Annual Report • Mar 17, 2017
Annual Report
Open in ViewerOpens in native device viewer
| Hallituksen toimintakertomus 1.1.–31.12.2016 3 |
|
|---|---|
| Konsernin laaja tuloslaskelma8 | |
| Konsernitase 9 |
|
| Konsernin rahavirtalaskelma 10 |
|
| Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 11 |
|
| Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet12 | |
| Konsernitilinpäätöksen liitetiedot19 | |
| Konsernitaseen liitetiedot23 | |
| Emoyhtiön tuloslaskelma (FAS) 49 |
|
| Emoyhtiön tase (FAS)49 | |
| Emoyhtiön rahoituslaskelma51 | |
| Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot51 | |
| Tilintarkastuskertomus61 | |
| Corporate Governance Statement 201667 |
Honkarakenne-konsernin liikevaihto oli 36,1 miljoonaa euroa (edellisenä vuonna 39,1 milj. euroa ja vuonna 2014: 45,5 milj. euroa). Konsernin liiketappio oli –0,8 miljoonaa euroa; (-1,1 milj. euroa; -2,2 milj. euroa), tulos ennen veroja oli –1,2 miljoonaa euroa tappiollinen (-1,7 milj. euroa; -2,5 milj. euroa) ja tulos per osake oli -0,30 euroa (-0,23; -0,40 euroa). Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että päättyneeltä tilikaudelta ei jaeta osinkoa.
Konsernin liikevaihto laski 8 % vuodesta 2015. Vaikka markkinatilanne yleisesti ottaen oli vaikea Suomessa, niin Suomen liiketoiminta-alueen liikevaihto nousi edellisvuodesta 13 %. Erityisesti omakotitalomyynti kehittyi positiivisesti vuonna 2016. Alkuvuosi oli hankala Venäjän markkinoilla, mutta viimeisellä neljänneksellä myynti piristyi hieman. Russia & CIS -alueella koko vuoden liikevaihto laski 15 % edelliseen vuoteen verrattuna. Global Markets -alueen liikevaihto laski 30 %, merkittävimpänä tekijänä tähän oli heikko projektimyynti verrattuna edelliseen vuoteen.
Konsernin tilauskanta oli vuoden lopussa 16,3 miljoonaa euroa, joka on 9 % suurempi kuin edellisen vuoden lopun tilauskanta 15,0 miljoonaa euroa. Tilauskanta tarkoittaa tilauksia, joiden toimituspäivämäärä on seuraavan 24 kuukauden sisällä. Osassa tilauksia saattaa olla rahoitus- tai rakennuslupaehto.
Finland & Baltics -alueella liikevaihto kasvoi 13 % edellisvuodesta. Markkinointiin panostettiin ja se tuotti tulosta, Honkarakenne pääsi mukaan Suomen piristyneeseen markkinakehitykseen. Erityisesti omakotitalomyynti kehittyi hyvin vuonna 2016. Korkea laatu, design, terveellisyys ja alhainen hiilijalanjälki ovat Honkarakenteen vahvoja myyntiargumentteja. Esimerkiksi Suomen kärkiurheilijoista Kaisa Mäkäräinen valitsi Honkarakenteen ja yhtenä merkittävänä syynä oli massiivihirsitalon terveellisyys ja hyvä sisäilma. Seinäjoen
asuntomessuilla Hongan kohde, arkkitehti SAFA Anssi Lassilan suunnittelema moderni hirsikoti, Honka Markki, herätti laajaa kiinnostusta messuyleisössä ja sai positiivista huomiota myös mediassa. Asuntomessuilla Honka julkisti myös oman julkisrakentamisen konseptinsa. Syksyllä Karstulan tehtaalla pidetyt tehdasmarkkinat onnistuivat hyvin, tämänvuotisten tehdasmarkkinoiden vetonaulana oli Honkarakenteen asiakas, näyttelijä Ville Haapasalo.
Russia & CIS -alueella yleisen taloustilanteen epävarmuus näkyi Honkarakenteen alkuvuoden myynnissä. Vaikka aikaisemmin Honkarakenne on vahvan tuotemerkkinsä ansiosta kestänyt vaikeaa markkinatilannetta hyvin, niin alkuvuosi ennakoi Venäjällä vaikeaa vuotta. Liikevaihtoa kasvattaakseen Honkarakenne kehitti uusia tapoja ja työkaluja modernimpaan arkkitehtuuriin, keskittyi tuotevalikoiman laajentamiseen ja suuriin projekteihin kuten aluerakentamiseen. Lisäksi vuoden 2016 aikana panostettiin laatuasioihin. Russia & CIS -alueella koko vuoden liikevaihto laski edellisvuodesta 15 % ja yhtiö arvioi, että markkinatilanne Venäjällä jatkunee vaikeana.
Global Markets -alueella kasvua haetaan isoista projektikohteista Keski-Euroopasta, Aasiasta ja erityisesti Kiinasta. Honkarakenne sai toisen vuosineljänneksen aikana tuotehyväksynnän Kiinan markkinoille ja sen uskotaan olevan merkittävä tekijä liikevaihdon kasvun kannalta. Kiinassa solmittiin kauppa kahden talon toimittamisesta Pekingissä 2022 järjestettävien talviolympialaisten suorituspaikkojen läheisyyteen. Japanissa Japanin tytäryhtiön 25-vuotisjuhlakampanja käynnistyi ja siinä saatiin hyviä tuloksia. Saksankielinen Eurooppa ja kansainväliset projektit jäivät asetetuista tavoitteista myynnin ja liikevaihdon osalta. Global Markets -alueella jälleenmyyjäverkostoa uudistettiin, uusia jälleenmyyjiä rekrytoitiin ja koulutettiin ja lisäksi kehitettiin tukitoimintoja palvelemaan myyntiä entistä paremmin. Myynnin uudelleenorganisointi on edelleen käynnissä mm. Euroopan toimintojen osalta.
Liiketappio vuodelta 2016 oli -0,8 miljoonaa euroa (-1,1 milj. euroa) ja tappio ennen veroja oli -1,2 miljoonaa euroa (-1,7 milj. euroa). Oikaistu liiketappio oli -0,4 miljoonaa euroa (-0,2 miljoonaa euroa). Tilikaudelle 2016 kirjattiin yhteensä 0,4 miljoonan euron oikaisueräksi laskettavia kuluja (0,8 milj. euroa).
Verrattuna edelliseen vuoteen koko vuoden oikaistuun liiketulokseen vaikutti negatiivisesti liikevaihdon lasku ja positiivisesti toteutetut tehostustoimenpiteet. Oikaistuun tulokseen ennen veroja vaikutti positiivisesti lisäksi edellisvuotta pienemmät rahoituskulut.
Konsernin tunnusluvut on esitetty liitetietojen kohdassa 31.
Konsernin rahoitusasema oli tyydyttävä katsauskauden aikana. Omavaraisuusaste oli 41 % (37 %) ja nettorahoitusvelat 5,0 miljoonaa euroa (6,5 milj. euroa). Konsernin likvidien varojen määrä oli 0,4 miljoonaa euroa (1,1 milj. euroa). Tämän lisäksi konsernilla on 5,4 (7,8) miljoonan euron shekkitililimiitti, josta katsauskauden lopussa oli käytössä 1,2 miljoonaa euroa (2,5 milj. euroa). Nettovelkaantumisaste (gearing) oli 75 % (81 %).
Joulukuussa 2016 yhtiö neuvotteli rahoittajien kanssa uudet rahoituspäätökset vuodelle 2017. Osaan uusista rahoituspäätöksistä sisältyy käyttökatteeseen liittyviä kovenantteja. Koko vuoden 2017 osalta käyttökatteen tulee olla vähintään 1,8 miljoonaa euroa ja lisäksi sille on asetettu vuosineljänneksittäin minimiarvoja. Käyttökatekovenantit kohdistuvat 2,1 miljoonan euron rahoitusvelkoihin ja näistä rahoitusveloista 1,3 (1,9) miljoonaan euroon kohdistui jo ennestään 30 % omavaraisuuteen liittyvä kovenanttiehto. Osana Honkarakenteen rahoitusjärjestelyjä Honkarakenteen pääomistaja Saarelainen Oy myönsi marraskuussa Honkarakenne Oyj:lle vakuudettoman pankkilainoille alisteisen juniorilainan summaltaan 0,3 miljoonaa euroa.
Konsernin käyttöomaisuusinvestoinnit olivat 0,1 miljoonaa euroa (0,1 milj. euroa), samaan aikaan konsernin poistot olivat 1,8 miljoonaa euroa (2,0 milj. euroa). Huhtikuussa Honkarakenne myi Alajärven tehdaskiinteistön Alajärven kaupungille. Alajärven tehdaskiinteistö oli edellisenä vuonna luokiteltu myytävänä oleviin pitkäaikaisiin omaisuuseriin eikä myynnistä aiheutunut tulosvaikutusta vuoden 2016 tulokseen.
Tutkimus- ja kehitystoiminnassa keskityttiin erityisesti terveellisen julkisrakentamisen ja modernin arkkitehtuurin ratkaisuihin. Honkarakenne julkisti sekä kotimaan markkinoille että vientiin Terveelliset hoiva- ja koulukonseptit, joissa julkisrakentamisen erityisvaatimukset on otettu huomioon. Valmiita konsepteja voidaan myydä sellaisinaan tai niitä voidaan muokata asiakastarpeisiin, mikä helpottaa myyntiä ja nopeuttaa suunnitteluvaihetta. Moderniin kaupunkirakentamiseen soveltuvien rakenteellisten ratkaisujen kehitystyötä jatkettiin kehittämällä erityisesti julkisrakentamiseen soveltuva leveämpi painumaton hirsityyppi sekä siihen sopiva moderni nollanurkkaratkaisu sekä turvalliset tuoteratkaisut mm. suuriin ikkunaseiniin ja niiden liittymiin.
Terve Talo -kehitystyötä jatkettiin ja vuoden 2016 lopussa VTT:n myönsi Honkarakenteelle Terve Talo -sertifikaatin anto-oikeuden aikaisempaa laajemmalle, myös osittain asiakkaan omatoimirakentamista sisältävälle, toimituskokonaisuudelle. Tämän lisäksi vuoden 2016 aikana saatiin pitkän kehitys- ja yhteistyön tuloksena Kiinan markkinoilla tuotehyväksyntä Honkarakenteen rakennejärjestelmille ja -ratkaisuille.
Konsernin tutkimus- ja kehitysmenot olivat tammijoulukuussa 0,3 miljoonaa euroa (0,4), mikä vastasi 0,8 % liikevaihdosta (0,9 %). Konserni ei ole tilikaudella aktivoinut kehitysmenoja.
Venäjä on yksi Honkarakenteen merkittävimmistä liiketoiminta-alueista. Ukrainan kriisiin liittyvät pakotteet ja voimakkaat valuuttakurssivaihtelut aiheuttavat tällä hetkellä epävakautta Venäjän markkinoilla. Tällä voi olla merkittäviä vaikutuksia myös Honkarakenteen liiketoimintaan.
Joulukuussa 2016 yhtiö neuvotteli rahoittajien kanssa uudet rahoituspäätökset vuodelle 2017. Osaan uusista rahoituspäätöksistä sisältyy käyttökatteeseen liittyviä kovenantteja. Koko vuoden 2017 osalta käyttökatteen tulee olla vähintään 1,8 miljoonaa euroa ja lisäksi sille on asetettu vuosineljänneksittäin minimiarvoja. Käyttökatekovenantit kohdistuvat 2,1 miljoonan euron rahoitusvelkoihin ja näistä rahoitusveloista 1,3 (1,9) miljoonaan euroon kohdistui jo ennestään 30 % omavaraisuuteen liittyvä kovenanttiehto. Mikäli yhtiön myynti ei kehity riittävän hyvin, on mahdollista, että kovenanttiehdot rikkoontuvat seuraavan vuoden aikana. Yhtiö on käynnistänyt toimenpiteet lisärahoituksen saamiseksi tarkoituksenaan toiminnan jatkuvuuden turvaaminen.
Tilinpäätöksessä taseen laskennallisiin verosaamisiin sisältyy 1,5 miljoonan euron suuruinen erä, joka liittyy käyttämättömiin verotuksellisiin tappioihin. Näistä 0,5 miljoonaa vanhenee vuonna 2019 ja 0,7 miljoonaa vuosina 2021–2025. Honkarakenteen näkemyksen mukaan taseeseen merkityt laskennalliset verosaamiset pystytään hyödyntämään käyttäen arvioitua verotettavaa tuloa, joka perustuu Honkarakenteen liiketoimintasuunnitelmiin sisältäen tämän hetkisen tehostamisohjelman. Mikäli pitkän aikavälin tulos ei kehity odotetun mukaisesti on mahdollista, että verosaamisia ei ehditä hyödyntämään ajallaan ja niistä on tehtävä arvonalennus. Vuonna 2016 yhtiö ei ole kirjannut taseeseen uutta laskennallista verosaamista. Verosaamisista annettu lisätietoja liitetietojen kohdissa 16 ja 28.
Honkarakenteella on yksi merkittävä jälleenmyyjä, jonka kautta muodostuu merkittävä osuus konsernin liikevaihdosta ja tuloksesta.
Taseessa olevien erien arvostus perustuu johdon tämän hetken arvioihin. Mikäli näihin arvioihin tulee muutoksia, saattaa sillä olla vaikutusta yhtiön tulokseen.
Riskeistä on annettu lisätietoja liitetietojen kohdassa 28.
Ekologisuus, pitkäikäisyys ja energiatehokkuus ovat hirsitalorakentamisen vahvuuksia. Uusiutuva puu on rakennusmateriaalina ekologisesti kestävä valinta. Puu sitoo kasvaessaan hiilidioksidia, joka varastoituu massiivipuutalon seiniin vuosisadoiksi. Samalla uusi metsä kasvaa aurinkoenergialla sitoen lisää hiilidioksidia, mikä hidastaa ilmastonmuutosta. Vastuullisille kuluttajille puun valinta talon materiaaliksi on itsestään selvä tapa ottaa huomioon tulevat sukupolvet.
Honkarakenteen ympäristöpolitiikka perustuu kestävään ja monimuotoiseen metsätalouteen, puuraaka-aineen tarkkaan hyödyntämiseen, energian säästöön sekä jätteiden lajitteluun ja kierrätykseen hyötykäyttöön.
Honkarakenne on ympäristöpolitiikassaan sitoutunut Suomen metsien sertifiointiin (FFCS), eikä puuta osteta suojeluohjelmiin kuuluvilta alueilta. Honkarakenteella on PEFCsertifiointi, joka osoittaa, että yhtiöllä on PEFC-järjestelmän mukainen sertifioitu puun alkuperän seurantajärjestelmä.
Uudet tiukentuneet energiamääräykset vaativat myös uusia hirsituotteita, joita on kehitetty ja kehitetään edelleen tuotekehityksessä. Tehtaan toiminnoissa pyritään monin tavoin ympäristön kannalta parhaaseen lopputulokseen. Investoinnit tutkimukseen ja tuotekehitykseen mahdollistavat uusien ympäristöystävällisten tuotantotekniikoiden käyttöönoton. ETA-hyväksyntä ja sen myötä CE-merkintäoikeus ovat osa Honkarakenteen laadukkaan ja ympäristöystävällisen toiminnan varmistusta.
Ympäristönäkökohdat toteutuvat Honkarakenteella tehokkaana tuotannollisena toimintana. Raaka-aineiden tarkka hyödyntäminen, energian säästö, sivutuotteiden hyödyntäminen ja jätteiden kierrätys hyötykäyttöön ovat osa vastuullista ympäristötoimintaa. Honkarakenne hyödyntää tuotannosta kertyviä vajaalaatuisia sahatavaroita pakkauksissaan ja puiset kierrätettävät pakkausmateriaalit leimataan EU-standardin mukaisesti. Osa katkaisuhukasta, kakkoslaadusta ja jätepuutavarasta käytetään haketettuna energian tuotantoon. Honkarakenteen kutterilastut toimitetaan edelleen hyödynnettäväksi
kuivikepuruksi maatalouden tarpeisiin ja tuotannossa syntyvistä ylijäävistä hirrenpätkistä jalostetaan lastuvillaa.
Honkarakenne lajittelee ja esikäsittelee pakkausmuovikalvot ja muovipohjaiset sidontavanteet. Kierrätysmateriaalit toimitetaan jatkojalostettaviksi. Muut jätteet lajitellaan tehtailla lajikkeittain ja toimitetaan kierrätykseen tai jälkivarastointiin. Jätteiden kuljetuksista on tehty sopimukset alueellisten jätehuoltoyhtiöiden kanssa.
Osakkuusyhtiö Puulaakson Energia Oy tuottaa kaiken Karstulan tehtaan kuivaamoissa tarvittavan lämpöenergian. Se toimittaa lämpöenergiaa myös Karstulan kunnan lämpöverkostoon. Energialaitos käyttää polttoaineenaan Karstulan tehtaan sivutuotteita: kuorta, purua ja kuivahaketta. Honkarakenteen omistusosuus yhtiöstä on tilikauden lopussa 26 %.
Konsernin henkilöstömäärä oli tilikauden päättyessä 132 (134; 148) henkilöä ja vuoden 2016 keskimääräinen henkilöstömäärä oli 136 (139; 161) henkilöä. Henkilötyövuosina mitattuna konsernissa oli vuoden aikana yhteensä 110 (115, 146) henkilöä. Vähennystä edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan oli 5 henkilöä.
Emoyhtiön palveluksessa oli tilikauden päättyessä 127 (127; 140) henkilöä ja vuoden aikana keskimäärin 130 (132; 151) henkilöä.
Honkarakenne Oyj:n henkilöstöstä 86 % (81 %) toimi Karstulan tehtaalla ja 14 % (20 %) Tuusulassa. Toimihenkilöiden ja työnjohdon osuus emoyhtiön henkilöstöstä oli 46 % (52 %). Naisten osuus emoyhtiön henkilöstöstä oli 16 % (15 %). Vuoden 2016 lopussa osa-aikaisia työntekijöitä oli 1 % (1 %). Määräaikaisten osuus oli 1 % (1 %).
Konserni maksoi palkkoja ja palkkioita yhteensä 5,5 miljoonaa euroa tilikaudella 2016. Edellisenä vuonna palkkasumma oli 6,1 miljoonaa euroa ja vuonna 2014 se oli 6,8 miljoonaa euroa.
Touko-kesäkuussa 2016 konserni kävi Suomessa yhteistoimintaneuvottelut, joiden perusteella yhtiö sopi, että toimihenkilöitä ja ylempiä toimihenkilöitä voidaan lomauttaa maksimissaan yhteensä 90 päivää. Samalla työntekijöiden osalta sovittiin, että siirrytään tekemään lyhennettyä työviikkoa.
Järjestelyt ovat voimassa toimihenkilöiden osalta 31.3.2017 asti ja työntekijöiden osalta 31.5.2017 asti.
Honkarakenne kehitti henkilöstönsä osaamista erityisesti työnkierron avulla, jolloin henkilöstölle saa paremman kokonaiskuvan yhtiön toiminnasta ja kukin ymmärtää paremmin oman työnsä vaikutuksen yhtiön eri toimintoihin.
Johtamisjärjestelmällä on ISO 9001- ja ISO 14001 sertifikaatit.
Kesäkuussa Honkarakenteen talousjohtaja Mikko Jaskari ilmoitti siirtyvänsä toisen työnantajan palvelukseen. Mikko Jaskarin työsuhde päättyi 31.7.2016. Honkarakenteen Vice President – Operations, Erja Heiskanen lopetti työnsä Honkarakenteella tehostusohjelmaan liittyvän organisaatiouudistuksen vuoksi kesäkuun lopussa.
Honkarakenne-konsernin emoyhtiö on Honkarakenne Oyj ja sen kotipaikka on Karstula. Muut 31.12.2016 konserniin kuuluvat, liiketoimintaa harjoittavat yhtiöt, olivat Honka Japan Inc. (Japani), Honka Blockhaus GmbH (Saksa) ja Honkarakenne S.a.r.l. (Ranska) sekä osakkuusyhtiö Puulaakson Energia Oy (25,9 %).
Ylimmän johdon kannustusjärjestelmäksi vuonna 2010 luotu Honka Management Oy on joulukuussa 2016 toteutetun osakehankinnan jälkeen kokonaisuudessaan Honkarakenne Oyj:n omistuksessa. Honkarakenne Oyj:n aikaisempi omistusosuus oli 47 %. Honkarakenne Oyj:llä oli jo ennen joulukuista osakeostoa määräysvalta Honka Management Oy:öön osakkuussopimuksen perusteella ja siksi yhtiö on jo aiemmin yhdistetty konsernitilinpäätökseen.
Sistema Finance S.A. ilmoitti 3.11.2016 tekevänsä vapaaehtoisen julkisen käteisostotarjouksen ostaakseen kaikki Honkarakenne Oyj:n liikkeeseen lasketut A-sarjan ja B-sarjan osakkeet (B-sarjan osakkeet Nasdaq Helsinki Oy:ssä HONBS). Honkarakenne Oyj pääomistaja Saarelainen Oy ilmoitti 4.11.2016 Honkarakenne Oyj:n hallitukselle, ettei se tule hyväksymään ehdotettua ostotarjousta. Sistema Finance S.A. aloitti 11.11.2016 edellä mainitun ilmoittamansa vapaaehtoisen julkisen käteisostotarjouksen jonka tarjousaika päättyisi 16.12.2016 klo 16.00.
Honkarakenne Oyj:n hallitus julkaisi lausunnon Sistema Finance S.A. tekemästä ostotarjouksesta. Sistema Finance S.A.:n ilmoitti 16.12.2016 pidentävänsä kaikista Honkarakenne Oyj:n ("Honka") osakkeista tehdyn vapaaehtoisen julkisen käteisostotarjouksen tarjousaikaa 19.1.2017 klo 16.00 asti. Lisäksi Sistema Finance S.A. ilmoitti tällöin, että se sai 12.12.2016 Venäjän federaation kilpailuviranomaisten hyväksynnän ostotarjouksessa suunniteltua transaktiota koskien.
Sistema Finance S.A. ilmoitti kaikista Honkarakenne Oyj:n osakkeista tekemänsä vapaaehtoisen julkisen ostotarjouksen alustavan tuloksen 20.1.2017 ja lopullisen tuloksen 24.1.2017. Sistema Finance S.A.:n ilmoituksen mukaan ostotarjouksessa tarjottiin 192 866 B-sarjan osaketta, jotka edustivat 3,7 prosenttia Hongan osakkeista. Sistema Finance S.A. ilmoitti, että se ei toteuta ostotarjousta, koska toteuttamisen ehtona ollutta vähintään 67 prosentin osuutta sekä Hongan A- että B-sarjan osakkeista ei saavutettu.
Hallitus päätti vuoden 2013 toisen vuosineljänneksen aikana konsernin johtoryhmän jäsenille suunnatusta pitkän aikavälin osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä. Osakepalkkiojärjestelmän ansaintajakso alkoi 1.1.2013 ja päättyy 31.12.2016. Järjestelmän mahdollinen palkkio ansaintajaksolta perustuu kumulatiiviseen osakekohtaiseen tulokseen (EPS) 2013 — 2016 ja keskimääräiseen sijoitetun pääoman tuottoon (ROCE) 2013 — 2016. Palkkiot ansaintajaksolta 2013 — 2016 maksetaan vuonna 2017 yhtiön B-sarjan osakkeiden ja rahan yhdistelmänä. Ansaintajakson perusteella maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin 340 000 Honkarakenne Oyj:n B-osakkeen arvoa sisältäen myös rahana maksettavan osuuden.
Vuoden 2016 lopussa osakeohjelman ansaintajakso päättyi eikä ohjelman perusteella makseta palkkioita, maksettavat palkkiot oli jo vuotta aikaisemmin arvioitu nollaksi.
Honkarakenne Oyj:n hallitus päätti 31.5.2010 Honkarakenne-konsernin johdon osakeomistusjärjestelmästä, jonka tarkoitus on mahdollistaa johdon merkittävä pitkäaikainen omistus yhtiössä. Tähän liittyen on Honka Management Oy:lle luovutettu yhteensä 286.250 Honkarakenne Oyj:n Bosaketta vuosina 2010–2011. Joulukuussa 2016 Honka Management Oy:n osakkaat sopivat yhteisymmärryksessä järjestelmän purkamisesta siten, että Honkarakenne Oyj hankki omistukseensa koko Honka Management Oy:n osakekannan ostamalla järjestelmässä mukana olleiden johtohenkilöiden osakkeet yhden euron kappalehinnalla. Honkarakenne Oyj:n aikaisempi omistusosuus Honka Management Oy:n osakkeista oli 47 %.
Tietoja johdon kannustusjärjestelmästä ja johdon osakeomistuksesta on esitetty liitetiedoissa kohdassa 32. Honka Management Oy:lle myönnetystä lainasta on esitetty tietoja liitetiedoissa kohdassa 30.
Honkarakenne ei ole ostanut katsauskaudella omia osakkeitaan. Katsauskauden lopussa konsernin hallussa on mukaan lukien Honka Management Oy:n omistamat osakkeet Honkarakenteen B-sarjan osakkeita 364.385 kappaletta hankintahinnaltaan 1.381.750,23 euroa. Osakkeiden osuus yhtiön kaikista osakkeista on 6,99 % ja äänistä 3,34 %. Osakkeiden hankintameno on konsernitilinpäätöksessä kirjattu vähentämään omaa pääomaa.
Honkarakenne Oyj:n osakemäärä oli tilikauden lopussa yhteensä 5.211.419 osaketta, joista A-sarjan osakkeita on 300.096 ja B-sarjan osakkeita 4.911.323 kappaletta. Kukin Bsarjan osake tuottaa yhden (1) äänen ja A-sarjan osake kaksikymmentä (20) ääntä, joten Honkarakenteen kaikkien osakkeiden tuottama äänimäärä on yhteensä 10.913.243. A- ja Bsarjan osakkeilla on erilainen oikeus osinkoon. B-sarjan osakkeille maksetaan jaettavasta voitosta päältäpäin 0,20 euroa ja sen jälkeen maksetaan A-sarja osakkeille samoin 0,20 euroa, jonka jälkeen jäljellä oleva voitto jaetaan tasan kaikkien osakkeiden kesken. Yhtiön rekisteröity osakepääoma on 9.897.936,00 euroa.
Jos A-sarjan osake muun saannon kuin perinnön, testamentin tai avio-oikeuden nojalla siirtyy muulle kuin yhtiön osakkaalle, on siirrosta ilmoitettava kirjallisesti hallitukselle. Hallituksella on 30 päivän kuluessa saatuaan siirrosta ilmoituksen oikeus lunastaa A-sarjan osakkeet yhtiölle osakkeen kirjanpitoarvosta viime tilinpäätöksen mukaan käyttämällä vararahastoa tai muita yli osakepääoman säästyneitä varoja. Ellei A-sarjan osakkeita lunasteta yhtiölle, antakoon hallitus sitten heti näistä seikoista tiedon yhtiön A-sarjan osakkeita omistaville osakkaille. A-sarjan osakkeen omistajilla on lunastusoikeus edellä sanotusta hinnasta 30 päivän kuluessa yllä mainitusta ilmoituksesta lukien. Jos useampia lunastajia ilmaantuu, jaetaan lunastettavat A-sarjan osakkeet heidän kesken sen mukaan kuin he omistavat ennestään A-sarjan osakkeita yhtiössä tai, siltä osin kuin tämä ei käy päinsä, arvalla. Yhtiön B-sarjan osakkeet eivät ole lunastusoikeuden alaisia vaan ovat vapaasti luovutettavissa.
Tietoja osakelajeista ja -määristä on esitetty liitetiedoissa kohdassa 21 ja 32. Tietoja osakkeenomistajista, omistusjakautumisesta ja osakkuussopimuksesta on esitetty liitetiedoissa kohdassa 32.
Yhtiökokous päätti 15.4.2016, että hallitukselle myönnetään valtuutus hankkia omia B-osakkeita enintään 400.000 kappaletta yhtiön vapaaseen omaan pääomaan kuuluvilla varoilla. Lisäksi yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään maksullisesta tai maksuttomasta osakeannista ja osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta yhdessä tai useammassa erässä. Valtuutuksen nojalla hallitus voi antaa uusia osakkeita ja/tai luovuttaa yhtiön hallussa olevia vanhoja B-osakkeita enintään yhteensä 1.500.000 kappaletta sisältäen myös ne osakkeet, jotka voidaan antaa erityisten oikeuksien nojalla. Nämä molemmat valtuutukset ovat voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka kuitenkin enintään 30.6.2017 saakka.
Honkarakenne Oyj noudattaa hallinnoinnissaan osakeyhtiölakia sekä Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia (Corporate Governance) 2015 (voimaan 1.1.2016). Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä tilikaudelta 1.1 -31.12.2016 (Corporate Governance Statement) annetaan tästä hallituksen toimintakertomuksesta erillisenä ja se on esitetty virallisen tilinpäätöksen jälkeen sivuilla 67.
Honkarakenne Oyj:n hallitukseen ovat tilikautena 2016 kuuluneet yhtiökokoukseen 15.4.2016 asti: Arto Tiitinen, puheenjohtaja, Mauri Saarelainen, varapuheenjohtaja, Hannu Krook, Kati Rauhaniemi, Anita Saarelainen ja Jukka Saarelainen.
