Annual Report • Feb 26, 2009
Annual Report
Open in ViewerOpens in native device viewer
Vuosikertomus 2008 1
Pörssinoteerattu Kesla on konepajakonserni, joka hallitsee puunkorjuun tuotantoketjun kannolta tehtaalle sekä on merkittävä konepajatuotteiden järjestelmätoimittaja suomalaiselle konepajateollisuudelle.
Kesla-konsernin vuoden 2008 liikevaihto muodostui ennätykselliseksi ollen 55,0 miljoonaa euroa. Viennin osuus oli 53,9 %. Liikevaihto kasvoi edellisvuoteen verrattuna 17,4 %: kotimaan myynti kasvoi 34,4 % ja vientimyynti 6,9 % edellisvuoteen nähden. Liikevoitto oli 3,8 miljoonaa euroa, tulos ennen satunnaiseriä varauksia ja veroja 3,1 miljoonaa euroa. Omavaisuusaste oli 40,2 %. Kesla investoi tilikauden 2008 aikana 3,5 miljoonaa euroa koneisiin ja laitteisiin, tietojärjestelmiin sekä toimitiloihin. Tuotekehitysmenot olivat 1,2 miljoonaa euroa. Uusia tuotteita ja tuoteuudistuksia tuotiin markkinoille kaikissa tuoteryhmissä. Konsernin maksuvalmius säilyi hyvänä koko vuoden ajan. Vuoden 2008 liiketoiminnan rahavirta oli 1,6 miljoonaa euroa. Keskimääräisen henkilöstön määrä kasvoi vuoden aikana 59 henkilöllä 344 henkilöön.
Kesla-konserniin kuuluvat Joensuussa ja Kesälahdella toimiva emoyhtiö Kesla Oyj, Tohmajärvellä ja Ilomantsissa toimiva tytäryhtiö MFG Components Oy sekä Pietarissa sijaitseva OOO Kesla.
| Kesla vuonna 2008 2 | |
|---|---|
| Avainluvut 3 | |
| Toimitusjohtajan katsaus 4 | |
| Kesla - metsäteknologian moniosaaja 5 | |
| Korjuukaluston keveys keskiössä6 - 7 | |
| Hallituksen toimintakertomus8 - 12 | |
| Kesla Oyj:n hallitus 13 | |
| Suomen listayhtiöiden hallinointikoodi 14 - 15 | |
| Kesla Oyj:n johtoryhmä 16 | |
| Konsernitilinpäätös, IFRS17 -32 | |
| Emoyhtiön tilinpäätös, FAS33 - 39 | |
| Osakkeet ja osakkeenomistajat 40 | |
| Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut 41 | |
| Tunnuslukujen laskentakaavat 42 | |
| Tilintarkastuskertomus 43 |
| 2008 | 2007 | |
|---|---|---|
| Liikevaihto, miljoonaa euroa | 55,0 | 46,8 |
| Tulos ennen satunnaiseriä ja veroja, tuhatta euroa | 3 076 | 4 734 |
| Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % | 15,7 | 26,2 |
| Omavaraisuusaste, % | 40,2 | 41,3 |
| Osakekohtainen tulos, euroa | 0,65 | 1,03 |
| Osinko per osake, euroa | 0,18 | 0,50 |
| Viennin osuus liikevaihdosta, % | 53,9 | 59,8 |
| Bruttoinvestoinnit, tuhatta euroa | 3 510 | 4 848 |
| Henkilöstö tilikauden lopussa | 327 | 328 |
| * hallituksen esitys |
| Liikevaihto | Tulos ennen | |||
|---|---|---|---|---|
| tilinpäätössiirtoja ja veroja | ||||
| 2008 | 2007 | 2008 | 2007 | |
| Tammi-Maaliskuu | 15 728 | 9 468 | 1 492 | 1 018 |
| Huhti-Kesäkuu | 15 599 | 12 391 | 1 292 | 1 288 |
| Heinä-Syyskuu | 12 103 | 10 133 | 587 | 868 |
| Loka-Joulukuu | 11 558 | 14 850 | -295 | 1 561 |
| YHTEENSÄ | 54 988 | 46 842 | 3 076 | 4 734 |
Vuoden 2008 syksystä muodostui kahden merkittävän taloussuhdanteen vedenjakaja. Globaali talouskasvu Aasian vahvan kasvun siivittämänä mahdollisti Keslan liiketoimintojen erittäin myönteisen kehityksen 2000-luvulla. Keslan liikevaihto kasvoi viiden vuoden ajan orgaanisesti keskimäärin yli 20 % vuodessa. Kasvu pystyttiin toteuttamaan tavoitteiden mukaisesti - kannattavasti.
Vahva kasvu mahdollisti myös merkittävät panostukset liiketoimintojen kehittämiseen. Tuotekehitykseen panostettiin tuomalla asiakaslähtöisesti uusia, entistä tuottavampia, kestävämpiä ja käytettävyydeltään kehittyneempiä tuotteita markkinoille. Myös tuotteiden valmistettavuutta ja ulkonäköä kehitettiin vastaamaan tulevaisuuden asiakasvaateita. Valmistuksessa panostettiin uusimpiin teknologioihin erityisesti levynkäsittelyssä ja osavalmistuksessa sekä hitsauksessa ja koneistuksessa. Myynnissä ja markkinoinnissa panostettiin myyntiverkoston kattavuuden ja toimintaedellytysten kehittämiseen niin kotimaassa kuin viennissäkin.
Merkittävä kehitysaskel 2000-luvun kasvukaudella oli Keslan ulkoisen ilmeen uudistaminen. Kahden vahvan tuotemerkin yhdistäminen KESLA –tuotemerkiksi ja värimaailmaksi vahvisti Keslan näkyvyyttä ja tunnettuutta kansainvälisillä markkinoilla. Kasvukauden virstanpylväisiin voidaan lukea myös merkittävät kansainväliset yhteistyökumppanuudet, mm. japanilaisen Sumitomo-konsernin kanssa. Yhteistyökumppanuudet yhdessä oem-asiakkuuksien kanssa avaavat Keslan tuotteille Keslan omia jakelukanavia täydentäviä ja myös rinnakkaisia myyntikanavia. Laajemmalla myynti- ja huoltokanavistolla saavutetaan Keslan tuotteille entistä laajempi asiakaskattavuus. Paikallisen näkyvyyden kasvattamiseen liittyi myös keväällä 2006 tehty päätös oman tytäryhtiön perustamisesta Venäjälle. Venäjän edelleen mittavat metsävarat tekevät Venäjästä yhden lähitulevaisuuden kiinnostavimmista metsämarkkinoista. Keslan kansainvälistä näkyvyyttä ovat tukeneet myös kasvukaudella järjestetyt useat kansainväliset metsäkonenäyttelyt, joissa Kesla oli aktiivisesti mukana esittelemässä laajaa tuotevalikoimaa tuoteuutuuksineen sekä kyvykkyyttä palvella Keslan nykyisiä ja uusia asiakkaita entistä paremmin niin kotimaassa kuin viennissäkin.
Kasvukauden merkittäviin virstanpylväisiin lukeutuu myös henkilönostinliiketoiminnasta luopuminen syksyllä 2006. Strateginen päätös vapautti henkilö- ja tuotantokapasiteettia tukemaan metsäkoneryhmän kasvua ja kehitystä. Liiketoiminnallinen tukijalka metsäkoneryhmän rinnalle haettiin valmistusteknisen osaamisen ulosmyynnistä yhtiöittämällä yhtiön Ilomantsin osavalmistustehdas joulukuussa 2005. Konepajajärjestelmien jatkokehittämiseen liittyen Kesla osti keväällä 2007 tohmajärveläisen MFG Components Oy:n osakekannan. Yritysosto toi Keslaan mm. konepajajärjestelmien myynnillistä osaamista sekä uusia ulkoisia asiakkuuksia.
Viisi vuotta jatkunut vahva kasvusuhdanne kääntyi syksyllä 2008. Käänne vaikutti myös vääjäämättä Keslaan. Vielä emme tiedä, miten syväksi ja miten pitkäksi laskusuhdanne muodostuu, mutta sen tiedämme, että Keslan asema on 2000-luvun kehitystoimenpiteiden kautta vahva uudessakin taloustilanteessa. Yleisen markkinatilanteen kohentuessa olemme valmiita vastaamaan markkinoiden kasvaviin tarpeisiin.
Keslan menestyksekkään historian takana ovat yhtiön osaava henkilöstö, kyvykäs hallitus, alan parhaat yhteistyökumppanit sekä luonnollisesti sitoutuneet asiakkaat. Kiitos teille kaikille yhteisistä onnistumisen hetkistä! Nuo onnistumiset ovat tukenamme, kun käymme käsiksi uuden suhdanteen asettamiin haasteisiin.
Joensuu, tammikuussa 2009
Jari Nevalainen toimitusjohtaja
Kesla on metsäteknologiaan erikoistunut kansainvälisesti toimiva konepajakonserni. Panostamme puunhankinnan koneellistamisen kehittämiseen. Samalla olemme myös merkittävä konepajatuotteiden järjestelmätoimittaja suomalaiselle konepajateollisuudelle.
Kesla Oyj tarjoaa tuoteperheillään ratkaisuja puun koneelliseen korjuuseen, käsittelyyn ja kuljetukseen. MFG Components Oy on voimansiirtotuotteiden ja -ratkaisujen suunnitteluun, markkinointiin, valmistukseen, maahantuontiin ja vientiin erikoistunut ammattilainen. Kesla on hakenut aktiivisesti ja onnistuneesti kasvua kansainvälisiltä metsäkonemarkkinoilta. Viennin osuus konsernin liikevaihdosta on yli 50 %.
Keslan tavoitteena on kasvaa kannattavasti yli markkinoiden keskimääräisen kasvun. Metsäteknologian moniosaaja Kesla on viimeisen neljän vuoden aikana kasvanut merkittävästi: liikevaihto on noussut 17,8 miljoonasta 55,0 miljoonaan euroon ja työntekijämäärä on kivunnut keskimääräisestä noin 171 henkilöstä yli 344 työntekijään. Samaan aikaan sijoitetun pääoman tuotto on ollut yli 20 % laskien vuoden 2008 osalta 15,7 %:iin ja omavaraisuusaste on ollut yli 40 %.
Toimintamme on luotettavaa ja vastuullista. Kehitämme toimintaamme. Ymmärrämme ja otamme huomioon asiakkaidemme tarpeita. Suunnittelussa ja valmistuksessa käytämme tiukkoja laatukriteereitä. Tuotteet käyvät läpi tarkan laadunvalvontaohjelman sekä käytännön toimivuus- ja turvallisuustestit. Kaikki tuotteet valmistetaan Suomessa. Keslan tehtaat sijaitsevat Joensuussa, Kesälahdella, Ilomantsissa ja Tohmajärvellä. Lisäksi Pietarissa on oma myyntiyhtiö.
Korjuutalvi 2007-2008 sekä talvea seurannut sateinen kesä osoittivat konkreettisesti, että korjuukalustolta vaaditaan yhä enemmän keveyttä ja maastoystävällisyyttä. Kotimaassa kuitupuulla oli hyvä kysyntä, mutta samaan aikaan kesäkorjuukelpoisia harvennusleimikoita oli tarjolla niukasti.
Haastavissa korjuuoloissa metsäyhtiöiden katseet kääntyivät entistä useammin metsänomistajien suuntaan. Hankintahakkuiden kattavuus parani yksikköhintojen nousun myötä, jolloin myös hankintahakkuiden määrä lähti voimakkaaseen kasvuun. Metsäntutkimuslaitoksen mukaan vuoden 2008 kuitupuun hankintakaupat kasvoivat puutavaralajista riippuen noin 40-80 % edellisvuoteen verrattuna.
Kesla vastasi korjuuhaasteeseen tehokkaasti traktori- ja kaivuripohjaisella kalustolla. Kesla esitteli vuoden aikana muun muassa kaivinkonealustaisen Xtimber-mallistonsa Euroopassa. Case Construction Equipmentin kanssa yhteistyössä toteutettu kaivinkonepohjainen harvesteri soveltuu pehmeille maille sekä suopuun korjuuseen. Normaaliin kaivuriin verrattuna kaivuriharvesterille löytyy työmahdollisuuksia ympäri vuoden. Ratkaisu on sopiva lisäelinkeino myös maatiloille.
Urat metsiin syntyvät raskaista ajokoneista, pehmeiköt eivät raskaita ajokoneita kestä. Maastoystävällisiä ja kevyitä koneita tarvitaan entistä enemmän, kun pehmeiden korjuualueiden suhteellinen osuus lisääntyy. Keslan pitkäjänteinen ja käyttäjäystävällinen traktorisovitteisten metsäkoneiden kehitystyö tukee kasvavaa kotimaisen puun hankintaa tulevaisuudessa.
Korjuuolojen muutosten ohella myös talouden suhdanteissa tapahtuneet muutokset vahvistavat jatkossakin niin sanottujen isäntälinjan koneiden kysyntää. Traktoriperustaisella kalustolla päästään erittäin kilpailukykyisiin tuotoksiin jopa lähes puolella pääomapanostuksella metsäkoneeseen verrattuna. Traktoriperustaisen kaluston ja ajokoneen ero hankintahinnassa on lähes 100 000 euroa. Kun huomioidaan, että yhdistelmän arvo markkinoilla putoaa huomattavasti hitaammin ja sen käyttömahdollisuudet ovat ajokonetta monipuolisemmat, traktoriperustaisen kaluston järkevyys korostuu entisestään.
Hankintahakkuiden lisääntyminen mahdollistaa useammin sen, että savotalle lähtevät isännät ja osa-aikaiset urakoitsijat. Myös metsäyhtiöt mielivät yhteistyökumppaneikseen näitä osa-aikaisia, "kausivakinaisia" urakoitsijoita. Nämä henkilöt ovat usein maaseudulla monipuolisesti uurastavia henkilöitä, jotka voivat muutamien talvikuukausien ajan tuoda oman panoksensa puunkorjuuseen. Tätäkin kautta toimeentulomahdollisuudet haja-asutusalueilla paranevat.
Vuoden 2008 aikana Kesla järjesti kaksi perinteistä Metsäpäivää Agrimarketin ja muiden yhteistyökumppaneidensa kanssa. Päivien teemana oli "Rahaa, energiaa ja iloa metsästä". Vammalassa ja Siilinjärvellä metsämaastossa pidettyihin tapahtumiin osallistui noin 900 vierasta. Metsäpäivien suosio on hyvä osoitus siitä, että suomalaisen metsän hoito ja taloudellinen hyödyntäminen sekä siihen soveltuva paras mahdollinen kalusto kiinnostavat entistä enemmän metsänomistajia.
Vuosi 2008 oli Keslan 48. toimintavuosi. Kesla-konsernin liiketoiminta kehittyi kaksijakoisesti tilikaudella 2008. Jo viidettä vuotta jatkunut vahva kansainvälinen korkeasuhdanne tuki Keslan toimintojen myönteistä kehitystä vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Kansainvälisen rahoituskriisin aiheuttama kysynnän voimakas heikentyminen kolmannesta vuosineljänneksestä alkaen puolestaan heikensi Keslan liiketoimintaa ja kannattavuutta merkittävästi toisella vuosipuoliskolla. Ennen tilikautta ja tilikaudella tehdyt panostukset henkilöstön osaamiseen, liiketoimintaprosesseihin, koneisiin ja järjestelmiin sekä markkinoinnilliseen näkyvyyteen yhdessä syksyllä käynnistettyjen sopeuttamistoimenpiteiden kanssa parantavat konsernin valmiutta kohdata uusi taloudellinen suhdanne.
Keslan liiketoimintaympäristö oli tilikaudella 2008 suotuisa ensimmäisellä ja toisella vuosineljänneksellä, mutta heikkeni voimakkaasti kolmannella ja neljännellä vuosineljänneksellä. Ensimmäisellä vuosipuoliskolla jatkunut talouden korkeasuhdanne kääntyi kolmannella vuosineljänneksellä rahoitusmarkkinoiden kriisin myötä laskusuhdanteeksi. Rahoitusmarkkinoiden epävarmuus heikensi merkittävästi koneiden ja laitteiden investointeja globaalisti vuoden loppua kohden.
Pohjoismaiden ja kehittyvien puunkorjuualueiden metsäkonekysyntä oli hyvällä tasolla erityisesti vuoden 2008 ensimmäisellä puoliskolla. Keslalle merkittävän Keski-Euroopan metsäkone- ja laitekysyntä oli heikompaa vuonna 2008 vahvaan edellisvuoteen nähden. Myös Keslan konepajajärjestelmien kysyntä oli vahvaa ensimmäisellä vuosipuoliskolla mutta heikkeni voimakkaasti vuoden loppua kohden yleisen talouskehityksen seurauksena.
Kesla-konsernin liikevaihto kasvoi vahvasti tilikauden kolmella ensimmäisellä vuosineljänneksellä vuoden 2007 vastaaviin vuosineljänneksiin nähden, mutta heikkeni merkittävästi neljännellä vuosineljänneksellä. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä liikevaihdon kasvu oli 66,1 %, toisella vuosineljänneksellä 25,9 % ja kolmannella vuosineljänneksellä 19,4 %. Neljännellä vuosineljänneksellä liikevaihto supistui 22,2 % edellisvuodesta. Tilikauden 2008 liikevaihto kasvoi kokonaisuudessaan 17,4 % ollen 55,0 miljoonaa euroa (vuonna 2007 46,8 miljoonaa euroa ja vuonna 2006 33,8 miljoonaan euroa). Liikevaihdon kasvu muodostui MFG Components Oy:n liiketoiminnan sisällyttämisestä konsernin lukuihin 1.4.2007 alkaen sekä metsäkoneet -liiketoiminnan 14,3 %:n orgaanisesti kasvusta tilikauden aikana. Tilikauden 2008 vertailukelpoinen liikevaihdon kasvu oli 12,4 %.
Konsernin myynti kasvoi tilikaudella sekä kotimaassa että viennissä. Kotimaan myynti kasvoi 34,4 % ja vientimyynti 6,0 % vuoteen 2007 nähden. Kotimaan myynnin kasvu muodostui MFG Components Oy:n lukujen sisällyttämisestä pääosiltaan konsernin kotimaan myyntiin sekä molempien toimialojen vahvasta alkuvuoden kotimaan kysynnästä.
Kotimaan myynnin osuus liikevaihdosta oli 46,1 % (40,2 %) eli 25,3 miljoonaa euroa (18,8 miljoonaa euroa). Vientitoiminnan osuus kokonaismyynnistä oli vastaavasti 53,9 % (59,8 %) eli 29,7 miljoonaa euroa (vuonna 2007 28,0 miljoonaa euroa).
