HKScan Oyj

Annual Report • Apr 3, 2012

VUOSIKERTOMUS 2011

SISÄLTÖ

• Toimitusjohtajan katsaus
• HKScan konsernina ja taloudelliset tavoitteet
• Liiketoimintastrategia ja keskeiset vahvuudet
• HKScan vuonna 2011
• Yritysvastuu
• Henkilöstö
• Markkina-alue, Suomi
• Markkina-alue, Ruotsi
• Markkina-alue, Tanska
• Markkina-alue, Baltia
• Markkina-alue, Puola
• Hallituksen toimintakertomus
• Tunnusluvut
• Tunnuslukujen laskentakaavat
• IFRS Konsernin tuloslaskelma
• Konsernin laaja tuloslaskelma
• IFRS Konsernin tase
• IFRS Konsernin rahavirtalaskelma
• Konsernin oman pääoman muutoslaskelma

• IFRS Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

• Konsernin tuloslaskelman liitetiedot

• Konsernin taseen liitetiedot
• FAS Emoyhtiön tuloslaskelma
• FAS Emoyhtiön tase
• FAS Emoyhtiön rahoituslaskelma
• FAS Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot
• Emoyhtiön tuloslaskelman liitetiedot
• Emoyhtiön taseen liitetiedot
• Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset
• Tilintarkastuskertomus
• Osakkeet ja omistajat
• Tietoja osakkeenomistajille
• Vuosikooste 2011
• Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
• Riskienhallinta
• Hallitus
• Konsernin johtoryhmä
• Analyytikot
• Yhteystiedot

HKScan - jo lähes sadan vuoden menestystarina

Monin tavoin haasteellisesta vuodesta huolimatta HKScanin markkina-asema säilyi vahvana kaikilla markkina-alueilla eikä merkittäviä muutoksia tapahtunut. Lihan kulutus kasvoi kaikilla markkina-alueilla. Konsernin kannattavuus tasapainottui vuoden loppua kohti: viimeinen vuosineljännes oli jo odotusten mukainen alkuvuoden heikon kehityksen jälkeen.

Tilanne tasapainottunut markkina-alueilla ja tehostamistoimet purivat

Suomessa liiketoiminnan kannattavuus parani loppuvuonna. Kehitykseen vaikuttivat eniten toteutetut myyntihintojen korotukset ja kustannusten karsiminen. Syksyn 2011 aikana Suomessa aloitettiin sikatalouden siirtyminen ohjatumpaan sopimustuotantoon. Siirtyminen etenee suunnitelmien mukaan. Sianlihaliiketoiminnan pitkään jatkuneet haasteet alkoivat helpottua vuoden loppua kohti.

Vuoden 2011 merkittävin tuotelanseeraus Suomessa oli HK Rypsiporsas®, joka osoittautui kaupallisesti menestykseksi. Joulumyynnissä HK Rypsiporsas -joulukinkku lunasti paikkansa monessa pöydässä. Myös grillauskausi onnistui hyvin.

Ruotsissa markkinatilanne jatkui haasteellisena läpi vuoden. Ruotsalaisesta liharaaka-aineesta on pulaa ja sen tuottajahinta on pysynyt korkeana. Sian- ja naudanlihan tuonti Ruotsiin onkin kasvanut merkittävästi. Tähän suurimpana syynä on ollut tuojien kannalta edullinen valuuttakurssitilanne.

Kaupan omien merkkien vaihtoehdoksi HKScan tuo markkinoille Ruotsissa vuonna 2012 Hansa-merkkisten tuotteiden sarjan. Näissä tuotteissa käytettävä liha on peräisin ensisijaisesti konsernin muista yksiköistä Ruotsin ulkopuolelta, konsernin lihatase, hintataso ja valuuttakurssit huomioon ottaen.

Odotukset Ruotsin liiketoiminnan vakautumisen suhteen ovat korkealla, kun suomalaisen Rypsiporsaan ruotsalainen vastine, Svensk Rapsgris, tuodaan vähittäiskauppaan tulevana kesänä. Kokeiluvaiheen aikana Rapsgrisen on jo saavuttanut paljon kiinnostusta alkutuotannon piirissä.

Tanskassa keskityttiin vuoden aikana merkittävästi liiketoiminnan uuteen strukturointiin. Vuosi 2011 oli Rose Poultryn ensimmäinen täysi toimintavuosi konsernissa. HKScan-konserni vie strategiaansa eteenpäin myös Tanskassa. Pakastetuotannosta ja -tuotteista siirrytään tuoretuotteiden tarjoamiseen kotimarkkinoille, erityisesti Ruotsiin.

Baltiassa ja Puolassa liiketoiminta kehittyi aiempien vuosien tapaan myönteisesti ulkoisen toimintaympäristön kasvaneista haasteista huolimatta.

Kannattavuuden elpyminen jatkuu

Konsernin rahoituskulut kasvoivat vuonna 2011 merkittävästi. Suurimpia syitä kasvuun olivat lainamarginaalien nousu, korkojohdannaisten kustannukset sekä aiempaa korkeampi korkotaso. Kannattavuuden parantamiseksi HKScan on asettanut keskeiseksi lähiajan tavoitteeksi kassavirran vahvistamisen ja sen myötä korollisen vieraan pääoman vähentämisen. Investointiohjelma jatkuu maltillisella tasolla.

Vastuullisuus toiminnan lähtökohtana

HKScan on vastuullinen toimija liha-alalla. Se tarkoittaa sitä, että tuotteiden hyvä maku ja korkea laatu ovat tuotekehityksen ja valmistuksen lähtökohtana. Perustasta ei myöskään tingitä; sen muodostavat tehokas ja läpinäkyvä tuotantoketju. Vastuullisuusohjelmaa toteutettiin konsernissa vuonna 2011 Suomessa, Ruotsissa ja Baltiassa. Tanska tuli mukaan ohjelmaan vuoden aikana.

Kuluttajamarkkinan muutokset tiennäyttäjinä

Kuluttajamarkkina on pirstoutumassa pienempiin kuluttajaryhmiin ja tämä suuntaus vahvistuu edelleen. Alan toimijoista menestyksen edellytykset on niillä, jotka ymmärtävät ja hyödyntävät vallitsevan tilanteen parhaiten. Tulevaisuudessa HKScan-konsernin keskeisen menestystekijän muodostavat vahvat tuotemerkit ja niiden alla olevan tuotetarjooman kehittäminen. Konsernin pitää jatkossakin pystyä vastaamaan kuluttajien odotuksiin ja jopa ennakoimaan niitä.

Kuluttajille tärkeitä asioita ovat ruoan maku ja laatu sekä sen vastuullinen tuotantotapa. Kun näihin lisätään hyvän ruoan synnyttämä elämyksellisyys, saadaan kokonaisuus, jota kuluttajat erityisesti arvostavat.

Kuluttajakysynnän vaihteluihin konserni vastaa laajalla tuoteportfoliolla, jossa on vaihtoehtoja eri kuluttajaryhmien monenlaisiin tarpeisiin ja mieltymyksiin. Tuotevalikoiman laajuus tasoittaa osaltaan kysynnän vaihteluja myös maailmantalouden ongelmatilanteissa.

Jo lähes sadan vuoden menestystarina

Elintarvikeala on varsin konservatiivinen toimiala, vaikka ruoka ja siitä puhuminen ovatkin ikuisesti muodissa. Ravinto on jokapäiväinen asia. Kuluttajamarkkinan muuttuessa konsernikin muuttuu ja ruokaan liittyviä trendejä seurataan tiiviisti. Yksittäisten kuluttajien syvät tottumukset puolestaan muuttuvat melko hitaasti, sillä ruokaan liittyvät tavat ja tottumukset periytyvät usein lapsuuden ajoista.

Kuluttajatottumusten muutosten hallinta on tärkeää. HKScanissa on myös muita asioita, jotka muuttuvat hyvällä tavalla hitaasti. Konsernin henkilöstön työsuhteet ovat pääsääntöisesti pitkiä eikä omistajuuskaan ole vuosien varrella olennaiselta osaltaan muuttunut. Tämä vakauttaa asioiden hallitsemista sekä johtamista.

Historiaa taaksepäin katsottaessa HKScanin kohdalla voidaan puhua pitkästä menestystarinasta. HKScan valmistautuu viettämään 100-vuotisjuhlaansa vuonna 2013.

Kiitoksen aika

Olen toiminut liha-alalla pitkään. HKScan-konsernin ja sen edeltäjien palveluksessa on kulunut parikymmentä vuotta. Kun katson taaksepäin, toimialalla on tapahtunut paljon muutoksia, mutta niin on tapahtunut joka puolella muuallakin. Kehitys on mielestäni ollut monessa suhteessa myönteistä kaikkien toimijoiden kannalta. Olemme saaneet paljon aikaan yhdessä!

Vaikka siirryn nyt pois konsernin operatiivisesta toiminnasta, suhteeni toimialaan säilyy varmasti vahvana uudessa roolissani kuluttajana – HKScanin korkealaatuisten ja maukkaiden tuotteiden käyttäjänä. Aion jatkossakin nauttia niistä ylpeydellä.

Kiitän lämpimästi HKScan-konsernin henkilökuntaa, omistajia, asiakkaita, lihan sopimustuottajia ja kaikkia muita yhteistyökumppaneita sekä vuodesta 2011 että kaikista edeltävistä vuosista. Haluan tälläkin kertaa kiittää myös kuluttajia kaikilla markkina-alueillamme.

Samalla toivotan mitä parhainta menestystä seuraajalleni Hannu Kottoselle ja hänen johdollaan koko HKScan-konsernille ja sen sidosryhmille.

Turussa, helmikuussa 2012

Matti Perkonoja

Pöytä katettuna vanhan Hansa-liiton alueella

Viime kesän jälkeen tartuin tilaisuuteen tutustua HKScaniin lähemmin ja innostuin niistä monista kehittämismahdollisuuksista, joita konsernissa mielestäni on. Konsernin johtava markkina-asema Pohjois-Euroopan monipuolisena liha-alan yrityksenä sekä kuluttajille tutut tuotemerkit ja laadukkaat tuotteet antavat hyvän pohjan rakentaa vielä vahvempaa tulevaisuutta. Itse arvostan ruoassa erityisesti hyvää makua, vastuullista tuotantoketjua, turvallisuutta ja terveellisyyttä unohtamatta. Esimerkiksi viime vuonna Suomessa lanseerattua ainutlaatuista innovaatiota, mureaa ja maistuvaa HK Rypsiporsasta on säännöllisesti myös oman perheeni ruokapöydässä.

HKScan on viime vuosien aikana laajentunut ja kasvanut nopeasti. Tavoitteeni on tuottavuuden ja kassavirran parantaminen, mutta myös yhtenäistää toimintakulttuuria ja rakenteita konsernin edelleen vahvistamiseksi. Lisäksi uusia maistuvia tuotteita ja tuotekonsepteja tarvitaan klassikkotuotteiden ohella jatkossakin.

Mahdollisuudet ovat hyvät. Konsernin arvostetut tuotemerkit, tuotteiden hyvä maku ja korkea laatu, vastuullinen tuotantoketju sekä osaava henkilöstö luovat jatkokehitykselle erinomaisen perustan.

Kiitän lämpimästi omasta puolestani viime vuosina vetovastuussa ollutta Matti Perkonojaa ja toivotan hänelle mukavia ja makoisia eläkepäiviä. Työ HKScanin ja kuluttajien ruokapöydän antimien kehittämiseksi jatkuu.

Turussa, maaliskuussa 2012

Hannu Kottonen

Kuvassa vasemmalla HKScania helmikuun 2012 loppuun asti johtanut Matti Perkonoja sekä oikealla maaliskuun 2012 alussa aloittanut toimitusjohtaja Hannu Kottonen. Toimitusjohtajat on kuvattu Turussa HK-Centerissä, joka valmistui vuoden 2011 lopulla.

HKScan konsernina Liikevaihto 2007-2011

HKScan on Pohjois-Euroopan johtavia liha- ja ruokayhtiöitä, jonka kotimarkkina-alue muodostuu Suomesta, Ruotsista, Tanskasta, Baltian maista ja Puolasta. HKScan toimii yhteensä kymmenessä maassa ja sen palveluksessa on lähes 11 400 työntekijää.

Yhtiö valmistaa, myy ja markkinoi sian-, naudan- ja siipikarjanlihaa, lihavalmisteita ja valmisruokia vähittäiskauppaan, HoReCa-asiakkaille sekä teollisuudelle ja vientiasiakkaille.

HKScan harjoittaa liiketoimintaa Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Baltiassa kokonaan omistettujen tytäryhtiöiden kautta, kun taas Puolan liiketoimintasegmentti käsittää yhtiön 50 prosentin omistusosuuden Sokolów S.A.:ssa.

HKScanin missio

ENEMMÄN KUIN LIHAA

HKScan on vastuullinen ruokayhtiö, joka tuottaa taloudellista lisäarvoa sidosryhmilleen lihaan pohjautuvalla tuotevalikoimallaan, ruokakonsepteillaan sekä maistuvilla tuotteillaan, mitkä helpottavat kuluttajien arkea ja juhlaa tekemällä ruoanvalmistuksesta helppoa ja nautittavaa.

HKScanin visio

LIHA-ALAN VASTUULLINEN ESIKUVA

HKScan on vastuullinen ruokayritys, joka vahvojen brändien, innovatiivisten tuotteiden, tehokkaan ja läpinäkyvän tuotantoketjun sekä ammattitaitoisen henkilöstön avulla luo toimialan

(miljoonaa euroa)

Liikevoitto 2007-2011 (miljoonaa euroa)

parhaita käytäntöjä Euroopassa. Liikevaihdon* jakautuminen (%) 2011 2 491,3 milj. euroa

Tanska 8,9 % Baltia 6,8 % Puola 11,7 % Liikevoiton* jakautuminen (%) 2011 39,6 milj. euroa

* osuudet laskettu ilman konsernihallinnon kuluja

Suomi	25,2 %
Ruotsi	35,7 %
Tanska	-7,6 %
Baltia	20,3 %
Puola	26,4 %

* Segmenttien välinen liikevaihto -67,1 milj. euroa.

** HKScanin ja tanskalaisen Danish Crownin 50/50 -periaatteella omistama yhteisyritys Saturn Nordic Holding AB omistaa 100 % Sokolówin osakkeista. Vuonna 2011 Sokolówin liikevaihdosta puolet konsolidoitui HKScan Group -konsernille.

Keskeiset taloudelliset tavoitteet

Liikevoitto:	yli 5 prosenttia liikevaihdosta
Oman pääoman tuotto:	yli 15 prosenttia
Omavaraisuusaste:	yli 40 prosenttia
Osingonjako:	vähintään 30 prosenttia nettotuloksesta

Liiketoimintastrategia

KULUTTAJAN TARPEISIIN VASTAAMINEN LAADUKKAIDEN JA INNOVATIIVISTEN TUOTTEIDEN KAUTTA SEKÄ VAHVAT TUOTEMERKIT

HKScanin tuotekehityksen tavoitteena on vastata kuluttajan tarpeisiin ja mieltymyksiin elämän eri tilanteissa. Vastuullisen toiminnan lisäksi yhtiö pyrkii tähän tarjoamalla maistuvia ja laadukkaita tuotteita perinteisissä tuoteryhmissä ja kehittämällä tarjoomaansa uusien ja innovatiivisten tuotteiden sekä ratkaisujen kautta. Eri markkina-alueilla kulutustottumukset vaihtelevat maittain ja alueittain – paikalliset maut ovat tärkeitä.

Konserni pyrkii edelleen parantamaan tuotteiden positiivista mielikuvaa kehittämällä markkinoiden johtavia tuotemerkkejään.

ASIAKASTYYTYVÄISYYDEN VAHVISTAMINEN

Konsernin tavoitteena ovat toimialan tyytyväisimmät asiakkaat. Tähän tavoitteeseen se pyrkii kilpailukykyisten tuotteiden, toimitusvarmuuden ja asiakkaiden kanssa tehtävän yhteistyön kautta.

Tuotteiden kilpailukykyisyys tarkoittaa paitsi houkuttelevuutta kuluttajan silmissä, myös kilpailukykyisyyttä asiakkaiden näkökulmasta. Toimitusvarmuus puolestaan merkitsee sekä oikean tuotelähetyksen toimittamista oikea-aikaisesti asiakkaille että tuotteiden tasaista ja korkeaa laatua sekä ennen kaikkea hyvää makua.

VAHVAN MARKKINA-ASEMAN KEHITTÄMINEN EDELLEEN NYKYISILLÄ MARKKINA-ALUEILLA JA LÄHIALUEILLA

HKScan on yksi Pohjois-Euroopan suurimmista lihavalmisteiden tekijöistä. Sen tavoitteena on edelleen kehittää vahvaa asemaansa nykyisillä markkina-alueillaan ja vahvistaa markkinaosuuttaan erityisesti niillä liiketoiminta-alueilla, joilla sen asema on keskimääräistä alhaisempi.

Konsernin pitkän aikavälin strategiana on jatkaa kasvua ja lihamarkkinan konsolidointia nykyisillä markkina-alueilla ja lähialueilla sekä orgaanisesti että yrityskauppojen avulla.

LIIKETOIMINNAN KANNATTAVUUDEN JA TEHOKKUUDEN KEHITTÄMINEN

HKScanin tavoitteena on kuulua toimialansa kannattavimpiin yrityksiin. Yhtiö pyrkii kehittämään kannattavuuttaan ja operatiivista tehokkuuttaan kaikilla markkina-alueillaan.

Keskeiset vahvuudet

HKScanin johto uskoo, että yhtiön asema yhtenä Pohjois-Euroopan johtavista liha- ja ruokayhtiöistä perustuu seuraaviin keskeisiin vahvuuksiin:

JOHTAVAT PAIKALLISET TUOTEMERKIT JA USEAT TUOTESEGMENTIT

HKScanilla on kaikilla markkina-alueillaan johtavat paikalliset tuotemerkit, jotka kuuluvat markkina-alueidensa tunnetuimpiin liha-alan tuotemerkkeihin. Konsernin tuotemerkit HK ja Kariniemen Suomessa, Scan ja Pärsons Ruotsissa sekä Rose Tanskassa ovat erittäin arvostettuja tuotemerkkejä omissa tuoteryhmissään. Vastaavasti konsernin tuotemerkeillä Baltiassa (Rakvere ja Tallegg) ja Puolassa (Sokolów) on vahva asema kuluttajien keskuudessa. Lisäksi HKScanilla on päämerkkejä tukevia alatuotemerkkejä.

HKScanin useat tuotesegmentit tuovat vakautta yhtiön liiketoiminnalle Itämeren alueen markkinoilla.

VAHVA MARKKINA-ASEMA

HKScanilla on vahva markkina-asema Pohjois-Euroopassa. HKScanin johdon arvion mukaan vähittäiskaupan keskittyneen rakenteen vuoksi konserni hyötyy vahvasta markkina-asemasta erityisesti suurimmilla markkina-alueillaan Ruotsissa ja Suomessa, joissa vähittäiskaupan keskittynyt rakenne tarjoaa suurille toimijoille etua pienempiin kilpailijoihin verrattuna.

Konsernin vahva markkina-asema valituilla liiketoiminta-alueilla luo perustan vahvoille asiakkuuksille ja tiiviille yhteistyölle.

OSAAVA TUOTEKEHITYS

HKScanin pitkä historia lihasta valmistettujen tuotteiden tekijänä ja konsernin kuluttajatuntemus muodostavat vahvan pohjan sen tuotekehitykselle. Paikalliset tuotekehitystoiminnot eri liiketoiminta-alueilla mahdollistavat niin paikallisten makutottumusten mukaisten tuoteuutuuksien lanseeraamisen kuin myös perinteisten suosikkituotteiden kehittämisen kuluttajien muuttuviin tarpeisiin.

KOKO ARVOKETJUN HALLINTA

HKScanin toimintamallissa on keskeistä koko lihaan liittyvän arvoketjun hallinta eläinten kasvatuksesta asiakkaalle asti. Koko arvoketjun hallinta antaa yhtiölle mahdollisuuden optimoida toimintaansa ketjun eri vaiheissa kustannustehokkaasti. Koko arvoketjun hallinta mahdollistaa myös liharaaka-aineen seuraamisen tilalta kaupan hyllyyn asti, jolloin konserni pystyy vastuullisesti raportoimaan myymiensä tuotteiden liharaaka-aineen alkuperän.

OPERATIIVINEN TEHOKKUUS

HKScan on viime vuosina kehittänyt operatiivista tehokkuuttaan. Suomessa merkittävimpiä investointeja vuonna 2011 oli Outokummun nautateurastamon laajennus, joka valmistui kesällä. Lisäksi Forssan ruhovaraston jäähdytyskapasiteettia kasvatettiin. Ruotsissa merkittävimpiä kohteita olivat Kristianstadin ja Linköpingin yksiköiden prosessien kehittäminen. Tanskassa investoinnit liittyivät Rose Poultryn tuotantoprosessien kehittämiseen. Baltiassa merkittävimmät investoinnit liittyivät edelleen valmistuskapasiteetin varmistamiseksi tehtyihin tuotantolinjojen uudistuksiin Rakveressa sekä Talleggin tuotannon rakenneohjelmaan. Puolassa merkittävimmät kohteet olivat Sokolów Podlaskin tuotantolaitoksen kehittäminen ja Tarnówin tuotantolaitoksen nautateurastuslinja.

OSAAVA HENKILÖSTÖ

HKScanin palveluksessa on sitoutunut, vastuuntuntoinen ja osaava henkilöstö.

VASTUULLINEN TOIMINTA

HKScan tunnistaa vastuunsa suurena pohjoiseurooppalaisena liha-alan yrityksenä. Yhtiön vastuullisuustoiminnassa korostuvat tuoteturvallisuus, ravitsemus, ympäristöasiat, henkilöstön hyvinvointi, tuotantoeläinten hyvinvointi, paikallisuus ja taloudellinen vastuu.

HKScanin vastuullisuusohjelma on nivottu osaksi konsernin johtamisjärjestelmää ja sitä toteutetaan Suomen, Ruotsin, Tanskan ja Baltian tytäryhtiöissä.

HKScan vuonna 2011 HKScanin liiketoiminta on jaettu viiteen tulosvastuulliseen liiketoimintasegmenttiin konsernin maantieteellisten alueiden mukaisesti: Suomi, Ruotsi, Tanska, Baltia ja Puola.

	Avainlukutaulukko (Meur)	2011	2010
HKScan Oyj • Liikevoitto vahvistui vuoden viimeisellä neljänneksellä. • Sianlihaliiketoiminnan pitkään jatkuneet haasteet alkoivat helpottua vuoden loppua kohti ja tilanne on tasapainottumassa erityisesti Suomen markkina-alueella. • Markkina-asemassa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia millään konsernin markkina-alueella vuoden aikana. Markkina-aseman vahvistuminen jatkui kuitenkin Suomessa. • Lihan kulutus on kasvanut konsernin kaikilla markkina-alueilla. • Rahoituskulut ovat kasvaneet merkittävästi. Keskeinen lähiajan tavoite on kassavirran vahvistaminen ja sen myötä korollisen vieraan pääoman vähentäminen. • Maailmantalouden ongelmat eivät juurikaan vaikuta HKScanin tuotteiden kuluttajakysyntään, sillä konsernin laajassa tuoteportfoliossa on vaihtoehtoja eri kuluttajaryhmien monenlaisiin tarpeisiin.	Liikevaihto Liikevoitto Liikevoitto-% Voitto ennen veroja Tulos/osake, euroa	2 491,3 39,6 1,6 11,3 0,18	2 113,9 48,0 2,3 36,5 0,52
Suomi • Suomessa koko vuoden liikevaihto nousi 13,1 prosenttia. Kasvusta noin puolet syntyi Järvi-Suomen Portti Oy:n liittämisestä konserniin vuoden 2011 alussa. • Liikevoitto kasvoi 13,1 prosenttia. Vuoden viimeinen neljännes oli kannattavuudella mitattuna yksi viime vuosien parhaista. • Pitkään jatkuneet sianlihaliiketoiminnan vaikeudet tasapainottuivat. • Ylimääräinen sianlihavarasto saatiin purettua markkinoille kannattavasti. • Toteutetut hinnankorotukset yhdessä tehostuneen tuotannonohjauksen kanssa korjasivat tilannetta vuoden loppua kohti. • Markkina-asema vahvistui siipikarjassa, tuoreessa lihassa ja leivänpäällisissä. • HK Rypsiporsas® on osoittautunut menestykseksi markkinoilla. • Vuosi 2011 oli kaupallisesti hyvä. Konserni onnistui kesän grillauskaudessa. Myös joulumyynnissä onnistuttiin erityisesti HK Rypsiporsas® -joulukinkun ansiosta. • Vuoden 2011 alussa aloittaneessa Järvi-Suomen Portti Oy:ssä on käynnissä tehostamisohjelma.	Liikevaihto Liikevoitto Liikevoitto-%	812,4 12,1 1,5	718,5 10,7 1,5
Ruotsi • Ruotsissa liikevaihto oli edellisen vuoden tasolla kruunuissa laskettuna. Liikevaihdon kehitykseen vaikuttivat päivittäistavarakaupan kasvun pysähtyminen ja kaupan omien merkkien osuuden voimakas kasvu vuoden aikana. Lisäksi joulusesonki oli vuonna 2011 odotuksia hiljaisempi. • Liikevoitto laski 17,2 miljoonaan euroon. Vertailuvuodessa on huomioitava 7,9 miljoonan euron kertaluonteiset myyntivoitot sekä tehostamisohjelman läpiviennistä aiheutuneet merkittävät poikkeukselliset kulut. • Sianlihan tuotantomäärät ovat laskeneet edelleen. Tuonti kattaa yli 35 % kulutuksesta. • Naudanlihan tuonti on jo yli 50 prosenttia kulutuksesta. Ruotsalaisen naudan- ja sianlihan niukkuus asettaa paineita paikallisen raaka-aineen hankintahintoihin, jotka nousivat voimakkaasti loppuvuonna. • Hansa-merkkisten tuotteiden sarja tuodaan vaihtoehdoksi kaupan merkeille. • Loppuvuonna tuotiin markkinoille alkuperämerkitty Chosen by Farmers -konsepti kuluttajapakatun lihan kategoriaan. • Alkuvuonna Svensk Rapsgris tuodaan ravintola-asiakkaille. Konsepti laajenee vähittäiskauppaan kesän 2012 aikana.	Liikevaihto Liikevoitto Liikevoitto-%	1 045,7 17,2 1,6	997,1 20,4 2,0
Tanska • Tanskassa liiketoiminnan heikkoon kehitykseen vaikutti: • Myyntihintojen, erityisesti broilerin koipireiden, matala taso EU-markkinoilla ja Lähi-idässä • Kustannusten samanaikainen kasvu alkuvuonna lähinnä korkeiden raaka-ainehintojen vuoksi. • Viimeisellä neljänneksellä vaikutti muun muassa broilerin koipireiden vientivarastojen purkaminen. • Loppuvuonna uudelleen avautunut Malesian-vientimarkkina kohentaa viennin volyymejä ja kannattavuutta. • Käynnissä oleva liiketoiminnan kehittämisohjelma etenee suunnitelmien mukaan. • Strategiansa mukaisesti Rose Poultry keskittyy tulevaisuudessa entistä enemmän tuoreisiin siipikarjatuotteisiin erityisesti Tanskan ja Ruotsin markkinoilla.	Liikevaihto Liikevoitto Liikevoitto-% * Rose Poultry konsolidoitiin HKScan-konserniin 29.11.2010 alkaen	228,1 -3,7 -1,6	21,8 -0,0 0,0*
Baltia • Baltiassa liikevaihto kasvoi, eniten Liettuassa. Liikevoitto nousi 12,8 prosenttia. • Baltian yksiköt ovat sopeutuneet vallitsevaan markkinatilanteeseen hyvin ja pitäneet vahvan kannattavuutensa tavoitteiden mukaisesti. • Vuoden 2011 haasteita: • Korkeat raaka-aineiden hinnat ja nousseet energiakustannukset. • Inflaatio nosti ruoan hintaa koko Baltiassa, mikä vaikutti kulutukseen. • Kuluttajakäyttäytyminen muuttui selvästi epävarmemmaksi erityisesti vuoden jälkipuoliskolla. • Rakvere Lihakombinaatin ja erityisesti Talleggin sesonkituotteiden myynti onnistui hyvin. • Tallegg on kehittänyt tuotteitaan ja uusinut tuotantoprosessejaan ja -linjojaan kasvavaan kysyntään vastaamiseksi. • Latviassa tuotannon uudelleenorganisointi saatiin päätökseen suunnitellusti. • Liettuassa kasvuun vaikuttivat uudet onnistuneet tuotteet ja asiakassuhteiden kehittäminen.	Liikevaihto Liikevoitto Liikevoitto-%	173,3 9,8 5,6	160,4 8,7 5,4
Puola • Puolassa Sokolówin liikevaihto kasvoi 7 prosenttia (paikallisessa valuutassa 10 prosenttia). Joulukuun myynti oli kaikkien aikojen ennätys. • Sokolówin myynti eteni suunnitellusti sekä moderneissa että perinteisissä kaupan ketjuissa. • Kustannusten nousu sianlihan tuotannossa jatkui Puolassa. Kustannusnousujen siirtäminen myyntihintoihin on ollut haastavaa, mikä on heikentänyt sianlihan kannattavuutta. • Vuosi 2011 oli Puolan liha-alalla yleisesti ottaen haastava Sokolówin kaltaiset suuret ja monipuolisesti toimivat yritykset ovat selvinneet tilanteesta paremmin. • Merkittävin investointi Puolassa liittyi lihavalmistetuotannon kehittämiseen.	Liikevaihto ) Liikevoitto ) Liikevoitto-% ) ) luvut tarkoittavat HKScanin osuutta (50 %) Sokolów-konsernin luvuista	298,9 12,7 4,2	279,3 15,5 5,6

Yritysvastuu

• HKScan haluaa toimia vastuullisesti ja myös viestiä vastuullisuutensa kaikilla markkina-alueillaan.
• HKScan haluaa ottaa sidosryhmänsä mukaan vastuullisuusprosesseihinsa kuuntelemalla, osallistumalla ja keskustelemalla.
• HKScan haluaa nähdä vastuullisuuden liiketoiminnan ytimessä ja osana strategiaa, ei irrallisina viestinnällisinä toimenpiteinä.

HKScan on määritellyt yritysvastuunsa osa-alueet toimialalleen ja sidosryhmilleen olennaisimpien ulottuvuuksien kautta. Näitä ovat: tuoteturvallisuus, ravitsemus, ympäristöasiat, henkilöstön työhyvinvointi, eläinten hyvinvointi, paikallisuus ja taloudellinen vastuu (MTT 2009). Konserni on koonnut vastuullisuusohjelmansa tavoitteet ja toimenpiteet näiden osa-alueiden mukaisesti. HKScanin päivittäistä toimintaa ohjaavat osa-alueittain laaditut vastuullisuusperiaatteet.

Vuonna 2011 konsernin vastuullisuusohjelmaa on toteutettu Suomen (HK Ruokatalo Oy ja HK Agri Oy), Ruotsin (Scan AB ja Pärsons AB) ja Baltian (AS Rakvere Lihakombinaat ja AS Tallegg) markkina-alueilla. Tanska (Rose Poultry A/S) on aloittanut ohjelmassa vuoden 2011 aikana. Markkina-alueilla toteutetuista vastuullisuustoimenpiteistä kerrotaan tarkemmin liiketoimintasegmenttien kuvausten yhteydessä. Kussakin tytäryhtiössä toteutetut toimet ovat kohdistuneet niille tärkeimpiin kehityskohteisiin, kui-

Vastuullisuuden painopistealueet

tenkin konsernin vastuullisuustavoitteiden mukaisesti.

HKScanissa vastuullisuusohjelmaa johtaa konsernin projekti- ja kehitysjohtaja, joka raportoi konsernin johtoryhmälle. Vastuullisuusasioilla on oma konsernitasoinen ohjausryhmä ja vastuullisuuden eri osa-alueilla toimivat työryhmät. Tämän lisäksi markkinaalueiden vastuullisuusohjelmista vastaa oma henkilö, joka raportoi kunkin alueen johtoryhmälle.

HKScan toimii vähintään lainsäädännön ja viranomaisvaatimusten mukaisesti, mutta pyrkii visionsa suuntaamana myös vaikuttamaan toimialansa kehitykseen. Konsernin tytäryhtiöt osallistuvat aktiivisesti alan yhteisiin tutkimus- ja kehityshankkeisiin. Läpinäkyvyyden lisäämiseksi HKScan raportoi vastuullisen toiminnan toimenpiteistä ja haasteista kattavammin konsernin verkkosivuilla osoitteessa www.hkscan.com.

Kohti avoimempaa sidosryhmäkeskustelua

Vuonna 2011 HKScan aloitti sidosryhmätyönsä kehittämisen päivittämällä sidosryhmäkarttaansa kyselyllä konsernin johdolle ja ulkoisille sidosryhmille konsernin kotimaassa Suomessa.

Selvityksen tarkoituksena oli myös kartoittaa sidosryhmien odotuksia. Sidosryhmille ajankohtaisia aiheita HKScanin yritysvastuussa syksyllä 2011 olivat erityisesti tuoteturvallisuus, taloudellinen vastuu ja eläinten hyvinvointi.

HKScanin tavoitteena on jatkossa huomioida kaikki sidosryhmät entistä järjestelmällisemmin ja alkaa mitata sidosryhmien odotuksia kattavammalla sidosryhmäkyselyllä. Konserni pyrkii siihen, että sidosryhmät voivat luottaa konsernin koko toimintaketjun toimivan vastuullisesti.

HKScanin sidosryhmiä

Sidosryhmä	Sidosryhmän odotukset	HKScanin odotukset
Kuluttajat	Maistuvat, turvalliset ja terveelliset tuotteet. Tiedon saaminen, mahdollisuus antaa palautetta, luottamus tuotteisiin ja yrityksen toimintaan.	HKScanin ja sen tuotteiden arvostuksen ja luottamuksen kasvattaminen.
Asiakkaat - Vähittäiskauppa - HoReCa - Vienti - Teollisuus	Luotettava liiketoimintakumppanuus, kattava tuoteportfolio ja brändit, tuote laatu ja -turvallisuus, tiedonvaihto, yhteiset kehityshankkeet.	Luotettava liiketoimintakumppanuus, molempien osapuolten myynnin kasvattaminen, tiedonvaihto, yhteiset kehityshankkeet.
Omistajat, sijoittajat ja rahoittajat	Lisäarvon tuottaminen omistajille, oikeat ja riittävät tiedot yrityksen toimin nasta ja taloudesta. Yrityksen menestys ja jatkuvuus.	Lisäarvon tuottaminen, toiminnan rahoituksen turvaaminen ja luottamuk sen säilyttäminen.
Lihantuottajat	Jatkuvat ja sopimuksenmukaiset liiketoimintasuhteet, lihantuottajien neuvon ta ja oikeudenmukainen hinta raaka-aineesta, lihantuotannon jatkuvuuden turvaaminen.	Sopimuksenmukainen ja häiriötön tuotantoeläinten toimitus markkinahin taan.
Henkilöstö	Työsuhteen jatkuvuus, palkanmaksu, työn arvostus ja oikeudenmukainen kohtelu.	Työpanos, yrityskulttuurin vahvistaminen ja yhtenäisten käytäntöjen luomi nen, osaamisen kehittäminen.
Viranomaiset - Kansallinen hallinto - Paikallisviranomaiset	Lakisääteinen yhteistyö, valvonta, tiedonvaihto, kannanotot, alan vaatimus ten toimeenpanon varmistaminen.	Oman toiminnan häiriöttömyyden varmistaminen, luvanvaraisten toimin tojen varmistaminen ja lakisääteinen yhteistyö. Alan asioihin vaikuttaminen myös kansainvälisesti.
Media ja mielipide vaikuttajat - Etu- ja kansalaisjärjestöt - Puolueet ja poliittiset toimijat	Tietoa yrityksestä ja sen toiminnasta, asiantuntijuus, alan asioiden jatkuva kehittäminen.	Avoimen ja faktapohjaisen tiedon antaminen yhtiöstä ja toimialasta, alan yhteiset kehityshankkeet.
Yhteistyökumppanit - Alihankkijat - Tavarantoimittajat - Liiketoimintakumppanit - Tutkimus- ja koulutuslai tokset - Paikallisyhteisöt	Jatkuvat ja sopimuksenmukaiset liiketoiminta- ja yhteistyösuhteet. Toiminnan kehittäminen yhteistyössä, HKScanin asiantuntijuuden hyödyntäminen.	Jatkuvat ja sopimuksenmukaiset liiketoiminta- ja yhteistyösuhteet. Toimin nan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanin asiantuntijuuden hyödyntämi nen.

HKScanin vastuullisuustoimenpiteet ja -tavoitteet

Vastuullisena yrityksenä HKScan pyrkii vastaamaan sidosryhmiensä odotuksiin seuraavilla toimenpiteillä ja tavoitteilla.

Yksityiskohtaisemmat kuvaukset toimenpiteistä on vuosikertomuksen markkina-alueiden yhteenvedoissa sekä konsernin verkkosivuilla osoitteessa www.hkscan.com.

HKScanin yritysvastuun osa-alueet ja periaatteet	Keskeiset toimenpiteet 2011	Tavoitteet 2012-2014
Maistuvat, turvalliset ja terveelliset tuotteet - Tuotteemme ovat turvallisia ja ne on tuotettu korkeimpien laatustandardien mukaisesti. - Valmistamme maukkaita, erilaisiin käyttötarkoituksiin soveltuvia ja ajan vaatimukset täyttäviä tuotteita. - Pyrimme valmistamaan ja kehittämään terveyttä ja hyvinvointia edistäviä tuotteita.	- Ravitsemussuositusten mukainen HK Rypsiporsas® lanseerattu Suomessa, Svensk Rapsgris lanseeraus Ruotsissa 2012. - Suomessa ja Baltiassa terveellisyyden kriteerit käytössä tuotekehityk sessä. Myös Ruotsissa ja Tanskassa on tehty toimenpiteitä lisäaineiden vähentämisessä. - Kaikilla markkina-alueilla jatkettu tuoteturvallisuuden ja laadunhallin nan sertifioimista.	- Tuotteiden terveellisyydelle määritellään kriteerit markkina-aluekohtaisesti. - Rypsiporsastuotteiden määrää kasvatetaan Suomessa ja Rapsgris-konsepti lanseerataan Ruotsissa. - Suolan ja lisäaineiden vähentämistä tuotteista jatketaan Suomessa, Ruotsissa ja Baltiassa. - Jatketaan toiminnan sertifioimista ISO 22000, FSSC 22000 tai BRC -tuoteturval lisuusstandardin mukaisesti kaikilla markkina-alueilla tytäryhtiöt mukaan lukien.
Henkilöstön hyvinvointi - Pidämme huolta henkilöstöstä ja kannustamme työntekijöitä innovatiivisuuteen ja tiimityöskentelyyn. - Uskomme tasavertaisiin mahdollisuuksiin menestyä ja johdamme esimerkillä.	- Konsernissa on otettu käyttöön 'Leadership' ja 'People' -standardit, luotu yhteiset puitteet kehityskeskusteluille sekä aloitettu kompetenssi kartoitus. - HKScanin yritysneuvosto (EWC), konsernijohdon ja henkilöstön yhteis työelin aloitti toimintansa.	- Henkilöstön hyvinvointia edistetään varhaisen tuen toimintamallilla, jonka tavoitteena on vähentää sairauspoissaoloja, tukea työssä jatkamista sekä työhön paluuta. Henkilöstön koulutus- ja valmennusohjelmia jatketaan.
Pätevät kumppanit - Pyrimme kohtelemaan yhteistyökumppaneitamme oikeudenmukaisesti.	- Konsernin yhteinen ostosopimus on luotu vuoden 2011 aikana. Ostosopimuksessa huomioidaan myös vastuullisuuskriteerit.	- Tuoteturvallisuusriskien varhaista tunnistamista edistetään koko ketjussa sekä raaka-aine- ja materiaalitoimittajien valinnoissa otetaan huomioon kattavasti vastuullisuuskriteerit.
Lisäarvon tuottaminen liiketoiminnalle ja yhteiskunnalle sekä läpinäkyvyys - Tähtäämme kestävään kasvuun ruoan tuotannossa ja lisäarvon tuottamiseen yhteiskunnalle. - Pyrimme siihen, että sidosryhmämme voivat luottaa koko toimintaketjumme toimivan vastuullisesti.	- Taloudellisen lisäarvon tuottamisesta on kerrottu vuosikertomuksen tilinpäätösosiossa. Kertomusvuoden aikana konsernin tytäryhtiöt ovat tehneet paikallisia kehittämisinvestointeja. - Konsernin tytäryhtiöt osallistuvat markkina-alueillaan aktiivisesti alan yhteisiin kehityshankkeisiin, tukevat paikallista yhteistyötä ja edistävät ruokakulttuuria.	- Konsernin tavoitteena on esitellä vastuullista liiketoimintaansa markkina alueillaan aiempaa näkyvämmin ja tähdätä avoimempaan vuoropuheluun sidosryhmiensä kanssa. - Konsernin keskeiset taloudelliset tavoitteet on esitelty vuosikertomuksessa konsernin yleisesittelyn yhteydessä.
Tuotantoeläinten hyvinvointi Korkeat vaatimukset eläinten hyvinvoinnille: - Varmistamme tuotantoeläinten hyvinvoinnin tunnista malla ja soveltamalla alan parhaita käytäntöjä. Sertifioitu tuotanto: - Vaadimme sopimustuottajiltamme korkeiden standar dien noudattamista eläinten hyvinvoinnissa.	- Tuotantoeläinten hyvinvoinnin kriteerejä ja seurantaa on tarkennettu kaikilla markkina-alueilla. Tytäryhtiöt osallistuvat eläinten hyvinvoin tia kehittäviin ja osaksi auditoiviin ohjelmiin, kuten KIK-järjestelmä Tanskassa, vastuullinen lihantuotanto Suomessa ja 'Grundcertifiering Gris'-sertifiointi Ruotsissa.	- Tuotantoeläinten hyvinvointia seurataan säännöllisesti ja edistetään markkina aluekohtaisesti tarkentuvilla ohjeistuksilla. - Tuotantoeläinten kanssa työskentelevän henkilöstön ja tuottajien osaamista eläinten hyvinvointiasioissa edistetään neuvonnalla ja koulutuksilla. - Varmistetaan tuotantoeläinten hyvinvointi sopimustiloilla, eläinkuljetuksissa ja konsernin teurastamoissa jatkuvalla toiminnan seurannalla ja kehittämisellä.
Ympäristö Vähemmän ja parempaa energiaa, vähemmän vettä, vähemmän jätettä: - Pyrimme vähentämään prosessiemme ympäristövai kutuksia. - Yhdessä jakeluportaan kanssa tavoitteemme on vähentää jätteen määrää.	- Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Baltiassa on pystytty tehostamaan energian- ja vedenkulutusta vuoteen 2010 verrattuna. - Jätteidenkäsittelyn ja kierrätyksen menetelmät ovat kehittyneet. - Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa on osallistuttu lihantuotannon ilmastovaikutuksia tutkiviin selvityksiin. - Ympäristöystävällisempiä pakkausratkaisuja on testattu ja otettu käyttöön.	- Konsernissa jatketaan energian ja veden kulutuksen vähentämistä sekä synty vän jätteen määrän pienentämistä. - Hiilidioksidipäästöjä vähennetään ja hiilijalanjälki lasketaan suuremmalle mää rälle tuotteita. - Konsernin tytäryhtiöt osallistuvat aktiivisesti tutkimushankkeisiin, joissa tutkitaan lihantuotannon ympäristövaikutuksia ja kehitetään malleja entistä kestäväm pään tuotantotapaan. - Uusiutuvien materiaalien käyttämistä pakkauksissa lisätään asteittain.

HKScanin henkilöstö vuonna 2011

HKScan-konserni on Euroopan viidenneksi suurin liha-alan yritys ja Pohjois-Euroopan johtavia ruokataloja. Sillä on toimintaa kymmenessä Euroopan maassa.

Konserniyhtiöiden palveluksessa oli vuoden 2011 lopussa hieman alle 7 900 työntekijää ja toimihenkilöä, minkä lisäksi yhteisyritys Sokolówin kautta konsernin vaikutuspiiriin kuului lähes 6 200 henkilöä. Henkilöstön maakohtainen jakautuma esitetään oheisessa taulukossa.

Henkilöstöstä vuonna 2011 noin 82 prosenttia lukeutui työntekijöihin ja 18 prosenttia toimihenkilöihin. Luvut olivat samat vuotta aikaisemmin.

Euroopan maiden historiallisen ja kulttuurisen kehityksen erilaisuudesta johtuu, että työnteon perinteet ja tavat vaihtelevat maasta toiseen. HKScanissa kunkin markkina-alueen operatiivinen johto vastaa siitä, että konsernin yritykset ottavat toiminnassaan huomioon unionitason määräysten lisäksi ne säädökset ja sopimukset, jotka kyseisissä maissa ohjaavat työntekoa, palkkausta ja muita työehtoja samoin kuin henkilökunnan työturvallisuutta.

Periaatteidensa mukaisesti HKScan pitää myös tärkeänä työntekijöiden ja toimihenkilöiden oikeutta ammatilliseen järjestäytymiseen ja etujensa ajamiseen.

Henkilöstöhallinnon edelleen kehittämiseksi ja yhdenmukaistamiseksi konsernissa laadittiin HR-strategiaa ja siitä johdettavia tavoitteita. Yhtenä keskeisenä osa-alueena oli kompetenssien kartoitus organisaatioiden eri tasoilla. Kartoituksen avulla selvitetään, millaista osaamista

Henkilöstö maittain vuoden lopussa

	2011	%	2010	%	2009	%
Suomi	2 564	32,5	2 325	28,9	2 210	31,7
Ruotsi	2 511	31,9	2 622	32,5	2 689	38,6
Tanska	844	10,7	969	12,0	43	0,6
Viro	1 543	19,6	1 605	19,9	1 552	22,3
Latvia	208	2,6	292	3,6	181	2,6
Liettua	52	0,7	48	0,6	44	0,6
Puola (Scan)	153	1,9	189	2,3	235	3,4
Muut maat	7	0,1	8	0,2	9	0,2
Yhteensä	7 882	100,0	8 058	100,0	6 963	100,0
Sokolów	6 175	-	6 145	-	5 577	-

HKScanin eri osissa ja eri tehtävissä tulevaisuudessa tarvitaan. Ja miten henkilöstön osaamista kehitetään, jotta käytettävissä ovat oikeat ihmiset oikeissa paikoissa.

HENKILÖSTÖVUOSI 2011 LUKUINA

HKScan-konsernin palveluksessa työskenteli vuoden 2011 lopussa 7 882 henkilöä (8 058). Lisäksi Sokolów-konsernissa oli 6 175 henkilöä (6 145).

Liha-alalla, missä toiminnan laajuus muuttuu kausivaihteluiden mukaan, henkilöstön keskimääräisluku kertoo enemmän. Vuoden 2011 aikana konsernin palveluksessa oli keskimäärin 8 287 henkilöä (7 491). Lisäys johtui vuonna 2010 toteutetuista yritysjärjestelyistä. Tanskalainen Rose Poultry A/S ja latvialainen AS Jelgavas Galas Kombinats tulivat konserniin vuoden 2010 jälkipuolella ja Järvi-Suomen Portti Oy vuoden 2011 alussa.

Markkina-alueittain henkilöstöä oli keskimäärin: Suomi 2 750, Ruotsi 2 789, Tanska 867 ja Baltia 1 881. Lisäksi Sokolów-konsernin palveluksessa oli keskimäärin 6 191 henkilöä.

HKScan, kuten lihateollisuus yleisemminkin, on moniin muihin verrattuna pystynyt säilyttämään työpaikat kohtuullisesti myös pankki- ja eurokriisin kestäessä. Kaikilla markkina-alueilla on ollut käynnissä kehittämis- ja tehostamisohjelmia. Niiden lähtökohtana on konsernin sisäinen rakennemuutos ja tarve parantaa yrityksen kilpailukykyä ja kannattavuutta.

HKScan-konserni maksoi palkkoja ja palkkioita vuonna 2011 yhteensä 312,9 miljoonaa euroa (255,4 milj. euroa). Kun mukaan lasketaan myös eläke- ja muut henkilösivukulut, kokonaissumma kohosi 379,3 miljoonaan euroon (316,6 milj. euroa).

EUROOPPALAINEN YRITYSNEUVOSTO

HKScan-konsernin eurooppalainen yritysneuvosto (European Works Council, EWC) aloitti toimintansa syksyllä 2011. Sen toiminta ja työskentelytavat perustuvat EU:n laajuisiin sopimuksiin, jotka ohjaavat eurooppalaisten monikansallisten yritysten henkilöstöyhteistyötä.

HKScanin yritysneuvosto edistää konsernijohdon ja henkilöstön edustajien vuoropuhelua. Se toimii keskustelevana yhteistoimintaelimenä johdon ja henkilöstön välillä asioissa, jotka ovat merkittäviä ja jotka laajuudeltaan ylittävät valtioiden rajat.

EWC kokoontuu kahdesti vuodessa, toukokuussa ja marraskuussa, jossakin HKScanin toimialueeseen kuuluvassa maassa. Ensimmäinen kokous järjestettiin Suomessa Vantaalla marraskuussa 2011.

Henkilöstön valitsemien edustajien lukumäärä perustuu työntekijöiden määrään kussakin maassa. HKScanin yritysneuvostossa oli sen perustamisvaiheessa 15 henkilöstön edustajaa. Heidän toimikautensa on nelivuotinen. Lisäksi konsernin johto on nimennyt yritysneuvostoon viisi työnantajan edustajaa.

Henkilöstö maittain vuoden 2011 lopussa

Lisäksi Sokolów-konserni työllisti 6 175 henkeä.

Henkilöstö maittain vuoden 2010 lopussa

Lisäksi Sokolów-konserni työllisti 6 145 henkeä.

Henkilöstö maittain vuoden 2009 lopussa

Lisäksi Sokolów-konserni työllisti 5 577 henkeä.

Suomessa kehityksen suunta oikeni loppuvuonna

HKScanin liiketoiminnasta Suomessa vastaa HKScan Finland Oy. Sen suurimmat tytäryhtiöt ovat HK Ruokatalo Oy, HK Agri Oy ja Järvi-Suomen Portti Oy. HK Ruokatalolle kuuluu teollinen toiminta, myynti, markkinointi, logistiikka ja kuljetukset. Järvi-Suomen Portti on lihavalmisteiden tekijä. HK Agri hankkii sikoja, nautoja ja broilereita HKScan Finlandin tytäryhtiöiden tarpeisiin. Lihatukku Harri Tamminen Oy on tunnettu kuluttajapakatusta lihasta, erityisesti rotukarjan pihvilihasta ja Kivikylän Kotipalvaamo Oy lihasta ja lihavalmisteista kuten ruokamakkaroista ja palvituotteista. Konsernin tuotemerkkejä Suomessa ovat HK, Kariniemen, Tamminen, Kivikylän ja Portti.

Suomi	2011	%	2010	%
Liikevaihto, Meur	812,4	31,8	718,5	33,0
Liikevoitto, Meur	12,1	25,2	10,7	19,4
Liikevoitto-%	1,5		1,5
Henkilöstö 31.12.	2 564	32,5	2 325	28,9

Prosenttiluku tarkoittaa Suomen markkina-alueen osuutta koko konsernin vastaavasta luvusta.

Vuosi 2011 oli Suomessa vahvasti kaksijakoinen. Toiminnan tahti parani merkittävästi vuoden loppua kohti.

HKScan-konsernin tuloksentekoa Suomen markkina-alueella painoivat alkuvuonna ennen muuta sianlihaliiketoiminnan pitkään jatkuneet haasteet sekä matala hintataso kotimaan markkinoilla ja viennissä. Tulos jäi sen vuoksi kahdella ensimmäisellä vuosineljänneksellä selvästi tavoitteesta.

Vuoden jälkipuolella tilanne kääntyi parempaan. Sianlihaliiketoiminta oli tasapainottumassa. Toteutetut myyntihintojen korotukset ja tehostunut tuotannonohjaus paransivat vauhtia vuoden loppua kohden. Edelliseltä vuodelta periytyneen ylimääräisen sianlihavaraston saaminen vähitellen puretuksi ja onnistunut joulusesonki paransivat liiketoiminnan kannattavuutta. Lisäksi tilannetta korjattiin sopeuttamalla hallitusti sianlihan tuotantomääriä.

Toimenpiteiden vaikutuksesta neljäs neljännes muodostui Suomessa koko vuoden parhaaksi ja oli samalla yksi viime vuosien parhaista vuosineljänneksistä.

Kaupallisesti vuosi 2011 sujui suunnitellusti. Hyvä kesäjakso kasvatti alkuvuonna HK Ruokatalon osuutta kokonaismarkkinoista, joihin lasketaan yhtiön omien tuotemerkkien lisäksi kaupan merkeillä tehty valmistus. Helmikuussa lanseerattu HK Rypsiporsas® osoittautui menestykseksi, ja menestystä täydensi joulukinkkusesonki.

HK RUOKATALON TUOTTAVUUSOHJELMA ETENI

HK Ruokatalossa syksyllä 2010 sovitusta tuottavuusohjelmasta allekirjoitettiin sopimus henkilöstöryhmien edustajien kanssa tammikuussa 2011. Ohjelma koskee vuosia 2011-2013, ja sillä tavoitellaan keskimäärin 20 prosentin tuottavuuden parantamista erikseen laaditun laitoskohtaisen suunnitelman mukaisesti.

Ohjelman läpivienti merkitsee noin 230 henkilötyövuoden vähenemistä HK Ruokatalon liiketoimintaketjusta alihankkijat ja ulkoistetut toiminnot mukaan lukien. Ohjelman mukaisesti muun muassa aiemmin talon ulkopuolella teetettyä sikojen leikkuuta otettiin takaisin ja keskitettiin Forssaan syksyllä 2011.

Outokummun nautateurastamon investointi valmistui kesän aikana. Sen myötä laitoksen käsittelykapasiteettia pystytään nostamaan ja näin parantamaan kannattavuutta naudan osalta. Nautateurastus- ja leikkuukapasiteetin varmistamiseksi HK Ruokatalo solmi alkuvuonna palvelusopimuksen Paimion Teurastamo Oy:n kanssa. Sen mukaisesti HK Agrin Länsi-Suomesta hankkimat naudat teurastetaan Paimiossa. Vuositasolla se tekee noin 3-6 miljoonaa kiloa.

Konsernin muista Suomessa toimivista yrityksistä Kivikylän Kotipalvaamo Oy ja Lihatukku Harri Tamminen Oy kärsivät nekin alkuvuoden epävarmasta markkinatilanteesta, joka loppuvuotta kohden muuttui paremmaksi.

HK RYPSIPORSAS® MENESTYI

HK Ruokatalon Rypsiporsas® -hanke otti pitkän harppauksen helmikuussa 2011, kun Rypsiporsas® -tuotteiden markkinointi alkoi. Sekä kuluttajat että kauppa ottivat tuotteet erinomaisesti vastaan, ja uusia tuotteita lanseerattiin vuoden mittaan useita. Rypsiporsaan suosio osaltaan vauhditti suomalaisten sianlihan kulutusta kasvuun. Yksi suuri menestyjä oli HK Rypsiporsas® -joulukinkku, joka otti paikkansa joulupöydissä.

Vuoden lopussa jo noin joka kolmas HK Ruokatalosta markkinoille tullut porsas oli Rypsiporsas®.

LIHAVALMISTEIDEN TEKIJÄ ITÄ-SUOMESTA

Vuoden 2011 alussa toimintansa aloitti Järvi-Suomen Portti Oy. Se valmistaa lihavalmisteita Mikkelissä, ja se on johtava itäsuomalai nen ruokatalo. Sen tuotemerkit ovat Portti, UkkoPekka ja OK.

Järvi-Suomen Portti Oy:n historiallisena taustana on Osuuskunta Karjaportti, jonka lihavalmisteteollista perintöä se jatkaa. Mikke lin Tikkalassa sijaitsevan nykyaikaisen tehtaan tulevaisuus haluttiin varmistaa ja siihen tarkoitukseen HKScan Finland ja Osuuskunta Karjaportti perustivat Järvi-Suomen Portti Oy:n 90/10 -osuuksin. Toukokuussa 2011 yhtiö siirtyi kokonaan HKScan Finlandin omis tukseen ja kuuluu HKScan-konserniin.

Järvi-Suomen Portin tuoteryhmistä tärkeimpiä ovat lihavalmis teet, leikkeleet, ruokamakkarat ja näistä valmistetut kypsät suika leet. Viimeksi mainituissa yhtiö on merkittävä valtakunnallinen toi mija. Myös kuluttajapakattu liha, kuten naudan- ja sianlihapihvit, on kehittyvä ryhmä niin vähittäiskaupassa kuin HoReCa-myynnis säkin.

