AI Terminal

MODULE: AI_ANALYST
Interactive Q&A, Risk Assessment, Summarization
MODULE: DATA_EXTRACT
Excel Export, XBRL Parsing, Table Digitization
MODULE: PEER_COMP
Sector Benchmarking, Sentiment Analysis
SYSTEM ACCESS LOCKED
Authenticate / Register Log In

Honkarakenne Oyj

Annual Report Mar 22, 2024

3318_10-k_2024-03-22_a0aa536f-08c3-42a3-bcf1-63c5f314c63a.pdf

Annual Report

Open in Viewer

Opens in native device viewer

The year of wood living

20

Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 23

Sisällysluettelo

Hallituksen toimintakertomus

1.1.–31.12.2023 3
KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS)
Konsernin laaja tuloslaskelma 12
Konsernitase 13
Konsernin rahavirtalaskelma 14
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 15
Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet 16
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 26
Muu informaatio 50
EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS (FAS)
Emoyhtiön tuloslaskelma 59
Emoyhtiön tase 59
Emoyhtiön rahoituslaskelma 61
Emoyhtiön tilinpäätöksen laadintaperiaatteet 62
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot 63
Voitonjakoehdotus 71
Toimintakertomuksen ja
tilinpäätöksen allekirjoitus
71
Tilintarkastuskertomus 72

Hallituksen toimintakertomus 1.1.–31.12.2023

Honkarakenne-konsernin liikevaihto oli 46,3 miljoonaa euroa (2022: 73,7 milj. euroa ja vuonna 2021: 69,7 milj. euroa). Konsernin liiketulos oli -0,1 miljoonaa euroa (4,2 milj. euroa; 3,7 milj. euroa), tulos ennen veroja oli -0,3 miljoonaa euroa (3,6 milj. euroa; 3,6 milj. euroa) ja tulos per osake oli -0,04 euroa (0,47 euroa; 0,56 euroa).

Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että 31.12.2023 päättyneeltä tilikaudelta ei jaeta osinkoa (2022: 0,25 euroa). Lisäksi hallitus ehdottaa, että sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta jaetaan pääoman palautusta 0,09 euroa osakkeelta.

Liiketoimintakatsaus

Edellisvuoteen nähden konsernin toimintaympäristö pysyi haasteellisena koko tilikauden. Konsernin tilikauden liikevaihto jäi 37 prosenttia edellisvuodesta ja oli 46,3 miljoonaa euroa (73,7). Verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon Suomen liikevaihto laski 42 prosenttia ja viennin 23 prosenttia. Viennin liikevaihdon lasku johtui pääosin siitä, että Venäjälle aiemmin toteutettua myyntiä ei vielä pystytty korvaamaan uusien vientialueiden liikevaihtokertymällä sekä Japanin markkinoiden matalammasta liikevaihdosta. Vertailuvuoden ensimmäisen vuosipuoliskon liikevaihto sisälsi viimeiset tilaus- ja tuotantoprosessissa olleet projektitoimitukset Venäjälle. Vienti ilman Venäjää oli lähes edellisvuoden tasolla.

Konsernin tilauskanta jäi edellisen vuodenvaihteen tasosta 35 prosenttia ja oli 18,8 miljoonaa euroa (29,0).

Liikevaihdon jakauma 1.1.–31.12.2023 1.1.–31.12.2022
Suomi 69 % 74 %
Vienti 31 % 26 %
Yhteensä 100 % 100 %
Liikevaihto (MEUR) 1.1.–31.12.2023 1.1.–31.12.2022 % muutos
Suomi 31,8 54,8 -42 %
Vienti 14,5 18,9 -23 %
Yhteensä 46,3 73,7 -37 %

Suomi sisältää myös aihiomyynnin ja prosessissa syntyneiden sivutuotteiden myynnin kierrätykseen. Vienti sisältää kaikki muut maat paitsi Suomen.

Suomessa liikevaihto laski 42 prosenttia rakentamisen- ja asuntomarkkinoiden heikennyttyä merkittävästi tilikauden 2023 aikana ja oli 31,8 miljoonaa euroa (54,8). Lasku oli koko vuoden jyrkkää sekä korkeiden kustannus- ja korkotasojen että taantuman myötä. Edellisiin vuosiin verrattuna kuluttajaliiketoiminnan kannattavuutta on kuitenkin saatu kasvatettua, projektien läpimenoaikoja lyhennettyä ja asiakastyytyväisyyttä parannettua.

Liikevaihto laski enemmän kuluttaja- kuin projektiliiketoiminnan puolella. Myynnillisesti projektirakentamissa toinen vuosipuolisko oli ensimmäistä parempi. Viime vuosien aikana on toimitettu lähes 100 koulu-, päiväkoti- ja hoivakotiratkaisua eri puolille Suomea. Vuonna 2023 toimituksia tehtiin mm. Järvenpäähän, Vaasaan, Vantaalle, Lappeenrantaan, Nokialle, Saloon ja Joensuuhun. Terveellisten hirsihoivakohteiden kysyntä sekä kiinnostus on kasvanut suotuisasti.

Vuoden alussa Honka voitti perustajaurakoitsijakumppaneidensa kanssa kilpailun Järvenpään Annitädin uudelle asuinalueelle rakennettavasta hirsirakenteisesta kerrostalokorttelista sekä rivitaloasuinalueesta. Alueen asemakaava ei ole saanut valituksen takia vielä lainvoimaisuutta.

Honka lanseerasi alkuvuonna perustajaurakointiin uuden rivitalokonseptin ja syksyllä Honka MultiStorey™- konseptikehityshankkeen. Honka MultiStorey™ tarjoaa monikerrosrakentamiseen ohjeet ja konseptin siitä, miten tehdään turvallinen ja vähähiilinen hirsikerrostalo. Ratkaisua voidaan soveltaa asuinkerrostalojen lisäksi myös muihin rakennustyyppeihin, kuten toimistoihin, kouluihin ja hotelleihin. Honka MultiStorey™ mahdollistaa hirren yhdistämisen betonirakenteiseen monikerrosrakentamiseen.

Kotimaan kysynnän arvioidaan nousevan edellisvuodesta. Markkinoilla on edelleen epävarmuutta ja taantuma voi pitkittyessään vaikuttaa negatiivisesti vapaa-ajan sekä erityisesti omakotitalorakentajien aloituspäätöksiin.

Viennissä kysyntä oli alkuvuoden aikana heikkoa ja piristyi hieman ennen vuoden vaihdetta. Liikevaihto laski edellisvuodesta 23 prosenttia ja oli 14,5 miljoonaa euroa (18,9). Ero johtuu pääosin vertailuvuonna olleiden Venäjän viimeisten toimitusten liikevaihdosta sekä Japanin heikommasta liikevaihtokertymästä. Viennin suurimmat yksittäiset toimitukset muodostuivat projektiliiketoiminnan toimituksista Aasian alueilla sijaitseviin uusiin vapaa-ajanviettokeskuksiin. Kohteiden toimitukset sisälsivät mm. hotellirakennuksen, jonka yhteydessä toimii vapaa-ajan alueen vastaanottorakennus sekä yksittäisiä lomataloja.

Viennissä panostettiin malliston kehitykseen, uusien asiakkuuksien hankintaan, asiakastapaamisiin sekä osallistuttiin messuille ja vientitapahtumiin. Alueellista maahantuoja- ja edustajatoimintaa selkeytettiin ja vahvistettiin uusien maahantuojien ja paikallisten yhteistyökumppaneiden kautta. Tukholmaan avattiin vuoden vaihteen jälkeen Hongan uusi myyntitoimisto.

Japanin organisaatiota vahvistettiin omalla arkkitehtiosaamisella, panostettiin B2B-myyntiin ja avattiin Tokioon tytäryhtiön uusi toimisto ja showroom. Tytäryhtiössä valmistui kattava strategiatyö, jonka pohjalta liiketoimintaa kehitetään eteenpäin seuraavina vuosina.

Aasian alueen projektiviennin kysyntä ja liikevaihto kehittyivät positiivisesti. Piristymistä on nähtävissä myös muilla vientialueilla kuten esimerkiksi Saksassa. Edelleen on myös epävarmuutta millä aikajänteellä kysyntä toteutuu ja johtaa uusiin tilauksiin ja toimituksiin. Korot, inflaatio sekä rakentamisen kustannukset ovat eri vientimaissa pysyneet suhteellisen korkeilla tasoilla. Konsernin Kiinan vienti on kokonaan pysähdyksissä ja toimenpiteitä oman edustuston osalta arvioidaan.

Rahtitoimitukset, jotka loppuvuodesta ovat suuntautuneet Aasiaan alueille, jouduttiin siirtämään pidemmille reiteille pois Suezin kanavalta alueen epävakaisuuden takia. Tämä heijastuu jossakin määrin viennin toimitusaikojen pidentymiseen ja nouseviin rahtikustannuksiin. Heijastusvaikutus saattaa vaikuttaa negatiivisesti uusiin tilauksiin tai siirtää nykyisiä toimituksia eteenpäin.

Taloudellinen asema ja tulos sekä keskeisimmät tunnusluvut

Konsernin tilikauden liiketulos oli -0,1 miljoonaa euroa (4,2) ja tulos ennen veroja oli -0,3 miljoonaa euroa (3,6). Oikaistu liiketulos oli +0,3 miljoonaa euroa (4,2) ja oikaistu tulos ennen veroja oli +0,2 miljoonaa euroa (3,6).

Kertaluontoiset oikaisuerät sisältävät muutosneuvotteluiden seurauksena tilikaudelle kohdistuneita kulueriä 0,5 miljoonaa euroa, jotka syntyivät irtisanomisajan palkoista sekä muista irtisanomisiin liittyvistä kuluista.

Rahoituserät sisältävät Japanin jenin valuutan arvostamista -0,5 miljoonaa euroa (-0,3) sekä muiden rahoitusvarojen arvon palautusta +0,4 miljoonaa euroa (-0,3).

Tuotantokannattavuus heikkeni tuotantomäärien supistuessa. Yksikköhintaiset kustannukset kasvoivat, eikä niitä pystytty kokonaisuudessaan kattamaan raaka-aineen hankintahinnan laskulla.

Tilikauden tuloksen varmistamiseksi jatkettiin alkuvuodesta alkaen edellisellä tilikaudella aloitettuja lomautus- ja sopeutustoimenpiteitä. Tämän lisäksi emoyhtiössä käytiin irtisanomisiin johtaneet muutosneuvottelut. Kesäkuussa päättyneet neuvottelut johtivat kokonaisuudessaan 22 henkilön irtisanomiseen. Lisäksi neuvotteluista haettiin lomautusvaltuutus, jolla henkilöstöä pystytään tarpeen niin vaatiessa lomauttamaan lyhyt- tai pidempiaikaisena sopeutustoimenpiteenä.

Sopeutustoimenpiteiden ohella keskityttiin edelleen edistämään ja jalkauttamaan strategian mukaisia kehityshankkeita, joiden seurauksena projektien kannattavuutta ja asiakaskokemusta on saatu parannettua. Viennin fokusmarkkinoissa panostettiin myynti- ja jälleenmyyntiverkoston kehittämiseen sekä uusien asiakkuuksien hankintaan.

Konsernin keskeisimmät tunnusluvut 1.1.–31.12.2023 1.1.–31.12.2022 1.1.–31.12.2021
Liikevaihto (MEUR) 46,3 73,7 69,7
Liikevoitto/-tappio (MEUR) -0,1 4,2 3,7
Oikaistu liikevoitto/-tappio (MEUR) 0,3 4,2 3,7
Voitto/tappio ennen veroja (MEUR) -0,3 3,6 3,6
Oikaistu voitto/tappio ennen veroja (MEUR) 0,2 3,6 3,6
Henkilöstön määrä keskimäärin 183 190 178
Henkilöstön määrä henkilötyövuosina
keskimäärin 174 183 170
Tulos/osake, laimentamaton (euroa) -0,04 0,47 0,56
Tulos/osake, laimennettu (euroa) -0,04 0,47 0,56
Omavaraisuusaste (%) 64,3 66,6 60,7
Oman pääoman tuotto (%) -1,4 15,8 21,0
Oma pääoma/osake (euroa) 2,79 3,10 2,88
Nettovelkaantumisaste (%) -18,2 -53,8 -51,3

Honkarakenne noudattaa raportoinnissaan Euroopan arvopaperiviranomaisen (ESMA) suositusta vaihtoehtoisista tunnusluvuista (APM). Vaihtoehtoisella tunnusluvulla tarkoitetaan taloudellista tunnuslukua, joka on muu kuin IFRS-normistossa määritelty tai nimetty taloudellinen tunnusluku. Tästä käytetään termiä "oikaistu". Oikaisueriksi yhtiö luokittelee sellaiset merkittävät liiketapahtumat, joiden katsotaan vaikuttavan eri raportointikausien väliseen vertailuun. Tällaisia ovat muun muassa merkittävät uudelleenjärjestelykulut, merkittävät arvonalentumistappiot tai niiden peruutukset, merkittävät omaisuuserien luovutusvoitot ja -tappiot tai muut tavanomaisesta liiketoiminnasta poikkeavat merkittävät tulot tai kulut.

Konsernin tunnusluvut ja niiden laskentakaavat on esitetty liitetietojen kohdassa 33.

Tilauskanta

Konsernin tilauskannan arvo oli joulukuun lopussa 18,8 miljoonaa euroa (29,0). Tilauskanta laski 35 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Tilauskanta tarkoittaa tilauksia, joiden toimituspäivämäärä on seuraavan 24 kuukauden sisällä. Osassa tilauksia saattaa olla rahoitus- tai rakennuslupaehto.

Rahoitus ja maksuvalmius

Vuoden 2023 lopussa Honkarakenteen rahoitusasema oli hyvä. Konsernin omavaraisuusaste oli 64,3 prosenttia (66,6). Nettovelkaantumisaste (gearing) oli negatiivinen ollen -18,2 prosenttia (-53,8). Konsernin nettorahoitusvelat olivat -3,0 miljoonaa euroa (-9,8), joten konsernin likvidit varat ylittivät rahoitusvelat. Konsernin likvidit varat sisältäen muut rahoitusvarat olivat 6,4 miljoonaa euroa (12,6). Konsernin 3,0 miljoonan euron (3,0) shekkitililimiitti ei ollut käytössä tilinpäätöshetkellä.

Investoinnit

Konsernin bruttoinvestoinnit vuonna 2023 olivat 1,8 miljoonaa euroa (1,0) ilman IFRS 16 -standardin mukaisia käyttöoikeusomaisuuseriä ja saatuja investointiavustuksia. Tilikauden investoinnit kohdistuvat pääosin Karstulan tehtaan hirsilinjaston, liimoittimen sekä lamellihöylän korvausinvestointeihin. Lamellihöylän asennustyöt aloitettiin loppuvuonna ja linjaston käyttöönotto toteutui alkuvuodesta 2024. Toiminnanohjausjärjestelmäkokonaisuudessa otettiin käyttöön viennin tarjouslaskentamoduuli. Syksyllä käynnistettiin Asiakas 360 -hanke, jonka yhteydessä keväällä 2024 käyttöönotetaan konserniin uusi asiakashallinta- ja projektinseurantajärjestelmä.

Tutkimus- ja kehittämistoiminta

Tilikaudella keskityttiin erityisesti kehittämään vientimarkkinoiden tuoteratkaisuja ja jatkettiin suurten ja julkisrakentamisen kohteisiin soveltuvien hirsirakenteiden tutkimusta ja kehittämistä. Honkarakenteen julkisten ja suurten rakennusten hirsituote -hanke oli mukana ympäristöministeriön puurakentamisen ohjelmassa, josta oli myös myönnetty hankkeelle rahoitusta. Hyödyntäen hankkeessa kehitettyjä ratkaisuja, Honkarakenne kehitti ja lanseerasi syksyllä monikerrosrakentamisen konseptin, jolla Honka tuo hirren monipuoliset kerrosrakentamisen mahdollisuudet entistä laajemmin rakentajien käyttöön. Honka MultiStorey™ tarjoaa ohjeet ja konseptin siitä, miten tehdään turvallinen ja vähähiilinen hirsikerrostalo. Ratkaisuja voidaan soveltaa asuinkerrostalojen lisäksi myös muihin rakennustyyppeihin, esimerkiksi toimistoihin, kouluihin ja hotelleihin.

Toteutetun hankkeen ja ohjelman tavoitteena on lisätä puun käyttöä rakentamisessa ilmastotavoitteiden edistämiseksi. Puu on uusiutuva raaka-aine ja puurakentaminen on osa metsien kestävää käyttöä.

Konsernin tutkimus- ja kehittämismenot olivat tilikaudella 0,6 miljoonaa euroa (0,4), mikä vastasi 1,3 prosenttia (0,5) liikevaihdosta.

Konserni ei ole tilikaudella aktivoinut kehitysmenoja.

Toimintaan liittyvät merkittävimmät riskit

Honkarakenteen riskit ja epävarmuustekijät liittyvät konsernin ja sen asiakkaiden toimintaympäristön negatiivisiin muutoksiin, raaka-aineiden ja komponenttien kustannusten nousuun, näiden saatavuuteen ja kokonaistoimitusketjujen toimivuuteen. Mikäli toimintaympäristössä kysyntä vähenee nykytasosta ja kustannukset pysyvät korkealla tasolla, sillä voisi olla merkittäviä vaikutuksia konsernin tuloskehitykseen.

Konsernin toimintaympäristön taloudellinen epävarmuus heijastuu negatiivisesti yritysten ja kuluttajien luottamukseen. Lähiajan taloudellisia riskejä lisäävät edelleen korkea inflaatio ja korkealla pysyvät korot.

Venäjän aloittaman hyökkäyssodan epävarmuuden kestoa ja kaikkia vaikutuksia liiketoimintaan on vaikea arvioida.

Venäjän markkina-alueelta menetetyn tilauskannan korvaaminen muilta vientimarkkinoilta voi pitkittyä tai olla epävarmaa nykyisessä maailmanmarkkinatilanteessa. Jos sota pitkittyisi taikka laajenisi, voisi sillä olla olennaisen haitallinen vaikutus konsernin liiketoimintaan, taloudelliseen asemaan ja liiketoiminnan tulokseen.

Taseessa olevien erien arvostus perustuu johdon tämän hetken arvioihin. Mikäli näihin arvioihin tulee muutoksia, saattaa sillä olla vaikutuksia yhtiön tulokseen.

Ympäristö

Ekologisuus, pitkäikäisyys ja energiatehokkuus ovat hirsitalorakentamisen vahvuuksia. Uusiutuva puu on rakennusmateriaalina ekologisesti kestävä valinta. Puu sitoo kasvaessaan hiilidioksidia, joka varastoituu massiivipuutalon seiniin vuosisadoiksi. Samalla uusi metsä kasvaessaan sitoo lisää hiilidioksidia, mikä hidastaa ilmastonmuutosta. Vastuullisille kuluttajille puun valinta talon materiaaliksi on itsestään selvä tapa ottaa huomioon tulevat sukupolvet.

Honkarakenteen ympäristön huomioiminen perustuu kestävän puuraaka-aineen tarkkaan hyödyntämiseen, energian säästöön sekä jätteiden lajitteluun, kierrätykseen ja hyötykäyttöön. Honkarakenne on toimintapolitiikassaan sitoutunut puun alkuperäseurannan kautta (PEFC) kestävään metsätalouteen, eikä puuta osteta suojeluohjelmiin kuuluvilta alueilta.

Uudet tiukentuneet energiamääräykset vaativat myös uusia hirsituotteita, joita on kehitetty ja kehitetään edelleen Hongalla. Tehtaan toiminnoissa pyritään monin tavoin ympäristön kannalta parhaaseen lopputulokseen. Investoinnit tutkimukseen ja tuotekehitykseen mahdollistavat uusien ympäristöystävällisten tuotantotekniikoiden käyttöönoton. ETA-hyväksyntä ja sen myötä CE-merkintäoikeus ovat osa Honkarakenteen laadukkaan ja ympäristöystävällisen toiminnan varmistusta.

Ympäristönäkökohdat toteutuvat Honkarakenteella tehokkaana tuotannollisena toimintana. Raakaaineiden tarkka hyödyntäminen, energian säästö, sivutuotteiden hyödyntäminen ja jätteiden kierrätys hyötykäyttöön ovat osa vastuullista ympäristötoimintaa. Honkarakenne käyttää tuotannosta kertyviä vajaalaatuisia sahatavaroita pakkauksissaan ja puiset kierrätettävät pakkausmateriaalit leimataan EUstandardin mukaisesti. Osa katkaisuhukasta, kakkoslaadusta ja jätepuutavarasta käytetään haketettuna energian tuotantoon. Honkarakenteen kutterilastut toimitetaan edelleen hyödynnettäväksi kuivikepuruksi maatalouden tarpeisiin ja tuotannossa syntyvistä ylijäävistä hirrenpätkistä jalostetaan lastuvillaa.

Honkarakenne lajittelee ja esikäsittelee pakkausmuovikalvot ja muovipohjaiset sidontavanteet. Kierrätysmateriaalit toimitetaan jatkojalostettaviksi. Muut jätteet lajitellaan tehtailla lajikkeittain ja toimitetaan kierrätykseen tai jälkivarastointiin. Jätteiden kuljetuksista on tehty sopimukset alueellisten jätehuoltoyhtiöiden kanssa.

Osakkuusyhtiö Puulaakson Energia Oy tuottaa kaiken Karstulan tehtaalla tarvittavan lämpöenergian. Se toimittaa lämpöenergiaa myös Karstulan kunnan lämpöverkostoon. Energialaitos käyttää polttoaineenaan Karstulan tehtaan sivutuotteita: kuorta, purua ja kuivahaketta. Honkarakenteen omistusosuus yhtiöstä on 25,9 %.

Strategia 2022–2024 ja vastuullisuus

Vuoden 2024 loppuun ulottuvan strategian päämääränä on vahvistaa Honkarakenne Oyj:n asemaa Suomen suurimpana puurakennusten viejänä maailmalle. Uuden vientivetoisen strategian avulla konserni hakee strategiakaudella liikevaihdon kasvua painopisteen ollessa kannattavuudessa. Kannattavuustavoitteiden taustalla on prosessitehokkuus, jossa samalla parannetaan asiakas- ja työntekijäkokemusta.

Honkarakenne-konsernin visiona on olla ekologisen ja terveellisen asumisen johtava toimija valituilla markkina-alueillamme. Konsernin missio on parantaa ihmisten elämisen ja asumisen laatua.

Honkarakenteen strategiset tavoitteet vuosille 2022–2024 ovat seuraavat:

  • Viennin kasvattaminen fokusoimalla ja allokoiden resurssit valituille markkina-alueille
  • Asiakas- ja työntekijäkokemuksen kautta parempaan kannattavuuteen
  • Vastuullisin, terveys ja tulevaisuus edellä.

Strategian toteuttamiseksi konsernin avaintoiminnoissa on käynnissä eri vaiheissa olevia strategian etenemistä tukevia selvitys- ja kehityshankkeita. Muuttuneen markkinatilanteen johdosta panostuksia on kohdennettu myynnin kasvattamiseen ja kannattavuuden parantamisen hankkeisiin. Vuoden alussa toteutettiin asiakaskokemuksella kannattavasti kasvuun -muutosohjelman myötä liiketoiminnan uudelleenorganisoituminen, jolla pyritään takaamaan laadukkaampi asiakaskokemus ja kannattavampi liiketoiminta. Lisäksi viennin eri fokusmarkkinoilla on käynnissä markkinaselvityksiä sekä yhteistyökumppaneiden ja jakelukanavien uudistamista koskevia hankkeita.

Vastuullinen liiketoiminta on keskeinen osa Honkarakenteen strategiaa. Konsernissa kehitetään jatkuvasti tuotantoa, palveluita ja mallistoa terveellisemmän, ekologisemman ja laadukkaamman asumisen mahdollistamiseksi. Valintoja ohjaa vastuu ihmisten ja luonnon elinvoimasta. Vastuullisuusohjelma "Rakennamme tulevaisuutta" pohjautuu tunnistettuihin toimintaympäristön muutoksiin, eettisiin periaatteisiin, henkilöstön ja muiden sidosryhmien tunnistettuihin odotuksiin ja asiakasymmärrykseen konsernin päämarkkinoilla. Vastuulliset hankinnat ja ekologinen tuotanto ovat liiketoiminnan ytimessä, ja Honkarakenteella kehitetään jatkuvasti talojen terveellisyyttä ja turvallisuutta.

Osana Honkarakenteen vastuullisuusohjelmaa emoyhtiö käyttää kaikissa omissa toimipisteissään 100 % uusiutuvalla energialla tuotettua alkuperätakuin varmennettua sähköä, jonka hiilidioksidipäästöt ovat 0 g/kWh.

Honkarakenne toteaa, että se ei pidä pitkän aikavälin tavoitteita markkinaohjeistuksena millekään yksittäiselle strategiakauden vuodelle.

Honka-brändi

Honka-brändin ydin on pohjoisen läheisessä luontosuhteessa ja suomalaisessa onnellisuudessa. Hongan keltainen on toivon ja ilon väri. Honka auttaa jokaista asiakasta toteuttamaan juuri itselleen tärkeät unelmat, ja Hongalla on kunnia välittää pohjolan metsien elinvoimaa.

Henkilöstö

Konsernin henkilöstömäärä oli tilikauden päättyessä 169 (191; 186) henkilöä ja vuoden 2023 keskimääräinen henkilöstömäärä oli 183 (190; 178) henkilöä. Henkilötyövuosina mitattuna konsernissa oli vuoden aikana yhteensä 174 (183; 170) henkilöä.

Emoyhtiön palveluksessa oli tilikauden päättyessä 163 (186; 181) henkilöä ja vuoden aikana keskimäärin 177 (179; 173) henkilöä. Emoyhtiön henkilömäärä väheni pääasiassa muutosneuvotteluiden päätöksistä johtuneista henkilöstövähennyksistä.

