HKScan Oyj

Interim / Quarterly Report • Jul 16, 2020

Puolivuosikatsaus 2020

HKScanin puolivuosikatsaus 1.1.–30.6.2020

HKScanin toisen vuosineljänneksen vertailukelpoinen liiketulos voitollinen

Huhti–kesäkuu 2020

• HKScanin liikevaihto oli 440,9 (439,4) miljoonaa euroa.
• Liiketulos parani 6,7 miljoonalla eurolla ja oli 0,1 (-6,6) miljoonaa euroa.
• Vertailukelpoinen liiketulos parani 3,1 miljoonalla eurolla ja oli 0,6 (-2,5) miljoonaa euroa.
• Vuositasolla (rullaava 12 kuukautta) vertailukelpoinen liiketulos nousi 6,9 miljoonaan euroon.
• Liiketulosta paransivat kaupalliset onnistumiset ja vähittäiskauppamyynnin vahva kasvu. Myynti food service -kanavassa jäi Covid-19-pandemiasta johtuen merkittävästi vertailukautta pienemmäksi. Pandemia hidasti selvästi konsernin tulosparannusta.
• HKScan toteutti onnistuneesti erityistoimenpiteitä varmistaakseen kuluttaja- ja asiakastyytyväisyyden, henkilöstönsä terveyden ja turvallisuuden sekä tuotantonsa jatkuvuuden koronapandemian aiheuttamassa poikkeustilanteessa kaikilla markkina-alueillaan.
• Liiketoiminnan rahavirta parani 8,4 miljoonalla eurolla ja oli 27,8 (19,4) miljoonaa euroa.

Tammi–kesäkuu 2020

• HKScanin liikevaihto kasvoi 3,4 prosentilla ja oli 869,8 (841,2) miljoonaa euroa.
• Liiketulos parani 17,4 miljoonalla eurolla ja oli -3,8 (-21,2) miljoonaa euroa.
• Vertailukelpoinen liiketulos parani 9,1 miljoonalla eurolla ja oli -3,4 (-12,5) miljoonaa euroa.
• Liiketulosta paransivat kaupalliset onnistumiset ja vähittäiskauppamyynnin vahva kasvu. Myynti food service -kanavassa jäi Covid-19-pandemiasta johtuen merkittävästi vertailukautta pienemmäksi.
• Liiketoiminnan rahavirta parani 18,6 miljoonalla eurolla ja oli 20,5 (1,9) miljoonaa euroa.
• Korollinen nettovelka oli 315,0 (304,7) miljoonaa euroa, ja nettovelkaantumisaste 101,2 (88,0) prosenttia.

Sulkeissa olevat luvut viittaavat vertailukauteen eli samaan ajanjaksoon edellisenä vuonna, ellei toisin mainita. Tämän raportin luvut ovat tilintarkastamattomat.

Näkymät vuodelle 2020

Vuonna 2020 HKScan arvioi konsernin vertailukelpoisen liiketuloksen paranevan vuodesta 2019.

Avainluvut, liikevaihto

(miljoonaa euroa)	4-6/2020	4-6/2019	1-6/2020	1-6/2019	2019
Liikevaihto	440,9	439,4	869,8	841,2	1 744,4
Suomi	191,6	195,1	373,5	368,9	770,6
Ruotsi	162,0	163,0	315,4	317,2	652,1
Baltia	44,5	43,3	87,8	81,6	168,5
Tanska	42,7	38,0	93,1	73,4	153,3

Avainluvut, liiketulos

(miljoonaa euroa)	4-6/2020	4-6/2019	1-6/2020	1-6/2019	2019
Liiketulos	0,1	-6,6	-3,8	-21,2	-23,2
- % liikevaihdosta	0,0	-1,5	-0,4	-2,5	-1,3
Vertailukelpoinen liiketulos	0,6	-2,5	-3,4	-12,5	-2,2
- % liikevaihdosta	0,1	-0,6	-0,4	-1,5	-0,1
Vertailukelpoinen liiketulos, Suomi	-2,2	-2,7	-5,7	-5,7	-1,7
- % liikevaihdosta	-1,2	-1,4	-1,5	-1,5	-0,2
Vertailukelpoinen liiketulos, Ruotsi	4,3	2,9	5,8	2,0	12,0
- % liikevaihdosta	2,7	1,8	1,8	0,6	1,8
Vertailukelpoinen liiketulos, Baltia	1,0	2,5	1,9	1,9	5,1
- % liikevaihdosta	2,1	5,8	2,2	2,3	3,0
Vertailukelpoinen liiketulos, Tanska	0,1	-1,6	0,8	-4,2	-5,3
- % liikevaihdosta	0,3	-4,1	0,8	-5,7	-3,5

Avainluvut, muut

(miljoonaa euroa)	4-6/2020	4-6/2019	1-6/2020	1-6/2019	2019
Voitto ennen veroja	-2,0	-10,0	-8,5	-27,3	-34,5
- % liikevaihdosta	-0,4	-2,3	-1,0	-3,3	-2,0
Tilikauden voitto	-3,2	-10,4	-10,1	-27,3	-37,5
- % liikevaihdosta	-0,7	-2,4	-1,2	-3,2	-2,2
Tulos/osake, euroa	-0,05	-0,17	-0,12	-0,47	-0,52
Vertailukelpoinen tulos/osake, euroa	-0,04	-0,11	-0,12	-0,32	-0,26
Liiketoiminnan rahavirta	27,8	19,4	20,5	1,9	59,2
Rahavirta investointien jälkeen	-24,1*	10,9	-42,7*	-17,0	27,6
Sitoutuneen pääoman tuotto (ROCE) ennen veroja, %			-0,3	-4,7	-3,1
Korollinen nettovelka			315,0	304,7	275,8
Nettovelkaantumisaste %			101,2	88,0	84,8

* Sisältää Vantaan tonttikaupan 37,7 miljoonaa euroa.

HKScanin toimitusjohtaja Tero Hemmilä

Yhtiö toteutti katsauskaudella onnistuneesti strategiaansa huolimatta Covid-19-pandemian vaikutuksista liiketoimintaamme. Liiketoiminnan kasvu ja kannattavuuden positiivinen kehitys jatkuivat katsauskaudella. Saavutimme vuoden toisella neljänneksellä 0,6 miljoonan euron positiivisen vertailukelpoisen liiketuloksen. Parannusta vertailukaudesta oli yli kolme miljoonaa euroa. Vuositasolla, rullaava 12 kk, vertailukelpoinen liiketulos nousi lähes 7 miljoonaan euroon. Huhti-kesäkuussa konsernin liikevaihto oli vertailukauden tasolla, mutta vertailukelpoisin luvuin liikevaihto kasvoi. Liiketoiminnan rahavirta vahvistui 8,4 miljoonaa euroa vertailukaudesta.

Strategiamme keskiössä oleva, vuoden 2019 alussa aloitettu, Turnaround-ohjelma eteni yhtiön kokonaisvaltaisen muutoksen myötä suunnitellusti. Ohjelman aikana saavutettu kumulatiivinen vertailukelpoisen liiketuloksen kvartaalikohtainen parannus oli kesäkuun 2020 lopussa jo yli 53 miljoonaa euroa. Yhtiön liiketoiminnan rahavirta on vastaavana aikana parantunut kumulatiivisesti yli 92 miljoonaa euroa. Nettovelkaantumisaste on tasolla, joka mahdollistaa Turnaround-ohjelman hallitun toteuttamisen.

Katsauskaudella koronapandemia vaikutti kuitenkin suoritukseemme kaikilla markkina-alueillamme. Pandemia heikensi liikevaihtoa, minkä ohessa arviomme mukaan pandemian välitön vaikutus vertailukelpoiseen liiketulokseemme oli huhti-kesäkuussa noin kaksi miljoonaa euroa. Lisäksi pandemian välilliset vaikutukset heikensivät liiketulostamme markkinahintojen muutosten kautta. Olemme kuitenkin kyenneet pitämään poikkeustilanteessa toimitusketjumme toimintakyvyn hyvällä tasolla ilman häiriöitä. Kiitos yhtiön koko henkilöstölle, tuottajillemme ja muille yhteistyökumppaneillemme hyvin tehdystä työstä poikkeustilanteessa. Kotimaisen ruoantuotannon arvostus on noussut selvästi yhtiön kaikilla kotimarkkinoillamme.

Kuluttajakysyntä oli toisella vuosineljänneksellä vahva vähittäiskaupassa, mutta samaan aikaan kysyntä food service -kanavassa heikkeni kaikilla kotimarkkina-alueillamme. Voimakkain vaikutus oli Suomessa, mutta oli selvä myös muilla kotimarkkina-alueillamme. Pandemian myötä kuluttajakysyntä kohdistui kokonaisuutena matalamman jalostusasteen tuotteisiin. Tällä oli keskeinen, heikentävä vaikutus yhtiön taloudelliseen suorituskykyyn. Kesäkuussa food service -kanavan kysyntä alkoi asteittain vahvistua, mutta on edelleen selvästi alle pandemiaa edeltänyttä aikaa.

Liiketoimintayksiköistämme Tanska, Ruotsi ja Suomi paransivat vertailukelpoista liiketulostaan vertailukaudesta. Alkuvuoden aikana erityisesti Tanskan ja Ruotsin kehitys on ollut vahvaa. Ruotsin kehitys on konsernille merkittävä, sillä se edustaa huomattavaa osaa konsernin liiketoiminnasta. Baltiassa vertailukelpoinen liiketulos heikkeni pandemian välillisistä vaikutuksista johtuen. Euroopassa sianlihan hintataso laski alentaen Baltian liiketoimintaamme liittyvien biologisten omaisuuserien arvoa. Baltiassa olemme muuten menneet vahvasti eteenpäin onnistuneilla kaupallisilla ja tuotannollisilla toimilla. Näin on pystytty kompensoimaan pandemian aiheuttamat muut välilliset ja myös välittömät vaikutukset.

Suomessa tulosparannuksen taustalla vaikutti erityisesti siipikarjaliiketoiminnan myönteisen tuloskehityksen jatkuminen, vaikka tulosparannuksen vauhti hidastui. Vahvistunut tulos luo taloudellisesti vakaata pohjaa vuoden alussa päätetyn Rauman tuotantoyksikön teurastusprosessin tehokkuutta, luotettavuutta ja raaka-ainesaantoa parantavan investoinnin läpivientiin. Pandemian vaikutuksista johtuen laitetoimitusten aikataulu siirtyy jonkin verran alkuperäisestä. Investoinnin toteuttaminen aloitetaan suunnitellusti loppuvuonna 2020 ja se jatkuu suurelta osin vuoden 2021 alkupuolella.

Konsernin positiivinen tuloskehitys perustui kaikissa liiketoimintayksiköissä kaupallisiin ja tuotannollisiin onnistumisiin sekä kustannusten hallintaan.

Pandemia vaikutti edelleen myös Kiinan vientiimme. Vientivolyymi Kiinaan kasvoi kuitenkin selvästi vertailukaudesta ja oli lähes tavoitteen mukaisella tasolla. Korvaavaa vientiä kohdistettiin muille vientimarkkinoille. Pandemian seurauksena volatiliteetti on lisääntynyt kansainvälisillä lihamarkkinoilla ja sen odotetaan jatkuvan loppuvuoden aikana. Euroopassa lihan markkinahintataso on laskenut alkuvuodesta varastojen kasvun myötä aiheuttaen myös välillistä painetta kotimarkkinoidemme hintatasoon. Lihan hintataso Euroopassa on merkittävästi riippuvainen Aasian vientimarkkinoiden kehityksestä. Muutokset Aasiassa heijastuvat nopealla aikataululla Eurooppaan ja myös kotimarkkinoillemme.

