Fortum Oyj

Interim / Quarterly Report • May 12, 2022

Sisällysluettelo

Operatiivinen tulos laski – Fortum valmistelee hallittua poistumista Venäjältä ja vahvistaa toimitusvarmuutta
Euroopassa	3
Toimitusjohtaja Markus Rauramon kommentti	4
Fortum Venäjällä	5
Taloudellinen tulos	7
Taloudellinen asema ja rahavirta	9
Segmenttikatsaukset	11
Investoinnit käyttöomaisuuteen ja osakkeisiin sekä käyttöomaisuuden ja osakkeiden myynnit	20
Toiminta- ja sääntely-ympäristö	21
Avaintekijät ja riskit	25
Näkymät	27
Kestävä kehitys	28
Oikeudenkäynnit	31
Osakkeet ja osakepääoma	32
Konsernin henkilöstö	32
Varsinainen yhtiökokous 2022	32
Katsauskauden jälkeiset tapahtumat	33
Osingonmaksu	34
Lisätietoja	34

Osavuosikatsauksen taulukot

Lyhennetty konsernin tuloslaskelma	35
Lyhennetty konsernin laaja tuloslaskelma	36
Lyhennetty konsernin tase	37
Lyhennetty laskelma konsernin oman pääoman muutoksista	38
Lyhennetty konsernin rahavirtalaskelma	39
	41
	41
	42
	43
	69
	74
Fortumin tuotanto- ja myyntivolyymit	75
Rahoitusnettovelan muutokset Pääomariskien hallinta Tunnuslukuja Konsernin lyhennetyn osavuosikatsauksen liitetiedot Tunnuslukujen laskentakaavat ja täsmäytykset Markkinatilanne ja saavutetut sähkön tukkumyyntihinnat

Sulkeissa esitetyt luvut viittaavat vertailukauteen eli edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon, ellei toisin mainita.

Operatiivinen tulos laski – Fortum valmistelee hallittua poistumista Venäjältä ja vahvistaa toimitusvarmuutta Euroopassa

Tammi–maaliskuu 2022

• Vertailukelpoinen käyttökate oli -104 (1 479) miljoonaa Uniperin negatiivisen tuloksen seurauksena
• Vertailukelpoinen liikevoitto oli -438 (1 171) miljoonaa euroa Uniperin negatiivisen tuloksen seurauksena
• Liikevoitto oli -2 416 (1 345) miljoonaa euroa, ja siihen vaikuttivat pääasiassa suojauslaskennan ulkopuolisten johdannaisten käyvän arvon muutokset ja arvonalentumiset
• Vertailukelpoinen osakekohtainen tulos oli -0,11 euroa (0,94)
• Osakekohtainen tulos oli -2,50 euroa (1,23)
• Arvonalentumisia kirjattiin noin 2,1 miljardia euroa ennen veroja. Ne liittyivät konsernin Venäjän toimintoihin, mukaan lukien Nord Stream 2.
• Liiketoiminnan rahavirta oli -1 529 (831) miljoonaa euroa. Lasku johtui Uniper-segmentin käyttöpääoman negatiivisesta muutoksesta.
• Fortum sopi 22.3.2022 myyvänsä 50 prosentin omistusosuutensa Fortum Oslo Varme AS:stä. Kaupan kokonaisarvo on noin 1 miljardi euroa. Kauppa odotetaan saatavan päätökseen vuoden 2022 toisella neljänneksellä.

Yhteenveto näkymistä

• Generation-segmentin suojaukset pohjoismaiselle tuotannolle: loppuvuodelle 2022 noin 80 % hintaan 35 euroa/MWh, ja vuodelle 2023 noin 55 % hintaan 33 euroa/MWh
• Uniper-segmentin suojaukset pohjoismaiselle tuotannolle: loppuvuodelle 2022 noin 75 % hintaan 26 euroa/MWh, vuodelle 2023 noin 50 % hintaan 31 euroa/MWh ja vuodelle 2024* noin 25 % hintaan 30 euroa/MWh
• Investointien ilman yritysostoja odotetaan olevan noin 1 500 miljoonaa euroa vuonna 2022. Arvio sisältää vuosittaiset kunnossapitoinvestoinnit.

* Uniper on muuttanut suojaustensa raportointia vuoden 2022 ensimmäisestä neljänneksestä alkaen. Lisätietoja Uniperin vuoden 2022 ensimmäisen neljännesvuosikatsauksen materiaalissa.

Tunnuslukuja

				Edelliset
milj. euroa	I/2022	I/2021	2021	12kk
Raportoitu
Liikevaihto	43 623	21 493	112 400	134 530
Liikevoitto	-2 416	1 345	-588	-4 349
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	-190	80	192	-78
Kauden voitto	-2 833	1 310	-114	-4 256
Kauden voitto (määräysvallattomien omistajien osuuden jälkeen)	-2 222	1 092	739	-2 575
Tulos/osake, euroa	-2,50	1,23	0,83	-2,90
Liiketoiminnan rahavirta	-1 529	831	4 970	2 610
milj. euroa	I/2022	I/2021	2021	Edelliset 12kk
Vertailukelpoinen
Käyttökate (EBITDA)	-104	1 479	3 817	2 234
Liikevoitto	-438	1 171	2 536	927
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	26	67	154	113
Kauden voitto (määräysvallattomien omistajien osuuden jälkeen)	-99	837	1 778	842
Tulos/osake, euroa	-0,11	0,94	2,00	0,95
				Edelliset
milj. euroa		31.3.2022	31.12.2021	12kk
Rahoitusnettovelka (kauden lopussa)		2 235	789
Oikaistu nettovelka (kauden lopussa)		4 454	3 227
Rahoitusnettovelka/vertailukelpoinen käyttökate			0,2	1,0

Toimitusjohtaja Markus Rauramo

"Vuotta 2021 leimasi poikkeuksellisen voimakas hyödykehintojen heilunta, mutta Venäjän hyökkäyssodan myötä kuluvan vuoden alku markkinoilla on ollut vieläkin dramaattisempi. EU liittolaisineen on tukenut Ukrainaa koordinoidusti ja päättäväisesti, ja pyrkinyt eristämään Venäjän laajoilla pakotteilla, jotka ulottuvat myös energiaan. Tämä on nostanut hintoja kaikilla hyödykemarkkinoilla. Huoli toimitushäiriöistä on nostanut kaasun hinnat seuraavan kuukauden toimituksille Euroopassa yli 200 euroon megawattitunnilta. Korkeat kaasun hinnat ovat myös kasvattaneet korvaavien energianlähteiden, kuten öljyn, hiilen ja sähkön kysyntää ja hintoja. Sodan myötä koko toimintaympäristömme markkinoista poliittiseen päätöksentekoon ja pakotteisiin on ollut jatkuvassa muutoksessa, ja se on aiheuttanut ennennäkemättömiä haasteita lyhyellä aikavälillä koko energiasektorille Euroopassa. Pidemmällä aikavälillä vaikutukset ovat kauaskantoisia koko energiajärjestelmälle ja -siirtymälle. Euroopan energiasektori on kriisissä ja se luonnollisesti vaikuttaa merkittävästi myös Fortumiin.

Voimakkaasti heiluvilla hyödykemarkkinoilla ja kasvavassa epävarmuudessa Fortum keskittyy optimoimaan kassavirtaansa ja turvaamaan riittävän likviditeetin. Ensimmäisen vuosineljänneksen lopussa meillä oli lähes 6 miljardia euroa nostamattomia lyhytaikaisia ja pitkäaikaisia valmiusluottoja. Tavoitteemme on edelleen varmistaa vähintään BBB-tason investment grade -luottoluokitus taloudellisen joustavuuden säilyttämiseksi. Maaliskuussa S&P Global Ratings asetti Fortumin ja Uniperin luottoluokituksen Credit Watch Negative -tarkkailuun, kun taas Fitch piti ennallaan pitkän aikavälin luokituksemme, joka on BBB vakain näkymin.

Viime kuukausina olemme tehneet myös valtavasti työtä pienentääksemme konsernin Venäjä-riskejä ja auttaneet Euroopan hallituksia löytämään vaihtoehtoisia toimituskanavia ja monipuolistamaan energiapalettiaan. Jo aiemmin kerroimme, että olemme lopettaneet uudet investoinnit ja venäläisten tytäryhtiöidemme rahoituksen. Nyt valmistaudumme vetäytymään hallitusti Venäjältä ja ensisijainen vaihtoehtomme on Fortumin Venäjän toimintojen mahdollinen myynti. Uniperin venäläisen tytäryhtiön Unipron myyntiprosessin odotetaan myös jatkuvan

mahdollisimman pian. Nämä prosessit saattavat kestää jonkin aikaa ja edellyttävät viranomaisten hyväksyntää. Olemme myös päättäneet lopettaa Fortum-brändin käytön Venäjällä.

On täysin selvää, että Euroopan riippuvuutta venäläisestä energiasta on vähennettävä ja että Euroopan on siirryttävä kohti omavaraisempaa energiajärjestelmää. Erityisesti Saksa on vahvasti riippuvainen maakaasun tuonnista, ja maan hallitus on toistuvasti todennut, ettei irtautuminen venäläisestä kaasusta ole mahdollista välittömästi. Pyrimme löytämään keinoja vähentää, korvata tai muuttaa maakaasun käyttöä ja toimituksia sekä lyhyellä että keskipitkällä aikavälillä. Uniper tekee tiivistä yhteistyötä Saksan hallituksen kanssa ja on jo aloittanut toimenpiteet vaihtoehtoisten toimituskanavien varmistamiseksi. Uniper on esimerkiksi varannut lisäkapasiteettia Gaten LNG-tuontiterminaalista Rotterdamissa Hollannissa. Lisäksi olemme sopineet kelluvan LNG-terminaalin käyttöönotosta ja operoinnista Saksan hallituksen kanssa. Terminaali sijoitetaan Wilhelmshaveniin. Suomessa Fennovoiman hallitus päätti purkaa venäläisen RAOS Projectin kanssa solmitun laitostoimitussopimuksen Hanhikivi 1 -ydinvoimahankkeessa huhtikuun lopussa. Päätös oli seurausta RAOS Projectin merkittävistä viivästyksistä ja kyvyttömyydestä toteuttaa hanke. Fortumilla on hankkeessa 6,6 %:n epäsuora osakeomistus.

Nämä ovat esimerkkejä energiasektorin toimista Euroopan energiakriisiin ratkaisemiseksi ja omavaraisemman energiajärjestelmän rakentamiseksi. Yksin energiayhtiöt eivät kuitenkaan tämänhetkisiä haasteita pysty ratkaisemaan, vaan tilanne vaatii tiivistä yhteistyötä hallitusten välillä sekä hallitusten ja yritysten välillä. Energia-ala tarvitsee poliittisilta instituutioilta avoimuutta, suuntaviivoja ja näkyvyyttä toivotulla tiellä eteenpäin pääsemiseksi. Selkeys on ensiarvoisen tärkeää, jotta yhtiöt voivat tehdä tarvittavat, merkittävät investoinnit ja keskittyä lupaavimpiin ratkaisuihin. Osaan haasteista ratkaisuja löytyy jo hyvinkin lyhyellä aikavälillä – kuten edellä on kuvattu – mutta toiset vievät enemmän aikaa, eikä niitä voi kiirehtiä.

Ensimmäisellä neljänneksellä vertailukelpoinen liikevoittomme kääntyi 438 miljoonan euron tappioksi. Tulosta painoi alas pääasiassa Uniper-segmentin kaasun midstream-liiketoiminnan jaksotus, joka johtui kaasun varastoinnin optimoinnista. Jaksotuksen vuoksi noin 750 miljoonaa euroa voittoja siirtyy kuluvan vuoden seuraaville neljänneksille. Ensimmäisen neljänneksen tappiosta huolimatta Uniper pitää koko vuoden 2022 tulosohjauksensa ennallaan. Tämän neljänneksen kohokohta oli Generation-segmentin hyvä tulos. Erittäin hyvin onnistuneen fyysisen optimoinnin ja spothintojen nousun seurauksena Fortumin saavuttama sähkönhinta nousi. City Solutions -segmentin tulos heikkeni, mikä johtui polttoaineiden ja hiilidioksidin päästöoikeuksien hintojen noususta, lämmöntuotannon laskusta Suomessa sekä rakennemuutoksista. Consumer Solutions -segmentin tulos heikkeni hieman, kun asiakkaiden määrä pieneni ja kustannukset nousivat hieman. Venäjällä tuotanto jatkui normaaliin tapaan, mutta Russia-segmentin tulosta heikensivät ruplan arvon lasku ja CSA-maksujen päättyminen yhden tuotantoyksikön osalta. Edellisvuoden vastaavan ajanjakson tulokseen vaikuttivat positiivisesti aurinkovoimahankkeen myyntivoitot. Kirjasimme ensimmäisen neljänneksen tulokseemme myös noin 2,1 miljardin euron arvonalentumiset, jotka liittyivät konsernin tuotantoomaisuuteen Venäjällä.

En voi korostaa tarpeeksi sitä, että nämä ovat hyvin haasteellisia aikoja Euroopan energiasektorille – ja Fortumille. Tarve kiirehtiä siirtymää puhtaaseen energiaan on nyt selvempi kuin koskaan aiemmin. Strategiamme on laadittu varmistamaan nopea ja luotettava siirtymä hiilineutraaliin talouteen. Jatkamme sen määrätietoista toteuttamista. Haluan kiittää kaikkia työntekijöitämme joustavuudesta, vankkumattomasta sitoutumisesta sekä kovasta työstä viime kuukausien aikana."

Fortum Venäjällä

Fortum seuraa tiiviisti Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamaa kehitystä, joka on lisännyt geopoliittisia jännitteitä sekä yleistä epävarmuutta ja riskejä toimintaympäristössä. Yhtiö noudattaa kaikkia soveltuvia lakeja ja säännöksiä, mukaan lukien pakotteita, ja valmistautuu erilaisiin skenaarioihin. Fortum ja Uniper ovat tiiviissä keskusteluyhteydessä Suomen ja Saksan hallitusten kanssa siitä, miten energian toimitusvarmuus voidaan taata ja miten vähennetään riippuvuutta energiantuonnista Venäjältä. Riskeistä on lisätietoa myös osavuosikatsauksen osiossa "Avaintekijät ja riskit".

Fortum valmistautuu vetäytymään Venäjältä

Fortum ilmoitti maaliskuun alussa, ettei yhtiö tee uusia investointipäätöksiä Venäjällä, eikä myönnä uutta rahoitusta venäläisille tytäryhtiöilleen. Uniper ei myöskään tee uusia investointeja Venäjälle. Venäjän asettamien pakotteiden vuoksi konsernin valuuttasiirtoihin kohdistuu merkittäviä rajoituksia, jotka vaikuttavat mahdollisuuksiin siirtää varoja, mukaan lukien osinkoja Venäjältä.

Fortum valmistelee hallittua poistumista Venäjän markkinoilta ja näkee Venäjän toimintojensa mahdollisen myynnin ensisijaisena vaihtoehtona. Fortumin tytäryhtiö Uniper on myös valmistellut listatun tytäryhtiönsä Unipron (omistusosuus 83,7 %) mahdollista myyntiä. Venäjän tilanteen vuoksi Unipron myynti on toistaiseksi keskeytetty, mutta se käynnistetään mahdollisimman pian uudestaan. Nämä prosessit saattavat kestää aikaa ja edellyttävät viranomaisten hyväksyntää.

Polttoaineiden toimitus ja hankinta Venäjältä

Fortum ja Uniper ovat ryhtyneet toimenpiteisiin varmistaakseen polttoainetoimitukset voimalaitoksilleen. Suomessa Fortum ei osta hiiltä, pellettejä tai biopolttoainetta Venäjältä voimalaitoksilleen. Fortum ostaa kuitenkin ydinpolttoainetta Loviisan ydinvoimalaitokseensa venäläiseltä TVEL-yhtiöltä, joka on osa Rosatomia. Toimittajan nopea vaihtaminen ei ole mahdollista muun muassa vaadittavan sertifioinnin ja lupaprosessien vuoksi. Toimitussopimus TVELin kanssa on voimassa nykyisten käyttölupien päättymiseen saakka. Käyttöluvat päättyvät vuonna 2027 (Loviisa 1) ja 2030 (Loviisa 2). Maaliskuun alussa Fortum ilmoitti päätöksestä päättäneensä hakea Loviisan ydinvoimalaitokselle uutta käyttölupaa. Osana käyttöluvan hakemista käynnistetään Fortumin hankintamenettelyjen mukaisesti tarjouskilpailuja, jotka koskevat myös ydinpolttoainetta. Uniper etsii aktiivisesti vaihtoehtoa hiilen hankinnalle Venäjältä. Yhtiö ei ole tehnyt uusia sopimuksia venäläisestä hiilestä sodan alkamisen jälkeen, ja se purkaa nykyiset sopimuksensa elokuun 2022 loppuun mennessä.

Suomessa Fortum keskeytti kaupallisen sähkön tuonnin Suomeen Venäjältä Svetogorskin ja Imatran välisen 110 kV:n voimajohdon kautta. Tuonti on ollut pienimuotoista. Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitoksen käyttöönotto vähentää Suomen riippuvuutta tuontisähköstä. Olkiluodon toiminnasta vastaa TVO (Teollisuuden Voima Oyj), josta Fortum omistaa vähemmistöosuutena 26 %. Olkiluodon polttoaine hankitaan länsimaisilta toimittajilta.

Uniperin kaasuliiketoiminta ja tuonti Venäjältä

Fortumin tytäryhtiö Uniper on Euroopan suurimpia maakaasun tuojia, ja sen rooli energian toimitusvarmuuden tarjoajana etenkin Saksassa on keskeinen. Saksan riippuvuus maakaasun tuonnista on tällä hetkellä yli 90 %. Vuonna 2021 Saksaan tuotiin hieman alle 90 miljardia kuutiometriä maakaasua, josta 55 % oli peräisin Venäjältä. Uniperin kaasun midstream-liiketoiminnan portfolioon kuuluu noin 370 TWh pitkän aikavälin kaasuntoimitussopimuksia, joista noin 200 TWh on peräisin Venäjältä.

Uniper ei tee uusia pitkiä maakaasun toimitussopimuksia Gazpromin kanssa Venäjällä. Kaasun tuontia Venäjältä Keski-Eurooppaan ei voida tällä hetkellä helposti korvata, mutta Uniper pyrkii monipuolistamaan tuontia ja siirtymään puhtaisiin kaasuihin ajan myötä. Lyhyellä aikavälillä Uniper lisää nesteytetyn maakaasun (LNG) tuontia Eurooppaan ja on rakentamassa sekä operoimassa uutta LNG-tuontiterminaalia Saksan Wilhelmshavenissa. Fortum ja Uniper käyvät tiivistä keskusteltua keskeisten Euroopan maiden hallitusten kanssa siitä, miten yhtiöt voivat tukea ja taata energian huoltovarmuutta eurooppalaisille asiakkailleen.

Jos kaasuvirtoja supistetaan rajoitetusti ja lyhytaikaisesti, Uniperin odotetaan pystyvän käyttämään kaasuvarastojaan ja muita joustavia resurssejaan katkoksen kompensointiin. Kaasuvirtojen merkittävät keskeytykset sen sijaan vaarantaisivat Saksan kaasujärjestelmän vakauden ja johtaisivat todennäköisesti Saksan hallituksen hätätilajulistukseen. Tällaisessa tilanteessa valtakunnallisella Bundesnetzagentur-viranomaisella olisi oikeus ottaa järjestelmä hallintaansa ja antaa markkinatoimijoille ohjeita tarjonnasta ja kysynnästä järjestelmän tasapainottamiseksi riittävän nopeasti. Uniper odottaa, että tällaiset toimenpiteet ja tapahtumat korvaisivat olemassa olevat sopimusjärjestelyt. Tästä aiheesta on lisätietoa Uniperin vuoden 2022 ensimmäisessä neljännesvuosikatsauksessa.

Uniper noudattaa Venäjän pitkien kaasusopimustensa ehtoja. Venäjän rupla-asetuksen osalta yhtiö käy jatkuvaa vuoropuhelua Saksan hallituksen ja Gazpromin kanssa. Uniper on tähän saakka noudattanut täysin ja tulee jatkossakin noudattamaan pakotteita, ja suorittaa jatkossakin kaasumaksut euroissa. Käynnissä olevien keskustelujen tuloksesta riippuen on hyvin mahdollista, että asiaan löydetään ratkaisu, joka on eurooppalaisten pakotteiden mukainen.

Fortumin toiminnot ja tuotantolaitokset Venäjällä

Fortumilla ja Uniperilla on 12 voimalaitosta Venäjällä. Fortumin Russia-segmentti koostuu PAO Fortum -tytäryhtiöstä ja sen osakeomistuksesta yhteisyrityksissä ja PAO TGC-1:ssä (noin 29 %). Uniperin Venäjän liiketoimintaa hoitaa sen tytäryhtiö Unipro. Konsernin sähköntuotantokapasiteetti Venäjällä on yhteensä 15,5 GW ja lämmöntuotantokapasiteetti 10,2 GW. Vuonna 2021 konserni tuotti 71,9 TWh sähköä ja 19,1 TWh lämpöä Venäjällä. Yhdessä yhteisyrityskumppaniensa kanssa Fortum on rakentanut Venäjällä yli 1 GW tuuli- ja aurinkovoimaa. Konsernilla on noin 7 000 työntekijää Venäjällä.

Fortum kirjasi vuoden 2022 ensimmäisen neljänneksen tulokseensa noin 2,1 miljardia euroa arvonalentumisia, jotka liittyivät yhtiön Venäjän toimintoihin Venäjän hyökkäyksen, Ukrainan sodan ja niiden myötä kiristyneen geopoliittisen tilanteen, epävarmuustekijöiden ja riskien seurauksena. Arvonalentumisista noin 0,3 miljardia euroa liittyy Fortumin Russia-segmentin omaisuuteen ja liikearvoon ja noin 0,6 miljardia Uniperin venäläisen tytäryhtiön Unipron omaisuuteen. Lisäksi noin 0,2 miljardia euroa arvonalentumisista liittyy Fortumin omistukseen PAO TGC-1:ssä ja uusiutuvan sähköntuotannon yhteisyrityksissä. Fortum ja Uniper ovat myös kirjanneet noin 1,0 miljardin euron arvonalentumiset Uniperin rahoitussaatavista, jotka liittyvät Nord Stream 2 -kaasuputkiprojektiin.

Taloudellinen tulos

Liikevaihto segmenteittäin

				Edelliset
milj. euroa	I/2022	I/2021	2021	12kk
Generation	710	675	2 899	2 933
Russia	223	264	906	865
City Solutions	390	418	1 302	1 275
Consumer Solutions	1 168	661	2 622	3 129
Uniper	41 484	19 770	105 992	127 707
Muut toiminnot	35	34	138	139
Nord Poolissa tehtyjen ostojen ja myyntien netotus	-448	-223	-1 128	-1 354
Eliminoinnit	62	-107	-331	-163
Yhteensä	43 623	21 493	112 400	134 530

Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) segmenteittäin

				Edelliset
milj. euroa	I/2022	I/2021	2021	12kk
Generation	330	315	1 299	1 314
Russia	92	134	404	361
City Solutions	90	132	317	275
Consumer Solutions	54	53	123	124
Uniper	-645	868	1 789	276
Muut toiminnot	-25	-23	-114	-116
Yhteensä	-104	1 479	3 817	2 234

Vertailukelpoinen liikevoitto segmenteittäin

				Edelliset
milj. euroa	I/2022	I/2021	2021	12kk
Generation	282	269	1 110	1 123
Russia	61	100	261	223
City Solutions	48	86	135	97
Consumer Solutions	35	36	52	51
Uniper	-833	711	1 120	-424
Muut toiminnot	-32	-31	-142	-143
Yhteensä	-438	1 171	2 536	927

Liikevoitto segmenteittäin

				Edelliset
milj. euroa	I/2022	I/2021	2021	12kk
Generation	299	318	1 054	1 035
Russia	-234	100	227	-107
City Solutions	36	86	2 671	2 622
Consumer Solutions	192	59	495	627
Uniper	-2 669	813	-4 901	-8 384
Muut toiminnot	-39	-31	-134	-142
Yhteensä	-2 416	1 345	-588	-4 349

Vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta

				Edelliset
milj. euroa	I/2022	I/2021	2021	12kk
Generation	3	-5	11	18
Russia	13	22	62	52
City Solutions	4	39	42	7
Consumer Solutions	-	-	-	-
Uniper	9	11	39	36
Muut toiminnot	-1	-1	0	-1
Yhteensä	26	67	154	113

Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta

				Edelliset
milj. euroa	I/2022	I/2021	2021	12kk
Generation	-31	8	36	-3
Russia	-159	22	62	-120
City Solutions	4	39	42	7
Consumer Solutions	-	-	-	-
Uniper	-2	11	51	38
Muut toiminnot	-1	-1	0	-1
Yhteensä	-190	80	192	-78

Tammi–maaliskuu 2022

Liikevaihto oli 43 623 (21 493) miljoonaa euroa ennätyksellisen korkeiden hyödykehintojen seurauksena.

Vertailukelpoinen liikevoitto oli -438 (1 171) miljoonaa euroa. Tappio johtui pääasiassa Uniper-segmentin kaasun midstream-liiketoiminnasta, etenkin kaasun varastoinnin optimoinnista. Uniper otti kaasua varastostaan ennakoitua vähemmän ensimmäisellä neljänneksellä, mikä johti noin 750 miljoonan euron tuloksen siirtymiseen ensimmäiseltä neljännekseltä vuoden 2022 muille neljänneksille. Ensimmäisen neljänneksen tappiosta huolimatta Uniper piti koko vuoden 2022 näkymänsä ennallaan. Lisäksi tappiolliseen tulokseen vaikuttivat vuoden sisäinen päästöoikeuksien jaksotus, joka siirsi katteita ensimmäiseltä neljännekseltä neljännelle neljännekselle, sekä selkeästi matalampi saavutettu sähkönhinta Pohjoismaissa. Fortumin Generation-segmentin hyvä tulos johtui pääasiassa korkeammasta saavutetusta sähkönhinnasta erittäin hyvin onnistuneen fyysisen optimoinnin ja spot-hintojen nousun seurauksena.

