Annual Report • Feb 23, 2012
Annual Report
Open in ViewerOpens in native device viewer
Tilinpäätös 2011
Kemira Oyj
Porkkalankatu 3 Puh. 010 8611 Y-tunnus 0109823-0 PL 330 Faksi 010 862 1119 Kotipaikka Helsinki 00101 Helsinki www.kemira.com ALV rek.
| Hallituksen toimintakertomus1 | ||
|---|---|---|
| Osakkeet ja osakkeenomistajat…………………………………………………………………………17 | ||
| Konsernin tunnusluvut20 | ||
| Tilinpäätös | Tunnuslukujen laskentakaavat………………………………………………………………………… 22 | |
| Konsernin tuloslaskelma (IFRS)23 | ||
| Konsernin tase (IFRS)25 | ||
| Konsernin rahavirtalaskelma (IFRS) 26 | ||
| Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista (IFRS) 27 | ||
| Konsernin liitetiedot | ||
| 1. 2. |
Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet…… 28 Segmenttitiedot………………………………………………………………………… 38 |
|
| 3. | Liiketoiminnan muut tuotot 42 | |
| 4. | Liiketoiminnan kulut 42 | |
| 5. | Osakeperusteiset maksut………………………………………………………………44 | |
| 6. | Poistot ja arvonalentumiset46 | |
| 7. | Rahoitustuotot ja -kulut…………………………………………………………………47 | |
| 8. 9. |
Osuudet osakkuusyrityksissä……………………………………………………… 48 Tuloverot……………………………………………………………………………… |
49 |
| 10. | Lopetetut toiminnot………………………………………………………………… | 50 |
| 11. | Osakekohtainen tulos 51 | |
| 12. | Liikearvo………………………………………………………………………………… 52 | |
| 13. | Muut aineettomat hyödykkeet.…………………………………………………………54 | |
| 14. | Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 55 | |
| 15. | Myytävissä olevat rahoitusvarat……………………………………………………… 56 | |
| 16. 17. |
Rahoitusvarojen ja -velkojen kirjanpitoarvot arvostusryhmittäin……………………57 Vaihto-omaisuus 60 |
|
| 18. | Saamiset 60 | |
| 19. | Oman pääoman liitetiedot………………………………………………………………61 | |
| 20. | Korolliset velat……………………………………………………………………………63 | |
| 21. | Rahoitusleasingvelat……………………………………………………………………63 | |
| 22. | Laskennalliset verovelat ja -saamiset 64 | |
| 23. | Eläkevelvoitteet……………………………………………….……………………… 65 | |
| 24. 25. |
Varaukset67 Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat………………………………………………… 67 |
|
| 26. | Hankittujen ja myytyjen tytäryritysten rahavirtavaikutus………………………… 68 | |
| 27. | Liiketoimintojen yhdistäminen…………………………………………………………69 | |
| 28. | Johdannaisinstrumentit…………………………………………………………………70 | |
| 29. | Rahoitusriskien hallinta 73 | |
| 30. | Vastuusitoumukset ja ehdolliset velat 79 | |
| 31. | Ympäristöriskit ja -vastuut……… 81 | |
| 32. 33. |
Lähipiiritapahtumat…………………………………………………………………. Muutokset konsernirakenteessa 84 |
82 |
| 34. | Konserniyhtiöt……………………………………………………………………………85 | |
| 35. | Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat……………………………………………… 87 | |
| Emoyhtiön tuloslaskelma (FAS) 88 | ||
| Emoyhtiön tase (FAS) 89 | ||
| Emoyhtiön rahavirtalaskelma (FAS)90 | ||
| Emoyhtiön liitetiedot | ||
| 1. 2. |
Emoyhtiön tilinpäätöksen laatimisperiaatteet91 Liikevaihto 92 |
|
| 3. | Liiketoiminnan muut tuotot 92 | |
| 4. | Kulut93 | |
| 5. | Henkilöstökulut ja henkilöstömäärä 94 | |
| 6. | Poistot ja arvonalentumiset94 | |
| 7. | Rahoitustuotot ja -kulut 95 | |
| 8. 9. |
Satunnaiset erät96 Tuloverot 96 |
|
| 10. | Aineettomat hyödykkeet 97 | |
| 11. | Aineelliset hyödykkeet 98 | |
| 12. | Sijoitukset99 | |
| 13. | Vaihto-omaisuus 100 | |
| 14. | Saamiset 100 | |
| 15. 16. |
Rahoitusarvopaperit101 Oma pääoma 101 |
|
| 17. | Tilinpäätössiirtojen kertymä 102 | |
| 18. | Pakolliset varaukset 102 | |
| 19. | Pitkäaikainen vieras pääoma 103 | |
| 20. | Lyhytaikainen vieras pääoma 104 | |
| 21. | Vakuudet ja vastuusitoumukset 105 | |
| 22. | Kemira Oyj:n osakkeet ja osuudet 106 | |
| Hallituksen voitonjakoehdotus107 Tilintarkastuskertomus……………………………………………………………………………………… |
||
| Tuloskehitys neljännesvuosittain………………………………………………………………….………… |
Liikevaihto kasvoi vuonna 2011 2 % ja oli 2 207,2 miljoonaa euroa (2010: 2 160,9). Toteutetut hinnankorotukset kaikissa Kemiran segmenteissä vauhdittivat liikevaihdon kasvua. Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä laski 3 % 157,3 miljoonaan euroon (162,3) ja liikevoittoprosentti oli 7,1 % (7,5 %). Liikevoitto kasvoi 158,3 miljoonaan euroon (156,1). Osakekohtainen tulos jatkuvista toiminnoista nousi 22 % 0,89 euroon (0,73). Liiketoiminnan rahavirta nousi 34 % 177,7 miljoonaan euroon (133,1) pääosin pienentyneen käyttöpääoman ansiosta. Kemiran tase pysyi vahvana ja velkaantuneisuus vuonna 2011 laski 38 %:iin (39 %). Hallitus ehdottaa 0,53 euron osakekohtaista eli yhteensä 81 miljoonan euron käteisosinkoa yhtiökokoukselle.
1
Vuoden 2010 luvut ovat jatkuvien toimintojen lukuja ilman Tikkurilaa, jos ei toisin mainita. Tikkurila Oyj eriytyi Kemirasta 26.3.2010.
| Milj. euroa | 1–12/2011 | 1–12/2010 |
|---|---|---|
| Liikevaihto | 2 207,2 | 2 160,9 |
| Käyttökate | 259,6 | 265,7 |
| Käyttökate, % | 11,8 | 12,3 |
| Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä | 157,3 | 162,3 |
| Liikevoitto | 158,3 | 156,1 |
| Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä, % | 7,1 | 7,5 |
| Liikevoitto, % | 7,2 | 7,2 |
| Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista | 31,0 | 9,2 |
| Rahoitustuotot ja -kulut | -20,9 | -27,4 |
| Voitto ennen veroja | 168,4 | 137,9 |
| Tilikauden voitto jatkuvista toiminnoista | 140,3 | 115,9 |
| Tilikauden voitto | 140,3 | 646,9*** |
| Osakekohtainen tulos, euroa, jatkuvista | 0,89 | 0,73 |
| toiminnoista | ||
| Sidottu pääoma* | 1 705,0 | 1 665,1 |
| Sidotun pääoman tuotto, %* | 11,1 | 9,9 |
| Rahavirta investointien jälkeen | 115,3 | 168,6** |
| Investoinnit | 201,1 | 107,8 |
| Omavaraisuus, % kauden lopussa | 51 | 54** |
| Velkaantuneisuus, % kauden lopussa | 38 | 39** |
| Henkilöstö kauden lopussa | 5 006 | 4 977 |
* 12 kuukauden liukuva keskiarvo
** Sisältää Tikkurilan 25.3.2010 saakka
*** Tilikauden voitto 1–12/2010 sisältää Tikkurilan eriytymisestä aiheutuneen kertaluonteisen tulon 529,2 milj. euroa, joka muodostuu 26.3.2010 markkinahinnan ja 25.3.2010 oman pääoman välisestä erotuksesta vähennettynä Tikkurilan listautumisen yhteydessä liittyvillä varainsiirtoveroilla ja kuluilla.
Tunnuslukujen laskentakaavat ovat luettavissa osoitteessa www.kemira.fi > Sijoittajat > Taloustieto. Vuoden 2010 vertailuluvut esitetään suluissa joidenkin taloudellisten tulosten jälkeen.
Vuosi 2011 oli neljäs vuosi, jolloin Kemira on toteuttanut vesikemian strategiaansa. Kemiran vesiliiketoiminta jatkoi kasvuaan koko vuoden ajan erityisesti Oil & Mining -segmentissä. Maailmantalouden epävarmuus aiheutti kuitenkin odottamattomia muutoksia markkinoilla, kuten raaka-ainehintojen nousun yhdessä kysynnän laskun kanssa joillakin asiakassegmenteillä vuoden loppupuolella. Haastavasta markkinatilanteesta huolimatta Kemira onnistui kasvattamaan liikevaihtoaan, parantamaan nettotulostaan ja tuottamaan vahvan rahavirran.
Kemira-konsernin liikevaihto nousi 2 % 2 207,2 miljoonaan euroon (2 160,9). Orgaaninen liikevaihdon kasvu oli 4 % eli lähes 100 miljoonaa euroa vuonna 2011. Liikevaihdon kasvua vuonna 2011 edistivät korkeammat myyntihinnat kaikissa liiketoiminnoissa. Myös myyntimäärät kasvoivat kaikissa Kemiran segmenteissä. Leuto sää vaikutti Kemiran jäänpoistoliiketoimintaan, mikä laski ChemSolutions-yksikön (raportoidaan kohdassa Muut) myyntimääriä. Albemarle UK Ltd:n (Teesport) ostolla Iso-Britanniassa ja
Water Elementsin ostolla Yhdysvalloissa vuoden 2010 jälkimäisellä vuosipuoliskolla oli 15 miljoonan euron positiivinen vaikutus liikevaihtoon vuonna 2011. Kokkolassa sijaitsevan rikkihappotehtaan, Ruotsissa sijaitsevan Industry Park of Swedenin (IPOS) ja Saksan FWA-liiketoiminnan myynneillä vuoden 2010 jälkimmäisellä vuosipuoliskolla sekä Galvatekin myynnillä Suomessa ja vetyperoksiditehtaan myynnillä Kanadassa vuonna 2011 oli 47 miljoonan euron negatiivinen vaikutus liikevaihtoon. Yhdysvaltain dollari ja Kanadan dollari heikkenivät suhteessa euroon edelliseen vuoteen verrattuna, mikä oli suurin syy liikevaihtoon kohdistuvaan 18 miljoonan euron negatiiviseen valuuttakurssivaikutukseen.
Paper-segmentissä liikevaihto laski 1 % 973,3 miljoonaan euroon (984,3). Orgaaninen liikevaihdon kasvu oli 4 %. Yritysmyynneillä oli 4 %:n ja valuuttakurssimuutoksilla 1 %:n negatiivinen vaikutus liikevaihtoon.
Municipal & Industrial -segmentissä liikevaihto kasvoi 3 % 664,7 miljoonaan euroon (643,6). Orgaaninen liikevaihdon kasvu oli 3 %. Yritysostolla oli 1 %:n positiivinen ja valuuttakurssimuutoksilla 1 %:n negatiivinen vaikutus liikevaihtoon.
Oil & Mining -segmentissä liikevaihto kasvoi 13 % 335,7 miljoonaan euroon (297,5). Orgaaninen liikevaihdon kasvu oli 12 %. Yritysostolla oli 3 %:n positiivinen ja valuuttakurssimuutoksilla 2 %:n negatiivinen vaikutus liikevaihtoon.
Maantieteellisesti liikevaihto jakautui seuraavasti: EMEA 57 % (56 %), Pohjois-Amerikka 30 % (31 %), Etelä-Amerikka 7 % (7 %) sekä Aasian ja Tyynenmeren alue 6 % (6 %). Liikevaihto kasvoi 3 % kehittyneillä markkinoilla ja pysyi muuttumattomana kehittyvillä markkinoilla vuonna 2011. Kemira-konsernin syyskuussa 2010 asettama keskipitkän aikavälin tavoite on kasvattaa liikevaihtoa 3 % kehittyneillä markkinoilla ja 7 % kehittyvillä markkinoilla.
Liikevoitto nousi 1 % ja oli 158,3 milj. euroa (156,1). Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä laski 3 % 157,3 miljoonaan euroon (162,3). Liikevoittoprosentti ilman kertaluonteisia eriä oli 7,1 % (7,5 %). Vuonna 2008 Kemira asetti keskipitkän aikavälin tavoitteen, jonka mukaan liikevoittoprosentin ilman kertaluonteisia eriä tulee olla yli 10 %.
Muuttuvat kustannukset nousivat 88 miljoonaa euroa vuonna 2011 verrattuna edelliseen vuoteen. Vuoden aikana Kemira ryhtyi kaikissa segmenteissä toimiin nousevien muuttuvien kustannusten kompensoimiseksi toteuttamalla hinnankorotuksista. Hinnankorotukset ja jonkin verran korkeammat myyntimäärät lähes kompensoivat korkeampien muuttuvien kustannusten negatiivisen vaikutuksen. Kiinteät kustannukset olivat lähes vuoden 2010 tasolla, ja niillä oli 3 miljoonan euron negatiivinen vaikutus liikevoittoon ilman kertaluonteisia eriä. Yhdysvaltain dollarin 5 %:n heikkeneminen suhteessa euroon oli suurin syy liikevoittoon ilman kertaluonteisia eriä kohdistuvaan 3 miljoonan euron negatiiviseen vaikutukseen. Yritysostoilla ja myynneillä ja muutamilla muilla erillä oli yhteensä 2 miljoonan euron positiivinen vaikutus liikevoittoon ilman kertaluonteisia eriä (katso varianssianalyysitaulukko sivulla 3).
| Varianssianalyysi, milj. euroa | 1–12 |
|---|---|
| Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä, 2010 | 162,3 |
| Myyntimäärät ja hinnat | 86,7 |
| Muuttuvat kustannukset | -87,8 |
| Kiinteät kustannukset | -2,6 |
| Valuuttakurssien vaikutus | -3,1 |
| Muut, ml. yritysostot ja -myynnit | 1,8 |
| Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä, 2011 | 157,3 |
Liikevoittoon vaikuttavat kertaluonteiset erät olivat 1 miljoonaa euroa (-6,2). Kertaluonteiset erät liittyivät vetyperoksiditehtaan myyntiin (Paper-segmentti) Kanadassa, suljetun kalsiumsulfaattiliiketoiminnan alaskirjaukseen Suomessa sekä konsolidointitoimiin Municipal-asiakassegmentissä Espanjassa ja Pohjois-Amerikassa. Vuoden 2010 vastaavalla ajanjaksolla kertaluonteiset erät liittyivät 12,9 miljoonan euron alaskirjaukseen Siilinjärven kalsiumsulfaattitehtaalla (Paper-segmentti) sekä Suomessa sijaitsevan
rikkihappotehtaan, Ruotsissa sijaitsevan palveluyhtiön ja Saksan FWA-liiketoiminnan myynteihin.
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta nousi 31,0 miljoonaan euroon (9,2) Sachtlebenin (Kemira omistaa 39 % yrityksestä) titaanioksidiliiketoiminnan korkeamman nettotuloksen ansiosta. Titaanidioksidiliiketoiminnan hyvä tulos vuonna 2011 oli tehokkaiden toimintojen ja vahvan markkinakysynnän ansiota. Kemira arvioi tällä hetkellä yhdessä yhteisyrityskumppaninsa Rockwood Holdingsin kanssa titaanidioksidiliiketoiminnan strategisia pitkän aikavälin mahdollisuuksia.
Tulos ennen veroja nousi 22 % 168,4 miljoonaan euroon (137,9). Korkeampi osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta, alemmat rahoituskulut ja parempi liikevoitto tukivat tulosparannusta.
Verot olivat 28,1 miljoonaa euroa (22,0) ja efektiivinen veroaste oli 16,7 % (16,0 %). Tuloverot lisääntyivät korkeamman tuoton ansiosta, eritoten Pohjois-Amerikassa. Veroaste ilman osuutta osakkuusyhtiöiden tuloksesta oli 20,5 % (17,1 %). Muutokset laskennallisissa verosaamisissa vaikuttuvat veroasteeseen.
Emoyhtiön omistajille kuuluva jatkuvien toimintojen tilikauden tulos nousi 22 % 135,6 miljoonaan euroon (110,9) ja osakekohtainen tulos jatkuvista toiminnoista nousi ennätykselliselle tasolle 0,89 euroon (0,73).
Kemiran rahoitusasema ja likviditeetti säilyivät hyvänä.
Liiketoiminnan rahavirta vuonna 2011 nousi 34 % 177,7 miljoonaan euroon (133,1) pääosin pienentyneen nettokäyttöpääoman ansiosta. Rahavirta investointien jälkeen laski 115,3 miljoonaan euroon (168,6). Rahavirta jäljellä olevien Tikkurilan osakkeiden myynnistä oli 97 miljoonaa euroa huhtikuussa 2011. Viime vuoden vastaavalla ajanjaksolla investointien rahavirta sisälsi yhteensä 119,3 miljoonan euron vaikutuksen lainan takaisinmaksusta Tikkurilalta, Tikkurilalle siirretyistä rahavastineista sekä luovutusverosta, joka liittyy Tikkurilan listautumiseen. Nettokäyttöpääoman osuus liikevaihdosta laski vuoden 2011 lopussa 11,3 %:iin (11,7 %).
Konsernin nettovelka oli vuoden lopussa 515,8 miljoonaa euroa (535,6). Nettovelka pieneni vahvan positiivisen rahavirran ansiosta, kun taas nettovelkaa kasvattivat Pohjolan Voima Oy:n (PVO) osakkeiden osto vuoden lopussa, osingonmaksu ja valuuttakurssimuutokset.
Korollisten velkojen määrä vuoden lopussa oli 701,6 miljoonaa euroa (627,4). Kiinteäkorkoisten lainojen osuus korollisten velkojen kokonaissummasta oli 58 % (77 %). Konsernin keskimääräinen nettorahoituskustannus (ilman valuuttakurssieroja) oli 3,9 % (4,5 %). Vuoden lopussa konsernin korollisten velkojen keskimääräinen korko oli 2,0 % (2,0 %). Konsernin korollisen lainasalkun duraatio oli 17 kuukautta (15 kuukautta).
Seuraavien 12 kuukauden aikana erääntyvän lyhytaikaisen velan määrä oli 237,1 miljoonaa euroa. Siitä 164,0 miljoonaa euroa koostui Suomen markkinoille liikkeeseen lasketuista yritystodistuksista ja 66,7 miljoonaa euroa pitkäaikaisten lainojen lyhennyseristä. 31.12.2011 rahavarat olivat 185,8 miljoonaa euroa. Kemira Oyj allekirjoitti kesäkuussa viisivuotisen 300 miljoonan euron valmiusluoton, joka korvasi aikaisemman 750 miljoonan euron valmiusluoton. Uusi valmiusluotto oli kauden lopussa kokonaan käyttämättä.
Vuoden lopussa omavaraisuusaste oli 51 % (54 %) ja velkaantuneisuus oli 38 % (39 %). Oma pääoma kasvoi 1 370,8 miljoonaan euroon (1 365,8).
Konsernin nettorahoituskulut vuonna 2011 olivat 20,9 miljoonaa euroa (27,4). Laskua selittää pääosin matalampi markkinakorkotaso. Valuuttakurssivoitot olivat 1,4 miljoonaa euroa (-0,6).
Konsernin merkittävin valuuttavirtariski syntyy Ruotsin kruunusta ja Yhdysvaltain dollarista. Vuoden lopussa SEK-määräinen 12 kuukauden valuuttavirtariski oli vasta-arvoltaan noin 40 miljoonaa euroa. Keskimäärin tästä valuuttavirtariskistä on suojattu 33 %. Vastaavasti USD-määräinen 12 kuukauden valuuttavirtariski oli vasta-arvoltaan noin 30 miljoonaa euroa. Keskimäärin tästä valuuttavirtariskistä on suojattu 42 %. Lisäksi
Kemiralle aiheutuu pienempi valuuttavirtariski Kanadan dollarin, Iso-Britannian punnan ja Norjan kruunun osalta, joiden vuotuinen valuuttavirtariski oli noin 20 miljoonaa euroa.
Koska Kemiran konsernitilinpäätös laaditaan euroina, Kemira altistuu myös valuutan translaatioriskille siltä osin kuin sen muualla kuin Suomessa sijaitsevien tytäryhtiöiden tulos- ja tase-erät raportoidaan muina valuutoina kuin euroina. Kemiran merkittävimmät ulkomaisten valuuttojen määräiset oman pääoman erät ovat Yhdysvaltain dollareina, Ruotsin kruunuina, Kanadan dollareina ja Brasilian realeina. Edellä mainittujen valuuttojen heikentyminen suhteessa euroon pienentäisi Kemiran liikevaihtoa ja liikevoittoa translaatioriskin kautta. Edellä mainittujen valuuttojen 10 %:n heikentyminen suhteessa euroon pienentäisi Kemiran liikevoittoa noin 10 miljoonaa euroa vuodessa translaatioriskin kautta. Yksityiskohtaisempi selvitys konsernin rahoitusriskeistä ja niiden hallinnasta julkaistaan tilinpäätöksen liitetiedoissa.
Vuoden 2011 investoinnit olivat 201,1 miljoonaa euroa (107,8). Investoinnit sisältävät 103 miljoonan euron erän, joka liittyy Kemiran eläkesäätiö Neliapilalta ostamiin Pohjolan Voima Oy:n osakkeisiin. Investoinnit (ilman PVO:n osakkeiden ostoa) jakautuivat seuraavasti: laajennusinvestoinnit 17 % (13 %), parannusinvestoinnit 40 % (28 %) ja ylläpitoinvestoinnit 43 % (30 %). Laajennusinvestoinnit keskittyivät Kiinan ja Intian kehittyville markkinoille.
Konsernin poistot, kertaluonteiset arvonalentumiset ja arvonalentumisten peruutukset olivat 101,3 miljoonaa euroa (109,6).
Vuonna 2011 tutkimukseen ja tuotekehitykseen (poistot mukaan lukien) käytettiin 39,7 miljoonaa euroa (41,6) eli 1,9 % (2,0 %) liiketoiminnan kaikista menoista. Kemiralla on yhteensä neljä tutkimus- ja kehityskeskusta Espoossa, Yhdysvaltain Atlantassa, Kiinan Shanghaissa ja Brasilian São Paulossa.
T&K-keskukset ovat osa maaliskuussa 2010 perustettua Kemiran vesitutkimuksen huippuosaamiskeskusta (SWEET). Tutkimuskeskukset hyödyntävät johtavaa osaamista vedenkäsittelyyn uudella tavalla. Kaikki toiminnot perustuvat asiakkaiden tarpeisiin ja käyttäjälähtöiseen ajatteluun. Kemiran strategisina kumppaneina SWEET-ohjelmassa ovat muun muassa VTT ja Tekes Suomesta, suomalaisyritykset Outotec ja Metso sekä Singaporen valtion vesilaitos ja Nanyangin teknillinen korkeakoulu (NTU). Kemiran tutkimus ja tuotekehitys työllistää tällä hetkellä 350 vesikemian asiantuntijaa ympäri maailmaa, ja se on tuottanut uutta liikevaihtoa muun muassa liuskekaasu- ja suolanpoistoprosesseissa käytettävien vesikemian tuotteiden kautta vuonna 2011.
Kemira-konsernin palveluksessa oli vuoden 2011 lopussa 5 006 henkilöä (2010: 4 977, 2009: 8 493). Vuoden 2009 henkilöstöluvuissa on mukana Tikkurila. Vuoden päättyessä Kemiran henkilöstöstä työskenteli Suomessa 1 179 (1 147), muualla EMEA:ssa 1 776 (1 771), Pohjois-Amerikassa 1 384 (1 386), Etelä-Amerikassa 398 (414) ja Aasian ja Tyynenmeren alueella 269 (259).
Vuonna 2011 maksettujen palkkojen ja palkkioiden kokonaissumma oli 235,6 miljoonaa euroa (2010: 251,3, 2009: 231,5). Kemirassa palkitseminen perustuu suoritukseen ja ulkoiseen kilpailukykyyn. Periaatteiden toteutuminen varmistetaan hyödyntämällä yhdenmukaista tehtävien vaativuusluokitusta. Peruspalkkaa täydentävät tuloksiin sidotut palkkiojärjestelmät, joiden piirissä on 32 % Kemiran henkilöstöstä.
Kemira on tehnyt henkilöstötutkimuksia vuodesta 2004 lähtien. Vuonna 2011 Kemira analysoi työntekijöiden sitoutumista toisen kerran. Tutkimukseen osallistui 4 119 työntekijää (2010: 4 206), ja vastausprosentti oli 84 % (2010: 87). Vuoden 2011 tulokset osoittavat, että Kemiran työntekijöiden sitoutumisindeksi on parantunut vuodesta 2010 ja ylittänyt asetetun tavoitearvon.
Kemiran uusi strategia edellyttää vahvaa johtamista kaikilla tasoilla. Kemiran johtajuusohjelmat perustuvat valmennukseen. Tarjoamme esimiesten tueksi sisäisiä valmentajia sekä erillisiä valmennukseen perustuvia kehittämisohjelmia. Ensimmäisen tason esimiesten johtamistaitojen vahvistamiseksi olemme kehittäneet ja ottaneet käyttöön maailmanlaajuisen johtajuuden kehittämisohjelman. Vuonna 2011 ohjelman suoritti 269 esimiestä 14 maassa.
Analysoimme osaamista ja taitoja voidaksemme taata, että työntekijöillämme on vesikemian strategian toteuttamisessa tarvittavaa tärkeää osaamista. Vuonna 2011 käynnistimme intensiivisiä henkilöstönkehittämisohjelmia eri puolilla organisaatiota sen jälkeen, kun olimme analysoineet yli 150 myynti- ja sovellustyöntekijän osaamisessa ilmenneitä puutteita. Ohjelmissa keskitytään erityisesti myynti- ja sovellusosaamisen kehittämiseen näiden ollessa Kemiran menestyksen kannalta erityisen tärkeitä.
Yksi tärkeimmistä toimenpiteistämme vuonna 2011 oli Water school -ohjelman kehittäminen. Ohjelman tavoitteena on vahvistaa vesisovellusosaamista ja lisätä ymmärrystä Kemiran strategiasta ja työskentelytavoista. Ohjelma käynnistettiin APAC-alueella ja Etelä-Amerikassa, ja siihen osallistui yli 100 henkilöä.
Yritysvastuu on olennainen osa Kemiran kokonaisstrategiaa. Kemira julkaisee tänä vuonna ensimmäisen jokavuotisen yritysvastuuraporttinsa, joka julkaistaan yhdessä vuoden 2011 vuosikertomuksen kanssa. Yritysvastuuraportin varmistaa kolmas osapuoli, ja se laaditaan IFRS-standardien ja GRI-raportointiohjeiden (Global Reporting Initiative) mukaisesti. Raportti käsittelee taloudellisen tuloksen lisäksi muun muassa päästöjä, jätteitä, ympäristökustannuksia, työoloja ja ihmisarvoista työtä, turvallisuutta ja tuoteturvallisuutta, yhteiskuntaa sekä luonnonvarojen käyttöä.
Vuonna 2011 Kemira aloitti mittavia resurssitehokkuuden parannushankkeita tuotantolaitoksissaan ja toiminnoissaan. Esimerkkinä tästä ovat kaksi uutta tuotantolaitosta, joissa käytetään pääraaka-aineina sivutuotteena syntyviä happoja. Kyse on Saksan Dormagenin ja Espanjan Tarragonan saostusainetehtaista, jotka käyttävät sataprosenttisesti kierrätettyjä happoja, joita saadaan tehtaiden lähellä toimivilta teollisuuskumppaneilta. Uudet yksiköt korvaavat useita vanhempia ja pienempiä tehtaita. Investoinnin odotetaan tuovan ympäristöä ja turvallisuutta koskevia parannuksia. Projektit on tarkoitus saada päätökseen vuoden 2012 aikana.
Vuonna 2011 investoinnit ympäristönsuojeluun konsernin 74 tuotantolaitoksessa olivat 3,9 miljoonaa euroa (2,3) ja käyttökustannukset 12,6 miljoonaa euroa (12,8). Käyttökustannusten kasvu johtui pääasiassa korkeammista tuotantomääristä. Suuria ympäristöinvestointeja ei ole käynnissä tai suunnitteilla.
Varaukset ympäristön kunnostustoimenpiteisiin olivat 14,7 miljoonaa euroa (19,6). Suurimmat varaukset liittyvät käytöstä poistettujen läjitysalueiden sulkemiseen Porissa ja Vaasan tuotantolaitoksen lähellä sijaitsevan järven sedimentin kunnostamiseen. Porin projekti eteni suunnitelmien mukaisesti. Vaasan kunnostusprojekti sen sijaan jouduttiin keskeyttämään elokuussa työturvallisuusriskien vuoksi.
Kemira ei rekisteröinyt uusia EU:n uuden kemikaaliasetuksen (REACH) alaisia kemikaaleja vuonna 2011. Olemme valmistautumassa vaiheittaisten rekisteröintien seuraavaan määräaikaan, joka on kesäkuu 2013. EU:ssa REACH-asetuksen kolmas määräaika on vuonna 2018. Tämän lisäksi on muita Aasian ja Tyynenmeren aluetta ja Etelä-Amerikkaa koskevia asetuksia, jotka edellyttävät Kemiran huomiota tulevaisuudessa. REACH-säädösten toimeenpanolla ei odoteta olevan merkittäviä vaikutuksia Kemiran kilpailukykyyn, vaikka rekisteröintikustannusten odotetaankin painottuvan lähivuosiin. Vuonna 2011 REACHlainsäädäntöön liittyvät kustannukset olivat vähäiset (vuonna 2010 3 miljoonaa euroa) ja ne liittyivät REACHrekisteröinnin hallintaprosessien ja IT-tuen parantamiseen.
Työtapaturmia saatiin vähennettyä edelleen 2,7 (3,0) tapaturmaan miljoonaa työtuntia kohti (LTA1), mikä on toistaiseksi paras Kemiran saavuttama taso. Merkittäviä onnettomuuksia ei sattunut vuonna 2011.
Tarjoamme vesi-intensiiviselle massa- ja paperiteollisuudelle kemikaaleja ja tuotekokonaisuuksia, jotka parantavat asiakkaiden kannattavuutta sekä vesi-, raaka-aine- ja energiatehokkuutta. Ratkaisumme tukevat kestävää kehitystä.
| Milj. euroa | 1–12/2011 | 1–12/2010 |
|---|---|---|
| Liikevaihto | 973,3 | 984,3 |
| Käyttökate | 126,0 | 129,0 |
| Käyttökate, % | 12,9 | 13,1 |
| Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä | 75,4 | 75,6 |
| Liikevoitto | 79,5 | 68,4 |
| Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä, % | 7,7 | 7,7 |
| Liikevoitto, % | 8,2 | 6,9 |
| Sidottu pääoma* | 773,2 | 796,4 |
| Sidotun pääoman tuotto, %* | 10,3 | 8,6 |
| Investoinnit | 43,5 | 33,3 |
| Rahavirta investointien jälkeen ilman | 90,9 | 85,9 |
| korkoja ja veroja |
* 12 kuukauden liukuva keskiarvo
Paper-segmentin liikevaihto oli 973,3 miljoonaa euroa (984,3). Korkeammilla myyntimäärillä ja -hinnoilla oli 39 miljoonan euron positiivinen vaikutus liikevaihtoon. Kokkolassa sijaitsevan rikkihappotehtaan ja Saksan FWA-liiketoiminnan myynneillä vuonna 2010 ja Kanadassa sijaitsevan vetyperoksiditehtaan myynnillä marraskuussa 2011 oli 42 miljoonan euron negatiivinen vaikutus liikevaihtoon. Valuuttakurssimuutoksilla oli 7 miljoonan euron negatiivinen vaikutus liikevaihtoon.
Sellun maailmanlaajuinen kysyntä kehittyi hyvin vuoden 2011 alussa, mikä piti sellun hinnan korkealla. Sellun kysynnän kasvu hidastui vuoden 2011 jälkimmäisellä vuosipuoliskolla, mikä johti muun muassa pidempiin seisakkeihin sellutehtailla verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Paperi- ja kartonkihinnat nousivat vuoden aikana, mutta paperin ja kartongin kysyntä oli sellun kysynnän tapaan vahvempaa vuoden alussa ja heikompaa vuoden loppupuolella. Painopaperin ja sanomalehtipaperin kysyntä oli vakaata, mutta sitä rasitti jossain määrin erityisesti vuoden 2011 toisella vuosipuoliskolla talouden yleinen heikkeneminen kehittyneillä markkinoilla eritoten Euroopassa.
Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä oli 75,4 miljoonaa euroa (75,6). Myyntihintojen nousu enemmän kuin kompensoi korkeammat muuttuvat kustannukset. Kiinteät kustannukset olivat samalla tasolla kuin vuonna 2010. Yritysmyynneillä oli yhdessä valuuttakurssimuutosten kanssa 4 miljoonan euron negatiivinen vaikutus liikevoittoon ilman kertaluonteisia eriä. Liikevoittoprosentti ilman kertaluonteisia eriä ei muuttunut ja oli 7,7 % (7,7 %).
Marraskuussa Kemira myi Maitlandin vetyperoksiditehtaan Kanadassa Evonikille. Yritysmyynti vapauttaa resursseja Kemiran Paper-liiketoiminnan kehittämiseen Pohjois-Amerikassa muissa sovelluksissa, joita ovat esimerkiksi paperikoneen märänpään prosessit, selluprosessi sekä veden laadun ja määrän hallinta.
Tarjoamme vedenkäsittelykemikaaleja sekä kunnalliseen että teolliseen vedenpuhdistukseen. Vahvuuksiamme ovat korkeatasoinen sovellusosaaminen sekä laaja valikoima vedenkäsittelykemikaaleja, joita toimitamme luotettavasti asiakkaillemme.
| Milj. euroa | 1–12/2011 | 1–12/2010 |
|---|---|---|
| Liikevaihto | 664,7 | 643,6 |
| Käyttökate | 74,3 | 81,4 |
| Käyttökate, % | 11,2 | 12,6 |
| Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä | 46,9 | 59,0 |
| Liikevoitto | 43,7 | 55,8 |
| Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä, % | 7,1 | 9,2 |
| Liikevoitto, % | 6,6 | 8,7 |
| Sidottu pääoma* | 403,4 | 373,9 |
| Sidotun pääoman tuotto, %* | 10,8 | 14,9 |
| Investoinnit | 28,8 | 44,8 |
| Rahavirta investointien jälkeen ilman | 41,9 | 25,6 |
| korkoja ja veroja |
*12 kuukauden liukuva keskiarvo
Municipal & Industrial -segmentissä liikevaihto kasvoi 3 % 664,7 miljoonaan euroon (643,6). Vedenkäsittelykemikaalien kysyntä kunnallisten asiakkaiden keskuudessa jatkui tasaisena koko vuoden ajan, vaikkakin joissakin maissa haastava taloustilanne vaikutti myyntimääriin eritoten viimeisellä neljänneksellä. Teollisen vedenkäsittelyn myyntimäärät jatkoivat kasvuaan kaikilla tärkeimmillä asiakastoimialoilla. Kemira keskittyy palvelemaan runsaasti vettä kuluttavia teollisuudenaloja, kuten elintarvike- ja juomateollisuutta, sokeriteollisuutta, rakennusalaa, lääketeollisuutta ja energia-alaa. Korkeammilla myyntimäärillä ja keskimääräisillä hinnoilla oli yhteensä 22 miljoonan euron positiivinen vaikutus liikevaihtoon. Water Elementsin ostolla vuonna 2010 Yhdysvalloissa oli vähäinen positiivinen ja valuuttakurssimuutoksilla vähäinen negatiivinen vaikutus liikevaihtoon vuonna 2011.
Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä laski 21 % 46,9 miljoonaan euroon (59,0). Korkeampien myyntimäärien ja -hintojen ansiosta parempi liikevaihto ei kompensoinut kokonaan korkeampien muuttuvien kustannusten negatiivista vaikutusta. Muuttuvat kustannukset kasvoivat vuonna 2011 noin 23 miljoonaa euroa kohonneiden raaka-aine-, energia- ja rahtikustannusten vuoksi. Kiinteät kustannukset kasvoivat 5 miljoonaa euroa. Valuuttakurssimuutoksilla oli pieni negatiivinen vaikutus liikevoittoon ilman kertaluonteisia eriä. Liikevoittoprosentti ilman kertaluonteisia eriä laski 7,1 %:iin (9,2 %).
Tarjoamme innovatiivisia kemiallisia erotus- ja prosessiratkaisuja öljy- ja kaivosteollisuudelle, jossa vesi on keskeinen tekijä. Hyödyntämällä osaamistamme asiakkaat voivat parantaa tehokkuuttaan ja tuottavuuttaan.
| Milj. euroa | 1–12/2011 | 1–12/2010 |
|---|---|---|
| Liikevaihto | 335,7 | 297,5 |
| Käyttökate | 45,7 | 41,2 |
| Käyttökate, % | 13,6 | 13,8 |
| Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä | 36,2 | 28,6 |
| Liikevoitto | 34,9 | 31,9 |
| Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä, % | 10,8 | 9,6 |
| Liikevoitto, % | 10,4 | 10,7 |
| Sidottu pääoma* | 150,1 | 138,1 |
| Sidotun pääoman tuotto, %* | 23,3 | 23,1 |
| Investoinnit | 9,6 | 13,3 |
| Rahavirta investointien jälkeen ilman | 28,7 | 30,9 |
| korkoja ja veroja |
* 12 kuukauden liukuva keskiarvo
Oil & Mining -segmentissä liikevaihto kasvoi 13 % 335,7 miljoonaan euroon (297,5). Vedenkäsittelykemikaalien hintakehitys oli suotuisaa sekä öljy- ja kaasu että mineraali- ja metallimarkkinoilla. Valuuttakurssimuutosten negatiivinen vaikutus liikevaihtoon oli noin 7 miljoonaa euroa. Yritysostoilla ja -myynneillä oli vain vähäinen vaikutus liikevaihtoon.
Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä nousi 27 % 36,2 miljoonaan euroon (28,6). Liikevoiton ilman kertaluonteisia eriä parannus johtui pääasiassa paremmasta liikevaihdosta, joka kompensoi kohonneiden raaka-ainekustannusten ja kiinteiden kustannusten vaikutuksen. Valuuttakurssimuutosten nettovaikutus yhdessä yritysmyyntien ja -ostojen kanssa oli minimaalinen. Liikevoittoprosentti ilman kertaluonteisia eriä kasvoi 10,8 %:iin (9,6 %).
Liikevaihdon ja liikevoiton ilman kertaluonteisia eriä kasvu johtui pääasiassa vesistrategiamme onnistuneesta toteutuksesta niin kehittyneillä kuin kehittyvillä markkinoilla. Oil & Mining -segmentissä siirtyminen tuotteista innovatiivisiin sovelluksiin tulee jatkumaan joka parantaa asiakkaille tuotettua arvoa. Lisäksi energian, mineraalien ja metallien kysynnän kasvu vaikutti segmentin parantuneeseen tulokseen.
Muut-liiketoimintayksikkö muodostuu erikoiskemikaaleista kuten orgaanisista suoloista ja hapoista sekä niistä konsernin kustannuksista, joita ei ole veloitettu segmenteiltä (osa tutkimus- ja tuotekehityskustannuksista ja konsernikeskuksen kustannukset).
Liikevaihto vuonna 2011 oli 233,5 miljoonaa euroa (235,6). Erikoiskemikaalien hintatasot säilyivät vakaina. Myyntimäärät laskivat hieman pääasiassa heikon jäänpoistoaineiden kysynnän vuoksi vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä. Erikoiskemikaaleja toimitetaan pääasiassa elintarvike- ja rehuteollisuudelle (noin 50 % erikoiskemikaalien liikevaihdosta), kemian- ja lääketeollisuudelle (noin 40 %) sekä lentoasemien kiitoratojen sulatukseen.
Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä laski -1,2 miljoonaan euroon (-0,9) pääosin erikoiskemikaalialalla merkittävästi kohonneiden raaka-ainekustannusten ja olemattoman jäänpoistoaineiden kysynnän vuoksi viimeisellä neljänneksellä. Erikoiskemikaalien liikevoittoprosentti ilman kertaluonteisia eriä vuonna 2011 laski 11,3 %:iin (15,0 %).
1.1.2011 alkaen Kemira Oyj on toiminut päämiehenä Euroopan liiketoiminnoissa. Tässä liiketoimintamallissa Kemira Oyj ostaa raaka-aineita ja myy tuotteita Euroopassa sijaitseville asiakkaille. Tästä syystä emoyhtiön liikevaihto kasvoi vuonna 2011 1 365,3 miljoonaan euroon (322,3). Liikevoitto oli 86,7 miljoonaa euroa (159,3).
Emoyhtiön nettorahoituskulut olivat 90,5 miljoonaa euroa positiiviset (11,9). Tilikauden voitto oli 245,6 miljoonaa euroa (194,4). Investoinnit olivat 216,9 miljoonaa euroa (20,9) ilman tytäryhtiösijoituksia.