HKScanin tulosparannuksen jatkuminen antaa yhtiölle vakaan perustan jatkaa strategian mukaista työtä. Yhtiön strateginen tavoite on kasvaa monipuoliseksi ruokataloksi. Koronapandemia on jo muuttanut kulutuskäyttäytymistä ja sen myötä yhtiön toimintaa. On varsin epätodennäköistä, että tilanteen normalisoituessa palattaisiin täysin pandemiaa edeltävään toimintaympäristöön. Konsernistrategian isossa kuvassa ei ole muutostarpeita, mutta muut pandemian esiin nostamat muutostarpeet arvioidaan ja toteutetaan. Selkeä muutos on nähtävissä muun muassa ruoan verkkokaupassa, joka kasvoi moninkertaisesti verrattuna pandemiaa edeltävään aikaan. Verkkokaupan kasvu tulee jatkuessaan ja vahvistuessaan muuttamaan toimintatapoja markkinassa selvästi.

Pandemia on selkeyttänyt HKScanin roolia suurena ruokatoimijana kotimarkkinoillaan. Teemme kaiken tarvittavan, jotta yhtiön toiminta poikkeustilanteen jatkuessa turvataan. Merkittävänä toimijana tunnistamme vastuullisen roolimme, mihin saumattomasti sisältyy terveellinen ja turvallinen ruoka sekä huoltovarmuus ja toimintamme kehittäminen vastaamaan kuluttajien tarpeita.

Konsernin liikevaihto ja -tulos

Huhti–kesäkuu

Liikevaihto

HKScanin liikevaihto oli 440,9 (439,4) miljoonaa euroa. Liikevaihtoa kasvattivat kaupalliset onnistumiset ja koronapandemiasta johtuva vähittäiskauppamyynnin vahva kasvu. Food service -myynti oli katsauskaudella merkittävästi vertailukautta matalammalla tasolla, vaikka kesäkuussa myynti ravintoloille alkoi elpyä valtioiden lieventäessä koronarajoituksiaan. Kasvanut vähittäiskauppamyynti kompensoi heikentynyttä food service -myyntiä. Ruoanvalmistuksen lisääntyminen kotona kasvatti erityisesti siipikarjatuotteiden, jauhelihan, ateriakomponenttien ja ruokamakkaroiden kysyntää vertailukaudesta.

Vertailukelpoisin luvuin HKScanin liikevaihto kasvoi Ruotsissa, Baltiassa ja Tanskassa. Suomen liikevaihto jäi hieman vertailukautta matalammaksi. Ruotsin kruunun valuuttakurssimuutoksen, eli paikallisessa valuutassa olevan liikevaihdon konvertointi euroiksi, vaikutus liikevaihtoon oli -0,6 miljoonaa euroa.

Covid-19-pandemia vaikutti edelleen Kiinan vientiin. Suunniteltuja vientivolyymejä ei aivan saavutettu, mutta vienti kasvoi selvästi vertailukaudesta. Korvaavaa vientiä kohdistettiin muille markkinoille, mikä kompensoi Kiinan viennin haasteita katsauskauden lopulla. Pandemian seurauksena hintavolatiliteetti kansainvälisillä lihamarkkinoilla jatkui.

Liiketulos

Konsernin liiketulos parani 6,7 miljoonalla eurolla ja oli 0,1 (-6,6) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liiketulos parani 3,1 miljoonalla eurolla ja oli 0,6 (-2,5) miljoonaa euroa. Ruotsin kruunun valuuttakurssimuutoksella ei ollut vaikutusta liiketulokseen.

Katsauskaudella liiketulokseen vaikuttavia kertaluonteisia eriä kirjattiin -0,5 miljoonaa euroa. Vertailukauden liiketulokseen sisältyi -4,1 miljoonan euron kertaluonteiset erät. Tarkempi kuvaus vertailukelpoisuuten vaikuttavista eristä on raportin taulukko-osassa.

Liiketulosta paransivat kaupalliset onnistumiset kaikilla markkina-alueilla. Ruotsi, Baltia ja Tanska tekivät voitollisen vertailukelpoisen liiketuloksen. Suomen vertailukelpoinen liiketulos oli paranemisesta huolimatta edelleen tappiollinen. Viennin vaikutus liiketuloksen kehitykseen oli vähäinen.

Koronapandemian välittömien vaikutusten konsernin vertailukelpoiseen liiketulokseen arvioidaan olleen noin kaksi miljoonaa euroa. Vähittäiskauppamyynnin vahva kasvu ei täysin korvannut pandemian seurauksena heikoksi jäänyttä food service -myyntiä. Voimakkain vaikutus kohdistui Suomen liiketoimintaan, mutta oli selvä myös yhtiön muilla kotimarkkina-alueilla. Vähittäiskauppamyynnin vahvaan kasvuun vastaaminen ja asiakastyytyväisyyden varmistaminen näkyivät kustannusten nousuna ja tuotannon lisäkuluina.

Tammi–kesäkuu

Liikevaihto

HKScanin liikevaihto kasvoi 3,4 prosenttia ja oli 869,8 (841,2) miljoonaa euroa. Liikevaihtoa kasvattivat kaupalliset onnistumiset ja koronapandemista johtuva vähittäiskauppamyynnin vahva kasvu. Myynti food service -kanavassa jäi pandemiasta johtuen merkittävästi vertailukautta pienemmäksi. Kasvanut vähittäiskauppamyynti kompensoi heikentynyttä food service -myyntiä.

Vertailukelpoisin luvuin HKScanin liikevaihto kasvoi kaikilla markkina-alueilla. Ruotsin kruunun valuuttakurssimuutoksen, eli paikallisessa valuutassa olevan liikevaihdon konvertointi euroiksi, vaikutus liikevaihtoon oli -4,3 miljoonaa euroa.

Liiketulos

Konsernin liiketulos parani 17,4 miljoonalla eurolla ja oli -3,8 (-21,2) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liiketulos parani 9,1 miljoonalla eurolla ja oli -3,4 (-12,5) miljoonaa euroa. Ruotsin kruunun valuuttakurssimuutoksella ei ollut vaikutusta liiketulokseen.

Katsauskaudella liiketulokseen vaikuttavia kertaluonteisia eriä kirjattiin -0,5 miljoonaa euroa. Vertailukauden liiketulokseen sisältyi -8,7 miljoonan euron kertaluonteiset erät. Tarkempi kuvaus vertailukelpoisuuten vaikuttavista eristä on raportin taulukko-osassa.

Liiketulosta paransivat kaupalliset onnistumiset kaikilla markkina-alueilla. Vähittäiskauppamyynnin vahva kasvu ei täysin korvannut pandemian seurauksena heikoksi jäänyttä food sevice -myyntiä. Ruotsi, Baltia ja Tanska tekivät voitollisen vertailukelpoisen liiketuloksen. Suomen vertailukelpoinen liiketulos oli paranemisesta huolimatta edelleen tappiollinen.

Pandemialla oli selvä negatiivinen vaikutus konsernin liiketulokseen. Voimakkain vaikutus oli Suomen liiketoimintaan, mutta oli selvä myös yhtiön muilla kotimarkkina-alueilla. Vähittäiskauppamyynnin äkilliseen kasvuun vastaaminen ja asiakastyytyväisyyden varmistaminen näkyivät kustannusten nousuna ja tuotannon lisäkuluina.

Tase, rahavirta ja rahoitus

HKScanin taseen loppusumma kesäkuun lopussa oli 945,1 (961,8) miljoonaa euroa.

Konsernin korolliset velat olivat kesäkuun lopussa 337,0 (326,9) miljoonaa euroa sisältäen IFRS 16:n mukaisen leasingvelan 36,1 (47,3) miljoonaa euroa. Nettovelka oli 315,0 (304,7) miljoonaa euroa ja se nousi 10,3 miljoonaa euroa vertailukaudesta ja kausiluontoisesti 39,2 miljoonaa euroa vuodenvaihteesta. Nettovelkaantumisaste oli kesäkuun lopussa 101,2 (88,0) prosenttia. IFRS 16:n mukaisen leasingvelan vaikutus nettovelkaantumisasteeseen oli noin 11,6 prosenttiyksikköä. Investointi Vantaan tonttiin nosti nettovelkaantumisastetta noin 10 prosenttiyksikköä. Investointi oli 37,7 miljoonaa euroa veroineen.

Vuonna 2018 liikkeeseen laskettua hybridilainaa on taseessa 25,9 miljoonaa euroa ja sen kuponkikorko on kiinteä 8 prosenttia vuodessa ensimmäiseen lunastusmahdollisuuteen asti. Hybridilainaa käsitellään omana pääomana. Lainalla ei ole määrättyä eräpäivää, mutta HKScanilla on oikeus lunastaa laina takaisin ensimmäistä kertaa viiden vuoden kuluttua hybridilainan liikkeeseenlaskupäivästä vuonna 2023 sekä tätä seuraavina vuotuisina koronmaksupäivinä.

Konsernin maksuvalmius säilyi hyvänä. Sitovien valmiusluottojen määrä 30.6.2020 oli 125,0 (100,0) miljoonaa euroa ja ne olivat kokonaisuudessaan käyttämättä. 200 miljoonan euron yritystodistusohjelmasta oli käytössä 69,5 (15,0) miljoonaa euroa.

Huhti-kesäkuussa nettorahoituskulut olivat -2,6 (-3,2) miljoonaa euroa ja tammi-kesäkuussa -5,6 (-5,9) miljoonaa euroa.

Konsernin kannattavuuden paranemisen myötä liiketoiminnan rahavirta oli huhti-kesäkuussa 8,4 miljoonaa euroa vertailukautta parempi. Liiketoiminnan rahavirta huhti-kesäkuussa oli 27,8 (19,4) miljoonaa euroa ja tammi-kesäkuussa 20,5 (1,9) miljoonaa euroa. Rahavirta investointien jälkeen huhti-kesäkuussa oli -24,1 (10,9) miljoonaa euroa ja tammi-kesäkuussa -42,7 (-17,0) miljoonaa euroa.

Investoinnit

Konsernin investoinnit olivat huhti-kesäkuussa 52,7 (8,1) miljoonaa euroa. Katsauskauden suurin yksittäinen investointi oli Vantaan tontin osto. Tammi-kesäkuussa investoinnit olivat 60,7 (18,8) miljoonaa euroa. Lisäksi IFRS 16:n mukaisia lisäyksiä käyttöoikeusomaisuuseriin toteutettiin huhti-kesäkuussa 1,4 (5,6) ja tammi-kesäkuussa 3,0 (6,7) miljoonalla eurolla.

Huhti-kesäkuussa HKScan toteutti tuotannollisia investointeja kaikilla markkina-alueillaan ja ne kohdistuivat olemassa olevan kapasiteetin ylläpitoon ja tuottavuuden parantamiseen. Vuonna 2020 HKScan investoi osana Turnaround-ohjelmaansa viime vuotta enemmän. Tulevien vuosien investointien suunnittelussa tuottavuuden parantaminen ja konsernin strategian toteutuksen tukeminen ovat keskeisiä tavoitteita.

HKScan julkisti 3.4.2020 ostaneensa Vantaalta tontin, jolla sijaitsee yhtiön tehdas ja logistiikkakeskus. HKScan osti tontin LSO Osuuskunnalta käyttäen maanvuokrasopimukseen sisältyvää etuosto-oikeutta. Tontin kauppahinta veroineen oli 37,7 miljoonaa euroa. HKScanin maksama kauppahinta vastasi tarjousta, jonka LSO Osuuskunta sai tontista kolmannelta osapuolelta. Vantaan kaupunki on ilmoittanut, ettei se käytä lakisääteistä etuosto-oikeuttaan. HKScanin Vantaan tuotantoyksikön ja logistiikkakeskuksen käyttöikä jatkuu 2030-luvulle. Yhtiön tavoitteena on laajentaa tontin omistuspohjaa alueen kehittämiseksi vastaamaan sen tulevaisuuden käyttötarpeita.

Katsauskaudella HKScan investoi yhdessä Leivon Leipomon kanssa uuteen yhtiöön. Yhtiön tavoitteena on sen omistaman Boltsi-tuoteperheen vahva ja kannattava kasvu.