Kauden liikevoittoon vaikuttivat -1 978 (174) miljoonan euron vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät, joista suurin osa liittyi -1 107 (165) miljoonan euron muutokseen suojauslaskennan ulkopuolisten johdannaisten käyvässä arvossa lähes yksinomaan Uniper-segmentissä. Lisäksi vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät sisältävät 275 miljoonaa euroa arvonalentumisia, jotka liittyvät Russia-segmentin omaisuuteen ja liikearvoon, sekä 555 miljoonaa euroa arvonalentumisia, jotka liittyvät Uniperin venäläisen tytäryhtiön Unipron omaisuuteen (liitteet 4 ja 13).

Vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta oli 26 (67) miljoonaa euroa (liite 12). Vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta oli -190 miljoonaa euroa. Se sisältää 150

miljoonaa euroa arvonalentumisia, joka liittyvät Fortumin omistukseen venäläisessä TGC-1:ssä, ja 22 miljoonaa euroa arvonalentumisia, jotka liittyvät uusiutuvan sähköntuotannon yhteisyrityksiin Venäjällä.

Nettorahoituskulut olivat -956 (36) miljoonaa euroa. Vertailukelpoiset nettorahoituskulut olivat 135 (19) miljoonaa euroa. Nettorahoituskulujen muutos liittyy pääasiassa Uniperin rahoitussaatava, kertynyt korko mukaan lukien, 1 003 miljoonan euron arvonalentumiseen Nord Stream 2 -putkiprojektiin. Koko rahoitussaaminen alaskirjattiin.

Tulos ennen tuloveroja oli -3 561 (1 460) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen tulos ennen tuloveroja oli -277 (1 257) miljoonaa euroa.

Kauden tuloverot olivat 728 miljoonaa euroa (verotulo) (-150 verokulu). Vertailukelpoiset tuloverot olivat 74 (-260) miljoonaa euroa (liite 8).

Nettotulos oli -2 833 (1 310) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen nettotulos oli -99 (837) miljoonaa euroa oikaistun määräysvallattomien omistajien osuuden vähentämisen jälkeen. Vertailukelpoinen nettotulos sisältää oikaisut vertailukelpoisuuteen vaikuttavista eristä sekä oikaisut osuuteen osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta, nettorahoituskuluihin ja tuloveroihin (liitteet 4.2 ja 24).

Osakekohtainen tulos oli -2,50 (1,23) euroa, ja vertailukelpoinen osakekohtainen tulos oli -0,11 (0,94) euroa.

Lisätietoja on kohdassa "Segmenttikatsaukset".

Taloudellinen asema ja rahavirta

Rahavirta

Tammi−maaliskuussa liiketoiminnan rahavirta laski 2 360 miljoonaa euroa -1 529 (831) miljoonaan euroon. Negatiivinen kassavirta johtui pääasiassa käyttöpääoman negatiivisesta muutoksesta Uniper-segmentissä. Muutoksiin käyttöpääomassa vaikuttivat operatiiviset toimet liittyen päästöoikeuksiin ja kaasuun likviditeetin parantamiseksi vuoden 2021 neljännellä neljänneksellä. Vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä toimenpiteillä oli käänteinen kassavirtavaikutus.

Investointien rahavirta oli 1 659 (-194) miljoonaa euroa pääasiassa liittyen vakuussaamisten muutokseen, joka oli 1 722 (16) miljoonaa euroa. Käyttöomaisuusinvestoinnit pienenivät 91 miljoonalla eurolla ja olivat 202 (293) miljoonaa euroa.

Rahavirta ennen rahoitusta oli 130 (637) miljoonaa euroa.

Rahoituksen rahavirta oli -1 287 (655) miljoonaa euroa. Pitkäaikaiset lainat vähenivät 300 (kasvoivat 20) miljoonaa euroa, ja lyhytaikaiset lainat vähenivät 1 787 (kasvoivat 295) miljoonaa euroa, mikä johtui pääasiassa yritystodistusten takaisinmaksusta. Vakuusvelan muutos oli 875 (339) miljoonaa euroa. Likvidit varat pienenivät -1 158 (kasvoivat 1 292) miljoonaa euroa (liite 15).

Varat

Taseen loppusumma ensimmäisen neljänneksen lopussa oli 206 425 miljoonaa euroa (149 661 milj. euroa vuoden 2021 lopussa). Nousu joulukuuhun 2021 verrattuna liittyi pääasiassa johdannaisinstrumenttien arvon kasvuun Unipersegmentissä hyödykehintojen nousun seurauksena. Likvidit varat vuoden 2022 ensimmäisen neljänneksen lopussa laskivat ja olivat 6 419 miljoonaa euroa (7 592 milj. euroa vuoden 2021 lopussa).

Oma pääoma

Oma pääoma oli 8 762 miljoonaa euroa (13 665 milj. euroa vuoden 2021 lopussa). Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma oli 8 036 miljoonaa euroa (12 131 milj. euroa vuoden 2021 lopussa). Muutos joulukuuhun 2021 verrattuna liittyi pääasiassa kauden tappioon (2 222 milj. euroa), kassavirran suojausten käypään arvoon arvostamiseen (-691 milj. euroa) ja osingonmaksuun (1 013 milj. euroa). Osinko (1,14 euroa osaketta kohti) maksettiin 6.4.2022 ja kirjattiin velaksi ensimmäisen neljänneksen tilinpäätökseen.

Rahoitus

Fortum on toteuttanut määrätietoisesti strategiaansa sekä toimenpiteitä, joista pääosa on ollut ydintoimintoihin liittymättömän omaisuuden ja liiketoiminnan myyntiä viime vuosina taseen vahvistamiseksi ja luottoluokituksen turvaamiseksi. Näillä toimilla konserni on onnistuneesti alentanut rahoitusnettovelan ja vertailukelpoisen käyttökatteen suhdetta selvästi alle tavoitetason (alle 2). Maaliskuun lopussa suhde oli 1,0 (0,2 vuoden 2021 lopussa).

Vuoden 2021 jälkipuoliskosta lähtien voimakas heilunta hyödykemarkkinoilla ja ennätyksellisen korkeat hinnat ovat kasvattaneet merkittävästi eurooppalaisten energiamarkkinatoimijoiden vakuusvaatimuksia. Hyödykehintojen heilunnan ja korkeiden hintatasojen hallitsemiseksi konserni on ryhtynyt ennalta ehkäiseviin rahoitustoimiin varmistaakseen likviditeettiasemansa ja taloudellisen joustavuutensa.

Rahoitusnettovelka ensimmäisen neljänneksen lopussa oli 2 235 miljoonaa euroa (789 milj. euroa vuoden 2021 lopussa). Oikaistu nettovelka oli 4 454 miljoonaa euroa (3 227 milj. euroa vuoden 2021 lopussa).

Ensimmäisen neljänneksen lopussa konsernin likvidit varat olivat 6 419 miljoonaa euroa (7 592 milj. euroa vuoden 2021 lopussa). Likvideistä varoista 3 897 miljoonaa euroa liittyi Uniper-segmenttiin (2 966 milj. euroa vuoden 2021 lopussa).

Tammikuussa 2022 Fortum maksoi takaisin nostetun osan, 500 miljoonaa euroa, 800 miljoonan euron kahdenvälisestä valmiusluottolimiitistä. Maaliskuussa 2022 ydinjätehuoltorahaston takaisinlainauksesta maksettiin takaisin 247 miljoonaa euroa, jonka jälkeen takaisinlainaus ydinjätehuoltorahastosta oli 918 miljoonaa euroa.

Ensimmäisellä neljänneksellä Fortumin korolliset lainat vähenivät 2 306 miljoonalla eurolla ja olivat yhteensä 13 838 miljoonaa euroa. Lyhytaikaiset lainat olivat 7 727 miljoonaa euroa sisältäen 2 866 miljoonaa euroa pitkäaikaisten lainojen lyhytaikaisen osuuden. Lyhytaikaiset lainat vähenivät 1 798 miljoonaa euroa vuoden 2021 lopun 6 658 miljoonasta eurosta 4 860 miljoonaan euroon 31.3.2022. Yritystodistusohjelmien käyttö väheni ensimmäisen neljänneksen aikana 1 274 miljoonaa euroa 1 855 miljoonaan euroon 31.3.2022 (liite 15).

Tammikuussa 2022 Uniper allekirjoitti 2 000 miljoonan euron valmiusluottolimiitin Saksan valtion omistaman KfW Bankin kanssa (erääntyy huhtikuussa 2022) ja Fortum allekirjoitti 3 000 miljoonan euron valmiusluottolimiitin (erääntyy huhtikuussa 2022 sisältäen kolmen kuukauden jatko-option). Maaliskuussa 2022 Uniper jatkoi 2 000 miljoonan euron valmiusluottolimiitin erääntymään huhtikuussa 2023. Fortum jatkoi 3 000 miljoonan euron valmiusluottolimiitin erääntymään heinäkuussa 2022. Maaliskuun lopussa valmiusluottolimiiteistä oli täysimääräisesti käytössä 1 750 miljoonan euron valmiusluottolimiitti, joka erääntyy kesäkuussa 2023 ja Uniperin 1 800 miljoonan euron valmiusluottolimiitti, joka erääntyy syyskuussa 2025.

Ensimmäisen neljänneksen lopussa Fortumilla oli 5 800 miljoonaa euroa nostamattomia valmiusluottoja. Nostamattomat luotot sisältävät 3 800 miljoonaa euroa valmiusluottolimiittejä, joista 3 000 miljoonaa euroa erääntyy heinäkuussa 2022 ja 800 miljoonaa euroa joulukuussa 2022 (sisältää 1 vuoden jatko-option). Uniperin 2 000 miljoonan euron valmiusluottolimiitti erääntyy huhtikuussa 2023. Valmiusluottolimiittien lisäksi Fortumilla on 100 miljoonaa euroa tililimiittejä, jotka ovat voimassa toistaiseksi.

S&P Global Ratings asetti 14.3.2022 Fortumin ja Uniperin luottoluokitukset BBB pitkän aikavälin Credit Watch Negative -tarkkailuun. Fortumilla ja Uniperilla on ollut BBB-tason investment grade -luottoluokitus S&P:ltä vuodesta 2018 lähtien.

Fitch piti 17.3.2022 ennallaan Fortumin pitkän aikavälin luokituksen, joka on BBB vakain näkymin.

Segmenttikatsaukset

Generation

Generation-segmentti vastaa Fortumin sähköntuotannosta Pohjoismaissa. Siihen kuuluvat hiilidioksidivapaa ydinvoima-, vesivoima-, tuulivoimatuotanto sekä sähköntuotannon optimointi ja sähkökauppa, markkina-analyysi, lämpövoima kapasiteettireserviä varten sekä ydinvoiman asiantuntijapalvelut globaalisti. Segmentti ei sisällä Uniperin vesivoiman ja ydinvoiman tuotantoa Pohjoismaissa eikä kaupankäyntitoimintaa. Helmikuusta 2022 alkaen Generation on vastannut Uniperin vesivoimalaitosten hallinnasta ja toimituksista Ruotsissa. Segmentti sisältää Generationin suhteellisen osuuden OKG:stä (liite 3).

				Edelliset
milj. euroa	I/2022	I/2021	2021	12kk
Raportoitu
Liikevaihto	710	675	2 899	2 933
- sähkönmyynti	700	627	2 690	2 763
josta sähkön tukkumyynti Pohjoismaissa*	497	468	1 937	1 966
- muu myynti	10	48	209	170
Liikevoitto	299	318	1 054	1 035
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta**	-31	8	36	-3
Investoinnit käyttöomaisuuteen ja bruttoinvestoinnit
osakkeisiin	34	27	175	182
Henkilöstön lukumäärä	1 262	1 130	1 116

milj. euroa	I/2022	I/2021	2021	Edelliset 12kk
Vertailukelpoinen
Käyttökate (EBITDA)	330	315	1 299	1 314
Liikevoitto	282	269	1 110	1 123
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta**	3	-5	11	18
Sidotun pääoman tuotto, %			18,0	18,3
Sidottu pääoma (kauden lopussa)	6 246	6 135	6 336

* Sähkön tukkumyynti Pohjoismaissa sisältää vesi- ja ydinvoimatuotannon. Se ei sisällä lämpövoimatuotantoa, vähemmistöosuuksia, asiakaskauppaa tai muita ostoja. ** Voimalaitokset rakennetaan usein yhdessä muiden energiantuottajien kanssa, ja omistajat ostavat sähköntuotannon hinnalla, joka vastaa tuotannon kustannuksia. Osuus tuloksesta koostuu pääasiassa IFRS-oikaisuista (esim. ydinvoimaan liittyvien varojen ja velkojen kirjanpidosta) ja poistojen kirjaamisesta alkuperäisistä kauppahinnan kohdistuksista konsernin taseessa (liite 18 vuoden 2020 tilinpäätöksessä).

Sähköntuotanto energialähteittäin

				Edelliset
TWh	I/2022	I/2021	2021	12kk
Vesivoima Pohjoismaissa	5,4	6,7	23,3	22,0
Ydinvoima Pohjoismaissa	6,3	6,3	23,5	23,5
Lämpövoima Pohjoismaissa	-	0,0	0,0	-
Yhteensä	11,7	13,0	46,8	45,5

Pohjoismainen myynti

			Edelliset
I/2022	I/2021	2021	12kk
13,7	15,0	54,1	52,8
11,3	12,6	45,3	44,0

* Sähkön tukkumyynti Pohjoismaissa sisältää vesi- ja ydinvoimatuotannon. Se ei sisällä lämpövoimatuotantoa, vähemmistöosuuksia, asiakaskauppaa tai muita ostoja.

Saavutettu sähkönhinta

				Edelliset
EUR/MWh	I/2022	I/2021	2021	12kk
Segmentin saavutettu sähkönhinta Pohjoismaissa*	44,1	37,2	42,8	44,7
* Generation-segmentin sähkön tukkuhinta sisältää vesi- ja ydinvoimatuotannon. Se ei sisällä lämpövoimatuotantoa, vähemmistöosuuksia, asiakaskauppaa tai muita

Tammi–maaliskuu 2022

ostoja.

Generation-segmentin kokonaissähköntuotanto Pohjoismaissa pieneni vesivoimatuotannon laskun seurauksena. Tämä johtui tulovirtaaman pienenemisestä segmentin sähköntuotantoalueilla ja vesivarantojen vähenemisestä neljänneksen alussa. Ydinvoimatuotannon toiminnallinen tulos oli samalla hyvällä tasolla kuin vuonna 2021. Kokonaissähköntuotannosta 100 % oli hiilidioksidipäästötöntä. Maaliskuussa TVO:n kolmas Olkiluodon ydinvoimalaitos (OL3) aloitti sähköntuotannon verkkoon. Tuotantomääriä lisätään vähitellen neljän kuukauden testijakson aikana.

Generation-segmentin saavutettu sähkönhinta nousi 6,9 euroa/MWh eli 19 %. Nousu johtui pääasiassa erittäin hyvin onnistuneesta fyysisestä optimoinnista ja korkeammista spot-hinnoista. Vaikka sähkön spot-hinta nousi 81 % Generation-segmentin sähköntuotantoalueilla, melko korkeat suojaustasot ja spot-hintaa alhaisempi suojaushinta vaimensivat korkeamman saavutetun sähkönhinnan vaikutusta. Lisäksi saavutettua sähkönhintaa laski ennätyksellisen suuri hintaero korkean systeemihinnan ja SE2-alueen (Sundsvall) alhaisen spot-hinnan välillä Ruotsissa. SE2-hinta-alueen tuotteiden alhaisen likviditeetin vuoksi SE2-hinta-alueen suojaustaso oli alhaisempi kuin systeemihintasuojaustaso ja SE3 (Tukholma) ja FI (Suomi) hinta-alueiden suojaustasot, joten sillä oli negatiivinen vaikutus saavutettuun sähkönhintaan.

Vertailukelpoinen liikevoitto kasvoi 5 %. Kasvu johtui pääasiassa korkeammasta saavutetusta sähkönhinnasta, jonka vaikutusta tasoitti vesivoiman tuotantomäärien lasku. Generation-segmentin suhteellisen OKG-osuuden yhdistelemisellä oli 8 (1) miljoonan euron vaikutus vertailukelpoiseen liikevoittoon (liite 3).

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä oli 17 (49) miljoonan euron vaikutus liikevoittoon pääasiassa suojauslaskennan ulkopuolisten johdannaisten käyvän arvon muutoksen seurauksena. (liite 3).

Vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta oli 3 (-5) miljoonaa euroa (liitteet 3 ja 12).

Fortumin ja Uniperin yhteinen organisaatio otettiin 1.2.2022 käyttöön vesivoiman ja fyysisen sähkökaupan toiminnoissa Pohjoismaissa osana kolmea strategista yhteistyöaluetta, joilla haetaan tehokkuutta konsernin strategian toteutukseen. Fortum vastaa Uniperin vesivoiman käytöstä ja operoinnista Ruotsissa sekä Uniperin fyysisen sähkön kaupasta ja optimoinnista Pohjoismaissa. Uniperin vesivoimaomaisuus pysyy Uniperin omistuksessa. Uusi organisaatio hallinnoi Euroopan kolmanneksi suurinta päästötöntä sähköportfoliota, ja siihen kuuluu noin 400 työntekijää.

Fortum ilmoitti 3.3.2022 päättäneensä hakea Loviisan ydinvoimalaitoksen molemmille yksiköille uutta käyttölupaa vuoden 2050 loppuun saakka. Jos hakemus hyväksytään, laitoksen odotetaan tuottavan jopa 170 terawattituntia päästötöntä sähköä uuden käyttöluvan voimassaoloaikana. Toiminnan jatkamiseen ja käyttöiän pidentämiseen liittyvät investoinnit vuoteen 2050 mennessä nousevat arviolta miljardiin euroon. Fortum toimitti 18.3.2022 Loviisan ydinvoimalaitoksen käyttölupahakemuksen valtioneuvostolle. Teollisuuden Voima Oyj:n (TVO) Olkiluodon kolmannen ydinvoimalaitosyksikön (OL3) sähköntuotanto käynnistyi 12.3.2022. Huhtikuussa TVO ilmoitti, että säännöllisen sähköntuotannon aloittamista siirtyy heinäkuusta syyskuuhun 2022. Laitoksen kokonaiskapasiteetti on 1 600 MW. Säännöllisen sähköntuotannon käynnistyttyä OL3 tuottaa noin 14 % Suomen kokonaissähkönkulutuksesta (liite 16).

Russia

Russia-segmentti koostuu sähkön ja lämmön tuotannosta ja myynnistä Venäjällä. Segmentti sisältää Fortumin kokonaan omistamat voimalaitokset sekä yhteisyritykset uusiutuvan sähköntuotannon rakentamiseen ja sähkön- ja lämmönmyyntiin sekä yli 29 %:n omistusosuuden osakkuusyhtiö TGC-1:ssä. Yhteisyritykset ja osakkuusyhtiö yhdistellään pääomaosuusmenetelmällä. Segmentti ei sisällä Uniperin Unipro-tytäryhtiötä Venäjällä.

				Edelliset
milj. euroa	I/2022	I/2021	2021	12kk
Raportoitu
Liikevaihto	223	264	906	865
- sähkönmyynti	177	207	761	732
- lämmönmyynti	43	56	137	123
- muu myynti	3	1	8	10
Liikevoitto	-234	100	227	-107
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	-159	22	62	-120
Investoinnit käyttöomaisuuteen ja bruttoinvestoinnit
osakkeisiin	11	7	83	87
Henkilöstön lukumäärä	2 744	2 960	2 627

				Edelliset
milj. euroa	I/2022	I/2021	2021	12kk
Vertailukelpoinen
Käyttökate (EBITDA)	92	134	404	361
Liikevoitto	61	100	261	223
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	13	22	62	52
Sidotun pääoman tuotto, %			12,9	11,3
Sidottu pääoma (kauden lopussa)	1 970	2 517	2 508

Russia-segmentin sähkön- ja lämmöntuotanto

				Edelliset
TWh	I/2022	I/2021	2021	12kk
Sähköntuotanto Venäjällä	8,3	8,4	28,6	28,5
Lämmöntuotanto Venäjällä	6,2	7,5	17,1	15,8

Russia-segmentin hinnat

				Edelliset
	I/2022	I/2021	2021	12kk
Keskimääräinen kapasiteettihinta CCS ja muut,
tRUB/MW/kk* **	209	182	170	178
Keskimääräinen kapasiteettihinta CSA, tRUB/MW/kk**	1 217	1 289	1 174	1 152
Keskimääräinen kapasiteettihinta, tRUB/MW/kk	536	636	584	559
Segmentin saavuttama sähkönhinta, RUB/MWh	1 913	1 892	2 018	2 027
Segmentin saavuttama sähkönhinta, EUR/MWh***	19,3	21,1	23,2	22,7

* Sisältää "forced mode" -statuksen kapasiteettimaksut, säännellyt tariffit ja kahdenväliset sopimukset.

** Kapasiteettihinnat maksettu kapasiteettivolyymeille, pois lukien suunnittelemattomat seisokit, huollot ja oma käyttö.

*** Muunnettu käyttäen keskikurssia.

Tammi–maaliskuu 2022

Sähköntuotanto laski 1 %. Muiden voimalaitosten tuotannon kasvu sähkön kysynnän nousun myötä tasoitti negatiivista vaikutusta, joka aiheutui Argayashin sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksen myynnistä vuoden 2021 kolmannella neljänneksellä. Lämmöntuotanto väheni 17 % Argayashin yhteistuotantolaitoksen myynnin ja sään lämpenemisen seurauksena.

Liikevaihto laski 16 % eli 41 miljoonaa euroa. Lasku johtui Venäjän ruplan heikentymisestä, Nyagan 1 tuotantoyksikön CSA-maksujen (Capacity Supply Agreement) päättymisestä ja Argayashin sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksen myynnistä sekä lämmönmyynnin laskusta sään lämpenemisen seurauksena. Sähkönhintojen nousu tasoitti tätä vaikutusta. Venäjän ruplan kurssimuutoksen vaikutus oli -24 miljoonaa euroa.

Vertailukelpoinen liikevoitto laski 39 % eli 39 miljoonaa euroa. Sähkönhintojen nousu tasoitti negatiivista vaikutusta, joka aiheutui Nyagan 1:n CSA-maksujen päättymisestä, Venäjän ruplan kurssimuutoksen vaikutuksesta (-6 milj. euroa) ja lämmöntuotannon laskusta. Vertailujakso sisältää 17 miljoonan euron positiivisen vaikutuksen CSAkapasiteettimaksuilla tuetun 116 MW:n aurinkoenergiahankkeen myynnistä Fortumin ja RDIF-rahaston (Russian Direct Investment Fund) yhteisyritykselle.

Vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta oli 13 (22) miljoonaa euroa ja sisälsi 8 (7) miljoonan euron osuuden lämmönjakelun yhteisyritysten voitosta, 5 (6) miljoonan euron osuuden uusiutuvan sähköntuotannon yhteisyritysten voitosta ja 0 (8) miljoonan euron osuuden TGC-1:n voitosta (liitteet 3 ja 12).

Fortum ilmoitti 18.1.2022, että 1,3 GW:n tuulivoimahankkeet siirretään uudelle yhteisyritykselle. Nykyisen geopoliittisen tilanteen vuoksi Fortum uudelleenarvioi yritysrakennetta.

Kuten 3.5.2022 ilmoitettiin, Fortum kirjasi vuoden 2022 ensimmäisen neljänneksen tulokseensa arvonalentumisia, jotka liittyivät yhtiön Venäjän toimintoihin Venäjän hyökkäyksen ja Ukrainan sodan, geopoliittisten jännitteiden, epävarmuuden ja lisääntyneiden riskien seurauksena. Arvonalentumisista noin 0,3 miljardia euroa liittyy Russiasegmentin omaisuuteen ja liikearvoon. Lisäksi noin 0,2 miljardia euroa arvonalentumisista liittyy Fortumin omistukseen TGC-1:ssä ja uusiutuvan sähköntuotannon yhteisyrityksissä.

City Solutions

City Solutions -segmentti vastaa kestävistä kaupunkiratkaisuista. Segmenttiin kuuluvat kaukolämpö ja -kylmä, jätteen energiahyötykäyttö ja muut kiertotalouden ratkaisut sekä aurinkovoiman tuotanto, palvelut ja uuden biomassapohjaisen liiketoiminnan kehittäminen. Segmentillä on liiketoimintaa Pohjoismaissa, Puolassa ja Intiassa. Segmentti ei sisällä Fortumin Uniper-tytäryhtiön toimintoja.

milj. euroa	I/2022	I/2021	2021	Edelliset 12kk
Raportoitu
Liikevaihto	390	418	1 302	1 275
- lämmönmyynti	230	247	612	595
- sähkönmyynti	50	60	205	194
- jätteiden käsittelyn myynti*	61	62	250	249
- muu myynti**	50	49	236	237
Liikevoitto	36	86	2 671	2 622
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	4	39	42	7
Investoinnit käyttöomaisuuteen ja bruttoinvestoinnit
osakkeisiin	25	48	162	140
Henkilöstön lukumäärä	1 751	2 094	1 766

				Edelliset
milj. euroa	I/2022	I/2021	2021	12kk
Vertailukelpoinen
Käyttökate (EBITDA)	90	132	317	275
Liikevoitto	48	86	135	97
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	4	39	42	7
Sidotun pääoman tuotto, %			6,1	4,1
Sidottu pääoma (kauden lopussa)	1 679	3 305	2 456

* Jätteiden käsittelyn myynti koostuu jätteiden vastaanottomaksuista ja ympäristörakentamisen palvelumyynnistä.

** Muu myynti koostuu pääasiassa käyttö- ja kunnossapitopalveluista sekä uusiotuotteiden ja polttoaineiden myynnistä.

Lämmönmyynti maittain

				Edelliset
TWh	I/2022	I/2021	2021	12kk
Suomi	1,1	1,2	3,1	3,0
Puola	1,5	1,6	3,8	3,7
Norja	0,7	0,8	1,8	1,7
Muut maat	0,1	0,8	1,3	0,6
Yhteensä	3,4	4,4	10,0	9,0

Sähkönmyynti maittain

TWh	I/2022	I/2021	2021	Edelliset 12kk
Suomi	0,3	0,7	1,3	0,9
Puola	0,2	0,2	0,7	0,7
Muut maat	0,1	0,4	1,3	1,0
Yhteensä	0,6	1,3	3,3	2,6

Tammi–maaliskuu 2022

Lämmönmyynti laski 23 %, mikä johtui pääasiassa Baltian kaukolämpöliiketoiminnan myynnistä ja lämpimämmästä säästä. Sähkönmyynti laski 54 %, mikä johtui pääasiassa fossiilisten polttoaineiden ja päästöoikeuksien hinnannoususta ja rakennemuutoksista Baltian kaukolämpöliiketoiminnan myynnin seurauksena.