31.12.2011 Kemira Oyj:n osakepääoma oli 221,8 miljoonaa euroa ja osakkeiden määrä 155 342 557. Kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa.
Vuoden 2011 päättyessä Kemira Oyj:llä oli 31 294 rekisteröityä osakkeenomistajaa (30 170). Ulkomaisten osakkeenomistajien osuus oli 13,8 % (14,0 %) sisältäen hallintarekisteröidyt omistukset. Kotitalouksien osuus oli 16,3 % (16,2 %). Kemiralla oli hallussaan omia osakkeita 3 312 660 kappaletta (3 607 162), mikä vastaa 2,1 % (2,3 %) Kemira Oyj:n osakkeista. Osakepalkkiojärjestelmän perusteella luovutettuja osakkeita palautui Kemiralle vuoden aikana 34 956 osaketta järjestelmän ehtojen mukaisesti työsuhteiden päättymisen myötä.
Kemira Oyj:n osakkeiden vuoden 2011 päätöskurssi NASDAQ OMX Helsingin pörssissä oli 9,18 euroa (11,70). Vuoden aikana osakekurssi laski 21,5 %, kun OMX Helsinki Cap -indeksi laski 28 %. Osakkeen ylin hinta oli 12,67 euroa (13,19) ja alin 7,80 euroa (7,89). Osakkeen keskikurssi oli 10,49 euroa (10,15). Yhtiön markkina-arvo omilla osakkeilla vähennettynä oli vuoden lopussa 1 396 miljoonaa euroa (1 775).
Kemira Oyj:n osakkeita vaihdettiin NASDAQ OMX Helsingin pörssissä vuoden 2011 aikana kaikkiaan 109,0 miljoonaa kappaletta (115,9) 1 113,0 miljoonan euron (1 164,7) kokonaishintaan. Osakkeiden keskimääräinen päivävaihto oli 430 882 (459 723) osaketta.
NASDAQ OMX Helsingin pörssin lisäksi Kemiran osakkeita vaihdettiin useilla vaihtoehtoisilla kaupankäyntipaikoilla, kuten esimerkiksi Chi-X Europe, BATS ja Turquoise. Vuonna 2011 Kemira Oyj:n osakkeita vaihdettiin vaihtoehtoisilla kaupankäyntipaikoilla yhteensä 23,0 miljoonaa (11,8) kappaletta, mikä on noin 17,5 % (10,2 %) koko osakevaihdosta.
| Yritykset | 41,4 % |
|---|---|
| Rahoitus- ja vakuutuslaitokset | 7,6 % |
| Julkisyhteisöt | 16,6 % |
| Kotitaloudet | 16,3 % |
| Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt | 4,3 % |
| Ulkomaiset osakkeenomistajat | 0,6 % |
| Hallintarekisteröidyt | 13,2 % |
| % osakkeista ja | ||||
|---|---|---|---|---|
| Osakkeiden lukumäärä | Omistajia kpl | Omistajia % | Osakkeet, kpl | äänistä |
| 1 - 100 | 5 714 | 18,2 | 358 808 | 0,2 |
| 101 - 500 | 13 389 | 42,8 | 3 676 968 | 2,4 |
| 501 - 1 000 | 5 540 | 17,7 | 4 129 628 | 2,7 |
| 1 001 - 5 000 | 5 611 | 17,9 | 11 277 822 | 7,3 |
| 5 001 - 10 000 | 531 | 1,7 | 3 801 304 | 2,4 |
| 10 001 - 50 000 | 376 | 1,2 | 7 621 008 | 4,9 |
| 50 001 - 100 000 | 57 | 0,2 | 4 022 685 | 2,6 |
| 100 001 - 500 000 | 59 | 0,2 | 12 473 604 | 8.0 |
| 500 001 - 1 000 000 | 5 | 0,0 | 3 509 881 | 2,3 |
| 1 000 001 - | 12 | 0,0 | 104 470 849 | 67,2 |
| Yhteensä | 31 294 | 100,0 | 155 342 557 | 100,0 |
| joista hallintarekisteröityjä | 11 | 0,0 | 20 490 213 | 13,2 |
| Osakkeiden | % osakkeista ja | |
|---|---|---|
| Omistaja | lukumäärä, kpl | äänistä |
| 1 Oras Invest Oy | 28 278 217 | 18,2 |
| 2 Solidium Oy | 25 896 087 | 16,7 |
| 3 Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma | 11 585 836 | 7,5 |
| 4 Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen | 8 073 495 | 5,2 |
| 5 Mandatum Life | 2 687 709 | 1,7 |
| 6 Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Tapiola | 2 600 000 | 1,7 |
| 7 Valtion Eläkerahasto | 1 220 000 | 0,8 |
| 8 OP-Delta -sijoitusrahasto | 1 100 000 | 0,7 |
| 9 OP-Suomi Arvo -sijoitusrahasto | 895 000 | 0,6 |
| 10 Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva | 878 337 | 0,6 |
| 11 Sijoitusrahasto Nordea Fennia | 670 000 | 0,4 |
| 12 Sijoitusrahasto Danske Suomi Yhteisöosake | 536 544 | 0,3 |
| 13 Sigrid Juséliuksen Säätiö | 530 000 | 0,3 |
| 14 Valion Eläkekassa | 493 236 | 0,3 |
| 15 Sijoitusrahasto Taaleritehdas Arvo Markka Osake | 480 000 | 0,3 |
| 16 Veritas Eläkevakuutusosakeyhtiö | 475 250 | 0,3 |
| 17 Nordea Henkivakuutus Suomi Oy | 445 000 | 0,3 |
| 18 OP-Focus-erikoissijoitusrahasto | 415 000 | 0,3 |
| 19 Suomen kulttuurirahasto | 404 754 | 0,3 |
| 20 FIM Pankkiiriliike Oy | 381 000 | 0,2 |
| Kemira Oyj | 3 312 660 | 2,1 |
| Hallintarekisteröidyt | 20 490 213 | 13,2 |
| Muut yhteensä | 43 494 219 | 28,0 |
| Kaikki yhteensä | 155 342 557 | 100,0 |
Kemira Oyj:n hallitus päätti helmikuussa 2009 strategisen johtoryhmän jäsenille suunnatusta uudesta osakepalkkiojärjestelmästä. Järjestelmä jakautuu kolmeen vuoden mittaiseen ansaintajaksoon: 2009, 2010 ja 2011. Palkkion maksaminen perustuu asetetun liikevoittotavoitteen saavuttamiseen. Tammikuussa 2011 hallitus päätti kumota ohjelmaan liittyneen kolmen vuoden pitkän aikavälin tavoitteen, joka oli sidottu liikevoittoprosentin kehitykseen vuoden 2011 loppuun mennessä. Osakepalkkiojärjestelmässä mahdolliset palkkiot maksetaan Kemiran osakkeina ja verot kattavana rahaosuutena asetettujen tavoitteiden saavuttamisen mukaisesti. Järjestelmän perusteella maksettavien osakkeiden ja rahaosuuden yhteisarvo kolmen vuoden aikana ei voi ylittää henkilön tältä ajalta kertyvää rahapalkkaa. Järjestelmässä mahdollisesti luovutettavina osakkeina käytetään yhtiön omistuksessa olevia tai osakemarkkinoilta hankittavia Kemira Oyj:n osakkeita. Johtoryhmän jäsenille suunnatun uuden osakepalkkiojärjestelmän lisäksi Kemirassa on avainhenkilöille suunnattu osakepalkkiojärjestelmä, johon johtoryhmän jäsenet eivät kuulu. Osakepohjaisilla kannustinjärjestelmillä pyritään yhdistämään omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi, sitouttamaan avainhenkilöt yhtiöön sekä tarjoamaan heille kilpailukykyinen omistukseen perustuva palkkiojärjestelmä.
Kemira Oyj:n varsinainen yhtiökokous 22.3.2011 vahvisti osakekohtaiseksi osingoksi 0,48 euroa vuodelta 2010. Osinko maksettiin 1.4.2011.
Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 4 500 000 yhtiön oman osakkeen hankkimisesta.
Omat osakkeet hankitaan yhtiön vapaalla omalla pääomalla joko kaikille osakkeenomistajille osoitetulla ostotarjouksella yhtäläisin ehdoin ja hallituksen päättämään hintaan tai muutoin kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa osakkeiden hankintahetken markkinahintaan NASDAQ OMX Helsinki Oy:n ("Helsingin pörssi") järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä. Valtuutuksen perusteella ostotarjouksella ostettujen osakkeiden hinnan tulee perustua yhtiön osakkeista julkisessa kaupankäynnissä käytettyyn markkinahintaan. Minimihinta on markkinoiden alin hinta valtuutuskauden aikana ja maksimihinta on markkinoiden ylin hinta valtuutuskauden aikana.
Osakkeet hankitaan ja maksetaan Helsingin pörssin ja Euroclear Finland Oy:n sääntöjen mukaisesti. Osakkeita hankitaan käytettäväksi mahdollisten yrityskauppojen tai -järjestelyjen rahoittamisessa tai toteuttamisessa, yhtiön oman pääoman rakenteen kehittämiseksi, osakkeen likviditeetin parantamiseksi käytettäväksi yhtiön hallituksen vuosipalkkioiden maksamiseen tai osana yhtiön osakepalkkiojärjestelmiä. Osakkeet voidaan edellä mainittujen tarkoitusten toteuttamiseksi pitää yhtiöllä, luovuttaa tai mitätöidä. Hallitus päättää muista omien osakkeiden hankkimiseen liittyvistä ehdoista. Hankkimisvaltuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka. Valtuutusta ei ole käytetty.
Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 15 600 000 uuden osakkeen antamisesta sekä enintään 7 800 000 yhtiön hallussa olevan yhtiön oman osakkeen luovuttamisesta. Uudet osakkeet voidaan antaa ja yhtiön hallussa olevat omat osakkeet luovuttaa joko maksua vastaan tai maksutta. Uudet osakkeet voidaan antaa ja yhtiöllä olevat omat osakkeet luovuttaa yhtiön osakkeenomistajille siinä suhteessa kuin he ennestään omistavat yhtiön osakkeita tai osakkeenomistajan etuoikeudesta poiketen suunnatulla osakeannilla, jos siihen on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy, kuten yrityskauppojen tai -järjestelyjen rahoittaminen tai toteuttaminen, yhtiön oman pääoman rakenteen kehittäminen, tai osakkeen likviditeetin parantaminen tai se on perusteltua hallituksen jäsenten vuosipalkkioiden maksamiseksi tai yhtiön osakepalkkiojärjestelmien toteuttamiseksi. Suunnattu osakeanti voi olla maksuton vain yhtiön osakepalkkiojärjestelmien toteuttamisen yhteydessä. Uusia osakkeita annettaessa osakkeiden merkintähinta merkitään sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Yhtiön omia osakkeita luovutettaessa merkitään osakkeesta maksettava määrä sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Hallitus päättää muista osakeanteihin liittyvistä ehdoista. Osakeantivaltuutus on voimassa 31.5.2012 saakka. Valtuutusta ei ole käytetty.
Vuoden 2011 yhtiökokous valitsi Kemira Oyj:n tilintarkastajaksi KHT-yhteisö KPMG Oy Ab:n. Päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT Pekka Pajamo.
Huhtikuussa Kemira Oyj vastaanotti haasteen, jossa Cartel Damage Claims Hydrogen Peroxide SA (CDC) hakee enimmillään noin 78 miljoonan euron korvauksia sekä korkoja ja oikeudenkäyntikuluja Kemira Oyj:ltä vetyperoksidiliiketoimintaan liittyneistä kilpailulainsäädännön rikkomuksista. Viitatut kilpailulainsäädännön rikkomukset ovat samat, joiden johdosta CDC on nostanut kanteen Dortmundin alueellisessa tuomioistuimessa Saksassa. Kemira on tiedottanut asiasta pörssitiedotteessa 19.8.2009. Kemira vastustaa kannetta.
Kesäkuussa Kemira Oyj:n tytäryhtiö Kemira Chemicals Oy (aiemmin Finnish Chemicals Oy) vastaanotti asiakirjat, joiden mukaan CDC Project 13 Sa (CDC) hakee vahingonkorvauksia neljältä yhtiöltä Kemira mukaan lukien natriumkloraattiliiketoimintaan liittyneistä kilpailulainsäädännön rikkomuksista. Euroopan komissio määräsi kesäkuussa 2008 Finnish Chemicals Oy:lle 10,15 miljoonan euron sakon natriumkloraattiliiketoimintaan liittyneistä kilpailulainsäädännön rikkomuksista vuosina 1994–2000. Kemira Oyj osti Finnish Chemicalsin vuonna 2005.
Kemira Oyj:n hallinto perustuu yhtiöjärjestykseen, Suomen osakeyhtiölakiin ja NASDAQ OMX Helsinki Oy:n antamiin listattuja yhtiöitä koskeviin sääntöihin ja määräyksiin. Lisäksi Kemira noudattaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia sillä poikkeuksella, että hallituksen nimitysvaliokunta koostuu koodin suosituksesta 22 poiketen pääosin muista kuin yhtiön hallituksen jäsenistä. Yhtiön hallituksen näkemyksen mukaan on yhtiön ja sen osakkeenomistajien edun mukaista, että yhtiön suurimmat osakkeenomistajat osallistuvat hallituksen jäsenten nimitys- ja palkitsemisasioiden valmisteluun. Yhtiön selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä esitetään erillisenä raporttina yhtiön internetsivuilla. Selvitys on tilinpäätöstiedotteen liitteenä.
Varsinainen yhtiökokous 22.3.2011 valitsi seitsemän hallituksen jäsentä. Hallitukseen valittiin uudelleen sen jäsenet Elizabeth Armstrong, Wolfgang Büchele, Juha Laaksonen, Pekka Paasikivi, Kerttu Tuomas ja Jukka Viinanen. Uutena jäsenenä hallitukseen valittiin Winnie Fok. Pekka Paasikivi valittiin jatkamaan hallituksen puheenjohtajana ja Jukka Viinanen valittiin varapuheenjohtajaksi. Hallituksen jäsenille maksettavat palkkiot pidettiin ennallaan. Vuonna 2011 hallitus kokoontui kymmenen kertaa. Kemira Oyj:n hallitus on perustanut kaksi valiokuntaa: tarkastusvaliokunnan ja palkitsemisvaliokunnan. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtajana toimii Juha Laaksonen ja jäseninä Wolfgang Büchele ja Jukka Viinanen. Tarkastusvaliokunta kokoontui vuoden 2011 aikana viisi kertaa. Palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajana toimii Pekka Paasikivi ja jäseninä Kerttu Tuomas ja Jukka Viinanen. Palkitsemisvaliokunta kokoontui vuoden 2011 aikana neljä kertaa. Kemira Oyj:n varsinainen yhtiökokous päätti perustaa nimitystoimikunnan valmistelemaan hallituksen jäsenten valintaa ja hallituksen jäsenten palkitsemista koskevia ehdotuksia. Nimitystoimikuntaan kuuluvat edustajat neljästä suurimmasta osakkeenomistajasta 31.8.2011 lähtien sekä asiantuntijajäsenenä Kemira Oyj:n hallituksen puheenjohtaja.
Nimitysvaliokunnan jäsenet ovat Oras Invest Oy:n toimitusjohtaja Jari Paasikivi, Solidium Oy:n toimitusjohtaja Kari Järvinen, Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varman sijoitusjohtaja Risto Murto, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio sekä Kemira Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Pekka Paasikivi asiantuntijajäsenenä. Nimitysvaliokunta kokoontui vuoden 2011 aikana kerran.
Lokakuussa Kemiran hallitus nimitti Wolfgang Büchelen (PhD, Chemistry) Kemira Oyj:n toimitusjohtajaksi 1. huhtikuuta 2012 alkaen. Büchele on ollut Kemiran hallituksen jäsen vuodesta 2009. Hän seuraa tehtävässä eläkkeelle siirtyvää nykyistä toimitusjohtajaa Harri Kermistä.
Hannu Virolainen (KTM, MMM) nimitettiin Municipal & Industrial -segmentin johtajaksi ja Kemiran strategisen johtoryhmän jäseneksi 1. marraskuuta 2011 alkaen.
Vuoden aikana tehtyjä yritysostoja ja -myyntejä on käsitelty liiketoiminta-alueiden kohdalla.
Kemira määrittelee riskin tapahtumaksi tai olosuhteeksi, joka toteutuessaan voi vaikuttaa Kemiran mahdollisuuteen saavuttaa strategiset ja operatiiviset tavoitteet kestävällä ja eettisellä tavalla. Kemiran riskienhallintapolitiikka ja -periaatteet ennaltaehkäisevät riskejä sekä auttavat saavuttamaan Kemiran haluaman kokonaisriskitason ja varmistamaan Kemiran toiminnan jatkuvuuden.
Kemiran lähiajan merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät liittyvät maailmantalouden kehityksen epävarmuuteen. Maailman BKT:n mahdollinen matalan kasvun kausi vaikuttaisi negatiivisesti Kemiran tuotteiden kysyntään, erityisesti Paper-segmentissä, ja viivästyttäisi joitakin tulevia kasvuprojekteja. Heikolla talouskehityksellä voi myös olla vakavia vaikutuksia Kemiran asiakkaiden maksukykyyn, minkä seurauksena Kemiran luottotappiot saattavat kasvaa. Useiden Kemiran raaka-aineiden hinnat laskevat epäsuotuisassa taloustilanteessa, mutta eräiden raaka-aineiden saatavuus- ja hintariski voivat myös kasvaa. Kemiran maantieteellinen kattavuus ja asiakastoimialojen moninaisuus suojaavat vain osittain tältä riskiltä.
Kannattavuuden jatkuva parantaminen on tärkeä osa Kemiran strategiaa. Raaka-aine-, hyödyke- tai logistiikkakustannusten merkittävät korotukset vaarantavat kannattavuustavoitteidemme saavuttamisen. Esimerkiksi korkeat öljyn ja sähkön hinnat voivat merkittävästi heikentää Kemiran kannattavuutta. Myös raaka-aineiden toimittajakentässä tapahtuvat muutokset, kuten konsolidoituminen tai kapasiteetin supistukset, saattavat nostaa raaka-aineiden hintoja. Tiettyjen raaka-aineiden saatavuus voi vaikeuttaa Kemiran tuotantoa, mikäli siihen ei ole riittävästi varauduttu kartoittamalla vaihtoehtoisia toimittajia tai mahdollisuuksia prosessimuutoksiin. Raaka-aine- ja hyödykeriskejä pystytään tehokkaasti seuraamaan ja hallitsemaan Kemiran keskitetyn hankintaketju-funktion (SCM) avulla.
Sopivien ja luotettavien yhteistyökumppanien puute saattaa hidastaa tehokkaan liiketoimintamallin kehittämistä Aasiassa. Uusien tuotteiden kehittäminen ja menestyksellinen kaupallistaminen ovat olennaisia tekijöitä Kemiran kasvupyrkimyksille Aasiassa, ja mahdollinen epäonnistuminen näissä on merkittävä riski yhtiön strategialle.
Kannattavan liiketoiminnan kehittämistä Aasiassa voivat myös uhata immateriaalioikeuksiin liittyvät vaikeudet sekä paikalliset kilpailijat. Kasvu ja kannattavan liiketoimintamallin kehittäminen Aasiassa vaarantuvat, mikäli Kemira ei onnistu palkkaamaan, perehdyttämään ja pitämään palveluksessaan osaavia ja motivoituneita henkilöitä. Strategian mukaisesti Kemira kiinnittää erityistä huomiota toiminnan kehittämiseen ja riskien hallitsemiseen Aasiassa. Käytännön riskienhallintatyötä toteuttaa Kemiran Aasian ja Tyynenmeren alueen (APAC) organisaatio.
Kemiralla on EU:n päästökauppajärjestelmän alaisia päästölupia vain yhdessä toimipaikassa Ruotsissa. Myös Oulun toimipaikka on hakenut päästölupia.
Valuuttakurssimuutokset Kemiralle keskeisissä valuutoissa saattavat vaikuttaa konsernin taloudellisiin lukuihin.
Yksityiskohtainen selvitys Kemiran riskienhallinnan periaatteista ja organisoinnista on luettavissa yhtiön kotisivuilla osoitteessa www.kemira.fi. Selvitys rahoitusriskeistä on julkaistu vuoden 2011 tilinpäätöksen liitetiedoissa. Ympäristö- ja vahinkoriskejä selvitetään Kemiran yritysvastuuraportissa, joka on osa vuosikertomusta.
Kemiran nimitysvaliokunta ehdotti tammikuussa 2012 Kemiran Oyj:n varsinaiselle yhtiökokoukselle, että yhtiön hallitukseen valitaan kuusi (aiemmin seitsemän) jäsentä ja että hallitukseen valitaan uudelleen sen jäsenet Elizabeth Armstrong, Winnie Fok, Juha Laaksonen, Kerttu Tuomas ja Jukka Viinanen sekä uutena jäsenenä Jari Paasikivi. Nimitysvaliokunta ehdottaa hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi Jukka Viinasta ja uudeksi varapuheenjohtajaksi Jari Paasikiveä. Tällä hetkellä hallituksen puheenjohtajana toimii Pekka Paasikivi ja varapuheenjohtajana Jukka Viinanen.
Jari Paasikivi (s. 1954), KTM, toimii tällä hetkellä Oras Invest Ltd:n toimitusjohtajana. Hän on lisäksi Tikkurila Oyj:n ja Uponor Oyj:n hallituksen puheenjohtaja sekä Oras Oy:n hallituksen jäsen.
Nimitysvaliokunta ehdottaa, että hallituksen jäsenille maksettavat palkkiot pidetään ennallaan. Vuosipalkkiot olisivat näin ollen seuraavat: puheenjohtaja 74 000 euroa vuodessa, varapuheenjohtaja 45 000 euroa vuodessa ja muut jäsenet 36 000 euroa vuodessa. Kokouspalkkio hallituksen ja valiokuntien kokouksista: Suomessa asuvat jäsenet 600 euroa, muualla Euroopassa asuvat jäsenet 1 200 euroa ja Euroopan ulkopuolella asuvat jäsenet 2 400. Matkakustannukset ehdotetaan korvattaviksi yhtiön matkustussäännön mukaan.
Nimitysvaliokunta ehdottaa lisäksi, että hallituksen vuosipalkkio maksetaan yhtiön osakkeiden ja rahaosuuden yhdistelmänä siten, että vuosipalkkiosta 40 % maksetaan yhtiön hallussa olevina osakkeina tai mikäli tämä ei ole mahdollista markkinoilta hankittavina Kemiran osakkeina ja 60 % maksetaan rahana. Osakkeet luovutetaan hallituksen jäsenille, ja tarvittaessa ne hankitaan markkinoilta suoraan hallituksen jäsenten lukuun kahden viikon kuluessa siitä, kun Kemiran osavuosikatsaus ajalta 1.1.–31.3.2012 on julkaistu. Kokouspalkkiot ehdotetaan maksettavaksi rahana.
Kemira Oyj:n voitonjakokelpoiset varat 31.12.2011 olivat 633 128 300 euroa, josta tilikauden voitto oli 245 598 837 euroa. Yhtiön taloudellisessa tilanteessa ei ole tilikauden päättymisen jälkeen tapahtunut olennaisia muutoksia.
Kemira Oyj:n hallitus ehdottaa 21.3.2012 pidettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että 31.12.2011 päättyneeltä tilikaudelta vahvistetun taseen perusteella maksetaan 0,53 euron osakekohtainen osinko eli yhteensä noin 81 miljoonaa euroa.
Kemiran tavoitteena on jakaa 40-60 prosenttia operatiivisesta nettotuloksesta osinkoina.
Kemiran visiona on olla johtava vesikemian yhtiö. Kemira keskittyy edelleen kannattavuuden parantamiseen ja positiivisen rahavirran vahvistamiseen. Yhtiö aikoo myös tehdä investointeja varmistaakseen kasvun jatkumisen vesiliiketoiminnassa.
Kemiran taloudelliset tavoitteet ovat ennallaan sen mukaan, mitä yhtiö ilmoitti Pääomamarkkinapäivillään syyskuussa 2010. Yhtiön keskipitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet ovat:
Kasvun lähtökohtana ovat kasvavat vesikemikaalimarkkinat ja Kemiran vahva osaaminen veden laadun ja määrän hallinnassa. Syvenevä vesipula, tiukentuva lainsäädäntö ja asiakkaiden oman toiminnan tehostamistarpeet antavat Kemiralle mahdollisuuksia uusien vesisovellusten kehittämiseen, sekä uusille että nykyisille asiakkaille. Panostus tutkimus- ja kehitystoimintaan on keskeinen osa Kemiran strategiaa. Kemiran tutkimus- ja kehitystoiminnan painopisteenä on uusien innovatiivisten teknologioiden kehittäminen ja kaupallistaminen sekä maailmanlaajuisesti että paikallisesti.
Lyhyellä aikavälillä epävarmuus Euroopassa ja maailmantalouden kasvun hidastuminen voivat vaikuttaa tuotteidemme kysyntään asiakastoimialoilla. Kemiran liikevaihdon ja liikevoiton ilman kertaluonteisia eriä odotetaan vuonna 2012 olevan jonkin verran korkeampia kuin vuonna 2011.
Helsinki, 7.2.2012
Kemira Oyj Hallitus
Taloudellisia tunnuslukuja laskentakaavoineen sekä tietoja osakkeenomistuksen jakautumisesta, johdon osakkeenomistuksesta ja lähipiiristä esitetään tilinpäätöksessä ja tilinpäätöksen liitetiedoissa.
Kaikki tässä katsauksessa esitetyt ennusteet ja arviot perustuvat johdon tämänhetkiseen näkemykseen talouden kehityksestä, ja todelliset tulokset voivat olla merkittävästikin erilaiset.
31.12.2011 Kemira Oyj:n osakepääoma oli 221,8 miljoonaa euroa ja osakkeiden määrä 155 342 557. Kukin osake oikeuttaa yhtiökokouksessa yhteen ääneen. Kemira Oyj:n osakkeet ovat rekisterissä Euroclear Finland Oy:n ylläpitämässä arvo-osuusjärjestelmässä.
Vuoden 2011 päättyessä Kemira Oyj:llä oli 31 294 rekisteröityä osakkeenomistajaa (30 170). Ulkomaisten osakkeenomistajien osuus oli 13,8 prosenttia (14,0), sisältäen hallintarekisteröidyt omistukset. Kotitalouksien osuus oli 16,3 prosenttia (16,2). Kemiralla oli vuoden lopussa hallussaan omia osakkeita 3 312 660 kappaletta (3 607 162), mikä vastaa 2,1 prosenttia (2,3) Kemira Oyj:n osakkeista. Kuukausittain päivitettävä luettelo Kemiran suurimmista osakkeenomistajista on nähtävillä yhtiön internetsivuilla osoitteessa www.kemira.fi > Sijoittajat.
Kemira Oyj:n osakkeet on listattu NASDAQ OMX Helsingissä. Osakkeiden kaupankäyntitunnus on KRA1V ja ISIN-koodi FI0009004824.
Kemira Oyj:n osakkeiden vuoden 2011 päätöskurssi NASDAQ OMX Helsinki oli 9,18 euroa (11,70). Vuoden aikana osakekurssi laski 21,5 prosenttia, kun OMX Helsinki Cap -indeksi laski 28 prosenttia. Osakkeen ylin hinta oli 12,67 euroa (13,19) ja alin 7,80 euroa (7,89). Keskikurssi oli 10,49 euroa (10,15). Yhtiön markkina-arvo omilla osakkeilla vähennettynä oli vuoden lopussa 1 396 miljoonaa euroa (1 775).
Kemira Oyj:n osakkeita vaihdettiin NASDAQ OMX Helsingissä vuoden 2011 aikana kaikkiaan 109,0 miljoonaa kappaletta (115,9) 1 113,0 miljoonan euron (1 164,7) kokonaishintaan. Osakkeiden keskimääräinen päivävaihto oli 430 882 (459 723) osaketta.
NASDAQ OMX Helsingin lisäksi Kemiran osakkeilla käytiin kauppaa useilla vaihtoehtoisilla markkinapaikoilla, lähinnä Chi-X Europessa, BATS:ssa ja Turquoisessa. Kemira Oyj:n osakkeen vaihto vuonna 2011 vaihtoehtoisilla markkinapaikoilla oli noin 23,0 miljoona osaketta (11,8) ja noin 17,5 prosenttia (10,2) kokonaisvaihdosta.
Ajantasainen tieto Kemiran osakekurssista on luettavissa yhtiön internetsivuilla osoitteessa www.kemira.fi > Sijoittajat.
Kemiran tavoitteena on jakaa osinkoa 40-60 % operatiivisesta nettotuloksesta.
Yhtiön hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että vuodelta 2011 maksetaan osinkoa 0,53 euroa (0,48) osakkeelta eli yhteensä noin 81 miljoonaa euroa, joka vastaa noin 60 % (60 %) osingonmaksua operatiivisesta nettotuloksesta. Osingon täsmäytyspäivä on 26.3.2012 ja maksupäivä 2.4.2012.
Huhtikuussa 2011 maksettiin vuoden 2010 tuloksesta osinkoa 0,48 euroa osakkeelta. Osingon täsmäytyspäivä oli 25.3.2011 ja osinko (yhteensä 73 miljoonaa euroa) maksettiin 1.4.2011.
Yhtiökokous 2011, joka pidettiin 22.3.2011, valtuutti hallituksen päättämään enintään 4 500 000 yhtiön oman osakkeen hankkimisesta. Omat osakkeet hankitaan yhtiön vapaalla omalla pääomalla joko kaikille osakkeenomistajille osoitetulla ostotarjouksella yhtäläisin ehdoin ja hallituksen päättämään hintaan tai muutoin kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa osakkeiden hankintahetken markkinahintaan Nasdaq OMX Helsinki Oy:n ("Helsingin Pörssi") järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä. Valtuutuksen nojalla ostotarjouksella hankittavista osakkeista maksettavan vastikkeen tulee perustua yhtiön osakkeen hintaan julkisessa kaupankäynnissä siten, että hankittavien osakkeiden vähimmäishinta on osakkeen alin julkisessa kaupankäynnissä noteerattu markkinahinta valtuutuksen voimassaoloaikana ja enimmäishinta vastaavasti osakkeen korkein julkisessa kaupankäynnissä noteerattu markkinahinta valtuutuksen voimassaoloaikana. Osakkeet hankitaan ja maksetaan Helsingin Pörssin ja Euroclear Finland Oy:n sääntöjen mukaisesti. Osakkeita hankitaan käytettäväksi mahdollisten yrityskauppojen tai järjestelyjen rahoittamisessa tai toteuttamisessa, yhtiön oman pääoman rakenteen kehittämiseksi, osakkeen likviditeetin parantamiseksi tai käytettäväksi yhtiön hallituksen vuosipalkkioiden maksamiseen tai yhtiön osakepalkkiojärjestelmien toteuttamiseen. Osakkeet voidaan edellä mainittujen tarkoitusten toteuttamiseksi pitää yhtiöllä, luovuttaa tai mitätöidä. Hallitus päättää muista omien osakkeiden hankkimiseen liittyvistä ehdoista. Hankkimisvaltuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka. Valtuutusta ei ollut käytetty 31.12.2011 mennessä.
Lisäksi yhtiökokous 2011 valtuutti hallituksen päättämään enintään 15 600 000 uuden osakkeen antamisesta sekä enintään 7 800 000 yhtiön hallussa olevan yhtiön oman osakkeen luovuttamisesta. Uudet osakkeet voidaan antaa ja yhtiön hallussa olevat omat osakkeet luovuttaa joko maksua vastaan tai maksutta. Uudet osakkeet voidaan antaa ja yhtiöllä olevat omat osakkeet luovuttaa yhtiön osakkeenomistajille siinä suhteessa kuin he ennestään omistavat yhtiön osakkeita tai osakkeenomistajan etuoikeudesta poiketen suunnatulla osakeannilla, jos siihen on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy, kuten yrityskauppojen tai -järjestelyjen rahoittaminen tai toteuttaminen, yhtiön oman pääoman rakenteen kehittäminen, osakkeen likviditeetin parantaminen tai se on perusteltua yhtiön hallituksen vuosipalkkioiden maksamisen tai yhtiön osakepalkkiojärjestelmien toteuttamiseksi. Suunnattu osakeanti voi olla maksuton vain yhtiön osakepalkkiojärjestelmien toteuttamisen yhteydessä. Uusia osakkeita annettaessa osakkeiden merkintähinta merkitään sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Yhtiön omia osakkeita luovutettaessa merkitään osakkeesta maksettava määrä sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Hallitus päättää muista osakeanteihin liittyvistä seikoista. Osakeantivaltuutus on voimassa 31.5.2012 saakka. Valtuutusta ei ollut käytetty 31.12.2011 mennessä.
Yhtiön hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen omistivat vuoden 2011 lopussa 512 605 (471 621) Kemira Oyj:n osaketta eli 0,33 % (0,30 %) osakkeista ja äänistä (sisältäen oman, lähipiirin ja määräysvaltayhteisöjen omistuksen). Toimitusjohtaja Harri Kerminen omisti 205 577 osaketta 31.12.2011 (181 357). Yhtiön hallituksen jäsenet eivät ole osakepalkkiojärjestelmän piirissä. Konsernin johtoryhmien jäsenet, lukuun ottamatta toimitusjohtajaa ja hänen sijaistaan, omistivat 31.12.2011 yhteensä 348 777 Kemiran osaketta
(485 644), mikä vastasi 0,22 (0,31) prosenttia yhtiön osakkeista ja äänistä, sisältäen oman, lähipiirin ja määräysvaltayhteisöjen omistuksen. Kemiran internetsivuilla osoitteessa www.kemira.fi > Sijoittajat on nähtävillä ajantasainen tieto hallituksen ja johdon osakeomistuksista.
| 2011 | 2010 | 2009 | 2008 | 2007 | |
|---|---|---|---|---|---|
| TULOSLASKELMA JA KANNATTAVUUS | |||||
| Liikevaihto, milj. e 1) | 2 207 | 2 161 | 1 970 | 2 833 | 2 810 |
| Liikevoitto, milj. e 2) | 158 | 156 | 110 | 74 | 143 |
| % liikevaihdosta | 7 | 7 | 6 | 3 | 5 |
| Osuus osakkuusyritysten tuloksesta, milj. e 1) 2) | 31 | 9 | -5 | -3 | 2 |
| Rahoituskulut (netto), milj. e 1) | 21 | 27 | 38 | 69 | 52 |
| % liikevaihdosta | 1 | 1 | 2 | 2 | 2 |
| Korkokate 1) 2) | 12 | 10 | 5 | 4 | 6 |
| Voitto ennen veroja, milj. e 1) | 168 | 138 | 67 | 2 | 93 |
| % liikevaihdosta | 8 | 6 | 3 | 0 | 3 |
| Tilikauden voitto (emoyhtiön omistajien osuus), milj. e 1) | 136 | 111 | 54 | -2 | 64 |
| Sijoitetun pääoman tuottoprosentti (ROI), % | 9 | 7 | 7 | 4 | 8 |
| Oman pääoman tuottoprosentti (ROE), % | 10 | 9 | 7 | 0 | 6 |
| Sidotun pääoman tuottoprosentti (ROCE), % | 11 | 10 | 8 | 3 | 7 |
| Tutkimus- ja kehittämiskulut, milj. e 1) | 40 | 42 | 37 | 71 | 66 |
| % liikevaihdosta | 2 | 2 | 2 | 3 | 2 |
| RAHAVIRTA | |||||
| Liiketoiminnan nettorahavirta, milj. e | 178 | 133 | 288 | 90 | 172 |
| Luovutustulot käyttöomaisuuden ja tytäryritysten myynnistä, milj. e | 137 | -6 | 2 | 254 | - |
| Investoinnit, milj. e | 201 | 107 | 86 | 342 | 321 |
| % liikevaihdosta | 9 | 5 | 3 | 12 | 11 |
| Rahavirta ennen rahoitusta, milj. e | 115 | 169 | 202 | 3 | -149 |
| Rahavirtatuotto sijoitetulle pääomalle (CFROI), % | 8 | 6 | 12 | 4 | 8 |
| TASE JA VAKAVARAISUUS | |||||
| Pitkäaikaiset varat, milj. e | 1 846 | 1 862 | 1 886 | 1 906 | 1 877 |
| Oma pääoma (emoyhtiön omistajien osuus), milj. e | 1 358 | 1 340 | 1 250 | 963 | 1 072 |
| Oma pääoma ml. määräysvallattomien omistajien osuus, milj. e | 1 371 | 1 366 | 1 269 | 976 | 1 087 |
| Vieras pääoma, milj. e | 1 306 | 1 178 | 1 548 | 1 884 | 1 741 |
| Taseen loppusumma, milj. e | 2 677 | 2 544 | 2 817 | 2 860 | 2 828 |
| Korolliset nettovelat, milj. e | 516 | 536 | 676 | 1 049 | 1 003 |
| Omavaraisuusaste, % | 51 | 54 | 45 | 34 | 39 |
| Velkaantuneisuus (gearing), % | 38 | 39 | 53 | 107 | 92 |
| Korolliset nettovelat / käyttökate | 2,0 | 1,9 | 2,5 | 4,3 | 3,2 |
| HENKILÖMÄÄRÄ | |||||
| Henkilökunta keskimäärin | 5 006 | 5 608 | 8 843 | 9 954 | 10 008 |
| josta Suomessa | 1 145 | 1 241 | 1 929 | 2 659 | 3 033 |
| VALUUTTAKURSSIT | |||||
| Tärkeimmät valuuttakurssit (31.12.) | |||||
| USD | 1,294 | 1,336 | 1,441 | 1,392 | 1,472 |
| SEK | 8,912 | 8,966 | 10,252 | 10,870 | 9,442 |
| BRL | 2,416 | 2,217 | 2,511 | 3,244 | 2,583 |
1) Vuoden 2010 ja 2009 tunnusluvut on esitetty ilman Tikkurilan vaikutusta.
2) Osuus osakkuusyritysten tuloksesta esitetään rahoituserien jälkeen.
| 2011 | 2010 | 2009 | 2008 | 2007 | |
|---|---|---|---|---|---|
| OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT | |||||
| Osakekohtainen tulos, jatkuvat toiminnot, | |||||
| laimentamaton, e 1) 3) | 0,89 | 0,73 | 0,40 | ||
| Osakekohtainen tulos, laimentamaton, e 1) 3) | 0,89 | 4,23 | 0,61 | -0,01 | 0,48 |
| Osakekohtainen tulos, jatkuvat toiminnot, | |||||
| laimennettu, e 1) 3) | 0,89 | 0,73 | 0,40 | ||
| Osakekohtainen tulos, laimennettu, e 1) 3) | 0,89 | 4,23 | 0,61 | -0,01 | 0,48 |
| Liiketoiminnan rahavirta / osake, e 1) 3) | 1,17 | 0,88 | 2,13 | 0,68 | 1,29 |
| Osinko/osake, e 1) 2) 3) 4) | 0,53 | 0,48 | 0,27 | 0,23 | 0,45 |
| Osinkosuhde 1) 2) 3) 4) | 59,4 | 65,7 | 44,3 | -1 634,2 | 95,2 |
| Efektiivinen osinkotuotto/osake, % 1) 2) 4) | 5,8 | 4,1 | 2,6 | 4,2 | 3,5 |
| Oma pääoma/osake, e 1) | 8,94 | 8,83 | 8,25 | 7,94 | 8,85 |
| Hinta / osakekohtainen tulos (P/E)1) 3) | 10,28 | 16,01 | 17,14 | -388,28 | 27,41 |
| Hinta / oma pääoma per osake 1) 3) | 1,03 | 1,33 | 1,26 | 0,75 | 1,63 |
| Hinta / liiketoiminnan rahavirta per osake 1) 3) | 7,85 | 13,34 | 4,87 | 7,98 | 10,14 |
| Osingonjako, milj. e 2) 4) | 80,6 | 72,8 | 41,0 | 30,3 | 60,6 |
| OSAKKEEN VAIHTO JA KAUPANKÄYNTI | |||||
| Osakkeen hinta, ylin, e 3) | 12,67 | 13,19 | 11,63 | 13,43 | 17,45 |
| Osakkeen hinta, alin, e 3) | 7,80 | 7,89 | 3,87 | 4,93 | 11,92 |
| Osakkeen hinta, keskimäärin, e 3) | 10,49 | 10,15 | 7,64 | 7,91 | 14,93 |
| Osakkeen hinta vuoden lopussa, e 3) | 9,18 | 11,70 | 10,39 | 5,40 | 13,09 |
| Osakkeen vaihto (1000 kpl) | 109 013 | 115 850 | 83 792 | 117 397 | 151 643 |
| Osuus osakekannasta, % | 70 | 75 | 54 | 97 | 125 |
| Osakekannan markkina-arvo kauden lopussa, milj. e | 1 395,6 | 1 775,3 | 1 574,0 | 719,9 | 1 745,1 |
| OSAKEPÄÄOMAN KOROTUKSET | |||||
| Keskimääräinen osakemäärä, laimentamaton (1000) 1) | 151 994 | 151 697 | 134 824 | 121 191 | 121 164 |
| Keskimääräinen osakemäärä, laimennettu (1000) 1) | 152 152 | 152 017 | 135 085 | 121 191 | 121 194 |
| Osakemäärä 31.12., laimentamaton (1000) 1) | 152 030 | 151 735 | 151 488 | 121 191 | 121 191 |
| Osakemäärä 31.12., laimennettu (1000) 1) | 152 030 | 152 055 | 151 748 | 121 191 | 121 191 |
| Osakkeiden lisäykset (1000) | 295 | 247 | 30 298 | - | 203 |
| Osakepääoma, milj. e | 221,8 | 221,8 | 221,8 | 221,8 | 221,8 |
| Osakepääoman lisäykset - osakeoptiot, milj. e | - | - | - | - | 0,2 |
1) Osakkeiden lukumäärä, joka ei sisällä konsernin omistamia osakkeita.
