AI Terminal

MODULE: AI_ANALYST
Interactive Q&A, Risk Assessment, Summarization
MODULE: DATA_EXTRACT
Excel Export, XBRL Parsing, Table Digitization
MODULE: PEER_COMP
Sector Benchmarking, Sentiment Analysis
SYSTEM ACCESS LOCKED
Authenticate / Register Log In

HKScan Oyj

Earnings Release Feb 6, 2020

3271_er_2020-02-06_c1703e11-070a-4e0f-9b83-c54738c202c7.pdf

Earnings Release

Open in Viewer

Opens in native device viewer

HKScanin tilinpäätöstiedote 1.1.–31.12.2019

HKScanin vahvistunut rahavirta ja merkittävä tulosparannus takaavat vakaan perustan vuodelle 2020

Tammi–joulukuu 2019

  • HKScanin liikevaihto kasvoi 1,7 prosentilla ja oli 1 744,4 (1 715,4) miljoonaa euroa. Vertailukelpoisin valuuttakurssein liikevaihto oli 1 765,2 miljoonaa euroa ja kasvoi 2,9 %.
  • Vertailukelpoinen liiketulos parani 44,1 miljoonalla eurolla ja oli -2,2 (-46,3) miljoonaa euroa. Valuuttakurssien muutosten vaikutus vertailukelpoiseen liiketulokseen oli -0,4 miljoonaa euroa.
  • HKScan kirjasi liiketulokseen vaikuttaneita kertaluonteisia eriä yhteensä -21,0 (-2,0) miljoonaa euroa.
  • Liiketulos parani 25,1 miljoonalla eurolla, mutta oli edelleen tappiollinen -23,2 (-48,3) miljoonaa euroa.
  • Suomen siipikarjaliiketoiminnan vahva tulosparannuksen jatkuminen oli merkittävin konsernin liiketulosta ja rahavirtaa parantanut tekijä. Myös kaupalliset onnistumiset, tuotantotehokkuuden paraneminen ja kustannussäästöt paransivat liiketulosta.
  • Liiketoiminnan rahavirta parani 73,5 miljoonalla eurolla ja oli 59,2 (-14,3) miljoonaa euroa positiivinen.
  • Hallitus esittää varsinaiselle yhtiökokoukselle, että yhtiö ei jaa osinkoa vuodelta 2019.
  • Kesäkuussa 2019 yhtiö keräsi 71,9 miljoonan euron bruttovarat suunnatulla osakeannilla, ja konsernin pääomarakenne vahvistui. Heinäkuussa 2019 yhtiö sopi rahoittajapankkien kanssa uudesta luottosopimuksesta, joka korvasi aiemmat pankkilainat.
  • Korollinen nettovelka oli 275,8 (335,6) miljoonaa euroa ja nettovelkaantumisaste 84,8 (103,3) prosenttia, sisältäen IFRS16:sta johtuvan noin 14 prosenttiyksikön vaikutuksen.
  • HKScanin uusi konsernistrategia julkistettiin marraskuussa 2019.
  • Yhtiö päätti ottaa käyttöön uuden konsernitasoisen toimintamallin vuoden 2020 alusta alkaen tukemaan Turnaround-ohjelman ja konsernistrategian toteuttamista. Uusi toimintamalli korostaa liiketoimintayksiköiden tulosvastuuta.

Loka–joulukuu 2019

  • HKScanin liikevaihto kasvoi 2,0 prosentilla ja oli 463,8 (454,7) miljoonaa euroa. Vertailukelpoisin valuuttakurssein liikevaihto oli 469,3 miljoonaa euroa ja kasvoi 3,2 prosenttia.
  • Vertailukelpoinen liiketulos parani 7,7 miljoonaa euroa ja oli 5,8 (-1,9) miljoonaa euroa. Valuuttakurssien muutosten vaikutus vertailukelpoiseen liiketulokseen oli -0,2 miljoonaa euroa.
  • HKScan kirjasi liiketulokseen vaikuttaneita kertaluonteisia eriä yhteensä -12,3 (-1,7) miljoonaa euroa.
  • Liiketulos oli -6,5 (-3,5) miljoonaa euroa.
  • Liiketoiminnan rahavirta parani 16,7 miljoonalla eurolla ja oli 48,6 (31,9) miljoonaa euroa positiivinen.
  • Kannattavuus parani laaja-alaisesti kaikilla markkina-alueilla ja kaikissa tuotekategorioissa. Tulosta paransivat erityisesti Suomen siipikarjaliiketoiminnan hyvä kehitys sekä kaikilla markkina-alueilla toteutuneet kaupalliset onnistumiset, tuotannon tehostamistoimet ja kustannussäästöt.

Sulkeissa olevat luvut viittaavat vertailukauteen eli samaan ajanjaksoon edellisenä vuonna, ellei toisin mainita. Loka–Joulukuun 2019 osavuosikatsauksen luvut ovat tilintarkastamattomat. Vuoden 2019 tilinpäätös on hyväksytty ja tilintarkastusraportti saatu.

HKScan on 1.1.2019 alkaen ottanut käyttöön uuden IFRS 16 -standardin takautuvasti. Konsernin ja markkina-alueiden taloudellinen informaatio vuodelta 2018 on oikaistu edellä mainitun mukaisesti sekä vuosineljännesten että koko vuoden osalta. Lisää tietoja vaikutuksista on kerrottu laadintaperiaatteissa.

Näkymät vuodelle 2020

Vuonna 2020 HKScan arvioi konsernin vertailukelpoisen liiketuloksen paranevan vuodesta 2019.

Avainluvut, liikevaihto

(miljoonaa euroa) 10-12/2019 10-12/2018 1-12/2019 1-12/2018
Liikevaihto 463,8 454,7 1 744,4 1 715,4
Ruotsi 173,5 181,9 652,1 682,1
Suomi 211,5 195,6 770,6 721,9
Tanska 36,0 35,7 153,3 149,3
Baltia 42,9 41,4 168,5 162,1

Avainluvut, liiketulos

(miljoonaa euroa) 10-12/2019 10-12/2018 1-12/2019 1-12/2018
Liiketulos -6,5 -3,5 -23,2 -48,3
- % liikevaihdosta -1,4 -0,8 -1,3 -2,8
Vertailukelpoinen liiketulos 5,8 -1,9 -2,2 -46,3
- % liikevaihdosta 1,2 -0,4 -0,1 -2,7
Vertailukelpoinen liiketulos, Ruotsi 6,3 5,6 12,0 9,3
- % liikevaihdosta 3,6 3,1 1,8 1,4
Vertailukelpoinen liiketulos, Suomi 2,6 -2,0 -1,7 -35,6
- % liikevaihdosta 1,3 -1,0 -0,2 -4,9
Vertailukelpoinen liiketulos, Tanska -1,0 -2,4 -5,3 -5,8
- % liikevaihdosta -2,8 -6,8 -3,5 -3,9
Vertailukelpoinen liiketulos, Baltia 1,6 -0,9 5,1 -0,7
- % liikevaihdosta 3,7 -2,1 3,0 -0,4

Avainluvut, muut

(miljoonaa euroa) 10-12/2019 10-12/2018 1-12/2019 1-12/2018
Voitto ennen veroja -9,0 -6,7 -34,5 -58,5
- % liikevaihdosta -1,9 -1,5 -2,0 -3,4
Tilikauden voitto -10,6 -9,3 -37,5 -51,3
- % liikevaihdosta -2,3 -2,0 -2,2 -3,0
Tulos/osake, euroa -0,12 -0,20 -0,52 -1,00
Vertailukelpoinen tulos/osake, euroa 0,00 -0,17 -0,26 -0,96
Liiketoiminnan rahavirta 48,6 31,9 59,2 -14,3
Rahavirta ennen rahoituskuluja ja rahoitusta 45,6 21,9 38,7 -95,4
Rahavirta investointien jälkeen 41,4 19,3 27,6 -104,1
Sitoutuneen pääoman tuotto (ROCE) ennen veroja, % -3,1 -6,7
Korollinen nettovelka 275,8 335,6
Nettovelkaantumisaste % 84,8 103,3

HKScanin toimitusjohtaja Tero Hemmilä

HKScanin vuoden 2019 alussa käynnistämä Turnaround-ohjelma eteni suunnitelmien mukaisesti ja olemme saavutettuun tulosparannukseen tyytyväisiä. Konsernin vertailukelpoinen liiketulos parani yli 44 miljoonalla eurolla vertailuvuodesta, mutta jäi vielä -2,2 miljoonaa euroa tappiolliseksi. Suuntamme on oikea ja tulosparannus oli lähes tavoitteen mukainen. Liiketulos parani vertailuvuodesta yli 25 miljoonalla eurolla ja oli -23,2 miljoonaa euroa tappiollinen. Vuoden 2019 merkittävimmät kertaluonteiset erät liittyivät Rauman siipikarjayksikköön, henkilöstömäärän sopeuttamiseen ja Tanskan taseen alaskirjaukseen.

Yhtiön liiketoiminnan rahavirta vahvistui merkittävästi vuonna 2019 ja oli 59,2 miljoonaa euroa positiivinen, mikä on lähes 74 miljoonaa euroa vertailuvuotta parempi. Rahavirta investointien jälkeen oli 27,6 miljoonaa euroa positiivinen. Viimeisellä vuosineljänneksellä liiketoiminnan rahavirta oli 48,6 miljoonaa euroa positiivinen, mikä on lähes 17 miljoonaa euroa vertailukautta parempi.

Vuonna 2019 HKScanin kaikki markkina-alueet paransivat vertailukelpoista liiketulostaan. Merkittävimmät tulosparantajat olivat Suomi ja Baltia. Myös Ruotsi paransi selvästi. Tanska ylsi vertailuvuotta parempaan vertailukelpoiseen liiketulokseen alkuvuodesta selvästi vahvistuneen toisen vuosipuoliskon ansiosta. Konsernin kannattavuus ei luonnollisestikaan ole vielä tyydyttävällä tasolla, mutta jatkamme tavoitteellista ja järjestelmällistä työtä yhdessä koko henkilöstön voimin.

HKScanin vertailukelpoinen liiketulos viimeisellä vuosineljänneksellä oli 5,8 miljoonaa euroa voitollinen ja lähes 8 miljoonaa euroa vertailukautta parempi. Liiketulos oli -6,5 miljoonaa euroa tappiollinen, mikä johtui ensisijaisesti Rauman siipikarjayksikköön liittyvästä alaskirjauksesta. Merkittävimmät viimeisen vuosineljänneksen tulosparannukseen vaikuttaneet tekijät olivat Suomen siipikarjaliiketoiminnan hyvä kehitys, johon vaikuttivat Rauman yksikön tuottavuuden ja toimituskyvyn paraneminen sekä vahva Kariniemen®-brändi. Myös kaupalliset toimenpiteet, tavoitteiden mukainen kustannusten hallinta sekä tuotannon tehostamistoimenpiteet paransivat tulosta. Vuoden 2019 viimeisellä neljänneksellä kaikki markkina-alueet paransivat vertailukelpoista liiketulostaan vertailukaudesta.

HKScanin koko vuoden liikevaihto kasvoi 1,7 prosenttia ja oli 1 744,4 miljoonaa euroa. Vertailukelpoisin luvuin kasvua oli kaikilla markkina-alueilla ja kaikissa tuotekategorioissa. Nousimme Suomen siipikarjakategorian markkinajohtajaksi toisen vuosipuoliskon aikana ja Kariniemen nousi brändituotteiden markkinajohtajaksi. Food service -kanavan myynti kasvoi merkittävästi samoin kuin konsernin vienti.

Suomessa ja Ruotsissa lihan kokonaiskulutus oli hieman laskussa. Kulutuksen laskuun on arviomme mukaan vaikuttanut osaltaan lihan kuluttajahintojen nousu. Siipikarjanlihan kulutuksen kasvu oli vahvaa, mutta sian- ja naudanlihan kulutus laski. Oman arviomme mukaan lihan kokonaiskulutuksen kasvu Baltiassa jatkui sian- ja naudanlihassa sekä siipikarjanlihassa. Tanskassa siipikarjanlihan kulutuksen kasvu jatkui. Arvioimme siipikarjanlihan kulutuksen selvän kasvun jatkuvan myös tulevina vuosina kaikilla kotimarkkinoillamme.

Sianlihan vientimme Suomesta Kiinaan kasvoi ja volyymit olivat tavoitteiden mukaiset. Kiinassa kysynnän ennustetaan jatkuvan vahvana myös vuonna 2020. Markkinahintojen volatiliteetin arvioidaan jatkuvan. Jatkamme tiivistä yhteistyötä kotimarkkinoidemme viranomaisten kanssa saadaksemme vientiluvat Kiinaan myös siipikarjan- ja naudanlihalle. Afrikkalaisen sikaruton aiheuttama poikkeuksellinen tilanne Kiinan sianlihamarkkinassa vaikuttaa jossain määrin myös muiden lihalajien kysyntään ja maailmanmarkkinahintoihin.

