Annual Report • Feb 12, 2010
Annual Report
Open in ViewerOpens in native device viewer
Kesla on konepajakonserni, joka hallitsee puunkorjuuteknologian kannolta tehtaalle. Lisäksi Kesla on merkittävä konepajatuotteiden järjestelmätoimittaja suomalaisille konepajakonserneille.
Keslan liiketoiminta supistui vuonna 2009 kansainvälisen taloustaantuman myötä liikevaihdon jäädessä 26,1 miljoonaan euroon. Liikevaihto supistui kaikilla Keslan päämarkkinoilla. Viennin osuus liiketoiminnoista oli 50,4 %. Liiketulos jäi neljännen kvartaalin voitollisuudesta huolimatta koko vuonna tappiolliseksi 1,8 miljoonaa euroa. Tilikauden 2009 liiketoiminnan kassavirta oli vahvasti positiivinen 4 876 tuhatta euroa. Konsernin maksuvalmius säilyi hyvänä tilikauden aikana ja konsernin omavaraisuusaste oli tilikauden päättyessä 41,1 %. Kesla investoi tilikauden 2009 aikana 1,5 miljoonaa euroa konsernin koneisiin ja laitteisiin. Tilikauden tuotekehitysmenot olivat 829 tuhatta euroa. Uusia tuotteita ja tuoteuudistuksia tuotiin markkinoille kaikissa tuoteryhmissä. Kesla työllisti tilikauden 2009 aikana keskimäärin 237 henkilöä.
Kesla -konserniin kuuluvat Joensuussa ja Kesälahdella toimiva emoyhtiö Kesla Oyj sekä Tohmajärvellä ja Ilomantsissa toimiva tytäryhtiö MFG Components Oy. Konsernin Pietarissa sijaitsevan tytäryhtiön OOO Keslan liiketoiminta ajettiin alas tilikauden aikana. Kesla Oyj:n A-osakkeet noteerataan NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä.
| $\left( \mathsf{R}\right)$ | |
|---|---|
| Kesla vuonna 20092 | |
|---|---|
| Toimitusjohtajan katsaus4 | |
| Kesla 50 vuotta 5 | |
| Hallituksen toimintakertomus 8 | |
| Kesla Oyj:n hallitus12 | |
| Kesla Oyj:n johtoryhmä13 | |
| Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 14 | |
| Konsernitilinpäätös, IFRS16 | |
| Konsernin laaja tuloslaskelma16 | |
| Konsernin tase 16 | |
| Konsernin rahavirtalaskelma 17 | |
| Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 18 | |
| Konsernin liitetiedot 19 | |
| Emoyhtiön tilinpäätös, FAS32 | |
| Emoyhtiön tuloslaskelma 32 | |
| Emoyhtiön tase 32 | |
| Emoyhtiön rahavirtalaskelma 33 | |
| Emoyhtiön liitetiedot 34 | |
| Kesla Oyj:n osakkeet ja osakkeenomistajat 39 | |
| Tunnuslukujen laskentakaavat40 | |
| Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut41 | |
| Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset42 | |
| Sijoittajatietoa 42 | |
| Tilintarkastuskertomus43 |
| 2009 | 2008 | |
|---|---|---|
| Liikevaihto, miljoonaa euroa | 26,1 | 55,0 |
| Tulos ennen satunnaiseriä ja veroja, tuhatta euroa | -2 217 | 3 076 |
| Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % | -7,6 | 15,7 |
| Liiketoiminnan rahavirta, tuhatta euroa | 4 876 | 1 595 |
| Omavaraisuusaste, % | 41,1 | 40,2 |
| Osakekohtainen tulos, euroa | -0,47 | 0,65 |
| Osinko per osake, euroa | - * | 0,18 |
| Suoran viennin osuus liikevaihdosta, % | 50,4 | 53,9 |
| Bruttoinvestoinnit, tuhatta euroa | 1 484 | 3 510 |
| Henkilöstö tilikauden lopussa | 236 | 327 |
* hallituksen esitys
Yhtiön vuosineljännesten liikevaihdot ja tulokset ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja (1000 eur)
| Liikevaihto | Tulos ennen tilinpäätös- siirtoja ja veroja |
||||
|---|---|---|---|---|---|
| 2009 | 2008 | 2009 | 2008 | ||
| Tammi-Maaliskuu | 7 651 | 15 728 | -451 | 1 492 | |
| Huhti-Kesäkuu | 6 088 | 15 599 | -1 247 | 1 292 | |
| Heinä-Syyskuu | 4 871 | 12 103 | -710 | 587 | |
| Loka-Joulukuu | 7 491 | 11 558 | 192 | -295 | |
| YHTEENSÄ | 26 101 | 54 988 | -2 217 | 3 076 |
Vuodesta 2009 muodostui ennakoitua vaikeampi vuosi. Syksyyn 2008 ajoittunut globaali suhdannekäännös osoittautui nopeammaksi ja syvemmäksi kuin etukäteen osattiin odottaa. Rahoituskriisin seurauksena maailma tuntui pysähtyvän. Uusia ja vähän käytettyjä koneita ja laitteita oli yhtä äkkiä tarpeeseen nähden liikaa sekä loppuasiakkailla että jälleenmyyntiverkostossa. Kotimaassa metsäteollisuuden rakennemuutos yhdessä taantuman heikentämän tuotekysynnän ja korkeiden raaka-ainevarastojen kanssa hiljensi ainespuuhakkuut. Heikentynyt kysyntä seisautti myös puukaupan. Vuoteen mahtui kuitenkin myös positiivista. Metsäenergian positiivinen vire jatkui, vaikka sen kehityskulkuun kohdistui toivottavasti vain tilapäisiä häiriöitä Venäjän haketuonnin ja päästöoikeuksien matalan hinnan kautta. Loppuvuotta kohden sellun ja kartongin positiivinen hintakehitys kasvatti metsäteollisuuden käyntiasteita heijastuen positiivisesti puukauppaan ja ainespuuhakkuisiin.
Suhdanneheilahtelut lyövät aina yli. Niin tapahtui nytkin. Käännöstä edeltänyt noususuhdanne huipentui pidentyneisiin materiaalien ja tuotteiden toimitusaikoihin sekä nouseviin materiaalikustannuksiin. Yleinen koneiden ja laitteiden kysyntä ylitti tarjonnan johtaen markkinoiden ylikuumenemiseen ja myös yli-investointeihin eri portaissa. Vastarekyyli tuli vuonna 2009. Taantuman myötä koneiden ja laitteiden käyttöasteet tippuivat edellisvuosista. Rahoitusmarkkinoiden häiriöt heikensivät investointimahdollisuuksia. Epävarmuus tulevaisuudesta pienensi entisestään alan investointihaluja. Kun lisäksi vielä osa merkittävästi pienentyneestä kysynnästä pystyttiin tyydyttämään varastoja purkamalla, ei koneiden ja laitteiden uudistuotannolle jäänyt vuonna 2009 juuri tilaa. Vuosi 2009 olikin monelta osin ylimenovuosi ja vuosi 2010 tulee vasta näyttämään uuden vuosikymmenen taloussuhdanteen suunnan ja kehityksen.
Alkanut vuosikymmen tulee olemaan haasteellinen suomalaiselle konepajateollisuudelle koneiden ja laitteiden kysynnän painopisteen siirtyessä Länsi-Euroopasta etelään ja itään. Lähitulevaisuutta rasittaa myös koneiden ja laitteiden kysynnän ja tarjonnan epätasapaino suhdannekäännöksen seurauksena. Suomalaisella konepajateollisuudella onkin edessään kannattavuuden näkökulmasta haasteelliset vuodet. Rakennemuutokset ja toimialajärjestelyt tulevat kasvamaan.
Vuosi 2009 oli Keslalle haastava uudelleen organisoitumisen vuosi. Kasvukaudella tuloksekkaaksi osoittautuneet rakenteet eivät pystyneet kantamaan yhtiötä taantuman yli. Tarvittiin kestäviä, vuosien yli kantavia ratkaisuja. Toimintojen tehostaminen keskittämisen ja määrällisen sopeuttamisen kautta olivat yhtiön tulevaisuuden kannalta välttämättömiä ratkaisuja. Merkittävistä leikkauksista huolimatta yhtiön perusosaaminen tuotekehitys-, valmistus-, myynti- ja markkinointitoiminnoissa säilyi antaen Keslalle hyvän reagointikyvyn markkinoiden taas ajastaan elpyessä. Muutoksessa piilee aina myös mahdollisuus. Niin tämäkin murros tarjoaa ajastaan uusia mahdollisuuksia kehittyvälle ja kasvavalle liiketoiminnalle. Metsäenergian kasvava hyödyntäminen on yksi niistä.
Haastavassa toimintaympäristössä Keslakaan ei ollut yksin. Kiitän Keslan henkilöstöä ja kaikkia yhteistyötahoja siitä tuesta ja luottamuksesta mitä saimme haasteen vuonna 2009. Mielenkiinnolla käymme kohti Keslan 50. toimintavuotta ja myös uutta vuosikymmentä.
Joensuu, tammikuussa 2010
Jari Nevalainen toimitusjohtaja
Keslan perustaja Antti Kärkkäinen testaamassa keksimäänsä raivauskoukku Iso-Kitaa Rantasalmella.
Kivipelloilta teknologian kärkeen 1960 – 2010
Vuoteen 1960 mennessä Suomessa laskettiin olevan noin 72 000 maataloustraktoria. Yksi niistä oli rantasalmelaisen Antti Kärkkäisen Fordson Major. Savon kivisillä pelloilla riitti raivattavaa. Rankka ja hidas kivisavotta kypsytti keksijästä yrittäjän. Aikakautensa innovaattori Kärkkäinen keksi kivensiirtolaite Kivi-Antin sekä raivauskoukku Iso-Kidan – ensimmäiset tuotteet, joita vuonna 1960 perustetussa Rantasalmen Raivausvälineessä valmistettiin.
Jo tuolloin 50 vuotta sitten innovatiivinen ja kasvuhakuinen yritys paini yrityselämälle yhä tänäänkin tuttujen kysymysten kanssa: miten järjestää tuotanto ja mahdollistaa kannattava kasvu, miten ratkoa logistiikkaan liittyvät kysymykset ja löytää yritykselle suopea kotipaikka, jolla olisi tarjota kasvavalle yhtiölle ammattitaitoista työvoimaa.
Rantasalmen Raivausvälineen matka kulki monenlaisia haasteita ratkoen ensin Rantasalmelta Joroisiin ja siitä edelleen Kesälahdelle keväällä 1974.
Keslaksi Kesälahdelle
Pohjois-Karjalassa sijaitseva Kesälahden kunta toivotti parikymmentä työntekijää työllistäneen Rantasalmen Raivausvälineen tarvetulleeksi rakentamalla yhtiön käyttöön 1 800 neliön tilat. Muuton myötä Rantasalmen Raivausvälineen nimi vaihtui Keslaksi. Yhtiön vientitoiminta oli käynnistynyt jo vuonna 1972 äkeiden viennillä Norjaan. Myös Ruotsin markkinat vaikuttivat lupaavilta.
Vuonna 1977 tehtiin Keslassa strateginen päätös suuntautua pellolta metsään. Puunkorjuukoneistaan Suomi tulisi olemaan tunnettu ja arvostettu ympäri maailman, Kesla yhtenä valmistajana muiden arvostettujen merkkien joukossa. Samana vuonna Keslan kehitys sai todellisen hevosenpotkun, kun tiivis yhteistyö Keskusosuusliike Hankkijan kanssa alkoi. Valmistusmäärät kasvoivat huomattavasti.
Vakaan kasvun vuodet
1980-luvun puoliväliin mennessä Kesla oli kasvanut liikevaihdoltaan liki 46 miljoonan markan yhtiöksi. Ilomantsin tehtaan perustamisen myötä yhtiö työllisti jo yhteensä 150 henkeä yhtiön Kesälahden ja Ilomantsin tehtailla.
80-luvun loppuun liittyi liiketoiminnan ja toimipisteiden laajentaminen Joensuuhun sekä kokonaan uudelle toimialalle, henkilönostimiin. Kahden tukijalan strategian piti suojata yhtiötä yhtä toimialaa paremmin suhdannevaihteluilta. 80-luvun loppuun liittyy myös Keslan listautuminen OTC-listalle, ensimmäisenä Pohjois-Karjalaisena yhtiönä. Listautuminen toi tarvittavan pääomaruiskeen, jota tarvittiin 90-luvun alun lamasta selviytymiseen.
90-luvun alun lamassa kyti siemen Suomen talouden kasvulle osana kansainvälistä ja erityisesti Aasian maiden vahvaa talouskasvua. Kasvukaudesta muodostui yksi historian pisimmistä pitäen toki sisällään myös lyhyitä heikompia kysynnän hetkiä. Loppua kohden vielä vahvistunut kansainvälinen talouskasvu päättyi vasta Pekingin kesäolympiakisojen jälkeen syyskuussa 2008 kansainväliseen rahoituskriisiin.
Kesla hyödynsi pitkän kasvukauden mahdollisuudet hyvin. Tuotevalikoima kasvoi yhdeksi alan laajimmista kattaen metsäkonelaitteet kannolta tehtaalle. Keslasta muodostui metsäteknologian moniosaaja, jonka tuotteet ovat tunnettuja ja arvostettuja ympäri maailman. Kotimaan markkinajohtajuus monessa tuoteryhmässä, pohjautuen asiakaslähtöiseen tuotekehitykseen, antoi vahvan perustan vientitoimintojen kehitykselle. 90-luvun alusta alkaen viennin osuus on ollut yli 50 % Keslan liikevaihdosta viennin suuntautuessa tänäpäivänä yli kolmeenkymmeneen kohdemaahan.
Keslan komponenttivalmistus Ilomantsissa yhtiöitettiin. Tueksi ostettiin Tohmajärveläinen MFG Components Oy tukemaan hydrauli- ja voimansiirtokomponenttien ja -järjestelmien myyntiä myös konsernin ulkopuolelle. Ensimmäinen ulkomainen tytäryhtiö perustettiin Pietariin tukemaan Keslan liiketoimintojen kehitystä Venäjän kasvavilla metsämarkkinoilla. Kasvukauden lopulle tultaessa Keslasta oli kasvanut konserni, joka työllisti 350 henkeä yhtiön viidessä toimipisteessä Kesälahdella, Joensuussa, Ilomantsissa, Tohmajärvellä ja Pietarissa. Konsernin liikevaihto oli vuonna 2008 55,0 miljoonaa euroa.
Arvojen kantavuus yli vuosikymmenien
Keslan perusarvoja ovat kehittyminen, luotettavuus ja asiakaslähtöisyys. Pitkäjänteinen ja luottamuksellinen yhteistyö yhtiölle tärkeiden sidosryhmien – henkilöstön, asiakkaiden ja yhteistyökumppanien – kanssa on mahdollistanut kulloiseenkin toimintaympäristöön sopeutumisen ja myös sen hyödyntämisen turvaten yhtiön olemassaolon vuosikymmenestä toiseen. Osaava henkilöstö on uskaltanut tarttua mahdollisuuksiin. Yhteistyökumppanit ja asiakkaat ovat luottaneet Keslan kykyyn palvella ja tukea heidän omia liiketoimintojaan, kuluneina vuosina, tänään ja myös huomenna. Positiivinen kehä on synnyttänyt viidenkymmenen vuoden aikana paljon hyvää ympärilleen.
Metsien hoidon ja puunkorjuun koneellistuminen jatkavat kasvuaan. Bioenergian merkitys tulee entisestään kasvamaan paitsi päästöoikeusrajoitusten mutta myös fossiilisten polttoaineiden rajallisuuden kautta. Materiaalien kierrätys tulee lisääntymään.
Kesla ja sen henkilöstö ovat ylpeitä 50-vuotisesta historiastaan. Me uskomme omaan osaamiseemme. Terveellä itsetunnolla, mutta myös nöyrinä, käymme kohti uusia haasteita. Kesla on henkilöstönsä ja yhteistyökumppaneidensa kautta valmis tukemaan toimialansa kestävää kehitystä. Strateginen tavoite ja tahtotila on kirkas – Kesla haluaa olla yksi johtavista metsäteknologian osaajista maailmassa.
Kesla on juuriaan myöten suomalainen yhtiö. Tunnuksena suomalaisuudesta Keslan tuotteilla on Suomalaisen Työn Liiton avainlipputunnus. Keslan neljä tehdasta sijaitsevat Itä-Suomessa; Kesälahdella, Joensuussa, Ilomantsissa ja Tohmajärvellä.
Kuormaimet ja metsäperävaunut: Kesla on yksi alan johtavista traktorisovitteisten kuormaimien ja metsäperävaunujen valmistajista maailmassa. Keslan tuotemallisto on toimialan laajimpia kattaen kuormaimet ja vaunut sivutoimisesta metsänhoidosta täysimittaiseen metsäurakointiin saakka. Kuormaimiin on lisäksi saatavilla kattava lisälaitemallisto mm. metsäenergian keruuseen ja käsittelyyn liittyen.
Puutavara-, kierrätys- ja teollisuusnosturit: Kesla on yksi merkittävistä puutavaranosturien valmistajista Euroopassa. Keslan nosturimallisto ja lisälaitevalikoima on laaja kattaen asiakastarpeet puutavaralajimenetelmästä kokorunkomenetelmään sekä myös energiapuun ja kierrätysmateriaalien käsittelyyn.