2) Vuoden 2010 aikana jaetun vuoden 2009 osinkojen rahamäärä oli 41,0 milj. e (0,27 e/osake). Lisäksi annettiin Tikkurilan osakkeina yhteensä 599,3 milj. e (3,95 e/osake). Kemira jakoi osakkeenomistajilleen osinkona 37 933 097 Tikkurilan osaketta jonka hankintahinta oli 15,80 euroa/osake. Osakkeenomistajille jaettiin osinkona jokaista omistamaansa neljää Kemiran osaketta kohden osinkona yksi Tikkurilan osake. Osakeperusteiset tunnusluvut on laskettu rahaosingon mukaan.
3) Osakeantioikaistu.
4) Osinko vuodelta 2011 on hallituksen ehdotus osingoksi.
| OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT | TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT |
|---|---|
| OSAKEKOHTAINEN TULOS (EPS) | KOROLLISET NETTOVELAT |
| Emoyhtiön omistajien osuus tilikauden voitosta | Korolliset velat - rahavarat |
| Keskimääräinen osakemäärä | |
| LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA | OMAVARAISUUSASTE, % |
| Liiketoiminnasta kertynyt rahavirta, käyttöpääoman | Oma pääoma x 100 |
| muutoksen jälkeen ennen investointeja | Taseen loppusumma - saadut ennakot |
| LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA / OSAKE | VELKAANTUNEISUUS |
| Liiketoiminnasta kertynyt rahavirta | Korolliset nettovelat x 100 |
| Keskimääräinen osakemäärä | Oma pääoma |
| KORKOKATE | |
| OSINKO / OSAKE | Liikevoitto + poistot, arvonalentumiset ja |
| Tilikaudelta jaettu osinko | arvonalentumisten peruutukset |
| Osakkeiden lukumäärä 31.12. | Nettorahoituskulut |
| OSINKOSUHDE | SIJOITETUN PÄÄOMAN TUOTTOPROSENTTI (ROI), % |
| Osakekohtainen osinko x 100 | (Tulos ennen veroja + korkokulut ja muut rahoituskulut) x 100 |
| Osakekohtainen tulos (EPS) | (Taseen loppusumma - korottomat velat) 1) |
| EFEKTIIVINEN OSINKOTUOTTO / OSAKE, % | OMAN PÄÄOMAN TUOTTOPROSENTTI (ROE), % |
| Osakekohtainen osinko x 100 | Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto x 100 |
| Osakkeen hinta 31.12. | Emoyhtiön omistajille kuuluvat oma pääoma 1) |
| OMA PÄÄOMA / OSAKE | RAHAVIRTATUOTTO SIJOITETULLE PÄÄOMALLE (CFROI), % |
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma 31.12. | Liiketoiminnasta kertynyt rahavirta x 100 |
| Osakkeiden lukumäärä 31.12. | (Taseen loppusumma - korottomat velat) 1) |
| OSAKKEEN HINTA KESKIMÄÄRIN | SIDOTUN PÄÄOMAN TUOTTOPROSENTTI (ROCE), % |
| Osakkeen vaihto euroa vuodessa | Liikevoitto + osuus osakkuusyritysten tuloksista x 100 |
| Osakkeen vaihto kpl vuodessa | Sidottu pääoma 1) 2) |
| HINTA / OSAKEKOHTAINEN TULOS (P/E) | PÄÄOMAN KIERTONOPEUS |
| Osakkeen hinta 31.12. | Liikevaihto |
| Osakekohtainen tulos (EPS) | Sidottu pääoma 1) 2) |
| HINTA / OMA PÄÄOMA PER OSAKE | KOROLLISET NETTOVELAT / KÄYTTÖKATE |
| Osakkeen hinta 31.12. | Korolliset nettovelat |
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma per osake | Liikevoitto + poistot, arvonalentumiset ja arvonalentumisten peruutukset |
| HINTA / LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA PER OSAKE | NETTORAHOITUSKUSTANNUS, % |
| Osakkeen hinta 31.12. | (Nettorahoituskulut - osinkotuotot - valuuttakurssierot) x 100 |
| Liiketoiminnan rahavirta per osake | Korolliset nettovelat 1) |
| OSAKKEIDEN VAIHDON OSUUS OSAKEKANNASTA, % | 1) Keskimäärin |
| Kauden aikana vaihdettujen osakkeiden lukumäärä x 100 | 2) Sidottu pääoma = Valmiit aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet |
| Keskimääräinen osakemäärä | ja valmiit aineettomat hyödykkeet + käyttöpääoma + osakkuusyrityssijoitukset |
| Liite | 1.1. - 31.12.2011 | 1.1. - 31.12.2010 | |
|---|---|---|---|
| JATKUVAT TOIMINNOT Liikevaihto |
2 | 2 207,2 | 2 160,9 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 3 | 22,5 | 25,4 |
| Liiketoiminnan kulut | 4, 5 |
-1 970,1 | -1 920,6 |
| Poistot ja arvonalentumiset | 6, 12 | -101,3 | -109,6 |
| Liikevoitto | 158,3 | 156,1 | |
| Rahoitustuotot | 7 | 10,8 | 6,9 |
| Rahoituskulut | 7 | -33,1 | -33,7 |
| Kurssierot | 7 | 1,4 | -0,6 |
| Rahoituskulut, netto | 7 | -20,9 | -27,4 |
| Osuus osakkuusyritysten voitoista tai tappioista | 2, 8 |
31,0 | 9,2 |
| Voitto ennen veroja | 168,4 | 137,9 | |
| Tuloverot | 9 | -28,1 | -22,0 |
| Tilikauden voitto jatkuvista toiminnoista | 140,3 | 115,9 | |
| LOPETETUT TOIMINNOT | |||
| Tilikauden voitto lopetetuista toiminnoista | 10 | - | 531,0 |
| Tilikauden voitto | 140,3 | 646,9 | |
| Tilikauden voiton jakautuminen jatkuvista toiminnoista | |||
| Emoyhtiön omistajille | 135,6 | 110,9 | |
| Määräysvallattomille omistajille | 4,7 | 5,0 | |
| Tilikauden voitto jatkuvista toiminnoista | 140,3 | 115,9 | |
| Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos, e |
|||
| Jatkuvat toiminnot, laimentamaton ja laimennettu | 11 | 0,89 | 0,73 |
| Lopetetut toiminnot, laimentamaton ja laimennettu | 11 | - | 3,50 |
| Osakekohtainen tulos | 0,89 | 4,23 |
| Liite | 1.1. - 31.12.2011 | 1.1. - 31.12.2010 | |
|---|---|---|---|
| Tilikauden voitto | 140,3 | 646,9 | |
| Muut laajan tuloksen erät | |||
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | -24,1 | 16,9 | |
| Muuntoerot | -4,6 | 71,5 | |
| Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaus | 0,4 | -11,3 | |
| Rahavirran suojaus | -14,5 | 12,2 | |
| Muut muutokset | 0,0 | -0,6 | |
| Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen | 9, 19 |
-42,8 | 88,7 |
| Tilikauden laaja tulos | 97,5 | 735,6 | |
| Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen | |||
| Emoyhtiön omistajille | 93,8 | 729,4 | |
| Määräysvallattomille omistajille | 3,7 | 6,2 | |
| Tilikauden laaja tulos | 97,5 | 735,6 |
| Liite | 31.12.2011 | 31.12.2010 | |
|---|---|---|---|
| VARAT | |||
| PITKÄAIKAISET VARAT | |||
| Liikearvo | 12 | 606,0 | 607,9 |
| Muut aineettomat hyödykkeet | 13 | 67,5 | 75,0 |
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 14 | 656,0 | 661,2 |
| Osuudet osakkuusyrityksissä | 8 | 158,8 | 139,5 |
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | 15, 16 | 256,5 | 284,7 |
| Laskennalliset verosaamiset | 22 | 47,3 | 43,7 |
| Muut pitkäaikaiset varat | 9,7 | 10,3 | |
| Saamiset etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä | 23 | 44,3 | 39,5 |
| Pitkäaikaiset varat yhteensä | 1 846,1 | 1 861,8 | |
| LYHYTAIKAISET VARAT | |||
| Vaihto-omaisuus | 17 | 228,2 | 202,8 |
| Korolliset saamiset | 16, 18 | 0,5 | 0,4 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 16, 18 | 391,2 | 380,0 |
| Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset | 24,7 | 6,9 | |
| Rahavarat | 29 | 185,8 | 91,8 |
| Lyhytaikaiset varat yhteensä | 830,4 | 681,9 | |
| Varat yhteensä | 2 676,5 | 2 543,7 | |
| Liite | 31.12.2011 | 31.12.2010 | |
| OMA PÄÄOMA JA VELAT | |||
| OMA PÄÄOMA | 19 | ||
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma | |||
| Osakepääoma | 221,8 | 221,8 | |
| Muu oma pääoma | 1 136,7 | 1 118,1 | |
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma | 1 358,5 | 1 339,9 | |
| Määräysvallattomien omistajien osuus | 12,3 | 25,9 | |
| Oma pääoma yhteensä | 1 370,8 | 1 365,8 | |
| PITKÄAIKAISET VELAT | |||
| Korolliset velat | 16, 20, 21 |
464,5 | 499,1 |
| Laskennalliset verovelat | 22 | 86,5 | 99,5 |
| Eläkevelvoitteet | 23 | 52,4 | 55,2 |
| Varaukset | 24 | 50,3 | 54,7 |
| Pitkäaikaiset velat yhteensä | 653,7 | 708,5 | |
| LYHYTAIKAISET VELAT | |||
| Korolliset velat | 16, 20, 21 |
237,1 | 128,3 |
| Ostovelat ja muut velat | 16, 25 | 383,8 | 316,6 |
| Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat | 24,8 | 14,7 | |
| Varaukset | 24 | 6,3 | 9,8 |
| Lyhytaikaiset velat yhteensä | 652,0 | 469,4 | |
| Velat yhteensä | 1 305,7 | 1 177,9 | |
| Oma pääoma ja velat yhteensä | 2 676,5 | 2 543,7 |
| LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA Tilikauden voitto 140,3 641,9 Oikaisut Poistot ja arvonalentumiset 6 101,3 114,3 Tuloverot 9 28,1 24,0 Rahoituskulut, netto 7 20,9 29,0 Osuus osakkuusyritysten voitoista tai tappioista 7 -31,0 -9,2 Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity rahavirtaa -27,0 -546,7 Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta 232,6 253,3 Käyttöpääoman muutos Vaihto-omaisuuden lisäys (-) / vähennys (+) -24,6 -33,6 Myyntisaamisten ja muiden saamisten lisäys (-) / vähennys (+) -35,5 -65,8 Ostovelkojen ja muiden velkojen lisäys (+) / vähennys (-) 57,4 36,0 Käyttöpääoman muutos -2,7 -63,4 Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja 229,9 189,9 Maksetut korot ja muut rahoituskulut -34,1 -39,8 Saadut korot ja muut rahoitustuotot 7,5 6,1 Realisoituneet valuuttakurssivoitot ja tappiot 10,5 -0,3 Saadut osingot 1,3 0,1 Maksetut välittömät verot -37,4 -22,9 Liiketoiminnan nettorahavirta 177,7 133,1 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA 26 - -31,6 Tytäryritysten hankinta vähennettynä hankintahetken rahavaroilla Investoinnit muihin osakkeisiin -102,8 -0,4 Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -98,3 -75,2 Pitkäaikaisten lainasaamisten vähennys (+) / lisäys (-) 1,6 148,8 Luovutustulot tytäryritysten myynnistä vähennettynä myyntihetken rahavaroilla 1) 26 1,7 -20,0 Pääomanpalautukset osakkuusyrityksiltä 11,7 - Luovutustulot muiden osakkeiden myynnistä 96,9 - Luovutustulot aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myynnistä 26,8 13,9 Investointien nettorahavirta -62,4 35,5 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Pitkäaikaisten lainojen nostot (+) 16,0 101,7 Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut (-) -103,3 -72,5 Lyhytaikaisten lainojen nostot (+) / takaisinmaksut (-) 154,6 -330,2 Maksetut osingot -77,8 -45,2 Määräysvallattomien omistusosuuden hankinta -13,2 - Muut rahoituserät -0,5 -13,0 Rahoituksen nettorahavirta -24,2 -359,2 Rahavarojen muutos 91,1 -190,6 Rahavarat tilikauden lopussa 185,8 91,8 Valuuttakurssien muutosten vaikutus -2,9 -7,8 Rahavarat tilikauden alussa 91,8 274,6 Rahavarojen muutos 91,1 -190,6 |
Liite | 2011 | 2010 2) |
|---|---|---|---|
1) 1-12/2010 sisältää Tikkurilan mukana siirtyneet rahavarat sekä Tikkurilan suorittaman lainan takaisinmaksun.
2) Sisältää Tikkurilan 25.3.2010 saakka.
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma | ||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Osake pääoma |
Ylikurssi rahasto |
Käyvän arvon ja muut rahastot |
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto |
Muunto erot |
Omat osakkeet |
Kertyneet voittovarat Yhteensä |
Määräys vallattomien omistajien osuus |
Oma pääoma yhteensä |
||
| Oma pääoma 1.1.2010 | 221,8 | 257,9 | 95,8 | 196,3 | -79,9 | -25,9 | 583,6 | 1 249,6 | 19,2 | 1 268,8 |
| Tilikauden voitto Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen |
29,1 | 58,6 | 641,9 -0,2 |
641,9 87,5 |
5,0 1,2 |
646,9 88,7 |
||||
| Tilikauden laaja tulos | 29,1 | 58,6 | 641,7 | 729,4 | 6,2 | 735,6 | ||||
| Liiketoimet omistajien kanssa Osingonjako1) |
-640,3 | -640,3 | -4,2 | -644,5 | ||||||
| Omien osakkeiden siirto osakepalkkiojärjestelmiin kuuluville Osakeperusteinen palkitseminen |
1,7 | -0,3 | 1,7 -0,3 |
1,7 -0,3 |
||||||
| Muutokset yritysjärjestelyjen yhteydessä Siirrot omassa pääomassa |
0,1 | -0,2 -0,1 |
-0,2 0,0 |
4,7 | 4,5 0,0 |
|||||
| Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä |
0,1 | 1,7 | -640,9 | -639,1 | 0,5 | -638,6 | ||||
| Oma pääoma 31.12.2010 | 221,8 | 257,9 | 125,0 | 196,3 | -21,3 | -24,2 | 584,4 | 1 339,9 | 25,9 | 1 365,8 |
| Oma pääoma 1.1.2011 | 221,8 | 257,9 | 125,0 | 196,3 | -21,3 | -24,2 | 584,4 | 1 339,9 | 25,9 | 1 365,8 |
| Tilikauden voitto | 135,7 | 135,7 | 4,6 | 140,3 | ||||||
| Muut laajan tuloksen erät | ||||||||||
| verojen jälkeen Tilikauden laaja tulos |
-38,6 -38,6 |
-3,3 -3,3 |
135,7 | -41,9 93,8 |
-0,9 3,7 |
-42,8 97,5 |
||||
| Liiketoimet omistajien kanssa |
||||||||||
| Osingonjako Omien osakkeiden siirto osakepalkkiojärjestelmiin |
-73,0 | -73,0 | -4,8 | -77,8 | ||||||
| kuuluville Osakeperusteinen palkitseminen |
1,9 | -0,9 | 1,9 -0,9 |
1,9 -0,9 |
||||||
| Muutokset yritysjärjestelyjen |
||||||||||
| yhteydessä | -2,9 | -2,9 | -12,5 | -15,4 | ||||||
| Siirrot omassa pääomassa |
2,9 | -2,9 | 0,0 | 0,0 | ||||||
| Muut muutokset | -0,3 | -0,3 | -0,3 | |||||||
| Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä |
2,9 | 1,9 | -80,0 | -75,2 | -17,3 | -92,5 | ||||
| Oma pääoma 31.12.2011 | 221,8 | 257,9 | 89,3 | 196,3 | -24,6 | -22,3 | 640,1 | 1 358,5 | 12,3 | 1 370,8 |
1) Vuoden 2010 aikana jaetun osingon yhteismäärä oli 640,3 milj. e, josta käteisosinkoa 41,0 milj. e. Lisäksi annettiin 599,3 milj. e Tikkurilan osakkeina.
Kemira on kansainvälinen kemian konserni, jolla on neljä segmenttiä: Paper, Municipal & Industrial, Oil & Mining, sekä Muut. Konsernin keskeisiä asiakkaita ovat runsaasti vettä kuluttavat teollisuudenalat. Kemira tarjoaa veden laadun ja määrän hallintaratkaisuja, joilla lisätään asiakkaiden energia-, vesi- ja raaka-ainetehokkuutta. Kemiran visiona on olla johtava vesikemian yhtiö.
Konsernin emoyritys on Kemira Oyj. Emoyrityksen kotipaikka on Helsinki, kotimaa Suomi ja sen rekisteröity osoite on Porkkalankatu 3, 00180 Helsinki. Yhtiön osakkeet on listattu NASDAQ OMX Helsingissä. Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa Internet-osoitteesta www.kemira.com. Kemira Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 8.2.2012 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Yhtiökokouksella on oikeus muuttaa tilinpäätöstä sen hyväksymisen jälkeen.
Konsernitilinpäätös on laadittu noudattaen kansainvälisiä IASB:n (International Accounting Standards Board) julkaisemia IAS- ja IFRS-standardeja (International Financial Reporting Standards) sekä niiden SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti yhteisössä sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisten, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset.
Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintahintoihin perustuen, ellei alla olevissa laatimisperiaatteissa ole muuta kerrottu. Käypään arvoon on arvostettu mm. myytävissä olevat rahoitusvarat, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja -velat sekä osakeperusteiset maksut niiden myöntämishetkellä. Konsernitilinpäätös esitetään euroina, joka on konsernin emoyhtiön toimintavaluutta. Tilinpäätös esitetään miljoonina euroina.
Konserni on noudattanut vuoden 2011 alusta alkaen alla mainittuja voimaan tulleita standardeja, niiden muutoksia sekä tulkintoja. Näillä ei ollut merkittävää vaikutusta vuoden 2011 konsernitilinpäätökseen.
Konserni ei ole vielä soveltanut seuraavia, jo julkistettuja uusia tai uudistettuja standardeja ja tulkintoja. Konserni ottaa ne käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien.
toisaalta parannetaan pääsyä siihen ainekseen, jota tullaan louhimaan tulevina kausina. Tulkinnalla ei ole vaikutusta Kemiran konsernitilinpäätökseen.
Konsernitilinpäätös sisältää emoyrityksen lisäksi sen tytäryritykset. Tytäryrityksiä ovat kaikki sellaiset yritykset, joissa konsernilla on oikeus määrätä talouden ja toiminnan periaatteista. Yleensä tämä perustuu osakeomistukseen, joka tuottaa yli puolet äänivallasta. Myös potentiaalisen määräysvallan olemassaolo on huomioitu silloin, kun potentiaaliseen äänivaltaan oikeuttavat instrumentit ovat tarkasteluhetkellä toteutettavissa. Myydyt yhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen siihen saakka, kun määräysvalta lakkaa, ja vuoden aikana hankitut yhtiöt siitä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan.
Kaikki konserniyritysten väliset liiketapahtumat on eliminoitu. Keskinäinen osakeomistus eliminoidaan hankintamenetelmällä. Tytäryrityksen hankinnasta maksettava vastike määritetään luovutettujen varojen, vastattaviksi otettujen velkojen ja konsernin liikkeeseen laskemien oman pääoman ehtoisten osuuksien käypänä arvona. Luovutettu vastike sisältää ehdollisesta vastikejärjestelystä johtuvan omaisuuserän tai velan käyvän arvon. Hankintaan liittyvät menot kirjataan kuluiksi toteutuessaan. Yksilöitävissä olevat liiketoimintojen yhdistämisessä hankitut varat ja vastattaviksi otetut velat ja ehdolliset velat arvostetaan hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin. Määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa kirjataan hankintakohtaisesti joko käypään arvoon tai määrään, joka vastaa määräysvallattomien omistajien suhteellista osuutta hankinnan kohteen nettovarallisuudesta.
Määrä, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa ja aiemmin omistetun osuuden käypä arvo yhteen laskettuina ylittävät konsernin osuuden hankitun nettovarallisuuden käyvästä arvosta, merkitään taseeseen liikearvoksi. Jos vastikkeen, määräysvallattomien omistajien osuuden ja aiemmin omistetun osuuden yhteismäärä on pienempi kuin tytäryrityksen hankitun nettovarallisuuden käypä arvo ja kyseessä on edullinen kauppa, erotus kirjataan suoraan tuloslaskelmaan.
Tilikauden tulos sekä muihin laajan tuloksen eriin kuuluvat erät kohdistetaan emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille ja esitetään tuloslaskelman ja laajan tuloslaskelman yhteydessä. Määräysvallattomien omistajien osuus esitetään omassa pääomassa erillään emoyrityksen omistajille kuuluvasta omasta pääomasta. Laaja tulos kohdistetaan emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille, vaikka tämä johtaisi siihen, että määräysvallattomien omistajien osuudesta tulisi negatiivinen ellei määräysvallattomilla omistajilla ole sitovaa velvollisuutta olla kattamatta tappioita sijoituksensa ylittävältä osalta.
Emoyrityksellä tytäryrityksessä olevan omistusosuuden muutokset, jotka eivät johda määräysvallan menettämiseen, käsitellään omaa pääomaa koskevina liiketoimina. Kun määräysvalta tai huomattava vaikutusvalta lakkaa, mahdollinen jäljelle jäävä osuus arvostetaan käypään arvoon ja kirjanpitoarvon muutos kirjataan tulosvaikutteisesti.
Yritysjärjestelyihin, jotka ovat toteutuneet ennen 1.1.2010, on sovellettu aiemmin voimassa olleita sääntöjä.
Konsernin osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta (omistusosuus 20 - 50 %). Osakkuusyritykset on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Konsernin omistusosuuden
mukainen osuus osakkuusyritysten tilikauden tuloksesta on laskettu konsernin omistusosuuden mukaisesti ja esitetty tuloslaskelmassa omana eränään liikevoiton jälkeen. Konsernin osuus osakkuusyrityksen muihin laajan tuloksen eriin kirjatuista muutoksista on kirjattu konsernin muihin laajan tuloksen eriin. Jos konsernin osuus osakkuusyrityksen tappioista ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, ei kirjanpitoarvon ylittäviä tappioita yhdistellä, ellei konserni ole sitoutunut osakkuusyritysten velvoitteiden täyttämiseen.
Yhteisyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on yhteinen määräysvalta toisten osapuolten kanssa. Ne on yhdistelty konsernitilinpäätökseen konsernin suhteellisen omistusosuuden mukaan rivi riviltä. Konsernin osuus yhteisyrityksen yksittäisistä tuotto-, kulu-, omaisuus- ja velkaeristä sekä sen rahavirroista yhdistellään konsernitilinpäätöksen vastaaviin eriin.
Konsernitilinpäätöksissä ulkomaisten tytäryritysten tuloslaskelmat on muunnettu euroiksi tilikauden keskimääräisiä valuuttakursseja ja taseet tilinpäätöspäivän valuuttakursseja käyttäen. Tilikauden tuloksen ja muun laajan tuloksen erien muuntaminen eri kursseilla kuin taseessa aiheuttaa taseessa omaan pääomaan kirjattavan muuntoeron, jonka muutos esitetään muissa laajan tuloslaskelman erissä. Hankittujen ulkomaisten yksikköjen varojen ja velkojen kirjanpitoarvoihin hankinnan yhteydessä tehtävät käyvän arvon oikaisut ja liikearvo on käsitelty ulkomaisten yksikköjen varoina ja velkoina ja muunnettu euroiksi tilinpäätöspäivän kursseja käyttäen.
Konsernin ulkomaisiin yksikköihin tehtyjen nettosijoituksien suojauksesta kerrotaan laadintaperiaatteiden kappaleessa "suojauslaskenta". Suojauslaskennassa lainojen ja johdannaissopimusten kurssivoitot ja -tappiot on kohdistettu konsernitilinpäätöksessä omaan pääomaan tytäryritysten vahvistettujen taseiden mukaisten omien pääomien muuntamisesta syntyneitä kurssieroja vastaan. Nämä suojauslaskennan kurssierot esitetään muissa laajan tuloksen erissä. Muut oman pääoman muuntoerot on esitetty muissa laajan tuloksen erissä lisäyksenä ja vähennyksenä. Kun määräysvalta tytäryrityksessä menetetään, kertyneet muuntoerot siirretään tuloslaskelmaan osaksi myyntivoittoa tai – tappiota.
Konserniyritykset muuntavat omassa kirjanpidossaan päivittäiset valuuttamääräiset liiketapahtumat toimintavaluutakseen tapahtumapäivän kursseja käyttäen. Tilinpäätöksissä valuuttamääräiset saamiset ja velat arvostetaan käyttäen tilinpäätöspäivän valuuttakursseja ja ei-monetaariset erät käyttäen tapahtumapäivän kursseja. Liiketoimintaan liittyvät kurssierot käsitellään myyntien ja ostojen oikaisuina. Rahoitukseen ja konsernin kokonaisposition suojaamiseen liittyvät kurssierot esitetään rahoituksen kurssieroissa. Tytäryhtiöt suojaavat lähinnä valuuttamääräisiä myyntejä ja ostoja, joiden suojausinstrumentteina käytetään pääsääntöisesti finanssihallinnon kanssa tehtyjä valuuttatermiinejä. Tytäryrityksien suojaustapahtumien vaikutukset näkyvät liiketoimintayksikköjen liikevaihdon ja ostojen oikaisuna.
Liikevaihto sisältää myytyjen tuotteiden ja toimitettujen palveluiden kokonaislaskutusarvon, josta on vähennetty oikaisuerinä myynnin välilliset verot, käteisalennukset ja valuuttamääräisten myyntisaamisten kurssierot.
Myyntituotot tavaroiden myynnistä kirjataan tuloslaskelmaan, kun tavaroiden omistukseen liittyvät merkittävät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle. Konsernin palvelujen ja vuokratuottojen osuus liikevaihdosta ei ole olennainen.
Konsernilla on sekä maksupohjaisia että etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä, kunkin toimintamaan paikallisten olojen ja käytäntöjen mukaisesti. Eläkejärjestelyt on yleensä hoidettu eläkevakuutusyhtiöissä tai erillisessä eläkesäätiössä. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jota suoritus koskee.
Konsernin etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen velvoitteet on laskettu kustakin järjestelystä erikseen. Etuuspohjaisista järjestelyistä kirjataan taseeseen velka (tai saaminen), jonka määrä lasketaan velvoitteiden nykyarvon ja varojen käypien arvojen erotuksena. Lisäksi nettovelassa huomioidaan mahdollisten kirjaamattomien takautuviin työsuorituksiin perustuvien menojen sekä vakuutusmatemaattisten voittojen ja tappioiden vaikutus. Eläkevelvoitteet on laskettu siten, että kertynyt etuus on jaksotettu palvelusajalle ennakoituun etuoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää käyttäen. Eläkemenot kirjataan kuluiksi henkilöiden palvelusajalle auktorisoitujen vakuutusmatemaatikkojen suorittamien laskelmien perusteella. Eläkevelvoitteiden nykyarvoa laskettaessa käytetään diskonttauskorkona yritysten liikkeeseen laskemien korkealaatuisten
joukkovelkakirjalainojen markkinatuottoa. Ellei maassa ole syviä joukkovelkakirjamarkkinoita, käytetään valtion joukkovelkakirjojen tuotto-oletusta.
Vakuutusmatemaattisten voittojen ja tappioiden kirjaamiseen on sovellettu putkimenetelmää. Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot on kirjattu tuloslaskelmaan henkilöiden keskimääräiselle jäljellä olevalle palvelusajalle siltä osin kuin ne ylittävät suuremman seuraavista: 10 % eläkevelvoitteesta tai 10 % varojen käyvästä arvosta.
Konsernilla on useita omana pääomana maksettaviksi luokiteltuja osakeperusteisia palkitsemisjärjestelmiä. Osakepalkkiojärjestelmien etuudet arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan tasaisesti henkilöstökuluksi tuloslaskelmaan oikeuksien syntymisjaksojen aikana. Oletus lopullisesta osakkeiden ja niihin liittyvien rahasuoritusten määrästä päivitetään jokaisena tilinpäätöspäivänä. Liitetiedoissa 5 ja 32 on kuvattu järjestelmää ja sen arvostustekijöitä.
Vieraan pääoman menot kirjataan kuluiksi sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Ehdot täyttävien hyödykkeiden hankintamenoon sisällytetään välittömästi kyseisen hyödykkeen hankkimisesta tai rakentamisesta johtuvat vieraan pääoman menot, mikäli aktivointiehdot täyttyvät.
Tuloslaskelman verot sisältävät kunkin yhtiön verotettavaan tulokseen perustuvat verot ja laskennallisten verovelkojen ja saamisten muutokset. Mikäli verot liittyvät muun laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan kirjattuihin eriin, kirjataan ne kyseisiin eriin.
Laskennallinen verosaaminen ja -velka on laskettu väliaikaisista eroista taseen kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Laskennalliset verosaamiset mm. kertyneistä tappioista sisältyvät tilinpäätökseen vain siihen määrään asti kuin kyseiselle veroyksikölle todennäköisesti syntyy verotettavaa tuloa tulevaisuudessa, niin että verosaamiset pystytään hyödyntämään. Laskennallista verovelkaa ja -saamista laskettaessa on käytetty tilinpäätöksen laatimishetkellä voimassa olevia tai tilikautta seuraavan vuoden verokantoja, mikäli ne on jo vahvistettu.
Tutkimustoiminnan menot kirjataan kuluiksi tuloslaskelmaan. Kehittämismenot aktivoidaan, jos niiden pohjalta voidaan laatia suunnitelmat uusista tai olennaisesti parannetuista tuotteista tai prosesseista, jotka ovat kaupallisesti ja teknisesti käyttökelpoisia, ja konsernilla on riittävät voimavarat kehittämistyön loppuunsaattamiseen ja hyödykkeen käyttämiseen tai myymiseen. Pääosa konsernin kehittämismenoista ei täytä edellä mainittuja aktivointiedellytyksiä ja ne kirjataan kuluiksi. Aktivoidut kehittämismenot esitetään omana eränään ja poistetaan taloudellisena vaikutusaikanaan, kuitenkin enintään 8 vuodessa.
Muihin aineettomiin hyödykkeisiin sisältyy mm. tietokoneohjelmistoja ja –lisenssejä sekä yrityskauppojen yhteydessä hankittuja tuotemerkkejä ja asiakaskantoja.
Liikearvo muodostuu yrityskaupan yhteydessä. Liikearvo on määrä, jolla hankintameno ylittää konsernin osuuden hankitun tytäryrityksen yksilöitävissä olevan nettovarallisuuden käyvästä arvosta hankinta-ajankohtana. Liikearvo arvostetaan hankintamenoon vähennettynä kertyneillä arvonalentumistappioilla.
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja aineettomat hyödykkeet (joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika) on arvostettu taseessa poistoilla ja arvonalentumistappioilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Konsernilla ei ole aineettomia hyödykkeitä, joilla olisi rajaton taloudellinen vaikutusaika liikearvoa lukuun ottamatta.
Poistot on laskettu tasapoistoina kohteiden arvioidun taloudellisen vaikutusajan mukaan. Tavallisimmat konsernin laskentaperiaatteiden mukaiset poistoajat ovat:
Omaisuuserän jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan vähintään jokaisen tilikauden lopussa. Käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot sisältyvät liiketoiminnan muihin tuottoihin ja myyntitappiot liiketoiminnan muihin kuluihin. Ehdot täyttävän omaisuuserän hankkimisesta tai rakentamisesta välittömästi johtuvat vieraan pääoman menot
aktivoidaan osana kyseisen omaisuuserän hankintamenoa silloin, kun on todennäköistä, että ne tuottavat vastaista taloudellista hyötyä, ja kun menot on määritettävissä luotettavasti. Säännöllisin määräajoin suoritettavista suurista ja perinpohjaisista tarkastuksista tai kunnossapidoista johtuvat menot käsitellään investointeina ja joiden hankintamenot poistetaan vaikutusaikanaan. Käyttöomaisuushyödykkeen poistot lopetetaan silloin, kun hyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi.
Investointeihin saadut julkiset avustukset on kirjattu aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpitoarvojen vähennykseksi. Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa hyödykkeen taloudellisena käyttöaikana. Tutkimustoimintaan saadut avustukset kirjataan kulujen vähennykseksi.
Konsernin ollessa vuokralle ottajana rahoitusleasingsopimuksiksi luokitellaan aineellisia hyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen osa omistukselle ominaisista riskeistä ja eduista.
Rahoitusleasingsopimuksilla hankitut hyödykkeet merkitään taseeseen vuokra-ajan alkamisajankohtana vuokratun hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Nämä hyödykkeet ja niihin liittyvät vuokravelvoitteet esitetään osana konsernin aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä ja korollisia velkoja. Rahoitusleasingsopimusten osalta tuloslaskelmassa esitetään leasingomaisuuden poistot ja velasta aiheutuneet korkokulut.
Muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan kuluksi tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.
Konsernin ollessa vuokralle antajana rahoitusleasingsopimukset kirjataan taseeseen saamisina, ja muiden vuokrasopimusten hyödykkeet sisältyvät aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin.
Tulkinnan (IFRIC 4: Miten määritellään sisältääkö järjestelmä vuokrasopimuksen) mukaisesti vuokrasopimuksina käsitellään myös järjestelyt, jotka eivät ole oikeudelliselta muodoltaan vuokrasopimuksia mutta jotka antavat oikeuden käyttää hyödykettä maksua tai toistuvia maksuja vastaan.
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen nettorealisointiarvoon. Vaihtoomaisuuden hankintameno on määritetty luonteensa mukaan fifo-menetelmää tai painotetun keskihinnan menetelmää käyttäen. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno sisältää normaalin toiminta-asteen mukaisen osuuden valmistuksen välillisistä kustannuksista. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut valmiiksi saattamiseen tarvittavat menot ja myyntikustannukset.
Kun rahoitusvara tai -velka merkitään kirjanpitoon kaupankäyntipäivänään, konserni arvostaa sen hankintamenoon, joka on yhtä suuri kuin siitä annetun tai saadun vastikkeen käypä arvo. Konsernin rahoitusvarat on alkuperäisen kirjaamisen jälkeistä arvostusta varten luokiteltu käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin, konsernin myöntämiin lainoihin ja muihin saamisiin sekä myytävissä oleviin rahoitusvaroihin.
| Luokka | Rahoitusinstrumentti | Arvostus |
|---|---|---|
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat |
Valuuttatermiinit, valuuttaoptiot, valuutanvaihtosopimukset, korkotermiinit, korkofutuurit, korko optiot, koronvaihtosopimukset, sähkötermiinit, maakaasujohdannaiset, sijoitustodistukset, yritystodistukset, sijoitusrahastot, kytketyt johdannaiset |
Käypä arvo |
| Lainat ja saamiset | Pitkäaikaiset lainasaamiset, pankkitalletukset, myyntisaamiset ja muut saamiset |
(Jaksotettu) Hankintameno |
| Myytävissä olevat rahoitusvarat |
Osakkeet, joukkovelkakirjasijoitukset | Käypä arvo |
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat arvostetaan käypään arvoon. Käypä arvo on rahamäärä, johon omaisuuserä voidaan vaihtaa tai jolla velka voidaan suorittaa asiaa tuntevien, liiketoimeen halukkaiden, toisistaan
riippumattomien osapuolten välillä. Ne johdannaiset, joihin ei sovelleta IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa, on luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviin rahoitusvaroihin. Nämä kuuluvat käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahoitusvarojen luokkaan. Taseessa erät esitetään siirtosaamisissa ja siirtoveloissa. Käyvän arvon muutoksista syntyvät voitot ja tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti tapahtumahetkellään rahoituseriin.
Lainoihin ja saamisiin sisältyy pitkäaikaisia saamisia, jotka on arvostettu jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen korkokannan menetelmää käyttäen ottaen huomioon mahdolliset arvonalentumiset.
Myytävissä olevat rahoitusvarat arvostetaan käypään arvoon, jos käyvän arvon katsotaan olevan luotettavasti määritettävissä. Myytävissä olevien rahoitusvarojen realisoitumattomat arvonmuutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään omassa pääomassa käyvän arvon rahastossa verovaikutuksella oikaistuna. Kertyneet käyvän arvon muutokset siirretään tuloslaskelmaan luokittelun oikaisuina silloin, kun sijoitus myydään tai kun sen arvo on alentunut siten, että sijoituksesta tulee kirjata arvonalentumistappio. Myytävissä olevat rahoitusvarat sisältävät pörssinoteerattujen yhtiöiden osakkeita, joukkovelkakirjasijoituksia ja muiden noteeraamattomien yritysten osakkeita, joista merkittävin on Pohjolan Voima Oy:n (PVO) ja Teollisuuden Voima Oyj:n (TVO) osakeomistus.
Pohjolan Voima Oy ja sen tytäryhtiö Teollisuuden Voima Oyj muodostavat yksityisen, suomalaisten teollisuus- ja voimayhtiöiden omistaman sähköntuotantokonsernin, joka toimittaa osakkailleen sähköä omakustannushintaan. Pohjolan Voima konserni omistaa ja käyttää mm. kahta ydinvoimalaitosyksikköä Olkiluodossa, Eurajoen kunnassa. Konsernilla on TVO:n A- ja C-sarjojen osakkeita sekä PVO:n A-, B-, C-, E-, G-, H- ja I-sarjojen osakkeita. Eri osakesarjat oikeuttavat eri voimalaitosten tuottamaan sähköön. Kunkin osakesarjan omistajat vastaavat ao. sarjan kiinteistä kustannuksista osakemäärien suhteessa riippumatta siitä, onko teho tai energiaosuutta käytetty, ja muuttuvista kustannuksista toimitettujen energiamäärien mukaisessa suhteessa.
Kemira Oyj:n omistus Pohjolan Voima konsernissa, joka oikeuttaa sähköön valmiista voimalaitoksista, on arvostettu käypään arvoon perustuen sähkön markkinahinnan ja omakustannushinnan erotuksen diskontattuun rahavirtaan. Sähkön markkinahintana on käytetty Pohjoismaisesta sähköpörssistä saatavaa julkista sähkön spot -hintaa. Omakustannushinnat ovat osakesarjakohtaisia. Tulevaisuuden rahavirrat on diskontattu perustuen kuhunkin osakesarjaan liittyvien laitosten odotettuun käyttöaikaan. Diskonttokorkona laskennassa on käytetty keskimääräistä painotettua pääomakustannusta, joka määritetään vuosittain. Rahoitusriskien hallinta -liitetiedossa on käsitelty arvostusolettamusten muutosten vaikutusta käypiin arvoihin.
Se osuus omistuksesta, joka oikeuttaa sähköön Suomessa parhaillaan rakennettavasta ydinvoimalasta arvostettiin vuoden 2008 aikana uudelleen. Aikaisemmissa tilinpäätöksissä nämä osakkeet oli arvostettu hankintahintaan. Vuonna 2008 tehty uudelleenarvostus perustui osakkeiden markkinahintaan, joka tuli määritetyksi toukokuussa 2008 ulkoisella kolmansien osapuolien osakekaupalla. Vuosien 2009-2011 tilinpäätöksissä keskeneräiseen ydinvoimalaan liittyvien osakkeiden arvostusta ei ole muutettu.
Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta, vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista ja muista lyhytaikaisista, erittäin likvideistä sijoituksista. Rahavaroihin luokitelluilla erillä on enintään kolmen kuukauden maturiteetti hankintaajankohdasta lukien. Käytössä olevat luottolimiitit sisältyvät lyhytaikaisiin korollisiin velkoihin.
Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä rahoitusinstrumenttien mahdolliset arvonalentumiset. Rahoitusvaran arvonalentuminen kirjataan, kun on toteutunut tapahtuma, jolla on negatiivinen vaikutus sijoituksen tuleviin rahavirtoihin. Arvonalentumisen määrä jaksotettuun hankintamenoon arvostettujen erien osalta on kirjanpitoarvon ja saamisen tulevien rahavirtojen nykyarvon erotus. Diskonttauksessa käytetään alkuperäistä efektiivistä korkokantaa. Käypään arvoon arvostetuissa erissä käypä arvo määrää arvonalentumisen. Arvonalentumiset kirjataan tulosvaikutteisesti rahoituseriin.