Honkarakenne Oyj:n henkilöstöstä 78 % (80; 79) toimi Karstulan tehtaalla ja 22 % (20; 21) muissa toimipisteissä. Toimihenkilöiden ja työnjohdon osuus emoyhtiön henkilöstöstä oli 65 % (63; 64). Naisten osuus emoyhtiön henkilöstöstä oli 22 % (23; 22). Vuoden lopussa osa-aikaisia työntekijöitä oli 3 % (2; 3). Määräaikaisten osuus oli 1 % (4; 4).

Konsernin työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut olivat yhteensä 8,1 miljoonaa euroa tilikaudella 2023. Edellisenä vuonna ne olivat 10,6 miljoonaa euroa ja vuonna 2021 ne olivat 10,1 miljoonaa euroa.

Hallitus päätti helmikuun kokouksessaan palkita koko emoyhtiön henkilöstönsä edellisvuoden lopulla perustetun henkilöstörahaston sääntöjen puitteissa tilikauden 2022 toteutuneen hyvän tuloksen perusteella. Palkkiot maksettiin henkilöstörahaston piiriin kuuluville henkilöille yhtiökokouksen jälkeen huhtikuussa. Palkkiot sisältyvät konsernin henkilöstömenoihin.

Kysynnän vähäisyyden ja heikkojen markkinanäkymien johdosta emoyhtiö joutui käymään henkilöstön sopeuttamiseen tähdänneet muutosneuvottelut, jotka päättyivät kesäkuussa ja jotka johtivat lopulta 9 tuotannon työntekijän sekä 13 toimihenkilön työsuhteen päättämiseen. Samoissa neuvotteluissa emoyhtiö haki valtuutuksen taloudellisen tai tuotannollisen tilanteen niin vaatiessa lomauttaa henkilöstöä lyhyt- tai pidempiaikaisesti tilikauden 2023 ja 2024 aikana.

Tehtyjen toimenpiteiden seurauksena emoyhtiön tulokseen kirjattiin irtisanomisista aiheutuneita henkilöstökuluja sekä muita kuluja yhteensä 0,5 miljoonaa euroa.

Tilikauden aikana vahvistettiin työturvallisuuskulttuuria sekä panostettiin ennaltaehkäiseviin työturvallisuustoimenpiteisiin, kuten turvallisuuskierroksiin, turvallisuushaivaintoihin ja korjaaviin toimenpiteisiin sekä riskien arviointeihin. Edelliseen vuoteen verrattuna työtapaturmien määrä väheni puolella ja niitä tapahtui kolme. Työhyvinvointikysely toteutettiin edellisen vuoden tapaan loppuvuodesta. Saatujen vastausten määrä saavutti erinomaisen tason ja oli 90 prosenttia (83) ja eNPS oli 28,0 (39,9).

Marraskuun lopulla toteutettiin henkilöstön yhteinen henkilöstöpäivä, jossa haasteellisen vuoden päätteeksi keskityttiin yhdessä oloon, keskinäiseen ryhmäytymiseen ja yhteisen Honka hengen edistämiseen. Yhtiöllä on johtamisjärjestelmä, jolle on myönnetty ISO 9001 ja ISO 14001 -sertifikaatit.

Hallitus ja yhtiön johto

Vuonna 2023 Honkarakenne Oyj:n hallituksen jäseniä ovat olleet: Arto Halonen, Timo Kohtamäki, Maria Ristola, Kari Saarelainen, Kyösti Saarimäki (20.4.2023 asti) ja Antti Tiitola (20.4.2023 lähtien). Kyösti Saarimäki on toiminut hallituksen puheenjohtajana 20.4.2023 asti, jonka jälkeen Timo Kohtamäki on toiminut hallituksen puheenjohtajana.

Tilintarkastajana toimi tilintarkastusyhteisö Ernst & Young Oy, päävastuullisena tilintarkastajana Elina Laitinen, KHT.

Tilikaudella konsernin johtoryhmän muodostivat toimitusjohtaja Marko Saarelainen, tuotantojohtaja Juha-Matti Hanhikoski, tuotejohtaja Eino Hekali, talousjohtaja Maarit Jylhä, Suomen liiketoimintajohtaja Petri Perttula ja vientijohtaja Maarit Taskinen.

Konsernirakenne

Honkarakenne-konsernin emoyhtiö on Honkarakenne Oyj ja sen kotipaikka on Karstula. Yhtiön tuotantolaitos ja pääkonttori sijaitsee Karstulassa, ja yhtiöllä on asiakaspalvelukeskus ja näyttelyalue Tuusulassa. Lisäksi yhtiöllä on myyntikonttoreita eri puolilla Suomea ja edustusto Pekingissä Kiinassa.

Yhtiön tytäryhtiöt ovat Alajärven Hirsitalot Oy ja Honka-Kodit Oy Suomessa, Honka Japan Inc. Japanissa, Honka Blockhaus GmbH Saksassa ja Honkarakenne SARL Ranskassa. Honka Management Oy on fuusioitu emoyhtiöön 30.11.2023. Hongan aidosti painumaton hirsi täytti 20 vuotta.

Honkarakenne-konsernin liiketoimintaa harjoittavat yhtiöt ovat emoyhtiö Honkarakenne Oyj (Suomi) ja tytäryhtiöt Honka Japan Inc. (Japani) ja Honka Blockhaus GmbH (Saksa) sekä osakkuusyhtiö Puulaakson Energia Oy (25,9 %). Lisäksi konsernitilinpäätös sisältää tytäryhtiöt, Honkarakenne SARL (Ranska), Alajärven Hirsitalot Oy:n ja Honka-Kodit Oy:n.

Johdon kannustinjärjestelmät

Honkarakenteen hallitus päättää vuosittain johdon tulospalkkiosta. Vuonna 2023 johdon tulospalkkio oli kolmiportainen ja sidottu budjetoituun käyttökatteeseen. Ensimmäisen portaan kohdalla tulospalkkio johtoryhmän jäsenille oli yksi kuukausipalkan suuruinen ylimääräinen eläkemaksu ja lisäksi toimitusjohtajalle 5 000 kappaletta Honkarakenne Oyj:n B-lajin osaketta. Toisen portaan kohdalla tulospalkkio oli ensimmäisen portaan palkkion lisäksi yhden kuukausipalkan suuruinen rahapalkkio ja toimitusjohtajalle lisäksi 5 000 kappaletta Honkarakenne Oyj:n B-lajin osaketta. Kolmannen portaan kohdalla palkkio oli ensimmäisen ja toisen portaan palkkion lisäksi yhden kuukauden palkan suuruinen rahapalkkio ja lisäksi toimitusjohtajalle 5 000 kappaletta Honkarakenne Oyj:n B-lajin osaketta.

Eläkejärjestelmä on maksuperusteinen.

Honkarakenteella ei tällä hetkellä ole voimassa olevaa pitkäaikaista kannustinjärjestelmää johdolle.

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Yhtiöllä on kaksi osakesarjaa A-laji ja B-laji, joilla on erilainen oikeus osinkoon ja äänimäärä. B-lajin osakkeille maksetaan jaettavasta osingosta päältäpäin 0,20 euroa ja sen jälkeen maksetaan A-lajin osakkeille samoin 0,20 euroa, jonka jälkeen jäljellä oleva osinko jaetaan tasan kaikkien osakkeiden kesken. B-lajin osake tuottaa yhden (1) äänen ja A-lajin osake tuottaa kaksikymmentä (20) ääntä.

Osake- ja äänimärät:

Osakkeet Äänimäärä
A-laji 300 096 6 001 920
B-laji 5 911 323 5 911 323
Yhteensä 6 211 419 11 913 243

Honkarakenteen osakepääoma on 9 897 936,00 euroa. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa.

Omat osakkeet

Honkarakenne ei ole hankkinut tilikaudella omia osakkeitaan. Honkarakenne luovutti huhtikuussa yhtiön toimitusjohtajalle 8 333 kappaletta yhtiön B-lajin osaketta osana toimitusjohtajan vuoden 2022 tulospalkkiota. Tilikauden lopussa konsernin hallussa on omia B-lajin osakkeita 321 052 kappaletta hankintahinnaltaan 1 186 556,34 euroa. Omien osakkeiden osuus yhtiön kaikista osakkeista on 5,17 %

ja kaikista äänistä 2,69 %. Omien osakkeiden hankintameno on konsernitilinpäätöksessä kirjattu vähentämään omaa pääomaa.

Kaupankäynti osakkeilla

Honkarakenteen B-lajin osakkeet noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:n Small Cap -listalla kaupankäyntitunnuksella HONBS. Tilinpäätöspäivän päätöskurssi oli 3,22 euroa. Vuoden ylin kurssi oli 4,98 euroa ja alin kurssi oli 2,85 euroa. Osakekannan markkina-arvo tilikauden päättyessä oli 19,0 miljoonaa euroa (noteeraamattoman A-lajin osakkeen arvona on käytetty B-lajin osakkeen arvoa). Noteeratun B-lajin osakkeiden vaihto oli 2,9 miljoonaa euroa ja vaihdon määrä 0,8 miljoonaa osaketta.

Osakekohtaiset tunnusluvut 2023 2022 2021
Tulos/osake euro -0,04 0,47 0,56
Osinko/osake *) euro 0,0 0,25 0,0
Osinko/tulos % - 53,0 -
Pääoman palautus/
tulos
% 222,1 - 44,4
Efektiivinen
osinkotuotto
% 0,0 5,8 0,0
Oma pääoma/osake euro 2,79 3,10 2,88
P/E -luku -79,5 9,2 13,0
OSAKKEEN KURSSIKEHITYS
Vuoden ylin kurssi euro 4,98 7,72 8,48
Vuoden alin kurssi euro 2,85 3,72 4,11
Tilinpäätöspäivän
kurssi
euro 3,22 4,34 7,32
Osakekannan
markkina-arvo **)
MEUR 19,0 25,5 43,0
Osakkeiden vaihto vaihdon arvo MEUR 2,9 7,7 25,1
vaihdon määrä, tuhatta kpl 758 1 483 3 792
%-osuus osakkeiden
kokonaismäärästä
12,9 25,2 64,6
OSAKKEIDEN OIKAISTU LUKUMÄÄRÄ
tilikauden lopussa, tuhatta kpl 5 890 5 887 5 877
keskimääräinen tilikaudella,
tuhatta kpl
5 888 5 880 5 872

*) Hallituksen esitys tilikaudelta 2023 **) A-lajin osakkeen arvona on käytetty B-lajin osakkeen arvoa

Osakkeenomistajat

Tilikauden päättyessä yhtiöllä oli yhteensä 5 279 osakkeenomistajaa, joista yhdeksän oli hallintarekisteröityjä. Yhden hallintarekisteröidyn osakkeenomistajan kautta voidaan hallita usean sijoittajan omistuksia.

Yhtiön suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2023 osakkeiden lukumäärän mukaan

Nimi A-laji B-laji Yht.
1 AKR-Invest Oy 1 040 600 1 040 600
2 Saarelainen Oy 136 275 509 190 645 465
3 Saarelainen Marko Tapani 25 470 346 300 371 770
4 Honkarakenne Oyj 321 052 321 052
5 Nordea Nordic Small Cap Fund 251 457 251 457
6 Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma 222 812 222 812
7 Ristola Arimo Kalervo 20 000 82 135 102 135
8 Skandinaviska Enskilda Banken Ab (Publ)
Helsingin Sivukonttori (Hallintarekisteri)
96 454 96 454
9 Ruuska Pirjo Helena 5 950 78 817 84 767
10 Syrjänen Eva Annika Elisabeth 81 382 81 382
11 Nordea Henkivakuutus Suomi Oy 81 000 81 000
12 Etola Markus Eeriki 80 000 80 000
13 Saarelainen Erja Anneli 4 480 56 742 61 222
14 Pim Partners Ab 58 000 58 000
15 Ruponen Sonja Helena 54 500 54 500
16 Yli-Krekola Antti Veikko 53 277 53 277
17 Localbitcoins Holding Oy 52 631 52 631
18 Savolainen Paul-Petteri 48 807 48 807
19 Valkila Erkka Ilpo Eerik 45 700 45 700
20 Saarelainen Mauri Olavi 10 456 28 377 38 833
21 Saarelainen Paula Sinikka 11 703 24 958 36 661
22 Saarelainen Hanna Miira Maria 6 971 28 029 35 000
23 Karhulahti Veikko Kalevi 34 211 34 211
24 Saarelainen Sirkka Liisa 31 900 31 900
25 Salmelin Simo Markku Juhani 30 806 30 806
26 Privatum Oy 29 000 29 000
Nimi A-laji B-laji Yht.
27 Nieminen Jorma Juhani 25 000 25 000
28 Saarelainen Merja Anita 23 948 23 948
29 Tugent Oy 22 899 22 899
30 Saarelainen Kari Matti 5 950 16 118 22 068

Ulkomaiset ja hallintarekisteröidyt osakkeet 31.12.2023

Omistajia Osakkeiden
lukumäärä
%-osuus
osakemäärästä
Äänimäärä %-osuus
äänistä
Ulkomaiset yhteensä 17 7 684 0,12 50 133 0,42
Hallintarekisteröidyt
(ulkom.) yhteensä
5 24 687 0,40 24 687 0,21
Hallintarekisteröidyt
(kotim.) yhteensä
4 112 706 1,81 112 706 0,95
Yhteensä 26 145 077 2,34 187 526 1,57
Liikkeeseenlaskettu 6 211 419 100,0 11 913 243 100,0

Osakekannan jakauma suuruusluokittain 31.12.2023

Omistajia %-osuus
osakkaista
Osakkeiden
määrä
%-osuus
osakkeista
1–100 2 763 52,3 106 902 1,7
101–500 1 648 31,2 417 090 6,7
501–1 000 460 8,7 356 707 5,7
1 001–5 000 326 6,2 685 423 11,0
5 001–10 000 31 0,6 238 872 3,8
10 001–50 000 34 0,6 744 460 12,0
50 001–100 000 10 0,2 703 233 11,3
100 001–500 000 5 0,1 1 269 226 20,4
Yli 500 001 2 0,0 1 686 065 27,1
Yhteensä 5 279 6 207 978 6 207 978 99,9
Joista hallintarekisteröityjä 9 137 393 2,2
Odotusluettelolla 0 0 0,0
Yhteistilillä 3 441 0,1
Liikkeeseenlaskettu määrä 6 211 419 100,0

Osakekannan jakauma sektoreittain 31.12.2023

Omistajien
lukumäärä
%-osuus
osakkaista
Osakkeiden
määrä
%-osuus osak
keista
Yritykset 145 2,7 2 356 359 37,9
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 8 0,2 452 922 7,3
Julkisyhteisöt 1 0,0 222 812 3,6
Kotitaloudet 5 102 96,6 3 130 731 50,4
Voittoa tavoittelemattomat
yhteisöt 6 0,1 6 421 0,1
Ulkomaat 17 0,3 38 733 0,6
Kaikki yhteensä 5 250 100,0 6 207 978 99,9
Joista hallintarekisteröityjä 9 0,2 137 393 2,2
Odotusluettelolla 0 0 0,0
Yhteistilillä 3 441 0,1
Liikkeeseenlaskettu määrä 100,0 6 211 419 100,0

Hallituksen ja toimitusjohtajan osakeomistus 31.12.2023

A-laji B-laji Yht. Osuus
osakekannasta
Äänet Osuus
äänistä
Hallituksen
osakeomistus
5 950 20 758 26 708 0,43 % 139 758 1,17 %
Toimitusjohtajan
osakeomistus
25 470 346 300 371 770 5,99 % 855 700 7,18 %
Yhteensä 31 420 367 058 398 478 6,42 % 995 458 8,36 %

Omistajatiedot perustuvat Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään yhtiön osakasluetteloon. Kukin hallintarekisteröity osakkeenomistaja on merkitty osakerekisteriin yhtenä osakkeenomistajana. Yhden hallintarekisteröidyn osakkeenomistajan kautta voidaan hallita usean sijoittajan omistuksia.

Liputusilmoitukset

Tilikauden 2023 aikana ei ole vastaanotettu liputusilmoituksia.

Johdon liiketoimet

Honkarakenteen johdon yhtiön arvopapereita koskevat liiketoimet tilikauden ajalta on julkaistu pörssitiedotteina, ja ne ovat luettavissa Honkarakenteen Sijoittajat -verkkosivuilla.

Hallituksen valtuudet

Yhtiökokous päätti 20.4.2023, että hallitukselle myönnetään valtuutus hankkia omia B-osakkeita enintään 400 000 kappaletta yhtiön vapaaseen omaan pääomaan kuuluvilla varoilla.

Lisäksi yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään maksullisesta tai maksuttomasta osakeannista ja osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta yhdessä tai useammassa erässä.

Valtuutuksen nojalla hallitus voi antaa uusia osakkeita ja/tai luovuttaa yhtiön hallussa olevia vanhoja B-osakkeita enintään yhteensä 1 500 000 kappaletta sisältäen myös ne osakkeet, jotka voidaan antaa erityisten oikeuksien nojalla.

Nämä molemmat valtuutukset ovat voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka kuitenkin enintään 30.6.2024 saakka.

Lunastuslauseke

Jos A-sarjan osake muun saannon kuin perinnön, testamentin tai avio-oikeuden nojalla siirtyy muulle kuin yhtiön osakkaalle, on siirrosta ilmoitettava kirjallisesti hallitukselle. Hallituksella on 30 päivän kuluessa saatuaan siirrosta ilmoituksen oikeus lunastaa A-sarjan osakkeet yhtiölle osakkeen kirjanpitoarvosta viime tilinpäätöksen mukaan käyttämällä vararahastoa tai muita yli osakepääoman säästyneitä varoja. Ellei A-sarjan osakkeita lunasteta yhtiölle, antakoon hallitus sitten heti näistä seikoista tiedon yhtiön A-sarjan osakkeita omistaville osakkaille. A-sarjan osakkeen omistajilla on lunastusoikeus edellä sanotusta hinnasta 30 päivän kuluessa yllä mainitusta ilmoituksesta lukien. Jos useampia lunastajia ilmaantuu, jaetaan lunastettavat A-sarjan osakkeet heidän kesken sen mukaan kuin he omistavat ennestään A-sarjan osakkeita yhtiössä tai, siltä osin kuin tämä ei käy päinsä, arvalla. Yhtiön B-sarjan osakkeet eivät ole lunastusoikeuden alaisia vaan ovat vapaasti luovutettavissa.

Osakassopimus

Saarelainen Oy ja eräät Honkarakenne Oyj:n Saarelaisen sukuun kuuluvat henkilöosakkaat ovat solmineet muutetun osakassopimuksen 17.2.2009. Sopimuksen osapuolet ovat sopineet, että henkilöosakkaat pyrkivät yksimieliseen äänivaltansa käyttämiseen yhtiön yhtiökokouksissa. Jollei yksimielisyyteen päästä, henkilöosakkaat äänestävät sen kannan puolesta, jota Saarelainen Oy kannattaa. Valittaessa Honkarakenne Oyj:n hallitukseen Saarelaisen suvun edustajia, valinta tehdään sopimuksen mukaan henkilöosakkaiden yksimielisellä päätöksellä. Ellei yksimielisyyteen päästä, päättää suvun edustajista Saarelainen Oy:n yhtiökokous kokouksessa annettujen äänten enemmistöllä.

Osakassopimuksen mukaan henkilöosakkaat sitoutuvat olemaan myymättä tai luovuttamatta omistamiaan Honkarakenne Oyj:n A-osakkeita kenellekään muulle kuin sopimuksen allekirjoittaneelle henkilöosakkaalle tai Saarelainen Oy:lle, tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta, ilman että myytäviksi tai luovutettaviksi aiotut osakkeet tarjotaan ensin etuosto-oikeudella Saarelainen Oy:lle tai tämän määräämälle.

Sopimuksen piirissä on Saarelainen Oy:n lisäksi Saarelainen Sinikka, Saarelainen Erja, Saarelainen Mauri, Ruuska Pirjo, Saarelainen Anita, Saarelainen Kari, Saarelainen Paula, Ruponen Helena, Saarelainen Jukka, Saarelainen Sari ja Saarelainen Jari. Sopimuksen piiriin kuuluvien tahojen, yhteenlaskettu omistus on 182 378 kpl A-osaketta ja 788 682 kpl B-osaketta. Omistusosuus kaikista osakkeista on 15,63 % ja osuus kaikista äänistä 37,24 %.

Lähipiiritapahtumat

Konsernin lähipiiri koostuu tytäryhtiöistä ja osakkuusyhtiöistä, yhtiön johdosta ja heidän vaikutusvaltayhtiöistään sekä Saarelaisten osakassopimuksen piiriin kuuluvista henkilöistä ja heidän määräysvaltayhtiöistään. Lähipiiriin kuuluva johto koostuu hallituksesta, toimitusjohtajasta ja yhtiön johtoryhmästä. Tavaroiden ja palveluiden hinnoittelu lähipiiriin kuuluvien kanssa perustuu markkinaehtoiseen hinnoitteluun.

Tilikauden aikana on tehty tavanomaisia liiketoimia lähipiiriin kuuluvien kanssa seuraavasti: lähipiirille on myyty 0,2 miljoonalla eurolla (0,7) ja lähipiiriltä on ostettu 0,4 miljoonalla eurolla (0,4) tavaroita ja palveluita. Tilinpäätös sisältää lähipiiriin kuuluville velkaa 0,0 miljoonaa euroa (0,0) ja saatavia lähipiiriin kuuluvilta 0,0 miljoonaa euroa (0,0). Emoyhtiöllä on tilinpäätöshetkellä saatavia tytäryhtiöiltä 1,8 miljoonaa euroa (2,4), ja velkaa tytäryhtiöille 0,1 miljoonaa euroa (0,1). Lähipiiriin kuuluvista ei ole kirjattu luottotappioita vuonna 2023 tai vuonna 2022.

Hallinto

Vuonna 2023 Honkarakenne Oyj noudatti hallinnoinnissaan osakeyhtiölakia sekä Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia (Corporate Governance) 2020. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä tilikaudelta 1.1.–31.12.2023 (CG-selvitys) annetaan tästä hallituksen toimintakertomuksesta erillisenä.

Näkymä vuodelle 2024

Honkarakenteen näkemyksen mukaan vuonna 2024 konsernin liikevaihto on edellisvuoden tasolla ja on 43–50 miljoonaa euroa. Konsernin liiketulos on edellisvuoden tasolla ja on +/-0,0 – +0,5 miljoonaa euroa.

Näkymän perusteet

Yhtiön näkemys vuoden 2024 kehityksestä perustuu olemassa olevaan tilauskantaan sekä näkemykseen toimintaympäristön haasteista ja markkinan kehittymisestä. Kotimaan epävarmuus taloustilanteen kehittymisestä, korkeat korkotasot sekä rahoituksen heikentynyt saatavuus saattavat vaikuttaa kuluttaja- ja ammattirakentajien kysyntään sekä rakentamispäätösten tekemiseen negatiivisesti ja asettavat siten epävarmuutta uusien rakentamiskohteiden aloituksiin. Lisäksi yhtiö näkee, että strategian mukaiset viennin fokusmarkkina-alueet sisältävät potentiaalia ja tukevat kannattavaa kasvua.

Tilikauden jälkeiset tapahtumat

Helmikuun alussa yhtiö allekirjoitti investointisopimuksen liittyen painumattoman hirren tuotantolinjastoon. Investoinnin kokonaisarvo on noin 1,7 miljoonaa euroa.

Hallituksen esitys tuloksen käytöstä

Emoyhtiön oma pääoma taseen 31.12.2023 mukaan on 16 112 696,69 euroa, joista voitonjakokelpoiset varat ovat 5 694 760,69 euroa. Emoyhtiön tappio tilikaudelta 1.1.–31.12.2023 on -223 343,50 euroa.

Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että 31.12.2023 päättyneeltä tilikaudelta ei jaeta osinkoa. Lisäksi hallitus ehdottaa, että sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta jaetaan pääoman palautusta 0,09 euroa osakkeelta. Emoyhtiön hallussa oleville osakkeille ei jaeta pääomanpalautusta.

Vuoden 2024 varsinainen yhtiökokous

Honkarakenne Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään torstaina 18.4.2024 klo 14.00.

Tuusulassa 13. helmikuuta 2024

HALLITUS

Tämä toimintakertomus sisältää tulevaisuuteen suuntautuneita lausumia, jotka perustuvat tällä hetkellä yhtiön johdon tiedossa oleviin oletuksiin sekä sen tämänhetkisiin päätöksiin ja suunnitelmiin. Vaikka johto uskoo, että tulevaisuuteen suuntautuneet oletukset ovat perusteltuja, mitään varmuutta ei ole siitä, että kyseiset oletukset osoittautuvat oikeiksi.

Konsernin laaja tuloslaskelma (IFRS)

TEUR Liitetieto 1.1.–31.12.2023 1.1.–31.12.2022
Liikevaihto 1, 2 46 289 73 701
Liiketoiminnan muut tuotot 3 552 547
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos -1 199 74
Aineiden ja tarvikkeiden käyttö -30 719 -52 839
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut 4 -8 083 -10 574
Poistot 6 -2 220 -2 099
Liiketoiminnan muut kulut 7 -4 762 -4 641
Liikevoitto / -tappio -142 4 168
Rahoitustuotot 8 89 107
Rahoituskulut 8 -250 -746
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta 17 62
Voitto / tappio ennen veroja -286 3 591
Tuloverot 9 47 -819
Tilikauden voitto / tappio -239 2 772
Muut laajan tuloksen erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää
tulosvaikutteiseksi:
Ulkomaisiin tytäryhtiöihin liittyvät muuntoerot -63 -46
Yritysjärjestelyiden vaikutus 16
Tilikauden laaja tulos yhteensä -285 2 725
TILIKAUDEN TULOKSEN JAKAUTUMINEN
Emoyhtiön omistajille -239 2 772
Määräysvallattomille omistajille - -
-239 2 772
LAAJAN TULOKSEN JAKAUTUMINEN
Emoyhtiön omistajille -285 2 725
Määräysvallattomille omistajille - -
-285 2 725
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta tilikauden voitosta / tappiosta
laskettu osakekohtainen tulos: 10
laimentamaton osakekohtainen tulos (euroa) -0,04 0,47
laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos (euroa) -0,04 0,47

Yhtiöllä on kaksi osakesarjaa A-sarja ja B-sarja, joilla on erilainen oikeus osinkoon. B-sarjan osakkeille maksetaan jaettavasta voitosta päältäpäin 0,20 euroa ja sen jälkeen maksetaan A-sarja osakkeille samoin 0,20 euroa, jonka jälkeen jäljellä oleva voitto jaetaan tasan kaikkien osakkeiden kesken.