Painotamme lihan asemaa osana terveellistä ruokavaliota sekä pohjoisen vastuullisen kotieläintuotannon merkitystä kotimarkkinoidemme kansallisen ruokaturvan varmistajana. Konsernin uuden vastuullisuusohjelman perustana on vastuullisuuden johtaminen ja edistäminen koko pitkässä arvoketjussamme tiloilta kuluttajille sen kaikilla osa-alueilla. Vastuullisuustyön keskiöön on nostettu laaja-alainen ympäristövastuu, terveellinen ja vastuullisesti tuotettu ruoka, eläinten hyvinvointi sekä kaikkien toiminnassamme mukana olevien ihmisten hyvinvointi ja osaamisen kehittäminen. Nämä painopistealueet pohjautuvat syksyllä 2019 tehtyyn laajaan sidosryhmäkyselyyn ja asiakkaidemme asettamiin vastuullisuusvaatimuksiin.

Vastuullisuustyömme kehittyy systeemisenä muutoksena ohjaten koko liiketoimintaamme. Rakennamme koko arvoketjumme kattavaa tuottavuutta ja vastuullisuusjalanjälkeä parantavaa ekosysteemiä yhdessä yhteistyökumppaneidemme kanssa.

Julkistimme marraskuun alussa konsernin uuden strategian. HKScanin strateginen tavoite on kasvaa kannattavasti monipuoliseksi ruokataloksi painottaen siipikarjanlihaa ja aterioita kasvun ajureina, mutta pitäen vastuullisesti tuotettu sian- ja naudanliha sekä lihavalmisteet toiminnan keskiössä. Selvitämme aktiivisesti myös uusia tuotekategorioita ja raaka-ainepohjia. Haluamme myös olla vahvemmin läsnä kuluttajien ruokahetkissä ja vahvistaa markkina-asemaamme muuttuvilla markkinoilla yhdessä asiakkaidemme kanssa. Uusi strategia antaa suunnan yhtiön kehittämiselle tulevina vuosina.

Marraskuussa julkistimme strategisen kumppanuuden Hes-Pro (Finland) Oy:n kanssa. HKScan myy ja markkinoi Hes-Pron kasviproteiinituotteita omilla tuotebrändeillään vähittäiskauppa- ja food service -kanavissa valituilla markkinoilla.

Yhtiö päätti joulukuussa ottaa käyttöön uuden konsernilaajuisen toimintamallin, jonka tavoitteena on vahvistaa markkina-aluekohtaista tulosvastuuta ja -johtamista sekä asiakas- ja kuluttajalähtöistä tapaa toimia. Uusi toimintamalli otettiin käyttöön vuoden 2020 alussa.

Olemme päättäneet jatkaa Rauman siipikarjayksikön kapasiteetin nostoa sekä tuottavuuden parantamista ja investoimme noin kuusi miljoonaa euroa teurastusprosessin uudistamiseen. Investointi otetaan käyttöön vaiheittain vuoden 2020 loppupuolella. Investoinnin myötä raaka-ainesaannot, tuottavuus ja toiminnallinen luotettavuus paranevat, ja koko yksikön kapasiteettia voidaan nostaa merkittävästi vastaamaan tulevina vuosina vahvana jatkuvaan siipikarjanlihan kysyntään. Nykyinen teurastuslinjasto ei vastaa sitä toiminnallista tasoa, jonka olemme asettaneet tavoitteeksi Rauman siipikarjayksikölle.

HKScanin vahva tulosparannus, rahavirran merkittävä vahvistuminen ja kesällä 2019 toteutettu onnistunut osakeanti sekä lainojen uudelleenjärjestelyt ovat antaneet yhtiölle vakaan perustan jatkaa meneillään olevaa järjestelmällistä työtä kannattavuuden parantamiseksi ja kasvun edellytysten rakentamiseksi. Turnaroundohjelman järjestelmällinen toteuttaminen jatkuu ja uusi strategia asettaa suuntaviivat yhtiön kehittämiselle ja kannattavalle kasvulle. Tavoitteemme on tehdä HKScanista kiinnostava ja omistajiaan palkitseva, toimialansa johtaviin toimijoihin kuuluva yhtiö.

Konsernin liikevaihto ja -tulos

Loka–joulukuu

Konsernin neljännen vuosineljänneksen liikevaihto kasvoi 2,0 prosentilla ja oli 463,8 (454,7) miljoonaa euroa. Liikevaihto kasvoi vertailukelpoisin valuuttakurssein 3,2 prosenttia ja oli 469,3 miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liiketulos parani 7,7 miljoonalla eurolla ja oli 5,8 (-1,9) miljoonaa euroa. Valuuttakurssien muutosten vaikutus vertailukelpoiseen liiketulokseen oli -0,2 miljoonaa euroa. Liiketulos oli -6,5 (-3,5) miljoonaa euroa.

Liikevaihto kasvoi vahvimmin Suomessa Rauman siipikarjayksikön toimituskyvyn ja tehokkuuden paranemisen ansiosta. Myynnin kasvu jatkui Suomessa laaja-alaisesti myös kaikissa muissa tuotekategorioissa. Ruotsin raportoitu liikevaihto laski vertailukaudesta pääosin kruunun heikkenemisen vuoksi. Liikevaihtoa alensi myös Ruotsissa myytävän tanskalaisen siipikarjanlihan myyntivastuun siirtäminen Tanskan markkinaalueelle. Paikallisessa valuutassa Ruotsin liikevaihto pysyi edellisvuoden tasolla. Sianlihan markkinahintojen nousu ja myynnin rakenteen myönteinen kehitys tukivat liikevaihdon kasvua Baltiassa. Tanskan liikevaihto kasvoi Ruotsissa myydyn tanskalaisen siipikarjanlihan myyntivastuun siirtymisen ja Ruotsin myynnin vahvistumisen myötä.

Konsernin vertailukelpoinen liiketulos parani vertailukaudesta 7,7 miljoonaa euroa. Kannattavuus koheni laaja-alaisesti kaikilla markkinoilla ja kaikissa tuotekategorioissa. Tulosta paransivat erityisesti Suomen siipikarjaliiketoiminnan myönteinen kehitys ja kaupalliset onnistumiset sekä kaikilla markkina-alueilla toteutetut kustannussäästöt ja tuotannon tehostamistoimet. Kannattavuuden kohentumisen myötä myös liiketoiminnan rahavirta parani selvästi vertailukaudesta ollen lähes 17 miljoonaa euroa vertailukautta parempi.

Vuoden viimeiselle neljännekselle kirjattiin kertaluonteisia eriä -12,3 miljoonaa euroa. Merkittävimmät erät olivat Rauman yksikön teurastuslinjan -6,9 miljoonan euron alaskirjaus ja ruotsalaisen osakkuusyhtiön omaisuuseriin liittyvä -2,9 miljoonan euron alaskirjaus.

Tammi–joulukuu

Konsernin liikevaihto tammi-joulukuussa kasvoi 1,7 prosentilla ja oli 1 744,4 (1 715,4) miljoonaa euroa. Liikevaihto kasvoi vertailukelpoisin valuuttakurssein 2,9 prosenttia ja oli 1 765,2 miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liiketulos parani 44,1 miljoonalla eurolla ja oli -2,2 (-46,3) miljoonaa euroa. Liiketulos oli -23,2 (-48,3) miljoonaa euroa. Valuuttakurssien muutosten vaikutus vertailukelpoiseen liiketulokseen oli -0,4 miljoonaa euroa.

Liikevaihto kasvoi ensisijaisesti Suomen siipikarjaliiketoiminnan elpymisen myötä. Kaikilla markkinoilla myynnin kehitystä tukivat osaltaan lihan maailmanmarkkinahintojen nousu ja kotimaisen lihan kysynnän vahvistuminen. Sianlihan vienti Suomesta Kiinaan kasvoi ja oli tavoitteiden mukaista, mutta Kiinan viennin vaikutus konsernilukuihin on vielä vähäinen.

Konsernin vertailukelpoinen liiketulos parani vertailuvuodesta 44,1 miljoonaa euroa. Kannattavuutta paransivat erityisesti Suomen siipikarjaliiketoiminnan vahva kehitys, mutta myös kaikkien markkina-alueiden kaupalliset onnistumiset, tuotantotehokkuuden paraneminen sekä konserninlaajuiset säästöt henkilöstö- ja hallintokuluissa. Kannattavuuden paranemisen myötä myös liiketoiminnan rahavirta parani merkittävästi ollen 73,5 miljoonaa euroa vertailuvuotta parempi.

Koko vuoden liiketulosta rasittivat yhteensä -21,0 miljoonan euron kertaluonteiset erät. Merkittävimmät erät olivat ensimmäisellä neljänneksellä Tanskan taseeseen tehty -4,5 miljoonan euron alaskirjaus arvonalentumistestauksen seurauksena, toisella neljänneksellä tehty -4,2 miljoonan euron suuruinen kertaluonteinen kustannus liittyen päättyneisiin yhteistoimintaneuvotteluihin, sekä viimeisellä neljänneksellä tehty Rauman yksikön teurastuslinjan alaskirjaus -6,9 miljoonaa euroa ja ruotsalaisen osakkuusyhtiön omaisuuseriin liittyvä -2,9 miljoonan euron alaskirjaus.

Helmikuussa 2019 HKScan ilmoitti tavoitteestaan parantaa kustannustehokkuuttaan. Tähän liittyen yhtiö käynnisti toimihenkilöitä ja johtoa kaikissa HKScanin toimintamaissa koskeneet yhteistoimintaneuvottelut, joiden seurauksena henkilöstömäärää pieneni noin 180 henkilöllä. Toimilla saavutetaan 10 miljoonan euron vuotuiset säästöt. Muutoksiin liittyvät säästöt ovat toteutuneet suunnitellusti ja näkyivät osittain jo päättyneen tilikauden aikana. Säästövaikutukset toteutuvat täysimääräisesti vuoden 2020 aikana.

Tase, rahavirta ja rahoitus

Konsernin korolliset velat olivat vuoden lopussa 313,3 (365,2) miljoonaa euroa sisältäen IFRS 16:n mukaisen leasingvelan 46,3 (46,8) miljoonaa euroa. Korollinen nettovelka oli 275,8 (335,6) miljoonaa euroa ja se laski 59,8 miljoonaa euroa vertailukaudesta. Nettovelkaantumisaste oli 84,8 (103,3) prosenttia. IFRS 16:n mukaisen leasingvelan vaikutus nettovelkaantumisasteeseen oli noin 14,3 prosenttiyksikköä. Positiivisen tuloskehityksen myötä liiketoiminnan rahavirta parani selvästi vertailukaudesta nousten 59,2 (-14,3) miljoonaan euroon. Investointien jälkeen rahavirta oli 27,6 (-104,1) miljoonaa euroa positiivinen.

Konsernin maksuvalmius pysyi hyvänä. Sitovien valmiusluottojen määrä 31.12.2019 oli 100,0 (100,0) miljoonaa euroa ja ne olivat kokonaisuudessaan käyttämättä. 200 miljoonan euron yritystodistusohjelmasta oli käytössä 35,0 (35,5) miljoonaa euroa.

Yhtiö vahvisti taloudellista asemaansa toisen neljänneksen aikana suunnatulla osakeannilla, jolla kerättiin 71,9 miljoonan euron bruttovarat, mukaan lukien yhtiön liikkeeseen laskemien joukkovelkakirjalainojen kuitatuilla saamisilla maksetut merkinnät. 43,7 miljoonaa euroa merkinnöistä maksettiin käteisellä ja 28,2 miljoonaa euroa kuittaamalla saamiset yhtiön liikkeeseen laskemista joukkovelkakirjalainoista. Tästä summasta 14,9 miljoonaa euroa edustaa syyskuussa 2018 liikkeeseen lasketun hybridilainan kuitattua osuutta.

Kolmannella neljänneksellä yhtiö allekirjoitti uuden, 174,3 miljoonan euron luottosopimuksen rahoittajapankkien kanssa. Luottosopimus koostuu 100,0 miljoonan euron sitovasta valmiusluottojärjestelystä ja 74,3 miljoonan euron määräaikaislainasta, ja se erääntyy vuoden 2021 lopussa. Uusi luottosopimus korvasi aiemmat valmiusluottojärjestelyt ja kahdenväliset pankkilainat, jotka olisivat erääntyneet vuosina 2020 ja 2021. Uusilla lainajärjestelyillä on yksi taloudellinen kovenanttiehto, joka on 125 prosentin nettovelkaantumisaste.

Viimeisen neljänneksen nettorahoituskulut olivat -2,5 (-3,3) miljoonaa euroa ja -11,7 (-11,2) miljoonaa euroa tammi-joulukuussa sisältäen korkojohdannaisten käyvän arvon muutosta 2,4 (1,9) miljoonaa euroa.

