | 15 | 2 441 833,05 | 1 711 479,53 | |||
| Muut lyhytaikaiset velat | 15 | 199 769,68 | 10 615 554,85 | 167 060,92 | 9 105 889,79 | |
| VASTATTAVAA YHTEENSÄ | 30 847 797,64 | 31 177 004,63 |
| 1000 € | 1.1. – 31.12.2016 | 1.1. – 31.12.2015 |
|---|---|---|
| Liiketoiminnan rahavirta | ||
| Voitto (tappio) ennen satunnaisia eriä | -22 | -830 |
| Oikaisut liiketulokseen | 2 590 | 1 781 |
| Käyttöpääoman muutos: | ||
| Myynti- ja muiden saamisten muutos | -97 | 261 |
| Vaihto-omaisuuden muutos | -1 013 | 1 160 |
| Osto- ja muiden velkojen muutos | 647 | 766 |
| Käyttöpääoman muutos yhteensä | -463 | 2 186 |
| Maksetut korot | -292 | -404 |
| Saadut korot liiketoiminnasta | 69 | 74 |
| Saadut osingot liiketoiminnasta | - | 45 |
| Maksetut verot | -19 | -28 |
| Liiketoiminnan rahavirta | 1 864 | 2 824 |
| Investointien rahavirta | ||
| Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin | -720 | -421 |
| Aineellisten ja aineettomien käyttöomaisuushyödykkeiden | - | 12 |
| luovutustulot | ||
| Myönnetyt lainat | - | -180 |
| Lainasaamisten takaisinmaksut | 527 | - |
| Ostetut tytäryhtiöosakkeet | - | -231 |
| Investointien rahavirta | -193 | -819 |
| Rahoituksen rahavirta | ||
| Lainojen takaisinmaksut | -3 581 | -3 442 |
| Lainojen nostot | 2 393 | 1 795 |
| Maksetut osingot | - | -168 |
| Rahoituksen rahavirta | -1 188 | -1 815 |
| Rahavarojen muutos | 483 | 190 |
| Rahavarat tilikauden alussa | 359 | 169 |
| Rahavarat tilikauden lopussa | 841 | 359 |
Emoyhtiön tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolainsäädännön (FAS) mukaisesti.
Käyttöomaisuus on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä saaduilla investointiavustuksilla ja suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina käyttöomaisuushyödykkeiden arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan seuraavasti:
| Rakennukset | 30-35 vuotta |
|---|---|
| Tuotannon koneet ja kalusto | 5-15 vuotta |
| Kuljetusvälineet | 5 vuotta |
| Muut | 3-5 vuotta |
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon, tätä alempaan jälleenhankintahintaan tai luovutushintaan. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno muodostuu raaka-aineista, välittömistä työsuorituksista johtuvista menoista, muista välittömistä menoista sekä asianmukaisesta osuudesta valmistuksen muuttuvista menoista.
Rahoitusjohdannaiset arvostetaan käypään arvoon. Yhtiö solmii valuutanvaihtosopimuksia, koronvaihtosopimuksia ja korkokattosopimuksia. Koronvaihtosopimuksilla on vaihdettu yhtiön rahalaitoslainojen vaihtuva korko kiinteäksi koroksi. Koronvaihtosopimukset on tehty viideksi ja kahdeksaksi vuodeksi, joissa korko määritellään kolmen tai kuuden kuukauden välein. Yhtiössä ei sovelleta suojauslaskentaa. Rahoitusjohdannaisten käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan.
Tutkimus- ja tuotekehitysmenot on kirjattu vuosikuluksi niiden syntymisvuonna.
Yhtiön henkilökunnan eläketurva on hoidettu ulkopuolisessa eläkevakuutusyhtiössä. Eläkemenot kirjataan kuluksi niiden kertymisvuonna.
Ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat on muutettu Suomen rahan määräisiksi tilinpäätöspäivän kurssiin.
Johdannaissopimukset merkitään kirjanpitoon käypään arvoon sinä päivänä, kun yhtiöstä tulee sopimusosapuoli ja ne arvostetaan myöhemmin edelleen käypään arvoon. Käypä arvo määritellään käyttäen arvostusmallia. Kaikki johdannaisten käyvän arvon muutokset kirjataan suoraan rahoituskuluihin ja -tuottoihin. Taseessa johdannaisten käypä arvo esitetään saamisissa tai veloissa.
Yhtiö on siirtynyt noudattamaan KPL 5.2 a § mukaista käyvän arvon mallia johdannaisten kirjanpitokäsittelyssä. Muutoksen vaikutus vertailuvuoden 2015 lukuihin on 76 tuhatta euroa siirtosaamisia kasvattava ja tulosta parantava.
| M € | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Suomi | 10,5 | 10,4 |
| Muut EU-maat | 12,6 | 12,7 |
| Muu maailma | 11,6 | 9,3 |
| YHTEENSÄ | 34,7 | 32,5 |
| 1000 € | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Vuokratuotot konserniyhtiöiltä | 32 | 67 |
| Veloitukset konsernin sisäisistä palveluista | 129 | 144 |
| Käyttöomaisuuden ja liiketoiminnan myyntivoitot | - | 12 |
| Julkisyhteisöjen avustuksia | 108 | 176 |
| Muut tuotot | 14 | - |
| YHTEENSÄ | 282 | 400 |
| 2016 | 2015 | |
|---|---|---|
| Toimihenkilöitä | 58 | 58 |
| Työntekijöitä | 132 | 110 |
| YHTEENSÄ | 190 | 168 |
| 1000 € | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Toimitusjohtaja | 228 | 230 |
| Toimitusjohtajan vaihtumiseen liittyvät kulut | - | 92 |
| Hallituksen jäsenet | 95 | 90 |
| YHTEENSÄ | 323 | 412 |
Toimitusjohtajan lakisääteinen eläkekulu oli vuonna 2016 40 tuhatta euroa ja vuonna 2015 57 tuhatta euroa.
