Annual / Quarterly Financial Statement • Feb 24, 2016
Annual / Quarterly Financial Statement
Open in ViewerOpens in native device viewer
Tilinpäätös 2015
Kemira Oyj
PL 330 (Porkkalankatu 3) Puh. +358 10 8611 Y-tunnus 0109823-0 00101 Helsinki, Suomi Faksi +358 108621 119 Kotipaikka Helsinki www.kemira.com
| Hallituksen toimintakertomus | 1 | |
|---|---|---|
| Osakkeet ja osakkeenomistajat…………………………………………………………………………………………………… | 21 | |
| Konsernin tunnusluvut | 23 | |
| Konsernitilinpäätös | Tunnuslukujen laskentakaavat……………………………………………………………………………………… | 25 |
| Konsernin tuloslaskelma (IFRS) 26 | ||
| Konsernin laaja tuloslaskelma (IFRS)…………………………………………………………………………………… | 27 | |
| Konsernin tase (IFRS) | 28 | |
| Konsernin liitetiedot | ||
| 2. | Segmenttitiedot………………………………………………………………………………………………. | 42 |
| 3. | Liiketoiminnan muut tuotot | 46 |
| 4. | Liiketoiminnan kulut | 46 |
| 5. | Osakeperusteiset maksut…………………………………………………………………. 48 | |
| 7. 8. |
Rahoitustuotot ja -kulut…………………………………………………………………. 51 Osuudet osakkuusyrityksissä………………………………………………………………… 52 |
|
| 9. | Tuloverot……………………………………………………………………………………………………… | 53 |
| 11. | Liikearvo……………………………………………………………………………………55 | |
| 13. | Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 58 |
| 14. | Myytävissä olevat rahoitusvarat…………………………………………………………… 60 | |
| 16. | Vaihto-omaisuus 64 | |
| 17. | Saamiset 64 | |
| 18. | Oma pääoma…………………………………………………………………………65 | |
| 19. | Korolliset velat……………………………………………………………………………………………………. | 67 |
| 20. | Rahoitusleasingvelat……………………………………………………………………67 | |
| 21. | Laskennalliset verovelat ja -saamiset | 68 |
| 23. | Varaukset 72 | |
| 24. | Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat………………………………………………… 72 | |
| 25. | Myytyjen tytäryritysten rahavirtavaikutus………………………… 73 | |
| 26. | Liiketoimintojen yhdistäminen…………………………………………………………… 74 | |
| 28. 29. |
Rahoitusriskien hallinta 77 Vastuusitoumukset ja ehdolliset velat 82 |
|
| 30. | Ympäristöriskit ja -vastuut………84 | |
| 32. | Muutokset konsernirakenteessa 87 | |
| Emoyhtiön tilinpäätös | Emoyhtiön tuloslaskelma (FAS) 91 | |
| Emoyhtiön tase (FAS) 92 | ||
| Emoyhtiön rahavirtalaskelma (FAS) 93 | ||
| Emoyhtiön liitetiedot | ||
| 1. | Emoyhtiön tilinpäätöksen laatimisperiaatteet… | 94 |
| 4. | Kulut | 96 |
| 5. | Henkilöstökulut ja henkilöstömäärä | 97 |
| 7. | Rahoitustuotot ja -kulut 98 | |
| 8. | Satunnaiset erät 99 | |
| 9. | Tuloverot | 99 |
| 11. | Aineelliset hyödykkeet 101 | |
| 12. | Sijoitukset 102 | |
| 13. | Vaihto-omaisuus 103 | |
| 14. | Saamiset 103 | |
| 15. | Rahoitusarvopaperit 104 | |
| 16. | Oma pääoma 104 | |
| 17. 18. |
Tilinpäätössiirtojen kertymä 105 Pakolliset varaukset |
105 |
| 20. | Lyhytaikainen vieras pääoma | 107 |
| 22. | Kemira Oyj:n osakkeet ja osuudet 109 | |
| Hallituksen esitys yhtiökokoukselle voitonjakokelpoisten varojen käsittelystä ja tilinpäätöksen sekä toimintakertomuksen allekirjoitukset…………………………… |
110 | |
| Tilintarkastuskertomus…………………………………………………………………………………………… Tuloskehitys neljännesvuosittain………………………………………………………………….……………… |
Vuonna 2015 Kemira-konsernin liikevaihto kasvoi 11 % ja oli 2 373,1 miljoonaa euroa (2 136,7). Liikevaihto paikallisissa valuutoissa yritysostot ja -myynnit pois lukien laski 1 %. Operatiivinen käyttökate nousi 14 % ja oli 287,3 miljoonaa euroa (252,9). Operatiivinen käyttökateprosentti nousi 12,1 %:iin (11,8 %). Osakekohtainen tulos laski 0,47 euroon (0,59) kertaluonteisten erien sekä yritysostoihin liittyvien poistojen kasvun vuoksi. Operatiivinen osakekohtainen tulos oli 0,63 euroa (0,63). Hallitus ehdottaa vuoden 2016 yhtiökokoukselle 0,53 euron osinkoa (0,53) osakkeelta eli yhteensä 81 miljoonaa euroa (81). Osinko vastaa 84 % (84 %) tilikauden operatiivisesta tuloksesta.
| milj. euroa | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Liikevaihto | 2 373,1 | 2 136,7 |
| Operatiivinen käyttökate | 287,3 | 252,9 |
| Operatiivinen käyttökate % | 12,1 | 11,8 |
| Käyttökate | 263,8 | 252,9 |
| Käyttökate, % | 11,1 | 11,8 |
| Operatiivinen liikevoitto | 163,1 | 158,3 |
| Operatiivinen liikevoitto, % | 6,9 | 7,4 |
| Liikevoitto | 132,6 | 152,6 |
| Liikevoitto, % | 5,6 | 7,1 |
| Rahoitustuotot ja -kulut | -30,8 | -30,7 |
| Voitto ennen veroja | 102,1 | 122,1 |
| Tilikauden voitto | 77,2 | 95,8 |
| Osakekohtainen tulos, euroa | 0,47 | 0,59 |
| Operatiivinen osakekohtainen tulos, euroa | 0,63 | 0,63 |
| Sidottu pääoma* | 1 659,5 | 1 427,7 |
| Operatiivinen sidotun pääoman tuotto *, % | 9,8 | 11,1 |
| Sidotun pääoman tuotto*, % | 8,0 | 10,7 |
| Liiketoiminnan nettorahavirta | 247,6 | 74,2 |
| Investoinnit ilman yritysostoja | 181,7 | 145,7 |
| Investoinnit yritysostot mukaan lukien | 305,1 | 145,1 |
| Rahavirta investointien jälkeen | -53,8 | 75,2 |
| Omavaraisuus, % kauden lopussa | 46 | 51 |
| Osakekohtainen oma pääoma, euroa | 7,76 | 7,57 |
| Velkaantuneisuus, % kauden lopussa | 54 | 42 |
| Henkilöstö kauden lopussa | 4 685 | 4 248 |
*12 kuukauden liukuva keskiarvo (Sidotun pääoman tuottoprosentti perustuu liikevoittoon)
Tunnuslukujen laskentakaavat ovat luettavissa osoitteessa www.kemira.fi > Sijoittajat > Taloustieto. Vuoden 2014 vertailuluvut on joidenkin tulostietojen osalta esitetty suluissa. Operatiivinen käyttökate, operatiivinen liikevoitto, operatiivinen osakekohtainen tulos ja operatiivinen sidotun pääoman tuotto eivät sisällä kertaluonteisia eriä.
Kemira-konsernin liikevaihto nousi 11 % ja oli 2 373,1 miljoonaa euroa (2 136,7) yritysostojen ja suotuisien valuuttakurssimuutosten ansiosta. Erityisesti Yhdysvaltain dollarin vahvistumisesta oli Kemiralle etua. Liikevaihto paikallisissa valuutoissa yritysostot ja -myynnit pois lukien laski 1 %, mikä oli seurausta horisontaalisen poraus- ja särötystoiminnan vähenemisestä Yhdysvaltain liuskeöljy- ja kaasutoiminnassa.
| Liikevaihto, milj. euroa |
2015 | 2014 | Muutos-% | Orgaaninen kasvu*, % |
Valuutta kurssien vaikutus, % |
Yritys ostojen ja -myyntien vaikutus, % |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Pulp & Paper | 1 417,3 | 1 170,0 | +21 | +2 | +6 | +13 |
| Oil & Mining | 350,1 | 382,2 | -8 | -18 | +9 | 0 |
| Municipal & Industrial | 605,7 | 564,7 | +7 | +1 | +6 | 0 |
| ChemSolutions | - | 19,8 | - | - | - | - |
| Yhteensä | 2 373,1 | 2 136,7 | +11 | -1 | +6 | +6 |
* Liikevaihto paikallisissa valuutoissa yritysostot ja -myynnit pois lukien
Maantieteellisesti liikevaihto jakautui seuraavasti: EMEA 52 % (55 %), Americas 40 % (39 %) sekä APAC 8 % (6 %). Kemiran strategian mukaisesti kehittyneet markkinat ovat tärkeitä kaikissa segmenteissä, kun taas kehittyvillä markkinoilla keskitytään valikoivaan laajentumiseen.
Operatiivinen käyttökate nousi 14 % ja oli 287,3 miljoonaa euroa (252,9). Nousun taustalla olivat pääasiassa alhaisemmat muuttuvat kustannukset ja valuuttakurssimuutosten positiivinen vaikutus sekä yritysostot. Operatiivinen käyttökateprosentti nousi 12,1 %:iin (11,8 %).
| Varianssianalyysi, milj. euroa | |
|---|---|
| Operatiivinen käyttökate, 2014 | 252,9 |
| Myyntimäärät | -1,8 |
| Myyntihinnat | -20,1 |
| Muuttuvat kustannukset | +41,3 |
| Kiinteät kustannukset | -21,8 |
| Valuuttakurssimuutokset | +26,2 |
| Muut | +10,6 |
| Operatiivinen käyttökate, 2015 | 287,3 |
| 2015, | 2014, | 2015, | 2014, | ||
|---|---|---|---|---|---|
| Operatiivinen käyttökate | milj. euroa | milj. euroa | Muutos-% | kate-% | kate-% |
| Pulp & Paper | 171,0 | 137,2 | +25 | 12,1 | 11,7 |
| Oil & Mining | 33,5 | 48,4 | -31 | 9,6 | 12,7 |
| Municipal & Industrial | 82,8 | 68,1 | +22 | 13,7 | 12,1 |
| ChemSolutions | - | -0,8 | - | - | -4,0 |
| Yhteensä | 287,3 | 252,9 | +14 | 12,1 | 11,8 |
Käyttökate kasvoi 4 % ja oli 263,8 miljoonaa euroa (252,9). Käyttökatteeseen vaikuttavat kertaluonteiset erät olivat -23,5 miljoonaa euroa (0,0), sisältäen yritysostoihin liittyvät 13 miljoonan euron ja tuotantolaitosten sulkemisiin liittyvät 6 miljoonan euron uudelleenjärjestelykulut. Vertailukauden kertaluonteiset erät sisälsivät muurahaishappoliiketoiminnan myynnistä saadun 37 miljoonan euron myyntivoiton ja muista myydyistä liiketoiminnoista saadun 7 miljoonan euron myyntivoiton. Lisäksi vuoden 2014 kertaluonteiset erät sisälsivät vanhaan epäiltyyn kilpailulainsäädännön rikkomukseen liittyvän noin 20 miljoonan euron korvauksen. Kemiran organisaatiorakenteen virtaviivaistamiseen liittyvät varaukset ja uudelleenjärjestelykulut olivat noin 30 miljoonaa euroa vuonna 2014.
Poistot ja arvonalentumiset nousivat 131,2 miljoonaan euroon (100,3) yritysostojen sekä kasvaneiden investointien vuoksi, sisältäen 12,6 miljoonan euron (4,9) hankintamenoallokaatioon liittyvät poistot. Kertaluonteiset erät poistoissa ja arvonalentumisissa olivat -7,0 miljoonaa euroa (-5,7) ja liittyivät pääasiassa tehtaiden sulkemisista johtuvista alaskirjauksista.
| Kertaluonteiset erät, milj. euroa | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Käyttökatteessa | -23,5 | 0,0 |
| Pulp & Paper | -13,9 | -27,3 |
| Oil & Mining | -2,7 | -2,2 |
| Municipal & Industrial | -6,9 | -6,8 |
| Muut | 0,0 | 36,3 |
| Poistoissa ja arvonalentumisissa | -7,0 | -5,7 |
| Pulp & Paper | -0,3 | -0,9 |
| Oil & Mining | -5,5 | 0,0 |
| Municipal & Industrial | -1,2 | -4,8 |
| Yhteensä | -30,5 | -5,7 |
Operatiivinen liikevoitto nousi 163,1 miljoonaan euroon (158,3). Operatiivinen liikevoittoprosentti laski 6,9 %:iin (7,4 %).
Rahoitustuotot ja -kulut olivat yhteensä -30,8 miljoonaa euroa (-30,7), sisältäen sähköjohdannaisten käypien arvojen -0,8 miljoonan euron (-1,0) muutoksen sekä Kemiran TVO-omistusosuuteen (Teollisuuden Voima Oyj) liittyvän osakaslainan 2,3 miljoonan euron alaskirjauksen. Pääasiassa Yhdysvaltain dollariin liittyvillä valuuttakurssimuutoksilla oli -2,0 miljoonan euron (-1,3) vaikutus rahoitustuottoihin ja -kuluihin.
Verot laskivat 24,9 miljoonaan euroon (26,3). Laskuun vaikutti pääasiassa alhaisempi voitto ennen veroja. Veroaste ilman kertaluonteisia eriä oli 22,0 % (22,6 %).
Tilikauden tulos emoyhtiön omistajille oli 71,0 miljoonaa euroa (89,9) ja osakekohtainen tulos 0,47 euroa (0,59). Operatiivinen osakekohtainen tulos oli 0,63 euroa (0,63).
Tammi–joulukuussa 2015 liiketoiminnan nettorahavirta nousi 247,6 miljoonaan euroon (74,2) pääasiassa alhaisemman nettokäyttöpääoman, alhaisempien realisoituneiden valuuttakurssitappioiden ja alhaisempien maksettujen verojen ansiosta. Rahavirta investointien jälkeen laski -53,8 miljoonaan euroon (75,2) yritysostojen vuoksi. Kemira-konsernin nettovelka nousi kauden lopussa 642 miljoonaan euroon (486) yritysostojen, korkeampien investointien ja osingonmaksun vuoksi. Suurin yksittäinen investointi vuonna 2015 oli natriumkloraattitehtaan rakentaminen Brasiliaan.
Korollisten velkojen määrä oli kauden lopussa 794 miljoonaa euroa (605). Kiinteäkorkoisten lainojen osuus korollisten velkojen kokonaissummasta oli 80 % (82 %). Konsernin korollisten velkojen keskimääräinen korko oli 2,0 % (2,1 %). Konsernin korollisen lainasalkun duraatio oli 31 kuukautta (23). Kemira laski 13.5.2015 liikkeeseen 150 miljoonan euron suuruisen joukkovelkakirjalainan. Seitsemän vuoden laina erääntyy 13.5.2022, ja sille maksetaan kiinteää 2,250 prosentin vuotuista korkoa.
Seuraavien 12 kuukauden aikana erääntyvän lyhytaikaisen velan määrä oli 123 miljoonaa euroa. Siitä 37 miljoonaa euroa koostui pitkäaikaisten lainojen lyhennyseristä. Rahavarat 31.12.2015 olivat 152 miljoonaa euroa. Lisäksi konsernilla on 400 miljoonan euron nostamaton valmiusluotto ja 50 miljoonan euron nostamaton määräaikaislaina.
Omavaraisuusaste oli kauden lopussa 46 % (51 %) ja velkaantuneisuus oli 54 % (42 %). Oma pääoma oli 1 193,2 miljoonaa euroa (1 163,3).
Konsernin merkittävimmät valuuttavirtariskit liittyvät Ruotsin kruunuun, Brasilian realiin ja Kanadan dollariin. Vuoden lopussa Ruotsin kruunumääräinen 12 kuukauden valuuttavirtariski oli vasta-arvoltaan noin 60 miljoonaa euroa ja keskimäärin valuuttavirtariskistä oli suojattu 58 %. Brasilian realmääräinen valuuttavirtariski oli vasta-arvoltaan noin 43 miljoonaa euroa ilman suojausta. Kanadan dollarimääräinen valuuttavirtariski oli vasta-arvoltaan noin 39 miljoonaa euroa ja keskimäärin valuuttavirtariskistä oli suojattu 54 %. Kemira altistuu myös pienemmille valuuttavirtariskeille Kiinan renminbin, Yhdysvaltain dollarin ja Norjan kruunun osalta. Näiden yhteenlaskettu 12 kuukauden valuuttavirtariski oli vuoden lopussa vastaarvoltaan 50 miljoonaa euroa, josta 33 % oli suojattu.
Koska Kemiran konsernitilinpäätös laaditaan euroissa, Kemira altistuu myös valuutan translaatioriskille siltä osin kun sen muualla kuin Suomessa sijaitsevien tytäryhtiöiden tulos- ja tase-erät raportoidaan muissa valuutoissa kuin euroissa. Kemiran merkittävimmät ulkomaisten valuuttojen määräiset oman pääoman erät ovat Yhdysvaltain dollareina, Ruotsin kruunuina, Kanadan dollareina, Kiinan renminbeinä ja Brasilian realeina. Näiden valuuttojen vahvistuminen suhteessa euroon kasvattaisi Kemiran liikevaihtoa ja käyttökatetta translaatiovaikutuksen kautta. Edellä mainittujen valuuttojen 10 %:n vahvistuminen suhteessa euroon kasvattaisi Kemiran käyttökatetta noin 15 miljoonaa euroa vuodessa translaatiovaikutuksen kautta. Vuonna 2015 suotuisilla valuuttakurssimuutoksilla oli 26 miljoonan euron positiivinen vaikutus operatiiviseen käyttökatteeseen.
Vuonna 2015 investoinnit nousivat 305,1 miljoonaan euroon (145,1) yritysostojen vaikutus mukaan lukien. Investoinnit ilman yritysostoja kasvoivat 181,7 miljoonaan euroon (145,7), ja ne jakautuivat seuraavasti: laajennusinvestoinnit 43 % (43 %), parannusinvestoinnit 29 % (27 %) ja ylläpitoinvestoinnit 28 % (30 %). Suurin yksittäinen investointi vuonna 2015 oli natriumkloraattitehtaan rakentaminen Brasiliaan.
Tammi–joulukuussa 2015 konsernin poistot ja arvonalentumiset ilman kertaluonteisia eriä nousivat 124,2 miljoonaan euroon (94,6) pääasiassa yritysostojen ja laajennusinvestointien vuoksi.
Vuonna 2015 tutkimukseen ja tuotekehitykseen käytettiin 31,9 miljoonaa euroa (28,0) eli 1,3 % (1,3 %) Kemira-konsernin liikevaihdosta.
Kemiran tutkimus- ja tuotekehitystoiminta on ensisijaisen tärkeä kasvun mahdollistaja ja erottautumisen edistäjä. Uudet tuotelanseeraukset edistävät Kemiran asiakkaiden prosessien tehokkuutta ja kestävyyttä sekä parantavat kannattavuutta. Kemiran tuleva markkina-asema ja kannattavuus riippuvat sen kyvystä ymmärtää asiakkaiden nykyisiä ja tulevia tarpeita ja markkinatrendejä ja kyvystä vastata niihin. Lisäksi Kemiran markkina-asemaan ja kannattavuuteen vaikuttaa myös yhtiön kyky innovoida uusia erilaisia tuotteita ja sovelluksia. Vuonna 2015 erikoistuoteryhmien liikevaihdon osuus koko Kemiran liikevaihdosta nousi 17 % 1 200 miljoonaan euroon (1 029), mikä on 51 % (48 %) koko Kemiran liikevaihdosta.
Kemira-konsernin tavoitteena on kasvattaa uusista tuotteista ja sovelluksista syntyvää liikevaihtoa. Vuonna 2015 innovaatiomyynnin (uusista tuotteista tai viimeisten viiden vuoden aikana lanseeratuista tuotteista ja sovelluksista saadun liikevaihdon) osuus Kemiran liikevaihdosta oli 8 % (8 %).
Vuoden 2015 lopussa Kemiralla oli 345 (292) patenttiperhettä, 1 034 (730) myönnettyä patenttia ja 819 (635) vireillä olevaa patenttihakemusta. Patenttiperhe sisältää yhden keksinnön ja lukuisia patentteja tai sovelluksia eri maissa. Määriä kasvattivat yritysostot ja vuonna 2015 hyväksytyt 38 omaa patenttihakemusta.
Kemira-konsernin palveluksessa oli kauden lopussa 4 685 työntekijää (4 248). Kemiralla oli työntekijöitä Suomessa yhteensä 785 (759), muualla EMEA:ssa 1 786 (1 654), Americas-alueella 1 578 (1 483) ja APACalueella 536 (352).
Kemira julkaisee vuonna 2016 yritysvastuuraportin osana vuosikertomusta. Yritysvastuuraportin 2015 tarkastaa ulkopuolinen tarkastaja, ja se on laadittu GRI G4-ohjeiden (Global Reporting Initiative) mukaisesti. Raportissa annetaan perustietoa Kemiran taloudellisesta, ympäristöllisestä ja yhteiskunnallisesta toiminnasta sekä Kemiran toimista johtoryhmän määrittämien yritysvastuutavoitteiden edistämiseksi. Yritysvastuutavoitteet on esitelty seuraavassa taulukossa.
| Vastuullisuus henkilöstöä kohtaan | |
|---|---|
| Johtajuuden kehittäminen |
Esimiehet osallistuvat maailmanlaajuiseen johtajuusohjelmaan vähintään kerran vuosina 2013–2015, kokonaisosuus > 95 % vuoden 2015 loppuun mennessä. |
| Työntekijöiden sitouttaminen |
Työntekijöiden sitoutumisindeksi toimialan taso (68 %) tai korkeampi vuoden 2015 loppuun mennessä. Voices@Kemira-kyselyn osallistumisaste 75–85 % vuoden 2015 loppuun mennessä. |
| Työterveys ja -turvallisuus |
Työntekijöiden ja alihankkijoiden työtapaturmien kokonaismäärä (TRI) (miljoonaa työtuntia kohti, Kemira + alihankkija, 1 vuoden liukuva keskiarvo) Tavoitteena nolla tapaturmaa. |
Toimittajasopimukset, joissa liitteenä allekirjoitetut liiketapaperiaatteet 90 % vuoden 2015 loppuun mennessä.
≤ 80 vuoden 2020 loppuun mennessä (vertailukohta vuosi 2012 = 100).
| Osallistuminen | Jokainen Kemiran toimipaikka, jossa on yli 50 työntekijää, osallistui vähintään |
|---|---|
| paikallisen yhteisön | kerran paikallisen yhteisön aloitteisiin vuosina 2013–2015, kokonaisosuus % |
| hankkeisiin | 100 % vuoden 2015 loppuun mennessä. |
Pulp & Paper -segmentti auttaa ainutlaatuisen kemikaaliosaamisensa avulla massan- ja paperinvalmistajia innovoimaan ja tehostamaan toimintaansa. Segmentti kehittää ja myy uusia, asiakkaiden tarpeet täyttäviä tuotteita ja pyrkii varmistamaan, että sillä on johtava paperikoneen märänpään tuote- ja palveluvalikoima, joka keskittyy pakkauskartonkiin ja pehmopaperiin. Pulp & Paper hyödyntää vahvaa sovellusvalikoimaansa Pohjois-Amerikassa ja EMEA-alueella sekä rakentaa vahvaa asemaa Aasian ja Etelä-Amerikan kehittyvillä markkinoilla.
| milj. euroa | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Liikevaihto | 1 417,3 | 1 170,0 |
| Operatiivinen käyttökate | 171,0 | 137,2 |
| Operatiivinen käyttökate, % | 12,1 | 11,7 |
| Käyttökate | 157,1 | 109,9 |
| Käyttökate, % | 11,1 | 9,4 |
| Operatiivinen liikevoitto | 96,8 | 85,8 |
| Operatiivinen liikevoitto, % | 6,8 | 7,3 |
| Liikevoitto | 82,6 | 57,6 |
| Liikevoitto, % | 5,8 | 4,9 |
| Sidottu pääoma* | 1 068,6 | 881,2 |
| Operatiivinen sidotun pääoman tuotto *, % | 9,1 | 9,7 |
| Sidotun pääoman tuotto*, % | 7,7 | 6,5 |
| Investoinnit ilman yritysostoja | 118,9 | 83,0 |
| Investoinnit yritysostot mukaan lukien | 240,1 | 83,0 |
| Rahavirta investointien jälkeen | -63,2 | -10,1 |
*12 kuukauden liukuva keskiarvo
Pulp & Paper -segmentissä liikevaihto nousi 21 % 1 417,3 miljoonaan euroon (1 170,0). Liikevaihto paikallisissa valuutoissa yritysostot ja -myynnit pois lukien kasvoi 2 % EMEA- ja APAC-alueilla korkeampien myyntimäärien ansiosta. Myyntihinnat olivat edellisvuoden tasolla. Valuuttakurssimuutoksilla oli 6 %:n ja yritysostoilla 13 %:n positiivinen vaikutus liikevaihtoon.
EMEA-alueen liikevaihto kasvoi 11 % ja oli 753,0 miljoonaa euroa (675,9) pääasiassa yritysostojen ja korkeampien myyntimäärien ansiosta. Erikoistuoteryhmien myyntimäärät jatkoivat kasvuaan erityisesti pakkauskartonki- ja pehmopaperimarkkinoilla. Kasvua siivitti myös natriumkloraatin ja muiden massa- ja valkaisukemikaalien vakaa kysyntä.
Americas-alueella liikevaihto nousi 26 % ja oli 501,5 miljoonaa euroa (397,1). Kasvua tukivat valuuttakurssimuutokset ja yritysostot sekä massakemikaalitoimitukset Montes del Platan massatehtaalle Uruguayhin.
APAC-alueen liikevaihto kasvoi 68 % ja oli 162,8 miljoonaa euroa (97,0) pääasiassa yritysostojen, valuuttakurssien ja korkeampien myyntimäärien ansiosta. ASA-liimoissa käytettävien raaka-aineiden saatavuusongelmat ratkesivat vuoden toisella vuosipuoliskolla, mikä paransi Kiinassa sijaitsevan Nanjingin tehtaan kapasiteetin käyttöastetta.
Operatiivinen käyttökate nousi 25 % ja oli 171,0 miljoonaa euroa (137,2) yritysostojen, korkeampien myyntimäärien sekä suotuisien valuuttakurssimuutosten ja raaka-ainehintojen ansiosta. Operatiivinen käyttökateprosentti parani 12,1 %:iin (11,7 %). Operatiivinen liikevoittoprosentti laski 6,8 %:iin (7,3 %) yritysostoihin ja laajennusinvestointeihin liittyvien korkeampien poistojen vuoksi.
Oil & Mining -segmentti tarjoaa ainutlaatuisen yhdistelmän innovatiivisia kemikaaleja ja sovellusosaamista, joilla tehostetaan prosessia ja parannetaan öljyn, kaasun ja metallien talteenoton saantoa. Perusteellisen erotusprosessiosaamisensa avulla segmentti räätälöi ratkaisuja veden hallintaan ja uudelleenkäyttöön. Oil & Mining laajentaa asemaansa Pohjois-Amerikassa ja EMEA-alueella sekä jatkaa voimakkaan läsnäolon rakentamista Etelä-Amerikassa, Lähi-idässä ja Afrikassa.
| milj. euroa | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Liikevaihto | 350,1 | 382,2 |
| Operatiivinen käyttökate | 33,5 | 48,4 |
| Operatiivinen käyttökate, % | 9,6 | 12,7 |
| Käyttökate | 30,8 | 46,2 |
| Käyttökate, % | 8,8 | 12,1 |
| Operatiivinen liikevoitto | 11,1 | 29,9 |
| Operatiivinen liikevoitto, % | 3,2 | 7,8 |
| Liikevoitto | 2,9 | 27,7 |
| Liikevoitto, % | 0,8 | 7,2 |
| Sidottu pääoma* | 271,4 | 239,5 |
| Operatiivinen sidotun pääoman tuotto*, % | 4,1 | 12,5 |
| Sidotun pääoman tuotto*, % | 1,1 | 11,5 |
| Investoinnit ilman yritysostoja | 28,5 | 26,9 |
| Investoinnit yritysostot mukaan lukien | 30,7 | 26,3 |
| Rahavirta investointien jälkeen | 10,7 | 20,6 |
*12 kuukauden liukuva keskiarvo
Oil & Mining -segmentissä liikevaihto laski 8 % 350,1 miljoonaan euroon (382,2). Liikevaihto paikallisissa valuutoissa yritysostot ja -myynnit pois lukien laski 18 % Yhdysvaltain poraus- ja särötystoiminnassa käytettävien kitkan vähentäjäaineiden alhaisten myyntimäärien vuoksi. Myyntihintojen muutoksilla oli negatiivinen vaikutus liikevaihtoon. Vertikaalisiin teollisuudenaloihin liittyvä liikevaihto laski maltillisemmin. Kaivosalaan liittyvän liiketoiminnan liikevaihto kasvoi vaikeasta markkinatilanteesta huolimatta. Valuuttakurssimuutoksilla oli 9 %:n positiivinen vaikutus.
Americas-alueen liikevaihto laski 14 % ja oli 245,9 miljoonaa euroa (287,1) pääasiassa liuskeöljy- ja -kaasuliiketoiminnan alhaisempien myyntimäärien vuoksi. Valuuttakurssimuutoksilla oli positiivinen vaikutus alueen liikevaihtoon.
EMEA-alueen liikevaihto kasvoi 10 % ja oli 104,3 miljoonaa euroa (95,1) öljyn tehostetussa kemiallisessa talteenotossa käytettävien uusien tuotteiden myynnin ansiosta. EMEA-alue aloitti polyakryyliamiditoimitukset Intiaan vuoden 2015 toisella neljänneksellä.
Operatiivinen käyttökate laski 33,5 miljoonaan euroon (48,4) alhaisempien myyntimäärien vuoksi. Alhaisemmat muuttuvat kustannukset ja suotuisat valuuttakurssimuutokset eivät riittäneet kumoamaan liikevaihdon laskun vaikutusta. Operatiivinen käyttökateprosentti oli 9,6 % (12,7 %). Operatiivinen liikevoittoprosentti oli 3,2 % (7,8 %).
Municipal & Industrial -segmentti on raaka- ja jätevedenkäsittelyn vesikemikaalien johtava toimittaja EMEA-alueella ja Pohjois-Amerikassa ja etsii kasvumahdollisuuksia kehittyvillä markkinoilla. Kilpailukykyiset ja tehokkaat tuotteet sekä lisäarvoa tuottava sovellustuki auttavat segmentin kunnallisia ja teollisia asiakkaita tehostamaan omaa vedenkäsittelyään.
| milj. euroa | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Liikevaihto | 605,7 | 564,7 |
| Operatiivinen käyttökate | 82,8 | 68,1 |
| Operatiivinen käyttökate, % | 13,7 | 12,1 |
| Käyttökate | 75,9 | 61,3 |
| Käyttökate, % | 12,5 | 10,9 |
| Operatiivinen liikevoitto | 55,2 | 43,3 |
| Operatiivinen liikevoitto, % | 9,1 | 7,7 |
| Liikevoitto | 47,1 | 31,7 |
| Liikevoitto, % | 7,8 | 5,6 |
| Sidottu pääoma* | 320,2 | 309,4 |
| Operatiivinen sidotun pääoman tuotto*, % | 17,2 | 14,0 |
| Sidotun pääoman tuotto*, % | 14,7 | 10,2 |
| Investoinnit ilman yritysostoja | 34,2 | 35,2 |
| Investoinnit yritysostot mukaan lukien | 34,2 | 35,2 |
| Rahavirta investointien jälkeen | 38,2 | 34,3 |
*12 kuukauden liukuva keskiarvo
Municipal & Industrial -segmentissä liikevaihto kasvoi 7 % 605,7 miljoonaan euroon (564,7). Liikevaihto paikallisissa valuutoissa yritysostot ja -myynnit pois lukien kasvoi 1 % erityisesti EMEA- ja Americas-alueilla korkeampien myyntimäärien ansiosta. Valuuttakurssimuutoksilla oli 6 %:n positiivinen vaikutus liikevaihtoon.
EMEA-alueen liikevaihto nousi 2 % ja oli 393,2 miljoonaa euroa (383,9) pääasiassa koagulanttien ja polymeerien korkeampien myyntimäärien ansiosta. Myyntihinnat puolestaan laskivat.
Americas-alueen liikevaihto kasvoi 18 % ja oli 187,7 miljoonaa euroa (159,2) pääasiassa suotuisien valuuttakurssimuutosten ja koagulanttien korkeampien myyntimäärien ansiosta.
APAC-alueen liikevaihto kasvoi 15 % ja oli 24,9 miljoonaa euroa (21,6) suotuisien valuuttakurssimuutosten ansiosta. Vuoden aikana M&I-segmentti on keskittynyt APAC-alueella paremman kannattavuuden tuoteryhmiin.
Operatiivinen käyttökate nousi 22 % ja oli 82,8 miljoonaa euroa (68,1) alhaisempien muuttuvien kustannusten ja suotuisien valuuttakurssimuutosten ansiosta. Operatiivinen käyttökateprosentti parani 13,7 %:iin (12,1 %) ja operatiivinen liikevoittoprosentti 9,1 %:iin (7,7 %).
Kemira Oyj:n liikevaihto vuonna 2015 nousi 1 337,5 miljoonaan euroon (1 228,1). Käyttökate oli 109,4 miljoonaa euroa (34,0). Käyttökate parani pääasiassa liikevaihdon kasvun ansiosta. Edellisvuoden käyttökate sisälsi vanhaan epäiltyyn kilpailulainsäädännön rikkomukseen liittyvän noin 20 miljoonan euron korvauksen. Emoyhtiön rahoitustuotot ja -kulut olivat 104,7 miljoonaa euroa (-9,3). Rahoitustuotot ja -kulut nousivat pääasiassa konserniyhtiöistä saatujen osinkomaksujen ansiosta. Tilikauden voitto oli 165,2 miljoonaa euroa (-1,3). Investoinnit olivat 60,9 miljoonaa euroa (25,7) ilman tytäryhtiösijoituksia.
31.12.2015 Kemira Oyj:n osakepääoma oli 221,8 miljoonaa euroa ja osakkeiden määrä 155 342 557. Kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa.
Joulukuun lopussa Kemira Oyj:llä oli 32 601 rekisteröityä osakkeenomistajaa (33 164). Ulkomaisten osakkeenomistajien osuus oli 21,4 % (18,9 %) hallintarekisteröidyt omistukset mukaan lukien. Kotitalouksien osuus oli 16,1 % (16,1 %). Kemiralla oli hallussaan omia osakkeita 3 280 602 kappaletta (3 291 185), mikä vastaa 2,1 %:a (2,1 %) Kemira Oyj:n osakkeista.
Kemira Oyj:n osakkeiden päätöskurssi joulukuun 2015 lopussa Nasdaq Helsingissä oli 10,88 euroa (9,89). Osakkeen ylin hinta oli 12,27 euroa (12,27) ja alin 9,14 (9,11) euroa tammi–joulukuussa 2015. Osakkeen keskikurssi oli 10,86 euroa (10,87). Vuoden aikana osakekurssi nousi 10 %, kun OMX Helsinki Cap -indeksi nousi 11 %. Kemiran viiteindeksi STOXX Chemicals (Europe) kasvoi 2 % vuonna 2015 (5 %). Kemiran markkina-arvo omilla osakkeilla vähennettynä oli joulukuun 2015 lopussa 1 654 miljoonaa euroa (1 504). Tammi–joulukuussa 2015 Kemira Oyj:n osakkeiden Nasdaq Helsingin pörssissä vaihdettujen osakkeiden määrä oli 75 miljoonaa kappaletta (75). Osakkeiden keskimääräinen päivävaihto oli 298 313 (300 072) osaketta. Lähde: Nasdaq. Kemira Oyj:n osakkeiden kokonaisvaihto vuonna 2015 oli 112 miljoonaa euroa (106), josta 33 % (30 %) tapahtui muilla kaupankäyntipaikoilla kuin Nasdaq Helsingissä. Lähde: Kemira.com.
| Yritykset | 40,8 % |
|---|---|
| Rahoitus- ja vakuutuslaitokset | 6,1 % |
| Julkisyhteisöt | 11,2 % |
| Kotitaloudet | 16,1 % |
| Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt | 4,4 % |
| Hallintarekisteröidyt ja ulkomaiset osakkeenomistajat | 21,4 % |
| Osakkeiden lukumäärä | Omistajia kpl | Omistajia % | Osakkeet, kpl | % osakkeista ja äänistä |
|---|---|---|---|---|
| 1 - 100 | 7 223 | 22,2 | 446 743 | 0,3 |
| 101 - 500 | 14 087 | 43,2 | 3 845 194 | 2,5 |
| 501 - 1 000 | 5 298 | 16,3 | 4 022 575 | 2,6 |
| 1 001 - 5 000 | 4 994 | 15,3 | 10 322 319 | 6,6 |
| 5 001 - 10 000 | 517 | 1,6 | 3 741 811 | 2,4 |
| 10 001 - 50 000 | 361 | 1,1 | 7 047 652 | 4,5 |
| 50 001 - 100 000 | 41 | 0,1 | 3 026 406 | 2,0 |
| 100 001 - 500 000 | 62 | 0,2 | 13 220 894 | 8,5 |
| 500 001 - 1 000 000 | 7 | 0,0 | 5 288 880 | 3,4 |
| 1 000 001 - | 11 | 0,0 | 104 380 083 | 67,2 |
| Yhteensä | 32 601 | 100,0 | 155 342 557 | 100,0 |
| Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2015 |
| Omistaja | Osakkeiden lukumäärä, kpl | % osakkeista ja äänistä |
|---|---|---|
| 1 Oras Invest Oy | 28 278 217 | 18,2 |
| 2 Solidium Oy | 25 896 087 | 16,7 |
| 3 Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma | 8 164 836 | 5,3 |
| 4 Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen | 4 800 451 | 3,1 |
| 5 Nordea-rahastot | 3 446 661 | 2,2 |
| 6 Valtion Eläkerahasto | 1 190 000 | 0,8 |
| 7 Danske Invest -rahastot | 1 152 678 | 0,7 |
| 8 Mandatum Life | 1 142 412 | 0,7 |
| 9 Skagen Vekst Verdipapierfond | 910 000 | 0,6 |
| 10 Etola Erkki Olavi | 800 000 | 0,5 |
| 11 Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera | 609 331 | 0,4 |
| 12 Eläkevakuutusosakeyhtiö Veritas | 579 245 | 0,4 |
| 13 Säästöpankki-rahasto | 511 418 | 0,3 |
| 14 Aktia-rahastot | 470 000 | 0,3 |
| 15 Pohjola Varainhoito | 467 185 | 0,3 |
| Kemira Oyj | 3 280 602 | 2,1 |
| Hallintarekisteröidyt ja ulkomaiset omistajat | 33 212 496 | 21,4 |
| Muut yhteensä | 40 430 938 | 26,0 |
| Kaikki yhteensä | 155 342 557 | 100,0 |
Kemira Oyj:n hallitus päätti 15.12.2014 perustaa uuden pitkän aikavälin osakepohjaisen kannustinjärjestelmän ryhmälle Kemiran avainhenkilöitä. Uuden järjestelmän tarkoituksena on yhdistää omistajien ja järjestelmään osallistuvien henkilöiden tavoitteet Kemiran arvon nostamiseksi sekä sitouttaa osallistujat Kemiraan ja tarjota heille Kemiran osakkeiden ansaintaan perustuva kilpailukykyinen palkkiojärjestelmä. Uusi kannustinjärjestelmä korvaa strategisen johdon osakepalkkiojärjestelmän 2012– 2014 ja avainhenkilöille suunnatun osakepalkkiojärjestelmän.
Uudessa osakepalkkiojärjestelmässä on kolme ansaintajaksoa: kalenterivuodet 2015, 2016 ja 2017. Kemiran hallitus päättää järjestelmän ansaintakriteerit ja kullekin kriteerille asetettavat tavoitteet kunkin ansaintajakson alussa. Järjestelmän palkkio ansaintajaksolta 2015 perustuu konsernin liikevaihdon kasvuun ja operatiiviseen käyttökateprosenttiin.