Konserni myy tietyt myyntisaamisensa rahoitusyhtiöille sopimuksessa määriteltyjen limiittien puitteissa. Myytyihin saamisiin liittyvä luottoriski ja sopimusperusteiset oikeudet kyseisiin rahoitusvaroihin siirtyvät myyntihetkellä pois konsernilta. Järjestelyyn liittyvät kulut kirjataan rahoituskuluihin.
Rahoitusvelat luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvelkoihin ja muihin rahoitusvelkoihin. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvelkoihin kuuluvat ne johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa.
| Luokka | Rahoitusinstrumentti | Arvostus |
|---|---|---|
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat |
Valuuttatermiinit, valuuttaoptiot, valuutanvaihtosopimukset, korkotermiinit, korkofutuurit, korko |
Käypä arvo |
| rahoitusvelat | optiot, koronvaihtosopimukset, sähkötermiinit, maakaasujohdannaiset, kytketyt johdannaiset |
|
| Muut rahoitusvelat | Lyhyt- ja pitkäaikaiset lainat, eläkelainat, ostovelat | (Jaksotettu) Hankintameno |
Valuutta-, korko- ja hyödykejohdannaisten, sijoitusrahastojen sekä julkisesti noteerattujen osakkeiden käyvät arvot saadaan toimivilta markkinoilta tilinpäätöshetken hintanoteerauksen perusteella. Muiden käypään arvoon arvostettujen rahoitusinstrumenttien arvo määritellään arvonmääritysmallien avulla rahoitusmarkkinoilta saatavan tiedon perusteella. Konserni käyttää arvonmääritykseen treasuryhallintajärjestelmään syötettyjen markkinatietojen perusteella laskettuja arvoja.
Valuuttatermiinien arvonmuutokset lasketaan arvostamalla termiinisopimukset tilinpäätöshetken termiinikursseihin ja vertaamalla niitä termiinien tekohetken termiinikurssien kautta laskettuihin vasta-arvoihin. Valuuttaoptioiden käyvät arvot lasketaan valuuttaympäristöön mukautetun Black & Scholesin optioiden arvostusmallia käyttäen. Arvostuksessa tarvittavat tiedot, kuten kohdevaluutan valuuttakurssi, sopimuskurssi, volatiliteetti ja riskitön korkokanta perustuvat julkiseen markkinainformaatioon. Korkojohdannaisten käyvät arvot määritellään käyttämällä vastaavanlaisten instrumenttien tilinpäätöspäivän markkina-arvoja. Muut johdannaiset arvostetaan tilinpäätöspäivän markkinahintaan.
Kaikki tilinpäätöshetkellä avoinna olevat johdannaiset arvostetaan käypään arvoon. Konsernitilinpäätöksessä avoimien johdannaissopimusten arvostustulokset on pääsääntöisesti kirjattu tulosvaikutteisesti rahoituseriin. Konsernin kytkettyjen johdannaisten määrä on vähäinen.
Muut rahoitusvelat merkitään taseeseen alun perin saatujen nettovarojen arvoon vähennettynä välittömillä kuluilla. Myöhemmin rahoitusvelat arvostetaan taseeseen jaksotettuun hankintamenoon, ja saatujen nettovarojen ja lainanlyhennysten erotus kirjataan korkokuluksi lainan juoksuaikana.
IAS 39:n mukainen suojauslaskenta tarkoittaa laskentatapaa, jonka tarkoituksena on kohdistaa yksi tai useampi suojausinstrumentti siten, että niiden käypä arvo kumoaa kokonaisuudessaan tai osittain suojattavan erän käyvän arvon tai rahavirtojen muutokset. Suojauslaskentaa sovelletaan korkoriskin ja ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen valuuttariskin sekä hyödykeriskin suojauksiin. Käytetyt suojauslaskentamallit ovat rahavirtojen suojaus ja ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaus.
Rahavirtojen suojauksessa suojaudutaan rahavirtojen vaihtelulta, joka johtuu taseeseen merkittyyn tiettyyn omaisuuserään, velkaan tai erittäin todennäköiseen tulevaan liiketoimeen liittyvän riskin toteutumisesta. Suojausinstrumentteina rahavirran suojauksessa käytetään korko- ja hyödykejohdannaisia. IAS 39:n määrittelemää rahavirtojen suojauslaskentaa sovelletaan konsernissa valikoituihin suojauskohteisiin. Rahavirtojen suojaukseen liittyvät johdannaissopimusten käyvän arvon muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään omassa pääomassa verovaikutuksella oikaistuna, kun ne täyttävät suojauslaskennan ehdot ja kun suojauslaskenta on tehokasta. Tehoton osuus kirjataan tuloslaskelman rahoituseriin. Johdannaiset, joiden osalta ei sovelleta suojauslaskentaa, kirjataan tulosvaikutteisesti rahoituseriin.
Ulkomaiseen yksikköön tehtyä nettosijoitusta suojataan kurssimuutoksilta pitkäaikaisilla valuuttamääräisillä lainoilla sekä termiini- ja valuutanvaihtosopimuksilla. Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojauksen ehdot täyttävien suojausinstrumenttien käyvän arvon tehokkaan osuuden arvon muutos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään konsernin oman pääoman muuntoeroissa verovaikutuksella oikaistuna. Käytettäessä valuuttatermiinejä suojaussuhteen arvonmuutoksen ulkopuolelle jätettävä korkoero kirjataan tulosvaikutteisesti rahoituseriin. Nettosijoituksen suojauksesta
johtuvat voitot ja tappiot merkitään tuloslaskelmaan silloin, kun nettosijoituksesta luovutaan. Tehottoman suojauksen osuus kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti rahoituseriin.
Suojauksen tehokkuutta seurataan IAS 39:n vaatimalla tavalla. Tehokkuudella tarkoitetaan suojausinstrumentin kykyä kumota suojattavan riskin toteutumisesta johtuvat muutokset suojattavan erän käyvässä arvossa tai suojatusta liiketoimesta johtuvissa rahavirroissa. Suojaussuhteen katsotaan olevan erittäin tehokas, kun suojausinstrumentin käyvän arvon muutos kumoaa suojattavan erän rahavirtojen muutokset 80–125 -prosenttisesti. Tehokkuutta tarkastellaan sekä etu- että jälkikäteen. Tehokkuus testataan uudelleen jokaisena tilinpäätöshetkenä.
Suojauslaskenta lakkautetaan, kun suojauslaskennan kriteerit eivät enää täyty. Muihin laajan tuloksen eriin kirjatut ja oman pääoman erissä esitetyt voitot tai tappiot siirretään tuloslaskelmaan tuotoiksi ja kuluiksi, mikäli suojattava kohde myydään tai erääntyy. Niiden johdannaissopimusten, jotka eivät täytä suojauslaskennan ehtoja, käyvän arvon muutoksista syntyvät voitot ja tappiot kirjataan suoraan tuloslaskelmaan.
Konserni on dokumentoinut suojaukseen ryhdyttäessä suojaussuhteen olemassaolon sisältäen tiedot suojausinstrumentista ja suojattavasta erästä tai liiketapahtumasta, suojattavan riskin luonteen, riskienhallinnan tavoitteet ja suojaukseen ryhtymisen strategian sekä kuvauksen tehokkuuden arvioinnista.
Omien osakkeiden hankinta siihen liittyvine menoineen on esitetty konsernitilinpäätöksessä oman pääoman vähennyksenä.
Taseeseen merkitään varaus, kun jonkin aikaisemman tapahtuman seurauksena on syntynyt oikeudellinen tai tosiasiallinen olemassa oleva velvoite ja on todennäköistä, että siitä aiheutuu vastaisia menoja ja velvoitteen määrä on arvioitavissa luotettavasti. Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan silloin, kun siitä on laadittu yksityiskohtainen, asianmukainen suunnitelma ja suunnitelman toimeenpano on aloitettu tai siitä on tiedotettu niille, joihin järjestely vaikuttaa. Varauksena kirjattava määrä vastaa parasta arviota menoista, joita olemassa olevan velvoitteen täyttäminen edellyttää tilinpäätöspäivänä. Jos rahan aika-arvon vaikutus on olennainen, varaus diskontataan.
Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetettuihin toimintoihin liittyvät nettovarat luokitellaan IFRS 5:n mukaan myytävänä oleviksi. Ne arvostetaan kirjanpitoarvoon tai sitä alempaan myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon, mikäli niiden käypää arvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiassa omaisuuserän myynnistä jatkuvan käytön sijaan. Poistot näistä omaisuuseristä lopetetaan luokitteluhetkellä.
Lopetettu toiminto on konsernin osa, josta on luovuttu tai joka on luokiteltu myytävänä olevaksi ja joka täyttää jonkin seuraavista edellytyksistä:
Lopetetun toiminnon tulos esitetään omana eränään konsernin tuloslaskelmassa.
Konserni arvioi jokaisen tilinpäätöksen yhteydessä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo saattaa olla alentunut. Mikäli viitteitä arvonalentumisesta ilmenee, arvioidaan omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä kerrytettävissä oleva rahamäärä käyttöarvon tai myytäessä saatavan nettomyyntihinnan perusteella. Vuosittaiset arvonalentumistestit tehdään aina liikearvoille ja sellaisille aineettomille hyödykkeille, joiden taloudellinen vaikutusaika on rajoittamaton tai jotka eivät ole vielä valmiita käytettäväksi.
Rahavirtaa tuottavaksi yksiköksi on määritelty asiakassegmentti. Asiakassegmenttien taso on segmenttiä seuraava alempi taso. Liikearvon arvonalentuminen testataan vertaamalla asiakassegmenttien kerrytettävissä olevaa rahamäärää sen kirjanpitoarvoon. Konsernilla ei ole muita rajoittamattoman taloudellisen vaikutusajan omaavia aineettomia hyödykkeitä kuin liikearvo. Liikearvot on kohdistettu asiakassegmenteille.
Asiakassegmenttien kerrytettävissä oleva rahamäärä on määritelty käyttöarvona, jonka muodostavat yksikköön tulevat diskontatut vastaiset rahavirrat. Vastaisia rahavirtoja koskevat arviot perustuvat omaisuuserän jatkuvalle käytölle ja liiketoimintajohdon viimeisimmille viisivuotisennusteille. Ennustejakson jälkeiset rahavirrat on ekstrapoloitu olettaen vuosittaisen kasvun olevan nolla. Rahavirta-arviot eivät sisällä omaisuuserien suorituskyvyn parantamisien, investointien tai vastaisten uudelleenjärjestelyjen vaikutuksia. Konsernikeskuksen kulut kohdistetaan strategisille liiketoimintayksiköille käyttökatteen suhteessa.
Arvonalentumistappio kirjataan siinä tapauksessa, että omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä on pienempi kuin sen kirjanpitoarvo. Arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan. Arvonalentumistestien yksityiskohdista on annettu tietoa liitetiedossa 12.
Jos viimeisimmän arvonalentumistappion kirjaamisen jälkeen on tapahtunut positiivinen muutos kerrytettävästä rahamäärästä tehdyissä arvioissa, peruutetaan aikaisempina vuosina tehty arvonalentumiskirjaus korkeintaan siihen arvoon asti, joka omaisuuserälle olisi määritetty, jos siitä ei olisi aikaisempina vuosina kirjattu arvonalentumistappiota. Liikearvosta kirjattuja arvonalentumistappioita ei peruuteta.
EU:n päästökauppajärjestelmän piirissä on konsernista vain Helsingborgin toimipaikka Ruotsissa. Päästöoikeudet käsitellään hankintamenoon arvostettavina aineettomina hyödykkeinä. Ilmaiseksi saadut päästöoikeudet on arvostettu nimellisarvoon (nollan suuruisiksi). Varaus päästöoikeuksien palautusvelvoitteen täyttämiseksi kirjataan, elleivät vastikkeetta saadut päästöoikeudet riitä kattamaan todellisten päästöjen määrää. Konsernin taseessa ei ole päästöoikeuksiin liittyviä eriä, mikäli toteutuneet päästöt alittavat vastikkeetta saatujen päästöoikeuksien määrän ja päästöoikeuksia ei ole ostettu markkinoilta. Päästöoikeuksista on kerrottu ympäristöriskien ja – vastuiden liitetiedossa 31.
Tehtyjä arvioita ja harkintaan perustuvia ratkaisuja arvioidaan jatkuvasti, ja ne perustuvat aikaisempaan kokemukseen ja muihin tekijöihin, kuten tulevaisuuden tapahtumia koskeviin odotuksiin, joiden uskotaan olevan olosuhteet huomioon ottaen kohtuullisia.
Liikearvon ja muun omaisuuden arvonalentumistestien yhteydessä määritellään tulevia rahavirtoja, jotka perustuvat tärkeimmiltä oletuksiltaan bruttokatetasoihin, diskonttokorkoon ja ennusteiden ajanjaksoon. Huomattava negatiivinen kehitys rahavirtojen toteutumisessa ja korkokehityksessä voi johtaa arvonalentumisen kirjaustarpeeseen.
Konsernin sijoitukset sisältävät noteeraamattomia osakkeita, joista arvoltaan suurin on yhtiön omistus Pohjolan Voima konsernissa. Käytössä olevat osakkeet on arvostettu käypään arvoon, joka perustuu sähkön markkinahinnan ja omakustannushinnan erotuksen diskontattuun rahavirtaan. Todellinen käyvän arvon kehitys voi poiketa tehdyistä arvioista mm. sähkön hinnan, ennusteiden ajanjakson tai diskonttauskoron takia.
Etuuspohjaisten eläkevastuiden määrittelemiseen liittyy oletuksia, joiden huomattavat muutokset voivat vaikuttaa eläkevelan ja eläkekulujen suuruuteen. Vakuutusmatemaattiset laskelmat sisältävät johdon antamia olettamuksia, kuten eläkesäätiöiden varojen pitkäaikaisen tuotto-oletuksen, diskonttauskoron ja palkankorotus- ja työsuhteiden päättyvyysoletukset. Mm. todelliset osakemarkkinoiden hintavaihtelut voivat poiketa oletuksista.
Varausten kirjaaminen tilinpäätökseen edellyttää johdon arviota, koska varauksiin liittyvien velvoitteiden tarkka euromäärä ei ole tilinpäätöstä laadittaessa selvillä.
Verotuksellisiin tappioihin tai muihin eriin liittyvien laskennallisten verosaamisten kirjaamista varten johto arvioi määrän, jonka verran yhtiöille todennäköisesti syntyy verotettavaa tuloa, niin että verosaamiset pystytään hyödyntämään. Todellinen tuloskehitys voi poiketa arviosta, jolloin muutos vaikuttaa tulevien tilikausien veroihin.
Kemiran liiketoiminta on organisoitu kolmeen tulosvastuulliseen, asiakaskeskeiseen segmenttiin, jotka keskittyvät vesikemiaan. Paper-segmentti tarjoaa tuotteitaan ja palveluitaan massa- ja paperiteollisuudelle, Municipal & Industrial -segmentti kunnalliseen ja teolliseen vedenpuhdistukseen ja Oil & Mining -segmentti öljy- ja kaivosteollisuudelle.
Kemiran globaalit funktiot huolehtivat sisäisten synergioiden hyödyntämisestä. Funktiot johtavat ja koordinoivat tiettyjä koko yhtiötä koskevia toimintoja, kuten henkilöstö, lakiasiat, logistiikka, ostot, rahoitus, riskienhallinta, sisäinen tarkastus, talous, tietohallinto, tutkimus- ja kehitys, ympäristö ja viestintä. Funktiot on organisoitu globaalisti, ja ne tarjoavat palvelujaan kaikille Kemiran liiketoiminnoille.
Maantieteellisesti Kemiran toiminta on jaettu neljään alueeseen: Pohjois-Amerikka, Etelä-Amerikka, Aasia ja Tyynenmeren alue (APAC) sekä Eurooppa, Lähi-itä ja Afrikka (EMEA). Maantieteellisten alueiden organisaatiot ovat vastuussa yhteisen kustannustehokkaan infrastruktuurin rakentamisesta kaikille liiketoiminnoille.
Segmentti-informaatio esitetään perustuen konsernin sisäiseen organisaatioon ja raportointirakenteeseen IFRS 8 "Toimintasegmentit" standardin mukaisesti.
Segmenttien varat ja velat käsittävät ne varat ja velat, jotka ovat suoraan tai perustellusti kohdistettavissa segmenteille. Segmenttien varoihin on laskettu aineelliset ja aineettomat hyödykkeet, osuudet osakkuusyrityksissä, vaihto-omaisuus ja korottomat saamiset. Segmenttien velkoihin sisältyvät lyhytaikaiset korottomat velat.
Siirtohinnoittelussa konserniyhtiöiden välillä on sovellettu markkinaehtoperiaatetta.
Paper -segmenttiin kuuluu massa- ja paperiteollisuuden kemikaaleja ja tuotekokonaisuuksia, jotka parantavat asiakkaiden kannattavuutta ja raakaaine- ja energiatehokkuutta sekä tukevat kestävää kehitystä.
Municipal & Industrial -segmenttiin kuuluu vedenkäsittelykemikaaleja sekä kunnalliseen että teolliseen vedenpuhdistukseen. Vahvuuksia ovat korkeatasoinen prosessiosaaminen sekä laaja valikoima vedenkäsittelykemikaaleja, joita toimitetaan luotettavasti asiakkaillemme.
Oil & Mining -segmenttiin kuuluu innovatiivisia kemiallisia erotus- ja prosessiratkaisuja öljy- ja kaivosteollisuudelle, jossa vesi on keskeinen tekijä. Hyödyntämällä osaamista asiakkaat voivat parantaa tehokkuuttaan ja tuottavuuttaan.
Muut -segmenttiin kuuluu orgaanisten suolojen ja happojen ChemSolutions -liiketoiminta, joka keskittyy palvelemaan asiakkaita elintarvike- ja rehumarkkinoilla sekä lääke- ja kemianteollisuudessa sekä konsernin kustannuksia, joita ei ole veloitettu segmenteiltä (osa tutkimus- ja tuotekehityskustannuksista sekä konsernikeskuksen kustannukset).
| Municipal | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| 2011 | Paper | & Industrial |
Oil & Mining | Muut | Eliminoinnit Konserni |
| Segmentin liikevaihto | 973,3 | 664,7 | 335,7 | 233,5 | 2 207,2 |
| Segmenttien välinen liikevaihto | 0,0 | ||||
| Liikevaihto konsernin ulkopuolisilta asiakkailta | 973,3 | 664,7 | 335,7 | 233,5 | 2 207,2 |
| Liikevoitto | 79,5 | 43,7 | 34,9 | 0,2 | 158,3 |
| Rahoituskulut, netto | -20,9 | ||||
| Osuus osakkuusyritysten voitoista tai tappioista | 31,0 | ||||
| Voitto ennen veroja | 168,4 | ||||
| Tuloverot | -28,1 | ||||
| Tilikauden voitto | 140,3 | ||||
| Poistot | -44,8 | -30,1 | -10,8 | -13,6 | -99,3 |
| Arvonalentumiset ja arvonalentumisten peruutukset | -1,6 | -0,4 | -2,0 | ||
| Muut erät, joihin ei liity rahasuorituksia | -1,8 | -2,9 | -0,2 | 1,6 | -3,3 |
| Investoinnit | -43,5 | -28,8 | -9,6 | -119,2 | -201,1 |
| MUUT SEGMENTTITIEDOT | |||||
| Sidottu pääoma segmenteittäin (netto) | 761,6 | 394,8 | 145,9 | 371,1 | 1 673,4 |
| Segmentin varat | 918,4 | 499,1 | 179,9 | 279,0 | 1 876,4 |
| Osuudet osakkuusyrityksissä | 0,1 | 158,7 | 158,8 | ||
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | 256,5 | ||||
| Laskennalliset verosaamiset | 47,3 | ||||
| Muut sijoitukset | 9,7 | ||||
| Saamiset etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä | 44,3 | ||||
| Muut varat | 97,7 | ||||
| Rahavarat | 185,8 | ||||
| Varat yhteensä | 2 676,5 | ||||
| Segmentin velat | 156,9 | 104,3 | 34,1 | 66,6 | 361,9 |
| Pitkäaikaiset korolliset velat | 464,5 | ||||
| Lyhytaikaiset korolliset velat | 237,1 | ||||
| Muut velat | 242,2 | ||||
| Velat yhteensä | 1 305,7 |
2010 Paper Municipal & Industrial Mining Muut Eliminoinnit Segmentin liikevaihto 984,3 643,6 297,5 235,5 2 160,9 108,2 2 269,1 Segmenttien välinen liikevaihto 0,1 -0,1 0,0 0,0 0,0 Liikevaihto konsernin ulkopuolisilta
| Liikevaihto konsernin ulkopuolisilta | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| asiakkailta | 984,3 | 643,6 | 297,5 | 235,6 | 2 160,9 | 108,2 | 2 269,1 |
| Liikevoitto | 68,4 | 55,8 | 31,9 | 0,0 | 156,1 | 5,3 | 161,4 |
| Rahoituskulut, netto | -27,4 | -1,6 | -29,0 | ||||
| Osuus osakkuusyritysten voitoista tai | |||||||
| tappioista | 9,2 | 9,2 | |||||
| Voitto ennen veroja | 137,9 | 3,7 | 141,6 | ||||
| Tuloverot | -22,0 | -1,9 | -23,9 | ||||
| Voitto Tikkurilan luovutuksesta | 529,2 | 529,2 | |||||
| Tilikauden voitto | 115,9 | 531,0 | 646,9 | ||||
| Poistot | -47,7 | -25,6 | -9,3 | -14,1 | -96,7 | -4,7 | -101,4 |
| Arvonalentumiset ja arvonalentumisten | |||||||
| peruutukset | -12,9 | -12,9 | -12,9 | ||||
| Muut erät, joihin ei liity rahasuorituksia | 2,0 | 1,2 | 0,7 | 0,2 | 4,1 | 4,1 | |
| Investoinnit | -33,2 | -47,6 | -13,3 | -13,7 | -107,8 | -2,2 | -110,0 |
| MUUT SEGMENTTITIEDOT | |||||||
| Sidottu pääoma segmenteittäin (netto) | 781,1 | 393,3 | 140,6 | 365,0 | 1 680,0 | 1 680,0 | |
| Segmentin varat | 911,9 | 495,3 | 171,0 | 264,1 | 1 842,3 | 1 842,3 | |
| Osuudet osakkuusyrityksissä | 0,2 | 139,3 | 139,5 | 139,5 | |||
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | 284,7 | ||||||
| Laskennalliset verosaamiset | 43,7 | ||||||
| Muut sijoitukset | 10,3 | ||||||
| Saamiset etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä | 39,5 | ||||||
| Muut varat | 91,9 | ||||||
| Rahavarat | 91,8 | ||||||
| Varat yhteensä | 1 981,8 | 2 543,7 | |||||
| Segmentin velat | 131,0 | 102,0 | 30,4 | 38,4 | 301,8 | 301,8 | |
| Pitkäaikaiset korolliset velat | 499,1 | ||||||
| Lyhytaikaiset korolliset velat | 128,3 | ||||||
| Muut velat | 248,7 | ||||||
| Velat yhteensä | 1 177,9 |
Oil &
Lopetetut
toiminnot Konserni
Jatkuvat toiminnot
| Lopetetut | ||||
|---|---|---|---|---|
| Konserni | toiminnot | toiminnot | Konserni | |
| 2011 | 2010 | 2010 | 2010 | |
| Suomi, kotipaikkavaltio | 315,2 | 279,5 | 29,2 | 308,7 |
| Muu Eurooppa, Lähi-itä ja Afrikka | 938,2 | 927,7 | 77,6 | 1 005,3 |
| Pohjois-Amerikka | 661,5 | 659,8 | 659,8 | |
| Etelä-Amerikka | 164,1 | 157,2 | 157,2 | |
| Aasia ja Tyynenmeren alue | 128,2 | 136,7 | 1,4 | 138,1 |
| Yhteensä | 2 207,2 | 2 160,9 | 108,2 | 2 269,1 |
| 2011 | 2010 | |
|---|---|---|
| Suomi, kotipaikkavaltio | 787,8 | 847,5 |
| Muu Eurooppa, Lähi-itä ja Afrikka | 502,7 | 456,6 |
| Pohjois-Amerikka | 270,3 | 277,7 |
| Etelä-Amerikka | 160,8 | 167,2 |
| Aasia ja Tyynenmeren alue | 31,6 | 28,4 |
| Yhteensä | 1 753,2 | 1 777,4 |
Koska konsernilla on useita merkittäviä asiakkaita, yhdeltä ulkopuoliselta asiakkaalta ei ole kertynyt vähintään 10 % liikevaihdosta vuonna 2011 tai 2010.
| 2011 | 2010 | |
|---|---|---|
| Pitkäaikaisten varojen myyntivoitot | 10,9 | 12,3 |
| Vuokratuotot | 1,9 | 1,4 |
| Konsultointi | 0,0 | 0,4 |
| Palveluveloitukset | 3,5 | 4,0 |
| Romun ja jätteen myynti | 0,2 | 0,1 |
| Royalty-, knowhow- ja lisenssituotot | 0,8 | 0,5 |
| Muut liiketoiminnan tuotot | 5,2 | 6,7 |
| Yhteensä | 22,5 | 25,4 |
Vuonna 2011 pitkäaikaisten varojen myyntivoittoihin sisältyy 9,9 milj. e (11,9 milj. e) tytäryritysten myyntivoittoja sekä kiinteistöjen ja tuotantoalueiden myyntivoittoja.
| 2011 | 2010 | |
|---|---|---|
| Valmistevarastojen muutos (varaston lisäys + / vähennys -) | 22,6 | 15,1 |
| Valmistus omaan käyttöön 1) | -2,6 | -1,8 |
| Yhteensä | 20,0 | 13,3 |
| Materiaalit ja palvelut | ||
| Aineet ja tarvikkeet | ||
| Ostot tilikauden aikana | 1 191,2 | 1 136,6 |
| Aine- ja tarvikevarastojen muutos (varaston lisäys + / vähennys -) | 2,8 | 14,7 |
| Ulkopuoliset palvelut | 16,9 | 18,5 |
| Yhteensä | 1 210,9 | 1 169,8 |
| Henkilöstökulut | 288,5 | 302,1 |
| Liiketoiminnan muut kulut | ||
| Vuokrat | 37,4 | 37,0 |
| Pitkäaikaisten varojen myyntitappiot | 0,2 | 0,3 |
| Muut liiketoiminnan kulut | 413,1 | 398,1 |
| Yhteensä | 450,7 | 435,4 |
| Liiketoiminnan kulut yhteensä | 1 970,1 | 1 920,6 |
1) Valmistus omaan käyttöön sisältää lähinnä pitkäaikaisten varojen hankintoihin kohdistuvia palkka- ja henkilömenoja sekä varastosta otettuja aineita ja tarvikkeita.
Muihin liiketoiminnan kuluihin sisältyy tutkimus- ja kehittämismenoja 36,5 milj. e (39,2 milj. e) ja tutkimus- ja kehittämismenojen poistoja 3,2 milj. e (2,4 milj. e). Saadut avustukset 5,9 milj. e (3,4 milj. e) pienentävät tutkimus- ja kehittämismenoja.
Kertaluonteisia eriä sisältyy tutkimus- ja kehittämiskuluihin 0,2 milj. e (0,7 milj. e).
Vuonna 2011 tuloslaskelma sisälsi pitkä- ja lyhytaikaisten varausten nettovähennystä 7,8 milj. e (3,1 milj. e). Varaukset on esitetty liitetiedossa 24.
(Milj. e)
| Liite | 2011 | 2010 | |
|---|---|---|---|
| HENKILÖSTÖKULUT | |||
| Palkat ja palkkiot | |||
| Hallitusten jäsenten ja toimitusjohtajien palkat | 10,3 | 12,7 | |
| Palkat | 221,6 | 235,3 | |
| Osakeperusteiset maksut | 5 | 3,7 | 3,3 |
| Yhteensä | 235,6 | 251,3 | |
| Henkilösivukulut | |||
| Eläkekulut - etuuspohjaiset järjestelyt | 23 | 0,0 | 4,5 |
| Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt | 20,4 | 14,5 | |
| Muut henkilösivukulut | 32,5 | 31,8 | |
| Yhteensä | 52,9 | 50,8 | |
| Henkilöstökulut yhteensä | 288,5 | 302,1 | |
| Kemira Oyj:n toimitusjohtajan ja hallituksen jäsenten palkat ja palkkiot on esitetty lähipiiriliitetiedossa 32. | |||
| HENKILÖMÄÄRÄ KESKIMÄÄRIN MAANTIETEELLISEN SIJAINNIN MUKAAN 1) | |||
| Eurooppa, Lähi-itä ja Afrikka | 2 919 | 3 569 | |
| Pohjois-Amerikka | 1 395 | 1 359 | |
| Etelä-Amerikka | 412 | 409 | |
| Aasia ja Tyynenmeren alue | 280 | 271 | |
| Yhteensä | 5 006 | 5 608 | |
| Henkilömäärä Suomessa keskimäärin | 1 145 | 1 241 | |
| Henkilömäärä Suomen ulkopuolella keskimäärin | 3 861 | 4 367 | |
| Yhteensä | 5 006 | 5 608 | |
| Henkilömäärä vuoden lopussa | 5 006 | 4 935 |
1) Sisältää Tikkurilan 25.3.2010 saakka
| KPMG Oy | ||
|---|---|---|
| Tilintarkastuspalkkiot | 1,1 | 1,3 |
| Palkkiot veropalveluista | 0,5 | 0,4 |
| Palkkiot muista palveluista | 0,2 | 0,3 |
| Yhteensä | 1,8 | 2,0 |
Palkkiot muille tilintarkastusyhteisöille kuin KPMG Oy:lle olivat 1,2 milj. e (2,7 milj. e), josta pääosa oli lakisääteisen tilintarkastuksen ulkopuolista konsultointia.
Kemira Oyj:n hallitus on päättänyt avainhenkilöstölle suunnatuista osakepalkkiojärjestelmistä osana konsernin kannustus- ja sitouttamisjärjestelmiä. Palkkiojärjestelmillä pyritään yhdistämään omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi, sitouttamaan avainhenkilöt yhtiöön sekä tarjoamaan heille kilpailukykyinen omistukseen perustuva palkkiojärjestelmä.
Kannustinjärjestelmät jakautuvat vuoden mittaisiin ansaintajaksoihin koskien vuosia 2007-2012. Mahdolliset palkkiot maksetaan ansaintajaksoa seuraavan vuoden aikana. Palkkion maksaminen perustuu asetettujen taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseen. Mahdolliset palkkiot maksetaan Kemiran osakkeiden ja rahasuorituksen yhdistelmänä. Osakkeet arvostetaan myöntämispäivän kurssilla. Rahasuoritukset arvostetaan käypään arvoon palkkion maksuhetkellä tai tilikauden päättyessä olevan osakkeen hinnan mukaan, ja palkkion määrä on noin 1,1 kertaa annettavien osakkeiden arvo.
Ansaintajaksolta 2010 avainhenkilöille jaettiin 233 850 (134 577) osaketta maaliskuussa 2011. Osakkeista 5 449 (3 694) palautui Kemiralle, koska näiden henkilöiden palkkion saamisen edellytykset eivät täyttyneet. Ansaintajaksot 2007, 2008 ja 2011 ovat jo päättyneet, ja näiden ohjelmien osalta asetettuja tavoitteita ei saavutettu.
Kannustinjärjestelmässä mahdollisesti luovutettavina osakkeina käytetään yhtiön omistuksessa olevia tai osakemarkkinoilta hankittavia Kemira Oyj:n osakkeita.
| Osakepalkkiojärjestelmä 2009 | |
|---|---|
| Ansaintajakso | 2009 |
| Osakkeina maksettavan palkkion käypä arvo, milj. e | 0,6 |
| Rahana maksettavan palkkion käypä arvo, milj. e | 1,8 |
| Toteumaoletus tilikauden päättyessä, kpl | 130 977 |
| Osakkeiden vapautuminen | 03/2012 |
| Henkilöitä | 57 |
| Osakepalkkiojärjestelmä 2010 | |
| Ansaintajakso | 2010 |
| Osakkeina maksettavan palkkion käypä arvo, milj. e | 1,9 |
| Rahana maksettavan palkkion käypä arvo, milj. e | 2,6 |
| Toteumaoletus tilikauden päättyessä, kpl | 228 401 |
| Osakkeiden vapautuminen | 04/2013 |
| Henkilöitä | 64 |
Kemira Oyj:n hallitus on päättänyt strategisen johtoryhmän jäsenille suunnatusta osakepalkkiojärjestelmästä osana konsernin kannustus- ja sitouttamisjärjestelmiä. Järjestelmä jakautuu kolmeen vuoden mittaiseen ansaintajaksoon, jotka ovat 2009, 2010 ja 2011. Palkkion maksaminen perustuu asetetun liikevoittotavoitteen saavuttamiseen.
Osakepalkkiojärjestelmässä mahdolliset palkkiot maksetaan Kemiran osakkeina ja verot kattavana rahaosuutena asetettujen tavoitteiden saavuttamisen mukaisesti. Järjestelmän perusteella maksettavien osakkeiden ja rahaosuuden yhteisarvo kolmen vuoden aikana ei voi ylittää henkilön tältä ajalta kertyvää rahapalkkaa.
Osakepalkkiojärjestelmän perusteella ansaittavat osakkeet on omistettava vähintään kaksi vuotta kunkin palkkiosuorituksen jälkeen. Lisäksi johtoryhmän jäsenten on pidettävä osakepalkkiojärjestelmien kautta saamiaan Kemira Oyj:n osakkeita vähintään vuotuisen kiinteän rahapalkkansa verran niin kauan kuin heidän työsuhteensa yhtiöön jatkuu.
Ansaintajaksolta 2010 strategisen johtoryhmän jäsenille jaettiin 85 933 (111 408) osaketta maaliskuussa 2011. Osakkeista 29 507 (5 552) palautui Kemiralle, koska näiden henkilöiden palkkion saamisen edellytykset eivät täyttyneet. Ansaintajakso 2011 on päättynyt, ja tämän ohjelman osalta asetettuja tavoitteita ei saavutettu.
Kannustinjärjestelmässä mahdollisesti luovutettavina osakkeina käytetään yhtiön omistuksessa olevia tai osakemarkkinoilta hankittavia Kemira Oyj:n osakkeita.
| Osakepalkkiojärjestelmä 2009 | |
|---|---|
| Ansaintajakso | 2009 |
| Osakkeina maksettavan palkkion käypä arvo, milj. e | 1,4 |
| Rahana maksettavan palkkion käypä arvo, milj. e | 1,4 |
| Toteumaoletus tilikauden päättyessä, kpl | 84 637 |
| Osakkeiden vapautuminen | 03/2012 |
| Henkilöitä | 9 |
| Osakepalkkiojärjestelmä 2010 | |
| Ansaintajakso | 2010 |
| Osakkeina maksettavan palkkion käypä arvo, milj. e | 0,9 |
| Rahana maksettavan palkkion käypä arvo, milj. e | 0,9 |
| Toteumaoletus tilikauden päättyessä, kpl | 77 645 |
| Osakkeiden vapautuminen | 03/2013 |
| Henkilöitä | 9 |
| Strategisen johtoryhmän |
2011 | 2010 | ||
|---|---|---|---|---|
| Osakepalkkiojärjestelmien vaikutus liikevoittoon | Avainhenkilöille | jäsenille | Yhteensä | Yhteensä |
| Osakkeina maksettavat palkkiot | 0,8 | 0,7 | 1,5 | 1,3 |
| Rahana maksettavat palkkiot | 1,5 | 0,7 | 2,2 | 2,0 |
| Yhteensä | 2,3 | 1,4 | 3,7 | 3,3 |
| 2011 | 2010 | |
|---|---|---|
| Poistot aineettomista hyödykkeistä | ||
| Muut aineettomat hyödykkeet | 11,1 | 9,0 |
| Kehittämismenot | 3,8 | 3,8 |
| Yhteensä | 14,9 | 12,8 |
| Poistot aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä | ||
| Rakennukset ja rakennelmat | 15,5 | 15,6 |
| Koneet ja kalusto | 66,9 | 66,7 |
| Muut aineelliset hyödykkeet | 1,8 | 1,6 |
| Yhteensä | 84,2 | 83,9 |
| Arvonalentumiset aineettomista hyödykkeistä | ||
| Muut aineettomat hyödykkeet | 0,3 | 0,1 |
| Yhteensä | 0,3 | 0,1 |
| Arvonalentumiset aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä | ||
| Rakennukset ja rakennelmat | 1,3 | 3,2 |
| Koneet ja kalusto | 0,6 | 9,6 |
| Yhteensä | 1,9 | 12,8 |
| Poistot ja arvonalentumiset yhteensä | 101,3 | 109,6 |
Joulukuussa 2010 arvonalentumiskirjaus 12,9 milj. euroa on tehty Suomessa Siilinjärvellä sijaitsevasta kalsiumsulfaattitehtaasta. Arvonalentumistappio on kirjattu tuloslaskelman riville poistot, arvonalentumiset ja arvonalentumisten peruutukset. Paper -segmenttiin kuuluvan Siilinjärven tehtaan arvonalentumistappio vastaa omaisuuserien kirjanpitoarvon ja käyvän arvon välistä erotusta. Arvonalentuminen on kohdistettu aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sekä aineettomiin hyödykkeisiin. Vuonna 2011 Siilinjärven tehtaasta tehty arvonalentumiskirjaus on 1,7 milj. euroa.
Liikearvon arvonalentumistestaus on esitetty liitetiedossa 12.
| 2011 | 2010 | |
|---|---|---|
| Rahoitustuotot | ||
| Osinkotuotot | 1,3 | 0,1 |
| Korkotuotot | ||
| Korkotuotot lainoista ja saamisista | 4,4 | 2,8 |
| Korkotuotot käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjatuista rahoitusvaroista | 3,6 | 3,3 |
| Muut rahoitustuotot | 1,5 | 0,7 |
| Yhteensä | 10,8 | 6,9 |
| Rahoituskulut | ||
| Korkokulut | ||
| Korkokulut muista veloista | -13,8 | -17,6 |
| Korkokulut käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjatuista rahoitusveloista | -11,7 | -11,7 |
| Muut rahoituskulut 1) | -7,6 | -4,4 |
| Yhteensä | -33,1 | -33,7 |
| Kurssierot | ||
| Kurssierot käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjatuista varoista ja veloista | 12,7 | 31,7 |
| Lainoista ja saamisista | -0,3 | - |
| Muista veloista | -11,0 | -32,3 |
| Yhteensä | 1,4 | -0,6 |
| Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä | -20,9 | -27,4 |
| Nettorahoituskulut liikevaihdosta % | 0,9 | 1,3 |
| Nettokorot liikevaihdosta % | 0,8 | 1,1 |
| Suojauslaskennan piirissä olevista rahoitusinstrumenteista aiheutuneet muutokset laajassa tuloslaskelmassa | ||
| Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaus 2) | 0,4 | -11,3 |
| Rahavirran suojaus: laajaan tuloslaskelmaan merkitty määrä | -14,5 | 12,2 |
| Yhteensä | -14,1 | 0,9 |
| Kurssierot | ||
| Realisoituneet | -5,1 | 13,8 |
| Realisoitumattomat | 6,5 | -14,4 |
| Yhteensä | 1,4 | -0,6 |
1) Sisältää sähkönsuojauksesta tehotonta osuutta -0,9 milj. e (0,0 milj. e).
2) Lainojen ja valuuttajohdannaisten kurssieroja on kohdistettu ulkomaisten tytäryhtiöiden omien pääomien muuntamisesta syntyneitä kurssieroja vastaan ulkomaisiin yksiköihin tehtyjen nettosijoitusten suojausmenetelmän mukaisesti.
Rahoituseriin ei sisälly tuottoja tai kuluja osakkuusyrityksiltä.