| 1000 € | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Tuotantotoiminnan kulut | 1 190 | 930 |
| Myynti ja markkinointikulut | 502 | 390 |
| Käyttö- ja ylläpitokulut | 436 | 338 |
| Matkakulut | 418 | 342 |
| Konttori- ja hallintakulut | 373 | 316 |
| Palvelumaksut | 351 | 355 |
| Muut liiketoiminnan kulut | 562 | 856 |
| YHTEENSÄ | 3 833 | 3 528 |
| 1000 € | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Tilintarkastus | 63 | 61 |
| Lausunnot ja todistukset | 7 | 1 |
| Muut palkkiot | 30 | 17 |
| YHTEENSÄ | 99 | 78 |
| 1000 € | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Osinkotuotot saman konsernin yrityksiltä | - | 45 |
| Muut korko- ja rahoitustuotot | ||
| Korkotuotot saman konsernin yrityksiltä | 66 | 69 |
| Korkotuotot muilta | 3 | 5 |
| MUUT KORKO- JA RAHOITUSTUOTOT YHTEENSÄ | 69 | 74 |
| Muut korko- ja rahoituskulut | ||
| Muut korkokulut | 435 | 350 |
| Muut rahoituskulut | -38 | 37 |
| MUUT KORKO- JA RAHOITUSKULUT YHTEENSÄ | 398 | 386 |
| RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT YHTEENSÄ | -329 | -267 |
| 1000 € | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Tuloverot varsinaisesta toiminnasta | 128 | 19 |
| 1000 € | Aineettomat oikeudet | Muut pitkävaikutteiset menot |
|---|---|---|
| Hankintamenot 1.1.2016 | 1 821 | 248 |
| Lisäykset | 195 | - |
| Vähennykset | - | - |
| Hankintamenot 31.12.2016 | 2 016 | 248 |
| Kertyneet poistot 1.1.2016 | -1 517 | -37 |
| Tilikauden poistot | -84 | -28 |
| Kertyneet poistot 31.12.2016 | -1 601 | -65 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2016 | 415 | 183 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2015 | 304 | 210 |
| 1000 € | Maa-alueet | Rakennukset ja | Koneet ja | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| rakennelmat | kalusto | |||
| Hankintamenot 1.1.2016 | 68 | 10 721 | 8 948 | 19 737 |
| Lisäykset | - | - | 617 | 617 |
| Vähennykset | - | - | - | - |
| Hankintamenot 31.12.2016 | 68 | 10 721 | 9 564 | 20 354 |
| Kertyneet poistot 1.1.2016 | - | -5 527 | -5 317 | -10 844 |
|---|---|---|---|---|
| Tilikauden poistot | - | -339 | -522 | -861 |
| Vähennysten kertyneet poistot | - | - | - | - |
| Kertyneet poistot 31.12.2016 | - | -5 866 | -5 839 | -11 704 |
| Sisältää arvonkorotukset | - | 583 | - | 583 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2016 | 68 | 4 856 | 3 726 | 8 650 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2015 | 68 | 5 195 | 3 631 | 8 894 |
| 1000 € | Ennakkomaksut ja keskeneräiset hyödykkeet |
|---|---|
| Hankintamenot 1.1.2016 | 118 |
| Lisäykset | -91 |
| Hankintamenot 31.12.2016 | 27 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2016 | 27 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2015 | 118 |
| 1000 € | Tuotannon koneiden ja laitteiden kirjanpitoarvo |
|---|---|
| 31.12.2016 | 3 230 |
| 31.12.2015 | 3 245 |
| 1000 € | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 2 703 | 2 498 |
| MFG Components Oy osakkeiden hankinta | - | 231 |
| OOO Keslan purkaminen | - | -25 |
| MFG Components Oy osakkeiden arvonalentuminen | -1 000 | - |
| Hankintameno 31.12. | 1 703 | 2 703 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 1 703 | 2 703 |
| Omistusosuus, % | ||
| OOO Kesla, Pietari, Venäjä | - | - |
| MFG Components Oy, Tohmajärvi | 100 | 100 |
| Kesla GmbH, Saksa | 100 | 100 |
| Muut sijoitukset | ||
| Kiinteistö Oy Juhanantupa, Kesälahti | 17 | 17 |
OOO Keslan purkamiseen liittyvät toimenpiteet tehtiin vuoden 2014 aikana ja yhtiön purettiin 11.9.2015.
| 1000 € | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Myyntisaamiset | 5 929 | 5 689 |
| Saamiset saman konsernin yhtiöiltä: | ||
| Myyntisaamiset | 835 | 601 |
| Siirtosaamiset | - | - |
| Yhteensä | 835 | 601 |
| Muihin saamisiin sisältyvät olennaiset erät: | ||
| Verotilisaaminen | 143 | 119 |
| Vakuutusennakot | - | 139 |
| 1000 € | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Sidottu oma pääoma | ||
| Osakepääoma 1.1. | 1 917 | 1 917 |
| Osakepääoma 31.12. | 1 917 | 1 917 |
| Ylikurssirahasto 1.1. | 6 | 6 |
| Ylikurssirahasto 31.12. | 6 | 6 |
| Sidottu oma pääoma yhteensä 31.12. | 1 923 | 1 923 |
| Vapaa oma pääoma | ||
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1. | 44 | 44 |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12. | 44 | 44 |
| Voitto edellisiltä tilikausilta 1.1. | 8 647 | 9 441 |
| Osingonjako | - | -168 |
| Voitto edellisiltä tilikausilta 31.12. | 8 647 | 9 273 |
| Tilikauden tulos | -376 | -625 |
| Sijoitettu vapaa oma pääoma yhteensä | 8 316 | 8 691 |
| Oma pääoma yhteensä | 10 238 | 10 614 |
| 1000 € | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Voitto edellisiltä tilikausilta | 8 647 | 9 273 |
| Tilikauden tulos | -376 | -625 |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 44 | 44 |
| YHTEENSÄ | 8 316 | 8 691 |
Tilinpäätössiirtojen kertymä yhtiössä muodostuu kertyneestä poistoerosta 1 769 tuhatta euroa, josta laskennallista verovelkaa 354 tuhatta euroa (31.12.2015 1 543 tuhatta euroa, josta 309 tuhatta laskennallista verovelkaa).
Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua
| 1000 € | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Rahalaitoslainat | 292 | 729 |
| 1000 € | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Ostovelat, ulkoiset | 2 913 | 2 464 |
| Ostovelat, saman konsernin yrityksille | 8 | 387 |
| Yhteensä | 2 921 | 2 851 |
| Palkkavelat sivukuluineen | 1 708 | 1 418 |
|---|---|---|
| Korot ja muut rahoituskulut | 91 | 32 |
| Laskennalliset ostovelat | 202 | 98 |
| 1000 € | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Velat, joiden vakuudeksi annettu kiinnityksiä | ||
| Omat rahalaitoslainat | 12 751 | 13 939 |
| Konserniyhtiöiden rahalaitoslainat | 1 673 | 2 300 |
| Kiinteistökiinnitykset | 6 632 | 6 632 |
| Yrityskiinnityshaltijavelkakirjat | 7 072 | 7 072 |
| MFG Components Oy:n osakkeiden panttaus | 500 | 500 |
| Takaukset | ||
| Emoyhtiön takaukset tytäryhtiöiden puolesta | 1 673 | 2 300 |
| Leasingvastuut | ||
| Seuraavalla tilikaudella erääntyvät | 14 | 3 |
| Myöhemmin erääntyvät | 30 | 2 |
| YHTEENSÄ | 44 | 5 |
Yhtiö on velvollinen tarkastamaan valmistuneista kiinteistöinvestoinneista tekemiään arvonlisäverovähennyksiä, jos kiinteistön käyttö vähenee tai se myydään tai sen käyttötarkoitus muuttuu tarkistuskauden aikana. Vastuun enimmäismäärä 31.12.2016 on 523 tuhatta euroa (31.12.2015 614 tuhatta euroa).
| 1000 € | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Koronvaihtosopimukset, nimellisarvo | 5 000 | 5 807 |
| Koronvaihtosopimukset, käypä arvo | -47 | 11 |
| Valuuttajohdannaissopimukset, nimellisarvo | - | 550 |
| Valuuttajohdannaissopimukset, käypä arvo | - | 65 |
| 2016 | 2016 | 2016 | 2015 | 2016 | 2015 | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| 1000 € | pos. käypä | neg. käypä | käypä arvo, | käypä arvo, | nimellis | nimellis |
| arvo | arvo | netto | netto | arvot | arvot | |
| Koronvaihtosopimukset: | - | -47 | -47 | 11 | 5 000 | 5 807 |
| erääntyy 2017 | - | - | - | -4 | - | 550 |
| erääntyy 2018 | - | - | - | -11 | - | 257 |
| erääntyy 2019 | - | - | - | - | - | - |
| erääntyy 2020 | - | -47 | -47 | 26 | 5 000 | 5 000 |
| erääntyy >2020 | - | - | - | - | - | - |
| Koronvaihtosopimukset | - | -47 | -47 | 11 | 5 000 | 5 807 |
| yhteensä tilikaudella | ||||||
| Valuutanvaihtosopimukset: | - | - | - | 65 | - | 550 |
| erääntyy 2017 | - | - | - | 65 | - | 550 |
| erääntyy 2018 | - | - | - | - | - | - |
| erääntyy 2019 | - | - | - | - | - | - |
| erääntyy 2020 | - | - | - | - | - | - |
| erääntyy >2020 | - | - | - | - | - | - |
| Valuutanvaihtosopimukset | - | - | - | 65 | - | 550 |
| yhteensä tilikaudella | ||||||
| Johdannaiset yhteensä | - | -47 | -47 | 76 | 5 000 | 6 357 |
Johdannaissopimukset arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Sopimusten käyvät arvot vastaavat IFRS 7 mukaista käyvän arvon tasoa 2: instrumentit, joiden käypä arvo on todettavissa suoraan hintana tai epäsuorasti hinnasta johdettuna. Päättyneen ja edellisen tilikauden aikana ei ole tapahtunut siirtoja hierarkioiden välillä.
| Osakkaat | Osakkaista | Osakkeet | Osakkeista | |
|---|---|---|---|---|
| Yritykset | 74 | 4,9 % | 388 088 | 11,5 % |
| Rahoitus- ja vakuutuslaitokset | 7 | 0,5 % | 175 628 | 5,2 % |
| Julkisyhteisöt | 1 | 0,1 % | 150 000 | 4,4 % |
| Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt | 5 | 0,3 % | 54 701 | 1,6 % |
| Kotitaloudet | 1 404 | 93,7 % | 2 596 273 | 76,8 % |
| Ulkomaat | 8 | 0,5 % | 18 455 | 0,5 % |
| YHTEENSÄ | 1 499 | 100,0 % | 3 383 145 | 100,0 % |
| joista hallintarekisteröityjä | 8 | 0,5 % | 15 916 | 0,5 % |
| A- ja B-osakkeita | Osakkaat | Osakkaista | Osakkeet | Osakkeista |
|---|---|---|---|---|
| 1 – 100 | 450 | 30,0 % | 25 236 | 0,7 % |
| 101 – 500 | 552 | 36,8 % | 153 834 | 4,5 % |
| 501 – 1 000 | 210 | 14,0 % | 162 154 | 4,8 % |
| 1 001 – 5 000 | 203 | 13,6 % | 445 365 | 13,2 % |
| 5 001 – 10 000 | 38 | 2,5 % | 281 633 | 8,3 % |
| 10 001 – 20 000 | 25 | 1,7 % | 363 064 | 10,7 % |
| 20 001 > | 21 | 1,4 % | 1 951 859 | 57,8 % |
| YHTEENSÄ | 1 499 | 100,0 % | 3 383 145 | 100,0 % |
| A-osake | B-osake | Äänistä | Osakkeista | |
|---|---|---|---|---|
| Kärkkäinen Veli-Matti | 30 000 | 372 146 | 36,5 % | 11,9 % |
| Paajanen Esko | - | 180 000 | 17,6 % | 5,3 % |
| Kärkkäinen Paula | 30 000 | 150 000 | 14,8 % | 5,3 % |
| Paajanen Jouni | 17 000 | 60 000 | 5,9 % | 2,3 % |
| Sonne Virpi | 16 000 | 60 000 | 5,9 % | 2,2 % |
| Paajanen Janne | 50 | 60 000 | 5,9 % | 1,8 % |
| Kärkkäinen Seppo | - | 17 854 | 1,7 % | 0,5 % |
| Keskinäinen Työeläkevakuusyhtiö Varma | 150 000 | - | 0,7 % | 4,4 % |
| Thomasset | 121 571 | - | 0,6 % | 3,6 % |
| Thomfinance Oy | 108 172 | - | 0,5 % | 3,2 % |
| Nylund Karin | 94 132 | - | 0,5 % | 2,8 % |
| Söderlund Leena | 90 975 | - | 0,4 % | 2,7 % |
| Etelä-Pohjanmaan Turve Oy | 81 000 | - | 0,4 % | 2,4 % |
| Mandatum Life Unit-Linked | 56 903 | - | 0,3 % | 1,7 % |
| Söderlund Tom | 47 320 | - | 0,2 % | 1,4 % |
| Tilander Timo | 45 015 | - | 0,2 % | 1,3 % |
| Juvonen Pentti | 34 820 | - | 0,2 % | 1,0 % |
| Niemi-Säätiö SR | 32 000 | - | 0,2 % | 0,9 % |
| Lautamaja Päivi | 30 200 | - | 0,1 % | 0,9 % |
| Lautamaja Jari | 30 000 | - | 0,1 % | 0,9 % |
| Hjorth Sanna | 29 855 | - | 0,1 % | 0,9 % |
| Pikkarainen Ari | 24 700 | - | 0,1 % | 0,7 % |
| Metsämiesten Säätiö | 20 000 | - | 0,1 % | 0,6 % |
| Rintala Matti | 20 000 | - | 0,1 % | 0,6 % |
| Nuutinen Tarja | 19 000 | - | 0,1 % | 0,6 % |
31.12.2016 hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja omistavat 14,2 % osakkeista, osakkeiden tuottama äänimäärä on 42,4 %. Sisäpiiriohje on otettu käyttöön 1.3.2000. Hallituksella on valtuutus omien osakkeiden hankkimiseen.