Keslan tuotteet tänäpäivänä 7 - Harvesterikourat, prosessorit ja metsäkonenosturit: Kesla on johtava sykeharvesterikourien valmistaja maailmassa sekä merkittävä, alustakoneesta riippumaton, rullaharvesterikourien valmistaja. Keslan harvesterikourat soveltuvat sekä pyörä- että kaivinkonealustaisiin harvestereihin pohjoisen havumetsävyöhykkeeltä etelän eucalyptusplantaaseille. Keslan metsäkonenostureita käyttävät useat metsäkonevalmistajat eri puolilla maailmaa.
- Hakkurit: Keslan rumpuhakkurimallisto soveltuu metsäenergian ammattimaiseen haketukseen kotimaassa ja viennissä. Hakkurin patentoitu teräratkaisu mahdollistaa laadukkaan hakkeen tuotannon sekä pienkattiloihin että suuriin voimalaitoksiin. Patentoidun terägeometrian ansiosta Keslan hakkureiden polttoainetaloudellisuus ja tuottavuus ovat alansa kärkeä.
Vuosi 2009 oli Keslan 49. toimintavuosi. Tilikauden liiketoimintaa hallitsi poikkeuksellisen voimakas kansainvälinen investointihyödykkeiden suhdannemuutos 2000 -luvun noususuhdanteesta 2010 -luvun laskusuhdanteeseen. Kasvukaudella rakennetut liiketoimintarakenteet jouduttiin uudelleen arvioimaan ja voimakkaasti sopeuttamaan vallitsevaan heikkoon kysyntätilanteeseen. Sopeutustoimenpiteet osoittautuivat välttämättömiksi, mutta myös tuloksekkaiksi tilikauden 2009 loppua kohden. Sopeutustoimenpiteillä turvattiin konsernin toimintojen kilpailukyvykkyys uudessa kysyntätilanteessa, mutta niissä huomioitiin myös reagointivalmiuden säilyttäminen konsernin tuotteiden kysynnän ajastaan elpyessä.
Kesla-konsernin taloudellinen raportointi muodostuu kahdesta ensisijaisesta segmentistä: metsäkoneet, johon kuuluvat emoyhtiön valmistamat puun korjuuseen, käsittelyyn ja kuljetukseen liittyvät laitteet, sekä konepajajärjestelmät, johon kuuluvat tytäryhtiö MFG Components Oy:n valmistamat voimansiirto- ja hydraulikomponentit ja -järjestelmät.
Keslan liiketoimintaympäristö oli katsauskaudella poikkeuksellisen haastava. Syksyllä 2008 alkanut kansainvälisen talouden voimakas heikkeneminen yhdessä rahoitusmarkkinoiden epävarmuuden kanssa heikensivät Keslan tuotteiden kysyntää merkittävästi jo ennen katsauskautta sekä katsauskaudella vuoteen 2008 nähden. Konsernin tilauskanta oli katsauskaudelle lähdettäessä huomattavasti matalampi vuoden takaiseen tasoon nähden eikä tilauskannassa tapahtunut paranemista katsauskauden aikana. Keslan tuotteiden kysyntä oli heikkoa kaikilla markkinoilla eikä tehdyillä sopeutustoimenpiteillä pystytty täysimääräisesti sopeutumaan vallitsevaan heikkoon kysyntätilanteeseen. Positiivinen poikkeus heikkoon kysyntätilanteeseen oli metsäenergian hyödyntämiseen liittyvien koneiden ja laitteiden kysynnän säilyminen hyvällä tasolla tilikauden aikana.
Konsernin tilauskanta ja saatujen uusien tilausten määrä oli läpi tilikauden merkittävästi vertailukautta matalampi. Konsernin liikevaihto laski tilikaudella 2009 poikkeuksellisen voimakkaasti vuoteen 2008 nähden. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä liikevaihto laski 51,4 %, toisella vuosineljänneksellä 61,0 % ja kolmannella vuosineljänneksellä 59,8 %. Neljännellä vuosineljänneksellä liikevaihdon supistuminen loiveni aikaisemmista vuosineljänneksistä, mutta laski kuitenkin edelleen 35,2 % edellisvuodesta. Tilikauden 2009 liikevaihto heikkeni kokonaisuudessaan vertailukauteen nähden 52,5 % ollen 26,1 miljoonaa euroa (vuonna 2008 55,0 miljoonaa euroa; vuonna 2007 46,8 miljoonaa euroa). Metsäkoneryhmän liikevaihto laski tilikaudella vertailukauteen nähden 54,1 % ja konepajajärjestelmien 51,3 %.
Konsernin myynti heikkeni tilikaudella sekä kotimaassa että viennissä. Kotimaan myynti heikkeni 48,9 % ja vientimyynti 55,6 % vuoteen 2008 nähden. Kotimaan myynnin osuus liikevaihdosta oli 49,6 % (vuonna 2008 46,1 %) eli 12,9 miljoonaa euroa (25,3 miljoonaa euroa). Vientitoiminnan osuus kokonaismyynnistä oli vastaavasti 50,4 % (53,9 %) eli 13,2 miljoonaa euroa (29,7 miljoonaa euroa).
Konsernin liikevaihdon voimakkaan laskun taustalla on syksyllä 2008 globaalin rahoituskriisin käynnistämänä investointihyödykkeiden kysynnän poikkeuksellisen voimakas heikkeneminen joka jatkui läpi tilikauden 2009.
Tulos
Keslan tulos heikkeni merkittävästi vertailukaudesta jääden tappiolliseksi tilikaudella 2009. Neljäs vuosineljännes oli tilikauden vuosineljänneksistä ainoa liiketulokseltaan positiivinen vuosineljännes. Neljännen vuosineljänneksen positiivisesta tuloksesta huolimatta tilikauden 2009 liiketulos jäi kokonaisuudessaan tappiolliseksi 1 837 tuhatta euroa, -7,0 % liikevaihdosta (vuonna 2008 3 799 tuhatta euroa voitollinen, 6,9 %; vuonna 2007 5 077 tuhatta euroa voitollinen, 10,8 %) ja tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja jäi tappiolliseksi 2 217 tuhatta euroa (vuonna 2008 3 076 tuhatta euroa voitollinen, vuonna 2007 4 734 tuhatta euroa voitollinen). Konsernin oman pääoman tuotto tilikaudelle oli -14,9 % (vuonna 2008 17,9 %, vuonna 2007 31,4 %).
Tilikauden 2009 tuloksen merkittävä heikkeneminen vertailukauteen nähden johtui tilikaudella voimakkaasti laskeneesta liikevaihdosta. Lisäksi tilikaudelle kirjattiin kertaluonteisia kuluja toimintojen sopeuttamiseen ja uudelleen järjestelyihin sekä vaihto-omaisuuserien ja epävarmojen myyntisaamisten alaskirjaukseen liittyen yhteensä noin 686 tuhannen euron edestä. Markkinoilla vallitseva kysynnän ja tarjonnan epäsuhta yhdessä yhteisvaluutta euron epäedullisen valuuttakurssikehityksen kanssa heikensivät osaltaan operatiivisen toiminnan kannattavuutta vertailukauteen nähden.
Kesla leikkasi voimakkaasti kapasiteettiaan tilikaudella sekä toteutti toimintojensa uudelleen järjestelyjä sopeutuakseen tilikauden heikkoon liiketoimintaympäristöön. Maalis-huhtikuussa käydyissä yt-neuvotteluissa päätettiin henkilöstövähennysten ohella konsernitason toimintojen tehostamisesta keskittämällä ne valmistustoimintoja lukuun ottamatta konsernin Joensuun toimipisteeseen sekä Pietarissa sijaitsevan tytäryhtiön operatiivisten toimintojen alasajosta. Päätetyt ja toteutetut toimenpiteet paransivat konsernin operatiivisten liiketoimintojen tulosta toisella vuosipuoliskolla nostaen jo neljännen vuosineljänneksen tuloksen lievästi positiiviseksi. Toteutetut sopeutustoimenpiteet eivät kuitenkaan riittäneet nostamaan koko tilikauden tulosta positiiviseksi.
Merkittävistä sopeutustoimenpiteistä huolimatta konsernin perusosaaminen tuotekehitys-, valmistus- ja myynti- ja markkinointitoiminnoissa säilyi, mikä osaltaan antaa hyvän reagointikyvyn markkinoiden taas elpyessä.
Tilikauden 2009 osakekohtainen tulos oli 0,47 euroa tappiollinen (vuonna 2008 0,65 euroa voitollinen).
Kesla-konsernin investoinnit laskivat merkittävästi tilikaudella 2009 vuoteen 2008 nähden. Tilikauden bruttoinvestoinnit olivat yhteensä 1 484 tuhatta euroa (vuonna 2008 3 289 tuhatta euroa). Tilikauden merkittävin investointi oli tytäryhtiö MFG Components Oy:n Tohmajärven tehtaalla huhtikuussa käyttöönotettu koneistuskeskus. Kesla Oyj:ssä käynnistettiin tilikaudella kuluvan vuoden toisella vuosineljänneksellä käyttöönotettavan toiminnanohjausjärjestelmän uusiminen. Uudella toiminnanohjausjärjestelmällä tehostetaan kon- 9 sernin toimintoja ja edelleen kehitetään yhtiön asiakaspalvelukykyä. Konsernin kuluvan vuoden ja lähitulevaisuuden investointitarpeet tulevat jäämään merkittävästi alle edellisvuosien tason.
Kesla jatkoi haastavassa liiketoimintaympäristössä tuotekehityspanostuksiaan tuotteistonsa kansainvälisen kilpailukyvyn kehittämiseksi huomioiden kuitenkin taloudelliset realiteetit sekä kohdistaen tuotekehityspanostuksia mm. kasvupotentiaalia omaaviin metsäenergiasektorin tuotteisiin. Konsernin tuotekehitysmenot olivat tilikauden aikana 829 tuhatta euroa eli 3,2 % liikevaihdosta (vuonna 2008 1 248 tuhatta euroa 2,3 %; vuonna 2007 973 tuhatta euroa 2,1 %).
Tilikauden merkittävin metsäkonenäyttely Euroopassa oli kesäkuussa Ruotsissa pidetty Elmia Wood 2009 -konenäyttely. Kesla esitteli kyseisessä näyttelyssä tuoteuutuuksia mm. energia- ja harvennuspuun keruuseen sekä kuormaukseen ja käsittelyyn liittyen. Vuonna 2009 käynnistettiin myös uuden kuorma-autoalustaisen hakkurin tuotekehitysprojekti, joka tullaan esittelemään markkinoille vuoden 2010 aikana. Uusi hakkuri laajentaa Keslan tuotevalikoiman kattavuutta entisestään metsäenergian tuottamiseen liittyvissä koneissa ja laitteissa.
Konepajajärjestelmissä panostettiin asiakastuotteiden valmistettavuuden, laadun ja toimitusvarmuuden ylläpitoon ja edelleen kehittämiseen.
Konsernin tilikauden päättävän taseen loppusumma oli 25,7 miljoonaa euroa (31.12.2008 32,0 miljoonaa euroa). Taseen loppusummaa vertailukauteen nähden pienensi toimintaan sidotun käyttöpääoman merkittävä keventäminen tilikauden aikana.
Konsernin rahoitustilanne ja maksuvalmius säilyivät hyvinä tilikaudella. Liiketoiminnan rahavirta oli tilikaudella 4 876 tuhatta euroa positiivinen (1-12/2008 1 595 tuhatta euroa positiivinen). Konsernin rahoituskulujen määrää pienensi yleinen korkotason lasku sekä korollisten velkojen väheneminen tilikauden aikana. Konsernin omavaraisuusaste oli tilikauden päättyessä 41,1 % (vuonna 2008 40,2 %; vuonna 2007 41,3 %).
Suomalaisen konepajateollisuuden heikentynyt markkinatilanne heijastui myös tytäryhtiö MFG Components Oy:n liiketoimintaan tilikaudella 2009. Yhtiön vertailukelpoinen liikevaihto laski tilikaudella 51,3 % vertailukauteen nähden ja tulos muodostui tappiolliseksi.
Toukokuussa 2009 juhlittiin Tohmajärven kunnan kanssa yhteistyössä rakennetun noin 1 100 m2:n tehdaslaajennuksen sekä uuden, nykyaikaisen koneistuskeskuksen käyttöönottotilaisuutta. Käyttöönotetuilla investoinneilla tuetaan MFG Components Oy:n kilpailukyvykkyyttä laadun, tuottavuuden ja toimitusvarmuuden suhteen.
Tilikaudella toteutetuilla sopeutustoimenpiteillä ei pystytty täysimääräisesti sopeutumaan vallitsevaan markkinatilanteeseen tytäryhtiön liiketoiminnan jäädessä tilikaudella tappiolliseksi. Haastavassa markkinatilanteessa jatkettiin uusasiakashankintaa liiketoiminnan tavoitteiden mukaiseksi kehittämiseksi.
Keslan hallitus päätti keväällä osana konsernin sopeutustoimenpiteitä ajaa Venäjällä toimivan tytäryhtiö OOO Keslan operatiiviset liiketoiminnot alas. Myös emoyhtiön Pietarissa sijaitsevan sivuliik-
Liikevaihdon kehitys, 1000 €
Sijoitetun pääoman tuotto, %
Oman pääoman rakenne 1000 €
Oman pääoman tuotto, %
keen sulkeminen käynnistettiin tilikaudella. Keslan tuotteiden myynti Venäjällä jatkuu olemassa olevien jälleenmyyjien ja yhteistyökump paneiden kautta, joiden tuki hoidetaan jatkossa tytäryhtiön sijaan Suomesta käsin. Venäjän ja muiden CIS-maiden markkinat muodosta vat jatkossakin merkittävän kasvupotentiaalin Keslan tuotteille ja yhtiö on valmis markkinatilanteen niin muuttuessa lisäämään panos tuksia ko. markkinoille.
Kesla-konsernin palveluksessa oli tilikauden 2009 aikana keskimäärin 237 henkilöä (vuonna 2008 344 henkilöä). Henkilöstön kokonaismäärä oli tilikauden päättyessä 236 henkilöä (31.12.2008 327 henkilöä). Tilikauden henkilömäärää vertailukauteen nähden pienensi liiketoiminnan merkittävä supistuminen tilikauden aikana.
Henkilöstölle maksettiin palkkoja ja palkkioita yhteensä 6 860 tuhat ta euroa (vuonna 2008 11 213 tuhatta euroa, vuonna 2007 9 301 tu hatta euroa).
Tilikauden lopussa konsernin henkilöstöstä oli naisia 7 % (31.12.2008 9 %), toimihenkilöitä 26 % (26 %) ja työntekijöitä 74 % (74 %). Kon sernin henkilöstön keski-ikä oli 43 vuotta (42 vuotta), alle 40-vuotiaita on 38 % (41 %). Työsuhteen keskimääräinen kesto on 12 vuotta (11 vuotta). 34 % (42 %) henkilöstä on työskennellyt konsernissa alle 5 vuotta. Toisaalta pitkäaikaisia yli 10 vuotta kestäneitä työsuhteita on yhteensä 56 % (45 %).
Huhtikuussa päättyneiden yt-neuvotteluiden seurauksena henkilöstön määrä väheni konsernissa yhteensä 40 henkilöllä, joiden lisäksi lo mautettiin toistaiseksi 52 henkilöä. Lisäksi neuvotteluissa varaudut tiin tehdaskohtaisilla lomautusilmoituksilla mahdollisiin viikkoseisok keihin tilauskannan heilahtelun perusteella. Tehdasseisokkeja ja muita sopeutustoimenpiteitä jatketaan myös vuonna 2010.
Metsänhoitaja Eero Lukkarinen nimitettiin Kesla Oyj:n markkinointi johtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi 2.1.2009 alkaen. Kesla Oyj:n talousjohtajana ja johtoryhmän jäsenenä vuodesta 2008 toiminut, KTM Eila Hassinen jäi pois Keslan palveluksesta keväällä 2009. Kes la-konsernin taloustoimintojen vastuulliseksi nimettiin 12.5.2009 al kaen yhtiön hallintojohtaja, KTM Marke Tyrväinen.
Kesla huomioi toimintansa ympäristövaikutukset kaikissa toimin noissaan. Kesla osallistuu osaltaan ilmaston muutoksen torjuntaan valmistamalla laitteita, joiden avulla biopolttoaineiden käyttöä en ergian tuotannossa voidaan lisätä. Keslan tuotteet suunnitellaan ympäristövaikutukseltaan mahdollisimman edullisiksi kiinnittämällä huomiota tuotteiden materiaalivalintoihin sekä konstruktioiden kevey teen, kestävyyteen, huollettavuuteen ja koneiden käytön polttoaine taloudellisuuteen. Konsernin valmistustoiminnoissa pyritään hyödyn tämään käytettävät materiaalit ja tuotantotarvikkeet mahdollisimman tehokkaasti sekä kierrättämään ja uusiokäyttämään kaikki siihen soveltuvat materiaalit. Rakennustekniikan sekä tuotannon koneiden ja laitteiden sekä prosessien käytössä huomioidaan valmistajien ohjeet ja suositukset ympäristövaikutusten minimoimiseksi. Investoinnit sekä toimintojen yleinen kehittäminen kokonaistuottavuuden näkökulmas ta tukevat osaltaan tavoitteita toimintojen ympäristökuormituksen pienentämiseksi. Keslalla on Suomalaisen Työn Liiton myöntämä Avainlippu -alkuperämerkki.
