HKScan Oyj — Interim / Quarterly Report 2020

Feb 4, 2021

Tilinpäätöstiedote 2020

HKScanin tilinpäätöstiedote 1.1.–31.12.2020

HKScanin vahva tulosparannus jatkui - vuoden 2020 vertailukelpoinen liiketulos selvästi voitollinen ja paras viiteen vuoteen

Tammi-joulukuu 2020

• HKScanin liikevaihto kasvoi 2,1 prosentilla ja oli 1 781,0 (1 744,4) miljoonaa euroa.
• Liiketulos parani 44,5 miljoonalla eurolla ja oli 21,3 (-23,2) miljoonaa euroa.
• Vertailukelpoinen liiketulos parani 19,2 miljoonalla eurolla ja oli 17,0 (-2,2) miljoonaa euroa.
• Vertailukelpoinen liiketulos oli HKScanin paras sitten vuoden 2015.
• Vähittäiskauppamyynti kasvoi selvästi koronapandemian seurauksena, mutta food service -myynti jäi merkittävästi vertailuvuotta pienemmäksi.
• Pandemia hidasti yhtiön tulosparannusta ja sen vaikutus oli voimakkain Suomessa.
• Liiketoiminnan rahavirta parani 4,5 miljoonalla eurolla ja oli 63,7 (59,2) miljoonaa euroa.
• Korollinen nettovelka oli 299,6 (275,8) miljoonaa euroa ja nettovelkaantumisaste 91,0 (84,8) prosenttia. Lukuihin sisältyy 37,7 miljoonan euron investointi Vantaan tonttiin.
• Hallitus esittää varsinaiselle yhtiökokoukselle, että yhtiö ei jaa osinkoa vuodelta 2020.

Loka-joulukuu 2020

• HKScanin liikevaihto kasvoi 2,0 prosentilla ja oli 472,9 (463,8) miljoonaa euroa.
• Liiketulos parani 24,0 miljoonalla eurolla ja oli 17,5 (-6,5) miljoonaa euroa.
• Vertailukelpoinen liiketulos parani 6,3 miljoonalla eurolla ja oli 12,1 (5,8) miljoonaa euroa. Tämä oli paras neljännen vuosineljänneksen tulos vuoden 2014 jälkeen.
• Omilla brändeillä myytävien vähittäiskauppatuotteiden myynti kasvoi selvästi kaikilla kotimarkkina-alueilla.
• Pandemian tulosta heikentävä vaikutus oli voimakkain Suomessa ja Ruotsissa.
• Liiketoiminnan rahavirta heikkeni 8,1 miljoonalla eurolla ja oli 40,5 (48,6) miljoonaa euroa, mikä johtui tilapäisestä varastotasojen noususta.

Sulkeissa olevat luvut viittaavat vertailukauteen eli samaan ajanjaksoon edellisenä vuonna, ellei toisin mainita. Tämän raportin luvut ovat tilintarkastamattomat.

Näkymät vuodelle 2021

Vuonna 2021 HKScan arvioi konsernin vertailukelpoisen liiketuloksen paranevan vuodesta 2020.

Avainluvut, liikevaihto

(miljoonaa euroa)	10-12/2020	10-12/2019	1-12/2020	1-12/2019
Liikevaihto	472,9	463,8	1 781,0	1 744,4
Suomi	208,9	211,5	772,4	770,6
Ruotsi	184,6	173,5	662,1	652,1
Baltia	43,0	42,9	175,0	168,5
Tanska	36,4	36,0	171,5	153,3

Avainluvut, liiketulos

(miljoonaa euroa)	10-12/2020	10-12/2019	1-12/2020	1-12/2019
Liiketulos	17,5	-6,5	21,3	-23,2
- % liikevaihdosta	3,7	-1,4	1,2	-1,3
Vertailukelpoinen liiketulos	12,1	5,8	17,0	-2,2
- % liikevaihdosta	2,6	1,2	1,0	-0,1
Vertailukelpoinen liiketulos, Suomi	10,4	2,6	6,0	-1,7
- % liikevaihdosta	5,0	1,3	0,8	-0,2
Vertailukelpoinen liiketulos, Ruotsi	7,2	6,3	19,0	12,0
- % liikevaihdosta	3,9	3,6	2,9	1,8
Vertailukelpoinen liiketulos, Baltia	0,3	1,6	4,0	5,1
- % liikevaihdosta	0,6	3,7	2,3	3,0
Vertailukelpoinen liiketulos, Tanska	-0,7	-1,0	1,1	-5,3
- % liikevaihdosta	-1,8	-2,8	0,6	-3,5

Avainluvut, muut

(miljoonaa euroa)	10-12/2020	10-12/2019	1-12/2020	1-12/2019
Voitto ennen veroja	15,2	-9,0	12,3	-34,5
- % liikevaihdosta	3,2	-1,9	0,7	-2,0
Tilikauden voitto	11,2	-10,6	4,8	-37,5
- % liikevaihdosta	2,4	-2,3	0,3	-2,2
Tulos/osake, euroa	0,09	-0,12	-0,01	-0,52
Vertailukelpoinen tulos/osake, euroa	0,04	0,00	-0,05	-0,26
Liiketoiminnan rahavirta	40,5	48,6	63,7	59,2
Rahavirta investointien jälkeen	26,5	41,4	-21,4*	27,6
Sitoutuneen pääoman tuotto (ROCE) ennen veroja, %			3,9	-3,1
Korollinen nettovelka			299,6	275,8
Nettovelkaantumisaste %			91,0**	84,8

* Sisältää 37,7 miljoonan euron investoinnin Vantaan tonttiin.

** Investointi Vantaan tonttiin nosti nettovelkaantumisastetta noin 10 prosenttiyksikköä.

HKScanin toimitusjohtaja Tero Hemmilä

HKScan on edennyt kahdessa vuodessa vakavasta taloudellisesta tilanteesta voitolliseksi yhtiöksi. Vuoden 2019 alussa käynnistetty, yrityksen syvää taloudellista ja toiminnallista kriisiä ratkaiseva Turnaround-ohjelma eteni vuonna 2020 suunnitellusti ja onnistuneesti. Nostimme yhtiön vuoden 2020 tilikauden nettotuloksen lähes 5 miljoonaa euroa voitolliseksi. Nettotulos oli voitollinen ensimmäisen kerran vuoden 2015 jälkeen. Olen tyytyväinen yhtiön vahvaan kehitykseen ja saavutettuun tulokseen erittäin poikkeuksellisessa toimintaympäristössä. Vuoden 2020 liiketulos oli 21,3 miljoonaa euroa. Liiketulosta nostivat vahvan liiketoiminnan kehityksen lisäksi positiiviset vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät, jotka olivat pääosin seurausta vahvistuneesta liiketoiminnasta. Vertailukelpoinen liiketulos oli 17,0 miljoonaa euroa, mikä on yli 19 miljoonaa euroa vertailuvuotta parempi.

Liiketoiminnan rahavirta ennen investointeja vahvistui vertailuvuodesta lähes 5 miljoonaa euroa, mutta jäi investointien jälkeen koko vuoden 2020 osalta negatiiviseksi. Merkittävin siihen vaikuttanut yksittäinen syy oli keväällä toteutettu Vantaan tuotantolaitoksen tontin osto sekä myös tilapäinen varastotasojen nousu. Vantaan tontin osto tehtiin etuosto-oikeutta käyttäen. Hankinta oli meille strategisesti tärkeä ja turvaa toiminnan jatkuvuutta Vantaalla, koska tuotantolaitoksen tekninen ja taloudellinen käyttöikä jatkuu pitkälle yli kymmenen vuoden ajan. Yhtiön kannattavuustaso on, merkittävästä parannuksesta huolimatta, luonnollisesti vielä riittämätön. Tilanne edellyttääkin käynnissä olevien kehitysohjelmien jatkuvaa määrätietoista edistämistä ja liiketoiminnalle avautuvien uusien mahdollisuuksien täysimääräistä hyödyntämistä.

HKScanin liikevaihto jatkoi kasvuaan. Pystyimme päättyneen vuoden aikana kasvattamaan yhtiön liikevaihtoa yli 2 prosenttia päätyen 1 781 miljoonaan euroon. Kasvua oli kaikilla markkina-alueilla ja kaikissa keskeisissä tuotekategorioissa. Erityisen vahvaa liikevaihdon kasvu oli Tanskassa, jossa strategiamme jalostusarvon lisäämiseksi eteni hyvin. Kaikilla kotimarkkinoillamme vähittäiskauppamyynti oli vahvassa kasvussa samaan aikaan, kun food service -kanavan myynti laski merkittävästi koronapandemian vaikutuksesta.

Vuosi 2020 oli kokonaisuutena poikkeuksellisen vaativa, kun otamme huomioon erittäin vakavan ja edelleen jatkuvan pandemian sekä Euroopassa todetut eläintaudit, Saksassa syyskuussa todetun afrikkalaisen sikaruton ja loppuvuonna Tanskasta löydetyn lintuinfluenssan.

Vuonna 2020 HKScanin kaikki kotimarkkina-alueet Baltiaa lukuun ottamatta paransivat vertailukelpoista liiketulostaan. Suomen, Ruotsin ja Tanskan tulosparannus oli selvä. Ruotsin ja Tanskan tulos oli myös historiallisesti vahva. Tanskan vertailukelpoinen liiketulos kääntyi 7 tappiollisen vuoden jälkeen voitolliseksi. Baltiassa operatiivisen liiketoiminnan kehitys oli erittäin vahvaa. Euroopan heikentyneestä lihan markkinahinnasta johtuva Baltian liiketoimintaan kuuluvan tuotantoeläimiin sitoutuneen pääoman merkittävä omaisuusarvon alennus johti kuitenkin vertailuvuotta heikompaan vertailukelpoiseen liiketulokseen. HKScan on vahvistanut liiketoimintaansa myös Puolassa lähinnä pekoniin keskittyvän tuotantoyksikkömme osalta. Tuotantoyksikkö on palvellut pääosin muita yhtiön kotimarkkinoita, mutta on vahvistanut myös ulkoista liiketoimintaansa sekä vientimarkkinoilla että Puolassa. Puolan yksikön taloudelliset luvut raportoidaan osana Ruotsin lukuja.

Vuoden 2020 viimeisellä vuosineljänneksellä HKScanin liiketulos oli 17,5 miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liiketulos oli 12,1 miljoonaa euroa, mikä on yli 6 miljoonaa euroa vertailukautta parempi. Vuosineljänneksen tulosparannus oli jo yhdeksäs peräkkäinen. Vuosineljännes oli kaupallisesti vahva, erityisesti joulukuun suoritus. Kehitystä tuki myös markkinoinnin ja hallinnon kustannusten hyvä hallinta. Pandemian jatkuminen aiheutti tuotannossa kustannusten nousua. Vuoden 2020 viimeisellä neljänneksellä kaikki kotimarkkina-alueet Baltiaa lukuun ottamatta paransivat vertailukelpoista liiketulostaan vertailukaudesta. Baltian operatiivinen liiketoiminnan kehitys oli kuitenkin vahvaa ja heikompi tulos johtui tuotantoeläimiin sitoutuneen pääoman arvon alenemisesta.

Sianlihan vientimme Suomesta Kiinaan kasvoi vertailuvuodesta ja viennin volyymi oli tavoitteemme mukainen. Kiinan vienti toimii tärkeänä kotimarkkinaa tasapainottavana kanavana, joskin sen suora tulosvaikutus on vielä vähäinen. Kiinassa kysynnän ennustetaan jatkuvan vahvana, vaikka Kiinan oma sianlihantuotanto on lähtenyt selvään kasvuun. Näen Kiinan kiinnostavana myös muiden lihalajien viennin osalta. Jatkammekin tiivistä yhteistyötä suomalaisten viranomaisten kanssa saadaksemme vientiluvat myös siipikarjanlihalle ja lihavalmisteille.

Kuluttajakäyttäytymisen muutokset painottavat tarvetta strategiamme mukaiseen uudistumiseen matkallamme monipuoliseksi ruokataloksi. Muutokset lihan kulutuksessa vaihtelevat kotimarkkinoidemme välillä. Yleisesti voidaan sanoa siipikarjanlihan kysynnän vahvan kasvun jatkuvan, kun taas sian- ja naudanlihan kulutus on heikentynyt jonkin verran kotimarkkinoillamme Baltiaa lukuun ottamatta. Lihajalosteiden kulutus on arviomme mukaan ollut vakaa, ja jopa kasvanut vuonna 2020. On selvää, että pandemian aikana lähellä tuotetun kotimaisen lihan ja lihatuotteiden arvostus on vahvistunut selvästi suhteessa vastaaviin tuontituotteisiin.

Ruoantuotannon ja -tarjonnan uusiutuvat tavat ja kanavat yhdistettyinä nopeasti etenevään digitalisaatioon vahvistavat tarvettamme uudistaa toimintaamme. Tätä muutosta tukee tammikuussa 2021 toimintansa aloittanut yhtiön Food Solutions -yksikkö. Sen tavoitteena on kehittää uusia konsepteja ja luoda lisäarvoa yhtiön nykyiselle vahvasti tuotteista ja tuoteryhmistä johdetulle liiketoiminnalle.

Katsauskauden jälkeen tammikuussa 2021 julkistimme osana vastuullisuusohjelmaamme Zero Carbon -ilmastosuunnitelman. Asetimme itsellemme kunnianhimoisen tavoitteen olla oman teollisen tuotantomme osalta hiilineutraali vuoden 2025 loppuun mennessä ja koko ruokaketjumme osalta vuoden 2040 loppuun mennessä. Ilmastotyö on kiinteä ja tärkeä osa HKScanin liiketoiminnan johtamista sekä jatkossa keskeisessä roolissa yhtiön ylimmän johdon agendalla.

Toimintaympäristömme on poikkeuksellisen vaativa johtuen pandemiasta ja joissakin Euroopan maissa todetuista eläintaudeista. Olemme toteuttaneet keväästä 2020 alkaen onnistuneesti ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä turvataksemme henkilöstömme terveyden, tuotteidemme korkean laadun ja toimintamme häiriöttömän jatkuvuuden. Työ jatkuu ja teemme kaiken tarvittavan, jotta yhtiön toiminta ja palvelukyky poikkeustilanteessakin turvataan.

Vuoden 2019 alussa käynnistetyn kolmivuotisen Turnaround-ohjelman myötä olemme kahden vuoden aikana kyenneet parantamaan vertailukelpoista liiketulosta kumulatiivisesti jo yli 63 miljoonaa euroa. Yhtiön liiketoiminnan rahavirta on parantunut vastaavana aikana kumulatiivisesti 78 miljoonaa euroa. Onnistuneen osakeannin ja liiketoiminnan vahvan tuloskehityksen myötä nettovelkaantumisasteemme on tasolla, joka mahdollistaa Turnaround-ohjelman hallitun jatkamisen.

Jatkamme myös yhtiön rakenteen arviointia ja tarkastelemme eri markkina-alueiden asemoitumista osana konsernin liiketoimintaa. Viime keväänä hankitun Vantaan tuotantoyksikön tontin osalta tavoitteenamme on laajentaa tontin omistuspohjaa alueen kehittämiseksi vastaamaan sen tulevaisuuden käyttötarpeita.