Kesla Oyj:n osakkeista ja niiden omistajista pidetään osakasluetteloa Euro Clear Finland Oy SIRE- järjestelmässä. Osakkeenomistajaa pyydetään ilmoittamaan osoitteenmuutokset ja muut osakkeen omistukseensa liittyvät asiat siihen arvo-osuusrekisteriin, jossa hänellä on arvo-osuustili.
| 1000 € | IFRS 2016 | IFRS 2015 | IFRS 2014 | IFRS 2013 | IFRS 2012 |
|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto yhteensä | 41 998 | 40 131 | 45 082 | 44 866 | 40 158 |
| Liikevaihdon muutos, % | 4,7 | -11,0 | 0,5 | 11,7 | -8,6 |
| Käyttökate | 2 557 | 554 | 2 466 | 2 729 | 1 836 |
| % liikevaihdosta | 6,1 | 1,4 | 5,5 | 6,1 | 4,6 |
| Liikevoitto | 949 | -1 582 | 607 | 1 224 | 405 |
| % liikevaihdosta | 2,3 | -3,9 | 1,3 | 2,7 | 1,0 |
| Tulos ennen veroja | 434 | -1 943 | 194 | 994 | 164 |
| % liikevaihdosta | 1,0 | -4,8 | 0,4 | 2,2 | 0,4 |
| Tilikauden tulos | 365 | -1 788 | 140 | 835 | 124 |
| % liikevaihdosta | 0,9 | -4,5 | 0,3 | 1,9 | 0,3 |
| Oman pääoman tuotto (ROE), % | 3,4 | -15,3 | 1,1 | 6,6 | 1,0 |
| Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % | 3,7 | -5,6 | 2,3 | 4,4 | 1,7 |
| Omavaraisuusaste, % | 33,7 | 32,1 | 35,3 | 37,3 | 43,0 |
| Nettovelkaantumisaste, % | 118,7 | 141,4 | 132,6 | 109,3 | 83,7 |
| Taseen loppusumma, M€ | 32,8 | 33,2 | 36,0 | 34,7 | 28,7 |
| Bruttoinvestoinnit | 687 | 757 | 4 075 | 5 253 | 1 338 |
| % liikevaihdosta | 1,6 | 1,9 | 9,0 | 11,7 | 2,9 |
| Investointiavustukset käyttöomaisuuteen | - | 92 | 791 | 943 | 186 |
| Tutkimus- ja kehitysmenot | 1 117 | 1 165 | 1 356 | 1 167 | 1 295 |
| % liikevaihdosta | 2,7 | 2,9 | 3,0 | 2,6 | 3,2 |
| Henkilöstö keskimäärin tilikauden aikana | 261 | 260 | 300 | 287 | 277 |
| Tulos/osake (EPS), euro | 0,11 | -0,53 | 0,05 | 0,24 | 0,03 |
|---|---|---|---|---|---|
| Oma pääoma/osake, euro | 3,24 | 3,13 | 3,72 | 3,78 | 3,56 |
| Osinko/osake, euro | 0,10 * | 0,00 | 0,05 | 0,10 | 0,03 |
| Osinko/tulos, % | 90,9 * | - | 105,2 | 41,7 | 99,0 |
| Efektiivinen osinkotuotto, % | 2,84 * | - | 1,5 | 2,0 | 0,7 |
| Hinta/voitto -suhde (P/E) | 32,0 | -4,92 | 71,5 | 20,5 | 143,3 |
| Osakkeen ylin kurssi, euro | 4,05 | 4,59 | 5,95 | 5,45 | 7,64 |
| Osakkeen alin kurssi, euro | 2,5 | 2,48 | 3,30 | 4,21 | 4,18 |
| Tilikauden keskikurssi, euro | 3,24 | 3,22 | 4,62 | 4,93 | 5,48 |
| Tilinpäätöspäivän kurssi, euro | 3,52 | 2,61 | 3,40 | 4,92 | 4,30 |
| Osakekannan markkina-arvo, A-osakkeet, M€ | 8,7 | 6,5 | 8,4 | 12,2 | 10,7 |
| Osakekannan markkina-arvo, kaikki osakkeet, M€ | 11,9 | 8,8 | 11,5 | 16,6 | 14,6 |
| A-osakkeiden vaihto tilikauden aikana | 759 037 | 507 363 | 438 235 | 216 861 | 349 607 |
| A-osakkeiden vaihdon kehitys, % | 30,6 | 20,4 | 17,6 | 8,7 | 14,1 |
| Kaikkien osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa | 3 383 145 | 3 383 145 | 3 383 145 | 3 383 145 | 3 383 145 |
| Osakkeenomistajat osakerekisterin mukaan | 1 499 | 1 518 | 1 571 | 1 663 | 1 764 |
Taulukon osakkeiden lukumäärä on osakeantioikaistu ja tunnusluvut ovat yhtenevät sekä A- että B-lajin osakkeille, jollei toisin ole mainittu. Osakekannan markkina-arvo, kaikki osakkeet, on laskettu olettaen B-sarjan osakkeen arvoksi saman kuin A - osakkeella.
