HKScan Oyj

Annual Report • Apr 3, 2008

VUOSIKERTOMUS 2007

HKScan Oyj Vuosikertomus 2007 Sisältö

		46	liitetiedot Konsernin taseen
04	HKScan	58	tuloslaskelma Emoyhtiön FAS
07	lyhyesti Vuosi 2007		Emoyhtiön tase FAS
08	Toimitusjohtajalta	59	rahavirtalaskelma
10	Suomi Markkina-alue ,	60	Emoyhtiön FAS
	Ruotsi Markkina-alue	61	liitetiedot tilinpäätöksen Emoyhtiön FAS
14	, Baltia	62	liitetiedot tuloslaskelman Emoyhtiön
18	Markkina-alue ,	63	liitetiedot Emoyhtiön taseen
20	Puola Markkina-alue ,		allekirjoitukset toimitusjohtajan ja Hallituksen
22	Yritysvastuu	69
24	toimintakertomus Hallituksen	69	Tilintarkastuskertomus
	Tunnusluvut	71	omistajat Osakkeet ja
30	laskentakaavat	74	Yhtiökokous
31	Tunnuslukujen	75	Vuosikooste 2007
32	tuloslaskelma Konsernin IFRS		hallinto Yhtiön
33	Konsernin tase IFRS	76
34	rahavirtalaskelma Konsernin IFRS	78	Hallitus
	muutokset oman pääoman Konsernin	80	johtoryhmä Konsernin
35	liitetiedot	82	Analyytikot
36	Konsernitilinpäätöksen IFRS	83	Yhteystiedot
42	liitetiedot tuloslaskelman Konsernin

HKScan – johtava pohjoiseurooppalainen ruokayhtiö

HKScan lyhyesti

HKScan on Pohjois-Euroopan johtavia ruokayrityksiä. Yhtiön kotimarkkina-alue muodostuu Suomesta, Ruotsista, Baltian maista ja Puolasta.

HKScan valmistaa, myy ja markkinoi sian-, naudan- ja siipikarjanlihaa, lihavalmisteita ja valmiita ruokia vähittäiskauppaan, suurkeittiöille sekä teollisuudelle ja vientiasiakkaille.

Yhtiöllä on tuotantolaitoksia kuudessa eri maassa ja sen palveluksessa on noin 10 000 henkeä.

HKScanin keskeisiin toimintaperiaatteisiin kuuluu kuluttaja- ja asiakastyytyväisyys, mikä edellyttää tuotteilta ja palvelulta korkeaa laatua arvoketjun jokaisessa vaiheessa.

Toiminta-ajatus ja tavoitteet

HKScan tuottaa taloudellista lisäarvoa omistajilleen yhdistämällä kuluttaja- ja asiakaslähtöisen toiminnan, vahvat tuotemerkit, tehokkaan tuotannon, osaavan henkilöstön sekä kannattavan kasvun kaikilla markkina-alueillaan.

HKScan haluaa parantaa kuluttajien arkea tarjoamalla perinteisten tuotteiden rinnalla jatkossa myös yhä enemmän innovatiivisia tuotteita, jotka sekä innostavat ruuanlaittoon että helpottavat sitä. Konsernin visiona on olla johtava monikotimainen ruokayhtiö, jolla on vahva asema kotimarkkinoillaan Pohjois-Euroopassa.

HKScanin strategisina tavoitteina on

• vastata ruoan osalta kuluttajien erilaisiin tarpeisiin ja mieltymyksiin elämän eri tilanteissa
• toimialansa tyytyväisimmät asiakkaat, jotka saavutetaan kilpailukykyisten tuotteiden, toimintavarmuuden ja innovatiivisten ratkaisujen kautta
• kuulua toimialansa kannattavimpiin yrityksiin
• kuulua toimialansa houkuttelevimpiin työnantajiin

HKScan

Liikevaihdon ja liikevoiton jakautuminen 2007

Liikevoitto 55,3 milj.euroa

Keskeiset taloudelliset tavoitteet

Oman pääoman tuotto: yli 15 prosenttia Omavaraisuusaste: yli 40 prosenttia

Liikevoitto: yli 5 prosenttia liikevaihdosta Osingonjako: vähintään 30 prosenttia nettotuloksesta

HKScan Tunnuslukuja 2007

• liikevaihto: 2 107,3 miljoonaa euroa
• liikevoitto: 55,3 miljoonaa euroa
• liikevoitto %: 2,6
• henkilöstöä n. 10 000

	Liikevaihto 2007: 2 107,3 Meur, toimitusjohtaja Kai Seikku	HKScan Oyj
Suomi	Ruotsi	Baltia	Puola
liikevaihto v. 2007:	liikevaihto v. 2007:	liikevaihto v. 2007:	liikevaihto v. 2007:
674,3 Meur	1 111,9 Meur	145,3 Meur	220,9 Meur**
Toimitusjohtaja	Toimitusjohtaja	Baltia-ryhmän johtaja	• Saturn Nordic
Jari Leija	Magnus Lagergren	Olli Antniemi	Holding AB
• HK Ruokatalo Oy	• Scan AB	• AS Rakvere	-> Sokolów S.A.
		Lihakombinaat	Toimitusjohtaja
		• AS Tallegg	Boguslaw Miszczuk

* Segmenttien välinen -45 milj. euroa

** HKScanin ja tanskalaisen Danish Crownin 50/50 –periaatteella omistama yhteisyritys Saturn Nordic Holding AB omistaa 100% Sokolówin osakkeista. Vuonna 2007 Sokolówin liikevaihdosta puolet eli 220,9 milj. euroa konsolidoitui HKScan -konsernille.

Toimipisteet

HKScanilla on tuotantolaitoksia Suomessa, Baltian maissa, Puolassa, Ruotsissa ja Tanskassa. Venäjällä ja Isossa Britanniassa on myyntiyhtiöt. Puolassa liiketoimintaa harjoittaa Sokolów S.A, jonka omistaa holding-yhtiö Saturn Nordic Holding AB. HKScan omistaa yhtiön tasaosuuksin 50/50 tanskalaisen Danish Crownin kanssa.

Toimipaikat Luulajassa, Skellefteåssa ja Ullångerissa Scan AB omistaa 50 %:sti Nyhléns & Hugosonin kanssa.

Vuosi 2007 lyhyesti

HKScanin ensimmäinen toimintavuosi uudella konsernirakenteella

Ruotsin liiketoiminnan integrointi ja Suomen liiketoiminnan teollinen rakennemuutos saivat vuoden jälkipuoliskolla haasteina rinnalleen historiallisen voimakkaan ja nopean rehuviljan maailmanlaajuisen hinnannousun. Se nosti rajusti liharaaka-aineen tuotantokustannuksia, joiden osittainen siirtäminen tuotteiden hintoihin onnistui viiveellä.

Konsernin liikevaihto oli 2 107,3 miljoonaa euroa (934,3 miljoonaa euroa vuonna 2006).

Operatiivinen liikevoitto ilman kertaeriä oli 65,2 miljoonaa euroa (41,8 milj. euroa vuonna 2006).

Mittavat 9,9 miljoonan euron, lähinnä Suomeen kohdistuvat kertaerät sisältävä tilinpäätöksen mukainen liikevoitto jäi 55,3 miljoonaan euroon (40,4 milj. euroa).

Hallituksen osinkoesitys on 0,27 euroa osaketta kohden.

Suuret investoinnit Suomessa

Suomen liiketoiminnan keskittäminen ajoittui vuoden jälkipuoliskolle, mistä aiheutui kiireisen joulusesongin alla paitsi suunniteltuja, myös suunnittelemattomia kustannuksia. Lisäksi Suomen liiketoiminta kärsi koko vuoden logistisista ongelmista ja riittämättömästä toimitusvarmuudesta, mikä heijastui negatiivisesti markkina-asemien kehitykseen monissa keskeisissä tuoteryhmissä. Tämä pitkäaikainen ongelma poistuu vuoden 2008 ensimmäisellä neljänneksellä.

Teollisen rakennemuutoksen loppuunviemisen vauhdittamiseksi toteutettiin organisaatiomuutos Suomen liiketoiminnan johdossa joulukuussa 2007.

Ruotsissa tehostetaan toimintaa

Yhtiö osti Ruotsin suurimman liha-alan yrityksen Scan AB:n koko osakekannan tammikuussa 2007.

Vuoden 2007 aikana Ruotsin liiketoiminta kehittyi suunnitelmien mukaan, vaikka kannattavuus on edelleen kaukana pidemmän aikavälin tavoitteesta. Jatkona Swedish Meatsin jo vuonna 2006 käynnistämälle keskittämisohjelmalle Ruotsissa julkistettiin toukokuussa 2007 merkittävä tehostamisohjelma. Lisäksi Scanin liiketoiminnan rakennetta selkiytettiin toteuttamalla liha- ja valmisteliiketoiminnan eriyttäminen.

Kaksijakoiset vuodet Baltiassa ja Puolassa

Baltiassa saavutettiin asetetut tavoitteet hitaammasta loppuvuodesta huolimatta.

Puolan liiketoiminnan tuloskehitystä painoivat vuonna 2006 hankitun Pozmeatin arvioitua hitaampi startti ja toiminnan käynnistyskustannukset.

Uutuustuotteisiin panostetaan

Vuonna 2007 panostettiin useisiin uutuustuotteisiin. Kokonaisuutena uutuustuotteet saavuttivat niille asetetun katetason, mutta joukkoon mahtui niin kaupallisia menestyksiä kuin epäonnistumisia. Nämä kokemukset hyödynnetään ja uutuuksiin panostetaan edelleen, sillä ne ovat pitkän tähtäyksen tavoitteiden kannalta tärkeitä.

Avainlukutaulukko

	2007	2006
Liikevaihto Meur	2 107,3	934,3
Liikevoitto Meur	55,3	40,4
- % liikevaihdosta	2,6	4,3
Voitto ennen veroja Meur	36,3	33,6
- % liikevaihdosta	1,7	3,6
Oman pääoman tuotto, %	9,2	11,9
Sijoitetun pääoman tuotto, %	7,2	10,1
Omavaraisuusaste, %	29,3	43,7
Bruttoinvestoinnit, Meur	129,3	82,6
Tulos/ osake, euroa	0,72	0,79
Osinko/ osake, euroa	0,27	0,27
Henkilöstö	7 840	4 418

Toimitusjohtajalta

Päättynyt tilikausi oli uudelleen nimetyn yhtiön ensimmäinen uudella konsernirakenteella. Vuotta leimasivat Scan AB:n integrointi, Suomen teollisen rakennemuutoksen työläs ja investointipainotteinen toinen vuosi sekä lihan kansainvälisten markkinanäkymien nopea heikkeneminen loppuvuonna.

HKScan operoi monipuolisesti Itämeren alueen ruokamarkkinoilla. Yhtiön markkina-asemat ovat keskimäärin vahvat ja vakaat sen tärkeimmissä asiakassegmenteissä. Kymmenen viime vuoden aikana tapahtuneen määrätietoisen kansainvälistymisen myötä se on ohittamaton toimija pohjoiseurooppalaisen ruokamarkkinan mahdollisissa tulevissakin rakennemuutoksissa.

Miltä päättynyt vuosi näytti johdon näkökulmasta? Yhtiön tuloskehitys jäi odotuksista vuoden 2007 jälkipuoliskolla. Tulospoikkeama aiheutui pääosin Suomen liiketoiminnasta. Turusta Vantaalle siirretyn tuotantolinjojen ylösajo tärkeän joulusesongin alla aiheutti paitsi ennakoituja myös ennakoimattomia kertaluontoisia kustannuksia.

Lisäksi Suomen liiketoiminta kärsi lähes koko vuoden toimitusvarmuusongelmista, jotka heijastuivat paitsi logistiikan korkeina kustannuksina, myös markkina-asemien menetyksenä joissakin yritykselle tärkeissä tuoteryhmissä. Näiden markkina-asemien ja asiakkaiden luottamuksen palauttaminen on keskeisiä haasteita, kun yhtiö uuden jakelukeskuksen käyttöönoton myötä on jälleen toimitusvarmuudeltaan kilpailukykyinen.

Jos Suomessa jäätiin odotuksista, Ruotsin liiketoiminta saavutti sille asetetut tavoitteet. Päättyneen tilivuoden aikana käynnistettiin kaksivuotinen tuotannon tehostusohjelma ja eriytettiin Scanin lihaja valmisteliiketoiminta omiksi yksiköikseen.

Myönteisestä kehityksestä huolimatta Ruotsissa ollaan toki yhä etäällä pidemmän aikavälin kannattavuustavoitteista eli töitä riittää jatkossakin.

Myös Baltian maissa yllettiin kasvu- ja tulostavoitteisiin. Loppuvuonna maailmanlaajuisesti kallistunut rehuvilja hidasti kuitenkin tuloskehitystä voimakkaasti vuoden viimeisinä kuukausina. Baltiassa tavoitteena on yhtiön johtavien markkina-asemien vahvistaminen edelleen valikoiduin, nykyistä tuotantorakennetta täydentävin investoinnein.

Puolassa yhteisyritys Sokolów jäi selkeästi vuoden 2007 alussa asetetuista tavoitteistaan, mikä kyettiin ennakoimaan jo vuoden puolivälissä. Suurin syy heikkoon kehitykseen oli loppuvuonna 2006 ostetun Pozmeatin huomattavasti suunniteltua hitaampi käyttöönotto. Lisäksi loppuvuonna Puolan liiketoimintaan kuuluva porsaiden alkutuotanto kärsi Baltian tavoin rehuviljan voimakkaasta kallistumisesta. Sokolówin vanhat yksiköt saavuttivat sitä vastoin tavoitteensa.

Vuonna 2007 lanseerattiin myös selkeästi aiempia vuosia enemmän uutuustuotteita. Kokonaisuutena tuoteuutuudet saavuttivat niille asetetut tuotantokatetavoitteet. Mutta joukkoon mahtui niin kaupallisia onnistumisia kuin epäonnistumisiakin. Tuotevalikoiman uudistaminen on jatkossakin tärkeä prioriteetti, kun yhtiö kehittää tarjontaansa lihatalosta aiempaa monipuolisemmaksi ruokataloksi.

Päättynyt tilivuosi oli haastava paitsi sijoittajien myös yrityksen johdon näkökulmasta. Vuoden 2008 vaikea markkinatilanne etenkin sianlihan kansainvälisillä markkinoilla heijastuu monin tavoin HKScanin kotimarkkinoille. Vaisut markkinanäkymät alkaneen vuo- den ensimmäisellä puoliskolla kätkevät ainakin tilapäisesti alleen sen pitkän kehitystyön, mitä yhtiön eri markkina-alueilla on viimevuodet tehty.

Muutokset teollisissa rakenteissa ovat kuormittavia ja pitkiä. Sitä ne ovat etenkin yrityksen henkilökunnalle, joka joutuu viemään muutokset läpi päivittäisten työtehtävien ohella. On kuitenkin selvää, että HKScanin kokoluokassa ja markkina-asemassa oleva yhtiö on velvollinen jatkuvasti trimmaamaan prosessejaan.

Yhtiön pidemmän aikavälin iskukyvyn kannalta isot ja raskaat toimenpiteet ovat siis välttämättömiä. Suomessa on nyt edellytykset aiempaa tehokkaammalle tuotannolle ja isommat haasteet siirtyvät uuden rakenteen käyttöönoton myötä kaupalliselle puolelle. Teollinen rakennemuutos jatkuu vuosina 2008-2009 Ruotsissa.

Pidemmällä tähtäyksellä yhtiön kilpailukyvyn määrittävät sen tuotteiden ja tuotemerkkien haluttavuus ja asema markkinoilla. Teollisen yhtiön haaste on pystyä määrittelemään ja pitämään liiketoimintaprosessinsa kuluttaja- ja asiakaslähtöisinä. Tällä saralla haasteet ovat suuria ja niihin vastaaminen edellyttää koko organisaatiolta nöyryyttä ja aitoa halua oppia uutta.

Ruokailutottumusten ja ruokaan liittyvien arvostusten muutosten seuranta ja ymmärtäminen on yhä tärkeämpää. Ruoka puhutti kuluneena vuonna eri kotimarkkinoidemme kuluttajia. Tapetilla olivat esimerkiksi kotieläintuotanto, lähiruoka, ruokainfl aatio mutta myös ruoan maistuvuus, tuoreus, turvallisuus ja terveellisyys.

Lähivuosina kasvavat elintarvikkeiden eettisyyteen, jäljitettävyyteen, terveellisyyteen, puhtauteen ja vaikkapa hiilijälkeen liittyvät vaatimukset ja tietotarpeet. Yhtiön on kyettävä jatkossa aiempaa paremmin osallistumaan tähän vuoropuheluun ja vastaamaan sen

tuomiin uudenlaisiin haasteisiin. Viljan hinnan nousu maailmanlaajuisesti saattaa jatkuessaan puolestaan muuttaa nopeastikin pitkän aikavälin kuluttajamielikuvaa ruoan edullisesta hintatasosta, millä voi olla välillisiä vaikutuksia kulutustottumuksiin.

Ruokaketjun haasteet ovat moninaisia mutta tarjoavat runsaasti mielenkiintoisia kasvu- ja kehitysmahdollisuuksia. Näihin haasteisiin vastaaminen edellyttää saumatonta yhteispeliä pitkän arvoketjun kaikilta toimijoilta. Kiitoksen kuluneesta vuodesta ansaitsevat todelliset tuloksentekijät eli yhtiön osaava henkilökunta sen kaikilla markkina-alueilla. Lisäksi haluan välittää kiitokseni yhteistyökumppaneille, asiakkaille ja yhtiön tuotteita valikoiville kuluttajille, tuottajille sekä muille keskeisille sidosryhmille.

Vantaalla, huhtikuussa 2008

Kai Seikku

Suomessa kaksivuotinen rakenneohjelma loppusuoralla

HKScanin liiketoiminnasta Suomessa vastaavat HK Ruokatalo Oy ja LSO Foods Oy. HK Ruokatalo Oy:lle kuuluvat teollinen toiminta, myynti, markkinointi, logistiikka ja kuljetukset. LSO Foods hankkii sikoja ja nautoja HK Ruokatalon tarpeisiin. HK Ruokatalo Oy:n tuotemerkit Suomessa ovat: HK, Kariniemen, Via ja Kokki.

Suomi	2007	%	2006	%
Liikevaihto	674,3	31,3	608,0	64,5
Liikevoitto	22,8	37,8	25,4	57,9
Liikevoitto %	3,4		4,2
Henkilöstö	2 236	30,5	2 328	56,0

Summat ovat miljoonia euroja. Henkilöstöluku on vuoden lopusta. Prosenttiluku tarkoittaa osuutta koko konsernin vastaavasta luvusta. Vuoden 2008 tavoitteita ovat muun muassa uuden logistiikkakeskuksen menestyksellinen ylösajo ja toiminnallisten hyötyjen saavuttaminen uudistetulla teollisella rakenteella.

Lihaliiketoiminta

HK Ruokatalon lihaliiketoiminnalle kuuluu sikojen ja nautojen hankinta, teurastus, lihanleikkuu ja lihavirtojen ohjaus. Lihaliiketoiminta vastaa myös tuotteidensa myynnistä ja markkinoinnista. Yhtiön sikateurastamot sijaitsevat Forssassa ja Mellilässä ja nautateurastamo Outokummussa. Tuore liha jatkojalostetaan Forssassa ja Vantaalla.

Osana HK Ruokatalon tuotantorakenteen uudistusta Forssan tuotantolaitos luovutti kokolihatuotantonsa Vantaalle ja vastaavasti valmistautui vastaanottamaan kuluttajapakatun lihan jatkokäsittelyosaston Tampereelta keväällä 2008. Siirtojen myötä kokolihan käsittely tehostuu ja tuotteistamiseen voidaan panostaa enemmän. Lisäksi lihan kuljetukset tuotantolaitosten välillä vähenevät.

Lihaliiketoiminnassa vuotta leimasi Forssan uudistetun teurastamon ja leikkaamon tehojen nosto ja optimaalinen hyödyntäminen, mikä on tärkeää kilpailukyvyn kannalta. Automaation lisääminen on parantanut saantoa ja tuottavuutta. Tuotteet säilyvät paremmin ja niiden mikrobiologinen laatu on erittäin hyvä. Lisäksi työntekijöiden sairauspoissaolot ovat vähentyneet raskaiden työvaiheiden automatisoinnin ansiosta.

HK Ruokatalo teki syyskuussa alihankintasopimuksen Järvi-Suomen Portti Osuuskunnan kanssa. Sen mukaisesti HK Ruokatalo on tammikuusta 2008 lähtien huolehtinut Portin tarvitsemien sikojen ja nautojen teurastuksesta ja nautojen leikkuusta. Volyymin lisäys kyetään hoitamaan ilman merkittäviä investointeja, ja näin Portin ostotilaukset nostavat kapasiteetin käyttöastetta HK Ruokatalon teurastamoissa ja leikkaamoissa.

Syksyllä 2007 alkanut maailmanlaajuinen, nopea ja voimakas rehuviljan hinnannousu nosti rajusti liharaaka-aineen tuotantokustannuksia myös Suomessa. Kallistunut raaka-aine heikensi yhtiön lihaliiketoiminnan kannattavuutta loppuvuotta kohden. Hinnankorotuksia myyntihintoihin päästiin tekemään vasta vuoden 2008 alussa alkaneella kaupan jaksolla.

LIHARAAKA-AINEEN HANKINTA

Hankintayhtiö LSO Foods Oy hankkii HK Ruokatalon teollisuuden tarvitseman elävän liharaaka-aineen sikojen ja nautojen osalta. Se huolehtii myös eläinlogistiikasta ja tilojen kehittämiseen liittyvästä neuvonnasta. Toiminta perustuu tuottajien kanssa tehtyihin tuotantosopimuksiin. Yhtiöllä oli vuoden lopussa noin 7 000 sopimustuottajaa.

Vuoden 2007 aikana LSO Foods laajensi toimintaansa ja alkoi hoitaa Järvi-Suomen Portti Osuuskunnan tarvitsemien sikojen ja nautojen hankinnan siihen liittyvine palveluineen. Asiaa koskeva alihankintasopimus oli tehty syksyllä 2006. Järjestelyllä pyrittiin parantamaan lihanhankinnan kustannustehokkuutta muun muassa yhdistämällä toiminnot ja purkamalla kahden hankintaorganisaation päällekkäisyydet.

LSO Foodsin hankinta nousi kertomusvuonna 110,5 miljoonaan kiloon (99,3 milj. kiloa). Lisäystä oli sekä sian- että naudanlihassa. Vuoden lopussa yhtiön markkinaosuus oli sianlihan hankinnassa 41 prosenttia ja naudanlihan hankinnassa 28 prosenttia. Sianlihassa yhtiö on markkinaykkönen ja naudanlihassa markkinakakkonen. LSO Foods välitti lihantuotantotiloille vuoden aikana kasvatettavaksi 699 000 porsasta ja 35 000 vasikkaa.

Siipikarjaliiketoiminta

Siipikarjaliiketoiminta vastaa HK Ruokatalossa siipikarjanlihan hankinnasta sekä siipikarjatuotteiden valmistuksesta Euran ja Säkylän tehtailla. Sillä on myös vastuu tuotteidensa myynnistä ja markkinoinnista.

Siipikarjaliiketoimintaa vauhditti voimakas kulutuksen kasvu, joka broilerin lihassa oli lähes 15 prosenttia. Luuttomien osien, erityisesti fi leen kysyntä lisääntyi huomattavasti. Euran tuotantolaitoksessa oli varauduttu tähän muun muassa kasvattamalla tuotantomääriä syyskesästä lähtien. Tuotantomäärien kasvun myötä laajennettiin ja uusittiin Euran ilmajäähdyttämöä sekä jatkettiin automaatioasteen nostamista tuotannon eri vaiheissa.

HK Ruokatalon siipikarjan hankinnaksi muodostui 47,6 miljoonaa kiloa (43,5 milj. kiloa). Määrä tuli kokonaisuudessaan omilta sopimustuottajilta, joita on noin 140. Lihavolyymia on tarkoitus edelleen lisätä ja tätä varten sopimustuottajat ovat parhaillaan laajentamassa tuotantoaan. HK Ruokatalon hankintaosuus siipikarjanlihassa on 50 prosenttia.

Kalkkunaliiketoimintaan kuuluvaa alkutuotantoa, teurastusta ja leikkuuta HK Ruokatalo harjoittaa Atrian kanssa Länsi-Kalkkuna Oy nimisessä yhteisyrityksessä Säkylässä. Tarkoituksena on erikoistumisella parantaa kalkkuna-alan heikkoa kannattavuutta. Siipikarjanlihan kasvava menekki ei kuitenkaan ulottunut kalkkunan tuorelihaan, jonka kysyntä polki Suomessa paikoillaan.

Valmisteliiketoiminta

HK Ruokatalon valmisteliiketoiminta huolehtii yhtiön lihavalmisteja valmisruokatuotannosta sekä valmisteiden myynnistä ja markkinoinnista. Valmisteliiketoiminnan tuotantolaitokset sijaitsevat Vantaalla ja Säkylässä.

Vuotta leimasi tuotantorakenteen uudistuksen läpivienti, kun edellisenä vuonna aloitettu rakenneuudistus ehti varsinaiseen toteutusvaiheeseen. Lihavalmisteiden tuotanto Turusta siirrettiin Vantaalle ja Turun tuotantolaitos suljettiin suunnitelmien mukaisesti lokakuun lopussa. HK Ruokatalo investoi kertomusvuonna voimakkaasti Vantaalle sekä tuotantotiloihin että tuotantolinjojen automaatioon. Vuoden loppuun mennessä suurin osa yhtiön valmistetuotannosta oli keskitettynä Vantaalle.

Rakenneuudistus on ollut yrityksen historian suurimpia ja prosessina raskas toteutettavaksi koko organisaatiolle. Sen tavoitteena on yksinkertaistaa teollista rakennetta ja parantaa valmisteliiketoiminnan kannattavuutta, joka tällä hetkellä ei ole riittävä.

Uudistuksen toteutusvaihe osui suureksi osaksi syksyyn ja kiireisen joulusesongin edelle, mistä aiheutui tuotannolle paitsi suunniteltuja myös suunnittelemattomia kustannuksia, kun jouduttiin käyttämään tilapäisjärjestelyjä. Ajoittaiset ongelmat logistiikassa ja toimitusvarmuudessa haittasivat Suomen liiketoimintaa koko vuoden. Se taas heijastui markkinaosuuksien menetyksinä monissa keskeisissä tuoteryhmissä.

Vantaan tehtaalla tuotannon tehokkuus on kohentunut vuoden 2008 alusta lähtien. Se seikka yhdessä kevään 2008 aikana käynnistyvän uuden logistiikkakeskuksen kanssa nostaa yhtiön toimitusvarmuuden ja logistisen kustannustehokkuuden kilpailukykyiselle tasolle.

Kaupallinen toiminta

HK Ruokatalon kaupalliseen toimintaan kuuluvat markkinointi ja tuotekehitys sekä myynti Suomessa eri sektoreille vähittäiskauppaan, Horecaan sekä muuhun teollisuuteen sekä vienti. Vuonna 2007 vähittäiskaupan osuus yhtiön myynnistä oli 59 prosenttia, Horecan 12 prosenttia, teollisuusmyynnin 5 prosenttia sekä viennin 19 prosenttia. Kaupallisessa toiminnassa korostui edellisen vuoden tavoin pyrkimys kannattavuuden turvaamiseen, joskus myös volyymin kustannuksella.

Yhtiön linjana on tuoda markkinoille innovatiivisia tuotteita, jotka innostavat ruoanlaittoon ja helpottavat sitä. Vuoden 2007 parhaiten onnistuneet lanseeraukset olivat Potku-tuoteperhe, Kabanossin uudet makuvaihtoehdot, Via-uutuusmikroateriat ja Kariniemen Kananpojan Minuuttipihvi® Rosepippuri. Uudelle Ehta-lihasarjalle sen sijaan oli odotettu parempaa menestystä, ja siksi Ehdan tuotekokoonpanoa on tarkistettu ja kehitetty uusia tuotteita.

Lihavalmisteissa jatkui edellisten vuosien trendi: menekin siirtyminen yleisestä luokasta A-luokkaan. Grillimakkaroista Kabanossi menestyi tässä luokassa erittäin hyvin. Leikkeleissä lisäkapasiteetti ohuen ohuissa mahdollisti volyymikasvun. Kokonaisuudessaan lihavalmisteiden myynti oli kiloissa mitattuna edellisen vuoden tasoa; myynnin arvo kuitenkin kasvoi.

Valmisruoassa jatkettiin edellisenä vuonna käyttöön otettua strategiaa, jonka mukaisesti yhtiö on vetäytynyt joistakin kannattamattomista tuoteryhmistä ja tuonut markkinoille niiden sijaan korkeamman jalostusasteen innovatiivisia tuotteita. Näin on samalla nostettu tuotannosta saatavaa lisäarvoa.

VIENTI

HK Ruokatalon vienti kasvoi sekä määrältään että arvoltaan. Merkittävän lisäyksen siihen toi trading-kauppa, jolla välitettiin sisaryhtiö Scan AB:n tuottamaa ruotsalaista lihaa muihin maihin. HK Ruokatalon vientikohteista erityisesti Venäjällä tuoreen sianlihan kysyntä oli hyvä. Muita pääkohteita olivat Japani, Yhdysvallat, Baltian maat ja Ruotsi. Sianlihan vaikea kansainvälinen markkinatilanne ja suuret lihavarastot EU-alueella pitivät vientihinnat poikkeuksellisen alhaisina.

TOIMINTAJÄRJESTELMÄ JA TUOTETURVALLISUUS

HK Ruokatalolla on kattava toimintajärjestelmä, joka koostuu laadun- ja ympäristön- sekä tuoteturvallisuusasioiden hallinnasta. Järjestelmän kehikkoina hyödynnetään ISO 9001-, 14001- ja 22000-

Ydinprosessi Suomessa

Liiketoimintaprosessit:

HK Ruokatalon toiminta on jaettu neljään osaan: liha-, siipikarja- ja valmisteliiketoimintaan sekä kaupalliseen toimintaan.

HK Ruokatalon ydinprosessi alkaa kuluttajien tarpeiden selvittämisestä. Sen jälkeen ketjun eri vaiheisiin nivoutuvat alkutuotannon lihantuottajien panos, lihan hankinta, teurastus, leikkuu, tuotteiden valmistus, kuljetus ja kaupalliset toiminnot.

standardeja. Yhtiön ISO 9001:2000 - ja ISO 14000:2004 -sertifi kaatit kattavat kaikki toiminnot. Sertifi oitu ISO 22000 tuoteturvallisuuden hallintajärjestelmä on Vantaan, Forssan ja Mellilän tuotantolaitoksilla. Se kattaa teurastuksen, leikkuun ja raakalihavalmisteiden, lihavalmisteiden ja valmisruuan valmistuksen. Vantaan MicVac-tuotannolla on lisäksi BRC-sertifi kaatti1).

Tuoteturvallisuus on elintarvikkeiden tärkeimpiä laatuominaisuuksia maun rinnalla. Maistuvuuden lisäksi tuotteiden on oltava käyttäjilleen turvallisia, terveellisiä ja täytettävä muut asetetut laatukriteerit. HK Ruokatalossa tuoteturvallisuuden hallinta perustuu tuotteiden, raaka-aineiden ja valmistusprosessien vaarojen tunnistamiseen, niistä aiheutuvien riskien arviointiin ja näiden hallintaohjelmiin. Hallinta tapahtuu joko tukijärjestelmien tai HACCP-järjestelmän2) avulla ja sen toimivuutta arvioidaan säännöllisesti.

Vantaan, Forssan ja Euran tuotantolaitosten yhteydessä olevat, FINAS-akkreditoidut laboratoriot seuraavat osaltaan laatuvaatimusten täyttymistä.

1) Tuoteturvallisuussertifi kaatti, joka osoittaa, että yritys hyväksyy ja noudattaa brittiläisen vähittäiskaupan yhteenliittymän, British Retail Consortiumin laatimaa BRC Global Standard Food järjestelmää. 2) Hazard Analysis Critical Control Point = Vaarojen arviointi ja kriittiset hallintapisteet.

Ruotsin liiketoiminnan integroituminen konserniin sujunut kitkatta

HKScanin liiketoiminnasta Ruotsissa on tammikuusta 2007 alkaen vastannut Scan AB yhdessä tytäryhtiöidensä kanssa. Yhtiön tuotteita ovat sian-, naudan- ja lampaan liha sekä lihavalmisteet ja valmiit ruoat. Scan AB:n tärkeimmät tuotemerkit Ruotsissa ovat Scan ja Pärsons.

Ruotsi	2007	%	2006	%
Liikevaihto	1 111,9	51,7	-	-
Liikevoitto	23,0	38,1	-	-
Liikevoitto %	2,1		-
Henkilöstö	3 200	43,6	-	-

Summat ovat miljoonia euroja. Henkilöstöluku on vuoden lopusta. Prosenttiluku tarkoittaa osuutta konsernin vastaavasta luvusta.

HKScan-konsernin näkökulmasta katsottuna Ruotsin liiketoiminta kehittyi suunnitelmien mukaisesti. Pidemmän aikavälin tavoitteita ajatellen parannettavaa on kuitenkin vielä paljon.

Suunnitelmat pitivät siitäkin huolimatta, että vuoden jälkipuoliskolla koettiin historiallisen voimakas ja nopea rehuviljan maailmanlaajuinen hinnannousu, joka nosti rajusti liharaaka-aineen tuotantokustannuksia Ruotsissa. Osa kustannusnoususta pystyttiin siirtämään myyntihintoihin jo loppusyksyllä, pääosa kuitenkin vasta vuoden vaihteen jälkeen.

LIHA-ALAN SUURI RAKENNEMUUTOS

Ruotsin liha-alalla nähtiin vuonna 2007 muutamia suuria yritysjärjestelyjä. Niiden seurauksena toimialan rakenne muuttui huomattavasti ja yrityskoko kasvoi ja kilpailuasetelmat selkiytyivät. Merkittävää on myös, että järjestelyt samalla liittivät kansallisiin markkinoihin aiemmin suuntautuneen ruotsalaisen liha-alan osaksi laajempia kansainvälisiä verkostoja. Scan AB:n synty ja liittyminen HKScan-konserniin on keskeinen osa tätä kansainvälistymistä.

Scan AB syntyi virallisesti 29. tammikuuta 2007, kun Ruotsin suurin liha-alan yritys, noin 20 000 lihantuottajan muodostama osuuskunta, Swedish Meats yhtiöitti teollisuutensa ja markkinointinsa. Scan AB siis jatkaa Swedish Meatsin liiketoimintaa.

Swedish Meats itse oli puolestaan syntynyt kahdeksan vuotta aikaisemmin isossa järjestelyssä, missä pääosa Ruotsin osuustoiminnallisesta liha-alasta yhdistyi yhdeksi yritykseksi. Tarkoituksena oli tuolloin ollut parantaa osuustoiminnallisen liha-alan kannattavuutta ja luoda edellytykset kasvulle.

Tulokset eivät kuitenkaan vastanneet odotuksia, ja sen takia Swedish Meats päätyi lopulta useiden eri vaihtoehtojen jälkeen ratkaisuun, missä se irroitti teollisuutensa ja markkinointinsa Scan AB -osakeyhtiöksi. Yrityskaupan seurauksena tammikuussa 2007 Scanista tuli HKScan Oyj:n tytäryhtiö ja osa pohjoiseurooppalaista HKScan-konsernia.

TÄHTÄIMESSÄ KANNATTAVUUDEN PARANTAMINEN

Scan AB:n viime vuosien keskeinen tavoite on ollut parantaa kannattavuutta, mikä pidemmällä aikavälillä katsottuna on ollut riittämätön. Tähän liittyen yhtiö kertoi toukokuussa 2007 laajasta, vuoteen 2009 asti ulottuvasta, tehostamisohjelmasta, joka on jatkoa Swedish Meatsin vuonna 2006 aloittamalle tuotannon keskittämisohjelmalle.

Tehostamisohjelman tavoitteena on 18-22 miljoonan euron vuotuiset säästöt. Ohjelmaan sisältyy huomattavia investointeja tuotantotekniikoiden ja työmenetelmien uudistamiseksi. Investoinnit koskevat useampia teollisia paikkakuntia ja ovat suuruudeltaan noin 20 miljoonaa euroa. Tehostamisohjelman myötä työvoiman tarve vähenee useilla paikkakunnilla. Henkilöstövaikutusten arvioidaan olevan kaikkiaan noin 400 henkeä.