Vuoden 2011 tärkeitä toiminnallisia linjauksia oli markkinoinnin ja myynnin uudelleen organisointi sekä asiakas- ja kuluttajaläh töisen toiminnan jalkauttaminen kehityshankkeilla. Järvi-Suomen Portin oma myyntihenkilöstö vastaa kaikesta tuotteiden myynnistä lukuun ottamatta HoReCa-tuotteita, jotka siirrettiin toukokuussa 2011 HK Ruokatalon HK Pro -myyntiorganisaation hoitoon.

Kesällä Järvi-Suomen Portti ilmoitti vuosille 2011-2012 ulottuvas ta tehostamisohjelmasta, jolla lisätään tuotannon tehokkuutta ja parannetaan kapasiteetin käyttöä Mikkelissä. HKScan Finlandin ty täryhtiöiden keskinäisen työnjaon kehittäminen ja päällekkäisyyk sien purkaminen aloitettiin käynnistämällä Mikkelin logistiikka-, keräily- ja it-toimintojen siirto Vantaalle.

HK AGRI ALKUTUOTANNON PALVELUKSESSA

Vuosi 2011 oli HK Agrille ensimmäinen yhtiön nykyisessä laajuudessa. Lihan hankinta ja muu alkutuotantoon liittyvä toiminta oli aiemmin hajautettuna kolmeen yhtiöön. Vuoden 2011 alussa ne keskitettiin kaikki samaan yhtiöön, joka uudistuksessa muutti nimensä LSO Foods Oy:stä HK Agri Oy:ksi.

HK Agri hankkii sikoja, nautoja ja broilereita HKScan Finlandin tytäryhtiöiden tarpeisiin. Niitä tuottavat suomalaiset sopimustuottajat, joilla on tuotantosopimus HK Agrin kanssa. Sopimustuottajia oli vuoden 2011 lopussa noin 4 400.

Kertomusvuoden aikana HK Agri vastaanotti noin 76 miljoonaa kiloa sianlihaa, 21 miljoonaa kiloa naudanlihaa ja 54 miljoonaa kiloa siipikarjan lihaa. Yhtiön markkinaosuus sianlihan hankinnassa pysyi 38 prosentissa, mutta laski naudassa joitakin kymmenyksiä ja oli 25 prosenttia. Siipikarjan hankinnassa HK Agrin markkinaosuus nousi 53 prosenttiin. Lihantuotantotiloille välitettiin kasvatettavaksi 585 776 porsasta ja 35 446 vasikkaa.

HK Agri ja HK Ruokatalo osallistuivat EU:n laajuiseen Welfare Quality® -hankkeeseen, jossa selvitettiin sikojen hyvinvointia kahdestatoista eri näkökulmasta. Tutkimuksessa todettiin suomalaisen lihaketjun ansioksi, että siat voivat täällä selvästi paremmin kuin eurooppalaiset lajitoverinsa. Vahvuuksia ovat muun muassa sikojen terveys, lajin mukainen käyttäytyminen ja hyvät olosuhteet. Welfare Quality® -vertailuja tehdään jatkossa myös muissa tuotantosuunnissa.

HK Agri ja sen tuottajat ja konserniin kuuluva Lihatukku Harri Tamminen Oy syvensivät yhteistyötä laatutietoisia kuluttajia kiinnostavan naudanlihan tarjonnan lisäämiseksi. Tammisen "Aitoa Rotukarjan Pihvilihaa" -valikoimaa kasvatettiin ja alettiin myös rakentaa tuotantoketjua luomunaudanlihaa varten.

Suomi (HK Ruokatalo Oy ja HK Agri Oy), vastuullisuustavoitteet ja -toimenpiteet 2011

Yritysvastuun osa-alueet	Tavoitteet 2011	Toimenpiteet 2011
Maistuvat, turvalliset ja terveelliset tuotteet	- HK:n porsaanlihatuotteista neljäsosa on HK Rypsiporsasta vuoden loppuun mennessä. - Rypsiporsaan myötä porsaanlihaa sisältävis tä tuotteista vähenee n. 100 000 kg kovaa rasvaa. - Suolan vähennystä tuotteista jatketaan. - Sydänmerkkituotteiden määrä ylittää sadan tuotteen rajan. - Natriumglutamaatin poistaminen HK-tuotteista jatkuu ja muita lisäaineita tarkastellaan kriitti sesti. - Kaikilla tuotantolaitoksilla jatketaan ISO 22000 -tuoteturvallisuussertifiointia.	- HK Rypsiporsaan myötä kovan rasvan määrä vähentynyt yli 100 000 kg suomalaisten lautasilta. - Vuosittainen suolan määrän vähennys tuotteista n. 60 000 kg verrattuna vuoden 2007 tasoon. - Sydänmerkkituotteiden määrä on yli 100 tuotetta. - 80 % tuotteista ilman natriumglutamaattia. - Koko ruhon tuotteistaminen: Tarjotaan tuotevalikoimassa kuluttajalle mahdollisuus valita esimerkiksi porsaan maksaa, munuaisia, sydäntä tai kieltä. - Kaikki tuotantolaitokset ISO 22000-sertifioituja.
Henkilöstön hyvinvointi	- Varhaisen tuen mallin käyttöön ottaminen. - Strategian jalkautuksen ja kehityskeskustelujen kehittäminen. - Koulutusohjelmien jatkaminen.	- Varhaisen tuen malli ja ikäohjelma on otettu käyttöön. - Strategian jalkautusta ja kehityskeskusteluja parannettu. - Koulutusohjelmia jatkettu ja rekrytointiprosessia kehitetty.
Pätevät kumppanit	- Konsernin yhteinen ostosopimus luodaan 2011.	- Ostokriteereissä huomioidaan myös vastuullisuusasiat.
Lisäarvon tuottaminen liiketoiminnalle ja yhteiskunnalle	- Yhteistyö olympiajoukkueen ravitsemuskump panina.	- Yhteistyö olympiajoukkueen ravitsemuskumppanina jatkunut. - Länsi-Suomessa aloitettu yhteistyö Paimion teurastamon kanssa ja Itä-Suomessa Outokummun nautateurastamon kehittäminen takaavat tuotantoeläimille kestoltaan riittävän lyhyet kuljetusmatkat konsernin teurastamoille Suomessa. - Historian, osaamisen ja suomalaisen ruokakulttuurin esilletuominen pakkausuudistuksessa ja HK Sinisen Lenkin® -kampanjassa.
Eläinten hyvinvointi	- Kansallinen eläinten hyvinvoinnin mittaristo otetaan käyttöön sianlihan tuotannossa. - Luodaan vastaava mittaristo naudanlihan tuotannolle.	- Kansallisen vastuullisen lihantuotannon mittaristo otettu käyt töön sianlihan tuotannossa, vastaavan mittariston määritelty naudanlihalle. - Kivunlievittäminen porsaiden kastroinnissa pakolliseksi. - Osallistuminen kehityshankkeisiin: Eläinten hyvinvoinnin mit tariston kehitys (Welfare Quality), vastuullisen lihantuotannon jäljitettävyys ja kaupallistaminen (Suvali, MTT) sekä alkutuo tannon taloudellisten toimintaedellytysten parantaminen HK Agrin hankkeissa.
Ympäristö	- Veden ja energian kulutuksen vähentäminen ja tehostaminen jatkuvana tavoitteena. - Osallistuminen jatkuviin tutkimushankkeisiin sekä alkaviin jatkohankkeisiin.	- Veden ja energian kulutus tuotantoon suhteutettuna on las kenut vuodesta 2010. Tuotantomäärien kasvun vuoksi veden kokonaiskulutus ja jätteiden määrä on kasvanut vuodesta 2010. - Osallistuminen mm. lihantuotannon hiilijalanjälkeä mallinta viin hankkeisiin. - Pakkausmateriaalin vähentäminen rasia- ja lämpömuovat tavista pakkauksista (20-40%) ja kehitystyö uusiutuvien ja kierrätettävien materiaalien käyttämisessä.

Herkullisesta HK Rypsiporsaasta suomalaisten suosikki

Suomalaisia on jo reilun vuoden ajan hemmoteltu herkullisilla ja mureilla HK Rypsiporsas® -tuotteilla ja vastaanotto on ollut innostuneen myönteistä. Rypsiporsasta pitävät erinomaisena innovaationa niin kuluttajat, jotka syövät tämän ansiosta vähemmän kovaa rasvaa, kuin lihantuottajatkin, joille Rypsiporsas® on tuonut lisäarvoa alkutuotantoon.

Tavoitteena parempi porsaanliha

Vaikka porsaanliha on Suomessa ylivoimaisesti suosituin lihanlaatu, on sen imagossa ollut kuitenkin toivomisen varaa. Vielä joitain vuosia sitten porsaanliha miellettiin rasvaiseksi, sitkeäksi ja hankalaksi valmistaa. Suomalaiset kuluttajat toivoivat markkinoille maukkaampaa, mureampaa, terveellisempää ja helppokäyttöisempää kotimaista porsaanlihaa.

HK Ruokatalo otti haasteen vastaan ja päätti kehittää kuluttajien toiveita vastaavan porsaanlihan. Neljän vuoden tutkimus- ja kehitystyön tuloksena, vuoden 2011 helmikuussa, lanseerattiin HK Rypsiporsas®.

Pehmeää rasvaa kovan tilalle

Rypsiporsaan idea on yksinkertainen. Porsaita ruokitaan HK Ruokatalon sopimustiloilla tarkan ruokintasuunnitelman mukaan kotimaisella viljalla, johon on lisätty rypsiöljyä. Näin niiden rasvan laatu muuttuu luonnollisesti: kovan rasvan määrä vähenee ja korvautuu pehmeällä, pääasiassa monityydyttymättömällä rasvalla. Rasvan määrä Rypsiporsaiden lihassa ei muutu.

Pehmeistä rasvoista lisääntyvät erityisesti omega-3-rasvahapot, joita Rypsiporsaissa on noin neljä kertaa enemmän tavalliseen porsaanlihaan verrattuna. Rasvan laatumuutoksen ansiosta Rypsiporsaiden rasvan laatu on ravitsemussuositusten mukainen.

Mitä rasvaisempaa liha on, sitä enemmän Rypsiporsaan syöjä saa siitä hyviä rasvoja. Rasvaisempiin Rypsiporsas®-tuotteisiin, kuten esim. HK Amerikan Pekoniin, voikin laittaa väitteen "omega-3-rasvahappojen lähde". Vähän rasvaa sisältävissä tuotteissa hyvästä rasvan laadusta kerrotaan "Vähän kovaa rasvaa" -väitteellä.

HK Rypsiporsas®

• on syntynyt pitkän tutkimustyön tuloksena;
• kasvaa tiloilla, jotka on tarkkaan valittu ja ne seuraavat täsmällistä ruokintaohjelmaa;
• on syönyt kotimaisen viljan lisäksi rypsiöljyä, mikä parantaa lihan rasvan laatua luonnollisella tavalla;
• on tehtyjen kuluttajatestien mukaan maukkaampaa ja mureampaa kuin tavallinen porsaanliha.

Hyvinvoivat porsaat ja tyytyväiset tuottajat

Aloittaessaan rypsiporsasruokinnan lihantuottaja sitoutuu tarkkoihin sopimusehtoihin. Näihin kuuluu mm. säännöllisten seurantanäytteiden ottaminen rehusta ja sen koostumuksen säätäminen tarvittaessa. Tuottaja myös tunnistemerkitsee Rypsiporsaat kaksirivisellä tatuointinumerolla, minkä avulla Rypsiporsaat pidetään erillään tavallisista porsaista ja niistä lähtöisin olevasta liharaakaaineesta koko tuotantoprosessin ajan. Muun hoidon ja olosuhteiden osalta Rypsiporsaiden kasvatus ei eroa tavallisten porsaiden kasvatuksesta.

Öljylisän ansiosta Rypsiporsaat voivat hyvin, niiden karva kiiltää ja saparo − yksi porsaan hyvinvointimittareista − on kippuralla. Lisäksi porsaiden on todettu olevan teurastusvaiheessa tasakokoisempia ja niiden lihakkuus on poikkeuksetta parantunut.

Tuottajat ovat olleet tyytyväisiä Rypsiporsaiden hyviin kasvutuloksiin. He ovat myös kokeneet motivoivaksi olla mukana kehittämässä jotakin uutta.

Rypsiporsaiden tuotantoprosessi eläinten teurastuksesta lähtien on muutamia pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta pääosin vastaava kuin normaalissa tuotannossa. Ero näkyy esim. lihaleikkaamossa: pehmeän rasvan ansiosta Rypsiporsaiden paloittelu on kevyempää työntekijöille.

Rypsiporsas®-raaka-aineen rajallisen määrän takia tuotteiden kysynnän ja tarjonnan suunnittelu sekä tuotannon ohjaus korostuu, jotta yhtiön asiakkaat saavat varmasti ajallaan sovitun määrän oikeanlaatuisia tuotteita.

Herkullinen maku syntyy pehmeästä rasvasta

HK Rypsiporsas® on ehtinyt nyt hieman yli vuoden ikään ja se on ansaitusti raivannut paikkansa suomalaisten ruokapöytiin. Suomalaiset haluavat syödä hyvin, terveellisesti ja mieluiten lähellä tuotettua ruokaa. HK Rypsiporsas® tiedetään taatusti kotimaiseksi merkiksi.

Suotuisan pehmeän rasvan lisäksi Rypsiporsaanlihassa on toki useita muitakin kuluttajien ja ruoka-alan ammattilaisten arvostamia ominaisuuksia. Rypsiporsaanlihan herkullinen maku, suutuntuma ja mureus ovat omaa laatuaan. Pehmeä rasva ikään kuin voitelee lihan mehukkaammaksi. Tämä ilmenee erityisen hyvin esim. Rypsiporsas®-joulukinkussa ja -kasslerissa, jotka tavalliseen porsaanlihaan verrattuna ovat selkeästi mureampia, mehukkaampia ja maukkaampia.

Makkaroissa ja leikkeleissä muutosta tavallisten ja Rypsiporsas® -tuotteiden välillä ei huomaa yhtä selvästi, suomalaisten tutut suosikkituotteet ovat saman makuisia kuin ennenkin. Ero on toki siinä, että rasvaisempiakin tuotteita voi nyt syödä paremmalla omallatunnolla niiden hyvän rasvakoostumuksen ansiosta.

Rypsiporsas® on ainutlaatuinen innovaatio

Kaikista lihalaaduista ylivoimaisesti eniten Suomessa syödään porsaanlihaa. Vuonna 2010 sitä syötiin noin 35 kg henkeä kohden, eli puolet kaikesta kulutetusta lihasta. Suurin osa tästä määrästä syödään erilaisina makkaroina ja leikkeleinä, mutta lihanakin porsaanlihaa osti kolme neljästä taloudesta. Aiempina vuosina liha ja lihavalmisteet ovat olleet myös merkittävä kovan rasvan lähde ja näin ollen yksi suurimmista kansainterveydellisistä ongelmista Suomessa.

Rypsiporsas® on ainutlaatuinen innovaatio maailmassa. Jo syksyyn 2011 mennessä, noin kahdeksan kuukautta Rypsiporsaan lanseerauksen jälkeen, suomalaisten kovan rasvan saanti oli vähentynyt näiden tuotteiden ansiosta noin 100 000 kg. Yksikään muu lihayritys ei ole päässyt vastaavaan lopputulokseen porsaanlihan rasvan laadun muuttamisessa.

Tällä hetkellä HK Ruokatalon tuotevalikoimassa Suomessa on yli 100 Rypsiporsas®-tuotetta. Noin kolmasosa yhtiön porsaanlihasta on Rypsiporsasta, mutta HK Ruokatalon tavoitteena on siirtyä käyttämään Rypsiporsasta sen kaikissa porsaanlihatuotteissa. Kun tavoite aikanaan saavutetaan, suomalaisten kovan rasvan saan ti vähenee yli puoli miljoonaa kiloa. Näin suurella kovan rasvan vähennyksellä on todellista merkitystä myös suomalaisten kansan terveydelle.

Tammikuuhun 2012 mennessä Rypsiporsas® -tuotteita oli myyty jo lähes 16 miljoonaa kiloa. Noin 70 % suomalaisista kuluttajista on tietoisia Rypsiporsaasta ja tuotteisiin on oltu erittäin tyytyväi siä. Asteikolla 1-7 Rypsiporsas ®-tuotteiden käyttäjät ovat arvioineet tuotteet arvosanalla 5,9.

Porsaanlihan kulutus kasvoi Suomessa pitkästä aikaa vuon na 2011. HKScan arvioi 5 prosentin kasvun selittyvän osin Rypsiporsas ®-lanseerauksella. Lihatiedotus ry:n tekemän selvityk sen* mukaan kuluttajat arvioivat Rypsiporsaan terveellisyysmieli kuvan olevan tavallista porsaanlihaa parempi.

Kuluttajien porsaanlihalle asettamalta toivelistalta Rypsiporsas ® on näin ollen lunastanut paikkansa. Jo nyt voi sanoa, että Rypsi porsas ® todella on parantanut sianlihan mainetta suomalaiskulut tajien silmissä.

Rypsiporsaan ravitsemuksellisten etujen lisäksi tavoitteena on ollut myös lisäarvon tuottaminen ja kannattavuuden parantami nen ketjussa. Rypsiporsaalla on ollut myönteinen vaikutus koko tuotantoketjun yhteiseen kehitystyöhön. Rypsiporsaan myötä yh teistyö- ja uudistumiskyky ketjussa ovat selvästi parantuneet.

Rypsiporsas® -konsepti laajenee Ruotsiin

Suomen hyvien kokemusten pohjalta Rypsiporsas® -konseptia laajennetaan myös Ruotsiin ja myöhemmin mahdollisesti muille HKScanin markkina-alueille.

Alkuvuonna 2012 Scan AB tuo ruotsalaisen rypsiporsaan (Svensk Rapsgris) ravintola-asiakkaille. Konsepti laajenee koske maan ruotsalaista vähittäiskauppaa kesän 2012 aikana. Kokeilu vaiheessa konsepti saavutti myös alkutuotannon piirissä Ruotsissa merkittävää kiinnostusta.

* Porsaanlihan terveellisyysmielikuva, Lihatiedotusyhdistys ry 2011

Terhi, sian- ja naudanlihantuottaja. Kuva: HK Agrin emäntäkalenteri 2012.

Maltillisen kasvun vuosi Ruotsissa

Scan AB tytäryhtiöineen vastaa HKScan-konsernin liiketoiminnasta Ruotsin markkina-alueella. Scan jalostaa ja markkinoi monipuolisesti sian-, naudan- ja lampaanlihaa, lihavalmisteita ja valmisruokia. Scanin teollinen toiminta on pääosin Ruotsissa, pienemmässä määrin Puolassa ja Tanskassa. Scan on ollut osa HKScan-konsernia vuodesta 2007. Scan on Ruotsin liha-alan suurin yritys ja sen päätuotemerkit Scan ja Pärsons ovat osa ruotsalaista ruokaidentiteettiä.

Ruotsi	2011	%	2010	%
Liikevaihto, Meur	1 045,7	40,9	997,1	45,8
Liikevoitto, Meur	17,2	35,7	20,4	36,9
Liikevoitto-%	1,6		2,0
Henkilöstö 31.12.	2 511	31,9	2 622	32,5

Prosenttiluku tarkoittaa Ruotsin markkina-alueen osuutta koko konsernin vastaavasta luvusta.

Scanin liiketoiminnan kehittämisohjelman toteuttaminen jatkui Ruotsissa.

Scanille vuosi oli maltillisen kasvun aikaa erityisesti alkukuukausien osalta, jolloin vähittäiskaupan myyntivolyymit pienenivät Ruotsissa poikkeuksellisen paljon. Se oli omiaan heijastumaan myös teollisuuden lukuihin.

Scan AB:n euromääräisen liikevaihdon noin viiden prosentin kasvun selittävät valuuttakurssien muutokset. Kruunuissa laskettuna vuosi 2011 oli edellisen vuoden tasoa. Liikevoitto laski vuonna 2011. Vertailuvuotta tarkasteltaessa on otettava huomioon vuoden 2010 aikana realisoituneet kertaluonteiset myyntivoitot sekä tehostamisohjelman läpiviennistä aiheutuneet merkittävät poikkeukselliset kulut.

TUOTEMERKIT MENESTYIVÄT ODOTETUSTI

Scan panosti paljon kesän tärkeään grillisesonkiin ja onnistui siinä hyvin. Keinoina olivat aktiivinen tuotekehitys ja kohdennetut markkinointiponnistukset.

Konsernin molemmat päätuotemerkit Ruotsissa – Scan ja Pärsons – pitivät ykkösasemansa kumpikin omassa lajissaan. Näin siitä huolimatta, vaikka päivittäistavarakaupan kasvu on pysähtynyt ja kauppa on lisännyt voimakkaasti omien merkkiensä osuutta valikoimissaan.

Kaikilla HKScan-konsernin markkina-alueilla alkuvuotta leimasi voimakas tuontisianlihan tarjonta, niin myös Ruotsissa. Se oli osittain seurausta sianlihan ylituotannosta Euroopassa ja osittain Saksassa edellisenä vuonna koetusta rehuskandaalista, joka sekoitti markkinoita ja vähensi sianlihan kulutusta EU-alueella.

Voimakas tuontitarjonta painoi hintatasoa Ruotsissa heikentäen ruotsalaiseen liharaaka-aineeseen pohjautuvan tuotannon kilpailukykyä lähes koko vuoden. Sianlihan alkutuotannon määrien osalta suuntaus on edelleen laskeva. Toisaalta naudanlihan osalta tuonti kattaa jo yli puolet kulutuksesta Ruotsissa.

KEHITTÄMISOHJELMA ETENEE

Vuonna 2010 päivitettyä Scanin kehittämisohjelmaa edistettiin usealla rintamalla. Ohjelman tarkoituksena on lisätä liiketoiminnan tehokkuutta ja kilpailukykyä, ja sitä kautta parantaa konsernin kannattavuutta Ruotsin markkina-alueella.

Vuoteen 2013 ulottuvaan ohjelmaan sisältyy sekä strategisia että operatiivisia elementtejä. Siihen on kuulunut myös tuotantorakenteellisia muutoksia, joiden yhteydessä valmistusta on keskitetty harvemmille tuotantopaikkakunnille. Erityisesti Linköpingistä on entistä selvemmin muodostunut Scanin teollisuuden keskuspaikka. Viimeisimpänä investointina oli uuden nautaleikkuulinjan käyttöönotto Linköpingissä vuoden 2011 puolivälissä.

Kannattavuuden kohentamiseen tähtää myös uuden Hansatuotesarjan tuominen markkinoille. Sarja on tarkoitettu vaihtoehdoksi kaupan merkeille. Hansaa varten voidaan hankkia liharaakaainetta Ruotsin lisäksi myös muilta HKScan-konserniin kuuluvilta alueilta hintataso ja valuuttakurssit huomioon ottaen.

LÄHELTÄ JA TURVALLISESTI

Scan AB on laajasti tunnettu korkealuokkaisesta, Ruotsissa tuotetusta laatulihasta. Turvalliset tuotteet ja kotimainen alkuperä ovat yhtiölle tärkeä markkinointivaltti: kuluttajat voivat luottaa siihen, että Scan-merkillä myydään ainoastaan ruotsalaista lihaa.

Nyt Scan on esitellyt uuden sarjan täydentämään valikoimia: lähellä tuotettujen lihojen sarjan nimeltä Gårdskött. Siinä liha on kasvatettu tarkkaan valikoiduilla, vastuullisesti hoidetuilla maatiloilla. Lähellä tuotetun sarjan jokainen tuote täyttää korkeimmatkin eettiset vaatimukset ja voidaan jäljittää sille tilalle, missä sen liha on kasvatettu.

Scanin Gårdskött-tuotteita ostaessaan kuluttajat saavat tietää tarkkaan ruoan alkuperän ja he pystyvät varmistumaan ympäristönäkökohtien ja eläinten hyvinvoinnin toteutumisesta. Ne seikat painavat entistä useamman kuluttajan ostopäätöksen teossa.

Uutena innovatiivisena tuotteena terveystietoisille kuluttajille Scan tuo vuoden 2012 aikana markkinoille suomalaisen Rypsipor sas-konseptin pohjalta kehitetyn Svensk Rapsgris -porsaanlihan. Lihan esimarkkinointi aloitettiin loppuvuodesta 2011, alkuvuonna 2012 liha tuodaan ravintola-asiakkaille ja kesällä 2012 vähittäis kauppoihin.

Scan on edelläkävijä liha-alan vastuullisuusasioissa, kuten tuot teiden turvallisuuteen ja lihantuotannon ympäristökysymyksiin liittyvissä asioissa. Samoin eläinten hyvinvointiin liittyvät asiat ovat hyvin Scanin ja sen alkutuotantoketjun hallinnassa. Sen luomat toi mintamallit toimivat esikuvina muillekin alan yrityksille.

ALKUTUOTTAJILLA KANNATTAVUUSONGELMIA

Liharaaka-aineen Scanille hankkii tytäryhtiö Svenska Livdjur & Ser vice AB (SLS), joka myös vastaa tuottajasuhteiden pitkäjänteisestä kehittämisestä.

Ruotsissa alkutuotantoa leimasivat kannattavuusongelmat. Sianlihan ylitarjonta EU-alueella ja Saksan rehuskandaali lisäsivät tuontia etenkin teollisuuden raaka-aineeksi. Tämä heikensi ruot salaisten sianlihan tuottajien kannattavuutta entisestään ja lisäsi tuotannosta luopumista. Se tarkoittaa sianlihan tuotantomäärien laskevan jatkossa edelleen.

Nautapuolella teurastukset lisääntyivät jonkin verran, kun monet kasvattajat ennakoivat sonnivasikoille maksetun tuotantotuen lop pumista. Tuen loppuminen maaliskuussa 2012 vähentää ruotsalai sen naudanlihan tuloa markkinoille.

SLS:n oma toiminta kehittyi positiivisesti. Yhtiö vahvisti organi saationsa toimivuutta ja palvelutasoa. Samalla uudistettiin muun muassa kuljetussopimuksia niin, että kuljetuksia keskitettiin ja kul jetusliikkeet pystyvät helpommin kehittämään toimintaansa.

Ruotsi (Scan AB ja Pärsons AB), vastuullisuustavoitteet ja –toimenpiteet 2011

Yritysvastuun osa-alueet	Tavoitteet 2011	Toimenpiteet 2011
Maistuvat, turvalliset ja terveelliset tuotteet	- Tuotteissa suositaan ruotsalaisia, paikallisia ja luonnollisia makuja. - Tavoitteena on myös suolan vähentäminen tuotteista. - Tavoitteena vähentää asiakasreklamaatioiden kustannuksia 25 %. Kustannukset kertovat laadunhallinnan tehokkuudesta.	- Jatkuvaa työtä lisäaineiden vähentämiseksi (esimerkiksi natriumglutamaatti E621) ja tuotetestausta suolan vähentämisestä. - Osalla tuotteista Nyckelhål-merkintä. Näissä tuotteissa on alhaisempi rasva- ja sokeripi toisuus. - Vuonna 2012 lanseerattavan Svensk Rapsgris -konseptin kehittäminen ja tuotteistaminen. - Asiakasreklamaatioiden kustannukset vähenivät yli 30 %.
Henkilöstön hyvinvointi	- Erityistä huomiota kiinnitetään sairauspoissaolojen määrän hallitsemiseen ja henkilöstön valmentamiseen.	- Järjestelmällinen perehdytysohjelma uusille työntekijöille. - Kattavat koulutusohjelmat ja panostukset kehityskeskusteluihin ja johtajuuteen. - Sairauspoissaolot säilyivät kohtuullisella tasolla n. 5 %:ssa.
Pätevät kumppanit	- Scanin Code of conduct eli eettinen ohjeisto käytössä liiketoi mintasuhteissa	- Kaikilta Scanin tavarantoimittajilta vaaditaan Code of conductin allekirjoittamista ja sertifi oitu laadunhallintajärjestelmä vuoden 2012 loppuun mennessä.
Lisäarvon tuottaminen liiketoiminnalle ja yhteiskunnalle	- Astrid Lindgrenin lastensairaalan tukeminen jatkuu. - Tilakohtaisen jäljitettävyyskonseptin luominen.	- Astrid Lindgrenin lastensairaalan tukeminen jatkuu. - Tilakohtainen jäljitettävyyskonsepti. - Ruotsalaisen ruokakulttuurin edistäminen osallistumalla Vuoden kokki -kilpailun tukemi seen. Perinteiden ja paikallisuuden huomioiminen tuotekehityksessä.
Eläinten hyvinvointi	- Kansallinen sikatilojen sertifiointi saadaan päätökseen vuoden 2011 aikana. - Säännölliset kolmannen osapuolen suorittamat auditoinnit jatkuvat.	- Eläinten hyvinvointi avainasiana Scanin Code of conductissa. Uusi valvontajärjestelmä eläinten hyvinvoinnin seurantaan tiloilla.
Ympäristö	- Ruotsissa pitkän aikavälin tavoitteena on hiilidioksidipäästö jen vähentäminen 50 % lähtövuodesta 2003 vuoteen 2020 mennessä. - Jatkuva energian- ja vedenkäytön tehostaminen tavoitteena.	- Energian- ja vedenkulutus on vähentynyt ja tehostunut vuoteen 2010 verrattuna. Jättei den kokonaismäärä on kasvanut. - Osallistuminen alan yhteishankkeeseen, jossa on luotu kriteerit ilmastosertifioidulle ruualle. - Pakkauksissa muovivuokien vaihtaminen vakuumiin on sekä parantanut tuotteiden laa tua, että vähentänyt pakkausmateriaalin ja jätteen määrää. - Palmuöljy korvataan kokonaan eläinrasvalla kevään 2012 aikana. - Pärsonsin hiilijalanjälkimerkityt tuotteet.

Lähiruokaa ruotsalaisilta maatiloilta

Scan AB:llä on lihan ja lihavalmisteiden tuottajana jo sukupolvien mittainen perinne. Ruotsissa kuluttajien kasvava mielenkiinto kohdistuu nyt nimenomaan Ruotsissa valmistettuun ja ruotsalaista ruokaperinnettä edustavaan kotiruokaan. Tuotesarja Ruotsalaisilta maatiloilta (Välkommen hem till svenska gårdar) on askel ruotsalaisen ruokaperinnön vaalimisen ja ruotsalaisen ruokakulttuurin esille nostamisen suuntaan.

Scan on sitoutunut käyttämään Scan-tuotemerkillä varustetuissa tuotteissaan vain ruotsalaista lihaa. Lunastaakseen kuluttajien korkeat odotukset, Scan myös valvoo lihan laatua jatkuvasti.

Laatulihan perustana on hyvä huolenpito tuotantoeläimistä. Scanin ruotsalaista alkuperää oleva liha tulee tiloilta, joissa lehmät laiduntavat kesäisin vapaina ja sioilla on karsinoissaan tarpeeksi tilaa ja virikkeenä olkia.

Vastuullinen tuotantoketju

Scanissa korkea laatu ja sen valvonta kattavat koko ketjun aina tuotantoeläinten kasvattamisesta valmiisiin tuotteisiin asti. Tuotantoketjua valvotaan niin yrityksen omilla sisäisillä tarkastuksilla kuin myös ulkopuolisten tahojen auditoimien sertifioitujen laatujärjestelmien avulla.

Scan-tuotemerkki takaa, että liha on sataprosenttisesti ruotsalaista. Sen tuotannossa ei ole käytetty hormoneja eikä siinä ole antibioottien tai muiden lääkkeiden jäämiä. Laadunvarmistusta kehitetään jatkuvasti.

Ruotsalaisilta maatiloilta -tuotesarja edustaa ruotsalaista ruokaperinnettä

Scan on huomannut, että yhä useammat kuluttajat haluavat tietää, mistä heidän ostamansa ruoka on peräisin. Samalla he asettavat suurempia vaatimuksia myös kasvattajille. Ruotsissa kuluttajien kasvava mielenkiinto kohdistuu tällä hetkellä nimenomaan Ruotsissa valmistettuun ja ruotsalaista ruokaperinnettä edustavaan kotiruokaan.

Scanin Ruotsalaisilta maatiloilta (Välkommen hem till svenska gårdar) -konsepti on luotu vastaamaan ruoan alkuperästä kiinnostuneiden kuluttajien kasvavaan kysyntään. Konseptin lihavalmisteiden reseptit ovat peräisin ruotsalaisilta maatiloilta ja konseptiin kuuluvat kuluttajapakatut lihat voidaan jäljittää pakkauksen päälle merkittyyn tilaan saakka. Gårdskött-konseptilla tuetaan luonnollisesti myös paikallista työtä ja vahvistetaan kuluttajien luottamusta ruotsalaiseen lihatuotantoon myös tulevaisuutta silmällä pitäen.

Paikallisia makuja ja huolella valittuja tiloja

Ruotsalaisilta maatiloilta (Välkommen hem till svenska gårdar) – tuotesarjaan valittuja tuotteita ovat mm. katajanmarjalla maustettu makkara, maustepippurilla maustetut lihapullat ja smoolantilaiset hapatetut ryynimakkarat. Inspiraatio näihin uusiin tuotteisiin on syntynyt ruotsalaisista mauista ja ne on valittu yhteistyössä kolmen tilan kanssa. Kukin näistä valituista tiloista on tuonut resepteihin oman tilansa erityispiirteitä. Uutuustuotteet tulivat markkinoille syksyllä 2011.

Konseptiin valitut tilat ovat erityisen huolella hoidettuja, ja niillä myös eläimiä hoidetaan ja kohdellaan hyvin. Terveet eläimet tuottavat parempaa ja maistuvampaa lihaa. Mukana ovat Bäckin tila Smoolannissa, Vedemö Itä-Götanmaalla ja Högstorp Länsi-Götanmaalla.

Koelanseeraukseen Scan valitsi mukaan myös skoonelaisen Etelä-Ruotsissa Kristianstadin lähistöllä sijaitsevan Trolle Ljungbyn sikatilan. Kuten kaikilla Scanin tiloilla, myös Trolle Ljungbyssä eläimistä huolehditaan hyvin. Tilan eläimet tarkastetaan säännöllisesti, eläinlääkärin kanssa tehdään läheistä yhteistyötä ja eläinten optimaaliseen rehuun ja tuotantotiloihin kiinnitetään paljon huomiota.

Trolle Ljungbyn valikoimaan kuuluu erilaisia porsaanlihavalmisteita, esim. piknikpaisti, kyljykset, puhdistettu ulkofilee ja luullinen kylki. Tilan lihaa on myyty noin kolmeenkymmeneen lähialueen ICA-myymälään Skoonen alueella Etelä-Ruotsissa. Se on siis todellista lähiruokaa.

Bäckin tila Smoolannissa

Bäckin tila sijaitsee kumpuilevassa ja metsäisessä Smoolannissa. Tilan nimi Bäck (suomeksi: puro) tulee navetan takana solisevasta purosta. Tilan omistavat ja sitä viljelevät Lena ja Roland Johansson. He harjoittavat aktiivista maataloutta, jossa keskitytään metsätalouteen ja jalostukseen. Tilalla harjoitetaan Angus- ja Simmental-rotujen jalostusta ja siellä on noin 50 nautaa sekä kanoja. Lisäksi pelloilla kasvatetaan eläimille rehua, metsässä kasvaa katajia ja puutarhassa yrttejä ja juureksia.

Vedemön tila Itä-Götanmaalla

Vedemö on keskikokoinen maatila, joka sijaitsee pienessä kylässä muutaman kilometrin päässä Motalasta Itä-Götanmaalla. Karin Olsson ja hänen perheensä omistavat ja viljelevät tilaa jo yhdennessätoista polvessa. Vedemö on keskittynyt porsaiden kasvatukseen ja tilalla on samanaikaisesti lähes 2200 eläintä kerrallaan: 2000 porsasta, 200 emakkoa ja 30 lammasta. Tilalla kasvatetaan kauraa, vehnää, ohraa sekä heinää eläinten rehuksi.

Högstorpin tila Länsi-Götanmaalla

Högstorp on vanha sukutila jo kymmenennessä polvessa. Nykyään sen omistaa ja sitä viljelee Lars Haglund perheineen. Tila sijaitsee kauniilla tasankoisella seudulla Länsi-Götanmaalla, Vänernjärven eteläpuolella lähellä Grästorpia. Högstorpin tilalla on noin viisikymmenpäinen sonnikarja sekä kanoja ja mehiläisiä. Pellolla viljellään kauraa, ohraa, syysvehnää sekä heinää eläinten rehuksi. Puutarhassa kasvaa perunoita, sipulia ja vihanneksia. Suuren osan ruuastaan perhe kasvattaa itse omalla tilallaan.

Trolle Ljungby

Trolle Ljungby 12 500 hehtaareineen on yksi Ruotsin suurimmista maatiloista. Tila harjoittaa pääasiassa perinteistä siankasvatusta ja se myy noin 12 500 sikaa vuodessa. Päivittäisestä sikojen hoidosta vastaa kolme työntekijää, ja hoidossa painotetaan voimakkaasti optimaalista ruokintaa sekä hyviä tuotanto-olosuhteita. Sikojenkasvatuksen lisäksi tilalla on lypsykarjaa ja kasvinviljelyä.

Trolle Ljungby eli alun perin Ljungbyn nimellä tunnettu tila on ollut Trolle-Wachtmeisterin perheen omistuksessa jo 1800-luvun alusta lähtien. Linna kuuluu Skoonen upeimpiin renesanssiajan rakennuksiin. Päärakennus koostuu kahdesta myöhemmin yhdistetystä talosta ja sitä ympäröi vaikuttava vallihauta. Linnan vanhimmat osat ovat peräisin jo 1500-luvulta, mutta linnan nykyinen ulkoasu on peräisin vuodelta 1630, jolloin se tuhoisan tulipalon jälkeen rakennettiin uudestaan ja sitä laajennettiin. Kaunis linnanpuutarha on yksi Ruotsin harvoista renessanssiajan puutarhoista.

Kehittämisen vuosi edessä Tanskassa

Rose Poultry A/S vastaa HKScan-konsernin siipikarjaliiketoiminnasta Tanskassa ja Ruotsissa. Tuotannosta osa on tuoretuotteita, pääosa pakasteita ja myös lihavalmisteita. Tuotteet markkinoidaan yhtiön omalla Rose-merkillä sekä kaupan merkeillä.

Tanska	2011	%	2010	%
Liikevaihto, Meur	228,1	8,9	21,8	1,0
Liikevoitto, Meur	-3,7	-7,6	-0,0	-0,0
Liikevoitto-%	-1,6	-	0,0	-
Henkilöstö 31.12.	844	10,7	969	12,0

Prosenttiluku tarkoittaa Tanskan markkina-alueen osuutta koko konsernin vastaavasta luvusta. Rose Poultry A/S on konsolidoitu HKScan-konserniin 29.11.2010 alkaen.

Rose Poultry A/S:n kehittämisohjelmaa vietiin eteenpäin suunnitelmien mukaisesti. Tanskan suurimman siipikarjayhtiön integroituminen HKScan-konserniin on sujunut kitkatta.

Vuosi 2011 oli Rose Poultrylle ensimmäinen täysi tilivuosi HKScankonsernin osana. Yhtiö oli tullut yrityskaupassa marraskuussa 2010, jolloin HKScan hankki sen omistukseensa. Myyjinä oli tuolloin kolme tanskalaista perheyhtiötä.

Rose Poultryn strateginen sopivuus HKScanille on erinomainen. Sen tunnettu Rose-tuotemerkki ja vahva markkina-asema Tanskan suurimpana siipikarjanlihan käsittelijänä täydentävät saumattomasti HKScanin muuta kansainvälistä liiketoimintaa.

Rose Poultry -yritysjärjestelyn seurauksena HKScan-konsernista tuli johtava toimija Pohjois-Euroopan siipikarjanliha-alalla. Se on nykyisin selkeä markkinaykkönen Tanskassa, Suomessa ja Virossa.

TÄHTÄIMESSA KANNATTAVUUDEN PARANTAMINEN

Rose Poultryn tavoitteena on vahvistaa asemiaan edelleen Tanskassa, Ruotsissa ja Isossa-Britanniassa, jotka muodostavat sen päämarkkinat. Se haluaa myös kasvattaa myyntiään Lähi-idän ja Kaakkois-Aasian tärkeillä vientimarkkinoilla.

Siipikarja-alalla markkinat ovat maailmanlaajuiset ja erittäin kilpaillut. Rose Poultrynkin päätuotteista useat - erityisesti pakastebroilerit eri muodoissaan - ovat herkkiä kansainvälisille hintavaihteluille. Sen vuoksi kilpailukyvystä on huolehdittava jatkuvasti.

Kilpailukyvyn vahvistamiseksi Rose Poultryssä on käynnissä kehittämisohjelma, jolla tehostetaan yhtiön liiketoimintaa. Ohjelmalla tavoitellaan lisää kustannustehokkuutta ja sitä kautta selkeästi parempaa kannattavuutta HKScanille Tanskan markkina-alueella.

Kehittämisohjelman toteuttamista jatkettiin aiemmin tehtyjen suunnitelmien mukaisesti. Toimintaa keskitettiin ja tehostettiin lopettamalla teurastukset Padborgin tuotantolaitoksessa kesällä ja siirtämällä ne Rose Poultryn päätoimipaikkaan Vinderupiin. Samalla myös Skovgaardin tuotantolaitoksen teurastusprosessia voitiin tehostaa.

TUOTEKEHITYS AVAA TIETÄ

Tanskassa ja Ruotsissa valtaosa siipikarjatuotteista myydään pakasteina. Niinpä Rose Poultryn tavoitteena on vähin erin totuttaa tanskalaisia ja ruotsalaisia kuluttajia tuoreiden siipikarjatuotteiden käyttäjiksi suomalaisten tapaan. Se mahdollistaa laajenevan tarjonnan kuluttajille niin omalla Rose-merkillä kuin kaupan merkeillä, ja samalla parantaa yhtiön erottuvuutta tuontilihalla operoivista kilpailijoista.

Vuoden 2011 aikana kaupallisesti merkittävien uutuuksien joukossa Rose Poultryltä olivat muun muassa tuore broilerinjauheliha Tanskassa ja vastaavasti tuore maissikana Ruotsissa. Uutuudet saivat hyvän vastaanoton kummassakin maassa.

Tuotteiston kehittämisessä Rose Poultryn mahdollisuudet jatkossa entisestään laajenevat, koska se voi käyttää hyödyksi HKScanin vahvaa tuoretuoteosaamista.

KEVEYS, TURVALLISUUS JA JÄLJITETTÄVYYS

Tanskalaiset ovat kaikkialla maailmassa tunnettuja sianliharuokien ystäviä. Kuitenkin erityisesti nuorempi sukupolvi on yhä enenevässä määrin löytänyt omakseen siipikarjanlihan.

Ravitsemuskysymykset ovat tätä päivää, ja siipikarjanliha koetaan kevyenä, nuorekkaana vaihtoehtona ruoan raaka-aineeksi. Siitä syntyy vaivattomasti nykyaikaisia aterioita, myös monin kansainvälisin tavoin maustettuna. Suosituimpia siipikarjatuotteita tällä hetkellä ovat rintafileet.

Elintarvikkeiden turvallisuus ja eettiset näkökohdat ovat Tans-

kassa ajankohtaisia ja tärkeitä aiheita. Rose Poultry A/S on pa nostanut viime vuosina erittäin paljon tuotantoeläinten terveyden ja hyvinvoinnin kaikinpuoliseen edistämiseen niin kasvatustiloilla kuin kuljetusten aikana ja teurastamokäsittelyn yhteydessä.

Ruoan turvallisuuteen kytkeytyy läheisesti jäljitettävyys. Rose Poultry on ollut edelläkävijänä kehittämässä maailmanlaajuises tikin merkittävää tanskalaista KIK-laadunvarmistusjärjestelmää (Kvalitetssikring I Kyllingproduktion). KIK-järjestelmään kerätään kaikki dokumentoitu tieto elintarviketurvallisuudesta, eläinten hy vinvoinnista ja eläinterveydestä. Tämä tarkoittaa sitä, että jokainen vaihe - tuottaja, rehun toimittaja, kuljetusliike ja teurastamo - kyke nee varmistamaan ja dokumentoimaan omat prosessinsa.

KIK-järjestelmän ansiosta Rose Poultryn on mahdollista jäljittää linnut kasvatustiloilta aina läpi teurastamon. Tämä on yhtiölle tär keä valtti myös kansainvälisillä vientimarkkinoilla.

VAHVA ALKUTUOTANTOKETJU

Rose Poultry A/S on Tanskan suurin siipikarjanlihaa jalostava ja markkinoiva yritys. Sillä on eri puolilla maata noin 85 sopimustuot tajaa, jotka toimittivat yhtiölle yli 130 miljoonaa kiloa siipikarjanli haa vuonna 2011. Suuri osa on perheviljelminä hoidettuja tiloja, mutta mukana on myös isoja yhtiömuotoisia kasvattajia.

Eniten kasvatustiloja sijaitsee Jyllannissa, hyvien kuljetusyhteyk sien päässä Vinderupin ja Skovgaardin tuotantolaitoksista, joissa tapahtuu lintujen teurastus.

Kaikista sopimustuottajista kymmenkunta on luomutuottajia. Kiinnostus luonnonmukaisesti tuotettua broileria kohtaan on koko ajan kasvussa Tanskassa, ja Rose Poultryn luomubroileri on saanut myönteisen vastaanoton kuluttajien taholta.

KIK-järjestelmällä läpinäkyvyyttä Tanskan broilerintuotantoon

Rose Poultry edustaa turvallisuutta broilerintuotannon kaikilla alueilla. Laatu on yritykselle ensiarvoisen tärkeää, joten Rosen broilerit ovat maukkaita ja meheviä riippumatta siitä, minkä tuotteen valitsee. Vaikka tanskalaiselle elintarviketuotannolle on asetettu sangen tiukat ympäristö- ja turvallisuusvaatimukset, Rose Poultryn omat käytännöt ovat monin paikoin vielä niitäkin tiukempia.

Paras laatuluokka, turvallisuus ja jäljitettävyys

Broileriteollisuuden on varmistettava tuotteilleen ja tuotannolleen laatu, joka vastaa myös Tanskan viranomaisten vaatimuksia elintarvikkeiden turvallisuudesta ja eläinten hyvinvoinnista. Näitä edellyttävät myös useimmat tärkeimmistä asiakkaista. Tanskan Eläinlääkintä- ja Elintarvikevirasto on säännöllisten pistokokeidensa perusteella myöntänyt Rose Poultrylle aina parhaan laatuluokan, mikä jo itsessään on merkki korkeasta turvallisuudesta.

Rose haluaa tarjota kuluttajille terveellisiä ja turvallisia elintarvikkeita. Siksi Rose on mukana KIK-järjestelmässä (Kvalitetssikring I Kyllingproduktion – Broilerituotannon Laadunvarmistus), joka on laadittu "pellolta pöytään" -periaatteella. KIK on broileriteollisuuden kehittämä ja koko broileriketjun kattava täydellinen laatu- ja dokumentointijärjestelmä. Järjestelmä perustuu HACCP-periaatteisiin, ja käyttämällä monia verkostoja, koulutusta, tietojen kirjaamista sekä erilaisia valvontatoimenpiteitä voidaan varmistaa ja dokumentoida elintarvikkeiden turvallisuus sekä eläinten terveys ja hyvinvointi. KIK-järjestelmä kattaa tuotantoketjun broilereiden teurastukseen asti. Siitä lähtien Rose Poultryn tuotantolaitoksissa toimitaan BRC- ja IFS-standardien mukaisesti.

KIK-tietojentallennusjärjestelmän avulla Rose Poultry pystyy dokumentoimaan kaiken tekemänsä ja jäljittämään valmiin tuotteen elinkaaren aina tuottajalle asti. Se mahdollistaa lisäksi jokaisen broilerin elinajan dokumentoinnin − ei pelkästään jokaisen broilerin osalta , vaan myös sen isovanhempien osalta.

Tuotantoketju pellolta pöytään

Oheisessa kaaviossa näkyy koko tuotantoketju pellolta pöytään ja siitä selviää myös, ketkä raportoivat KIK:lle.

KIK:iin raportoidaan kronologisesti. Ensin hautomoyrittäjä kirjaa toimitusehtoja, hautomon hallintoa, kasvatusta ja varastointia koskevat jäljitettävyystiedot. Seuraavaksi rehuntoimittajat ilmoittavat kaikki rehun hankintaa ja yksittäisiä tuotantoprosesseja koskevat tiedot, mm. tuotantoympäristön puhdistus- ja desinfiointi, eläinlääkintä, bakteeri- ja hygieniatutkimusten raportit.

Tämän jälkeen broilerintuottaja toimittaa yksityiskohtaisen luettelon koko tuotantoprosessin alusta teurastukseen. Lopuksi teurastamo kirjaa tiedot kiinniotosta, kuljetuksesta ja teurastusprosessista.

Maailman parhaiten dokumentoitu broileri

KIK-tietokanta sisältää kaiken olennaisen informaation tanskalaisesta broilerintuotannosta. Se on ainutlaatuinen työkalu, jonka avulla tuotannon eri vaiheet voidaan dokumentoida yksityiskohtaisesti ja monipuolisesti. KIK-ohjelma on myös työkalu menettelytapojen ja eläinten hyvinvoinnin parantamiseen.

KIK-järjestelmän ansiosta tanskalaisesta broilerista on tullut maailman parhaiten dokumentoitu broileri. Kaikki Rose Poultryn broilerintuottajat ovat mukana KIK-ohjelmassa ja järjestelmän tilat auditoidaan vuosittain. Järjestelmän toimivuutta kuvastaa se, että myös Tanskan viranomaiset käyttävät KIK:iä viitejärjestelmänään.

Broilerituotannon laadunvarmistus Tanskassa: KIK-järjestelmä

KIK:in edut Rose Poultrylle

• Oleellinen tieto kerätään yhteen online-dokumentaatio- ja jäljitettävyysjärjestelmään.
• Laatua, elintarvikkeiden turvallisuutta, eläinten hyvinvointia sekä terveyttä koskevat tiedot voidaan nopeasti esittää asiakkaille, kuluttajille ja viranomaisille.
• Tuotantoketjun eri vaiheet voidaan analysoida prosessien kehittämiseksi ja optimoimiseksi ja myös sopeuttamiseksi muuttuviin markkinaolosuhteisiin.
• KIK on osa tanskalaisen broilerintuotannon tulevaisuuden perustaa.
• KIK luo mahdollisuuksia hyvien liikesuhteiden kehittämiseen ja ylläpitämiseen tarjoamalla systemaattisen dokumentoinnin hyötyjä tanskalaisten broilerituotteiden käyttäjille.

KIK on EN45011-sertifioitu ja johtavat vähittäiskaupat hyväksyvät KIK:in kuten Iso-Britannian ACP:n ja Alankomaiden IKB:n.

Tanska (Rose Poultry A/S on aloittanut vastuullisuusohjelmassa vuoden 2011 aikana), vastuullisuustoimenpiteet 2011

Yritysvastuun osa-alueet	Toimenpiteet 2011
Maistuvat, turvalliset ja terveelliset tuotteet	- Tuotteiden suola- ja rasvapitoisuus on jo alhaisella tasolla. Nyckelhål-merkintä (alhaisempi rasva- ja sokeritaso) käytössä osalla tuotteista. - Lisäaineiden vähentäminen marinoiduista tuotteista. - Luomu- ja maissikanatuotteet valikoimassa. - IFS- ja BRC-tuoteturvallisuussertifioinnit voimassa.
Henkilöstön hyvinvointi	- Työturvallisuus on tärkeä painopistealue. Jatkuvat koulutus- ja valmennusohjelmat henki löstölle.
Pätevät kumppanit	- Vastuullisuuskriteerit otetaan huomioon tavarantoimittajia hyväksyttäessä.
Lisäarvon tuottaminen liiketoiminnalle ja yhteiskunnalle	- Osallistuminen alan yhteisiin hankkeisiin ja paikallisiin yhteistyöprojekteihin. - Tanskalaisen broilerinlihan valinnan tukeminen.
Eläinten hyvinvointi	- Kaikki broilerintuottajat kuuluvat KIK-laadunhallinta- ja jäljitettävyysjärjestelmään, joka kehittää tuoteturvallisuutta, eläinten hyvinvointia ja tuotanto-olosuhteita. KIK-järjestelmän tilat auditoi sovitusti puolueeton taho.
Ympäristö	- Energian ja vedenkulutus on vähentynyt ja tehostunut johtuen pääosin teurastusten lopet tamisesta Padborgin tuotantolaitoksessa. Jätteet käytetään voimalaitosten polttoaineena tai menevät kierrätykseen. - Tuotannon hiilidioksidipäästöt ovat vähentyneet vuosi vuodelta. Siipikarjan hiilijalanjälkisel vityksen tulokset julkaistaan vuonna 2012.

Baltian markkinoilla positiivisen kehityksen vuosi

Viro, Latvia ja Liettua muodostavat HKScanin Baltian markkina-alueen. Konserniin kuuluu Baltian suurin liha-alan yritys Rakvere Lihakombinaat ja sianlihantuotantoyhtiö Ekseko sekä Viron suurin siipikarjan ja kananmunien tuottaja Tallegg. Latviasta konserniin kuuluvat Rigas Miesnieks ja Jelgavas Galas Kombinats ja Liettuasta Klaipedos Maisto Mesos Produktai.

Baltia	2011	%	2010	%
Liikevaihto, Meur	173,3	7,0	160,4	7,4
Liikevoitto, Meur	9,8	24,7	8,7	15,6
Liikevoitto-%	5,6		5,4
Henkilöstö 31.12.	1 803	22,9	1 945	24,1

Prosenttiluku tarkoittaa Baltian markkina-alueen osuutta koko konsernin vastaavasta luvusta.

HKScanin Baltia-ryhmälle vuosi 2011 oli odotusten mukaisesti hyvä. Markkina-asemat vahvistuivat erityisesti Virossa ja Latviassa.

Taloudellinen toimintaympäristö Baltiassa näytti vähitellen elpyvän edellisen vuoden taantuman jälkeen. Tämä näkyi muun muassa lihatuotteiden kysynnän hienoisena kasvuna alkuvuonna, kun korkea työttömyys alkoi hivenen hellittää.

Sitten eurokriisi ja kuluttajien tuntema epävarmuus käänsi kehitystä vuoden jälkipuoliskolla huonompaan suuntaan. Toisaalta samaan aikaan myös inflaatio kiihtyi. Siitä seurasi liharaaka-aineiden ja muiden tuotantopanosten, erityisesti energian, hintojen nousua. Myös työvoimakustannuksissa on ollut nousupainetta.

Haasteista huolimatta HKScanin Baltia-ryhmä sopeutti toimintansa vallitsevaan markkinatilanteeseen esimerkillisen hyvin. Se pystyi lisäämään liikevaihtoaan ja kasvattamaan liikevoittoaan. Baltiassa koko vuoden 2011 liikevoittoprosentti nousi 5,6 prosenttiin. Luku ylittää konsernin pitkän aikavälin tavoitteen, joka on 5 prosenttia liikevaihdosta.

MENESTYKSEN AVAIMET

Rakvere Lihakombinaat tytäryhtiöineen ja Tallegg rakensivat kertomusvuoden toimintansa useammalle tekijälle. Yhtiöissä keskityttiin toiminnallisen laadun ja varmuuden ylläpitämiseen, mikä markkinajohtajan asemassa olevalle on tärkeää. Toiseksi yhtiöissä noudatettiin tarkkaa kustannuskuria, jonkalaisella pystytään tarvittaessa reagoimaan kulujen muutoksiin haasteellisessa taloudellisessa toimintaympäristössä.

Kolmas keskeinen tekijä on onnistunut tuotevalikoima. Baltiaryhmällä on tarjota sellaisia tuotteita, joissa kohtaavat kuluttajien ruokailutoiveet ja odotukset ja oikea hintataso.

Kansantalouden epävarmuus, työttömyys ja kohonneet ruoan

hinnat heijastuivat vuoden edetessä kuluttajien ostokäyttäytymiseen. Tämä näkyi muun muassa perusraaka-aineiden käytön yleistymisenä ruoan valmistuksessa kodeissa.

Tuotevalikoiman kehittäminen onkin HKScanin Baltia-ryhmän vahvimpia avainalueita.

Ajankohtaan sopivat tuotteet pitivät sekä Rakveren että Talleggin myyntiluvut hyvinä koko vuoden, myös sesonkeina. Talvisesonkina myivät uunivalmiit lihat ja kesäkaudella grillaustuotteet. Sesongit ovat myös oivallinen ajankohta mielenkiintoisten uutuuksien lanseeraukseen ja niissä Baltia-ryhmä onnistui herättämään kuluttajien kiinnostuksen.