* hallituksen osinkoesityksen mukaisesti
| Oman pääoman tuotto (ROE), % = | 100 x | Tilikauden tulos | |
|---|---|---|---|
| Oma pääoma | |||
| Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % = | 100 x | Tulos ennen veroja + rahoituskulut | |
| Oma pääoma + korolliset rahoitusvelat | |||
| Omavaraisuusaste, % = | 100 x | Oma pääoma | |
| Taseen loppusumma - saadut ennakot | |||
| Nettovelkaantumisaste, % = | 100 x | Korolliset nettorahoitusvarat | |
| Oma pääoma | |||
| Tulos / osake = | Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tulos | ||
| Osakkeiden lukumäärä | |||
| Oma pääoma / osake = | Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma | ||
| Osakkeiden lukumäärä tilinpäätöspäivänä | |||
| Osinko / tulos, % = | 100 x | Osakekohtainen osinko | |
| Osakekohtainen tulos | |||
| Efektiivinen osinkotuotto, % = | 100 x | Osakekohtainen osinko | |
| Tilikauden päätöskurssi | |||
| Hinta / voitto -suhde (P/E) = | Tilikauden päätöskurssi | ||
| Osakekohtainen tulos | |||
| Tilikauden keskikurssi = | Osakkeen euromääräinen kokonaisvaihto | ||
| Tilikaudella vaihdettujen osakkeiden laimentamaton | |||
| keskimääräinen lukumäärä |
Omana pääomana otetaan huomioon emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma sekä omassa pääomassa esitettävä määräysvallattomien omistajien osuus.
Korolliset nettorahoitusvelat lasketaan korollisten rahoitusvelkojen ja korollisten rahoitussaamisten, mukaan lukien käteisvarat, erotuksena.
Laskettaessa oman ja sijoitetun pääoman tuottoa jakajana käytetään tilikauden alun ja tilikauden lopun keskiarvoa. Laskettaessa omavaraisuus- ja velkaantumisastetta käytetään sekä jakajassa että jaettavassa tilinpäätöspäivän arvoja.
Osakekohtaisissa tunnusluvuissa on otettu huomioon 22.3.2006 rekisteröity osakekannan splittaus (1:3). Vertailuluvut on laskettu splitin jälkeisellä osakkeiden kappalemäärällä 3 383 145. Omien osakkeiden lunastamisen vaikutusta tunnuslukuihin ei ole huomioitu johtuen sen epäolennaisuudesta.
Tilikauden päätöskurssi on julkisen kaupankäynnin järjestäjän ilmoittama virallinen tilikauden päätöskurssi.
Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä on keskiarvo kalenterikuukausien lopussa lasketuista henkilökunnan lukumääristä, joissa on huomioitu lomautusten vaikutus.
Joensuussa, 8. päivänä helmikuuta 2017
Veli-Matti Kärkkäinen Roger Nyqvist hallituksen puheenjohtaja
Jouni Paajanen Ritva Toivonen
Ari Virtanen
Simo Saastamoinen toimitusjohtaja
Suoritetusta tarkastuksesta on annettu tänään tilintarkastuskertomus.
Joensuussa, 8. päivänä helmikuuta 2017
ERNST & YOUNG OY Tilintarkastusyhteisö
Juha Hilmola KHT
Vuosikertomuksia ja muita julkaisuja voi tilata sähköpostilla osoitteesta [email protected] tai puhelimitse numerosta 0207 862 841. Sijoittajasuhteisiin liittyviin kysymyksiin vastaa toimitusjohtaja Simo Saastamoinen, puh. 040 560 9310.
Kesla Oyj:n yhtiökokoukselle Tilinpäätöksen tilintarkastus
Olemme tilintarkastaneet Kesla Oyj:n (y-tunnus 0168715-8) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1. – 31.12.2016. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien yhteenveto merkittävimmistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista, sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Lausuntonamme esitämme, että
Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.
Olemme täyttäneet kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa kuvatut velvollisuutemme tilinpäätöksen tilintarkastuksessa mukaan lukien näihin seikkoihin liittyvät velvoitteemme. Tämän mukaisesti suoritimme suunnittelemamme tilintarkastustoimenpiteet, jotka kohdistuivat arviomme mukaisesti riskeihin, jotka voivat johtaa tilinpäätöksen olennaiseen virheellisyyteen. Suorittamamme tilintarkastustoimenpiteet, jotka kohdistuivat myös alla mainittuihin seikkoihin, ovat olleet perustana oheista tilinpäätöstä koskevalle lausunnollemme.
Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.
Viittamme myyntisaamisten arvostusta koskeviin laadintaperiaatteisiin (sivu 13) ja myyntisaamisia koskevaan liitetietoon 18 (sivut 20-21).
Myyntisaamisten arvo tilinpäätöshetkellä on 6,7 M€, mikä on 21 % kokonaisvaroista (ed. vuosi 6,8 M€ ja 20 % varoista). Erääntyneiden myyntisaamisten arvostukseen liittyy johdon harkintaa.
Johto arvioi myyntisaamisten kuranttiutta ja mahdollista arvonalennuskirjaustarvetta perustuen mm. myyntisaatavien ikään, asiakkaan tuntemukseen sekä sijaintiin, mahdollisiin keskeneräisiin riita-asioihin asiakkaan kanssa, asiakkaan maksuhistoriaan sekä muuhun asiakkaan luottokelpoisuuteen liittyvään tietoon.
