Annual Report • Feb 9, 2012
Annual Report
Open in ViewerOpens in native device viewer
| Kesla vuonna 2011 3 | |
|---|---|
| Toimitusjohtajan katsaus 4 | |
| Kesla Oyj:n hallitus 5 | |
| Kesla Oyj:n johtoryhmä 6 | |
| Hallituksen toimintakertomus 7 | |
| Konsernitilinpäätös 11 | |
| - Konsernin laaja tuloslaskelma 11 | |
| - Konsernin tase 11 | |
| - Konsernin rahavirtalaskelma 12 | |
| - Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 13 | |
| - Konsernin liitetiedot 14 | |
| Emoyhtiön tilinpäätös 29 | |
| - Emoyhtiön tuloslaskelma 29 | |
| - Emoyhtiön tase 30 | |
| - Emoyhtiön rahavirtalaskelma 30 | |
| - Emoyhtiön liitetiedot 31 | |
| Osakkeet ja osakkeen omistajat 37 | |
| Konsernin taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut 38 | |
| Tunnuslukujen laskentakaavat 39 | |
| Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset 40 | |
| Tilintarkastuskertomus 41 | |
| Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 42 | |
| Konsernin taloudelliset julkaisut vuonna 2012 43 |
| 2011 | 2010 | |
|---|---|---|
| Liikevaihto, miljoonaa euroa | 43,9 | 33,7 |
| Tulos ennen veroja, tuhatta euroa | 2 551 | 1 972 |
| Sijoitetun pääoman tuotto, % | 13,0 | 10,2 |
| Liiketoiminnan rahavirta, tuhatta euroa | 1 157 | 1 369 |
| Omavaraisuusaste, % | 44,3 | 43,7 |
| Osakekohtainen tulos, euroa | 0,57 | 0,43 |
| Osinko per osake, euroa | 0,25 * | 0,30 |
| Metsäkoneryhmän viennin osuus liikevaihdosta, % | 63,8 | 62,1 |
| Bruttoinvestoinnit, tuhatta euroa | 998 | 618 |
| Henkilöstö tilikauden lopussa | 283 | 249 |
* hallituksen esitys
| Liikevaihto | Tulos ennen veroja | |||
|---|---|---|---|---|
| 1000 € | 2011 | 2010 | 2011 | 2010 |
| tammi-maaliskuu | 10 766 | 6 935 | 1 102 | 137 |
| huhti-kesäkuu | 11 467 | 8 392 | 711 | 451 |
| heinä-syyskuu | 10 101 | 7 214 | 588 | 221 |
| loka-joulukuu | 11 594 | 11 160 | 150 | 1 163 |
| YHTEENSÄ | 43 927 | 33 701 | 2 551 | 1 972 |
Kesla on metsäteknologian kehittämiseen, markkinointiin ja valmistukseen erikoistunut konepajakonserni, joka hallitsee aines- ja energiapuunkorjuun tuotantoketjun kannolta tehtaalle. Kesla on myös merkittävä konepajatuotteiden järjestelmätoimittaja suomalaiselle konepajateollisuudelle.
Keslan liiketoiminta jatkoi vahvaa kasvua vuonna 2011 liikevaihdon kasvaessa 30,3 % edellisvuodesta ollen yhteensä 43,9 miljoonaa euroa. Positiivisen kehityksen taustalla oli liiketoimintaympäristön elpyminen sekä konsernissa tehty aktiivinen myynti- ja tuotekehityspanostus konsernin tuotteiden markkinanäkyvyyden edelleen kehittämiseksi. Tuotteiden kysyntä kasvoi Keslan kaikilla markkina-alueilla. Vientitoiminnan osuus koko konsernin liikevaihdosta oli 53,2 % ja metsäkoneryhmässä 63,8 %.
Keslan liiketoiminnan kannattavuus parani vuonna 2011 edellisvuodesta selvästi liikevoiton noustessa yhteensä 2 877 tuhanteen euroon. Tilikauden liiketoiminnan rahavirta oli 1 157 tuhatta euroa positiivinen. Konsernin maksuvalmius säilyi hyvänä tilikauden aikana ja konsernin omavaraisuusaste oli tilikauden päättyessä 44,3 %. Kesla investoi tilikauden 2011 aikana yhteensä 998 tuhatta euroa konsernin koneisiin, laitteisiin ja tietojärjestelmiin sekä yhtiön jälkimarkkinointitoimintojen kehittämiseen. Tilikauden tuotekehitysmenot olivat yhteensä 944 tuhatta euroa. Kesla työllisti tilikauden 2011 aikana keskimäärin 277 henkilöä.
Kesla –konserniin kuuluvat Joensuussa ja Kesälahdella toimiva emoyhtiö Kesla Oyj sekä Tohmajärvellä ja Ilomantsissa toimiva tytäryhtiö MFG Components Oy. Lisäksi konserniin kuuluu Pietarissa sijaitsevan myyntiyhtiö OOO Kesla. Kesla Oyj:n Aosakkeet noteerataan NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä.
Keslalla on Suomalaisen Työn Liiton myöntämä Avainlippu-alkuperämerkki osoituksena tuotteiden ja toimintojen kotimaisuudesta.
Vuosi 2011 nosti esille Euroopan kilpailukyvyn jälkeenjääneisyyden USA:han ja vahvasti kehittyviin Aasian talouksiin nähden. Heikon kilpailukyvyn paikkaaminen velalla tuli tiensä päähän. Kansantaloudellisesti epäsuotuisan ikärakennekehityksen aiheuttama kestävyysvaje tuo lisähaasteen lähivuosina. Euroopan kilpailukykyä ei palauteta juustohöylällä vaan siihen tarvitaan rakenteiden uudelleen tarkastelua. Niin myös meillä Suomessa. Tarvitaan sitä samaa työtä, jota markkinatalous pakottaa yritykset tekemään säännöllisesti läpi suhdannekiertojen.
Vuosi 2011 jatkui siitä, mihin vuosi 2010 päättyi. Elpyminen syvästä vuoden 2009 taantumasta jatkui vahvana. Syksystä alkaen talouselämän taivaalle alkoi kuitenkin kertyä pilviä. Euroopan maiden ylivelkaantumisen aiheuttama rahoituskriisi levisi myös reaalitalouteen horjuttaen rahoitusmarkkinoiden luottamusta ja heikentäen globaalin talouskasvun odotuksia. Metsäteollisuus oli yksi ensimmäisistä toimialoista, jonka tulevaisuuden näkymiä rahoituskriisi horjutti. Eletäänkö vuoden 2012 alussa paljon ennustetun kaksoisveen toista sakaraa vai onko kyse normaalia suhdannekiertoa voimakkaammasta murroksesta, jää nähtäväksi.
Kesla pystyi nostamaan liikevaihtotasoaan vajaalla kolmanneksella vuonna 2011. Kasvua tukevia kehitystoimenpiteitä tehtiin suunnitelmallisesti läpi vuoden. Tuotekehitykseen rekrytoitiin lisäosaamista, joka vahvisti uusien tuoteominaisuuksien ja uusien tuotteiden kehitystä. Uusia tuotteita ja innovaatioita tarvittiin ja tarvitaan jatkossakin sekä olemassa oleville että uusille markkinoille. Yhtälailla vuonna 2011 lisättiin osaamista myynnissä ja jälkimarkkinoinnissa. Myynnin ja markkinoinnin tärkein hanke liittyi tytäryhtiön perustamispäätökseen Saksaan. Saksan ohella osaamista lisättiin myös muille Keslan potentiaalisille kasvualueille. Tehtyjen panostusten odotetaan kantavan hedelmää vuodesta 2012 alkaen tukien Keslan kannattavan kasvun tavoitetta.
Vuonna 2012 käynnistyy voimallisemmin myös Kesla 2015 –kehityshanke, jolle tuetaan Keslan tuotteiston, toimintojen ja rakenteiden kilpailukykyä tuleville vuosille. Vuonna 2010 toteutettu toiminnanohjausjärjestelmän uudistaminen, johon liittyi vahvasti tuotetietohallinnan ja sen järjestelmien uudistaminen ja yhtenäistäminen tulevat saamaan arvoisensa jatkohankkeen. Kesla ei siten lepää laakereillaan jatkossakaan odottamassa, mitä suhdanteet tuovat tullessaan, vaan suunnitelmallisen ja aktiivisen kehitystyön kautta pidämme yllä kansainvälistä kilpailukykyämme ja paikkaamme toimialamme arvostettuna yhteistyökumppanina.
Kesla katsoo vahvasti tulevaisuuteen. Metsäsektori ei ole auringon laskun ala, vaan uusien tuoteinnovaatioiden kautta yksi tulevaisuuden kasvualoista. Suomalaisella osaamisella on edelleen hyvä kaiku maailmalla. Suomalaiseen osaamiseen luotetaan. Tämä tukee myös Keslan konepajajärjestelmien kysyntää. Kesla yhteistyökumppaneineen on osaamisellaan ja yhteisellä sitoutumisellaan valmis tulevien vuosien haasteisiin. Kasvamaan, kehittymään, luomaan taloudellista ja henkistä hyvää ympärilleen.
Päättyneestä vuodesta Keslan henkilöstöä, asiakkaita ja kaikkia yhteistyökumppaneita kiittäen sekä menestyksekästä vuotta 2012 toivottaen.
Joensuussa, tammikuu 2012
Jari Nevalainen toimitusjohtaja
Kuvassa vasemmalta Rainer Häggblom, Harri Forss, hallituksen puheenjohtaja Eeva Punta, Veli-Matti Kärkkäinen ja Roger Nyqvist.
Talousneuvos. Keslan hallituksen jäsen maaliskuusta 2010 alkaen.
MMM, KTM, hallitusammattilainen, liikkeenjohdon konsultti. Keslan hallituksen jäsen maaliskuusta 2011 alkaen.
Yhteiskuntatieteiden maisteri. Toimitusjohtaja Ässätekniikka Oy. Keslan hallituksen jäsen helmikuusta 2003 alkaen.
Diplomi ekonomi. Keslan hallituksen jäsen maaliskuusta 2011 alkaen.
Filosofian lisensiaatti. Yrittäjä, Pihaniemi Oy. Keslan hallituksen jäsen maaliskuusta 2007 alkaen, Keslan hallituksen puheenjohtaja maaliskuusta 2010 alkaen.
Kuvassa vasemmalta Kari Kokko, Jussi Multanen, Eero Lukkarinen, toimitusjohtaja Jari Nevalainen, Marke Tyrväinen ja Paavo Hopponen.
Diplomi-insinööri. Tuotantojohtaja. Johtoryhmän jäsen huhtikuusta 2007 alkaen.
Insinööri. Tuotekehityspäällikkö. Johtoryhmän jäsen joulukuusta 2008 alkaen.
Metsänhoitaja. Markkinointijohtaja. Johtoryhmän jäsen tammikuusta 2009 alkaen.
Diplomi-insinööri. Tehdaspäällikkö, Kesälahti. Johtoryhmän jäsen syyskuusta 2011 alkaen.
Diplomi-insinööri, Kauppatieteiden kandidaatti. Toimitusjohtaja. Johtoryhmän jäsen ja johtoryhmän puheenjohtaja maaliskuusta 2001 alkaen.
Kauppatieteiden maisteri. Hallintojohtaja. Johtoryhmän jäsen elokuusta 1999 alkaen.
Vuosi 2011 oli Keslan 51. toimintavuosi. Vuosi oli toinen peräkkäinen kasvun vuosi voimakkaan, mutta odotettua lyhemmäksi jääneen vuoden 2009 taantuman jälkeen. Kesla pystyi hyödyntämään markkinoiden kasvun kasvattamalla liiketoimintaansa kannattavasti edelliseen vuoteen nähden. Liiketoimintaympäristön suotuisaa kehitystä kuitenkin varjosti Euroopan maiden ylivelkaantumisesta seurannut valtioiden rahoituskriisi. Rahoituskriisin jatkuminen heijastui talouskasvuodotuksiin syksystä alkaen heikentäen mm. metsäteollisuuden tulevaisuuden näkymiä ja heikentäen siten myös investointituotteiden kysyntää. Kesla jatkoi vuonna 2011 toimintojensa ja tuotteidensa määrätietoista kehittämistä kannattavan kasvun ja kansainvälisen kilpailukyvyn edelleen kehittämiseksi.
Kesla-konsernin taloudellinen raportointi muodostuu kahdesta ensisijaisesta segmentistä: metsäkoneet, johon kuuluvat emoyhtiön valmistamat aines- ja energiapuun korjuuseen, käsittelyyn ja kuljetukseen liittyvät laitteet, sekä konepajajärjestelmät, johon kuuluvat tytäryhtiö MFG Components Oy:n valmistamat voimansiirto- ja hydraulikomponentit ja -järjestelmät.
Keslan metsäkoneryhmän liiketoimintaympäristö jatkui vuonna 2011 suotuisana syksyyn saakka. Metsäteollisuuden hyvä suhdanne yhdessä metsäenergian kasvavan käytön kanssa tukivat metsäkoneryhmän tuotteiden kysynnän kasvua alkuvuoden aikana. Euroopan rahoituskriisin pitkittyminen yhdessä talouden epävarmuuden kasvaessa heikensivät metsäteollisuuden tulevaisuuden näkymiä syksystä alkaen. Heikentyneet tulevaisuuden näkymät yhdessä yleisen investointi-ilmapiirin epävarmuuden kanssa heikensivät metsäkoneryhmän tuotteiden kysyntää loppu vuotta kohden.
Konepajajärjestelmien liiketoimintaympäristö vahvistui vuonna 2011 vuoteen 2010 nähden suomalaisen konepajateollisuuden parantuneen kasvukehityksen seurauksena. Kasvukehitys kuitenkin taittui loppuvuotta kohden talouden epävarmuuden kasvaessa.
Ensimmäisellä vuosipuoliskolla voimistunut raaka-aineiden hintojen nousu sekä toimitusaikojen pidentyminen rauhoittuivat kolmannesta vuosineljänneksestä alkaen. Yleinen kustannustason nousu vuoden 2011 loppua kohden loi kasvavan haasteen liiketoiminnan operatiiviselle kannattavuudelle neljännestä vuosineljänneksestä alkaen.
Keslan liikevaihto kasvoi vuonna 2011 30,3 % vuoteen 2010 nähden ollen 43,9 miljoonaa euroa (1-12/2010 33,7 miljoonaa euroa; 1-12/2009 26,1 miljoonaa euroa). Liikevaihdon kasvun taustalla oli liiketoimintaympäristön myönteinen kehitys vuoden 2011 kolmanteen vuosineljännekseen saakka. Myös konsernissa tehdyt merkittävät markkinointipanostukset myyntikanavien kehittämiseksi ja asiakasnäkyvyyden parantamiseksi sekä tehdyt panostukset tuotekehitykseen ja liiketoimintojen kilpailukyvyn edelleen kehittämiseksi tukivat konsernin tuotekysynnän suotuisaa kehitystä. Metsäkoneryhmän ulkoinen myynti kasvoi tilikaudella 2011 29,9 % ja konepajajärjestelmien ulkoinen myynti 32,5 % vuoteen 2010 nähden.
Keslan liikevaihto kasvoi vuoteen 2010 nähden erityisen vahvasti vuoden 2011 kolmella ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Tammimaaliskuussa liikevaihto kasvoi 55,2 %, huhti-kesäkuussa 36,6 % ja heinä-syyskuussa 40,0% vuoden 2010 vastaaviin neljänneksiin nähden. Neljännellä vuosineljänneksellä liikevaihto kasvoi vertailukauteen nähden vain 3,9 % johtuen syksystä lähtien heikentyneestä kysyntätilanteesta.
Keslan kotimaan myynti kasvoi vuonna 2011 yhteensä 26,8 % vertailuvuoteen nähden ollen 20,5 miljoonaa euroa (1-12/2010 16,2 miljoonaa euroa) ja vientimyynti 33,6 % ollen 23,4 miljoonaa euroa (17,5 miljoonaa euroa). Viennin osuus konsernin kokonaisliikevaihdosta oli 53,2 % (51,9 %). Vientitoiminnanosuus metsäkoneryhmän myynnistä oli 63,8 % (62,1 %).
Keslan kotimaan kone- ja laitemyyntiä piristi metsäteollisuuden hyvä suhdannetilanne syksyyn saakka sekä metsäenergian kasvava käyttö EU:n uusiutuvien energialähteiden käytölle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Konepajajärjestelmien kysyntää piristi kotimaisten asiakkaiden lopputuotekysynnän vilkastuminen maailmanlaajuisesti syksyyn saakka. Viennissä Keslan tuotteiden kysyntä kasvoi kaikilla markkina-alueilla syksyyn saakka.
Keslan liikevoitto ja tulos ennen veroja kasvoivat vuonna 2011 selvästi vuoteen 2010 nähden. Kolmen ensimmäisen vuosineljänneksen liikevoiton kehitys oli erityisen suotuisaa vertailukausiin nähden mutta neljännen vuosineljänneksen liikevoitto kuitenkin heikkeni vertailukauteen nähden syksystä alkaen heikentyneen liiketoimintaympäristön seurauksena. Neljättä vuosineljännestä kuormitti myös vuoden 2011 aikana nousseet materiaali- ja komponentti- sekä työ- ja yleiskustannukset täysimääräisinä sekä neljännen vuosineljänneksen aikana kirjatut kertaluonteiset kulut yhteensä 530 tuhatta euroa varastojen alaskirjauksista.