Yhtiökokouksen päätöksellä 15.4.2016 eteenpäin ovat hallitukseen kuuluneet: Arto Tiitinen, puheenjohtaja, Mauri Saarelainen, varapuheenjohtaja, Rainer Häggblom, Kati Rauhaniemi, Anita Saarelainen ja Jukka Saarelainen.
Tilintarkastajana on toiminut tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy, päävastuullisena tilintarkastajana Maria Grönroos, KHT.
Honkarakenteen näkemyksen mukaan vuonna 2017 liikevaihto on suurempi ja tulos ennen veroja on parempi kuin edellisvuonna.
Sistema Finance S.A. ilmoitti kaikista Honkarakenne Oyj:n osakkeista tekemänsä vapaaehtoisen julkisen ostotarjouksen alustavan tuloksen 20.1.2017 ja lopullisen tuloksen 24.1.2017. Sistema Finance S.A.:n ilmoituksen mukaan ostotarjouksessa tarjottiin 192 866 B-sarjan osaketta, jotka edustavat 3,7 prosenttia Hongan osakkeista. Sistema Finance S.A. ilmoitti, että se ei toteuta ostotarjousta sen ehtojen mukaisesti, koska toteuttamisen ehtona ollutta vähintään 67 prosentin osuutta sekä Hongan A- että B-sarjan osakkeista ei saavutettu.
Emoyhtiöllä ei ole jakokelpoisia tai voitonjakokelpoisia varo-
ja. Tilikauden tappio emoyhtiössä on -0,1 miljoonaa euroa.
Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että
31.12.2016 päättyneeltä tilikaudelta ei jaeta osinkoa.
Tuusulassa 15. helmikuuta 2017
Tämä toimintakertomus sisältää tulevaisuuteen suuntautuneita lausumia, jotka perustuvat tällä hetkellä yhtiön johdon tiedossa oleviin oletuksiin sekä sen tämänhetkisiin päätöksiin ja suunnitelmiin. Vaikka johto uskoo, että tulevaisuuteen suuntautuneet oletukset ovat perusteltuja, mitään varmuutta ei ole siitä, että kyseiset oletukset osoittautuvat oikeiksi.
| TEUR | Liitetieto | 1.1.-31.12.2016 | 1.1.-31.12.2015 |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 1, 2 | 36 080 | 39 110 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 3 | 396 | 309 |
| Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos | -192 | -632 | |
| Valmistus omaan käyttöön | 0 | 7 | |
| Aineiden ja tarvikkeiden käyttö | -23 018 | -24 768 | |
| Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut | 4 | -6 745 | -7 522 |
| Poistot | 6 | -1 783 | -2 047 |
| Arvonalentumiset | 6 | 0 | -280 |
| Liiketoiminnan muut kulut | 7 | -5 547 | -5 255 |
| Liikevoitto/-tappio | -809 | -1 077 | |
| Rahoitustuotot | 8 | 167 | 174 |
| Rahoituskulut | 8 | -512 | -755 |
| Osuus osakkuusyritysten tuloksesta | 1 | -65 | |
| Voitto/tappio ennen veroja | -1 152 | -1 723 | |
| Tuloverot | 9 | -284 | 628 |
| Tilikauden voitto/tappio | -1 436 | -1 095 | |
| Muut laajan tuloksen erät: | |||
| Muuntoerot | 124 | 189 | |
| Tilikauden laaja tulos yhteensä | -1 312 | -906 | |
| Laajan tuloksen jakautuminen | |||
| Emoyhtiön omistajille | -1 309 | -906 | |
| Määräysvallattomille omistajille | -3 | 0 | |
| -1 312 | -906 | ||
| Emoyrityksen omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos: | 10 | ||
| laimentamaton osakekohtainen tulos (euroa) | -0,30 | -0,23 | |
| laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos (euroa) | -0,30 | -0,23 |
Yhtiöllä on kaksi osakesarjaa A-sarja ja Bsarja, joilla on erilainen oikeus osinkoon. B-sarjan osakkeille maksetaan jaettavasta voitosta päältäpäin 0,20 euroa ja sen jälkeen maksetaan A-sarja osakkeille samoin 0,20 euroa, jonka jälkeen jäljellä oleva voitto jaetaan tasan kaikkien osakkeiden kesken.
| TEUR | |||
|---|---|---|---|
| Varat | Liitetieto | 31.12.2016 | 31.12.2015 |
| Pitkäaikaiset varat | |||
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 11 | 9 611 | 11 385 |
| Liikearvo | 12 | 72 | 72 |
| Muut aineettomat hyödykkeet | 12 | 138 | 220 |
| Osuudet osakkuusyrityksissä | 13 | 192 | 191 |
| Muut rahoitusvarat | 14 | 42 | 42 |
| Saamiset | 15 | 78 | 195 |
| Laskennalliset verosaamiset | 16 | 2 617 | 2 743 |
| 12 750 | 14 849 | ||
| Lyhytaikaiset varat | |||
| Vaihto-omaisuus | 17 | 4 017 | 4 246 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 18 | 2 786 | 3 769 |
| Rahavarat | 19 | 392 | 1 118 |
| 7 195 | 9 134 | ||
| Myytävänä olevat pitkäaikaiset | |||
| omaisuuserät | 20 | 0 | 950 |
| Varat yhteensä | 19 945 | 24 932 |
| TEUR | |||
|---|---|---|---|
| Oma pääoma ja velat | Liitetieto | 31.12.2016 | 31.12.2015 |
| Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma | |||
| Osakepääoma | 21 | 9 898 | 9 898 |
| Ylikurssirahasto | 21 | 520 | 520 |
| Sijoitetun vapaan pääoman rahasto | 21 | 6 534 | 6 534 |
| Omat osakkeet | 21 | -1 382 | -1 382 |
| Muuntoerot | 21 | 97 | -27 |
| Kertyneet voittovarat | -8 993 | -7 757 | |
| 6 674 | 7 786 | ||
| Määräysvallattomien osuus | 4 | 204 | |
| Oma pääoma yhteensä | 6 678 | 7 990 | |
| Pitkäaikaiset velat | |||
| Laskennalliset verovelat | 16 | 32 | 34 |
| Varaukset | 24 | 154 | 240 |
| Rahoitusvelat | 23 | 4 458 | 4 528 |
| Muut velat | 0 | 97 | |
| 4 644 | 4 898 | ||
| Lyhytaikaiset velat | |||
| Ostovelat ja muut velat | 25 | 7 459 | 8 463 |
| Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat | |||
| verovelat | 25 | 25 | 56 |
| Varaukset | 24 | 214 | 343 |
| Lyhytaikaiset rahoitusvelat | 23 | 925 | 3 096 |
| 8 623 | 11 957 | ||
| Myytävänä oleviin pitkäaikaisiin omaisuuseriin | |||
| liittyvät velat | 11, 20 | 0 | 86 |
| Velat yhteensä | 13 267 | 16 942 | |
| Oma pääoma ja velat yhteensä | 19 945 | 24 932 |
| TEUR | Liitetieto | 1.–12.2016 | 1.–12.2015 |
|---|---|---|---|
| Liiketoiminnan rahavirrat | |||
| Tilikauden voitto / tappio | -1 436 | -1 095 | |
| Oikaisut: | |||
| Liiketoimet, joihin ei liity maksu | |||
| tapahtumaa | 26 | 1 567 | 2 053 |
| Rahoitustuotot ja -kulut | 8 | 344 | 581 |
| Muut oikaisut | 13 | -5 | |
| Verot | 9 | 284 | -628 |
| Käyttöpääoman muutokset: | |||
| Myynti- ja muiden saamisten muutos |
950 | 795 | |
| Vaihto-omaisuuden muutos | 229 | 634 | |
| Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos | -926 | -83 | |
| Maksetut korot | -339 | -332 | |
| Saadut korot | 13 | 30 | |
| Muut rahoituskulut | -217 | -249 | |
| Muut rahoitustuotot | 132 | 129 | |
| Maksetut verot | -153 | -3 | |
| Liiketoiminnan nettorahavirta | 462 | 1 826 | |
| Investointien rahavirrat | |||
| Investoinnit aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin | -109 | -103 | |
| Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin | 0 | -2 | |
| Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynti | 1 162 | 16 | |
| Investointien nettorahavirta | 1 053 | -89 |
| TEUR | Liitetieto | 1.–12.2016 | 1.–12.2015 |
|---|---|---|---|
| Rahoituksen rahavirrat | |||
| Pitkäaikaisten lainojen nosto | 300 | 185 | |
| Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksu | -2 494 | -1 710 | |
| Määräysvallattomien osuuden hankinta | -1 | 0 | |
| Rahoitusleasingvelkojen maksut | -46 | -71 | |
| Rahoituksen nettorahavirta | -2 241 | -1 596 | |
| Rahavarojen muutos | -726 | 141 | |
| Rahavarat tilikauden alussa | 19 | 1 118 | 977 |
| Rahavarat tilikauden lopussa | 19 | 392 | 1 118 |
| TEUR | Liite tieto |
Osake pääoma |
Ylikurssi rahasto |
Sijoitetun vapaan pää oman rahasto |
Omat osakkeet |
Muunto erot |
Kertyneet voittovarat |
Yhteensä | Määräys vallattomien osuus |
Oma pääoma yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Oma pääoma 1.1.2015 | 9 898 | 520 | 6 534 | -1 382 | -215 | -6 638 | 8 716 | 204 | 8 920 | |
| Laaja tulos | ||||||||||
| Tilikauden tulos | -1 095 | -1 095 | -1 095 | |||||||
| Muut laajan tuloksen erät | ||||||||||
| Muuntoero | 189 | 189 | 189 | |||||||
| Tilikauden laaja tulos yhteensä | 0 | 0 | 0 | 0 | 189 | -1 095 | -906 | 0 | -906 | |
| Liiketoimet omistajan kanssa | ||||||||||
| Johdon kannustejärjestelmä | 22 | -23 | -23 | -23 | ||||||
| Liiketoimet omistajan kanssa | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | -23 | -23 | 0 | -23 | |
| yhteensä | ||||||||||
| Oma pääoma 31.12.2015 | 9 898 | 520 | 6 534 | -1 382 | -27 | -7 757 | 7 786 | 204 | 7 990 | |
| Oma pääoma 1.1.2016 | 9 898 | 520 | 6 534 | -1 382 | -27 | -7 757 | 7 786 | 204 | 7 990 | |
| Laaja tulos Tilikauden tulos Muut laajan tuloksen erät |
-1 433 | -1 433 | -3 | -1 436 | ||||||
| Muuntoero | 124 | 124 | 124 | |||||||
| Tilikauden laaja tulos yhteensä | 0 | 0 | 0 | 0 | 124 | -1 433 | -1 309 | -3 | -1 312 | |
| Liiketoimet omistajan kanssa | ||||||||||
| Määräysvallattomien osuuden | 22 | |||||||||
| hankkiminen | 197 | 197 | -197 | 0 | ||||||
| Liiketoimet omistajan kanssa | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 197 | 197 | -197 | 0 | |
| yhteensä | ||||||||||
| Oma pääoma 31.12.2016 | 9 898 | 520 | 6 534 | -1 382 | 96 | -8 993 | 6 674 | 4 | 6 678 |
Honkarakenne Oyj on suomalainen, Suomen lakien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Karstula. Yhtiön postiosoite on Hongantie 41, 43500 Karstula. Yhtiön toimialana on hirsirakennusten tuotanto ja myynti kotimaassa sekä ulkomailla.
Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavilla Internetosoitteesta www.honka.com tai Honkarakenne Oyj:n pääkonttorista yllä olevasta osoitteesta. Honkarakenne Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 15.2.2017 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta.
Tämä Honkarakenne-konsernin tilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2016 voimassa olevia IAS- ja IFRS standardeja sekä SIC- ja IFRIC- tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset.
Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina ja ne perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin, ellei muuta ole kerrottu.
Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa.
Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiö Honkarakenne Oyj:n sekä kaikki tytäryhtiöt, joissa emoyhtiöllä on suoraan tai välillisesti yli 50 prosentin osuus osakkeiden äänimäärästä tai joissa emoyhtiöllä on muutoin määräysvalta.
Ylimmän johdon kannustusjärjestelmäksi vuonna 2010 luotu Honka Management Oy on joulukuussa toteutetun osakehankinnan jälkeen kokonaisuudessaan Honkarakenne Oyj:n omistuksessa, Honkarakenne Oyj:n aikaisempi omistusosuus oli 47 %. Osakkuussopimuksen perusteella Honkarakenne Oyj:llä oli jo ennen joulukuista osakeostoa ollut määräysvalta Honka Management Oy:öön, minkä vuoksi yhtiö oli jo aiemmin yhdistetty konsernitilinpäätökseen.
Keskinäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankintamenetelmällä. Hankitut tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan ja luovutetut tytäryritykset siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja realisoitumattomat voitot sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa.
Osakkuusyhtiöt, joissa Honkarakenteen osuus äänimäärästä on 20–50 prosenttia tai joissa Honkarakenteella on huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa, on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Jos Honkarakenteen osuus osakkuusyhtiön tappioista ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon ja sen ylittäviä tappioita ei huomioida, ellei konserni ole sitoutunut osakkuusyritysten velvoitteiden täyttämiseen.
IFRS -periaatteiden mukaisen konsernitilinpäätöksen laatiminen vaatii yrityksen johtoa tekemään arvioita ja oletuksia sekä yhtiön tilinpäätösperiaatteiden soveltamista koskevia valintoja. Vaikka nämä arviot pohjautuvat johdon parhaaseen käsitykseen tarkasteluhetkellä, toteutuneet tulokset voivat
kuitenkin poiketa arvioiduista. Merkittävimmät tilanteet, joissa johto joutuu turvautumaan harkintaansa ja arvioihin, liittyvät seuraaviin tilinpäätöseriin:
Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut mitataan siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta ("toimintavaluutta"). Konsernitilinpäätös esitetään euroina, joka on konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta.
Valuuttamääräiset liiketapahtumat kirjataan toimintavaluutan määräisinä käyttäen tapahtumapäivän kurssia. Ulkomaan rahan määräiset monetaariset erät on muunnettu euroiksi tilinpäätöspäivän kursseja käyttäen. Ulkomaan rahan määräisistä liiketapahtumista ja monetaaristen erien muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot on merkitty laajaan tuloslaskelmaan. Kurssivoitot ja -tappiot esitetään laajan tuloslaskelman rahoitustuotoissa ja -kuluissa.
Muiden kuin euroa toimintavaluuttanaan käyttävien konserniyritysten laajat tuloslaskelmat on muunnettu euroiksi kauden keskikurssia ja taseet tilinpäätöspäivän kursseja käyttäen. Tilikauden tuloksen muuntaminen eri kursseilla laajassa tuloslaskelmassa ja taseessa aiheuttaa taseessa omaan pääomaan kirjattavan muuntoeron, jonka muutos esitetään muissa laajan tuloksen erissä.
Muiden kuin euroa toimintavaluuttanaan käyttävien tytäryritysten hankintamenon eliminoinnista sekä hankinnan jälkeen kertyneiden oman pääoman erien muuntamisesta syntyvät muuntoerot kirjataan laajan tuloksen eriin. Kun tällainen tytäryhtiö myydään, kertynyt muuntoero kirjataan laajaan tuloslaskelmaan myyntivoiton tai -tappion osaksi.
Liikevaihtona esitetään tuotteiden ja palveluiden myynnistä saadut tuotot käyvän arvon perusteella, josta on vähennetty oikaisuerinä myynnin välilliset verot ja alennukset.
Konserni myy ja valmistaa hirsitalopaketteja ja lisäksi konserni myy tuotantoprosessin yhteydessä syntynyttä prosessijätettä kierrätykseen. Tuotot tavaroiden myynnistä kirjataan, kun tavaroiden omistamiseen liittyvät merkittävät riskit, edut ja määräysvalta ovat siirtyneet ostajalle. Pääsääntöisesti tämä tapahtuu tuotteiden sopimusehtojen mukaisen luovutuksen yhteydessä. Konserni tuottaa pystytys- ja suunnittelupalveluita. Tuotot palveluista tuloutetaan, kun palvelu on suoritettu ja taloudellisen hyödyn saaminen palvelusuoritteesta on todennäköistä. Konserni myy sekä materiaalia että rakentamispalvelua sisältäviä muuttovalmishirsitaloja avaimet käteen periaatteella. Tällöin yhtenä kokonaisuutena myytävä paketti muodostaa yhdistelmätuotteen, jossa yksittäiset osat eivät ole erotettavissa kokonaisuudesta. Tuotot näistä taloista kirjataan, kun koko kokonaisuuden osalta omistamiseen liittyvät merkittävät riskit, edut ja määräysvalta on siirtynyt ostajalle siltä osin kun kyseessä ei ole pitkäaikaishankkeena käsiteltävä yli vuoden kestävä projekti.
Pitkäaikaishankkeina käsitellään sellaiset hankkeet, joissa konserni myy sekä talopaketteja että rakentamispalvelua ja jotka ajallisesti kestävät yli yhden vuoden. Honkarakennekonsernin tuotot pitkäaikaishankkeista tuloutetaan valmistusasteen mukaan silloin, kun pitkäaikaishankkeen lopputulos pystytään luotettavasti mittaamaan. Pitkäaikaishankkeiden
Liikevaihdon erittely on esitetty liitetiedossa 2.
Liiketoiminnan muina tuottoina kirjataan omaisuuden myyntivoitot ja muut kuin varsinaiseen suoritemyyntiin liittyvät tuotot, kuten vuokratuotot sekä sellaiset julkiset avustukset, jotka eivät kohdistu aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintoihin.
Honkarakenne-konsernin eläkejärjestelyt ovat maksupohjaisia. Maksupohjaisten eläkejärjestelyjen maksut kirjataan tulosvaikutteisesti sillä tilikaudella, jota veloitus koskee.
Liikevoitto muodostuu liikevaihdosta ja liiketoiminnan muista tuotoista, joista vähennetään tai lisätään valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos, lisätään valmistus omaan käyttöön ja vähennetään aineiden ja tarvikkeiden käyttö, työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut, poistot ja arvonalentumiset sekä liiketoiminnan muut kulut.
Konsernin laajan tuloslaskelman veroihin kirjataan konserniyhtiöiden tilikauden tuloksia vastaavat suoriteperusteiset verot, perustuen kunkin yhtiön paikallisen verosäännöstön mukaisesti laskettavaan verotettavaan tuloon, sekä aikaisempien tilikausien verojen oikaisut, samoin kuin laskennallisten verojen muutokset.
Laskennalliset verosaamiset ja -velat kirjataan väliaikaisista eroista omaisuus- ja velkaerien verotusarvojen sekä kirjanpitoarvojen väliltä velkamenetelmän mukaisesti. Laskennallinen vero on kirjattu sillä verokannalla, jolla sen oletetaan realisoituvan.
Konsernissa merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistoista ja käyttämättömistä verotuksellisista tappioista. Laskennallista veroa ei kirjata liikearvosta, joka ei ole verotuksessa vähennyskelpoista.
Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti, kun on todennäköistä, että se voidaan hyödyntää tulevaisuudessa syntyvää verotettavaa tuloa vastaan. Todennäköisyyttä arvioitaessa käytetään arvioitua verotettavaa tuloa, joka perustuu Honkarakenteen liiketoimintasuunnitelmiin ja budjetteihin. Laskennallisen verosaamisen kirjaamisedellytykset arvioidaan jokaisen raportointikauden päättymispäivänä.
Liikearvo vastaa sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää liiketoimintojen yhdistämisessä hankitun omistusosuutta vastaavien yksilöitävissä olevien varojen, velkojen ja ehdollisten velkojen käyvän arvon hankinta-ajankohtana.
Liikearvo kirjataan alkuperäiseen hankintamenoon, jota ei poisteta vaan testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Liikearvo kohdistetaan tätä tarkoitusta varten rahavirtaa tuottaville yksiköille. Liikearvo arvostetaan hankintahetken jälkeen kirjatuilla arvonalentumistappioilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Liitetieto 12.
Tutkimustoiminnan menot kirjataan kuluiksi laajaan tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Kehittämismenoja, jotka liittyvät uusien tuotteiden ja prosessien kehitystoimintaan ei ole aktivoitu, koska niistä saatavat tulevaisuuden tuotot varmistuvat vasta, kun tuotteet tulevat markkinoille.
Ostetut patentit, tavaramerkit, lisenssit ja muut aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, merkitään taseeseen ja kirjataan tasapoistoina kuluksi niiden taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Aineettomista hyödykkeistä, joilla on rajaton taloudellinen vaikutusaika, ei kirjata poistoja, vaan ne testataan vuosittain tai tarvittaessa mahdollisen arvonalentumisen varalta. Konsernilla ei ole tällä hetkellä aineettomia hyödykkeitä, joilla olisi rajaton taloudellinen vaikutusaika.
Aineetonta hyödykettä poistetaan siitä lähtien, kun se on valmis käytettäväksi. Poistoaikana käytetään hyödykkeen arvioitua taloudellista vaikutusaikaa. Hyödyke, joka ei ole vielä valmis käytettäväksi, testataan vuosittain tai tarvittaessa useammin mahdollisen arvonalentumisen varalta.
Aineettomien hyödykkeiden hankintameno muodostuu ostohinnasta ja kaikista niistä menoista, jotka välittömästi johtuvat hyödykkeen saattamisesta valmiiksi sille aiottuun käyttötarkoitukseen.
Aineettomiin hyödykkeisiin liittyvät myöhemmin toteutuvat menot aktivoidaan vain siinä tapauksessa, jos niiden vaikutuksesta yritykselle koituva taloudellinen hyöty lisääntyy yli alun perin arvioidun suoritustason. Muussa tapauksessa menot kirjataan kuluksi niiden syntymishetkellä.
Maa-alueet, rakennukset, koneet ja laitteet muodostavat suurimman osan aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä. Ne on arvostettu taseessa alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla sekä mahdollisilla arvonalentumisilla. Itse valmistettujen hyödykkeiden hankintameno sisältää materiaalit, välittömän työn ja sekä muut välittömät menot, jotka johtuvat käyttöomaisuuserän saattamisesta valmiiksi sille aiottuun käyttötarkoitukseen. Jos käyttöomaisuushyödyke koostuu useammasta osasta, joilla on eripituiset taloudelliset vaikutusajat, osat käsitellään erillisinä hyödykkeinä.
Kun käyttöomaisuushyödykkeen erillisenä hyödykkeenä käsitelty osa uusitaan, uuteen osaan liittyvät kulut aktivoidaan. Muut myöhemmin syntyvät menot aktivoidaan vain silloin, kun ne lisäävät hyödykkeen yritykselle koituvaa taloudellista hyötyä. Kaikki muut kulut, kuten normaalit huolto- ja korjaustoimenpiteet kirjataan tulosvaikutteisesti kuluksi niiden syntymishetkellä.
Aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä tehdään tasapoistot taloudellisen vaikutusajan mukaisesti. Maa-alueista ei tehdä poistoja.
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistoajat ovat:
Käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksista syntyvät myyntivoitot tai -tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti laajan tuloslaskelmaan. Myyntivoitto tai -tappio määritetään myyntihinnan ja jäljellä olevan hankintamenon erotuksena.
Julkiset avustukset, jotka on saatu korvaukseksi jo toteutuneista kuluista, kirjataan tulosvaikutteisesti sillä kaudella, jonka aikana oikeus avustuksen saamiseen syntyy. Tällaiset avustukset esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa. Sellaiset julkiset avustukset, jotka liittyvät aineellisten tai aineettomien käyttöomaisuushyödykkeiden hankintoihin, on kirjattu käyttöomaisuushankintojen kirjanpitoarvojen vähennyksiksi silloin, kun on kohtuullisen varmaa, että ne tullaan saamaan ja että konserni täyttää avustusten ehdot. Tällaiset avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa omaisuuserän käyttöaikana.
Omaisuuserien kirjanpitoarvoja arvioidaan tilinpäätöshetkellä mahdollisten arvonalentumisen viitteiden havaitsemiseksi. Jos viitteitä havaitaan, arvio omaisuuserästä kerrytettävissä olevasta rahamäärästä määritetään. Arvonalentumistappio kirjataan, jos omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön tasearvo ylittää kerrytettävissä olevan rahamäärän. Arvonalentumistappiot kirjataan tulosvaikutteisesti kuluksi.
Rahavirtaa tuottavan yksikön arvonalentumistappio kohdistetaan ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvoa ja sen jälkeen vähentämään tasasuhteisesti muita yksikön omaisuuseriä.
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden kerrytettävissä oleva rahamäärä määritetään joko niin, että se on käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai tätä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvoa määritettäessä arvioidut vastaiset rahavirrat diskontataan nykyarvoonsa perustuen diskonttauskorkoihin, jotka kuvastavat kyseisen rahavirtaa tuottavan yksikön keskimääräistä pääomakustannusta ennen veroja. Diskonttauskoroissa otetaan huomioon myös kyseisten hyödykkeiden erityinen riski.
Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sekä muihin aineettomiin hyödykkeisiin paitsi liikearvoon liittyvä arvonalentumistappio peruutetaan, jos omaisuuserästä kerrytettävissä olevaa rahamäärää määritettäessä käytetyissä arvioissa on tapahtunut muutos. Arvonalentumistappio peruutetaan korkeintaan siihen määrään asti, joka omaisuuserälle olisi määritetty kirjanpitoarvoksi (poistoilla vähennettynä), jos siitä ei olisi aikaisempina vuosina kirjattu arvonalentumistappiota. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruuteta.
Lisätietoja arvonalentumistestauksista on annettu liitetietojen kohdassa 12.
Kerrytettävissä oleva rahamäärä rahoitusinstrumenteille, kuten myytävissä oleville sijoituksille tai saamisille, lasketaan arvioitujen vastaisten rahavirtojen nykyarvosta, diskontattuna alkuperäisellä efektiivisellä korkokannalla. Lyhytaikaisia saamisia ei diskontata. Myyntisaamisista kirjataan arvonalentumistappio, kun on objektiivista näyttöä siitä, että saamista ei saada perityksi täysimääräisesti. Yli 90 päivää erääntyneistä myyntisaamisista tehdään arvonalentumiset tapauskohtaisesti. Arvonalentumistappio peruutetaan, jos myöhemmin syntyvä lisäys kerrytettävissä olevaan rahamäärään voidaan luotettavasti liittää arvonalentumistappion kirjaamisen jälkeiseen tapahtumaan.
IAS 17 Vuokrasopimukset -standardin periaatteiden mukaisesti vuokrasopimukset, joissa yhtiölle siirtyvät olennaisilta osin hyödykkeen omistamiselle ominaiset riskit ja edut, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimuksilla hankittu omaisuus vähennettynä kertyneillä poistoilla kirjataan aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin ja sopimuksesta johtuvat velvoitteet vastaavasti korollisiin velkoihin. Rahoitusleasingsopimuksista johtuvat vuokrat jaetaan
rahoitusmenoon sekä velan vähennykseen. Muiden vuokrasopimusten perusteella saadut tai maksetut vuokrat kirjataan tulosvaikutteisesti tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.
IAS 17 -standardin mukaiset rahoitusleasingsopimukset on merkitty taseeseen ja arvostetaan määrään, joka on yhtä suuri kuin hyödykkeen käypä arvo sopimuksen alkamisajankohtana, tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimuksilla hankituista hyödykkeistä tehdään poistot taloudellisen pitoajan mukaan ja kirjataan mahdolliset arvonalentumistappiot. Poistot tehdään konsernin käyttöomaisuushyödykkeiden poistoaikojen mukaisesti, tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan aikana.
Vaihto-omaisuus on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut valmiiksi saattamisesta johtuvat menot sekä arvioidut myynnin toteutumiseksi välttämättömät menot.
Vaihto-omaisuuden arvo on määritetty FIFO -menetelmää käyttäen ja se sisältää kaikki hankinnasta aiheutuneet välittömät menot sekä muut välilliset kohdistettavat menot. Valmistetun vaihto-omaisuuden hankintamenoon luetaan materiaalien ostomenon, välittömän työn ja muiden välittömien menojen lisäksi myös osuus tuotannon yleiskustannuksista, mutta ei myynnin tai rahoituksen kustannuksia. Vaihtoomaisuuden arvoa alennetaan epäkurantin omaisuuden osalta.
Konsernin rahoitusvarat on luokiteltu seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, lainat ja muut saamiset ja myytävissä olevat rahoitusvarat.
Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan tarkoituksen perusteella, ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä. Transaktiomenot on sisällytetty rahoitusvarojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon, kun kyseessä on erä, jota ei arvosteta käypään arvoon tuloksen kautta. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä. Rahoitusvarojen taseesta pois kirjaaminen tapahtuu silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle.
Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat on hankittu pääasiallisesti voiton saamiseksi lyhyen aikavälin markkinahintojen muutoksista. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät sekä 12 kuukauden sisällä erääntyvät rahoitusvarat sisältyvät lyhytaikaisiin varoihin. Ryhmän erät on arvostettu käypään arvoon ja kaikkien tämän ryhmän sijoitusten käypä arvo on määritetty toimivilla markkinoilla julkaistujen hintanoteerausten, eli tilinpäätöspäivän ostonoteerausten pohjalta. Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan laajaan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät.