Omaan pääomaan lasketulle hybridilainalle maksettiin syyskuussa korkoa taseen voittovaroista 2,1 miljoonaa euroa.

Investoinnit

Konsernin investoinnit olivat tammi-joulukuussa 31,7 (41,0) miljoonaa euroa. Lisäksi IFRS16 mukaisia lisäyksiä käyttöoikeusomaisuuseriin toteutettiin 11,3 (11,2) miljoonalla eurolla.

Ruotsin Kristianstadin yksikön uudistamiseen liittyvä projekti saatiin päätökseen vuoden 2019 ensimmäisellä neljänneksellä. Uudistukset pienensivät energiankulutusta ja paransivat sekä elintarviketurvallisuutta että tuotantotehokkuutta.

Viron Rakveren yksikön investointihanke saatiin päätökseen vuoden 2019 toisen neljänneksen lopussa. Investoinnit sisälsivät aterioiden kypsennysosaston uudistamisen, uusien kypsennys- ja pakkauslinjojen asennuksen sekä rakennuksen laajentamisen. Investointi on kasvattanut yksikön tuotantokapasiteettia ja parantaa sekä tuottavuutta että ympäristötehokkuutta.

Markkina-alue Ruotsi

(miljoonaa euroa) 10-12/2019 10-12/2018 1-12/2019 1-12/2018
Liikevaihto 173,5 181,9 652,1 682,1
Liiketulos 2,9 5,6 7,1 8,9
- Liiketulos-% 1,7 3,1 1,1 1,3
Vertailukelpoinen liiketulos 6,3 5,6 12,0 9,3
- Liiketulos-% 3,6 3,1 1,8 1,4

Loka–joulukuu

Ruotsin liikevaihto oli 173,5 (181,9) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liiketulos oli 6,3 (5,6) miljoonaa euroa ja liiketulos 2,9 (5,6) miljoonaa euroa.

Ruotsin markkinassa kotimaisen lihan kysyntä vahvistui ja kansainvälinen kysyntävetoinen lihamarkkinatilanne loi myönteisen vireen lihamarkkinaan kokonaisuutena. Liikevaihto laski vertailukaudesta pääosin Ruotsin kruunun heikkenemisen vuoksi, mutta myös niukkuus kotimaisesta sianlihasta heikensi myyntiä. Liikevaihtoa kasvatti brändituotteiden ja food service -kanavan myynnin hyvä kehitys. Vertailukelpoisin valuuttakurssein liikevaihto oli lähes vertailukauden tasolla. Liikevaihtoa laski osaltaan Ruotsissa myytävän tanskalaisen siipikarjanlihan myyntivastuun siirtäminen Tanskan markkina-alueelle, mikä laski liikevaihtoa 3,4 miljoonaa euroa.

Vertailukelpoinen liiketulos parani kaupallisten onnistumisten, kohentuneen tuotantotehokkuuden ja alhaisempien hallintokulujen ansiosta. Raaka-ainehintojen nousu näkyi myyntihintojen kehityksessä.

Vuoden viimeiselle neljännekselle kirjattiin osakkuusyhtiön omaisuuseriin liittyvä kertaluonteinen erä yhteensä -2,9 miljoonaa euroa. Alaskirjauksella ei ollut kassavirtavaikutusta.

Tammi–joulukuu

Liikevaihto oli 652,1 (682,1) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liiketulos oli 12,0 (9,3) miljoonaa euroa ja liiketulos 7,1 (8,9) miljoonaa euroa.

Liikevaihto laski vertailuvuodesta pääasiassa Ruotsin kruunun heikkenemisen vuoksi. Liikevaihtoa laski myös Ruotsissa myytävän tanskalaisen siipikarjanlihan myyntivastuun siirtäminen Tanskan markkinaalueelle, mikä pienensi liikevaihtoa 15,8 miljoonaa euroa. Näistä vaikutuksista korjattuna myynti kasvoi 1,0 prosentilla. Brändituotteiden vähittäismyynti ja myynti food service -kanavassa kasvoivat. Ruotsalaisten kuluttajien arvostus kotimaista lihaa kohtaan vahvistui ja tuki osaltaan myyntiä.

Vertailukelpoinen liiketulos parani vertailuvuodesta epäedullisesta valuuttakurssikehityksestä huolimatta kaupallisten onnistumisten, tuotantotehokkuuden paranemisen ja alhaisempien hallintokulujen ansiosta. Varastotasot olivat edellisvuotta alhaisemmat koko vuoden.

Alkuvuonna toteutettuihin yhteistoimintaneuvotteluihin liittyen kirjattiin -1,5 miljoonan euron kertaluonteinen erä vuoden toisella neljänneksellä. Vuoden viimeiselle neljännekselle kirjattiin osakkuusyhtiön omaisuuseriin liittyvä kertaluonteinen yhteensä -2,9 miljoonan euron erä.

Markkina-alue Suomi

(miljoonaa euroa) 10-12/2019 10-12/2018 1-12/2019 1-12/2018
Liikevaihto 211,5 195,6 770,6 721,9
Liiketulos -4,9 -2,4 -10,3 -36,1
- Liiketulos-% -2,3 -1,2 -1,3 -5,0
Vertailukelpoinen liiketulos 2,6 -2,0 -1,7 -35,6
- Liiketulos-% 1,3 -1,0 -0,2 -4,9

Loka–joulukuu

Suomen liikevaihto kasvoi 8,1 prosenttia ja oli 211,5 (195,6) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liiketulos oli 2,6 (-2,0) miljoonaa euroa ja liiketulos -4,9 (-2,4) miljoonaa euroa.

Liikevaihdon kasvu jatkui erityisesti siipikarjaliiketoiminnassa ja sianlihassa. Myynti kasvoi myös lihavalmisteissa sekä aterioissa. Myynnin kasvua edistivät hyvin sujunut joulumyynti ja kasvaneet vientimäärät.

Vertailukelpoinen liiketulos parani vertailukaudesta 4,6 miljoonalla eurolla. Kannattavuus parani ennen kaikkea siipikarjaliiketoiminnan hyvän kehityksen ansiosta, mihin vaikutti Rauman siipikarjayksikön toimituskyvyn ja tuottavuuden paraneminen sekä Kariniemen-brändin vahvistunut markkina-asema. Myös muiden liiketoimintakategorioiden, kuten punaisen lihan ja aterioiden, kannattavuus parani vertailukaudesta kaupallisten onnistumisten, parantuneen tuotantotehokkuuden ja kustannusten hyvän hallinnan ansiosta.

Vuoden viimeiselle neljännekselle kirjattiin yhteensä -7,5 miljoonaa euroa kertaluonteisia eriä, joista merkittävin oli Rauman yksikön teurastuslinjaan liittyvä -6,9 miljoonan euron alaskirjaus.

Tammi–joulukuu

Liikevaihto kasvoi 6,7 prosenttia ja oli 770,6 (721,9) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liiketulos oli -1,7 (-35,6) miljoonaa euroa ja liiketulos -10,3 (-36,1) miljoonaa euroa.

Liikevaihto kasvoi vertailuvuodesta siipikarjanlihan myynnin sekä sianlihan ja aterioiden kysynnän kasvun ansiosta. Myös lihavalmisteiden myynti kehittyi hyvin. Liikevaihdon kasvuun vaikuttivat Rauman siipikarjayksikön toimituskyvyn ja tehokkuuden paraneminen yhdessä vahvistuneen Kariniemen-brändin kanssa, mikä kasvatti koko siipikarjanlihan markkinaa Suomessa. Myös tytäryhtiöiden, Tammisen ja Kivikylän, positiivinen kehitys tuki osaltaan HKScanin brändiportfolion ja markkina-aseman vahvistamista.

Sianlihan vienti Suomesta Kiinaan kasvoi ja eteni suunnitellusti. Kiinassa levinnyt afrikkalainen sikarutto ja sianlihan maailmanmarkkinoilla tapahtuneet kysyntämuutokset sekä vahvistunut hintataso edistivät vientitavoitteiden saavuttamista.

Vertailukelpoinen liiketulos parani vertailuvuodesta 33,9 miljoonalla eurolla pääosin siipikarjaliiketoiminnan hyvän kehityksen, parantuneen tuotantotehokkuuden ja kustannusten hyvän hallinnan ansiosta. Myös punaisen lihan ja aterioiden myönteinen myynnin kehitys sekä kaupalliset onnistumiset paransivat osaltaan koko vuoden kannattavuutta.

Varastotasot laskivat hieman vertailuvuodesta. Aktiiviset toimenpiteet lihataseen ja varastojen tasapainottamiseksi jatkuivat.

Koko vuoden liiketulokseen sisältyy kertaluonteisia eriä yhteensä -8,6 miljoonaa euroa. Merkittävimmät erät olivat Rauman teurastuslinjaan liittyvä -6,9 miljoonan euron alaskirjaus ja toisella neljänneksellä yhteistoimintaneuvotteluihin kirjattu -1,1 miljoonan euron kertaluonteinen erä.

Markkina-alue Tanska

(miljoonaa euroa) 10-12/2019 10-12/2018 1-12/2019 1-12/2018
Liikevaihto 36,0 35,7 153,3 149,3
Liiketulos -1,0 -2,4 -9,8 -5,8
- Liiketulos-% -2,8 -6,8 -6,4 -3,9
Vertailukelpoinen liiketulos -1,0 -2,4 -5,3 -5,8
- Liiketulos-% -2,8 -6,8 -3,5 -3,9

Loka–joulukuu

Tanskan liikevaihto oli 36,0 (35,7) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liiketulos ja liiketulos olivat -1,0 (-2,4) miljoonaa euroa.

Tanskan liikevaihdon kasvun taustalla oli Ruotsissa myytävän tanskalaisen siipikarjanlihan myyntivastuun siirto Ruotsista Tanskaan, mikä kasvatti liikevaihtoa 3,4 miljoonaa euroa. Sen lisäksi myynti Ruotsiin vahvistui viimeisellä vuosineljänneksellä. Tanskassa myynti kotimaan markkinaan heikkeni, mitä myönteinen vientimarkkinoiden ja teollisuusmyynnin kehitys osaltaan kompensoi.

Liiketulos parani selvästi ja sitä tukivat parantunut myynnin rakenne, tuotannon tehostamistoimet ja tiukka kulukuri.

Tammi–joulukuu

Liikevaihto kasvoi 153,3 (149,3) miljoonaan euroon. Vertailukelpoinen liiketulos oli -5,3 (-5,8) miljoonaa euroa ja liiketulos -9,8 (-5,8) miljoonaa euroa.

Heikon alkuvuoden jälkeen myynti kotimarkkinassa vahvistui toisella vuosipuoliskolla. Tanskan liikevaihdon kasvun taustalla oli Ruotsissa myytävän tanskalaisen siipikarjanlihan myyntivastuun siirto Ruotsista Tanskaan, mikä kasvatti liikevaihtoa 15,8 miljoonaa euroa. Liikevaihto kasvoi myös vahvistuneen vienti- ja teollisuusmyynnin sekä Ruotsiin myytävän siipikarjanlihan kasvun ansiosta. Erityisesti vähittäiskaupassa hintakilpailu jatkui tiukkana koko vuoden.

Vertailukelpoinen liiketulos parani vertailuvuodesta, vaikka muutokset niin asiakasrakenteessa kuin myynnin rakenteessa sekä kasvaneet raaka-ainekustannukset rasittivat tuloksentekokykyä ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Kaupalliset onnistumiset paransivat liiketoiminnan kannattavuutta selvästi toisella vuosipuoliskolla.

Ensimmäisellä neljänneksellä taseeseen tehtiin -4,5 miljoonan euron alaskirjaus vaatimattoman tuloskehityksen vuoksi. Alaskirjauksella ei ollut rahavirtavaikutusta.

Markkina-alue Baltia

(miljoonaa euroa) 10-12/2019 10-12/2018 1-12/2019 1-12/2018
Liikevaihto 42,9 41,4 168,5 162,1
Liiketulos 1,6 -0,9 5,0 -0,7
- Liiketulos-% 3,7 -2,1 3,0 -0,4
Vertailukelpoinen liiketulos 1,6 -0,9 5,1 -0,7
- Liiketulos-% 3,7 -2,1 3,0 -0,4

Loka–joulukuu

Baltian liikevaihto kasvoi 3,6 prosentilla ja oli 42,9 (41,4) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liiketulos ja liiketulos olivat 1,6 (-0,9) miljoonaa euroa.

Liikevaihto kasvoi vertailukaudesta vahvistuneen vähittäiskauppa- ja food service -myynnin sekä sianlihan markkinahintojen nousun ansiosta.

Vertailukelpoinen liiketulos parani selvästi vertailukaudesta kaupallisten onnistumisten ja tuotannon tehostamistoimien ansiosta. Myös raaka-aineiden hintojen nousu heijastui myyntihintoihin. Biologisten hyödykkeiden käyvän arvon muutos oli yhteensä 0,7 (-0,2) miljoonaa euroa.