Palkkio ansaintajaksolta 2015 maksetaan vuonna 2016 osittain Kemiran osakkeina ja osittain rahana. Rahaosuudella katetaan palkkiosta osallistujalle aiheutuvat verot ja veronluonteiset maksut. Mikäli
osallistujan työ- tai toimisuhde päättyy ennen palkkion maksamista, palkkiota ei pääsääntöisesti makseta. Palkkiona maksettuja osakkeita ei saa luovuttaa sitouttamisjakson aikana, joka päättyy kahden vuoden kuluttua ansaintajakson päättymisestä. Mikäli osallistujan työ- tai toimisuhde päättyy sitouttamisjakson aikana, hänen on pääsääntöisesti palautettava palkkiona annetut osakkeet vastikkeetta.
Osakepalkkiojärjestelmän kohderyhmään kuuluu noin 90 henkilöä. Järjestelmän vuoden 2015 ansaintajakson perusteella enimmäispalkkiot olisivat vastanneet yhteensä noin 479 700 Kemira Oyj:n osakkeen arvoa ja lisäksi veroja varten maksettavaa raha-osuutta. Tilinpäätöstiedotteen julkaisupäivänä arvioitu luovutettavien osakkeiden lukumäärä on 287 800.
Hallitus suosittaa, että konsernin johtoryhmän jäsenet omistavat Kemiran osakkeita bruttovuosipalkkansa arvosta niin kauan kuin johtoryhmän jäsenyys jatkuu. Mikäli osakeomistus ei vielä täyty, hallitus suosittaa, että johtoryhmän jäsenet omistavat puolet tästä järjestelmästä saamastaan netto-osakemäärästä myös sitouttamisjakson jälkeen, kunnes osallistujan osakeomistus vastaa yhteensä hänen bruttovuosipalkkansa arvoa.
Kemira Oyj:n varsinainen yhtiökokous 23.3.2015 vahvisti osakekohtaiseksi osingoksi 0,53 euroa. Osinko maksettiin 4.4.2015.
Vuoden 2015 varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 4 500 000 yhtiön oman osakkeen hankkimisesta ("Hankkimisvaltuutus"). Hankkimisvaltuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka. Valtuutusta ei ollut käytetty 31.12.2015 mennessä.
Vuoden 2015 varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään myös enintään 15 600 000 uuden osakkeen antamisesta sekä enintään 7 800 000 yhtiön hallussa olevan yhtiön oman osakkeen luovuttamisesta ("Osakeantivaltuutus"). Osakeantivaltuutus on voimassa 31.5.2016 saakka. Osakeantivaltuutusta on käytetty hallituksen jäsenten palkitsemiseen liittyen.
Yhtiökokous valitsi Kemira Oyj:n tilintarkastajaksi Deloitte & Touche Oy:n. Päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT Jukka Vattulainen.
Kemira Oyj:n hallinto perustuu yhtiöjärjestykseen, Suomen osakeyhtiölakiin ja Nasdaq Helsinki Oy:n antamiin listattuja yhtiöitä koskeviin sääntöihin ja määräyksiin. Lisäksi Kemira noudattaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia. Yhtiön selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä esitetään erillisenä raporttina yhtiön Internet-sivuilla.
Varsinainen yhtiökokous 23.3.2015 valitsi kuusi hallituksen jäsentä. Hallitukseen valittiin uudelleen sen jäsenet Wolfgang Büchele, Winnie Fok, Juha Laaksonen, Timo Lappalainen, Jari Paasikivi ja Kerttu Tuomas. Jari Paasikivi valittiin jatkamaan hallituksen puheenjohtajana, ja Kerttu Tuomas valittiin varapuheenjohtajaksi. Vuonna 2015 Kemira Oyj:n hallitus kokoontui 12 kertaa osallistumisprosentin ollessa 98,6 %.
Kemira Oyj:n hallitus on perustanut kaksi valiokuntaa: henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan ja tarkastusvaliokunnan. Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajana toimii Jari Paasikivi ja jäseninä Juha Laaksonen ja Kerttu Tuomas. Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta kokoontui vuoden 2015 aikana kolme kertaa osallistumisprosentin ollessa 100 %. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtajana toimii Juha Laaksonen ja jäseninä Timo Lappalainen ja Jari Paasikivi. Tarkastusvaliokunta kokoontui vuoden 2015 aikana viisi kertaa osallistumisprosentin ollessa 100 %.
Petri Helsky lopetti Kemiran Paper -segmentin ja APAC-alueen johtajana 31.3.2015. Mats Rönnbäck toimi uudelleennimetyn Pulp & Paper -segmentin ja APAC-alueen vt. johtajana 1.4.–31.10.2015. Kim Poulsen aloitti 1.11.2015 Pulp & Paper -segmentin ja APAC-alueen johtajana sekä johtoryhmän jäsenenä.
Esa-Matti Puputti aloitti 18.5.2015 Kemiran kehitysjohtajana ja johtoryhmän jäsenenä.
Vuoden aikana tehdyt yritysostot ja -myynnit:
Kemira saattoi 4.5.2015 loppuun AkzoNobelin paperikemikaaliliiketoimintojen oston, josta tiedotettiin 8.7.2014. Kauppahinta oli 153 miljoonaa euroa ja se vaikutti Kemiran rahavirtaan vuoden 2015 toisella neljänneksellä. Ostettujen paperikemikaaliliiketoimintojen odotetaan lisäävän Kemiran liikevaihtoa vuositasolla yli 200 miljoonaa euroa kaupantekohetkestä lähtien.
Kemira solmi 2.9.2015 kaupan yksityisomisteisen Soto Industries LLC:n määrätyistä toiminnoista. Yhtiön pääkonttori sijaitsee Charlottessa Pohjois-Carolinassa. Soto on erikoistunut massa- ja paperiteollisuudelle tarjottaviin saostumanestotuotteisiin, vaahdonestoaineisiin ja selkeytyksen apuaineisiin. Yrityskaupalla ei ole merkittävää taloudellista vaikutusta.
Kemira solmi 8.12.2015 kaupan yksityisomisteisen Polymer Services, LLC:n määrätyistä toiminnoista. Yhtiön pääkonttori sijaitsee Plainvillessa, Kansasissa. Polymer Services, LLC on erikoistunut öljyn tehostetussa talteenotossa käytettävien polymeerigeelien kenttäsovellukseen. Yrityskaupalla ei ole merkittävää taloudellista vaikutusta.
Kemira määrittelee riskin tapahtumaksi tai olosuhteeksi, joka toteutuessaan voi vaikuttaa Kemiran kykyyn saavuttaa strategiset, operatiiviset ja taloudelliset tavoitteensa. Kemiran riskienhallintapolitiikka ja -periaatteet ennaltaehkäisevät riskejä sekä auttavat saavuttamaan Kemiran tavoitteleman kokonaisriskitason ja varmistamaan Kemiran toiminnan jatkuvuuden.
Tiettyjen kemikaalien (esimerkiksi pakkaus- ja kartonkikemikaalien) käytön tai asiakkaiden tuotteiden tai toiminnan kysynnän merkittävä ja nopea lasku voi vaikuttaa kielteisesti Kemiran liiketoimintaan. Öljyn, kaasun ja metallien hintojen merkittävä lasku voi saada asiakkaat siirtymään vähemmän kemikaaleja kuluttaviin toimintoihin. Sekä kasvanut tietoisuus ja huoli ilmastonmuutoksesta että kestävämmät tuotteet voivat muuttaa asiakaskysyntää esimerkiksi kohti vähemmän kemikaaleja kuluttavia vedenkäsittelyteknologioita. Tämä voi vaikuttaa kielteisesti erityisesti Kemiran Municipal & Industrial -segmentin kilpailukykyyn. Toisaalta asiakkaiden mahdolliset toimet tuotantokapasiteetin lisäämiseksi voivat kasvattaa kemikaalien kysyntää ja siten haastaa Kemiran nykyisen tuotantokapasiteetin riittävyyden. Jos Kemira ei ole valmis vastaamaan muuttuviin odotuksiin, sen markkina-asema voi heiketä.
Tämän riskin hallitsemiseksi ja lieventämiseksi Kemira seuraa järjestelmällisesti johtavia markkinoiden kehitystä kuvaavia indikaattoreita ja varhaisia varoitusmerkkejä. Kemira panostaa edelleen vastuulliseen liiketoimintaan ja pyrkii parantamaan liiketoiminnan kehitysyksiköiden, T&K-toiminnon ja myyntiyksiköiden välistä yhteistyötä ymmärtääkseen paremmin asiakkaiden tulevia tarpeita ja odotuksia. Kemira varmistaa kykynsä reagoida kysynnän muutoksiin oikea-aikaisilla investoinneilla sekä säännöllisillä keskusteluilla asiakkaidensa kanssa. Kemiran maantieteellinen kattavuus ja asiakastoimialojen moninaisuus suojaavat osittain kysynnän muutoksiin liittyviltä riskeiltä.
Kemiran liiketoimintaa sitovat erilaiset lait ja määräykset, jotka ovat merkittäviä Kemiran strategian kehittämisen ja toteuttamisen kannalta. Kemira katsoo lakien ja määräysten luovan lähtökohtaisesti mahdollisuuksia, mutta jotkut esimerkiksi biologisesti hajoavien raaka-aineiden ja biologisen vedenkäsittelyn käyttöä edistävät, alumiinin tai fosfaattien käyttöä rajoittavat sekä fosforin talteenottoa tai kierrätystä koskevat uudet lakiehdotukset voivat vaikuttaa kielteisesti Kemiran liiketoimintaan. Merkittävät muutokset esimerkiksi kemikaali-, ympäristö- tai kuljetuslainsäädännössä ja -sääntelyssä voivat vaikuttaa Kemiran kannattavuuteen korkeampien tuotanto- ja kuljetuskustannusten muodossa. Kyseiset muutokset voivat kuitenkin myös luoda Kemiralle uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Uusien REACH-asetuksen alaisten aineiden rekisteröinti voi tuoda Kemiralle uusia vaatimuksia, ja luvan mahdollinen epääminen voi vaikuttaa Kemiran liiketoimintaan.
Kemira seuraa jatkuvasti lainsäädäntöä koskevaa vuoropuhelua ollakseen tietoinen sen myyntiin, tuotesuunnitteluun ja tuotekehitykseen mahdollisesti vaikuttavaan lainsäädäntöön ja sääntelyyn suunniteltavista muutoksista. Kemira on ottanut käyttöön sisäisen prosessin, joka koskee mahdollisesti huolta aiheuttavien aineiden käsittelyä ja hallintasuunnitelmien laatimista. Hallintasuunnitelmassa tarkastellaan muun muassa mahdollisuuksia korvata tietyt aineet, mikäli niitä koskeva lainsäädäntö kiristyy. Sääntelyn vaikutukset otetaan järjestelmällisesti huomioon strategisessa päätöksenteossa. Kemira osallistuu myös aktiivisesti sääntelyä koskevaan vuoropuheluun silloin kun se on toimialan ja liiketoiminnan näkökulmasta perusteltua.
Kemira toimii kilpailluilla ja nopeasti muuttuvilla markkinoilla, joka luo itsessään riskin tavoitteiden saavuttamiselle. Kemiran päätoimialoille pyrkivät uudet toimijat saattavat käyttää aggressiivisia keinoja kilpailuedun saavuttamiseksi, mikä saattaa heikentää Kemiran tulosta. Tärkeimpien kilpailijoiden tai asiakkaiden konsolidoinnit ovat riski, sillä ne voivat heikentää omaa markkina-asemaamme.
Kemira pyrkii itsekin kasvamaan sille hieman vieraammilla toimialoilla, joilla vallitsee uudenlainen kilpailutilanne. Pidemmällä tarkastelujaksolla täysin uudenlaiset teknologiat voivat huomattavasti muuttaa nykyistä kilpailutilannetta. Riskiä hallitaan sekä konsernitasolla että segmenteittäin jatkuvan kilpailutilanneseurannan avulla. Kemira pyrkii vastaamaan kilpailutilanteeseen asiakassuhteiden sekä tuotteiden ja palvelujen aktiivisella kehittämisellä erottuakseen paremmin kilpailijoista.
Maailman talouden epävarmuuksiin ja geopoliittiseen kehitykseen liittyy suoria tai epäsuoria riskejä, kuten maailman BKT:n hitaan kasvun jatkuminen sekä Ukrainan tilanteen kielteinen kehitys (sekä kansainvälisten Venäjän vastaisten sanktioiden jatkuminen tai mahdollinen laajentuminen). Nämä seikat voivat vaikuttaa epäsuotuisasti Kemiran tuotteiden kysyntään. Tietyt poliittiset toimet tai muutokset erityisesti Kemiralle tärkeissä maissa voivat häiritä liiketoimintaa tai vaikuttaa siihen kielteisesti. Heikko talouskehitys voi johtaa asiakkaiden toiminnan lakkauttamiseen tai konsolidointiin, mikä pienentää asiakaskuntaa. Tämä voi vaikuttaa myös Kemiran asiakkaiden maksukykyyn, minkä seurauksena Kemiran luottotappiot saattavat kasvaa. Epäsuotuisa taloustilanne voi myös kasvattaa raaka-aineiden saatavuus- ja hintariskejä. Kemiran maantieteellinen kattavuus ja asiakastoimialojen moninaisuus suojaavat vain osittain näiltä riskeiltä. Kemira seuraa jatkuvasti maailman geopoliittista tilannetta ja sopeuttaa liiketoimintaansa tarvittaessa sen mukaisesti.
Kemiran tuotantotoimintaan liittyy useita vahinkoriskejä, kuten tulipalot ja räjähdykset, konerikot, luonnonkatastrofit, ympäristöonnettomuudet ja niistä seuraavat mahdolliset vahingonkorvaukset sekä työterveys- ja työturvallisuusriskit. Riskitilanteita voivat aiheuttaa monenlaiset tekijät, kuten esimerkiksi luvaton hyökkäys IT-järjestelmään, joka voi johtaa järjestelmävahinkoihin ja merkittäviin taloudellisiin tappioihin. Systemaattisella asetettujen tavoitteiden toteuttamisella, sertifioiduilla johtamisjärjestelmillä, tehokkailla vahingontorjuntaohjelmilla ja pätevällä henkilöstöllä on vahinkoriskien hallinnassa keskeinen merkitys. Kemiralla on lisäksi useita vakuutusohjelmia, jotka suojaavat yhtiötä vahinkoriskien taloudellisilta vaikutuksilta.
Kemiran tutkimus- ja tuotekehitystoiminta on ensisijaisen tärkeä kasvun ja erottautumisen edistäjä. Uudet tuotelanseeraukset edistävät Kemiran asiakkaiden prosessien tehokkuutta ja kestävyyttä sekä parantavat kannattavuutta. Kemiran tuleva markkina-asema ja kannattavuus riippuvat sen kyvystä ymmärtää asiakkaiden nykyisiä ja tulevia tarpeita ja markkinatrendejä ja vastata niihin sekä sen kyvystä innovoida uusia erilaisia tuotteita ja sovelluksia. Innovoinnissa tai uusiin erilaisiin teknologioihin ja tuotteisiin keskittymisessä epäonnistuminen voi johtaa siihen, ettei kasvu- ja kannattavuustavoitteita saavuteta.
Innovaatioon ja tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan liittyviä riskejä hallitaan tutkimus- ja tuotekehitysprojektien tehokkaalla hallinnalla yhteistyössä T&K-toiminnon ja segmenttien kanssa. Kemira on parantanut liiketoiminnan kehitysyksiköiden, T&K-toiminnon ja myyntiyksiköiden välistä yhteistyötä ymmärtääkseen paremmin asiakkaiden tulevia tarpeita ja odotuksia. Erilaistaviin ja vastuullisiin tuotteisiin ja prosesseihin keskittyminen on jatkunut Kemirassa. Kemira seuraa jatkuvasti uusien (viimeisten viiden vuoden aikana lanseerattujen) tuotteiden ja sovellusten myyntiä.
Yritysostot ovat merkittävä tekijä yhtiön tavoitteiden saavuttamisessa ja strategioiden toteuttamisessa. Konsolidointeja ohjaa esimerkiksi kemikaalivalmistajien pyrkimys hyödyntää synergioita ja saada jalansijaa uusilla markkinoilla. Kemiran markkina-asema voi heiketä, jos se ei kykene tunnistamaan ja hyödyntämään uusia yritysostomahdollisuuksia. Kasvuun yritysostojen kautta sisältyy myös riskejä, jotka liittyvät esimerkiksi ostettujen toimintojen ja niiden henkilöstön integroinnissa onnistumiseen. Riskin toteutuminen voi vaikeuttaa yritysostoihin liittyvien taloudellisten tavoitteiden saavuttamista.
Kemira on kohdistanut konsernitason resursseja yritysostojen aktiiviseen hallintaan. Mahdollisten yritysostojen arvioinnissa sekä niihin liittyvissä transaktioissa ja integraatioissa käytetään myös ulkoisia neuvonantajia. Kemira on myös kehittänyt yritysostomenettelyjään parantaakseen ja tukeakseen paremmin liiketoimiensa toteuttamista jatkossa.
Kannattavuuden jatkuva parantaminen on tärkeä osa Kemiran strategiaa. Raaka-aine-, hyödyke- tai logistiikkakustannusten huomattavat korotukset voisivat vaarantaa Kemiran kannattavuustavoitteiden saavuttamisen, jos Kemira ei kykene viipymättä siirtämään korotuksia tuotteidensa hintoihin. Esimerkiksi huomattavat muutokset öljyn ja sähkön hinnoissa voivat merkittävästi vaikuttaa Kemiran kannattavuuteen.
Myös raaka-aineiden toimittajakentässä tapahtuvat muutokset, kuten konsolidoinnit tai kapasiteetin supistukset, voivat nostaa raaka-aineiden hintoja. Raaka-aineiden kysynnän muutokset teollisuudenaloilla, joilla niitä eniten käytetään, voivat vaikuttaa merkittävästi raaka-ainehintoihin. Tiettyjen raaka-aineiden saatavuus voi vaikeuttaa Kemiran tuotantoa, mikäli siihen ei ole riittävästi varauduttu kartoittamalla vaihtoehtoisia toimittajia tai mahdollisuuksia prosessimuutoksiin. Raaka-aine- ja hyödykeriskejä pystytään tehokkaasti seuraamaan ja hallitsemaan Kemiran keskitetyn hankintayksikön (Sourcing) avulla. Riskienhallintatoimiin kuuluvat muun muassa tärkeimpien raaka-aineiden ja hyödykkeiden saatavuuden ennakointi, raaka-aineiden osto- ja myyntisopimusten synkronointi, strategiset investoinnit energiayhtiöihin sekä käytetyn energian ja sähkön osittainen suojaus.
Kemiran liiketoimintojen jatkuvuus riippuu laadukkaiden tuotteiden ja palvelujen täsmällisistä toimituksista. Liiketoiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi Kemiralla on tällä hetkellä lukuisia kumppanuuksia ja sopimuksia tuotteiden ja palvelujen toimittajien kanssa. Tietyt raaka-aineina käytetyt tuotteet ovat kriittisiä, sillä niitä voidaan hankkia taloudellisesti vain yhdestä ainoasta lähteestä. Kyseisten raaka-aineiden toimitusten yhtäkkinen keskeytyminen tai merkittävä väheneminen voi vaikuttaa Kemiran liiketoimintoihin,
mikä puolestaan vaikuttaa Kemiran kykyyn saavuttaa kannattavuustavoitteensa. Hankintatoimen, toimittajien valinnan sekä sopimusten ja toimittajasuhteiden tehoton hallinta voi vaikeuttaa Kemiran asiakaslupausten täyttämistä.
Kemira pyrkii jatkuvasti tunnistamaan, analysoimaan ja osallistamaan toimittajia toimitusten sekä lopputuotteiden ja palvelujen kilpailukykyisten hintojen varmistamiseksi. Yhteistyötä tärkeimpien toimittajien kanssa kehitetään uuden arvon löytämiseksi ja luomiseksi sekä riskien pienentämiseksi. Toimittajien suorituskykyä seurataan säännöllisesti osana toimittajien suorituskyvyn hallintaprosessia.
Kilpailukyvyn ja kasvun varmistamiseksi sekä toimintojen tehostamiseksi on äärimmäisen tärkeää palkata ja pitää palveluksessa oikeanlaisia taitoja ja osaamista tarjoavia työntekijöitä. Kemira pyrkii jatkuvasti tunnistamaan suuria potentiaaleja ja avainosaajia tulevaisuuden tarpeisiin. Palkitsemis-, koulutus- ja urakehitysohjelmien järjestelmällinen kehittäminen ja parantaminen auttaa Kemiraa varmistamaan osaavan henkilöstön saatavuuden tulevaisuudessakin.
Yksityiskohtainen selvitys Kemiran riskienhallinnan periaatteista ja organisoinnista on luettavissa yhtiön kotisivuilla osoitteessa www.kemira.fi. Selvitys rahoitusriskeistä on julkaistu tilinpäätöksen liitetiedoissa.
Kemira laski 6.5.2015 liikkeeseen 150 miljoonan euron suuruisen joukkovelkakirjalainan. Seitsemän vuoden laina erääntyy 13.5.2022.
Kemira ilmoitti 22.7.2015 sulkevansa Longview:n tuotantolaitoksen Yhdysvalloissa.
Kemira alkoi 12.10.2015 suunnitella italialaisen Soaven tuotantolaitoksen sulkemista.
Kemiran nimitystoimikunta ehdotti Kemira Oyj:n varsinaiselle yhtiökokoukselle, että hallitukseen valitaan seitsemän (aikaisemmin kuusi) jäsentä ja että nykyiset jäsenet Wolfgang Büchele, Winnie Fok, Juha Laaksonen, Timo Lappalainen, Jari Paasikivi ja Kerttu Tuomas valitaan uudelleen hallituksen jäseniksi. Nimitystoimikunta ehdotti, että hallitukseen valitaan uutena jäsenenä Kaisa Hietala. Nimitystoimikunta ehdotti myös, että Jari Paasikivi valitaan hallituksen puheenjohtajaksi ja Kerttu Tuomas varapuheenjohtajaksi.
Nimitystoimikunta ehdotti varsinaiselle yhtiökokoukselle, että hallituksen jäsenille maksettavat palkkiot pysyvät muuttumattomina. Hallituksen jäsenille maksettavat palkkiot ovat seuraavat: puheenjohtaja 80 000 euroa vuodessa, varapuheenjohtaja ja tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja 49 000 euroa vuodessa ja muut jäsenet 39 000 euroa vuodessa. Kokouspalkkio kustakin hallituksen ja valiokuntien kokouksesta: Suomessa asuvat jäsenet 600 euroa, muualla Euroopassa asuvat jäsenet 1 200 ja Euroopan ulkopuolella asuvat jäsenet 2 400 euroa. Matkustuskustannukset ehdotetaan korvattavaksi yhtiön matkustussäännön mukaan.
Lisäksi nimitystoimikunta ehdotti yhtiökokoukselle, että hallituksen vuosipalkkio maksetaan yhtiön osakkeiden ja rahaosuuden yhdistelmänä siten, että vuosipalkkiosta 40 % maksetaan yhtiön hallussa olevina tai mikäli tämä ei ole mahdollista markkinoilta hankittavina Kemiran osakkeina ja 60 % maksetaan rahana. Osakkeet luovutetaan hallituksen jäsenille ja tarvittaessa hankitaan markkinoilta suoraan hallituksen jäsenten lukuun kahden viikon kuluessa siitä, kun Kemiran osavuosikatsaus ajalta 1.1.–31.3.2016 on julkaistu. Kokouspalkkiot maksetaan rahana.
Nimitystoimikuntaan kuuluivat seuraavat edustajat: Oras Invest Oy:n hallituksen puheenjohtaja Pekka Paasikivi nimitystoimikunnan puheenjohtajana sekä Solidium Oy:n toimitusjohtaja Kari Järvinen, Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto ja Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen toimitusjohtaja Timo Ritakallio nimitystoimikunnan jäseninä ja Kemira Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Jari Paasikivi asiantuntijajäsenenä.
Kemira Oyj:n voitonjakokelpoiset varat 31.12.2015 olivat 684 913 318 euroa, josta tilikauden tuloksen osuus oli 165 155 958 euroa. Yhtiön taloudellisessa tilanteessa ei ole tilikauden päättymisen jälkeen tapahtunut olennaisia muutoksia.
Kemira Oyj:n hallitus ehdottaa 21.3.2016 pidettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että 31.12.2015 päättyneeltä tilikaudelta vahvistetun taseen perusteella maksetaan 0,53 euron osakekohtainen osinko eli yhteensä 81 miljoonaa euroa.
Kemiran osinkopolitiikan mukaisesti tavoitteena on jakaa vakaata ja kilpailukykyistä osinkoa.
Kemira keskittyy edelleen kannattavuuden ja rahavirran parantamiseen. Yhtiö aikoo myös jatkaa investointeja varmistaakseen kasvun jatkumisen palvellessaan valikoituja runsaasti vettä käyttäviä teollisuudenaloja.
Yhtiön taloudelliset tavoitteet vuodelle 2017 ovat:
Kasvu perustuu kemikaalien markkinoiden laajentumiseen sekä Kemiran vahvaan osaamiseen, joka auttaa parantamaan asiakkaiden vesi-, energia- ja raaka-ainetehokkuutta runsaasti vettä käyttävillä teollisuudenaloilla. Asiakkaiden tarve tehostaa toimintaansa tarjoaa Kemiralle mahdollisuuksia kehittää uusia tuotteita ja palveluja sekä nykyisille että uusille asiakkaille. Tutkimus- ja kehitystoiminta on Kemiran kasvun kannalta elintärkeää, koska sen avulla mahdollistetaan erikoistuminen kohdemarkkinoilla.
Kemira keskittyy edelleen kannattavaan kasvuun. Kemira odottaa vuoden 2016 liikevaihdon ja operatiivisen käyttökatteen paranevan vuodesta 2015.
Kemira odottaa investointien ilman yritysostoja olevan vuonna 2016 noin 200 miljoonaa euroa.
Helsingissä 10.2.2016
Kemira Oyj Hallitus
Kaikki tässä katsauksessa esitetyt ennusteet ja arviot perustuvat johdon tämänhetkiseen näkemykseen talouden kehityksestä, ja todelliset tulokset voivat olla merkittävästikin erilaiset.
31.12.2015 Kemira Oyj:n osakepääoma oli 221,8 miljoonaa euroa ja osakkeiden määrä 155 342 557. Kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa. Kemira Oyj:n osakkeet ovat rekisterissä Euroclear Finland Oy:n ylläpitämässä arvo-osuusjärjestelmässä.
Vuoden 2015 päättyessä Kemira Oyj:llä oli 32 601 rekisteröityä osakkeenomistajaa (33 164). Kemira Oyj:n osakkkeiden ulkomaisten osakkeenomistajien osuus nousi 13 % vuoden aikana ja oli 21,4 % (18,9 %), sisältäen hallintarekisteröidyt omistukset. Kotitalouksien osuus oli 16,1 % (16,1 %). Kemiralla oli vuoden lopussa hallussaan omia osakkeita 3 280 602 kappaletta (3 291 185), mikä vastaa 2,1 % (2,1 %) kaikista Kemira Oyj:n osakkeista. Kuukausittain päivitettävä luettelo Kemiran suurimmista osakkeenomistajista on nähtävillä yhtiön internetsivuilla www.kemira.fi/sijoittajat.
Kemira Oyj:n osakkeet on listattu Nasdaq Helsingissä. Osakkeiden kaupankäyntitunnus on KRA1V ja ISINkoodi FI0009004824.
Kemira Oyj:n osakkeiden vuoden 2015 päätöskurssi Nasdaq Helsingissä oli 10,88 euroa (9,89). Vuoden aikana osakekurssi nousi 10 %, kun Nasdaq Helsinki Cap -indeksi nousi 11 %. Kemiran kemiansektorin viiteindeksi STOXX Chemicals (Eurooppa) nousi 2 % vuonna 2015 (5 %). Osakkeen ylin hinta oli 12,27 euroa (12,27) ja alin 9,14 euroa (9,11). Keskikurssi pysyi lähes samana ja oli 10,86 euroa (10,87).
Yhtiön markkina-arvo omilla osakkeilla vähennettynä oli vuoden 2015 lopussa 1 654 miljoonaa euroa (1 504).
Kemira Oyj:n osakkeiden vaihto Nasdaq Helsingissä pysyi samana vuonna 2015 ollen 75 miljoonaa kappaletta (75). Osakevaihdon kokonaisarvo nousi 1 % 814,7 miljoonaan euroon (809,6). Osakkeiden keskimääräinen päivävaihto oli 298 313 (300 072) osaketta.
Nasdaq Helsingin pörssin lisäksi Kemiran osakkeilla käytiin kauppaa useilla vaihtoehtoisilla tai monenkeskisillä kaupankäyntipaikoilla, kuten BATS Chi-X ja Turquoise. Kemira Oyj:n osakkeiden kokonaisvaihto vuonna 2015 oli 112 miljoonaa euroa (106), josta 33 % (30 %) tapahtui muilla kaupankäyntipaikoilla kuin Nasdaq Helsingissä. Lähde: Kemira.com.
Ajantasainen tieto Kemiran osakekurssista on luettavissa yhtiön internetsivuilla www.kemira.fi/sijoittajat.
Kemiran osinkopolitiikan mukaisesti tavoitteena on jakaa vakaata ja kilpailukykyistä osinkoa.
Yhtiön hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että vuodelta 2015 maksetaan osinkoa 0,53 euroa (0,53) osakkeelta eli yhteensä 81 miljoonaa euroa (81). Osinko vastaa 84 % (84 %) tilikauden operatiivisesta tuloksesta. Yhtiökokous pidetään 21.3.2016. Osingon irtoamispäivä on 22.3.2016, täsmäytyspäivä 23.3.2016 ja maksupäivä 6.4.2016.
Huhtikuussa 2015 maksettiin 31.12.2014 päättyneen tilikauden tuloksesta osinkoa 0,53 euroa osakkeelta. Osingon täsmäytyspäivä oli 25.3.2015 ja osinko (yhteensä 81 miljoonaa euroa) maksettiin 1.4.2015.
Yhtiökokous, joka pidettiin 23.3.2015, valtuutti hallituksen päättämään enintään 4 500 000 yhtiön oman osakkeen hankkimisesta. Omat osakkeet hankitaan yhtiön vapaalla omalla pääomalla joko kaikille osakkeenomistajille osoitetulla ostotarjouksella yhtäläisin ehdoin ja hallituksen päättämään hintaan tai muutoin kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa osakkeiden hankintahetken markkinahintaan Nasdaq Helsinki Oy:n ("Helsingin pörssi") järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä. Valtuutuksen perusteella ostotarjouksella ostettujen osakkeiden hinnan tulee perustua yhtiön osakkeista julkisessa kaupankäynnissä käytettyyn markkinahintaan. Minimihinta on markkinoiden alin hinta valtuutuskauden aikana ja maksimihinta on markkinoiden ylin hinta valtuutuskauden aikana.
Osakkeet hankitaan ja maksetaan Helsingin Pörssin ja Euroclear Finland Oy:n sääntöjen mukaisesti. Osakkeita hankitaan käytettäväksi mahdollisten yrityskauppojen tai -järjestelyjen rahoittamisessa tai toteuttamisessa, yhtiön oman pääoman rakenteen kehittämiseksi, osakkeen likviditeetin parantamiseksi, käytettäväksi yhtiön hallituksen vuosipalkkioiden maksamiseen tai osana yhtiön osakepalkkiojärjestelmiä. Osakkeet voidaan edellä mainittujen tarkoitusten toteuttamiseksi pitää yhtiöllä, luovuttaa tai mitätöidä. Hallitus päättää muista omien osakkeiden hankkimiseen liittyvistä ehdoista. Hankkimisvaltuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka. Valtuutusta ei ollut käytetty 31.12.2015 mennessä.
Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 15 600 000 uuden osakkeen antamisesta sekä enintään 7 800 000 yhtiön hallussa olevan yhtiön oman osakkeen luovuttamisesta. Uudet osakkeet voidaan antaa ja yhtiön hallussa olevat omat osakkeet luovuttaa joko maksua vastaan tai maksutta. Uudet osakkeet voidaan antaa ja yhtiöllä olevat omat osakkeet luovuttaa yhtiönosakkeenomistajille siinä suhteessa kuin he ennestään omistavat yhtiön osakkeita tai osakkeenomistajan etuoikeudesta poiketen suunnatulla osakeannilla, jos siihen on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy, kuten yrityskauppojen tai -järjestelyjen rahoittaminen tai toteuttaminen, yhtiön oman pääoman rakenteen kehittäminen, osakkeen likviditeetin parantaminen tai se on perusteltua yhtiön hallituksen vuosipalkkioiden maksamiseksi tai yhtiön osakepalkkiojärjestelmien toteuttamiseksi. Suunnattu osakeanti voi olla maksuton vain yhtiön osakepalkkiojärjestelmien toteuttamisen yhteydessä. Uusia osakkeita annettaessa osakkeiden merkintähinta merkitään sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Yhtiön omia osakkeita luovutettaessa merkitään osakkeesta maksettava määrä sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Hallitus päättää muista osakeanteihin liittyvistä ehdoista. Osakeantivaltuutus on voimassa 31.5.2016 saakka. Osakeantivaltuutusta on käytetty hallituksen jäsenten palkitsemiseen liittyen.
Yhtiön hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen omistivat 406 691 (338 252) Kemira Oyj:n osaketta 31.12.2015 eli 0,26 % (0,22 %) osakkeista ja äänistä, sisältäen yhtiön oman, lähipiirin ja määräysvaltayhteisöjen omistuksen. Toimitusjohtaja Jari Rosendal omisti 10 000 osaketta 31.12.2015. Yhtiön hallituksen jäsenet eivät ole osakepalkkiojärjestelmän piirissä. Konsernin johtoryhmän jäsenet, lukuun ottamatta toimitusjohtajaa ja hänen sijaistaan, omistivat 32 089 (103 590) Kemira Oyj:n osaketta 31.12.2015, mikä vastasi 0,02 % (0,07 %) osakkeista ja äänistä, sisältäen yhtiön oman, lähipiirin ja määräysvaltayhteisöjen omistuksen. Ajantasainen tieto hallituksen ja johdon osakeomistuksista on nähtävissä yhtiön internetsivuilla osoitteessa www.kemira.fi/sijoittajat.
| 2015 | 2014 | 2013 | 2012 | 2011 | |
|---|---|---|---|---|---|
| TULOSLASKELMA JA KANNATTAVUUS | |||||
| Liikevaihto, milj. euroa | 2 373 | 2 137 | 2 229 | 2 241 | 2 207 |
| Käyttökate (EBITDA), milj. euroa 1) 2) | 264 | 253 | 142 | 180 | 260 |
| % liikevaihdosta | 11 | 12 | 6 | 8 | 12 |
| Liikevoitto (EBIT), milj. euroa 1) 2) | 133 | 153 | 43 | 33 | 158 |
| % liikevaihdosta | 6 | 7 | 2 | 1 | 7 |
| Osuus osakkuusyritysten tuloksesta, milj. euroa 1) | 0 | 0 | -1 | 11 | 31 |
| Rahoituskulut (netto), milj. euroa | 31 | 31 | 39 | 16 | 21 |
| % liikevaihdosta | 1 | 1 | 2 | 1 | 1 |
| Korkokate 1) 2) | 9 | 8 | 4 | 11 | 12 |
| Voitto ennen veroja, milj. euroa 2) | |||||
| 102 | 122 | 3 | 29 | 168 | |
| % liikevaihdosta Tilikauden tulos (emoyhtiön omistajien osuus), milj. euroa 2) |
4 | 6 | 0 | 1 | 8 |
| 71 | 90 | -32 | 18 | 136 | |
| Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % 2) 3) | 7 | 8 | 1 | 3 | 9 |
| Oman pääoman tuotto (ROE), % 2) | 6 | 8 | -3 | 1 | 10 |
| Sidotun pääoman tuotto (ROCE), % 2) | 8 | 11 | 3 | 3 | 11 |
| Tutkimus- ja kehittämiskulut, milj. euroa | 32 | 28 | 32 | 42 | 40 |
| % liikevaihdosta | 1 | 1 | 1 | 2 | 2 |
| RAHAVIRTA | |||||
| Liiketoiminnan nettorahavirta, milj. euroa | 248 | 74 | 200 | 176 | 178 |
| Luovutustulot käyttöomaisuuden ja tytäryritysten | |||||
| myynnistä, milj. euroa | 3 | 146 | 193 | 30 | 137 |
| Investoinnit, milj. euroa | 305 | 145 | 198 | 134 | 201 |
| % liikevaihdosta | 13 | 7 | 9 | 6 | 9 |
| Rahavirta investointien jälkeen, milj. euroa | -54 | 75 | 196 | 72 | 115 |
| Rahavirtatuotto sijoitetulle pääomalle (CFROI), % 2) | 12 | 4 | 10 | 8 | 8 |
| TASE JA VAKAVARAISUUS | |||||
| Pitkäaikaiset varat, milj. euroa | 1 825 | 1 613 | 1 501 | 1 682 | 1 846 |
| Oma pääoma (emoyhtiön omistajien osuus), milj. euroa 2) | 1 180 | 1 151 | 1 113 | 1 247 | 1 358 |
| Oma pääoma ml. määräysvallattomien omistajien osuus, milj. euroa 2) | 1 193 | 1 163 | 1 126 | 1 261 | 1 371 |
| Vieras pääoma, milj. euroa | 1 402 | 1 132 | 1 086 | 1 202 | 1 306 |
| Taseen loppusumma, milj. euroa 2) | 2 595 | 2 296 | 2 211 | 2 462 | 2 677 |
| Korolliset nettovelat, milj. euroa | 642 | 486 | 456 | 532 | 516 |
| Omavaraisuusaste, % 2) | 46 | 51 | 51 | 51 | 51 |
| Velkaantuneisuus (gearing), % 2) | 54 | 42 | 41 | 42 | 38 |
| Korolliset nettovelat / käyttökate 2) | 2,4 | 1,9 | 3,2 | 3,0 | 2,0 |
| HENKILÖMÄÄRÄ | |||||
| Henkilömäärä keskimäärin josta Suomessa |
4 559 793 |
4 285 823 |
4 632 1 027 |
5 043 1 173 |
5 006 1 145 |
| VALUUTTAKURSSIT Merkittävimmät valuuttakurssit 31.12. |
|||||
| USD | 1,089 | 1,214 | 1,379 | 1,319 | 1,294 |
| SEK | 9,190 | 9,393 | 8,859 | 8,582 | 8,912 |
| BRL | 4,312 | 3,221 | 3,258 | 2,704 | 2,416 |
1) Osuus osakkuusyritysten tuloksesta esitetään rahoituserien jälkeen.
2) Vuoden 2012 luvut on oikaistu uudistetun IAS19, Työsuhde-etuudet -standardin mukaisesti.
3) Vuoden 2013 tunnuslukua on oikaistu vähentämällä rahoituskuluista Sachtleben osakkuusyritykseen liittyvä noin 23 milj. euron alaskirjaus.
| 2015 | 2014 | 2013 | 2012 | 2011 | |
|---|---|---|---|---|---|
| OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT | |||||
| Osakekohtainen tulos, laimentamaton ja laimennettu, euroa 1) 3) | 0,47 | 0,59 | -0,21 | 0,12 | 0,89 |
| Liiketoiminnan nettorahavirta/osake, euroa 1) | 1,63 | 0,49 | 1,32 | 1,16 | 1,17 |
| Osinko/osake, euroa 1) 2) | 0,53 | 0,53 | 0,53 | 0,53 | 0,53 |
| Osinkosuhde, % 1) 2) 3) | 113,5 | 89,6 | -255,0 | 455,1 | 59,4 |
| Efektiivinen osinkotuotto/osake, % 1) 2) | 4,9 | 5,4 | 4,4 | 4,5 | 5,8 |
| Oma pääoma/osake, euroa 1) 3) | 7,76 | 7,57 | 7,32 | 8,20 | 8,94 |
| Hinta/osakekohtainen tulos (P/E)1) 3) | 23,29 | 16,72 | -58,50 | 101,51 | 10,28 |
| Hinta/oma pääoma per osake 1) 3) | 1,40 | 1,31 | 1,66 | 1,44 | 1,03 |
| Hinta/liiketoiminnan rahavirta per osake 1) | 6,68 | 20,24 | 9,23 | 10,18 | 7,85 |
| Osingonjako, milj. euroa 2) | 80,6 | 80,6 | 80,6 | 80,6 | 80,6 |
| OSAKKEEN HINTA JA KAUPANKÄYNTI | |||||
| Osakkeen hinta, ylin, euroa | 12,27 | 12,27 | 13,02 | 12,00 | 12,67 |
| Osakkeen hinta, alin, euroa | 9,14 | 9,11 | 10,55 | 8,00 | 7,80 |
| Osakkeen hinta, keskimäärin, euroa | 10,86 | 10,87 | 11,76 | 10,10 | 10,49 |
| Osakkeen hinta 31.12., euroa | 10,88 | 9,89 | 12,16 | 11,81 | 9,18 |
| Osakkeen vaihto (1 000 kpl) | 74 877 | 75 018 | 64 937 | 88 346 | 109 013 |
| Osuus osakekannasta, % | 49 | 49 | 42 | 57 | 70 |
| Osakekannan markkina-arvo 31.12., milj. euroa 1) | 1 654,4 | 1 503,8 | 1 848,8 | 1 795,6 | 1 395,6 |
| OSAKEMÄÄRÄT JA OSAKEPÄÄOMA | |||||
| Keskimääräinen osakemäärä, laimentamaton (1 000) 1) | 152 059 | 152 048 | 152 039 | 152 037 | 151 994 |
| Keskimääräinen osakemäärä, laimennettu (1 000) 1) | 152 395 | 152 203 | 152 179 | 152 173 | 152 152 |
| Osakemäärä 31.12., laimentamaton (1 000) 1) | 152 062 | 152 051 | 152 042 | 152 041 | 152 030 |
| Osakemäärä 31.12., laimennettu (1 000) 1) | 152 544 | 152 373 | 152 091 | 152 090 | 152 030 |
| Osakkeiden lisäykset (1 000) | 11 | 9 | 1 | 11 | 295 |
| Osakepääoma, milj. euroa | 221,8 | 221,8 | 221,8 | 221,8 | 221,8 |
1) Osakkeiden lukumäärä, joka ei sisällä konsernin omistamia osakkeita.