Keslan vuoden 2011 liikevoitto oli kokonaisuudessaan voitollinen 2 877 tuhatta euroa, 6,6 % liikevaihdosta (1-12/2010 2 177 tuhatta euroa, 6,5 % liikevaihdosta; 1-12/2009 1 837 tuhatta euroa tappiollinen, -7,0 % liikevaihdosta) ja tulos ennen veroja voitollinen 2 551 tuhatta euroa (1-12/2010 1 972 tuhatta euroa; 1-12/2009 2 217 tuhatta euroa tappiollinen). Vuoden 2011 tuloksen merkittävä paraneminen johtui konsernin toimintaympäristön ja liiketoimintojen suotuisasta kehityksestä kolmen ensimmäisen vuosineljänneksen aikana. Kasvavan kysynnän ja tehtyjen markkinointitoimenpiteiden kautta vahvistunut liikevaihto sekä tehdyt kehitystoimenpiteet konsernin eri toiminnoissa tukivat tuloksen hyvää kehitystä kolmen ensimmäisen vuosineljänneksen aikana. Konsernin oman pääoman tuotto tilikaudella 2011 oli 15,5 % (2010 13,0 %; 2009 -14,3 %).
Metsäkoneryhmän liiketulos kehittyi myönteisesti vuonna 2011 vertailuvuoteen nähden. Vuoden 2011 tulos ennen veroja kasvoi ja oli 2 626 tuhatta euroa (1-12/2010 1 772 tuhatta euroa). Myönteisen kehityksen taustalla olivat syksyyn saakka jatkunut kysynnän kasvu sekä aktiivisten markkinointitoimenpiteiden kautta kasvaneet kone- ja laitetoimitukset.
Konepajajärjestelmien liiketulos heikkeni vuonna 2011 vertailuvuoteen nähden toisesta vuosineljänneksestä alkaen sekä koko vuoden osalta. Vuoden 2011 tulos ennen veroja oli 47 tuhatta euroa (1- 12/2010 324 tuhatta euroa). Konepajajärjestelmien tulosta heikensi operatiivisen valmistustoiminnan heikko kannattavuus kapasiteettiin nähden vajaan kuormituksen seurauksena sekä yksittäisten uusien tuotteiden sisäänajoon liittyneet aloituskustannukset. Lisäksi vuodelle 2011 kirjattiin 103 tuhannen euron luottotappiovaraus MFG Components Oy:n asiakkaan yrityssaneerauksen johdosta.
Tilikauden 2011 osakekohtainen tulos oli 0,57 euroa voitollinen (vuonna 2010 0,43 euroa voitollinen; vuonna 2009 0,47 euroa tappiollinen).
Kesla-konsernin investoinnit kasvoivat vuonna 2011 vertailuvuoteen nähden ollen yhteensä 998 tuhatta euroa (1-12/2010 618 tuhatta euroa). Koko vuoden investointitaso jäi kuitenkin maltilliseksi ja alle suunnitelman mukaisten poistojen. Vuoden 2011 investoinnit kohdistuivat tuotannon koneisiin ja laitteisiin, tietojärjestelmiin sekä jälkimarkkinointitoimintojen kehittämiseen. Merkittävien investointien sijaan konsernin kehittämisen painopiste kohdistui vuonna 2011 toimintojen kehittämiseen, mm. vuoden 2010 viimeisellä vuosineljänneksellä käyttöönotettuun uuteen toiminnanohjausjärjestelmään sekä johtamisjärjestelmiin. Toimintojen ja järjestelmien kehittämisen odotetaan tukevan yhtiön kilpailukykyä ja kannattavan kasvun tavoitetta tulevina vuosina.
Kesla jatkoi vuonna 2011 tuotekehityspanostuksia tuotteistonsa kansainvälisen kilpailukyvyn kehittämiseksi sekä malliston laajentamiseksi kattamaan entistä laajempia asiakaskuntia. Vuoden 2011 tuotekehitysmenot olivat yhteensä 944 tuhatta euroa eli 2,1 % liikevaihdosta (vuonna 2010 789 tuhatta euroa, 2,3 %; vuonna 2009 829 tuhatta euroa 3,2%).
Kesla osallistui vuoden 2011 toisella vuosineljänneksellä merkittäviin kuljetus- ja metsäalan näyttelyihin Suomessa ja Ruotsissa. Kyseisissä näyttelyissä Kesla esitteli tuoteuutuuksia jo ennestään laajaan nosturimallistoonsa tukemaan malliston soveltuvuutta myös Keski-Euroopan kokorunkojen ja kierrätysmateriaalien käsittelyyn. Näyttelyissä ensiesiteltiin myös uusi traktorikäyttöinen hakehakkuri metsäenergian tehokkaaseen tuottamiseen. Merkittävä tuoteuudistus liittyi myös Keslan harvesterikouramalliston uudistamiseen vuoden 2011 aikana. Tuoteuutuuksien ohella vuonna 2011 jatkettiin tuotannossa olevien tuotteiden asiakastarpeista lähtevää jatkokehittämistä sekä tuotteiden valmistettavuuden kehittämistä tuottavuuden ja laadun näkökulmasta.
Konepajajärjestelmissä panostettiin voimansiirto- ja hydrauliikkakomponenttien ja -järjestelmien asiakaskohtaiseen kehittämiseen sekä valmistettavuuden kehittämiseen tuottavuuden, laadun ja toimitusvarmuuden edelleen parantamiseksi.
Tehtyjen tuotekehityspanostusten odotetaan tukevan molempien liiketoimintaryhmien kannattavan kasvun tavoitetta tulevina vuosina laajentamalla tuotekehityksen kautta potentiaalista asiakaspiiriä sekä kehittämällä tuotteiden valmistettavuutta ja valmistustoimintojen hallintaa.
Kesla kehitti vuoden 2011 aikana aktiivisesti kotimaan ja viennin myynti- ja jälkimarkkinointiverkostojaan. Kesla osallistui vuoden aikana useille merkittäville metsäalan messuille sekä kotimaassa että viennissä. Messuilla esiteltiin Keslan laajaa tuotemallistoa tuoteuutuuksineen aines- ja energiapuun keräämiseen, käsittelyyn, kuljetukseen ja haketukseen liittyen.
Vuoden 2011 merkittävin markkinointiin liittynyt päätös oli loppuvuodesta tehty päätös tytäryhtiön perustamisesta Saksaan. Saksa on yksi Euroopan johtavia metsämaita mm. vuosittaisella metsäkone- ja laitemyynnillä mitattuna. Materiaalien kierrätystarpeiden kasvu sekä Saksassa että muualla Keski-Euroopassa muodostavat metsäkonesektorin ohella merkittävän kasvupotentiaalin Keslan metsäkoneryhmän tuotteille. Keslan tytäryhtiö Saksassa tulee vastaamaan Keslan metsäkoneryhmän tuotteiden myynnistä ja markkinoinnista saksalaisille jälleenmyyjille ja teollisille kumppaneille. Tytäryhtiö vastaa myös tuotteisiin liittyvästä jälkimarkkinointituesta. Tytäryhtiön suunniteltu käynnistyminen tapahtuu vuoden 2012 ensimmäisellä vuosipuoliskolla.
Konepajajärjestelmissä jatkettiin aktiivista uusien asiakkuuksien hankintaa sekä toimituslaajuuksien kasvattamista nykyisissä asiakkuuksissa. MFG Components Oy osallistui syyskuussa Tampereella järjestettyihin Alihankinta 2011 –messuihin omalla osastolla.
Konsernin tilikauden 2011 päättävän taseen loppusumma oli 29,3 miljoonaa euroa (31.12.2010 27,6 miljoonaa euroa). Taseen loppusummaa tilikauden alkuun nähden kasvatti konsernin liiketoiminnan kasvua tukeva käyttöpääoman kasvu.
Konsernin rahoitustilanne ja maksuvalmius säilyivät katsauskaudella hyvinä. Rahalaitoslainojen määrä kasvoi katsauskaudella nettomääräisesti 1 001 tuhatta euroa. Liiketoiminnan rahavirta oli katsauskaudella 1 157 tuhatta euroa positiivinen (1-12/2010 1 369 tuhatta euroa).
Konsernin tilikauden 2011 lopun omavaraisuusaste parani vuoden takaisesta ollen 44,3 % (31.12.2010 43,7 %; 31.12.2009 41,1 %). Konsernin nettovelkaantumisaste heikkeni hieman kasvaneen käyttöpääoman myötä vuoden takaisesta ollen tilikauden päätteeksi 77,8 % (31.12.2010 75,1 %; 31.12.2009 91,3 %).
Suomalaisen konepajateollisuuden vahvistunut kysyntätilanne yhdessä yhtiössä tehtyjen uusien asiakkuushakujen ja asiakastoimitusten laajentamisen kanssa kasvattivat MFG Components Oy:n liiketoimintaa tilikaudella 2011. Yhtiön vertailukelpoinen liikevaihto kasvoi tilikaudella 29,1 % vuoteen 2010 nähden ollen 15,2 miljoonaa euroa (1-12/2010 11,8 miljoonaa euroa).
Myönteisestä liikevaihdon kehityksestä huolimatta MFG Components Oy:n kannattavuus heikkeni vertailuvuoteen nähden liikevoiton ollessa 206 tuhatta euroa voitollinen (1-12/2010 276 tuhatta euroa voitollinen). Yhtiön tulosta heikensi operatiivisen valmistustoiminnan heikko kannattavuus kapasiteettiin nähden vajaan kuormituksen seurauksena sekä yksittäisten uusien tuotteiden sisäänajoon liittyneet aloituskustannukset. Lisäksi vuodelle 2011 kirjattiin 103 tuhannen euron luottotappiovaraus MFG Components Oy:n asiakkaan yrityssaneerauksen johdosta.
MFG Components Oy:ssä jatkettiin vuonna 2011 toimintojen tuottavuuden, laadun ja toimitusvarmuuden edelleen kehittämistä kannattavan kasvutavoitteen mukaisesti. Liiketoimintaympäristön heiketessä loppuvuotta kohden yhtiössä käynnistettiin yt-neuvottelut toimintojen ja rakenteiden sopeuttamiseksi muuttuneeseen toimintaympäristöön.
Keslan Venäjän tytäryhtiön OOO Keslan liiketoiminnot ajettiin alas syvän taantuman myötä vuonna 2009. Yhtiön liiketoiminnoissa ei tapahtunut muutosta vuonna 2011. Keslan tuotteiden myynti ja jälkimarkkinointipalvelut Venäjälle ja muihin CIS-maihin hoidettiin vuonna 2011 olemassa olevien jälleenmyyjien ja yhteistyökumppaneiden kautta.
Kesla-konsernin palveluksessa oli tilikauden 2011 aikana keskimäärin 277 henkilöä (vuonna 2010 221 henkilöä; vuonna 2009 237 henkilöä). Henkilöstön kokonaismäärä oli tilikauden päättyessä 283 henkilöä (31.12.2010 249 henkilöä). Vuonna 2011 toteutettiin kannattavaa kasvua tukevia maltillisia henkilöstörekrytointeja konsernin eri toimintoihin, lähinnä tuotekehitykseen ja myyntiin ja markkinointiin.
Kesla Oyj käynnisti 8.12.2011 yhteistoimintaneuvottelut Joensuun ja Kesälahden tehtaillaan sopeutuakseen loppuvuoden aikana heikentyneeseen liiketoimintaympäristöön. Myös MFG Components Oy käynnisti omat yt-neuvottelunsa. Kesla Oyj:n neuvottelujen tuloksena sovittiin koko henkilöstöä (178 henkilöä) koskeva lomautussuunnitelma. Lomautusten määrä, kohdentuminen ja ajankohta tarkentuvat yhtiön tilauskannan ja toimintaympäristön kehityksen mukaisesti vuoden 2012 aikana. Lomautukset tulevat kestämään enintään 90 päivää ja ajoittumaan vuodelle 2012. MFG Components Oy:n neuvottelut jatkuivat yli vuoden vaihteen.
Kesla Oyj:n Kesälahden tehtaanjohtaja Martti Haverinen siirtyi 1.9.2011 alkaen omalle yksilölliselle eläkkeelle. Kesla Oyj:n Kesälahden tehtaan tehdaspäälliköksi ja Kesla Oyj:n johtoryhmän jäseneksi nimitettiin 1.9.2011 alkaen DI Jussi-Pekka Multanen. Saksan tytäryhtiön toimintojen käynnistäjäksi ja käynnistyksen jälkeen toimintojen johtajaksi palkattiin joulukuussa metsänhoitaja Hannu Heinonen.
Henkilöstölle maksettiin palkkoja ja palkkioita vuonna 2011 yhteensä 9 786 tuhatta euroa (vuonna 2010 7 930 tuhatta euroa; vuonna 2009 6 860 tuhatta euroa).
Tilikauden lopussa konsernin henkilöstöstä oli naisia 7 % (31.12.2010 6 %), toimihenkilöitä 26 % (25 %) ja työntekijöitä 74 % (75 %). Konsernin henkilöstön keski-ikä oli 31.12.2011 42 vuotta (42 vuotta), alle 40-vuotiaita oli 44 % (42 %). Työsuhteen keskimääräinen kesto oli 31.12.2011 11 vuotta (12 vuotta). Alle 5 vuotta konsernissa työskennelleitä oli 31.12.2011 39 % (39 %). Pitkäaikaisia eli yli 10 vuotta konsernissa työskennelleitä oli 44 % (49 %).
Kesla huomioi toimintansa ympäristövaikutukset tuotteistossaan ja kaikissa toiminnoissaan. Kesla tukee osaltaan ilmastomuutoksen torjuntaa valmistamalla laitteita, joiden avulla uusiutuvien energialähteiden käyttöä energian tuotannossa voidaan lisätä. Keslan tuotteet suunnitellaan ympäristövaikutukseltaan mahdollisimman edullisiksi kiinnittämällä huomiota tuotteiden materiaalivalintoihin sekä konstruktioiden keveyteen, kestävyyteen ja huollettavuuteen sekä koneiden käytön polttoainetaloudellisuuteen. Konsernin valmistustoiminnoissa pyritään hyödyntämään materiaalit ja tuotantotarvikkeet mahdollisimman tehokkaasti sekä kierrättämään ja käyttämään uudelleen kaikki toiminnoista ylitse jääneet materiaalit. Rakennustekniikassa ja tuotannon koneiden ja laitteiden sekä prosessien käytössä huomioidaan valmistajien ohjeet ja suositukset ympäristövaikutusten minimoimiseksi. Investoinnit sekä toimintojen yleinen kehittäminen kokonaistuottavuuden näkökulmasta tukevat osaltaan tavoitteita toimintojen ympäristökuormituksen pienentämiseksi. Keslalla on Suomalaisen Työn Liiton myöntämä Avainlippu -alkuperämerkki.
Keslan hallitus vahvistaa yhtiössä noudatettavan riskienhallinnan periaatteet ja tavoitteet. Kesla Oyj:n toimitusjohtaja on vastuussa yhtiön riskienhallinnan käytännön järjestämisestä ja valvonnasta. Yhtiön johtoryhmän jäsenet vastaavat vastuualueensa osalta ko. liiketoimintojen riskienhallinnasta toimitusjohtajalle. Toimitusjohtaja raportoi riskienhallinnasta hallitukselle. Yhtiön hallituksella on ohjelma ja tavoitteet sisäisen tarkastuksen järjestämiseksi. Tarkastuksen tavoitteena on tunnistaa, analysoida ja raportoida yhtiön toimintaan liittyviä riskejä ja epävarmuustekijöitä sekä samalla tukea yhtiön tehokasta toimintaa. Yhtiön henkilöstöllä on vastuu tunnistaa omaan työympäristöönsä liittyviä riskejä ja epävarmuustekijöitä.
Keslan merkittävimmät strategiset ja operatiiviset riskit liittyvät liiketoimintaympäristön äkillisiin ja/tai pitkäkestoisiin, ennustamattomiin muutoksiin, yhteistyökumppanuusmuutoksiin sekä Keslan sisäisiin toimintoihin, omaisuuseriin ja henkilöstöön. Merkittäviä riskejä pyritään hallitsemaan ylläpitämällä ja kehittämällä yhtiön omaa liiketoimintaosaamista sekä kykyä lukea ja hallita liiketoimintamuutoksia sekä asiakkaiden että yhteistyökumppaneiden keskuudessa. Yhteistyökumppaniriskiä pyritään minimoimaan hakemalla alan johtavia operoijia yhteistyökumppaneiksi sekä solmimalla ja rakentamalla pitkäkestoisia kumppanuuksia. Myös rinnakkaisia liiketoimintamalleja käytetään erimuodoissaan pienentämään yksittäisen liiketoimintasuhteen riskiä. Myös vaihtoehtotarkasteluja tehdään. Markkinasuhdanneriskiä pyritään minimoimaan operoimalla useammassa maassa ja maanosassa sekä useammalla liiketoiminta-alueella, jolloin yksittäisen alueen muutosten vaikutus kokonaisuuteen minimoituu. Oman henkilöstön osaamista ja sitoutumista pyritään vahvistamaan koulutuksen, kehittämisen ja rekrytointien sekä palkitsemisjärjestelmien kautta. Liiketoiminnan kannattavuusriskiä pienennetään tuottavuuden parantamiseen liittyvillä kehitystoimenpiteillä ja investoinneilla sekä markkinaperusteisilla hinnantarkastuksilla.
Konsernitaseen suurimpia riskieriä ovat myyntisaamiset ja vaihtoomaisuus. Vaihto-omaisuutta pyritään hallitsemaan varastojen kiertonopeuksia tehostamalla sekä tuotekehityksen muutosprosesseja hallitsemalla ja modulointia lisäämällä. Vuonna 2010 käyttöönotettu uusi toiminnanohjausjärjestelmä kytki Keslan tuotetiedonhallinnan ja tilaus-toimitusprosessin yhdeksi kokonaisuudeksi mahdollistaen vaihto-omaisuuserien entistä tarkemman ohjauksen. Myyntisaamisten luottotappioriskiä hallitaan konsernin luottopolitiikalla, joka sisältää ohjeistuksen sopimuskäytännöstä, taustakartoituksista, luototuksesta sekä mahdollisista perintätoimenpiteistä.
Konsernin emoyhtiön ja tytäryhtiöiden rahoitusriskejä hallitaan konsernitasolla. Konsernilla ei ole merkittäviä valuutta- ja korkoriskejä. Lisätietoja rahoitusriskien hallinnasta on kerrottu konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa.