Tammi–joulukuu

Liikevaihto oli 168,5 (162,1) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liiketulos oli 5,1 (-0,7) miljoonaa euroa ja liiketulos 5,0 (-0,7) miljoonaa euroa.

Liikevaihto kasvoi kaikissa päämyyntikanavissa ja sitä kohensivat erityisesti kotimaisen vähittäis- ja teollisuusmyynnin kasvun jatkuminen, myyntihintojen myönteinen kehitys sekä parempi myynnin rakenne.

Vertailukelpoinen liiketulos parani selvästi vertailuvuodesta erityisesti sianlihan markkinahintojen hyvän kehityksen ja vahvistuneiden myyntihintojen ansiosta. Liiketuloksen paranemiseen vaikuttivat myös tuotannon tehostamistoimet sekä pienemmät hallintokulut. Biologisten hyödykkeiden käyvän arvon muutos oli 2,3 (-0,7) miljoonaa euroa.

Konsernin aterioiden tuotantokapasiteetin laajennusinvestointi Viron Rakveressa toteutettiin suunnitellusti ja yksikön uudisosat vihittiin käyttöön kesäkuussa. Investointi kasvatti yksikön tuotantokapasiteettia sekä parantaa tuottavuutta ja ympäristötehokkuutta. Uusien linjojen käyttöönottoon liittyvät toimet jatkuivat vuoden toisella puoliskolla.

HKScanin strategia

HKScanin marraskuussa 2019 julkistetun uuden konsernistrategian keskiössä on yhtiön kannattavuutta parantava Turnaround-ohjelma vuosille 2020 - 2021. Turnaround-ohjelman toteuttaminen luo taloudellisesti vahvaa perustaa yhtiön tulevaisuuden kasvulle. Samaan aikaan myös muilla tulevaisuuteen suuntautuvilla kehitystoimenpiteillä luodaan pohjaa kannattavalle kasvulle.

HKScanin tavoitteena on kasvaa kannattavasti monipuoliseksi ruokataloksi, olla vahvemmin läsnä kuluttajien ruokahetkissä ja vahvistaa markkina-asemaansa muuttuvilla markkinoilla yhdessä asiakkaidensa kanssa. Konsernin vahva ja innovatiivinen siipikarjatuotteisto sekä ateriat ja ateriakomponentit ovat yhtiön kasvun ajureita. Vastuullisesti tuotettu liha ja lihatuotteet ovat yhtiön toiminnan keskiössä ja merkittävässä roolissa myös jatkossa.

HKScan on vähittäiskaupan vahva kumppani tunnetuilla kuluttajabrändeillään. Kuluttajien ruokailutottumusten ja ostokäyttäytymisen muuttuessa ruokapalveluita tuottava food service -kanava kasvaa ja avaa elintarviketeollisuudelle mielenkiintoisia mahdollisuuksia. HKScan panostaa kasvuun ja asemansa vahvistamiseen kehittyvissä ja kasvavissa myyntikanavissa. Uudet kaupalliset konseptit ja digitaaliset ratkaisut ovat vahvistuvan tuotevalikoiman rinnalla kasvun ajureita.

Vahvat kumppanuudet ovat osa yhtiön uutta strategiaa ja luovat perustaa tavoitteisiin pääsemiseksi. HKScan selvittää liiketoimintansa laajentamista uusiin tuotekategorioihin ja raaka-aineisiin kulutustottumusten muuttuessa. Marraskuussa 2019 HKScan solmi strategisen kumppanuuden Hes-Pro (Finland) Oy:n kanssa. Ensimmäisenä Hes-Pron kehittämät uudet kasviproteiinituotteet lanseerataan Suomessa, mutta HKScan selvittää mahdollisuuksiaan myydä tuotteita myös yhtiön muilla kotimarkkinoilla Itämeren alueella. HKScan tuo tuotteet omilla tuotebrändeillään ensin vahvasti kasvussa olevaan food service -kanavaan ja myöhemmin tänä vuonna vähittäiskauppaan.

Yhtiön strategiset painopistealueet ovat kasvu kuluttajien ruokahetkissä, toiminnallinen erinomaisuus, edistyksellinen vastuullisuustyö sekä kilpailukykyinen tuottajayhteisö. Strategiassaan HKScan linjaa myös, että viennin ja erityisesti Aasian viennin kasvattaminen on tärkeää, ja että yhtiö jatkaa työtä markkinaasemansa vahvistamista keskeisillä vientimarkkinoillaan. HKScan jatkaa strategista arviointia, joka liittyy yhtiön rakenteeseen ja tarkastelee eri markkina-alueiden asemoitumista osana konsernin liiketoimintaa.

Vuoden 2020 alusta HKScanissa otettiin käyttöön uusi toimintamalli, jonka tavoitteena on vahvistaa yhtiön markkina-aluekohtaista tulosvastuuta ja -johtamista sekä asiakas- ja kuluttajalähtöistä tapaa toimia. Toimintamallin uudistuksella on keskeinen merkitys yhtiön uuden strategian toteutuksessa.

HKScanin pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet pysyvät ennallaan ja ovat: yli 4 prosenttia liikevaihdosta oleva liiketulos (EBIT), yli 12 prosentin sijoitetun pääoman tuotto (ROCE), alle 100 prosentin nettovelkaantumisaste sekä yli 30 prosenttia nettotuloksesta oleva osinko.

Vastuullisuus

HKScan uusi vastuullisuusohjelma on keskeinen osa yhtiön viime syksynä julkistettua uutta konsernistrategiaa. Syksyllä 2019 toteutettiin laaja sidosryhmätutkimus, jolla selvitettiin keskeisten sidosryhmien näkemyksiä HKScanin vastuullisuustyön painopistealueista. Tutkimus tehtiin yhtiön kaikilla markkina-alueilla ja siihen vastasi lähes 1300 henkilöä.

Sidosryhmätutkimuksen tulosten perusteella tehty olennaisuusanalyysi vahvisti konsernin uuden vastuullisuusohjelman tärkeimmät painopistealueet: laaja-alainen ympäristövastuu, terveellinen ja vastuullisesti tuotettu ruoka, eläinten hyvinvointi ja toiminnassa mukana olevien ihmisten hyvinvointi ja osaamisen kehittäminen.

HKScanin uuden vastuullisuusohjelman lähtökohta on vastuullisuuden johtaminen ja edistäminen kaikissa toiminnoissa tiloilta kuluttajille koko arvoketjussamme. Vastuullisuustyömme kehittyy systeemisenä muutoksena koskien koko liiketoimintaamme ja ohjaten kaikkea tekemistämme. Tavoitteena on kestävän kehityksen edistäminen kehittämällä toimintamalliamme ja rakenteitamme.

Vastuullisuustyömme tavoitteita ovat vastata toimintaympäristön muutokseen, positioida HKScan toimialansa vastuullisimmaksi toimijaksi, hyödyntää vastuullisuutta uusissa liiketoimintamalleissa ja lisätä kilpailukykyä

koko arvoketjussa. Rakennamme koko arvoketjumme kattavaa tuottavuutta ja vastuullisuusjalanjälkeä parantavaa ekosysteemiä yhdessä yhteistyökumppaneidemme kanssa.

Keskeisenä tavoitteena on myös kuluttaja- ja asiakastarpeisiin vastaaminen terveellisillä, laadukkailla, vastuullisesti tuotetuilla ja hyvän makuisilla tuotteilla. Meille on tärkeää, että kuluttajat voivat syödä paikallisesti kasvatettua ja vastuullisesti tuotettua lihaa ja lihatuotteita hyvällä omallatunnolla.

Käytännön esimerkkejä HKScanin vastuullisuustyöstä vuonna 2019:

  • HKScanissa vuonna 2019 tapahtuneiden poissaoloon johtaneiden työtapaturmien määrä aleni merkittävästi. Tapaturmien määrä aleni yli 30 % vuodesta 2018. Muutoksen taustalla on yhtiössä tehty tavoitteellinen työ työskentelytapojen ja -olosuhteiden parantamiseksi sekä työtuvallisuuskulttuurin vahvistamiseksi kaikissa toiminnoissa.
  • HKScan käynnisti Agrofood Ecosystem® -verkoston rakentamisen Suomessa. Tavoitteena on ruoan arvoketjun tehokkaampi hallinta ja yhä vastuullisempi ruoantuotanto. HKScan rakentaa yhteistyöverkostoa, jonka tiedot, osaaminen ja parhaat käytännöt voidaan kerätä ja hyödyntää laajasti asiakkaiden ja kuluttajien tarpeisiin HKScanin markkina-alueilla. Kehitystyön tavoitteita ovat lihaketjun vastuullisuuden edistäminen, läpinäkyvyyden lisääminen sekä ruokaketjun toimijoiden tuottavuuden parantaminen ja kilpailukyvyn varmistaminen.
  • Baltiassa HKScan on panostanut kolmen vuoden ajan antibioottien käytön vähentämiseen siipikarjatuotannossaan. Vuonna 2019 siipikarjan tuotannossa ei käytetty antibiootteja lainkaan. Merkittävien tulosten taustalla on tiivis asiantuntijoiden ja tilojen välinen yhteistyö, läpinäkyvät toimintatavat, eläinterveyteen liittyvien kriteerien tiukentaminen ja tutkimustyö.
  • Suomessa ja Ruotsissa HKScan edisti materiaalitehokkuutta ja kierrätystä luopumalla kierrätykseen sopimattomien mustien muovien käytöstä brändituotteidensa pakkauksissa. Ruotsissa kaikkien kierrätykseen sopimattomien mustien muovipakkausten käyttö lopetettiin. Suomessa HKScan luopui mustien muovirasioiden käytöstä.
  • Tanskassa HKScan on uudistanut kaikkien Rose®-brändillä myytävien tuotteiden pakkaukset ja siirtynyt kierrätetyistä raaka-aineista valmistettujen pakkausten käyttöön.

Tutkimus ja kehitys

HKScanin tutkimus- ja kehitystoiminnan tavoitteena on tuotetarjooman kehittäminen hyödyntäen yhtiön asiantuntemusta ja näkemystä kuluttajien ja asiakkaiden tarpeista, osaamista ja resursseja, sekä investoimalla innovaatioihin ja uusiin konsepteihin yhtiön kaikilla markkina-alueilla.

HKScan huomioi tuotekehityksessään konsernistrategiassa määritellyt kasvavat kategoriat, kasvavien myyntikanavien erilaiset tarpeet, muutokset kulutustottumuksissa sekä vastuullisuusnäkökulmat.

Henkilöstö

Joulukuun 2019 lopussa HKScanin palveluksessa oli yhteensä 6 784 (6 801) henkilöä. Keskimäärin henkilöstöä oli tammi-joulukuussa 6 928 (7 179), joista 29,1 (29,6) prosenttia oli Ruotsissa, 40,0 (40,1) prosenttia Suomessa, 9,1 (8,9) prosenttia Tanskassa ja 21,8 (21,4) prosenttia Baltian maissa.

Palkat ja palkkiot sivukuluineen olivat tammi−joulukuussa yhteensä 313,7 (316,7) miljoonaa euroa ja 76,6 (79,3) miljoonaa euroa neljännellä vuosineljänneksellä.

Helmikuussa 2019 HKScan ilmoitti aikeistaan parantaa kustannustehokkuuttaan. Yhtiössä käynnistettiin yhteistoimintaneuvottelut, joiden seurauksena konsernin henkilöstömäärä pieneni noin 180 henkilöllä. Toimilla arvioitiin saavutettavan 10 miljoonan euron vuotuiset säästöt, jotka toteutuivat osittain vuoden 2019 viimeisellä vuosineljänneksellä ja saavuttavat täyden vaikutuksensa vuoden 2020 aikana.

Lokakuussa 2019 HKScan kertoi suunnitelmastaan uudistaa konsernin toimintamalli ja käynnistää siihen liittyvät prosessit. Samassa yhteydessä HKScan kertoi arvioivansa toimintansa tehostamisen tarvetta Suomessa. Joulukuussa 2019 HKScan sai päätökseen maakohtaiset prosessit.

Katsauskauden jälkeen 1. tammikuuta 2020 HKScan otti käyttöön uuden toimintamallin, jonka tavoitteena on vahvistaa yhtiön markkina-aluekohtaista tulosvastuuta ja -johtamista sekä asiakas- ja kuluttajalähtöistä tapaa toimia. Toimintamallin uudistuksella on keskeinen merkitys yhtiön kannattavuuden parantamisohjelman ja uuden strategian toteutuksessa.

Muutoksia ylimmässä johdossa

Marraskuussa 2019 HKScan tiedotti, että Ruotsin markkina-alueesta vastaava johtaja (EVP) Sofia Hyléen Toresson jättää tehtävänsä yhtiön palveluksessa. Samassa yhteydessä Denis Mattsson nimitettiin HKScanin Ruotsin markkina-alueesta vastaavaksi väliaikaiseksi johtajaksi (EVP) ja konsernin johtoryhmän jäseneksi 20.11.2019 alkaen.