2) Osinko vuodelta 2015 on hallituksen ehdotus osingoksi.
3) Vuoden 2012 luvut on oikaistu uudistetun IAS19, Työsuhde-etuudet -standardin mukaisesti.
| OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT | TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT |
|---|---|
| TUNNUSLUVUT | |
| OSAKEKOHTAINEN TULOS (EPS) | KÄYTTÖKATE (EBITDA) |
| Emoyhtiön omistajien osuus tilikauden voitosta | Liikevoitto (EBIT) + poistot + arvonalentumiset |
| Keskimääräinen osakemäärä | |
| LIIKETOIMINNAN NETTORAHAVIRTA / OSAKE | KOROLLISET NETTOVELAT |
| Liiketoiminnasta kertynyt nettorahavirta | Korolliset velat - rahavarat |
| Keskimääräinen osakemäärä | |
| OSINKO / OSAKE | OMAVARAISUUSASTE, % |
| Tilikaudelta jaettu osinko | Oma pääoma x 100 |
| Osakkeiden lukumäärä 31.12. | Taseen loppusumma - saadut ennakot |
| OSINKOSUHDE, % | VELKAANTUNEISUUS, % |
| Osakekohtainen osinko x 100 | Korolliset nettovelat x 100 |
| Osakekohtainen tulos (EPS) | Oma pääoma |
| EFEKTIIVINEN OSINKOTUOTTO / OSAKE, % | KORKOKATE |
| Osakekohtainen osinko x 100 | Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset |
| Osakkeen hinta 31.12. | Rahoituskulut, netto |
| OMA PÄÄOMA / OSAKE | SIJOITETUN PÄÄOMAN TUOTTO (ROI), % |
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma 31.12. | (Tulos ennen veroja + korkokulut ja muut rahoituskulut) x 100 |
| Osakkeiden lukumäärä 31.12. | (Taseen loppusumma - korottomat velat) 1) |
| OSAKKEEN HINTA KESKIMÄÄRIN | OMAN PÄÄOMAN TUOTTO (ROE), % |
| Osakkeen vaihto euroa vuodessa | Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto x 100 |
| Osakkeen vaihto kpl vuodessa | Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma 1) |
| HINTA / OSAKEKOHTAINEN TULOS (P/E) | RAHAVIRTATUOTTO SIJOITETULLE PÄÄOMALLE (CFROI), % |
| Osakkeen hinta 31.12. | Liiketoiminnasta kertynyt nettorahavirta x 100 |
| Osakekohtainen tulos (EPS) | (Taseen loppusumma - korottomat velat) 1) |
| HINTA / OMA PÄÄOMA PER OSAKE | RAHAVIRTA INVESTOINTIEN JÄLKEEN |
| Osakkeen hinta 31.12. | Liiketoiminnan nettorahavirta + investointien nettorahavirta |
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma per osake | |
| HINTA / LIIKETOIMINNAN NETTORAHAVIRTA PER OSAKE | SIDOTUN PÄÄOMAN TUOTTO (ROCE), % |
| Osakkeen hinta 31.12. | Liikevoitto + osuus osakkuusyritysten tuloksista x 100 |
| Liiketoiminnan rahavirta per osake | Sidottu pääoma 2) 3) |
| OSAKKEIDEN VAIHDON OSUUS OSAKEKANNASTA, % | PÄÄOMAN KIERTONOPEUS |
| Kauden aikana vaihdettujen osakkeiden lukumäärä x 100 Keskimääräinen osakemäärä |
Liikevaihto Sidottu pääoma 2) 3) |
| KOROLLISET NETTOVELAT / KÄYTTÖKATE | |
| Korolliset nettovelat | |
| Liikevoitto + poistot, arvonalentumiset ja arvonalentumisten peruutukset | |
| NETTORAHOITUSKUSTANNUS, % | |
| (Rahoituskulut, netto - osinkotuotot - valuuttakurssierot) x 100 | |
| Korolliset nettovelat 1) | |
(Milj. euroa)
| Liite | 1.1. - 31.12.2015 | 1.1. - 31.12.2014 | |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 2 | 2 373,1 | 2 136,7 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 3 | 7,1 | 55,2 |
| Liiketoiminnan kulut | 4, 5 |
-2 116,4 | -1 939,0 |
| Poistot ja arvonalentumiset | 6, 11, 12, 13 | -131,2 | -100,3 |
| Liikevoitto | 132,6 | 152,6 | |
| Rahoitustuotot | 7 | 5,2 | 4,6 |
| Rahoituskulut | 7 | -33,9 | -34,0 |
| Kurssierot | 7 | -2,1 | -1,3 |
| Rahoituskulut, netto | 7 | -30,8 | -30,7 |
| Osuus osakkuusyritysten voitoista tai tappioista | 2, 8 |
0,3 | 0,2 |
| Voitto ennen veroja | 102,1 | 122,1 | |
| Tuloverot | 9 | -24,9 | -26,3 |
| Tilikauden tulos | 77,2 | 95,8 | |
| Tilikauden tuloksen jakautuminen | |||
| Emoyhtiön omistajille | 71,0 | 89,9 | |
| Määräysvallattomille omistajille | 18 | 6,2 | 5,9 |
| Tilikauden tulos | 77,2 | 95,8 | |
| Emoyhtiön omistajille kuuluvasta tuloksesta laskettu osakekohtainen tulos, euroa |
|||
| Laimentamaton ja laimennettu | 10 | 0,47 | 0,59 |
(Milj. euroa)
| Liite | 1.1. - 31.12.2015 | 1.1. - 31.12.2014 | ||
|---|---|---|---|---|
| Tilikauden tulos | 77,2 | 95,8 | ||
| Muut laajan tuloksen erät | ||||
| Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi | ||||
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | -21,0 | 50,0 | ||
| Muuntoerot | 26,2 | 1,2 | ||
| Rahavirran suojaus | -2,5 | 3,4 | ||
| Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi | ||||
| Etuuspohjaisten eläkkeiden uudelleenarvostus | 35,9 | -26,6 | ||
| Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen | 9, | 18 | 38,6 | 28,0 |
| Tilikauden laaja tulos | 115,8 | 123,8 | ||
| Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen | ||||
| Emoyhtiön omistajille | 109,6 | 118,3 | ||
| Määräysvallattomille omistajille | 18 | 6,2 | 5,5 | |
| Tilikauden laaja tulos | 115,8 | 123,8 |
Konsernin laajan tuloslaskelman erät on esitetty oikaistuna verovaikutuksella. Kuhunkin muuhun laajan tuloksen erään liittyvät tuloverot on esitetty liitetiedossa 9.
(Milj. euroa)
| Liite | 31.12.2015 | 31.12.2014 | |
|---|---|---|---|
| VARAT | |||
| PITKÄAIKAISET VARAT | |||
| Liikearvo | 11 | 518,3 | 485,6 |
| Muut aineettomat hyödykkeet | 12 | 134,7 | 76,3 |
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 13 | 815,3 | 706,2 |
| Osuudet osakkuusyrityksissä | 8 | 1,2 | 0,9 |
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | 14, 15 | 271,6 | 293,7 |
| Laskennalliset verosaamiset | 21 | 29,5 | 33,7 |
| Muut pitkäaikaiset varat | 15 | 5,8 | 9,2 |
| Saamiset etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä | 22 | 48,9 | 7,5 |
| Pitkäaikaiset varat yhteensä | 1 825,3 | 1 613,1 | |
| LYHYTAIKAISET VARAT | |||
| Vaihto-omaisuus | 16 | 207,0 | 197,3 |
| Korolliset saamiset | 15, 17 | 0,2 | 0,1 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 15, 17 | 389,8 | 343,7 |
| Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset | 21,4 | 22,4 | |
| Rahavarat | 28 | 151,5 | 119,1 |
| Lyhytaikaiset varat yhteensä | 769,9 | 682,6 | |
| Varat yhteensä | 2 595,2 | 2 295,7 | |
| OMA PÄÄOMA JA VELAT | |||
| OMA PÄÄOMA | 18 | ||
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma | |||
| Osakepääoma | 221,8 | 221,8 | |
| Ylikurssirahasto | 257,9 | 257,9 | |
| Käyvän arvon ja muut rahastot | 94,2 | 117,4 | |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 196,3 | 196,3 | |
| Muuntoerot | -12,4 | -38,6 | |
| Omat osakkeet | -22,0 | -22,1 | |
| Kertyneet voittovarat | 444,5 | 418,0 | |
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma | 1 180,3 | 1 150,7 | |
| Määräysvallattomien omistajien osuus | 12,9 | 12,6 | |
| Oma pääoma yhteensä | 1 193,2 | 1 163,3 | |
| PITKÄAIKAISET VELAT | |||
| Korolliset velat | 15, 19, 20 |
670,9 | 448,3 |
| Muut velat | 15 | 21,4 | 21,4 |
| Laskennalliset verovelat | 21 | 55,9 | 46,4 |
| Etuuspohjaiset eläkevelvoitteet | 22 | 77,3 | 73,1 |
| Varaukset | 23 | 28,1 | 23,6 |
| Pitkäaikaiset velat yhteensä | 853,6 | 612,8 | |
| LYHYTAIKAISET VELAT | |||
| Korolliset velat | 15, 19, 20 |
122,7 | 156,9 |
| Ostovelat ja muut velat | 15, 24 | 388,7 | 327,7 |
| Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat | 22,1 | 17,9 | |
| Varaukset | 23 | 14,9 | 17,1 |
| Lyhytaikaiset velat yhteensä | 548,4 | 519,6 | |
| Velat yhteensä | 1 402,0 | 1 132,4 | |
| Oma pääoma ja velat yhteensä | 2 595,2 | 2 295,7 |
| Liite | 2015 | 2014 | |
|---|---|---|---|
| LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA | |||
| Tilikauden tulos | 77,2 | 95,8 | |
| Oikaisut | |||
| Poistot ja arvonalentumiset | 6, 11, 12, 13 |
131,2 | 100,3 |
| Tuloverot | 9 | 24,8 | 26,3 |
| Rahoituskulut, netto | 7 | 30,8 | 30,7 |
| Osuus osakkuusyritysten voitoista tai tappioista | 8 | -0,3 | -0,2 |
| Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity rahavirtaa | 2,6 | -64,3 | |
| Rahavirta ennen nettokäyttöpääoman muutosta | 266,3 | 188,6 | |
| Nettokäyttöpääoman muutos | |||
| Vaihto-omaisuuden lisäys (-) / vähennys (+) | 7,7 | -17,6 | |
| Myyntisaamisten ja muiden saamisten lisäys (-) / vähennys (+) | -28,9 | -7,1 | |
| Ostovelkojen ja muiden velkojen lisäys (+) / vähennys (-) | 41,9 | 5,3 | |
| Nettokäyttöpääoman muutos | 20,7 | -19,4 | |
| Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja | 287,0 | 169,2 | |
| Maksetut korot ja muut rahoituskulut | -26,3 | -25,8 | |
| Saadut korot ja muut rahoitustuotot | 4,3 | 3,0 | |
| Realisoituneet valuuttakurssivoitot ja -tappiot | -5,2 | -39,0 | |
| Saadut osingot | 0,1 | 0,2 | |
| Maksetut välittömät verot | -12,3 | -33,4 | |
| Liiketoiminnan nettorahavirta | 247,6 | 74,2 | |
| INVESTOINTIEN RAHAVIRTA | |||
| Tytäryritysten hankinnat ja liiketoimintakaupat vähennettynä | |||
| hankintahetken rahavaroilla | 26 | -123,4 | 0,6 |
| Investoinnit myytävissä oleviin rahoitusvaroihin | -4,2 | -4,6 | |
| Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin | -177,5 | -141,1 | |
| Pitkäaikaisten lainasaamisten vähennys (+) / lisäys (-) | 0,4 | 0,6 | |
| Tytäryritysten myynnit vähennettynä myyntihetken rahavaroilla | 25 | 1,1 | 130,0 |
| Myytävissä olevien rahoitusvarojen myynnit | 0,1 | 9,7 | |
| Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myyntitulot | 2,1 | 5,8 | |
| Investointien nettorahavirta | -301,4 | 1,0 | |
| RAHOITUKSEN RAHAVIRTA | |||
| Pitkäaikaisten lainojen nostot (+) | 250,0 | 245,0 | |
| Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut (-) | -86,0 | -62,6 | |
| Lyhytaikaisten lainojen nostot (+) / takaisinmaksut (-) | 9,9 | -152,9 | |
| Maksetut osingot | -86,6 | -86,0 | |
| Muut rahoituserät | 0,1 | 0,1 | |
| Rahoituksen nettorahavirta | 87,4 | -56,4 | |
| Rahavarojen nettovähennys (-) / -lisäys (+) | 33,6 | 18,8 | |
| Rahavarat 31.12. | 151,5 | 119,1 | |
| Valuuttakurssivoitot (+) / -tappiot (-) rahavaroista | -1,2 | -1,7 | |
| Rahavarat 1.1. | 119,1 | 102,0 | |
| Rahavarojen nettovähennys (-) / -lisäys (+) | 33,6 | 18,8 |
(Milj. euroa)
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma | ||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Osake pääoma |
Ylikurssi rahasto |
Käyvän arvon ja muut rahastot |
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto |
Muunto erot |
Omat osakkeet |
Kertyneet voittovarat |
Yhteensä | Määräys vallattomien omistajien osuus |
Oma pääoma yhteensä |
|
| Oma pääoma 1.1.2014 | 221,8 | 257,9 | 64,0 | 196,3 | -40,2 | -22,2 | 434,9 | 1 112,5 | 13,0 | 1 125,5 |
| Tilikauden tulos | 89,9 | 89,9 | 5,9 | 95,8 | ||||||
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | 50,0 | 50,0 | 50,0 | |||||||
| Muuntoerot | 1,6 | 1,6 | -0,4 | 1,2 | ||||||
| Rahavirran suojaus | 3,4 | 3,4 | 3,4 | |||||||
| Etuuspohjaisten eläkkeiden uudelleenarvostus |
-26,6 | -26,6 | -26,6 | |||||||
| Tilikauden laaja tulos | 53,4 | 1,6 | 63,3 | 118,3 | 5,5 | 123,8 | ||||
| Liiketoimet omistajien kanssa Osingonjako |
-80,6 | -80,6 | -5,4 | -86,0 | ||||||
| Omien osakkeiden siirto hallitukselle |
0,1 | 0,1 | 0,1 | |||||||
| Osakeperusteinen palkitseminen Muutokset yritysjärjestelyjen |
-0,1 | -0,1 | -0,1 | |||||||
| yhteydessä | 0,5 | 0,5 | -0,5 | 0,0 | ||||||
| Siirrot omassa pääomassa | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | ||||||
| Liiketoimet omistajien | ||||||||||
| kanssa yhteensä | 0,0 | 0,1 | -80,2 | -80,1 | -5,9 | -86,0 | ||||
| Oma pääoma 31.12.2014 | 221,8 | 257,9 | 117,4 | 196,3 | -38,6 | -22,1 | 418,0 | 1 150,7 | 12,6 | 1 163,3 |
| Oma pääoma 1.1.2015 | 221,8 | 257,9 | 117,4 | 196,3 | -38,6 | -22,1 | 418,0 | 1 150,7 | 12,6 | 1 163,3 |
| Tilikauden tulos | 71,0 | 71,0 | 6,2 | 77,2 | ||||||
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | -21,0 | -21,0 | -21,0 | |||||||
| Muuntoerot | 26,2 | 26,2 | 0,0 | 26,2 | ||||||
| Rahavirran suojaus | -2,5 | -2,5 | -2,5 | |||||||
| Etuuspohjaisten eläkkeiden | ||||||||||
| uudelleenarvostus | 35,9 | 35,9 | 35,9 | |||||||
| Tilikauden laaja tulos | -23,5 | 26,2 | 106,9 | 109,6 | 6,2 | 115,8 | ||||
| Liiketoimet omistajien kanssa | ||||||||||
| Osingonjako Omien osakkeiden siirto |
-80,6 | -80,6 | -5,9 | -86,5 | ||||||
| hallitukselle | 0,1 | 0,1 | 0,1 | |||||||
| Osakeperusteinen palkitseminen | 0,7 | 0,7 | 0,7 | |||||||
| Siirrot omassa pääomassa | 0,3 | -0,3 | 0,0 | 0,0 | ||||||
| Muut muutokset | -0,2 | -0,2 | -0,2 | |||||||
| Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä |
0,3 | 0,1 | -80,4 | -80,0 | -5,9 | -85,9 | ||||
| Oma pääoma 31.12.2015 | 221,8 | 257,9 | 94,2 | 196,3 | -12,4 | -22,0 | 444,5 | 1 180,3 | 12,9 | 1 193,2 |
Seuraavassa esitetään tässä konsernitilinpäätöksessä sovelletut keskeiset laatimisperiaatteet. Niitä on noudatettu johdonmukaisesti kaikilla esitettävillä tilikausilla, ellei muuta mainita.
Kemira on globaali kemianyhtiö, joka palvelee asiakkaita runsaasti vettä käyttävillä teollisuudenaloilla. Yhtiö tarjoaa asiantuntemusta, sovellusosaamista ja kemikaaleja, jotka parantavat asiakkaiden vesi-, energia- ja raaka-ainetehokkuutta. Kemiran kolme segmenttiä Pulp & Paper, Oil & Mining ja Municipal & Industrial keskittyvät asiakkuuksiin massa- ja paperi- , öljy- ja kaivosteollisuudessa sekä vedenkäsittelyssä.
Konsernin emoyritys on Kemira Oyj. Emoyrityksen kotipaikka on Helsinki, kotimaa Suomi ja sen rekisteröity osoite on Porkkalankatu 3, 00180 Helsinki. Yhtiön osakkeet on listattu Nasdaq Helsingissä. Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa internetosoitteesta www.kemira.com.
Kemira Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 10.2.2016 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta.
Konsernitilinpäätös on laadittu noudattaen kansainvälisiä IASB:n (International Accounting Standards Board) julkaisemia IAS- ja IFRS-standardeja (International Financial Reporting Standards) sekä niiden SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa n:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti yhteisössä sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisten, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset.
Konsernitilinpäätös esitetään miljoonina euroina ja se on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta myytävissä olevia rahoitusvaroja, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ja -velkoja sekä osakeperusteisia maksuja niiden myöntämishetkellä.
IFRS-standardien mukaisen konsernitilinpäätöksen laatiminen edellyttää tiettyjen keskeisten kirjanpidollisten arvioiden käyttöä. Lisäksi se edellyttää johdolta harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteita sovellettaessa. Jäljempänä laatimisperiaatteissa kohdassa "keskeiset kirjanpidolliset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut" kuvataan merkittävää harkintaa vaativat alueet, joilla on tehty konsernitilinpäätöksen kannalta merkittäviä oletuksia ja arvioita.
Konserni on soveltanut 1.1.2015 alkaen seuraavia uusia ja uudistettuja IFRS-standardeja, joilla ei ollut merkittävää vaikutusta raportoituihin lukuihin mutta joilla saattaa olla merkitystä vastaisuudessa.
IASB on julkistanut seuraavat uudet tai uudistetut standardit, joita konserni ei ole vielä soveltanut. Konserni ottaa ne käyttöön kunkin standardin voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien. Konserni on käynnistänyt toimenpiteet näiden uusien ja uudistettujen standardien vaikutusten arvioimiseksi.
IAS 19:n Työsuhde-etuudet muutos Etuuspohjaiset järjestelyt: Työntekijän maksamat maksut (voimaan EU:ssa 1.2.2015 tai sen jälkeen alkavilla tilikausille). Muutokset selventävät, miten yhtiön tulisi käsitellä kirjanpidossa työntekijöiden tai kolmansien osapuolten maksuja etuuspohjaiseen järjestelyyn silloin, kun nämä maksut on kytketty työntekijän palvelusvuosien lukumäärään. Lisäksi, muutos sallii käytännöllisen apukeinon tilanteissa, joissa maksujen määrä on riippumaton palvelusvuosien määrästä. Tällöin maksut voidaan, mutta ei velvoiteta, kirjata työsuoritukseen perustuvan menon oikaisuksi kaudella, jolloin työsuoritus vastaanotetaan. Standardin muutos edellyttää takautuvaa soveltamista.
pääomaosuusmenetelmän käyttämisen erillistilinpäätöksissä aikaisempien vaihtoehtojen lisäksi arvostaa sijoitukset tytäryhtiöihin, yhteisyrityksiin ja osakkuusyhtiöihin joko hankintamenoon tai käypään arvoon IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen mukaisesti. Muutos edellyttää takautuvaa soveltamista.
Konsernitilinpäätös sisältää emoyrityksen lisäksi sen tytäryritykset. Tytäryrityksiä ovat kaikki sellaiset yritykset, joissa konsernilla on määräysvalta (osuus äänivallasta pääsääntöisesti yli 50 %). Konsernilla on määräysvalta yrityksessä, jos se olemalla osallisena siinä altistuu sen muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja se pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä yritystä koskevaa valtaansa.
Tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen kokonaisuudessaan siitä päivästä lukien, jona konserni saa niihin määräysvallan. Yhdistely lopetetaan, kun määräysvalta lakkaa.
Kaikki konserniyritysten väliset liiketapahtumat on eliminoitu. Keskinäinen osakeomistus eliminoidaan hankintamenetelmällä. Tytäryrityksen hankinnasta maksettava vastike määritetään luovutettujen varojen, vastattaviksi otettujen velkojen ja konsernin liikkeeseen laskemien oman pääoman ehtoisien osuuksien käypänä arvona. Luovutettu vastike voi sisältää ehdollisesta vastikejärjestelystä johtuvan omaisuuserän tai velan käyvän arvon. Hankintaan liittyvät menot kirjataan kuluiksi toteutuessaan. Yksilöitävissä olevat liiketoimintojen yhdistämisessä hankitut varat ja vastattaviksi otetut velat ja ehdolliset velat arvostetaan hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin. Määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa kirjataan hankintakohtaisesti joko käypään arvoon tai määrään, joka vastaa määräysvallattomien omistajien suhteellista osuutta hankinnan kohteen nettovarallisuudesta.
Määrä, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa ja aiemmin omistetun osuuden käypä arvo yhteen laskettuina ylittävät konsernin osuuden hankitun nettovarallisuuden käyvästä arvosta, merkitään taseeseen liikearvoksi. Jos vastikkeen, määräysvallattomien omistajien osuuden ja aiemmin omistetun osuuden yhteismäärä on pienempi kuin tytäryrityksen hankitun nettovarallisuuden käypä arvo ja kyseessä on edullinen hankinta, muutos kirjataan suoraan tuloslaskelmaan.
Tilikauden tulos sekä muihin laajan tuloksen eriin kuuluvat erät kohdistetaan emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille ja esitetään tuloslaskelman ja laajan tuloslaskelman yhteydessä. Määräysvallattomien omistajien osuus esitetään omassa pääomassa erillään emoyrityksen omistajille kuuluvasta omasta pääomasta. Laaja tulos kohdistetaan emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille, vaikka tämä johtaisi siihen, että määräysvallattomien omistajien osuudesta tulisi negatiivinen ellei määräysvallattomilla omistajilla ole sitovaa velvollisuutta olla kattamatta tappioita sijoituksensa ylittävältä osalta.
Emoyrityksellä tytäryrityksessä olevan omistusosuuden muutokset, jotka eivät johda määräysvallan menettämiseen, käsitellään omaa pääomaa koskevina liiketoimina. Kun määräysvalta tai huomattava vaikutusvalta lakkaa, mahdollinen jäljelle jäävä osuus arvostetaan käypään arvoon ja tästä syntyvä erotus kirjataan tulosvaikutteisesti.
Konsernin osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta (osuus äänivallasta pääsääntöisesti 20 - 50 %), mutta ei määräysvaltaa. Osakkuusyritykset on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä. Jos konsernin osuus osakkuusyrityksen tappioista ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, ei kirjanpitoarvon ylittäviä tappioita yhdistellä, ellei konserni ole sitoutunut osakkuusyritysten velvoitteiden täyttämiseen. Konsernin omistusosuuden mukainen osuus osakkuusyritysten tilikauden tuloksesta on laskettu konsernin omistusosuuden mukaisesti ja esitetty tuloslaskelmassa omana eränään liikevoiton jälkeen. Konsernin osuus osakkuusyrityksen muihin laajan tuloksen eriin kirjatuista muutoksista on kirjattu konsernin muihin laajan tuloksen eriin. Konsernin osakkuusyrityksillä ei ole ollut tällaisia eriä tilikausilla 2014–2015.
Konserniyritysten tilinpäätöksiin sisältyvät erät arvostetaan sen taloudellisen ympäristön valuutassa, jossa kyseinen yritys pääasiallisesti toimii ("toimintavaluutta"). Konsernitilinpäätös esitetään euroina, joka on konsernin esittämisvaluutta sekä konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta.
Konsernitilinpäätöksissä ulkomaisten tytäryritysten tuloslaskelmat on muunnettu euroiksi tilikauden keskimääräisiä valuuttakursseja ja taseet tilinpäätöspäivän valuuttakursseja käyttäen. Tilikauden tuloksen ja muun laajan tuloksen erien muuntaminen eri kursseilla kuin taseessa aiheuttaa taseessa omaan pääomaan kirjattavan muuntoeron, jonka muutos esitetään muissa laajan tuloslaskelman erissä. Hankittujen ulkomaisten yksikköjen varojen ja velkojen kirjanpitoarvoihin hankinnan yhteydessä tehtävät käyvän arvon oikaisut ja liikearvo on käsitelty ulkomaisten yksikköjen varoina ja velkoina ja muunnettu euroiksi tilinpäätöspäivän kursseja käyttäen.
Ulkomaisiin tytäryrityksiin annettuihin omaa pääomaa korvaavien lainojen kurssierot on käsitelty muuntoeroina muissa laajan tuloksen erissä lisäyksenä ja vähennyksenä. Kun määräysvalta tytäryrityksessä menetetään, kertyneet muuntoerot siirretään tuloslaskelmaan osaksi myyntivoittoa tai –tappiota.
Konserniyritykset muuntavat omassa kirjanpidossaan päivittäiset valuuttamääräiset liiketapahtumat toimintavaluutakseen tapahtumapäivän kursseja käyttäen. Tilinpäätöksissä valuuttamääräiset saamiset ja velat arvostetaan käyttäen tilinpäätöspäivän valuuttakursseja ja ei-monetaariset erät käyttäen tapahtumapäivän kursseja. Liiketoimintaan liittyvät kurssierot käsitellään myyntien ja ostojen oikaisuina. Rahoitukseen ja konsernin kokonaisposition suojaamiseen liittyvät kurssierot esitetään rahoituksen kurssieroissa.
Liikevaihto määritetään saadun tai saatavan vastikkeen käyvän arvon perusteella, ja se sisältää myytyjen tuotteiden ja toimitettujen palveluiden kokonaislaskutusarvon, josta on vähennetty oikaisuerinä myynnin välilliset verot, alennukset ja valuuttamääräisten myyntisaamisten kurssierot.
Myyntituotot tavaroiden myynnistä kirjataan tuloslaskelmaan, kun tavaroiden omistukseen liittyvät merkittävät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle.
Konsernilla on erilaisia työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuusjärjestelyjä, joihin kuuluu sekä maksupohjaisia että etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä, kunkin toimintamaan paikallisten olojen ja käytäntöjen mukaisesti. Eläkejärjestelyt on yleensä hoidettu eläkevakuutusyhtiöissä tai erillisessä eläkesäätiössä.
Maksupohjaisella järjestelyllä tarkoitetaan eläkejärjestelyä, jonka mukaan suoritetaan kiinteitä maksuja erilliselle yksikölle ja konsernilla ei ole oikeudellisia eikä tosiasiallisia velvoitteita lisämaksujen suorittamiseen, jos rahastolla ei ole riittävästi varoja kaikkien nykyisen ja aiempien tilikausien työsuoritukseen perustuvien etuuksien maksamiseen kaikille työntekijöille. Muut kuin maksupohjaiset eläkejärjestelyt ovat etuuspohjaisia.
Etuuspohjaisessa järjestelyssä tyypillisesti määritellään eläke-etuus, jonka työntekijä saa eläkkeelle jäädessään, ja etuuden määrä riippuu tavallisesti yhdestä tai useammasta tekijästä, kuten palkkatasosta ja palvelusvuosista.
Etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä merkitään taseeseen velaksi velvoitteen raportointikauden päättymispäivän nykyarvo, josta vähennetään järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo. Etuuspohjaisista järjestelyistä johtuvan velvoitteen määrä perustuu riippumattomien vakuutusmatemaatikkojen vuosittaisiin laskelmiin, joissa käytetään ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää. Velvoitteen nykyarvo määritetään diskonttaamalla arvioidut vastaiset rahavirrat korolla, joka vastaa yritysten liikkeeseen laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen korkoa. Lainat, joiden korkoa käytetään, on laskettu liikkeeseen samassa valuutassa kuin maksettavat etuudet ja erääntyvät suunnilleen samaan aikaan kuin vastaava eläkevelvoite. Maissa, joissa tällaisille joukkovelkakirjalainoille ei ole syviä markkinoita, käytetään valtion joukkolainojen markkinakorkoja.
Kokemusperusteisista tarkistuksista ja vakuutusmatemaattisten oletusten muutoksista johtuvat vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan muiden laajan tuloksen erien kautta oman pääoman hyvitykseksi tai veloitukseksi sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät.
Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot sisältyvät konsernin tuloslaskelmassa henkilöstökuluihin ja nettokorkomenot rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Aiempien kausien työsuoritukseen perustuvat menot kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti.
Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa julkisesti tai yksityisesti hallinnoitaviin eläkevakuutuksiin maksuja, jotka ovat pakollisia, sopimukseen perustuvia tai vapaaehtoisia. Konsernilla ei ole näiden suoritusten lisäksi muita maksuvelvoitteita. Suoritetut maksut kirjataan henkilöstökuluiksi, kun ne erääntyvät maksettaviksi. Etukäteen suoritetut maksut merkitään varoiksi taseeseen siltä osin kuin ne ovat saatavissa takaisin palautuksina tai tulevien maksujen vähennyksinä.
Konsernilla on omana pääomana maksettavaksi luokiteltuja osakeperusteisia palkitsemisjärjestelyjä, joiden perusteella henkilöt suorittavat työtä osakeperusteisia palkkioita vastaan. Mahdollinen palkkio annetaan osittain osakkeina ja osittain rahana. Osakkeina mahdollisesti annettavat palkkiot kirjataan henkilöstökuluksi tuloslaskelmaan ja omaan pääomaan. Rahana mahdollisesti maksettavat palkkiot kirjataan henkilöstökuluihin tuloslaskelmassa ja velaksi taseeseen. Kuluksi kirjattava määrä jaksotetaan oikeuden syntymisajanjaksolle, jonka kuluessa oikeuden syntymisehdot palkkioihin on määrä täyttyä.
Osakeperusteisten palkkioiden myöntämishetkellä määritetty kulu perustuu konsernin arvioon niiden osakkeiden määrästä, joihin oletetaan syntyvän oikeus oikeuden syntymisajanjakson lopussa. Arvio siitä, miten moneen osakkeeseen odotetaan syntyvän oikeus, tarkistetaan tilinpäätöspäivänä. Alkuperäisiin arvioihin tehtävien tarkistusten mahdollinen vaikutus merkitään henkilöstökuluksi tuloslaskelmaan. Omaan pääomaan ja velan käypään arvoon tehdään vastaava oikaisu.
Konsernin verokulu sisältää kauden verotettavaan tuloon perustuvan veron, aikaisempien tilikausien verojen oikaisut ja laskennallisen veron. Verot merkitään tuloslaskelmaan, paitsi jos ne liittyvät muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääoman kirjattuihin eriin. Tällöin myös vero kirjataan vastaavasti muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan.
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verot lasketaan niiden verolakien perusteella, jotka on tilinpäätöspäivään mennessä säädetty tai käytännössä hyväksytty maissa, joissa yhtiön tytär- ja osakkuusyritykset toimivat ja kerryttävät verotettavaa tuloa. Johto arvioi veroilmoituksissa tehtyjä ratkaisuja säännöllisesti tilanteissa, joissa sovellettava verolainsäädäntö jättää tilaa tulkinnalle. Tarvittaessa kirjataan varauksia niiden määrien perusteella, jotka veronsaajille odotetaan maksettavan.
Laskennalliset verot kirjataan omaisuuserien ja velkojen verotuksellisten arvojen ja niiden konsernitilinpäätöksen mukaisten kirjanpitoarvojen välisistä väliaikaisista eroista täysmääräisinä velkamenetelmää käyttäen. Liikearvon alkuperäisestä kirjaamisesta johtuvaa laskennallista verovelkaa ei kuitenkaan kirjata, eikä laskennallista veroa kirjata silloin, kun se johtuu omaisuuserän tai velan alkuperäisestä kirjaamisesta, kun kyseessä ei ole liiketoimintojen yhdistäminen eikä liiketapahtuma toteuttamisaikanaan vaikuta kirjanpidon tulokseen eikä verotettavaan tuloon. Laskennalliset verot määritetään niiden verokantojen (ja –lakien) perusteella, jotka on säädetty tai käytännössä hyväksytty tilinpäätöspäivään mennessä ja joita odotetaan sovellettavan, kun kyseinen laskennallinen verosaaminen realisoituu tai laskennallinen verovelka suoritetaan.
Laskennallisia verosaamisia kirjataan vain siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että käytettävissä on verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikaiset erot pystytään hyödyntämään.
Tytär- ja osakkuusyrityksiin tehdyistä sijoituksista kirjataan laskennallinen vero, paitsi jos konserni pystyy määräämään väliaikaisen eron purkautumisajankohdan eikä väliaikainen ero todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa.
Laskennalliset verosaamiset ja -velat vähennetään toisistaan silloin, kun konsernilla on laillisesti toimeenpantavissa oleva oikeus kuitata kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset ja –velat keskenään ja kun laskennalliset verosaamiset ja -velat liittyvät saman veronsaajan perimiin tuloveroihin joko samalta verovelvolliselta tai eri verovelvollisilta, silloin kuin saaminen ja velka on tarkoitus realisoida nettomääräisesti.
Liikearvo muodostuu yrityskaupan yhteydessä. Liikearvo on määrä, jolla suoritettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus ja aiemmin omistetun osuuden hankinta-ajankohdan käypäarvo yhteenlaskettuina ylittävät hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon. Liikearvo arvostetaan hankintamenoon vähennettynä kertyneillä arvonalentumistappioilla.
Liikearvo testataan mahdollisen arvonalentumisen varalta vuosittain ja aina kun esiintyy jokin viite siitä, että arvo saattaa olla alentunut. Tätä tarkoitusta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille.
Kehittämismenot aktivoidaan aineettomaksi hyödykkeeksi, kun pystytään osoittamaan, miten kehityshanke tulee kerryttämään todennäköistä taloudellista hyötyä ja kehittämisvaiheessa aiheutuvat menot ovat luotettavasti mitattavissa. Aktivoidut kehittämismenot esitetään omana eränään ja poistetaan taloudellisena vaikutusaikanaan. Aktivoidut kehittämismenot sisältävät ne materiaali-, työ- ja testausmenot sekä mahdolliset aktivoidut vieraan pääoman menot, jotka johtuvat välittömästi hyödykkeen saattamisesta valmiiksi sille aiottuun käyttötarkoitukseen. Muut kehittämismenot kirjataan kuluiksi tuloslaskelmaan toteutuessaan. Aiemmin kuluiksi kirjattuja kehittämismenoja ei aktivoida myöhemmillä kausilla.
Muihin aineettomiin hyödykkeisiin sisältyy mm. tietokoneohjelmistoja ja –lisenssejä sekä yrityskauppojen yhteydessä hankitut patentit, teknologia, kilpailukieltosopimukset ja asiakassuhteet.
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja aineettomat hyödykkeet (joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika) on arvostettu taseessa poistoilla ja arvonalentumistappioilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Konsernilla ei ole aineettomia hyödykkeitä, joilla olisi rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika liikearvoa lukuun ottamatta.
Maa-alueista ei tehdä poistoja. Poistot on laskettu tasapoistoina kohteiden arvioidun taloudellisen vaikutusajan mukaan. Tavallisimmat konsernin laskentaperiaatteiden mukaiset poistoajat ovat:
Aineelliset hyödykkeet
| | Rakennukset ja rakennelmat | 20-40 vuotta |
|---|---|---|
| | Koneet ja kalusto | 3-15 vuotta |
| Aineettomat hyödykkeet | ||
| | Kehittämismenot | enintään 8 vuotta |
| | Asiakassuhteet | 5-7 vuotta |
| | Teknologia | 5-10 vuotta |
|---|---|---|
| | Kilpailukieltosopimukset | 3-5 vuotta |
| | Muut aineettomat hyödykkeet | 5-10 vuotta |
Omaisuuserän jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan vähintään jokaisen tilikauden lopussa. Omaisuuserän myyntivoitot sisältyvät liiketoiminnan muihin tuottoihin ja myyntitappiot liiketoiminnan muihin kuluihin. Ehdot täyttävän omaisuuserän hankkimisesta tai rakentamisesta välittömästi johtuvat vieraan pääoman menot aktivoidaan osana kyseisen omaisuuserän hankintamenoa silloin, kun on todennäköistä, että ne tuottavat vastaista taloudellista hyötyä, ja kun menot on määritettävissä luotettavasti. Säännöllisin määräajoin suoritettavista suurista ja perinpohjaisista tarkastuksista tai kunnossapidoista johtuvat menot käsitellään investointeina ja joiden hankintamenot poistetaan vaikutusaikanaan.
Poistojen tekeminen aloitetaan, kun omaisuuserä on valmis käytettäväksi ja poistot lopetetaan ajankohtana, jolloin omaisuuserä kirjataan pois taseesta.
Investointeihin saadut julkiset avustukset on kirjattu aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpitoarvojen vähennykseksi. Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa hyödykkeen taloudellisena käyttöaikana. Tutkimustoimintaan saadut avustukset kirjataan kulujen vähennykseksi.
Konsernin ollessa vuokralle ottajana aineellisia hyödykkeitä koskevissa vuokrasopimuksissa, joissa konsernilla on olennainen osa omistukselle ominaisista riskeistä ja eduista luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi.
Rahoitusleasingsopimuksilla hankitut hyödykkeet merkitään taseeseen vuokra-ajan alkamisajankohtana vuokratun hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Nämä hyödykkeet ja niihin liittyvät vuokravelvoitteet esitetään osana konsernin aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä ja korollisia velkoja. Rahoitusleasingsopimusten osalta tuloslaskelmassa esitetään leasingomaisuuden poistot ja velasta aiheutuneet korkokulut. Muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan kuluksi tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.
Konsernin ollessa vuokralle antajana rahoitusleasingsopimukset kirjataan taseeseen saamisina, ja muiden vuokrasopimusten hyödykkeet sisältyvät aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin.
Vuokrasopimuksina käsitellään myös järjestelyt, jotka eivät ole oikeudelliselta muodoltaan vuokrasopimuksia, mutta jotka antavat oikeuden käyttää hyödykettä maksua tai toistuvia maksuja vastaan.
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen nettorealisointiarvoon. Vaihtoomaisuuden hankintameno on määritetty luonteensa mukaan fifo-menetelmää tai painotetun keskihinnan menetelmää käyttäen. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno sisältää normaalin toiminta-asteen mukaisen osuuden valmistuksen välillisistä kustannuksista. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut valmiiksi saattamiseen tarvittavat menot ja myyntikulut.