Tilintarkastustoimenpiteisiin kuului muun muassa johdon arviointikriteerien ymmärtäminen ja arvioiminen. Testasimme johdon tekemiä arvioita käymällä läpi myyntisaamisten ikäjakaumat, asiakkaiden maksuhistoriat ja tilinpäätöshetken jälkeiset maksusuoritukset. Perehdyimme saamisiin liittyvien riita-asioiden kirjalliseen aineistoon sekä johdon suorittamiin perintätoimenpiteisiin sekä arvioimme myyntisaamisiin liittyviä liitetietoja.
Viittamme vaihto-omaisuuden arvostusta koskeviin laadintaperiaatteisiin (sivu 12) ja vaihto-omaisuutta koskevaan liitetietoon 17 (sivu 20).
Vaihto-omaisuus tilinpäätöksessä 31.12.2016 oli 13,6 M€, mikä on 41,5 % kokonaisvaroista (ed. vuosi 13,4 M€ ja 40 % kokonaisvaroista). Vaihto-omaisuuden hankintamenon määrittäminen edellyttää johdon arviota asianmukaisista tuotteille allokoitavista valmistuksen kiinteistä ja muuttuvista yleismenoista. Lisäksi vaihto-omaisuuden arvostaminen edellyttää johdon arviota siitä, onko arvioitu myyntihinta hankintamenoa alhaisempi.
Tarkastustoimenpiteisiin sisältyi muun muassa aineistotarkastustoimenpiteitä arvioidaksemme valmistuksen kiinteiden ja muuttuvien kustannusten kohdistamista sekä sitä, ylittääkö vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvo hankintamenoa pienemmän nettorealisointiarvon. Vertasimme vaihto-omaisuuden arvoon tehtyä epäkuranttiuskirjausta konsernin laskentapolitiikkaan. Selvitimme varausta määritettäessä sovelletut manuaaliset poikkeamat kaavamaisesta laskentasäännöstä ja arvioimme niiden asianmukaisuutta sekä arvioimme vaihto-omaisuuteen liittyviä liitetietoja.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.
Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.
Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.
Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:
tyäksemme antamaan lausunnon konsernitilinpäätöksestä. Vastaamme konsernin tilintarkastuksen ohjauksesta, valvonnasta ja suorittamisesta. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.
Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.
Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.
Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voitaisiin kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomukseen ja vuosikertomukseen sisältyvän muun informaation kuin tilinpäätöksen ja sitä koskevan tilintarkastuskertomuksen. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää, ja odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen.
Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.
Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastuksessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.
Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.
Jos teemme toimintakertomukseen sisältyvään informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.
Joensuussa, 8.2.2017
Ernst & Young Oy tilintarkastusyhteisö
Juha Hilmola KHT
Kesla Oyj:n (myöhemmin "Kesla" tai "Konserni", jolla viitataan sekä Kesla Oyj:öön että Kesla-konserniin) hallinto perustuu Suomen lainsäädäntöön, yhtiöjärjestykseen ja Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodiin (Corporate Governance) 2015:een. Ulkomaantytäryhtiön toiminta perustuu lisäksi paikalliseen lainsäädäntöön. Hallinnointikoodin suosituksesta 16 poiketaan, koska konsernin toiminnan luonne ja laajuus eivät edellytä erillisen tarkastusvaliokunnan perustamista, jolloin hallitus on nimennyt keskuudestaan yhden jäsenen huolehtimaan tarkastusvaliokunnalle kuuluvia tehtäviä. Keslan Hallinnointikoodi sekä Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on saatavilla internetosoitteessa www.kesla. com kohdassa Sijoittajat – Hallinnointi. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on myös vuosikertomuksessa tilikaudelta 2016. Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodi on julkisesti saatavilla Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n internetsivuilla osoitteessa www. cgfinland.fi.
Hallituksen kokoonpano on seuraava:
Hallituksen puheenjohtaja Veli-Matti Kärkkäinen omistaa henkilökohtaisesti ja vaikutusvaltayhteisönsä kautta Keslan äänivallasta yhteensä 36,5 %. Hallituksen jäsen Jouni Paajanen omistaa henkilökohtaisesti Keslan äänivallasta 5,9 %. Muut hallituksen jäsenet ovat sekä yhtiöstä että merkittävistä osakkeen omistajista riippumattomia jäseniä. Toimitusjohtaja Simo Saastamoinen osallistuu hallituksen kokouksiin käsiteltävien asioiden esittelijänä. Kirjanpitäjä Tiina Tarén toimii hallituksen sihteerinä.
Hallitus vastaa konsernin hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus valvoo ja ohjaa konsernin toimintaa, päättää keskeisistä toimintaperiaatteista, tavoitteista ja strategiasta. Hallitus vahvistaa budjetin, toimintasuunnitelman ja tilinpäätöksen sekä puolivuosikatsauksen. Hallitus päättää rahoitussopimuksista, taloudellisesti merkittävistä investoinneista sekä kiinteän ja sijoitusomaisuuden ostoista tai myynneistä. Hallitus nimittää ja erottaa toimitusjohtajan sekä vahvistaa johtoryhmän jäsenten ja tytäryhtiöiden toimitusjohtajien nimitykset. Hallitus vastaa taloudellisen raportoinnin, sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan valvonnasta, seuraa Keslan tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen lakisääteistä tarkastusta sekä arvioi tilintarkastajan riippumattomuutta ja tilintarkastuksen oheispalveluja. Hallitus pitää vuosittain vähintään kymmenen kokousta, joissa päätösasioiden ja jatkuvan seurannan lisäksi katselmoidaan vuosikellon mukaisesti määriteltyjä toiminnallisia osa-alueita mm. myyntiä, markkinointia, tuotantoa ja henkilöstöasioita. Tilikauden 2016 aikana hallitus kokoontui 14 kertaa ja jäsenten keskimääräinen osallistumisprosentti oli 100 %.
Hallituksen osallistuminen jäsenittäin
Keslan yhtiökokous on perustanut hallinnointikoodin suosituksen 18a mahdollistaman osakkeenomistajista koostuvan nimitystoimikunnan. Nimitystoimikunnan tehtävänä on yhtiökokoukselle tehtävän hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien valintaa sekä hallituksen jäsenten palkitsemista koskevien ehdotusten valmistelu ja esittely seuraavalle varsinaiselle yhtiökokoukselle. Keslan hallituksen kokoonpanon valmistelussa tarkastellaan hallituksen monimuotoisuutta muun muassa hallituksen ikäjakauman, jäsenten koulutuksellisen ja ammatillisen taustan, tehtävän kannalta merkityksellisen kokemuksen ja henkilökohtaisten ominaisuuksien kautta. Kokoonpanon valmistelussa huomioidaan myös yhtiön pitkän aikavälin tarpeet. Molempien sukupuolten edustuksen osalta tavoitteena on, että hallituksessa on vähintään yksi jäsen kumpaakin sukupuolta.