Keslan hallitus vahvistaa yhtiössä noudatettavan riskienhallinnan peri aatteet ja tavoitteet. Kesla Oyj:n toimitusjohtaja on vastuussa yhtiön riskienhallinnan käytännön järjestämisestä ja valvonnasta. Yhtiön johtoryhmän jäsenet vastaavat vastuualueensa osalta ko. liiketoimintojen riskienhallinnasta toimitusjohtajalle. Toimitusjohtaja raportoi riskien -
hallinnasta hallitukselle. Yhtiöllä on sisäinen tarkastus, jonka tavoitteena on tunnistaa, analysoida ja raportoida hallitukselle yhtiön toimintaan liittyviä riskejä ja epävarmuustekijöitä sekä samalla tukea yhtiön tehokasta toimintaa. Yhtiön henkilöstöllä on vastuu tunnistaa omaan työympäristöönsä liittyviä riskejä ja epävarmuustekijöitä.
Keslan merkittävimmät strategiset ja operatiiviset riskit liittyvät liiketoimintaympäristön äkillisiin ja/tai pitkäkestoisiin muutoksiin, yhteistyökumppanuusmuutoksiin sekä omaan liiketoiminnalliseen osaamiseen ja resursointiin. Merkittäviä riskejä pyritään hallitsemaan ylläpitämällä ja kehittämällä yhtiön omaa liiketoimintaosaamista sekä kykyä lukea ja hallita liiketoimintamuutoksia sekä asiakkaiden että yhteistyökumppaneiden keskuudessa. Yhteistyökumppaniriskiä pyritään minimoimaan hakemalla alan johtavia operoijia yhteistyökumppaneiksi sekä solmimalla ja rakentamalla pitkäkestoisia kumppanuuksia. Myös vaihtoehtotarkasteluja tehdään. Markkinasuhdanneriskiä pyritään minimoimaan operoimalla useammassa maassa ja maanosassa sekä useammalla liiketoiminta-alueella, jolloin yksittäisen alueen muutosten vaikutus kokonaisuuteen minimoituu. Oman henkilöstön osaamista pyritään vahvistamaan koulutuksen, kehityksen ja osaamisrekrytointien kautta. Liiketoiminnan kannattavuusriskiä pienennetään tuottavuuden parantamiseen liittyvillä kehitystoimenpiteillä ja investoinneilla sekä markkinaperusteisilla hinnantarkastuksilla.
Konsernitaseen suurimpia riskieriä ovat myyntisaamiset ja vaihtoomaisuus. Vaihto-omaisuutta pyritään hallitsemaan varastojen kiertonopeuksia tehostamalla sekä tuotekehityksen muutosprosesseja hallitsemalla ja modulointia lisäämällä. Myyntisaamisten luottotappioriskiä hallitaan konsernin luottopolitiikalla, joka sisältää ohjeistuksen sopimuskäytännöstä, taustakartoituksista, luototuksesta sekä mahdollisista perintätoimenpiteistä.
Konsernin emoyhtiön ja tytäryhtiöiden rahoitusriskejä hallitaan konsernitasolla. Konsernilla ei ole merkittäviä valuutta- ja korkoriskejä. Lisätietoja rahoitusriskien hallinnasta on kerrottu konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa.
Käyttöomaisuuteen, toiminnan keskeytymiseen sekä toiminta- ja tuotevastuisiin liittyviltä riskeiltä on suojauduttu asianomaisilla vakuutuksilla. Vakuutukset tarkastetaan vuosittain.
Keslan lähiajan riskit liittyvät voimakkaasti heikentyneen kansainvälisen investointihyödykkeiden kysynnän heijastumiseen yhtiön eri toimintoihin sekä heikentyneen kysyntätilanteen mahdolliseen pitkittymiseen. Heikon kysyntätilanteen myötä alhaiselle tasolle jäävä myynti ja liikevaihto aiheuttavat haasteita liiketoiminnan taloudellisen kannattavuuden ylläpitämisessä. Vientivaluuttojen heikentymiset yhteisvaluutta euroon nähden yhdessä toimialan ylikapasiteetin kanssa heikentävät osaltaan liiketoiminnan operatiivista kannattavuutta lähitulevaisuudessa. Kysynnän heikkotaso yhdessä rahoitusmarkkinoiden mahdollisten häiriöiden kanssa kasvattavat rahoituksellisia riskejä mm. rahoitukseen ja myyntisaamisiin liittyen. Poikkeuksellisen matala kysyntätilanne aiheuttaa myös riskejä tuotteiden tilaustoimitusketjujen toimintavarmuuteen.
Kansainvälinen investointihyödykkeiden kysyntätilanne tulee jatkumaan lähitulevaisuudessa edelleen heikkona. Vuonna 2009 nähdyt positiiviset signaalit talouden elpymisestä eivät välttämättä ole vielä pysyviä merkkejä suhdannekäännöksestä valtioiden elvytysmahdollisuuksien kaventuessa kuluvan vuoden aikana.
Rahoitusmarkkinoiden vakautuminen yhdessä matalan korkokannan kanssa luo kuitenkin vuodelle 2010 edellisvuotta paremmat edellytykset kone- ja laiteinvestointien uudelleen käynnistymiselle. Metsäteollisuuden ylisuurten raaka-ainevarastojen normalisoituminen sekä tuotekysynnän parantuminen mahdollistavat ainespuuhakkuumäärien kasvun kuluvan vuoden aikana. Metsäenergiakäytön kasvuodotukset vahvistavat osaltaan koneiden ja laitteiden investointitarpeita.
Edellä mainitut positiiviset elementit eivät ole vielä kääntyneet kon-
sernin tuotteiden kysynnän ja uusien tilausten kasvuksi tammikuussa 2010. Konsernin tilauskanta on tammikuussa 2010 vuoden takaista tilannetta matalammalla tasolla. Lähitulevaisuuden liikevaihto tulee jäämään edelleen matalalle tasolle.
Vuonna 2009 toteutettujen sopeutustoimenpiteiden odotetaan yhdessä konsernin aktiivisten myynti- ja tuotekehitysponnistelujen kanssa mahdollistavan konsernin tuloksen muodostumisen positiiviseksi lähitulevaisuudessa. Konsernin kannattavuuteen vaikuttaa kuitenkin merkittävästi kysyntätilanteen kehittymisestä riippuva liikevaihdon toteutuminen sekä mahdolliset heikkoon markkinatilanteeseen liittyvät riskielementtien toteutumiset. Konsernissa jatketaan tilannekohtaisia sopeutustoimenpiteitä myös vuonna 2010.
Hallinto
Yhtiön toimitusjohtajana toimi tilikaudella Jari Nevalainen. Varsinaisessa yhtiökokouksessa 20.3.2009 valittiin hallituksen jäseneksi Matti Karjula, Veli-Matti Kärkkäinen, Esko Paajanen ja Eeva Punta. Yhtiön hallituksen puheenjohtajana toimi Esko Paajanen.
Yhtiön tilintarkastajana on ollut KHT-yhteisö Ernst & Young Oy vastuullisena tilintarkastajana toimi KHT Ulla Nykky.
Osakkeet jakautuvat A-osakkeisiin ja B-osakkeisiin siten, että A-osakkeita on 2 483 145 kappaletta ja B-osakkeita 900 000 kappaletta. Aja B-osakkeet eroavat toisistaan siten, että jokainen B-osake tuottaa oikeuden yhtiökokouksessa äänestää kahdellakymmenellä äänellä ja jokainen A-osake yhdellä äänellä. A-osakkeille maksettava osinko voi olla kaksinkertainen B-osakkeille maksettavaan osinkoon verrattuna.
Omat osakkeet
Varsinainen yhtiökokous valtuutti kokouksessaan 20.3.2009 hallituksen hankkimaan omia A-osakkeita mukaan lukien hallussa olevat osakkeet enintään 338 313 kpl ja luovuttamaan omia A-osakkeita enintään 338 313 kpl. Valtuutukset olivat voimassa yhden vuoden yhtiökokouksen päätöksestä lukien.
Yhtiön omistuksessa oli vuoden 2009 lopussa 14 570 kpl omaa A-osaketta (31.12.2008 14 570 kpl). Yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden osuus kaikista osakkeista oli 0,4 % ja osakkeiden tuottamasta äänimäärästä 0,1 % 31.12.2009.
Kesla Oyj noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n laatimaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia (Corporate Governance) 1.1.2009 alkaen. Kesla Oyj:n hallinnointikoodi löytyy Keslan internetsivuilta osoitteessa www.kesla.fi kohdasta Sijoittajille - Hallinnointi. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä (Corporate Governance Statement) löytyy yhtiön internetsivulta edellä mainitusta kohdasta sekä vuosikertomuksesta tilikaudelta 2009.
Hallituksen esitys voitonjaosta sekä omien osakkeiden hankkimis- ja myyntivaltuutuksesta
Emoyhtiön jakokelpoiset varat 31.12.2009 ovat 8 790 tuhatta euroa, josta tilikauden 2009 tappio on 363 tuhatta euroa. Hallitus esittää 5.3.2010 Joensuuhun kokoon kutsuttavalle yhtiökokoukselle, että osinkoa ei tilikaudelta 2009 jaeta. Tilikauden tappio 363 tuhatta euroa kirjataan vapaaseen omaan pääomaan. Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että omien osakkeiden hankinta- ja myyntivaltuutusta jatketaan vuonna 2010.
Tilinpäätöksen liitetiedoissa on esitetty lisää tunnuslukuja sekä tietoja osakkeista, osakkeen omistajista ja lähipiiristä.
Kuvassa vas. Veli-Matti Kärkkäinen, Eeva Punta, Esko Paajanen ja Matti Karjula.
Kauppateknikko. Yrittäjä. Keslan hallituksen puheenjohtaja helmikuusta 2004 alkaen ja jäsen 1977 alkaen.
Matti Karjula, s. 1957
Maa- ja metsätieteiden kandidaatti. Metsänhoitaja. Kiinteistöjohtaja Stora Enso Oyj. Keslan hallituksen jäsen helmikuusta 2008 alkaen.
Yhteiskuntatieteiden maisteri. Toimitusjohtaja Ässätekniikka Oy. Keslan hallituksen jäsen helmikuusta 2003 alkaen.
Eeva Punta, s. 1965
Filosofian lisensiaatti. Yrittäjä, toimitusjohtaja Reachway Oy. Keslan hallituksen jäsen maaliskuusta 2007 alkaen.
Kuvassa vas. Jari Nevalainen, Paavo Hopponen, Martti Haverinen, Marke Tyrväinen, Eero Lukkarinen, Kari Kokko ja hallituksen puheenjohtaja Esko Paajanen.
Jari Nevalainen, s. 1966
Diplomi-insinööri. Kauppatieteiden kandidaatti. Toimitusjohtaja. Johtoryhmän jäsen ja johtoryhmän puheenjohtaja maaliskuusta 2001 alkaen.
Martti Haverinen, s. 1950
Diplomi-insinööri. Tehtaanjohtaja Kesälahden tehdas. Johtoryhmän jäsen tammikuusta 2002 alkaen. Paavo Hopponen, s. 1961
Diplomi-insinööri. Tuotantojohtaja. Johtoryhmän jäsen huhtikuusta 2007 alkaen.
Insinööri. Tuotekehityspäällikkö.
Johtoryhmän jäsen joulukuusta 2008 alkaen.
Eero Lukkarinen, s. 1965
Metsänhoitaja. Markkinointijohtaja. Johtoryhmän jäsen tammikuusta 2009 alkaen.
Marke Tyrväinen, s. 1969
Kauppatieteiden maisteri. Hallintojohtaja. Johtoryhmän jäsen elokuusta 1999 alkaen.
Kesla Oyj noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n laatimaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia (Corporate Governance) 1.1.2009 alkaen. Osakasrakenteestaan johtuen yhtiö poikkeaa hallinnointikoodin 22 suosituksesta nimitysvaliokunnan jäsenten valinnassa. Yhtiön Hallinnointikoodi sekä Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on saatavilla internetosoitteessa www.kesla.fi kohdassa Sijoittajille – Hallinnointi. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on myös vuosikertomuksessa tilikaudelta 2009.
Hallituksen ja hallituksen asettamien valiokuntien kokoonpano ja toiminta
20.3.2009 pidetyssä Keslan varsinaisessa yhtiökokouksessa hallituksen jäseniksi valittiin Matti Karjula, Veli-Matti Kärkkäinen, Esko Paajanen ja Eeva Punta. Yhtiökokouksen jälkeen pidetyssä hallituksen järjestäytymiskokouksessa puheenjohtajaksi valittiin Esko Paajanen ja varapuheenjohtajaksi Veli-Matti Kärkkäinen.
Hallituksen kokoonpano on seuraava:
Keslan hallituksen kolme jäsentä; Matti Karjula, Veli-Matti Kärkkäinen ja Eeva Punta; ovat yhtiöstä riippumattomia jäseniä. Lisäksi riippumattomia merkittävistä osakkeenomistajista ovat hallituksen kolme jäsentä; Matti Karjula, Veli-Matti Kärkkäinen ja Eeva Punta.
Hallitus vastaa yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus valvoo ja ohjaa yhtiön toimintaa, päättää keskeisistä toimintaperiaatteista, tavoitteista ja strategiasta. Hallitus vahvistaa budjetin, toimintasuunnitelman ja tilinpäätöksen sekä osavuosikatsaukset. Hallitus päättää myös rahoitussopimuksista, taloudellisesti merkittävistä investoinneista ja kiinteän ja sijoitusomaisuuden ostoista tai myynneistä. Hallitus nimittää ja erottaa toimitusjohtajan ja vahvistaa johtoryhmän jäsenten nimitykset.
Hallitus vastaa yhtiön taloudellisen raportoinnin, sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan valvonnasta hoitaen myös tarkastusvaliokunnan tehtävät, seuraa tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen lakisääteistä tarkastusta sekä arvioi tilintarkastajan riippumattomuutta ja tilintarkastuksen oheispalveluja. Hallitus pitää vähintään kymmenen kokousta vuodessa.
Tilikauden 2009 aikana hallitus kokoontui 14 kertaa ja jäsenten osallistumisprosentti oli 96,4 %.
Hallitus nimittää järjestäytymiskokouksessaan nimitysvaliokunnan. Nimitysvaliokunnalla on työjärjestys. Nimitysvaliokunta kokoontuu vähintään kaksi kertaa yhtiökokouskaudella. Syyskuussa kartoitetaan uusien hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien tarve sekä päätetään heidän hakumenettelystään. Tammikuussa tehdään esitys yhtiökokoukselle hallituksen jäsenistä ja tilintarkastajista sekä heidän palkkioistaan.
Nimitysvaliokunnan kokoonpano on seuraava:
Tilikauden 2009 aikana nimitysvaliokunta kokoontui kaksi kertaa ja valiokunnan jäsenten osallistumisprosentti oli 100 %.
Tarkastusvaliokunnan tehtävistä vastaaminen
Hallitus on päättänyt, ettei yhtiön toiminta ja toiminnan laajuus huomioiden ole tarpeellista perustaa erillistä tarkastusvaliokuntaa. Hallitus huolehtii tarkastusvaliokunnan tehtävistä.
Toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan tehtävät
Hallitus nimittää toimitusjohtajan. Toimitusjohtaja vastaa yhtiön operatiivisesta toiminnasta ja hallituksen vahvistaman strategian ja tavoitteiden toteuttamisesta.
Yhtiön toimitusjohtaja:
Kesla Oyj:ssä on sisäisen valvonnan ohjeistus. Keslan hallitus vahvistaa yhtiössä noudatettavan sisäisen valvonnan ohjeiston ja periaatteet. Sisäisen valvonnan tavoitteena on tunnistaa liiketoimintaan liittyvät merkittävät riskielementit, ohjeistaa ja kouluttaa parhaat toimintamallit riskien minimoimiseksi sekä valvoa ohjeistuksen toimivuutta. Johtoryhmän jäsenet vastaavat yhtiön toimitusjohtajalle kukin oman vastuualueensa toimintojen riskien hallinnasta ja sisäisen val vonnan ohjeistuksen noudattamisesta. Toimitusjohtaja vastaa sisäisestä valvonnasta yhtiön hallitukselle.
Kukin johtoryhmän jäsen vastaa oman vastuualueensa taloudellisen raportoinnin sisällön oikeellisuudesta ja sen ajoituksesta. Hallinto johtaja vastaa taloudellisen raportoinnin riittävästä ohjeistuksesta, koulutuksesta ja valvonnasta konsernitasolla. Hallintojohtaja vastaa taloudellisen raportoinnin oikeellisuudesta ja ajoituksesta konserni tasolla kuukausittain ja vuosineljänneksittäin. Taloudellisen tiedon oikeellisuus pyritään varmistamaan riittävällä sisäisen valvonnan ta solla sekä mm. prosessikuvauksilla; prosessien ohjeistuksella, hallin nalla ja valvonnalla; analysoimalla toteutunutta vertailuraporteilla, pistokokein sekä poikkeamaraportoinnilla.
Hallitus nimittää vuosittain sisäisen tarkastuksen suorittajik si sisäisen tarkastusryhmän, johon voi kuulua hallituksen jäseniä. Sisäisen tarkastuksen tavoitteena on varmistaa, että liiketoimin nan riskien hallinta on riittävää ja asianmukaista ja että yhtiössä tuotettava informaatio on luotettavaa. Sisäisen tarkastuksen avul la seurataan yhtiön sisäisen valvonnan toimivuutta ja luotettavuut ta. Hallitus vahvistaa sisäisen tarkastuksen toimintasuunnitelman vuosittain. Tarkastushavainnot raportoidaan hallitukselle ja toimi tusjohtajalle.
Hallitus nimittää järjestäytymiskokouksessaan sisäiset tarkastajat. Järjestäytymiskokouksessaan vuonna 2009 hallitus nimitti sisäisiksi tarkastajiksi Veli-Matti Kärkkäisen ja Jouni Paajasen.