Kun rahoitusvara tai -velka merkitään kirjanpitoon kaupankäyntipäivänään, konserni arvostaa sen hankintamenoon, joka on yhtä suuri kuin siitä annetun tai saadun vastikkeen käypä arvo. Konsernin rahoitusvarat on alkuperäisen kirjaamisen jälkeistä arvostusta varten luokiteltu käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin, konsernin myöntämiin lainoihin ja muihin saamisiin sekä myytävissä oleviin rahoitusvaroihin.
| Luokka | Rahoitusinstrumentti | Arvostus |
|---|---|---|
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat |
Valuuttatermiinit, valuuttaoptiot, valuutanvaihtosopimukset, korkotermiinit, korkofutuurit, korko optiot, koronvaihtosopimukset, sähkötermiinit, sijoitustodistukset, yritystodistukset, sijoitusrahastot, kytketyt johdannaiset |
Käypä arvo |
| Lainat ja saamiset | Pitkäaikaiset lainasaamiset, pankkitalletukset, myyntisaamiset ja muut saamiset |
(Jaksotettu) Hankintameno |
| Myytävissä olevat rahoitusvarat |
Osakkeet, joukkovelkakirjasijoitukset | Käypä arvo |
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat arvostetaan käypään arvoon. Käypä arvo on rahamäärä, johon omaisuuserä voidaan vaihtaa tai jolla velka voidaan suorittaa asiaa tuntevien, liiketoimeen halukkaiden, toisistaan riippumattomien osapuolten välillä. Ne johdannaiset, joihin ei sovelleta IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa, on luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviin rahoitusvaroihin. Nämä kuuluvat käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahoitusvarojen luokkaan. Taseessa erät esitetään siirtosaamisissa ja siirtoveloissa. Käyvän arvon muutoksista syntyvät voitot ja tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti tapahtumahetkellään rahoituseriin.
Lainoihin ja saamisiin sisältyy pitkäaikaisia saamisia, jotka on arvostettu jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen korkokannan menetelmää käyttäen ottaen huomioon mahdolliset arvonalentumiset.
Myytävissä olevat rahoitusvarat arvostetaan käypään arvoon, jos käyvän arvon katsotaan olevan luotettavasti määritettävissä. Myytävissä olevien rahoitusvarojen realisoitumattomat arvonmuutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään omassa pääomassa käyvän arvon rahastossa verovaikutuksella oikaistuna. Kertyneet käyvän arvon muutokset siirretään tuloslaskelmaan luokittelun oikaisuina silloin, kun sijoitus myydään tai kun sen arvo on alentunut siten, että sijoituksesta tulee kirjata arvonalentumistappio. Myytävissä olevat rahoitusvarat sisältävät noteeraamattomien yritysten osakkeita, joista merkittävin on Pohjolan Voima Oy:n (PVO) ja Teollisuuden Voima Oyj:n (TVO) osakeomistus.
PVO ja sen tytäryhtiö TVO muodostavat yksityisen, suomalaisten teollisuus- ja voimayhtiöiden omistaman sähköntuotantokonsernin, joka toimittaa osakkailleen sähköä omakustannushintaan. PVO omistaa ja käyttää mm. kahta ydinvoimalaitosyksikköä Olkiluodossa, Eurajoen kunnassa. Konsernilla on TVO:n A- ja C-sarjojen osakkeita sekä PVO:n A-, B-, C-, G- ja M-sarjojen osakkeita. Eri osakesarjat oikeuttavat eri voimalaitosten tuottamaan sähköön. Kunkin osakesarjan omistajat vastaavat ao. sarjan kiinteistä kustannuksista osakemäärien suhteessa riippumatta siitä, onko tehotai energiaosuutta käytetty, ja muuttuvista kustannuksista toimitettujen energiamäärien mukaisessa suhteessa.
Kemira Oyj:n omistus PVO -konsernissa, joka oikeuttaa sähköön valmiista voimalaitoksista, on arvostettu käypään arvoon perustuen sähkön hinnan ja omakustannushinnan erotuksen diskontattuun rahavirtaan Arvostusmallissa sähkön hintana on käytetty Pohjoismaisesta sähköpörssistä saatavia sähkötermiinien noteerauksia Suomen hinta-alueella viiden ensimmäisen vuoden ajalta. Tämän jälkeen arvio Suomen hinta-alueen kehityksestä perustuu fundamenttipohjaiseen Pohjoismaisten sähkömarkkinoiden simulointimallinnukseen. Sähkön hinnassa ja omakustannushinnassa otetaan huomioon inflaation vaikutus tulevina vuosina ja omakustannushinnat määritellään osakesarjakohtaisesti. Tulevaisuuden
rahavirrat on diskontattu perustuen kuhunkin osakesarjaan liittyvien laitosten odotettuun käyttöaikaan, vesivoiman osalta mukaan lukien terminaaliarvo. Diskonttokorkona laskennassa on käytetty keskimääräistä painotettua pääomakustannusta, joka määritetään vuosittain.
Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta, vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista ja muista lyhytaikaisista, erittäin likvideistä sijoituksista. Rahavaroihin luokitelluilla erillä on enintään kolmen kuukauden maturiteetti hankintaajankohdasta lukien. Käytössä olevat luottolimiitit sisältyvät lyhytaikaisiin korollisiin velkoihin.
Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä rahoitusinstrumenttien mahdolliset arvonalentumiset. Rahoitusvaran arvonalentuminen kirjataan, kun on toteutunut tapahtuma, jolla on negatiivinen vaikutus sijoituksen tuleviin rahavirtoihin. Arvonalentumisen määrä jaksotettuun hankintamenoon arvostettujen erien osalta on kirjanpitoarvon ja saamisen tulevien rahavirtojen nykyarvon erotus. Diskonttauksessa käytetään alkuperäistä efektiivistä korkokantaa. Käypään arvoon arvostetuissa erissä käypä arvo määrää arvonalentumisen. Arvonalentumiset kirjataan tulosvaikutteisesti rahoituseriin.
Konserni myy tietyt myyntisaamisensa rahoitusyhtiöille sopimuksessa määriteltyjen limiittien puitteissa. Myytyihin saamisiin liittyvä luottoriski ja sopimusperusteiset oikeudet kyseisiin rahoitusvaroihin siirtyvät myyntihetkellä pois konsernilta. Järjestelyyn liittyvät kulut kirjataan rahoituskuluihin.
Rahoitusvelat luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvelkoihin ja muihin rahoitusvelkoihin. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvelkoihin kuuluvat ne johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa.
| Luokka | Rahoitusinstrumentti | Arvostus |
|---|---|---|
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat |
Valuuttatermiinit, valuuttaoptiot, valuutanvaihtosopimukset, korkotermiinit, korkofutuurit, korko optiot, koronvaihtosopimukset, sähkötermiinit, kytketyt johdannaiset |
Käypä arvo |
| Muut rahoitusvelat | Lyhyt- ja pitkäaikaiset lainat, eläkelainat, joukkovelkakirjalainat ja ostovelat |
(Jaksotettu) Hankintameno |
Valuutta-, korko- ja hyödykejohdannaisten, valuuttaoptioiden, sijoitusrahastojen sekä julkisesti noteerattujen osakkeiden käyvät arvot saadaan toimivilta markkinoilta tilinpäätöshetken hintanoteerauksen perusteella. Muiden käypään arvoon arvostettujen rahoitusinstrumenttien arvo määritellään arvonmääritysmallien avulla rahoitusmarkkinoilta saatavan tiedon perusteella.
Valuuttatermiinien arvonmuutokset lasketaan arvostamalla termiinisopimukset tilinpäätöshetken termiinikursseihin ja vertaamalla niitä termiinien tekohetken termiinikurssien kautta laskettuihin vasta-arvoihin. Korkojohdannaisten käyvät arvot määritellään käyttämällä vastaavanlaisten instrumenttien tilinpäätöspäivän markkina-arvoja. Muut johdannaiset arvostetaan tilinpäätöspäivän markkinahintaan.
Kaikki tilinpäätöshetkellä avoinna olevat johdannaiset arvostetaan käypään arvoon. Konsernitilinpäätöksessä avoimien johdannaissopimusten arvostustulokset on pääsääntöisesti kirjattu tulosvaikutteisesti rahoituseriin. Konsernin kytkettyjen johdannaisten määrä on vähäinen.
Muut rahoitusvelat merkitään taseeseen alun perin saatujen nettovarojen arvoon vähennettynä välittömillä kuluilla. Myöhemmin rahoitusvelat arvostetaan taseeseen jaksotettuun hankintamenoon, ja saatujen nettovarojen ja lainanlyhennysten erotus kirjataan korkokuluksi lainan juoksuaikana.
IAS 39:n mukainen suojauslaskenta tarkoittaa laskentatapaa, jonka tarkoituksena on kohdistaa yksi tai useampi suojausinstrumentti siten, että niiden käypä arvo kumoaa kokonaisuudessaan tai osittain suojattavan erän käyvän arvon tai rahavirtojen muutokset. Suojauslaskentaa sovelletaan korkoriskin, hyödykeriskin ja käyvän arvon suojauksiin.
Suojauksen tehokkuutta seurataan IAS 39:n vaatimalla tavalla. Tehokkuudella tarkoitetaan suojausinstrumentin kykyä kumota suojattavan riskin toteutumisesta johtuvat muutokset suojattavan erän käyvässä arvossa tai suojatusta liiketoimesta johtuvissa rahavirroissa. Suojaussuhteen katsotaan olevan erittäin tehokas, kun suojausinstrumentin käyvän arvon muutos kumoaa suojattavan erän rahavirtojen muutokset 80–125 -prosenttisesti. Tehokkuutta tarkastellaan sekä etu- että jälkikäteen. Tehokkuus testataan uudelleen jokaisena tilinpäätöshetkenä.
Suojauslaskenta lakkautetaan, kun suojauslaskennan kriteerit eivät enää täyty. Muihin laajan tuloksen eriin kirjatut ja oman pääoman erissä esitetyt voitot tai tappiot siirretään tuloslaskelmaan tuotoiksi ja kuluiksi, mikäli suojattava kohde myydään tai erääntyy. Niiden johdannaissopimusten, jotka eivät täytä suojauslaskennan ehtoja, käyvän arvon muutoksista syntyvät voitot ja tappiot kirjataan suoraan tuloslaskelmaan.
Konserni on dokumentoinut suojaukseen ryhdyttäessä suojaussuhteen olemassaolon sisältäen tiedot suojausinstrumentista ja suojattavasta erästä tai liiketapahtumasta, suojattavan riskin luonteen, riskienhallinnan tavoitteet ja suojaukseen ryhtymisen strategian sekä kuvauksen tehokkuuden arvioinnista.
Rahavirtojen suojauksessa suojaudutaan rahavirtojen vaihtelulta, joka johtuu taseeseen merkittyyn tiettyyn omaisuuserään, velkaan tai erittäin todennäköiseen tulevaan liiketoimeen liittyvän riskin toteutumisesta. Suojausinstrumentteina rahavirran suojauksessa käytetään korko- ja hyödykejohdannaisia. IAS 39:n määrittelemää rahavirtojen suojauslaskentaa sovelletaan konsernissa valikoituihin suojauskohteisiin. Rahavirtojen suojaukseen liittyvät johdannaissopimusten käyvän arvon muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään omassa pääomassa verovaikutuksella oikaistuna, kun ne täyttävät suojauslaskennan ehdot ja kun suojauslaskenta on tehokasta. Tehoton osuus kirjataan tuloslaskelman rahoituseriin. Johdannaiset, joiden osalta ei sovelleta suojauslaskentaa, kirjataan tulosvaikutteisesti rahoituseriin.
Käyvän arvon suojaukset liittyvät kiinteäkorkoiseen joukkovelkakirjalainaan. Suojausinstrumenttina käytetään korkojohdannaisia. Käyvän arvon suojaukseen liittyvien johdannaissopimusten käyvän arvon muutos kirjataan tuloslaskelmaan ja suojauksen kohteena olevan erän kirjanpitoarvoa oikaistaan tulosvaikutteisesti siltä osin kuin suojaus on tehokas.
Uudelleenjärjestelymenoja, henkilöstömenoja, ympäristövelvoitteita, oikeudellisia vaateita ja tappiollisia sopimuksia varten kirjataan varauksia, kun jonkin aikaisemman tapahtuman seurauksena on syntynyt oikeudellinen tai tosiasiallinen olemassa oleva velvoite ja on todennäköistä, että siitä aiheutuu vastaisia menoja ja velvoitteen määrä on arvioitavissa luotettavasti. Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan silloin, kun siitä on laadittu yksityiskohtainen, asianmukainen suunnitelma ja suunnitelman toimeenpano on aloitettu tai siitä on tiedotettu niille, joihin järjestely vaikuttaa.
Varauksena kirjattava määrä on niiden menojen nykyarvo, joita olemassa olevan velvoitteen täyttäminen edellyttää tilinpäätöspäivänä. Nykyarvon laskennassa käytetään ennen veroja määritettyä korkoa, joka kuvastaa markkinoiden näkemystä tarkasteluhetkellä rahan aika-arvosta ja kyseisestä velvoitetta koskevista erityisriskeistä.
Ehdollinen velka on aikaisempien tapahtumien seurauksena syntynyt mahdollinen velvoite, jonka olemassaolo varmistuu vasta konsernin ulkopuolella olevan epävarman tapahtuman realisoituessa. Ehdolliseksi velaksi katsotaan myös sellainen olemassa oleva velvoite, joka ei todennäköisesti edellytä maksuvelvoitteen täyttämistä, tai jonka suuruutta ei voida määrittää luotettavasti. Ehdollinen velka esitetään liitetietona.
Pitkäaikaiset omaisuuserät luokitellaan myytävänä olevaksi, kun niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiassa niiden myynnistä ja myynti on erittäin todennäköinen. Luokitteluhetkestä lähtien myytävänä olevat omaisuuserät arvostetaan kirjanpitoarvoonsa tai käypään arvoon vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla sen mukaan, kumpi näistä on pienempi. Poistot näistä omaisuuseristä lopetetaan luokitteluhetkellä. Myytävänä olevaksi luokiteltu pitkäaikainen omaisuuserä esitetään taseessa erillään muista omaisuuseristä.
Lopetettu toiminto on konsernin osa, josta on luovuttu tai joka on luokiteltu myytävänä olevaksi ja joka täyttää jonkin seuraavista edellytyksistä:
Lopetetun toiminnon tulos esitetään omana eränään konsernin tuloslaskelmassa ja laajassa tuloslaskelmassa. Myytävänä olevat omaisuuserät ja niihin liittyvät muihin laajan tuloksen eriin kirjatut erät esitetään taseessa erillään muista eristä.
Konserni arvioi jokaisen tilinpäätöksen yhteydessä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo saattaa olla alentunut. Mikäli viitteitä arvonalentumisesta ilmenee, arvioidaan omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä kerrytettävissä
oleva rahamäärä käyttöarvon tai myytäessä saatavan nettomyyntihinnan perusteella. Vuosittaiset arvonalentumistestit tehdään aina liikearvoille ja sellaisille aineettomille hyödykkeille, jotka eivät ole vielä valmiita käytettäväksi.
Rahavirtaa tuottavaksi yksiköksi on määritelty raportoitava segmentti. Liikearvon arvonalentuminen testataan vertaamalla raportoitavien segmenttien kerrytettävissä olevaa rahamäärää sen kirjanpitoarvoon. Konsernilla ei ole muita rajoittamattoman taloudellisen vaikutusajan omaavia aineettomia hyödykkeitä kuin liikearvo. Liikearvot on kohdistettu raportoitaville segmenteille.
Raportoitavien segmenttien kerrytettävissä oleva rahamäärä on määritelty käyttöarvona, jonka muodostavat yksikköön tulevat diskontatut vastaiset rahavirrat. Vastaisia rahavirtoja koskevat arviot perustuvat omaisuuserän jatkuvalle käytölle ja liiketoimintajohdon viimeisimmille viisivuotisennusteille. Ennustejakson jälkeiset rahavirrat on ekstrapoloitu olettaen vuosittaisen kasvun olevan nolla. Rahavirta-arviot eivät sisällä omaisuuserien suorituskyvyn parantamisten, investointien tai vastaisten uudelleenjärjestelyjen vaikutuksia.
Arvonalentumistappio kirjataan siinä tapauksessa, että omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä on pienempi kuin sen kirjanpitoarvo. Arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan. Arvonalentumistestien yksityiskohdista on annettu tietoa liitetiedossa 11.
Jos viimeisimmän arvonalentumistappion kirjaamisen jälkeen on tapahtunut positiivinen muutos kerrytettävästä rahamäärästä tehdyissä arvioissa, peruutetaan aikaisempina vuosina tehty arvonalentumiskirjaus korkeintaan siihen arvoon asti, joka omaisuuserälle olisi määritetty, jos siitä ei olisi aikaisempina vuosina kirjattu arvonalentumistappiota. Liikearvosta kirjattuja arvonalentumistappioita ei peruuteta.
EU:n päästökauppajärjestelmän piirissä on konsernista Helsingborgin toimipaikka Ruotsissa ja Oulun toimipaikka Suomessa. Päästöoikeudet käsitellään hankintamenoon arvostettavina aineettomina hyödykkeinä. Ilmaiseksi saadut päästöoikeudet on arvostettu nimellisarvoon (nollan suuruisiksi). Varaus päästöoikeuksien palautusvelvoitteen täyttämiseksi kirjataan, elleivät vastikkeetta saadut päästöoikeudet riitä kattamaan todellisten päästöjen määrää. Konsernin taseessa ei ole päästöoikeuksiin liittyviä eriä, mikäli toteutuneet päästöt alittavat vastikkeetta saatujen päästöoikeuksien määrän ja päästöoikeuksia ei ole ostettu markkinoilta.
Omien osakkeiden hankinta siihen liittyvine menoineen on esitetty konsernitilinpäätöksessä oman pääoman vähennyksenä.
Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamaa osinkoa ei vähennetä jakokelpoisesta omasta pääomasta ennen yhtiökokouksen hyväksyntää.
Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön omistajille kuuluva tulos tilikauden aikana ulkona olleiden osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla, lukuun ottamatta Kemira Oyj:n hallussa pitämiä omia osakkeita. Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos lasketaan käyttämällä keskimääräistä painotettua osakemäärää huomioiden kaikkien laimentavien potentiaalisten osakkeiden laimentava vaikutus, kuten osakepohjaisen palkitsemisjärjestelmän osakkeet.
Tehtyjä arvioita ja harkintaan perustuvia ratkaisuja arvioidaan jatkuvasti, ja ne perustuvat aikaisempaan kokemukseen ja muihin tekijöihin, kuten tulevaisuuden tapahtumia koskeviin odotuksiin, joiden uskotaan olevan olosuhteet huomioon ottaen kohtuullisia.
Konsernissa tehdään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia. Niiden pohjalta tehtävät kirjanpidolliset arviot vastaavat lähtökohtaisesti vain harvoin tosiasiallisia tuloksia. Seuraavassa käsitellään arvioita ja oletuksia, joihin liittyy merkittävä riski varojen ja velkojen kirjanpitoarvon olennaisesta muuttumisesta seuraavan tilikauden aikana.
Liikearvon ja muun omaisuuden arvonalentumistestien yhteydessä määritellään tulevia rahavirtoja, jotka perustuvat tärkeimmiltä oletuksiltaan bruttokatetasoihin, diskonttauskorkoon ja ennusteiden ajanjaksoon. Huomattava negatiivinen kehitys rahavirtojen toteutumisessa ja korkokehityksessä voi johtaa arvonalentumisen kirjaustarpeeseen. Lisätietoja liikearvon arvonalentumistestauksessa käytetyistä oletuksista sekä herkkyysanalyysistä esitetään liitetiedossa 11.
Konsernin sijoitukset sisältävät noteeraamattomia osakkeita, joista arvoltaan suurin on yhtiön omistus PVO -konsernissa. Käytössä olevat osakkeet on arvostettu käypään arvoon, joka perustuu sähkön hinnan ja omakustannushinnan erotuksen diskontattuun rahavirtaan. Todellinen käyvän arvon kehitys voi poiketa tehdyistä arvioista mm. sähkön hinnan, inflaation,
ennusteiden ajanjakson tai diskonttauskoron takia. Lisätietoja PVO -konsernin käyvän arvon määräytymisestä esitetään liitetiedossa 14.
Etuuspohjaisten eläkevastuiden määrittelemiseen liittyy useita vakuutusmatemaattisia oletuksia, joiden huomattavat muutokset voivat vaikuttaa eläkevelan ja eläkekulujen suuruuteen. Vakuutusmatemaattiset laskelmat sisältävät johdon antamia olettamuksia, kuten diskonttauskoron, palkankorotus- ja työsuhteiden päättyvyysoletukset. Eläkevastuun laskevat yhtiöstä riippumattomat vakuutusmatemaatikot. Liitetiedossa 22 on tarkempia tietoja etuuspohjaisten eläkkeiden laskennassa käytetyistä oletuksista.
Ympäristövarausten kirjaaminen tilinpäätökseen edellyttää johdon arviota, koska varauksiin liittyvien velvoitteiden tarkka euromäärä ei ole tilinpäätöstä laadittaessa selvillä. Varaukset on esitetty liitetiedossa 23.
Verotuksellisiin tappioihin tai muihin eriin liittyvien laskennallisten verosaamisten kirjaamista varten johto arvioi määrän, jonka verran yhtiöille todennäköisesti syntyy verotettavaa tuloa, niin että verosaamiset pystytään hyödyntämään. Todellinen tuloskehitys voi poiketa arviosta, jolloin muutos vaikuttaa tulevien tilikausien veroihin. Laskennalliset verot on esitetty liitetiedossa 21.
Huhtikuussa 2014 Kemira aloitti uuden organisaatiorakenteen mukaisen liiketoiminnan raportoinnin, joka muodostuu kolmesta segmentistä: Paper, Oil & Mining ja Municipal & Industrial. Syyskuussa 2015 Paper-segmentti uudelleennimettiin Pulp & Paper -segmentiksi. Segmenttitiedoissa esitettävät raportoitavat segmentit ovat:
Pulp & Paper -segmenttiin kuuluu massa- ja paperiteollisuuden kemikaaleja ja tuotekokonaisuuksia, jotka parantavat asiakkaiden kannattavuutta ja raaka-aine- ja energiatehokkuutta sekä tukevat kestävää kehitystä.
Oil & Mining -segmenttiin kuuluu innovatiivisia kemiallisia erotus- ja prosessiratkaisuja öljy- ja kaivosteollisuudelle, jossa vesi on keskeinen tekijä. Hyödyntämällä osaamistaan Oil & Mining -segmentti voi parantaa asiakkaidensa tehokkuutta ja tuottavuutta.
Municipal & Industrial -segmenttiin kuuluu vedenkäsittelykemikaaleja sekä kunnalliseen että teolliseen vedenpuhdistukseen. Vahvuuksia ovat korkeatasoinen prosessiosaaminen sekä laaja valikoima vedenkäsittelykemikaaleja, joita toimitetaan luotettavasti asiakkaillemme.
Segmentit määrittelevät kukin oman liiketoimintastrategiansa, ja segmentin johto myös ohjaa strategian toteuttamista segmentin sisällä. Tulosvastuu sekä operatiivinen vastuu liiketoiminnasta kuuluu kussakin segmentissä alueellisille liiketoimintayksiköille (RBU). Useimmat liiketoimintapäätökset tehdään paikallisesti, lähellä asiakkaita. RBU:t toimivat Kemiran globaalien funktioiden laatimien politiikkojen ja ohjeiden puitteissa. Kukin globaali funktio (toimitusketju-, T&K-, talous-, IT-, henkilöstö-, viestintä-, laki- sekä EHSQ-toiminto) on vastuussa oman toiminta-alueensa politiikkojen, prosessien, ohjeiden ja työkalujen kehittämisestä. Kullakin funktiolla on henkilöstöä myös jokaisella maantieteellisellä alueella. Alueelliset toiminnot varmistavat globaalien politiikkojen käyttöönoton ja noudattamisen omilla maantieteellisillä alueillaan. Alueelliset funktiot vastaavat myös liiketoiminnan paikallisesta tukemisesta kukin omalla alueellaan.
Maantieteellisesti Kemiran toiminta on jaettu kolmeen alueeseen: Eurooppa, Lähi-itä ja Afrikka (EMEA), Amerikka (Americas) ja Aasia ja Tyynenmeren alue (APAC). Maantieteellisten alueiden johtajat tukevat operatiivista liiketoimintaa ja edistävät Kemiran yksiköiden yhteistyötä alueen sisällä. Aluejohtajat vastaavat myös oman alueensa kehityshankkeiden ohjauksesta.
Segmenttitiedot esitetään perustuen konsernin sisäiseen organisaatioon ja raportointirakenteeseen. Segmenttitiedoissa esitetty liikevaihto koostuu ainoastaan tuotoista ulkopuolisilta asiakkailta, eikä segmenttien välillä ole sisäistä liikevaihtoa. Segmenttien varat ja velat käsittävät ne varat ja velat, jotka ovat suoraan tai perustellusti kohdistettavissa segmenteille. Segmenttien varoihin on laskettu aineelliset ja aineettomat hyödykkeet, osuudet osakkuusyrityksissä, vaihto-omaisuus ja lyhytaikaiset korottomat saamiset. Segmenttien velkoihin sisältyvät lyhytaikaiset korottomat velat.
| 2015 | Pulp & Paper | Oil & Mining | Municipal & Industrial |
Konserni |
|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 1 417,3 | 350,1 | 605,7 | 2 373,1 |
| Käyttökate | 157,1 | 30,8 | 75,9 | 263,8 |
| Liikevoitto | 82,6 | 2,9 | 47,1 | 132,6 |
| Rahoituskulut, netto | -30,8 | |||
| Osuus osakkuusyritysten voitoista tai tappioista | 0,3 | |||
| Voitto ennen veroja | 102,1 | |||
| Tuloverot | -24,9 | |||
| Tilikauden tulos | 77,2 | |||
| Poistot | -74,5 | -27,2 | -28,0 | -129,7 |
| Arvonalentumiset | -0,7 | -0,8 | -1,5 | |
| Investoinnit | 240,1 | 30,8 | 34,2 | 305,1 |
| MUUT SEGMENTTITIEDOT | ||||
| Sidottu pääoma segmenteittäin (netto) | 1 089,6 | 276,7 | 321,1 | 1 687,4 |
| Segmentin varat | 1 303,5 | 333,3 | 415,2 | 2 052,0 |
| Osuudet osakkuusyrityksissä | 0,5 | 0,7 | 1,2 | |
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | 271,6 | |||
| Laskennalliset verosaamiset | 29,5 | |||
| Muut sijoitukset | 5,8 | |||
| Saamiset etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä | 48,9 | |||
| Muut varat | 34,7 | |||
| Rahavarat | 151,5 | |||
| Varat yhteensä | 2 595,2 | |||
| Segmentin velat | 214,4 | 56,6 | 94,8 | 365,8 |
| Pitkäaikaiset korolliset velat | 670,9 | |||
| Lyhytaikaiset korolliset velat | 122,7 | |||
| Muut velat | 242,6 | |||
| Velat yhteensä | 1 402,0 |
(Milj. euroa)
| 2014 | Pulp & Paper | Oil & Mining | Municipal & | Industrial ChemSolutions 1) | Konserni |
|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 1 170,0 | 382,2 | 564,7 | 19,8 | 2 136,7 |
| Käyttökate | 109,9 | 46,2 | 61,3 | 35,5 | 252,9 |
| Liikevoitto | 57,6 | 27,7 | 31,7 | 35,6 | 152,6 |
| Rahoituskulut, netto | -30,7 | ||||
| Osuus osakkuusyritysten voitoista tai tappioista | 0,2 | ||||
| Voitto ennen veroja | 122,1 | ||||
| Tuloverot | -26,3 | ||||
| Tilikauden tulos | 95,8 | ||||
| Poistot | -52,3 | -18,5 | -29,6 | 0,1 | -100,3 |
| Arvonalentumiset | 0,0 | ||||
| Investoinnit | 83,0 | 26,3 | 35,2 | 0,6 | 145,1 |
| MUUT SEGMENTTITIEDOT | |||||
| Sidottu pääoma segmenteittäin (netto) | 927,3 | 254,3 | 309,1 | 1 490,7 | |
| Segmentin varat | 1 080,2 | 320,5 | 398,2 | 1 798,9 | |
| Osuudet osakkuusyrityksissä | 0,5 | 0,4 | 0,9 | ||
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | 293,7 | ||||
| Laskennalliset verosaamiset | 33,7 | ||||
| Muut sijoitukset | 9,2 | ||||
| Saamiset etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä | 7,5 | ||||
| Muut varat | 32,7 | ||||
| Rahavarat | 119,1 | ||||
| Varat yhteensä | 2 295,7 | ||||
| Segmentin velat | 153,4 | 66,2 | 89,5 | 309,1 | |
| Pitkäaikaiset korolliset velat | 448,3 | ||||
| Lyhytaikaiset korolliset velat | 156,9 | ||||
| Muut velat | 218,1 | ||||
| Velat yhteensä | 1 132,4 |
1) Maaliskuussa 2014 Kemira saattoi loppuun muurahaishappoliiketoimintansa myynnin, joka muodosti pääosan ChemSolutionssegmentistä. ChemSolutions-segmenttiin jäänyt natriumperkarbonaattiliiketoiminta on siirretty Pulp & Paper -segmenttiin kaupan loppuun saattamisen jälkeen ja ChemSolutions-segmentin toiminta on lakkautettu vuoden 2014 toisen neljänneksen alusta lähtien.
| 2015 | 2014 | |
|---|---|---|
| Suomi, kotipaikkavaltio | 334,8 | 317,9 |
| Muu Eurooppa, Lähi-itä ja Afrikka | 906,0 | 848,6 |
| Americas -alue | 935,9 | 848,4 |
| APAC -alue | 196,4 | 121,8 |
| Yhteensä | 2 373,1 | 2 136,7 |
| 2015 | 2014 | |
|---|---|---|
| Suomi, kotipaikkavaltio | 710,1 | 694,4 |
| Muu Eurooppa, Lähi-itä ja Afrikka | 441,1 | 406,8 |
| Americas -alue | 477,3 | 374,1 |
| APAC -alue | 118,1 | 92,7 |
| Yhteensä | 1 746,6 | 1 568,0 |
Konsernilla on useita merkittäviä asiakkaita. Yhdeltäkään yksittäiseltä ulkopuoliselta asiakkaalta ei ole kertynyt vähintään 10 % liikevaihdosta vuosina 2015 tai 2014.
| 2015 | 2014 | |
|---|---|---|
| Pitkäaikaisten varojen myyntivoitot 1) | 1,0 | 48,5 |
| Vuokratuotot | 1,5 | 1,3 |
| Palvelut | 2,3 | 2,4 |
| Romun ja jätteen myynti | 0,1 | 0,4 |
| Royalty-, knowhow- ja lisenssituotot | 0,1 | 0,2 |
| Muut liiketoiminnan tuotot | 2,1 | 2,4 |
| Yhteensä | 7,1 | 55,2 |
1) Vuonna 2014 myyntivoittoihin sisältyi 40,9 milj. euroa muurahaishappoliiketoiminnan ja Tanskan jakeluliiketoiminnan myyntivoitot.
| 2015 | 2014 | |
|---|---|---|
| Valmistevarastojen muutos (varaston lisäys + / vähennys -) | 11,0 | 11,7 |
| Valmistus omaan käyttöön 1) | -2,3 | -2,7 |
| Yhteensä | 8,7 | 9,0 |
| Materiaalit ja palvelut | ||
| Aineet ja tarvikkeet | ||
| Ostot tilikauden aikana | 1 440,2 | 1 322,4 |
| Aine- ja tarvikevarastojen muutos (varaston lisäys + / vähennys -) | -1,4 | 15,7 |
| Ulkopuoliset palvelut | 20,4 | 21,0 |
| Yhteensä | 1 459,2 | 1 359,1 |
| Henkilöstökulut | 356,0 | 284,2 |
| Liiketoiminnan muut kulut | ||
| Vuokrat | 37,4 | 35,1 |
| Pitkäaikaisten varojen myyntitappiot | 0,1 | 2,7 |
| Muut liiketoiminnan kulut 2) 3) | 255,0 | 248,9 |
| Yhteensä | 292,5 | 286,7 |
| Liiketoiminnan kulut yhteensä | 2 116,4 | 1 939,0 |
1) Valmistus omaan käyttöön sisältää lähinnä pitkäaikaisten varojen hankintoihin kohdistuvia palkka- ja henkilömenoja sekä varastosta otettuja aineita ja tarvikkeita.
2) Vuonna 2015 muihin liiketoiminnan kuluihin sisältyy tutkimus- ja kehittämismenoja 31,9 milj. euroa (28,0) mukaan lukien saadut avustukset. Saadut avustukset olivat 1,2 milj. euroa (2,1). Nämä vähentävät tutkimus- ja kehittämismenoja.
3) Vuonna 2014 Kemira allekirjoitti sovintosopimuksen CDC Cartel Damage Claims Hydrogen Peroxide SA:n ja CDC Holding SA:n (yhdessä "CDC") kanssa koskien Helsingissä vireillä olevaa vahingonkorvauskannetta. Sopimus koskee CDC:lle siirrettyjä vahingonkorvausvaateita, joiden perusteella CDC vaati Kemira Oyj:ltä korvausta väitetyistä vahingoista liittyen Kemiran väitettyihin vanhoihin kilpailuoikeuslainsäädännön rikkomuksiin vetyperoksidiliiketoiminnassa vuosina 1994-2000. Sopimuksen perusteella CDC peruutti vahingonkorvauskanteensa ja Kemira maksoi CDC:lle 18,5 miljoonaa euroa sekä korvasi CDC:lle sen oikeudenkäyntikuluja.
(Milj. euroa)
| Liite | 2015 | 2014 | |
|---|---|---|---|
| HENKILÖSTÖKULUT | |||
| Palkat ja palkkiot | |||
| Palkat | 274,4 | 220,9 | |
| Kemira Oyj:n toimitusjohtajan ja hallituksen jäsenten palkat | 31 | 1,1 | 1,2 |
| Osakeperusteiset maksut | 5 | 2,1 | -0,3 |
| Yhteensä | 277,6 | 221,8 | |
| Henkilösivukulut | |||
| Eläkekulut - etuuspohjaiset järjestelyt | 22 | 3,4 | -3,5 |
| Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt | 20,8 | 15,2 | |
| Muut henkilösivukulut | 54,2 | 50,7 | |
| Yhteensä | 78,4 | 62,4 | |
| Henkilöstökulut yhteensä | 356,0 | 284,2 | |
| HENKILÖMÄÄRÄ | |||
| Henkilömäärä keskimäärin maantieteellisen sijainnin mukaan | |||
| EMEA -alue | 2 536 | 2 463 | |
| Americas -alue | 1 550 | 1 474 | |
| APAC -alue | 473 | 348 | |
| Yhteensä | 4 559 | 4 285 | |
| Henkilömäärä Suomessa keskimäärin | 793 | 823 | |
| Henkilömäärä Suomen ulkopuolella keskimäärin | 3 766 | 3 462 | |
| Yhteensä | 4 559 | 4 285 | |
| Henkilömäärä 31.12. | 4 685 | 4 248 | |
| TILINTARKASTUSYHTEISÖ DELOITTE & TOUCHE OY:N PALKKIOT JA PALVELUT | |||
| Tilintarkastuspalkkiot | 1,5 | 1,4 | |
| Palkkiot veropalveluista | 0,3 | 0,4 | |
| Palkkiot muista palveluista 4) | 0,5 | 2,2 | |
| Yhteensä | 2,3 | 4,0 |
4) Vuonna 2014 muihin palveluihin sisältyy pääosin muurahaishappoliiketoiminnan myyntiin liittyneiden tilintarkastuskertomusten ja tilintarkastajien antamiin lausuntoihin liittyviä palkkioita ja AkzoNobelin paperiliiketoiminnan hankintaan liittyviä palkkioita.
Vuonna 2014 Kemira Oyj:n hallitus perusti uuden osakepalkkiojärjestelmän, jossa on kolme ansaintajaksoa: kalenterivuodet 2015, 2016 ja 2017. Kemiran hallitus päättää järjestelmän ansaintakriteerit ja kullekin kriteerille asetettavat tavoitteet kunkin ansaintajakson alussa. Järjestelmän mahdollinen palkkio ansaintajaksolta 2015 perustuu konsernin liikevaihdon kasvuun ja käyttökatteeseen ilman kertaluonteisia eriä.
Palkkio ansaintajaksolta 2015 maksetaan vuonna 2016 osittain Kemiran osakkeina ja osittain rahana. Rahaosuudella pyritään kattamaan palkkiosta osallistujalle aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja. Mikäli osallistujan työ- tai toimisuhde päättyy ennen palkkion maksamista, palkkiota ei pääsääntöisesti makseta.
Palkkiona maksettuja osakkeita ei saa luovuttaa sitouttamisjakson aikana, joka päättyy kahden vuoden kuluttua ansaintajakson päättymisestä. Mikäli osallistujan työ- tai toimisuhde päättyy sitouttamisjakson aikana, hänen on pääsääntöisesti palautettava palkkiona annetut osakkeet vastikkeetta.
Osakepalkkiojärjestelmän vuoden 2015 ansaintajakson perusteella maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin 479 700 Kemira Oyj:n osakkeen arvoa ja lisäksi veroja varten maksettavaa raha-osuutta.
| Ansaintajakso | 2015 |
|---|---|
| Osakkeiden omistusvelvollisuus | 2 vuotta |
| Tilikauden päättyessä arvioitu luovutettavien osakkeiden määrä | 287 800 |
| Tilikauden päättyessä osakkeina maksettavan palkkion käypä arvo, milj. euroa | 2,7 |
| Tilikauden päättyessä rahana maksettavan palkkion käypä arvo, milj. euroa | 3,4 |
| Tilikauden päättyessä osallistujien lukumäärä | 86 |
Vuonna 2013 Kemira Oyj:n hallitus perusti avainhenkilöille suunnatun osakepohjaisen kannustinjärjestelyn vuosille 2013-2014 osana konsernin kannustus- ja sitouttamisjärjestelmiä. Järjestelyn nojalla tapahtuva osakepalkkioiden suorittaminen on ehdollinen yhtiön hallituksen asettamien ansaintakriteerien saavuttamiselle. Osakepalkkion suorittaminen perustuu sidotun pääomaan tuottoprosentin (ROCE-%) tavoitteen saavuttamiseen.
Kannustinjärjestelyn nojalla kolmen vuoden jaksolta suoritettava kokonaispalkkio ei voi ylittää osallistujien kohdalla 100 prosenttia osallistujan bruttopalkasta samalta jaksolta. Mikäli ansaintakriteerit saavutetaan kokonaisuudessaan, tämän kolmen vuoden pituisen järjestelyn puitteissa suoritettavien palkkioiden arvioidaan olevan bruttomäärältään enintään noin 600 000 Kemiran osaketta. Soveltuvat verot vähennetään bruttopalkkiosta ja jäljelle jäävä nettoarvo suoritetaan osallistujille Kemiran osakkeina. Järjestelyn perusteella ansaitut osakkeet on omistettava vähintään kaksi vuotta kunkin palkkiosuorituksen jälkeen.
Kannustinjärjestelyssä mahdollisesti luovutettavina osakkeina käytetään yhtiön omistuksessa olevia tai osakemarkkinoilta hankittavia Kemira Oyj:n osakkeita.
Osakepalkkiojärjestelmän 2013-2014 ansaintajaksot ovat päättyneet ja näiden ohjelmien osalta asetettuja tavoitteita ei saavutettu.
(Milj. euroa)
Vuonna 2012 Kemira Oyj:n hallitus perusti johtoryhmän jäsenille suunnatun osakepohjaisen kannustinjärjestelyn vuosille 2012-2014 osana konsernin kannustus- ja sitouttamisjärjestelmiä. Järjestelyn nojalla tapahtuva osakepalkkioiden suorittaminen on ehdollinen yhtiön hallituksen asettamien ansaintakriteerien saavuttamiselle. Järjestelyssä käytetään sekä yhtiön sisäistä että ulkopuoliseen vertailuun perustuvaa ansaintakriteeriä. Sisäinen ansaintatavoite on jaettu kolmeen yhden vuoden pituiseen ansaintajaksoon: 2012, 2013 ja 2014. Osakepalkkion suorittaminen perustuu käyttökatteen (EBITDA) ja nettovelan kehityksen perusteella lasketun sisäisen arvon tavoitteen saavuttamiseen. Järjestelyyn sisältyy lisäksi kolmen vuoden jaksolle asetettu yhtiön ulkopuoliseen vertailuun perustuva tavoite, joka on sidottu osakkeen kokonaistuoton suhteelliseen kehitykseen (TSR) perustuvaan tavoitteeseen vuosina 2012-2014.