SIIPIKARJATUOTTEILLA ON NYT IMUA

Siipikarjatuotteiden kysyntä on vahvassa kasvussa Baltiassa. Näin on erityisesti Latviassa ja Liettuassa, mutta myös Virossa kulutus lisääntyi. Vastaavasti hinnaltaan hieman kalliimpina pidettyjen sianlihan ja naudanlihan käyttö on jonkin verran vähentynyt taloudellisen tilanteen ja kuluttajien ostovoiman heikentymisen vuoksi.

Vastatakseen siipikarjanlihan kysynnän kasvuun Tallegg on uusinut tuotantoprosessejaan ja -linjojaan. Niiden ansiosta Viron suurin siipikarjanlihan tuottaja onnistui kasvattamaan markkinaosuuksiaan. Merkittävää eteenpäin menoa Tallegg kirjasi broilerin jauhelihatuotteissa.

Myös Rakvere lisäsi jauhelihatuotteiden valmistustaan ja toi markkinoille useita myyviä uutuuksia. Tehdyt investointipanostukset tehokkaaseen tuotantolinjaan parantavat jatkossa Rakveren mahdollisuuksia jauhelihatuotteiden markkinoimiseen koko Baltian alueella ja uusien makuelämysten tarjoamiseen. Rakvere lisäsi myös kinkkujen valikoimaa menestyksellisesti.

Kuluttajien odotukset lihatuotteiden laadun ja terveellisyyden suhteen ovat kasvussa kaikissa Baltian maissa. Siinä suhteessa trendi on selvä. Toistaiseksi se kuitenkin konkretisoituu vielä melko vähän itse ostotilanteessa kaupassa. Silloin korostuu kuluttajien hintatietoisuus ja paljon painavat vaa'assa myös kampanjatarjoukset.

Baltia (AS Rakvere Lihakombinaat ja AS Tallegg), vastuullisuustavoitteet ja -toimenpiteet 2011

Yritysvastuun osa-alueet	Tavoitteet 2011	Toimenpiteet 2011
Maistuvat, turvalliset ja terveelliset tuotteet	- Laaditaan kriteerit tuotteiden terveellisyydelle. - Tavoitteena vähentää suolaa tuotteista: Tallegg n. 1 %, Rakvere n. 3 %. - Ravitsemustutkimusta ja –viestintää kehitetään yhdessä alan tutkimuslaitosten kanssa.	- Kriteerit tuotteiden terveellisyydelle: suola- ja rasvapi toisuuden laskeminen ja lisäaineiden määrän pitäminen vähimmäistasolla. - Suolan ja lisäaineiden vähentäminen merkittävästä määrästä tuotteita. - GDA- (viitteellinen päiväsaanti) ja allergeenitietojen lisää mistä tuotteisiin jatketaan.
Henkilöstön hyvinvointi	- Kehityskeskustelujen kehittäminen ja henki löstön valmennukset.	- Kehityskeskustelujen käytön laajentaminen. - Henkilöstön valmennukset.
Pätevät kumppanit	- Yhteiset ostokriteerit.	- Yhteiset ostokriteerit, jotka sisältävät vastuullisuuskriteerejä.
Lisäarvon tuottaminen liiketoiminnalle ja yhteiskunnalle	- Paikallisten tapahtumien ja perheiden tukeminen jatkuu. - Investoinnit paikalliseen tuotantoon.	- Paikallisten kulttuuri- ja urheilutapahtuminen sekä virolais ten lasten ja perheiden tukeminen. - Virolaisen hyvän ruuan festivaalin tukeminen sekä kotimai sen ruuan kampanjaan osallistuminen Virossa. - Uusi broilereiden emokasvatustila Anijassa, Virossa sekä Jelgavan tuotantolaitoksen uudistaminen Latviassa.
Eläinten hyvinvointi	- Uudet eläinten hyvinvoinnin ohjeistukset käytössä. Erityinen huomio eläintautien kontrolloimisessa.	- Eläinten hyvinvoinnin huomioon ottavat ohjeistukset käytös sä tiloilla. - Broilerien lastausalueen kunnostaminen Talleggin teurasta molla parantaa eläinten hyvinvointia.
Ympäristö	- Talleggin uusi jätevedenhallintajärjestelmä valmistuu ja vähentää vedenkulutusta. - Rakvere jatkaa energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä.	- Talleggin ja Rakveren investoinnit ovat vähentäneet päästöjä vuonna 2011. Talleggissa vedenkulutus on vähentynyt 15 000 m³ vuodesta 2010. Rakveren jätteenkäsittelyssä on tehty huomattavia parannuksia.

LATVIASSA ISOJEN MUUTOSTEN VUOSI

Merkittävää kehitystä nähtiin myös Latviassa, missä edellisenä vuonna hankitun A/S Jelgavas Galas Kombinatsin toimintojen yhdistäminen A/S Rigas Miesnieksiin eteni suunnitelmien mukaisesti. Vuoden alkupuolella päätökseensä saatu tuotanto-osastojen integroiminen on tuonut huomattavia kustannushyötyjä ja lisää tehokkuutta.

Yrityskaupan ansiosta Rigas Miesnieksillä on käytössään modernia tuotantokapasiteettia. Niinpä vanha ja osaksi epäkäytännöllinen tuotantolaitos Riian keskustassa voitiin sulkea. Kaikki HKScankonsernin Latviassa markkinoimat tuotteet tehdään tämän jälkeen Jelgavassa ja Viron puolella Rakveressa ammattitaidolla ja kustannustehokkaasti. Tuotteiden jakeluvarasto ja yhtiön pääkonttori hallinto-osastoineen toimivat edelleen Riiasta käsin.

A/S Rigas Miesnieksillä on nykyisin hiukan yli 30 prosentin markkinaosuus, millä luvulla se on Latvian johtava liha-alan yritys. Sen päätuotemerkit Rigas Miesnieks ja Jelgava ovat maassaan tunnettuja ja arvostettuja. Ja uutuutena markkinoille lanseerattu siipikarjatuotemerkki Kika sai heti positiivisen vastaanoton latvialaiskuluttajilta.

Myös Liettuan puolella myynti kasvoi voimakkaasti. Siellä kasvun moottoreina olivat onnistuneet uudet tuotteet sekä panostaminen asiakassuhteiden kehittämiseen. HKScan-konsernin Klaipedos Maistas -tuotemerkki sai Liettuassa entistä vankemman markkinaaseman.

Vanhojen tuotantoeläintilojen elvyttäminen piristää Viron maaseutua

Virossa on paljon hylättyjä entisiä tuotantoeläintiloja, joissa entisaikaan tuotettiin lihaa ja maitoa valtaville neuvostomarkkinoille. HKScanin tytäryhtiöt Virossa ovat jo vuosia elvyttäneet näitä tiloja ja sen myötä kehittäneet virolaista sian- ja siipikarjantuotantoa.

Monet virolaisista maatiloista ovat kulkeneet omistajalta toiselle, mutta ne on päästetty sittemmin hajoamaan ja ränsistymään. Samalla myös monet paikalliset asukkaat, jotka aikaisemmin työskentelivät eläin- ja siipikarjantuotannon parissa, menettivät elantonsa. HKScanin virolaiset tytäryhtiöt Rakvere Lihakombinaat ja Tallegg ovat jälleenrakentaneet ja ottaneet taas tuotantokäyttöön useita vanhoja maatiloja.

HKScanin vahvuus Viron markkinoilla perustuu juuri paikallisen raaka-aineen käyttöön ja integroituun tuotantoketjuun sekä laadunvalvontaan.

HKScanin virolaisten tytäryhtiöiden Rakvere Lihakombinaatin ja Talleggin tuotantolaitoksilla on standardin ISO 22000 mukainen sertifioitu tuoteturvallisuuden hallintajärjestelmä. Eksekon sianlihantuotannolle on Virossa myönnetty ISO 9001 -laatusertifikaatti ja ISO 14001 -ympäristöjohtamisen sertifikaatti.

Ympäristövaikutukset tutkitaan tarkasti

Ennen eläintilojen uudelleenavaamista niille tehdään aina perusteellinen ympäristöselvitys. Paikalliset asukkaat muistavat epämieluisat ympäristövaikutukset, joita eläintuotantotilat aiheuttivat vielä parikymmentä vuotta sitten. Sen vuoksi ympäristötutkimukset ovat aina tarpeen, mutta myös paikallisten asukkaiden informoiminen on tärkeää. Tässä ovat apuna paikallisen kunnan päättävät elimet, jotka tukevat oman kunnan yritystoiminnan kehittämistä.

Kaikki jälleenrakennetut tuotantotilat on varustettu nykyaikaisella tekniikalla, ja eläinten hyvinvointiin kiinnitetään paljon huomiota. Tuotantoeläinten hyvinvointi on Virolle erittäin tärkeää myös siksi, että sieltä viedään lihaa ja lihatuotteita myös muihin EU-maihin.

Kahden viimeisen vuoden aikana Virossa on jälleenrakennettu ja avattu kaksi sikatilaa ja kaksi broileritilaa. Sikatiloista vastaa ja niitä koordinoi Rakvere Lihakombinaat. Broileritilat ovat Viron suurimman siipikarjanlihan ja kananmunien tuottajan, HKScanin toisen virolaisen tytäryhtiön, AS Talleggin vastuulla.

Pääsusilman avajaisissa "lintu-screen"

Eläintilojen avajaiset ovat olleet Virossa varsin juhlavia tapahtumia, joihin paikallisen kunnanjohtajan lisäksi osallistuu usein myös Viron maatalousministeri. Pääsusilma-tila eli Baltian nykyaikaisin broilereiden emotila avattiin heinäkuussa 2011. Ehkäistääkseen lintujen häiritsemisen ja eläintautiriskin järjestettiin avajaisten ajaksi sisätiloista suora tv-kuva rakennuksen ulkopuolella pidettyyn avajaistapahtumaan. Osallistujat pystyivät isolta kuvaruudulta seuraamaan reaaliajassa lintujen kuopsutusta ja kuuntelemaan iloista kaakatusta.

Uudella tilalla on 13 500 lintua, ja tällä määrällä on tarkoitus taata haudontamunien tuottaminen virolaisen broilerituotannon kasvattamiseksi lähes kahdella miljoonalla linnulla vuosittain.

Pääsusilma on Talleggin neljäs haudontamunia tuottava tila. Tallegg pitää broilerintuotantoon tarvittavien haudontamunien tuottamista omilla tiloillaan erittäin tärkeänä, sillä siten pienenee myös eläintautien maahantulon riski. Tähän asti haudontamunia on tuotu Viroon eri puolilta Eurooppaa.

Vuonna 2012 jälleenrakennetaan Rakveren lähistöllä sijaitseva Kaarman broileritila. Siipikarjalihan tuottaminen on Virossa kuitenkin vielä melko vähäistä – kotimainen tuotanto kattaa vain reilun puolet markkinoiden tarpeesta. Kasvunvaraa on siis edelleen.

Säknan sikatila on yksi Viron moderneimmista

Viime vuoden lopulla Rakvere Lihakombinaatille sikoja toimittava AS Ekseko avasi Põlvamaan Moostessa uudistetun Säkna-sikatilan. Tähän Viron yhteen nykyaikaisimmista sikatiloista mahtuu 4000 lihasikaa ja vuosittain siellä kasvatetaan teuraspainoon 12 800 sikaa.

Tuoreen, laadukkaan, virolaisen sianlihan tie kuluttajien lautaselle edellyttää koko tuotantoketjun huolellista suunnittelua, kuten muuallakin HKScanin markkina-alueilla. Säknan tilan tuotan-torakennus täyttää kaikki nykyaikaiset kasvatusvaatimukset ja siellä on käytössä nykyaikainen tekniikka sikojen ruokkimiseen, ilmastoinnin säätämiseen ja lannankäsittelyyn.

Noin 3,5 kuukauden jakso on porsaidenkasvatuksessa merkittävää aikaa sekä ruokinnan että elinympäristön puolesta. Säknan tilalla käytettävä liemirehu sopii hyvin porsaiden ruokintaan ja sen käyttö mahdollistaa myös paikallisten maanviljeilijöiden tuottaman viljan ja maitoteollisuuden sivutuotteena saatavan heran käytön.

Eve Samuli johtaa TALLEGGIN broilerintuotanto-osastoa

Eve Samuli valmistui vuonna 1993 silloisesta Viron Maatalousakatemiasta kotieläintuotannon alalta ja hakeutui töihin Talleggin rehutehtaan teknologiksi. Siihen aikaan Tallegg osti vielä siipikarjanrehunsa Keilassa sijaitsevasta rehukombinaatista. Samulin ensisijaisena tehtävänä oli rehun laadun parantaminen. Oman rehutehtaan Tallegg avasi vuotta myöhemmin ja Samuli työskenteli siinä useita vuosia pääeläinteknikkona. Nykyään hän toimii broilerintuotanto-osaston johtajana. Osastolla on broilerinkasvattamo, nuorten lintujen kasvattamo, haudontamunien tuotantoa ja hautomo.

Samuli tutustui siipikarjatuotantoon jo opiskeluaikojen työharjoittelujaksoilla. Jo silloin siipikarjankasvatus tuntui olevan nopeasti kehittyvä ja muuttuva ala ja näin ollen eräs mielenkiintoisimmista eläintuotantoalueista. Juuri jatkuvien muutosten takia työ on Samulista mielekästä ja kiinnostavaa.

Metsa-tilan johtaja Mare Siiman pitää haasteista

Mare Siiman on asunut Põlvassa melkein 30 vuotta ja on koko sinä aikana toiminut eläintilojen johtajana. AS Ekseko Metsan sikatilan johtajana Siiman on nähnyt sekä kolhoosielämää että elämää yksityisissä yhtiöissä uudelleen itsenäistyneessä Virossa. AS Ekseko osti Metsan tilan vuonna 2009. Paria vuotta myöhemmin sikala remontoitiin perusteellisesti ja sen laitteet uudistettiin. Näiden ansiosta eläintenhoitoon jää enemmän aikaa ja sen myötä myös tilan tuottavuus on parantunut tuntuvasti. Mare Siiman pitää työssään jatkuvista haasteista ja niiden ratkaisemisesta.

Puolassa nähtävissä kasvua

HKScanin Puolan markkina-alueen liiketoiminnasta vastaa Sokolów S.A. Se on Puolan lihateollisuuden johtavia yrityksiä. Sillä on maan tunnetuimpiin kuuluvat tuotemerkit ja ainoana valtakunnallinen jakeluverkosto. Sokolów eroaa muista HKScan-konsernin maayhtiöistä siinä, että se on yhteisomistuksessa. Sokolówin toisena omistajana on tanskalainen Danish Crown.

Puola	2011	%	2010	%
Liikevaihto, Meur	298,9	11,7	279,3	12,8
Liikevoitto, Meur	12,7	26,4	15,5	28,1
Liikevoitto-%	4,2		5,6
Henkilöstö 31.12.	6 175	-	6 145	-

Luvut tarkoittavat HKScan-konsernille konsolidoitua osaa (50 %). Henkilöstöluvussa on Sokolówin koko henkilöstö eikä sitä ole sisällytetty konsernin lukuihin. Prosenttiluku tarkoittaa Puolan markkina-alueen osuutta koko konsernin vastaavasta luvusta.

Liiketoiminnan vahva kehitys jatkui Puolassa läpi koko vuoden 2011. Tulosta syntyi haastavasta markkinatilanteesta huolimatta.

HKScan-konsernille Puolasta kirjattu liikevaihto kasvoi lähes 20 miljoonalla eurolla edellisvuodesta. Liikevoiton jääminen vajaan kolmen miljoonan euron päähän edellisestä vuodesta kertoo toimintaympäristön haasteellisuudesta.

Puolan markkina-alueen liiketoiminta vuonna 2011 kehittyi odotusten mukaisesti. Sokolówin suoritus oli kauttaaltaan tasaisen vahva lukuun ottamatta hivenen vaisummaksi muodostunutta toista vuosineljännestä. Vuoden viimeisellä neljänneksellä yhtiö hipoi jo konsernin asettamaa 5 prosentin tavoitetasoa liikevoitossa.

Myynti kasvoi sekä nykyaikaisissa ketjuissa että perinteisen kaupan ketjuissa, eniten nykyaikaisissa. Myyntiä vauhdittivat laajat markkinointikampanjat ja muun muassa onnistunut grillituotteiden myynti. Joulukuusta muodostui yhtiön kaikkien aikojen paras myyntikuukausi.

Sokolowin perinteisessä myyntikanavassa on 42 omaa jakelukeskusta Puolan suurimmissa kaupungeissa, 49 omaa myymälää ja 670 Sokolówin tunnuksin varustettua myyntipistettä eri puolilla maata. Perinteisen kanavan rinnalla on merkitykseltään kasvava nykyaikainen myyntikanava: vähittäiskaupan super- ja hypermarketit sekä myös halpamyymälät. Sokolów toimittaa tavaraa kaikkiin merkittäviin ketjuihin.

VALMISTUSMÄÄRÄT KASVUSSA

Kasvu näkyi myös tuotannossa. Etenkin siivutettujen tuotteiden valmistus ja myynti lisääntyivät merkittävästi. Huomattavaa lisäystä tapahtui myös laadukkaiden, korkean lihapitoisuuden kinkkunakkien valmistuksessa. Vuoden aikana markkinoille tuotiin lapsille suunnatut kuorettomat Sokolik-nakit, jotka saivat hyvän vastaanoton. Menestyjiin kuuluivat myös uudet ilmakuivatut ohuet Kabanos-kestomakkarat, joiden halkaisija on vain 8 millimetriä.

Kasvun avulla Sokolów on osittain pystynyt kompensoimaan voimakasta raaka-ainekustannusten nousua Puolassa.

Vuosi oli liha-alalla yleisesti ottaen vaativa. Sian tuottajahinnat nousivat, mutta kustannukset nousivat enemmän ja monet alkutuottajat lopettivat tuotantonsa kannattamattomana. Teollisuudelle korkeat sisäänostohinnat aiheuttivat päänvaivaa. Kustannusten nousun siirtäminen myyntihintoihin oli haasteellista, mikä heikensi sianlihan kannattavuutta myös Sokolówissa.

Tilanteesta kärsivät eniten teurastukseen ja leikkuuseen erikoistuneet pienet ja keskisuuret yritykset. Sokolów on suurena ja monipuolisesti toimivana yrityksenä selvinnyt paremmin ja on pystynyt vahvistamaan markkinaosuuksiaan sianlihan kulutuksen hienoisesta laskusta huolimatta.

TOIMINTAYMPRISTÖ MUUTTUU

Kansantalouden kasvu Puolassa jatkui, vaikkakin hivenen hitaampana kuin edellisenä vuonna. Paljolti kulutuskysynnän vetämänä BKT kasvoi 4,3 prosenttia, mikä oli EU:n korkeimpia lukuja. Toisaalta myös inflaatio kiihtyi. Se puolestaan johti raaka-aineiden ja erityisesti energian hinnan kallistumiseen. Vuoden 2010 kesän runsaan kahden prosentin tasolta on noustu niin, että vuoden 2011 lopussa Puolan inflaatio kipusi lähelle 4,8 prosenttiin.

Samaan aikaan lisääntyvä työttömyys, tuloerojen kasvu ja toisaalta ero kaupunkien ja maaseudun välillä vaikuttavat kuluttajien ostopäätöksiin ja ruokavalintoihin. Se edellyttää HKScanin Puolan liiketoiminnassa valppautta ja tarttumista muuttuvan kysynnän tarjoamiin mahdollisuuksiin.

UUDISTUVAA TEKNIIKKAA

Sokolówilla on seitsemän tuotantolaitosta eri puolilla Puolaa. Yhtiö varautuu tulevaisuuteen investoimalla tehtaisiinsa säännöllisesti.

Tarkoitus on muun muassa uudistaa Sokolów Podlaskissa sijait sevaa tuotantolaitosta lähivuosien aikana. Kertomusvuonna siellä rakennettiin leivänpäällistehdasta, joka nostaa Sokolówin leivän päällistuotannon vuosivolyymin 36 miljoonaan kiloon.

Tarnówin tehtaalla puolestaan viimeisteltiin nautateurastuslin jan modernisointia. Se oli merkittävä investointi, koska Sokolów pystyy nyt jatkossakin varmistamaan asemansa Puolan johtavana naudanlihan käsittelijänä.

Vastuullisuuden toimenpiteitä

Vuonna 2011 Sokolówissa kiinnitettiin erityistä huomiota tuot teiden terveellisyyteen ja turvallisuuteen sekä laadunhallintaan. Kaikilla tuotantolaitoksilla on ISO 9001:n ja HACCP:n lisäksi joko IFS- tai BRC-tuoteturvallisuussertifiointi tai molemmat. Henkilöstön tuoteturvallisuuteen ja ympäristöasioiden hallintaan liittyviä koulu tuksia jatkettiin.

Tuotannossa tehtiin jätteiden käsittelyä parantavia ja energian kulutusta vähentäviä toimenpiteitä. Eläinten hyvinvointi ja sen vaikutus lihan laatuun huomioidaan alkutuotannossa. Tuotantoolosuhteet tiloilla tarkastetaan aina ennen tuotantosopimuksen hyväksymistä.

Sokolów jatkaa sekä kansallisten että paikallisten kulttuuri- ja ur heilutapahtumien tukemista.

Hallituksen toimintakertomus 1.1.-31.12.2011

• Vuonna 2011 HKScan-konsernin liikevaihto nousi 2 491,3 miljoonaan euroon (2 113,9 milj. euroa): kasvua 17,9 %.

• Liikevoitto oli 39,6 miljoonaa euroa (48,0 milj. euroa).
• Sianlihaliiketoiminnan pitkään jatkuneet haasteet alkoivat helpottua vuoden loppua kohti ja tilanne on tasapainottumassa erityisesti Suomen markkina-alueella.

• Markkina-asemassa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia millään konsernin markkina-alueella vuoden aikana. Markkina-aseman vahvistuminen jatkui kuitenkin Suomessa.

• Nettorahoituskulut olivat -30,9 miljoonaa euroa (-13,8 milj. euroa) ja kasvu edellisvuoteen verrattuna oli merkittävä. Pääasiallinen syy kasvuun oli lainamarginaalien nousu.

• Hallitus ehdottaa 25.4.2012 pidettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että vuodelta 2011 maksettaisiin osinkoa 0,17 euroa osakkeelta eli yhteensä noin 9,3 miljoonaa euroa.

• Ohjeistus vuodelle 2012: liikevoiton arvioidaan olevan parempi kuin vuonna 2011.

Tuloskehitys ja taloudellinen asema

LIIKEVAIHDON KEHITYS

HKScan-konsernin liikevaihto vuonna 2011 oli 2 491,31 miljoonaa euroa (2 113,9 milj. euroa vuonna 2010). Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 17,9 prosenttia. Liikevaihto kasvoi konsernin kaikilla markkina-alueilla.

HKScanin markkina-asema on vahva yhtiön kaikilla markkinaalueilla eikä siinä ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Lihan kulutus on kasvanut konsernin kaikilla markkina-alueilla. Maailmantalouden ongelmat eivät juurikaan vaikuta HKScanin tuotteiden kuluttajakysyntään, sillä konsernin laajassa tuoteportfoliossa on vaihtoehtoja eri kuluttajaryhmien monenlaisiin tarpeisiin.

Suomessa vuosi 2011 oli kaupallisesti hyvä. Merkittävin lanseeraus oli HK Rypsiporsas®, joka osoittautui menestykseksi.

Liikevaihdon jakauma 2011 (%) 2 491,3 miljoonaa euroa

Liikevaihto ja liikevoitto segmenteittäin

Vuoden viimeinen neljännes ja koko vuosi (miljoonaa euroa)

	Q4/2011	Q4/2010	2011	2010
Liikevaihto
- Suomi	217,6	198,2	812,4	718,5
- Ruotsi	275,6	275,0	1 045,7	997,1
- Tanska	54,3	21,8	228,1	21,8
- Baltia	44,9	42,0	173,3	160,4
- Puola	73,9	72,6	298,9	279,3
- Segmenttien välinen	-16,4	-14,0	-67,1	-63,3
Konserni yhteensä	649,8	595,7	2 491,3	2 113,9
Liikevoitto
- Suomi	7,2	4,7	12,1	10,7
- Ruotsi	7,4	8,0	17,2	20,4
- Tanska	-1,3	0,0	-3,7	0,0
- Baltia	2,8	1,8	9,8	8,7
- Puola	3,5	3,0	12,7	15,5
- Segmenttien välinen	0,0	0,0	0,0	0,0
Segmentit yhteensä	19,6	17,5	48,0	55,3
Konsernihallinnon kulut	-2,0	-1,8	-8,4	*) -7,2
Konserni yhteensä	17,6	15,7	39,6	48,0

*) Sisältää toisella neljänneksellä kirjatun myydyn tontin maaperän puhdistuskulut 0,9 miljoonaa euroa.

Segmenttijako perustuu konsernin organisaatioon sekä hallituksen ja johdon raportointiin. Johto seuraa liiketoiminnan kannattavuutta markkina-alueittain. Konserni raportoi ensisijaisena segmenttinä maantieteelliset segmentit, joita ovat Suomi, Ruotsi, Tanska, Baltia ja Puola.

Ruotsissa liikevaihdon kehitykseen vaikuttivat päivittäistavarakaupan kasvun pysähtyminen ja kaupan omien merkkien osuuden voimakas lisääntyminen vuoden aikana. Lihan tuonti Ruotsiin on kasvanut merkittävästi, mikä perustuu osaltaan tuojien kannalta edullisiin valuuttakursseihin. Lisäksi ruotsalaisesta liharaaka-aineesta on pulaa ja sen tuottajahinta on korkea. Tanskassa panostettiin vuoden 2011 aikana merkittävästi liiketoiminnan uuteen strukturointiin. Baltiassa ja Puolassa liiketoiminnan vahva kehitys jatkui koko vuoden ajan.

Markkina-alueiden osuudet konsernin liikevaihdosta vuonna 2011 jakaantuivat seuraavasti: Suomi 31,8 % (33,0 %), Ruotsi 40,9 % (45,8 %), Tanska 8,9 % (1,0 %), Baltia 6,8 % (7,4 %) ja Puola 11,7 % (12,8 %). Vertailuluvuissa on huomioitava se, että Rose Poultry A/S (Tanska) konsolidoitiin konserniin 29.11.2010 lähtien.

TALOUDELLINEN TULOS

Konsernin liikevoitto (EBIT) vuonna 2011 oli 39,6 miljoonaa euroa (48,0 milj. euroa).

Vuoden 2011 viimeisellä vuosineljänneksellä konsernin liikevoitto elpyi alkuvuoden heikon kehityksen jälkeen. Vuosineljännes sujui odotetusti ja oli tuloksiltaan vuoden paras. 5,00

Suomessa loppuvuoden aikana toteutetut myyntihintojen korotukset ja kustannusten karsiminen osaltaan palauttivat liiketoiminnan kannattavuuden paremmalle tasolle. Ruotsissa tehostamisohjelman läpiviennistä aiheutui merkittäviä poikkeuksellisia kuluja. Tanskassa liiketoiminnan heikkoon kehitykseen vuonna 2011 vaikutti myyntihintojen, erityisesti broilerin koipireiden, matala taso EU-markkinoilla ja Lähi-idässä. Samanaikaisesti kustannukset kasvoivat alkuvuonna lähinnä raaka-aineen hinnan nousun vuoksi. Baltiassa kannattavuus oli tavoitteiden mukainen. Puolassa kustannusnousujen siirtäminen myyntihintoihin on ollut haastavaa, mikä on heikentänyt sianlihan kannattavuutta. 4,50 4,00 3,50 3,00 2.1.2009

HKScan-konsernin pitkän aikavälin 5,0 prosentin liikevoittotavoitteeseen suhteutettuna toiminta oli tuloksellisinta Baltian (6,2 %) ja Puolan (4,7 %) markkina-alueilla. 2.1.2009 2.1.2010 2.1.2011 2.1.2012

Markkina-alueiden osuudet konsernin liikevoitosta vuonna 2011 olivat: Suomi 25,2 % (19,4 %), Ruotsi 35,7 % (36,9 %), Tanska -7,6 % (- %) Baltia 20,3 % (15,6 %) ja Puola 26,4 % (28,1 %).

VALUUTTAKURSSIEN VAIKUTUS

Konsernin keskeisistä valuutoista Ruotsin kruunun kurssi vaihteli vuoden aikana, mutta päätyi vuoden 2010 lopun tasolle. Puolan zloty heikkeni yli 10 prosenttia. Tanskan kruunun kurssimuutokset olivat vähäisiä, koska kruunu on sidottu euroon tietyllä vaihteluvälillä.

Valuuttojen kurssivaihtelut näkyvät konsolidoitaessa ulkomaisten liiketoimintasegmenttien lukuja emoyhtiön toimintavaluuttaan euroon. Ulkomaisten tytäryhtiöiden omista pääomista keskimäärin puolet oli suojattu tilinpäätöshetkellä. Viron siirryttyä euron käyttöön tammikuussa 2011 EEK-määräiset oman pääoman suojaukset päättyivät.

Olennaiset tapahtumat tilikaudella

MARKKINA-ALUE SUOMI

Suomessa liikevaihto nousi 812,4 miljoonaan euroon (718,5 milj. euroa). Kasvusta noin puolet syntyi Järvi-Suomen Portti Oy:n liittämisestä konserniin vuoden 2011 alussa. Liikevoitto oli 12,1 miljoonaa euroa (10,7 milj. euroa).

Suomen liiketoiminnan kannattavuus parani viimeisellä neljänneksellä. Pitkään jatkuneet sianlihaliiketoiminnan vaikeudet tasapainottuivat loppuvuotta kohti. Ylimääräinen sianlihavarasto saatiin purettua markkinoille kannattavasti. Toteutetut hinnankorotukset yhdessä tehostuneen tuotannonohjauksen kanssa korjasivat tilannetta vuoden loppua kohti.

Helmikuussa lanseeraattu HK Rypsiporsas® on osoittautunut menestykseksi markkinoilla. Rypsiporsastuotteiden voimakkaan kysynnän siivittämänä sianlihan kokonaiskulutus Suomessa kääntyi vuositasolla noin 5 prosentin kasvuun (Lähde: TNS Gallup, Lihabarometri). Markkina-asema vahvistui siipikarjassa, tuoreessa lihassa ja leivänpäällisissä.

Vuosi 2011 oli kaupallisesti hyvä. Konserni onnistui kesän grillauskaudessa. Myös loppuvuonna onnistuttiin erityisesti joulumyynnissä HK Rypsiporsas® -joulukinkun ansiosta. Markkina-asema vahvistui Suomessa.

HKScan Finland Oy:n tytäryhtiö Järvi-Suomen Portti Oy aloitti toimintansa vuoden 2011 alussa. Kesällä ilmoitettiin tehostamisohjelmasta, jolla lisätään tuotannon tehokkuutta ja parannetaan Mikkelin tuotantolaitoksen kapasiteetin käyttöastetta vuosina 2011 - 2012. Päällekkäisyyksien purkamiseksi HKScan Finlandin muiden toimintojen kanssa aloitettiin Mikkelin logistiikkatoimintojen siirto Vantaalle.

MARKKINA-ALUE RUOTSI

Ruotsissa Scan AB:n liikevaihto vuonna 2011 oli 1 045,7 miljoonaa euroa (997,1 milj. euroa). Kruunuissa laskettuna liikevaihto pysyi edellisen vuoden tasolla. Liikevoitto vuodelta 2011 oli 17,2 miljoonaa euroa (20,4 milj. euroa). Vertailuvuotta tarkasteltaessa on otettava huomioon vuoden 2010 aikana realisoituneet 7,9 miljoonan euron kertaluonteiset myyntivoitot. Vuonna 2010 tehostamisohjelman läpiviennistä aiheutui myös merkittäviä poikkeuksellisia kuluja.

Liikevaihdon kehitykseen vaikuttivat päivittäistavarakaupan kasvun pysähtyminen Ruotsissa ja kaupan omien merkkien osuuden voimakas kasvu vuoden aikana. Lisäksi joulusesonki oli vuonna 2011 odotuksia hiljaisempi.

Sianlihan tuotantomäärät ovat Ruotsissa laskeneet edelleen. Tuonti kattaa yli 35 prosenttia kulutuksesta. Naudanlihan tuonti on jo yli 50 prosenttia kulutuksesta. Ruotsalaisen naudan- ja sianlihan niukkuus asettaakin paineita paikallisen raaka-aineen hankintahintoihin, jotka nousivat voimakkaasti loppuvuonna.

Syksyllä kerrottiin että markkinoille tuodaan uusi Hansa-merkkisten tuotteiden sarja vaihtoehdoksi kaupan merkeille. Hansatuotteisiin käytetään ensisijaisesti lihaa muista HKScan-konsernin yksiköistä Ruotsin ulkopuolelta, ottaen huomioon konsernin lihataseen, hintatason ja valuuttakurssit.

Loppuvuoden aikana Scan AB:n tytäryhtiö Annerstedt Flodins AB toi markkinoille alkuperämerkityn Chosen by Farmers -konseptin kuluttajapakatun lihan kategoriaan. Korkealaatuinen naudanja lampaanliha tulee valikoiduilta lihakarjan kasvattajilta pääosin Uruguaysta, Australiasta sekä Uudesta-Seelannista. Chosen by Farmers on herättänyt kaupan ja kuluttajien kiinnostuksen Ruotsissa.

Scan AB tuo alkuvuonna ruotsalaisen rypsiporsaan (Svensk Rapsgris) ravintola-asiakkaille. Konsepti laajenee koskemaan vähittäiskauppaa kesän 2012 aikana. Kokeiluvaiheessa konsepti saavutti myös alkutuotannon piirissä merkittävää kiinnostusta. Tavoitteena onkin saada vuosia jatkunut porsaan alkutuotannon väheneminen kääntymään nousuun.

MARKKINA-ALUE TANSKA

Tanskassa Rose Poultry A/S:n liikevaihto vuonna 2011 oli 228,1 miljoonaa euroa (21,8 milj. euroa). Liikevoitto oli -3,7 miljoonaa euroa (-0,0 milj.euroa). Lukuja tarkasteltaessa on huomioitava, että yhtiö konsolidoitiin HKScan-konserniin 29.11.2010 alkaen.

Liiketoiminnan heikkoon kehitykseen vuonna 2011 vaikutti myyntihintojen, erityisesti broilerin koipireiden, matala taso EUmarkkinoilla ja Lähi-idässä. Samanaikaisesti kustannukset kasvoivat alkuvuonna lähinnä korkeiden raaka-ainehintojen vuoksi.

Viimeisen neljänneksen huonoon kannattavuuteen vaikutti muun muassa broilerin koipireiden vientivarastojen purkaminen. Loppuvuonna uudelleen avautunut Malesian-vientimarkkina kohentaa viennin volyymejä ja kannattavuutta. Yhtiössä käynnissä oleva liiketoiminnan kehittämisohjelma etenee suunnitelmien mukaan, tosin se myös aiheutti ylimääräisiä kustannuksia vuoden jälkimmäisellä puoliskolla.

Rose Poultryn kehittämis- ja keskittämistoimet jatkuivat Vinderupin ja Skovsgaardin tuotantolaitoksilla. Teurastusten lopettaminen Padborgin tuotantolaitoksella toisen neljänneksen aikana vähensi yhtiön henkilöstömäärää 50:llä.

Strategiansa mukaisesti Rose Poultry keskittyy tulevaisuudessa entistä enemmän tuoreisiin siipikarjatuotteisiin erityisesti Tanskan ja Ruotsin markkinoilla. Vuoden 2012 aikana se lanseeraa näille markkinoille sarjan uutuuksia.

MARKKINA-ALUE BALTIA

Baltian markkina-alueen liikevaihto vuonna 2011 oli 173,3 miljoonaa euroa (160,4 milj. euroa) ja liikevoitto oli 9,8 miljoonaa euroa (8,7 milj. euroa).

Korkeat raaka-aineiden hinnat ja nousseet energiakustannukset tekivät vuodesta haasteellisen. Koko Baltiassa inflaatio nosti ruoan hintaa, mikä puolestaan vaikutti kulutukseen. Erityisesti vuoden jälkimmäisellä puoliskolla kuluttajakäyttäytyminen muuttui selvästi epävarmemmaksi. HKScanin Baltian yksiköt ovat kuitenkin sopeutuneet vallitsevaan markkinatilanteeseen hyvin ja pitäneet vahvan kannattavuutensa tavoitteiden mukaisesti. Menestys on saavutettu oikealla tuotevalikoimalla ja aktiivisella kustannuskurilla. Myynti koko Baltian markkina-alueella kasvoi. Eniten liikevaihto kasvoi Liettuassa.

Rakvere Lihakombinaatin ja erityisesti Talleggin sesonkituotteiden myynti onnistui hyvin. Tallegg on kehittänyt tuotteitaan ja uusinut tuotantoprosessejaan ja -linjojaan kasvavaan kysyntään vastaamiseksi. Latviassa tuotannon uudelleenorganisointi saatiin päätökseen suunnitellusti toukokuun lopussa. Liettuassa kasvuun vai-

Voitto ennen veroja 2007-2011 (Meur)

kuttivat uudet onnistuneet tuotteet ja asiakassuhteiden kehittäminen.

MARKKINA-ALUE PUOLA

Puolassa Sokolówin liikevaihto kasvoi edellisvuodesta. HKScankonsernille kirjattu osa (50 %) oli 298,9 miljoonaa euroa (279,3 milj. euroa). Liikevoittoa kertyi 12,7 miljoonaa euroa (15,5 milj. euroa). Joulukuun myynti ylsi kaikkien aikojen ennätykseen.

Sokolówin myynti eteni suunnitellusti sekä moderneissa että perinteisissä kaupan ketjuissa. Kustannusten nousu sianlihan tuotannossa jatkui Puolassa. Kustannusnousujen siirtäminen myyntihintoihin on ollut haastavaa, mikä on heikentänyt sianlihan kannattavuutta.

Vuosi 2011 oli Puolan liha-alalla yleisesti ottaen haastava, mistä kärsivät eniten teurastukseen ja leikkuuseen erikoistuneet pienet ja keskisuuret yritykset. Sokolówin kaltaiset suuret ja monipuolisesti toimivat yritykset ovat selvinneet tilanteesta paremmin. Vuoden merkittävin investointi Puolassa liittyi lihavalmistetuotannon kehittämiseen.

70,7

INVESTOINNIT

Konsernin bruttoinvestoinnit tuotannollisiin kohteisiin olivat vuonna 2011 yhteensä 61,0 miljoonaa euroa (70,7 milj. euroa). Ne jakaantuivat markkina-alueittain seuraavasti:

(miljoonaa euroa)
	2011	2010
Suomi	17,3	20,2
Ruotsi	8,9	27,5
Tanska	7,8	0,7 2)
Baltia	12,4	14,5
Puola 1)	14,5	7,8

1) HKScanin osuus (50 %) Sokolówin investoinneista. 2) Rose Poultry 29.11. - 31.12.2010.

Suomessa merkittävimpiä investointeja oli Outokummun nautateurastamon laajennus, joka valmistui kesällä. Lisäksi Forssan ruhovaraston jäähdytyskapasiteettia kasvatettiin. Ruotsissa merkittävimpiä kohteita olivat Kristianstadin ja Linköpingin yksiköiden prosessien kehittäminen. Tanskassa investoinnit liittyivät Rose Poultryn tuotantoprosessien kehittämiseen. Baltiassa merkittävimmät investoinnit liittyivät edelleen valmistuskapasiteetin varmistamiseksi tehtyihin tuotantolinjojen uudistuksiin Rakveressa sekä Talleggin tuotannon rakenneohjelmaan. Puolassa merkittävimmät kohteet olivat Sokolów Podlaskin tuotantolaitoksen kehittäminen ja Tarnówin tuotantolaitoksen nautateurastuslinja.

RAHOITUS

Konsernilla oli korollista velkaa vuoden lopussa 504,2 miljoonaa euroa (514,2 milj. euroa). Lainamäärä laski vähän edelliseen vuoteen verrattuna, joskin marraskuussa 2010 toteutetun Rose Poultryn hankinnan vuoksi lainamäärä oli suurimman osan vuotta vertailuvuotta selvästi korkeammalla tasolla.

Nettorahoituskulut kasvoivat merkittävästi edellisvuodesta ja olivat -30,9 miljoonaa euroa (-13,8 milj. euroa). Kasvun suurimmat syyt olivat lainamarginaalien nousu, Rose Poultryn hankinnasta aiheutunut lainamäärän kasvu, korkojohdannaisten kustannukset sekä korkeampi korkotaso.

Bruttoinvestoinnit 2007-2011 (Meur)

* Ei sisällä Scan AB:n oston kauppahintaa

84,0

0

20

40

60

80

100

Korollinen vieras pääoma 2007-2011 (Meur) *Ei sisällä pääomalainaa

Omavaraisuusaste 2007-2011 (%)

Konsernin maksuvalmius on ollut koko tilikauden hyvä. Käyttämättömien, sitovien valmiusluottojen määrä 31.12.2011 oli 204 miljoonaa euroa (203 milj. euroa). Lisäksi konsernilla oli muita käyttämättömiä shekkitili- ym. limiittejä 26 miljoonaa euroa (34 milj. euroa). Yhtiö nosti marraskuussa 2011 yritystodistusohjelmansa kokoa 100 miljoonasta eurosta 200 miljoonan euroon. Yritystodistusohjelmasta oli käytössä vuoden vaihteessa 109,3 miljoonaa euroa (37 milj. euroa).

Yhtiön lainoista suuri osa erääntyy vuosina 2013 - 2014. Yhtiö on aloittanut neuvottelut jälleenrahoituksesta. Euromaiden velkakariisi, euron kriisi ja samanaikaisesti pankkeihin kohdistuvat tiukentuneet pääomavaateet lisäävät rahoituskustannusten nousun riskiä. Yhtiön nykyisissä lainasopimuksissa on tavanomaiset tulokseen ja taseeseen liittyvät ehdot. Taloudelliset kovenantit ovat nettovelkaantumisaste (gearing) ja nettovelkojen suhde käyttökatteeseen.

Omavaraisuusaste oli vuoden lopussa 33,6 prosenttia (34,0 %).

VEROT

Konsernissa veroja tuloutui vuoden 2011 aikana 1,0 miljoonaa euroa (-5,7 milj. euroa). Efektiivinen veroaste oli positiivinen (-15,6 %). Tähän vaikuttivat useat eri tekijät. Verotuksellisista tappioista on kirjattu laskennalliset verosaamiset paikallisilla verokannoilla. Baltian toiminnassa on pystytty hyödyntämään Viron 0-verokantaa, koska yhtiö ei ole toistaiseksi suunnitellut jakavansa Baltian voittoja.

MUUTOKSET HALLITUKSESSA

Yhtiön hallituksen kokoonpano muuttui 4.2.2011, jolloin koolle kutsuttu ylimääräinen yhtiökokous valitsi hallituksen uusiksi jäseniksi Juha Kylämäen, Niels Borupin ja Tero Hemmilän. Uusien jäsenten valinta tuli ajankohtaiseksi sen jälkeen, kun hallituksen jäsenet Markku Aalto, Tiina Varho-Lankinen ja Matti Murto olivat 4.1.2011 ilmoittaneet eroavansa. Asiasta on kerrottu tarkemmin 4.1.2011 julkistetussa pörssitiedotteessa. Valittujen uusien jäsenten lisäksi hallitukseen kuuluivat entuudestaan Matti Karppinen, Pasi Laine ja Otto Ramel.

HKScanin varsinainen yhtiökokous, joka oli 27.4.2011, valitsi hallitukseen uudelleen Juha Kylämäen, Niels Borupin, Matti Karppisen, Tero Hemmilän ja Otto Ramelin sekä uudeksi jäseneksi Henrik Treschowin.

MUUTOKSET JOHDOSSA

HKScanin hallitus nimitti 17.11.2011 KTM Hannu Kottosen yhtiön seuraavaksi toimitusjohtajaksi. Hän aloittaa maaliskuun alussa 2012 nykyisen toimitusjohtajan Matti Perkonojan jäädessä eläkkeelle. Kottonen siirtyy HKScaniin Metsä Tissue Oyj:stä, jonka toimitusjohtajana hän on ollut vuodesta 2006. Tätä ennen hän toimi M-real Oyj:n Consumer Packaging -liiketoiminta-alueen vetäjänä vuosina 2004–2006 sekä Huhtamäki-konsernissa eri tehtävissä, mm. talousjohtajana ja Fresh Food Packaging -yksikön johtajana.

KTM Sirpa Laakso aloitti HKScan Oyj:n henkilöstöjohtajana ja johtoryhmän jäsenenä 13.1.2011. Laakso vastaa HKScanin HR-toiminnoista ja niiden kehittämisestä konsernin kaikilla markkinaalueilla.

Hallinto- ja lakiasiainjohtajana ja johtoryhmän jäsenenä aloitti 10.5.2011 konsernin lakimies, varatuomari Markku Suvanto. Hän vastaa HKScan-konsernin lakiasioista sekä ulkoisen hallinnon osalta viranomaissuhteiden järjestämisestä ja konsernin sisäisen hallinnon järjestämisestä sekä niiden toimivuudesta.

Rose Poultry A/S:n toimitusjohtajan tehtävä jäi avoimeksi, kun siitä vastannut ekonomi Olli Antniemi menehtyi sairauskohtaukseen 24.11.2011. Olli Antniemi osallistui keskeisesti konsernin voimakkaaseen kansainvälistymiseen. Ennen Rose Poultryn toimitusjohtajuutta hän oli HKScanin strategia- ja kehitysjohtajana, Scan AB:n toimitusjohtajana, Baltian toimintojen johtajana sekä HK Ruokatalossa markkinointi- sekä vientijohtajana. Rose Poultryn uudeksi toimitusjohtajaksi nimitettiin 11.1.2012 ekonomi Thomas Olander. Nimityksestä on kerrottu kohdassa "Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen".

MUUTOKSET KONSERNIRAKENTEESSA

HKScan Finland Oy:n ja Osuuskunta Karjaportin 90/10–osuuksin perustama Järvi-Suomen Portti Oy aloitti toimintansa vuoden 2011 alussa. Yhtiö valmistaa lihavalmisteita Mikkelissä Osuuskunta Karjaportin omistamalla Tikkalan tuotantolaitoksella. HKScan Finland nosti omistusosuutensa Järvi-Suomen Portista toukokuussa 100 prosenttiin.

Konsernin Suomen liiketoiminnassa lihan hankinta ja alkutuotanto sekä rehukauppa keskitettiin yhteen yhtiöön vuoden 2011 alussa. Rehuyhtiö Lounaisfarmin ja HK Ruokatalon broileriketjun alkutuotannon tehtävät siirrettiin hankintayhtiö LSO Foodsiin, jonka nimi vaihtui samalla HK Agri Oy:ksi.

Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen

HKScanin tanskalaisen tytäryhtiön Rose Poultry A/S:n uudeksi toimitusjohtajaksi nimitettiin 11.1.2012 lukien ekonomi Thomas Olander. Hän siirtyi tehtävään konserniin kuuluvan Pärsons Sverige AB:n toimitusjohtajan paikalta. Thomas Olander on ollut HKScankonsernin palveluksessa vuodesta 2008 ja sitä ennen toimitusjohtajana ruotsalaisessa Ugglarps Slakteri AB:ssä. Olander toimii edelleen myös Kreatina A/S:n sekä englantilaisen Scan Foods UK Ltd:n toimitusjohtajana. Hän raportoi Scan AB:n toimitusjohtaja Denis Mattssonille, joka jatkossa vastaa sekä Ruotsin että Tanskan markkina-alueista HKScanin johtoryhmässä.

HKScan yhdistää ja tiivistää Suomen ja Baltian markkina-alueiden operatiivisen johdon. Tehtävään nimitettiin 10.2.2012 alkaen HKScanin virolaisen tytäryhtiön AS Rakvere Lihakombinaatin toimitusjohtaja MBA Anne Mere, joka nousi HKScanin johtoryhmän jäseneksi. Anne Mere vastaa jatkossa HKScanin Suomen markkinaalueesta HKScan Finland Oy:n toimitusjohtajana sekä Baltian markkina-alueesta.

Anne Meren nimityksen myötä AS Rakvere Lihakombinaatin toimitusjohtajaksi nimitettiin Teet Soorm, joka jatkaa myös AS Talleggin ja AS Eksekon toimitusjohtajana. Suomen markkina-alueen suurimman tytäryhtiön HK Ruokatalo Oy:n toimitusjohtajana jatkaa Jari Leija.

Henkilöstö, tutkimus ja yritysvastuu

HENKILÖSTÖ

HKScan-konsernin palveluksessa työskenteli vuoden 2011 aikana keskimäärin 8 287 henkilöä. (Vuonna 2010 Tanska poislukien konsernin palveluksessa oli keskimäärin 7 491 henkilöä.) Vuoden 2011 lopussa konsernin palveluksessa oli 7 882 henkilöä (8 058).

Henkilöstön lisäys johtui vuoden 2010 aikana toteutetuista yritysjärjestelyistä. Tanskalainen Rose Poultry A/S ja latvialainen AS Jelgavas Galas Kombinats tulivat konserniin vuoden 2010 jälkipuolella ja Järvi-Suomen Portti Oy vuoden 2011 alussa.

Markkina-alueittain henkilöstöä oli keskimäärin:

	2011	2010
Suomi	2 750	2 464
Ruotsi	2 789	3 143
Tanska	867	-
Baltia	1 881	1 884
Yhteensä	8 287	7 491

Vertailuvuoden luvuissa ei ole huomioitu Tanskaa, joka konsolidoitiin konserniin vasta 29.11.2010. Lisäksi Sokolów-konsernin palveluksessa oli keskimäärin 6 191 (5 734) henkilöä.

AVAINHENKILÖIDEN OSAKEPOHJAINEN KANNUSTINJÄRJESTELMÄ

Yhtiöllä ei ole käytössä osakepohjaisia kannustinjärjestelmiä.

Vuosina 2006 – 2008 yhtiöllä oli avainhenkilöille kohdennettu osakepohjainen kannustinjärjestelmä. Siihen liittynyt kolmen vuoden sitouttamisjakso umpeutui 1.1.2011, jolloin osakkeet vapautuivat saajiensa vapaaseen käyttöön.

TUTKIMUS- JA KEHITYSTOIMINTA

HKScan-konsernin tutkimus- ja kehitystoiminta liittyy pääasiassa normaaliin tuotekehitystyöhön. Se tarkoittaa tuoteuutuuksien kehittämistä vuoden tai kahden aikajänteellä sekä markkinoilla jo olevien tuotteiden ajanmukaistamista. Tutkimukseen ja kehitykseen käytettiin vuonna 2011 yhteensä 11,2 miljoonaa euroa (9,6 milj. euroa), eli 0,4 prosenttia liikevaihdosta.

Tavanomaista merkittävämpi hanke on HK Rypsiporsas®, jonka markkinointi aloitettiin Suomessa helmikuussa 2011. Laajoissa tutkimuksissa kehitetyn ruokintaohjelman mukaisesti Rypsiporsaat ruokitaan kotimaisella viljalla ja rypsiöljyllä, mikä parantaa niiden lihan rasvan laatua. Rypsiporsaan rasvasta 2/3 on pehmeää, ja se sisältää jopa neljä kertaa enemmän omega-3-rasvahappoja kuin tavallinen porsaanliha. Vuoden 2011 aikana HK Rypsiporsas® -valikoimaa laajennettiin sekä aloitettiin innovaation sovittaminen Ruotsin markkinoille Svensk Rapsgris -nimellä.

YRITYSVASTUU

Vastuunsa tunnistavana suurena eurooppalaisena lihayhtiönä HKScan toimii lainsäädäntöä ja viranomaisvaatimuksia noudattaen. Osana toimintansa jatkuvaa parantamista HKScanin tytäryhtiöt osallistuvat aktiivisesti alan tutkimus- ja kehityshankkeisiin. HKScan pyrkii lisäämään toimintaketjunsa läpinäkyvyyttä ja siten vahvistamaan sidosryhmien luottamusta koko toimintaketjun toimintaan.

Vastuullisuusohjelmassaan HKScan keskittyy toimialalleen olennaisimpiin vastuullisuuden osa-alueisiin. Elintarvikealalle tärkeimmät osa-alueet ovat tuoteturvallisuus, ravitsemus, ympäristöasiat, henkilöstön työhyvinvointi, tuotantoeläinten hyvinvointi, paikallisuus ja taloudellinen vastuu (MTT 2009). HKScanin päivittäistä toimintaa ohjaavat osa-alueittain laaditut vastuullisuusperiaatteet. Vastuullisuusohjelmaa toteutettiin vuonna 2011 Suomen, Ruotsin ja Baltian tytäryhtiöissä. Tanskassa Rose Poultry A/S aloitti ohjelmassa vuoden aikana.

Tuotekehityksessä HKScan panostaa laadukkaisiin ja ravitsemuksellisesti täysipainoisiin tuotteisiin. Esimerkkinä tästä on HK Ruokatalon Suomessa kehittämä HK Rypsiporsas®, missä porsaan rehuun lisätty rypsiöljy pehmentää rasvan laatua luontaisella tavalla.

Useimmilla konsernin tuotantolaitoksilla on sertifioitu ISO 22000 -tuoteturvallisuuden hallintajärjestelmä tai vähittäiskaupan sertifikaatit Iso-Britanniasta (BRC) tai Saksasta (IFS). Valtaosalla tehtaita Suomessa, Ruotsissa ja Baltiassa on ISO 9001 –standardin mukainen laadunhallintajärjestelmä sekä ISO 14001-standardin mukainen ympäristönhallintajärjestelmä.

HKScanin periaatteena on toimia niin, että tuotannosta aiheutuu ympäristölle mahdollisimman vähän haittaa. Periaatetta sovelletaan käytäntöön kaikilla markkina-alueilla ottaen huomioon voimassa olevat paikalliset ja unionitason säännökset ja sertifiointimenettelyt.

Elintarviketeollisuudessa suurin ympäristökuormitus aiheutuu energiasta, vedestä, bioperäisten materiaalien käsittelystä syntyvistä jätteistä, jätevesistä ja lämpökeskusten savukaasuista. HKScanin tavoite on vähentää energian ja veden kulutusta suhteessa tuotantoon (eli ominaiskulutusta), vähentää jätteiden määrää ja tehostaa niiden lajittelua. Ympäristöystävällisempien ja uusiutuvien pakkausmateriaalien käyttöä lisätään asteittain.

Tuotantoeläinten terveys ja hyvinvointi ovat perusedellytyksiä koko lihaketjun toiminnalle ja kannattavuudelle. Hyvinvointi vähentää tuotantoeläinten stressiä, sairastavuutta ja sitä kautta lääkityksen tarvetta. Hyvinvointi otetaan huomioon eläinjalostuksessa, eläinten pito-olosuhteissa ja kuljetuksissa. HKScanin tytäryhtiöissä valvotaan tuotantoeläinten hyvinvointia ja kehitetään sen mittaamista.

YHTIÖN HALLINNOINTI

HKScanin hallituksen tarkastusvaliokunta on käsitellyt erillisen selostuksen yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmästä (Corporate governance statement). Selostus julkaistaan vuosikertomuksen osana sekä yhtiön Internet-sivuilla osoitteessa www.hkscan.com kohdassa "Sijoituksena".

HALLITUKSEN VOIMASSA OLEVAT VALTUUDET

(1) 27.4.2011 pidetty varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään yhtiön omien A-sarjan osakkeiden hankkimisesta ja/ tai pantiksi ottamisesta niin, että hankittavia ja/tai pantiksi otettavia osakkeita on enintään 2 500 000 kappaletta, mikä on noin 4,5 % yhtiön kaikista osakkeista ja noin 5,0 % A-sarjan osakkeista.

Omia osakkeita voidaan hankkia vain vapaalla omalla pääomalla, jolloin hankinnat vähentävät yhtiön voitonjakoon käytettävissä olevia varoja. Omia osakkeita voidaan hankkia hankintapäivänä julkisessa kaupankäynnissä muodostuvaan hintaan tai muuten markkinoilla muodostuvaan hintaan.

Osakkeet voidaan hankkia yhtiön pääomarakenteen kehittämiseksi. Lisäksi osakkeita voidaan hankkia käytettäväksi yrityskauppojen tai muiden järjestelyiden rahoittamiseksi tai toteuttamiseksi, tai muutoin edelleen luovutettaviksi tai mitätöitäviksi.

Hallitus päättää, miten osakkeita hankitaan. Hankinnassa voidaan käyttää mm. johdannaisia. Osakkeita voidaan hankkia muuten kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa (suunnattu hankinta). Suunnattu omien osakkeiden hankinta edellyttää aina yhtiön kannalta painavaa taloudellista syytä eikä valtuutusta voida käyttää osakkeenomistajien yhdenvertaisuusperiaatteen vastaisesti. Valtuutus on voimassa 30.6.2012 asti ja se kumoaa yhtiökokouksen 23.4.2010 hallitukselle antaman valtuutuksen päättää yhtiön omien A-osakkeiden hankkimisesta.