Joensuussa 25.1.2010
| 1000 € | LIITETIETO | 1.1.-31.12.2009 | 1.1.-31.12.2008 |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 26 101 | 54 988 | |
| Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden | |||
| varastojen muutos | -1 227 | 1 337 | |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 3 | 131 | 228 |
| Aineiden ja tarvikkeiden käyttö | -13 718 | -31 411 | |
| Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut | 5 | -8 399 | -13 777 |
| Poistot | 6 | -1 406 | -1 290 |
| Liiketoiminnan muut kulut | 4 | -3 319 | -6 277 |
| Liiketulos | -1 837 | 3 799 | |
| Rahoituskulut (netto) | 8 | -380 | -722 |
| Tulos ennen veroja | -2 217 | 3 076 | |
| Tuloverot | 9 | 548 | -844 |
| Tilikauden tulos | 10 | -1 668 | 2 232 |
| Tilikauden laaja tulos | 10 | -1 668 | 2 232 |
| Jakautuminen | |||
| Emoyrityksen omistajille | -1 595 | 2 189 | |
| Vähemmistölle | -73 | 43 | |
| Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu | |||
| laimentamaton/laimennettu osakekohtainen tulos, euroa | -0,47 | 0,65 |
| 1000 € | LIITETIETO | 31.1.2009 | 31.12.2008 |
|---|---|---|---|
| VARAT | |||
| Pitkäaikaiset varat | |||
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 11 | 9 167 | 9 269 |
| Liikearvo | 11 | 360 | 360 |
| Muut aineettomat hyödykkeet | 11 | 324 | 397 |
| Myytävissä olevat sijoitukset | 32 | 32 | |
| Laskennalliset verosaamiset | 12 | 1 | 147 |
| Lyhytaikaiset varat | |||
| Vaihto-omaisuus | 13 | 9 289 | 13 352 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 14 | 4 985 | 7 809 |
| Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset | - | 270 | |
| Rahavarat | 15 | 1 531 | 388 |
| VARAT YHTEENSÄ | 25 690 | 32 023 | |
| OMA PÄÄOMA JA VELAT | |||
| Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma | |||
| Osakepääoma | 16 | 1 917 | 1 917 |
| Ylikurssirahasto | 6 | 6 | |
| Sijoitetun vapaan pääoman rahasto | 210 | 210 | |
| Kertyneet voittovarat | 8 297 | 10 497 | |
| Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä | 10 430 | 12 630 | |
| Vähemmistön osuus | 119 | 204 | |
| Vuosikertomus 2009 / 17 |
|---|
| Pitkäaikaiset velat | |||
|---|---|---|---|
| Laskennallinen verovelka | 12 | - | 694 |
| Varaukset | 17 | 155 | 230 |
| Korolliset velat | 18 | 8 016 | 9 798 |
| Lyhytaikaiset velat | |||
| Ostovelat ja muut velat | 19 | 3 827 | 5 029 |
| Lyhytaikaiset korolliset velat | 18 | 3 144 | 3 437 |
| VELAT YHTEENSÄ | 15 141 | 19 188 | |
| OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ | 25 690 | 32 023 | |
| 1000 € | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Liiketoiminnan rahavirta | ||
| Liiketulos | -1 837 | 3 799 |
| Oikaisut liiketulokseen | 1 446 | 1 344 |
| Käyttöpääoman muutos: | ||
| Myynti- ja muiden saamisten muutos | 2 557 | 409 |
| Vaihto-omaisuuden muutos | 4 063 | -970 |
| Osto- ja muiden velkojen muutos | -1 227 | -1 204 |
| Käyttöpääoman muutos yhteensä | 5 393 | -1 765 |
| Maksetut korot | -412 | -637 |
| Saadut korot | 16 | 18 |
| Maksetut verot | 270 | -1 163 |
| Liiketoiminnan rahavirta | 4 876 | 1 595 |
| Investointien rahavirta | ||
| Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin | -257 | -3 289 |
| Investointiavustukset | 273 | 426 |
| Investointien rahavirta | 16 | -2 863 |
| Rahoituksen rahavirta | ||
| Osakeannista saadut maksut | - | 185 |
| Lainojen nostot | - | 5 000 |
| Lainojen takaisinmaksut | -3 064 | -2 501 |
| Rahoitusleasingvelkojen maksut | -65 | - |
| Maksetut osingot | -618 | -1 684 |
| Rahoituksen rahavirta | -3 748 | 1 000 |
| Rahavarojen muutos | 1 143 | -268 |
| Rahavarat tilikauden alussa | 388 | 656 |
| Rahavarat tilikauden lopussa | 1 531 | 388 |
| 1000€ | Osake- pääoma |
Ylikurssi- rahasto |
Kertyneet voittovarat |
Svop Yhteensä | Vähemmistö- osuus |
Oma pääoma yhteensä |
|
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Oma pääoma 1.1.2009 | 1 917 | 6 | 10 497 | 210 | 12 630 | 204 | 12 834 |
| Osingonjako | -605 | -605 | -12 | -616 | |||
| Tilikauden tulos | -1 595 | -1 595 | -73 | -1 668 | |||
| 31.12.2009 | 1 917 | 6 | 8 297 | 210 | 10 430 | 119 | 10 549 |
| 1000€ | Osake- pääoma |
Ylikurssi- rahasto |
Kertyneet voittovarat |
Svop Yhteensä | Vähemmistö- osuus |
Oma pääoma yhteensä |
|
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Oma pääoma 1.1.2008 | 1 917 | 6 | 10 102 | 44 | 12 069 | 12 069 | |
| Osingonjako | -1 684 | -1 684 | - 1 684 | ||||
| Osakeanti | 185 | 185 | 185 | ||||
| Tilikauden voitto | 2 189 | 2 189 | 43 | 2 232 | |||
| Vähemmistöosuus | -142 | -19 | -161 | 161 | |||
| Oikaisuerä | 32 | 32 | 32 | ||||
| 31.12.2008 | 1 917 | 6 | 10 497 | 210 | 12 630 | 204 | 12 834 |
Kesla on metsäteknologian kehittämiseen, valmistukseen ja markkinointiin erikoistunut konepajakonserni, joka hallitsee puunkorjuun tuotantoketjun kannolta tehtaalle. Konsernin emoyritys on Kesla Oyj. Emoyrityksen kotipaikka on Joensuu ja sen rekisteröity osoite on Kuurnankatu 24, 80100 Joensuu. Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa yhtiön kotisivuilta osoitteessa www.kesla.com tai konsernin emoyhtiön pääkonttorissa edellä mainitussa osoitteessa.
Kesla-konsernin tilinpäätös on laadittu kansainvälisen tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti noudattaen 31.12.2009 voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Konsernin siirtymäpäivä IFRS:ään oli 1.1.2004. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisten, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset. Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintahintoihin perustuen lukuun ottamatta käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattuja rahoitusvaroja ja -velkoja.
Konserni on soveltanut 1.1.2009 alkaen seuraavia uusia tulkintoja:
Konsernitilinpäätös sisältää Kesla Oyj:n ja kaikki sen suoraan tai välillisesti omistamat yritykset, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun konserni omistaa yli puolet yrityksen äänivallasta tai sillä on oikeus määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista.
Emoyhtiön perustamat tytäryhtiöt on yhdistelty konsernitilinpäätökseen yhtiöiden perustamisesta lähtien. Konsernin keskinäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankintamenomenetelmällä. Hankitut tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan. Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat, voitonjako ja realisoitumattomat sisäiset katteet eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Tilikauden voiton jakautuminen emoyrityksen omistajille ja vähemmistölle esitetään tuloslaskelman yhteydessä ja vähemmistölle kuuluva osuus omista pääomista esitetään omana eränään taseessa oman pääoman osana. Saman määräysvallan alaisten yhteisöjen väliset liiketoimintojen yhdistämiset on käsitelty kirjanpidossa alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen, sillä nämä hankinnat eivät sisälly IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistämiset -standardin soveltamisalaan. Hankintamenon ja hankitun oman pääoman välinen erotus kirjataan liikearvoksi.
Ulkomaanrahan määräiset erät
Konsernitilinpäätös on esitetty euroissa, joka on konsernin toimintaja esittämisvaluutta. Ulkomaanrahan määräiset erät kirjataan euroiksi tapahtumapäivän kurssiin. Tilinpäätöspäivänä avoimena olevat ulkomaanrahan määräiset monetaariset saamiset ja velat on arvostettu käyttäen tilinpäätöspäivän kursseja. Ei-monetaariset erät on arvostettu tapahtumapäivän kurssiin. Ulkomaanrahan määräisten erien muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot on merkitty tuloslaskelmaan. Liiketoiminnan kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolelle. Valuuttamääräisten lainojen ja saamisten kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät rahoitustuottoihin ja -kuluihin.
Ulkomaalaisen tytäryhtiön tuloslaskelman erät on muutettu konsernitilinpäätöksessä yhdistelemistä varten Suomen rahan määräisiksi käyttäen tilikauden keskikurssia ja tase-erät tilinpäätöspäivän kurssia. Tilikauden tuloksen muuntaminen eri kursseilla tuloslaskelmassa ja taseessa aiheuttaa muuntoeron, joka kirjataan omaan pääomaan.
Liikearvo vastaa sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää konsernin osuuden 1.1.2004 jälkeen hankitun yrityksen yksilöitävissä olevien varojen, velkojen ja ehdollisten velkojen nettomääräisestä käyvästä arvosta hankinta-ajankohtana. Hankintamenoon sisällytetään lisäksi muut välittömästi hankinnasta johtuvat menot, kuten asiantuntijoiden palkkiot. Liikearvoista ei kirjata poistoja, vaan ne testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla.
Tutkimus- ja tuotekehitysmenot
Tutkimusmenot kirjataan tilikauden kuluiksi. Pääosa konsernin kehitysmenoista ei täytä IAS 38 standardin kriteereitä ja ne kirjataan vuosikuluiksi. Se osa kehitysmenoista, joka kohdistuu uusiin kaupallisesti ja teknisesti käyttökelpoisiin tuotteisiin, aktivoidaan ja esitetään kohdassa Muu aineeton omaisuus ja poistetaan taloudellisena vaikutusaikanaan, enintään viidessä vuodessa.
Tietokoneohjelmien ylläpitomenot kirjataan kuluiksi. Ohjelmistoprojekteihin liittyvät kulut, jotka voidaan yksilöidä kuuluvaksi yksilöityyn tietokoneohjelmaan ja jotka tuottavat konsernille todennäköistä taloudellista hyötyä, aktivoidaan. Patenttien hankintamenot aktivoidaan aineettomiin hyödykkeisiin ja poistetaan tasapoistoina taloudellisen pitoajan kuluessa.
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
Konserniyhtiöiden hankkima aineellinen käyttöomaisuus arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumisilla. Kuluvan käyttöomaisuuden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu käyttöomaisuuden hankintamenoista arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan tasapoistoin.
| Arvioidut poistoajat ovat: | |
|---|---|
| Muut pitkävaikutteiset menot (tietokoneohjelmat) | 3-5 vuotta |
| Rakennukset | 30-35 vuotta |
| Tuotannon koneet ja kalusto | 5-12 vuotta |
| Kuljetusvälineet | 5 vuotta |
| Tietokoneet | 3-5 vuotta |
| Muut koneet ja kalusto | 5 vuotta |
Hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkastetaan tilinpäätöksen yhteydessä ja tarvittaessa oikaistaan kuvaamaan taloudellisen hyödykkeen odotuksissa tapahtuneita muutoksia.
Julkiset avustukset on kirjattu aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpitoarvojen vähennyksiksi silloin, kun on kohtuullisen varmaa, että ne tullaan saamaan ja että konserni täyttää avustuksen saamisen edellytykset. Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan kuluessa.
Sellaiset avustukset, jotka on saatu syntyneiden menojen korvauksiksi, tuloutetaan tuloslaskelmaan samalla kun avustuksen kohteeseen liittyvät menot merkitään kuluksi. Tällaiset avustukset esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa.
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritellään painotetun keskihinnan menetelmällä. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno muodostuu raaka-aineista, välittömistä työsuorituksista johtuvista menoista, muista välittömistä menoista sekä asianmukaisesta osuudesta valmistuksen muuttuvista menoista ja kiinteistä yleiskustannuksista normaalilla toiminta-asteella. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut tuotteen valmiiksi saattamiseen tarvittavat menot ja myynnistä johtuvat menot.
Vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimuksella hankittu omaisuuserä merkitään taseen vastaaviin varoiksi ja vastattaviin rahoitusleasingveloiksi vuokra-ajan alkamisajankohtana vuokratun hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Nykyarvoa laskettaessa käytetään diskonttauskorkona vuokrasopimuksen sisäistä korkoa. Rahoitusleasingsopimuksella hankitusta hyödykkeestä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa. Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan vähennykseen.
Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut säilyvät vuokranantajalla, käsitellään muina vuokrasopimuksina (käyttöleasing). Tällaisten sopimusten perusteella määräytyvät vuokrat kirjataan kuluiksi tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.
Konsernilla ei ole rahoitusleasingilla vuokralle annettuja hyödykkeitä. Vuokralle annetut hyödykkeet sisältyvät taseessa aineellisiin hyödykkeisiin. Niistä tehdään poistot taloudellisena vaikutusaikana. Mahdolliset vuokratuotot kirjataan tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.
Konsernissa työskentelevien eläkejärjestely on hoidettu eläkevakuutusyhtiön kautta. Eläkejärjestelyt käsitellään maksupohjaisena, jolloin niihin tehdyt suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jota veloitus koskee.
Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Jos osasta velvoitteita on mahdollista saada korvaus kolmannelta osapuolelta, korvaus kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi, kun korvauksen saaminen on käytännössä varmaa.
Konserni myy tuotteita, joihin liittyy takuuvelvoite. Toteutuvat takuukulut kirjataan pääsääntöisesti tuloslaskelmaan kuluksi. Taseen pakollisiin varauksiin sisältyy takuuvaraus. Takuuvarauksen määrä perustuu kokemusperäiseen tietoon takuumenojen toteutumisesta.
Konsernin verot sisältävät konserniyhtiöiden tilikauden tulokseen perustuvat verot, aikaisempiin tilikausiin kohdistuvat veronoikaisut sekä laskennallisen verosaamisen ja verovelan muutoksen. Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassaolevan verokannan perusteella.
Laskennallinen vero lasketaan kaikista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon väliaikaisista eroista. Konserniyhtiöiden verotuksellisesta tappiosta lasketaan verosaaminen vain siihen määrään asti kuin niitä arvioidaan voitavan tulevaisuudessa hyödyntää.
Tuotot tavaroiden myynnistä kirjataan, kun tavaroiden omistamiseen liittyvät merkittävät riskit, edut ja määräysvalta ovat siirtyneet ostajalle. Pääsääntöisesti tämä tapahtuu tuotteiden sopimusehtojen mukaisen luovutuksen yhteydessä. Tuotot palveluista kirjataan silloin, kun palvelu on suoritettu.
Kesla -konsernin rahoitusvarat ja -velat on luokiteltu IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen -standardin mukaisesti seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, lainat ja muut saamiset, myytävissä olevat sijoitukset sekä muut velat. Luokittelu tapahtuu rahoitusvaran tai -velan hankinnan tarkoituksen perusteella ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä. Transaktiomenot kirjataan rahoitusvarojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon, kun kyseessä on erä, jota ei ole arvostettu käypään arvoon tuloksen kautta. Rahoitusinstrumenttien kirjaus taseeseen tapahtuu kaupantekopäivänä.
Taseen pitkäaikaisiin varoihin kuuluvat Myytävissä olevat sijoitukset sisältävät listaamattomien yhtiöiden osakkeita, jotka on arvostettu hankintamenoon, koska käypää arvoa ei ole luotettavasti määritettävissä.
Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia rahoitusvaroja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla eikä yhtiö pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa. Tähän ryhmään sisältyvät konsernin pitkä- ja lyhytaikaiset lainasaamiset sekä myyntisaamiset, ja ne arvostetaan hankintamenoon. Rahavaroihin sisältyvät käteinen raha sekä pankkitilien varat. Rahavarat arvostetaan käypään arvoon. Konserni arvioi tilinpäätöspäivänä, onko näyttöä yksittäisen rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai ryhmän arvon alentumisesta. Myyntisaamisten arvonalentumistappio kirjataan, kun on olemassa näyttöä siitä, että saamista ei saada perityksi täysimääräisenä.
Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon saadun vastikkeen perusteella käypään arvoon. Myöhemmin kaikki rahoitusvelat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Käytössä olevat pankkitilien limiitit kuuluvat pitkäaikaisiin korollisiin velkoihin. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin, ja ne voivat olla korollisia tai korottomia. Rahoitusvelat luokitellaan lyhytaikaiseksi silloin, kun ne erääntyvät suoritettavaksi 12 kuukauden kuluessa tilinpäätöspäivästä.
Johdannaissopimukset ja korkoriskiltä suojautuminen
Konsernissa ei ole otettu käyttöön suojauslaskentaa. Konserni solmii koronvaihtosopimuksia ja korkokattosopimuksia. Johdannaissopimukset merkitään kirjanpitoon käypään arvoon sinä päivänä, kun konsernista tulee sopimusosapuoli ja ne arvostetaan myöhemmin edelleen käypään arvoon. Käypä arvo määritellään käyttäen arvostusmallia. Kaikki johdannaisten käyvän arvon muutokset kirjataan suoraan rahoituskuluihin ja -tuottoihin. Taseessa johdannaisten käypä arvo esitetään lyhytaikaisissa saamisissa tai veloissa.