Konsernitase (IFRS)

Varat

TEUR Liitetieto 31.12.2023 31.12.2022
PITKÄAIKAISET VARAT
Aineelliset
käyttöomaisuushyödykkeet 11 12 208 11 442
Liikearvo 12 72 72
Muut aineettomat hyödykkeet 12 527 453
Osuudet osakkuusyhtiöissä 13 490 474
Saamiset 15, 25 266 181
Laskennalliset verosaamiset 16 1 067 1 016
Pitkäaikaiset varat yhteensä 14 632 13 638
LYHYTAIKAISET VARAT
Vaihto-omaisuus 17 5 276 6 505
Myyntisaamiset ja muut saamiset 18 3 760 3 801
Tuloverosaamiset 18 31 -
Muut rahoitusvarat 14 1 028 6 798
Rahavarat 19 5 323 5 833
Lyhytaikaiset varat yhteensä 15 417 22 937
VARAT YHTEENSÄ 30 048 36 575

Oma pääoma ja velat

TEUR Liitetieto 31.12.2023 31.12.2022
EMOYHTIÖN OMISTAJILLE KUULUVA OMA PÄÄOMA
Osakepääoma 20 9 898 9 898
Ylikurssirahasto 20 520 520
Sijoitetun vapaan pääoman rahasto 20 4 692 4 805
Omat osakkeet 20 -1 187 -1 221
Muuntoerot 20 -46 17
Kertyneet voittovarat 2 573 4 193
Oma pääoma yhteensä 16 451 18 211
PITKÄAIKAISET VELAT
Laskennalliset verovelat 16 45 53
Varaukset 22 277 377
Rahoitusvelat 21, 25 2 541 2 079
Pitkäaikaiset velat yhteensä 2 863 2 508
LYHYTAIKAISET VELAT
Ostovelat ja muut velat 23 9 915 14 688
Tilikauden verotettavan tuloon perustuvat
verovelat 23 -5 371
Varaukset 22 10 50
Lyhytaikaiset rahoitusvelat 21, 25 812 746
Lyhytaikaiset velat yhteensä 10 732 15 855
Velat yhteensä 13 595 18 363
OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ 30 048 36 575

Konsernin rahavirtalaskelma (IFRS)

TEUR Liitetieto 1.1.–31.12.2023 1.1.–31.12.2022
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRRAT
Tilikauden voitto/-tappio -239 2 772
Oikaisut
Liiketoimet, joihin ei liity
maksutapahtumaa
28 1 996 1 963
Rahoitustuotot ja -kulut 8 160 639
Pysyvien vastaavien luovutusvoitot -8 -
Pysyvien vastaavien luovutustappiot 10 -
Verot 9 -47 819
Käyttöpääoman muutokset
Myynti- ja muiden saamisten muutos 81 1 271
Vaihto-omaisuuden muutos 1 229 11
Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos -4 905 -2 866
Muut käyttöpääoman oikaisut -12 32
Maksetut korot -130 -98
Muut rahoituskulut -96 -134
Saadut korot 48 10
Osingot 1 14
Muut rahoituskulut 11 6
Maksetut verot -419 197
Liiketoiminnan nettorahavirta -2 319 4 639
TEUR Liitetieto 1.1.–31.12.2023 1.1.–31.12.2022
INVESTOINTIEN RAHAVIRRAT
Investoinnit aineellisiin
käyttöomaisuushyödykkeisiin
-1 461 -938
Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin -162 -195
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden
myynti
8 -
Investointien nettorahavirta -1 614 -1 133
RAHOITUKSEN RAHAVIRRAT
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut 21 -400 -400
Vuokravelkojen maksut 21 -450 -369
Pääoman palautus - -1 471
Osingonmaksu -1 473 -
Rahoituksen nettorahavirta -2 323 -2 240
Rahavarojen muutos -6 255 1 266
Valuuttakurssimuutosten vaikutus
rahavaroihin
-386 -237
Pörssikurssimuutosten vaikutus
rahavaroihin
361 -334
Rahavarojen muutos tilikauden lopussa -6 280 695
Rahavarat tilikauden lopussa 14, 19 6 350 12 631
Rahavarat tilikauden alussa 14, 19 12 631 11 935
Rahavarojen muutos tilikauden lopussa -6 280 695

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista (IFRS)

Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
TEUR Osake
pääoma
Ylikurssi
rahasto
Sijoitetun vapaan
pääoman rahasto
Omat
osakkeet
Muuntoerot Kertyneet
voittovarat
Yhteensä Määräys
vallattomien
osuus
Oma pääoma
yhteensä
Oma pääoma 1.1.2022 9 898 520 6 275 -1 265 89 1 381 16 899 - 16 899
LAAJA TULOS
Tilikauden tulos - - - - - 2 772 2 772 - 2 772
Muut laajan tuloksen erät
Muuntoero - - - - -72 25 -46 - -46
TILIKAUDEN LAAJA TULOS YHTEENSÄ - - - - -72 2 797 2 725 - 2 725
Liiketoimet omistajien kanssa
Pääoman palautus - - -1 471 - - - -1 471 - -1 471
Osakepalkkioiden vaikutus - - - 43 - 14 58 - 58
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä - - -1 471 43 - 14 -1 413 - -1 413
Oma pääoma 31.12.2022 9 898 520 4 805 -1 221 17 4 193 18 211 - 18 211
Oma pääoma 1.1.2023 9 898 520 4 805 -1 221 17 4 193 18 211 - 18 211
LAAJA TULOS
Tilikauden tulos - - - - - -239 -239 - -239
Muut laajan tuloksen erät
Yritysjärjestelyiden vaikutus -113 129 16 16
Muuntoero - - - - -62 -2 -63 - -63
TILIKAUDEN LAAJA TULOS YHTEENSÄ - - -113 - -62 -112 -285 - -285
Liiketoimet omistajien kanssa
Osingonjako - - - - - -1 473 -1 473 - -1 473
Osakepalkkioiden vaikutus - - - -35 - -35 - 0
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä - - - -35 - -1 507 -1 473 - -1 473
Oma pääoma 31.12.2023 9 898 520 4 692 -1 187 -46 2 573 16 451 - 16 451

Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet (IFRS)

Konsernin perustiedot

Honkarakenne-konserni (Honkarakenne) valmistaa ja myy hirsi- ja massiivipuutalopaketteja sekä niiden suunnittelu- ja rakentamispalveluita. Konsernin emoyhtiö on Honkarakenne Oyj. Emoyhtiön kotipaikka on Karstula ja sen rekisteröity osoite on Hongantie 41, 43500 Karstula. Honkarakenne Oyj on julkinen osakeyhtiö ja Honkarakenne Oyj:n B-lajin osakkeet noteerataan NASDAQ OMX Helsinki Oy:n Small Cap -listalla kaupankäyntitunnuksella HONBS.

Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavilla Internet-osoitteesta www.honka.fi tai Honkarakenne Oyj:n pääkonttorista yllä olevasta osoitteesta. Honkarakenne Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 13.2.2024 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa.

Laadintaperusta

Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2023 voimassa olevia IAS/ IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC- tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset. Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.

Tilintarkastaja ei ole varmentanut tai tilintarkastanut arvopaperimarkkinalain 7 luvun 5 §:n mukaan julkistettavaa Euroopan komission teknisen sääntelystandardin mukaisesti laadittua vuoden 2023 ESEF-tilinpäätöstä.

Tilinpäätöstä laadittaessa johto on joutunut tekemään tulevaisuuteen kohdistuvia arvioita ja oletuksia sekä harkintaan perustuvia päätöksiä tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Nämä arviot ja päätökset voivat vaikuttaa raportointikaudella kirjattavien varojen, velkojen, tuottojen ja kulujen määriin sekä esitettyihin ehdollisiin eriin. Vaikka johto uskoo, että tulevaisuuteen kohdistuvat arviot ja oletukset ovat perusteltuja, mitään varmuutta ei ole siitä, että kyseiset arviot ja oletukset osoittautuvat oikeiksi. On mahdollista, että toteumat poikkeavat tilinpäätöksessä käytetyistä arvioista.

Konsernitilinpäätös

Konserniyhtiöt

Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiö Honkarakenne Oyj:n sekä kaikki tytäryhtiöt, joissa emoyhtiöllä on määräysvalta. Emoyhtiöllä on määräysvalta yhtiössä, mikäli sillä on äänimäärästä joko suoraan tai välillisesti enemmän kuin 50 prosenttia tai sillä on muutoin valta määrätä yhtiön liiketoiminnasta tai talouden periaatteista. Tytäryhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen kokonaisuudessaan siitä päivästä lähtien, jona konserni saa niihin määräysvallan. Yhdistely lopetetaan, kun määräysvalta lakkaa. Hankintaan välittömästi liittyvät menot kirjataan kuluksi toteutuessaan.

Honka Management Oy on fuusioitu emoyhtiöön 30.11.2023. Fuusiolla ei ole ollut vaikutusta konsernin tulokseen.

Liiketoimien yhdistämiset käsitellään hankintamenetelmällä. Tytäryhtiön hankinnasta maksettava vastike sisältää luovutetut varat, syntyneet velat aiemmille omistajille sekä konsernin liikkeeseen laskemat oman pääoman ehtoiset osuudet. Nämä on arvostettu käypiin arvoihinsa. Liiketoimien yhdistämisestä välittömästi aiheutuneet kulut kirjataan tulosvaikutteisesti, eikä niitä sisällytetä luovutettuun vastikkeeseen. Luovutettu vastike sisältää ehdollisesta vastikejärjestelystä johtuvan omaisuuserän tai velan käyvän arvon. Yksilöitävissä olevat liiketoimintojen yhdistymisessä hankitut varat ja vastattaviksi otetut velat ja ehdolliset velat arvostetaan hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin. Määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa kirjataan hankintakohtaisesti joko käypään arvoon tai määrään, joka vastaa määräysvallattomien omistajien suhteellista osuutta hankinnan kohteen yksilöitävissä olevien nettovarojen taseeseen merkityistä määristä.

Mahdollisesti luovutettava ehdollinen vastike kirjataan hankinta-ajankohdan käypään arvoon. Myöhemmät muutokset omaisuuseräksi tai velaksi katsottavan ehdollisen vastikkeen käyvässä arvosta kirjataan tulosvaikutteisesti. Jos ehdollinen vastike on luokiteltu omaksi pääomaksi, sen kirjanpitoarvo ei muutu, ja kun vastike myöhemmin suoritetaan, tätä koskevat kirjaukset tehdään omaan pääomaan.

Konsernin sisäiset liiketapahtumat, realisoitumattomat sisäiset katteet, sisäiset saamiset ja velat sekä sisäinen osingonjako on eliminoitu konsernitilinpäätöksen yhdistelyssä. Tilikauden voiton jakautuminen emoyhtiön omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään laajassa tuloslaskelmassa. Taseessa määräysvallattomien omistajien osuus sisältyy konsernin oman pääoman yhteismäärään.

Osakkuusyhtiöt

Osakkuusyhtiöt ovat yhtiöitä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta, muttei määräysvaltaa tai yhteistä määräysvaltaa. Tyypillisesti huomattavan vaikutusvallan katsotaan syntyvän silloin kun konsernilla on 20 prosenttia tai enemmän yhtiön äänivallasta, mutta ei määräysvaltaa.

Osakkuusyhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätöksessä pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Pääomaosuusmenetelmässä konsernin laajaan tuloslaskelmaan sisällytetään konsernin omistusosuutta vastaava osuus osakkuusyhtiön tuloksesta. Mikäli konsernin osuus osakkuusyhtiön tappioista ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon ja sen ylittäviä tappio-osuuksia ei huomioida, ellei konserni ole sitoutunut osakkuusyhtiöiden velvoitteiden täyttämiseen.

Segmenttiraportointi

Honkarakenteella on kaksi maantieteellistä toimintasegmenttiä, jotka on yhdistelty yhdeksi raportoitavaksi segmentiksi. Maantieteellisesti myynti jakautuu seuraavasti: Suomi ja vienti. Johdon sisäinen raportointi vastaa IFRS-raportointia ja tästä syystä erillisiä täsmäytyksiä ei esitetä.

Arviot

IFRS-periaatteiden mukaisen konsernitilinpäätöksen laatiminen vaatii konsernin johtoa tekemään arvioita ja oletuksia sekä konsernin tilinpäätösperiaatteiden soveltamista koskevia valintoja. Vaikka nämä arviot pohjautuvat johdon parhaaseen käsitykseen tarkasteluhetkellä, toteutuneet tulokset voivat kuitenkin poiketa arvioiduista. Merkittävimmät arviot liittyvät:

  • y asiakassopimuksiin,
  • y laskennallisten verosaamisten hyödynnettävyyteen,
  • y tuloverojen määrän arviointiin,
  • y vaihto-omaisuuden arvostukseen,
  • y myyntisaatavien arvostukseen ja epävarmojen myyntisaamisten kirjaamiseen,
  • y aineettomien ja aineellisten pitkäaikaisten omaisuuserien taloudelliseen vaikutusaikaan,

  • y aineettomista ja aineellisista pitkäaikaisista omaisuuseristä kerrytettävissä olevaan rahamäärän,

  • y liikearvon arvonalennustestauksessa käytettyihin arvioihin ja tehtyihin olettamuksiin,
  • y varausten todennäköisyyden ja määrän arviointiin,
  • y ehdollisten varojen ja velkojen esittämiseen.

Ulkomaanrahan määräiset erät

Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut määritetään siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta (toimintavaluutta). Konsernitilinpäätös esitetään euroina, joka on konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta.

Valuuttamääräiset liiketapahtumat kirjataan toimintavaluutan määräisinä käyttäen tapahtumapäivän kurssia. Ulkomaanrahan määräiset monetaariset erät on muunnettu euroiksi tilinpäätöspäivän kursseja käyttäen. Ulkomaanrahan määräisistä liiketapahtumista ja monetaaristen erien muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot on merkitty laajaan tuloslaskelmaan. Kurssivoitot ja -tappiot esitetään laajan tuloslaskelman rahoitustuotoissa ja -kuluissa.

Muiden kuin euroa toimintavaluuttanaan käyttävien konserniyhtiöiden laajat tuloslaskelmat on muunnettu euroiksi kauden keskikurssia ja taseet tilinpäätöspäivän kursseja käyttäen. Tilikauden tuloksen muuntaminen eri kursseilla laajassa tuloslaskelmassa ja taseessa aiheuttaa taseessa omaan pääomaan kirjattavan muuntoeron, jonka muutos esitetään muissa laajan tuloksen erissä.

Muiden kuin euroa toimintavaluuttanaan käyttävien tytäryhtiöiden hankintamenon eliminoinnista sekä hankinnan jälkeen kertyneiden oman pääoman erien muuntamisesta syntyvät muuntoerot kirjataan muun laajan tulokseen erään muuntoerot. Kun tällainen tytäryhtiö myydään, kertynyt muuntoero kirjataan laajaan tuloslaskelmaan myyntivoiton tai -tappion osaksi.

Myyntituotot asiakassopimuksista

Liikevaihto

Liikevaihtona esitetään konsernin varsinaisen liiketoiminnan asiakassopimuksista saadut myyntituotot välillisillä veroilla ja annetuilla alennuksilla vähennettynä. Asiakkaalta saatavaksi odotettu transaktiohinta arvioidaan myyntikohteena olevan tavaran tai palvelun alkaessa.

Myytävät tavarat ja palvelut

Konserni myy ja valmistaa hirsi- ja massiivipuutalopaketteja sekä niiden suunnittelu- ja rakentamispalveluja. Talopakettien ja rakentamiseen liittyvien palveluiden lisäksi konserni myy hirsiaihioita ja tuotantoprosessin yhteydessä syntyneitä sivutuotteita. Nämä Honkarakenteen varsinaiseen toimintaan liittyvät myynnistä saadut tuotot esitetään liikevaihtona. Muiden tavaroiden ja palveluiden myynnistä saadut tuotot esitetään kohdassa liiketoiminnan muut tuotot.

Myyntituottojen tuloutushetki perustuu tavaran tai palvelun määräysvallan siirtymiseen asiakkaalle. Asiakkaan katsotaan saavan määräysvallan, kun asiakas pystyy ohjaamaan tavaran tai palvelun käyttöä ja saamaan siihen liittyvän hyödyn. Honkarakenteella on sekä yhtenä hetkenä että ajan kuluessa tuloutettavia myyntituottoja.

Tuotot myytävistä tavaroista

Tuotot talopakettien, hirsiaihioiden ja sivutuotteiden myynnistä kirjataan, kun määräysvalta tavaroista siirtyy asiakkaalle. Pääsääntöisesti tuotot talopaketeista, hirsiaihioista ja sivutuotteiden myynnistä kirjataan yhtenä ajankohtana, mutta mikäli toimitus tapahtuu useana ajankohtana, niin tuotot kirjataan toimituksen mukaisesti silloin, kun määräysvalta kustakin toimituserästä siirtyy asiakkaalle.

18

Tuotot myytävistä palveluista

Tuotot palveluiden myynnistä kirjataan joko yhtenä ajankohtana tai ajan kuluessa riippuen palvelusta, sopimuksen ehdoista ja kestoajasta. Yhtenä ajankohtana kirjataan tuotot sellaisista palveluita sisältävästä asiakassopimuksista, joissa palvelu on lyhytkestoinen ja jossa määräysvalta siirtyy asiakkaalle tiettynä hetkenä. Ajan kuluessa kirjataan myyntituotot sellaisista asiakassopimuksista, joissa omaisuuserä on asiakkaan määräysvallassa samalla kun Honkarakenne luo tai parantaa sitä. Tällaiset asiakassopimukset voivat sisältää sekä materiaalia että palvelua tai vain palvelua.

Honkarakenne kirjaa ajan kuluessa tuloutettavien asiakassopimusten myyntituotot määrittämällä kunkin sopimuksen täyttymisasteen. Konserni katsoo täyttymisasteen kuvaavan koko suoritevelvoitteen täyttymistä eli sopimuksen mukaisen suoritteen määräysvallan siirtymistä. Konserni käyttää täyttymisasteen määrittämiseen panokseen perustuvaa menetelmää, jossa syntyneitä menoja verrataan arvioituihin kokonaismenoihin (cost-based input method, percentage-of-completion method).

Jos täyttymisasteen määrittäminen ei jossakin tilanteessa ole mahdollista ja menot odotetaan saavan katetuiksi, kirjataan myyntituottoja vain siihen määrään asti kuin on syntyneitä menoja. Mikäli on todennäköistä, että kohteen valmiiksi saamiseen tarvittavat kokonaiskustannukset ylittävät hankkeesta saatavan transaktiohinnan, odotettavissa oleva ennakoitu tappio kirjataan varauksena kuluksi. Jos sopimuksen laskutus on raportointihetkellä pienempi kuin hankkeen täyttymisasteen perusteella kirjatut myyntituotot, esitetään erotus sopimukseen perustuvana oikaisueränä taseen Myyntisaamiset ja muut saamiset -erässä. Jos sopimuksen laskutus on raportointihetkellä suurempi kuin hankkeen täyttymisasteen perusteella kirjatut myyntituotot, esitetään erotus sopimukseen perustuvana velkana taseen lyhytaikaisissa veloissa Saadut ennakot -erässä.

Liikevaihdon erittely ja lisätietoja asiakassopimusten perustella kirjatuista tuotoista on esitetty liitetiedossa 2.

Liiketoiminnan muut tuotot

Liiketoiminnan muina tuottoina esitetään pitkäaikaisten hyödykkeiden myyntivoitot ja muut kuin varsinaiseen liiketoiminnan suoritemyyntiin liittyvät tuotot, kuten vuokratuotot sekä sellaiset julkiset avustukset, jotka on saatu korvaukseksi syntyneistä menoista. Korvaukseksi syntyneistä menoista saadut julkiset avustukset tuloutetaan samalla kaudella kuin menot kirjataan kuluksi.

Työsuhde-etuudet

Eläkkeet

Konsernin eläkejärjestelyt ovat pääsääntöisesti maksupohjaisia järjestelyitä. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset kirjataan laajaan tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jota veloitus koskee, eikä konsernilla ole tämän jälkeen enää kyseiseen vuoteen kohdistuvia muita velvoitteita tai maksuja.

Osakeperusteiset maksut

Konserni soveltaa IFRS 2 Osakeperusteiset maksut -standardia kaikkiin osakeperusteisesti maksettaviin liiketoimiin. Oman pääoman ehtoisina instrumentteina maksettavat järjestelyt arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi laajaan tuloslaskelmaan tasaerinä oikeuden syntymisajankohtana. Käteisvaroina maksettavat järjestelyt arvostetaan käypään arvoon joka tilinpäätöksessä ja velan käyvän arvon muutokset kirjataan laajaan tuloslaskelmaan. Järjestelyn tulosvaikutus esitetään laajassa tuloslaskelmassa työsuhde-etuuksista aiheutuvissa kuluissa.

Irtisanomisten yhteydessä suoritettavat etuudet

Irtisanomisen yhteydessä suoritettavalla velvoitteella tarkoitetaan sellaista kulua, josta yhtiö ei saa vastaavaa työsuoritusta. Irtisanomisen yhteydessä suoritettavat etuudet kirjataan kuluksi, kun konserni on tehnyt päätöksen lopettaa työntekijän työsuhteen. Lisäksi kirjataan kuluksi etuudet, joita konserni on tarjonnut vapaaehtoisten irtisanoutumisten edistämiseksi. Irtisanottavien henkilöiden etuuksiin liittyvät erilaisten säännöstöjen perusteella todennäköisesti syntyvät muut velat on arvioitu tilinpäätöshetkellä ja kirjattu kuluksi ja velaksi.

Tutkimus- ja kehittämismenot

Tutkimustoiminnan menot kirjataan kuluiksi laajaan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Kehittämismenoja, jotka liittyvät uusien tuotteiden ja prosessien kehitystoimintaan ei ole aktivoitu, koska niistä saatavat tulevaisuuden tuotot varmistuvat vasta, kun tuotteet tulevat markkinoille.

Vuokrasopimukset

Vuokrasopimusvelka

Honkarakenne arvostaa sopimuksen alkamisajankohtana vuokrasopimusvelan niiden vuokrien nykyarvoon, joita ei kyseisenä päivänä ole maksettu. Vuokrasopimusvelan arvoon sisällytettävät vuokrat koostuvat kohdeomaisuuserän käyttöoikeudesta vuokra-aikana suoritettavista maksuista, joita ei sopimuksen alkamisajankohtana ole suoritettu. Maksuihin sisällytetään kiinteät vuokrat vähennettyinä mahdollisilla saatavilla vuokrasopimukseen liittyvillä kannustimilla ja muuttuvat vuokrat, jotka riippuvat indeksistä tai hintatasosta ja jotka alun perin määritetään sopimuksen alkamisajankohdan indeksin tai hintatason perusteella. Sopimuksiin saattaa liittyä myös vuokrasopimuksen päättämisestä aiheutuvia sanktioita. Honkarakenne huomioi vuokrasopimuksen päättämisestä aiheutuvan maksun osana vuokranmaksuja, jos se on ottanut vuokra-ajassa huomioon päättämisoption käyttämisen. Arvonlisäveroa ei sisällytetä vuokrasopimusvelan määrään.

Vuokrat diskontataan vuokrasopimuksen sisäisellä korolla, jos kyseinen korko on helposti määriteltävissä. Mikäli sisäinen korko ei ole helposti määriteltävissä voidaan käyttää lisäluoton korkoa. Lisäluoton korko määritellään standardin mukaan koroksi, jota vuokralle ottaja maksaisi lainatessaan vastaavaksi ajaksi ja vastaavanlaisin vakuuksin varat, jotka tarvittaisiin käyttöoikeusomaisuuserän hankintamenoa arvoltaan vastaavan omaisuuserän hankkimiseen vastaavanlaisessa taloudellisessa ympäristössä.

Standardin käyttöönottohetkellä Honkarakenteen voimassaolleiden vuokrasopimusten sisäinen korko ei ollut helposti määriteltävissä, joten tulevat vähimmäisvuokrat diskontattiin käyttäen arvioitua lisäluoton korkoa. Konserni arvioi lisäluoton koron kerran vuodessa tilinpäätöksen laatimisen yhteydessä ja soveltaa tätä lisäluoton korkoa seuraavaan tilinpäätökseen asti.

Käyttöoikeusomaisuuserä

Honkarakenne kirjaa vuokrasopimuksesta aiheutuvan käyttöoikeusomaisuuserän sopimuksen alkamisajankohtana eli päivänä, jolloin vuokralle antaja antaa kohdeomaisuuserän Honkarakenteen käytettäväksi. Honkarakenne arvostaa käyttöomaisuuserän hankintamenoon, josta vähennetään kertyneet poistot ja arvonalentumistappiot ja jota oikaistaan vuokrasopimusvelan uudelleen määrittämisestä johtuvilla erillä. Alkuperäisen arvostamisen mukaiseen hankintamenoon sisällytetään vuokrasopimusvelan alkuperäisen arvostuksen mukainen määrä, alkamisajankohtaan mennessä maksetut vuokrat vähennettynä saaduilla kannustimilla ja sopimuksesta alkuvaiheessa koituneilla välittömillä menoilla. Lisäksi Honkarakenne ottaa huomioon hankintamenossa mahdolliset kohdeomaisuuserän ennallistamiskulut.

Vähäarvoiset kohdeomaisuuserät ja lyhytaikaiset vuokrasopimukset

Honkarakenne ei kirjaa IFRS 16 -standardin mukaisia vähäarvoisia kohdeomaisuuseriä sisältäviä sopimuksia taseeseen, vaan Honkarakenne kirjaa nämä vuokrasopimukset ajan kulumisen perusteella laajaan tuloslaskelmaan vuokrakuluksi.