Tehostamisohjelman lisäksi Scan päätti perustaa valtakunnallisen logistiikkakeskuksen Linköpingiin. Sen rakentaminen alkoi marraskussa 2007. Toimiessaan täydellä teholla vuonna 2010 keskus tarjoaa Scanille mahdollisuudet lisätä logistiikkansa tehokkuutta ja joustavuutta.

Ruotsin liha-alan rakennemuutos on näkynyt myös Scan-yhtiöiden sisäisissä rakenteissa. Swedish Meatsin aikanaan vuonna 2006 käynnistämän keskittämisohjelman mukaisesti yhtiö on sulkenut neljä tuotantolaitosta, minkä lisäksi Skellefteån ja Kävlingen tuotantolaitokset on määrä sulkea vuoden 2008 jälkipuoliskolla.

KOHTI SUUREMPAA MARKKINAOHJAUTUVUUTTA

Lisätehojen saamiseksi Scanin liiketoiminta eriytettiin syyskuussa kahteen yksikköön, jotka ovat Lihaliiketoiminta ja Valmisteliiketoiminta. Eriyttämisellä haetaan asiakaslähtöisempää toimintatapaa. Samalla markkinointi- ja myyntiorganisaatiota uudistettiin vastaamaan paremmin niitä vaatimuksia, mitä yhteistyö asiakaskunnan kanssa edellyttää.

Ulospäin hyvin näkyvänä osana tehostamoisohjelmaa Scan selkeytti ja uudisti tuotekonseptinsa vuoden aikana. Tuotemerkkejä karsittiin ja ryhmiteltiin niin, että lähtökohtana ovat entistä enemmän kuluttajien odotukset ja toivomukset. Tämä on tärkeä osa Scanin muuttumista markkinaohjautuvaksi ruokayhtiöksi. Vuoden huomatuimpiin lanseerauksiin pakkausuudistuksen ohella kuului myös Scan-auto, joka kiertää myymälöitä ja erilaisia kuluttajatapahtumia.

Scan laajensi myyntiä vuonna 2007 Tanskaan kärkituotteinaan tietysti Scan-lihapullat. Pärsons puolestaan laajensi leikkeleiden myyntiä Tanskassa. Tarkoitus on kuluvana vuonna panostaa lisää Tanskan markkinoille muun muassa uutuustuotteilla ja oman myyntiverkoston luomisella.

HKScan-konsernin sisäiseen integroitumiseen kuuluu osana konsernin yritysten yhteistyön tiivistäminen. Tavoitteena on hyödyntää olemassa olevaa kapasiteettia ja teollista osaamista sellaisissa tuoteryhmissä, missä se on taloudellisesti ja logistisesti perusteltua. Tämän mukaisesti käynnisteltiin kertomusvuonna tuotevaihtoa Ruotsin ja Suomen kesken joissakin tuotteissa.

PÄRSONS, ANNERSTEDT JA NYHLÉNS & HUGOSONS

Scanille on ominaista, että merkittävä osa sen liiketoiminnasta tapahtuu tytär- ja osakkuusyrityksissä. Tässä kannattaa mainita erityisesti tytäryhtiöt SLP Pärsons AB, Annerstedt Flodin AB sekä osakkuusyhtiö Nyhléns & Hugosons Chark AB.

Teurastus ja leikkuu Pärsonsin tuotantolaitoksella Helsingborgissa loppui toukokuuhun mennessä ja siirrettiin Scanin muihin tuotantolaitoksiin. Siirrot sujuivat ongelmitta. Loppuvuoden aikana Helsingborgin tehtaan koneistus purettiin. Valmistus ja myynti Pärsonsin tuotemerkillä kehittyi positiivisesti vuoden aikana ja oli tulokseltaan asetettujen tavoitteiden mukainen. Pärsons on Ruotsin johtava viipaloitujen leivänpäällisten valmistaja 25 prosentin markkinaosuudella myynnin arvosta.

Annerstedt Flodin AB markkinoi Flodins-tuotemerkillä eteläamerikkalaista, uusiseelantilaista ja eurooppalaista laatulihaa vähittäiskauppaan ja horeca-asiakkaille. Yhtiö hankkii lihaa ensi sijassa sellaisilta alueilta missä eläimet laiduntavat vapaina luonnonlaitumilla. Vuonna 2007 Annerstedt Flodinin myyntivolyymi kasvoi merkittävästi lähinnä eteläamerikkalaisen naudanlihan ja siipikarjatuotteiden ansiosta.

Scanin puoliksi omistama Nyhléns & Hugosons Chark AB Luulajasta on voimakkaasti kehittyvä liha- ja lihavalmisteyritys, jonka toimialue ulottuu pohjoisen Kiirunasta Etelä-Ruotsin Gävleen. Sillä on toimialueellaan noin 13 prosentin markkinaosuus. Yhtiö on tärkeä lenkki Scanin Pohjois-Ruotsin liiketoiminnassa, ja se keskittyy edelleen vahvistamaan asemaansa Norrlannin johtavana ruokayrityksenä.

Vuoden 2008 alussa Nyhléns & Hugosons sopi Scanin kanssa yhteistyöstä eläinkuljetuksissa Pohjois-Ruotsissa. Sopimuksen ansiosta kuljetukset tehostuvat harvaan asutuilla seuduilla ja toisaalta kaikilla Scanin lihantuottajilla on jatkossakin varmuus kuljetusten järjestymisestä.

Kotimaisen lihantuotannon vahvistamiseksi on vuoden 2008 alusta lähtien käyty keskusteluja Scanin ja Swedish Meatsin välillä yhteisestä alkutuotantoyhtiöstä. 50/50-periaatteella muodostettava Svenska Djur AB tulisi muun muassa hoitamaan eläinten hankinnan ja eläinvälityksen sekä tuotantoneuvonnan. Näin Scan voisi keskittyä kokonaan teollisuuteen ja markkinointiin.

Baltian vuosi vahvasti kaksijakoinen

HKScanin Baltia-ryhmä toimii Virossa, Latviassa ja Liettuassa. Sian- ja naudanlihaa jalostavalla Rakvere Lihakombinaatilla on kolme tytäryhtiötä, jotka ovat virolainen AS Ekseko, latvialainen Rigas Miesnieks sekä liettualainen Klaipedos Maisto Mesos Produktai. Yhtiöillä on kaikissa kolmessa maassa omat tuotemerkit. Virossa tunnetuin tuotemerkki on Rakvere, Latviassa Rigas Miesnieks ja Liettuassa Klaipedos Maistas. HKScanin toinen tytäryhtiö AS Tallegg on Viron suurin siipikarjan ja kanamunien tuottaja.

Tallegg toimii myös Latviassa ja Liettuassa omilla tuotemerkeillään.

Baltia	2007	%	2006	%
Liikevaihto	145,3	6,8	130,8	13,9
Liikevoitto	10,7	17,7	12,6	31,2
Liikevoitto %	7,4		9,6
Henkilöstö	1 892	25,8	1 832	44,0

Summat ovat miljoonia euroja. Henkilöstöluku on vuoden lopusta. Prosenttiluku tarkoittaa osuutta konsernin vastaavasta luvusta.

Asiakkaat keskittävät ja laajentavat myyntiverkkojensa toimintaa. Siksi on huolehdittava HKScanin vahvuuksista Baltiassa: parhaat brändit, myyvimmät tuotteet, suuruuden edut päätuoteryhmissä.

HKScan-konsernilla oli Baltiassa takanaan vuoden 2006 hyvät luvut. Yhtiön käsityksen mukaan samaan oli mahdollista yltää myös vuonna 2007, vaikka liiketoimintaympäristön tiedettiin olevan tiukkenemassa. Asetettujen tavoitteiden kanssa edettiin linjassa aina syyskuuhun saakka.

Myynti kasvoi kaikissa kolmessa Baltian maassa. Hyvä perustuotevalikoima ja onnistuneet sesongit – erityisesti kesällä – pohjustivat kaupallista menestystä. Samaten perinteiset päätuoteryhmät myivät hyvin sekä punaisen lihan tuotteissa että siipikarjatuotteissa. Vaikka esimerkiksi palkat ja kuljetuskustannukset nousivat edelleen voimakkaasti, kustannusnousua saatiin siirretyksi myyntihintoihin, joten kannattavuus pysyi tavoitteen mukaisena.

VOIMAKAS KÄÄNNE SYKSYLLÄ

Kehityksen suunta muuttui neljännellä vuosineljänneksellä. Syynä oli rehuviljan hinnan voimakas kallistuminen maailmanlaajuisesti. Se nosti sianlihan tuotantokustannuksia rajusti samaan aikaan, kun lihan hinnat Euroopassa laskivat ylitarjonnan takia. Virossa rehuviljan hinta yli kaksinkertaistui edellisestä vuodesta, mikä rasitti Rakvere Lihakombinaatia, joka tuottaa itse valtaosan käyttämästään sianlihasta. Tarvittavien korotusten vieminen myyntihintoihin osoittautui ongelmalliseksi.

Rehujen kallistuminen tuntui myös Talleggissa broilerituotteiden valmistuskustannusten nousuna. Lisäksi Talleggin loppuvuotta varjosti kuorimunakanalasta tavattu Newcastlen tauti, minkä vuoksi munituskanat jouduttiin hävittämään. Toimenpiteet kustansi Viron valtio. Tuotannon keskeytyksestä selvittiin tilapäisjärjestelyin. Desinfi oituihin kanaloihin on hankittu uusi lintukanta ja Talleggin kananmunatuotanto on käynnistynyt uudestaan; täyteen vauhtiin päästään elokuussa 2008. Kananmunien myynti muodostaa vain noin 3,5 prosenttia konsernin Baltian liikevaihdosta, mutta se on kannattavaa ja tuo tasaista kassavirtaa.

Vaikka vuosi 2007 alkoi Baltiassa tavoitteiden mukaisesti, ennakoitua heikommin sujunut neljäs vuosineljännes aiheutti sen, että edellisen vuoden tasolle ei aivan päästy. Konsernin viiden prosentin liikevoittotavoite kuitenkin ylittyi, sillä kertaeristä puhdistettu operatiivinen liikevoitto oli 6,9 prosenttia liikevaihdosta.

LISÄÄ TOIMITUSKYKYÄ JA PAREMPAA LAATUA

Kaupan keskittyminen jatkuu edelleen, kaupan ketjut laajenevat ja tiivistyvät. Tämä edellyttää HKScanin Baltia-ryhmältä toimenpiteitä, joilla voidaan vastata asiakkaiden odotuksiin niin toimitettavien määrien kuin laadun suhteen. Kilpailu eri ketjujen välillä on kovaa ja se aiheuttaa hintapaineita teollisuuden suuntaan.

Kertomusvuonna Rakvere Lihakombinaat uudisti 17 vuotta vanhan, alkuperäisen teurastuslinjansa. Modernin linjan käyttöönoton myötä lihan käsittelyn tehokkuus on kasvanut ja laatu parantunut. Parhaillaan Rakvere rakentaa uutta, aiempaa isompaa nakkiosastoa. Myös Tallegg investoi, se aikoo lisätä broilerituotantoaan. Latviassa Rigas Miesnieks kaksinkertaisti pelmeni-kapasiteettinsa. Kulutus kasvaa Baltiassa ja investoinneilla halutaan varmistaa tarvittava toimituskyky jatkossakin myös isoille asiakkaille.

Lihan ja lihajalosteiden kulutus on kasvanut tasaisesti useita vuosia. Yleisen elintason nousun takia myös arvokkaammat tuotteet menevät entistä paremmin kaupaksi. Vuoden 2007 viimeisellä neljänneksellä nähtiin kuitenkin ensimmäisen kerran siirtymistä edullisempiin tuotteisiin. Kysymys saattaa olla pysyvämmästä ilmiöstä, sillä vaikka kasvu on Baltiassa edelleen voimakasta, talous on paikoin ylikuumentunut ja infl aatio kiihtymässä. Infl aatioennusteet kuluvalle vuodelle vaihtelevat Liettuan 6-7 prosentin ja Latvian yli 10 prosentin välillä.

BALTIAN MARKKINAT

Markkina-asemat Baltiassa pysyivät hyvinä. Virossa Rakvere Lihakombinaat on markkinajohtaja 32 prosentin osuudella. Latviassa Rigas Miesnieks nosti osuutensa 18 prosentista 20 prosenttiin, millä se on selvä markkinajohtaja. Liettuassa Klaipedos Maistas on haastaja 8 prosentin markkinaosuudella. Virossa Tallegg vahvisti asemiaan. Sen osuus Virossa myydystä tuoreesta siipikarjanlihasta nousi 70 prosenttiin (Lähde: A.C. Nielsen).

Viron lihamarkkinat ovat melko keskittyneet. Alan viiden suurimman yrityksen yhteenlaskettu markkinaosuus on noin 75 prosenttia. Latviassa viidellä suurimmalla yrityksellä on yhteensä 41 prosentin markkinaosuus. Liettuassa lihamarkkinat ovat verrattain hajanaiset, siellä viisi suurinta pitää hallussaan 21 prosenttia markkinoista. Liettuassa alalla on yhä paljon pieniä toimijoita ja kannattavuuden ylläpitäminen vaikeampaa kuin Virossa ja Latviassa. Liettuassa odotetaankin tapahtuvan yritysten yhdistymisiä ja lopettamisia.

Kuluttajien trendit ovat Baltiassa samanlaiset kuin muuallakin Euroopassa, ja yleinen vaurastuminen vaikuttaa heidän ostokäyttäytymiseensä. Kuitenkin erot kaupunkiväestön ja maaseutuväestön välillä ovat huomattavat johtuen pääasiassa tuloeroista. Tästä myös johtuu, että ruoan laitto kotona on edelleen yleistä Baltian maissa.

Ydinliiketoiminta menestyi Puolassa

Pyrkimys laajempaan kansainvälisyyteen vei HKScanin Puolaan, lihayhtiö Sokolówin vähemmistöosakkaaksi vuonna 2002. Sokolów vaikutti lupaavalta: se oli Puolan markkinajohtaja, sillä oli hyvät kasvumahdollisuudet ja sen tuotemerkit kuuluivat maan tunnetuimpiin. Puolan markkinoiden suuruuden takia ja riskien tasaamiseksi HKScan otti kesällä 2004 kumppaniksi tanskalaisen Danish Crownin. Tarkoitusta varten perustettu yhteisyritys Saturn Nordic Holding alkoi lisätä omistustaan järjestelmällisesti, ja kesällä 2006 Sokolów oli siirtynyt kokonaan suomalais-tanskalaiseen omistukseen.

Puola	2007	%	2006	%
Liikevaihto	220,9	10,3	203,6	21,6
Liikevoitto	3,7	6,1	6,0	14,9
Liikevoitto %	1,7		2,9
Henkilöstö	5 419	-	4 968	-

Summat ovat HKScan-konsernille konsolidoitu osa (50 %), miljoonia euroja. Henkilöstöluku on vuoden lopusta. Se tarkoittaa Sokolówin koko henkilöstöä eikä sitä ole sisällytetty konsernin lukuihin. Prosenttiluku tarkoittaa osuutta konsernin vastaavasta luvusta.

Kauppa keskittyy vauhdilla Puolassa. Sokolów aikoo lisätä tehokkuuttaan ja kykyään palvella suurentuvia kansainvälisiä kaupan ketjuja.

Sokolówille vuosi 2007 oli toiminnallisesti selkeän kahtiajakoinen. Yhtiön varsinainen ydinliiketoiminta eli lihan ja lihajalosteiden valmistus ja myynti Puolan markkinoille sujui asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli noin 10 prosenttia.

Ydinliiketoiminnan menestymisestä huolimatta HKScan-konsernin Puolan markkina-alue kokonaisuudessaan jäi alle edellisvuoden tason. Liiketoiminnan tuloskehitystä on painanut vuonna 2006 hankitun tytäryhtiö Pozmeatin arvioitua pidempään kestänyt käynnistysvaihe ja siitä johtuneet kulut. Toimenpideohjelmaa Pozmeatin tilanteen korjaamiseksi toteutetaan parhaillaan.

Tuloskehitykseen vaikuttivat kielteisesti myös kansainvälisestä sikasyklistä johtuva sianlihan vaikea markkinatilanne Euroopassa ja liharaaka-aineen tuotantokustannusten voimakas nousu syksyllä 2007. Kustannusten nousu rasitti myös Sokolówia, koska se tuottaa itse osan tarvitsemastaan sianlihasta samaan tapaan kuin konsernin Viron yhtiöt.

KILPAILU KAUPAN JAKELUKANAVISSA VAATII KUSTANNUSTEHOKKUUTTA

Länsieurooppalaistyyppinen moderni vähittäiskauppa jakelukanavineen on parhaillaan voimakkaasti keskittämässä rakenteitaan Puolassa, mikä asettaa haasteita tavarantoimittajille sekä määrien että hinnan suhteen. Sokolówilla on historiallisista syistä johtuen melko hajanainen yritysrakenne, jota yhtiö on korjannut lisäämällä erikoistumista seitsemän tuotantolaitoksensa kesken, esimerkiksi teurastukset keskitettiin kolmelle paikkakunnalle. Erikoistumisella pyritään saamaan kustannusetua ja lisää tehokkuutta toimintaan.

Sokolów onnistui vuoden aikana neuvottelemaan itselleen strategisen lihantoimittajan aseman useisiin ketjuihin, mikä avaa sille jatkossa kasvun mahdollisuuksia. Samaten lisättiin uutuuksien, kuten valmiiksi mureutetun naudanlihan, tarjontaa suurimmissa ketjuissa. Viipaloitujen tuotteiden kysyntä on muutenkin kasvussa, samoin kuluttajapakatun lihan, koska monet ketjut ovat lopettaneet lihan leikkaamisen ja keskittyvät pelkästään myyntiin.

Ainoana liha-alan yrityksenä Puolassa Sokolówilla on koko maan laajuinen jakeluverkosto. Keskeisessä asemassa siinä ovat Sokolówin yli 500 omaa vähittäismyyntipistettä, joiden kautta kertyi vuonna 2007 lähes 26 prosenttia yhtiön koko myynnin arvosta. Ketjujen merkitys on kuitenkin kasvussa, sillä jo yli 24 prosenttia myynnin arvosta tuli ketjujen kautta. Viennin osuus liikevaihdosta pysyi 27 prosentissa, toisin sanoen aikaisempien vuosien tasolla.

Puolalaisen lihan viennin Venäjälle pitkäksi aikaa pysäyttänyt, EU:n ja Venäjän välejä hiertänyt kiista saatiin vihdoin sovittua poliittisella tasolla. Jäljelle jäi kuitenkin pääasiassa teknisluonteisia seikkoja, jotka ovat edelleen hidastaneet ja käytännössä estäneet puolalaislihan viennin aloittamisen uudestaan. Myöskään zlotyn kurssin kauan jatkunut vahvistuminen ei ole suosinut vientikauppaa.

MARKKINAT MUUTOKSESSA

Puolan liha-alalle on ominaista pirstaleisuus. Yrityksiä on paljon, mutta ne ovat melkein kaikki pieniä. Maassa arvioidaan olevan toiminnassa vielä noin 3000 liha-alan yritystä. Niistä kuitenkin vain 65 työllisti vähintään 250 henkeä kertomusvuonna 2007. Alan yritysten lukumäärä on puolittunut seitsemässä vuodessa ja vähenemisen odotetaan jatkuvan suurena tulevinakin vuosina. EUkelpoisuuden saamiseksi aikanaan tehdyt investoinnit painavat nyt monia pieniä ja keskisuuria yrityksiä.

Sokolów on liha-alan toimijoista liikevaihdoltaan Puolan toiseksi suurin. Sen markkinaosuudeksi arvioidaan lihajalosteissa noin 17 prosenttia ja lihassa noin 9 prosenttia. Valmisruokien osalta kulutus maassa on vielä vähäistä ja se on kaikkein eniten sidoksissa kuluttajien ansiotasoon.

Puolassa yleistä taloudellista kehitystä vuonna 2008 sävyttää se, että maan bruttokansantuotteen kasvuvauhdin arvioidaan hidastuvan. Samaan aikaan teollisuuden käyttämien raaka-aineiden, erityisesti sianlihan ja siipikarjanlihan, tuotantokustannukset pysyvät korkeina. Myös palveluissa kuten tarkastuseläinlääkärien palveluissa ja jätehuollossa kustannukset nousevat.

Henkilöstö HKScanin yritysryhmässä

HKScan-konsernin toiminta laajeni vuonna 2007 kattamaan yhdeksän Pohjois-Euroopan maata. Laajentumisen myötä konsernilla on palveluksessaan nykyään noin 10 000 työntekijää ja toimihenkilöä. Henkilöstön jakautumaa maittain kuvataan oheisessa taulukossa.

Euroopan pitkästä historiallisesta ja kulttuurisesta kehityksestä johtuen työnteon perinteet ja tavat vaihtelevat maasta toiseen. Sen vuoksi HKScanissa operatiivinen johto kussakin maassa huolehtii siitä, että konsernin yritykset ottavat toiminnassaan huomioon säädökset ja sopimukset, jotka kyseisissä maissa ohjaavat työntekoa, palkkausta ja muita työehtoja samoin kuin henkilökunnan työturvallisuutta.

Periaatteidensa mukaisesti HKScan pitää myös tärkeänä työntekijöiden ja toimihenkilöiden oikeutta ammatilliseen järjestäymiseen ja etujensa ajamiseen.

HENKILÖSTÖ NUMEROIDEN VALOSSA

Konsernin palveluksessa työskenteli vuoden 2007 aikana keskimäärin 7 840 henkilöä (4 418 vuonna 2006). Lisäystä edelliseen vuoteen verrattuna oli siis 3 422 henkeä. Lisäys johtui Scan AB:n ja sen tytäryhtiöiden mukaan tulosta vuoden 2007 alussa.

Markkina-alueittain henkilöstöä oli tilivuonna keskimäärin: Suomi 2 517, Ruotsi 3 449 ja Baltia 1 874. Lisäksi Sokolówin palveluksessa oli keskimäärin 5 172 henkilöä.

Henkilöstö maittain vuoden lopussa

	2007	%	2006	%	2005	%
Ruotsi	3 050	41,6	-	-	-	-
Suomi	2 236	30,5	2 328	56,0	2 525	58,6
Viro	1 630	22,2	1 580	37,9	1 550	36,0
Latvia	219	3,0	201	4,3	178	4,1
Puola (Scan)	100	1,4	-	-	-	-
Tanska	45	0,6	-	-	-	-
Liettua	43	0,6	51	1,2	51	1,2
Englanti	5	0,1	-	-	-	-
Venäjä	5	0,1	5	0,1	5	0,1
HKScan yht.	7 333	100,0	4 165	100,0	4 309	100,0
Sokolów	5 419	-	4 968	-	5 028	-

Henkilöstö yrityksittäin vuoden lopussa

	2007	2006	2005
HKScan Oyj	14	13	11
Scan-konserni	3 200	-	-
HK Ruokatalo Oy	2 080	2 177	2 396
Rakvere Lihakombinaat -konserni	1 402	1 346	1 258
AS Tallegg	490	486	521
LSO Foods Oy	75	91	79
Muut	72	52	44
HKScan-konserni yhteensä	7 333	4 165	4 309
Sokolów-konserni	5 419	4 968	5 028

Henkilöstö maittain vuoden 2007 lopussa

Lisäksi Sokolów-konserni työllisti 5 419 henkeä.

Henkilöstö maittain vuoden 2006 lopussa

Lisäksi Sokolów-konserni työllisti 4 968 henkeä.

Henkilöstö maittain vuoden 2005 lopussa

Lisäksi Sokolów-konserni työllisti 5 028 henkeä.

Kestävän kehityksen periaatteilla veden kulutuksesta, prosesseissa syntyvistä jätteistä, jätevesistä ja

Vastuunsa tuntevana ruoan tekijänä HKScan tytäryhtiöineen haluaa kaikilla markkina-alueillaan toimia niin, että tuotannosta aiheutuva haitta ympäristölle on mahdollisimman pieni. Periaatetta sovelletaan käytäntöön Suomessa, Ruotsissa, Baltiassa ja Puolassa ottaen huomioon voimassa olevat paikalliset ja unionitason säännökset ja sertifi ointimenettelyt.

Operatiivinen johto kullakin markkina-alueella vastaa siitä, että ympäristönhallinta on järjestetty tarkoituksenmukaisella tavalla.

SERTIFIOINNIT YMPÄRISTÖTYÖN TUKENA

Ympäristönhallinta on keskeinen osa konsernin toimintajärjestelmää, ja ympäristönäkökohdat otetaan huomioon toiminnan jokaisessa vaiheessa.

Yhtiöllä on ISO 14001 -standardin mukainen ympäristönhallintajärjestelmä kaikissa HK Ruokatalon tuotantolaitoksissa Suomes-

Ympäristömittarien toteutuminen

HK Ruokatalon toimipaikoissa

	2007		2006 muutos %
Sähkö
- kokonaiskulutus (MWh)	91 873	90 404	+1,6
- ominaiskulutus (kWh / kg)	0,440	0,462	-4,9
Lämpö
- kokonaiskulutus (MWh)	93 285	91 589	+1,8
- ominaiskulutus (kWh / kg)	0,446	0,468	-4,7
Vesi
- kokonaiskulutus (m3 )	1 459 691	1 422 046	+2,6
- ominaiskulutus (l / kg)	6,98	7,27	-4,0
Jätteet
- kaikki jätteet yhteensä (tn / vuosi)	24 862	24 906	-0,2
- määrä (g / valmistuskg)	108,6	119,8	-9,4

Ominaiskulutus tarkoittaa energian ja veden kulutusta suhteutettuna tuotantomääriin.

sa, Rakvere Lihakombinaatin tehtailla Virossa sekä kuudessa Scanin tuotantolaitoksessa Ruotsissa. Muut Scanin laitokset soveltavat BAS-järjestelmää, missä ympäristötyötä johtaa paikallinen ohjausryhmä. Se vastaa siitä, että tehtaille on asetettu ympäristötavoitteet ja että niitä noudatetaan.

Talleggissa Virossa valmistellaan parhaillaan ISO 14001 -standardin mukaista sertifi ointia, jonka arvioidaan toteutuvan vielä vuoden 2008 aikana.

Puolassa Sokolówin tehtaat toimivat hyvien tuotantokäytäntöjen mukaisesti Puolan Eläinlääkintäviraston jatkuvassa valvonnassa. Sokolówilla on myös AQAP 2110 -sertifi kaatti, joka oikeuttaa sen toimittamaan lihaa ja lihatuotteita Nato-joukoille.

Kaikilla HKScan-konserniin kuuluvilla tehtailla on lisäksi ISO 9001 -standardin mukainen laadunhallintajärjestelmä.

INVESTOINTEJA PAREMPAAN TEKNIIKKAAN

Ruoka-alalla suurin ympäristökuormitus aiheutuu energian ja

Ympäristömittarien toteutuminen Scanin toimipaikoissa

	2007		2006 muutos %
Sähkö
- kokonaiskulutus (MWh)	113 387	115 208	-1,5
- ominaiskulutus
(kWh / 1000 valmistuskg)	0,21	0,22	-4,5
Lämpö
- kokonaiskulutus (MWh)	98 097	101 389	-2,6
- ominaiskulutus
(kWh / 1000 valmistuskg)	0,18	0,19	-5,3
Vesi
- kokonaiskulutus (m3)	2 057 365	2 036 153	+1,0
- ominaiskulutus
(l / 1000 valmistuskg)	3,76	3,96	-5,1
Jätteet
- kaikki jätteet yhteensä (tn / vuosi) 22 982		21 292	+7,9
- määrä (g / 1000 valmistuskg)	42	41,5	+1,2

Ominaiskulutus tarkoittaa energian ja veden kulutusta suhteutettuna tuotantomääriin.

tuotantolaitosten lämpökeskusten savukaasuista. Näihin seikkoihin kiinnitetään sen vuoksi paljon huomiota investointien yhteydessä. HKScan on lisäksi mukana muutamissa biovoimalahankkeissa muun muassa Suomessa, Ruotsissa ja Virossa, joissa tuotantolaitosten orgaanista biojätettä tullaan käyttämään lämpö- ja sähköenergian tuotantoon sekä kompostimullan ja lannoitteiden valmistukseen.

Investointien merkityksestä ympäristökuormituksen vähentämisessä on esimerkkinä Forssan tuotantolaitos, missä teurastamon uudistamisen jälkeen vedenkulutus väheni 10,5 prosenttia. Jätemäärä puolestaan pieneni 35 prosenttia, muun muassa jätevesilietteen kuiva-aineen erottelujärjestelmän ansiosta.

Ympäristönhallintaa kehitetään HKScanissa konsernitasolla koko ajan, ja parhaillaan ollaan yhdenmukaistamassa ympäristömittareita ja niiden seurantaa. Ensimmäisessä vaiheessa edetään Ruotsin ja Suomen osalta.

Ympäristömittarien toteutuminen Sokolówin toimipaikoissa

	2007	2006	muutos %
Sähkö
- kokonaiskulutus (MWh)	82 777	78 339	+5,67
- ominaiskulutus (kWh / kg)	0,38	0,44	-12,84
Lämpö
- kokonaiskulutus (MWh)	165 305	162 264	+1,87
- ominaiskulutus (kWh / kg)	0,76	0,90	-15,56
Vesi
- kokonaiskulutus (m3)	2 612 149	2 496 653	+4,63
- ominaiskulutus l / kg	11,94	13,86	-13,85

Ominaiskulutus tarkoittaa energian ja veden kulutusta suhteutettuna tuotantomääriin.

Hallituksen toimintakertomus 1.1.-31.12.2007

• Vuosi 2007 oli yhtiölle historiallinen. Scan AB:n osto tammikuussa ja integroiminen osaksi konsernia yli kaksinkertaisti liikevaihdon ja laajensi toiminnan Ruotsiin. Toiminimen muuttaminen keväällä HKScan Oyj:ksi kuvastaa laajentunutta markkina-aluetta ja tärkeimpiä kuluttajatuotemerkkejä.

• Vuotta leimasivat uuden konsernimallin sisäänajo ja toisaalta tuotannon rakenteelliset muutokset Ruotsissa ja Suomessa. Ne ovat tulevaisuuden kannalta välttämättömiä, jotta kannattavuus saadaan paranemaan konsernin asettamalle tasolle.

• Poikkeuksellista oli lihan alkutuotannon kustannusten voimakas nousu syksyllä rehuviljan maailmanlaajuisen kallistumisen seurauksena. Se nosti rajusti erityisesti sianlihan tuotantokustannuksia. Samaan aikaan sianlihan ylitarjonta ja tuotantokapasiteetin purkaminen EU:n alueella laskivat kansainvälisiä markkinahintoja. Tilanne jatkuu vielä vuoden 2008 alkupuoliskolla heikentäen merkittävästi lihaliiketoiminnan kannattavuutta ja samalla koko yhtiön tuloskehitystä kaikilla markkina-alueilla, erityisesti Suomessa ja Baltiassa.

LIIKEVAIHTO JA TALOUDELLINEN TULOS

Konsernin liikevaihto vuonna 2007 oli 2 107,3 miljoonaa euroa (934,3 miljoonaa euroa vuonna 2006). Operatiivinen liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä oli 65,2 miljoonaa euroa ja tilinpäätöksen mukainen liikevoitto 55,3 miljoonaa euroa. Vastaavat luvut vuotta aikaisemmin olivat 41,8 miljoonaa euroa ja 40,4 miljoonaa euroa. Osakekohtaiseksi tulokseksi muodostui 0,72 euroa (0,79 euroa).

Kertaluontoisia kuluja kirjattiin nettomäärältään yhteensä 9,9 miljoonaa euroa. Ne liittyivät lähinnä Suomen liiketoiminnan rakennemuutokseen. Baltiassa tehtiin 1,5 miljoonan euron ja Puolassa 0,9 miljoonan euron arvonalennukset biologiseen omaisuuteen (elävät eläimet) sianlihan vaikean markkinatilanteen takia.

Konsernin investoinnit muodostuivat poikkeuksellisen suuriksi. Tämä johtui Scan AB oston ja Suomen rakennemuutoksen investointien pääpainon ajoittumisesta vuoteen 2007. Jatkossa investoinnit asettuvat alemmalle tasolle, ja tavoitteena on kassavirran vahvistaminen ja omavaraisuuden nostaminen.

Liikevaihdon jakauma 2007 (%) 2 107,3 miljoonaa euroa

Liikevoitto 2003-2007 (Meur) Vuosi 2003 suomalaisen kirjanpitokäytännön (FAS) mukaisesti.

Liikevoiton jakauma 2007 (%) 55,3 miljoonaa euroa

Liikevaihto ja liikevoitto jakaantuivat konsernin päämarkkinaalueilla*) seuraavasti viimeisen vuosineljänneksen ja koko tilikauden aikana:

Liikevaihto ja liikevoitto segmenteittäin (miljoonaa euroa)

		10-12/2007 10-12/2006 1-12/2007 1-12/2006
Liikevaihto
-Suomi	176,3	162,9	674,3	608,0
-Ruotsi	295,7	-	1 111,9	-
-Baltia	37,6	33,2	145,3	130,8
-Puola	54,8	49,5	220,9	203,6
-Segmenttien välinen	-12,2	-2,8	-45,0	-8,2
Yhteensä	552,2	242,8	2 107,3	934,3
Liikevoitto
-Suomi	3,3	10,9	22,8	25,4
-Ruotsi	7,7	-	23,0	-
-Baltia	0,9	3,2	10,7	12,6
-Puola	0,1	1,0	3,7	6,0
-Segmenttien välinen	0,0	0,0	0,0	0,0
-Konsernihallinnon kulut -0,4		-1,4	-5,0	-3,5
Yhteensä	11,5	13,7	55,3	40,4
Liikevoitto operatiivinen
-Suomi	9,3	10,0	33,3	27,4
-Ruotsi	7,7	-	23,0	-
-Baltia	0,9	3,2	10,1	11,2
-Puola	0,1	1,0	3,7	6,0
-Segmenttien välinen	0,0	0,0	0,0	0,0
-Konsernihallinnon kulut -0,4		-1,4	-5,0	-2,8
Yhteensä	17,5	12,8	65,2	41,8

*) Yhtiö on Q2/2007 alkaen ilmoittanut konsernihallinnon kulut erikseen. Näin markkina-alueiden liiketoiminnan kannattavuuden vertailtavuus paranee. Konsernihallinnon kuluihin sisältyy pääasiassa palkka- ja eläkemenoja sekä mm. johdon kannustinjärjestelmän laskennallisia kustannuksia.

Kaikki esitetyt luvut ovat konsernin kirjanpidon lukuja eivätkä sisällä miltään osin pro forma -tietoja. Vertailuluvuissa ei ole mukana Scan AB:tä tytäryhtiöineen, jotka on konsolidoitu konsernin lukuihin vuoden 2007 alusta lukien. Scan AB:n osakekannan oston seurauksena toteutettu kauppahinnan kohdistaminen selostetaan tilinpäätöksen yhteydessä.

Suomessa liiketoimintaan vaikuttivat meneillään olevat tuotantorakenteen muutokset, jotka aiheuttivat varsinkin vuoden jälkipuolella häiriöitä tuotannossa ja toimitusvarmuudessa. Kannattavuus pysyi epätyydyttävänä.

Baltiassa ja Puolassa vuosi sujui pääosin ennakoidusti. Liikevaihtoon suhteutettuna Baltia ylti taas parhaaseen tulokseen. Asetetut tavoitteet saavutettiin huolimatta hitaammasta loppuvuodesta. Puolassa Pozmeatin käynnistäminen on kestänyt ennakoitua kauemmin, mikä painoi Puolan markkina-alueen tuloskehitystä.

Ruotsin liiketoiminnan suunnitelmien mukainen kehitys on luettava tilikauden myönteiselle puolelle, vaikka kannattavuus on edelleen kaukana pidemmän aikavälin tavoitteesta.

MARKKINA-ALUE SUOMI

Liikevaihto kasvoi Suomessa 66,3 miljoonaa euroa vuodessa. Kasvu perustui lisääntyneeseen trading- ja alihankintakauppaan. Kannattavuus jäi edelleen epätyydyttäväksi. Osaltaan tähän vaikutti meneillään ollut tuotantorakenteen uudistus. Tuotannon siirroista aiheutui ennakoitua korkeampia käynnistyskustannuksia. Lisäksi Vantaan tehtaalle siirrettyjen tuotantolinjojen pitkittynyt ylösajo aiheutti toimituspoikkeamia ja myynnin menetyksiä tärkeän joulusesongin alla.