HKScan julkisti tammikuussa 2020 investoivansa noin kuusi miljoonaa euroa Rauman siipikarjayksikön uuteen teurastusprosessiin. Investointi parantaa merkittävästi raaka-ainesaantoa, tuottavuutta ja toiminnan luotettavuutta sekä varmistaa kysynnän vahvan kasvun vaatiman kapasiteetin. Pandemian vaikutuksista johtuen laitetoimitusten aikataulu siirtyy jonkin verran alkuperäisestä. Investoinnin toteuttaminen aloitetaan suunnitellusti loppuvuonna 2020 ja se jatkuu suurelta osin vuoden 2021 alkupuolella.

Toimintaympäristö

Muutokset keskeisissä myyntikanavissa ja tuotekategorioissa

Huhti-kesäkuussa koronapandemian aiheuttamat muutokset HKScanin myyntikanavissa sekä myynnin rakenteessa näkyivät selvinä yhtiön kaikilla kotimarkkinoilla. Ruoan vähittäiskauppamyynnin kasvu jatkui vahvana HKScanin kaikilla kotimarkkina-alueilla, mutta food service -kanavan kysyntä alkoi elpyä vasta katsauskauden lopulla. Ruoan verkkokauppa ja toimitukset suoraan kuluttajien koteihin olivat vahvassa kasvussa.

Pandemiasta johtuen ruoanlaitto keskittyi koteihin. Ruokamakkaroiden, leikkeleiden, siipikarjanlihan ja ateriakomponenttien vähittäiskauppamyynti kasvoi selvästi.

Arviomme mukaan kotimaisen lihan osuus lihan kulutuksesta kasvoi HKScanin kotimarkkinoilla. Pandemia on lisännyt kuluttajien tietoisuutta kotimaisen ruoan ja ruokaturvan merkityksestä sekä paikallisen alkutuotannon arvostusta yhtiön kaikilla kotimarkkinoilla. Kotimaisen lihan osuus kokonaiskulutuksesta kasvoi kysynnän painottuessa vähittäiskauppaan samalla, kun food service -kanavan kautta tapahtuva kulutus pieneni. Vähittäiskauppamyynnissä kotimaisuuden merkitys on vahva kuluttajien valinnoissa.

Pandemian seurauksena hintojen vaihtelu on selvästi lisääntynyt kansainvälisillä lihamarkkinoilla. Food service -kanavan heikko kysyntä on luonut epätasapainoa markkinoihin katsauskauden aikana kotimarkkinoidemme lisäksi koko Euroopassa ja myös HKScanin vientimarkkinoilla Aasiassa.

Covid-19-pandemiasta aiheutuneet toimenpiteet ja vaikutukset HKScanissa

HKScan suhtautuu koronapandemian aiheuttamaan poikkeustilanteeseen erittäin vakavasti. HKScanin lähtökohtana on turvata henkilöstön ja kuluttajien terveys sekä varmistaa tuotannon, liiketoiminnan ja ruokaketjun häiriötön toiminta.

HKScan on tuotantoyksiköissään muun muassa minimoinut työvuorojärjestelyin henkilöstön keskinäisen kanssakäymisen, lisännyt suojavarusteiden käyttöä sekä ohjeistanut toimihenkilöt etätyöhön. Tästä on aiheutunut yhtiölle tuotantoyksiköissä lisäkustannuksia.

Kotimaisen ruoantuotannon ja pitkän ruokaketjun merkitys korostuu entisestään pandemian kaltaisissa tilanteissa. HKScan varmistaa ruokaketjun toimivuutta viranomaisohjeiden lisäksi laaja-alaisella varautumissuunnitelmallaan. Se kattaa kaikki yhtiön arvoketjun keskeiset toiminnot, kuten eläin- ja materiaalihankinnat, tuotannon ja logistiikan, asiakasyhteistyön, myynnin ja tukitoiminnot.

HKScan ennakoi pandemian vaikutukset kulutuskäyttäytymiseen mahdollisimman hyvin ja huomioi eri skenaarioiden vaikutukset yhtiön toiminnassa niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikavälillä. Pidemmän aikavälin muutostarpeiden arviointi tehdään tulevien kuukausien aikana.

HKScan on monipuolistanut vientinsä rakennetta. Tavoitteena on tasapainottaa vientiä ja ehkäistä markkinariskejä.

Liiketoimintayksikkö Suomi

(miljoonaa euroa)	4-6/2020	4-6/2019	1-6/2020	1-6/2019	2019
Liikevaihto	191,6	195,1	373,5	368,9	770,6
Liiketulos	-2,2	-3,7	-5,7	-6,7	-10,3
- Liiketulos-%	-1,2	-1,9	-1,5	-1,8	-1,3
Vertailukelpoinen liiketulos	-2,2	-2,7	-5,7	-5,7	-1,7
- Liiketulos-%	-1,2	-1,4	-1,5	-1,5	-0,2

Huhti–kesäkuu

Suomen liikevaihto laski hieman ja oli 191,6 (195,1) miljoonaa euroa. Vähittäiskauppamyynti kasvoi vahvasti, mutta food service -myynti laski merkittävästi koronapandemiasta johtuen. Lisääntynyt ruoanvalmistus kotona kasvatti erityisesti siipikarjatuotteiden, jauhelihan, ateriakomponenttien ja ruokamakkaroiden kysyntää.

Liiketulos oli -2,2 (-3,7) miljoonaa euroa ja vertailukelpoinen liiketulos oli -2,2 (-2,7) miljoonaa euroa. Pandemian välitön vaikutus vertailukelpoiseen liiketulokseen oli merkittävä, sillä vahva vähittäiskauppamyynti ei kyennyt täysin korvaamaan heikkoa food service -myyntiä ja kuluttajakysyntä kohdistui matalamman jalostusasteen tuotteisiin. Katsauskaudella kaikkien HKScanin tuotekategorioiden, pois lukien valmisateriat, myynti kasvoi. Suomen siipikarjaliiketoiminnan tulos parani vertailukaudesta, mutta jäi tavoitetasosta. Katsauskauden poistot olivat hieman vertailukautta korkeammat.

HKScanin tytäryhtiöiden, Kivikylän Kotipalvaamon ja Lihatukku Harri Tammisen, myynti ja kannattavuus paranivat vertailukaudesta.

Kesäkuussa HKScan ja Leivon Leipomo perustivat yhtiön, jonka tavoitteena on sen omistaman Boltsituoteperheen vahva ja kannattava kasvu. Yhteistyö edistää molempien yhtiöiden tavoitteita, sillä Leivon Leipomo etsi vahvaa kumppania Boltsi-tuoteperheen jatkokehittämiseen. HKScanille kumppanuudet ovat yksi keskeinen osa strategiaa ja tukevat yhtiön strategista tavoitetta laajentua uusiin tuotekategorioihin ja raaka-aineisiin. Osana operatiivista yhteistyötä HKScan tarjoaa omaa tuotannollista kapasiteettiaan ja logistisen ketjunsa uuden yhtiön käyttöön.

Huhti-kesäkuussa toteutetut tuotannolliset investoinnit kohdistuivat ylläpitoon ja tuottavuuden parantamiseen.

HKScan julkisti tammikuussa 2020 investoivansa noin kuusi miljoonaa euroa Rauman siipikarjayksikön uuteen teurastusprosessiin. Investointi parantaa merkittävästi raaka-ainesaantoa, tuottavuutta ja toiminnan luotettavuutta sekä varmistaa vahvan kysynnän kasvun vaatiman kapasiteetin. Pandemian vaikutuksista johtuen laitetoimitusten aikataulu siirtyy jonkin verran alkuperäisestä. Investoinnin toteuttaminen aloitetaan suunnitellusti loppuvuonna 2020 ja se jatkuu suurelta osin vuoden 2021 alkupuolella.

Tammi–kesäkuu

Liikevaihto kasvoi ja oli 373,5 (368,9) miljoonaa euroa. Liikevaihtoa kasvattivat vähittäiskauppamyynnin vahva kasvu pandemian aikana maalis-kesäkuussa. Ennen pandemian vaikutusta Suomen liiketoiminta kehittyi tavoitteen mukaisesti erityisesti food service -kanavassa.

Liiketulos oli -5,7 (-6,7) miljoonaa euroa ja vertailukelpoinen liiketulos -5,7 (-5,7) miljoonaa euroa. Koronapandemian välitön vaikutus vertailukelpoiseen liiketulokseen oli merkittävä, sillä vahva vähittäiskauppamyynti ei kyennyt täysin korvaamaan heikkoa food service -myyntiä ja toisaalta kuluttajakysyntä kohdistui matalamman jalostusasteen tuotteisiin.

Liiketoimintayksikkö Ruotsi

(miljoonaa euroa)	4-6/2020	4-6/2019	1-6/2020	1-6/2019	2019
Liikevaihto	162,0	163,0	315,4	317,2	652,1
Liiketulos	4,2	1,5	5,7	0,5	7,1
- Liiketulos-%	2,6	0,9	1,8	0,2	1,1
Vertailukelpoinen liiketulos	4,3	2,9	5,8	2,0	12,0
- Liiketulos-%	2,7	1,8	1,8	0,6	1,8

Huhti–kesäkuu

Ruotsin liikevaihto oli 162,0 (163,0) miljoonaa euroa. Vähittäiskauppamyynti kasvoi vahvasti, mutta food service -myynti erityisesti ravintoloille ja hotelleille laski selvästi pandemiasta johtuen. Koronapandemian vaikutus liiketoimintaamme Ruotsissa oli vähäinen, mikä johtui vähittäiskauppamyynnin merkittävästä osuudesta osana kokonaisuutta ja kaupallisista onnistumisista vähittäiskauppamyynnissä. Ruotsissa tuotetun, brändätyn punaisen lihan myynti kehittyi hyvin katsauskaudella.

Vertailukelpoisin luvuin liikevaihto kasvoi 1,3 prosenttia paikallisessa valuutassa. Ruotsin kruunun valuuttakurssin muutoksen vaikutus katsauskauden liikevaihtoon oli -0,6 miljoonaa euroa. Liikevaihtoa pienensi myös Ruotsissa myytävän tanskalaisen siipikarjanlihan myyntivastuun viime vuonna toteutettu siirto Tanskan liiketoimintayksikölle.

Liiketulos oli 4,2 (1,5) miljoonaa euroa ja vertailukelpoinen liiketulos oli 4,3 (2,9) miljoonaa euroa. Liiketulosta paransivat kaupalliset onnistumiset ja pienemmät hallinnon kulut. Ruotsissa oli pulaa paikallisesti tuotetusta sianlihasta, mikä näkyi kysynnän kasvaessa hintojen nousuna. Valuuttakurssimuutoksella ei ollut vaikutusta katsauskauden liiketulokseen. Ruotsissa myytävän tanskalaisen siipikarjanlihan myyntivastuun siirron vaikutus liiketulokseen oli vähäinen.

Huhti-kesäkuussa tuotannolliset investoinnit kohdistuivat ylläpitoon ja tuottavuuden parantamiseen.

Tammi–kesäkuu

Liikevaihto oli 315,4 (317,2) miljoonaa euroa. Vähittäiskauppamyynti kasvoi vahvasti, mutta food service -myynti erityisesti ravintoloille ja hotelleille laski selvästi pandemiasta johtuen. Vertailukelpoisin luvuin liikevaihto kasvoi 3,4 prosenttia paikallisessa valuutassa. Ruotsin kruunun valuuttakurssimuutoksen vaikutus liikevaihtoon oli -4,3 miljoonaa euroa. Liikevaihtoa pienensi myös noin 8 miljoonalla eurolla Ruotsissa myytävän tanskalaisen siipikarjanlihan myyntivastuun viime vuonna toteutettu siirto Tanskan liiketoimintayksikölle.