Käyttöomaisuuteen, toiminnan keskeytymiseen sekä toiminta- ja tuotevastuisiin liittyviltä riskeiltä on suojauduttu asianomaisilla vakuutuksilla. Vakuutukset tarkastetaan vuosittain.
Vuoden 2012 alun liiketoimintaympäristön merkittävimmät riskit liittyvät Euroopan valtioiden sekä USA:n ylivelkaantumisen aiheuttamaan rahoitusmarkkinoiden epävarmuuteen sekä kansainvälisen talouskasvun merkittävään pitkäaikaiseen hidastumiseen valtioiden leikatessa investointejaan ja korottaessaan veroja velkaantumisen pienentämiseksi. Rahoitusmarkkinoiden epävarmuuden kasvu voi johtaa vuoden 2009 taantuman kaltaisen investointihyödykkeiden kysynnän romahtamiseen. Talouskasvun pitkäaikainen hidastuminen yhdessä kasvaneiden välittömien ja välillisten kulujen kanssa aiheuttavat toteutuessaan vaikeuksia liiketoimintojen kannattavuuden ylläpidolle toimialan tarjonnan ylittäessä kysynnän.
Kansainvälinen investointituotteiden kysynnän merkittävä häiriintyminen yhdessä kilpailijamaita korkeampien kustannusnousujen kanssa aiheuttaisivat Keslalle vaikeuksia liiketoimintojen tason ja kannattavuuden ylläpidossa. Mahdolliset rahoitusmarkkinoiden häiriöt kasvattaisivat konsernin rahoituksellisia riskejä rahoituksen saatavuuteen ja hintaan nähden sekä potentiaalisten asiakasluottorappioriskien kasvuun liittyen. Yhtiö on tehnyt riskeihin liittyen ennakoivia suunnitelmia.
Euroopan rahoituskriisin, epävarmojen talousnäkymien sekä ohentuneen tilauskannan seurauksena Keslan odotukset vuodelle 2012 ovat vuotta 2011 heikommat. Suomen ja Euroopan metsäteollisuuden heikko suhdannenäkymä tulee heijastumaan investointituotteiden kysyntään Euroopassa tulevina vuosineljänneksinä. EU:n asettamat uusiutuvien energialähteiden kasvutavoitteet tukevat kuitenkin toteutuessaan energiapuuhankintaan liittyvien koneiden ja laitteiden kysyntää. Maailmantalouden ennakoitu kasvun hidastuminen tulee heikentämään myös suomalaisen konepajateollisuuden kasvunäkymiä heijastuen konepajajärjestelmien kysyntään heikentävästi tulevina vuosineljänneksinä.
Kasvaneista epävarmuustekijöistä huolimatta Keslan tuotteiden kysynnän odotetaan säilyvän vähintään kohtuullisella tasolla lähitulevaisuudessa. Keslan aktiiviset myynti- ja tuotekehitysponnistelut yhdessä toimintojen tuottavuuden ja laadun kehittämisen kanssa tukevat konsernin kilpailukykyä vallitsevassa toimintaympäristössä.
Konsernin tilauskanta oli vuoden 2011 lopussa 6,8 miljoonaa euroa (31.12.2010 7,0 miljoonaa euroa). Tuotekehitys- ja markkinointitoimenpiteistä sekä toteutetuista sopeutustoimenpiteistä huolimatta konsernin liikevaihdon ja liikevoiton odotetaan jäävän vuonna 2012 alle vuoden 2011 tason, ellei vallitseva liiketoimintaympäristön epävarmuus poistu alkuvuoden aikana.
Työ- ja elinkeinoministeriö myönsi Kesla-konsernille yrityksen kehittämisavustusta yhteensä enintään 3 183 tuhatta euroa aikajänteelle 2011 - 2014. Myönnetty avustus pitää sisällään EU:n rakennerahaston varoja. Kehittämisavustus liittyy Kesla-konsernin suunnittelemaan Kesla 2015 -kehityshankkeeseen, jonka tavoitteena on Kesla -konsernin tuotteiston, liiketoimintojen ja –rakenteiden kokonaisvaltainen kehittäminen kannattavan kasvun ja kansainvälisen kilpailukyvyn turvaamiseksi. Kesla 2015 -kehityshankkeen kokonaisbudjetti on noin 16 miljoonaa euroa jakautuen vuosille 2011 – 2015.
Kesla 2015-kehityshanke muodostuu Kesla Oyj:n ja Kesla Oyj:n tytäryhtiön MFG Components Oy:n toimipisteisiin suunnitelluista investoinneista sekä tuotteiston ja liiketoimintojen tavoitteiden mukaisesta kehittämisestä Keslan neljällä toimipaikkakunnalla Joensuussa, Kesälahdella, Tohmajärvellä ja Ilomantsissa. Osahankkeiden toteutuspäätökset tehdään hankesuunnitelmien valmistuttua hankekauden aikana.
Yhtiön toimitusjohtajana toimi tilikaudella Jari Nevalainen. Varsinaisessa yhtiökokouksessa 4.3.2011 valittiin hallituksen jäseneksi Harri Forss, Rainer Häggblom, Veli-Matti Kärkkäinen, Roger Nyqvist ja Eeva Punta. Yhtiön hallituksen puheenjohtajana toimi Eeva Punta.
Yhtiön tilintarkastajana on ollut KHT-yhteisö Ernst & Young Oy vastuullisena tilintarkastajana toimi KHT Ulla Nykky.
Osakkeet jakautuvat A-osakkeisiin ja B-osakkeisiin siten, että Aosakkeita on 2 483 145 kappaletta ja B-osakkeita 900 000 kappaletta. A- ja B-osakkeet eroavat toisistaan siten, että jokainen B-osake tuottaa oikeuden yhtiökokouksessa äänestää kahdellakymmenellä äänellä ja jokainen A-osake yhdellä äänellä. A-osakkeille maksettava osinko voi olla kaksinkertainen B-osakkeille maksettavaan osinkoon verrattuna.
Varsinainen yhtiökokous valtuutti kokouksessaan 4.3.2011 hallituksen hankkimaan omia A-osakkeita mukaan lukien hallussa olevat osakkeet enintään 338 313 kpl ja luovuttamaan omia A-osakkeita enintään 338 313 kpl. Valtuutukset olivat voimassa yhden vuoden yhtiökokouksen päätöksestä lukien.
Yhtiön omistuksessa oli vuoden 2011 lopussa 14 570 kpl omaa Aosaketta (31.12.2010 14 570 kpl). Yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden osuus kaikista osakkeista oli 0,4 % ja osakkeiden tuottamasta äänimäärästä 0,1 % 31.12.2011.
Kesla Oyj noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n laatimaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia (Corporate Governance) 1.1.2009 alkaen. Kesla Oyj:n hallinnointikoodi löytyy Keslan Internet –sivuilta osoitteessa www.kesla.fi kohdasta Sijoittajille - Hallinnointi. Lisätietoja Keslan hallinnointitavasta löytyy Keslan kotisivuilta sekä Keslan vuosikertomuksesta, joka on julkaistu pdf-muodossa Keslan kotisivuilla osoitteessa www.kesla.com. Vuosikertomuksen voi tilata myös puhelimitse numerosta 0207 862 841.
Kesla Oyj:n hallitus on päättänyt, ettei yhtiön toiminta ja toiminnan laajuus huomioiden ole tarpeellista perustaa erillistä tarkastusvaliokuntaa. Hallituksella on ohjelma ja tavoitteet tarkastustoiminnan järjestämiseksi. Tavoitteena on varmistaa, että liiketoiminnan riskien hallinta on riittävää ja asianmukaista, että yhtiössä tuotettava informaatio on luotettavaa sekä että yhtiön sisäinen valvonta on toimivaa ja luotettavaa.
Emoyhtiön vapaa oma pääoma 31.12.2011 on 10 916 tuhatta euroa, josta tilikauden 2011 voitto on 1 673 tuhatta euroa. Hallitus esittää 1.3.2012 Joensuuhun kokoon kutsuttavalle yhtiökokoukselle, että jakokelpoisista voittovaroista jaetaan osinkoa A- ja B-sarjan osakkeille 0,25 euroa / osake, yhteensä 842 tuhatta euroa. Jäljelle jäävät voittovarat 831 tuhatta euroa jäävät vapaaseen omaan pääomaan. Hallitus esittää yhtiökokoukselle myös, että omien osakkeiden hankinta- ja myyntivaltuutusta jatketaan vuonna 2012.
Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako hallituksen näkemyksen mukaan vaaranna yhtiön maksukykyä.
Tilinpäätöksen liitetiedoissa on esitetty lisää tunnuslukuja sekä tietoja osakkeista, osakkeen omistajista ja lähipiiristä.
| 1000 € | LIITETIETO | 1.1.-31.12.2011 | 1.1.-31.12.2010 |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 43 927 | 33 701 | |
| Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden | |||
| varastojen muutos | 768 | 1 202 | |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 3 | 151 | 153 |
| Aineiden ja tarvikkeiden käyttö | -23 320 | -17 363 | |
| Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut | 4 | -11 992 | -9 664 |
| Poistot | 5 | -1 330 | -1 394 |
| Liiketoiminnan muut kulut | 6 | -5 327 | -4 457 |
| Liiketulos | 2 877 | 2 177 | |
| Rahoituskulut (netto) | 9 | -327 | -205 |
| Tulos ennen veroja | 2 551 | 1 972 | |
| Tuloverot | 10 | -622 | -503 |
| Tilikauden tulos | 1 928 | 1 469 | |
| Tilikauden laaja tulos | 11 | 1 928 | 1 469 |
| Jakautuminen: | |||
| Emoyrityksen omistajille | 1 926 | 1 445 | |
| Vähemmistölle | 3 | 24 | |
| Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu | |||
| laimentamaton/laimennettu osakekohtainen tulos, euroa | 11 | 0,57 | 0,43 |
| 1000 € | LIITETIETO | 31.12.2011 | 31.12.2010 |
|---|---|---|---|
| VARAT | |||
| Pitkäaikaiset varat | |||
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 12 | 7 786 | 7 961 |
| Liikearvo | 12 | 360 | 360 |
| Muut aineettomat hyödykkeet | 12 | 770 | 811 |
| Myytävissä olevat sijoitukset | 32 | 32 | |
| Laskennalliset verosaamiset | 13 | - | - |
| Lyhytaikaiset varat | |||
| Vaihto-omaisuus | 14 | 13 077 | 10 667 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 15 | 7 099 | 7 490 |
| Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset | - | - | |
| Rahavarat | 16 | 220 | 245 |
| VARAT YHTEENSÄ | 29 344 | 27 565 | |
| OMA PÄÄOMA JA VELAT | |||
| Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma | |||
| Osakepääoma | 17 | 1 917 | 1 917 |
| Ylikurssirahasto | 6 | 6 | |
| Sijoitetun vapaan pääoman rahasto | 210 | 210 | |
| Kertyneet voittovarat | 10 658 | 9 742 | |
| Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä | 12 791 | 11 876 | |
| Vähemmistön osuus | 121 | 131 | |
| OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ | 12 912 | 12 006 |
| Pitkäaikaiset velat | |||
|---|---|---|---|
| Laskennallinen verovelka | 13 | 239 | 205 |
| Varaukset | 18 | 197 | 177 |
| Korolliset velat | 19 | 6 343 | 6 293 |
| Lyhytaikaiset velat | |||
| Ostovelat ja muut velat | 20 | 5 731 | 5 912 |
| Lyhytaikaiset korolliset velat | 19 | 3 922 | 2 972 |
| VELAT YHTEENSÄ | 16 432 | 15 559 | |
| OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ | 29 344 | 27 565 |
| 1000 € | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Liiketoiminnan rahavirta: | ||
| Liiketulos | 2 877 | 2 177 |
| Oikaisut liiketulokseen | 2 061 | 1 572 |
| Käyttöpääoman muutos: | ||
| Myynti- ja muiden saamisten muutos | 199 | -2 238 |
| Vaihto-omaisuuden muutos | -2 410 | -1 378 |
| Osto- ja muiden velkojen muutos | -181 | 1 760 |
| Käyttöpääoman muutos yhteensä | -2 392 | -1 856 |
| Maksetut korot | -321 | -234 |
| Saadut korot | 10 | 5 |
| Maksetut verot | -1 078 | -297 |
| Liiketoiminnan rahavirta | 1 157 | 1 369 |
| Investointien rahavirta: | ||
| Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin | -1 171 | -741 |
| Investointiavustukset | 11 | - |
| Investointien rahavirta | -1 160 | -741 |
| Rahoituksen rahavirta: | ||
| Lainojen nostot | 4 119 | 1 238 |
| Lainojen takaisinmaksut | -3 052 | -3 077 |
| Rahoitusleasingvelkojen maksut | -66 | -63 |
| Maksetut osingot | -1 023 | -12 |
| Rahoituksen rahavirta | -22 | - 1 914 |
| Rahavarojen muutos | -25 | -1 286 |
| Rahavarat tilikauden alussa | 245 | 1 531 |
| Rahavarat tilikauden lopussa | 220 | 245 |
| 1000€ | Osake- | Ylikurssi- | Kertyneet | Vähemmistö- | Oma pääoma | ||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| pääoma | rahasto | voittovarat | Svop | Yhteensä | osuus | yhteensä | |
| Oma pääoma 1.1.2011 | 1 917 | 6 | 9 742 | 210 | 11 875 | 131 | 12 006 |
| Osingonjako | -1 011 | -1 011 | -12 | -1 023 | |||
| Tilikauden tulos | 1 926 | 1 926 | 3 | 1 929 | |||
| 31.12.2011 | 1 917 | 6 | 10 658 | 210 | 12 791 | 121 | 12 912 |
| 1000€ | Osake- | Ylikurssi- | Kertyneet | Vähemmistö- | Oma pääoma | ||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| pääoma | rahasto | voittovarat | Svop | Yhteensä | osuus | yhteensä | |
| Oma pääoma 1.1.2010 | 1 917 | 6 | 8 297 | 210 | 10 430 | 119 | 10 549 |
| Osingonjako | - | - | -12 | -12 | |||
| Tilikauden tulos | 1 445 | 1 445 | 24 | 1 469 | |||
| 31.12.2010 | 1 917 | 6 | 9 742 | 210 | 11 875 | 131 | 12 006 |
Kesla on metsäteknologian kehittämiseen, markkinointiin ja valmistukseen erikoistunut konepajakonserni, joka hallitsee aines- ja energiapuunkorjuun tuotantoketjun kannolta tehtaalle. Keslan tuotteita ovat mm. kuormaimet ja metsäperävaunut, puutavara- ja metsäkonenosturit, harvesteri- ja energiakourat sekä hakkurit. Kesla on myös merkittävä konepajatuotteiden järjestelmätoimittaja suomalaiselle konepajateollisuudelle.
Konsernin emoyritys on Kesla Oyj (y-tunnus 0168715-8). Emoyrityksen kotipaikka on Joensuu ja sen rekisteröity osoite on Kuurnankatu 24, 80100 Joensuu.
Konserni tilinpäätös sisältää ajanjakson 1.1. – 31.12.2011. Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa yhtiön kotisivuilta osoitteessa www.kesla.com tai konsernin emoyhtiön pääkonttorissa edellä mainitussa osoitteessa. Tilinpäätös esitetään tuhansina euroina.
Kesla Oyj:n hallitus on kokouksessaan 24.1.2012 hyväksynyt tämän tilinpäätöksen julkaistavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta.
Konsernitilipäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti, ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2011 voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säädöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttäviä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta myytävissä olevia rahoitusvaroja, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ja – velkoja, suojauskohteita käyvän arvon suojauksessa, käteisvaroina suoritettavia osakeperusteisia liiketoimia ja sijoituskiinteistöjä, jotka on arvostettu käypään arvoon. Konserni on soveltanut 1.1.2011 alkaen seuraavia uusia ja uudistettuja tulkintoja:
Muutos IAS 32:een Rahoitusinstumentit: esittämistapa – Liikkeeseen laskettujen oikeuksien luokittelu (voimaan 1.2.2010 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutos koskee muussa kuin liikkeenlaskijan toimintavaluutassa olevien osakkeita koskevien optioiden, merkintäoikeuksien tai muiden oikeuksien liikkeeseenlaskun kirjanpitokäsittelyä (luokittelua). Muutoksella ei ole ollut vaikutusta konsernin tilipäätökseen.
IFRIC 19 Rahoitusvelkojen kuolettaminen oman pääoman ehtoisilla instrumenteilla (voimaan 1.7.2010 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Tulkinta selventää kirjanpitokäsittelyä tapauksessa, jossa yritys neuvottelee rahoitusvelan ehdot uudelleen ja neuvottelun tuloksena laskee liikkeelle oman pääoman ehtoisia instrumentteja velkojalleen kuolettaakseen rahoitusvelan joko osittain tai kokonaan. Tulkinnalla ei ole ollut vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
Muutokset tulkintaan IFRIC 14 Etukäteen suoritetut vähimmäisrahastointivaatimukseen perustuvat maksut (voimaan 1.1.2011 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutoksella korjataan ei-toivottu vaikutus, joka on seurannut tulkinnasta IFRIC 14 IAS 19 – Etuuspohjaisesta järjestelystä johtuvan omaisuuserän yläraja, vähimmäisrahastointivaatimukset ja näiden välinen yhteys. Muutosten jälkeen yritykset saavat merkitä varoiksi taseeseen joitakin vapaaehtoisesti etukäteen suoritettuja vähimmäisrahastointivaatimukseen perustuvia maksuja. Muutoksella ei ole ollut merkittävää vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
Uudistettu IAS 24 Lähipiiriä koskevat tiedot tilinpäätöksessä (voimaan 1.1.2011 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Lähipiirin määritelmää on täsmennetty, ja tietyt julkiseen valtaan sidoksissa olevia yhteisöjä koskevat liitetietovaatimukset on muutettu. Uudistetulla standardilla ei ole ollut vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
Muutos IFRS 1:een Ensimmäinen IFRS-standardien käyttöönotto – Rajoitettu helpotus ensilaatijoille IFRS 7:n mukaisten vertailutietojen esittämisestä (voimaan 1.7.2010 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutoksella ei ole ollut vaikutusta konsernin tilinpäätökseen. - IFRS-standardeihin tehdyt parannukset (Improvements to IFRSsmuutokset, toukokuu 2010, voimaan pääsääntöisesti 1.7.2010 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Annual Improvements –menettelyn kautta standardeihin tehtävät pienet ja vähemmän kiireelliset muutokset kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi ja toteutetaan kerran vuodessa. Hankkeeseen kuuluvat muutokset koskevat yhteensä seitsemää standardia. Muutoksilla ei ole ollut merkittäviä vaikutuksia konsernin tilinpäätökseen.
Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä ja harkintaan perustuvia ratkaisuja. Tietoa harkintaan perustuvista ratkaisuista, joita johto on käyttänyt konsernin noudattamia tilinpäätöksen laatimisperiaatteita soveltaessaan ja joilla on eniten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin, on esitetty laatimisperiaatteiden kohdassa "Johdon harkinta".
Konsernitilinpäätös sisältää Kesla Oyj:n ja kaikki sen suoraan tai välillisesti omistamat yritykset, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun konserni omistaa yli puolet yrityksen äänivallasta tai sillä on oikeus määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista.
Emoyhtiön perustamat tytäryhtiöt on yhdistelty konsernitilinpäätökseen yhtiöiden perustamisesta lähtien. Konsernin keskinäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankintamenomenetelmällä. Hankitut tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan. Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat, voitonjako ja realisoitumattomat sisäiset katteet eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Tilikauden voiton jakautuminen emoyrityksen omistajille ja vähemmistölle esitetään tuloslaskelman yhteydessä, ja vähemmistölle kuuluva osuus omista pääomista esitetään omana eränään taseessa oman pääoman osana.
Saman määräysvallan alaisten yhteisöjen väliset liiketoimintojen yhdistämiset on käsitelty kirjanpidossa alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen, sillä nämä hankinnat eivät sisälly IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistämiset -standardin soveltamisalaan. Hankintamenon ja hankitun oman pääoman välinen erotus kirjataan liikearvoksi.
Konsernitilinpäätös on esitetty euroissa, joka on konsernin toiminta- ja esittämisvaluutta. Ulkomaanrahan määräiset erät kirjataan euroiksi tapahtumapäivän kurssiin. Tilinpäätöspäivänä avoimena olevat ulkomaanrahan määräiset monetaariset saamiset ja velat on arvostettu käyttäen tilinpäätöspäivän kursseja. Ei-monetaariset erät on arvostettu tapahtumapäivän kurssiin. Ulkomaanrahan määräisten erien muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot on merkitty tuloslaskelmaan. Liiketoiminnan kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolelle. Valuuttamääräisten lainojen ja saamisten kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät rahoitustuottoihin ja -kuluihin.
Ulkomaalaisen tytäryhtiön tuloslaskelman erät on muutettu konsernitilinpäätöksessä yhdistelemistä varten Suomen rahan määräisiksi käyttäen tilikauden keskikurssia ja tase-erät tilinpäätöspäivän kurssia. Tilikauden tuloksen muuntaminen eri kursseilla tuloslaskelmassa ja taseessa aiheuttaa muuntoeron, joka kirjataan omaan pääomaan.
Konserniyhtiöiden hankkima aineellinen käyttöomaisuus arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumisilla.
Mikäli käyttöomaisuushyödyke koostuu useammasta osasta, joiden taloudelliset vaikutusajat ovat eripituiset, kukin osa käsitellään erillisenä hyödykkeenä. Tällöin osan uusimiseen liittyvät menot aktivoidaan ja uusimisen yhteydessä mahdollinen jäljellä oleva kirjanpitoarvo kirjataan pois taseesta. Muussa tapauksessa myöhemmin syntyvät menot sisällytetään aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen kirjapitoarvoon vain, mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Muut korjaus- ja kunnossapitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne toteutuvat.
Kuluvan käyttöomaisuuden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu käyttöomaisuuden hankintamenoista arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan tasapoistoin. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:
| Rakennukset | 30-35 vuotta |
|---|---|
| Tuotannon koneet ja kalusto | 5-12 vuotta |
| Kuljetusvälineet | 5 vuotta |
| Muut | 3-5 vuotta |
Hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkastetaan tilinpäätöksen yhteydessä ja tarvittaessa oikaistaan kuvaamaan taloudellisen hyödykkeen odotuksissa tapahtuneita muutoksia. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksista syntyvät myyntivoitot ja –tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti.
Julkiset avustukset on kirjattu aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpitoarvojen vähennyksiksi silloin, kun on kohtuullisen varmaa, että ne tullaan saamaan ja että konserni täyttää avustuksen saamisen edellytykset. Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan kuluessa.
Sellaiset avustukset, jotka on saatu syntyneiden menojen korvauksiksi, tuloutetaan tuloslaskelmaan samalla kun avustuksen kohteeseen liittyvät menot merkitään kuluksi. Tällaiset avustukset esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa.
Liikearvo vastaa sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää konsernin osuuden 1.1.2004 jälkeen hankitun yrityksen yksilöitävissä olevien varojen, velkojen ja ehdollisten velkojen nettomääräisestä käyvästä arvosta hankinta-ajankohtana. Hankintamenoon sisällytetään lisäksi muut välittömästi hankinnasta johtuvat menot, kuten asiantuntijoiden palkkiot. Liikearvoista ei kirjata poistoja, vaan ne testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla.
Tutkimusmenot kirjataan tilikauden kuluiksi. Pääosa konsernin kehitysmenoista ei täytä IAS 38 standardin kriteereitä ja ne kirjataan vuosikuluiksi. Se osa kehitysmenoista, joka kohdistuu uusiin kaupallisesti ja teknisesti käyttökelpoisiin tuotteisiin, aktivoidaan ja esitetään kohdassa Muu aineeton omaisuus ja poistetaan taloudellisena vaikutusaikanaan, enintään viidessä vuodessa.
Tietokoneohjelmien ylläpitomenot kirjataan kuluiksi. Ohjelmistoprojekteihin liittyvät kulut, jotka voidaan yksilöidä kuuluvaksi yksilöityyn tietokoneohjelmaan ja jotka tuottavat konsernille todennäköistä taloudellista hyötyä, aktivoidaan.
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritellään painotetun keskihinnan menetelmällä. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno muodostuu raaka-aineista, välittömistä työsuorituksista johtuvista menoista, muista välittömistä menoista sekä asianmukaisesta osuudesta valmistuksen muuttuvista menoista ja kiinteistä yleiskustannuksista normaalilla toiminta-asteella. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut tuotteen valmiiksi saattamiseen tarvittavat menot ja myynnistä johtuvat menot.
Vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimuksella hankittu omaisuuserä merkitään taseen vastaaviin varoiksi ja vastattaviin rahoitusleasingveloiksi vuokra-ajan alkamisajankohtana vuokratun hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Nykyarvoa laskettaessa käytetään diskonttauskorkona vuokrasopimuksen sisäistä korkoa. Rahoitusleasingsopimuksella hankitusta hyödykkeestä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa. Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan vähennykseen.
Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut säilyvät vuokranantajalla, käsitellään muina vuokrasopimuksina (käyttöleasing). Tällaisten sopimusten perusteella määräytyvät vuokrat kirjataan kuluiksi tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.
Konsernilla ei ole rahoitusleasingilla vuokralle annettuja hyödykkeitä. Vuokralle annetut hyödykkeet sisältyvät taseessa aineellisiin hyödykkeisiin. Niistä tehdään poistot taloudellisena vaikutusaikana. Mahdolliset vuokratuotot kirjataan tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.
Konserni arvioi jokaisena raportointikauden päättymispäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain seuraavista omaisuuseristä riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä: liikearvo, taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomat aineettomat hyödykkeet sekä keskeneräiset aineettomat hyödykkeet. Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla, eli sillä alimmalla yksikkötasol-
la, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton, ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa ja pitkälle riippumattomia muiden vastaavien yksiköiden rahavirroista. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai käyttöarvo sen mukaan, kumpi niistä on suurempi. Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti.
Konsernissa työskentelevien eläkejärjestely on hoidettu eläkevakuutusyhtiön kautta. Konsernin eläkejärjestelyt käsitellään maksupohjaisena, jolloin niihin tehdyt suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jota veloitus koskee.
Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Jos osasta velvoitteita on mahdollista saada korvaus kolmannelta osapuolelta, korvaus kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi, kun korvauksen saaminen on käytännössä varmaa.
Konserni myy tuotteita, joihin liittyy takuuvelvoite. Toteutuvat takuukulut kirjataan pääsääntöisesti tuloslaskelmaan kuluksi. Taseen pakollisiin varauksiin sisältyy takuuvaraus. Takuuvarauksen määrä perustuu kokemusperäiseen tietoon takuumenojen toteutumisesta.
Konsernin verot sisältävät konserniyhtiöiden tilikauden tulokseen perustuvat verot, aikaisempiin tilikausiin kohdistuvat veronoikaisut sekä laskennallisen verosaamisen ja verovelan muutoksen. Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassaolevan verokannan perusteella. Laskennallinen vero lasketaan kaikista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon väliaikaisista eroista. Konserniyhtiöiden verotuksellisesta tappiosta lasketaan verosaaminen vain siihen määrään asti kuin niitä arvioidaan voitavan tulevaisuudessa hyödyntää.
Tuotot tavaroiden myynnistä kirjataan, kun tavaroiden omistamiseen liittyvät merkittävät riskit, edut ja määräysvalta ovat siirtyneet ostajalle. Pääsääntöisesti tämä tapahtuu tuotteiden sopimusehtojen mukaisen luovutuksen yhteydessä. Tuotot palveluista kirjataan silloin, kun palvelu on suoritettu.
Kesla -konsernin rahoitusvarat ja -velat on luokiteltu IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen -standardin mukaisesti seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, lainat ja muut saamiset, myytävissä olevat sijoitukset sekä muut velat. Luokittelu tapahtuu rahoitusvaran tai -velan hankinnan tarkoituksen perusteella ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä. Transaktiomenot kirjataan rahoitusvarojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon, kun kyseessä on erä, jota ei ole arvostettu käypään arvoon tuloksen kautta. Rahoitusinstrumenttien kirjaus taseeseen tapahtuu kaupantekopäivänä.
Taseen pitkäaikaisiin varoihin kuuluvat Myytävissä olevat sijoitukset sisältävät listaamattomien yhtiöiden osakkeita, jotka on arvostettu hankintamenoon, koska käypää arvoa ei ole luotettavasti määritettävissä. Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia rahoitusvaroja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla eikä yhtiö pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa. Tähän ryhmään sisältyvät konsernin pitkä- ja lyhytaikaiset lainasaamiset sekä myyntisaamiset, ja ne arvostetaan han-
Rahavaroihin sisältyvät käteinen raha sekä pankkitilien varat. Rahavarat arvostetaan käypään arvoon. Konserni arvioi tilinpäätöspäivänä, onko näyttöä yksittäisen rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai ryhmän arvon alentumisesta. Myyntisaamisten arvonalentumistappio kirjataan, kun on olemassa näyttöä siitä, että saamista ei saada perityksi täysimääräisenä.
Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon saadun vastikkeen perusteella käypään arvoon. Myöhemmin kaikki rahoitusvelat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Käytössä olevat pankkitilien limiitit kuuluvat pitkäaikaisiin korollisiin velkoihin. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin, ja ne voivat olla korollisia tai korottomia. Rahoitusvelat luokitellaan lyhytaikaiseksi silloin, kun ne erääntyvät suoritettavaksi 12 kuukauden kuluessa tilinpäätöspäivästä.
Konsernissa ei ole otettu käyttöön suojauslaskentaa. Konserni solmii koronvaihtosopimuksia ja korkokattosopimuksia. Johdannaissopimukset merkitään kirjanpitoon käypään arvoon sinä päivänä, kun konsernista tulee sopimusosapuoli ja ne arvostetaan myöhemmin edelleen käypään arvoon. Käypä arvo määritellään käyttäen arvostusmallia. Kaikki johdannaisten käyvän arvon muutokset kirjataan suoraan rahoituskuluihin ja -tuottoihin. Taseessa johdannaisten käypä arvo esitetään lyhytaikaisissa saamisissa tai veloissa.
Konserni on määrittänyt liikevoitto -käsitteen seuraavasti: liikevoitto on nettosumma, joka muodostuu, kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot, vähennetään ostokulut valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varaston muutoksella, vähennetään työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, poistot ja mahdolliset arvonalentumistappiot sekä liiketoiminnan muut kulut. Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelmaerät esitetään liikevoiton alapuolella. Kurssierot ja johdannaisten käypien arvojen muutokset sisältyvät liikevoittoon, mikäli ne syntyvät liiketoimintaan liittyvistä eristä. Muutoin ne on kirjattu rahoituseriin.
Tilinpäätöstä laadittaessa yhtiön johto on joutunut tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Arviot liittyvät pääosin aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentumistestaukseen, epäkurantin vaihto-omaisuuden määrään sekä varaustarpeisiin koskien mahdollisia tulevia menoja ja menetyksiä, jotka kohdistuvat tilikaudella tai aikaisemmin tuloutettuihin eriin. Arviot pohjautuvat johdon parhaaseen näkemykseen tilinpäätöshetkellä. Mahdolliset arvioiden ja olettamusten muutokset merkitään kirjanpitoon sillä tilikaudella, jonka aikana arviota tai olettamusta korjataan.
Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain seuraavista omaisuuseristä riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä: liikearvo, aineettomat hyödykkeet, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, sekä keskeneräiset aineettomat hyödykkeet. Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla eli sillä alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton, ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa muista rahavirroista.
IASB on julkistanut seuraavat uudet tai uudistetut standardit ja tulkinnat, joita konserni ei ole vielä soveltanut. Konserni ottaa ne käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien.
Muutos IFRS 7:ään Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot (voimaan 1.7.2011 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutos tuo lisää läpinäkyvyyttä rahoitusinstrumenttien luovutuksia koskevien liiketointen esittämiseen ja parantaa käyttäjien mahdollisuuksia saada käsitys rahoitusinstrumenttien luovutuksiin liittyvistä riskeistä ja näiden riskien vaikutuksesta yhteisön taloudelliseen asemaan, erityisesti kun kyseessä on rahoitusvarojen arvopaperistaminen. Muutosta ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.
Muutos IFRS 1:een Ensimmäinen IFRS-standardien käyttöönotto (voimaan 1.7.2011 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardiin tehtiin kaksi muutosta. Ensimmäinen muutos koskee kiinteän päivämäärän 1.1.2004 korvaamista "IFRS-standardeihin siirtymispäivällä", jolloin IFRS-standardeihin siirtyvien yhteisöjen ei tarvitse oikaista ennen siirtymispäivää toteutuneita taseesta pois kirjaamiseen johtaneita liiketoimia. Toinen muutos sisältää ohjeistusta siitä, kuinka jatketaan IFRS-standardien mukaisen tilinpäätöksen esittämistä tapauksissa, joissa IFRS-standardien vaatimuksia ei ole ollut mahdollista noudattaa siksi, että yhteisön toimintavaluutta on ollut ankaran hyperinflaation alainen. Muutosta ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.
Muutos IAS 12:een Tuloverot (voimaan 1.1.2012 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). IAS 12 vaati aikaisemmin yhteisöä arvioimaan, mikä osa taseessa käypään arvoon arvostetun erän kirjanpitoarvosta on kerrytettävissä jatkuvasta käytöstä (kuten vuokratuottoina) ja mikä osa omaisuuserän myynnistä. Muutoksen mukaan tiettyjen käypään arvoon arvostettujen omaisuuserien kirjanpitoarvon oletetaan lähtökohtaisesti kertyvän omaisuuserän myynnistä. Oletus soveltuu laskennallisiin veroihin, jotka syntyvät sijoituskiinteistöistä, aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä ja aineettomista hyödykkeistä, jotka arvostetaan käyvän arvon mallilla tai uudelleenarvostusmallilla. Muutosta ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.
Konsernilla on kaksi raportoitavaa segmenttiä eli metsäkoneet, johon kuuluvat emoyhtiön valmistamat puun korjuuseen, käsittelyyn ja kuljetukseen liittyvät laitteet, sekä konepajajärjestelmät, johon kuuluu tytäryhtiö MFG Components Oy:n valmistamat voimansiirto- ja hydraulikomponentit ja -järjestelmät. Konsernin sisäinen tulosseuranta, jonka avulla hallitus ja johto seuraavat yhtiön tuloskehitystä, on jaettu metsäkoneisiin ja konepajajärjestelmiin.
Liiketoimintasegmentit koostuvat varojen ryhmistä ja liiketoiminnoista, joiden tuotteisiin tai palveluihin liittyvät riskit ja kannattavuus poikkeavat muista liiketoimintasegmenteistä. Segmenttien kesken kohdistetaan keskitetyn taloushallinnon kulut. Segmenttien välinen hinnoittelu tapahtuu käypään markkinahintaan. Sopimuksia tarkastellaan kerran vuodessa normaalien konsernin sopimuskäytäntöjen mukaisesti.
Segmentin varat ja velat ovat sellaisia liiketoiminnan eriä, joita segmentti käyttää liiketoiminnassaan tai jotka ovat järkevällä perusteella kohdistettavissa segmenteille. Kohdistamattomat erät sisältävät vero- ja rahoituseriä sekä koko konsernille yhteisiä eriä. Investoinnit koostuvat useammalla kuin yhdellä tilikaudella käytettävien aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden lisäyksistä.