Joulukuussa 2019 HKScan ilmoitti ottavansa käyttöön uuden konsernilaajuisen toimintamallin 1.1.2020 alkaen ja täsmensi samassa yhteydessä HKScanin johtoryhmän jäsenten vastuita.

HKScanin johtoryhmä 1.1.2020 alkaen:

Toimitusjohtaja (CEO) Tero Hemmilä, Suomen liiketoimintayksiköstä vastaava johtaja (EVP) Jari Leija, Ruotsin liiketoimintayksiköstä vastaava johtaja (EVP) Denis Mattsson, Baltian liiketoimintayksiköstä vastaava johtaja (EVP) Anne Mere, Tanskan liiketoimintayksiköstä vastaava johtaja (EVP) Jukka Nikkinen, talousjohtaja (CFO) Jyrki Paappa, hallintojohtaja (EVP) Markku Suvanto, viennistä, tuonnista ja lihataseesta vastaava johtaja (EVP) Juha Ruohola sekä strategisesta liiketoiminnan kehittämisestä ja investoinneista vastaava johtaja (EVP) Mika Koskinen.

Osakkeet ja osakkeenomistajat

HKScan Oyj toteutti uusien A-sarjan osakkeiden suunnatun osakeannin kesäkuussa 2019. Osakeanti perustui 29.5.2019 pidetyn ylimääräisen yhtiökokouksen antamaan valtuutukseen. Yhteensä 44 917 607 osakeannissa merkittyä uutta A-sarjan osaketta rekisteröitiin kaupparekisteriin 24.6.2019. Samassa yhteydessä yhtiö mitätöi sen hallussa olleet omat A-sarjan osakkeet, yhteensä 992 348 osaketta. Uusien osakkeiden rekisteröinnin ja omien osakkeiden mitätöinnin seurauksena HKScanin rekisteröityjen A-sarjan osakkeiden kokonaislukumäärä on 93 551 781.

Joulukuun 2019 lopussa HKScan Oyj:n maksettu ja kaupparekisteriin merkitty osakepääoma oli 66 820 528,10 euroa. Yhtiön osakkeiden kokonaismäärä, 98 951 781 osaketta, jakaantui kahteen sarjaan seuraavasti: A-osakkeita 93 551 781 kpl (94,54 % osakemäärästä) ja K-osakkeita 5 400 000 (5,46 % osakemäärästä). A-osakkeet noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:ssä. K-osakkeet ovat LSO Osuuskunnan (4 735 000 osaketta) ja Lantmännen ek. för:in (665 000 osaketta) omistuksessa eikä niitä ole listattu. LSO Osuuskunnan ja Lantmännen ek. för:in K-osakkeiden määrät pysyivät ennallaan.

Joulukuun 2019 lopussa yhtiöllä oli hallussaan 2 000 000 (992 348) omaa A-osaketta. Niiden osuus kaikista osakkeista oli 2,02 prosenttia ja äänimäärästä 1,0 prosenttia.

HKScan tiedotti 25.9.2019 yhtiön hallituksen päätöksestä aloittaa määräaikainen osakkeiden takaisinostoohjelma, jonka tarkoituksena on hankkia yhtiön omia A-sarjan osakkeita kattamaan HKScanin avainhenkilöiden osakepohjaiseen kannustinjärjestelmään liittyvät mahdolliset palkkiot.

Omien osakkeiden osto aloitettiin 1.10.2019 ja lopetettiin 12.12.2019. Hankittujen osakkeiden määrä oli 2.000.000 A-sarjan osaketta, mikä vastaa noin 2,02 prosenttia kaikista yhtiön osakkeista ja noin 2,13 prosenttia kaikista Yhtiön A-sarjan osakkeista. Osakkeet hankittiin hankintahetken markkinahintaan Nasdaq Helsinki Oy:n säännellyllä markkinalla järjestämässä kaupankäynnissä yhtiön jakokelpoisella vapaalla omalla pääomalla. Osakkeiden kokonaishankintahinta oli 4,7 miljoonaa euroa.

HKScanin osakkeiden laskennallinen arvo vuoden 2019 joulukuun lopussa oli 267,6 (76,7) miljoonaa euroa. Se jakaantui niin, että A-sarjan osakkeiden markkina-arvo oli 252,7 (69,1) miljoonaa euroa ja listaamattoman K-sarjan osakkeiden laskennallinen arvo oli vastaavasti 14,9 (7,7) miljoonaa euroa.

Tammi–joulukuussa yhtiön osakkeita vaihdettiin yhteensä 26 948 127 (11 399 917) osaketta ja osakekauppojen arvo oli 55 238 860 (27 366 358). Katsauskauden ylin noteeraus oli 2,88 (3,23) euroa ja alin 1,48 (1,29) euroa. Keskikurssi oli 2,05 (2,40) euroa. Joulukuun 2019 päätöskurssi oli 2,76 (1,42) euroa.

Osakepohjainen pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä

HKScan ilmoitti 7.2.2018, että HKScan Oyj:n hallitus on hyväksynyt osakepohjaisen pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän konsernin ylimmälle johdolle ja valituille avainhenkilöille. Järjestelmä koostuu suoriteperusteisesta osakepalkkiojärjestelmästä (Performance Share Plan - PSP) päärakenteena sekä ehdollisesta osakepalkkiojärjestelmästä (Restricted Share Plan - RSP) täydentävänä osakepalkkiojärjestelmänä. Kannustinjärjestelmä koostuu vuosittain alkavista ohjelmista ja kunkin yksittäisen ohjelman alkaminen edellyttää hallituksen erillistä päätöstä.

Ensimmäinen ohjelma (PSP 2018−2020) alkoi vuoden 2018 alusta ja sen nojalla mahdollisesti suoritettavat osakepalkkiot maksetaan keväällä 2021, jos hallituksen asettamat suoritustavoitteet saavutetaan. Mahdolliset osakepalkkiot maksetaan HKScanin A-sarjan osakkeina. PSP 2018−2020 -ohjelman käynnistyessä noin 30 henkilöä oli oikeutettu osallistumaan ohjelmaan.

Päärakennetta täydentää ehdollinen osakepalkkiojärjestelmä koostuu vuosittain alkavista osakepalkkioohjelmista, jonka kukin ohjelma muodostuu kolmen vuoden pituisesta rajoitusjaksosta. Rajoitusjakson jälkeen ohjelmaan perustuvat mahdolliset osakepalkkiot maksetaan osallistujille HKScanin A-sarjan osakkeina. Ensimmäinen ohjelma (RSP 2018–2020) alkoi vuoden 2018 alusta ja sen nojalla mahdollisesti suoritettavat osakepalkkiot maksetaan keväällä 2021. RSP 2018–2020 -ohjelman käynnistyessä ohjelmaan oli oikeutettu osallistumaan 11 ylimpään johtoon kuuluvaa henkilöä.

HKScan tiedotti 8.5.2019, että HKScan Oyj:n hallitus hyväksyi uusien ohjelmien alkamisen yhtiön avainhenkilöille tarkoitetussa osakepohjaisessa pitkän aikavälin kannustinjärjestelmässä. Hallitus hyväksyi uuden ansaintajakson, PSP 2019–2021, alkamisen suoriteperusteisessa osakepalkkiojärjestelmässä, johon ovat oikeutettuja osallistumaan HKScan-konsernin johtoryhmän jäsenet, yhteensä enintään 10 henkilöä. Edellytyksenä osakepalkkioiden maksamiselle ohjelman perusteella on hallituksen asettamien suoritustavoitteiden saavuttaminen. Mahdollisesti suoritettavat osakepalkkiot maksetaan HKScanin A-sarjan osakkeina kahdessa erässä, ensimmäinen keväällä 2022 ja toinen keväällä 2023.

Hallitus hyväksyi myös uuden ohjelmajakson, RSP 2019– 2021, alkamisen ehdollisessa osakepalkkiojärjestelmässä. Sen nojalla mahdollisesti suoritettavat osakepalkkiot maksetaan HKScanin A-sarjan osakkeina kahdessa erässä, ensimmäinen keväällä 2022 ja toinen keväällä 2023. Edellytyksenä palkkioiden maksamiselle RSP 2019–2021-ohjelman perusteella on hallituksen asettaman konsernitason taloudellisen mittarin täyttyminen. RSP 2019–2021-ohjelmaan ovat oikeutettuja osallistumaan PSP 2019–2021 ohjelman osallistujat.

Ylimääräiset yhtiökokoukset

7.1.2019 HKScan ilmoitti ylimääräisestä yhtiökokouksesta, joka pidettiin keskiviikkona 30.1.2019 Turussa.

Ylimääräinen yhtiökokous päätti hallituksen varsinaisten jäsenten lukumääräksi viisi (5) ja varajäsenten lukumääräksi kaksi (2).

Jari Mäkilä, Harri Suutari ja Terhi Tuomi valittiin hallitukseen uusina jäseninä varsinaisen yhtiökokouksen 2019 päättymiseen saakka. Lisäksi Ilkka Uusitalo valittiin hallituksen varajäseneksi varsinaisen yhtiökokouksen 2019 päättymiseen saakka.

Reijo Kiskola ja Per Olof Nyman valittiin jatkamaan hallituksen jäseninä ja Carl-Peter Thorwid varajäsenenä varsinaisen yhtiökokouksen 2019 päättymiseen saakka.

8.5.2019 HKScan ilmoitti ylimääräisestä yhtiökokouksesta, joka pidettiin 29.5.2019 Turussa.

Ylimääräinen yhtiökokous päätti seuraavista asioista:

Rahoitusjärjestely

Ylimääräinen yhtiökokous valtuutti hallituksen toteuttamaan rahoitusjärjestelyn, joka koostuu suunnitellusta arviolta enintään 60 miljoonan euron suunnatusta osakeannista, jossa:

  • Tarjottiin käteisvastiketta vastaan uusia A-sarjan osakkeita yleisön merkittäväksi Suomessa.
  • Tarjottiin uusia A-sarjan osakkeita institutionaalisten sijoittajien merkittäväksi ETA-alueella. Osakkeiden merkintähinta voitiin maksaa sijoittajan valinnan mukaan käteisellä tai käyttämällä maksuvälineenä yhtiön liikkeeseen laskemaa joukkovelkakirjalainaa nimellisarvoon kertyneine korkoineen.
  • Ylimerkintätilanteessa yhtiöllä oli oikeus kasvattaa osakeantia enintään 12 miljoonalla eurolla. Lisäksi ylimerkintätilanteessa yhtiön hallituksella oli oikeus allokoida A-sarjan osakkeita merkinnän tehneille yhtiön osakkeenomistajille ennen merkitsijöitä, jotka eivät olleet yhtiön osakkeenomistajia.

Valtuutuksen perusteella hallitus valtuutettiin neuvottelemaan ja toteuttamaan rahoitusjärjestely yhtiön kannalta parhaaksi katsomillaan ehdoilla.

Yhtiöjärjestyksen muutos

Ylimääräinen yhtiökokous päätti muuttaa yhtiöjärjestyksen 3 §:ää siten, että A-osakkeita voi olla enintään 60 000 000 kappaleen sijasta enintään 100 000 000 kappaletta. Muutoksen jälkeen yhtiöjärjestyksen 3 § kuuluu seuraavasti:

Yhtiön osakkeiden koko lukumäärästä on K-osakkeita vähintään 3 600 000 kappaletta ja enintään 8 000 000 kappaletta sekä A-osakkeita vähintään 400 000 kappaletta ja enintään 100 000 000 kappaletta.

K- ja A-osakkeiden omistajilla on oikeus käyttää yhtiökokouksessa äänioikeuttaan tämän yhtiöjärjestyksen 5 §:ssä mainitulla tavalla.

Osakeantivaltuutus

Ylimääräinen yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään osakeannista seuraavasti:

Valtuutuksen nojalla annettavat osakkeet ovat yhtiön uusia A-sarjan osakkeita. Valtuutuksen nojalla annettavien osakkeiden lukumäärä voi olla yhteensä enintään 50 000 000 A-sarjan osaketta, mikä vastaa noin 47,6 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista ja noin 24,2 prosenttia yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamista äänistä, jos valtuutus käytetään kokonaisuudessaan. Osakkeita voidaan antaa yhdessä tai useammassa erässä.

Hallitus valtuutettiin päättämään kaikista osakeannin ehdoista. Osakeanti voi tapahtua suunnatusti eli osakkeenomistajien etuoikeudesta poiketen. Suunnattu osakeanti edellyttää aina yhtiön kannalta painavaa taloudellista syytä eikä valtuutusta voida käyttää osakkeenomistajien yhdenvertaisuusperiaatteen vastaisesti.

Valtuutus oli voimassa 30.9.2019 asti.