HKScanin tulosparannuksen jatkuminen vuonna 2020 antaa yhtiölle vakaan perustan jatkaa strategian mukaista työtä. Vaikeassa toimintympäristössä onnistumisten vahva kivijalka on ollut henkilöstömme asenne ja osaaminen. Saavutetussa tulosparannuksessa näen koko henkilöstön vahvan työsuorituksen merkityksen ja saavutukset. Tavoitteemme on tehdä HKScanista nykyistäkin kiinnostavampi ja omistajiaan palkitseva monipuolinen ruokatalo. Kiitän yhtiömme omistajia, henkilöstöä, asiakkaita, sopimustuottajia, rahoittajia ja kaikkia sidosryhmiämme erittäin hyvästä ja tuloksellisesta yhteistyöstä vuonna 2020.

Konsernin liikevaihto ja -tulos

Loka-joulukuu

Liikevaihto

HKScanin liikevaihto oli 472,9 (463,8) miljoonaa euroa. Liikevaihtoa kasvattivat kaupalliset onnistumiset ja hyvin sujunut loppuvuoden myynti sekä pandemiasta johtuva vähittäiskauppamyynnin selvä kasvu. Erityisesti brändituotteiden myynnin kasvu vähittäiskauppakanavassa oli voimakasta kaikilla kotimarkkinaalueilla. Myynti food service -kanavassa jäi pandemian takia merkittävästi vertailukautta pienemmäksi. Kolmannella vuosineljänneksellä nähty food service -kanavan elpyminen ei jatkunut katsauskaudella.

HKScanin liikevaihto oli vertailukauden tasolla Suomessa ja Baltiassa.Vertailukelpoisin luvuin liikevaihto pysyi ennallaan Tanskassa ja kasvoi Ruotsissa. Ruotsin kruunun valuuttakurssimuutoksen, eli paikallisessa valuutassa olevan liikevaihdon konvertointi euroiksi, positiivinen vaikutus liikevaihtoon oli 6,6 miljoonaa euroa.

Pandemia vaikutti edelleen HKScanin vientiin. Katsauskaudella viennin volyymi oli vertailukauden tasolla. Vientivolyymi Kiinaan laski selvästi.

Liiketulos

Konsernin liiketulos parani 24,0 miljoonalla eurolla ja oli 17,5 (-6,5) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liiketulos parani 6,3 miljoonalla eurolla ja oli 12,1 (5,8) miljoonaa euroa. Ruotsin kruunun valuuttakurssimuutoksen vaikutus liiketulokseen oli 0,3 miljoonaa euroa positiivinen.

Katsauskaudella liiketulokseen vaikuttavia kertaluonteisia eriä kirjattiin +5,4 miljoonaa euroa. Vertailukauden liiketulokseen sisältyi -12,3 miljoonan euron kertaluonteiset erät. Tarkempi kuvaus vertailukelpoisuuteen vaikuttavista eristä on raportin taulukko-osassa.

Liiketulosta paransivat kaupalliset onnistumiset ja hyvin sujunut loppuvuoden myynti erityisesti Suomessa ja Ruotsissa. Omien brändituotteiden vähittäiskauppamyynti kasvoi selvästi kaikilla kotimarkkina-alueilla. Viennin vaikutus liiketulokseen on vähäinen.

Pandemia vaikutti konsernin vertailukelpoiseen liiketulokseen heikentävästi muun muassa tuotannon korkeampina kustannuksina. Voimakkain vaikutus kohdistui Suomen ja Ruotsin liiketoimintaan. Pandemian heikentävä vaikutus Ruotsin liiketoimintaan oli katsauskaudella selvästi alkuvuotta vahvempi.

Tammi-joulukuu

Liikevaihto

HKScanin liikevaihto kasvoi 2,1 prosenttia ja oli 1 781,0 (1 744,4) miljoonaa euroa. Kasvua oli kaikilla kotimarkkina-alueilla ja kaikissa keskeisissä tuotekategorioissa.

Liikevaihdon kehitykseen vaikuttivat vähittäiskauppamyynnin kasvu ja food service -myynnin lasku. Vähittäiskauppamyynnin kasvuun vaikuttivat kaupalliset onnistumiset. Eri maiden viranomaisten asettamat pandemiaan liittyvät rajoitukset heikensivät food service -kanavan myyntiä koko pandemian keston ajan. Kysynnän siirtyminen vähittäismyyntikanavaan kompensoi food service -kanavan myynnin laskua. Euroopassa vuoden aikana todetut eläintaudit heikensivät liikevaihtoa, pakottivat myynnin uudelleensuuntaamiseen ja aiheuttivat merkittävää alueellista ylitarjontaa.

Vertailukelpoisin luvuin HKScanin liikevaihto kasvoi kaikilla kotimarkkina-alueilla. Ruotsin kruunun valuuttakurssimuutoksen, eli paikallisessa valuutassa olevan liikevaihdon konvertointi euroiksi, vaikutus liikevaihtoon oli 6,8 miljoonaa euroa positiivinen.

Pandemia vaikutti HKScanin vientiin. Viennin volyymi jäi vertailuvuodesta. Vientivolyymi Kiinaan kuitenkin kasvoi ja oli tavoitteen mukainen. Vienti on suunnitellulla tasolla, eikä yhtiöllä ole tarvetta viennin volyymin merkittävään kasvattamiseen, koska myynti kotimarkkinoilla on toistaiseksi kehittynyt hyvin.

Liiketulos

Konsernin liiketulos parani 44,5 miljoonalla eurolla ja oli 21,3 (-23,2) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liiketulos parani 19,2 miljoonalla eurolla ja oli 17,0 (-2,2) miljoonaa euroa. Ruotsin kruunun valuuttakurssimuutoksen vaikutus liiketulokseen oli 0,3 miljoonaa euroa positiivinen.

Liiketuloksen vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä kirjattiin +4,4 miljoonaa euroa. Vertailuvuoden liiketulokseen sisältyi -21,0 miljoonan euron vastaavat erät. Merkittävimmät kirjatut erät olivat viimeisellä neljänneksellä Suomen +3,1 miljoonan euron ja Tanskan +4,1 miljoonan euron arvonalentumistappion peruutukset parantuneesta tuloskehityksestä ja täsmentyneistä suunnitelmista johtuen. Lisäksi Tanskan energiaverojen palautuksien takaisinmaksuun liittyen kirjattiiin -3,5 miljoonaa euroa. Tarkempi kuvaus vertailukelpoisuuteen vaikuttavista eristä on raportin taulukko-osassa.

Kaikki liiketoimintayksiköt tekivät voitollisen vertailukelpoisen liiketuloksen. Liiketulosta paransivat kaupalliset onnistumiset kaikilla kotimarkkina-alueilla sekä myynnin, markkinoinnin ja hallinnollisten kustannusten hyvä hallinta. Vähittäiskauppamyynti kasvoi selvästi pandemian seurauksena, mutta food service -myynti jäi merkittävästi vertailuvuodesta. Vuonna 2019 toteutetut sopeuttamistoimenpiteet näkyivät alentuneina hallinnon kuluina.

Pandemialla oli selvä negatiivinen vaikutus konsernin liiketulokseen. Vaikutus kohdistui voimakkaimmin Suomen liiketoimintaan, missä food service -kanavan painoarvo on suurin. Vaikutus oli selvä myös yhtiön muilla kotimarkkina-alueilla ja viennissä. Vähittäiskauppamyynnin kasvuun vastaaminen ja asiakastyytyväisyyden varmistaminen näkyivät kustannusten nousuna ja tuotannon lisäkuluina. Panostukset pandemiaan liittyvien riskien torjuntaan vaikuttivat liiketoimintayksiköiden kykyyn toteuttaa tehostamistoimenpiteitä ja investointeja täysimääräisesti suunnitellussa aikataulussa.

Tase, rahavirta ja rahoitus

HKScanin taseen loppusumma vuoden lopussa oli 975,9 (935,6) miljoonaa euroa. Konsernin korolliset velat olivat vuoden lopussa 346,4 (313,3) miljoonaa euroa sisältäen IFRS 16:n mukaisen leasingvelan 35,6 (46,3) miljoonaa euroa. Nettovelka oli 299,6 (275,8) miljoonaa euroa ja se nousi 23,8 miljoonaa euroa vertailuvuodesta. Nettovelkaantumisasteeseen vaikutti 37,7 miljoonan euron investointi Vantaan yksikön tonttiin. Nettovelkaantumisaste oli 91,0 (84,8) prosenttia. IFRS 16:n mukaisen leasingvelan vaikutus nettovelkaantumisasteeseen oli noin 11 prosenttiyksikköä. Liiketoiminnan rahavirta tammi-joulukuussa oli 63,7 (59,2) miljoonaa euroa. Investointien jälkeen rahavirta oli -21,4 (27,6) miljoonaa euroa, mikä sisältää investoinnin Vantaan tonttiin.

Vuonna 2018 liikkeeseen laskettua hybridilainaa on taseessa 25,9 miljoonaa euroa ja sen kuponkikorko on kiinteä 8 prosenttia vuodessa ensimmäiseen lunastusmahdollisuuteen asti. Hybridilainaa käsitellään omana pääomana. Lainalla ei ole määrättyä eräpäivää, mutta HKScanilla on oikeus lunastaa laina takaisin ensimmäistä kertaa viiden vuoden kuluttua hybridilainan liikkeeseenlaskupäivästä vuonna 2023 sekä tätä seuraavina vuotuisina koronmaksupäivinä. Omaan pääomaan lasketulle hybridilainalle maksettiin syyskuussa korkoa taseen voittovaroista 2,1 miljoonaa euroa.

Konsernin maksuvalmius pysyi hyvänä. Sitovien valmiusluottojen määrä 31.12.2020 oli 100,0 (100,0) miljoonaa euroa ja niistä oli nostettuna 10,0 (0,0) miljoonaa euroa. 200 miljoonan euron yritystodistusohjelmasta oli käytössä 72,0 (35,0) miljoonaa euroa.

Viimeisen neljänneksen nettorahoituskulut olivat -2,7 (-2,5) miljoonaa euroa ja -11,0 (-11,7) miljoonaa euroa tammi-joulukuussa sisältäen korkojohdannaisten käyvän arvon muutosta 2,2 (2,4) miljoonaa euroa.

Vireillä olevat viranomaisprosessit

Tanskan veroviranomaiset ovat suorittaneet konsernin tytäryhtiössä HKScan Denmark A/S:ssa energiaverotarkastuksen, joka kattaa vuodet 2011-2020. Tanskan veroviranomaiset ovat 23.12.2020 antaneet päätöksensä, jonka mukaan yhtiön tulisi vireillä olevassa asiassa maksaa takaisin aiemmin saatuja energiaverojen palautuksia 24,7 miljoonaa Tanskan kruunua (n. 3,3 miljoonaa euroa). Ei voida myöskään sulkea pois mahdollisuutta, että tällä hetkellä vireillä olevan asian lisäksi yhtiölle määrätään erikseen seuraamusmaksuja verotarkastuksen seurauksena. HKScan Denmark A/S tulee valittamaan saadusta päätöksestä.

HKScan kirjasi vuoden 2020 viimeisellä vuosineljänneksellä vertailukelpoisuuteen vaikuttavan -3,5 miljoonan euron erän, joka sisältää -3,3 miljoonan euron energiaverojen palautuksien takaisinmaksujen lisäksi asiaan liittyviä lakiasiain- ja konsultointikuluja.

Investoinnit

Konsernin investoinnit olivat loka-joulukuussa 14,6 (7,2) miljoonaa euroa. Tammi-joulukuussa investoinnit olivat 83,5 (31,7) miljoonaa euroa. Vuoden 2020 investointeihin sisältyy 37,7 miljoonan euron investointi Vantaan tuotantoyksikön tonttiin. Lisäksi IFRS 16:n mukaisia lisäyksiä käyttöoikeusomaisuuseriin toteutettiin loka-joulukuussa 3,4 (2,7) ja tammi-joulukuussa 7,2 (11,3) miljoonalla eurolla.

Loka-joulukuussa HKScanin kotimarkkina-alueillaan toteuttamat investoinnit kohdistuivat olemassa olevan kapasiteetin ylläpitoon ja tuottavuuden parantamiseen. Kaikissa investoinneissa huomioitiin energia-, vesija muu materiaalitehokkuus hiili- ja vesijalanjälkien systemaattiseksi pienentämiseksi.

Vuonna 2020 HKScan toteutti investointeja kaikilla kotimarkkina-alueillaan. Painopiste oli investoinneissa, joilla parannetaan tuotannollista tehokkuutta automaatioastetta nostamalla ja optimoidaan työnjakoa tuotantoyksiköiden välillä.

Syksyllä Tanskassa Skovsgårdin tuotantoyksikössä otettiin käyttöön siipikarjatuotteiden kypsennyslinja, joka edistää strategian mukaista siirtymää käyttövalmiisiin lisäarvotuotteisiin. Virossa investoitiin broilerikasvattamoiden hallikapasiteettiin, mikä tukee siipikarjatuotteiden kysynnän kasvua.

Tuote- ja pakkausratkaisuihin liittyvissä investoinneissa huomioitiin erityisesti uusien koneiden monikäyttöisyys eri materiaaliratkaisuille. Yhtiön tavoitteena on 100 prosenttisesti kierrätettävät pakkaukset vuoden 2025 loppuun mennessä.

Kesäkuussa 2020 HKScan ja Leivon Leipomo perustivat yhtiön, jonka tavoitteena on Boltsi®-tuoteperheen vahva ja kannattava kasvu.

HKScan julkisti huhtikuussa 2020 ostaneensa Vantaalta tontin, jolla sijaitsee yhtiön tuotantolaitos ja logistiikkakeskus. HKScan osti tontin LSO Osuuskunnalta käyttäen maanvuokrasopimukseen sisältyvää etuosto-oikeutta. Tontin kauppahinta veroineen oli 37,7 miljoonaa euroa. HKScanin maksama kauppahinta vastasi tarjousta, jonka LSO Osuuskunta sai tontista kolmannelta osapuolelta. HKScanin Vantaan tuotantoyksikön ja logistiikkakeskuksen käyttöikä jatkuu 2030-luvulle. Yhtiön tavoitteena on laajentaa tontin omistuspohjaa alueen kehittämiseksi vastaamaan sen tulevaisuuden käyttötarpeita.

HKScan julkisti tammikuussa 2020 investoivansa noin 6 miljoonaa euroa Rauman siipikarjayksikön uuteen teurastusprosessiin. Investointi parantaa merkittävästi raaka-ainesaantoa, tuottavuutta ja toiminnan luotettavuutta sekä varmistaa kysynnän vahvan kasvun vaatiman kapasiteetin. Rauman investoinnin toteutus on edennyt suunnitellusti ja investointi otetaan käyttöön vuoden 2021 alkupuolella.

Tulevien vuosien investointien suunnittelussa konsernin strategian toteuttamista edistävät investoinnit ja tuottavuuden parantaminen ovat keskeisiä tavoitteita.

Toimintaympäristö

Muutokset keskeisissä myyntikanavissa ja tuotekategorioissa

Maalis-joulukuussa koronapandemian aiheuttamat muutokset näkyivät selvinä HKScanin keskeisissä myyntikanavissa sekä myynnin rakenteessa. Ruoan vähittäiskauppamyynti jatkui vahvana, mutta food service -kanavan myynti oli merkittävästi normaalia heikompaa kaikilla yhtiön kotimarkkinoilla. Ruoan verkkokauppa ja toimitukset suoraan kuluttajien koteihin kasvoivat ja ovat selvästi korkeammalla tasolla kuin ennen pandemiaa. Pandemian myötä ruoanlaitto on keskittynyt koteihin.