Liiketulos oli 5,7 (0,5) miljoonaa euroa ja vertailukelpoinen liiketulos oli 5,8 (2,0) miljoonaa euroa. Liiketulosta paransivat kaupalliset onnistumiset ja pienemmät hallinnon kulut. Ruotsissa oli pulaa paikallisesti tuotetusta sianlihasta, mikä näkyi kysynnän kasvaessa hintojen nousuna. Valuuttakurssimuutoksella ei ollut vaikutusta katsauskauden liiketulokseen. Ruotsissa myytävän tanskalaisen siipikarjanlihan myyntivastuun siirron vaikutus liiketulokseen oli vähäinen.

Liiketoimintayksikkö Baltia

(miljoonaa euroa)	4-6/2020	4-6/2019	1-6/2020	1-6/2019	2019
Liikevaihto	44,5	43,3	87,8	81,6	168,5
Liiketulos ilman biologisten hyödykkeiden käyvän arvon
muutosta	1,4	1,7	2,4	0,2	2,7
Biologisten hyödykkeiden käyvän arvon muutos	-0,8	0,8	-0,8	1,5	2,3
Liiketulos	0,6	2,5	1,6	1,7	5,0
- Liiketulos-%	1,4	5,7	1,8	2,1	3,0
Vertailukelpoinen liiketulos ilman biologisten hyödykkeiden käyvän
arvon muutosta	1,7	1,7	2,8	0,3	2,9
Biologisten hyödykkeiden käyvän arvon muutos	-0,8	0,8	-0,8	1,5	2,3
Vertailukelpoinen liiketulos	1,0	2,5	1,9	1,9	5,1
- Liiketulos-%	2,1	5,8	2,2	2,3	3,0

Huhti–kesäkuu

Baltian liikevaihto oli 44,5 (43,3) miljoonaa euroa. Liikevaihtoa kasvattivat kaupalliset onnistumiset, mikä näkyi vähittäiskauppamyynnin vahvana kasvuna sekä uutuustuotteiden ja erityisesti brändituotteiden myynnin hyvänä kehityksenä. Tuoteryhmistä erityisesti punainen liha ja siipikarja olivat vahvassa kasvussa. Pandemian vaikutuksesta food service -myynti pieneni merkittävästi. Baltiassa on myös kehitetty vahvasti pidemmälle jalostettujen tuotteiden vientiä Eurooppaan, erityisesti Saksaan.

Liiketulos ilman biologisten hyödykkeiden käyvän arvon muutosta oli 1,4 (1,7) miljoonaa euroa. Vastaavasti vertailukelpoinen liiketulos oli 1,7 (1,7) miljoonaa euroa. Liiketulosta paransivat kaupalliset onnistumiset, tuotannon tehostaminen tuotantolaitoksissa ja alkutuotannossa sekä kustannusten hallinta. Food service -myynnin merkittävä pieneneminen heikensi liiketulosta. Biologisten hyödykkeiden käyvän arvon muutos taseessa oli -0,8 (0,8) miljoonaa euroa.

Huhti-kesäkuussa tuotannolliset investoinnit kohdistuivat ylläpitoon ja tuottavuuden parantamiseen.

Tammi–kesäkuu

Liikevaihto kasvoi selvästi yli 7 prosentilla ja oli 87,8 (81,6) miljoonaa euroa. Liikevaihtoa kasvattivat kaupalliset onnistumiset, kuten vähittäiskauppamyynnin ja brändituotteiden myynnin hyvä kehitys sekä pidemmälle jalostettujen tuotteiden viennin kasvu erityisesti Saksaan.

Liiketulos ilman biologisten hyödykkeiden käyvän arvon muutosta oli 2,4 (0,2) miljoonaa euroa. Vastaavasti vertailukelpoinen oli 2,8 (0,3) miljoonaa euroa. Liiketulosta paransivat kaupalliset onnistumiset, tuotannon tehostaminen tuotantolaitoksissa ja alkutuotannossa sekä kustannusten hallinta. Biologisten hyödykkeiden käyvän arvon muutos taseessa oli yhteensä -0,8 (1,5) miljoonaa euroa.

Liiketoimintayksikkö Tanska

(miljoonaa euroa)	4-6/2020	4-6/2019	1-6/2020	1-6/2019	2019
Liikevaihto	42,7	38,0	93,1	73,4	153,3
Liiketulos	0,1	-1,6	0,8	-8,7	-9,8
- Liiketulos-%	0,3	-4,1	0,8	-11,8	-6,4
Vertailukelpoinen liiketulos	0,1	-1,6	0,8	-4,2	-5,3
- Liiketulos-%	0,3	-4,1	0,8	-5,7	-3,5

Huhti–kesäkuu

Tanskan liikevaihto kasvoi yli 12 prosenttia ja oli 42,7 (38,0) miljoonaa euroa. Merkittävimmin liikevaihtoa kasvatti tuoreena myytävien broilerituotteiden vähittäiskauppamyynnin yli 30 prosentin kasvu Tanskassa. Pandemiasta johtuen ruokaa valmistettiin aikaisempaa enemmän kotona ja food service - myynti pieneni selvästi. Vahva kehityksemme vähittäiskaupassa kuitenkin kompensoi food service -myynnin laskua. Liikevaihtoa kasvatti myös Ruotsissa myytävän tanskalaisen siipikarjanlihan myyntivastuun viime vuonna toteutettu siirto Tanskan liiketoimintayksikölle. Kotimaan kysynnän vahvasta kasvusta ja Ruotsin myynnistä johtuen vienti muille markkinoille pieneni.

Tanskan liiketulos parani selvästi ja oli 0,1 (-1,6) miljoonaa euroa. Liiketulosta paransivat kaupalliset onnistumiset Tanskassa ja Ruotsissa sekä tuotteiden jalostusasteen nousu ja kustannusten hyvä hallinta.

Vinderupin tehtaalla toteutettu investointi uuteen lintujen vastaanottoalueeseen otettiin käyttöön kesäkuun lopussa. Investointi parantaa toiminnan tehokkuutta, eläinten hyvinvointia ja työturvallisuutta. Skovsgaardin tehtaalla viimeisteltiin kypsien siipikarjatuotteiden valmistukseen liittyvää investointia.

Tammi–kesäkuu

Liikevaihto kasvoi lähes 27 prosenttia ja oli 93,1 (73,4) miljoonaa euroa. Tuoreiden broilerituotteiden myynti tanskalaiselle vähittäiskaupalle kasvoi lähes 60 prosenttia vertailukaudesta. Liikevaihtoa kasvatti myös noin 8 miljoonalla eurolla Ruotsissa myytävän tanskalaisen siipikarjanlihan myyntivastuun viime vuonna toteutettu siirto Tanskan liiketoimintayksikölle. Vahva kehityksemme vähittäiskaupassa kompensoi food service -myynnin laskua.

Liiketulos oli 0,8 (-8,7) miljoonaa euroa ja vertailukelpoinen liiketulos 0,8 (-4,2) miljoonaa euroa. Liiketulosta paransivat kaupalliset onnistumiset Tanskassa ja Ruotsissa sekä tuotteiden jalostusasteen nousu ja kustannusten hyvä hallinta.

Strategia

HKScanin strategian keskiössä on yhtiön kannattavuutta parantavan Turnaround-ohjelman määrätietoinen toteuttaminen vuosina 2020-2021. Turnaround-ohjelman onnistunut toteuttaminen luo yhtiölle taloudellisesti vahvan perustan ja mahdollistaa tulevaisuuden kasvun. Konsernin toimintamallin perusteellinen muutos matriisiorganisaatiosta maakohtaiseen tulosyksikköorganisaatioon on keskeisessä roolissa strategian toteuttamisessa.

HKScanin tavoitteena on kasvaa monipuoliseksi ruokataloksi ja vahvistaa markkina-asemaansa muuttuvilla markkinoilla yhdessä asiakkaidensa kanssa. HKScan panostaa asemansa vahvistamiseen ja kasvuun olemassa olevissa ja uusissa tuotekategorioissa sekä myyntikanavissa. Keskeiset myyntikanavat ovat kehittyvä vähittäiskauppa ja kasvava food service -kanava. Yhtiö panostaa myös viennin, erityisesti Aasian viennin kasvattamiseen.

Koronapandemia on jo muuttanut kulutuskäyttäytymistä ja sen myötä yhtiön toimintaa. On varsin epätodennäköistä, että tilanteen normalisoituessa palattaisiin täysin pandemiaa edeltävään toimintaympäristöön. Konsernistrategian isossa kuvassa ei ole muutostarpeita, mutta muut pandemian esiin nostamat muutostarpeet arvioidaan ja toteutetaan.

HKScan jatkaa myös strategista arviointia, joka liittyy yhtiön rakenteeseen ja tarkastelee eri markkinaalueiden asemoitumista osana konsernin liiketoimintaa.

Kasvu kuluttajien ruokahetkissä

Konsernin vahva ja innovatiivinen siipikarjatuotteisto sekä ateriat ja ateriakomponentit on strategiassa määritelty kasvun ajureiksi. Vastuullisesti tuotettu punainen liha sekä lihatuotteet ovat yhtiön toiminnan keskiössä ja merkittävässä roolissa myös jatkossa. HKScan selvittää liiketoimintansa laajentamista uusiin tuotekategorioihin ja raaka-aineisiin vastatakseen kulutustottumusten muutokseen. Uudet kaupalliset konseptit ja digitaaliset ratkaisut ovat vahvistuvan tuotevalikoiman rinnalla kasvun ajureita.

HKScan on kyennyt kasvamaan siipikarjassa vahvasti vuoden 2020 aikana Suomessa, Tanskassa ja Baltiassa. Siipikarjanlihan kulutus on ollut kasvussa ja kasvun ennakoidaan jatkuvan vahvana myös tulevaisuudessa. Punaisessa lihassa ja lihavalmisteissa yhtiö on kyennyt strategiansa mukaisesti vahvistamaan erityisesti brändituotteiden myyntiä Ruotsissa ja Baltiassa.

Kumppanuudet

Vahvat kumppanuudet, joiden avulla HKScan voi laajentua uusiin tuotekategorioihin ja myyntikanaviin, ovat yksi keskeinen osa yhtiön strategiaa. Vastaavasti HKScanin laaja kaupallinen verkosto ja asiakaskontaktit tarjoavat monelle pienemmälle toimijalle mielenkiintoisen kasvun alustan Itämeren alueella.

HKScan ja Leivon Leipomo perustivat kesäkuussa 2020 yhtiön, jonka tavoitteena on edistää kasvipohjaisen Boltsi-tuoteperheen kasvua ja jatkokehitystä. HKScan tarjoaa Leivon Leipomolle vahvan kaupallisen alustan, mikä mahdollistaa Boltsi-tuoteperheen kannattavan kasvun ensisijaisesti Suomessa, mutta mahdollisesti myös muilla HKScanin kotimarkkinoilla.

Hes-Pro (Finland) Oy:n kanssa marraskuussa 2019 solmitun, kasviproteiinituotteiden myyntiin keskittyvän yhteistyösopimuksen toteutus on siirtynyt pandemian vuoksi. Syksyllä 2020 tilanteen normalisoituessa tavoitteena on aloittaa yhteistyö suunnitellulla tavalla sekä food service -kanavassa että vähittäiskaupassa.

Kumppanuudet Hes-Pron ja Leivon Leipomon kanssa tukevat HKScanin strategista tavoitetta laajentua uusiin tuotekategorioihin ja kasvua monipuoliseksi ruokataloksi.

Tuottajayhteisön kehittäminen

Kotimaisen liharaaka-aineen sopimustuotannossa HKScanin tavoitteena on syventää yhteistyötä tuottajiensa kanssa vastuullisuuteen liittyvillä osa-alueilla. Pilottitilojen kanssa on kaikissa eläinlajeissa aloitettu toimintamallien uudistaminen liittyen sopimustuotannon seuraavaan kehitysvaiheeseen. Se sisältää tavoitteellisen vastuullisuustyön, jolla koko arvoketju pystyy vastaamaan markkinoiden tulevaisuuden tarpeisiin.

Pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet

HKScanin pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet ovat: yli 4 prosenttia liikevaihdosta oleva liiketulos (EBIT), yli 12 prosentin sijoitetun pääoman tuotto (ROCE), alle 100 prosentin nettovelkaantumisaste sekä yli 30 prosenttia nettotuloksesta oleva osinko.

Vastuullisuus

HKScan jatkoi tavoitteellista työtään kohti hiilineutraaliutta. Agrofood Ecosystem® -mallilla kehitetään Suomessa pilottitilojen ja yrityskumppaneiden kanssa toimintatapaa, jonka tavoitteena on rakentaa edistyksellinen vastuullisuustyö osaksi sopimustuotantoa. Lähtökohtana on kehittää toimintatapaa, jonka avulla alkutuotannon vastuullisuutta kehitetään ja lisätään arvoketjun läpinäkyvyyttä. Näillä vastataan markkinoiden kysynnän muutokseen. Ruotsissa tätä työtä on edistetty Gårdsinitiativet-hankkeella.

Katsauskaudella HKScan selvitti yhteistyössä VTT:n kanssa suomalaisen naudanlihan hiilijalanjäljen maatiloilta HKScanin tuotantolaitoksille. Suomalaisen HK Ehta® -naudanlihan hiilijalanjälki on peräti 35 prosenttia eurooppalaista keskiarvoa pienempi. HKScan on selvittänyt myös Kariniemen® kananpojan, HK Rypsiporsas® -lihan ja ruotsalaisen Scan®-brändillä myytävän Hållbarhetsgrisen-porsaanlihan hiilijalanjäljet. HKScanin suomalaisen ja ruotsalaisen lihan hiilijalanjälki on selvästi eurooppalaisia keskiarvoja pienempi.

Hiilijalanjälkilaskenta lisää ymmärrystä ruuantuotannon ilmastovaikutuksista ja auttaa löytämään keinoja niiden pienentämiseksi edelleen. HKScanille alkutuotannon hiilijalanjäljet kertovat lähtötason, josta yhtiö jatkaa kumppaneidensa kanssa työtä kohti yhä kestävämpää lihantuotantoa. HKScan toteuttaa yhdessä pilottitilojen ja kumppaniensa kanssa kesän 2020 aikana useita toimenpiteitä, joilla kerätään tietoa nettohiilivaikutuksista ja haetaan keinoja alkutuotannon hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Kesällä tutkitaan muun muassa peltojen kykyä sitoa hiiltä, koska peltojen hiilensidonnan ja kasvukyvyn tehostaminen ovat keinoja lihantuotannon hiilijalanjäljen pienentämiseen edelleen.

Tutkimus ja kehitys

HKScanin tutkimus- ja kehitystoiminnan tavoitteena on kehittää tuotevalikoimaa vastaamaan kuluttajien ja asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin yhtiön keskeisillä markkina-alueilla. Tuotekehityksessä keskeisessä roolissa ovat myös yhtiön strategiassaan määrittelemät nykyiset ja uudet tuotekategoriat, kehittyvät ja kasvavat myyntikanavat, muutokset kuluttajien käyttäytymisessä sekä vastuullisuusnäkökulmat.

HKScan päätti huhtikuussa 2020 tukea uuden Nordic FoodTech VC:n pääomarahaston kautta yrityksiä, jotka uudistavat ruokajärjestelmää Suomessa, muissa Pohjoismaissa ja Baltiassa. Rahaston tavoitteena on panostaa teknologiayrityksiin, jotka muuttavat ruokaketjua resurssitehokkaaksi ja ekologiseksi, tuottavat ravintoa uusilla tavoilla tai edistävät terveellistä syömistä. Sijoitus kestäviin tulevaisuuden ruokateknologioihin tukee erinomaisesti HKScanin strategista uudistumista ja vastuullisuustyötä.

Innovaatiorahoituskeskus Business Finland on mukana rahoittamassa HKScanin Digitalized Agrofood Ecosystem® -liiketoiminnan kehitysprojektia. Projektin tavoitteena on luoda uutta liiketoimintaa lisäämällä koko arvoketjun läpinäkyvyyttä sekä kehittämällä toiminnan vastuullisuutta paremman resurssitehokkuuden ja tuottavuuden keinoin. Digitaalisuus on keskeinen tekijä kehitettävissä liiketoimintamalleissa.

Henkilöstö ja konsernin johto

Kesäkuun 2020 lopussa HKScanin palveluksessa oli yhteensä 7 818 (7 609) henkilöä. Keskimäärin konsernin palveluksessa työskenteli katsauskaudella 7 103 (7 024) henkilöä, joista 40,7 (40,5) prosenttia oli Suomessa, 29,2 (29,0) prosenttia Ruotsissa, 21,1 (21,9) prosenttia Baltian maissa ja 9,0 (8,6) prosenttia Tanskassa. Henkilömäärän kasvuun vertailukaudesta sisältyy kahden tehtaan kunnossapidon ottaminen yhtiön omalle vastuulle Suomessa. Luvut sisältävät myös kausityöntekijät.

HKScan julkisti 26.6.2020 Lars Appelqvistin nimityksen HKScanin Ruotsin liiketoimintayksiköstä vastaavaksi johtajaksi ja konsernin johtoryhmän jäseneksi. Hän siirtyy tehtävään Löfbergs-yhtiön toimitusjohtajan tehtävästä. Appelqvist aloittaa uudessa tehtävässään viimeistään 1.1.2021. Siihen asti Ruotsin liiketoimintayksiköstä vastaavana väliaikaisena johtajana jatkaa Denis Mattsson.

HKScanin maksamat palkat ja palkkiot sivukuluineen olivat tammi−kesäkuussa yhteensä 162,3 (160,1) miljoonaa euroa ja 82,3 (82,5) miljoonaa euroa toisella neljänneksellä.

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Kesäkuun 2020 lopussa HKScan Oyj:n maksettu ja kaupparekisteriin merkitty osakepääoma oli 66 820 528,10 euroa. Yhtiön osakkeiden kokonaismäärä, 98 951 781 osaketta, jakaantui kahteen sarjaan seuraavasti: A-osakkeita 93 551 781 kpl (94,54 % osakemäärästä) ja K-osakkeita 5 400 000 kpl (5,46 % osakemäärästä). A-osakkeet noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:ssä. K-osakkeet ovat LSO Osuuskunnan (4 735 000 osaketta) ja Lantmännen ek. för:in (665 000 osaketta) omistuksessa eikä niitä ole listattu. LSO Osuuskunnan ja Lantmännen ek. för:in K-osakkeiden määrät pysyivät ennallaan.

Kesäkuun 2020 lopussa yhtiöllä oli hallussaan 2 000 000 (0) omaa A-osaketta. Niiden osuus kaikista osakkeista oli 2,02 prosenttia ja äänimäärästä 1,0 prosenttia.

HKScanin osakkeiden laskennallinen arvo vuoden 2020 kesäkuun lopussa oli 194,5 (160,1) miljoonaa euroa. Se jakaantui niin, että A-sarjan osakkeiden markkina-arvo oli 184,0 (151,4) miljoonaa euroa ja listaamattoman K-sarjan osakkeiden laskennallinen arvo oli vastaavasti 10,9 (8,7) miljoonaa euroa.

Tammi–kesäkuussa yhtiön osakkeita vaihdettiin yhteensä 17 643 140 (9 611 539) osaketta ja osakekauppojen arvo oli 36 933 493 (15 896 464) euroa. Katsauskauden ylin noteeraus oli 2,85 (2,48) euroa ja alin 1,60 (1,48) euroa. Keskikurssi oli 2,09 (1,65) euroa. Kesäkuun 2020 päätöskurssi oli 2,01 (1,62) euroa.

Osakepohjainen pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä

HKScan ilmoitti 7.2.2018, että HKScan Oyj:n hallitus on hyväksynyt osakepohjaisen pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän konsernin ylimmälle johdolle ja valituille avainhenkilöille. Järjestelmä koostuu suoriteperusteisesta osakepalkkiojärjestelmästä (Performance Share Plan - PSP) päärakenteena sekä ehdollisesta osakepalkkiojärjestelmästä (Restricted Share Plan - RSP) täydentävänä osakepalkkiojärjestelmänä. Kannustinjärjestelmä koostuu vuosittain alkavista ohjelmista ja kunkin yksittäisen ohjelman alkaminen edellyttää hallituksen erillistä päätöstä.

Ensimmäinen ohjelma (PSP 2018−2020) alkoi vuoden 2018 alusta ja sen nojalla mahdollisesti suoritettavat osakepalkkiot maksetaan keväällä 2021, jos hallituksen asettamat suoritustavoitteet saavutetaan. Mahdolliset osakepalkkiot maksetaan HKScanin A-sarjan osakkeina. PSP 2018−2020-ohjelman käynnistyessä noin 30 henkilöä oli oikeutettu osallistumaan ohjelmaan.

Päärakennetta täydentävä ehdollinen osakepalkkiojärjestelmä koostuu vuosittain alkavista osakepalkkioohjelmista, jonka kukin ohjelma muodostuu kolmen vuoden pituisesta rajoitusjaksosta. Rajoitusjakson jälkeen ohjelmaan perustuvat mahdolliset osakepalkkiot maksetaan osallistujille HKScanin A-sarjan osakkeina. Ensimmäinen ohjelma (RSP 2018–2020) alkoi vuoden 2018 alusta ja sen nojalla mahdollisesti suoritettavat osakepalkkiot maksetaan keväällä 2021. RSP 2018–2020-ohjelman käynnistyessä ohjelmaan oli oikeutettu osallistumaan 11 ylimpään johtoon kuuluvaa henkilöä.

HKScan tiedotti 8.5.2019, että HKScan Oyj:n hallitus hyväksyi uusien ohjelmien alkamisen yhtiön avainhenkilöille tarkoitetussa osakepohjaisessa pitkän aikavälin kannustinjärjestelmässä. Hallitus hyväksyi uuden ansaintajakson, PSP 2019–2021, alkamisen suoriteperusteisessa osakepalkkiojärjestelmässä, johon ovat oikeutettuja osallistumaan HKScan-konsernin johtoryhmän jäsenet, yhteensä enintään 10 henkilöä. Edellytyksenä osakepalkkioiden maksamiselle ohjelman perusteella on hallituksen asettamien suoritustavoitteiden saavuttaminen. Mahdollisesti suoritettavat osakepalkkiot maksetaan HKScanin A-sarjan osakkeina kahdessa erässä, ensimmäinen keväällä 2022 ja toinen keväällä 2023.

Hallitus hyväksyi myös uuden ohjelmajakson, RSP 2019– 2021, alkamisen ehdollisessa osakepalkkiojärjestelmässä. Sen nojalla mahdollisesti suoritettavat osakepalkkiot maksetaan HKScanin A-sarjan osakkeina kahdessa erässä, ensimmäinen keväällä 2022 ja toinen keväällä 2023. Edellytyksenä palkkioiden maksamiselle RSP 2019–2021-ohjelman perusteella on hallituksen asettaman konsernitason taloudellisen mittarin täyttyminen. RSP 2019–2021-ohjelmaan ovat oikeutettuja osallistumaan PSP 2019–2021-ohjelman osallistujat.

Varsinainen yhtiökokous 2020

HKScan Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 10.6.2020 Turussa poikkeusjärjestelyin koronaviruspandemian vuoksi. Yhtiökokous vahvisti emoyhtiön ja konsernin tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.2019 - 31.12.2019 ja myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle. Yhtiökokous päätti, että yhtiö ei jaa osinkoa vuodelta 2019.