(2) Yhtiökokous valtuutti lisäksi hallituksen päättämään osakeannista sekä optio-oikeuksien ja muiden osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta. Hallitus valtuutettiin päättämään enintään 2 500 000 A-sarjan osakkeen annista, mikä vastaa noin 4,5 % yhtiön kaikista osakkeista ja noin 5,0 % A-sarjan osakkeista.

Hallitus voi päättää kaikista osakeannin ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisen ehdoista. Antivaltuutus koskee sekä uusien osakkeiden antamista että omien osakkeiden luovuttamista. Osakeanti ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antaminen voi tapahtua suunnatusti. Valtuutus on voimassa 30.6.2012 asti ja se kumoaa yhtiökokouksen 23.4.2010 hallitukselle antaman valtuutuksen päättää osakeannista sekä optio-oikeuksien ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta.

Osakeantia sekä optio-oikeuksien ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamista koskeva valtuutus myönnettiin, jotta yhtiön hallitus voisi joustavasti päättää yhtiön kannalta tarpeellisista pääomamarkkinatransaktioista esimerkiksi yrityksen rahoitustarpeen turvaamiseksi tai yrityskauppojen toteuttamiseksi. Suunnattu osakeanti edellyttää aina yhtiön kannalta painavaa taloudellista syytä eikä valtuutusta voida käyttää osakkeenomistajien yhdenvertaisuusperiaatteen vastaisesti.

Hallitus ei käyttänyt yhtiökokoukselta saamiaan valtuutuksia vuoden 2011 aikana.

Tulevaisuuden näkymät

MERKITTÄVIMPIÄ RISKEJÄ JA EPÄVARMUUSTEKIJÖITÄ

HKScan-konsernin liiketoiminnassa merkittävimmät epävarmuustekijät liittyvät raaka-aineiden, erityisesti suomalaisen ja ruotsalaisen sianlihan sekä tanskalaisen siipikarjanlihan, hintakehitykseen ja saatavuuteen. Markkina-aluekohtaisia epävarmuustekijöitä liittyy Suomessa ja Ruotsissa liiketoiminnan kehittämisohjelmien sekä Tanskassa Rose Poultryn uuden liiketoimintamallin läpiviennin onnistumiseen.

Maailmantalouden haasteet jatkuvat. Suuret vaihtelut konsernin keskeisissä valuutoissa ja rahan hinnan nousu voivat vaikuttaa konsernin kilpailukykyyn, liikevaihtoon ja tulokseen sekä taseeseen. Kysynnässä konsernin markkina-alueilla tai vientimarkkinoilla voi tapahtua taloudellisesta tilanteesta, kuten esimerkiksi kasvavasta työttömyydestä, aiheutuvia muutoksia. Nämä saattavat vaikuttaa konsernin liikevaihtoon ja tulokseen.

Mahdolliset ennakoimattomat viranomaismenettelyt saattavat vaikuttaa yhtiön liiketoimintaan vientimarkkinoilla.

Elintarviketeollisuuden raaka-ainehuollossa eläintautien mahdollisuutta ei voida koskaan kokonaan sulkea pois.

ARVIO VUODELLE 2012

Lihan kulutuskysynnän odotetaan pysyvän edelleen vakaana konsernin kotimarkkina-alueilla. Tuotantopanosten kustannusmuutokset ovat edelleen ennustettavissa vain lähitulevaisuuteen.

HKScanin eri tuoteryhmät ja eri maantieteelliset alueet sekä käynnissä olevat tehostamis- ja kehittämisohjelmat vahvistavat edelleen konsernin kilpailukykyä ja kannattavuutta. Kuluvan vuoden aikana yhtiön tuotteiden myyntihintoja nostetaan valikoidusti eri tuoteryhmissä ja eri markkina-alueilla.

Konsernin vuoden 2012 liikevoiton arvioidaan olevan parempi kuin vuonna 2011.

Hallituksen esitys voitonjaosta

Emoyhtiön jakokelpoiset varat ovat 166,2 miljoonaa euroa sisältäen sijoitetun vapaan oman pääoman rahaston (SVOP) määrältään 151,1 miljoonaa euroa. Hallitus esittää, että yhtiö jakaa vuodelta 2011 osinkoa 0,17 euroa osakkeelle eli yhteensä noin 9,3 miljoonaa euroa.

Yhtiön taloudellisessa asemassa ei ole tilikauden päättymisen jälkeen tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä.

Tunnusluvut Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut

	2011	2010	2009	2008	2007
Liikevaihto, Meur	2 491,3	2 113,9	2 124,7	2 294,6	2 107,3
Liikevoitto/-tappio, Meur	39,6	48,0	55,1	38,1	55,3
- % liikevaihdosta	1,6	2,3	2,6	1,7	2,6
Voitto/tappio ennen veroja, Meur	11,3	36,5	37,3	9,0	36,3
- % liikevaihdosta	0,5	1,7	1,8	0,4	1,7
Oman pääoman tuotto (ROE), %	2,9	7,4	9,0	2,3	9,2
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), %	4,8	6,3	7,4	5,2	7,2
Omavaraisuusaste, %	33,6	34,0	37,1	29,5	29,3
Nettovelkaantumisaste (gearing), %	107,2	101,7	84,9	132,0	137,0
Bruttoinvestoinnit, Meur	61,0	70,7	41,3	84,0	129,3
- % liikevaihdosta	2,4	3,3	1,9	3,7	6,1
Tutkimus- ja kehitysmenot, Meur	11,2	9,6	8,9	13,1	15,6
- % liikevaihdosta	0,4	0,5	0,4	0,6	0,7
Henkilöstö keskimäärin	8 287	7 491	7 429	7 750	7 840
Osakekohtaiset tunnusluvut
	2011	2010	2009	2008	2007
Tulos/osake (EPS), laimentamaton, eur*)	0,18	0,52	0,64	0,10	0,63
Tulos/osake (EPS), laimennettu, eur*)	0,18	0,52	0,64	0,10	0,63
Oma pääoma/osake, eur*)	7,67	7,63	7,21	7,13	7,36
Osakekohtainen osinko, eur*)	0,17**)	0,22	0,22	0,21	0,24
Osinko laimentamattomasta tuloksesta, %	92,1**)	42,6	34,5	199,3	37,7
Osinko laimennetusta tuloksesta, %	92,1**)	42,6	34,5	199,3	37,7
Efektiivinen osinkotuotto, %	3,0**)	3,1	2,8	5,4	1,9
Hinta/voitto-suhde (P/E-luku)
- laimentamaton	30,6	13,9	12,3	36,7	19,6
- laimennettu	30,6	13,9	12,3	37,8	19,6
Alin osakekurssi, eur*)	4,08	7,07	3,70	3,43	10,76
Ylin osakekurssi, eur*)	7,98	10,20	10,38	12,75	18,51
Keskikurssi, eur*)	6,05	8,18	7,18	6,94	14,57
Vuoden päätöskurssi, eur	5,64	7,15	7,85	4,42	14,04
Ulkona olevan osakekannan markkina-arvo, Meur	310,3	393,1	423,7	173,7	551,9
Vaihdettujen osakkeiden määrä, 1 000 kpl	11 765	23 674	22 285	9 028	17 842
	21,4	43,8	49,6	26,6	53,4
- % keskimääräisestä lukumäärästä
Ulkona olevien osakkeiden oikaistu
lukumäärä, 1 000 kpl
- keskimäärin tilikaudella	54 973	54 015	44 937	44 606	44 036
- tilikauden lopussa	54 973	54 973	53 975	44 624	44 629
- täysin laimennettu	54 973	54 973	53 975	44 624	44 629

*) Osakekohtaiset tunnusluvut vertailuvuosilta on oikaistu v. 2009 osakeannin vaikutuksella.

**) Hallituksen osinkoehdotuksen perusteella.

Tunnuslukujen laskentakaavat

	Voitto ennen veroja – verot	x 100
Oman pääoman tuotto (%)	Oma pääoma yhteensä (keskiarvo)
	Voitto ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut
Sijoitetun pääoman tuotto (%)	Taseen loppusumma – korottomat velat (keskiarvo)	x 100
	Oma pääoma yhteensä
Omavaraisuusaste (%)	Taseen loppusumma - saadut ennakot	x 100
	Korolliset velat – korolliset lainasaamiset – rahavarat
Nettovelkaantumisaste % (gearing)	Oma pääoma yhteensä	x 100
	Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto
Osakekohtainen tulos	Osakkeiden keskimääräinen osakeantioikaistu lukumäärä tilikauden aikana
	Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma
Osakekohtainen oma pääoma	Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilikauden lopussa
	Osinko / osake
Osakekohtainen osinko	Tilikauden jälkeisten osakeantien oikaisukerroin
	Osakeantioikaistu osakekohtainen osinko	x 100
Osinko tuloksesta (%)	Osakekohtainen tulos
	Osakekohtainen osinko
Efektiivinen osinkotuotto (%)	Tilikauden viimeinen osakeantioikaistu kaupantekokurssi	x 100
	Tilikauden viimeinen osakeantioikaistu kaupantekokurssi
Hinta/voitto-suhde (P/E)	Osakekohtainen tulos
Osakekannan markkina-arvo	Ulkona olevien osakkeiden määrä tilikauden lopussa x tilikauden viimeinen kaupantekokurssi
Henkilöstön määrä	Kalenterikuukausien lopussa laskettujen henkilöstömäärien keskiarvo

IFRS Konsernin tuloslaskelma 1.1.–31.12. (Miljoonaa euroa)

	Liitetieto	2011	2010
Liikevaihto	1	2 491,3	2 113,9
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos		16,1	3,5
Valmistus omaan käyttöön		1,3	1,3
Liiketoiminnan muut tuotot	3	9,2	13,6
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta		1,1	1,8
Materiaalit ja palvelut	4	-1 740,8	-1 445,9
Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut	5	-379,3	-316,6
Poistot	6	-72,3	-61,5
Liiketoiminnan muut kulut	7	-286,9	-262,0
Liikevoitto		39,6	48,0
Rahoitustuotot	8	7,4	8,1
Rahoituskulut	8	-38,3	-21,9
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta		2,5	2,2
Voitto/tappio ennen veroja		11,3	36,5
Tuloverot	9	1,0	-5,7
Tilikauden voitto/tappio		12,2	30,8
Tilikauden voiton jakautuminen:
Emoyhtiön osakkeenomistajille		10,1	27,9
Määräysvallattomille omistajille		2,1	2,9
Yhteensä		12,2	30,8
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos
Tulos/osake, laimentamaton, jatkuvat toiminnot, euro/osake	10	0,18	0,52
Tulos/osake, laimennettu, jatkuvat toiminnot, euro/osake	10	0,18	0,52

Liitetiedot sivuilla 53-85 muodostavat olennaisen osan konsernitilinpäätöstä.

Konsernin laaja tuloslaskelma 1.1. –31.12. (Miljoonaa euroa)

	2011	2010
Tilikauden voitto/tappio	12,2	30,8
Muut laajan tuloksen erät (verojen jälkeen):
Ulkomaiseen yksikköön liittyvät muuntoerot	-2,5	13,5
Myytävissä olevat sijoitukset	0,0	0,0
Rahavirran suojaus	-7,4	1,8
Uudelleenarvostus	0,0	0,0
Muut laajan tuloksen erät yhteensä	-9,8	15,4
Kauden laaja tulos yhteensä	2,4	46,1
Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön osakkeenomistajille	0,3	42,6
Määräysvallattomille omistajille	2,1	3,5
Yhteensä	2,4	46,1

IFRS Konsernin tase 31.12. (Miljoonaa euroa)

Liitetieto 2011 2010 Varat Pitkäaikaiset varat 11 76,6 77,1 Aineettomat hyödykkeet 12 101,0 100,4 Liikearvo 13 516,5 537,8 Aineelliset hyödykkeet Osuudet osakkuusyrityksissä 14 29,9 27,0 16 31,1 25,3 Myynti- ja muut saamiset 15, 16 13,0 13,1 Muut pitkäaikaiset sijoitukset 17 21,1 14,4 Laskennallinen verosaaminen 789,2 795,0 Pitkäaikaiset varat yhteensä Lyhytaikaiset varat 18 190,2 159,9 Vaihto-omaisuus Myyntisaamiset ja muut saamiset 19 223,8 240,6 19 1,5 0,3 Tuloverosaaminen 20 0,4 3,9 Muut rahoitusvarat 20 48,0 69,5 Rahat ja pankkisaamiset 463,8 474,1 Lyhytaikaiset varat yhteensä Varat yhteensä 1 253,0 1 269,2 Oma ja vieras pääoma Osakepääoma 21 66,8 66,8 21 73,4 73,4 Ylikurssirahasto 21 0,0 0,0 Omat osakkeet 21 153,2 154,4 Arvonmuutosrahasto ja muut rahastot 21 -1,9 0,6 Muuntoerot Kertyneet voittovarat 21 117,9 124,4 409,3 419,6 Emoyhtiön osakkeenomistajien oman pääoman osuus 12,2 11,1 Määräysvallattomien omistajien osuus 421,5 430,6 Oma pääoma yhteensä Pitkäaikainen vieras pääoma 17 36,9 38,9 Laskennallinen verovelka 24,25 333,5 361,2 Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma Pitkäaikainen koroton vieras pääoma 24 3,0 12,4 23 0,6 2,4 Pitkäaikaiset varaukset 22 3,1 3,1 Eläkevelvoitteet 377,1 418,0 Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä Lyhytaikainen vieras pääoma 24,25 170,6 153,0 Korollinen vieras pääoma 24 282,9 262,5 Ostovelat ja muut velat 24 0,1 2,7 Tuloverovelka 23 0,7 2,3 Varaukset 454,4 420,6 Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä Oma pääoma ja velat yhteensä 1 253,0 1 269,2

IFRS Konsernin rahavirtalaskelma (Miljoonaa euroa)

	2011	2010
Liiketoiminta
Liikevoitto	39,6	48,0
Oikaisut liikevoittoon	-0,7	-4,6
Poistot	72,3	61,5
Varausten muutos	-3,0	-7,9
Käyttöpääoman muutos	-28,3	-3,7
Rahoitustuotot	12,1	8,1
Rahoituskulut	-31,8	-21,9
Verot	-6,4	-5,7
Liiketoiminnan nettorahavirta	53,9	73,8
Investoinnit
Käyttöomaisuuden bruttoinvestoinnit	-60,4	-73,6
Käyttöomaisuuden myynnit	1,9	7,0
Investoinnit tytäryritykseen		-25,2
Ostetut osakkuusyhtiöosakkeet	-1,0	-1,6
Myydyt osakkuusyhtiöosakkeet	0,0	1,3
Myönnetyt lainat	-1,8	-1,0
Lainasaamisten takaisinmaksut	2,1	1,2
Investointien nettorahavirta	-59,2	-91,9
Rahavirta ennen rahoitusta	-5,4	-18,1
Rahoitus
Lyhytaikaisten lainojen nostot	76,8	169,9
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut	-98,3	-159,1
Pitkäaikaisten lainojen nostot	159,4	45,2
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut	-142,4	-33,0
Maksetut osingot	-12,7	-11,9
Rahoituksen nettorahavirta	-17,1	11,1
Rahavarojen muutos	-22,5	-7,0
Rahavarat 1.1.	73,4	75,9
Rahavarojen kurssimuutosten vaikutus	-2,5	4,5
Rahavarat 31.12.	48,4	73,4

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista (Miljoonaa euroa)

	Osake-	Ylikurssi-	Arvonmuutos-	SVOP	Muut	Muunto-	Omat	Voitto-	Emoyhtiön	Määräys-	Yhteensä
	pääoma-	rahasto-	rahasto		rahastot	erot	osakkeet	varat	osakkeenomistajien	vallattomien
									osuus yhteensä	omistajien osuus
Oma pääoma 1.1.2011	66,8	73,4	-6,5	143,5	17,4	0,6	0,0	124,5	419,6	11,1	430,6
Tilikauden tulos	-	-	-	-	-	-	-	10,1	10,1	2,1	12,2
Muuntoerot	-	-	-	-	-	-2,5	-	-	-2,5	0,0	-2,5
Myytävissä olevat sijoitukset	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-
Rahavirran suojaus	-	-	-7,4	-	-	-	-	-	-7,4	-	-7,4
Uudelleen-arvostus	-	-	-	-	0,0	-	-	-	0,0	-	0,0
Kauden laaja tulos yht.	-	-	-7,4	-	0,0	-2,5	-	10,1	0,3	2,1	2,4
Osakeperusteisten ohjelmien kulukirjaus	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-
Muu muutos	-	-	-	-	0,0	-	-	-	0,0	-0,1	-0,1
Suorat kirjaukset voittovaroihin	-	-	-	-	-	-	-	1,5	1,5	-	1,5
Siirrot erien välillä	-	-	-	-	6,1	-	-	-6,1	-	-	-
Osakeanti	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-
Omien osakkeiden hankinta	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-
Tytäryhtiöomistuksen lisäys	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-
Osingonjako	-	-	-	-	-	-	-	-12,1	-12,1	-0,9	-13,0
Oma pääoma 31.12.2011	66,8	73,4	-13,9	143,5	23,5	-1,9	0,0	117,9	409,3	12,2	421,5

	Osake-	Ylikurssi-	Arvonmuutos-	SVOP	Muut	Muunto-	Omat	Voitto-	Emoyhtiön	Määräys-	Yhteensä
	pääoma-	rahasto-	rahasto		rahastot	erot	osakkeet	varat	osakkeenomistajien	vallattomien
									osuus yhteensä	omistajien osuus
Oma pääoma 1.1.2010	66,8	74,2	-8,4	143,5	14,6	-13,1	0,0	111,6	389,3	9,4	398,7
Tilikauden tulos	-	-	-	-	-	-	-	27,9	27,9	2,9	30,8
Muuntoerot	-	-0,1	0,1	-	-0,6	13,7	-	-0,2	12,9	0,6	13,5
Myytävissä olevat sijoitukset	-	-	0,0	-	-	-	-	-	0,0	-	0,0
Rahavirran suojaus	-	-	1,8	-	-	-	-	-	1,8	-	1,8
Kauden laaja tulos yht.	-	-0,1	1,9	-	-0,6	13,7	-	27,7	42,6	3,5	46,1
Osakeperusteisten ohjelmien kulukirjaus	-	-0,8	-	-	-	-	-	-	-0,8	-	-0,8
Muu muutos	-	-	-	-	-0,9	-	-	-	-0,9	0,0	-1,0
Suorat kirjaukset voittovaroihin	-	-	-	-	-	-	-	1,2	1,2	-0,2	1,1
Siirrot erien välillä	-	-	-	-	4,3	-	-	-4,3	-	-	-
Osakeanti	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-
Omien osakkeiden hankinta	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-
Tytäryhtiöomistuksen lisäys	-	-	-	-	-	-	-	0,0	0,0	-0,1	0,0
Osingonjako	-	-	-	-	-	-	-	-11,9	-11,9	-1,6	-13,5
Oma pääoma 31.12.2010	66,8	73,4	-6,5	143,5	17,4	0,6	0,0	124,5	419,6	11,1	430,6

IFRS Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 2011

Yhteisön perustiedot

HKScan Oyj on suomalainen, Suomen lakien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö. Yhtiön kotipaikka on Turku.

HKScan Oyj ja sen tytäryhtiöt (yhdessä konserni) valmistavat, myyvät ja markkinoivat sian-, naudan- ja siipikarjanlihaa, lihavalmisteita ja valmisruokia vähittäiskauppaan, suurkeittiöille sekä teollisuus- ja vientiasiakkaille. Konsernin liikemerkit kuuluvat alallaan toimialueidensa tunnetuimpiin. Merkittävimmät niistä ovat HK, Kariniemen, Via, Scan, Pärsons, Rakvere, Tallegg, Rigas Miesnieks, Jelgava, Klaipedos Maistas, Sokolów ja Rose.

Konsernilla on toimintaa Suomessa, Ruotsissa, Virossa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Tanskassa, Englannissa, Venäjällä ja Saksassa.

HKScan Oyj:n A-osake on listattu NASDAQ OMX Helsingissä vuodesta 1997 lähtien.

HKScan Oyj on LSO Osuuskunnan tytäryhtiö ja kuuluu LSO Osuuskunta -konserniin. LSO Osuuskunnan kotipaikka on Turku.

HKScan Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 16.2.2012 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus muuttaa tilinpäätöstä.

Jäljennös HKScan-konsernin konsernitilinpäätöksestä on saatavilla internet-osoitteesta www.hkscan.com, kohdasta "Sijoituksena/Katsaukset" tai konsernin emoyhtiön pääkonttorista osoitteessa Lemminkäisenkatu 48, 20520 Turku. Samasta käyntiosoitteesta on saatavilla myös LSO Osuuskunta -konsernin konsernitilinpäätös.

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

LAATIMISPERUSTA

Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2011 voimassaolevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisten, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset.

Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta myöhemmin selitettyjä rahoitusinstrumentteja ja biologista omaisuutta, jotka on arvostettu käypään arvoon. Ennen vuotta 2004 tapahtuneiden liiketoimintojen yhdistämisten osalta liikearvo vastaa aiemman tilinpäätösnormiston mukaista kirjanpitoarvoa, jota on käytetty IFRS:n mukaisena oletushankintamenona.

Tytäryritysten laadintaperiaatteita on tarvittaessa muutettu vastaamaan emoyhtiön laskentaperiaatteita.

Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä ja harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Tietoa harkinnasta, jota johto on käyttänyt laatimisperiaatteita soveltaessa ja jolla on eniten vaikutusta esitettyihin lukuihin, on esitetty laatimisperiaatteiden kohdassa "Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät epävarmuustekijät" ja myöhemmin liitetiedoissa kohdissa "Arvonalentumiset" ja "Arvonalentumistestaus".

Konsernitilinpäätöksen tiedot esitetään miljoonina euroina, mikäli ei toisin ilmoiteta, joten yhteenlaskettu summa saattaa poiketa esitetystä summaluvusta.

Konsernitilinpäätös on laadittu noudattaen samoja laadintaperiaatteita kuin vuonna 2010. Tilikaudella ei ole tullut voimaan sellaisia IFRS –standardeja tai IFRIC –tulkintoja, joilla olisi olennainen vaikutus konsernille.

Vertailukelpoisuus

Vuosien 2011 ja 2010 vertailukelpoisuutta arvioitaessa on huomioitava, että Rose Poultry A/S:n luvut on konsolidoitu konserniin 29.11.2010 alkaen. Lisäksi viiden vuoden lukusarjassa on huomioitava, että Scan AB:n konsolidoidut luvut on yhdistelty konserniin 1.1.2007 alkaen.

Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet

TYTÄRYRITYKSET

Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiö HKScan Oyj:n tilinpäätöksen lisäksi tytäryhtiöiden tilinpäätökset. Tytäryritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun emoyhtiö omistaa joko suoraan tai välillisesti yli puolet äänivallasta tai sillä on muutoin esim. pääomistajien kanssa tehtyihin sopimuksiin perustuva määräysvalta. Määräysvallalla tarkoitetaan oikeutta määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista hyödyn saamiseksi sen toiminnasta.

Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty emoyhtiö HKScan Oyj:n lisäksi seuraavat liiketoimintaa harjoittavat tai harjoittaneet tytäryhtiöt: HKScan Finland Oy, HK Ruokatalo Oy, HK Agri Oy (ent. LSO Foods Oy), Lihatukku Harri Tamminen Oy, Kivikylän Kotipalvaamo Oy, Helanderin Teurastamo Oy ja HK International Ab. Järvi-Suomen Portti Oy on yhdistelty lukuihin 1.1.2011 alkaen. HKScan Oyj omistaa Lihatukku Harri Tamminen Oy:stä ja Kivikylän Kotipalvaamo Oy:stä 49 %, mutta sillä on osakassopimuksen perusteella yhtiöissä määräysvalta. HK Agri Oy:n tytäryhtiö Lounaisfarmi on fuusioitu HK Agriin 31.12.2010.

Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty myös Scan AB -alakonserni (Ruotsi), AS Rakvere Lihakombinaat –alakonserni (Viro, Latvia ja Liettua), AS Tallegg (Viro) sekä 29.11.2010 alkaen Rose Poultry A/S -alakonserni (Tanska).

Konsernin keskinäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankintamenomenetelmällä. Hankitut tytäryhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan. Hankintahinta kohdistetaan varoille ja veloille niiden hankintahetken käyvän arvon perusteella. Jäännöserä on liikearvo. Kaikki konserniyhtiöiden väliset sisäiset liiketapahtumat sekä saamiset ja velat eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Sisäinen voitonjako on eliminoitu.

Tilikauden voiton jakautuminen emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään erillisessä tuloslaskelmassa sekä laajan tuloksen jakautuminen emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään laajan tuloslaskelman yhteydessä. Mahdollinen määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa arvostetaan joko käypään arvoon tai määrään, joka vastaa määräysvallattomien omistajien osuuden suhteellista osuutta hankinnan kohteen yksilöitävissä olevasta nettovarallisuudesta. Laaja tulos kohdistetaan emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille, vaikka tämä johtaisi siihen, että määräysvallattomien omistajien osuudesta tulisi negatiivinen. Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus omista pääomista esitetään omana eränään taseessa oman pääoman osana. Emoyrityksellä tytäryrityksessä olevan omistusosuuden muutokset, jotka eivät johda määräysvallan menettämiseen, käsitellään omaa pääomaa koskevina liiketoimina.

Vaiheittain toteutuvan hankinnan yhteydessä aiempi omistusosuus arvostetaan käypään arvoon ja tästä syntyvä voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti. Konsernin menettäessä määräysvallan tytäryhtiössä, arvostetaan jäljelle jäävä sijoitus määräysvallan menettämispäivän käypään arvoon ja tästä syntyvä erotus kirjataan tulosvaikutteisesti. Ennen 1.1.2010 tapahtuneet hankinnat on käsitelty silloin voimassa olleiden sääntöjen mukaisesti.

OSAKKUUSYRITYKSET

Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta. Huomattava vaikutusvalta toteutuu, kun konserni omistaa 20 – 50 % yrityksen äänivallasta. Osakkuusyritykset on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Jos konsernin osuus osakkuusyrityksen tappioista ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon eikä kirjapitoarvon ylittäviä tappioita yhdistellä, ellei konserni ole sitoutunut osakkuusyritysten velvoitteiden täyttämiseen. Osakkuusyrityssijoitukset sisältävät niiden hankinnasta syntyneet liikearvot. Osakkuusyrityksiltä saadut osingot on eliminoitu konsernitilinpäätöksessä. Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty jäljempänä liitetietojen kohdassa 30. "Lähipiiriliiketoimet" mainitut osakkuusyritykset. Osuus osakkuusyritysten tuloksesta esitetään pääsääntöisesti liikevoiton alapuolella. Jos konsernin liiketoiminnan kannalta tärkeää toimintoa hoidetaan osakkuusyrityksessä, esitetään osuus osakkuusyritysten tuloksesta liikevoiton yläpuolella. Scan AB:n osakkuusyritykset Siljans Chark AB, Höglandsprodukter AB, daka a.m.b.a ja Gotlands Slagteri AB ovat tällaisia yrityksiä.

Konsernin osuus osakkuusyrityksen muihin laajan tuloksen eriin kirjatuista muutoksista on kirjattu konsernin muihin laajan tuloksen eriin. Konsernin osakkuusyrityksillä ei ole ollut tällaisia eriä tilikausilla 2010-2011.

YHTEISYRITYKSET

Yhteisyritys on yritys, jossa konserni käyttää toisen osapuolen kanssa yhteistä määräysvaltaa. Konsernin osuus yhteisyrityksessä yhdistellään suhteellisesti omistusosuuden mukaisesti rivi riviltä. Konsernitilinpäätös sisältää konsernin osuuden yhteisyrityksen varoista, veloista, tuotoista ja kuluista. HKScan -konsernin yhteisyritys Saturn Nordic Holding -konserni on konsolidoitu yhteisyrityksenä suhteellisesti rivi riviltä vuoden 2005 alusta alkaen. Saturn Nordic Holding AB omistaa 100-prosenttisesti puolalaisen Sokolow S.A.:n.

Tarkemmat tiedot konserniin kuuluvien yritysten ja osakkuusyritysten omistuksista esitetään jäljempänä liitetietojen kohdassa 30. "Lähipiiriliiketoimet".

Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminen

Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut mitataan siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta. Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyrityksen toiminta- ja esittämisvaluutta.

Ulkomaisten tytäryhtiöiden ja ulkomaisen yhteisyrityksen varat ja velat muunnetaan euroiksi Euroopan keskuspankin vahvistamien tilinpäätöspäivän päätöskurssien mukaan. Tuloslaskelmat muunnetaan euroiksi kauden keskikurssia käyttäen. Kauden tuloksen muuntaminen eri kursseilla tuloslaskelmassa ja taseessa aiheuttaa muuntoeron, joka kirjataan omaan pääomaan. Ulkomaisten tytäryritysten ja yhteisyrityksen hankintamenon eliminoinnista syntyvät muuntoerot kirjataan konsernin oman pääoman muuntoeroihin.

Konsolidoinnissa on käytetty seuraavia valuuttakursseja

	Tuloslaskelma *)		Tase
	2011	2010	2011	2010
EEK	-	15,6466	-	15,6466
SEK	9,0276	9,5469	8,912	8,9655
PLN	4,1187	3,995	4,458	3,975
DKK	7,4507	7,4472	7,4342	7,4535

*) laskennallinen keskiarvo kuukausittaisista keskikursseista

Konserniyhtiöt kirjaavat ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat tapahtumapäivän kurssiin. Ulkomaanrahan määräiset ostovelat ja myyntisaamiset, lainasaamiset sekä valuuttamääräiset pankkitilit on muunnettu toimintavaluutan määräisiksi tilinpäätöspäivän kurssiin. Valuuttamääräisten lainojen kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät rahoitustuottoihin ja -kuluihin liikevoiton alapuolelle lukuun ottamatta kurssieroja niistä lainoista, jotka on määritetty suojaamaan ulkomaisiin yksiköihin tehtyjä nettosijoituksia ja jotka ovat siinä tehokkaita. Nämä kurssierot on kirjattu oman pääoman muuntoeroihin. Liiketoiminnan kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät pääsääntöisesti vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolelle.

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Maa-alueista ei tehdä poistoja.

Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:

Rakennukset ja rakennelmat	25-50 vuotta
Rakennuksen koneet ja laitteet	8-12,5 vuotta
Koneet ja kalusto	2-10 vuotta

Hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan jokaisessa tilinpäätöksessä ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.

Aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen poistot lopetetaan silloin, kun aineellinen käyttöomaisuushyödyke luokitellaan myytäväksi olevaksi IFRS 5 "Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot" -standardin mukaisesti. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksista syntyneet myyntivoitot ja -tappiot sisältyvät joko liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin.

Normaalista kulumisesta johtuvat kunnossapito- ja korjauskustannukset kirjataan kuluksi syntymähetkellä. Merkittävät uudistusja parannusinvestoinnit aktivoidaan ja poistetaan niihin liittyvän päähyödykkeen jäljellä olevana taloudellisena vaikutusaikana.

Julkiset avustukset

Julkiset avustukset, esimerkiksi valtiolta tai EU:lta saadut aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintoihin liittyvät avustukset, on kirjattu aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpitoarvojen vähennyksiksi silloin, kun on kohtuullisen varmaa, että ne tullaan saamaan ja että konserni täyttää avustuksen saamisen edellytykset. Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Sellaiset avustukset, jotka on saatu syntyneiden menojen korvauksiksi, tuloutetaan tuloslaskelmaan samalla kun avustuksen kohteeseen liittyvät menot merkitään kuluksi. Tällaiset avustukset esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa.

Sijoituskiinteistöt

Sijoituskiinteistöt ovat kiinteistöjä, joita pidetään hallussa vuokratuottojen tai omaisuuden arvonnousun johdosta. Konsernilla ei ole sijoituskiinteistöiksi luokiteltavaa omaisuutta.

Aineettomat hyödykkeet

LIIKEARVO

Liikearvo, joka on syntynyt 1.1.2009 jälkeen tapahtuneiden liiketoimintojen yhdistämisissä kirjataan määrään, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa ja aiemmin omistettu osuus yhteen laskettuina ylittävät konsernin osuuden hankitun nettovarallisuuden käyvästä arvosta. 1.1.2004 – 31.12.2008 tapahtuneet yrityshankinnat on kirjattu aikaisemman IFRS-normiston mukaisesti. Tätä aiempien liiketoimintojen yhdistämisten liikearvo vastaa aiemman tilinpäätösnormiston mukaista kirjanpitoarvoa, jota on käytetty oletushankintamenona. Näiden hankintojen luokittelua tai tilinpäätöskäsittelyä ei ole oikaistu konsernin avaavaa IFRS -tasetta 1.1.2004 laadittaessa. Tilikauden aikana liikearvo kasvoi Järvi-Suomen Portti Oy:n liiketoimintakaupan myötä.

Liikearvoista ja muista taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomista aineettomista hyödykkeistä ei kirjata säännönmukaisia poistoja, vaan ne testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Tätä tarkoitusta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille, tai jos kyseessä on osakkuusyritys, liikearvo sisältyy kyseisen osakkuusyrityksen hankintamenoon. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla. Arvonalentumistappiot kirjataan tuloslaskelmaan. Liikearvosta kirjattuja arvonalentumisia ei peruuteta. Ks. kohdat "Arvonalentumiset" ja "Arvonalentumistestaus".

TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISMENOT

Tutkimus- ja kehittämismenot kirjataan kuluksi toteutumishetkellä ja ne sisältyvät konsernin tuloslaskelmassa liiketoiminnan muihin kuluihin. Konsernin kehittämismenot (esim. tietohallinnon menot) eivät täytä aktivointiedellytyksiä.

MUUT AINEETTOMAT OIKEUDET JA HYÖDYKKEET

Aineeton hyödyke merkitään taseeseen vain, jos hyödykkeen hankintameno on määritettävissä luotettavasti ja on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu yrityksen hyväksi. Aineettomiin oikeuksiin kuuluvat tavaramerkit ja patentit, muihin aineettomiin hyödykkeisiin mm. ohjelmistolisenssit. Patentit ja ohjelmistolisenssit merkitään taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon ja poistetaan tasapoistoina taloudellisena vaikutusaikanaan, joka vaihtelee viidestä kymmeneen vuoteen. Rajoittamattoman taloudellisen vaikutusajan omaavia aineettomia hyödykkeitä ei poisteta, mutta niille tehdään vuosittain rahavirtaperusteinen arvonalentumistesti. Rajoittamattoman taloudellisen vaikutusajan omaavat hyödykkeet on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille arvonalentumistestausta varten. Ks. kohdat "Arvonalentumiset" ja "Arvonalentumistestaus".

Tavaramerkkien taloudelliset vaikutusajat on arvioitu rajoittamattomiksi. Tavaramerkkien vahva tunnettuus ja tehdyt analyysit tukevat johdon käsitystä siitä, että tavaramerkit vaikuttavat rahavirtojen kerryttämiseen määrittelemättömän ajan.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan, todennäköiseen nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään painotetun keskihinnan menetelmällä. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno muodostuu raakaaineista, välittömistä työsuorituksista johtuvista menoista, muista välittömistä menoista, hankinnan ja valmistuksen muuttuvista ja kiinteistä yleismenoista sekä hankinnan ja valmistuksen poistoista. Yleismenot ja poistot kohdistetaan vaihto-omaisuuteen normaalin toiminta-asteen mukaisina. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut tuotteen valmiiksi saattamiseen tarvittavat menot ja myynnistä johtuvat menot.

Biologinen omaisuus

Biologiset hyödykkeet, HKScan-konsernin osalta elävät eläimet, on kirjattu IAS 41 mukaisesti taseeseen arvostettuna käypiin arvoihin vähennettynä arvioiduilla myyntiin liittyvillä menoilla. Konsernin elävät teuraseläimet on arvostettu markkinahintaperusteisesti. Teuraseläimiä tuottavat eläimet (emakot, karjut, emokanat) on arvostettu hankintamenoon, josta on vähennetty eläinten ikääntymisestä aiheutuva käyttöarvon alenemista vastaava kustannus. Teuraseläimiä tuottavilla eläimillä ei ole olemassa markkinahintaa, koska niillä ei käydä kauppaa.

Vuokrasopimukset

KONSERNI VUOKRALLE OTTAJANA

Aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimuksella hankittu omaisuuserä merkitään taseeseen vuokra-ajan alkamisajankohtana vuokratun hyödykkeen käypään arvoon tai vähimmäisvuokrien nykyarvoon sen mukaan, kumpi niistä on alempi. Rahoitusleasingsopimuksella hankitusta hyödykkeestä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai vuokra-ajan kuluessa riippuen siitä, kumpi näistä on lyhyempi. Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan vähennykseen vuokra-aikana siten, että kullakin kaudella jäljellä olevalle velalle muodostuu samansuuruinen korkoprosentti. Vuokravelvoitteet sisältyvät rahoitusvelkoihin.

Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokralle antajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina. Muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan kuluiksi tulosvaikutteisesti tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.

Silloin, kun vuokrasopimus sisältää sekä maa-aluetta että raken-

nuksia koskevia osuuksia, arvioidaan kunkin osuuden luokittelu rahoitusleasingsopimukseksi tai muuksi vuokrasopimukseksi erikseen. Silloin kun on tarpeellista luokitella ja määrittää kirjanpitoa varten maa-alueen ja rakennuksen osuus vuokrasopimuksesta, kohdistetaan vähimmäisvuokrat (jotka sisältävät mahdolliset kerralla suoritettavat etukäteismaksut) maa-alueen ja rakennuksen vuokraoikeuksien sopimuksen syntymisajankohdan käypien arvojen suhteessa.

KONSERNI VUOKRALLE ANTAJANA

Konsernin vuokralle antamat hyödykkeet, joiden omistamiselle ominaiset riskit ja hyödyt ovat siirtyneet olennaisilta osilta vuokralle ottajalle, käsitellään rahoitusleasingsopimuksina ja kirjataan taseeseen saamisina. Saaminen kirjataan nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimuksen rahoitustuotto tuloutetaan vuokra-aikana siten, että jäljellä oleva nettosijoitus tuottaa kullakin kaudella samansuuruisen tuottoasteen vuokra-ajan kuluessa.

Muilla kuin rahoitusleasingsopimuksilla vuokralle annetut hyödykkeet sisältyvät taseen aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin. Niistä tehdään poistot taloudellisena vaikutusaikana, kuten vastaavista omassa käytössä olevista aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä. Vuokratuotot merkitään tulosvaikutteisesti tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.

Arvonalentumiset

Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan aina vuosittain liikearvoista ja aineettomista hyödykkeistä, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä. Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla eli sillä alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton ja jonka rahavirrat on erotettavissa muista rahavirroista. Vuosina 2011 ja 2010 ei ole havaittu arvonalentumisviitteitä. Ks. kohta "Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät epävarmuustekijät" ja "Liikearvo".

Liikearvolle on tehty siirtymästandardin edellyttämä arvonalen-

tumistesti IAS 36:ta soveltaen IFRS-standardeihin siirtymispäivänä 1.1.2004. Tämän jälkeen testaus on suoritettu vuosittain. Testauksessa ei ole ilmennyt arvonalentumisesta johtuvaa poistotarvetta.

Työsuhde-etuudet

ELÄKEVELVOITTEET

Eläkejärjestelyt luokitellaan etuuspohjaisiksi ja maksupohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa kiinteitä maksuja erilliselle yksikölle. Konsernilla ei ole oikeudellista tai tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen, mikäli maksujen saajataho ei pysty suoriutumaan kyseisten eläke-etuuksien maksamisesta. Kaikki sellaiset järjestelyt, jotka eivät täytä näitä ehtoja, ovat etuuspohjaisia eläkejärjestelyitä.

Konserniyhtiöiden suomalaisen henkilöstön lakisääteinen eläketurva on hoidettu eläkevakuutuksilla. Ulkomaisen henkilöstön eläkejärjestelyt on hoidettu paikallisen käytännön mukaisesti.

Maksupohjaisissa järjestelyissä, kuten suomalainen TyEL-järjestelmä ja ruotsalainen ITP-plan pääosin ovat, konsernin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, johon maksusuoritus liittyy. Kaikki eläkemenolaskelmat perustuvat paikallisten viranomaisten tai auktorisoitujen vakuutusmatemaatikkojen vuosittain laatimiin vakuutusmatemaattisiin laskelmiin.

Konsernin etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen velvoitteet lasketaan kustakin järjestelystä erikseen. Eläkemenot kirjataan kuluksi henkilöiden palvelusajalle auktorisoitujen vakuutusmatemaatikoiden suorittamien laskelmien perusteella. Konsernilla ei ole etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä emoyhtiön entisen toimitusjohtajan eläkevastuun lisäksi. Tähän liittyvä etuuspohjainen yhtiön eläkesitoumus 31.12.2011 oli 3,1 miljoonaa euroa.

Eläkesäätiöiden ulkoistamisen seurauksena vakuutusyhtiö laskuttaa vuosittain eläkkeisiin tulevat indeksikorotukset. Taseessa olevat eläkevelvoitteet koostuvat emoyhtiön entisen toimitusjohtajan eläkesitoumuksesta.

Osakeperusteiset maksut

Yhtiöllä ei ole käytössä osakepohjaisia kannustinjärjestelmiä.

Vuosina 2006-2008 yhtiöllä oli avainhenkilöille kohdennettu osakepohjainen kannustinjärjestelmä. Siihen liittynyt kolmen vuoden sitouttamisjakso umpeutui 1.1.2011, jolloin osakkeet vapautuivat saajiensa vapaaseen käyttöön.

Varaukset

Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti.

Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun konserni on laatinut yksityiskohtaisen uudelleenjärjestelysuunnitelman ja aloittanut suunnitelman toimeenpanon tai tiedottanut asiasta. Konsernin jatkuvaan toimintaan liittyvistä menoista ei kirjata varausta.

Ympäristövelvoitteista kirjataan varaus silloin, kun konsernilla on ympäristölainsäädännön ja konsernin ympäristövastuuperiaatteiden perusteella velvoite, joka liittyy tuotantolaitoksen käytöstä poistamiseen, ympäristövahingon korjaamiseen tai laitteiston paikasta toiseen siirtämiseen.

Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verot ja laskennalliset verot

Tuloslaskelman verokulu muodostuu tilikauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta ja laskennallisesta verosta. Verot kirjataan tulosvaikutteisesti, paitsi milloin ne liittyvät suoraan omaan pääomaan tai laajaan tuloslaskelmaan kirjattuihin eriin. Tällöin myös vero kirjataan kyseisiin eriin. Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin yhtiön kotipaikan verolainsäädännön perusteella. Veroa oikaistaan mahdollisilla edellisiin tilikausiin liittyvillä veroilla.

Laskennalliset verosaamiset ja -velat lasketaan kaikista kirjanpidon ja verotuksen välisistä väliaikaisista eroista tilinpäätöshetken tai arvioidun veronmaksuhetken verokannan mukaisesti. Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät johdannaissopimusten käypään arvoon arvostamisesta, etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä, käyttämättömistä verotuksellisista tappioista ja hankintojen yhteydessä tehdyistä käypiin arvoihin arvostuksista. Verotuksessa vähennyskelvottomasta liikearvosta ei kirjata laskennallista veroa.

Laskennalliset verot lasketaan käyttämällä raportointikauden päättymispäivään mennessä säädettyjä verokantoja tai jotka on käytännössä hyväksytty raportointikauden päättymispäivään mennessä.

Ulkomaisten konserniyritysten voittovaroihin liittyvää laskennallista verovelkaa ei ole kirjattu, koska varoilla on turvattu ulkomaisten yritysten omat investointitarpeet. Baltian yhtiöiden voitonjakokelpoiset varat ovat yhteensä 85,9 miljoonaa euroa.

Tuloutusperiaatteet

Liikevaihtona esitetään tuotteiden ja palveluiden myynnistä saadut tuotot käypään arvoon arvostettuina välillisillä veroilla, alennuksilla ja valuuttamääräisen myynnin kurssieroilla oikaistuina.

MYYDYT TAVARAT JA TUOTETUT PALVELUT

Tuotot tavaroiden myynnistä kirjataan, kun tavaroiden omistamiseen liittyvät merkittävät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle. Palvelujen tuotot kirjataan sille tilikaudelle, jolla palvelu suoritetaan.

Myytävänä olevaksi luokitellut pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot

Pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetettuihin toimintoihin liittyvät omaisuuserät ja velat luokitellaan myytävinä oleviksi, mikäli niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiassa omaisuuserän myynnistä jatkuvan käytön sijaan. Myytävänä olevaksi luokittelun edellytyksien katsotaan täyttyvän, kun myynti on erittäin todennäköinen ja omaisuuserä on välittömästi myytävissä nykyisessä kunnossaan yleisin ja tavanomaisin ehdoin, kun johto on sitoutunut myyntiin ja myynnin odotetaan tapahtuvan vuoden kuluessa luokittelusta.

Välittömästi ennen luokittelua myytävänä olevaksi kyseiset omaisuuserät arvostetaan niihin sovellettavien IFRS-standardien mukaisesti. Luokitteluhetkestä lähtien myytävänä olevat omaisuuserät arvostetaan kirjanpitoarvoon tai myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon sen mukaan, kumpi niistä on alempi. Poistot näistä omaisuuseristä lopetetaan luokitteluhetkellä.

Yhtiöllä ei ole ollut myytäväksi luokiteltuja pitkäaikaisia omaisuuseriä vuosina 2010-2011.

Rahoitusvarat ja rahoitusvelat

RAHOITUSVARAT

Konsernin rahoitusvarat luokitellaan seuraaviin ryhmiin: käypään

arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, eräpäivään asti pidettävät sijoitukset, lainat ja muut saamiset ja myytävissä olevat rahoitusvarat. Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan tarkoituksen perusteella, ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä. Transaktiomenot sisällytetään rahoitusvarojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon, kun kyseessä on erä jota ei arvosteta käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan selvityspäivänä lukuun ottamatta johdannaisia ja spot-kauppoja, jotka kirjataan kaupantekopäivän mukaan. Kaupantekopäivä on päivä, jolloin konserni sitoutuu ostamaan tai myymään rahoitusinstrumentin. Selvityspäivä puolestaan on päivä, jolloin rahoitusvara luovutetaan toiselle osapuolelle tai vastaavasti rahoitusvara vastaanotetaan. Rahoitusvarojen taseesta pois kirjaaminen tapahtuu silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat -ryhmään luokitellaan sellaiset rahoitusvaroihin kuuluvat erät, jotka on hankittu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäväksi tai jotka luokitellaan alkuperäisen kirjaamisen tapahtuessa käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi (käyvän arvon vaihtoehdon soveltaminen). Luokittelua voidaan muuttaa vain harvinaisissa erityistilanteissa. Jälkimmäiseen ryhmään luokitellaan sellaiset rahoitusvarat, joita hallinnoidaan käypään arvoon perustuen tai rahoitusvaroihin kuuluvat erät, joihin liittyy yksi tai useampi kytketty johdannainen, jotka muuttavat sopimuksen rahavirtoja merkittävästi, jolloin koko yhdistelmäinstrumentti arvostetaan käypään arvoon. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat on hankittu pääasiallisesti voiton saamiseksi lyhyen aikavälin markkinahintojen muutoksista. Johdannaiset, jotka eivät ole takaussopimuksia tai jotka eivät täytä suojauslaskennan ehtoja, on luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaiset sekä 12 kuukauden kuluessa erääntyvät rahoitusvarat sisältyvät lyhytaikaisiin varoihin.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat-ryhmän erät on arvostettu käypään arvoon, joka perustuu raportointikauden päättymispäivänä noteerattuun markkinahintaan. Koronvaihtosopimusten käyvät arvot määritetään vastaisten rahavirtojen nykyarvona ja valuuttatermiinisopimukset puolestaan arvostetaan raportointikauden päättymispäivän valuuttatermiinikursseihin. Arvostettaessa johdannaisia ja muita rahoitusinstrumentteja, jotka eivät ole kaupankäynnin kohteina, konserni käyttää yleisesti hyväksyttyjä arvonmääritysmenetelmiä sekä vastaisten rahavirtojen diskontattuja arvoja. Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti sillä tilikaudella, jonka aikana ne syntyvät.

Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset ovat sellaisia johdannaisvaroihin kuulumattomia rahoitusvaroja, joihin liittyvät maksusuoritukset ovat kiinteitä tai määritettävissä, jotka erääntyvät määrättynä päivänä ja jotka konsernilla on vakaa aikomus ja kyky pitää eräpäivään asti. Ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmää käyttäen ja ne sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin. Tilikausien 2011 tai 2010 aikana konsernilla ei ole ollut tämän luokan mukaisia rahoitusvaroja.

Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määritettävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla, eikä konserni pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa tai alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä nimenomaisesti luokittele myytävissä oleviksi. Niiden arvostusperuste on jaksotettu hankintameno efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Ne sisältyvät taseessa luonteensa mukaisesti lyhyt- tai pitkäaikaisiin varoihin: viimeksi mainittuihin, mikäli ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua.

Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, jotka on nimenomaisesti luokiteltu tähän ryhmään tai joita ei ole luokiteltu muuhun ryhmään. Ne sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin, paitsi jos ne on tarkoitus pitää alle 12 kuukauden ajan raportointikauden päättymispäivästä lähtien, jolloin ne sisällytetään lyhytaikaisiin varoihin. Myytävissä olevat rahoitusvarat voivat koostua osakkeista ja korollisista sijoituksista. Ne arvostetaan käypään arvoon, tai milloin käypä arvo ei ole määritettävissä luotettavasti, hankintamenoon. Sijoituksen käypä arvo määritetään sijoituksen ostokurssin perusteella. Mikäli myytävissä oleville rahoitusvaroille ei ole noteerattuja kursseja, konserni soveltaa niiden arvostukseen erilaisia arvostusmenetelmiä. Näitä ovat esimerkiksi viimeaikaiset riippumattomien tahojen väliset kaupat, diskontatut rahavirrat tai muiden samankaltaisten instrumenttien arvostukset. Tässä hyödynnetään yleensä markkinoilta saatuja tietoja ja mahdollisimman vähän konsernin itsensä määrittelemiä osatekijöitä.

Myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään oman pääoman erään Muut rahastot sisältyvässä käyvän arvon rahastossa verovaikutus huomioon ottaen. Kertyneet käyvän arvon muutokset siirretään omasta pääomasta tulosvaikutteisiksi luokittelun muutoksista johtuvina oikaisuna silloin, kun sijoitus myydään tai kun sen arvo on alentunut siten, että sijoituksesta tulee kirjata arvonalentumistappio. Myytävissä olevien korkosijoitusten korkotuotot kirjataan rahoitustuottoihin käyttäen efektiivisen koron menetelmää.

RAHAVARAT

Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta, vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista ja muista lyhytaikaisista, erittäin likvideistä sijoituksista, jotka ovat helposti vaihdettavissa etukäteen tiedossa olevaan määrään käteisvaroja ja joiden arvomuutosten riski on vähäinen. Rahavaroihin luokitelluilla erillä on enintään kolmen kuukauden maturiteetti hankinta-ajankohdasta lukien. Konsernitileihin liittyvät luottotilit sisältyvät lyhytaikaisiin rahoitusvelkoihin ja ne on esitetty netotettuina, sillä konsernilla on sopimukseen perustuva laillinen kuittausoikeus, jonka mukaan se voi kuitata velkojalle suoritettavan määrän kokonaan tai osaksi tai muutoin eliminoida sen.

RAHOITUSVAROJEN ARVONALENTUMINEN

Konserni arvioi jokaisena raportointikauden päättymispäivänä, onko olemassa objektiivista näyttöä yksittäisen rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvon alentumisesta. Mikäli osakesijoitusten käypä arvo on alittanut hankintamenon merkittävästi ja konsernin määrittelemän ajanjakson, tämä on osoitus myytävissä olevan osakkeen arvonalentumisesta. Jos arvonalentumisesta on näyttöä, käyvän arvon rahastoon kertynyt tappio siirretään tulosvaikutteiseksi eräksi. Myytävissä oleviin rahoitusvaroihin luokiteltujen oman pääoman ehtoisien sijoitusten arvonalentumistappiota ei peruuteta tulosvaikutteisesti, kun taas korkoinstrumentteihin kohdistuneen arvonalentumistappion myöhempi peruuntuminen kirjataan tulosvaikutteisesti.

Konserni kirjaa myyntisaamisista arvonalentumistappion, kun on olemassa objektiivista näyttöä siitä, että saamista ei saada perityksi täysimääräisesti. Velallisen merkittävät taloudelliset vaikeudet, konkurssin todennäköisyys, maksujen laiminlyönti tai maksusuorituksen viivästyminen yli 90 päivää ovat näyttöä myyntisaamisen arvonalentumisesta. Tulosvaikutteisesti kirjattavan arvonalentumistappion suuruus määritetään saamisen kirjanpitoarvon ja efektiivisellä korolla diskontattujen arvioitujen vastaisten rahavirtojen nykyarvon erotuksena. Mikäli arvonalentumistappion määrä pienenee jollakin myöhemmällä kaudella ja vähennyksen voidaan objektiivisesti katsoa liittyvän arvonalentumisen kirjaamisen jälkeiseen tapahtumaan, kirjattu tappio peruutetaan tulosvaikutteisesti.

RAHOITUSVELAT

Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon käypään arvoon. Transaktiomenot sisällytetään jaksotettuun hankintamenoon arvostettavien rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Myöhemmin rahoitusvelat, lukuun ottamatta johdannaisvelkoja, arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin. Rahoitusvelat luokitellaan lyhytaikaisiksi, ellei konsernilla ole ehdotonta oikeutta siirtää velan maksua vähintään 12 kuukauden päähän raportointikauden päättymispäivästä.

Ehdot täyttävän omaisuuserän hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta välittömästi johtuvat vieraan pääoman menot aktivoidaan osana kyseisen omaisuuserän hankintamenoa silloin, kun on todennäköistä, että ne tuottavat vastaista taloudellista hyötyä, ja kun menot on määritettävissä luotettavasti. Muut vieraan pääoman menot kirjataan kuluiksi sillä kaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Lainasitoumuksiin liittyvät järjestelypalkkiot kirjataan transaktiomenoiksi siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että koko lainasitoumus tai osa siitä tullaan nostamaan. Tällöin palkkio merkitään taseeseen, kunnes laina nostetaan. Lainan noston yhteydessä lainasitoumuksiin liittyvä järjestelypalkkio merkitään osaksi transaktiokuluja. Siltä osin kuin on todennäköistä, että lainasitoumusta ei tulla nostamaan, järjestelypalkkio kirjataan ennakkomaksuksi maksuvalmiuteen liittyvästä palvelusta ja jaksotetaan kuluksi lainasitoumuksen ajanjaksolle.

Kaikkien rahoitusvarojen ja -velkojen käypien arvojen määrittämisperiaatteet on esitetty liitetiedossa 27. "Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot".

Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta

Johdannaissopimukset merkitään kirjanpitoon alun perin käypään arvoon sinä päivänä, jona konsernista tulee sopimusosapuoli, ja ne arvostetaan myöhemmin edelleen käypään arvoon. Voitot ja tappiot, jotka syntyvät käypään arvoon arvostamisesta, käsitellään kirjanpidossa johdannaissopimuksen käyttötarkoituksen määräämällä tavalla. Niiden johdannaissopimusten, joihin sovelletaan suojauslaskentaa ja jotka ovat tehokkaita suojausinstrumentteja, arvonmuutosten tulosvaikutukset esitetään yhteneväisesti suojatun

erän kanssa. Kun johdannaissopimuksia solmitaan, konserni käsittelee ne joko saamisten, velkojen tai kiinteiden sitoumusten käyvän arvon suojauksina tai valuuttariskin kyseessä ollessa rahavirran suojauksina, ennakoidun erittäin todennäköisen liiketoimen rahavirran suojauksina, ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojauksina tai johdannaissopimuksina, jotka eivät täytä suojauslaskennan soveltamisedellytyksiä. Konserni dokumentoi suojauslaskentaa aloittaessaan suojattavan kohteen ja suojausinstrumenttien välisen suhteen sekä konsernin riskienhallinnan tavoitteet ja suojaukseen ryhtymisen strategian. Konserni dokumentoi ja arvioi suojausta aloitettaessa ja vähintään jokaisen tilinpäätöksen yhteydessä suojaussuhteiden tehokkuuden tarkastelemalla suojaavan instrumentin kykyä kumota suojattavan erän käyvän arvon tai rahavirtojen muutokset.

KÄYVÄN ARVON SUOJAUKSET

Käyvän arvon suojauksen ehdot täyttävien johdannaissopimusten käyvän arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti. Samalla tavalla käsitellään suojauksen kohteena olevan omaisuus- tai velkaerän käyvän arvon muutokset suojatun riskin osalta.