Rakennemuutoksesta johtuvat kertaluonteiset, ylimääräiset työvoimakustannukset olivat 2,9 miljoonaa euroa ja kertaluonteiset, ylimääräiset logistiikkakustannukset 7,6 miljoonaa euroa.

Vantaalla tuotantotehokkuus on kohentunut vuoden 2008 alussa, ja toimituspoikkeamat poistuvat ensimmäisellä neljänneksellä. Kevään aikana käynnistyvä uusi logistiikkakeskus nostaa yhtiön toimitusvarmuuden kilpailukykyiselle tasolle.

Lihaliiketoiminnan kannattavuutta heikensi syksyllä rehuraakaaineiden hintojen nopea nousu, mikä lisäsi lihan alkutuotannon kustannuksia merkittävästi. Kohonneita kustannuksia päästiin siirtämään myyntihintoihin kuitenkin vasta vuoden 2008 alussa alkaneella kaupan jaksolla.

Valmisteliiketoimintaa leimasi tuotantorakenteen uudistus Suomessa. HK Ruokatalon historian mittavimpaan rakennemuutokseen liittyi huomattavia investointeja Vantaalle tuotantotiloihin ja automaatioon. Investoinneilla ja järjestelyillä parannetaan valmisteliiketoiminnan kannattavuutta, joka tällä hetkellä ei ole riittävä.

Siipikarjaliiketoimintaa vauhditti voimakas kulutuksen kasvu, joka broilerin lihassa oli lähes 15 prosenttia. Erityisesti fi leen kysyntä lisääntyi huomattavasti. Sen sijaan kalkkunan tuorelihan kysyntä polki paikoillaan. Tuotantomäärien kasvun myötä laajennettiin ja uusittiin Euran tuotantolaitoksen ruhojäähdyttämöä sekä jatkettiin automaatioasteen nostamista eri toiminnoissa.

Tampereen toimipisteen sulkeminen Vantaan projektin valmistuttua tapahtuu tämän hetkisen arvion mukaan huhtikuussa 2008.

Konsernin laajentumisen yhteydessä HK Ruokatalo Oy:n toimitusjohtaja Kai Seikku keskittyi HKScan Oyj:n toimitusjohtajan tehtäviin. HK Ruokatalon toimitusjohtajaksi nimitettiin 1.3.2007 alkaen yhtiön lihaliiketoiminnasta vastaava johtaja Esa Mäki. Hänen tilalleen toimitusjohtajaksi nimitettiin 7.12.2007 yhtiön siipikarjaliiketoiminnasta vastaava johtaja Jari Leija.

MARKKINA-ALUE RUOTSI

Ruotsin liha-alalla nähtiin vuonna 2007 muutamia suuria yritysjärjestelyjä, joissa koko toimiala konsolidoitui merkittävästi. Konsolidoitumisen ohella yritysjärjestelyistä seurasi, että aikaisemmin voimakkaasti kansallisiin markkinoihin suuntautunut ruotsalainen liha-ala kytkeytyi osaksi laajempia verkostoja. Scan AB:n liittyminen HKScan-konserniin on osa tätä kansainvälistymistä.

Kokonaisuutena katsoen Ruotsin liiketoiminta kehittyi suunnitelmien mukaisesti vuonna 2007, vaikka kannattavuudessa on edelleen paljon parantamisen varaa etenkin pidemmän aikavälin tavoitteita ajatellen.

Scan kertoi toukokuussa vuoteen 2009 ulottuvasta tehostamisohjelmasta, joka on jatkoa yhtiön aikaisemmille keskittämispäätöksille. Tavoitteena on 18-22 miljoonan euron vuotuiset säästöt. Tuotantotekniikkaa ja työmenetelmiä uudistetaan noin 20 miljoonan euron investoinneilla. Keskittämis- ja tehostamisohjelmasta aiheutuvia rakennejärjestelykustannuksia ja käyttöomaisuuden alaskirjauksia on huomioitu kauppahinnan kohdentamisessa 23 miljoonan euron määrästä. Kohdentamisessa uudelleenarvostettiin ohjelmaan kuuluvien tuotantolaitosten arvot käypiin arvoihin. Uudelleenarvostuksella ei ole tulosvaikutusta konsernin 2007 lukuihin.

Scanin tuotekonseptin laaja uudistamistyö käynnistyi vuoden 2007 alussa. Tuotemerkkien määrää ja konsepteja karsittiin ja ne ryhmiteltiin toisistaan erottuvien kuluttajasegmenttien mukaisesti.

Syyskuussa toteutettiin Scanin lihaliiketoiminnan ja valmisteliiketoiminnan eriyttäminen omiksi yksiköikseen. Eriyttämisellä haetaan asiakaslähtöisempää toimintatapaa ja toisaalta keskittämisen hyötyjä. Tässä yhteydessä myös markkinointi- ja myyntiorganisaatiota uudistettiin.

Marraskuussa alkoi Linköpingissä uuden logistiikkakeskuksen rakentaminen. Vuonna 2010 täydellä teholla toimiva valtakunnallinen keskus mahdollistaa Scanille lisää tehokkuutta ja joustavuutta logistiikkaan.

Scan AB aloitti toimintansa virallisesti 29.1.2007. Yhtiön toimitusjohtajaksi nimitettiin Magnus Lagergren, joka aikaisemmin oli Swedish Meatsin toimitusjohtaja.

MARKKINA-ALUE BALTIA

Baltiassa vuosi 2007 oli vahvasti kaksijakoinen. Kolme ensimmäistä neljännestä sujuivat hyvin, mutta neljäs oli ongelmallinen. Syynä oli rehuviljan hinnan kallistuminen ja siitä johtunut sianlihan tuotantokustannusten raju nousu samalla kun sianlihan hinta laski koko Euroopassa ylitarjonnan takia.

Syyskuuhun asti liiketoiminta sujui suunnitellusti, ja myynti kasvoi kaikissa kolmessa Baltian maassa. Kustannukset nousivat entiseen tapaan, esimerkiksi palkat 15 prosenttia ja kuljetuskustannukset melkein 30 prosenttia. Siihen oli kuitenkin varauduttu ja kustannusten nousua pystyttiin siirtämään myyntihintoihin, joten katteet olivat kohdallaan ja kannattavuus tavoitteen mukainen.

Neljännellä neljänneksellä rehuviljan hinnat Virossa yli kaksinkertaistuivat edellisestä vuodesta, mikä nosti sianlihan tuotantokustannuksia myös Rakvere Lihakombinaatin tuotantoketjussa. Kansainvälisen markkinatilanteen takia sianlihaa oli runsaasti tarjolla ja hinnat pysyivät matalalla. Ylitarjonta on jatkunut vielä vuoden 2008 puolella.

Talleggin kuorimunakanalasta syksyllä tavatun Newcastlen taudin takia munituskanat jouduttiin hävittämään. Kustannuksista vastasi Viron valtio. Tilapäistoimin paikattiin syntynyttä aukkoa, joten taloudellinen menetys jäi vähäiseksi. Tuotannon arvioidaan palautuvan normaaliksi kesällä 2008. Talleggin kananmunien tuotanto vastaa noin 3,5 prosentista konsernin Baltian liikevaihdosta.

Neljäs vuosineljännes oli kaikkiaan ennakoitua heikompi. Sianlihan vaikean markkinatilanteen takia tehtiin lisäksi 1,5 miljoonan euron alaskirjaus biologiseen omaisuuteen (elävät eläimet). Koko vuoden tulokseen sisältyy lisäksi yhteensä 0,6 miljoonan euron kertaluontoiset myyntivoitot.

Markkina-asemat Baltiassa pysyivät hyvinä, osin vahvistuivatkin. Virossa Rakvere Lihakombinaat on markkinajohtaja 32 prosentin osuudella. Latviassa Rigas Miesnieks nosti osuutensa 18:sta 20 prosenttiin, millä se on selvä markkinajohtaja. Talleggin osuus Virossa myydystä tuoreesta siipikarjanlihasta nousi 70 prosenttiin. Liettuassa Klaipedos Maistas piti aiemmat asemansa markkinoilla, joilla se on suhteellisen pieni toimija (Lähde: A.C. Nielsen).

MARKKINA-ALUE PUOLA

Sokolówille vuosi 2007 oli toiminnallisesti kahtiajakoinen. Ydinliiketoiminta eli lihan ja jalosteiden valmistus ja myynti Puolan markkinoille sujui tavoitteiden mukaisesti, kasvua edelliseen vuoteen oli noin 10 prosenttia. Tytäryhtiö Pozmeat sen sijaan jäi selkeästi tavoitteistaan.

Puolan markkina-alueen tulos jäi ennakoidusti alle vuoden 2006 tason. Tämä johtui pääosin Pozmeatin arvioitua pidempään kestäneen käynnistysvaiheen aiheuttamista kuluista. HKScanin osuus Pozmeatin liiketappiosta vuonna 2007 oli 3,2 miljoonaa euroa. Nämä käynnistyskustannukset sisältyvät täysimääräisinä operatiiviseen liikevoittoon. Pozmeatin arvioidaan saavuttavan nollatason vuoden 2008 toisella neljänneksellä.

Kansainvälisestä sikasyklistä johtuvan vaikean markkinatilanteen takia jouduttiin lisäksi viimeisellä neljänneksellä tekemään biologiseen omaisuuteen (elävät eläimet) 0,9 miljoonan euron alaskirjaukset, jotka sisältyvät liikevoittoon.

Sokolówin historiallisista syistä hajanaista yritysrakennetta tehostettiin lisäämällä erikoistumista yhtiön seitsemän tuotantolaitoksen kesken. Erikoistumisella haetaan kustannusetua ja toiminnallista tehokkuutta. Tämä on tarpeen, sillä moderni vähittäiskauppa on voimakkaasti keskittymässä, mikä asettaa haasteita tavarantoimittajille.

Puolan liha-alalle on ominaista hajanaisuus; yrityksiä on paljon ja melkein kaikki ovat pieniä. Sokolów on alan toimijoista liikevaihdoltaan maan toiseksi suurin. Sen markkinaosuudeksi arvioidaan lihajalosteissa noin 17 prosenttia ja lihassa noin 9 prosenttia.

SCAN AB:N OSTO

9.11.2006 tehdyllä kauppasopimuksella yhtiö osti Ruotsin suurimman liha-alan yrityksen, Swedish Meatsin liiketoiminnan. Sopimuksen mukaisesti Swedish Meats yhtiöitti liiketoimintansa Scan AB -nimiseksi osakeyhtiöksi, jonka osakekannan HKScan osti 29.1.2007. Scan AB:stä tuli HKScan Oyj:n kokonaan omistama tytäryhtiö.

Kauppa rahoitettiin suuntaamalla Swedish Meatsille 4 843 000 A-osakkeen suuruinen osakeanti sekä maksamalla noin 76 miljoonan euron (692 miljoonan kruunun) käteisvastike. Lisäksi HKScan otti vastatakseen Swedish Meatsin velat, nettomäärältään noin 171 miljoonaa euroa eli 1,6 miljardia kruunua. Lisäkauppahintana maksetaan seuraavien 5 vuoden aikana noin 7 miljoonaa euroa (noin 66 miljoonaa kruunua), mikä edellyttää tiettyjen Swedish Meatsin vastaavan suuruisten jäsenlainojen takaisinmaksua Scan AB:lle. Kaupantekohetken osake- ja valuuttakurssien mukainen lopullinen kokonaishinta (Enterprise value) oli siten noin 329 miljoonaa euroa (2 988 miljoonaa kruunua).

Toiminnan laajeneminen Ruotsiin ja yrityskoon kasvu vahvistavat pidemmällä tähtäyksellä kilpailukykyä ja asemaa Itämeren alueella. Kauppaa ja kuluttajia kyetään palvelemaan aiempaa moni-

Voitto ennen veroja 2003-2007 (Meur)

Vuosi 2003 suomalaisen kirjanpitokäytännön (FAS) mukaisesti.

puolisemmin ja tehokkaammin. Konsernilla on toimintaa yhdeksässä maassa ja johtavat tuotemerkit tärkeimmillä markkina-alueillaan.

SCANIN OSTON VAIKUTUS RAPORTOINTIIN JA TUNNUSLUKUIHIN

Scan AB tytäryhtiöineen on konsolidoitu konsernin lukuihin 1.1.2007 lähtien. Raportointia muutettiin siten, että konsernin ensisijaisena segmenttinä käyttämät maantieteelliset segmentit Suomi, Baltia ja Puola täydentyivät Ruotsilla.

Scanin liittäminen konsernin osaksi on muuttanut tunnuslukuja merkittävästi, mikä seikka on otettava huomioon tehtäessä vertailuja.

INVESTOINNIT

Scan AB:n osakkeiden hankintahinta transaktiokuluineen oli 161,7 miljoonaa euroa. Kauppa rahoitettiin Swedish Meatsille suunnatulla 75 miljoonan euron osakeannilla sekä 76 miljoonan euron käteisosuudella.

Konsernin tuotannolliset bruttoinvestoinnit vuonna 2007 olivat

129,3 miljoonaa euroa (82,6 Meur). Ne jakaantuivat markkina-alueittain seuraavasti: Suomi 69,7 miljoonaa euroa, Ruotsi 33,2 miljoonaa euroa ja Baltia 12,9 miljoonaa euroa. Puolassa HKScanin osuus Sokolówin investoinneista oli 13,5 miljoonaa euroa. Vertailuvuoden bruttoinvestointeihin sisältyi Sokolówin ja Rakveren vähemmistöosakkeiden lunastuksia 17,7 miljoonaa euroa.

Suomessa tärkeimpiin investointikohteisiin kuului Vantaan tuotantolaitoksen laajennus, jotta se pystyy vastaanottamaan Turusta ja Tampereelta siirrettävän tuotannon ja logistiikan. Ruotsissa panostettiin kilpailukykyä lisäävään tuotantotekniikkaan, kuten uuteen pasteijalinjaan ja siivutuslinjoihin sekä Linköpingin lihavalmistetehtaalla robottitekniikan käyttöönottoon sekä naudanlihan leikkuuta optimoivaan Marel-linjaan Skarassa. Virossa Rakvere Lihakombinaatin tehtaalle valmistui uusi teurastuslinja, joka korvasi alkuperäisen, 17 vuotta vanhan linjan. Lokakuussa Rakveressa aloitettiin uuden nakkiosaston rakentaminen. Kysymyksessä on Rakveren suurin yksittäinen investointi. Se valmistuu elokuussa 2008.

RAHOITUS

Vuosi 2003 suomalaisen kirjanpitokäytännön (FAS) mukaisesti.

Poistot 2003-2007 (Meur)

Konsernin korolliset velat olivat tilivuoden lopussa 514,5 miljoonaa

euroa (196,7 Meur). Scan AB:n mukana siirtyi korollisia velkoja nettomäärältään noin 171 miljoonaa euroa. Kaupan käteisosuus noin 76 miljoonaa euroa rahoitettiin vastaavansuuruisella lainalla. Velkaantumista ovat lisänneet investoinnit etenkin Suomen liiketoimintarakenteen modernisointiin.

HKScan allekirjoitti kesäkuussa 550 miljoonan euron suuruisen monivaluuttaisen luottojärjestelyn kansainvälisen pankkiryhmittymän kanssa. Järjestelyyn sisältyy 275 miljoonan euron suuruinen, lyhennysohjelmainen, seitsemän vuoden pituinen laina sekä 275 miljoonan euron suuruinen, viisivuotinen luottolimiitti. Järjestelyllä uudelleenrahoitettiin HKScanin lainasalkku suurelta osin ja tuetaan tulevia rahoitustarpeita. Lainaan liittyy tavanomaisia kovenantteja. Taloudelliset kovenantit ovat velkaantumisaste ja nettovelkojen suhde käyttökatteeseen.

Käyttöpääomaan sitoutuneen pääoman pienentämiseksi yhtiö myi kolmannella vuosineljänneksellä noin 25 miljoonan euron arvosta Suomen liiketoiminnan saatavia.

Tilivuoden lopussa omavaraisuusaste oli 29,3 prosenttia (43,7 %). Omavaraisuuden nostaminen ja kassavirran vahvistaminen ovat keskeisiä tehtäviä lähivuosina.

Investoinnit 2003-2007 (Meur)

Vuosi 2003 suomalaisen kirjanpitokäytännön (FAS) mukaisesti. * Ei sisällä Scan AB:n oston kauppahintaa.

Korollinen vieras pääoma 2003-2007 (Meur)

Omavaraisuusaste 2003-2007 (%)

TUTKIMUS- JA KEHITYSTOIMINTA

HKScan-konsernin tutkimus- ja kehitystoiminta liittyy käytännössä lähes yksinomaan normaaliin tuotekehitystyöhön. Se tarkoittaa tuoteuutuuksien kehittämistä vuoden tai kahden aikajänteellä sekä markkinoilla jo olevien tuotteiden ajanmukaistamista. Tutkimukseen ja kehitykseen käytettiin vuonna 2007 yhteensä 15,6 miljoonaa euroa (8,5 Meur).

YHTIÖJÄRJESTYKSEN MUUTOS

20.4.2007 pidetty varsinainen yhtiökokous hyväksyi hallituksen esityksen yhtiön toiminimen muuttamiseksi HK Ruokatalo Group Oyj:stä HKScan Oyj:ksi, ruotsiksi HKScan Abp, englanniksi HKScan Corporation. Nimen muutos liittyi konsernin kansainvälisen liiketoiminnan merkittävään laajenemiseen. Yhtiökokous hyväksyi lisäksi yhtiöjärjestyksen muutokset, jotka pääosin johtuivat 1.9.2006 voimaan tulleesta uudesta osakeyhtiölaista. Toiminimen muutos ja uusi yhtiöjärjestys astuivat voimaan 30.4.2007.

HALLITUKSEN VOIMASSA OLEVAT VALTUUDET

Hallituksella on yhtiökokouksen 20.4.2007 myöntämä valtuutus päättää yhtiön omien A-osakkeiden hankkimisesta niin, että hankittavia osakkeita on enintään 3 500 000 kappaletta, mikä on noin 8,9 % yhtiön kaikista osakkeista ja noin 10,3 % A-osakkeista.

Omia osakkeita voidaan hankkia vain vapaalla omalla pääomalla. Omia osakkeita voidaan hankkia hankintapäivänä julkisessa kaupankäynnissä muodostuvaan hintaan tai muuten markkinoilla muodostuvaan hintaan. Hallituksen 7.5.2007 tekemän päätöksen mukaisesti yhtiö osti 100 000 omaa A-osakettaan 14.5.-28.5.2007 välisenä aikana OMX Pohjoismaisen Pörssin julkisessa kaupankäynnissä. Valtuutus on voimassa 30.6.2008 asti.

Hallituksella on lisäksi valtuudet päättää osakeannista sekä optio-oikeuksien ja muiden osakeyhtiölain 10. luvun 1. pykälässä tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta. Valtuutus koskee enintään 5 500 000 A-osakkeen antia, mikä vastaa noin 14,0 % yhtiön kaikista osakkeista.

Hallitus voi päättää osakeannin ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisen ehdoista. Valtuutus koskee sekä uusien osakkeiden antamista että omien osakkeiden luovuttamista. Osakeanti ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antaminen voi tapahtua suunnatusti. Valtuutus on voimassa 30.6.2008 asti. Hallitus päätti 19.12.2007 luovuttaa 59 976 A-osaketta osakepalkkiojärjestelmään kuuluville avainhenkilöille palkkiona ansain-

tajaksolta 2006.

Valtuutukset myönnettiin, jotta yhtiön hallitus voisi joustavasti päättää yhtiön kannalta tarpeellisista pääomamarkkinatransaktioista esimerkiksi yrityksen rahoitustarpeen turvaamiseksi, yrityskauppojen toteuttamiseksi tai henkilöstön kannustamiseksi. Suunnattu omien osakkeiden hankinta ja suunnattu osakeanti edellyttävät aina yhtiön kannalta painavaa taloudellista syytä eikä valtuutuksia voida käyttää osakkeenomistajien yhdenvertaisuusperiaatteen vastaisesti.

HENKILÖSTÖ

Konsernin palveluksessa työskenteli keskimäärin 7 840 henkilöä (4 418). Lisäys johtuu Scan AB:n ja sen tytäryhtiöiden mukaan tulosta vuoden 2007 alussa. Markkina-alueittain henkilöstöä oli tilivuonna keskimäärin: Suomi 2 517, Ruotsi 3 449 ja Baltia 1 874. Lisäksi Sokolówin palveluksessa oli keskimäärin 5 172 henkilöä.

Tilikauden lopussa palveluksessa oli 7 333 henkilöä. Määrä jakaantui maittain: Ruotsi 41,6 %, Suomi 30,5 %, Viro 22,2 %, Latvia 3,0 %, Puola (Scan) 1,4 %, Tanska 0,6 %, Liettua 0,6 %, Englanti 0,1 % ja Venäjä 0,1 %. Lisäksi Sokolówin palveluksessa oli 5 419 henkilöä.

AVAINHENKILÖIDEN KANNUSTINJÄRJESTELMÄ

Yhtiöllä on osakepohjainen kannustinjärjestelmä vuosille 2006- 2008. Järjestelmän tarkoituksena on sitouttaa avainhenkilöitä yrityksen strategisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseen ja samalla tehdä heistä yhtiön pitkäaikaisia osakkeenomistajia.

Kannustinjärjestelmässä on kolme kalenterivuoden mittaista ansaintajaksoa: vuodet 2006, 2007 ja 2008. Hallitus päättää ansaintajakson kohderyhmään kuuluvista avainhenkilöistä ja heidän enimmäispalkkioistaan.

Järjestelmän mahdolliset palkkiot on sidottu konsernin liikevoittoon ja sidotun pääoman tuottoon (ROCE). Koko järjestelmän perusteella annetaan yhteensä enintään 528 000 A-osaketta ja rahaa se määrä, joka tarvitaan palkkiosta avainhenkilöille aiheutuviin veroihin ja veroluontoisiin maksuihin osakkeiden siirtohetkellä. Palkkiot maksetaan ansaintajakson päätyttyä osittain osakkeina ja osittain rahana. Rahaosuudella katetaan osakkeista aiheutuvia mahdollisia veroja ja veroluontoisia maksuja. Henkilön on omistettava ansaitut osakkeet vähintään kolme vuotta ansaintajakson päättymisestä.

Ensimmäiseen ansaintajaksoon (vuosi 2006) nimetyille avainhenkilöille osakkeina maksettavan osuuden palkkio oli yhteensä 59 976 HKScanin A-osaketta. Ne luovutettiin saajille joulukuussa 2007. Vuoden 2007 ansaintajaksolla kohderyhmään kuuluu 20 avainhenkilöä ja osakkeiden kokonaismäärä on enintään 180 000 HKScanin A-osaketta.

RISKIT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT

HKScan-konsernissa merkittävimmät lähiajan riskit liittyvät raakaaineiden, erityisesti sianlihan hintakehitykseen kaikilla markkinaalueilla, vireillä olevien tuotannon siirtojen onnistumiseen Suomessa ja Ruotsissa, logistisen toimitusvarmuuden lisäämiseen Suomessa sekä Ruotsin liiketoiminnan kehittämisohjelman onnistumiseen. Elintarviketeollisuudessa ei myöskään eläintautien mahdollisuutta voida kokonaan sulkea pois.

HKScanissa ja sen liiketoimintayhtiöissä Suomessa, Ruotsissa, Baltiassa ja Puolassa arvioidaan liiketoimintaan liittyviä riskejä jatkuvasti sekä operatiivisella tasolla että omistajahallinnon tasolla. Arvioinnissa otetaan huomioon myös ovatko riskien hallinnan keinot tarkoituksenmukaisia laadultaan ja mitoitukseltaan.

Mahdollisten epävarmuustekijöiden seuranta ja analysointi kuuluvat yhtiön johtamisjärjestelmässä normaaliin toimintaan. Epävarmuustekijäksi saattaa lihateollisuudessa muodostua raaka-aineiden hintojen ja saatavuuden vaihtelu, pidemmällä tähtäimellä myös EU:n yhteisen maatalouspolitiikan muutokset ja WTO:n päätökset maailmankaupan kysymyksissä. Kuluttajien mieltymysten muutoksissa voi piillä epävarmuustekijä, jos niitä ei kyetä ajoissa tunnistamaan. Kaupan rakenteen muutos ja kansainvälistyminen jatkuvat ylläpitäen kovaa kilpailua lihateollisuudessa kaikilla markkina-alueilla.

HKScanin taloudelliset riskit koostuvat valuuttariskistä, korkoriskistä, luottoriskistä ja likviditeettiriskistä. Näiden riskien varalta suojaudutaan konsernin riskienhallintapolitiikassa määriteltyjen periaatteiden mukaisesti.

YMPÄRISTÖNHALLINTA

Konsernin periaatteena on toimia niin, että tuotannosta aiheutuva haitta ympäristölle on mahdollisimman pieni. Periaatetta sovelletaan käytäntöön Suomessa, Ruotsissa, Baltiassa ja Puolassa ottaen huomioon voimassa olevat paikalliset ja unionitason säännökset ja sertifi ointimenettelyt. Operatiivinen johto kullakin markkinaalueella vastaa siitä, että ympäristönhallinta on järjestetty tarkoituksenmukaisella tavalla.

Ympäristönhallinta on keskeinen osa konsernin toimintajärjes-

telmää, ja ympäristönäkökohdat otetaan huomioon ydinprosessin jokaisessa vaiheessa. Yhtiöllä on ISO 14001 -standardin mukainen ympäristönhallintajärjestelmä kaikissa HK Ruokatalon tuotantolaitoksissa Suomessa, Rakvere Lihakombinaatin tehtailla Virossa sekä kuudessa Scanin tuotantolaitoksessa Ruotsissa. Muut Scanin laitokset soveltavat BAS-järjestelmää, missä ympäristötyötä johtaa paikallinen ohjausryhmä. Se vastaa siitä, että tehtaille on asetettu ympäristötavoitteet ja että niitä noudatetaan. Puolassa Sokolówin tehtaat toimivat hyvien tuotantokäytäntöjen mukaisesti Puolan Eläinlääkintäviraston jatkuvassa valvonnassa.

Kaikilla HKScan-konserniin kuuluvilla tehtailla on lisäksi ISO 9001 –standardin mukainen laadunhallintajärjestelmä.

Ympäristönhallinnan kehittämiseksi konsernitasolla ollaan parhaillaan yhdenmukaistamassa ympäristömittareita ja niiden seurantaa. Ensimmäisessä vaiheessa edetään Ruotsin ja Suomen osalta.

TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT

Loppuvuonna 2007 vaikeutunut sianlihan kansainvälinen markkinatilanne jatkuu vuoden 2008 alkupuoliskolla. Se heikentää merkittävästi lihaliiketoiminnan kannattavuutta ja samalla koko yhtiön tuloskehitystä kaikilla markkina-alueilla, erityisesti Suomessa ja Baltiassa. Konsernin ensimmäisen neljänneksen liikevoitto jää alle vuoden 2007 tason. Koko vuoden 2008 vertailukelpoinen liikevoitto on edellisen vuoden tasoa, mikäli yhtiön näkemys sianlihan markkinoiden tasapainottumisesta vuoden jälkipuoliskolla toteutuu.

OSINKOEHDOTUS

Emoyhtiön jakokelpoiset varat ovat 79,8 miljoonaa euroa sisältäen sijoitetun vapaan oman pääoman rahaston (SVOP) määrältään 66,7 miljoonaa euroa. Hallitus esittää, että yhtiö jakaa vuodelta 2007 osinkoa 0,27 euroa osakkeelle eli yhteensä 10,6 miljoonaa euroa.

Yhtiön taloudellisessa asemassa ei ole tilikauden päättymisen jälkeen tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä.

Tunnusluvut Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut

	2007	2006	2005	2004	2003*
Liikevaihto, Meur	2 107,3	934,3	883,3	680,4	647,4
Liikevoitto/-tappio, Meur	55,3	40,4	24,1	35,7	27,5
- % liikevaihdosta	2,6	4,3	2,7	5,2	4,2
Voitto/tappio ennen veroja, Meur	36,3	33,6	20,3	32,6	22,2
- % liikevaihdosta	1,7	3,6	2,3	4,8	3,4
Oman pääoman tuotto (ROE), %	9,2	11,9	7,7	14,6	10,7
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), %	7,2	10,1	7,4	12,3	9,8
Omavaraisuusaste, %	29,3	43,7	44,7	49,3	41,2
Nettovelkaantumisaste (gearing), %	137,0	76,2	71,0	55,3	88,2
Bruttoinvestoinnit, Meur	129,3	82,6	59,2	52,3	64,7
- % liikevaihdosta	6,1	8,8	6,7	7,7	10,0
Tutkimus- ja kehittämismenot, Meur	15,6	8,5	8,0	6,4	6,1
- % liikevaihdosta	0,7	0,9	0,9	0,9	0,9
Henkilöstö keskimäärin	7 840	4 418	4 541	4 713	5 034

Osakekohtaiset tunnusluvut

	2007	2006	2005	2004	2003*
Osakekohtainen tulos, eur
Tulos/osake (EPS), laimentamaton, eur	0,72	0,79	0,46	0,76	0,55
Tulos/osake (EPS), laimennettu, eur	0,72	0,79	0,46	0,76	0,54
Osakekohtainen oma pääoma, eur	8,36	6,86	6,36	6,09	5,43
Osingot
Maksettu osakekohtainen osinko, eur	0,27 1)	0,27	0,27	0,29	0,28
Osakekohtainen osinko, eur	0,27 1)	0,27	0,27	0,29	0,25
Osinko laimentamattomasta tuloksesta, %	37,7 1)	34,2	58,2	38,4	45,4
Osinko laimennetusta tuloksesta, %	37,7 1)	34,2	58,2	38,4	46,5
Efektiivinen osinkotuotto, %	1,9 1)	1,9	2,7	3,9	4,3
Hinta/voitto-suhde (P/E-luku)
- laimentamaton	19,6	18,4	21,2	9,7	10,5
- laimennettu	19,6	18,4	21,2	9,7	10,8
Osakkeen ylin kurssi, eur	21,02	15,19	10,05	7,40	6,07
Osakkeen alin kurssi, eur	12,22	8,35	7,23	5,53	4,60
Tilikauden keskikurssi, eur	16,54	11,02	9,17	6,28	5,48
Osakekannan markkina-arvo, Meur	551,9	499,7	339,8	253,6	164,1
Osakkeiden vaihto, (1000)	17 842	21 389	11 395	10 359	7 074
Osakkeiden vaihto, %	53,4	73,6	39,2	43,1	31,4
Osakkeiden osakeantioikaistun lukumäärän
painotettu keskiarvo tilikauden aikana (1000)	38 784	34 463	34 463	29 428	27 928
Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä
tilikauden lopussa, (1000)	39 306	34 463	34 463	34 463	28 300

* Vuoden 2003 luvut on esitetty suomalaisen kirjanpitokäytännön (FAS) mukaisesti.

1) Hallituksen esityksen perusteella

Tunnuslukujen laskentakaavat

	Voitto ennen veroja – verot
Oman pääoman tuotto (%)	Oma pääoma yhteensä (keskiarvo)	x 100
	Voitto ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut	x 100
Sijoitetun pääoman tuotto (%)	Taseen loppusumma – korottomat velat (keskiarvo)
	Oma pääoma yhteensä	x 100
Omavaraisuusaste (%)	Taseen loppusumma - saadut ennakot
	Korolliset nettovelat - rahavarat	x 100
Nettovelkaantumisaste % (gearing)	Oma pääoma
	Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto
Osakekohtainen tulos	Osakkeiden keskimääräinen osakeantioikaistu lukumäärä tilikauden aikana
	Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma
Osakekohtainen oma pääoma	Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilikauden lopussa
	Osinko / osake
Osakekohtainen osinko	Tilikauden jälkeisten osakeantien oikaisukerroin
	Osakeantioikaistu osakekohtainen osinko
Osinko tuloksesta (%)	Osakekohtainen tulos	x 100
	Osinko / osake
Efektiivinen osinkotuotto (%)	Tilikauden viimeinen osakeantioikaistu kaupantekokurssi	x 100
	Tilikauden viimeinen osakeantioikaistu kaupantekokurssi
Hinta/voitto-suhde (P/E)	Osakekohtainen tulos
Osakekannan markkina-arvo	Ulkona olevien osakkeiden määrä tilikauden lopussa x Tilikauden viimeinen kaupantekokurssi
Henkilöstön määrä	Kalenterikuukausien lopussa laskettujen henkilöstömäärien keskiarvo

	Viite	2007	2006
Liikevaihto	1	2 107,3	934,3
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos		1,6	-1,4
Valmistus omaan käyttöön		1,8	0,6
Liiketoiminnan muut tuotot	3	9,7	8,5
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta		1,5	0,0
Materiaalit ja palvelut	4	-1 461,4	-617,6
Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut	5	-319,0	-150,1
Poistot	6	-52,4	-29,0
Arvonalentumiset	6	0,8	-1,5
Liiketoiminnan muut kulut	7	-234,5	-103,3
Liikevoitto		55,3	40,4
Rahoitustuotot	8	9,1	1,9
Rahoituskulut	8	-28,5	-8,7
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta		0,4	0,0
Voitto/tappio ennen veroja		36,3	33,6
Tuloverot	9	-6,8	-5,8
Tilikauden voitto/tappio		29,5	27,8
Tilikauden voiton jakautuminen:
Emoyhtiön osakkeenomistajille		27,8	27,2
Vähemmistöosakkaille		1,7	0,6
Yhteensä		29,5	27,8
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos
Tulos/osake, laimentamaton, jatkuvat toiminnot, euroa/osake		0,72	0,79
Tulos/osake, laimennettu, jatkuvat toiminnot, euroa/osake		0,72	0,79

IFRS Konsernin tuloslaskelma 1.1.–31.12. (Miljoonaa euroa)

IFRS Konsernin tase 31.12. (Miljoonaa euroa)

	Viite	2007	2006
Varat
Pitkäaikaiset varat
Aineettomat hyödykkeet	10	65,5	4,0
Liikearvo	11	85,1	53,9
Aineelliset hyödykkeet	12	476,6	294,5
Osuudet osakkuusyrityksissä	13	20,3	5,5
Myynti- ja muut saamiset	14	18,0	4,1
Myytävissä olevat sijoitukset / Muut pitkäaikaiset sijoitukset	14	11,4	0,3
Laskennallinen verosaaminen	15	8,3	2,2
Pitkäaikaiset varat yhteensä		685,1	364,4
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	16	140,2	58,4
Myyntisaamiset ja muut saamiset	17	244,9	112,1
Tuloverosaaminen	17	2,5	2,5
Muut rahoitusvarat	18	3,7	-
Rahat ja pankkisaamiset	18	53,2	12,1
Lyhytaikaiset varat yhteensä		444,5	185,1
Varat yhteensä		1 129,6	549,5
Oma ja vieras pääoma
Osakepääoma	19	66,8	58,6
Ylikurssirahasto	19	73,4	72,9
Omat osakkeet	19	-0,7	-
Arvonmuutosrahasto ja muut rahastot	19	80,6	9,0
Muuntoerot	19	3,0	5,4
Kertyneet voittovarat	19	105,5	90,5
Emoyhtiön osakkeenomistajien oman pääoman osuus		328,5	236,4
Vähemmistöosuus		2,9	0,6
Oma pääoma yhteensä		331,5	237,1
Pitkäaikainen vieras pääoma
Laskennallinen verovelka	15	34,0	12,2
Korollinen vieras pääoma	22,23	421,6	87,1
Koroton vieras pääoma	22	6,9	0,0
Eläkevelvoitteet	20	4,7	5,2
Varaukset	21	0,0	0,0
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä		467,2	104,4
Korollinen vieras pääoma	22,23	92,9	109,6
Ostovelat ja muut velat	22	236,6	96,7
Tuloverovelka	22	0,1	0,9
Varaukset	21	1,3	0,6
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä		330,9	208,0
Oma ja vieras pääoma yhteensä		1 129,6	549,5

IFRS Konsernin rahavirtalaskelma (Miljoonaa euroa)

	2007	2006
Liiketoiminta
Liikevoitto	55,3	40,4
Oikaisut liikevoittoon	-1,6	-1,4
Poistot	51,6	30,5
Varausten muutos	-8,1	0,9
Käyttöpääoman muutos	50,1	6,3
Rahoitustuotot ja -kulut	-19,3	-6,8
Verot	-6,8	-5,5
Liiketoiminnan nettorahavirta	121,2	64,4
Investoinnit
Käyttöomaisuuden bruttoinvestoinnit	-131,6	-82,6
Käyttöomaisuuden myynnit	15,8	6,4
Investoinnit tytäryritykseen	-70,1	-
Myönnetyt lainat	-4,0	-
Lainasaamisten takaisinmaksut	2,1	-
Investointien nettorahavirta	-187,8	-76,2
Rahavirta ennen rahoitusta	-66,6	-11,8
Rahoitus
Lyhytaikaisten lainojen nostot	207,4	-
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut	-310,0	-
Pitkäaikaisten lainojen nostot	522,1	24,2
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut	-297,1	-3,6
Pitkäaikaisten saamisten muutos	-	-0,2
Maksetut osingot	-9,3	-9,3
Omien osakkeiden hankkiminen	-1,8	-
Rahoituksen nettorahavirta	111,3	11,1
Rahavarojen muutos	44,7	-0,7
Rahavarat 1.1.	12,1	12,8
Rahavarat 31.12.	56,8	12,1

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

	Osake-	Ylikurssi- Arvonmuutos-		SVOP	Omat	Muut	Muunto-	Voitto-
	pääoma	rahasto	rahasto		osakkeet	rahastot	erot	varat	Yht.
Oma pääoma 1.1.2007	58,6	72,9	0,1	-	-	8,9	5,4	90,5	236,4
Rahavirran suojaukset
Omaan pääomaan
kirjatut voitot ja tappiot	-	-	2,9	-	-	-	-	-	2,9
Muuntoero	-	-	-	-	-	-	-2,4	-	-2,4
Muut muutokset	-	-	-	-	-	-	-	-0,3	-0,3
Siirrot erien välillä	-	-	-			1,7	-	-1,7	0,0
Omaan pääomaan suoraan
kirj. nettovoitot ja -tappiot	0,0	0,0	2,9	-	-	1,7	-2,4	-2,0	0,2
Tilikauden voitto				-	-			27,8	27,8
Kokonaisvoitot ja -tappiot	0,0	0,0	2,9	-	-	1,7	-2,4	25,8	28,0
Osingonjako	-	-	-	-	-	-	-	-9,3	-9,3
Osakeanti	8,2	-	-	66,7	-	-	-	-	74,9
Omien osakkeiden hankinta	-	-	-	-	-1,8	-	-	-	-1,8
Omina osakkeina suoritetut maksut	-	-	-	-	1,1	-	-	-0,8	0,3
Käytetyt optiot	-	0,5	-	-	-	0,2	-	-0,6	0,0
Oma pääoma yhteensä 31.12.2007	66,8	73,4	3,0	66,7	-0,7	10,8	3,0	105,5	328,5

	Osake-	Ylikurssi- Arvonmuutos-		SVOP	Omat	Muut	Muunto-	Voitto-
	pääoma	rahasto	rahasto		osakkeet	rahastot	erot	varat	Yht.
Oma pääoma 1.1.2006	58,6	72,9	1,0	-	-	8,6	4,8	73,2	219,1
Rahavirran suojaukset
Omaan pääomaan
kirjatut voitot ja tappiot	-	-	-0,9	-	-	-	-	-	-0,9
Muuntoero	-	-	-	-	-	-	0,6	-	0,6
Muut muutokset	-	-	-	-	-	0,3	-	-0,6	-0,3
Siirrot erien välillä	-	-	-	-	-	-	-	-	0,0
Omaan pääomaan suoraan
kirj. nettovoitot ja -tappiot	0,0	0,0	-0,9	-	-	0,3	0,6	-0,6	-0,6
Tilikauden voitto	-	-	-	-	-	-	-	27,2	27,2
Kokonaisvoitot ja -tappiot	0,0	0,0	-0,9	-	-	0,3	0,6	26,6	26,6
Osingonjako	-	-	-	-	-	-	-	-9,3	-9,3
Oma pääoma yhteensä 31.12.2006	58,6	72,9	0,1	-	-	8,9	5,4	90,5	236,4

IFRS Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 2007

Yhteisön perustiedot

HKScan Oyj on suomalainen, Suomen lakien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö. Yhtiön kotipaikka on Turku.