Sijoitetun pääoman tuotto, %
Omavaraisuusaste ja nettovelkaantuminen, %
Liiketoiminnan rahavirta, 1000 €
* Hallituksen esitys
| 2011, 1000 € | ||||
|---|---|---|---|---|
| Liiketoimintasegmentit | Konepaja- | Eliminointi/ | Konserni | |
| Metsäkoneet | järjestelmät | oikaisu | yhteensä | |
| Tulos | ||||
| Ulkoinen liikevaihto | 35 769 | 8 158 | - | 43 927 |
| Segmenttien välinen liikevaihto | 101 | 7 057 | -7 159 | - |
| Liikevaihto | 35 870 | 15 216 | -7 159 | 43 927 |
| Konsernin liikevaihto yhteensä | 43 927 | |||
| Poistot | -825 | -506 | - | -1 330 |
| Segmentin tulos ennen veroja | 2 626 | 47 | -122 | 2 551 |
| Konsernin tulos ennen veroja yhteensä | 2 551 | |||
| Varat | ||||
| Segmentin varat | 27 669 | 8 034 | -6 358 | 29 344 |
| Varat yhteensä | 29 344 | |||
| Nettoinvestoinnit | 694 | 303 | - | 998 |
| Velat | ||||
| Segmentin velat | 14 499 | 5 988 | -4 056 | 16 432 |
| 16 432 | ||||
| Velat yhteensä | ||||
| 2010, 1000 € Liiketoimintasegmentit |
Konepaja- | Eliminointi/ | Konserni | |
| Metsäkoneet | järjestelmät | oikaisu | yhteensä | |
| Tulos | ||||
| Ulkoinen liikevaihto | 27 543 | 6 158 | - | 33 701 |
| Segmenttien välinen liikevaihto | 271 | 5 625 | -5 895 | - |
| Liikevaihto | 27 813 | 11 783 | -5 895 | 33 701 |
| Konsernin liikevaihto yhteensä | 33 701 | |||
| Poistot | -811 | -619 | 37 | -1 394 |
| Segmentin tulos ennen veroja | 1 772 | 324 | -124 | 1 972 |
| Konsernin tulos ennen veroja yhteensä | 1 972 | |||
| Varat | ||||
| Segmentin varat | 25 598 | 7 956 | -5 989 | 27 565 |
| Varat yhteensä | 27 565 | |||
| Nettoinvestoinnit | 495 | 123 | - | 618 |
| Velat | ||||
| Segmentin velat Velat yhteensä |
13 439 | 5 817 | -3 697 | 15 559 15 559 |
| 1000 € | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myyntivoitot | 3 | 1 |
| Vuokratuotot | - | - |
| Julkiset avustukset | 90 | 81 |
| Vakuutuskorvaukset | 11 | 38 |
| Muut tuottoerät | 47 | 33 |
| YHTEENSÄ | 151 | 153 |
Konserni työllisti tilikauden lopussa 283 henkilöä (31.12.2010 249 henkilöä). Tilikauden keskimääräinen henkilökunta oli 277 (221 henkilöä), joista keskimäärin toimihenkilöitä oli 70 (59).
Työttömyysturvan työnantajan omavastuuosuutta on kirjattu vuodelle 2011 kuluksi 2 tuhatta euroa (2010 41 tuhatta euroa).
| 1000 € | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Palkat, palkkiot ja luontaisedut | 9 786 | 7 930 |
| Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt | 1 643 | 1 306 |
| Muut henkilösivukulut | 563 | 427 |
| YHTEENSÄ | 11 992 | 9 664 |
| Konsernin henkilökunta keskimäärin tilikaudella | 2011 | 2010 |
| Metsäkoneet | 169 | 136 |
| Konepajajärjestelmät | 108 | 86 |
| YHTEENSÄ | 277 | 221 |
| 1000 € | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Aineettomat oikeudet | 126 | 69 |
| Muut pitkävaikutteiset menot | 63 | 69 |
| Rakennukset ja rakennelmat | 276 | 324 |
| Koneet ja kalusto | 866 | 932 |
| YHTEENSÄ | 1 330 | 1 394 |
| Arvonalennukset | - | - |
| POISTOT JA ARVONALENNUKSET YHTEENSÄ | 1 330 | 1 394 |
| 1000 € | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Myynti ja mainos | 535 | 479 |
| Käyttö- ja ylläpitokulut | 650 | 567 |
| Matkakulut | 361 | 299 |
| Konttori ja hallinto | 392 | 353 |
| Palvelumaksut | 420 | 291 |
| Tuotannon koneiden korjaus ja työkalukuluja | 1 307 | 872 |
| Muut liiketoiminnan kulut | 1 662 | 1 596 |
| LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT YHTEENSÄ | 5 327 | 4 457 |
Tutkimus- ja kehittämismenot olivat 944 tuhatta euroa (789 tuhatta euroa vuonna 2010), joista on aktivoitu 99 tuhatta euroa vuoden 2011 aikana (63 tuhatta euroa vuonna 2010). Aktivoitu osuus esitetään tilinpäätöksen taseen erässä Muut aineettomat hyödykkeet. Aktivoituja tuotekehitysmenoja on taseessa 171 tuhatta euroa 31.12.2011 (123 tuhatta euroa 31.12.2010).
Tilintarkastajien palkkiot sisältyvät liiketoiminnan muihin kuluihin.
| 1000 € | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Tilintarkastus | 69 | 50 |
| Todistukset ja lausunnot | - | 2 |
| Muut palvelut | 7 | 9 |
| TILINTARKASTUSPALKKIOT YHTEENSÄ | 76 | 61 |
| 1000 € | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Korkotuotot | 10 | 5 |
| Korkokulut | -293 | -191 |
| Arvon muutos käypään arvoon tulosvaikutteisesti | ||
| kirjattavista rahoitusjohdannaisista | -45 | -19 |
| Muut rahoituskulut | - | - |
| RAHOITUSKULUT NETTO | -327 | -205 |
Korkokuluihin sisältyy rahoitusleasingsopimuksista tilikaudella kuluksi kirjattuja korkomenoja 11 tuhatta euroa (15 tuhatta euroa vuonna 2010).
| 1000 € | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero | 626 | 506 |
| Laskennalliset verot | -4 | -3 |
| YHTEENSÄ | 622 | 503 |
Tuloslaskelman verokulujen ja konsernin 26 prosentin verokannalla laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma:
| 1000 € | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Tulos ennen veroja | 2 551 | 1 972 |
| Verot laskettuna kotimaan verokannalla 26 % | 663 | 513 |
| Vähennyskelvottomien kulujen vaikutus | -26 | -14 |
| Verokannan 24,5 % vaikutus | -19 | - |
| Konsolidointierien verovaikutus | 4 | 4 |
| VEROT TULOSLASKELMASSA | 622 | 503 |
| 1000 € | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos, jatkuvat toiminnot | 1 926 | 1 445 |
| Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana | 3 383 145 | 3 383 145 |
| Laimentamaton osakekohtainen tulos (euroa/osake), jatkuvat toiminnot | 0,57 | 0,43 |
| Laimennusvaikutuksella oikaistu tulos (euroa/osake), jatkuvat toiminnot | 0,57 | 0,43 |
Tulos / osake =
Osakkeiden lukumäärä (osakeantioikaistu) Emoyhtiön omistajille kuuluva tulos
| 1000 € | Aineettomat oikeudet |
Muut pitkävaikutteiset menot |
Yhteensä |
|---|---|---|---|
| Hankintamenot 1.1.2011 | 1 711 | 339 | 2 049 |
| Lisäykset | 51 | 103 | 155 |
| Hankintamenot 31.12.2011 | 1 761 | 442 | 2 203 |
| Kertyneet poistot 1.1.2011 | -1 050 | -189 | -1 239 |
| Tilikauden poistot | -133 | -63 | -197 |
| Kertyneet poistot 31.12.2011 | -1 182 | -252 | -1 434 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2011 | 661 | 150 | 811 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2011 | 579 | 190 | 770 |
| 1000 € | Aineettomat oikeudet |
Muut pitkävaikutteiset menot |
Yhteensä |
|---|---|---|---|
| Hankintamenot 1.1.2010 | 415 | 1 163 | 1 578 |
| Lisäykset | 423 | 62 | 486 |
| Loppuun poistettujen romutus | 17 | -170 | -154 |
| Siirrot erien välillä | 855 | -717 | 139 |
| Hankintamenot 31.12.2010 | 1 711 | 339 | 2 049 |
| Kertyneet poistot 1.1.2010 | -332 | -921 | -1 253 |
| Tilikauden poistot | -69 | -69 | -139 |
| Loppuun poistettujen romutus | -17 | 170 | 154 |
| Siirrot erien välillä | -632 | 632 | 0 |
| Kertyneet poistot 31.12.2010 | -1 050 | -189 | -1 239 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2010 | 83 | 241 | 324 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2010 | 661 | 150 | 811 |
| 1000 € | Maa-alueet | Rakennukset ja rakennelmat |
kalusto | Koneet ja Keskeneräiset hankinnat |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|
| Hankintamenot 1.1.2011 | 68 | 7 492 | 11 289 | 3 | 18 852 |
| Lisäykset | - | 212 | 732 | 13 | 956 |
| Hankintamenot 31.12.2011 | 68 | 7 704 | 12 021 | 16 | 19 809 |
| Kertyneet poistot 1.1.2011 | - | -4 021 | -6 871 | - | -10 892 |
| Tilikauden poistot | -276 | -856 | - | -1 133 | |
| Kertyneet poistot 31.12.2011 | - | -4 296 | -7 726 | - | -12 022 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2011 | 68 | 3 471 | 4 418 | 3 | 7 961 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2011 | 68 | 3 407 | 4 294 | 16 | 7 787 |
| 1000 € | Maa-alueet | Rakennukset ja rakennelmat |
kalusto | Koneet ja Keskeneräiset hankinnat |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|
| Hankintamenot 1.1.2010 | 207 | 7 650 | 13 912 | - | 21 769 |
| Lisäykset | - | -9 | 191 | 3 | 185 |
| Loppuun poistettujen romutus | - | -149 | -2 814 | - | -2 963 |
| Siirrot erien välillä | -139 | - | -139 | ||
| Hankintamenot 31.12.2010 | 68 | 7 492 | 11 289 | 3 | 18 852 |
| Kertyneet poistot 1.1.2010 | - | -3 855 | -8 747 | - | -12 602 |
| Tilikauden poistot | - | -316 | -939 | - | -1 255 |
| Loppuun poistettujen romutus | - | 149 | 2 814 | - | 2 963 |
| Kertyneet poistot 31.12.2010 | - | -4 021 | -6 871 | - | -10 892 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2010 | 207 | 3 795 | 5 165 | - | 9 167 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2010 | 68 | 3 471 | 4 418 | 3 | 7 961 |
Konserni sai vuonna 2011 11 tuhatta euroa avustusta Suomen valtiolta konehankintoja ja rakennusinvestointeja varten. Avustus on kirjattu hankintamenon vähennykseksi.
Aineettomiin oikeuksiin ja käyttöomaisuushyödykkeisiin sisältyy rahoitusleasingsopimuksilla hankittua omaisuutta seuraavasti:
| 1000 € | Aineettomat oikeudet |
Koneet ja kalusto |
Yhteensä |
|---|---|---|---|
| Hankintamenot 1.1.2011 | 51 | 304 | 355 |
| Lisäykset | - | - | - |
| Hankintamenot 31.12.2011 | 51 | 304 | 355 |
| Kertyneet poistot 1.1.2011 | -23 | -104 | -127 |
| Tilikauden poistot | -13 | -55 | -67 |
| Kertyneet poistot 31.12.2011 | -35 | -160 | -195 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2011 | 29 | 200 | 228 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2011 | 16 | 144 | 161 |
| 1000 € | Aineettomat oikeudet |
Koneet ja kalusto |
Yhteensä |
|---|---|---|---|
| Hankintamenot 1.1.2010 | 51 | 304 | 355 |
| Lisäykset | - | - | - |
| Hankintamenot 31.12.2010 | 51 | 304 | 355 |
| Kertyneet poistot 1.1.2010 | -10 | -50 | -60 |
| Tilikauden poistot | -13 | -54 | -67 |
| Kertyneet poistot 31.12.2010 | -23 | -104 | -127 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2010 | 41 | 254 | 295 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2010 | 29 | 200 | 228 |
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintamenon lisäyksiin ei sisälly rahoitusleasingsopimuksilla vuokrattuja hyödykkeitä vuonna 2011 kuten ei myöskään vuonna 2010.
Aineettomat oikeudet ryhmään sisältyy konsernin liikearvo 360 tuhatta euroa, joka on syntynyt emoyhtiön ostaessa MFG Components Oy:n koko osakekannan. Arvonalentamistestauksessa MFG Components Oy:n kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuen. Rahavirtaennusteet pohjautuvat johdon hyväksymiin ennusteisiin, jotka kattavat viiden vuoden ajanjakson. Diskonttauskorko 9,68 % verojen jälkeen on määritetty keskimääräisen painotetun pääomakustannusten avulla. Johdon mielestä minkään käytetyn keskeisen muuttujan mahdollinen muutos kohtuullisesti arvioituna ei johtaisi tilanteeseen, jossa liikearvon avulla kerrytettävissä olevat rahamäärät alittaisivat sen kirjanpitoarvon.
| 1000 € | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Laskennallinen verosaaminen | ||
| Sisäisen katteen eliminoimisesta varastosta | 66 | 63 |
| Tappiosta | 51 | 54 |
| Muista eristä | 17 | 46 |
| Netotus | -134 | -163 |
| LASKENNALLINEN VEROSAAMINEN YHTEENSÄ | - | - |
| Laskennallinen verovelka | ||
| Poistoerosta | -149 | -155 |
| Vaihto-omaisuudesta | -142 | -133 |
| Tuotekehitysmenoista | -42 | -32 |
| Muista eristä | -40 | -48 |
| Netotus | 134 | 163 |
| LASKENNALLINEN VEROVELKA YHTEENSÄ | -239 | -205 |
Konsernin verosaamiset ja -velat netotettiin vuoden 2011 ja 2010 tilinpäätöksen taseessa.
Konsernilla oli 99 tuhatta euroa 31.12.2011 yhteensä ulkomaisessa tytäryhtiössä syntyneitä tappioita (99 tuhatta euroa 31.12.2010), joista ei ole kirjattu laskennallisia verosaamisia, koska on epävarmaa kertyykö verotettavaa tuloa ennen kyseisten tappioiden vanhenemista.
| 1000 € | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Raaka-aineet | 5 658 | 4 081 |
| Puolivalmiit | 3 431 | 3 162 |
| Valmiit | 3 988 | 3 424 |
| VAIHTO-OMAISUUS YHTEENSÄ | 13 077 | 10 667 |
Vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvoa parannettiin vastaamaan sen nettorealisointiarvoa kirjaamalla tuloksi 37 tuhatta euroa (vuonna 2010 kirjattiin kuluksi 31 tuhatta euroa).
| 1000 € | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Myyntisaamiset | 6 721 | 7 311 |
| Siirtosaamiset | 378 | 179 |
| YHTEENSÄ | 7 099 | 7 490 |
Konsernin myyntisaamisten kirjanpitoarvoa alennettiin tilikauden aikana 261 tuhatta euroa vastaamaan niiden käypää arvoa (vuonna 2010 246 tuhatta euroa).
Myyntisaamisten ikäjakauma:
| 2010 | |
|---|---|
| 4 824 | 5 700 |
| 1 061 | 677 |
| 370 | 267 |
| 56 | 123 |
| 408 | 545 |
| 6 721 | 7 311 |
| 2011 |
| 1000 € | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Käteinen raha ja pankkitilit | 220 | 245 |
Osakkeet jakautuvat A-osakkeisiin ja B-osakkeisiin. A- ja B-osakkeet eroavat toisistaan siten, että jokainen B-osake tuottaa oikeuden yhtiökokouksessa äänestää kahdellakymmenellä (20) äänellä ja jokainen A-osake yhdellä (1) äänellä. A-osakkeille maksettava osinko voi olla kaksinkertainen B-osakkeille maksettavaan osinkoon verrattuna.
| A-osake | 2 483 145 kpl | 1 ääni | 2 483 145 ääntä |
|---|---|---|---|
| B-osake | 900 000 kpl | 20 ääntä | 18 000 000 ääntä |
| YHTEENSÄ | 3 383 145 kpl | 20 483 145 ääntä |
31.12.2011 yhtiön osakepääoma 1 917 tuhatta euroa ja osakkeiden määrä 3 383 145 täysin maksettua osaketta. Osakkeiden lukumäärässä ja euromäärässä ei ole tapahtunut muutoksia vuoden 2011 aikana.
Kesla Oyj omistaa 31.12.2011 omia A-osakkeita seuraavasti:
| Määrä kpl | Nimellisarvo € | Osakepääomasta % | Äänistä % |
|---|---|---|---|
| 14 570 | - | 0,4 | 0,1 |
Yhtiö ei hankkinut eikä luovuttanut tilikauden aikana omia osakkeitaan. Yhtiön hallussa olevat omat osakkeet voidaan luovuttaa hallituksen päättämällä tavalla ja hallituksen määräämässä laajuudessa vastikkeena mahdollisissa yrityskaupoissa tai muissa järjestelyissä, johdon palkitsemisessa, tai ne voidaan myydä NASDAQ OMX Helsinki Oy:n järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä. Osakkeet luovutetaan niille julkisessa kaupankäynnissä muodostuneen luovutushetken käypään arvoon ja ne voidaan luovuttaa muuta vastiketta kuin rahavastiketta vastaan.
Sijoitetun vapaan oman pääoman (SVOP) rahasto sisältää muita oman pääoman luonteisia sijoituksia ja osakkeiden merkintähinnan siltä osin, kun sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan.