Kytketyistä johdannaisista on vuonna 2011 tuloutunut 0,3 milj. e (0,0 milj. e) tulokseen ennen veroja.
| 2011 | 2010 | |
|---|---|---|
| Kirjanpitoarvo vuoden alussa | 139,5 | 131,1 |
| Lisäykset | 0,0 | 0,0 |
| Vähennykset | 0,0 | -0,6 |
| Pääomanpalautukset | -11,7 | 0,0 |
| Osuus osakkuusyrityksen voitosta (+) / tappiosta (-) | 31,0 | 9,2 |
| Valuuttakurssierot | 0,0 | -0,2 |
| Kirjanpitoarvo vuoden lopussa | 158,8 | 139,5 |
| Konsernin omistusosuus % | ||||
|---|---|---|---|---|
| Nimi | Maa | Kaupunki | 2011 | 2010 |
| Ekomuovi Oy | Suomi | Lahti | 0,0 | 22,4 |
| FC Energia Oy | Suomi | Ikaalinen | 34,0 | 34,0 |
| FC Power Oy | Suomi | Ikaalinen | 34,0 | 34,0 |
| Galvatek Technology Oy | Suomi | Lahti | 0,0 | 39,9 |
| Haapaveden Ympäristöpalvelut Oy | Suomi | Haapavesi | 40,5 | 40,5 |
| Honkalahden Teollisuuslaituri Oy | Suomi | Joutseno | 50,0 | 50,0 |
| Kemwater Phil., Corp. | Filippiinit | Manila | 40,0 | 40,0 |
| Sachtleben GmbH | Saksa | Frankfurt am Main | 39,0 | 39,0 |
| White Pigment LLC | Yhdysvallat | Princeton NJ | 39,0 | 39,0 |
| 2011 | 2010 | |
|---|---|---|
| Varat | 888,7 | 685,8 |
| Velat | 460,1 | 452,3 |
| Liikevaihto | 679,0 | 581,5 |
| Tilikauden voitto (+) / tappio (-) | 79,9 | 23,2 |
| LÄHIPIIRILIIKETOIMET |
Osakkuusyritysten kanssa toteutettiin seuraavat liiketoimet
| 2011 | 2010 | |
|---|---|---|
| Myynnit osakkuusyrityksille | 56,0 | 28,0 |
| Ostot osakkuusyrityksiltä | 4,7 | 4,7 |
| Saamiset osakkuusyrityksiltä | 4,6 | 4,4 |
| Velat osakkuusyrityksille | 0,3 | 7,2 |
Muita lähipiiriliiketoimia on esitetty liitetiedossa 32.
| 2011 | 2010 | |
|---|---|---|
| Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verot | -29,0 | -43,7 |
| Edellisten tilikausien verot | -1,8 | 1,5 |
| Laskennallisten verojen muutos | 2,7 | 20,2 |
| Yhteensä | -28,1 | -22,0 |
Verot ovat olennaisesti Suomen veroastetta alemmat, koska on kirjattu laskennallisia verosaamisia. Tytäryhtiöillä on verotappioita 43,3 milj. e (28,7 milj. e), joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista.
Näiden lisäksi laajaan kansainväliseen liiketoimintaansa liittyen konsernilla on useita tuloverotukseen ja välilliseen verotukseen liittyviä verotapauksia.
| 2011 | 2010 | |
|---|---|---|
| Tulos ennen veroja | 168,4 | 137,9 |
| Verot emoyhtiön verokannan mukaan (26 %) | -43,8 | -35,9 |
| Ulkomaisten tytäryhtiöiden verokantojen vaikutus | -5,6 | -7,8 |
| Verovapaat tulot ja vähennyskelvottomat kulut | -2,1 | -2,1 |
| Osakkuusyritysten vaikutus | 8,1 | 2,4 |
| Verotappiot | -4,6 | -5,3 |
| Edellisten tilikausien verot | 1,8 | 1,5 |
| Oikaisu aikaisempien kausien laskennallisiin veroihin | 14,7 | 32,0 |
| Suomen yhteisöverokannan muutos | 2,5 | - |
| Konserniyhdistelyjen vaikutus | 0,6 | - |
| Muut | 0,3 | -6,8 |
| Tuloverot tuloslaskelmassa | -28,1 | -22,0 |
| 2011 | 2010 | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Ennen veroja |
Verokulu (-) /-tuotto (+) |
Verojen jälkeen |
Ennen veroja |
Verokulu (-) /-tuotto (+) |
Verojen jälkeen |
|
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | -33,5 | 9,4 | -24,1 | 21,3 | -4,4 | 16,9 |
| Muuntoerot | -4,6 | -4,6 | 71,5 | 71,5 | ||
| Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaus | 0,4 | 0,4 | -15,2 | 3,9 | -11,3 | |
| Rahavirran suojaus | -19,7 | 5,2 | -14,5 | 16,5 | -4,3 | 12,2 |
| Muut muutokset | 0,0 | 0,0 | -0,6 | -0,6 | ||
| Muut laajan tuloksen erät | -57,4 | 14,6 | -42,8 | 93,5 | -4,8 | 88,7 |
Kemiran yhtiökokous päätti 16.3.2010, että jokaista osakkeenomistajan omistamaa neljää Kemiran osaketta kohden jaetaan osinkona yksi Tikkurilan osake. Kemira jakoi osakkeenomistajilleen osinkona yhteensä 37 933 097 Tikkurilan osaketta, joka vastaa 86 % Tikkurilan osakkeista ja niiden tuottamasta äänimäärästä. Kemira piti 14 % määräysvallattomien omistusosuuden Tikkurilasta. Maaliskuussa 2011 Kemira myi kaikki omistamansa Tikkurilan osakkeet.
Kaupankäynti Tikkurila Oyj:n osakkeilla alkoi NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä 26.3.2010, ja Tikkurila eriytyi Kemira Oyj:stä. Tikkurila muodosti oman segmenttinsä Kemirassa. Eriytymisen seurauksena Tikkurila on käsitelty lopetettuna toimintona tilinpäätöksessä 31.12.2010. Tuloslaskelmassa lopetetut toiminnot on esitetty yhdellä rivillä, ja lopetetut toiminnot on raportoitu erillään Kemiran jatkuvista toiminnoista. Edellisen tilikauden tuloslaskelma on oikaistu vastaamaan lopetettujen ja jatkuvien toimintojen esittämistapaa.
| Liikevaihto | 108,2 |
|---|---|
| Liiketoiminnan muut tuotot | 0,4 |
| Liiketoiminnan kulut | -98,6 |
| Poistot, arvonalentumiset ja arvonalentumisten peruutukset Liikevoitto |
-4,7 5,3 |
| Rahoituskulut, netto | -1,6 |
| Osuus osakkuusyritysten tuloksista | - |
| Voitto ennen veroja Tuloverot |
3,7 -1,9 |
| Tilikauden voitto | 1,8 |
| Voitto Tikkurilan luovutuksesta | 538,8 |
| Luovutuksen verovaikutus | -9,6 |
| Tilikauden voitto lopetetuista toiminnoista | 531,0 |
| TILIKAUDEN VOITON JAKAUTUMINEN LOPETETUISTA TOIMINNOISTA | |
| Emoyhtiön omistajille | 531,0 |
| Määräysvallattomille omistajille | 0,0 |
| Tilikauden voitto | 531,0 |
| Osakekohtainen tulos, lopetetut toiminnot, laimentamaton ja laimennettu, e | 3,50 |
| RAHAVIRTA | |
| Liiketoiminnan nettorahavirta | -29,0 |
| Investointien nettorahavirta | -1,9 |
| Rahoituksen nettorahavirta | 24,9 |
| Rahavarojen muutos | -6,0 |
| TIKKURILAN OSINKONA JAKAMISEN VAIKUTUS KONSERNIN TALOUDELLISEEN ASEMAAN | |
| 25.3.2010 | |
| Pitkäaikaiset varat | 230,0 |
| Lyhytaikaiset varat | 222,1 |
| Pitkäaikaiset velat | -164,0 |
| Lyhytaikaiset velat | -132,6 |
| Varat ja velat yhteensä | 155,5 |
| Rahana maksetut kulut | -10,4 |
| Luovutetun segmentin rahavarat | -19,2 |
| Rahavirtavaikutus | -29,6 |
1.1. - 25.3.2010
| 2011 | 2010 | |
|---|---|---|
| Osakekohtainen tulos, laimentamaton | ||
| Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto, jatkuvat toiminnot | 135,6 | 110,9 |
| Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto, lopetetut toiminnot | - | 531,0 |
| Yhteensä | 135,6 | 641,9 |
| Keskimääräinen osakemäärä 1) | 151 994 165 | 151 697 441 |
| Osakekohtainen tulos, jatkuvat toiminnot, e | 0,89 | 0,73 |
| Osakekohtainen tulos, lopetetut toiminnot, e | - | 3,50 |
| Laimentamaton osakekohtainen tulos, e | 0,89 | 4,23 |
| Osakekohtainen tulos, laimennettu | ||
| Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto, jatkuvat toiminnot | 135,6 | 110,9 |
| Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto, lopetetut toiminnot | - | 531,0 |
| Yhteensä | 135,6 | 641,9 |
| Keskimääräinen osakemäärä 1) | 151 994 165 | 151 697 441 |
| Oikaisut: | ||
| Osakepohjaisen järjestelmän perusteella mahdollisesti liikkeelle laskettavat omat osakkeet | 158 156 | 319 192 |
| Keskimääräinen osakemäärä laimennettua osakekohtaista tulosta laskettaessa | 152 152 321 | 152 016 633 |
| Osakekohtainen tulos, jatkuvat toiminnot, e | 0,89 | 0,73 |
| Osakekohtainen tulos, lopetetut toiminnot, e | - | 3,50 |
| Laimennettu osakekohtainen tulos, e | 0,89 | 4,23 |
1) Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä, joka ei sisällä konsernin hallussa olevia omia osakkeita.
| 2011 | 2010 | |
|---|---|---|
| Hankintameno vuoden alussa | 620,3 | 670,4 |
| Tytäryritysten hankinnat | 0,0 | 7,7 |
| Tytäryritysten myynnit | -0,8 | -71,7 |
| Valuuttakurssierot | -1,1 | 13,9 |
| Hankintameno vuoden lopussa | 618,4 | 620,3 |
| Kertyneet arvonalentumiset vuoden alussa | -12,4 | -12,4 |
| Kertyneet arvonalentumiset vuoden lopussa | -12,4 | -12,4 |
| Kirjanpitoarvo vuoden alussa | 607,9 | 658,0 |
| Kirjanpitoarvo vuoden lopussa | 606,0 | 607,9 |
Vuonna 2011 liikearvon vähentyminen 0,8 milj. euroa johtuu Kanadan Maitlandin vetyperoksiditehtaan ja Oy Galvatek Ab:n myynnistä. Vuonna 2010 liikearvon vähentyminen 68,3 milj. eurolla liittyi Tikkurila Oyj:n eriytymiseen Kemira Oyj:stä 25.3.2010.
Vuonna 2010 liikearvo kasvoi 7,7 milj. euroa muodostuen Water Elements LLC USA:n ja Albemarle UK Limited UK:n hankinnoista. Water Elements LLC:n hankinnasta syntyi 4,0 milj. euron liikearvo Municipal & Industrial segmenttiin ja Albemarle UK Limited hankinnan liikearvo 3,7 milj. euroa sisältyy Oil & Mining -segmenttiin.
Konserni tekee liikearvon testauksen vuosittain 30.9. arvonalentumisen varalta, tai kun esiintyy viite siitä, että kirjanpitoarvo saattaa olla alle kerrytettävissä olevan rahamäärän. Rahavirtaa tuottavien yksikköjen kerrytettävissä olevat rahamäärät perustuvat käyttöarvolaskelmiin. Käyttöarvolaskelmissa käytetyt keskeiset olettamukset ovat pitkän aikavälin kasvuvauhti ja diskonttauskorko. Vuonna 2011 arvonalentumistestilaskelma ei osoittanut arvon alentumista (2010: ei arvon alentumista).
Liikearvo on kohdistettu 10 (2010: 10) itsenäiselle rahavirtaa tuottavalle yksikölle, jotka ovat asiakassegmenttejä. Asiakassegmenttien taso on raportoitavaa segmenttiä seuraava alempi taso. Asiakassegmentti on alin taso, jolla konserni seuraa liikearvoa sisäistä raportointia varten. Konsernin neljä raportoitavaa segmenttiä ovat Paper, Municipal & Industrial, Oil & Mining ja Muut. Yhteenveto testatuista kirjanpitoarvoista ja liikearvosta konsernin raportoitavilla segmenteillä on esitetty alla olevassa taulukossa.
| 31.12.2011 | 31.12.2010 | |||
|---|---|---|---|---|
| Kirjanpitoarvo | josta liikearvoa | Kirjanpitoarvo | josta liikearvoa | |
| Paper | 638 | 310 | 661 | 310 |
| Municipal & Industrial | 317 | 133 | 324 | 135 |
| Oil & Mining | 109 | 54 | 110 | 54 |
| Muut | 162 | 109 | 164 | 109 |
| Yhteensä | 1 226 | 606 | 1 259 | 608 |
Pitkän aikavälin kasvuvauhtia käytetään IAS 36 "Omaisuuserien arvon alentuminen" -standardin mukaan laaditussa liikearvon arvonalentumistestauksessa. Pitkän aikavälin kasvuvauhdin oletuksena on käytetty konsernin laatimia ja ylimmän johdon hyväksymiä rahavirtaennusteita kattaen viiden vuoden ennustejakson. Rahavirtojen kasvuennusteet heijastavat ylimmän johdon näkemystä myynnin ja kustannuserien kehittymisestä ennustejakson aikana. Viisivuotisen ennustejakson jälkeiset rahavirrat on ekstrapoloitu olettaen kasvuvauhdin olevan nolla.
Diskonttauskorot perustuvat oikaistuun konsernin pääoman keskimääräiseen kustannukseen (WACC) ennen veroja. Riskioikaistun pääoman keskimääräinen kustannus on määritelty jokaiselle rahavirtaa tuottavalle yksikölle erikseen. Laskelmissa käytetyt diskonttauskorot konsernin raportoitavilla segmenteillä on esitetty alla olevassa taulukossa.
| % | 2011 | 2010 | |
|---|---|---|---|
| Paper | 8,7 | 9,2 | |
| Municipal & Industrial | 8,0 | 8,2 | |
| Oil & Mining | 8,9 | 9,2 | |
| Muut | 8,9 | 9,1 |
Herkkyysanalyysi on tehty olettamuksilla sekä ennustekauden aikaisten rahavirtojen että ennustejakson jälkeisten rahavirtojen kasvuvauhdin heikkenemisen suhteen. Lisäksi on huomioitu olettamus yleisen korkotason noususta sekä kannattavuuden heikkeneminen. Jos rahavirrat pienenevät 10 % tai diskonttauskorko kasvaa 1 prosenttiyksikön, eivät kumpikaan aiheuta arvonalentumiskirjausta asiakassegmenttien tasolla. Vasta diskonttauskoron kasvu 2 prosenttiyksiköllä aiheuttaisi arvonalentumistarpeen yhdessä asiakassegmentissä. Tämä arvonalentumiskirjaus edustaisi noin 8 % koko konsernin liikearvosta.
| Muut aineettomat | ||||
|---|---|---|---|---|
| 2011 | Kehittämismenot | hyödykkeet | Ennakkomaksut | Yhteensä |
| Hankintameno vuoden alussa | 47,2 | 144,8 | 16,3 | 208,3 |
| Tytäryritysten hankinnat | ||||
| Hankinnat | 4,4 | 3,8 | 8,2 | |
| Tytäryritysten myynnit | -0,9 | -0,9 | ||
| Vähennykset | -4,6 | -4,6 | ||
| Muut muutokset | 0,4 | -0,1 | 0,3 | |
| Uudelleenryhmittelyt | 13,0 | -14,3 | -1,3 | |
| Valuuttakurssierot | 0,4 | 0,4 | ||
| Hankintameno vuoden lopussa | 47,2 | 157,1 | 6,1 | 210,4 |
| Kertyneet poistot vuoden alussa | -26,3 | -107,0 | -133,3 | |
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | -0,1 | 5,3 | 5,2 | |
| Tilikauden poistot | -3,8 | -11,1 | -14,9 | |
| Arvonalentumiset | -0,3 | -0,3 | ||
| Valuuttakurssierot | 0,4 | 0,4 | ||
| Kertyneet poistot vuoden lopussa | -30,2 | -112,7 | -142,9 | |
| Kirjanpitoarvo vuoden lopussa | 17,0 | 44,4 | 6,1 | 67,5 |
| Muut aineettomat | ||||
|---|---|---|---|---|
| 2010 | Kehittämismenot | hyödykkeet | Ennakkomaksut | Yhteensä |
| Hankintameno vuoden alussa | 30,6 | 211,3 | 7,2 | 249,1 |
| Tytäryritysten hankinnat | 3,2 | 3,2 | ||
| Hankinnat | 4,7 | 10,7 | 15,4 | |
| Tytäryritysten myynnit | -60,5 | -1,1 | -61,6 | |
| Vähennykset | -1,7 | -1,7 | ||
| Muut muutokset | 1,1 | -0,6 | 0,5 | |
| Uudelleenryhmittelyt | 16,6 | -16,6 | 0,0 | |
| Valuuttakurssierot | 3,3 | 0,1 | 3,4 | |
| Hankintameno vuoden lopussa | 47,2 | 144,8 | 16,3 | 208,3 |
| Kertyneet poistot vuoden alussa | -5,9 | -141,0 | -146,9 | |
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | -16,6 | 46,4 | 29,8 | |
| Tilikauden poistot, jatkuvat toiminnot | -3,8 | -9,0 | -12,8 | |
| Tilikauden poistot, lopetetut toiminnot | -1,2 | -1,2 | ||
| Arvonalentumiset | -0,1 | -0,1 | ||
| Valuuttakurssierot | -2,1 | -2,1 | ||
| Kertyneet poistot vuoden lopussa | -26,3 | -107,0 | -133,3 | |
| Kirjanpitoarvo vuoden lopussa | 20,9 | 37,8 | 16,3 | 75,0 |
| Muut | Ennakkomaksut ja | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Rakennukset ja | Koneet ja | aineelliset | keskeneräiset | |||
| 2011 | Maa-alueet | rakennelmat | kalusto | hyödykkeet | hankinnat | Yhteensä |
| Hankintameno vuoden alussa | 52,1 | 387,9 | 1 131,0 | 33,9 | 41,0 | 1 645,9 |
| Tytäryritysten hankinnat | ||||||
| Lisäykset | 9,3 | 51,0 | 2,3 | 31,6 | 94,2 | |
| Tytäryritysten myynnit | -0,1 | -0,1 | ||||
| Vähennykset | -0,4 | -7,7 | -62,6 | -4,5 | -75,2 | |
| Muut muutokset | 1,5 | -2,2 | -0,3 | 0,1 | -0,9 | |
| Uudelleenryhmittelyt | 0,7 | 1,1 | 12,8 | -14,6 | 0,0 | |
| Valuuttakurssierot | 0,4 | 1,6 | 6,7 | 8,7 | ||
| Hankintameno vuoden lopussa | 52,8 | 393,7 | 1 136,6 | 31,4 | 58,1 | 1 672,6 |
| Kertyneet poistot vuoden alussa | -8,3 | -201,0 | -754,8 | -20,6 | -984,7 | |
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | 0,2 | 3,5 | 49,9 | 4,3 | 57,9 | |
| Tilikauden poistot | -15,5 | -66,9 | -1,8 | -84,2 | ||
| Arvonalennukset | -1,3 | -0,6 | -1,9 | |||
| Muut muutokset | -0,4 | 0,4 | 0,0 | |||
| Valuuttakurssierot | -0,7 | -3,3 | 0,3 | -3,7 | ||
| Kertyneet poistot vuoden lopussa | -8,1 | -215,4 | -775,7 | -17,4 | -1 016,6 | |
| Kirjanpitoarvo vuoden lopussa | 44,7 | 178,3 | 360,9 | 14,0 | 58,1 | 656,0 |
| Muut | Ennakkomaksut ja | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Rakennukset ja | Koneet ja | aineelliset | keskeneräiset | |||
| 2010 | Maa-alueet | rakennelmat | kalusto | hyödykkeet | hankinnat | Yhteensä |
| Hankintameno vuoden alussa | 49,5 | 463,3 | 1 214,9 | 37,7 | 43,9 | 1 809,3 |
| Tytäryritysten hankinnat | 4,9 | 3,5 | 8,5 | 1,2 | 18,1 | |
| Lisäykset | 1,7 | 8,2 | 38,2 | 2,8 | 12,3 | 63,2 |
| Tytäryritysten myynnit | -7,9 | -120,6 | -179,9 | -8,3 | -4,8 | -321,5 |
| Vähennykset | -2,0 | -15,8 | -0,2 | -0,2 | -18,2 | |
| Muut muutokset | -0,3 | 4,9 | -7,6 | -0,2 | -3,2 | |
| Uudelleenryhmittelyt | 0,6 | 5,3 | 9,1 | -2,1 | -12,9 | 0,0 |
| Valuuttakurssierot | 3,6 | 25,3 | 63,6 | 2,8 | 2,9 | 98,2 |
| Hankintameno vuoden lopussa | 52,1 | 387,9 | 1 131,0 | 33,9 | 41,0 | 1 645,9 |
| Kertyneet poistot vuoden alussa | -8,3 | -231,5 | -786,8 | -21,1 | -1 047,7 | |
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | 69,8 | 143,8 | 4,3 | 217,9 | ||
| Tilikauden poistot, jatkuvat toiminnot | -15,6 | -66,7 | -1,6 | -83,9 | ||
| Tilikauden poistot, lopetetut toiminnot | -1,1 | -2,1 | -0,3 | -3,5 | ||
| Arvonalennukset | -3,2 | -9,6 | -12,8 | |||
| Muut muutokset | -5,7 | 6,7 | -0,3 | 0,7 | ||
| Valuuttakurssierot | -13,7 | -40,1 | -1,6 | -55,4 | ||
| Kertyneet poistot vuoden lopussa | -8,3 | -201,0 | -754,8 | -20,6 | -984,7 | |
| Kirjanpitoarvo vuoden lopussa | 43,8 | 186,9 | 376,2 | 13,3 | 41,0 | 661,2 |
Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sisältyy rahoitusleasingsopimuksilla vuokrattuja hyödykkeitä seuraavasti:
| 2011 | 2010 | |
|---|---|---|
| Rahoitusleasingsopimusten perusteella kirjattu hankintameno | 3,8 | 3,9 |
| Kertyneet poistot | -1,5 | -1,4 |
| Kirjanpitoarvo | 2,3 | 2,5 |
| 2011 | 2010 | |
|---|---|---|
| Kirjanpitoarvo vuoden alussa | 284,7 | 166,2 |
| Lisäykset | 102,8 | 97,9 |
| Vähennykset | -97,6 | -0,9 |
| Käyvän arvon muutos | -33,4 | 21,3 |
| Valuuttakurssierot | 0,0 | 0,2 |
| Kirjanpitoarvo vuoden lopussa | 256,5 | 284,7 |
Vuonna 2010 myytävissä olevat rahoitusvarat sisälsivät Tikkurila Oyj:n osakkeita, jotka noteerataan NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä. Vuonna 2011 Kemira Oyj myi 6 175 155 Tikkurila Oyj:n osaketta, mikä vastaa 14,0 % Tikkurilan koko osakekannasta ja äänimäärästä. Osakemyynnissä osakekohtainen myyntihinta oli 15,80 euroa ja myynnistä saatiin 97,6 milj. euroa.
Myytävissä olevat rahoitusvarat sisältävät Pohjolan Voima -konsernin osakkeita, joiden arvostusperiaatteet on kuvattu konsernin laatimisperiaatteissa. Käyvän arvon laskennassa käytetään diskonttauskorkona vuosittain määritettävää keskimääräistä painotettua pääomakustannusta. Vuonna 2011 diskonttauskorko oli 6,0 % (6,4 %).
Kemira Oyj yhdessä Eläkesäätiö Neliapilan kanssa omistaa 3,9 % Pohjolan Voima Oy:stä ja 1,0 % Teollisuuden Voima Oyj:stä. Joulukuussa 2011 Kemira osti Neliapilalta 2,5 % Pohjolan Voima Oy:n osakkeista. Kemira Oyj:n omistamat Pohjolan Voima -konsernin osakkeet on esitetty ohessa.
| 2011 | 2010 | ||||
|---|---|---|---|---|---|
| Pohjolan Voima -konsernin osakkeet | Osakesarja | Omistus % Omaisuuslaji | Käypä arvo | Käypä arvo | |
| Pohjolan Voima Oy | A | 5,0 | vesivoima | 28,3 | 0,0 |
| Pohjolan Voima Oy | B | 3,0 | ydinvoima | 57,7 | 0,0 |
| Pohjolan Voima Oy | B2 | 6,8 | ydinvoima | 81,2 | 81,2 |
| Teollisuuden Voima Oyj | A | 1,9 | ydinvoima | 64,1 | 76,2 |
| Muut Pohjolan Voima Oy ja Teollisuuden Voima Oyj | C, C2, E1, G5, G6, H, I | useita | useita | 23,8 | 24,0 |
| Yhteensä | 255,1 | 181,4 |
| 2011 | Liite | Rahavirran suojauksen piirissä olevat instrumentit |
Käypään arvoon tulos vaikutteisesti arvostettavat instrumentit |
Lainat ja muut saamiset |
Myytävissä olevat rahoitusvarat |
Muut velat |
Tase-erien kirjanpito arvot yhteensä |
Käyvät arvot yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Pitkäaikaiset varat | ||||||||
| Sijoitukset Myytävissä olevat rahoitusvarat |
15 | 256,5 | 256,5 | 256,5 | ||||
| Lyhytaikaiset varat | ||||||||
| Saamiset Korolliset saamiset Korottomat saamiset |
18 | 0,5 | 0,5 | 0,5 | ||||
| Myyntisaamiset | 300,0 | 300,0 | 300,0 | |||||
| Muut saamiset | 0,3 | 5,0 | 5,3 | 5,3 | ||||
| Rahavarat | 29 | 61,7 | 124,1 | 185,8 | 185,8 | |||
| Pitkäaikaiset ja lyhytaikaiset varat yhteensä |
0,3 | 66,7 | 424,6 | 256,5 | 748,1 | 748,1 | ||
| Pitkäaikaiset velat | ||||||||
| Pitkäaikaiset korolliset velat Lainat rahoituslaitoksilta Muut pitkäaikaiset velat |
20 | 458,4 6,0 |
458,4 6,0 |
468,2 6,0 |
||||
| Lyhytaikaiset velat | ||||||||
| Lyhytaikaiset korolliset velat Lainat rahoituslaitoksilta Muut pitkäaikaisten |
20 | 49,5 | 49,5 | 50,3 | ||||
| lainojen lyhennykset Muut korolliset |
17,2 | 17,2 | 17,2 | |||||
| lyhytaikaiset velat | 170,2 | 170,2 | 170,2 | |||||
| Lyhytaikaiset korottomat velat Ostovelat |
25 | 191,5 | 191,5 | 191,5 | ||||
| Muut velat | 9,5 | 7,4 | 16,9 | 16,9 | ||||
| Pitkäaikaiset ja lyhytaikaiset | 9,5 | 7,4 | 892,8 | 909,7 | 920,3 |
(Milj. e)
| 2010 | Liite | Rahavirran suojauksen piirissä olevat instrumentit |
Käypään arvoon tulos vaikutteisesti arvostettavat instrumentit |
Lainat ja muut saamiset |
Myytävissä olevat rahoitusvarat |
Muut velat |
Tase-erien kirjanpito arvot yhteensä |
Käyvät arvot yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Pitkäaikaiset varat | ||||||||
| Sijoitukset | 15 | |||||||
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | 284,7 | 284,7 | 284,7 | |||||
| Lyhytaikaiset varat | ||||||||
| Saamiset | 18 | |||||||
| Korolliset saamiset | 0,4 | 0,4 | 0,4 | |||||
| Korottomat saamiset | ||||||||
| Myyntisaamiset | 295,0 | 295,0 | 295,0 | |||||
| Muut saamiset | 15,0 | 11,0 | 26,0 | 26,0 | ||||
| Rahavarat | 29 | 57,5 | 34,3 | 91,8 | 91,8 | |||
| Pitkäaikaiset ja lyhytaikaiset | ||||||||
| varat yhteensä | 15,0 | 68,5 | 329,7 | 284,7 | 697,9 | 697,9 | ||
| Pitkäaikaiset velat | ||||||||
| Pitkäaikaiset korolliset velat | 20 | |||||||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 484,7 | 484,7 | 494,4 | |||||
| Eläkelainat | 9,8 | 9,8 | 10,0 | |||||
| Muut pitkäaikaiset velat | 4,6 | 4,6 | 4,6 | |||||
| Lyhytaikaiset velat | ||||||||
| Lyhytaikaiset korolliset velat | 20 | |||||||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 16,0 | 16,0 | 16,3 | |||||
| Muut pitkäaikaisten | ||||||||
| lainojen lyhennykset | 95,1 | 95,1 | 95,1 | |||||
| Muut korolliset | ||||||||
| lyhytaikaiset velat | 17,2 | 17,2 | 17,2 | |||||
| Lyhytaikaiset korottomat velat | 25 | |||||||
| Ostovelat | 143,4 | 143,4 | 143,4 | |||||
| Muut velat | 4,7 | 4,1 | 8,8 | 8,8 | ||||
| Pitkäaikaiset ja lyhytaikaiset velat yhteensä |
4,7 | 4,1 | 770,8 | 779,6 | 789,8 |
Myytävissä olevat rahoitusvarat sisältävät Pohjolan Voima -konsernin osakkeita. Lisäksi vuonna 2010 siihen sisältyi Tikkurila Oyj:n osakkeita, jotka ovat noteerattuja NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä. Maaliskuussa 2011 Kemira myi kaikki Tikkurilan Oyj:n osakkeet.
Saatavien kirjanpitoarvo kuvaa niiden maksimaalista luottoriskiä.
Muut saamiset ja velat ovat käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia johdannaisia tai rahavirran suojauksen piirissä olevia johdannaisia.
(Milj. e)
| 2011 | Yhteensä | 2010 | Yhteensä | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| HIERARKIA | Taso 1 | Taso 2 | Taso 3 | netto | Taso 1 | Taso 2 | Taso 3 | netto |
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | 256,5 | 256,5 | 102,0 | 182,7 | 284,7 | |||
| Muut sijoitukset | ||||||||
| Valuuttajohdannaiset | -1,7 | -1,7 | 8,1 | 8,1 | ||||
| Korkojohdannaiset, | ||||||||
| suojauslaskenta | -4,9 | -4,9 | -4,7 | -4,7 | ||||
| Korkojohdannaiset, | ||||||||
| ei suojauslaskenta | -0,7 | -0,7 | -1,3 | -1,3 | ||||
| Muut johdannaiset | -4,3 | -4,3 | 15,0 | 15,0 | ||||
| Rahamarkkina- ja rahastosijoitukset | 6,8 | 54,9 | 61,7 | 1,0 | 57,5 | 58,5 | ||
| Kaikki yhteensä | 6,8 | 43,3 | 256,5 | 306,6 | 103,0 | 74,6 | 182,7 | 360,3 |
Taso 1: Markkinoilla noteeratut käyvät arvot.
Taso 2: Käyvät arvot, jotka on määritelty todennettavissa olevien parametrien kautta.
Taso 3: Käyvät arvot, jotka on määritelty ei todennettavissa olevien syöttötietojen perusteella.
| Taso 3 | Taso 3 | |
|---|---|---|
| yhteensä netto | yhteensä netto | |
| TASO 3 TÄSMÄYTYSLASKELMA | 2011 | 2010 |
| Instrumentti | ||
| Tasearvo 1.1. | 182,7 | 166,2 |
| Vaikutus laajaan tulokseen | -29,0 | 16,9 |
| Ostot | 102,8 | 0,4 |
| Myynnit | - | -0,8 |
| Tasearvo 31.12. | 256,5 | 182,7 |
| 2011 | 2010 | |
|---|---|---|
| Aineet ja tarvikkeet | 78,0 | 76,0 |
| Valmiit tuotteet | 144,7 | 122,2 |
| Ennakkomaksut | 5,5 | 4,6 |
| Yhteensä | 228,2 | 202,8 |
Tilikaudella kirjattiin kuluksi vaihto-omaisuutta 1,6 milj. e (2,8 milj. e), jolla vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvoa alennettiin vastaamaan sen nettorealisointiarvoa.
| 2011 | 2010 | |
|---|---|---|
| Korolliset saamiset | ||
| Lainasaamiset | 0,5 | 0,1 |
| Rahoitusleasingsaamiset | 0,0 | 0,1 |
| Muut saamiset | 0,0 | 0,2 |
| Korolliset saamiset yhteensä | 0,5 | 0,4 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | ||
| Myyntisaamiset | 300,0 | 295,0 |
| Ennakkomaksut | 9,0 | 10,8 |
| Siirtosaamiset | 33,1 | 58,3 |
| Muut saamiset | 49,1 | 15,9 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset yhteensä | 391,2 | 380,0 |
Yli vuoden kuluttua erääntyviä eriä on myyntisaamisissa 2,4 milj. e (6,0 milj. e), ennakkomaksuissa 0,1 milj. e (0,3 milj. e), siirtosaamisissa 2,8 milj. e (0,6 milj. e) ja muissa korottomissa saamisissa 0,0 milj. e (0,1 milj. e). Lisäksi yli vuoden kuluttua erääntyviä eriä on lainasaamisissa 0,1 milj. e (0,1 milj. e) ja rahoitusleasingsaamisissa 0,0 milj. e (0,1 milj. e).
(Milj. e)
| Ulkona olevien | ||
|---|---|---|
| osakkeiden lukumäärä | Osake | |
| (1 000) | pääoma | |
| 1.1.2010 | 151 488 | 221,8 |
| Omien osakkeiden siirto osakepalkkiojärjestelmiin kuuluville avainhenkilöille ja strategisen johtoryhmän jäsenille | 245 | |
| Omien osakkeiden siirto hallitukselle | 12 | |
| Omien osakkeiden hankinta | -1 | |
| Osakepalkkiojärjestelmän osakkeita palautettu | -9 | |
| 31.12.2010 | 151 735 | 221,8 |
| 1.1.2011 | 151 735 | 221,8 |
| Omien osakkeiden siirto osakepalkkiojärjestelmiin kuuluville avainhenkilöille ja strategisen johtoryhmän jäsenille | 320 | |
| Omien osakkeiden siirto hallitukselle | 9 | |
| Omien osakkeiden hankinta | 0 | |
| Osakepalkkiojärjestelmän osakkeita palautettu | -34 | |
| 31.12.2011 | 152 030 | 221,8 |
Kemira Oyj:llä on yksi osakelaji. Kukin osake oikeuttaa yhtiökokouksessa yhteen ääneen. 31.12.2011 Kemira Oyj:n osakepääoma oli 221,8 milj. euroa ja osakkeiden lukumäärä oli 155 342 557 sisältäen 3 312 660 omia osakkeita. Kemira Oyj:n yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiöllä ei ole vähimmäis- ja enimmäispääomaa, eikä osakkeella ole nimellisarvoa. Kaikki liikkeelle lasketetut osakkeet on täysin maksettuja.
Ylikurssirahasto on vuoden 2001 optio-ohjelman merkintöjen kautta karttunut, vanhan osakeyhtiölain (734/1978) mukainen rahasto, joka ei enää muutu.
Käyvän arvon rahasto on IFRS-standardien mukaisesti käypään arvoon arvostettujen osakkeiden sekä suojauslaskennan kautta karttuva rahasto. Muut rahastot ovat paikallisten lainsäädäntöjen vaatimia.
Sijoitetun vapaan oman pääoman (SVOP) rahasto sisältää muut oman pääoman luonteiset sijoitukset ja osakkeiden merkintähinnan siltä osin kun sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan. Kemira Oyj:n hallitus päätti 23.11.2009 ylimääräisen yhtiökokouksen samana päivänä antaman valtuutuksen perusteella merkintäetuoikeusannin toteuttamisesta. Osakeannin seurauksena Kemiran osakkeiden kokonaismäärä nousi 155 342 557 osakkeeseen. Osakeannin perusteella saadut varat vähennettynä antiin liittyvillä osakeantikuluilla 196,3 milj. euroa kirjattiin sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.
Kemiran hallussa oli 31.12.2011 omia osakkeita yhteensä 3 312 660 kpl. Omien osakkeiden keskimääräinen hankintahinta oli 6,73 euroa ja osuus osakepääomasta ja kaikkien osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä 2,1 %. Omien osakkeiden yhteenlaskettu kirjanpidollinen vasta-arvo on 4,7 milj. euroa.
Muuntoerot sisältää ulkomaisten yritysten tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerot. Myös ulkomaisiin yrityksiin tehtyjen nettosijoitusten suojauksista syntyneet voitot ja tappiot sisältyvät muuntoeroihin silloin, kun suojauslaskennan edellytykset ovat täyttyneet.
(Milj. e)
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma | ||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 2011 | Osake pääoma |
Ylikurssi rahasto |
Käyvän arvon ja muut rahastot |
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto |
Muunto erot |
Omat osakkeet |
Kertyneet voittovarat |
Yhteensä | Määräys vallattomien omistajien osuus |
Oma pääoma yhteensä |
| Tilikauden voitto | 135,7 | 135,7 | 4,6 | 140,3 | ||||||
| Muut laajan tuloksen erät | ||||||||||
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | -24,1 | -24,1 | -24,1 | |||||||
| Muuntoerot | -3,7 | -3,7 | -0,9 | -4,6 | ||||||
| Ulkomaiseen yksikköön tehdyn | ||||||||||
| nettosijoituksen suojaus | 0,4 | 0,4 | 0,4 | |||||||
| Rahavirran suojaus | -14,5 | -14,5 | -14,5 | |||||||
| Muut muutokset | ||||||||||
| Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen | -38,6 | -3,3 | -41,9 | -0,9 | -42,8 | |||||
| Tilikauden laaja tulos | -38,6 | -3,3 | 135,7 | 93,8 | 3,7 | 97,5 | ||||
| 2010 | ||||||||||
| Tilikauden voitto | 641,9 | 641,9 | 5,0 | 646,9 | ||||||
| Muut laajan tuloksen erät | ||||||||||
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | 16,9 | 16,9 | 16,9 | |||||||
| Muuntoerot | ||||||||||
| Jatkuvat toiminnot | 60,8 | 60,8 | 1,2 | 62,0 | ||||||
| Lopetetut toiminnot | 9,1 | 9,1 | 9,1 | |||||||
| Ulkomaiseen yksikköön tehdyn | ||||||||||
| nettosijoituksen suojaus | -11,3 | -11,3 | -11,3 | |||||||
| Rahavirran suojaus | 12,2 | 12,2 | 12,2 | |||||||
| Muut muutokset | -0,2 | -0,2 | -0,2 | |||||||
| Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen | 29,1 | 58,6 | -0,2 | 87,5 | 1,2 | 88,7 | ||||
| Tilikauden laaja tulos | 29,1 | 58,6 | 641,7 | 729,4 | 6,2 | 735,6 |
| 2011 | 2010 | |
|---|---|---|
| Lyhytaikaiset korolliset velat | ||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 49,5 | 105,1 |
| Muiden pitkäaikaisten velkojen lyhennyserät | 17,2 | 16,8 |
| Rahoitusleasingvelat | 1,2 | 1,8 |
| Muut lyhytaikaiset velat | 169,2 | 4,6 |
| Yhteensä | 237,1 | 128,3 |
| Pitkäaikaiset korolliset velat | ||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 458,5 | 484,7 |
| Eläkelainat | - | 9,8 |
| Muut pitkäaikaiset velat | 6,0 | 4,6 |
| Yhteensä | 464,5 | 499,1 |
| Pitkäaikaisten velkojen erääntyminen | ||
| 2013 (2012) | 113,5 | 85,6 |
| 2014 (2013) | 72,2 | 59,7 |
| 2015 (2014) | 86,6 | 74,2 |
| 2016 (2015) | 33,5 | 83,4 |
| 2017 (2016) tai myöhemmin | 158,7 | 196,2 |
| Yhteensä | 464,5 | 499,1 |
| Velat, jotka erääntyvät viiden vuoden tai sitä pidemmän ajan kuluttua | ||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 158,7 | 196,2 |
| Yhteensä | 158,7 | 196,2 |
| Pitkäaikaisten velkojen valuuttajakauma on esitetty rahoitusriskien liitteessä 29. Konsernilla ei ole vaihtovelkakirja-, debentuuri- tai joukkovelkakirjalainoja. |
||
| Korolliset nettovelat | ||
| Korolliset pitkäaikaiset velat | 464,5 | 499,1 |
| Korolliset lyhytaikaiset velat | 237,1 | 128,3 |
| Rahavarat Yhteensä |
-185,8 515,8 |
-91,8 535,6 |
| 21. RAHOITUSLEASINGVELAT | 2011 | 2010 |
| Vähimmäisvuokrien erääntymisajat | ||
| 1 vuoden kuluessa | 1,0 | 0,5 |
| 1 - 5 vuoden kuluessa Yli 5 vuoden kuluessa |
0,2 - |
1,2 0,0 |
| Vähimmäisvuokrat yhteensä | 1,2 | 1,7 |
| Rahoitusleasingvelkojen nykyarvo | ||
| Vähimmäisvuokrat yhteensä Tulevat rahoituskulut |
1,2 0,0 |
1,7 0,1 |
| Rahoitusleasingvelkojen nykyarvo yhteensä | 1,2 | 1,8 |
| Rahoitusleasingvelkojen nykyarvon erääntymisajat | ||
| 1 vuoden kuluessa | 1,0 | 0,6 |
| 1 - 5 vuoden kuluessa | 0,2 | 1,2 |
| Yli 5 vuoden kuluessa | - | 0,0 |
| Rahoitusleasingvelkojen nykyarvo yhteensä | 1,2 | 1,8 |
| Kirjattu tulos |
Kirjattu laajaan | Kirjattu omaan |
Ostetut/ myydyt |
Valuutta | |||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1.1.2011 | laskelmaan | tuloslaskelmaan | pääomaan | tytäryritykset | kurssierot 31.12.2011 | ||
| Laskennalliset verovelat | |||||||
| Kertyneet poistoerot | 52,4 | 5,7 | 0,4 | 58,5 | |||
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | 39,6 | -9,4 | -0,6 | 29,6 | |||
| Eläkkeet | 9,8 | 0,5 | 10,3 | ||||
| Hyödykkeiden arvostaminen käypään arvoon hankinnassa 1) | 4,6 | -0,2 | 4,4 | ||||
| Muut erät | 20,7 | 17,6 | -5,2 | 0,8 | 33,9 | ||
| Yhteensä | 127,1 | 23,6 | -14,6 | 0,8 | -0,2 | 136,7 | |
| Vähennetty laskennallisista verosaamisista 2) | -27,6 | -50,2 | |||||
| Laskennalliset verovelat taseessa | 99,5 | 86,5 | |||||
| Laskennalliset verosaamiset | |||||||
| Varaukset | 6,3 | -0,8 | 0,1 | 5,6 | |||
| Vahvistetut tappiot | 24,8 | 23,5 | -0,2 | 48,1 | |||
| Eläkkeet | 2,3 | 0,3 | 2,6 | ||||
| Rahoitusvelkojen käyvän arvon muutos | 35,4 | -35,4 | 0,0 | ||||
| Muut erät | 2,5 | 38,7 | 41,2 | ||||
| Yhteensä | 71,3 | 26,3 | -0,1 | 97,5 | |||
| Vähennetty laskennallisista veroveloista 2) | -27,6 | -50,2 | |||||
| Laskennalliset verosaamiset taseessa | 43,7 | 47,3 |
| Kirjattu | Kirjattu | Ostetut/ | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| tulos | Kirjattu laajaan | omaan | myydyt | Valuutta | |||
| 1.1.2010 | laskelmaan | tuloslaskelmaan | pääomaan | tytäryritykset | kurssierot 31.12.2010 | ||
| Laskennalliset verovelat | |||||||
| Kertyneet poistoerot | 58,5 | -5,2 | -0,9 | 52,4 | |||
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | 35,2 | 4,4 | 39,6 | ||||
| Eläkkeet | 8,2 | 1,6 | 9,8 | ||||
| Hyödykkeiden arvostaminen käypään arvoon hankinnassa 1) | 11,7 | -0,5 | -6,6 | 4,6 | |||
| Muut erät | 5,5 | 10,1 | 4,3 | 0,8 | 20,7 | ||
| Yhteensä | 119,1 | 6,0 | 8,7 | 0,8 | -7,5 | 127,1 | |
| Vähennetty laskennallisista verosaamisista 2) | -29,0 | -27,6 | |||||
| Laskennalliset verovelat taseessa | 90,1 | 99,5 | |||||
| Laskennalliset verosaamiset | |||||||
| Vaihto-omaisuuden sisäiset katteet | 1,8 | -1,4 | -0,4 | 0,0 | |||
| Varaukset | 8,8 | -2,0 | -0,5 | 6,3 | |||
| Vahvistetut tappiot | 32,0 | -5,6 | -1,6 | 24,8 | |||
| Eläkkeet | 2,2 | 0,1 | 2,3 | ||||
| Rahoitusvelkojen käyvän arvon muutos | 35,4 | 35,4 | |||||
| Muut erät | 3,0 | -0,2 | -0,3 | 2,5 | |||
| Yhteensä | 47,8 | 26,3 | -2,8 | 71,3 | |||
| Vähennetty laskennallisista veroveloista 2) | -29,0 | -27,6 | |||||
| Laskennalliset verosaamiset taseessa | 18,8 | 43,7 |
1) Yrityshankinnoissa varojen, velkojen ja ehdollisten velkojen käyvän arvon arvostukseen johtuva laskennallinen vero sisältyy liikearvoon.