Nimitystoimikuntaan valitaan äänimäärältään kaksi suurinta osakkeenomistajaa tai näiden edustajaa sekä heidän nimeämänsä kolmas osakkeenomistaja tai hänen edustajansa. Kyseisten jäsenten nimeämisoikeus on niillä kahdella osakkeenomistajalla, jotka on rekisteröity yhtiökokouksen täsmäytyspäivänä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon ja joiden osuus tämän osakasluettelon mukaan yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamista äänistä on suurin ja toiseksi suurin. Nimitystoimikunnan koollekutsujana toimii äänivallaltaan suurin osakkeenomistaja tai hänen edustajansa ja toimikunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan. Nimitystoimikunnan tulee antaa ehdotuksensa yhtiön hallitukselle viimeistään seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen kutsussa.
Nimitystoimikunta kokoontuu vähintään kaksi kertaa yhtiökokouskaudella. Syyskuussa kartoitetaan uusien hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien tarve sekä päätetään heidän hakumenettelystään. Tasekämmikuussa tehdään esitys yhtiökokoukselle hallituksen jäsenistä ja tilintarkastajista sekä heidän palkkioistaan. Nimitystoimikunnan jäsenet katsotaan yhtiön sisäpiiriläisiksi.
10.3.2016 varsinaisessa yhtiökokouksessa todettiin, että äänimäärältään kaksi suurinta yhtiön osakkeenomistajaa yhtiökokouksen täsmäytyspäivänä 29.2.2016 olivat Veli-Matti Kärkkäinen ja
Esko Paajanen, jotka yhtiökokous valitsi nimitystoimikunnan jäseniksi. Nimitystoimikuntaan valitut yhtiön kaksi suurinta osakkeenomistajaa päättivät nimetä edustajikseen nimitystoimikunnan jäseniksi Veli-Matti Kärkkäisen ja Jouni Paajasen sekä kolmanneksi jäsenekseen osakkeenomistaja Tom Söderlundin, jota edustaa Kare Kotiranta.
Tilikauden 2016 aikana nimitystoimikunta kokoontui 4 kertaa ja toimikunnan jäsenten osallistumisprosentti oli 100 %.
Hallitus on päättänyt, ettei yhtiön toiminta ja toiminnan laajuus huomioiden ole tarpeellista perustaa erillistä tarkastusvaliokuntaa. Hallituksen järjestäytymiskokouksessa 10.3.2016 päätettiin, että hallitus keskittää tarkastustoiminnan hallituksen yhdelle jäsenelle. Kokouksessa tehtävään valittiin hallituksen varapuheenjohtaja Roger Nyqvist. Hallinnointikoodissa määriteltyjen tarkastusvaliokunnan tehtävien lisäksi hallituksen hyväksymän tarkastussuunnitelman painopistealueita olivat vuonna 2016 vaihto-omaisuuteen liittyvät tarkastelut, myyntisaamisiin ja luottotappioihin liittyvät tarkastelut sekä investointiprosessien arviointi.
Yhtiökokous valitsi tilintarkastajaksi KHT-yhteisö Ernst & Young Oy:n, vastuullisena tilintarkastajana KHT Juha Hilmola.
Tilitarkastuksesta ja tilintarkastukseen liittymistä palveluista maksetut palkkiot:
| 1000 € | 2016 |
|---|---|
| Tilintarkastus | 76 |
| Todistukset ja lausunnot | 7 |
| Muut palvelut | 31 |
| TILINTARKASTUSPALKKIOT | 114 |
| YHTEENSÄ |
Hallitus nimittää toimitusjohtajan. Toimitusjohtaja vastaa konsernin päivittäisestä johtamisesta sekä hallituksen vahvistaman strategian ja tavoitteiden toteuttamisesta Suomen lainsäädännön, hallinnointikoodin ja hallituksen antamien ohjeiden mukaisesti. Keslan toimitusjohtaja toimi vuonna 2016 myös Saksan tytäryhtiön toimitusjohtajana.
Keslan toimitusjohtaja:
Simo Saastamoinen, s. 1967; diplomi-insinööri.
Keslan muu johto koostuu kuusi jäsenisestä johtoryhmästä, joka koostuu toimitusjohtajasta ja viidestä omasta vastuualueestaan vastaavasta ja asiantuntevasta jäsenestä. Johtoryhmän johtaa operatiivista toimintaa, valmistelee strategisesti tärkeitä asioita hallituksen päätettäväksi sekä ohjaa hallituksen päätösten toteuttamista. Johtoryhmä laatii vuositason suunnitelmat ja budjetin sekä seuraa ja ohjaa niiden toteutumista.
Johtoryhmän kokoonpano:
Kuvaus taloudellisen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan järjestelmien pääpiirteistä
Hallituksella on ohjelma ja tavoitteet tarkastustoiminnan järjestämiseksi. Tarkastettavien osa-alueiden raportit käydään läpi hallituksen kokouksissa. Tavoitteena on varmistaa, että liiketoiminnan riskien hallinta on riittävää ja asianmukaista, konserniyhtiöissä tuotettava informaatio on luotettavaa ja että konsernin sisäinen valvonta on toimivaa ja luotettavaa.
Arvio konsernin merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä on kuvattu hallituksen toimintakertomuksessa 2016. Puolivuosikatsauksessa sekä viimeisessä tilinpäätöstiedotteessa on kuvattu liiketoimintaan liittyviä merkittäviä lähiajan riskejä ja epävarmuustekijöitä.