Konserni on määrittänyt liikevoitto -käsitteen seuraavasti: liikevoitto on nettosumma, joka muodostuu, kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot, vähennetään ostokulut valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varaston muutoksella, vähennetään työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, poistot ja mahdolliset arvonalentumistappiot sekä liiketoiminnan muut kulut. Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelmaerät esitetään liikevoiton alapuolella. Kurssierot ja johdannaisten käypien arvojen muutokset sisältyvät liikevoittoon, mikäli ne syntyvät liiketoimintaan liittyvistä eristä. Muutoin ne on kirjattu rahoituseriin.
Tilinpäätöstä laadittaessa yhtiön johto on joutunut tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Arviot liittyvät pääosin aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentumistestaukseen, epäkurantin vaihto-omaisuuden määrään sekä varaustarpeisiin koskien mahdollisia tulevia menoja ja menetyksiä, jotka kohdistuvat tilikaudella tai aikaisemmin tuloutettuihin eriin. Arviot pohjautuvat johdon parhaaseen näkemykseen tilinpäätöshetkellä. Mahdolliset arvioiden ja olettamusten muutokset merkitään kirjanpitoon sillä tilikaudella, jonka aikana arviota tai olettamusta korjataan.
Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain seuraavista omaisuuseristä riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä: liikearvo, aineettomat hyödykkeet, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, sekä keskeneräiset aineettomat hyödykkeet. Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla eli sillä alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton, ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa muista rahavirroista.
IASB on julkistanut seuraavat uudet tai uudistetut standardit ja tulkinnat, jotka eivät ole vielä voimassa ja joita konserni ei ole vielä soveltanut. Konserni ottaa ne käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien.
-IAS 27 Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös; voimassa 1.7.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Muutettu standardi edellyttää tytäryrityksen omistusmuutoksista syntyvien vaikutusten kirjaamista suoraan konsernin omaan pääomaan silloin, kun emoyrityksen määräysvalta säilyy. Mikäli määräysvalta tytäryrityksessä menetetään, jäljellä oleva sijoitus arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Konserni arvioi, ettei standardin käyttöön otolla ole merkittävää vaikutusta tulevaan tilinpäätökseen.
IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen – Suojauskohteiksi hyväksyttävät erät; voimassa 1.7.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Standardin muutokset koskevat suojauslaskentaa. Konserni arvioi, ettei standardin käyttöön otolla ole merkittävää vaikutusta tulevaan tilinpäätökseen.
IFRIC 17 Muiden kuin käteisvarojen jakaminen omistajille (voimaan 1.7.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Tulkinta antaa ohjeistuksen siihen, miten yhteisön tulisi käsitellä kirjanpidossaan sellainen omistajille jaettava osinko, joka jaetaan muina varoina kuin käteisvaroina, tai osinko jonka osalta omistajilla on mahdollisuus valita, ottavatko nämä vastaan muita kuin käteisvaroja vai vaihtoehtoisesti käteisvaroja. Tulkinnalla ei arvioida olevan vaikutusta konsernin tulevaan tilinpäätökseen. IFRIC 17:ää ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.
IFRIC 18 Varojen siirrot asiakkailta (voimaan 1.7.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Tulkinnassa selvennetään IFRS-standardien vaatimuksia sellaisten sopimusten osalta, joiden mukaan yritys saa asiakkailta aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen tai rahaa sijoitettavaksi tällaiseen hyödykkeeseen ja yrityksen täytyy käyttää kyseistä hyödykettä siten, että asiakas liitetään jakeluverkkoon tai tälle annetaan jatkuva oikeus tavaroiden ja palvelujen tai molempiin näihin tarkoituksiin. Tulkinnalla ei ole vaikutusta konsernin tulevaan tilinpäätökseen. Tulkintaa ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.
IFRS-standardeihin tehdyt parannukset (Improvements to IFRSsmuutokset, huhtikuu 2009) (voimaan pääsääntöisesti 1.1.2010 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Annual Improvements-menettelyn kautta standardeihin tehtävät pienet ja vähemmän kiireelliset muutokset kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi ja toteutetaan kerran vuodessa. Hankkeeseen kuuluvat muutokset koskevat yhteensä 12 standardia. Muutosten vaikutukset vaihtelevat standardeittain, mutta muutokset eivät ole merkittäviä tulevan konsernitilinpäätöksen kannalta. Standardimuutoksia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.
Muutokset IFRS 2:ään Osakeperusteiset maksut – Käteisvaroina maksettavat osakeperusteiset liiketoimet konsernissa (voimaan 1.1.2010 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutosten tarkoituksena on selventää, että tavarantoimittajilta tai palveluntarjoajilta tavaroita tai palveluja vastaanottavan yrityksen täytyy soveltaa IFRS 2:sta, vaikkei sillä olisi velvollisuutta suorittaa vaadittavia osakeperusteisia käteismaksuja. Muutoksella ei ole vaikutusta konsernin tulevaan tilinpäätökseen. Muutettua standardia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.
Muutos IAS 32:een Rahoitusinstrumentit: esittämistapa – Classification of Rights Issues (voimaan 1.2.2010 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutos koskee muussa kuin liikkeenlaskijan toimintavaluutassa olevien osakkeiden, optioiden tai merkintäoikeuksien liikkeeseenlaskun kirjanpitokäsittelyä (luokittelua). Muutokset eivät ole merkittäviä tulevan konsernitilipäätöksen kannalta. IAS 32:n muutosta ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.
Kesla-konsernin tilinpäätöksen luvut sisältävät 1.4.2007 alkaen ostetun MFG Components Oy:n liiketoiminnan. Yritysoston myötä Kesla-
konsernin taloudellinen raportointi muodostuu kahdesta ensisijaisesta segmentistä: metsäkoneet, johon kuuluvat emoyhtiön valmistamat puun korjuuseen, käsittelyyn ja kuljetukseen liittyvät laitteet, sekä konepajajärjestelmät, johon kuuluu tytäryhtiö MFG Components Oy:n valmistamat voimansiirto- ja hydraulikomponentit ja -järjestelmät. Konsernin sisäinen tulosseuranta, jonka avulla hallitus ja johto seuraavat yhtiön tuloskehitystä, on jaettu metsäkoneisiin ja konepajajärjestelmiin.
Liiketoimintasegmentit koostuvat varojen ryhmistä ja liiketoiminnoista, joiden tuotteisiin tai palveluihin liittyvät riskit ja kannattavuus poikkeavat muista liiketoimintasegmenteistä. Segmenttien kesken kohdistetaan keskitetyn taloushallinnon kulut. Segmenttien välinen hinnoittelu tapahtuu käypään markkinahintaan. Sopimuksia tarkastellaan kerran vuodessa normaalien konsernin sopimuskäytäntöjen mukaisesti.
Segmentin varat ja velat ovat sellaisia liiketoiminnan eriä, joita segmentti käyttää liiketoiminnassaan tai jotka ovat järkevällä perusteella kohdistettavissa segmenteille. Kohdistamattomat erät sisältävät vero- ja rahoituseriä sekä koko konsernille yhteisiä eriä. Investoinnit koostuvat useammalla kuin yhdellä tilikaudella käytettävien aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden lisäyksistä.
| Konepaja- | Eliminointi/ | Konserni | ||
|---|---|---|---|---|
| 1000 € | Metsäkoneet | järjestelmät | oikaisu | yhteensä |
| Tulos | ||||
| Ulkoinen liikevaihto | 20 951 | 5 150 | - | 26 101 |
| Segmenttien välinen liikevaihto | 171 | 3 516 | -3 686 | - |
| Liikevaihto | 21 122 | 8 666 | -3 686 | 26 101 |
| Konsernin liikevaihto yhteensä | 26 101 | |||
| Poistot | 834 | 612 | -40 | 1 406 |
| Segmentin tulos ennen veroja | -1 225 | -987 | -6 | -2 217 |
| Konsernin tulos ennen veroja yhteensä | -2 217 | |||
| Varat | ||||
| Segmentin varat | 24 192 | 7 397 | -5 899 | 25 690 |
| Varat yhteensä | 25 690 | |||
| Nettoinvestoinnit | 121 | 1 089 | - | 1 211 |
| Velat | ||||
| Segmentin velat | 13 382 | 6 212 | -4 453 | 15 141 |
| Velat yhteensä | 15 141 | |||
| Konepaja- | Eliminointi/ | Konserni | ||
|---|---|---|---|---|
| 1000 € | Metsäkoneet | järjestelmät | oikaisu | yhteensä |
| Tulos | ||||
| Ulkoinen liikevaihto | 45 611 | 9 376 | - | 54 988 |
| Segmenttien välinen liikevaihto | 439 | 8 415 | -8 853 | - |
| Liikevaihto | 46 050 | 17 791 | -8 853 | 54 988 |
| Konsernin liikevaihto yhteensä | 54 988 | |||
| Poistot | 778 | 553 | -40 | 1 290 |
| Segmentin tulos ennen veroja | 3 556 | 372 | -852 | 3 076 |
| Konsernin tulos ennen veroja yhteensä | 3 076 | |||
| Varat | ||||
| Segmentin varat | 29 601 | 8 357 | -5 936 | 32 023 |
| Varat yhteensä | 32 023 | |||
| Nettoinvestoinnit | 1 639 | 1 444 | - | 3 083 |
| Velat | ||||
| Segmentin velat | 17 283 | 6 320 | -4 414 | 19 188 |
| Velat yhteensä | 19 188 | |||
| 1000 € | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myyntivoitot | 3 | 10 |
| Vuokratuotot | - | 5 |
| Julkiset avustukset | 99 | 157 |
| Vakuutuskorvaukset | 29 | 28 |
| Muut tuottoerät | - | 28 |
| YHTEENSÄ | 131 | 228 |
| 1000 € | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Myynti ja mainos | 324 | 738 |
| Käyttö- ja ylläpitokulut | 380 | 939 |
| Matkakulut | 303 | 543 |
| Konttori ja hallinto | 383 | 581 |
| Palvelumaksut | 279 | 520 |
| Tuotannon koneiden korjaus ja työkalukuluja | 450 | 2 103 |
| Muut liiketoiminnan kulut | 1 200 | 853 |
| LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT YHTEENSÄ | 3 319 | 6 277 |
Tilintarkastajan palkkiot sisältyvät liiketoiminnan muihin kuluihin.
| 1000 € | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Tilintarkastus | 49 | 57 |
| Todistukset ja lausunnot | - | 3 |
| Muut palvelut | 9 | 5 |
| TILINTARKASTUSPALKKIOT YHTEENSÄ | 58 | 65 |
Konserni työllisti 31.12.2009 236 henkilöä (31.12.2008 327 henkilöä). Tilikauden keskimääräinen henkilökunta oli 237, joista keskimäärin toimihenkilöitä oli 64 (344 henkilöä ja 85).
Työttömyysturvan työnantajan omavastuuosuutta on kirjattu kuluksi vuodelle 2009 27 tuhatta euroa (vuonna 2008 9 tuhatta euroa).
| 2009 | 2008 |
|---|---|
| 6 860 | 11 213 |
| 1 215 | 1 823 |
| 325 | 742 |
| 8 399 | 13 777 |
| 2009 | 2008 |
| 139 | 216 |
| 98 | 128 |
| 237 | 344 |
| 1000 € | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Aineettomat oikeudet | 27 | 23 |
| Muut pitkävaikutteiset menot | 94 | 98 |
| Rakennukset ja rakennelmat | 370 | 343 |
| Koneet ja kalusto | 915 | 826 |
| YHTEENSÄ | 1 406 | 1 290 |
| Arvonalennukset | - | - |
| POISTOT JA ARVONALENNUKSET YHTEENSÄ | 1 406 | 1 290 |
Tutkimus- ja kehittämismenot olivat 829 tuhatta euroa (1 248 tuhatta euroa vuonna 2008), joista on aktivoitu 46 tuhatta euroa vuoden 2009 aikana (78 tuhatta euroa vuonna 2008). Aktivoitu osuus esitetään tilinpäätöksen taseen erässä Muut aineettomat hyödykkeet. Aktivoituja tuotekehitysmenoja on taseessa 117 tuhatta euroa 31.12.2009 (117 tuhatta euroa 31.12.2008).
| 1000 € | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Korkotuotot | 16 | 18 |
| Korkokulut | -387 | -616 |
| Arvon muutos käypään arvoon tulosvaikutteisesti | ||
| kirjattavista rahoitusjohdannaisista | -6 | -109 |
| Muut rahoituskulut | -3 | -15 |
| RAHOITUSKULUT NETTO | -380 | -722 |
Korkokuluihin sisältyy rahoitusleasingsopimuksista tilikaudella kuluksi kirjattuja korkomenoja 9 tuhatta euroa (1 tuhat euroa vuonna 2008).
| 1000 € | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero | -548 | 852 |
| Laskennalliset verot | - | -8 |
| YHTEENSÄ | -548 | 844 |
Tuloslaskelman verokulujen ja konsernin 26 prosentin verokannalla laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma:
| 1000 € | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Tulos ennen veroja | -2 217 | 3 076 |
| Verot laskettuna kotimaan verokannalla | -576 | 800 |
| Vähennyskelvottomien kulujen vaikutus | -13 | 52 |
| Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset verotuksellisista tappioista | 20 | 15 |
| Konsolidointierien verovaikutus | 21 | -23 |
| VEROT TULOSLASKELMASSA | -548 | 844 |
| 1000 € | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos, jatkuvat toiminnot | -1 595 | 2 189 |
| Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana | 3 383 145 | 3 383 145 |
| Laimentamaton osakekohtainen tulos (euroa/osake), jatkuvat toiminnot | -0,47 | 0,65 |
| Laimennusvaikutuksella oikaistu tulos (euroa/osake), jatkuvat toiminnot | -0,47 | 0,65 |
| Emoyhtiön omistajille kuuluva tulos Tulos / osake = Osakkeiden lukumäärä (osakeantioikaistu) |
| Muut | |||
|---|---|---|---|
| Aineettomat | pitkävaikutteiset | ||
| 1000 € | oikeudet | menot | Yhteensä |
| Hankintamenot 1.1.2009 | 407 | 1 122 | 1 529 |
| Lisäykset | 8 | 65 | 73 |
| Vähennykset | - | -25 | -25 |
| Hankintamenot 31.12.2009 | 415 | 1 163 | 1 578 |
| Kertyneet poistot 1.1.2009 | -305 | -828 | -1 133 |
|---|---|---|---|
| Tilikauden poistot | -27 | -94 | -121 |
| Kertyneet poistot 31.12.2009 | -332 | -921 | -1 253 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2009 | 102 | 295 | 397 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2009 | 83 | 241 | 324 |
| Aineettomat | Muut pitkävaikutteiset |
||
|---|---|---|---|
| 1000 € | oikeudet | menot | Yhteensä |
| Hankintamenot 1.1.2008 | 273 | 931 | 1 204 |
| Lisäykset | 70 | 256 | 326 |
| Siirrot erien välillä | 40 | -40 | - |
| Hankintamenot 31.12.2008 | 383 | 1 147 | 1 530 |
| Kertyneet poistot 1.1.2008 | -247 | -765 | -1 012 |
| Tilikauden poistot | -31 | -90 | -121 |
| Vähennykset ja siirrot | -3 | 3 | - |
| Kertyneet poistot 31.12.2008 | -282 | -852 | -1 134 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2008 | 26 | 166 | 192 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2008 | 102 | 295 | 397 |
| 1000 € | Maa-alueet | Rakennukset ja rakennelmat |
Koneet ja kalusto |
Kesken- eräiset hankinnat |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|
| Hankintamenot 1.1.2009 | 210 | 7 557 | 12 486 | 331 | 20 585 |
| Lisäykset | -3 | 93 | 1 699 | - | 1 788 |
| Vähennykset | - | - | - | -331 | -331 |
| Investointiavustukset | - | - | -273 | - | -273 |
| Hankintamenot 31.12.2009 | 207 | 7 650 | 13 912 | - | 21 769 |
| Kertyneet poistot 1.1.2009 | - | -3 485 | -7 833 | - | -11 317 |
| Tilikauden poistot | - | -371 | -915 | - | -1 285 |
| Kertyneet poistot 31.12.2009 | - | -3 855 | -8 747 | - | -12 602 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2009 | 210 | 4 072 | 4 655 | 331 | 9 269 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2009 | 207 | 3 795 | 5 165 | - | 9 167 |
| Kesken- eräiset hankinnat Yhteensä |
|---|
| 778 18 748 |
| 331 3 962 |
| -778 -830 |
| -427 331 21 453 |
| - -11 067 |
| - -1 169 |
| - 52 |
| - -12 185 |
| 778 7 681 |
| 331 9 269 |
Konserni sai vuonna 2009 273 tuhatta euroa avustusta Suomen valtiolta konehankintoja ja rakennusinvestointeja varten (vuonna 2008 375 tuhatta euroa). Avustus on kirjattu hankintamenon vähennykseksi.