Valuuttajohdannaisia käytetään myyntiin liittyvien valuuttamääräisten rahavirtojen suojaamiseen. Nämä eivät täytä IAS 39:ssä määriteltyjä suojauslaskennan ehtoja eikä niihin sovelleta suojauslaskentaa, vaan niihin liittyvät käyvän arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti.
Koronvaihtosopimukset kirjataan lainojen erääntymispäivien yhteydessä laajan tuloslaskelman rahoituseriin sekä arvostetaan markkina-arvoonsa konsernitilinpäätöksessä.
Käyvän arvon hierarkiatason 1 arvot perustuvat täysin samanlaisten omaisuuserien tai velkojen noteerattuihin hintoihin toimivilla markkinoilla.
Käyvän arvon hierarkiatason 2 arvot perustuvat merkittäviltä osin muihin syöttötietoihin kuin tasoon 1 sisältyviin noteerattuihin hintoihin.
Käyvän arvon hierarkiatason 3 käyvät arvot perustuvat syöttötietoihin, jotka eivät perustu todettavissa olevaan markkinatietoon vaan merkittäviltä osin johdon arvioihin ja niiden käyttöön yleisesti hyväksytyissä arvostusmalleissa.
Valuuttajohdannaiset ja koronvaihtosopimukset luokitellaan käyvän arvon hierarkiassa tasoon 2.
Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määritettävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla, eikä yritys pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa. Tähän ryhmään sisältyvät konsernin rahoitusvarat, jotka on aikaansaatu luovuttamalla rahaa, tavaroita tai palveluja velalliselle. Ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon, ja ne sisältyvät lyhyt- ja pitkäaikaisiin rahoitusvaroihin: viimeksi mainittuihin, mikäli ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua.
Tähän ryhmään kuuluvat myös myyntisaamiset. Vuoden kuluessa erääntyvät myyntisaamiset on kirjattu alkuperäisen arvon mukaisesti ja yli vuoden kuluessa erääntyvät myyntisaamiset on diskontattu nykyarvoon. Myyntisaamisista kirjataan arvonalentumistappio, kun on objektiivista näyttöä siitä, että saamista ei saada perityksi täysmääräisesti. Yli 90 päivää erääntyneistä myyntisaamisista tehdään arvonalentumiset tapauskohtaisesti. Arvonalentumiset kirjataan kuluksi laajaan tuloslaskelmaan.
Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, jotka on nimenomaisesti määrätty tähän ryhmään tai joita ei ole luokiteltu muuhun ryhmään. Ne sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin, paitsi jos ne on tarkoitus pitää alle 12 kuukauden ajan tilinpäätöspäivästä lähtien, jolloin ne sisällytetään lyhytaikaisiin varoihin. Myytävissä olevat rahoitusvarat voivat koostua osakkeista ja korollisista sijoituksista, ja ne arvostetaan käypään arvoon.
Myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutokset esitetään muissa laajan tuloksen erissä ja kirjataan käyvän arvon rahastoon omaan pääomaan verovaikutus huomioon ottaen. Käyvän arvon muutokset siirretään omasta pääomasta laajaan tuloslaskelmaan silloin, kun sijoitus myydään tai kun sen arvo on alentunut siten, että sijoituksesta tulee kirjata arvonalentumistappio. Käyvän arvon rahastossa ei ole tapahtumia. Sellaiset myytävissä olevien rahoitusvarojen luovutusvoitot ja -tappiot, joista ei ole tehty käyvän arvon muutoksia, esitetään laajan tuloslaskelman rahoituserissä.
Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta, vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista ja muista lyhytaikaisista, erittäin likvideistä sijoituksista, jotka ovat helposti vaihdettavissa etukäteen tiedossa olevaan määrään käteisvaroja ja joiden arvonmuutosten riski on vähäinen. Rahavaroihin luokitelluilla erillä on enintään kolmen kuukauden maturiteetti hankinta-ajankohdasta lukien.
Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon saadun vastikkeen perusteella käypään arvoon. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin, ja ne ovat pääsääntöisesti korollisia.
Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisempaan tapahtumaan perustuva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite ja on todennäköistä, että siitä aiheutuu vastaisia menoja ja velvoitteen määrä voidaan luotettavasti arvioida. Varaukset voivat liittyä takuusitoumuksiin, tappiollisiin sopimuksiin, oikeudenkäynteihin, ympäristö- ja veroriskeihin tai toimintojen uudelleenjärjestelyihin.
Takuuvaraus kirjataan, kun takuuehdon sisältävä tuote myydään. Takuuvarauksen määrä perustuu kokemusperäiseen tietoon takuumenojen toteutumisesta. Tappiollisesta sopimuksesta kirjataan varaus, kun velvoitteiden täyttämiseksi vaadittavat välttämättömät menot ylittävät sopimuksesta saatavat hyödyt. Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan silloin, kun sitä koskeva yksityiskohtainen ja asianmukainen suunnitelma on laadittu ja järjestelystä on tiedotettu niille tahoille, joita järjestely koskee ja siten annettu riittävä peruste odottaa, että uudelleenjärjestely toteutetaan. Varauksena kirjattava määrä vastaa parasta arviota menoista, joita olemassa olevan velvoitteen täyttäminen edellyttää tilinpäätöspäivänä.
Yhtiön hallituksen ehdottama osinko sisältyy konsernitaseen voittovaroihin ja osinko kirjataan sille tilikaudelle, jonka aikana yhtiökokous tekee päätöksen osingonjaosta.
Honkarakenne Oyj:n omia osakkeita ostettaessa niistä maksettu määrä, mukaan lukien hankinnan välittömät kulut, on kirjattu oman pääoman vähennykseksi.
Osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto tilikauden aikana liikkeessä olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla. Liikkeeseen lasketuista osakkeista vähennetään yhtiön hallussa olevat omat osakkeet. Laimennettu osakekohtainen tulos lasketaan osakekohtaisesta tuloksesta, johon on lisätty potentiaalisten kantaosakkeiden vaikutus tilikauden tulokseen ja osakkeiden lukumäärän painotettuun keskiarvoon.
Konserni luokittelee pitkäaikaisen omaisuuserän (tai luovutettavien erien ryhmän) ja lopetettuihin toimintoihin liittyvät omaisuuserät ja velat myytävänä olevaksi, mikäli niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiassa omaisuuserän myynnistä jatkuvan käytön sijaan. Myytävänä olevaksi luokittelunedellytyksien katsotaan täyttyvän, kun myynti on erittäin todennäköinen ja omaisuuserä (tai luovutettavien erien ryhmä) on välittömästi myytävissä nykyisessä kunnossaan yleisin ja tavanomaisin ehdoin, kun johto on sitoutunut myyntiin, aktiiviset myyntiponnistelut on aloitettu ja myynnin odotetaan tapahtuvan vuoden kuluessa luokittelusta.
Välittömästi ennen luokittelua myytävänä olevaksi kyseiset omaisuuerät tai luovutettavien erien ryhmän varat ja velat arvostetaan niihin sovellettavien IFRS-standardien mukaisesti. Luokitteluhetkestä lähtien myytävänä olevat omaisuuserät (tai luovutettavien erien ryhmä) arvostetaan kirjanpitoarvoon tai myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon sen mukaan, kumpi niistä on alempi. Poistot näistä omaisuuseristä lopetetaan luokitteluhetkellä.
Luovutettavien erien ryhmään kuuluvat omaisuuserät, jotka eivät kuulu IFRS 5 -standardin arvostussääntöjen soveltamisalaan, ja velat arvostetaan niitä koskevien IFRSstandardien mukaan myös luokitteluhetken jälkeen. Myytävänä olevat omaisuuserät sekä luovutettavien erien ryhmään sisältyvät velat esitetään taseessa erillään muista eristä.
Konserni luokitteli vuonna 2015 Alajärven tehdaskiinteistön myytävänä olevaksi omaisuuseräksi ja Alajärven tehdaskiinteistö myytiin vuonna 2016. Konsernilla ei tällä hetkellä ole myytäväksi luokiteltuja omaisuuseriä.
Lopetettu toiminto on konsernin osa, josta on luovuttu tai joka on luokiteltu myytävänä olevaksi ja joka täyttää jonkin seuraavista edellytyksistä:
Lopetettujen toimintojen tulos esitetään omana eränään konsernin laajassa tuloslaskelmassa. Lopetettujen toimintojen omaisuuserät ja niihin liittyvät muihin laajan tuloksen eriin kierjatut erät sekä luovutettavien erien ryhmään sisältyvät velat esitetään taseessa erillään muista eristä.
Konsernissa ei ole lopetetuiksi toiminnoiksi luokiteltuja eriä tällä hetkellä.
Honkarakenne-konserni on noudattanut vuoden 2016 alusta alkaen seuraavia voimaan tulleita muutettuja standardeja.
Vuosittaiset parannukset IFRS-standardeihin 2012–2014 (voimaan 1.1.2016):
Näillä muutoksilla ei ollut merkittävää vaikutusta tilikauden 2016 konsernitilinpäätökseen.
• IFRS 9 Rahoitusinstrumentit ja siihen liittyvät muutokset useaan muuhun standardiin (voimaan 1.1.2018)
IFRS 9 "Rahoitusinstrumentit" korvaa IAS 39 standardin ja se tuo muutoksia rahoitusvarojen luokitteluun ja arvostamiseen, niiden arvonalentumisen määrittämiseen sekä suojauslaskennan periaatteisiin.
Rahoitusvaroina olevat velkakirjasijoitukset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon, mutta vain silloin kun liiketoimintamallin tavoitteena on pitää nämä sijoitukset ja kerätä kaikki sopimukseen perustuvat rahavirrat ja kun instrumentin sopimukseen perustuvat rahavirrat koostuvat yksinomaan pääoman ja koron maksusta.
Kaikki muut rahoitusvarana olevat velkakirjasijoitukset ja osakesijoitukset, sekä strukturoidut sijoitustuotteet, kirjataan käypään arvoon.
Kaikki rahoitusvarojen käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan. Poikkeuksena ovat käyvän arvon muutokset osakesijoituksista, joita ei pidetä kaupankäyntitarkoituksessa: ne voidaan kirjata joko tuloslaskelmaan tai oman pääoman rahastoihin (jolloin niitä ei myöhemmin siirretä tulosvaikutteisiksi). Lisäksi jotkut rahoitusvaroihin kuuluvat velkakirjasijoitukset voidaan arvostaa käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta yrityksen liiketoimintamallista riippuen.
Konsernin alustavan arvion mukaan standardilla ei ole merkittävää vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
• IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista ja siihen liittyvät muutokset useaan muuhun standardiin (voimaan 1.1.2018)
IASB on julkaissut uuden tulouttamisstandardin. Se korvaa tavaroiden ja palvelujen myyntiä koskevan IAS 18:n ja pitkäaikaishankkeita koskevan IAS 11:n.
Uuden standardin perusperiaatteena on, että myyntituotot kirjataan, kun tavaraa tai palvelua koskeva määräysvalta siirtyy asiakkaalle – aiemmin käytettyjen riskien ja etujen sijaan tarkastellaan siis määräysvaltaa.
Myyntituottojen kirjaamisessa on sovellettava uutta viisivaiheista prosessia:
Konserni on selvityksessään käynyt läpi konsernin liiketoimintaa ja todennut, että konserni myy talopaketteja, pystytyspalvelua ja muuttovalmistalopaketteja, jotka sisältävät talopaketin, pystytyksen sekä muuta rakennuspalvelua. Konserni on käynyt läpi viime vuosien myyntisopimuksia ja todennut, että konsernin myymät tuotteet ovat sellaisia, joissa myyty tuote muodostaa yhden integroidun kokonaisuuden ja joissa määräysvalta tuotteeseen siirtyy asiakkaalle yhdellä kertaa koko tuotteen osalta.
Poikkeuksen tästä voivat muodostaa ns. pitkäaikaishankkeet, joiksi konserni on määritellyt sellaiset hankkeet, jotka sisältävät sekä talopaketin, pystytystä että mahdollisesti myös muuta rakennuspalvelua ja joka kestää ajallisesti yli yhden vuoden. Tällaisia pitkäaikaishankkeita konsernilla ei ole ollut viime vuosina ja niiden IFRS 15 standardin mukainen tulostus tarkastellaan tapauskohtaisesti asiakassopimuksen perusteella.
Lisäksi uudella standardilla voi olla vaikutuksia transaktiohintaan ja siihen liittyvien komponenttien kirjanpidolliseen käsittelyyn. Joidenkin lisätöiden osalta kyse voi olla päätuotteesta erillisestä suoritevelvoitteesta. Asiakkaille maksettavien hyvitysten kirjanpitokäytäntöä tarkennetaan vielä. Lisäksi yhtiö selvittää pitkien maksuaikojen ja ennakkomaksujen osalta onko kyse erillisestä rahoituskomponentista.
Konsernin selvitys uuden standardin kaikista vaikutuksista on vielä kesken. Konserni tulee täydentämään vuoden 2017 puolivuotiskatsauksessa, tilinpäätöstiedotteessa ja tilinpäätöksessä uuteen standardiin liittyviä tietoja. Konserni ottaa standardin käyttöön 1.1.2018 ja esittää oikaistut vertailutiedot, mikäli oikaisuihin on tarvetta, takautuvasti IAS 8 mukaisesti.
• IFRS 16 Vuokrasopimukset (voimaan 1.1.2019)
IFRS 16 vaikuttaa lähinnä vuokralle ottajien kirjanpitoon, ja sen seurauksena kaikki muut vuokrasopimukset, paitsi arvoltaan pienet ja lyhytaikaiset, merkitään taseeseen. Vuokralle ottajan näkökulmasta standardissa on luovuttu nykyisestä jaottelusta operatiivisiin vuokrasopimuksiin ja rahoitusleasingsopimusiin, ja sen mukaan käytännössä kaikista vuokrasopimuksista kirjataan omaisuuserä (oikeus käyttää vuokralle otettua omaisuuserää) ja vuokaranmaksuvelvoitetta koskeva rahoitusvelka.
Standardilla on vaikutusta myös tuloslaskelmaan, koska kokonaiskulut ovat tyypillisesti suuremmat vuokrasopimuksen voimassaoloajan alkupuolella ja pienemmät sen loppupuolella. Lisäksi liiketoiminnan kuluihin nyt sisältyvän vuokrakulun tilalle tulee korot ja poistot, jotka vaikuttavat keskeisiin tunnuslukuihin kuten käyttökatteeseen.
IFRS 16:n mukaan sopimus on vuokrasopimus tai siihen sisältyy vuokrasopimus, jos sopimus antaa oikeuden yksilöidyn omaisuuserän käyttöä koskevaan määräysvaltaan tiettynä ajanjaksona vastiketta vastaan.
Konserni selvittää standardin vaikutusta ja alustavan arvion mukaan kirjanpitokäsittelyn muutoksella voi olla vaikutusta konsernin tilinpäätökseen sekä taseen, laajan tuloslaskelman että liitetietojen osalta.
Honkarakenne-konsernilla on kolme maantieteellistä toimintasegmenttiä, jotka on yhdistetty IFRS 8.12 mukaisesti yhdeksi raportoitavaksi segmentiksi. Yhtiö seuraa myyntiä ja toimintaansa kolmella eri markkina-alueella, nämä ovat Suomi ja Baltia (Finland & Baltics), Venäjä ja IVY-maat (Russia & CIS) ja Muut markkinat (Global Markets). Honkarakenne on yhdistänyt myyntialueet yhdeksi raportoitavaksi segmentiksi, koska kaikilla markkina-alueilla taloudelliset ominaispiirteet ja myytävät tuotteet ovat samankaltaiset. Yhtiön ylin operatiivinen päätöksen tekijä on toimitusjohtaja.
Johdon sisäinen raportointi vastaa IFRS-laadintaperiaatteita ja tästä syystä erillisiä täsmäytyslaskelmia ei esitetä. Johdon sisäisellä raportoinnilla seurataan toiminnan kehitystä maantieteellisiin markkinoihin perustuvien liiketoiminta-alueiden perusteella. Sisäinen johdon raportointi palvelee tavoitteiden asettamista ja budjetin seurantaa ja on siten johtamisen väline eikä varsinainen ulkoinen taloudellinen mittari.
Maantieteellisesti konsernin myynti jakautuu seuraavasti: Suomi ja Baltia, (Finland & Baltics), Venäjä ja IVY-maat (Russia & CIS) ja Muut markkinat (Global Markets).
Suomi ja Baltia (Finland & Baltics) sisältää seuraavat maat: Suomi, Latvia, Liettua ja Viro. Se sisältää myös Prosessijätteen myynnin kierrätykseen.
Venäjä ja IVY-maat (Russia & CIS) sisältää seuraavat maat: Venäjä, Azerbaidžan, Kazakstan ja muut IVY-maat lukuunottamatta Ukrainaa.
Muut markkinat (Global Markets) sisältää muut kuin edellä mainitut maat ja IVY-maista Ukrainan.
Liikevaihto esitetään asiakkaan sijainnin mukaan ja varat varojen sijainnin mukaan.
Honkarakenne-konsernin ulkoiset tuotot kertyvät laajasta asiakaskunnasta. IFRS 8 mukaisen merkittävien yksittäisten asiakkaiden tuotot olivat yhteensä 10,2 milj. euroa vuonna 2016 ja 12,0 milj. euroa vuonna 2015.
| Maantieteellinen jako | |||
|---|---|---|---|
| Liikevaihdon jakauma % | 2016 | 2015 | |
| Suomi ja Baltia | 51 % | 42 % | |
| Venäjä ja IVY-maat | 28 % | 31 % | |
| Muut markkinat | 21 % | 28 % | |
| Yhteensä | 100 % | 100 % | |
| Liikevaihto TEUR | 2016 | 2015 | % muutos |
| Suomi ja Baltia | 18 309 | 16 247 | 13 % |
| Venäjä ja IVY-maat | 10 190 | 12 029 | -15 % |
| Muut markkinat | 7 581 | 10 834 | -30 % |
| Yhteensä | 36 080 | 39 110 | -8 % |
| Pitkäaikaiset varat TEUR | 2016 | 2015 | |
| Suomi ja Baltia | 8 447 | 11 645 | |
| Venäjä ja IVY-maat | |||
| Muut markkinat | 1 686 | 418 | |
| Yhteensä | 10 133 | 12 064 |
Suomeen liittyvä liikevaihto vuonna 2016 oli 18 309 TEUR ja vuonna 2015 se oli 16 247 TEUR. Suomeen liittyvät pitkäaikaiset varat vuonna 2016 olivat 8 447 TEUR ja vuonna 2015 ne olivat 11 645 TEUR.
| 2. Liikevaihto TEUR | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Tuotot tavaroiden myynnistä | 33 899 | 36 720 |
| Tuotot palveluista | 2 181 | 2 390 |
| Yhteensä | 36 080 | 39 110 |
Tilinpäätöshetkillä 2016 ja 2015 ei ollut keskeneräisiä pitkäaikaishankkeita.
| 3. Liiketoiminnan muut tuotot TEUR | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Vuokratuotot | 70 | 88 |
| Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot | 53 | 2 |
| Avustukset | 83 | 191 |
| Pyöreän puutavaran myynti | 0 | 1 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 97 | 27 |
| Yhteensä | 36 | 309 |
| 4. Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut TEUR | 2016 | 2015 |
| Palkat | 5 520 | 6 113 |
| Eläkekulut, maksupohjaiset järjestelyt | 891 | 1 122 |
| Muut henkilösivukulut | 334 | 287 |
| Yhteensä | 6 745 | 7 522 |
| Konsernin henkilöstön määrä henkilötyövuosina | ||
| keskimäärin | 2016 | 2015 |
| Toimihenkilöt | 62 | 63 |
| Työntekijät | 48 | 51 |
| Yhteensä | 110 | 113 |
| Konsernin henkilöstön määrä keskimäärin | 2016 | 2015 |
| Toimihenkilöt | 67 | 71 |
| Työntekijät | 69 | 68 |
| Yhteensä | 136 | 139 |
Kuluksi kirjatut tutkimus- ja kehittämismenot olivat yhteensä 290 TEUR vuonna 2016 (362 TEUR vuonna 2015).
| 6. Poistot ja arvonalentumiset TEUR | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Poistot | ||
| Aineettomat hyödykkeet | ||
| Aineettomat oikeudet | 92 | 118 |
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | ||
| Rakennukset ja rakennelmat | 565 | 621 |
| Koneet ja kalusto | 1 060 | 1 182 |
| Muut aineelliset hyödykkeet | 66 | 126 |
| Yhteensä | 1 691 | 1 930 |
| Arvonalentumiset hyödykeryhmittäin | ||
| Maa- ja vesialueet |
0 | 64 |
| Rakennukset ja rakennelmat | 0 | 177 |
| Koneet ja laitteet | 0 | 31 |
| Muut aineelliset hyödykkeet | 0 | 7 |
| Yhteensä | 0 | 280 |
| Poistot ja arvonalentumiset yhteensä | 1 783 | 2 327 |
Vuonna 2016 ei ollut arvonalentumistappiota. Arvonalentumistappiot liittyvät käyttöomaisuuden arvostamiseen kerrytettävissä olevaan rahamäärään, joka määritellään käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla.
Vuonna 2015 arvonalentumistappiot 280 TEUR liittyy käyttöomaisuuden arvostamiseen kerrytettävissä olevaan rahamäärään, joka määritettiin käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla.
| 7. Liiketoiminnan muut kulut TEUR | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Vapaaehtoiset henkilöstökulut | 132 | 189 |
| Vuokrat | 544 | 713 |
| Luottotappiot | 46 | 100 |
| Myynti- ja markkinointikulut |
1 225 | 984 |
| Asiantuntijapalkkiot | 1 087 | 767 |
| Toimitilakulut | 305 | 308 |
| Tietohallintokulut | 792 | 768 |
| Vahingonkorvaukset | 10 | 70 |
| Vakuutukset | 127 | 134 |
| Muut liiketoiminnan kulut | 1 279 | 1 222 |
| Yhteensä | 5 547 | 5 255 |
| Tilintarkastajan palkkiot | ||
| Tilintarkastus | 86 | 51 |
| Veroneuvonta | 0 | 0 |
| Muut palvelut | 22 | 52 |
| Yhteensä | 108 | 104 |
| 8. Rahoitustuotot ja -kulut TEUR | 2016 | 2015 |
| Rahoitustuotot | ||
| Arvonmuutokset käypään arvoon tulosvaikutteisesti | ||
| kirjattavista rahoitusvaroista: | ||
| Valuuttatermiinit, ei suojauslaskennassa | 31 | 0 |
| Koronvaihtosopimus, ei suojauslaskennassa | 110 | 92 |
| Muut korko- ja rahoitustuotot |
14 | 33 |
| Yhteensä | 155 | 125 |
| Rahoituskulut | ||
| Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoi | ||
| tuslainoista | 197 | 385 |
| Arvonmuutokset käypään arvoon tulosvaikutteisesti | ||
| kirjattavista rahoitusinstrumenteista: | ||
| Valuuttatermiinit, ei suojauslaskennassa | 0 | 14 |
| Muut rahoituskulut | 35 | 6 |
| Yhteensä | 232 | 405 |
| 2016 | 2015 | |
|---|---|---|
| Laajan tuloslaskelman rahoituseriin kirjatut kurssierot | ||
| Valuuttakurssivoitot | 12 | 141 |
| Valuuttakurssitappiot | -280 | -441 |
| Yhteensä | -268 | -300 |
| Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä | -344 | -581 |
| Kaikki korkomenot on kirjattu kuluksi laajaan tuloslaskelmaan. | ||
| 9. Tuloverot TEUR | 2016 | 2015 |
| Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero | 39 | 509 |
| Edellisten tilikausien verot | -10 | 41 |
| Laskennalliset verot | ||
| Syntyneet ja purkautuneet väliaikaiset erot | -312 | 78 |
| Yhteensä | -284 | 628 |
| Verokannan täsmäytys TEUR | 2016 | 2015 |
| Tulos ennen veroja | -1 152 | -1 723 |
| Laskennallinen vero emoyhtiön verokannalla | 230 | 345 |
| Ulkomaisten tytäryhtiöiden poikk. verokant.vaikut. | -9 | 21 |
| Verovapaat tuotot | 0 | 131 |
| Vähennyskelvottomat kulut | -45 | -6 |
| Aiemmin kirjaamattomien verotuksellisten tappioiden käyttö | 0 | 85 |
| Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset väliaikaisista | ||
| eroista | -312 | -7 |
| Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta veroilla vähennettynä | 0 | 13 |
| Verot aikaisemmilta tilikausilta | -10 | 41 |
| Muut erät | -138 | 4 |
| Verot tuloslaskelmassa | -284 | 628 |
Vuonna 2016 emoyhtiön verokanta on 20 % (vuonna 2015 se oli 20 %).
Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla.
| 2016 | 2015 | |
|---|---|---|
| Tilikauden tulos, TEUR | -1 436 | -1 095 |
| Vähemmistölle kuuluva osuus, TEUR | -3 | 0 |
| Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos, TEUR | -1 433 | -1 095 |
| Keskimääräinen osakemäärä (1 000 kpl) | 4 847 | 4 847 |
| Laimennettu keskimääräinen osakemäärä (1 000 kpl) | 4 847 | 4 847 |
| Laimentamaton tulos/osake (EPS), EUR | -0,30 | -0,23 |
| Laimennettu tulos/osake (EPS), EUR | -0,30 | -0,23 |
Yhtiöllä on kaksi osakesarjaa A-sarja ja B-sarja, joilla on erilainen oikeus osinkoon. B-sarjan osakkeille maksetaan jaettavasta voitosta päältäpäin 0,20 euroa ja sen jälkeen maksetaan Asarja osakkeille samoin 0,20 euroa, jonka jälkeen jäljellä oleva voitto jaetaan tasan kaikkien osakkeiden kesken.
| Rakennukset ja | Muut aineelliset | Ennakkomaks. ja | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Aineelliset hyödykkeet 2016 | Maa- ja vesialueet |
rakennelmat | Koneet ja kalusto | hyödykkeet | keskener. hankinnat | Yhteensä |
| Hankintameno 1.1. | 758 | 17 599 | 30 149 | 2 444 | 21 | 50 970 |
| Kurssierot (+/-) |
9 | 8 | 17 | |||
| Lisäykset | 16 | 61 | 46 | 123 | ||
| Siirrot | 86 | 3 | 18 | 56 | -21 | 142 |
| Vähennykset | -879 | -2 062 | -18 | -2 958 | ||
| Hankintameno 31.12. | 844 | 16 748 | 28 174 | 2 482 | 46 | 48 293 |
| Kertyneet poistot 1.1. | 86 | -11 709 | -25 595 | -2 367 | 0 | -39 586 |
| Kurssierot (+/-) | -4 | -5 | -9 | |||
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | -86 | 677 | 2 051 | -38 | 2 604 | |
| Tilikauden poisto | -565 | -1 060 | -66 | -1 691 | ||
| Arvonalentuminen | 0 | |||||
| Kertyneet poistot 31.12. | 0 | -11 601 | -24 610 | -2 472 | 0 | -38 682 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2016 | 844 | 5 147 | 3 564 |
10 | 46 | 9 611 |
Kerrytettävissä oleva rahamäärä on määritettynä käypään arvoon vähennettynä myynnin kuluilla ja se perustuu johdon tekemään arvioon.
| Aineelliset hyödykkeet 2015 | Maa- ja vesialueet |
Rakennukset ja rakennelmat |
Koneet ja kalusto | Muut aineelliset hyödykkeet |
Ennakkomaks. ja keskener. hankinnat |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 1 253 | 23 476 | 38 200 | 2 931 | 0 | 65 861 |
| Kurssierot (+/-) | 14 | 12 | 26 | |||
| Lisäykset | 50 | 21 | 71 | |||
| Siirto myytävänä olevaksi luokiteltuihin pitkäaikaisiin | ||||||
| omaisuuseriin | -412 | -5 877 | -8 081 | -488 | -14 858 | |
| Vähennykset | -83 | -15 | -32 | -130 | ||
| Hankintameno 31.12. | 758 | 17 599 | 30 149 | 2 444 | 21 | 50 970 |
| Kertyneet poistot 1.1. | -222 | -16 041 | -32 401 | -2 693 | 0 | -51 356 |
| Kurssierot (+/-) | -6 | -7 | -12 | |||
| Siirto myytävänä olevaksi luokiteltuihin pitkäaikaisiin omaisuuseriin |
303 | 5 121 | 8 026 | 458 | 13 908 | |
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | 69 | 15 | 83 | |||
| Tilikauden poisto | -621 | -1 182 | -126 | -1 930 | ||
| Arvonalentuminen | -64 | -177 | -31 | -7 | -279 | |
| Kertyneet poistot 31.12. | 86 | -11 709 | -25 595 | -2 367 | 0 | -39 586 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2015 | 844 | 5 890 | 4 554 | 76 | 21 | 11 385 |
Vuonna 2015 on kirjattu arvonalennusta 279 TEUR, josta 233 liittyy Alajärven tehdaskiinteistöön. Arvonalentuminen on kirjattu Arvonalentumiset-riville. Vuonna 2015 Alajärven tehdaskiinteistö siirrettiin myytävänä oleviin pitkäaikaisiin omaisuuseriin. Alajärven tehdaskiinteistön aineellisten hyödykkeiden arvo alaskirjauksen jälkeen oli 949 TEUR. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on määritettynä käypään arvoon vähennettynä myynnin kuluilla ja se perustuu johdon tekemään arvioon.
Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sisältyy rahoitusleasingsopimuksilla hankittua omaisuutta seuraavasti:
| Koneet ja kalusto | |
|---|---|
| 31.12.2016 | |
| Hankintameno | 96 |
| Kertyneet poistot | -65 |
| Kirjanpitoarvo | 31 |
| 31.12.2015 | |
| Hankintameno | 180 |
| Kertyneet poistot | -103 |
| Kirjanpitoarvo | 77 |
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintamenon lisäyksiin sisältyy rahoitusleasingsopimuksilla hankittuja hyödykkeitä 0 TEUR vuonna 2016 (26 TEUR vuonna 2015). Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintamenon
vähennyksiin sisältyy rahoitusleasingsopimuksilla hankittuja hyödykkeitä 84 TEUR vuonna 2016 (108 TEUR vuonna 2015).
| Aineettomat hyödykkeet 2016 | Liikearvo | Aineettomat oikeudet |
Muut aineettomat hyö dykkeet |
Ennakkomaksut aineettomat hyöd. |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 72 | 5 087 | 2 148 | 0 | 7 306 |
| Kurssierot (+/-) | 0 | ||||
| Lisäykset | 9 | 9 | |||
| Vähennykset | 0 | ||||
| Siirrot erien välillä | -57 | -57 | |||
| Hankintameno 31.12. | 72 | 5 096 | 2 091 | 0 | 7 259 |
| Kertyneet poistot 1.1. | 0 | -4 867 | -2 148 | 0 | -7 015 |
| Vähennysten kertyneet poistot | 57 | 57 | |||
| Tilikauden poisto | -92 | -92 | |||
| Kertyneet poistot 31.12. | 0 | -4 958 | -2 091 | 0 | -7 049 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2016 | 72 | 138 | 0 | 0 | 210 |
| Aineettomat hyödykkeet 2015 | Liikearvo | Aineettomat oikeudet |
Muut aineettomat hyödykkeet |
Ennakkomaksut aineettomat hyöd. |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 72 | 5 056 | 2 148 | 49 | 7 325 |
| Kurssierot (+/-) | 0 | ||||
| Lisäykset | 1 | 1 | |||
| Vähennykset | -20 | -20 | |||
| Siirrot erien välillä | 49 | -49 | 0 | ||
| Hankintameno 31.12. | 72 | 5 087 | 2 148 | 0 | 7 306 |
| Kertyneet poistot 1.1. | 0 | -4 768 | -2 148 | 0 | -6 917 |
| Vähennysten kertyneet poistot | 19 | 19 | |||
| Tilikauden poisto | -118 | -118 | |||
| Kertyneet poistot 31.12. | 0 | -4 867 | -2 148 | 0 | -7 015 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2015 | 72 | 220 | 0 | 0 | 291 |
IAS 36 -standardin mukaan konserniliikearvosta ei tehdä poistoja vaan konserniliikearvo testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Liikearvo kohdistuu Honkarakenne Oyj:n vuonna 2003 ostamaan 10 %:n osuuteen Honka Blockhaus GmbH:sta. Liikearvosta ei ole tehty arvonalentumiskirjauksia vuosina 2006 - 2016.
| TEUR | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Honka Blockhaus | 72 | 72 |
Lasketut rahavirtaennusteet perustuvat johdon laatimiin ja hyväksymiin strategioihin, jotka kattavat viiden vuoden ajanjakson. Käytetty diskonttauskorko on testauksessa 10,1 %, jonka herkkyyttä laskelmien lopputuloksiin on testattu eri vaihteluväleillä. Diskontatun rahavirran laskenta vaatii ennusteita ja olettamuksia mm. liittyen markkinoiden kasvuun, hintoihin ja volyymikehitykseen.
| Käytetyt ennusteparametrit | Honka Blockhaus | Honka Blockhaus |
|---|---|---|
| 2016 | 2015 | |
| Diskonttauskorko (pre tax WACC) | 10,1 % | 10,1 % |
| Terminaalikasvu | 2 % | 2 % |
| Liiketoiminnan kiinteät kulut, kasvu | 2 % | 2 % |
| keskimäärin vuodessa | ||
| Herkkyysanalyysi *) | Honka Blockhaus |
Honka Blockhaus |
|
|---|---|---|---|
| 2016 | 2015 | ||
| Diskonttauskorko | 7,0 % | 1,0 % | |
| Terminaalikasvu | -9,0 % | -1,0 % |
*) Keskeisten ennusteparametrien prosenttiyksikkömuutos, joilla kerrytettävissä oleva rahamäärä on yhtä suuri kuin kirjanpitoarvo. Muutos yksittäisessä parametrissä, muut tekijät ennallaan.
| 13. Osuudet osakkuusyhtiöissä TEUR | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Tilikauden alussa | 191 | 256 |
| Osuus tilikauden tuloksesta | 1 | -65 |
| Tilikauden lopussa | 192 | 191 |
| Osakkuusyhtiöt | ||
| Puulaakson Energia Oy, Karstula | ||
| Omistusosuus (%) | 25,9 % | 25,9 % |
| Varat | 2 574 | 2 961 |
| Velat | 1 960 | 2 349 |
| Liikevaihto | 1 255 | 1 038 |
| Voitto / Tappio | 2 | -170 |
| Pielishonka Oy, Lieksa | ||
| Omistusosuus (%) | 39,3 % | 39,3 % |
| Varat | 96 | 94 |
| Velat | 2 | 2 |
| Tuotot | 25 | 27 |
| Voitto / Tappio | 2 | 3 |
| 14. Muut rahoitusvarat TEUR | 2016 | 2015 |
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | ||
| Noteeraamattomat osakesijoitukset | 42 | 42 |
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | ||
| Tilikauden alussa | 42 | 42 |
| Vähennykset | ||
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 42 | 42 |
| Joista pitkäaikaisia | 42 | 42 |
Myytävissä olevien rahoitusvarojen kirjanpitoarvo vastaa johdon näkemystä käyvästä arvosta.
| Pitkäaikaiset saamiset 2016 | Pitkäaikaiset lainasaamiset |
Muut pitkäaikaiset saamiset |
Yhteensä |
|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 226 | 20 | 245 |
| Kurssierot (+/-) | 7 | 7 | |
| Lisäykset | 26 | 26 | |
| Vähennykset | -151 | -151 | |
| Hankintameno 31.12. | 108 | 20 | 127 |
| Kertyneet poistot 1.1. | -50 | -50 | |
| Kertyneet poistot 31.12. | -50 | 0 | -50 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2016 | 58 | 20 | 78 |
Kirjanpitoarvo vastaa johdon näkemystä käyvästä arvosta ja se on luottoriskin enimmäismäärä vakuuksien käypää arvoa huomioon ottamatta.
| Pitkäaikaiset saamiset 2015 | Pitkäaikaiset lainasaamiset |
Muut pitkäaikaiset saamiset |
Yhteensä |
|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 214 | 20 | 233 |
| Kurssierot (+/-) | 13 | 13 | |
| Vähennykset | -2 | -2 | |
| Hankintameno 31.12. | 226 | 20 | 245 |
| Kertyneet poistot 1.1. | -50 | -50 | |
| Kertyneet poistot 31.12. | -50 | 0 | -50 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2015 | 176 | 20 | 195 |
Kirjanpitoarvo vastaa johdon näkemystä käyvästä arvosta ja se on luottoriskin enimmäismäärä vakuuksien käypää arvoa huomioon ottamatta.
Laskennallisten verosaamisten erittely 2016
| 1.1.2016 | Kirjattu tulos vaikutteisesti |
Kurssierot | 31.12.2016 | |
|---|---|---|---|---|
| Vahvistetuista tappioista | 1 600 | -126 | 6 | 1 480 |
| Väliaikaiset erot | 1 143 | -9 | 2 | 1 137 |
| Yhteensä | 2 743 | -135 | 9 | 2 617 |
Laskennallisten verosaamisten erittely 2015
| 1.1.2015 | Kirjattu tulos vaikutteisesti |
Kurssierot | 31.12.2015 | |
|---|---|---|---|---|
| Vahvistetuista tappioista | 1 383 | 217 | 1 600 | |
| Väliaikaiset erot | 720 | 420 | 3 | 1 143 |
| Yhteensä | 2 103 | 637 | 3 | 2 743 |
Väliaikaiset erot koostuvat pääasiassa emon hyllytetyistä poistoista ja varaston sisäisen katteen eliminoinnista syntyneistä verosaamisista.
Tilinpäätöksen yhteydessä on tehty johdon huolellinen arviointi tappioista kirjattujen verosaatavien arvostamisesta. Kirjatut verosaamiset perustuvat johdon näkemykseen tulevaisuuden kehityksestä.
Vaikka yhtiö on tehnyt viime vuosina tappiollisen tuloksen, yhtiön näkemyksen mukaan taseeseen merkityt laskennalliset verosaamiset pystytään hyödyntämään käyttäen arvioitua verotettavaa tuloa, joka perustuu Honkarakenteen liiketoimintasuunnitelmiin.
Positiivista tuloskehitystä tukevana näyttönä pidetään erityisesti vuosina 2012 - 2016 toteutettuja merkittäviä tehostustoimia ja uudelleen organisointeja mm. Alajärven tuotantolaitoksesta luopumista, töiden uudelleen järjestelyjä ja laajentumista uusille markkina- ja liiketoiminta-alueille. Nämä toteutetut tehostustoimet ja uudelleen organisoinnit ovat pienentäneet konsernin kuluja ja konsernin tulos on kehittynyt positiivisesti.
Alla on esitetty konsernin tuloksen ennen veroja kehityminen vuosina 2012 - 2016:
| 2016 | 2015 | 2014 | 2013 | 2012 | |
|---|---|---|---|---|---|
| Konsernin tulos ennen veroja | -1 152 | -1 723 | -2 523 | -1 651 | -4 409 |
Alan markkinatilanne on ollut viime vuosina vaikea, mutta tilanteen uskotaan kääntyneen parempaan suuntaan. Konserni on panostanut markkinointiin ja se on tuottanut tulosta, Honkarakenne pääsi mukaan Suomen piristyneeseen markkinakehitykseen. Tuloskehitystä tukevana näyttönä pidetään myös sitä, että konsernin tilauskanta on tilinpäätöshetkellä korkeammalla tasolla kuin vastaavana ajankohtana edellisenä vuonna.
Terveellinen rakentaminen on kasvava trendi markkinoilla ja Honkarakenne on panostanut voimakkaasti terveelliseen rakentamiseen, mm. Honkarakenteella on ainoana hirsitalotoimittajana VTT:n myöntämä sertifikaatti (Terve Talo). Myös Kiinan markkinoille tehtyjen panostuksien uskotaan tuottavan tulosta lähivuosina.
Mikäli tulos ei kehity odotetun mukaisesti on mahdollista, että verosaamisia ei ehditä hyödyntämään ajallaan ja niistä on tehtävä arvonalennus. Vuonna 2016 yhtiö ei ole kirjannut taseeseen uutta laskennallista verosaamista.
Riskeistä on kerrottu lisää liitetiedossa 28.
| Vahvistetusta tappioista kirjatut verosaatat vanhenevat | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Vuonna 2019 | 467 | 541 |
| Vuonna 2021 | 2 | 2 |
| Vuonna 2023 | 194 | 194 |
| Vuonna 2024 | 460 | 496 |
| Vuonna 2025 | 100 | 110 |
| Ei vanhenemispäivää | 257 | 257 |
| Yhteensä | 1 480 | 1 600 |
| Laskennalliset verosaamiset kohdistuvat | 2016 | 2015 |
| Emo | 2 158 | 2 274 |
| Saksan tytäryhtiö | 276 | 276 |
| Japanin tytäryhtiö | 183 | 192 |
| Yhteensä | 2 617 | 2 743 |
Laskennallisia verosaamisia ei ole kirjattu Alajärven tehtaan sulkemiseen liittyvistä väliaikaista eroista määrältään 23 TEUR (387 TEUR 2015).
Laskennallisia verosaamisia ei ole kirjattu vuonna 2013 toteutetuista tehostamistoimenpiteisiin liittyvistä väliaikaista eroista määrältään 7 TEUR (10 TEUR 2015).
Laskennallisia verosaamisia on kirjaamatta Honka Management Oy:n vuosien 2012-2016 verotuksellisista tappioista yhteensä 132 TEUR (131 TEUR 2015).
| Laskennallisten verovelkojen erittely 2016 | 1.1.2016 | Kirjattu tulos vaikutteisesti |
31.12.2016 |
|---|---|---|---|
| Poistoerot | 5 | 0 | 5 |
| Väliaikaiset erot | 29 | -2 | 27 |
| Yhteensä | 34 | -2 | 32 |
| Laskennallisten verovelkojen erittely 2015 | 1.1.2015 | Kirjattu tulos vaikutteisesti |
31.12.2015 |
| Poistoerot | 4 | 1 | 5 |
| Väliaikaiset erot | 26 | 3 | 29 |
| Yhteensä | 30 | 4 | 34 |
Tytäryhtiöiden jakamattomista voittovaroista ei ole kirjattu laskennallista verovelkaa, koska sijoitus on pysyvä.
| 17. Vaihto-omaisuus TEUR | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Keskeneräiset tuotteet | 1 820 | 2 627 |
| Valmiit tuotteet | 907 | 274 |
| Muu vaihto-omaisuus | 1 290 | 1 345 |
| Yhteensä | 4 017 | 4 246 |
Raportointikauden aikana kirjattiin kuluksi 141 TEUR, jolla vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvo alennettiin vastaamaan sen nettorealisointiarvoa (85 TEUR vuonna 2015). Muu vaihtoomaisuus koostuu lähinnä tonttivarannosta.
| 18. Myyntisaamiset ja muut lyhytaikaiset saamiset TEUR | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Laina- ja muut saamiset |
||
| Myyntisaamiset | 1 899 | 1 827 |
| Saamiset osakkuusyrityksiltä | 27 | 16 |
| Lainasaamiset | 21 | 30 |
| Muut saamiset | 788 | 1 001 |
| Siirtosaamiset | ||
| Siirtosaamiset | 50 | 861 |
| Tilikauden verotettavaan tulokseen perustuvat | 0 | 33 |
| verosaamiset | ||
| Yhteensä | 2 785 | 3 769 |
Myyntisaamisista kirjataan arvonalentumistappio, kun on objektiivistä näyttöä siitä, että saamista ei saada perityksi täysimääräisesti. Yli 90 päivää erääntyneistä myyntisaamisista tehdään arvonalentumiset tapauskohtaisesti.
Kirjanpitoarvo vastaa johdon näkemystä käyvästä arvosta ja maksimi luottoriskin määrää.
| Myyntisaamisten ikäjakauma |
2016 | Arvon alentuminen kirjattu |
Netto 2016 |
2015 | Arvon alentuminen kirjattu |
Netto 2015 |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Erääntymättömät | 923 | 923 | 921 | 2 | 918 | |
| Erääntyneet alle 30 päivää |
285 | 285 | 204 | 1 | 202 | |
| Erääntyneet | -5 | -5 | 36 | 36 | ||
| 31–60 päivää Erääntyneet 61–120 päivää |
213 | 213 | 100 | 2 | 98 | |
| Erääntyneet 121–180 päivää |
32 | 32 | 93 | 93 | ||
| Erääntyneet 181–365 päivää |
51 | 35 | 16 | 171 | 1 | 171 |
| Erääntyneet yli 366 päivää |
1 015 | 579 | 436 | 870 | 561 | 309 |
| Yhteensä | 2 514 | 615 | 1 899 | 2 395 | 567 | 1 827 |
Myyntisaamisten arvonalentumisia on kirjattu Suomessa, Saksassa ja Japanissa.
| 19. Rahavarat TEUR | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Käteinen ja pankkitili | 392 | 1 118 |
| Yhteensä | 392 | 1 118 |
Tilinpäätöksessä 31.12.2016 ei ole myytävänä olevia pitkäaikaisia omaisuuseriä.
Vuonna 2015 Alajärven tehdaskiinteistö luokiteltiin myytävänä olevaksi pitkäaikaiseksi omaisuuseräksi ja kauppa toteutui vuoden 2016 toisen vuosineljänneksen aikana.
Vuonna 2015 myytävänä oleviin pitkäaikaisiin omaisuuseriin siirretty Alajärven tehdaskiinteistö sisälsi aineettomia oikeuksia, maa-alueen, useita rakennuksia ja rakennelmia, koneita ja kalustoa sekä muita pitkävaikutteisia menoja yhteensä 950 tuhannen euron arvosta.
Siirretty tehdaskiinteistö irtaimistoineen arvostettiin todennäköiseen käypään arvoon vähennettynä myynnistä aiheutuvilla kuluilla ja se perustuu johdon tekemään arvioon.
Aineeettomat oikeudet sisälsivät ohjausjärjestelmiä, maa-alueet muodostuvat useasta erillisestä kiinteistöstä, rakennukset ja rakennelmat sisältävät tuotantokäytössä olleiden rakennusten lisäksi toimistotiloja ja varastoja sekä rakennuksiin kiinteästi liittyviä koneita, Koneet ja kalusto sisälsi tuotantokäytössä olleita koneita ja kalustoa ja muut pitkävaikutteiset menot sisälsivät maapohjaan liittyviä kunnostus- ja parannustöitä kuten asfaltointia ja sähköistystä.
Alla olevassa taulukossa on eritelty taseryhmittäin tilinpäätöksessä 31.12.2015 myytävänä oleviin pitkäaikaisiin omaisuuseriin siirretty Alajärven tehdaskiinteistö irtaimistoineen:
| Hankintameno | Aikaisemmat poistot ja alaskirjaukset |
Alaskirjaus siirron yhteydessä |
Todennäköinen käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla kuluilla |
|
|---|---|---|---|---|
| Aineettomat oikeudet | 20 | - 19 |
1 | |
| Maa- ja vesialueet |
412 | - 277 |
- 26 |
109 |
| Rakennukset ja rakennelmat | 5 877 | - 4 952 |
- 170 |
755 |
| Koneet ja kalusto | 8 081 | - 7 995 |
- 31 |
55 |
| Muut pitkävaikutteiset menot | 488 | - 452 |
- 7 |
29 |
| Yhteensä | 14 878 | - 13 694 |
- 233 |
950 |
Johto oli sitoutunut Alajärven tehdaskiinteistön myyntiin ja aloittanut myyntiponnistelut siihen liittyen. Myynnistä oli käyty neuvotteluja mahdollisen ostajan kanssa ja myynnin arvioitiin toteutuvan vuoden 2016 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana. Myynti toteutui toisen vuosineljänneksen aikana vuonna 2016.
Tilinpäätöksessä 31.12.2015 Alajärven tehdaskiinteistön tulevista ylläpitokuluista oli tehty varaus summaltaan 86 tuhatta euroa. Varaus perustui johdon tekemään arvioon. Tilinpäätökseen 31.12.2016 ei sisälly enää tätä varausta.
| 21. Oma pääoma TEUR |
A-osakkeiden lukumäärä (1000) |
B-osakkeiden lukumäärä (1000) |
Osakkeiden luku määrä yhteensä (1000) |
Osakepääoma | Ylikurssirahasto | Sijoitetun vapaan pääoman rahasto |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 31.12.2014 | 300 | 4 911 | 5 211 | 9 898 | 520 | 6 534 | 16 952 |
| 31.12.2015 | 300 | 4 911 | 5 211 | 9 898 | 520 | 6 534 | 16 952 |
| 31.12.2016 | 300 | 4 911 | 5 211 | 9 898 | 520 | 6 534 | 16 952 |
Honkarakenne Oyj:n osakkeet jakautuvat A-lajin osakkeisiin ja B-lajin osakkeisiin siten, että A-lajin osakkeita on vähintään 300 000 kpl ja enintään 1 200 000 kpl ja B-lajin osakkeita on vähintään 2 700 000 kpl ja enintään 10 800 000 kpl.
Jokainen A-lajin osake tuottaa yhtiökokouksessa oikeuden äänestää 20 äänellä ja jokainen Blajin osake yhdellä äänellä.
B-lajin osakkeille maksetaan jaettavasta voitosta päältäpäin 0,20 euroa ja sen jälkeen maksetaan A-lajin osakkeille samoin 0,20 euroa, jonka jälkeen jäljellä oleva voitto jaetaan tasan kaikkien osakkeiden kesken.
Osakkeilla ei ole nimellisarvoa. Kaikki liikkeelle lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti. Emoyhtiöllä oli 31.12.2016 hallussaan 78 135 kpl (31.12.2015; 78 135 kpl) omia B-lajin osakkeita.
Vuonna 2014 toteutettiin suunnattu osakeanti, jossa merkittiin yhteensä 42 451 uutta Bsarjan osaketta. Uusien osakkeiden yhteenlaskettu merkintähinta oli 90 195,93 euroa on kirjattu kokonaisuudessaan yhtiön sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.
Tilinpäätöspäivän jälkeen hallitus on esittänyt yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2016 ei jaeta osinkoa. Tilikaudelta 2015 ei jaettu osinkoa.
Vanhan osakeyhtiölain (29.9.1978 734) aikana ja vuoden 2003 aikana tai jälkeen tehdyistä osakemerkinnöistä saadut rahasuoritukset on kirjattu osakepääomaan ja ylikurssirahastoon järjestelyn ehtojen mukaisesti, transaktiokuluilla vähennettynä.
Sijoitetun vapaan oman pääoman (SVOP) rahasto sisältää muut oman pääoman luonteiset sijoitukset ja osakkeiden merkintähinnan siltä osin, kun sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan.
Honkarakenne Oyj:n hallitus päätti 10.1.2014 sille varsinaisessa yhtiökokouksessa 5.4.2013 annetun osakeantivaltuutuksen nojalla järjestää suunnatun osakeannin, jossa yhtiön henkilöstölle tarjottiin osakkeita merkittäväksi. Hallitus hyväksyi henkilöstöannissa yhteensä 42 451
uuden B-sarjan osakkeen merkinnän. Uusien osakkeiden yhteenlaskettu merkintähinta 90 195,93 euroa on kirjattu kokonaisuudessaan yhtiön sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.
Muuntoerorahasto sisältää ulkomaisten yksikköjen tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerot.
Vuonna 2013 toisella neljänneksellä Honkarakenne Oyj:n hallitus päätti uudesta konsernin avainhenkilöinen osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä. Tämän pitkäjänteisen järjestelmän tarkoituksena oli yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi sekä sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyinen yhtiön strategiaan ja osakkeiden ansaintaan perustuva palkkiojärjestelmä.
Osakepalkkiojärjestelmän ansaintajakso alkoi 1.1.2013 ja päättyi 31.12.2016. Järjestelmän mahdollinen palkkio ansaintajaksolta perustuu kumulatiiviseen osakekohtaiseen tulokseen (EPS) 2013–2016 ja keskimääräiseen sijoitetun pääoman tuottoon (ROCE) 2013–2016.
Palkkiot ansaintajaksolta 2013–2016 maksetaan vuonna 2017 yhtiön B-sarjan osakkeiden ja rahan yhdistelmänä. Palkkion rahosuudella pyritään kattamaan palkkiosta avainhenkilölle aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja. Mikäli avainhenkilön työ- tai toimisuhde päättyy ennen palkkion maksamista, palkkiota ei pääsääntöisesti makseta.
Osakepalkkiojärjestelmän kohderyhmään kuuluivat konsernin johtoryhmän jäsenet. Ansaintajakson 2013–2016 perusteella maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enentään noin 340 000 Honkarakenne Oyj:n B-osakkeen arvoa sisältäen myös rahana maksettavan osuuden.
Vuoden 2015 lopussa osakeohjelman perusteella maksettavat palkkiot arvioitiin koko ansaintajaksolta 2013–2016 nollaksi ja ohjelmaan liittyvät aikaisemmat kirjaukset purettiin.
| Osakepalkkiojärjestely 2013–2016 | Ansaintajakso 2013–2016 | |||
|---|---|---|---|---|
| Perustiedot | ||||
| Myöntämispäivä | 20.6.2013 | |||
| Osakepalkkioita enentään kpl | 340 000 | |||
| Ansaintajakso alkaa, pvm | 1.1.2013 | |||
| Ansaintajakso päättyy, pvm | 31.12.2016 | |||
| Oikeuden syntymisehdot | työssäolovelvoite | |||
| Kriteerit | EPS 2013-2016, | |||
| ROCE 2013-2016 | ||||
| Maksun suorittamistapa | Osakkeita ja käteistä | |||
| 2016 | 2015 | 2014 | 2013 | |
| Jäljellä oleva sitovuusaika, vuotta | 0 | 1 | 2 | 3 |
| Henkilöitä tilikauden päättyessä | 1 | 2 | 5 | 6 |
| Käyvän arvon määritys * | 2016 | 2015 | 2014 | 2013 |
| Osakkeen kurssi myöntämishetkellä, euroa | 3,14 | 3,14 | 3,14 | 3,14 |
| Osakkeen kurssi maksuhetkellä / tilikauden päättyessä, euroa | 1,65 | 1,60 | 1,70 | 2,70 |
| Vaikutus tulokseen ja taloudelliseen asemaan | ||||
| Tilikaudella kirjattu työsuhde-etuuksista aiheutuva kulu, TEUR | 0 | -36 | 5 | 31 |
| Tilikaudella kirjattu tuloveroihin, TEUR | 0 | 3 | 0 | -3 |
| Tilikaudella kirjattu laskennallisiin verosaamisiin, TEUR | 0 | -6 | 3 | 3 |
| Tilikaudella kirjattu suoraan voittovaroihin, TEUR | 0 | -23 | 7 | 16 |
| Tilikaudella kirjattu yhteensä voittovaroihin, TEUR | 0 | -12 | 1 | 11 |
| Osakeperusteisista maksuista aiheutuva velka tilikauden lopussa, TEUR | 0 | 0 | 12 | 14 |
| Määrät ** | ||||
| Määrät 1.1. | 0 | 14 675 | 10 484 | |
| Muutokset | ||||
| Kaudella allokoidut | 0 | -14 675 | 4 191 | 10 484 |
| Määrät 31.12. | 0 | 0 | 14 675 | 10 484 |
* Käteisenä selvitettävän osuuden osakekohtainen käypä arvo muuttuu kulloinkin raportointihetkenä osakekurssin mukaan palkkion maksuun asti. Osakeperusteisen maksun käypä arvo kirjataan lukumääärään, joka perustuu parhaaseen mahdolliseen arvioon palkkion määrästä, johon odotetaan syntyvän oikeus.
** Taulukossa esitetyt osakepalkkioiden määrät sisältävät sekä osakkeina että rahana maksettavan osuuden.
Honkarakenne Oyj:n hallitus päätti 31.5.2010 Honkarakenne-konsernin johdon osakeomistusjärjestelmästä, jonka tarkoitus on mahdollistaa johdon merkittävä pitkäaikainen omistus yhtiössä. Tähän liittyen Honkarakenne Oyj toteutti 220 000 osakkeen suunnatun annin ja lisäksi yhtiön ylin johto hankki 49 000 kappaletta Honkarakenteen B-osakeeta vuonna 2010. Vuonna 2010 annissa merkittyjen ja hankittujen osakkeiden kappalehinta oli 3,71 euroa ja yhteensä 997 990 euroa.
Vuoden 2011 toisella vuoisneljänneksellä hallitus päätti luovuttaa 17 250 yhtiön hallussa olevaa omaa B-osaketta suunnatussa maksullisessa osakeannissa johdon perutamalle omistusyhtiölle Honka Management Oy:lle Honkarakenteen uuden johtoryhmän jäsenen, Sanna Westerin, liittämiseksi järjestelmään. Osakkeiden luovutusarvo oli 5,26 euroa kappaleelta ja yhteensä 90 735 euroa.
Näiden järjestelyjen seurauksena Honka Management Oy omistaa yhteensä 286 250 Honkarakenne Oyj:n B-osaketta. Osakehankinnat on rahoitettu johtoryhmän jäsenten pääomapanoksilla, yhteensä 242 499 euroa, ja Honkarakenne Oyj:n vuosina 2010–2011 antamilla lainoilla, jotka ovat yhteensä 851 000 euroa.
Toimitusjohtajana 1.1.2012 toiminut Esa Rautalinko irtisanoutui yhtiön palveluksesta tammikuussa 2012 ja osakassopimuksen mukaisesti Honkarakenne Oyj lunasti Esa Rautalingon osuuden Honka Management Oy:stä 29.3.2012.
Alkuperäisen suunnitelman mukaan Honkarakenne Oyj:n antamat lainat olisi maksettu kokonaisuudessaan takaisin viimeistään 1.8.2014, mutta järjestelyn purkamista on lykätty. Järjestelyn purkamista lykättäessä vuosi kerrallaan myös lainan takaisin maksupäivää lykätään vastaavasti. Honka Management Oy:llä on oikeus maksaa laina ennenaikaisesti takaisin milloin tahansa.