Honkarakenne ei kirjaa alle 12 kuukauden pituisia eli IFRS 16 -standardin määrittämiä lyhytaikaisia vuokrasopimuksia taseeseen. Honkarakenne kirjaa nämä vuokrasopimukset ajan kulumisen perusteella laajaan tuloslaskelmaan vuokrakuluksi. Honkarakenteen arvioidessa täyttääkö sopimus lyhytaikaisen sopimuksen kriteerit, Honkarakenne arvioi sopimuksen pituuden samalla tavalla kuin muutkin sopimukset, eli huomioiden mahdolliset jatkamis- ja päättämisoptiot ja onko niiden käyttäminen kohtuullisen varmaa. Jos vuokrasopimus sisältää osto-option, Honkarakenne ei käsittele sitä lyhytaikaisena vuokrasopimuksena.

Merkittävät oletukset

Vuokralle ottajan on IFRS 16 -standardin mukaan määritettävä vuokra-aika siten, että se on ajanjakso, jona vuokrasopimus ei ole purettavissa ottaen huomioon myös mahdolliset jatko- tai päättämisoptiot, jos niiden käyttäminen on arvioitu kohtuullisen varmaksi. Honkarakenne on arvioinut sopimuskohtaisesti jatko-optioiden huomioimisen osana vuokrakautta.

Honkarakenteella on toistaiseksi voimassa olevia vuokrasopimuksia erityisesti toimitiloihin liittyen. Toistaiseksi voimassa olevien toimitilojen osalta vuokrakauden pituus perustuu Honkarakenteen johdon arvioon vuokrakauden pituudesta. Arviossa otetaan huomioon esimerkiksi sopimuksen voimassaoloaikana vuokrakohteeseen tehdyt merkittävät parannustyöt, vuokrasopimuksen päättämiseen liittyvät menot sekä kohdeomaisuuserän tärkeys Honkarakenteen toimintojen kannalta ottaen huomioon kohdeomaisuuserän erityislaatuisuuden, sijaintipaikan ja sopivien vaihtoehtojen saatavuuden. Johto arvioi kohteiden vuokrakauden pituutta jatkossa varmistaakseen, että vuokrakausi vastaa tarkasteluhetken olosuhteita.

Liikevoitto

Liikevoitto muodostuu liikevaihdosta ja liiketoiminnan muista tuotoista, joista vähennetään tai lisätään valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos, lisätään valmistus omaan käyttöön ja vähennetään aineiden ja tarvikkeiden käyttö, työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut, poistot ja arvonalentumiset sekä liiketoiminnan muut kulut.

Korko

Korkomenot on kirjattu kuluksi laajaan tuloslaskelmaan.

Tuloverot ja laskennalliset verot

Konsernin laajan tuloslaskelman tuloveroihin kirjataan konserniyhtiöiden tilikauden verotettavan tuloksen perusteella lasketut suoriteperusteiset verot, aikaisempien tilikausien verojen oikaisut sekä laskennallisen verovelan ja -saamisen muutos. Suoraan omaan pääomaan kirjattuihin eriin liittyvä verovaikutus kirjataan vastaavasti osaksi omaa pääomaa. Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan verokantojen perusteella.

Laskennallinen vero lasketaan kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välisistä väliaikaisista eroista käyttäen joko tilinpäätöshetkellä voimassa olevaa verokantaa tai myöhemmin voimaantulevaa, mutta tiedossa olevaa vahvistettua verokantaa. Laskennallista verovelkaa ei kirjata, jos kyseessä on alun perin kirjanpitoon kirjattava omaisuuserä tai velka, joka ei ole syntynyt liiketoimintojen yhdistämisestä eikä sen kirjaaminen vaikuta kirjanpidon tulokseen eikä verotettavaan tuloon liiketoimen toteutumisajankohtana. Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Todennäköisyyttä arvioitaessa käytetään arvioitua verotettavaa tuloa, joka perustuu Honkarakenteen liiketoimintasuunnitelmiin ja budjetteihin. Laskennallisen verosaamisen kirjaamisedellytykset arvioidaan jokaisen raportointikauden päättymispäivänä.

Merkittävimmät jaksotuserot syntyvät käyttämättömistä verotuksellisista tappioista, aineellisten hyödykkeiden taloudelliseen käyttöaikaan perustuvien ja verotuksellisten poistojen erotuksesta, rakentamiseen liittyvien hankkeiden tuloutuskäytännöstä, varauksista ja IFRS 16 -standardin mukaisesti käsitellyistä vuokrasopimuksista. Verotuksessa vähennyskelpoiset tappiot on otettu huomioon verosaamisena siinä määrin kuin yhtiö pystyy niitä todennäköisesti hyödyntämään lähivuosina. Tytäryhtiöiden jakamattomista voittovaroista kirjataan laskennallinen verovelka vain silloin, jos veronmaksun voidaan katsoa realisoituvan ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa.

Julkiset avustukset

Julkiset avustukset, jotka kohdistuvat aineellisten tai aineettomien hyödykkeiden hankintaan, kirjataan aineellisten hyödykkeiden kirjanpitoarvojen vähennyksiksi ja avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa hyödykkeen käyttöaikana.

Julkiset avustukset, jotka on saatu korvaukseksi syntyneistä menoista, tuloutetaan liiketoiminnan muissa tuotoissa tai kulun vähennyksenä samalla kaudella kuin menot kirjataan kuluksi.

Aineelliset hyödykkeet

Maa-alueet, rakennukset, koneet ja laitteet muodostavat suurimman osan konsernin aineellisista hyödykkeistä. Ne on arvostettu taseessa alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla sekä mahdollisilla arvonalentumisilla. Konsernin itse valmistamien hyödykkeiden hankintameno sisältää materiaalit, välittömän työn ja muut välittömät menot, jotka johtuvat hyödykkeen saattamisesta valmiiksi sille aiottuun käyttötarkoitukseen. Jos aineellinen hyödyke koostuu useammasta osasta, joilla on eripituiset taloudelliset vaikutusajat, osat käsitellään erillisinä hyödykkeinä. Normaalit kunnossapito- ja korjauskustannukset kirjataan kuluksi niiden syntymishetkellä. Merkittävät parannus- tai lisäinvestoinnit kirjataan osaksi omaisuuserään hankintamenoa ja poistetaan päähyödykkeen jäljellä olevana taloudellisena vaikutusaikana, mikäli on todennäköistä, että investointiin liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi.

Aineellisista hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa siitä alkaen, kun ne ovat valmiita käytettäväksi. Maa-alueista ei tehdä poistoja.

Arvioidut aineellisten hyödykkeiden taloudelliset vaikutusajat ovat:

  • y Rakennukset ja rakennelmat 10–30 vuotta
  • y Koneet ja kalusto 3–12 vuotta
  • y Muut aineelliset hyödykkeet 3–10 vuotta.

Aineellisten hyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksesta syntyvät myyntivoitot ja -tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti laajaan tuloslaskelmaan. Myyntivoitto tai -tappio määritetään myyntihinnan ja jäljellä olevan jäännösarvon erotuksena. Aineellisten hyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksista syntyvät myyntivoitot sisältyvät liiketoiminnan muihin tuottoihin. Mikäli tuotteen myyntihinta ei kata hyödykkeen jäljellä olevaa jäännösarvoa oikaistaan jäännösarvoa tekemällä arvonalennuskirjaus.

Aineettomat hyödykkeet

Liikearvo

Liikearvo on määrä, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus ja aiemmin omistettu osuus yhteenlaskettuna ylittävät hankitun tytäryhtiön yksilöitävissä olevan nettovarallisuuden käyvän arvon hankinta-ajankohtana. Liikearvo testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Tätä tarkoitusta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla. Arvonalennukset kirjataan laajaan tuloslaskelmaan kuluksi. Luovutettuun yhtiöön tai liiketoimintaan kohdistuvan liikearvon kirjanpitoarvo kohdistetaan osaksi myyntivoittoa tai -tappiota.

Muut aineettomat hyödykkeet

Aineeton hyödyke merkitään taseeseen alun perin hankintamenoon, kun hankintameno on määritettävissä luotettavasti ja on odotettavissa, että aineettomasta hyödykkeestä kertyy taloudellista hyötyä konsernille. Aineettomien hyödykkeiden hankintameno muodostuu ostohinnasta ja kaikista niistä menoista, jotka välittömästi johtuvat hyödykkeen saattamisesta valmiiksi sille aiottuun käyttötarkoitukseen. Aineettomat hyödykkeet, joilla on tunnettu tai arvioitu rajallinen taloudellinen vaikutusaika, poistetaan vaikutusaikanaan tasapoistoina kuluksi laajaan tuloslaskelmaan. Poistot aloitetaan, kun hyödyke on valmis käytettäväksi. Aineettomista hyödykkeistä, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, ei kirjata poistoja, vaan ne testataan vuosittain tai tarvittaessa arvonalentumisen varalta. Konsernilla ei ole tällä hetkellä aineettomia hyödykkeitä, joilla olisi rajaton taloudellinen vaikutusaika.

Hankitut tietojärjestelmät ja lisenssit aktivoidaan hankintamenoon ja ohjelmien käyttöön saattamisesta aiheutuneiden menojen arvoon. Hankintameno poistetaan tasapoistoina tietojärjestelmien ja lisenssien arvioituna taloudellisena pitoaikana.

Aineettomien hyödykkeiden arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat:

  • y Tietojärjestelmät ja ohjelmistot 3–5 vuotta
  • y Muut aineettomat oikeudet 5–10 vuotta.

Aineettomiin hyödykkeisiin liittyvät myöhemmin toteutuvat menot aktivoidaan taseeseen vain siinä tapauksessa, jos niiden vaikutuksesta konsernille koituva taloudellinen hyöty lisääntyy yli alun perin arvioidun suoritustason. Muussa tapauksessa menot kirjataan kuluksi laajaan tuloslaskelmaan niiden syntymishetkellä.

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentumiset

Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Jos viitteitä havaitaan, arvioidaan kyseisestä omaisuuserässä kerrytettävissä olevasta rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan vuosittain seuraavista omaisuuseristä riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä: liikearvo, aineettomat hyödykkeet, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika sekä keskeneräiset aineettomat hyödykkeet. Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksiköiden tasolla. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo.

Käyttöarvoa määritettäessä arvioidut vastaiset rahavirrat diskontataan nykyarvoonsa diskonttokoroilla, jotka kuvastavat rahan aika-arvoa ja omaisuuserään liittyviä erityisriskejä. Mikäli kerrytettäviä vastaisia rahavirtoja ei kyetä laskemaan yksittäisen omaisuuserän osalta, määritetään kerrytettävissä oleva rahamäärä sille rahavirtaa tuottavalle yksikölle, johon kyseinen omaisuuserä kuuluu.

Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi laajaan tuloslaskelmaan ja se kohdistetaan ensin rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettuun liikearvoon ja tämän jälkeen muihin omaisuuseriin tasasuhteisesti. Muista omaisuuseristä kuin liikearvosta kirjatut arvonalentumistappio perutaan, jos olosuhteissa ja arviointiperusteissa on tapahtunut muutos ja hyödykkeen kerrytettävissä oleva rahamäärä on kasvanut arvonalentumistappion kirjaamisajankohdasta. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää kuin mikä johtaisi kirjanpitoarvoon, joka hyödykkeellä olisi, jos ei olisi kirjattu arvonalentumistappioita. Kerrytettävissä olevan rahamäärän laskeminen edellyttää arvioiden käyttämistä.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut valmiiksi saattamisesta johtuvat menot sekä arvioidut myynnin toteutumiseksi välttämättömät menot. Varaston aineiden ja tarvikkeiden arvon määrityksessä käytetään liukuvan keskihinnan laskentaa ja FIFO-menetelmää (first in, first out). Liukuva keskihinta sisältää kaikki hankinnasta aiheutuneet välittömät menot.

Valmistetun vaihto-omaisuuden hankintamenoon luetaan materiaalien ostomenon, välittömän työn ja muiden välittömien menojen lisäksi myös osuus valmistuksen muuttuvista yleismenoista ja yleiskustannuksista. Vaihto-omaisuustonttien kirjanpitoarvoa pienennetään, jos niitä oletetaan myytävän hankintamenoa alhaisempaan hintaan. Vaihto-omaisuustonttien nettorealisointiarvo perustuu tontin markkinahintaan. Vaihto-omaisuuden arvoa alennetaan epäkurantin omaisuuden osalta.

Rahoitusvarat ja rahoitusvelat

Rahoitusvarat

Rahoitusvarat kirjataan kirjanpitoon selvityspäivänä. Konserni luokittelee rahoitusvarat alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä seuraaviin arvostusryhmiin: jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat, käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat ja muiden laajan tuloslaskelman erien kautta käypään arvoon arvostettavat rahoitusvarat. Luokittelu riippuu rahoitusvarojen hallinnoinnissa käytettävästä liiketoimintamallista sekä rahavirtoja koskevista sopimusehdoista. Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun oikeus sopimusperusteisiin rahavirtoihin on lakannut ja kun rahoitusvaraan liittyvät olennaiset riskit ja edut ovat siirtyneet konsernin ulkopuolelle.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat

Konsernissa käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin kuuluvat kaikki johdannaissopimukset, jotka eivät täytä suojauslaskennan ehtoja. Tällaisia johdannaissopimuksia ovat konsernin valuutta-, korko- ja hyödykejohdannaiset. Johdannaiset kirjataan käypään arvoon perustuen markkinoilla noteerattuihin hintoihin ja yleisesti hyväksyttyihin arvostusmalleihin. Käyvän arvon muutokset kirjataan johdannaisen käyttötarkoituksen mukaisesti joko liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin tai rahoituseriin. Honkarakenne ei ole soveltanut suojauslaskentaa, eikä ole tehnyt päätöstä IFRS 9 mukaisen suojauslaskennan aloittamisesta. Vuonna 2023 konsernilla ei ole ollut voimassa olevia johdannaissopimuksia.

Konsernilla oli tilinpäätöspäivänä 1,0 (6,8) miljoonan euron edestä käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavia rahoitusvaroja.

Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat rahoitusvarat

Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat rahoitusvarat ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia rahoitusvaroja, joita pidetään hallussa sopimukseen perustuvien rahavirtojen keräämistä ja rahoitusvarojen myyntiä varten, ja joiden rahavirrat ovat yksinomaan pääoman ja koron maksua. Tämä voisi sisältää konsernin lyhytaikaisia rahamarkkinasijoituksia. Käyvän arvon muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin lukuun ottamatta arvonalentumistappioita sekä efektiivisen koron menetelmällä kirjattuja korkotuottoja ja valuuttakurssieroja, jotka kirjataan tulosvaikutteisesti rahoituseriin.

Tähän ryhmään sisältyvät myös konsernin oman pääoman ehtoiset sijoitukset osakkeisiin ja osuuksiin niiltä osin kuin näitä sijoituksia ei ole määritelty liiketoimintamallin perusteella kuuluvaksi johonkin toiseen ryhmään.

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia eriä, joita pidetään sopimukseen perustuvien rahavirtojen keräämiseksi ja joiden rahavirrat ovat yksinomaan pääoman ja koron maksua. Tähän ryhmään sisältyvät myös konsernin taseen myyntisaamiset ja muut saamiset. Ryhmän rahoitusvarat kirjataan alun perin käypään arvoon lisättynä transaktiokuluilla ja arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä. Voitto tai tappio jaksotettuun hankintamenoon arvostettavasta rahoitusvarasta kirjataan tulosvaikutteisesti, kun omaisuuserä kirjataan pois taseesta tai sen arvo alentuu.

Rahavarat

Rahavarat koostuvat käteisvaroista, pankkitilien saldoista ja likvideistä rahamarkkinasijoituksista, joiden alkuperäinen maturiteetti on enintään kolme kuukautta. Rahavarat kuuluvat ryhmään jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat.

Rahoitusvarojen arvonalentuminen

Rahoitusvarojen arvonalentumismalli perustuu odotettavissa oleviin luottotappioihin, joissa asiakkaan luottoriski on huomioitu. Odotettujen luottotappioiden yksinkertaistettua menettelyä sovelletaan myyntisaamisiin ja IFRS 15 mukaisiin asiakassopimuksiin perustuviin omaisuuseriin, jossa saatavat luokitellaan niiden erääntymisajankohdan mukaan ja oletettu arvonalennus arvioidaan luokittain.

Lisäksi konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko objektiivista näyttöä jonkin rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvonalentumisesta. Mikäli arvonalentumisesta on perusteltua näyttöä, arvioidaan rahoitusvarasta kerrytettävissä oleva rahamäärä, joka on erän käypä arvo, ja kirjataan arvonalentumistappio siltä osin kuin kirjanpitoarvo ylittää kerrytettävissä olevan rahamäärän. Arvonalentumistappiot kirjataan kuluksi laajaan tuloslaskelmaan. Velallisen merkittävät taloudelliset vaikeudet, konkurssin todennäköisyys, maksujen laiminlyönti tai maksusuorituksen viivästyminen yli 90 päivää, ovat näyttöä rahoitusvaran mahdollisesta arvonalentumisesta.

Rahoitusvelat

Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon selvityspäivinä käypään arvoon transaktiokustannuksilla vähennettyinä. Myöhemmin kaikki rahoitusvelat, johdannaisinstrumentteja lukuun ottamatta, arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon.

Konsernissa käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvelkoihin kuuluvat kaikki ne johdannaissopimukset, jotka eivät täytä suojauslaskennan ehtoja. Honkarakenne ei ole soveltanut suojauslaskentaa, eikä ole tehnyt päätöstä IFRS 9 mukaisen suojauslaskennan aloittamisesta. Vuonna 2023 yhtiöllä ei ole ollut voimassa olevia johdannaissopimuksia.

Konsernilla on sekä pitkä- että lyhytaikaisia rahoitusvelkoja, ja ne voivat olla korollisia tai korottomia. Rahoitusvelat kirjataan pois taseesta, kun niihin liittyvät velvoitteet ovat lakanneet.

Omat osakkeet

Mikäli konsernin emoyhtiö tai sen tytäryhtiöt hankkivat emoyhtiön omia osakkeita, vähennetään konsernin omaa pääomaa määrällä, joka muodostuu maksetusta vastikkeesta lisättynä transaktiomenoilla. Jos ostetut omat osakkeet myydään edelleen tai lasketaan uudelleen liikkeelle, saatu vastike merkitään omaan pääomaan.

Varaukset

Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisempaan tapahtumaan perustuva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite ja on todennäköistä, että siitä aiheutuu vastaisia menoja ja velvoitteen määrä voidaan luotettavasti arvioida. Varaukset voivat liittyä takuusitoumuksiin, tappiollisiin sopimuksiin, oikeudenkäynteihin, ympäristö- ja veroriskeihin tai toimintojen uudelleenjärjestelyihin.

Takuuvaraus kirjataan, kun takuuehdon sisältävä tuote myydään. Takuuvarauksen määrä perustuu kokemusperäiseen tietoon takuumenojen toteutumisesta. Tappiollisesta sopimuksesta kirjataan varaus, kun velvoitteiden täyttämiseksi vaadittavat välttämättömät menot ylittävät sopimuksesta saatavat hyödyt. Riitatapausvaraus kirjataan riitatapauksista ja oikeudenkäynneistä silloin kun konsernin johto arvioi taloudellisten voimavarojen siirtymisen pois yhtiöstä olevan todennäköistä ja velvoitteen määrä on arvioitavissa luotettavasti. Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan silloin, kun sitä koskeva yksityiskohtainen ja asianmukainen suunnitelma on laadittu ja järjestelystä on tiedotettu niille tahoille, joita järjestely koskee ja siten annettu riittävä peruste odottaa, että uudelleenjärjestely toteutetaan. Varauksena kirjattava määrä vastaa parasta arviota menoista, joita olemassa olevan velvoitteen täyttäminen edellyttää tilinpäätöspäivänä.

Ehdollinen velka on aikaisempien tapahtumien seurauksena syntynyt mahdollinen velvoite, jonka olemassaolo varmistuu vasta konsernin määräysvallan ulkopuolella olevan epävarman tapahtuman realisoituessa. Ehdolliseksi velaksi katsotaan myös sellainen olemassa oleva velvoite, joka ei todennäköisesti edellytä maksuvelvoitteen täyttämistä, tai jonka suuruutta ei voida määrittää luotettavasti. Ehdollisesta velasta ei kirjata varausta. Se esitetään tilinpäätöksessä liitetiedoissa.

Ehdolliset varat johtuvat suunnittelemattomista tai muista odottamattomista tapahtumista, joiden perusteella tulee mahdolliseksi, että konsernin hyväksi koituu taloudellista hyötyä. Ehdollista varaa ei merkitä tilinpäätökseen vaan se esitetään tilinpäätöksen liitetiedoissa.

Osingot

Konsernin emoyhtiön hallituksen ehdottama osinko sisältyy konsernitaseen voittovaroihin ja osinko kirjataan sille tilikaudelle, jonka aikana yhtiökokous tekee päätöksen osingonjaosta.

Osakekohtainen tulos

Osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto tilikauden aikana liikkeessä olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla. Liikkeeseen lasketuista osakkeista vähennetään konsernin hallussa olevat omat osakkeet. Laimennettu osakekohtainen tulos lasketaan osakekohtaisesta tuloksesta, johon on lisätty potentiaalisten kantaosakkeiden vaikutus tilikauden tulokseen ja osakkeiden lukumäärän painotettuun keskiarvoon.

Lopetetut toiminnot

Lopetettu toiminto on konsernin osa, josta on luovuttu tai joka on luokiteltu myytävänä olevaksi ja joka täyttää jonkin seuraavista edellytyksistä:

    1. Se on merkittävä erillinen liiketoimintayksikkö tai maantieteellistä aluetta edustava yksikkö.
    1. Se on osa yhtä koordinoitua suunnitelmaa, joka koskee luopumista erillisestä keskeisestä liiketoiminta-alueesta tai maantieteellisestä toiminta-alueesta.
    1. Se on tytäryhtiö, joka on hankittu yksinomaan tarkoituksena myydä se edelleen.

Lopetettujen toimintojen tulos esitetään omana eränään konsernin laajassa tuloslaskelmassa. Lopetettujen toimintojen omaisuuserät ja niihin liittyvät muihin laajan tuloksen eriin kirjatut erät sekä luovutettavien erien ryhmään sisältyvät velat esitetään taseessa erillään muista eristä.

Konsernissa ei ole lopetetuiksi toiminnoiksi luokiteltuja eriä tällä hetkellä.

Uusien ja muuttuneiden IFRSstandardien ja IFRIC-tulkintojen soveltaminen

Honkarakenne-konserni on soveltanut 1.1.2023 alkaen seuraavia uusia standardeja ja standardimuutoksia:

y Muutokset IAS 1-, IAS 8 ja IAS12 -standardeihin liittyen. IAS 1 -standardin muutokset täsmentävät velkojen luokittelua lyhyt- ja pitkäaikaisiksi. Muutokset standardiin IAS 12 Tuloverot, edellyttävät yhtiöiden kirjaavan vuokrien ja käytöstä poistamisesta johtuvien velvoitteiden alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä myös laskennallisia veroja, jos ne aiheuttavat yhtä suuret verotuksessa väliaikaiset erot. IAS 8 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet, kirjanpidollisten arvioiden muutokset ja virheet, muutos selventää kirjanpidollisen arvion määrää ja soveltamista.

Muutoksilla ei ole ollut merkittävää vaikutusta konsernitilinpäätökseen eikä vaikutusta konsernin raportointiin.

Myöhemmin voimaan tulevat IFRS-standardit, tulkinnat ja muutokset

Konserni ottaa vuonna 2024 ja sen jälkeen käyttöön seuraavat IASB:n julkistamat uudet ja uudistetut standardit sekä tulkinnat.

Sovellettava 1.1.2024 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla:

y Muutokset standardiin IFRS 16 Vuokrasopimukset: Standardi tarkentaa vuokrasopimusvelan määrittelyvaatimuksia myynti- ja takaisinvuokraustilanteessa. Konsernin arvion mukaan muutoksella ei ole merkittävää vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

Green Hills Resort, Taškent, Uzbekistan

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot (IFRS)

1. Segmentit

Honkarakenne-konsernilla on kaksi maantieteellistä toimintasegmenttiä, jotka on yhdistetty IFRS 8.12 mukaisesti yhdeksi raportoitavaksi segmentiksi. Konserni seuraa myyntiä ja toimintaansa kahdella eri markkina-alueella, nämä ovat Suomi ja Vienti. Honkarakenne on yhdistänyt myyntialueet yhdeksi raportoitavaksi segmentiksi, koska kaikilla markkina-alueilla taloudelliset ominaispiirteet ja myytävät tuotteet ovat samankaltaiset. Konsernin ylin operatiivinen päätöksentekijä on toimitusjohtaja.

Johdon sisäinen raportointi vastaa IFRS-laadintaperiaatteita ja tästä syystä erillisiä täsmäytyslaskelmia ei esitetä. Johdon sisäisellä raportoinnilla seurataan toiminnan kehitystä maantieteellisiin markkinoihin perustuvien liiketoiminta-alueiden perusteella. Sisäinen johdon raportointi palvelee tavoitteiden asettamista ja budjetin seurantaa ja on siten johtamisen väline eikä varsinainen ulkoinen taloudellinen mittari.

Maantieteellisesti konsernin myynti jakautuu seuraavasti: Suomi ja vienti.

Suomi sisältää myös aihiomyynnin ja prosessissa syntyneen sivutuotteiden myynnin kierrätykseen.

Vienti sisältää muut maat paitsi Suomen.

Liikevaihto esitetään asiakkaan sijainnin mukaan ja varat varojen sijainnin mukaan.

Honkarakenne-konsernin ulkoiset tuotot kertyvät laajasta asiakaskunnasta. IFRS 8 mukaisen merkittävien yksittäisten asiakkaiden tuotot olivat yhteensä 2,4 milj. euroa vuonna 2023 ja 3,9 milj. euroa vuonna 2022.