Molempien liiketoiminta-alueiden myynnin kehitystä tuki katsauskaudella tehdyt panostukset asiakaslähtöiseen tuotekehitykseen sekä tehdyt markkinoinnilliset toimenpiteet myyntiverkostojen kehittämiseksi ja markkinoinnillisen näkyvyyden parantamiseksi sekä kotimaassa että viennissä. Myös ennen katsauskautta ja katsauskaudella tehdyt markkinoinnilliset yhteistyösopimukset tukivat liiketoiminnan myönteistä kehitystä.
Kesla-konsernin tulos heikkeni tilikaudella 2008 vertailukauteen nähden. Tilikauden 2008 liikevoitto oli 3 799 tuhatta euroa, 6,9 % liikevaihdosta (vuonna 2007 5 077 tuhatta euroa, 10,8 % ja vuonna 2006 4 202 tuhatta euroa, 12,4 %) ja tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 3 076 tuhatta euroa voitollinen (vuonna 2007 4 734 tuhatta euroa). Konsernin oman pääoman tuotto oli 17,9 % (vuonna 2007 31,4 %; vuonna 2006 31,2 %).
Konsernin tilikauden 2008 tulosta heikensi korkeasuhdanteen loppua kohden voimakkaasti kohonneet raaka-aineiden ja komponenttien hinnat ja toimitushäiriöt, yleinen kustannusinflaation kiihtyminen sekä rahoituskulujen kasvu. Loppuvuoden tulosta heikensi laskusuhdanteen myötä supistuneet kone- ja laitetoimitukset. Lokakuussa käynnistetyt sopeutustoimenpiteet eivät ehtineet paikkaamaan kokonaisuudessaan neljännen vuosineljänneksen valmistusvolyymin pudotusta.
Kesla-konsernin investoinnit laskivat tilikaudella 2008 vuoteen 2007 nähden, ollen kuitenkin edelleen korkealla tasolla. Tilikauden bruttoinvestoinnit olivat yhteensä 3 510 tuhatta euroa (vuonna 2007 4 847 tuhatta euroa). Investoinnit liittyivät konsernin tuotantokoneisiin ja -laitteisiin, tietojärjestelmiin sekä rakennuksiin tuot-
tavuuden ja valmistuskapasiteetin kehittämiseksi. Vuoden 2007 kokonaisinvestoinnit pitävät sisällään MFG Components Oy:n osakkeiden hankinnan yhteensä 1 571 tuhannella eurolla. Lähivuosina ei ole näkyvissä merkittäviä investointitarpeita.
Konsernin tilikauden päättävän taseen loppusumma oli 32,0 miljoonaa euroa (31.12.2007 29,8 miljoonaa euroa). Taseen loppusummaa edellisvuodesta kasvattivat katsauskaudella tehdyt investoinnit sekä liiketoiminnan kasvun myötä kasvanut käyttöpääoma. Konsernin rahoituskuluja kasvattivat yleinen korkotason nousu, kasvanut vieraan pääoman määrä sekä rahoitusjohdannaisten käypään arvoon kirjauksesta aiheutuneet kulut. Konsernin maksuvalmius säilyi hyvänä tilikaudella 2008. Liiketoiminnan rahavirta oli 1 595 tuhatta euroa positiivinen (1-12/2007 1 426 tuhatta euroa). Konsernin omavaraisuusaste oli 40,2 % (vuonna 2007 41,3 %; vuonna 2006 48,4 %).
Keslan tuotteiden aktiivinen ja asiakaslähtöinen kehittäminen jatkui vuonna 2008. Konsernin tuotekehitysmenot olivat tilikauden aikana 1 248 tuhatta euroa eli 2,3 % liikevaihdosta (vuonna 2007 973 tuhatta euroa 2,1 %; vuonna 2006 849 tuhatta euroa 2,5 % liikevaihdosta).
Kesla esitteli vuonna 2008 markkinoille uusia tuotteita ja tuoteuudistuksia kaikissa tuoteryhmissään. Tuotekehityksellä vahvistettiin Keslan jo entisestään kattavaa tuotevalikoimaa sekä tuettiin tuotteiden kilpailukykyä ja soveltuvuutta laajalle, kansainväliselle asiakaskunnalle. Katsauskauden merkittävimmissä metsäkonenäyttelyissä, 15. KWF-Tagung Saksassa ja FinnMETKO 2008 Suomessa, esiteltiin tuoteuutuuksina mm. energiapuun korjuuseen kehitetty PROAx-katkaisulaite, 8-tonnimetrinen ajokonenosturi sekä kuormaauton päälle asennettu hakehakkuri.
Konepajajärjestelmissä panostettiin asiakastuotteiden valmistettavuuden, laadun ja toimitusvarmuuden ylläpitoon ja edelleen kehittämiseen.
Keslan hallitus vahvistaa yhtiössä noudatettavan riskienhallinnan periaatteet ja tavoitteet. Kesla Oyj:n toimitusjohtaja on vastuussa yhtiön riskienhallinnan käytännön järjestämisestä ja valvonnasta. Yhtiön johtoryhmän jäsenet vastaavat vastuualueensa osalta ko. liiketoimintojen riskienhallinnasta toimitusjohtajalle. Toimitusjohtaja raportoi riskienhallinnasta hallitukselle. Yhtiöllä on sisäinen tarkastus, jonka tavoitteena on tunnistaa, analysoida ja raportoida hallitukselle yhtiön toimintaan liittyviä riskejä ja epävarmuustekijöitä sekä samalla tukea yhtiön tehokasta toimintaa. Yhtiön henkilöstöllä on vastuu tunnistaa omaan työympäristöönsä liittyviä riskejä ja epävarmuustekijöitä.
Keslan merkittävimmät strategiset ja operatiiviset riskit liittyvät liiketoimintaympäristön äkillisiin ja/tai pitkäkestoisiin muutoksiin, yhteistyökumppanuusmuutoksiin sekä omaan liiketoiminnalliseen osaamiseen ja resursointiin. Merkittäviä riskejä pyritään hallitsemaan ylläpitämällä ja kehittämällä yhtiön omaa liiketoimintaosaamista sekä kykyä lukea ja hallita liiketoimintamuutoksia sekä asiakkaiden että yhteistyökumppaneiden keskuudessa. Yhteistyökumppaniriskiä pyritään minimoimaan hakemalla alan johtavia operoijia yhteistyökumppaneiksi sekä solmimalla ja rakentamalla pitkäkestoisia kumppanuuksia. Myös vaihtoehtotarkasteluja tehdään. Markkinasuhdanneriskiä pyritään minimoimaan operoimalla useammassa maassa ja maanosassa sekä useammalla liiketoimin-
ta-alueella jolloin yksittäisen alueen muutosten vaikutus kokonaisuuteen minimoituu. Oman henkilöstön osaamista pyritään vah vistamaan koulutuksen, kehityksen ja osaamisrekrytointien kautta. Liiketoiminnan kannattavuusriskiä pienennetään tuottavuuden parantamiseen liittyvillä kehitystoimenpiteillä ja investoinneilla sekä markkinaperusteisilla hinnantarkastuksilla.
Konsernitaseen suurimpia riskieriä ovat myyntisaamiset ja vaihto-omaisuus. Vaihto-omaisuutta pyritään hallitsemaan varastojen kiertonopeuksia tehostamalla sekä tuotekehityksen muutosprosesseja hallitsemalla ja modulointia lisäämällä. Myyntisaamisten luottotappioriskiä hallitaan konsernin luottopolitiikalla, joka sisältää ohjeistuksen sopimuskäytännöstä, taustakartoituksista, luototuksesta sekä mahdollisista perintätoimenpiteistä.
Konsernin emoyhtiön ja tytäryhtiöiden rahoitusriskejä hallitaan konsernitasolla. Konsernilla ei ole merkittäviä valuutta- ja korkoriskejä. Lisätietoja rahoitusriskien hallinnasta on kerrottu konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa.
Käyttöomaisuuteen, toiminnan keskeytymiseen sekä toiminta- ja tuotevastuisiin liittyviltä riskeiltä on suojauduttu asianomaisilla vakuutuksilla. Vakuutukset tarkastetaan vuosittain.
Keslan lähiajan riskit liittyvät käynnissä olevan globaalin rahoituskriisin ja sen aiheuttaman voimakkaasti heikentyneen kysyntätilanteen heijastumiseen yhtiön eri toimintoihin sekä heikentyneen kysyntätilanteen mahdolliseen pitkittymiseen.
Kesla ja Case Construction Equipment (Case) allekirjoittivat huhtikuussa 2008 Venäjän ja Suomen metsämarkkinoiden kehittämiseen liittyvän yhteistyösopimuksen. Yhteistyön tärkeimpänä tuotteena on Case –kaivinkoneeseen pohjautuva tela-alustainen harvesteri, jonka kohdemarkkinat ovat erityisesti kehittyvät koneellisen puunkorjuun alueet Euroopassa ja Venäjällä. Solmittu yhteistyö Casen kanssa on jatke vuoden 2007 alussa solmitulle yhteistyösopimukselle japanilaisen Sumitomo (S.H.I) Construction Machineryn kanssa, joka on myös Case –kaivinkoneiden valmistaja.
Kaivinkonepohjainen harvesteri on kokonaiskustannuksiltaan ja laadultaan kilpailukykyinen vaihtoehto pyöräalustaiselle harvesterille erityisesti kehittyvillä koneellisen puunkorjuun markkinoilla. Venäjä on yksi merkittävimmistä kaivinkonepohjaisten harvestereiden kohdemarkkinoista.
Kesäkuussa 2008 Kesla allekirjoitti koneenohjaustuotteiden markkinointiin ja kehittämiseen liittyvän yhteistyösopimuksen suomalaisen Epec Oy:n kanssa. Sopimuksen myötä Kesla pystyy tarjoamaan asiakkailleen tehdasasennettuina Epec Load Optimizer –kuormainvaakaratkaisut. Kehittyneillä kuormainvaakaratkaisulla tehostetaan aines- ja energiapuun kuljetuslogistiikkaa välttämällä sekä yli- että alikuormilla tapahtuvat kuljetukset.
Alan johtavat yhteistyökumppanuudet yhtiön eri toiminnoissa vahvistavat Keslan kansainvälistä kilpailukykyä ja näkyvyyttä sekä kykyä tarjota kasvavalle asiakaskunnalle entistä laajempia ja tuottavampia kokonaisratkaisuja.
MFG Components Oy:n liikevaihdon vertailukelpoinen kasvu tilikaudella 2008 oli 4,6 %. Liiketoiminnan kannattavuus heikkeni vertailukauteen nähden tilikaudella tapahtuneen suhdannemuutoksen seurauksena.
MFG:ssä tehtiin toisella vuosineljänneksellä merkittävät investointipäätökset kannattavaa kasvua tukevan valmistuskapasiteetin lisäämiseksi Tohmajärven tehtaalla. Tohmajärven kunnan kanssa käynnistettiin kolmivaiheinen, yhteensä 1 400 m2:n laajuinen tehdaslaajennus, jonka kaksi ensimmäistä vaihetta valmistuivat vuoden 2008 aikana. Kasvua ja tuottavuutta tukevista konehankinnoista tehtiin noin 2,5 miljoonan euron investointisuunnitelma vuosille 2008–2010 siten, että ensimmäinen konetoimitus tapahtuu Tohmajärvelle maaliskuussa 2009. Toisella vuosineljänneksellä tehtiin myös merkittävä sopimus yhteistyön laajentamisesta Metso Automation Oy:n kanssa loppuvuodesta 2008 alkaen. Investointipäätökset yhdessä toimitussopimuksen laajennuksen ja muun uusasiakashankinnan kanssa tukevat MFG Components Oy:n liiketoimintojen lähitulevaisuuden kehittämistä.
Kesla Components Oy sulautui suunnitelman mukaisesti 30.9.2008 MFG Components Oy:öön. Sulautuminen vahvisti konepajajärjestelmiin keskittyvän yhtiön toimintaedellytyksiä ja mahdollisuuksia palvella entistä laajempaa asiakaskuntaa tulevaisuudessa.
Kesla Oyj:n hallitus hyväksyi kokouksessaan 29.2.2008 MFG Components Oy:n tekemän suunnatun rahastoannin Kesla Oyj:lle ja osakassopimuksen, jolla Kesla Oyj:n toimitusjohtaja Jari Nevalainen tuli suunnatun osakeannin kautta MFG Components Oy:n osakkaaksi 10 %:n osuudella.
Keslan Venäjän tytäryhtiön OOO Keslan liiketoimintaa kehitettiin suunnitelmien mukaisesti. Vuoden 2008 lopussa yhtiössä työskenteli yhteensä neljä henkilöä tukien Keslan toimintaa Venäjällä. Venäjän ja muiden CIS-maiden viennin merkitys Keslalle kasvoi katsauskaudella. Emoyhtiöllä on sivuliike Representative Office of Kesla Oyj Pietarissa.
Metsänhoitaja Ilkka Kuuramaa aloitti 11.2.2008 Keslan Venäjän toimintojen johtajana ja tytäryhtiön pääjohtajana.
Kesla-konsernin palveluksessa oli tilikaudella 2008 keskimäärin 344 henkilöä (vuonna 2007 285). Tilikauden päättyessä henkilöstön kokonaismäärä oli 327 (31.12.2007 328). Konsernin keskimääräistä henkilöstömäärää kasvattivat MFG Components Oy:n liittäminen osaksi konsernia sekä konsernin orgaaninen kasvu tilikauden aikana. Henkilöstölle maksettiin palkkoja ja palkkioita yhteensä 11 213 tuhatta euroa (vuonna 2007 9 301 tuhatta euroa; vuonna 2006 7 077 tuhatta euroa). Konsernin henkilöstölle maksettiin tilikauden 2008 tuloksesta käyttökatteeseen ja liikevaihdon kasvuun perustuvaa tulospalkkiota yhteensä 138 tuhatta euroa.
Konsernin henkilöstöstä 29 (9 %) on naisia ja miehiä 298 (91 %), toimihenkilöitä 84 (26 %) ja työntekijöitä 243 (74 %). Konsernin henkilöstön keski-ikä on 42 vuotta, alle 40-vuotiaita on 41 % ja yli 40-vuotiaita 59 %. Työsuhteen keskimääräinen kesto on 11 vuotta. 42 % henkilöstä on työskennellyt konsernissa alle viisi vuotta. Toisaalta pitkäaikaisia 10-30 vuotta kestäneitä työsuhteita on yhteensä 45 %. Yhtiö irtisanoi marraskuussa 2008 toiminnan sopeuttamisen vuoksi 35 työntekijää, joista 19 henkilön työsuhde päättyy vuoden 2009 puolella. Joulukuussa käynnistettiin kaikkia henkilöstöryhmiä koskevat lomautukset, joissa henkilöitä lomautetaan 1-2 viikkoa kuukaudessa kesäkuun loppuun saakka.
Kesla-konsernissa käynnistettiin helmikuussa 2008 henkilöstön kehittämisprojekti, jonka tavoitteena on kehittää laatua, tuotta-
vuutta ja turvallisuutta. Projektin aikana kesään 2009 mennessä vakiinnutetaan jatkuvan parantamisen työkalut ja kulttuuri luonnolliseksi osaksi normaalia arjen työtä sekä luodaan ja päivitetään henkilöstöhallinnon työkalut.
Kesla Oyj:n johtoryhmää vahvistettiin vuonna 2008 seuraavilla nimityksillä: KTM Eila Hassinen nimitettiin Kesla Oyj:n talousjohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi 9.9.2008 alkaen, insinööri Kari Kokko nimitettiin Kesla Oyj:n tuotekehityspäälliköksi ja johtoryhmän jäseneksi 1.12.2008 alkaen sekä metsänhoitaja Eero Lukkarinen nimitettiin Kesla Oyj:n markkinointijohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi 2.1.2009 alkaen.
Kesla huomioi toimintansa ympäristövaikutukset kaikissa toiminnoissaan. Keslan osallistuu osaltaan ilmastonmuutoksen torjuntaan valmistamalla laitteita, joiden avulla biopolttoaineiden käyttöä energian tuotannossa voidaan lisätä. Keslan tuotteet suunnitellaan ympäristövaikutukseltaan mahdollisimman edullisiksi kiinnittämällä huomiota tuotteiden materiaalivalintoihin sekä konstruktioiden keveyteen, kestävyyteen, huollettavuuteen ja koneiden käytön polttoainetaloudellisuuteen. Konsernin valmistustoiminnoissa pyritään hyödyntämään käytettävät materiaalit ja tuotantotarvikkeet mahdollisimman tehokkaasti sekä kierrättämään ja uusiokäyttämään kaikki siihen soveltuvat materiaalit. Rakennustekniikan sekä tuotannon koneiden ja laitteiden sekä prosessien käytössä huomioidaan valmistajien ohjeet ja suositukset ympäristövaikutusten minimoimiseksi. Investoinnit sekä toimintojen yleinen kehittäminen kokonaistuottavuuden näkökulmasta tukevat osaltaan tavoitteita toimintojen ympäristökuormituksen pienentämiseksi. Keslalla on Suomalaisen Työn Liiton myöntämä Avainlippu -alkuperämerkki.
Keslan lähiajan näkymää heikentää käynnissä oleva poikkeuksellinen, globaali rahoitusmarkkinoiden kriisi sekä heikko kansainvälinen investointihyödykkeiden kysyntätilanne. Konsernin tilauskanta on tammikuussa 2009 merkittävästi matalampi kuin vuonna 2008 vastaavana ajankohtana. Konsernin lähitulevaisuuden liikevaihto tulee jäämään merkittävästi vuoden 2008 tasosta. Konsernin tuloksen kehittymiseen vaikuttavat voimakkaasti liikevaihdon kehittyminen lähitulevaisuudessa sekä käynnissä olevien sopeutustoimenpiteiden vaikuttavuus. Konsernin lähitulevaisuuden tulos tulee jäämään heikoksi.
Pidemmällä aikajänteellä metsäkoneryhmän tuotteiden kysynnän odotetaan kehittyvän myönteisesti perustuen mm. puunkorjuun koneellistumisasteen kasvuun kehittyvissä metsämaissa sekä metsäenergian kasvavaan hyödyntämiseen. Myös konepajajärjestelmien kysynnän odotetaan kehittyvän suotuisasti pidemmällä aikajänteellä pohjautuen mm. tehtyihin panostuksiin uusasiakashankinnassa. Molempien liiketoiminta-alueiden kysyntätilanteen merkittävä paraneminen edellyttää kuitenkin rahoitusmarkkinoiden luottamuksen palautumista sekä yleisen taloudellisen toimeliaisuuden normalisoitumista molemmilla liiketoiminta-alueilla.