Hallituksen jäsenet Reijo Kiskola, Anne Leskelä, Jari Mäkilä, Per Olof Nyman, Harri Suutari ja Terhi Tuomi valittiin uudelleen varsinaisen yhtiökokouksen 2021 päättymiseen saakka. Lisäksi hallituksen varajäsenet Carl-Peter Thorwid ja Ilkka Uusitalo valittiin uudelleen varsinaisen yhtiökokouksen 2021 päättymiseen saakka. Yhtiökokouksen jälkeen pitämässään järjestäytymiskokouksessa hallitus valitsi puheenjohtajaksi uudelleen Reijo Kiskolan ja varapuheenjohtajaksi uudelleen Jari Mäkilän.

Yhtiön varsinaiseksi tilintarkastajaksi seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka valittiin tilintarkastusyhteisö Ernst & Young Oy, joka on ilmoittanut päävastuulliseksi tilintarkastajaksi KHT Erkka Talvingon.

Yhtiökokous antoi hallitukselle valtuutukset päättää osakeannista sekä optio-oikeuksien ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta sekä yhtiön omien A-sarjan osakkeiden hankkimisesta ja/tai pantiksi ottamisesta. Valtuutukset ovat voimassa 30.6.2021 asti ja ne kumoavat vuoden 2019 yhtiökokouksen hallitukselle antamat valtuutukset.

Yhtiökokouksen päätökset kokonaisuudessaan on julkistettu pörssitiedotteella 10.6.2020, ja yhtiökokouksen pöytäkirja on luettavissa yhtiön verkkosivuilla www.hkscan.com.

Lähiajan riskit ja epävarmuustekijät

Koronapandemia aiheuttaa liiketoiminnalle merkittävän epävarmuustekijän. HKScanin lähtökohta on turvata henkilöstön ja kuluttajien terveys ja turvallisuus sekä varmistaa koko ruokaketjun häiriötön toiminta pandemian aikana. Yhtiö noudattaa kaikessa toiminnassaan tiukkoja hygieniakäytäntöjä ja viranomaisohjeita sekä on ottanut käyttöön lukuisia varautumistoimenpiteitä. Tuotannon keskeytyminen henkilöstön mahdollisen sairastumisen seurauksena on yhtiölle riski. Lisäksi pandemia saattaa pitkittyessään vaikuttaa joidenkin raaka-aineiden, tuotantopanosten, pakkausmateriaalien sekä suojavarusteiden saatavuuteen ja hintaan. Pandemia voi myös jatkossa vaikuttaa joidenkin tuotteiden hintaan ja volyymikehitykseen myyntikanavissa, joissa kysyntä pandemian vuoksi on merkittävästi pienentynyt. Tämä koskee koti- ja vientimarkkinoita. Välittömät ja välilliset vaikutukset kansainvälisten liharaaka-ainemarkkinoiden kautta niin koti- kuin vientimarkkinoilla voivat olla ennakoimattomia tilanteen pitkittyessä kuluvana vuonna. Vaikutukset voivat olla pidempikestoisia ja ulottua myös tulevaan vuoteen. Pandemiasta saattaa aiheutua myös odottamattomia viivästyksiä toteutettaviin investointeihin, mikä voi vaikuttaa yhtiön tulosparannusohjelmaan.

Muut HKScanin liiketoiminnan merkittävät epävarmuustekijät liittyvät keskeisten tuotannossa käytettävien tuotantopanosten saatavuuteen, hintaan ja laatuun sekä raaka-aine- ja myyntihintoihin. Elintarviketeollisuuden pitkässä tuotantoketjussa ruoan turvallisuus on olennaisen tärkeää. Eläintautien, kuten afrikkalaisen sikaruton, mahdollisuutta sekä mahdollisten kansainvälisten tai paikallisten ruoka-

skandaalien vaikutusta kulutuskäyttäytymiseen ei voida täysin sulkea pois. Ilmastonmuutokseen liittyvä keskustelu voi osaltaan vaikuttaa lihatuotteiden kuluttajakysyntään.

Riskit arvonalentumiskirjauksille kasvavat ja vaikuttavat yhtiön taloudelliseen asemaan, mikäli konsernin taloudellinen suorituskyky ei parane suunnitelmien mukaisesti. Konsernin parantuneen kannattavuuden ansiosta riskit rahoitussopimusten kovenanttiehtojen rikkoutumiselle ovat pienentyneet selvästi.

Odottamattomat painostusryhmien toimenpiteet voivat vaikuttaa liiketoimintaan ja kulutuskysyntään. Lisäksi HKScanin mahdolliset osallisuudet oikeusprosesseissa voivat muodostaa riskejä.

HKScanin riskeistä kerrotaan tarkemmin vuosikertomuksessa.

Tiedotustilaisuus analyytikoille ja medialle

HKScan järjestää tammi-kesäkuun 2020 puolivuosikatsaukseen liittyvän tiedotustilaisuuden analyytikoille, institutionaalisille sijoittajille ja median edustajille 16.7.2020 klo 10.00 webcastinä osoitteessa https://hkscan.videosync.fi/2020-q2-tulokset. Osavuosikatsauksen esittelevät HKScanin toimitusjohtaja Tero Hemmilä sekä talousjohtaja Jyrki Paappa. Tilaisuus on suomenkielinen.

Englanninkielisiä sijoittajapuheluita järjestetään pyynnöstä. Ajankohdan sopimiseksi pyydetään ottamaan yhteyttä Marjukka Uutela-Hujaseen, puh. 010 570 6218.

Taloudelliset katsaukset

Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2020 julkaistaan 5.11.2020.

Turussa 16.7.2020

HKScan Oyj Hallitus

Lisätietoja:

Tero Hemmilä, toimitusjohtaja, puh. 010 570 2012 Jyrki Paappa, talousjohtaja, puh. 010 570 2512 Heidi Hirvonen, viestintäjohtaja, puh. 010 570 6072

Median yhteydenotot: HKScanin Media Service Desk 010 570 5700 tai sähköpostitse: communications@hkscan.com

HKScanin tavoite on kasvaa monipuoliseksi ruokataloksi. Yli sadan vuoden kokemuksella vastaamme kuluttajien ja asiakkaiden tarpeisiin ja valmistamme maistuvaa, terveellistä ja vastuullisesti tuotettua ruokaa. Meille HKScanissa vastuullisuuteen kuuluu ruoantuotannon kehittäminen koko arvoketjussa tiloilta kuluttajille. Kotimarkkinoitamme ovat Suomi, Ruotsi, Tanska ja Baltia. Yli 7 000 ammattilaistamme varmistavat maistuvamman elämän – tänään ja huomenna. Monipuoliseen tuotevalikoimaamme kuuluvat siipikarjan-, sian ja naudanliha sekä lihavalmisteet ja ateriat. Vahvoja tuotemerkkejämme ovat HK®, Kariniemen®, Via®, Scan®, Pärsons®, Rakvere®, Tallegg® ja Rose®. Pörssilistatun HKScanin liikevaihto vuonna 2019 oli 1,7 miljardia euroa.

JAKELU: Nasdaq Helsinki Keskeiset tiedotusvälineet www.hkscan.com

Konsernin puolivuosikatsaus 1.1.-30.6.2020

Konsernin tuloslaskelma

(miljoonaa euroa)	Viite	4-6/2020	4-6/2019	1-6/2020	1-6/2019	2019
Liikevaihto		440,9	439,4	869,8	841,2	1 744,4
Hankinnan ja valmistuksen kulut.	1.	-417,3	-418,9	-826,3	-811,9	-1 668,2
Bruttokate		23,6	20,5	43,5	29,3	76,2
Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut	1.	0,4	1,7	3,0	3,7	4,9
Myynnin ja markkinoinnin kulut	1.	-10,3	-10,0	-21,7	-19,7	-38,5
Hallinnon kulut	1.	-13,6	-18,7	-28,6	-34,5	-65,8
Liiketulos		0,1	-6,6	-3,8	-21,2	-23,2
Rahoitustuotot		0,8	0,9	1,2	1,3	2,2
Rahoituskulut		-3,5	-4,0	-6,9	-7,3	-13,9
Osuus osakkuusyritysten ja yhteisyritysten tuloksista		0,6	-0,3	1,0	-0,2	0,4
Voitto/tappio ennen veroja		-2,0	-10,0	-8,5	-27,3	-34,5
Tuloverot		-1,2	-0,4	-1,7	0,0	-3,0
Tilikauden voitto/tappio		-3,2	-10,4	-10,1	-27,3	-37,5
Tilikauden voiton/tappion jakautuminen:
Emoyhtiön osakkeenomistajille		-4,0	-11,0	-11,2	-28,0	-39,9
Määräysvallattomille omistajille		0,8	0,6	1,1	0,7	2,3
Yhteensä		-3,2	-10,4	-10,1	-27,3	-37,5
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos:
Tulos/osake, laimentamaton, jatkuvat toiminnot euroa/osake		-0,05	-0,17	-0,12	-0,47	-0,52
Tulos/osake, laimennettu, jatkuvat toiminnot euroa/osake		-0,05	-0,17	-0,12	-0,47	-0,52

Konsernin laaja tuloslaskelma

(miljoonaa euroa)	4-6/2020	4-6/2019	1-6/2020	1-6/2019	2019
Tilikauden voitto / tappio	-3,2	-10,4	-10,1	-27,3	-37,5
MUUT LAAJAN TULOKSEN ERÄT (verojen jälkeen):
Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi
Ulkomaiseen yksikköön liittyvät muuntoerot	4,5	-1,3	-0,7	-2,5	-1,6
Rahavirran suojaus	2,1	-0,4	-3,1	-2,9	-4,2
Erät, joita ei myöhemmin siirretä tulosvaikutteisiksi
Vakuutusmatemaattiset voitot tai tappiot	-	-	-	-	-4,2
MUUT LAAJAN TULOKSEN ERÄT YHTEENSÄ	6,7	-1,7	-3,8	-5,5	-10,0
KAUDEN LAAJA TULOS YHTEENSÄ	3,5	-12,1	-14,0	-32,8	-47,5
TILIKAUDEN LAAJAN TULOKSEN JAKAUTUMINEN:
Emoyhtiön osakkeenomistajille	2,7	-12,7	-15,1	-33,5	-49,8
Määräysvallattomille omistajille	0,8	0,6	1,1	0,7	2,3
Yhteensä	3,5	-12,1	-14,0	-32,8	-47,5

Konsernin tase

(miljoonaa euroa)	Viite	30.6.2020	30.6.2019	31.12.2019
VARAT
Aineettomat hyödykkeet	2.	144,7	136,8	136,4
Aineelliset hyödykkeet	3.4.	452,1	461,9	439,1
Osuudet osakkuusyrityksissä		32,3	32,2	32,5
Laskennallinen verosaaminen	5.	43,1	43,6	43,4
Muut pitkäaikaiset varat		5,5	4,0	3,5
PITKÄAIKAISET VARAT		677,7	678,6	654,9
Vaihto-omaisuus	6.	122,5	127,0	115,5
Lyhytaikaiset saamiset		122,9	134,1	127,6
Rahat ja pankkisaamiset		22,0	22,2	37,5
LYHYTAIKAISET VARAT		267,3	283,3	280,6
VARAT		945,1	961,8	935,6
OMA PÄÄOMA JA VELAT
OMA PÄÄOMA		311,2	346,4	325,1
Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma	4.	253,3	265,3	262,7
Pitkäaikainen koroton vieras pääoma		63,6	60,4	67,0
PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA		316,8	325,7	329,8
Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma	4.	83,7	61,6	50,6
Lyhytaikainen koroton vieras pääoma		233,3	228,2	230,1
LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA		317,0	289,8	280,7
OMA PÄÄOMA JA VELAT		945,1	961,8	935,6