Maantieteellinen jako

Liikevaihdon jakauma (%) 2023 2022
Suomi 69 % 74 %
Vienti 31 % 26 %
Yhteensä 100 % 100 %
Liikevaihto (TEUR) 2023 2022 Muutos
Suomi 31 759 54 795 -42 %
Vienti 14 530 18 906 -23 %
Yhteensä 46 289 73 701 -37 %
Pitkäaikaiset varat (TEUR) 2023 2022
Suomi 13 190 12 521
Vienti 375 101
Yhteensä 13 564 12 622

2. Liikevaihto asiakassopimuksista

1.1.–31.12.2023

Liikevaihdon tuloutusajankohta (TEUR) Suomi Vienti Yhteensä
Yhtenä ajankohtana 30 872 14 530 45 402
Ajan kuluessa 887 - 887
Yhteensä 31 759 14 530 46 289

1.1.–31.12.2022

Liikevaihdon tuloutusajankohta (TEUR) Suomi Vienti Yhteensä
Yhtenä ajankohtana 53 513 18 906 72 419
Ajan kuluessa 1 282 - 1 282
Yhteensä 54 795 18 906 73 701

Sopimukseen perustuvat omaisuuserät ja velat

Useimpien ajan kuluessa tuloutettavien kohteiden myyntituotot on sidottu määriteltyihin fyysisen valmistusasteen mukaisiin vaiheisiin. Ajan kuluessa tuloutettavien kohteiden myyntituotto kirjataan, kun kohteen valmistusaste kasvaa tai viimeistään, kun kohde valmistuu. Myynti tuloutetaan vain siihen määrään saakka, kuin Honkarakenteella on oikeus vastikkeeseen.

Tulosaamiset kirjataan myyntisaamisiksi, kun kohde edistyy ja saavuttaa sovitun fyysisen valmistumisen vaiheen, joka toimii laskutuksen perusteena. Vastaavasti saadut ennakkomaksut kirjataan, jos kohteen ajan kuluessa tuloutettavan kohteen laskutus ylittää kohteen edistymisen perusteella kirjatun liikevaihdon.

Ajan kuluessa tuloutettavien kohteiden tulot ja menot kirjataan tuotoiksi ja kuluiksi valmistusasteen perusteella, kun hankkeen lopputulos voidaan arvioida luotettavasti. Valmistusaste määritetään laskemalla kunkin hankkeen tilinpäätöspäivään mennessä kertyneiden menojen suhteellinen osuus kyseisen hankkeen arvioidusta kokonaismenosta. Tuottoja kirjataan valmistusastetta vastaava määrä.

Saadut ennakkomaksut kirjataan liikevaihdoksi, kun kohteen täyttymisaste kasvaa ja viimeistään, kun kohde valmistuu. Kohteiden valmistumisaika vaihtelee kohteen laajuuden mukaisesti.

Asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät

TEUR 2023 2022
Tuotoksi kirjattujen, mutta luovuttamattomien ajan kuluessa
tuloutettavien kohteiden määrä yhteensä
887 1 282
Myyntisaamiset
Myyntisaamiset 2 265 2 843
Saamiset asiakassopimuksista, joissa täyttymisaste ylittää saa
dut ennakkomaksut
8 31
Myyntisaamiset yhteensä 2 273 2 875
Asiakassopimuksiin perustuvat siirtosaamiset 767 1 062
Sopimuksiin perustuvat omaisuuserät yhteensä 3 926 5 219

Sopimuksiin perustuvat velat

TEUR 2023 2022
Asiakassopimuksiin perustuvat saadut ennakot
Saadut ennakot 4 405 9 072
Saadut ennakkomaksut ajan kuluessa tuloutettavista kohteista
(brutto)
33 130
Asiakassopimuksiin perustuvat saadut ennakot yhteensä 4 439 9 202
Sopimuksiin perustuvat velat yhteensä 4 439 9 202

Asiakassopimuksiin perustuviin velkoihin liittyen kirjatut myyntituotot

TEUR 2023 2022
Kirjatut myyntituotot, jotka sisältyvät sopimuksiin perustuviin
velkoihin kauden alussa 33 125

Asiakassopimusten jäljellä oleville suoritevelvoitteille kohdistettu transaktiohinta

TEUR 1 vuoden
kuluessa
2 vuoden
kuluessa
100 % 0 %
Osaksi tai kokonaan täyttymättä oleville pitkäaikaisille asia
kashankkeiden sopimuksille kohdistetun transaktiohinnan
kokonaismäärä. 86 -

Taulukko kuvastaa myydyn tilauskannan määrää ja sen tuloutumista tulevina vuosina.

3. Liiketoiminnan muut tuotot

TEUR 2023 2022
Vuokratuotot 42 32
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot 8 -
Hyvitykset jälleenmyyjiltä 155 12
Saadut käyttökorvaukset - 23
Markkinointiyhteistyö - 4
Vuosihyvitteet - 34
Saadut työkorvaukset 10 37
Saadut avustukset 76 254
Liiketoiminnan muut tuotot 260 151
Yhteensä 552 547

4. Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut

Yhteensä 8 083 10 574
Muut henkilösivukulut 268 443
Eläkekulut, maksupohjaiset järjestelyt 1 256 1 517
Osakepalkkiot 16 58
Palkat 6 543 8 557
TEUR 2023 2022
Konsernin henkilöstön määrä henkilötyövuosina keskimäärin 2023 2022
Toimihenkilöt 114 122
Työntekijät 60 62
Yhteensä 174 183
Konsernin henkilöstön määrä keskimäärin 2023 2022
Toimihenkilöt 118 125
Työntekijät 65 65
Yhteensä 183 190

5. Tutkimus- ja kehittämismenot

Kuluksi kirjatut tutkimus- ja kehittämismenot olivat vuonna 2023 yhteensä 602 (2022: 351) tuhatta euroa.

6. Poistot ja arvonalentumiset

Poistot (TEUR) 2023 2022
AINEETTOMAT HYÖDYKKEET
Aineettomat oikeudet 237 200
Yhteensä 237 200
AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET
Rakennukset ja rakennelmat 382 396
Rakennukset ja rakennelmat, käyttöoikeus 455 355
Koneet ja kalusto 1 090 1 100
Koneet ja kalusto, käyttöoikeus 23 26
Muut aineelliset hyödykkeet 33 22
Yhteensä 1 983 1 898
Poistot ja arvonalentumiset yhteensä 2 220 2 099

7. Liiketoiminnan muut kulut

TEUR 2023 2022
Vapaaehtoiset henkilöstökulut 436 366
Vuokrat 156 175
Luottotappiot -85 -16
Myynti- ja markkinointikulut 1 490 1 450
Asiantuntijapalvelut 490 413
Toimitilakulut 416 370
Tietohallintokulut 803 922
Vakuutukset 116 109
Muut liiketoiminnan kulut 940 852
Yhteensä 4 762 4 641
Tilintarkastajan palkkiot (TEUR) 2023 2022
Tilintarkastus 65 58
Muut palvelut 29 -
Yhteensä 93 58

8. Rahoitustuotot ja -kulut

Rahoitustuotot (TEUR) 2023 2022
Muut korko- ja rahoitustuotot 61 11
Valuuttakurssivoitot 28 95
Yhteensä 89 107
Rahoituskulut (TEUR) 2023 2022
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista
rahoituslainoista
-65 -57
Arvonmuutokset käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostetta
vista rahoitusvaroista
361 -334
Muut rahoituskulut -9 -0
Valuuttakurssitappiot -465 -312
RAHOITUSKULUT, KÄYTTÖOIKEUSOMAISUUSERÄT
Korkokulut -72 -42
Yhteensä -250 -746
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä -160 -639

Kaikki korkomenot on kirjattu kuluksi laajaan tuloslaskelmaan.

9. Tuloverot

Yhteensä 47 -819
Tilikauden laskennallisten verosaamisten ja -velkojen muutos 62 -362
Muut välittömät verot -1 -33
Edellisten tilikausien verot -3 -10
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero -11 -414
TEUR 2023 2022

Verokannan täsmäytys

TEUR 2023 2022
Tulos ennen veroja -286 3 591
Laskennallinen vero emoyhtiön verokannalla 57 -718
Ulkomaisten tytäryhtiöiden poikkeavien verokantojen vaikutus -38 -5
Verovapaat tuotot 60 74
Vähennyskelvottomat kulut -2 -2
Laskennallisten verojen muutos -45 -140
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta, verovaikutus 3 9
Lähdeverot - -33
Verot aikaisemmilta tilikausilta -3 -10
Muut erät 16 7
Verot tuloslaskelmassa 47 -819
Efektiivinen veroaste % 16,6 22,8

10. Osakekohtainen tulos

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla.

TEUR 2023 2022
Tilikauden voitto / tappio -239 2 772
Vähemmistölle kuuluva osuus - -
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto / tappio -239 2 772
Keskimääräinen osakemäärä (1 000 kpl) 5 888 5 880
Laimennettu keskimääräinen osakemäärä (1 000 kpl) 5 888 5 880
Laimentamaton tulos/osake (EPS), EUR -0,04 0,47
Laimennettu tulos/osake (EPS), EUR -0,04 0,47

Yhtiöllä on kaksi osakesarjaa A-sarja ja B-sarja, joilla on erilainen oikeus osinkoon. B-sarjan osakkeille maksetaan jaettavasta osingosta päältäpäin 0,20 euroa ja sen jälkeen maksetaan A-sarja osakkeille samoin 0,20 euroa, jonka jälkeen jäljellä oleva osinko jaetaan tasan kaikkien osakkeiden kesken.

11. Aineelliset hyödykkeet

Aineelliset hyödykkeet 2023

TEUR Maa-
ja vesialueet
Rakennukset ja
rakennelmat
Rakennukset ja
rakennelmat, käyttöoikeus
Koneet ja
kalusto
Koneet ja kalusto,
käyttöoikeus
Muut aineelliset
hyödykkeet
Ennakkomaksut ja
keskeneräiset hankinnat
Yhteensä
Hankintameno 1.1. 908 16 673 2 884 28 767 127 2 819 440 52 618
Muuntoerot (+/-) -0 -4 - -13 - - - -18
Lisäykset - 121 1 395 510 6 109 735 2 876
Siirrot - - - - - - - -
Vähennykset - -12 - -2 - - -104 -118
Hankintameno 31.12. 908 16 778 4 279 29 262 132 2 928 1 071 55 358
Kertyneet poistot 1.1. - -13 498 -1 340 -23 594 -101 -2 642 - -41 176
Muuntoerot (+/-) - 1 - 5 - - - 5
Vähennysten ja siirtojen
kertyneet poistot
- 3 - 1 - - - 4
Tilikauden poisto - -382 -455 -1 090 -23 -33 - -1 983
Kertyneet poistot 31.12. - -13 876 -1 795 -24 679 -124 -2 675 - -43 150
Kirjanpitoarvo 31.12. 908 2 901 2 484 4 583 8 253 1 071 12 208

Kerrytettävissä oleva rahamäärä on määritettynä käypään arvoon vähennettynä myynnin kuluilla ja se perustuu johdon tekemään arvioon.

Vuokrasopimukset laajassa tuloslaskelmassa

TEUR 2023 2022
Käyttöoikeushyödykkeiden poistot -478 -381
Korkokulut vuokrasopimuksista -72 -42
Lyhytaikaisiin ja vähäarvoisiin vuokrasopimuksiin liittyvät kulut -156 -175
Yhteensä laajassa tuloslaskelmassa -706 -598

Aineelliset hyödykkeet 2022

TEUR Maa
ja vesialueet
Rakennukset ja
rakennelmat
Rakennukset ja
rakennelmat, käyttöoikeus
Koneet ja
kalusto
Koneet ja kalusto,
käyttöoikeus
Muut aineelliset
hyödykkeet
Ennakkomaksut ja
keskeneräiset hankinnat
Yhteensä
Hankintameno 1.1. 908 16 572 2 568 28 619 124 2 676 - 51 466
Muuntoerot (+/-) -0 -3 - -5 - - - -9
Lisäykset - 104 492 156 5 143 440 1 340
Siirrot - - - - - - - -
Vähennykset - - -175 -2 -2 - - -179
Hankintameno 31.12. 908 16 673 2 884 28 767 127 2 819 440 52 618
Kertyneet poistot 1.1. - -13 103 -985 -22 499 -76 -2 621 - -39 282
Muuntoerot (+/-) - 0 - 2 - - - 3
Vähennysten ja siirtojen
kertyneet poistot
- - - 2 - - - 2
Tilikauden poisto - -396 -355 -1 100 -26 -22 - -1 898
Kertyneet poistot 31.12. - -13 498 -1 340 -23 594 -101 -2 642 - -41 176
Kirjanpitoarvo 31.12. 908 3 175 1 544 5 173 26 177 440 11 442

Kerrytettävissä oleva rahamäärä on määritettynä käypään arvoon vähennettynä myynnin kuluilla ja se perustuu johdon tekemään arvioon.

12. Liikearvo ja aineettomat hyödykkeet

Liikearvo ja aineettomat hyödykkeet 2023

TEUR Liikearvo Aineettomat oikeudet Muut aineettomat hyödykkeet Yhteensä
Hankintameno 1.1. 72 6 004 2 101 8 177
Muuntoerot (+/-) - - -
4
-
4
Lisäykset - 170 142 312
Vähennykset - - - -
Siirrot erien välillä - - - -
Hankintameno 31.12. 72 6 174 2 240 8 485
Kertyneet poistot 1.1. - -5 558 -2 094 -7 652
Muuntoerot (+/-) - - 4 4
Vähennysten kertyneet poistot - - - -
Tilikauden poisto - -234 -3 -237
Kertyneet poistot 31.12. - -5 792 -2 094 -7 886
Kirjanpitoarvo 31.12. 72 382 145 599

Liikearvo ja aineettomat hyödykkeet 2022

TEUR Liikearvo Aineettomat oikeudet Muut aineettomat hyödykkeet Yhteensä
Hankintameno 1.1. 72 5 850 2 106 8 028
Muuntoerot (+/-) - - -5 -5
Lisäykset - 154 - 154
Vähennykset - - - -
Siirrot erien välillä - - - -
Hankintameno 31.12. 72 6 004 2 101 8 177
Kertyneet poistot 1.1. - -5 361 -2 095 -7 456
Muuntoerot (+/-) - - 4 4
Vähennysten kertyneet poistot - - - -
Tilikauden poisto - -197 -4 -200
Kertyneet poistot 31.12. - -5 558 -2 094 -7 652
Kirjanpitoarvo 31.12. 72 446 7 525

IAS 36 -standardin mukaisesti konserniliikearvosta ei tehdä poistoja, vaan konserniliikearvo testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Liikearvo kohdistuu Honkarakenne Oyj:n vuonna 2003 ostamaan 10 % osuuteen Honka Blockhaus GmbH:sta. Liikearvosta ei ole tehty arvonalentumiskirjauksia vuosina 2006–2023.

Liikearvon arvonalentumistestaukset:

TEUR 2023 2022
Honka Blockhaus 72 72

Lasketut rahavirtaennusteet perustuvat johdon laatimiin ja hyväksymiin strategioihin, jotka kattavat viiden vuoden ajanjakson. Käytetty diskonttauskorko on testauksessa 6,8 % (6,6 % vuonna 2022), jonka herkkyyttä laskelmien lopputuloksiin on testattu eri vaihteluväleillä. Diskontatun rahavirran laskenta vaatii ennusteita ja olettamuksia mm. liittyen markkinoiden kasvuun, hintoihin ja volyymikehitykseen.

Honka Blockhaus Honka Blockhaus
Käytetyt ennusteparametrit 2023 2022
Diskonttauskorko (pre tax WACC) 6,8 % 6,6 %
Terminaalikasvu 2 % 2 %
Liiketoiminnan kiinteät kulut, kasvu keskimäärin
vuodessa 2 % 2 %

13. Osakkuusyhtiöt

Osuudet osakkuusyhtiöissä

TEUR 2023 2022
Tilikauden alussa 474 425
Osuus tilikauden tuloksesta 17 46
Vähennykset - 3
Tilikauden lopussa 490 474

Osakkuusyhtiöt

TEUR 2023 2022
PUULAAKSON ENERGIA OY, KARSTULA
Omistusosuus (%) 25,9 % 25,9 %
Varat 2 449 2 505
Velat 639 676
Liikevaihto 1 417 1 547
Voitto / Tappio 64 177

14. Muut rahoitusvarat

TEUR 2023 2022
Muut arvopaperit: korkoinstrumentit 1 028 6 798
Yhteensä 1 028 6 798

Muut rahoitusvarat on arvostettu käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Muut rahoitusvarat sisältävät pörssinoteerattuja rahastoja, jonka johdosta esitetty arvostus luokitellaan käyvän arvon hierarkiatason 1 mukaiseksi arvoksi.

Rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelu arvostusryhmittäin on esitetty liitetiedossa 25.

15. Pitkäaikaiset saamiset

Pitkäaikaiset saamiset 2023

TEUR Pitkäaikaiset lainasaamiset Muut pitkäaikaiset saamiset Yhteensä
Hankintameno 1.1. 232 30 232
Muuntoerot (+/-) -15 - -15
Lisäykset 137 - 137
Vähennykset -6 -30 -6
Hankintameno 31.12. 347 - 347
Kertyneet arvonalentumiset 1.1. -81 - -81
Kumulatiiviset arvonalentumiset vähennyksistä - - -
Arvonalentuminen tilikaudella - - -
Kertyneet arvonalentumiset 31.12. -81 - -81
Kirjanpitoarvo 31.12. 266 - 266

Pitkäaikaiset saamiset 2022

TEUR Pitkäaikaiset lainasaamiset Muut pitkäaikaiset saamiset Yhteensä
Hankintameno 1.1. 139 29 168
Muuntoerot (+/-) -4 - -4
Lisäykset 97 2 99
Vähennykset - - -
Hankintameno 31.12. 232 30 262
Kertyneet arvonalentumiset 1.1. -81 - -81
Kumulatiiviset arvonalentumiset vähennyksistä - - -
Arvonalentuminen tilikaudella - - -
Kertyneet arvonalentumiset 31.12. -81 - -81
Kirjanpitoarvo 31.12. 151 30 181

Kirjanpitoarvo vastaa johdon näkemystä käyvästä arvosta ja se on luottoriskin enimmäismäärä vakuuksien käypää arvoa huomioon ottamatta.

Rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelu arvostusryhmittäin on esitetty liitetiedossa 25.

16. Laskennalliset verosaamiset ja -velat

Laskennallisten verosaamisten erittely 2023

TEUR 1.1.2023 Kirjattu tulosvaikutteisesti Muuntoerot 31.12.2023
Vahvistetuista tappioista 113 -29 - 84
Väliaikaiset erot 903 82 -3 982
Yhteensä 1 016 53 -3 1 067

Laskennallisten verosaamisten erittely 2022

TEUR 1.1.2022 Kirjattu tulosvaikutteisesti Muuntoerot 31.12.2022
Vahvistetuista tappioista 487 -374 - 113
Väliaikaiset erot 995 -88 -5 903
Yhteensä 1 483 -461 -5 1 016

Väliaikaiset erot koostuvat pääasiassa emon hyllytetyistä poistoista ja vaihto-omaisuuden sisäisen katteen eliminoinnista syntyneistä verosaamisista. Tilinpäätöksen yhteydessä on tehty johdon huolellinen arviointi tappioista kirjattujen verosaatavien arvostamisesta. Kirjatut verosaamiset perustuvat johdon näkemykseen tulevaisuuden kehityksestä.

Mikäli tulos ei kehity odotetun mukaisesti on mahdollista, että verosaamisia ei ehditä hyödyntämään ajallaan ja niistä on tehtävä arvonalennus.

Riskeistä on kerrottu lisää liitetiedossa 26 ja 29.

Vahvistetuista ja vahvistettavista tappioista kirjatut
verosaatavat (TEUR)
2023 2022
Ei vanhenemispäivää 84 113
Yhteensä 84 113
Laskennalliset verosaamiset kohdistuvat (TEUR) 2023 2022
Emoyhtiö 935 878
Saksan tytäryhtiö 84 113
Japanin tytäryhtiö 48 25
Yhteensä 1 067 1 016

Olennaisimmat erät, joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista

TEUR 2023 2022
Emoyhtiössä tehdyt maa-alueiden alaskirjaukset 637 637
Leasingvuokrasopimusvelat 510 325
Yhteensä 1 147 962

Laskennallisten verovelkojen erittely 2023

TEUR 1.1.2023 Kirjattu tulosvaikutteisesti 31.12.2023
Väliaikaiset erot 53 -8 45
Yhteensä 53 -8 45

Laskennallisten verovelkojen erittely 2022

TEUR 1.1.2022 Kirjattu tulosvaikutteisesti 31.12.2022
Väliaikaiset erot 157 -104 53
Yhteensä 157 -104 53

Tytäryhtiöiden jakamattomista voittovaroista ei ole kirjattu laskennallista verovelkaa, koska sijoitus on pysyvä.

Leasingvuokrasopimuksista kirjaamaton verovelka on 500 tuhatta euroa.

17. Vaihto-omaisuus

TEUR 2023 2022
Keskeneräiset tuotteet 3 119 3 031
Valmiit tuotteet 938 2 407
Muu vaihto-omaisuus 1 218 1 067
Yhteensä 5 276 6 505

Raportointikauden aikana kirjattiin kuluksi 233 (2022: 159) tuhatta euroa, jolla vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvo alennettiin vastaamaan sen nettorealisointiarvoa.

Muu vaihto-omaisuus koostuu lähinnä tonttivarannosta.

18. Myyntisaamiset ja muut lyhytaikaiset saamiset

TEUR 2023 2022
LAINA- JA MUUT SAAMISET
Myyntisaamiset 1 971 2 492
Saamiset osakkuusyhtiöiltä 48 20
Lainasaamiset 34 20
Muut saamiset 639 46
SIIRTOSAAMISET
Siirtosaamiset 1 067 1 222
Tilikauden verotettavaan tulokseen
perustuvat verosaamiset
- -
Yhteensä 3 760 3 801

Rahoitusvarojen arvonalentumismalli perustuu odotettavissa oleviin luottotappioihin, joissa asiakkaan luottoriski on huomioitu. Odotettujen luottotappioiden yksinkertaistettua menettelyä sovelletaan myyntisaamisiin, jotka luokitellaan niiden erääntymisajankohdan mukaan. Oletettu arvonalennus arvioidaan luokittain.

Lisäksi konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko objektiivista näyttöä jonkin myyntisaamisiin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvonalentumisesta. Mikäli arvonalentumisesta on perusteltua näyttöä, arvioidaan rahoitusvarasta kerrytettävissä oleva rahamäärä, joka on erän käypä arvo, ja kirjataan arvonalentumistappio siltä osin kuin kirjanpitoarvo ylittää kerrytettävissä olevan rahamäärän. Arvonalentumistappiot kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan. Velallisen merkittävät taloudelliset vaikeudet, konkurssin todennäköisyys, maksujen laiminlyönti tai maksusuorituksen viivästyminen yli 90 päivää voi olla näyttöä rahoitusvaran mahdollisesta arvonalentumisesta.

Odotettavissa olevien luottotappioiden määrittämistä varten myyntisaamiset on luokiteltu maksun erääntymisen perusteella.

TEUR Odotetut luottotappiot keskimäärin
Erääntymättömät 0 %
Erääntyneet alle 30 päivää 0 %
Erääntyneet 31–60 päivää 0 %
Erääntyneet 61–90 päivää 0 %
Erääntyneet 91–120 päivää 10 %
Erääntyneet 121–180 päivää 20 %
Erääntyneet 181–365 päivää 50 %
Erääntyneet yli 365 päivää 50 %
Bruttomääräinen kirjanpitoarvo 31.12.2023 2 122
Odotettujen luottotappioiden vähennyserä -154
Kirjanpitoarvo vähennyserän jälkeen 31.12.2023 1 968

Kirjanpitoarvo vastaa johdon näkemystä käyvästä arvosta ja maksimi luottoriskin määrästä.

TEUR 2023 Arvonalentuminen
kirjattu
Netto
2023
2022 Arvonalentumi
nen kirjattu
Netto
2022
Erääntymättömät 718 - 718 1 289 -0 1 289
Erääntyneet alle 30 päivää 970 - 970 615 - 615
Erääntyneet 31–60 päivää 36 - 36 69 - 69
Erääntyneet 61–90 päivää 75 - 75 210 - 210
Erääntyneet 91–120 päivää 16 -2 14 108 -11 97
Erääntyneet 121–180 päivää 6 -1 5 51 -10 41
Erääntyneet 181–365 päivää 48 -24 24 142 -71 71
Erääntyneet yli 365 päivää 254 -127 127 410 -290 119
Yhteensä 2 122 -154 1 968 2 894 -382 2 512

Myyntisaamisten arvonalentumisia on kirjattu Suomessa ja Saksassa.

Rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelu arvostusryhmittäin on esitetty liitetiedossa 25.

40 HONKARAKENNE Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2023 Kinohouse, Karuizawa, Nagno, Japani

19. Rahavarat

TEUR 2023 2022
Pankkisaamiset 5 323 5 833
Yhteensä 5 323 5 833

Rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelu arvostusryhmittäin on esitetty liitetiedossa 25.

Riskeistä on kerrottu lisää liitetiedossa 26 ja 29.

20. Oma pääoma

1 000 kpl A-osakkeiden
lukumäärä
B-osakkeiden
lukumäärä
Osakkeiden lukumäärä
yhteensä
31.12.2021 300 5 911 6 211
31.12.2022 300 5 911 6 211
31.12.2023 300 5 911 6 211

Honkarakenne Oyj:n osakkeet jakautuvat A-lajin osakkeisiin ja B-lajin osakkeisiin siten, että A-lajin osakkeita on vähintään 300 000 kpl ja enintään 1 200 000 kpl ja B-lajin osakkeita on vähintään 2 700 000 kpl ja enintään 10 800 000 kpl.

Jokainen A-lajin osake tuottaa yhtiökokouksessa oikeuden äänestää 20 äänellä ja jokainen B-lajin osake yhdellä äänellä.