Yhtiön toimitusjohtajana toimi tilikaudella Jari Nevalainen. Varsinainen yhtiökokous 29.2.2008 valitsi hallituksen uudeksi jäseneksi Matti Karjulan. Lisäksi hallituksen jäseniksi valittiin edelleen Veli-Matti Kärkkäinen, Esko Paajanen ja Eeva Punta. Yhtiön hallituksen puheenjohtajana toimi Esko Paajanen.
Yhtiön tilintarkastajana on ollut KHT-yhteisö Ernst&Young Oy vastuullisena tilintarkastajana toimi KHT Roger Nyqvist 29.2.2008 saakka ja sen jälkeen KHT Ulla Nykky.
Osakkeet jakautuvat A-osakkeisiin ja B-osakkeisiin siten, että A-osakkeita on 2 483 tuhatta kappaletta ja B-osakkeita 900 tuhatta kappaletta. A- ja B-osakkeet eroavat toisistaan siten, että jokainen B-osake tuottaa oikeuden yhtiökokouksessa äänestää kahdellakymmenellä äänellä ja jokainen A-osake yhdellä äänellä. A-osakkeille maksettava osinko voi olla kaksinkertainen B-osakkeille maksettavaan osinkoon verrattuna.
Varsinainen yhtiökokous valtuutti kokouksessaan 29.2.2008 hallituksen hankkimaan omia A-osakkeita enintään 314 913 kpl ja luovuttamaan omia A-osakkeita enintään 338 313 kpl. Valtuutukset olivat voimassa yhden vuoden yhtiökokouksen päätöksestä lukien.
Yhtiön omistuksessa oli vuoden 2008 lopussa 14 570 kpl omaa A-osaketta (31.12.2007 14 570 kpl). Yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden osuus kaikista osakkeista oli 0,4 % ja osakkeiden tuottamasta äänimäärästä 0,1 % 31.12.2008.
Kesla Oyj noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n laatimaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia (Corporate Governance) 1.1.2009 alkaen. Kesla Oyj:n hallinnointikoodi löytyy Keslan Internet -sivuilta osoitteessa www.kesla.fi kohdasta Sijoittajille - Hallinnointi.
Emoyhtiön vapaa oma pääoma 31.12.2008 on 9 758 tuhatta euroa, josta tilikauden 2008 voitto on 3 054 tuhatta euroa. Hallitus esittää 20.3.2009 Joensuuhun kokoon kutsuttavalle yhtiökokoukselle, että jakokelpoisista voittovaroista jaetaan osinkoa A- ja B-sarjan osakkeille 0,18 euroa / osake, yhteensä 606 tuhatta euroa. Jäljelle jäävät voittovarat 9 152 tuhatta euroa jätetään vapaaseen omaan pääomaan. Hallitus esittää yhtiökokoukselle myös, että omien osakkeiden hankinta- ja myyntivaltuutusta jatketaan vuonna 2009.
Yhtiön taloudellisessa asemassa ei ole tilikauden päättymisen jälkeen tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako hallituksen näkemyksen mukaan vaaranna yhtiön maksukykyä.
Kuvassa vasemmalta Matti Karjula, Veli-Matti Kärkkäinen, Eeva Punta ja Esko Paajanen.
Kauppateknikko. Yrittäjä. Keslan hallituksen puheenjohtaja helmikuusta 2004 alkaen ja jäsen 1977 alkaen.
Maa- ja metsätieteiden kandidaatti, metsänhoitaja. Liiketoiminnan kehitysjohtaja Stora Enso Wood Supply. Keslan hallituksen jäsen helmikuusta 2008 alkaen.
Yhteiskuntatieteiden maisteri. Toimitusjohtaja Ässätekniikka Oy ja Lipu Oy. Keslan hallituksen jäsen helmikuusta 2003 alkaen.
Filosofian lisensiaatti. Yrittäjä, toimitusjohtaja Reachway Oy. Keslan hallituksen jäsen maaliskuusta 2007 alkaen.
Kesla Oyj noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n laatimaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia (Corporate Governance) 1.1.2009 alkaen. Osakasrakenteestaan johtuen yhtiö poikkeaa hallinnointikoodin 22 suosituksesta nimitysvaliokunnan jäsenten valinnassa.
Keslan yhtiökokous pidetään vähintään kerran vuodessa. Varsinainen yhtiökokous on pidettävä vuosittain neljän kuukauden kuluessa yhtiön tilikauden päättymisestä hallituksen määräämänä päivänä. Yhtiökokous päättää sille osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen mukaan kuuluvista tehtävistä, kuten tilinpäätöksen vahvistamisesta, vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle, voitonjaosta, hallituksen jäsenten palkkioista sekä hallituksen ja tilintarkastajien valinnasta ja heille maksettavista palkkioista.
Yhtiöjärjestyksen mukaan kutsu yhtiökokoukseen on toimitettava osakkeenomistajille aikaisintaan neljä viikkoa ja viimeistään seitsemäntoista päivää ennen kokousta postittamalla kutsu kullekin osakkeenomistajalle osoitteella, jonka he ovat yhtiön osakasluetteloon ilmoittaneet tai julkaisemalla yhtiökokouskutsu hallituksen päättämässä valtakunnallisesti ilmestyvässä sanomalehdessä. Yhtiökokouskutsu julkaistaan myös Keslan kotisivuilla Internetissä. Osakkeenomistajan, joka haluaa käyttää puhe- ja äänivaltaa yhtiökokouksessa, on ilmoittauduttava yhtiölle kokouskutsussa mainittuna aikana, jonka on oltava aikaisintaan viisi päivää ja viimeistään kolme päivää ennen kokousta. Osakkeenomistajan on ilmoitettava kirjallisesti yhtiölle varsinaisen yhtiökokouksen asialistalle esittämänsä asia perusteluineen tai päätösehdotuksineen hyvissä ajoin ennen yhtiökokouskutsun julkaisua.
Keslan hallitukseen, jonka toimikausi on yksi vuosi, kuuluu neljästä seitsemään varsinaista jäsentä. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.
Hallitus vastaa yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus valvoo ja ohjaa yhtiön toimintaa, päättää keskeisistä toimintaperiaatteista, tavoitteista ja strategiasta. Hallitus vahvistaa budjetin, toimintasuunnitelman ja tilinpäätöksen sekä osavuosikatsaukset. Hallitus päättää myös rahoitussopimuksista, taloudellisesti merkittävistä investoinneista ja kiinteän ja sijoitusomaisuuden ostoista tai myynneistä. Hallitus nimittää ja erottaa toimitusjohtajan ja vahvistaa johtoryhmän jäsenten nimitykset. Hallitus vastaa yhtiön taloudellisen raportoinnin, sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan valvonnasta, seuraa tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen lakisääteistä tarkastusta sekä arvioi tilintarkastajan riippumattomuutta ja tilintarkastuksen oheispalveluja. Hallitus pitää vähintään kymmenen kokousta vuodessa.
Hallituksen kokouksissa käsitellään yhtiön toiminnan kannalta ajankohtaisia ja tärkeitä asioita. Hallituksella on työjärjestys. Hallituksen järjestäytymiskokous pidetään heti varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen. Tässä kokouksessa hallitus järjestäytyy, perustaa mahdolliset valiokunnat sekä nimeää tytäryhtiöiden yhtiökokousten pitäjän. Hallituksen toukokuun kokouksessa pohjustetaan kesäkuun strategiakokousta ja syyskuun kokouksessa käydään läpi johtamis- ja henkilöstöhallinnon tilannekatsaus sekä asetetaan tavoitteet. Tulevan vuoden budjetit ja toiminta- ja investointisuunnitelmat vahvistetaan hallituksen joulukuun kokouksessa. Tilinpäätöskokouksessa tammikuussa arvioidaan hallituksen omaa, toimitusjohtajan ja johtoryhmän toimintaa sekä päätetään mahdollisesta henkilöstön palkitsemisesta.
29.2.2008 pidetyssä Keslan varsinaisessa yhtiökokouksessa hallituksen jäseniksi valittiin Matti Karjula, Veli-Matti Kärkkäinen, Esko Paajanen ja Eeva Punta. Yhtiökokouksen jälkeen pidetyssä hallituksen järjestäytymiskokouksessa puheenjohtajaksi valittiin Esko Paajanen ja varapuheenjohtajaksi Veli-Matti Kärkkäinen. Keslan hallituksen kolme jäsentä; Matti Karjula, Veli-Matti Kärkkäinen ja Eeva Punta; ovat yhtiöstä riippumattomia jäseniä. Lisäksi riippumattomia merkittävistä osakkeenomistajista ovat hallituksen kolme jäsentä; Matti Karjula, Veli-Matti Kärkkäinen ja Eeva Punta. Toimitusjohtaja Jari Nevalainen osallistuu hallituksen kokouksiin käsiteltävien asioiden esittelijänä. Hallintojohtaja Marke Tyrväinen toimii hallituksen sihteerinä.
29.2.2008 pidetyssä varsinaisessa yhtiökokouksessa päätettiin hallituksen puheenjohtajan palkkioksi 30 000 euroa sekä hallituksen jäsenten palkkioksi 15 000 euroa toimikaudelta. Hallitus päätti marraskuun 2008 kokouksessaan alentaa toimikaudeltaan maksettavaa palkkiota 10%. Hallituksen jäsenille maksetaan toimikaudelta palkkiota yhteensä 67 500 euroa. Vuonna 2008 pidettiin 15 hallituksen kokousta, joiden osallistumisprosentti oli 98,4.
Hallitus nimittää järjestäytymiskokouksessaan nimitysvaliokunnan. Nimitysvaliokuntaan valitaan kolme jäsentä, jotka valitsevat keskuudestaan puheenjohtajan. Yhtiö poikkeaa hallinnointikoodin suosituksesta 22. Jääviysongelmien ja terveen vaihtuvuuden vuoksi sekä omistajien tahdon kuulemiseksi vähintään yhden valiokunnan jäsenen on oltava hallituksesta riippumaton. Kaksi jäsentä valitaan merkittävimpien osakkeenomistajien suosituksesta ja yksi hallituksen keskuudesta.
Nimitysvaliokunnan mahdollisista palkkioista päättää yhtiön hallitus valiokunnan nimityksen yhteydessä. Nimitysvaliokunnalla on työjärjestys. Nimitysvaliokunta kokoontuu vähintään kaksi kertaa yhtiökokouskaudella. Syyskuussa kartoitetaan uusien hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien tarve sekä päätetään heidän hakumenettelystään. Tammikuussa tehdään esitys yhtiökokoukselle hallituksen jäsenistä ja tilintarkastajista sekä heidän palkkioistaan. Nimitysvaliokunnan jäsenet katsotaan yhtiön sisäpiiriläisiksi. Järjestäytymiskokouksessaan vuonna 2008 hallitus nimitti nimitysva liokuntaan seuraavat jäsenet: Seppo Kärkkäinen, Esko Paajanen ja
Eeva Punta. Valiokunta valitsi keskuudestaan puheenjohtajaksi Esko Paajasen. Tilikauden 2008 aikana nimitysvaliokunta kokoontui kaksi kertaa ja valiokunnan jäsenten osallistumisprosentti oli 100 %.
Hallitus nimittää järjestäytymiskokouksessaan sisäiset tarkastajat. Järjestäytymiskokouksessaan vuonna 2008 hallitus nimitti sisäisiksi tarkastajiksi Veli-Matti Kärkkäisen ja Jouni Paajasen.
Hallitus nimittää toimitusjohtajan. Toimitusjohtaja vastaa yhtiön operatiivisesta toiminnasta ja hallituksen vahvistaman strategian ja tavoitteiden toteuttamisesta.
Yhtiön johtoryhmään kuuluvat toimitusjohtaja, talousjohtaja, hallintojohtaja, Kesälahden tehtaanjohtaja, markkinointijohtaja, tuotantojohtaja ja tuotekehityspäällikkö. Hallituksen puheenjohtaja osallistuu johtoryhmän kokouksiin. Johtoryhmä kokoontuu toimitusjohtajan johdolla normaalisti kerran kuukaudessa. Johtoryhmä avustaa toimitusjohtajaa ja sen kullakin jäsenellä on operatiivinen vastuu oman vastuualueensa päivittäisistä operaatioista.
Yhtiön johtoryhmä vastaa operatiivisten toimintojen lisäksi yhtiön kansainvälisen kilpailukyvyn kehittämisestä, liiketoiminnan riskien analysoinnista ja tarvittavista toimenpiteistä liiketoimintaympäristön muutosten mukaisesti. Talousjohtaja vastaa konsernin taloustoiminnoista, rahoituksesta ja vakuutuksista sekä toimintojen tavoitteellisesta kehittämisestä. Hallintojohtaja vastaa konsernin yhtiöiden hallinnosta, henkilöstöhallinnosta, viestinnästä ja it-toiminnoista sekä toimintojen tavoitteellisesta kehittämisestä. Kesälahden tehtaanjohtaja vastaa yhtiön Kesälahden tehtaan operatiivisista toiminnoista ja niiden kilpailukykyisestä kehittämisestä asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Markkinointijohtaja vastaa Kesla Oyj:n myynnin ja markkinoinnin johtamisesta ja toimintojen kansainvälisestä kehittämisestä asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Tuotantojohtaja vastaa konsernin valmistustoimintojen johtamisesta ja kilpailukykyisestä kehittämisestä asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Tuotekehityspäällikkö vastaa Kesla Oyj:n tuotekehityksestä ja tuotteiden asiakaslähtöisestä kehittämisestä kansainvälisille markkinoille asetettujen tavoitteiden mukaisesti.
Yhtiössä on yhdestä kahteen varsinaista tilintarkastajaa. Lakisääteisen tilintarkastuksen pääasiallisina tehtävinä on todentaa, että tilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot konsernin tuloksesta ja taloudellisesta asemasta ja että yhtiön sisäinen valvonta toimii ohjeiden mukaisesti. Varsinaisista tilintarkastajista yhden tulee olla Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja. Tilintarkastaja valitaan varsinaisessa yhtiökokouksessa. Tilintarkastajan toimikausi käsittää valinnan tapahtuessa kulumassa olevan tilikauden ja hänen tehtävänsä päättyy valinnan jälkeisen ensimmäisen varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. 29.2.2008 pidetyssä Keslan varsinaisessa yhtiökokouksessa tilintarkastajaksi valittiin KHT-yhteisö Ernst & Young Oy vastuullisena tilintarkastajana KHT Ulla Nykky. Tilintarkastuspalkkiot vuonna 2008 olivat 47 200 euroa, joka sisältää 8 500 euroa palkkioita tilintarkastukseen liittymättömistä palveluista.
Kesla Oyj:n henkilöstöllä on vuosittain erikseen määriteltävä ja hallituksen hyväksymä palkitsemisjärjestelmä, jonka tarkastelu tapahtuu neljännesvuosittain hallituksen toimesta. Yhtiön toimitusjohtajalla ja johtoryhmän jäsenillä on kiinteä kuukausipalkka. Hallitus määrittää tilikausittain yhtiön toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten mahdollisen tulokseen sidotun palkitsemisjärjestelmän. Tilikaudella 2008 toimitusjohtajalla ja johtoryhmän jäsenillä oli voimassa yhtiön liikevaihdon ja kannattavuuden kehitykseen perustuva palkitsemisjärjestelmä. Palkkion toteutumisen ja maksatuksen hyväksyy hallitus tilikausittain kerran vuodessa. Yhtiöllä ei ole käytössä optiojärjestelmiä.
Toimitusjohtajan palkka luontaisetuineen vuonna 2008 oli 164 285 euroa. Toimitusjohtajalla ei ole erillistä eläkesopimusta yhtiön puolesta. Toimitusjohtajan irtisanomisaika on kolme kuukautta. Yhtiön irtisanoessa sopimuksen astuu irtisanominen välittömästi voimaan ilman erillistä irtisanomisaikaa. Yrityksen päättäessä sopimuksen toimitusjohtajalle maksetaan kuuden kuukauden rahapalkkaa vastaava rahasumma.
Hallitus on päättänyt, ettei yhtiön toiminta ja toiminnan laajuus huomioiden ole tarpeellista perustaa erillistä tarkastusvaliokuntaa.
Keslan hallitus vahvistaa yhtiössä noudatettavan sisäisen valvonnan periaatteet. Hallitus nimittää vuosittain sisäisen tarkastuksen suorittajiksi sisäisen tarkastusryhmän, johon voi kuulua hallituksen jäseniä. Sisäisen tarkastuksen tavoitteena on varmistaa, että liiketoiminnan riskien hallinta on riittävää ja asianmukaista ja että yhtiössä tuotettava informaatio on luotettavaa. Sisäisen tarkastuksen avulla seurataan myös yhtiön sisäisen valvonnan toimivuutta ja luotettavuutta.
Yhtiö noudattaa Helsingin Pörssin sisäpiiriohjetta. Yhtiöllä on sekä julkinen että yrityskohtainen sisäpiiri ja lisäksi tarvittaessa myös hankekohtaisia sisäpiirejä. Sisäpiiriohje on sisäpiiriläisten tiedossa ja muutoksista tiedotetaan sisäpiiriläisille. Sisäpiiriin kuuluville henkilöille lähetetään säännöllisin väliajoin sisäpiirirekisteriote tarkastettavaksi. Yhtiö edellyttää, että sen kaikki sisäpiiriläiset toimivat sisäpiirisäännösten edellyttämällä tavalla.
Yhtiön julkista sisäpiirirekisteriä ylläpitää Suomen Arvopaperikeskus Oy SIRE- järjestelmässään. Julkiseen sisäpiiriin kuuluvat yhtiön hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja, tilintarkastaja ja johtoryhmän jäsenet. Pysyviin yrityskohtaisiin sisäpiiriläisiin kuuluvat henkilöt, jotka työtehtäviensä vuoksi saavat säännöllisesti sisäpiiritietoa. Yritys ylläpitää itse rekisteriään pysyvistä yrityskohtaisista sisäpiiriläisistään.
Myydessään tai ostaessaan yhtiön osakkeita yhtiön sisäpiiriläisten on pyydettävä arviota mahdollisen sisäpiiritiedon olemassaolosta yhtiön sisäpiirivastaavalta. Kesla Oyj:n sisäpiiriläisille suositellaan ainoastaan pitkäaikaisia, yli kuuden kuukauden, sijoituksia yhtiön osakkeisiin. Lyhyempi kaupankäynti on sallittu ainoastaan yhtiön sisäpiirivastaavan luvalla. Sisäpiiriläiset eivät saa käydä kauppaa 30 vuorokautta ennen tilinpäätöksen ja 21 vuorokautta ennen osavuosikatsausten julkistamista. Yhtiön sisäpiirivastaava on hallintojohtaja.
Yhtiö siirtyi arvo-osuusjärjestelmään vuoden 1998 aikana. Sisäpiiriohje on otettu käyttöön 1.3.2000.