Hallitus ehdottaa 1.3.2012 Joensuuhun kokoon kutsuttavalle yhtiökokoukselle jaettavaksi osinkoa A- ja B-sarjan osakkeille 0,25 euroa / osake, yhteensä 842 tuhatta euroa. Vuoden 2010 tuloksesta jaettiin osinkoa 0,30 euroa / osake.
| 1000 € | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Takuuvaraukset kauden alussa | 177 | 155 |
| Varausten muutokset kauden aikana | 20 | 22 |
| TAKUUVARAUKSET KAUDEN LOPUSSA | 197 | 177 |
Pakolliset varaukset ovat myytyihin koneisiin liittyviä takuukustannuksia. Takuuaika on normaalisti 12 kuukautta. Takuun aikana havaitut takuuehdot täyttävät viat korjataan takuuehtojen mukaisesti joko korjaamalla viallinen osa tai vaihtamalla se uuteen. Tilinpäätöksessä 2011 esitetty takuuvaraus on mitoitettu kattamaan vuonna 2011 myytyjen koneiden arvioituja takuukustannuksia, jotka voivat toteutua vuoden 2012 aikana.
| 1000 € | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Pitkäaikaiset | ||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 4 871 | 4 881 |
| Luotollinen shekkitili | 1 357 | 1 238 |
| Rahoitusleasingvelat | 114 | 174 |
| Pitkäaikaiset yhteensä | 6 343 | 6 293 |
| Lyhytaikaiset | ||
| Pitkäaikaisten velkojen lyhennykset | 3 860 | 2 902 |
| Rahoitusleasingvelat | 62 | 70 |
| Lyhytaikaiset yhteensä | 3 922 | 2 972 |
| YHTEENSÄ | 10 265 | 9 265 |
Rahalaitoslainojen takaisinmaksuaikataulu:
| 1000 € | jäännös | 2012 | 2013 | 2014 | 2015 | 2016 | 2017 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Velkakirjalainat | 8 731 | 3 860 | 2 272 | 1 317 | 907 | 375 | - |
| Shekkitililimiitti | 1 357 | ||||||
| RAHALAITOSLAINAT YHTEENSÄ | 10 088 | 3 860 | 2 272 | 1 317 | 907 | 375 | - |
Konsernin rahalaitoslainat ovat sekä vaihtuva- että kiinteäkorkoisia euromääräisiä luottoja. Lyhytaikaisiin korollisiin velkoihin on kirjattu pitkäaikaisten lainojen seuraavan vuoden lyhennykset. Jos luotollinen shekkitililimiitti on käytössä, se kirjataan pitkäaikaisiin velkoihin. Konsernin rahalaitoslainojen korkokantojen vaihteluväli tilinpäätöshetkellä oli 1,0 % - 4,1 % (31.12.2010 0,0 % - 5,3 %).
Rahoitusleasingvelkojen erääntymisajat:
| 1000 € | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Rahoitusleasingvelat – vähimmäisvuokrien kokonaismäärä | ||
| Yhden vuoden kuluessa | 66 | 74 |
| 1 – 5 vuoden kuluessa | 92 | 154 |
| Yli viiden vuoden kuluessa | - | 2 |
| Yhteensä | 158 | 231 |
| Rahoitusleasingvelat – vähimmäisvuokrien nykyarvo | ||
| Yhden vuoden kuluessa | 62 | 70 |
| 1 – 5 vuoden kuluessa | 88 | 149 |
| Yli viiden vuoden kuluessa | - | 2 |
| Yhteensä | 151 | 220 |
| Tulevaisuudessa kertyvät rahoituskulut | 7 | 11 |
| RAHOITUSLEASINGVELKOJEN KOKONAISMÄÄRÄ | 226 | 243 |
| 1000 € | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Ostovelat | 2 838 | 3 062 |
| Saadut ennakkomaksut | 180 | 75 |
| Siirtovelat | 2 345 | 2 313 |
| Muut lyhytaikaiset velat | 368 | 462 |
| YHTEENSÄ | 5 731 | 5 912 |
| Siirtovelkoihin sisältyvä olennaiset erät | ||
| Palkkavelat sivukuluineen | 2 027 | 1 035 |
| TyeL-velka | 9 | 45 |
| Rahoitusjohdannaisten käyvän arvon arvostuserä | 134 | 88 |
Velkojen lyhytaikaisuudesta johtuen kirjanpitoarvot eivät merkittävästi poikkea käyvistä arvoista.
| 1000 € | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Omasta puolesta annetut vakuudet | ||
| Rahalaitoslainat | 10 265 | 9 265 |
| Annetut kiinteistökiinnitykset | 3 458 | 3 632 |
| Annetut yrityskiinnitykset | 6 072 | 6 072 |
Yhtiö on velvollinen tarkastamaan valmistuneista kiinteistöinvestoinneista tekemiään arvonlisäverovähennyksiä, jos kiinteistön käyttö vähenee tai se myydään tai sen käyttötarkoitus muuttuu tarkistuskauden aikana. Vastuun enimmäismäärä tilinpäätöspäivänä on 101 tuhatta euroa (31.12.2010 149 tuhatta euroa).
Konsernin maksamat vuokrat olivat vuonna 2011 yhteensä 83 tuhatta euroa (vuonna 2010 yhteensä 65 tuhatta euroa). Konsernilla ei ole merkittäviä vuokravastuita tulevina vuosina.
Konsernin rahoitusriskienhallinnan tavoitteena on minimoida rahoitusmarkkinoiden muutosten haitalliset vaikutukset konsernin tulokseen ja toimintaan. Konsernin riskienhallinnan yleiset periaatteet hyväksyy hallitus.
Konsernilla ei ole merkittävää valuuttariskiä, koska pääasiallinen myynti- ja ostovaluutta on euro. Vuoden 2011 ostoista 99 % maksettiin euroissa (2010 ostoista 99 %) ja euromääräisen liikevaihdon osuus oli 100 % (vuonna 2010 100 %).
Konsernin tulot ja operatiiviset kassavirrat ovat riippumattomia markkinakorkojen vaihtelusta. Mahdollinen käyvän arvon korkoriski liittyy lainoihin. Tilinpäätöspäivänä velkakirjalainoista oli 2,8 % kiinteäkorkoisia (31.12.2010 5,8 %) ja koronvaihtosopimuksella kiinteäkorkoiseksi muutettuja 34,6 % (31.12.2010 18,9 %) sekä laina, jolla on korkokattosopimus 7,4 % (31.12.2010 12,8 %). Loput lainoista ovat vaihtuvakorkoisia. Tilinpäätöshetkellä konsernilla oli avoinna euromääräisiä koronvaihtosopimuksia nimellisarvoltaan 3 730 tuhatta euroa (31.12.2010 1 470 tuhatta euroa), joiden perusteella konserni saa keskimäärin 1,2 % (1,8 %) ja maksaa keskimäärin 2,4 % (5,3 %). Koronvaihtosopimukset on arvostettu tilinpäätöksessä käypään arvoon, josta on kirjattu tulosvaikutteisesti 45 tuhatta euroa tappiota tilinpäätökseen (vuonna 2010 88 tuhatta euroa). Tilinpäätöspäivän lainamäärällä yhden prosenttiyksikön koron nousu huonontaisi konsernin tilikauden tulosta enintään 57 tuhatta euroa (31.12.2010 yhteensä 55 tuhatta euroa) ja vastaavasti yhden prosenttiyksikön koron laskun vaikutus olisi tulosta parantava 57 tuhatta euroa (31.12.2010 yhteensä 52 tuhatta euroa).
Konsernin luottopolitiikassa määritellään asiakkaiden luottokelpoisuusvaatimukset, asiakaskartoitusten tekeminen, ohjeistetaan sopimuskäytäntö, luototus sekä mahdolliset perintätoimenpiteet. Luottoriskin hallinta ja luotonvalvonta on keskitetty konsernin talousosastolle, joka toimii yhdessä eri liiketoimintayksiköiden kanssa. Asiakkaiden luottokelpoisuuden arvioinnissa käytetään järjestelmällistä yhdessä eri liiketoimintayksiköiden kanssa sovittua toimintatapaa. Luottoa myönnetään vain niille asiakkaille, joilla on moitteettomat luottotiedot. Talousosasto raportoi asiakkaiden luottoasemasta viikoittain eri liiketoimintayksiköille. Yksittäisiin merkittäviin liiketoimiin sekä uusien asiakkaiden kanssa tapahtuvaan kauppaan konserni pyytää aina vastapuolelta riittävän vakuuden tai ennakkomaksun.
Konsernissa suunnitellaan ja seurataan liiketoiminnan vaatiman rahoituksen määrää, jotta konsernilla olisi tarpeeksi likvidejä varoja toiminnan rahoittamiseksi ja erääntyvien lainojen takaisinmaksuun. Rahoituksen saatavuus ja joustavuus pyritään varmistamaan luottolimiittien avulla sekä käyttämällä rahoituksen hankinnassa useita rahoituslaitoksia. Käyttämättömien luottolimiittien määrä 31.12.2011 oli 843 tuhatta euroa (962 tuhatta euroa 31.12.2010). Konsernin yhtiöiden rahoitus hoidetaan emoyhtiön kautta. Konsernin tavoitteena on, että käytettävissä olevat rahavarat ja käyttämätön luottolimiitti ovat 2,5 prosenttia 12 kuukauden liikevaihdosta.
Konsernin pääoman hallinnan pyrkimyksenä on optimaalisen pääomarakenteen avulla tukea liiketoimintaa varmistamalla toimintaedellytykset kaikissa olosuhteissa sekä kasvattaa omistaja-arvoa tavoitteena paras mahdollinen tuotto. Optimaalinen pääomarakenne takaa myös pienemmät pääoman kustannukset. Yhtiöllä on tilikauden tulosta myötäilevä osingonjakopolitiikka. Konsernin omavaraisuusasteen minimitavoite on 40 % ja pidemmän aikajakson tavoite on 50 %.
Konsernin pääomarakenteen kehitystä seurataan omavaraisuusasteella ja nettovelkaantumisasteella (gearing). Konsernin oma pääoma vuoden 2011 lopussa oli 12,9 miljoonaa euroa (31.12.2010 12,0 miljoonaa euroa) ja taseen loppusumma oli 29,3 miljoonaa euroa (31.12.2010 27,6 miljoonaa euroa). Konsernin korolliset nettovelat olivat vuoden 2011 lopussa 10,0 miljoonaa euroa (31.12.2010 9,0 miljoonaa euroa). Omavaraisuusaste oli tilikauden lopussa 44,3 % (31.12.2010 43,7 %) ja nettovelkaantumisaste oli 77,8 % (31.12.2010 75,1 %). Omavaraisuusaste on sille asetetun tavoitteen mukainen. Tunnuslukujen laskukaavat ja kehityshistoria on nähtävissä liitetietojen lopussa taloudellista kehitystä kuvaavien tunnuslukujen sivulla.
| 1000 € | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Korolliset velat | 10 265 | 9 265 |
| Rahavarat | 220 | 245 |
| Nettovelat | 10 046 | 9 020 |
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma | 12 791 | 11 876 |
| Vähemmistöosuus | 121 | 130 |
| Oma pääoma yhteensä | 12 912 | 12 006 |
| Saadut ennakkomaksut | 180 | 75 |
| Taseen loppusumma | 29 344 | 27 565 |
| Omavaraisuusaste, % | 44,3 | 43,7 |
| Nettovelkaantumisaste (gearing), % | 77,8 | 75,1 |
Kesla-konsernin lähipiiriin katsotaan kuuluvan emoyhtiö Kesla Oyj, tytäryhtiöt MFG Components Oy sekä OOO Kesla, Kesla Oyj:n hallituksen jäsenet, Kesla Oyj:n johtoryhmän jäsenet sekä edellä mainittujen henkilöiden läheiset perheenjäsenet.
Konsernin emo- ja tytäryhtiösuhteet
| Kotimaa | Omistusosuus % | Äänivalta % | |
|---|---|---|---|
| Kesla Oyj | Suomi | ||
| MFG Components Oy | Suomi | 90 | 90 |
| OOO Kesla | Venäjä | 100 | 100 |
Konsernilla ei ole merkittäviä liiketapahtumia lähipiirin kanssa.
| 1000 € | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Toimitusjohtajien palkat ja luontaisedut | 263 | 243 |
| Muun johdon palkat ja luontaisedut | 410 | 374 |
| YHTEENSÄ | 673 | 617 |
| Hallituksen jäsenet | 2011 | 2010 |
| Harri Forss | 14 | 9 |
| Häggblom Rainer | 15 | - |
| Karjula Matti | 3 | 13 |
| Kärkkäinen Veli-Matti | 14 | 13 |
| Nyqvist Roger | 11 | - |
| Paajanen Esko | - | 3 |
| Paajanen Jouni | 3 | 9 |
| Punta Eeva | 29 | 24 |
| Yhteensä | 90 | 70 |
| Tytäryhtiöiden hallitusten palkkiot | 20 | 22 |
| YHTEENSÄ | 110 | 92 |
Konsernissa ei ole sovittu lakisääteistä eläketurvaa olennaisesti paremmista eläke-etuuksista.
| 1000 € | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Koronvaihtosopimukset, nimellisarvo | 3 730 | 1 470 |
| Koronvaihtosopimukset, käypä arvo | -134 | -88 |
| Korkokattosopimus, nimellisarvo | 500 | 500 |
| Korkokattosopimus, käypä arvo | - | - |
Johdannaiset on arvostettu käypään arvoon tulosvaikutuksin. Sopimusten käyvät vastaavat IFRS 7 mukaista käyvän arvon tasoa 2: instrumentit, joiden käypä arvo on todettavissa suoraan hintana tai epäsuorasti hinnasta johdettuna.
Liitetietojen kohdassa Laatimisperusta on todettu, että Kesla Oyj siirtyi vuoden 2005 alusta IFRS-periaatteiden mukaiseen tilipäätöskäytäntöön. Avaava tase 1.1.2004 laadittiin Kesla Oyj:n tasolla. Tilinpäätös vuodelta 2005 on ensimmäinen IFRS-periaatteen mukaisesti laadittu konsernitilinpäätös. Ennen IFRS-standardien käyttöönottoa Keslan tilinpäätökset oli laadittu suomalaisen tilinpäätösnormiston (FAS) mukaisesti.
| 1000 € | Liitetieto | 1.1.-31.12.2011 | 1.1.-31.12.2010 | ||
|---|---|---|---|---|---|
| LIIKEVAIHTO | 1 | 35 870 | 27 813 | ||
| Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden | |||||
| varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) | 618 | 836 | |||
| Liiketoiminnan muut tuotot | 2 | 308 | 292 | ||
| Materiaalit ja palvelut | |||||
| Aineet, tarvikkeet ja tavarat | |||||
| Ostot tilikauden aikana | -22 769 | -16 889 | |||
| Varastojen muutos | 1 214 | 356 | |||
| Ulkopuoliset palvelut | -958 | -22 513 | -707 | -17 240 | |
| Henkilöstökulut | |||||
| Palkat ja palkkiot | 3 | -6 345 | -5 148 | ||
| Henkilösivukulut | |||||
| Eläkekulut | -1 061 | -852 | |||
| Muut henkilösivukulut | -399 | -7 805 | -319 | -6 319 | |
| Poistot | |||||
| Suunnitelman mukaiset poistot | 8 | -720 | -699 | ||
| Liiketoiminnan muut kulut | 4 | -3 272 | -2 940 | ||
| LIIKEVOITTO | 2 485 | 1 743 | |||
| Rahoitustuotot ja -kulut | 6 | ||||
| Tuotot osuuksista saman kons.yrityksissä | 108 | 108 | |||
| Muut korko- ja rahoitustuotot | 65 | 41 | |||
| Korkokulut ja muut rahoituskulut | -380 | -207 | -173 | -24 | |
| VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖS | |||||
| SIIRTOJA JA VEROJA | 2 278 | 1 720 | |||
| Tilinpäätössiirrot | |||||
| Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) | -15 | 40 | |||
| Tuloverot | |||||
| Tilikauden tuloverot | 7 | -589 | -297 | ||
| TILIKAUDEN VOITTO | 1 673 | 1 463 |
| 1000 € | Liitetieto | 31.12.2011 | 31.12.2010 | ||
|---|---|---|---|---|---|
| VASTAAVAA | |||||
| Pysyvät vastaavat | |||||
| Aineettomat hyödykkeet | 8 | ||||
| Aineettomat oikeudet | 502 | 502 | 568 | 568 | |
| Aineelliset hyödykkeet | 8 | ||||
| Maa-alueet | 68 | 68 | |||
| Rakennukset ja rakennelmat | 3 816 | 3 868 | |||
| Koneet ja kalusto | 1 387 | 1 287 | |||
| Keskeneräiset hankinnat | 16 | 5 288 | 3 | 5 226 | |
| Sijoitukset | 9 | ||||
| Osuudet saman | |||||
| konsernin yrityksissä | 2 473 | 2 473 | |||
| Osakkeet ja osuudet | 17 | 2 490 | 17 | 2 490 | |
| PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ | 8 280 | 8 284 |
| 1000 € | Liitetieto | 31.12.2011 | 31.12.2010 | ||
|---|---|---|---|---|---|
| Vaihtuvat vastaavat | |||||
| Vaihto-omaisuus | |||||
| Aineet ja tarvikkeet | 4 651 | 3 385 | |||
| Keskeneräiset tuotteet | 3 245 | 2 904 | |||
| Valmiit tuotteet | 1 699 | 9 595 | 1 474 | 7 763 | |
| Saamiset | |||||
| Pitkäaikaiset | |||||
| Saamiset saman konsernin yrityksiltä | 3 266 | 2 793 | |||
| Lyhytaikaiset | 10 | ||||
| Myyntisaamiset | 5 722 | 6 337 | |||
| Siirtosaamiset | 285 | 6 007 | 83 | 6 420 | |
| Rahat ja pankkisaamiset | 110 | 132 | |||
| VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ | 18 978 | 17 108 | |||
| VASTAAVAA YHTEENSÄ | 27 258 | 25 393 | |||
| VASTATTAVAA | Liitetieto | 31.12.2011 | 31.12.2010 | ||
| Oma pääoma | |||||
| Osakepääoma | 11 | 1 917 | 1 917 | ||
| Ylikurssirahasto | 11 | 6 | 6 | ||
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 11,12 | 44 | 44 | ||
| Edellisten tilikausien voitto /tappio | 11,12 | 9 199 | 8 746 | ||
| Tilikauden voitto | 11,12 | 1 673 | 1 463 | ||
| OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ | 12 839 | 12 176 | |||
| Tilinpäätössiirtojen kertymä | |||||
| Kertynyt poistoero | 13 | 438 | 423 | ||
| Pakolliset varaukset | |||||
| Takuuvaraus | 190 | 170 | |||
| VIERAS PÄÄOMA | |||||
| Pitkäaikainen vieras pääoma | |||||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 14 | 5 889 | 5 526 | ||
| Lyhytaikainen | |||||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 15 | 3 606 | 2 649 | ||
| Saadut ennakot | 15 | 180 | 74 | ||
| Ostovelat | 15 | 2 457 | 2 576 | ||
| Siirtovelat | 15 | 1 590 | 1 645 | ||
| Muut lyhytaikaiset velat | 15 | 67 | 7 901 | 154 | 7 098 |
| VASTATTAVAA YHTEENSÄ | 27 258 | 25 393 |
| 1000 € | 1.1. – 31.12.2011 | 1.1. – 31.12.2010 |
|---|---|---|
| Liiketoiminnan rahavirta | ||
| Liiketulos | 2 485 | 1 743 |
| Oikaisut liiketulokseen | 1 006 | 548 |
| Käyttöpääoman muutos | ||
| Myynti- ja muiden saamisten muutos | 413 | -2 053 |
| Vaihto-omaisuuden muutos | -1 832 | -1 192 |
| Osto- ja muiden velkojen muutos | 31 | 1 644 |
| Käyttöpääoman muutos yhteensä | -1 388 | -1 601 |
| Maksetut korot | -248 | -173 |
|---|---|---|
| Saadut korot liiketoiminnasta | 65 | 41 |
| Saadut osingot liiketoiminnasta | 108 | 108 |
| Maksetut verot | -1 068 | - |
| Liiketoiminnan rahavirta | 959 | 666 |
| Investointien rahavirta | ||
| Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin | -694 | -495 |
| Investointiavustukset ja vakuutuskorvaukset | - | - |
| Investointien rahavirta | -694 | -495 |
| Rahoituksen rahavirta | ||
| Lainojen nostot | 4 119 | 1 238 |
| Lainojen takaisinmaksut | -2 799 | -2 834 |
| Rahoitusleasingvelkojen maksut | -49 | -46 |
| Maksetut osingot | -1 011 | - |
| Lainat tytäryhtiöille | -548 | 122 |
| Rahoituksen rahavirta | -288 | - 1 520 |
| Rahavarojen muutos | -22 | -1 349 |
| Rahavarat tilikauden alussa | 132 | 1 481 |
| Rahavarat tilikauden lopussa | 110 | 132 |
Emoyhtiön tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolainsäädännön (FAS) mukaisesti.