Kannustinjärjestelyn nojalla kolmen vuoden jaksolta suoritettava kokonaispalkkio ei voi ylittää toimitusjohtajan kohdalla 120 prosenttia eikä muiden osallistujien kohdalla 100 prosenttia osallistujan bruttopalkasta samalta jaksolta. Mikäli ansaintakriteerit saavutetaan kokonaisuudessaan, tämän kolmen vuoden pituisen järjestelyn puitteissa suoritettavien palkkioiden arvioidaan olevan bruttomäärältään enintään noin 900 000 Kemiran osaketta. Soveltuvat verot vähennetään bruttopalkkiosta ja jäljelle jäävä nettoarvo suoritetaan osallistujille Kemiran osakkeina.
Järjestelyn perusteella ansaitut osakkeet on omistettava vähintään kaksi vuotta kunkin palkkiosuorituksen jälkeen. Lisäksi johtoryhmän jäsenten on niin kauan kuin he ovat tämän järjestelyn osallistujia pidettävä viisikymmentä prosenttia osakepalkkiojärjestelmien perusteella saaduista osakkeista kunnes he omistavat Kemiran osakepohjaisten kannustinjärjestelmien nojalla saatuja Kemiran osakkeita arvoltaan vähintään vuosittaista bruttopalkkaansa vastaavan määrän.
Kannustinjärjestelyssä suoritettavat osakkeet muodostuvat joko yhtiön omistuksessa olevista tai julkisesta kaupankäynnistä hankituista Kemira Oyj:n osakkeista.
Johtoryhmän jäsenille suunnatun osakepohjaisen kannustinjärjestelyn lisäksi Kemiralla on muille avainhenkilöille suunnattu osakepohjainen kannustinjärjestely, johon johtoryhmän jäsenet eivät osallistu.
Osakepalkkiojärjestelmän 2012-2014 ansaintajaksot ovat päättyneet ja näiden ohjelmien osalta asetettuja tavoitteita ei saavutettu.
| 2015 | 2014 | |
|---|---|---|
| Osakkeina maksettavat palkkiot | 0,9 | -0,2 |
| Rahana maksettavat palkkiot | 1,2 | -0,1 |
| Yhteensä | 2,1 | -0,3 |
| 2015 | 2014 | |
|---|---|---|
| Poistot aineettomista hyödykkeistä | ||
| Muut aineettomat hyödykkeet 1) | 25,7 | 12,4 |
| Kehittämismenot | 3,8 | 3,8 |
| Yhteensä | 29,5 | 16,2 |
| Poistot aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä | ||
| Rakennukset ja rakennelmat | 16,2 | 16,4 |
| Koneet ja kalusto | 78,1 | 64,5 |
| Muut aineelliset hyödykkeet | 5,9 | 3,2 |
| Yhteensä | 100,2 | 84,1 |
| Arvonalentumiset aineettomista hyödykkeistä ja aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä | ||
| Liikearvo | 0,8 | 0,0 |
| Maa-alueet | 0,7 | 0,0 |
| Yhteensä | 1,5 | 0,0 |
| Poistot ja arvonalentumiset yhteensä | 131,2 | 100,3 |
1) Sisältää tilikaudelta 2015 aineettomien hyödykkeiden poistoja 7,4 miljoonaa euroa, jotka liittyvät AkzoNobelin paperikemikaaliliiketoiminnan, Soto Industries LLC:n ja Polymer Services LLC:n hankintoihin. Lisätietoja hankinnoista on esitetty liitetiedoissa 12 ja 26.
Liikearvon arvonalentumistestaus on esitetty liitetiedossa 11.
(Milj. euroa)
| 2015 | 2014 | |
|---|---|---|
| Rahoitustuotot | ||
| Osinkotuotot | 0,0 | 0,2 |
| Korkotuotot | ||
| Korkotuotot lainoista ja saamisista 1) | 4,0 | 1,1 |
| Korkotuotot käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjatuista rahoitusvaroista | 0,7 | 3,0 |
| Muut rahoitustuotot | 0,4 | 0,3 |
| Yhteensä | 5,1 | 4,6 |
| Rahoituskulut | ||
| Korkokulut | ||
| Korkokulut muista veloista 2) | -17,7 | -17,3 |
| Korkokulut käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjatuista rahoitusveloista | -7,7 | -10,7 |
| Muut rahoituskulut 3) | -8,5 | -6,0 |
| Yhteensä | -33,9 | -34,0 |
| Kurssierot | ||
| Kurssierot käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjatuista varoista ja veloista | 0,0 | -37,0 |
| Lainoista ja saamisista | -1,7 | -0,4 |
| Muista veloista | -0,3 | 36,1 |
| Yhteensä | -2,0 | -1,3 |
| Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä | -30,8 | -30,7 |
| Nettorahoituskulut liikevaihdosta % | 1,3 | 1,4 |
| Nettokorot liikevaihdosta % | 0,9 | 1,1 |
| Suojauslaskennan piirissä olevista rahoitusinstrumenteista aiheutuneet muutokset laajassa tuloslaskelmassa | ||
| Rahavirran suojaus: laajaan tuloslaskelmaan merkitty määrä | -2,5 | 3,4 |
| Yhteensä | -2,5 | 3,4 |
| Kurssierot | ||
| Realisoituneet | -5,1 | -11,2 |
| Realisoitumattomat | 3,1 | 9,9 |
| Yhteensä | -2,0 | -1,3 |
1) Vuonna 2015 veroista johtuvia korkotuottoja oli 3 milj. euroa.
2) Vuonna 2014 verojen viivästymisestä johtuvia korkokuluja oli 3 milj. euroa.
3) Sisältää Teollisuuden Voima Oyj:hin liittyvän osakaslainan alaskirjauksen -2,3 milj. euroa ja sähkönsuojauksesta käyvän arvon muutosta -0,8 milj. euroa (-1.0).
| 2015 | 2014 | |
|---|---|---|
| Kirjanpitoarvo 1.1. | 0,9 | 0,8 |
| Saadut osingot | 0,0 | -0,1 |
| Osuus osakkuusyritysten voitoista (+) / tappioista (-) | 0,3 | 0,2 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 1,2 | 0,9 |
| Konsernin omistusosuus, % | ||||
|---|---|---|---|---|
| Yhtiön nimi | Kaupunki | Maa | 2015 | 2014 |
| FC Energia Oy | Ikaalinen | Suomi | 34,0 | 34,0 |
| FC Power Oy | Ikaalinen | Suomi | 34,0 | 34,0 |
| Haapaveden Ympäristöpalvelut Oy | Haapavesi | Suomi | 40,5 | 40,5 |
| Honkalahden Teollisuuslaituri Oy | Joutseno | Suomi | 50,0 | 50,0 |
| 2015 | 2014 | |
|---|---|---|
| Varat | 21,4 | 22,4 |
| Velat | 19,2 | 20,5 |
| Liikevaihto | 7,5 | 6,9 |
| Tilikauden voitto (+) / tappio (-) | 0,5 | 0,3 |
Osakkuusyritysten kanssa toteutetut lähipiiriliiketoimet on esitetty liitetiedossa 31.
(Milj. euroa)
| 2015 | 2014 | |
|---|---|---|
| Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verot | -24,2 | -29,5 |
| Edellisten tilikausien verot | 4,8 | -0,7 |
| Laskennallisten verojen muutos | -5,5 | 3,9 |
| Yhteensä | -24,9 | -26,3 |
Tytäryhtiöillä on verotappioita 143,9 milj. euroa (106,9), joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista.
| 2015 | 2014 | |
|---|---|---|
| Voitto ennen veroja | 102,1 | 122,1 |
| Verot emoyhtiön verokannan mukaan 20 % | -20,4 | -24,4 |
| Ulkomaisten tytäryhtiöiden verokantojen vaikutus | 2,0 | -3,0 |
| Verovapaat tulot ja vähennyskelvottomat kulut | -1,2 | 7,4 |
| Osakkuusyritysten vaikutus | 0,1 | 0,0 |
| Verotappiot | -7,4 | -4,6 |
| Edellisten tilikausien verot | 4,8 | -0,7 |
| Aikaisempien tilikausien laskennallisien verojen muutos | -2,8 | -1,0 |
| Tuloverot tuloslaskelmassa | -24,9 | -26,3 |
| 2015 | 2014 | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Ennen veroja |
Verokulu (-) / -tuotto (+) |
Verojen jälkeen |
Ennen veroja |
Verokulu (-) / -tuotto (+) |
Verojen jälkeen |
|
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | -26,3 | 5,3 | -21,0 | 62,5 | -12,5 | 50,0 |
| Muuntoerot | 26,2 | 0,0 | 26,2 | 1,2 | 0,0 | 1,2 |
| Rahavirran suojaus | -3,1 | 0,6 | -2,5 | 4,3 | -0,9 | 3,4 |
| Etuuspohjaisten eläkkeiden uudelleenarvostus | 44,8 | -8,9 | 35,9 | -32,6 | 6,0 | -26,6 |
| Muut laajan tuloksen erät | 41,6 | -3,0 | 38,6 | 35,4 | -7,4 | 28,0 |
| 2015 | 2014 | |
|---|---|---|
| Osakekohtainen tulos, laimentamaton | ||
| Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos | 71,0 | 89,9 |
| Keskimääräinen painotettu osakemäärä 1) | 152 059 309 | 152 048 098 |
| Laimentamaton osakekohtainen tulos, euroa | 0,47 | 0,59 |
| Osakekohtainen tulos, laimennettu | ||
| Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos | 71,0 | 89,9 |
| Keskimääräinen painotettu osakemäärä 1) | 152 059 309 | 152 048 098 |
| Oikaisut: | ||
| Osakepohjaisen palkitsemisjärjestelmän perusteella mahdollisesti liikkeelle laskettavat | ||
| omat osakkeet | 335 317 | 154 781 |
| Keskimääräinen painotettu osakemäärä laimennettua osakekohtaista tulosta laskettaessa | 152 394 626 | 152 202 879 |
| Laimennettu osakekohtainen tulos, euroa | 0,47 | 0,59 |
1) Osakkeiden keskimääräinen painotettu lukumäärä, joka ei sisällä konsernin hallussa olevia omia osakkeita.
(Milj. euroa)
| Liite | 2015 | 2014 | |
|---|---|---|---|
| Kirjanpitoarvo 1.1. | 485,6 | 471,9 | |
| Tytäryritysten hankinnat ja liiketoimintakaupat 1) | 26 | 21,3 | -0,1 |
| Vähennykset ja muut muutokset | -0,8 | 0,0 | |
| Valuuttakurssierot | 12,2 | 13,8 | |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 518,3 | 485,6 |
1) Vuonna 2015 liikearvo on kasvanut 21,3 milj. euroa liittyen AkzoNobelin paperikemikaaliliiketoimintojen hankintaan. Vuonna 2014 liikearvo vähentyi 0,1 milj. euroa liittyen 3F Chimica S.p.A:n lopullisen kauppahinnan oikaisuun.
Konserni tekee liikearvon testauksen vuosittain 30.9. arvonalentumisen varalta, tai kun esiintyy viite siitä, että kerrytettävissä oleva rahamäärä saattaa olla alle kirjanpitoarvon. Rahavirtaa tuottavien yksikköjen kerrytettävissä olevat rahamäärät perustuvat käyttöarvolaskelmiin. Käyttöarvolaskelmissa käytetyt keskeiset olettamukset ovat pitkän aikavälin kasvuvauhti ja diskonttauskorko. Vuonna 2015 arvonalentumistestauslaskelma ei osoittanut arvon alentumista (2014: ei arvon alentumista).
Liikearvo on kohdistettu kolmelle itsenäiselle rahavirtaa tuottavalle yksikölle, jotka ovat konsernin raportoitavat segmentit. Raportoitava segmentti on alin taso, jolla konserni seuraa liikearvoa sisäistä raportointia varten. Konsernin kolme raportoitavaa segmenttiä ovat Pulp & Paper, Oil & Mining ja Municipal & Industrial. Yhteenveto testatuista kirjanpitoarvoista ja liikearvosta konsernin raportoitavilla segmenteillä on esitetty seuraavassa taulukossa.
| 31.12.2015 Kirjanpitoarvo |
josta liikearvoa | |
|---|---|---|
| Pulp & Paper | 1 025 | 357 |
| Oil & Mining | 255 | 83 |
| Municipal & Industrial | 300 | 78 |
| Yhteensä | 1 580 | 518 |
| 31.12.2014 | ||
| Kirjanpitoarvo | josta liikearvoa | |
| Pulp & Paper | 893 | 330 |
| Oil & Mining | 245 | 83 |
| Municipal & Industrial | 297 | 73 |
| Yhteensä | 1 435 | 486 |
(Milj. euroa)
Pitkän aikavälin kasvuvauhtia käytetään liikearvon arvonalentumistestauksessa. Pitkän aikavälin kasvuvauhdin oletuksena on käytetty konsernin laatimia ja ylimmän johdon hyväksymiä rahavirtaennusteita viiden vuoden ennustejaksolta. Rahavirtojen kasvuennusteet heijastavat ylimmän johdon näkemystä myynnin ja kustannuserien kehittymisestä ennustejakson aikana. Viisivuotisen ennustejakson jälkeiset rahavirrat on ekstrapoloitu olettaen kasvuvauhdin olevan nolla.
Diskonttauskorot perustuvat oikaistuun konsernin pääoman keskimääräiseen kustannukseen (WACC) ennen veroja. Riskioikaistu WACC on määritelty jokaiselle rahavirtaa tuottavalle yksikölle erikseen. Laskelmissa käytetyt diskonttauskorot konsernin raportoitavilla segmenteillä on esitetty seuraavassa taulukossa.
| 2014 | |
|---|---|
| 6,1 | 6,3 |
| 6,7 | 7,3 |
| 5,4 | 5,6 |
| 2015 |
Herkkyysanalyysi on tehty olettamuksilla sekä ennustekauden aikaisten rahavirtojen että ennustejakson jälkeisten rahavirtojen kasvuvauhdin heikkenemisen suhteen. Lisäksi on huomioitu olettamus yleisen korkotason noususta sekä kannattavuuden heikkeneminen. Jos rahavirrat pienenevät 10 % tai diskonttauskorko kasvaa 2 prosenttiyksikköä, ei näistä aiheudu arvonalentumiskirjausta mihinkään raportoitavaan segmenttiin.
| Muut aineettomat | ||||
|---|---|---|---|---|
| 2015 | Kehittämismenot | hyödykkeet 1) | Ennakkomaksut | Yhteensä |
| Hankintameno 1.1. | 47,2 | 185,9 | 13,5 | 246,6 |
| Lisäykset | 8,8 | 2,6 | 11,4 | |
| Tytäryritysten hankinnat ja liiketoimintakaupat 1) | 75,6 | -0,1 | 75,5 | |
| Vähennykset ja muut muutokset | -62,8 | -3,7 | -66,5 | |
| Valuuttakurssierot | 1,0 | 0,5 | 1,5 | |
| Hankintameno 31.12. | 47,2 | 208,5 | 12,8 | 268,5 |
| Kertyneet poistot 1.1. | -41,7 | -128,6 | -170,3 | |
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | 66,6 | 66,6 | ||
| Tilikauden poistot | -3,8 | -25,7 | -29,5 | |
| Valuuttakurssierot | -0,6 | -0,6 | ||
| Kertyneet poistot 31.12. | -45,5 | -88,3 | -133,8 | |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 1,7 | 120,2 | 12,8 | 134,7 |
1) Muut aineettomat hyödykkeet sisältävät AkzoNobelin paperikemikaaliliiketoimintojen, Soto Industries LLC:n ja Polymer Services LLC:n hankintojen perusteella aineettomiin hyödykkeisiin kohdistettuja asiakassuhteita, kilpailukieltosopimuksia, patentteja ja teknologiaa, joiden hankintameno on 75,6 milj. euroa.
| Muut aineettomat | Yhteensä | ||||
|---|---|---|---|---|---|
| 2014 | Kehittämismenot | hyödykkeet | Ennakkomaksut | ||
| Hankintameno 1.1. | 47,2 | 166,1 | 8,9 | 222,2 | |
| Lisäykset | 11,7 | 4,3 | 16,0 | ||
| Vähennykset ja muut muutokset | 7,0 | 7,0 | |||
| Valuuttakurssierot | 1,1 | 0,3 | 1,4 | ||
| Hankintameno 31.12. | 47,2 | 185,9 | 13,5 | 246,6 | |
| Kertyneet poistot 1.1. | -37,9 | -109,0 | -146,9 | ||
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | -6,9 | -6,9 | |||
| Tilikauden poistot | -3,8 | -12,4 | -16,2 | ||
| Valuuttakurssierot | -0,3 | -0,3 | |||
| Kertyneet poistot 31.12. | -41,7 | -128,6 | -170,3 | ||
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 5,5 | 57,3 | 13,5 | 76,3 |
| 2015 | Maa-alueet | Rakennukset ja rakennelmat |
Koneet ja kalusto |
Muut aineelliset hyödykkeet |
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 2) |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 51,0 | 424,9 | 1 221,2 | 53,1 | 65,6 | 1 815,8 |
| Lisäykset | 10,1 | 67,1 | 2,0 | 86,8 | 166,0 | |
| Tytäryritysten hankinnat ja liiketoimintakaupat 1) | 2,6 | 5,1 | 13,1 | 0,1 | 1,7 | 22,6 |
| Vähennykset ja muut muutokset | -0,4 | -9,3 | -39,4 | -3,2 | -0,1 | -52,4 |
| Uudelleenryhmittelyt | 0,0 | 3,6 | 16,5 | 0,7 | -20,8 | 0,0 |
| Valuuttakurssierot | 1,3 | 11,9 | 40,7 | 2,0 | -5,4 | 50,5 |
| Hankintameno 31.12. | 54,5 | 446,3 | 1 319,2 | 54,7 | 127,8 | 2 002,5 |
| Kertyneet poistot 1.1. | -8,8 | -234,8 | -844,1 | -21,9 | -1 109,6 | |
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | 9,3 | 38,6 | 3,1 | 51,0 | ||
| Tilikauden poistot | -16,2 | -78,3 | -5,7 | -100,2 | ||
| Arvonalentumiset | -0,7 | -0,7 | ||||
| Valuuttakurssierot | -5,5 | -21,7 | -0,5 | -27,7 | ||
| Kertyneet poistot 31.12. | -9,5 | -247,2 | -905,5 | -25,0 | -1 187,2 | |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 45,0 | 199,1 | 413,7 | 29,7 | 127,8 | 815,3 |
1) Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet sisältävät AkzoNobelin paperikemikaaliliiketoimintojen, Soto Industries LLC:n ja Polymer Services LLC:n hankinnat, joiden kirjanpitoarvo on 22,6, milj. euroa.
| Rakennukset ja | Koneet ja | Muut aineelliset |
Ennakkomaksut ja keskeneräiset |
|||
|---|---|---|---|---|---|---|
| 2014 | Maa-alueet | rakennelmat | kalusto | hyödykkeet | hankinnat 2) | Yhteensä |
| Hankintameno 1.1. | 54,5 | 374,2 | 1 086,0 | 34,5 | 140,4 | 1 689,6 |
| Lisäykset | 0,8 | 7,8 | 82,7 | 4,3 | 28,9 | 124,5 |
| Vähennykset | -4,2 | -15,1 | -13,6 | -1,0 | -33,9 | |
| Muut muutokset | -0,4 | -1,0 | -0,3 | -0,4 | -2,1 | |
| Uudelleenryhmittelyt | 54,7 | 41,5 | 13,8 | -110,0 | 0,0 | |
| Valuuttakurssierot | -0,1 | 3,7 | 25,6 | 1,8 | 6,7 | 37,7 |
| Hankintameno 31.12. | 51,0 | 424,9 | 1 221,2 | 53,1 | 65,6 | 1 815,8 |
| Kertyneet poistot 1.1. | -8,5 | -234,6 | -783,5 | -18,5 | -1 045,1 | |
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | -0,3 | 14,6 | 14,2 | 0,9 | 29,4 | |
| Tilikauden poistot | -16,4 | -64,5 | -3,2 | -84,1 | ||
| Muut muutokset | 0,1 | 0,1 | ||||
| Valuuttakurssierot | 1,6 | -10,4 | -1,1 | -9,9 | ||
| Kertyneet poistot 31.12. | -8,8 | -234,8 | -844,1 | -21,9 | -1 109,6 | |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 42,2 | 190,1 | 377,1 | 31,2 | 65,6 | 706,2 |
2) Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat koostuvat pääosin tehdasinvestoinneista.
(Milj. euroa)
Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sisältyy rahoitusleasingsopimuksilla vuokrattuja hyödykkeitä seuraavasti:
| 2015 | 2014 | |
|---|---|---|
| Rahoitusleasingsopimusten perusteella kirjattu hankintameno | 6,0 | 6,0 |
| Kertyneet poistot | -2,5 | -1,8 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 3,5 | 4,2 |
Konsernin rahoitusleasingsopimukset koskevat rakennuksia ja rakennelmia, koneita ja kalustoa ja muita aineellisia hyödykkeitä.
| 2015 | 2014 | |
|---|---|---|
| Kirjanpitoarvo 1.1. | 293,7 | 233,6 |
| Lisäykset | 4,2 | 4,4 |
| Vähennykset | -0,1 | -6,8 |
| Käyvän arvon muutos | -26,2 | 62,5 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 271,6 | 293,7 |
Myytävissä olevat rahavarat 271,6 milj. euroa (293,7) sisältävät noteeraamattoman Pohjolan Voima -konsernin osakkeita 270,0 milj. euroa (292,1), joiden arvostusperiaatteet on kuvattu tarkemmin konsernin tilinpäätöksen laatimisperiaatteissa. Kemira Oyj:llä on Pohjolan Voima -konserniin kuuluvasta Pohjolan Voima Oy:stä 4 % omistusosuus ja sen tytäryhtiöstä Teollisuuden Voima Oyj:stä 1 % omistusosuus.
| 2015 | 2014 | ||||
|---|---|---|---|---|---|
| Osakesarja | Omistus % Omaisuuslaji | Käypä arvo | Käypä arvo | ||
| Pohjolan Voima Oy | A | 5 | vesivoima | 75,6 | 79,3 |
| Pohjolan Voima Oy | B | 3 | ydinvoima | 72,8 | 83,6 |
| Pohjolan Voima Oy | B2 | 7 | ydinvoima | 18,0 | 13,9 |
| Teollisuuden Voima Oyj | A | 2 | ydinvoima | 79,4 | 91,2 |
| Muut Pohjolan Voima Oy ja Teollisuuden Voima Oyj | C, C2, G5, G6, M | useita | useita | 24,2 | 24,1 |
| Yhteensä | 270,0 | 292,1 |
Osakkeet arvostetaan käypään arvoon käyttämällä diskontattujen rahavirtojen menetelmää. Käyvän arvon laskennassa käytetään diskonttauskorkona vuosittain määritettävää keskimääräistä painotettua pääomakustannusta. Vuonna 2015 laskennassa käytetty lyhyen aikavälin diskonttauskorko oli 4,2 % (3,9 %) ja pitkän aikavälin diskonttauskorko oli 4,8 % (4,6 %). Sähkön tulevaisuuden markkinahinnan 10 prosentin lasku pienentäisi osakkeiden käypää arvoa noin 43 milj. euroa tai jos diskonttauskorko nousisi 1 prosenttiyksiköllä, pienenisi osakkeiden käypä arvo noin 38 milj. euroa.
| Rahavirran | Käypään | Käypään arvoon tulos vaikutteisesti arvostettavat instrumentit |
|||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| suojauksen | arvoon tulos | (käyvän | Tase-erien kirjanpito |
Käyvät | |||||
| piirissä olevat |
vaikutteisesti arvostettavat |
arvon suojaus |
Lainat ja muut |
Myytävissä olevat |
Muut | arvot | arvot | ||
| 2015 | Liite | instrumentit | instrumentit | laskennassa) | saamiset | rahoitusvarat | velat | yhteensä | yhteensä |
| Pitkäaikaiset varat | |||||||||
| Sijoitukset | |||||||||
| Myytävissä olevat rahoitusvarat 1) | 14 | 271,6 | 271,6 | 271,6 | |||||
| Muut varat | 5,8 | 5,8 | 5,8 | ||||||
| Lyhytaikaiset varat | |||||||||
| Saamiset 2) | 17 | ||||||||
| Korolliset saamiset | 0,2 | 0,2 | 0,2 | ||||||
| Korottomat saamiset | |||||||||
| Myyntisaamiset | 295,4 | 295,4 | 295,4 | ||||||
| Muut saamiset 3) 4) | 5,2 | 3,3 | 0,3 | 8,8 | 8,8 | ||||
| Yhteensä | 5,2 | 3,3 | 301,7 | 271,6 | 581,8 | 581,8 | |||
| Pitkäaikaiset velat | |||||||||
| Korolliset velat | 19 | ||||||||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 315,2 | 315,2 | 333,1 | ||||||
| Joukkovelkakirjalainat 5) | 352,4 | 352,4 | 359,2 | ||||||
| Muut velat | 3,3 | 3,3 | 3,4 | ||||||
| Muut velat | 21,4 | 21,4 | 21,4 | ||||||
| Lyhytaikaiset velat | |||||||||
| Korolliset velat | 19 | ||||||||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 36,7 | 36,7 | 38,1 | ||||||
| Muut velat | 86,0 | 86,0 | 89,2 | ||||||
| Lyhytaikaiset korottomat velat | 24 | ||||||||
| Ostovelat | 162,4 | 162,4 | 162,4 | ||||||
| Muut velat 3) | 12,2 | 2,1 | 32,4 | 46,7 | 47,9 | ||||
| Yhteensä | 12,2 | 2,1 | 1 009,8 | 1 024,1 | 1 054,7 |
1) Myytävissä olevat rahoitusvarat sisältävät pääosin Pohjolan Voima -konsernin osakkeita.
2) Saatavien kirjanpitoarvo kuvaa niiden maksimaalista luottoriskiä.
3) Muut saamiset ja velat ovat käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia johdannaisia tai rahavirran suojauksen piirissä olevia johdannaisia.
4) Muut saamiset sisältävät sähköjohdannaiskauppoihin liittyen vastapuolille maksettuja vakuuksia 0,3 milj. euroa (0,8).
5) Sisältää suojauslaskennan soveltamisesta johtuvaa kirjanpidon oikaisua 2,4 milj. euroa (2,1).
(Milj. euroa)
| Käypään arvoon tulos |
|||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| vaikutteisesti | |||||||||
| arvostettavat | |||||||||
| Rahavirran | Käypään | instrumentit | |||||||
| suojauksen | arvoon tulos | (käyvän | Tase-erien | ||||||
| piirissä | vaikutteisesti | arvon | Lainat ja | Myytävissä | kirjanpito | Käyvät | |||
| 2014 | Liite | olevat instrumentit |
arvostettavat instrumentit |
suojaus laskennassa) |
muut saamiset |
olevat rahoitusvarat |
Muut velat |
arvot yhteensä |
arvot yhteensä |
| Pitkäaikaiset varat | |||||||||
| Sijoitukset | |||||||||
| Myytävissä olevat rahoitusvarat 1) | 14 | 293,7 | 293,7 | 293,7 | |||||
| Muut varat | 9,2 | 9,2 | 9,2 | ||||||
| Lyhytaikaiset varat | |||||||||
| Saamiset 2) | 17 | ||||||||
| Korolliset saamiset | 0,1 | 0,1 | 0,1 | ||||||
| Korottomat saamiset | |||||||||
| Myyntisaamiset | 265,3 | 265,3 | 265,3 | ||||||
| Muut saamiset 3) 4) | 2,9 | 3,0 | 0,8 | 6,7 | 6,7 | ||||
| Yhteensä | 2,9 | 3,0 | 275,4 | 293,7 | 575,0 | 575,0 | |||
| Pitkäaikaiset velat | |||||||||
| Korolliset velat | 19 | ||||||||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 241,6 | 241,6 | 248,8 | ||||||
| Joukkovelkakirjalainat 5) | 202,1 | 202,1 | 208,2 | ||||||
| Muut velat | 4,6 | 4,6 | 4,7 | ||||||
| Muut velat | 21,4 | 21,4 | 21,4 | ||||||
| Lyhytaikaiset velat | |||||||||
| Korolliset velat | 19 | ||||||||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 85,5 | 85,5 | 88,1 | ||||||
| Muut velat | 71,4 | 71,4 | 73,2 | ||||||
| Lyhytaikaiset korottomat velat | 24 | ||||||||
| Ostovelat | 135,2 | 135,2 | 135,2 | ||||||
| Muut velat 3) | 8,4 | 1,4 | 29,8 | 39,6 | 40,5 | ||||
| Yhteensä | 8,4 | 1,4 | 791,6 | 801,4 | 820,1 |
| 2015 | Yhteensä | 2014 | Yhteensä | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| HIERARKIA | Taso 1 | Taso 2 | Taso 3 | netto | Taso 1 | Taso 2 | Taso 3 | netto |
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | - | - | 271,6 | 271,6 | - | - | 293,7 | 293,7 |
| Muut pitkäaikaiset varat | - | 5,8 | - | 5,8 | - | 9,2 | - | 9,2 |
| Valuuttajohdannaiset | - | 5,2 | - | 5,2 | - | 2,9 | - | 2,9 |
| Korkojohdannaiset, suojauslaskenta | - | 3,3 | - | 3,3 | - | 3,0 | - | 3,0 |
| Muut saamiset | - | 0,2 | - | 0,2 | - | 0,9 | - | 0,9 |
| Myyntisaamiset | - | 295,4 | - | 295,4 | - | 265,3 | - | 265,3 |
| Yhteensä | - | 309,9 | 271,6 | 581,5 | - | 281,3 | 293,7 | 575,0 |
Taso 1: Käypä arvo määräytyy markkinoilta saatavien noteerausten perusteella.
Taso 2: Käypä arvo määritetään arvostusmenetelmien avulla. Käyvällä arvolla tarkoitetaan arvoa, joka on todettavissa rahoitusvälineen osien tai vastaavien rahoitusvälineiden markkina-arvosta; tai arvoa, joka on todettavissa rahoitusmarkkinoilla yleisesti hyväksytyillä arvostusmalleilla ja menetelmillä, jos markkina-arvo on niiden avulla luotettavasti määritettävissä.
Taso 3: Käypä arvo määritetään käyttäen arvostusmenetelmiä, joissa käytettävillä tekijöillä on merkittävä vaikutus kirjattuun käypään arvoon, ja nämä tekijät eivät perustu todettavissa oleviin markkinatietoihin.
Tasojen 1-3 välillä ei ole tapahtunut siirtoja tilikauden aikana.
| TASO 3 TÄSMÄYTYSLASKELMA | Taso 3 | Taso 3 | |
|---|---|---|---|
| yhteensä netto | yhteensä netto | ||
| 2015 | 2014 | ||
| Instrumentti | |||
| Kirjanpitoarvo 1.1. | 293,7 | 227,0 | |
| Vaikutus laajaan tulokseen | -26,3 | 62,5 | |
| Lisäykset | 4,2 | 4,4 | |
| Vähennykset | 0,0 | -0,2 | |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 271,6 | 293,7 |
| 2015 | Yhteensä | 2014 | Yhteensä | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| HIERARKIA | Taso 1 | Taso 2 | Taso 3 | netto | Taso 1 | Taso 2 | Taso 3 | netto |
| Pitkäaikaiset lainat | - | 695,1 | - | 695,1 | - | 461,7 | - | 461,7 |
| Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset | - | 38,1 | - | 38,1 | - | 88,1 | - | 88,1 |
| Pitkäaikaiset muut velat | - | 21,4 | - | 21,4 | - | 21,4 | - | 21,4 |
| Rahoitusleasingvelat | - | 1,2 | - | 1,2 | - | 2,2 | - | 2,2 |
| Lyhytaikaiset lainat rahoituslaitoksilta | - | 88,6 | - | 88,6 | - | 63,2 | - | 63,2 |
| Lyhytaikaiset muut velat | - | 33,6 | - | 33,6 | - | 38,5 | - | 38,5 |
| Valuuttajohdannaiset | - | 2,1 | - | 2,1 | - | 1,4 | - | 1,4 |
| Korkojohdannaiset, suojauslaskenta | - | 1,7 | - | 1,7 | - | 2,5 | - | 2,5 |
| Muut johdannaiset, suojauslaskenta | - | 10,5 | - | 10,5 | - | 5,9 | - | 5,9 |
| Ostovelat | - | 162,4 | - | 162,4 | - | 135,2 | - | 135,2 |
| Yhteensä | - | 1 054,7 | - | 1 054,7 | - | 820,1 | - | 820,1 |
| 2015 | 2014 | |
|---|---|---|
| Aineet ja tarvikkeet | 66,8 | 67,6 |
| Valmiit tuotteet | 131,3 | 120,3 |
| Ennakkomaksut | 8,9 | 9,4 |
| Yhteensä | 207,0 | 197,3 |
Vuonna 2015 kirjattiin kuluksi vaihto-omaisuutta 2,5 milj. euroa (1,6), jolla vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvoa alennettiin vastaamaan sen nettorealisointiarvoa.
| Liite | 2015 | 2014 | |
|---|---|---|---|
| Korolliset saamiset | |||
| Lainasaamiset | 0,2 | 0,1 | |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | |||
| Myyntisaamiset | 28 | 295,4 | 265,3 |
| Ennakkomaksut | 4,5 | 4,4 | |
| Siirtosaamiset | 45,1 | 34,1 | |
| Muut saamiset | 44,8 | 39,9 | |
| Yhteensä | 389,8 | 343,7 |
Vuonna 2015 yli vuoden kuluttua erääntyviä eriä on myyntisaamisissa 0,5 milj. euroa (0,9), siirtosaamisissa 0,8 milj. euroa (0,5) ja muissa korottomissa saamisissa 6,5 milj. euroa (10,1).
(Milj. euroa)
| Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä (1 000) |
Osake pääoma |
|
|---|---|---|
| 1.1.2014 | 152 042 | 221,8 |
| Omien osakkeiden siirto hallitukselle | 9 | |
| 31.12.2014 | 152 051 | 221,8 |
| 1.1.2015 | 152 051 | 221,8 |
| Omien osakkeiden siirto hallitukselle | 11 | |
| 31.12.2015 | 152 062 | 221,8 |
Kemira Oyj:llä on yksi osakelaji. Kukin osake oikeuttaa yhtiökokouksessa yhteen ääneen. 31.12.2015 Kemira Oyj:n osakepääoma oli 221,8 milj. euroa ja osakkeiden lukumäärä oli 155 342 557 sisältäen 3 280 602 omia osakkeita. Kemira Oyj:n yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiöllä ei ole vähimmäis- ja enimmäispääomaa, eikä osakkeella ole nimellisarvoa. Kaikki liikkeelle lasketetut osakkeet ovat täysin maksettuja.
Ylikurssirahasto on vuoden 2001 optio-ohjelman merkintöjen kautta karttunut, vanhan osakeyhtiölain (734/1978) mukainen rahasto, joka ei enää muutu.
Käyvän arvon rahasto on käypään arvoon arvostettujen osakkeiden sekä suojauslaskennan kautta karttuva rahasto.
Muut rahastot ovat paikallisten lainsäädäntöjen vaatimia. 31.12.2015 muut rahastot olivat 4,0 milj. euroa (3,7).
Sijoitetun vapaan oman pääoman (SVOP) rahasto sisältää muut oman pääoman luonteiset sijoitukset ja osakkeiden merkintähinnan siltä osin kun sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan.
Muuntoerot sisältää ulkomaisten yritysten tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerot. Myös ulkomaisiin tytäryrityksiin annettuihin omaa pääomaa korvaavien lainojen kurssierot on käsitelty muuntoeroina.
Kemiran hallussa oli 31.12.2015 omia osakkeita yhteensä 3 280 602 kpl (3 291 185 kpl). Omien osakkeiden keskimääräinen hankintahinta oli 6,73 euroa ja osuus osakepääomasta ja kaikkien osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä 2,1 %. Omien osakkeiden yhteenlaskettu kirjanpidollinen vasta-arvo on 4,7 milj. euroa.
| 2015 | 2014 | |
|---|---|---|
| Kirjanpitoarvo 1.1. | 12,6 | 13,0 |
| Osingot | -5,9 | -5,4 |
| Vähennykset | 0,0 | -0,5 |
| Osuus tilikauden tuloksesta | 6,2 | 5,9 |
| Valuuttakurssierot | 0,0 | -0,4 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 12,9 | 12,6 |
| Konsernin omistusosuus, % |
Määräysvallattomien omistusosuus, % |
omistajien | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Yhtiön nimi | Kaupunki | Maa | 2015 | 2014 | 2015 | 2014 |
| Aliada Quimica de Portugal Lda. | Estarreja | Portugali | 50,10 | 50,10 | 49,90 | 49,90 |
| Kemifloc a.s. | Přerov | Tšekki | 51,00 | 51,00 | 49,00 | 49,00 |
| Kemwater ProChemie s.r.o. | Kosmonosy | Tšekki | 95,10 | 95,10 | 4,90 | 4,90 |
| Kemifloc Slovakia S.r.o. | Prešov | Slovakia | 51,00 | 51,00 | 49,00 | 49,00 |
| Kemipol Sp. z.o.o. | Police | Puola | 51,00 | 51,00 | 49,00 | 49,00 |
| Kemira Cell Sp. z.o.o. | Ostroleka | Puola | 55,00 | 55,00 | 45,00 | 45,00 |
| Kemira Chemicals India Private Limited | Hyderabad | Intia | 99,99 | 99,99 | 0,01 | 0,01 |
| PT Kemira Chemicals Indonesia | Pasuruan | Indonesia | 99,77 | - | 0,23 | - |
(Milj. euroa)
| 2015 | 2014 | |
|---|---|---|
| Lyhytaikaiset korolliset velat | ||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 36,7 | 85,5 |
| Rahoitusleasingvelat | 0,6 | 0,8 |
| Muut lyhytaikaiset velat | 85,4 | 70,6 |
| Yhteensä | 122,7 | 156,9 |
| Pitkäaikaiset korolliset velat | ||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 315,2 | 241,6 |
| Joukkovelkakirjalainat | 352,4 | 202,1 |
| Rahoitusleasingvelat | 0,6 | 1,4 |
| Muut pitkäaikaiset velat | 2,7 | 3,2 |
| Yhteensä | 670,9 | 448,3 |
| Pitkäaikaisten velkojen erääntyminen | ||
| 2017 (2016) | 67,6 | 36,9 |
| 2018 (2017) | 83,0 | 60,8 |
| 2019 (2018) | 210,1 | 75,8 |
| 2020 (2019) | 160,2 | 209,9 |
| 2021 (2020) tai myöhemmin | 150,0 | 64,9 |
| Yhteensä | 670,9 | 448,3 |
| Velat, jotka erääntyvät viiden vuoden tai sitä pidemmän ajan kuluttua | ||
| Joukkovelkakirjalaina 1) | 150,0 | 0,0 |
| Lainat rahoituslaitoksilta | 0,0 | 64,9 |
| Yhteensä | 150,0 | 64,9 |
1) Kemira laski 13.5.2015 liikkeeseen 150 milj. euron joukkovelkakirjalainan. Laina erääntyy 13.5.2022, ja sille maksetaan kiinteää 2,250 prosentin vuotuista korkoa.