Järjestely voidaan purkaa sulauttamalla Honka Management Oy Honkarakenne Oyj:öön tai myymällä lainan takaisinmaksuna ja lainanhoitokuluja vastaavan määrän edestä Honkarakenne Oyj:n osakkeita. Lainan takaisinmaksun kattamiseen tarvittavien Honkarakenteen osakkeiden myynnin jälkeen yhtiö maksaa velkansa Honkarakenteelle ja loput osakkeet jaetaan osakkeenomistajille omistuksen suhteessa ja osakkaat purkavat Honka Management Oy:n osakeyhtiölain säännösten mukaisesti viipymättä.
Honka Management Oy:n omistamien Honkarakenteen osakkeiden luovuttamista on rajoitettu järjestelmän voimassaoloaikana. Johtoryhmän jäsenten omistus Honka Managementissa pysyy pääsääntöisesti voimassa järjestelmän purkamiseen saakka. Mikäli johtoryhmän jäsenen työ- tai toimisuhde konserniyhtiöön päättyy johtoryhmän jäsenestä johtuvasta syystä ennen järjestelmän purkamista, hänen osuutensa Honka Managementista voidaan lunastaa ennen järjestelmän purkamista ilman, että hän saa järjestelmästä taloudellista etua.
Joulukuussa 2016 Honka Management Oy:n osakkaat yhteisymmärryksessä sopivat järjestelmän purkamisesta siten, että Honkarakenne Oyj lunasti järjestelmässä mukana olevien henkilöjäsenten osakkaiden osakkeet yhden euron kappalehinnalla. Ennestään Honkarakenne Oyj omisti 47,0 % Honka Management Oy:n osakkeista.
Osakkuussopimuksen perusteella Honkarakenne Oyj:llä on jo ennen osakeostoa ollut määräysvalta Honka Management Oy:öön, minkä vuoksi yhtiö on jo aiemmin yhdistetty konsernitilinpäätökseen ja Honka Management Oy:n omistamat emoyhtiön osakkeet on vähennetty konsernitaseesta ja konsernin vapaasta omasta pääomasta.
Honkarakenne-konsernissa järjestelyä käsitellään käteisvaroina maksettavana osakepalkitsemisjärjestelynä. Arvostus tapahtuu jokaisena raportointipäivänä Honkarakenne Oyj:n Bosakkeen käypään arvoon perustuen.
Vuosina 2010–2016 konsernin tulokseen ei kirjattu kulua liittyen Honka Management Oy:n osakeomistusohjelmaan.
| 23. Rahoitusvelat TEUR | 2016 | 2015 | |
|---|---|---|---|
| Pitkäaikainen | |||
| Rahalaitoslainat | 4 151 | 4 495 | |
| Lainat lähipiiriltä | 300 | 0 | |
| Rahoitusleasingvelat | 7 | 33 | |
| Yhteensä | 4 758 | 4 528 | |
| Lyhytaikainen | |||
| Rahalaitoslainat | 900 | 3 050 | |
| Rahoitusleasingvelat | 25 | 46 | |
| Yhteensä | 925 | 3 096 | |
| Pitkäaikaisiin rahalaitoslainoihin sisältyy shekkitililuottoja | 1 226 | 2 470 |
Kirjanpitoarvo vastaa johdon näkemystä käyvästä arvosta.
Seuraava taulukko kuvaa sopimuksiin perustuvaa maturiteettianalyysia. Luvut ovat diskonttaamattomia, ja ne sisältävät sekä korkomaksut että pääoman takaisinmaksut.
| Rahoitusvelkojen maturiteettijakauma 31.12.2016 | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Tasearvo | Rahavirta *) | 2017 | 2018 | 2019 | 2020 | 2021 | 2022+ | |
| Rahalaitoslainat | 5 351 | 5 776 | 1 052 | 1 172 | 1 287 | 1 250 | 1 016 | 0 |
| Lainat lähipiiriltä | 300 | 405 | 0 | 0 | 0 | 0 | 405 | 0 |
| Rahoitusleasingvelat | 33 | 33 | 25 | 6 | 1 | 1 | ||
| Ostovelat ja muut velat | 7 459 | 7 459 | 7 459 | |||||
| Yhteensä | 13 143 | 13 673 | 8 535 | 1 178 | 1 288 | 1 251 | 1 421 | 0 |
| Johdannaisten maturiteettijakauma 31.12.2016 | ||||||||
| Tasearvo | Rahavirta *) | 2017 | 2018 | 2019 | 2020 | 2021 | 2022+ | |
| Koronvaihtosopimukset | ||||||||
| Ei suojauslaskennassa | 119 | 84 | 84 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Valuuttatermiinit | ||||||||
| Ei suojauslaskennassa | 13 | 0 | 0 | |||||
| Yhteensä | 132 | 84 | 84 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
*) Sopimukseen perustuva rahavirta niistä sopimuksista, jotka selvitetään bruttomääräisinä.
| Rahoitusvelkojen maturiteettijakauma 31.12.2015 | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Tasearvo | Rahavirta *) | 2016 | 2017 | 2018 | 2019 | 2020 | 2021+ | |
| Rahalaitoslainat | 7 545 | 8 116 | 3 197 | 1 196 | 997 | 367 | 359 | 2 000 |
| Rahoitusleasingvelat | 79 | 82 | 48 | 26 | 6 | 1 | ||
| Ostovelat ja muut velat | 8 560 | 8 560 | 8 560 | |||||
| Yhteensä | 16 184 | 16 758 | 11 805 | 1 222 | 1 003 | 368 | 359 | 2 000 |
| Johdannaisten maturiteettijakauma 31.12.2015 | ||||||||
| Tasearvo | Rahavirta *) | 2016 | 2017 | 2018 | 2019 | 2020 | 2021+ | |
| Koronvaihtosopimukset | ||||||||
| Ei suojauslaskennassa | 228 | 195 | 111 | 84 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Valuuttatermiinit | ||||||||
| Ei suojauslaskennassa | 44 | -154 | -154 | |||||
| Yhteensä | 272 | 41 | -43 | 84 | 0 | 0 | 0 | 0 |
*) Sopimukseen perustuva rahavirta niistä sopimuksista, jotka selvitetään bruttomääräisinä.
Tilinpäätöspäivänä 2016 valuuttajohdannaisia oli 266 889 000 JPY (2015; 233 480 000 JPY ).
Herkkyysanalyysi sisältää taseen 31.12.2016 (31.12.2015) sisältämät rahoitusvelat. Korkotason muutokseksi on oletettu yksi prosenttiyksikkö. Korkopositioksi on oletettu korolliset rahoitusvelat ja -saamiset sekä koronvaihtosopimukset tilinpäätöshetkellä niin, että kaikki sopimukset olisivat voimassa muuttumattomina koko vuoden.
| 2016 | 2015 | |
|---|---|---|
| MEUR | Tuloslaskelma | Tuloslaskelma |
| Korkotason muutos +/- 1 % |
+/- 0,1 |
+/- 0,1 |
Korollisten velkojen korkokustannusten vaihteluvälit 31.12.2016:
Rahoituslainat 1,75 - 7,00 % (2015; 1,619-3,04 %). Koronvaihtosopimusten enimmäiskorot 3,98 % (2015; 3,98 %). Konsernin rahoituslainat ovat pääosin vaihtuvakorkoisia. Keskimääräinen rahoituslainojen korkoprosentti on 3,0968 % (2015; 2,4452 %). Rahoitusleasingvelat on diskontattu käyttäen korkokantaa 3,75 % (2015; 3,72 %).
Konsernin toimintavaluutta on euro. Merkittävät valuuttamääräiset varat ja velat ovat Japanin jenimääräisiä.
| 2016 | 2015 | |
|---|---|---|
| Pitkäaikaiset varat | ||
| Lainat ja muut saamiset | 122 | 236 |
| Lyhytaikaiset varat | ||
| Muut rahoitusvarat | 327 | 698 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 177 | 265 |
| Lyhytaikaiset velat | ||
| Korolliset velat | 0 | 0 |
| Korottomat velat | 804 | 772 |
| Valuuttamääräiset saamiset ja velat netto | -178 | 426 |
| Valuuttatermiinit | 2 163 | 1 781 |
| Valuuttariski netto | -2 341 | -1 355 |
Seuraavassa taulukossa on esitetty euron vahvistuminen tai heikkeneminen Japanin jeniin verrattuna kaikkien muiden tekijöiden pysyessä muuttumattomina. Muutosprosentin oletetaan olevan +/- 10 %. Herkkyysanalyysi perustuu raportointikauden päättymispäivän jenimääräisiin varoihin ja velkoihin ja siinä on huomioitu valuuttatermiinit, mutta ei muita ennakoituja eriä. Ylimääräinen jenitermiini suojaa ennakoituja liikevaihdon eriä. Nettosijoituksia
ulkomaisiin tytäryhtiöihin ei ole sisällytetty herkkyysanalyysiin. Muutos olisi aiheutunut lähinnä jenimääräisten saamisten ja velkojen kurssimuutoksesta.
| 2016 | 2015 | |||
|---|---|---|---|---|
| Muutosprosentti | + 10 % | - 10 % |
+ 10 % | - 10 % |
| Vaikutus verojen jälkeiseen tulokseen | -161 | 196 | -13 | 212 |
Laskelma ja arviot jokseenkin mahdollisista muutoksista valuuttakursseissa perustuvat oletuksiin tavanomaisista markkina- ja liiketoimintaolosuhteista.
Rahoitusriskit määritelty ja niistä on kerrottu rahoitusriskien hallinnassa liitetietojen kohdassa 28.
| 24. Varaukset TEUR | Takuuvaraus | Riita tapauksista johtuvat varaukset |
Uudelleen järjestely varaus |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| 31.12.2015 | 240 | 10 | 332 | 582 |
| Varausten lisäykset | -86 | 65 | 20 | -1 |
| Käytetyt varaukset | -10 | -203 | -213 | |
| 31.12.2016 | 154 | 65 | 149 | 368 |
| 31.12.2014 | 200 | 130 | 592 | 922 |
| Varausten lisäykset | 40 | -120 | 111 | 31 |
| Käytetyt varaukset | -284 | -284 | ||
| Siirretty | -86 | -86 | ||
| 31.12.2015 | 240 | 10 | 332 | 583 |
| 2016 | 2015 | |||
| Pitkäaikaiset varaukset | 154 | 240 | ||
| Lyhytaikaiset varaukset | 214 | 343 | ||
| Yhteensä | 368 | 583 |
Konserni antaa tuotteilleen takuun. Takuun aikana tuotteissa havaitut viat korjataan konsernin kustannuksella tai asiakkaalle annetaan vastaava uusi tuote. Vuoden 2016 lopussa takuuvarauksia oli 154 TEUR (240 TEUR 31.12.2015). Takuuvaraus perustuu aikaisempien vuosien kokemukseen viallisista tuotteista.
Konsernilla on kolme keskeneräistä riitatapausta 31.12.2016, josta on kirjattu varausta 65 TEUR (31.12.2015 kaksi keskeneräistä, joista oli kirjattu varausta 10 TEUR). Varauksen arvioidaan realisoituvan lähivuosina.
Vuoden 2016 tilinpäätös sisälsi vuonna 2016 toteutettuihin henkilöstövähennyksiin ja tehostamistoimenpiteiisiin liittyviä uudelleenjärjestelyvarauksia 20 TEUR. Varauksesta 110 TEUR käytettiin vuoden 2016 aikana.
Vuoden 2013 tilinpäätös sisälsi tuotannon keskittämiseen Karstulaan ja irtisanomisiin liittyvää uudelleenjärjestelyvarausta 340 TEUR. Vuonna 2014 tätä varausta lisättiin 7 TEUR ja vuonna 2015 lisäys oli 87 TEUR. Ennen kuin Alajärven tehdaskiinteistö luokiteltiin tilinpäätökseen 2015 myytävänä oleviin pitkäaikaisiin omaisuuseriin, varaus sisälsi 86 TEUR Alajärven tehdaskiinteistöön liittyviä ylläpitokuluja ja luokittelun yhteydessä nämä siirrettiin myytävänä oleviin pitkäaikaisiin omaisuuseriin liittyviin velkoihin ja käytettiin vuonna 2016. Tilinpäätöksessä 2015 tätä uudelleen järjestelyvarausta oli jäljellä 332 TEUR, ja sitä käytettiin 93 TEUR vuonna 2016. Jäljellä olevaan tuotannon keskittämiseen liittyvään varaukseen sisältyy irtisanomisiin liittyviä kuluja 115 TEUR 31.12.2016 (222 TEUR 31.12.2015).
| 25. Ostovelatja muut velat TEUR | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Lyhytaikaiset rahoitusvelat | ||
| Ostovelat | 2 096 | 2 037 |
| Muut velat | 513 | 343 |
| Saadut ennakot asiakkailta | 3 665 | 3 388 |
| Siirtovelat | 1 066 | 2 466 |
| Lyhytaikaiset käypään arvoon tulosvaikutteisesti | ||
| kirjattavat rahoitusvelat | ||
| Johdannaissopimukset; ei suojauslaskennassa | 119 | 228 |
| Yhteensä | 7 459 | 8 463 |
Velkojen kirjanpitoarvo vastaa johdon näkemystä käyvästä arvosta. Ostovelkojen maksuajat noudattavat yritysten tavanomaisia maksuehtoja.
Siirtovelkojen olennaiset erät muodostuvat henkilöstökulujen jaksotuksista ja velkojen korkojaksotuksista.
Johdannaissopimusten käypänä arvona pidetään koronvaihtosopimuksen kokonaismarkkina-arvoa. Valuuttajohdannaiset ja koronvaihtosopimukset luokitellaan käyvän arvon hierarkiassa tasoon 2.
| 2016 | 2015 | |
|---|---|---|
| Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat TEUR | 25 | 56 |
| 26. Liiketoiminnan rahavirtojen oikaisut TEUR | 2016 | 2015 |
| Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa | ||
| Poistot | 1 783 | 2 047 |
| Varausten muutos | -214 | -339 |
| Arvonalentumiset | 0 | 280 |
| Osuus osakkuusyritysten tuloksesta | -1 | 65 |
| Yhteensä | 1 567 | 2 053 |
| 27. Ehdolliset velat TEUR | 2016 | 2015 |
| Omasta puolesta annetut vakuudet ja takaukset | ||
| Yrityskiinnitykset | 5 306 | 5 306 |
| Kiinteistökiinnitykset | 12 081 | 20 410 |
| Omasta puolesta takaukset | 2 288 | 1 860 |
| Yhteensä | 19 675 | 27 576 |
Rahalaitoksille on annettu lainoja vastaan takauksia 17 387 TEUR (25 716 TEUR 31.12.2015). Nämä lainat erääntyvät vuosina 2017–2018.
Yritys- ja kiinteistökiinnitykset on annettu rahalaitoslainojen vakuudeksi. Omasta puolesta annetut takaukset ovat ennakkomaksujen takauksia.
| 2016 | 2015 | |
|---|---|---|
| Velat, joiden vakuudeksi on annettu kiinnityksiä tai muita | ||
| vakuuksia | ||
| Rahalaitoslainat | 5 351 | 7 545 |
| Yhteensä | 5 351 | 7 545 |
| 2016 | 2015 | |
|---|---|---|
| Rahoitusleasing | ||
| Rahoitusleasingvelkojen bruttomäärä |
||
| - vähimmäisvuokrat erääntymisajoittain |
||
| Yhden vuoden kuluessa | 26 | 48 |
| Vuotta pitemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua | 8 | 33 |
| Yhteensä | 34 | 82 |
| Tulevaisuudessa erääntyvät rahoituskulut | -1 | -2 |
| Rahoitusleasingvelkojen nykyarvo | 33 | 79 |
| Rahoitusleasingvelkojen nykyarvo erääntyy seuraavasti | 2016 | 2015 |
| Yhden vuoden kuluessa | 25 | 46 |
| Vuotta pitemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua | 7 | 33 |
| Yhteensä | 33 | 79 |
| Rahoitusleasingsopimuksilla on hankittu tietotekniikkaa ja älypuhelimia. | ||
| Muut vuokrasopimukset | 2016 | 2015 |
| Alle yhden vuoden sisällä erääntyvät käyttöleasingmaksut | 51 | 134 |
| 1-5 vuoden sisällä erääntyvät käyttöleasingmaksut | 28 | 49 |
| Yhteensä | 218 | 460 |
|---|---|---|
| 1-5 vuoden sisällä erääntyvät toimitilavuokrat | 0 | 139 |
| Alle yhden vuoden sisällä erääntyvät toimitilavuokrat | 139 | 139 |
Muut käyttöleasingsopimukset ovat kopiokoneiden, tulostimien ja autojen vuokrasopimuksia.
Alla olevassa taulukossa on esitetty johdannaissopimusten nimellisarvot ja käyvät arvot. Johdannaiset erääntyvät seuraavan 12 kuukauden aikana lukuun ottamatta korkojohdannaisia, joiden eräpäivät on esitetty erikseen
| 2016 Pos. käypä arvo |
2016 Neg. käypä arvo |
2016 Käypä arvo, netto |
2015 Käypä arvo, netto |
2016 Nimellis arvot |
2015 Nimellis arvot |
|
|---|---|---|---|---|---|---|
| Koronvaihtosopimukset | ||||||
| Ei suojauslaskennassa | ||||||
| Erääntyminen 2017 | -119 | -119 | -228 | 2 800 | 2 800 | |
| Yhteensä | -119 | -119 | -228 | 2 800 | 2 800 | |
| Valututtatermiinit | ||||||
| Ei suojauslaskennassa | -13 | -13 | -44 | 2 163 | 1 781 |
Koronvaihtosopimukset eivät ole suojauslaskennassa, ja niiden käypien arvojen muutokset -110 TEUR (-92 TEUR vuonna 2015) on kirjattu tulosvaikutteisesti.
Valuuttajohdannaiset ja koronvaihtosopimukset luokitellaan käyvän arvon hierarkiassa tasoon 2.
Konsernin riskit jaetaan strategisiin ja operatiivisiin riskeihin, vahinkoriskeihin ja rahoitusriskeihin. Riskien arvioinnissa on otettu huomioon niiden toteutumisen todennäköisyys ja vaikuttavuus.
Strategiset riskit liittyvät liiketoiminnan luonteeseen ja koskevat muun muassa konsernin toimintaympäristön muutoksia, markkinatilanteen muutoksia, raaka-ainevaroja, lainsäädännön muutoksia, liiketoimintakokonaisuutta, yrityksen, tuotemerkkien ja raaka-aineen mainetta sekä suuria investointeja. Yhtiö panostaa siihen, että yhtiön hallintomalli ja raportointiperiaatteet ovat asianmukaiset.
Maailmanlaajuiset suhdannevaihtelut vaikuttavat kuluttajien ostokäyttäytymiseen ja ostovoimaan kaikilla yhtiön markkina-alueilla. Kysynnän mahdollinen tippuminen nykytasosta voi vaikuttaa myös yhtiön myyntiin ja kannattavuuteen. Tilanteeseen reagoidaan tehostamalla tavaravirtojen hallintaa, sopeuttamalla henkilöstön määrää eri työtehtävissä, tehostamalla markkinointitoimintoja, lakkauttamalla kannattamattomia toimipisteitä, hinnoittelumuutoksilla sekä tehostamalla yleisesti toimintaa. Vaikka yhtiö toimii aktiivisesti hallitakseen kustannuksia, epäonnistuminen kyseisten riskien hallinnassa voisi vaikuttaa olennaisen epäedullisesti Honkarakenteen liiketoimintaan, taloudelliseen asemaan, liiketoiminnan tulokseen ja tulevaisuuden näkymiin sekä osakkeiden hintaan. Tällä hetkellä suhdannevaihtelun riski korostuu erityisesti Venäjällä.
Taloudellisten suhdanteiden vaihtelut saattavat vaikuttaa myös haitallisesti konsernin asiakkaiden maksukykyyn sekä alihankkijoiden toimintaan. Honkarakenne panostaa asiakastarpeiden ymmärtämiseen ja vastaa niihin muun muassa kehittämällä jatkuvasti tuotteita uusille asiakassegmenteille.
Häiriöt jakelukanavien toiminnan tehokkuudessa voivat vaikuttaa tuotteiden menekkiin. Erityisesti riskiä voidaan pitää korkealla Venäjän markkina-alueella, jossa liiketoiminta perustuu yhden maahantuojan suorituskykyyn. Venäjän osalta riskiä lisää myös markkinaympäristön tilanne.
Taloudellinen taantuma voi vaikuttaa lisäksi emoyhtiön hallussa olevien tonttien, osakkeiden ja kiinteistöjen arvoon. Yhtiö pyytää ulkopuoliselta arvioijalta arviokirjat kiinteistöistä 3-5 vuoden välein.
Raaka-aineiden hankinnassa kriittisissä raaka-aineissa ja alihankintatuotteissa on tavoitteena useamman toimittajan periaate, jolla varmistetaan häiriötön toiminta. Honkarakenne myös lisää puun riittävyyttä käyttämällä raaka-aineen mahdollisimman tarkkaan sekä huomioimalla sen asettamat erityisvaatimukset tuotekehityksessä. Honkarakenne hallitsee raaka-aineeseen liittyvää kilpailuriskiä jatkuvalla tuotekehityksellä, vahvalla kokonaiskonseptilla ja brändillä.
Honkarakenteen valmistamista puutaloista pääosa myydään Suomeen, Venäjälle ja Venäjän naapurimaihin. Mikäli näillä markkinoilla säädetään uutta yhtiölle epäedullista lainsäädäntöä, asetetaan odottamattomia veroja, tulleja, muita kyseisiltä markkinoilta saatavia tuloja koskevia maksuja sekä vientirajoituksia tai muita valtioiden säätämiä rajoituksia, tällä voi olla olennaisen haitallinen vaikutus yhtiön liiketoimintaan, taloudelliseen asemaan ja liiketoiminnan tulokseen. Ukrainan kriisin myötä tämä riski korostuu tällä hetkellä erityisesti Venäjällä.
Rakentamiseen liittyvät tulevat säädökset ja normit erityisesti energian kulutukseen ja paloturvallisuuteen liittyen saattavat vaikuttaa liiketoiminnan kannattavuuteen.
Lainsäädännöllisiin riskeihin varaudutaan huolehtimalla tuotekehityksessä pitkäjänteisesti siitä, että Honkarakenteen tuotteet vastaavat paikallisia määräyksiä. Honkarakenne hankkii tuotteille tarvittavat hyväksynnät jokaisessa kohdemaassa. Erityisesti energiamääräysten kehittyminen ja niihin vastaaminen on tuotekehitystyön seurannassa.
Strategisten riskien alueeseen luetaan myös yhtiön hallintomallin ja raportointiperiaatteiden kestävyys. Honkarakenne noudattaa Helsingin Pörssissä listattujen yhtiöiden noudatettavaksi annettua listayhtiöiden hallinnointi- ja ohjausjärjestelmiä koskevaa Corporate Governance -suositusta. Yhtiö uskoo, että Corporate Governance -suosituksen mukainen selkeä hallinnointimalli, jossa johtamisjärjestelmä sekä henkilöiden vastuut, oikeudet, velvollisuudet ja raportointisuhteet on määritelty selkeästi ja jonka olennaisimmat piirteet ja periaatteet on selostettu myös julkisesti, on omiaan luomaan luottamusta Honkarakenne-konserniin ja sen johtamiseen.
Operatiiviset riskit sisältävät sekä taloudellisia että toimintaan liittyviä riskejä. Taloudelliset riskit liittyvät liikearvoon sekä aineettomiin oikeuksiin, laskennallisiin verosaamisiin, osingonmaksukykyyn ja verotukseen. Operatiiviset riskit liittyvät tuotteisiin, jakeluteihin, henkilöstöön, toimintaan ja prosesseihin.
Markkinatilanteen muutokset voivat aiheuttaa myös liikearvon ja aineettomien oikeuksien oikeuteen liittyvää riskiä. Liikearvoista ja muista taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomista aineettomista hyödykkeistä ei kirjata säännönmukaisia poistoja, vaan ne testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Tätä tarkoitusta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille, tai jos kyseessä on osakkuusyritys, liikearvo sisältyy kyseisen osakkuusyrityksen hankintamenoon. Yhtiöllä on konsernitaseen 31.12.2016 mukaan liikearvoa jäljellä n. 0,1 Meur.
Liikearvon arvonalentumistestauksessa ja laskennallisten verosaamisten arvostusten arvioinnissa käytetyt rahavirtaennusteet perustuvat yhtiön johdon taloudellisiin ennusteisiin. Yhtiöllä on konsernitaseen 31.12.2016 mukaan laskennallisia verosaamisia 2,6 Meur. On mahdollista, että rahavirtaennusteisiin liittyvät oletukset eivät toteudu, minkä seurauksena syntyvillä liikearvon ja laskennallisten verosaamisten arvonalennuksilla voi olla epäedullinen vaikutus yhtiön toiminnan tulokseen ja taloudelliseen asemaan.
Tilinpäätöksessä taseen laskennallisiin verosaamisiin sisältyy 1,5 miljoonan euron suuruinen erä, joka liittyy käyttämättömiin verotuksellisiin tappioihin. Verosaatavista erääntyy 0,5 Meur vuonna 2019; 0,2 Meur vuonna 2023; 0,5 Meur vuonna 2024 ja 0,1 Meur vuonna 2025. Lisäksi verosaamisissa on 0,3 Meur suuruinen erä, jolla ei ole erääntymispäivää.
Vaikka yhtiö on tehnyt viime vuosina tappiollisen tuloksen, yhtiön näkemyksen mukaan taseeseen merkityt laskennalliset verosaamiset pystytään hyödyntämään käyttäen arvioitua verotettavaa tuloa, joka perustuu Honkarakenteen liiketoimintasuunnitelmiin. Positiivista tuloskehitystä tukevana näyttönä pidetään erityisesti vuosina 2012 - 2016 toteutettuja merkittäviä tehostustoimia ja uudelleen organisointeja mm. Alajärven tuotantolaitoksesta luopumista, töiden uudelleen järjestelyjä ja laajentumista uusille markkina- ja liiketoimintaalueille. Nämä toteutetut tehostustoimet ja uudelleen organisoinnit ovat pienentäneet konsernin kuluja ja konsernin tulos on kehittynyt positiivisesti. Alan markkinatilanne on ollut viime vuosina vaikea, mutta tilanteen uskotaan kääntyneen parempaan suuntaan. Konserni on panostanut markkinointiin ja se on tuottanut tulosta, Honkarakenne pääsi mukaan Suomen piristyneeseen markkinakehitykseen. Tuloskehitystä tukevana näyttönä pidetään myös sitä, että konsernin tilauskanta on tilinpäätöshetkellä korkeammalla tasolla kuin vastaavana ajankohtana edellisenä vuonna. Terveellinen rakentaminen on kasvava trendi markkinoilla ja Honkarakenne on panostanut voimakkaasti terveelliseen rakentamiseen, mm. Honkarakenteella on ainoana hirsitalotoimittajana VTT:n myöntämä sertifikaatti (Terve Talo). Myös Kiinan markkinoille tehtyjen panostuksien uskotaan tuottavan tulosta lähivuosina.
Mikäli tulos ei kehity odotetun mukaisesti on mahdollista, että verosaamisia ei ehditä hyödyntämään ajallaan ja niistä on tehtävä arvonalennus. Vuonna 2016 yhtiö ei ole kirjannut taseeseen uutta laskennallista verosaamista.
Mikäli tulevaisuudessa tapahtuvissa verotarkastuksissa havaittaisiin poikkeamia, jotka johtaisivat veronoikaisuun mahdollisine korotus- ja sakkoseuraamuksineen, voi sillä olla olennainen vaikutus yhtiön tulokseen ja taloudelliseen asemaan.
Tuotevastuuriskejä pyritään pienentämään kehittämällä tuotteista mahdollisimman käyttäjäturvallisia. Tuotevastuuriskiltä on suojauduttu konsernitasolla vakuutuksella. Näistä toimenpiteistä huolimatta on mahdollista, että tuotevastuuriski voisi toteutuessaan vaikuttaa haitallisesti Honkarakenne-konsernin liiketoimintaan, taloudelliseen asemaan ja/tai liiketoiminnan tulokseen.
Honkarakenteen toiminnalliset riskit liittyvät inhimillisen toiminnan, yrityksen sisäisten prosessien tai ulkoisten tapahtumien seurauksiin. Tehdastoimintaan liittyvät operatiiviset riskit minimoidaan muun muassa järjestelmällisellä kehitystyöllä. Uusien valmistustekniikoiden ja tuotantolinjojen käyttöönottoon liittyy kustannusriskejä ja kapasiteettiriskejä. Niiltä pyritään suojautumaan huolellisella suunnittelutyöllä ja henkilöstön kouluttamisella. Riippuvuus keskeisistä tavarantoimittajista voi nostaa konsernin materiaalikustannuksia tai koneiden tai niiden varaosien kustannuksia tai vaikuttaa tuotantoon. Toiminnallisia häiriöitä voi liittyä myös muutoksiin jakelukanavissa ja logistisissa järjestelmissä. Sopimusriskit ovat osa toiminnallisia riskejä.