Kuvassa vasemmalta Paavo Hopponen, Jari Nevalainen, Marke Tyrväinen, hallituksen puheenjohtaja Esko Paajanen, Eila Hassinen, Martti Haverinen ja Kari Kokko, kuvasta puuttuu Eero Lukkarinen.
Diplomi-insinööri, Kauppatieteiden kandidaatti. Toimitusjohtaja. Johtoryhmän jäsen ja johtoryhmän puheenjohtaja maaliskuusta 2001 alkaen.
Kauppatieteiden maisteri. Talousjohtaja. Johtoryhmän jäsen syyskuusta 2008 alkaen.
Diplomi-insinööri. Tuotantojohtaja. Johtoryhmän jäsen huhtikuusta 2007 alkaen.
Insinööri. Tuotekehityspäällikkö. Johtoryhmän jäsen joulukuusta 2008 alkaen.
Metsänhoitaja. Markkinointijohtaja. Johtoryhmän jäsen tammikuusta 2009 alkaen.
Kauppatieteiden maisteri. Hallintojohtaja. Johtoryhmän jäsen elokuusta 1999 alkaen.
| 1000 € | LIITETIETO | 1.1.-31.12.2008 | 1.1.-31.12.2007 |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 54 988 | 46 842 | |
| Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden | |||
| varastojen muutos | 1 337 | 185 | |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 4 | 228 | 114 |
| Aineiden ja tarvikkeiden käyttö | -31 411 | -24 163 | |
| Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut | 6 | -13 777 | -11 463 |
| Poistot | 7 | -1 290 | -1 036 |
| Liiketoiminnan muut kulut | 5 | -6 277 | -5 403 |
| Liikevoitto | 3 799 | 5 077 | |
| Rahoituskulut (netto) | 9 | -722 | -342 |
| Voitto ennen veroja | 3 076 | 4 734 | |
| Tuloverot | 10 | -844 | -1 241 |
| Tilikauden voitto | 11 | 2 232 | 3 493 |
| Jakautuminen | |||
| Emoyrityksen omistajille | 2 189 | 3 493 | |
| Vähemmistölle | 43 | - | |
| Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu | |||
| laimentamaton/laimennettu osakekohtainen tulos, euroa | 0,65 | 1,03 | |
| 1000 € | LIITETIETO | 31.12.2008 | 31.12.2007 |
|---|---|---|---|
| VARAT | |||
| Pitkäaikaiset varat | |||
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 12 | 9 269 | 7 681 |
| Liikearvo | 360 | 360 | |
| Muut aineettomat hyödykkeet | 12 | 397 | 192 |
| Myytävissä olevat sijoitukset | 32 | 32 | |
| Laskennalliset verosaamiset | 13 | 147 | 150 |
| Lyhytaikaiset varat | |||
| Vaihto-omaisuus | 14 | 13 352 | 12 382 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 15 | 7 809 | 8 318 |
| Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset | 270 | - | |
| Rahavarat | 16 | 388 | 656 |
| VARAT YHTEENSÄ | 32 023 | 29 770 | |
| OMA PÄÄOMA JA VELAT | |||
| Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma | |||
| Osakepääoma | 17 | 1 917 | 1 917 |
| Ylikurssirahasto | 6 | 6 | |
| Sijoitetun vapaan pääoman rahasto | 210 | - | |
| Kertyneet voittovarat | 10 497 | 10 146 | |
| Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä | 12 630 | 12 069 | |
| Vähemmistön osuus | 204 | - | |
| OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ | 12 834 | 12 069 | |
| Pitkäaikaiset velat | |||
|---|---|---|---|
| Laskennallinen verovelka | 13 | 694 | 727 |
| Varaukset | 18 | 230 | 180 |
| Korolliset velat | 19 | 9 798 | 8 235 |
| Lyhytaikaiset velat | |||
| Ostovelat ja muut velat | 20 | 5 029 | 6 130 |
| Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat | - | 142 | |
| Lyhytaikaiset korolliset velat | 19 | 3 437 | 2 287 |
| VELAT YHTEENSÄ | 19 188 | 17 701 | |
| OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ | 32 023 | 29 770 | |
| 1000 € | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Liiketoiminnan rahavirta | ||
| Asiakkailta saadut maksut | 54 846 | 46 673 |
| Tavaroiden ja palvelujen toimittajille | ||
| ja henkilöstölle suoritetut maksut | -51 469 | -43 627 |
| Maksetut korot | -619 | -340 |
| Maksetut verot | -1 163 | -1 280 |
| Liiketoiminnan rahavirta | 1 595 | 1 426 |
| Investointien rahavirta | ||
| Tytäryhtiön hankinta vähennettynä hankintahetken rahavaroilla | - | -1 571 |
| Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin | -3 289 | -3 277 |
| Investointiavustukset | 426 | 299 |
| Investointien rahavirta | -2 863 | -4 550 |
| Rahoituksen rahavirta | ||
| Osakeannista saadut maksut | 185 | - |
| Lainojen nostot | 4 490 | 6 713 |
| Lainojen takaisinmaksut | -1 991 | -2 178 |
| Maksetut osingot | -1 684 | -1 684 |
| Rahoituksen rahavirta | 1 000 | 2 851 |
| Rahavarojen muutos | -268 | -273 |
| Rahavarat tilikauden alussa | 656 | 929 |
| Rahavarat tilikauden lopussa | 388 | 656 |
| 1000€ | Osake pääoma |
Ylikurssi rahasto |
Kertyneet voittovarat |
SVOP | Yhteensä | Vähemmistö osuus |
Oma pääoma yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Oma pääoma 1.1.2008 | 1 917 | 6 | 10 102 | 44 | 12 069 | 12 069 | |
| Osingonjako | -1 684 | -1 684 | - 1 684 | ||||
| Osakeanti | 185 | 185 | 185 | ||||
| Tilikauden voitto | 2 189 | 2 189 | 43 | 2 232 | |||
| Vähemmistöosuus | -142 | -19 | -161 | 161 | 0 | ||
| Oikaisuerä | 32 | 32 | 32 | ||||
| 31.12.2008 | 1 917 | 6 | 10 497 | 210 | 12 630 | 204 | 12 834 |
| 1000€ | Osake pääoma |
Ylikurssi rahasto |
Kertyneet voittovarat |
SVOP | Yhteensä | Vähemmistö osuus |
Oma pääoma yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Oma pääoma 1.1.2007 | 1 917 | 6 | 8 272 | 10 195 | 10 195 | ||
| Osingonjako | -1 684 | -1 684 | -1 684 | ||||
| Omien osakkeiden luovutusvoitto | 22 | 44 | 66 | 66 | |||
| Tilikauden voitto | 3 493 | 3 493 | 3 493 | ||||
| Muuntoerot | -1 | -1 | -1 | ||||
| 31.12.2007 | 1 917 | 6 | 10 102 | 44 | 12 069 | 12 069 |
Kesla on metsäteknologian suunnitteluun, valmistukseen ja markkinointiin erikoistunut konepajakonserni, joka hallitsee puunkorjuun tuotantoketjun kannolta tehtaalle. Konsernin emoyritys on Kesla Oyj. Emoyrityksen kotipaikka on Joensuu ja sen rekisteröity osoite on Kuurnankatu 24, 80100 Joensuu. Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa yhtiön kotisivuilta osoitteesta www. kesla.com tai konsernin emoyhtiön pääkonttorista edellä mainitussa osoitteessa.
Kesla-konsernin tilinpäätös on laadittu kansainvälisen tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti noudattaen 31.12.2008 voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Konsernin siirtymäpäivä IFRS:ään oli 1.1.2004. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisten, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset. Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintahintoihin perustuen lukuun ottamatta käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattuja rahoitusvaroja ja -velkoja.
Konserni on soveltanut 1.1.2008 alkaen seuraavia uusia tulkintoja:
Konsernitilinpäätös sisältää Kesla Oyj:n ja kaikki sen suoraan tai välillisesti omistamat yritykset, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun konserni omistaa yli puolet yrityksen äänivallasta tai sillä on oikeus määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista.
Emoyhtiön perustamat tytäryhtiöt on yhdistelty konsernitilinpäätökseen yhtiöiden perustamisesta lähtien. Konsernin keskinäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankintamenomenetelmällä. Hankitut tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan. Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat, voitonjako ja realisoitumattomat sisäiset katteet eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Tilikauden voiton jakautuminen emoyrityksen omistajille ja vähemmistölle esitetään tuloslaskelman yhteydessä ja vähemmistölle kuuluva osuus omista pääomista esitetään omana eränään taseessa oman pääoman osana.
Saman määräysvallan alaisten yhteisöjen väliset liiketoimintojen yhdistämiset on käsitelty kirjanpidossa alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen, sillä nämä hankinnat eivät sisälly IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistämiset -standardin soveltamisalaan. Hankintamenon ja hankitun oman pääoman välinen erotus kirjataan liikearvoksi.
Konsernitilinpäätös on esitetty euroissa, joka on konsernin toiminta- ja esittämisvaluutta. Ulkomaanrahan määräiset erät kirjataan euroiksi tapahtumapäivän kurssiin. Tilinpäätöspäivänä avoimena olevat ulkomaanrahan määräiset monetaariset saamiset ja velat on arvostettu käyttäen tilinpäätöspäivän kursseja. Ei-monetaariset erät on arvostettu tapahtumapäivän kurssiin. Ulkomaanrahan määräisten erien muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot on merkitty tuloslaskelmaan. Liiketoiminnan kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolelle. Valuuttamääräisten lainojen ja saamisten kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät rahoitustuottoihin ja -kuluihin.
Ulkomaalaisen tytäryhtiön tuloslaskelman erät on muutettu konsernitilinpäätöksessä yhdistelemistä varten Suomen rahan määräisiksi käyttäen tilikauden keskikurssia ja tase-erät tilinpäätöspäivän kurssia. Tilikauden tuloksen muuntaminen eri kursseilla tuloslaskelmassa ja taseessa aiheuttaa muuntoeron, joka kirjataan omaan pääomaan.
Liikearvo vastaa sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää konsernin osuuden 1.1.2004 jälkeen hankitun yrityksen yksilöitävissä olevien varojen, velkojen ja ehdollisten velkojen nettomääräisestä käyvästä arvosta hankinta-ajankohtana. Hankintamenoon sisällytetään lisäksi muut välittömästi hankinnasta johtuvat menot, kuten asiantuntijoiden palkkiot. Liikearvoista ei kirjata poistoja, vaan ne testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla.
Tutkimusmenot kirjataan tilikauden kuluiksi. Pääosa konsernin kehitysmenoista ei täytä IAS 38 standardin kriteereitä ja ne kirjataan vuosikuluiksi. Se osa kehitysmenoista, joka kohdistuu uusiin kaupallisesti ja teknisesti käyttökelpoisiin tuotteisiin, aktivoidaan ja esitetään kohdassa Muu aineeton omaisuus ja poistetaan taloudellisena vaikutusaikanaan, enintään viidessä vuodessa.
Tietokoneohjelmien ylläpitomenot kirjataan kuluiksi. Ohjelmistoprojekteihin liittyvät kulut, jotka voidaan yksilöidä kuuluvaksi yksilöityyn tietokoneohjelmaa ja jotka tuottavat konsernille todennäköistä taloudellista hyötyä, aktivoidaan. Patenttien hankintamenot
aktivoidaan aineettomiin hyödykkeisiin ja poistetaan tasapoistoina taloudellisen pitoajan kuluessa.
Konserniyhtiöiden hankkima aineellinen käyttöomaisuus arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumisilla.
Kuluvan käyttöomaisuuden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu käyttöomaisuuden hankintamenoista arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan tasapoistoin.
Arvioidut poistoajat ovat:
| Muut pitkävaikutteiset menot (tietokoneohjelmat) | 3-5 vuotta |
|---|---|
| Rakennukset | 30-35 vuotta |
| Tuotannon koneet ja kalusto | 5-8 vuotta |
| Kuljetusvälineet | 5 vuotta |
| Tietokoneet | 3-5 vuotta |
| Muut koneet ja kalusto | 5 vuotta |
Hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkastetaan tilinpäätöksen yhteydessä ja tarvittaessa oikaistaan kuvaamaan taloudellisen hyödykkeen odotuksissa tapahtuneita muutoksia.
Julkiset avustukset on kirjattu aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpitoarvojen vähennyksiksi silloin, kun on kohtuullisen varmaa, että ne tullaan saamaan ja että konserni täyttää avustuksen saamisen edellytykset. Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Sellaiset avustukset, jotka on saatu syntyneiden menojen korvauksiksi, tuloutetaan tuloslaskelmaan samalla kun avustuksen kohteeseen liittyvät menot merkitään kuluksi. Tällaiset avustukset esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa.
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritellään painotetun keskihinnan menetelmällä. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno muodostuu raaka-aineista, välittömistä työsuorituksista johtuvista menoista, muista välittömistä menoista sekä asianmukaisesta osuudesta valmistuksen muuttuvista menoista ja kiinteistä yleiskustannuksista normaalilla toiminta-asteella. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut tuotteen valmiiksi saattamiseen tarvittavat menot ja myynnistä johtuvat menot.
Vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimuksella hankittu omaisuuserä merkitään taseen vastaaviin varoiksi ja vastattaviin rahoitusleasingveloiksi vuokra-ajan alkamisajankohtana vuokratun hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Nykyarvoa laskettaessa käytetään diskonttauskorkona vuokrasopimuksen sisäistä korkoa. Rahoitusleasingsopimuksella hankitusta hyödykkeestä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa. Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan vähennykseen. Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut säilyvät vuokranantajalla, käsitellään muina vuokrasopimuksina (käyttöleasing). Tällaisten sopimusten perusteella määräytyvät vuokrat kirjataan kuluiksi tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.
Konsernilla ei ole rahoitusleasingilla vuokralle annettuja hyödykkeitä. Vuokralle annetut hyödykkeet sisältyvät taseessa aineellisiin hyödykkeisiin. Niistä tehdään poistot taloudellisena vaikutusaikana. Mahdolliset vuokratuotot kirjataan tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.
Konsernissa työskentelevien eläkejärjestely on hoidettu eläkevakuutusyhtiön kautta. Eläkejärjestelyt käsitellään maksupohjaisena, jolloin niihin tehdyt suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jota veloitus koskee.
Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Jos osasta velvoitteita on mahdollista saada korvaus kolmannelta osapuolelta, korvaus kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi, kun korvauksen saaminen on käytännössä varmaa.
Konserni myy tuotteita, joihin liittyy takuuvelvoite. Toteutuvat takuukulut kirjataan pääsääntöisesti tuloslaskelmaan kuluksi. Taseen pakollisiin varauksiin sisältyy takuuvaraus. Takuuvarauksen määrä perustuu kokemusperäiseen tietoon takuumenojen toteutumisesta.
Konsernin verot sisältävät konserniyhtiöiden tilikauden tulokseen perustuvat verot, aikaisempiin tilikausiin kohdistuvat veronoikaisut sekä laskennallisen verosaamisen ja verovelan muutoksen. Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassaolevan verokannan perusteella. Laskennallinen vero lasketaan kaikista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon väliaikaisista eroista. Konserniyhtiöiden verotuksellisesta tappiosta lasketaan verosaaminen vain siihen määrään asti kuin niitä arvioidaan voitavan tulevaisuudessa hyödyntää.
Tuotot tavaroiden myynnistä kirjataan, kun tavaroiden omistamiseen liittyvät merkittävät riskit, edut ja määräysvalta ovat siirtyneet ostajalle. Pääsääntöisesti tämä tapahtuu tuotteiden sopimusehtojen mukaisen luovutuksen yhteydessä. Tuotot palveluista kirjataan silloin, kun palvelu on suoritettu.
Kesla-konsernin rahoitusvarat ja -velat on luokiteltu IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen -standardin mukaisesti seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, lainat ja muut saamiset, myytävissä olevat sijoitukset sekä muut velat. Luokittelu tapahtuu rahoitusvaran tai -velan hankinnan tarkoituksen perusteella ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä. Transaktiomenot kirjataan rahoitusvarojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon, kun kyseessä on erä, jota ei ole arvostettu käypään arvoon tuloksen kautta. Rahoitusinstrumenttien kirjaus taseeseen tapahtuu kaupantekopäivänä.
Taseen pitkäaikaisiin varoihin kuuluvat Myytävissä olevat sijoitukset sisältävät listaamattomien yhtiöiden osakkeita, jotka on arvostettu hankintamenoon koska käypää arvoa ei ole luotettavasti määritettävissä.
Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia rahoitusvaroja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla eikä yhtiö pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa. Tähän ryhmään sisältyvät konsernin pitkä- ja lyhytaikaiset lainasaamiset sekä myyntisaamiset ja ne arvostetaan hankintamenoon.
Rahavaroihin sisältyvät käteinen raha sekä pankkitilien varat. Rahavarat arvostetaan käypään arvoon. Konserni arvioi tilinpäätöspäivänä, onko näyttöä yksittäisen rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai ryhmän arvon alentumisesta. Myyntisaamisten arvonalentumistappio kirjataan, kun on olemassa näyttöä siitä, että saamista ei saada perityksi täysimääräisenä.
Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon saadun vastikkeen perusteella käypään arvoon. Myöhemmin kaikki rahoitusvelat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Käytössä olevat pankkitilien limiitit kuuluvat pitkäaikaisiin korollisiin velkoihin. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin ja ne voivat olla korollisia tai korottomia. Rahoitusvelat luokitellaan lyhytaikaiseksi silloin kun ne erääntyy suoritettavaksi 12 kuukauden kuluessa tilinpäätöspäivästä.
Konsernissa ei ole otettu käyttöön suojauslaskentaa. Konserni solmii koronvaihtosopimuksia ja korkokattosopimuksia. Johdannaissopimukset merkitään kirjanpitoon käypään arvoon sinä päivänä, kun konsernista tulee sopimusosapuoli ja ne arvostetaan myöhemmin edelleen käypään arvoon. Käypä arvo määritellään käyttäen arvostusmallia. Kaikki johdannaisten käyvän arvon muutokset kirjataan suoraan rahoituskuluihin ja -tuottoihin. Taseessa johdannaisten käypä arvo esitetään lyhytaikaisissa saamisissa tai veloissa.
Konserni on määrittänyt liikevoitto-käsitteen seuraavasti: liikevoitto on nettosumma, joka muodostuu, kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot, vähennetään ostokulut valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varaston muutoksella, vähennetään työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, poistot ja mahdolliset arvonalentumistappiot sekä liiketoiminnan muut kulut. Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelmaerät esitetään liikevoiton alapuolella. Kurssierot ja johdannaisten käypien arvojen muutokset sisältyvät liikevoittoon, mikäli ne syntyvät liiketoimintaan liittyvistä eristä; muutoin ne on kirjattu rahoituseriin.