RAHAVIRRAN SUOJAUKSET

Rahavirran suojauksen ehdot täyttävien johdannaisinstrumenttien tehokkaan osuuden käyvän arvon muutos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään oman pääoman suojausrahastossa (sisältyy erään Muut rahastot). Suojausinstrumentista omaan pääomaan kertyneet voitot ja tappiot siirretään tulosvaikutteisiksi silloin, kun suojattu erä vaikuttaa voittoon tai tappioon. Suojausinstrumentin voiton tai tappion tehoton osuus merkitään liiketoiminnan muihin rahoitustuottoihin tai -kuluihin.

Kun rahavirran suojaukseksi hankittu suojausinstrumentti erääntyy tai se myydään tai kun suojauslaskennan soveltamisedellytykset eivät enää täyty, suojausinstrumentista kertynyt voitto tai tappio jää omaan pääomaan siihen asti, kunnes ennakoitu liiketoimi toteutuu. Kuitenkin, jos ennakoidun suojatun liiketoimen ei enää odoteta toteutuvan, omaan pääomaan kertynyt voitto tai tappio kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti.

ULKOMAISEEN YKSIKKÖÖN TEHDYN NETTOSIJOITUKSEN SUOJAUKSET

Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaukset käsitellään kirjanpidossa samalla tavalla kuin rahavirran suojaukset. Suojaavan termiinin arvonmuutoksen tehokas osuus, eli spot-arvon muutos, kirjataan muihin laajan tuloksen eriin, ja korkoero sekä arvonmuutoksen tehoton osuus tulosvaikutteisesti rahoituseriin. Nettosijoituksen suojauksesta oman pääoman muuntoeroihin kertyneet voitot ja tappiot siirretään tulosvaikutteisiksi silloin, kun nettosijoituksesta luovutaan kokonaan tai osittain. Suojauslaskennan soveltamisalaan kuuluvien johdannaisten käyvät arvot on esitetty taseen pitkäaikaisissa varoissa tai veloissa, mikäli suojattavan erän juoksuaika on yli 12 kuukautta. Muutoin ne sisältyvät lyhytaikaisiin varoihin tai velkoihin.

MUUT SUOJAUSINSTRUMENTIT, JOIHIN EI SOVELLETA SUOJAUSLASKENTAA

Siitä huolimatta, että eräät suojaussuhteet täyttävät konsernin riskienhallinnan asettamat tehokkaan suojauksen vaatimukset, niihin ei sovelleta suojauslaskentaa. Tällaisia instrumentteja ovat muun muassa tietyt valuutta- ja korkoriskiä suojaavat johdannaiset. Näiden käyvän arvon muutokset kirjataan konsernin noudattaman kirjaustavan mukaisesti muihin rahoitustuottoihin tai -kuluihin. Taseessa ulkomaan valuutan määräisiin myyntisaamisiin ja ostovelkoihin liittyvät johdannaiset esitetään muissa lyhytaikaisissa saamisissa tai veloissa.

Suojausinstrumenttien käyvät arvot on esitetty liitetiedossa 27. "Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot". Suojausrahaston muutokset on esitetty liitetiedossa 21. "Omaa pääomaa koskevat liitetiedot" -kohdassa Muut rahastot.

Oma pääoma

Osakepääomana esitetään yhtiön ulkona olevat A- ja K-osakkeet. Jos yhtiö hankkii takaisin omia osakkeitaan, näiden hankinta vähennetään omasta pääomasta.

Osinko

Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamaa osinkoa ei ole vähennetty jakokelpoisesta omasta pääomasta ennen yhtiökokouksen hyväksyntää.

Liikevoitto

Liikevoittoa esitettäessä lähtökohtana on IFRS:n mukainen liike-

voitto. IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardi ei määrittele liikevoiton käsitettä. Konserni on määrittänyt sen seuraavasti: liikevoitto on nettosumma, joka muodostuu kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot, erikseen määriteltyjen osakkuusyritysten tulososuus (ks. Osakkuusyritykset), vähennetään ostokulut valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutoksella sekä omaan käyttöön valmistuksesta syntyneillä kuluilla oikaistuina, vähennetään työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, poistot ja mahdolliset arvonalentumistappiot sekä liiketoiminnan muut kulut. Kaikki muut tuloslaskelman erät esitetään liikevoiton alapuolella.

Tarvittaessa voidaan osavuosikatsauksissa ja tilinpäätöstiedotteissa erikseen esittää kertaluonteisina erinä merkittävät myyntivoitot ja -tappiot, arvonalentumiset ja liiketoimintojen lopettamisesta tai uudelleenjärjestelyistä johtuvat kirjaukset sekä liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät epävarmuustekijät

Tilinpäätöksen laatimisen yhteydessä konsernin johto joutuu tekemään sisältöön vaikuttavia arvioita ja olettamuksia sekä käyttämään harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Merkittävimmät näistä arvioista kohdistuvat liikearvojen ja muiden omaisuuserien mahdollisiin arvonalentumisiin sekä varauksiin. Toteumat voivat poiketa näistä arvioista.

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEIDEN VALINTAAN JA SOVELTAMISEEN LIITTYVÄ JOHDON HARKINTA

Konsernin johto tekee harkintaan perustuvia ratkaisuja, jotka koskevat tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden valintaa ja niiden soveltamista. Tämä koskee erityisesti niitä tapauksia, joissa voimassaolevassa IFRS-normistossa on vaihtoehtoisia kirjaamis-, arvostamis- ja esittämistapoja.

ARVIOIHIN LIITTYVÄT EPÄVARMUUSTEKIJÄT

Tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä tehdyt arviot pohjautuvat johdon parhaaseen näkemykseen raportointikauden päättymispäivänä. Arvioiden taustalla ovat aiemmat kokemukset sekä tulevaisuutta koskevat, tilinpäätöshetkellä todennäköisimpinä pidetyt oletukset, jotka liittyvät muun muassa konsernin taloudellisen toimintaympäristön odotettuun kehitykseen myynnin ja kustannustason kannalta.

LIIKETOIMINTOJEN YHDISTÄMISISSÄ HANKITTUJEN HYÖDYKKEIDEN KÄYVÄN ARVON MÄÄRITTÄMINEN

Merkittävissä liiketoimintojen yhdistämisissä konserni on käyttänyt ulkopuolista neuvonantajaa arvioitaessa aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden käypiä arvoja. Johto uskoo käytettyjen arvioiden ja oletusten olevan riittävän tarkkoja käyvän arvon määrityksen pohjaksi. Lisäksi konsernissa käydään läpi vähintään jokaisena raportointikauden päättymispäivänä mahdolliset viitteet niin aineellisten kuin aineettomienkin hyödykkeiden arvonalentumisesta.

ARVONALENTUMISTESTAUS

Konsernissa testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta liikearvo ja ne aineettomat hyödykkeet, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika sekä arvioidaan viitteitä arvonalentumisesta edellä laatimisperiaatteissa esitetyn mukaisesti.

Uuden ja uudistetun IFRS-normiston soveltaminen

IASB on julkistanut seuraavat uudet tai uudistetut standardit ja tulkinnat, joita konserni ei ole vielä soveltanut. Konserni ottaa ne käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien.

• Muutos IFRS 7:ään, Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot (voimaan 1.7.2011 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutos tuo lisää läpinäkyvyyttä rahoitusinstrumenttien luovutuksia koskevien liiketointen esittämiseen ja parantaa käyttäjien mahdollisuuksia saada käsitys rahoitusinstrumenttien luovutuksiin liittyvistä riskeistä ja näiden riskien vaikutuksesta yhteisön taloudelliseen asemaan, erityisesti kun kyseessä on rahoitusvarojen arvopaperistaminen. Muutosta ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa. Konsernissa muutoksen vaikutusta ollaan vasta arvioimassa.

• Muutos IAS 1:een Tilinpäätöksen esittäminen (voimaan 1.7.2012 ja sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Keskeisin muutos on vaatimus muiden laajan tuloksen erien ryhmittelemisestä sen mukaan siirretäänkö ne mahdollisesti myöhemmin tulosvaikutteisiksi tiettyjen ehtojen täyttyessä. Muutosta ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa. Konsernissa muutoksen vaikutusta ollaan vasta arvioimassa.

• Muutos IAS 19:ään Työsuhde-etuudet (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutokset tarkoittavat, että kaikki vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot tulee jatkossa kirjata välittömästi muihin laajan tuloslaskelman eriin, toisin sanoen ns. putkimenetelmästä luovutaan ja rahoitusmeno määritetään nettorahastointiin perustuen. Muutosta ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa. Konsernissa muutoksen vaikutusta ollaan vasta arvioimassa, mutta sillä tulee olemaan vaikutusta konsernin lukuihin.

• IFRS 9 Rahoitusinstrumentit (voimaantulo vielä avoinna). IFRS 9 on ensimmäinen vaihe laajempaa projektia, joka tähtää IAS 39:n korvaamiseen uudella standardilla. Erilaiset arvostamistavat on säilytetty, mutta niitä on yksinkertaistettu. Rahoitusvarat jaetaan arvostuksen perusteella kahteen pääryhmään: jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat ja käypään arvoon arvostettavat. Luokittelu riippuu yrityksen liiketoimintamallista ja sopimukseen perustuvien rahavirtojen ominaispiirteistä. IAS 39:ään sisältyvä ohjeistus arvonalentumisista ja suojauslaskennasta jää edelleen voimaan. Uuden standardin mukaan rahoitusvelkojen kirjaamisen ja arvostamisen tulisi pysyä samana lukuun ottamatta niitä rahoitusvelkoja, joihin sovelletaan ns. käyvän arvon optiota. Standardia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa. IFRS 9:n koko vaikutusta ollaan vasta arvioimassa konsernissa.

• IFRS 10 Konsernitilinpäätös (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardi määrittää olemassa olevien periaatteiden mukaisesti määräysvallan keskeiseksi tekijäksi, kun ratkaistaan tuleeko yhteisö yhdistellä konsernitilinpäätökseen. Lisäksi standardissa annetaan lisäohjeistusta määräysvallan määrittelystä silloin, kun sitä on vaikea arvioida. Standardia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa. IFRS 10:n vaikutusta ollaan vasta arvioimassa, ja konserni suunnittelee ottavansa sen käyttöön vuonna 2013.

• IFRS 11 Yhteisjärjestelyt (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardi painottaa yhteisten järjestelyiden kirjanpidollisessa käsittelyssä niistä seuraavia oikeuksia ja velvoitteita enemmän kuin niiden oikeudellista muotoa. Yhteisjärjestelyjä on kahden tyyppisiä: yhteiset toiminnot ja yhteisyritykset. Standardi lisäksi edellyttää yhteisyritysten raportoinnissa yhtä menetelmää, pääomaosuusmenetelmää, eikä aiempi suhteellisen yhdistelyn vaihtoehto ole enää sallittu. Standardia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa. Uusi standardi tulee muuttamaan merkittävästi konsernin lukuja ja Puolan segmentin käsittelyä.

• IFRS 12 Tilinpäätöksissä esitettävät tiedot osuuksista muissa yhteisöissä (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardi sisältää liitetietovaatimukset koskien erilaisia osuuksia muissa yhteisöissä, mukaan lukien osakkuusyhtiöt, yhteiset järjestelyt. erityistä tarkoitusta varten perustetut yhtiöt ja muut taseen ulkopuolelle jäävät yhtiöt. Standardia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa. IFRS 12:n vaikutusta ollaan vasta arvioimassa, ja konserni suunnittelee ottavansa sen käyttöön vuonna 2013.

• IFRS 13 Käyvän arvon määrittäminen (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardin tarkoituksena on lisätä yhdenmukaisuutta ja vähentää monimutkaisuutta, sillä se antaa täsmällisen käyvän arvon määritelmän ja yhdistää samaan standardiin vaatimukset käyvän arvon määrittämiselle sekä vaadittaville liitetiedoille. Käyvän arvon käyttöä ei laajenneta, mutta annetaan ohjeistusta sen määrittämisestä silloin, kun sen käyttö on sallittu tai sitä on vaadittu jossain toisessa standardissa. Standardia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa. IFRS 13:n vaikutusta ollaan vasta arvioimassa, ja konserni suunnittelee ottavansa sen käyttöön vuonna 2013.

• IAS 28 (uudistettu 2011) Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). uudistettu standardi sisältää vaatimukset sekä osakkuus että yhteisyritysten käsittelystä pääomaosuusmenetelmällä IFRS 11:n julkaisemisen seurauksena. Uudistettua standardia ei ole hyväksytty vielä sovellettavaksi EU:ssa.

Tuloslaskelman liitetiedot

1. Toimintasegmentit

Segmenttijako perustuu konsernin organisaatioon ja johtamisjärjestelmään sekä hallituksen ja konsernijohdon raportointiin. HKScan-konsernin johto seuraa liiketoiminnan kannattavuutta markkina-alueittain. Konserniraportointi perustuu maantieteellisiin segmentteihin, joita ovat Suomi, Ruotsi, Tanska, Baltia ja Puola. Puolan markkina-alue on esitetty omana segmenttinään 1.1.2005 alkaen, Ruotsi 1.1.2007 alkaen ja Tanska 29.11.2010 alkaen.

Liitetiedossa Konsernihallinto esitetään ensimmäistä kertaa omana segmenttinään. Suomessa toteutetun rakennemuutoksen myötä yhtiö on pystynyt eriyttämään Konsernihallinnon erät Suomen segmentin raportoinnista vuoden 2010 alusta alkaen.

Segmenttien varat ja velat ovat sellaisia liiketoiminnan eriä, jotka ovat suoraan tai perustellusti kohdistettavissa ao. segmentin liiketoimintaan. Segmentin varoihin on laskettu aineelliset ja aineettomat hyödykkeet, osuudet osakkuusyhtiöissä, vaihto-omaisuus ja korottomat saamiset. Segmentin velkoihin sisältyvät lyhytaikaiset, korottomat velat. Kohdistamattomat erät sisältävät rahoitus- ja veroeriä sekä koko konsernille yhteisiä eriä.

	Suomen	Ruotsin	Tanskan	Baltian	Puolan	Konserni-	Elimi-	Kohdista-	Konserni
	toiminnot	toiminnot	toiminnot	toiminnot	toiminnot	hallinto	noinnit	mattomat	yhteensä
Tuloslaskelmatiedot
Ulkoinen liikevaihto	800,9	1 007,5	226,4	162,7	293,7	0,0	0,0	0,0	2 491,3
Sisäinen liikevaihto	11,5	38,2	1,7	10,5	5,2	0,0	-67,1	0,0	0,0
Liikevaihto	812,4	1 045,7	228,1	173,3	298,9	0,0	-67,1	0,0	2 491,3
Segmentin liikevoitto	12,1	17,2	-3,7	9,8	12,7	-8,4	0,0	0,0	39,6
Kohdistamattomat erät	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0
Liikevoitto	12,1	17,2	-3,7	9,8	12,7	-8,4	0,0	0,0	39,6
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta	2,3	0,1	0,1	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	2,5
Rahoitustuotot ja -kulut	-	-	-	-	-	-	-	-30,9	-30,9
Tuloverot	-	-	-	-	-	-	-	1,0	1,0
Tilikauden tulos	-	-	-	-	-	-	-	-	12,2
Tasetiedot
Segmentin varat	349,8	346,6	102,9	125,3	111,8	55,3	-36,4	0,0	1 055,3
Osuudet osakkuusyrityksissä	11,9	15,2	2,7	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	29,9
Kohdistamattomat varat	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	167,8	167,8
Varat yhteensä	361,8	361,8	105,6	125,3	111,8	55,3	-36,4	167,8	1 253,0
Segmentin velat	86,5	106,8	23,1	19,0	23,9	14,5	-12,3	0,0	261,4
Kohdistamattomat velat	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	570,1	570,1
Velat yhteensä	86,5	106,8	23,1	19,0	23,9	14,5	-12,3	570,1	831,5
Muut tiedot
Liikevaihto, tavarat	800,1	1 007,5	226,4	162,6	279,8	0,0	0,0	0,0	2 476,4
Liikevaihto, palvelut	0,8	0,0	0,0	0,1	14,0	0,0	0,0	0,0	14,9
Investoinnit	15,4	8,9	7,8	12,4	14,5	1,9	0,0	0,0	61,0
Poistot	-22,8	-25,0	-7,5	-8,5	-7,8	-0,8	0,0	0,0	-72,3
Arvonalentumiset	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0
Liikearvot	17,9	34,9	3,6	22,2	22,4	0,0	0,0	0,0	101,0

Vuosi 2011 (miljoonaa euroa)

Vuosi 2010 (miljoonaa euroa)
	Suomen	Ruotsin	Tanskan	Baltian	Puolan	Konserni-	Elimi-	Kohdista-	Konserni
	toiminnot	toiminnot	toiminnot	toiminnot	toiminnot	hallinto	noinnit	mattomat	yhteensä
Tuloslaskelmatiedot
Ulkoinen liikevaihto	711,7	953,2	21,7	151,9	275,4	0,0	0,0	0,0	2 113,9
Sisäinen liikevaihto	6,8	43,9	0,2	8,5	3,9	0,0	-63,3	0,0	0,0
Liikevaihto	718,5	997,1	21,8	160,4	279,3	0,0	-63,3	0,0	2 113,9
Segmentin liikevoitto	10,7	20,4	0,0	8,7	15,5	-7,2	0,0	0,0	48,0
Kohdistamattomat erät	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0
Liikevoitto	10,7	20,4	0,0	8,7	15,5	-7,2	0,0	0,0	48,0
Osuus osakkuus-yritysten tuloksesta	2,1	0,2	-0,1	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	2,2
Rahoitustuotot ja -kulut	-	-	-	-	-	-	-	-13,8	-13,8
Tuloverot	-	-	-	-	-	-	-	-5,7	-5,7
Tilikauden tulos	-	-	-	-	-	-	-	-	30,8
Tasetiedot
Segmentin varat	359,4	392,0	90,1	116,9	111,9	63,4	-45,0	0,0	1 088,7
Osuudet osakkuus-yrityksissä	10,2	14,3	2,5	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	27,0
Kohdistamattomat varat	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	153,5	153,5
Varat yhteensä	369,6	406,3	92,6	116,9	111,9	63,4	-45,0	153,5	1 269,2
Segmentin velat	80,3	122,4	23,4	19,3	22,1	14,3	-13,5	0,0	268,1
Kohdistamattomat velat	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	570,4	570,4
Velat yhteensä	94,6	122,4	23,4	19,3	22,1	14,3	-13,5	570,4	838,5
Muut tiedot
Liikevaihto, tavarat	708,8	953,2	21,7	151,8	258,9	0,0	0,0	0,0	2 094,4
Liikevaihto, palvelut	2,9	0,0	0,0	0,1	16,5	0,0	0,0	0,0	19,6
Investoinnit	19,3	27,5	0,7	14,5	7,8	0,9	0,0	0,0	70,7
Poistot	-21,4	-22,7	-0,7	-8,2	-8,3	-0,3	0,0	0,0	-61,5
Arvonalentumiset	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0
Liikearvot	17,5	34,7	3,6	22,2	22,4	0,0	0,0	0,0	100,4

63

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

2. Hankitut liiketoimet

Järvi Suomen Portti Oy

HKScan Finland Oy ja Järvi-Suomen Portti Osuuskunta tiedottivat 24.6.2010 solmineensa liiketoimintajärjestelyä koskevan sopimuksen ja perustavansa uuden yhtiön jatkamaan ja kehittämään lihavalmistetuotantoa Mikkelissä. Kilpailuviranomaisten hyväksyntä asialle saatiin lokakuussa 2010.

HKScan Finland Oy:n ja Järvi-Suomen Portti osuuskunnan (nyk. Osuuskunta Karjaportti) perustama uusi yhtiö Järvi-Suomen Portti Oy aloitti toimintansa 1.1.2011. Uusi yhtiö jatkaa lihavalmisteiden valmistusta Osuuskunta Karjaportin omistamalla tuotantolaitoksella Mikkelin Tikkalassa.

Liiketoimintakauppaan kuuluivat Tikkalan tehtaan tuotantolaitteisto ja liiketoiminta sekä Järvi-Suomen Portin tuotemerkit. Mikkelin tehdaskiinteistöstä on liiketoimintajärjestelyn yhteydessä solmittu pitkäaikainen vuokrasopimus. Liiketoimintajärjestelyn piiriin kuuluva henkilöstö siirtyi uuden yhtiön palvelukseen ns. vanhoina työntekijöinä.

Hankinnasta aiheutuva liikearvo 0,4 miljoonaa euroa perustuu mahdollisuuksiin saavuttaa synergiaetuja yhdistettäessä Järvi-Suomen Portin liiketoiminta konserniin.

Kirjattu liikearvo ei ole miltään osin vähennyskelpoinen verotuksessa. Seuraavassa taulukossa esitetään yhteenveto liiketoimintakaupassa maksetusta vastikkeesta ja hankinta-ajankohtana kirjatuista varoista ja vastattaviksi otetuista veloista.

Maksettu vastike 1.1.2011 (milj. euroa)

	Liitetieto
Vastike yhteensä		1,3
	Hankituista varoista ja vastattaviksi otetuista veloista kirjatut määrät
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	4	0,5
Vaihto-omaisuus	5	1,2
Muut saamiset		0,2
Muut velat		-1
Yksilöitävissä oleva nettovarallisuus yhteensä	0,9
Liikearvo		0,4

Liiketoiminnan muihin kuluihin ei sisälly olennaisia hankintaan liittyviä kuluja vuoden 2011 konsernituloslaskelmassa.

Järvi-Suomen Portti Oy:n liikevaihto, joka sisältyi konsernin tuloslaskelmaan 1.1.2011 alkaen, oli 47,6 miljoonaa euroa ja liikevoitto oli -2,0 miljoonaa euroa.

3. Liiketoiminnan muut tuotot	2011	2010
Vuokratuotot	2,2	1,8
Myyntivoitot pysyvistä vastaavista	0,1	8,3
Liiketoiminnan muut tuotot	6,8	3,5
Liiketoiminnan muut tuotot	9,2	13,6
4. Materiaalit ja palvelut
Ostot tilikauden aikana	-1 597,1	-1 323,3
Varastojen lisäys tai vähennys	46,0	33,3
Aineet, tavarat, tarvikkeet	-1 551,2	-1 290,0
Ulkopuoliset palvelut	-189,7	-155,8
Materiaalit ja palvelut	-1 740,8	-1 445,9
5. Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut
Palkat ja palkkiot	-312,9	-255,4
Osakepalkkiojärjestelmän kulut	0,0	-0,1
Eläkekulut, maksupohjaiset järjestelyt	-58,0	-53,0
Eläkekulut, etuuspohjaiset järjestelyt	0,0	0,1
Eläkekulut yhteensä	-58,0	-52,9
Muut henkilösivukulut	-8,4	-8,2
Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut	-379,3	-316,6
Toimitusjohtajat ja toimitusjohtajan sijaiset	5,6	4,5
Hallituksen jäsenet	0,3	0,3
Johdon palkat, palkkiot ja luontoisedut	5,9	4,8
Henkilöstömäärä tilikauden aikana keskimäärin
Toimihenkilöt	1 466	1 356
Työntekijät	6 821	6 135
Yhteensä	8 287	7 491
Lisäksi Sokolów –konsernin palveluksessa Puolassa oli keskimäärin 6 191 henkeä vuonna 2011.
6. Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset poistot	-72,3	-61,5
Poistot	-72,3	-61,5

Arvonalentumiset 0,0 0,0 Yhteensä -72,3 -61,5

7. Liiketoiminnan muut kulut	2011	2010
Vuokrat	-12,0	-9,8
Luovutustappiot pysyvistä vastaavista	0,0	-0,1
Tutkimus- ja kehitysmenot	-11,2	-9,6
Vapaaehtoiset henkilöstökulut	-6,9	-7,5
Energia	-48,0	-41,2
Kunnossapito	-60,9	-62,4
Mainos-, markkinointi- ja edustuskulut	-64,0	-53,1
Palvelu-, tietohallinto- ja konttorikulut	-49,8	-47,4
Muut kulut	-34,0	-30,8
Liiketoiminnan muut kulut yhteensä	-286,9	-262,0

Tilintarkastuspalkkiot

Konsernin tilintarkastuspalkkiot sen riippumattomalle päätilintarkastajalle Pricewaterhouse-Coopersille esitetään alla olevassa taulukossa. Varsinaisen tilintarkastuksen tilintarkastusmenot liittyvät vuositilinpäätösten tarkastukseen ja niihin läheisesti liittyviin lainsäädännöllisiin toimintoihin. Tilintarkastuksen muita palkkioita ovat mm. verokonsultointi ja yritysjärjestelyissä avustaminen. Luvut sisältävät myös Puolan tarkastusmenot (KPMG Puola).

	2011	2010
Tilintarkastuspalkkiot	-0,6	-0,6
Todistukset ja lausunnot	0,0	0,0
Veroneuvonta	-0,1	-0,1
Muut palkkiot	-0,1	-0,2
Tilintarkastusmenot yhteensä	-0,8	-0,9
8. Rahoitustuotot ja –kulut	2011	2010
Rahoitustuotot
Osinkotuotot myytävissä olevista rahoitusvaroista	0,0	0,0
Arvonmuutos käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattavista rahoitusvaroista
- Korkojohdannaiset	0,0	0,3
- Hyödykejohdannaiset	0,0	0,0
- Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat	0,0	0,3
Lainat ja muut saamiset	3,2	2,9
Ulkomaisiin yksikköihin tehtyjen nettosijoitusten
suojausten tehoton osuus	0,0	0,0
Valuuttakurssivoitot jaksotettuun hankintamenoon
arvostettavista rahoituslainoista ja lainasaamisista	0,0	2,5
Muut rahoitustuotot	4,1	2,1
Yhteensä	7,4	8,1

Rahoituskulut
Tulosvaikutteisesti kirjatut erät
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon
arvostettavista rahoituslainoista	-35,6	-21,9
Arvonalentumistappiot myytävissä olevista rahoitusvaroista	0,0	0,0
Arvonmuutos käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattavista rahoitusvaroista
- Korkojohdannaiset	-1,7	0,0
- Valuuttajohdannaiset	-0,1	0,0
- Hyödykejohdannaiset	-0,3	0,0
Valuuttakurssitappiot jaksotettuun hankintamenoon
arvostettavista rahoituslainoista ja lainasaamisista	-0,3	0,0
Muut rahoituskulut	-0,4	0,0
Yhteensä	-38,3	-21,9
9. Tuloverot
Verokannan täsmäytys, kumulatiivinen	2011	2010
Tuloverot
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta	-2,1	-5,4
Aikaisempien tilikausien verot	-0,6	-0,1
Laskennallisten verovelkojen ja -saamisten muutos	3,6	-0,2
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta	1,0	-5,7
Kirjanpidon voitto/tappio ennen veroja	11,3	36,5
Laskennallinen vero emoyhtiön verokannalla	-2,9	-9,5
Ulkomaisten tytäryhtiöiden poikk. verokantojen vaikutukset	3,2	3,1
Osuus osakkuusyritysten tuloksista	1,0	1,0
Verovapaat tulot	0,9	0,2
Vähennyskelvottomat menot	-0,6	-0,4
Aiemmin kirjaamattomien verotuksellisten tappioiden käyttö	0,4	0,0
Aikaisempien tilikausien vero	-0,6	-0,1
Verokannan muutoksen vaikutus	-0,4 1,0	0,0 -5,7

10. Osakekohtainen tulos

Osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla.

	2011	2010
Emoyrityksen omistajille kuuluva tilikauden voitto	10,1	27,9
Yhteensä	10,1	27,9
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo (1 000 kpl)	54 973	54 015
Laimennusvaikutuksella oikaistut osakkeet, painotettu keskiarvo	54 973	54 015
Laimentamaton osakekohtainen tulos (eur/osake)	0,18	0,52
Laimennusvaikutuksella oikaistu tulos (eur/osake)	0,18	0,52

Taseen liitetiedot

11. Aineettomat hyödykkeet	2011	2010
Hankintameno 1.1.	91,5	79,2
Muuntoerot	0,3	8,5
Lisäykset	2,3	1,2
Lisäykset (yritysostot)	0,0	4,2
Vähennykset	-0,6	-3,1
Siirrot erien välillä	1,1	1,5
Hankintameno 31.12.	94,6	91,5
Kertyneet poistot 1.1.	-14,4	-13,4
Muuntoerot	0,0	-0,4
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	0,4	2,9
Tilikauden poisto	-4,0	-3,5
Kertyneet poistot 31.12.	-18,0	-14,4
Kirjanpitoarvo 31.12.2011	76,6	77,1

Rajoittamattoman taloudellisen vaikutusajan omaavien hyödykkeiden kirjanpitoarvon jako

	2011	2010
Kotimaan punainen liha	2,0	2,0
Ruotsin liiketoiminta	61,2	60,9
Yhteensä	63,2	62,9
12. Liikearvo	2011	2010
Hankintameno 1.1.	100,4	88,2
Muuntoerot	0,2	4,2
Lisäykset	0,4	0,5
Lisäykset (yritysostot)	0,0	7,5
Vähennykset	0,0	0,0
Kirjanpitoarvo 31.12.2011	101,0	100,4

Liikearvojen kohdistus

Kaikki konsernin liikearvon kirjaamiseen johtaneet hankinnat ovat kohdistuneet yksittäisen CGU:n nettovarojen hankintaan tai liiketoiminnan hankintaan, ja liikearvo on hankintakohtaisesti kohdistettu kyseiselle CGU:lle. Liikearvoa on kohdistettu yhteensä kuudelle eri CGU:lle.

2011	2010
17,9	17,5
34,9	34,7
3,6	3,6
5,5	5,5
16,7	16,7
22,4	22,4
101,0	100,4

Arvonalentumistestaus

Yhtiö laatii arvonalennustestauslaskelmat vuosittain. Keskeisiä oletuksia laskelmissa ovat liiketoiminnan kasvunäkymät, kustannuskehitys ja käytetty diskonttokorko.

Rahavirtaa tuottavan yksikön liiketoiminnasta kerrytettävissä oleva rahamäärä perustuu arvonalentumistestauksessa käyttöarvolaskelmiin. Laskelmissa käytetyt rahavirta-arviot perustuvat johdon ja hallituksen hyväksymiin taloudellisiin suunnitelmiin, jotka kattavat viiden vuoden ajanjakson. Suunnitelmat perustuvat maltilliseen ja varovaiseen liikevaihdon kasvuun olettaen, että ennustejaksolla saavutetaan keskimäärin viiden prosentin kannattavuustaso. Ennustejakson jälkeinen kassavirta on extrapoloitu käyttäen varovaista kasvukerrointa (1,0 %). Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kasvukertoimet ennustejakson jälkeiselle ajalle eivät ylitä rahavirtaa tuottavien yksiköiden pitkäaikaista historiallista kasvua.

Korkokanta on määritelty oman ja vieraan pääoman painotettuna keskikustannuksena (WACC). Korkokannan laskenta perustuu samalla alalla toimivien yhtiöiden (verrokkiryhmä) markkinatietoon. Lisäksi laskennassa on huomioitu markkina-aluekohtaiset riskit. Korkokantana on käytetty Suomessa 7,2 % (6,5 %), Ruotsissa 6,3 % (6,8 %), Tanskassa 6,4 % (6,7 %), Baltiassa 7,8 % (7,6 %) ja Puolassa 10,8 % (9,7 %). Suomen ja Puolan WACC:n kasvun suurimmat syyt ovat lainamarginaalien ja riskittömän koron nousu.

Jokaisen rahavirtaa tuottavan yksikön herkkyyttä arvonalennukselle testataan muuttamalla sekä diskonttokorkoa että kannattavuuskehitystä heijastavaa kasvukerrointa. Herkkyysanalyysien perusteella WACC korkojen hypoteettinen 20 prosentin nousu ennustetuilla liiketoiminnan kassavirroilla johtaisi noin 16,4 miljoonan euron arvonalentumiseen Baltian punaisen lihan osalta. Kannattavuuskehitystä heijastavan kasvukertoimen pienentyminen 20 prosentilla ei puolestaan johda arvonalentumiseen Baltian punaisen lihan kohdalla. Muiden yksiköiden kohdalla korkokannan tai kannattavuuskehitystä heijastavan kasvukertoimen jokseenkin mahdollinen muutos ei testien perusteella johda arvonalennukseen.

Baltian punaisen lihan kerrytettävissä oleva rahamäärä ylittää 2,7 miljoonalla eurolla yksikön kirjanpitoarvon. Diskonttokoron 2 prosentin kasvu johtaisi tilanteeseen, jossa Baltian punaisen lihan kerrytettävissä oleva rahamäärä olisi yhtä suuri kuin sen kirjanpitoarvo.

Muissa tekijöissä johdon käsityksen mukaan käytettyjen oletusten kohtuulliset muutokset eivät johda arvonalentumisiin minkään rahavirtaa tuottavan yksikön liikearvoissa. Äkilliset ja muut kuin jokseenkin mahdolliset muutokset kassavirtaa tuottavien yksiköiden toimintaympäristössä voivat johtaa pääomakustannusten kasvamiseen tai tilanteeseen, jossa kassavirtaa tuottavalle yksikölle joudutaan arvioimaan selkeästi alhaisemmat kassavirrat. Tällaisessa tilanteessa arvonalenemistappioiden kirjaaminen on todennäköistä. Suoritettujen vuosittaisten arvonalennustestien perusteella ei ole tehty arvonalennuksia vuosien 2011 ja 2010 aikana.

13. Aineelliset hyödykkeet 2011

	Maa- ja	Rakennukset	Koneet	Muut	Ennakko
	vesialueet	ja rakennelmat	ja kalusto	aineelliset	maksut ja
				hyödykkeet	keskeneräiset
					hankinnat	Yht.
Hankintameno 1.1.	8,1	465,9	591,9	16,6	34,4	1117,0
Muuntoerot	-0,2	-4,2	11,6	-0,3	-0,1	6,8
Lisäykset	0,3	3,5	16,2	1,2	35,0	56,2
Lisäykset (yritysostot)	0,0	0,0	0,5	0,0	0,0	0,5
Vähennykset	0,0	-0,5	-11,6	-0,5	0,0	-12,6
Siirrot erien välillä	-0,8	10,6	30,7	0,8	-43,0	-1,6
Hankintameno 31.12.	7,4	475,3	639,4	17,8	26,3	1166,2
Kertyneet poistot 1.1.	-0,2	-210,0	-355,8	-13,3	0,0	-579,2
Muuntoerot	0,1	-0,4	-14,4	0,2	0,0	-14,5
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	0,0	0,2	10,5	0,5	-	11,1
Yritysostojen kertyneet poistot	0,0	0,0	0,8	0,0	-	0,7
Tilikauden poisto	0,0	-15,1	-51,3	-1,1	-	-67,5
Arvonalennusten palautukset	0,0	0,0	-0,2	0,0	-	-0,2
Kertyneet poistot 31.12.	-0,1	-225,4	-410,5	-13,7	0,0	-649,7
Kirjanpitoarvo 31.12.2011	7,3	249,9	228,8	4,1	26,3	516,5

Aineelliset hyödykkeet 2010

Hankintameno 1.1.	7,1	424,5	461,1	13,4	18,6	924,7
Muuntoerot	0,0	18,0	17,8	0,1	1,7	37,5
Lisäykset	0,6	5,9	23,0	0,3	41,8	71,6
Lisäykset (yritysostot)	0,5	40,7	88,4	2,7	0,7	133,0
Vähennykset	-0,1	-26,1	-21,4	-0,6	-0,1	-48,3
Siirrot erien välillä	0,0	3,0	23,1	0,7	-28,3	-1,5
Hankintameno 31.12.	8,1	465,9	591,9	16,6	34,4	1117,0
Kertyneet poistot 1.1.	-0,1	-183,3	-261,6	-10,5	0,0	-455,4
Muuntoerot	0,0	-10,9	-9,0	-0,1	-	-20,1
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	0,0	21,6	23,7	0,6	-	45,9
Yritysostojen kertyneet poistot	0,0	-23,2	-64,4	-2,4	-	-90,0
Tilikauden poisto	0,0	-14,1	-44,4	-0,9	-	-59,5
Arvonalennusten palautukset	0,0	0,0	0,0	0,0	-	0,0
Kertyneet poistot 31.12.	-0,2	-210,0	-355,8	-13,3	0,0	-579,2
Kirjanpitoarvo 31.12.2010	7,9	256,0	236,1	3,3	34,4	537,8

14. Osuudet osakkuusyrityksissä

Osuudet osakkuusyrityksissä 2011
Hankintameno 1.1.	27,0
Muuntoerot	0,4
Lisäykset (yritysostot)	1,1
Vähennykset	-0,4
Hankintameno 31.12.	28,1
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta	3,3
Osakkuusyhtiöosingot	-1,6
Kirjanpitoarvo 31.12.	29,9
Osuudet osakkuusyrityksissä 2010
Hankintameno 1.1.	20,9
Muuntoerot	0,4
Lisäykset (yritysostot)	5,1
Vähennykset	-1,6
Hankintameno 31.12.	24,8
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta	4,0
Osakkuusyhtiöosingot	-1,8
Kirjanpitoarvo 31.12.	27,0

Seuraavassa on lueteltu osakkuusyritykset sekä niiden yhteenlasketut varat, velat, liikevaihto, voitto/tappio (milj. euroa) sekä omistusosuus. Luvut ovat osakkuusyritysten bruttolukuja, eivät konsernin omistusosuuden mukaisia osuuksia.

Osakkuusyritykset 2011						Osakkuusyritykset 2010
	Varat	Velat	Liike-	Tilikauden	Omistus-		Varat	Velat	Liike-	Tilikauden	Omistus-
			vaihto	voitto/	osuus, %				vaihto	voitto/	osuus, %
				tappio						tappio
HKScan Finland Oy:n omistamat						HKScan Finland Oy:n omistamat
Honkajoki Oy -konserni	18,1	8,1	26,8	3,1	50,00	Honkajoki Oy -konserni	17,4	9,5	25,9	2,7	50,00
Envor Biotech Oy	8,2	5,2	4,4	0,1	24,62	Envor Biotech Oy	8,4	6,0	4,1	0,3	24,62
Pakastamo Oy	9,1	6,3	9,9	0,3	50,00	Pakastamo Oy	10,1	7,7	9,6	0,0	50,00
Lihateollisuuden Tutkimuskeskus LTK	11,3	2,2	21,7	0,8	44,80	Lihateollisuuden Tutkimuskeskus LTK	10,7	2,0	21,5	0,5	44,80
Best-In Oy	1,8	0,8	5,3	0,1	50,00	Best-In Oy	1,6	0,7	5,0	0,1	50,00
Länsi-Kalkkuna Oy	3,7	2,8	25,9	0,2	50,00	Länsi-Kalkkuna Oy	3,7	3,0	24,3	0,0	50,00
HK Agri Oy:n (ent. LSO Foods Oy) omistamat						HK Agri Oy:n (ent. LSO Foods Oy) omistamat
Finnpig Oy	1,2	0,4	3,3	0,0	50,00	Finnpig Oy	1,3	0,5	3,4	0,1	50,00
Scan AB:n omistamat						Scan AB:n omistamat
AB Tillväxt för svensk animalieproduktion						AB Tillväxt för svensk animalieproduktion
(aik. SDT AB)	5,8	0,0	0,0	-0,3	50,00	(aik. SDT AB)	5,7	0,0	0,0	0,0	50,00
Daka a.m.b.a	116,3	77,2	140,9	21,6	33,90	Daka a.m.b.a	98,6	75,4	133,7	14,3	33,90
Höglandsprodukter AB	2,3	1,4	29,5	0,5	30,00	Fastighets AB Tuben	0,3	0,1	0,2	0,0	48,00
Siljans Chark AB	10,0	5,0	19,0	0,4	39,30	Höglandsprodukter AB	2,2	1,4	27,9	0,4	30,00
Svensk Köttrasprövning AB	0,2	0,0	0,3	0,0	35,00	Siljans Chark AB	10,0	5,8	17,7	0,4	39,30
Svensk Lantbrukstjänst AB	3,1	1,1	12,7	0,6	26,00	Svensk Köttrasprövning AB	0,1	0,0	0,3	0,0	35,00
Svenska Djurhälsovården AB	4,4	2,4	7,4	0,6	50,00	Svensk Lantbrukstjänst AB	3,5	1,2	12,6	0,8	26,00
Taurus Köttrådgivning AB	0,3	0,1	0,6	0,0	39,33	Svenska Djurhälsovården AB	3,4	2,0	7,0	0,0	50,00
Svenska Pig AB	0,5	0,2	1,0	-0,1	22,00	Taurus Köttrådgivning AB	0,5	0,2	0,9	0,0	39,33
M R L Transport AB	0,3	0,3	1,1	0,0	30,00	Svenska Pig AB	0,8	0,4	1,2	0,1	22,00
Industrislakt Syd AB	0,7	0,7	2,9	0,0	50,00	M R L Transport AB	0,2	0,2	1,0	0,0	30,00
Svenskt Butikskött AB	10,8	5,5	45,4	0,4	25,00	Industrislakt Syd AB	0,9	0,9	3,5	0,0	50,00
Gotlands Slagteri AB	7,4	5,1	45,3	0,0	25,00	Svenskt Butikskött AB	9,7	4,8	40,0	1,2	25,00
						Gotlands Slagteri AB	6,2	4,0	8,2	0,0	25,00
Pärsons Sverige AB:n omistamat
Creta Farms Nordic AB	0,1	0,4	0,7	-0,7	50,00	Pärsons Sverige AB:n omistamat
						Creta Farms Nordic AB	0,0	0,2	0,0	-0,2	50,00
Nyhlens & Hugosons Kött AB:n omistamat
Norrlandsslakt AB	0,2	0,2	1,2	0,0	50,00	Nyhlens & Hugosons Kött AB:n omistamat
						Norrlandsslakt AB	0,2	0,1	1,1	0,0	50,00
Rose Poultry A/S:n omistamat
Tican – Rose GmbH	5,3	5,2	11,3	0,0	50,00	Rose Poultry A/S:n omistamat
HRP Kyllingefarme A/S	1,0	1,2	1,2	-0,1	50,00	Tican – Rose GmbH	6,1	5,4	0,9	0,0	50,00
Farmfood	12,6	12,5	20,5	0,4	33,00	HRP Kyllingefarm A/S	1,0	0,6	2,7	-0,4	50,00
						Farmfood	12,8	6,6	1,8	0,0	33,00

15. Muut pitkäaikaiset sijoitukset

Muut pitkäaikaiset sijoitukset -tase-erään sisältyvät seuraavat varat:

31.12.2011 31.12.2010

Myytävissä olevat rahoitusvarat

- Julkisesti noteeratut osakesijoitukset	0,1	0,1
- Noteeraamattomat osakesijoitukset	0,3	0,4
Yhteensä	0,4	0,6
Muut osakkeet ja osuudet	12,6	12,5
Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset	-	-
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjatut rahoitusvarat	-	-
Muut rahoitusvarat yhteensä	13,0	13,1

Myytävissä olevat pitkäaikaiset rahoitusvarat

	31.12.2011 31.12.2010
0,6	0,1
-0,2	0,0
0,0	0,5
0,0 Uudelleenarvostuksesta johtuva lisäys	0,0
0,4	0,6

16. Pitkäaikaiset saamiset ja sijoitukset

		31.12.2011 31.12.2010
Lainasaamiset osakkuusyrityksiltä	0,5	0,5
Muut saamiset osakkuusyrityksiltä	0,1	0,1
Pitkäaikaiset saamiset osakkuusyrityksiltä	0,6	0,7
Lainasaamiset	2,8	2,7
Muut saamiset	27,7	21,9
Pitkäaikaiset laina- ja muut saamiset	30,5	24,6
Myynti- ja muut saamiset	31,1	25,3
Muut pitkäaikaiset sijoitukset	13,0	13,1
Laskennallinen verosaaminen	21,1	14,4
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä	65,2	52,8

17. Laskennalliset verosaamiset ja -velat

Laskennallisten verosaamisten erittely			Kirjattu	Kirjattu	Ostetut/
		Muunto-	tulos-	omaan	myydyt
	1.1.2011	ero	laskelmaan	pääomaan	yhtiöt	31.12.2011
Eläke-etuudet	0,8	0,0	0,0	0,0	0,0	0,8
Arvonalentumiset käyttöomaisuudesta	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0
Muut jaksotuserot	2,3	-0,1	0,6	0,6	0,0	3,5
Konsolidoinnista syntyvät	0,5	0,0	0,2	0,0	0,0	0,7
Vahvistetut tappiot	6,8	0,0	2,7	0,0	0,0	9,5
Suojauslaskennasta syntyvät	3,9	-0,7	0,1	3,2	0,0	6,6
Yhteensä	14,4	-0,7	3,6	3,8	0,0	21,1
Laskennallisten verovelkojen erittely
Poistoerot ja vapaaehtoiset varaukset	10,3	0,0	-0,8	0,0	-0,3	9,2
Muut jaksotuserot	5,2	0,0	-0,5	0,0	0,0	4,6
Konsolidoinnista syntyvät	16,6	-1,7	-0,2	0,0	0,0	14,8
Voittovaroihin suoraan kirjatut	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0
Eläke-etuudet	5,3	0,0	1,6	0,0	0,0	6,9
Suojauslaskennasta syntyvät	1,5	0,0	-0,1	0,0	0,0	1,4
Yhteensä	38,9	-1,6	-0,1	0,0	-0,3	36,9
Laskennallisten verosaamisten erittely			Kirjattu	Kirjattu	Ostetut/
		Muunto-	tulos-	omaan	myydyt
	1.1.2010	ero	laskelmaan	pääomaan	yhtiöt	31.12.2010
Eläke-etuudet	1,1	0,0	-0,3	0,0	0,0	0,8
Arvonalentumiset käyttöomaisuudesta	0,1	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0
Muut jaksotuserot	2,5	0,4	-0,8	0,1	0,0	2,3
Konsolidoinnista syntyvät	0,5	0,1	-0,1	0,0	0,0	0,5
Vahvistetut tappiot	4,6	0,2	1,2	0,0	0,9	6,8
Suojauslaskennasta syntyvät	3,4	0,0	0,1	0,4	0,0	3,9
Yhteensä	12,3	0,6	0,1	0,5	0,9	14,4
Laskennallisten verovelkojen erittely
Poistoerot ja vapaaehtoiset varaukset	9,8	0,1	0,0	0,0	0,5	10,3
Muut jaksotuserot	3,0	0,6	0,0	0,0	1,5	5,2
Konsolidoinnista syntyvät	13,0	1,2	0,1	0,4	2,0	16,6
Voittovaroihin suoraan kirjatut	0,4	0,0	0,0	-0,4	0,0	0,0
Eläke-etuudet	3,1	0,4	1,8	0,0	0,0	5,3
Suojauslaskennasta syntyvät	3,0	0,0	0,0	-1,6	0,0	1,5
Yhteensä	32,2	2,3	1,8	-1,6	4,1	38,9

Konsernissa ei ole kirjattu laskennallista verovelkaa tytäryhtiöiden jakamattomista voittovaroista.

Viron yhtiöiden voittovaroihin kirjaamatonta laskennallista verovelkaa sisältyy 21,0 miljoonaa euroa.

18. Vaihto-omaisuus

	2011	2010
Aineet ja tarvikkeet	88,7	88,8
Keskeneräiset tuotteet	9,1	8,8
Valmiit tuotteet	72,1	45,7
Tavarat	0,0	0,0
Muu vaihto-omaisuus	7,7	6,2
Ennakkomaksut vaihto-omaisuudesta	4,5	2,6
Elävät eläimet IFRS 41	7,9	7,6
Vaihto-omaisuus yhteensä	190,2	159,9

19. Myyntisaamiset ja muut lyhytaikaiset saamiset

	2011	2010
Myyntisaamiset osakkuusyrityksiltä	0,9	0,6
Lainasaamiset osakkuusyrityksiltä	0,3	0,3
Muut saamiset osakkuusyrityksiltä	0,0	0,1
Lyhytaikaiset saamiset osakkuusyrityksiltä	1,2	1,0
Myyntisaamiset	174,4	169,3
Lainasaamiset	0,3	0,3
Muut saamiset	30,3	55,4
Lyhytaikaiset saamiset muilta	204,9	224,9
Korkojohdannaiset, suojauslaskenta	0,4	0,2
Valuuttajohdannaiset, suojauslaskenta	0,9	0,9
Hyödykejohdannaiset, suojauslaskenta	0,0	2,2
Lyhytaikaiset johdannaissaamiset	1,3	3,3
Korkosaamiset	0,5	1,4
Jaksotetut henkilöstökulut, lyhytaikaiset saamiset	0,6	1,4
Muut siirtosaamiset	15,1	8,5
Lyhytaikaiset siirtosaamiset	16,2	11,3
Myynti- ja muut saamiset	223,8	240,6
Verosaamiset (tuloverot)	1,5	0,3
Tuloverosaaminen	1,5	0,3
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä	225,3	240,9

Myyntisaamisten ikäjakautuma ja arvonalentumistappioiksi kirjatut erät

		Arvonalentumis-	Netto		Arvonalentumis-	Netto
	2011	tappiot	2011	2010	tappiot	2010
Erääntymättömät	147,0	0,0	147,0	145,0	0,0	145,0
Erääntyneet
Alle 30 päivää	22,2	0,2	21,9	20,8	0,2	20,6
30-60 päivää	3,8	0,2	3,7	1,1	0,0	1,1
61-90 päivää	0,1	0,0	0,1	0,4	0,0	0,4
yli 90 päivää 1)	2,1	0,4	1,7	3,3	0,8	2,5
Yhteensä	175,2	0,8	174,4	170,6	1,2	169,3

1) Muodostuu mm. eläintilityksistä kuitattavista saatavista

Saamisten käyvät arvot on esitetty liitetiedossa 27. "Rahoitusvarojen ja –velkojen käyvät arvot".

20. Rahavarat

Tasearvot vastaavat parhaiten sitä rahamäärää, joka on luottoriskin enimmäismäärä siinä tapauksessa, että toiset sopimuspuolet eivät pysty täyttämään rahoitusinstrumentteihin liittyviä velvoitteitaan.

Rahavirtalaskelman mukaiset rahavarat muodostuvat seuraavasti:

	2011	2010
Rahat ja pankkisaamiset	45,0	67,3
Lyhytaikaiset rahamarkkinasijoitukset	3,0	2,2
Muut rahoitusarvopaperit	0,4	3,9
Rahavarat yhteensä	48,4	73,4

Rahavaroihin ei liity merkittäviä luottoriskikeskittymiä.

21. Omaa pääomaa koskevat liitetiedot

Seuraavassa on esitetty ulkona olevien osakkeiden lukumäärän muutosten vaikutukset:

	Ulkona olevien	Osake-	Ylikurssi-		Omat
	osakkeiden lukumäärä	pääoma	rahasto	SVOP	osakkeet	Yhteensä
	(1 000 kpl)	(Meur)	(Meur)	(Meur)	(Meur)	(Meur)
1.1.2010	53 975	66,8	72,9	143,5	0,0	283,2
Omien osakkeiden palautuminen	-2
Osakeanti	1 000
31.12.2010	54 973	66,8	72,9	143,5	0,0	283,2
1.1.2011	54 973	66,8	72,9	143,5	0,0	283,2
31.12.2011	54 973	66,8	72,9	143,5	0,0	283,2

Osakkeilla ei ole nimellisarvoa. Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti. Yhtiön osakkeet jakautuvat A- ja K-sarjoihin, jotka eroavat toisistaan sillä tavoin kuin yhtiöjärjestyksessä on määrätty. Kaikilla osakkeilla on yhtäläinen osinko-oikeus. K-osakkeella on 20 ääntä ja A-osakkeella 1 ääni. A-sarjan osakkeita on ollut 49.626.522 kpl ja K-sarjan osakkeita 5.400.000 kpl.

Seuraavassa on esitetty oman pääoman rahastojen kuvaukset:

Ylikurssirahasto

Kun osakeanneista on päätetty vanhan osakeyhtiölain (29.9.1978/734) aikana, osakemerkinnöistä saadut rahasuoritukset tai muut vastikkeet on kirjattu osakepääomaan ja ylikurssirahastoon järjestelyiden ehtojen mukaisesti, transaktiokuluilla vähennettynä.

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto

Sijoitetun vapaan oman pääoman (SVOP) rahasto sisältää muut oman pääoman luonteiset sijoitukset ja osakkeiden merkintähinnan siltä osin, kun sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan. Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto muodostuu suunnatuista osakeanneista liittyen Scanin ja Rose Poultryn yrityshankintoihin sekä vuoden 2009 osakeannista, joka merkittiin kokonaan SVOP-rahastoon.

Omat osakkeet

HKScanin hallussa oli tilivuoden 2011 alussa ja lopussa yhteensä 53 734 yhtiön omaa A-sarjan osaketta. Niiden markkina-arvo oli vuoden lopussa 0,30 miljoonaa euroa, osuus kaikista osakkeista 0,10 prosenttia ja äänimäärästä 0,03 prosenttia. Hankintameno esitetään taseessa oman pääoman vähennyksenä.

Muuntoerot

Muuntoerot -rahasto sisältää ulkomaisten yksikköjen tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerot sekä ulkomaisiin yksikköihin tehtyjen nettosijoitusten suojauksista syntyneet voitot ja tappiot silloin, kun suojauslaskennan edellytykset ovat täyttyneet.

Arvonmuutosrahasto ja muut rahastot

Nämä rahastot ovat myytävissä olevien rahoitusvarojen arvonmuutoksia varten ja rahavirran suojauksena käytettävien johdannaisinstrumenttien käyvän arvon muutoksia varten. Seuraavassa on erittely suojausinstrumenttien rahaston tapahtumista tilikauden aikana.

Käyvän arvon rahasto ja suojausinstrumenttien rahasto	2011	2010
Käyvän arvon rahasto ja suojausinstrumenttien rahasto 1.1.	-7,0	-8,8
Opo:oon tilikaudella kirjattu määrä (tehokas osa), valuuttajohdann.	0,0	0,0
Opo:oon tilikaudella kirjattu määrä (tehokas osa), korkojohdann.	-6,8	-0,4
Opo:oon tilikaudella kirjattu määrä (tehokas osa), hyödykejohdann.	-3,0	2,8
Laskennallisen verosaamisen osuus kauden muutoksista	2,4	-0,6
Käyvän arvon rahasto ja suojausinstrumenttien rahasto 31.12.	-14,4	-7,0

Osingot

Vuonna 2011 osinkoa jaettiin yhteensä 0,22 euroa osakkeelta, yhteensä 12,1 miljoonaa euroa (vuonna 2010 0,22 euroa osakkeelta, yhteensä 11,9 miljoonaa euroa). Raportointikauden päättymispäivän jälkeen hallitus on ehdottanut jaettavaksi osinkoa 0,17 euroa osakkeelta, yhteensä 9,3 miljoonaa euroa.