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

(miljoonaa euroa)	1.	2.	3.	4.	5.	6.	7.	8.	9.	10.	11.	12.
OMA PÄÄOMA 1.1.2020	66,8	72,9	1,0	215,4	25,9	10,3	-13,4	-4,8	-66,2	307,9	17,2	325,1
Tilikauden tulos	-	-	-	-	-	-	-	-	-11,2	-11,2	1,1	-10,1
Muut laajan tuloksen erät
Muuntoerot	-	-	-	-	-	-	-0,7	-	-	-0,7	-	-0,7
Rahavirran suojaus	-	-	-3,1	-	-	-	-	-	-	-3,1	-	-3,1
Vakuutusmate maattiset voitot tai tappiot	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-
Tilikauden laaja tulos	-	-	-3,1	-	-	-	-0,7	-	-11,2	-15,1	1,1	-14,0
Suorat kirjaukset	-	-	-	-	-	-	-	-	0,6	0,6	-	0,6
Osingonjako	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-0,7	-0,7
Tytäryhtiön hankinta	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	0,1	0,1
OMA PÄÄOMA 30.6.2020	66,8	72,9	-2,2	215,4	25,9	10,3	-14,1	-4,8	-76,8	293,5	17,7	311,2

(miljoonaa euroa)	1.	2.	3.	4.	5.	6.	7.	8.	9.	10.	11.	12.
OMA PÄÄOMA 1.1.2019	66,8	72,9	5,1	143,5	40,0	10,3	-11,9	0,0	-17,2	309,5	15,4	325,0
Tilikauden tulos	-	-	-	-	-	-	-	-	-28,0	-28,0	0,7	-27,3
Muut laajan tuloksen erät
Muuntoerot	-	-	-	-	-	-	-2,5	-	-	-2,5	-	-2,5
Rahavirran suojaus	-	-	-2,9	-	-	-	-	-	-	-2,9	-	-2,9
Vakuutusmate maattiset voitot tai tappiot	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-
Tilikauden laaja tulos	-	-	-2,9	-	-	-	-2,5	-	-28,0	-33,5	0,7	-32,8
Suorat kirjaukset	-	-	-	-	-	0,0	-	-	0,1	0,1	-	0,1
Osakeanti	-	-	-	71,9	-14,1	-	-	-	-3,5	54,3	-	54,3
Osingonjako	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-0,2	-0,2
OMA PÄÄOMA 30.6.2019	66,8	72,9	2,2	215,4	25,9	10,3	-14,4	0,0	-48,7	330,4	15,9	346,4

SARAKKEET: 1. Osakepääoma, 2. Ylikurssirahasto, 3. Arvonmuutosrahasto, 4. Sijoitettu vapaa oma pääoma (SVOP), 5.Hybridilaina, 6. Muut rahastot, 7. Muuntoerot, 8. Omat osakkeet, 9. Voittovarat, 10. Emoyhtiön osakkeenomistajien osuus yhteensä, 11. Määräysvallattomien omistajien osuus, 12. Yhteensä

Rahavirtalaskelma

(miljoonaa euroa)	4-6/2020	4-6/2019	1-6/2020	1-6/2019	1-12/2019
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta	17,7	10,0	29,6	16,7	58,3
Käyttöpääoman muutos	14,7	10,9	-5,2	-11,1	13,2
Rahoituserät ja verot	-4,6	-1,6	-3,9	-3,8	-12,2
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA	27,8	19,4	20,5	1,9	59,2
Investointien rahavirta	-51,9	-8,4	-63,1	-18,8	-31,6
RAHAVIRTA INVESTOINTIEN JÄLKEEN	-24,1	10,9	-42,7	-17,0	27,6
Hybridilaina	-	-	-	-	-2,1
Osakeanti	-	43,7	-	43,7	43,7
Osakeantikulut	-	-2,1	-	-2,1	-3,0
Lainojen muutokset	-0,9	-35,9	28,3	-31,6	-52,0
Omien osakkeiden hankinta	-	-	-	-	-4,7
Maksetut osingot	-0,7	-0,2	-0,7	-0,2	-0,6
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA	-1,5	5,5	27,6	9,8	-18,8
NETTORAHAVIRTA	-25,6	16,4	-15,1	-7,1	8,9
Rahavarat kauden alussa	45,7	5,9	37,5	29,4	29,4
Rahavarojen valuuttakurssimuutosten vaikutus	1,9	-0,1	-0,5	-0,1	-0,8
Rahavarat kauden lopussa	22,0	22,2	22,0	22,2	37,5

Tunnusluvut

(miljoonaa euroa)	30.6.2020	30.6.2019	31.12.2019
Tulos/osake (EPS), laimentamaton, eur	-0,12	-0,47	-0,52
Tulos/osake (EPS), laimennettu, eur	-0,12	-0,47	-0,52
Oma pääoma/osake, eur	3,03	3,34	3,18
Omavaraisuusaste, %	32,9	36,0	34,8
Osakeantioikaistu ulkona olevien osakkeiden keskimääräinen lukumäärä, milj. kpl	97,0	61,5	79,9
Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen, Meur	60,7	18,8	31,7
Lisäykset käyttöoikeusomaisuuseriin, Meur	3,0	6,7	11,3
Poistot, Meur	32,9	38,1	80,4
Henkilöstö keskimäärin kuukausien lopun keskiarvona	7 103	7 024	6 928

Tunnuslukujen laskentakaavat

HKScan julkaisee vaihtoehtoisia tunnuslukuja antaakseen relevanttia tietoa sidosryhmille. Julkaistuja vaihtoehtoisia tunnuslukuja käytetään myös yhtiön ohjaamiseen. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät ja siihen liittyvät vaihtoehtoiset tunnusluvut julkaistaan, koska ne kuvaavat paremmin liiketoiminnan kehittymistä ja parantavat kausien välistä vertailukelpoisuutta.

Sitoutuneen pääoman tuotto (ROCE ennen veroja (%)	Tulos ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut __________	x 100
	Taseen loppusumma korottomat velat (keskiarvo)
Omavaraisuusaste (%)	Oma pääoma yhteensä __________	x 100
	Taseen loppusumma – saadut ennakot
Nettovelkaantumisaste (%) (Net gearing)	Korolliset nettorahoitusvelat __________
	Oma pääoma	x 100
	Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto
Osakekohtainen tulos (EPS)*	__________ Ulkona olevien osakkeiden keskim. lkm tilikauden aikana
	Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma
Osakekohtainen oma pääoma	__________ Ulkona olevien osakkeiden lkm tilinpäätöspäivänä
Osakekannan markkina-arvo	Ulkona olevien osakkeiden lkm tilinpäätöspäivänä x tilikauden päätöskurssi
Rahavirta ennen rahoituskuluja ja rahoitusta	Rahavirta investointien jälkeen - rahoituserät
Henkilöstön määrä	Kalenterikuukausien lopussa laskettujen henkilöstömäärien keskiarvo
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	Kertaluonteiset maksut, jotka eivät liity normaaliin jatkuvaan toimintaan ja jotka olennaisesti vaikuttavat yhtiön talouteen. Esimerkkejä näistä ovat uudelleenjärjestelykulut, irtisanomiset, näihin liittyvät lakikulut, oikeudellisista tuomioista tai sopimisista johtuvat maksut, yrityshankintoihin liittyvät transaktiokulut (konsultointi, neuvonanto, lakipalvelut, dd-palvelut, rekisteröinti ym.) sekä yritysmyyntien voitot/tappiot.
Vertailukelpoinen liiketulos	Liiketulos – vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Vertailukelpoinen voitto/tappio ennen veroja	Voitto/tappio ennen veroja – vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Vertailukelpoinen osakekohtainen tulos*	Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto – vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät __________
	Ulkona olevien osakkeiden keskim. lkm tilikauden aikana
Korollinen nettovelka	Korolliset velat – rahat ja pankkisaamiset

*Osakekohtaisen tuloksen laskennassa tilikauden voitosta on vähennetty hybridilainan kaudelle kuuluva korko sekä liikkeeseenlaskukulut verovaikutuksella oikaistuna.

Konsernin puolivuosikatsauksen liitetiedot

Laadintaperiaatteet

HKScan Oyj:n puolivuosikatsaus ajalta 1.1.–30.6.2020 on laadittu IAS 34 Osavuosikatsaukset -standardia noudattaen. Puolivuosikatsauksen laatimisessa on sovellettu samoja laskentaperiaatteita kuin vuositilinpäätöksessä 2019. Katsauksen luvut on pyöristetty miljooniin euroihin, joten yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa saattaa poiketa esitetystä summaluvusta. Laskentaperiaatteet on kerrottu vuoden 2019 tilinpäätöksessä. Puolivuosikatsausta ei ole tilintarkastettu.

Segmenttikohtainen vertailu

(miljoonaa euroa)	4-6/2020	4-6/2019	1-6/2020	1-6/2019	2019
LIIKEVAIHTO
- Suomi
Liikevaihto, tavarat	190,7	194,3	371,9	367,4	767,4
Liikevaihto, palvelut	0,9	0,8	1,6	1,5	3,1
- Ruotsi
Liikevaihto, tavarat	162,0	163,0	315,4	317,2	652,1
Liikevaihto, palvelut	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0
- Baltia
Liikevaihto, tavarat	44,4	43,2	87,7	81,4	168,0
Liikevaihto, palvelut	0,1	0,2	0,1	0,2	0,5
- Tanska
Liikevaihto, tavarat	42,7	38,0	93,1	73,4	153,3
Liikevaihto, palvelut	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0
Konserni yhteensä	440,9	439,4	869,8	841,2	1 744,4
LIIKETULOS
- Suomi	-2,2	-3,7	-5,7	-6,7	-10,3
- Ruotsi	4,2	1,5	5,7	0,5	7,1
- Baltia	0,6	2,5	1,6	1,7	5,0
- Tanska	0,1	-1,6	0,8	-8,7	-9,8
Segmentit yhteensä	2,8	-1,3	2,3	-13,1	-8,0
Konsernihallinnon kulut	-2,7	-5,2	-6,2	-8,1	-15,2
Konserni yhteensä	0,1	-6,6	-3,8	-21,2	-23,2
INVESTOINNIT
- Suomi
Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen	44,4	2,9	46,6	4,9	9,7
Lisäykset käyttöoikeusomaisuuseriin	0,5	4,2	1,0	4,8	8,6
Investoinnit yhteensä	44,9	7,0	47,6	9,7	18,2
- Ruotsi
Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen	5,0	1,5	7,6	5,4	8,4
Lisäykset käyttöoikeusomaisuuseriin	0,3	1,1	0,9	1,4	1,9
Investoinnit yhteensä	5,3	2,5	8,5	6,8	10,4
- Baltia
Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen	1,7	3,5	2,8	7,8	11,6

Lisäykset käyttöoikeusomaisuuseriin	0,3	0,1	0,4	0,1	0,3
Investoinnit yhteensä	2,0	3,5	3,1	7,9	11,9
- Tanska
Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen	1,6	0,3	3,6	0,7	2,0
Lisäykset käyttöoikeusomaisuuseriin	0,4	0,4	0,7	0,4	0,6
Investoinnit yhteensä	2,0	0,7	4,4	1,1	2,6
Yhteensä	54,2	13,8	63,6	25,5	43,0
HENKILÖSTÖ KESKIMÄÄRIN
- Suomi			2 886	2 841	2 774
- Ruotsi			2 077	2 038	2 013
- Baltia			1 499	1 540	1 512
- Tanska			641	606	628
Yhteensä			7 103	7 024	6 928