Aineettomiin ja aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sisältyy rahoitusleasingsopimuksilla hankittua omaisuutta seuraavasti:
| Muut pitkävaikutteiset |
Koneet ja |
||
|---|---|---|---|
| 1000 € | menot | kalusto | Yhteensä |
| Hankintamenot 1.1.2009 | 38 | 176 | 214 |
| Lisäykset | 13 | 128 | 141 |
| Hankintamenot 31.12.2009 | 51 | 304 | 355 |
| Kertyneet poistot 1.1.2009 | - | -2 | -2 |
| Tilikauden poistot | -10 | -48 | -58 |
| Kertyneet poistot 31.12.2009 | -10 | -50 | -60 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2009 | 41 | 254 | 295 |
| 1000 € | Aineettomat oikeudet |
Muut pitkävaikutteiset menot |
Yhteensä |
|---|---|---|---|
| Hankintamenot 1.1.2008 | - | - | - |
| Lisäykset | 38 | 178 | 216 |
| Tilikauden poistot | - | -2 | -2 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2008 | 38 | 176 | 214 |
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintamenon lisäyksiin sisältyy rahoitusleasingsopimuksilla vuokrattuja hyödykkeitä 295 tuhatta euroa vuonna 2009 (214 tuhatta euroa vuonna 2008).
Aineettomat oikeudet ryhmään sisältyy konsernin liikearvo 360 tuhatta euroa, joka on syntynyt emoyhtiön ostaessa MFG Components Oy:n koko osakekannan. Arvonalentamistestauksessa MFG Components Oy:n kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuen. Rahavirtaennusteet pohjautuvat johdon hyväksymiin ennusteisiin, jotka kattavat viiden vuoden ajanjakson. Diskonttauskorko 10,8 % ennen veroja on määritetty keskimääräisen painotetun pääomakustannusten avulla. Johdon mielestä minkään käytetyn keskeisen muuttujan mahdollinen muutos kohtuullisesti arvioituna ei johtaisi tilanteeseen, jossa liikearvon avulla kerrytettävissä olevat rahamäärät alittaisivat sen kirjanpitoarvon.
| 1000 € | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Laskennallinen verosaaminen | ||
| Sisäisen katteen eliminoimisesta varastosta | 49 | 65 |
| Liikearvon poistosta | 11 | 22 |
| Tappiosta | 248 | - |
| Muista eristä | 40 | 60 |
| Netotus | -347 | - |
| LASKENNALLINEN VEROSAAMINEN YHTEENSÄ | 1 | 147 |
| Laskennallinen verovelka | ||
| Poistoerosta | -166 | -482 |
| Vaihto-omaisuudesta | -99 | -127 |
| Tuotekehitysmenoista | -30 | -30 |
| Muista eristä | -51 | -55 |
| Netotus | -347 | - |
| LASKENNALLINEN VEROVELKA YHTEENSÄ | - | -694 |
Konsernin verosaamiset ja -velat netotettiin vuoden 2009 tilinpäätöksen taseessa.
Konsernilla oli 31.12.2009 yhteensä 229 tuhatta euroa ulkomaisessa tytäryhtiössä syntyneitä tappioita (152 tuhatta euroa 31.12.2008), joista ei ole kirjattu laskennallisia verosaamisia, koska on epävarmaa kertyykö verotettavaa tuloa ennen kyseisten tappioiden vanhenemista.
| 1000 € | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Raaka-aineet | 3 542 | 4 939 |
| Puolivalmiit | 2 709 | 4 160 |
| Valmiit | 3 038 | 4 253 |
| VAIHTO-OMAISUUS YHTEENSÄ | 9 289 | 13 352 |
Vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvoa alennettiin vastaamaan sen nettorealisointiarvoa kirjaamalla kuluksi 291 tuhatta euroa (vuonna 2008 330 tuhatta euroa).
| 1000 € | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Myyntisaamiset | 4 564 | 7 575 |
| Siirtosaamiset | 421 | 234 |
| YHTEENSÄ | 4 985 | 7 809 |
Konserni on kirjannut tilikaudella myyntisaamisista luottotappioiksi 368 tuhatta euroa (10 tuhatta euroa vuonna 2008). Myyntisaamisten käypä arvo ei merkittävästi poikkea kirjanpitoarvosta.
Myyntisaamisten ikäjakauma:
| 1000 € | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Erääntymättömät | 3 311 | 4 180 |
| Erääntyneet: | ||
| Alle 30 päivää | 310 | 1 884 |
| 31 – 60 päivää | 44 | 237 |
| 61 – 90 päivää | 59 | 336 |
| yli 90 päivää | 840 | 939 |
| YHTEENSÄ | 4 564 | 7 575 |
| 1000 € | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Käteinen raha ja pankkitilit | 1 531 | 388 |
Osakkeet jakautuvat A-osakkeisiin ja B-osakkeisiin. A- ja B-osakkeet eroavat toisistaan siten, että jokainen B-osake tuottaa oikeuden yhtiökokouksessa äänestää kahdellakymmenellä (20) äänellä ja jokainen A-osake yhdellä (1) äänellä. A-osakkeille maksettava osinko voi olla kaksinkertainen B-osakkeille maksettavaan osinkoon verrattuna.
| A-osake | 2 483 145 kpl | 1 ääni | 2 483 145 ääntä |
|---|---|---|---|
| B-osake | 900 000 kpl | 20 ääntä | 18 000 000 ääntä |
| YHTEENSÄ | 3 383 145 kpl | 20 483 145 ääntä |
31.12.2009 yhtiön osakepääoma 1 917 tuhatta euroa ja osakkeiden määrä 3 383 145 täysin maksettua osaketta. Osakkeiden lukumäärässä ja euromäärässä ei ole tapahtunut muutoksia vuoden 2009 aikana.
Kesla Oyj omistaa 31.12.2009 omia A-osakkeita seuraavasti:
| Määrä kpl | Nimellisarvo € Osakepääomasta % | Äänistä % |
|---|---|---|
| 14 570 | - | 0,4 0,1 |
Yhtiö ei hankkinut eikä luovuttanut tilikauden aikana omia osakkeitaan. Yhtiön hallussa olevat omat osakkeet voidaan luovuttaa hallituksen päättämällä tavalla ja hallituksen määräämässä laajuudessa vastikkeena mahdollisissa yrityskaupoissa tai muissa järjestelyissä, johdon palkitsemisessa, tai ne voidaan myydä NASDAQ OMX Helsinki Oy:n järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä. Osakkeet luovutetaan niille julkisessa kaupankäynnissä muodostuneen luovutushetken käypään arvoon ja ne voidaan luovuttaa muuta vastiketta kuin rahavastiketta vastaan.
Sijoitetun vapaan oman pääoman (SVOP) rahasto sisältää muita oman pääoman luonteisia sijoituksia ja osakkeiden merkintähinnan siltä osin, kun sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan. Vuoden 2008 aikana SVOP-rahasto kasvoi konsernissa 185 tuhannella eurolla, joka tulee MFG Components Oy:ssä maaliskuussa 2008 toteutetusta osakeannista, jossa uusien osakkeiden merkintähinta päätettiin kirjata SVOP-rahastoon.
Hallitus ehdottaa 5.3.2010 kokoontuvalle yhtiökokoukselle, ettei tilikaudelta 2009 jaeta osinkoa. Vuoden 2008 tuloksesta jaettiin osinkoa 0,18 euroa/osake.
| 1000 € | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Takuuvaraukset kauden alussa | 230 | 180 |
| Varausten muutokset kauden aikana | -75 | 50 |
| TAKUUVARAUKSET KAUDEN LOPUSSA | 155 | 230 |
Pakolliset varaukset ovat myytyihin koneisiin liittyviä takuukustannuksia. Takuuaika on normaalisti 12 kuukautta. Takuun aikana havaitut takuuehdot täyttävät viat korjataan takuuehtojen mukaisesti joko korjaamalla viallinen osa tai vaihtamalla se uuteen. Tilinpäätöksessä 2009 esitetty takuuvaraus on mitoitettu kattamaan vuonna 2009 myytyjen koneiden arvioituja takuukustannuksia, jotka toteutuvat vuoden 2010 aikana.
| 1000 € | 2009 | 2008 | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Pitkäaikaiset | |||||||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 7 783 | 8 737 | |||||
| Luotollinen shekkitili | - | 884 | |||||
| Rahoitusleasingvelat | 233 | 177 | |||||
| Pitkäaikaiset yhteensä | 8 016 | 9 798 | |||||
| Lyhytaikaiset | |||||||
| Pitkäaikaisten velkojen lyhennykset | 3 077 | 3 398 | |||||
| Rahoitusleasingvelat | 67 | 39 | |||||
| Lyhytaikaiset yhteensä | 3 144 | 3 437 | |||||
| YHTEENSÄ | 11 160 | 13 235 | |||||
| Rahalaitoslainojen takaisinmaksuaikataulu: | |||||||
| 1000 € | jäännös | 2010 | 2011 | 2012 | 2013 | 2014 | 2015 - |
| Velkakirjalainat | 10 860 | 3 077 | 2 902 | 2 335 | 1 623 | 667 | 257 |
| Shekkitililimiitti | - | ||||||
| RAHALAITOSLAINAT YHTEENSÄ | 10 860 | 3 077 | 2 902 | 2 335 | 1 623 | 667 | 257 |
Konsernin rahalaitoslainat ovat sekä vaihtuva- että kiinteäkorkoisia euromääräisiä luottoja. Lyhytaikaisiin korollisiin velkoihin on kirjattu pitkäaikaisten lainojen seuraavan vuoden lyhennykset. Jos luotollinen shekkitililimiitti on käytössä, se kirjataan pitkäaikaisiin velkoihin. Konsernin rahalaitoslainojen korkokantojen vaihteluväli tilinpäätöshetkellä oli 0,0 % - 4,8 % (31.12.2008 3,8 - 6,3 %).
| Rahoitusleasingvelkojen erääntymisajat | ||
|---|---|---|
| 1000 € | 2009 | 2008 |
| Rahoitusleasingvelat – vähimmäisvuokrien kokonaismäärä | ||
| Yhden vuoden kuluessa | 71 | 44 |
| 1 – 5 vuoden kuluessa | 197 | 158 |
| Yli viiden vuoden kuluessa | - | 31 |
| Yhteensä | 268 | 233 |
| Rahoitusleasingvelat – vähimmäisvuokrien nykyarvo | ||
| Yhden vuoden kuluessa | 67 | 34 |
| 1 – 5 vuoden kuluessa | 190 | 137 |
| Yli viiden vuoden kuluessa | - | 30 |
| Yhteensä | 257 | 201 |
| Tulevaisuudessa kertyvät rahoituskulut | 11 | 32 |
| RAHOITUSLEASINGVELKOJEN KOKONAISMÄÄRÄ | 300 | 216 |
| 1000 € | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Ostovelat | 1 737 | 2 022 |
| Saadut ennakkomaksut | 31 | 80 |
| Siirtovelat | 1 811 | 2 328 |
| Muut lyhytaikaiset velat | 247 | 599 |
| YHTEENSÄ | 3 827 | 5 029 |
| Siirtovelkoihin sisältyvä olennaiset erät | ||
| Palkkavelat sivukuluineen | 1 395 | 1 895 |
| TyeL-velka | 41 | 25 |
| Rahoitusjohdannaisten käyvän arvon arvostuserä | 115 | 109 |
Velkojen lyhytaikaisuudesta johtuen kirjanpitoarvot eivät merkittävästi poikkea käyvistä arvoista.
| 1000 € | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Omasta puolesta annetut vakuudet | ||
| Rahalaitoslainat | 11 160 | 13 235 |
| Annetut kiinteistökiinnitykset | 3 632 | 3 632 |
| Annetut yrityskiinnitykset | 6 072 | 6 577 |
Yhtiö on velvollinen tarkastamaan valmistuneista kiinteistöinvestoinneista tekemiään arvonlisäverovähennyksiä, jos kiinteistön käyttö vähenee tai se myydään tai sen käyttötarkoitus muuttuu tarkistuskauden aikana. Vastuun enimmäismäärä on 232 tuhatta euroa.
Konsernin maksamat vuokrat olivat vuonna 2009 yhteensä 106 tuhatta euroa (2008 olivat yhteensä 122 tuhatta euroa). Konsernilla ei ole merkittäviä vuokravastuita tulevina vuosina.
Konsernin rahoitusriskienhallinnan tavoitteena on minimoida rahoitusmarkkinoiden muutosten haitalliset vaikutukset konsernin tulokseen ja toimintaan. Konsernin riskienhallinnan yleiset periaatteet hyväksyy hallitus.
Konsernilla ei ole merkittävää valuuttariskiä, koska pääasiallinen myynti- ja ostovaluutta on euro. Vuoden 2009 ostoista 97 % (vuonna 2008 95 %) maksettiin euroissa ja euromääräisen liikevaihdon osuus oli 97 % (vuonna 2008 98 %).
Konsernin tulot ja operatiiviset kassavirrat ovat riippumattomia markkinakorkojen vaihtelusta. Mahdollinen käyvän arvon korkoriski liittyy lainoihin. Tilinpäätöspäivänä pitkäaikaisista lainoista oli 6,3 % kiinteäkorkoisia (31.12.2008 6,0 %) ja koronvaihtosopimuksella kiinteäkorkoiseksi muutettuja 18,2 % (31.12.2008 18,8 %) sekä laina, jolla on korkokattosopimus 12,9 % (31.12.2008 6,8 %). Loput lainoista ovat vaihtuvakorkoisia. Tilinpäätöshetkellä konsernilla oli avoinna euromääräisiä koronvaihtosopimuksia nimellisarvoltaan 1 977 tuhatta euroa (tilinpäätöksessä 2008 2 483 tuhatta euroa), joiden perusteella konserni saa keskimäärin 1,5 % (3,9 %) ja maksaa keskimäärin 5,3 % (5,3 %). Koronvaihtosopimukset on arvostettu tilinpäätöksessä käypään arvoon, josta on kirjattu tulosvaikutteisesti 115 tuhatta euroa tappiota tilinpäätökseen (vuonna 2008 109 tuhatta euroa). Tilinpäätöspäivän lainamäärällä yhden prosenttiyksikön koron nousu huonontaisi konsernin tilikauden tulosta enintään 75 tuhatta euroa (95 tuhatta euroa) ja vastaavasti yhden prosenttiyksikön koron laskun vaikutus olisi tulosta parantava 56 tuhatta euroa (97 tuhatta euroa).
Konsernin luottopolitiikassa määritellään asiakkaiden luottokelpoisuusvaatimukset, asiakaskartoitusten tekeminen, ohjeistetaan sopimuskäytäntö, luototus sekä mahdolliset perintätoimenpiteet. Luottoriskin hallinta ja luotonvalvonta on keskitetty konsernin talousosastolle, joka toimii yhdessä eri liiketoimintayksiköiden kanssa. Asiakkaiden luottokelpoisuuden arvioinnissa käytetään järjestelmällistä yhdessä eri liiketoimintayksiköiden kanssa sovittua toimintatapaa. Luottoa myönnetään vain niille asiakkaille, joilla on moitteettomat luottotiedot. Talousosasto raportoi asiakkaiden luottoasemasta viikoittain eri liiketoimintayksiköille. Yksittäisiin merkittäviin liiketoimiin sekä uusien asiakkaiden kanssa tapahtuvaan kauppaan konserni pyytää aina vastapuolelta riittävän vakuuden tai ennakkomaksun.
Konsernissa suunnitellaan ja seurataan liiketoiminnan vaatiman rahoituksen määrää, jotta konsernilla olisi tarpeeksi likvidejä varoja toiminnan rahoittamiseksi ja erääntyvien lainojen takaisinmaksuun. Rahoituksen saatavuus ja joustavuus pyritään varmistamaan luottolimiittien avulla sekä käyttämällä rahoituksen hankinnassa useita rahoituslaitoksia. Käyttämättömien luottolimiittien määrä 31.12.2009 oli 2 200 tuhatta euroa (1 316 tuhatta euroa 31.12.2008). Konsernin yhtiöiden rahoitus hoidetaan emoyhtiön kautta. Konsernin tavoitteena on, että käytettävissä olevat rahavarat ja käyttämätön luottolimiitti ovat 2,5 prosenttia 12 kuukauden liikevaihdosta.
Konsernin pääoman hallinnan pyrkimyksenä on optimaalisen pääomarakenteen avulla tukea liiketoimintaa varmistamalla toimintaedellytykset kaikissa olosuhteissa sekä kasvattaa omistaja-arvoa tavoitteena paras mahdollinen tuotto. Optimaalinen pääomarakenne takaa myös pienemmät pääoman kustannukset. Yhtiöllä on tilikauden tulosta myötäilevä osingonjakopolitiikka. Konsernin omavaraisuusasteen minimitavoite on 40 % ja pidemmän aikajakson tavoite on 50 %.
Konsernin pääomarakenteen kehitystä seurataan omavaraisuusasteella ja nettovelkaantumisasteella (gearing). Konsernin oma pääoma vuoden 2009 lopussa oli 10,5 milj. euroa (31.12.2008 12,8 miljoonaa euroa) ja taseen loppusumma oli 25,7 miljoonaa euroa (32,0 miljoonaa euroa). Konsernin korolliset nettovelat olivat vuoden 2009 lopussa 9,6 miljoonaa euroa (12,8 miljoonaa euroa). Omavaraisuusaste oli tilikauden lopussa 41,1 % (40,2 %) ja nettovelkaantumisaste oli 91,3 % (100,1 %). Omavaraisuusaste on sille asetetun tavoitteen mukainen. Tunnuslukujen laskukaavat ja kehityshistoria on nähtävissä liitetietojen lopussa taloudellista kehitystä kuvaavien tunnuslukujen sivulla.
| 1000 € | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Korolliset velat | 11 160 | 13 235 |
| Rahavarat | 1 531 | 388 |
| Nettovelat | 9 628 | 12 847 |
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma | 10 430 | 12 630 |
| Vähemmistöosuus | 119 | 204 |
| Oma pääoma yhteensä | 10 549 | 12 834 |
| Saadut ennakkomaksut | 31 | 80 |
|---|---|---|
| Taseen loppusumma | 25 690 | 32 023 |
| Omavaraisuusaste, % | 41,1 | 40,2 |
| Nettovelkaantumisaste (gearing), % | 91,3 | 100,1 |
Kesla-konsernin lähipiiriin katsotaan kuuluvan emoyhtiö Kesla Oyj, tytäryhtiöt MFG Components Oy sekä OOO Kesla, Kesla Oyj:n hallituksen jäsenet, Kesla Oyj:n johtoryhmän jäsenet sekä edellä mainittujen henkilöiden läheiset perheenjäsenet.
| Kotimaa | Omistusosuus % | Äänivalta % | |
|---|---|---|---|
| Kesla Oyj | Suomi | ||
| MFG Components Oy | Suomi | 90 | 90 |
| OOO Kesla | Venäjä | 100 | 100 |
Konsernilla ei ole merkittäviä liiketapahtumia lähipiirin kanssa.