Vertailukelpoinen liikevoitto laski 44 % pääasiassa siksi, että polttoaineiden ja päästöoikeuksien hinnat nousivat selvästi, ja myös siksi, että lämmönmyynti laski sään lämpenemisen seurauksena. Sähkönhintojen nousu tasoitti tätä vaikutusta. Vertailukelpoista liikevoittoa heikensivät myös rakennemuutokset johtuen Baltian kaukolämpöliiketoiminnan myynnistä sekä 250 megawatin Pavagada II -aurinkovoimalan ja Rajasthanin 250 megawatin aurinkovoimalan myynnistä Intiassa.

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä oli -12 (-1) miljoonan euron vaikutus liikevoittoon pääasiassa suojauslaskennan ulkopuolisten johdannaisten käyvän arvon muutoksen seurauksena (liite 3).

Vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta oli 4 (39) miljoonaa euroa. Vertailukauteen sisältyy 34 miljoonan euron osuus Stockholm Exergin voitosta. Fortumin 50 %:n omistusosuus myytiin syyskuussa 2021 (liitteet 3 ja 12).

Fortum ilmoitti 4.2.2022 voittaneensa Intian Solar Energy Corporationilta (SECI) oikeuden rakentaa Karnatakaan Intiaan kaksi aurinkovoimalaitosta, joiden kokonaiskapasiteetti on 600 MW. Fortum osallistui 16.3.2022 Gujarat Urja Vikas Nigam Limitedin (GUVNL) järjestämään aurinkovoimahuutokauppaan Intiassa ja voitti oikeuden rakentaa Gujaratiin 200 MW:n aurinkovoimalaitoksen. Nämä projektit on tarkoitus kehittää yhdessä kumppanin kanssa ja ottaa käyttöön vuoteen 2024 mennessä.

Fortum ilmoitti 3.3.2022 päättäneensä lopettaa Puolan kaukolämpöliiketoimintansa strategisen arvioinnin ja jatkaa liiketoiminnan kehittämistä osana konsernia. Lisäksi Fortum arvioi vaihtoehtoja hiilestä luopumiseksi Puolan tuotantolaitoksilla. Fortum on sitoutunut sähkön ja lämmön tuotantonsa hiilineutraaliuuteen Euroopassa viimeistään vuoteen 2035 mennessä. Vuoden 2021 lopussa Fortumin hiileen perustuva kapasiteetti Puolassa oli 0,1 GW.

Fortum ja Microsoft ilmoittivat 17.3.2022 maailmanlaajuisesti ainutlaatuisen yhteishankkeesta kotien, palvelujen ja yritysten lämmittämisessä ilmastoystävällisellä hukkalämmöllä, jota saadaan pääkaupunkiseudulle rakennettavasta uudesta datakeskusalueesta. Konseptissa hyödynnetään lämmön talteenotossa ja jakelussa Fortumin olemassa olevaa kaukolämpöinfrastruktuuria, joka on Suomen toiseksi suurin. Fortumin kaukolämpöinfrastruktuuriin tällä alueella kuuluu noin 900 kilometriä maanalaisia putkia, jotka siirtävät lämpöä noin 250 000 käyttäjälle. Kun talteenotto on käynnistynyt noin 60 % alueen lämmityksestä tuotetaan ilmastoystävällisellä hukkalämmöllä.

Fortum ilmoitti 22.3.2022 allekirjoittaneensa sopimuksen 50 %:n omistusosuutensa myynnistä norjalaisesta kaukolämpöyhtiöstä Fortum Oslo Varme AS:stä sijoittajaryhmälle, johon kuuluvat Hafslund Eco, Infranode ja HitecVision. Fortumin omistusosuuden velaton kokonaisarvo on noin 1 miljardi euroa. Kauppahinnan lisäksi Oslon

kaupungin myöntämää 210 miljoonan euron lainaa ei enää kaupan myötä yhdistellä Fortum-konserniin. Fortum arvioi kirjaavansa kaupasta City Solutions -segmentin tulokseen noin 0,6 miljardin noin euron verottoman myyntivoiton. Kaupan toteutuminen edellyttää Oslon kaupunginvaltuuston (Bystyret) hyväksyntää, tarvittavia viranomaishyväksyntöjä sekä tavanomaisten ehtojen täyttymistä. Kauppa odotetaan saatavan päätökseen vuoden 2022 toisella neljänneksellä.

Consumer Solutions

Consumer Solutions -segmentti kattaa sähkö- ja kaasutuotteiden vähittäismyynnin Pohjoismaissa, Puolassa ja Espanjassa, mukaan lukien asiakaspalvelun ja laskutuksen. Fortum on Pohjoismaiden suurin sähkön vähittäismyyjä, ja yhtiöllä on noin 2,2 miljoonaa asiakasta ja useita eri tuotemerkkejä Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Puolassa ja Espanjassa. Consumer Solutions tarjoaa sähkötuotteita ja niihin liittyviä lisäarvopalveluja sekä digitaalisia kuluttajaratkaisuja.

milj. euroa	I/2022	I/2021	2021	Edelliset 12kk
Raportoitu
Liikevaihto	1 168	661	2 622	3 129
- sähkönmyynti	977	574	2 253	2 656
- kaasunmyynti	136	57	225	304
- muu myynti	55	31	144	168
Liikevoitto	192	59	495	627
Investoinnit käyttöomaisuuteen ja bruttoinvestoinnit osakkeisiin	16	11	68	72
Henkilöstön lukumäärä	1 185	1 020	1 176

				Edelliset
milj. euroa	I/2022	I/2021	2021	12kk
Vertailukelpoinen
Käyttökate (EBITDA)	54	53	123	124
Liikevoitto	35	36	52	51
Sidottu pääoma (kauden lopussa)	1 001	721	1 125

Myynti

				Edelliset
TWh	I/2022	I/2021	2021	12kk
Sähkö	9,4	10,8	31,5	30,1
Kaasu*	1,7	2,0	6,0	5,7

* Ei sisällä tukkumyyntiä.

Asiakkaiden määrä

Tuhatta*	31.3.2022	31.12.2021
Sähkö	2 110	2 120
E-mobility**	60	70
Kaasu	40	50
Yhteensä	2 210	2 230

* Pyöristettynä lähimpään 10 000:een.

** Mitattuna keskimääräisenä neljännesvuoden maksavina asiakkaina.

Tammi–maaliskuu 2022

Sähkönmyynti laski 13 %, mikä johtui pääasiassa Pohjoismaiden korkeammista lämpötiloista vuoden 2021 ensimmäisen neljänneksen kylmään säähän verrattuna sekä asiakaskunnan hienoisesta pienenemisestä. Kokonaismyyntituotto kasvoi 77 %, kun sähkön ja kaasun hinnat nousivat merkittävästi Pohjoismaissa ja Puolassa. Kaasun myynti laski 15 %, koska lämpötilat olivat tavanomaista korkeammat ja erittäin korkeat hinnat vähensivät kysyntää ja kulutusta Puolassa.

Haasteellisesta markkinatilanteesta ja vallitsevasta epävarmuudesta huolimatta segmentin kilpailukyky vahvistui edelleen. Useita digitaalisia palveluita, kuten digitaalinen älylatauspalvelu, tuotiin markkinoille. Uusia yrityssopimuksia solmittiin energia- ja elintarvikeprosessointiteollisuuden sekä kiinteistö- ja vähittäismyyntialan asiakkaiden kanssa.

Vertailukelpoinen liikevoitto pieneni 3 %, mikä johtui pääasiassa asiakkaiden määrän laskusta ja kustannusten hienoisesta noususta.

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä oli 157 (23) miljoonan euron vaikutus liikevoittoon suojauslaskennan ulkopuolisten johdannaisten käyvän arvon muutoksen seurauksena (liite 3).

Fortum ilmoitti 3.3.2022 päättäneensä lopettaa Consumer Solutions -liiketoimintansa strategisen arvioinnin ja jatkaa liiketoiminnan kehittämistä osana konsernia.

Uniper

Uniper-segmentti sisältää Fortumin enemmistöomistuksen Uniperissa, Fortumin tytäryhtiössä. Uniper on johtava kansainvälinen energiayhtiö, jolla on toimintaa yli 40 maassa. Sen liiketoimintaa ovat varma energiantuotanto ja siihen liittyvät palvelut. Sen päätoimintoja ovat sähköntuotanto Euroopassa ja Venäjällä sekä maailmanlaajuinen energiakaupankäynti ja energiatuotannon optimointi, joista Uniper raportoi tilinpäätöksissään kolmella liiketoimintaalueella: European Generation, Global Commodities ja Russian Power Generation. Sähköntuotantokapasiteetista noin 50 % perustuu kaasuun, 25 % hiileen, 15 % vesi- tai ydinvoimaan ja 10 % muihin. Segmentti sisältää Uniperin suhteellisen osuuden OKG:stä (liite 3).

				Edelliset
milj. euroa	I/2022	I/2021	2021	12kk
Raportoitu
Liikevaihto*	41 484	19 770	105 992	127 707
- sähkönmyynti	9 615	5 784	28 365	32 197
josta sähkön tukkumyynti Pohjoismaissa**	87	190	644	541
- lämmönmyynti	167	100	437	504
- kaasunmyynti	25 565	11 945	59 577	73 198
- muu myynti	6 137	1 941	17 612	21 809
Liikevoitto	-2 669	813	-4 901	-8 384
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	-2	11	51	38
Investoinnit käyttöomaisuuteen ja bruttoinvestoinnit
osakkeisiin*	82	136	683	629
Henkilöstön lukumäärä	11 319	11 813	11 494

				Edelliset
milj. euroa	I/2022	I/2021	2021	12kk
Vertailukelpoinen
Käyttökate (EBITDA)*	-645	868	1 789	276
Liikevoitto*	-833	711	1 120	-424
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	9	11	39	36
Sidotun pääoman tuotto, %			16,5	-6,2
Sidottu pääoma (kauden lopussa)	3 662	8 240	4 971

* Uniperin Venäjän toimintojen Unipron osuus liikevaihdosta oli 283 miljoonaa euroa (I/2021: 240), vertailukelpoisesta käyttökatteesta 114 miljoonaa euroa (I/2021: 76), vertailukelpoisesta liikevoitosta 87 miljoonaa euroa, (I/2021: 54) ja investoinneista 9 miljoonaa euroa (I/2021: 25).

** Sähkön tukkumyynti Pohjoismaissa sisältää vesi- ja ydinvoimatuotannon. Se ei sisällä lämpövoimatuotantoa, vähemmistöosuuksia, asiakaskauppaa tai muita ostoja.

Sähköntuotanto energialähteittäin

				Edelliset
TWh	I/2022	I/2021	2021	12kk
Vesivoima Pohjoismaissa	2,4	2,3	8,1	8,2
Ydinvoima Pohjoismaissa	3,4	3,6	12,9	12,7
Vesivoima Keski-Euroopassa	1,1	1,0	4,9	5,0
Lämpövoima Keski-Euroopassa	11,5	10,7	40,9	41,7
Lämpövoima Venäjällä	14,1	12,3	43,2	45,0
Yhteensä	32,5	29,9	110,0	112,6

Pohjoismainen myynti

				Edelliset
TWh	I/2022	I/2021	2021	12kk
Myynti Pohjoismaissa	6,2	6,0	21,4	21,6
josta sähkön tukkumyynti Pohjoismaissa*	5,9	6,0	21,0	20,9

* Sähkön tukkumyynti Pohjoismaissa sisältää vesi- ja ydinvoimatuotannon. Se ei sisällä lämpövoimatuotantoa, vähemmistöosuuksia, asiakaskauppaa tai muita ostoja.

Uniper-segmentin hinnat

	I/2022	I/2021	2021	Edelliset 12kk
Uniperin saavutettu sähkönhinta Pohjoismaissa, EUR/MWh*	14,8	31,5	30,7	26,0
Uniperin keskimääräinen kapasiteettihinta CCS ja muut, tRUB/MW/kk** ***	202	169	160	167
Uniperin keskimääräinen kapasiteettihinta CSA, tRUB/MW/kk***	2 245	1 163	1 488	1 702
Uniperin keskimääräinen kapasiteettihinta, tRUB/MW/kk	365	251	293	321
Uniperin saavuttama sähkönhinta Venäjällä, RUB/MWh****	1 600	1 320	1 643	1 724
Uniperin saavuttama sähkönhinta Venäjällä, EUR/MWh* **	16,1	14,7	18,9	19,3

*Uniper-segmentin saavutettu sähkönhinta sisältää vesi- ja ydinvoimatuotannon. Se ei sisällä lämpövoimatuotantoa, vähemmistöosuuksia, asiakaskauppaa tai muita ostoja.

** Sisältää "forced mode" -statuksen kapasiteettimaksut, säännellyt tariffit ja kahdenväliset sopimukset.

*** Kapasiteettihinnat maksettu kapasiteettivolyymeille, pois lukien suunnittelemattomat seisokit, huollot ja oma käyttö.

**** Vertailukauden hinnat ovat muuttuneet aikaisemmin julkaistusta

***** Muunnettu käyttäen keskikurssia.

Tammi–maaliskuu 2022

Sähköntuotantoa tukivat vesivoiman tuotantomäärien hienoinen kasvu, lauhdetuotannon parempi käytettävyys ja Berezovskaya 3 -yksikön palauttaminen toimintaan. Toisaalta Maasvlakte 3 -hiilivoimalan tuotanto pieneni sääntelyrajoitusten vuoksi, ja ydinvoimatuotanto väheni Oskarshamn 3:n huoltoseisokin seurauksena.

Uniper-segmentin vertailukelpoinen liikevoitto oli -833 (711) miljoonaa euroa. Lasku johtui pääasiassa Global Commodities -liiketoiminnasta, etenkin kaasun varastoinnin optimoinnista kaasun midstream-liiketoiminnassa. Vallitsevan markkinatilanteen vuoksi Uniper pienensi ennakoitua kaasun ottoa varastosta ensimmäisellä neljänneksellä. Tämä johti 750 miljoonan euron tuloksen siirtymiseen ensimmäiseltä neljännekseltä vuoden 2022 muille neljänneksille. Ensimmäisen neljänneksen tappiosta huolimatta Uniper pitää koko vuoden 2022 näkymänsä ennallaan. Euroopan Generation-liiketoimintaan vaikuttivat pääasiassa merkittävä vuoden sisäinen päästöoikeuksien jaksotus, joka siirsi katteita ensimmäiseltä neljännekseltä vuoden 2022 neljännelle neljännekselle, sekä selvästi matalampi saavutettu sähköhinta Pohjoismaissa.

Euroopan Generation-liiketoiminnan tulos oli merkittävästi pienempi kuin vuotta aiemmin, mikä johtui etenkin merkittävästä vuoden sisäisestä päästöoikeuksien jaksotuksesta, joka siirsi katteita ensimmäiseltä neljännekseltä vuoden 2022 neljännelle neljännekselle. Pohjoismaissa alhainen saavutettu sähkönhinta systeemihinnan ja erityisesti Ruotsin aluehinnan välisen suuren eron seurauksena johti tuottojen merkittävään pienenemiseen etenkin Pohjoismaiden vesivoimatuotannossa. Lisäksi tulosta heikensivät tuottojen lasku Ison-Britannian kapasiteettimarkkinoilla, kivihiilen hankintakustannusten nousu ja Schkopaun voimalaitoksen myynti vuoden 2021 neljännellä neljänneksellä. Negatiivinen vaikutus oli myös tuotannon sääntelyrajoituksilla, jotka vaikuttavat Maasvlakten voimalaitokseen vuodesta 2022 alkaen.

Global Commodities -liiketoiminnan tulokseen vaikutti merkittävästi kaasun varastoinnin optimointi kaasun midstreamliiketoiminnassa. Uniper on ottanut kaasua varastostaan ennakoitua vähemmän ensimmäisellä neljänneksellä, mikä aiheutti merkittävää tuloksen siirtymistä kuluvan vuoden seuraaville neljänneksille. Vertailukaudella liiketoiminnan erittäin vahvaa tulosta vauhditti kansainvälisen liiketoiminnan onnistunut optimointi poikkeuksellisen kylmien lämpötilojen vuoksi.

Venäjän Power Generation -liiketoiminnan (Unipro) vertailukelpoinen liikevoitto kasvoi selvästi edellisvuodesta ja oli 87 miljoonaa euroa (54 milj. euroa). Berezovskaya 3 -voimalaitoksen käyttöönotolla vuoden 2021 toisella neljänneksellä ja vastaavilla CSA-maksuilla ja hintojen nousulla oli suurempi vaikutus kuin Shaturskayan voimalaitoksen kahden yksikön CSA-maksujen päättymisellä ja ruplan negatiivisilla muuntovaikutuksilla. Lisätietoja Unipron luvuista on sivun 17 taulukon alaviitteessä.

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä oli -1 836 (102) miljoonan euron vaikutus liikevoittoon pääasiassa suojauslaskennan ulkopuolisten johdannaisten käyvän arvon muutoksen ja arvonalentumisten seurauksena (liite 3). Uniper-segmentin tulevaisuuden kassavirrat on suurelta osin suojattu myyntitermiineillä. Koska suojauslaskentaa ei kuitenkaan sovelleta suurimpaan osaan termiineistä, toteutumattomat muutokset näiden johdannaisten käyvissä arvoissa esitetään vertailukelpoisuuteen vaikuttavissa erissä.

Vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta oli 9 (11) miljoonaa euroa (liitteet 3 ja 12).

Fortum ilmoitti 4.1.2022, että Uniper oli ryhtynyt ennalta ehkäiseviin toimenpiteisiin turvatakseen likviditeettinsä ja taloudellisen joustavuutensa pääasiassa talvikaudeksi, jotta se voi varautua heilunnan jatkumiseen hyödykemarkkinoilla ja merkittäviin hintojen nousuun. Fortum on myöntänyt Uniperille enintään 8 miljardin euron suuruisen konsernin sisäisen rahoituksen tavanomaisin markkinaehdoin. Rahoitusjärjestely koostuu osakaslainasta ja emoyhtiön takauksesta. Uniper on nostanut yhtiön nykyiset 1,8 miljardin euron valmiusluotot kokonaisuudessaan. Lisäksi yhtiö on sopinut Saksan valtion omistaman KfW-pankin kanssa enintään 2 miljardin euron valmiusluotosta. Maaliskuussa 2022 Uniper ja KfW Bank sopivat luoton jatkamisesta samanmääräisenä 30.4.2023 saakka.

Uniper ilmoitti 21.2.2022, että sen hallitus oli päättänyt ehdottaa 18.5.2022 pidettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että vuodelta 2021 maksettaisiin osinkoa 0,07 euroa osaketta kohti (2020: 1,37 euroa), mikä vastaa yhteensä noin 26 miljoonan euron suunniteltua kokonaisosinkoa (2020: 501 miljoonaa euroa). Samalla Uniper antoi tulosohjeistuksensa vuodelle 2022.

Uniper ilmoitti 16.3.2022, että se lisää lokakuusta 2022 alkaen alankomaalaisen Gate terminal B.V:n kapasiteettioikeuksia 1 miljardilla kuutiometrillä vuodessa kolmen vuoden ajaksi.

Uniper antoi 26.4.2022 julkaistulla pörssitiedotteella (ad hoc) negatiivisen tulosvaroituksen vuoden 2022 ensimmäisen neljänneksen tuloksestaan. Poikkeama johtuu pääasiassa kaasun midstream-liiketoiminnasta, etenkin kaasun varastoinnin optimoinnista. Tämä johti 750 miljoonan euron tuloksen siirtymiseen ensimmäiseltä neljännekseltä vuoden 2022 muille neljänneksille. Ensimmäisen neljänneksen tuloksen poikkeamasta huolimatta Uniper piti koko vuoden 2022 tulosohjeistuksensa ennallaan.

Lisätietoja on Uniperin vuoden 2022 tammi–maaliskuun tuloksessa, joka julkaistiin 3.5.2022.

Investoinnit käyttöomaisuuteen ja osakkeisiin sekä käyttöomaisuuden ja osakkeiden myynnit

Investoinnit käyttöomaisuuteen ja osakkeisiin vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä olivat 174 (251) miljoonaa euroa. Investoinnit käyttöomaisuuteen olivat 162 (228) miljoonaa euroa (liitteet 3 ja 6).

Fortum suunnittelee ottavansa tai on alkanut ottaa käyttöön uutta sähkön- ja lämmöntuotantokapasiteettia ja suorittavansa perusparannuksia olemassa oleviin laitoksiin seuraavasti:

.3	Tyyppi	Sähkön tuotanto kapasiteetti, MW	Lämmön tuotanto kapasiteetti, MW	Toimitus alkoi/alkaa	Viimeisin tiedote
Generation
Pjelax-Böle ja Kristinestad
Norr, Suomi	Tuuli	380		II/2024	22.12.2021
Uniper
Irsching 6, Saksa*	Kaasu	300		I/2023	3.5.2022
Scholven, Saksa	Kaasu	137	125	IV/2022	6.2.2020
	Taajuus			II/2022 ja
Killingholme ja Grain, UK	reservi			III/2022	3.5.2022

*Kantaverkkoyhtiön reservissä

Generation

Fortum ilmoitti 3.3.2021 merkittävästä investoinnista patoturvallisuuteen Ruotsissa, jossa yhtiö investoi yli 450 miljoonaa kruunua (noin 44 milj. euroa) satavuotiaan Forshuvudin vesivoimalaitoksen laajoihin parannustöihin vuosina 2021–2025. Investointi pidentää laitoksen käyttöikää uusiutuvan sähkön tuottajana ja tasapainottaa sääriippuvaisempaa sähköntuotantoa.

Fortum ilmoitti 22.12.2021, että Fortumin ja Uniperin yhteinen tuuli- ja aurinkovoimaan Euroopassa keskittyvä tiimi käynnistää ensimmäisen projektinsa. Fortum on päättänyt rakentaa 380 megawatin Pjelax-Bölen ja Kristinestad Norrin tuulipuistot Närpiöön ja Kristiinankaupunkiin yhteistyössä energiayhtiö Helen Oy:n kanssa. Rakentaminen alkoi tammikuussa 2022, ja tuulipuistot arvioidaan otettavan käyttöön viimeistään vuoden 2024 toisella neljänneksellä. Fortumin enemmistöosuus hankkeesta on 60 % ja Helenin vähemmistöosuus 40 %. Investointi yhdistellään Fortumin taseeseen. Hankkeiden investoinnit ovat noin 360 miljoonaa euroa, josta Fortumin osuus on 216 miljoonaa euroa.

Russia

Nykyisen geopoliittisen tilanteen, Venäjän ja Ukrainan välisen sodan ja siitä johtuvien toimitusketjun rajoitusten vuoksi Fortum seuraa ja arvioi mahdollisia viivästyksiä ja kykyä saattaa käynnissä olevat hankkeet päätökseen. Fortum on lopettanut kaikki uudet investointiprojektit Venäjälle.

Fortumin aurinko- ja tuulivoiman kokonaiskapasiteetti Venäjällä (yhteisyrityksissä tai suorassa omistuksessa) koostuu voimaloista, joista käytössä on 1,2 GW (tuettu CSA-kapasiteettimaksuilla), rakenteilla 0,3 GW ja kehitteillä 1,9 GW.

Investointipäätös 0,3 GW:n tuuli- ja aurinkovoimakapasiteetista tehtiin vuonna 2021. Rakenteilla oleva kapasiteetti koostuu 250 MW:n tuulipuistoista Samaran ja Volgogradin alueilla Venäjällä. Tuulipuistot oli alun perin tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2022 neljännellä neljänneksellä. Valmistumisen ajankohta on kuitenkin tällä hetkellä epäselvä. Lisäksi Kalmykiassa oli suunniteltu otettavan käyttöön 38 MW aurinkovoimakapasiteettia vuoden 2022 kolmannella neljänneksellä.

Kehitteillä olevasta 1,9 GW:n tuulivoimakapasiteetista ei ole tehty päätöstä. Nämä hankkeet eivät etene, koska Fortum on lopettanut kaikki uudet investointihankkeet Venäjälle.

City Solutions

Fortum ilmoitti 22.3.2022 allekirjoittaneensa sopimuksen 50 %:n omistusosuutensa myynnistä norjalaisesta kaukolämpöyhtiöstä Fortum Oslo Varme AS:stä sijoittajaryhmälle, johon kuuluvat Hafslund Eco, Infranode ja HitecVision. Fortumin omistusosuuden velaton kokonaisarvo on noin 1 miljardi euroa. Kauppahinnan lisäksi Oslon kaupungin myöntämää 210 miljoonan euron lainaa ei enää kaupan myötä yhdistellä Fortum-konserniin. Kaupan arvo perustuu yhtiön 100 %:n kokonaisarvoon, joka on noin 2 miljardia euroa. Fortum arvioi kirjaavansa kaupasta City Solutions -segmentin tulokseen noin 0,6 miljardin euron verottoman myyntivoiton. Kaupan toteutuminen edellyttää Oslon kaupunginvaltuuston (Bystyret) hyväksyntää, tarvittavia viranomaishyväksyntöjä sekä tavanomaisten ehtojen täyttymistä. Kauppa odotetaan saatavan päätökseen vuoden 2022 toisella neljänneksellä.

Uniper

Edistääkseen luotettavaa energiasiirtymää yhtiön strategian mukaisesti Uniper tukee aktiivisesti kantaverkkoyhtiöitä tarjoamalla kantaverkkopalveluja Saksassa tasapainottaakseen sähköverkkoa ja vahvistaakseen toimitusvarmuutta.

Tammikuussa 2019 Uniper ilmoitti rakentavansa uuden Irsching 6 -kaasuvoimalaitoksen (300 MW). Kaasuvoimalaitos on kantaverkkoyhtiön reservissä ja sen odotetaan käynnistyvän vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä.