Tilinpäätöstä laadittaessa yhtiön johto on joutunut tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Arviot liittyvät pääosin aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentumistestaukseen, epäkurantin vaihto-omaisuuden määrään sekä varaustarpeisiin koskien mahdollisia tulevia menoja ja menetyksiä, jotka kohdistuvat tilikaudella tai aikaisemmin tuloutettuihin eriin. Arviot pohjautuvat johdon parhaaseen näkemykseen tilinpäätöshetkellä. Mahdolliset arvioiden ja olettamusten
muutokset merkitään kirjanpitoon sillä tilikaudella, jonka aikana arviota tai olettamusta korjataan.
Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain seuraavista omaisuuseristä riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä: liikearvo, aineettomat hyödykkeet, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika sekä keskeneräiset aineettomat hyödykkeet. Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla eli sillä alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton, ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa muista rahavirroista.
IASB on julkistanut seuraavat uudet tai uudistetut standardit ja tulkinnat, jotka eivät ole vielä voimassa ja joita konserni ei ole vielä soveltanut. Konserni ottaa ne käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien.
Uuden standardin mukaan segmenttiraportointi perustuu johdon sisäiseen raportointiin ja siinä noudatettuihin laskentaperiaatteisiin. IFRS 8 edellyttää tietojen esittämistä liiketoimintasegmenteittäin (operating segments) tiedot mm. tuloksesta ja varoista, konsernin tuotteista, palveluista, maantieteellisistä alueista sekä merkittävistä asiakkaista. Yhteisön edellytetään myös antavan tiedot raportoitavien segmenttien määrittelyperusteista sekä segmenttiraportoinnissa sovellettavista laskentaperiaatteista. Lisäksi standardin mukaan on esitettävä segmenttiraportoinnin täsmäytyslaskelma tiettyihin tuloslaskelma- ja tase-eriin. Konserni arvioi, että uusi standardi ei muuta olennaisesti nykyistä segmenttiraportointia, koska sisäisen raportoinnin mukaisesti määritellyt liiketoimintasegmentit ovat nykyisin konsernin ensisijainen raportointimuoto. Konsernin arvion mukaan IFRS 8:n käyttöönotto vaikuttaa lähinnä tapaan, jolla segmentti-informaatio esitetään tulevan tilinpäätöksen liitetiedoissa.
Uudistettu standardi edellyttää, että ehdot täyttävän hyödykkeen, kuten tuotantolaitoksen, hankintamenoon sisällytetään välittömästi kyseisen hyödykkeen hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta johtuvat vieraan pääoman menot. Konserni on kirjannut aiemmin sallitulla tavalla vieraan pääoman menot kuluksi sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Konserni arvioi, että uuden standardin käyttöönotolla ei kuitenkaan tule olemaan olennaista vaikutusta tulevaan tilinpäätökseen.
Muutokset vaikuttavat lähinnä tuloslaskelman ja oman pääoman muutoksia osoittavan laskelman esitystapaan. Lisäksi uudistettu standardi muuttaa laajasti myös muissa standardeissa käytettävää terminologiaa ja myös joidenkin tilinpäätöslaskelmien nimet muuttuvat. Osakekohtainen tulos -tunnusluvun laskentaperiaate ei muutu. Konserni arvioi muutoksen vaikuttavan lähinnä tuloslaskelman ja oman pääoman muutoslaskelman esitystapaan.
tää tytäryrityksen omistusmuutoksista syntyvien vaikutusten kirjaamista suoraan konsernin omaan pääomaan silloin, kun emoyrityksen määräysvalta säilyy. Mikäli määräysvalta tytäryrityksessä menetetään, jäljellä oleva sijoitus arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Standardimuutoksen seurauksena tytäryrityksen tappioita voidaan kohdistaa vähemmistölle silloinkin, kun ne ylittävät vähemmistön sijoituksen määrän. Uudistettua standardia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.
IAS 2 Osakeperusteiset maksut -standardin muutokset – Vesting Conditions and Cancellations; voimassa 1.1.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Standardin muutos edellyttää, että kaikki lopullista oikeutta synnyttämättömät ehdot otetaan huomioon myönnettyjen oman pääoman ehtoisten instrumenttien käypää arvoa määritettäessä. Konserni arvioi, että muutoksella ei tule olemaan olennaista vaikutusta tulevaan tilinpäätökseen.
IAS 32 Rahoitusinstrumentit: esittämistapa ja IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardien muutokset – Puttable Financial Instruments and Obligations Arising on Liquidation; voimassa 1.1.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Standardien muutokset edellyttävät tietyt ominaisuudet täyttävien, lunastusvelvoitteisten oman pääoman ehtoisten rahoitusinstrumenttien (puttable financial instruments) luokittelua omaksi pääomaksi, kun ne tähän asti on käsitelty velkoina. Muutettujen standardien käyttöönotolla ei tule konsernin arvion mukaan olemaan vaikutusta tulevaan tilinpäätökseen.
Kesla-konsernin tilinpäätöksen luvut sisältävät 1.4.2007 alkaen ostetun MFG Components Oy:n liiketoiminnan. Yritysoston myötä Keslakonsernin taloudellinen raportointi muodostuu kahdesta ensisijaisesta segmentistä: metsäkoneet, johon kuuluvat emoyhtiön valmistamat puun korjuuseen, käsittelyyn ja kuljetukseen liittyvät laitteet, sekä konepajajärjestelmät, johon kuuluvat tytäryhtiöiden MFG Components Oy:n ja Kesla Components Oy:n valmistamat voimansiirto- ja hydraulikomponentit ja -järjestelmät. Konsernin sisäinen tulosseuranta, jonka avulla hallitus ja johto seuraavat yhtiön tuloskehitystä, on jaettu metsäkoneisiin ja konepajajärjestelmiin.
Liiketoimintasegmentit koostuvat varojen ryhmistä ja liiketoiminnoista, joiden tuotteisiin tai palveluihin liittyvät riskit ja kannattavuus poikkeavat muista liiketoimintasegmenteistä.
Segmenttien välinen hinnoittelu tapahtuu käypään markkinahintaan.
Segmentin varat ja velat ovat sellaisia liiketoiminnan eriä, joita segmentti käyttää liiketoiminnassaan tai jotka ovat järkevällä perusteella kohdistettavissa segmenteille. Kohdistamattomat erät sisältävät vero- ja rahoituseriä sekä koko konsernille yhteisiä eriä. Investoinnit koostuvat useammalla kuin yhdellä tilikaudella käytettävien aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden lisäyksistä. Vuoden 2007 tiedot on muutettu vertailukelpoiseksi päättyneen tilikauden kanssa.
| Metsäkoneet | Konepaja | Eliminointi | Yhteensä | |
|---|---|---|---|---|
| 1000 € | järjestelmät | |||
| Tulos | ||||
| Ulkoiset tuotot | 45 611 | 9 376 | - | 54 988 |
| Sisäinen myynti | 439 | 8 415 | -8 853 | - |
| Liikevaihto | 46 050 | 17 791 | -8 853 | 54 988 |
| Segmentin liikevoitto | 3 086 | 554 | 158 | 3 799 |
| Konsernin liikevoitto | 3 799 | |||
| Tilikauden tulos | 2 233 | |||
| Konsernin tilikauden tulos | 2 233 | |||
| Varat | ||||
| Segmentin varat | 27 192 | 9 091 | -4 408 | 31 876 |
| Varat yhteensä | 31 876 | |||
| Velat | ||||
| Segmentin velat | 16 828 | 6 080 | -4 414 | 18 494 |
| Velat yhteensä | 18 494 | |||
| Investoinnit | 1 583 | 1 444 | 3 027 | |
| Poistot | 778 | 553 | -40 | 1 290 |
Liiketoimintasegmentit 2007
| Metsäkoneet | Konepaja | Eliminointi | Yhteensä | |
|---|---|---|---|---|
| 1000 € | järjestelmät | |||
| Tulos | ||||
| Ulkoiset tuotot | 39 912 | 6 930 | - | 46 842 |
| Sisäinen myynti | 516 | 8 091 | -8 608 | - |
| Liikevaihto | 40 428 | 15 021 | -8 608 | 46 842 |
| Segmentin liikevoitto | 4 039 | 1 366 | -329 | 5 077 |
| Konsernin liikevoitto | 5 077 | |||
| Tilikauden tulos | 3 493 | |||
| Konsernin tilikauden tulos | 3 493 | |||
| Varat | ||||
| Segmentin varat | 23 900 | 8 387 | -2 668 | 29 620 |
| Varat yhteensä | 29 620 | |||
| Velat | ||||
| Segmentin velat | 14 664 | 4 616 | -2 306 | 16 974 |
| Velat yhteensä | 16 974 | |||
| Investoinnit | 3 795 | 1 052 | 4 848 | |
| Poistot | 652 | 423 | -40 | 1 036 |
Segmenttien varoihin ja velkoihin ei ole sisällytetty laskennallisia verosaamisia ja -velkoja.
Toukokuussa 2007 Kesla Oyj osti Tohmajärvellä toimivan MFG Components Oy:n koko osakekannan. MFG Components Oy harjoittaa komponenttien valmistusta sekä maahantuontia ja jälleenmyyntiä pääosin suomalaisille metallialan valmistustoimintaa harjoittaville yhtiöille. Kaupan keskeisenä tavoitteena oli saada konserniin sellaista komponenttien markkinointiin ja myyntiin liittyvää ammattitaitoa, jonka avulla voitaisiin Kesla-konserniin rakentaa kasvu- ja kilpailukykyinen komponenttivalmistuksen liiketoimintakokonaisuus. Osana tätä tavoitetta suunniteltiin sulauttaa MFG Components Oy:öön vuonna 2005 yhtiöitetty Ilomantsissa toimiva konsernin sisäisten komponenttien valmistusyksikkö Kesla Components Oy. Sulautuminen toteutui 30.9.2008.
MFG Components Oy:n hankintameno oli 1,6 miljoonaa euroa ja siitä on 0,4 miljoonaa euroa kirjattu liikearvoon ylläesitetyin perusteluin. Lisäperusteluna liikearvon kirjaamiseen oli myös toiminnan kannattavuus.
| 1000 € | Liitetieto | |||
|---|---|---|---|---|
| Pysyvät vastaavat | ||||
| Aineettomat hyödykkeet | 40 | Pakollinen varaus | 20 | |
| Aineelliset hyödykkeet | 582 | Pitkäaikainen vieras pääoma | ||
| Muut sijoitukset | 20 | Rahalaitoslainat | 264 | |
| Vaihtuvat vastaavat | Laskennallinen verovelka | 87 | ||
| Vaihto-omaisuus | 1 422 | Lyhytaikainen vieras pääoma | 1 801 | |
| Saamiset | 1 342 | Velat yhteensä | 2 172 | |
| Rahat ja pankkisaamiset | 1 | |||
| Varat yhteensä | 3 407 | |||
| Nettovarat | 1 235 | |||
| Hankinnasta syntynyt liikearvo | 12 | 360 | ||
| Hankintameno | 1 595 | |||
| Rahana maksettu kauppahinta | 1 595 | |||
| Hankitun yrityksen rahavarat | 1 | |||
| Rahavirtavaikutus | 1 594 |
Mikäli ylläesitetty kauppa olisi toteutunut tilikauden 2007 alussa, olisi vaikutus Kesla-konsernin liikevaihtoon ollut noin 2 miljoonaa euroa ja tulokseen noin 0,2 miljoonaa euroa. MFG Components Oy:n 9 kuukauden tulos, 0,5 miljoonaa euroa, sisältyy Kesla-konsernin tulokseen 2007.
| 1000 € | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myyntivoitot | 10 | 40 |
| Vuokratuotot | 5 | 1 |
| Julkiset avustukset | 157 | 74 |
| Vakuutuskorvaukset | 28 | |
| Muut tuottoerät | 28 | - |
| YHTEENSÄ | 228 | 114 |
| 1000 € | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Myynti ja mainos | 738 | 762 |
| Käyttö- ja ylläpitokulut | 939 | 976 |
| Matkakulut | 543 | 427 |
| Konttori ja hallinto | 581 | 483 |
| Palvelumaksut | 520 | 379 |
| Tuotannon koneiden korjaus ja työkalukuluja | 2 103 | 1 744 |
| Muut liiketoiminnan kulut | 853 | 632 |
| LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT YHTEENSÄ | 6 277 | 5 403 |
Tilintarkastajan palkkiot sisältyvät liiketoiminnan muihin kuluihin.
| 1000 € | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Tilintarkastus | 57 | 46 |
| Todistukset ja lausunnot | 3 | 1 |
| Veroneuvonta | - | 7 |
| Muut palvelut | 5 | - |
| TILINTARKASTUSPALKKIOT YHTEENSÄ | 65 | 54 |
Konserni työllisti 31.12.2008 327 henkilöä (31.12.2007 328 henkilöä). Tilikauden keskimääräinen henkilökunta oli 344 henkilöä, joista toimihenkilöitä oli 85 (31.12.2007 285 ja 70).
| 1000 € | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Palkat, palkkiot ja luontaisedut | 11 213 | 9 301 |
| Eläkekulut – maksupohjaiset järjestelyt | 1 823 | 1 446 |
| Muut henkilösivukulut | 742 | 716 |
| YHTEENSÄ | 13 777 | 11 463 |
| Konsernin henkilökunta keskimäärin tilikaudella | ||
| Metsäkoneet | 216 | 176 |
| Konepajajärjestelmät | 128 | 109 |
| YHTEENSÄ | 344 | 285 |
| 1000 € | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Aineettomat oikeudet | 23 | - |
| Muut pitkävaikutteiset menot | 98 | 81 |
| Rakennukset ja rakennelmat | 343 | 240 |
| Koneet ja kalusto | 826 | 715 |
| YHTEENSÄ | 1 290 | 1 036 |
| Arvonalennukset | - | - |
| POISTOT JA ARVONALENNUKSET YHTEENSÄ | 1 290 | 1 036 |
Tutkimus- ja kehittämismenot olivat 1 248 tuhatta euroa vuonna 2008 (973 tuhatta euroa vuonna 2007), joista on aktivoitu 78 tuhatta euroa vuoden 2008 aikana (2007: 69 tuhatta euroa). Aktivoitu osuus esitetään tilinpäätöksen taseen erässä Muut aineettomat hyödykkeet. Aktivoituja tuotekehitysmenoja on taseessa 117 tuhatta euroa 31.12.2008 (94 tuhatta euroa 31.12.2007).
| 1000 € | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Korkotuotot | 18 | 5 |
| Korkokulut | -616 | -347 |
| Arvon muutos käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusjohdannaisista |
-109 | - |
| Muut rahoituskulut | -15 | - |
| RAHOITUSKULUT NETTO | -722 | -342 |
Muihin rahoituskuluihin sisältyy rahoitusleasingsopimuksista tilikaudella kuluksi kirjattuja korkomenoja tuhat euroa. Vuonna 2007 vastaavia kuluja ei ollut.
| 1000 € | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero | 852 | 1 122 |
| Laskennalliset verot | -8 | 119 |
| YHTEENSÄ | 844 | 1 241 |
Tuloslaskelman verokulujen ja konsernin verokannalla (26 %) laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma
| 1000 € | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Tulos ennen veroja | 3 076 | 4 734 |
| Verot laskettuna kotimaan verokannalla | 800 | 1 231 |
| Vähennyskelvottomien kulujen vaikutus | 52 | 10 |
| Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset verotuksellisista tappioista | 15 | - |
| Konsolidointierien verovaikutus | -23 | - |
| VEROT TULOSLASKELMASSA | 844 | 1 241 |
| 1000 € | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto, jatkuvat toiminnot | 2 189 | 3 493 |
| Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana | 3 383 145 | 3 383 145 |
| Laimentamaton osakekohtainen tulos (euroa/osake), jatkuvat toiminnot | 0,65 | 1,03 |
| Laimennusvaikutuksella oikaistu tulos (euroa/osake), jatkuvat toiminnot | 0,65 | 1,03 |
Tulos / osake = Emoyhtiön omistajille kuuluva voitto Osakkeiden lukumäärä (osakeantioikaistu)
| 1000 € | Aineettomat | Muut pitkävaikutteiset | |
|---|---|---|---|
| oikeudet | menot | Yhteensä | |
| Hankintamenot 1.1.2008 | 273 | 931 | 1 204 |
| Lisäykset | 70 | 256 | 326 |
| Siirrot erien välillä | 40 | -40 | 0 |
| Hankintamenot 31.12.2008 | 383 | 1 147 | 1 530 |
| Kertyneet poistot 1.1.2008 | -247 | -765 | -1 012 |
| Tilikauden poistot | -31 | -90 | -121 |
| Vähennykset ja siirrot | -3 | 3 | 0 |
| Kertyneet poistot 31.12.2008 | -282 | -852 | -1 134 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2008 | 26 | 166 | 192 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2008 | 102 | 295 | 397 |
| 1000 € | Aineettomat | Muut pitkävaikutteiset | |
|---|---|---|---|
| oikeudet | menot | Yhteensä | |
| Hankintamenot 1.1.2007 | 258 | 731 | 989 |
| Lisäykset | 15 | 200 | 215 |
| Hankintamenot 31.12.2007 | 273 | 931 | 1 204 |
| Kertyneet poistot 1.1.2007 | -247 | -635 | -882 |
| Hankittu liiketoiminta | -1 | -49 | -50 |
| Tilikauden poistot | -81 | -81 | |
| Kertyneet poistot 31.12.2007 | -247 | -765 | -1 012 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2007 | 11 | 96 | 107 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2007 | 26 | 166 | 192 |
| 1000 € | Maa-alueet | Rakennukset ja rakennelmat |
Koneet ja kalusto |
Keskeneräiset hankinnat |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|
| Hankintamenot 1.1.2008 | 155 | 6 330 | 11 484 | 778 | 18 748 |
| Lisäykset | 55 | 1 278 | 2 297 | 331 | 3 962 |
| Vähennykset | -52 | -778 | -830 | ||
| Investointiavustukset ja vakuutuskorvaukset | -52 | -375 | -427 | ||
| Hankintamenot 31.12.2008 | 210 | 7 557 | 13 354 | 331 | 21 453 |
| Kertyneet poistot 1.1.2008 | -3 142 | -7 926 | -11 067 | ||
| Tilikauden poistot | -343 | -826 | -1 169 | ||
| Vähennysten kertyneet poistot | 52 | 52 | |||
| Kertyneet poistot 31.12.2008 | 210 | -3 485 | -8 699 | -12 185 | |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2008 | 155 | 3 189 | 3 559 | 778 | 7 681 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2008 | 210 | 4 072 | 4 655 | 331 | 9 269 |
| 1000 € | Maa-alueet | Rakennukset | Koneet ja | Keskeneräiset | |
|---|---|---|---|---|---|
| ja rakennelmat | kalusto | hankinnat | Yhteensä | ||
| Hankintamenot 1.1.2007 | 155 | 5 727 | 8 088 | 13 970 | |
| Lisäykset | 613 | 3 858 | 778 | 5 249 | |
| Vähennykset | -172 | -172 | |||
| Investointiavustukset | -9 | -290 | -299 | ||
| Hankintamenot 31.12.2007 | 155 | 6 330 | 11 484 | 778 | 18 748 |
| Kertyneet poistot 1.1.2007 | -2 902 | -5 971 | -8 873 | ||
| Hankittu liiketoiminta | - 1 407 | -1 407 | |||
| Tilikauden poistot | -240 | -715 | -955 | ||
| Vähennysten kertyneet poistot | 168 | 168 | |||
| Kertyneet poistot 31.12.2007 | -3 142 | -7 926 | -11 067 | ||
| Kirjanpitoarvo 1.1.2007 | 155 | 2 825 | 2 117 | 5 097 | |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2007 | 155 | 3 189 | 3 559 | 778 | 7 681 |
Konserni sai vuonna 2008 375 tuhatta euroa avustusta Suomen valtiolta konehankintoja ja rakennusinvestointeja varten. Avustus on kirjattu hankintamenon vähennykseksi.