Konsernin liiketoiminta perustuu toimiville ja luotettaville tietojärjestelmille. Niihin liittyviä riskejä pyritään hallitsemaan mm. kahdentamalla kriittiset tietojärjestelmät, kiinnittämällä huomiota yhteistyökumppaneiden valintaan sekä standardoimalla käytössä olevia työasemamalleja ja ohjelmistoja sekä tietoturvaan liittyviä menettelytapoja. Konsernin liiketoiminnan luonteen mukaisesti myyntisaamiset ja vaihtoomaisuus ovat merkittäviä tase-eriä. Myyntisaamisiin liittyvää luottotappioriskiä hallitaan konsernin ennakkomaksukäytännöillä ja remburssikauppaehdoilla.
Konsernin osaaminen liittyy liiketoimintaprosesseihin, joita ovat markkinointi, myynti, suunnittelu, tuotekehitys, tuotanto ja logistiikka sekä tarvittaviin tukitoimintoihin, joita ovat mm. tietohallinto, talous, henkilöstöasiat ja viestintä. Osaamisen ennakoimaton merkittävä vähentyminen tai henkilöiden uudistumiskyvyn heikkeneminen on riski. Yhtiö pyrkii jatkuvasti lisäämään henkilöstönsä ydin- ja muuta merkittävää osaamista tarjoamalla mahdollisuuksia työssä oppimiseen ja koulutukseen sekä rekrytoimalla tarvittaessa osaavaa uutta henkilöstöä.
Konsernitasolla ohjataan keskitetysti käyttöomaisuuden vahinko- ja keskeytysvakuutuksia tavoitteena kattava vakuutussuoja mahdollisten konerikko-, tulipalo- yms. riskien toteutumisesta aiheutuville taloudellisille vahingoille. Lisäksi kaikilla kriittisillä tuotantolinjoilla on automaattinen sprinklausjärjestelmä tulipalojen varalta. Vahinkoriskeihin kuuluvat myös työterveys- ja työsuojeluriskit, ympäristöriskit ja onnettomuusriskit. Konserni tarkistaa säännöllisesti vakuutuksensa osana riskien kokonaishallintaa. Vakuutuksilla pyritään kattamaan ne riskit, jotka ovat taloudellisesti tai muista syistä järkeviä hoitaa vakuuttamalla.
Konserni altistuu liiketoiminnassaan erilaisille rahoitusriskeille. Riskienhallinnan tavoitteena on minimoida rahoitusmarkkinoiden muutosten haitalliset vaikutukset konsernin tulokseen. Pääasialliset rahoitusriskit ovat valuuttariski, korkoriski, luottoriski, maksuvalmiusriski ja kovenanttiriski. Konsernin rahoitus on keskitetty emoyhtiöön. Emoyhtiön talousosasto vastaa rahoitusriskien hallinnasta hallituksessa hyväksyttyjen toimintaperiaatteiden mukaisesti.
Valuuttakurssien vaihtelut saattavat vaikuttaa epäedullisesti Honkarakenteen liiketoiminnan tulokseen.
Honkarakenne toimii kansainvälisesti ja on siten altistunut eri valuuttapositioista aiheutuville transaktioriskeille ja riskeille, jotka syntyvät kun eri valuutoissa olevat sijoitukset tytäryrityksiin muunnetaan emoyhtiön toimintavaluuttaan.
Konserni suojautuu valuuttariskejä vastaan käyttämällä pääsääntöisesti euroa transaktiovaluuttana niin myynti- kuin ostotoiminnassa.
Konsernin merkittävin ulkomaanvaluutta on Japanin jeni. Vuonna 2016 jenimääräisen liikevaihdon osuus konsernin liikevaihdosta oli 11 % (10 % vuonna 2015).
Konsernin jenimääräiset saatavat ja velat sekä herkkyysanalyysi on esitetty liitetietojen kohdassa 23.
Tilinpäätöksessä 31.12.2016 oli avointen jenimääräisten valuuttatermiinien nimellisarvo 2,2 miljoonaa euroa (1,8 miljoonaa euroa vuonna 2015). Honkarakenne ei sovella suojauslaskentaa käyttämiinsä valuuttatermiineihin.
Yhtiö suojaa ennen seuraavaa vuotta 0–60 % seuraavan vuoden arvioidusta jenimääräisestä liikevaihdosta. Lisäksi emoyhtiöllä on 1,8 miljoonan euron arvoinen sisäinen laina, jonka Japanin tytäryhtiö on antanut emoyhtiölle. Tähän lainaan kohdistuu valuuttakurssiriski.
Vaikka Honkarakenne käyttää valuuttariskiensä hallintaan rahoitusinstrumentteja, on mahdollista, että valuuttakurssit tulevaisuudessa voivat vaikuttaa epäedullisesti Honkarakenteen liiketoimintaan, taloudelliseen asemaan, liiketoiminnan tulokseen ja tulevaisuudennäkymiin sekä osakkeiden hintaan.
Korkotason vaihtelut voivat vaikuttaa epäedullisesti Honkarakenteen liiketoiminnan tulokseen.
Honkarakenne-konsernin tulot sekä operatiiviset rahavirrat ovat pääosiltaan riippumattomia markkinakorkojen vaihteluista. Konserni on altistunut käyvän arvon korkoriskille ja se liittyy lähinnä lainasalkkuun. Konserni voi ottaa lainaa joko kiinteäkorkoisena tai vaihtuvakorkoisena ja käyttää koronvaihtosopimuksia suojautumisessa korkojen muutosten aiheuttamilta vaikutuksilta. Konsernin lainoihin kohdistuvaan korkoriskiin vaikuttaa myös rahoituslaitosten perimä viitekoron päälle laskettava korkomarginaali.
Korkotason olennainen nousu voi vaikuttaa yksityiseen kulutukseen negatiivisesti. Lisäksi korkotason nousu voi vaikuttaa olennaisen epäedullisesti rahoituksen hintaan ja yhtiön tämänhetkisiin rahoituskuluihin. Honkarakenne seuraa tiiviisti korkotason kehitystä ja pyrkii aktiivisesti hallitsemaan korkoriskiään. Vaikka yhtiö toimii aktiivisesti hallitakseen
tällaista mahdollista kehitystä, epäonnistuminen kyseisten riskien hallinnassa voisi vaikuttaa olennaisen epäedullisesti Honkarakenteen liiketoimintaan, taloudelliseen asemaan, liiketoiminnan tulokseen ja tulevaisuudennäkymiin sekä osakkeiden hintaan.
Yhtiön rahalaitoslainat ovat kaikki vaihtuvakorkoisia. Lisäksi yhtiöllä on pääomistajalta, Saarelainen Oy:ltä, 0,3 miljoonan euron arvoinen kiinteäkorkoinen pankkilainoille alisteinen vakuudeton juniorilaina.
Lisäksi yhtiöllä on 2,8 miljoonan euron nimellisarvoinen korkojohdannaissopimus, joka muuttaa vastaavaa määrää olevan lainan kiinteäkorkoiseksi (2,8 miljoonaa vuonna 2015).
Korkoprosenteista ja niiden vaihtelun vaikutuksesta on kerrottu liitetietojen kohdassa 23.
Konsernitilinpäätökseen 31.12.2016 sisältyy 0,5 miljoonaa euroa (0,5 miljoonaa euroa vuonna 2015) yli 180 päivää erääntyneitä myyntisaamisia. Näistä valtaosa kohdistuu kahteen asiakkaaseen.
Myyntisaamisten ikäjakauma on esitetty liitetietojen kohdassa 18.
Luottotappioriskiä hallitaan ennakkomaksuilla, pankkitakauksilla ja vientirembursseilla. Myyntialueet vastaavat myyntisaamisiin liittyvästä luottoriskistä. Mahdollisten maksuhäiriöiden osalta yhtiö pyrkii neuvottelemaan maksuohjelmista tai käyttää perintätoimistoa maksun saamiseksi. Konsernin myyntisaamisten luottoriskin enimmäismäärä vastaa myyntisaamisten kirjanpitoarvoa per 31.12.2016. Vaikka yhtiö toimii aktiivisesti hallitakseen luottoriskiä, epäonnistuminen kyseisten riskien hallinnassa voisi vaikuttaa olennaisen epäedullisesti Honkarakenteen liiketoimintaan, taloudelliseen asemaan, liiketoiminnan tulokseen ja tulevaisuudennäkymiin sekä osakkeiden hintaan.
Johdannaissopimuksia tehdään vain pankkien kanssa, joilla on hyvä luottokelpoisuus. Konsernin muiden rahoitusvarojen kuin myyntisaamisten luottoriskin enimmäismäärä vastaa näiden muiden rahoitusvarojen kirjanpitoarvoa per 31.12.2016.
Honkarakenteen velanmaksukyvyn ylläpitäminen edellyttää hyvää kassavirtaa.
Jotta Honkarakenne pystyisi toteuttamaan strategiaansa, yhtiö tarvitsee positiivista kassavirtaa, joka tukee yhtiön asettamien vaatimusten toteuttamista, toimintojen ylläpitämistä, velkojen takaisinmaksua sekä rahoituslähteiden saatavuutta tulevaisuudessa. Kassavirran kasvun on perustuttava nykyisten tuotteiden myynnin kasvuun ja Honkarakenteen onnistumiseen uusien, tuottavien tuotteiden sekä jakelukanavien lanseeraamisessa. Mikäli Honkarakenne ei kykene saamaan aikaan riittäviä kassavirtoja, jotka tukevat näitä toimintoja, taikka saamaan riittävää rahoitusta hyväksyttävillä sopimusehdoilla, sillä voi olla olennaisen epäedullinen vaikutus Honkarakenteen liiketoimintaan, taloudelliseen asemaan, liiketoiminnan tulokseen ja tulevaisuudennäkymiin sekä osakkeiden hintaan.
Honkarakenteella on lyhytaikaista käyttöpääomatarvetta varten käytössä 5,4 miljoonan euron pankkitililimiitti. Tilinpäätöshetkellä 31.12.2016 limiitistä oli käytössä 1,2 miljoonaa euroa. Pankeilla on oikeus irtisanoa pankkitililimiitit lyhyellä ilmoitusajalla, mikäli Honkarakenteen maksukyky heikkenee oleellisesti tai muusta liiketoiminnallisesta syystä. Tililimiittiluotot on kirjattu konsernin pitkäaikaisiin velkoihin, koska niihin ei kohdistu lyhytaikaista takaisin maksuvelvoitetta.
Konsernissa pyritään jatkuvasti arvioimaan ja seuraamaan liiketoiminnan vaatimaa rahoituksen määrää, jotta konsernilla olisi riittävästi likvidejä varoja toiminnan rahoittamiseksi ja erääntyvien lainojen takaisinmaksuun. Rahoituksen saatavuus ja joustavuus pyritään takaamaan likvidien varojen lisäksi tililuottolimiittien avulla sekä käyttämällä rahoituksen hankinnassa useita rahoituslaitoksia. Yhtiön näkemyksen mukaan rahoituksen saatavuuden riski on merkittävästi kasvanut edellisen kahdentoista kuukauden aikana.
Vaikka yhtiö toimii aktiivisesti hallitakseen maksuvalmiusriskiä, epäonnistuminen kyseisten riskien hallinnassa voisi vaikuttaa olennaisen epäedullisesti Honkarakenteen liiketoimintaan, taloudelliseen asemaan, liiketoiminnan tulokseen ja tulevaisuudennäkymiin sekä osakkeiden hintaan.
Lisärahoituksen saatavuuden riski korostuu tällä hetkellä.
Rahoitusvelkojen erääntymistaulukko on esitetty liitetietojen kohdassa 23. Luvut ovat diskonttaamattomia ja ne sisältävät sekä koronmaksut että pääoman takaisinmaksut.
Joulukuussa 2016 yhtiö neuvotteli rahoittajien kanssa uudet rahoituspäätökset vuodelle 2017. Osaan uusista rahoituspäätöksistä sisältyy käyttökatteeseen liittyviä kovenantteja. Koko vuoden 2017 osalta käyttökatteen tulee olla vähintään 1,8 miljoonaa euroa ja lisäksi sille on asetettu vuosineljänneksittäin minimiarvoja. Käyttökatekovenantit kohdistuvat 2,1 miljoonan euron rahoitusvelkoihin ja näistä rahoitusveloista 1,3 (1,9) miljoonaan euroon kohdistui jo ennestään 30 % omavaraisuuteen liittyvä kovenanttiehto. Mikäli yhtiön myynti ei kehity riittävän hyvin, on mahdollista, että kovenanttiehdot rikkoontuvat seuraavan vuoden aikana. Yhtiö on käynnistänyt toimenpiteet lisärahoituksen saamiseksi tarkoituksenaan toiminnan jatkuvuuden turvaaminen.
Konsernilla ei ole merkittäviä sijoituksia noteeratuissa osakkeissa, joten näiden osakkeiden markkinahintojen vaihtelusta aiheutuva hintariski ei ole olennainen.
Honkarakenteen pääoma koostuu omasta pääomasta ja velasta. Pääomanhallinnan pyrkimyksenä on tukea liiketoimintaa varmistamalla toimintaedellytykset ja kasvattaa omistaja-arvoa. Yhtiön pääomarakennetavoitteena on taloudellinen toimintaympäristö huomioiden omavaraisuusasteen pitäminen yli 35 prosentissa. Yhtiön pääomanpalautus omistajille koostuu osingoista ja omien osakkeiden hankinnasta. Pitkän aikavälin voitonjakotavoite on 30–50 prosenttia tilikauden tuloksesta.
| Pääomarakenne ja keskeiset tunnusluvut MEUR |
2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Nettorahoitusvelat | 5,0 | 6,5 |
| Oma pääoma yhteensä | 6,7 | 8,0 |
| Nettorahoitusvelat ja oma pääoma yhteensä | 11,7 | 14,5 |
| Omavaraisuusaste (%) | 41,0 | 37,1 |
| Nettovelkaantumisaste (%) | 74,7 | 81,4 |
Konsernin lähipiiri koostuu tytäryrityksistä ja ja osakkuusyrityksistä sekä johdosta ja heidän vaikutusvaltayhtiöistään sekä Saarelaisten osakassopimuksen piiriin kuuluvista henkilöistä ja heidän määräysvaltayhtiöistään. Lähipiiriin kuuluva johto koostuu hallituksesta, toimitusjohtajasta ja yhtiön johtoryhmästä.
Konsernin emo- ja tytäryhtiösuhteet ovat seuraavat:
| Yritys | Kotimaa | Omistusosuus ja osuus ääni vallasta (%) |
|---|---|---|
| Emoyritys Honkarakenne Oyj | Suomi | |
| Honka Blockhaus GmbH | Saksa | 100 |
| Honka Japan Inc. | Japani | 100 |
| Honkarakenne Sarl | Ranska | 87 |
| Alajärven Hirsitalot Oy | Suomi | 100 |
| Honka-Kodit Oy | Suomi | 100 |
| Honka Management Oy | Suomi | 100 |
Ylimmän johdon omistama Honka Management Oy yhdisteltiin aikaisemmin konsernitilinpäätökseen sen ja Honkarakenne Oyj:n välillä solmittujen osakassopimusten ehtojen johdosta. Honkarakenne Oyj lunasti joulukuussa 2016 loput Honka Management Oy:n osakkeet henkilöosakkailta tappiollisen järjestelmän purkamista varten.
Honka Management Oy:n osakehankinnat on toteutettu yhtiön henkilöomistajien oman pääoman ehtoisella rahoituksella sekä yhteensä 851 023 euron suuruisella lainalla Honkarakenne Oyj:ltä. Honkarakenne Oyj toteutti 220 000 B-osakkeen suunnatun annin vuonna 2010 ja 17 250 B-osakkeen suuruisen suunnatun annin vuonna 2011. Lisäksi Honka Management Oy on ostanut osakkailtaan 49 000 Honkarakenne Oyj:n B-osaketta vuonna 2010. Yhteensä Honka Management Oy omistaa 286 250 Honkarakenne Oyj:n B-osaketta.
| Osakkuusyritykset | Kotipaikka | Omistusosuus (%) |
|---|---|---|
| Pielishonka Oy | Lieksa | 39,3 |
| Puulaakson Energia Oy | Karstula | 25,9 |
Lähipiirin kanssa toteutuneet liiketoimet sekä lähipiirisaamiset ja -velat:
| TEUR | Myynnit | Ostot | Saamiset | Velat |
|---|---|---|---|---|
| 2016 | ||||
| Osakkuusyritykset | 169 | 343 | 27 | 53 |
| Johtoon kuuluvat avainhenkilöt | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Johtoon kuuluvien avainhenkilöiden lähipiiri | 0 | 0 | 18 | 0 |
| Muut lähipiiriin kuuluvat | 89 | 67 | 14 | 308 |
| 2015 | ||||
| Osakkuusyritykset | 236 | 363 | 16 | 97 |
| Johtoon kuuluvat avainhenkilöt | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Johtoon kuuluvien avainhenkilöiden lähipiiri | 75 | 0 | 488 | 0 |
| Muut lähipiiriin kuuluvat | 98 | 52 | 29 | 0 |
Tavaroiden ja palvelujen hinnoittelu osakkuusyhtiöiden kanssa perustuu markkinaehtoiseen hinnoitteluun.
Lisäksi emoyhtiö on myöntänyt johdon omistamalle Honka Management Oy:lle vuosina 2010 ja 2011 lainoja yhteensä 851 TEUR. Lainat erääntyivät maksettavaksi 2016, mutta niitä ei maksettu. Lainoille maksetaan takaisinmaksupäivään asti korkoa euribor 12 kk
Vuosina 2016 ja 2015 lähipiiriin kuuluville ei ole kirjattu luottotappioita.
| Johtoon kuuluvien avainhenkilöiden työsuhde-etuudet TEUR | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet | 749 | 1 050 |
| Työsuhteen päättymisen yhteydessä suoritetut etuudet | 224 | 564 |
| Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet | 206 | 319 |
| Yhteensä | 1 179 | 1 932 |
Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet sisältävät sekä lakisääteisen että vapaaeh-toisen eläkejärjestelyn kulut. Eläkejärjestelyt ovat maksupohjaisia.
| Erittely työsuhteen päättymisen jälkeisistä etuuksista | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Lakisääteiset eläkkeet | ||
| Toimitusjohtaja | ||
| Mikko Kilpeläinen, toimitusjohtaja 24.3.2015 asti | 0 | 88 |
| Mikko Jaskari, vt. toimitusjohtaja 24.3.-25.6.2015 | 0 | 17 |
| Marko Saarelainen, toimitusjohtaja 25.6.2015 lähtien | 40 | 5 |
| Hallituksen jäsenet | 24 | 25 |
| Muu johtoryhmä | 89 | 111 |
| Lakisääteiset eläkkeet yhteensä | 154 | 246 |
| Lisäeläketurva | ||
| Toimitusjohtaja | ||
| Mikko Kilpeläinen, toimitusjohtaja 24.3.2015 asti | 0 | 15 |
| Mikko Jaskari, vt. toimitusjohtaja 24.3.-25.6.2015 | 0 | 9 |
| Marko Saarelainen, toimitusjohtaja 25.6.2015 lähtien | 18 | 3 |
| Muu johtoryhmä | 35 | 46 |
| Lisäeläketurva | 52 | 72 |
| Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet yhteensä | 206 | 319 |
| Johdon palkat ja palkkiot | 2016 | 2015 |
| Toimitusjohtaja | 249 | 654 |
| Hallituksen jäsenet | 144 | 141 |
| Konsernin muut johtoryhmän jäsenet | 528 | 730 |
| Yhteensä | 921 | 1 525 |
| Toimitusjohtajan palkat ja palkkiot | ||
| Mikko Kilpeläinen, toimitusjohtaja 24.3.2015 asti | 0 | 518 |
| Mikko Jaskari, vt. toimitusjohtaja 24.3.-25.6.2015 | 0 | 32 |
| Marko Saarelainen, toimitusjohtaja 25.6.2015 lähtien | 249 | 104 |
| Yhteensä | 249 | 654 |
| Yhteensä | 144 | 141 |
|---|---|---|
| Saarelainen Mauri | 24 | 25 |
| Saarelainen Jukka | 18 | 14 |
| Saarelainen Anita | 18 | 19 |
| Rauhaniemi Kati | 18 | 14 |
| Pankko Teijo | 0 | 5 |
| Krook Hannu | 5 | 18 |
| Häggblom Rainer | 14 | 0 |
| Tiitinen Arto pj. | 48 | 49 |
| Hallituksen jäsenten palkat ja palkkiot |
Honkarakenne Oyj:n toimitusjohtajan eläkeikään ei ole tehty erityissopimuksia. Peruseläke on maksupohjainen, jonka lisäksi hänelle, niin kuin konsernin johtoryhmään kuuluville, on tehty maksupohjainen järjestely, jonka kulut on eritelty kohdassa työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet.
Honkarakenne Oyj:n toimitusjohtajan irtisanomisaika on 6 kk, minkä lisäksi hänelle maksetaan 6 kk:n palkkaa vastaava korvaus, mikäli toimisuhde päättyy yhtiön aloitteesta.
| Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut |
IFRS 2016 |
IFRS 2015 |
IFRS 2014 |
IFRS 2013 |
IFRS 2012 |
|
|---|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | MEUR | 36,08 | 45,51 | 48,29 | 46,23 | 55,00 |
| Liikevoitto | MEUR | -0,81 | -2,17 | -1,69 | -4,32 | 1,90 |
| % lv:stä | -2,2 | -4,8 | -3,5 | -9,4 | 3,4 | |
| Tulos ennen veroja | MEUR | -1,15 | -2,52 | -1,65 | -4,41 | 1,09 |
| % lv:stä | -3,2 | -5,5 | -3,4 | -9,5 | 2,0 | |
| Oman pääoman tuotto | % | -19,6 | -19,7 | -12,9 | -27,7 | 4,6 |
| Sijoitetun pääoman tuotto | % | -6,7 | -7,9 | -4,3 | -15,5 | 5,7 |
| Omavaraisuusaste | % | 41,0 | 37,0 | 38,2 | 47,4 | 52,6 |
| Nettorahoitusvelat | MEUR | 5,0 | 8,2 | 6,1 | 1,5 | 6,1 |
| Nettovelkaantumisaste | % | 74,7 | 92,1 | 56,6 | 11,1 | 34,5 |
| Bruttoinvestoinnit | MEUR | 0,1 | 0,9 | 3,7 | 0,9 | 1,0 |
| % lv:stä | 0,2 | 2,1 | 7,7 | 1,9 | 1,8 | |
| Tutkimus- ja kehitysmenot |
MEUR | 0,3 | 0,5 | 0,4 | 0,4 | 0,5 |
| % lv:stä | 0,8 | 1,0 | 0,1 | 0,9 | 1,0 | |
| Tilauskanta | MEUR | 16,3 | 12,5 | 18,1 | 15,9 | 13,6 |
| Henkilöstö keskimäärin | 136 | 161 | 213 | 257 | 265 | |
| Osakekohtaiset tunnusluvut | ||||||
| 2016 | 2015 | 2014 | 2013 | 2012 | ||
| Tulos/osake | euro | -0,30 | -0,23 | -0,40 | -0,32 | -0,90 |
| Osinko/osake *) | euro | 0,00 | 0,00 | 0,00 | 0,00 | 0,00 |
| Osinko/tulos, % | % | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 |
| Efektiivinen osinkotuotto | % | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 |
| Oma pääoma/osake | euro | 1,38 | 1,61 | 1,80 | 2,20 | 2,69 |
| P/E -luku | neg. | neg. | neg. | neg. | neg. |
*) hallituksen esitys
| Tilikauden voitto / tappio |
|||
|---|---|---|---|
| Oman pääoman tuotto-% | = | Oma pääoma yhteensä, keskiarvo | x 100 |
| Sijoitetun pääoma tuotto-% | = | Tilikauden voitto / tappio + rahoituskulut | x 100 |
| Oma pääoma + rahoitusvelat, keskiarvo |
|||
| Omavaraisuusaste, % |
= | Oma pääoma yhteensä | x 100 |
| Taseen loppusumma - saadut ennakot |
|||
| Netto rahoitusvelat |
= | Rahoitusvelat - rahavarat |
|
| Nettovelkaantumisaste, % | Rahoitusvelat - rahavarat |
||
| (gearing) | = | Oma pääoma yhteensä | x 100 |
| Emoyhtiön omistajille kuuluva voitto | |||
| Tulos/osake | = | Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä keskimäärin | |
| Osakekohtainen osinko | |||
| Osinko/tulos, % | = | Osakekohtainen tulos | x 100 |
| Osakekohtainen osinko | |||
| Efektiivinen osinkotuotto-% | = | Osakkeen viimeinen pörssikurssi tilinpäätöspäivänä | x 100 |
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma | |||
| Oma pääoma/osake | = | Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä | |
| kauden lopussa | |||
| Hinta/voittosuhde (P/E) | = | Tilikauden päätöskurssi | |
| Tulos/osake |
| Osakkeen kurssikehitys | 2016 | 2015 | 2014 | 2013 | 2012 | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Vuoden ylin kurssi | euro | 1,78 | 2,50 | 2,95 | 3,32 | 3,60 |
| Vuoden alin kurssi | euro | 1,20 | 1,52 | 1,68 | 2,11 | 2,07 |
| Tilinpäätöspäivän kurssi | euro | 1,65 | 1,60 | 1,70 | 2,70 | 2,12 |
| Osakekannan markkina-arvo *) | MEUR | 8,0 | 7,8 | 8,2 | 13,0 | 10,2 |
| Osakkeiden vaihto | vaihdon arvo | 1,8 | 1,2 | 1,3 | 2,2 | 1,1 |
| vaihdon määrä osuus osakkeiden |
1 198 | 702 | 549 | 821 | 420 | |
| kokonaismäärästä | 24,7 | 14,5 | 11,3 | 17,1 | 8,7 | |
| Osakkeiden oikaistu lukumäärä **) | ||||||
| tilikauden lopussa keskimääräinen |
4 847 | 4 847 | 4 847 | 4 805 | 4 805 | |
| tilikaudella | 4 847 | 4 847 | 4 840 | 4 805 | 4 805 |
*) A-osakkeen arvona on käytetty B-osakkeen kurssia
**) Yhtiön hallussa olevat omat osakkeet on vähennetty
Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2016 osakkeiden lukumäärän mukaan
| Nimi | HONAS | HONBS | Yhteensä | |
|---|---|---|---|---|
| 1 | Saarelainen Oy | 139 100 | 503 107 | 642 207 |
| 2 | Norvestia Oyj | 451 739 | 451 739 | |
| 3 | Honka Management Oy | 286 250 | 286 250 | |
| 4 | Sijoitusrahasto Nordea Nordic Small Cap | 251 457 | 251 457 | |
| 5 | Op-Suomi Pienyhtiöt | 250 000 | 250 000 | |
| 6 | Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma | 222 812 | 222 812 | |
| 7 | Ajp Holding Oy | 202 636 | 202 636 | |
| 8 | Saarelainen Marko Tapani | 1 742 | 159 810 | 161 552 |
| 9 | Lieksaare Oy | 18 500 | 142 700 | 161 200 |
| 10 | Nordea Pankki Suomi Oyj, Hallintarek. |
135 778 | 135 778 | |
| 11 | Op-Henkivakuutus Oy | 125 000 | 125 000 | |
| 12 | Ruuska Pirjo | 5 950 | 92 857 | 98 807 |
| 13 | Saarelainen Erja Anneli | 10 456 | 68 090 | 78 546 |
| 14 | Honkarakenne Oyj | 78 135 | 78 135 | |
| 15 | Ruponen Sonja Helena | 60 398 | 60 398 |
| Nimi | HONAS | HONBS | Yhteensä | |
|---|---|---|---|---|
| 16 | Mandatum Life Unit-Linked | 50 000 | 50 000 | |
| 17 | Lindfors Juha Antero | 47 493 | 47 493 | |
| 18 | Niiva Eero | 47 407 | 47 407 | |
| 19 | Saarelainen Paula Sinikka | 3 851 | 39 758 | 43 609 |
| 20 | Etola Markus Eeriki | 40 000 | 40 000 | |
| 21 | Tugent Oy | 40 000 | 40 000 | |
| 22 | Hämäläinen Kristiina Leila | 38 234 | 38 234 | |
| 23 | J & K Hämäläinen Oy | 36 880 | 36 880 | |
| 24 | Saarelainen Sirkka | 35 914 | 35 914 | |
| 25 | Saarelainen Mauri Olavi | 10 456 | 23 460 | 33 916 |
| 26 | Saarelainen Anita | 3 252 | 30 375 | 33 627 |
| 27 | Halonen Panu Markus | 30 000 | 30 000 | |
| 28 | Lindfors Antti | 30 000 | 30 000 | |
| 29 | Pihlaja Hanna Miira Maria | 1 743 | 27 939 | 29 682 |
| 30 | Saarelainen Sointu Sinikka | 29 020 | 200 | 29 220 |
| Hallintarekisteröidyt arvo-osuudet 31.12.2016 | Osakkeiden lukumäärä |
Ääniosuus % |
Osuus osa kemäärästä |
|---|---|---|---|
| Nordea Pankki Suomi Oyj | 135 778 | 1,2 | 2,6 |
| Skandinaviska Enskilda Banken Ab (Publ), | |||
| Helsingin Sivukonttori | 20 377 | 0,4 | 0,2 |
| Clearstream Banking S.A. | 5 500 | 0,1 | 0,1 |
| Danske Bank Oyj | 291 | 0,0 | 0,0 |
| Euroclear Bank Sa/Nv | 220 | 0,0 | 0,0 |
| Nordnet Bank Ab | 138 | 0,0 | 0,0 |
Hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja omistavat yhtiön osakkeita 239 095 kappaletta, joka on 4,6 % osakkeiden määrästä ja 4,9 % äänimäärästä.
| Osakekannan jakauma suuruusluokitittain 31.12.2016 |
Osakkaiden lukumäärä |
%-osuus osakkaista |
Osakkeiden määrä |
%-osuus osakkeista |
|---|---|---|---|---|
| 1-100 | 506 | 30,9 | 27 792 | 0,5 |
| 101–500 | 622 | 38,0 | 171 044 | 3,3 |
| 501–1000 | 218 | 13,3 | 181 188 | 3,5 |
| 1001–5000 | 210 | 12,8 | 483 450 | 9,3 |
| yli 5000 | 73 | 4,5 | 4 169 627 | 80,0 |
| Yhteensä | 1 629 | 99,6 | 5 033 101 | 96,6 |
| Hallintarekisteröityjä | 6 | 0,4 | 162 304 | 3,1 |
| Odotusluettelolla | 12 573 | 0,2 | ||
| Yhteistilillä | 3 441 | 0,1 | ||
| Liikkeeseenlaskettu määrä | 100 | 5 211 419 | 100 |
| Osakennan jakauma sektoreittain 31.12.2016 |
Osakkaiden lukumäärä |
%-osuus osakkaista |
Osakkeiden määrä |
%-osuus osakkeista |
|---|---|---|---|---|
| Yritykset | 76 | 4,6 | 1 641 794 | 31,5 |
| Rahoitus- ja vakuutuslaitokset |
10 | 0,6 | 1 364 892 | 26,2 |
| Kotitaloudet | 1 528 | 93,5 | 2 003 148 |
38,4 |
| Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt | 5 | 0,3 | 6 900 | 0,1 |
| Ulkomaat | 10 | 0,6 | 16 367 | 0,3 |
| Kaikki yhteensä | 1 629 | 99,6 | 5 033 101 | 96,6 |
| Hallintarekisteröityjä | 6 | 0,4 | 162 304 | 3,1 |
| Odotusluettelolla | 12 573 | 0,2 | ||
| Yhteistilillä | 3 441 | 0,1 | ||
| Liikenteeseenlaskettu määrä | 100 | 5 211 419 | 100 |
Hallitus päätti vuoden 2013 toisen vuosineljänneksen aikana konsernin johtoryhmän jäsenille suunnatusta pitkän aikavälin osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä. Osakepalkkiojärjestelmän ansaintajakso alkoi 1.1.2013 ja päättyy 31.12.2016. Järjestelmän mahdollinen palkkio ansaintajaksolta perustuu kumulatiiviseen osakekohtaiseen tulokseen (EPS) 2013 — 2016 ja keskimääräiseen sijoitetun pääoman tuottoon (ROCE) 2013 — 2016. Palkkiot ansaintajaksolta 2013 — 2016 maksetaan vuonna 2017 yhtiön B-sarjan osakkeiden ja rahan yhdistelmänä. Ansaintajakson perusteella maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin 340 000 Honkarakenne Oyj:n B-osakkeen arvoa sisältäen myös rahana maksettavan osuuden.