Kotimaisen lihan osuus kulutuksesta kasvoi HKScanin kotimarkkinoilla. Myös yhtiön omien brändituotteiden suosio vähittäiskaupassa kasvoi. Pandemia on lisännyt kuluttajien tietoisuutta kotimaisen ruoan ja ruokaturvan merkityksestä sekä paikallisen alkutuotannon arvostusta yhtiön kaikilla kotimarkkinoilla.

Muutokset kansainvälisillä lihamarkkinoilla

Pandemian seurauksena hintavolatiliteetti kansainvälisillä lihamarkkinoilla lisääntyi selvästi. Food service -kanavan heikko kysyntä loi markkinoihin epätasapainoa kotimarkkinoidemme lisäksi koko Euroopassa ja HKScanin vientimarkkinoilla Aasiassa. Lisäksi Saksassa todettu afrikkalainen sikarutto laski selvästi sianlihan markkinahintaa Euroopassa.

Syksyllä Tanskassa ja muutamissa muissa Euroopan maissa todettu lintuinfluenssa rajoitti siipikarjatuotteiden vientiä EU:n ulkopuolelle kolmansiin maihin. Tämä johti siipikarjatuotteiden tarjonnan kasvuun EU:n alueella.

Vientimarkkinoilla Kiinan hintataso vahvistui hieman, ja loppuvuonna markkina on tyypillisesti vahvempi. Kiinan oma sianlihantuotanto on kasvussa, mutta ulkomaisen sianlihan kysyntä on edelleen hyvällä tasolla.

Pandemia on johtanut useiden liha-alan toimijoiden tuotantolaitosten sulkemisiin Euroopassa ja muilla markkinoilla, mikä on aiheuttanut markkinahäiriöitä.

HKScanin toiminta pandemian aiheuttamassa poikkeustilanteessa

HKScan suhtautuu pandemian aiheuttamaan poikkeustilanteeseen erittäin vakavasti. Yhtiö on pystynyt pitämään toimitusketjunsa toimintakyvyn hyvällä tasolla ilman häiriöitä ja toteuttanut tinkimättömästi omia ennaltaehkäiseviä toimintaohjeitaan kaikilla kotimarkkinoillaan ja toimipaikoillaan. HKScanin keskeinen tavoite on turvata henkilöstönsä ja kuluttajien terveys sekä varmistaa tuotannon, liiketoiminnan ja koko ruokaketjun häiriötön toiminta.

HKScan on osana poikkeustilanteen järjestelyjä minimoinut kaikissa tuotantoyksiköissään eri osastojen keskinäistä kanssakäymistä sekä jatkanut toimihenkilöiden etätyösuositusta. Lisäksi tuotantoyksiköissä noudatetaan tiukkoja hygieniakäytäntöjä ja käytetään asianmukaisia suojavarusteita. Pandemiasta on aiheutunut yhtiölle lisäkustannuksia.

Kotimaisen ruoantuotannon ja pitkän ruokaketjun merkitys on korostunut entisestään pandemian kaltaisissa poikkeustilanteissa. HKScan varmistaa ruokaketjun toimivuutta viranomaisohjeiden lisäksi yhtiön omalla laaja-alaisella varautumissuunnittelulla. Se kattaa kaikki yhtiön arvoketjun keskeiset toiminnot, kuten eläin- ja materiaalihankinnat, tuotannon ja logistiikan, asiakasyhteistyön, myynnin ja tukitoiminnot.

HKScan ennakoi pandemian vaikutuksia kulutuskäyttäytymiseen mahdollisimman hyvin ja huomioi eri skenaarioiden vaikutukset yhtiön toimintaan niin lyhyellä kuin pidemmälläkin aikavälillä. Yhtiö on myös monipuolistanut vientinsä rakennetta markkinariskien ehkäisemiseksi.

Liiketoimintayksikkö Suomi

(miljoonaa euroa)	10-12/2020	10-12/2019	1-12/2020	1-12/2019
Liikevaihto	208,9	211,5	772,4	770,6
Liiketulos	15,0	-4,9	10,7	-10,3
- Liiketulos-%	7,2	-2,3	1,4	-1,3
Vertailukelpoinen liiketulos	10,4	2,6	6,0	-1,7
- Liiketulos-%	5,0	1,3	0,8	-0,2

Loka-joulukuu

Suomen liikevaihto oli 208,9 (211,5) miljoonaa euroa. Vähittäiskauppamyynti ja erityisesti omien brändituotteiden myynti kasvoi. Kasvua vauhditti hyvin sujunut loppuvuoden myynti. Food service -kanavan myynti oli edelleen selvästi vertailukautta alhaisempi koronapandemian takia.

Liiketulos oli 15,0 (-4,9) miljoonaa euroa ja vertailukelpoinen liiketulos oli 10,4 (2,6) miljoonaa euroa. Suomen siipikarjaliiketoiminnan tulos parani vertailukaudesta, mutta jäi tavoitetasosta. Liiketulosta paransi myös liha- ja lihavalmisteliiketoiminnan hyvä loppuvuosi. Liiketoiminnan paranemisesta huolimatta pandemialla oli selvä, välitön vaikutus liiketulokseen.

HKScan julkisti tammikuussa 2020 investoivansa noin kuusi miljoonaa euroa Rauman siipikarjayksikön uuteen teurastusprosessiin. Investointi parantaa merkittävästi raaka-ainesaantoa, tuottavuutta ja toiminnan luotettavuutta sekä varmistaa vahvan kysynnän kasvun vaatiman kapasiteetin. Pandemian vaikutuksista johtuen laitetoimitusten aikataulu siirtyi jonkin verran alkuperäisestä. Loppuvuonna investoinnin toteutus eteni suunnitellusti ja se otetaan käyttöön vuoden 2021 alkupuolella.

Tammi-joulukuu

Liikevaihto oli 772,4 (770,6) miljoonaa euroa. Liikevaihtoa kasvatti vähittäiskauppamyynnin hyvä kehitys. Ennen pandemiaa food service -myynti kehittyi tavoitteiden mukaisesti, mutta maaliskuusta alkaen sen myynti jäi selvästi vertailuvuodesta. Food service -kanavan elpyminen alkusyksyllä jäi lyhytaikaiseksi pandemian kiihtymisen vuoksi.

Liiketulos oli 10,7 (-10,3) miljoonaa euroa ja vertailukelpoinen liiketulos 6,0 (-1,7) miljoonaa euroa. Suomen siipikarjaliiketoiminnan tulos parani vertailuvuodesta, mutta jäi selvästi tavoitetasosta. Lisäksi liiketulosta paransi liha- ja lihavalmisteliiketoiminnan hyvä loppuvuosi. Myös tytäryhtiöiden hyvä tuloskehitys jatkui. Pandemian välitön vaikutus liiketulokseen oli merkittävä, sillä vahva vähittäiskauppamyynti ei kyennyt täysin korvaamaan heikentynyttä food service -kanavan kysyntää. Pandemiariskien torjuntaan ja liiketoiminnan jatkuvuuden varmistamiseen liittyvät toimenpiteet kasvattivat kuluja.

Rauman teurastuslinjan investointitarve on täsmentynyt, minkä takia katsausvuoden viimeisellä neljänneksellä tehtiin +3,1 miljoonan euron arvonalentumistappion peruutus. Tarkempi kuvaus vertailukelpoisuuteen vaikuttavista eristä on raportin taulukko-osassa.

Liiketoimintayksikkö Ruotsi

(miljoonaa euroa)	10-12/2020	10-12/2019	1-12/2020	1-12/2019
Liikevaihto	184,6	173,5	662,1	652,1
Liiketulos	7,5	2,9	19,1	7,1
- Liiketulos-%	4,1	1,7	2,9	1,1
Vertailukelpoinen liiketulos	7,2	6,3	19,0	12,0
- Liiketulos-%	3,9	3,6	2,9	1,8

Loka-joulukuu

Ruotsin liikevaihto oli 184,6 (173,5) miljoonaa euroa. Vähittäiskauppamyynti kasvoi selvästi, ja erityisesti brändituotteiden myynnin kasvu oli voimakasta. Food service -myynti laski pandemian takia.

Vertailukelpoisin luvuin liikevaihto kasvoi 3,9 prosenttia paikallisessa valuutassa. Ruotsin kruunun valuuttakurssin muutoksen vaikutus nosti katsauskauden liikevaihtoa 6,6 miljoonaa euroa. Liikevaihtoa pienensi Ruotsissa myytävän tanskalaisen siipikarjanlihan myyntivastuun vuonna 2019 toteutettu siirto Tanskan liiketoimintayksikölle.

Liiketulos oli 7,5 (2,9) miljoonaa euroa ja vertailukelpoinen liiketulos oli 7,2 (6,3) miljoonaa euroa. Valuuttakurssimuutoksen positiivinen vaikutus liiketulokseen oli 0,3 miljoonaa euroa. Liiketulosta paransivat kaupalliset onnistumiset ja pienemmät hallinnon kulut. Pandemian vaikutus liiketoimintaamme Ruotsissa kasvoi selvästi katsauskauden aikana, mikä näkyi kasvaneina tuotannon kuluina. Kotimaisen lihan kuluttajakysyntä jatkui hyvänä ja Ruotsissa oli pulaa kotimaisesta sian- ja naudanlihasta. Tämä näkyi kuluttajahintojen nousuna.

Tammi-joulukuu

Liikevaihto oli 662,1 (652,1) miljoonaa euroa. Vähittäiskauppamyynti kasvoi, mutta food service -myynti oli katsausvuonna pandemian takia selvästi jäljessä vertailuvuotta. Pandemia kasvatti kotimaisen lihan kysyntää, mikä lisäsi kilpailua kotimaisesta liharaaka-aineesta ja näkyi kuluttajahintojen nousuna.

Vertailukelpoisin luvuin liikevaihto kasvoi 2,5 prosenttia paikallisessa valuutassa. Ruotsin kruunun valuuttakurssimuutos nosti liikevaihtoa 6,8 miljoonaa euroa. Vertailuvuoden liikevaihtoon sisältyy Ruotsissa myytävän tanskalaisen siipikarjanlihan myyntiä noin 13 miljoonaa euroa. Sen myyntivastuun siirto Tanskan liiketoimintayksikölle toteutettiin vuonna 2019.

Liiketulos oli 19,1 (7,1) miljoonaa euroa ja vertailukelpoinen liiketulos oli 19,0 (12,0) miljoonaa euroa. Valuuttakurssimuutoksen positiivinen vaikutus liiketulokseen oli 0,3 miljoonaa euroa. Liiketulosta paransivat kaupalliset onnistumiset ja pienemmät hallinnon kulut, mutta pandemian vaikutus puolestaan heikensi liiketulosta.

Liiketoimintayksikkö Baltia

(miljoonaa euroa)	10-12/2020	10-12/2019	1-12/2020	1-12/2019
Liikevaihto	43,0	42,9	175,0	168,5
Liiketulos ilman biologisten hyödykkeiden käyvän arvon muutosta	0,8	0,9	5,7	2,7
Biologisten hyödykkeiden käyvän arvon muutos	-0,5	0,7	-2,0	2,3
Liiketulos	0,3	1,6	3,7	5,0
- Liiketulos-%	0,6	3,7	2,1	3,0
Vertailukelpoinen liiketulos ilman biologisten hyödykkeiden käyvän arvon muutosta	0,8	0,9	6,1	2,9
Biologisten hyödykkeiden käyvän arvon muutos	-0,5	0,7	-2,0	2,3
Vertailukelpoinen liiketulos	0,3	1,6	4,0	5,1
- Liiketulos-%	0,6	3,7	2,3	3,0

Biologiset hyödykkeet ovat tuotantoeläimiä yhtiön itse omistamassa alkutuotannossa.

Loka-joulukuu

Baltian liikevaihto oli 43,0 (42,9) miljoonaa euroa. Liikevaihtoa kasvattivat kaupalliset onnistumiset, mikä näkyi vähittäiskauppamyynnin kasvuna ja erityisesti brändituotteiden myynnin kasvuna. Pandemian vaikutuksesta food service -myynti oli edelleen selvästi vertailukautta pienempi.

Liiketulos ilman biologisten hyödykkeiden käyvän arvon muutosta oli 0,8 (0,9) miljoonaa euroa. Katsauskaudella ei kirjattu kertaluonteisia eriä. Liiketulosta paransivat kaupalliset onnistumiset ja hyvä kustannusten hallinta. Food service -myynnin pieneneminen heikensi liiketulosta. Biologisten hyödykkeiden käyvän arvon muutos taseessa oli -0,5 (0,7) miljoonaa euroa.

Tammi-joulukuu

Liikevaihto kasvoi lähes 4 prosentilla ja oli 175,0 (168,5) miljoonaa euroa. Liikevaihtoa kasvattivat kaupalliset onnistumiset, erityisesti vähittäiskauppamyynnin hyvä kehitys ja lihavalmisteiden viennin vahvana jatkunut kasvu. Food service -kanavan pandemiasta johtuvat vaikeudet laskivat liikevaihtoa vertailuvuodesta.

Liiketulos ilman biologisten hyödykkeiden käyvän arvon muutosta oli 5,7 (2,7) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liiketulos ilman biologisten hyödykkeiden käyvän arvon muutosta oli 6,1 (2,9) miljoonaa euroa. Liiketulosta paransivat kaupalliset onnistumiset ja tuotannon tehostaminen tuotantolaitoksissa ja alkutuotannossa. Biologisten hyödykkeiden käyvän arvon muutos taseessa oli yhteensä -2,0 (2,3) miljoonaa euroa.

Liiketoimintayksikkö Tanska

(miljoonaa euroa)	10-12/2020	10-12/2019	1-12/2020	1-12/2019
Liikevaihto	36,4	36,0	171,5	153,3
Liiketulos	-0,2	-1,0	1,0	-9,8
- Liiketulos-%	-0,4	-2,8	0,6	-6,4
Vertailukelpoinen liiketulos	-0,7	-1,0	1,1	-5,3
- Liiketulos-%	-1,8	-2,8	0,6	-3,5

Loka-joulukuu

Tanskan liikevaihto oli 36,4 (36,0) miljoonaa euroa. Liikevaihtoa kasvattivat hyvin edennyt tuotevalikoiman jalostusarvon nosto ja myynnin kasvu Tanskan vähittäiskaupassa sekä Ruotsissa. Liikevaihtoa kasvatti myös Ruotsissa myytävän tanskalaisen siipikarjanlihan myyntivastuun vuonna 2019 toteutettu siirto Tanskan liiketoimintayksikölle. Marraskuussa tanskalaisella siipikarjatilalla todettu lintuinfluenssa heikensi liikevaihtoa selvästi, mikä johtui viennin rajoituksista EU:n ulkopuolelle.

Tanskan liiketulos parani selvästi ja oli -0,2 (-1,0) miljoonaa euroa ja vertailukelpoinen liiketulos oli -0,7 (-1,0) miljoonaa euroa. Liiketulosta paransivat kaupalliset onnistumiset ja tuotevalikoiman jalostusarvon kasvu. Marraskuussa tanskalaisella siipikarjatilalla todettu lintuinfluenssa rajoitti tuotteiden myyntiä EU:n ulkopuolelle ja aiheutti hintapainetta EU:n alueella, mikä heikensi liiketulosta selvästi.