2) Laskennalliset verosaamiset ja -velat vähennetään toisistaan silloin, kun konsernilla on laillisesti toimeenpantavissa oleva oikeus kuitata kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset ja -velat keskenään ja kun laskennalliset verosaamiset ja -velat liittyvät samaan veronsaajaan.
Suomen yhteisöverokannan muutoksesta 26 %:sta 24,5 %:iin säädettiin 13.12.2011, ja se tulee voimaan 1.1.2012. Tämän vuoksi asiaankuuluvat laskennalliset verot on määritelty uudella 24,5 % verokannalla tilinpäätöksessä 31.12.2011.
Konsernilla on erilaisia eläkejärjestelyjä kunkin toimintamaan paikallisten olojen ja käytäntöjen mukaisesti. Etuuspohjaisissa eläkejärjestelyissä etuudet määräytyvät palkkojen, eläkkeelle jäämisen, vammautumisen, kuoleman ja työsuhteen päättymisen mukaan. Konsernilla on Suomessa Eläkesäätiö Neliapilan kautta järjestetty etuuspohjainen lisäeläkejärjestely. Kemiran Eläkesäätiön etuuspohjaisena järjestelynä käsitelty TyEL-eläkevastuu siirrettiin 31.12.2009 Keskinäiseen työeläkevakuutusyhtiöön Varmaan. Työeläkevakuutusyhtiössä hoidettu TyEL on käsitelty maksupohjaisena järjestelynä.
Seuraavassa esitetään eläkejärjestelyjen vaikutus konsernin tulokseen ja taseeseen. Laskelma kattaa konsernin etuuspohjaiset ja maksupohjaiset eläkejärjestelyt. Yrityskaupoista aiheutuneet eläkevelvoitteet, eläkejärjestelyjen varat ja vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot ovat muuttaneet velvoitteita ja varoja.
| 2011 | 2010 | |
|---|---|---|
| Eläkkeet taseessa | ||
| Velat maksupohjaisista eläkejärjestelyistä | 0,4 | 0,4 |
| Velat etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä | 52,0 | 54,8 |
| Velat taseessa | 52,4 | 55,2 |
| Saaminen etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä | -44,3 | -39,5 |
| Nettomääräinen saaminen (-) / velka (+) taseessa | 8,1 | 15,7 |
| Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt | ||
| Taseessa | ||
| Velka etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä | 52,0 | 54,8 |
| Saaminen etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä | -44,3 | -39,5 |
| Nettomääräinen saaminen (-) / velka (+) etuuspohjaisista järjestelyistä taseessa | 7,7 | 15,3 |
| Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt taseessa | ||
| Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo | 311,4 | 310,5 |
| Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo | 54,7 | 47,7 |
| Etuuspohjaiset velvoitteet | 366,1 | 358,2 |
| Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo | -355,6 | -382,9 |
| Ylijäämä (-) / Alijäämä (+) | 10,5 | -24,7 |
| Kirjaamattomat takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot | -0,4 | -0,5 |
| Kirjaamattomat vakuutusmatemaattiset tappiot (-) ja voitot (+) | -7,3 | 36,2 |
| IAS 19.58 omaisuuserän rajoittamisesta johtuva vaikutus | 4,9 | 4,3 |
| Nettomääräinen saaminen (-) / velka (+) taseessa | 7,7 | 15,3 |
| Tuloslaskelmassa | ||
| Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt | 0,0 | 5,9 |
| Etuuspohjaisten eläkevelvoitteiden nykyarvon muutos tilikauden aikana | ||
| Eläkevelvoitteet 1.1. | 358,1 | 367,2 |
| Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot | 4,7 | 4,5 |
| Korkomenot | 16,6 | 17,2 |
| Vakuutusmatemaattiset tappiot (+) / voitot (-) | 4,3 | 5,9 |
| Valuuttakurssierot ulkomaisista järjestelyistä | 0,9 | 6,8 |
| Yrityshankintojen ja -myyntien vaikutus | -1,1 | -22,3 |
| Maksetut etuudet | -18,3 | -20,4 |
| Järjestelyjen supistamiset ja velvoitteiden täyttämiset | 0,0 | -0,8 |
| Takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot | 0,9 | 0,0 |
| Eläkevelvoitteet 31.12. | 366,1 | 358,1 |
| 2011 | 2010 | |
|---|---|---|
| Etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin kuuluvien varojen käyvän arvon muutos tilikauden aikana | ||
| Varojen käypä arvo 1.1. | 382,9 | 363,6 |
| Järjestelyyn kuuluvien varojen odotettu tuotto | 18,8 | 18,1 |
| Työnantajan maksusuoritukset | 5,7 | 8,9 |
| Vakuutusmatemaattiset tappiot (-) / voitot (+) | -32,7 | 13,3 |
| Valuuttakurssierot ulkomaisista järjestelyistä | 0,2 | 1,6 |
| Yrityshankintojen ja -myyntien vaikutus | -0,1 | -1,3 |
| Maksetut etuudet | -18,3 | -20,4 |
| Velvoitteiden täyttämiset | -0,9 | -0,9 |
| Varojen käypä arvo 31.12. | 355,6 | 382,9 |
| Etuuspohjaiset eläkekulut tuloslaskelmassa | ||
| Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot | 4,7 | 4,6 |
| Korkomenot | 16,6 | 17,2 |
| Järjestelyyn kuuluvien varojen odotettu tuotto | -18,8 | -18,1 |
| Takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot | 0,9 | 0,0 |
| Vakuutusmatemaattiset tappiot (+) / voitot (-) | -3,4 | 1,9 |
| IAS 19.58 omaisuuserän rajoittamisesta johtuva vaikutus | -0,6 | 0,1 |
| Järjestelyjen supistamiset | 0,6 | 0,2 |
| Yhteensä sisältyy henkilöstökuluihin 1) | 0,0 | 5,9 |
1) Vuonna 2010 tuloslaskelman erät sisältävät Tikkurilan vaikutusta 1,4 milj. e.
Eläkejärjestelyyn kuuluvien varojen toteutunut tuotto (+) / kulu (-) oli -13,9 milj. e (31,4 milj. e).
| 2011 | 2010 |
|---|---|
| 3,3 - 5,7 | 4,0 - 5,6 |
| 4,1 - 7,5 | 2,8 - 7,5 |
| 2,0 - 3,0 | 2,0 - 3,7 |
| 2,0 - 4,0 | 2,0 - 4,3 |
| 0,7 - 3,8 | 1,3 - 3,0 |
| 164,0 | 207,0 |
| 54,9 | 39,1 |
| Korkosijoitukset | 54,9 | 39,1 |
|---|---|---|
| Varat vakuutusyhtiöissä 1) | 121,6 | 121,5 |
| Kemira Oyj:n osakkeet | 1,1 | 1,3 |
| Konsernin käytössä olevat kiinteistöt | 14,0 | 14,0 |
| Varat yhteensä | 355,6 | 382,9 |
1) Vakuutusyhtiöissä hoidettavien etuuspohjaisten järjestelyjen varat ovat osana vakuutusyhtiöiden sijoitusvarallisuutta, ja niiden sijoitusriski on vakuutusyhtiöillä. Tämän vuoksi yksittäisten varojen jakautumisesta ei ole saatavissa tarkempaa erittelyä.
Järjestelyyn kuuluvien varojen odotettu pitkäaikainen kokonaistuotto on 5,0 %, joka perustuu koko sijoitussalkun tuottoon eikä ole eri omaisuusryhmien tuottojen summa. Odotettu tuotto perustuu yksinomaan historiallisiin tuottoihin ilman oikaisuja.
Etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin suoritettavien maksujen tilikaudella 2012 odotetaan olevan 6,7 milj. e.
| 2011 | 2010 | 2009 | 2008 | 2007 | |
|---|---|---|---|---|---|
| Etuuspohjaisten velvoitteiden nykyarvo | 366,1 | 358,3 | 367,2 | 412,2 | 573,4 |
| Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo | 355,6 | 382,9 | 363,6 | 427,8 | 622,9 |
| Ylijäämä (-) / Alijäämä (+) | 10,5 | -24,6 | 3,6 | -15,6 | -49,5 |
| Kokemusperäiset tarkistukset järjestelyjen velkoihin | 4,2 | -0,3 | 0,1 | -3,4 | -3,4 |
| Kokemusperäiset tarkistukset järjestelyjen varoihin | -31,6 | 36,2 | 31,6 | -88,2 | 45,9 |
| Henkilöstö kuluvaraukset |
Uudelleenjärjestely varaukset |
Ympäristö- ja vahinkovaraukset |
Muut varaukset |
2011 Yhteensä |
|
|---|---|---|---|---|---|
| Pitkäaikaiset varaukset | |||||
| 1.1.2011 | 0,6 | 3,4 | 16,5 | 34,2 | 54,7 |
| Valuuttakurssierot | 0,0 | ||||
| Varausten lisäykset | 0,1 | 0,3 | 0,4 | ||
| Tilikaudella käytetty | -0,3 | -0,8 | -3,3 | -4,4 | |
| Tilikaudella peruutettu | -0,7 | -0,7 | |||
| Uudelleenryhmittely | 0,7 | -0,3 | -0,1 | 0,3 | |
| 31.12.2011 | 1,1 | 2,3 | 12,8 | 34,1 | 50,3 |
| Lyhytaikaiset varaukset | |||||
| 1.1.2011 | 3,1 | 1,4 | 3,1 | 2,2 | 9,8 |
| Valuuttakurssierot | -0,2 | -0,2 | |||
| Varausten lisäykset | 0,4 | 0,8 | 0,6 | 1,8 | |
| Tilikaudella käytetty | -2,4 | -0,1 | -1,1 | -3,6 | |
| Tilikaudella peruutettu | -0,3 | -0,5 | -0,7 | -1,5 | |
| Uudelleenryhmittely | -0,1 | 0,1 | 0,0 | ||
| 31.12.2011 | 0,7 | 1,7 | 1,9 | 2,0 | 6,3 |
| Varausten kokonaismäärän jakautuminen | 2011 | 2010 | |||
| Pitkäaikaiset varaukset | 50,3 | 54,7 | |||
| Lyhytaikaiset varaukset | 6,3 | 9,8 | |||
| Yhteensä | 56,6 | 64,5 |
Muiden kuluvarausten olennaisin osa liittyy osakkuusyhtiön muodostamiseen vuonna 2008. Ympäristö- ja vahinkovarauksista kerrotaan tarkemmin liitteessä 31.
| 2011 | 2010 | |
|---|---|---|
| Ostovelat ja muut velat | ||
| Saadut ennakot | 2,0 | 6,8 |
| Ostovelat | 191,5 | 143,4 |
| Siirtovelat | 149,7 | 145,5 |
| Muut korottomat lyhytaikaiset velat | 40,6 | 20,9 |
| Ostovelat ja muut velat yhteensä | 383,8 | 316,6 |
| Siirtovelat | ||
| Henkilöstökulut | 33,0 | 43,5 |
| Liikevaihtoon ja ostoihin liittyvät erät | 67,3 | 55,0 |
| Korot | 9,3 | 10,0 |
| Kurssierot | 6,7 | 2,9 |
| Muut | 33,4 | 34,1 |
| Siirtovelat yhteensä | 149,7 | 145,5 |
| 2011 | 2010 | |
|---|---|---|
| Tytäryritysten hankinta | ||
| Yritysten hankintameno | - | 31,6 |
| Ostettujen yritysten hankintahetken rahavarat | - | - |
| Hankinnoista johtuvat rahavirrat hankittujen yrityksien rahavaroilla vähennettynä | 0,0 | 31,6 |
| Hankittujen tytäryritysten varojen ja velkojen arvot | ||
| Käyttöpääoma | - | 3,0 |
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja aineettomat hyödykkeet | - | 21,3 |
| Korolliset saamiset pois lukien rahavarat | - | 0,1 |
| Korolliset velat | - | -0,3 |
| Korottomat velat | - | - |
| Määräysvallattomien omistajien osuus | - | - |
| Hankintojen liikearvo | - | 7,5 |
| Hankittujen tytäryritysten varojen ja velkojen nettoarvo yhteensä | 0,0 | 31,6 |
| Tytäryritysten myynti | ||
| Luovutustulot | 1,5 | 8,1 |
| Myytyjen yritysten rahavarat | 0,2 | -28,1 |
| Luovutustulot tytäryritysten myynnistä yhteensä | 1,7 | -20,0 |
| Myytyjen tytäryritysten varojen ja velkojen arvo | ||
| Käyttöpääoma | 1,9 | 119,7 |
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja aineettomat hyödykkeet | 0,4 | 228,3 |
| Osakkeet | 0,1 | 1,8 |
| Korolliset saatavat pois lukien rahavarat | -1,0 | 3,5 |
| Muut korottomat saamiset | 0,0 | 5,6 |
| Korolliset velat | -1,0 | -50,6 |
| Korottomat velat | -0,3 | -36,1 |
| Myytyjen yritysten varojen ja velkojen nettoarvo yhteensä | 0,1 | 272,2 |
Kemira ilmoitti tiedotteessaan 6.9.2010 Water Elements, LCC:n ('WE') ostamisesta. WE:stä tulee Kemira Water Solutions Inc.:n tytäryhtiö, ja se liitettiin osaksi Kemiran Municipal & industrial-segmenttiä Yhdysvalloissa. WE aloitti toimintansa vuonna 2007 ja sillä on yksi tuotantolaitos Baltimoressa, Marylandin osavaltiossa Yhdysvalloissa.
WE on epäorgaanisten saostuskemikaalien valmistaja Yhdysvalloissa. Kemira hankki 100 % osuuden WE:n osakkeista hintaan 25,9 milj. euroa ja sai näin määräysvallan WE:stä. Hankinnasta aiheutuva liikearvo 4,0 milj. euroa johtuu liiketoimintojen yhdistämisestä saatavasta saostuskemikaalien markkina-asemasta Municipal & Industrial -liiketoiminnassa.
Seuraavassa taulukossa esitetään yhteenveto WE:stä maksetusta vastikkeesta ja hankinta-ajankohtana kirjatuista hankituista varoista ja vastattavaksi otetuista veloista.
| Luovutettu vastike | |
|---|---|
| Käteisvarat | 25,9 |
| Luovutettu vastike yhteensä | 25,9 |
| Hankintahintaan liittyvät menot | 0,4 |
| Hankituista varoista ja vastattavaksi otetuista veloista kirjatut määrät | |
| Rahavarat | 0,1 |
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 17,7 |
| Aineettomat hyödykkeet | 2,8 |
| Vaihto-omaisuus | 1,6 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 1,1 |
| Ostovelat ja muut velat | 1,4 |
| Yksilöitävissä oleva nettovarallisuus yhteensä | 21,9 |
| Liikearvo | 4,0 |
| 25,9 |
Hankintaan liittyvät menot sisältyvät liiketoiminnan muihin kuluihin vuoden 2010 konsernituloslaskelmassa.
Myyntisaamisten ja muiden saamisten käypä arvo on 1,1 milj. euroa, ja näihin sisältyvien myyntisaamisten käypä arvo on 0,9 milj. euroa. Myyntisaamisten bruttomäärä on 0,9 milj. euroa, jotka kaikki odotetaan saatavan.
Konsernin tuloslaskelmaan 2.9.2010 lähtien sisältyy WE:stä liikevaihtoa 2,8 milj. euroa, ja kyseiseltä ajalta liikevoittoa oli 0,3 milj. euroa. Jos WE olisi yhdistetty 1.1.2010 alkaen, konsernituloslaskelman mukainen pro forma liikevaihto oli 8,4 milj. euroa ja pro forma liikevoitto 1,0 milj. euroa.
Pro forma luvut on annettu ainoastaan vertailtavuuden vuoksi ja eivät välttämättä kuvasta todellista tulosta, eivätkä ne siten ilmaise myöskään tulevaisuuden liiketoiminnan tulosta, joka on aiheutunut liiketoimintojen yhdistämisestä.
Kemira ilmoitti 2.8.2010, että se on allekirjoittanut Albemarlen kanssa sopimuksen Teesportissa, Middlesbroughissa, Iso-Britanniassa sijaitsevan yhtiön kaupasta, joka saatiin päätökseen 30.7.2010. Yhtiöstä hankittiin 100 % ja sen henkilökunnan määrä tuotantolaitoksella on noin 30.
Heinäkuussa Kemira osti Kiinan Yanzhoussa toimivan Kemira Tiancheng Chemicals Co., Ltd:n jäljellä olevat osakkeet (49 %). Kemiralla oli aikaisemmin hallussaan 51 % yrityksen osakkeista, ja kaupan myötä Kemira omistaa koko yrityksen.
| Nimellisarvot | 2011 | 2010 | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| < 1 vuosi | > 1 vuosi | Yhteensä | < 1 vuosi | > 1 vuosi | Yhteensä | |
| Valuuttajohdannaiset | ||||||
| Valuuttatermiinisopimukset | 554,6 | - | 554,6 | 607,7 | - | 607,7 |
| Korkojohdannaiset | ||||||
| Koronvaihtosopimukset | 80,0 | 133,5 | 213,5 | 246,9 | 58,4 | 305,3 |
| joista rahavirran suojaukseen |
60,0 | 133,5 | 193,5 | 236,9 | 38,4 | 275,3 |
| Korko-optiot | ||||||
| Ostetut | - | - | - | - | 10,0 | 10,0 |
| Asetetut | - | - | - | - | - | - |
| Obligaatiotermiinisopimukset | - | 10,0 | 10,0 | - | 10,0 | 10,0 |
| joista avoinna | - | 10,0 | 10,0 | - | 10,0 | 10,0 |
| Muut johdannaiset | ||||||
| Ostetut sähkösopimukset | ||||||
| (GWh) | 509,5 | 582,6 | 1 092,1 | 403,0 | 421,3 | 824,3 |
| joista rahavirran | ||||||
| suojaukseen (GWh) | 509,5 | 582,6 | 1 092,1 | 403,0 | 421,3 | 824,3 |
| Maakaasujohdannaiset | ||||||
| (tuhatta tonnia) | - | - | - | 4,7 | 5,5 | 10,2 |
| joista rahavirran | ||||||
| suojaukseen | ||||||
| (tuhatta tonnia) | - | - | - | 4,7 | 5,5 | 10,2 |
| Suolajohdannaiset | ||||||
| (tuhatta tonnia) | 53,3 | - | 53,3 | 160,0 | 53,0 | 213,0 |
Rahoitusinstrumenttien nimellisarvot eivät välttämättä vastaa osapuolten vaihtamia rahasuorituksia eivätkä siten yksinään tarkasteltuina anna kuvaa konsernin riskiasemasta.
| Käyvät arvot | 2011 Varat brutto |
Velat brutto |
Yhteensä netto |
2010 Varat brutto |
Velat brutto |
Yhteensä netto |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Valuuttajohdannaiset | ||||||
| Valuuttatermiinisopimukset | 5,0 | -6,7 | -1,7 | 10,9 | -2,8 | 8,1 |
| Korkojohdannaiset | ||||||
| Koronvaihtosopimukset | - | -5,3 | -5,3 | - | -6,0 | -6,0 |
| joista rahavirran | ||||||
| suojaukseen | - | -4,9 | -4,9 | - | -4,7 | -4,7 |
| Korko-optiot | ||||||
| Ostetut | - | - | - | - | - | - |
| Asetetut | - | - | - | - | - | - |
| Obligaatiotermiinisopimukset | - | -0,3 | -0,3 | - | - | - |
| joista avoinna | - | -0,3 | -0,3 | - | - | - |
| Muut johdannaiset | ||||||
| Ostetut sähkösopimukset | - | -4,6 | -4,6 | 14,9 | - | 14,9 |
| joista rahavirran | ||||||
| suojaukseen | - | -4,6 | -4,6 | 14,9 | - | 14,9 |
| Maakaasujohdannaiset joista rahavirran |
- | - | - | 0,1 | - | 0,1 |
| suojaukseen | - | - | - | 0,1 | - | 0,1 |
| Suolajohdannaiset | 0,3 | - | 0,3 | - | - | - |
| Käyvät arvot | 2011 Varat brutto < 1 vuosi |
> 1 vuosi | Velat brutto < 1 vuosi |
> 1 vuosi | 2010 Varat brutto < 1 vuosi |
> 1 vuosi | Velat brutto < 1 vuosi |
> 1 vuosi |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Valuuttajohdannaiset | ||||||||
| Valuuttatermiinisopimukset | 5,0 | - | -6,7 | - | 10,9 | - | -2,8 | - |
| Korkojohdannaiset | ||||||||
| Koronvaihtosopimukset | 0,1 | - | -0,6 | -4,8 | - | - | -2,7 | -3,3 |
| joista rahavirran suojaukseen |
0,1 | - | -0,2 | -4,8 | - | - | -2,4 | -2,3 |
| Korko-optiot | ||||||||
| Ostetut | - | - | - | - | - | - | - | - |
| Asetetut | - | - | - | - | - | - | - | - |
| Obligaatiotermiinisopimukset | - | - | - | -0,3 | - | - | - | - |
| joista avoinna | - | - | - | -0,3 | - | - | - | - |
| Muut johdannaiset | ||||||||
| Ostetut sähkösopimukset joista rahavirran |
0,2 | - | -3,3 | -1,5 | 11,1 | 3,8 | - | - |
| suojaukseen | 0,2 | - | -3,3 | -1,5 | 11,1 | 3,8 | - | - |
| Maakaasujohdannaiset | - | - | - | - | 0,1 | - | - | - |
| joista rahavirran | ||||||||
| suojaukseen | - | - | - | - | 0,1 | - | - | - |
| Suolajohdannaiset | 0,3 | - | - | - | - | - | - | - |
Kemiran konsernirahoituksen tehtävänä on huolehtia rahoitusriskien hallinnasta voimassa olevan toimintaohjeen mukaisesti. Rahoituksen toimintaohje on yhtiön hallituksen hyväksymä ja siinä määritellään rahoituksen hallinnon toimintaperiaatteet. Hallitus vahvistaa vuosittain rahoituksen toimintasuunnitelman sekä rahoitusriskien sallitut enimmäismäärät.
Rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on suojata yhtiötä rahoitusmarkkinoilla tapahtuvilta epäsuotuisilta vaihteluilta ja siten turvata omalta osaltaan yhtiön tuloskehitys ja oma pääoma. Kemira käyttää erilaisia rahoitusinstrumentteja asetettujen limiittien puitteissa. Konsernissa käytetään vain sellaisia instrumentteja, joiden markkina-arvoja ja riskejä voidaan jatkuvasti ja luotettavasti seurata. Johdannaisinstrumentteja käytetään ainoastaan suojautumistarkoituksiin, ei spekulatiivisesti. Valuutta- ja korkoriskien hallinta on keskitetty konsernirahoitukseen.
Valuuttavirtariskiä syntyy sekä euroalueella että sen ulkopuolella muista kuin kotivaluutassa tapahtuvista valuuttavirroista. Konsernin merkittävimmät valuuttavirtariskit syntyvät Ruotsin kruunusta ja Yhdysvaltain dollarista. Muutokset valuuttavirtariskeissä johtuvat laskutusvaluutoissa tapahtuneista muutoksista. Vuoden lopussa SEK-määräinen valuuttavirtariski oli vasta-arvoltaan noin 40 milj. euroa (11 milj. euroa), keskimääräisen suojausasteen ollessa 33 % (49 %). Vastaavasti USD-määräinen valuuttavirtariski oli vasta-arvoltaan noin 30 milj. euroa (76 milj. euroa), keskimääräisen suojausasteen ollessa 42 % (39 %). Lisäksi Kemiralle aiheutuu pienempi valuuttavirtariski Kanadan dollarin, Ison-Britannian punnan ja Norjan kruunun osalta jokaisen ollessa vasta-arvoltaan noin 20 miljoonaa euroa.
Valuuttariskiltä suojaudutaan pääsääntöisesti valuuttatermiineillä ja -optioilla, jotka olivat vuoden 2011 lopussa maturiteetiltaan alle vuoden pituisia. Alla olevassa taulukossa on esitetty arvio konsernitason suurimmista valuuttavirtariskeistä.
| 2011 | 2010 | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Transaktio- ja translaatioriski, Milj.e | SEK | USD | Muut | USD | CAD | BRL | Muut |
| Operatiivinen nettovirta 1) | -39,9 | 27,8 | 74,0 | 76,0 | 24,9 | -22,4 | 44,5 |
| Nettolainaus2) | 17,4 | 128,9 | 24,9 | 132,6 | 14,5 | 16,6 | -10,3 |
| Johdannaiset, transaktioriskin suojaus | 11,2 | -11,6 | -37,1 | -26,9 | -12,0 | 0,0 | -13,4 |
| Johdannaiset, taseriskin suojaus | - | -136,4 | -38,4 | -130,9 | -11,5 | -16,3 | -30,8 |
| Yhteensä | -11,3 | 8,7 | 23,4 | 50,8 | 15,9 | -22,1 | -10,0 |
Lainat, translaatioriskin suojaus
1) Perustuu 12 kuukauden valuuttavirtaennusteeseen
2) Ei sisällä oman pääoman suojausta
Kaupallinen nettovaluuttavirtaennuste vuodelle 2012 oli vuodenvaihteessa 2011/2012 146 milj. euroa suojausasteen ollessa 41 % (30 %). Suojausastetta seurataan päivittäin. Kokonaisvirtariskin suojaamisessa neutraali taso saavutetaan, kun ennustetusta nettovaluuttavirrasta on suojattuna 50 %. Ennustetusta virrasta on aina oltava suojattuna vähintään 30 % ja enintään 100 %. Valuuttakurssien heikentyminen kymmenellä prosentilla suhteessa euroon tilinpäätöshetken kursseja käyttäen ja ilman suojaustoimintaa aiheuttaisi noin 10,0 milj. euron negatiivisen vaikutuksen tulokseen ennen veroja (11,2 milj. euroa).
Koska Kemiran konsernitilinpäätös laaditaan euroina, Kemira altistuu valuutan translaatioriskille siltä osin kuin sen muualla kuin Suomessa sijaitsevien tytäryhtiöiden tulos- ja tase-erät raportoidaan muinaa valuuttoina kuin euroissa. Translaatioriskin kannalta merkittävimmät valuutat ovat Yhdysvaltain dollari, Ruotsin kruunu, Kanadan dollari ja Brasilian real.
Konserniyhtiöiden suurimmat omat pääomat ovat Ruotsin kruunuina, Yhdysvaltain dollareina ja Brasilian realeina. Tavoitteena on suojautua taseriskeiltä pitämällä taseen valuuttamääräiset velat tasapainossa valuutoittain taseen omaisuuserien kanssa. Valuuttamääräiset omat pääomat suojataan ensisijaisesti pitkäaikaisilla lainoilla.
Konsernin ulkomaisiin yksiköihin tehtyjen nettosijoitusten suojauksessa seurataan omavaraisuusastetta. Konsernin politiikan mukaisesti oman pääoman suojaustoimenpiteisiin on ryhdyttävä, kun +/–5,0 %:n muutos valuuttakursseissa aiheuttaa yli 1,5 prosenttiyksikön muutoksen omavaraisuusasteessa.
-41,3
Tilinpäätöshetkellä ei ole voimassa olevia ulkomaisiin yksiköihin tehtyjen nettosijoitusten suojauksia. Vuoden 2010 lopussa näiden suojausten yhteenlaskettu arvo oli 41,3 milj. euroa. Nettosijoitukset oli suojattu pitkäaikaisilla lainoilla. Kokonaisuudessaan vuonna 2010 tämä vastasi 3 %:n suojausastetta.
Rahoituspolitiikan mukaisesti konsernin korkoriskin mittarina käytetään keskimääräistä koron määräytymisajankohtaa mittaavaa duraatiota, jonka tulee olla 6–24 kuukautta. Konserni voi ottaa lainaa joko kiinteäkorkoisena tai vaihtuvakorkoisena ja käyttää sekä koronvaihtosopimuksia että korko-optioita kuten myös korkotermiinejä ja korkofutuureja päästäkseen rahoituspolitiikan mukaiseen tavoitteeseen.
Konsernin korollisen lainasalkun duraatio oli vuoden 2011 lopussa 17 kuukautta (15 kuukautta). Ilman korkojohdannaisia duraatio oli 8 kuukautta (11 kuukautta). Vuoden 2011 lopussa konsernin koko lainasalkusta, johdannaiset mukaan lukien, 58 % oli kiinteään korkoon sidottua (76,8 %). Konsernin nettorahoituskustannus on noin 3,9 % (4,5 %). Luku on saatu jakamalla vuotuiset nettokorot ja muut rahoituskulut ilman kurssieroja ja osinkoja vastaavan ajanjakson keskimääräisellä korollisella nettovelalla. Nettorahoituskustannukseen vaikuttavat eniten euro- ja Yhdysvaltain dollarimääräisten velkojen korkotasot. Tilinpäätöspäivänä konsernin lainasalkun keskikorko oli noin 2,0 %.
Kiinteäkorkoiset rahoitusvarat ja -velat ovat alttiina korkojen muutoksesta johtuvalle hintariskille. Vaihtuvakorkoiset rahoitusvarat ja -velat, joiden korko muuttuu markkinakorkojen muuttuessa, ovat alttiina koroista johtuvalle rahavirtariskille.
Alla olevassa taulukossa on esitetty lainasalkun korkojen kiinnittämisen aikarajat.
| Koron määräytyminen 31.12.2011 | <1 vuosi | 1-5 vuotta | >5 vuotta | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| Vaihtuvakorkoinen nettovelka | 218 | 218 | ||
| Kiinteäkorkoinen nettovelka | 80 | 183 | 35 | 298 |
| Yhteensä | 298 | 183 | 35 | 516 |
| Koron määräytyminen 31.12.2010 | <1 vuosi | 1-5 vuotta | >5 vuotta | Yhteensä |
| Vaihtuvakorkoinen nettovelka | 124 | 124 | ||
| Kiinteäkorkoinen nettovelka | 247 | 118 | 47 | 412 |
| Yhteensä | 371 | 118 | 47 | 536 |
Rahoituspolitiikan seurauksena konsernin keskikorko on yleensä matalien korkojen vallitessa lyhytaikaisten korkojen markkinatasoa korkeampi ja toisaalta korkeiden korkojen vallitessa sitä alhaisempi. Jos korkotaso nousisi yhden prosenttiyksikön 1.1.2012, konsernin maksamat korkokulut kasvaisivat seuraavan 12 kuukauden aikana noin 2,9 milj. euroa ennen veroja (2,1 milj. e). Kemira-konsernin nettoveloista 64 % (68 %), johdannaiset mukaan luettuna, hinnoitellaan uudelleen vuoden 2012 aikana.
Tilinpäätöshetkellä konsernilla oli avoimia korkojohdannaisia, joiden markkina-arvo oli -5,3 milj. euroa (-6,0 milj. e). Koronvaihtosopimuksista suurin osa on tehty suojaamaan konsernin lainasalkkua IAS 39:ssä määritetyllä tavalla suojauslaskennan periaatteiden mukaisesti. Rahavirtojen suojaamiseksi tehtyjen koronvaihtosopimusten markkina-arvo oli vuoden 2011 lopussa -4,9 milj. euroa (-4,7 milj. e). Suojauslaskentapolitiikka on kuvattu konsernitilinpäätöksen laskentaperiaatteissa. Yhden prosenttiyksikön nousu korkotasossa lisäisi korkojohdannaisten arvostusta noin 0,6 milj. eurolla (1,2 milj. e) omassa pääomassa ennen veroja.
(Milj. e)
Sähkön hinta vaihtelee markkinatilanteen mukaan hyvinkin voimakkaasti. Kemira-konsernin tavoitteena on sähköostojen suojaustoimenpiteillä tasata raaka-ainekustannuksia. Suojauspolitiikan mukaisesti suojaukset tehdään suhteessa voimassa oleviin myyntisopimuksiin siten, että suojaukset kattavat tehdyt sitoumukset. Suojausinstrumenttina käytetään pääsääntöisesti sähköpörssin johdannaisia. Suojauksiin liittyvät valuutta- ja aluehintariskit on pääasiallisesti suojattu tekemällä sopimukset HELEUR-määräisinä. Valtaosa sähköjohdannaisista käsitellään rahavirtojen suojauslaskennan periaatteiden mukaisesti, kuten edellä on todettu. Kohde-etuuden ennakoidut fyysiset toimitukset eli ostot kirjataan vasta toimituskaudella. Mikäli sähkön suojaussopimusten hinta nousisi 10 prosenttia, vaikutus sähkön suojaussopimusten arvoon olisi 12,7 milj. euroa (4,9 milj. euroa). Vuonna 2010 maakaasun hintariskiä oli osittain suojattu hyödykkeisiin perustuvilla swap-sopimuksilla, joita käsiteltiin laskennallisesti kassavirtasuojana. Vuonna 2011 kyseinen maakaasusuoja lopetettiin.
Kemira Oyj:n omistamien Pohjolan Voima -konserniin kuuluvien osakkeiden arvo mitataan käypänä arvona sähkön markkinahinnan ja tuotantokustannusten välisen eron perusteella diskontatun kassavirran mukaan. Sähkön johdannaismarkkinahinnan 10 prosentin lasku pienentäisi osakkeiden käypää arvoa noin 11 % (19 %). Diskonttokoron muutos 1 prosenttiyksiköllä muuttaisi osakkeiden käypää arvoa noin 6 % (10 %).
Kemiran suolaostosopimus vuosille 2010-2012 sisältää kytketyn johdannaisen. Muuttuva hintakomponentti riippuu polttoöljyn euromääräisestä hinnasta, joten sopimuksessa on alttius sekä polttoöljyn hinnalle että EUR/USD valuuttakurssille.
Konsernin rahoituspolitiikka määrittelee sekä sijoitustoiminnan että johdannaissopimusten vastapuolten luottokelpoisuusvaatimukset ja sijoituspolitiikan. Konserni pyrkii minimoimaan vastapuoliriskiään käyttämällä vastapuolinaan ainoastaan hyvän luottokelpoisuuden omaavia rahoituslaitoksia sekä hajauttamalla sopimuksia näiden kesken.
Konsernirahoitus hyväksyy tytäryhtiöiden uudet pankkisuhteet. Konsernirahoituksen käyttämiä hyväksyttyjä rahalaitosvastapuolia on tällä hetkellä 11, joista kaikilla on vähintään A-tason luokitus Standard & Poor'sin luottoluokitustietojen perusteella. Alle A-tason luokituksen saaneen tai luottoluokittelemattoman vastapuolen käyttäminen vaatii hallituksen erillisen hyväksynnän. Konsernin rahalaitosvastapuolten enimmäisriski on tilinpäätöshetkellä 189,8 milj. euroa (117,8 milj. e). Vastapuoliriskiä seurataan kuukausitasolla määrittämällä jokaiselle vastapuolelle maksimiriski saatavien markkina-arvon perusteella. Kullekin rahoituslaitokselle on olemassa hyväksytty limiitti. Rahoituksen transaktioihin liittyvistä luottoriskeistä ei tilikauden aikana syntynyt luottotappiota.
Rahoituksen vastapuoliriskiä aiheutuu siitä, että rahoitustapahtuman sopimusosapuoli ei välttämättä pysty täyttämään sopimusvelvoitteitaan. Riskit liittyvät lähinnä sijoitustoimintaan ja johdannaissopimusten vastapuoliriskeihin. Konsernirahoitus saa sijoittaa enintään 150 milj. euroa likvidejä varoja suomalaisten yritysten yritystodistusohjelmiin. Yksittäiseen yhtiöön voidaan sijoittaa enintään 30 milj. euroa enintään kuudeksi kuukaudeksi.
Kemiralla on käytössä konsernin laajuinen luottoriskipolitiikka. Kemira myy tuotteitaan vain sellaisille yrityksille, joilla ei ole merkintöjä luottotiedoissa. Konsernilla ei ole merkittäviä luottoriskikeskittymiä, koska sen asiakaskunta on laaja ja maantieteellisesti jakautunut eri puolille maailmaa. Useimmille asiakkaille on olemassa luottolimiitit, joita seurataan systemaattisesti. Joissakin tapauksissa käytetään dokumenttimaksuja, kuten rembursseja. Alla olevassa taulukossa on esitetty vuoden 2011 lopulla avoinna olevien myyntisaamisten ikäjakauma.
Myyntisaamisten arvonalentumistappio oli 3,2 milj. e (5,2 milj. e).
Konsernin maksuvalmius turvataan tililimiiteillä, rahamarkkinasijoituksilla ja valmiusluotolla. Konsernin rahavarat vuoden 2011 lopussa olivat 185,8 milj. euroa (91,8 milj. euroa), josta 61,7 milj. euroa oli lyhytaikaisia sijoituksia (58,5 milj. euroa) ja 124,1 milj. euroa pankkitalletuksia (33,3 milj. euroa). Kesäkuussa allekirjoitettiin viisivuotinen 300 milj. euron valmiusluotto, joka korvasi aikaisemman valmiusluoton.
Konserni hajauttaa jälleensijoitusriskinsä hankkimalla rahoitusta eri lähteistä. Konsernin pankkilainojen ja vakuutusyhtiölainojen sekä lyhytaikaisten koti- ja ulkomaisten yritystodistusohjelmien tavoitteena on tasapainottaa lainasalkun erääntymisaikataulua ja ylläpitää riittävän pitkää maturiteettia pitkäaikaisille lainoille.
Konsernin rahoituspolitiikan mukaan lainojen keskimääräisen erääntymisajan tulee aina olla vähintään 3 vuotta. Konsernilla on oltava voimassaolevia sitovia luottojärjestelyjä, jotka kattavat suunnitellut rahoitustarpeet, pitkien velkojen lyhennyserät, yritystodistuslainojen ja muiden sitoumuksettomien lyhyiden lainojen rahoitustarpeet seuraavan 12 kuukauden aikana. Lainojen uudelleenrahoitus on suunniteltava siten, että korkeintaan 30 % kokonaislainasalkusta erääntyy seuraavien 12 kuukauden aikana. Vuoden 2011 lopussa velkasalkun keskimääräinen erääntymisaika oli 3,6 vuotta.