22. Eläkevelvoitteet

	2011	2010
Eläkevelka/-saaminen taseessa, etuuspohjaiset
Eläkevelvoitteet	3,1	3,1
Eläkevelka (+)/-saaminen (-) taseessa	3,1	3,1
Tuloslaskelman etuuspohjainen eläkekulu
Eläkevelvoitteet	0,0	0,5
Tuloslaskelman etuuspohjainen eläkekulu (IFRS)	0,0	0,5
Etuuksista johtuvien velk./saam. muutos tilik.aikana
Saldo 1.1.	3,1	3,6
Tuloslaskelman etuuspohjainen eläkekulu (IFRS)	0,0	-0,5
Muu muutos	0,0	0,0
Velat/saamiset tilikauden lopussa	3,1	3,1

23. Varaukset

		Varausten	Käytetty tk:n
	1.1.2011	lisäykset	aikana (-)	31.12.2011
Pitkäaikaiset varaukset	2,4	0,4	-2,2	0,6
Lyhytaikaiset varaukset	2,3	0	-1,6	0,7
Yhteensä	4,7	0,4	-3,8	1,3

		Varausten	Käytetty tk:n
	1.1.2010	lisäykset	aikana (-)	31.12.2010
Pitkäaikaiset varaukset	8,5	0,3	-6,4	2,4
Lyhytaikaiset varaukset	2,8	0,6	-1,1	2,3
Yhteensä	11,3	0,9	-7,5	4,7

24. Vieras pääoma			25. Rahoitusvelat
	31.12.2011	31.12.2010		2011	2010
Pitkäaikainen vieras pääoma			Pitkäaikaiset jaksotettuun hankintamenoon
Korollinen			arvostetut rahoitusvelat
Rahalaitoslainat	309,9	358,9	Velkakirjalainat	207,7	247,6
Eläkelainat	23,6	0,0	Limiittisopimukset	125,8	111,4
Muut velat	0,1	2,3	Leasing- ja factoring rahoitus	0,0	2,3
Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma	333,5	361,2	Muut rahoitusvelat	0,1	0,0
			Yhteensä	333,5	361,2
Koroton
Muut velat	3,0	12,4
Pitkäaikainen koroton vieras pääoma	3,0	12,4	Lyhytaikaiset jaksotettuun hankintamenoon
			arvostetut rahoitusvelat
Pitkäaikaiset varaukset	0,6	2,4	Velkakirjalainat	40,3	43,7
Laskennallinen verovelka	36,9	38,9	Limiittisopimukset	12,4	35,6
Eläkevelvoitteet	3,1	3,1	Leasing- ja factoring rahoitus	1,7	3,0
			Yritystodistus	108,7	37,0
Pitkäaikainen vieras pääoma	377,1	418,0	Muut rahoitusvelat	7,5	33,7
			Yhteensä	170,6	153,0
Lyhytaikainen vieras pääoma
Korollinen
Rahalaitoslainat	158,7	113,0
Eläkelainat	4,3	0,0	Velkojen käyvät arvon on esitetty liitetiedossa 27. "Rahoitusvarojen ja –velkojen käyvät arvot".
Muut velat	7,7	40,0
Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma	170,6	153,0	Konsernin velkakirjalainat ovat sekä vaihtuva- että kiinteäkorkoisia. Johdannaiset ja myyntisaatavien myynti
			huomioiden kiinteäkorkoisia lainoja on 51 % (41 % vuonna 2010). Konsernin keskimääräinen korkopro
Ostovelat ja muut velat			sentti johdannaiset ja lainojen marginaali huomioiden oli tilinpäätöshetkellä 4,8 % (4,1 % vuonna 2010).
Saadut ennakot	0,1	4,3
Ostovelat	137,2	140,6
Siirtovelat
- Lyhytaikaiset korkovelat	1,7	1,0
- Jaksotetut henkilöstökulut	57,0	56,1
- Muut lyhytaikaiset siirtovelat	30,4	28,0
Johdannaiset	27,3	13,5
Muut velat	29,2	19,0
Ostovelat ja muut velat	282,9	262,5
Tuloverovelka	0,1	2,7
Lyhytaikaiset varaukset	0,7	2,3
Lyhytaikainen vieras pääoma	454,4	420,6
Vieras pääoma	831,5	838,5

Konsernin rahoitusvelkojen määrät ja niiden sopimusten mukaiset uudelleenhinnoittelujaksot ovat seuraavat:

	2011	2010
Alle 6 kk	205,2	364,5
6-12 kk	32,9	49,7
1-5 vuotta	154,4	69,6
Yli 5 vuotta	111,6	30,4
Yhteensä	504,2	514,2

Edellisessä taulukossa purettavien korkojohdannaisten korkosidonnaisuusaika on laskettu option eräpäivään asti. Vuodenvaihteessa vallinneesta alhaisesta korkokäyrästä johtuen purettavien korkojohdannaisten ei oleteta purkautuvan niiden voimassaoloaikana.

Rahoitusleasingvelkojen erääntymisajat

Rahoitusleasingvelat	2011	2010
Pitkäaikaiset rahoitusleasingvelat, korollinen	0,1	2,3
Lyhytaikaiset rahoitusleasingvelat, korollinen	0,1	0,8
Rahoitusleasingvelat yhteensä	0,2	3,1
Käyttöomaisuushyödykkeittäin jaoteltuna
Rakennukset ja rakennelmat	0,0	0,0
Koneet ja laitteet	0,1	2,9
Ajoneuvot	0,2	0,1
Rahoitusleasingvelat yhteensä	0,2	3,1
Rahoitusleasingvelkojen erääntymisajat
Rahoitusleasingvelat - vähimmäisvuokrien kokonaismäärä
Yhden vuoden kuluessa	0,1	0,8
Vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua	0,1	2,3
Yli viiden vuoden kuluttua	0,0	0,0
Yhteensä	0,2	3,1
Rahoitusleasingvelat - vähimmäisvuokrien nykyarvo
Yhden vuoden kuluessa	0,1	0,8
Vuotta pitemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua	0,1	2,2
Yli viiden vuoden kuluttua	0,0	0,0
Yhteensä	0,2	3,0
Tulevaisuudessa kertyvät rahoituskulut	0,0	0,1
Rahoitusleasingvelkojen kokonaismäärä	0,2	3,1

26. Rahoitusriskien hallinta

HKScan –konsernin konsernirahoituksen tehtävänä on huolehtia kustannustehokkaasta konserniyritysten rahoituksen hankinnasta, rahoitusriskien hallinnasta ja rahoittajasuhteista. Hallituksen hyväksymä rahoituspolitiikka määrittää rahoituksen hoidon toimintaperiaatteet.

Rahoitusriskeillä tarkoitetaan rahoitusmarkkinoilla tapahtuvia epäsuotuisia muutoksia, joiden seurauksena yrityksen tuloksen kertyminen voi heikentyä tai kassavirrat voivat supistua. Rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on rahoituksen keinoin suojata yhtiön suunniteltu tuloskehitys ja oma pääoma sekä turvata kaikissa olosuhteissa konsernin maksuvalmius. Riskienhallinnassa voidaan käyttää erilaisia instrumentteja kuten valuuttatermiinejä ja -optioita, koron- ja valuutanvaihtosopimuksia, valuuttalainoja ja hyödykejohdannaisia. Johdannaisia käytetään ainoastaan suojaustarkoituksiin, ei spekulatiivisesti. Konsernin toimintojen ulkoinen rahoitus ja rahoitusriskien hallinta on keskitetty talousjohtajan alaisuudessa toimivalle rahoitusosastolle (Group Treasury). Konsernin tytäryhtiöiden rahoitus hoidetaan pääasiassa emoyhtiön kautta. Tytäryhtiöt eivät saa ottaa uutta ulkoista rahoitusta eivätkä antaa takausta tai panttia ilman emoyhtiön rahoitusosaston lupaa. Johtuen välillisestä hallinnasta on Puolan segmentin rahoitusriskien hallinta segmentin omalla vastuulla ja sitä seurataan hallitustyöskentelyn kautta.

Valuuttariski

Yhtiön kotimarkkina-alue muodostuu Suomesta, Ruotsista, Tanskasta, Baltian maista ja Puolasta. HKScan toimii yhteensä kymmenessä maassa. Yhtiö valmistaa, myy ja markkinoi sian-, naudan- ja siipikarjanlihaa, lihavalmisteita ja valmiita ruokia vähittäiskauppaan, HoReCa-asiakkaille sekä teollisuudelle ja vientiasiakkaille.

Transaktioriski syntyy konserniyhtiöiden harjoittaessa ulkomaanrahan määräistä tuontia ja vientiä sekä konsernin ulkopuolelle että konsernin sisällä. Transaktioriskin hallinnan tavoitteena on suojata konsernin liiketoiminta valuuttakurssien muutoksilta ja antaa liiketoimintayksiköille aikaa reagoida ja mukautua valuuttakurssitason vaihteluun. Valuuttapositiot, jotka muodostuvat sitovista myynti-, osto- ja rahoitussopimusten kassavirroista (tase-erät) sekä erittäin todennäköisistä ennustetuista kassavirroista, suojataan emoyhtiön kanssa tehtävillä termiinisopimuksilla. Group Treasury voi antaa tytäryhtiölle määräaikaisen luvan kolmannen osapuolen kanssa tehtäviä termiinisopimuksia varten. Liiketoimintayksiköt raportoivat riskipositionsa ja suojausasteensa konsernirahoitukselle.

Tytäryhtiöiden tulee suojata kaikkien merkittävien valuuttojen tase-erät välillä 90-110 %. Ennustetut, erittäin todennäköiset kassavirrat suojataan välillä 0-50 % enintään 12 kuukautta eteenpäin. Konsernin sisäisessä kaupassa pyritään käyttämään jommankumman osapuolen kotivaluuttaa. Konsernin rahoitusosasto voi käyttää suojaavana instrumenttina valuuttatermiineitä, -optioita ja valuutanvaihtosopimuksia. Konsernirahoitus suojaa omaa valuuttapositiotaan vähintään 50 %.

Konsernin ei-euromääräisten tytäryhtiöiden ja osakkuusyhtiöiden omat pääomat ja suojaussuhteet on esitetty seuraavassa taulukossa.

Tilinpäätöksessä 2011 konsernin nettosijoituksiin liittyvät suojaukset:

Valuutta	Positio	Suojattu määrä	Suojausinstrumentti	Nimellisarvo	Suojaussuhde
SEK	122,9	83,2	Valuuttalaina	83,2	68 %
PLN	88,4	27,4	Valuuttatermiini	27,4	31 %
DKK	23,4	12,0	Valuuttalaina	12,0	51 %

Tilinpäätöksessä 2010 konsernin nettosijoituksiin liittyvät suojaukset:

Valuutta	Positio	Suojattu määrä	Suojausinstrumentti	Nimellisarvo	Suojaussuhde
SEK	122,6	82,7	Valuuttalaina	82,7	67 %
PLN	63,7	31,6	Valuuttatermiini	31,6	50 %
EEK	107,1	61,4	Valuuttatermiini	61,4	57 %
DKK	16,6	12,0	Valuuttalaina	12,0	72 %

Suojaussuhteet, jotka täyttävät suojauslaskennan edellytykset, käsitellään ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojauksina. Tällöin suojaavan instrumentin arvonmuutoksen tehokas osuus kirjataan muihin laajan tuloksen eriin.

Emoyrityksen toimintavaluutta on euro. Merkittävimmät ulkomaan rahan määräiset varat ja velat muutettuna euroiksi raportointikauden päättymispäivän kurssiin ovat seuraavat:

	2011			2010
	USD	JPY	SEK	USD	JPY	SEK
Myyntisaamiset ja muut saamiset	4,9	1,3	3,8	6,6	0,5	5,2
Ostovelat ja muut velat	0,0	0,0	-2,1	0,0	0,0	-3,2
Lainasaamiset	0,0	0,0	112,8	0,0	0,0	107,1
Lainat	0,0	0,0	-77,7	0,0	0,0	-98,0
Kassavarat	0,4	0,0	-4,1	1,2	0,0	4,7
Positio ennen suojia	5,3	1,3	32,7	7,8	0,5	15,9
Suojaukset	-10,0	-1,6	-9,5	-6,3	-1,7	6,1
Avoin positio	-4,7	-0,3	23,2	1,5	-1,1	22,1

Seuraavassa taulukossa on esitetty euron vahvistuminen tai heikkeneminen Yhdysvaltain dollariin, Japanin jeniin ja Ruotsin kruunuun verrattuna kaikkien muiden tekijöiden pysyessä muuttumattomana. Muutosprosentit edustavat keskimääräistä volatiliteettia edellisten 12 kuukauden aikana. Herkkyysanalyysi perustuu raportointikauden päättymispäivän ulkomaan rahan määräisiin varoihin ja velkoihin. Herkkyysanalyysissa otetaan huomioon myös valuuttajohdannaisten vaikutukset, jotka netottavat valuuttakurssimuutosten vaikutuksia. Nettosijoituksia ulkomaisiin yksiköihin ja niitä suojaavia instrumentteja ei ole sisällytetty herkkyysanalyysiin.

Yhdysvaltain dollareissa muutos olisi aiheutunut pääsääntöisesti dollarimääräisten myyntisaamisten ja ostovelkojen kurssimuutoksista. Japanin jeneissä muutos olisi aiheutunut pääsääntöisesti jenimääräisten myyntisaamisten kurssimuutoksista. Ruotsin kruunuissa muutos olisi aiheutunut pääsääntöisesti kruunumääräisten otto- ja antolainojen kurssimuutoksista.

	2011			2010
	USD	JPY	SEK	USD	JPY	SEK
Muutosprosentti (+/-)	10,0	10,0	10,0	10,0	10,0	10,0
Vaikutus tulokseen ennen veroja	0,5	0,0	2,3	0,2	0,1	2,2

Herkkyys valuuttariskeille laskettiin seuraavien oletusten perusteella:

• Laskennassa ei ole otettu huomioon ennustettuja vastaisia rahavirtoja, sen sijaan rahoitusinstrumentit, kuten termiinit, joita käytetään näiden positioiden kattamiseen sisältyvät analyysiin.

• Laskelma ja arviot jokseenkin mahdollisista muutoksista valuuttakursseissa perustuvat oletuksiin tavanomaisista markkina- ja liiketoimintaolosuhteista.

Korkoriski

Konsernin lyhyet rahamarkkinasijoitukset altistavat sen rahavirran korkoriskille, mutta niiden vaikutus ei ole merkittävä. Konsernin tulot sekä operatiiviset rahavirrat ovat pääosiltaan riippumattomia markkinakorkojen vaihteluista. Konserni on pääasiallisesti altistunut korkoriskille korollisten velkojen ja myytyjen myyntisaamisten kautta. Korkoriskin hallinnan tavoitteena on vähentää korkokulujen vaihtelua tuloslaskelmassa.

Korkoriskin hallitsemiseksi konsernin lainanotto on hajautettu kiinteä- ja vaihtuvakorkoisiin instrumentteihin. Yritys voi ottaa lainaa joko kiinteäkorkoisena tai vaihtuvakorkoisena ja käyttää korkojohdannaisia päästäkseen rahoituspolitiikan mukaiseen tulokseen. Politiikan tavoitteena on, että konsernin lainoista on kiinteään korkoon sidottuja 30 - 60 % ja lainojen korkosidonnaisuusaika voi vaihdella kuudesta 36 kuukauteen. Tilinpäätöshetkellä kiinteään korkoon sidottuja lainoja korkojohdannaiset ja myyntisaatavarahoitus huomioiden oli noin 51 % (41 %). Korkoriskille alttiina olevien lainojen määrässä on huomioitu myyntisaatavien rahoitus. Lainojen keskimääräinen korkosidonnaisuusaika oli noin 25 kuukautta (8 kk).

Tilinpäätöshetkellä konsernin avointen korkojohdannaisten nimellisarvo oli 283,8 miljoonaa euroa (247,0 milj. eur). Vaihtuvakorkoisista lainoista 234,8 miljoonaan euroon sovelletaan rahavirran suojausta. Konsernin korollisten velkojen keskimääräinen korkoprosentti johdannaiset ja lainojen marginaali huomioiden oli tilinpäätöshetkellä 4,8 % (4,1 %).

Konserni seuraa ja analysoi korkopositiotaan säännöllisesti. Nettorahoituskulujen herkkyys yhden prosenttiyksikön korkojen nousulle/laskulle muiden tekijöiden pysyessä ennallaan oli tilinpäätöshetkellä noin 3,5 miljoonaa euroa (3,7 milj. euroa) ennen veroja seuraavan 12 kuukauden aikana. Herkkyysanalyysi on laadittu tilinpäätöshetken korollisten velkojen ja korkojohdannaisten määriin ja maturiteetteihin perustuen. Korollisiin velkoihin on laskettu mukaan laskusaatavien myynti.

Rahoitussopimusten vastapuoliriski

Rahoituksen vastapuoliriskiä aiheutuu siitä, että rahoitustapahtuman sopimusosapuoli ei välttämättä pysty täyttämään sopimusvelvoitteitaan. Riskit liittyvät lähinnä sijoitustoimintaan ja johdannaissopimusten vastapuoliriskeihin. Vastapuolina käytetään ainoastaan hyvän luottokelpoisuuden omaavia rahoituslaitoksia ja muita toimijoita. Kassavaroja voidaan sijoittaa pankkitalletuksiin, pankkien sijoitustodistuksiin, kuntatodistuksiin sekä erikseen määritettyjen, pääasiassa pörssin päälistan yritysten yritystodistusohjelmiin.

Hyödykeriski

Konserni altistuu hyödykeriskeille, jotka liittyvät hyödykkeen saatavuuteen ja hinnanvaihteluihin. Fyysinen sähkönkulutus on yksi merkittävimmistä hyödykeriskeistä konserniyhtiöillä. Tytäryhtiöt voivat suojautua sähkön markkinahintojen ja muiden hyödykehintojen vaihtelua vastaan hankkimalla kiinteähintaisia tuotteita tai tekemällä johdannaissopimuksia tunnettujen vastapuolten kanssa. Tytäryhtiöt voivat suojata merkittäviä hyödykeriskejä johdannaissopimuksilla konsernirahoituksen luvalla. Hyödykeriskien hallinnassa yhtiöt voivat käyttää apunaan ulkoisia toimijoita.

Konserni käyttää sähkötermiinejä energiakustannusten tasaamiseen. Sähkön hintariskiä tarkastellaan viiden vuoden aikajänteellä. Tilikauden aikana toimitetun sähkön hintaa suojaavien johdannaisten osalta arvonmuutokset sisältyvät ostojen oikaisueriin. Tulevaisuuden ostoja suojaavien sopimusten osalta noudatetaan suojauslaskentaa. Suojauslaskennan kriteerit täyttävien johdannaisten tehokas osuus kirjataan oman pääoman arvonmuutosrahastoon ja tehoton osuus tuloslaskelmaan, liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin. Omaan pääomaan kirjattavan arvonmuutosrahaston muutos esitetään laajan tuloslaskelman erässä Rahavirran suojauksen arvonmuutos.

Herkkyysanalyysin laskennassa sähköjohdannaisten osalta on oletettu, että alle 12 kuukauden kuluttua erääntyvien johdannaisten vaikutus tulisi tulokseen. Herkkyysanalyysin laskennassa ei ole mukana Puolan segmentin lukuja. Jos sähköjohdannaisten markkinahinta muuttuisi tilinpäätöspäivän 31.12.2011 tasosta +/- 10 %-yksikköä, olisi vaikutus vuoden 2011 tulokseen +/- 1,2 miljoonaa euroa (+/- 1,2 milj. eur) ja omaan pääomaan +/- 0,6 milj. euroa (+/- 0,7 milj. euroa). Vaikutukset on laskettu ennen veroja.

Luottoriski

Luottoriski aiheutuu siitä, että asiakas ei välttämättä pysty täyttämään maksuvelvoitteitaan. Konsernin myyntisaamiset hajaantuvat laajalle asiakaskunnalle, joista merkittävimmät ovat eri markkina-alueiden kaupan keskusliikkeitä. Asiakkaiden luottokelpoisuutta seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. Lähtökohtaisesti kaikille asiakkaille on määritelty luottolimiitit, joita seurataan systemaattisesti. Lisäksi osa asiakkaista vakuutetaan luottovakuutuksilla. Luottoa myönnetään vain niille asiakkaille, joilla on moitteettomat luottotiedot. Konserni altistuu lisäksi luottoriskille rahoittaessaan alkutuotannon sopimustuottajien investointeja. Rahoitusta myönnetään HKScan Oyj:n hallituksen myöntämien limiittien puitteissa. Myönnettyjen luottojen vakuutena käytetään mm. talletusvakuuksia, pankkitakauksia, vahvistettuja rembursseja, ennakkomaksuja, omistuksenpidätysehtoa, kiinnevakuuksia ja jälkipantteja.

Tilikauden aikana tulosvaikutteisesti kirjattujen arvonalentumistappioiden määrä on ollut 0,8 miljoonaa euroa (1,2 milj. euroa vuonna 2010).

Konsernin luottoriskin enimmäismäärä vastaa rahoitusvarojen kirjanpitoarvoa tilikauden lopussa. Myyntisaamisten ikäjakautuma on esitetty liitetiedossa 19.

Maksuvalmiusriski

Rahoitusmarkkinoiden epävarmuus ja talouden taantuma eivät tilikauden aikana lisänneet konsernin rahoituksen saatavuuteen liittyviä riskejä, vaan konsernin maksuvalmius säilyi hyvänä vuoden 2011 aikana. Konsernissa arvioidaan ja seurataan jatkuvasti liiketoiminnan vaatiman rahoituksen määrää mm. laatimalla ja analysoimalla rahavirtaennusteita. Konsernilla tulee olla koko ajan maksuvalmius, jolla katetaan lähitulevaisuuden tarpeet sekä liiketoiminnassa että rahoituksessa. Rahoituksen saatavuus varmistetaan hajauttamalla lainasalkku maturiteettien, rahoituslähteiden ja rahoitusinstrumenttien suhteen. Konsernilla on pankkeja sitovia valmiusluottojärjestelyjä, pankkilainoja, shekkitililimiittejä sekä lyhytaikainen, 200 miljoonan euron suuruinen kotimainen yritystodistusohjelma.

Maksuvalmiusriskiä hallinnoidaan pitämällä pitkäaikainen likviditeettivaranto yli lyhytaikaisen likviditeettitarpeen. Konsernin likviditeettivaranto sisältää kassavarat, rahamarkkinasijoitukset sekä pitkäaikaiset nostamattomat sitovat valmiusluottolimiitit. Konsernin lyhytaikaiseen likviditeettitarpeeseen luetaan lyhyt- ja pitkäaikaisten korollisten lainojen lyhennykset seuraavan 12 kuukauden aikana sekä erikseen määritelty strateginen likviditeettitarve, jossa huomioidaan juoksevan liiketoiminnan tarpeet.

Konsernin rahoituksen perustana on kesäkuussa 2007 tehty 550 miljoonan euron suuruinen syndikoitu lainajärjestely, jonka maturiteetiksi sovittiin 275 miljoonaan euron velkakirjalaina–osuuden osalta seitsemän vuotta ja 275 miljoonan euron luottolimiittiosuuden osalta viisi vuotta kahdella yhden vuoden jatko-optiolla, joista toinen on toteutettu. Käyttämättömien valmiusluottojen määrä 31.12.2011 oli 204 miljoonaa euroa (203 milj. euroa). Lisäksi konsernilla oli muita käyttämättömiä shekkitili- ym. limiittejä 26 miljoonaa euroa (34 milj. euroa). Yhtiö korotti kalenterivuoden aikana yritystodistusohjelman 200 miljoonaan euroon. Siitä oli kalenterivuoden lopussa liikkeelle laskettuna 109 miljoonaa euroa (37 milj. euroa). Lainajärjestelystä nostettavat luotot ovat vaihtuvakorkoisia ja niiden korkoriskiä hallitaan johdannaissopimuksilla.

Sitovista luottolimiittisopimuksista 29,0 miljoonaa euroa erääntyy vuonna 2012, 250,0 miljoonaa euroa vuonna 2013 ja 20,0 miljoonaa euroa vuonna 2014. Shekkitililimiittisopimukset ovat voimassa toistaiseksi.

Yhtiön nykyisissä lainasopimuksissa on tavanomaiset tulokseen ja taseeseen liittyvät ehdot. Taloudelliset kovenantit ovat nettovelkaantumisaste (gearing) ja nettovelkojen suhde käyttökatteeseen. Taloudellisten lainakovenanttien toteumat raportoidaan rahoittajille neljännesvuosittain. Jos konserni rikkoo lainakovenanttiehtoja, velkoja voi vaatia lainojen nopeutettua takaisinmaksua. Johto tarkkailee lainakovenanttiehtojen täyttymistä säännöllisesti.

Konsernin johto ei ole tunnistanut rahoitusvaroissa tai rahoituslähteissä merkittäviä maksuvalmiusriskikeskittymiä.

Konsernin sitovien luottosopimusten määrä luottotyypeittäin

31.12.2011
Luottotyyppi	Ohjelman koko	Käytössä	Vapaana
Shekkitililimiitti	38,4	12,0	26,4
Luottolimiitti	309,6	105,7	204,0
Yritystodistusohjelma	200,0	109,3	90,7
Yhteensä	548,1	226,9	321,1
31.12.2010
Luottotyyppi	Ohjelman koko	Käytössä	Vapaana
Shekkitililimiitti	59,1	25,5	33,6
Luottolimiitti	330,6	127,3	203,3
Yritystodistusohjelma	100,0	36,9	63,1
Yhteensä	489,7	189,6	300,1

Konsernin korollisten rahoitusvelkojen sopimuksiin perustuva maturiteettianalyysi on kuvattu seuraavassa taulukossa. Luvut ovat diskonttaamattomia ja ne sisältävät ainoastaan pääoman takaisinmaksut.

Konsernin korollisten rahoitusvelkojen maturiteettijakauma (miljoonaa euroa)

	Luottotyypin maturiteetti
Luottotyyppi	31.12.2011	2012	2013	2014	2015	2016	>2016
Velkakirjalainat	248,0	40,3	5,5	166,9	21,2	5,0	9,1
Limiittisopimukset	138,2	12,4	102,2	10,1	0,0	13,5	0,0
Leasing- ja factoringrahoitus	1,7	1,7	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0
Yritystodistusohjelma	108,7	108,7	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0
Muut lainat	7,5	7,5	0,1	0,0	0,0	0,0	0,0
Yhteensä	504,2	170,6	107,8	177,0	21,2	18,5	9,1
					Luottotyypin maturiteetti
Luottotyyppi	31.12.2010	2011	2012	2013	2014	2015	>2015
Velkakirjalainat	291,2	43,7	45,8	34,3	135,0	19,7	12,7
Limiittisopimukset	146,9	35,6	0,0	111,4	0,0	0,0	0,0

Velkakirjalainat	291,2	43,7	45,8	34,3	135,0	19,7	12,7
Limiittisopimukset	146,9	35,6	0,0	111,4	0,0	0,0	0,0
Leasing- ja factoringrahoitus	5,3	3,0	0,7	0,7	0,7	0,1	0,1
Yritystodistusohjelma	37,0	37,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0
Muut lainat	33,7	33,7	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0
Yhteensä	514,2	153,0	46,5	146,4	135,7	19,8	12,8

Seuraavassa taulukossa esitetään konsernin rahoitusvelat ja nettomääräisesti toteutettavat johdannaisvelat jaoteltuina jäljellä olevien sopimuksiin perustuvien juoksuaikojen mukaisesti tilinpäätöspäivänä. Johdannaisvelat sisällytetään jaotteluun, jos niiden sopimuksiin perustuvien eräpäivien tunteminen on välttämätöntä rahavirtojen ajoittumisen ymmärtämisen kannalta.

Taulukossa esitettävät luvut ovat sopimuksiin perustuvia diskonttaamattomia rahavirtoja lukuun ottamatta korkojohdannaisia.

Maturiteettianalyysi koskee vain rahoitusinstrumentteja, joten se ei sisällä lakisääteisiä velkoja. Luvut sisältävät myös rahoitusvelkojen koron ja lainamarginaalin.

31.12.2011, Rahoitusvelkojen maturiteetti
Luottotyyppi	2012	2013	2014	2015	2016	>2016
Velkakirjalainat	51,5	15,1	176,3	22,9	5,7	9,3
Limiittisopimukset	18,6	108,4	11,5	0,8	14,3	0,0
Leasing- ja factoringrahoitus	1,7	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0
Yritystodistusohjelma	109,3	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0
Muut lainat	7,7	0,1	0,0	0,0	0,0	0,0
Ostovelat ja muut velat	282,9	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0
Yhteensä	471,7	123,5	187,9	23,7	20,0	9,3
Johdannaisvelkojen maturiteetti
Korkojohdannaiset	-0,5	-1,6	-3,1	0,0	-1,8	-16,0
Hyödykejohdannaiset, suojauslaskenta	-0,6	-0,2	-0,1	-0,1	0,0	0,0
Valuuttajohdannaiset	0,2	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0
Valuuttajohdannaiset, suojauslaskenta	-0,7	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0

31.12.2010, Rahoitusvelkojen maturiteetti

Luottotyyppi	2011	2012	2013	2014	2015	>2015
Velkakirjalainat	53,8	51,1	40,9	138,8	20,6	15,5
Limiittisopimukset	39,3	3,5	113,3	0,0	0,0	0,0
Leasing- ja factoringrahoitus	3,1	0,8	0,7	0,7	0,1	0,1
Yritystodistusohjelma	37,3	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0
Muut lainat	34,2	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0
Ostovelat ja muut velat	258,7	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0
Yhteensä	426,3	55,4	154,9	139,6	20,7	15,6
Johdannaisvelkojen maturiteetti
Korkojohdannaiset	-0,2	-1,4	-2,3	-1,9	0,0	-11,0
Hyödykejohdannaiset, suojauslaskenta	1,5	0,5	0,2	0,1	0,0	0,0
Valuuttajohdannaiset	0,3	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0
Valuuttajohdannaiset, suojauslaskenta	-0,6	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0

Seuraavassa taulukossa on esitetty johdannaissopimusten nimellisarvot ja käyvät arvot (milj. euroa).

Johdannaiset erääntyvät seuraavan 12 kuukauden aikana lukuun ottamatta korko- ja hyödykejohdannaisia, joiden erääntyminen on esitetty erikseen.

	2011	2011	2011	2010	2011	2010
	Positiivinen	Negatiivinen	Käypä arvo	Käypä arvo	Nimellis-	Nimellis
	käypä arvo	käypä arvo	netto	netto	arvo	arvo
Korkojohdannaiset	0,0	-23,0	-23,0	-16,8	283,8	247,0
erääntyi 2011	-	-	-	-0,2	-	10,0
erääntyy 2012	0,0	-0,5	-0,5	-1,4	32,8	31,2
erääntyy 2013	0,0	-1,6	-1,6	-2,3	44,2	42,5
erääntyy 2014	0,0	-3,1	-3,1	-1,9	65,4	45,7
erääntyy 2015	0,0	0,0	0,0	0,0	1,7	0,0
erääntyy >2015	0,0	-17,8	-17,8	-11,0	139,7	117,7
josta rahavirran suojaus
instrumenteiksi määritetty	0,0	-17,5	-17,5	-12,5	234,8	211,9
Valuuttajohdannaiset	0,8	-1,3	-0,5	-0,3	63,2	149,9
josta nettosijoituksen suojaus
instrumenteiksi määritetty	0,0	-0,7	-0,7	-0,6	27,4	44,3
Hyödykejohdannaiset	0,0	-1,1	-1,1	2,2	11,1	10,2
erääntyi 2011	-	-	-	1,5	-	3,3
erääntyy 2012	0,0	-0,6	-0,6	0,5	4,0	3,1
erääntyy 2013	0,0	-0,2	-0,2	0,2	3,1	2,3
erääntyy 2014	0,0	-0,1	-0,1	0,1	2,4	1,6
erääntyy 2015	0,0	-0,1	-0,1	0,0	1,2	0,0
erääntyy 2016	0,0	0,0	0,0	0,0	0,4	0,0

Johdannaiset, joihin sovelletaan suojauslaskentaa

Ulkomaisiin yksikköihin tehtyjä nettosijoituksia suojaamaan määritettyjen johdannaisten arvonmuutokset verojen jälkeen, 2,3 miljoonaa euroa (-0,8 milj. euroa vuonna 2010), kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Oman pääoman muuntoeroihin kertyneet kurssierot siirretään tulosvaikutteisiksi, kun nettosijoituksesta tai sen osasta luovutaan. Lisäksi 12,0 miljoonaa euroa DKK-valuutan määräisiä lainoja ja 83,2 miljoonaa euroa SEK-valuutan määräisiä lainoja on määritetty nettosijoituksia suojaaviksi instrumenteiksi (12,0 milj. euroa DKK-valuutan määräisiä ja 82,7 milj. euroa SEK-valuutan määräisiä lainoja vuonna 2010), joiden arvonmuutoksista on kirjattu muihin laajan tuloksen eriin -0,4 milj. euroa (-7,7 milj. euroa vuonna 2010). Rahavirran suojaukseksi määritettyjen koronvaihtosopimusten käypien arvojen muutokset verojen jälkeen -5,2 milj. euroa (-0,3 milj. euroa vuonna 2010) kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Osa emoyhtiön korkojohdannaisista on määritetty rahavirtaa suojaaviksi suojausinstrumenteiksi ja niihin sovelletaan suojauslaskentaa.

Rahavirran suojauksiksi määritettyjen hyödykejohdannaisten käypien arvojen muutosten tehokkaat osuudet verojen jälkeen -2,3 milj. euroa (2,1 milj. euroa vuonna 2010), kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Suojattujen erittäin todennäköisten liiketoimien arvioidaan toteutuvan eri ajankohtina seuraavan 60 kuukauden aikana. Suojausinstrumenttien rahastoon kertyneet voitot ja tappiot siirretään luokittelun muutoksesta johtuvana oikaisuna tulosvaikutteisiksi silloin, kun suojattu liiketapahtuma vaikuttaa voittoon tai tappioon.

Pääoman hallinta

Konsernin pääoman hallinnan pyrkimyksenä on optimaalisen pääomarakenteen avulla tukea liiketoimintaa varmistamalla normaalit toimintaedellytykset ja mahdollistamalla orgaaninen ja rakenteellinen kasvu. Optimaalinen pääomarakenne tuottaa myös pienemmät pääoman kustannukset.

Pääomarakenteeseen vaikutetaan ohjaamalla liiketoimintaan sitoutuvan käyttöpääoman määrää sekä tuloksen, osingonjaon ja osakeantien kautta. Konserni voi myös päättää omaisuuserien myynnistä velkojen vähentämiseksi.

Konsernin pääomarakenteen kehitystä seurataan omavaraisuusasteella ja nettovelkaantumisasteella (gearing). Omavaraisuusaste tarkoittaa oman pääoman suhdetta taseen loppusummaan. Nettovelkaantumisastetta laskettaessa nettovelka jaetaan omalla pääomalla. Nettovelkoihin sisältyvät korolliset velat vähennettynä rahavaroilla ja korollisilla lainasaamisilla.

Konsernin julkistettu omavaraisuustavoite on 40 %. Konsernin omavaraisuusaste laski alle 30 %:n Scan AB:n oston myötä. Tilinpäätöshetken omavaraisuusasteeseen 33,6 % ovat vaikuttaneet joulukuussa 2009 toteutettu osakeanti, marraskuussa 2010 toteutettu Rose Poultry A/S -yrityskauppa sekä yhtiön tuloskehitys. Nettovelkaantumisaste-tavoite oli niinikään palata Scan -kauppaa edeltävälle tasolle eli selkeästi alle 100 %:n. Nettovelkaantumisaste oli tilinpäätöshetkellä 107,2 %.

Nettovelkaantumisaste (miljoonaa euroa) 2011 2010 Korolliset velat 504,2 514,2 Korolliset lainasaamiset 3,9 2,7 Rahat ja pankkisaamiset 48,4 73,4 Korollinen nettovelka 451,9 438,2 Oma pääoma 421,5 430,6 Nettovelkaantumisaste 107,2 % 101,7 %

27. Rahoitusvarojen ja –velkojen käyvät arvot

Taulukossa on esitetty kunkin rahoitusvarojen ja -velkojen erän käyvät arvot ja kirjanpitoarvot, jotka vastaavat konsernitaseen arvoja.

		Käypä arvo	Kirjanpitoarvo
	2011	2010	2011	2010
Rahoitusvarat
Muut rahoitusvarat	0,4	3,9	0,4	3,9
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattavat rahoitusvarat	-	-	-	-
- kaupankäyntitarkoituksessa
pidettävät varat	-	-	-	-
Myyntisaamiset ja muut saamiset	223,8	240,6	223,8	240,6
Rahavarat	48,0	69,5	48,0	69,5
		Käypä arvo	Kirjanpitoarvo
Pitkäaikaiset velat	2011	2010	2011	2010
Velkakirjalainat	229,3	259,4	207,7	247,6
Limiittisopimukset	136,5	115,6	125,8	111,4
Leasing ja factoring	0,1	2,4	0,0	2,3
Muut pitkäaikaiset velat	0,2	0,0	0,1	0,0
Siirtovelat	43,6	56,8	43,6	56,8
Pitkäaikaiset velat yhteensä	409,6	434,2	377,1	418,0
- joista korollisia	366,0	377,4	333,5	361,2

2011	2010	2011	2010
40,3	43,7	40,3	43,7
12,4	35,6	12,4	35,6
1,7	3,0	1,7	3,0
108,7	37,0	108,7	37,0
7,5	33,8	7,5	33,8
0,1	4,3	0,1	4,3
137,2	140,6	137,2	140,6
89,2	85,1	89,2	85,1
57,3	37,5	57,3	37,5
454,4	420,6	454,4	420,6
170,6	153,1	170,6	153,1
		Käypä arvo		Kirjanpitoarvo

Konsernin soveltamat käyvän arvon määrittämisperiaatteet kaikista rahoitusinstrumenteista

Taulukossa esitettyjen rahoitusvarojen ja -velkojen käypiä arvoja määritettäessä on käytetty seuraavia hintanoteerauksia, oletuksia ja arvostusmalleja.

Myytävissä olevat rahoitusvarat koostuvat pääosin noteeraamattomista osakesijoituksista. Noteeraamattomat osakesijoitukset on arvostettu hankintamenoon, koska niiden arvostaminen käypään arvoon arvostusmenetelmiä käyttäen ei ole ollut mahdollista. Sijoitusten käypä arvo ei ole ollut määritettävissä luotettavasti ja arvio vaihtelee merkittävästi tai vaihteluvälille sijoittuvien erilaisten arvioiden todennäköisyydet eivät ole kohtuullisesti määritettävissä ja käytettävissä käyvän arvon arvioimiseen. Noteeraamattomille osakkeille ei ole toimivia markkinoita, ja toistaiseksi konsernilla ei ole aikomusta luopua näistä sijoituksista. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjatut rahoitusvarat ovat joko jälkimarkkinakelpoisia tai niiden arvostuksessa on käytetty vastapuolen raportointikauden päättymispäivän ostokurssia, joka on lisäksi testattu yleisesti käytetyillä arvostusmenetelmillä saatavissa olevia markkinanoteerauksia käyttäen. Sijoituksen käypä arvo määritellään sijoituksen ostokurssin perusteella.

Johdannaiset

Valuuttatermiinien käyvät arvot määritetään käyttämällä raportointikauden päättymispäivän markkinahintoja vastaavan pituisille sopimuksille. Koronvaihtosopimusten käyvät arvot on määritetty tulevien rahavirtojen nykyarvoon perustuvalla menetelmällä, jonka tukena ovat raportointikauden päätymispäivän markkinakorot ja muu markkinainformaatio. Jos käytetään vastapuolen hintanoteerausta, konserni laatii myös oman tarkistuslaskelman yleisesti hyväksyttyjä arvostusmenetelmiä käyttäen. Hyödykejohdannaisten käyvät arvot määritetään käyttämällä julkisesti noteerattuja markkinahintoja. Käyvät arvot vastaavat niitä hintoja, jotka konserni joutuisi maksamaan tai saisi, jos se purkaisi johdannaissopimuksen.

Pankkilainat

Velkojen käyvät arvot pohjautuvat diskontattuihin rahavirtoihin. Diskonttauskorkona on käytetty korkoa, jolla konserni saisi vastaavaa lainaa ulkopuolelta raportointikauden päättymispäivänä. Kokonaiskorko muodostuu riskittömästä korosta ja yrityskohtaisesta riskipreemiosta (lainamarginaalista).

Rahoitusleasingvelat

Käypä arvo on arvioitu diskonttaamalla vastaiset rahavirrat korolla, joka vastaa vastaavien vuokrasopimusten korkoa.

Myyntisaamiset ja muut saamiset

Muiden kuin johdannaissopimuksiin perustuvien saamisten alkuperäinen kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa, koska diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen saamisten maturiteetti huomioon ottaen.

Ostovelat ja muut velat

Ostovelkojen ja muiden velkojen alkuperäinen kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa, koska diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen velkojen maturiteetti huomioon ottaen.

Käyvän arvon hierarkia käypään arvoon arvostetuista rahoitusvaroista ja –veloista.

Käyvät arvot raportointikauden lopussa.

31.12.2011	Taso 1	Taso 2	Taso 3
-	-	-	-
-	-	-	-
0,8	0,0	0,8	0,0
0,0	0,0	0,0	0,0
-	-	-	-
0,8	0,0	0,8	0,0
-23,0	0,0	-23,0	0,0
-17,5	0,0	-17,5	0,0
-1,3	0,0	-1,3	0,0
-0,7	0,0	-0,7	0,0
-1,1	0,0	-1,1	0,0
-1,1	0,0	-1,1	0,0
-25,4	0,0	-25,4	0,0

	31.12.2010	Taso 1	Taso 2	Taso 3
Käypään arvoon arvostetut varat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattavat rahoitusvarat
- Kaupankäyntiarvopaperit	-	-	-	-
- Kaupankäyntijohdannaiset
- Koronvaihtosopimukset	-	-	-	-
- Valuuttajohdannaiset	0,9	0,0	0,9	0,0
- Hyödykejohdannaiset	2,3	0,0	2,3	0,0
josta rahavirran suojauslaskennassa	2,3	0,0	2,3	0,0
Myytävissä olevat rahoitusvarat
- Osakesijoitukset	-	-	-	-
Yhteensä	3,2	0,0	3,2	0,0
Käypään arvoon arvostetut velat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattavat rahoitusvelat
- Kaupankäyntijohdannaiset
- Koronvaihtosopimukset	-16,8	0,0	-16,8	0,0
josta rahavirran suojauslaskennassa	-12,5	0,0	-12,5	0,0
- Valuuttajohdannaiset	-1,2	0,0	-1,2	0,0
joista nettosijoituksen suojauslaskennassa	-0,6	0,0	-0,6	0,0
- Hyödykejohdannaiset	-0,1	0,0	-0,1	0,0
josta rahavirran suojauslaskennassa	-0,1	0,0	-0,1	0,0
Yhteensä	-18,1	0,0	-18,1	0,0

Tason 1 valuutta- ja hyödykejohdannaisten hintanoteeraukset perustuvat markkinoilla noteerattuihin hintoihin. Tason 2 instrumenttien käyvät arvot perustuvat merkittäviltä osin muihin syöttötietoihin kuin tasoon 1 sisältyviin noteerattuihin hintoihin, mutta kuitenkin tietoihin, jotka kyseiselle omaisuuserälle tai velalle ovat todettavissa joko suoraan tai epäsuorasti (hinnoista johdettuina). Näiden instrumenttien käyvän arvon määrittämisessä konserni käyttää yleisesti hyväksyttyjä arvostusmalleja, joiden syöttötiedot kuitenkin perustuvat merkittäviltä osin todennettaviin markkinatietoihin. Tason 3 instrumenttien käyvät arvot perustuvat syöttötietoihin, jotka eivät perustu todettavissa olevaan markkinatietoon, vaan merkittävältä osin johdon arvioihin ja niiden käyttöön yleisesti hyväksyttävissä arvostusmalleissa.

28. Muut vuokrasopimukset

Konserni vuokralle ottajana

Konserni on vuokrannut useat käyttämänsä toimitilat. Vuokrasopimukset ovat yleensä tehty toistaiseksi voimassa oleviksi, ja normaalisti niihin sisältyy mahdollisuus jatkaa sopimusta alkuperäisen päättymispäivän jälkeen. Sopimuksiin sisältyy yleensä indeksiehto. Lisäksi muut vuokravastuut sisältää erilaisia laitteita ja koneita, joiden vuokrasopimusten pituudet ovat keskimäärin kolmesta viiteen vuotta.

Ei purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat:

	2011	2010
Muut vuokravastuut
Alle yhden vuoden sisällä erääntyvät	7,3	6,7
1-5 vuoden sisällä erääntyvät	29,5	20,9
Yli 5 vuoden sisällä erääntyvät	24,1	18,0
Muut vuokravastuut yhteensä	61,0	45,6
Konserni vuokralle antajana
Konserni on antanut vuokralle muun muassa toimitiloja.
	2011	2010
Vuokrasaamiset muista peruuttamattomista vuokrasopimuksista
Alle yhden vuoden sisällä erääntyvät	0,2	0,2
1-5 vuoden sisällä erääntyvät	0,1	0,1
Yli 5 vuoden sisällä erääntyvät	0	0
Vuokrasaamiset yhteensä	0,3	0,3

29. Ehdolliset velat ja varat sekä hankintasitoumukset

Vakuudet ja vastuusitoumukset

	2011	2010
Velat, joiden vakuudeksi on annettu kiinnityksiä ja osakkeita
Rahalaitoslainat	34,1	56,1
Yhteensä	34,1	56,1
Vakuudeksi annetut kiinteistökiinnitykset	63,0	48,9
Vakuudeksi annetut pantit	5,1	20,8
Vakuudeksi annetut yrityskiinnitykset	22,8	47,3
Yhteensä	90,9	117,0
Omistusyhteysyritysten puolesta annetut vakuudet
Annetut takaukset	5,2	5,3
Yhteensä	5,2	5,3
Muiden puolesta annetut vakuudet
Annetut takaukset ja pantit	14,0	13,8
Yhteensä	14,0	13,8

Muut omat vastuut
Leasingvastuut
Alle yhden vuoden sisällä erääntyvät leasingvastuut	6,5	6,6
1-5 vuoden sisällä erääntyvät leasingvastuut	17,9	16,7
Yli 5 vuoden sisällä erääntyvät leasingvastuut	1,8	2,2
Muut vastuut	7,8	6,5
Muut omat vastuut yhteensä	34,0	32,0

Osakkuusyhtiöiden ja muiden puolesta annettujen takausten maturiteettijakauma

30. Lähipiiriliiketoimet

Osapuolten katsotaan kuuluvan toistensa lähipiiriin, jos toinen osapuoli pystyy käyttämään toiseen nähden määräysvaltaa tai huomattavaa vaikutusvaltaa sen taloutta ja liiketoimintaa koskevassa päätöksenteossa. Konsernin lähipiiriin kuuluvat emoyhteisö, tytäryritykset, osakkuusyritykset ja yhteisyritykset. Lähipiiriin kuuluvat myös konsernin emoyhtiön emoyhteisön (LSO Osuuskunta) hallintoneuvoston ja hallituksen sekä konsernin hallituksen jäsenet, konsernin toimitusjohtaja, toimitusjohtajan sijainen sekä heidän läheiset perheenjäsenensä. Konserni pyrkii liiketoimia tehdessään asettamaan kaikki osapuolet tasavertaiseen asemaan. HKScan Oyj:n pääomistaja LSO Osuuskunta on noin 1 600 suomalaisen lihantuottajan yhteisö. Osuuskunnan tehtävänä on tukea jäsentensä lihantuotantoa ja markkinointia käyttämällä omistajavaltaa HKScanissa. LSO Osuuskunnalla ei ole nykyään varsinaista liiketoimintaa, vaan sen tulot muodostuvat HKScanin maksamista osingoista ja vähäisessä määrin muista sijoituksista ja vuokrista. HKScan -konserni toimii puhtaasti markkinahintaperiaatteilla hankkiessaan liharaaka-aineensa.

Konsernin hallituksessa ja sen emoyhteisön LSO Osuuskunnan hallintoneuvostossa ja hallituksessa olevien henkilöiden eläinmyynnit konsernille olivat 10,4 miljoonaa euroa v. 2011 (6,7 milj. euroa 2010). Kyseisten henkilöiden eläinostot konsernilta olivat 3,7 miljoonaa euroa v. 2011 (2,3 milj. euroa 2010).

Muuten lähipiirihenkilöt eivät ole olennaisessa liikesuhteessa yhtiöön.

Tytäryhtiöosakkeet
		Kirjanpitoarvo	Omistus
	Määrä/kpl	(1 000 eur)	osuus-%
Konsernin emoyhtiön omistamat
HKScan Finland Oy, Suomi	1 000	53 582	100,00
HK International Ab, Ruotsi	10	12	100,00
AS Rakvere Lihakombinaat, Viro	37 721 700	39 536	100,00
AS Tallegg, Viro	5 853 200	16 755	100,00
Scan AB, Ruotsi	500 000	161 649	100,00
Rose Poultry A/S, Tanska	102 002	37 507	100,00
Yhteensä		309 041
HKScan Finland Oy:n omistamat
HK Ruokatalo Oy, Turku	1 000	16 946	100,00
HK Agri Oy (ent. LSO Foods Oy), Turku	3 000	946	100,00
Helanderin Teurastamo Oy, Loimaa	1 000	3 179	100,00
Lihatukku Harri Tamminen Oy, Vantaa	49	290	49,00
Kivikylän Kotipalvaamo Oy, Rauma	49	6 019	49,00
Järvi-Suomen Portti Oy, Mikkeli	100	24	100,00
Yhteensä		27 404
AS Rakvere Lihakombinaatin omistamat *)
AS Ekseko, Viro	6 984	272	100,00
AS Rigas Miesnieks, Latvia	155 920	12427	100,00
Klaipedos Maisto Mesos Produktai, Liettua	2 000	2 010	100,00
Yhteensä		14 709
*) Kirjanpitoarvot perustuvat yhtiöiden taseen mukaisiin kirjanpitoarvoihin, joihin sisältyy paikallisen las

kentakäytännön mukaisesti pääomaosuusmenetelmällä huomioitu tytäryhtiön oman pääoman muutos.

Rigas Miesnieksin omistamat

Jelgavas Galas Kombinats, Jelgava	31 015	1 871	98,84

		Kirjanpitoarvo	Omistus
	Määrä/kpl	(1 000 eur)	osuus-%
Scan AB:n omistamat
Bertil Eriksson Slakteri AB, Bäsinge	3 000	2 833	100,00
Köttproduktion i Malmö AB, Malmö	5 000	868	100,00
Quality Genetics HB, Eskilstuna	926	416	92,60
Scan Produktion AB, Stockholm	1 000	0	100,00
SM Support Stenstorp AB, Stockholm	10 200	1 282	100,00
Kreatina A/S, Denmark	30 000	0	100,00
Kreatina Sp, Poland	5 000	0	100,00
Swedish Meats Support AB, Stockholm	80 000	5 049	100,00
Samfod SA., Belgium	24 999	0	100,00
Scan Foods UK Ltd., England	999	108	100,00
Svenska Livdjur & Service AB, Stockholm	200	112	100,00
AB Annerstedt Holding, Stockholm	50 000	2 595	100,00
SLP Pärsons AB, Helsingborg	45 000	45 067	100,00
Nyhléns & Hugosons Chark AB, Luleå	9 800	1 762	49,00
Flodins Kött AB, Stockholm	1 000	11	100,00
Annerstedt Flodin AB, Stockholm	50 000	1 479	100,00
AB O. Annerstedt, Stockholm	30 000	5 627	100,00
Yhteensä		67 209
Quality Genetics HB:n omistamat
Nordic Genetics AB, Hörby	1 000	7	50,00
SLP Pärsons AB:n omistamat
Pärsons Sverige AB, Halmstad	3 900	1 032	100,00
B.E. Chark AB, Halmstad	1 000	11	100,00
Nyhléns & Hugosons Chark AB:n omistamat
Nyhlens & Hugosons Kött AB, Luleå	1 000	11	100,00
Rose Poultry A/S:n omistamat
Rose Poultry AB, Göteborg, Sweden	10 000	144	100,00
Rose Poultry GmbH, Ellerau, Germany	1	24	100,00
Yhteensä		168
Yhteisyritykset
		Kirjanpitoarvo	Omistus
	Määrä/kpl	(1 000 eur)	osuus-%
Konsernin emoyhtiön omistamat
Saturn Nordic Holding AB, Ruotsi	59 283 399	64 435	50,00

Saturn Nordic Holding AB omistaa 100-prosenttisesti puolalaisen Sokolow S.A.:n.

Konsernin taseeseen ja tuloslaskelmaan sisältyvät Saturn Nordic Holding AB -konsernin varat, velat, tuotot ja kulut olivat seuraavat (milj. euroa):

	2011	2010
Pitkäaikaiset varat	81,5	82,6
Lyhytaikaiset varat	54,2	53
Pitkäaikaiset velat	-24,7	-6,4
Lyhytaikaiset velat	-26,3	-40,2
Liikevaihto ja liiketoiminnan muut tuotot	300,9	280,8
Liiketoiminnan kulut	288,2	-265,3

Osakkuusyhteisöosakkeet ja -osuudet

		Kirjanpitoarvo	Omistus
	Määrä/kpl	(1 000 eur)	osuus-%
HKScan Finland Oy:n omistamat
Honkajoki Oy, Honkajoki	900	1 007	50,00
Envor Biotech Oy, Forssa	128	22	24,62
Pakastamo Oy, Helsinki	660	564	50,00
Lihateoll. Tutkimuskeskus LTK osuuskunta, Hämeenlinna	22 400	0	44,80
Best-In Oy, Kuopio	500	50	50,00
Länsi-Kalkkuna Oy, Turku	250	250	50,00
Yhteensä		1 893
HK Agri Oy:n (ent. LSO Foods Oy) omistamat
Finnpig Oy, Vaasa	40	354	50
Scan AB:n omistamat
AB Tillväxt för svensk animalieproduktion, Stockholm	135 500	3 220	50,00
Daka a.m.b.a, Danmark		5 642	33,24
Höglandsprodukter AB, Halmstad	1 500	844	30,00
Siljans Chark AB, Mora	3 680	461	39,30
Svensk Köttrasprövning AB, Skara	1 750	20	35,00
Svenskt Lantbrukstjänst AB, Lidköping	650	0	26,00
Svenska Djurhälsövården AB, Stockholm	4 400	704	50,00
Taurus Köttrådgivning AB, Stockholm	118	13	39,33
M R L Transport AB, Simrishamn	300	0	30,00
Industrislakt Syd AB, Hörby	50 000	6	50,00
Svenska Pig AB, Stockholm	220	2	22,00
Svenskt Butikskött AB, Johanneshov	333	1 683	25,00
Gotlands Slakteri AB, Visby	250	561	25,00
Yhteensä		13 156

Pärsons Sverige AB:n omistamat
Creta Farms Nordic AB, Halmstad	500	449	50,00
Nyhlens & Hugosons Kött AB:n omistamat
Norrlandsslakt AB, Luleå	100 000	6	50,00
Rose Poultry A/S:n omistamat
Tican – Rose GmbH, Eckernförde, Germany	1	368	50,00
HRP Kyllingefarme A/S, Sonderborg	752	146	50,00
Farmfood, Logstor	10 000	2 261	33,33
Yhteensä		2 775

Konserni harjoittaa osakkuusyritysten kautta liiketoimintaa mm. harjoittamalla teurastusta, leikkuuta, lihan jatkojalostusta, lemmikkieläinruokatuotantoa ja -myyntiä, käymällä maustekauppaa, käyttämällä vuokraus-, jätteiden hävittämis-, tutkimus- ja neuvontapalveluita. Kaikki kaupalliset sopimukset neuvotellaan markkinaehtoisesti.

Lähipiirin kanssa toteutuivat seuraavat liiketapahtumat

2011	2010
73,0	40,4
3,7	2,3
47,3	35,1
10,4	6,7

Avoimet saldot 31.12.

	2011	2010
Myyntisaamiset
- Osakkuusyritykset	2,8	1,8
Ostovelat
- Osakkuusyritykset	9,1	8,8

Johdon työsuhde-etuudet

Palkat ja palkkiot
Toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen	0,9	1,2
Hallituksen jäsenet ja varajäsenet	0,2	0,2

31. Raportointikauden päättymispäivän jälkeiset tapahtumat

(1) HKScanin tanskalaisen tytäryhtiön Rose Poultry A/S:n uudeksi toimitusjohtajaksi nimitettiin 11.1.2012 lukien ekonomi Thomas Olander. Hän siirtyi tehtävään konserniin kuuluvan Pärsons Sverige AB:n toimitusjohtajan paikalta. Thomas Olander on ollut HKScan-konsernin palveluksessa vuodesta 2008 ja sitä ennen toimitusjohtajana ruotsalaisessa Ugglarps Slakteri AB:ssä. Olander toimii edelleen myös Kreatina A/S:n sekä englantilaisen Scan Foods UK Ltd:n toimitusjohtajana. Hän raportoi Scan AB:n toimitusjohtaja Denis Mattssonille, joka jatkossa vastaa sekä Ruotsin että Tanskan markkina-alueista HKScanin johtoryhmässä.

(2) HKScan yhdistää ja tiivistää Suomen ja Baltian markkina-alueiden operatiivisen johdon. Tehtävään nimitettiin 10.2.2012 alkaen HKScanin virolaisen tytäryhtiön AS Rakvere Lihakombinaatin toimitusjohtaja MBA Anne Mere, joka nousi HKScanin johtoryhmän jäseneksi. Anne Mere vastaa jatkossa HKScanin Suomen markkina-alueesta HKScan Finland Oy:n toimitusjohtajana sekä Baltian markkina-alueesta.

Anne Meren nimityksen myötä AS Rakvere Lihakombinaatin toimitusjohtajaksi nimitettiin Teet Soorm, joka jatkaa myös AS Talleggin ja AS Eksekon toimitusjohtajana. Suomen markkina-alueen suurimman tytäryhtiön HK Ruokatalo Oy:n toimitusjohtajana jatkaa Jari Leija.