Tammi-joulukuu

Liikevaihto kasvoi lähes 12 prosenttia ja oli 171,5 (153,3) miljoonaa euroa. Siipikarjatuotteiden myynti tanskalaiselle vähittäiskaupalle ja Ruotsiin kasvoi selvästi vertailuvuodesta. Liikevaihtoa kasvatti myös Ruotsissa myytävän tanskalaisen siipikarjanlihan myyntivastuun vuonna 2019 toteutettu siirto Tanskan liiketoimintayksikölle. Koronapandemia heikensi food service -myyntiä selvästi.

Liiketulos oli 1,0 (-9,8) miljoonaa euroa ja vertailukelpoinen liiketulos 1,1 (-5,3) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liiketulos oli voitollinen ensimmäistä kertaa vuoden 2012 jälkeen.

Liiketulosta paransivat kaupalliset onnistumiset, etenkin myynnin painottuminen kotimarkkinoille tuoreina ja kypsinä myytäviin siipikarjatuotteisiin sekä kustannusten hyvä hallinta. Marraskuussa todettu lintuinfluenssa rajoitti tuotteiden myyntiä EU:n ulkopuolelle ja aiheutti hintapainetta EU:n alueella, mikä heikensi liiketulosta selvästi.

Vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin kirjattiin +4,1 miljoonan euron arvonalentumistappion peruutus parantuneen kannattavuuskehityksen ja sen perusteella tehdyn arvonalentumistestauksen seurauksena sekä energiaverojen palautuksien takaisinmaksuun liittyvä -3,5 miljoonaa euroa. Tarkempi kuvaus vertailukelpoisuuteen vaikuttavista eristä on raportin taulukko-osassa.

Strategia

HKScanin strategian keskiössä on yhtiön kannattavuutta parantavan Turnaround-ohjelman toteuttaminen vuosina 2019 - 2021. Turnaround-ohjelman onnistunut toteuttaminen luo yhtiölle taloudellisesti vahvan perustan sekä mahdollistaa tulevaisuuden kasvun ja uudistumisen. Konsernin toimintamallin perusteellinen muutos matriisiorganisaatiosta maakohtaiseen tulosyksikköorganisaatioon on keskeisessä roolissa strategian toteuttamisessa.

HKScanin tavoitteena on kasvaa monipuoliseksi ruokataloksi ja vahvistaa markkina-asemaansa muuttuvilla markkinoilla yhdessä asiakkaidensa kanssa. HKScan panostaa asemansa vahvistamiseen ja kasvuun olemassa olevissa ja uusissa tuotekategorioissa sekä myyntikanavissa. Keskeiset myyntikanavat ovat kehittyvä vähittäiskauppa ja kasvava food service -kanava. Yhtiö panostaa myös vientiin.

Kuluttajakäyttäytymisen muutokset painottavat tarvetta strategian mukaiseen uudistumiseen matkalla monipuoliseksi ruokataloksi. Ruoantuotannon ja -tarjonnan uusiutuvat tavat ja kanavat yhdistettyinä nopeasti etenevään digitalisaatioon vahvistavat tarvetta toiminnan uudistamiseen. Koronapandemia on jo muuttanut kulutuskäyttäytymistä ja sen myötä yhtiön toimintaa. Pandemian aiheuttamista muutoksista osan arvioidaan jäävän pysyviksi, kuten digitalisaation ankkuroituminen selvästi aiempaa vahvemmin ruoan ostamiseen. Pandemia ei ole aiheuttanut muutostarpeita konsernistrategian keskeisiin tavoitteisiin, mutta esimerkiksi digitalisaatio saa jatkossa aiempaa suuremman painoarvon strategian toteutuksessa.

HKScan jatkaa myös yhtiön rakenteeseen liittyvää strategista arviointia ja tarkastelee eri markkinaalueiden asemoitumista osana konsernin liiketoimintaa.

Turnaround-ohjelma etenee

HKScanin strategian keskiössä olevan ja vuoden 2019 alussa käynnistetyn Turnaround-ohjelman etenemistä ovat hidastaneet pandemian aiheuttama muutos myynnin rakenteessa sekä pandemiasta aiheutuneet ylimääräiset kustannukset. Turnaround-ohjelman aikana saavutettu kumulatiivinen vertailukelpoisen liiketuloksen parannus vuoden 2018 tasosta oli joulukuun 2020 lopussa jo yli 63 miljoonaa euroa. Yhtiön liiketoiminnan rahavirta parani vastaavana aikana kumulatiivisesti 78 miljoonaa euroa. Nettovelkaantumisaste on tasolla, joka mahdollistaa Turnaround-ohjelman hallitun toteuttamisen.

Siipikarjatuotteet kasvun ajurina

Kasvu siipikarjatuotteissa on HKScanin strategian keskiössä. Siipikarjakategoriassa yhtiö kasvoi vuonna 2020 vahvasti Suomen, Baltian ja Tanskan liiketoimintayksiköiden vetäminä kaikilla kotimarkkinoillaan. Siipikarjanlihan kulutus on ollut vahvassa kasvussa ja sen ennakoidaan jatkuvan vahvana myös tulevaisuudessa.

Naudan- ja sianlihassa sekä lihavalmisteissa HKScanin myynti vahvistui vuonna 2020 erityisesti vähittäiskaupan brändituotteissa. Punaisen lihan markkina on kokonaisuutena ollut laskusuunnassa. Yhtiön tavoitteena on vahvistaa asemaansa naudan- ja sianlihassa sekä lihavalmisteissa edistyksellisen vastuullisuustyön, vahvan brändiportfolion ja kumppaniverkoston tukemana.

Lihavalmisteissa ja ateriakomponenteissa HKScan on kyennyt vahvistamaan asemaansa, minkä merkitys on keskeinen liharaaka-aineen jalostusarvon kasvattamisessa. Valmisaterioiden osalta kasvu painottuu tuleviin vuosiin, mutta käynnistyy jo vuonna 2021.

Kumppanuudet uusien tuotekategorioiden vetureina

Vahvat kumppanuudet, joiden avulla HKScan voi laajentua uusiin tuotekategorioihin ja myyntikanaviin, ovat yksi keskeinen osa yhtiön strategiaa. Vastaavasti yhtiön laaja kaupallinen verkosto ja asiakaskontaktit tarjoavat monelle pienemmälle toimijalle mielenkiintoisen kasvun alustan Itämeren alueella.

Vuosina 2019 ja 2020 HKScan on edennyt uusiin tuotekategorioihin kumppanuuksien kautta. Mahdollisuuksia laajentaa kasviproteiinituotteiden myyntiä yhtiön kotimarkkinoille selvitetään. Kumppanuudet luovat pohjaa yhtiön kasvulle uusissa tuotekategorioissa ja laajentumiselle uusiin raaka-ainepohjiin. Samalla ne tukevat HKScanin strategista tavoitetta kasvaa monipuoliseksi ruokataloksi.

Leivon Leipomon kanssa kesäkuussa 2020 perustettu Boltsi Oy keskittyy kaura-siemenpohjaisen Boltsi® tuoteperheen ja -liiketoiminnan kehittämiseen. Yhteistyötä on viety eteenpäin Suomessa jo markkinoilla olemassa olevilla tuotteilla sekä panostamalla uutuustuotteiden kehittämiseen.

Hes-Pro (Finland) Oy:n kanssa marraskuussa 2019 solmitun, kasviproteiinituotteiden myyntiin keskittyvän yhteistyön kaupallinen toteutus food service -kanavassa siirtyi pandemian vuoksi. Syksyllä 2020 HKScan lanseerasi Suomessa vähittäiskauppamyyntiin uuden HK VihreätTM-tuoteperheen.

Ruotsissa HKScan on myynyt Pärsons®-vegetuotteita jo vuodesta 2016 alkaen. Valikoimaan kuuluu muun muassa leivänpäällisiä ja makkaroita. Pärsons on Ruotsin markkinajohtaja vege-leivänpäällisissä.

Uusi Food Solutions -yksikkö keskittyy konseptiliiketoimintaan

Osana strategiansa toteutusta HKScan perusti uuden Food Solutions -yksikön, joka aloitti toimintansa vuoden 2021 alussa. Uusi yksikkö kehittää ja kaupallistaa konseptiliiketoimintaa kaikilla HKScanin keskeisillä markkina-alueilla. Food Solutions -yksikkö luo lisäarvoa myös yhtiön nykyiselle vahvasti tuotteisiin ja tuoteryhmien johtamiseen perustuvalle liiketoiminnalle. Kulutuskäyttäytymisen muuttuessa asiakkaita ja kuluttajia palvelevat kaupalliset konseptit ja niitä tukevat digitaaliset ratkaisut ovat keskeisessä roolissa HKScanin strategian toteutuksessa. Uudet kaupalliset konseptit hyödyntävät kaikkea yhtiön perinteisistä vahvuuksista uusimpiin digitaalisiin ratkaisuihin.

Pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet

HKScanin pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet ovat: yli 4 prosenttia liikevaihdosta oleva liiketulos (EBIT), yli 12 prosentin sijoitetun pääoman tuotto (ROCE), alle 100 prosentin nettovelkaantumisaste sekä yli 30 prosenttia nettotuloksesta oleva osinko.

Selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista

HKScan valmistaa hyvänmakuista, terveellistä ja vastuullisesti tuotettua ruokaa yli sadan vuoden kokemuksella. Yhtiön strateginen tavoite on kasvaa monipuoliseksi ruokataloksi ja sen toimintaa ohjaa vuonna 2019 määritelty HKScanin tarkoitus: "Teemme elämästä maistuvampaa – tänään ja huomenna".

HKScan toimii Itämeren alueella ja yhtiön kotimarkkinat ovat Suomi, Ruotsi, Baltia ja Tanska. Monipuoliseen tuotevalikoimaan kuuluvat siipikarjan-, sian- ja naudanlihatuotteet sekä lihavalmisteet ja ateriat. Yhtiön tunnettuja tuotemerkkejä ovat HK®, Kariniemen®, Via®, Scan®, Pärsons®, Rakvere®, Tallegg® ja RoseTM.

HKScanissa edistyksellinen vastuullisuustyö on keskeinen osa yhtiön strategiaa ja kattaa koko ruokaketjun maatiloilta kuluttajille. Vastuullisuustyössä yhtiö keskittyy neljään teemaan: ympäristö, terveellinen ruoka, oma yhteisömme ja eläinten hyvinvointi. Teemat on määritelty vuonna 2019 tehdyn laajan sidosryhmäanalyysin pohjalta.

Edistyksellisellä vastuullisuustyöllä yhtiö vastaa toimintaympäristön muutokseen, tekee pitkäjänteistä työtä tavoitteenaan olla elintarvikealan vastuullisin toimija kotimarkkinoillaan, hyödyntää vastuullisuutta uusissa liiketoimintamalleissa ja lisää kilpailukykyä koko arvoketjussa.

HKScanin vuoden 2020 vastuullisuustyöstä kerrotaan tarkemmin viikolla 11/2021 julkaistavassa vuosikertomuksessa.

Tärkeimmät sitoumukset, politiikat ja periaatteet

HKScanin toimintatavan perustan luovat yhtiön arvot ja eettiset toimintaohjeet (Code of Conduct). HKScan velvoittaa kaikki tavarantoimittajansa sitoutumaan eettisen toimintaohjeiston (Supplier Guidelines) noudattamiseen.

HKScanin toimintaa ohjaavat konsernitasoiset laatu-, tuoteturvallisuus-, tiedonanto-, ympäristö- ja eläinhankintapolitiikka sekä eläinten hyvinvointipolitiikka. Näiden lisäksi liiketoimintaa ohjaavat useat sisäiset politiikat ja toimintaohjeet.

HKScan on sitoutunut YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin, Sustainable Development Goals (SDG), osana konsernin vastuullisuusohjelmaa. Valittujen terveyteen, työhön, vastuulliseen kuluttamiseen, ilmastoon ja luonnon monimuotoisuuteen liittyvien tavoitteiden edistymistä mitataan konsernin vastuullisuusohjelman mittareilla.

Ympäristö

HKScan jatkoi tavoitteellista työtään kohti hiilineutraaliutta. Yhtiön ympäristötyön keskiössä ovat ilmastovaikutusten pienentäminen omassa toiminnassa ja alkutuotannossa sekä materiaalitehokkuuden edistäminen, mikä sisältää muun muassa pakkausten ympäristövaikutusten pienentämisen. Agrofood Ecosystem® -mallissa Suomessa ja vastaavassa Ruotsin Gårdsinitiativet-mallissa HKScan tutkii ja pilotoi määrätietoisesti uusia ratkaisuja ympäristövaikutusten pienentämiseksi alkutuotannossa yhdessä tuottajiensa ja muiden kumppaneidensa kanssa.

Vuonna 2020 HKScan asetti hiilineutraalin ruokaketjun tavoitteekseen. Oman tuotannon (scope 1 ja 2) osalta yhtiön tavoitteena on hiilineutraalius vuoden 2025 loppuun mennessä ja koko ruokaketjussa (scope 3) vuoden 2040 loppuun mennessä. Yhtiö laski ilmastopäästöjen lähtötason koko arvoketjussa maatiloilta kuluttajille: vuonna 2019 ilmastovaikutukset olivat 2,4 megatonnia CO2e. Yhtiön oman tuotannon osuus päästöistä oli noin 5 prosenttia ja alkutuotannon, pakkausten ja logistiikan osuus noin 95 prosenttia.

HKScan siirtyi käyttämään uusiutuvaa sähköä Baltian ja Tanskan toiminnoissa vuonna 2020. Yhtiöllä on käyttämälleen vihreälle sähkölle alkuperätakuut. Suomessa ja Ruotsissa yhtiö on käyttänyt uusiutuvaa sähköä jo useamman vuoden. Uusiutuvaan sähköön siirtyminen pienensi yhtiön oman tuotannon kasvihuonekaasupäästöjä merkittävästi vuodesta 2019.

Oman tuotannon ympäristötyön tehokkuutta ja vaikuttavuutta arvioidaan sisäisillä ja ulkoisilla ISO 14001 -auditoinneilla lukuun ottamatta Tanskan tuotantolaitoksia. Vuonna 2020 ei havaittu merkittäviä ympäristöpoikkeamia. HKScanin tuotantolaitosten ympäristöriskit on tunnistettu osana ISO 14001 -ympäristöjohtamisen järjestelmää ja ne liittyvät muun muassa jätevesiin ja mahdollisiin kemikaalivuotoihin. Ympäristöriskejä hallitaan ja johdetaan tuotantolaitoskohtaisesti muun muassa ennakoivalla kunnossapidolla ja valvontalaitteistoilla. Lisäksi poikkeukselliset sääolosuhteet ja ilmastonmuutos voivat vaikuttaa esimerkiksi energian hintaan sekä raaka-aineiden saatavuuteen ja hintoihin. HKScan kuvaa ilmastonmuutokseen liittyviä riskejä tarkemmin yritysvastuuraportissaan, joka julkaistaan osana vuosikertomusta.