Johdon saamat kompensaatiot
| 1000 € | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Toimitusjohtajien palkat ja luontaisedut | 215 | 261 |
| Muun johdon palkat ja luontaisedut | 343 | 360 |
| YHTEENSÄ | 558 | 621 |
| Hallituksen jäsenet | 2009 | 2008 |
| Paajanen Esko | 23 | 29 |
| Karjula Matti | 12 | 11 |
| Kärkkäinen Veli-Matti | 12 | 14 |
| Punta Eeva | 12 | 14 |
| Kuutsa Jussi, hallituksen jäsen 3/2008 saakka | - | 16 |
| Nikkanen Tapio, hallituksen jäsen 3/2008 saakka | - | 3 |
| Yhteensä | 59 | 87 |
| Tytäryhtiöiden hallitusten palkkiot | 37 | 41 |
| YHTEENSÄ | 96 | 128 |
Konsernissa ei ole sovittu lakisääteistä eläketurvaa olennaisesti paremmista eläke-etuuksista.
| 1000 € | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Koronvaihtosopimukset, nimellisarvo | 1 977 | 2 484 |
| Koronvaihtosopimukset, käypä arvo | -115 | -109 |
| Korkokattosopimus, nimellisarvo | 700 | 900 |
| Korkokattosopimus, käypä arvo | 1 | 1 |
Johdannaiset on arvostettu käypään arvoon tulosvaikutuksin. Sopimusten käyvät vastaavat IFRS 7 mukaista käyvän arvon tasoa 2: instrumentit, joiden käypä arvo on todettavissa suoraan hintana tai epäsuorasti hinnasta johdettuna.
Liitetietojen kohdassa Laatimisperusta on todettu, että Kesla Oyj siirtyi vuoden 2005 alusta IFRS-periaatteiden mukaiseen tilipäätöskäytäntöön. Avaava tase 1.1.2004 laadittiin Kesla Oyj:n tasolla. Tilinpäätös vuodelta 2005 on ensimmäinen IFRS-periaatteen mukaisesti laadittu konsernitilinpäätös. Ennen IFRS-standardien käyttöönottoa Keslan tilinpäätökset oli laadittu suomalaisen tilinpäätösnormiston (FAS) mukaisesti.
| 1000 € | LIITETIETO | 1.1.-31.12.2009 | 1.1.-31.12.2008 | ||
|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 1 | 21 073 | 45 027 | ||
| Valmiiden ja keskeneräisten | |||||
| tuotteiden varastojen muutos | -739 | 1 125 | |||
| Liiketoiminnan muut tuotot | 2 | 282 | 426 | ||
| Materiaalit ja palvelut | |||||
| Aineet, tarvikkeet ja tavarat | |||||
| Ostot tilikauden aikana | -10 028 | -27 546 | |||
| Varastojen muutos | -2 278 | -111 | |||
| Ulkopuoliset palvelut | -725 | -13 032 | -1 594 | -29 250 | |
| Henkilöstökulut | |||||
| Palkat ja palkkiot | 3 | -4 459 | -7 374 | ||
| Henkilösivukulut | |||||
| Eläkekulut | -791 | -1 176 | |||
| Muut henkilösivukulut | -227 | -5 477 | -525 | -9 075 | |
| Poistot | |||||
| Suunnitelman mukaiset poistot | 8 | -737 | -708 | ||
| Liiketoiminnan muut kulut | 4 | -2 280 | -4 122 | ||
| Liiketulos | -910 | 3 423 | |||
| Rahoitustuotot ja -kulut | 6 | ||||
| Tuotot osuuksista saman | |||||
| konsernin yrityksissä | 108 | 1 010 | |||
| Muut korko- ja rahoitustuotot | 97 | 195 | |||
| Korkokulut ja muut rahoituskulut | -361 | -156 | -730 | 474 | |
| Tulos ennen satunnaisia eriä | -1 067 | 3 897 | |||
| Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja | -1 067 | 3 897 | |||
| Tilinpäätössiirrot | |||||
| Poistoeron muutos | 704 | -57 | |||
| Tuloverot | |||||
| Tilikauden tuloverot | 7 | - | -786 | ||
| Tilikauden tulos | -363 | 3 054 |
| 1000 € | LIITETIETO | 31.12.2009 | 31.12.2008 | ||
|---|---|---|---|---|---|
| VASTAAVAA | |||||
| Pysyvät vastaavat | |||||
| Aineettomat hyödykkeet | 8 | ||||
| Aineettomat oikeudet | 12 | 12 | |||
| Muut pitkävaikutteiset menot | 43 | 55 | 87 | 99 | |
| Aineelliset hyödykkeet | 8 | ||||
| Maa-alueet | 207 | 210 | |||
| Rakennukset ja rakennelmat | 4 180 | 4 446 | |||
| Koneet ja kalusto | 1 548 | 1 903 | |||
| Keskeneräiset hankinnat | 4 | 5 940 | - | 6 559 | |
| Sijoitukset | 9 | ||||
| Osuudet saman konsernin yrityksissä | 2 473 | 1 641 | |||
| Osakkeet ja osuudet | 17 | 2 490 | 17 | 1 658 | |
| PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ | 8 485 | 8 316 | |||
| Vaihtuvat vastaavat | |||||
| Vaihto-omaisuus | |||||
| Aineet ja tarvikkeet | 2 830 | 3 893 | |||
| Keskeneräiset tuotteet | 2 392 | 3 607 | |||
| Valmiit tuotteet | 1 349 | 6 571 | 2 088 | 9 589 | |
| 1000 € | LIITETIETO | 31.12.2009 | 31.12.2008 | ||
|---|---|---|---|---|---|
| Pitkäaikaiset saamiset | |||||
| Saamiset saman konsernin yrityksiltä | 2 916 | 4 192 | |||
| Lyhytaikaiset saamiset | 10 | ||||
| Myyntisaamiset | 3 988 | 6 716 | |||
| Siirtosaamiset | 380 | 4 368 | 159 | 6 875 | |
| Rahat ja pankkisaamiset | 1 481 | 220 | |||
| VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ | 15 336 | 20 876 | |||
| VASTAAVAA YHTEENSÄ | 23 821 | 29 192 | |||
| VASTATTAVAA | |||||
| Oma pääoma | |||||
| Osakepääoma | 11 | 1 917 | 1 917 | ||
| Ylikurssirahasto | 11 | 6 | 6 | ||
| Muut rahastot | |||||
| Sijoitetun oman pääoman rahasto | 11, 12 | 44 | 44 | ||
| Edellisten tilikausien voitto | 11, 12 | 9 109 | 6 659 | ||
| Tilikauden tulos | 11, 12 | -363 | 10 713 | 3 054 | 11 680 |
| Tilinpäätössiirtojen kertymä | |||||
| Poistoero | 463 | 1 167 | |||
| Pakolliset varaukset | |||||
| Takuuvaraus | 150 | 220 | |||
| Vieras pääoma | |||||
| Pitkäaikainen | |||||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 13 | 6 936 | 9 577 | ||
| Lyhytaikainen | |||||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 14 | 2 823 | 3 336 | ||
| Saadut ennakot | 14 | 4 | - | ||
| Ostovelat | 14 | 1 440 | 1 249 | ||
| Siirtovelat | 14 | 1 161 | 1 631 | ||
| Muut lyhytaikaiset velat | 14 | 131 | 5 559 | 331 | 6 548 |
| VASTATTAVAA YHTEENSÄ | 23 821 | 29 192 |
| 1000 € | 1.1. – 31.12.2009 | 1.1. – 31.12.2008 |
|---|---|---|
| Liiketoiminnan rahavirta | ||
| Liiketulos | -910 | 3 423 |
| Oikaisut liiketulokseen | 387 | 694 |
| Käyttöpääoman muutos: | ||
| Myynti- ja muiden saamisten muutos | 2 508 | 306 |
| Vaihto-omaisuuden muutos | 3 018 | -1 014 |
| Osto- ja muiden velkojen muutos | -150 | -1 046 |
| Käyttöpääoman muutos yhteensä | 5 376 | -1 754 |
| Maksetut korot | -378 | -629 |
| Saadut korot liiketoiminnasta | 205 | 194 |
| Saadut osingot liiketoiminnasta | 108 | 1 010 |
| Maksetut verot | - | -730 |
| Liiketoiminnan rahavirta | 4 788 | 2 208 |
| Investointien rahavirta | ||
| Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin | -121 | -1 395 |
| Investointiavustukset ja vakuutuskorvaukset | - | 51 |
| Investointien rahavirta | -121 | -1 344 |
| Rahoituksen rahavirta | ||
|---|---|---|
| Lainojen nostot | - | 4 533 |
| Lainojen takaisinmaksut | -3 110 | -1 879 |
| Rahoitusleasingvelkojen maksut | -47 | - |
| Maksetut osingot | -618 | -1 684 |
| Lainat tytäryhtiöille | 369 | -1 858 |
| Rahoituksen rahavirta | -3 406 | -888 |
| Rahavarojen muutos | 1 261 | -24 |
| Rahavarat tilikauden alussa | 220 | 244 |
| Rahavarat tilikauden lopussa | 1 481 | 220 |
Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet
Emoyhtiön tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolainsäädännön (FAS) mukaisesti.
Käyttöomaisuuden arvostus
Käyttöomaisuus on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä saaduilla investointiavustuksilla ja suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina käyttöomaisuushyödykkeiden arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan seuraavasti:
| Aineettomat oikeudet ja muut pitkävaikutteiset menot | 3–5 | vuotta |
|---|---|---|
| Rakennukset | 30–35 | vuotta |
| Tuotannon koneet ja kalusto | 5–12 | vuotta |
| Kuljetusvälineet | 5 vuotta | |
| Tietokoneet | 3–5 vuotta | |
| Muut koneet ja kalusto | 5 vuotta |
Vaihto-omaisuus esitetään painotetun keskihinnan mukaiseen arvoon tai sitä alhaisemman jälleenhankintahinnan tai todennäköisen myyntihinnan määräisenä. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno muodostuu raaka-aineista, välittömistä työsuorituksista johtuvista menoista, muista välittömistä menoista sekä asianmukaisesta osuudesta valmistuksen muuttuvista menoista.
Rahoitusvälineiden arvostaminen
Rahoitusjohdannaiset arvostetaan käypään arvoon. Yhtiön johdannaiset sisältävät koronvaihtosopimuksia ja korkokattosopimuksia. Koronvaihtosopimuksilla on vaihdettu yhtiön rahalaitoslainojen vaihtuva korko kiinteäksi koroksi. Koronvaihtosopimukset on tehty viideksi ja kahdeksaksi vuodeksi, joissa korko määritellään kolmen kuukauden välein. Yhtiössä ei sovelleta suojauslaskentaa. Rahoitusjohdannaisten käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan.
Tutkimus- ja tuotekehitysmenot
Tutkimus- ja tuotekehitysmenot on kirjattu vuosikuluksi niiden syntymisvuonna.
Yhtiön henkilökunnan eläketurva on hoidettu ulkopuolisessa eläkevakuutusyhtiössä. Eläkemenot kirjataan kuluksi niiden kertymisvuonna.
Ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat on muutettu Suomen rahan määräisiksi tilinpäätöspäivän kurssiin. Poikkeuksena ovat termiinisopimuksin suojatut saamiset ja velat, jotka on arvostettu termiinikurssiin.
| Maantieteellinen jakauma M € | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Suomi | 8,1 | 16,6 |
| Muut EU-maat | 8,2 | 18,2 |
| EU:n ulkopuoleinen Eurooppa | 2,5 | 6,1 |
| Muu maailma | 2,3 | 4,1 |
| YHTEENSÄ | 21,1 | 45,0 |
| 1000 € | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Vuokratuotot konserniyhtiöiltä | 116 | 128 |
| Veloitukset konsernin sisäisistä palveluista | 52 | 84 |
| Käyttöomaisuuden ja liiketoiminnan myyntivoitot | 3 | - |
| Julkisyhteisöjen avustuksia | 99 | 157 |
| Muut tuotot | 12 | 57 |
| YHTEENSÄ | 282 | 426 |
| Henkilöstö keskimäärin tilikauden aikana | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Toimihenkilöitä | 46 | 56 |
| Työntekijöitä | 92 | 157 |
| YHTEENSÄ | 138 | 213 |
| Johdon palkat ja palkkiot | ||
| 1000 € | 2009 | 2008 |
| Toimitusjohtaja | 123 | 164 |
| Hallituksen jäsenet | 59 | 88 |
| YHTEENSÄ | 182 | 252 |
| 1000 € | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Tuotantotoiminnan kulut | 521 | 1 402 |
| Markkinointikulut | 303 | 687 |
| Kiinteistöön liittyvät kulut | 268 | 465 |
| Matkakulut | 263 | 450 |
| Toimistokulut | 303 | 457 |
| Hallinnon kulut | 547 | 442 |
| Muut liiketoiminnan kulut | 75 | 219 |
| YHTEENSÄ | 2 280 | 4 122 |
| 1000 € | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Tilintarkastus | 38 | 47 |
| Lausunnot ja todistukset | - | 1 |
| Muut palkkiot | 9 | 7 |
| YHTEENSÄ | 47 | 55 |
| 1000 € | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Osinkotuotot saman konsernin yrityksiltä | 108 | 1 010 |
| Muut korko- ja rahoitustuotot | ||
| Korkotuotot saman konsernin yrityksiltä | 84 | 186 |
| Korkotuotot muilta | 13 | 8 |
| MUUT KORKO- JA RAHOITUSTUOTOT YHTEENSÄ | 97 | 195 |
| Muut korko- ja rahoituskulut | ||
| Muut korkokulut | 354 | 607 |
| Muut rahoituskulut | 7 | 124 |
| MUUT KORKO- JA RAHOITUSKULUT YHTEENSÄ | 361 | 730 |
| RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT YHTEENSÄ | -156 | 474 |
| 1000 € | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Tuloverot varsinaisesta toiminnasta | - | 786 |
| Aineettomat | Muut pitkävaikutteiset |
||
|---|---|---|---|
| 1000 € | oikeudet | menot | Yhteensä |
| Hankintamenot 1.1.2009 | 257 | 734 | 991 |
| Lisäykset | - | 6 | 6 |
| Investointiavustukset | - | -25 | -25 |
| Hankintamenot 31.12.2009 | 257 | 715 | 972 |
| Kertyneet poistot 1.1.2009 | -246 | -647 | -892 |
| Tilikauden poistot | - | -25 | -25 |
| Kertyneet poistot 31.12.2009 | -246 | -672 | -917 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2009 | 12 | 43 | 55 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2008 | 12 | 87 | 99 |
| Rakennukset ja |
Koneet ja |
||
|---|---|---|---|
| Maa-alueet | rakennelmat | kalusto | Yhteensä |
| 210 | 7 884 | 7 417 | 15 511 |
| -3 | 93 | 4 | 94 |
| - | - | -1 | -1 |
| 207 | 7 976 | 7 421 | 15 604 |
| - | -3 438 | -5 514 | -8 952 |
| - | -358 | -354 | -712 |
| - | -3 796 | -5 868 | -9 664 |
| - | 583 | - | 583 |
| 207 | 4 180 | 1 552 | 5 940 |
| 210 | 4 446 | 1 903 | 6 559 |
| 31.12.2009 | 1 413 |
|---|---|
| 31.12.2008 | 1 714 |
| 2009 | 2008 |
|---|---|
| 1 641 | 1 641 |
| 1 641 | 1 641 |
| 1 641 | 1 641 |
| 2009 | 2008 |
| 100 | 100 |
| 90 | 90 |
| 12,9 | 12,9 |
| 17 | 17 |
Kesla Components Oy sulautui MFG Components Oy:öön 30.9.2008.
| 1000 € | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Myyntisaamiset | 3 988 | 6 716 |
| Saamiset saman konsernin yhtiöiltä: | ||
| Myyntisaamiset | 47 | 8 |
| Siirtosaamiset | - | 6 |
| Yhteensä | 47 | 14 |
| Muihin saamisiin sisältyvät olennaiset erät: | ||
| Ennakkomaksut | 216 | - |
| Avustussaaminen | 81 | - |
| Verosaamiset | - | 55 |
| TyeL-saaminen | - | 52 |
| 1000 € | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Sidottu oma pääoma | ||
| Osakepääoma 1.1. | 1 917 | 1 917 |
| Osakepääoma 31.12. | 1 917 | 1 917 |
| Ylikurssirahasto 1.1. | 6 | 6 |
| Ylikurssirahasto 31.12. | 6 | 6 |
| Muut rahastot: | ||
| Omien osakkeiden rahasto 1.1. | - | - |
| Omien osakkeiden rahasto 31.12. | - | - |
| Sidottu oma pääoma yhteensä 31.12. | 1 923 | 1 923 |
| Vapaa oma pääoma | ||
| Sijoitetun vapaan pääoman rahasto 1.1. | 44 | 44 |
| Sijoitetun vapaan pääoman rahasto 31.12. | 44 | 44 |
| Voitto edellisiltä tilikausilta 1.1. | 9 713 | 8 344 |
| Osingonjako | -604 | -1 684 |
| Omien osakkeiden luovutus | - | - |
| Voitto edellisiltä tilikausilta 31.12. | 9 109 | 6 659 |
| Tilikauden tulos | -363 | 3 054 |
| Vapaa oma pääoma yhteensä | 8 790 | 9 758 |
| Oma pääoma yhteensä | 10 713 | 11 680 |
| 1000 € | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Voitto edellisiltä tilikausilta | 9 109 | 6 659 |
| Tilikauden tulos | -363 | 3 054 |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 44 | 44 |
| YHTEENSÄ | 8 790 | 9 758 |
| Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua: | ||
|---|---|---|
| 1000 € | 2009 | 2008 |
| Rahalaitoslainat | 257 | 684 |
| 1000 € | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Ostovelat, ulkoiset | 1 032 | 1 084 |
| Ostovelat, saman konsernin yrityksille | 408 | 165 |
| Yhteensä | 1 440 | 1 249 |
| Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät: | ||
| Palkkavelat sivukuluineen | 919 | 1 306 |
| Korot ja muut rahoituskulut | 123 | 138 |
| TyEL-velka | 15 | - |
| ALV-velka | - | 162 |
| 1000 € | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Velat, joiden vakuudeksi annettu kiinnityksiä | ||
| Rahalaitoslainat | 9 760 | 12 913 |
| Kiinteistökiinnitykset | 3 632 | 3 632 |
| Yrityskiinnityshaltijavelkakirjat | 6 072 | 6 072 |
| Leasingvastuut | ||
| Seuraavalla tilikaudella erääntyvät | 46 | 44 |
| Myöhemmin erääntyvät | 139 | 190 |
| YHTEENSÄ | 184 | 234 |
Yhtiö on velvollinen tarkastamaan valmistuneista kiinteistöinvestoinneista tekemiään arvonlisäverovähennyksiä, jos kiinteistön käyttö vähenee tai se myydään tai sen käyttötarkoitus muuttuu tarkistuskauden aikana. Vastuun enimmäismäärä on 232 tuhatta euroa.