Osingonjaossa B-lajin osakkeille maksetaan jaettavasta voitosta päältäpäin 0,20 euroa ja sen jälkeen maksetaan A-lajin osakkeille samoin 0,20 euroa, jonka jälkeen jäljellä oleva voitto jaetaan tasan kaikkien osakkeiden kesken.

Osakkeilla ei ole nimellisarvoa. Kaikki liikkeelle lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti.

Emoyhtiöllä oli 31.12.2023 hallussaan 321.052 kpl (31.12.2022: 43.135 kpl) omia B-lajin osakkeita.

Konsernilla oli 31.12.2023 hallussaan 321.052 kpl (31.12.2022: 329.385 kpl) omia B-lajin osakkeita.

Ylikurssirahasto

Vanhan osakeyhtiölain (29.9.1978\734) aikana ja vuoden 2003 aikana tai jälkeen tehdyistä osakemerkinnöistä saadut rahasuoritukset on kirjattu osakepääomaan ja ylikurssirahastoon järjestelyn ehtojen mukaisesti, transaktiokuluilla vähennettynä.

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto

Sijoitetun vapaan oman pääoman (SVOP) rahasto sisältää muut oman pääoman luonteiset sijoitukset ja osakkeiden merkintähinnan siltä osin, kun sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan.

Muuntoerot

Muuntoerorahasto sisältää ulkomaisten yksikköjen tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerot.

Osakeperusteiset maksut

Honkarakenne Oyj:n hallitus päätti 21.3.2023 uudesta lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmästä johtoryhmälle. Tähän kannustinjärjestelmään sisältyi osakepohjainen kannustin toimitusjohtajalle. Kannustinjärjestelmä koski vuotta 2023, se oli kolmiportainen ja sidottu konsernin käyttökatteeseen. Käyttökatetavoitteen toteutuessa toimitusjohtajan osakepohjaisen palkkion määrä oli 5.000– 15.000 kappaletta Honkarakenne Oyj:n B-lajin osaketta.

Honkarakenne Oyj:n hallitus päätti 31.3.2022 uudesta lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmästä johtoryhmälle. Tähän kannustinjärjestelmään sisältyi osakepohjainen kannustin toimitusjohtajalle. Kannustinjärjestelmä koski vuotta 2022, se oli kolmiportainen ja sidottu konsernin käyttökatteeseen. Käyttökatetavoitteen toteutuessa toimitusjohtajan osakepohjaisen palkkion määrä oli 5.000– 15.000 kappaletta Honkarakenne Oyj:n B-lajin osaketta.

Kannustinjärjestelmän mukainen osakepohjainen palkkiot maksetaan tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen, mikäli toimitusjohtajan toimisuhde on maksuhetkellä voimassa toistaiseksi.

Vuoden 2022 kannustinjärjestelmän mukaisena palkkiona toimitusjohtajalle on tilinpäätöksessä 2023 kirjattu konsernin omaan pääomaan kertyneisiin voittovaroihin 8.333 osakkeen luovutuksesta 34,8 tuhatta euroa. Vuoden 2021 kannustinjärjestelmän mukaisen palkkiona toimitusjohtajalle luovutettiin 10.000 kappaletta Honkarakenne Oyj:n B-lajin osaketta vuonna 2022. Näistä osakkeista kirjattiin vuoden 2022 tilinpäätökseen 24,5 tuhatta euroa.

21. Rahoitusvelat

TEUR 2023 2022
PITKÄAIKAINEN
Rahalaitoslainat 400 800
Vuokrasopimusvelat 2 141 1 279
Yhteensä 2 541 2 079
LYHYTAIKAINEN
Rahalaitoslainat 400 400
Vuokrasopimusvelat 412 346
Yhteensä 812 746

Pitkäaikaisiin rahalaitoslainoihin ei sisälly shekkitililuottoja.

Rahoitusvelkojen täsmäytys (TEUR) Lyhytaikaiset velat Pitkäaikaiset velat Vuokravelat Yhteensä
31.12.2021 400 1 200 1 675 3 275
Lainojen nostot / lisäykset - - 319 319
Lainojen takaisinmaksut -400 -400 -369 -1 169
Muut muutokset, joihin ei liity maksua 400 - - 400
31.12.2022 400 800 1 625 2 825
Lainojen nostot / lisäykset - - 1 430 1 430
Lainojen takaisinmaksut -400 -400 -502 -1 302
Muut muutokset, joihin ei liity maksua 400 - - 400
31.12.2023 400 400 2 553 3 353

Kirjanpitoarvo vastaa johdon näkemystä käyvästä arvosta.

Seuraava taulukko kuvaa sopimuksiin perustuvaa maturiteettianalyysia. Luvut ovat diskonttaamattomia, ja ne sisältävät sekä korko-maksut että pääoman takaisinmaksut.

Rahoitusvelkojen maturiteettijakauma 31.12.2023

TEUR Tasearvo Rahavirta *) 2024 2025 2026 2027 2028 2029+
Rahalaitoslainat 800 849 437 412 - - - -
Vuokrasopimusvelat 2 553 3 070 502 458 350 220 220 1 319
Ostovelat ja muut velat 6 412 6 412 6 412 - - - - -
Yhteensä 9 766 10 331 7 352 870 350 220 220 1 319

Rahoitusvelkojen maturiteettijakauma 31.12.2022

TEUR Tasearvo Rahavirta *) 2023 2024 2025 2026 2027 2028+
Rahalaitoslainat 1 200 1 261 434 420 407 - - -
Vuokrasopimusvelat 1 625 3 360 509 457 415 220 220 1 539
Ostovelat ja muut velat 11 873 11 873 11 873 - - - - -
Yhteensä 14 698 16 494 12 816 877 822 220 220 1 539

*) Sopimukseen perustuva rahavirta niistä sopimuksista, jotka selvitetään bruttomääräisinä.

Konsernilla ei ollut voimassa olevia johdannaissopimuksia 31.12.2023 tai 31.12.2022.

Herkkyysanalyysi sisältää taseen 31.12.2023 sisältämät rahoitusvelat. Korkotason muutokseksi on oletettu yksi prosenttiyksikkö. Korkopositioksi on oletettu korolliset rahoitusvelat ja -saamiset sekä koronvaihtosopimukset tilinpäätöshetkellä niin, että kaikki sopimukset olisivat voimassa muuttumattomina koko vuoden.

Herkkyysanalyysi

MEUR 2023 2022
Tuloslaskelma Tuloslaskelma
Korkotason muutos +/- 1 % +/- 34 +/- 24

Korollisten velkojen korkokustannusten vaihteluvälit 31.12.2023

Konsernin rahalaitoslainat ovat vaihtuvakorkoisia. Lainojen korko on 5,63–6,669 % (2022: 1,5–4,21 %), keskimääräisen korkoprosentin ollessa 6,14 % (2022 3,38 %). Koronvaihtosopimuksia ei ollut voimassa 31.12.2023 tai 31.12.2022.

Vuokrasopimusvelat on diskontattu käyttäen korkokantaa 2,085–4,36 % (2022: 2,085–4,36 %).

22. Varaukset

Riitatapauk
sista johtuvat
Uudelleen
järjestely
Muut
TEUR Takuuvaraus varaukset varaus varaukset Yhteensä
31.12.2021 316 50 7 168 541
Varausten lisäykset 60 - - - 60
Varausten vähennykset - - -7 -168 -175
31.12.2022 377 50 - - 427
Varausten vähennykset -99 -40 - - -139
31.12.2023 277 10 - - 288
TEUR 2023 2022
Pitkäaikaiset varaukset 278 377
Lyhytaikaiset varaukset 10 50
Yhteensä 288 427

Takuuvaraus

Konserni antaa tuotteilleen takuun. Takuun aikana tuotteissa havaitut viat korjataan konsernin kustannuksella tai asiakkaalle annetaan vastaava uusi tuote. Takuuvaraus perustuu aikaisempien vuosien kokemukseen viallisista tuotteista.

Riitatapauksista johtuva varaus

Konsernilla ei ole keskeneräisiä olennaisia riitatapauksia 31.12.2023 (31.12.2022 kaksi keskeneräistä). Varauksen arvioidaan realisoituvan lähivuosina.

23. Ostovelat ja muut velat

TEUR 2023 2022
LYHYTAIKAISET VELAT
Ostovelat 2 179 2 329
Muut velat 376 342
Saadut ennakot asiakkailta 4 439 9 202
Muut siirtovelat 2 922 2 815
Yhteensä 9 915 14 688

Velkojen kirjanpitoarvo vastaa käypää arvoa. Ostovelkojen maksuajat noudattavat yritysten tavanomaisia maksuehtoja.

Siirtovelkojen olennaiset erät muodostuvat henkilöstökulujen jaksotuksista ja velkojen korkojaksotuksista.

Konsernilla ei ollut voimassa olevia valuuttajohdannaisia tai koronvaihtosopimuksia 31.12.2023 tai 31.12.2022.

TEUR 2023 2022
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat -5 371

24. Valuuttamääräiset varat ja velat

Konsernin toimintavaluutta on euro. Merkittävät valuuttamääräiset varat ja velat ovat Japanin jenimääräisiä.

Konsernin Japanin jenimääräiset saamiset ja velat euroiksi muutettuna

TEUR 2023 2022
PITKÄAIKAISET VARAT
Lainat ja muut saamiset 360 231
LYHYTAIKAISET VARAT
Muut rahoitusvarat 5 176 4 249
Myyntisaamiset ja muut saamiset 275 165
LYHYTAIKAISET VELAT
Korottomat velat 1 076 914
VALUUTTAMÄÄRÄISET SAAMISET JA VELAT (NETTO) 4 735 3 731
VALUUTTARISKI NETTO 4 735 3 731

Seuraavassa taulukossa on esitetty euron vahvistuminen tai heikkeneminen Japanin jeniin verrattuna kaikkien muiden tekijöiden pysyessä muuttumattomina. Muutosprosentin oletetaan olevan +/- 10 %. Herkkyysanalyysi perustuu raportointikauden päättymispäivän jenimääräisiin varoihin ja velkoihin ja siinä on huomioitu valuuttatermiinit, mutta ei muita ennakoituja eriä. Nettosijoituksia ulkomaisiin tytäryhtiöihin ei ole sisällytetty herkkyysanalyysiin. Muutos olisi aiheutunut lähinnä jenimääräisten saamisten ja velkojen kurssimuutoksesta.

TEUR 2023 2022
Muutosprosentti + 10 % - 10 % + 10 % - 10 %
Vaikutus verojen jälkeiseen tulokseen 344 -421 271 -332

Laskelma ja arviot jokseenkin mahdollisista muutoksista valuuttakursseissa perustuvat oletuksiin tavanomaisista markkina- ja liiketoimintaolosuhteista.

Rahoitusriskit on määritelty ja niistä on kerrottu rahoitusriskien hallinnassa liitetietojen kohdassa 26.

25. Rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelu arvostusryhmittäin

31.12.2023

Arvostusryhmä (IFRS 9)
TEUR
Jaksotettuun hankinta
menoon arvostettavat
rahoitusvarat
Käypään arvoon
tulosvaikutteisesti
arvostettavat rahoitusvarat
Jaksotettuun hankinta
menoon arvostettavat
rahoitusvelat
Tasearvo Käypäarvo Liitetieto
PITKÄAIKAISET RAHOITUSVARAT
Pitkäaikaiset saamiset 266 - - 266 266 15
LYHYTAIKAISET RAHOITUSVARAT
Myyntisaamiset ja muut saamiset 3 760 - - 3 760 3 760 18
Muut rahoitusvarat - 1 028 - 1 028 1 028 14
Rahavarat 5 323 - - 5 323 5 323 19
Rahoitusvarat arvostusryhmittäin yhteensä 9 349 1 028 - 10 377 10 377
PITKÄAIKAISET RAHOITUSVELAT
Korolliset velat - - 2 541 2 541 2 541 21
LYHYTAIKAISET RAHOITUSVELAT
Korolliset velat - - 812 812 812 21
Ostovelat ja muut velat - - 9 910 9 910 9 910 23
Rahoitusvelat arvostusryhmittäin yhteensä - - 13 263 13 263 13 263

31.12.2022

Arvostusryhmä (IFRS 9)
TEUR
Jaksotettuun hankinta
menoon arvostettavat
rahoitusvarat
Käypään arvoon
tulosvaikutteisesti
arvostettavat rahoitusvarat
Jaksotettuun hankinta
menoon arvostettavat
rahoitusvelat
Tasearvo Käypäarvo Liitetieto
PITKÄAIKAISET RAHOITUSVARAT
Pitkäaikaiset saamiset 181 - - 181 181 15
LYHYTAIKAISET RAHOITUSVARAT
Myyntisaamiset ja muut saamiset 3 800 - - 3 800 3 800 18
Muut rahoitusvarat - 6 798 - 6 798 6 798 14
Rahavarat 5 833 - - 5 833 5 833 19
Rahoitusvarat arvostusryhmittäin yhteensä 9 814 6 798 - 16 612 16 612
PITKÄAIKAISET RAHOITUSVELAT
Korolliset velat - - 2 079 2 079 2 079 21
LYHYTAIKAISET RAHOITUSVELAT
Korolliset velat - - 746 746 746 21
Ostovelat ja muut velat - - 15 059 15 059 15 059 23
Rahoitusvelat arvostusryhmittäin yhteensä - - 17 884 17 884 17 884

26. Rahoitusriskit ja niiden hallinta

Konserni altistuu liiketoiminnassaan erilaisille rahoitusriskeille. Riskienhallinnan tavoitteena on minimoida rahoitusmarkkinoiden muutosten haitalliset vaikutukset konsernin tulokseen. Pääasialliset rahoitusriskit ovat valuuttariski, korkoriski, luottoriski, maksuvalmiusriski ja kovenanttiriski. Konsernin rahoitus on keskitetty emoyhtiöön. Emoyhtiön talousosasto vastaa rahoitusriskien hallinnasta hallituksessa hyväksyttyjen toimintaperiaatteiden mukaisesti.

Valuuttariskit

Valuuttakurssien vaihtelut saattavat vaikuttaa epäedullisesti konsernin liiketoiminnan tulokseen.

Honkarakenne toimii kansainvälisesti ja on siten altistunut eri valuuttapositioista aiheutuville transaktioriskeille ja riskeille, jotka syntyvät, kun eri valuutoissa olevat sijoitukset tytäryrityksiin muunnetaan emoyhtiön toimintavaluuttaan.

Konserni suojautuu valuuttariskejä vastaan käyttämällä pääsääntöisesti euroa transaktiovaluuttana niin myynti- kuin ostotoiminnassa.

Konsernin merkittävin ulkomaanvaluutta on Japanin jeni. Vuonna 2023 jenimääräisen liikevaihdon osuus konsernin liikevaihdosta oli 3 %. Emoyhtiö voi suojata tilikauden arvioitua jenimääräisestä liikevaihtoaan 0–60 %.

Tilinpäätöshetkellä 31.12.2023 ei ole avoimia valuuttatermiinejä. Honkarakenne ei sovella suojauslaskentaa käyttämiinsä valuuttatermiineihin eikä ole tehnyt päätöstä suojauslaskennan aloittamisesta.

Vaikka Honkarakenne käyttää valuuttariskiensä hallintaan rahoitusinstrumentteja, on mahdollista, että valuuttakurssit tulevaisuudessa voivat vaikuttaa epäedullisesti konsernin liiketoimintaan, taloudelliseen asemaan, liiketoiminnan tulokseen ja tulevaisuudennäkymiin.

Konsernin jenimääräiset saatavat ja velat sekä herkkyysanalyysi on esitetty tilinpäätöksen 31.12.2023 liitetietojen kohdassa 24.

Korkoriski

Korkotason vaihtelut voivat vaikuttaa epäedullisesti Honkarakenteen liiketoiminnan tulokseen.

Honkarakenne-konsernin tulot sekä operatiiviset rahavirrat ovat pääosiltaan riippumattomia markkinakorkojen vaihteluista. Konserni on altistunut käyvän arvon korkoriskille ja se liittyy lähinnä lainasalkkuun. Konserni voi ottaa lainaa joko kiinteäkorkoisena tai vaihtuvakorkoisena ja voi käyttää koronvaihtosopimuksia suojautumisessa korkojen muutosten aiheuttamilta vaikutuksilta. Konsernin lainoihin kohdistuvaan korkoriskiin vaikuttaa myös rahoituslaitosten perimä viitekoron päälle laskettava korkomarginaali.

Korkotason olennainen nousu voi vaikuttaa yksityiseen kulutukseen negatiivisesti. Lisäksi korkotason nousu voi vaikuttaa olennaisen epäedullisesti rahoituksen hintaan ja konsernin tämänhetkisiin rahoituskuluihin. Honkarakenne seuraa tiiviisti korkotason kehitystä ja pyrkii aktiivisesti hallitsemaan korkoriskiään. Vaikka konserni toimii aktiivisesti hallitakseen tällaista mahdollista kehitystä, epäonnistuminen kyseisten riskien hallinnassa voisi vaikuttaa olennaisen epäedullisesti Honkarakenteen liiketoimintaan, taloudelliseen asemaan, liiketoiminnan tulokseen ja tulevaisuudennäkymiin sekä osakkeiden hintaan.

Konsernin rahalaitoslainat ovat kaikki vaihtuvakorkoisia. Tilinpäätöshetkellä 31.12.2023 ei ole voimassa olevia koronvaihtosopimuksia.

Korkoprosenteista ja niiden vaihtelun vaikutuksesta on kerrottu liitetietojen kohdassa 21.

Luottoriski

Myyntisaamisten ikäjakauma on esitetty tilinpäätöksen 31.12.2023 liitetietojen kohdassa 18.

Luottotappioriskiä hallitaan ennakkomaksuilla, pankkitakauksilla ja vientirembursseilla. Myyntialueet vastaavat myyntisaamisiin liittyvästä luottoriskistä. Mahdollisten maksuhäiriöiden osalta konserni pyrkii neuvottelemaan maksuohjelmista tai käyttää perintätoimistoa maksun saamiseksi. Konsernin myyntisaamisten luottoriskin enimmäismäärä vastaa myyntisaamisten kirjanpitoarvoa per 31.12.2023. Vaikka konserni toimii aktiivisesti hallitakseen luottoriskiä, epäonnistuminen kyseisten riskien hallinnassa voisi vaikuttaa epäedullisesti Honkarakenteen liiketoimintaan ja taloudelliseen asemaan.

IFRS 9 Rahoitusinstrumentit -standardinmukainen rahoitusvarojen arvonalentumismalli perustuu odotettavissa oleviin luottotappioihin, joissa asiakkaan luottoriski on huomioitu. Odotettujen luottotappioiden yksinkertaistettua menettelyä sovelletaan myyntisaamisiin ja myyntisaatavat luokitellaan niiden erääntymisajankohdan mukaan ja oletettu arvonalennus arvioidaan luokittain.

Lisäksi konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko objektiivista näyttöä jonkin myyntisaamisiin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvonalentumisesta. Mikäli arvonalentumisesta on perusteltua näyttöä, arvioidaan rahoitusvarasta kerrytettävissä oleva rahamäärä, joka on erän käypä arvo, ja kirjataan arvonalentumistappio siltä osin kuin kirjanpitoarvo ylittää kerrytettävissä olevan rahamäärän. Arvonalentumistappiot kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan. Velallisen merkittävät taloudelliset vaikeudet, konkurssin todennäköisyys, maksujen laiminlyönti tai maksusuorituksen viivästyminen yli 90 päivää voivat olla näyttöä rahoitusvaran mahdollisesta arvonalentumisesta.

Johdannaissopimuksia tehdään vain pankkien kanssa, joilla on hyvä luottokelpoisuus. Konsernin muiden rahoitusvarojen kuin myyntisaamisten luottoriskin enimmäismäärä vastaa näiden muiden rahoitusvarojen kirjanpitoarvoa taseessa.

Tilinpäätöshetkellä 31.12.2023 konsernilla ei ollut voimassa olevia johdannaissopimuksia kuten ei ollut vuotta aikaisemminkaan.

Maksuvalmiusriski

Strategiansa toteuttamiseksi Honkarakenne tarvitsee positiivista kassavirtaa. Kassavirran kasvun on perustuttava nykyisten tuotteiden myynnin kasvuun ja Honkarakenteen onnistumiseen uusien tuotteiden sekä jakelukanavien lanseeraamisessa. Mikäli Honkarakenne ei kykene saamaan aikaan riittäviä kassavirtoja, taikka saamaan riittävää rahoitusta hyväksyttävillä sopimusehdoilla, sillä voi olla olennaisen epäedullinen vaikutus Honkarakenteen liiketoimintaan, taloudelliseen asemaan, liiketoiminnan tulokseen ja tulevaisuudennäkymiin.

Honkarakenteella on lyhytaikaista käyttöpääomatarvetta varten käytössä 3,0 miljoonan euron pankkitililimiitti. Tilinpäätöshetkellä 31.12.2023 limiittiä ei ollut käytössä kuten ei ollut vuotta aikaisemminkaan. Pankilla on oikeus irtisanoa pankkitililimiitti lyhyellä ilmoitusajalla, mikäli Honkarakenteen maksukyky heikkenee oleellisesti tai muusta liiketoiminnallisesta syystä.

Konsernissa pyritään jatkuvasti arvioimaan ja seuraamaan liiketoiminnan vaatimaa rahoituksen määrää, jotta konsernilla olisi riittävästi likvidejä varoja toiminnan rahoittamiseksi ja erääntyvien lainojen takaisinmaksuun. Rahoituksen saatavuus ja joustavuus pyritään takaamaan likvidien varojen lisäksi tililuottolimiittien avulla sekä käyttämällä rahoituksen hankinnassa useita rahoituslaitoksia.

Rahoitusvelkojen erääntymistaulukko on esitetty liitetietojen kohdassa 21. Luvut ovat diskonttaamattomia ja ne sisältävät sekä koronmaksut että pääoman takaisinmaksut.

Konsernin omistamien osakkeiden hintariski

Konsernilla ei ole merkittäviä sijoituksia noteeratuissa osakkeissa, joten näiden osakkeiden markkinahintojen vaihtelusta aiheutuva hintariski ei ole olennainen.

27. Ehdolliset velat

Omasta puolesta annetut vakuudet ja takaukset (TEUR) 2023 2022
Kiinteistökiinnitykset 6 000 6 000
Omasta puolesta takaukset 2 062 2 956
Yhteensä 8 062 8 956

Kiinteistökiinnitykset on annettu rahalaitoslainojen vakuudeksi. Nämä lainat erääntyvät vuosina 2023–2025. Omasta puolesta annetut takaukset ovat ennakkomaksujen ja rakennuttamiseen liittyviä vakuuksia.

Velat, joiden vakuudeksi on annettu kiinnityksiä tai muita vakuuksia

TEUR 2023 2022
Rahalaitoslainat 800 1 200
Yhteensä 800 1 200

28. Liiketoiminnan rahavirtojen oikaisut

Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa (TEUR) 2023 2022
Poistot 2 220 2 099
Varausten muutos -135 -131
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta -17 -62
Osakeperusteiset palkkiot 16 58
Yhteensä 2 085 1 963

Muut vuokrasopimukset

TEUR 2023 2022
Alle yhden vuoden sisällä erääntyvät
käyttöleasingmaksut
90 93
1–5 vuoden sisällä erääntyvät käyttöleasingmaksut 60 99
Yhteensä 150 193

Muut käyttöleasingsopimukset ovat IT-laitteiden ja autojen vuokrasopimuksia.

Rahoitusinstrumentit

Konsernilla ei ollut voimassa olevia valuuttajohdannaisia tai koronvaihtosopimuksia 31.12.2023 tai 31.12.2022.

29. Merkittävimmät strategiset ja operatiiviset riskit ja niiden hallintakeinot

Konsernin riskit jaetaan strategisiin ja operatiivisiin riskeihin, vahinkoriskeihin ja rahoitusriskeihin. Riskien arvioinnissa on otettu huomioon niiden toteutumisen todennäköisyys ja vaikuttavuus.

Strategiset riskit

Strategiset riskit liittyvät liiketoiminnan luonteeseen ja koskevat muun muassa konsernin toimintaympäristön ja markkinatilanteen muutoksia, raaka-ainevaroja, lainsäädännön muutoksia, liiketoimintakokonaisuutta, yhtiön, tuotemerkkien ja raaka-aineen mainetta sekä suuria investointeja.

Toimintaympäristön ja markkinatilanteen muutoksiin liittyvä riski

Maailmanlaajuiset suhdannevaihtelut vaikuttavat kuluttajien ostokäyttäytymiseen ja ostovoimaan kaikilla konsernin markkina-alueilla. Kysynnän mahdollinen väheneminen nykytasosta voi vaikuttaa konsernin myyntiin ja kannattavuuteen. Tilanteeseen reagoidaan tehostamalla tavaravirtojen hallintaa, sopeuttamalla henkilöstön määrää ja markkinointitoimintoja, lakkauttamalla kannattamattomia toimipisteitä, hinnoittelumuutoksilla sekä tehostamalla yleisesti toimintaa. Vaikka konserni toimii aktiivisesti hallitakseen kustannuksia, epäonnistuminen kyseisten riskien hallinnassa voivat vaikuttaa konsernin liiketoimintaan, taloudelliseen asemaan, liiketoiminnan tulokseen ja tulevaisuuden näkymiin sekä osakkeen hintaan.

Venäjän aloittaman hyökkäyssodan kestoa ja kaikkia vaikutuksia liiketoimintaan on vaikea arvioida. Venäjän markkina-alueelta menetetyn tilauskannan korvaaminen muilta vientimarkkinoilta voi edelleen pitkittyä tai olla epävarmaa nykyisessä maailmanmarkkinatilanteessa. Sodan pitkittyessä, uusien konfliktialueiden syntymiset tai näiden laajentumiset, voivat vaikuttaa konsernin liiketoimintaan, ja taloudelliseen asemaan.

Konsernin toimintaympäristön taloudellinen epävarmuus heijastuu negatiivisesti yritysten ja kuluttajien luottamukseen. Lähiajan taloudellisia riskejä lisäävät inflaation vaihtelut, sen hidas lasku ja edelleen korkealla pysyvät korot. Lisäksi energian sekä joidenkin raaka-aineiden ja rakentamiskustannusten hintavaihtelut aiheuttavat taloudellista epävarmuutta.