HKScan Oyj ja sen tytäryhtiöt (yhdessä konserni) valmistavat, myyvät ja markkinoivat sian-, naudan- ja siipikarjanlihaa, lihavalmisteita ja valmisruokia vähittäiskauppaan, suurkeittiöille sekä teollisuus- ja vientiasiakkaille. Konsernin liikemerkit kuuluvat alallaan toimialueidensa tunnetuimpiin. Merkittävimmät niistä ovat HK, Kariniemen, Via, Scan, Pärsons, Rakvere, Tallegg, Rigas Miesnieks, Klaipedos Maistas ja Sokolów.

Konsernilla on toimintaa Suomessa, Ruotsissa, Virossa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Tanskassa, Englannissa ja Venäjällä.

HKScan Oyj:n A-osake on listattu OMX Helsingin pörssissä vuodesta 1997 lähtien.

HKScan Oyj on LSO Osuuskunnan tytäryhtiö ja kuuluu LSOkonserniin. LSO Osuuskunnan kotipaikka on Turku.

HKScan Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 25.2.2008 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus muuttaa tilinpäätöstä.

Jäljennös HKScan-konsernin konsernitilinpäätöksestä on saatavilla internet-osoitteesta www.hkscan.com, kohdasta "Sijoituksena/ Katsaukset" tai konsernin emoyhtiön pääkonttorista osoitteessa Kaivokatu 18, 20520 Turku.

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

LAATIMISPERUSTA

Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2007 voimassaolevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisten, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset.

Konserni siirtyi kansainväliseen IFRS-tilinpäätöskäytäntöön vuoden 2005 aikana ja sovelsi tässä yhteydessä IFRS 1 "Ensimmäinen IFRS-standardien käyttöönotto" –standardia. Siirtymispäivä oli 1.1.2004 lukuunottamatta standardia IAS 39 "Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen", jonka osalta siirtymispäivä oli 1.1.2005. IFRS-standardien käyttöönotosta johtuvat erot on esitetty täsmäytyslaskelmissa, jotka löytyvät yhtiön kotisivuilta osoitteesta www.hkscan.com.

Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta myöhemmin selitettyjä rahoitusinstrumentteja ja biologista omaisuutta, jotka on arvostettu käypään arvoon. Ennen vuotta 2004 tapahtuneiden liiketoimintojen yhdistämisten osalta liikearvo vastaa aiemman tilinpäätösnormiston mukaista kirjanpitoarvoa, jota on käytetty IFRS:n mukaisena oletushankintamenona.

Tytäryritysten laadintaperiaatteita on tarvittaessa muutettu vastaamaan emoyhtiön laskentaperiaatteita.

Konserni on soveltanut 1.1.2007 alkaen seuraavia uusia tai uudistettuja standardeja ja tulkintoja:

-IFRS 7 Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot. Standardi edellyttää tietojen esittämistä sekä rahoitusinstrumenttien merkityksestä yhteisön taloudelliseen asemaan ja tulokseen että rahoitusinstrumenteista johtuvien riskien luonteesta ja laajuudesta. Standardi on lisännyt konsernin vuositilinpäätöksessä esitettävien liitetietojen määrää.

-IAS 1-standardin muutos IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen – Tilinpäätöksessä esitettävät pääomatiedot. Muutettu standardi edellyttää tietojen esittämistä yhteisön pääoman tasosta ja sen hallinnasta tilikauden aikana. Säännökset ovat laajentaneet konsernitilinpäätöksen liitetietoja.

-IFRIC 8 IFRS 2:n soveltamisala, IFRIC 9 Kytkettyjen johdannaisten uudelleenarviointi, IFRIC 10 Osavuosikatsaukset ja arvon alentuminen. Näillä tulkinnoilla ei ole ollut vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä ja harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Tietoa harkinnasta, jota johto on käyttänyt laatimisperiaatteita soveltaessa ja jolla on eniten vaikutusta esitettyihin lukuihin, on esitetty laatimisperiaatteiden kohdassa "Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät epävarmuustekijät" ja myöhemmin liitetiedoissa kohdissa "Arvonalentumiset" ja "Arvonalentumistestaus".

Konsernitilinpäätöksen tiedot esitetään miljoonina euroina, mikäli ei toisin ilmoiteta.

VERTAILUKELPOISUUS

Scan AB:n konsolidoidut luvut on yhdistelty konserniin 1.1.2007 alkaen. Vuoden 2006 vertailuluvuissa ei ole miltään osin käytetty pro forma –lukuja, joten vuodet eivät ole vertailukelpoisia. Yhtiö on julkistanut pro forma –tietoja 3.4.2007 julkistetussa Listalleottoesitteessä. Tilintarkastamaton pro forma –konsernituloslaskelma 31.12.2006 päättyneeltä tilikaudelta on laadittu olettaen, että yhdistyminen olisi tapahtunut 1.1.2006. Tilintarkastamaton pro forma konsernitase 31.12.2006 on laadittu olettaen, että yhdistyminen olisi tapahtunut 31.12.2006.

ARVIO UUSIEN STANDARDIEN VAIKUTUKSESTA TULEVAISUUDESSA

Nykyinen IAS 31 standardi antaa mahdollisuuden yhdistellä yhteisyrityksen lukuja suhteellisella yhdistelyllä (eli rivi-riviltä yhdistely). Standardiin on todennäköisesti tulossa muutos, että jatkossa vain pääomaosuusmenetelmä tulee olemaan sallittu. IASB on alustavasti ilmoittanut, että muutoksen pakollinen soveltaminen olisi tällä tietoa pakollista vasta 1.1.2009 alkavilla tilikausilla. Uusi standardi tulee muuttamaan merkittävästi konsernin lukuja ja Puolan segmentin käsittelyä.

JOHDON HARKINTAA EDELLYTTÄVÄT LAATIMISPERIAATTEET JA ARVIOIHIN LIITTYVÄT EPÄVARMUUSTEKIJÄT

Tilinpäätöksen laatimisen yhteydessä konsernin johto joutuu tekemään sisältöön vaikuttavia arvioita ja olettamuksia sekä käyttämään harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Merkittävimmät näistä arvioista kohdistuvat liikearvojen ja muiden omaisuuserien mahdollisiin arvonalentumisiin sekä varauksiin. Toteumat voivat poiketa näistä arvioista.

Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet

TYTÄRYRITYKSET

Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiö HKScan Oyj:n tilinpäätöksen lisäksi tytäryhtiöiden tilinpäätökset. Tytäryritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun emoyhtiö omistaa joko suoraan tai välillisesti yli puolet äänivallasta tai sillä on muutoin esim. pääomistajien kanssa tehtyihin sopimuksiin perustuva määräysvalta.

Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty emoyhtiö HKScan Oyj:n lisäksi seuraavat liiketoimintaa harjoittavat tai harjoittaneet tytäryhtiöt: HK Ruokatalo Oy, LSO Foods Oy sekä sen tytäryhtiö Lounaisfarmi Oy, Lihatukku Harri Tamminen Oy, Helanderin Teurastamo Oy ja HK International Ab.

Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty myös Scan AB –alakonserni (Ruotsi) 1.1.2007 alkaen, AS Rakvere Lihakombinaat –alakonserni (Viro, Latvia ja Liettua) sekä AS Tallegg (Viro).

Konsernin keskinäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankintamenomenetelmällä. Hankitut tytäryhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan. Hankintahinta kohdistetaan varoille ja veloille niiden hankintahetken käyvän arvon perusteella. Jäännöserä on liikearvo. Kaikki konserniyhtiöiden väliset sisäiset liiketapahtumat sekä saamiset ja velat eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Sisäinen voitonjako on eliminoitu.

Tilikauden voiton jakautuminen emoyrityksen omistajille ja vähemmistölle esitetään tuloslaskelman yhteydessä ja vähemmistölle kuuluva osuus omista pääomista esitetään omana eränään taseessa oman pääoman osana. Vähemmistön osuus kertyneistä tappioista kirjataan konsernitilinpäätökseen enintään sijoituksen määrään saakka.

OSAKKUUSYRITYKSET

Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta. Huomattava vaikutusvalta toteutuu, kun konserni omistaa 20–50 % yrityksen äänivallasta. Osakkuusyritykset on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Jos konsernin osuus osakkuusyrityksen tappioista ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon eikä kirjapitoarvon ylittäviä tappioita yhdistellä, ellei konserni ole sitoutunut osakkuusyritysten velvoitteiden täyttämiseen. Osakkuusyrityssijoitukset sisältävät niiden hankinnasta syntyneet liikearvot. Osakkuusyhtiöiltä saadut osingot on eliminoitu konsernitilinpäätöksessä. Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty jäljempänä liitetietojen kohdassa 27. Lähipiiriliiketoimet mainitut osakkuusyhtiöt. Osuus osakkuusyritysten voitosta/tappiosta esitetään liikevoiton (ja rahoituskulujen) alapuolella. Jos kuitenkin tällaisen yksikön kautta tapahtuva toiminta on konsernin kannalta merkittävää, esim. konsernin liiketoiminnan kannalta tärkeää toimintoa hoidetaan osakkuusyhtiössä, esitetään osuus osakkuusyhtiön tuloksesta liikevoiton yläpuolella. Scan AB:n osakkuusyhtiöistä Siljans Chark AB, Nyhlens & Hugosons Chark AB ja Höglandsprodukter AB on luokiteltu tällaisiksi yhtiöiksi.

YHTEISYRITYKSET

Yhteisyritys on yritys, jossa konserni käyttää toisen osapuolen kanssa yhteistä määräysvaltaa. Konsernin osuus yhteisyrityksessä yhdistellään suhteellisesti rivi riviltä. Konsernitilinpäätös sisältää konsernin osuuden yhteisyrityksen varoista, veloista, tuotoista ja kuluista. HKScan–konsernin yhteisyritys Saturn Nordic Holding –konserni on konsolidoitu yhteisyrityksenä suhteellisesti rivi riviltä vuoden 2005 alusta alkaen.

Tarkemmat tiedot konserniin kuuluvien yritysten ja osakkuusyritysten omistuksista esitetään jäljempänä liitetietojen kohdassa "Lähipiiriliiketoimet".

ULKOMAAN RAHAN MÄÄRÄISTEN ERIEN MUUNTAMINEN

Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut mitataan siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta. Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyrityksen toiminta- ja esittämisvaluutta.

Ulkomaisten tytäryhtiöiden ja ulkomaisen yhteisyrityksen varat ja velat muunnetaan euroiksi Euroopan keskuspankin vahvistamien tilinpäätöspäivän keskikurssien mukaan. Tuloslaskelmat muunnetaan euroiksi kauden keskikurssia käyttäen. Kauden tuloksen muuntaminen eri kursseilla tuloslaskelmassa ja taseessa aiheuttaa muuntoeron, joka kirjataan omaan pääomaan. Ulkomaisten tytäryritysten ja yhteisyrityksen hankintamenon eliminoinnista syntyvät muuntoerot kirjataan konsernin oman pääoman muuntoeroihin.

KONSOLIDOINNISSA ON KÄYTETTY SEURAAVIA VALUUTTAKURSSEJA

	Tuloslaskelma *)		Tase
	2007	2006	2007	2006
EEK	15,6466	15,6466	15,6466	15,6466
SEK	9,2521	9,2530	9,4415	9,0404
PLN	3,7831	3,8946	3,5935	3,8310

*) laskennallinen keskiarvo kuukausittaisista keskikursseista

Konserniyhtiöt kirjaavat ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat tapahtumapäivän kurssiin. Ulkomaanrahan määräiset ostovelat ja myyntisaamiset, lainasaamiset sekä valuuttamääräiset pankkitilit on muunnettu toimintavaluutan määräisiksi tilinpäätöspäivän kurssiin. Ulkomaanrahan määräisistä liiketapahtumista ja monetaaristen erien muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot on kirjattu tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

Pysyvät vastaavat

AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:

Rakennukset ja rakennelmat	25-50 vuotta
Rakennuksen koneet ja laitteet	8-12,5 vuotta
Koneet ja kalusto	2-10 vuotta

Hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan jokaisessa tilinpäätöksessä ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.

Aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen poistot lopetetaan silloin, kun aineellinen käyttöomaisuushyödyke luokitellaan myytäväksi olevaksi IFRS 5 "Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot" –standardin mukaisesti. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksista syntyneet myyntivoitot ja –tappiot sisältyvät joko liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin.

Normaalista kulumisesta johtuvat kunnossapito- ja korjauskustannukset kirjataan kuluksi syntymähetkellä. Merkittävät uudistusja parannusinvestoinnit aktivoidaan ja poistetaan niihin liittyvän päähyödykkeen jäljellä olevana taloudellisena vaikutusaikana.

VIERAAN PÄÄOMAN MENOJEN AKTIVOINTI

Vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi pääsääntöisesti sillä kaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet.

JULKISET AVUSTUKSET

Julkiset avustukset, esimerkiksi valtiolta tai EU:lta saadut aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintoihin liittyvät avustukset, on kirjattu aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpitoarvojen vähennyksiksi silloin, kun on kohtuullisen varmaa, että ne tullaan saamaan ja että konserni täyttää avustuksen saamisen edellytykset. Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Sellaiset avustukset, jotka on saatu syntyneiden menojen korvauksiksi, tuloutetaan tuloslaskelmaan samalla kun avustuksen kohteeseen liittyvät menot merkitään kuluksi. Tällaiset avustukset esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa.

SIJOITUSKIINTEISTÖT

Sijoituskiinteistöt ovat kiinteistöjä, joita pidetään hallussa vuokratuottojen tai omaisuuden arvonnousun johdosta. Konsernilla ei ole sijoituskiinteistöiksi luokiteltavaa omaisuutta.

Aineettomat hyödykkeet

LIIKEARVO

Liikearvo vastaa sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää konsernin osuuden 1.1.2004 jälkeen hankitun yrityksen nettovarallisuuden käyvästä arvosta hankinta-ajankohtana. Tätä aiempien liiketoimintojen yhdistämisten liikearvo vastaa aiemman tilinpäätösnormiston mukaista kirjanpitoarvoa, jota on käytetty oletushankintamenona. Näiden hankintojen luokittelua tai tilinpäätöskäsittelyä ei ole oikaistu konsernin avaavaa IFRS -tasetta 1.1.2004 laadittaessa. Noin puolet konsernin liikearvoa synnyttäneistä liiketoimintojen yhdistämisistä on tapahtunut ennen 1.1.2004. Tilikauden aikana liikearvo kasvoi Scan AB:n hankinnasta johtuen.

Liikearvoista (ja muista taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomista aineettomista hyödykkeistä) ei kirjata säännönmukaisia poistoja, vaan ne testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Tätä tarkoitusta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille, tai jos kyseessä on osakkuusyritys, liikearvo sisältyy kyseisen osakkuusyrityksen hankintamenoon. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla. Arvonalentumistappiot kirjataan tuloslaskelmaan. Liikearvosta kirjattuja arvonalentumisia ei peruuteta. Ks. kohdat "Arvonalentumiset" ja "Arvonalentumistestaus".

TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISMENOT

Tutkimus- ja kehittämismenot kirjataan kuluksi toteutumishetkellä ja ne sisältyvät konsernin tuloslaskelmassa liiketoiminnan muihin kuluihin. Konsernin kehittämismenot eivät täytä aktivointiedellytyksiä.

MUUT AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

Aineeton hyödyke merkitään taseeseen vain, jos hyödykkeen hankintameno on määritettävissä luotettavasti ja on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu yrityksen hyväksi. Aineettomiin oikeuksiin kuuluvat tavaramerkit ja patentit, muihin aineettomiin hyödykkeisiin mm. ohjelmistolisenssit. Patentit ja ohjelmistolisenssit merkitään taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon ja poistetaan tasapoistoina taloudellisena vaikutusaikanaan, joka vaihtelee viidestä kymmeneen vuoteen. Rajoittamattoman taloudellisen vaikutusajan omaavia aineettomia hyödykkeitä ei poisteta, mutta niille tehdään vuosittain rahavirtaperusteinen arvonalentumistesti. Ks. kohdat "Arvonalentumiset" ja "Arvonalentumistestaus".

Tavaramerkkien taloudelliset vaikutusajat on arvioitu rajoittamattomiksi. Tavaramerkkien vahva tunnettuus ja tehdyt analyysit tukevat johdon käsitystä siitä, että tavaramerkit vaikuttavat rahavirtojen kerryttämiseen määrittelemättömän ajan.

VAIHTO-OMAISUUS

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan, todennäköiseen nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään punnitun keskihinnan menetelmällä. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno muodostuu raakaaineista, välittömistä työsuorituksista johtuvista menoista, muista välittömistä menoista, hankinnan ja valmistuksen muuttuvista ja kiinteistä yleismenoista sekä hankinnan ja valmistuksen poistoista. Yleismenot ja poistot kohdistetaan vaihto-omaisuuteen normaali toiminta-asteen mukaisina. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut tuotteen valmiiksi saattamiseen tarvittavat menot ja myynnistä johtuvat menot.

BIOLOGINEN OMAISUUS

Biologiset hyödykkeet, HKScan-konsernin osalta elävät eläimet, on kirjattu IAS 41 mukaisesti taseeseen arvostettuna käypiin arvoihin vähennettynä arvioiduilla myyntiin liittyvillä menoilla. Konsernin elävät teuraseläimet on arvostettu markkinahintaperusteisesti. Teuraseläimiä tuottavat eläimet (emakot, karjut, emokanat) on arvostettu hankintamenoon, josta on vähennetty eläinten ikääntymisestä aiheutuva käyttöarvon alenemista vastaava kustannus.

VUOKRASOPIMUKSET

Aineellisia hyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Nämä omaisuuserät merkitään taseeseen vuokra-ajan alkamisajankohtana vuokratun hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimuksella hankitusta hyödykkeestä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa. Leasingvuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan vähennykseen vuokra-aikana. Vuokravelvoitteet sisältyvät korollisiin velkoihin. Rahoitusleasingsopimuksia on lähinnä Baltian yhtiöissä.

Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokralle antajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina. Niiden vuokrat kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä.

ARVONALENTUMISET

Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan aina vuosittain liikearvoista ja aineettomista hyödykkeistä, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä. Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla eli sillä alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton ja jonka rahavirrat on erotettavissa muista rahavirroista. Ks. kohta "Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät epävarmuustekijät" ja "Liikearvo".

Liikearvolle on tehty siirtymästandardin edellyttämä arvonalentumistesti IAS 36:ta soveltaen IFRS-standardeihin siirtymispäivänä 1.1.2004. Tämän jälkeen testaus on suoritettu 31.12.2004, 31.12.2005, 31.12.2006 ja 31.12.2007. Testauksessa ei ole ilmennyt arvonalentumisesta johtuvaa poistotarvetta.

Työsuhde-etuudet

ELÄKEVELVOITTEET

Eläkejärjestelyt luokitellaan etuuspohjaisiksi ja maksupohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa kiinteitä maksuja erilliselle yksikölle. Konsernilla ei ole oikeudellista tai tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen, mikäli maksujen saajataho ei pysty suoriutumaan kyseisten eläke-etuuksien maksamisesta. Kaikki sellaiset järjestelyt, jotka eivät täytä näitä ehtoja, ovat etuuspohjaisia eläkejärjestelyitä.

Konserniyhtiöiden suomalaisen henkilöstön lakisääteinen eläketurva on hoidettu eläkevakuutuksilla. Ulkomaisen henkilöstön eläkejärjestelyt on hoidettu paikallisen käytännön mukaisesti. Maksupohjaisissa järjestelyissä, kuten suomalainen TyEL-järjestelmä ja ruotsalainen ITP-plan pääosin ovat, konsernin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, johon maksusuoritus liittyy. Kaikki eläkemenolaskelmat perustuvat paikallisten viranomaisten tai auktorisoitujen vakuutusmatemaatikkojen vuosittain laatimiin vakuutusmatemaattisiin laskelmiin.

Konsernin etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen velvoitteet lasketaan kustakin järjestelystä erikseen. Eläkemenot kirjataan kuluksi henkilöiden palvelusajalle auktorisoitujen vakuutusmatemaatikoiden suorittamien laskelmien perusteella. Konsernilla ei ole etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä emoyhtiön entisen toimitusjohtajan eläkevastuun lisäksi. Tähän liittyvä etuuspohjainen yhtiön eläkesitoumus 31.12.2007 oli 3,2 milj. euroa.

Eläkesäätiöiden ulkoistamisen seurauksena vakuutusyhtiö laskuttaa vuosittain eläkkeisiin tulevat indeksikorotukset. Taseessa olevat eläkevelvoitteet koostuvat pääosin emoyhtiön entisen toimitusjohtajan eläkesitoumuksesta ja varautumisesta työttömyyseläkeliikkeen muutoksille.

OSAKEPERUSTEISET MAKSUT Osakepalkkiojärjestelmä.

HKScanin hallitus on 21.12.2006 päättänyt ottaa käyttöön osakepalkkiojärjestelmän osana yhtiön avainhenkilöiden kannustin- ja sitouttamisjärjestelmää. Osakepalkkiojärjestelmä tarjoaa kohderyhmälle mahdollisuuden saada palkkiona HKScanin osakkeita kolmelta ansaintajaksolta niille asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Asetettujen tavoitteiden saavuttaminen määrää sen, kuinka suuri osa enimmäispalkkiosta maksetaan avainhenkilölle. Hallitus päättää ansaintajakson alkaessa ansaintajaksolle asetettavista kriteereistä ja niille asetettavista tavoitteista. Järjestelmästä maksettavan palkkion määrä ansaintajaksolla 2006 sidottiin konsernin liikevoittoon (EBIT; painoarvo 70 %) ja sidotun pääoman tuottoon (ROCE; painoarvo 30 %). Järjestelmän palkkio maksetaan avainhenkilölle ansaintajakson päättymisen jälkeen osakkeiden ja rahan yhdistelmänä. Rahaa maksetaan se määrä, joka tarvitaan jaettavista osakkeista aiheutuviin veroihin ja veronluontoisiin maksuihin osakkeiden antamishetkellä. Palkkiota ei makseta, mikäli henkilön työsuhde päättyy ennen ansaintajakson päättymistä.

Koko järjestelmän perusteella annetaan yhteensä enintään 528.000 osaketta ja rahaa se määrä, joka tarvitaan palkkiosta avainhenkilöille aiheutuviin veroihin ja veronluontoisiin maksuihin osakkeiden siirtohetkellä. Osakepalkkiojärjestelmän perustiedot ja tapahtumat on koottu seuraavaan taulukkoon:

Perustiedot 31.12.2007

	Ansaintajakso 2006	Ansaintajakso 2007
Myöntämispäivä	1.1.2006	1.1.2007
Järjestelyn luonne	Osakkeita ja rahaa	Osakkeita ja rahaa
Kohderyhmä	Avainhenkilöt	Avainhenkilöt
Osakepalkkioita enintään kpl	96 000	180 000
Osakepalkkiota vastaavaa määrä
käteistä (kpl osakkeita) *	113 109	180 000
Osakkeen kurssi myöntämishetkellä	14,75 €	17,68 €
Osakkeen käypä arvo myöntämishetkellä **	14,48 €	17,41 €
Osakkeen kurssi tilikauden päättyessä	14,04 €	14,04 €
Ansaintajakso alkaa, pvm	1.1.2006	1.1.2007
Ansaintajakso päättyy, pvm	31.12.2006	31.12.2007
Osakkeiden vapautuminen, pvm	31.12.2009	31.12.2010
Oikeuden syntymäehdot	EBIT (70%) ja ROCE (30%)	EBIT (70%) ja ROCE (30%)
	Työssäoloaika	Työssäoloaika
Osakeomistusvelvollisuus, vuotta	3	3
Jäljellä oleva sitovuusaika, vuotta	2	3
Henkilöitä (31.12.2007)	6	20

* Osakepalkkion käteisosuus osakkeina ilmaistuna

** Osakkeen kurssi myöntämishetkellä vähennettynä ansaintajaksolla odotettavissa olevilla, arvioiduilla osingoilla

Tilikauden 2007 tapahtumat

		Ansaintajakso 2006			Ansaintajakso 2007		Tilikausi 2007 yht.
		Tili-			Tili-			Tili-
		kauden			kauden			kauden
		muutos,			muutos,			muutos,
Bruttomäärät	1.1.07	kpl	31.12.07	1.1.07	kpl	31.12.07	1.1.07	kpl	31.12.07
Myönnetyt palkkiot
(osake + raha)
osakkeina ilmaistuna	209 109	0	209 109	0	360 000	360 000	209 109	360 000	569 109
Palautuneet osakkeet	0	24 000	24 000	0	0	0	0	24 000	24 000
Maksetut osakkeet	0	130 641	130 641	0	0	0	0	130 641	130 641
Rauenneet osakkeet
(sis. palautuneet)	0	78 468	78 468	0	0	0	0	78 468	78 468

** Määrät sisältävät osakepalkkiojärjestelmän puitteissa myönnetyn rahaosuuden (osakkeina)

** Osakkeen kurssi myöntämishetkellä vähennettynä ansaintajaksolla odotettavissa olevilla, arvioiduilla osingoilla

*** Ansaintajaksolta ansaitun palkkion määrä todetaan asetettujen tavoitteiden toteutumisen perusteella kunkin mittausjakson päättymisen jälkeen huhtikuun loppuun mennessä. Taulukko perustuu parhaaseen mahdolliseen arvioon, joka yhtiöllä on 31.12.2007 niiden osakkeiden lukumäärästä, joihin odotetaan syntyvän oikeuden.

IFRS 2:n mukaan osakeperusteiset kannustinjärjestelmät tulee arvostaa käypään arvoon myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi oikeuden syntymisajanjakson kuluessa. Koska osakepalkkio maksetaan osakkeiden ja rahan yhdistelmänä, jakautuu palkkion käyvän arvon määrittäminen IFRS 2 –standardin mukaisesti kahteen osaan: osakkeina selvitettävään ja käteisenä selvitettävään osuuteen. Osakkeina selvitettävä osuus kirjataan omaan pääomaan ja käteisenä selvitettävä maksu vieraaseen pääomaan. Osakeperusteisen maksun käypä arvo palkkion myöntämishetkellä oli HKScanin osakkeen kurssi. Vastaavasti käteisenä selvitettävän maksuosuuden käypää arvoa tarkistetaan uudelleen jokaisena raportointipäivänä ansaintajakson päättymiseen asti, ja velan käypä arvo muuttuu täten HKScanin osakkeen hinnan mukaisesti.

Tilikaudella myönnettiin yhteensä 360 000 osaketta ansaintajaksolle 2007. Ansaintajakson 2006 perusteella tilikaudella maksettiin osakepalkkiota noin 130 641 osakkeen arvosta eli 59 976 osaketta ja lisäksi rahaa 913 593 euroa, joka tarvittiin jaettavista osakkeista aiheutuviin veroihin ja veronluontoisiin maksuihin osakkeiden antamishetkellä. Tilikauden aikana voimassaolevien osakepalkkioiden tulosvaikutus oli yhteensä 1,8 miljoonaa euroa.

VARAUKSET

Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti.

Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun konserni on laatinut yksityiskohtaisen uudelleenjärjestelysuunnitelman ja aloittanut suunnitelman toimeenpanon tai tiedottanut asiasta. Konsernin jatkuvaan toimintaan liittyvistä menoista ei kirjata varausta.

TULOVEROT

Tuloslaskelman verokulu muodostuu tilikauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta ja laskennallisesta verosta. Suoraan omaan pääomaan kirjattuihin eriin liittyvä verovaikutus kirjataan vastaavasti osaksi omaa pääomaa. Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin yhtiön kotipaikan verolainsäädännön perusteella. Veroa oikaistaan mahdollisilla edellisiin tilikausiin liittyvillä veroilla.

Laskennalliset verosaamiset ja -velat lasketaan kaikista kirjanpidon ja verotuksen välisistä väliaikaisista eroista tilinpäätöshetken tai arvioidun veronmaksuhetken verokannan mukaisesti. Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistoista, johdannaissopimusten käypään arvoon arvostamisesta, etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä, käyttämättömistä verotuksellisista tappioista ja hankintojen yhteydessä tehdyistä käypiin arvoihin arvostuksista. Verotuksessa vähennyskelvottomasta liikearvosta ei kirjata laskennallista veroa.

Ulkomaisten konserniyritysten voittovaroihin liittyvää laskennallista verovelkaa ei ole kirjattu, koska varoilla on turvattu ulkomaisten yritysten omat investointitarpeet. Baltian yhtiöiden voitonjakokelpoiset varat ovat yhteensä 49,9 Meur.

Tuloutusperiaatteet

MYYDYT TAVARAT JA TUOTETUT PALVELUT

Tuotot tavaroiden myynnistä kirjataan, kun tavaroiden omistamiseen liittyvät merkittävät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle. Liikevaihto esitetään nettoarvona, jossa myyntituotoista on vähennetty arvonlisäverot, alennukset ja muut myynnin oikaisuerät. Palvelujen tuotot kirjataan sille tilikaudelle, jolla palvelu on suoritettu.

RAHOITUSVARAT JA RAHOITUSVELAT

Konsernin rahoitusvarat luokitellaan hankinnan yhteydessä niiden luonteen mukaan seuraaviin ryhmiin 1) kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat, 2) lainat ja muut saamiset ja 3) myytävissä olevat rahoitusvarat. Konserni kirjaa rahoitusvarat tai -velat taseeseen silloin, kun siitä tulee instrumentin sopimusehtojen osapuoli. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi on luokiteltu ne johdannaiset, jotka eivät täytä suojauslaskennan ehtoja. Ryhmän erät on arvostettu käypään arvoon. Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jonka aikana ne syntyvät. Pääosa konsernin rahoitusvaroista koostuu lainasaamisista ja muista saamisista pitkäaikaisissa varoissa. Lainasaamiset merkitään taseeseen hankintahintaan ja niitä arvioidaan säännöllisesti ja systemaattisesti saatavilla olevien vakuuksien suhteen. Korkotuotto saatavista sisältyy rahoituseriin. Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, jotka on nimenomaisesti määrätty tähän ryhmään tai joita ei ole luokiteltu muuhun ryhmään. Ne koostuvat esim. osakkeista ja korollisista sijoituksista.

Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta, vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista ja muista lyhytaikaisista, erittäin likvideistä sijoituksista, joiden maturiteetti on alle kolme kuukautta. Käytössä olevat shekkitililimiitit sisältyvät taseessa lyhytaikaisiin korollisiin velkoihin.

Konsernin rahoitusvelat koostuvat pääosin lyhyt- ja pitkäaikaisista rahoituslaitoksilta otetuista velkakirjalainoista ja limiittisopimuksista sekä yritystodistusohjelmasta.

RAHOITUSVAROJEN ARVONALENTUMINEN

Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko olemassa objektiivista näyttöä yksittäisen rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvon alentumisesta. Myyntisaamiset on merkitty kirjanpitoon alkuperäisen, laskutetun määrän mukaisesti. Myyntisaamisista on kirjattu kuluksi luottotappiot, kun on ollut objektiivista näyttöä saamisen arvonalentumisesta. Velallisen merkittävät taloudelliset vaikeudet, konkurssin tai yrityssaneerauksen todennäköisyys ja maksujen laiminlyönti ovat näyttöjä myyntisaamisten arvonalentumisesta.

JOHDANNAISSOPIMUKSET JA SUOJAUSLASKENTA

Voitot ja tappiot, jotka syntyvät käypään arvoon arvostamisesta, käsitellään tuloslaskelmassa johdannaisen käyttötarkoituksen määräämällä tavalla. Ne johdannaiset, joihin ei sovelleta IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa, kirjataan joka tilinpäätöksessä tulosvaikutteisesti. Ne johdannaiset, jotka ovat suojauslaskennan piirissä ja ovat siinä tehokkaita, esitetään yhtenevästi suojatun erän kanssa.

SUOJAUSLASKENTA

Suojaussuhteen alussa sekä suojattava riski että suojaussuhde määritellään ja dokumentoidaan suojauslaskennan periaatteiden mukaisesti ja yhtiön hyväksyttyjä riskienhallintaperiaatteita noudattaen. Suojaussuhteen tehokkuus todennetaan ennen suojauslaskennan aloittamista sekä säännöllisesti sen jälkeen vähintään neljännesvuosittain.