Tammikuussa 2020 Uniper ilmoitti saaneensa neljä kuuden vuoden sopimusta innovatiivista verkon vakauspalveluista Killingholmessa ja Grainissa Isossa-Britanniassa. Laitosten sähköntuotannon odotetaan alkavan vuoden 2022 toisella ja kolmannella neljänneksellä.

Heinäkuussa 2022 Uniper ilmoitti, että Scholvenin voimalaitoksen käyttövoima vaihdetaan hiilestä kaasuun rakentamalla moderni kaasukombivoimalaitos palvelemaan alueen teollisuusasiakkaita merkittävästi alhaisemmilla CO2-päästöillä. Laitoksen odotetaan valmistuvan vuoden 2022 toisella puoliskolla. Seuraavassa vaiheessa Scholvenin voimalaitoksen käyttövoima on tarkoitus muuttaa maakaasusta 100-prosenttisesti vihreään vetyyn vuoteen 2030 mennessä.

Toiminta- ja sääntely-ympäristö

Euroopan sähkömarkkinat

Venäjä hyökkäsi Ukrainaan 24.2.2022. Sen jälkeen maailmantalouteen ja hyödykkeiden ja raaka-aineiden hintoihin ovat vaikuttaneet erilaiset pakotteet tai mahdolliset pakotteet. Tämän seurauksena sähkönhinnat olivat vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä useissa maissa kaikkien aikojen korkeimmat. Hinnat nousivat ennätyksellisen korkeiksi, vaikka talvi oli leuto ja tuulinen sekä Pohjoismaissa että Manner-Euroopassa.

Alustavien tilastotietojen mukaan Pohjoismaissa kulutettiin sähköä 112 (120) terawattituntia vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä. Sähkön kysynnän lasku Pohjoismaissa johtui pääasiassa leudommasta säästä: lämpötilat olivat kaksi astetta pitkän aikavälin keskiarvon yläpuolella vuoden 2021 ensimmäiseen neljännekseen verrattuna.

Alustavien tilastotietojen mukaan sähkönkulutus keskisessä Länsi-Euroopassa (Saksa, Ranska, Itävalta, Sveitsi, Belgia ja Alankomaat) vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä oli 361 (375) TWh. Sähkön kysyntään vaikutti leudompi talvi Manner-Euroopassa.

Sähkön osuuden energian kokonaiskulutuksesta odotetaan kasvavan edelleen merkittävästi pitkällä aikavälillä. Sähkön kysynnän kasvu määräytyy pitkälti perinteisten tekijöiden (kuten makrotalouden ja väestön kehityksen) perusteella, mutta siihen vaikuttaa yhä enemmän myös teollisuuden, kuljetusalan ja lämmitysalan hiilestä irtautuminen suoran sähköistämisen ja vihreän vedyn avulla.

Vuoden 2022 ensimmäisen neljänneksen alussa vesivarannot olivat 73 TWh eli 11 TWh alle pitkän aikavälin keskiarvon ja 32 TWh edellisvuotta pienemmät. Vesivarantojen vaje pieneni, kun vesivoiman tuotanto oli tavallista pienempää. Ensimmäisen neljänneksen lopussa vesivarannot olivat 35 TWh, mikä on 6 TWh pitkän aikavälin keskiarvon alapuolella ja 20 TWh edellisvuotta vähemmän.

Sähkönhinnat olivat poikkeuksellisen korkealla tasolla vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä. Sähkön keskimääräinen systeemihinta Nord Poolissa oli 110,0 (42,1) euroa/MWh. Keskimääräinen sähkön aluehinta oli 91,8 (48,6) euroa/MWh Suomessa ja 99,9 (45,7) euroa/MWh SE3-alueella Ruotsissa (Tukholma). Ruotsin SE2-alueella (Sundsvall) keskimääräinen aluehinta oli kuitenkin 24,8 (37,5) euroa/MWh, mikä johtui suuresta sadannasta ja tuulivoiman tuotannosta. Saksassa keskimääräinen spot-hinta vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä oli 184,6 (49,6) euroa/MWh.

Toukokuun 2022 alussa Pohjoismainen sähkön termiinihinta Nasdaq Commodities -markkinapaikalla oli noin 97 euroa/MWh loppuvuodelle 2022 ja noin 75 euroa/MWh vuodelle 2023. Pohjoismaiden vesivarannot olivat 29 TWh eli noin 7 TWh pitkän ajan keskiarvon alapuolella ja 19 TWh vertailukautta pienemmät. Saksassa sähkön termiinihinta oli noin 224 euroa/MWh loppuvuodelle 2022 ja noin 203 euroa/MWh vuodelle 2023.

Euroopan hyödykemarkkinat

Kaasun kysyntä keskisessä Länsi-Euroopassa oli 699 (802) TWh vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä. Keskisen Länsi-Euroopan kaasun varastotasot laskivat merkittävästi neljänneksen alusta (293 TWh) neljänneksen loppuun (137 TWh), jolloin ne olivat 14 TWh pienemmät kuin vuotta aiemmin ja 60 TWh pienemmät kuin viiden vuoden keskiarvo (2017–2021).

Kaasumarkkinoiden jatkuva kireys ja keskeytysten riski Venäjän putkien kaasuvirroissa Eurooppaan nostivat kaasun hinnat Euroopassa ennennäkemättömälle tasolle suuren epävakauden keskellä. Kaasun keskimääräinen front month hinta (TTF) vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä oli 101 (18) euroa/MWh. Vuoden 2023 termiinihinta nousi neljänneksen aikana ja oli 72 euroa/MWh neljänneksen lopussa (41 euroa/MWh neljänneksen alussa) eli 55 euroa/MWh korkeampi kuin vuotta aiemmin.

Epävakaus oli suurta myös päästöoikeuksien (EUA) markkinoilla vuoden 2022 ensimmäisen neljänneksen aikana huolimatta siitä, että hintaero neljänneksen alun ja lopun välillä oli melko pieni. Hinta laski neljänneksen aikana ja oli 77 euroa/tonni neljänneksen lopussa (81 euroa/tonni neljänneksen alussa). Hinta kohosi neljänneksen aikana ensin 97 euroon/tonni ja laski sitten 58 euroon/tonni. Neljänneksen lopussa hinta EUA-markkinoilla oli 34 euroa/tonni korkeampi kuin vuotta aiemmin.

Hiilimarkkinoilla hinnat nousivat ensimmäisellä neljänneksellä jopa enemmän kuin kaasumarkkinoilla. Hiilen termiinihinta (ICE Rotterdam) vuodelle 2023 nousi neljänneksen alusta (88 dollaria/tonni) neljänneksen loppuun (190 dollaria/tonni), jolloin se oli 121 dollaria/tonni korkeampi kuin vuotta aiemmin.

Toukokuun 2022 alussa kaasun TTF-termiinihinta oli 95 euroa/MWh loppuvuodelle 2022. EUA-termiinihinta vuodelle 2022 oli tasolla 85 euroa/tonni. Hiilen termiinihinta (ICE Rotterdam) loppuvuodelle 2022 oli 245 dollaria/tonni.

Venäjän sähkömarkkinat

Fortumin Russia-segmentillä on lämpövoimaloita Länsi-Siperiassa pääasiassa Tjumenin ja Hanti-Mansian alueilla, joilla teollinen tuotanto on keskittynyt öljyyn ja kaasuun, sekä Uralilla metalliteollisuuteen keskittyneellä Tšeljabinskin alueella. Uniperin venäläinen tytäryhtiö Unipro PJSC toimii Smolenskin, Moskovan, Sverdlovskin ja Krasnojarskin alueilla sekä Hanti-Mansian autonomisessa piirikunnassa.

Venäjän markkinat on jaettu kahteen hintavyöhykkeeseen. Fortumin Russia-segmentti toimii ensimmäisellä hintavyöhykkeellä (Venäjän Euroopan ja Uralin alueet), ja Uniper toimii molemmilla hintavyöhykkeillä.

Alustavien tilastotietojen mukaan Venäjän sähkönkulutus vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä oli 303 (297) TWh. Vastaava luku ensimmäisellä hintavyöhykkeellä oli 229 (224) TWh ja toisella hintavyöhykkeellä 61 (59) TWh. Kulutuksen 2,2 %:n kasvu johtui 5,5 %:n talouskasvusta.

Vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä keskimääräinen sähkön spot-hinta (kapasiteettihinnat pois lukien) nousi 6,6 % ja oli 1 449 (1 360) ruplaa/MWh ensimmäisellä hintavyöhykkeellä ja nousi 19,9 % ja oli 1 100 (918) ruplaa/MWh toisella hintavyöhykkeellä. Spot-hinta Uralin alueella nousi 11 % ja oli 1 284 (1 158) ruplaa/MWh.

Venäjän hallitus nosti kaasun hintaa 3 % heinäkuussa 2021.

Venäjällä CSA-sopimuksiin perustuvat kapasiteettimaksut ovat keskeinen yhtiön tulokseen vaikuttava tekijä, sillä CSA-maksut ovat huomattavasti korkeampia kuin CCS-huutokaupoista (Competitive Capacity Selection) saatavat kapasiteettimaksut. Tällä hetkellä Fortumin Russia-segmentin CSA-kapasiteetti on 1 472 MW ja sisältää 70 MW aurinko- ja tuulivoimakapasiteettia. Nämä kapasiteetit eivät sisällä yhteisyrityksiin liittyviä kapasiteetteja. Vastaavasti Uniperin CSA-kapasiteetti on 800 MW.

Lämpövoimalat saavat selkeästi korotettuja CSA-maksuja noin kuuden vuoden kuluttua käyttöönotosta. Vuonna 2022 CSA-maksut laskevat Fortumin Russia-segmentin neljän yksikön osalta ja Fortumin Uniper-segmentin yhden yksikön osalta. CSA-jakson päätyttyä yksiköt voivat saada CCS-maksuja CCS-huutokaupoista. Muutokset on esitetty seuraavassa taulukossa:

	Fortumin Russia-segmentin
--	---------------------------

yksiköt	CSA alkaa	Korotettu CSA alkaa CSA päättyy
Nyagan, yksikkö 2	1.12.2013	1.8.2018	31.12.2022
Nyagan, yksikkö 3	1.1.2015	1.1.2021	31.12.2025
Tšeljabinsk CHP 4, yksikkö 1	1.12.2015	1.1.2021	31.12.2024
Tšeljabinsk CHP 4, yksikkö 2	1.3.2016	1.1.2021	31.12.2024
Ulyanovsk*	1.1.2018	n/a	30.11.2031
Bugulchansk**	marras 2016–maalis 2017 n/a		marras 2030–marras 2031
Pleshanovsk**	1.3.2017	n/a	30.11.2031
Grachevsk**	1.3.2017	n/a	30.11.2031

* Tuuli CSA. ** Aurinko CSA.

Fortumin Uniper-segmentin yksiköt	CSA alkaa	Korotettu CSA alkaa CSA päättyy
Berezovskaya GRES, yksikkö 3*	1.11.2014	1.11.2020	31.10.2024
Surgutskaya-2 GRES-2, yksikkö 1**	kesä 2022	n/a	helmi 2038
Surgutskaya-2 GRES-2, yksikkö 2**	joulu 2026	n/a	marras 2042
Surgutskaya-2 GRES-2, yksikkö 3**	joulu 2027	n/a	marras 2043
Surgutskaya-2 GRES-2, yksikkö 4**	joulu 2025	n/a	marras 2041
Surgutskaya-2 GRES-2, yksikkö 6**	syys 2024	n/a	elo 2040

* CSA-maksujen saanti alkoi 1.5.2021, korjausten valmistuttua.

** Modernisaatio CSA 2.

Fortumin Russia-segmentillä on 3 199,7 MW tuotantokapasiteettia, joka ei saa CSA-maksuja. Tällä kapasiteetilla on oikeus osallistua vuotuisiin CCS-huutokauppoihin. Uniperilla on 10 445 MW tuotantokapasiteettia, jolla on oikeus osallistua CCS-huutokauppaan. Seuraava CCS-huutokauppa, vuodelle 2027, on tarkoitus pitää marraskuussa 2023.

Vuosi	2020	2021	2022	2023	2024	2025	2026
CCS-huutokauppahinta, tRUB/MW/kk, hintavyöhyke 1*	115	134	168	171	182	193	195
CCS-huutokauppahinta, tRUB/MW/kk, hintavyöhyke 2*	191	225	264	267	279	303	299
Fortumin Russia-segmentti
valittu CCS-huutokaupassa, MW, hintavyöhyke 1	2 331	2 848	3 451	3 904	3 904	4 351	4 852
Fortumin Uniper-segmentti
valittu CCS-huutokaupassa, MW, hintavyöhyke 1	7 190	8 829	8 035	8 035	7 225	6 427	5 617
valittu CCS-huutokaupassa, MW, hintavyöhyke 2	1 600	1 600	1 600	1 600	2 400	2 400	2 400

* Ei sisällä inflaatiota.

Nykyisen geopoliittisen tilanteen, Venäjän ja Ukrainan välisen sodan ja siitä johtuvien toimitusketjun rajoitusten vuoksi Fortum seuraa ja arvioi mahdollisia viivästyksiä ja kykyä saattaa käynnissä olevat hankkeet päätökseen. Fortum on lopettanut kaikki uudet investointiprojektit Venäjälle.

Fortumin aurinko- ja tuulivoiman kokonaiskapasiteetti Venäjällä (yhteisyrityksissä tai suorassa omistuksessa) koostuu voimaloista, joista käytössä on 1,2 GW ja rakenteilla 0,3 GW. Kehitteillä olevan 1,9 GW:n kapasiteetin tulevaisuudesta ei ole tehty päätöstä, koska Fortum on lopettanut kaikki uudet investointihankkeet Venäjälle.

Kesäkuussa 2017 Fortumin ja Rusnanon sijoitusrahasto voitti CSA-huutokaupassa oikeuden rakentaa 1 000 MW tuulivoimakapasiteettia. Tuulivoimapuistot oli tarkoitus ottaa käyttöön vuosina 2018–2022, ja niiden tuotantokapasiteetille maksetaan 15 vuoden ajan takuuhintaa, joka on noin 7 000–9 000 ruplaa/MWh. Kesäkuussa 2018 Fortumin ja Rusnanon sijoitusrahasto voitti CSA-huutokaupassa oikeuden rakentaa 823 MW

tuulivoimakapasiteettia. Tuulivoimapuistot oli tarkoitus ottaa käyttöön vuosina 2019–2023, ja niiden tuotantokapasiteetille maksetaan 15 vuoden ajan takuuhintaa, joka on noin 7 000–8 000 ruplaa/MWh. Tällä hetkellä on epäselvää, milloin saadaan päätökseen 0,8 GW:n projektit, jotka oli alun perin tarkoitus ottaa käyttöön vuosina 2022 ja 2023.

Kesäkuussa 2018 ja 2019 Fortum voitti CSA-huutokaupoissa oikeuden rakentaa 110 megawattia ja 6 megawattia aurinkovoimakapasiteettia. Fortum ilmoitti 2.3.2021, että Fortum ja RDIF-rahasto (Russian Direct Investment Fund) rakentavat 116 MW:n aurinkovoimalaitoksen Kalmykiaan Etelä-Venäjälle. Voimalaitosten tuotantokapasiteetille maksetaan 15 vuoden ajan takuuhintaa, joka vastaa noin 15 000 ruplaa/MWh ja 14 000 ruplaa/MWh. Joulukuussa 2021 kapasiteetista otettiin käyttöön 78 megawattia, ja loput on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2022 kolmannella neljänneksellä.

Fortumin CSA-maksuilla tuettu kapasiteettioikeus vastaa noin 1,4 GW:n uusia tuulivoimahankkeita, joihin Fortum voitti oikeuden syyskuussa 2021 järjestetyssä huutokaupassa ja jotka oli alun perin tarkoitus ottaa käyttöön vuosina 2025– 2027. Nämä hankkeet eivät etene, koska Fortum on lopettanut kaikki uudet investointihankkeet Venäjälle.

Tarkemmat markkinatiedot on esitetty taulukoissa katsauksen lopussa.

Sääntely-ympäristö

Euroopan komissio aikoo vähentää energiariippuvuutta Venäjästä

Vastatoimena Venäjän hyökkäykseen Ukrainaa vastaan Euroopan komissio julkisti maaliskuun alussa REPowerEUtiedonannon. Sen tavoitteena on vähentää venäläisen kaasun kysyntää EU:ssa kahdella kolmasosalla vuoden loppuun mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi komissio ehdottaa, että kaasutoimituksia monipuolistetaan käyttämällä nesteytettyä maakaasua ja tuottamalla enemmän biometaania ja uusiutuvaa vetyä, ja samalla vähennetään yleistä riippuvuutta fossiilisista polttoaineista. .

Osana nopeutettua hyväksymisprosessia komissio teki kaasua koskevan lakiehdotuksen, jonka päätavoitteena on varmistaa, että kaasuvarastottäytetään riittävästi ensi talveen mennessä. Tähän liittyy velvoite täyttää kaasuvarastot 90-prosenttisesti. Toukokuun puolivälissä tätä ehdotusta seuraa ehdotus sähkömarkkinoiden rakenteen optimoinnista sekä konkreettinen suunnitelma venäläisten fossiilisten polttoaineiden käytöstä luopumiseksi.

Euroopan parlamentti tarkastelee taksonomiasääntöjä ydinvoiman ja maakaasun osalta

Komissio julkaisi maaliskuun puolivälissä virallisen täydentävän delegoidun säädöksen, jossa määritetään ydinvoimaa ja kaasua koskevat EU:n taksonomiakriteerit. Tästä käynnistyi tarkastelujakso, jonka aikana sekä Euroopan neuvosto että Euroopan parlamentti voivat hylätä säädöksen heinäkuun puoliväliin 2022 mennessä.

Vaikka täydentävän delegoidun säädöksen osia olisi vielä selvennettävä, se on tärkeä perusta ydinvoiman merkityksen tunnustamiselle Euroopan hiilineutraaliustavoitteen saavuttamisessa. Siksi Fortum puoltaa säädöksen hyväksymistä. Keskustelu ydinvoiman ja kaasun sisällyttämisestä EU:n taksonomiaan kuitenkin jatkuu etenkin Euroopan parlamentissa, eikä säädöksen kumoamisen mahdollisuutta voi sulkea pois.

Ruotsin sähköistämisstrategia julkaistu

Ruotsin hallitus esitteli kansallisen sähköistämisstrategiansa helmikuussa 2022. Strategian tavoitteena on esittää kattava näkemys siitä, mitä energiasektorin kasvu edellyttää, ja tarjota riittävät resurssit teollisuuden ja liikenteen sähköistämiseen. Ruotsin tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöt nollaan vuoteen 2045 mennessä, ja sähköistäminen on ratkaisevan tärkeää tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Strategia koostuu 67 eri toimenpiteestä vuosille 2022–2024. Niillä nopeutetaan infrastruktuurin käyttöönottoa, edistetään toimitusvarmuutta, poistetaan uuden sähköntuotannon esteitä ja kehitetään sähkömarkkinoita.

Saksa on ryhtynyt toimiin toimitusvarmuuden takaamiseksi

Helmikuun lopulla liittovaltion talous- ja ilmastoministeriö keskeytti Nord Stream 2:n sertifiointiprosessin geopoliittisen tilanteen seurauksena. Lisäksi on asetettu pakotteita, jotka estävät putken käytön. Toimitusvarmuuden vuoksi ministeriö otti käyttöön kattavia toimenpiteitä, kuten varautumissuunnitelman, jolla turvataan öljy-, kaasu- ja hiilivarastot pakollisilla vähimmäisvarannoilla. Lisäksi kolmivaiheisen hätäsuunnitelman ensimmäinen vaihe aktivoitiin

maaliskuun lopussa mahdollisen toimituskatkon varalta. Näin hallitus jatkaa kaasumarkkinoiden seuraamista mutta ei toistaiseksi aio puuttua markkinoiden toimintaan.

Saksa kärsii muiden maiden tavoin energian hintojen noususta. Se pyrkii minimoimaan riippuvuuden Venäjän energiantuonnista mahdollisimman nopeasti ja takaamaan toimitusvarmuuden. Näiden haasteiden ratkaisemiseksi harkitaan hiilivoimaloiden käyttöiän pidentämistä, ja uusiutuvan energian käytön laajentaminen saa yhä enemmän tukea. Kaasu nähdään edelleen välttämättömänä siirtymävaiheen polttoaineena, mutta sitä hankitaan uusista toimittajamaista. Vastaavasti liittohallitus tukee myös nesteytetyn maakaasun infrastruktuurin kehittämistä.

Saksa nopeuttaa energiasiirtymää lainsäädännön "pääsiäispaketilla"

Liittovaltion talous- ja ilmastoministeriö esitteli tammikuussa 2022 Saksan energiapolitiikan suunnan. Ministeriön mukaan Saksan on ryhdyttävä merkittäviin toimenpiteisiin, jotta se voi saavuttaa vuoden 2021 ilmastonsuojelulain tavoitteet sekä olla ilmastoneutraali vuonna 2045. Siksi ministeriö esitteli "välittömien ilmastotoimien ohjelman", joka koostuu kahdesta lainsäädäntöpaketista ("pääsiäinen" ja "kesä"). Äskettäin julkaistu "pääsiäispaketti" koostuu useista ehdotuksista, kuten uusiutuvia energialähteitä koskevasta laista ja sen muutoksista sekä tuuli- ja aurinkovoiman lisäyspolitiikkojen uudistuksesta. Pääsiäispaketti hyväksytään todennäköisesti ennen kesää.

Suomen ilmasto- ja energiastrategia julkaistu

Suomen hallitus julkaisi luonnoksen kansalliseksi ilmasto- ja energiastrategiaksi ja lähetti sen kommenttikierrokselle 14.4.2022. Strategia on kattava toimenpideohjelma, jonka avulla Suomi saavuttaa ilmastoneutraaliutta koskevan tavoitteen vuoteen 2035 mennessä. Perinteisten päästöjen vähentämistoimien lisäksi strategiassa käsitellään useita erityisaiheita: järjestelmien integraatiota ja sähköistämistä, vetyä ja sähköpolttoaineita, tulevaisuuden lämmitysjärjestelmää, merituulivoimaa ja kehittyvää ydinenergiaa. Vetyä käsittelevässä luvussa esitetään myös erillinen kansallinen vetystrategia ja asetetaan tavoitteet elektrolyysikapasiteetille: 200 MW vuoteen 2025 mennessä ja vähintään 1 000 MW vuoteen 2030 mennessä. Kommenttikierroksen jälkeen strategia menee eduskunnan käsittelyyn.

Suomen vesienhoitosuunnitelmia koskevat valitukset etenevät

Suomen hallitus hyväksyi vesien hoitosuunnitelmat joulukuussa 2021. Tammikuussa Fortum teki korkeimpaan hallinto-oikeuteen kaksi valitusta, jotka koskevat Oulujoen vesistön alaosaa sekä Klobbfjärdenin merialuetta Loviisan ydinvoimalaitoksen ympärillä. Pääsyynä valituksiin oli vesistöjen puutteellinen luokitus. Asianomaiset viranomaiset ovat toimittaneet lausuntonsa vuoden 2022 alkupuoliskolla, ja Fortum valmistelee parhaillaan näihin lausuntoihin kirjallisia vastauksia, jotka lähetetään vuoden 2022 toisen neljänneksen aikana. Oikeuden päätöksiä odotetaan vuoden 2022 aikana.

Hallituksen lupa myönnetty käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituspaikalle Ruotsissa

Tammikuussa 2022 Ruotsin hallitus päätti antaa luvan käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituspaikalle Forsmarkissa Östhammarin kunnassa sekä kapselointilaitokselle Oskarshamnissa. Lupamenettelyn seuraavassa vaiheessa Ruotsin maa- ja ympäristötuomioistuin määrittää ehdot laitoksille, ja välivaraston rakennus- ja toimintalupaa odotetaan kesä– heinäkuussa 2022. Lisäksi Ruotsin säteilyturvakeskus päättää lupaehdoista maan ydinvoimalain mukaisesti. Rakentaminen voi alkaa, kun kaikki luvat on saatu. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituspaikan rakentaminen kestää noin 10 vuotta.

Avaintekijät ja riskit

Fortumin taloudellinen tulos altistuu useille taloudellisille, operatiivisille, strategisille ja vastuullisuuteen liittyville riskeille. Fortum altistuu näille riskeille sekä suoraan että epäsuorasti tytäryhtiöidensä ja osakkuus- ja yhteisyritystensä kautta. Fortumin pääasialliset osakkuus- ja yhteisyritykset ovat TVO, Forsmarks Kraftgrupp AB, Kemijoki Oy ja TGC-1. Lisätietoja on kunkin yhtiön vuosikertomuksessa.

Fortum on Uniperin enemmistöomistaja. Uniper on erillinen pörssiyhtiö, joka toimii Saksan lainsäädännön ja säännösten mukaisesti ja jolla on omat riskienhallintajärjestelmänsä. Lisätietoa Uniperin riskienhallintajärjestelmistä ja riskeille altistumisesta on Uniperin vuoden 2022 ensimmäisessä vuosineljänneskatsauksessa ja vuoden 2021 vuosikertomuksessa.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan 24.2.2022 on vaikuttanut merkittävästi Fortumin ja Uniperin nykyisiin ja tuleviin liiketoimintoihin. Fortum on ilmoittanut, ettei yhtiö tee enää investointeja Venäjällä ja että olemassa olevia sopimuksia ei uusita niiden voimassaolon päättyessä. Yhtiö valmistelee hallittua poistumista Venäjän markkinoilta sekä Venäjän toimintojensa myyntiä ensisijaisena vaihtoehtona. Uniperin venäläisen tytäryhtiön Unipron myyntiprosessin odotetaan myös käynnistyvän uudelleen mahdollisimman pian. Nämä prosessit saattavat viedä aikaa ja edellyttävätlyviranomaisten hyväksyntää. Fortumin nykyiseen liiketoimintaan mahdollisesti haitallisesti vaikuttavien geopoliittisten riskien todennäköisyys on kuitenkin kasvanut, ja joissakin tapauksissa riskit ovat toteutuneet kokonaan tai osittain.