FAS Emoyhtiön tuloslaskelma 1.1.–31.12. (euroa)

	Liitetieto	2011	2010
Liikevaihto	1	0,0	0,0
Liiketoiminnan muut tuotot	2	1 076 955,65	1 052 691,17
Materiaalit ja palvelut		0,0	0,0
Henkilöstökulut	3	-3 396 472,99	-2 623 579,59
Poistot ja arvonalentumiset	4	-312 168,09	-235 625,63
Liiketoiminnan muut kulut	5	-5 213 324,71	-4 815 172,74
Liikevoitto		-7 845 010,14	-6 621 686,79
Rahoitustuotot ja -kulut	6	8 697 791,80	13 093 788,89
Voitto/tappio ennen satunnaiseriä		852 781,66	6 472 102,10
Satunnaiset erät	7	9 700 000,00	10 100 000,00
Voitto/tappio satunnaiserien jälkeen		10 552 781,66	16 572 102,10
Tilinpäätössiirrot	8	17 717,00	-33 865,00
Tuloverot	9	-350 613,81	-1 344 267,22
Tilikauden voitto/tappio		10 219 884,85	15 193 969,88

FAS Emoyhtiön tase 31.12. (euroa)

	Liitetieto	2011	2010
VASTAAVAA
Pysyvät vastaavat	10
Aineettomat hyödykkeet		425 056,00	451 577,00
Aineelliset hyödykkeet		1 275 973,30	590 590,27
Sijoitukset		373 539 249,92	359 928 776,99
Pysyvät vastaavat yhteensä		375 240 279,22	360 970 944,26
Vaihtuvat vastaavat
Pitkäaikaiset saamiset	11	357 511 910,75	310 384 616,20
Laskennallinen verosaaminen	11	1 935 113,78	1 910 043,16
Lyhytaikaiset saamiset	12	31 115 083,60	34 608 323,65
Rahat ja pankkisaamiset		23 607 958,03	23 763 600,90
Vaihtuvat vastaavat yhteensä		414 170 066,16	370 666 583,91
VASTAAVAA YHTEENSÄ		789 410 345,38	731 637 528,17
VASTATTAVAA
Oma pääoma	13
Osakepääoma		66 820 528,10	66 820 528,10
Ylikurssirahasto		73 420 363,20	73 420 363,20
Arvonkorotusrahasto		0,00	0,00
Omat osakkeet		-38 612,12	-38 612,12
Käyvän arvon rahasto		-2 483 202,37	-2 035 697,02
SVOP-rahasto		151 075 845,19	151 075 845,19
Muut rahastot		4 601 340,50	4 564 132,07
Edellisten tilikausien voitto		4 617 839,69	1 517 883,17
Tilikauden voitto/tappio		10 219 884,85	15 193 969,88
Oma pääoma yhteensä		308 233 987,04	310 518 412,47
Tilinpäätössiirtojen kertymä	14	43 671,00	61 388,00
Pakolliset varaukset	15	3 126 413,00	3 112 377,00
Vieras pääoma
Laskennallinen verovelka	16	363 335,23	385 580,24
Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma	16	303 305 262,24	319 911 815,27
Pitkäaikainen koroton vieras pääoma	16	1 007 369,94	1 695 448,79
Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma	17	162 988 248,87	92 497 629,89
Lyhytaikainen koroton vieras pääoma	17	10 342 058,06	3 454 876,51
Vieras pääoma yhteensä		478 006 274,34	417 945 350,70
VASTATTAVAA YHTEENSÄ		789 410 345,38	731 637 528,17

FAS Emoyhtiön rahoituslaskelma (1 000 euroa)

	2011	2010
Liiketoiminnan rahavirta
Liikevoitto	-7 845	-6 622
Oikaisut liikevoittoon	923	2 467
Poistot ja arvonalentumiset	312	236
Varausten muutos	14	-52
Käyttöpääoman muutos	2 131	-12 120
Korkotuotot ja -kulut	3 688	1 631
Saadut osingot	9 839	11 463
Verot	-351	-1 344
Liiketoiminnan rahavirta	8 711	-4 341
Investointien rahavirta
Tytäryhtiöosakkeiden ostot	-13 610	-23 896
Muun käyttöomaisuuden ostot	-1 050	-604
Muun käyttöomaisuuden myynnit	95	27
Myönnetyt lainat	-106 891	-152 092
Lainasaamisten takaisinmaksut	71 347	164 303
Investointien rahavirta	-50 109	-12 262
Rahavirta ennen rahoitusta	-41 398	-16 603
Rahoituksen rahavirta
Osakeannista saadut maksut		8 000
Oman pääoman ehtoisen lainan takaisinmaksu		0
Pitkäaikaisten lainojen nostot	137 365	43 927
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut	-116 194	-20 654
Lyhytaikaisten lainojen nostot	13 438	177 597
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut	-58 097	-181 560
Hybridilainan korot	0	0
Lyhytaikaisten lainojen lisäys/vähennys	66 724	0
Maksetut osingot	-12 094	-11 874
Omien osakkeiden hankkiminen	0	0
Saadut konserniavustukset	10 100	12 445
Rahoituksen rahavirta	41 242	27 881
Rahavarojen muutos	-156	11 278
Rahavarat 1.1.	23 764	12 486
Rahavarat 31.12.	23 608	23 764
Käyttöpääoman muutos:
Lyhytaikaisten liikesaamisten lis-/väh+	2 035	-3 756
Lyhytaikaisten korottomien velkojen lis+/väh-	96	-8 364
Yhteensä	2 131	-12 120

FAS Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

Yhteisön perustiedot

HKScan Oyj on suomalainen, Suomen lakien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö. Yhtiön kotipaikka on Turku.

HKScan Oyj:hin kuuluu konsernin johto ja konsernihallinto. Vuoden 2010 alussa HKScan Oyj on siirtynyt holding-muotoiseen omistusrakenteeseen Suomen yhtiöiden liiketoiminnassa. Järjestely selkeyttää konsernin taloudellista raportointia ja sisäistä valvontaa, koska markkina-aluekohtainen liiketoiminta voidaan jatkossa pitää erillään emoyhtiöstä. Uudistus toteutettiin siirtämällä HKScan Oyj:n Suomen tuotannollinen käyttöomaisuus sekä tytär- ja osakkuusyhtiöiden omistus HKScan Finland Oy -nimiselle holding-yhtiöille. HKScan Oyj omistaa holding-yhtiön kokonaan. Siirto tapahtui liiketoimintasiirtona 1.1.2010.

HKScan Oyj:n A-osake on listattu NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä vuodesta 1997 lähtien.

HKScan Oyj on LSO Osuuskunnan tytäryhtiö ja kuuluu LSO Osuuskunta -konserniin. LSO Osuuskunnan kotipaikka on Turku.

Jäljennös HKScan Oyj:n tilinpäätöksestä on saatavilla yhtiön rekisteröidystä osoitteesta Lemminkäisenkatu 48, 20520 Turku.

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Laatimisperusta

Emoyhtiön tilinpäätös on laadittu noudattaen Suomessa voimassa olevaa kirjanpitolainsäädäntöä (FAS). HKScan -konsernin tilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2011 voimassaolevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja.

Emoyhtiö noudattaa konsernin laatimisperiaatteita aina, kun se on mahdollista. Emoyhtiön taseessa oleva liikearvo poistetaan tasapoistoin viiden vuoden aikana. Muilta osin noudatetaan konsernin laatimisperiaatteita.

Emoyhtiön tuloslaskelma ja tase esitetään euroina ja rahoituslaskelma sekä liitetiedot tuhansina euroina.

ULKOMAANRAHAN MÄÄRÄISET TAPAHTUMAT

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin. Ulkomaanrahan määräiset ostovelat ja myyntisaamiset, lainasaamiset sekä valuuttamääräiset pankkitilit on muunnettu toimintavaluutan määräisiksi tilinpäätöspäivän Euroopan keskuspankin päätöskurssin mukaan. Ulkomaanrahan määräisistä liiketapahtumista ja monetaaristen erien muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot on kirjattu tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

JOHDANNAISSOPIMUKSET

Valuuttamääräiset avoimet johdannaiset arvostetaan tilinpäätöspäivän termiinikurssiin. Valuuttatermiinien arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti tuloslaskelmaan rahoituksen kurssivoittoihin ja -tappioihin. Vaihtuvakorkoisia lainoja suojaavien koronvaihtosopimusten realisoitunut voitto tai tappio esitetään tuloslaskelmassa rahoituskuluissa.

ELÄKEJÄRJESTELYT

HKScan Oyj:n henkilöstön lakisääteinen eläketurva on järjestetty vakuuttamalla eläkevakuutusyhtiössä. Lakisääteiset eläkemenot on kirjattu kuluksi kertymisvuonna.

JOHDON ELÄKESITOUMUKSET JA IRTISANOMISKORVAUKSET

Yhtiön toimitusjohtajana on 6.1.2009 alkaen toiminut Matti Perkonoja. Hänen työsuhteensa on määräaikainen ja päättyy 28.2.2012, jolloin hän jää eläkkeelle. Toimitusjohtajasopimuksen mukaan yhtiöllä ja toimitusjohtajalla on ollut oikeus perustellusta syystä irtisanoa toimitusjohtajasopimus. Irtisanomisaika on ollut toimitusjohtajan puolelta kolme kuukautta irtisanomisesta lukien. Mikäli yhtiö olisi irtisanonut sopimuksen päättyväksi ennen 28.2.2012, toimitusjohtajalle olisi kuitenkin maksettu kokonaispalkka, mukaan luettuna kannustepalkkio, 28.2.2012 asti.

Toimitusjohtajan kannustepalkkio on kaksiosainen. Yhtiön tuloksesta riippumatta maksetaan lisäpalkka, joka on 60 % toimitusjohtajasopimuksen mukaisen viimeisen kuukauden palkka seitsemänkertaisena. Muuttuva osa perustuu vuosien 2009 – 2011 budjetoitujen liikevoittojen toteutumaan. Muuttuvaan osaan perustuva palkkio ei realisoidu maksettavaksi. Toimitusjohtajalla ei ole yhtiön puolesta erillistä lisäeläkettä.

Toimitusjohtaja Matti Perkonojalle vuonna 2011 maksettu kokonaispalkka oli 0,6 miljoonaa euroa.

TULOVEROT

Tuloveroihin ja laskennallisiin verosaamisiin ja -velkoihin sovelletaan konsernin laatimisperiaatteita siten kuin se on mahdollista Suomen tilinpäätöskäytännön mukaan. Poistoeron laskennallinen verovelka ilmoitetaan liitetietona.

VUOKRASOPIMUKSET

Kaikki leasing-maksut on käsitelty vuokrakuluina. Maksamattomat leasingsopimuksiin perustuvat leasingmaksut on esitetty tilinpäätöksen vastuissa.

SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT

Satunnaiset tuotot ja kulut koostuvat saaduista konserniavustuksista, jotka eliminoidaan konsernitasolla.

TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ

Tilinpäätössiirtoja on poistoeron muutos. Suunnitelman mukaisten ja kirjanpidollisten poistojen erotuksen muutos esitetään tilinpäätössiirtona tuloslaskelmassa, ja suunnitelman mukaisten ja kirjanpidollisten poistojen kertynyt erotus esitetään taseessa tilinpäätössiirtojen kertymänä.

Tuloslaskelman liitetiedot (1 000 euroa)

	2011	2010
1. Liikevaihdon jakauma
Myynti Suomeen	0	0
2. Liiketoiminnan muut tuotot yhteensä
Vuokratuotot	7	5
Liiketoiminnan muut tuotot	1 049	1 045
Myyntivoitot pysyvistä vastaavista	21	3
Liiketoiminnan muut tuotot yhteensä	1 077	1 053
Henkilöstö keskimäärin	18	14
3. Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot	-2 693	-2 027
Eläkekulut	-494	-429
Muut henkilösivukulut	-209	-168
Henkilöstökulut	-3 396	-2 624
Johdon palkat, palkkiot ja luontoisedut
Toimitusjohtajat ja toimitusjohtajan sijaiset	944	1 187
Hallituksen jäsenet	207	190
Yhteensä	1 151	1 377
4. Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset poistot pysyvistä vastaavista ja liikearvosta	-312	-236
Poistot ja arvonalentumiset yhteensä	-312	-236
5. Liiketoiminnan muut kulut
Vuokrat	-589	-515
Käyttöom. luovutustappiot, aineelliset hyödykkeet yhteensä	-5	0
Luovutustappiot pysyvistä vastaavista	-5	0
Tilintarkastusmenot, varsinainen tilintarkastus	-122	-95
Tilintarkastusmenot, muut asiantuntijapalvelut	-98	-100
Tilintarkastusmenot	-220	-195
Vapaaehtoiset henkilöstökulut	-286	-221
Energia	-79	-79

Kunnossapito	-77	-93
Mainos-, markkinointi- ja edustuskulut	-265	-244
Palvelu-, tietohallinto- ja konttorikulut	-3 275	-2 430
Muut kulut	-417	-1 038
Liiketoiminnan muut kulut yhteensä	-5 213	-4 815
6. Rahoitustuotot ja –kulut
Rahoitustuotot
Osinkotuotot saman konsernin yrityksiltä	6 370	8 418
Osinkotuotot omistusyhteysyrityksiltä	3 469	3 045
Osinkotuotot muilta	0	0
Tuotot osuuksista	9 839	11 463
Korkotuotot pitkäaikaisista sijoituksista omistusyhteysyrityksiltä	24	22
Korkotuotot pitkäaikaisista pysyvien vastaavien sijoituksista	24	22
Muut korko- ja rahoitustuotot saman konsernin yrityksiltä	19 472	15 392
Muut korko- ja rahoitustuotot muilta	8 192	1 291
Muut rahoitustuotot	27 664	16 683
Valuuttakurssivoitot	9 879	17 457
Rahoitustuotot yhteensä	47 406	45 625
Rahoituskulut
Muut korko- ja rahoituskulut konserniyrityksille	-1 369	-1 366
Muut korko- ja rahoituskulut omistusyhteysyrityksille	-5	-5
Muut korko- ja rahoituskulut muille	-31 035	-15 763
Muut korko- ja rahoituskulut yhteensä	-32 409	-17 134
	-6 299	-15 397
Valuuttakurssitappiot
Rahoituskulut yhteensä	-38 708	-32 531
Rahoitustuotot ja kulut yhteensä	8 698	13 094

7. Satunnaiserät
Satunnaiset tuotot, konserniavustukset	9 700	10 100
Satunnaiserät yhteensä	9 700	10 100
8. Tilinpäätössiirrot
Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+)	18	-34
Tilinpäätössiirrot yhteensä	18	-34
9. Välittömät verot
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta	2 355	1 295
Tuloverot satunnaisista eristä	-2 522	-2 626
Aikaisempien tilikausien verot	-95	0
Laskennallisten verovelkojen ja -saamisten muutos	-43	-13
Muut välittömät verot	-46	0
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta	-351	-1 344

FAS Taseen liitetiedot

10. Pysyvät vastaavat

Aineettomat hyödykkeet 2011

	Aineettomat		Muut pitkä
	oikeudet	Liikearvo	vaikutteiset menot	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	1 349	0	136	1 485
Vähennykset kons.sis yritysjärjestelyt	0	0		0
Lisäykset	86	0	0	86
Vähennykset	0	0	0	0
Siirrot erien välillä	67	0	0	67
Hankintameno 31.12.	1 502	0	136	1 638
Kertyneet poistot 1.1.	-950	0	-84	-1 034
Vähennysten kertyneet poistot
kons.sis. yritysjärjestelyt	0	0	0	0
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	0	0	0	0
Tilikauden poisto	-152	0	-27	-179
Arvonalentumiset	0	0	0	0
Kertyneet poistot 31.12.	-1 102	0	-111	-1 213
Kirjanpitoarvo 31.12.	400	0	25	425

Aineettomat hyödykkeet 2010

	Aineettomat		Muut pitkä
	oikeudet	Liikearvo	vaikutteiset menot	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	3 578	1 223	136	4 937
Vähennykset kons.sis yritysjärjestelyt	-2 558	-1 223		-3 781
Lisäykset	115	0	0	115
Vähennykset	0	0	0	0
Siirrot erien välillä	214	0	0	214
Hankintameno 31.12.	1 349	0	136	1 485
Kertyneet poistot 1.1.	-1 561	-1 110	-56	-2 727
Vähennysten kertyneet poistot
kons.sis. yritysjärjestelyt	734	1 110	0	1 844
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	0	0	0	0
Tilikauden poisto	-124	0	-27	-151
Arvonalentumiset	0	0	0	0
Kertyneet poistot 31.12.	-950	0	-84	-1 034
Kirjanpitoarvo 31.12.	399	0	52	452

Aineelliset hyödykkeet 2011

	Maa- ja	Rakennukset	Koneet ja	Muut	Ennakko-	Yhteensä
	vesialueet		kalusto	aineelliset	maksut
Hankintameno 1.1.	0	0	501	379	137	1 018
Vähennykset kons.sis. yritysjärjestelyt	0	0	0	0	0	0
Lisäykset	0	0	170	1	793	964
Vähennykset	0	0	-168	0	0	-168
Siirrot erien välillä	0	0	0	0	-67	-67
Hankintameno 31.12.	0	0	504	380	863	1 747
Kertyneet poistot 1.1.	-	0	-157	-269	-	-428
Vähennysten kertyneet poistot
kons.sis. yritysjärjestelyt		0	0	0		0
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	-	0	89	0	-	89
Tilikauden poisto	-	0	-113	-20	-	-133
Arvonalennukset	-	0	0	0	-	0
Kertyneet poistot 31.12.	0	0	-182	-289	0	-471
Kirjanpitoarvo 31.12.	0	0	322	90	863	1 276

Sijoitukset 2011

	Osuudet saman	Osuudet	Saamiset	Muut
	konsernin	osakkuus-	osakkuus-	osakkeet
	yrityksissä	yhtiöissä	yhtiöiltä	ja osuudet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	359 866	0	47	16	359 929
Lisäykset	13 610	0	-	-	14 299
Vähennykset kons. sis. yritysjärjestelyt	0	0	-	0	0
Siirrot erien välillä	-	-	-	-	0
Hankintameno 31.12.	373 476	0	47	16	373 539
Kirjanpitoarvo 31.12.	373 476	0	47	16	373 539

Aineelliset hyödykkeet 2010

	Maa- ja	Rakennukset	Koneet ja	Muut	Ennakko-	Yhteensä
	vesialueet		kalusto	aineelliset	maksut
Hankintameno 1.1.	3 147	215 560	188 670	3 280	2 427	413 084
Vähennykset kons.sis. yritysjärjestelyt	-3 147	-215 560	-188 412	-3 001	-2 157	-412 277
Lisäykset	0	0	308	100	81	489
Vähennykset	0	0	-65	0	0	-65
Siirrot erien välillä	0	0	0	0	-214	-214
Hankintameno 31.12.	0	0	501	379	137	1 017
Kertyneet poistot 1.1.	-	-71 414	-110 438	-2 659	-	-184 512
Vähennysten kertyneet poistot
Kons.sis. yritysjärjestelyt		71 414	110 322	2 392		184 128
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	-	0	41	0	-	41
Tilikauden poisto	-	0	-83	-2	-	-85
Arvonalennukset	-	0	0	0	-	0
Kertyneet poistot 31.12.	0	0	-157	-269	0	-428
Kirjanpitoarvo 31.12.	0	0	344	110	137	591

Sijoitukset 2010

Osuudet saman	Osuudet	Saamiset	Muut
konsernin	osakkuus-	osakkuus-	osakkeet
yrityksissä	yhtiöissä	yhtiöiltä	ja osuudet	Yhteensä
309 797	1 594	47	204	311 642
77 478	0	-	-	77 478
-27 409	-1 594	-	-188	-29 191
-	-	-	-	0
359 866	0	47	16	359 929
359 866	0	47	16	359 929

	2011	2010
Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat oikeudet	400	399
Liikearvo	0	0
Muut pitkävaikutteiset menot	25	52
Aineettomat hyödykkeet	425	452
Aineelliset hyödykkeet
Maa- ja vesialueet	0	0
Rakennukset ja rakennelmat	0	0
Koneet ja kalusto	322	344
Muut aineelliset hyödykkeet	90	110
Ennakkomaksut ja kesk.er. hankinnat	863	137
Aineelliset hyödykkeet	1 276	591
Sijoitukset
Osuudet saman kons. yrityksissä	373 476	359 866
Osuudet osakkuusyhtiöissä	0	0
Saamiset omistusyhteysyrityksiltä	47	47
Muut osakkeet ja osuudet	16	16
Sijoitukset	373 539	359 929
Pysyvät vastaavat yhteensä	375 240	360 971
11. Pitkäaikaiset saamiset
Pitkäaikaiset lainasaamiset	2 736	2 683
Laskennalliset verosaamiset	1 935	1 910
Muut saamiset	456	774
Yhteensä	5 127	5 367
Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä
Pitkäaikaiset konsernilainasaamiset	354 122	306 730
Pitkäaikaiset saamiset saman konsernin yrityksiltä	354 122	306 730
Saamiset omistusyhteysyrityksiltä
Pitkäaikaiset omistusyhteysyrityslainasaamiset	198	198
Pitkäaikaiset saamiset omistusyhteysyrityksiltä	198	198
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä	359 447	312 295

	31.12.2011	31.12.2010
12. Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset	0	0
Lyhytaikaiset siirtosaamiset (muilta)	3 734	2 197
Yhteensä	3 734	2 197
Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä
Konsernimyyntisaamiset	144	71
Konsernilainasaamiset	10 466	13 056
Konsernisiirtosaamiset	6 267	8 407
Muut saamiset	10 213	10 529
Yhteensä	27 090	32 063
Saamiset omistusyhteysyrityksiltä
Omistusyhteysyritysmyyntisaamiset	1	6
Omistusyhteysyrityslainasaamiset	280	280
Muut saamiset	10	64
Lyhytaikaiset saamiset omistusyhteysyrityksiltä	291	349
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä	31 115	34 608
Siirtosaamisten olennaiset erät
Jaksotetut rahoituserät	1 436	1 378
Jaksotetut henkilöstökulut	2	60
Alv-saamiset	234	109
Muut verosaamiset	1 143	0
Muut siirtosaamiset	919	650
Yhteensä	3 734	2 197

13. Oma pääoma

Oma pääoma 2011
-----------------	--

	Osake-	Ylikurssi-	Arvon-	Omat	SVOP	Muut	Voitto-	Yhteensä
	pääoma	rahasto	korotus-	osakkeet		rahastot	varat
			rahasto
Oma pääoma 1.1.	66 820	73 420	0	-38	151 076	2 527	16 712	310 517
Lisäys	-	-	-	-	-	37	-	37
Vähennys kons. sis. yritysjärj.	-	-	-	-	-	-	-	0
Vähennys	-	-	-	-	-	-447	-	-447
Osingonjako	-	-	-	-	-	-	-12 094	-12 094
Osakeanti	-	-	-	-	-	-	-	0
Suorat kirjaukset voittovaroihin	-	-	-	-	-	-	-	0
Omien osakkeiden hankinta	-	-	-	-	-	-	-	0
Omina osakkeina suoritetut maksut	-	-	-	-	-	-	-	0
Tilikauden voitto	-	-	-	-	-	-	10 220	10 220
Oma pääoma 31.12.2011	66 820	73 420	0	-38	151 076	2 118	14 838	308 234

Oma pääoma 2010

	Osake-	Ylikurssi-	Arvon-	Omat	SVOP	Muut	Voitto-	Yhteensä
	pääoma	rahasto	korotus-	osakkeet		rahastot	varat
			rahasto
Oma pääoma 1.1.	66 820	73 420	3 364	-38	143 076	10 030	13 392	310 064
Lisäys	-	-	-	-	-	40	-	40
Vähennys	-	-	-3 364	-	-	-	-	-3 364
Osingonjako	-	-	-	-	-	-7 543	-	-7 543
Osakeanti	-	-	-	-	-	-	-11 874	-11 874
Suorat kirjaukset voittovaroihin	-	-	-	-	8 000	-	-	8 000
Omien osakkeiden hankinta	-	-	-	-	-	-	-	-
Omina osakkeina suoritetut maksut	-	-	-	-	-	-	-	-
Tilikauden voitto	-	-	-	-	-	-	15 194	15 194
Oma pääoma 31.12.2010	66 820	73 420	0	-38	151 076	2 527	16 712	310 518

Voitonjakokelpoiset varat	31.12.2011	31.12.2010
Käyttörahasto	323	285
Omat osakkeet	-38	-38
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	151 076	151 076
Edellisten tilikausien voitto	4 618	1 518
Tilikauden voitto/tappio	10 220	15 194
Voitonjakokelpoiset varat	166 199	168 035
14. Tilinpäätössiirtojen kertymä	31.12.2011	31.12.2010
Poistoero	44	61
Tilinpäätössiirrot yhteensä	44	61
Poistoerosta kirjaamaton laskennallinen verovelka on 16 teur.
15. Pakolliset varaukset
Eläkevaraukset	3 126	3 112
Pakolliset varaukset yhteensä	3 126	3 112
16. Pitkäaikainen vieras pääoma
Laskennallinen verovelka	363	386
Lainat rahoituslaitoksilta	303 305	319 912
Muut velat	1 008	1 695
Yhteensä	304 676	321 993
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä	304 676	321 993
Pitkäaikainen vieras pääoma
Korollinen
Velat muille	303 305	319 912
Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma	303 305	319 912
Koroton
Velat muille	1 371	2 081
Pitkäaikainen koroton vieras pääoma	1 371	2 081
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä	304 676	321 993
17. Lyhytaikainen vieras pääoma
Lainat rahoituslaitoksilta	145 501	71 023
Ostovelat	718	173
Siirtovelat	9 221	2 825
Muut velat	307	288
Yhteensä	155 747	74 309

Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille
Ostovelat	44	76
Siirtovelat	52	91
Muut velat	17 487	20 475
Yhteensä	17 583	20 642
Velat omistusyhteysyrityksille
Siirtovelat	0	1
Muut velat	0	1 000
Yhteensä	0	1 001
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä	173 330	95 952
Lyhytaikainen vieras pääoma
Korollinen
	17 487	20 475
Lyhytaikaiset velat saman kons. yrityksille
Lyhytaikaiset velat omistusyhteysyrityksille	0	1 000
Velat muille	145 501	71 023
Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma	162 988	92 498
Koroton
Lyhytaikaiset velat saman konsernin yrityksille	97	167
Lyhytaikaiset velat omistusyhteysyrityksille	0	1
Velat muille	10 245	3 287
Lyhytaikainen koroton vieras pääoma	10 342	3 455
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä	173 330	95 952
Siirtovelkojen olennaiset erät (pitkä- ja lyhytaikaiset)
Jaksotetut henkilöstökulut	927	638
Jaksotetut korkokulut	1 122	375
Jaksotetut tuloverot	0	20
Jaksotetut johdannaisten arvon muutokset	6 840	1 554
Muut siirtovelat	332	238
Yhteensä	9 221	2 825
Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua
Lainat rahoituslaitoksilta	6 429	0
Muut pitkäaikaiset velat	0	0
Velat, jotka erääntyvät myöh. kuin 5 v. kuluttua	6 429	0

18. Annetut vakuudet ja vastuusitoumukset

Vakuudet ja vastuusitoumukset
	2011	2010
Velat, joiden vakuudeksi on annettu kiinnityksiä ja osakkeita
Rahalaitoslainat	0	0
Yhteensä	0	0
Vakuudeksi annetut kiinteistökiinnitykset	0	0
Vakuudeksi annetut yrityskiinnitykset	5 046	5 046
Pantatut arvopaperit	0	0
Yhteensä	5 046	5 046
Tytär-ja muiden konserniyhtiöiden puolesta annetut vakuudet
Takaukset	51 259	42 873
Yhteensä	51 259	42 873
Omistusyhteysyritysten puolesta annetut vakuudet
Takaukset	5 190	5 260
Yhteensä	5 190	5 260
Muiden puolesta annetut vakuudet
Takaukset	4 945	4 765
Yhteensä	4 945	4 765
Muut omat vastuut
Leasingvastuut
Alle yhden vuoden sisällä erääntyvät	3	0
1-5 vuoden sisällä erääntyvät	7	1
Yli viiden vuoden sisällä erääntyvät	0	0
Yhteensä	10	1
Muut vuokravastuut
Alle yhden vuoden sisällä erääntyvät	730	519
1-5 vuoden sisällä erääntyvät	2 918	0
Yli viiden vuoden sisällä erääntyvät	7 296	0
Yhteensä	10 944	519
Muut vastuut	8	8
Muut omat vastuut yhteensä	10 962	528

19. Johdannaissopimukset

Johdannaissopimusten nimellisarvot
	2011	2010
Valuuttajohdannaiset
- Valuuttatermiinisopimukset	49 163	123 391
- Valuuttaoptiosopimukset	0	0
Korkojohdannaiset
- Koronvaihtosopimukset	268 344	211 923
Hyödykejohdannaiset
- Sähköjohdannaissopimukset	11 149	10 235
Yhteensä	328 656	345 549

Johdannaissopimusten käyvät arvot

	2011	2011	2010	2010
	Käypä arvo	Käypä arvo	Käypä arvo	Käypä arvo
	positiivinen	negatiivinen	netto	netto
Valuuttajohdannaiset
- Valuuttatermiinisopimukset	848	-835	13	23
- Valuuttaoptiosopimukset	0	0	0	0
Korkojohdannaiset
- Koronvaihtosopimukset	0	-22 581	-22 581	-12 481
Hyödykejohdannaiset
- Sähkötermiinisopimukset	3	-1 085	-1 081	2 242
Yhteensä	851	-24 501	-23 649	-10 216

Johdannaissopimukset, joihin sovellettu suojauslaskentaa

	2011	2011	2010	2010
	Nimellisarvo	Käypä arvo	Nimellisarvo	Käypä arvo
		tehokas osuus		tehokas osuus
Valuuttajohdannaiset
- Valuuttatermiinisopimukset	27 426	-662	44 343	-584
Hyödykejohdannaiset
- Sähkötermiinisopimukset	11 149	-774	10 235	2 242
Korkojohdannaiset
- Koronvaihtosopimukset	234 766	-17 513	211 923	-12 481
Yhteensä	273 341	-18 949	266 501	-10 823

Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset

Vantaalla, helmikuun 16. päivänä 2012

Juha Kylämäki Niels Borup Tero Hemmilä

Hallituksen puheenjohtaja Hallituksen varapuheenjohtaja Hallituksen jäsen

Matti Karppinen Otto Ramel Henrik Treschow Matti Perkonoja Hallituksen jäsen Hallituksen jäsen Hallituksen jäsen Toimitusjohtaja

Tilintarkastuskertomus

HKSCAN OYJ:N YHTIÖKOKOUKSELLE

Olemme tilintarkastaneet HKScan Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.-31.12.2011. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.

Tilintarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan, taikka rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.

Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tiIintarkastusevidenssiä.

Lausunto konsernitilinpäätöksestä

Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.

Lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta

Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.

Turussa 20. maaliskuuta 2012

PricewaterhouseCoopers Oy KHT-yhteisö

Johan Kronberg Petri Palmroth KHT KHT

Osakkeet ja omistajat

HKScanin yhtenä keskeisenä taloudellisena tavoitteena on maksaa osinkoina vähintään 30 prosenttia vuoden nettotuloksesta. Yhtiön hallituksen ehdottama 0,17 euron osakekohtainen osinko vuodelta 2011 vastaa 92,1 prosenttia laimentamattomasta ja laimennetusta tuloksesta. Vuotta aiemmin luku oli 42,6 prosenttia.

YHTIÖKOKOUSTEN PÄÄTÖKSET

(1) HKScanin hallituksen koolle kutsuma ylimääräinen yhtiökokous valitsi 4.2.2011 hallituksen uusiksi jäseniksi Juha Kylämäen, Niels Borupin ja Tero Hemmilän. Uusien jäsenten valinta tuli ajankohtaiseksi sen jälkeen, kun hallituksen jäsenet Markku Aalto, Tiina Varho-Lankinen ja Matti Murto olivat 4.1.2011 ilmoittaneet eroavansa.

Valittujen uusien jäsenten lisäksi hallitukseen kuuluivat entuudestaan Matti Karppinen, Pasi Laine ja Otto Ramel.

Ylimääräisen yhtiökokouksen jälkeen pitämässään järjestäytymiskokouksessa hallitus valitsi puheenjohtajakseen Juha Kylämäen ja varapuheenjohtajaksi Niels Borupin.

(2) HKScan Oyj:n varsinainen yhtiökokous 27.4.2011 vahvisti emoyhtiön ja konsernin tilinpäätöksen sekä myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle vuodelta 2010. Osingoksi tilikaudelta 2010 vahvistettiin 0,22 euroa osakkeelta eli yhteensä 12,1 miljoonaa euroa. Osingon maksupäivä oli 10.5.2011.

HKScanin suurimman osakkeenomistajan LSO Osuuskunnan ehdotuksesta yhtiökokous päätti, että yhtiön hallituksen jäsenten lukumäärä on kuusi. Juha Kylämäki, Niels Borup, Matti Karppinen, Tero Hemmilä ja Otto Ramel valittiin hallituksen ehdotuksesta uudelleen seuraavalle toimikaudelle. Uudeksi jäseneksi valittiin LSO Osuuskunnan ehdotuksesta Henrik Treschow. Yhtiökokouksen jälkeen pitämässään järjestäytymiskokouksessa hallitus valitsi puheenjohtajakseen Juha Kylämäen ja varapuheenjohtajaksi Niels Borupin, molemmat uudelleen.

Hallituksen nimitysvaliokunnan suosituksen mukaisesti yhtiökokous päätti, että hallituksen jäsenten palkkiot pysyvät ennallaan; vuosipalkkiona maksetaan hallituksen jäsenelle 21 000 euroa, hallituksen varapuheenjohtajalle 25 800 euroa ja hallituksen puheenjohtajalle 51 600 euroa. Lisäksi hallituksen ja sen valiokuntien kokouksista maksetaan palkkiota 500 euroa kokoukselta. Matkakulut korvataan yhtiön matkustussäännön mukaisesti.

Varsinaisiksi tilintarkastajiksi seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka valittiin KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy päävastuullisena tilintarkastajana KHT Johan Kronberg ja KHT Petri Palmroth sekä varatilintarkastajiksi KHT Mika Kaarisalo ja KHT Jari Viljanen.

Lisäksi yhtiökokous antoi hallitukselle valtuudet yhtiön omien Asarjan osakkeiden hankkimiseksi ja/tai pantiksi ottamiseksi sekä osakeannista päättämiseksi. Tätä selostetaan tarkemmin hallituksen toimintakertomuksen kohdassa "Hallituksen voimassa olevat valtuudet".

OSAKKEENOMISTAJAT

Euroclear Finland Oy:n ylläpitämässä yhtiön osakasluettelossa oli vuoden 2011 lopussa 11 802 osakkeenomistajaa. Vuotta aikaisemmin lukumäärä oli 12 524. Yhtiön kaikista osakkeista 20,1 prosenttia (23,3 %) oli hallintarekisteröidyillä ja ulkomaisilla omistajilla.

LIPUTUSILMOITUKSET

HKScan ei vastaanottanut liputusilmoituksia vuoden 2011 aikana.

YHTIÖN OMAT OSAKKEET

HKScanin hallussa oli tilivuoden 2011 alussa ja lopussa yhteensä 53 734 yhtiön omaa A-sarjan osaketta. Niiden markkina-arvo oli vuoden lopussa 0,30 miljoonaa euroa. Osuus kaikista osakkeista oli 0,10 prosenttia ja äänimäärästä 0,03 prosenttia. Omille osakkeille ei makseta osinkoa.

OSAKASSOPIMUKSET

Yhtiön tiedossa ei ole osakassopimuksia tai muita sitoumuksia, joilla olisi sovittu omistuksesta tai äänivallan käytöstä yhtiössä.

OSAKEPÄÄOMA

Yhtiön maksettu ja kaupparekisteriin merkitty osakepääoma oli tilivuoden alussa ja lopussa 66 820 528,10 euroa. Osakekanta jakaantui seuraavasti:

A-osakkeita	49 626 522 kpl	90,19 %
K-osakkeita	5 400 000 kpl	9,81 %
Yhteensä	55 026 522 kpl	100,00 %

Yhtiöjärjestyksen mukaan kullakin A-osakkeella on yksi ääni ja kullakin K-osakkeella 20 ääntä. K-osakkeet ovat LSO Osuuskunnan (4 735 000 kpl) ja Sveriges Djurbönder ek.för:in (665 000 kpl) omistuksessa. Kaikilla osakkeilla on yhtäläinen osinko-oikeus. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa.

OSAKEPÄÄOMAN KOROTUKSET V. 2010–2011

Yhtiön kaupparekisteriin merkittyä osakepääomaa ei tilikauden 2011 aikana korotettu eikä yhtiö toteuttanut osakeanteja. Joulukuussa 2010 toteutettiin Rose Poultry A/S:n omistajille (Vinderup Poultry A/S:lle, Skovsgaard Fjerkræslagteri A/S:lle ja Hedegaard A/S:lle) suunnattu 8,0 miljoonan euron osakeanti. Se kirjattiin kokonaisuudessaan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon (SVOP), ja tästä syystä osakepääoma ei korottunut.

OSAKKEIDEN NOTEERAUS

HKScanin A-sarjan osake on noteerattu NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä 6.2.1997 lähtien. ICB:n mukainen toimialaluokka on 1.2.2012 lähtien Kulutustavarat (Consumer Goods). Vuonna 2011 yhtiön osakkeita vaihdettiin 11 765 471 kappaletta, joiden arvo yhteensä oli 71 137 019 euroa.

Vuoden ylin kurssinoteeraus oli 7,98 euroa ja alin 4,08 euroa. Keskikurssi oli 6,05 euroa ja vuoden lopun päätöskurssi 5,64 euroa. Vuoden aikana yhtiön osakkeen kurssi laski 21,1 prosenttia. Koko pörssiin listattua ruokateollisuutta kuvaava toimialaindeksi (HX302020GI) laski puolestaan vuodessa 17,5 prosenttia eli 36,0 pistettä.

Yhtiön ulkona olevan osakekannan markkina-arvo oli tilikauden lopussa 310,0 miljoonaa euroa ja vuotta aikaisemmin 393,1 miljoonaa euroa. Tästä A-osakkeiden markkina-arvo oli 279,5 miljoonaa euroa ja listaamattomien K-osakkeiden laskennallinen markkina-arvo 30,5 miljoonaa euroa.

HKScanilla on FIM Pankkiiriliike Oy:n kanssa NASDAQ OMX:n Liquidity Providing (LP) -toiminnan edellytykset täyttävä markkinatakaussopimus.

HALLITUKSEN JA JOHDON OSAKKEENOMISTUS

Yhtiön hallituksen jäsenet sekä toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijaiset sekä heidän lähipiirinsä omistivat vuoden 2011 lopussa yhteensä 76 122 A-osaketta, mikä vastasi 0,14 prosenttia kaikista osakkeista ja 0,05 prosenttia äänistä.

Osakkeen vaihto 2007-2011 (kuukausittain euroina)

Osakkeen kurssikehitys 2007-2011 (keskikurssi kuukausittain euroina)

Osakkeen vaihto 2007-2011 (kuukausittain, kpl)

Osakkeen kokonaisvaihto 2007-2011 Nasdaq OMX:ssä (Meur)

Maksettujen osinkojen kokonaismäärä 2007-2011 (Meur)

Omistusjakauma 31.12.2011

Alaraja kpl	Yläraja kpl	Omistajia kpl	Omistajia %	Osakemäärä kpl	Osakemäärä %	Äänimäärä kpl	Äänimäärä %
1	100	2 984	25,28	156 920	0,29	156 920	0,10
101	500	4 754	40,28	1 333 050	2,42	1 333 050	0,85
501	1 000	1 926	16,32	1 450 045	2,64	1 450 045	0,92
1 001	5 000	1 799	15,24	3 768 728	6,85	3 768 728	2,39
5 001	10 000	171	1,45	1 177 328	2,14	1 177 328	0,75
10 001	50 000	110	0,93	2 211 704	4,02	2 211 704	1,40
50 001	100 000	25	0,21	1 623 873	2,95	1 623 873	1,03
100 001	500 000	20	0,17	4 293 192	7,80	4 293 192	2,72
500 001	-	13	0,11	38 874 577	70,65	141 474 577	89,75
Yhteensä		11 802	100,00	54 889 417	99,75	157 489 417	99,91
	joista hallintarekisteröityjä	9		3 802 518	6,91	3 802 518	2,41
	Odotusluettelolla yhteensä	0		0	0,00	0	0,00
Yhteistilillä				137 105	0,25	137 105	0,09
Erityistileillä yhteensä				0	0,00	0	0,00
	Liikkeeseenlaskettu määrä			55 026 522	100,00	157 626 522	100,00

Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2011

		A-	K-	%	%
		osakkeita	osakkeita	osakkeista	äänistä
1	LSO Osuuskunta	14 458 884	4 735 000	34,88	69,25
2	Sveriges Djurbönder ek. För.	6 234 750	665 000	12,54	12,39
3	Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma	3 752 806	0	6,82	2,38
4	Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Tapiola	1 029 640	0	1,87	0,65
5	FIM Fenno Sijoitusrahasto	869 537	0	1,58	0,55
6	Maa- ja metsätaloustuottajien Keskusliitto MTK ry	836 414	0	1,52	0,53
7	Sijoitusrahasto Alfred Berg Finland	671 741	0	1,22	0,43
8	Sijoitusrahasto Taaleritehdas Arvo Markka Osake	550 000	0	1,00	0,35
9	Danish Crown A/S	540 458	0	0,98	0,34
10	FIM Forte Sijoitusrahasto	525 000	0	0,95	0,33
11	OP-Suomi Arvo -sijoitusrahasto	520 877	0	0,95	0,33
12	Valtion Eläkerahasto	500 000	0	0,91	0,32
13	Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen	400 798	0	0,73	0,25
14	Kuntien Eläkevakuutus	388 153	0	0,71	0,25
15	Henkivakuutusosakeyhtiö Mandatum	357 800	0	0,65	0,23
16	Vinderup Poultry A/S	322 643	0	0,59	0,20
17	Sijoitusrahasto Evli Suomi Osake	225 636	0	0,41	0,14
18	Skovsgaard Fjerkraeslagteri A/S	215 096	0	0,39	0,14
19	Sijoitusrahasto Alfred Berg Small Cap Finland	215 000	0	0,39	0,14
	Hallintarekisteröidyt yhteensä	3 802 518	0	6,91	2,41
	Muut osakkeenomistajat yhteensä	9 508 484	0	24,00	8,38
	Kaikki osakkeet yhteensä	49 626 522	5 400 000	100,00	100,00

Sektorijakauma 31.12.2011

omistajista,%	Osuus	Osuus arvo-osuus-	Osuus ääni määrästä,% määrästä,%
Yritykset	4,25	40,54	71,23
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	0,23	5,96	4,48
Julkisyhteisöt	0,13	11,92	4,16
Kotitaloudet	94,41	16,45	5,74
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	0,76	4,18	1,46
Kotimaiset sektorit yhteensä	99,78	79,05	87,07
Ulkomaat	0,22	13,79	12,84
Kaikki yhteensä	100,00	92,84	99,91
Odotusluettelolla yhteensä		0,00	0,00
Yhteistilillä		0,25	0,09

Ulkomaalaisilla ja hallintarekisteröidyillä omistajilla oli 20,7 % osakkeista (vuonna 2010: 23,3 %).

Osakepääoman rakenne 31.12.2011

Osake-	Osakkeita	Osuus	Osuus
sarja	kpl	pääomasta	äänista
A-sarja	49 626 522	90,19 %	31,48 %
K-sarja	5 400 000	9,81 %	68,52 %
Yhteensä	55 026 522	100,00 %	100,00 %

Jokaisella A-osakkeella on yksi ääni, jokaisella K-osakkeella on 20 ääntä.

Tietoja osakkeenomistajille

yhtiökokous

HKScan Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään keskiviikkona 25.4.2012 klo 11.00 alkaen Helsingin Messukeskuksen Ballroomsalissa, osoite Messuaukio 1, 00520 Helsinki. Kokoukseen ilmoittautuneiden vastaanottaminen aloitetaan klo 10.00.

Kokoukseen tulee ilmoittautua 20.4.2012 klo 16.00 mennessä joko HKScan Oyj:n internet-sivujen kautta www.hkscan.com, puhelimitse numeroon 010 570 6218 (arkisin klo 9.00–16.00) tai kirjeitse osoitteeseen HKScan Oyj, Yhtiökokous, PL 50, 20521 Turku.

OSALLISTUMISOIKEUS

Yhtiökokoukseen voivat osallistua ne osakkeenomistajat, jotka 13.4.2012 ovat merkittynä Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään HKScan Oyj:n omistajaluetteloon.

OSINGONMAKSU

Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2011 jaetaan osinkoa 0,17 euroa osakkeelta. Yhtiökokouksen päättämä osinko maksetaan niille osinkoon oikeutetuille osakkeenomistajille, jotka ovat merkittynä omistajaluettelossa 30.4.2012. Osingonmaksupäiväksi esitetään 8.5.2012. Niille osakkeenomistajille, jotka eivät ole siirtäneet osakkeitaan arvo-osuusjärjestelmään osingonjaon täsmäytyspäivään 30.4.2012 mennessä, osinko maksetaan sen jälkeen, kun osakkeet on siirretty arvo-osuusjärjestelmään.

OMISTAJALUETTELO

HKScan Oyj:n omistajaluetteloa ylläpitää Euroclear Finland Oy, PL 1110, 00101 Helsinki (käyntiosoite Urho Kekkosen katu 5 C, 00100 Helsinki), puhelin 020 770 6000 ja sähköposti info.finland@euroclear.eu. Osakkeenomistajia pyydetään tekemään mahdolliset osoite- ja henkilötietojen muutokset oman arvo-osuustilinsä pitäjälle.

TALOUDELLINEN INFORMAATIO JA VUOSIKERTOMUSJAKELU

HKScan julkistaa vuonna 2012 seuraavat osavuosikatsaukset:

• tammi-maaliskuu	tiistaina 8.5.2012
• tammi-kesäkuu	perjantaina 10.8.2012

• tammi-syyskuu tiistaina 6.11.2012

Osavuosikatsaukset julkistetaan pörssitiedotteina suomeksi, englanniksi ja ruotsiksi. Kopio osavuosikatsauksesta lähetetään pyydettäessä postitse tai liitetiedostona sähköpostitse.

HKScanin vuoden 2011 vuosikertomus julkaistaan huhtikuussa suomeksi ja englanniksi. Painettu vuosikertomus postitetaan automaattisesti niille osakkeenomistajille, jotka omistavat vähintään 750 osaketta ja jotka on merkitty yhtiön omistajaluetteloon Euroclear Finland Oy:ssä.

Vuosikertomuksia ja osavuosikatsauksia voi tilata HKScanin verkkosivujen kautta Yhteystiedot > Palautetta yritykselle tai osoitteella HKScan Oyj, Viestintä, PL 50, 20521 Turku, puhelimitse 010 570 100 / Viestintä tai sähköpostitse hk.viestinta@hkscan.com.

Vuosikertomukset, osavuosikatsaukset ja yhtiön julkistamat muut pörssitiedotteet ovat luettavissa yhtiön verkkosivulla www.hkscan.com.

HILJAINEN JAKSO

HKScan noudattaa kolmen viikon hiljaista jaksoa (silent period) osavuosikatsausten ja tilinpäätöstiedotteen julkistamisen edellä. Tänä aikana HKScan ei kommentoi yhtiön taloudellista tilaa koskevia kysymyksiä.

Vuosikooste 2011

Pörssitiedotteet ovat luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa www.hkscan.com > Tiedotearkisto > 2011

4.1.2011	Muutoksia HKScanin hallituksessa, HKScanin hallitus kutsuu koolle ylimääräisen yhtiökokouksen
20.1.2011	HKScan-konsernin tuottavuusohjelma HK Ruokatalossa on valmistunut
4.2.2011	HKScan Oyj:n ylimääräisen yhtiökokouksen päätökset
18.2.2011	HKScan-konsernin tilinpäätöstiedote tilivuodelta 1.1. - 31.12.2010
22.2.2011	HKScan Oyj:n vuosikooste 2010
22.3.2011	Tiedote HKScan Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen järjestämisestä
30.3.2011	Muutos 22.3.2011 julkaistuun HKScanin yhtiökokouskutsuun
5.4.2011	HKScanin vuosikertomus ja corporate governance statement 2010 ovat ilmestyneet
27.4.2011	HKScan Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen päätökset
6.5.2011	HKScan-konsernin osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2011: HKScanin liikevaihto kasvoi voimakkaasti, sianlihan heikko kannattavuus rasitti ensimmäisen kvartaalin tulosta
10.5.2011	Nimitys HKScanin johtoryhmässä
26.7.2011	HKScan tarkentaa vuoden 2011 liikevoittoennustettaan
10.8.2011	HKScan-konsernin osavuosikatsaus 1.1. - 30.6.2011: HKScan-konsernin liikevaihto kasvoi voimakkaasti
4.11.2011	HKScanin osavuosikatsaus Q3/2011: HKScanin kannattavuus kääntyi kolmannella kvartaalilla kasvuun alkuvuoden tasosta
17.11.2011	Hannu Kottosesta HKScanin seuraava toimitusjohtaja
25.11.2011	Rose Poultryn toimitusjohtaja Olli Antniemi on menehtynyt
7.12.2011	HKScanin tulosjulkistukset vuonna 2012

Selvitys HKScan Oyj:n hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2011

HALLINNOINTIKOODIN NOUDATTAMINEN

HKScan Oyj:n ("HKScan" tai "Yhtiö") hallinto perustuu Suomen lainsäädäntöön, HKScanin yhtiöjärjestykseen ja Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n laatimaan Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodiin 2010 ("CG-koodi") sekä Yhtiön hallituksen hyväksymään työjärjestykseen ja menettelysääntöihin. Lisäksi HKScan noudattaa arvopaperipörssin sääntöjä sekä Finanssivalvonnan sääntöjä ja määräyksiä.

Tämä selvitys HKScanin hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on laadittu 1.10.2010 voimaan astuneen CG-koodin suosituksen 54 mukaan ja arvopaperimarkkinalain 2 luvun 6 §:n mukaisesti. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä annetaan Yhtiön toimintakertomuksesta erillisenä.

HKScan noudattaa CG-koodia seuraavin poikkeuksin:

• Suositus 9: Yhtiön hallitukseen ei yhtiökokouksessa valittu yhtään naisjäsentä, koska soveltuvaa ja Yhtiön toimialan hyvin tuntevaa naisehdokasta ei löytynyt CG-koodin suosituksen täyttämiseksi hallituksen jäsenten sukupuolijakauman osalta. Yhtiön tavoitteena on kuitenkin täyttää hallinnointikoodin suositus myös tältä osin.

• Suositus 26: Tarkastusvaliokunnan jäsen Tero Hemmilä ei ole riippumaton Yhtiöstä, koska hänen työsuhteensa päättymisestä Yhtiön palveluksessa on kulunut alle kolme vuotta.

• Suositus 28: Nimitysvaliokuntaan voidaan valita jäseniä myös hallituksen ulkopuolelta tuomaan lisää asiantuntemusta Yhtiön keskeisiin henkilövalintoihin.

HALLINNOINTIKOODIN SAATAVILLA OLO

Selvitys HKScanin hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on luettavissa Yhtiön verkkosivuilta osoitteessa www.hkscan.com, kohdassa "Sijoituksena". Samassa paikassa on nähtävillä sisäpiirirekisteri Yhtiön julkisista sisäpiiriläisistä, luettelo Yhtiön suurimmista osakkeenomistajista, Yhtiön saamat liputusilmoitukset sekä yhtiöjärjestys. CG-koodi on saatavilla Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n verkkosivuilta osoitteessa www.cgfinland.fi.

Konsernin organisaatio

HKScan-konsernin ("HKScan-konserni" tai "konserni") johtamisesta ja toiminnasta vastaavat Yhtiön yhtiökokous, Yhtiön hallitus ja sen neljä valiokuntaa sekä toimitusjohtaja, joiden tehtävät määräytyvät kulloinkin voimassa olevan Suomen osakeyhtiölain mukaisesti. Konsernin operatiivisesta toiminnasta vastaa konsernin toimitusjohtaja konsernin johtoryhmän avustamana.

YHTIÖKOKOUS

HKScanissa ylintä päätösvaltaa käyttävät osakkeenomistajat yhtiökokouksessa, joka kokoontuu vähintään kerran vuodessa. Varsinainen yhtiökokous pidetään vuosittain kesäkuun loppuun mennessä. Hallitus kutsuu osakkeenomistajat koolle ja valmistelee esityslistan.

Kokouksessa käsiteltävät asiat on julkaistava Yhtiön internet-sivuilla ja hallituksen niin päättäessä yhdessä tai useammassa hallituksen määräämässä sanomalehdessä aikaisintaan kolme kuukautta ja viimeistään 3 viikkoa ennen yhtiökokousta. Tämän lisäksi Yhtiö julkaisee yhtiökokouskutsun pörssitiedotteena.

Varsinaisen yhtiökokouksen asialistalla ovat muun muassa:

• tilinpäätös ja toimintakertomus
• tilintarkastuskertomus
• päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta
• päätetään voitonjaosta
• päätetään vastuuvapauden myöntämisestä
• päätetään hallituksen ja tilintarkastajien palkkioista
• päätetään hallituksen jäsenten lukumäärästä
• valitaan hallituksen jäsenet ja tilintarkastajat
• päätetään mahdollisten valtuutusten myöntämisestä hallitukselle

Osakepääoman ja osakkeiden lukumäärän muutokset sekä muutokset yhtiöjärjestyksessä ovat myös yhtiökokouksessa päätettäviä asioita. Niitä voidaan käsitellä varsinaisessa yhtiökokouksessa tai tarvittaessa ylimääräisessä yhtiökokouksessa. Ylimääräinen yhtiökokous on kutsuttava koolle, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai laki sitä muutoin edellyttää.

HALLITUS

Yhtiön hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä huolehtii hallitus. Hallituksen tehtävät ja vastuu määräytyvät ensisijaisesti yhtiöjärjestyksen ja Suomen kulloinkin voimassa olevan osakeyhtiölain mukaisesti. Hallituksen kokouskäytäntö ja tehtävät on kuvattu hallituksen vuosittain vahvistamassa työjärjestyksessä.

Hallituksen jäsenet valitaan vuosittain varsinaisessa yhtiökokouksessa hallituksen Nimitysvaliokunnan tekemän esityksen pohjalta. Yhtiöjärjestyksessä ei ole mainintaa erityisestä hallituksen jäsenten asettamisjärjestyksestä. Hallitus koostuu 5-7 jäsenestä, joilla kaikilla on tehtävään soveltuva erityinen pätevyys ja itsenäinen asema. Toimikausi alkaa valinnan suorittaneen yhtiökokouksen päätyttyä ja päättyy valintaa ensiksi seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päätyttyä. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Hallitus arvioi jäsentensä riippumattomuutta vuosittain suosituksen 15 mukaisesti. Hallituksen jäsen on velvollinen toimittamaan Yhtiölle tarvittavat tiedot riippumattomuusarvioinnin suorittamista varten. Hallituksen jäsenellä on myös velvollisuus ilmoittaa mahdollisista muutoksista riippumattomuuteen liittyvissä tiedoissa.

Kaikki hallituksen jäsenet, lukuun ottamatta Tero Hemmilää, ovat Yhtiöstä riippumattomia. Kaikki hallituksen jäsenet, lukuun ottamatta Otto Ramelia, ovat riippumattomia Yhtiön suurimmista osakkeenomistajista.

Vuoden 2011 varsinaisessa yhtiökokouksessa hallituksen jäseniksi valittiin:

Juha Kylämäki, hallituksen puheenjohtaja, s. 1962 Oikeustieteen ylioppilas Maatalousyrittäjä, broilerinlihan tuottaja, Marttila

Niels Borup, hallituksen varapuheenjohtaja, s. 1964 Kauppatieteiden maisteri Sianlihan- ja maidontuottaja, Lapinjärvi

Tero Hemmilä, s. 1967

Maa- ja metsätaloustieteiden maisteri Yara Suomi Oy:n toimitusjohtaja, Laitila

Matti Karppinen, s. 1958

Kauppatieteiden maisteri Lännen Tehtaat Oyj:n toimitusjohtaja, Espoo Henrik Treschow, s. 1946 MBA FoodMan Advisor AB, Lund, Ruotsi

Otto Ramel, s. 1950

Maatalousteknologian tutkinto Ruotsin Maatalousyliopistossa ja liiketaloudellinen tutkinto Lundin yliopistossa Maatilayrittäjä ja naudanlihantuottaja Sjöbo, Ruotsi

Vuonna 2011 ylimääräiseen yhtiökokoukseen (4.2.2011) asti hallituksen jäseninä toimivat:

Markku Aalto, hallituksen puheenjohtaja, s. 1950 Maatalousyrittäjä, Jämijärvi

Tiina Varho-Lankinen, hallituksen varapuheenjohtaja, s. 1962 Kauppatieteiden maisteri Naudanlihan- ja broilerinlihantuottaja, Oripää

Matti Murto, s. 1964 Agronomi Naudanlihantuottaja, Salo

Vuoden 2011 varsinaiseen yhtiökokoukseen (27.4.2011) asti hallituksen jäsenenä toimi:

Pasi Laine, s. 1963

Diplomi-insinööri Metso-konsernin Energia- ja ympäristöteknologian toimitusjohtaja, Helsinki

Vuoden 2011 aikana hallitus piti 16 kokousta. Jäsenten keskimääräinen osallistuminen kokouksiin oli 91 prosenttia. Hallituksen kokous on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet sen jäsenistä on läsnä.