Pitkäaikaisten velkojen valuuttajakauma on esitetty rahoitusriskien liitteessä 28. Konsernilla ei ole vaihtovelkakirja- tai debentuurilainoja.
| Korolliset nettovelat | ||
|---|---|---|
| Pitkäaikaiset velat | 670,9 | 448,3 |
| Lyhytaikaiset velat | 122,7 | 156,9 |
| Rahavarat | -151,5 | -119,1 |
| Yhteensä | 642,1 | 486,1 |
| 2015 | 2014 | |
|---|---|---|
| Vähimmäisvuokrien erääntymisajat | ||
| Vuoden kuluessa | 0,6 | 0,9 |
| Yhtä vuotta pidemmän ajan ja enintään 5 vuoden kuluttua | 0,7 | 0,8 |
| Yli 5 vuoden kuluessa | 0,0 | 0,7 |
| Vähimmäisvuokrat yhteensä | 1,3 | 2,4 |
| Rahoitusleasingvelkojen nykyarvo | ||
| Vähimmäisvuokrat yhteensä | 1,3 | 2,4 |
| Tulevat rahoituskulut | -0,1 | -0,2 |
| Rahoitusleasingvelkojen nykyarvo yhteensä | 1,2 | 2,2 |
| Rahoitusleasingvelkojen nykyarvon erääntymisajat | ||
| Vuoden kuluessa | 0,6 | 0,8 |
| Yhtä vuotta pidemmän ajan ja enintään 5 vuoden kuluttua | 0,6 | 0,8 |
| Yli 5 vuoden kuluessa | 0,0 | 0,6 |
| Rahoitusleasingvelkojen nykyarvo yhteensä | 1,2 | 2,2 |
| Kirjattu | Valuuttakurssi | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1.1.2015 | Kirjattu tulos laskelmaan |
Kirjattu laajaan tuloslaskelmaan |
omaan pääomaan |
Myydyt tytäryritykset |
erot ja siirrot | erien välillä 31.12.2015 | |
| Laskennalliset verovelat | |||||||
| Kertyneet poistoerot | 55,2 | 0,7 | 3,3 | 59,2 | |||
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | 29,8 | -5,2 | 24,6 | ||||
| Etuuspohjaiset eläkkeet | 2,6 | -0,2 | 8,5 | 0,4 | 11,3 | ||
| Hankitun nettovarallisuuden arvostaminen | |||||||
| käypään arvoon 1) | 7,6 | -1,7 | 3,8 | 0,1 | 9,8 | ||
| Muut erät | 2,7 | 9,2 | 0,3 | 0,1 | 12,3 | ||
| Yhteensä | 97,9 | 8,0 | 3,6 | 0,0 | 3,8 | 3,9 | 117,2 |
| Vähennetty laskennallisista verosaamisista | -51,5 | -61,3 | |||||
| Laskennalliset verovelat taseessa | 46,4 | 55,9 | |||||
| Laskennalliset verosaamiset | |||||||
| Varaukset | 4,9 | 5,9 | 6,9 | 17,7 | |||
| Vahvistetut tappiot | 56,7 | -17,4 | -7,0 | 32,3 | |||
| Etuuspohjaiset eläkkeet | 4,2 | 0,8 | -0,2 | -0,1 | 4,7 | ||
| Muut erät | 19,4 | 13,2 | 0,8 | 0,6 | 2,1 | 36,1 | |
| Yhteensä | 85,2 | 2,5 | 0,6 | 0,0 | 0,6 | 1,9 | 90,8 |
| Vähennetty laskennallisista veroveloista | -51,5 | -61,3 | |||||
| Laskennalliset verosaamiset taseessa | 33,7 | 29,5 |
| Kirjattu | Valuuttakurssi | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Kirjattu tulos | Kirjattu laajaan | omaan | Ostetut | erot ja siirrot | |||
| 1.1.2014 | laskelmaan | tuloslaskelmaan | pääomaan | tytäryritykset | erien välillä 31.12.2014 | ||
| Laskennalliset verovelat | |||||||
| Kertyneet poistoerot | 50,7 | 0,5 | 4,0 | 55,2 | |||
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | 17,4 | 0,0 | 12,5 | -0,1 | 29,8 | ||
| Etuuspohjaiset eläkkeet | 7,2 | 0,7 | -5,4 | 0,1 | 2,6 | ||
| Hankitun nettovarallisuuden arvostaminen | |||||||
| käypään arvoon 1) | 8,8 | -1,0 | -0,3 | 0,1 | 7,6 | ||
| Muut erät | 5,7 | -3,2 | 0,2 | 2,7 | |||
| Yhteensä | 89,8 | -3,0 | 7,3 | 0,0 | -0,3 | 4,1 | 97,9 |
| Vähennetty laskennallisista verosaamisista | -46,3 | -51,5 | |||||
| Laskennalliset verovelat taseessa | 43,5 | 46,4 | |||||
| Laskennalliset verosaamiset | |||||||
| Varaukset | 6,9 | -1,9 | -0,1 | 4,9 | |||
| Vahvistetut tappiot | 46,2 | 7,9 | 2,6 | 56,7 | |||
| Etuuspohjaiset eläkkeet | 3,8 | -0,5 | 0,3 | 0,6 | 4,2 | ||
| Muut erät | 25,4 | -4,6 | -0,4 | -0,2 | -0,8 | 19,4 | |
| Yhteensä | 82,3 | 0,9 | -0,1 | 0,0 | -0,2 | 2,3 | 85,2 |
| Vähennetty laskennallisista veroveloista | -46,3 | -51,5 | |||||
| Laskennalliset verosaamiset taseessa | 36,0 | 33,7 |
1) Yrityshankinnoissa yksilöitävissä olevat varat ja vastattavaksi otetut velat kirjataan käypiin arvoihin, josta aiheutuva laskennallinen vero vaikuttaa liikearvoon.
Konsernilla on useita etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä ja muista työsuhde-etuuksista johtuvia velvoitteita. Merkittävimmät etuuspohjaiset eläkejärjestelyt ovat Suomessa, Ruotsissa, Saksassa, Iso-Britanniassa, Norjassa ja Kanadassa.
Konsernilla on Suomessa merkittävä etuuspohjainen eläkejärjestely Eläkesäätiö Neliapilassa, jossa osan henkilökunnan lisäeläkeetuuksista on järjestetty. Eläkesäätiö Neliapilan piiriin kuuluvat henkilöt, joiden työsuhde Kemiraan on alkanut ennen 1.1.1991, jolloin säätiö on suljettu uusilta työntekijöiltä. Eläkesäätiö Neliapilan etuuspohjaiset velvoitteet ovat yhteensä 241,2 milj. euroa (284,5) ja eläkevarat 287,5 milj. euroa (289,8).
Eläkesäätiö Neliapilan lisäeläketurva sisältää vanhuus-, työkyvyttömyys- ja perhe-eläke-edun sekä hautausavustuksen. Kokonaistavoiteeläke on 66 prosenttia eläkepalkasta. Täysi tavoite saavutetaan 25 vuoden palveluksella. Lisäeläkkeen määrä lasketaan tavoite-eläkkeen ja lakisääteisten eläkkeiden erotuksena. Vanhuuseläkeikä on 65 vuotta, mutta työntekijällä on oikeus palvelusvuosiaan vastaavaan eläkkeeseen 60 vuotta täytettyään. Vanhuuseläke maksetaan kokonaan lisäeläkkeenä 63 vuoden ikään saakka, mistä lähtien lakisääteiset eläkkeet pienentävät lisäeläkettä.
Vuoden 2017 työeläkelainsäädännön uudistuksen ja siihen liittyvän kuolevuusoletuksen muutos vaikuttaa Eläkesäätiö Neliapilaan kuuluvien henkilöiden lisäeläketurvan laskentaan. Vuoden 2015 IFRS-tilinpäätöksessä uusi kuolevuusoletus on kirjattu muihin laajan tuloksen eriin. Työeläkelainsäädännön lakimuutos tullaan mahdollisesti kirjaamaan tulosvaikutteisesti takautuvana työsuoritukseen perustuvana menona vuoden 2016 IFRS-tilinpäätökseen.
Merkittävä etuuspohjainen eläkejärjestely on toimihenkilöille tarkoitettu ITP 2 -järjestelmä. Saadakseen täyden eläkkeen työntekijällä on oltava ennakoitu eläkkeeseen oikeuttava työjakso, työn aloittamisesta eläkeikään saakka, vähintään 30 vuoden ajan. Eläkejärjestelyyn sisältyvät normaali vanhuuseläke, täydentävä vanhuuseläke ja perhe-eläke. Lisäksi työnantajalla tulee olla vakuutus eläkevakuutusyhtiö PRI Pensiongarantin kautta koskien ITP 2 -järjestelyn eläkevastuuta. Ruotsin etuuspohjaiset velvoitteet ovat yhteensä 46,9 milj. euroa (46,8).
| 2015 | 2014 | |
|---|---|---|
| Etuuspohjaisten velvoitteiden nykyarvo | 337,5 | 375,2 |
| Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo | -309,1 | -309,6 |
| Nettomääräinen saaminen (-) / velka (+) taseessa | 28,4 | 65,6 |
| Velka etuuspohjaisista järjestelyistä | 77,3 | 73,1 |
| Saaminen etuuspohjaisista järjestelyistä | -48,9 | -7,5 |
| Nettomääräinen saaminen (-) / velka (+) etuuspohjaisista järjestelyistä taseessa | 28,4 | 65,6 |
| ETUUSPOHJAISET JÄRJESTELYT LAAJASSA TULOKSESSA | ||
| Työsuoritukseen perustuvat menot | 3,4 | -5,0 |
| Nettokorkomenot | 1,7 | 1,5 |
| Tuloslaskelman etuuspohjaisten järjestelyjen kulut (+) / tuotot (-) | 5,1 | -3,5 |
| Etuuspohjaisten eläkkeiden uudelleenarvostuksesta | ||
| johtuvat vakuutusmatemaattiset voitot (-) / tappiot (+) 1) 2) | -35,9 | 26,6 |
| Muut laajan tuloksen etuuspohjaisten järjestelyjen kulut (+) / tuotot (-) | -35,9 | 26,6 |
| Laajan tuloksen etuuspohjaisten järjestelyjen kulut (+) / tuotot (-) | -30,8 | 23,1 |
1) Etuuspohjaisten eläkkeiden uudelleenarvostus on laajassa tuloslaskelmassa osana muita laajan tuloksen eriä. Erä on esitetty verovaikutus huomioon ottaen ja siihen liittyvät tuloverot on esitetty liitetiedossa 9.
2) Vuoden 2015 ja 2014 osalta vakuutusmatemaattisten voittojen / tappioiden muutos johtuu pääasiassa taloudellisten oletusten muutoksesta määritettäessä vakuutusmatemaattisia eriä. Lisäksi vuoden 2015 vakuutusmatemaattisiin voittoihin vaikuttaa 8,8 milj. euroa liittyen Eläkesäätiö Neliapilan uudistettuun kuolevuusoletukseen, joka käsitellään väestötieteellisenä oletuksena IAS 19-laskennassa.
(Milj. euroa)
| 2015 | 2014 | |
|---|---|---|
| Etuuspohjaiset velvoitteet 1.1. | 375,2 | 423,8 |
| Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot | 3,0 | 2,6 |
| Korkomenot | 6,7 | 10,8 |
| Vakuutusmatemaattiset tappiot (+) / voitot (-) | -34,7 | 45,3 |
| Valuuttakurssierot ulkomaisista järjestelyistä | 0,3 | -2,3 |
| Yrityshankintojen ja -myyntien vaikutus 3) | 4,8 | -7,8 |
| Maksetut etuudet | -19,8 | -20,3 |
| Järjestelyjen supistamiset ja velvoitteiden täyttämiset 4) | -0,1 | -77,0 |
| Takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot | 0,3 | 0,0 |
| Muut muutokset | 1,8 | 0,1 |
| Etuuspohjaiset velvoitteet 31.12. | 337,5 | 375,2 |
| 2015 | 2014 | |
|---|---|---|
| Varojen käypä arvo 1.1. | 309,6 | 379,8 |
| Korkotuotot | 5,0 | 9,3 |
| Työnantajan maksusuoritukset | 2,2 | 1,3 |
| Vakuutusmatemaattiset tappiot (-) / voitot (+) | 10,1 | 13,7 |
| Valuuttakurssierot ulkomaisista järjestelyistä | -0,7 | 0,4 |
| Yrityshankintojen ja -myyntien vaikutus 3) | 0,5 | -6,3 |
| Maksetut etuudet | -17,1 | -17,8 |
| Velvoitteiden täyttämiset 4) | 0,0 | -70,7 |
| Muut muutokset | -0,5 | -0,1 |
| Varojen käypä arvo 31.12. | 309,1 | 309,6 |
3) Vuonna 2015 Kemira osti AkzoNobelin paperikemikaaliliiketoiminnot. Yrityskaupan seurauksena Kemiralle siirtyi etuuspohjaisia järjestelyjä, jotka sijaitsevat pääosin Saksassa, Ranskassa, Italiassa, Indonesiassa, Thaimaassa, Koreassa ja Australiassa.
4) Hollannissa aikaisemmin voimassa ollut etuuspohjainen eläkejärjestely muutettiin maksupohjaiseksi vuonna 2014.
| 2015 | 2014 | |
|---|---|---|
| Korkosijoitukset ja muut varat | 175,1 | 163,1 |
| Osakkeet ja osakerahastot | 117,2 | 129,9 |
| Konsernin käytössä olevat kiinteistöt | 15,5 | 15,5 |
| Kemira Oyj:n osakkeet | 1,3 | 1,1 |
| Varat yhteensä | 309,1 | 309,6 |
Merkittävin osa järjestelyyn kuuluvista varoista on Suomessa Eläkesäätiö Neliapilassa, jonka varat 287,5 milj. euroa (289,8) koostuvat korkorahastoista ja muista varoista 165,9 milj. euroa (156,1); osakkeista ja osakerahastoista 104,8 milj. euroa (117,1); kiinteistöistä 15,5 milj. euroa (15,5) ja Kemira Oyj:n osakkeista 1,3 milj. euroa (1,1). Eläkesäätiö Neliapilassa sijoituspositiota hallinnoidaan siten, että tavoitteena on varojen ja velkojen yhteensovittaminen (ALM). Menettelyn tarkoituksena on pitkäaikaisten sijoitusten sovittaminen yhteen eläkejärjestelyistä aiheutuvien velvoitteiden kanssa.
Eläkesäätiö Neliapilan olennaisena sijoitustoiminnan riskinä voidaan pitää markkinariskiä. Rahoitusmarkkinoiden syklisistä vaihteluista johtuvaa markkinariskiä hallitaan huolehtimalla sijoitusposition riittävästä hajauttamisesta.
Kemiran eläkejärjestelyihin kuuluvien varojen toteutunut tuotto (+) / kulu (-) oli 14,7 milj. euroa (23,0).
| KESKEISET VAKUUTUSMATEMAATTISET OLETUKSET, % | ||
|---|---|---|
| 2015 | 2014 | |
| Diskonttauskorko | 2,0 - 4,0 | 1,5 - 4,0 |
| Inflaatioaste | 1,5 - 2,5 | 1,5 - 3,0 |
| Tulevat palkankorotukset | 1,5 - 3,0 | 2,0 - 3,3 |
| Tulevat eläkkeiden korotukset | 1,7 - 3,0 | 1,8 - 3,3 |
Suomessa Eläkesäätiö Neliapilan velvoitteen laskemisessa käytetyt keskeiset oletukset olivat seuraavat: diskonttauskorko 2,0 % (1,5 %), inflaatioaste 1,5 % (2,0 %), tulevat palkankorotukset 1,5 % (2,0 %) ja tulevat eläkkeiden korotukset 1,7 % (2,1 %).
Jos diskonttauskorko laskisi 0,5 prosenttiyksiköllä, etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin liittyvien velvoitteiden nykyarvo nousisi 22,3 milj. euroa, mikäli kaikki muut oletukset säilyisivät ennallaan.
Herkkyysanalyysi perustuu siihen, että yhden oletuksen muuttuessa kaikki muut oletukset säilyvät ennallaan. Käytännössä tämä ei ole todennäköistä, ja joissakin oletuksissa tapahtuvat muutokset saattavat korreloida keskenään. Etuuspohjaisen velvoitteen herkkyys merkittävien vakuutusmatemaattisten oletusten muutoksille on laskettu käyttäen samaa menetelmää kuin on käytetty taseeseen merkittävää eläkevelvoitetta laskettaessa.
Etuuspohjaisiin järjestelyihin suoritettavien maksujen tilikaudella 2016 odotetaan olevan 3,5 milj. euroa.
| Henkilöstö | Uudelleenjärjestely | Ympäristö | Muut | ||
|---|---|---|---|---|---|
| kuluvaraukset | varaukset | varaukset | varaukset | Yhteensä | |
| Pitkäaikaiset varaukset | |||||
| 1.1.2015 | 5,3 | 1,1 | 16,2 | 1,0 | 23,6 |
| Valuuttakurssierot | -0,1 | 0,3 | -0,2 | 0,0 | |
| Uudet varaukset ja varausten lisäykset | 0,9 | 2,7 | 6,0 | 9,6 | |
| Käytetyt varaukset | -0,3 | -0,5 | -3,1 | -3,9 | |
| Käyttämättömien varausten peruuttaminen | -0,5 | -0,5 | -0,5 | -1,5 | |
| Uudelleenryhmittely | -1,9 | 0,1 | 1,0 | 1,1 | 0,3 |
| 31.12.2015 | 3,4 | 0,7 | 16,6 | 7,4 | 28,1 |
| Lyhytaikaiset varaukset | |||||
| 1.1.2015 | 3,1 | 4,4 | 9,4 | 0,2 | 17,1 |
| Valuuttakurssierot | 0,0 | ||||
| Uudet varaukset ja varausten lisäykset | 3,6 | 5,5 | 1,2 | 10,3 | |
| Käytetyt varaukset | -1,8 | -2,2 | -4,8 | -8,8 | |
| Käyttämättömien varausten peruuttaminen | -1,0 | -0,1 | -2,2 | -3,3 | |
| Uudelleenryhmittely | 0,6 | -1,0 | -0,4 | ||
| 31.12.2015 | 3,9 | 8,2 | 2,6 | 0,2 | 14,9 |
| 2015 | 2014 | ||||
| Varausten kokonaismäärän jakautuminen | |||||
| Pitkäaikaiset varaukset | 28,1 | 23,6 | |||
| Lyhytaikaiset varaukset | 14,9 | 17,1 | |||
| Yhteensä | 43,0 | 40,7 |
Vuonna 2015 varausten lisäykset liittyvät pääosin organisaatiorakenteen uudistamiseen, ehdolliseen kauppahintaan yrityshankinnassa, tehtaiden sulkemisiin ja tehdasalueilla tehtäviin ympäristön puhdistustöihin. Ympäristöriskeistä ja vastuista kerrotaan tarkemmin liitetiedossa 30.
| 2015 | 2014 | |
|---|---|---|
| Ostovelat ja muut velat | ||
| Saadut ennakot | 1,7 | 3,4 |
| Ostovelat | 162,4 | 135,2 |
| Siirtovelat | 192,8 | 159,9 |
| Muut korottomat lyhytaikaiset velat | 31,8 | 29,2 |
| Yhteensä | 388,7 | 327,7 |
| Siirtovelat | ||
| Henkilöstökulut | 62,6 | 41,1 |
| Liikevaihtoon ja ostoihin liittyvät erät | 80,3 | 70,4 |
| Korot | 9,9 | 11,2 |
| Kurssierot | 0,3 | 1,5 |
| Muut | 39,7 | 35,7 |
| Yhteensä | 192,8 | 159,9 |
| 2015 | 2014 | |
|---|---|---|
| Tytäryritysten myynti | ||
| Luovutustulot 1) | 1,1 | 132,0 |
| Myytyjen yritysten rahavarat | - | -2,0 |
| Tytäryritysten myynnit vähennettynä myyntihetken rahavaroilla | 1,1 | 130,0 |
| Myytyjen tytäryritysten varojen ja velkojen arvo | ||
| Nettokäyttöpääoma | - | 8,8 |
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja aineettomat hyödykkeet | - | -0,1 |
| Muut korottomat saamiset | - | 0,2 |
| Määräysvallattomien omistajien osuus | - | -0,6 |
| Korolliset velat | - | -3,8 |
| Korottomat velat | - | -2,0 |
| Myytyjen yritysten varojen ja velkojen nettoarvo yhteensä | - | 2,5 |
1) Vuonna 2015 luovutustulot sisältää loppumaksun liittyen myytyyn liiketoimintaan Brasiliassa. Kemira myi Brasilian saostuskemikaalien liiketoiminnan Bauminas Química Ltda.:lle vuonna 2013.
Kemira osti 4.5.2015 AkzoNobelin paperikemikaaliliiketoiminnot. Yrityskaupan seurauksena Kemiralle siirtyi kuusi AkzoNobelin paperikemikaalien tuotantolaitosta ja noin 350 työntekijää. Kemiralle siirtyneet tuotantolaitokset sijaitsevat Etelä-Koreassa, Thaimaassa, Indonesiassa, Australiassa, Espanjassa ja Italiassa. Yrityskauppa vahvistaa Kemiran markkina-asemaa erityisesti Aasian ja Tyynenmeren alueella. Se mahdollistaa myös maailmanlaajuisen tuotantolaitosverkoston tehostamisen.
Kauppahinta 127,3 milj. euroa on maksettu kokonaan käteisellä, eikä siihen liity ehdollista lisäkauppahintaa. Kemira sai 100 prosentin osuuden hankitusta liiketoiminnasta ja ostettu liiketoiminta on yhdistetty Pulp & Paper -segmenttiin. Hankinnasta aiheutuva ehdollinen liikearvo on 21,3 milj. euroa, joka aiheutuu pääosin odotettavissa olevista synergiahyödyistä liiketoimintojen yhdistymisestä.
Hankintaan liittyvien IFRS 3-standardin mukaisten laskelmien tekeminen on meneillään. Näin ollen esitetyt varat, velat ja liikearvo saattavat muuttua 12 kuukauden pituisen arvostamiskauden aikana, kun lopulliset laskelmat valmistuvat. Alustavien laskelmien perusteella 62 milj. euroa kohdistettiin aineettomiin hyödykkeisiin sisältyville asiakassuhteille, kilpailukieltosopimuksille, patenteille ja teknologialle. Hankitut aineettomat hyödykkeet poistetaan keskimäärin kuudessa vuodessa.
Seuraavassa taulukossa esitetään yhteenveto AkzoNobelin paperikemikaaliliiketoiminnoista maksetusta vastikkeesta ja hankinta-ajankohtana kirjatuista varoista ja vastattavaksi otetuista veloista:
| Liite | ||
|---|---|---|
| Luovutettu vastike, rahavarat, yhteensä | 127,3 | |
| Hankinnan seurauksena kirjatut varat ja velat | ||
| Aineettomat hyödykkeet | 12 | 62,0 |
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 13 | 21,9 |
| Vaihto-omaisuus | 14,8 | |
| Myyntisaamiset | 8,1 | |
| Muut saamiset | 3,5 | |
| Rahavarat | 13,6 | |
| Laskennalliset verovelat | -3,8 | |
| Varaukset, ostovelat ja muut velat | -14,1 | |
| Hankitun nettovarallisuuden käypä arvo | 106,0 | |
| Liikearvo | 11 | 21,3 |
| Yhteensä | 127,3 |
Hankintaan liittyvät menot 7,7 milj. euroa sisältyvät liiketoiminnan muihin kuluihin vuoden 2015 konsernituloslaskelmassa.
AkzoNobelin paperikemikaaliliiketoimintojen liikevaihto, joka sisältyy konsernin tuloslaskelmaan 4.5.2015 lähtien, oli 146 milj. euroa. Käyttökatetta se kerrytti kyseiseltä ajalta 13 milj. euroa.
Jos AkzoNobelin paperikemikaaliliiketoiminnot olisi yhdistetty 1.1.2015 alkaen, konsernituloslaskelman mukainen pro forma -liikevaihto olisi 219 milj. euroa ja pro forma -käyttökate 19 milj. euroa. Pro forma -luvut on annettu ainoastaan vertailtavuuden vuoksi. Ne eivät välttämättä kuvasta todellista tulosta, eivätkä ne siten ilmaise myöskään tulevaisuuden liiketoiminnan tulosta, joka on aiheutunut liiketoimintojen yhdistämisestä.
Kemira ilmoitti 2.9.2015, että se on hankkinut yksityisomisteisen Soto Industries LLC:n määrätyt toiminnot. Yhtiön pääkonttori sijaitsee Charlottessa, Pohjois-Carolinassa. Soto on erikoistunut massa- ja paperiteollisuudelle tarjottaviin saostumanestotuotteisiin, vaahdonestoaineisiin ja selkeytyksen apuaineisiin. Hankinta on yhdistetty Pulp & Paper -segmenttiin.
Kemira solmi 8.12.2015 kaupan yksityisomisteisen Polymer Services, LLC:n määrätyistä toiminnoista. Yhtiön pääkonttori sijaitsee Plainvillessa, Kansasissa. Polymer Services, LLC on erikoistunut öljyn tehostetussa talteenotossa käytettävien polymeerigeelien kenttäsovellukseen. Hankinta on yhdistetty Oil & Mining -segmenttiin.
Näihin hankintoihin liittyvien IFRS 3-standardin mukaisten laskemien tekeminen on meneillään ja yksilöitävissä olevien omaisuuserien käyvät arvot saadaan lopullisten laskelmien valmistuttua.
| Nimellisarvot | 2015 | 2014 | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| < 1 vuosi | > 1 vuosi | Yhteensä | < 1 vuosi | > 1 vuosi | Yhteensä | |
| Valuuttajohdannaiset | ||||||
| Valuuttatermiinisopimukset | 402,3 | - | 402,3 | 304,7 | - | 304,7 |
| Valuuttaoptiot | - | - | - | 65,2 | - | 65,2 |
| Ostetut | - | - | - | 32,6 | - | 32,6 |
| Myydyt | - | - | - | 32,6 | - | 32,6 |
| Korkojohdannaiset | ||||||
| Koronvaihtosopimukset | 65,9 | 282,9 | 348,8 | 66,5 | 258,0 | 324,5 |
| joista rahavirran suojaukseen | 65,9 | 182,9 | 248,8 | 66,5 | 158,0 | 224,5 |
| joista käyvänarvon suojaukseen | - | 100,0 | 100,0 | - | 100,0 | 100,0 |
| Muut johdannaiset | ||||||
| Ostetut sähkösopimukset (GWh) | 562,2 | 893,5 | 1 455,7 | 538,4 | 965,2 | 1 503,6 |
| joista rahavirran suojaukseen (GWh) | 562,2 | 893,5 | 1 455,7 | 538,4 | 965,2 | 1 503,6 |
Rahoitusinstrumenttien nimellisarvot eivät välttämättä vastaa osapuolten vaihtamia rahasuorituksia eivätkä siten yksinään tarkasteltuina anna kuvaa konsernin riskiasemasta.
| Käyvät arvot | 2015 | 2014 | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Varat | Velat | Yhteensä | Varat | Velat | Yhteensä | ||
| brutto | brutto | netto | brutto | brutto | netto | ||
| Valuuttajohdannaiset | |||||||
| Valuuttatermiinisopimukset | 5,2 | -2,1 | 3,1 | 2,9 | -1,4 | 1,5 | |
| Valuuttaoptiot | - | - | - | 0,0 | 0,0 | 0,0 | |
| Ostetut | - | - | - | 0,0 | 0,0 | 0,0 | |
| Myydyt | - | - | - | 0,0 | 0,0 | 0,0 | |
| Korkojohdannaiset | |||||||
| Koronvaihtosopimukset | 3,3 | -1,7 | 1,6 | 3,0 | -2,5 | 0,5 | |
| joista rahavirran suojaukseen | - | -1,7 | -1,7 | - | -2,5 | -2,5 | |
| joista käyvänarvon suojaukseen | 3,3 | - | 3,3 | 3,0 | - | 3,0 | |
| Muut johdannaiset | |||||||
| Ostetut sähkösopimukset | - | -10,5 | -10,5 | - | -5,9 | -5,9 | |
| joista rahavirran suojaukseen | - | -10,5 | -10,5 | - | -5,9 | -5,9 |
(Milj. euroa)
| Käyvät arvot | 2015 | 2014 | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Varat | Velat | Varat | Velat | |||||
| brutto | brutto | brutto | brutto | |||||
| < 1 vuosi | > 1 vuosi | < 1 vuosi | > 1 vuosi | < 1 vuosi | > 1 vuosi | < 1 vuosi | > 1 vuosi | |
| Valuuttajohdannaiset | ||||||||
| Valuuttatermiinisopimukset | 5,2 | - | -2,1 | - | 2,9 | - | -1,4 | - |
| Valuuttaoptiot | - | - | - | - | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 |
| Ostetut | - | - | - | - | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 |
| Myydyt | - | - | - | - | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 |
| Korkojohdannaiset | ||||||||
| Koronvaihtosopimukset | - | 3,3 | -0,6 | -1,1 | - | 3,0 | -0,8 | -1,7 |
| joista rahavirran suojaukseen | - | 0,0 | -0,6 | -1,1 | - | 0,0 | -0,8 | -1,7 |
| joista käyvänarvon suojaukseen | - | 3,3 | - | - | - | 3,0 | - | - |
| Muut johdannaiset | ||||||||
| Ostetut sähkösopimukset | 0,0 | 0,0 | -5,2 | -5,3 | 0,0 | 0,0 | -3,1 | -2,8 |
| joista rahavirran suojaukseen | 0,0 | 0,0 | -5,2 | -5,3 | 0,0 | 0,0 | -3,1 | -2,8 |
Kemiran konsernirahoituksen tehtävänä on huolehtia rahoitusriskien hallinnasta voimassa olevan toimintaohjeen mukaisesti. Rahoituksen toimintaohje on yhtiön hallituksen hyväksymä, ja siinä määritellään rahoituksen hallinnon toimintaperiaatteet. Hallitus vahvistaa vuosittain rahoituksen toimintasuunnitelman sekä rahoitusriskien sallitut enimmäismäärät.
Rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on suojata yhtiötä rahoitusmarkkinoilla tapahtuvilta epäsuotuisilta vaihteluilta ja siten turvata omalta osaltaan yhtiön tuloskehitys ja oma pääoma. Kemira käyttää erilaisia rahoitusinstrumentteja asetettujen limiittien puitteissa. Konsernissa käytetään vain sellaisia instrumentteja, joiden markkina-arvoja ja riskejä voidaan jatkuvasti ja luotettavasti seurata. Johdannaisinstrumentteja käytetään ainoastaan suojautumistarkoituksiin, ei spekulatiivisesti. Valuutta- ja korkoriskien hallinta on keskitetty konsernirahoitukseen.
Valuuttavirtariskiä syntyy sekä euroalueella että sen ulkopuolella muista kuin kotivaluutassa tapahtuvista valuuttavirroista. Konsernin merkittävimmät valuuttavirtariskit syntyvät Ruotsin kruunusta, Brasilian realista ja Kanadan dollarista. Vuoden lopussa SEK-määräinen valuuttavirtariski oli vastaarvoltaan noin 60 milj. euroa (34), keskimääräisen suojausasteen ollessa 58 % (76 %). BRL-määräinen valuuttavirtariski, jota ei ole suojattu, oli vastaarvoltaan noin 43 milj. euroa (39). CAD-määräinen valuuttavirtariski oli vasta-arvoltaan noin 39 milj. euroa (41), keskimääräisen suojausasteen ollessa 54 % (52 %). Lisäksi Kemiralle aiheutuu valuuttavirtariskiä Kiinan renminbin, Yhdysvaltain dollarin ja Norjan kruunun osalta yhteensä vasta-arvoltaan noin 50 milj. euroa.
Valuuttariskiltä suojaudutaan pääsääntöisesti valuuttatermiineillä ja -optioilla. Alla olevassa taulukossa on esitetty arvio konsernitason suurimmista valuuttavirtariskeistä.
| 2015 | 2014 | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Transaktio- ja translaatioriski | SEK | CAD | USD | Muut | SEK | CAD | USD | Muut |
| Operatiivinen nettovaluuttavirtaennuste 1) | -60,4 | 38,9 | 14,1 | 34,6 | -33,9 | 41,0 | 6,8 | 61,9 |
| Nettolainaus | 2,7 | 1,5 | 430,7 | 17,3 | -16,1 | - | 315,5 | 53,8 |
| Johdannaiset, transaktioriskin suojaus | 39,2 | -23,2 | -9,2 | -8,5 | 13,8 | -22,0 | 0,0 | -12,5 |
| Johdannaiset, translaatioriskin suojaus | -2,7 | -1,5 | -65,9 | -73,9 | 16,8 | - | -74,4 | -50,3 |
| Yhteensä | -21,2 | 15,7 | 369,7 | -30,5 | -19,4 | 19,0 | 247,9 | 52,9 |
1) Perustuu 12 kuukauden valuuttavirtaennusteeseen.
Operatiivinen nettovaluuttavirtaennuste vuodelle 2016 oli vuodenvaihteessa 2015/2016 208 milj. euroa suojausasteen ollessa 41 % (32 %). Suojausastetta seurataan päivittäin. Kokonaisvirtariskin suojaamisessa neutraali taso saavutetaan, kun ennustetusta nettovaluuttavirrasta on suojattuna 50 %. Ennustetusta virrasta on aina oltava suojattuna vähintään 30 % ja enintään 100 %. Valuuttakurssien heikentyminen kymmenellä prosentilla suhteessa euroon vuoden keskikurssia käyttäen ja ilman suojaustoimintaa aiheuttaisi noin 15 milj. euron negatiivisen vaikutuksen käyttökatteeseen.
Koska Kemiran konsernitilinpäätös laaditaan euroina, Kemira altistuu valuutan translaatioriskille siltä osin kuin sen muualla kuin Suomessa sijaitsevien tytäryhtiöiden tulos- ja tase-erät raportoidaan muina valuuttoina kuin euroissa. Translaatioriskin kannalta merkittävimmät valuutat ovat Yhdysvaltain dollari, Ruotsin kruunu, Kanadan dollari, Kiinan renminbi ja Brasilian real.
Konserniyhtiöiden suurimmat omat pääomat ovat Ruotsin kruunuina ja Yhdysvaltain dollareina. Tavoitteena on suojautua taseriskeiltä pitämällä taseen valuuttamääräiset velat tasapainossa valuutoittain taseen omaisuuserien kanssa. Konsernin ulkomaisiin yksiköihin tehtyjen nettosijoitusten suojauksessa seurataan omavaraisuusastetta. Konsernin politiikan mukaisesti oman pääoman suojaustoimenpiteisiin on ryhdyttävä, kun +/– 5 %:n muutos valuuttakursseissa aiheuttaa yli 1,5 prosenttiyksikön muutoksen omavaraisuusasteessa. Ulkomaisiin yksiköihin tehtyjen nettosijoitusten suojauksessa käytetään ensisijaisesti pitkäaikaisia lainoja. Kyseisiin suojauksiin ei sovelleta suojauslaskentaa. Joihinkin ulkomaisiin tytäryrityksiin on annettu omaa pääomaa korvaamaan USD-määräisiä lainoja, joiden kurssiero on käsitelty muuntoerona.
Rahoituspolitiikan mukaisesti konsernin korkoriskin mittarina käytetään keskimääräistä koron määräytymisajankohtaa mittaavaa duraatiota, jonka tulee olla 6–60 kuukautta. Konserni voi ottaa lainaa joko kiinteäkorkoisena tai vaihtuvakorkoisena ja käyttää sekä koronvaihtosopimuksia että korko-optioita kuten myös korkotermiinejä ja korkofutuureja päästäkseen rahoituspolitiikan mukaiseen tavoitteeseen.
Konsernin korollisen lainasalkun duraatio oli vuoden 2015 lopussa 31 kuukautta (23 kuukautta). Ilman korkojohdannaisia duraatio oli 27 kuukautta (20 kuukautta). Vuoden 2015 lopussa konsernin nettolainasalkusta, johdannaiset mukaan lukien, 80 % oli kiinteään korkoon sidottua (82 %). Konsernin nettorahoituskustannus on noin 3,9 % (5,2 %). Luku on saatu jakamalla vuotuiset nettokorot ja muut rahoituskulut ilman kurssieroja ja osinkoja vastaavan ajanjakson keskimääräisellä korollisella nettovelalla. Nettorahoituskustannukseen vaikuttavat eniten euro- ja Yhdysvaltain dollarimääräisten velkojen korkotasot. Tilinpäätöspäivänä konsernin lainasalkun keskikorko oli noin 2 %.
Kiinteäkorkoiset rahoitusvarat ja -velat ovat alttiina korkojen muutoksesta johtuvalle hintariskille. Vaihtuvakorkoiset rahoitusvarat ja -velat, joiden korko muuttuu markkinakorkojen muuttuessa, ovat alttiina koroista johtuvalle rahavirtariskille.
Alla olevassa taulukossa on esitetty lainasalkun korkojen kiinnittämisen aikarajat.
| Koron määräytyminen 31.12.2015 | <1 vuosi | 1-5 vuotta | >5 vuotta | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| Vaihtuvakorkoinen nettovelka | 128,3 | - | - | 128,3 |
| Kiinteäkorkoinen nettovelka | 65,9 | 297,9 | 150,0 | 513,8 |
| Yhteensä | 194,2 | 297,9 | 150,0 | 642,1 |
| Koron määräytyminen 31.12.2014 | <1 vuosi | 1-5 vuotta | >5 vuotta | Yhteensä |
| Vaihtuvakorkoinen nettovelka | 91,5 | - | - | 91,5 |
| Kiinteäkorkoinen nettovelka | 116,5 | 248,1 | 30,0 | 394,6 |
| Yhteensä | 208,0 | 248,1 | 30,0 | 486,1 |
Rahoituspolitiikan seurauksena konsernin keskikorko on yleensä matalien korkojen vallitessa lyhytaikaisten korkojen markkinatasoa korkeampi ja toisaalta korkeiden korkojen vallitessa sitä alhaisempi. Jos korkotaso olisi noussut yhden prosenttiyksikön 1.1.2016, konsernin maksamat korkokulut kasvaisivat seuraavan 12 kuukauden aikana noin 0,4 milj. euroa ennen veroja (0,5). Kemira-konsernin nettoveloista 20 % (30 %), johdannaiset mukaan luettuna, hinnoitellaan uudelleen vuoden 2016 aikana.
Tilinpäätöshetkellä konsernilla oli avoimia korkojohdannaisia rahavirran suojauksesta, joiden markkina-arvo oli -1,7 milj. euroa (-2,5) sekä käyvän arvon suojauksesta markkina-arvoltaan 3,3 milj. euroa (3,0). Kaikki koronvaihtosopimukset on tehty suojaamaan konsernin lainasalkkua IAS 39:ssä määritetyllä tavalla suojauslaskennan periaatteiden mukaisesti. Suojauslaskentapolitiikka on kuvattu konsernitilinpäätöksen laskentaperiaatteissa. Yhden prosenttiyksikön nousu korkotasossa lisäisi korkojohdannaisten arvostusta noin 0,3 milj. eurolla (0,4) omassa pääomassa.
Sähkön hinta vaihtelee markkinatilanteen mukaan hyvinkin voimakkaasti. Kemira-konsernin tavoitteena on sähköostojen suojaustoimenpiteillä tasata raaka-ainekustannuksia. Suojauspolitiikan mukaisesti suojaukset tehdään suhteessa voimassa oleviin myyntisopimuksiin siten, että suojaukset kattavat tehdyt sitoumukset. Suojausinstrumenttina käytetään pääsääntöisesti sähköpörssin johdannaisia. Suojauksiin liittyvät valuutta- ja aluehintariskit on suojattu Suomen osalta tekemällä sopimukset pääosin HELEUR-määräisinä. Ruotsin osalta suojaukset on tehty pääosin MALSEK-määräisinä. Sähköjohdannaiset käsitellään rahavirtojen suojauslaskennan periaatteiden mukaisesti, kuten edellä on todettu. Kohde-etuuden ennakoidut fyysiset toimitukset eli ostot kirjataan vasta toimituskaudella. Mikäli sähkön hinnanmuutosten suojaamiseen käytettyjen johdannaisten markkinahinta muuttuisi +/-10 prosenttia, vaikutus sähkön suojaussopimusten arvoon pääosin omassa pääomassa olisi +/- 3,5 milj. euroa (+/- 4,3).
Konsernin rahoituspolitiikka määrittelee sekä sijoitustoiminnan että johdannaissopimusten vastapuolten luottokelpoisuusvaatimukset ja sijoituspolitiikan. Konserni pyrkii minimoimaan vastapuoliriskiään käyttämällä vastapuolinaan ainoastaan hyvän luottokelpoisuuden omaavia rahoituslaitoksia sekä hajauttamalla sopimuksia näiden kesken.
Konsernirahoitus hyväksyy tytäryhtiöiden uudet pankkisuhteet. Konsernirahoituksen käyttämiä hyväksyttyjä rahalaitosvastapuolia on tällä hetkellä 10, joista kaikilla on vähintään investment grade luokitus Standard & Poor'sin luottoluokitustietojen perusteella. Konsernin rahalaitosvastapuolten enimmäisriski on tilinpäätöshetkellä 160,0 milj. euroa (125,1). Vastapuoliriskiä seurataan kuukausitasolla määrittämällä jokaiselle vastapuolelle maksimiriski saatavien markkina-arvon perusteella. Kullekin rahoituslaitokselle on olemassa hyväksytty limiitti. Rahoituksen transaktioihin liittyvistä luottoriskeistä ei tilikauden aikana syntynyt luottotappiota.
Rahoituksen vastapuoliriskiä aiheutuu siitä, että rahoitustapahtuman sopimusosapuoli ei välttämättä pysty täyttämään sopimusvelvoitteitaan. Riskit liittyvät lähinnä sijoitustoimintaan ja johdannaissopimusten vastapuoliriskeihin. Konsernirahoitus saa sijoittaa enintään 150 milj. euroa likvidejä varoja suomalaisten yritysten yritystodistusohjelmiin. Yksittäinen enimmäissijoitus voi olla enintään 25 milj. euroa enintään kuudeksi kuukaudeksi.