Sosiaalinen vastuu ja henkilöstöasiat

Joulukuun 2020 lopussa HKScanin palveluksessa oli yhteensä 6 987 (6 784) henkilöä. Keskimäärin konsernin palveluksessa työskenteli tammi-joulukuussa 7 116 (6 928) henkilöä, joista 40,1 (40,0) prosenttia oli Suomessa, 29,7 (29,1) prosenttia Ruotsissa, 21,2 (21,8) prosenttia Baltian maissa ja 9,0 (9,1) prosenttia Tanskassa. Puolassa sijaitsevassa tuotantoyksikössä työskentelee 242 (227) henkilöä, jotka raportoidaan osana Ruotsin liiketoimintayksikön lukuja. Luvut sisältävät myös vuokratyövoiman.

HKScanin maksamat palkat ja palkkiot sivukuluineen olivat loka-joulukuussa 75,8 (76,6) miljoonaa euroa ja tammi-joulukuussa yhteensä 315,6 (313,7) miljoonaa euroa.

HKScan käynnisti vuonna 2020 Better Together -työhyvinvointiohjelman, jonka tavoitteita ovat vastuullisen johtamisen, sitoutuneen työyhteisön sekä työhyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistäminen. Työhyvinvoinnin kehittämiseksi laaditaan paikkakunta- ja maatasoiset toimenpidesuunnitelmat, joita seurataan konsernitasolla. Pitkäjänteinen ohjelma aloitettiin Suomessa, Ruotsissa ja Baltiassa. Tanskassa ja Puolassa Better Together -ohjelma käynnistyi vuoden 2021 alussa.

Työturvallisuutta edistettiin konsernin Safety First -ohjelmalla. Määrätietoinen työ kohti nollaa tapaturmaa jatkui ja tapaturmat vähenivät kolmatta vuotta peräkkäin. Uusi työturvallisuuden raportointityökalu otettiin käyttöön vuoden 2020 alussa kaikilla markkinoilla. Se mahdollisti muun muassa tapaturmien ja läheltä piti tilanteiden systemaattisemman analysoinnin, toimenpiteiden paremman kohdistamisen juurisyihin, riskiarvioinnin ja prosessien johtamisen. Työturvallisuutta edistettiin muun muassa opastuksilla, viestinnällä ja riskiarvioinneilla. Lisäksi HKScanin johtoryhmän jäsenet laativat henkilökohtaiset työturvallisuus- ja hyvinvointisitoumuksensa, jotka julkistettiin osana Euroopan työsuojeluviikkoa.

HKScan tekee tiivistä yhteistyötä lihantuottajien kanssa tuotannon ja vastuullisuuden kehittämiseksi sekä paikallisen ruuantuotannon kilpailukyvyn turvaamiseksi. Vuonna 2020 yhtiö jatkoi nuorten tuottajien osaamista kehittävää Next Generation -ohjelmaa Suomessa ja käynnisti vastaavan ohjelman Ruotsissa.

HKScanin henkilöstöön liittyviä riskejä ovat ammattitaitoisen ja sitoutuneen henkilöstön saatavuus sekä elintarvikealan ja HKScanin kiinnostavuus työnantajana. Lisäksi mahdolliset lailliset tai laittomat lakot HKScanin arvoketjussa ja omassa tuotannossa voivat aiheuttaa liiketoimintariskejä. Riskejä vähennetään kehittämällä yhteistyötä, henkilöstön osaamista ja työhyvinvointia. Lisäksi riskejä voidaan pienentää vaihtoehtoisilla toimitusketjun rakenteilla ja prosesseilla.

Ihmisoikeudet sekä korruption ja lahjonnan vastaiset toimet

HKScan kunnioittaa ja tukee kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia, YK:n sopimusta lapsen oikeuksista ja kansainvälisen työjärjestö ILO:n perussopimuksia. Lisäksi HKScan huomioi toiminnassaan YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia ohjaavat periaatteet sekä OECD:n ohjeet monikansallisille yrityksille. HKScan ei hyväksy korruptiota tai lahjontaa.

HKScanin eettisistä toimintaohjeista (Code of Conduct) laadittiin verkkokoulutus. Sen toteutus aloitettiin loppuvuonna 2020 toimihenkilöille Suomessa, Ruotsissa ja Baltiassa. Muu henkilöstö osallistuu koulutukseen vuoden 2021 alkupuolella. Koulutus vahvistaa henkilöstön osaamista muun muassa ihmisoikeuksista sekä korruption ja lahjonnan vastaisista periaatteista.

HKScan velvoittaa kaikki tavarantoimittajansa sitoutumaan eettiseen toimintaohjeistoon (Supplier Guidelines) ja allekirjoittamaan sen. Ohjeistossa toimittajat sitoutuvat noudattamaan ihmisoikeuksiin, korruptioon ja lahjontaan liittyviä periaatteita.

HKScan sidosryhmät voivat ilmoittaa epäeettiseen toimintaan liittyvistä epäilyistä anonyymisti Fair Way -ilmoituskanavalla. Vuonna 2020 Fair Way -kanavan kautta tuli 9 ilmoitusta laiminlyönti- tai väärinkäytösepäilyistä. Ilmoitukset koskivat pääasiassa epäilyksiä epäasiallisesta käytöksestä, ja ne selvitettiin ja hoidettiin henkilöstöhallinnon prosessien kautta.

HKScanin ihmisoikeuksia koskevat riskit liittyvät työturvallisuuteen ja henkilöstön kohteluun koko arvoketjussa. Työturvallisuusriskejä hallitaan järjestelmällisellä työturvallisuuden edistämisellä. HKScan ei hyväksy minkäänlaista työntekijöiden epäasiallista kohtelua, minkä varmistamiseksi konsernissa on käytössä epäasiallista kohtelua koskevat ohjeet. Omaan toimintaan liittyviä korruptio- ja lahjontariskejä ehkäistään ja hallitaan tarkasti määritellyillä hyväksyntäprosesseilla ja muilla sisäisen valvonnan prosesseilla. Ihmisoikeuksiin ja korruptioon liittyviä mahdollisia riskejä hankintaketjussa hallitaan hankinnan riskiarvioinnissa, standardivaatimuksilla ja edellyttämällä sitoutumista eettiseen toimintaohjeistoon. Periaatteiden toteutumista valvotaan sisäisessä tarkastuksessa. Vuonna 2020 ei havaittu poikkeamia ihmisoikeus-, lahjonta- ja korruptioperiaatteiden noudattamisessa. HKScan ei ole tehnyt ihmisoikeusvaikutusten arviointia.

Tuotteiden terveellisyys ja turvallisuus

HKScanin strateginen tavoite on kasvaa monipuoliseksi ruokataloksi, jonka hyvänmakuiset tuotteet valmistetaan luotetuista ja turvallisista raaka-aineista. Terveellinen ruokavalio rakentuu monipuolisista ja tasapainoisista valinnoista. Yhtiön pitkäjänteinen työ tuotteiden terveellisyyden kehittämiseksi perustuu ravitsemussuosituksiin. Useat tuotteet ovat saaneet tunnustuksen terveellisyydestään: Suomessa Sydänmerkin ja Ruotsissa sekä Tanskassa Avaimenreikä-symbolin.

HKScan varmistaa tuotteiden turvallisuuden systemaattisella työllä hankinnasta tuotantoon. Kaikki HKScanin tuotantolaitokset on sertifioitu Global Food Safety Initiative (GFSI) -aloitteen hyväksymien standardien mukaisesti (FSSC 22000, IFS tai BRC).

Yhtiö tekee järjestelmällistä elintarviketurvallisuuden riskienhallintaa kaikissa arvoketjun vaiheissa. Riskiarviointi tuotantolaitoksissa perustuu HACCP-prosessiin (Hazard Analysis Critical Control Point), jonka toimivuus varmennetaan vuosittain useilla sisäisillä ja ulkoisilla auditoinneilla. Edellytämme myös alihankkijoiltamme elintarviketurvallisuuden hallintajärjestelmiä ja valvomme niiden toteutumista.

Elintarvikeketjun globalisaation myötä tuoteväärennökset ja tarkoituksellinen vahingonteko ovat nousseet keskeisiksi teemoiksi muiden elintarviketurvallisuusriskien rinnalle. Niihin liittyvien riskien tunnistamiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi HKScan-konsernilla on erillinen ja koko ketjun kattava riskinarviointimalli.

Eläinten hyvinvointi

HKScan on sitoutunut eläinten hyvinvoinnin edistämiseen sopimustuottajiensa kanssa Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa sekä omilla maatiloillaan Virossa. Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin perustana ovat EU:n ja paikallisen lainsäädännön noudattaminen sekä HKScanin omat ohjeistukset. Eläinten hyvinvoinnin seuranta on järjestelmällistä ja mahdollisiin poikkeamiin puututaan välittömästi. HKScanin tuotannossa antibioottien käyttö on rajoitettu sairauksien hoitoon ja riittävät varoajat varmistavat, että tuotteissa ei ole antibioottijäämiä.

Helposti leviävät eläintaudit, kuten afrikkalainen sikarutto ja lintuinfluenssa, muodostavat yhtiölle liiketoimintariskin. Eläintaudeille on kansalliset vastustamisohjelmat. Eläintauteihin liittyviä riskejä hallitaan seuraamalla jatkuvasti eläintautitilannetta sekä työskentelemällä yhteistyössä viranomaisten, eläinlääkäreiden ja tuottajien kanssa. Tilatasolla noudatetaan tautisuojausohjeita ja hyviä hygieniakäytäntöjä.

Keskeiset tavoitteet ja tulokset

Tavoite	Hallinnointitapa	Tulokset 2020
Ympäristö
Hiilineutraali ruokaketju • oma tuotanto (scope 1 ja 2) 2025 loppuun mennessä • alkutuotanto ja muut oman tuotannon ulkopuoliset vaikutukset (scope 3) 2040 loppuun mennessä	Toimenpidesuunnitelma kohti hiilineutraaliutta	• Oman tuotannon (scope 1 ja 2) ilmastovaikutukset CO2e -55 % vuodesta 2019 • Scope 3:n CO2e-päästöt raportoidaan vuosikertomuksessa
Pakkaukset, tavoitteet 2025 • 100 % kierrätettävät pakkaukset • 20 % vähemmän muovia • 20 % pienempi hiilijalanjälki	Pakkausstrategian mukainen toiminta	• 70 % pakkauksista kierrätettäviä • Pakkausmuovin määrä -7 % • Kehitämme pakkausten hiilija lanjäljen raportointia pakkaus materiaalitoimittajien kanssa
Sosiaaliset ja henkilöstöasiat
Nolla poissaoloon johtavaa tapaturmaa	Yhtenäiset työturvallisuusmittarit ja riskienarviointimallit kaikilla markkinoilla	Poissaoloon johtaneita työtapaturmia 21,4 (25,5) /miljoona työtuntia
Työhyvinvoinnin edistäminen	Better Together -ohjelma työhyvinvoinnin edistämiseksi, maa- ja paikkakuntakohtaiset toimenpidesuunnitelmat	• Henkilöstön työtyytyväisyys eNPS 5, ei sis. Baltiaa • Poissaoloja 6,2 % työajasta
Alkutuotannon jatkuvuuden ja kilpailukyvyn edistäminen kaikilla markkinoilla	Next Generation -ohjelma nuorten tuottajien osaamisen kehittä miseksi, Agrofood Ecosystem® ja Gårdsinitiativet -verkostojen työ	Next Generation -ohjelma toteutettu Suomessa, ohjelman suunnittelu ja käynnistys Ruotsissa
Ihmisoikeudet sekä korruption ja lahjonnan vastaiset toimet
• 100 % tavarantoimittajista sitoutunut eettiseen ohjeistoon (Supplier Guidelines), pois lukien sopimustuottajat • 100 % eläinhankinnoista eläinten hankintaperiaatteiden mukaista • 100 % henkilöstöstä suorittanut eettisen toimintaohjeen (Code of Conduct) koulutuksen	• Vastuullisen hankinnan periaatteet • Eläinten hankintaperiaatteet • Henkilöstön kouluttaminen HKScanin politiikkojen noudattamiseen	• Toimittajista 77 (75) % sitoutunut eettiseen toimintaohjeistoon • 100 % eläinhankinnoista eläinten hankintaperiaatteiden mukaista • Suomen, Ruotsin ja Baltian toimihenkilöistä 96 % suorittanut eettisen toimintaohjeen koulutuksen
Tuotteiden terveellisyys ja turvallisuus
• 100 % sertifioidut tuotanto laitokset • Nolla takaisinvetoa • Ravitsemussuositusten huomioiminen tuotekehityksessä	• Tuoteturvallisuusstandardien noudattaminen • Tuoteturvallisuusprosessien noudattaminen	• Kaikki HKScanin tuotanto laitokset sertifioitu • 1 (12) tuotteen takaisinveto
Eläinten hyvinvointi
• Eläinten luontaisen käyttäytymisen lisääminen • Tautisuojauksen jatkuva kehittäminen • Kivuliaiden toimenpiteiden välttäminen	• Systemaattinen eläinten hyvinvoinnin kehittäminen yhdessä tuottajien kanssa • Eläintautien ehkäisy	Jatkuvat kehitystoimet eläinten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi

Konsernin johto

HKScanin Ruotsin liiketoimintayksiköstä vastaavana johtajana ja konsernin johtoryhmän jäsenenä aloitti 16.11.2020 Lars Appelqvist. Hän siirtyi HKScaniin Löfbergs-yhtiön toimitusjohtajan tehtävästä. Denis Mattsson toimi Ruotsin liiketoimintayksiköstä vastaavana väliaikaisena johtajana ja konsernin johtoryhmän jäsenenä 20.11.2019 - 15.11.2020.

HKScanin uuden Food Solutions -yksikön johtajana ja konsernin johtoryhmän jäsenenä aloitti 1.1.2021 Jouni T. Laine. Hän siirtyi HKScanille Salmela-Yhtiöihin kuuluvan Clewer-konsernin toimitusjohtajan tehtävästä.

HKScanin johtoryhmä 1.1.2021:

Toimitusjohtaja (CEO) Tero Hemmilä, Suomen liiketoimintayksiköstä vastaava johtaja (EVP) Jari Leija, Ruotsin liiketoimintayksiköstä vastaava johtaja (EVP) Lars Appelqvist, Baltian liiketoimintayksiköstä vastaava johtaja (EVP) Anne Mere, Tanskan liiketoimintayksiköstä vastaava johtaja (EVP) Jukka Nikkinen, talousjohtaja (CFO) Jyrki Paappa, hallintojohtaja (EVP) Markku Suvanto, viennistä, tuonnista ja lihataseesta vastaava johtaja (EVP) Juha Ruohola, strategisesta liiketoiminnan kehittämisestä ja investoinneista vastaava johtaja (EVP) Mika Koskinen sekä Food Solutions -yksiköstä vastaava johtaja (EVP) Jouni T. Laine.

Tutkimus ja kehitys

HKScanin tutkimus- ja kehitystoiminnan tavoitteena on kehittää tuotevalikoimaa vastaamaan kuluttajien ja asiakkaiden muuttuvaan kysyntään yhtiön keskeisillä markkina-alueilla. Tuotekehityksessä keskeisessä roolissa ovat yhtiön strategiassaan määrittelemät nykyiset ja uudet tuotekategoriat sekä raaka-aineet, kehittyvät ja kasvavat myyntikanavat, muutokset kuluttajien ostokäyttäytymisessä sekä vastuullisuus.