Taloudellinen taantuma voi vaikuttaa lisäksi emoyhtiön hallussa olevien tonttien, osakkeiden ja kiinteistöjen arvoon. Emoyhtiö pyytää ulkopuoliselta arvioijalta arviokirjat kiinteistöistä pääsääntöisesti 3–5 vuoden välein.

Raaka-aineen hankintaan liittyvä riski

Raaka-aineiden hankinnassa kriittisissä raaka-aineissa ja alihankintatuotteissa on tavoitteena useamman toimittajan periaate, millä varmistetaan häiriötön toiminta ja myös minimoidaan häiriötilanteiden aiheuttamat raaka-aineen sekä tuotekomponenttien lisäkustannukset. Honkarakenne myös lisää puun riittävyyttä käyttämällä raaka-aineen mahdollisimman tarkkaan sekä huomioimalla sen asettamat erityisvaatimukset tuotekehityksessä. Honkarakenne pyrkii hallitsemaan raaka-aineeseen liittyvää kilpailuriskiä jatkuvalla tuotekehityksellä, vahvalla kokonaiskonseptilla ja tehokkaalla mutta vastuullisella ostotoiminnalla ja brändillä.

Lainsäädännöllisiin muutoksiin liittyvä riski

Honkarakenteen valmistamista puutaloista pääosa myydään Suomeen, Aasian ja Euroopan alueelle. Mikäli näillä markkinoilla säädetään uutta konsernille epäedullista lainsäädäntöä, taikka asetetaan odottamattomia veroja, tulleja, muita kyseisiltä markkinoilta saatavia tuloja koskevia maksuja tai rajoituksia, tällä voi olla olennaisen haitallinen vaikutus konsernin liiketoimintaan ja taloudelliseen asemaan. Ukrainan sodan aiheuttamaa riskiä minimoidaan panostaen konsernin muihin markkina-alueisiin.

Rakentamiseen liittyvät tulevat säädökset ja normit erityisesti energian kulutukseen ja paloturvallisuuteen liittyen saattavat vaikuttaa liiketoiminnan kannattavuuteen.

Lainsäädännöllisiin riskeihin varaudutaan huolehtimalla tuotekehityksessä pitkäjänteisesti siitä, että Honkarakenteen tuotteet vastaavat paikallisia määräyksiä yhteistyössä kumppaniverkoston kanssa. Honkarakenne hankkii tuotteille tarvittavia tuotehyväksyntiä, joita käytetään kohdemaissa rakennuslupa-asioiden hoitamiseen. Erityisesti energiamääräysten kehittyminen ja niihin vastaaminen on tuotekehitystyön seurannassa.

Hallintomalliin ja raportointiperiaatteiden kestävyyteen liittyvä riski

Strategisten riskien alueeseen luetaan myös konsernin hallintomallin ja raportointiperiaatteiden kestävyys. Honkarakenne-konserni noudattaa Helsingin Pörssissä listattujen yhtiöiden noudatettavaksi annettua listayhtiöiden hallinnointi- ja ohjausjärjestelmiä koskevaa Corporate Governance -suositusta. Konserni uskoo, että Corporate Governance -suosituksen mukainen selkeä hallinnointimalli, jossa johtamisjärjestelmä sekä henkilöiden vastuut, oikeudet, velvollisuudet ja raportointisuhteet on määritelty selkeästi, ja jonka olennaisimmat piirteet ja periaatteet on selostettu myös julkisesti, on omiaan luomaan luottamusta Honkarakenne-konserniin ja sen johtamiseen.

Omistuksen keskittymiseen liittyvä riski

Saarelainen Oy ja eräät Honkarakenne Oyj:n Saarelaisen sukuun kuuluvat henkilöosakkaat ovat solmineet muutetun osakassopimuksen 17.2.2009. Osakassopimukseen sitoutuneiden tahojen omistusosuus konsernin emoyhtiön kaikista osakkeista on 15,63 % (15,56 %) ja osuus kaikista äänistä 37,24 % (36,52 %). Saarelainen Oy:llä yhdessä osakassopimukseen sitoutuneiden Saarelaisen sukuun kuuluvien henkilöomistajien kanssa on merkittävä osuus emoyhtiön äänivallasta. Omistuksen keskittyminen voi joissain tilanteissa vähentää muiden osakkaiden vaikutusvaltaa emoyhtiössä.

Operatiiviset riskit

Operatiiviset riskit sisältävät sekä taloudellisia että operatiiviseen toimintaan liittyviä riskejä. Taloudelliset riskit liittyvät liikearvoon sekä aineettomiin oikeuksiin, laskennallisiin verosaamisiin, osingonmaksukykyyn ja verotukseen. Operatiiviseen toimintaan liittyvät riskit liittyvät tuotteisiin, jakeluteihin, henkilöstöön, toimintaan ja prosesseihin.

Liikearvoon, laskennallisiin verosaamisiin ja aineettomiin oikeuksiin liittyvät riskit

Konsernilla on konsernitaseen 31.12.2023 mukaan laskennallisia verosaamisia 1,1 (1,0) miljoonaa euroa, liikearvoa 0,1 (0,1) miljoonaa euroa ja muita aineettomia hyödykkeitä 0,5 (0,5) miljoonaa euroa. Markkinatilanteen muutokset voivat aiheuttaa myös laskennallisten verosaamisten, liikearvon ja aineettomien oikeuksien arvonalentumiseen liittyvää riskiä. Liikearvoista ja muista taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomista aineettomista hyödykkeistä ei kirjata säännönmukaisia poistoja, vaan ne testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Tätä tarkoitusta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille, tai jos kyseessä on osakkuusyhtiö, liikearvo sisältyy kyseisen osakkuusyhtiön hankintamenoon.

Liikearvon arvonalentumistestauksessa sekä laskennallisten verosaamisten arvostusten arvioinnissa käytetyt rahavirtaennusteet perustuvat konsernijohdon taloudellisiin ennusteisiin. On mahdollista, että rahavirtaennusteisiin liittyvät oletukset eivät toteudu, minkä seurauksena syntyvillä liikearvon ja laskennallisten verosaamisten arvonalennuksilla voi olla epäedullinen vaikutus konsernin toiminnan tulokseen ja taloudelliseen asemaan.

Konsernitaseen 31.12.2023 laskennallisiin verosaamisiin sisältyy 0,2 (0,1) miljoonan euron suuruinen erä, joka liittyy käyttämättömiin verotuksessa vahvistettaviin tai vahvistettuihin tappioihin. Verotuksessa vahvistettujen tappioiden perusteella kirjatuissa laskennallisissa verosaamisissa on 0,1 (0,1) miljoonan euron suuruinen erä, jolla ei ole erääntymispäivää.

Konsernin näkemyksen mukaan taseeseen merkityt laskennalliset verosaamiset pystytään hyödyntämään käyttäen tulevaa arvioitua seuraavien vuosien verotettavaa tuloa, joka perustuu Honkarakenteen liiketoimintasuunnitelmiin.

Mikäli tulos ei kehity odotetun mukaisesti on mahdollista, että verosaamisia ei ehditä hyödyntämään ajallaan ja niistä on tehtävä arvonalennus. Tällä voi olla epäedullinen vaikutus konsernin liiketoiminnan tulokseen tai taloudelliseen asemaan.

Verotusriskit

Mikäli tulevaisuudessa tapahtuvissa verotarkastuksissa havaittaisiin poikkeamia, jotka johtaisivat veronoikaisuun mahdollisine korotusja sakkoseuraamuksineen, voi sillä olla olennainen epäedullinen vaikutus konsernin tulokseen ja taloudelliseen asemaan.

Konserni toimii usealla eri markkina-alueella ja on usean eri maan verosääntelyn kohteena.

Tuotevastuuriskit

Tuotevastuuriskejä pyritään pienentämään kehittämällä tuotteista mahdollisimman käyttäjäturvallisia. Tuotevastuuriskiltä on suojauduttu konsernitasolla vakuutuksella.

Toiminnalliset riskit ja prosessiriskit

Honkarakenteen toiminnalliset riskit liittyvät inhimillisen toiminnan, yrityksen sisäisten prosessien tai ulkoisten tapahtumien seurauksiin. Tehdastoimintaan liittyvät operatiiviset riskit minimoidaan muun muassa järjestelmällisellä kehitystyöllä. Uusien valmistustekniikoiden ja tuotantolinjojen käyttöönottoon liittyy kustannusriskejä ja kapasiteettiriskejä. Niiltä pyritään suojautumaan huolellisella suunnittelutyöllä ja henkilöstön kouluttamisella. Riippuvuus keskeisistä tavarantoimittajista voi nostaa konsernin materiaalikustannuksia tai koneiden tai niiden varaosien kustannuksia tai vaikuttaa tuotantoon. Toiminnallisia häiriöitä voi liittyä myös muutoksiin jakelukanavissa ja logistisissa järjestelmissä. Sopimusriskit ovat osa toiminnallisia riskejä.

Konsernin liiketoiminta perustuu toimiville ja luotettaville tietojärjestelmille. Niihin liittyviä riskejä pyritään hallitsemaan mm. kahdentamalla kriittiset tietojärjestelmät, kiinnittämällä huomiota yhteistyökumppaneiden valintaan sekä standardoimalla käytössä olevia työasemamalleja ja ohjelmistoja sekä tietoturvaan liittyviä menettelytapoja. Konsernin liiketoiminnan luonteen mukaisesti myyntisaamiset ja vaihto-omaisuus ovat merkittäviä tase-eriä. Myyntisaamisiin liittyvää luottotappioriskiä hallitaan konsernin ennakkomaksukäytännöillä, takauksilla ja remburssikauppaehdoilla.

Konsernin osaaminen liittyy liiketoimintaprosesseihin, joita ovat markkinointi, myynti, suunnittelu, tuotekehitys, tuotanto ja logistiikka sekä tarvittaviin tukitoimintoihin, joita ovat mm. tietohallinto, talous, henkilöstöasiat ja viestintä. Osaamisen ennakoimaton merkittävä vähentyminen tai henkilöiden uudistumiskyvyn heikkeneminen on riski. Konserni pyrkii jatkuvasti lisäämään henkilöstönsä ydin- ja muuta merkittävää osaamista tarjoamalla mahdollisuuksia työssä oppimiseen ja koulutukseen sekä rekrytoimalla tarvittaessa osaavaa uutta henkilöstöä.

Vahinkoriskit

Konsernitasolla ohjataan keskitetysti käyttöomaisuuden vahinko- ja keskeytysvakuutuksia tavoitteena kattava vakuutussuoja mahdollisten konerikko-, tulipalo- yms. riskien toteutumisesta aiheutuville taloudellisille vahingoille. Lisäksi kaikilla kriittisillä tuotantolinjoilla on automaattinen sprinklausjärjestelmä tulipalojen varalta. Vahinkoriskeihin kuuluvat myös työterveys- ja työsuojeluriskit, ympäristöriskit ja onnettomuusriskit. Konserni tarkistaa säännöllisesti vakuutuksensa osana riskien kokonaishallintaa. Vaikka vakuutuksilla pyritään kattamaan ne riskit, jotka ovat taloudellisesti tai muista syistä järkeviä hoitaa vakuuttamalla, vahinkoriskien toteutuminen voi johtaa henkilö- ja omaisuusvahinkoihin tai liiketoiminnan keskeytymiseen.

30. Pääoman hallinta

Honkarakenteen pääoma koostuu omasta pääomasta ja velasta. Pääomanhallinnan pyrkimyksenä on tukea liiketoimintaa varmistamalla toimintaedellytykset ja kasvattaa omistaja-arvoa. Konsernin pääomarakennetavoitteena on taloudellinen toimintaympäristö huomioiden omavaraisuusasteen pitäminen yli 35 prosentissa. Yhtiön pääomanpalautus omistajille koostuu osingoista, pääoman palautuksesta ja omien osakkeiden hankinnasta.

Pääomarakenne ja keskeiset tunnusluvut

MEUR 2023 2022
Nettorahoitusvelat -3,0 -9,8
Oma pääoma yhteensä 16,5 18,2
Nettovelat ja pääoma yhteensä 13,5 8,4
Omavaraisuusaste (%) 64,3 64,3
Nettovelkaantumisaste (%) -18,2 -53,8

31. Lähipiiritapahtumat

Konsernin lähipiiri koostuu tytäryhtiöistä, osakkuusyhtiöistä, johdosta ja heidän vaikutusvaltayhtiöistään sekä Saarelaisten osakassopimuksen piiriin kuuluvista henkilöistä ja heidän määräysvaltayhtiöistään. Lähipiiriin kuuluva johto koostuu hallituksesta, toimitusjohtajasta ja yhtiön johtoryhmästä.

Konsernin emo- ja tytäryhtiösuhteet ovat seuraavat:

Yhtiö Kotimaa Omistusosuus ja osuus äänivallasta (%)
Honkarakenne Oyj (emoyhtiö) Suomi
Honka Blockhaus GmbH Saksa 100
Honka Japan Inc. Japani 100
Honkarakenne SARL Ranska 100
Alajärven Hirsitalot Oy Suomi 100
Honka-Kodit Oy Suomi 100

Honka Management Oy on fuusioitu emoyhtiöön marraskuussa 2023.

Osakkuusyhtiöt

Yhtiö Kotipaikka Omistusosuus (%)
Puulaakson Energia Oy Karstula 25,9

Lähipiirin kanssa toteutuneet liiketoimet sekä lähipiirisaamiset ja -velat

2023 (TEUR) Myynnit Ostot Saamiset Velat
Osakkuusyhtiöt 191 294 24 -
Johtoon kuuluvat avainhenkilöt 4 - - -
Muut lähipiiriin kuuluvat 32 72 1
Yhteensä 227 366 25 -
2022 (TEUR) Myynnit Ostot Saamiset Velat
Osakkuusyhtiöt 259 334 20 49
Johtoon kuuluvat avainhenkilöt 372 - 28 -
Muut lähipiiriin kuuluvat 51 106 2 -

Tavaroiden ja palvelujen hinnoittelu osakkuusyhtiöiden kanssa perustuu markkinaehtoiseen hinnoitteluun.

Saamisista lähipiiriin kuuluville ei kirjattu luottotappioita vuonna 2023 tai vuonna 2022.

32. Johtoon kuuluvien avainhenkilöiden työsuhde-etuudet

TEUR 2023 2022
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet 929 916
Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet 250 202
Osakeperusteiset etuudet 39 58
Yhteensä 1 218 1 175

Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet sisältävät sekä lakisääteisen että vapaaehtoisen eläkejärjestelyn kulut. Eläkejärjestelyt ovat maksupohjaisia.

Erittely työsuhteen päättymisen jälkeisistä etuuksista

TEUR 2023 2022
LAKISÄÄTEISET ELÄKKEET
Toimitusjohtaja 51 55
Muut konsernin johtoryhmän jäsenet 84 81
Lakisääteiset eläkkeet yhteensä 135 135
LISÄELÄKETURVA
Toimitusjohtaja 42 41
Muut konsernin johtoryhmän jäsenet 73 56
Lisäeläketurva yhteensä 115 97
Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet yhteensä 250 232

Johdon palkat ja palkkiot

TEUR 2023 2022
Toimitusjohtaja 301 272
Muut konsernin johtoryhmän jäsenet 500 479
Hallituksen jäsenet 140 138
Yhteensä 941 889
HALLITUKSEN JÄSENTEN PALKAT JA PALKKIOT
Timo Kohtamäki, puheenjohtaja 20.4.2023 lähtien 36 24
Kyösti Saarimäki, puheenjohtaja 20.4.2023 asti 14 42
Arto Halonen 24 24
Kari Saarelainen 24 24
Maria Ristola 24 24
Antti Tiitola 20.4.2023 lähtien 18 -
Yhteensä 140 138

Johdon eläkesitoumukset ja irtisanomiskorvaukset

Honkarakenne Oyj:n toimitusjohtajan eläkeikään ei ole tehty erityissopimuksia. Peruseläke on maksupohjainen, jonka lisäksi hänelle, niin kuin konsernin johtoryhmään kuuluville, on tehty maksupohjainen järjestely, jonka kulut on eritelty kohdassa työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet.

Honkarakenne Oyj:n toimitusjohtajan irtisanomisaika on kuusi kuukautta, minkä lisäksi hänelle maksetaan kuuden kuukauden palkkaa vastaava korvaus, mikäli toimisuhde päättyy yhtiön aloitteesta.

33. Konsernin tunnusluvut ja niiden laskentaperiaatteet

Honkarakenne noudattaa raportoinnissaan Euroopan arvopaperiviranomaisen (ESMA) suositusta vaihtoehtoisista tunnusluvuista (APM). Vaihtoehtoisella tunnusluvulla tarkoitetaan taloudellista tunnuslukua, joka on muu kuin IFRS-normistossa määritelty tai nimetty taloudellinen tunnusluku. Suosituksen vuoksi aikaisemman ilmaisun "ilman kertaeriä" sijasta käytetään termiä "oikaistu". Oikaisueriksi konserni luokittelee sellaiset merkittävät liiketapahtumat, joiden katsotaan vaikuttavan eri raportointikausien väliseen liiketoiminnan vertailuun. Tällaisia ovat muun muassa merkittävät uudelleenjärjestelykulut, merkittävät pysyvien vastaavien arvonalentumistappiot tai niiden peruutukset, merkittävät omaisuuserien luovutusvoitot ja -tappiot tai muut tavanomaisesta liiketoiminnasta poikkeavat merkittävät tulot tai kulut.

Honkarakenteen näkemyksen mukaan vaihtoehtoiset tunnusluvut antavat merkittävää Honkarakennetta koskevaa lisätietoa johdolle, sijoittajille, arvopaperimarkkina-analyytikoille ja muille tahoille Honkarakenteen toiminnan tuloksesta, taloudellisesta asemasta ja rahavirroista ja ovat usein analyytikkojen, sijoittajien ja muiden tahojen käyttämiä. Oman pääoman tuotto, omavaraisuusaste, nettorahoitusvelat ja nettovelkaantumisaste (gearing) esitetään täydentävinä tunnuslukuina, sillä ne ovat yhtiön näkemyksen mukaan hyödyllisiä mittareita Honkarakenteen kyvystä saada rahoitusta ja maksaa velkojaan. Lisäksi bruttoinvestoinnit ja tutkimus- ja kehitysmenot antavat lisätietoja Honkarakenteen liiketoiminnan rahavirtaan liittyvistä tarpeista. Tunnuslukujen laskentakaavat on esitetty tunnuslukujen jälkeen.

Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut 2023 2022 2021 2020 2019
Liikevaihto MEUR 46,3 73,7 69,7 52,9 47,6
Liikevoitto MEUR -0,1 4,2 3,7 3,1 3,4
% liikevaihdosta -0,3 5,7 5,3 5,8 7,1
Oikaistu liikevoitto MEUR 0,32 4,17 3,70 3,40 3,38
% liikevaihdosta 0,7 5,7 5,3 6,4 7,1
Tulos ennen veroja MEUR -0,29 3,59 3,60 2,91 3,21
% liikevaihdosta -0,6 4,9 5,2 5,5 6,8
Oikaistu tulos ennen veroja MEUR 0,17 3,59 3,60 3,24 3,32
% liikevaihdosta 0,4 4,9 5,2 6,1 6,8
Oman pääoman tuotto % -1,4 15,8 21,0 20,7 20,5
Sijoitetun pääoman tuotto % 0,1 17,1 18,5 17,4 17,7
Omavaraisuusaste % 64,3 66,6 60,7 56,2 55,9
Nettorahoitusvelat MEUR -3,0 -9,8 -8,7 -3,3 -1,9
Nettovelkaantumisaste % -18,2 -53,8 -51,3 -22,8 -14,8
Bruttoinvestoinnit *) MEUR 1,8 1,0 1,3 4,1 3,2
% liikevaihdosta 3,9 1,4 1,9 7,7 6,8
Tutkimus- ja kehitysmenot MEUR 0,6 0,4 0,5 0,2 0,3
% liikevaihdosta 1,3 0,5 0,7 0,4 0,5
Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut 2023 2022 2021 2020 2019
Tilauskanta MEUR 18,8 29,0 52,4 39,8 27,6
Henkilöstö keskimäärin 183 190 178 168 155
OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT
Tulos/osake **) euro -0,04 0,47 0,56 0,48 0,40
Osinko/osake euro 0,0 0,25 0,00 0,00 0,00
Osinko/tulos % - 53,0 - - -
Pääoman palautus/tulos % 222,0 - 44,4 37,5 30,2
Efektiivinen osinkotuotto % 0,0 5,8 - - -
Oma pääoma/osake euro 2,79 3,10 2,88 2,49 2,14
P/E -luku -79,5 9,2 13,0 8,9 10,6
OSAKKEEN KURSSIKEHITYS
Vuoden ylin kurssi euro 4,98 7,72 8,48 4,43 4,28
Vuoden alin kurssi euro 2,85 3,72 4,11 2,32 1,98
Tilinpäätöspäivän kurssi euro 3,22 4,34 7,32 4,28 4,20
Osakekannan markkina-arvo ***) MEUR 19,0 25,5 43,0 25,1 24,6
Osakkeiden vaihto vaihdon arvo (MEUR) 2,9 7,7 25,1 10,5 5,8
vaihdon määrä (1000 kpl) 758 1 483 3 792 2 918 2 076
osuus osakkeiden kokonaismäärästä (%) 12,9 25,2 64,6 49,8 35,5
OSAKKEIDEN OIKAISTU LUKUMÄÄRÄ ****)
tilikauden lopussa (1000 kpl) 5 890 5 887 5 877 5 862 5 847
keskimääräinen tilikaudella (1000 kpl) 5 888 5 880 5 872 5 856 5 847

*) Bruttoinvestoinnit on esitetty ilman IFRS 16 -standardin mukaisia käyttöoikeusomaisuuseriä ja saatuja investointiavustuksia. Vuonna 2023 ja 2022 investointeihin kohdistuvia avustuksia ei ollut. Vuonna 2021 saadut investointiavustukset olivat 0,8 Me ja vuonna 2020 0,3 Me.

**) Hallituksen esitys

***) A-osakkeen arvona on käytetty B-osakkeen kurssia

****) Yhtiön hallussa olevat omat osakkeet on vähennetty

Tunnuslukujen laskentaperiaatteet

Oman pääoman tuotto-%

Tilikauden voitto / tappio x 100 Oma pääoma yhteensä, keskiarvo

Sijoitetun pääoma tuotto-%

Tilikauden voitto / tappio ennen veroja x 100 Oma pääoma + rahoitusvelat, keskiarvo

Nettovelkaantumisaste, % (gearing)

Korolliset rahoitusvelat - rahavarat x 100 Oma pääoma yhteensä

Tulos/osake

Emoyhtiön omistajille kuuluva voitto / tappio Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä keskimäärin

Osinko/tulos, %

Osakekohtainen osinko Osakekohtainen tulos

x 100

Efektiivinen osinkotuotto-%

Osakekohtainen osinko Osakkeen viimeinen pörssikurssi tilinpäätöspäivänä

x 100

Oma pääoma/osake

Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä kauden lopussa

Hinta/voittosuhde (P/E)

Osakkeen päätöskurssi

Tulos/osake

Omavaraisuusaste, %

Oma pääoma yhteensä x 100 Taseen loppusumma - saadut ennakot

Nettorahoitusvelat

Korolliset rahoitusvelat - rahavarat

Emoyhtiön tuloslaskelma (FAS) Emoyhtiön tase (FAS)

TEUR 1.1.–31.12.2023 1.1.–31.12.2022
LIIKEVAIHTO 46 126 74 993
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen
lisäys (+) tai vähennys (-)
-1 754 -1 962
Liiketoiminnan muut tuotot 423 283
Materiaalit ja palvelut
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Ostot tilikauden aikana -21 972 -38 540
Ulkopuoliset palvelut -8 851 -14 273
Henkilöstökulut -7 934 -10 310
POISTOT JA ARVONALENTUMISET
Suunnitelman mukaiset poistot -1 710 -1 696
Liiketoiminnan muut kulut -4 303 -4 250
Liikevoitto/-tappio 24 4 246
RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT
Tuotot osuuksista saman konsernin yrityksissä - 331
Tuotot osuuksista omistusyhteysyrityksissä 13 -
Muut korko- ja rahoitustuotot 88 126
Korkokulut ja muut rahoituskulut -539 -385
Voitto/tappio ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja -414 4 318
TULOVEROT
Maksetut verot -4 -364
Laskennallisen verosaamisen muutos 195 -311
Tilikauden voitto/tappio -223 3 642
Pysyvät vastaavat yhteensä 12 184 12 458
Sijoitukset yhteensä 1 684 1 721
Muut saamiset saman konsernin yhtiöiltä 980 980
Osuudet osakkuusyhtiöissä 387 387
Osuudet saman konsernin yhtiöissä 318 354
SIJOITUKSET
Aineelliset hyödykkeet yhteensä 9 975 10 291
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 1 071 440
Muut aineelliset hyödykkeet 253 177
Koneet ja kalusto 4 484 5 138
Rakennukset ja rakennelmat 3 240 3 608
Maa- ja vesialueet 928 928
AINEELLISET HYÖDYKKEET
Aineettomat hyödykkeet yhteensä 524 446
Aineettomat oikeudet 524 446
AINEETTOMAT HYÖDYKKEET
PYSYVÄT VASTAAVAT
Vastaavaa (TEUR) 31.12.2023 31.12.2022
Vastaavaa (TEUR) 31.12.2023 31.12.2022
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Vaihto-omaisuus
Keskeneräiset tuotteet 2 881 2 919
Valmiit tuotteet / Tavarat 1 873 3 588
Muu vaihto-omaisuus 816 816
Vaihto-omaisuus yhteensä 5 570 7 324
SAAMISET
Pitkäaikaiset saamiset
Saamiset saman konsernin yhtiöiltä - 851
Lainasaamiset - 30
Laskennalliset verosaamiset 195 -
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä 195 881
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset 1 851 2 484
Saamiset saman konsernin yhtiöiltä 559 551
Saamiset osakkuusyhtiöiltä 48 20
Muut saamiset 624 39
Siirtosaamiset 1 031 1 210
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 4 114 4 304
Rahoitusarvopaperit 1 000 7 132
Rahat ja pankkisaamiset 4 122 3 999
Vaihtuvat vastaavat yhteensä 15 001 23 640
Vastattavaa (TEUR) 31.12.2023 31.12.2022
OMA PÄÄOMA
Osakepääoma 9 898 9 898
Ylikurssirahasto 520 520
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 4 692 4 692
Edellisten tilikausien voitto 1 226 -28
Tilikauden voitto / tappio -223 3 642
Oma pääoma yhteensä 16 113 18 725
Pakolliset varaukset
Muut pakolliset varaukset 261 393
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen vieras pääoma
Lainat rahoituslaitoksilta 400 800
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä 400 800
Lyhytaikainen vieras pääoma
Lainat rahoituslaitoksilta 400 400
Saadut ennakot 4 614 10 094
Ostovelat 2 160 2 296
Velat saman konsernin yhtiöille 57 57
Muut velat 280 615
Siirtovelat 2 900 2 718
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 10 411 16 180
Vieras pääoma yhteensä 10 811 16 980
VASTATTAVAA YHTEENSÄ 27 185 36 098

Emoyhtiön rahoituslaskelma (FAS)

TEUR 2023 2022
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA
Tilikauden tulos -223 3 642
Oikaisut
Poistot ja arvonalentumiset 1 710 1 696
Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua -132 -106
Rahoitustuotot ja -kulut 439 -72
Muut oikaisut -225 686
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta 1 568 5 847
Käyttöpääoman muutos
Lyhytaikaisten liikesaamisten muutos 193 729
Vaihto-omaisuuden muutos 1 754 2 005
Lyhytaikaisten velkojen muutos -5 638 -4 890
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja -2 123 3 691
Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan
rahoituskuluista -154 -208
Saadut osingot liiketoiminnasta 0 344
Saadut korot liiketoiminnasta 101 24
Maksetut verot -314 313
Liiketoiminnan rahavirta -2 489 4 164
TEUR 2023 2022
INVESTOINTIEN RAHAVIRTA
Investoinnit aineell. ja aineett. hyödykkeisiin -1 484 -1 128
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutus 8
Myönnettyjen lainojen takaisinmaksut 30
Investointien rahavirta -1 445 -1 128
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksu -400 -1 041
Maksetut osingot -1 544 -
Maksetut pääomanpalautukset (-) - -1 542
Rahoituksen rahavirta*) -1 944 -2 583
Rahavarojen muutos -5 879 453
Valuuttakurssimuutosten vaikutus rahavaroihin -361 -177
Fuusiossa siirtyneet rahavarat 230
Rahavarojen muutos -6 009 276
Rahavarat tilikauden lopussa 5 122 11 131
Rahavarat tilikauden alussa 11 131 10 855
Rahavarojen muutos -6 009 276

Emoyhtiön tilinpäätöksen laadintaperiaatteet (FAS)

Laadintaperiaatteet

Tytäryhtiö Honka Management Oy on sulautunut emoyhtiöönsä 30.11.2023. Sulautumisen syynä ovat konsernirakenteen uudelleen organisointi, tarpeettoman hallinnon vähentäminen, toimintojen tehostaminen ja kustannussäästöt.