Valtuutus kumosi yhtiökokouksen hallitukselle aiemmin antamat käyttämättömät valtuutukset päättää osakeanneista tai optio-oikeuksien ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta.

Varsinainen yhtiökokous 2019

HKScan Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 11.4.2019 Turussa. Yhtiökokous päätti, että vuodelta 2018 ei makseta osinkoa.

Yhtiökokous päätti myös hallituksen jäsenten, varajäsenten ja valiokuntien puheenjohtajien vuosipalkkioista. Hallituksen silloiset jäsenet Reijo Kiskola, Jari Mäkilä, Per Olof Nyman, Harri Suutari ja Terhi Tuomi valittiin uudelleen, ja uudeksi jäseneksi valittiin Anne Leskelä varsinaisen yhtiökokouksen 2020 päättymiseen

saakka. Lisäksi hallituksen varajäseneksi valittiin uudelleen Carl-Peter Thorwid ja Ilkka Uusitalo varsinaisen yhtiökokouksen 2020 päättymiseen saakka.

Yhtiökokouksen jälkeen pitämässään järjestäytymiskokouksessa hallitus valitsi puheenjohtajaksi uudelleen Reijo Kiskolan ja varapuheenjohtajaksi uudelleen Jari Mäkilän.

Varsinaiseksi tilintarkastajaksi valittiin tilintarkastusyhteisö Ernst & Young Oy päävastuullisena tilintarkastajana KHT Erkka-Tapani Talvinko seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen loppuun saakka.

Yhtiökokous antoi hallitukselle valtuutuksen päättää yhtiön omien A-sarjan osakkeiden hankkimisesta ja/tai pantiksi ottamisesta. Valtuutus on voimassa 30.6.2020 asti ja se kumosi vuoden 2018 varsinaisen yhtiökokouksen hallitukselle antaman valtuutuksen.

Yhtiökokous antoi hallitukselle myös valtuutuksen päättää osakeannista sekä optio-oikeuksien ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta, mutta tämä valtuutus kumottiin sittemmin 29.5.2019 pidetyn ylimääräisen yhtiökokouksen päätöksellä.

Yhtiökokouksen päätökset kokonaisuudessaan on julkistettu pörssitiedotteella 11.4.2019 ja ne ovat myös luettavissa yhtiön verkkosivuilla www.hkscan.com.

Hallituksen valtuutukset

Vuoden 2019 varsinaisen yhtiökokouksen hallitukselle 11.4.2019 antamat uudet valtuutukset on kerrottu kohdassa "Varsinainen yhtiökokous 2019".

Ylimääräisen yhtiökokouksen hallitukselle 29.5.2019 antamat valtuudet on kerrottu kohdassa "Ylimääräiset yhtiökokoukset".

Lyhyen aikavälin riskit ja epävarmuustekijät

HKScan-konsernin liiketoiminnan merkittävät epävarmuustekijät liittyvät myynti- ja raaka-ainehintoihin. Sianlihan kysyntävetoinen markkinatilanne luo painetta eläinraaka-aineen hintojen nousulle.

Elintarviketeollisuuden raaka-ainehuollossa eläintautien, kuten afrikkalaisen sikaruton, mahdollisuutta tai mahdollisten kansainvälisten tai paikallisten ruokaskandaalien vaikutusta yleisiin kulutusnäkymiin ei voida täysin sulkea pois. Yhtiö tunnistaa myös elintarviketurvallisuuteen liittyviä riskejä.

Riskit arvonalentumiskirjauksille kasvavat ja vaikuttavat yhtiön taloudelliseen asemaan, jos konsernin taloudellinen suorituskyky ei parane. Onnistuneen osakeannin ja parantuneen tuloskehityksen ansiosta riskit rahoitussopimusten kovenanttiehtojen rikkoutumiselle ovat pienentyneet selvästi.

Rauman siipikarjayksikön tuotantotehokkuuden paranemiseen liittyvät odottamattomat viivästymiset voivat vaikuttaa konsernin lyhyen aikavälin taloudelliseen suorituskykyyn.

Muihin riskeihin lukeutuvat erilaiset odottamattomat vero- tai muiden viranomaisten sekä painostusryhmien toimenpiteet, jotka voivat rajoittaa liiketoimintaa, aiheuttaa kulutuskysynnän heilahtelua sekä huomattavia korotuksia veroihin tai muihin maksuihin. Myös ilmastonmuutokseen ja punaisen lihan kulutukseen liittyvä keskustelu voi osaltaan vaikuttaa kielteisesti kulutuskysyntään.

HKScanin mahdolliset osallisuudet oikeusprosesseissa sekä mahdollinen konsernin toimintatapaohjeen (Code of Conduct) ja hyvien liiketoimintaperiaatteiden vastainen toiminta voivat muodostaa riskejä.

HKScanin riskeistä kerrotaan tarkemmin vuosikertomuksen riskienhallintaosiossa. Tietoja täydentävät HKScanin selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista.

Katsauskauden jälkeiset tapahtumat

HKScan julkaisi 22.1.2020 investoivansa noin kuusi miljoonaa euroa Rauman siipikarjayksikön uuteen teurastusprosessiin. Investointi parantaa merkittävästi raaka-ainesaantoa, tuottavuutta ja toiminnan luotettavuutta sekä varmistaa vahvan kysynnän kasvun vaatiman kapasiteetin. Investointi toteutetaan vaiheittain vuoden 2020 loppupuolella siten, ettei se vaaranna yksikön vuonna 2019 vakautettua toimitusvarmuutta.

Rauman siipikarjayksikön tuotantoprosessin koko alkupää uusitaan, sillä vuonna 2017 käyttöön otettu teurastuslinjasto ei täytä konsernin nykyisen johdon edellyttämää vaatimustasoa. Investoinnin myötä teurastusprosessin käsittelykapasiteetti kasvaa noin 20 prosentilla ja raaka-ainesaanto noin 10 prosentilla. Investointi mahdollistaa myös sen, että yhtiö pystyy tulevina vuosina vastaamaan aiempaa paremmin siipikarjatuotteiden vahvana jatkuvaan kysynnän kasvuun.

Investoinnin myötä nykyinen teurastuslinjasto poistetaan käytöstä. Tästä syystä HKScan on alaskirjannut vuoden 2019 viimeisellä vuosineljänneksellä nykyisen linjaston taseen jäännösarvon -6,9 miljoonaa euroa. Alaskirjauksella ei ollut kassavirtavaikutusta.

Hallituksen esitys voitonjaosta

Emoyhtiön jakokelpoinen oma pääoma on 274,7 (216,7) miljoonaa euroa sisältäen vapaan oman pääoman rahaston (SVOP) määrältään 215,1 (143,3) miljoonaa euroa. Hallitus esittää varsinaiselle yhtiökokoukselle, että yhtiö ei jaa osinkoa vuodelta 2019. Vuodelta 2018 osinkoa ei maksettu.

Varsinainen yhtiökokous 2020

HKScanin varsinainen yhtiökokous pidetään keskiviikkona 15.4.2020 klo 10.00 Turussa.

Yhtiökokoukseen voivat osallistua ne osakkeenomistajat, jotka 1.4.2020 mennessä ovat merkittynä Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään HKScan Oyj:n omistajaluetteloon. Kokouskutsu julkistetaan myöhemmin.

Tiedotustilaisuus analyytikoille ja medialle

HKScan Oyj:n vuoden 2019 tilinpäätökseen liittyvä tiedotustilaisuus analyytikoille, institutionaalisille sijoittajille ja median edustajille järjestetään hotelli Havenin auditoriossa (osoite: Eteläranta 16, Helsinki) 6.2.2020 klo 10–11.

Tilinpäätöksen esittelevät HKScanin toimitusjohtaja Tero Hemmilä sekä talousjohtaja Jyrki Paappa. Tilaisuus on suomenkielinen.

Englanninkielisiä puhelinkonferensseja järjestetään erikseen sovittavina aikoina. Ajankohdan sopimiseksi pyydetään asiasta kiinnostuneita ottamaan yhteyttä HKScanin viestintään, [email protected] (puh. 010 570 5700).

Seuraava taloudellinen katsaus

HKScanin osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta 2020 julkaistaan 7.5.2020.

Vantaa, 6.2.2020 HKScan Oyj Hallitus

Lisätietoja

Tero Hemmilä, toimitusjohtaja (CEO), puh. 010 570 2012 Jyrki Paappa, talousjohtaja (CFO), puh. 010 570 2512 Keijo Keränen, rahoituksesta ja sijoittajasuhteista vastaava johtaja (VP), puh. 010 570 2196 Heidi Hirvonen, viestintäjohtaja (SVP), puh. 010 570 6072

Median yhteydenotot: HKScanin Media Service Desk 010 570 5700 tai sähköpostitse: [email protected]

HKScan Oyj on pörssilistattu ruokatalo, jolla on yli sadan vuoden kokemus vastuullisesta pohjoismaisesta ruoantuotannosta asiakkaiden ja kuluttajien tarpeisiin. HKScanissa vastuullinen tapa toimia kattaa koko arvoketjun tilalta kuluttajalle. Lähes 7000 ammattilaistamme varmistavat lupauksen tuotteidemme hyvästä mausta ja laadusta. Kotimarkkinoitamme ovat Suomi, Ruotsi, Tanska ja Baltia. Monipuoliseen tuotevalikoimaamme kuuluvat siipikarjan-, sian-, naudan- ja lampaanliha sekä lihavalmisteet ja ateriat. Yhtiön vahvoja tuotemerkkejä ovat HK®, Kariniemen®, Via®, Scan®, Pärsons®, Rakvere®, Tallegg® ja Rose®. Vuonna 2019 HKScanin liikevaihto oli 1,7 miljardia euroa.

JAKELU: Nasdaq Helsinki, Keskeiset tiedotusvälineet, www.hkscan.com

Konsernitilinpäätös 1.1.-31.12.2019

Konsernin tuloslaskelma

(miljoonaa euroa) Viite 10-12/2019 10-12/2018 1-12/2019 1-12/2018
Liikevaihto 463,8 454,7 1 744,4 1 715,4
Hankinnan ja valmistuksen kulut. 1. -443,7 -432,7 -1 670,3 -1 659,5
Bruttokate 20,1 22,0 74,1 55,9
Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut 1. 0,9 1,9 7,1 6,9
Myynnin ja markkinoinnin kulut 1. -10,2 -10,7 -38,5 -43,6
Hallinnon kulut 1. -17,3 -16,7 -65,8 -67,5
Liiketulos -6,5 -3,5 -23,2 -48,3
Rahoitustuotot 0,5 0,4 2,2 2,0
Rahoituskulut -3,0 -3,7 -13,9 -13,3
Osuus osakkuusyritysten ja yhteisyritysten
tuloksista
0,1 0,2 0,4 1,1
Voitto/tappio ennen veroja -9,0 -6,7 -34,5 -58,5
Tuloverot -1,6 -2,6 -3,0 7,2
Tilikauden voitto/tappio -10,6 -9,3 -37,5 -51,3
Tilikauden voiton/tappion jakautuminen:
Emoyhtiön osakkeenomistajille -11,5 -10,2 -39,9 -53,0
Määräysvallattomille omistajille 0,9 0,9 2,3 1,7
Yhteensä -10,6 -9,3 -37,5 -51,3
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluvasta
voitosta laskettu osakekohtainen tulos:
Tulos/osake, laimentamaton, jatkuvat
toiminnot euroa/osake
-0,12 -0,20 -0,52 -1,00
Tulos/osake, laimennettu, jatkuvat toiminnot
euroa/osake
-0,12 -0,20 -0,52 -1,00

Konsernin laaja tuloslaskelma

(miljoonaa euroa) Viite 10-12/2019 10-12/2018 1-12/2019 1-12/2018
Tilikauden voitto / tappio -10,6 -9,3 -37,5 -51,3
MUUT LAAJAN TULOKSEN ERÄT (verojen
jälkeen):
Ulkomaiseen yksikköön liittyvät muuntoerot 2,4 0,4 -1,6 -4,0
Rahavirran suojaus -1,1 1,6 -4,2 4,2
Vakuutusmatemaattiset voitot tai tappiot -4,2 -6,9 -4,2 -6,9
MUUT LAAJAN TULOKSEN ERÄT YHTEENSÄ -2,9 -4,9 -10,0 -6,7
KAUDEN LAAJA TULOS YHTEENSÄ -13,6 -14,2 -47,5 -58,0
TILIKAUDEN LAAJAN TULOKSEN
JAKAUTUMINEN:
Emoyhtiön osakkeenomistajille
-14,4 -15,1 -49,8 -59,7
Määräysvallattomille omistajille 0,9 0,9 2,3 1,7
Yhteensä -13,6 -14,2 -47,5 -58,0