Kemiralla on käytössä konsernin laajuinen luottoriskipolitiikka. Kemira myy tuotteitaan avoimeen laskuun vain sellaisille yrityksille, joilla ei ole merkintöjä luottotiedoissa. Konsernilla ei ole merkittäviä luottoriskikeskittymiä, koska sen asiakaskunta on laaja ja maantieteellisesti jakautunut eri puolille maailmaa. Useimmille asiakkaille on olemassa luottolimiitit, joita seurataan systemaattisesti. Joissakin tapauksissa käytetään dokumenttimaksuja, kuten rembursseja. Alla olevassa taulukossa on esitetty vuoden 2015 lopulla avoinna olevien myyntisaamisten ikäjakauma.
| Myyntisaamisten ikäjakauma | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Erääntymättömät myyntisaamiset | 248,7 | 212,7 |
| 1-90 päivää myöhässä olevat myyntisaamiset | 44,4 | 48,8 |
| Yli 91 päivää myöhässä olevat myyntisaamiset | 2,3 | 3,8 |
| Yhteensä | 295,4 | 265,3 |
Vuonna 2015 myyntisaamisten arvonalentumistappio oli 2,9 milj. euroa (1,2).
USA:ssa Kemiralla on 38 milj. dollarin saatavien myyntisopimus, jonka perusteella konsernin USA:ssa sijaitsevat yhtiöt voivat myydä tiettyjä myyntisaataviaan. Saataviin liittyvä luottoriski siirtyy rahoitusyhtiölle ja 96,9 % saatavista on kirjattu pois taseesta. 31.12.2015 myytyjä avoimia saatavia oli 28,8 milj. euroa (26,5), joka määrä vastaa myös saatavien käypää arvoa. Taseeseen on jätetty 0,6 milj. euroa (0,8) saamisiin ja 0,3 milj. euroa (0,2) velkoihin.
Konsernin maksuvalmius turvataan tililimiiteillä, rahamarkkinasijoituksilla ja valmiusluotolla. Konsernin rahavarat vuoden 2015 lopussa olivat 151,5 milj. euroa (119,1), josta 45,4 milj. euroa (37,6) oli lyhytaikaisia sijoituksia ja 106,1 milj. euroa (81,5) pankkitalletuksia.
Konserni hajauttaa uudelleenrahoitusriskinsä hankkimalla rahoitusta eri lähteistä. Konsernin pankkilainojen ja vakuutusyhtiölainojen sekä lyhytaikaisten kotimaisten yritystodistusohjelmien tavoitteena on tasapainottaa lainasalkun erääntymisaikataulua ja ylläpitää riittävän pitkää maturiteettia pitkäaikaisille lainoille.
Konsernin rahoituspolitiikan mukaan lainojen keskimääräisen erääntymisajan tulee aina olla vähintään 3 vuotta. Konsernilla on oltava voimassaolevia sitovia luottojärjestelyjä, jotka kattavat suunnitellut rahoitustarpeet, pitkien velkojen lyhennyserät, yritystodistuslainojen ja muiden sitoumuksettomien lyhyiden lainojen rahoitustarpeet seuraavan 12 kuukauden aikana. Lainojen uudelleenrahoitus on suunniteltava siten, että korkeintaan 30 % kokonaislainasalkusta erääntyy seuraavien 12 kuukauden aikana. Vuoden 2015 lopussa velkasalkun keskimääräinen erääntymisaika oli 4 vuotta.
Konsernilla on 600 milj. euron kotimainen yritystodistusohjelma, jolla voidaan laskea liikkeelle maksimissaan vuoden pituisia yritystodistuksia. Vuoden 2015 lopussa yritystodistusmarkkinoilla ei ollut auki Kemiran yritystodistuksia. Vastaavasti konsernilla oli samana ajankohtana 151,5 milj. euroa likvidejä lyhyt- ja pitkäaikaisia sijoituksia. Lisäksi konserni on sopinut 5+1+1 -vuotisesta 29.8.2020 erääntyvästä 400 milj. euron valmiusluotosta. 31.12.2015 valmiusluotto oli kokonaisuudessaan nostamatta. Valmiusluotto on joustava lyhyt- ja pitkäaikaisrahoituksen muoto, jonka maksurakenne on ennakoitavissa. Kemira laski toukokuussa 2015 liikkeeseen 150 miljoonan euron suuruisen joukkovelkakirjalainan. Seitsemänvuotinen laina erääntyy vuonna 2022. Sille maksetaan kiinteää 2,250 prosentin vuotuista korkoa. Lisäksi Kemira allekirjoitti 50 milj. euron lainasopimuksen toukokuussa 2015. Uusi laina on nostamatta.
Konsernin keskipitkän aikavälin tavoitteena on pitää yhtiön velkaantuneisuusaste (gearing) alle 60 %. Velkaantuneisuus lasketaan jakamalla korolliset nettovelat (korolliset velat - rahavarat) omalla pääomalla. Valmiusluottosopimuksen mukaan velkaantuneisuusaste ei saa ylittää 100 %.
Velkaantuneisuuden lisäksi eräissä muissa kahdenvälisissä luotoissa on sopimusehto, jonka mukaan yhtiö vakuuttaa taloudellisen tilansa pysyvän sellaisena, että konsernin oma pääoma on aina vähintään 25 % konsernin taseen loppusummasta (omavaraisuusaste).
Hallitus ehdottaa vuoden 2015 osingoksi 0,53 euroa osakkeelta (0,53), mikä vastaa 114 %:n osinkosuhdetta (90 %). Kemiran osinkopolitiikan mukaisesti tavoitteena on jakaa vakaata ja kilpailukykyistä osinkoa.
| 2015 | 2014 | |
|---|---|---|
| Korolliset velat | 793,6 | 605,2 |
| Rahavarat | 151,5 | 119,1 |
| Korolliset nettovelat | 642,1 | 486,1 |
| Oma pääoma | 1 193,2 | 1 163,3 |
| Taseen loppusumma | 2 595,2 | 2 295,7 |
| Velkaantuneisuus | 54 % | 42 % |
| Omavaraisuusaste | 46 % | 51 % |
| 2015 | 2014 | |||
|---|---|---|---|---|
| Kirjanpito | Käypä | Kirjanpito | ||
| arvo | arvo | arvo | Käypä arvo | |
| Rahat ja pankkisaamiset | 106,1 | 106,1 | 81,5 | 81,5 |
| Rahamarkkinasijoitukset | 45,4 | 45,4 | 37,6 | 37,6 |
| Yhteensä | 151,5 | 151,5 | 119,1 | 119,1 |
Rahamarkkinasijoitukset ovat luonteeltaan lyhytaikaisia.
| Valuutta | 31.12.2015 | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Käypä | Kirjanpito | Erääntyminen | ||||||
| arvo | arvo | 2016 | 2017 | 2018 | 2019 | 2020 | 2021- | |
| EUR | 607,2 | 586,6 | 25,8 | 24,8 | 15,9 | 209,9 | 160,2 | 150,0 |
| USD | 124,9 | 120,5 | 11,5 | 42,2 | 66,8 | - | - | - |
| Muut | 1,1 | 1,1 | - | 0,6 | 0,3 | 0,2 | - | - |
| Yhteensä | 733,2 | 708,2 | 37,3 | 67,6 | 83,0 | 210,1 | 160,2 | 150,0 |
| Valuutta | 31.12.2014 Käypä arvo |
Kirjanpito arvo |
Erääntyminen 2015 |
2016 | 2017 | 2018 | 2019 | 2020- |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| EUR | 433,0 | 417,4 | 76,2 | 24,6 | 24,5 | 17,4 | 209,9 | 64,8 |
| USD | 112,8 | 112,5 | 8,9 | 8,9 | 36,3 | 58,4 | - | - |
| Muut | 4,0 | 4,0 | 0,4 | 3,6 | - | - | - | - |
| Yhteensä | 549,8 | 533,9 | 85,5 | 37,1 | 60,8 | 75,8 | 209,9 | 64,8 |
Lukuihin sisältyvät vuoden 2016 (2015) suunnitellut lyhennykset ilman yritystodistusvelkoja ja muita lyhytaikaisia velkoja.
| 31.12.2015 | Erääntyminen | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Nostettu | Nostamatta | 2016 | 2017 | 2018 | 2019 | 2020 | 2021- | |
| Lainat rahoituslaitoksilta | 354,6 | 50,0 | 36,7 | 67,4 | 82,8 | 7,5 | 160,2 | - |
| rahoituskulut | 7,1 | 6,4 | 5,1 | 3,4 | 3,2 | |||
| Joukkovelkakirjalainat 1) | 352,4 | 202,4 | 150,0 | |||||
| rahoituskulut | 8,4 | 8,4 | 8,4 | 8,4 | 5,9 | 3,4 | ||
| Valmiusluotto | - | 400,0 | ||||||
| rahoituskulut | 0,8 | 0,8 | 0,8 | 0,8 | 0,6 | |||
| Rahoitusleasingvelat | 1,2 | 0,6 | 0,2 | 0,2 | 0,2 | |||
| rahoituskulut | 0,1 | |||||||
| Yritystodistusohjelma | - | 600,0 | ||||||
| rahoituskulut | ||||||||
| Muut lyhytaikaiset korolliset velat | 85,4 | 85,4 | ||||||
| rahoituskulut | 3,0 | |||||||
| Korolliset velat yhteensä | 793,6 | 1 050,0 | 142,1 | 83,2 | 97,3 | 222,7 | 169,9 | 153,4 |
| Ostovelat | 162,4 | |||||||
| Valuuttatermiinisopimukset | ||||||||
| velat | 2,1 | 2,1 | ||||||
| varat | -5,2 | -5,2 | ||||||
| Muut johdannaiset 2) | 12,2 | 5,6 | 3,3 | 2,1 | 0,4 | 0,8 | ||
| Ostovelat ja johdannaiset yhteensä | 171,5 | 2,5 | 3,3 | 2,1 | 0,4 | 0,8 | 0,0 | |
| Kaikki yhteensä | 965,1 | 1 050,0 | 144,6 | 86,5 | 99,4 | 223,1 | 170,7 | 153,4 |
| Takaukset | 3,0 | |||||||
| 31.12.2014 | Erääntyminen | |||||||
| Nostettu | Nostamatta | 2015 | 2016 | 2017 | 2018 | 2019 | 2020- | |
| Lainat rahoituslaitoksilta | 329,5 | 100,0 | 85,5 | 36,8 | 60,5 | 75,5 | 7,5 | 64,6 |
| rahoituskulut | 7,1 | 5,3 | 4,5 | 3,2 | 1,6 | 1,4 | ||
| Joukkovelkakirjalaina 1) | ||||||||
| 202,1 | 202,1 | |||||||
| rahoituskulut | 5,0 | 5,0 | 5,0 | 5,0 | 2,5 | |||
| Valmiusluotto | - | 400,0 | ||||||
| rahoituskulut | 1,0 | 1,0 | 1,0 | 1,0 | 1,0 | 1,0 | ||
| Rahoitusleasingvelat | 2,2 | 0,8 | 0,3 | 0,3 | 0,3 | 0,3 | 0,2 | |
| rahoituskulut | 0,1 | |||||||
| Yritystodistusohjelma | 10,0 | 590,0 | 10,0 | |||||
| rahoituskulut | 0,0 | |||||||
| Muut lyhytaikaiset korolliset velat | 61,4 | 61,4 | ||||||
| rahoituskulut | 1,5 | |||||||
| Korolliset velat yhteensä | 605,2 | 1 090,0 | 172,4 | 48,4 | 71,3 | 85,0 | 215,0 | 67,2 |
| Ostovelat | 135,2 | |||||||
| Valuuttatermiinisopimukset | ||||||||
| velat | 1,4 | 1,4 | ||||||
| varat | -2,9 | -2,9 | ||||||
| Muut johdannaiset 2) | 8,4 | 3,9 | 3,6 | 0,4 | 0,2 | 0,1 | 0,2 | |
| Ostovelat ja johdannaiset yhteensä | 142,1 | 2,4 | 3,6 | 0,4 | 0,2 | 0,1 | 0,2 | |
| Kaikki yhteensä | 747,3 | 1 090,0 | 174,8 | 52,0 | 71,7 | 85,2 | 215,1 | 67,4 |
| Takaukset | 3,3 |
1) Sisältää suojauslaskennan soveltamisesta johtuvaa kirjanpidon oikaisua 2,4 milj. euroa (2,1).
2) Koronvaihtosopimukset ja sähköjohdannaiset
| 2015 | 2014 | |
|---|---|---|
| VASTUUSITOUMUKSET | ||
| Annetut pantit | ||
| Omien sitoumusten puolesta | 6,1 | 6,0 |
| Takaukset | ||
| Omien sitoumusten puolesta | 52,9 | 48,4 |
| Muiden puolesta | 3,0 | 3,3 |
| Käyttöleasingvastuut - konserni vuokralle ottajana | ||
| Vuokrasopimusten mukaiset vähimmäisvuokrat ovat seuraavat | ||
| Vuoden kuluessa | 37,5 | 31,1 |
| Yhtä vuotta pidemmän ajan ja enintään 5 vuoden kuluttua | 89,5 | 74,7 |
| Yli 5 vuoden kuluessa | 95,2 | 87,1 |
| Yhteensä | 222,2 | 192,9 |
| Muut vastuut | ||
| Omien sitoumusten puolesta | 1,1 | 1,2 |
| Osakkuusyritysten puolesta | 0,6 | 0,6 |
Merkittävimmät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintaa koskevat sopimuksiin perustuvat sitoumukset 31.12.2015 olivat noin 22,6 milj. euroa (23,8) liittyen tehdasinvestointeihin.
(Milj. euroa)
Kemira Oyj vastaanotti 19.8.2009 haasteen, jossa Cartel Damage Claims Hydrogen Peroxide SA haki vahingonkorvauksia kuudelta vetyperoksidituottajalta Kemira mukaan lukien, vetyperoksidiliiketoimintaan liittyneistä kilpailulainsäädännön rikkomuksista. Kanteessaan Cartel Damage Claims Hydrogen Peroxide SA hakee Dortmundin alueelliselta tuomioistuimelta Saksassa päätöstä, jolla se saisi lyhentämättömän ja täydellisen version Euroopan komission 3.5.2006 päivätystä päätöksestä sekä vaatii, että vastaajat, Kemira mukaan lukien, velvoitetaan päätöksen nojalla yhteisvastuullisesti maksamaan vahingonkorvauksia korkoineen.
Cartel Damage Claims Hydrogen Peroxide SA ilmoitti erittelevänsä vahingonkorvausten määrän myöhemmässä vaiheessa saatuaan ensin täydellisen version Euroopan komission päätöksestä. Suuntaa antavana osoituksena vahingonkorvausten määrästä Cartel Damage Claims Hydrogen Peroxide SA esitti kanteessaan alustavan laskelman ylihinnasta, jonka Cartel Damage Claims Hydrogen Peroxide SA:lle kanteensa siirtäneiden ja myyneiden osapuolten väitettiin maksaneen vastaajille kilpailusäännösten rikkomisen seurauksena. Alkuperäisessä haasteessa väitetyn ylihinnan määrän 31.12.2008 mennessä kertyneiden korkojen kanssa todettiin olevan 641,3 miljoonaa euroa.
Sen jälkeen Cartel Damage Claims Hydrogen Peroxide SA toimitti vastaajien asianajajille 14.4.2011 päivätyn oikeudelle osoitetun kirjelmän ja asiantuntijalausunnon. Sanotussa kirjelmässä vähimmäisvahingoksi 31.12.2010 mennessä kertyneiden korkojen kanssa, perustuen kyseiseen asiantuntijalausuntoon, todettiin 475,6 miljoonaa euroa. Kirjelmässä on edelleen todettu, että asiantuntijan vahingonkorvausanalyysi ei sisällä menetettyä voittoa.
Oikeuskäsittely on vireillä Dortmundin alueellisessa tuomioistuimessa Saksassa. Se päätti 29.4.2013 tekemällään päätöksellä keskeyttää käsittelyn ja pyysi toimivallasta Euroopan unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisua, joka on annettu 21.5.2015. Sen jälkeen Dortmundin alueellisen tuomioistuimen pyynnöstä osapuolet ovat jättäneet kirjelmänsä oikeudenkäynnin hyväksyttävyydestä. Tuomioistuimen kyseistä pyyntöä koskevassa kirjelmässään Cartel Damage Claims Hydrogen Peroxide SA on myös luopunut hakemuksestaan saada päätös, jolla se saisi lyhentämättömän ja täydellisen version Euroopan komission 3.5.2006 päivätystä päätöksestä, ja vaatinut Kemiralta ja kolmelta muulta vastaajalta yhteisvastuullisesti vahingonkorvauksena tuomioistuimen harkinnan mukautuvaa määrää, mutta vähintään 196,2 miljoonaa euroa vaatien lisäksi korkoja 24.8.2009 lukien laskettuna korkokannalla, joka kulloinkin ylittää 5 prosentilla peruskoron, ja muita korkoja 97,6 miljoonalla eurolla. Kemira vastustaa Cartel Damage Claims Hydrogen Peroxide SA:n kannetta.
Kemira Oyj on lisäksi saanut 28.4.2011 Cartel Damage Claims Hydrogen Peroxide SA:n Helsingin käräjäoikeuteen jättämän haasteen, jolla Cartel Damage Claims Hydrogen Peroxide SA haki Kemira Oyj:ltä korvauksia vetyperoksidiliiketoimintaan liittyneistä kilpailulainsäädännön rikkomuksista vaatien enimmillään 78,0 miljoonaa euroa sekä lisäksi viivästyskorkoa 10.11.2008 lukien ja oikeudenkäyntikuluja viivästyskorkoineen. Viitatut kilpailulainsäädännön rikkomukset ovat samat, joiden johdosta CDC on nostanut kanteen Dortmundissa Saksassa. Käräjäoikeus antoi asiassa 4.7.2013 välituomion, johon ei erikseen saanut hakea muutosta. Välituomiossa käräjäoikeus katsoi olevansa toimivaltainen käsittelemään asian ja että vaatimukset eivät ole vanhentuneet ainakaan kokonaan. 19.5.2014 Kemira ilmoitti, että se on allekirjoittanut Cartel Damage Claims Hydrogen Peroxide SA:n ja CDC Holding SA:n kanssa (yhdessä "CDC") sopimuksen tämän Helsingissä vireillä olleen oikeudenkäynnin sopimisesta. Sovinnon perusteella CDC veti pois vahingonkorvausvaateensa ja Kemira maksoi CDC:lle 18,5 miljoonan euron korvauksen ja korvasi CDC:n oikeudenkäyntikuluja. Sovinto sisältää myös merkittäviä vastuunrajoituksia Kemiralle koskien CDC-yhtiöiden nostamia vireillä olevia oikeudenkäyntejä Dortmundissa, Saksassa (mainittua edellä) ja Amsterdamissa, Hollannissa (mainittu alla).
Kemira Oyj:n tytäryhtiö Kemira Chemicals Oy (aiemmin Finnish Chemicals Oy) on 9.6.2011 vastaanottanut asiakirjat, joiden mukaan CDC Project 13 SA haki Amsterdamin alioikeudessa vahingonkorvauksia neljältä yhtiöltä Kemira mukaan lukien natriumkloraattiliiketoimintaan liittyneistä kilpailulainsäädännön rikkomuksista. Euroopan komissio määräsi kesäkuussa 2008 Finnish Chemicals Oy:lle 10,15 miljoonan euron sakon natriumkloraattiliiketoimintaan liittyneistä kilpailulainsäädännön rikkomuksista vuosina 1994-2000. Kemira Oyj osti Finnish Chemicalsin vuonna 2005. Amsterdamin alioikeus antoi 4.6.2014 asiassa päätöksen, jossa se katsoi olevansa toimivaltainen. Kemira valitti kyseisestä toimivaltaa koskevasta päätöksestä Amsterdamin valitustuomioistuimeen, jonka 21.7.2015 antaman päätöksen mukaan Amsterdamin alioikeus on toimivaltainen. Asian käsittely jatkuu Amsterdamin alioikeudessa, jossa ainoa vastaaja on Kemira muiden vastaajien sovittua kanteen CDC Project 13 SA:n kanssa. CDC Project 13 SA:n 2.12.2015 Amsterdamin alioikeudelle jättämässä kirjelmässä CDC Project 13 SA vaatii Kemiralta vahingonkorvauksena ja korkona laskettuna 2.12.2015 asti 61,1 miljoonaa euroa, josta CDC Project 13 SA pyytää oikeutta vähentämään muiden aikaisempien vastaajien osuuden muista kuin heidän suorista myynneistään, ja näin määräytyvälle summalle lakimääräistä korkoa 2.12.2015 alkaen. Kemira vastustaa CDC Project 13 SA:n kannetta.
Kuten yllä on mainittu Kemiran Helsingin oikeudenkäyntiä koskeva sovinto CDC:n kanssa sisältää myös merkittäviä vastuunrajoituksia Kemiralle koskien CDC-yhtiöiden nostamia vireillä olevia oikeudenkäyntejä Dortmundissa, Saksassa ja Amsterdamissa, Hollannissa. Kyseisistä vastuunrajoituksista huolimatta Kemira ei tällä hetkellä pysty arvioimaan kyseisten kanteiden käsittelyn kestoa tai todennäköistä lopputulosta. Käsittelyjen lopputuloksesta ei voi olla varmuutta, ja Kemiralle epäsuotuisilla päätöksillä voi olla olennaisen haitallinen vaikutus Kemiran liiketoimintaan, taloudelliseen asemaan ja liiketoiminnan tulokseen. Laajaan kansainväliseen liiketoimintaansa liittyen konserni on kyseisten haasteiden lisäksi osallisena useissa oikeuskäsittelyissä ja se ei odota näiden muiden haasteiden heikentävän merkittävästi konsernin tulosta tai taloudellista asemaa.
Suurin osa Kemiran liiketoiminnasta on kemianteollisuutta, jonka tuotteita ja toimintaa säätelevät lukuisat kansainväliset sopimukset, sekä alueellinen ja kansallinen lainsäädäntö eri puolilla maailmaa. Konserni käsittelee ympäristövastuita ja -riskejä tilinpäätöksessä IFRSsäännösten mukaisesti ja noudattaa vakiintuneita sisäisiä periaatteita ja menettelytapoja. Yritysostot ja -myynnit muuttivat konsernin ympäristövastuita. Ympäristön kunnostukseen liittyvien varausten yhteismäärä oli 19,2 milj. euroa (25,6). Suurimmat varaukset koskevat tehtaiden sulkemisia ja Vaasan tehtaiden viereisen järven pohjasedimentin kunnostusta.
Konsernilla on Euroopan yhteisön päästökauppadirektiivin tarkoittamia päästöoikeuksia ja -kiintiöitä yhdellä toimipaikalla Ruotsissa. Nettomääräisesti päästöoikeudet olivat konsernitasolla 62 349 hiilidioksiditonnia ylijäämäiset vuonna 2015 (65 570 ylijäämäiset).
Osapuolten katsotaan kuuluvan toistensa lähipiiriin, jos toinen osapuoli pystyy käyttämään toiseen nähden määräysvaltaa tai yhteistä määräysvaltaa tai huomattavaa vaikutusvaltaa sen taloutta ja liiketoimintaa koskevassa päätöksenteossa. Konsernin lähipiiriin kuuluvat emoyritys, tytäryritykset, osakkuusyritykset, yhteisyritykset, Eläkesäätiö Neliapila ja johtoon kuuluvat avainhenkilöt, joihin luetaan hallituksen ja johtoryhmän jäsenet, toimitusjohtaja ja hänen sijaisensa ja heidän läheiset perheenjäsenensä.
| Palkat luontoisetuineen, euroa |
Tulospalkkiot, euroa |
Osakepalkkiot, euroa 1) |
Irtisanomis korvaukset, euroa |
2015 | 2014 | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Toimitusjohtaja Jari Rosendal (1.5.2014 alkaen) | 559 800 | 109 965 | - | - | 669 765 | 360 000 |
| Toimitusjohtaja Wolfgang Büchele (30.4.2014 asti) | - | - | - | - | - | 448 261 |
| Toimitusjohtajan sijainen Jukka Hakkila 2) | 180 955 | 44 287 | - | - | 225 242 | 219 869 |
| Muut johtoryhmän jäsenet 3) | 2 006 704 | 513 029 | - | - | 2 519 733 | 3 893 458 |
| Yhteensä | 2 747 459 | 667 281 | - | - | 3 414 740 | 4 921 588 |
1) Johdolle ja avainhenkilöille suunnatut osakepalkkiojärjestelmät on esitetty liitetiedossa 5.
2) Jukka Hakkila ei ole johtoryhmän jäsen.
3) Vuonna 2014 johtoryhmään kuuluneen jäsenen työsuhde päättyi ja hän sai pitää oikeutensa lisäeläkkeeseen. Tästä aiheutui 1,7 milj. euron eläkejärjestelykulu. Lisätietoja etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä on esitetty liitetiedossa 22.
Jari Rosendal nimitettiin Kemira Oyj:n toimitusjohtajaksi 1.5.2014 alkaen. Kemira Oyj:n edellinen toimitusjohtaja Wolfgang Büchele lopetti tehtävässään 30.4.2014 ja siirtyi toisen yhtiön palvelukseen. Toimitusjohtaja kuuluu työntekijän eläkelain TyELin piiriin, joka tarjoaa palvelusaikaan ja työansioihin perustuvan eläketurvan laissa säädetyllä tavalla. Toimitusjohtajan eläkeikä on 63 vuotta. Toimitusjohtajalla ei ole lisäeläkejärjestelyä, joka ylittää lakisääteisen tason.
Toimitusjohtajan irtisanomisaika on molemmin puolin kuusi kuukautta. Toimitusjohtaja saa 12 kuukauden palkan irtisanomiskorvauksena, mikäli yhtiö irtisanoo hänet.
Kemira Oyj:n yhtiökokous 23.3.2015 päätti, että hallituksen vuosipalkkio maksetaan yhtiön osakkeiden ja rahaosuuden yhdistelmänä siten, että vuosipalkkiosta 40 % maksetaan yhtiön hallussa olevina tai mikäli tämä ei ole mahdollista markkinoilta hankittavina Kemiran osakkeina ja 60 % maksetaan rahana. Osakkeet luovutetaan hallituksen jäsenille ja tarvittaessa hankitaan markkinoilta suoraan hallituksen jäsenten lukuun kahden viikon kuluessa siitä, kun Kemiran osavuosikatsaus ajalta 1.1.-31.3.2015 on julkaistu.
Vuosipalkkiona saatujen osakkeiden omistamiseen ei liity erityisiä ehtoja. Lisäksi hallituksen jäsenet eivät ole Kemira Oyj:n tulospalkkauksen, osakepohjaisten kannustinjärjestelmien tai lisäeläkejärjestelmien piirissä.
Kokouspalkkiot maksetaan rahana ja matkustuskustannukset korvataan Kemiran matkustuspolitiikan mukaan.
| HALLITUKSEN JÄSENET | 2015 | 2014 | |||
|---|---|---|---|---|---|
| Osakkeet | Luovutusarvo, | Rahapalkkio, | Yhteensä, | Yhteensä, | |
| kpl | euroa | euroa | euroa | euroa | |
| Jari Paasikivi, puheenjohtaja (24.3.2014 alkaen) | 2 870 | 30 766 | 61 341 | 92 107 | 86 733 |
| Kerttu Tuomas, varapuheenjohtaja | 1 758 | 18 846 | 40 053 | 58 899 | 54 916 |
| Wolfgang Büchele (24.3.2014 alkaen) | 1 399 | 14 997 | 38 163 | 53 160 | 43 573 |
| Winnie Fok | 1 399 | 14 997 | 54 963 | 69 960 | 66 973 |
| Juha Laaksonen | 1 758 | 18 846 | 42 453 | 61 299 | 57 916 |
| Timo Lappalainen (24.3.2014 alkaen) | 1 399 | 14 997 | 33 963 | 48 960 | 42 973 |
| Jukka Viinanen, puheenjohtaja (24.3.2014 asti) | - | - | - | - | 2 400 |
| Yhteensä | 10 583 | 113 449 | 270 936 | 384 385 | 355 484 |
| 2015 | 2014 |
|---|---|
| 1,7 | 2,2 |
| 3,2 | 2,9 |
| 1,1 | 1,1 |
| 4,3 | 4,0 |
| 0,1 | 0,0 |
| 0,3 | 0,2 |
Osakkuusyritysten puolesta annettujen vastuusitoumusten määrät on esitetty liitteessä 29.
Lähipiiriin kuuluu Eläkesäätiö Neliapila, joka on oma juridinen yksikkönsä. Eläkesäätiö Neliapila hoitaa Kemira Oyj:n vapaaehtoisesti järjestämää lisäeläketurvaa. Eläkesäätiö Neliapila hallinnoi osaa konsernin Suomen henkilöstön eläkevaroista. Varat sisältävät Kemiran osakkeita 0,08 % yhtiön osakekannasta. Eläkesäätiö Neliapilan lisäeläketurvasta kerrotaan tarkemmin liitteessä 22.
Johtoon kuuluville avainhenkilöille ei ole myönnetty lainoja 31.12.2014 eikä 31.12.2015. Myöskään ehdollisia eriä ja sitoumuksia avainhenkilöiden puolesta ei ollut. Avainhenkilöihin kuuluvat henkilöt lähipiireineen eivät ole olennaisessa liikesuhteessa konserniin.
Akzo Nobel Pulp and Performance Chemicals (Australia) Pty Ltd. Kemira Australia Pty Ltd. Akzo Nobel Pulp and Performance Chemicals Korea Co., Ltd. Kemira Chemicals Korea Corporation Akzo Nobel Pulp and Performance Chemicals S.A. Kemira Chemicals Spain S.A. PT Akzo Nobel Pulp and Performance Chemicals PT Kemira Chemicals Indonesia
| Konsernin | Kaupunki | Maa | |
|---|---|---|---|
| omistusosuus % | |||
| Kemira Oyj (emoyhtiö) | Helsinki | Suomi | |
| Aliada Quimica de Portugal Lda. | 50,10 | Estarreja | Portugali |
| AS Kemivesi | 100,00 | Tallinna | Viro |
| Corporación Kemira Chemicals de Venezuela, C.A. | 100,00 | Caracas | Venezuela |
| Industry Park i Helsingborg Förvaltning AB | 100,00 | Helsingborg | Ruotsi |
| Kemifloc a.s. | 51,00 | Přerov | Tšekki |
| Kemifloc Slovakia S.r.o. | 51,00 | Prešov | Slovakia |
| Kemipol Sp. z.o.o. | 51,00 | Police | Puola |
| Kemira (Asia) Co., Ltd. | 100,00 | Shanghai | Kiina |
| Kemira Argentina S.A. | 100,00 | Buenos Aires | Argentiina |
| Kemira Asia Pacific Pte. Ltd. | 100,00 | Singapore | Singapore |
| Kemira Australia Pty Ltd | 100,00 | Hallam | Australia |
| Kemira Cell Sp. z.o.o. | 55,00 | Ostroleka | Puola |
| Kemira Chemicals (Nanjing) Co. Ltd. | 100,00 | Nanjing | Kiina |
| Kemira Chemicals (Shanghai) Co. Ltd. | 100,00 | Shanghai | Kiina |
| Kemira Chemicals (UK) Ltd. | 100,00 | Harrogate | Iso-Britannia |
| Kemira Chemicals (Yanzhou) Co., Ltd. | 100,00 | Yanzhou City | Kiina |
| Kemira Chemicals AS | 100,00 | Gamle Fredrikstad | Norja |
| Kemira Chemicals Brasil Ltda | 100,00 | São Paulo | Brasilia |
| Kemira Chemicals Canada Inc. | 100,00 | Maitland | Kanada |
| Kemira Chemicals Germany GmbH | 100,00 | Frankfurt am Main | Saksa |
| Kemira Chemicals India Private Limited | 99,99 | Hyderabad | Intia |
| Kemira Chemicals Korea Corporation | 100,00 | Gunsan-City | Korea |
| Kemira Chemicals NV | 100,00 | Aartselaar | Belgia |
| Kemira Chemicals Oy | 100,00 | Helsinki | Suomi |
| Kemira Chemicals, Inc. | 100,00 | Atlanta, GA | Yhdysvallat |
| Kemira Chemicals Spain S.A. | 100,00 | Barcelona | Espanja |
| Kemira Chemie Ges.mbH | 100,00 | Krems | Itävalta |
| Kemira Chile Comercial Limitada | 100,00 | Santiago | Chile |
| Kemira Chimie S.A.S.U. | 100,00 | Lauterbourg | Ranska |
| Kemira de México, S.A. de C.V. | 100,00 | Tlaxcala | Meksiko |
| Kemira Europe Oy | 100,00 | Helsinki | Suomi |
| Kemira Finance Solutions B.V. | 100,00 | Rotterdam | Hollanti |
| Kemira France SAS | 100,00 | Lauterbourg | Ranska |
| Kemira Gdańsk Sp. z o.o. | 100,00 | Gdansk | Puola |
| Kemira Germany GmbH | 100,00 | Leverkusen | Saksa |
| Kemira Germany Sales GmbH | 100,00 | Leverkusen | Saksa |
| Kemira GrowHow A/S | 100,00 | Fredericia | Tanska |
| Kemira Hong Kong Company Limited | 100,00 | Hong Kong | Kiina |
| Kemira Ibérica S.A. | 100,00 | Barcelona | Espanja |
| Kemira Ibérica Sales and Marketing S.L. | 100,00 | Barcelona | Espanja |
| Kemira International Finance B.V. | 100,00 | Rotterdam | Hollanti |
| Kemira Italy S.p.A. | 100,00 | San Giorgio di Nogaro | Italia |
| Kemira Japan Co., Ltd. | 100,00 | Tokio | Japani |
| Kemira Kemi AB | 100,00 | Helsingborg | Ruotsi |
| Kemira Kopparverket KB | 100,00 | Helsingborg | Ruotsi |
| Kemira Korea Corporation | 100,00 | Seoul | Etelä-Korea |
| Kemira KTM d.o.o. | 100,00 | Ljubljana | Slovenia |
| Kemira Logistics, Inc. Kemira Nederland Holding B.V. |
100,00 100,00 |
Atlanta, GA Rotterdam |
Yhdysvallat Hollanti |
(Milj. euroa)
| Kemira Operon Oy | 100,00 | Helsinki | Suomi |
|---|---|---|---|
| Kemira Rotterdam B.V. | 100,00 | Rotterdam | Hollanti |
| Kemira South Africa (Pty) Ltd. | 100,00 | Weltevredenpark | Etelä-Afrikka |
| Kemira Świecie Sp. z o.o. | 100,00 | Swiecie | Puola |
| Kemira Taiwan Corporation | 100,00 | Taipei | Taiwan |
| Kemira (Thailand) Co., Ltd. | 100,00 | Bangkok | Thaimaa |
| Kemira Uruguay S.A. | 100,00 | Montevideo | Uruguay |
| Kemira Water Danmark A/S | 100,00 | Esbjerg | Tanska |
| Kemira Water Solutions Brasil -Produtos para tratamento de agua Ltda. | 100,00 | São Paulo | Brasilia |
| Kemira Water Solutions Canada Inc. | 100,00 | Varennes Qs | Kanada |
| Kemira Water Solutions, Inc. | 100,00 | Atlanta, GA | Yhdysvallat |
| Kemwater Brasil S.A. | 100,00 | Camaçari | Brasilia |
| Kemwater ProChemie s.r.o. | 95,10 | Kosmonosy | Tšekki |
| PT Kemira Indonesia | 100,00 | Jakarta | Indonesia |
| PT Kemira Chemicals Indonesia | 99,77 | Pasuruan | Indonesia |
| Scandinavian Tanking System A/S | 100,00 | Kööpenhamina | Tanska |
| CJSC "Kemira HIM" | 100,00 | Pietari | Venäjä |
| ZAO Avers | 100,00 | Pietari | Venäjä |
Konsernilla ei ole olennaisia tilinpäätöspäivän jälkeisiä tapahtumia.
| Liite | 1.1.–31.12.2015 | 1.1.–31.12.2014 | |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 2 | 1 337 471 368,94 | 1 228 093 326,36 |
| Valmistevarastojen muutos | 4 | 3 953 695,97 | -5 762 341,10 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 3 | 11 091 484,71 | 21 831 008,86 |
| Materiaalit ja palvelut | 4 | -866 694 494,05 | -833 680 854,67 |
| Henkilöstökulut | 5 | -42 156 568,73 | -37 542 887,25 |
| Poistot ja arvonalentumiset | 6 | -38 197 982,33 | -30 841 745,64 |
| Liiketoiminnan muut kulut | 4 | -334 310 897,25 | -338 951 246,02 |
| Liikevoitto/tappio | 71 156 607,26 | 3 145 260,54 | |
| Rahoitustuotot ja -kulut | 7 | 104 681 255,05 | -9 335 297,22 |
| Voitto/tappio ennen satunnaisia eriä | 175 837 862,31 | -6 190 036,68 | |
| Satunnaiset erät | 8 | 2 850 000,00 | 4 051 000,00 |
| Voitto/tappio ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja | 178 687 862,31 | -2 139 036,68 | |
| Tilinpäätössiirrot | 6 | -614 181,05 | 986 476,92 |
| Tuloverot | 9 | -12 917 723,00 | -126 594,21 |
| Tilikauden tulos | 165 155 958,26 | -1 279 153,97 |
| Liite | 31.12.2015 | 31.12.2014 | |
|---|---|---|---|
| VASTAAVAA | |||
| PYSYVÄT VASTAAVAT | |||
| Aineettomat hyödykkeet | 10 | 100 880 994,96 | 86 731 162,78 |
| Aineelliset hyödykkeet | 11 | 33 434 220,14 | 29 134 666,18 |
| Sijoitukset | 12 | ||
| Osuudet saman konsernin yrityksissä | 2 083 703 472,85 | 1 570 433 661,40 | |
| Muut sijoitukset | 148 222 158,17 | 144 105 359,93 | |
| Sijoitukset yhteensä | 2 231 925 631,02 | 1 714 539 021,33 | |
| Pysyvät vastaavat yhteensä | 2 366 240 846,12 | 1 830 404 850,29 | |
| VAIHTUVAT VASTAAVAT | |||
| Vaihto-omaisuus | 13 | 85 390 061,32 | 77 283 674,66 |
| Pitkäaikaiset saamiset | 14 | 266 310 037,66 | 182 251 103,67 |
| Lyhytaikaiset saamiset | 14 | 317 022 561,67 | 268 922 965,41 |
| Rahoitusarvopaperit | 15 | 30 394 906,22 | 22 910 617,10 |
| Rahat ja pankkisaamiset | 63 910 883,58 | 62 735 605,73 | |
| Vaihtuvat vastaavat yhteensä | 763 028 450,45 | 614 103 966,57 | |
| Vastaavaa yhteensä | 3 129 269 296,57 | 2 444 508 816,86 | |
| VASTATTAVAA | |||
| OMA PÄÄOMA | 16 | ||
| Osakepääoma | 221 761 727,69 | 221 761 727,69 | |
| Ylikurssirahasto | 257 877 731,94 | 257 877 731,94 | |
| Käyvän arvon rahasto | -4 657 093,00 | -2 963 940,82 | |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 199 963 876,20 | 199 963 876,20 | |
| Edellisten tilikausien voitto/tappio | 319 793 483,44 | 401 541 863,82 | |
| Tilikauden voitto/tappio | 165 155 958,26 | -1 279 153,97 | |
| Oma pääoma yhteensä | 1 159 895 684,53 | 1 076 902 104,86 | |
| Tilinpäätössiirtojen kertymä | 17 | 9 596 116,27 | 8 981 935,22 |
| Pakolliset varaukset | 18 | 19 484 405,66 | 19 907 801,98 |
| VIERAS PÄÄOMA | |||
| Pitkäaikainen vieras pääoma | 19 | 601 111 567,30 | 382 904 000,19 |
| Lyhytaikainen vieras pääoma | 20 | 1 339 181 522,81 | 955 812 974,61 |
| Vieras pääoma yhteensä | 1 940 293 090,11 | 1 338 716 974,80 | |
| Vastattavaa yhteensä | 3 129 269 296,57 | 2 444 508 816,86 |
| 2015 | 2014 | |
|---|---|---|
| LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA | ||
| Tilikauden tulos | 165 155 958,26 | -1 279 153,97 |
| Oikaisut | ||
| Poistot ja arvonalentumiset | 38 197 982,33 | 30 841 745,64 |
| Tuloverot | 12 917 723,00 | 126 594,21 |
| Rahoituskulut, netto | -104 681 255,05 | 9 335 297,22 |
| Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity rahavirtaa | 14 182 127,73 | 6 996 582,31 |
| Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta | 125 772 536,27 | 46 021 065,41 |
| Käyttöpääoman muutos | ||
| Vaihto-omaisuuden lisäys (–) / vähennys (+) | -8 106 386,66 | 1 989 868,40 |
| Myyntisaamisten ja muiden saamisten lisäys (–) / vähennys (+) | -47 042 548,95 | 51 817 307,75 |
| Ostovelkojen ja muiden velkojen lisäys (+) / vähennys (–) | 30 052 413,06 | -13 931 611,93 |
| Käyttöpääoman muutos | -25 096 522,55 | 39 875 564,22 |
| Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja | 100 676 013,72 | 85 896 629,63 |
| Maksetut korot ja muut rahoituskulut | -40 242 953,02 | -106 779 623,70 |
| Saadut korot ja muut rahoitustuotot | 9 138 670,92 | 9 156 578,72 |
| Realisoituneet valuuttakurssivoitot ja -tappiot | -5 553 184,83 | -12 148 327,45 |
| Saadut osingot | 134 536 455,90 | 9 167 120,63 |
| Maksetut välittömät verot | -1 141 217,06 | -1 725 829,42 |
| Liiketoiminnan nettorahavirta | 197 413 785,63 | -16 433 451,59 |
| INVESTOINTIEN RAHAVIRTA | ||
| Tytäryritysten hankinnat ja lisäykset tytäryhtiöosakkeisiin | -534 837 144,91 | -50 979 300,74 |
| Osakkuus- ja yhteisyritysten hankinta | -4 224 953,64 | -4 285 008,00 |
| Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin | -45 749 471,95 | -14 305 205,12 |
| Investoinnit aineellisiin hyödykkeisiin | -10 927 742,35 | -7 111 776,69 |
| Luovutustulot tytäryritysten ja muiden osakkeiden myynnistä | 134 852,81 | 2 665 906,06 |
| Luovutustulot aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myynnistä | 3 148,42 | 1 211 546,01 |
| Lainasaamisten lisäys (–) / vähennys (+) | -84 058 933,99 | -25 054 205,27 |
| Investointien nettorahavirta | -679 660 245,61 | -97 858 043,75 |
| Rahavirta ennen rahoitusta | -482 246 459,98 | -114 291 495,34 |
| RAHOITUKSEN RAHAVIRTA | ||
| Pitkäaikaisten lainojen nostot (+) | 250 000 000,00 | 245 000 000,00 |
| Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut (–) | -31 792 432,89 | -152 226 674,04 |
| Lyhytaikaisten lainojen nostot (+) / takaisinmaksut (–) | 353 737 864,80 | 64 332 289,87 |
| Maksetut osingot | -80 587 227,16 | -80 582 022,03 |
| Saadut konserniavustukset | 4 051 000,00 | 10 760 000,00 |
| Rahoituksen nettorahavirta | 495 409 204,75 | 87 283 593,80 |
| Rahavarojen muutos lisäys (+) / vähennys (–) | 13 162 744,77 | -27 007 901,54 |
| Rahavarat 31.12. | 94 305 789,80 | 85 646 222,83 |
| Valuuttakurssivoitot (+) / -tappiot (–) rahavaroista | -4 503 177,80 | -5 046 364,03 |
| Rahavarat 1.1. | 85 646 222,83 | 117 700 488,40 |
| Rahavarojen muutos lisäys (+) / vähennys (–) | 13 162 744,77 | -27 007 901,54 |
EMOYHTIÖN LIITETIEDOT (Euroa)
Emoyhtiön tilinpäätös on laadittu Suomessa voimassa olevien lakien ja säännösten mukaan (FAS). Kemira-konsernin tilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti, ja emoyhtiö noudattaa konsernin laatimisperiaatteita aina kun se on FAS:n mukaan mahdollista. Alla on esitetty lähinnä ne laatimisperiaatteet, joissa käytäntö poikkeaa konsernin periaatteista. Muilta osin noudatetaan konsernin laatimisperiaatteita.