Tuloslaskelman liitetiedot

1. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät

(miljoonaa euroa)	4-6/2020	4-6/2019	1-6/2020	1-6/2019	2019
Vertailukelpoinen liiketulos	0,6	-2,5	-3,4	-12,5	-2,2
Työsuhteen lopetus, Ruotsi 1)	-	-1,0	-	-1,0	-1,5
Omaisuuden alaskirjaus, Suomi 2) 3)	-	-	-	-	-7,3
Työsuhteen lopetus, Konsernihallinto 1)	-	-1,5	-	-1,5	-1,6
Työsuhteen lopetus, Ruotsi 2)	-	-0,4	-	-0,4	-0,4
Työsuhteen lopetus, Suomi 1)	-	-0,8	-	-0,8	-0,8
Työsuhteen lopetus, Suomi 2)	-	-0,2	-	-0,2	-0,4
Työsuhteen lopetus, Baltia 1)	-	0,0	-	-0,1	-0,1
Työsuhteen lopetus, Baltia 2)	-	0,0	-	0,0	-0,0
Omaisuuden alaskirjaus, Baltia 4)	-0,3		-0,3	-	-
Omaisuuden alaskirjaus, Tanska 2) 3)	-	-	-	-4,5	-4,5
Omaisuuden alaskirjaus, Konsernihallinto 1) 3)	-	-	-	-	-1,3
Osakkuusyhtiösaldojen alaskirjaus, Ruotsi 1)
2) 4)	-0,1	-	-0,1	-	-2,9
Liiketulos	0,1	-6,6	-3,8	-21,2	-23,2

1) Sisältyvät tuloslaskelmassa riville "Hallinnon ja myynnin ja markkinoinnin kulut"

2) Sisältyvät tuloslaskelmassa riville "Hankinnan ja valmistuksen kulut"

3) Omaisuuserien arvonalentaminen kirja-arvoon, joka vastaa arvioitua tulosta tulevaisuudessa

4) Sisältyvät tuloslaskelmassa riville "Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut"

Taseen liitetiedot

2. Aineettomien hyödykkeiden muutokset

(miljoonaa euroa)	1-6/2020	1-6/2019	2019
Kirjanpitoarvo kauden alussa	136,4	137,5	137,5
Muuntoerot	-0,4	-2,5	-1,6
Lisäykset	4,7	0,5	0,7
Poistot ja arvonalentumiset	-2,1	-1,5	-3,1
Siirto toiseen tase-erään	6,1	2,8	2,8
Kirjanpitoarvo kauden lopussa	144,7	136,8	136,4

3. Aineellisten hyödykkeiden muutokset

(miljoonaa euroa)	1-6/2020	1-6/2019	2019
Kirjanpitoarvo kauden alussa	439,1	478,5	478,5
Muuntoerot	-0,6	-1,8	-1,2
Lisäykset	58,9	25,1	42,3
Vähennykset	-8,5	-0,4	-0,3
Poistot ja arvonalentumiset	-30,8	-36,6	-77,3
Siirto toiseen tase-erään	-6,0	-2,8	-2,8
Kirjanpitoarvo kauden lopussa	452,1	461,9	439,1

4. Käyttöoikeusomaisuuserät ja vuokrasopimusvelat

(miljoonaa euroa)	Maa- ja vesialueet	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Yhteensä	Vuokra sopimusvelka
Kirjanpitoarvo kauden alussa 1.1.2020	10,0	18,7	15,7	44,3	46,3
Muuntoerot	-	0,0	0,0	0,0	0,0
Lisäykset	0,3	0,5	2,1	3,0	3,0
Vähennykset	-7,7	-0,4	0,0	-8,1	-7,9
Poistot ja arvonalentumiset	-0,4	-2,3	-2,5	-5,1	-
Siirto toiseen tase-erään	-	-	-	-	-
Maksut	-	-	-	-	-5,2
Kirjanpitoarvo kauden lopussa 30.6.2020	2,2	16,5	15,4	34,1	36,1

(miljoonaa euroa)	Maa- ja vesialueet	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Yhteensä	Vuokra sopimusvelka
Kirjanpitoarvo kauden alussa 1.1.2019	6,4	19,7	20,0	46,1	46,8
Muuntoerot	-	-0,2	-0,1	-0,3	-0,3
Lisäykset	4,1	1,1	1,5	6,7	6,7
Poistot ja arvonalentumiset	-0,6	-2,1	-2,7	-5,4	-
Siirto toiseen tase-erään	-	-	-1,8	-1,8	-
Maksut	-	-	-	-	-5,8
Kirjanpitoarvo kauden lopussa 30.6.2019	10,0	18,4	16,9	45,3	47,3

(miljoonaa euroa)	4-6/2020	4-6/2019	1-6/2020	1-6/2019	2019
Käyttöoikeusomaisuuserien poistot	-2,5	-2,7	-5,1	-5,4	-11,4
Korkokulu vuokrasopimusvelalle	-0,3	-0,4	-0,6	-0,7	-1,4
Yhteensä tuloslaskelmaan kirjattu	-2,8	-3,1	-5,7	-6,1	-12,8

5. Laskennallinen verosaaminen

35,1 miljoonaa euroa laskennallisesta verosaamisesta tulee konsernin Suomen toiminnoista ja suurimmaksi osaksi tappioista, hyllypoistoista ja vähennyskelvottomista korkokuluista. Suomen toimintojen tappioista kirjatun laskennallisen verosaamisen kasvu vuonna 2018 johtui Rauman yksikön käynnistysvaiheen tappioista, jotka ovat luonteeltaan tilapäisiä.

Yhtiö voi pienentää tappioiden vanhenemisen riskiä lykkäämällä verotuksen poistoja. Asteittaisen verosaamisen vähennyksen odotetaan tapahtuvan, kun Turnaround-ohjelman vaikutus alkaa. Onnistuneen osakeannin toteutuksen myötä odotettu korkokulujen lasku tulee myös vaikuttamaan positiivisesti verotettavaan tuloon pidemmällä aikajänteellä.

Laskennalliset verosaamiset odotetaan tulevan käytetyksi alle 10 vuoden aikana. Arvio perustuu nykyiseen kolmivuotiseen liiketoimintasuunnitelmaan, jonka implementointi on tähän mennessä sujunut alkuperäisen tavoitteen mukaisesti. Suunnitelmiin aina liittyvää epävarmuutta on pienennetty arvioimalla erittäin varovainen liiketuloksen kasvu vuonna 2022 ja sen jälkeen. Laskennallisen verosaamisen käyttö perustuu tulevaisuuden verotettaviin tuloihin, ja oletukseen, että verolainsäädännössä ei tapahdu merkittäviä negatiivisia muutoksia. Lisäksi poistojen hyllyttämisellä ja korkojen vähennyskelvottomuudella voidaan nopeuttaa tappioiden käyttöä ennen kuin ne vanhenevat. Hyllypoistoja ja vähennyskelvottomia korkoja voidaan käyttää ikuisesti.

Kirjaamaton laskennallinen verosaaminen Suomessa Q2/2020 lopussa oli 14,2 miljoonaa euroa.

6. Vaihto-omaisuus

(miljoonaa euroa)	1-6/2020	1-6/2019	2019
Aineet ja tarvikkeet	67,7	75,9	59,3
Keskeneräiset tuotteet	4,6	5,6	4,7
Valmiit tuotteet	42,4	37,7	41,8
Muu vaihto-omaisuus	0,5	0,2	0,2
Ennakkomaksut vaihto-omaisuudesta	1,4	0,9	1,9
Elävät eläimet	6,1	6,8	7,5
Vaihto-omaisuus yhteensä	122,5	127,0	115,5

Johdannaissopimuksista johtuvat vastuut

(miljoonaa euroa)	30.6.2020	30.6.2019	31.12.2019
Johdannaissopimusten nimellisarvot
Valuuttajohdannaiset	62,2	45,6	56,7
Korkojohdannaiset	98,3	118,1	98,5
Sähköjohdannaiset	14,3	11,0	12,9
Johdannaissopimusten käyvät arvot
Valuuttajohdannaiset	-0,1	0,1	-0,4
Korkojohdannaiset	-4,8	-7,8	-5,8
Sähköjohdannaiset	-3,1	2,0	0,5

Konsernin muut vastuusitoumukset

(miljoonaa euroa)	30.6.2020	30.6.2019	31.12.2019
Velat, joiden vakuudeksi on annettu pantteja tai kiinnityksiä
- rahalaitoslainat	74,3	-	-
Omasta velasta
- Annetut kiinteistökiinnitykset	37,7	-	-
Muiden puolesta annetut
- takaukset ja muut sitoumukset	7,3	11,0	7,8
Muut omat vastuut
Leasing- ja vuokravastuut	0,5	1,0	0,7

Konsernin soveltamat käyvän arvon määrittämisperiaatteet toistuvasti käypään arvoon arvostettavista rahoitusinstrumenteista

Johdannaiset

Valuuttatermiinien käyvät arvot määritetään käyttämällä raportointikauden päättymispäivän markkinahintoja vastaavan pituisille sopimuksille. Koronvaihtosopimusten käyvät arvot on määritetty tulevien rahavirtojen nykyarvoon perustuvalla menetelmällä, jonka tukena ovat raportointikauden päätymispäivän markkinakorot. Hyödykejohdannaisten käyvät arvot määritetään käyttämällä julkisesti noteerattuja markkinahintoja.

(miljoonaa euroa)	30.6.2020	Taso 1	Taso 2	Taso 3
Käypään arvoon arvostetut varat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
- Kaupankäyntiarvopaperit	-	-	-	-
- Kaupankäyntijohdannaiset
- Koronvaihtosopimukset	-	-	-	-
- Valuuttajohdannaiset		-		-
- Hyödykejohdannaiset	0,1	-	0,1	-
josta rahavirran suojauslaskennassa	0,1	-	0,1	-
Yhteensä	0,1	-	0,1	-
Käypään arvoon arvostetut velat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat
- Kaupankäyntijohdannaiset
- Koronvaihtosopimukset	-4,8	-	-4,8	-
- Valuuttajohdannaiset	-0,1	-	-0,1	-
- Hyödykejohdannaiset	-3,3	-	-3,3	-
josta rahavirran suojauslaskennassa	-3,3	-	-3,3	-
Yhteensä	-8,2	-	-8,2	-
(miljoonaa euroa)	30.6.2019	Taso 1	Taso 2	Taso 3
Käypään arvoon arvostetut varat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
- Kaupankäyntiarvopaperit	-	-	-	-
- Kaupankäyntijohdannaiset
- Koronvaihtosopimukset	-	-	-	-
- Valuuttajohdannaiset	0,2	-	0,2	-
- Hyödykejohdannaiset	2,1	-	2,1	-
josta rahavirran suojauslaskennassa	2,1	-	2,1	-
Yhteensä	2,3	-	2,3	-
Käypään arvoon arvostetut velat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat
- Kaupankäyntijohdannaiset
- Koronvaihtosopimukset	-7,8	-	-7,8	-
- Valuuttajohdannaiset	-0,1	-	-0,1	-

• Hyödykejohdannaiset -0,1 - -0,1 josta rahavirran suojauslaskennassa -0,1 - -0,1 - Yhteensä -8,0 - -8,0 -

Tason 1 instrumenttien käyvät arvot perustuvat markkinoilla noteerattuihin hintoihin. Tason 2 instrumenttien käyvät arvot perustuvat merkittäviltä osin muihin syöttötietoihin kuin tasoon 1 sisältyviin noteerattuihin hintoihin, mutta kuitenkin tietoihin, jotka kyseiselle omaisuuserälle tai velalle ovat todettavissa joko suoraan tai epäsuorasti (hinnoista johdettuina). Näiden instrumenttien käyvän arvon määrittämisessä konserni käyttää yleisesti hyväksyttyjä arvostusmalleja, joiden syöttötiedot kuitenkin perustuvat merkittäviltä osin todennettaviin markkinatietoihin. Tason 3 instrumenttien käyvät arvot perustuvat syöttötietoihin, jotka eivät perustu todennettavissa olevaan markkinatietoon, vaan merkittävältä osin johdon arvioihin ja niiden käyttöön yleisesti hyväksyttävissä arvostusmalleissa.

Liiketoimet lähipiirin kanssa

(miljoonaa euroa)	1-6/2020	1-6/2019	2019
Myynnit osakkuusyhtiöille	5,4	9,5	17,7
Ostot osakkuusyhtiöiltä	17,0	18,4	35,5
Myyntisaamiset ja muut saamiset osakkuusyhtiöiltä	1,0	2,7	1,6
Ostovelat ja muut velat osakkuusyhtiöille	3,0	2,9	3,0