Pakotteiden ja Venäjän mahdollisten vastatoimien arvaamattomuus on merkittävä riski Fortumille. EU, Yhdysvallat ja Iso-Britannia ovat jo asettaneet Venäjälle lukuisia pakotteita, jotka kohdistuvat muun muassa rahoitus- ja energiasektoreihin. Tähän mennessä asetetut pakotteet rajoittavat rajat ylittäviä maksuja Fortumin ja Uniperin Venäjän yksiköistä, mikä voi vaikuttaa tulevien osinkojen kotiuttamiseen Venäjän toiminnoista, konsernin sisäisten lainojen maksuun ja korkomaksuihin.

Yhdysvaltojen Nord Stream 2 AG:lle asettamien pakotteiden seurauksena Uniper ja Fortum kirjasivat ensimmäisen vuosineljänneksen tulokseensa arvonalentumisen koko jäljellä olevan saamisen kirjanpitoarvolle ja kertyneelle korolle (yhteensä noin 1 miljardi euroa). Fortum kirjasi myös 275 miljoonaa euroa arvonalentumisia, jotka liittyvät Russiasegmentin käyttöomaisuuteen ja liikearvoon, sekä 555 miljoonaa euroa arvonalentumisia, jotka liittyvät Uniperin venäläisen tytäryhtiön Unipron käyttöomaisuuteen. Lisäksi kirjattiin 150 miljoonaa euroa arvonalentumisia, jotka liittyvät Fortumin omistukseen venäläisessä TGC-1:ssä, ja 22 miljoonaa euroa arvonalentumisia, jotka liittyvät uusiutuvan energian yhteisyrityksiin Venäjällä.

Venäjän vastaisten pakotteiden laajentaminen ja mahdolliset vastatoimet voivat vaikuttaa nykyisiin tai tuleviin liikesuhteisiin. Kaasun, hiilen, öljyn ja muiden polttoaineiden fyysisten toimitusten supistumisen riski Venäjältä voi vaikuttaa esimerkiksi Fortumin voimalaitosten käytettävyyteen sekä fyysisiin toimituksiin asiakkaille. Erityisesti venäläisen kaasun toimitusten supistamisella voi olla merkittävä vaikutus Uniperin kaasuliiketoimintaan. Jos tämä toteutuu, se voi edellyttää Uniperilta kaasun hankkimista markkinoilta korotettuun hintaan, jotta yhtiö pystyy palvelemaan asiakkaitaan. Saksan hallitus valmistelee parhaillaan Saksan energiaturvallisuuslain muutosta, jonka tavoitteena luoda varmuutta energiayhtiöille ja heidän asiakkailleen äkillisessä energiahätätilanteessa myös kaasun hintojen sopeuttamisen osalta. Jos kaasuvirtoja supistetaan merkittävästi ja kaasun tarjonnan ja kysynnän tasapaino järkkyy, Saksan viranomaiset voivat julistaa hätätilan. Siinä tapauksessa sääntelyviranomainen (BNetzA), joka vastaa liittovaltion kuormituksen jakamisesta, ottaisi järjestelmän hallintaansa ja kaikkien markkinaosapuolten olisi toimittava sen ohjeiden mukaisesti. Jo maaliskuun lopussa Saksan elinkeino- ja ilmastoministeri Robert Habeck asetti maasumarkkinoille ennakkovaroitustilan. Uniper seuraa tilannetta aktiivisesti ja keskustelee riskinhallintatoimista vastuuviranomaisten kanssa. Lisäksi Fortum ja Uniper ovat sitoutuneet varmistamaan voimassa olevien sääntöjen ja soveltuvien pakotelakien jatkuvan noudattamisen ja valmistelemaan jatkuvasti hallintatoimia, joilla minimoidaan eskaloitumisen vaikutukset Fortumiin.

Venäjän Ukrainaan kohdistuneen hyökkäyksen jälkeen kannattavan sähkön- ja lämmöntuotantoyrityksen omistamisesta ja toiminnasta Venäjällä on tullut haasteellista. Fortumin Venäjän liiketoiminnan kannalta keskeisiä tekijöitä ovat talouskasvu, ruplan kurssi, korot (jotka vaikuttavat myös kapasiteettimaksuihin) sekä sähkö- ja lämpöliiketoiminnan sääntely. Näihin tekijöihin liittyvät riskit ovat osittain toteutumassa, kun yleinen taloudellinen tilanne ja liiketoimintaympäristö heikkenevät, mikä koskee myös bruttokansantuotteen kehitystä ja korkojen nousua. Nykyinen geopoliittinen tilanne on vaikuttanut negatiivisesti Fortumin liiketoiminnan kannattavuuteen Venäjällä, ja jatkuvan heikentymisen riski kasvaa, jos konflikti pitkittyy tai kärjistyy entisestään. Ulkomaisen omaisuuden kansallistamiseen tähtäävien vastatoimien riski kasvaa, kun Venäjä haluaa kostaa pakotteet länsimaille. Tällaiset vastatoimet voivat johtaa Fortumin Venäjän tuotantolaitosten hallinnan menettämiseen tai äärimmäisessä tapauksessa pakkolunastukseen. Fortum valmistautuu tällaiseen skenaarioon varmistamalla, että sen liiketoiminnot Venäjällä pystyvät toimimaan itsenäisesti ja kaikkien soveltuvien lakien, säännösten ja pakotteiden mukaisesti.

Sähkön tukkuhinnat Pohjoismaissa ovat Fortumin liiketoiminnan tuloksen kannalta tärkeimpiä tekijöitä. Pohjoismaissa sähkönhinnat vaihtelevat merkittävästi lyhyellä ja pitkällä aikavälillä useiden tekijöiden perusteella. Näitä tekijöitä ovat esimerkiksi sääolosuhteet, tuotannon ja siirron katkokset, päästöoikeuksien hinnat, hyödykkeiden hinnat sekä tarjonnan ja kysynnän tasapaino. Venäjän hyökkäys Ukrainaan nosti hyödykkeiden hinnat uusiin korkeuksiin ja on lisännyt epävakautta entisestään. Tämän seurauksena Fortumin portfolion arvo kasvoi vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä, mikä on yleisesti ottaen hyvä asia tulevien tuottojen kannalta. Korkeampi arvo yhdistettynä hintojen epävakauden lisääntymiseen on kuitenkin johtanut hyödykehintariskin kasvuun. Fortum suojaa altistumisensa hyödykkeiden markkinahinnoille ja raportoi sähkön tukkumyyntinsä suojaustasoista neljännesvuosittain (ks. "Näkymät").

Fortum altistuu likviditeetti- ja jälleenrahoitusriskeille pääasiassa konsernin liiketoimintojen rahoitustarpeen kautta, mukaan lukien liiketoimintoja varten myönnetyt vakuusmarginaalit ja vakuudet. Hinnat ovat nousseet ja epävakaus lisääntynyt kesästä 2021 lähtien, minkä vuoksi Fortumin pörssikaupankäynnin suojausten vakuusvaatimukset tai kahdenvälisten sopimusten vakuusvaatimukset ovat laskeneet ensimmäisen neljänneksen aikana, mutta pysyneet korkealla tasolla. Herkkyys markkinahintojen heilunnalle on kuitenkin vähentynyt merkittävästi vuoden 2021 lopusta, kun positiot ovat rauenneet ja on ryhdytty lieventäviin lisätoimiin likviditeetin vahvistamiseksi ja marginaalivajeille altistuneiden positioiden vähentämiseksi.

S&P Global Ratings asetti 14.3.2022 Fortumin ja Uniperin BBB-luottoluokitukset Credit Watch Negative -tarkkailuun. S&P:n osoittamia riskitekijöitä, jotka voivat johtaa luottoluokituksen mittareiden heikentymiseen ja mahdollisesti myös luokituksen alentamiseen, ovat keskeytysten kohonnut riski Uniperin maakaasun hankinnassa, hyödykehintojen heilunnasta johtuvat käyttöpääoman muutokset, ja mahdollinen kyvyttömyys kotiuttaa tuottoja Venäjältä. Jos luottoluokitus laskee, todennäköisin vaihtoehto on molempien yhtiöiden luokituksen alentaminen yhdellä asteella, mutta kahden asteen laskua ei voida sulkea kokonaan pois. Luottoluokitusten laskeminen etenkin investment grade tason alle (BB+ tai alempi) voisi aktivoida vastapuolten (pääasiassa Uniperin Global Commodities -liiketoiminnassa) vaatimaan lisää käteisvakuuksia tai muita vakuuksia. Lisäksi luottoluokituksen alentaminen voisi vaikeuttaa pääomamarkkinoille pääsyä ja lisätä uuden rahoituksen kustannuksia. Fortumin tavoitteena on vähintään BBB-tason investment grade -luottoluokitus.

Fortumin liiketoimintaan kuuluvat energian tuotanto, varastointi ja jakelu sekä toiminnan valvonta ja voimalaitosten tai muiden energiateollisuuden laitosten rakentaminen, modernisointi, kunnossapito ja käytöstä poistaminen. Mikä tahansa ei-toivottu toimintaan liittyvä tapahtuma (joka voi johtua esimerkiksi teknisestä viasta, inhimillisestä virheestä, prosessivirheestä, luonnonkatastrofeista, sabotaasista, keskeisten toimittajien epäonnistumisesta tai terrori-iskusta) voi vaarantaa henkilökohtaisen turvallisuuden tai aiheuttaa ympäristö- tai fyysisiä vahinkoja, liiketoiminnan keskeytyksiä, hankkeiden viivästymisiä ja mahdollisia kolmannen osapuolen vastuita. Näihin liittyvät kustannukset voivat olla korkeat etenkin konsernin suurimmissa yksiköissä ja hankkeissa.

Fortumin riskeistä ja riskienhallintajärjestelmistä on lisätietoja yhtiön vuoden 2021 tilinpäätöksessä.

Näkymät

Suojaukset

Vuoden 2022 ensimmäisen neljänneksen lopussa noin 80 % Generation-segmentin arvioidusta sähkön tukkumyynnistä Pohjoismaissa oli suojattu hintaan 35 euroa/MWh loppuvuodelle 2022 (75 % hintaan 34 euroa/MWh vuoden 2021 lopussa) ja noin 55 % hintaan 33 euroa/MWh vuodelle 2023 (50 % hintaan 31 euroa/MWh vuoden 2021 lopussa).

Vuoden 2022 ensimmäisen neljänneksen lopussa noin 75 % Uniper-segmentin arvioidusta sähkön tukkumyynnistä Pohjoismaissa oli suojattu hintaan 26 euroa/MWh loppuvuodelle 2022 (80 % hintaan 18 euroa/MWh vuoden 2021 lopussa), noin 50 % hintaan 31 euroa/MWh vuodelle 2023 (60 % hintaan 18 euroa/MWh vuoden 2021 lopussa) ja noin 25 % hintaan 30 euroa/MWh vuodelle 2024 (20 % hintaan 30 euroa/MWh vuoden 2021 lopussa).

Raportoidut suojausasteet perustuvat Generation-segmentin suojauksiin ja sähköntuotannon ennusteisiin sekä Uniper-segmentin pohjoismaisen tuotannon ennusteisiin. Tuotanto-omaisuudessa ja suojausten määritelmässä on jonkin verran eroja, eivätkä ne siksi ole täysin vertailukelpoisia.

Raportoidut suojausasteet voivat vaihdella huomattavasti Fortumin ja Uniperin sähköjohdannaismarkkinoilla tekemien toimenpiteiden mukaan. Suojaukset ovat pääasiassa rahoitussopimuksia, joista suurin osa on listattu Nasdaq Commodities -markkinapaikalla ja joilla käydään kauppaa joko Nasdaq Commodities -markkinapaikalla tai kahdenvälisten vastapuolten kanssa.

Investoinnit

Fortum arvioi investointien ilman yritysostoja olevan noin 1 500 miljoonaa euroa vuonna 2022. Arvio sisältää vuosittaiset kunnossapitoinvestoinnit, joiden osuuden arvioidaan olevan noin 800 miljoonaa euroa eli selkeästi alle poistojen tason.

Generation

Generation-segmentin saavutettuun sähkönhintaan Pohjoismaissa vaikuttavat muun muassa suojausasteet, suojaushinnat, spot-hinnat, Fortumin joustavan tuotantorakenteen käytettävyys ja käyttö sekä valuuttakurssivaihtelut. Jos sähköntuotantolähteiden suhteellisten osuuksien muutoksista mahdollisesti johtuvia vaikutuksia (tällä hetkellä noin 45 TWh) ei oteta huomioon, 1 euron muutos megawattituntia kohti Generation-segmentin saavuttamassa sähkön tukkumyyntihinnassa Pohjoismaissa tarkoittaisi noin 45 miljoonan euron muutosta segmentin vuotuisessa vertailukelpoisessa liikevoitossa. Segmentin saavuttama sähkön tukkumyyntihinta sisältää myös lisäarvon, joka saavutetaan vesivoima- ja ydinvoimatuotannon optimoinnilla sekä kaupankäynnin hyödykemarkkinoilla.

Uniper

Jos sähköntuotantolähteiden suhteellisten osuuksien muutoksista mahdollisesti johtuvia vaikutuksia ei oteta huomioon, 1 euron muutos megawattituntia kohti Uniper-segmentinsegmentin tukkumyyntihinnassa (vesivoima ja ydinvoima, tällä hetkellä noin 25 TWh) tarkoittaisi noin 25 miljoonan euron muutosta segmentin vuotuisessa vertailukelpoisessa liikevoitossa. Uniperilla on myös muuta kuin vesi- ja ydinvoimatuotantoa, ja muun tuotannon herkkyys on erilainen eikä sisälly aiemmin mainittuun herkkyyteen.

Uniperin osalta viitataan ohjeistukseen, jonka yhtiö julkaisee neljännesvuosittain.

Russia

Russia-segmentissä CSA-maksujen vaikutuksen odotetaan olevan vuonna 2022 negatiivinen vuoteen 2021 verrattuna. Tämä johtuu Nyagan 1 -tuotantoyksikön CSA-jakson päättymisen vaikutuksesta, jota tasoittaa obligaatioiden korkeampi tuotto.

Verotus

Vuonna 2022 Fortumin vertailukelpoisen efektiivisen veroasteen (ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä) odotetaan olevan tasolla 22–25 %. Uniperin yhdistelyn jälkeen tuloksen painoarvo eri lainkäyttöalueilla on johtanut veroastetta koskevan ohjeistuksen alarajan nousuun. Tämä johtuu konsernin tärkeimpien toimintamaiden korkeammista veroasteista.

Ohjeistuksessa ei ole otettu huomioon 20.12.2021 ehdotetun maailmanlaajuista vähimmäisverotusta koskevan direktiivin mahdollisia vaikutuksia.

Kestävä kehitys

Tässä osavuosikatsauksessa on raportoitu valikoituja kestävän kehityksen tunnuslukuja, jotka sisältävät Uniperin.

Fortumille on erittäin tärkeää vähentää päästöjä sekä hillitä ilmastonmuutosta. Samaan aikaan Fortum kantaa vastuuta luotettavan ja kohtuuhintaisen energian saatavuudesta. Fortumin tavoitteena on myös parantaa energiatehokkuutta ja edistää kiertotaloutta sekä huomioida toiminnan vaikutukset henkilöstöön ja yhteiskuntaan. Edellä esitettyjen olennaisten teemojen perusteella Fortum-konsernin kestävän kehityksen painopistealueet ovat:

Ilmasto ja resurssit	Henkilöstö ja yhteiskunta	Hallinto
Ilmastonmuutos ja kasvihuonekaasupäästöt	Terveys ja turvallisuus ja hyvinvointi	Liiketoiminnan eettisyys ja määräystenmukaisuus
Päästöt ilmaan, maahan ja veteen	Monimuotoisuus, tasavertaisuus ja osallistaminen	Hallinnointi
Energiatehokkuus	Oikeudenmukainen ja houkutteleva työnantaja	Innovaatiot ja digitalisaatio
Kiertotalous ja jätehuolto	Ihmisoikeudet	Jaettu arvonluonti
Luonnon monimuotoisuus	Sidosryhmäyhteistyö	Asiakkaan oikeudet ja asiakastyytyväisyys
Toimitusvarmuus ja kohtuuhintainen energia	Oikeudenmukainen siirtymä
Vedenkäyttö ja käytön optimointi	Yrityskansalaisuus

Fortumin kestävän kehityksen tunnuslukuja seurataan neljännesvuosi- ja vuosiraportoinnin avulla. Fortum julkaisee vuosittain Kestävän kehityksen raportin, jossa on lisätietoja Fortumin kestävän kehityksen mukaisesta toiminnasta.

Kestävän kehityksen tavoitteet

Fortum päivitti ilmastotavoitteensa Pariisin sopimuksen tavoitteiden mukaisiksi joulukuussa 2020 ja on sitoutunut hiilineutraaliuteen viimeistään vuoteen 2050 mennessä. Tavoite sisältää suorat CO2-päästöt (Scope 1) ja epäsuorat CO2-päästöt (Scope 2 ja 3). Fortumin etenemissuunnitelma päästöjen vähentämiseksi Euroopassa on myös määritetty. Fortum on sitoutunut vähintään 50 %:n CO2-päästövähenemään (Scope 1 ja 2) Euroopan tuotannossa vuoteen 2030 mennessä (vuoteen 2019 verrattuna) ja hiilineutraaliuteen (Scope 1 ja 2) viimeistään vuoteen 2035 mennessä.

Scope 3 -päästöillä on merkittävä vaikutus Fortumin kokonaispäästöihin. Joulukuussa 2021 Fortum sitoutui vähentämään Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöjä 35 %:lla viimeistään vuoteen 2035 mennessä (vuoteen 2021 verrattuna).

Vuonna 2022 Fortumin tavoitteena on kehittää tieteeseen perustuva strategia konsernin toimintojen ja uusien hankkeiden luonnon monimuotoisuuden kannalta oleellisten vaikutusten mittaamiseksi ja parantamiseksi.

Fortumille sekä hyvä turvallisuus että työntekijöistä ja urakoitsijoista huolehtiminen on liiketoiminnan perusta sekä tehokkaan ja häiriöttömän toiminnan ehdoton edellytys. Fortumin turvallisuustavoitteet ovat:

• Nolla vakavaa työtapaturmaa
• Tilastoitavien tapaturmien taajuus, oma henkilöstö ja urakoitsijat (Total Recordable Injury Frequency, TRIF). Kunnianhimoinen tavoite on saavuttaa taso <1,0 vuoden 2025 loppuun mennessä.
• Oman henkilöstön ja urakoitsijoiden työtapaturmien vakavuusaste (eli poissaoloon johtaneiden työpäivien lukumäärä jaettuna lääkinnällistä hoitoa vaativien tapaturmien lukumäärällä) ≤ 11 vuonna 2022

Fortumin työntekijät ovat sitoutuneet osallistumaan aktiivisesti uuden yhteisen turvallisuuskulttuuriin luomiseen. Fortum käynnisti vuonna 2022 Turvallisuuskulttuuriohjelman, joka sisältää koulutuksia, webinaareja ja työpajoja kaikille organisaatiotasoille:

• Uusi turvallisuuden verkkokoulutus kaikille Fortumin työntekijöille käynnistetään toisella vuosineljänneksellä 2022
• Johdon turvallisuusjohtamisohjelma vuonna 2022, sisältäen 10 työpajaa noin 250:lle Fortumin johdon edustajalle Espoossa ja Düsseldorfissa, käynnistetään toisella vuosineljänneksellä 2022
• Keskijohdon koulutus vuonna 2023

Fortum asetti tavoitteen koulutuksien (sisältäen turvallisuuden verkkokoulutuksen ja johdon turvallisuusjohtamisohjelman) toteuttamisesta vähintään tasolle 85 % vuonna 2022.

Sekä Fortum ja Uniper ovat Task Force on Climate-related Financial Disclosures (TCFD) -raportoinnin virallisia tukijoita. Fortum on jo pitkään keskittynyt hillitsemään ilmastonmuutosta ja raportoinut TCFD:n suositusten mukaisesti vuodesta 2019.

Fortum julkaisi ilmastonmuutokseen liittyvän edunvalvontaselvityksen joulukuussa 2021. Selvitys on julkisesti saatavilla Fortumin verkkosivuilla. Tiivistelmä selvityksestä julkaistiin myös osana Fortumin Sustainability 2021 raporttia.

Fortum raportoi valikoidut kestävän kehityksen tunnusluvut seuraavassa taulukossa.

Konsernin kestävän kehityksen tunnusluvut 2022

	I/2022	I/2021	2021
Ilmasto ja resurssit
Kokonaishiilidioksidipäästöt, miljoonaa tonnia	20,5	20,3	68,7
Energian kokonaistuotannon CO2-ominaispäästöt, gCO2/kWh	319	307	312
Voimalaitosten käytettävyys, %	85,8	85,2	80,8
Merkittävät ympäristöpoikkeamat*, kpl	1	1	4
Henkilöstö ja yhteiskunta
Tilastoitavien tapaturmien taajuus (TRIF), oma henkilöstö ja urakoitsijat	2,2	1,6	2,2
Työtapaturmien vakavuusaste**, oma henkilöstö ja urakoitsijat	10,2	-	-
Vakavat työtapaturmat, kpl	0	1	3
Turvallisuuden verkkokoulutus***, %	0	-	-
Johdon turvallisuusjohtamisohjelma****, %	0	-	-
Sairauspoissaolot, %	5,3	3,5	3,6

* Ympäristöpoikkeamat, jotka ovat aiheuttaneet merkittävää haittaa ympäristölle (maa, vesi, ilma) tai ympäristölainsäädännön tai -lupaehtojen rikkomuksen. Vuoden 2021 luvut eivät sisällä Uniperia.

** Poissaoloon johtaneiden työpäivien lukumäärä jaettuna tilastoitavien tapaturmien, Total Recordable Injuries (TRI), lukumäärällä

*** Toteutustaso; Luku ei sisällä Uniperia. Koulutukset käynnistyvät vuoden 2022 toisella neljänneksellä.

**** Toteutustaso. Koulutukset käynnistyvät vuoden 2022 toisella neljänneksellä.

Fortumin tavoitteena on erinomainen taloudellinen menestys strategisesti valituilla keskeisillä alueilla vahvan osaamisen ja vastuullisten toimintatapojen avulla. Fortum on saanut luokituksen A- ja Uniper luokituksen B vuoden 2021 CDP Climate Change -arvioinnissa. MSCI EGS Ratings -arvioinnissa Fortum sai luokituksen "BBB" vuonna 2021 ja Uniperin "BB" vuonna 2022. Molemmat yhtiöt ovat myös osallistuneet ISS ESG Corporate Rating -arviointiin, jossa Fortum luokiteltiin luokkaan Prime B- ja Uniper luokkaan Medium C. Fortum on saanut EcoVadis-arvioinnissa Gold Medal -luokituksen vuonna 2022. Uniper sai saman luokituksen EcoVadis-arvioinnissa vuonna 2021. Fortum sai myös 62 pistettä 100 pisteestä Moody's ESG Solutions -arvioinnissa vuonna 2022. Tämän lisäksi Fortum on listattuna Nasdaq Helsingissä sekä mukana STOXX Global ESG Leaders, OMX Sustainability Finland sekä ECPI® -indekseissä.

Ilmasto ja resurssit

Fortumin tunnusluvut ilmaston ja resurssien osalta liittyvät hiilidioksidipäästöihin, toimitusvarmuuteen, luonnon monimuotoisuuteen, sekä merkittävien ympäristö-, työterveys- ja turvallisuuspoikkeamien (EHS-poikkeamat) hallintaan. Tuotantotoiminnot noudattavat ISO 14001 -ympäristöjärjestelmästandardia, ja 100 % Fortumin sähkön- ja lämmöntuotannosta maailmanlaajuisesti on ISO 14001 -sertifioitu.

Fortum-konsernin sähköntuotanto perustuu pääosin maakaasuun ja hiilidioksidipäästöttömään vesi- ja ydinvoimatuotantoon. Fortumin tavoitteena on vähentää hiilen käytön osuutta sähköntuotannossa nopeasti. Tällä hetkellä vain pieni osuus Fortumin sähköntuotannosta perustuu aurinko- ja tuulivoimaan, mutta Fortum tavoittelee näiden tuotantomuotojen merkittävää kasvua seuraavien viiden vuoden aikana.

Fortum on myös suuri kaukolämmön tuottaja useissa kaupungeissa. Lämpöä tuotetaan pääosin maakaasua käyttävissä ja energiatehokkaissa lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitoksissa (CHP). Lisäksi Uniperilla on laajaa raaka-aineiden kauppaan liittyvää liiketoimintaa ja maakaasuvarastoja, joilla on tärkeä rooli luotettavan ja joustavan kaasun toimituksen varmistamisessa. Fortum haluaa mahdollistaa energiajärjestelmän muutoksen tarjoamalla luotettavaa ja kohtuuhintaista vähäpäästöistä energiaa. Tulevaisuudessa energiajärjestelmä – ja Fortumin tuotantoportfolio – perustuu uusiutuvaan energiaan, yhä puhtaampaan kaasuun (kuten vetyyn) ja ydinvoimaan. Lisäksi

Fortum jatkaa teollisuus- ja infrastruktuuriratkaisujen tarjoamista, kuten energiantuotantoa jätteenpoltolla, verkon stabiliteettiratkaisuja sekä energian myyntiä ja varastointia.

Tammi−maaliskuussa 2022 Fortumin suorat hiilidioksidipäästöt olivat 20,5 (20,3) Mt. EU:n ja UK:n päästökauppajärjestelmän (ETS) piirissä oli 7,9 (8,1) Mt kokonaishiilidioksidipäästöistä. Arvio Fortumille myönnettävistä ilmaisista päästöoikeuksista vuonna 2022 on noin 0,3 (0,4) Mt.

20 Fortumin kokonaishiilidioksidipäästöt (miljoonaa tonnia, Mt)	I/2022	I/2021	2021
Kokonaishiilidioksidipäästöt	20,5	20,3	68,7
Päästökauppajärjestelmän alaiset päästöt	7,9	8,1	28,9
Myönnetyt ilmaiset päästöoikeudet	-	-	0,4
Päästökauppajärjestelmään kuulumattomat päästöt Euroopassa	0,2	0,2	0,7
Päästöt Venäjällä	12,4	11,9	39,0

Tammi−maaliskuussa 2022 Fortumin koko energiantuotannon hiilidioksidin ominaispäästöt olivat 319 (307) gCO2/kWh.