Konsernin tase

(miljoonaa euroa) Viite 31.12.2019 31.12.2018
VARAT
Aineettomat hyödykkeet 2. 136,4 137,5
Aineelliset hyödykkeet 3.4. 439,1 478,5
Osuudet osakkuusyrityksissä 32,5 33,0
Laskennallinen verosaaminen
Muut pitkäaikaiset varat
5. 43,4
3,5
43,3
2,5
PITKÄAIKAISET VARAT 654,9 694,8
Vaihto-omaisuus 6. 115,5 121,4
Lyhytaikaiset saamiset 127,6 130,9
Rahat ja pankkisaamiset 37,5 29,4
LYHYTAIKAISET VARAT 280,6 281,7
VARAT 935,6 976,5
OMA PÄÄOMA JA VELAT
OMA PÄÄOMA 7. 325,1 325,0
Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma 4. 262,7 278,3
Pitkäaikainen koroton vieras pääoma 67,0 63,3
PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA 329,8 341,7
Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma 4. 50,6 86,9
Lyhytaikainen koroton vieras pääoma 230,1 223,0
LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA 280,7 309,9
OMA PÄÄOMA JA VELAT 935,6 976,5

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

(miljoonaa euroa) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12.
OMA PÄÄOMA 1.1.2019 66,8 72,9 5,1 143,5 40,0 10,3 -11,9 0,0 -17,2 309,5 15,4 325,0
Tilikauden tulos - - - - - - - - -39,9 -39,9 2,3 -37,5
Muut laajan tuloksen erät
Muuntoerot - - - - - - -1,6 - - -1,6 - -1,6
Rahavirran suojaus - - -4,2 - - - - - - -4,2 - -4,2
Vakuutusmate
maattiset voitot tai tappiot
- - - - - - - - -4,2 -4,2 - -4,2
Tilikauden laaja tulos - - -4,2 - - - -1,6 - -44,1 -49,8 2,3 -47,5
Suorat kirjaukset - - - - - 0,0 - - 1,0 1,0 - 1,0
Osakeanti - - - 71,9 -14,1 - - - -3,8 54,0 - 54,0
Omien osakkeiden
hankinta
- - - - - - - -4,7 - -4,7 - -4,7
Osingonjako - - - - - - - - - - -0,6 -0,6
- - - - - - - - -2,1 -2,1 - -2,1
Hybridilaina
OMA PÄÄOMA
31.12.2019
66,8 72,9 1,0 215,4 25,9 10,3 -13,4 -4,8 -66,2 307,9 17,2 325,1
(miljoonaa euroa) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12.
OMA PÄÄOMA 1.1.2018 66,8 72,9 1,0 143,5 0,0 10,3 -7,9 0,0 48,6 335,1 14,4 349,5
Avaavan taseen muutos - - - - - - - - -1,0 -1,0 - -1,0
Tilikauden tulos - - - - - - - - -53,0 -53,0 1,7 -51,3
Muut laajan tuloksen erät
Muuntoerot - - -0,1 - - - -4,0 - - -4,0 - -4,0
Rahavirran suojaus - - 4,2 - - - - - - 4,2 - 4,2
Vakuutusmate
maattiset voitot tai tappiot
- - - - - - - - -6,9 -6,9 - -6,9
Tilikauden laaja tulos - - 4,2 - - - -4,0 - -59,9 -59,7 1,7 -58,0

SARAKKEET: 1. Osakepääoma, 2. Ylikurssirahasto, 3. Arvonmuutosrahasto, 4. Sijoitettu vapaa oma pääoma (SVOP), Hybridilaina, liikkeeseenlasku - - - - 40,0 - - - -0,2 39,8 - 39,8 OMA PÄÄOMA 31.12.2018 66,8 72,9 5,1 143,5 40,0 10,3 -11,9 0,0 -17,2 309,5 15,4 325,0

Osingonjako - - - - - - - - -4,9 -4,9 -0,6 -5,5

5.Hybridilaina, 6. Muut rahastot, 7. Muuntoerot, 8. Omat osakkeet, 9. Voittovarat, 10. Emoyhtiön osakkeenomistajien osuus yhteensä, 11. Määräysvallattomien omistajien osuus, 12. Yhteensä

Rahavirtalaskelma

(miljoonaa euroa) 10-12/2019 10-12/2018 1-12/2019 1-12/2018
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta 20,0 14,4 58,3 19,3
Käyttöpääoman muutos 33,3 20,4 13,2 -22,7
Rahoituserät ja verot -4,7 -2,9 -12,2 -10,9
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA 48,6 31,9 59,2 -14,3
Investointien rahavirta -7,2 -12,6 -31,6 -89,8
RAHAVIRTA INVESTOINTIEN JÄLKEEN 41,4 19,3 27,6 -104,1
Hybridilaina 0,0 -0,2 --2,1 39,8
Osakeanti - - 43,7 -
Osakeantikulut - - -3,0 -
Lainojen muutokset -15,0 -2,8 -52,0 48,3
Omien osakkeiden hankinta -4,7 -4,7
Maksetut osingot -0,2 - -0,6 -5,5
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA -19,9 -3,0 -18,8 82,6
NETTORAHAVIRTA 21,5 16,3 8,9 -21,5
Rahavarat kauden alussa 16,2 13,0 29,4 50,9
Rahavarojen valuuttakurssimuutosten vaikutus -0,2 0,1 -0,8 0,1
Rahavarat kauden lopussa 37,5 29,4 37,5 29,4

Tunnusluvut

(miljoonaa euroa) 31.12.2019 31.12.2018
Tulos/osake (EPS), laimentamaton, eur -0,52 -1,00
Tulos/osake (EPS), laimennettu, eur -0,52 -1,00
Oma pääoma/osake, eur 3,18 5,73
Omavaraisuusaste, % 34,8 33,3
Osakeantioikaistu ulkona olevien osakkeiden keskimääräinen
lukumäärä, milj. kpl
79,9 54,0
Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen, Meur 31,7 41,0
Lisäykset käyttöoikeusomaisuuseriin, Meur 11,3 11,2
Poistot, Meur 80,4 67,3
Henkilöstö keskimäärin kuukausien lopun keskiarvona 6 928 7 179

Tunnuslukujen laskentakaavat

HKScan julkaisee vaihtoehtoisia tunnuslukuja antaakseen relevanttia tietoa sidosryhmille. Julkaistuja vaihtoehtoisia tunnuslukuja käytetään myös yhtiön ohjaamiseen. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät ja siihen liittyvät vaihtoehtoiset tunnusluvut julkaistaan koska ne kuvaavat paremmin liiketoiminnan kehittymistä ja parantaa kausien välistä vertailukelpoisuutta.

Sitoutuneen pääoman tuotto Tulos ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut
(ROCE ennen veroja (%) __________
Taseen loppusumma korottomat velat (keskiarvo)
x 100
Oma pääoma yhteensä
Omavaraisuusaste (%) __________
Taseen loppusumma – saadut ennakot
x 100
Nettovelkaantumisaste (%)
(Net gearing)
Korolliset nettorahoitusvelat
__________
x 100
Oma pääoma
Osakekohtainen tulos (EPS)* Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto
__________
Ulkona olevien osakkeiden keskim. lkm tilikauden aikana
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma
Osakekohtainen oma pääoma __________
Ulkona olevien osakkeiden lkm tilinpäätöspäivänä
Osakekannan markkina-arvo Ulkona olevien osakkeiden lkm tilinpäätöspäivänä
x tilikauden päätöskurssi
Rahavirta ennen rahoituskuluja ja rahoitusta Rahavirta investointien jälkeen - rahoituserät
Henkilöstön määrä Kalenterikuukausien lopussa laskettujen
henkilöstömäärien keskiarvo
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät Kertaluonteiset maksut, jotka eivät liity normaaliin jatkuvaan
toimintaan ja jotka olennaisesti vaikuttavat yhtiön talouteen.
Esimerkkejä näistä ovat uudelleenjärjestelykulut, irtisanomiset,
näihin liittyvät lakikulut, oikeudellisista tuomioista tai sopimisista
johtuvat maksut, yrityshankintoihin liittyvät transaktiokulut
(konsultointi, neuvonanto, lakipalvelut, dd-palvelut, rekisteröinti
ym.) sekä yritysmyyntien voitot/tappiot.
Vertailukelpoinen liiketulos Liiketulos – vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Vertailukelpoinen voitto/tappio ennen veroja Voitto/tappio ennen veroja – vertailukelpoisuuteen vaikuttavat
erät
Vertailukelpoinen osakekohtainen tulos* Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto –
vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
__________
Ulkona olevien osakkeiden keskim. lkm tilikauden aikana
Korollinen nettovelka Korolliset velat – rahat ja pankkisaamiset

*Osakekohtaisen tuloksen laskennassa tilikauden voitosta on vähennetty hybridilainan kaudelle kuuluva korko sekä liikkeeseenlaskukulut verovaikutuksella oikaistuna.

Konsernin osavuosikatsauksen liitetiedot laadintaperiaatteet

HKScan Oyj:n tilinpäätöstiedote ajalta 1.1.–31.12.2019 on laadittu IAS 34 Osavuosikatsaukset -standardia noudattaen. Tilinpäätöstiedotteen laatimisessa on sovellettu samoja laskentaperiaatteita kuin vuositilinpäätöksessä 2018, lukuun ottamatta 1.1.2019 käyttöön otettua IFRS 16 -standardia, josta on kerrottu alla. Tiedotteen luvut on pyöristetty miljooniin euroihin, joten yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa saattaa poiketa esitetystä summaluvusta. Laskentaperiaatteet on kerrottu vuoden 2018 tilinpäätöksessä. Tilinpäätöstiedotetta ei ole tilintarkastettu.

Konserni soveltaa takautuvasti uutta IFRS 16 -standardia, joka on voimassa 1.1.2019 alkaen. Vertailutiedot on oikaistu. IFRS 16:n mukaan vuokralle ottajan on kirjattava taseeseen varat ja velat sekä tuloslaskelmaan poistot ja rahoituskustannus kaikista yli 12 kuukauden vuokrasopimuksista. Alle 12 kuukauden sopimukset ja arvoltaan vähäiset hyödykkeet konserni jättää tarkastelun ulkopuolelle. Uudella standardilla ei ole merkittävää vaikutusta tulokseen ennen veroja. Varat ja korolliset velat kasvoivat noin 45 miljoonaa euroa. Yksityiskohtaiset tiedot vaikutuksesta on saatavilla oikaisua koskevasta tiedotteesta 3.5.2019.

(miljoonaa euroa) 10-12/2019 10-12/2018 1-12/2019 1-12/2018
LIIKEVAIHTO
- Ruotsi
Liikevaihto, tavarat 173,5 181,9 652,1 681,9
Liikevaihto, palvelut 0,0 0,0 0,0 0,1
- Suomi
Liikevaihto, tavarat 210,7 194,7 767,4 718,4
Liikevaihto, palvelut 0,8 0,9 3,1 3,5
- Tanska
Liikevaihto, tavarat 36,0 35,7 153,3 149,3
Liikevaihto, palvelut 0,0 0,0 0,0 0,0
- Baltia
Liikevaihto, tavarat 42,8 41,4 168,0 161,9
Liikevaihto, palvelut 0,1 0,0 0,5 0,3
Konserni yhteensä 463,8 454,7 1 744,4 1 715,4
LIIKETULOS
- Ruotsi 2,9 5,6 7,1 8,9
- Suomi -4,9 -2,4 -10,3 -36,1
- Tanska -1,0 -2,4 -9,8 -5,8
- Baltia 1,6 -0,9 5,0 -0,7
Segmentit yhteensä -1,4 -0,2 -8,0 -33,6
Konsernihallinnon kulut 4,8 -3,4 -15,2 -14,7
Konserni yhteensä -6,5 -3,5 -23,2 -48,3
INVESTOINNIT
- Ruotsi
Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen 2,1 1,5 8,4 6,4
Lisäykset käyttöoikeusomaisuuseriin 0,4 0,4 1,9 1,7
Investoinnit yhteensä 2,5 1,9 10,4 8,1
- Suomi

Segmenttikohtainen vertailu

Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen 2,7 6,6 9,7 21,9
Lisäykset käyttöoikeusomaisuuseriin 2,1 1,8 8,6 7,8
Investoinnit yhteensä 4,8 8,4 18,2 29,7
- Tanska
Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen 1,1 1,4 2,0 2,3
Lisäykset käyttöoikeusomaisuuseriin 0,1 0,1 0,6 0,7
Investoinnit yhteensä 1,2 1,5 2,6 3,0
- Baltia
Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen 1,3 2,8 11,6 10,4
Lisäykset käyttöoikeusomaisuuseriin 0,1 0,1 0,3 0,9
Investoinnit yhteensä 1,5 3,0 11,9 11,3
Yhteensä 9,9 14,7 43,0 52,2
HENKILÖSTÖ KESKIMÄÄRIN
- Ruotsi 2 013 2 123
- Suomi 2 774 2 883
- Tanska 628 636
- Baltia 1 512 1 538
Yhteensä 6 928 7 179