Rahavirran suojauksen ehdot täyttävien johdannaisinstrumenttien tehokkaan osuuden käyvän arvon muutos kirjataan suoraan omaan pääomaan suojausrahastoon ja tehottomalta osin tuloslaskelmaan. Suojausrahastoon kertynyt arvonmuutosten kertymä kirjataan sen tilikauden tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin ja –kuluihin, jolloin suojattu liiketoimi toteutuu ja sillä on tulosvaikutus. Kun suojausinstrumentti erääntyy, myydään, suojaussuhde todetaan tehottomaksi tai suojaussuhde keskeytetään, jo aikaisemmin omaan pääomaan kirjattu arvonmuutosten kertymä jää omaan pääomaan erilliseksi eräksi ja tuloutetaan ennakoidun liiketoimen mukaisesti. Arvonmuutosten kertymä kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan, mikäli ennakoidun liiketoimen toteutumista ei voida pitää enää todennäköisenä. Suojaussuhteen tehoton osuus kirjataan tulosvaikutteisena rahoitustuottoihin ja –kuluihin. Johdannaisten käyvät arvot esitetään taseen lyhytaikaisissa varoissa ja veloissa.

Rahavirran suojauslaskenta on kuluneella tilikaudella ollut käytössä suojauduttaessa ennustetulta sähkön spot-markkinahinnan muutokselta. Suojaavana instrumenttina konserni on käyttänyt sähkötermiinejä. Ulkomaiseen yksikköön (Scan AB) tehdyn nettosijoituksen suojaukset on käsitelty kirjanpidossa samalla tavalla kuin rahavirran suojaukset. Näissä suojaavana instrumenttina on käytetty valuuttamääräisiä lainoja.

Huolimatta siitä, että jotkut suojaussuhteet täyttävät konsernin riskienhallinnan asettamat suojauksen vaatimukset, ne eivät joko täytä IAS 39:n mukaisia suojauslaskennan ehtoja tai konserni ei ole soveltanut niihin suojauslaskentaa. Tällaisia ovat valuuttatermiinit, joita konserni käyttää suojatessaan nettovaluuttapositioita sekä EEK-määräisen nettosijoituksen suojaus.

OSAKEPÄÄOMA

Osakepääomana esitetään yhtiön ulkona olevat A- ja K –osakkeet. Jos yhtiö hankkii takaisin omia osakkeitaan, näiden hankinta vähennetään omasta pääomasta.

OSAKEKOHTAINEN TULOS

Osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla. Täysin laimennettu osakemäärä on sama, koska konsernin emoyhtiöllä ei ole olemassa optio- tai muita ohjelmia, jotka aiheuttaisivat laimennusvaikutuksen.

OSINKO

Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamaa osinkoa ei ole vähennetty jakokelpoisesta omasta pääomasta ennen yhtiökokouksen hyväksyntää.

LIIKEVOITTO

IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen –standardi ei määrittele liikevoiton käsitettä. Konserni on määrittänyt sen seuraavasti: liikevoitto on nettosumma, joka muodostuu kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot, erikseen määriteltyjen osakkuusyhtiöiden tulososuus (ks. Osakkuusyhtiöt), vähennetään ostokulut valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutoksella sekä omaan käyttöön valmistuksesta syntyneillä kuluilla oikaistuina, vähennetään työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, poistot ja mahdolliset arvonalentumistappiot sekä liiketoiminnan muut kulut. Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelmaerät esitetään liikevoiton alapuolella.

Tuloslaskelman liitetiedot

1. Segmentti-informaatio

Segmenttijako perustuu konsernin organisaatioon sekä hallituksen ja konsernijohdon raportointiin. HKScan-konsernin johto seuraa liiketoiminnan kannattavuutta markkina-alueittain. Konserni raportoi ensisijaisena segmenttinä maantieteelliset segmentit, joita ovat Suomi, Ruotsi, Baltia ja Puola. Puolan markkina-alue on esitetty omana segmenttinään 1.1.2005 alkaen ja Ruotsi 1.1.2007 alkaen.

HKScan-konsernilla on yksi liiketoimintasegmentti, lihateollisuus.

Segmenttien varat ja velat ovat sellaisia liiketoiminnan eriä, jotka ovat suoraan tai perustellusti kohdistettavissa ao. segmentin liiketoimintaan. Segmentin varoihin on laskettu aineelliset ja aineettomat hyödykkeet, osuudet osakkuusyhtiöissä, vaihto-omaisuus ja korottomat saamiset. Segmentin velkoihin sisältyvät lyhytaikaiset, korottomat velat. Kohdistamattomat erät sisältävät rahoitus- ja veroeriä sekä koko konsernille yhteisiä eriä.

Ensisijainen segmentti 2007 (miljoonaa euroa)

	Suomen	Baltian	Puolan	Ruotsin	Elimi-	Kohdista-	Konserni
	toiminnot	toiminnot	toiminnot	toiminnot	noinnit	mattomat	yhteensä
Tuloslaskelmatiedot
Ulkoinen liikevaihto	663,6	141,6	219,8	1 082,3	-	-	2 107,3
Sisäinen liikevaihto	10,6	3,7	1,1	29,6	-45,0	-	0,0
Liikevaihto	674,3	145,3	220,9	1 111,9	-45,0	-	2 107,3
Segmentin liikevoitto	17,8	10,7	3,7	23,0	-	-	55,3
Kohdistamattomat erät	-	-	-		-	-
Liikevoitto	17,8	10,7	3,7	23,0	-	-	55,3
Rahoitustuotot -ja kulut	-	-	-	-	-	-19,4	-19,4
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta	0,3	-	-	0,1	-	-	0,4
Tuloverot	-	-	-	-	-	-6,8	-6,8
Tilikauden tulos jatkuvista toim.	12,7	10,6	1,8	4,3	-	-	29,5
Tilikauden tulos	12,7	10,6	1,8	4,3	-	-	29,5
Tasetiedot
Segmentin varat	342,0	114,2	131,9	430,2	-	-	1 018,3
Osuudet osakkuusyrityksissä	5,7	-	-	14,6	-	-	20,3
Kohdistamattomat varat	-	-	-		-	91,0	91,0
Varat yhteensä	347,7	114,2	131,9	444,8	-	91,0	1 129,6
Segmentin velat	92,6	15,6	27,4	134,7	-21,6	-	248,6
Kohdistamattomat velat	-	-	-	-	-	549,5	549,5
Velat yhteensä	92,6	15,6	27,4	134,7	-21,6	549,5	798,1
Muut tiedot
Liikevaihto, tavarat	661,4	141,4	213,4	1 082,3	-	-	2 098,5
Liikevaihto, palvelut	2,3	0,2	6,3	0,0	-	-	8,8
Investoinnit	69,7	12,9	13,5	33,2	-	-	129,3
Poistot	-17,8	-6,9	-6,6	-21,1	-	-	-52,4
Arvonalentumiset	0,8	-	-	-	-	-	0,8
Liikearvot	12,7	19,1	22,4	31,0	-	-	85,1

Ensisijainen segmentti 2006 (miljoonaa euroa)

	Suomen	Baltian	Puolan	Ruotsin	Elimi-	Kohdista-	Konserni
	toiminnot	toiminnot	toiminnot	toiminnot	noinnit	mattomat	yhteensä
Tuloslaskelmatiedot
Ulkoinen liikevaihto	605,5	126,2	202,6	-	-	-	934,3
Sisäinen liikevaihto	2,5	4,6	1,0	-	-8,2	-	0,0
Liikevaihto	608,0	130,8	203,6	-	-8,2	-	934,3
Segmentin liikevoitto	21,8	12,6	6,0	-	-	-	40,4
Kohdistamattomat erät	-	-	-	-	-	-
Liikevoitto	21,8	12,6	6,0	-	-	-	40,4
Rahoitustuotot- ja kulut	-	-	-	-	-	-6,8	-6,8
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta	0,0	-	-	-	-	-	0,0
Tuloverot	-	-	-	-	-	-5,8	-5,8
Tilikauden tulos jatkuvista toiminnoista 11,9		12,1	3,8	-	-	-	27,8
Tilikauden tulos	11,9	12,1	3,8	-	-	-	27,8
Tasetiedot
Segmentin varat	319,7	84,9	105,6	-	14,1	-	524,4
Osuudet osakkuusyrityksissä	5,5	-	-	-	-	-	5,5
Kohdistamattomat varat	-	-	-	-	-	19,6	19,6
Varat yhteensä	325,3	84,9	105,6	-	14,1	19,6	549,5
Segmentin velat	68,2	13,3	20,8	-	-0,9	-	101,5
Kohdistamattomat velat	-	-	-	-	-	210,9	210,9
Velat yhteensä	68,2	13,3	20,8	-	-0,9	210,9	312,4
Muut tiedot
Liikevaihto, tavarat	605,3	126,1	192,4	-	-	-	923,3
Liikevaihto, palvelut	0,2	0,1	10,7	-	-	-	11,0
Investoinnit	59,8	9,7	13,1	-	-	-	82,6
Poistot	-17,1	-6,4	-5,6	-	-	-	-29,0
Arvonalentumiset	-1,5	-	-	-	-	-	-1,5
Liikearvot	12,7	19,0	22,2	-	-	-	53,9

2. Hankitut liiketoimet

Konserni laajeni merkittävästi vuoden 2007 alussa HKScan Oyj:n ostettua ruotsalaisen Swedish Meatsin koko liiketoiminnan, joka oli ennen kauppaa yhtiöitetty Scan AB:ksi. Kauppa allekirjoitettiin 29.1.2007, mutta toiminnallinen vastuu siirtyi HKScan Oyj:lle jo 1.1.2007. Kauppahinta maksettiin osaksi Swedish Meatsille suunnatulla osakeannilla: 4 843 000 kappaletta HKScan Oyj:n A-sarjan osaketta. Osakkeina maksetun kauppahintaosuuden käypä arvo oli 75,3 Meur. Käypä arvo perustuu HKScan Oyj:n pörssikurssiin 29.1.2007 (15,55 euroa). Osakeannissa annettu osakemäärä vastaa noin 12,3 prosenttia HKScan Oyj:n osakepääomasta ja noin 3,4 prosenttia osakkeiden tuottamista äänistä annin toteuttamisen jälkeen. Swedish Meatsin omistus HKScan Oyj:ssä annin ja 13.12.2006 tiedotetun LSO Osuuskunnan kanssa toteutettavan osakevaihdon seurauksena on 4 178 000 A-osaketta ja 665 000 K-osaketta, mikä vastaa 12,32 prosenttia yhtiön osakkeista ja äänimäärästä. Swedish Meatsille suunnatun annin seurauksena HKScan Oyj:n osakepääoma nousi 58 587 428,10 eurosta 66 820 528,10 euroon. Osakepääoman korotus merkittiin kaupparekisteriin 5.2.2007.

Osakevastikkeen lisäksi osa kauppahinnasta muodostui noin 76 miljoonan euron (692 miljoonan kruunun) käteisvastikkeesta. Kaupan yhteydessä HKScan Oyj otti myös vastatakseen Swedish Meatsin velat, nettomäärältään noin 171 miljoonaa euroa eli 1,6 miljardia kruunua. Lisäkauppahintana maksetaan seuraavien 5 vuoden aikana noin 7 miljoonaa euroa (noin 66 miljoonaa kruunua), mikä edellyttää tiettyjen Swedish Meatsin vastaavan suuruisten jäsenlainojen takaisinmaksua Scan AB:lle.

Liikearvoksi muodostui ennen ostettavan taseen arvioimista käypiin arvoihin n. 50 miljoonaa euroa. Kaupan julkistamisen yhteydessä todettiin, että kauppahintaa tullaan allokoimaan aineettomaan omaisuuteen tuotemerkkeihin. Yksi keskeinen peruste yrityskaupalle oli Ruotsin johtavan, liha-alan tuotemerkin hankinta. Vuoden lopussa valmistuneessa kauppahinnan kohdistamisprosessissa uudelleenarvostettiin hankittu Scan AB:n omaisuus ja vastaanotetut velat käypiin arvoihin. Uudelleenarvostuksessa Scanin tavaramerkeille kohdistettiin 46,8 miljoonan euron arvo perustuen yhtiön omiin arvioihin sekä yhtiön ja myyjän teettämiin ulkopuolisiin arviointeihin. Swedish Meatsin jo vuonna 2006 käynnistämän tuotannon keskittämisohjelman jatkona toukokuussa 2007 julkistetun tehostamisohjelman piiriin kuuluvien tuotantolaitosten käyvät arvot arvioitiin 23 miljoonaa euroa alkuperäisiä kirjanpitoarvoja alemmiksi. Muiden kaupan yhteydessä hankittujen varojen ja vastaanotettujen velkojen osalta kirjanpitoarvon ja käyvän arvon välillä ei todettu olevan olennaisia eroja. Jäljelle jäävä liikearvo, 31,9 miljoonaa euroa, perustuu HKScanin vahvistuneeseen asemaan yhtenä Pohjois-Euroopan johtavana liha-alan yrityksenä ja mahdollisuuksiin saavuttaa merkittäviä synergiaetuja mm. ostoissa, tuotannossa ja markkinoinnissa.

Kauppahinnan allokointi (miljoonaa euroa)

Hankinnan kohteesta on kirjattu seuraavat varat ja velat

		Yhdistämisestä	Kirjanpitoarvot
		kirjatut käyvät arvot	ennen yhdistämistä
		HKScan-konserni	Scan AB
		2007	2007
Aineettomat hyödykkeet	1.	61,6	14,8
Goodwill (Scan-konsernin taseessa)		16,7	16,7
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	2.	122,3	145,3
Laskennalliset vero- ja muut saamiset	3.	35,2	28,8
Vaihto-omaisuus		61,2	61,2
Myyntisaatavat		146,3	146,3
Rahavarat		16,7	16,7
Varat yhteensä		460,0	429,8
Vähemmistön osuus		2,5	2,5
Varaukset		8,9	8,9
Laskennallinen verovelka	4.	17,4	4,3
Pitkäaikaiset velat		106,5	106,5
Lyhtaikaiset velat		178,2	178,2
Velat yhteensä		313,5	300,4
Nettovarat		146,5	129,4
Kauppahinta		157,2	157,2
Asiantuntijakulut		4,5	4,5
Kauppahinta yhteensä		161,7	161,7
Kaupasta syntynyt liikearvo		15,2
Scanin taseella oleva liikearvo		16,7
Liikearvo yhteensä		31,9
Kirjaukset:
1. Aineettomien hyödykkeiden uudelleenarvostus
käypiin arvoihin		46,8
2. Käyttöomaisuuden uudelleenarvostus käypiin arvoihin		-23,0
3. Laskennallinen verosaaminen uudelleenarvostuksesta		6,4
4. Laskennallinen verovelka uudelleenarvostuksesta		13,1
Rahana maksettu kauppahinta		76,2
Hankitun tytäryhtiön rahavarat		-16,7
Rahavirtavaikutus		59,5

3. Liiketoiminnan muut tuotot	2007	2006
Vuokratuotot	2,4	0,8
Myyntivoitot pysyvistä vastaavista	1,7	4,5
Liiketoiminnan muut tuotot	5,6	3,2
Liiketoiminnan muut tuotot	9,7	8,5
4. Materiaalit ja palvelut
Ostot tilikauden aikana	-1 392,3	-530,0
Varastojen lisäys tai vähennys	64,1	-4,1
Aineet, tavarat, tarvikkeet	-1 328,2	-534,1
Ulkopuoliset palvelut	-133,2	-83,5
Materiaalit ja palvelut	-1 461,4	-617,6
5. Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut
Palkat ja palkkiot	-249,1	-128,8
Eläkekulut, maksupohjaiset järjestelyt	-63,4	-14,3
Eläkekulut, etuuspohjaiset järjestelyt	0,1	-0,6
Eläkekulut yhteensä	-63,3	-14,9
Muut henkilösivukulut	-6,6	-6,4
Muut henkilösivukulut	-6,6	-6,4
	-319,0	-150,1
Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut
	4,3	1,5
Toimitusjohtajat ja toimitusjohtajan sijaiset	0,7	0,5
Hallituksen jäsenet	5,0	2,0
Johdon palkat, palkkiot ja luontoisedut
Henkilöstömäärä tilikauden aikana keskimäärin
Toimihenkilöt	1 582	938
Työntekijät	6 258	3 480
Yhteensä	7 840	4 418
Lisäksi Sokolów -konsernin palveluksessa Puolassa oli keskimäärin 5 172 henkeä vuonna 2007.
6. Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset poistot	-52,4	-29,0
Poistot	-52,4	-29,0
Arvonalentumiset pysyvien vastaavien hyödykkeistä	-0,2	-2,0
Arvonalentumisten palautukset pys.vast. hyödykkeistä	1,0	0,5
Arvonalentumiset	0,8	-1,5
Yhteensä	-51,4	-30,5

7. Liiketoiminnan muut kulut
Vuokrat	-9,0	-5,5
Luovutustappiot pysyvistä vastaavista	-0,2	-0,2
Tutkimus- ja kehitysmenot	-15,6	-8,5
Vapaaehtoiset henkilöstökulut	-4,8	-4,2
Energia	-31,7	-19,9
Kunnossapito	-33,2	-20,0
Mainos-, markkinointi- ja edustuskulut	-56,6	-32,1
Palvelu-, tietohallinto- ja konttorikulut	-20,9	-9,7
Muut kulut	-62,5	-3,2
Liiketoiminnan muut kulut yhteensä	-234,5	-103,3

Tilintarkastuspalkkiot

Konsernin tilintarkastuspalkkiot sen riippumattomalle päätilintarkastajalle PricewaterhouseCoopersille esitetään alla olevassa taulukossa. Varsinaisen tilintarkastuksen tilintarkastusmenot liittyvät vuositilinpäätösten tarkastukseen ja niihin läheisesti liittyviin lainsäädännöllisiin toimintoihin. Tilintarkastuksen muita palkkioita ovat mm. verokonsultointi ja yritysjärjestelyissä avustaminen. Luvut sisältävät myös Puolan tarkastusmenot (BDO Puola).

	2007	2006
Tilintarkastuspalkkiot	-0,6	-0,2
Muut palkkiot	-0,6	-0,4
Tilintarkastusmenot yhteensä	-1,2	-0,6
8. Rahoitustuotot ja -kulut	2007	2006
Muut korko- ja rahoitustuotot muilta	4,9	1,4
Muut rahoitustuotot	4,9	1,4
Valuuttakurssivoitot	4,3	0,4
Realisoitumattomat voitot käypään arvoon arvostuksesta	-0,1	0,1
Rahoitustuotot yhteensä	9,1	1,9
Muut korko- ja rahoituskulut emoyhteisölle	-0,1	-0,2
Muut korko- ja rahoituskulut	-23,8	-7,9
Muut korko- ja rahoituskulut yhteensä	-23,9	-8,1
Valuuttakurssitappiot	-4,6	-0,6
Rahoituskulut yhteensä	-28,5	-8,7
Rahoitustuotot ja kulut yhteensä	-19,4	-6,8

9. Tuloverot
Verokannan täsmäytys, kumulatiivinen	12 / 2007	12 / 2006
Tuloverot
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta	-2,9	-5,5
Aikaisempien tilikausien verot	-0,4	-0,4
Laskennallisten verovelkojen ja -saamisten muutos	-3,5	0,0
Muut välittömät verot	0,0	0,0
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta	-6,8	-5,8
Kirjanpidon voitto/tappio ennen veroja	36,3	33,6
Laskennallinen vero emoyhtiön verokannalla	-9,4	-8,7
Ulkomaisten tytäryhtiöiden poikk. verokantojen vaikutukset	2,4	3,5
Verovapaat tulot	0,3	0,0
Vähennyskelvottomat menot	0,3	-0,2
Aikaisempien tilikausien vero	-0,4	-0,4
Verokulu tuloslaskelmassa	-6,8	-5,8

Taseen liitetiedot

10. Aineettomat hyödykkeet 2007

	Aineettomat	Muut pitkä-	Aineettomat
	oikeudet	vaikutteiset	hyödykkeet
		menot	yhteensä
Hankintameno 1.1.	12,0	-	12,0
Lisäykset	0,6	-	0,6
Lisäykset (yritysostot)	59,8	-	59,8
Vähennykset	-0,9	-	-0,9
Siirrot erien välillä	3,6	0,1	3,7
Hankintameno 31.12	75,1	0,1	75,2
Kertyneet poistot 1.1.	-8,1	-	-8,1
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	0,6	-	0,6
Yritysostojen kertyneet poistot	-0,4	-	-0,4
Tilikauden poisto	-1,9	-	-1,9
Kertyneet poistot 31.12	-9,8	-	-9,8
Kirjanpitoarvo 31.12.2007	65,4	0,1	65,5

Aineettomat hyödykkeet 2006

	Aineettomat	Muut pitkä-	Aineettomat
	oikeudet	vaikutteiset	hyödykkeet
		menot	yhteensä
Hankintameno 1.1.	10,1	-	10,1
Lisäykset	0,3	-	0,3
Vähennykset	-	-	0,0
Siirrot erien välillä	1,6	-	1,6
Hankintameno 31.12.	12,0	-	12,0
Kertyneet poistot 1.1.	-6,1	-	-6,1
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	-0,8	-	-0,8
Tilikauden poisto	-1,2	-	-1,2
Kertyneet poistot 31.12.	-8,1	-	-8,1
Kirjanpitoarvo 31.12.2006	4,0	-	4,0

11. Liikearvo 2007		Liikearvo 2006
Hankintameno 1.1.	66,6	Hankintameno 1.1.	59,9
Muuntoerot	-1,2	Muuntoerot	-0,3
Lisäykset	0,5	Lisäykset	7,0
Lisäykset (yritysostot)	31,9	Vähennykset	-
Vähennykset	-	Hankintameno 31.12.	66,6
Hankintameno 31.12	97,8	Kertyneet poistot 1.1.	-12,7
Kertyneet poistot 1.1.	-12,7	Kertyneet poistot 31.12.	-12,7
Kertyneet poistot 31.12	-12,7
Kirjanpitoarvo 31.12.2007	85,1	Kirjanpitoarvo 31.12.2006	53,9
Liikearvojen erittely 2007		Liikearvojen erittely 2006
Kotimaan punainen liha	12,6	Kotimaan punainen liha	12,7
Ruotsin liiketoiminta	31,0	Baltian valkoinen liha	5,5
Baltian valkoinen liha	5,5	Baltian punainen liha	13,5
Baltian punainen liha	13,6	Puolan liiketoiminta	22,2
Puolan liiketoiminta	22,4	Yhteensä	53,9
Yhteensä	85,1

12. Aineelliset hyödykkeet 2007

Arvonalentumistestaus

Kerrytettävissä olevat rahamäärät on arvioitu kaikille kassavirtaa tuottaville yksiköille. Kassavirtaennusteet perustuvat johdon odotuksiin kunkin markkina-alueen kehityksestä seuraavalla 5 vuoden ajanjaksolla. Ennustejakson jälkeinen kassavirta on extrapoloitu käyttäen varovaista kasvukerrointa (1 % - 2,0 %). Kassavirtaa tuottavien yksiköiden kasvukertoimet on määritelty historiaa alemmalle tasolle. Korkokannat on määritelty ilman verovaikutusta ja huomioiden markkina-alueiden riskit. Korkokanta on määritelty oman ja vieraan pääoman painotettuna keskikustannuksena (WACC) siten, että kaikkien kassavirtaa tuottavien

yksiköiden omavaraisuusaste on laskettu konsernin pitkän aikavälin keskimääräisen pääomarakenteen mukaan. Korkokantana on käytetty Suomen alueella 6,7 %, Ruotsissa 7,8 %, Baltiassa 8,2 % ja Puolassa 9,8 %.

Johdon käsityksen mukaan käytettyjen oletusten kohtuulliset muutokset eivät johda arvonalentumisiin minkään rahavirtaa tuottavan yksikön liikearvoissa. Äkilliset muutokset kassavirtaa tuottavien yksiköiden toimintaympäristössä voivat johtaa pääomakustannusten kasvamiseen tai tilanteeseen, jossa kassavirtaa tuottavalle yksikölle joudutaan arvioimaan alenevat kassavirrat. Tällaisessa tilanteessa arvonalenemistappioiden kirjaaminen on todennäköistä.

	Maa- ja	Rakennukset	Koneet	Muut	Ennakko-
	vesialueet	ja rakennelmat	ja kalusto	aineelliset	maksut ja
				hyödykkeet	keskeneräiset
					hankinnat	Yht.
Hankintameno 1.1.	6,1	265,2	270,7	12,6	17,1	571,7
Muuntoerot	0,2	3,5	4,6	0,1	0,0	8,4
Lisäykset	0,3	4,4	20,8	0,6	103,8	129,9
Lisäykset (yritysostot)	-	115,7	111,2	-	3,2	230,1
Vähennykset	-0,1	-15,5	-44,3	-1,4	-0,1	-61,4
Siirrot erien välillä	0,1	13,9	32,5	1,0	-51,1	-3,6
Hankintameno 31.12	6,6	387,2	395,5	12,9	72,9	875,1
Kertyneet poistot 1.1.	-0,1	-92,3	-175,4	-9,6	-	-277,4
Muuntoerot	-	-0,8	-2,9	-0,1	-	-3,8
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	-	8,6	35,4	0,9	-	44,9
Yritysostojen kertyneet poistot	-	-69,4	-42,8	-		-112,2
Tilikauden poisto	-	-11,9	-37,7	-1,2	-	-50,8
Arvonalennusten palautukset	-	-	0,8	-	-	0,8
Kertyneet poistot 31.12	-0,1	-165,8	-222,6	-10,0	0,0	-398,5
Kirjanpitoarvo 31.12.2007	6,5	221,4	172,9	3,0	72,9	476,6
Aineelliset hyödykkeet 2006
Hankintameno 1.1.	5,2	255,6	247,3	13,0	17,5	538,6
Muuntoerot	0,0	0,3	0,3	0,0	0,0	0,6
Lisäykset	0,9	2,0	3,6	0,3	57,3	64,1
Vähennykset	-0,1	-18,2	-10,0	-1,0	-	-29,3
Siirrot erien välillä	0,1	25,5	29,5	0,3	-57,7	-2,3
Hankintameno 31.12.	6,1	265,2	270,7	12,6	17,1	571,7
Kertyneet poistot 1.1.	-	-95,8	-166,3	-10,2	-	-272,3
Muuntoerot	-	-0,2	-0,2	0,0	-	-0,4
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	-0,1	13,1	10,2	1,4	-	24,6
Tilikauden poisto	-	-8,9	-18,2	-0,8	-	-27,9
Arvonalennukset	-	-0,5	-0,9	-	-	-1,4
Kertyneet poistot 31.12.	-0,1	-92,3	-175,4	-9,6	0,0	-277,4
Kirjanpitoarvo 31.12.2006	6,0	173,0	95,3	3,0	17,1	294,5

13. Osuudet osakkuusyrityksissä

Osuudet osakkuusyrityksissä 2007
Hankintameno 1.1.	5,5
Yritysostot	10,3
Lisäykset	3,3
Vähennykset	-0,6
Hankintameno 31.12	18,5
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta	1,9
Osakkuusyhtiöosingot	-0,1
Kirjanpitoarvo 31.12.2007	20,3

Osuudet osakkuusyrityksissä 2006

Hankintameno 1.1.	5,1
Muuntoerot	-
Lisäykset	0,6
Vähennykset	-0,2
Hankintameno 31.12.	5,5
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta	0,0
Kirjanpitoarvo 31.12.2006	5,5

Vierellä on lueteltu osakkuusyritykset sekä niiden yhteenlasketut varat, velat, liikevaihto, voitto/tappio (milj. euroa) sekä omistusosuus. Luvut ovat osakkuusyritysten bruttolukuja, ei konsernin omistusosuuden mukaisia osuuksia.

14. Pitkäaikaiset saamiset

Pitkäaikaiset lainasaamiset	10,4	4,0
Pitkäaikaiset muut saamiset	7,6	0,1
Pitkäaikaiset laina- ja muut saamiset	18,0	4,1
Muut pitkäaikaiset sijoitukset	11,4	0,3
Laskennallinen verosaaminen	8,3	2,2
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä	37,7	6,6

Osakkuusyritykset 2007
	Varat	Velat	Liike-	Tilikauden	Omistus-
			vaihto	voitto/tappio	osuus, %
Konsernin emoyhtiön omistamat
Honkajoki Oy	10,2	7,6	16,2	0,2	38,33
Envor Biotech Oy (ent.Etelä-Suomen Multaravinne Oy)	2,1	1,3	1,9	0,3	24,62
Pakastamo Oy	12,6	12,4	10,3	-0,2	50,00
Lihateollisuuden Tutkimuskeskus LTK	9,2	2,0	22,1	0,8	44,80
Best-In Oy	1,1	0,4	4,6	0,1	50,00
Länsi-Kalkkuna Oy	3,4	3,0	23,0	0,0	50,00
LSO Foods Oy:n omistamat
Finnpig Oy	1,1	0,7	2,0	-0,4	50,00
Scan AB:n omistamat
Bondens Bästä i Svalöv AB	0,2	0,1	1,3	0,0	50,00
SDT Sveriges Djurproducenters tillväxt AB	4,8	0,1	1,3	0,0	50,00
Conagri AB	6,6	6,0	20,1	0,1	49,00
daka a.m.b.a	106,9	86,6	105,3	2,2	33,60
Fastighets AB Tuben	0,3	0,1	0,1	0,1	48,00
Höglandsprodukter AB	2,6	1,7	32,5	0,5	30,00
Nyhlens & Hugosons Chark AB	16,8	13,4	58,2	2,0	50,00
Siljans Chark AB	8,1	7,7	15,9	0,1	35,00
Svensk Köttinformation AB	0,4	0,3	0,9	0,0	50,00
Svensk Köttrasprövning AB	0,1	0,0	0,3	0,0	35,00
Svensk Lantbrukstjänst AB	2,0	0,9	10,4	0,1	26,00
Svenska Djurhälsovården AB	3,3	0,6	6,8	-0,2	50,00
Taurus Köttrådgivning AB	0,2	0,1	0,7	0,0	39,30
Osakkuusyritykset 2006
	Varat	Velat	Liike-	Tilikauden	Omistus-
			vaihto	voitto/tappio	osuus, %
Konsernin emoyhtiön omistamat
Honkajoki Oy	10,8	8,3	13,2	0,2	38,33
Envor Biotech Oy (ent. Etelä-Suomen Multaravinne Oy)	1,7	1,1	1,6	0,2	24,62
Pakastamo Oy	11,0	10,7	9,0	-0,6	50,00
Lihateollisuuden Tutkimuskeskus LTK	8,9	2,3	20,5	0,6	44,80
Best-In Oy	1,1	0,5	4,8	0,1	50,00
Länsi-Kalkkuna Oy	0,5	0,1	0,0	-0,1	50,00
LSO Foods Oy:n omistamat
Finnpig Oy	1,0	0,3	1,3	0,0	50,00

15. Laskennalliset verosaamiset ja -velat

Laskennallisten verosaamisten erittely

			Kirjattu	Kirjattu	Ostetut/
		Muunto-	tulos-	omaan	myydyt
	1.1.2007	ero	laskelmaan	pääomaan	yhtiöt	31.12.2007
Eläke-etuudet	1,2	-	-	-	-	1,2
Arvonalentumiset käyttöomaisuudesta	0,1	-	-	-	-	0,1
Muut jaksotuserot	0,1	0,2	0,1	0,1	1,6	2,1
Yhdistelytoimenpiteistä	0,8	-	-6,4	-	6,2	0,6
Vahvistetut tappiot	0,0	-	3,4	-	0,9	4,3
Yhteensä	2,2	0,2	-2,9	0,1	8,7	8,3
Laskennallisten verovelkojen erittely
Poistoerot ja vapaaehtoiset varaukset	9,5	0,4	-0,4	-	-	9,5
Muut jaksotuserot	1,2	0,1	0,7	1,1	7,3	10,4

Yhdistelytoimenpiteistä	1,1	-	-	-	12,6	13,7
Voittovaroihin suoraan kirjatut	0,4	-	-	-	-	0,4
Eläke-etuudet	0,0	-	-	-	-	0,0
Yhteensä	12,2	0,5	0,3	1,1	19,9	34,0

Laskennallisten verosaamisten erittely

			Kirjattu	Kirjattu	Ostetut/
		Muunto-	tulos-	omaan	myydyt
	1.1.2006	ero	laskelmaan	pääomaan	yhtiöt	31.12.2006
Eläke-etuudet	1,0	-	0,2	-	-	1,2
Arvonalentumiset käyttöomaisuudesta	0,0	-	0,1	-	-	0,1
Muut jaksotuserot	0,0	-	0,1	-	-	0,1
Yhdistelytoimenpiteistä	1,2	-	-0,4	-	-	0,8
Yhteensä	2,2	0,0	0,0	0,0	0,0	2,2
Laskennallisten verovelkojen erittely
Poistoerot ja vapaaehtoiset varaukset	9,8	-	-0,3	-	-	9,5
Muut jaksotuserot	0,9	-	0,3	-	-	1,2
Yhdistelytoimenpiteistä	1,1	-	-	-	-	1,1
Voittovaroihin suoraan kirjatut	0,4	-	-	-	-	0,4
Yhteensä	12,2	0,0	0,0	0,0	0,0	12,2

16. Vaihto-omaisuus

	31.12.2007	31.12.2006
Aineet ja tarvikkeet	85,5	28,1
Keskeneräiset tuotteet	10,8	4,3
Valmiit tuotteet	28,5	12,7
Tavarat	0,0	0,1
Muu vaihto-omaisuus	3,9	1,7
Ennakkomaksut vaihto-omaisuudesta	0,6	0,5
Elävät eläimet IFRS 41	10,9	10,9
Vaihto-omaisuus yhteensä	140,2	58,4

17. Myyntisaamiset ja muut lyhytaikaiset saamiset

	31.12.2007	31.12.2006
Myyntisaamiset osakkuusyrityksiltä	0,4	0,2
Lainasaamiset osakkuusyrityksiltä	0,6	0,0
Lyhytaikaiset saamiset osakkuusyrityksiltä	1,0	0,2
Myyntisaamiset	180,7	105,4
Muut saamiset	46,5	1,8
Lyhytaikaiset saamiset muilta	227,2	107,2
Hyödykejohdannaiset, suojauslaskenta	1,2	0,2
Lyhytaikaiset johdannaissaamiset	1,2	0,2
Korkosaamiset	0,6	0,4
Jaksotetut henkilöstökulut, lyhytaikaiset saamiset	1,2	1,6
Muut siirtosaamiset	13,7	2,6
Lyhytaikaiset siirtosaamiset	15,5	4,5
Verosaamiset (tuloverot)	2,5	2,5
Tuloverosaaminen	2,5	2,5
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä	247,4	114,7

Myyntisaamisten ikäjakautuma

	31.12.2007	31.12.2006
Erääntymättömät myyntisaamiset	163,9	99,1
1–30 päivää erääntyneet myyntisaamiset	11,8	4,2
31–60 päivää erääntyneet myyntisaamiset	2,6	1,0
yli 60 päivää erääntyneet myyntisaamiset 1)	2,4	1,1
Myyntisaamiset yhteensä	180,7	105,4

1) muodostuu pääosin eläintilityksistä kuitattavista saatavista

Lyhytaikaiset saamiset jakautuvat valuutoittain seuraavasti (31.12.2007):

EUR	66,6
SEK	120,8
PLN	26,7
EEK	11,4
GBP	10,2
USD	3,2
Muut	6,0
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä	244,9

18. Rahavarat

	31.12.2007	31.12.2006
Rahat ja pankkisaamiset	38,9	10,1
Lyhytaikaiset rahamarkkinasijoitukset	14,2	2,0
Muut rahoitusarvopaperit	3,7	-
Rahavarat yhteensä	56,8	12,1

Rahavirtalaskelman mukaiset rahavarat muodostuvat seuraavasti:

	31.12.2007	31.12.2006
Rahat ja pankkisaamiset	38,9	10,1
Lyhytaikaiset rahamarkkinasijoitukset	14,2	2,0
Muut rahoitusarvopaperit	3,7	-
Rahavarat yhteensä	56,8	12,1

19. Omaa pääomaa koskevat liitetiedot

Seuraavassa on esitetty ulkona olevien osakkeiden lukumäärän muutosten vaikutukset.