Yhteiskunnan toiminta edellyttää häiriötöntä ja luotettavaa energiansaantia. Tammi−maaliskuussa 2022 Fortumin kaasua ja hiiltä käyttävien voimalaitosten käytettävyys oli keskimäärin 85,8 (85,2) %.

Vuonna 2022 merkittävien ympäristöpoikkeamien määritelmä yhdenmukaistettiin Fortumissa ja Uniperissa. Luku sisältää nyt ympäristöpoikkeamat, jotka ovat aiheuttaneet merkittävää haittaa ympäristölle (maa, vesi, ilma) tai ympäristölainsäädännön tai -lupaehtojen rikkomuksen. Tammi−maaliskuussa 2022 Fortumin toiminnoissa tapahtui yksi merkittävä ympäristöpoikkeama vesivoimalaitoksella Ruotsissa. Ympäristöpoikkeama liittyi minimivirtaaman rikkomukseen, eikä siitä aiheutunut merkittäviä ympäristövaikutuksia.

Henkilöstö ja yhteiskunta

Fortumin tunnusluvut henkilöstön ja yhteiskunnan osalta liittyvät laitos- ja työturvallisuuteen sekä henkilöstön terveyteen ja hyvinvointiin.

Fortumin tavoitteena on olla turvallinen työpaikka sekä omille työntekijöille että yritykselle töitä tekeville urakoitsijoille ja palveluntoimittajille. ISO 45001 -sertifioitu turvallisuusjohtamisjärjestelmä kattaa 99,1 % Fortumin sähkön- ja lämmöntuotannosta maailmanlaajuisesti.

Tammi−maaliskuussa 2022 Fortumin oman henkilöstön ja urakoitsijoiden tilastoitavien tapaturmien taajuus (Total Recordable Injury Frequency, TRIF) oli 2,2 (1,6). Oman henkilöstön ja urakoitsijoiden työtapaturmien vakavuusaste oli 10,2, joka oli alle vuoden 2022 tavoitteen: ≤ 11. Fortumin poissaoloon johtaneiden työtapaturmien taajuus (Lost Time Injury Frequency, LTIF) oli 1,2 (1,2). Fortumin tavoitteena on nolla vakavaa työtapaturmaa. Tammi−maaliskuussa 2022 toiminnoissa ei tapahtunut vakavia työtapaturmia (1).

Fortumin työhyvinvointitoiminnan tarkoituksena on edistää työntekijöidemme terveyttä, työturvallisuutta ja työyhteisön toimivuutta. Tammi−maaliskuussa 2022 Fortumin sairauspoissaoloprosentti oli 5,3 (3,5).

Fortum ja Uniper edellyttävät liiketoimintakumppaneidensa toimivan vastuullisesti ja noudattavan vaatimuksia, jotka on asetettu Toimintaohjeessa ja Toimintaohjeessa palvelun- ja tavarantoimittajille. Fortum arvioi liiketoimintakumppaneidensa toiminnan tasoa toimittajien kvalifioinnin ja toimittaja-auditointien avulla. Tammi−maaliskuussa 2022 Fortum, ilman Uniperia, teki kaksi toimittaja-auditointia Kiinassa. COVID-19-pandemiasta ja matkustusrajoituksista johtuen mahdollisuudet laitostason auditointien tekemiseen ovat olleet erittäin rajoitetut. Uniperilla on käytössä omat prosessinsa ESG-huolellisuusvelvoitteen täyttämisen ja vastapuolen tunnistamisen osalta. Molemmat yhtiöt ovat Bettercoal-hankkeen jäseniä ja käyttävät Bettercoalin työkaluja hiilen hankintaketjun vastuullisuuden parantamiseen.

Oikeudenkäynnit

Meneillään olevissa oikeudenkäynneissä ei tapahtunut olennaisia muutoksia vuoden 2022 ensimmäisen vuosineljänneksen aikana. Oikeudenkäynneistä on lisätietoa liitteessä 20.

Osakkeet ja osakepääoma

Fortumin osake Nasdaq Helsingissä

Tammi–maaliskuu 2022	Osakevaihto kpl	Arvo yhteensä euroa	Korkein euroa	Alin euroa	Keskihinta euroa*	Viimeisin euroa
FORTUM	141 926 051	2 843 236 505	27,18	14,14	20,02	16,53
* Kaupankäyntimäärällä painotettu.

	31.3.2022	31.3.2021
Markkina-arvo, milj. euroa	14,7	20,2
Osakkeenomistajia	194 586	205 540
Suomen valtion omistusosuus, %	50,8	50,8
Hallintarekisteröityjen ja ulkomaisten omistajien osuus, %	27,6	24,5
Kotitalouksien omistusosuus, %	11,6	13,0
Rahoitus- ja vakuutuslaitosten omistusosuus, %	1,5	2,1
Muiden kotimaisten sijoittajien osuus, %	8,5	9,6

Helsingin pörssin lisäksi Fortumin osakkeita vaihdettiin useilla vaihtoehtoisilla markkinapaikoilla, kuten Boat-, Cboe- ja Turquoise-markkinoilla sekä OTC-markkinoilla. Tammi−maaliskuussa 2022 noin 72 % Fortumin osakkeiden kokonaisvaihdosta käytiin muilla markkinapaikoilla kuin Nasdaq Helsingissä (lähde: Bloomberg).

Fortum Oyj:n osakepääoma 30.3.2022 oli 3 046 185 953 euroa ja rekisteröityjen osakkeiden kokonaismäärä 888 294 465 kappaletta. Fortum Oyj:n hallussa ei ole yhtiön omia osakkeita.

Konsernin henkilöstö

Fortum-konsernin toiminnot keskittyvät pääasiassa Pohjoismaihin, Keski-Eurooppaan, Venäjälle, Isoon-Britanniaan ja Puolaan. Henkilöstömäärä maaliskuun 2022 lopussa oli 19 260 (19 140 vuoden 2021 lopussa).

Maaliskuun 2022 lopussa Generation-segmentissä oli 1 262 työntekijää (1 116 vuoden 2021 lopussa), Russiasegmentissä oli 2 744 työntekijää (2 627 vuoden 2021 lopussa), City Solutions -segmentissä oli 1 751 työntekijää (1 766 vuoden 2021 lopussa), Consumer Solutions -segmentissä oli 1 185 työntekijää (1 176 vuoden 2021 lopussa), Uniperissa oli 11 319 työntekijää (11 494 vuoden 2021 lopussa, joista 4 267 Venäjällä) ja Muut toiminnot segmentissä oli 999 työntekijää (961 vuoden 2021 lopussa).

Varsinainen yhtiökokous 2022

Fortum Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 28.3.2022 yhtiön pääkonttorilla Espoossa poikkeusjärjestelyin. Yhtiökokous vahvisti tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2021. Yhtiökokous päätti myöntää vastuuvapauden vuodelta 2021 kaikille vuoden 2021 aikana hallituksen jäseninä ja toimitusjohtajana toimineille henkilöille.

Yhtiökokous päätti, että 31.12.2021 päättyneeltä tilikaudelta maksetaan osinkoa 1,14 euroa osaketta kohti. Täsmäytyspäivä oli 30.3.2022, ja osinko maksettiin 6.4.2022.

Yhtiökokous päätti hyväksyä yhtiön toimielinten palkitsemisraportin vuodelta 2021. Yhtiökokouksen päätös on neuvoaantava.

Yhtiökokous päätti, että hallituksen puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja hallituksen muiden jäsenten vuosipalkkioita muutetaan seuraavasti:

• puheenjohtajalle 88 800 euroa vuodessa
• varapuheenjohtajalle 63 300 euroa vuodessa
• jäsenelle 43 100 euroa vuodessa
• tarkastus- ja riskivaliokunnan puheenjohtajalle 63 300 euroa vuodessa siinä tapauksessa, että hän ei samalla toimi hallituksen puheenjohtajana tai varapuheenjohtajana.

Edellä mainitun vuosipalkkion lisäksi maksetaan seuraavat kiinteät palkkiot valiokuntatyöstä:

• tarkastus- ja riskivaliokunnan jäsenelle 3 000 euroa vuodessa
• nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajalle 5 000 euroa vuodessa
• nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan jäsenelle 2 000 euroa vuodessa
• hallituksen päätöksellä perustetun mahdollisen muun valiokunnan puheenjohtajalle 5 000 euroa vuodessa
• hallituksen päätöksellä perustetun mahdollisen muun valiokunnan jäsenelle 2 000 euroa vuodessa.

Hallituksen jäsenelle lisäksi maksettava kokouspalkkio, joka maksetaan myös hallituksen valiokuntakokouksista, on 800 euroa kultakin kokoukselta tai 1 600 euroa jäsenen matkustaessa kokoukseen asuinmaansa ulkopuolelle. Jäsenen osallistuessa kokoukseen etäyhteyden välityksellä tai päätöksistä, jotka vahvistetaan erillistä kokousta pitämättä, kokouspalkkio on 800 euroa. Jäsenten matkakulut hyvitetään yhtiön matkustussäännön mukaisesti. Hallituksen jäsenten hallitustyöskentelystä maksettava vuosipalkkio maksetaan yhtiön osakkeina ja rahana siten, että noin 40 %:lla vuosipalkkion määrästä hankitaan hallituksen jäsenten nimiin ja lukuun yhtiön osakkeita ja loppuosa maksetaan rahana. Yhtiö vastaa osakkeiden hankinnasta aiheutuvista kuluista ja varainsiirtoverosta. Osakkeet hankitaan suoraan hallituksen jäsenten lukuun kahden viikon kuluessa siitä, kun yhtiön ensimmäisen neljänneksen osavuosikatsaus vuodelta 2022 on julkistettu. Jos osakkeiden hankkimista ei voida toteuttaa edellä mainittuna ajankohtana yhtiöön tai hallituksen jäseneen liittyvän syyn vuoksi, osakkeet hankitaan myöhemmin tai vuosipalkkio maksetaan kokonaan rahana. Kokouspalkkiot sekä valiokuntatyöskentelystä tulevat kiinteät palkkiot maksetaan kokonaan rahana.

Yhtiökokous päätti, että hallitus koostuu yhdeksästä jäsenestä. Hallituksen jäseniksi valittiin uudelleen Veli-Matti Reinikkala (puheenjohtaja), Anja McAlister (varapuheenjohtaja), Luisa Delgado, Essimari Kairisto, Teppo Paavola, Philipp Rösler ja Annette Stube. Ralf Christian ja Kimmo Viertola valittiin hallitukseen uusina jäseninä.

Lisäksi Deloitte Oy valittiin uudelleen tilintarkastajaksi. Tilintarkastajan palkkio maksetaan yhtiön hyväksymän laskun perusteella.

Yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta ja luovuttamisesta. Hankittavien tai luovutettavien osakkeiden lukumäärä voi olla yhteensä enintään 20 000 000 osaketta, mikä on noin 2,25 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Omia osakkeita voidaan valtuutuksen nojalla hankkia vain vapaalla omalla pääomalla. Nämä valtuutukset kumosivat vuoden 2021 varsinaisen yhtiökokouksen antamat valtuutukset ja ovat voimassa seuraavaan yhtiökokoukseen saakka, kuitenkin enintään 18 kuukautta.

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään yhteensä enintään 500 000 euron suuruisista lahjoituksista yleishyödyllisiin tai niihin rinnastettaviin tarkoituksiin sekä päättämään lahjoitusten saajista, käyttötarkoituksista ja muista lahjoitusten ehdoista. Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka.

Hallituksen päätökset

Yhtiökokouksen jälkeen pitämässään kokouksessa Fortumin hallitus valitsi keskuudestaan nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajaksi Veli-Matti Reinikkalan sekä jäseniksi Luisa Delgadon, Anja McAlisterin ja Kimmo Viertolan. Lisäksi hallitus valitsi tarkastus- ja riskivaliokunnan puheenjohtajaksi Essimari Kairiston sekä jäseniksi Teppo Paavolan, Philipp Röslerin, Annette Stuben ja Ralf Christianin.

Katsauskauden jälkeiset tapahtumat

Uniper ilmoitti 5.5.2022, että yhtiö oli sopinut Saksan ensimmäinen nesteytetyn maakaasun (LNG) terminaalin käyttöönotosta ja operoinnista Saksan hallituksen kanssa Wilhelmshaveniin. Yhtiö toimii myös terminaalin operaattorina. Uniper investoi hankkeeseen noin 65 miljoonaa euroa. Samalla kaikki projektin osapuolet ovat allekirjoittaneet aiesopimuksen kahden kelluvan LNG-terminaalin hankinnasta Saksan valtiolle. Uniper on avustanut Saksan valtiota niiden varauksessa. Alustavien suunnitelmien mukaan terminaali saadaan käyttöön talvella 2022–

1. Terminaalihankkeella Uniper tukee Saksan valtiota sen suunnitelmissa monipuolistaa maakaasun hankintalähteitään, jotta riippuvuutta Venäjältä tuotavasta maakaasusta voidaan vähentää. Saksa aikoo kehittää Wilhelmshavenin alueelle puhtaan energian keskuksen. Uniper on mukana tässä hankkeessa omalla "Vihreä Wilhelmshaven" -projektillaan.

Osingonmaksu

Vuoden 2022 yhtiökokous päätti, että 31.12.2021 päättyneeltä tilikaudelta maksetaan osinkoa 1,14 euroa osaketta kohti. Osingon täsmäytyspäivä oli 30.3.2022 ja maksupäivä 6.4.2022.

Espoo, 11.5.2022

Fortum Oyj Hallitus

Lisätietoja:

Sijoittajasuhteet ja talousviestintä: Ingela Ulfves, puh. 040 515 1531, Rauno Tiihonen, puh. 010 453 6150, Nora Hallberg, puh. 040 720 1775, Pirjo Lifländer, puh. 040 643 3317, ja investors@fortum.com

Media: Fortum News Desk, 040 198 2843

Tämä osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa hyväksytyn IAS 34 Osavuosikatsaukset -standardin mukaisesti. Tämä osavuosikatsaus on tilintarkastamaton.

Tapahtumakalenteri 2022

Fortumin osavuosikatsaukset vuonna 2022:

• tammi–kesäkuun osavuosikatsaus 12.8.2022 noin klo 9
• tammi–syyskuun osavuosikatsaus 10.11.2022 noin klo 9

Uniperin osavuosikatsaukset vuonna 2022:

• tammi–kesäkuun 2022 tulos 2.8.2022
• tammi–syyskuun 2022 tulos 3.11.2022

Jakelu:

Nasdaq Helsinki Keskeiset tiedotusvälineet www.fortum.com/fi

Osavuosikatsaukseen liittyvää lisätietoa (mukaan lukien vuosineljännestaulukot) on osoitteessa www.fortum.com/sijoittajat.

Osavuosikatsaus on tilintarkastamaton.

Lyhennetty konsernin tuloslaskelma

					Edelliset
milj. euroa	Liite	I/2022	I/2021	2021	12kk
Liikevaihto	3	43 623	21 493	112 400	134 530
Muut tuotot		4 839	1 666	12 380	15 554
Materiaalit ja palvelut		-43 618	-19 491	-105 170	-129 297
Henkilöstökulut		-360	-372	-1 561	-1 549
Poistot	3	-334	-308	-1 281	-1 307
Muut kulut		-4 589	-1 817	-14 232	-17 004
Vertailukelpoinen liikevoitto	3	-438	1 171	2 536	927
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	3, 4	-1 978	174	-3 124	-5 276
Liikevoitto	3	-2 416	1 345	-588	-4 349
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	3, 12	-190	80	192	-78
Korkokulut		-68	-47	-202	-223
Korkotuotot		26	37	156	145
Muut rahoituserät - netto		-914	46	154	-806
Rahoituskulut - netto	7	-956	36	107	-884
Voitto ennen tuloveroja		-3 561	1 460	-289	-5 310
Tuloverot	8	728	-150	175	1 054
Kauden voitto		-2 833	1 310	-114	-4 256
Jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille		-2 222	1 092	739	-2 575
Määräysvallattomille omistajille		-610	218	-852	-1 681
		-2 833	1 310	-114	-4 256
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta konsernin tuloksesta laskettu osakekohtainen tulos (euroa per osake)
Laimentamaton		-2,50	1,23	0,83	-2,90

Laimennetut osakekohtaiset tulokset ovat samat kuin laimentamattomat osakekohtaiset tulokset yllä, koska Fortumilla ei tällä hetkellä ole ulkona olevia laimentavia instrumentteja.

					Edelliset
milj. euroa	Liite	I/2022	I/2021	2021	12kk
Vertailukelpoinen liikevoitto		-438	1 171	2 536	927
Arvonalentumiset ja peruutukset		-830	-1	-83	-911
Myyntivoitot ja muut samankaltaiset erät		3	51	2 681	2 634
Tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutokset		-1 107	165	-5 424	-6 696
Muut		-44	-41	-299	-302
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	3, 4	-1 978	174	-3 124	-5 276
Liikevoitto		-2 416	1 345	-588	-4 349

Katso liitetieto 24 Tunnuslukujen laskentakaavat ja täsmäytykset.

Lyhennetty konsernin laaja tuloslaskelma

				Edelliset
milj. euroa	Liite I/2022	I/2021	2021	12kk
Kauden voitto	-2 833	1 310	-114	-4 256
Muut laajan tuloksen erät
Erät, jotka siirretään tai saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi:
Kassavirran suojaukset
Kauden käyvän arvon muutokset 1)	-1 780	-35	-1 365	-3 110
Siirrot tuloslaskelmaan	598	63	117	653
Siirrot vaihto-omaisuuteen/aineellisiin hyödykkeisiin	1	1	1	1
Laskennalliset verot	346	-8	265	618
Nettosijoitusten suojaus
Kauden käyvän arvon muutokset	19	3	-15	1
Laskennalliset verot	-5	0	1	-5
Muuntoerot 2)	-334	125	322	-137
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten muista laajan tuloksen eristä	22	8	8	22
Muut muutokset	-	52	20	-32
	-1 134	208	-646	-1 988
Erät, joita ei myöhemmin tulla siirtämään tulosvaikutteisiksi:
Sijoitusten uudelleenarvostus	-15	3	-6	-24
Vakuutusmatemaattiset voitot/tappiot etuuspohjaisista järjestelyistä	189	133	226	283
Vakuutusmatemaattiset voitot/tappiot etuuspohjaisista järjestelyistä osakkuus- ja
yhteisyrityksissä	2	-	29	31
	176	136	250	290
Muut laajan tuloksen erät, laskennallisten verojen jälkeen	-957	343	-397	-1 697
Laaja tulos yhteensä	-3 790	1 653	-510	-5 953
Laajan tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille	-3 048	1 355	185	-4 218
Määräysvallattomille omistajille	-742	299	-695	-1 735
	-3 790	1 653	-510	-5 953

1) Kassavirtasuojausten käyvän arvon muutokset liittyvät lähinnä johdannaisten, kuten futuurien ja termiinien, käypään arvoon arvostamiseen. Johdannaisilla suojataan tulevien hyödyketransaktioiden myyntihintaa ja niihin sovelletaan suojauslaskentaa. Kun hyödykkeen markkinahinta on korkeampi (alhaisempi) kuin suojaushinta, vaikutus omaan pääomaan on negatiivinen (positiivinen).

2) Ulkomaisten tytäryritysten muuntoerot, pääosin Venäjän rupla ja Ruotsin kruunu.

Lyhennetty konsernin tase

milj. euroa	Liite	31.3.2022	31.12.2021
VARAT
Pitkäaikaiset varat Aineettomat hyödykkeet	10	1 954	2 167
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja käyttöoikeusomaisuuserät	11	17 111	19 049
Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä	12	2 225	2 461
Osuudet ydinjätehuoltorahastoista	16	3 399	3 515
Muut pitkäaikaiset sijoitukset		579	570
Laskennalliset verosaamiset		3 180	2 149
Johdannaisinstrumentit	5	38 217	17 096
Pitkäaikaiset korolliset saamiset	14	1 321	2 392
Pitkäaikaiset varat yhteensä		67 987	49 399
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus		3 895	2 275
Johdannaisinstrumentit	5	105 593	65 392
Lyhytaikaiset korolliset saamiset	14	640	715
Tuloverosaamiset		170	161
Vakuussaaminen	15	7 441	9 163
Myyntisaamiset ja muut saamiset		13 323	14 856
Likvidit varat	15	6 419	7 592
Lyhytaikaiset varat yhteensä		137 482	100 155
Myytävänä olevat omaisuuserät	6	956	108
Varat yhteensä		206 425	149 661
OMA PÄÄOMA
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma		3 046	3 046
Ylikurssirahasto		73	73
Kertyneet voittovarat		6 479	10 062
Muut oman pääoman erät		-1 563	-1 050
Yhteensä		8 036	12 131
Määräysvallattomat omistajat		727	1 534
Oma pääoma yhteensä		8 762	13 665
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen vieras pääoma
Korollinen vieras pääoma	15	7 026	8 701
Johdannaisinstrumentit	5	32 853	16 657
Laskennalliset verovelat		679	827
Ydinvoimaan liittyvät varaukset	16	3 840	3 891
Muut varaukset	17	4 666	4 108
Eläkevelvoitteet, netto	18	931	1 190
Muu pitkäaikainen vieras pääoma		460	397
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä		50 455	35 771
Lyhytaikainen vieras pääoma
Korollinen vieras pääoma	15	7 849	8 519
Johdannaisinstrumentit	5	117 224	71 947
Muut varaukset	17	3 018	2 299
Vakuusvelka	15	1 864	985
Ostovelat ja muu vieras pääoma		16 892	16 477
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä		146 847	100 226
Myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät velat	6	360	-
Vieras pääoma yhteensä		197 662	135 997
Oma pääoma ja vieras pääoma yhteensä		206 425	149 661

Lyhennetty laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

	Kertyneet voittovarat Muut oman pääoman erät
							Muut laajan tuloksen erät		Määräys
			Kertyneet			Muut laajan	osakkuus	Emo	vallat	Oma
	Osake	Ylikurssi	voitto	Muunto	Kassavirta	tuloksen	ja yhteis	yhtiön	tomat	pääoma
milj. euroa	pääoma	rahasto	varat	erot	suojaukset	erät	yrityksissä	omistajat	omistajat	yhteensä
Oma pääoma 1.1.2022	3 046	73	12 830	-2 768	-1 138	34	54	12 131	1 534	13 665
IS Kauden voitto			-2 222					-2 222	-610	-2 833
Muuntoerot				-313	5	1		-307	-27	-334
Muut laajan tuloksen erät					-691	149	23	-519	-104	-623
Kauden laaja tulos yhteensä			-2 222	-313	-686	150	23	-3 048	-742	-3 790
Osingonjako			-1 013					-1 013		-1 013
Liiketoimet määräysvallattomien omistajien kanssa			-37					-37	-66	-103
Muut			3					3		3
BS Oma pääoma 31.3.2022	3 046	73	9 560	-3 081	-1 824	184	77	8 036	727	8 762
Oma pääoma 1.1.2021	3 046	73	13 097	-2 948	-158	-175	18	12 953	2 624	15 577
IS Kauden voitto			1 092					1 092	218	1 310
Muuntoerot				93	2	5		100	25	125
Muut laajan tuloksen erät					21	135	7	163	55	218
Kauden laaja tulos yhteensä			1 092	93	23	140	7	1 355	299	1 653
Liiketoimet määräysvallattomien omistajien kanssa			-9					-9	-17	-26
Muut			5					5	3	8
BS Oma pääoma 31.3.2021	3 046	73	14 184	-2 855	-136	-35	25	14 303	2 910	17 213
Oma pääoma 1.1.2021	3 046	73	13 097	-2 948	-158	-175	18	12 953	2 624	15 577
IS Kauden voitto			739					739	-852	-114
Muuntoerot				180	2	2		184	137	322
Muut laajan tuloksen erät					-982	207	37	-738	20	-718
Kauden laaja tulos yhteensä			739	180	-980	209	37	185	-695	-510
Osingonjako			-995					-995	-171	-1 166
Liiketoimet määräysvallattomien omistajien kanssa			-15					-15	-221	-236
Muut			3					3	-3	0
BS Oma pääoma 31.12.2021	3 046	73	12 830	-2 768	-1 138	34	54	12 131	1 534	13 665

Muuntoerot

Ulkomaisten tytäryritysten tilinpäätöstiedot muunnetaan euroiksi käyttäen tuloslaskelman osalta keskikurssia ja taseen osalta tilinpäätöspäivän kurssia. Kurssiero, joka syntyy muunnosta euroiksi, kirjataan omaan pääomaan. Kurssieroa syntyy pääosin Venäjän ruplan ja Ruotsin kruunun vaikutuksesta. Katso lisätietoja käytetyistä kursseista liitetiedossa 1.4 Osavuosikatsauksessa käytetyt keskeisimmät valuuttakurssit.

Kassavirtasuojaukset

Emoyhtiön omistajille kuuluva osuus kassavirtasuojausten käyvän arvon muutoksista liittyy lähinnä hyödykejohdannaisten, kuten futuurien ja termiinien, käypään arvoon arvostamiseen. Hyödykejohdannaisilla suojataan tulevien hyödyketransaktioiden myyntihintaa ja niihin sovelletaan suojauslaskentaa. Kun hyödykkeen markkinahinta on korkeampi (alhaisempi) kuin suojaushinta, vaikutus omaan pääomaan on negatiivinen (positiivinen).

Osingonjako

Vuoden 2021 osingonjaosta, 1,14 euroa osakkeelta ja yhteensä 1 013 miljoonaa euroa, päätettiin yhtiökokouksessa 28.3.2022. Osinko maksettiin 6.4.2022. Lisätietoja liitetiedossa 9 Osakekohtainen osinko.