Tuloslaskelman liitetiedot

1. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät

(miljoonaa euroa) 10-12/2019 10-12/2018 1-12/2019 1-12/2018
Vertailukelpoinen liiketulos 5,8 -1,9 -2,2 -46,3
Henkilöstökustannukset, Konsernihallinto 1) - -1,2 - -1,2
Työsuhteen lopetus, Ruotsi 1) -0,5 - -1,5 -0,1
Myyntikonttorin sulkeminen, Ruotsi 1) - - - -0,2
Omaisuuden alaskirjaus, Suomi 2) 3) -7,3 -0,5 -7,3 -0,5
Työsuhteen lopetus, Konsernihallinto 1) -0,0 - -1,6 -
Työsuhteen lopetus, Ruotsi 2) - - -0,4 -
Työsuhteen lopetus, Suomi 1) - - -0,8 -
Työsuhteen lopetus, Suomi 2) -0,2 - -0,4 -
Työsuhteen lopetus, Baltia 1) - - -0,1 -
Työsuhteen lopetus, Baltia 2) - - -0,0 -
Omaisuuden alaskirjaus, Tanska 2) 3) - - -4,5 -
Omaisuuden alaskirjaus, Konsernihallinto 1) 3) -1,3 - -1,3 -
Osakkuusyhtiösaldojen alaskirjaus, Ruotsi 1) 2) 4) -2,9 - -2,9 -
Liiketulos -6,5 -3,5 -23,2 -48,3

1) Sisältyvät tuloslaskelmassa riville "Hallinnon ja myynnin ja markkinoinnin kulut"

2) Sisältyvät tuloslaskelmassa riville "Hankinnan ja valmistuksen kulut"

3) Omaisuuserien arvonalentaminen kirja-arvoon, joka vastaa arvioitua tulosta tulevaisuudessa

4) Sisältyvät tuloslaskelmassa riville "Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut"

Taseen liitetiedot

2. Aineettomien hyödykkeiden muutokset

(miljoonaa euroa) 31.12.2019 31.12.2018
Kirjanpitoarvo kauden alussa 137,5 137,2
Muuntoerot -1,6 -3,5
Lisäykset 0,7 0,1
Vähennykset - -
Poistot ja arvonalentumiset -3,1 -2,4
Siirto toiseen tase-erään 2,8 6,1
Kirjanpitoarvo kauden lopussa 136,4 137,5

3. Aineellisten hyödykkeiden muutokset

(miljoonaa euroa) 31.12.2019 31.12.2018
Kirjanpitoarvo kauden alussa 478,5 502,2
Muuntoerot -1,2 -3,3
Lisäykset 42,3 52,1
Vähennykset -0,3 -1,6
Poistot ja arvonalentumiset -77,3 -64,8
Siirto toiseen tase-erään -2,8 -6,1
Kirjanpitoarvo kauden lopussa 439,1 478,5

4. Käyttöoikeusomaisuuserät ja vuokrasopimusvelat

(miljoonaa euroa) Maa- ja
vesialueet
Rakennukset ja
rakennelmat
Koneet ja
kalusto
Yhteensä Vuokra
sopimusvelka
Kirjanpitoarvo kauden alussa 1.1.2019 6,4 19,7 20,0 46,1 46,8
Muuntoerot - -0,2 -0,1 -0,2 -0,2
Lisäykset 4,8 3,2 3,3 11,3 11,3
Vähennykset - 0,4 0,0 0,4 -
Poistot ja arvonalentumiset -1,3 -4,4 -5,8 -11,4 -
Siirto toiseen tase-erään - 0,0 -1,8 -1,8 0,0
Maksut - - - - -11,6
Kirjanpitoarvo kauden lopussa 31.12.2019 10,0 18,7 15,7 44,3 46,3
(miljoonaa euroa) Maa- ja
vesialueet
Rakennukset ja
rakennelmat
Koneet ja
kalusto
Yhteensä Vuokra
sopimusvelka
Kirjanpitoarvo kauden alussa 1.1.2018 6,5 18,0 21,7 46,2 47,2
Muuntoerot - -0,4 -0,2 -0,6 -0,6
Lisäykset 1,0 5,8 4,4 11,2 11,2
Poistot ja arvonalentumiset -1,1 -3,9 -5,8 -10,8 -
Maksut - - - - -11,1
Kirjanpitoarvo kauden lopussa 31.12.2018 6,4 19,7 20,0 46,1 46,8
(miljoonaa euroa) 10-12/2019 10-12/2018 2019 2018
Käyttöoikeusomaisuuserien poistot -3,2 -2,8 -11,4 -10,8
Korkokulu vuokrasopimusvelalle -0,4 -0,4 -1,4 -1,4
Yhteensä tuloslaskelmaan kirjattu -3,5 -3,1 -12,8 -12,2

5. Laskennallinen verosaaminen

35,1 miljoonaa euroa laskennallisesta verosaamisesta tulee konsernin Suomen toiminnoista ja suurimmaksi osaksi tappioista, hyllypoistoista ja vähennyskelvottomista korkokuluista. Suomen toimintojen tappioista kirjatun laskennallisen verosaamisen kasvu vuonna 2018 johtui Rauman yksikön käynnistysvaiheen tappioista, jotka ovat luonteeltaan tilapäisiä.

Yhtiö voi pienentää tappioiden vanhenemisen riskiä lykkäämällä verotuksen poistoja. Asteittaisen verosaamisen vähennyksen odotetaan tapahtuvan, kun Turnaround-ohjelma alkaa vaikuttamaan. Onnistuneen osakeannin toteutuksen myötä odotettu korkokulujen lasku tulee myös vaikuttamaan positiivisesti verotettavaan tuloon pidemmällä aikajänteellä.

Laskennalliset verosaamiset odotetaan tulevan käytetyksi alle 10 vuoden aikana. Arvio perustuu nykyiseen kolmivuotiseen liiketoimintasuunnitelmaan, jonka implementointi on tähän mennessä sujunut alkuperäisen tavoitteen mukaisesti. Suunnitelmiin aina liittyvää epävarmuutta on pienennetty arvioimalla erittäin varovainen liiketuloksen kasvu vuonna 2022 ja sen jälkeen. Laskennallisen verosaamisen käyttö perustuu tulevaisuuden verotettaviin tuloihin, ja oletukseen, että verolainsäädännössä ei tapahdu merkittäviä negatiivisia muutoksia. Lisäksi poistojen hyllyttämisellä ja korkojen vähennyskelvottomuudella voidaan nopeuttaa tappioiden käyttöä ennen kuin ne vanhenevat. Hyllypoistoja ja vähennyskelvottomia korkoja voidaan käyttää ikuisesti.

Vuonna 2019 yhtiö pystyi käyttämään verotuksen tappioita parantuneen liiketuloksen ja poistojen hyllyttämisen johdosta. Tämän seurauksena miljoona euroa laskennallista verosaamista käytettiin ja kirjattiin

kuluksi Q4 2019. Kirjaamaton laskennallinen verosaaminen Suomessa vuoden 2019 lopussa oli 11,6 miljoonaa euroa.

6. Vaihto-omaisuus

(miljoonaa euroa) 31.12.2019 31.12.2018
Aineet ja tarvikkeet 59,3 75,8
Keskeneräiset tuotteet 4,7 4,8
Valmiit tuotteet 41,8 33,4
Muu vaihto-omaisuus 0,2 0,2
Ennakkomaksut vaihto-omaisuudesta 1,9 1,7
Elävät eläimet 7,5 5,4
Vaihto-omaisuus yhteensä 115,5 121,4

7. Oman pääoman liitetiedot

Osakepääoma ja
ylikurssirahasto
Ulkona olevien
osakkeiden
lukumäärä
Osake pääoma Ylikurssi
rahasto
Sijoitettu vapaa
oma pääoma
Omat
osakkeet
Yhteensä
1.1.2019 54 034 174 66,8 72,9 143,5 0,0 283,1
31.12.2019 96 951 781 66,8 72,9 215,4 -4,8 350,3

Johdannaissopimuksista johtuvat vastuut

(miljoonaa euroa) 31.12.2019 31.12.2018
Johdannaissopimusten nimellisarvot
Valuuttajohdannaiset 56,7 40,0
Korkojohdannaiset 98,5 119,1
Sähköjohdannaiset 12,9 10,0
Johdannaissopimusten käyvät arvot
Valuuttajohdannaiset -0,4 -0,1
Korkojohdannaiset -5,8 -8,2
Sähköjohdannaiset 0,5 5,3

Konsernin muut vastuusitoumukset

(miljoonaa euroa) 31.12.2019 31.12.2018
Velat, joiden vakuudeksi on annettu pantteja tai kiinnityksiä
- rahalaitoslainat - -
Omasta velasta
- Annetut kiinteistökiinnitykset - -
- Annetut pantit - -
Muiden puolesta annetut
- takaukset ja muut sitoumukset 7,8 11,7
Muut omat vastuut
Leasing- ja vuokravastuut 0,7 1,3

Konsernin soveltamat käyvän arvon määrittämisperiaatteet toistuvasti käypään arvoon arvostettavista rahoitusinstrumenteista

Johdannaiset

Valuuttatermiinien käyvät arvot määritetään käyttämällä raportointikauden päättymispäivän markkinahintoja vastaavan pituisille sopimuksille. Koronvaihtosopimusten käyvät arvot on määritetty tulevien rahavirtojen nykyarvoon perustuvalla menetelmällä, jonka tukena ovat raportointikauden päätymispäivän markkinakorot. Hyödykejohdannaisten käyvät arvot määritetään käyttämällä julkisesti noteerattuja markkinahintoja.

(miljoonaa euroa) 31.12.2019 Taso 1 Taso 2 Taso 3
Käypään arvoon arvostetut varat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat
rahoitusvarat
- Kaupankäyntiarvopaperit - - - -
- Kaupankäyntijohdannaiset
- Koronvaihtosopimukset - - - -
- Valuuttajohdannaiset - - - -
- Hyödykejohdannaiset 1,0 - 1,0 -
josta rahavirran suojauslaskennassa 1,0 - 1,0 -
Yhteensä 1,0 - 1,0 -
Käypään arvoon arvostetut velat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat
rahoitusvelat
- Kaupankäyntijohdannaiset
- Koronvaihtosopimukset -5,8 - -5,8 -
- Valuuttajohdannaiset -0,4 - -0,4 -
- Hyödykejohdannaiset -0,5 - -0,5 -
josta rahavirran suojauslaskennassa -0,5 - -0,5 -
Yhteensä -6,7 - -6,7 -
(miljoonaa euroa) 31.12.2018 Taso 1 Taso 2 Taso 3
Käypään arvoon arvostetut varat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat
rahoitusvarat
- Kaupankäyntiarvopaperit - - - -
- Kaupankäyntijohdannaiset
- Koronvaihtosopimukset - - - -
- Valuuttajohdannaiset 0,1 - 0,1 -
- Hyödykejohdannaiset 5,3 - 5,3 -
josta rahavirran suojauslaskennassa 5,3 - 5,3 -
Yhteensä 5,4 - 5,4 -
Käypään arvoon arvostetut velat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat
rahoitusvelat
- Kaupankäyntijohdannaiset
- Koronvaihtosopimukset -8,2 - -8,2 -
- Valuuttajohdannaiset -0,1 - -0,1 -
- Hyödykejohdannaiset - - - -
josta rahavirran suojauslaskennassa - - - -
Yhteensä -8,3 - -8,3 -

Tason 1 instrumenttien käyvät arvot perustuvat markkinoilla noteerattuihin hintoihin. Tason 2 instrumenttien käyvät arvot perustuvat merkittäviltä osin muihin syöttötietoihin kuin tasoon 1 sisältyviin noteerattuihin hintoihin, mutta kuitenkin tietoihin, jotka kyseiselle omaisuuserälle tai velalle ovat todettavissa joko suoraan tai epäsuorasti (hinnoista johdettuina). Näiden instrumenttien käyvän arvon määrittämisessä konserni käyttää yleisesti hyväksyttyjä arvostusmalleja, joiden syöttötiedot kuitenkin perustuvat merkittäviltä osin todennettaviin markkinatietoihin. Tason 3 instrumenttien käyvät arvot perustuvat syöttötietoihin, jotka eivät perustu todennettavissa olevaan markkinatietoon, vaan merkittävältä osin johdon arvioihin ja niiden käyttöön yleisesti hyväksyttävissä arvostusmalleissa.

Liiketoimet lähipiirin kanssa

(miljoonaa euroa) 1-12/2019 1-12/2018
Myynnit osakkuusyhtiöille 17,7 20,2
Ostot osakkuusyhtiöiltä 35,5 32,5
Myyntisaamiset ja muut saamiset 1,6 2,7
Ostovelat ja muut velat 3,0 3,3

Talk to a Data Expert

Have a question? We'll get back to you promptly.