Aineettomiin ja aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sisältyy rahoitusleasingsopimuksilla hankittua omaisuutta seuraavasti
| 1000 € | Muut pitkävaikutteiset menot | Koneet ja kalusto | Yhteensä |
|---|---|---|---|
| 31.12.2008 | |||
| Hankintameno | 38 | 178 | 216 |
| Kertyneet poistot | - | -2 | -2 |
| Kirjanpitoarvo | 38 | 176 | 214 |
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintamenon lisäyksiin sisältyy rahoitusleasingsopimuksilla vuokrattuja hyödykkeitä 216 tuhatta euroa vuonna 2008.
Aineettomat oikeudet ryhmään sisältyy konsernin liikearvo 360 tuhatta euroa, joka on syntynyt emoyhtiön ostaessa MFG Components Oy:n koko osakekannan. Arvonalentamistestauksessa MFG Components Oy:n kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuen. Rahavirtaennuste perustuu yhtiön budjettiin 2009, jonka jälkeiset rahavirrat on ekstrapoloitu huomioimatta kasvutekijää. Diskonttauskorko ennen veroja on määritetty keskimääräisen painotetun pääomakustannuksen avulla. Johdon mielestä minkään käytetyn keskeisen muuttujan mahdollinen muutos kohtuullisesti arvioituna ei johtaisi tilanteeseen, jossa liikearvon avulla kerrytettävissä olevat rahamäärät alittaisivat sen kirjanpitoarvon.
| 1000 € | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Laskennallinen verosaaminen | ||
| Takuuvarauksesta | 60 | 47 |
| Sisäisen katteen eliminoimisesta varastosta | 65 | 104 |
| Liikearvon poistosta | 22 | - |
| LASKENNALLINEN VEROSAAMINEN YHTEENSÄ | 147 | 150 |
| Laskennallinen verovelka | ||
| Poistoerosta | -482 | -431 |
| Arvonkorotus | -55 | -58 |
| Vaihto-omaisuudesta | -127 | -214 |
| Tuotekehitysmenoista | -30 | -25 |
| LASKENNALLINEN VEROVELKA YHTEENSÄ | -694 | -727 |
Konsernilla oli 31.12.2008 yhteensä 152 tuhatta euroa ulkomaisessa tytäryhtiössä syntyneitä tappioita (93 tuhatta euroa 31.12.2007), joista ei ole kirjattu laskennallisia verosaamisia, koska on epävarmaa kertyykö verotettavaa tuloa ennen kyseisten tappioiden vanhenemista.
| 1000 € | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Raaka-aineet | 4 939 | 4 764 |
| Puolivalmiit | 4 160 | 5 049 |
| Valmiit | 4 253 | 2 568 |
| VAIHTO-OMAISUUS YHTEENSÄ | 13 352 | 12 382 |
Päättyneellä tilikaudella kirjattiin kuluksi 330 tuhatta euroa, jolla vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvoa alennettiin vastaamaan sen nettorealisointiarvoa.
| 1000 € | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Myyntisaamiset | 7 575 | 7 720 |
| Siirtosaamiset | 504 | 598 |
| YHTEENSÄ | 8 079 | 8 318 |
Myyntisaamisten käypä arvo ei merkittävästi poikkea kirjanpitoarvosta.
| 1000 € | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Erääntymättömät | 4 180 | 4 561 |
| Erääntyneet | ||
| Alle 30 päivää | 1 884 | 2 218 |
| 31 – 60 päivää | 237 | 404 |
| 61 – 90 päivää | 336 | 153 |
| yli 90 päivää | 939 | 384 |
| YHTEENSÄ | 7 575 | 7 720 |
| 1000 € | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Käteinen raha ja pankkitilit | 388 | 656 |
Kesla Oyj:n yhtiöjärjestyksen mukainen vähimmäispääoma on miljoonasatayhdeksänkymmentätuhatta (1 190 000) euroa ja enimmäispääoma neljämiljoonaaseitsemänsataakuusikymmentätuhatta (4 760 000) euroa, joissa rajoissa osakepääomaa voidaan korottaa tai alentaa yhtiöjärjestystä muuttamatta.
Osakkeilla ei ole nimellisarvoa. Osakkeet jakautuvat A-osakkeisiin ja B-osakkeisiin siten, että A-osakkeita on vähintään 1 500 000 kappaletta ja enintään 6 300 000 kappaletta ja B-osakkeita vähintään 600 000 kappaletta ja enintään 2 100 000 kappaletta.
A- ja B-osakkeet eroavat toisistaan siten, että jokainen B-osake tuottaa oikeuden yhtiökokouksessa äänestää kahdellakymmenellä (20) äänellä ja jokainen A-osake yhdellä (1) äänellä. A-osakkeille maksettava osinko voi olla kaksinkertainen B-osakkeille maksettavaan osinkoon verrattuna.
| A-osake | 2 483 145 kpl | 1 ääni | 2 483 145 ääntä |
|---|---|---|---|
| B-osake | 900 000 kpl | 20 ääntä | 18 000 000 ääntä |
| YHTEENSÄ | 3 383 145 kpl | 20 483 145 ääntä |
31.12.2008 yhtiön osakepääoma 1 917 tuhatta euroa ja osakkeiden määrä 3 383 145 täysin maksettua osaketta. Osakkeiden lukumäärässä ja euromäärässä ei ole tapahtunut muutoksia vuoden 2008 aikana.
Kesla Oyj omistaa 31.12.2008 omia A-osakkeita seuraavasti:
| Määrä kpl | Nimellisarvo € | Osakepääomasta % | Äänistä % |
|---|---|---|---|
| 14 570 | - | 0,4 | 0,1 |
Yhtiö ei hankkinut tilikauden aikana omia osakkeitaan.
Sijoitetun vapaan oman pääoman (SVOP) rahasto sisältää muita oman pääoman luonteisia sijoituksia ja osakkeiden merkintähinnan siltä osin, kun sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan. Tilikauden aikana SVOP-rahasto kasvoi konsernissa 185 tuhannella eurolla, joka tulee MFG Components Oy:ssä maaliskuussa 2008 toteutetusta osakeannista, jossa uusien osakkeiden merkintähinta päätettiin kirjata SVOP-rahastoon.
Tilinpäätöspäivän jälkeen hallitus on ehdottanut jaettavaksi osinkoa 0,18 euroa/osake. Vuonna 2008 osinkoa jaettiin 0,50 euroa/osake (vuonna 2007 0,50 euroa/osake).
| 1000 € | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Takuuvaraukset kauden alussa | 180 | 170 |
| Varausten lisäykset kauden aikana | 50 | 10 |
| Kaudella käytetyt määrät | - | - |
| Kaudella peruutetut käyttämättömät määrät | - | - |
| TAKUUVARAUKSET KAUDEN LOPUSSA | 230 | 180 |
Pakolliset varaukset ovat myytyihin koneisiin liittyviä takuukustannuksia. Takuuaika on normaalisti 12 kuukautta. Takuun aikana havaitut takuuehdot täyttävät viat korjataan yrityksen kustannuksella tai asiakkaalle annetaan uusi vastaava tuote. Tilinpäätöksessä 2008 esitetty takuuvaraus on mitoitettu kattamaan vuonna 2008 myytyjen koneiden arvioituja takuukustannuksia, jotka toteutuvat vuoden 2009 aikana.
| 1000 € | 2008 | 2007 | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Pitkäaikaiset | |||||||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 8 737 | 6 841 | |||||
| Luotollinen shekkitili | 884 | 1 394 | |||||
| Rahoitusleasingvelat | 177 | - | |||||
| Pitkäaikaiset yhteensä | 9 798 | 8 235 | |||||
| Lyhytaikaiset | |||||||
| Pitkäaikaisten velkojen lyhennykset | 3 398 | 2 287 | |||||
| Rahoitusleasingvelat | 39 | - | |||||
| Lyhytaikaiset yhteensä | 3 437 | 2 287 | |||||
| YHTEENSÄ | 13 235 | 10 522 | |||||
| Rahalaitoslainojen takaisinmaksuaikataulu | |||||||
| 1000 € | jäännös | 2009 | 2010 | 2011 | 2012 | 2013 | 2014 - |
| Velkakirjalainat | 12 351 | 3 454 | 2 890 | 2 413 | 2 038 | 844 | 713 |
| Shekkitililimiitti | 884 | ||||||
| RAHALAITOSLAINAT YHTEENSÄ | 13 235 |
Konsernin rahalaitoslainat ovat sekä vaihtuva- että kiinteäkorkoisia euromääräisiä luottoja. Lyhytaikaisiin korollisiin velkoihin on kirjattu pitkäaikaisten lainojen seuraavan vuoden lyhennykset. Käytetty luotollinen shekkitililimiitti on kirjattu pitkäaikaisiin velkoihin. Konsernin rahalaitoslainojen korkokantojen vaihteluväli tilinpäätöshetkellä oli 3,8 – 6,3 % (31.12.2007 3,5 – 5,3 %).
| 1000 € | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Rahoitusleasingvelat – vähimmäisvuokrien kokonaismäärä | ||
| Yhden vuoden kuluessa | 44 | - |
| 1 – 5 vuoden kuluessa | 158 | - |
| Yli viiden vuoden kuluessa | 31 | - |
| Yhteensä | 233 | - |
| Rahoitusleasingvelat – vähimmäisvuokrien nykyarvo | ||
| Yhden vuoden kuluessa | 34 | - |
| 1 – 5 vuoden kuluessa | 137 | - |
| Yli viiden vuoden kuluessa | 30 | - |
| Yhteensä | 201 | - |
| Tulevaisuudessa kertyvät rahoituskulut | 32 | - |
| RAHOITUSLEASINGVELKOJEN KOKONAISMÄÄRÄ | 216 | - |
| 1000 € | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Ostovelat | 2 022 | 2 698 |
| Saadut ennakkomaksut | 80 | 562 |
| Siirtovelat | 2 328 | 2 242 |
| Muut lyhytaikaiset velat | 599 | 628 |
| YHTEENSÄ | 5 029 | 6 130 |
| Siirtovelkoihin sisältyvä olennaiset erät | ||
| Palkkavelat sivukuluineen | 1 895 | 1 896 |
| TyeL-velka | 25 | 117 |
| Rahoitusjohdannaisten käyvän arvon arvostuserä | 109 | - |
Velkojen lyhytaikaisuudesta johtuen kirjanpitoarvot eivät merkittävästi poikkea käyvistä arvoista.
| 1000 € | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Omasta puolesta annetut vakuudet | ||
| Rahalaitoslainat | 13 235 | 10 522 |
| Annetut kiinteistökiinnitykset | 3 632 | 3 632 |
| Annetut yrityskiinnitykset | 6 577 | 3 577 |
Konserni on tehnyt sitovan tuotantokonetilauksen, jonka arvo 31.12.2008 on 1 160 tuhatta euroa, josta on maksettu ennakkomaksua 174 tuhatta, joka on käsitelty keskeneräisenä hankintana pysyvissä vastaavissa.
Konsernin maksamat vuokrat vuonna 2008 olivat yhteensä 122 tuhatta euroa (103 tuhatta euroa vuonna 2007). Konsernilla ei ole merkittäviä vuokravastuita tulevina vuosina.
Konsernin rahoitusriskienhallinnan tavoitteena on minimoida rahoitusmarkkinoiden muutosten haitalliset vaikutukset konsernin tulokseen ja toimintaan. Konsernin riskienhallinnan yleiset periaatteet hyväksyy hallitus.
Konsernilla ei ole merkittävää valuuttariskiä, koska pääasiallinen myynti- ja ostovaluutta on euro. Vuoden 2008 ostoista 95 % maksettiin euroissa ja euromääräisen liikevaihdon osuus oli 98 %.
Konsernin tulot ja operatiiviset kassavirrat ovat riippumattomia markkinakorkojen vaihtelusta. Mahdollinen käyvän arvon korkoriski liittyy lainoihin. Tilinpäätöspäivänä pitkäaikaisista lainoista oli kiinteäkorkoisia 6,0 % (31.12.2007: 10,2 %), koronvaihtosopimuksella kiinteäkorkoiseksi
muutettuja 18,8 % (31.12.2007: 27,3 %) sekä laina, jolla on korkokattosopimus 6,8 %. Loput lainoista ovat vaihtuvakorkoisia. Tilinpäätöshetkellä konsernilla oli avoinna euromääräisiä koronvaihtosopimuksia yhteisarvoltaan 2 483 tuhatta euroa, joiden perusteella konserni saa keskimäärin 3,1 % ja maksaa keskimäärin 4,5 % vuotuista korkoa. Koronvaihtosopimukset on arvostettu tilinpäätöksessä käypään arvoon, josta on kirjattu tulosvaikutteisesti 109 tuhatta euroa tappiota tilinpäätökseen. Tilinpäätöspäivän lainamäärällä yhden prosenttiyksikön koron nousu vaikuttaisi konsernin tulokseen enintään -95 tuhatta euroa ja vastaavasti yhden prosenttiyksikön koron laskun vaikutus olisi 97 tuhatta euroa.
Konsernin luottopolitiikassa määritellään asiakkaiden luottokelpoisuusvaatimukset, asiakaskartoitusten tekeminen, ohjeistetaan sopimuskäytäntö, luototus sekä mahdolliset perintätoimenpiteet. Luottoriskin hallinta ja luotonvalvonta on keskitetty konsernin talousosastolle, joka toimii yhdessä eri liiketoimintayksiköiden kanssa. Asiakkaiden luottokelpoisuuden arvioinnissa käytetään järjestelmällistä yhdessä eri liiketoimintayksiköiden kanssa sovittua toimintatapaa. Luottoa myönnetään vain niille asiakkaille, joilla on moitteettomat luottotiedot. Talousosasto raportoi asiakkaiden luottoasemasta viikoittain eri liiketoimintayksiköille. Yksittäisiin merkittäviin liiketoimiin sekä uusien asiakkaiden kanssa tapahtuvaan kauppaan konserni pyytää aina vastapuolelta riittävän vakuuden tai ennakkomaksun. Osa konsernin vientimyyntisaamisista oli vakuutettuna vuoden 2007 aikana.
Konsernissa suunnitellaan ja seurataan liiketoiminnan vaatiman rahoituksen määrää, jotta konsernilla olisi tarpeeksi likvidejä varoja toiminnan rahoittamiseksi ja erääntyvien lainojen takaisinmaksuun. Rahoituksen saatavuus ja joustavuus pyritään varmistamaan luottolimiittien avulla sekä käyttämällä rahoituksen hankinnassa useita rahoituslaitoksia. Käyttämättömien luottolimiittien määrä 31.12.2008 oli 1 316 tuhatta euroa (806 tuhatta euroa 31.12.2007). Konsernin yhtiöiden rahoitus hoidetaan emoyhtiön kautta. Konsernin tavoitteena on, että käytettävissä olevat rahavarat ja käyttämätön luottolimiitti ovat 2,5 % 12 kuukauden liikevaihdosta.
Konsernin pääoman hallinnan pyrkimyksenä on optimaalisen pääomarakenteen avulla tukea liiketoimintaa varmistamalla toimintaedellytykset kaikissa olosuhteissa sekä kasvattaa omistaja-arvoa tavoitteena paras mahdollinen tuotto. Optimaalinen pääomarakenne takaa myös pienemmät pääoman kustannukset. Yhtiöllä on tilikauden tulosta myötäilevä osingonjakopolitiikka, jossa otetaan huomioon tulevat investointitarpeet sekä käyttöpääoman ja maksuvalmiuden kehitysnäkymät. Konsernin omavaraisuusasteen minimitavoite on 40 % ja pidemmän aikajakson tavoite on 50 %.
Konsernin pääomarakenteen kehitystä seurataan omavaraisuusasteella ja nettovelkaantumisasteella (gearing). Konsernin oma pääoma vuoden 2008 lopussa oli 12,8 miljoonaa euroa (31.12.2007 12,1 miljoonaa euroa) ja taseen loppusumma oli 32,0 miljoonaa euroa (29,8 miljoonaa euroa). Konsernin korolliset nettovelat olivat vuoden 2008 lopussa 12,8 miljoonaa euroa (9,9 miljoonaa euroa). Omavaraisuusaste oli tilikauden lopussa 40,2 % (41,2 %) ja nettovelkaantumisaste oli 100,1 % (81,8 %). Tunnuslukujen laskukaavat ja kehityshistoria on nähtävissä liitetietojen lopussa taloudellista kehitystä kuvaavien tunnuslukujen sivulla.