Keslalla on sisäisen valvonnan ohjeistus. Yhtiön hallitus vahvistaa yhtiössä noudatettavan sisäisen valvonnan ohjeiston ja periaatteet. Sisäisen valvonnan tavoitteena on tunnistaa liiketoimintaan liittyvät merkittävät riskielementit, ohjeistaa ja kouluttaa parhaat toimintamallit riskien minimoimiseksi sekä valvoa ohjeistuksen toimivuutta. Yhtiön johtoryhmän jäsenet vastaavat yhtiön toimitusjohtajalle kukin oman vastuualueensa toimintojen riskien hallinnasta ja sisäisen valvonnan ohjeistuksen noudattamisesta. Toimitusjohtaja vastaa sisäisestä valvonnasta yhtiön hallitukselle.
Kukin johtoryhmän jäsen ja konserniyhtiön toimitusjohtaja vastaavat oman vastuualueensa taloudellisen raportoinnin sisällön oikeellisuudesta ja oikeasta ajoituksesta. Talouspäällikkö vastaa taloudellisen raportoinnin riittävästä ohjeistuksesta, koulutuksesta ja valvonnasta sekä myös taloudellisen raportoinnin oikeellisuudesta ja ajoituksesta konsernitasolla. Taloudellisen tiedon oikeellisuus varmistetaan riittävällä sisäisen valvonnan tasolla sekä mm. prosessikuvauksilla, prosessien ohjeistuksilla, hallinnalla ja valvonnalla, analysoimalla toteutunutta kehitystä vertailuraporteilla, pistokokein sekä poikkeamaraportoinnilla.
Yhtiö noudattaa NASDAQ Helsinki Oy:n sisäpiiriohjetta, joka löytyy oheisesta linkistä Nasdaqin internet-sivustolta:
http://business.nasdaq.com/Docs/Nasdaq-Helsinki-Guidelines-for-Insiders_FI.pdf
Yhtiö edellyttää, että sen kaikki sisäpiiriläiset toimivat sisäpiirisäännösten ja -ohjeiden edellyttämällä tavalla.
Yhtiöllä on sekä hankekohtainen että pysyvien sisäpiiriläisten rekisteri ja lisäksi rekisteri johdon ilmoitusvelvollisista ja heidän lähipiiristään. Yhtiön sisäpiirirekisteriä ylläpitää Euro Clear Finland Oy SIRE-järjestelmässään. Yhtiön sisäpiirivastaava on talouspäällikkö, joka vastaa rekisterien ylläpidosta SIRE-järjestelmässä yhtiöltä vaadittavan ylläpidon osalta. Sisäpiiriin kuuluville henkilöille lähetetään säännöllisin väliajoin sisäpiirirekisteriote tarkastettavaksi. Sisäpiiriluetteloita säilytetään viisi vuotta niiden laatimisesta tai päivittämisestä.
Hanke- ja tapahtumakohtaiseen sisäpiiriluetteloon merkitään kaikki henkilöt, joilla on hankkeeseen tai tapahtumaan liittyvää sisäpiiritietoa lukuun ottamatta pysyvään yrityskohtaiseen rekisteriin kuuluvia sisäpiiriläisiä. Toimitusjohtaja vastaa hankekohtaisen sisäpiirin perustamisesta ja päättämisestä. Hankkeella tarkoitetaan listayhtiön toimesta luottamuksellisesti valmisteltavaa, yksilöitävissä olevaa toimenpidekokonaisuutta tai järjestelyä, joka on yhtiön käsityksen mukaan sisäpiiritietoa, ja jonka julkistamisen lykkäämisestä listayhtiö on päättänyt. Sisäpiiritiedon julkistamisesta ja julkistamisen lykkäämisestä on laadittu erillinen ohjeistus.
Pysyviin yrityskohtaisiin sisäpiiriläisiin kuuluvat henkilöt, jotka työtehtäviensä vuoksi saavat säännöllisesti sisäpiiritietoa kuten esimerkiksi yhtiön kirjanpitäjät, nimitystoimikunnan jäsenet, tilintarkastaja sekä hallituksen jäsenten mahdolliset sihteerit. Hallitus hyväksyy kokouksissaan talouspäällikön esityksestä yrityskohtaiset sisäpiiriläiset.
Johdon ilmoitusvelvollisten rekisteriin kuuluvat hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja muut johtoryhmän jäsenet sekä heidän lähipiirinsä.
Myydessään tai ostaessaan yhtiön osakkeita yhtiön sisäpiiriläisten on pyydettävä arviota mahdollisen sisäpiiritiedon olemassaolosta yhtiön sisäpiirivastaavalta. Kesla Oyj:n sisäpiiriläisille suositellaan ainoastaan pitkäaikaisia, yli kuuden kuukauden, sijoituksia yhtiön osakkeisiin. Lyhempi kaupankäynti on sallittu ainoastaan yhtiön sisäpiirivastaavan luvalla. Sisäpiiriläiset eivät saa käydä kauppaa 30 vuorokautta ennen tilinpäätöksen ja osavuosikatsauksen julkistamista (suljettu ikkuna).
Kesla-konsernin lähipiiriin katsotaan kuuluvan Kesla Oyj:n hallituksen jäsenet, Kesla Oyj:n nimitysvaliokunnan jäsenet, Kesla Oyj:n johtoryhmän jäsenet sekä edellä mainittujen henkilöiden läheiset perheenjäsenet ja vaikutusvaltayhteisöt. Keslan ja sen lähipiirin väliset liiketoimet ovat vähäisiä, tavanomaiseen liiketoimintaan kuuluvia ja markkinaehtoisia. Johtohenkilöiden ja heidän lähipiirinsä Kesla Oyj:n osakkeilla, vieraan pääoman ehtoisilla välineillä, johdannaisilla tai muilla rahoitusvälineillä tekemissä liiketoimissa noudatetaan Markkinoiden väärinkäyttöasetuksen (MAR) 19 artiklan ilmoitusvelvollisuutta.
Hallitus
Y-tunnus: 0168715-8 puh. +358 207 862 841 fax +358 13 610 0523 www.kesla.com
Joensuun tehdas Kuurnankatu 24 80100 JOENSUU
Kesälahden tehdas Metsolankatu 2 59800 KESÄLAHTI
Ilomantsin tehdas Teollisuustie 8 82900 ILOMANTSI
MFG Components Oy Pajatie 1
82600 TOHMAJÄRVI
Am Markbach 12 76547 SINZHEIM GERMANY
Building tools?
Free accounts include 100 API calls/year for testing.
Have a question? We'll get back to you promptly.