	Osakkeiden	Osake-	Ylikurssi-	SVOP	Omat	Yhteensä
	lukumäärä	pääoma	rahasto		osakkeet
1.1.2006	34 463	58,6	72,9	-	-	131,5
31.12.2006	34 463	58,6	72,9	-	-	131,5
Osakeanti	4 843	8,2	-	66,7	-	74,9
Omien osakkeiden hankinta	-100	-	-	-	-1,8	-1,8
Omien osakkeiden luovutus	60	-	-	-	1,1	1,1
31.12.2007	39 266	66,8	72,9	66,7	-0,7	205,7

Osakkeilla ei ole nimellisarvoa. Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti. Yhtiön osakkeet jakautuvat A- ja K-sarjoihin, jotka eroavat toisistaan sillä tavoin kuin yhtiöjärjestyksessä on määrätty. Kaikilla osakkeilla on yhtäläinen osinko-oikeus. K-osakkeella on 20 ääntä ja A-osakkeella 1 ääni. A-sarjan osakkeita on 33 906 193 kpl ja K-sarjan osakkeita 5 400 000 kpl.

Seuraavassa on esitetty oman pääoman rahastojen kuvaukset:

Ylikurssirahasto

Kun osakeanneista on päätetty vanhan osakeyhtiölain (29.9.1978/734) aikana, osakemerkinnöistä saadut rahasuoritukset tai muut vastikkeet on kirjattu osakepääomaan ja ylikurssirahastoon järjestelyiden ehtojen mukaisesti, transaktiokuluilla vähennettynä.

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto

Sijoitetun vapaan oman pääoman (SVOP) rahasto sisältää muut oman pääoman luonteiset sijoitukset ja osakkeiden merkintähinnan siltä osin, kun sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan. Swedish Meatsille suunnatun osakeannin merkinnästä saatu nimellisarvon ylittävä osuus vastikkeesta merkittiin SVOP-rahastoon.

Omat osakkeet

Omat osakkeet –rahasto sisältää konsernin hallussa olevien omien osakkeiden hankintamenon. Konserni osti toukokuussa 2007 pörssistä 100 000 osaketta, joiden hankintameno oli 1,9 miljoonaa euroa. Osana johdon osakepalkkiojärjestelmää kyseisiä osakkeita luovutettiin 59 976 kappaletta joulukuussa 2007. Jäljellä oleva hankintameno 0,7 miljoonaa euroa esitetään taseessa oman pääoman vähennyksenä.

Muuntoerot

Muuntoerot-rahasto sisältää ulkomaisten yksikköjen tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerot.

Arvonmuutosrahasto ja muut rahastot

Nämä rahastot ovat myytävissä olevien rahoitusvarojen arvonmuutoksia varten ja rahavirran suojauksena käytettävien johdannaisinstrumenttien käyvän arvon muutoksia varten. Rahastot sisältävät myös ulkomaisiin yksikköihin tehtyjen nettosijoitusten suojauksista syntyneet voitot ja tappiot silloin, kun suojauslaskennan edellytykset ovat täyttyneet.

20. Eläkevelvoitteet

	31.12.2007	31.12.2006
Eläkevelka/-saaminen taseessa, etuuspohjaiset
Eläkevelvoitteet	4,7	5,2
Eläkevelka (+)/-saaminen (-) taseessa	4,7	5,2
Tuloslaskelman etuuspohjainen eläkekulu
Eläkevelvoitteet	0,1	-0,6
Tuloslaskelman etuuspohjainen eläkekulu (IFRS)	0,1	-0,6
Etuuksista johtuvien velk./saam. muutos tilik.aikana
Saldo 1.1.	5,2	4,5
Tuloslaskelman etuuspohjainen eläkekulu (IFRS)	-0,1	0,6
Muu muutos	-0,4	0,1
Velat/saamiset tilikauden lopussa	4,7	5,2

21. Varaukset

		Varausten	Käytetty tk:n
	1.1.2007	lisäykset	aikana (-)	31.12.2007
Pitkäaikaiset varaukset	0,0	0,0	0,0	0,0
Lyhytaikaiset varaukset	0,6	0,8	-0,2	1,3
Yhteensä	0,6	0,8	-0,2	1,3
		Varausten	Käytetty tk:n
	1.1.2006	lisäykset	aikana (-)	31.12.2006
Pitkäaikaiset varaukset	0,0	0,0	0,0	0,0
Lyhytaikaiset varaukset	0,4	0,3	-0,1	0,6
Yhteensä	0,4	0,3	-0,1	0,6

22. Vieras pääoma
	31.12.2007	31.12.2006
Pitkäaikainen vieras pääoma
Korollinen
Rahalaitoslainat	421,6	83,8
Muut velat	0,0	3,3
Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma		87,1
Koroton
Muut velat	6,9	0,0
Pitkäaikainen koroton vieras pääoma	6,9
Pitkäaikaiset varaukset	0,0	0,0
Laskennallinen verovelka	34,0	12,2
Eläkevelvoitteet	4,7	5,2
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä	467,2	104,4
Lyhytaikainen vieras pääoma
Korollinen
Rahalaitoslainat	69,5	108,9
Muut velat	23,4	0,8
Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma	92,9	109,6
Ostovelat ja muut velat
Saadut ennakot	0,2	7,1
Ostovelat	150,2	62,7
Siirtovelat
- Lyhytaikaiset korkovelat	0,9	1,1
- Jaksotetut henkilöstökulut	49,9	19,4
- Muut lyhytaikaiset siirtovelat	18,8	4,4
Muut velat	16,6	2,1
Ostovelat ja muut velat	236,6	96,7
Tuloverovelka	0,1	0,9
Lyhytaikaiset varaukset	1,3	0,6
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä	330,9	208,0
Vieras pääoma	798,1	312,4

23. Rahoitusleasingvelat
	31.12.2007	31.12.2006
Pitkäaikaiset rahoitusleasingvelat, korollinen	1,0	1,4
Lyhytaikaiset rahoitusleasingvelat, korollinen	0,4	0,6
Rahoitusleasingvelat yhteensä	1,4	2,1

24. Rahoitusriskien hallinta

HKScan-konsernin konsernirahoituksen tehtävänä on huolehtia kustannustehokkaasta konserniyritysten rahoituksen hankinnasta, rahoittajasuhteista ja rahoitusriskien hallinnasta. Hallituksen hyväksymä rahoituspolitiikka määrittää rahoituksen hoidon toimintaperiaatteet. Rahoitusriskeillä tarkoitetaan rahoitusmarkkinoilla tapahtuvia epäsuotuisia muutoksia, joiden seurauksena yrityksen tuloksen kertyminen voi heikentyä tai kassavirrat voivat supistua. Rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on rahoituksen keinoin suojata yhtiön suunniteltu tuloskehitys ja oma pääoma sekä turvata kaikissa olosuhteissa konsernin maksuvalmius. Riskienhallinnassa voidaan käyttää erilaisia instrumentteja kuten valuuttatermiinejä ja –optioita, koron- tai valuutanvaihtosopimuksia, valuuttalainoja ja hyödykejohdannaisia. Johdannaisia käytetään ainoastaan suojaustarkoituksiin, ei spekulatiivisesti. Pääsääntöisesti konsernin rahoitus hankitaan emoyhtiön kautta ja konsernirahoitus järjestää tytäryhtiöiden rahoituksen kunkin yhtiön paikallisessa valuutassa konsernin sisäisillä lainoilla. Konsernin rahoitus on keskitetty konsernin talousjohtajan alaisuudessa toimivaan rahoitusyksikköön.

Jälleenrahoitus- ja maksuvalmiusriski

Konsernissa pyritään jatkuvasti arvioimaan ja seuraamaan liiketoiminnan vaatiman rahoituksen määrää. Konsernilla tulee olla koko ajan maksuvalmius, jolla katetaan lähitulevaisuuden tarpeet liiketoiminnassa. Rahoituksen saatavuus varmistetaan hajauttamalla lainasalkku maturiteettien, rahoituslähteiden ja rahoitusinstrumenttien suhteen. Konsernilla on pankkeja sitovia valmiusluottojärjestelyitä, pankkilainoja, vakuutusyhtiölainoja, shekkitililimiittejä sekä lyhytaikainen, 100 miljoonan euron suuruinen kotimainen yritystodistusohjelma. Kesällä 2007 solmittu syndikoitu lainajärjestely määrältään 550 miljoonaa euroa luo perustan konsernin rahoitukselle ja sillä uudelleenrahoitettiin suurelta osin HKScanin lainasalkku. Lainajärjestelyllä pidennettiin olennaisesti konsernin lainakannan keskilaina-aikaa. Lainajärjestelystä nostettavat luotot ovat vaihtuvakorkoisia. Lainajärjestelyyn liittyy tavanomaisia kovenantteja. Taloudelliset kovenantit ovat nettovelkaantumisaste (gearing) ja nettovelkojen suhde käyttökatteeseen. Käyttämättömien valmiusluottojen määrä 31.12.2007 oli 184,0 milj. euroa (67,4 milj. euroa 31.12.2006). Lisäksi konsernilla oli muita käyttämättömiä shekkitili- yms. limiittejä 33 milj. euroa (8 milj. euroa 31.12.2006).

Konsernin korollisten rahoitusvelkojen maturiteetti ja valuuttajakauma (miljoonaa euroa)

	Nostamatta	2008	2009	2010	2011	2012	>2012
316,0	0,0	20,2	36,2	42,1	32,8	31,1	153,7
141,2	184,0	19,2	0,0	0,0	0,0	0,0	122,0
3,4	0	2,4	0,3	0,2	0,2	0,2	0,0
22,7	77,3	22,7	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0
31,2	0,0	7,6	2,5	1,4	0,1	0,0	19,6
514,5	261,3	72,1	39,0	43,7	33,1	31,3	295,3
	31.12.2007 Nostettu Leasing- ja factoringrahoitus				Luottotyypin maturiteetti

	31.12.2006				Luottotyypin maturiteetti
Luottotyyppi	Nostettu	Nostamatta	2007	2008	2009	2010	2011	>2011
Velkakirjalainat	95,7	0,0	25,0	26,2	13,7	17,6	6,7	6,5
Limiittisopimukset	57,0	67,4	10,5	0,3	16,5	10,0	10,0	9,7
Leasing- ja factoringrahoitus	3,7	0,0	2,4	0,4	0,4	0,2	0,2	0,2
Yritystodistusohjelma	36,9	43,1	36,9	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0
Muut lainat	3,5	0,0	1,6	0,3	0,3	0,3	0,3	0,7
Yhteensä	196,7	110,6	76,3	27,2	30,8	28,2	17,2	17,1

31.12.2007			Maturiteetti
Nostettu	Nostamatta	2008	2009	2010	2011	2012	>2012
212,8	261,3	43,9	18,4	23,2	13,9	12,1	101,4
247,2	0,0	0,0	18,9	18,9	18,9	18,9	171,6
44,7	0,0	21,3	1,5	1,4	0,1	0,0	20,5
3,1	0,0	2,1	0,2	0,2	0,2	0,3	0,0
4,8	0,0	4,8	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0
1,8	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	1,8
514,5	261,3	72,1	39,0	43,7	33,1	31,3	295,3

	31.12.2006			Maturiteetti
Luottotyyppi	Nostettu	Nostamatta	2007	2008	2009	2010	2011	>2011
EUR	178,7	109,5	63,8	24,1	29,7	27,8	16,9	16,4
PLN	13,3	1,1	9,8	2,7	0,7	0,1	0,0	0,0
EEK	4,6	0,0	2,7	0,4	0,4	0,3	0,3	7,0
LVL	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0
Yhteensä	196,7	110,6	76,3	27,2	30,8	28,2	17,2	17,1

Rahoitussopimusten vastapuoliriski

Rahoituksen vastapuoliriskiä aiheutuu siitä, että rahoitustapahtuman sopimusosapuoli ei välttämättä pysty täyttämään sopimusvelvoitteitaan. Riskit liittyvät lähinnä sijoitustoimintaan ja johdannaissopimusten vastapuoliriskeihin. Vastapuolina käytetään ainoastaan hyvän luottokelpoisuuden omaavia rahoituslaitoksia ja muita toimijoita. Kassavaroja sijoitetaan vain pankkitalletuksiin ja pankkien sijoitustodistuksiin.

Valuuttariski

HKScan-konsernilla on tuotannollista toimintaa Suomessa, Ruotsissa, Baltian maissa ja Ruotsissa sijaitsevan yhteisyrityksen kautta Puolassa. Konserniyhtiöt harjoittavat myös ulkomaankauppaa. Konserni on alttiina valuuttakurssien muutoksista aiheutuvalle valuuttariskille johtuen valuuttamääräisistä tuloista ja menoista sekä valuuttamääräisistä oman pääoman sijoituksista ja tuloksesta. Konsernin kaupallisen toiminnan merkittävimmät kurssiriskit aiheutuvat Yhdysvaltain dollarista, Japanin jenistä ja Ruotsin kruunusta. Valuuttasuojauksessa instrumentteina voidaan käyttää valuuttatermiineitä, -optioita ja valuutanvaihtosopimuksia. Perusohjeena on, että ennustetusta nettovaluuttavirrasta suojataan lähtökohtaisesti keskimäärin 50 %.

Konsernin yhtiöiden merkittävimmät valuuttamääräiset omat pääomat ovat Ruotsin kruunuina, Puolan zloteina ja Viron kruunuina. Ruotsin kruunun voimakas vaihtelu aiheuttaa suuren volatiliteetin konsernin omaan pääomaan. Tavoitteena on tasata volatiliteettia suojauksella vähintään 50 %:sti ja enintään 75 %:sti. Baltian maiden taloustilanteen epävarmuuden kasvaessa paine valuuttoihin on lisääntynyt voimakkaasti. Tavoitteena on suojata Viron kruunumääräistä omaa pääomaa vähintään 50 %:sti ja enintään 75 %:sti. Puolan zlotyn vaihtelua seurataan tarkasti ja suojaukseen ryhdytään tilanteen niin edellyttäessä. Taseriskin suojaamiseksi voidaan ottaa lainaa vastaavassa valuutassa tai käyttää johdannaisinstrumentteja. Konsernin ei-euromääräisten tytäryhtiöiden ja osakkuusyhtiöiden oma pääoma 31.12.2007 oli 356,3 milj. euroa (2006, 232,2 milj.euroa). Positiot eri valuutoissa ja suojausasteet on esitetty alla olevassa taulukossa.

Konsernin nettosijoituksiin liittyvät suojaukset

2007			2006
Netto-	Suojaus	Suojaus-	Netto-	Suojaus	Suojaus-
sijoitus		aste %	sijoitus		aste %
	113,5 65,5 82,7 356,3	73,3 0,0 50,0	65 0 60	0,0 64,7 72,1 232,2	0,0 0,0 0,0	0 0 0

Korkoriski

Konsernin lyhyet rahamarkkinasijoitukset altistavat sen rahavirran korkoriskille, mutta niiden vaikutus ei ole merkittävä. Konsernin tulot sekä operatiiviset rahavirrat ovat pääosiltaan riippumattomia markkinakorkojen vaihteluilta. Konserni on pääasiallisesti altistunut korkoriskille korollisten velkojen kautta. Korkoriskin hallinnan tavoitteena on vähentää korkokulujen vaihtelua tuloslaskelmassa.

Korkoriskin hallitsemiseksi konsernin lainanotto on hajautettu kiinteä- ja vaihtuvakorkoisiin instrumentteihin. Yritys voi ottaa lainaa joko kiinteäkorkoisena tai vaihtuvakorkoisena ja käyttää koronvaihtosopimuksia päästäkseen rahoituspolitiikan mukaiseen tulokseen. Politiikan tavoitteena on, että konsernin lainoista on kiinteään korkoon sidottuja noin 40 %. Tilinpäätöshetkellä kiinteäkorkoisia oli noin 39 % ja korkosidonnaisuusaika oli noin 9 kuukautta. Tilinpäätöshetkellä konsernilla oli avoinna korkojohdannaisia 162,1 milj. euron arvosta. Konsernin keskimääräinen korkoprosentti 31.12.2007 oli 4,4 % (3,7 % 31.12.2006). Nettorahoituskulujen herkkyys yhden prosenttiyksikön korkojen nousulle/laskulle muiden tekijöiden pysyessä ennallaan oli tilinpäätöshetkellä noin 2,6 milj. euroa seuraavan 12 kuukauden aikana.

Konsernin rahoitusvelkojen määrät ja niiden sopimusten mukaiset uudelleenhinnoittelujaksot:

	31.12.2007	31.12.2006
alle 6 kk	321,2	145,2
6 – 12 kk	98,0	0,0
1 – 5 vuotta	95,4	51,5
yli 5 vuotta	0,0	0,0
Yhteensä	514,5	196,7

Myyntisaamisiin liittyvä luottoriski

Konsernin myyntisaamiset hajaantuvat laajalle asiakaskunnalle. Lähes kaikille asiakkaille on olemassa luottolimiitit, joita seurataan systemaattisesti. Osa asiakkaista vakuutetaan luottovakuutuksilla. Lisäksi käytetään vakuutena talletusvakuuksia, pankkitakauksia, vahvistettuja rembursseja, ennakkomaksuja, omistuksenpidätysehtoa, kiinnevakuuksia ja jälkipantteja. Myyntisaamisten ikäjakautuma on esitetty liitetiedossa 17.

Hyödykeriski

Konserni altistuu hyödykeriskille, joka liittyy hyödykkeiden saatavuuteen ja hinnanvaihteluihin. Konserni on kotimaassa suojannut sähkön hinnanvaihteluita sähköjohdannaisilla. Näiden johdannaisten käsittelyssä sovelletaan suojauslaskentaa.

25. Johdannaissopimukset

Johdannaissopimusten nimellisarvot

	31.12.2007	31.12.2006
Valuuttajohdannaiset
- Valuuttatermiinisopimukset	64,9	4,2
Korkojohdannaiset
- Koronvaihtosopimukset	162,1	0,0
Hyödykejohdannaiset
- Sähkötermiinisopimukset	5,1	6,5
	232,1	10,7

Johdannaissopimusten käyvät arvot

	2007	2007	2007	2006
	Käypä arvo	Käypä arvo	Käypä arvo	Käypä arvo
	positiivinen	negatiivinen	netto	netto
Valuuttajohdannaiset
- Valuuttatermiinisopimukset	0,2	-0,2	0,0	0,0
Korkojohdannaiset
- Koronvaihtosopimukset	0,1	0,0	0,1	-
Hyödykejohdannaiset
- Sähkötermiinisopimukset	1,1	0,0	1,1	0,2
	1,4	-0,2	1,2	0,2

Johdannaissopimukset, joihin sovellettu suojauslaskentaa

	2007	2007	2006	2006
	Nimellisarvo	Käypä arvo	Nimellisarvo	Käypä arvo
		tehokas osuus		tehokas osuus
Hyödykejohdannaiset
- Sähkötermiinisopimukset	5,1	1,2	6,5	0,1

Pääoman hallinta

Konsernin pääoman hallinnan pyrkimyksenä on optimaalisen pääomarakenteen avulla tukea liiketoimintaa varmistamalla normaalit toimintaedellytykset ja mahdollistamalla orgaaninen ja rakenteellinen kasvu. Optimaalinen pääomarakenne tuottaa myös pienemmät pääoman kustannukset.

Pääomarakenteeseen vaikutetaan ohjaamalla liiketoimintaan sitoutuvan käyttöpääoman määrää sekä tuloksen, osingonjaon ja osakeantien kautta. Konserni voi vaihdella ja mukauttaa osakkeenomistajille maksettujen osinkojen määrää osinkopolitiikan puitteissa. Konserni voi myös päättää omaisuuserien myynnistä velkojen vähentämiseksi.

Konsernin pääomarakenteen kehitystä seurataan omavaraisuusasteella ja nettovelkaantumisasteella (gearing). Omavaraisuusaste tarkoittaa oman pääoman suhdetta taseen loppusummaan. Nettovelkaantumisastetta laskettaessa nettovelka jaetaan omalla pääomalla. Nettovelkoihin sisältyvät korolliset velat vähennettynä korollisilla lainasaamisilla ja rahavaroilla. Konsernin julkistettu omavaraisuustavoite on 40 %. Konsernin omavaraisuusaste laski alle 30 %:n Scan AB:n oston myötä. Nettovelkaantumisaste-tavoite on niinikään palata Scankauppaa edeltävälle tasolle eli selkeästi alle 100 %:n.

Nettovelkaantumisaste (miljoonaa euroa)

	2007	2006
Korolliset velat	514,5	196,7
Korolliset lainasaamiset	3,7	3,9
Rahavarat	56,8	12,1
Nettovelat	454,0	180,7
Oma pääoma yhteensä	331,5	237,1
Nettovelkaantumisaste (gearing)	137,0 %	76,2 %

26. Ehdolliset velat

Vakuudet ja vastuusitoumukset
	31.12.2007	31.12.2006
Velat, joiden vakuudeksi on annettu kiinnityksiä ja osakkeita
Rahalaitoslainat	36,0	50,4
Yhteensä	36,0	50,4
Vakuudeksi annetut kiinteistökiinnitykset	31,4	47,9
Vakuudeksi annetut pantit	19,1	13,5
Vakuudeksi annetut yrityskiinnitykset	10,9	10,6
Yhteensä	61,4	72,0
Omistusyhteysyritysten puolesta annetut vakuudet
Annetut takaukset	7,0	3,6
Yhteensä	7,0	3,6
Muiden puolesta annetut vakuudet
Annetut takaukset ja pantit	9,6	8,3
Yhteensä	9,6	8,3
Muut omat vastuut
Leasingvastuut
Alle yhden vuoden sisällä erääntyvät leasingvastuut	3,4	0,3
1-5 vuoden sisällä erääntyvät leasingvastuut	5,6	0,8
Yli 5 vuoden sisällä erääntyvät leasingvastuut	1,5	0,0
Muut vuokravastuut	17,2	2,7
Muut vastuut	2,2	0,0
Muut omat vastuut yhteensä	29,9	3,8

27. Lähipiiriliiketoimet

Osapuolten katsotaan kuuluvan toistensa lähipiiriin, jos toinen osapuoli pystyy käyttämään toiseen nähden määräysvaltaa tai huomattavaa vaikutusvaltaa sen taloutta ja liiketoimintaa koskevassa päätöksenteossa. Konsernin lähipiiriin kuuluvat emoyhteisö, tytäryritykset, osakkuusyritykset ja yhteisyritykset. Lähipiiriin kuuluvat myös konsernin emoyhtiön emoyhteisön (LSO Osuuskunta) hallintoneuvoston ja hallituksen sekä konsernin hallituksen jäsenet, konsernin toimitusjohtaja, toimitusjohtajan sijainen sekä heidän läheiset perheenjäsenensä. Konserni pyrkii liiketoimia tehdessään asettamaan kaikki osapuolet tasavertaiseen asemaan.

HKScan Oyj:n pääomistaja LSO Osuuskunta on noin 2 700 suomalaisen lihantuottajan yhteisö.

Osuuskunnan tehtävänä on tukea jäsentensä lihantuotantoa ja markkinointia käyttämällä omistajavaltaa HKScanissa. LSO Osuuskunnalla ei ole nykyään varsinaista liiketoimintaa, vaan sen tulot muodostuvat HKScanin maksamista osingoista ja vähäisessä määrin muista sijoituksista ja vuokrista. HKScankonserni toimii puhtaasti markkinahintaperiaatteilla hankkiessaan liharaaka-aineensa. Konsernin hallituksessa ja sen emoyhteisön LSO Osuuskunnan hallintoneuvostossa ja hallituksessa olevien henkilöiden eläinmyynnit konsernille olivat 5,6 milj.euroa v. 2007 (5,4 Meur 2006). Kyseisten henkilöiden eläinostot konsernilta olivat 1,9 milj. euroa v. 2007 (2,2 Meur 2006). Muuten lähipiirihenkilöt eivät ole olennaisessa liikesuhteessa yhtiöön.

Tytäryhtiöosakkeet

		Kirjanpitoarvo	Omistus-
	Määrä/kpl	(1 000 eur)	osuus-%
Konsernin emoyhtiön omistamat
HK Ruokatalo Oy, Turku	1 000	16 946	100,00
LSO Foods Oy, Turku	3 000	946	100,00
Helanderin Teurastamo Oy, Loimaa	1 000	3 179	100,00
Lihatukku Harri Tamminen Oy, Vantaa	49	316	49,00
Linocon Oy, Helsinki	100	4	100,00
HK International AB, Ruotsi	10	12	100,00
AS Rakvere Lihakombinaat, Viro	37 721 700	39 536	100,00
AS Tallegg, Viro	5 853 200	16 755	100,00
Scan AB, Ruotsi	500 000	161 649	100,00
Yhteensä		239 343
LSO Foods Oy:n omistamat
Lounaisfarmi Oy, Turku	8 000	8	40,00
Yhteensä		8
AS Rakvere Lihakombinaatin omistamat *)
AS Ekseko, Viro	8 466	272	100,00
AS Rigas Miesnieks, Latvia	57 974	12 228	94,86
Klaipedos Maisto Mesos Produktai, Liettua	135 644	2 010	100,00
Yhteensä		14 510
*) Kirjanpitoarvot perustuvat yhtiöiden taseen mukaisiin kirjanpitoarvoihin, joihin sisältyy paikallisen las
kentakäytännön mukaisesti pääomaosuusmenetelmällä huomioitu tytäryhtiön oman pääoman muutos.

Scan AB:n omistamat
Esca Food Fastighets AB, Linköping	35 700	127	51,00
Esca Food Solutions KB, Linköping		890	48,50
Industrislakt Syd AB, Hörby	50 000	11	100,00
Kontrollhudar International AB, Stockholm	1 000	11	100,00
Quality Genetics HB, Stockholm	926	392	92,60

Scan Produktion AB, Stockholm	1 000		100,00
Scan ek. för., Stockholm	200		95,20
Scan Foods AB, Stockholm	1 000	11	100,00
Scan Syd Livsmedel AB, Kävlinge	200 000	2 828	100,00
Nyhléns Chark AB, Kramfors	19 608		100,00
SQM Spedition AB, Skara	1 000	11	100,00
SM Support Stenstorp AB, Stockholm	10 200	1 303	100,00
Svenskt Lamm AB, Skara	7 430	11	98,90
Swedish Meats AB, Stockholm	1 000	11	100,00
Swedish Meats Support AB, Stockholm	80 000	4 766	100,00
Samfod SA., Belgien	24 999		100,00
Scan Foods UK Ltd., England	999		100,00
Swedish Meats RE AG, Schweiz	1997	1 335	99,90
Swedish Meats Charkproduktion AB, Stockholm	200	21	100,00
Annerstedt Holding AB, Stockholm	10 000	3 760	100,00
SLP Pärsöns AB, Helsingborg	45 000	42 536	100,00
Skånekött AB, Skurup	30 000	318	100,00
Swedish Meats Underhåll AB, Stockholm	1 000	720	100,00
Yhteensä		59 058
Yhteisyritykset
Konsernin emoyhtiön omistamat
Saturn Nordic Holding AB, Ruotsi	59 283 399	64 435	50,00
Konsernin taseeseen ja tuloslaskelmaan sisältyvät Saturn Nordic Holding AB -konsernin varat, velat,
tuotot ja kulut olivat seuraavat (milj. euroa):
		2007	2006
Pitkäaikaiset varat		85,1	74,3
Lyhytaikaiset varat		54,1	36,7
Pitkäaikaiset velat		-11,3	-4,8
Lyhytaikaiset velat		-47,2	-30,3
Liikevaihto ja liiketoiminnan muut tuotot		222,8	204,5
Liiketoiminnan kulut		-219,1	-198,5
Osakkuusyhteisöosakkeet ja -osuudet
Konsernin emoyhtiön omistamat
Honkajoki Oy, Honkajoki	690	708	38,33
Envor Biotech Oy (ent. Etelä
Suomen Multaravinne Oy), Forssa	128	22	24,62
Pakastamo Oy, Helsinki	660	564	50,00

Lihateollisuuden Tutkimuskeskus LTK 22 400 0 44,80 osuuskunta, Hämeenlinna 500 50 50,00 Best-In Oy, Kuopio 250 250 50,00 Länsi-Kalkkuna Oy, Turku 1 594 Yhteensä LSO Foods Oy:n omistamat 40 354 50,00 Finnpig Oy, Vaasa Scan AB:n omistamat 500 50,00 Bondens Bästä i Svalöv AB, Kävlinge SDT Sveriges DjurproducentersTillväxt AB, Stockholm 135 500 3 039 50,00 98 95 49,00 Conagri AB, Malmö 5 993 33,60 daka a.m.b.a, Danmark 1 200 11 48,00 Fastighets AB Tuben, Stockholm 1 500 720 30,00 Höglandsprodukter AB, Halmstad 10 000 1 694 50,00 Nyhléns & Hugosons Chark AB, Luleå 3 680 434 35,00 Siljans Chark AB, Mora 500 50,00 Svensk Köttinformation AB, Stockholm 1 750 21 35,00 Svensk Köttrasprövning AB, Skara 650 26,00 Svenskt Lantbrukstjänst AB, Lidköping 4 400 879 50,00 Svenska Djurhälsövården AB, Stockholm 118 11 39,30 Taurus Köttrådgivning AB, Stockholm 300 159 30,00 M R L Transport AB, Simrishamn 13 065
	Yhteensä

Konserni harjoittaa osakkuusyritysten kautta liiketoimintaa mm. harjoittamalla teurastusta, leikkuuta, lihan jatkojalostusta, lemmikkieläinruokatuotantoa ja -myyntiä, käymällä maustekauppaa, käyttämällä vuokraus-, jätteiden hävittämis-, tutkimus- ja neuvontapalveluita. Kaikki kaupalliset sopimukset neuvotellaan markkinaehtoisesti.

Lähipiirin kanssa toteutuivat seuraavat liiketapahtumat

	2007	2006
Tuotteiden myynnit
- Osakkuusyritykset	38,9	1,8
Tuotteiden ostot
- Osakkuusyritykset	35,5	8,5
Avoimet saldot 31.12.:
	2007	2006
Myyntisaamiset
- Osakkuusyritykset	1,9	0,2
Ostovelat
- Osakkuusyritykset	11,1	0,4

FAS Emoyhtiön tuloslaskelma 1.1.–31.12. (1000 euroa)

	Viite	2007	2006
Liikevaihto	1	25 107,8	21 738,5
Liiketoiminnan muut tuotot	2	1 770,9	4 743,9
Materiaalit ja palvelut		0,4	-0,1
Henkilöstökulut	3	-4 204,1	-3 647,0
Poistot ja arvonalentumiset	4	-14 352,2	-16 084,8
Liiketoiminnan muut kulut	5	-3 970,7	-2 892,0
Liikevoitto		4 352,1	3 858,4
Rahoitustuotot ja -kulut	6	-1 730,9	-4 822,9
Voitto/tappio ennen satunnaiseriä		2 621,3	-964,4
Satunnaiset erät	7	11 342,0	16 120,0
Voitto/tappio satunnaiserien jälkeen		13 963,3	15 155,6
Tilinpäätössiirrot	8	-535,0	703,5
Tuloverot	9	-971,7	-4 079,3
Tilikauden voitto/tappio		12 456,6	11 779,8

FAS Emoyhtiön tase 31.12. (1000 euroa)

	Viite	2007	2006
VASTAAVAA
Pysyvät vastaavat	10
Aineettomat hyödykkeet		2 559,0	2 318,8
Aineelliset hyödykkeet		236 182,1	187 448,8
Sijoitukset		305 623,6	143 975,1
Pysyvät vastaavat yhteensä		544 364,8	333 742,7
Vaihtuvat vastaavat
Pitkäaikaiset saamiset	11	218 859,2	44 193,9
Laskennallinen verosaaminen	11	827,6	985,0
Lyhytaikaiset saamiset	12	24 265,9	17 744,8
Rahat ja pankkisaamiset		16 875,5	5 820,3
Vaihtuvat vastaavat yhteensä		260 828,2	68 744,0
VASTAAVAA YHTEENSÄ		805 193,0	402 486,7
VASTATTAVAA
Oma pääoma	13
Osakepääoma		66 820,5	58 587,4
Ylikurssirahasto		73 420,4	73 420,4
Arvonkorotusrahasto		3 363,8	3 363,8
Omat osakkeet		-730,7	-
Käyvän arvon rahasto		2 205,3	-
SVOP rahasto		66 742,0	-
Muut rahastot		4 445,7	4 420,5
Edellisten tilikausien voitto		1 136,6	-562,7
Tilikauden voitto/tappio		12 456,6	11 779,8
Oma pääoma yhteensä		229 860,1	151 009,1
Tilinpäätössiirtojen kertymä	14	36 352,0	35 817,0
Pakolliset varaukset	15	3 182,9	3 288,4
Vieras pääoma
Laskennallinen verovelka	16	774,8	-
Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma	16	406 273,6	71 581,7
Pitkäaikainen koroton vieras pääoma	16	6 892,0	-
Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma	17	116 348,1	136 428,3
Lyhytaikainen koroton vieras pääoma	17	5 509,4	4 362,2
Vieras pääoma yhteensä		535 798,0	212 372,2
VASTATTAVAA YHTEENSÄ		805 193,0	402 486,7

FAS Emoyhtiön rahavirtalaskelma (1000 euroa)

	2007	2006
Liiketoiminnan rahavirta
Liikevoitto	4 352	3 858
Oikaisut liikevoittoon	-7 629	-2 849
Poistot ja arvonalentumiset	14 352	16 085
Varausten muutos	-105	-
Käyttöpääoman muutos	307	2 645
Korot	-6 124	-5 057
Saadut osingot	9 626	234
Verot	-972	-4 079
Liiketoiminnan rahavirta	13 807	10 837
Investointien rahavirta
Osakkeiden ostot	-86 674	-17 960
Muun käyttöomaisuuden ostot	-66 227	-37 699
Muun käyttöomaisuuden myynnit	2 879	7 845
Myönnetyt lainat	-193 259	-
Lainasaamisten takaisinmaksut	19 062	-
Investointien rahavirta	-324 219	-47 814
Rahavirta ennen rahoitusta	-310 412	-36 977
Rahoituksen rahavirta
Pitkäaikaisten lainojen nostot	542 077	40 000
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut	-189 911	-34 669
Pitkäaikaisten saamisten lisäys/vähennys	-	-220
Lyhytaikaisten lainojen nostot	254 597	38 797
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut	-290 284	-
Maksetut osingot	-9 305	-9 305
Omien osakkeiden hankkiminen	-1 826	-
Saadut konserniavustukset	16 120	1 520
Rahoituksen rahavirta	321 468	36 123
Rahavarojen muutos	11 056	-854
Rahavarat 1.1.	5 820	6 674
Rahavarat 31.12.	16 876	5 820
Käyttöpääoman muutos:
Lyhytaikaisten liikesaamisten lis-/väh+	6 559	34
Lyhytaikaisten korottomien velkojen lis+/väh-	-6 252	2 611

FAS Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

Yhteisön perustiedot

HKScan Oyj on suomalainen, Suomen lakien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö. Yhtiön kotipaikka on Turku.

HKScan Oyj on ollut 31.3.2005 asti valmistustoimintaa ja myyntiä harjoittava yhtiö. Liiketoiminnan siirto HKScan Oyj:ltä HK Ruokatalo Oy:lle tapahtui 1.4.2005, josta lähtien HKScan Oyj on toiminut konsernin emoyhtiönä. HKScan Oyj:hin kuuluu konsernin johto ja konsernihallinto.

HKScan Oyj:n A-osake on listattu OMX Helsingin pörssissä vuodesta 1997 lähtien.

HKScan Oyj on LSO Osuuskunnan tytäryhtiö ja kuuluu LSO Osuuskunta -konserniin. LSO Osuuskunnan kotipaikka on Turku.

Jäljennös HKScan Oyj:n tilinpäätöksestä on saatavilla yhtiön rekisteröidystä osoitteesta Kaivokatu 18, 20520 Turku.

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

LAATIMISPERUSTA

Emoyhtiön tilinpäätös on laadittu noudattaen Suomessa voimassa olevaa kirjanpitolainsäädäntöä (FAS). HKScan-konsernin tilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2007 voimassaolevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja.

Emoyhtiö noudattaa konsernin laatimisperiaatteita aina, kun se on mahdollista. Alla on esitetty ne laatimisperiaatteet, joissa käytäntö poikkeaa konsernin periaatteista. Muilta osin noudatetaan konsernin laatimisperiaatteita. Emoyhtiön taseessa oleva liikearvo poistetaan tasapoistoin viiden vuoden aikana.