Konsernin kasvaneiden investointien sekä käyttöpääoman kasvun vuoksi konsernin nettovelkaantumisaste nousi vuoden 2008 aikana. Omavaraisuusaste on sille asetetun tavoitteen mukainen.
| 1000 € | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Korolliset velat | 13 235 | 10 522 |
| Rahavarat | 388 | 656 |
| Nettovelat | 12 847 | 9 866 |
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma | 12 630 | 12 069 |
| Vähemmistöosuus | 204 | - |
| Oma pääoma yhteensä | 12 834 | 12 069 |
| Saadut ennakkomaksut | 80 | 562 |
| Taseen loppusumma | 32 023 | 29 770 |
| Omavaraisuusaste, % | 40,2 | 41,2 |
| Nettovelkaantumisaste (gearing), % | 100,1 | 81,8 |
Kesla-konsernin lähipiiriin katsotaan kuuluvan emoyhtiö Kesla Oyj, tytäryhtiöt MFG Components Oy ja OOO Kesla, Kesla Oyj:n hallituksen jäsenet, Kesla Oyj:n johtoryhmän jäsenet sekä edellä mainittujen henkilöiden läheiset perheenjäsenet.
| Kotimaa | Omistusosuus (%) | Äänivalta (%) | |
|---|---|---|---|
| Kesla Oyj | Suomi | ||
| MFG Components Oy | Suomi | 90 | 90 |
| OOO Kesla | Venäjä | 100 | 100 |
Konsernilla ei ole merkittäviä liiketapahtumia lähipiirin kanssa.
| 1000 € | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Toimitusjohtajien palkat ja luontaisedut | 261 | 301 |
| Toimitusjohtajien saamat osakeperusteiset maksut | - | 38 |
| Muun johdon palkat ja luontaisedut | 360 | 396 |
| Muun johdon saamat osakeperusteiset maksut | - | 43 |
| YHTEENSÄ | 621 | 778 |
| Hallituksen jäsenet | 2008 | 2007 |
| Paajanen Esko | 29 | 27 |
| Karjula Matti | 11 | - |
| Kärkkäinen Veli-Matti | 14 | 12 |
| Punta Eeva | 14 | 9 |
| Kuutsa Jussi, hallituksen jäsen 3/2008 saakka | 16 | 12 |
| Nikkanen Tapio, hallituksen jäsen 3/2008 saakka | 3 | 19 |
| Forss Harri, hallituksen jäsen 3/2007 saakka | - | 2 |
| Kärkkäinen Seppo, hallituksen jäsen 3/2007 saakka | - | 2 |
| Paajanen Jouni, hallituksen jäsen 3/2007 saakka | - | 4 |
| Yhteensä | 87 | 87 |
| Tytäryhtiöiden hallitusten palkkiot | 41 | 21 |
| YHTEENSÄ | 128 | 108 |
Konsernissa ei ole sovittu lakisääteistä eläketurvaa olennaisesti paremmista eläke-etuuksista.
| 1000 € | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Koronvaihtosopimukset, nimellisarvo | 2 484 | 2 800 |
| Koronvaihtosopimukset, käypä arvo | -109 | -9 |
| Korkokattosopimus, nimellisarvo | 900 | - |
| Korkokattosopimus, käypä arvo | 1 | - |
Liitetietojen kohdassa Laatimisperusta on todettu, että Kesla Oyj siirtyi vuoden 2005 alusta IFRS-periaatteiden mukaiseen tilipäätöskäytäntöön. Avaava tase 1.1.2004 laadittiin Kesla Oyj:n tasolla. Tilinpäätös vuodelta 2005 on ensimmäinen IFRS-periaatteen mukaisesti laadittu konsernitilinpäätös. Ennen IFRS-standardien käyttöönottoa Keslan tilinpäätökset oli laadittu suomalaisen tilinpäätösnormiston (FAS) mukaisesti.
| 1000 € | LIITETIETO | 1.1.-31.12.2008 | 1.1.-31.12.2007 | |
|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 1 | 45 027 | 40 198 | |
| Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos | 1 125 | 60 | ||
| Liiketoiminnan muut tuotot | 2 | 426 | 316 | |
| Materiaalit ja palvelut | ||||
| Aineet, tarvikkeet ja tavarat | ||||
| Ostot tilikauden aikana | -27 546 | -25 769 | ||
| Varastojen muutos | -111 | 2 273 | ||
| Ulkopuoliset palvelut | -1 594 -29 250 | -1 155 -24 651 |
||
| Henkilöstökulut | ||||
| Palkat ja palkkiot | 3 | -7 374 | -6 296 | |
| Henkilösivukulut | ||||
| Eläkekulut | -1 176 | -994 | ||
| Muut henkilösivukulut | -525 -9 075 |
-471 -7 761 |
||
| Poistot | ||||
| Suunnitelman mukaiset poistot | 8 | -708 | -600 | |
| Liiketoiminnan muut kulut | -4 122 | -3 759 | ||
| Liikevoitto | 3 423 | 3 802 | ||
| Rahoitustuotot ja -kulut | 6 | |||
| Tuotot osuuksista saman konsernin yrityksissä | 1 010 | - | ||
| Muut korko- ja rahoitustuotot | 195 | 105 | ||
| Korkokulut ja muut rahoituskulut | -730 474 |
-334 -229 |
||
| Voitto ennen satunnaisia eriä | 3 897 | 3 573 | ||
| Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja | 3 897 | 3 573 | ||
| Tilinpäätössiirrot | ||||
| Poistoeron muutos | -57 | -41 | ||
| Tuloverot | ||||
| Tilikauden tuloverot | 7 | -786 | -925 | |
| Tilikauden voitto | 3 054 | 2 607 | ||
| Tase | ||||
| 1000 € | LIITETIETO | 31.12.2008 | 31.12.2007 | |
| VASTAAVAA | ||||
| Pysyvät vastaavat | ||||
| Aineettomat hyödykkeet | 8 | |||
| Aineettomat oikeudet | 12 | 12 | ||
| Muut pitkävaikutteiset menot | 87 99 |
14 26 |
||
| Aineelliset hyödykkeet | 8 | |||
| Maa-alueet | 210 | 155 |
| Rakennukset ja rakennelmat | 4 446 | 3 551 | |||
|---|---|---|---|---|---|
| Koneet ja kalusto | 1 903 | 1 552 | |||
| Keskeneräiset hankinnat | - | 6 559 | 738 | 5 996 | |
| Sijoitukset | 9 | ||||
| Osuudet saman konsernin yrityksissä | 1 641 | 1 641 | |||
| Osakkeet ja osuudet | 17 | 1 658 | 17 | 1 658 | |
| PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ | 8 316 | 7 680 | |||
| Vaihtuvat vastaavat | |||||
| Vaihto-omaisuus | |||||
| Aineet ja tarvikkeet | 3 893 | 3 639 | |||
| Keskeneräiset tuotteet | 3 607 | 3 973 | |||
| Valmiit tuotteet | 2 088 | 9 589 | 963 | 8 575 |
| Pitkäaikaiset saamiset | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Saamiset saman konsernin yrityksiltä | 4 192 | 2 335 | ||||
| Lyhytaikaiset saamiset | 10 | |||||
| Myyntisaamiset | 6 716 | 6 729 | ||||
| Siirtosaamiset | 159 | 6 875 | 452 | 7 180 | ||
| Rahat ja pankkisaamiset | 220 | 244 | ||||
| VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ VASTAAVAA YHTEENSÄ |
20 876 29 192 |
18 334 26 014 |
||||
| VASTATTAVAA | ||||||
| Oma pääoma | ||||||
| Osakepääoma | 11 | 1 917 | 1 917 | |||
| Ylikurssirahasto | 11 | 6 | 6 | |||
| Muut rahastot | ||||||
| Sijoitetun oman pääoman rahasto | 11 | 44 | 44 | |||
| Edellisten tilikausien voitto | 11 | 6 659 | 5 737 | |||
| Tilikauden voitto | 11,12 | 3 054 | 11 680 | 2 607 | 10 311 | |
| Tilinpäätössiirtojen kertymä | ||||||
| Poistoero | 1 167 | 1 110 | ||||
| Pakolliset varaukset | ||||||
| Takuuvaraus | 220 | 170 | ||||
| Vieras pääoma | ||||||
| Pitkäaikainen | ||||||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 13 | 9 577 | 8 084 | |||
| Lyhytaikainen | ||||||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 14 | 3 336 | 2 175 | |||
| Saadut ennakot | - | 51 | ||||
| Ostovelat | 14 | 1 249 | 2 451 | |||
| Siirtovelat | 14 | 1631 | 1 475 | |||
| Muut lyhytaikaiset velat | 14 | 331 | 6 548 | 188 | 6 339 | |
| VASTATTAVAA YHTEENSÄ | 29 192 | 26 014 | ||||
| Rahavirtalaskelma | ||||||
| 1000 € | 1.1. - 31.12.2008 | 1.1.-31.12.2007 | ||||
| Liiketoiminnan rahavirta | ||||||
| Myynnistä saadut maksut | 44 990 | 40 245 | ||||
| Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut | 425 | 316 | ||||
| Maksut liiketoiminnan kuluista | -43 051 | -38 439 | ||||
| Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja | 2 364 | 2 122 | ||||
| Maksetut korot | -629 | -330 | ||||
| Saadut korot liiketoiminnasta | 194 | 105 | ||||
| Saadut osingot liiketoiminnasta | 1 010 | - | ||||
| Maksetut verot | -730 | -1 033 | ||||
| Liiketoiminnan rahavirta | 2 208 | 864 |
| Investointien rahavirta | ||
|---|---|---|
| Tytäryhtiön hankinta vähennettynä hankintahetken rahavaroilla | - | -1 571 |
| Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin | -1 395 | -2 224 |
| Investointiavustukset ja vakuutuskorvaukset | 51 | 146 |
| Investointien rahavirta | -1 344 | -3 649 |
| Rahoituksen rahavirta | ||
| Lainojen nostot | 4 533 | 6 713 |
| Lainojen takaisinmaksut | -1 879 | -1 693 |
| Maksetut osingot | -1 684 | -1 684 |
| Lainat tytäryhtiöille | -1 858 | -1 091 |
| Rahoituksen rahavirta | -888 | 2 246 |
| Rahavarojen muutos | -24 | -539 |
| Rahavarat tilikauden alussa | 244 | 783 |
| Rahavarat tilikauden lopussa | 220 | 244 |
Emoyhtiön tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolainsäädännön (FAS) mukaisesti.
Käyttöomaisuus on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä saaduilla investointiavustuksilla ja suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina käyttöomaisuushyödykkeiden arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan seuraavasti:
| Aineettomat oikeudet ja muut pitkävaikutteiset menot | 3–5 vuotta |
|---|---|
| Rakennukset | 30–35 vuotta |
| Tuotannon koneet ja kalusto | 5–8 vuotta |
| Kuljetusvälineet | 5 vuotta |
| Tietokoneet | 3–5 vuotta |
| Muut koneet ja kalusto | 5 vuotta |
Vaihto-omaisuus esitetään painotetun keskihinnan mukaiseen arvoon tai sitä alhaisemman jälleenhankintahinnan tai todennäköisen myyntihinnan määräisenä. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno muodostuu raaka-aineista, välittömistä työsuorituksista johtuvista menoista, muista välittömistä menoista sekä asianmukaisesta osuudesta valmistuksen muuttuvista menoista.
Rahoitusjohdannaiset arvostetaan käypään arvoon. Yhtiön johdannaiset sisältävät koronvaihtosopimuksia, korkokattosopimuksia sekä valuuttatermiinejä. Valuuttatermiineillä suojaudutaan valuuttamääräisten myyntien rahavirtojen muutokselta. Koronvaihtosopimuksilla on vaihdettu yhtiön rahalaitoslainojen vaihtuva korko kiinteäksi koroksi. Koronvaihtosopimuksia on tehty viideksi ja kahdeksaksi vuodeksi, joissa korko määritellään kolmen kuukauden välein. Yhtiössä ei sovelleta suojauslaskentaa. Rahoitusjohdannaisten käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan.
Tutkimus- ja tuotekehitysmenot on kirjattu vuosikuluksi niiden syntymisvuonna.
Yhtiön henkilökunnan eläketurva on hoidettu ulkopuolisessa eläkevakuutusyhtiössä. Eläkemenot kirjataan kuluksi niiden kertymisvuonna.
Ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat on muutettu Suomen rahan määräisiksi tilinpäätöspäivän kurssiin. Poikkeuksena ovat termiinisopimuksin suojatut saamiset ja velat, jotka on arvostettu termiinikurssiin.
| 1. Liikevaihdon erittely | ||
|---|---|---|
| Maantieteellinen jakauma, M€ | 2008 | 2007 |
| Suomi | 16,6 | 12,6 |
| Muut EU-maat | 18,2 | 19,9 |
| Eu:n ulkopuoleinen Eurooppa | 6,1 | 4,1 |
| Muu maailma | 4,1 | 3,6 |
| YHTEENSÄ | 45,0 | 40,2 |
| 2. Liiketoiminnan muut tuotot | ||
| 1000 € | 2008 | 2007 |
| Vuokratuotot konserniyhtiöiltä | 128 | 128 |
| Veloitukset konsernin sisäisistä palveluista | 84 | 77 |
| Käyttöomaisuuden ja liiketoiminnan myyntivoitot | - | 36 |
| Julkisyhteisöjen avustuksia | 157 | 74 |
| Muut tuotot | 57 | 1 |
| YHTEENSÄ | 426 | 316 |
| 3. Henkilöstö | ||
| Yhtiön palveluksessa oli tilikauden aikana keskimäärin | 2008 | 2007 |
| Toimihenkilöitä | 56 | 50 |
| Työntekijöitä | 157 | 140 |
| YHTEENSÄ | 213 | 190 |
| 1000 € | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| 7. Välittömät verot | ||
| RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT YHTEENSÄ | 474 | -229 |
| MUUT KORKO- JA RAHOITUSKULUT YHTEENSÄ | 730 | 334 |
| Muut rahoituskulut | 124 | 4 |
| Muut korkokulut | 607 | 325 |
| Kurssitappiot saman konsernin yrityksille | - | 4 |
| Korkokulut saman konsernin yrityksille | - | 1 |
| Muut korko- ja rahoituskulut | ||
| MUUT KORKO- JA RAHOITUSTUOTOT YHTEENSÄ | 195 | 105 |
| Korkotuotot muilta | 8 | 3 |
| Korkotuotot saman konsernin yrityksiltä | 186 | 102 |
| Muut korko- ja rahoitustuotot | ||
| Osinkotuotot saman konsernin yrityksiltä | 1 010 | - |
| 1000 € | 2008 | 2007 |
| 6. Rahoitustuotot ja -kulut | ||
| YHTEENSÄ | 55 | 46 |
| Muut palkkiot | 7 | - |
| Veroneuvonta | - | 7 |
| Lausunnot ja todistukset | 1 | 1 |
| Tilintarkastus | 47 | 38 |
| 1000 € | 2008 | 2007 |
| 5. Tilintarkastajan palkkiot | ||
| YHTEENSÄ | 4 122 | 3 759 |
| Muut liiketoiminnan kulut | 219 | 227 |
| Toimistokulut Hallinnon kulut |
457 442 |
409 354 |
| Matkakulut | 450 | 364 |
| Kiinteistöön liittyvät kulut | 465 | 452 |
| Markkinointikulut | 687 | 728 |
| Tuotantotoiminnan kulut | 1 402 | 1 225 |
| 1000 € | 2008 | 2007 |
| 4. Liiketoiminnan muut kulut | ||
| YHTEENSÄ | 252 | 240 |
| Hallituksen jäsenet | 88 | 87 |
| Toimitusjohtaja | 164 | 153 |
| 1000 € | 2008 | 2007 |
| Johdon palkat ja palkkiot | ||
| 1000 € | Aineettomat | Muut pitkävaikutteiset | |
|---|---|---|---|
| oikeudet | menot | Yhteensä | |
| Hankintamenot 1.1.2008 | 257 | 637 | 894 |
| Lisäykset | 97 | 97 | |
| Hankintamenot 31.12.2008 | 257 | 734 | 991 |
| Kertyneet poistot 1.1.2008 | -246 | -623 | -868 |
| Tilikauden poistot | -24 | -24 | |
| Kertyneet poistot 31.12.2008 | -246 | -647 | -892 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2008 | 12 | 87 | 99 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2007 | 12 | 14 | 26 |
| 1000 € | Maa-alueet | Rakennukset ja rakennelmat |
Koneet ja kalusto |
Keskeneräiset hankinnat |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|
| Hankintamenot 1.1.2008 | 155 | 6 074 | 6 749 | 738 | 13 717 |
| Lisäykset | 55 | 1 227 | 704 | 1 986 | |
| Vähennykset | -41 | -738 | -780 | ||
| Investointiavustukset | |||||
| Hankintamenot 31.12.2008 | 210 | 7 301 | 7 412 | 0 | 14 923 |
| Kertyneet poistot 1.1.2008 | -3 106 | -5 198 | -8 304 | ||
| Vähennysten kertyneet poistot | 41 | 41 | |||
| Tilikauden poistot | -332 | -353 | -684 | ||
| Kertyneet poistot 31.12.2008 | -3 438 | -5 509 | -8 947 | ||
| Arvonkorotukset | 583 | 583 | |||
| Kirjanpitoarvo 31.12.2008 | 210 | 4 446 | 1 903 | 0 | 6 559 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2007 | 155 | 3 551 | 1 552 | 738 | 5 996 |
| Tuotannon koneiden ja laitteiden kirjanpitoarvo, 1000 € | |||||
| 31.12.2008 1 714 |
|||||
| 31.12.2007 1 342 |
|||||
| 9. Sijoitukset | |||||
| Osuudet saman konsernin yrityksissä | |||||
| 1000 € | 2008 | 2007 | |||
| Hankintameno 1.1. | 1 641 | 45 | |||
| Lisäykset | 1 596 | ||||
| Hankintameno 31.12. | 1 641 | 1 641 | |||
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 1 641 | 1 641 | |||
| Omistusosuus, % | 2008 | 2007 | |||
| Kesla Components Oy, Ilomantsi | - | 100 | |||
| OOO Kesla, Pietari | 100 | 100 | |||
| MFG Components Oy, Tohmajärvi | 90 | 100 | |||
| Muut sijoitukset | |||||
| Kiinteistö Oy Juhanantupa, Kesälahti, % | 12,9 | 12,9 | |||
| Kirjanpitoarvo, 1000 € | 17 | 17 | |||
| Kesla Components Oy sulautui MFG Components Oy:öön 30.9.2008. | |||||
| 10. Lyhytaikaiset saamiset | |||||
| 1000 € | 2008 | 2007 | |||
| Myyntisaamiset | 6 707 | 6 669 | |||
| Saamiset saman konsernin yhtiöiltä | |||||
| Myyntisaamiset | 8 | 60 | |||
| Siirtosaamiset | 6 | 4 | |||
| Yhteensä | 14 | 64 | |||
| Muihin saamisiin sisältyvät olennaiset erät | |||||
| Alv-saamiset | - | 273 | |||
| Verosaamiset | 55 | 98 | |||
| TyeL-saaminen | 52 | - |
| 11. Oma pääoma | ||
|---|---|---|
| 1000 € | 2008 | 2007 |
| Sidottu oma pääoma | ||
| Osakepääoma 1.1. | 1 917 | 1 917 |
| Osakepääoma 31.12. | 1 917 | 1 917 |
| Ylikurssirahasto 1.1. | 6 | 6 |
| Ylikurssirahasto 31.12. | 6 | 6 |
| Muut rahastot | ||
| Omien osakkeiden rahasto 1.1. | - | 59 |
| Vähennys | -59 | |
| Omien osakkeiden rahasto 31.12. | - | - |
| Sidottu oma pääoma yhteensä 31.12. | 1 923 | 1 923 |
| Vapaa oma pääoma | ||
| Sijoitetun vapaan pääoman rahasto 1.1. | 44 | - |
| Lisäys | - | 44 |
| Sijoitetun vapaan pääoman rahasto 31.12. | 44 | 44 |
| Voitto edellisiltä tilikausilta 1.1. | 8 344 | 7 399 |
| Osingonjako | -1 684 | -1 684 |
| Omien osakkeiden luovutus | - | 22 |
| Voitto edellisiltä tilikausilta 31.12. | 6 659 | 5 737 |
| Tilikauden tulos | 3 054 | 2 607 |
| Vapaa oma pääoma yhteensä | 9 758 | 8 388 |
| Oma pääoma yhteensä | 11 680 | 10 311 |
| 12. Laskelma jakokelpoisesta omasta pääomasta | ||
| 1000 € | 2008 | 2007 |
| Voitto edellisiltä tilikausilta | 6 659 | 5 737 |
| Tilikauden voitto | 3 054 | 2 607 |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 44 | 44 |
| YHTEENSÄ | 9 758 | 8 388 |
| 13. Pitkäaikainen vieras pääoma | ||
| Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua | ||
| 1000 € | 2008 | 2007 |
| Rahalaitoslainat | 684 | 1 114 |
| 14. Lyhytaikainen vieras pääoma | ||
| 1000 € | 2008 | 2007 |
| Ostovelat | 1 084 | 1 809 |
| Velat saman konsernin yrityksille | ||
| Ostovelat | 165 | 642 |
| Yhteensä | 1 249 | 2 451 |
| Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät | ||
| Palkkavelat sivukuluineen | 1 306 | 1 194 |
| Korot ja muut rahoituskulut | 138 | 35 |
| TyEL-velka ALV-velka |
- 162 |
117 - |
| 15. Annetut vakuudet, vastuusitoumukset ja muut vastuut | ||
|---|---|---|
| 1000 € | 2008 | 2007 |
| Velat, joiden vakuudeksi annettu kiinnityksiä | ||
| Rahalaitoslainat | 12 913 | 10 259 |
| Kiinteistökiinnitykset | 3 632 | 3 632 |
| Yrityskiinnityshaltijavelkakirjat | 6 072 | 3 072 |
| Leasingvastuut | ||
| Seuraavalla tilikaudella erääntyvät | 41 | 16 |
| Myöhemmin erääntyvät | 148 | 3 |
| YHTEENSÄ | 190 | 20 |
IFRS-liitetietojen Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet -kohdassa on selostettu konsernin johdannaissopimukset ja korkoriskiltä suojautuminen.