Vuoden 2015 lopussa osakeohjelman perusteella maksettavat palkkiot arvioitiin koko ansaintajaksolta 2013–2016 nollaksi ja ohjelmaan liittyvät aikaisemmat kirjaukset purettiin. Arvio osoittautui oikeaksi, osakeohjelman perusteella ei makseta palkkioita.
Honkarakenne Oyj:n hallitus päätti 31.5.2010 Honkarakenne-konsernin johdon osakeomistusjärjestelmästä, jonka tarkoitus on mahdollistaa johdon merkittävä pitkäaikainen omistus yhtiössä. Tähän liittyen Honkarakenne Oyj toteutti 220 000 osakkeen suunnatun annin ja lisäksi ylin johto hankki 49 000 kappaletta Honkarakenteen B-osaketta vuonna 2010. Vuoden 2011 toisella vuosineljänneksellä hallitus päätti luovuttaa 17 250 yhtiön hallussa olevaa omaa Bosakettta suunnatussa maksullisessa osakeannissa johdon perustamalle omistusyhtiölle Honka Management Oy:lle Honkarakenteen uuden johtoryhmän jäsenen, Sanna Westerin, liittämiseksi järjestelmään.
Vuonna 2011 suunnatussa osakeannissa Honkarakenne luovutti Honka Management Oy:lle yhtiön hallussa olevia omia osakkeitaan (HONBS) yhteensä 17 250 kappaletta osana Honkarakenteen johdon osakeomistusjärjestelmää. Osakkeiden luovutusarvo oli 5,26 euroa kappaleelta ja yhteensä 90 735 euroa. Luovutuksen jälkeen Honka Management Oy:n hallussa on 286 250 Honkarakenne Oyj:n B-osaketta.
Toimitusjohtajana 1.1.2012 toiminut Esa Rautalinko irtisanoutui yhtiön palveluksesta tammikuussa 2012 ja Honkarakenne Oyj lunasti Esa Rautalingon osuuden Honka Management Oy:stä 29.3.2012 osakassopimuksen mukaisesti.
Honka Management Oy:öön liittyvä järjestely oli alun perin voimassa vuoteen 2014 saakka, jonka jälkeen järjestelmä oli tarkoitus purkaa. Osakkeen kurssikehityksestä riippuen järjestelmää voidaan jatkaa vuosi kerrallaan kahden vuoden ajan. Vuosina 2014 ja 2015 järjestelyä ei purettu, vaan sitä jatkettiin vuosi kerrallaan.
Joulukuussa 2016 Honka Management Oy:n osakkaat yhteisymmärryksessä sopivat järjestelmän purkamisesta siten, että Honkarakenne Oyj lunasti järjestelmässä mukana olevien henkilöjäsenten osakkaiden osakkeet yhden euron kappalehinnalla. Ennestään Honkarakenne Oyj omisti 47,0 % Honka Management Oy:n osakkeista.
Katsauskauden lopussa konsernin hallussa on omia Honkarakenne B-sarjan osakkeita 364 385 kappaletta hankintahinnaltaan 1 381 750,23 euroa. Näiden osakkeiden osuus yhtiön osakepääomasta on 6,99 % ja kaikista äänistä 3,34 %. Osakkeiden hankintameno on konsernitilinpäätöksessä kirjattu vähentämään omaa pääomaa.
Yhtiön hallituksella on valtuudet hankkia omia B-osakkeita enintään 400 000 kappaletta yhtiön vapaaseen omaan pääomaan kuuluvilla varoilla. Osakkeita voidaan hankkia yhtiön pääomarakenteen kehittämiseksi, yrityskauppojen tai muiden järjestelyjen rahoittamiseen tai toteuttamiseen, yhtiön osakepohjaistenkannustinohjelmien toteuttamiseen tai muutoin edelleen luovutettaviksi tai mitätöitäviksi. Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka kuitenkin enintään 30.6.2017 saakka.
Yhtiön hallituksella on valtuudet päättää maksullisesta tai maksuttomasta osakeannista ja osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta yhdessä tai useammassa erässä seuraavin ehdoin:
Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka kuitenkin enintään 30.6.2017 saakka.
Jos A-osake muun saannon kuin perinnön, testamentin tai avio-oikeuden nojalla siirtyy muulle kuin yhtiön osakkaalle, on siirrosta ilmoitettava kirjallisesti hallitukselle.
Hallituksella on 30 päivän kuluessa saatuaan siirrosta ilmoituksen oikeus lunastaa Aosakkeet yhtiölle osakkeen kirjanpitoarvosta viime tilinpäätöksen mukaan käyttämällä vararahastoa tai muita yli osakepääoman säästyneitä varoja. Ellei A-osakkeita lunasteta yhtiölle, antakoon hallitus sitten heti näistä seikoista tiedon yhtiön A-osakkeita omistaville osakkaille. A-osakkeen omistajilla on lunastusoikeus edellä sanotuista hinnasta 30 päivän kuluessa yllä mainitusta ilmoituksesta lukien. Jos useampia lunastajia ilmaantuu, jaetaan lunastettavat aosakkeet heidän kesken sen mukaan kuin he omistavat ennestään A-osakkeita yhtiössä tai siltä osin kuin tämä ei käy päinsä, arvalla.
Yhtiön B-osakkeet eivät ole lunastusoikeuden alaisia vaan vapaasti luovutettavissa.
Saarelainen Oy ja eräät Honkarakenne Oyj:n Saarelaisen sukuun kuuluvat henkilöosakkaat ovat solmineet muutetun osakassopimuksen 17.2.2009. Aiempi osakassopimus oli tehty 21.4.1990. Sopimuksen osapuolet ovat sopineet, että henkilöosakkaat pyrkivät yksimieliseen äänivaltansa käyttämiseen yhtiön yhtiökokouksissa. Jollei yksimielisyyteen päästä, henkilöosakkaat äänestävät sen kannan puolesta, jota Saarelainen Oy kannattaa. Valittaessa Honkarakenne Oyj:n hallitukseen Saarelaisen suvun edustajia, valinta tehdään sopimuksen mukaan henkilöosakkaiden yksimielisellä päätöksellä. Ellei yksimielisyyteen päästä, päättää suvun edustajista Saarelainen Oy:n yhtiökokous kokouksessa annettujen äänten enemmistöllä.
Osakassopimuksen mukaan henkilöosakkaat sitoutuvat olemaan myymättä tai luovuttamatta omistamiaan Honkarakenne Oyj:n A-osakkeita kenellekään muulle kuin sopimuksen allekirjoittaneelle henkilöosakkaalle tai Saarelainen Oy:lle, tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta, ilman että myytäviksi tai luovutettaviksi aiotut osakkeet tarjotaan ensin etuosto-oikeudella Saarelainen Oy:lle tai tämän määräämälle.
Sopimuksen piirissä on Saarelainen Oy:n lisäksi Saarelainen Sinikka, Saarelainen Reino kuolinpesä, Saarelainen Erja, Saarelainen Mauri, Ruuska Pirjo, Saarelainen Anita, Saarelainen Kari, Saarelainen Paula, Ruponen Helena, Saarelainen Jukka, Saarelainen Sari ja Saarelainen Jari. Sopimuksen piiriin kuuluvien tahojen, mukaan luettuna heidän alaikäisten lasten yhteenlaskettu omistus on 236 282 A-osaketta ja 833 495 B-osaketta. Omistusosuus kaikista osakkeista on 20,53 % ja osuus kaikista äänistä 50,94 %.
VMA 153/2007:n mukaisia osakkeita ja osakkeenomistusta koskevia tietoja on esitetty myös toimintakertomuksessa.
| TEUR | 1.1.-31.12.2016 | 1.1.-31.12.2015 |
|---|---|---|
| LIIKEVAIHTO | 34 293 | 37 076 |
| Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden | ||
| varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) | -270 | -373 |
| Valmistus omaan käyttöön (+) | 7 | |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 298 | 282 |
| Materiaalit ja palvelut | ||
| Aineet, tarvikkeet ja tavarat: | ||
| Ostot tilikauden aikana | -17 909 | -19 714 |
| Varastojen lisäys (-) tai vähennys (+) | -74 | -64 |
| Ulkopuoliset palvelut | -4 505 | -4 597 |
| Henkilöstökulut | -6 353 | -7 115 |
| Poistot ja arvonalentumiset | ||
| Suunnitelman mukaiset poistot | -1 719 | -1 908 |
| Arvonalentumiset | -279 | |
| Liiketoiminnan muut kulut | -4 719 | -4 576 |
| LIIKEVOITTO/-TAPPIO | -958 | -1 262 |
| Rahoitustuotot ja -kulut | ||
| Tuotot osuuksista saman konsernin yrityksissä | 1 401 | |
| Muut korko- ja rahoitustuotot |
182 | 152 |
| Korkokulut ja muut rahoituskulut | -548 | -625 |
| VOITTO/TAPPIO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA | 77 | -1 735 |
| Tilinpäätössiirrot | ||
| Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) | 0 | -3 |
| Tuloverot | ||
| Tilikauden verot | -140 | 0 |
| Laskennallisen verosaamisen muutos | -84 | 149 |
| TILIKAUDEN VOITTO/TAPPIO | -147 | -1 589 |
| PYSYVÄT VASTAAVAT | 31.12.2016 | 31.12.2015 |
|---|---|---|
| Aineettomat hyödykkeet | ||
| Aineettomat oikeudet | 138 | 221 |
| Aineelliset hyödykkeet | ||
| Maa- ja vesialueet |
867 | 977 |
| Rakennukset ja rakennelmat | 5 581 | 6 896 |
| Koneet ja kalusto | 3 506 | 4 488 |
| Muut aineelliset hyödykkeet | 10 | 106 |
| Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat | 46 | 21 |
| 10 010 | 12 487 | |
| Sijoitukset | ||
| Osuudet saman konsernin yrityksissä | 348 | 367 |
| Osuudet osakkuusyrityksissä | 439 | 439 |
| Muut osakkeet ja osuudet | 42 | 42 |
| Muut saamiset saman konsernin yrityksiltä | 1 600 | 1 600 |
| 2 430 | 2 449 | |
| PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ | 12 577 | 15 614 |
| VAIHTUVAT VASTAAVAT | 31.12.2016 | 31.12.2015 |
| Vaihto-omaisuus | ||
| Keskeneräiset tuotteet | 1 761 | 2 126 |
| Valmiit tuotteet / Tavarat | 423 | 328 |
| Muu vaihto-omaisuus | 1 244 | 1 307 |
| 3 428 | 3 761 | |
| Saamiset | ||
| Pitkäaikaiset saamiset | ||
| Saamiset saman konsernin yrityksiltä | 458 | 458 |
| Lainasaamiset | 20 | 20 |
| Laskennalliset verosaamiset | 1 158 | 1 243 |
| 1 636 | 1 720 |
| Lyhytaikaiset saamiset | ||
|---|---|---|
| Myyntisaamiset | 1 393 | 1 203 |
| Saamiset saman konsernin yrityksiltä | 1 359 | 1 005 |
| Saamiset osakkuusyrityksiltä | 27 | 16 |
| Muut saamiset | 768 | 964 |
| Siirtosaamiset | 45 | 857 |
| 3 593 | 4 045 | |
| Rahat ja pankkisaamiset | 4 | 194 |
| VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ | 8 661 | 9 720 |
| Vastaavaa yhteensä | 21 239 | 24 877 |
| TEUR Vastattavaa |
31.12.2016 | 31.12.2015 |
|---|---|---|
| OMA PÄÄOMA | ||
| Osakepääoma | 9 898 | 9 898 |
| Ylikurssirahasto | 520 | 520 |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto |
6 579 | 6 579 |
| Edellisten tilikausien voitto | -9 802 | -8 212 |
| Tilikauden voitto / tappio | -147 | -1 589 |
| OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ | 7 048 | 7 195 |
| TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ | ||
| Poistoero | 21 | 21 |
| PAKOLLISET VARAUKSET | ||
| Muu pakollinen varaus | 334 | 659 |
| VIERAS PÄÄOMA | ||
| Pitkäaikainen | ||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 4 151 | 4 495 |
| Velat saman konsernin yrityksille | 1 800 | 1 800 |
| Velat lähipiirille | 300 | 0 |
| Velat omistusyhteysyrityksille | 0 | 97 |
| 6 251 | 6 392 | |
| Lyhytaikainen | ||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 900 | 3 050 |
| Saadut ennakot | 3 090 | 2 767 |
| Ostovelat | 1 306 | 1 850 |
| Velat saman konsernin yrityksille | 207 | 212 |
| Muut velat | 161 | 156 |
| Siirtovelat | 1 920 | 2 574 |
| 7 584 | 10 609 | |
| VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ | 13 835 | 17 001 |
| Vastattavaa yhteensä | 21 239 | 24 877 |
| TEUR LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA |
2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Tilikauden voitto | -147 | -1 589 |
| Oikaisut: | ||
| Poistot ja arvonalentumiset | 1 719 | 2 187 |
| Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua | -325 | -133 |
| Rahoitustuotot ja -kulut | -1 035 | 473 |
| Muut oikaisut | 84 | -150 |
| Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta | 296 | 788 |
| KÄYTTÖPÄÄOMAN MUUTOS | ||
| Lyhytaikaisten liikesaamisten muutos | 452 | 671 |
| Vaihto-omaisuuden muutos | 333 | 437 |
| Lyhytaikaisten velkojen muutos | -797 | 390 |
| Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja | ||
| veroja | 284 | 2 287 |
| Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoi | ||
| tuskuluista | -595 | -623 |
| Saadut osingot liiketoiminnasta | 1 401 |
0 |
| Saadut korot liiketoiminnasta | 145 | 133 |
| Maksetut välittömät verot | -140 | 0 |
| Liiketoiminnan rahavirta | 1 095 | 1 796 |
| INVESTOINTIEN RAHAVIRTA | ||
| Investoinnit aineell. ja aineett. hyödykkeisiin | -88 | -103 |
| Aineell. ja aineett. hyödykkeiden luovutusvoitot | 998 | 16 |
| Investoinnit tytäryhtiöihin | -1 | 0 |
| Investointien rahavirta | 910 | -87 |
| RAHOITUKSEN RAHAVIRTA | ||
| Lyhytaikaisten lainojen nosto | 0 | 185 |
| Pitkäaikaisten lainojen nosto | 300 | 0 |
| Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksu | -2 494 | -1 710 |
| Rahoituksen rahavirta | -2 194 | -1 525 |
| Rahavarojen muutos | -190 | 185 |
| Rahavarat tilikauden alussa | 194 | 9 |
| Rahavarat tilikauden lopussa | 4 | 194 |
Käyttöomaisuus on aktivoitu välittömään hankintamenoon.
Rakennukset ja rakennelmat sisältävät aikaisemmin voimassa olleen kirjanpitolain mukaan kirjattuja arvonkorotuksia ja näiden arvonkorotusten perusteiden olemassaoloa arvioidaan vuosittain.
Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu käyttöomaisuuden hankintamenosta arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan tasapoistoin. Koneet ja kalustot ryhmässä tehtaiden uusien tuotantolinjojen poistoajat ovat 12 vuotta.
Suunnitelman mukaiset poistoajat ovat:
| Aineettomat oikeudet | 5–10 vuotta |
|---|---|
| Liikearvo | 5 vuotta |
| Rakennukset ja rakennelmat | 20–30 vuotta |
| Koneet ja kalusto | 3–12 vuotta |
| Muut aineelliset hyödykkeet | 3–10 vuotta |
Vaihto-omaisuuteen sisältyvät erät on arvostettu FIFO-periaatteen mukaisesti välittömään hankintamenoon, todennäköiseen jälleenhankinta- tai luovutushintaan, mikäli se on alhaisempi.
Yhtiön johdannaiset sisältävät valuuttatermiinejä ja koronvaihtosopimuksia. Valuuttatermiineillä suojaudutaan ennakoitujen valuuttamääräisten myyntien rahavirtojen muutokselta. Yhtiö suojaa ennakoiduista 12 kuukauden tulevista valuuttamääräisistä kassavirroistaan valuuttatermiineillä lähes 50 %.
Koronvaihtosopimuksilla vaihdetaan yhtiön rahalaitoslainojen vaihtuvakorko kiinteäksi koroksi. Koronvaihtosopimukset on määritelty alkuperäiseltä juoksuajaltaan maksimissaan 10 vuodeksi ja korko määritellään kolmen ja kuuden kuukauden välein.
Johdannaiset on arvostettu tilinpäätöksessä käypään arvoon. Käyvän arvon muutokset on kirjattu tulosvaikutteisesti muihin rahoitustuottoihin ja -kuluihin.
Henkilöstön lakisääteinen eläketurva on hoidettu eläkevakuutusyhtiöiden kautta.
Laskennallinen verovelka tai -verosaaminen on laskettu verotuksen ja tilinpäätöksen välisille väliaikaisille eroille käyttäen tilinpäätöshetkellä vahvistettua seuraavien vuosien verokantaa. Taseeseen sisältyy laskennallinen verovelka kokonaisuudessaan ja laskennallinen verosaaminen arvioidun todennäköisen saamisen suuruisena.
Ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat on muutettu Suomen rahan määräiseksi tilinpäätöspäivän kurssiin.
| 1.1. Liikevaihto (TEUR) |
2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Markkina-alueittain | ||
| Suomi ja Baltia (Finland & Baltics) | 18 309 | 16 247 |
| Venäjä ja IVY (Russia & CIS) | 10 190 | 12 029 |
| Global Markets | 5 794 | 8 800 |
| Yhteensä | 34 293 | 37 076 |
Suomi ja Baltia sisältää muuta kuin Suomea 0 TEUR (0 TEUR).
| 1.2. Liiketoiminnan muut tuotot (TEUR) | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Avustukset | 83 | 191 |
| Vuokratuotot | 70 | 88 |
| Käyttöomaisuuden myyntituotot | 48 | 1 |
| Hyvitys toimimattomasta käyttöomaisuudesta | 97 | 0 |
| Liiketoimet lähipiirin kanssa (TEUR) | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Ostot | 410 | 415 |
| Myynnit | 258 | 409 |
| Arvonalentumiset lainoista ja muista saatavista | 0 | 55 |
| Lähipiirille myönnetyt uudet lainat | 0 | 0 |
| Lähipiirille aikaisemmin myönnetyt lainat | 458 | 458 |
| Lähipiiriltä saadut uudet lainat | 300 | 0 |
| Lähipiiriltä aikaisemmin saadut lainat | 0 | 0 |
Lähipiiri koostuu tytäryrityksistä ja ja osakkuusyrityksistä sekä johdosta ja heidän vaikutusvaltayhtiöistään sekä Saarelaisten osakassopimuksen piiriin kuuluvista henkilöistä ja heidän määräysvaltayhtiöistään. Lähipiiriin kuuluva johto koostuu hallituksesta, toimitusjohtajasta ja yhtiön johtoryhmästä.
Lähipiiritapahtumat ovat ehdoiltaan markkinaehtoisia tavanomaisia liiketapahtumia.
| 1.4. Poistotja arvonalentumiset (TEUR) | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Suunnitelman mukaiset poistot | ||
| Aineettomat oikeudet | 92 | 118 |
| Rakennukset ja rakennelmat | 563 | 575 |
| Koneet ja kalusto | 998 | 1 089 |
| Muut aineelliset hyödykkeet | 66 | 126 |
| Suunnitelman mukaiset poistot yhteensä | 1 719 | 1 908 |
| Arvonalentumiset pysyvien vastaavien hyödykkeistä | 0 | 279 |
| Poistot ja arvonalentumiset yhteensä | 1 719 | 2 187 |
| 1.5. Tilintarkastajan palkkiot (TEUR) | 2016 | 2015 |
| Tilintarkastuspalkkiot | 78 | 44 |
| Veroneuvonta | 0 | 0 |
| Muut palkkiot | 32 | 53 |
| Yhteensä | 110 | 97 |
| 1.6. Rahoitustuotot ja -kulut(TEUR) | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Osingot saman konsernin yrityksiltä | 1 401 | 0 |
| Korkotuotot | 28 | 11 |
| Arvonalentumiset pysyvien vastaavien sijoituksista | -20 | -29 |
| Korkokulut | -234 | -333 |
| Muut rahoituskulut | -35 | -6 |
| Kurssivoitot/-tappiot | -137 | -102 |
| Arvonmuutokset valuuttajohdannaisista | 31 | -14 |
| Yhteensä | 1 035 | -473 |
| 1.7. Tuloverot (TEUR) | 2016 | 2015 |
| Maksetut verot | -140 | 0 |
| Laskennallisen verosaamisen muutos | -84 | 149 |
| Yhteensä | -225 | 149 |
| 2.1. Emoyhtiön aineettomat hyödykkeet 2016 TEUR |
Aineettomat oikeudet |
Muut pitkä vaikutteiset menot |
Ennakko maksut |
Aineettomat hyödykkeet yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 5 106 | 2 148 | 7 254 | |
| Lisäykset | 9 | 9 | ||
| Erien väliset siirrot | -20 | -57 | -77 | |
| Hankintameno 31.12. | 5 095 | 2 091 | 0 | 7 186 |
| Kertyneet poistot 1.1. | -4 884 | -2 148 | -7 033 | |
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | 19 | 57 | 77 | |
| Tilikauden poistot | -92 | -92 | ||
| Kertyneet poistot 31.12. | -4 957 | -2 091 | 0 | -7 048 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 138 | 0 | 0 | 138 |
| Emoyhtiön aineettomat hyödykkeet 2015 TEUR |
Aineettomat oikeudet |
Muut pitkä vaikutteiset menot |
Ennakko maksut |
Aineettomat hyödykkeet yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 5 055 | 2 148 | 49 | 7 252 |
| Lisäykset | 1 | 1 | ||
| Erien väliset siirrot | 49 | -49 | 0 | |
| Hankintameno 31.12. | 5 106 | 2 148 | 7 254 | |
| Kertyneet poistot 1.1. | -4 767 | -2 148 | -6 915 | |
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | 0 | |||
| Tilikauden poistot | -118 | -118 | ||
| Kertyneet poistot 31.12. | 0 | |||
| Kirjanpitoarvo 31.12. | -4 884 | -2 148 | -7 033 |
| Rakennukset ja | Muut aineelliset | Ennakkomaksut ja keskeneräiset |
Aineelliset hyödykkeet |
|||
|---|---|---|---|---|---|---|
| 2.2. Emoyhtiön aineelliset hyödykkeet 2016 TEUR | Maa- ja vesialueet |
rakennelmat | Koneet ja kalusto | hyödykkeet | hankinnat | yhteensä |
| Hankintameno 1.1. | 1 269 | 21 826 | 37 380 | 2 931 | 21 | 63 428 |
| Lisäykset | 13 | 87 | 100 | |||
| Vähennykset | -425 | -5 920 | -9 922 | -449 | -16 716 | |
| Erien väliset siirrot | 3 | 59 | -62 | |||
| Hankintameno 31.12. | 844 | 15 909 | 27 530 | 2 482 | 46 | 46 811 |
| Kertyneet poistot 1.1. | -316 | -15 400 | -32 893 | -2 826 | -51 434 | |
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | 316 | 5 165 | 9 867 | 420 | 15 767 | |
| Tilikauden poistot | -563 | -998 | -66 | -1 627 | ||
| Arvonalentumiset | ||||||
| Kertyneet poistot 31.12. | -10 798 | -24 024 | -2 472 | -37 294 | ||
| Arvonkorotukset | 24 | 470 | 494 | |||
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 867 | 5 581 | 3 506 | 10 | 46 | 10 010 |
Tuotantokoneiden ja -laitteiden kirjanpitoarvo 31.12.2016 on 3 493 tuhatta euroa (4 470 tuhatta euroa vuonna 2015). Arvonkorotukset perustuvat omaisuuden arvoista tehtyihin arviointeihin.
| Emoyhtiön aineelliset hyödykkeet 2015 TEUR | Maa- ja vesialueet |
Rakennukset ja rakennelmat |
Koneet ja kalusto | Muut aineelliset hyödykkeet |
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat |
Aineelliset hyödykkeet yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 1 352 | 21 844 | 37 421 | 2 931 | 63 548 | |
| Lisäykset | 23 | 44 | 67 | |||
| Vähennykset | -83 | -18 | -63 | -23 | -187 | |
| Erien väliset siirrot | 0 | |||||
| Hankintameno 31.12. | 1 269 | 21 826 | 37 380 | 2 931 | 21 | 63 428 |
| Kertyneet poistot 1.1. | -320 | -14 666 | -31 803 | -2 693 | -49 482 | |
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | 4 | 31 | 34 | |||
| Tilikauden poistot | -568 | -1 089 | -126 | -1 783 | ||
| Arvonalentumiset | 5 | -170 | -31 | -7 | -203 | |
| Kertyneet poistot 31.12. | -316 | -15 400 | -32 893 | -2 826 | -51 434 | |
| Arvonkorotukset | 24 | 470 | 494 | |||
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 977 | 6 896 | 4 488 | 106 | 21 | 12 487 |
Tuotantokoneiden ja -laitteiden kirjanpitoarvo 31.12.2015 on 4 470 tuhatta euroa (5 603 tuhatta euroa vuonna 2014). Arvonkorotukset perustuvat omaisuuden arvoista tehtyihin arviointeihin.
| Emoyhtiön sijoitukset 2016 TEUR | Osuudet saman konsernin yrityksissä |
Osuudet osakkuusyrityksissä |
Muut osakkeet ja osuudet |
Muut saamiset saman konsernin yrityksiltä |
Sijoitukset yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 367 | 439 | 42 | 1 600 | 2 449 |
| Lisäykset | 1 | 1 | |||
| Vähennykset | -20 | -20 | |||
| Hankintameno 31.12. | 348 | 439 | 42 | 1 600 | 2 430 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 348 | 439 | 42 | 1 600 | 2 430 |
Osuudet konsernin yrityksissä sisältää 8 TEUR johdon yhtiön Honka Management Oy:n osakkeita, jotka on arvostettu hankintamenoon vähennettynä vuonna 2014 tehdyllä arvonalennuskirjauksella 28 TEUR.