HKScan päätti huhtikuussa 2020 tukea uuden Nordic FoodTech VC:n pääomarahaston kautta yrityksiä, jotka uudistavat ruokajärjestelmää Suomessa, muissa Pohjoismaissa ja Baltiassa. Rahaston tavoitteena on panostaa teknologiayrityksiin, jotka muuttavat ruokaketjua resurssitehokkaammaksi ja ekologisemmaksi, tuottavat ravintoa uusilla tavoilla tai edistävät terveellistä syömistä. Sijoituksen mukanaan tuoma näkymä tulevaisuuden ruokateknologioihin tukee erinomaisesti HKScanin strategista uudistumista ja vastuullisuustyötä.

Innovaatiorahoituskeskus Business Finland on mukana rahoittamassa HKScanin Digitalized Agrofood Ecosystem® -liiketoiminnan kehitysprojektia. Projektin tavoitteena on luoda uutta liiketoimintaa lisäämällä koko arvoketjun läpinäkyvyyttä sekä kehittämällä toiminnan vastuullisuutta paremman resurssitehokkuuden ja tuottavuuden keinoin. Digitaalisuus on keskeinen osa kehitettäviä liiketoimintamalleja.

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Joulukuun lopussa HKScan Oyj:n maksettu ja kaupparekisteriin merkitty osakepääoma oli 66 820 528,10 euroa. Yhtiön osakkeiden kokonaismäärä, 98 951 781 osaketta, jakaantui kahteen sarjaan seuraavasti: A-osakkeita 93 551 781 kpl (94,54 % osakemäärästä) ja K-osakkeita 5 400 000 kpl (5,46 % osakemäärästä). A-osakkeet noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:ssä. K-osakkeet ovat LSO Osuuskunnan (4 735 000 osaketta) ja Lantmännen ek. för:in (665 000 osaketta) omistuksessa eikä niitä ole listattu. LSO Osuuskunnan ja Lantmännen ek. för:in K-osakkeiden määrät pysyivät ennallaan.

Joulukuun lopussa yhtiöllä oli hallussaan 2 000 000 (2 000 000) omaa A-osaketta. Niiden osuus kaikista osakkeista oli 2,02 prosenttia ja äänimäärästä 1,0 prosenttia.

HKScanin osakkeiden laskennallinen markkina-arvo joulukuun lopussa oli 194,1 (267,6) miljoonaa euroa. Se jakaantui niin, että A-sarjan osakkeiden markkina-arvo oli 183,5 (252,7) miljoonaa euroa ja listaamattoman K-sarjan osakkeiden laskennallinen markkina-arvo oli 10,6 (14,9) miljoonaa euroa.

Tammi-joulukuussa yhtiön osakkeita vaihdettiin yhteensä 27 000 172 (26 948 127) osaketta ja osakekauppojen arvo oli 54 911 336 (55 238 860) euroa. Katsauskauden ylin noteeraus oli 2,85 (2,88) euroa ja alin 1,60 (1,48) euroa. Keskikurssi oli 2,03 (2,05) euroa. Joulukuun päätöskurssi oli 1,96 (2,76) euroa.

Varsinainen yhtiökokous 2020

HKScan Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 10.6.2020 Turussa poikkeusjärjestelyin koronapandemian vuoksi. Yhtiökokous vahvisti emoyhtiön ja konsernin tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.2019 - 31.12.2019 ja myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle. Yhtiökokous päätti, että yhtiö ei jaa osinkoa vuodelta 2019.

Hallituksen jäsenet Reijo Kiskola, Anne Leskelä, Jari Mäkilä, Per Olof Nyman, Harri Suutari ja Terhi Tuomi valittiin uudelleen varsinaisen yhtiökokouksen 2021 päättymiseen saakka. Lisäksi hallituksen varajäsenet Carl-Peter Thorwid ja Ilkka Uusitalo valittiin uudelleen varsinaisen yhtiökokouksen 2021 päättymiseen saakka. Yhtiökokouksen jälkeen pitämässään järjestäytymiskokouksessa hallitus valitsi puheenjohtajaksi uudelleen Reijo Kiskolan ja varapuheenjohtajaksi uudelleen Jari Mäkilän.

Yhtiön varsinaiseksi tilintarkastajaksi seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka valittiin tilintarkastusyhteisö Ernst & Young Oy, joka on ilmoittanut päävastuulliseksi tilintarkastajaksi KHT Erkka Talvingon.

Yhtiökokous antoi hallitukselle valtuutukset päättää osakeannista sekä optio-oikeuksien ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta sekä yhtiön omien A-sarjan osakkeiden hankkimisesta ja/tai pantiksi ottamisesta. Valtuutukset ovat voimassa 30.6.2021 asti ja ne kumoavat vuoden 2019 yhtiökokouksen hallitukselle antamat valtuutukset.

Yhtiökokouksen päätökset kokonaisuudessaan on julkistettu pörssitiedotteella 10.6.2020, ja yhtiökokouksen pöytäkirja on luettavissa yhtiön verkkosivuilla www.hkscan.com.

Osakepohjainen pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä

HKScan ilmoitti 7.2.2018, että HKScan Oyj:n hallitus on hyväksynyt osakepohjaisen pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän konsernin ylimmälle johdolle ja valituille avainhenkilöille. Järjestelmä koostuu suoriteperusteisesta osakepalkkiojärjestelmästä (Performance Share Plan - PSP) päärakenteena sekä ehdollisesta osakepalkkiojärjestelmästä (Restricted Share Plan - RSP) täydentävänä osakepalkkiojärjestelmänä. Kannustinjärjestelmä koostuu vuosittain alkavista ohjelmista ja kunkin yksittäisen ohjelman alkaminen edellyttää hallituksen erillistä päätöstä.

Ensimmäinen ohjelma (PSP 2018−2020) alkoi vuoden 2018 alusta ja sen nojalla mahdollisesti suoritettavat osakepalkkiot maksetaan keväällä 2021, jos hallituksen asettamat suoritustavoitteet saavutetaan. Mahdolliset osakepalkkiot maksetaan HKScanin A-sarjan osakkeina. PSP 2018−2020-ohjelman käynnistyessä noin 30 henkilöä oli oikeutettu osallistumaan ohjelmaan.

Päärakennetta täydentävä ehdollinen osakepalkkiojärjestelmä koostuu vuosittain alkavista osakepalkkioohjelmista, jonka kukin ohjelma muodostuu kolmen vuoden pituisesta rajoitusjaksosta. Rajoitusjakson jälkeen ohjelmaan perustuvat mahdolliset osakepalkkiot maksetaan osallistujille HKScanin A-sarjan osakkeina. Ensimmäinen ohjelma (RSP 2018–2020) alkoi vuoden 2018 alusta ja sen nojalla mahdollisesti suoritettavat osakepalkkiot maksetaan keväällä 2021. RSP 2018–2020-ohjelman käynnistyessä ohjelmaan oli oikeutettu osallistumaan 11 ylimpään johtoon kuuluvaa henkilöä.

HKScan tiedotti 8.5.2019, että HKScan Oyj:n hallitus hyväksyi uusien ohjelmien alkamisen yhtiön avainhenkilöille tarkoitetussa osakepohjaisessa pitkän aikavälin kannustinjärjestelmässä. Hallitus hyväksyi uuden ansaintajakson, PSP 2019–2021, alkamisen suoriteperusteisessa osakepalkkiojärjestelmässä, johon ovat oikeutettuja osallistumaan HKScan-konsernin johtoryhmän jäsenet, yhteensä enintään 10 henkilöä. Edellytyksenä osakepalkkioiden maksamiselle ohjelman perusteella on hallituksen asettamien suoritustavoitteiden saavuttaminen. Mahdollisesti suoritettavat osakepalkkiot maksetaan HKScanin A-sarjan osakkeina kahdessa erässä, ensimmäinen keväällä 2022 ja toinen keväällä 2023.

Hallitus hyväksyi myös uuden ohjelmajakson, RSP 2019–2021, alkamisen ehdollisessa osakepalkkiojärjestelmässä. Sen nojalla mahdollisesti suoritettavat osakepalkkiot maksetaan HKScanin A-sarjan osakkeina kahdessa erässä, ensimmäinen keväällä 2022 ja toinen keväällä 2023. Edellytyksenä palkkioiden maksamiselle RSP 2019–2021-ohjelman perusteella on hallituksen asettaman konsernitason taloudellisen mittarin täyttyminen. RSP 2019–2021-ohjelmaan ovat oikeutettuja osallistumaan PSP 2019–2021-ohjelman osallistujat.

Lähiajan riskit ja epävarmuustekijät

Koronapandemia aiheuttaa HKScanin liiketoiminnalle merkittävän epävarmuustekijän. Yhtiön lähtökohta pandemian aiheuttamassa poikkeustilanteessa on turvata henkilöstönsä ja kuluttajien terveys sekä varmistaa koko ruokaketjun häiriötön toiminta tiloilta kuluttajille. HKScan noudattaa kaikessa toiminnassaan tiukkoja hygieniakäytäntöjä ja viranomaisohjeita sekä on ottanut käyttöön lukuisia yhtiön omia varautumistoimenpiteitä. Tuotannon keskeytyminen henkilöstön mahdollisen sairastumisen seurauksena on yhtiölle merkittävä riski. Lisäksi pandemia saattaa pitkittyessään vaikuttaa joidenkin raaka-aineiden, tuotantopanosten, pakkausmateriaalien sekä suojavarusteiden saatavuuteen ja hintaan.

Pandemia voi pitkittyessään vaikuttaa myös joidenkin tuotteiden hintaan ja volyymikehitykseen myyntikanavissa, joissa kysyntä on pandemian vuoksi merkittävästi pienentynyt. Tämä koskee sekä koti- että vientimarkkinoita. Pandemian pitkittyessä sen välittömät ja välilliset vaikutukset kansainvälisten liharaakaainemarkkinoiden kautta niin HKScanin koti- kuin vientimarkkinoilla voivat olla ennakoimattomia. Vaikutukset voivat olla pidempikestoisia ja ulottua koko alkaneeseen vuoteen. Pandemiasta saattaa aiheutua myös odottamattomia viivästyksiä toteutettaviin investointeihin, mikä voi vaikuttaa yhtiön tulosparannusohjelmaan.

Muut HKScanin liiketoiminnan merkittävät epävarmuustekijät liittyvät keskeisten tuotannossa käytettävien tuotantopanosten saatavuuteen, hintaan ja laatuun sekä raaka-aine- ja myyntihintoihin. Tämä koskee myös eläintuotannossa käytettävien rehujen hintakehitystä. Saksassa todettu afrikkalainen sikarutto ja sen myötä sianlihan hinnan voimakas lasku lisäävät epävakautta Euroopan lihamarkkinassa. Sianlihan tarjonnan kasvu Euroopassa lisää hintariskiä myös HKScanin kotimarkkinoilla. Eräissä Euroopan maissa, myös Tanskassa, todettu lintuinfluenssa on jo heikentänyt siipikarjanlihan vientimahdollisuuksia EU:n ulkopuolelle ja lisännyt tarjontaa Euroopassa. Tästä johtuva hintariski on kasvanut myös HKScanin kotimarkkinoilla.

Elintarviketeollisuuden pitkässä tuotantoketjussa ruoan turvallisuus on olennaisen tärkeää. Eläintautien, kuten afrikkalaisen sikaruton, mahdollisuutta ei voida koskaan täysin sulkea pois. Saksassa todettu afrikkalainen sikarutto ja eräissä Euroopan maissa todettu lintuinfluenssa ovat tästä esimerkkejä. Lisäksi mahdollisten kansainvälisten tai paikallisten ruokaskandaalien vaikutusta kulutuskäyttäytymiseen ei voida sulkea pois. Ilmastonmuutokseen liittyvä keskustelu voi osaltaan vaikuttaa lihatuotteiden kuluttajakysyntään.

Riskit arvonalentumiskirjauksille kasvavat ja vaikuttavat yhtiön taloudelliseen asemaan, mikäli konsernin taloudellinen suorituskyky ei parane suunnitelmien mukaisesti. Konsernin parantuneen kannattavuuden ansiosta riskit rahoitussopimusten kovenanttiehtojen rikkoutumiselle ovat pienentyneet selvästi.

Odottamattomat painostusryhmien toimenpiteet voivat vaikuttaa liiketoimintaan ja kulutuskysyntään. Lisäksi HKScanin mahdolliset osallisuudet oikeusprosesseissa voivat muodostaa riskejä.

Katsauskauden jälkeiset tapahtumat

HKScanin tavoitteena hiilineutraali ruoantuotanto

Yhtiö asetti tammikuussa 2021 tavoitteekseen oman teollisen tuotannon hiilineutraaliuden vuoden 2025 loppuun mennessä ja koko maatiloilta kuluttajille ulottuvan ruokaketjun hiilineutraaliuden viimeistään vuoden 2040 loppuun mennessä. Ilmastotyötä tehdään yhtiön kaikilla kotimarkkina-alueilla Suomessa, Ruotsissa, Baltiassa ja Tanskassa. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää sekä päästöjen merkittävää vähentämistä että hiilinielujen lisäämistä yhdessä sopimustuottajien ja muiden kumppaneiden kanssa.

Zero Carbon -ilmastosuunnitelma kertoo askelmerkit, joilla HKScan yhtenä Itämeren alueen suurimmista ruokataloista tavoittelee hiilineutraaliutta. Yhtiö on selvittänyt ja laskenut koko ruokaketjunsa päästöt yhteistyössä hiilijalanjälkilaskentaan erikoistuneen KPMG:n kanssa. Päästöjen kokonaismäärä oli noin 2,4 megatonnia hiilidioksidiekvivalenttia (CO2e) vuonna 2019, mistä yhtiön oman teollisen tuotannon osuus oli noin viisi prosenttia.

Zero Carbon -ilmastosuunnitelma on keskeinen osa HKScanin vastuullisuustyötä ja liiketoiminnan johtamista. Samalla luodaan edellytyksiä yhtiön sopimustuottajien tulevaisuuden kilpailukyvylle ja sille, että kuluttajat voivat nauttia vastuullisesti tuotetuista lihatuotteista hyvällä omallatunnolla osana monipuolista ruokavaliota. HKScanille on tärkeää tehdä ilmastotyötä pitkäjänteisesti ja luoda pysyviä ilmastoystävällisempiä toimintamalleja. HKScan haluaa ilmastotyöllään kantaa oman vastuunsa yhteiskuntien tärkeiden ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Lisätietoja: www.hkscan.com.

Hallituksen esitys voitonjaosta

Emoyhtiön jakokelpoinen oma pääoma on 290,9 (274,7) miljoonaa euroa sisältäen vapaan oman pääoman rahaston (SVOP) määrältään 215,1 (215,1) miljoonaa euroa. Hallitus esittää, että yhtiö ei jaa osinkoa vuodelta 2020.

Varsinainen yhtiökokous 2021

HKScanin varsinainen yhtiökokous on suunniteltu pidettävän torstaina 8.4.2021 Turussa. Kokouskutsu julkistetaan myöhemmin.