IFRS-liitetietojen Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet -kohdassa on selostettu konsernin johdannaissopimukset ja korkoriskiltä suojautuminen.
| 1000 € | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Koronvaihtosopimukset, nimellisarvo | 1 977 | 2 484 |
| Koronvaihtosopimukset, käypä arvo | -115 | -109 |
| Korkokattosopimus, nimellisarvo | 700 | 900 |
| Korkokattosopimus, käypä arvo | 1 | 1 |
| Osakkaat | Osakkaista | Osakkeet | Osakkeista | |
|---|---|---|---|---|
| Yritykset | 100 | 6,3 % | 433 790 | 12,8 % |
| Rahoitus- ja vakuutuslaitokset | 8 | 0,5 % | 29 503 | 0,9 % |
| Julkisyhteisöt | 1 | 0,0 % | 150 000 | 4,4 % |
| Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt | 6 | 0,4 % | 43 176 | 1,3 % |
| Kotitaloudet | 1475 | 92,5 % | 2 719 474 | 80,4 % |
| Ulkomaat | 4 | 0,3 % | 7 202 | 0,2 % |
| YHTEENSÄ | 1 594 | 100,0 % | 3 383 145 | 100,0 % |
| A- ja B-osakkeita | Osakkaat | Osakkaista | Osakkeet | Osakkeista |
|---|---|---|---|---|
| 1 – 100 | 369 | 23,1 % | 23 424 | 0,7 % |
| 101 – 500 | 687 | 43,1 % | 196 941 | 5,8 % |
| 501 – 1.000 | 228 | 14,3 % | 179 237 | 5,3 % |
| 1.001 – 5.000 | 235 | 14,8 % | 506 067 | 15,0 % |
| 5.001 – 10.000 | 35 | 2,2 % | 253 992 | 7,5 % |
| 10.001 – 20.000 | 23 | 1,4 % | 338 053 | 10,0 % |
| 20.001 > | 17 | 1,1 % | 1 885 431 | 55,7 % |
| YHTEENSÄ | 1 594 | 100,0 % | 3 383 145 | 100,0 % |
| A-osake | B-osake | Äänistä | Osakkeista | |
|---|---|---|---|---|
| Kärkkäinen Seppo | - | 540 000 | 52,7 % | 16,0 % |
| Paajanen Esko | - | 360 000 | 35,2 % | 10,6 % |
| Thominvest Oy | 229 743 | - | 1,1 % | 6,8 % |
| Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma | 150 000 | - | 0,7 % | 4,4 % |
| Rantanen Heikki | 118 650 | - | 0,6 % | 3,5 % |
| Nylund Karin | 90 272 | - | 0,4 % | 2,7 % |
| Söderlund Leena | 89 795 | - | 0,4 % | 2,6 % |
| Hietala Pekka | 42 196 | - | 0,2 % | 1,2 % |
| Nieminen Jorma | 38 000 | - | 0,2 % | 1,1 % |
| Juvonen Pentti | 35 000 | - | 0,2 % | 1,0 % |
| Kärkkäinen Paula | 30 000 | - | 0,1 % | 0,9 % |
| Kärkkäinen Veli-Matti | 30 000 | - | 0,1 % | 0,9 % |
| Hjorth Sanna | 29 855 | - | 0,1 % | 0,9 % |
| Söderlund Tom | 27 975 | - | 0,1 % | 0,8 % |
| Nuutinen Tarja | 27 900 | - | 0,1 % | 0,8 % |
| Pikkarainen Ari | 25 500 | - | 0,1 % | 0,8 % |
| Oy Rej Ab | 20 545 | - | 0,1 % | 0,6 % |
| Metsämiesten säätiö | 20 000 | - | 0,1 % | 0,6 % |
| Niemi-säätiö | 20 000 | - | 0,1 % | 0,6 % |
| Sonne Virpi | 18 450 | - | 0,1 % | 0,5 % |
31.12.2009 hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja omistavat 12,0 % osakkeista, osakkeiden tuottama äänimäärä on 35,4 %. Sisäpiiriohje on otettu käyttöön 1.3.2000. Hallituksella on valtuutus omien osakkeiden hankkimiseen.
Kesla Oyj:n osakkeista ja niiden omistajista pidetään osakasluetteloa Euro Clear Finland Oy SIRE-järjestelmässä. Osakkeenomistajaa pyydetään ilmoittamaan osoitteenmuutokset ja muut osakkeen omistukseensa liittyvät asiat siihen arvo-osuusrekisteriin, jossa hänellä on arvo-osuustili.
| Oman pääoman tuotto (ROE), % | = | 100 x | Tilikauden tulos Oma pääoma + vähemmistöosuus |
|---|---|---|---|
| Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % | = | 100 x | Tulos ennen veroja + rahoituskulut Oma pääoma + korolliset rahoitusvelat |
Yllä olevissa tunnusluvuissa jakajana käytetään tilikauden alun ja tilikauden lopun keskiarvoa.
| Omavaraisuusaste, % | = | 100 x | Oma pääoma + vähemmistöosuus Taseen loppusumma - saadut ennakot |
|---|---|---|---|
| Nettovelkaantumisaste, % | = | 100 x | Korolliset velat – rahavarat Oma pääoma + vähemmistöosuus |
| Tulos / osake | = | Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tulos Osakkeiden lukumäärä (osakeantioikaistu) |
|
| Oma pääoma / osake | = | Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma Osakkeiden lukumäärä tilinpäätöspäivänä |
|
| Osinko / tulos, % | = | 100 x | Osakekohtainen osinko Osakekohtainen tulos |
| Efektiivinen osinkotuotto, % | = | 100 x | Osakekohtainen osinko Tilikauden päätöskurssi |
| Hinta / voitto -suhde (P/E) | = | Tilikauden päätöskurssi Osakekohtainen tulos |
|
| Tilikauden keskikurssi | = | Osakkeen euromääräinen kokonaisvaihto Tilikaudella vaihdettujen osakkeiden lukumäärä |
Tilikauden päätöskurssi on julkisen kaupankäynnin järjestäjän ilmoittama virallinen tilikauden päätöskurssi.
Osakekohtaisissa tunnusluvuissa on otettu huomioon 22.3.2006 rekisteröity osakekannan splittaus (1:3). Vertailuluvut on laskettu splitin jälkeisellä osakkeiden kappalemäärällä 3.383.145. Omien osakkeiden lunastamisen vaikutusta tunnuslukuihin ei ole huomioitu johtuen sen epäolennaisuudesta.
Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä on keskiarvo kalenterikuukausien lopussa lasketuista henkilökunnan lukumääristä, joissa on huomioitu lomautusten vaikutus.
| 1000 € | IFRS 2009 |
IFRS 2008 |
IFRS 2007 |
IFRS 2006 |
IFRS 2005 |
|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto yhteensä | 26 101 | 54 988 | 46 842 | 33 790 | 28 129 |
| Liikevaihdon muutos, % | -52,5 | 17,4 | 38,6 | 20,1 | 23,5 |
| Käyttökate | -431 | 5 089 | 6 112 | 4 908 | 4 030 |
| % liikevaihdosta | -1,7 | 9,3 | 13,0 | 14,5 | 14,3 |
| Liikevoitto | -1 837 | 3 799 | 5 077 | 4 202 | 3 392 |
| % liikevaihdosta | -7,0 | 6,9 | 10,8 | 12,4 | 12,1 |
| Tulos ennen satunnaiseriä | -2 217 | 3 076 | 4 734 | 4 060 | 3 314 |
| % liikevaihdosta | -8,5 | 5,6 | 10,1 | 12,0 | 11,8 |
| Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja | -2 217 | 3 076 | 4 734 | 4 060 | 3 314 |
| % liikevaihdosta | -8,5 | 5,6 | 10,1 | 12,0 | 11,8 |
| Tilikauden tulos | -1 668 | 2 232 | 3 493 | 2 935 | 2 386 |
| % liikevaihdosta | -6,4 | 4,1 | 7,5 | 8,7 | 8,5 |
| Oman pääoman tuotto (ROE), % | -14,3 | 17,9 | 31,4 | 31,2 | 30,7 |
| Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % | -7,6 | 15,7 | 26,2 | 29,6 | 29,5 |
| Omavaraisuusaste, % | 41,1 | 40,2 | 41,3 | 48,4 | 51,1 |
| Nettovelkaantumisaste, % | 91,3 | 100,1 | 81,8 | 46,0 | 35,8 |
| Taseen loppusumma, M€ | 25,7 | 32,0 | 29,8 | 21,1 | 16,9 |
| Bruttoinvestoinnit | 1 484 | 3 510 | 4 848 | 2 208 | 1 038 |
| % liikevaihdosta | 5,7 | 6,4 | 10,4 | 6,5 | 3,7 |
| Investointiavustukset käyttöomaisuuteen | 273 | 426 | 299 | 398 | 13 |
| Tutkimus- ja kehitysmenot | 829 | 1 248 | 973 | 849 | 793 |
| % liikevaihdosta | 3,2 | 2,3 | 2,1 | 2,5 | 2,8 |
| Henkilöstö keskimäärin tilikauden aikana | 237 | 344 | 285 | 226 | 194 |
| Tulos/osake (EPS), € | -0,47 | 0,65 | 1,03 | 0,87 | 0,71 |
|---|---|---|---|---|---|
| Oma pääoma/osake, € | 3,08 | 3,73 | 3,57 | 3,01 | 2,54 |
| Osinko/osake, € | - * |
0,18 | 0,50 | 0,50 | 0,40 |
| Osinko/tulos, % | - | 27,8 | 48,4 | 57,6 | 56,7 |
| Efektiivinen osinkotuotto, % | - | 4,3 | 4,4 | 5,9 | 5,7 |
| Hinta/voitto -suhde (P/E) | -9,3 | 6,4 | 11,0 | 9,8 | 9,9 |
| I-listan kaupantekokurssi | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| - ylin kurssi | 4,99 | 12,40 | 16,60 | 10,13 | 7,02 |
| - alin kurssi | 3,30 | 3,60 | 8,60 | 6,58 | 2,97 |
| - tilikauden keskikurssi | 4,28 | 9,61 | 11,77 | 8,19 | 4,68 |
| - tilinpäätöspäivän kurssi | 4,39 | 4,15 | 11,32 | 8,46 | 6,98 |
| Osakekannan markkina-arvo, A-osakkeet, M€ | 10,9 | 10,3 | 28,1 | 21,0 | 17,3 |
| Osakekannan markkina-arvo, kaikki osakkeet, M€ | 14,9 | 14,0 | 38,3 | 28,6 | 23,6 |
| A-osakkeiden vaihto tilikauden aikana | 610 508 | 919 609 | 2 211 473 | 1 799 267 | 1 032 174 |
| A-osakkeiden vaihdon kehitys, % | 24,6 | 37,0 | 89,1 | 72,5 | 41,6 |
| Kaikkien osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa | 3 383 145 | 3 383 145 | 3 383 145 | 3 383 145 | 3 383 145 |
| Osakkeenomistajat osakerekisterin mukaan | 1 594 | 1 501 | 1 423 | 934 | 453 |
* hallituksen esitys
Joensuussa, 26. päivänä tammikuuta 2010
Esko Paajanen Matti Karjula hallituksen puheenjohtaja
Veli-Matti Kärkkäinen Eeva Punta
Jari Nevalainen toimitusjohtaja
Kesla Oyj:n vuoden 2010 varsinainen yhtiökokous pidetään 5. maaliskuuta 2010 klo 9.00 Keslan Joensuun toimipaikassa osoitteessa Kuurnankatu 24, Joensuu. Lisätietoa yhtiökokouksesta löytyy yhtiön Internet-sivuilta osoitteesta www.kesla.fi kohdasta Sijoittajille – Yhtiökokous.
Keslan osavuosikatasausten julkaisuajat vuonna 2010 ajalta 1.1. – 31.03.2010 27.04.2010 klo 9.00 ajalta 1.1. – 30.06.2010 10.08.2010 klo 9.00 ajalta 1.1. – 30.09.2010 26.10.2010 klo 9.00
Julkaisut sekä vuosikooste yhtiön tilikauden 2009 aikana julkaistuista tiedoista löytyy yhtiön Internet-sivuilta kohdasta Sijoittajille – Tiedotteet. Vuosi-kertomuksia ja muita julkaisuja voi tilata sähköpostilla osoitteesta [email protected] tai puhelimella numerosta 0207 862 841.
Sijoittajasuhteisiin liittyviin kysymyksiin vastaavat toimitusjohtaja Jari Nevalainen, puhelin 040 830 7750 sekä hallintojohtaja Marke Tyrväinen, puhelin 040 715 8752.
Olemme tarkastaneet Kesla Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.2009 - 31.12.2009. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lain mukainen ja että varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty.
Tilintarkastajan tulee suorittaa tilintarkastus Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti ja sen perusteella antaa lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää ammattieettisten periaatteiden noudattamista ja tilintarkastuksen suunnittelua ja suorittamista siten, että saadaan kohtuullinen varmuus siitä, että tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa ei ole olennaisia virheellisyyksiä ja että emoyhtiön hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja ovat toimineet osakeyhtiölain mukaisesti.
Tilintarkastustoimenpiteillä tulisi varmistua tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen lukujen ja muiden tietojen oikeellisuudesta. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan ja arvioihin riskeistä, että tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa on väärinkäytöksestä tai virheestä johtuva olennainen virheellisyys. Tarvittavia tarkastustoimenpiteitä suunniteltaessa arvioidaan myös tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laadintaan ja esittämiseen liittyvää sisäistä valvontaa. Lisäksi arvioidaan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleistä esittämistapaa, tilinpäätöksen laatimisperiaatteita sekä johdon tilinpäätöksen laadinnassa soveltamia arvioita.
Tilintarkastus on toteutettu Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Käsityksemme mukaan olemme suorittaneet tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvia tarkastustoimenpiteitä lausuntoamme varten.
Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.
Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.
Joensuussa 26. tammikuuta 2010
Ernst & Young Oy KHT-yhteisö
Ulla Nykky KHT
Kesla on metsäteknologian kehittämiseen, valmistukseen ja markkinointiin erikoistunut konepajakonserni, joka hallitsee puunkorjuun tuotantoketjun kannolta tehtaalle. Keslan tuotteita ovat mm. kuormaimet ja metsäperävaunut, puutavaranosturit, metsäkonenosturit, harvesterikourat ja hakkurit. Kesla on myös merkittävä konepajatuotteiden järjestelmätoimittaja suomalaiselle konepajateollisuudelle. Konsernin liikevaihto oli vuonna 2009 26,1 M€, josta vientitoiminnan osuus oli 50,4%. Vuonna 1960 perustetulla Keslalla on tuotantolaitokset Joensuussa, Kesälahdella, Ilomantsissa ja Tohmajärvellä. Keslan palveluksessa on noin 240 henkeä. Keslan A-osakkeet noteerataan NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä.
Kesälahden tehdas Metsolantie 2 59800 KESÄLAHTI
MFG Components Oy Tohmajärven tehdas Pajatie 1 82600 TOHMAJÄRVI
Ilomantsin tehdas Teollisuustie 8 82900 ILOMANTSI
Building tools?
Free accounts include 100 API calls/year for testing.
Have a question? We'll get back to you promptly.