Yhtiön eläkevastuut on hoidettu osaksi eläkevakuutusyhtiössä ja osaksi omassa eläkesäätiössä. Eläkekulut perustuvat eläkevastuulaskelmiin ja kirjataan tulosvaikutteisesti.
Osakepalkkiojärjestelmien kirjanpitokäsittely on selostettu konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteissa. Emoyhtiössä osakepalkkiot kirjataan kuluiksi maksettavien suoritusten suuruisina.
Satunnaiset tuotot ja kulut koostuvat saaduista ja annetuista konserniavustuksista, jotka eliminoidaan konsernitasolla.
Tuloveroihin ja laskennallisiin verosaamisiin ja -velkoihin sovelletaan konsernin laatimisperiaatteita siten kuin se on mahdollista Suomen tilinpäätöskäytännön mukaan. Poistoeron laskennallinen verovelka ilmoitetaan liitetietona.
Kaikki leasingmaksut on käsitelty vuokrakuluina.
Kaikki rahoitusvarat (mukaan lukien osakkeet) ja -velat on kirjattu hankinta-arvoonsa tai arvonalentumisella vähennettyyn arvoon lukuun ottamatta johdannaisinstrumentteja, jotka on arvostettu käypään arvoonsa.
Rahoitusvarojen ja -velkojen, myös johdannaisten, arvonmuutokset on kirjattu tulosvaikutteisesti rahoituseriin lukuun ottamatta suojauslaskennan piirissä olevia hyödykejohdannaisia, joiden tehokas osa kirjataan käyvän arvon rahastoon. Suojauslaskennan piirissä olevien hyödykejohdannaisten voiton tai tappion tehoton osuus kirjataan tulosvaikutteisesti.
Johdannaissopimusten arvostusmenetelmistä on kerrottu konsernin laatimisperiaatteissa sekä konsernin liitetiedossa 28.
(Euroa)
| 2015 | 2014 | |
|---|---|---|
| Liikevaihto toimialoittain | ||
| Pulp & Paper | 722 951 092,02 | 635 917 855,37 |
| Oil & Mining | 107 914 648,61 | 101 702 779,83 |
| Municipal & Industrial | 282 421 395,13 | 271 233 546,59 |
| ChemSolutions | 0,00 | 23 945 813,24 |
| Konsernin sisäinen | 224 184 233,18 | 195 293 331,33 |
| Yhteensä | 1 337 471 368,94 | 1 228 093 326,36 |
| Liikevaihdon jakauma markkina-alueittain, % liikevaihdosta | ||
| Suomi, kotipaikkavaltio | 29 | 30 |
| Muu Eurooppa, Lähi-Itä ja Afrikka | 60 | 59 |
| Americas -alue | 5 | 6 |
| APAC -alue | 6 | 5 |
| Yhteensä | 100 | 100 |
| 3. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT | ||
| 2015 | 2014 | |
| Käyttöomaisuuden myyntivoitot | 3 148,42 | 1 211 546,01 |
| Osakkeiden myyntivoitot | 134 852,81 | 2 920 101,65 |
| Vuokratuotot | 1 184 262,09 | 922 592,75 |
| Konsernin sisäiset palveluveloitukset | 7 701 641,29 | 7 212 890,98 |
| Muut liiketoiminnan tuotot | 2 067 580,10 | 9 563 877,47 |
| Yhteensä | 11 091 484,71 | 21 831 008,86 |
(Euroa)
| 2015 | 2014 | |
|---|---|---|
| Valmistevarastojen muutos | -3 953 695,97 | 5 762 341,10 |
| Materiaalit ja palvelut | ||
| Aineet ja tarvikkeet | ||
| Ostot tilikauden aikana | 857 805 105,99 | 827 383 214,87 |
| Aine- ja tarvikevarastojen muutos | -702 429,06 | -2 374 453,15 |
| Ulkopuoliset palvelut | 9 591 817,12 | 8 672 092,95 |
| Materiaalit ja palvelut yhteensä | 866 694 494,05 | 833 680 854,67 |
| Henkilöstökulut | 42 156 568,73 | 37 542 887,25 |
| Liiketoiminnan muut kulut | ||
| Vuokrat | 5 970 972,97 | 7 739 388,14 |
| Konsernin sisäiset palkkiovalmistuksen kulut | 179 054 783,95 | 169 843 770,73 |
| Konsernin sisäiset muut palveluveloitukset | 90 562 331,91 | 82 930 098,01 |
| Muut kulut | 58 722 808,42 | 78 437 989,14 |
| Liiketoiminnan muut kulut yhteensä | 334 310 897,25 | 338 951 246,02 |
| Kulut yhteensä | 1 239 208 264,06 | 1 215 937 329,04 |
Vuonna 2015 kulut sisälsivät pakollisten varausten nettovähennystä -0,4 milj. euroa (henkilöstökuluissa -0,7 milj. euroa, vuokrissa -0,4 milj. euroa ja muissa kuluissa +0,7 milj. euroa). Vuonna 2014 kulut sisälsivät pakollisten varausten nettovähennystä -6,1 milj. euroa (henkilöstökuluissa -3,0 milj. euroa, vuokrissa -0,5 milj. euroa ja muissa kuluissa -2,6 milj. euroa).
| 2015 | 2014 | |
|---|---|---|
| Tilintarkastuspalkkiot | 415 000,00 | 521 196,81 |
| Palkkiot veropalveluista | 50 000,00 | 0,00 |
| Palkkiot muista palveluista 1) | 445 000,00 | 2 197 120,22 |
1) Vuonna 2015 muihin palveluihin sisältyy pääosin AkzoNobelin paperikemikaaliliiketoiminnan hankintaan liittyviä palkkioita. Vuonna 2014 muihin palveluihin sisältyi pääosin muurahaishappoliiketoiminnan myyntiin liittyneiden tilintarkastuskertomusten ja tilintarkastajien antamiin lausuntoihin liittyviä palkkioita ja AkzoNobelin paperiliiketoiminnan hankintaan liittyviä palkkioita.
| 2015 | 2014 | |
|---|---|---|
| Hallituksen sekä toimitusjohtajan ja hänen sijaisensa palkat 1) | 1 279 391,34 | 1 383 613,83 |
| Muut palkat | 32 508 815,66 | 29 450 475,85 |
| Eläkekulut | 6 324 848,06 | 5 726 009,18 |
| Muut henkilöstösivukulut | 2 043 513,67 | 982 788,39 |
| Yhteensä | 42 156 568,73 | 37 542 887,25 |
1) Kemira Oyj:n toimitusjohtajalle maksetut palkat mukaan lukien luontaisedut olivat 669 765 euroa (808 261), johon sisältyi 109 965 euroa (157 039) tulospalkkioita. Toimitusjohtajan sijaiselle maksettu palkka mukaan lukien luontaisedut olivat yhteensä 225 242 euroa (219 869), johon sisältyi 44 287 euroa (41 059) tulospalkkioita.
Muut lähipiiritapahtumat esitetään konsernin liitetiedossa 31.
Yhteensä
614 181,05 -986 476,92
| 2015 | 2014 | |
|---|---|---|
| Osinkotuotot | ||
| Konserniyhtiöiltä | 134 501 680,90 | 8 991 145,63 |
| Muilta | 34 775,00 | 175 975,00 |
| Yhteensä | 134 536 455,90 | 9 167 120,63 |
| Korkotuotot | ||
| Konserniyhtiöiltä | 11 071 308,86 | 9 681 422,78 |
| Muilta | 765 614,19 | 3 146 732,00 |
| Yhteensä | 11 836 923,05 | 12 828 154,78 |
| Korkokulut | ||
| Konserniyhtiöille | -696 132,31 | -1 912 944,65 |
| Muille | -18 333 242,85 | -17 699 696,98 |
| Yhteensä | -19 029 375,16 | -19 612 641,63 |
| Muut rahoitustuotot | ||
| Konserniyhtiöiltä | 894 798,55 | 378 553,58 |
| Yhteensä | 894 798,55 | 378 553,58 |
| Muut rahoituskulut | ||
| Konserniyhtiöille 1) | -16 579 854,88 | -2 417 546,00 |
| Muille | -8 397 520,47 | -7 284 274,00 |
| Yhteensä | -24 977 375,35 | -9 701 820,00 |
| Kurssierot | ||
| Konserniyhtiöiltä | 3 277 812,55 | 36 587 523,39 |
| Muilta | -1 857 984,49 | -38 982 187,97 |
| Yhteensä | 1 419 828,06 | -2 394 664,58 |
| Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä | 104 681 255,05 | -9 335 297,22 |
| Kurssierot | ||
| Realisoituneet | -5 553 184,83 | -12 148 327,45 |
| Realisoitumattomat | 6 973 012,89 | 9 753 662,87 |
| Yhteensä | 1 419 828,06 | -2 394 664,58 |
1) Vuonna 2015 muut rahoituskulut konserniyhtiöille sisältävät tytäryhtiöosakkeiden alaskirjausta 16,6 milj. euroa (2,4).
| 2015 | 2014 | |
|---|---|---|
| Satunnaiset tuotot | ||
| Saadut konserniavustukset | 2 850 000,00 | 4 051 000,00 |
| Yhteensä | 2 850 000,00 | 4 051 000,00 |
| Satunnaiset tuotot ja kulut yhteensä | 2 850 000,00 | 4 051 000,00 |
| 9. TULOVEROT | ||
| (tuotto +, kulu –) | ||
| Tuloverot kuluvalta vuodelta | -1 271 420,66 | 0,00 |
| Tuloverot aikaisemmilta vuosilta | 300 000,00 | 163 500,00 |
| Laskennalliset verot | -9 170 081,91 | 42 433,63 |
| Muut verot ja veronluontoiset menot | -2 776 220,43 | -332 527,84 |
| Yhteensä | -12 917 723,00 | -126 594,21 |
| Aineettomat oikeudet |
Liikearvo | Ennakkomaksut ja keskeneräiset |
Muu aineeton omaisuus |
Yhteensä | |
|---|---|---|---|---|---|
| 2015 | hankinnat | ||||
| Hankintameno 1.1. | 44 049 063,67 | 6 181 419,27 | 9 815 011,73 | 185 832 090,74 | 245 877 585,41 |
| Lisäykset | 30 715 935,10 | 7 029 411,36 | 8 004 125,49 | 45 749 471,95 | |
| Vähennykset | -4 553 037,42 | -11 648 493,50 | -16 201 530,92 | ||
| Siirrot erien välillä | 2 546 066,93 | -4 348 277,01 | 1 802 210,08 | 0,00 | |
| Hankintameno 31.12. | 72 758 028,28 | 6 181 419,27 | 12 496 146,08 | 183 989 932,81 | 275 425 526,44 |
| Kertyneet poistot 1.1. | -20 395 988,34 | -6 181 419,27 | 0,00 | -132 569 015,02 | -159 146 422,63 |
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | 4 553 037,42 | 11 648 493,50 | 16 201 530,92 | ||
| Tilikauden poistot ja arvonalentumiset | -10 452 379,69 | -21 147 260,08 | -31 599 639,77 | ||
| Kertyneet poistot 31.12. | -26 295 330,61 | -6 181 419,27 | 0,00 | -142 067 781,60 | -174 544 531,48 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 46 462 697,67 | 0,00 | 12 496 146,08 | 41 922 151,21 | 100 880 994,96 |
| 2014 | Aineettomat oikeudet |
Liikearvo | Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat |
Muu aineeton omaisuus |
Yhteensä |
| Hankintameno 1.1. | 34 370 936,21 | 6 181 419,27 | 6 780 139,27 | 188 423 280,17 | 235 755 774,92 |
| Lisäykset | 7 124 145,34 | 7 126 959,94 | 54 099,84 | 14 305 205,12 | |
| Vähennykset | -1 497 105,36 | -2 686 289,27 | -4 183 394,63 | ||
| Siirrot erien välillä | 4 051 087,48 | -4 092 087,48 | 41 000,00 | 0,00 | |
| Hankintameno 31.12. | 44 049 063,67 | 6 181 419,27 | 9 815 011,73 | 185 832 090,74 | 245 877 585,41 |
| Kertyneet poistot 1.1. | -16 294 169,33 | -6 181 419,27 | 0,00 | -112 315 884,96 | -134 791 473,56 |
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | 732 472,43 | 460 229,44 | 1 192 701,87 | ||
| Tilikauden poistot ja arvonalentumiset | -4 834 291,44 | -20 713 359,50 | -25 547 650,94 | ||
| Kertyneet poistot 31.12. | -20 395 988,34 | -6 181 419,27 | 0,00 | -132 569 015,02 | -159 146 422,63 |
Kirjanpitoarvo 31.12. 23 653 075,33 0,00 9 815 011,73 53 263 075,72 86 731 162,78
| Maa- ja vesialueet |
Rakennukset ja rakennelmat |
Koneet ja kalusto | Muut aineelliset hyödykkeet |
Ennakkomaksut ja keskeneräiset |
Yhteensä | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| 2015 | hankinnat | |||||
| Hankintameno 1.1. | 1 179 973,51 | 17 051 549,47 | 91 824 049,57 | 567 573,82 | 5 122 363,77 | 115 745 510,14 |
| Lisäykset | 6 652,37 | 5 917 852,48 | 5 001 901,24 | 10 926 406,09 | ||
| Vähennykset | -4 491,32 | -1 841,67 | -1 145 032,09 | -14 500,00 | -1 165 865,08 | |
| Siirrot erien välillä | 51 152,35 | 2 337 761,89 | -2 388 914,24 | 0,00 | ||
| Hankintameno 31.12. | 1 175 482,19 | 17 107 512,52 | 98 934 631,85 | 553 073,82 | 7 735 350,77 | 125 506 051,15 |
| Kertyneet poistot 1.1. | 0,00 | -12 812 088,63 | -73 336 030,88 | -462 724,45 | 0,00 | -86 610 843,96 |
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot |
1 841,67 | 1 121 013,84 | 14 500,00 | 1 137 355,51 | ||
| Tilikauden poistot ja arvonalentumiset |
-346 416,22 | -6 232 973,18 | -18 953,16 | -6 598 342,56 | ||
| Kertyneet poistot 31.12. | 0,00 | -13 156 663,18 | -78 447 990,22 | -467 177,61 | 0,00 | -92 071 831,01 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 1 175 482,19 | 3 950 849,34 | 20 486 641,63 | 85 896,21 | 7 735 350,77 | 33 434 220,14 |
| Maa- ja vesialueet |
Rakennukset ja rakennelmat |
Koneet ja kalusto | Muut aineelliset hyödykkeet |
Ennakkomaksut ja keskeneräiset |
Yhteensä | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| 2014 | hankinnat | |||||
| Hankintameno 1.1. | 357 207,18 | 25 579 284,49 | 86 253 218,58 | 567 573,82 | 4 705 746,62 | 117 463 030,69 |
| Lisäykset | 832 000,00 | 4 904 900,86 | 5 043 235,75 | 10 780 136,61 | ||
| Vähennykset | -9 233,67 | -8 527 735,02 | -3 960 688,47 | -12 497 657,16 | ||
| Siirrot erien välillä | 4 626 618,60 | -4 626 618,60 | 0,00 | |||
| Hankintameno 31.12. | 1 179 973,51 | 17 051 549,47 | 91 824 049,57 | 567 573,82 | 5 122 363,77 | 115 745 510,14 |
| Kertyneet poistot 1.1. | 0,00 | -18 875 277,81 | -70 403 303,69 | -444 979,63 | 0,00 | -89 723 561,13 |
| Vähennysten ja siirtojen | ||||||
| kertyneet poistot | 6 425 255,43 | 1 981 556,44 | 8 406 811,87 | |||
| Tilikauden poistot ja arvonalentumiset |
-362 066,25 | -4 914 283,63 | -17 744,82 | -5 294 094,70 | ||
| Kertyneet poistot 31.12. | 0,00 | -12 812 088,63 | -73 336 030,88 | -462 724,45 | 0,00 | -86 610 843,96 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 1 179 973,51 | 4 239 460,84 | 18 488 018,69 | 104 849,37 | 5 122 363,77 | 29 134 666,18 |
| Osuudet saman konsernin yrityksissä |
Muut osakkeet | Yhteensä | |
|---|---|---|---|
| 2015 | |||
| Kirjanpitoarvo 1.1. | 1 570 433 661,40 | 144 105 359,93 | 1 714 539 021,33 |
| Lisäykset | 534 837 144,91 | 4 224 953,64 | 539 062 098,55 |
| Vähennykset ja siirrot erien välillä |
-4 987 478,58 | -4 987 478,58 | |
| Arvonalentumiset | -16 579 854,88 | -108 155,40 | -16 688 010,28 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 2 083 703 472,85 | 148 222 158,17 | 2 231 925 631,02 |
| 2014 | Osuudet saman konsernin yrityksissä |
Muut osakkeet | Yhteensä |
| Kirjanpitoarvo 1.1. | 1 521 871 906,66 | 140 284 625,87 | 1 662 156 532,53 |
| Lisäykset | 50 979 300,74 | 4 285 008,00 | 55 264 308,74 |
| Vähennykset ja siirrot erien välillä |
-84 093,94 | -84 093,94 | |
| Arvonalentumiset | -2 417 546,00 | -380 180,00 | -2 797 726,00 |
Kirjanpitoarvo 31.12. 1 570 433 661,40 144 105 359,93 1 714 539 021,33
| 2015 | 2014 | |
|---|---|---|
| Aineet ja tarvikkeet | 23 270 745,27 | 22 568 316,21 |
| Valmiit tuotteet | 54 616 801,52 | 50 663 105,55 |
| Ennakkomaksut | 7 502 514,53 | 4 052 252,90 |
| Yhteensä | 85 390 061,32 | 77 283 674,66 |
| 14. SAAMISET | ||
| 2015 | 2014 | |
| Pitkäaikaiset saamiset | ||
| Pitkäaikaiset korolliset saamiset | ||
| Lainasaamiset | ||
| Lainasaamiset konserniyhtiöiltä | 254 707 458,08 | 159 607 421,47 |
| Muut pitkäaikaiset sijoitukset | 0,00 | 2 294 308,65 |
| Pitkäaikaiset korolliset saamiset | 254 707 458,08 | 161 901 730,12 |
| Pitkäaikaiset korottomat saamiset | ||
| Laskennalliset verosaamiset | 11 602 579,58 | 20 349 373,55 |
| Pitkäaikaiset korottomat saamiset | 11 602 579,58 | 20 349 373,55 |
| Pitkäaikaiset saamiset yhteensä | 266 310 037,66 | 182 251 103,67 |
| Lyhytaikaiset saamiset | ||
| Lyhytaikaiset korolliset saamiset | ||
| Konserniyhtiöiltä | 69 631 225,71 | 65 942 296,74 |
| Lyhytaikaiset korolliset saamiset yhteensä | 69 631 225,71 | 65 942 296,74 |
| Lyhytaikaiset korottomat saamiset | ||
| Maksetut ennakot | ||
| Konserniyhtiöille | 18 836 395,50 | 18 240 121,02 |
| Yhteensä | 18 836 395,50 | 18 240 121,02 |
| Myyntisaamiset | ||
| Konserniyhtiöiltä | 53 656 850,36 | 32 169 987,28 |
| Muilta | 133 153 754,73 | 116 488 277,14 |
| Yhteensä Siirtosaamiset |
186 810 605,09 | 148 658 264,42 |
| Konserniyhtiöiltä | 6 324 773,43 | 7 560 921,40 |
| Muilta | 21 691 409,18 | 15 607 117,91 |
| Yhteensä | 28 016 182,61 | 23 168 039,31 |
| Muut korottomat lyhytaikaiset saamiset | ||
| Konserniyhtiöiltä | 266 006,46 | -2 363,13 |
| Muilta | 13 462 146,30 | 12 916 607,05 |
| Yhteensä | 13 728 152,76 | 12 914 243,92 |
| Lyhytaikaiset korottomat saamiset yhteensä | 247 391 335,96 | 202 980 668,67 |
| Lyhytaikaiset saamiset yhteensä | 317 022 561,67 | 268 922 965,41 |
| Saamiset yhteensä | 583 332 599,33 | 451 174 069,08 |
| 2015 | 2014 | |
| Siirtosaamiset | ||
| Korot Verot |
6 779 178,07 16 780,32 |
6 096 199,24 1 351 783,69 |
| Kurssierot | 7 082 391,10 | 4 172 319,25 |
| Konserniavustukset | 2 850 000,00 | 4 051 000,00 |
| Muut erät | 11 287 833,12 | 7 496 737,13 |
| Yhteensä | 28 016 182,61 | 23 168 039,31 |
| 2015 | 2014 | |
|---|---|---|
| Rahoitusarvopaperit | ||
| Kirjanpitoarvo | 30 394 906,22 | 22 910 617,10 |
| Jälleenhankintahinta | 30 394 906,22 | 22 910 617,10 |
| Erotus | 0,00 | 0,00 |
| Rahoitusarvopapereihin sisältyy yhtiön lyhytaikaiset sijoitukset. | ||
| 16. OMA PÄÄOMA | ||
| 2015 | 2014 | |
| Sidottu oma pääoma | ||
| Osakepääoma 1.1. | 221 761 727,69 | 221 761 727,69 |
| Osakepääoma 31.12. | 221 761 727,69 | 221 761 727,69 |
| Ylikurssirahasto 1.1. | 257 877 731,94 | 257 877 731,94 |
| Ylikurssirahasto 31.12. | 257 877 731,94 | 257 877 731,94 |
| Käyvän arvon rahasto 1.1. | -2 963 940,82 | -5 079 068,12 |
| Käyvän arvon rahasto 31.12. | -4 657 093,00 | -2 963 940,82 |
| Sidottu oma pääoma yhteensä 31.12. | 474 982 366,63 | 476 675 518,81 |
| Vapaa oma pääoma | ||
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1. | 199 963 876,20 | 199 963 876,20 |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12. | 199 963 876,20 | 199 963 876,20 |
| Edellisten tilikausien voitto 1.1.1) | 400 262 709,85 | 482 015 069,17 |
| Tilikauden voitto / tappio | 165 155 958,26 | -1 279 153,97 |
| Osingonjako | -80 587 227,16 | -80 582 022,03 |
| Osakepohjainen kannustinjärjestelmä | ||
| Luovutetut osakkeet | 118 000,75 | 108 816,68 |
| Edellisten tilikausien voitto ja tilikauden voitto 31.12. | 484 949 441,70 | 400 262 709,85 |
| Vapaa oma pääoma yhteensä 31.12. | 684 913 317,90 | 600 226 586,05 |
| Oma pääoma yhteensä 31.12. | 1 159 895 684,53 | 1 076 902 104,86 |
| Voitonjakokelpoiset varat yhteensä 31.12. | 684 913 317,90 | 600 226 586,05 |
1) Yhtiön hallussa on omia osakkeita 3 280 602 kappaletta, hankintahinta 22 082 955,54 euroa.
| Omien osakkeiden muutokset | Euroa | Kpl |
|---|---|---|
| Hankintameno/määrä 1.1.2015 | 22 154 179,13 | 3 291 185 |
| Muutos | -71 223,59 | -10 583 |
| Hankintameno/määrä 31.12.2015 | 22 082 955,54 | 3 280 602 |
| 2015 | 2014 | |
|---|---|---|
| Tilinpäätössiirtojen kertymät | ||
| Kertynyt poistoero käyttöomaisuuserittäin | ||
| Rakennukset ja rakennelmat | 961 942,89 | 1 109 717,01 |
| Koneet ja kalusto | 3 691 091,79 | 4 426 525,32 |
| Muut aineelliset hyödykkeet | 32 895,90 | 31 806,40 |
| Aineettomat oikeudet | 510 165,92 | -397 285,16 |
| Muu aineeton omaisuus | 4 400 019,77 | 3 811 171,65 |
| Yhteensä | 9 596 116,27 | 8 981 935,22 |
| Tilinpäätössiirtojen kertymien muutos | ||
| Tilinpäätössiirtojen kertymät 1.1. | 8 981 935,22 | 11 319 859,13 |
| Liiketoimintasiirrot | 0,00 | -1 351 446,99 |
| Poistoeron muutos tuloslaskelmassa | 614 181,05 | -986 476,92 |
| Tilinpäätössiirtojen kertymät 31.12. | 9 596 116,27 | 8 981 935,22 |
31.12.2015 kertyneiden poistoerojen laskennallinen verovelka oli 1,9 milj. euroa (1,8).
| 2015 | 2014 | ||
|---|---|---|---|
| Pitkäaikaiset varaukset | |||
| Eläkevaraukset | 6 223 992,00 | 6 187 127,00 | |
| Muut pakolliset varaukset | |||
| Ympäristövaraukset | 10 032 827,51 | 10 473 637,24 | |
| Uudelleenjärjestelyvaraukset | 654 761,20 | 1 109 513,20 | |
| Muut pakolliset varaukset yhteensä | 10 687 588,71 | 11 583 150,44 | |
| Pitkäaikaiset varaukset yhteensä | 16 911 580,71 | 17 770 277,44 | |
| Lyhytaikaiset varaukset | |||
| Muut pakolliset varaukset | |||
| Henkilöstökuluvaraukset | 1 018 072,95 | 1 682 772,54 | |
| Uudelleenjärjestelyvaraukset | 1 554 752,00 | 454 752,00 | |
| Lyhytaikaiset varaukset yhteensä | 2 572 824,95 | 2 137 524,54 | |
| Pitkä- ja lyhytaikaiset pakolliset varaukset yhteensä | 19 484 405,66 | 19 907 801,98 | |
| Muutos pakollisissa varauksissa | |||
| Pakolliset varaukset 1.1. | 19 907 801,98 | 26 006 246,27 | |
| Varausten käyttö tilikauden aikana | -3 634 335,32 | -4 137 610,84 | |
| Käyttämättömien varausten peruuttaminen | -599 061,00 | -2 060 833,45 | |
| Varausten lisäys tilikauden aikana | 3 810 000,00 | 100 000,00 | |
| Pakolliset varaukset 31.12. | 19 484 405,66 | 19 907 801,98 |
| 2015 | 2014 | ||
|---|---|---|---|
| Lainat rahoituslaitoksilta | 229 688 199,30 | 161 480 632,19 | |
| Muut pitkäaikaiset velat | 371 423 368,00 | 221 423 368,00 | |
| Yhteensä | 601 111 567,30 | 382 904 000,19 | |
| Pitkäaikaisen vieraan pääoman erääntyminen | |||
| 2017 (2016) | 35 524 028,48 | 32 740 584,95 | |
| 2018 (2017) | 26 610 139,60 | 32 740 584,95 | |
| 2019 (2018) | 209 900 000,00 | 23 826 696,07 | |
| 2020 (2019) tai myöhemmin | 329 077 399,22 | 293 596 134,22 | |
| Yhteensä | 601 111 567,30 | 382 904 000,19 | |
| Velat, jotka erääntyvät viiden vuoden tai sitä pidemmän ajan kuluttua | |||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 157 654 031,22 | 62 272 766,22 | |
| Muut pitkäaikaiset velat | 171 423 368,00 | 231 323 368,00 | |
| Yhteensä | 329 077 399,22 | 293 596 134,22 |
joukkovelkakirjalainan (erääntyy 13.5.2022). Muut pitkäaikaiset velat sisältävät 200 milj. euron joukkovelkakirjalainan (erääntyy 27.5.2019) sekä 150 milj. euron
| 2015 | 2014 | |||
|---|---|---|---|---|
| Korolliset lyhytaikaiset velat | ||||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 35 626 179,89 | 84 415 495,01 | ||
| Muut korolliset velat | ||||
| Konserniyhtiöille | 1 070 240 243,20 | 663 613 458,90 | ||
| Muille | 19 192 135,35 | 28 748 687,54 | ||
| Korolliset lyhytaikaiset velat yhteensä | 1 125 058 558,44 | 776 777 641,45 | ||
| Korottomat lyhytaikaiset velat | ||||
| Saadut ennakot | ||||
| Konserniyhtiöiltä | 136 764,13 | 136 764,13 | ||
| Muilta | 1 153 676,10 | 2 032 541,64 | ||
| Yhteensä | 1 290 440,23 | 2 169 305,77 | ||
| Ostovelat | ||||
| Konserniyhtiöille | 60 861 950,95 | 45 289 257,81 | ||
| Muille | 69 855 984,68 | 60 613 842,32 | ||
| Yhteensä | 130 717 935,63 | 105 903 100,13 | ||
| Siirtovelat | ||||
| Konserniyhtiöille | 4 512 263,86 | 5 452 509,31 | ||
| Muille | 69 706 311,25 | 57 736 220,20 | ||
| Yhteensä | 74 218 575,11 | 63 188 729,51 | ||
| Muut korottomat velat yhteensä | 7 896 013,40 | 7 774 197,75 | ||
| Korottomat lyhytaikaiset velat yhteensä | 214 122 964,37 | 179 035 333,16 | ||
| Lyhytaikaiset velat yhteensä | 1 339 181 522,81 | 955 812 974,61 | ||
| Siirtovelat | ||||
| Palkat | 11 452 788,92 | 5 806 658,44 | ||
| Korot ja kurssierot | 19 710 404,59 | 15 946 607,10 | ||
| Muut erät | 43 055 381,60 | 41 435 463,97 | ||
| Yhteensä | 74 218 575,11 | 63 188 729,51 |
| 2015 | 2014 | |
|---|---|---|
| Takaukset | ||
| Konserniyhtiöiden puolesta | ||
| Lainoista | 388 809 015,00 | 284 877 246,00 |
| Muista sitoumuksista | 52 920 895,00 | 48 391 309,00 |
| Muiden puolesta | 2 558 342,00 | 2 838 864,00 |
| Yhteensä | 444 288 252,00 | 336 107 419,00 |
| Leasingvastuut | ||
| Seuraavalla tilikaudella maksettavat | 4 699 217,00 | 4 917 200,00 |
| Myöhemmin maksettavat | 17 215 651,00 | 16 686 243,00 |
| Yhteensä | 21 914 868,00 | 21 603 443,00 |
Ympäristöriskit ja -vastuut esitetään konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 30.
| Konsernin | Emoyhtiön | |
|---|---|---|
| Konserniyritykset | omistusosuus-% | omistusosuus-% |
| AS Kemivesi | 100,00 | 100,00 |
| Kemira Argentina S.A. | 100,00 | 15,80 |
| Kemira Asia Pacific Pte. Ltd. | 100,00 | 100,00 |
| Kemira Cell Sp. z.o.o. | 55,00 | 55,00 |
| Kemira Chemicals (Nanjing) Co.,Ltd. | 100,00 | 100,00 |
| Kemira Chemicals (Shanghai) Co.,Ltd. | 100,00 | 100,00 |
| Kemira Chemicals (UK) Ltd. | 100,00 | 100,00 |
| Kemira Chemicals (Yanzhou) Co.,Ltd. | 100,00 | 100,00 |
| Kemira Chemicals Brasil Ltda | 100,00 | 99,87 |
| Kemira Chemicals Canada Inc. | 100,00 | 100,00 |
| Kemira Chemicals Germany GmbH | 100,00 | 100,00 |
| Kemira Chemicals India Private Ltd. | 99,99 | 99,99 |
| Kemira Chemicals Korea Corporation | 100,00 | 100,00 |
| Kemira Chemie Ges.mbH | 100,00 | 100,00 |
| Kemira Chile Comercial Limitada | 100,00 | 99,00 |
| Kemira de Mexico S.A. de C.V. | 100,00 | 100,00 |
| Kemira Europe Oy | 100,00 | 100,00 |
| Kemira Germany GmbH | 100,00 | 100,00 |
| Kemira GrowHow A/S | 100,00 | 100,00 |
| Kemira Hong Kong Company Limited | 100,00 | 100,00 |
| Kemira Korea Corporation | 100,00 | 100,00 |
| Kemira KTM d.o.o. | 100,00 | 100,00 |
| Kemira Nederland Holding B.V. | 100,00 | 100,00 |
| Kemira Operon Oy | 100,00 | 100,00 |
| Kemira Świecie Sp. z o.o. | 100,00 | 100,00 |
| Kemira Water Danmark A/S | 100,00 | 100,00 |
| Kemira Water Solutions Brasil -Produtos para tratamento de agua Ltda. | 100,00 | 100,00 |
| PT Kemira Indonesia | 100,00 | 74,80 |
| 2015 | 2014 | |||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1-3 | 4-6 | 7-9 | 10-12 Yhteensä | 1-3 | 4-6 | 7-9 | 10-12 Yhteensä | |||
| Liikevaihto | ||||||||||
| Pulp & Paper 1) | 314,6 | 351,3 | 379,1 | 372,3 | 1 417,3 | 280,4 | 282,0 | 300,6 | 307,0 | 1 170,0 |
| Oil & Mining | 93,9 | 89,7 | 90,1 | 76,4 | 350,1 | 92,0 | 97,6 | 95,9 | 96,7 | 382,2 |
| Municipal & Industrial | 144,5 | 153,8 | 155,9 | 151,5 | 605,7 | 137,7 | 138,6 | 145,0 | 143,4 | 564,7 |
| ChemSolutions 1) | - | - | - | - | - | 19,8 | - | - | - | 19,8 |
| Yhteensä | 553,0 | 594,8 | 625,1 | 600,2 | 2 373,1 | 529,9 | 518,2 | 541,5 | 547,1 | 2 136,7 |
| Käyttökate | ||||||||||
| Pulp & Paper 1) | 35,0 | 34,4 | 44,9 | 42,8 | 157,1 | 30,7 | 7,5 | 34,0 | 37,7 | 109,9 |
| Oil & Mining | 11,0 | 9,5 | 7,0 | 3,3 | 30,8 | 8,9 | 11,2 | 11,7 | 14,4 | 46,2 |
| Municipal & Industrial | 19,2 | 22,2 | 22,9 | 11,6 | 75,9 | 2,6 | 16,1 | 21,5 | 21,1 | 61,3 |
| ChemSolutions 1) | - | - | - | - | - | 35,5 | - | - | - | 35,5 |
| Yhteensä | 65,2 | 66,1 | 74,8 | 57,7 | 263,8 | 77,7 | 34,8 | 67,2 | 73,2 | 252,9 |
| Liikevoitto | ||||||||||
| Pulp & Paper 1) | 19,6 | 16,2 | 25,2 | 21,6 | 82,6 | 19,4 | -5,1 | 20,9 | 22,4 | 57,6 |
| Oil & Mining | 5,7 | 2,4 | 1,3 | -6,5 | 2,9 | 4,5 | 6,7 | 7,2 | 9,3 | 27,7 |
| Municipal & Industrial | 12,5 | 15,7 | 16,2 | 2,7 | 47,1 | -5,2 | 8,4 | 14,8 | 13,7 | 31,7 |
| ChemSolutions 1) | - | - | - | - | - | 35,6 | - | - | - | 35,6 |
| Yhteensä | 37,8 | 34,3 | 42,7 | 17,8 | 132,6 | 54,3 | 10,0 | 42,9 | 45,4 | 152,6 |
| Rahoituskulut, netto | -7,5 | -9,3 | -8,2 | -5,8 | -30,8 | -5,3 | -8,5 | -6,6 | -10,3 | -30,7 |
| Osuus osakkuusyritysten tuloksesta | 0,2 | 0,1 | 0,0 | 0,0 | 0,3 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,2 | 0,2 |
| Voitto ennen veroja | 30,5 | 25,1 | 34,5 | 12,0 | 102,1 | 49,0 | 1,5 | 36,3 | 35,3 | 122,1 |
| Tuloverot | -4,1 | -5,8 | -7,4 | -7,6 | -24,9 | -5,9 | 0,3 | -9,3 | -11,4 | -26,3 |
| Tilikauden tulos | 26,4 | 19,3 | 27,1 | 4,4 | 77,2 | 43,1 | 1,8 | 27,0 | 23,9 | 95,8 |
| Tilikauden tuloksen jakautuminen | ||||||||||
| Emoyhtiön omistajille | 25,0 | 17,6 | 25,5 | 2,9 | 71,0 | 41,9 | 0,2 | 25,3 | 22,5 | 89,9 |
| Määräysvallattomille omistajille | 1,4 | 1,7 | 1,6 | 1,5 | 6,2 | 1,2 | 1,6 | 1,7 | 1,4 | 5,9 |
| Tilikauden tulos | 26,4 | 19,3 | 27,1 | 4,4 | 77,2 | 43,1 | 1,8 | 27,0 | 23,9 | 95,8 |
| Osakekohtainen tulos, laimentamaton, euroa | 0,16 | 0,12 | 0,17 | 0,02 | 0,47 | 0,28 | 0,00 | 0,16 | 0,15 | 0,59 |
| Osakekohtainen tulos, laimennettu, euroa | 0,16 | 0,12 | 0,17 | 0,02 | 0,47 | 0,28 | 0,00 | 0,16 | 0,15 | 0,59 |
| Sidottu pääoma, liukuva | 1 659,5 | 1 427,7 | ||||||||
| Sidotun pääoman tuotto (ROCE), % | 8,0 % | 10,7 % |
1) Maaliskuussa 2014 Kemira saattoi loppuun muurahaishappoliiketoimintansa myynnin, joka muodosti pääosan ChemSolutions-segmentistä. ChemSolutions-segmenttiin jäänyt natriumperkarbonaattiliiketoiminta on siirretty Pulp & Paper -segmenttiin kaupan loppuun saattamisen jälkeen ja ChemSolutions-segmentin toiminta on lakkautettu vuoden 2014 toisen neljänneksen alusta lähtien.
Building tools?
Free accounts include 100 API calls/year for testing.
Have a question? We'll get back to you promptly.