Emoyhtiön tuloslaskelma ja tase esitetään euroina ja rahoituslaskelma sekä liitetiedot tuhansina euroina.

TULOKSEN VERTAILUKELPOISUUS

Vuoden 2007 tilinpäätösluvut ovat vertailukelpoisia vuoden 2006 lukujen kanssa.

ULKOMAANRAHAN MÄÄRÄISET TAPAHTUMAT

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin. Ulkomaanrahan määräiset ostovelat ja myyntisaamiset, lainasaamiset sekä valuuttamääräiset pankkitilit on muunnettu toimintavaluutan määräisiksi tilinpäätöspäivän Euroopan keskuspankin keskikurssin mukaan. Ulkomaanrahan määräisistä liiketapahtumista ja monetaaristen erien muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot on kirjattu tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

JOHDANNAISSOPIMUKSET

Valuuttamääräiset avoimet johdannaiset arvostetaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Valuuttatermiinien arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti tuloslaskelmaan rahoituksen kurssivoittoihin ja -tappioihin.

ELÄKEJÄRJESTELYT

HKScan Oyj:n henkilöstön lakisääteinen eläketurva on järjestetty vakuuttamalla eläkevakuutusyhtiössä. Lakisääteiset eläkemenot on kirjattu kuluksi kertymisvuonna.

JOHDON ELÄKESITOUMUKSET JA IRTISANOMISKORVAUKSET

Toimitusjohtaja Kai Seikun eläkeikä on 60 vuotta. Hänen eläkkeensä suuruus on 60 prosenttia eläkepalkasta, jonka perusteena käytetään neljän työsuhteen päättymistä edeltävän vuoden ansiotasoltaan kahden parhaimman vuoden keskiarvoa. Toimitusjohtajan varamiehen eläkejärjestely on yhtenäinen toimitusjohtajan eläkejärjestelyn kanssa.

Työsuhteessa noudatettava toimitusjohtajan irtisanomisaika on kummaltakin puolelta kuusi kuukautta. Jos työsuhde päättyy yhtiön toimesta, toimitusjohtaja on oikeutettu erokorvaukseen, joka on suuruudeltaan 18 kuukauden kokonaispalkkaa vastaava summa ilman kannustepalkkiota.

Toimitusjohtajalle maksettu kokonaispalkka oli 1,138 miljoonaa euroa, josta tulos- tai muihin tavoitteisiin sidotun osakepalkkion osuus oli 0,557 miljoonaa euroa. Osakepalkkiojärjestelmän ansaintajakson 2007 toteuman perusteella toimitusjohtajalle tullaan luovuttamaan yhteensä enintään 24 000 yhtiön A-osaketta.

Entisen toimitusjohtajan eläkkeeseen liittyvä etuuspohjainen yhtiön eläkesitoumus 31.12.2007 oli 3,2 milj. euroa.

TULOVEROT

Tuloveroihin ja laskennallisiin verosaamisiin ja -velkoihin sovelletaan konsernin laatimisperiaatteita siten kuin se on mahdollista Suomen tilinpäätöskäytännön mukaan. Poistoeron laskennallinen verovelka ilmoitetaan liitetietona.

VUOKRASOPIMUKSET

Kaikki leasing-maksut on käsitelty vuokrakuluina. Maksamattomat leasingsopimuksiin perustuvat leasingmaksut on esitetty tilinpäätöksen vastuissa.

SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT

Satunnaiset tuotot ja kulut koostuvat saaduista konserniavustuksista, jotka eliminoidaan konsernitasolla.

TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ

Tilinpäätössiirtoja on poistoeron muutos. Suunnitelman mukaisten ja kirjanpidollisten poistojen erotuksen muutos esitetään tilinpäätössiirtona tuloslaskelmassa, ja suunnitelman mukaisten ja kirjanpidollisten poistojen kertynyt erotus esitetään taseessa tilinpäätössiirtojen kertymänä.

Tuloslaskelman liitetiedot (1000 euroa)

	2007	2006
1. Liikevaihdon jakauma
Myynti Suomeen	25 108	21 738
	25 108	21 738
2. Liiketoiminnan muut tuotot yhteensä
Vuokratuotot	619	797
Liiketoiminnan muut tuotot	1 101	1 058
Myyntivoitot pysyvistä vastaavista	51	2 889
Liiketoiminnan muut tuotot yhteensä	1 771	4 744
Henkilöstö keskimäärin	13	14
3. Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot	-2 315	-2 048
Eläkekulut	-1 677	-1 430
Muut henkilösivukulut	-212	-169
Henkilöstökulut	-4 204	-3 647
Johdon palkat, palkkiot ja luontoisedut
Toimitusjohtajat ja toimitusjohtajan sijaiset	1 783	827
Hallituksen jäsenet	216	115
Yhteensä	1 999	942
4. Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset poistot	-15 389	-14 637
Suunnitelman mukaiset poistot pysyvistä
vastaavista ja liikearvosta	-15 389	-14 637
Arvonalentumisten palautukset pysyvien
vastaavien hyödykkeistä	1 037	-
Arvonalentumiset pysyvien vastaavien hyödykkeistä	-	-1 448
Pysyvien vastaavien poikkeukselliset
arvonalentumiset ja palautukset	1 037	-1 448
Poistot ja arvonalentumiset yhteensä	-14 532	-16 085

5. Liiketoiminnan muut kulut
Vuokrat	-1 621	-744
Käyttöom. luovutustappiot, aineelliset hyödykkeet yhteensä	-74	-8
Luovutustappiot pysyvistä vastaavista	-74	-8
Tilintarkastusmenot, varsinainen tilintarkastus	-107	-122
Tilintarkastusmenot, muut asiantuntijapalvelut	-98	-75
Tilintarkastusmenot	-205	-197
Vapaaehtoiset henkilöstökulut	-252	-160
Energia	-38	0
Kunnossapito	-24	-3
Mainos-, markkinointi- ja edustuskulut	-51	-81
Palvelu-, tietohallinto- ja konttorikulut	-1 203	-1 141
Muut kulut	-503	-1 507
Liiketoiminnan muut kulut yhteensä	-3 971	-2 892
6. Rahoitustuotot ja -kulut
Rahoitustuotot
Osinkotuotot saman konsernin yrityksiltä	9 481	11
Osinkotuotot omistusyhteysyrityksiltä	135	214
Osinkotuotot muilta	10	9
Tuotot osuuksista	9 626	234
Korkotuotot pitkäaikaisista sijoituksista omistusyhteysyrityksiltä	24	101
Korkotuotot pitkäaikaisista pysyvien vastaavien sijoituksista	24	101

Muut korko- ja rahoitustuotot saman konsernin yrityksiltä	10 566	3 926
Muut korko- ja rahoitustuotot muilta	4 560	519
Muut rahoitustuotot	15 126	4 445
Rahoitustuotot yhteensä	24 776	4 780

Rahoituskulut
Muut korko- ja rahoituskulut konserniyrityksille	-5 744	-2 984
Muut korko- ja rahoituskulut omistusyhteysyrityksille	-5	-4
Muut korko- ja rahoituskulut muille	-20 758	-6 615
Muut korko- ja rahoituskulut yhteensä	-26 507	- 9 603
Rahoituskulut yhteensä	-26 507	-9 603
Rahoitustuotot ja kulut yhteensä	-1 731	-4 823
Valuuttakurssivoitot	4 130	311
Valuuttakurssitappiot	-4 241	-302
Valuuttakurssivoitot ja -tappiot yhteensä	-111	9
7. Satunnaiserät
Satunnaiset tuotot	11 342	16 120
Satunnaiserät yhteensä	11 342	16 120
8. Tilinpäätössiirrot
Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+)	-535	704
Tilinpäätössiirrot yhteensä	-535	704
9. Välittömät verot
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta	2 530	226
Tuloverot satunnaisista eristä	-2 949	-4 191
Aikaisempien tilikausien verot	-396	-407
Laskennallisten verovelkojen ja -saamisten muutos	-157	293
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta	-972	-4 079

FAS Taseen liitetiedot

10. Pysyvät vastaavat

Aineettomat hyödykkeet 2007

			Muut pitkä-
	Aineettomat		vaikutteiset
	oikeudet	Liikearvo	menot	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	2 948	1 023	-	3 971
Lisäykset	246	200	8	454
Vähennykset	-9	-	-	-9
Siirrot erien välillä	-	-	107	107
Hankintameno 31.12.	3 185	1 223	115	4 523
Kertyneet poistot 1.1.	-904	-749	-	-1 652
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	-	-	-	0
Tilikauden poisto	-192	-118	-2	-312
Arvonalentumiset	-	-	-	0
Kertyneet poistot 31.12.	-1 096	-866	-2	-1 964
Kirjanpitoarvo 31.12.	2 089	356	113	2 559

Aineelliset hyödykkeet 2007

	Maa- ja	Rakennukset	Koneet ja	Muut	Ennakko-	Yht.
	vesialueet		kalusto	aineelliset	maksut
Hankintameno 1.1.	3 147	179 637	151 015	2 977	10 799	347 575
Lisäykset	-	151	1 040	9	64 312	65 512
Vähennykset	-	-10 412	-5 477	-465	-	-16 354
Siirrot erien välillä	-	10 229	17 560	223	-28 012	0
Hankintameno 31.12.	3 147	179 605	164 138	2 752	47 099	396 741
Kertyneet poistot 1.1.	-	-62 578	-94 847	-2 702	-	-160 126
Vähennysten ja siirtojen kert. poistot	-	7 969	5 288	350	-	13 607
Tilikauden poisto	-	-5 065	-9 915	-97	-	-15 077
Arvonalennukset	-	-	1 037	-	-	1 037
Kertyneet poistot 31.12.	0	-59 674	-98 437	-2 449	0	-160 559
Kirjanpitoarvo 31.12.	3 147	119 932	65 701	303	47 099	236 182
Hankintamenoon sisältyvät arvonkorotukset
Arvonkorotukset 1.1.	-	3 364	-	-	-	3 364
Lisäys	-	-	-	-	-	0
Vähennys	-	-	-	-	-	0
Arvonkorotukset 31.12.	0	3 364	0	0	0	3 364

Sijoitukset 2007

	Osuudet saman	Osuudet	Saamiset	Muut
	konsernin	osakkuus-	osakkuus-	osakkeet
	yrityksissä	yhtiöissä	yhtiöiltä	ja osuudet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	142 130	1 594	47	204	143 975
Lisäykset	161 648	-	-	-	161 648
Vähennykset	-	-	-	-	0
Siirrot erien välillä	-	-	-	-	0
Hankintameno 31.12.	303 778	1 594	47	204	305 623
Kirjanpitoarvo 31.12.	303 778	1 594	47	204	305 623

	31.12.2007	31.12.2006
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat oikeudet	2 089	2 045
Liikearvo	356	274
Muut pitkävaikutteiset menot	113	-
Aineettomat hyödykkeet	2 559	2 319
Aineelliset hyödykkeet
Maa- ja vesialueet	3 147	3 147
Rakennukset ja rakennelmat	119 932	117 059
Koneet ja kalusto	65 701	56 168
Muut aineelliset hyödykkeet	303	276
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat	47 099	10 799
Aineelliset hyödykkeet	236 182	187 449
Sijoitukset
Osuudet saman kons. yrityksissä	303 778	142 130
Osuudet osakkuusyhtiöissä	1 594	1 594
Saamiset omistusyhteysyrityksiltä	47	47
Muut osakkeet ja osuudet	204	204
Sijoitukset	305 623	143 975
Pysyvät vastaavat yhteensä	544 365	333 743
11. Pitkäaikaiset saamiset
Pitkäaikaiset lainasaamiset	3 700	3 913
Laskennalliset verosaamiset	827	985
Muut saamiset	938	-
Yhteensä	5 465	4 898
Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä:
Pitkäaikaiset konsernilainasaamiset	214 222	40 270
Muut	-	11
Pitkäaikaiset saamiset saman konsernin yrityksiltä	214 222	40 281
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä	219 687	45 179

12. Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset	9	6
Lyhytaikaiset siirtosaamiset (muilta)	4 015	1 474
Yhteensä	4 024	1 480
Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä:
Konsernimyyntisaamiset	77	29
Konsernilainasaamiset	-	100
Konsernisiirtosaamiset	8 155	-
Muut saamiset	11 448	16 133
Yhteensä	19 680	16 262
Saamiset omistusyhteysyrityksiltä:
Omistusyhteysyrityslainasaamiset	559	-
Muut saamiset	3	2
Lyhytaikaiset saamiset omistusyhteysyrityksiltä	562	2
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä	24 266	17 745
Siirtosaamisten olennaiset erät
Jaksotetut rahoituserät	135	37
Jaksotetut henkilöstökulut	194	-
Jaksotetut verot	2 015	-
Alv-saamiset	560	321
Muut siirtosaamiset	1 110	1 116
Yhteensä	4 014	1 474

13. Oma pääoma

Oma pääoma 2007

	Osake-	Yli-	Arvon-	Omat	SVOP	Muut	Voitto-	Yht.
	pääoma	kurssi-	korotus-	osakkeet		rahastot	varat
		rahasto	rahasto
Oma pääoma 1.1.	58 587	73 420	3 364	-	-	4 421	11 217	151 009
Lisäys	-	-	-	-	-	2 230	-	2 230
Osingonjako	-	-	-	-	-	-	-9 305	-9 305
Osakeanti	8 233	-	-	-	66 742	-	-	74 975
Suorat kirjaukset voittivaroihin	-	-	-	-	-	-	-775	-775
Omien osakkeiden hankinta	-	-	-	-1 825	-	-	-	-1 825
Omina osakkeina suoritetut maksut	-	-	-	1 095	-	-	-	1 095
Tilikauden voitto	-	-	-	-	-	-	12 456	12 456
Oma pääoma 31.12.	66 820	73 420	3 364	-730	66 742	6 651	13 593	229 860

Oma pääoma 2006
	Osake-	Yli-	Arvon-	Omat	SVOP	Muut	Voitto-	Yht.
	pääoma	kurssi-	korotus-	osakkeet		rahastot	varat
		rahasto	rahasto
Oma pääoma 1.1.	58 587	73 420	3 364	-	-	4 411	9 337	149 119
Uusmerkintä	-	-	-	-	-	10	-	10
Emissiovoitto	-	-	-	-	-	-	-9 305	-9 305
Lisäys	-	-	-	-	-	-	-595	-595
Osingonjako	-	-	-	-	-	-	-	0
Tilikauden voitto	-	-	-	-	-	-	11 780	11 780
Oma pääoma	58 587	73 420	3 364	-	-	4 421	11 217	151 009

Voitonjakokelpoiset varat	31.12.2007	31.12.2006
Käyttörahasto	167	142
Omat osakkeet	-731	-
Edellisten tilikausien voitto	1 137	-563
Tilikauden voitto/tappio	12 456	11 780
Voitonjakokelpoiset varat	13 029	11 359
14. Tilinpäätössiirtojen kertymä
Poistoero	36 352	35 817
Tilinpäätössiirrot yhteensä	36 352	35 817
Poistoerosta kirjaamaton laskennallinen verovelka on 9 452 teur.
15. Pakolliset varaukset
Eläkevaraukset	3 183	3 288
Pakolliset varaukset yhteensä	3 183	3 288
16. Pitkäaikainen vieras pääoma
Laskennallinen verovelka	775	-
Lainat rahoituslaitoksilta	406 273	69 715
Muut velat	6 892	1 867
Yhteensä	413 940	71 582
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä	413 940	71 582
Pitkäaikainen vieras pääoma
Korollinen:	406 273	71 582
Velat muille	406 273	71 582
Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma
Koroton:	7 667	-
Velat muille	7 667	-
Pitkäaikainen koroton vieras pääoma
	413 940	71 582
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä
17. Lyhytaikainen vieras pääoma	39 007	93 235
Lainat rahoituslaitoksilta	256	1 007
Ostovelat	3 983	2 978
Siirtovelat	1 085	278
Muut velat	44 331	97 497
Yhteensä

Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille:
Ostovelat	177	98
Muut velat	77 349	43 043
Yhteensä	77 526	43 141
Velat omistusyhteysyrityksille:
Muut velat	-	152
Yhteensä	-	152
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä	121 857	140 790
Lyhytaikainen vieras pääoma
Korollinen:
Lyhytaikaiset velat saman kons. yrityksille	77 341	43 043
Lyhytaikaiset velat omistusyhteysyrityksille	-	150
Velat muille	39 007	93 235
Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma	116 348	136 428
Koroton:
Lyhytaikaiset velat saman konsernin yrityksille	185	98
Lyhytaikaiset velat omistusyhteysyrityksille	-	2
Velat muille	5 324	4 262
Lyhytaikainen koroton vieras pääoma	5 509	4 362
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä	121 857	140 790
Siirtovelkojen olennaiset erät (pitkä- ja lyhytaikaiset)
Jaksotetut henkilöstökulut	2 789	870
Jaksotetut korkokulut	751	1 010
Jaksotetut tuloverot	-	913
Muut siirtovelat	443	185
Yhteensä	3 983	2 978
Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua
Lainat rahoituslaitoksilta	152 785	5 626
Muut pitkäaikaiset velat	354	656
Velat, jotka erääntyvät myöh. kuin 5 v. kuluttua	153 139	6 282

18. Ehdolliset velat

Vakuudet ja vastuusitoumukset
	2007	2006
Velat, joiden vakuudeksi on annettu kiinnityksiä ja osakkeita
Rahalaitoslainat	2 420	27 723
Yhteensä	2 420	27 723
Vakuudeksi annetut kiinteistökiinnitykset	2 856	38 771
Vakuudeksi annetut yrityskiinnitykset	5 046	7 568
Pantatut arvopaperit
Yhteensä	7 902	46 339
Tytär- ja muiden konserniyhtiöiden puolesta annetut vakuudet
Takaukset	61 832	6 867
Yhteensä	61 832	6 867
Omistusyhteysyritysten puolesta annetut vakuudet
Takaukset	4 701	3 565
Yhteensä	4 701	3 565
Muiden puolesta annetut vakuudet
Takaukset	5 563	3 545
Yhteensä	5 563	3 545
Muut omat vastuut
Leasingvastuut
Alle yhden vuoden sisällä erääntyvät leasingvastuut	-	8
1-5 vuoden sisällä erääntyvät leasingvastuut	-	13
Vuokravastuut	1 920	2 748
Muut omat vastuut yhteensä	1 920	2 769

19. Johdannaissopimukset 31.12. (miljoonaa euroa)

Johdannaissopimusten nimellisarvot
	2007	2006
Korkojohdannaiset
- Koronvaihtosopimukset	56,2	-
Valuuttajohdannaiset
- Valuuttatermiinisopimukset	50,8	0,5
Hyödykejohdannaiset
- Sähkötermiinisopimukset	5,1	6,5
	112,1	7,0

Johdannaissopimusten käyvät arvot

	Käypä arvo	Käypä arvo	Käypä arvo	Käypä arvo
		positiivinen negatiivinen	netto	netto
Korkojohdannaiset
- Koronvaihtosopimukset	0,1	0,0	0,1	-
Valuuttajohdannaiset
- Valuuttatermiinisopimukset	0,1	-0,1	0,0	0,0
Hyödykejohdannaiset
- Sähkötermiinisopimukset	1,1	-	1,1	0,2
	1,3	-0,1	1,2	0,2

Hallituksen ja toimitusjohtajan allekirjoitukset

Vantaalla 25. helmikuuta 2008

Marcus H. Borgström Markku Aalto Johan Mattsson Karsten Slotte Tiina Varho-Lankinen Kai Seikku

Tilintarkastuskertomus

HKSCAN OYJ:N OSAKKEENOMISTAJILLE

Olemme tarkastaneet HKScan Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.-31.12.2007. Hallitus ja toimitusjohtaja ovat laatineet EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaan laaditun konsernitilinpäätöksen sekä Suomessa voimassa olevien säännösten ja määräysten mukaisesti laaditun toimintakertomuksen ja emoyhtiön tilinpäätöksen, joka sisältää emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot. Suorittamamme tarkastuksen perusteella annamme lausunnon konsernitilinpäätöksestä sekä emoyhtiön tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja hallinnosta.

Tilintarkastus on suoritettu hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Kirjanpitoa sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisperiaatteita, sisältöä ja esittämistapaa on tarkastettu riittävässä laajuudessa sen toteamiseksi, etteivät tilinpäätös ja toimintakertomus sisällä olennaisia virheitä tai puutteita. Hallinnon tarkastuksessa on selvitetty emoyhtiön hallituksen jäsenten sekä toimitusjohtajan toiminnan lainmukaisuutta osakeyhtiölain säännösten perusteella.

KONSERNITILINPÄÄTÖS

EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaan laadittu konsernitilinpäätös antaa näiden standardien ja kirjanpitolain tarkoittamalla tavalla oikeat ja riittävät tiedot konsernin toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta.

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS, TOIMINTAKERTOMUS JA HALLINTO

Emoyhtiön tilinpäätös on laadittu kirjanpitolain ja tilinpäätöksen laatimista koskevien muiden säännösten ja määräysten mukaisesti ja antaa kirjanpitolaissa tarkoitetulla tavalla oikeat ja riittävät tiedot emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta.

Toimintakertomus on laadittu kirjanpitolain ja toimintakertomuksen laatimista koskevien muiden säännösten ja määräysten mukaisesti. Toimintakertomus on yhdenmukainen tilinpäätöksen kanssa ja antaa kirjanpitolaissa tarkoitetulla tavalla oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta.

Konsernitilinpäätös ja emoyhtiön tilinpäätös voidaan vahvistaa sekä vastuuvapaus myöntää emoyhtiön hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta. Hallituksen esitys voitonjakokelpoisten varojen käsittelystä on osakeyhtiölain mukainen.

Vantaalla 11. päivänä maaliskuuta 2008

PricewaterhouseCoopers Oy KHT-yhteisö

Johan Kronberg Petri Palmroth KHT KHT

Osakkeet ja omistajat

HKScanin yhtenä keskeisenä taloudellisena tavoitteena on maksaa osinkoina vähintään 30 prosenttia vuoden nettotuloksesta. Yhtiön hallituksen ehdottama 0,27 euron osakekohtainen osinko vuodelta 2007 vastaa 37,7 prosenttia tuloksesta. Vuotta aiemmin luku oli 34,2 prosenttia.

OSAKEPÄÄOMA

Yhtiön maksettu ja kaupparekisteriin merkitty osakepääoma oli tilivuoden lopussa 66 820 528,10 euroa. Osakekanta jakaantui seuraavasti:

A-osakkeita	33 906 193
K-osakkeita	5 400 000
Yhteensä	39 306 193

Yhtiöjärjestyksen mukaan A-osakkeella on yksi ääni ja K-osakkeella 20 ääntä. K-osakkeet ovat LSO Osuuskunnan ja Swedish Meatsin omistuksessa. Kaikilla osakkeilla on yhtäläinen osinko-oikeus. Osakkeiden nimellisarvo oli 1,70 euroa 30.4.2007 asti, jolloin nimellisarvon käytöstä luovuttiin.

Yhtiön osakkeet ovat olleet arvo-osuusjärjestelmässä 31.10.1997 lähtien.

Tilikauden päättyessä HKScanilla oli 7 768 osakkeenomistajaa.

OSAKEPÄÄOMAN KOROTUS

Hallitus päätti 29.1.2007 käyttää ylimääräisen yhtiökokouksen sille 22.12.2006 antaman valtuutuksen ja suuntasi 4 843 000 A-osakkeen suuruisen osakeannin Swedish Meatsille. Anti toteutettiin osana Swedish Meatsin liiketoiminnan (Scan AB) ostoa. Merkintäaika oli 29.1.2007 ja merkintähinta 15,55 euroa osakkeelta. Yhtiön osakepääoma korottui 8 233 100,00 eurolla nykyiseen 66 820 528,10 euroon. Korotus merkittiin kaupparekisteriin 5.2.2007. Uudet osakkeet oikeuttavat täyteen osinkoon ensimmäisen kerran tilivuodelta 2007.

OSAKKEIDEN NOTEERAUS

HKScanin A-osake on noteerattu OMX Pohjoismaisessa Pörssissä 6.2.1997 lähtien. Kertomusvuonna osakkeita vaihdettiin 17 841 862 kappaletta yhteiseltä arvoltaan 292 234 851 euroa.

Vuoden ylin kurssi oli 21,02 euroa ja alin kurssi 12,22 euroa.

Keskikurssi oli 16,54 euroa ja vuoden lopun päätöskurssi 14,04 euroa. Kurssi laski vuoden aikana 3,2 prosenttia. Ruokateollisuutta kuvaava pörssin toimialaindeksi (HX302020) laski puolestaan vuodessa 10,8 prosenttia eli 20,6 pistettä.

Yhtiön koko osakekannan (A- ja K-sarja) markkina-arvo vuoden päättyessä oli 551,9 miljoonaa euroa oltuaan vuotta aikaisemmin 499,7 miljoonaa euroa.

HKScanilla on Glitnir Pankki Oy:n kanssa OMX Pohjoismaisen Pörssin Liquidity Providing (LP) -toiminnan edellytykset täyttävä markkinatakaussopimus.

YHTIÖN OMAT OSAKKEET

Yhtiökokouksen 20.4.2007 antaman valtuutuksen nojalla yhtiö osti osakepalkkiojärjestelmää varten toukokuussa yhteensä 100 000 omaa A-osaketta OMX Pohjoismaisen Pörssin julkisessa kaupankäynnissä. Tilivuoden päättyessä yhtiön hallussa oli 40 024 omaa A-osaketta, joiden markkina-arvo oli 0,6 miljoonaa euroa. Osuus kaikista osakkeista oli 0,10 prosenttia ja äänistä 0,03 prosenttia. Osakkeiden hankintameno 0,73 miljoonaa euroa pienentää konsernin omaa pääomaa.

OMIEN OSAKKEIDEN LUOVUTUS

HKScanin hallitus päätti 19.12.2007 varsinaisen yhtiökokouksen 20.4.2007 antaman valtuutuksen nojalla suunnatusta maksuttomasta osakeannista HKScan-konsernin avainhenkilöiden kannustus- ja sitouttamisjärjestelmän toteuttamista varten. Osakeannissa luovutettiin maksutta yhteensä 59 976 yhtiön hallussa olevaa Asarjan osaketta. Luovutettavat osakkeet suunnattiin HKScan Oyj:n "Osakepalkkiojärjestelmään 2006" kuuluville avainhenkilöille palkkion maksamiseksi ansaintajaksolta 2006.

Osakepalkkiojärjestelmää selostetaan yksityiskohtaisesti Konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa, kohdassa "Työsuhde-etuudet".

OSAKEVAIHTO YHTIÖN K-OSAKKEILLA

Yhtiön suurimmat omistajat LSO Osuuskunta ja Swedish Meats toteuttivat 28.8.2007 osakevaihdon, jossa Swedish Meats luovutti LSO Osuuskunnalle 665 000 HKScanin A-osaketta ja sai LSO Osuuskunnalta vastikkeeksi saman määrän HKScanin K-osakkeita. LSO Osuuskunta ja Swedish Meats olivat sopineet osakevaihdosta 13.12.2006.

Hallitus antoi yhtiöjärjestyksen edellyttämän suostumuksen K-osakkeiden luovutukselle.

Osakevaihdon ja Swedish Meatsin samana päivänä 28.8.2007 tekemän liputuksen jälkeen LSO Osuuskunnan ja Swedish Meatsin omistus HKScanissa oli seuraava:

	A-osakkeita		K-osakkeita % osakkeista % äänistä
LSO Osuuskunta	8 838 113	4 735 000	34,53	72,96
Swedish Meats	4 231 000	665 000	12,45	12,35

ILMOITUKSET OMISTUKSEN MUUTTUMISESTA

Yhtiö vastaanotti vuoden 2007 aikana seuraavat Arvopaperimarkkinalain 2. luvun 9. pykälän mukaiset ilmoitukset muutoksesta yhtiön omistuksessa.

8.2.2007 Danish Crownin omistus HKScanissa laimeni 8,89 prosenttiin osakkeista ja 2,46 prosenttiin äänimäärästä HKScanin toteuttaman osakepääoman korotuksen seurauksena.

Swedish Meats ilmoitti 15.2.2007, että sen 13.11.2006 liputtama ehdollinen sopimus on toteutunut. Näin varmistui, että Swedish Meatsin omistus HKScanissa on 12,32 prosenttia osakkeista ja 3,41 prosenttia äänimäärästä.

Danish Crownin omistus aleni 1,00 prosenttiin osakepääomasta ja 0,28 prosenttiin äänimäärästä yhtiön institutionaalisille sijoittajille 7.3.2007 toteuttaman osakemyynnin seurauksena.

20.6.2007 Julius Baer International Equity Fund selvensi aikaisempaa ilmoitustaan. Sen omistus HKScan Oyj:ssä oli nyt 5,13 prosenttia osakepääomasta ja 1,42 prosenttia äänimäärästä. Lisäksi Julius Baer Investment Management LLC (Julius Baer International Equity Fundin rahastoyhtiö) omisti asiakkaidensa lukuun 3,09 prosenttia HKScanin osakepääomasta ja 0,86 prosenttia äänimäärästä.

28.8.2007 Swedish Meats ilmoitti, että sen ja LSO Osuuskunnan välillä 13.12.2006 sovitun osakevaihdon toteuduttua Swedish Meats omisti nyt 12,45 prosenttia HKScanin osakepääomasta ja 12,35 prosenttia äänimäärästä.

HKSCANIN OSAKKEEN KAUPANKÄYNTITUNNUKSIA

OMX Helsinki: HKSAV	Reuters: HKSAV.HE
Bloomberg: HKSAV:FH	ISIN koodi: FI0009006308

Osakkeen vaihto 2003-2007 (kuukausittain euroina)

Osakkeen kurssikehitys 2003-2007 (keskikurssi kuukausittain euroina)

Osakkeen vaihto 2003-2007 (kuukausittain, kpl)

Osakkeen kokonaisvaihto 2003-2007 Helsingin Pörssissä (Meur)

Maksettujen osinkojen kokonaismäärä 2003-2007 (Meur)

Omistusjakautuma 31.12.2007

osakkeiden määrä	omistajia	%	osake- lukumäärä	%	ääni- määrä	%
1 - 100	2 591	33,355	121 756	0,310	121 756	0,086
101 - 500	2 935	37,783	841 384	2,141	841 384	0,593
501 -1 000	1 003	12,912	764 830	1,946	764 830	0,539
1 001 - 5 000	1 042	13,414	2 136 275	5,435	2 136 275	1,505
5 001 – 10 000	95	1,223	681 847	1,735	681 847	0,480
10 001 - 50 000	72	0,927	1 516 332	3,858	1 516 332	1,069
50 001 - 100 000	9	0,116	605 868	1,541	605 868	0,427
100 001 - 500 000	12	0,154	3 456 471	8,794	3 456 471	2,436
500 001 -	9	0,116	28 371 185	72,180	118 336 185	83,390
Yhteensä	7 768	100,000	38 495 948	97,939	128 460 948	90,525
Odotusluettelolla			665 000	1,692	13 300 000	9,372
Yhteistilillä			145 245	0,370	145 245	0,102
Liikkeeseenlaskettu			39 306 193	100,000	141 906 193	100,000

Sektorijakautuma 31.12.2007

	%	% osake-
	omistajista	lukumäärästä
Yritykset	4,27	48,82
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	0,48	6,83
Julkisyhteisöt	0,20	5,82
Kotitaloudet	93,34	11,24
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	1,43	3,83
Ulkomailla	0,28	1,26
Odotusluettelolla		1,69
Yhteistilillä		0,37

Ulkomaalaisten omistuksessa, hallintarekisteröidyt mukaan lukien, oli 21,41 % osakelukumäärästä, kun vuotta aikaisemmin luku oli 24,08 %.

Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2007

	A-	K-	%	%
	osakkeita	osakkeita	osakkeista	äänistä
LSO Osuuskunta	8 965 430	4 735 000	34,86	73,05
Swedish Meats *)	4 178 000	665 000	12,32	12,32
Nordea Nordic small cap, sijoitusrahasto	728 983	-	1,85	0,51
Eläkevakuutusyhtiö Tapiola	728 831	-	1,85	0,51
OP-Suomi Arvo, sijoitusrahasto	610 000	-	1,55	0,43
Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto	608 300	-	1,55	0,43
Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen	478 748	-	1,22	0,34
Pensionsförsäkringsaktiebolaget Veritas	435 266	-	1,11	0,31
Säästöpankki Kotimaa, sijoitusrahasto	427 750	-	1,09	0,30
Danish Crown	393 062	-	1,00	0,28
Työeläkevakuutusyhtiö Varma	351 989	-	0,90	0,25
OP-Suomi pienyhtiöt, sijoitusrahasto	343 814	-	0,87	0,24
Evli Select, sijoitusrahasto	242 900	-	0,62	0,17
Eläkevakuutusyhtiö Etera	210 000	-	0,53	0,15
SEB Gyllenberg Finlandia, sijoitusrahasto	184 000	-	0,47	0,13
FIM Fenno, sijoitusrahasto	153 142	-	0,39	0,11
Paistipoika Oy	133 800	-	0,34	0,09
OP-Pohjola pienyhtiöt, sijoitusrahasto	102 000	-	0,26	0,07
Hallintarekisteröidyt	7 898 206	-	20,09	5,57
Muut	6 731 972	-	17,13	4,74
Yhteensä	33 906 193	5 400 000	100,00	100,00

Osakepääoman rakenne 31.12.2007

		Osuus	Osuus
	Kpl	pääomasta	äänista
A-sarja	33 906 193	86,26 %	23,89 %
K-sarja	5 400 000	13,74 %	76,11 %
Yhteensä	39 306 193	100,00 %	100,00 %

Jokaisella A-osakkeella on yksi ääni, jokaisella K-osakkeella on 20 ääntä.

*) Swedish Meats ilmoitti 27.8.2007 omistavansa 4 231 000 A-osaketta ja 665 000 K-osaketta. Se vastaa 12,45 % HKScanin osakkeista ja 12,35 % äänistä. A-osakkeiden lukumäärä Swedish Meatsin ilmoituksessa on 53 000 osaketta suurempi kuin omistajaluettelossa. Erotus on sisällytetty hallintarekisteröityihin osakkeisiin.

Yhtiökokous

HKScan Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään tiistaina 22.4.2008 klo 11.00 alkaen Helsingissä Finlandia-talon Terassi-salissa, osoite Mannerheimintie 13 e, 00100 Helsinki. Valtakirjojen tarkastus alkaa klo 10.00. Kokoukseen tulee ilmoittautua 14.4.2008 klo 16.00 mennessä joko kirjallisesti osoitteella HKScan Oyj, Yhtiökokous, PL 50, 20521 Turku tai telefaxilla numeroon (02) 250 1667 tai sähköpostilla osoitteella marjukka.hujanen@hkscan.com tai puhelimitse numeroon 010 570 100 / Hujanen.

OSALLISTUMISOIKEUS

Yhtiökokoukseen voivat osallistua ne osakkeenomistajat, jotka 11.4.2008 ovat merkittynä Suomen Arvopaperikeskus Oy:n ylläpitämään HKScan Oyj:n omistajaluetteloon.

OSINGONMAKSU

Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2007 jaetaan osinkoa 0,27 euroa osakkeelta. Yhtiökokouksen päättämä osinko maksetaan niille osinkoon oikeutetuille osakkeenomistajille, jotka ovat merkittynä omistajaluettelossa 25.4.2008. Osinko esitetään maksettavaksi heille 6.5.2008. Niille osakkeenomistajille, jotka eivät ole siirtäneet osakkeitaan arvo-osuusjärjestelmään osingonjaon täsmäytyspäivään 25.4.2008 mennessä, osinko maksetaan sen jälkeen, kun osakkeet on siirretty arvo-osuusjärjestelmään.

OMISTAJALUETTELO

HKScan Oyj:n omistajaluetteloa ylläpitää Suomen Arvopaperikeskus Oy, PL 1110, 00101 Helsinki. Arvopaperikeskuksen käyntiosoite on Urho Kekkosen katu 5 C, 00100 Helsinki, puhelin 020 770 6000 ja sähköposti info@ncsd.eu.

Mahdolliset osoite- ja henkilötietojen muutokset pyydämme tekemään suoraan oman arvo-osuustilinne pitäjälle.

TALOUDELLINEN INFORMAATIO JA VUOSIKERTOMUSJAKELU

Yhtiö julkaisee vuosikertomuksen huhtikuussa sekä lisäksi kolme osavuosikatsausta.