Tiedotustilaisuus analyytikoille ja medialle

HKScan järjestää tilinpäätöstiedotteeseen 2020 liittyvän tiedotustilaisuuden analyytikoille, institutionaalisille sijoittajille ja median edustajille 4.2.2021 klo 10.00 webcastinä osoitteessa https://hkscan.videosync.fi/2020-q4-tulos. Tilaisuus on suomenkielinen. Vuoden 2020 tuloksen esittelevät HKScanin toimitusjohtaja Tero Hemmilä sekä talousjohtaja Jyrki Paappa.

Englanninkielisiä sijoittajapuheluita järjestetään pyynnöstä. Ajankohdan sopimiseksi pyydetään ottamaan yhteyttä Marjukka Uutela-Hujaseen, puh. 010 570 6218.

Taloudelliset julkaisut

HKScan julkistaa vuoden 2020 vuosikertomuksen viikolla 11/2021 yhtiön verkkosivuilla osoitteessa www.hkcan.com. Vuosikertomus sisältää yritysvastuuraportin sekä toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen. Tammi-maaliskuun osavuosikatsaus julkistetaan 6.5.2021.

Turussa 4. helmikuuta 2021

HKScan Oyj Hallitus

Lisätietoja

Tero Hemmilä, toimitusjohtaja, puh. 010 570 2012 Jyrki Paappa, talousjohtaja, puh. 010 570 2512 Heidi Hirvonen, viestintäjohtaja, puh. 010 570 6072

Median yhteydenotot: HKScanin Media Service Desk 010 570 5700 tai sähköpostitse communications@hkscan.com

HKScanin tavoite on kasvaa monipuoliseksi ruokataloksi. Yli sadan vuoden kokemuksella vastaamme kuluttajien ja asiakkaiden tarpeisiin ja valmistamme maistuvaa, terveellistä ja vastuullisesti tuotettua ruokaa. Meille HKScanissa vastuullisuus on aitoja tekoja koko ruokaketjussa ja jatkuvaa parantamista. Olemme asettaneet tavoitteeksemme hiilineutraalin ruokaketjun maatiloilta kuluttajille vuoden 2040 loppuun mennessä osana Zero Carbon -hankettamme. Kotimarkkinoitamme ovat Suomi, Ruotsi, Baltia ja Tanska. Noin 7 000 ammattilaistamme varmistavat maistuvamman elämän – tänään ja huomenna. Teemme luotetuista raaka-aineista herkullisia tuotteita moninaisiin ruokahetkiin. Vahvoja tuotemerkkejämme ovat HK®, Kariniemen®, Via®, Scan®, Pärsons®, Rakvere®, Tallegg® ja RoseTM. Pörssilistatun HKScanin liikevaihto vuonna 2020 oli lähes 1,8 miljardia euroa.

Konsernitilinpäätös 1.1.-31.12.2020

Konsernin tuloslaskelma

(miljoonaa euroa) Viite	10-12/2020	10-12/2019	1-12/2020	1-12/2019
Liikevaihto	472,9	463,8	1 781,0	1 744,4
Hankinnan ja valmistuksen kulut 1.	-428,0	-443,2	-1 664,2	-1 668,2
Bruttokate	44,9	20,6	116,8	76,2
Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut 1.	-1,4	0,4	1,8	4,9
Myynnin ja markkinoinnin kulut 1.	-10,8	-10,2	-41,3	-38,5
Hallinnon kulut 1.	-15,2	-17,3	-56,0	-65,8
Liiketulos	17,5	-6,5	21,3	-23,2
Rahoitustuotot	0,5	0,5	2,2	2,2
Rahoituskulut	-3,2	-3,0	-13,2	-13,9
Osuus osakkuusyritysten ja yhteisyritysten
tuloksista	0,4	0,1	1,9	0,4
Voitto/tappio ennen veroja	15,2	-9,0	12,3	-34,5
Tuloverot	-4,0	-1,6	-7,5	-3,0
Tilikauden voitto/tappio	11,2	-10,6	4,8	-37,5
Tilikauden voiton/tappion jakautuminen:
Emoyhtiön osakkeenomistajille	9,4	-11,5	1,2	-39,9
Määräysvallattomille omistajille	1,8	0,9	3,6	2,3
Yhteensä	11,2	-10,6	4,8	-37,5
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos:
Tulos/osake, laimentamaton, jatkuvat toiminnot euroa/osake	0,09	-0,12	-0,01	-0,52
Tulos/osake, laimennettu, jatkuvat toiminnot euroa/osake	0.09	-0,12	-0,01	-0,52

Konsernin laaja tuloslaskelma

(miljoonaa euroa)	10-12/2020	10-12/2019	1-12/2020	1-12/2019
Tilikauden voitto / tappio	11,2	-10,6	4,8	-37,5
MUUT LAAJAN TULOKSEN ERÄT (verojen jälkeen):
Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi
Ulkomaiseen yksikköön liittyvät muuntoerot	4,3	2,4	2,8	-1,6
Rahavirran suojaus	0,8	-1,1	-1,7	-4,2
Erät, joita ei myöhemmin siirretä tulosvaikutteisiksi
Vakuutusmatemaattiset voitot tai tappiot	-0,3	-4,2	-0,3	-4,2
MUUT LAAJAN TULOKSEN ERÄT YHTEENSÄ	4,7	-2,9	0,8	-10,0
KAUDEN LAAJA TULOS YHTEENSÄ	15,9	-13,6	5,6	-47,5
TILIKAUDEN LAAJAN TULOKSEN JAKAUTUMINEN:
Emoyhtiön osakkeenomistajille	14,1	-14,4	1,9	-49,8
Määräysvallattomille omistajille	1,8	0,9	3,6	2,3
Yhteensä	15,9	-13,6	5,6	-47,5

Konsernin tase

(miljoonaa euroa)	Viite	31.12.2020	31.12.2019
VARAT
Aineettomat hyödykkeet	2.	148,0	136,4
Aineelliset hyödykkeet	3.4.	458,7	439,1
Osuudet osakkuusyrityksissä		33,8	32,5
Laskennallinen verosaaminen	5.	40,9	43,4
Muut pitkäaikaiset varat		6,2	3,5
PITKÄAIKAISET VARAT		687,7	654,9
Vaihto-omaisuus	6.	119,0	115,5
Lyhytaikaiset saamiset		122,4	127,6
Rahat ja pankkisaamiset		46,8	37,5
LYHYTAIKAISET VARAT		288,2	280,6
VARAT		975,9	935,6
OMA PÄÄOMA JA VELAT
OMA PÄÄOMA		329,1	325,1
Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma	4.	249,2	262,7
Pitkäaikainen koroton vieras pääoma		69,1	67,0
PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA		318,3	329,8
Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma	4.	97,2	50,6
Lyhytaikainen koroton vieras pääoma		231,3	230,1
LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA		328,5	280,7
OMA PÄÄOMA JA VELAT		975,9	935,6

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

(miljoonaa euroa)	1.	2.	3.	4.	5.	6.	7.	8.	9.	10.	11.	12.
OMA PÄÄOMA 1.1.2020	66,8	72,9	1,0	215,4	25,9	10,3	-13,4	-4,8	-66,2	307,9	17,2	325,1
Tilikauden tulos	-	-	-	-	-	-	-	-	1,2	1,2	3,6	4,8
Muut laajan tuloksen erät
Muuntoerot	-	-	-	-	-	-	2,8	-	-	2,8	-	2,8
Rahavirran suojaus	-	-	-1,7	-	-	-	-	-	-	-1,7	-	-1,7
Vakuutusmate maattiset voitot tai tappiot	-	-	-	-	-	-	-	-	-0,3	-0,3	-	-0,3
Tilikauden laaja tulos	-	-	-1,7	-	-	-	2,8	-	0,8	1,9	3,6	5,6
Suorat kirjaukset	-	-	-	-	-	0,0	-	-	1,1	1,0	-	1,0
Osingonjako	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-0,7	-0,7
Tytäryhtiön hankinta	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	0,1	0,1
Hybridilaina	-	-	-	-	-	-	-	-	-2,1	-2,1	-	-2,1
OMA PÄÄOMA
31.12.2020	66,8	72,9	-0,8	215,4	25,9	10,3	-10,6	-4,8	-66,4	308,8	20,3	329,1
(miljoonaa euroa)	1.	2.	3.	4.	5.	6.	7.	8.	9.	10.	11.	12.
OMA PÄÄOMA 1.1.2019	66,8	72,9	5,1	143,5	40,0	10,3	-11,9	0,0	-17,2	309,5	15,4	325,0
Tilikauden tulos	-	-	-	-	-	-	-	-	-39,9	-39,9	2,3	-37,5
Muut laajan tuloksen erät
Muuntoerot	-	-	-	-	-	-	-1,6	-	-	-1,6	-	-1,6
Rahavirran suojaus	-	-	-4,2	-	-	-	-	-	-	-4,2	-	-4,2
Vakuutusmate maattiset voitot tai tappiot	-	-	-	-	-	-	-	-	-4,2	-4,2	-	-4,2
Tilikauden laaja tulos	-	-	-4,2	-	-	-	-1,6	-	-44,1	-49,8	2,3	-47,5
Suorat kirjaukset	-	-	-	-	-	0,0	-	-	1,0	1,0	-	1,0
Osakeanti	-	-	-	71,9	-14,1	-	-	-	-3,8	54,0	-	54,0
Omien osakkeiden hankinta	-	-	-	-	-	-	-	-4,7	-	-4,7	-	-4,7
Osingonjako	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-0,6	-0,6
Hybridilaina	-	-	-	-	-	-	-	-	-2,1	-2,1	-	-2,1
OMA PÄÄOMA 31.12.2019	66,8	72,9	1,0	215,4	25,9	10,3	-13,4	-4,8	-66,2	307,9	17,2	325,1

SARAKKEET: 1. Osakepääoma, 2. Ylikurssirahasto, 3. Arvonmuutosrahasto, 4. Sijoitettu vapaa oma pääoma (SVOP), 5.Hybridilaina, 6. Muut rahastot, 7. Muuntoerot, 8. Omat osakkeet, 9. Voittovarat, 10. Emoyhtiön osakkeenomistajien osuus yhteensä, 11. Määräysvallattomien omistajien osuus, 12. Yhteensä

Rahavirtalaskelma

(miljoonaa euroa)	10-12/2020	10-12/2019	1-12/2020	1-12/2019
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta	25,6	20,0	78,7	58,3
Käyttöpääoman muutos	19,8	33,3	-1,3	13,2
Rahoituserät ja verot	-4,9	-4,7	-13,7	-12,2
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA	40,5	48,6	63,7	59,2
Investointien rahavirta	-13,9	-7,2	-85,1	-31,6
RAHAVIRTA INVESTOINTIEN JÄLKEEN	26,5	41,4	-21,4	27,6
Hybridilaina	-	-	-2,1	-2,1
Osakeanti	-	-	-	43,7
Osakeantikulut	-	-	-	-3,0
Lainojen muutokset	4,0	-15,0	32,7	-52,0
Omien osakkeiden hankinta	-	-4,7	-	-4,7
Maksetut osingot	-	-0,2	-0,7	-0,6
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA	4,0	-19,9	30,0	-18,8
NETTORAHAVIRTA	30,5	21,5	8,6	8,9
Rahavarat kauden alussa	15,2	16,2	37,5	29,4
Rahavarojen valuuttakurssimuutosten vaikutus	1,1	-0,2	0,6	-0,8
Rahavarat kauden lopussa	46,8	37,5	46,8	37,5

Tunnusluvut

(miljoonaa euroa)	31.12.2020	31.12.2019
Tulos/osake (EPS), laimentamaton, eur	-0,01	-0,52
Tulos/osake (EPS), laimennettu, eur	-0,01	-0,52
Oma pääoma/osake, eur	3,19	3,18
Omavaraisuusaste, %	33,7	34,8
Osakeantioikaistu ulkona olevien osakkeiden keskimääräinen lukumäärä, milj. kpl	97,0	79,9
Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen, Meur	83,5	31,7
Lisäykset käyttöoikeusomaisuuseriin, Meur	7,2	11,3
Poistot ja arvonalentumiset, Meur	56,7	80,4
Henkilöstö keskimäärin kuukausien lopun keskiarvona	7 116	6 928

Tunnuslukujen laskentakaavat

HKScan julkaisee vaihtoehtoisia tunnuslukuja antaakseen relevanttia tietoa sidosryhmille. Julkaistuja vaihtoehtoisia tunnuslukuja käytetään myös yhtiön ohjaamiseen. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät ja siihen liittyvät vaihtoehtoiset tunnusluvut julkaistaan, koska ne kuvaavat paremmin liiketoiminnan kehittymistä ja parantavat kausien välistä vertailukelpoisuutta.

Sitoutuneen pääoman tuotto	Tulos ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut
(ROCE) ennen veroja (%)	__________ Taseen loppusumma – korottomat velat (keskiarvo)	x 100
	Oma pääoma yhteensä
Omavaraisuusaste (%)	__________ Taseen loppusumma – saadut ennakot	x 100
Nettovelkaantumisaste (%) (Net gearing)	Korolliset nettorahoitusvelat __________	x 100
	Oma pääoma
Osakekohtainen tulos (EPS)*	Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto __________
	Ulkona olevien osakkeiden keskim. lkm tilikauden aikana
	Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma
Osakekohtainen oma pääoma	__________ Ulkona olevien osakkeiden lkm tilinpäätöspäivänä
Osakekannan markkina-arvo	Ulkona olevien osakkeiden lkm tilinpäätöspäivänä x tilikauden päätöskurssi
Rahavirta ennen rahoituskuluja ja rahoitusta	Rahavirta investointien jälkeen – rahoituserät
Henkilöstön määrä	Kalenterikuukausien lopussa laskettujen henkilöstömäärien keskiarvo
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	Kertaluonteiset maksut, jotka eivät liity normaaliin jatkuvaan toimintaan ja jotka olennaisesti vaikuttavat yhtiön talouteen. Esimerkkejä näistä ovat uudelleenjärjestelykulut, irtisanomiset, näihin liittyvät lakikulut, oikeudellisista tuomioista tai sopimisista johtuvat maksut, yrityshankintoihin liittyvät transaktiokulut (konsultointi, neuvonanto, lakipalvelut, dd-palvelut, rekisteröinti ym.) sekä yritysmyyntien voitot/tappiot.
Vertailukelpoinen liiketulos	Liiketulos – vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Vertailukelpoinen voitto/tappio ennen veroja	Voitto/tappio ennen veroja – vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Vertailukelpoinen osakekohtainen tulos*	Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto – vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät __________
	Ulkona olevien osakkeiden keskim. lkm tilikauden aikana
Korollinen nettovelka	Korolliset velat – rahat ja pankkisaamiset

*Osakekohtaisen tuloksen laskennassa tilikauden voitosta on vähennetty hybridilainan kaudelle kuuluva korko sekä liikkeeseenlaskukulut verovaikutuksella oikaistuna.

Konsernin tilinpäätöstiedotteen liitetiedot

Laadintaperiaatteet

HKScan Oyj:n tilinpäätöstiedote ajalta 1.1.–31.12.2020 on laadittu IAS 34 Osavuosikatsaukset -standardia noudattaen. Tilinpäätöstiedotteen laatimisessa on sovellettu samoja laskentaperiaatteita kuin vuositilinpäätöksessä 2019. Tiedotteen luvut on pyöristetty miljooniin euroihin, joten yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa saattaa poiketa esitetystä summaluvusta. Laskentaperiaatteet on kerrottu vuoden 2019 tilinpäätöksessä. Tilinpäätöstiedotetta ei ole tilintarkastettu.