Emoyhtiöllä on Saksan tytäryhtiöltä pitkäaikainen pääomalainasaaminen 1 600 TEUR, joka on arvostettu hankintamenoon. Saksan yhtiön oma pääoma tilinpäätöshetkellä 31.12.2016 on 659 TEUR negatiivinen ilman pääomalainaa. Johdon näkemyksen mukaan Saksan yhtiön odotetaan kasvavan tulevina vuosina. Saksan yhtiön tasearvot on arvostettu liiketoimintasuunnitelman tulevaisuuden kassavirtojen perusteella.
| Emoyhtiön sijoitukset 2015 TEUR |
Osuudet saman konsernin yrityksissä |
Osuudet osakkuusyrityksissä |
Muut osakkeet ja osuudet |
Muut saamiset saman konsernin yrityksiltä |
Sijoitukset yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 367 | 439 | 42 | 1 600 | 2 449 |
| Hankintameno 31.12. | 367 | 439 | 42 | 1 600 | 2 449 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 367 | 439 | 42 | 1 600 | 2 449 |
Osuudet konsernin yrityksissä sisältää 7TEUR johdon yhtiön Honka Management Oy:n osakkeita, jotka on arvostettu hankintamenoon vähennettynä vuonna 2014 tehdyllä arvonalennuskirjauksella 28 TEUR.
Emoyhtiöllä on Saksan tytäryhtiöltä pitkäaikainen pääomalainasaaminen 1 600 TEUR, joka on arvostettu hankintamenoon. Saksan yhtiön oma pääoma tilinpäätöshetkellä 31.12.2015 on 586 TEUR negatiivinen ilman pääomalainaa. Johdon näkemyksen mukaan Saksan yhtiön odotetaan kasvavan tulevina vuosina. Saksan yhtiön tasearvot on arvostettu liiketoimintasuunnitelman tulevaisuuden kassavirtojen perusteella.
| Konserniyritykset | Emoyhtiön ja konsernin omistus- ja äänivalta % |
|---|---|
| Honka Blockhaus GmbH, Saksa | 100 % |
| Honka Japan Inc., Japani | 100 % |
| Honkarakenne Sarl, Ranska | 87 % |
| Alajärven Hirsitalot Oy, Alajärvi | 100 % |
| Honka-Kodit Oy, Tuusula | 100 % |
| Honka Management Oy | 100 % |
| Osakkuusyritykset | Emoyhtiön ja konserninomistus- ja äänivalta % |
|---|---|
| Pielishonka Oy, Lieksa | 39,3 % |
| Puulaakson Energia Oy, Karstula | 25,9 % |
Muu vaihto-omaisuus koostuu lomaosakkeista 106 TEUR (106 TEUR) ja maa-alueista 1 138 TEUR (1 201 TEUR). Muu vaihto-omaisuus on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan käypään markkina-arvoon.
| 2.6.1. Pitkäaikaiset saamiset (TEUR) | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Saamiset, jotka erääntyvät yli yhden vuoden kuluttua | ||
| Lainasaamiset | 20 | 20 |
| Lainasaamiset ylimmän johdon omistamalta yhtiöltä | 458 | 458 |
Yhtiön ylimmän johdon omistamalle yhtiöltä, Honka Management Oy:ltä, on 458 TEUR lainasaaminen, josta on tehty vuosina 2014–2015 arvonalentumiskirjaus yhteensä 393 TEUR. Laina erääntyi maksettavaksi 31.8.2014, mutta yhtiön purkamista lykättiin. Lainalle maksetaan takaisinmaksupäivään asti korkoa euribor 12 kk + 1 %. Mikäli Honka Management Oy:n purkamista lykätään vuosi kerrallaan, myös lainan takaisinmaksupäivää lykätään vastaavasti. Joulukuussa 2016 järjestelmä päätettiin purkaa ja emoyhtiö hankki loput Honka Management Oy:n osakkeet ostamalla henkilöosaiden aiemmin omistamat osakkeet.
| 2.6.2. Laskennalliset verosaamiset ja -velat TEUR | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Verosaamiset | 1 158 | 1 242 |
Tilinpäätöksen 31.12.2016 verosaamiset koostuvat emoyhtiön vahvistetuista tappioista lasketusta verosaamisesta. Tilinpäätöksen yhteydessä on tehty johdon huolellinen arviointi tappioista kirjattujen verosaatavien arvostamisesta. Kirjatut verosaamiset perustuvat johdon näkemykseen tulevaisuuden kehityksestä.
Vaikka yhtiö on tehnyt viime vuosina tappiollisen tuloksen, yhtiön näkemyksen mukaan taseeseen merkityt laskennalliset verosaamiset pystytään hyödyntämään käyttäen arvioitua verotettavaa tuloa, joka perustuu Honkarakenteen liiketoimintasuunnitelmiin.
Positiivista tuloskehitystä tukevana näyttönä pidetään erityisesti vuosina 2012–2016 toteutettuja merkittäviä tehostustoimia ja uudelleen organisointeja mm. Alajärven tuotantolaitoksesta luopumista, töiden uudelleen järjestelyjä ja laajentumista uusille markkina- ja liiketoiminta-alueille. Nämä toteutetut tehostustoimet ja uudelleen organisoinnit ovat pienentäneet konsernin kuluja ja konsernin tulos on kehittynyt positiivisesti.
Alla on esitetty konsernin tuloksen ennen veroja kehityminen vuosina 2012 – 2016 (TEUR)
| 2016 | 2015 | 2014 | 2013 | 2012 | |
|---|---|---|---|---|---|
| Konsernin tulos ennen veroja | -1 152 | -1 723 | -2 523 | -1 651 | -4 409 |
Alan markkinatilanne on ollut viime vuosina vaikea, mutta tilanteen uskotaan kääntyneen parempaan suuntaan. Konserni on panostanut markkinointiin ja se on tuottanut tulosta, Honkarakenne pääsi mukaan Suomen piristyneeseen markkinakehitykseen. Tuloskehitystä tukevana näyttönä pidetään myös sitä, että konsernin tilauskanta on tilinpäätöshetkellä korkeammalla tasolla kuin vastaavana ajankohtana edellisenä vuonna.
Terveellinen rakentaminen on kasvava trendi markkinoilla ja Honkarakenne on panostanut voimakkaasti terveelliseen rakentamiseen, mm. Honkarakenteella on ainoana hirsitalotoimittajana VTT:n myöntämä sertifikaatti (Terve Talo). Myös Kiinan markkinoille tehtyjen panostuksien uskotaan tuottavan tulosta lähivuosina.
Olennaisimmat erät, joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista, johtuen erien toteutumiseen liittyvästä epävarmuudesta (TEUR):
| 2016 | 2015 | |
|---|---|---|
| Uudelleenjärjestelyvaraus | 149 | 222 |
| Käyttöomaisuuden alaskirjaukset ja hyllytetyt poistot | 3 324 | 1 763 |
| 2.6.3. Lyhytaikaiset saamiset (TEUR) Saamiset saman konsernin yrityksiltä |
2016 | 2015 |
| Myyntisaamiset | 1 196 | 883 |
| Muut saamiset | 163 | 121 |
| Yhteensä | 1 359 | 1 005 |
| 2.6.4. Siirtosaamiset TEUR |
2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Saatujen ennakoiden alv | 5 | 5 |
| Provisioaktivointi laskuttamattomista tilauksista | 0 | 751 |
| Jaksotettu Tekes-avustus | 0 | 100 |
| Lisäprovision ennakkomaksu | 36 | 0 |
| Muut siirtosaamiset | 4 | 1 |
| Yhteensä | 45 | 857 |
| 2.7 Oma pääoma (TEUR) | 2016 | 2015 |
| Osakepääoma 1.1. | 9 898 | 9 898 |
| Osakepääoma 31.12. | 9 898 | 9 898 |
| Ylikurssirahasto 1.1. | 520 | 520 |
| Ylikurssirahasto 31.12. | 520 | 520 |
| Sidottu oma pääoma yhteensä | 10 418 | 10 418 |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1. | 6 579 | 6 579 |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12. | 6 579 | 6 579 |
| Edellisten tilikausien voitto 1.1. | -9 802 | -7 903 |
| Edellisten tilikausien voittovaroihin kohdistuvat oikaisut | 0 | -309 |
| Tilikauden voitto/tappio | -147 | -1 589 |
| Voittovarat 31.12. | -9 949 | -9 802 |
| Vapaa oma pääoma | -3 370 | -3 223 |
| Oma pääoma yhteensä | 7 048 | 7 195 |
| Laskelma jakokelpoisesta omasta pääomasta 31.12. | 2016 | 2015 |
| Voitto edellisiltä tilikausilta | -9 802 | -7 903 |
| Edellisten tilikausien voittovaroihin kohdistuvat | ||
| Oikaisut | 0 | -309 |
| Tilikauden voitto/tappio | -147 | -1 589 |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 6 579 | 6 579 |
| Honka Management Oy:lle annettu laina | -458 | -458 |
| Yhteensä | -3 828 | -3 681 |
| 2016 | 2015 |
| Voitto edellisiltä tilikausilta | -9 802 | -7 903 |
|---|---|---|
| Edellisten tilikausien voittovaroihin kohdistuvat | ||
| Oikaisut | 0 | -309 |
| Tilikauden voitto/tappio | -147 | -1 589 |
| Honka Management Oy:lle annettu laina | -458 | -458 |
| Yhteensä | -10 407 | -10 260 |
| Emoyhtiön osakeet jakautuvat osakelajeittain seuraavasti: | ||
| Äänet | Kpl | |
| A-osakkeet yhteensä (20 ääntä/osake) | 6 001 920 | 300 096 |
| B-osakkeet yhteensä (1 ääni/osake) | 4 911 323 | 4 911 323 |
| A- ja B-osakkeet yhteensä |
10 913 243 | 5 211 419 |
| 2.8. Pakolliset varaukset(TEUR) | 2016 | 2015 |
| Takuuvaraus | 120 | 240 |
| Riitatapauksista johtuvat varaukset | 65 | 0 |
| Uudelleenjärjestelyvaraus, lyhytaikainen | 149 | 419 |
| Yhteensä | 334 | 659 |
Uudelleenjärjestelyvarauksesta 115 TEUR (260 TEUR) liittyy Alajärven tehtaan sulkemiseen, 15 TEUR (48 TEUR) vuonna 2013 tehtyihin henkilöstövähennyksiin ja tehostamistoimenpiteisiin ja 20 TEUR (110 TEUR) tilivuonna tehtyihin henkilöstövähennyksiin ja tehostamistoimenpiteisiin.
Lyhytaikainen uudelleenjärjestelyvaraus sisältää irtisanomisiin liittyviä kuluja 149 TEUR (284 TEUR) ja kiinteistön ylläpitoon liittyviä kuluja 0 TEUR (86 TEUR).
| 2.9.1. Pitkäaikainen vieras pääoma (TEUR) |
2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Velat, jotka erääntyvät viiden vuoden | ||
| tai sitä pidemmän ajan kuluttua | ||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 0 | 0 |
| Lainat rahoituslaitoksilta sisältää shekkitililuottoja | 1 226 | 2 470 |
| Velat saman konsernin yrityksille | ||
| Muut velat | 1 800 |
1 800 |
| Velat osakkuusyrityksille | ||
| Muut velat | 0 | 97 |
| 2.9.2. Lyhytaikainen vieras pääoma (TEUR) |
2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Velat saman konsernin yrityksille | ||
| Ostovelat | 150 | 154 |
| Muut velat | 57 | 57 |
| Yhteensä | 207 | 212 |
| 2.9.3. Siirtovelat(TEUR) | 2016 | 2015 |
| Palkat ja palkkiot sosiaalikuluineen | 970 | 1 012 |
| Korkovelka | 59 | 94 |
| Myyntiprovisiot | 186 | 467 |
| Johdannaisjaksotus | 131 | 272 |
| Ostolaskujen jaksotukset | 151 | 266 |
| Jälkikulujaksotus | 300 | 340 |
| Muut kulujaksotukset | 123 | 123 |
| Yhteensä | 1 920 | 2 574 |
Johdannaisjaksotus koostuu valuuttatermiinien ja koronvaihtosopimusten käyvästä arvosta tilinpäätöshetkellä. Käyvän arvon muutos on kirjattu tulosvaikutteisesti muihin rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Tilikauden arvonmuutos on 31 TEUR (-14 TEUR vuonna 2015).
| 3. Annetut vakuudet (TEUR) | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Velat ja vastuut, joiden vakuudeksi on annettu kiinnityksiä | ||
| kiinteistöön, yrityskiinnityksiä ja pantattu osakkeita | ||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 5 351 | 7 545 |
| Yhteensä | 5 351 | 7 545 |
| Edellisten vakuudeksi annetut | ||
| Kiinteistökiinnitykset | 12 081 | 20 409 |
| Yrityskiinnitykset | 5 306 | 5 306 |
| Yhteensä | 17 387 | 25 716 |
| Annetut takaukset | ||
| Omasta puolesta | 2 288 | 1 860 |
| Yhteensä | 2 288 | 1 860 |
| Leasing-sopimuksista maksettavat määrät | ||
| Seuraavalla tilikaudella maksettavat | 77 | 182 |
| Myöhemmin maksettavat | 35 | 82 |
| Yhteensä | 112 | 264 |
| Vuokravastuut toimitiloista | ||
| Seuraavalla tilikaudella maksettavat | 139 | 139 |
| Myöhemmin maksettavat | 0 | 139 |
| Yhteensä | 139 | 277 |
Osakkeita ja osakkeenomistusta koskevat tiedot on esitetty konsernin liitetiedoissa kohdassa 32 ja toimintakertomuksessa.
| Konsernitilinpäätökselle määritetty olennaisuus |
360.000 € (edellinen vuosi 370.000 €) |
|---|---|
| Olennaisuuden määrittämi- sessä käytetty vertailukohde |
1 % liikevaihdosta |
| Perustelut vertailukohteen valinnalle |
Valitsimme olennaisuuden määrittämisen vertailukohteeksi liikevaih- don, koska käsityksemme mukaan tilinpäätöksen lukijat käyttävät ylei- simmin sitä arvioidessaan konsernin suoriutumista. Lisäksi liikevaihto on yleisesti hyväksytty vertailukohde. Valitsimme sovellettavaksi pro- senttiosuudeksi 1 %, joka on tilintarkastusstandardeissa yleisesti hyväk- syttyjen määrällisten rajojen puitteissa. |
Honkarakenne Oyj noudattaa hallinnoinnissaan osakeyhtiölakia sekä Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia (Corporate Governance) 2015 (voimaan 1.1.2016). Hallinnointikoodi on julkisesti saatavilla Arvopaperimarkkinayhdistyksen internetsivuilla www.cgfinland.fi.
Hallinnointikoodin edellyttämät tiedot ovat nähtävissä yhtiön kotisivuilla internetissä osoitteessa www.honka.com/sijoittajat.
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä annetaan hallituksen toimintakertomuksesta erillisenä.
Honkarakenne Oyj:n hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä huolehtii hallitus, johon kuuluu yhtiöjärjestyksen mukaan kolmesta kahdeksaan jäsentä. Vuosittain pidettävä varsinainen yhtiökokous päättää hallituksen jäsenten määrästä ja valitsee jäsenet. Hallituksen jäsenten toimikausi päättyy vaalia ensiksi seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Hallituksen jäseninä ovat olleet tilikautena 2016:
Hallituksen puheenjohtaja, hallituksen jäsen vuodesta 2014
Hallituksen jäsen vuodesta 2016
Pöyry Consulting 1992-1999, johtaja Jaakko Pöyry Consulting 1990-1992, useita tehtäviä Jaakko Pöyry konserni 1984-1990
Hallituksen jäsen vuodesta 2015
Hallituksen jäsen vuodesta 2014
Hallituksen jäsen vuodesta 2015
Hallituksen jäsen vuodesta 1994, hallituksen pj. 2004–2008
Hallituksen jäsen vuodesta 2014 lähtien 15.4.2016 asti
Hallitus kokoontuu järjestäytymiskokouksessa aikataulutettuihin kokouksiin (10–11 kokousta/vuosi) sekä lisäksi tarvittaessa pidettäviin kokouksiin, yhteensä 12–30 kokousta vuodessa. Varsinaisissa aikataulutetuissa kokouksissa käsitellään yhtiön nykytilaa ja tulevaisuutta toimitusjohtajan antaman informaation pohjalta. Kokouksiin sovitaan teemat, joihin operatiivinen johto on voinut etukäteen valmistautua.
Hallituksen jäsenten palkkiot ovat varsinaisen yhtiökokouksen 15.4.2016 tekemän päätöksen mukaisesti 4 000 euroa/kk puheenjohtajalle, varapuheenjohtajalle 2 000 euroa/kk ja 1 500 euroa/kk muille jäsenille. Tämän lisäksi hallituksen jäsenille maksetaan päivärahat ja matkakustannusten korvaukset korvataan laskua vastaan. Mikäli hallitus perustaa keskuudestaan valiokuntia, niin hallituksen valiokuntiin kuuluville maksetaan 500 euroa kokoukselta. Yhtiökokouksessa 15.4.2016 valittu hallitus perusti keskuudestaan nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan. Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan jäseniksi valittiin: Arto Tiitinen (valiokunnan puheenjohtaja), Anita Saarelainen ja Mauri Saarelainen.
Hallituksen tehtävänä on
Hallitus kokoontui hallituksen kokouksiin vuonna 2016 yhteensä 28 kertaa. Hallituksen jäsenet ovat osallistuneet kokouksiin 94 % osallistumisprosentilla.
Hallituksen palkitsemis- ja nimitysvaliokunta kokoontui kerran 100 % osallistumisprosentilla.
Yhtiön operatiivista toimintaa johtaa hallituksen valitsema toimitusjohtaja hallituksen ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohtaja vastaa yhtiön kirjanpidon lainmukaisuudesta ja varainhoidon luotettavasta järjestämisestä. Toimitusjohtajan palvelussuhteen keskeiset ehdot on määritelty hallituksen hyväksymässä kirjallisessa toimitusjohtajasopimuksessa.
Syntynyt 1967 Lieksassa
Marko Saarelaisen toimitusjohtajasopimuksen mukainen kuukausipalkka luontaisetuineen on 17 500 euroa. Saarelaisella on lisäksi oma kannustepalkkiojärjestelmä. Mikäli hallituksen kulloinkin vahvistamat tavoitteet saavutetaan, bonus on maksimissaan 50 % toimitusjohtajan tarkasteluvuonna saamasta vuosipalkasta. Toimitusjohtajalla on oikeus siirtyä eläkkeelle voimassa olevan lainsäädännön mukaan. Toimitusjohtajalle maksetaan yhden kuukauden palkkaa vastaava summa vuosittain eläkevakuutukseen. Lisäksi hallitus voi erillisen tulosmittarin toteutuessa maksaa yhden kuukauden palkkaa vastaavan summan eläkerahastoon. Saarelaisen irtisanomisaika on kuusi kuukautta. Mikäli toimitusjohtajasopimus päätetään yhtiön aloitteesta, on Saarelaisella tämän lisäksi oikeus 6 kuukauden palkkaa vastaavaan kertakorvaukseen.
Honkarakenne Oyj:n toimitusjohtaja on puheenjohtajana johtoryhmässä, jonka jäseninä ovat yhtiön eri toiminnoista vastaavat johtajat. Johtoryhmä kokoontuu 15–25 kertaa vuodessa.
Johtoryhmän jäseniä ovat toimitusjohtaja Marko Saarelaisen lisäksi:
Designjohtaja
Lisäksi johtoryhmään kuuluivat osan vuotta:
talousjohtaja 31.7.2016 asti
Honkarakenne Oyj, talousjohtaja 2010–2016. TeliaSonera Finland/Sonera Oyj, 2008–2010 CFO, TeliaSonera Finland, 2006–2010 Vice President, Business Control and development, Mobility Services, 2000–2005, Group Business Controller, 1998– 2000 osastopäällikkö, 1997–1998 Business Controller, 1996-1997, tuotantopäällikkö
Omisti 200 B-sarjan osaketta
Operaatioiden johtaja 30.6.2016 asti
Johtoryhmän jäsenten palkitsemisjärjestelmä koostuu kiinteästä kuukausipalkasta ja kannustepalkkiojärjestelmästä. Lisäksi johtoryhmän jäsenille maksetaan yhden kuukauden palkkaa vastaava summa vuosittain eläkerahastoon. Lisäksi hallitus voi erillisen tulosmittarin toteutuessa maksaa yhden kuukauden palkkaa vastaavan summan eläkerahastoon.
Mikko Jaskari ja Tanja Rytkönen kuuluivat osakepalkkiojärjestelmänä toteutettuun pitkän aikavälin kannustinjärjestelmään. Tämä on osakepalkkiojärjestelmä, jonka ansaintajakso alkoi 1.1.2013 ja päättyy 31.12.2016. Järjestelmän mahdollinen palkkio ansaintajaksolta perustuu kumulatiiviseen osakekohtaiseen tulokseen (EPS) 2013—2016 ja keskimääräiseen sijoitetun pääoman tuottoon (ROCE) 2013—2016.
Palkkiot ansaintajaksolta 2013—2016 olisi maksettu vuonna 2017 yhtiön B-sarjan osakkeiden ja rahan yhdistelmänä. Palkkion rahaosuudella olisi pyritty kattamaan palkkiosta avainhenkilölle aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja. Mikäli avainhenkilön työ- tai toimisuhde olisi päättynyt ennen palkkion maksamista, palkkiota ei pääsääntöisesti olisi maksettu. Yhden johtoryhmän jäsenen maksimipalkkio järjestelmästä oli 40 000 Honkarakenteen Bsarjan osakkeen arvo.
Osakepalkkiojärjestelmän ansaintakausi päättyi 31.12.2016 eikä sen perusteella makseta palkkioita järjestelmässä mukana olleille.
Lisäksi Mikko Jaskari kuuluu aiempaan Honkarakenteen pitkäaikaiseen kannustinjärjestelmään, joka toimii johdon omistusyhtiön, Honka Managementin, kautta. Honka Management omistaa yhteensä 286 250 Honkarakenteen B-osaketta. Osakkeiden hankkimiseksi Honkarakenne teki Honka Managementille 237 250 osakkeen suunnatun annin ja 49 000 osaketta hankittiin markkinoilta. Osakkeiden merkintä- ja hankintahinta oli 3,71 euroa osakkeelta 220 000 osakkeen osalta vuonna 2010. Honkarakenne antoi tällöin Honka Management Oy:lle 800 000 euron lainan, jolla katettiin osakkeiden hankkimiskustannuksia. Loppuosa osakkeiden hankintahinnasta kerättiin toimitusjohtajalta ja johtoryhmän jäseniltä. Lisäksi osakkeita merkittiin 17 250 kappaletta hankintahintaan 5,26 euroa osakkeelta vuonna 2011, kun markkinointijohtaja Sanna Wester tuli Honkarakenteen palvelukseen ja liitettiin tähän järjestelmään. Tähän hankintaa liittyen Honkarakenne antoi 51 023 euron lainan ja loppuosan hankintahinnasta rahoitti Sanna Wester.
Honka Management Oy:öön liittyvä järjestelyn oli tarkoitus olla voimassa vuoteen 2014 saakka, jonka jälkeen järjestelmä oli tarkoitus purkaa. Osakkeen kurssikehityksestä riippuen järjestelmää oli mahdollista jatkaa vuosi kerrallaan kahden vuoden ajan. Joulukuussa 2016 Honka Management Oy:n osakkaat sopivat yhteisymmärryksessä järjestelmän purkamisesta siten, että Honkarakenne Oyj hankki omistukseensa koko Honka Management Oy:n osakekannan ostamalla järjestelmässä mukana olleiden johtohenkilöiden osakkeet yhden euron kappalehinnalla.
Honka Managementin omistusosuudet ennen joulukuussa toteutettua osakekauppaa olivat Honkarakenne 47,0 %, Mikko Jaskari 18,8 %, Risto Kilkki 9,4 %, Eino Hekali 9,4 %, Reijo Virtanen 9,4 % ja Sanna Wester 6,0 %. Kukaan henkilöosakkaista ei enää joulukuussa 2016 ollut konsernin johtoryhmän jäsen.
Honkarakenne Oyj:llä on yhtiöjärjestyksen mukaan yksi varsinainen tilintarkastaja ja yksi varatilintarkastaja. Mikäli varsinaiseksi tilintarkastajaksi valitaan tilintarkastusyhteisö, ei varatilintarkastajaa tarvitse valita. Tilintarkastajien toimikausi käsittää valinnan tapahtuessa kulumassa olevan tilikauden ja heidän tehtävänsä päättyy vaalia ensiksi seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.
Tilintarkastajana on ollut tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy, päävastuullisena tilintarkastajana Maria Grönroos, KHT
Konsernin tilintarkastuspalkkio tilikaudelta 2016 oli 86 TEUR ja 51 TEUR vuodelta 2015.
Taloudellisen raportoinnin luotettavuus on yksi Honkarakenne Oyj:n sisäisen valvonnan päätavoitteista.
Honkarakenteen toimitusjohtaja johtaa johtoryhmää, jonka jäseninä ovat yhtiön eri toiminnoista vastaavat johtajat. Johtoryhmä kokoontuu varsinaisiin kokouksiin 10 - 15 kertaa vuodessa sekä seurantakokouksiin viikoittain. Lisäksi Honkarakenteen muilla toiminnoilla on omat ohjausryhmänsä, jotka koostuvat toimintojen avainhenkilöistä ja kokoontuvat tarvittaessa.
Honkarakenteen strategia päivitetään ja tavoitteet määritetään vuosittain. Tavoitteiden asettaminen on edellytys sisäiselle valvonnalle, sillä yhtiöiden, yksiköiden, toimintojen sekä esimiesten tavoitteet johdetaan konsernitason tavoitteista. Liiketoiminnan eri osa-alueille asetetaan liiketoimintasuunnitelman mukaiset määrälliset ja laadulliset tavoitteet ja niiden toteutumista valvotaan säännöllisesti.
Talousjohtaja vastaa taloudellisen ohjauksen ja raportoinnin prosessien ja sisällön määrittelystä, ylläpidosta ja kehittämisestä sekä valvontatoimenpiteiden määrittämisestä ja jalkauttamisesta. Valvontatoimenpiteet kattavat mm. ohjeistuksia, valtuuksien määrittämistä, täsmäytyksiä, johdon katselmuksia sekä poikkeamaraportointia. Talousjohtaja monitoroi, että määritettyjä prosesseja ja kontrolleja noudatetaan. Hän myös valvoo taloudellisen raportoinnin luotettavuutta.
Tilintarkastajat ja muut ulkoiset arvioijat arvioivat valvontatoimenpiteitä taloudellisen raportoinnin luotettavuuden suhteen.
Hallitus hyväksyy Honkarakenteen strategian ja vuosittaiset toimintasuunnitelmat ja budjetit.
Johdon raportointi tuotetaan liiketoiminnasta erillään ja riippumattomasti. Liiketoiminnan seurantaa ja valvontaa varten Honkarakenteessa on käytössä asianmukainen ja luotettava toiminnanohjausjärjestelmä sekä siihen pohjautuvat muut tietojärjestelmät ja tytäryhtiöiden omat järjestelmät. Honkarakenteella on ajantasaiset tietoturvallisuusperiaatteet ja niitä tukeva tietoturvaohjeistus.
Honkarakenne käsittelee sisäpiiritietoa ja sisäpiiriin kuuluvia henkilöitä kaikkien sovellettavien sisäpiiritietoa ja -kauppoja koskevien lakien ja määräysten mukaisesti. Tärkeimmät lakisääteiset määräykset sisältyvät Euroopan unionin markkinoiden väärinkäyttöasetukseen (EU) N:o 596/2014. Honkarakenne noudattaa lisäksi Nasdaq Helsingin hyväksymää listayhtiöiden sisäpiiriohjetta sekä omaa sisäpiiripolitiikkaansa.
Sisäpiiriluetteloita laaditaan tarvittaessa myös projektikohtaisesti. Sisäpiiriläisille annetaan kirjallinen ilmoitus sisäpiiriin kuulumisesta sekä ohjeet sisäpiiriläisen velvollisuuksista. Yhtiön sisäpiirivastaavana toimii talousjohtaja.
Honkarakenteen ohjeistuksen mukaisesti hallituksen ja johtoryhmän jäsenet sekä määrätyt muut työntekijät eivät saa käydä kauppaa Honkarakenteen osakkeilla 30 päivän aikana ennen osavuosikatsausten, puolivuotiskatsauksen ja tilinpäätöstiedotteiden julkaisemista.
Honkarakenne tiedottaa pörssitiedotteella johtotehtävissä toimivien henkilöiden ja näiden lähipiirin arvopaperikaupoista markkinoiden väärinkäyttöasetuksen mukaisesti. "Johtotehtävissä toimivat henkilöt" tarkoittavat yksinomaan Honkarakenteen hallituksen jäseniä, toimitusjohtajaa ja konsernin johtoryhmän jäseniä.
Building tools?
Free accounts include 100 API calls/year for testing.
Have a question? We'll get back to you promptly.