Konsernilla on 600 milj. euron kotimainen yritystodistusohjelma, jolla voidaan laskea liikkeelle maksimissaan vuoden pituisia yritystodistuksia. Vuoden 2011 lopussa yritystodistusmarkkinoilta hankittiin 164 milj. euroa. Vastaavasti konsernilla oli samana ajankohtana 185,8 milj. euroa likvidejä lyhyt- ja pitkäaikaisia sijoituksia. Lisäksi konserni on sopinut valmiusluotosta, joka on nimellismäärältään 300 milj. euroa. Vuoden 2011/2012 vaihteessa valmiusluotto oli kokonaisuudessaan nostamatta (10 milj. euroa). Valmiusluotto on joustava lyhyt- ja pitkäaikaisrahoituksen muoto, jonka maksurakenne on ennakoitavissa
Konsernin keskipitkän aikavälin tavoitteena on pitää yhtiön velkaantuneisuusaste (gearing) alle 60 %. Velkaantuneisuus lasketaan jakamalla korolliset nettovelat (korolliset velat - rahavarat) omalla pääomalla. Uuden valmiusluoton sopimuksessa on ehto, jonka mukaan velkaantuneisuusaste ei saa ylittää 100 %.
Velkaantuneisuuden lisäksi eräissä muissa kahdenvälisissä luotoissa on sopimusehto, jonka mukaan yhtiö vakuuttaa taloudellisen tilansa pysyvän sellaisena, että konsernin oma pääoma on aina vähintään 25 % konsernin taseen loppusummasta (omavaraisuusaste).
Hallitus ehdottaa vuoden 2011 osingoksi 0,53 euroa osakkeelta (0,48), mikä vastaa 59 %:n osinkosuhdetta (66 %). Pitkän aikavälin tavoitteena on jakaa yli 50 % operatiivisesta nettotuloksesta osakkeenomistajille.
| 2011 | 2010 | |||
|---|---|---|---|---|
| Korolliset velat | 701,6 | 627,4 | ||
| Rahavarat | 185,8 | 91,8 | ||
| Korolliset nettovelat | 515,8 | 535,6 | ||
| Oma pääoma | 1 370,8 | 1 365,8 | ||
| Taseen loppusumma | 2 676,5 | 2 543,7 | ||
| Velkaantuneisuus | 38 % | 39 % | ||
| Omavaraisuusaste | 51 % | 54 % | ||
| RAHAVARAT | 2011 | 2010 | ||
| Kirjanpito | Käypä | Kirjanpito |
| arvo | arvo | arvo | Käypä arvo | |
|---|---|---|---|---|
| Rahat ja pankkisaamiset | 124,1 | 124,1 | 33,3 | 33,3 |
| Rahamarkkinasijoitukset | 54,9 | 54,9 | 50,1 | 50,1 |
| Rahastosijoitukset | 6,8 | 6,8 | 8,4 | 8,4 |
| Yhteensä | 185,8 | 185,8 | 91,8 | 91,8 |
Rahamarkkinasijoitukset ovat luonteeltaan lyhytaikaisia. Rahastosijoitusten käypä arvo perustuu vastapuolten ilmoittamiin lukuihin.
| Valuutta | 31.12.2011 | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Käypä | Kirjanpito | Erääntyminen | ||||||
| arvo | arvo | 2012 | 2013 | 2014 | 2015 | 2016 | 2017- | |
| EUR | 249,8 | 245,7 | 32,9 | 20,3 | 24,6 | 74,6 | 24,6 | 68,7 |
| USD | 264,4 | 257,4 | 8,9 | 93,2 | 47,6 | 8,9 | 8,9 | 89,9 |
| Muut | 27,5 | 28,0 | 24,9 | - | - | 3,0 | - | 0,1 |
| Yhteensä | 541,7 | 531,1 | 66,7 | 113,5 | 72,2 | 86,5 | 33,5 | 158,7 |
| Valuutta | 31.12.2010 | |||||||
| Käypä | Kirjanpito | Erääntyminen | ||||||
| arvo | arvo | 2011 | 2012 | 2013 | 2014 | 2015 | 2016- | |
| EUR1) | 282,5 | 272,6 | 36,8 | 16,6 | 20,2 | 24,7 | 74,6 | 99,7 |
| SEK | 61,6 | 61,4 | 61,4 | - | - | - | - | - |
| USD | 260,5 | 259,6 | 8,9 | 59,8 | 39,4 | 46,3 | 8,9 | 96,3 |
| Muut | 27,5 | 27,3 | 14,8 | 9,2 | - | 3,3 | - | - |
| Yhteensä | 632,1 | 620,9 | 121,9 | 85,6 | 59,6 | 74,3 | 83,5 | 196,0 |
1) Sisältää valmiusluotosta nostetut 10 milj. e.
Lukuihin sisältyvät vuoden 2012 (2011) suunnitellut lyhennykset, ilman yritystodistusvelkoja, rahoitusleasingvelkoja ja muita lyhytaikaisia velkoja.
| 31.12.2011 | Erääntyminen | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Nostettu | Nostamatta | 2012 | 2013 | 2014 | 2015 | 2016 | 2017- | |
| Lainat rahoituslaitoksilta | 531,1 | - | 66,6 | 113,5 | 72,2 | 86,5 | 33,5 | 158,8 |
| rahoituskulut | 1,4 | 2,3 | 1,5 | 1,8 | 0,7 | 3,2 | ||
| Valmiusluotto rahoituskulut |
- | 300,0 | ||||||
| Rahoitusleasingvelat | 1,2 | - | ||||||
| rahoituskulut | 0,1 | |||||||
| Yritystodistusohjelma | 164,0 | 436,0 | 164,0 | |||||
| rahoituskulut | 0,8 | |||||||
| Muut lyhytaikaiset korolliset velat | 6,2 | 6,2 | ||||||
| rahoituskulut | 0,1 | |||||||
| Korolliset velat | 702,5 | 736,0 | 239,2 | 115,8 | 73,7 | 88,3 | 34,2 | 162,0 |
| Ostovelat | 191,5 | 191,5 | ||||||
| Valuuttatermiinisopimukset | ||||||||
| menot | 554,6 | 554,6 | ||||||
| tulot | -552,9 | -552,9 | ||||||
| Muut johdannaiset 1) | 9,9 | 3,6 | 1,9 | 1,7 | 0,9 | 1,8 | ||
| Ostovelat ja johdannaiset yhteensä | 203,1 | 196,8 | 1,9 | 1,7 | 0,9 | 1,8 | ||
| Kaikki yhteensä | 905,6 | 736,0 | 436,0 | 117,7 | 75,4 | 89,2 | 36,0 | 162,0 |
| Takaukset | 4,4 |
| 31.12.2010 | Erääntyminen | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Nostettu | Nostamatta | 2011 | 2012 | 2013 | 2014 | 2015 | 2016- | |
| Lainat rahoituslaitoksilta | 610,9 | - | 111,9 | 85,6 | 59,6 | 74,3 | 83,5 | 196,0 |
| rahoituskulut | 2,2 | 1,7 | 1,2 | 1,5 | 1,7 | 3,9 | ||
| Valmiusluotto | 10,0 | 490,0 | 10,0 | |||||
| rahoituskulut | 0,1 | |||||||
| Rahoitusleasingvelat | 1,8 | - | 0,6 | 1,2 | ||||
| rahoituskulut | 0,1 | |||||||
| Yritystodistusohjelma | - | 600,0 | ||||||
| rahoituskulut | ||||||||
| Muut lyhytaikaiset korolliset velat | 5,5 | - | 5,5 | |||||
| rahoituskulut | 0,1 | |||||||
| Korolliset velat | 628,2 | 1 090,0 | 130,5 | 88,5 | 60,8 | 75,8 | 85,2 | 199,9 |
| Ostovelat | 143,4 | 143,4 | ||||||
| Valuuttatermiinisopimukset | ||||||||
| menot | 607,7 | 607,7 | ||||||
| tulot | -615,8 | -615,8 | ||||||
| Muut johdannaiset 1) | -9,0 | -8,5 | -1,8 | 0,4 | 0,9 | |||
| Ostovelat ja johdannaiset yhteensä | 126,3 | 126,8 | -1,8 | 0,4 | 0,9 | |||
| Kaikki yhteensä | 754,5 | 1 090,0 | 257,3 | 86,7 | 61,2 | 76,7 | 85,2 | 199,9 |
| Takaukset | 4,4 |
1) Koron- ja valuutanvaihtosopimukset sekä sähkö- ja suolajohdannaiset, lisäksi vuonna 2010 maakaasujohdannaiset.
| 2011 | 2010 | |
|---|---|---|
| TASEEN VELKOJEN VAKUUDEKSI ANNETUT KIINNITYKSET | ||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 0,3 | 0,5 |
| Annetut kiinnitykset | 0,5 | 0,9 |
| Eläkelainat | 0,0 | 9,8 |
| Annetut kiinnitykset | 0,0 | 12,2 |
| Muut lainat | 0,0 | 0,3 |
| Annetut kiinnitykset | 0,0 | 0,8 |
| Lainat yhteensä | 0,3 | 10,6 |
| Annetut kiinnitykset yhteensä | 0,5 | 13,9 |
| VASTUUSITOUMUKSET | ||
| Annetut pantit | ||
| Omien sitoumusten puolesta | 6,3 | 6,3 |
| Takaukset | ||
| Omien sitoumusten puolesta | 48,9 | 45,2 |
| Osakkuusyritysten puolesta | 0,7 | 0,8 |
| Muiden puolesta | 4,4 | 4,4 |
| Käyttöleasingvastuut - Konserni vuokralleottajana | ||
| Vuokrasopimusten mukaiset vähimmäisvuokrat ovat seuraavat | ||
| 1 vuoden kuluessa | 27,8 | 21,3 |
| 1-5 vuotta | 61,8 | 64,9 |
| Yli 5 vuoden kuluessa | 84,2 | 104,9 |
| Yhteensä | 173,8 | 191,1 |
| Muut vastuut | ||
| Omien sitoumusten puolesta | 1,3 | 1,1 |
| Osakkuusyritysten puolesta | 1,4 | 1,6 |
Merkittävimmät aineellisen käyttöomaisuushyödykkeiden hankintaa koskevat sopimuksiin perustuvat sitoumukset 31.12.2011 olivat noin 14,5 miljoonaa euroa liittyen tehdasinvestointeihin Kiinassa ja Euroopassa.
(Milj. e)
Kemira Oyj vastaanotti 19.8.2009 haasteen, jossa Cartel Damage Claims Hydrogen Peroxide SA (CDC) haki vahingonkorvauksia kuudelta vetyperoksidituottajalta Kemira mukaan lukien, vetyperoksidiliiketoimintaan liittyneistä kilpailulainsäädännön rikkomuksista. Kanteessaan Cartel Damage Claims Hydrogen Peroxide SA hakee Dortmundin alueelliselta tuomioistuimelta Saksassa päätöstä, jolla se saisi lyhentämättömän ja täydellisen version Euroopan komission 3.5.2006 päivätystä päätöksestä sekä vaatii, että vastaajat, Kemira mukaan lukien, velvoitetaan päätöksen nojalla yhteisvastuullisesti maksamaan vahingonkorvauksia korkoineen.
Cartel Damage Claims Hydrogen Peroxide SA on ilmoittanut erittelevänsä vahingonkorvausten määrän myöhemmässä vaiheessa saatuaan ensin täydellisen version Euroopan komission päätöksestä. Suuntaa antavana osoituksena vahingonkorvausten määrästä Cartel Damage Claims Hydrogen Peroxide SA esittää kanteessaan alustavan laskelman ylihinnasta, jonka Cartel Damage Claims Hydrogen Peroxide SA:lle kanteensa siirtäneiden ja myyneiden osapuolten väitetään maksaneen vastaajille kilpailusäännösten rikkomisen seurauksena. Alkuperäisessä haasteessa väitetyn ylihinnan määrän 31.12.2008 mennessä kertyneiden korkojen kanssa todettiin olevan 641,3 miljoonaa euroa.
Sen jälkeen Cartel Damage Claims Hydrogen Peroxide SA on toimittanut vastaajien asianajajille 14.4.2011 päivätyn oikeudelle osoitetun kirjelmän ja asiantuntijalausunnon. Sanotussa kirjelmässä vähimmäisvahingoksi 31.12.2010 mennessä kertyneiden korkojen kanssa, perustuen kyseiseen asiantuntijalausuntoon, on todettu 475,6 miljoonaa euroa. Kirjelmässä on edelleen todettu, että asiantuntijan vahingonkorvausanalyysi ei sisällä menetettyä voittoa.
Oikeuskäsittely on vireillä Dortmundin alueellisessa tuomioistuimessa Saksassa. Kemira vastustaa Cartel Damage Claims Hydrogen Peroxide SA:n kannetta.
Kemira Oyj on lisäksi saanut 28.4.2011 Cartel Damage Claims Hydrogen Peroxide SA:n Helsingin käräjäoikeuteen jättämän haasteen, jolla Cartel Damage Claims Hydrogen Peroxide SA hakee Kemira Oyj:ltä korvauksia vetyperoksidiliiketoimintaan liittyneistä kilpailulainsäädännön rikkomuksista vaatien enimmillään 78,0 miljoonaa euroa sekä lisäksi viivästyskorkoa 10.11.2008 lukien ja oikeudenkäyntikuluja viivästyskorkoineen. Viitatut kilpailulainsäädännön rikkomukset ovat samat, joiden johdosta CDC on nostanut kanteen Dortmundissa Saksassa. Kemira vastustaa Cartel Damage Claims Hydrogen Peroxide SA:n kannetta.
Kemira Oyj:n tytäryhtiö Kemira Chemicals Oy (aiemmin Finnish Chemicals Oy) on 9.6.2011 vastaanottanut asiakirjat, joiden mukaan CDC Project 13 SA hakee vahingonkorvauksia neljältä yhtiöltä Kemira mukaan lukien natriumkloraattiliiketoimintaan liittyneistä kilpailulainsäädännön rikkomuksista. Euroopan komissio määräsi kesäkuussa 2008 Finnish Chemicals Oy:lle 10,15 miljoonan euron sakon natriumkloraattiliiketoimintaan liittyneistä kilpailulainsäädännön rikkomuksista vuosina 1994-2000. Kemira Oyj osti Finnish Chemicalsin vuonna 2005. Kemira vastustaa CDC Project 13 SA:n kannetta.
Kemira ei tällä hetkellä pysty arvioimaan Cartel Damage Claims Hydrogen Peroxide SA:n ja CDC Project 13 SA:n nostamien kanteiden käsittelyn kestoa tai sen todennäköistä lopputulosta. Käsittelyjen lopputuloksesta ei voi olla varmuutta, ja Kemiralle epäsuotuisilla päätöksillä voi olla olennaisen haitallinen vaikutus Kemiran liiketoimintaan, taloudelliseen asemaan ja liiketoiminnan tulokseen. Laajaan kansainväliseen liiketoimintaansa liittyen konserni on kyseisten haasteiden lisäksi osallisena useissa oikeuskäsittelyissä ja se ei odota näiden muiden haasteiden heikentävän merkittävästi konsernin tulosta tai taloudellista asemaa.
Suurin osa Kemiran liiketoiminnasta on kemianteollisuutta, jonka tuotteita ja toimintaa säätelevät lukuisat kansainväliset sopimukset, sekä alueellinen ja kansallinen lainsäädäntö eri puolilla maailmaa. Konserni käsittelee ympäristövastuita ja -riskejä tilinpäätöksessä IFRSsäännösten mukaisesti ja noudattaa vakiintuneita sisäisiä periaatteita ja menettelytapoja. Yritysostot ja -myynnit eivät muuttaneet konsernin ympäristövastuita merkittävästi. Ympäristön kunnostukseen liittyvien varausten yhteismäärä oli 14,7 (19,6) miljoonaa euroa. Suurimmat varaukset koskevat käytöstä poistetun läjitysalueen sulkemista Porissa ja Vaasan tehtaiden viereisen järven pohjasedimentin kunnostusta. Porissa sulkemistyöt etenivät suunnitellusti. Vaasassa kunnostustyöt jouduttiin keskeyttämään elokuussa työturvallisuussyistä, ja jäljellä olevien kunnostustöiden peruuttamista koskeva hakemus on ympäristöviranomaisten käsiteltävänä.
Konsernilla on Euroopan yhteisön päästökauppadirektiivin tarkoittamia päästöoikeuksia ja -kiintiöitä yhdellä toimipaikalla Ruotsissa. Nettomääräisesti päästöoikeudet olivat konsernitasolla 31 085 hiilidioksiditonnia alijäämäiset vuonna 2011 (2 365 hiilidioksiditonnia ylijäämäiset vuonna 2010). Lisäksi Oulun tehtaat Suomessa toimittivat viranomaisille päästöoikeuksia koskevan lupahakemuksen.
Osapuolten katsotaan kuuluvan toistensa lähipiiriin, jos toinen osapuoli pystyy käyttämään toiseen nähden määräysvaltaa tai huomattavaa vaikutusvaltaa sen taloutta ja liiketoimintaa koskevassa päätöksenteossa. Konsernin lähipiiriin kuuluvat emoyritys, tytäryritykset, osakkuusyritykset, yhteisyritykset ja eläkesäätiöt. Lähipiiriin kuuluvat myös hallituksen ja konsernin johtoryhmien jäsenet, toimitusjohtaja ja hänen sijaisensa ja heidän läheiset perheenjäsenensä. Johtoon kuuluvat avainhenkilöt ovat konsernin johtoryhmien jäsenet.
| 2011 | 2010 | |
|---|---|---|
| Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet | 4,0 | 4,6 |
| Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet | - | - |
| Osakkeisiin perustuvat suoritukset | 1,8 | 2,9 |
| Yhteensä | 5,8 | 7,5 |
Kemira Oyj:n toimitusjohtajalle maksettu palkka mukaan lukien luontaisedut oli 1 409 719 (1 568 080) euroa, johon sisältyy tulospalkkioita 754 267 (912 628) euroa. Toimitusjohtajan sijaiselle maksettu palkka mukaan lukien luontaisedut oli 513 847 (554 433) euroa, johon sisältyy tulospalkkioita 276 320 (314 412) euroa.
Johtoon kuuluville avainhenkilöille myönnettyjä lainoja ei ollut 31.12.2011 eikä 31.12.2010. Myöskään ehdollisia eriä ja sitoumuksia avainhenkilöiden puolesta ei ollut. Yritysjohtoon kuuluvat henkilöt lähipiireineen eivät ole olennaisessa liikesuhteessa konserniin.
Wolfgang Büchele on nimitetty Kemira Oyj:n toimitusjohtajaksi 1.4.2012 alkaen, jolloin Kemiran nykyinen toimitusjohtaja Harri Kerminen jää eläkkeelle. Kemiran eläkesäätiön jäsenenä toimitusjohtaja Harri Kermisellä on oikeus jäädä eläkkeelle 60-vuotiaana. Jyrki Mäki-Kala toimii Kemiran toimitusjohtajan sijaisena.
Toimitusjohtaja Harri Kermisen enimmäiseläke on 66 % eläkkeen laskennan perustana olevasta palkasta. Sekä eläkeikä että eläkkeen määrä perustuvat 1.1.1991 alkaen uusilta jäseniltä suljetun lisäeläkesäätiön etuuksiin. Lisäeläkesäätiön toimintapiiriin kuuluvat kaikki ennen vuotta 1991 yhtiön palvelukseen tulleet henkilöt, ja eläkesäätiön etuudet koskevat koko sitä henkilöstöä, jolla palvelusvuodet ja muut eläkkeen myöntämistä koskevat ehdot täyttyvät. Vastaavanlaisia järjestelyjä on myös muissa konsernin yhtiöissä.
Kemira Oyj:n toimitusjohtajan irtisanomisaika on 6 kk, minkä lisäksi hänelle maksetaan 12 kk:n palkkaa vastaava korvaus, mikäli yhtiö irtisanoo hänet. Toimitusjohtajan sijaisella vastaavat ajat ovat 6 kk ja 6 kk.
Kemira Oyj:n 22.3.2011 pidetyn yhtiökokouksen päätöksellä yhtiön hallituksen jäsenten vuosipalkkio maksetaan vuonna 2011 yhtiön osakkeiden ja rahaosuuden yhdistelmänä siten, että vuosipalkkiosta 40 % maksetaan yhtiön osakkeilla ja 60 % rahana.
| HALLITUKSEN JÄSENET | 2011 | 2010 | |||
|---|---|---|---|---|---|
| Osakkeet kpl | Luovutusarvo, e Rahapalkkio, e | Yhteensä, e | Yhteensä, e | ||
| Pekka Paasikivi, puheenjohtaja | 2 394 | 29 700 | 52 224 | 81 924 | 90 300 |
| Jukka Viinanen, varapuheenjohtaja | 1 456 | 18 064 | 38 647 | 56 711 | 61 500 |
| Elizabeth Armstrong | 1 165 | 14 453 | 45 315 | 59 768 | 63 600 |
| Wolfgang Büchele | 1 165 | 14 453 | 36 915 | 51 368 | 52 800 |
| Winnie Fok (22.3.2011 alkaen) | 1 165 | 14 453 | 33 315 | 47 768 | |
| Juha Laaksonen | 1 165 | 14 453 | 30 915 | 45 368 | 49 800 |
| Kaija Pehu-Lehtonen (22.3.2011 asti) | 1 800 | 1 800 | 50 400 | ||
| Kerttu Tuomas (16.3.2010 lähtien) | 1 165 | 14 453 | 28 515 | 42 968 | 37 800 |
| Jarmo Väisänen (16.3.2010 asti) | 11 400 |
Tavaroiden ja palvelujen myynnit osakkuusyrityksille ja ostoista osakkuusyrityksiltä sekä saatavista osakkuusyrityksiltä on esitetty liitteessä 8. Osakkuusyritysten puolesta annettujen vastuusitoumusten määrät on esitetty liitteessä 30.
Lähipiiriin kuuluu Eläkesäätiö Neliapila, joka on oma juridinen yksikkönsä. Eläkesäätiö Neliapila hoitaa Kemira Oyj:n vapaaehtoisesti järjestämää lisäeläketurvaa.
Eläkesäätiö Neliapila hallinnoi osaa konsernin Suomen henkilöstön eläkevaroista. Varat sisältävät Kemiran osakkeita 0,08 % yhtiön osakekannasta.
Joulukuussa 2011 Kemira Oyj on Eläkesäätiö Neliapilan kanssa allekirjoitetun kauppakirjan mukaisesti ostanut eläkesäätiöltä 2,5 % Pohjolan Voima Oy:n osakkeista. Kauppahinta osakkeista oli 102,8 milj. euroa. Eläkesäätiö Neliapila omistaa Pohjolan Voima Oy:n osakkeita 0,0 % (2,6 %). Kemira Oyj on tilikauden aikana ostanut Pohjolan Voima Oy:ltä sähköä eläkesäätiön omistaman osuuden suhteessa. Osakkeenomistajat ostavat yhtiön tuottamaa sähköä tuotantokustannukset kattavalla hinnalla. Hinta on ollut selvästi alle keskimääräisten markkinahintojen.
| 2011 | 2010 | |
|---|---|---|
| Myynnit | 56,0 | 27,9 |
| Ostot | 8,4 | 4,7 |
| Rahoitustuotot- ja kulut | 0,0 | 0,0 |
| Saamiset | 4,8 | 4,4 |
| Velat | 0,5 | 7,2 |
Kemira Polymers Manufacturing B.V. fuusioitiin Kemira Water Solutions B.V.:hen 1. tammikuuta 2011.
Kemira Chemicals B.V. fuusioitiin Kemira Water Solutions B.V.:hen 1. marraskuuta 2011.
Vanha nimi Uusi nimi
Kemira Water Solutions B.V. Kemira Rotterdam B.V.
Kemira-Tiancheng Chemicals (Yanzhou) Co., Ltd Kemira Chemicals (Yanzhou) Co., Ltd
| Konsernin | Sijainti | Maa | |
|---|---|---|---|
| omistusosuus % | |||
| Kemira Oyj | Helsinki | Suomi | |
| Aliada Quimica de Portugal Lda. | 50,10 | Estarreja | Portugali |
| AS Kemivesi | 100,00 | Tallinna | Viro |
| Chesapeake Agro-Iron, LLC | 100,00 | Atlanta, GA | Yhdysvallat |
| Clean Water Logistics, LLC | 100,00 | Atlanta, GA | Yhdysvallat |
| Corporación Kemira Chemicals de Venezuela, C.A. | 100,00 | Caracas | Venezuela |
| Finnchem USA, Inc. | 100,00 | Delaware | Yhdysvallat |
| Finnish Chemicals Corporation | 100,00 | Delaware | Yhdysvallat |
| HTC Augusta Inc | 100,00 | Delaware | Yhdysvallat |
| Industry Park i Helsingborg Förvaltning AB | 100,00 | Lund | Ruotsi |
| Kemifloc a.s. | 51,00 | Prerov | Tšekki |
| Kemifloc Slovakia S.r.o. | 51,00 | Sol | Slovakia |
| Kemipol Sp. z o.o. | 51,00 | Police | Puola |
| Kemipol-Ukraina Ltd | 51,00 | Chmielnicki | Ukraina |
| Kemira Argentina S.A. | 100,00 | Buenos Aires | Argentiina |
| Kemira Asia Pacific Pte. Ltd. | 100,00 | Singapore | Singapore |
| Kemira Cell sp.z.o.o | 55,00 | Ostroleka | Puola |
| Kemira Chemicals (Nanjing) Co. Ltd | 100,00 | Nanjing | Kiina |
| Kemira Chemicals (Shanghai) Co. Ltd. | 100,00 | Shanghai | Kiina |
| Kemira Chemicals (UK) Ltd | 100,00 | Harrogate | Iso-Britannia |
| Kemira Chemicals (Yanzhou) Co., Ltd | 100,00 | Yanzhou City | Kiina |
| Kemira Chemicals AS | 100,00 | Gamle Fredrikstad | Norja |
| Kemira Chemicals Brasil Ltda | 100,00 | São Paulo | Brasilia |
| Kemira Chemicals Canada Inc. | 100,00 | Maitland | Kanada |
| Kemira Chemicals India Private Limited | 100,00 | Andra Pradesh | Intia |
| Kemira Chemicals Oy | 100,00 | Helsinki | Suomi |
| Kemira Chemicals S.A./N.V. | 100,00 | Aartselaar | Belgia |
| Kemira Chemicals, Inc. | 100,00 | Atlanta, GA | Yhdysvallat |
| Kemira Chemie Ges.mbH | 100,00 | Krems | Itävalta |
| Kemira ChemSolutions B.V. | 100,00 | Tiel | Hollanti |
| Kemira Chile Comercial Limitada | 100,00 | Santiago | Chile |
| Kemira Chimica S.p.A. | 100,00 | Milano | Italia |
| Kemira Chimie S.A.S.U. | 100,00 | Lauterbourg | Ranska |
| Kemira de México, S.A. de C.V. | 100,00 | Tlaxcala | Meksiko |
| Kemira Europe Oy | 100,00 | Helsinki | Suomi |
| Kemira Finance Solutions B.V. | 100,00 | Rotterdam | Hollanti |
| Kemira France SAS | 100,00 | Lauterbourg | Ranska |
| Kemira Germany GmbH | 100,00 | Leverkusen | Saksa |
| Kemira Germany Sales GmbH | 100,00 | Leverkusen | Saksa |
| Kemira Hong Kong Company Limited | 100,00 | Hongkong | Kiina |
| Kemira Ibérica S.A. | 100,00 | Barcelona | Espanja |
| Kemira Ibérica Sales and Marketing S.L. | 100,00 | Barcelona | Espanja |
| Kemira Indus Limited | 51,00 | Hyderabad | Intia |
| Kemira International Finance B.V. | 100,00 | Rotterdam | Hollanti |
| Kemira Kemi AB | 100,00 | Helsingborg | Ruotsi |
| Kemira Kopparverket KB | 100,00 | Helsingborg | Ruotsi |
| Kemira Korea Corporation | 100,00 | Gangnam-Gu | Etelä-Korea |
| Kemira KTM d.o.o. | 100,00 | Ljubljana | Slovenia |
| Kemira Logistics, Inc. | 100,00 | Atlanta, GA | Yhdysvallat |
| Kemira Nederland Holding B.V. | 100,00 | Rotterdam | Hollanti |
| Kemira Operon Oy | 100,00 | Helsinki | Suomi |
|---|---|---|---|
| Kemira Polar A/S | 100,00 | Kööpenhamina | Tanska |
| Kemira Rotterdam B.V. | 100,00 | Rotterdam | Hollanti |
| Kemira Specialty Chemicals, Inc. | 100,00 | Atlanta, GA | Yhdysvallat |
| Kemira Taiwan Corporation | 100,00 | Taipei | Taiwan |
| Kemira Teesport Limited | 100,00 | Teesport | Iso-Britannia |
| Kemira Uruguay S.A. | 100,00 | Montevideo | Uruguay |
| Kemira Water Danmark A/S | 100,00 | Esbjerg | Tanska |
| Kemira Water Solutions Brasil -Produtos para tratamento de agua Ltda. | 100,00 | São Paulo | Brasilia |
| Kemira Water Solutions Canada Inc. | 100,00 | Varennes Qs | Kanada |
| Kemira Water Solutions, Inc. | 100,00 | Atlanta, GA | Yhdysvallat |
| Kemira-Swiecie sp. z o.o | 100,00 | Swiecie | Puola |
| Kemwater Brasil S.A. | 100,00 | Camaçari | Brasilia |
| Kemwater ProChemie s.r.o. | 95,10 | Bakov nad Jizerou | Tšekki |
| LA Water, LLC | 100,00 | Atlanta, GA | Yhdysvallat |
| Nheel Quimica Ltda | 100,00 | Rio Claro | Brasilia |
| PT Kemira Indonesia | 100,00 | Jakarta | Indonesia |
| Riverside Development Partners, LLC | 100,00 | Atlanta, GA | Yhdysvallat |
| SC Kemwater Cristal SRL | 78,45 | Bukarest | Romania |
| Scandinavian Tanking System A/S | 100,00 | Kööpenhamina | Tanska |
| Spruce Vakuutus Oy | 100,00 | Helsinki | Suomi |
| Water Elements Las Vegas, LLC | 100,00 | Atlanta, GA | Yhdysvallat |
| Water Elements, LLC | 100,00 | Atlanta, GA | Yhdysvallat |
| ZAO "Kemira HIM" | 100,00 | Pietari | Venäjä |
| ZAO Kemira Eko | 100,00 | Pietari | Venäjä |
Konsernilla ei ole olennaisia tilinpäätöspäivän jälkeisiä tapahtumia.
| Liite | 1.1.-31.12.2011 | 1.1.-31.12.2010 | |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 2 | 1 365 328 047,43 | 322 271 234,89 |
| Valmistevarastojen muutos | 4 | -64 302 433,70 | 1 023 651,74 |
| Valmistus omaan käyttöön | 4 | 145 017,50 | 671 422,00 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 3 | 57 086 767,82 | 306 267 482,52 |
| Materiaalit ja palvelut | 4 | -918 818 576,51 | -211 131 697,11 |
| Henkilöstökulut | 5 | -49 540 646,28 | -66 705 581,37 |
| Poistot ja arvonalentumiset | 6 | -29 678 760,58 | -34 053 301,95 |
| Liiketoiminnan muut kulut | 4 | -273 493 510,11 | -159 038 676,24 |
| Liikevoitto/tappio | 86 725 905,57 | 159 304 534,48 | |
| Rahoitustuotot ja -kulut | 7 | 90 498 273,38 | 11 869 432,78 |
| Voitto/tappio ennen satunnaisia eriä | 177 224 178,95 | 171 173 967,26 | |
| Satunnaiset erät | 8 | 68 194 000,00 | 16 900 238,07 |
| Voitto/tappio ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja | 245 418 178,95 | 188 074 205,33 | |
| Tilinpäätössiirrot | 6 | 1 265 448,16 | 2 961 941,70 |
| Tuloverot | 9 | -1 084 790,34 | 3 317 255,19 |
| Tilikauden voitto | 245 598 836,77 | 194 353 402,22 |
| Liite | 31.12.2011 | 31.12.2010 | |
|---|---|---|---|
| VASTAAVAA | |||
| PYSYVÄT VASTAAVAT | |||
| Aineettomat hyödykkeet | 10 | 130 893 763,13 | 45 756 267,87 |
| Aineelliset hyödykkeet | 11 | 24 824 483,96 | 77 604 249,04 |
| Sijoitukset | 12 | ||
| Osuudet saman konsernin yrityksissä | 1 604 351 760,73 | 1 530 957 983,82 | |
| Osuudet osakkuusyrityksissä | 125 819 988,91 | 137 519 988,91 | |
| Muut sijoitukset | 135 848 548,91 | 47 818 079,97 | |
| Sijoitukset yhteensä | 1 866 020 298,55 | 1 716 296 052,70 | |
| Pysyvät vastaavat yhteensä | 2 021 738 545,64 | 1 839 656 569,61 | |
| VAIHTUVAT VASTAAVAT | |||
| Vaihto-omaisuus | 13 | 105 153 438,71 | 20 089 943,34 |
| Pitkäaikaiset saamiset | 14 | 115 339 862,06 | 112 131 766,18 |
| Lyhytaikaiset saamiset | 14 | 442 913 028,25 | 94 328 673,66 |
| Rahamarkkinasijoitukset ja rahavarat | 15 | 43 138 493,86 | 37 838 785,38 |
| Rahat ja pankkisaamiset | 5 809 184,25 | 61 155 360,52 | |
| Vaihtuvat vastaavat yhteensä | 712 354 007,13 | 325 544 529,08 | |
| Vastaavaa yhteensä | 2 734 092 552,77 | 2 165 201 098,69 | |
| Liite | 31.12.2011 | 31.12.2010 | |
| VASTATTAVAA | |||
| OMA PÄÄOMA | 16 | ||
| Osakepääoma | 221 761 727,69 | 221 761 727,69 | |
| Ylikurssirahasto | 257 877 731,94 | 257 877 731,94 | |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 199 963 876,20 | 199 963 876,20 | |
| Edellisten tilikausien voitto/tappio | 187 565 586,70 | 64 158 798,20 | |
| Tilikauden voitto/tappio | 245 598 836,77 | 194 353 402,22 | |
| Oma pääoma yhteensä | 1 112 767 759,30 | 938 115 536,25 | |
| Tilinpäätössiirtojen kertymä | 17 | 12 635 611,83 | 33 087 883,53 |
| Pakolliset varaukset | 18 | 40 224 624,07 | 43 855 406,37 |
| VIERAS PÄÄOMA | |||
| Pitkäaikainen vieras pääoma | 19 | 259 175 027,89 | 525 752 841,35 |
| Lyhytaikainen vieras pääoma | 20 | 1 309 289 529,68 | 624 389 431,19 |
| Vieras pääoma yhteensä | 1 568 464 557,57 | 1 150 142 272,54 | |
| Vastattavaa yhteensä | 2 734 092 552,77 | 2 165 201 098,69 |
(Euroa)
| 2011 | 2010 | |
|---|---|---|
| LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA | ||
| Tilikauden tulos | 245 598 836,77 | 194 353 402,22 |
| Oikaisut | ||
| Poistot ja arvonalentumiset | 29 678 760,58 | 34 053 301,95 |
| Tuloverot | 1 084 790,34 | -3 317 255,19 |
| Rahoituskulut, netto | -90 498 273,38 | -11 869 432,78 |
| Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity rahavirtaa | -104 924 507,40 | -273 056 513,77 |
| Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta | 80 939 606,91 | -59 836 497,57 |
| Käyttöpääoman muutos | ||
| Vaihto-omaisuuden lisäys (-) / vähennys (+) | -85 063 495,37 | 61 839,91 |
| Myyntisaamisten ja muiden saamisten lisäys (-) / vähennys (+) | -367 137 627,65 | 92 798 524,49 |
| Ostovelkojen ja muiden velkojen lisäys (+) / vähennys (-) | 137 639 375,04 | -2 948 244,38 |
| Käyttöpääoman muutos | -314 561 747,98 | 89 912 120,02 |
| Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja | -233 622 141,07 | 30 075 622,45 |
| Maksetut korot ja muut rahoituskulut | -45 088 292,78 | -53 605 310,71 |
| Saadut korot ja muut rahoitustuotot | 16 699 277,94 | 7 323 112,88 |
| Realisoituneet valuuttakurssivoitot ja tappiot | -5 583 141,85 | 11 794 991,01 |
| Saadut osingot | 119 104 245,02 | 61 069 242,98 |
| Maksetut välittömät verot | -767 096,93 | 0,00 |
| Liiketoiminnan nettorahavirta | -149 257 149,67 | 56 657 658,61 |
| INVESTOINTIEN RAHAVIRTA | ||
| Tytäryritysten hankinta | -13 600 228,28 | -817 505 738,74 |
| Osakkuus- ja yhteisyritysten hankinta | -102 859 784,15 | -378 000,00 |
| Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin | -108 260 647,48 | -11 157 673,48 |
| Investoinnit aineellisiin hyödykkeisiin | -8 743 175,40 | -9 320 507,80 |
| Luovutustulot tytäryritysten ja muiden osakkeiden myynnistä | 112 026 980,29 | 769 613 699,09 |
| Luovutustulot aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myynnistä | 146 534,23 | 3 039 452,21 |
| Lainasaamisten vähennys (+) / lisäys (-) | -3 208 095,88 | 243 002 851,39 |
| Investointien nettorahavirta | -124 498 416,67 | 177 294 082,67 |
| Rahavirta ennen rahoitusta | -273 755 566,34 | 233 951 741,28 |
| RAHOITUKSEN RAHAVIRTA | ||
| Pitkäaikaisten lainojen nostot (+) | 0,00 | 40 622 992,10 |
| Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut (-) | -266 577 813,46 | -65 000 000,00 |
| Lyhytaikaisten lainojen nostot (+) / takaisinmaksut (-) | 546 370 282,26 | -331 868 275,11 |
| Maksetut osingot | -72 983 608,32 | -40 971 053,07 |
| Saadut konserniavustukset | 16 900 238,07 | 19 577 000,00 |
| Rahoituksen nettorahavirta | 223 709 098,55 | -377 639 336,08 |
| Rahavarojen muutos lisäys (+) / vähennys (-) | -50 046 467,79 | -143 687 594,80 |
| Rahavarat tilikauden alussa | 98 994 145,90 | 242 681 740,69 |
| Rahavarat tilikauden lopussa | 48 947 678,11 | 98 994 145,90 |
| Rahavarojen muutos lisäys (+) / vähennys (-) | -50 046 467,79 | -143 687 594,79 |
Emoyhtiön tilinpäätös on laadittu Suomessa voimassa olevien lakien ja säännösten mukaan (FAS). Kemira-konsernin tilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti, ja emoyhtiö noudattaa konsernin laatimisperiaatteita aina kun se on FAS:n mukaan mahdollista. Alla on esitetty lähinnä ne laatimisperiaatteet, joissa käytäntö poikkeaa konsernin periaatteista. Muilta osin noudatetaan konsernin laatimisperiaatteita.
Yhtiön eläkevastuut on hoidettu osaksi eläkevakuutusyhtiössä ja osaksi omassa eläkesäätiössä. Eläkekulut perustuvat eläkevastuulaskelmiin ja kirjataan tulosvaikutteisesti.
Osakepalkkiojärjestelmien kirjanpitokäsittely on selostettu konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteissa. Emoyhtiössä osakepalkkiot kirjataan kuluiksi maksettavien suoritusten suuruisina.
Satunnaiset tuotot ja kulut koostuvat saaduista ja annetuista konserniavustuksista, jotka eliminoidaan konsernitasolla.
Tuloveroihin ja laskennallisiin verosaamisiin ja -velkoihin sovelletaan konsernin laatimisperiaatteita siten kuin se on mahdollista Suomen tilinpäätöskäytännön mukaan. Poistoeron laskennallinen verovelka ilmoitetaan liitetietona.
Aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin sovelletaan konsernin laatimisperiaatteita.
Kaikki leasingmaksut on käsitelty vuokrakuluina.
Kaikki rahoitusvarat (mukaan lukien osakkeet) ja -velat on kirjattu hankinta-arvoonsa tai arvonalentumisella vähennettyyn arvoon lukuun ottamatta korko- ja valuuttajohdannaisinstrumentteja, jotka on arvostettu käypään arvoonsa. Näiden arvonmuutokset on kirjattu tulosvaikutteisesti rahoituseriin. Muiden johdannaissopimusten osalta kirjaus tehdään suojauksen realisoituessa suoriteperiaatteen mukaisesti. Konsernin johdannaissopimukset on esitetty konsernin liitetiedossa 28.