• tammi-maaliskuun katsaus ilmestyy 7.5.2008
• tammi-kesäkuun katsaus ilmestyy 8.8.2008
• tammi-syyskuun katsaus ilmestyy 4.11.2008

Vuosikertomus ja osavuosikatsaukset julkaistaan suomeksi ja englanniksi, osavuosikatsaukset myös ruotsiksi. Julkaisut ovat luettavissa yhtiön verkkosivuilla www.hkscan.com, jonne tulevat myös yhtiön pörssitiedotteet.

Painettu vuosikertomus postitetaan automaattisesti niille osakkeenomistajille, jotka omistavat vähintään 500 osaketta ja jotka on merkitty yhtiön omistajaluetteloon Suomen Arvopaperikeskuksessa. Osavuosikatsaukset julkaistaan pörssitiedotteen muodossa ja nekin ovat luettavissa verkkosivulla. Lähetämme pyydettäessä kopion osavuosikatsauksesta postitse tai liitetiedostona sähköpostitse.

Vuosikertomuksia ja osavuosikatsauksia voi tilata yhtiön verkkosivuilta kohdasta Yhteystiedot > Palautetta yritykselle tai osoitteella HKScan Oyj, Viestintä, PL 50, 20521 Turku tai puhelimitse 010 570100 / Viestintä tai telefaxilla 010 570 6102 tai sähköpostitse hk.viestinta@hkscan.com

HILJAINEN JAKSO

HKScan noudattaa hiljaista jaksoa (silent period) osavuosikatsausten ja tilinpäätöstiedotteen julkistamisen edellä. Hiljainen jakso alkaa kolme viikkoa ennen julkistamispäivää. Sinä aikana yhtiön puolelta ei kommentoida yhtiön taloudellista tilaa koskeviin kysymyksiin.

Vuosikooste 2007

HKScan julkisti vuonna 2007 OMX Pohjoismaiden Pörssin kautta 44 yhtiötiedotetta. Ne ovat luettavissa kokonaisuudessaan yhtiön verkkosivulla www.hkscan.com, kohdassa Tiedotearkisto sekä helmikuuta 2007 uudemmat lisäksi kansallisen tiedotevaraston verkkosivulla www.oam.fi

10.1.2007	HK Ruokatalon rakennemuutos etenee suunnitelman mukaisesti
29.1.2007	HK Ruokatalo Groupin ja Swedish Meatsin yritysjärjestely on toteutunut -
	Scan AB aloitti toimintansa Ruotsissa
2.2.2007	Henkilömuutoksia HK Ruokatalo Groupin johdossa
5.2.2007	Osakepääoman korotus merkitty kaupparekisteriin
5.2.2007	HK Ruokatalon rakennemuutos etenee Tampereella
8.2.2007	Arvopaperimarkkinalain mukainen ilmoitus omistuksen muuttumisesta (Danish Crown)
9.2.2007	Muutoksia julkistusajankohtiin vuonna 2007
12.2.2007	Tietoja Swedish Meatsin toiminnasta vuonna 2006
15.2.2007	Arvopaperimarkkinalain mukainen ilmoitus omistuksen muuttumisesta (Swedish Meats)
26.2.2007	HK Ruokatalo Groupin tilinpäätöstiedote tilivuodelta 2006
27.2.2007	Muutoksia HK Ruokatalon Suomen liiketoiminnan johdossa
28.2.2007	Tampereen kiinteistölle uusi omistaja
6.3.2007	Scan tehostaa toimintaansa Etelä-Ruotsissa
7.3.2007	Arvopaperimarkkinalain mukainen ilmoitus omistuksen muuttumisesta (Danish Crown)
21.3.2007	Kutsu HK Ruokatalo Groupin varsinaiseen yhtiökokoukseen
4.4.2007	Esite ja vuoden 2006 vuosikertomus ovat ilmestyneet
10.4.2007	HK Ruokatalo Groupin osakkeiden lisäerä pörssilistalle
20.4.2007	HK Ruokatalo Groupin yhtiökokoustiedote
23.4.2007	HK Ruokatalon rakennemuutos etenee
27.4.2007	HK Ruokatalo Groupin osavuosikatsaus 1.1.-31.3.2007
30.4.2007	HK Ruokatalo Groupista tuli virallisesti HKScan
7.5.2007	HKScan alkaa ostaa omia osakkeita
31.5.2007	HKScan tehostaa toimintaansa Ruotsissa

19.6.2007	HKScanille 550 miljoonan euron syndikoitu luotto
20.6.2007	Korjaus aikaisempaan omistusmuutosilmoitukseen (Julius Baer)
3.7.2007	HK Ruokatalo suunnittelee yhteistyötä teurastus- ja leikkuukapasiteetin käytön tehostamiseksi
14.8.2007	HKScan-konsernin osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2007
27.8.2007	LSO Osuuskunta ja Swedish Meats toteuttivat HKScanin osakkeita koskevan vaihdon
28.8.2007	Arvopaperimarkkinalain mukainen ilmoitus omistuksen muuttumisesta (Swedish Meats)
29.8.2007	Korjaus ilmoitukseen omistusmuutoksesta
14.9.2007	HK Ruokatalon käsittelemät lihamäärät kasvussa
17.9.2007	Scan yhtiöittää liiketoimintayksikkönsä Ruotsissa
18.9.2007	HK Ruokatalon valmisteliiketoiminnan johtaja vaihtuu
24.9.2007	HK Ruokatalo siirtää toimintansa Tampereelta Vantaalle ja Forssaan
9.10.2007	HK Ruokatalon rakennemuutosohjelma pian loppusuoralla
23.10.2007	Häiriö Viron Talleggin kananmunien tuotantoketjussa
2.11.2007	HKScan-konsernin osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2007
5.11.2007	Virossa kananmunien tuotannon eläintautiepäily vahvistettu
15.11.2007	Scan AB ehdottaa yritysjärjestelyä Ruotsissa
3.12.2007	HKScan tehostaa ja yhtenäistää ostotoimintaansa
7.12.2007	Tehtävävaihdos HK Ruokatalo Oy:n johdossa
18.12.2007	Muutoksia HK Ruokatalon ja LSO Foodsin johdossa 1.1.2008 alkaen
19.12.2007	Tulosjulkistukset vuonna 2008
20.12.2007	HKScanin hallitus päätti suunnatusta maksuttomasta osakeannista

Yhtiön hallinnointi

Täydentävää tietoa hallinnointi- ja ohjausjärjestelmistä on verkkosivulla www.hkscan.com, kohdassa "Sijoituksena" > "Hallinnointi"

YHTIÖKOKOUS

HKScan Oyj:n ylintä päätösvaltaa käyttävät osakkeenomistajat yhtiökokouksessa, joka kokoontuu vähintään kerran vuodessa. Varsinainen yhtiökokous pidetään vuosittain kesäkuun loppuun mennessä. Hallitus kutsuu osakkeenomistajat ja valmistelee esityslistan. Varsinaisessa yhtiökokouksessa käsitellään muun muassa seuraavat asiat:

• hyväksytään tilinpäätös
• päätetään voitonjaosta
• päätetään hallituksen jäsenten lukumäärästä
• valitaan hallituksen jäsenet ja tilintarkastajat
• päätetään hallituksen jäsenten palkkioista

Osakepääoman muutokset sekä muutokset yhtiöjärjestyksessä ovat niin ikään yhtiökokouksen päätettäviä asioita. Niitä voidaan käsitellä varsinaisessa yhtiökokouksessa tai tarvittaessa ylimääräisessä yhtiökokouksessa.

OSAKESARJAT

HKScanilla on kaksi osakesarjaa, A-sarja ja K-sarja. A-osakkeet noteerataan OMX Pohjoismaisen Pörssin päälistalla. K-osakkeet ovat noteeraamattomia. Eri sarjoilla on muuten yhtäläiset oikeudet, mutta yhtiökokouksessa A-osakkeella on yksi ääni ja K-osakkeella 20 ääntä. K-osakkeet ovat LSO Osuuskunnan ja Swedish Meatsin omistuksessa.

HALLINTONEUVOSTO

Yhtiöllä ei ole hallintoneuvostoa.

HALLITUS

HKScan Oyj:n hallituksessa on viisi jäsentä. He edustavat yhtiön omistajia ja yhtiön kannalta tärkeää kaupallista ja kansainvälistä asiantuntemusta.

Yhtiöjärjestyksen mukaan hallitukseen kuuluu 5-7 jäsentä. Varsinainen yhtiökokous päättää hallituksen jäsenten lukumäärästä sekä valitsee kaikki hallituksen jäsenet vuodeksi kerrallaan ja samalla vahvistaa heille maksettavat palkkiot. Hallitukseen valittavan pitää olla alle 62-vuotias. Omaksutun käytännön mukaan tuottajien edustajilla on enemmistö yhtiön hallituksessa. Heillä on tuotantosopimus liharaaka-aineen toimittamisesta yhtiölle markkinahintaan.

Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Puheenjohtaja ei saa olla yhtiön palveluksessa. Hallituksen työskentely pohjautuu osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen määräyksiin sekä hallituksen omaan työjärjestykseen.

Hallitus kokoontuu ennalta sovittuina ajankohtina vähintään viisi kertaa vuodessa. Tarvittaessa voidaan järjestää useampiakin kokouksia. Hallituksen puheenjohtaja kutsuu hallituksen koolle normaalisti vähintään viikkoa aikaisemmin. Vähintään puolet jäsenistä on oltava läsnä, jotta hallitus on päätösvaltainen.

Yhtiön toimitusjohtaja ei kuulu hallitukseen, mutta osallistuu sen kokouksiin ja raportoi hallitukselle kuukausittain konsernin taloudellisesta tuloksesta ja markkinatilanteesta. Hän myös esittelee tilinpäätöksen ja osavuosikatsausten aineiston hallitukselle. Tilintarkastajat informoivat hallitusta vuosittain tilinpäätöksen valmistuttua.

Vuoden 2007 aikana hallitus piti 12 kokousta. Jäsenten keskimääräinen osallistuminen kokouksiin oli 94,0 prosenttia.

Hallituksen jäsenille maksettiin vuosina 2007 ja 2006 palkkioita ja muita etuuksia seuraavasti:

	2007	2006
Marcus H. Borgström (pj)	54 050 euroa	31 640 euroa
Markku Aalto (vpj)	35 200 euroa	21 610 euroa
Heikki Kauppinen	24 600 euroa	15 200 euroa
Tiina Varho-Lankinen	24 700 euroa	16 370 euroa
Johan Mattsson	16 433 euroa	-
Karsten Slotte	15 833 euroa	-

HALLITUKSEN VALIOKUNNAT

Hallituksen vastuulle kuuluvien asioiden valmistelun tehostamiseksi HKScan Oyj:ssä on muodostettu neljä valiokuntaa: (1) Nimitysvaliokunta, jonka tehtävänä on mm. tehostaa hallituksen jäsenten nimitys- ja palkitsemisasioiden valmistelua. Valiokunnan puheenjohtajana on Marcus H. Borgström ja jäseninä Johan Mattsson ja Tiina Varho-Lankinen.

(2) Palkitsemisvaliokunta, jonka tehtävänä on valmistella mm. yhtiön johdon palkitsemis- ja nimitysasioita sekä yhtiön palkitsemisjärjestelmien käsittelyä. Valiokunnan puheenjohtajana on Marcus H. Borgström ja jäseninä Markku Aalto ja Karsten Slotte.

(3) Tarkastusvaliokunta, jonka tehtävänä on mm. yhtiön taloudellisen tilanteen seuranta ja taloudellisen raportoinnin valvonta. Valiokunnan puheenjohtajana on Marcus H. Borgström ja jäseninä Heikki Kauppinen ja Tiina Varho-Lankinen.

(4) Työvaliokunta, jonka tehtävänä on toimia hallituksen yleisenä valmisteluelimenä. Työvaliokuntaa johtaa Marcus H. Borgström, ja sen jäseninä ovat Markku Aalto, Karsten Slotte ja Johan Mattsson.

TOIMITUSJOHTAJA JA JOHTORYHMÄ

Emoyhtiön toimitusjohtajan valitsee hallitus, joka myös päättää hänen palkastaan ja muista etuuksista. Yhtiön toimitusjohtajana on 1.4.2006 alkaen ollut kauppatieteiden maisteri Kai Seikku. Konsernin johtoryhmän muodostavat toimitusjohtaja, talousjohtaja, kaupallinen johtaja, HK Ruokatalo Oy:n ja Scan AB:n toimitusjohtajat, Baltia-ryhmän johtaja sekä sihteeri. Johtoryhmä kokoontuu 8-10 kertaa vuodessa.

Vuonna 2007 Kai Seikulle maksettiin kokonaispalkkaa 1,138 miljoonaa euroa (0,457 miljoonaa euroa), joista tulos- tai muihin tavoitteisiin sidotun osakepalkkion osuus oli 0,557 miljoonaa euroa. Kannustinjärjestelmän mukaiseen palkkioon sisältyi 19 992 kappaletta HKScanin A-osakkeita palkkiona vuoden 2006 ansaintajaksolta. Osakepalkkiojärjestelmän ansaintajakson 2007 toteuman perusteella toimitusjohtajalle tullaan luovuttamaan yhteensä enintään 24 000 yhtiön A-osaketta.

Toimitusjohtaja Seikun eläkeikä on 60 vuotta. Hänen eläkkeensä suuruus on 60 prosenttia eläkepalkasta, joka lasketaan eläkkeelle jäämistä edeltävän ajan kokonaispalkan pohjalta. Työsuhteessa noudatettava toimitusjohtajan irtisanomisaika on kummaltakin puolelta kuusi kuukautta. Jos työsuhde päättyy yhtiön toimesta, toimitusjohtaja on oikeutettu erokorvaukseen, joka on suuruudeltaan 18 kuukauden kokonaispalkkaa vastaava summa ilman kannustepalkkiota.

PALKKIOT

Johdon palkat ja palkkiot olivat vuonna 2007 yhteensä 5,0 miljoonaa euroa (2,0 Meur). Siitä 0,7 miljoonaa euroa (0,5 Meur) oli hallituksen jäsenille maksettuja palkkioita ja 4,3 miljoonaa euroa (1,5 Meur) toimitusjohtajille ja heidän sijaisilleen maksettuja palkkoja luontoisetuineen.

Yhtiöllä on käytössä osakepohjainen kannustinjärjestelmä vuosille 2006-2008. Järjestelmän tarkoituksena on sitouttaa avainhenkilöitä yrityksen strategisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseen ja samalla tehdä heistä yhtiön pitkäaikaisia osakkeenomistajia. Järjestelmä oli suunnattu ensimmäisellä jaksolla noin 10 henkilölle. Heillä oli mahdollisuus saada HKScanin A-osakkeita palkkiona asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Kannustinjärjestelmässä on kolme kalenterivuoden mittaista ansaintajaksoa: vuodet 2006, 2007 ja 2008. Hallitus päättää ansaintajakson kohderyhmään kuuluvista avainhenkilöistä ja heidän enimmäispalkkioistaan.

Järjestelmän mahdolliset palkkiot on sidottu konsernin liikevoittoon (painoarvo 70 %) ja sidotun pääoman tuottoon (painoarvo 30 %). Palkkiot maksetaan ansaintajakson päätyttyä osittain osakkeina ja osittain rahana. Rahaosuudella katetaan osakkeista aiheutuvia mahdollisia veroja ja veroluontoisia maksuja. Henkilön on omistettava ansaitut osakkeet vähintään kolme vuotta ansaintajakson päättymisestä.

Osakkeina maksettava osuus ensimmäiseltä jaksolta (2006) oli yhteensä 59 976 HKScanin A-osaketta. Vuoden 2007 ansaintajaksolla kohderyhmään kuuluu noin 20 avainhenkilöä ja osakkeiden kokonaismäärä on enintään 180 000 HKScanin A-osaketta.

TILINTARKASTAJAT

HKScanilla on yhtiöjärjestyksen mukaan oltava kaksi tilintarkastajaa ja kaksi varatilintarkastajaa, joista yhden varsinaisen ja yhden varatilintarkastajan tulee olla Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö. Tilintarkastajien toimikausi on yhtiön tilikausi ja heidän tehtävänsä päättyy valinnan jälkeiseen seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen.

Yhtiön riippumattomina tilintarkastajina ovat toimineet KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy:tä edustavat tilintarkastajat. Vuonna 2007 tilintarkastusyhteisölle maksetut palkkiot lakisääteisestä tilintarkastuksesta olivat 0,6 miljoonaa euroa (0,2 Meur). Lisäksi tilintarkastukseen liittymättömistä asiantuntijapalveluista maksettiin 0,6 miljoonaa euroa (0,4 Meur). Niihin kuului mm. verokonsultointi ja yritysjärjestelyissä avustaminen. Luvut sisältävät myös Puolan tarkastusmenot (BDO Puola).

RISKIENHALLINTA

HKScan-konsernissa riskienhallinnan tavoitteena on turvata edellytykset liiketoiminnan tavoitteiden saavuttamiseksi ja toiminnan häiriöttömäksi jatkumiseksi. Konsernin riskit ovat luonteeltaan strategisia, operatiivisia, taloudellisia ja vahinkoriskejä.

Riskienhallinta on keskeinen osa konsernin johtamisjärjestelmää, joka perustuu laatu- ja prosessijohtamiseen. Laadun- ja ympäristönhallinta sekä omavalvonta on integroitu johtamisjärjestelmään. Järjestelmä on sertifi oitu ja se auditoidaan ulkopuolisten auditoijien toimesta määräajoin. Järjestelmällä varmistetaan ja yhtenäistetään toiminnan ja tuotteiden laadun jatkuva kehittyminen sekä vähennetään ympäristön kuormitusta.

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat konsernin riskienhallinnan strategiasta ja periaatteista sekä strategisten tavoitteiden saavuttamista uhkaavien riskien hallinnasta. Operatiivisista riskeistä vastaavat liiketoimintaprosessien johtajat. Taloudellisten riskien sekä henkilö- ja omaisuusvahinkoriskien hallinnasta vastaa konsernin talousjohtaja.

SISÄINEN VALVONTA JA TARKASTUS

Osakeyhtiölain mukaan hallitus huolehtii siitä, että yhtiön kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on järjestetty asianmukaisesti. Toimitusjohtaja huolehtii siitä, että kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito järjestetty luotettavalla tavalla. Tilintarkastajien tehtävänä on hyvän tilintarkastuskäytännön periaatteita noudattaen valvoa, että hallitus ja toimitusjohtaja ovat huolehtineet edellä mainituista velvoitteistaan.

Sisäinen tarkastus on HKScanissa johdon työväline valvonnan suorittamisessa. Se on organisoitu sisäisen laskennan controllertoimintoon. Sisäiseen tarkastukseen osallistuvat myös yhtiön tilintarkastajat, jotka suorittavat jatkuvasti eri toimintakokonaisuuksia koskevia tarkastuksia.

Sisäisen tarkastuksen tavoitteet niveltyvät kiinteästi yhtiön johtamisjärjestelmään, joka nojaa jatkuvan parantamisen periaatteeseen. Korjaavien ja ennalta ehkäisevien toimenpiteiden toteuttaminen on keskeinen osa koko prosessin toimintaa.

JOHDON OSAKKEENOMISTUS

Yhtiön hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja lähipiireineen omistivat vuoden 2007 lopussa yhteensä 64 737 A-osaketta, mikä vastasi 0,16 prosenttia kaikista osakkeista ja 0,05 prosenttia äänistä.

OSAKASSOPIMUKSET

Yhtiön tiedossa ei ole osakassopimuksia tai muita sitoumuksia, joilla olisi sovittu omistuksesta tai äänivallan käytöstä yhtiössä.

SISÄPIIRI

Helsingin Pörssin, Keskuskauppakamarin ja Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton valmistelema sisäpiiriohje otettiin HKScanissa käyttöön 1.3.2000. Uusittu sisäpiiriohje astui voimaan 1.1.2006.

HKScanin sisäpiiri on 17.10.2005 lähtien jakaantunut julkiseen ja yrityskohtaiseen osaan. Julkiseen sisäpiiriin kuuluvat lain perusteella pysyvästi hallituksen jäsenet, tilintarkastajat ja toimitusjohtaja. Yhtiön päätöksellä siihen kuuluu lisäksi konsernin johtoryhmä sekä erikseen nimetyt pääomistajien hallinnon edustajat.

Yrityskohtaiseen (ei julkiseen) pysyvään sisäpiiriin on yhtiön päätöksellä merkitty eräitä tytäryhtiöiden johtajia, rahoituksen ja laskennan toimihenkilöitä, konserniviestintä, johdon sihteerit jne.

HKScanin sisäpiiriläisten kaupankäynti on sallittu 30 päivän ajan osavuosikatsauksen ja tilinpäätöstiedotteen julkistamisen jälkeen.

Yhtiö valvoo sisäpiiriohjeen noudattamista muistuttamalla säännöllisesti sisäpiiriläisiä sallituista kaupankäyntiajoista sekä tarkastamalla kerran vuodessa sisäpiiriläisten tekemät kaupat Suomen Arvopaperikeskuksen rekisteristä. Samalla yhtiö toimittaa kullekin sisäpiiriläiselle otteen rekisterissä olevista, häntä koskevista tiedoista tarkistamista ja täydentämistä varten.

Hankekohtaisten sisäpiirirekisterien perustamisesta päättää yhtiön johto tapauskohtaisesti. Hankekohtaiseen rekisteriin merkityiltä henkilöiltä on kielletty kaupankäynti yhtiön osakkeilla hankkeen julkistamiseen tai raukeamiseen saakka.

Sisäpiirirekisterin ylläpito ja hallinnointi tapahtuu HKScanin konsernihallinnossa. Varsinainen rekisteri on Suomen Arvopaperikeskus Oy:n SIRE-järjestelmässä. Rekisteri on nähtävillä HKScanin internetsivuilla, kohdassa "Sijoituksena" > "Sisäpiiri".

Hallitus valittu 20.4.2007

MARCUS H. BORGSTRÖM (SYNTYNYT 1946) Hallituksen puheenjohtaja 1997–, jäsen 1995– maatalous- ja metsätieteiden maisteri, maanviljelysneuvos

Sianlihantuottaja Sipoosta Itä-Uudeltamaalta. Hallituksen puheenjohtaja Veritas vahinkovakuutusyhtiössä sekä hallintoneuvoston puheenjohtaja Osuuskauppa Varubodenissa. Lisäksi hän on Paulig Oy:n halllituksen jäsen ja SOK:n hallintoneuvoston jäsen. Borgström on toiminut LSO Osuuskunnan hallituksen jäsenenä 1995- 2007.

Nykyiset järjestötehtävät: Pellervo-Seuran johtokunnan puheenjohtaja ja Finlands Svenska Andelsförbundin puheenjohtaja, Euroopan maatalousosuuskuntien järjestön (COGECA) hallituksen jäsen sekä Maailman maataloustuottajajärjestön (IFAP) osuustoimintakomitean puheenjohtaja.

Ei-riippumaton yhtiöstä Osakkeita: 20 334

MARKKU AALTO (SYNTYNYT 1950) Hallituksen varapuheenjohtaja 2003–, jäsen 1994–

Sianlihantuottaja Jämijärveltä Satakunnasta. LSO Osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja ja Finnpig Oy:n hallituksen jäsen.

Ei-riippumaton yhtiöstä Osakkeita: 1 400

TIINA VARHO-LANKINEN (SYNTYNYT 1962) Hallituksen jäsen 2003–, kauppatieteiden maisteri

Naudanlihan ja broilerinlihan tuottaja Oripäästä Varsinais-Suomesta. LSO Osuuskunnan hallituksen varapuheenjohtaja sekä Suomen Broileryhdistyksen puheenjohtaja.

Ei-riippumaton yhtiöstä Osakkeita: 4 000

JOHAN MATTSSON (SYNTYNYT 1960) Hallituksen jäsen 2007–, ekonomi

Maatilayrittäjä ja sianlihantuottaja Skoonesta Etelä-Ruotsista. Osuuskunta Swedish Meatsin hallituksen jäsen vuodesta 2001. Kuulunut useisiin Swedish Meatsiin liittyneiden osakkuus- ja tytäryhtiöiden hallituksiin, mm. Konvex, daka a.m.b.a. ja Nyhléns & Hugosons.

Ei-riippumaton yhtiöstä Osakkeita: -

Oy Karl Fazer Ab:n toimitusjohtaja ja konsernijohtaja 1.11.2007 alkaen. Aiemmin Fazer-konsernin varatoimitusjohtaja vastuualueena konsernin strategisen liiketoiminnan kehittäminen. Ollut Cloetta Fazer AB (publ):n toimitusjohtaja ja konsernijohtaja 2002-2006 sekä Cloetta Fazerin varatoimitusjohtaja ja Makeisten toimialajohtaja 2000-2002. Fazer Makeisten toimialajohtaja 1997-2000.

KARSTEN SLOTTE (SYNTYNYT 1953) Hallituksen jäsen 2007-, diplomiekonomi

Nykyiset luottamustehtävät: hallituksen jäsen Cloetta Fazer AB:ssä, Onninen Oy:ssä ja Suomalais-Ruotsalaisessa Kauppakamarissa.

Riippumaton yhtiöstä Osakkeita: -

Tilintarkastajat tilivuodelle 2007

VARSINAISET TILINTARKASTAJAT

KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy päävastuullisena tilintarkastajana diplomiekonomi Johan Kronberg, KHT, Parainen Petri Palmroth, kauppatieteiden maisteri, KHT, Turku

VARATILINTARKASTAJAT

Mika Kaarisalo, kauppatieteiden maisteri, KHT, Turku Pasi Pietarinen, kauppatieteiden maisteri, KHT, Turku

Varsinainen yhtiökokous pidettiin 20.4.2007 Helsingissä.

Hallituksen jäsenten osakeomistukset on ilmoitettu 20.3.2008 mukaisina.

HEIKKI KAUPPINEN (SYNTYNYT 1947) Hallituksen jäsen 2003–2008, ekonomi

Heikki Kauppinen menehtyi tapaturmaisesti hiihtoretkellä 8.1.2008.

Kansainvälisen merkkitavaramarkkinoinnin asiantuntija, oli Suomen Unilever Oy:n toimitusjohtajana 1994-2002. Kauppinen oli Kyrönmaan Juustomestarit Oy:n hallituksen puheenjohtaja, Oy Halva Ab:n ja Laatusuhde Suomi Oy:n hallituksen jäsen sekä Suomen Suunnistusliiton hallituksen puheenjohtaja.

Riippumaton yhtiöstä Osakkeita: 2 011

JOHTORYHMÄ Kuvassa vasemmalta lähtien ovat johtoryhmän jäsenet Matti Perkonoja, Magnus Lagergren, Kai Seikku, Olli Antniemi, Jari Leija, Antti Lauslahti sekä johtoryhmän sihteeri Risto Siivonen.

Konsernin johtoryhmä 7.12.2007 alkaen

KAI SEIKKU (SYNTYNYT 1965)

HKScan Oyj:n toimitusjohtaja, kauppatieteiden maisteri

Seikku on johtanut HKScania 1.4.2006 lähtien. Hän oli HK Ruokatalo Oy:n toimitusjohtaja 2005 – 2007. Ennen konsernin palvelukseen tuloaan Seikku oli mainostoimisto Hasan & Partners Oy:n toimitusjohtaja 1999-2005 sekä mainostoimisto McCann-Ericksonin maajohtaja 2002-2005. Toimi liikkeenjohdon konsulttina The Boston Consulting Groupissa Tukholmassa ja Helsingissä 1993- 1999 sekä vuosina 1991-1993 konsulttina SIAR-Bossardilla. LSO Osuuskunnan toimitusjohtajana Seikku oli 2006-2007.

Nykyiset luottamustehtävät: AS Rakvere Lihakombinaatin ja AS Talleggin hallintoneuvoston puheenjohtaja sekä Sokolów S.A.:n hallituksen varapuheenjohtaja, Scan AB:n, Trainers' House Oyj:n ja Alma Media Oyj:n hallitusten jäsen. Seikku on Elintarviketeollisuusliiton puheenjohtaja ja Elinkeinoelämän Keskusliito EK:n hallituksen jäsen.

Osakkeita: 139 992, joista 19 992 osakepalkkiona

MATTI PERKONOJA (SYNTYNYT 1949)

Talousjohtaja ja toimitusjohtajan varamies, ylioppilasmerkonomi

Perkonojalle kuuluvat talousasiat ja hallinto, tietohallinto sekä konsernin kehittäminen työyhteisö- ja laatuasioineen. Hän tuli konsernin palvelukseen 1993 Kariniemi Oy:n toimitusjohtajan paikalta ja oli ennen nykyistä tehtäväänsä yksikönjohtajana ja kaupallisena johtajana ja sitä ennen Broilertalo Oy:n toimitusjohtaja. Konsernin talousjohtajana vuodesta 2000.

Nykyiset luottamustehtävät: AS Rakvere Lihakombinaatin ja AS Talleggin hallintoneuvoston jäsen, HK Ruokatalo Oy:n, Scan AB:n ja Sokolów S.A.:n hallitusten jäsen. Yritysten Henkivakuutus Oy Tapiolan hallintoneuvoston jäsen.

Osakkeita: 16 996, joista 9 996 osakepalkkiona

ANTTI LAUSLAHTI (SYNTYNYT 1966)

Kaupallinen johtaja, kauppatieteiden maisteri

Lauslahdelle kuuluvat HKScanin eri markkina-alueiden kuluttajamarkkinoinnin koordinaatio sekä kotimaan vähittäiskauppa- ja horeca-myynti, markkinointi, tuotekehitys ja vienti. Hän tuli HK Ruokataloon vuoden 2006 alussa Danone-konserniin kuuluvan LU Suomi Oy:n kaupallisen johtajan tehtävistä. Ollut aiemmin L'Oréalin palveluksessa Suomessa, Englannissa, Venäjällä ja Kiinassa sekä Suomen Unileverillä.

Osakkeita: 29 696, joista 9 996 osakepalkkiona

JARI LEIJA (SYNTYNYT 1965)

HK Ruokatalo Oy:n toimitusjohtaja, teknisen alan ammattikoulutus

Leija aloitti HK Ruokatalon toimitusjohtajana 7.12.2007. Aikaisemmin hän vastasi HK Ruokatalon siipikarjaliiketoiminnasta sekä tuotannon ja kuljetusten logistiikasta kotimaassa sekä Vantaan ja Tampereen terminaaleista. Sitä ennen Leija oli logistiikkapäällikkönä, Vantaan tehdaspäällikkönä ja tuotantojohtajana. Konsernin palvelukseen hän tuli 1993.

Pakastamo Oy:n ja Länsi-Kalkkuna Oy:n hallitusten jäsen Osakkeita: 28 341, joista 9 996 osakepalkkiona

MAGNUS LAGERGREN (SYNTYNYT 1960)

Scan AB:n toimitusjohtaja, agronomi

Lagergren aloitti Scanin toimitusjohtajana 29.1.2007. Sitä ennen hän oli Swedish Meatsin palveluksessa tammikuusta 2005 lähtien johtotehtävissä, viimeksi konsernijohtajana elokuusta 2006 lähtien. Lagergren on aikaisemmin ollut toimitusjohtajana Skövde Slakteri AB:ssä 2002-2005 ja sitä ennen Svenska Avelspoolen AB:ssä.

Nykyiset luottamustehtävät: Sokolów S.A:n hallintoneuvoston jäsen, Ruotsin Lihateollisuusliiton (KCF), Päivittäistavaratoimittajien Liiton (DLF) ja Ruotsin Elintarviketeollisuusliiton (LI) hallituksen jäsen.

Osakkeita: 2 000 hallintarekisterissä

OLLI ANTNIEMI (SYNTYNYT 1959)

Baltia-ryhmän johtaja, ekonomi

Antniemi on vastannut vuodesta 2003 lähtien HKScan-konsernin Baltian liiketoiminnasta. Ennen sitä hän oli yhtiön markkinointijohtaja. Antniemi tuli konsernin palvelukseen 1996 vientijohtajaksi Suomen Trikoon (Sara Lee Group) markkinointijohtajan paikalta. Oli aiemmin Huhtamäki-yhtymässä, mm. Leafi n markkinointitehtävissä Iso-Britanniassa. Osakkeita: -

Johtoryhmän sihteerinä toimii johtaja Risto Siivonen, kauppatieteiden maisteri.

Johtoryhmän jäsenten osakeomistukset on ilmoitettu 20.3.2008 mukaisina.

Analyytikot

Pankkiiriliikkeitä, jotka analysoivat HKScania sijoituskohteena.

HKScan Oyj ei vastaa analyyseissä esitetyistä arvioista.

ABN AMRO Rauli Juva puh. (09) 2283 2709 etunimi.sukunimi@fi .abnamro.com

Carnegie Investment Bank AB, Finland Branch Silja Varmola puh. (09) 6187 1234 etunimi.sukunimi@carnegie.fi

Danske Markets, Equities Kalle Karppinen puh. 010 236 4794 etunimi.sukunimi@danskebank.com

E. Öhman J:or Fondkommission AB Lauri Pietarinen, puh. (09) 8866 6026 Elina Pennala, puh. (09) 8866 6043 etunimi.sukunimi@ohmangroup.fi

eQ Pankki Ltd Robert Liljequist puh. (09) 6817 8654 etunimi.sukunimi@eq.fi

Evli Pankki Oyj Tuomo Kangasaho p. (09) 4766 9635 etunimi.sukunimi@evli.com Glitnir Anna Rosenlöf puh. (09) 6134 6398 etunimi.sukunimi@glitnir.fi

Handelsbanken Capital Markets Maria Wikström puh. 010 444 2425 etunimi.sukunimi@handelsbanken.fi

Kaupthing Bank, Finnish Branch Martin Sundman puh. (09) 4784 0161 etunimi.sukunimi@kaupthing.com

Landsbanki

Robin Santavirta puh. (09) 6817 5203 etunimi.sukunimi@landsbanki.com

Pohjola Pankki Oyj Matias Rautionmaa puh. 010 252 4408 etunimi.sukunimi@pohjola.fi

SEB Enskilda

Jutta Rahikainen puh. (09) 6162 8713 etunimi.sukunimi@enskilda.fi

HKSCAN OYJ

(Pääkonttori, konsernin johto ja konsernihallinto) PL 50 (Kaivokatu 18) 20521 Turku

(Konsernin johto ja konsernihallinto) PL 49 (Väinö Tannerin tie 1) 01511 Vantaa

puh. 010 570 100 faksi 010 570 6146 etunimi.sukunimi@hkscan.com www.hkscan.com

SUOMI

HK RUOKATALO OY

Tuotanto, myynti ja markkinointi Suomessa (Pääkonttori, yhtiön johto ja hallinto) PL 50 (Kaivokatu 18) 20521 Turku

(Yhtiön johto ja hallinto) PL 49 (Väinö Tannerin tie 1) 01511 Vantaa

puh. 010 570 100 faksi 010 570 6146 etunimi.sukunimi@hkruokatalo.fi www.hkruokatalo.fi

RUOTSI

SCAN AB

Tuotanto, myynti ja markkinointi Ruotsissa (Pääkonttori) Box 30223 (Lindhagensgatan 126) SE-104 25 Stockholm, Sverige puh. + 46 771 510 510 info@scan.se www.scan.se

BALTIA

AS RAKVERE LIHAKOMBINAAT

Tuotanto, myynti ja markkinointi Baltiassa Roodevälja küla Sõmeru vald 44207 Lääne-Virumaa, Estonia puh. +372 32 29221 faksi +372 32 29300 etunimi.sukunimi@rlk.ee www.rlk.ee

AS TALLEGG

Tuotanto, myynti ja markkinointi Baltiassa Saha tee 18, Loo Jõelähtme vald EE-74201 Harjumaa, Estonia puh. + 372 6 107 012 faksi + 372 6 107 060 etunimi.sukunimi@tallegg.ee www.tallegg.ee

PUOLA

SOKOLÓW S.A.

Tuotanto, myynti ja markkinointi Puolassa Aleja 550-lecia 1 08-300 Sokolów Podlaski, Poland puh. + 48 25 640 82 00 faksi + 48 25 787 61 32 www.sokolow.pl

SOKOLÓW S.A. - Head Offi ce in Warsaw

Bukowinska 22B Str. 02-703 Warsaw, Poland puh. +48 22 525 82 50 faksi + 48 22 840 39 39 marketing@sokolow.pl

HKScan Oyj, Viestintä Painatus: Painoprisma Oy