Lyhennetty konsernin rahavirtalaskelma

					Edelliset
milj. euroa Liiketoiminnan rahavirta	Liite	I/2022	I/2021	2021	12kk
IS Kauden voitto		-2 833	1 310	-114	-4 256
Oikaisuerät:
Tuloverot		-728	150	-175	-1 054
Rahoituskulut - netto		956	-36	-107	884
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	12	190	-80	-192	78
Poistot	3	334	308	1 281	1 307
Liikevoitto ennen poistoja (Käyttökate)		-2 082	1 653	693	-3 042
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	3, 4	1 978	-174	3 124	5 276
Vertailukelpoinen käyttökate		-104	1 479	3 817	2 234
Ei-kassavaikutteiset sekä muut erät 1)		386	278	1 506	1 615
Saadut korot		14	13	75	76
Maksetut korot		-95	-61	-202	-237
Saadut osingot		1	6	124	119
Maksetut tuloverot		-158	-93	-493	-558
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta 1)		45	1 621	4 827	3 250
Käyttöpääoman muutos 1)		-1 574	-790	144	-640
Liiketoiminnan rahavirta yhteensä		-1 529	831	4 970	2 610
Investointien rahavirta
Investoinnit käyttöomaisuuteen	3	-202	-293	-1 178	-1 087
Hankitut osakkeet 2)	6	-12	-22	-294	-284
Käyttöomaisuuden myynnit		75	14	20	81
Myydyt osakkeet ja pääoman palautukset	6	6	129	3 863	3 740
Osakaslainat osakkuusyrityksille ja yhteisyrityksille	14	26	-19	-8	36
Vakuussaamisten muutos		1 722	16	-7 964	-6 258
Muutos muissa korollisissa saamisissa	14	44	-19	-166	-103
Investointien rahavirta yhteensä		1 659	-194	-5 727	-3 873
Rahavirta ennen rahoitusta		130	637	-756	-1 264
Rahoituksen rahavirta
Pitkäaikaisten lainojen nostot	15	0	62	3 439	3 377
Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset	15	-300	-42	-2 315	-2 574
Lyhytaikaisten lainojen muutos	15	-1 787	295	5 364	3 282
Osingonjako emoyhtiön omistajille	9	0	0	-995	-995
Osingonjako määräysvallattomille omistajille		0	0	-171	-171
Vakuusvelan muutos		875	339	649	1 184
Muut rahoituserät		-75	1	43	-33
Rahoituksen rahavirta yhteensä		-1 287	655	6 013	4 071
Laskelman mukainen likvidien varojen muutos		-1 158	1 292	5 256	2 807
Likvidit varat kauden alussa	15	7 592	2 308	2 308	3 618
Valuuttakurssierot likvideissä varoissa		-15	18	29	-4
Likvidit varat kauden lopussa 3)	15	6 420	3 618	7 592	6 420

1) Vuoden 2021 neljännellä neljänneksellä Aineettomat hyödykkeet -ryhmään sisältyneet CO2-päästöoikeudet uudelleenluokiteltiin vaihto-omaisuudeksi.

Uudelleenluokittelulla oli myös vaikutus Käyttöpääoman muutos sekä Ei-kassavaikutteiset sekä muut erät riveihin. Vertailutiedot on luokiteltu uudelleen vastaavasti. 2) Vuoden 2022 ensimmäisestä neljänneksestä lähtien Fortum esittää Uniperin uusien osakkeiden hankinnan rahoituksen rahavirrassa vastatakseen paremmin IAS 7 Rahavirtalaskelmat -standardin vaatimuksiin. Vuoden 2021 viimeiseen neljännekseen asti Uniperin uusien osakkeiden hankinta esitettiin investointien rahavirrassa. Vertailukautta ei ole uudelleenluokiteltu.

3) Sisältää miljoona euroa 31.3.2022 myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyviä likvidejä varoja. Katso liitetieto 6.3 Myytävänä olevat omaisuuserät.

Rahavirtalaskelman lisätietoja

Käyttöpääoman muutos

				Edelliset
milj. euroa	I/2022	I/2021	2021	12kk
Korottomien saamisten muutos, vähennys(+)/lisäys(-)	1 457	-3	-5 892	-4 432
Vaihto-omaisuuden muutos, vähennys(+)/lisäys(-) 1)	-1 619	-83	-192	-1 728
Korottomien velkojen muutos, vähennys(-)/lisäys(+)	-1 412	-704	6 227	5 519
CF Yhteensä 1)	-1 574	-790	144	-640

1) Vuoden 2021 neljännellä neljänneksellä Aineettomat hyödykkeet -ryhmään sisältyneet CO2-päästöoikeudet uudelleenluokiteltiin vaihto-omaisuudeksi. Uudelleenluokittelulla oli myös vaikutus Käyttöpääoman muutos sekä Ei-kassavaikutteiset sekä muut erät riveihin. Vertailutiedot on luokiteltu uudelleen vastaavasti.

Maksetut käyttöomaisuusinvestoinnit rahavirtalaskelmassa

				Edelliset
milj. euroa	I/2022	I/2021	2021	12kk
Käyttöomaisuusinvestoinnit	162	228	1 116	1 050
Muutokset maksamattomissa investoinneissa, vähennys(+)/lisäys(-)	42	74	78	45
Aktivoidut vieraan pääoman menot	-2	-9	-16	-8
CF Yhteensä	202	293	1 178	1 087

Hankitut osakkeet rahavirtalaskelmassa

Osakehankintojen nettovaikutus oli vuoden 2022 ensimmäisen neljänneksen aikana 12 miljoonaa euroa (I/2021: 22). Katso lisätietoja liitetiedossa 6.1 Yrityshankinnat. Vuoden 2022 ensimmäisestä neljänneksestä lähtien Fortum esittää Uniperin uusien osakkeiden hankinnan rahoituksen rahavirrassa vastatakseen paremmin IAS 7 Rahavirtalaskelmat standardin vaatimuksiin. Vuoden 2021 viimeiseen neljännekseen asti Uniperin uusien osakkeiden hankinta esitettiin investointien rahavirrassa. Vertailukautta ei ole uudelleenluokiteltu.

Myydyt osakkeet rahavirtalaskelmassa

				Edelliset
milj. euroa	I/2022	I/2021	2021	12kk
Myydyt tytäryritysosakkeet pl. myytyjen yritysten rahavarat	0	128	932	804
Myydyt osakkuus- ja yhteisyritysosakkeet ja pääoman palautukset	0	0	2 903	2 903
Myydyt muut sijoitukset	6	-	28	34
CF Yhteensä	6	129	3 863	3 740

Vuoden 2022 ensimmäisen neljänneksen aikana ei ollut merkittäviä yritysmyyntejä. Vuoden 2021 aikana Fortum sai päätökseen 50 prosentin omistusosuutensa myynnin ruotsalaisesta kaukolämpö- ja kaukokylmäyhtiö Stockholm Exergistä, Baltian kaukolämpöliiketoimintansa myynnin, Intian Pavagada II:n ja Rajasthanin aurinkovoimapuistojen myynnin, Norjassa olevan Sørfjordin tuulipuiston 80 prosentin osuuden myynnin sekä Ruotsissa kahdeksan pienen vesivoimalaitoksen myynnin. Katso lisätietoja liitetiedossa 6.2 Yritysmyynnit.

Rahoitusnettovelan muutokset

milj. euroa Liite	I/2022	2021
Rahoitusnettovelka kauden alussa	789	7 023
Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA)	-104	3 817
Ei-kassavaikutteiset sekä muut erät	386	1 506
Maksetut nettorahoituskulut ja saadut osingot	-80	-3
Maksetut tuloverot	-158	-493
Käyttöpääoman muutos	-1 574	144
Käyttöomaisuusinvestoinnit	-202	-1 178
Yrityshankinnat	-12	-294
Yritys- ja käyttöomaisuusmyynnit	81	3 883
Muutos korollisissa saamisissa	70	-174
Osingonjako emoyhtiön omistajille	0	-995
Osingonjako määräysvallattomille omistajille	0	-171
Muut rahoitustoiminnot	-75	43
Nettorahavirta ('-' rahoitusnettovelan kasvu)	-1 668	6 084
Muuntoerot ja muut muutokset	-222	-150
Rahoitusnettovelka kauden lopussa 15	2 235	789

Ei sisällä myytävänä olevien omaisuuserien rahoitusnettovelkaa. Katso lisätietoja liitetiedosta 6 Yrityshankinnat ja myynnit ja myytävänä olevat omaisuuserät.

Pääomariskien hallinta

Pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet ovat:

• • Rahoitusnettovelan ja vertailukelpoisen käyttökatteen suhde alle 2x
• Uusien investointien vähimmäistuottovaatimus on pääomakustannusten painotettu keskiarvo (WACC) ja vähintään
• − +100 korkopistettä 'vihreissä' investoinneissa
• − +200 korkopistettä muissa investoinneissa

Vertailukelpoinen käyttökate on vaihtoehtoinen tunnusluku, ja sitä käytetään osatekijänä pääomarakenteen tavoitteen tunnusluvussa rahoitusnettovelka/vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA).

Fortumin tavoitteena on vähintään BBB-tason investment grade -luottoluokitus.

Tammikuussa 2022 S&P Global Ratings vahvisti Fortumille ja Uniperille BBB-luokituksen vakain näkymin. Fortumin osinkopolitiikkana on "maksaa vakaata, kestävää ja ajan myötä kasvavaa osinkoa".

S&P Global Ratings asetti 14.3.2022 Fortumin ja Uniperin BBB-luottoluokitukset Credit Watch Negative -tarkkailuun. S&P:n osoittamia riskitekijöitä, jotka voivat johtaa luottoluokituksen mittareiden heikentymiseen ja mahdollisesti myös luokituksen alentamiseen, ovat keskeytysten kohonnut riski Uniperin maakaasun hankinnassa, hyödykehintojen heilunnasta johtuvat käyttöpääoman muutokset, ja mahdollinen kyvyttömyys kotiuttaa tuottoja Venäjältä. Jos luottoluokitus laskee, todennäköisin vaihtoehto on molempien yhtiöiden luokituksen alentaminen yhdellä asteella, mutta kahden asteen laskua ei voida sulkea kokonaan pois. Luottoluokitusten laskeminen etenkin investment grade tason alle (BB+ tai alempi) voisi aktivoida vastapuolten (pääasiassa Uniperin Global Commodities -liiketoiminnassa) vaatimaan lisää käteisvakuuksia tai muita vakuuksia. Lisäksi luottoluokituksen alentaminen voisi vaikeuttaa pääomamarkkinoille pääsyä ja lisätä uuden rahoituksen kustannuksia.

Fitch vahvisti 17.3.2022 Fortumille pitkäaikaisen BBB-luokituksen vakain näkymin.

Rahoitusnettovelka/vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA)

			Edelliset
milj. euroa	Liite	2021	12kk
+ Korollinen vieras pääoma		17 220	14 875
- BS Likvidit varat		7 592	6 419
- Pitkäaikaiset arvopaperisijoitukset		111	106
- Vakuusjärjestelysopimusarvopaperit		549	537
- Korollisiin saamisiin sisältyvät arvopaperit		660	643
- BS Vakuussaaminen		9 163	7 441
+ BS Vakuusvelka		985	1 864
+/- Nettovakuusvelka/-saaminen		-8 179	-5 578
Rahoitusnettovelka	15	789	2 235
IS Liikevoitto		-588	-4 349
+ IS Poistot		1 281	1 307
Käyttökate		693	-3 042
- IS Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät		3 124	5 276
Vertailukelpoinen käyttökate		3 817	2 234
Rahoitusnettovelka/vertailukelpoinen käyttökate		0,2	1,0

Katso lisätietoja vertailukelpoisuuteen vaikuttavista eristä liitetiedosta 4 Vertailukelpoinen liikevoitto ja vertailukelpoinen kauden voitto, ja lisätietoja rahoituksesta ja likviditeetin statuksesta on liitetiedossa 15 Korollinen nettovelka.

Tunnuslukuja

milj. euroa tai kuten merkitty	I/2022	I/2021	2021	Edelliset 12kk
Raportoitu
IS Liikevaihto	43 623	21 493	112 400	134 530
IS Liikevoitto	-2 416	1 345	-588	-4 349
IS Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	-190	80	192	-78
IS Kauden voitto	-2 833	1 310	-114	-4 256
IS Kauden voitto (määräysvallattomien omistajien osuuden jälkeen)	-2 222	1 092	739	-2 575
Tulos/osake (laimentamaton), euroa	-2,50	1,23	0,83	-2,90
CF Liiketoiminnan rahavirta	-1 529	831	4 970	2 610
Käyttöomaisuus- ja bruttoinvestoinnit osakkeisiin, milj. euroa	174	252	1 407	1 329
Käyttöomaisuusinvestoinnit, milj. euroa	162	228	1 116	1 050
Henkilöstön lukumäärä	19 260	20 036	19 140

				Edelliset
milj. euroa tai kuten merkitty	I/2022	I/2021	2021	12kk
Vertailukelpoinen
Käyttökate (EBITDA)	-104	1 479	3 817	2 234
IS Liikevoitto	-438	1 171	2 536	927
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	26	67	154	113
Kauden voitto (määräysvallattomien omistajien osuuden jälkeen)	-99	837	1 778	842
Tulos/osake (laimentamaton), euroa	-0,11	0,94	2,00	0,95

			Edelliset
milj. euroa	31.3.2022	31.12.2021	12kk
Rahoitusnettovelka, milj. euroa	2 235	789
Oikaistu nettovelka, milj. euroa	4 454	3 227
Rahoitusnettovelka/vertailukelpoinen käyttökate		0,2	1,0
Oma pääoma/osake, euroa	9,05	13,66
Osakkeiden lukumäärä keskimäärin, 1 000 osaketta	888 294	888 294
Laimennettu osakkeiden keskimääräinen lukumäärä, 1 000 osaketta	888 294	888 294
Rekisteröityjen osakkeiden lukumäärä, 1 000 osaketta	888 294	888 294

Konsernin lyhennetyn osavuosikatsauksen liitetiedot

1. Merkittävät laadintaperiaatteet

1.1 Laadintaperusta

Konsernin tilintarkastamaton lyhennetty osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa käyttöönotettua kansainvälistä (IAS) 34 Osavuosikatsaukset -standardia noudattaen. Osavuosikatsausta tulee lukea yhdessä vuoden 2021 konsernitilinpäätöksen kanssa.

Osavuosikatsauksessa esitetyt luvut on pyöristetty, joten yksittäisten esitettyjen lukujen yhteenlaskettu summa voi poiketa esitetystä summaluvusta. Tunnusluvut on laskettu käyttäen tarkkoja arvoja.

Fortumin liiketoiminnasta osa on kausiluonteista, mistä johtuen vertailukelpoinen liikevoitto on yleensä suurempi vuoden ensimmäisellä ja viimeisellä neljänneksellä. Taulukoiden otsikoissa "Edelliset 12 kk" kuvaa raportointihetkeä edeltäviä 12 kuukauden lukuja.

Alla olevat symbolit kertovat, mitkä liitetiedon luvut täsmäävät tuloslaskelmaan, taseeseen ja rahavirtalaskelmaan.

IS = Tuloslaskelma BS = Tase CF = Rahavirta

1.2 Vaihtoehtoiset tunnusluvut

ESMA:n vaihtoehtoisia tunnuslukuja koskevien ohjeiden (ESMA Guidelines on Alternative Performance Measures) mukaan vaihtoehtoisena tunnuslukuna (APM) pidetään taloudellista tunnuslukua, joka kuvaa mennyttä tai tulevaa tulosta, taloudellista asemaa tai rahavirtoja, ja joka on muu kuin sovellettavassa tilinpäätösnormistossa määritelty tai nimetty taloudellinen tunnusluku.

Fortum käyttää vaihtoehtoisia tunnuslukuja (APM), kuten vertailukelpoinen liikevoitto ja vertailukelpoinen käyttökate, taloudellisessa tavoiteasetannassa ja ennustamisessa, segmenttien ja konsernin tuloskehityksen seurannassa sekä resurssien allokoinnissa osana konsernin liiketoiminnan johtamisprosessia. Liiketoimintojen tulosta ei voi vertailla eri raportointikausien välillä huomioimatta vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä ja siksi nämä erät eivät sisälly vertailukelpoiseen liikevoittoon eivätkä vertailukelpoiseen käyttökatteeseen. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät on esitetty erikseen konsernin tuloslaskelmalla liiketoiminnan läpinäkyvyyden ja lukujen vertailukelpoisuuden parantamiseksi eri kausien välillä. Katso liitetiedot 4 Vertailukelpoinen liikevoitto ja vertailukelpoinen kauden voitto ja 24 Tunnuslukujen laskentakaavat ja täsmäytykset.

Fortumin pitkän aikavälin taloudellinen tavoite pääomarakenteelle on rahoitusnettovelan ja vertailukelpoisen käyttökatteen suhde (katso Pääomariskien hallinta ja liitetieto 24 Tunnuslukujen laskentakaavat ja täsmäytykset).

1.3 Laadintaperiaatteet

Tässä osavuosikatsauksessa noudatetut laadintaperiaatteet ovat yhtenevät konsernitilinpäätöksessä 2021 noudatettujen periaatteiden kanssa. Standardimuutoksilla ja tulkinnoilla, jotka tulivat voimaan 1.1.2022, ei ollut merkittävää vaikutusta Fortumin konsernitilinpäätökseen.

1.4 Osavuosikatsauksessa käytetyt keskeisimmät valuuttakurssit

Kauden lopun valuuttakurssit perustuvat Euroopan keskuspankin julkaisemiin tilinpäätöshetken kursseihin. Keskimääräinen valuuttakurssi lasketaan Euroopan keskuspankin päivittäisten loppukurssien keskiarvona. Euroopan keskuspankki lopetti 2.3.2022 ruplan kurssin julkaisemisen. 2.3.2022 alkaen on käytetty markkinoiden klo 17.15 Itä-Euroopan aikaa julkaisemaa päivän spot-kurssia.

Keskeisimmät osavuosikatsauksessa käytetyt kurssit ovat:

Keskimääräinen valuuttakurssi	1-3/2022	1-12/2021	1-9/2021	1-6/2021	1-3/2021
Iso-Britannia (GBP)	0,8364	0,8596	0,8636	0,8680	0,8739
Norja (NOK)	9,9247	10,1633	10,2280	10,1759	10,2584
Puola (PLN)	4,6230	4,5652	4,5473	4,5374	4,5457
Venäjä (RUB)	99,1783	87,1527	88,5335	89,5502	89,6675
Ruotsi (SEK)	10,4807	10,1465	10,1528	10,1308	10,1202
Yhdysvallat (USD)	1,1217	1,1827	1,1962	1,2053	1,2048

Kauden lopun valuuttakurssi	31.3.2022	31.12.2021	30.9.2021	30.6.2021	31.3.2021
Iso-Britannia (GBP)	0,8460	0,8403	0,8605	0,8581	0,8521
Norja (NOK)	9,7110	9,9888	10,1650	10,1717	9,9955
Puola (PLN)	4,6531	4,5969	4,6197	4,5201	4,6508
Venäjä (RUB)	91,5833	85,3004	84,3391	86,7725	88,3175
Ruotsi (SEK)	10,3370	10,2503	10,1683	10,1110	10,2383
Yhdysvallat (USD)	1,1101	1,1326	1,1579	1,1884	1,1725

2. Kriittiset tilinpäätösarviot ja -harkinnat

Osavuosikatsauksen laatiminen edellyttää, että yhtiön johto tekee arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat raportoitujen varojen ja velkojen sekä tuottojen ja kulujen määriin. Toteutuneet erät saattavat olla erilaisia näihin arvioihin verrattuna. Tämän osavuosikatsauksen laatimisen yhteydessä johdon tekemät merkittävät konsernin laadintaperiaatteisiin ja keskeisimpiin epävarmuustekijöihin liittyneet arviot ovat samoja, joita sovellettiin konsernitilinpäätöksessä 2021, paitsi kuten alla on kuvattu.

Geopoliittiset epävarmuudet

Venäjä aloitti laajamittaisen hyökkäyksen Ukrainaan 24.2.2022. Epävarmuus ja riskit johtuen geopoliittisesta tilanteesta, mukaan lukien asetetut pakotteet, mahdolliset lisäpakotteet sekä vastapakotteet ja niiden seuraukset, voivat vaikuttaa sekä omaisuuserien (erityisesti Venäjällä sijaitsevien tai Venäjä-sidonnaisten omaisuuserien) kerrytettävissä oleviin rahamääriin ja niiden taloudelliseen käyttöikään sekä myös johdannaisten käypiin arvoihin ja niiden vakuuksiin Euroopassa. Katso myös Avaintekijät ja riskit -osio.

Kiristyvät geopoliittiset jännitteet voisivat johtaa fyysisen kaasun tuontirajoituksiin. Uniper-segmentillä on muiden sopimusten lisäksi myös pitkäaikaisia kaasun tuontisopimuksia Venäjältä. Uniper-segmentin pitkäaikaiset kaasusopimukset on arvostettu osittain käyvän arvon periaatteella. Katso liitetieto 5 Rahoitusriskien hallinta.

S&P Global Ratings asetti 14.3.2022 Fortumin ja Uniperin BBB-luottoluokitukset Credit Watch Negative -tarkkailuun. Päätöksen taustalla ovat Ukrainan sodan aiheuttamat vakavat geopoliittiset jännitteet ja epävarmuus sekä riski mahdollisista venäläisen kaasun tuontirajoituksista Eurooppaan. Luottoluokitusten laskemisen voisi aktivoida vastapuolten oikeudet (pääasiassa Uniper-segmentin Global Commodities -liiketoiminnassa) vaatia lisää käteisvakuuksia tai muita vakuuksia. Katso myös Pääomariskien hallinta -osio.

Venäjän federaation asettamien pakotteiden seurauksena Fortumin Venäjän tytäryhtiöihin kohdistuu merkittäviä valuutanvaihdon rajoituksia, jotka tällä hetkellä rajoittavat varojen siirtoa, kuten mahdollista osingonjakoa, Euroopan unionin alueelle. Näin ollen Fortumin Venäjän tytäryhtiöiden Venäjällä pidetyt rahat ja pankkisaamiset, yhteensä 242 miljoonaa euroa, eivät ole muiden konserniyhtiöiden käytettävissä. Pakotteet eivät kuitenkaan tällä hetkellä rajoita Fortumia käyttämästä äänioikeuttaan Venäjän tytäryhtiöiden (mukaan lukien Uniperin tytäryhtiön Unipron) yhtiökokouksissa. Näin ollen Fortumin Venäjän yhtiöt on edelleen luokiteltu tytäryhtiöiksi 31.3.2022.

Fortum on arvioinut Venäjän ja Ukrainan välisen sodan, ja siihen liittyvien epävarmuuksien, riskien ja pakotteiden vaikutusta Venäjän liiketoimintaan liittyvien varojen käypiin arvoihin vuoden 2022 ensimmäisellä vuosineljänneksellä ja kirjannut seuraavat arvonalentumiset:

• 1 002 miljoonan euron arvonalentuminen Venäjän liiketoiminnan pitkäaikaisista varoista. Katso liitetieto 13 Pitkäaikaisten varojen arvonalentuminen.
• 1 003 miljoonan euron alaskirjaus Nord Stream 2 -kaasuputkiprojektiin liittyvään rahoitussaatavaan sekä kertyneisiin korkoihin. Katso liitetieto 14 Korolliset saamiset.

Vuoden 2022 ensimmäisellä vuosineljänneksellä kirjattiin lisäksi 86 miljoonaa euroa odotettavissa olevia luottotappiota Venäjän saamisiin liittyen.

Alaskirjausten jälkeen Fortumin Venäjän varojen kokonaiskirjanpitoarvo on noin 3,3 miljardia euroa vuoden 2022 ensimmäisen vuosineljänneksen lopussa (31.12.2021 5,5).

3. Tiedot segmenteittäin

Fortumin IFRS:n mukaiset raportoitavat segmentit ovat Generation, Russia, City Solutions, Consumer Solutions ja Uniper. Muut toiminnot sisältää konsernitoiminnot, T&K-toiminnot ja teknologian kehitysprojektit.

Ruotsalainen ydinvoimatytäryhtiö, OKG Aktiebolag (OKG AB), on jaettu omistusosuuksien mukaan Generationsegmenttiin ja Uniper-segmenttiin.

Vuosineljännes

							Consumer
	Generation1)		Russia		City Solutions1)		Solutions		Uniper4)		Muut toiminnot		Yhteensä
milj. euroa Liite	I/2022	I/2021	I/2022	I/2021	I/2022	I/2021	I/2022	I/2021	I/2022	I/2021	I/2022	I/2021	I/2022	I/2021
Tuloslaskelman tiedot segmenteittäin
Sähkönmyynti 1)	700	627	177	207	50	60	977	574	9 615	5 784	-	-	11 519	7 252
Lämmönmyynti	-	-	43	56	230	247	-	-	167	100	-	-	439	403
Kaasunmyynti	-	37	-	-	-	0	136	57	25 565	11 945	-	-	25 701	12 039
Jätteiden käsittelyn myynti	-	0	-	-	61	62	-	-	-	-	-	-	61	62
Muu myynti	10	11	3	1	50	48	55	31	6 137	1 941	35	34	6 289	2 067
Liikevaihto	710	675	223	264	390	418	1 168	661	41 484	19 770	35	34	44 010	21 823
Eliminoinnit	129	-63	-1	-1	-6	-12	-14	-3	-20	0	-27	-28	62	-107
Nord Pool -netotus 2)													-448	-223
IS Ulkoinen liikevaihto	838	612	222	263	384	406	1 154	659	41 464	19 770	8	6	43 623	21 493
								-
Vertailukelpoinen käyttökate	330	315	92	134	90	132	54	53	-645	868	-25	-23	-104	1 479
IS Poistot	-47	-46	-31	-35	-42	-46	-19	-17	-188	-157	-7	-7	-334	-308
IS Vertailukelpoinen liikevoitto	282	269	61	100	48	86	35	36	-833	711	-32	-31	-438	1 171
Arvonalentumiset ja peruutukset	-	-	-275	-	0	-	-	-	-555	-1	-	-	-830	-1
Myyntivoitot ja muut samankaltaiset
erät	0	50	0	0	0	0	0	0	0	1	2	0	3	51
Tulevaisuuden kassavirtoja
suojaavien johdannaisten käyvän
arvon muutokset	17	-2	0	0	-14	-1	157	23	-1 267	144	-	0	-1 107	165
Muut	0	1	-21	-	1	-	-	-	-15	-41	-10	-	-44	-41
IS Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät 4	17	49	-296	0	-12	-1	157	23	-1 836	102	-7	0	-1 978	174
IS Liikevoitto	299	318	-234	100	36	86	192	59	-2 669	813	-39	-31	-2 416	1 345
Vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja
yhteisyritysten tuloksesta 4, 12	3	-5	13	22	4	39	-	-	9	11	-1	-1	26	67
IS Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten
tuloksesta 12	-31	8	-159	22	4	39	-	-	-2	11	-1	-1	-190	80
Bruttoinvestoinnit / -divestoinnit segmenteittäin
Bruttoinvestoinnit osakkeisiin 3) 6	0	0	7	0	0	-	-	-	0	3	6	20	12	23
Investoinnit käyttöomaisuuteen 4)	34	27	4	6	25	48	16	11	82	133	1	3	162	228
Osakkeiden bruttodivestoinnit 6	-	129	0	17	0	0	0	0	6	0	-	0	6	146

1) Sekä ulkoinen että sisäinen liikevaihto sisältää realisoituneiden suojausinstrumenttien vaikutukset. Vaikutus liikevaihtoon voi olla positiivinen tai negatiivinen riippuen keskimääräisen sopimushinnan ja realisoituneen spot-hinnan erotuksesta. Sähkönmyynti sisältää hyödykejohdannaisten realisoituneen tuloksen sopimuksista, joilla ei ollut IFRS 9:n mukaista suojauslaskentaa, mutta ovat operatiivisesti luokiteltu suojaukseksi.