Käyttöomaisuus on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä saaduilla investointiavustuksilla ja suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina käyttöomaisuushyödykkeiden arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan seuraavasti:
| Rakennukset | 30–35 vuotta |
|---|---|
| Tuotannon koneet ja kalusto | 5–12 vuotta |
| Kuljetusvälineet | 5 vuotta |
| Muut | 3–5 vuotta |
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon, tätä alempaan jälleenhankintahintaan tai luovutushintaan. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno muodostuu raaka-aineista, välittömistä työsuorituksista johtuvista menoista, muista välittömistä menoista sekä asianmukaisesta osuudesta valmistuksen muuttuvista menoista.
Rahoitusjohdannaiset arvostetaan käypään arvoon. Yhtiön johdannaiset sisältävät koronvaihtosopimuksia ja korkokattosopimuksia. Koronvaihtosopimuksilla on vaihdettu yhtiön rahalaitoslainojen vaihtuva korko kiinteäksi koroksi. Koronvaihtosopimukset on tehty viideksi ja kahdeksaksi vuodeksi, joissa korko määritellään kolmen kuukauden välein. Yhtiössä ei sovelleta suojauslaskentaa. Rahoitusjohdannaisten käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan.
Tutkimus- ja tuotekehitysmenot on kirjattu vuosikuluksi niiden syntymisvuonna.
Yhtiön henkilökunnan eläketurva on hoidettu ulkopuolisessa eläkevakuutusyhtiössä. Eläkemenot kirjataan kuluksi niiden kertymisvuonna.
Ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat on muutettu Suomen rahan määräisiksi tilinpäätöspäivän kurssiin. Poikkeuksena ovat termiinisopimuksin suojatut saamiset ja velat, jotka on arvostettu termiinikurssiin.
| Maantieteellinen jakauma M € | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Suomi | 13,0 | 10,3 |
| Muut EU-maat | 16,7 | 10,3 |
| EU:n ulkopuoleinen Eurooppa | 0,7 | 2,2 |
| Muu maailma | 5,4 | 5,1 |
| YHTEENSÄ | 35,9 | 27,8 |
| 1000 € | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Vuokratuotot konserniyhtiöiltä | 80 | 80 |
| Veloitukset konsernin sisäisistä palveluista | 102 | 100 |
| Käyttöomaisuuden ja liiketoiminnan myyntivoitot | 3 | 1 |
| Julkisyhteisöjen avustuksia | 76 | 81 |
| Muut tuotot | 47 | 30 |
| YHTEENSÄ | 308 | 292 |
| Henkilöstö keskimäärin tilikauden aikana | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Toimihenkilöitä | 52 | 45 |
| Työntekijöitä | 117 | 91 |
| YHTEENSÄ | 169 | 136 |
| Johdon palkat ja palkkiot | ||
| 1000 € | 2011 | 2010 |
| Toimitusjohtaja | 154 | 149 |
| Hallituksen jäsenet | 87 | 70 |
| YHTEENSÄ | 241 | 219 |
| 1000 € | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Tuotantotoiminnan kulut | 900 | 696 |
| Markkinointikulut | 518 | 460 |
| Kiinteistöön liittyvät kulut | 465 | 420 |
| Matkakulut | 312 | 256 |
| Toimistokulut | 296 | 260 |
| Hallinnon kulut | 603 | 581 |
| Muut liiketoiminnan kulut | 178 | 267 |
| YHTEENSÄ | 3 272 | 2 940 |
| 1000 € | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Tilintarkastus | 58 | 42 |
| Lausunnot ja todistukset | - | 2 |
| Muut palkkiot | 7 | 9 |
| YHTEENSÄ | 65 | 53 |
| 1000 € | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Osinkotuotot saman konsernin yrityksiltä | 108 | 108 |
| Muut korko- ja rahoitustuotot | ||
| Korkotuotot saman konsernin yrityksiltä | 56 | 36 |
| Korkotuotot muilta | 8 | 4 |
| MUUT KORKO- JA RAHOITUSTUOTOT YHTEENSÄ | 65 | 40 |
| Muut korko- ja rahoituskulut | ||
| Muut korkokulut | 374 | 173 |
| Muut rahoituskulut | 5 | - |
| MUUT KORKO- JA RAHOITUSKULUT YHTEENSÄ | 380 | 173 |
| RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT YHTEENSÄ | -207 | -25 |
| 1000 € | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Tuloverot varsinaisesta toiminnasta | 589 | 297 |
| 1000 € | Aineettomat oikeudet | |||
|---|---|---|---|---|
| Hankintamenot 1.1.2011 | 1 493 | |||
| Lisäykset | 45 | |||
| Vähennykset | -8 | |||
| Hankintamenot 31.12.2011 | 1 531 | |||
| Kertyneet poistot 1.1.2011 | -925 | |||
| Tilikauden poistot | -104 | |||
| Kertyneet poistot 31.12.2011 | -1 029 | |||
| Kirjanpitoarvo 31.12.2011 | 502 | |||
| Kirjanpitoarvo 31.12.2010 | 568 | |||
| Rakennukset | Koneet | |||
| 1000 € | Maa-alueet | ja rakennelmat | ja kalusto | Yhteensä |
| Hankintamenot 1.1.2011 | 68 | 7 874 | 4 678 | 12 621 |
| Lisäykset | - | 212 | 440 | 652 |
| Hankintamenot 31.12.2011 | 68 | 8 086 | 5 118 | 13 273 |
| Kertyneet poistot 1.1.2011 | - | -4 006 | -3 392 | -7 398 |
| Tilikauden poistot | - | -264 | -339 | -603 |
| Kertyneet poistot 31.12.2011 | - | -4 270 | -3 731 | -8 001 |
| Sisältää arvonkorotukset | - | 583 | - | 583 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2011 | 68 | 3 816 | 1 387 | 5 272 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2010 | 68 | 3 868 | 1 287 | 5 223 |
| Ennakkomaksut ja | |
|---|---|
| keskeneräiset | |
| 1000 € | hyödykkeet |
| Hankintamenot 1.1.2011 | 3 |
| Lisäykset | 13 |
| Hankintamenot 31.12.2011 | 16 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2011 | 16 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2010 | 3 |
Tuotannon koneiden ja laitteiden kirjanpitoarvo, 1000 € 31.12.2011 1 354 31.12.2010 1 237
| Osuudet saman konsernin yrityksissä | ||
|---|---|---|
| 1000 € | 2011 | 2010 |
| Hankintameno 1.1. | 1 641 | 1 641 |
| Hankintameno 31.12. | 2 473 | 2 473 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 2 473 | 2 473 |
| Omistusosuus, % | 2011 | 2010 |
| OOO Kesla, Pietari, Venäjä | 100 | 100 |
| MFG Components Oy, Tohmajärvi | 90 | 90 |
| Muut sijoitukset | ||
| Kiinteistö Oy Juhanantupa, Kesälahti, % | 12,9 | 12,9 |
| Kirjanpitoarvo, 1000 € | 17 | 17 |
| 1000 € | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Myyntisaamiset | 5 722 | 6 337 |
| Saamiset saman konsernin yhtiöiltä: | ||
| Myyntisaamiset | 33 | 41 |
| Siirtosaamiset | - | - |
| Yhteensä | 33 | 41 |
| Muihin saamisiin sisältyvät olennaiset erät: | ||
| Verosaaminen | 188 | - |
| 1000 € | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Sidottu oma pääoma | ||
| Osakepääoma 1.1. | 1 917 | 1 917 |
| Osakepääoma 31.12. | 1 917 | 1 917 |
| Ylikurssirahasto 1.1. | 6 | 6 |
| Ylikurssirahasto 31.12. | 6 | 6 |
| Muut rahastot | ||
|---|---|---|
| Omien osakkeiden rahasto 1.1. | - | - |
| Omien osakkeiden rahasto 31.12. | - | - |
| Sidottu oma pääoma yhteensä 31.12. | 1 923 | 1 923 |
| Vapaa oma pääoma | ||
| Sijoitetun vapaan pääoman rahasto 1.1. | 44 | 44 |
| Sijoitetun vapaan pääoman rahasto 31.12. | 44 | 44 |
| Voitto edellisiltä tilikausilta 1.1. | 10 209 | 8 746 |
| Osingonjako | -1 011 | - |
| Voitto edellisiltä tilikausilta 31.12. | 9 199 | 8 746 |
| Tilikauden tulos | 1 673 | 1 463 |
| Vapaa oma pääoma yhteensä | 10 916 | 10 253 |
| Oma pääoma yhteensä | 12 839 | 12 176 |
| 1000 € | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Voitto edellisiltä tilikausilta | 9 199 | 8 746 |
| Tilikauden tulos | 1 673 | 1 463 |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 44 | 44 |
| YHTEENSÄ | 10 916 | 10 253 |
Tilinpäätössiirtojen kertymä yhtiössä muodostuu kertyneestä poistoerosta 438 tuhatta euroa, josta 107 laskennallista verovelkaa (31.12.2010 423 tuhatta euroa, josta 110 tuhatta laskennallista verovelkaa).
Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua
| 1000 € | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Rahalaitoslainat | - | - |
| 1000 € | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Ostovelat, ulkoiset | 1 909 | 1 876 |
| Ostovelat, saman konsernin yrityksille | 548 | 700 |
| Yhteensä | 2 457 | 2 576 |
| Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät | ||
| Palkkavelat sivukuluineen | 1 194 | 1 035 |
| Korot ja muut rahoituskulut | 144 | 94 |
| TyEL-velka | 9 | 45 |
| Verovelka | - | 297 |
| 2010 | |
|---|---|
| 9 495 | 8 174 |
| 3 458 | 3 632 |
| 6 072 | 6 072 |
| 49 | |
| 117 | |
| 118 | 166 |
| 2011 47 71 |
Yhtiö on velvollinen tarkastamaan valmistuneista kiinteistöinvestoinneista tekemiään arvonlisäverovähennyksiä, jos kiinteistön käyttö vähenee tai se myydään tai sen käyttötarkoitus muuttuu tarkistuskauden aikana. Vastuun enimmäismäärä on 101 tuhatta euroa (31.12.2010 149 tuhatta euroa).
IFRS-liitetietojen Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet -kohdassa on selostettu konsernin johdannaissopimukset ja korkoriskiltä suojautuminen.
| 1000 € | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Koronvaihtosopimukset, nimellisarvo | 3 730 | 1 470 |
| Koronvaihtosopimukset, käypä arvo | -134 | -88 |
| Korkokattosopimus, nimellisarvo | 500 | 500 |
| Korkokattosopimus, käypä arvo | - | - |
Sijoitetun pääoman tuotto, %
| Osakkaat | Osakkaista | Osakkeet | Osakkeista | |||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Yritykset | 96 | 5,5 % | 423 766 | 12,5 % | ||
| Rahoitus- ja vakuutuslaitokset | 6 | 0,3 % | 118 860 | 3,5 % | ||
| Julkisyhteisöt | 1 | 0,1 % | 150 000 | 4,4 % | ||
| Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt | 7 | 0,4 % | 43 376 | 1,3 % | ||
| Kotitaloudet | 1 635 | 93,2 % | 2 640 298 | 78,1 % | ||
| Ulkomaat | 9 | 0,5 % | 6 845 | 0,2 % | ||
| YHTEENSÄ | 1 754 | 100,0 % | 3 383 145 | 100,0 % | ||
| Omistajat suuruusluokittain | ||||||
| A- ja B-osakkeita | Osakkaat | Osakkaista | Osakkeet | Osakkeista | ||
| 1 – 100 | 460 | 26,2 % | 28 344 | 0,8 % | ||
| 101 – 500 | 727 | 41,4 % | 203 899 | 6,0 % | ||
| 501 – 1.000 | 271 | 15,5 % | 208 074 | 6,2 % | ||
| 1.001 – 5.000 | 225 | 12,8 % | 480 906 | 14,2 % | ||
| 5.001 – 10.000 | 31 | 1,8 % | 238 276 | 7,0 % | ||
| 10.001 – 20.000 | 22 | 1,3 % | 325 204 | 9,6 % | ||
| 20.001 > | 18 | 1,0 % | 1 898 442 | 56,2 % | ||
| YHTEENSÄ | 1 754 | 100,0 % | 3 383 145 | 100,0 % | ||
| Suurimmat osakkaat sekä heidän äänivaltansa ja osakkeensa |
| A-osake | B-osake | Äänistä | Osakkeista | |
|---|---|---|---|---|
| Kärkkäinen Seppo | - | 540 000 | 52,7 % | 16,0 % |
| Paajanen Esko | - | 360 000 | 35,2 % | 10,6 % |
| Thominvest Oy | 229 743 | - | 1,1 % | 6,8 % |
| Varma Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö | 150 000 | - | 0,7 % | 4,4 % |
| Nylund Karin | 91 772 | - | 0,5 % | 2,7 % |
| Söderlund Leena | 89 795 | - | 0,4 % | 2,7 % |
| Rantanen Heikki | 62 894 | - | 0,3 % | 1,9 % |
| Mandatum Henkivakuutusyhtiö | 56 903 | - | 0,3 % | 1,7 % |
| Nasdaq Omxbs/Skandinaviska Enskilda B | 50 267 | - | 0,2 % | 1,5 % |
| Juvonen Pentti | 36 000 | - | 0,2 % | 1,1 % |
| Nieminen Jorma | 32 000 | - | 0,2 % | 0,9 % |
| Tilander Timo | 31 750 | - | 0,2 % | 0,9 % |
| Kärkkäinen Paula | 30 000 | - | 0,1 % | 0,9 % |
| Kärkkäinen Veli-Matti | 30 000 | - | 0,1 % | 0,9 % |
| Hjorth Sanna | 29 855 | - | 0,1 % | 0,9 % |
| Söderlund Tom | 29 475 | - | 0,1 % | 0,8 % |
| Nuutinen Tarja | 27 900 | - | 0,1 % | 0,8 % |
| Pikkarainen Ari | 25 500 | - | 0,1 % | 0,7 % |
| Metsämiesten Säätiö | 20 000 | - | 0,1 % | 0.6 % |
| Niemi-Säätiö | 20 000 | - | 0,1 % | 0,6 % |
| Sonne Virpi | 18 450 | - | 0,1 % | 0.6 % |
| Paajanen Jouni | 17 550 | - | 0,1 % | 0,5 % |
| Rej Invest Oy | 17 545 | - | 0,1 % | 0,5 % |
| Nevalainen Jari | 17 300 | - | 0,1 % | 0,5 % |
| Söderlund Santtu | 16 155 | - | 0,1 % | 0,5 % |
31.12.2011 hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja omistavat 1,4 % osakkeista, osakkeiden tuottama äänimäärä on 0,2 %. Sisäpiiriohje on otettu käyttöön 1.3.2000. Hallituksella on valtuutus omien osakkeiden hankkimiseen.