| 1000 € | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Koronvaihtosopimukset, nimellisarvo | 2 484 | 2 800 |
| Koronvaihtosopimukset, käypä arvo | -109 | -9 |
| Korkokattosopimus, nimellisarvo | 900 | - |
| Korkokattosopimus, käypä arvo | 1 | - |
Joensuussa, 27. päivänä tammikuuta 2009
Esko Paajanen Matti Karjula hallituksen puheenjohtaja
Veli-Matti Kärkkäinen Eeva Punta
Jari Nevalainen toimitusjohtaja
| Osakkaat | Osakkaista | Osakkeet | Osakkeista | |
|---|---|---|---|---|
| Yritykset | 91 | 6,1 % | 214 643 | 6,3 % |
| Rahoitus- ja vakuutuslaitokset | 8 | 0,5 % | 298 686 | 8,8 % |
| Julkisyhteisöt | 1 | 0,1 % | 150 000 | 4,4 % |
| Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt | 6 | 0,4 % | 43 176 | 1,3 % |
| Kotitaloudet | 1 391 | 92,7 % | 2 674 790 | 79,1 % |
| Ulkomaat | 4 | 0,3 % | 1 850 | 0,1 % |
| YHTEENSÄ | 1 501 | 100,0 % | 3 383 145 | 100,0 % |
| A- ja B-osakkeita | Osakkaat | Osakkaista | Osakkeet | Osakkeista |
|---|---|---|---|---|
| 1 – 100 | 366 | 24,4 % | 24 551 | 0,7 % |
| 101 – 500 | 644 | 42,9 % | 186 003 | 5,5 % |
| 501 – 1.000 | 205 | 13,7 % | 160 238 | 4,7 % |
| 1.001 – 5.000 | 212 | 14,1 % | 465 954 | 13,8 % |
| 5.001 – 10.000 | 32 | 2,1 % | 233 644 | 6,9 % |
| 10.001 – 20.000 | 24 | 1,6 % | 353 086 | 10,4 % |
| 20.001 > | 18 | 1,2 % | 1 959 669 | 57,9 % |
| YHTEENSÄ | 1 501 | 100,0 % | 3 383 145 | 100,0 % |
| A-osake | B-osake | Äänistä | Osakkeista | |
|---|---|---|---|---|
| Kärkkäinen Seppo | - | 540 000 | 52,7 % | 16,0 % |
| Paajanen Esko | - | 360 000 | 35,2 % | 10,6 % |
| Nordea Pankki Suomi Oyj | 270 896 | - | 1,3 % | 8,0 % |
| Rantanen Heikki | 155 902 | - | 0,8 % | 4,6 % |
| Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma | 150 000 | - | 0,7 % | 4,4 % |
| Söderlund Leena | 86 960 | - | 0,4 % | 2,6 % |
| Nylund Karin | 84 600 | - | 0,4 % | 2,5 % |
| Hietala Pekka | 42 196 | - | 0,2 % | 1,2 % |
| Juvonen Pentti | 35 000 | - | 0,2 % | 1,0 % |
| Oy Rej Ab | 34 720 | - | 0,2 % | 1,0 % |
| Nieminen Jorma | 33 000 | - | 0,2 % | 1,0 % |
| Kärkkäinen Paula | 30 000 | - | 0,1 % | 0,9 % |
| Kärkkäinen Veli-Matti | 30 000 | - | 0,1 % | 0,9 % |
| Hjorth Sanna | 28 155 | - | 0,1 % | 0,8 % |
| Nuutinen Tarja | 27 900 | - | 0,1 % | 0,8 % |
| Pikkarainen Ari | 25 500 | - | 0,1 % | 0,8 % |
| Söderlund Tom | 24 840 | - | 0,1 % | 0,7 % |
| Metsämiesten säätiö | 20 000 | - | 0,1 % | 0,6 % |
| Niemi-säätiö | 20 000 | - | 0,1 % | 0,6 % |
| Sonne Virpi | 18 450 | - | 0,1 % | 0,5 % |
31.12.2008 hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja omistavat 12,0 % osakkeista, osakkeiden tuottama äänimäärä on 35,4 %. Sisäpiiriohje on otettu käyttöön 1.3.2000. Hallituksella on valtuutus omien osakkeiden hankkimiseen.
Kesla Oyj:n osakkeista ja niiden omistajista pidetään osakasluetteloa Suomen Arvopaperikeskus Oy:ssä. Osakkeenomistajaa pyydetään ilmoittamaan osoitteenmuutokset ja muut osakkeen omistukseensa liittyvät asiat siihen arvo-osuusrekisteriin, jossa hänellä on arvo-osuustili.
| 1000 € | IFRS 2008 |
IFRS 2007 |
IFRS 2006 |
IFRS 2005 |
IFRS 2004 |
FAS 2004 |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto yhteensä | 54 988 | 46 842 | 33 790 | 28 129 | 22 768 | 22 768 |
| Liikevaihdon muutos, % | 17,4 | 38,6 | 20,1 | 23,5 | 27,8 | 27,8 |
| Käyttökate | 5 089 | 6 112 | 4 908 | 4 030 | 2 765 | 2 464 |
| % liikevaihdosta | 9,3 | 13,0 | 14,5 | 14,3 | 12,1 | 10,8 |
| Liikevoitto | 3 799 | 5 077 | 4 202 | 3 392 | 2 147 | 1 858 |
| % liikevaihdosta | 6,9 | 10,8 | 12,4 | 12,1 | 9,4 | 8,2 |
| Voitto ennen satunnaiseriä | 3 076 | 4 734 | 4 060 | 3 314 | 2 003 | 1 714 |
| % liikevaihdosta | 5,6 | 10,1 | 12,0 | 11,8 | 8,8 | 7,5 |
| Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja | 3 076 | 4 734 | 4 060 | 3 314 | 2 003 | 1 714 |
| % liikevaihdosta | 5,6 | 10,1 | 12,0 | 11,8 | 8,8 | 7,5 |
| Tilikauden tulos | 2 232 | 3 493 | 2 935 | 2 386 | 1 470 | 1 135 |
| % liikevaihdosta | 4,1 | 7,5 | 8,7 | 8,5 | 6,5 | 5,0 |
| Oman pääoman tuotto (ROE), % | 17,9 | 31,4 | 31,2 | 30,7 | 21,2 | 16,9 |
| Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % | 15,7 | 26,2 | 29,6 | 29,5 | 20,1 | 17,6 |
| Omavaraisuusaste, % | 40,2 | 41,3 | 48,4 | 51,1 | 48,0 | 50,2 |
| Nettovelkaantumisaste, % | 100,1 | 81,8 | 46,0 | 35,8 | 45,5 | 46,0 |
| Taseen loppusumma, M€ | 32,0 | 29,8 | 21,1 | 16,9 | 14,4 | 13,7 |
| Bruttoinvestoinnit | 3 510 | 4 848 | 2 208 | 1 038 | 433 | 433 |
| % liikevaihdosta | 6,4 | 10,4 | 6,5 | 3,7 | 1,9 | 1,9 |
| Investointiavustukset käyttöomaisuuteen | 426 | 299 | 398 | 13 | - | - |
| Tutkimus- ja kehitysmenot | 1 248 | 973 | 849 | 793 | 716 | 716 |
| % liikevaihdosta | 2,3 | 2,1 | 2,5 | 2,8 | 3,1 | 3,1 |
| Henkilöstö keskimäärin tilikauden aikana | 344 | 285 | 226 | 194 | 182 | 182 |
| Tulos/osake (EPS), € | 0,65 | 1,03 | 0,87 | 0,71 | 0,43 | 0,34 |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Oma pääoma/osake, € | 3,73 | 3,57 | 3,01 | 2,54 | 2,05 | 2,03 |
| Osinko/osake, € | 0,18 | 0,50 | 0,50 | 0,40 | 0,22 | 0,22 |
| Osinko/tulos, % | 27,8 | 48,4 | 57,6 | 56,7 | 49,9 | 64,6 |
| Efektiivinen osinkotuotto, % | 4,3 | 4,4 | 5,9 | 5,7 | 7,1 | 7,1 |
| Hinta/voitto -suhde (P/E) | 6,4 | 11,0 | 9,8 | 9,9 | 9,1 | 9,1 |
| I-listan kaupantekokurssi | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| - ylin kurssi | 12,40 | 16,60 | 10,13 | 7,02 | 3,06 | 3,06 |
| - alin kurssi | 3,60 | 8,60 | 6,58 | 2,97 | 2,08 | 2,08 |
| - tilikauden keskikurssi | 9,61 | 11,77 | 8,19 | 4,68 | 2,54 | 2,54 |
| - tilinpäätöspäivän kurssi | 4,15 | 11,32 | 8,46 | 6,98 | 3,06 | 3,06 |
| Osakekannan markkina-arvo, A-osakkeet, M€ | 10,3 | 28,1 | 21,0 | 17,3 | 7,6 | 7,6 |
| Osakekannan markkina-arvo, kaikki osakkeet, M€ | 14,0 | 38,3 | 28,6 | 23,6 | 10,4 | 10,4 |
| A-osakkeiden vaihto tilikauden aikana | 919 609 | 2 211 473 | 1 799 267 | 1 032 174 | 529 905 | 529 905 |
| Osakkeiden vaihdon kehitys, % | 37,0 | 89,1 | 72,5 | 41,6 | 21,3 | 21,3 |
| Kaikkien osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa | 3 383 145 | 3 383 145 | 3 383 145 | 3 383 145 | 3 383 145 | 3 383 145 |
| Osakkeenomistajat osakerekisterin mukaan | 1 501 | 1 423 | 934 | 453 | 355 | 355 |
* hallituksen esitys
Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut
| Oman pääoman tuotto (ROE), % = | 100 x Voitto/tappio Oma pääoma + vähemmistöosuus |
|---|---|
| Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % = | 100 x Voitto ennen veroja + rahoituskulut Oma pääoma + korolliset rahoitusvelat |
Yllä olevissa tunnusluvuissa jakajana käytetään tilikauden alun ja tilikauden lopun keskiarvoa.
| Omavaraisuusaste, % = | 100 x Oma pääoma + vähemmistöosuus Taseen loppusumma - saadut ennakot |
|---|---|
| Nettovelkaantumisaste, % = | 100 x Korolliset nettorahoitusvelat Oma pääoma + vähemmistöosuus |
| Osakekohtaiset tunnusluvut | |
| Tulos / osake = | Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva voitto Osakkeiden lukumäärä (osakeantioikaistu) |
| Osakekohtainen oma pääoma = | Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma Osakkeiden lukumäärä tilinpäätöspäivänä |
| Osinko tuloksesta, % = | 100 x Osakekohtainen osinko Osakekohtainen tulos |
| Efektiivinen osinkotuotto, % = | 100 x Osakekohtainen osinko Tilikauden päätöskurssi |
| Hinta / voitto -suhde (P/E) = | Tilikauden päätöskurssi Osakekohtainen tulos |
Tilikauden päätöskurssi on julkisen kaupankäynnin järjestäjän ilmoittama virallinen tilikauden päätöskurssi. Osakekohtaisissa tunnusluvuissa on otettu huomioon 22.3.2006 rekisteröity osakekannan splittaus (1:3). Vertailuluvut on laskettu splitin jälkeisellä osakkeiden kappalemäärällä 3.383.145.
| Tilikauden keskikurssi = | Osakkeen euromääräinen kokonaisvaihto |
|---|---|
| Tilikaudella vaihdettujen osakkeiden lukumäärä |
Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä on keskiarvo kalenterikuukausien lopussa lasketuista henkilökunnan lukumääristä. Omien osakkeiden lunastamisen vaikutusta tunnuslukuihin ei ole huomioitu johtuen sen epäolennaisuudesta. Tiedot graafeissa on esitetty IFRS:n mukaisesti. Esitetyt graafit kuvaavat konsernin lukuja.
Kesla julkaisee vuotta 2009 koskevan tilinpäätöstiedotteen ja vuosikertomuksen lisäksi kolme osavuosikatsausta seuraavasti:
| 1.1. – 31.3.2009 | 21.04.2009 | klo 9.00 |
|---|---|---|
| 1.1. – 30.6.2009 | 04.08.2009 | klo 9.00 |
| 1.1. – 30.9.2009 | 22.10.2009 | klo 9.00 |
Julkaisut löytyvät yhtiön Internet-sivuilta osoitteesta www.kesla.com. Vuosikooste yhtiön tilikauden 2008 aikana julkaistuista tiedoista löytyy yhtiön Internet-sivuilta kohdasta Sijoittajille. Vuosikertomuksia ja muita julkaisuja voi tilata sähköpostilla osoitteesta [email protected] tai puhelimella numerosta 0207 862 841.
Sijoittajasuhteisiin liittyviin kysymyksiin vastaavat toimitusjohtaja Jari Nevalainen, puhelin 040 830 7750, sekä hallintojohtaja Marke Tyrväinen, puhelin 040 715 8752.
Olemme tarkastaneet Kesla Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.2008 - 31.12.2008. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, rahavirtalaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lain mukainen ja että varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty.
Tilintarkastajan tulee suorittaa tilintarkastus Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti ja sen perusteella antaa lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää ammattieettisten periaatteiden noudattamista ja tilintarkastuksen suunnittelua ja suorittamista siten, että saadaan kohtuullinen varmuus siitä, että tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa ei ole olennaisia virheellisyyksiä ja että emoyhtiön hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja ovat toimineet osakeyhtiölain mukaisesti.
Tilintarkastustoimenpiteillä tulisi varmistua tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen lukujen ja muiden tietojen oikeellisuudesta. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan ja arvioihin riskeistä, että tilinpäätöksessä on väärinkäytöksestä tai
virheestä johtuva olennainen virheellisyys. Tarvittavia tarkastustoimenpiteitä suunniteltaessa arvioidaan myös tilinpäätöksen laadintaan ja esittämiseen liittyvää sisäistä valvontaa. Lisäksi arvioidaan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleistä esittämistapaa, tilinpäätöksen laatimisperiaatteita sekä johdon tilinpäätöksen laadinnassa soveltamia arvioita.
Tilintarkastus on toteutettu Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Käsityksemme mukaan olemme suorittaneet tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvia tarkastustoimenpiteitä lausuntoamme varten.
Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.
Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.
Joensuussa 4. helmikuuta 2009
Ernst & Young Oy KHT-yhteisö
Ulla Nykky KHT
Kesla on dynaamisesti kehittyvä konepajakonserni. Kesla Oyj:llä on lähes 50 vuoden kokemus metsäteknologiasta sekä kehittäjänä, valmistajana että markkinoijana. Teknisen tietotaidon ja jatkuvan asiakassuuntaisen tuotekehityksen avulla viemme tuotteitamme jo yli 30 maahan. Kesla hallitsee puunkorjuun tuotantoketjun. Pitkä kokemus ja toiminta maailman kaikilla merkittävillä metsätalousmarkkinoilla on tuonut Keslalle vahvaa osaamista, jonka ansiosta olemme kehittäneet johtavia puunkorjuun, kuljetuksen ja bioenergian koneita, laitteita ja ratkaisuja. Keslan tytäryhtiö OOO Kesla tukee konsernin kasvua Venäjän kehittyvillä metsäkonelaitemarkkinoilla. Keslan tytäryhtiöllä MFG Components Oy:llä on yli 30 vuoden osaaminen teollisuuden voimansiirtotuotteissa ja -ratkaisuissa.
Joensuun tehdas Kuurnankatu 24 80100 Joensuu
Kesälahden tehdas Metsolantie 2 59800 Kesälahti
Kuurnankatu 24 80100 Joensuu
puh. 020 7862 841 fax 013 6100 523
Y-tunnus 0168715-8
www.kesla.com
Tohmajärven tehdas Pajatie 1 82600 Tohmajärvi
Ilomantsin tehdas Teollisuustie 8 82900 Ilomantsi
Building tools?
Free accounts include 100 API calls/year for testing.
Have a question? We'll get back to you promptly.