Segmenttikohtainen vertailu

(miljoonaa euroa)	10-12/2020	10-12/2019	1-12/2020	1-12/2019
LIIKEVAIHTO
- Suomi
Liikevaihto, tavarat	208,0	210,7	769,1	767,4
Liikevaihto, palvelut	0,9	0,8	3,2	3,1
- Ruotsi
Liikevaihto, tavarat	184,6	173,5	662,1	652,1
Liikevaihto, palvelut	0,0	0,0	0,0	0,0
- Baltia
Liikevaihto, tavarat	42,9	42,8	174,6	168,0
Liikevaihto, palvelut	0,1	0,1	0,4	0,5
- Tanska
Liikevaihto, tavarat	36,4	36,0	171,5	153,3
Liikevaihto, palvelut	0,0	0,0	0,0	0,0
Konserni yhteensä	472,9	463,8	1 781,0	1 744,4
LIIKETULOS
- Suomi	15,0	-4,9	10,7	-10,3
- Ruotsi	7,5	2,9	19,1	7,1
- Baltia	0,3	1,6	3,7	5,0
- Tanska	-0,2	-1,0	1,0	-9,8
Segmentit yhteensä	22,6	-1,4	34,4	-8,0
Konsernihallinnon kulut	-5,2	-5,1	-13,2	-15,2
Konserni yhteensä	17,5	-6,5	21,3	-23,2
INVESTOINNIT
- Suomi
Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen	5,9	2,7	54,8	9,7
Lisäykset käyttöoikeusomaisuuseriin	1,6	2,1	3,0	8,6
Investoinnit yhteensä	7,5	4,8	57,8	18,2
- Ruotsi
Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen	5,8	2,1	17,4	8,4
Lisäykset käyttöoikeusomaisuuseriin	0,7	0,4	1,7	1,9
Investoinnit yhteensä	6,5	2,5	19,1	10,4
- Baltia
Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen	1,3	1,3	4,9	11,6

Lisäykset käyttöoikeusomaisuuseriin	0,3	0,1	0,9	0,3
Investoinnit yhteensä	1,6	1,5	5,8	11,9
- Tanska
Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen	1,6	1,1	6,4	2,0
Lisäykset käyttöoikeusomaisuuseriin	0,9	0,1	1,6	0,6
Investoinnit yhteensä	2,5	1,2	8,0	2,6
Yhteensä	18,0	9,9	90,7	43,0
HENKILÖSTÖ KESKIMÄÄRIN
- Suomi			2 856	2 774
- Ruotsi			2 111	2 013
- Baltia			1 509	1 512
- Tanska			639	628
Yhteensä			7 116	6 928

Tuloslaskelman liitetiedot

1. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät

(miljoonaa euroa)	10-12/2020	10-12/2019	1-12/2020	1-12/2019
Vertailukelpoinen liiketulos	12,1	5,8	17,0	-2,2
Työsuhteen lopetus, Ruotsi 1)	-	-0,5	-	-1,5
Omaisuuden alaskirjaus, Suomi 2) 3)	3,1	-7,3	3,1	-7,3
Työsuhteen lopetus, Konsernihallinto 1)	-	-0,0	-	-1,6
Työsuhteen lopetus, Ruotsi 2)	-	-	-	-0,4
Työsuhteen lopetus, Suomi 1)	-	-	-	-0,8
Työsuhteen lopetus, Suomi 2)	-	-0,2	-	-0,4
Työsuhteen lopetus, Baltia 1)	-	-	-	-0,1
Työsuhteen lopetus, Baltia 2)	-	-	-	-0,0
Omaisuuden alaskirjaus, Baltia 4)	-	-	-0,3	-
Omaisuuden alaskirjaus, Tanska 2) 3)	4,1	-	4,1	-4,5
Omaisuuden alaskirjaus, Konsernihallinto 1) 3)	-	-1,3	-	-1,3
Osakkuusyhtiösaldojen alaskirjaus, Ruotsi 1) 2) 4)	0,3	-2,9	0,1	-2,9
Riita-asia ja sovinto, Tanska 1) 4)	-0,2	-	-0,7	-
Energiaverovaraus, Tanska 4)	-3,5	-	-3,5	-
Ympäristövaraus, Suomi 2)	0,9	-	0,9	-
Kiinteistön myyntivoitto, Suomi 2)	0,6	-	0,6	-
Liiketulos	17,5	-6,5	21,3	-23,2

1) Sisältyvät tuloslaskelmassa riville "Hallinnon ja myynnin ja markkinoinnin kulut"

2) Sisältyvät tuloslaskelmassa riville "Hankinnan ja valmistuksen kulut"

3) Omaisuuserien arvonalentaminen kirja-arvoon, joka vastaa arvioitua tulosta tulevaisuudessa 4) Sisältyvät tuloslaskelmassa riville "Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut"

Taseen liitetiedot

2. Aineettomien hyödykkeiden muutokset

(miljoonaa euroa)	1-12/2020	1-12/2019
Kirjanpitoarvo kauden alussa	136,4	137,5
Muuntoerot	3,4	-1,6
Lisäykset	5,4	0,7
Vähennykset	0,0	-
Poistot ja arvonalentumiset	-4,3	-3,1
Siirto toiseen tase-erään	7,1	2,8
Kirjanpitoarvo kauden lopussa	148,0	136,4

3. Aineellisten hyödykkeiden muutokset

(miljoonaa euroa)	1-12/2020	1-12/2019
Kirjanpitoarvo kauden alussa	439,1	478,5
Muuntoerot	2,3	-1,2
Lisäykset	85,3	42,3
Vähennykset	-8,4	-0,3
Poistot ja arvonalentumiset	-52,5	-77,3
Siirto toiseen tase-erään	-7,1	-2,8
Kirjanpitoarvo kauden lopussa	458,7	439,1

4. Käyttöoikeusomaisuuserät ja vuokrasopimusvelat

(miljoonaa euroa)	Maa- ja vesialueet	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Yhteensä	Vuokra sopimusvelka
Kirjanpitoarvo kauden alussa 1.1.2020	10,0	18,7	15,7	44,3	46,3
Muuntoerot	-	0,2	0,1	0,3	0,3
Lisäykset	0,3	2,0	4,9	7,2	7,2
Vähennykset	-7,7	-0,2	-	-8,0	-7,9
Poistot ja arvonalentumiset	-0,4	-4,6	-5,1	-10,1	-
Siirto toiseen tase-erään	-	-	-	-	-
Muu muutos	-	-0,4	0,0	-0,4	-
Maksut	-	-	-	-	-10,3
Kirjanpitoarvo kauden lopussa 31.12.2020	2,2	15,6	15,6	33,3	35,6

(miljoonaa euroa)	Maa- ja vesialueet	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Yhteensä	Vuokra sopimusvelka
Kirjanpitoarvo kauden alussa 1.1.2019	6,4	19,7	20,0	46,1	46,8
Muuntoerot	-	-0,2	-0,1	-0,2	-0,2
Lisäykset	4,8	3,2	3,3	11,3	11,3
Vähennykset	-	0,4	0,0	0,4	-
Poistot ja arvonalentumiset	-1,3	-4,4	-5,8	-11,4	-
Siirto toiseen tase-erään	-	0,0	-1,8	-1,8	-
Maksut	-	-	-	-	-11,6
Kirjanpitoarvo kauden lopussa 31.12.2019	10,0	18,7	15,7	44,3	46,3

(miljoonaa euroa)	10-12/2020	10-12/219	1-12/2020	1-12/2019
Käyttöoikeusomaisuuserien poistot	-2,6	-3,2	-10,1	-11,4
Korkokulu vuokrasopimusvelalle	-0,3	-0,4	-1,2	-1,4
Yhteensä tuloslaskelmaan kirjattu	-2,8	-3,5	-11,3	-12,8

5. Laskennallinen verosaaminen

30,2 miljoonaa euroa laskennallisesta verosaamisesta tulee konsernin Suomen toimintojen tappioista, hyllypoistoista ja vähennyskelvottomista korkokuluista. Suomen toimintojen tappioista kirjatun laskennallisen verosaamisen kasvu vuonna 2018 johtui Rauman yksikön käynnistysvaiheen tappioista, jotka ovat luonteeltaan tilapäisiä.

Yhtiö voi pienentää tappioiden vanhenemisen riskiä lykkäämällä verotuksen poistoja. Asteittaisen verosaamisen vähennys tapahtuu Turnaround-ohjelman vaikuttaessa.

Laskennalliset verosaamiset odotetaan tulevan käytetyksi alle 10 vuoden aikana. Arvio perustuu nykyiseen kolmivuotiseen liiketoimintasuunnitelmaan, jonka implementointi on sujunut hyvin. Suunnitelmiin aina liittyvää epävarmuutta on pienennetty arvioimalla erittäin varovainen liiketuloksen kasvu vuonna 2022 ja sen jälkeen. Koronapandemialla on vain vähäinen vaikutus odotettuun käyttöaikaan. Laskennallisen verosaamisen käyttö perustuu tulevaisuuden verotettaviin tuloihin, ja oletukseen, että verolainsäädännössä ei tapahdu merkittäviä negatiivisia muutoksia. Lisäksi poistojen hyllyttämisellä ja korkojen vähennyskelvottomuudella voidaan nopeuttaa tappioiden käyttöä ennen kuin ne vanhenevat. Hyllypoistoja ja vähennyskelvottomia korkoja voidaan käyttää ikuisesti.

Vuonna 2020 yhtiö pystyi käyttämään verotuksen tappioita parantuneen liiketuloksen ja poistojen hyllyttämisen johdosta. Tämän seurauksena 2,3 miljoona euroa laskennallista verosaamista käytettiin ja kirjattiin kuluksi Q4 2020. Kirjaamaton laskennallinen verosaaminen Suomessa vuoden 2020 lopussa oli 16,6 miljoonaa euroa.

6. Vaihto-omaisuus

(miljoonaa euroa)	1-12/2020	1-12/2019
Aineet ja tarvikkeet	59,8	59,3
Keskeneräiset tuotteet	4,6	4,7
Valmiit tuotteet	47,5	41,8
Muu vaihto-omaisuus	0,5	0,2
Ennakkomaksut vaihto-omaisuudesta	1,5	1,9
Elävät eläimet	5,2	7,5
Vaihto-omaisuus yhteensä	119,0	115,5

Johdannaissopimuksista johtuvat vastuut

(miljoonaa euroa)	31.12.2020	31.12.2019
Johdannaissopimusten nimellisarvot
Valuuttajohdannaiset	59,2	56,7
Korkojohdannaiset	99,9	98,5
Sähköjohdannaiset	13,4	12,9
Johdannaissopimusten käyvät arvot
Valuuttajohdannaiset	-0,3	-0,4
Korkojohdannaiset	-3,5	-5,8
Sähköjohdannaiset	-1,5	0,5

Konsernin muut vastuusitoumukset

(miljoonaa euroa)	31.12.2020	31.12.2019
Velat, joiden vakuudeksi on annettu pantteja tai kiinnityksiä
- rahalaitoslainat	84,3	-
Omasta velasta
- Annetut kiinteistökiinnitykset	37,7	-
Muiden puolesta annetut
- takaukset ja muut sitoumukset	8,0	7,8
Muut omat vastuut
Leasing- ja vuokravastuut	0,2	0,7

Konsernin soveltamat käyvän arvon määrittämisperiaatteet toistuvasti käypään arvoon arvostettavista rahoitusinstrumenteista

Johdannaiset

Valuuttatermiinien käyvät arvot määritetään käyttämällä raportointikauden päättymispäivän markkinahintoja vastaavan pituisille sopimuksille. Koronvaihtosopimusten käyvät arvot on määritetty tulevien rahavirtojen nykyarvoon perustuvalla menetelmällä, jonka tukena ovat raportointikauden päätymispäivän markkinakorot. Hyödykejohdannaisten käyvät arvot määritetään käyttämällä julkisesti noteerattuja markkinahintoja.

(miljoonaa euroa)	31.12.2020	Taso 1	Taso 2	Taso 3
Käypään arvoon arvostetut varat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
- Kaupankäyntiarvopaperit	-	-	-	-
- Kaupankäyntijohdannaiset
- Koronvaihtosopimukset	-	-	-	-
- Valuuttajohdannaiset	0,2	-	0,2	-
- Hyödykejohdannaiset	0,3	-	0,3	-
josta rahavirran suojauslaskennassa	0,3	-	0,3	-
Yhteensä	0,5	-	0,5	-
Käypään arvoon arvostetut velat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat
- Kaupankäyntijohdannaiset
- Koronvaihtosopimukset	-3,5	-	-3,5	-
- Valuuttajohdannaiset	-0,6	-	-0,6	-
- Hyödykejohdannaiset	-1,8	-	-1,8	-
josta rahavirran suojauslaskennassa	-1,8	-	-1,8	-
Yhteensä	-5,9	-	-5,9	-

(miljoonaa euroa)	31.12.2019	Taso 1	Taso 2	Taso 3
Käypään arvoon arvostetut varat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
- Kaupankäyntiarvopaperit	-	-	-	-
- Kaupankäyntijohdannaiset
- Koronvaihtosopimukset	-	-	-	-
- Valuuttajohdannaiset	-	-	-	-
- Hyödykejohdannaiset	1,0	-	1,0	-
josta rahavirran suojauslaskennassa	1,0	-	1,0	-
Yhteensä	1,0	-	1,0	-
Käypään arvoon arvostetut velat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat
- Kaupankäyntijohdannaiset
- Koronvaihtosopimukset	-5,8	-	-5,8	-
- Valuuttajohdannaiset	-0,4	-	-0,4	-
- Hyödykejohdannaiset	-0,5	-	-0,5	-
josta rahavirran suojauslaskennassa	-0,5	-	-0,5	-
Yhteensä	-6,7	-	-6,7	-

Tason 1 instrumenttien käyvät arvot perustuvat markkinoilla noteerattuihin hintoihin. Tason 2 instrumenttien käyvät arvot perustuvat merkittäviltä osin muihin syöttötietoihin kuin tasoon 1 sisältyviin noteerattuihin hintoihin, mutta kuitenkin tietoihin, jotka kyseiselle omaisuuserälle tai velalle ovat todettavissa joko suoraan tai epäsuorasti (hinnoista johdettuina). Näiden instrumenttien käyvän arvon määrittämisessä konserni käyttää yleisesti hyväksyttyjä arvostusmalleja, joiden syöttötiedot kuitenkin perustuvat merkittäviltä osin todennettaviin markkinatietoihin. Tason 3 instrumenttien käyvät arvot perustuvat syöttötietoihin, jotka eivät perustu todennettavissa olevaan markkinatietoon, vaan merkittävältä osin johdon arvioihin ja niiden käyttöön yleisesti hyväksyttävissä arvostusmalleissa.

Liiketoimet lähipiirin kanssa

(miljoonaa euroa)	1-12/2020	1-12/2019
Myynnit osakkuusyhtiöille	9,6	17,7
Ostot osakkuusyhtiöiltä	34,0	35,5
Myyntisaamiset ja muut saamiset osakkuusyhtiöiltä	1,2	1,6
Ostovelat ja muut velat osakkuusyhtiöille	2,6	3,0