Varsinaisten jäsenten lisäksi hallituksen kokouksiin osallistuivat säännöllisesti myös konsernin toimitusjohtaja, konsernin talous- ja rahoitusjohtaja sekä konsernin hallinto- ja lakiasiainjohtaja hallituksen sihteerinä.

HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS

Hallituksen työskentely pohjautuu Suomen kulloinkin voimassa

olevan osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen määräyksiin sekä hallituksen hyväksymään työjärjestykseen ja sitä täydentäviin menettelysääntöihin.

Hallituksen päätettäväksi kuuluvat HKScanissa työjärjestyksen mukaan muun muassa seuraavat keskeiset asiat:

• ylimmän johdon nimittäminen ja erottaminen sekä johdon palkasta ja muista toimisuhteen ehdoista päättäminen
• konsernin johtoryhmän jäsenten nimittäminen ja erottaminen sekä palkasta ja muista toimisuhteen ehdoista päättäminen toimitusjohtajan ehdotuksesta
• johdon kannustinohjelma ja bonusten maksamisen perusteet
• konsernin strategia ja sen perusteena olevat oletukset sekä strategian toteutuksen valvonta
• liiketoimintasuunnitelmat ja yritysjärjestelyt
• muut merkittävät toimintalinjat
• tulostavoitteet
• konsernin organisaatiorakenne
• liiketoimintojen aloittaminen ja lopettaminen sekä hankinnat ja myynnit
• investointisuunnitelman hyväksyminen kustannusarvioineen
• hallituksen toimintakertomuksen ja taloudellisten katsausten hyväksyminen
• osingonjakoehdotuksen esittäminen

Hallitus kokoontuu kuukausittain pois lukien kesälomakausi. Tarvittaessa voidaan järjestää useampiakin kokouksia. Hallituksen puheenjohtaja laatii kokouksen asialistan toimitusjohtajan esityksen pohjalta ja kutsuu hallituksen koolle normaalisti vähintään viikkoa aikaisemmin.

HALLITUKSEN TOIMINNAN ARVIOINTI

Hallitus tekee vuosittain arvioinnin suorituskyvystään ja työskentelymenetelmistään toimintansa kehittämiseksi. Arvioinnissa on käyty läpi hallituksen kokoonpanoa ja prosesseja, hallituksen työn laatua, hallituksen ja operatiivisen johdon yhteistyötä sekä hallituksen jäsenten osaamista ja osallistumista.

HALLITUKSEN VALIOKUNNAT

Hallituksen vastuulle kuuluvien asioiden valmistelun ja hoitamisen tehostamiseksi HKScanissa on neljä valiokuntaa. Yhtiön hallitus valitsee valiokuntien jäsenet ja puheenjohtajat keskuudestaan. Poikkeuksena on nimitysvaliokunta, johon voidaan valita myös hallituksen ulkopuolisia jäseniä tuomaan lisää asiantuntemusta Yhtiön kannalta tärkeissä henkilövalinnoissa.

Tarkastusvaliokunta

Hallitus valitsee keskuudestaan tarkastusvaliokuntaan kolme jäsentä ja vähintään yhdellä jäsenellä pitää olla asiantuntemusta erityisesti laskentatoimen, kirjanpidon tai tarkastuksen alalla. Tarkastusvaliokunta avustaa hallitusta valmistelemalla hallitukselle valiokunnan tehtäviin kuuluvia asioita ja tekemällä esityksiä tai suosituksia hallituksen päätöksentekoa varten.

Tarkastusvaliokunnan tehtävät on määritelty hallituksen vahvistamassa työjärjestyksessä, mikä on linjassa CG-koodin suosituksen 27 kanssa. HKScanin hallituksen tarkastusvaliokunnan tehtäviin kuuluu muun muassa seurata tilinpäätösraportoinnin prosessia, valvoa taloudellista raportointiprosessia, seurata Yhtiön sisäisen valvonnan, sisäisen tarkastuksen ja riskienhallintajärjestelmän tehokkuutta, käsitellä Yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmästään antamaan selvitykseen sisältyvää kuvausta taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmän pääpiirteistä, seurata tilintarkastusta, arvioida tilintarkastajien riippumattomuutta ja erityisesti oheispalvelujen tarjoamista yhtiölle sekä valmistella tilintarkastajien valintaa koskeva päätösehdotus. Tarkastusvaliokunta raportoi työstään hallitukselle seuraavassa valiokunnan kokouksen jälkeen pidettävässä hallituksen kokouksessa ja toimittaa hallitukselle tiedoksi valiokunnan kokouksen pöytäkirjan. Yhtiön toimitusjohtaja tai muu ylimpään johtoon kuuluva henkilö ei saa toimia tarkastusvaliokunnan jäsenenä.

Tarkastusvaliokunnan puheenjohtajana on Matti Karppinen ja jäseninä Juha Kylämäki ja Tero Hemmilä. Kaikki jäsenet ovat riippumattomia merkittävistä osakkeenomistajista ja Matti Karppinen sekä Juha Kylämäki ovat riippumattomia Yhtiöstä.

Tarkastusvaliokunta kokoontui viisi kertaa vuoden 2011 aikana. Valiokunnan jäsenten keskimääräinen osallistuminen kokouksiin oli 100 prosenttia. Valiokunnan kokouksiin osallistuivat säännöllisesti myös Yhtiön toimitusjohtaja ja talousjohtaja sekä ulkoiset tilintarkastajat.

Nimitysvaliokunta

Hallitus valitsee nimitysvaliokuntaan kolme jäsentä, jotka voivat olla myös hallituksen ulkopuolisia jäseniä. Yhtiön toimitusjohtaja tai muu ylimpään johtoon kuuluva henkilö ei saa toimia nimitysvaliokunnan jäsenenä.

Nimitysvaliokunnan tehtävät on määritelty työjärjestyksessä. Nimitysvaliokunnan tehtävänä on valmistella yhtiökokoukselle tehtäviä hallituksen ehdotuksia hallituksen jäsenmäärästä, hallituksen jäsenistä ja hallituksen jäsenten palkkiosta. Nimitysvaliokunta kokoontuu ennen yhtiökokousta vähintään kerran ja raportoi työstään hallitukselle viivytyksettä valiokunnan kokouksen jälkeen.

Nimitysvaliokunnan puheenjohtajana on Tiina Teperi-Saari ja jäseninä Lars Gustafsson ja Juha Kylämäki. Nimitysvaliokunta kokoontui kaksi kertaa vuoden 2011 aikana. Valiokunnan jäsenten keskimääräinen osallistuminen kokouksiin oli 100 prosenttia.

Esittelyt:

Tiina Teperi-Saari (s. 1960), agrologi, sianlihantuottaja, Alastaro Lars Gustafsson (s. 1956), taloustieteellinen tutkinto Lundin maatalousyliopistossa, maatilayrittäjä, sianlihantuottaja, Knislinge, Ruotsi

Palkitsemisvaliokunta

Hallitus valitsee keskuudestaan palkitsemisvaliokuntaan kolme jäsentä. Palkitsemisvaliokunnan jäsenten enemmistön tulee olla Yhtiöstä riippumattomia. Yhtiön toimitusjohtaja tai muu ylimpään johtoon kuuluva henkilö ei saa toimia palkitsemisvaliokunnan jäsenenä.

Palkitsemisvaliokunnan tehtävät on määritelty hallituksen hyväksymässä työjärjestyksessä. Palkitsemisvaliokunnan tehtävänä on valmistella Yhtiön palkitsemisjärjestelmiä koskevat asiat. Palkit-

Hallituksen jäsenten kokousaktiivisuus

Osallistuminen	Hallitus	Tarkastus- valiokunta	Nimitys- valiokunta	Palkitsemis- valiokunta	Työ valiokunta
Markku Aalto *	2/2			1/1
Matti Murto *	2/2
Tiina Varho-Lankinen *	2/2			1/1
Pasi Laine **	4/7
Juha Kylämäki ***	14/14	5/5	2/2	1/1
Niels Borup ***	14/14	1/1		1/1
Tero Hemmilä ***	12/14	4/4
Matti Karppinen	16/16	5/5		1/1
Henrik Treschow ****	7/9			1/1
Otto Ramel	14/16
Tiina Teperi-Saari			2/2
Lars Gustafsson			2/2

semisvaliokunta kokoontuu tarvittaessa ja raportoi työstään hallitukselle valiokunnan kokouksen jälkeen sekä toimittaa hallituksen tiedoksi pöytäkirjan valiokunnan kokouksista.

Valiokuntaa johtaa Niels Borup ja jäseninä ovat Juha Kylämäki ja Henrik Treschow. Kaikki palkitsemisvaliokunnan jäsenet ovat riippumattomia Yhtiöstä. Palkitsemisvaliokunta kokoontui kaksi kertaa vuoden 2011 aikana. Valiokunnan jäsenten keskimääräinen osallistuminen kokouksiin oli 100 prosenttia. Palkitsemisvaliokunta on käyttänyt työssään ulkopuolisia neuvonantajia.

Työvaliokunta

Hallituksen kaikki jäsenet kuuluvat työvaliokuntaan ja hallituksen puheenjohtaja toimii valiokunnan puheenjohtajana. Työvaliokunnassa hallitus käsittelee asioita ilman operatiivisen johdon läsnäoloa.

Työvaliokunnan tehtävät on määritelty hallituksen hyväksymässä työjärjestyksessä. Työvaliokunnan tehtävänä on edistää Yhtiön hallituksen tehtävien tehokasta hoitamista. Valiokunnan toiminnan tavoitteena on tehostaa CG-koodin periaatteiden noudattamista HKScanissa. Työvaliokunnan jäsenten riippumattomuus Yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista, ks. selvitys hallituksen jäsenten esittelyn yhteydessä.

Työvaliokunta ei kokoontunut vuoden 2011 aikana.

TOIMITUSJOHTAJA

Yhtiön hallitus nimittää Yhtiön toimitusjohtajan sekä mahdollisen

* Hallituksen jäsen 4.2.2011 asti. 1.1.-4.2.2011 hallitus kokoontui 2 kertaa.

• ** Hallituksen jäsen 27.4.2011 asti. 1.1.-27.4.2011 hallitus kokoontui 7 kertaa.
• *** Hallituksen jäsen 4.2.2011 alkaen. 4.2.-31.12.2011 hallitus kokoontui 14 kertaa.
• **** Hallituksen jäsen 27.4.2011 alkaen. 27.4.-31.12.2011 hallitus kokoontui 9 kertaa.

toimitusjohtajan sijaisen. Toimitusjohtajan tehtävänä on johtaa konsernin liiketoimintaa ja hallintoa yhtiöjärjestyksen, Suomen kulloinkin voimassa olevan osakeyhtiölain ja hallituksen ohjeiden mukaisesti. Hän vastaa hallitukselle tämän asettamien tavoitteiden, suunnitelmien, menettelytapojen ja päämäärien toteuttamisesta.

Yhtiön toimitusjohtaja ei kuulu hallitukseen, mutta hän osallistuu sen kokouksiin ja raportoi hallitukselle kuukausittain konsernin taloudellisesta tuloksesta, rahoitusasemasta, vakavaraisuudesta ja markkinatilanteesta. Hän myös esittelee tilinpäätöksen ja osavuosikatsausten aineiston hallitukselle. Lisäksi toimitusjohtajan tulee raportoida hallitukselle, kuinka hallituksen päätökset on toimeenpantu ja mihin toimenpiteisiin ja tuloksiin ne ovat johtaneet.

Yhtiön toimitusjohtajana toimii Matti Perkonoja (s. 1949, ylioppilasmerkonomi). Toimitusjohtajan sijaisena toimii talous- ja rahoitusjohtaja Irma Kiilunen. Toimitusjohtajan tukena konsernin johtamisessa on konsernin johtoryhmä.

KONSERNIN JOHTORYHMÄ

HKScanin toimitusjohtajan apuna on konsernin johtoryhmä, johon kuuluvat puheenjohtaja, toimitusjohtaja Matti Perkonoja, talous- ja rahoitusjohtaja Irma Kiilunen, hallinto- ja lakiasianjohtaja Markku Suvanto, henkilöstöjohtaja Sirpa Laakso, Rose Poultry A/S:n toimitusjohtaja Olli Antniemi (menehtyi sairauskohtaukseen 24.11.2011), HKScan Finland Oy:n ja HK Ruokatalo Oy:n toimitusjohtaja Jari Leija ja Scan AB:n toimitusjohtaja Denis Mattsson. Lisäksi johtoryhmän kokouksiin osallistuvat HKScanin viestintäjohtaja Harri Saukkomaa, AS Rakvere Lihakombinaatin toimitusjohtaja Anne Mere sekä AS Talleggin toimitusjohtaja Teet Soorm. Johtoryhmä kokoontuu noin kerran kuukaudessa ja sille on laadittu työjärjestys.

Johtoryhmän tehtävinä ovat:

• konsernin strateginen johtaminen (strategian suunnittelu ja ehdottaminen hallitukselle, strategian toteutus)
• eri toimintojen ohjaus ja koordinointi (vuosisuunnittelu ja sen valvonta, keskeisten resurssien organisointi, henkilöstöasioiden ohjaus, yhteiskuntasuhteiden ylläpito, merkittävien asioiden viestintä)
• asioiden valmistelu hallitukselle (strategia, budjetit, merkittävät investoinnit, rahoitus jne.)
• johtoryhmätyön kehittäminen (tavoiteasetanta, toimenkuvat, pelisäännöt, jäsenten itsensä kehittäminen).

Taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan pääpiirteet

SISÄISEN VALVONNAN VIITEKEHYS

HKScanin hallitus vastaa Yhtiön sisäisen valvonnan viitekehyksestä. Konsernin johdon vastuulla on tehokkaan sisäisen valvonnan ylläpito ja kehittäminen. Sisäisen valvonnan tavoitteena on pyrkiä varmistamaan lakien ja säännösten sekä konsernin arvojen ja sisäisten ohjeiden noudattaminen. Lisäksi sisäisen valvontajärjestelmän tavoitteena on tukea konsernin strategian mukaista toimintaa. Taloudellisen raportoinnin luotettavuus ja sen varmistaminen on kiinteä osa Yhtiön sisäisen valvonnan viitekehystä.

VALVONTAYMPÄRISTÖ

HKScanin sisäisen valvontaympäristön perustan muodostavat konsernin arvot ja ohjeistukset. Vuoden 2011 aikana jatkettiin edelleen sisäisen valvonnan kehittämistä ja konsernin sisäisten ohjeistusten ja politiikkojen päivittämistä.

Hallitus ja erityisesti sen tarkastusvaliokunta seuraa konsernin taloudellista tilannetta ja valvoo konsernin taloudellisen raportoinnin laatua. Hallitus toteuttaa tehtäväänsä mm. hyväksymällä konsernin riskienhallintapolitiikan ja määrittämällä sisäisen valvonnan tavoitteet ja periaatteet. Konsernin toimitusjohtajan ja talousjohtajan vastuulla on taloudelliseen raportointiin liittyvän tehokkaan valvontaympäristön ylläpito ja kehittäminen.

HKScanin sisäisen valvonnan viitekehys sisältää elementtejä COSO-viitekehyksestä (The Committee of Sponsoring Organizations of the Treadway Commission).

Sisäinen tarkastus on HKScanissa johdon työväline valvonnan suorittamisessa. Tämän ohella Yhtiön oma lakimies valvoo erityisesti toimintojen lainmukaisuutta. Yhtiön lakimies raportoi suoraan toimitusjohtajalle. Vuoden 2010 lopussa aloitettiin sisäisen tarkastuksen kehittämisprojekti. Hallituksen päätöksen mukaisesti vuoden 2011 alusta alkaen sisäinen tarkastus on toteutettu yhdessä ulkopuolisen yhteistyökumppanin kanssa, ns. co-sourcing-mallilla. Sisäisen tarkastuksen tavoitteet niveltyvät kiinteästi Yhtiön johtamisjärjestelmään, joka nojaa jatkuvan parantamisen periaatteeseen. Korjaavien ja ennalta ehkäisevien toimenpiteiden toteuttaminen on keskeinen osa koko prosessia.

RISKIENHALLINTA

HKScan-konsernissa riskienhallinnan tavoitteena on turvata edellytykset liiketoiminnan tavoitteiden saavuttamiseksi ja toiminnan häiriöttömäksi jatkumiseksi. Konsernin riskit ovat luonteeltaan strategisia (esim. yrityskaupat), operatiivisia (esim. eläintaudit), taloudellisia (esim. valuuttakurssit ja korot) ja vahinkoriskejä (esim. onnettomuudet ja tuotantokatkot).

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat konsernin riskienhallinnan strategiasta ja periaatteista sekä strategisten tavoitteiden saavuttamista uhkaavien riskien hallinnasta. Operatiivisista riskeistä vastaavat segmentin johto ja ao. liiketoimintaprosessien johtajat. Konsernin taloudellisten riskien ja omaisuusvahinkoriskien hallinnasta vastaa konsernin talousjohtaja.

Yhtiössä on otettu käyttöön järjestelmällinen ERM-prosessi, joka sisältää yhtenäiset periaatteet ja systemaattiset käytännöt riskienhallinnalle. ERM-prosessin tavoitteena on edistää HKScanissa riskitietoisuutta ja riskien tehokasta hallintaa koko konsernin läpi sekä varmistaa, että johdolla ja hallituksella on riittävästi tietoa riskeistä päätöksentekonsa tueksi. ERM-prosessi on kiinteä osa johtamisjärjestelmää ja strategiaprosessia. Konsernin riskienhallintapolitiikkaa sovelletaan HKScan-konsernin kaikissa liiketoimintaa harjoittavissa yhtiöissä.

Riskienhallinta on keskeinen osa konsernin taloudellisen raportoinnin prosessia. Konsernitasolla pyritään tunnistamaan ja arvioimaan vähintään vuosittain merkittävät riskit, jotka sisältyvät olennaisiin tase- ja tuloslaskelmaeriin sekä määrittämään avainkontrollit riskien ehkäisemiseksi.

VALVONTATOIMENPITEET

Valvontatoimenpiteiden tavoitteena on varmistaa, että

• yhtiön liiketoimintaa johdetaan tehokkaasti ja kannattavasti
• yhtiön taloudellinen raportointi on paikkansa pitävää, läpinäkyvää ja luotettavaa
• yhtiö noudattaa lakeja ja määräyksiä sekä kaikkia sisäisiä periaatteita

Valvontatoimenpiteet voivat olla joko manuaalisia tai automatisoituja järjestelmäkontrolleja. Esimerkkejä taloudellisen raportoinnin luotettavuuden varmistavista kontrolleista ovat mm. täsmäytykset, hyväksymiset, tarkastukset, analysoinnit ja vaarallisten työyhdistelmien eliminointi.

Konsernin taloushallinto on määrittänyt riskiarvioinnin kautta talousraportoinnin kannalta keskeiset kontrollit, jotka kattavat taloudellisen raportointiprosessin. Kontrollien toteuttamisesta ja tehokkuudesta vastaavat segmenttien taloushallinnot. Konsernissa on käytössä itsearviointiprosessi, jolla pyritään varmistamaan taloudelliseen raportointiin liittyvien kontrollien toiminta ja tehokkuus. Konsernin merkittävimmät tytäryhtiöt raportoivat vuosittain avainkontrolliensa tehokkuudesta konsernin talousjohdolle. Kontrollien tehokkuuden varmistamisen lisäksi itsearvioinnilla pyritään löytämään mahdolliset kontrollipuutteet ja kehitystarpeet.

VIESTINTÄ JA TIEDOTUS

Taloudelliseen raportointiin liittyvät ohjeistukset ja periaatteet käsitellään konsernin taloushallinnon sisäisissä tapaamisissa, videoneuvotteluissa, keskusteluissa ja sähköpostilla. Näissä käsitellään tulos- ja rahoitustilannetta, uusia laskentakäytäntöjä, muutoksia sisäisissä ohjeistuksissa ja prosesseissa sekä muita ajankohtaisia taloushallinnon asioita.

Konsernissa on käytössä hiljainen kausi, joka alkaa noin kuukausi ennen osavuosikatsauksen tai tilinpäätöksen julkistamista. Ulkoisen tiedottamisen osalta konsernin viestintä ylläpitää taloudellisen tiedon julkistamista koskevia ohjeita.

SEURANTA

Konsernin tuloksen kehittymistä seurataan kuukausiraportoinnin avulla hallituksen ja konsernin johtoryhmän kokouksissa. Tarkastusvaliokunta arvioi ja hallitus hyväksyy kaikki osavuosikatsaukset ja tilinpäätökset ennen niiden julkistamista markkinoille. Lisäksi tilintarkastajat raportoivat vuosittain tarkastusvaliokunnalle tarkastussuunnitelmistaan ja kvartaaleittain tarkastusten perusteella tehdyistä havainnoista sekä sisäisen valvonnan toimivuudesta. Tarkastusvaliokunta puolestaan arvioi tilintarkastajien työn laadun sekä riippumattomuuden vuosittain.

Vuoden 2011 aikana jatkettiin sisäisen valvonnan viitekehyksen kehittämistä. Meneillään on mm. sisäisten ohjeiden päivittäminen, konserniprosessien täsmentäminen ja eri toimielinten työjärjestysten laatiminen. Työn tuloksista raportoidaan hallituksen tarkastusvaliokunnalle ja konsernin johtoryhmälle.

TILINTARKASTAJAT

HKScanilla on yhtiöjärjestyksen mukaan oltava kaksi tilintarkastajaa ja kaksi varatilintarkastajaa, joista yhden varsinaisen ja yhden varatilintarkastajan tulee olla Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö. Heidät valitaan varsinaisessa yhtiökokouksessa. Tilintarkastajien toimikausi on Yhtiön tilikausi ja heidän tehtävänsä päättyy valinnan jälkeiseen seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen.

Tilintarkastuksen tehtävänä on todentaa, että tilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot HKScan-konsernin tuloksesta ja taloudellisesta asemasta tilikaudelta. Tilintarkastaja antaa vuositilinpäätöksen yhteydessä osakkeenomistajille tilintarkastuskertomuksen ja raportoi lisäksi säännöllisesti havainnoistaan hallituksen tarkastusvaliokunnalle.

Yhtiön riippumattomina tilintarkastajina ovat toimineet KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy päävastuullisena tilintarkastajana Johan Kronberg KHT ja Petri Palmroth KHT. Varatilintarkastajina ovat toimineet Mika Kaarisalo KHT ja Jari Viljanen KHT.

SISÄPIIRIHALLINTO

Yhtiö noudattaa arvopaperipörssin sääntöjen mukaista NASDAQ OMX Helsingin sisäpiiriohjetta, jonka uudistettu versio astui voimaan 9.10.2009. Pörssin sisäpiiriohje on saatavilla pörssin verkkosivuilta www.nasdaqomx.com.

HKScanin sisäpiiri jakaantuu julkiseen ja yrityskohtaiseen (ei julkiseen) osaan. Julkiseen sisäpiiriin kuuluvat lain perusteella pysyvästi hallituksen jäsenet, tilintarkastajat ja toimitusjohtaja. Yhtiön päätöksellä siihen kuuluu lisäksi konsernin johtoryhmä sekä erikseen nimetyt pääomistajien hallinnon edustajat. Yhteensä noin 20 henkilöä.

Yrityskohtaiseen (ei julkiseen) pysyvään sisäpiiriin on Yhtiön

päätöksellä merkitty eräitä tytäryhtiöiden johtajia, rahoituksen ja laskennan toimihenkilöitä, konserniviestintä, johdon sihteerit jne. Yhteensä noin 40 henkilöä.

HKScanin sisäpiiriläisten kaupankäynti on sallittu 30 päivän ajan osavuosikatsauksen ja tilinpäätöstiedotteen julkistamisen jälkeen. Muina aikoina sisäpiiriläiset eivät saa käydä kauppaa Yhtiön osakkeilla.

Yhtiö valvoo sisäpiiriohjeen noudattamista muistuttamalla säännöllisesti sisäpiiriläisiä sallituista kaupankäyntiajoista sekä tarkastamalla kerran vuodessa sisäpiiriläisten tekemät kaupat Euroclear Finland Oy:n rekisteristä. Samalla Yhtiö toimittaa kullekin sisäpiiriläiselle otteen rekisterissä olevista, häntä koskevista tiedoista tarkistamista ja täydentämistä varten. Hankekohtaisten sisäpiirirekisterien perustamisesta päättää toimitusjohtaja tapauskohtaisesti.

Hankekohtaiseen rekisteriin merkityiltä henkilöiltä on kielletty kaupankäynti Yhtiön osakkeilla hankkeen julkistamiseen tai raukeamiseen saakka. Sisäpiirirekisterin ylläpito ja hallinnointi tapahtuu HKScanin konsernihallinnossa. Julkinen rekisteri on Euroclear Finland Oy:n SIRE-järjestelmässä. Julkinen nähtävilläpito on järjestetty 17.10.2005 alkaen Yhtiön internet-sivulla www.hkscan.com, kohdassa "Sijoituksena".

Riskienhallinta

HKScan-konsernissa riskienhallinnan tavoitteena on turvata edellytykset liiketoiminnan tavoitteiden saavuttamiseksi ja toiminnan häiriöttömäksi jatkumiseksi.

Riskienhallinta on organisoitu osaksi HKScanin johtamisjärjestelmää ja se perustuu riskien tunnistamiseen, arviointiin ja raportointiin yhtenäisellä tavalla koko konsernissa. Yhtiössä otettiin vuonna 2010 käyttöön järjestelmällinen ERM-prosessi, jonka tavoitteena on edistää riskitietoisuutta ja riskien tehokasta hallintaa koko konsernin läpi sekä varmistaa, että johdolla ja hallituksella on riittävästi tietoa riskeistä päätöksenteon tueksi. Uutta riskienhallintapolitiikkaa sovelletaan HKScan-konsernin kaikissa liiketoimintaa harjoittavissa yhtiöissä.

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat konsernin riskienhallinnan strategiasta ja periaatteista sekä strategisten tavoitteiden saavuttamista uhkaavien riskien hallinnasta. Operatiivisista riskeistä vastaavat segmentin johto ja ao. liiketoimintaprosessien johtajat. Konsernin taloudellisten riskien ja omaisuusvahinkoriskien hallinnasta vastaa konsernin talousjohtaja.

Riskienhallinta on osa johtamisjärjestelmää ja sitä toteutetaan niin pitkälle kuin mahdollista ja tarkoituksenmukaista osana päivittäistä liiketoimintaa yhdessä tukiprosessien kanssa. Se näkyy mm. investointien ja muiden päätösehdotusten käsittelyssä, prosessi- tai tehtäväkuvauksissa, eri toimielinten työjärjestyksissä sekä henkilöstön kehityskeskusteluissa.

HKScanissa riskit on jaettu neljään pääryhmään: strategiset riskit, operatiiviset riskit, taloudelliset riskit ja vahinkoriskit. Strategisia riskejä arvioidaan osana vuosittaista strategiaprosessia ja suurten liiketoimintaa koskevien päätösten yhteydessä. Taloudellisia riskejä ja vahinkoriskejä pyritään minimoimaan näitä varten laadituilla politiikoilla ja toimintaohjeilla. Operatiivisia riskejä arvioidaan paitsi osana vuosittaisia toimintasuunnitelmia niin myös osana päivittäistä liiketoimintaa.

HKScanin merkittävimmät riskit

Strategiset riskit

Vaihtelut raaka-aineiden saatavuudessa ja hinnoissa

HKScanin tuotteiden valmistuksessa tarvittavien raaka-aineiden, kuten sian-, siipikarjan- ja naudanlihan, hinnat ja saatavuus vaihtelevat. Raaka-aineiden maailmanlaajuinen ylituotanto alentaa raaka-aineiden hintoja ja lisää niiden saatavuutta, kun taas alituotanto johtaa raaka-aineiden heikompaan saatavuuteen ja hintojen nousuun. Ylitarjonnan ja Suomen sekä jossain määrin myös Ruotsin korkeiden hintojen takia ylimääräisen tuotannon vienti ulkomaille halvemman raaka-aineen maihin on haastavaa. Taloudellinen suhdannevaihe ja pitkällä aikavälillä EU:n yhteinen maatalouspolitiikka vaikuttavat kysynnän ja tarjonnan tasapainoon. Nopeasti vaikuttavat tekijät, kuten mahdolliset eläintautiepidemiat, voivat tilapäisesti häiritä kysynnän ja tarjonnan tasapainoa. Yhtiön vähittäiskaupalle myymien lihavalmisteiden hinnat on sovittu useaksi kuukaudeksi eteenpäin Suomessa, Ruotsissa ja Baltiassa eikä näissä tilanteissa raaka-aineiden hinnan nousua kyetä siirtämään tuotteiden hintoihin. Raaka-aineiden hinnan nousun siirtäminen tuotteiden hintoihin voi olla vaikeaa myös tilanteessa, jossa kiinteitä hintoja ei ole etukäteen sovittu.

Kilpailun kiristyminen lihateollisuudessa ja päivittäistavaramarkkinoiden rakenteen jatkuva muuttuminen

Kilpailu HKScanin toiminta-alueilla on kiristynyt viime aikoina vähittäiskauppaketjujen tultua entistä vahvemmin elintarvikemarkkinoille kilpailemaan omilla tuotteillaan ja tuotemerkeillään. Paikallisten kilpailijoiden ohella kilpailua kiristävät myös kansainväliset yhtiöt ja edullisemman tuotantokustannustason maissa toimivat yhtiöt. Yhtiö varautuu kiristyvään kilpailuun esimerkiksi ydinprosessiensa tehokkuuden, tuotteiden korkean laadun, toimitusvarmuuden ja kansainvälistymisen avulla.

Toimintojen sopeuttaminen mahdollisiin lainsäädännön muutoksiin ja riippuvuus viranomaisista

HKScanin toimintaa sääntelee sen maan lainsäädäntö, joissa yhtiö kulloinkin toimii. Lisäksi yhtiön toimintaan vaikuttaa alueellinen ja ylikansallinen sääntely, kuten EU-lainsäädäntö. Yhtiön johdon näkemyksen mukaan yhtiö täyttää tällä hetkellä lainsäädännön ja muun sääntelyn vaatimukset. Lainsäädäntö ja muu sääntely sekä näiden tulkinnat voivat kuitenkin muuttua, eikä yhtiö voi taata, että se ilman olennaisia toimenpiteitä täyttäisi tällaiset muuttuneet vaatimukset. Toimintojen mahdollisesti laajentuessa uusille markkina-alueille yhtiön on myös noudatettava näiden uusien alueiden paikallista sääntelyä, joka voi erota huomattavasti sen nykyisillä markkina-alueilla voimassa olevasta sääntelystä. Yhtiö on toiminnassaan riippuvainen myös viranomaisista maissa, joissa se toimii. Viranomaismenettelyt voivat myös huomattavasti vaihdella yhtiön eri toiminta-alueilla.

Yritysostot ja hankittujen liiketoimintojen integrointi

Osana liiketoimintansa kehittämistä HKScan voi ostaa joko nykyisillä markkina-alueillaan tai uusilla maantieteellisillä alueilla yrityksiä, jotka parantavat sen kilpailuasemaa. Yritysostoihin liittyviin riskeihin kuuluvat yhtiön mahdollisesti ostamien yritysten tuntemattomat vastuut, mahdollinen kyvyttömyys integroida ja johtaa ostettuja liiketoimintoja ja henkilöstöä sekä riski siitä, että odotetut suurtuotannon edut tai synergiat eivät toteudu. Lisäksi toimialan keskittymisen ulkopuolelle jääminen voisi vahingoittaa HKScanin strategista kilpailuasemaa. Laajentuminen uusille maantieteellisille alueille voi myös aiheuttaa ongelmia valuuttakurssien vaihteluihin, erilaisten verotusjärjestelmien päällekkäisyyksiin, viranomaisvaatimusten odottamattomiin muutoksiin, paikallisten lakien ja määräysten muutoksiin ja noudattamiseen sekä poliittisiin riskeihin ja kasvaneisiin etäisyyksiin liittyen.

Operatiiviset riskit

Eläintaudit

Eläintautien, kuten lintuinfluenssan, Newcastlen taudin, suu- ja sorkkataudin tai BSE:n, leviäminen voi vaikuttaa yhtiön liiketoimintaan ja tuotteiden kysyntään. Eläintaudit saattavat vaikuttaa kuluttajien käyttäytymiseen pitkäaikaisesti, vaikka yhtiön johto uskookin, että kulutus yleensä normalisoituu kohtuullisessa ajassa eläintautihavainnon jälkeen. Eläintautiriskiä tasoittaa jonkin verran kulutuksen siirtyminen yhtiön muihin lihatuoteryhmiin. Integroidussa tuotantolinjassa, kuten osassa yhtiön Baltian toimintoja, eläintautihavainto voisi pahimmassa tapauksessa tilapäisesti katkaista raakaaineiden saannin, jos korvaavia raaka-ainelähteitä ei ole saatavilla esimerkiksi tuomalla niitä ulkomailta.

Riippuvuus tuotantolaitoksista ja jakeluketjujen häiriöttömästä toiminnasta

HKScan on riippuvainen tuotantolaitostensa ja jakelukeskustensa keskeytymättömästä toiminnasta. Jos yhtiön keskeinen tuotantolaitos tuhoutuu tai suljetaan mistä tahansa syystä, jos sen laitteisto vahingoittuu merkittävällä tavalla taikka jos tuotannossa tapahtuu muita vakavia häiriöitä, tästä todennäköisesti aiheutuu viivästyksiä HKScanin kykyyn valmistaa ja jakaa tuotteitaan aikataulun mukaisesti. Tuotteesta riippuen HKScanin voi olla mahdollista siirtää tuotantoa muihin toimipaikkoihin, jolloin merkittävät häiriöt toiminnassa vältetään, mutta joissakin tuoteryhmissä tällaisten tuotantoon liittyvien muutosten toteuttaminen voi olla vaikeampaa, johtaa merkittäviin viivästyksiin tuotteiden toimituksessa ja myynnin menettämiseen sekä aiheuttaa lisäkustannuksia.

Yhtiön toimialalle on ominaista tilausten hyvin lyhyet toimitusajat. Lyhyt toimitusaika lisää toimivan ja varman tilaus-toimitusketjun merkitystä sekä korostaa tarvetta kyetä ennakoimaan kuluttajien käyttäytymistä. Samoin logistiikan järjestelmien ja muiden teknisten järjestelmien toimintavarmuuden merkitys on kasvanut. Jos jakelukeskukset mistä tahansa syystä vaurioituvat, tuhoutuvat tai joutuvat pois käytöstä tai jos jakelukeskuksissa olevat tuotteet kärsivät merkittäviä vahinkoja, HKScan joutuu kehittämään vaihtoehtoisen tavan toimittaa tuotteet asiakkailleen siihen saakka, kunnes vahingoittunut jakelukeskus saadaan käyttöön.

Tuotteiden mahdolliset laatuongelmat

Elintarvikkeiden turvallisuusriskit liittyvät raaka-aineiden puhtauteen (jäämät, vieraat aineet), tuotteiden terveellisyyteen, pakkausmateriaalien elintarvikekelpoisuuteen ja mikrobiologiseen puhtauteen. Erityistä huomiota kiinnitetään ruokamyrkytystä aiheuttavien bakteerien ehkäisyyn ja valvontaan. Tiukan omavalvonnan lisäksi kaikkien alan toimijoiden laitokset ovat tarkan viranomaisvalvonnan kohteena. HKScanin tiukasta vaatimustasosta ja sisäisestä valvonnasta huolimatta yhtiöllä ei voi olla täyttä varmuutta koko elintarvikeketjun riskittömästä hallinnasta. Tuoteturvallisuuteen tai tuotevastuuseen liittyvän riskin toteutuminen voi vaikuttaa olennaisen haitallisesti yhtiön tuotteiden kysyntään asiakkaiden ja kuluttajien keskuudessa.

Riippuvuus ammattitaitoisesta johdosta ja henkilöstöstä

HKScanin menestys on olennaisesti riippuvainen yrityksen johdon ja muun henkilöstön ammattitaidosta, yhtiön kyvystä sitouttaa nykyinen johto ja muu henkilöstö sekä palkata uutta, ammattitaitoista henkilöstöä myös tulevaisuudessa.

Konsernin johtamismallien ja toimintamallien yhtenäistäminen

HKScanilla on käynnissä erilaisia liiketoimintamallien yhtenäistämiseen liittyviä kehittämishankkeita, joiden tavoitteena on saavuttaa konsernihyötyjä. Osana tällaisia kehittämishankkeita uudistetaan yhtiön johtamisjärjestelmiä ja näihin voi liittyä epävarmuuksia, jos paikalliset hyödyt ovat ristiriidassa konsernihyötyjen kanssa.

Vahinkoriskit

Ennalta arvaamattomat seikat

Luonnonkatastrofit, tulipalot, bioterrorismi, sabotaasit, pandemiat, poikkeukselliset sääolot tai muut yhtiön kontrollin ulkopuolella olevat tekijät voivat haitata tuotantoeläinten terveyttä ja kasvua taikka häiritä yhtiön toimintoja sähkökatkojen, tuotannolle ja kiinteistöille aiheutuneiden vahinkojen, jakeluketjujen häiriöiden tai muiden syiden vuoksi.

Taloudelliset riskit

Rahoitusriskit

Rahoitusriskeillä tarkoitetaan rahoitusmarkkinoilla tapahtuvia epäsuotuisia muutoksia, joiden seurauksena yrityksen tuloksen kertyminen voi heikentyä tai kassavirrat voivat supistua. Yhtiön rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on rahoituksen keinoin suojata yhtiön suunniteltu tuloskehitys ja oma pääoma sekä turvata kaikissa olosuhteissa konsernin maksuvalmius.

Pääsääntöisesti HKScanin rahoitus hankitaan emoyhtiön kautta ja konsernirahoitus järjestää tytäryhtiöiden rahoituksen kunkin yhtiön paikallisessa valuutassa konsernin sisäisillä lainoilla. Konsernin rahoitus on keskitetty konsernin talousjohtajan alaisuudessa toimivaan rahoitusyksikköön. Yhtiö on alttiina valuuttakurssien muutoksista aiheutuvalle valuuttariskille johtuen valuuttamääräisistä tuloista ja menoista sekä valuuttamääräisistä oman pääoman sijoituksista ja tuloksesta. Yhtiön liiketoiminnan merkittävimmät kurssiriskit aiheutuvat Yhdysvaltain dollarista, Japanin jenistä ja Ruotsin kruunusta. HKScan-konsernin yhtiöiden merkittävimmät valuuttamääräiset omat pääomat ovat Ruotsin kruunuina, Puolan zlotyina ja Tanskan kruunuina. Konsernin rahoitusriskit on esitelty tarkemmin tilinpäätöksen liitetiedossa 26.

Hallitus 27.4.2011 alkaen

Juha Kylämäki (s. 1962) Hallituksen puheenjohtaja, oikeustieteen ylioppilas

Suomen kansalainen Maatalousyrittäjä, broilerinlihan tuottaja HKScanin hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2011

Luottamustoimet:

Päättyneet:

LSO Osuuskunnan hallintoneuvoston jäsen 1996- 02/2011, josta hallintoneuvoston varapuheenjohtaja 1997-2007 Suomen Siipikarjaliitto ry:n valtuuston puheenjohtaja 2004-2010 Suomen Broileryhdistys ry:n puheenjohtaja 2000-2002

Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista.

Omistaa 5 044 HKScan Oyj:n osaketta.

Niels Borup (s. 1964) Hallituksen varapuheenjohtaja, KTM

Suomen kansalainen Maatalousyrittäjä, sianlihan- ja maidontuottaja HKScanin hallituksen varapuheenjohtaja vuodesta 2011

Luottamustoimet:

Nykyiset:

Scan AB:n hallituksen jäsen 2011- Maaseudun Työnantajaliiton hallituksen jäsen 2008- Finlands Svenska Jordägarförbunds stiftelse, hallituksen jäsen 2008-

Päättyneet:

LSO Osuuskunnan hallituksen jäsen 2008-02/2011

Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista.

Omistaa 8 000 HKScan Oyj:n osaketta.

Tero Hemmilä (s. 1967) Hallituksen jäsen, MMM

Suomen kansalainen HKScanin hallituksen jäsen vuodesta 2011

Merkittävä työura:

Yara Suomi Oy, toimitusjohtaja 2010- HKScan Oyj, strategia- ja kehitysjohtaja 2009-2010 HK Ruokatalo Oy, lihaliiketoiminnan johtaja 2008-2009 LSO Foods Oy, toimitusjohtaja 1998-2008 LSO Foods Oy, hankintajohtaja 1997-1998 Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry, maitoasiamies 1996-1997

Pellervon taloustutkimus PTT, tutkija, 1994- 1996

Luottamustoimet:

Nykyiset:

Farmit Website Oy, hallituksen puheenjohtaja 2010- Viljavuuspalvelu Oy, hallituksen puheenjohtaja 2010- Kemianteollisuus ry, hallituksen jäsen 2010- Pellervon taloustutkimus PTT, hallituksen jäsen 2010-

Päättyneet:

Scan Ab, hallituksen jäsen 2009-2010 LSO Foods Oy, hallituksen jäsen 2009-2010 Finnpig Oy, hallituksen jäsen 2008-2010 Envor Biotech Oy, hallituksen pj 2008-2010 Honkajoki Oy, hallituksen jäsen 2008-2010 Findest Protein Oy, hallituksen jäsen 2008-2 010

Riippumaton merkittävistä osakkeenomistajista.

Omistaa 3 500 HKScan Oyj:n osaketta.

Matti Karppinen (s. 1958) Hallituksen jäsen, KTM

Suomen kansalainen HKScanin hallituksen jäsen vuodesta 2008

Merkittävä työura:

Lännen Tehtaat Oyj:n toimitusjohtaja vuodesta 2005 lähtien Atria Yhtymä Oyj / Lithells AB:n toimitusjohtaja 2001- 2005 Nokian Renkaat Oyj:n tulosyksikköjohtaja 1998-2001 Saarioinen Oy:n markkinointijohtaja 1994-1998 Tamrock Oy:n markkinointipäällikkö 1989-1994 ja viestintäjohtaja 1991-1994 Unilever Finland Oy:n markkinapäällikkö 1985-1989 Turun Seudun Osuuspankin toimistopäällikkö 1984-1985

Luottamustoimet:

Nykyiset:

Elintarviketeollisuusliiton hallituksen jäsen Sucros Oy:n hallituksen jäsen

Päättyneet:

Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiolan hallintoneuvoston jäsen 15.4.2011 asti Elintarviketeollisuusliiton hallituksen puheenjohtaja Elinkeinoelämän Keskusliiton hallituksen jäsen Finfood - Suomen Ruokatieto ry:n hallituksen puheenjohtaja 31.12.2008 asti Suomen Rehun hallituksen puheenjohtaja 21.6.2006 asti Farmit Website Oy:n hallituksen jäsen 14.6.2007 asti

Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista.

Ei omista HKScan Oyj:n osakkeita.

Otto Ramel ( s. 1950)

Hallituksen jäsen, maatalousteknologian tutkinto Ruotsin Maatalousyliopistossa ja liiketaloudelli nen tutkinto Lundin yliopistossa.

Ruotsin kansalainen HKScanin hallituksen jäsen vuodesta 2010

Merkittävä työura:

Maatilayrittäjä, naudanlihantuottaja Sjöbosta Skånesta Etelä-Ruotsista

Luottamustoimet:

Nykyiset:

Osuuskunta Sveriges Djurbönder (ent. Swedish Meats), hallituksen puheenjohtaja Länsförsäkringar Skåne (Vakuutusyhtiö), hallituk sen puheenjohtaja

Päättyneet:

Alpcot Agro AB, hallituksen jäsen Skånemejerier, hallituksen jäsen 2004 – 2007 LRF, the federation of Swedish farmers, hallituksen jäsen 2001 – 2006 Svenska Lantmännen, hallituksen puheenjohtaja 2001 – 2003 Skånska Lantmännen, hallituksen puheenjohtaja 1994 – 2001

Riippumaton yhtiöstä

Ei omista HKScan Oyj:n osakkeita.

Henrik Treschow ( s. 1946)

Hallituksen jäsen, MBA

Ruotsin kansalainen HKScan Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2011

Luottamustoimet:

Nykyiset:

Abacus Sportswear AB, hallituksen puheenjohtaja Sveriges Jordägareförbund, hallituksen puheen johtaja Ingleby Holding AS, hallituksen varapuheenjohtaja Skabernäs HB, hallituksen jäsen Sperlingsholms Gods AB, hallituksen puheenjoh taja Treschow-Fritzöe Industries, hallituksen jäsen

Wanås Gods AB, hallituksen puheenjohtaja

Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeen omistajista

Ei omista HKScan Oyj:n osakkeita.

Pasi Laine (s. 1963)

Hallituksen jäsen 27.4.2011 asti, diplomi-insinööri

Suomen kansalainen Metso-konsernin Paperi- ja kuituteknologiasegmentin toimitusjohtaja, Metso-konsernin varatoimitusjohtaja

Tilintarkastajat tilivuodelle 2011

Varsinaiset tilintarkastajat KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy päävastuullisena tilintarkastajana Johan Kronberg, diplomiekonomi, KHT, Parainen Petri Palmroth, kauppatieteiden maisteri, KHT, Turku

Varatilintarkastajat

Mika Kaarisalo, kauppatieteiden maisteri, KHT, Turku Jari Viljanen, kauppatieteiden maisteri, KHT, Turku

Hallituksen sihteerinä toimii HKScanin hallinto- ja lakiasiainjohtaja varatuomari Markku Suvanto.

Hallituksen jäsenten osakeomistukset on ilmoitettu 31.1.2012 mukaisina.

Johtoryhmä 1.3.2012 alkaen

HANN U KOTTONEN ( s. 1957)

HKScan Oyj:n toimitusjohtaja (CEO), kauppatieteiden maisteri

Suomen kansalainen

Merkittävä työura:

HKScanin toimitusjohtaja maaliskuusta 2012 alkaen.

Tätä ennen:

Metsä Tissue Oyj, toimitusjohtaja 10/2006 – 1/2012. Metsäliitto-konsernin johtoryhmän jäsen 2009 – 1/2012. M-real Oyj, Consumer Packaging -liiketoimintaalueen vetäjä 1/2004 - 10/2006 Huhtamäki-konserni, eri tehtävissä (mm. talousjohtajana ja Fresh Food Packaging -yksikön johtajana) 1983 - 2003 TSP-Suunnittelu Oy 1980 - 1983

Luottamustoimet:

Nykyiset:

HKScan Finland Oy:n hallituksen puheenjohtaja HK Ruokatalo Oy:n hallituksen puheenjohtaja Lihatukku Harri Tamminen Oy:n hallituksen jäsen Suomen Suunnistusliitto ry. hallituksen jäsen (2006-), varapuheenjohtaja (2008-)

Päättyneet:

European Tissue Symposium (ETS), hallituksen jäsen (2007-2011) Metsäteollisuus ry, Paperi, kartonki ja jalosteet toimikunta, puheenjoht. (2007-2011)

Helsingin Seudun Kauppakamari, Espoon alue johtokunta, jäsen 2009-2011

Ei omista HKScan Oyj:n osakkeita.

IRMA KIIL UNEN (S. 1953)

Talous- ja rahoitusjohtaja (CFO), toimitusjohtajan varamies, ekonomi

Suomen kansalainen

Merkittävä työura:

HKScanin talous- ja rahoitusjohtaja tammikuusta 2009 alkaen

Tätä ennen:

HKScanin rahoitusjohtaja vuodesta 2001 lähtien Rahoituksen ja taloushallinnon tehtävät HKScankonsernin eri yhtiöissä 1977–2001

Luottamustoimet:

HKScan Finland Oy:n hallituksen jäsen HK Ruokatalo Oy:n hallituksen jäsen HK Agri Oy:n hallituksen jäsen Järvi-Suomen Portti Oy:n hallituksen jäsen Scan AB:n hallituksen jäsen Rose Poultry A/S:n hallituksen jäsen Rakvere Lihakombinaatin hallintoneuvoston jäsen AS Tallegin hallintoneuvoston jäsen Best-In Oy:n hallituksen jäsen Maustepalvelu Oy:n hallituksen jäsen Lihateollisuuden tutkimuskeskus LTK:n hallituksen jäsen

HKScanin osakkeita: 6 642

ANNE MERE ( s. 1971)

HKScan Suomen ja Baltian liiketoimintasegment tien johtaja, HKScan Finland Oy:n toimitusjohtaja MBA

Viron kansalainen

Merkittävä työura:

HKScanin Suomen ja Baltian liiketoimintaseg menttien johtaja helmikuusta 2012 alkaen.

Tätä ennen:

AS Rakvere Lihakombinaat, toimitusjohtaja 2008 - 02/2012 AS Rakvere Lihakombinaat, markkinointijohtaja 2003 - 2008 Austria Tabak Eesti OÜ, markkinointipäällikkö 2000 - 2003 Unilever Eesti OÜ, Key Account Manager 1997 – 2000 Suomen Unilever Oy, Van den Bergh Foods, Viron edustaja 1994 - 1997

Luottamustoimet:

Lihatukku Harri Tamminen Oy, hallituksen jäsen Estonian Food Producers Association, hallituk sen jäsen

Ei omista HKScan Oyj:n osakkeita.

Denis Mattsson ( s. 1953)

Scan AB:n toimitusjohtaja (Executive vice presi dent, Sweden and Denmark), eMBA

Suomen kansalainen

Merkittävä työura:

Scan AB:n toimitusjohtaja kesäkuusta 2009 lähtien

Tätä ennen:

Scanin ruokateollisuuden johtaja 2007–2009 RavintoRaisio Oy:n toimitusjohtaja 2006–2007 Atria Oy:n kaupallinen johtaja 1999–2006 Nestlé Oy:n kaupallinen johtaja 1994–1999

Luottamustoimet:

Nykyiset:

Nyhléns & Hugosons AB:n hallituksen jäsen Kreatina A/S:n hallituksen puheenjohtaja Scan Foods UK Ltd:n hallituksen puheenjohtaja Best-In Oy:n hallituksen puheenjohtaja HKScan Finland Oy, hallituksen jäsen HK Ruokatalo Oy:n hallituksen jäsen Sokolów S.A.:n hallituksen jäsen Pärsons Sverige AB:n hallituksen puheenjohtaja Livsmedelsföretagen (Li) Sverigen hallituksen jäsen

Dagligvaruhandlarnas förbund (DLF), hallituk sen jäsen

Päättyneet:

Kött och Chark företagen (KCF) Sverige, hallituk sen jäsen

HKScanin osakkeita: 8 000

SIRPA LAAKSO (s. 1965)

HKScan Oyj:n henkilöstöjohtaja (Executive vice president, HR) KTM

Suomen kansalainen

Merkittävä työura: HKScan Oyj:n henkilöstöjohtaja tammikuusta 2011 lähtien

Tätä ennen:

Altia Oyj:n henkilöstöjohtaja 2007–2010 Vaasan & Vaasan Oy:n henkilöstöjohtaja 2005–2007 Novartis Finland Oy:n henkilöstöjohtaja 1999–2005

Luottamustoimet:

Nykyiset:

Elinkeinoelämän keskusliiton vastuullisen yritystoiminnan kehittämisryhmän jäsen

Päättyneet: Kotkan työterveys Oy:n hallituksen jäsen

Ei omista HKScan Oyj:n osakkeita.

MARKKU SUVANTO (s. 1966)

Hallinto- ja lakiasiainjohtaja, Varatuomari

Suomen kansalainen

Merkittävä työura:

HKScan Oyj:n hallinto- ja lakiasiainjohtaja toukokuusta 2011 lähtien

Tätä ennen:

HKScan-konsernin lakimies 2009-2011 KPMG Oy Ab, Senior Legal Counsel 2006-2009 Lakitoimisto Suomi & Suvanto Oy, osakas 2004– KLegal Oy, yritysjuridiikka 2002–2003 Sampo Pankki, yritys- ja henkilöasiakkaiden varainhoitotehtävät, mukaan lukien juridiikka ja verosuunnittelu 1998–2002

Luottamustoimet:

HK Agri Oy, hallituksen puheenjohtaja Scan AB, hallituksen jäsen Järvi-Suomen Portti Oy, hallituksen jäsen HC TPS Turku Oy, hallituksen jäsen

Ei omista HKScan Oyj:n osakkeita.

Johtoryhmän jäsenten osakeomistukset on ilmoitettu 1.3.2012 mukaisina.

Analyytikot

Pankkiiriliikkeitä, jotka analysoivat HKScania sijoituskohteena.

HKScan Oyj ei vastaa analyyseissä esitetyistä arvioista.

Carnegie Investment Bank AB, Finland Branch Timo Heinonen puh. (09) 6187 1234 etunimi.sukunimi@carnegie.fi

Danske Markets, Equities Kalle Karppinen puh. 010 236 4794 etunimi.sukunimi@danskebank.com

E. Öhman J:or Fondkommission AB puh. (09) 8866 6000 etunimi.sukunimi@ohmangroup.fi

Evli Pankki Oyj Antti Kansanen p. (09) 4766 9149 etunimi.sukunimi@evli.com

FIM Pankki Oy puh. (09) 613 4600 etunimi.sukunimi@fim.com

Handelsbanken Capital Markets Robin Santavirta puh. 010 444 2483 etunimi.sukunimi@handelsbanken.fi Inderes Oy Sauli Vilén puh. 044 0258 908 etunimi.sukunimi@inderes.com

Nordea Markets

Rauli Juva puh. (09) 1655 9944 etunimi.sukunimi@nordea.com

Pohjola Markets Niclas Catani puh. 010 252 8780 etunimi.sukunimi@pohjola.com

SEB Enskilda

Jutta Rahikainen puh. (09) 6162 8713 etunimi.sukunimi@enskilda.fi

Swedbank Pekka Rouhiainen puh. 020 746 9152 etunimi.sukunimi@swedbank.fi

Ålandsbanken Oyj

Kenneth Nyman puh. 0204 293 772 etunimi.sukunimi@alandsbanken.fi

HKSCAN OYJ

(Pääkonttori, konsernin johto ja konsernihallinto) PL 50 (Lemminkäisenkatu 48) 20521 Turku

PL 49 (Väinö Tannerin tie 1) 01511 Vantaa

puh. 010 570 100 faksi 010 570 6146 etunimi.sukunimi@hkscan.com www.hkscan.com

SUOMI

HKSCAN FINLAND OY Tuotanto, myynti ja markkinointi Suomessa (Pääkonttori ja hallinto) PL 50 (Lemminkäisenkatu 48) 20521 Turku

(Yhtiön johto ja hallinto) PL 49 (Väinö Tannerin tie 1) 01511 Vantaa

puh. 010 570 100 faksi 010 570 6146 etunimi.sukunimi@hkruokatalo.fi www.hkruokatalo.fi

RUOTSI

SCAN AB

Tuotanto, myynti ja markkinointi Ruotsissa (Pääkonttori) Box 30223 (Lindhagensgatan 126) SE-104 25 Stockholm, Sverige puh. +46 771 510 510 info@scan.se www.scan.se

TANSKA

ROSE POULTRY A/S

Siipikarjanlihan tuotanto, myynti ja markkinointi Tanskassa Tværmosevej 10 DK- 7830 Vinderup, Danmark puh. +45 9995 9595 rose@rosepoultry.dk www.rosepoultry.dk

BALTIA

AS RAKVERE LIHAKOMBINAAT

Tuotanto, myynti ja markkinointi Baltiassa Roodevälja küla, Sõmeru vald EE-44207 Lääne-Virumaa, Estonia puh. +372 32 29221 faksi +372 32 29300 etunimi.sukunimi@rlk.ee rlk@rlk.ee www.rlk.ee

AS TALLEGG

Tuotanto, myynti ja markkinointi Baltiassa Saha tee 18, Loo EE-74201 Harju maakond, Estonia puh. +372 6 107 012 faksi +372 6 107 060 etunimi.sukunimi@tallegg.ee tallegg@tallegg.ee www.tallegg.ee

PUOLA

SOKOLÓW S.A.

Tuotanto, myynti ja markkinointi Puolassa Aleja 550-lecia 1 08-300 Sokolów Podlaski, Poland puh. +48 25 640 82 00 faksi +48 25 787 61 32 www.sokolow.pl

SOKOLÓW S.A. - Head Office in Warsaw

22B Bukowinska Str. 02-703 Warsaw, Poland puh. +48 22 525 82 50 faksi +48 22 525 82 91 marketing@sokolow.pl ´

HKScan Oyj, Viestintä Painatus: Jaakkoo-Taara Oy Painoprisma