Konsernin Euroopan yhtiöissä otettiin käyttöön uusi liiketoimintamalli (1.1.2011), joka vaikuttaa lukujen vertailtavuuteen edellisiin vuosiin nähden. Uudessa liiketoimintamallissa Kemira Oyj toimii päämiehenä, jonka nimissä tapahtuvat sekä myynnit että raaka-ainehankinnat. Tytäryhtiöt harjoittavat sopimusvalmistusta ja/tai myyntiagenttitoimintaa päämiehen lukuun saaden toiminnastaan tuotanto- ja/tai myyntipalkkion. Kemira Oyj on maksanut liiketoiminnan siirrosta sekä siirretyistä tase-eristä (raaka-aine- ja valmistuotevarastot sekä tietyt laitteet) sopimuksen mukaisen korvauksen. Osana uutta liiketoimintamallia tehtiin vuoden 2011 aikana kaksi liiketoimintasiirtoa, joissa Kemira Oyj:n Oulun (1.1.2011) ja Vaasan (1.5.2011) tuotantotoiminnot siirrettiin konsernin Suomessa sijaitsevaan sopimusvalmistusta harjoittavaan yhtiöön.
(Euroa)
| 2011 | 2010 | |
|---|---|---|
| Liikevaihto toimialoittain | ||
| Paper | 523 839 549,75 | 80 816 781,80 |
| Municipal & Industrial | 268 093 292,35 | 20 173 841,87 |
| Oil & Mining | 137 152 154,09 | 9 886 318,81 |
| Konsernin sisäinen | 222 846 881,41 | 114 665 568,18 |
| Muut ml. toimialojen välinen liikevaihto | 213 396 169,83 | 96 728 724,23 |
| Yhteensä | 1 365 328 047,43 | 322 271 234,89 |
| Liikevaihdon jakauma markkina-alueittain, % liikevaihdosta | ||
| Suomi | 27 | 62 |
| Ruotsi | 8 | 4 |
| Muut EU-maat | 44 | 20 |
| Muu Eurooppa | 12 | 7 |
| Pohjois- ja Etelä-Amerikka | 3 | 2 |
| Aasia | 4 | 4 |
| Muut maat | 2 | 1 |
| Yhteensä | 100 | 100 |
| 3. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT | ||
| 2011 | 2010 | |
| Käyttöomaisuuden myyntivoitot | 121 659,56 | 337 381,18 |
| Osakkeiden myyntivoitot | 84 331 750,85 | 243 642 482,19 |
| Vuokratuotot | 1 359 715,41 | 838 681,95 |
| Hallintopalveluveloitukset | 760 362,69 | 18 609 425,56 |
| 8 653 874,00 | 0,00 |
|---|---|
| 5 171 118,59 | 6 130 944,60 |
| 306 267 482,52 | 57 086 767,82 |
-35 617 665,29 29 014 519,05
Yhteensä
Konsernin sisäiset veloitukset Liiketoimintojen myynnit Muut liiketoiminnan tuotot
(Euroa)
| 2011 | 2010 | |
|---|---|---|
| Valmistevarastojen muutos | 64 302 433,70 | -1 023 651,74 |
| Valmistus omaan käyttöön | -145 017,50 | -671 422,00 |
| Materiaalit ja palvelut | ||
| Aineet ja tarvikkeet | ||
| Ostot tilikauden aikana | 835 814 204,90 | 207 944 701,16 |
| Aine- ja tarvikevarastojen muutos | 18 536 148,53 | 1 297 592,57 |
| Ulkopuoliset palvelut | 64 468 223,08 | 1 889 403,38 |
| Materiaalit ja palvelut yhteensä | 918 818 576,51 | 211 131 697,11 |
| Henkilöstökulut | 49 540 646,28 | 66 705 581,37 |
| Vuokrat | 11 968 042,99 | 10 792 793,00 |
| Käyttöomaisuuden myyntitappiot | 3 500,00 | 71 366 978,27 |
| Muut kulut | 261 521 967,12 | 76 878 904,97 |
| Yhteensä | 1 306 010 149,10 | 435 180 880,98 |
| TILINTARKASTAJIEN PALKKIOT JA PALVELUT | ||
| 2011 | 2010 | |
| KPMG Oy | ||
| Tilintarkastuspalkkiot | 281 178,07 | 164 175,48 |
| Palkkiot veropalveluista | 29 983,15 | 24 627,50 |
| Palkkiot muista palveluista | 20 473,86 | 85 132,19 |
Palkkiot muille tilintarkastusyhteisöille kuin KPMG Oy:lle olivat 1,1 milj. e (2,6 milj. e), josta pääosa oli lakisääteisen tilintarkastuksen ulkopuolista konsultointia.
Valmistus omaan käyttöön sisältää lähinnä käyttöomaisuushankintoihin kohdistuvia palkka- ja henkilömenoja sekä varastosta otettuja aineita ja tarvikkeita.
Vuonna 2011 kustannukset sisälsivät pakollisten varausten nettovähennystä -3,5 milj. euroa (henkilöstökuluissa +0,1 milj. euroa, vuokrissa -0,7 milj. euroa ja muissa kuluissa -2,9 milj. euroa) ja vuonna 2010 kustannukset sisälsivät pakollisten varausten nettovähennystä -3,3 milj. euroa (henkilöstökuluissa -0,4 milj. euroa, vuokrissa -0,7 milj. euroa ja muissa kuluissa -2,2 milj. euroa).
(Euroa)
| 2011 | 2010 | |
|---|---|---|
| Hallituksen ja toimitusjohtajan palkat 1) | 2 311 245,72 | 2 540 112,82 |
| Muut palkat | 39 043 652,16 | 54 567 415,74 |
| Eläkekulut | 6 486 258,66 | 8 331 688,05 |
| Muut henkilöstösivukulut | 1 699 489,74 | 1 266 364,76 |
| Yhteensä | 49 540 646,28 | 66 705 581,37 |
1) Kemira Oyj:n toimitusjohtajalle maksettu palkka mukaan lukien luontaisedut oli 1 409 719 (1 568 080) euroa, johon sisältyi 754 267 (912 628) euroa tulospalkkioita. Toimitusjohtajan sijaiselle maksetut palkat mukaan lukien luontaisedut olivat yhteensä 513 847 (554 433) euroa, johon sisältyi 276 320 (314 412) euroa tulospalkkioita.
Muut lähipiiritapahtumat esitetään konsernin liitetiedossa 32.
| Henkilökunta vuoden lopussa | ||
|---|---|---|
| Paper | 310 | 385 |
| Municipal & Industrial | 119 | 113 |
| Oil & Mining | 38 | 47 |
| Muut | 173 | 273 |
| Yhteensä | 640 | 818 |
| Henkilökunta keskimäärin | 658 | 815 |
| 2011 | 2010 | |
|---|---|---|
| Suunnitelman mukaiset poistot ja arvonalentumiset | ||
| Aineettomat hyödykkeet | ||
| Aineettomien oikeuksien poistot | 2 130 560,43 | 1 346 536,51 |
| Aineettomien oikeuksien arvonalentumiset | 322 277,57 | 0,00 |
| Liikearvon poistot | 0,00 | 394 790,27 |
| Muun aineettoman omaisuuden poistot | 20 500 799,09 | 4 726 186,55 |
| Muun aineettoman omaisuuden arvonalentumiset | 144 640,45 | 0,00 |
| Aineelliset hyödykkeet | ||
| Rakennusten ja rakennelmien poistot | 946 453,32 | 5 464 929,53 |
| Rakennusten ja rakennelmien arvonalentumiset | 1 274 891,50 | 0,00 |
| Koneiden ja kaluston poistot | 3 856 925,32 | 21 971 857,33 |
| Koneiden ja kaluston arvonalentumiset | 474 915,93 | 0,00 |
| Muut aineelliset hyödykkeet | 27 296,97 | 149 001,76 |
| Yhteensä | 29 678 760,58 | 34 053 301,95 |
| Poistoeron muutos (+ lisäys/ - vähennys) | ||
| Aineettomat oikeudet | 265 104,96 | -8 564,81 |
| Liikearvo | 0,00 | -394 790,27 |
| Muu aineeton omaisuus | 484 618,11 | 12 224,44 |
| Rakennukset ja rakennelmat | -480 463,10 | -1 008 642,20 |
| Koneet ja kalusto | -1 528 116,27 | -1 515 723,96 |
| Muut aineelliset hyödykkeet | -6 591,86 | -46 444,90 |
| Yhteensä | -1 265 448,16 | -2 961 941,70 |
(Euroa)
| 2011 | 2010 | |
|---|---|---|
| Rahoitustuotot | ||
| Osinkotuotot | ||
| Osinkotuotot konserniyhtiöiltä | 117 832 025,02 | 60 950 212,98 |
| Osinkotuotot muilta | 1 272 220,00 | 119 030,00 |
| Osinkotuotot yhteensä | 119 104 245,02 | 61 069 242,98 |
| Korkotuotot | ||
| Korkotuotot pitkäaikaisista sijoituksista konserniyhtiöiltä | 5 058 378,48 | 4 998 164,71 |
| Korkotuotot lyhytaikaisista sijoituksista konserniyhtiöiltä | 732 350,88 | 2 661 421,86 |
| Korkotuotot pitkäaikaisista sijoituksista muilta | 76 470,36 | 0,00 |
| Korkotuotot lyhytaikaisista sijoituksista muilta | 7 048 005,15 | 3 593 308,13 |
| Korkotuotot yhteensä | 12 915 204,87 | 11 252 894,70 |
| Muut rahoitustuotot | ||
| Muut rahoitustuotot konserniyhtiöiltä | 526 764,24 | 570 771,72 |
| Muut rahoitustuotot muilta | 837 176,91 | 9 014,43 |
| Muut rahoitustuotot yhteensä | 1 363 941,15 | 579 786,15 |
| Kurssierot | ||
| Kurssierot konserniyhtiöiltä | 204 665 663,72 | 77 286 727,62 |
| Kurssierot muilta | 122 330 303,81 | 110 171 991,89 |
| Kurssierot yhteensä | 326 995 967,53 | 187 458 719,51 |
| Rahoitustuotot yhteensä | 460 379 358,57 | 260 360 643,34 |
| Rahoituskulut | ||
| Korkokulut | ||
| Korkokulut konserniyhtiöille | -14 441 524,68 | -12 543 957,92 |
| Korkokulut muille | -20 167 295,35 | -17 870 888,44 |
| Korkokulut yhteensä | -34 608 820,03 | -30 414 846,36 |
| Muut rahoituskulut | ||
| Muut rahoituskulut konserniyhtiöille | -6 029 679,02 | 0,00 |
| Muut rahoituskulut muille | -4 255 444,58 | -14 626 683,20 |
| Muut rahoituskulut yhteensä | -10 285 123,60 | -14 626 683,20 |
| Kurssierot | ||
| Kurssierot konserniyhtiöiltä | -202 427 829,77 | -93 278 459,05 |
| Kurssierot muilta | -122 559 311,79 | -110 171 221,95 |
| Kurssierot yhteensä | -324 987 141,56 | -203 449 681,00 |
| Rahoituskulut yhteensä | -369 881 085,19 | -248 491 210,56 |
| Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä | 90 498 273,38 | 11 869 432,78 |
| Kurssierot | ||
| Realisoituneet | 5 583 141,85 | -11 794 991,01 |
| Realisoitumattomat | -7 591 967,82 | 27 785 952,50 |
| Yhteensä | -2 008 825,97 | 15 990 961,49 |
Vuonna 2011 muut rahoituskulut konserniyhtiöiltä sisältävät tytäryhtiöosakkeiden alaskirjausta 6,0 milj. euroa. Vuonna 2010 muut rahoituskulut muille sisältävät varainsiirtoveroa Tikkurilan osakkeiden osingonjaosta 9,6 milj. euroa ja muita siihen liittyviä kuluja 2,7 milj. euroa.
(Euroa)
| 2011 | 2010 | |
|---|---|---|
| Satunnaiset tuotot | ||
| Saadut konserniavustukset | 68 194 000,00 | 16 900 238,07 |
| Yhteensä | 68 194 000,00 | 16 900 238,07 |
| Satunnaiset tuotot ja kulut yhteensä | 68 194 000,00 | 16 900 238,07 |
| 9. TULOVEROT | ||
| Tuloverot aikaisemmilta vuosilta | 244 921,02 | -602 935,66 |
| Laskennalliset verot | -1 061 714,53 | -2 792 829,65 |
| Muut verot ja veronluontoiset menot | 1 901 583,85 | 78 510,12 |
| Yhteensä | 1 084 790,34 | -3 317 255,19 |
| 2011 | Aineettomat oikeudet |
Liikearvo | Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat |
Muu aineeton omaisuus |
2011 yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno vuoden alussa | 15 179 576,91 | 6 181 419,27 | 15 079 346,91 | 70 224 715,61 | 106 665 058,70 |
| Lisäykset | 3 464 299,91 | 0,00 | 4 083 241,63 | 100 647 614,76 | 108 195 156,30 |
| Vähennykset | -105 862,77 | 0,00 | 0,00 | -1 243 833,96 | -1 349 696,73 |
| Siirrot erien välissä | 4 762 940,17 | 0,00 | -13 288 591,28 | 8 591 142,29 | 65 491,18 |
| Hankintameno vuoden lopussa | 23 300 954,22 | 6 181 419,27 | 5 873 997,26 | 178 219 638,70 | 213 576 009,45 |
| Kertyneet poistot vuoden alussa | -7 303 622,28 | -6 181 419,27 | 0,00 | -47 423 749,29 | -60 908 790,84 |
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | 97 292,36 | 0,00 | 0,00 | 1 227 529,70 | 1 324 822,06 |
| Tilikauden poistot ja arvonalentumiset | -2 452 838,00 | 0,00 | 0,00 | -20 645 440 | -23 098 277,54 |
| Kertyneet poistot vuoden lopussa | -9 659 167,92 | -6 181 419,27 | 0,00 | -66 841 659,13 | -82 682 246,32 |
| Kirjanpitoarvo vuoden lopussa | 13 641 786,30 | 0,00 | 5 873 997,26 | 111 377 979,57 | 130 893 763,13 |
| Aineettomat oikeudet |
Liikearvo | Ennakkomaksut ja keskeneräiset |
Muu aineeton omaisuus |
2010 yhteensä | |
|---|---|---|---|---|---|
| 2010 | hankinnat | ||||
| Hankintameno vuoden alussa | 13 474 543,68 | 6 181 419,27 | 5 626 706,66 | 70 224 715,61 | 95 507 385,22 |
| Lisäykset | 1 184 991,45 | 0,00 | 9 972 682,03 | 0,00 | 11 157 673,48 |
| Vähennykset | 0,00 | 0,00 | 0,00 | 0,00 | 0,00 |
| Siirrot erien välissä | 520 041,78 | 0,00 | -520 041,78 | 0,00 | 0,00 |
| Hankintameno vuoden lopussa | 15 179 576,91 | 6 181 419,27 | 15 079 346,91 | 70 224 715,61 | 106 665 058,70 |
| Kertyneet poistot vuoden alussa | -5 957 085,77 | -5 786 629,00 | 0,00 | -42 697 562,74 | -54 441 277,51 |
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | 0,00 | 0,00 | 0,00 | 0,00 | 0,00 |
| Tilikauden poistot ja arvonalentumiset | -1 346 536,51 | -394 790,27 | 0,00 | -4 726 186,55 | -6 467 513,33 |
| Kertyneet poistot vuoden lopussa | -7 303 622,28 | -6 181 419,27 | 0,00 | -47 423 749,29 | -60 908 790,84 |
| Kirjanpitoarvo vuoden lopussa | 7 875 954,63 | 0,00 | 15 079 346,91 | 22 800 966,32 | 45 756 267,86 |
(Euroa)
| Maa- ja vesialueet |
Rakennukset ja rakennelmat |
Koneet ja kalusto | Muut aineelliset hyödykkeet |
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat |
2011 yhteensä | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| 2011 | ||||||
| Hankintameno vuoden alussa |
413 551,22 | 54 068 497,30 | 222 411 900,89 | 3 758 717,20 | 4 801 272,16 | 285 453 938,77 |
| Lisäykset | 0,00 | 88 492,54 | 4 633 190,23 | 14 500,00 | 3 221 894,81 | 7 958 077,58 |
| Vähennykset | 0,00 | -29 003 509,87 | -149 799 425,29 | -3 211 062,72 | -2 750 975,05 | -184 764 972,93 |
| Siirrot erien välissä | 0,00 | 129 697,50 | 2 280 756,62 | 19 061,86 | -2 494 997,16 | -65 481,18 |
| Hankintameno vuoden | ||||||
| lopussa | 413 551,22 | 25 283 177,47 | 79 526 422,45 | 581 216,34 | 2 777 194,76 | 108 581 562,24 |
| Kertyneet poistot vuoden alussa |
0,00 | -34 447 292,08 | -171 123 577,87 | -2 278 819,78 | 0,00 | -207 849 689,73 |
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot |
0,00 | 19 359 588,53 | 109 417 536,68 | 1 895 969,28 | 0,00 | 130 673 094,49 |
| Tilikauden poistot ja arvonalentumiset |
0,00 | -2 221 344,82 | -4 331 841,25 | -27 296,97 | 0,00 | -6 580 483,04 |
| Kertyneet poistot vuoden lopussa |
0,00 | -17 309 048,37 | -66 037 882,44 | -410 147,47 | 0,00 | -83 757 078,28 |
| Kirjanpitoarvo vuoden lopussa |
413 551,22 | 7 974 129,10 13 488 540,01 171 068,87 |
2 777 194,76 | 24 824 483,96 | ||
| 2010 | Maa- ja vesialueet |
Rakennukset ja rakennelmat |
Koneet ja kalusto | Muut aineelliset hyödykkeet |
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat |
2010 yhteensä |
| Hankintameno vuoden | ||||||
| alussa | 400 739,14 | 54 059 581,16 | 224 324 012,59 | 3 849 562,06 | 4 614 145,89 | 287 248 040,84 |
| Lisäykset | 28 994,33 | 661 301,53 | 4 630 600,72 | 70 441,67 | 3 929 169,55 | 9 320 507,80 |
| Vähennykset | -16 182,25 | -1 501 488,19 | -9 435 652,90 | -161 286,53 | 0,00 | -11 114 609,87 |
| Siirrot erien välissä | 0,00 | 849 102,80 | 2 892 940,48 | 0,00 | -3 742 043,28 | 0,00 |
| Hankintameno vuoden lopussa |
413 551,22 | 54 068 497,30 | 222 411 900,89 | 3 758 717,20 | 4 801 272,16 | 285 453 938,77 |
| Kertyneet poistot vuoden alussa |
0,00 | -29 224 513,35 | -157 244 895,96 | -2 207 030,64 | 0,00 | -188 676 439,95 |
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot |
0,00 | 242 150,80 | 8 093 175,42 | 77 212,62 | 0,00 | 8 412 538,84 |
| Tilikauden poistot ja arvonalentumiset |
0,00 | -5 464 929,53 | -21 971 857,33 | -149 001,76 | 0,00 | -27 585 788,62 |
| Kertyneet poistot vuoden lopussa |
0,00 | -34 447 292,08 | -171 123 577,87 | -2 278 819,78 | 0,00 | -207 849 689,73 |
| Kirjanpitoarvo vuoden lopussa |
413 551,22 | 19 621 205,22 | 51 288 323,02 | 1 479 897,42 | 4 801 272,16 | 77 604 249,04 |
| Osuudet saman konsernin yrityksissä |
Osuudet osakkuus yrityksissä |
Muut osakkeet | 2011 yhteensä | ||
|---|---|---|---|---|---|
| 2011 | |||||
| Kirjanpitoarvo vuoden | |||||
| alussa | 1 530 957 983,76 | 137 519 988,91 | 47 818 079,97 | 1 716 296 052,64 | |
| Lisäykset | 80 576 696,61 | 0,00 | 102 859 784,15 | 183 436 480,76 | |
| Vähennykset ja siirrot erien | |||||
| välillä | -1 165 914,23 | -11 700 000,00 | -14 829 315,21 | -27 695 229,44 | |
| Arvonalentumiset | -6 017 005,41 | 0,00 | 0,00 | -6 017 005,41 | |
| Kirjanpitoarvo vuoden | |||||
| lopussa | 1 604 351 760,73 | 125 819 988,91 | 135 848 548,91 | 1 866 020 298,55 | |
| Osuudet saman konsernin |
Osuudet osakkuus |
||||
| 2010 | yrityksissä | yrityksissä | Muut osakkeet | 2010 yhteensä | |
| Kirjanpitoarvo vuoden | |||||
| alussa | 1 344 892 794,10 | 137 528 088,91 | 32 691 858,53 | 1 515 112 741,54 | |
| Lisäykset | 817 505 738,74 | 0,00 | 378 000,00 | 817 883 738,74 | |
| Vähennykset ja siirrot erien | |||||
| välillä | -631 440 549,08 | -8 100,00 | 14 748 221,44 | -616 700 427,64 | |
| Arvonalentumiset | 0,00 | 0,00 | 0,00 | 0,00 | |
| Kirjanpitoarvo vuoden | |||||
| lopussa | 1 530 957 983,76 | 137 519 988,91 | 47 818 079,97 | 1 716 296 052,64 |
Osakkuusyritykset on eritelty konsernin liitetiedossa 8.
| 2011 | 2010 | ||
|---|---|---|---|
| Aineet ja tarvikkeet | 26 865 434,17 | 8 329 285,64 | |
| Valmiit tuotteet | 76 063 091,40 | 11 760 657,70 | |
| Ennakkomaksut | 2 224 913,14 | 0,00 | |
| Yhteensä | 105 153 438,71 | 20 089 943,34 | |
| 14. SAAMISET | |||
| 2011 | 2010 | ||
| Pitkäaikaiset saamiset | |||
| Pitkäaikaiset korolliset saamiset Lainasaamiset |
|||
| Lainasaamiset konserniyhtiöiltä | 96 794 330,09 | 96 686 837,65 | |
| Lainasaamiset muilta | 2 038 888,91 | 0,00 | |
| Lainasaamiset yhteensä | 98 833 219,00 | 96 686 837,65 | |
| Pitkäaikaiset korottomat saamiset | |||
| Laskennalliset verosaamiset | 16 506 643,06 | 15 444 928,53 | |
| Pitkäaikaiset korottomat saamiset yhteensä | 16 506 643,06 | 15 444 928,53 | |
| Pitkäaikaiset saamiset yhteensä | 115 339 862,06 | 112 131 766,18 | |
| Lyhytaikaiset saamiset | |||
| Lyhytaikaiset korolliset saamiset | |||
| Lainasaamiset konserniyhtiöiltä Lyhytaikaiset korolliset saamiset yhteensä |
123 200 778,97 123 200 778,97 |
15 749 987,00 15 749 987,00 |
|
| Lyhytaikaiset korottomat saamiset Maksetut ennakot Maksetut ennakot konserniyhtiöille |
20 160 491,02 | 0,00 | |
| Maksetut ennakot muille Myyntisaamiset |
189 441,66 | 0,00 | |
| Myyntisaamiset konserniyhtiöiltä | 34 666 438,68 | 14 989 306,96 | |
| Myyntisaamiset muilta | 141 128 813,37 | 18 111 606,16 | |
| Myyntisaamiset yhteensä | 175 795 252,05 | 33 100 913,12 | |
| Siirtosaamiset | |||
| Siirtosaamiset konserniyhtiöiltä | 75 901 190,95 | 20 481 480,70 | |
| Siirtosaamiset muilta | 14 791 539,02 | 24 671 968,60 | |
| Siirtosaamiset yhteensä | 90 692 729,97 | 45 153 449,30 | |
| Muut korottomat lyhytaikaiset saamiset | |||
| Muut saamiset konserniyhtiöiltä | 3 823,41 | 0,00 | |
| Muut saamiset muilta | 32 870 511,17 | 324 324,24 | |
| Muut korottomat lyhytaikaiset saamiset yhteensä Lyhytaikaiset korottomat saamiset yhteensä |
32 874 334,58 319 712 249,28 |
324 324,24 78 578 686,66 |
|
| Lyhytaikaiset saamiset yhteensä | 442 913 028,25 | 94 328 673,66 | |
| Saamiset yhteensä | 558 252 890,31 | 206 460 439,84 | |
| 2011 | 2010 | ||
| Siirtosaamiset | |||
| Siirtosaamiset koroista Siirtosaamiset veroista |
3 304 498,56 515 821,87 |
2 984 312,24 1 177 611,27 |
|
| Siirtosaamiset kurssieroista | 9 627 059,72 | 12 367 377,96 | |
| Siirtosaamiset konserniavuista | 68 194 000,00 | 16 900 238,07 | |
| Siirtosaamiset muista | 9 051 349,82 | 11 723 909,76 | |
| Yhteensä | 90 692 729,97 | 45 153 449,30 |
| 2011 | 2010 | |
|---|---|---|
| Rahoitusarvopaperit Kirjanpitoarvo |
43 138 493,86 | 37 838 785,38 |
| Jälleenhankintahinta | 43 159 457,66 | 37 845 619,32 |
| Erotus | -20 963,80 | -6 833,94 |
| 16. OMA PÄÄOMA | ||
| 2011 | 2010 | |
| Sidottu oma pääoma | ||
| Osakepääoma 1.1. | 221 761 727,69 | 221 761 727,69 |
| Osakepääoma 31.12. | 221 761 727,69 | 221 761 727,69 |
| Ylikurssirahasto 1.1. | 257 877 731,94 | 257 877 731,94 |
| Ylikurssirahasto 31.12. | 257 877 731,94 | 257 877 731,94 |
| Sidottu oma pääoma yhteensä 31.12. | 479 639 459,63 | 479 639 459,63 |
| Vapaa oma pääoma | ||
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1. | 199 963 876,20 | 199 963 876,20 |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12. | 199 963 876,20 | 199 963 876,20 |
| Edellisten tilikausien voitto 1.1.1) | 258 512 200,42 | 194 200 301,38 |
| Tilikauden tulos | 245 598 836,77 | 194 353 402,22 |
| Osingonjako | -72 983 608,32 | -40 971 053,07 |
| Osakepohjainen kannustinjärjestelmä | ||
| Luovutetut osakkeet | 2 272 256,68 | 1 720 998,86 |
| Palautuneet osakkeet | -235 262,08 | -62 238,23 |
| Tikkurilan jako osinkoina | 0,00 | -90 729 210,74 |
| Edellisten tilikausien voitto ja tilikauden voitto 31.12. | 433 164 423,47 | 258 512 200,42 |
| Vapaa oma pääoma yhteensä 31.12. | 633 128 299,67 | 458 476 076,62 |
| Oma pääoma yhteensä 31.12. | 1 112 767 759,30 | 938 115 536,25 |
1) Yhtiön hallussa on omia osakkeita 3 312 660 kappaletta, hankintahinta 22 298 705,88 euroa.
| Omien osakkeiden muutokset | EUR | KPL |
|---|---|---|
| Hankintameno/määrä 1.1.2011 | 24 281 133,48 | 3 607 162 |
| Muutos | -1 982 427,60 | -294 502 |
| Hankintameno/määrä 31.12.2011 | 22 298 705,88 | 3 312 660 |
| 2011 | 2010 | ||
|---|---|---|---|
| Tilinpäätössiirtojen kertymät | |||
| Kertynyt poistoero käyttöomaisuuserittäin | |||
| Rakennukset ja rakennelmat | 2 800 899,93 | 3 075 016,74 | |
| Koneet ja kalusto | 6 723 918,80 | 27 256 277,50 | |
| Muut aineelliset hyödykkeet | 34 094,36 | 434 004,05 | |
| Aineettomat oikeudet | 523 628,87 | 253 826,04 | |
| Muu aineeton omaisuus | 2 553 069,87 | 2 068 759,20 | |
| Yhteensä | 12 635 611,83 | 33 087 883,53 | |
| Tilinpäätössiirtojen kertymien muutos | |||
| Tilinpäätössiirtojen kertymät 1.1. | 33 087 883,53 | 36 061 190,83 | |
| Liiketoimintasiirrot | -19 186 823,54 | -11 365,60 | |
| Poistoeron muutos tuloslaskelmassa | -1 265 448,16 | -2 961 941,70 | |
| Tilinpäätössiirtojen kertymät 31.12. | 12 635 611,83 | 33 087 883,53 |
Kertyneiden poistojen laskennallinen verovelka oli 3,1 milj. euroa 31.12.2011 ja 8,6 milj. euroa 31.12.2010.
| 2011 | 2010 | |
|---|---|---|
| Pitkäaikaiset varaukset | ||
| Eläkevaraukset | 6 132 694,00 | 6 287 880,00 |
| Muut pakolliset varaukset | ||
| Ympäristö- ja vahinkovaraus | 8 792 651,84 | 11 710 105,65 |
| Muut varaukset | 23 786 130,40 | 24 468 928,26 |
| Muut pakolliset varaukset yhteensä | 32 578 782,24 | 36 179 033,91 |
| Pitkäaikaiset varaukset yhteensä | 38 711 476,24 | 42 466 913,91 |
| Lyhytaikaiset varaukset | ||
| Muut pakolliset varaukset | ||
| Muut varaukset | 1 513 147,83 | 1 388 492,22 |
| Lyhytaikaiset varaukset yhteensä | 1 513 147,83 | 1 388 492,22 |
| Pitkä- ja lyhytaikaiset pakolliset varaukset yhteensä | 40 224 624,07 | 43 855 406,13 |
| Muutos pakollisissa varauksissa | ||
| Pakolliset varaukset 1.1. | 43 855 406,37 | 47 148 812,50 |
| Varauksen käyttö tilikauden aikana | -3 887 172,30 | -4 174 406,13 |
| Varauksen lisäys tilikauden aikana | 256 390,00 | 881 000,00 |
| Pakolliset varaukset 31.12. | 40 224 624,07 | 43 855 406,37 |
| 2011 | 2010 | |
|---|---|---|
| Lainat rahoituslaitoksilta | 259 175 027,89 | 281 823 893,14 |
| Eläkelainat | 0,00 | 9 774 969,06 |
| Muut pitkäaikaiset velat | 0,00 | 234 153 979,15 |
| Yhteensä | 259 175 027,89 | 525 752 841,35 |
| Pitkäaikaisen vieraan pääoman erääntyminen | ||
| 2013 (2012) | 28 371 140,51 | 258 695 963,88 |
| 2014 (2013) | 32 828 446,95 | 28 986 429,17 |
| 2015 (2014) | 82 828 446,95 | 33 430 873,50 |
| 2016 (2015) tai sen jälkeen | 115 146 993,48 | 204 639 574,94 |
| Yhteensä | 259 175 027,89 | 525 752 841,49 |
| Velat, jotka erääntyvät viiden vuoden tai sitä pidemmän ajan kuluttua | ||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 115 146 993,48 | 195 564 575,00 |
| Eläkelainat | 0,00 | 9 075 000,00 |
| Yhteensä | 115 146 993,48 | 204 639 575,00 |
Yhtiöllä ei ole vaihto- eikä joukkovelkakirjalainoja.
| 2011 | 2010 | ||
|---|---|---|---|
| Korolliset lyhytaikaiset velat | |||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 24 853 929,97 | 90 811 294,86 | |
| Eläkelainat, lyhennyserät | 0,00 | 0,00 | |
| Muiden pitkäaikaisten lainojen lyhennyserät muille | 16 224 999,69 | 15 545 530,85 | |
| Muut korolliset velat | |||
| Muut korolliset lyhytaikaiset velat konserniyhtiöille | 877 263 071,50 | 427 401 033,01 | |
| Muut korolliset lyhytaikaiset velat muille | 165 997 329,05 | 4 211 189,23 | |
| Korolliset lyhytaikaiset velat yhteensä | 1 084 339 330,21 | 537 969 047,95 | |
| Korottomat lyhytaikaiset velat | |||
| Saadut ennakot | |||
| Saadut ennakot konserniyhtiöiltä | 165 268,76 | 0,00 | |
| Saadut ennakot muilta | 1 248 356,06 | 201 847,88 | |
| Ostovelat | |||
| Ostovelat konserniyhtiöille | 45 378 049,13 | 19 144 918,18 | |
| Ostovelat muille | 95 640 621,25 | 16 339 165,38 | |
| Ostovelat yhteensä | 141 018 670,38 | 35 484 083,56 | |
| Siirtovelat | |||
| Siirtovelat konserniyhtiöille | 8 140 095,61 | 6 484 377,07 | |
| Siirtovelat muille | 68 942 892,02 | 40 871 268,98 | |
| Siirtovelat yhteensä | 77 082 987,63 | 47 355 646,05 | |
| Muut korottomat velat yhteensä | 5 434 916,64 | 3 378 805,75 | |
| Korottomat lyhytaikaiset velat yhteensä | 224 950 199,47 | 86 420 383,24 | |
| Lyhytaikaiset velat yhteensä | 1 309 289 529,68 | 624 389 431,19 | |
| Siirtovelat | |||
| Siirtovelat palkoista | 8 464 210,29 | 14 250 240,11 | |
| Siirtovelat koroista ja kurssieroista | 16 524 252,07 | 16 718 601,22 | |
| Siirtovelat muista | 52 094 525,27 | 16 386 804,72 | |
| Yhteensä | 77 082 987,63 | 47 355 646,05 |
| 2011 | 2010 | |
|---|---|---|
| Taseen velkoihin sisältyvät kiinnelainat ja | ||
| niiden vakuutena annetut kiinnitykset | ||
| Eläkelainat | 0,00 | 9 774 969,06 |
| Muut lainat | 0,00 | 285 736,57 |
| Lainat yhteensä | 0,00 | 10 060 705,63 |
| Annetut kiinnitykset | 0,00 | 13 011 745,00 |
| Takaukset | ||
| Konserniyhtiöiden puolesta | ||
| Lainoista | 650 562 081,00 | 765 319 760,00 |
| Muista sitoumuksista | 48 902 876,00 | 44 905 031,00 |
| Muiden puolesta | 3 069 936,00 | 4 088 849,00 |
| Yhteensä | 702 534 893,00 | 814 313 640,00 |
| Leasingvastuut | ||
| Seuraavalla tilikaudella maksettavat | 5 467 371,00 | 8 496 444,00 |
| Myöhemmin maksettavat | 27 972 536,00 | 81 279 532,00 |
| Yhteensä | 33 439 907,00 | 89 775 976,00 |
Ympäristöriskit ja -vastuut esitetään konsernin liitetiedossa 31.
| Konserniyritykset | Konsernin | Emoyhtiön |
|---|---|---|
| omistusosuus-% | omistusosuus-% | |
| AS Kemivesi | 100,00 | 100,00 |
| Kemira Asia Pacific Pte. Ltd. | 100,00 | 100,00 |
| Kemira Argentina S.A. | 100,00 | 15,80 |
| Kemira Cell Spolka z.o.o. | 55,00 | 55,00 |
| Kemira Chemicals (Nanjing) Co.,Ltd. | 100,00 | 100,00 |
| Kemira Chemicals (Shanghai) Co.,Ltd | 100,00 | 100,00 |
| Kemira Chemicals (UK) Ltd | 100,00 | 100,00 |
| Kemira Chemicals Brasil Ltda | 100,00 | 100,00 |
| Kemira Chemicals Canada Inc. | 100,00 | 100,00 |
| Kemira Europe Oy (ent. Kemira Chemicals Holding Oy) | 100,00 | 100,00 |
| Kemira Chemicals India Private Ltd. | 100,00 | 100,00 |
| Kemira Chemie Ges.mbH | 100,00 | 100,00 |
| Kemira Chile Comercial Limitada | 100,00 | 99,00 |
| Kemira Chimica Spa | 100,00 | 100,00 |
| Kemira de Mexico S.A. de C.V. | 100,00 | 100,00 |
| Kemira Germany GmbH | 100,00 | 100,00 |
| Kemira GrowHow A/S | 100,00 | 100,00 |
| Kemira GrowHow SCC B.V. | 100,00 | 100,00 |
| Kemira Korea Corporation | 100,00 | 100,00 |
| Kemira KTM d.o.o. | 100,00 | 100,00 |
| Kemira Nederland Holding B.V. | 100,00 | 100,00 |
| Kemira Operon Oy | 100,00 | 100,00 |
| Kemira Specialty Crop Care S.A. | 100,00 | 100,00 |
| Kemira-Swiecie sp.z.o.o. | 100,00 | 100,00 |
| Kemira Tiancheng Chemicals (Yanzhou) Co.,Ltd. | 100,00 | 100,00 |
| Kemira Water Danmark A/S | 100,00 | 100,00 |
| Kemira Water Solutions Brasil | 100,00 | 100,00 |
| Kemwater Cristal S.A. | 78,45 | 78,45 |
| PT Kemira Indonesia | 100,00 | 75,00 |
| Spruce Vakuutus Oy | 100,00 | 100,00 |
| Omistusyhteysyritykset | ||
| Kemwater Phil. Corp. | 40,00 | 40,00 |
| Sachtleben GmbH | 39,00 | 39,00 |
| White Pigment LLC | 39,00 | 39,00 |
(Milj. e)
| 2011 | 2010 | |||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1-3 | 4-6 | 7-9 | 10-12 Yhteensä | 1-3 | 4-6 | 7-9 | 10-12 Yhteensä | |||
| JATKUVAT TOIMINNOT | ||||||||||
| Liikevaihto | ||||||||||
| Paper | 253,2 | 242,2 | 243,4 | 234,5 | 973,3 | 234,0 | 247,4 | 259,9 | 243,0 | 984,3 |
| Municipal & Industrial | 157,8 | 166,6 | 173,7 | 166,6 | 664,7 | 148,4 | 163,7 | 164,0 | 167,5 | 643,6 |
| Oil & Mining | 83,7 | 84,8 | 87,2 | 80,0 | 335,7 | 66,6 | 78,1 | 80,2 | 72,6 | 297,5 |
| Muut | 62,1 | 55,2 | 54,0 | 62,2 | 233,5 | 65,7 | 56,0 | 50,3 | 63,5 | 235,5 |
| Yhteensä | 556,8 | 548,8 | 558,3 | 543,3 | 2 207,2 | 514,7 | 545,2 | 554,4 | 546,6 | 2 160,9 |
| Liikevoitto | ||||||||||
| Paper | 22,7 | 20,0 | 18,5 | 18,3 | 79,5 | 15,2 | 21,0 | 24,0 | 8,2 | 68,4 |
| Municipal & Industrial | 11,6 | 10,9 | 15,4 | 5,8 | 43,7 | 14,6 | 14,8 | 14,5 | 11,9 | 55,8 |
| Oil & Mining | 9,4 | 8,1 | 10,2 | 7,2 | 34,9 | 6,4 | 10,3 | 8,8 | 6,4 | 31,9 |
| Muut | 1,2 | -1,7 | -3,3 | 4,0 | 0,2 | 2,2 | -1,6 | -1,3 | 0,7 | 0,0 |
| Yhteensä | 44,9 | 37,3 | 40,8 | 35,3 | 158,3 | 38,4 | 44,5 | 46,0 | 27,2 | 156,1 |
| Rahoituskulut, netto | -3,8 | -3,9 | -7,7 | -5,5 | -20,9 | -7,9 | -9,8 | -3,0 | -6,7 | -27,4 |
| Osuus osakkuusyritysten tuloksesta | 7,5 | 7,3 | 9,0 | 7,2 | 31,0 | 1,2 | 2,6 | 3,0 | 2,4 | 9,2 |
| Voitto ennen veroja | 48,6 | 40,7 | 42,1 | 37,0 | 168,4 | 31,7 | 37,3 | 46,0 | 22,9 | 137,9 |
| Tuloverot | -10,7 | -9,0 | -9,2 | 0,8 | -28,1 | -4,0 | -10,0 | -10,2 | 2,2 | -22,0 |
| Tilikauden voitto, | ||||||||||
| jatkuvat toiminnot | 37,9 | 31,7 | 32,9 | 37,8 | 140,3 | 27,7 | 27,3 | 35,8 | 25,1 | 115,9 |
| LOPETETUT TOIMINNOT | ||||||||||
| Tilikauden voitto, lopetetut toiminnot | - | - | - | - | - | 531,0 | - | - | - | 531,0 |
| Tilikauden voitto | 37,9 | 31,7 | 32,9 | 37,8 | 140,3 | 558,7 | 27,3 | 35,8 | 25,1 | 646,9 |
| Jakautuminen jatkuvista toiminnoista |
||||||||||
| Emoyhtiön omistajille | 36,6 | 30,7 | 31,5 | 36,8 | 135,6 | 26,8 | 25,9 | 34,5 | 23,7 | 110,9 |
| Määräysvallattomille omistajille | 1,3 | 1,0 | 1,4 | 1,0 | 4,7 | 0,9 | 1,4 | 1,3 | 1,4 | 5,0 |
| Tilikauden voitto, | ||||||||||
| jatkuvat toiminnot | 37,9 | 31,7 | 32,9 | 37,8 | 140,3 | 27,7 | 27,3 | 35,8 | 25,1 | 115,9 |
| Osakekohtainen tulos, | ||||||||||
| jatkuvat toiminnot, e | 0,24 | 0,20 | 0,21 | 0,24 | 0,89 | 0,18 | 0,17 | 0,23 | 0,15 | 0,73 |
| Osakekohtainen tulos, | ||||||||||
| laimentamaton ja | ||||||||||
| laimennettu, e | 0,24 | 0,20 | 0,21 | 0,24 | 0,89 | 3,68 | 0,17 | 0,23 | 0,15 | 4,23 |
| Sidottu pääoma, liukuva | 1 705,0 | 1 665,1 | ||||||||
| Sidotun pääoman | ||||||||||
| tuottoprosentti (ROCE), % | 11,1 % | 9,9 % |
Building tools?
Free accounts include 100 API calls/year for testing.
Have a question? We'll get back to you promptly.