Kesla Oyj:n osakkeista ja niiden omistajista pidetään osakasluetteloa Euro Clear Finland Oy SIRE- järjestelmässä. Osakkeenomistajaa pyydetään ilmoittamaan osoitteenmuutokset ja muut osakkeen omistukseensa liittyvät asiat siihen arvo-osuusrekisteriin, jossa hänellä on arvo-osuustili.
| 1000 € | IFRS 2011 |
IFRS 2010 |
IFRS 2009 |
IFRS 2009 |
IFRS 2007 |
|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto yhteensä | 43 927 | 33 701 | 26 101 | 54 988 | 46 842 |
| Liikevaihdon muutos, % | 30,3 | 29,1 | -52,5 | 17,4 | 38,6 |
| Käyttökate | 4 208 | 3 571 | -431 | 5 089 | 6 112 |
| % liikevaihdosta | 9,6 | 10,6 | -1,7 | 9,3 | 13,0 |
| Liikevoitto | 2 877 | 2 177 | -1 837 | 3 799 | 5 077 |
| % liikevaihdosta | 6,6 | 6,5 | -7,0 | 6,9 | 10,8 |
| Tulos ennen veroja | 2 551 | 1 972 | -2 217 | 3 076 | 4 734 |
| % liikevaihdosta | 5,8 | 5,9 | -8,5 | 5,6 | 10,1 |
| Tilikauden tulos | 1 928 | 1 469 | -1 668 | 2 232 | 3 493 |
| % liikevaihdosta | 4,4 | 4,4 | -6,4 | 4,1 | 7,5 |
| Oman pääoman tuotto (ROE), % | 15,5 | 13,0 | -14,3 | 17,9 | 31,4 |
| Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % | 13,0 | 10,2 | -7,6 | 15,7 | 26,2 |
| Omavaraisuusaste, % | 44,3 | 43,7 | 41,1 | 40,2 | 41,3 |
| Nettovelkaantumisaste, % | 77,8 | 75,1 | 91,3 | 100,1 | 81,8 |
| Taseen loppusumma, M€ | 29,3 | 27,6 | 25,7 | 32,0 | 29,8 |
| Bruttoinvestoinnit | 998 | 618 | 1 484 | 3 510 | 4 848 |
| % liikevaihdosta | 2,3 | 1,8 | 5,7 | 6,4 | 10,4 |
| Investointiavustukset käyttöomaisuuteen | 11 | - | 273 | 426 | 299 |
| Tutkimus- ja kehitysmenot | 944 | 789 | 829 | 1 248 | 973 |
| % liikevaihdosta | 2,1 | 2,3 | 3,2 | 2,3 | 2,1 |
| Henkilöstö keskimäärin tilikauden aikana | 277 | 221 | 237 | 344 | 285 |
| Osakekohtaiset tunnusluvut | |||||
| Tulos/osake (EPS), euro | 0,57 | 0,43 | -0,47 | 0,65 | 1,03 |
| Oma pääoma/osake, euro | 3,78 | 3,51 | 3,08 | 3,73 | 3,57 |
| Osinko/osake, euro | 0,25 * | 0,30 | - | 0,18 | 0,50 |
| Osinko/tulos, % | 43,9 | 70,2 | - | 27,8 | 48,4 |
| Efektiivinen osinkotuotto, % | 4,1 | 4,2 | - | 4,3 | 4,4 |
| Hinta/voitto -suhde (P/E) | 10,7 | 16,6 | -9,3 | 6,4 | 11,0 |
| Osakkeen ylin kurssi, euro | 10,34 | 7,99 | 4,99 | 12,40 | 16,60 |
| Osakkeen alin kurssi, euro | 5,80 | 4,50 | 3,30 | 3,60 | 8,60 |
| Tilikauden keskikurssi, euro | 8,47 | 6,18 | 4,28 | 9,61 | 11,77 |
| Tilinpäätöspäivän kurssi, euro | 6,09 | 7,08 | 4,39 | 4,15 | 11,32 |
| Osakekannan markkina-arvo, A-osakkeet, M€ | 15,1 | 17,6 | 10,9 | 10,3 | 28,1 |
| Osakekannan markkina-arvo, kaikki osakkeet, M€ | 20,6 | 24,0 | 14,9 | 14,0 | 38,3 |
| A-osakkeiden vaihto tilikauden aikana | 610 265 | 569 070 | 610 508 | 919 609 | 2 211 473 |
| A-osakkeiden vaihdon kehitys, % | 24,6 | 22,9 | 24,6 | 37,0 | 89,1 |
| Kaikkien osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa 3 383 145 | 3 383 145 | 3 383 145 | 3 383 145 | 3 383 145 | |
| Osakkeenomistajat osakerekisterin mukaan | 1 754 | 1 554 | 1 594 | 1 501 | 1 423 |
Taulukon osakkeiden lukumäärä on osakeantioikaistu. Osakekannan markkina-arvo, kaikki osakkeet, on laskettu olettaen B-sarjan osakkeen arvoksi saman kuin A - osakkeella.
* hallituksen esitys
| Oman pääoman tuotto (ROE), % | = | 100 x | Tilikauden tulos Oma pääoma + vähemmistöosuus |
|---|---|---|---|
| Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % | = | 100 x | Tulos ennen veroja + rahoituskulut Oma pääoma + korolliset rahoitusvelat |
| Omavaraisuusaste, % | = | 100 x | Oma pääoma + vähemmistöosuus Taseen loppusumma - saadut ennakot |
| Nettovelkaantumisaste, % | = | 100 x | Korolliset velat - rahavarat Oma pääoma + vähemmistöosuus |
| Tulos / osake | = | Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tulos Osakkeiden lukumäärä |
|
| Oma pääoma / osake | = | Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma Osakkeiden lukumäärä tilinpäätöspäivänä |
|
| Osinko / tulos, % | = | 100 x | Osakekohtainen osinko Osakekohtainen tulos |
| Efektiivinen osinkotuotto, % | = | 100 x | Osakekohtainen osinko Tilikauden päätöskurssi |
| Hinta / voitto -suhde (P/E) | = | Tilikauden päätöskurssi Osakekohtainen tulos |
|
| Tilikauden keskikurssi | = | Osakkeen euromääräinen kokonaisvaihto Tilikaudella vaihdettujen osakkeiden lukumäärä |
Laskettaessa oman ja sijoitetun pääoman tuottoa jakajana käytetään tilikauden alun ja tilikauden lopun keskiarvoa. Laskettaessa omavaraisuus- ja velkaantumisastetta käytetään sekä jakajassa että jaettavassa tilinpäätöspäivän arvoja.
Osakekohtaisissa tunnusluvuissa on otettu huomioon 22.3.2006 rekisteröity osakekannan splittaus (1:3). Vertailuluvut on laskettu splitin jälkeisellä osakkeiden kappalemäärällä 3.383.145. Omien osakkeiden lunastamisen vaikutusta tunnuslukuihin ei ole huomioitu johtuen sen epäolennaisuudesta.
Tilikauden päätöskurssi on julkisen kaupankäynnin järjestäjän ilmoittama virallinen tilikauden päätöskurssi.
Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä on keskiarvo kalenterikuukausien lopussa lasketuista henkilökunnan lukumääristä, joissa on huomioitu lomautusten vaikutus.
Vuosikertomuksessa esitetyt graafit kuvaavat konsernin IFRS-tilinpäätöksen lukuja.
Joensuussa, 24. päivänä tammikuuta 2012
Eeva Punta Harri Forss hallituksen puheenjohtaja
Rainer Häggblom Veli-Matti Kärkkäinen
Roger Nyqvist Jari Nevalainen toimitusjohtaja
Olemme tilintarkastaneet Kesla Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1. - 31.12.2011. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varain¬hoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.
Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan, taikka rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.
Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimen¬piteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.
Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.
Joensuussa 25. tammikuuta 2012
Ernst & Young Oy KHT-yhteisö
Ulla Nykky KHT
Kesla Oyj:n ja tytäryhtiöiden hallinto perustuu Suomen lainsäädäntöön, yhtiöjärjestykseen ja 1.1.2009 voimaan tulleeseen Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodiin. Osakasrakenteestaan johtuen yhtiö poikkeaa hallinnointikoodin 22 suosituksesta nimitysvaliokunnan jäsenten valinnassa. Yhtiön Hallinnointikoodi sekä Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on saatavilla internetosoitteessa www.kesla.fi kohdassa Sijoittajille – Hallinnointi. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on myös vuosikertomuksessa tilikaudelta 2011.
4.3.2011 pidetyssä Keslan varsinaisessa yhtiökokouksessa hallituksen jäseniksi valittiin Harri Forss, Rainer Häggblom, Roger Nyqvist, Veli-Matti Kärkkäinen ja Eeva Punta. Yhtiökokouksen jälkeen pidetyssä hallituksen järjestäytymiskokouksessa puheenjohtajaksi valittiin Eeva Punta ja varapuheenjohtajaksi Rainer Häggblom.
Hallituksen kokoonpano on seuraava:
hallituksen jäsen Harri Forss, s. 1945, talousneuvos, koulutus: LI-FIM liikkeenjohdon koulutus
hallituksen varapuheenjohtaja Rainer Häggblom, s. 1956; koulutus: MMM, KTM; päätoimi: hallitusammattilainen, liikkeenjohdon konsultti
hallituksen jäsen Veli-Matti Kärkkäinen, s. 1967; koulutus: yhteiskuntatieteiden maisteri; päätoimi: toimitusjohtaja Ässätekniikka Oy - hallituksen jäsen Roger Nyqvist, s. 1950, koulutus: Diplomi ekonomi, aikaisemmin työskennellyt KHT-tilintarkastajana
hallituksen puheenjohtaja Eeva Punta, s. 1965 koulutus: filosofian
lisensiaatti, ekotoksikologia; päätoimi: yrittäjä Pihaniemi Oy
Keslan hallituksen kaikki jäsenet ovat sekä yhtiöstä että merkittävistä osakkeen omistajista riippumattomia jäseniä.
Hallitus vastaa yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus valvoo ja ohjaa yhtiön toimintaa, päättää keskeisistä toimintaperiaatteista, tavoitteista ja strategiasta. Hallitus vahvistaa budjetin, toimintasuunnitelman ja tilinpäätöksen sekä osavuosikatsaukset. Hallitus päättää myös rahoitussopimuksista, taloudellisesti merkittävistä investoinneista sekä kiinteän ja sijoitusomaisuuden ostoista tai myynneistä. Hallitus nimittää ja erottaa toimitusjohtajan sekä vahvistaa johtoryhmän jäsenten nimitykset. Hallitus vastaa yhtiön taloudellisen raportoinnin, sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan valvonnasta hoitaen myös tarkastusvaliokunnan tehtävät, seuraa tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen lakisääteistä tarkastusta sekä arvioi tilintarkastajan riippumattomuutta ja tilintarkastuksen oheispalveluja. Hallitus pitää vähintään kymmenen kokousta vuodessa.
Tilikauden 2011 aikana hallitus kokoontui 14 kertaa ja jäsenten osallistumisprosentti oli 99 %.
Keslan hallitus valitsee nimitysvaliokunnan järjestäytymiskokouksensa yhteydessä hallituskaudeksi kerrallaan. Nimitysvaliokunnan mahdollisista palkkioista päättää yhtiön hallitus valiokunnan nimityksen yhteydessä. Nimitysvaliokunnalla on työjärjestys. Nimitysvaliokunta kokoontuu vähintään kaksi kertaa yhtiökokouskaudella. Syyskuussa kartoitetaan uusien hallituksen jäsenten ja tilintarkasta-
jien tarve sekä päätetään heidän hakumenettelystään. Tammikuussa tehdään esitys yhtiökokoukselle hallituksen jäsenistä ja tilintarkastajista sekä heidän palkkioistaan. Nimitysvaliokunnan jäsenet katsotaan yhtiön sisäpiiriläisiksi.
Nimitysvaliokunnan kokoonpano on seuraava:
Seppo Kärkkäinen, s. 1943; päätoimi: yrittäjä, toimitusjohtaja Polarstone Oy
Esko Paajanen, s. 1944; koulutus: kauppateknikko; päätoimi: yrittäjä
Eeva Punta, s. 1965 koulutus: filosofian lisensiaatti, ekotoksikologia; päätoimi: yrittäjä Pihaniemi Oy
Tilikauden 2011 aikana nimitysvaliokunta kokoontui kaksi kertaa ja valiokunnan jäsenten osallistumisprosentti oli 100 %.
Hallitus on päättänyt, ettei yhtiön toiminta ja toiminnan laajuus huomioiden ole tarpeellista perustaa erillistä tarkastusvaliokuntaa. Hallitus huolehtii tarkastusvaliokunnan tehtävistä. Hallituksen jäsenet ovat vuoden 2011 aikana tehneet kukin omalta alueeltaan suunnitelman mukaista sisäistä tarkastusta ja valvontaa.
Hallitus nimittää toimitusjohtajan. Toimitusjohtaja vastaa yhtiön operatiivisesta toiminnasta ja hallituksen vahvistaman strategian ja tavoitteiden toteuttamisesta.
Yhtiön toimitusjohtaja on:
Hallituksella on ohjelma ja tavoitteet tarkastustoiminnan järjestämiseksi. Hallitus jakaa vuosittain keskuudessaan jokaiselle hallituksen jäsenelle omat tarkastettavat osa-alueet. Tarkastettavien osaalueiden raportit käydään läpi hallituksen joulukuun kokouksessa. Tavoitteena on varmistaa, että liiketoiminnan riskien hallinta on riittävää ja asianmukaista, että yhtiössä tuotettava informaatio on luotettavaa ja että yhtiön sisäinen valvonta on toimivaa ja luotettavaa.
Arvio yhtiön merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä on kuvattu hallituksen toimintakertomuksessa 2011. Osavuosikatsauksissa sekä viimeisessä tilinpäätöstiedotteessa on kuvattu liiketoimintaan liittyviä merkittäviä lähiajan riskejä ja epävarmuustekijöitä.
Kesla Oyj:ssä on sisäisen valvonnan ohjeistus. Keslan hallitus vahvistaa yhtiössä noudatettavan sisäisen valvonnan ohjeiston ja periaatteet. Sisäisen valvonnan tavoitteena on tunnistaa liiketoimintaan liittyvät merkittävät riskielementit, ohjeistaa ja kouluttaa parhaat toimintamallit riskien minimoimiseksi sekä valvoa ohjeistuksen toimivuutta. Johtoryhmän jäsenet vastaavat yhtiön toimitusjohtajalle kukin oman vastuualueensa toimintojen riskien hallinnasta ja sisäisen valvonnan ohjeistuksen noudattamisesta. Toimitusjohtaja vastaa sisäisestä valvonnasta yhtiön hallitukselle.
Kukin johtoryhmän jäsen vastaa oman vastuualueensa taloudellisen raportoinnin sisällön oikeellisuudesta ja sen ajoituksesta. Hallintojohtaja vastaa taloudellisen raportoinnin riittävästä ohjeistuksesta, koulutuksesta ja valvonnasta konsernitasolla. Hallintojohtaja vastaa myös taloudellisen raportoinnin oikeellisuudesta ja ajoituksesta konsernitasolla. Taloudellisen tiedon oikeellisuus varmistetaan riittävällä sisäisen valvonnan tasolla sekä mm. prosessikuvauksilla; prosessien ohjeistuksella, hallinnalla ja valvonnalla; analysoimalla toteutunutta vertailuraporteilla, pistokokein sekä poikkeamaraportoinnilla.
Joensuussa 25.1.2012
Kesla Oyj:n vuoden 2011 varsinainen yhtiökokous pidetään 1. maalikuuta 2012 klo 9.00 alkaen Keslan Joensuun toimipaikassa ositteessa Kuurnankatu 24, Joensuu. Lisätietoa yhtiökokouksesta löytyy yhtiön internetsivuilta osoitteesta www.kesla.fi kohdasta Sijoittajille – yhtiökokous.
Kesla julkaisee vuonna 2012 kolme osavuosikatsausta seuraavasti:
| ajalta 1.1. – 31.3.2012 | 24.4.2012 klo 9.00 |
|---|---|
| ajalta 1.1. – 30.6.2012 | 7.8.2012 klo 9.00 |
| ajalta 1.1. – 30.9.2012 | 23.10.2012 klo 9.00 |
Julkaisut sekä vuosikooste yhtiön tilikauden 2011 aikana julkaistuista tiedoista löytyy yhtiön internetsivuilta kohdasta Sijoittajille. Vuosikertomuksia ja muita julkaisuja voi tilata sähköpostilla osoitteesta [email protected] tai puhelimella numerosta 0207 862 841.
Sijoittaja suhteisiin liittyviin kysymyksiin vastaavat toimitusjohtaja Jari Nevalainen, puhelin 040 830 7750, sekä hallintojohtaja Marke Tyrväinen, puhelin 040 715 8752.
Kesla on metsäteknologian kehittämiseen, markkinointiin ja valmistukseen erikoistunut konepajakonserni, joka hallitsee aines- ja energiapuunkorjuun tuotantoketjun kannolta tehtaalle. Keslan tuotteita ovat mm. kuormaimet ja metsäperävaunut, puutavara- ja metsäkonenosturit, harvesterija energiakourat sekä hakkurit. Kesla on myös merkittävä konepajatuotteiden järjestelmätoimittaja suomalaiselle konepajateollisuudelle. Konsernin liikevaihto oli vuonna 2011 43,9 miljoonaa euroa. Metsäkoneryhmän liikevaihdosta viennin osuus oli 63,8 %. Vuonna 1960 perustetulla Keslalla on tuotantolaitokset Joensuussa, Kesälahdella, Ilomantsissa ja Tohmajärvellä sekä myyntiyhtiö Pietarissa. Keslan palveluksessa on noin 280 henkilöä. Keslan A-osakkeet noteerataan NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä.
Kuurnankatu 24 80100 Joensuu
puh. +358 (0)207 862 841 fax +358 (0)13 610 0523
80100 Joensuu
59800 Kesälahti
Tohmajärven tehdas
Teollisuustie 8 82900 Ilomantsi
Building tools?
Free accounts include 100 API calls/year for testing.
Have a question? We'll get back to you promptly.