Pysyvät vastaavat

Pysyvät vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on aktivoitu välittömään hankintamenoon. Rakennukset ja rakennelmat sisältävät aikaisemmin voimassa olleen kirjanpitolain mukaan kirjattuja arvonkorotuksia ja näiden arvonkorotusten perusteiden olemassaoloa arvioidaan vuosittain.

Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu pysyvien vastaavien hyödykkeiden hankintamenosta arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan tasapoistoin. Koneet ja kalustot -ryhmässä tehtaiden uusien tuotantolinjojen poistoajat ovat 8 vuotta.

Suunnitelman mukaiset poistoajat ovat:

Aineettomat oikeudet 5–10 vuotta
Liikearvo 5 vuotta
Rakennukset ja rakennelmat 10–30 vuotta
Koneet ja kalusto 3–12 vuotta
Muut aineelliset hyödykkeet 3–10 vuotta.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuuteen sisältyvät erät on arvostettu FIFO-periaatteen mukaisesti liukuvaan keskihintaan, todennäköiseen jälleenhankintahintaan tai luovutushintaan, mikäli se on alhaisempi.

Liikevaihto

Liikevaihtoon kirjataan varsinaisen toiminnan myyntituotot, joista on vähennetty myönnetyt alennukset sekä arvonlisävero. Myyntituotot tuloutetaan toimituksiin perustuen.

Johdannaiset

Yhtiön johdannaiset sisältävät valuuttatermiinejä ja koronvaihtosopimuksia. Valuuttatermiineillä suojaudutaan ennakoitujen valuuttamääräisten myyntien rahavirtojen muutokselta. Yhtiö suojaa ennakoiduista 12 kuukauden tulevista valuuttamääräisistä kassavirroistaan valuuttatermiineillä 0–60 %.

Koronvaihtosopimuksilla vaihdetaan yhtiön rahalaitoslainojen vaihtuvakorko kiinteäksi koroksi. Koronvaihtosopimukset on määritelty alkuperäiseltä juoksuajaltaan maksimissaan 10 vuodeksi ja korko määritellään kolmen ja kuuden kuukauden välein.

Johdannaiset on arvostettu tilinpäätöksessä käypään arvoon. Käyvän arvon muutokset on kirjattu tulosvaikutteisesti muihin rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Tilinpäätöshetkellä yhtiöllä ei ollut voimassa olevia johdannaissopimuksia.

Eläkejärjestelyt

Henkilöstön lakisääteinen eläketurva on hoidettu eläkevakuutusyhtiöiden kautta.

Laskennallisten verojen kirjaaminen

Laskennallinen verovelka tai -verosaaminen on laskettu verotuksen ja tilinpäätöksen välisille väliaikaisille eroille käyttäen tilinpäätöshetkellä vahvistettua seuraavien vuosien verokantaa. Taseeseen sisältyy laskennallinen verovelka kokonaisuudessaan ja laskennallinen verosaaminen arvioidun todennäköisen saamisen suuruisena.

Valuuttamääräiset erät

Ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat on muutettu Suomen rahan määräiseksi tilinpäätöspäivän kurssiin.

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)

1. Tuloslaskelman liitetiedot

1.1. Liikevaihto markkina-alueittain

TEUR 2023 2022
Suomi 31 759 54 795
Vienti 14 367 20 198
Yhteensä 46 126 74 993

1.2. Liiketoiminnan muut tuotot

TEUR 2023 2022
Vuokratuotot 42 32
Saadut avustukset 77 64
Muut liiketoiminnan muut tuotot 305 187
Yhteensä 423 283

1.3. Henkilöstöä ja johtoa koskevat liitetiedot

Henkilöstökulut (TEUR) 2023 2022
Palkat 6 385 8 404
Eläkekulut 1 320 1 499
Sosiaalikulut 229 406
Yhteensä 7 934 10 310
HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ KESKIMÄÄRIN
Työntekijät 112 121
Toimihenkilöt 65 65
Yhteensä 177 186
HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ HENKILÖTYÖVUOSINA KESKIMÄÄRIN
Työntekijät 109 118
Toimihenkilöt 60 62
Yhteensä 169 179
Johdon palkat ja palkkiot (TEUR) 2023 2022
Toimitusjohtaja ja hallituksen jäsenet 441 410
Toimitusjohtajan palkat ja palkkiot 301 272
HALLITUKSEN JÄSENTEN PALKAT JA PALKKIOT
Saarimäki Kyösti, hallituksen puheenjohtaja 20.4.2023 asti 14 42
Kohtamäki Timo hallituksen jäsen, puheenjohtaja 20.4.2023
lähtien
36 24
Saarelainen Kari 24 24
Ristola Maria 24 24
Halonen Arto 24 24
Antti Tiitola jäsen 20.4.2023 lähtien 18 -
Yhteensä 140 138

1.4. Liiketoimet lähipiirin kanssa

Liiketoimet lähipiirin kanssa (TEUR) 2023 2022
Ostot lähipiiriin kuuluvilta 366 440
Myynnit lähipiiriin kuuluville 227 682
Saamiset lähipiiriin kuuluvilta 25 49
Velat lähipiiirin kuuluville - 49

Lähipiiri koostuu tytäryhtiöistä ja osakkuusyhtiöistä sekä johdosta ja heidän vaikutusvaltayhtiöistään sekä Saarelaisten osakassopimuksen piiriin kuuluvista henkilöistä ja heidän määräysvaltayhtiöistään. Lähipiiriin kuuluva johto koostuu hallituksesta, toimitusjohtajasta ja yhtiön johtoryhmästä.

Lähipiiritapahtumat ovat ehdoiltaan markkinaehtoisia tavanomaisia liiketapahtumia.

1.5. Poistot ja arvonalennukset

Suunnitelman mukaiset poistot (TEUR) 2023 2022
Aineettomat oikeudet 234 197
Rakennukset ja rakennelmat 376 394
Koneet ja kalusto 1 067 1 083
Muut aineelliset hyödykkeet 33 22
Suunnitelman mukaiset poistot yhteensä 1 710 1 696

1.6. Tilintarkastajan palkkiot

TEUR 2023 2022
Tilintarkastuspalkkiot 65 58
Muut palkkiot 4 -
Yhteensä 69 58

1.7. Rahoitustuotot ja -kulut

TEUR 2023 2022
Osingot saman konsernin yhtiöiltä - 331
Osingot muilta 0 0
Osingot osakkuusyhtiöiltä 13 13
Korkotuotot 82 20
Korkokulut -65 -75
Muut rahoituskulut -9 -0
Kurssivoitot/-tappiot -460 -217
Yhteensä -439 72

1.8. Tuloverot

TEUR 2023 2022
Maksetut verot -4 -364
Laskennallisen verosaamisen muutos 195 -311
Yhteensä 191 -675

2.Taseen liitetiedot

2.1. Aineettomat hyödykkeet

Emoyhtiön aineettomat hyödykkeet 2023

TEUR Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Aineettomat hyödykkeet yhteensä
Hankintameno 1.1. 6 003 2 091 8 094
Lisäykset 312 - 312
Vähennykset - - -
Siirrot erien välillä - - -
Hankintameno 31.12. 6 315 2 091 8 406
Kertyneet poistot 1.1. -5 557 -2 091 -7 647
Vähennysten kertyneet poistot - - -
Tilikauden poistot -234 - -234
Arvonalentumiset - - -
Kertyneet poistot 31.12. - 5 791 -2 091 -7 882
Kirjanpitoarvo 31.12. 524 - 524

Emoyhtiön aineettomat hyödykkeet 2022

TEUR Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Aineettomat hyödykkeet yhteensä
Hankintameno 1.1. 5 849 2 091 7 940
Lisäykset 154 - 154
Vähennykset - - -
Siirrot erien välillä - - -
Hankintameno 31.12. 6 003 2 091 8 094
Kertyneet poistot 1.1. -5 360 -2 091 -7 451
Vähennysten kertyneet poistot - - -
Tilikauden poistot -197 - -197
Arvonalentumiset - - -
Kertyneet poistot 31.12. -5 557 -2 091 -7 647
Kirjanpitoarvo 31.12. 446 - 446

2.2. Aineelliset hyödykkeet

Emoyhtiön aineelliset hyödykkeet 2023

TEUR Maa- ja vesialueet Rakennukset ja
rakennelmat
Koneet ja kalusto Muut aineelliset
hyödykkeet
Ennakkomaksut ja
keskeneräiset hankinnat
Aineelliset
hyödykkeet yhteensä
Hankintameno 1.1. 904 16 632 28 402 2 857 440 49 236
Lisäykset - 8 412 109 631 1 160
Vähennykset - - - - - -
Erien väliset siirrot - - - - - -
Hankintameno 31.12. 904 16 640 28 815 2 966 1 071 50 396
Kertyneet poistot 1.1. - -13 494 -23 264 -2 681 - -39 438
Vähennysten kertyneet poistot - - - - - -
Tilikauden poistot - -376 -1 067 -33 - -1 476
Arvonalentumiset - - - - - -
Kertyneet poistot 31.12. - -13 870 -24 331 -2 713 - -40 914
Arvonkorotukset 24 470 - - - 494
Kirjanpitoarvo 31.12. 928 3 240 4 484 253 1 071 9 975

Emoyhtiön aineelliset hyödykkeet 2022

TEUR Maa- ja vesialueet Rakennukset ja
rakennelmat
Koneet ja kalusto Muut aineelliset
hyödykkeet
Ennakkomaksut ja
keskeneräiset hankinnat
Aineelliset
hyödykkeet yhteensä
Hankintameno 1.1. 904 16 528 28 252 2 714 - 48 397
Lisäykset - 104 151 143 440 838
Vähennykset - - - - - -
Erien väliset siirrot - - - - - -
Hankintameno 31.12. 904 16 632 28 402 2 857 440 49 236
Kertyneet poistot 1.1. - -13 099 -22 181 -2 659 - -37 938
Vähennysten kertyneet poistot - - - - - -
Tilikauden poistot - -394 -1 083 -22 - -1 499
Arvonalentumiset - - - - - -
Kertyneet poistot 31.12. - -13 494 -23 264 -2 681 - -39 438
Arvonkorotukset 24 470 - - - 494
Kirjanpitoarvo 31.12. 928 3 608 5 138 177 440 10 291

Arvonkorotukset perustuvat omaisuuden arvoista tehtyihin arviointeihin.

2.3. Sijoitukset

Emoyhtiön sijoitukset 2023

TEUR Osuudet saman
konsernin yhtiöissä
Osuudet
osakkuusyhtiöissä
Muut saamiset saman
konsernin yhtiöiltä
Sijoitukset yhteensä
Hankintameno 1.1. 354 387 980 1 721
Lisäykset - - - -
Vähennykset -36 - - -36
Arvonalennusten palautukset - - - -
Hankintameno 31.12. 318 387 980 1 684
Kirjanpitoarvo 31.12. 318 387 980 1 684

Emoyhtiöllä on 31.12.2023 Saksan tytäryhtiöltä 980 tuhannen euron pitkäaikainen pääomalainasaaminen, joka on arvostettu hankintamenoon.

Johdon näkemyksen mukaan Saksan yhtiön odotetaan kasvavan tulevina vuosina. Saksan yhtiön tasearvot on arvostettu liiketoimintasuunnitelman tulevaisuuden kassavirtojen perusteella.

Honka Management Oy on sulautunut emoyhtiöön 30.11.2023.

Emoyhtiön sijoitukset 2022

TEUR Osuudet saman
konsernin yhtiöissä
Osuudet
osakkuusyhtiöissä
Muut saamiset saman
konsernin yhtiöiltä
Sijoitukset yhteensä
Hankintameno 1.1. 354 387 980 1 721
Lisäykset - - - -
Vähennykset - - - -
Arvonalennusten palautukset - - - -
Hankintameno 31.12. 354 387 980 1 721
Kirjanpitoarvo 31.12. 354 387 980 1 721

Emoyhtiöllä on 31.12.2022 Saksan tytäryhtiöltä 980 tuhannen euron pitkäaikainen pääomalainasaaminen, joka on arvostettu hankintamenoon. Saksan yhtiön oma pääoma tilinpäätöshetkellä 31.12.2022 on 292 tuhatta euroa negatiivinen ilman pääomalainaa.

Johdon näkemyksen mukaan Saksan yhtiön odotetaan kasvavan tulevina vuosina. Saksan yhtiön tasearvot on arvostettu liiketoimintasuunnitelman tulevaisuuden kassavirtojen perusteella.

2.4. Emoyhtiön omistamat tytäryhtiö- ja osakkuusyhtiöosakkeet

Konserniyhtiöt Emoyhtiön ja konsernin omistus- ja äänivalta
Honka Blockhaus GmbH, Saksa 100 %
Honka Japan Inc., Japani 100 %
Honkarakenne SARL, Ranska 100 %
Alajärven Hirsitalot Oy, Alajärvi 100 %
Honka-Kodit Oy, Tuusula 100 %
Osakkuusyhtiöt Emoyhtiön ja konsernin omistus- ja äänivalta
Puulaakson Energia Oy, Karstula 25,9 %

2.5. Vaihto-omaisuus

Muu vaihto-omaisuus koostuu lomaosakkeista 84 (2022: 84) tuhatta euroa ja maa-alueista 733 (2022: 775) tuhatta euroa. Muu vaihto-omaisuus on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan käypään markkina-arvoon.

2.6. Saamiset

2.6.1. Pitkäaikaiset saamiset

Saamiset, jotka erääntyvät
yli yhden vuoden kuluttua (TEUR)
2023 2022
Lainasaamiset - 30
Lainasaamiset entiseltä johdon yhtiöltä - 851
Yhteensä - 881

2.6.2. Laskennalliset verosaamiset ja -velat

Olennaisimmat erät, joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista

TEUR 2023 2022
Vuosina 2010–2017 tehdyt maa-alueiden alaskirjaukset 637 637
Laskennalliset verosaamiset hyllypoistoista 669 713
Yhteensä 1 305 1 350

2.6.3. Lyhytaikaiset saamiset

Saamiset saman konsernin yhtiöiltä (TEUR) 2023 2022
Myyntisaamiset 559 447
Muut saamiset 13 105
Yhteensä 572 551

2.6.4. Siirtosaamiset

TEUR 2023 2022
Jaksotetut myyntiprovisiot 767 1 062
Muut siirtosaamiset 264 148
Yhteensä 1 031 1 210

2.6.5. Muut rahoitusvarat

TEUR 2023 2022
Muut arvopaperit: korkoinstrumentit 1 000 7 132
Yhteensä 1 000 7 132

2.7. Oma pääoma

TEUR 2023 2022
Osakepääoma 1.1. 9 898 9 898
Osakepääoma 31.12. 9 898 9 898
Ylikurssirahasto 1.1. 520 520
Ylikurssirahasto 31.12. 520 520
Sidottu oma pääoma yhteensä 10 418 10 418
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1. 4 692 6 235
Pääoman palautus - -1 542
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12. 4 692 4 692
Edellisten tilikausien voittovarat 1.1. 3 614 -28
Osingonjako -1 544
Fuusiossa siirtyneet osakkeet - 844
Tilikauden voitto/tappio -223 3 642
Voittovarat 31.12. 1 002 3 614
Vapaa oma pääoma 5 695 8 307
Oma pääoma yhteensä 16 113 18 725

Laskelma jakokelpoisesta omasta pääomasta 31.12.

TEUR 2023 2022
Edellisten tilikausien voittovarat 1 226 -28
Tilikauden voitto/tappio -223 3 642
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 4 692 4 692
Yhteensä 5 695 8 307

Laskelma voitonjakokelpoisesta omasta pääomasta 31.12.

TEUR 2023 2022
Edellisten tilikausien voittovarat 1 226 -28
Tilikauden voitto/tappio -223 3 642
Yhteensä 1 002 3 614

Emoyhtiön osakkeet jakautuvat osakelajeittain seuraavasti:

Äänet Osakkeet
A-osakkeet yhteensä (20 ääntä/osake) 6 001 920 300 096
B-osakkeet yhteensä (1 ääni/osake) 5 911 323 5 911 323
A ja B -osakkeet yhteensä 11 913 243 6 211 419

2.8. Pakolliset varaukset

TEUR 2023 2022
Takuuvaraus 251 343
Riitatapauksista johtuvat varaukset 10 50
Yhteensä 261 393

Takuuvaraus

Yhtiö antaa tuotteilleen takuun. Takuun aikana tuotteissa havaitut viat korjataan yhtiön kustannuksella tai asiakkaalle annetaan vastaava uusi tuote. Takuuvaraus perustuu aikaisempien vuosien kokemukseen viallisista tuotteista

Riitatapauksista johtuvat varaukset

Yhtiöllä ei ole keskeneräisiä olennaisia riitatapauksia 31.12.2023.

2.9. Vieras pääoma

2.9.1. Lyhytaikainen vieras pääoma

Velat saman konsernin yhtiöille (TEUR) 2023 2022
Muut velat 57 57
Yhteensä 57 57

2.9.2. Siirtovelat

Olennaisimmat siirtovelat (TEUR) 2023 2022
Palkat ja palkkiot sosiaalikuluineen 1 503 1 826
Myyntiprovisiot 248 -
Ostolaskujen jaksotukset 136 32
Jälkikulujaksotus 725 775
Muut kulujaksotukset 288 85
Yhteensä 2 900 2 718

3. Annetut vakuudet

Velat ja vastuut, joiden vakuudeksi on annettu kiinnityksiä kiinteistöön, yrityskiinnityksiä ja pantattuja osakkeita

TEUR 2023 2022
Lainat rahoituslaitoksilta 800 1 200
Yhteensä 800 1 200

Edellisten vakuudeksi annetut

TEUR 2023 2022
Kiinteistökiinnitykset 6 000 6 000
Yhteensä 6 000 6 000

Annetut takaukset

TEUR 2023 2022
Omasta puolesta 2 062 2 956
Yhteensä 2 062 2 956

Leasingsopimuksista maksettavat määrät

TEUR 2023 2022
Seuraavalla tilikaudella maksettavat 116 116
Myöhemmin maksettavat 95 103
Yhteensä 211 218

Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset

Voitonjakoehdotus

Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että 31.12.2023 päättyneeltä tilikaudelta ei jaeta osinkoa (2022: 0,25 euroa). Lisäksi hallitus ehdottaa, että sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta jaetaan pääoman palautusta 0,09 euroa osakkeelta.

Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset

Tuusulassa 13. päivänä helmikuuta 2024

Timo Kohtamäki Hallituksen puheenjohtaja Antti Tiitola Hallituksen jäsen Kari Saarelainen Hallituksen jäsen

Arto Halonen Hallituksen jäsen Maria Ristola Hallituksen jäsen Marko Saarelainen Toimitusjohtaja

Tilinpäätösmerkintä

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus. Kuopiossa 13. päivänä helmikuuta 2024

Ernst & Young Oy Tilintarkastusyhteisö

Elina Laitinen

TILINTARKASTUSKERTOMUS

Honkarakenne Oyj:n yhtiökokoukselle

Tilinpäätöksen tilintarkastus

Lausunto

Olemme tilintarkastaneet Honkarakenne Oyj:n (y-tunnus 0131529-0) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2023. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien olennainen tilinpäätöksen laatimisperiaatteita koskeva informaatio, sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Lausuntonamme esitämme, että

  • y konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti,
  • y tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Lausuntomme on ristiriidaton hallitukselle annetun lisäraportin

Lausunnon perustelut

kanssa.

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 7.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.

Olemme täyttäneet kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa kuvatut velvollisuutemme tilinpäätöksen tilintarkastuksessa mukaan lukien näihin seikkoihin liittyvät velvoitteemme. Tämän mukaisesti suoritimme suunnittelemamme tilintarkastustoimenpiteet, jotka kohdistuivat arviomme mukaisesti riskeihin, jotka voivat johtaa tilinpäätöksen olennaiseen virheellisyyteen. Suorittamamme tilintarkastustoimenpiteet, jotka kohdistuivat myös alla mainittuihin seikkoihin, ovat olleet perustana oheista tilinpäätöstä koskevalle lausunnollemme

Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.

Myynnin tuloutus

Viittaamme konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteisiin ja liitetietoon 2.

Konserni valmistaa ja myy hirsi- ja massiivipuutalopaketteja, niiden suunnittelu- ja rakentamispalveluja sekä hirsiaihioita ja tuotantoprosessin yhteydessä syntyviä sivutuotteita. Myyntituotot tuotteista ja palveluista kirjataan, kun tuotteisiin tai palveluihin liittyvä määräysvalta on siirtynyt ostajalle joko ajan kuluessa tai yhtenä hetkenä.

Liikevaihto on konsernissa käytetty keskeinen suorituskyvyn mittari, mikä saattaa luoda kannustimen myyntituottojen ennenaikaiselle tuloutukselle. Myyntituottojen tuloutus on tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka sekä EU asetuksen 537/2014 10.artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettu merkittävä olennaisen virheellisyyden riski johtuen tuottojen oikea-aikaiseen kirjaamiseen liittyvästä riskistä.

Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka Miten seikkaa käsiteltiin tilintarkastuksessa

Myyntituottojen kirjaamiseen liittyvän olennaisen virheellisyyden riskin huomioon ottamiseksi suoritimme muun muassa seuraavat tilintarkastustoimenpiteet:

  • y Olemme arvioineet konsernin laskentaperiaatteiden asianmukaisuuden myyntituottojen kirjaamisen osalta ja verranneet laskentaperiaatteita sovellettaviin laskentastandardeihin
  • y Olemme testanneet myyntituottojen kirjanpitoon kirjautumismäärän. Testaukseen sisältyi mm. tuloutetun myynnin vertaamista asiakassopimuksiin, rahtikirjoihin ja/tai asiakashyväksymisiin sekä pankkitilitapahtumiin.
  • y Testasimme myyntituottojen ajallista kohdistamista kohdennetusti tilinpäätöstä edeltävien ja sen jälkeisten tapahtumien osalta.
  • y Suoritimme analyyttisiä aineistotarkastus-toimenpiteitä liittyen myyntituottoihin ja
  • y Arvioimme myyntituotoista esitettyjen liitetietojen riittävyyttä.

Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:

  • y tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
  • y muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa,

että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.

  • y arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
  • y teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.
  • y arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.
  • y hankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintoja koskevasta taloudellisesta informaatiosta pystyäksemme antamaan lausunnon konsernitilinpäätöksestä. Vastaamme konsernin tilintarkastuksen ohjauksesta,

valvonnasta ja suorittamisesta. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.

Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.

Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voitaisiin kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.

Muut raportointivelvoitteet

Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot

Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 13.4.2018 alkaen yhtäjaksoisesti kuusi vuotta.

Muu informaatio

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen.

Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.

Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suorittaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.

Kuopiossa 13.2.2024

Ernst & Young Oy tilintarkastusyhteisö

Elina Laitinen

KHT

HONKARAKENNE Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2023

76

Talk to a Data Expert

Have a question? We'll get back to you promptly.