2) Tuntiperusteiset myynnit ja ostot netotetaan konsernitasolla ja esitetään joko tuottona tai kuluna sen mukaan, onko Fortum tiettynä hetkenä nettomyyjä vai -ostaja.

3) Vuoden 2022 ensimmäisestä neljänneksestä lähtien Uniperin uusien osakkeiden hankinnat eivät sisälly Bruttoinvestoinnit osakkeisiin -erään. Katso lisätietoja liitetiedossa 6.1 Yrityshankinnat.

4) Uniperin Venäjän toimintojen osuus liikevaihdosta oli 283 miljoonaa euroa (I/2021: 240), vertailukelpoisesta käyttökatteesta 114 miljoonaa euroa (I/2021: 76), vertailukelpoisesta liikevoitosta 87 miljoonaa euroa (I/2021: 54) ja investoinneista 9 miljoonaa euroa (I/2021: 25).

Edelliset 12 kk

								Consumer
		Generation1)		Russia		City Solutions1)		Solutions		Uniper4)		Muut toiminnot		Yhteensä
milj. euroa		LiiteEdell. 12kk		2021 Edell. 12kk		2021 Edell. 12kk		2021 Edell. 12kk		2021 Edell. 12kk		2021 Edell. 12kk		2021 Edell. 12kk	2021
Tuloslaskelman tiedot segmenteittäin
Sähkönmyynti 1)		2 763	2 690	732	761	194	205	2 656	2 253	32 197	28 365	0	0	38 542	34 274
Lämmönmyynti		-	-	123	137	595	612	-	-	504	437	-	-	1 222	1 186
Kaasunmyynti		130	167	-	-	0	1	304	225	73 198	59 577	-	-	73 632	59 970
Jätteiden käsittelyn myynti		0	0	-	-	249	250	-	-	-	-	-	-	249	250
Muu myynti		40	42	10	8	237	235	168	144	21 809	17 612	139	138	22 402	18 179
Liikevaihto		2 933	2 899	865	906	1 275	1 302	3 129	2 622	127 707	105 992	139	138	136 047	113 860
Eliminoinnit		49	-143	-3	-3	-33	-39	-25	-14	-48	-29	-103	-104	-163	-331
2) Nord Pool -netotus														-1 354	-1 128
IS Ulkoinen liikevaihto		2 982	2 756	862	903	1 242	1 264	3 104	2 608	127 659	105 964	36	34	134 530	112 400
Vertailukelpoinen käyttökate		1 314	1 299	361	404	275	317	124	123	276	1 789	-116	-114	2 234	3 817
IS Poistot		-191	-189	-139	-142	-177	-182	-74	-71	-700	-668	-27	-28	-1 307	-1 281
IS Vertailukelpoinen liikevoitto		1 123	1 110	223	261	97	135	51	52	-424	1 120	-143	-142	927	2 536
Arvonalentumiset ja peruutukset		-	-	-310	-35	0	-	-	-	-601	-48	-	-	-911	-83
Myyntivoitot ja muut samankaltaiset erät		0	50	0	1	2 608	2 608	0	0	8	9	16	14	2 634	2 681
Tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien
johdannaisten käyvän arvon muutokset		-88	-107	0	0	-85	-72	576	443	-7 100	-5 688	0	-	-6 696	-5 424
Muut		0	1	-21	-	1	-	-	-	-267	-294	-15	-6	-302	-299
IS Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	4	-88	-56	-330	-34	2 524	2 536	576	443	-7 960	-6 021	1	8	-5 276	-3 124
IS Liikevoitto		1 035	1 054	-107	227	2 622	2 671	627	495	-8 384	-4 901	-142	-134	-4 349	-588
Vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja
yhteisyritysten tuloksesta	4, 12	18	11	52	62	7	42	-	-	36	39	-1	0	113	154
IS Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten
tuloksesta	12	-3	36	-120	62	7	42	-	-	38	51	-1	0	-78	192
Bruttoinvestoinnit / -divestoinnit
segmenteittäin
Bruttoinvestoinnit osakkeisiin 3)	6	7	7	42	36	1	2	-	-	7	9	223	237	279	290
Investoinnit käyttöomaisuuteen 4)		175	168	45	47	138	161	72	68	622	673	13	15	1 050	1 116
Osakkeiden bruttodivestoinnit	6	0	129	0	18	3 870	3 870	0	0	93	88	19	19	3 982	4 122

1) Sekä ulkoinen että sisäinen liikevaihto sisältää realisoituneiden suojausinstrumenttien vaikutukset. Vaikutus liikevaihtoon voi olla positiivinen tai negatiivinen riippuen keskimääräisen sopimushinnan ja realisoituneen spot-hinnan erotuksesta. Sähkönmyynti sisältää hyödykejohdannaisten realisoituneen tuloksen sopimuksista, joilla ei ollut IFRS 9:n mukaista suojauslaskentaa, mutta ovat operatiivisesti luokiteltu suojaukseksi.

2) Tuntiperusteiset myynnit ja ostot netotetaan konsernitasolla ja esitetään joko tuottona tai kuluna sen mukaan, onko Fortum tiettynä hetkenä nettomyyjä vai -ostaja.

3) Vuoden 2022 ensimmäisestä neljänneksestä lähtien Uniperin uusien osakkeiden hankinnat eivät sisälly Bruttoinvestoinnit osakkeisiin -erään. Katso lisätietoja liitetiedossa 6.1 Yrityshankinnat.

4) Uniperin Venäjän toimintojen osuus liikevaihdosta oli 1 053 miljoonaa euroa (2021: 1 010), vertailukelpoisesta käyttökatteesta 380 miljoonaa euroa (2021: 342), vertailukelpoisesta liikevoitosta 261 miljoonaa euroa (2021: 229) ja investoinneista 114 miljoonaa euroa (2021: 130).

Varat ja velat segmenteittäin

								Consumer
		Generation		Russia		City Solutions		Solutions		Uniper1)		Muut toiminnot		Yhteensä
milj. euroa	Liite		31.3.2022 31.12.2021		31.3.2022 31.12.2021		31.3.2022 31.12.2021		31.3.2022 31.12.2021		31.3.2022 31.12.2021		31.3.2022 31.12.2021		31.3.2022 31.12.2021
Korottomat varat		5 718	6 066	1 699	1 923	1 961	2 874	1 468	1 496	26 063	26 616	261	283	37 170	39 258
BS Osuudet osakkuus- ja
yhteisyrityksissä	12	988	1 005	458	678	84	74	-	-	665	671	31	32	2 225	2 461
Eliminoinnit														-354	-386
Segmenttien varat yhteensä		6 706	7 071	2 157	2 601	2 044	2 949	1 468	1 496	26 727	27 286	292	315	39 040	41 333
Korolliset saamiset	14													1 961	3 107
BS Laskennalliset verosaamiset														3 180	2 149
Muut varat														155 824	95 481
BS Likvidit varat														6 419	7 592
BS Varat yhteensä														206 425	149 661
Segmenttien velat		460	735	187	93	365	492	467	371	23 065	22 315	185	190	24 729	24 196
Eliminoinnit														-354	-386
Segmenttien velat yhteensä														24 375	23 810
BS Laskennalliset verovelat														679	827
Muu vieras pääoma														157 734	94 140
Sijoitettuun pääomaan sisältyvä vieras pääoma														182 788	118 777
Korollinen vieras pääoma	15													14 875	17 220
BS Oma pääoma														8 762	13 665
BS Oma pääoma ja vieras pääoma yhteensä														206 425	149 661
Henkilöstön lukumäärä		1 262	1 116	2 744	2 627	1 751	1 766	1 185	1 176	11 319	11 494	999	961	19 260	19 140

1) Uniperin Venäjän toimintojen osuus segmenttien varoista oli 1 484 miljoonaa euroa (vuoden 2021 lopussa: 2 241) ja segmenttien veloista 107 miljoonaa euroa (vuoden 2021 lopussa: 116).

Vertailukelpoinen liikevoitto sisältäen vertailukelpoisen osuuden osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta sekä vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto

		Generation		Russia		City Solutions		Consumer Solutions		Uniper
milj. euroa	Liite	Edell. 12kk	31.12. 2021	Edell. 12kk	31.12. 2021	Edell. 12kk	31.12. 2021	Edell. 12kk	31.12. 2021	Edell. 12kk	31.12. 2021
Vertailukelpoinen liikevoitto		1 123	1 110	223	261	97	135	51	52	-424	1 120
Vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	4, 12	18	11	52	62	7	42	-	-	36	39
Vertailukelpoinen liikevoitto sisältäen osuuden osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta		1 141	1 121	275	323	104	177	51	52	-387	1 160
Segmenttien varat kauden lopussa		6 706	7 071	2 157	2 601	2 044	2 949	1 468	1 496	26 727	27 286
Segmenttien velat kauden lopussa		460	735	187	93	365	492	467	371	23 065	22 315
Vertailukelpoinen sidottu pääoma		6 246	6 336	1 970	2 508	1 679	2 456	1 001	1 125	3 662	4 971
Vertailukelpoinen sidottu pääoma keskimäärin 1)		6 224	6 221	2 424	2 516	2 515	2 915	833	746	6 267	7 021
Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto, %		18,3	18,0	11,3	12,9	4,1	6,1	6,1	6,9	-6,2	16,5

1) Keskimääräinen sidottu pääoma on laskettu käyttäen vuoden alun ja jokaisen vuosineljänneksen lopun arvoja.

4. Vertailukelpoinen liikevoitto ja vertailukelpoinen kauden voitto

4.1 Liikevoiton täsmäytys vertailukelpoiseen liikevoittoon

Vuosineljännes

	Oikaisematon		Arvon alentumiset ja peruutukset		Myyntivoitot ja saman kaltaiset erät		Tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutokset		Muut		Raportoitu
milj. euroa	I/2022	I/2021	I/2022	I/2021	I/2022	I/2021	I/2022	I/2021	I/2022	I/2021	I/2022	I/2021
Liikevaihto	71 121	22 872	-	-	-	-	-27 497	-1 379	-	-	43 623	21 493
Muut tuotot	29 442	6 879	-	1	-3	-51	-24 514	-5 161	-86	-2	4 839	1 666
Materiaalit ja palvelut	-95 169	-20 935	-	-	-	-	51 556	1 433	-5	11	-43 618	-19 491
Henkilöstökulut	-373	-371	-	-	-	-	-	-	13	-1	-360	-372
Poistot	-1 164	-308	830	-	-	-	-	-	-	-	-334	-308
Muut kulut	-6 273	-6 791	-	-	-	-	1 562	4 942	121	32	-4 589	-1 817
IS Vertailukelpoinen liikevoitto			830	1	-3	-51	1 107	-165	44	41	-438	1 171
IS Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät			-830	-1	3	51	-1 107	165	-44	-41	-1 978	174
IS Liikevoitto	-2 416	1 345									-2 416	1 345

Edelliset 12 kk

	Oikaisematon		Arvon alentumiset ja peruutukset		Myyntivoitot ja saman kaltaiset erät		Tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutokset		Muut		Raportoitu
	Edell.		Edell.		Edell.		Edell.		Edell.		Edell.
milj. euroa	12kk	2021	12kk	2021	12kk	2021	12kk	2021	12kk	2021	12kk	2021
Liikevaihto	214 467	166 218	-	-	-	-	-79 935	-53 817	-	-	134 530	112 400
Muut tuotot	92 772	70 209	-3	-2	-2 634	-2 682	-74 363	-55 010	-220	-136	15 554	12 380
Materiaalit ja palvelut		-291 749 -217 515	-	-	-	-	162 321	112 198	132		148 -129 297 -105 170
Henkilöstökulut	-1 720	-1 718	-	-	-	-	-	-	170	156	-1 549	-1 561
Poistot	-2 220	-1 364	913	83	-	-	-	-	-	-	-1 307	-1 281
Muut kulut	-15 901	-16 419	-	-	1	1	-1 326	2 054	220	131	-17 004	-14 232
IS Vertailukelpoinen liikevoitto	-	-	911	83	-2 634	-2 681	6 696	5 424	302	299	927	2 536
IS Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	-	-	-911	-83	2 634	2 681	-6 696	-5 424	-302	-299	-5 276	-3 124
IS Liikevoitto	-4 349	-588									-4 349	-588

Arvonalentumiset ja peruutukset

Arvonalentumiset ja aiemmin kirjattujen arvonalentumisten peruutukset oikaistaan poistoista ja arvonalentumisista ja esitetään vertailukelpoisuuteen vaikuttavissa erissä. Vuoden 2022 ensimmäisen vuosineljänneksen arvonalentumiset sisältävät 275 miljoonaa euroa arvonalentumisia Russia-segmentissä ja 555 miljoonaa euroa arvonalentumisia Uniper-segmentissä. Katso liitetieto 13 Pitkäaikaisten varojen arvonalentuminen. Vuoden 2021 arvonalentumiset sisälsivät 40 miljoonaa euroa arvonalentumisia koskien Schkopaun ruskohiilivoimalaitoksen myyntiä Saksassa (Uniper-segmentti) ja Venäjän Argayashin sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksen (CHP) kaupan yhteydessä kirjatun 35 miljoonan euron verovähennyskelpoisen kassavirtavaikutuksettoman arvonalentumisen (Russiasegmentti).

Myyntivoitot ja muut samankaltaiset erät

Vuoden 2021 myyntivoitot ja muut samankaltaiset erät sisälsivät 2 350 miljoonan euron myyntivoiton 50 prosentin omistusosuuden myynnistä ruotsalaisesta kaukolämpö- ja kaukokylmäyhtiöstä, Stockholm Exergi Holding AB:sta, 254 miljoonan euron myyntivoiton Baltian kaukolämpöliiketoiminnoista ja 50 miljoonan euron myyntivoiton kahdeksasta pienestä vesivoimalaitoksesta Ruotsissa (katso liitetieto 6.2 Yritysmyynnit).

Tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutokset

Tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaisinstrumenttien realisoitumattomat muutokset, jotka eivät täytä suojauslaskennan edellytyksiä, ja johdannaisiksi käsiteltävät fyysiset sopimukset kirjataan vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin.

Johdannaisina käsiteltyjen fyysisten sopimusten selvittämisen vaikutukset oikaistaan myyntiin sekä materiaaleihin ja palveluihin, jotta erät kuvaisivat näiden sopimusten osalta niiden sopimusperusteista myynti- tai hankintahintaa, eikä vastaavaa markkinahintaa toimitushetkellä ("contract pricing adjustment"). Oikaisuja tarvitaan taloudellisen tuloksen ymmärtämisen parantamiseksi, kun verrataan eri tilikausien tuloksia.

Muut

Erä Muut sisältää uudelleenjärjestelykuluja, tiettyjen varausten muutoksia ja lyhytaikaisten varojen väliaikaisten vähennysten palautuksia.

4.2 Vertailukelpoisen liikevoiton täsmäytys vertailukelpoiseen kauden voittoon

milj. euroa	Liite	I/2022	I/2021	2021	Edell. 12kk
IS Liikevoitto		-2 416	1 345	-588	-4 349
IS Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	4.1	1 978	-174	3 124	5 276
IS Vertailukelpoinen liikevoitto		-438	1 171	2 536	927
IS Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta		-190	80	192	-78
Oikaisut osuuteen osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	12	216	-13	-38	191
Vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta		26	67	154	113
IS Rahoituskulut - netto		-956	36	107	-884
Rahoituskuluihin - netto liittyvät oikaisut	7	1 090	-17	-146	961
Vertailukelpoiset rahoituskulut - netto		135	19	-38	77
Vertailukelpoinen voitto ennen tuloveroja		-277	1 257	2 651	1 116
IS Tuloverot		728	-150	175	1 054
Tuloveroihin liittyvät oikaisut		-654	-110	-780	-1 325
Vertailukelpoiset tuloverot		74	-260	-605	-270
IS Määräysvallattomat omistajat		610	-218	852	1 681
Määräysvallattomiin omistajiin liittyvät oikaisut		-507	57	-1 121	-1 685
Vertailukelpoinen määräysvallattomat omistajat		104	-161	-268	-4
Vertailukelpoinen kauden voitto		-99	837	1 778	842
Vertailukelpoinen tulos/osake, euroa	24	-0,11	0,94	2,00	0,95

Vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta

Osuutta osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta oikaistaan merkittävillä erillä (vastaavasti kuin vertailukelpoista kauden voittoa määrittäessä tehdyt oikaisut) niiden yritysten osalta, jotka luokitellaan Fortumin merkittävimmiksi osakkuus- ja yhteisyrityksiksi. Lisätietoja Fortumin merkittävimmistä osakkuus- ja yhteisyrityksistä on vuoden 2021 tilinpäätöksen liitetiedossa 18 Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksistä. Vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä osuus osakkuusja yhteisyritysten tuloksesta sisältää 150 miljoonaa euroa arvonalentumisia, joka liittyvät Fortumin omistukseen venäläisessä TGC-1:ssä, ja 22 miljoonaa euroa arvonalentumisia, jotka liittyvät uusiutuvan sähköntuotannon yhteisyrityksiin Venäjällä. Katso liitetieto 13 Pitkäaikaisten varojen arvonalentuminen.

Vertailukelpoiset rahoituskulut - netto

Rahoituskuluja – netto oikaistaan esimerkiksi muut rahoituserät – nettoon kirjatuilla ydinjätehuoltoon liittyvillä erillä, rahoituserien käypien arvojen muutoksilla, sekä rahoituserien arvonalentumisilla ja aiemmin kirjattujen arvonalentumisten peruutuksilla. Vuoden 2022 ensimmäisen neljänneksen nettorahoituskulut sisältää 1 003 miljoonan euron alaskirjauksen Nord Stream 2 -putkiprojektiin liittyvään rahoitussaatavaan sekä kertyneisiin korkoihin.

Vertailukelpoiset tuloverot

Tuloveroja oikaistaan vertailukelpoisuuteen vaikuttavien erien, rahoituskuluihin – netto liittyvien oikaisujen, verokannan muutosten ja muiden kertaluonteisten oikaisujen verovaikutuksilla.

Katso myös liitetieto 24 Tunnuslukujen laskentakaavat ja täsmäytykset.

5. Rahoitusriskien hallinta

Fortum jatkaa keskusteluja Uniperin kanssa ja arvio riskienhallinnan järjestelmiä sekä periaatteita koko konsernin laajuudelta. Riskienhallinnan nykyiset tavoitteet ja periaatteet on esitetty vuoden 2021 konsernitilinpäätöksessä.

Käypien arvojen hierarkiatasot

Taseessa käypään arvoon arvostetut rahoitusinstrumentit on esitetty seuraavien käyvän arvon määrittämiseen perustuvien hierarkiatasojen mukaisesti:

Taso 1: täysin samanlaisten varojen tai velkojen noteeratut (oikaisemattomat) hinnat toimivilla markkinoilla;

Taso 2: muut tiedot kuin tasoon 1 sisältyvät noteeratut hinnat, jotka kyseiselle omaisuuserälle tai velalle on havainnoitavissa joko suoraan (ts. hintana) tai epäsuorasti (ts. hinnoista johdettuina);

Taso 3: omaisuuserää tai velkaa koskevat tiedot, jotka eivät perustu todettavissa olevaan markkinatietoon (ei havainnoitavissa olevat tiedot).

Katso myös laadintaperiaatteet konsernitilinpäätöksen 2021 liitetiedossa 15 Rahoitusvarat ja -velat käypään arvoon.

Rahoitusvarat

	Taso 1		Taso 2		Taso 3		Netotus 1)			Yhteensä
milj. euroa		31.3.2022 31.12.2021	31.3.2022 31.12.2021			31.3.2022 31.12.2021	31.3.2022 31.12.2021		31.3.2022 31.12.2021
Pitkäaikaisissa varoissa
Muut sijoitukset 2)	67	71	43	46	108	99			218	216
Johdannaisinstrumentit
Hyödykejohdannaiset
Sovelletaan suojauslaskentaa			1	62				-9	1	53
Ei sovelleta suojauslaskentaa	10 483	5 136	24 477	11 708	3 209	207	-32	-96	38 137	16 955
Korko- ja valuuttajohdannaiset
Sovelletaan suojauslaskentaa			40	54					40	54
Ei sovelleta suojauslaskentaa			40	34					40	34
Korolliset saamiset	106	111			23	36			128	147
Yhteensä pitkäaikaisissa varoissa	10 656	5 318	24 600	11 904	3 340	342	-32	-105	38 563	17 460
Lyhytaikaisissa varoissa Johdannaisinstrumentit
Hyödykejohdannaiset
Sovelletaan suojauslaskentaa	675	50	742	572			-382	-207	1 035	416
Ei sovelleta suojauslaskentaa	45 352	22 876	60 024	45 575	5 029	326	-6 256	-4 028	104 149	64 750
Korko- ja valuuttajohdannaiset
Sovelletaan suojauslaskentaa			66	57					66	57
Ei sovelleta suojauslaskentaa			343	170					343	170
Muut saamiset			11	13					11	13
Korolliset saamiset	591	596			4	4			594	600
Yhteensä lyhytaikaisissa varoissa	46 618	23 522	61 186	46 387	5 033	330	-6 638	-4 235	106 199	66 006
Yhteensä rahoitusvaroissa	57 273	28 840	85 786	58 291	8 372	672	-6 670	-4 340	144 762	83 465
1) Saamiset ja velat netotetaan standardimuotoisista, hyödykepörsseissä tehdyistä ja samaan aikaan toimitettavista sähkö- ja muista hyödykejohdannaisista

Fortumissa, pois lukien Uniper-segmentti.

2) Muut sijoitukset koostuvat pääosin listaamattomien yhtiöiden osakkeista.

Rahoitusvelat

	Taso 1			Taso 2 Taso 3 Yhteensä		Netotus 1)
milj. euroa	31.3.2022 31.12.2021		31.3.2022 31.12.2021			31.3.2022 31.12.2021	31.3.2022 31.12.2021		31.3.2022 31.12.2021
Pitkäaikaisissa veloissa
Korolliset velat 2)			1 483	1 669					1 483	1 669
Johdannaisinstrumentit
Hyödykejohdannaiset
Sovelletaan suojauslaskentaa			5	257				-9	5	248
Ei sovelleta suojauslaskentaa	7 179	4 874	25 330	11 336	324	259	-32	-96	32 801	16 373
Korko- ja valuuttajohdannaiset
Sovelletaan suojauslaskentaa			40	27					40	27
Ei sovelleta suojauslaskentaa			8	8					8	8
Yhteensä pitkäaikaisissa veloissa	7 179	4 874	26 866	13 297	324	259	-32	-105	34 336	18 326
Lyhytaikaisissa veloissa
Korolliset velat			537	549					537	549
Johdannaisinstrumentit
Hyödykejohdannaiset
Sovelletaan suojauslaskentaa	2 462	420	2 873	2 721			-382	-207	4 952	2 934
Ei sovelleta suojauslaskentaa	42 876	20 316	75 420	52 531	102	86	-6 256	-4 028	112 142	68 905
Korko- ja valuuttajohdannaiset
Sovelletaan suojauslaskentaa			19	4					19	4
Ei sovelleta suojauslaskentaa			112	103					112	103
Yhteensä lyhytaikaisissa veloissa	45 338	20 736	78 961	55 908	102	86	-6 638	-4 235	117 762	72 496
Yhteensä rahoitusveloissa	52 517	25 610	105 827	69 205	426	345	-6 670	-4 340	152 098	90 822

1) Saamiset ja velat netotetaan standardimuotoisista, hyödykepörsseissä tehdyistä ja samaan aikaan toimitettavista sähkö- ja muista hyödykejohdannaisista Fortumissa, pois lukien Uniper-segmentti.

2) Osuus joukkovelkakirjalainoista, joihin sovelletaan käyvän arvon suojauslaskentaa.

Maaliskuun 2022 lopussa hyödykejohdannaisten käypä arvo nettona on -6 485 miljoonaa euroa, josta varoja 143 miljardia euroa ja velkoja 150 miljardia euroa (-6 225 miljoonaa euroa 31.12.2021, josta varoja 82 miljardia euroa ja velkoja 88 miljardia euroa). Kasvu joulukuusta 2021 johtuu pääasiassa johdannaisinstrumenteista Uniper-segmentissä hyödykkeiden markkinahintojen kasvun myötä.

Korko- ja valuuttajohdannaisten käypä arvo on nettona 310 miljoonaa euroa, josta varoja 488 miljoonaa euroa ja velkoja 178 miljoonaa euroa. Fortumilla on käteisvakuuksia perustuen vakuussopimuksiin, joita Fortumilla on joidenkin vastapuolten kanssa. Maaliskuun 2022 lopussa Fortum oli saanut 260 miljoonaa euroa näistä vakuussopimuksista. Saatu raha on kirjattu lyhytaikaisiin velkoihin.

Lisätietoja johdannaisinstrumenteista on liitetiedoissa 4 Vertailukelpoinen liikevoitto ja vertailukelpoinen kauden voitto ja 17 Muut varaukset. Lisätietoja korollisista saamisista ja veloista on liitetiedoissa 14 Korolliset saamiset ja 15 Korollinen nettovelka sekä liitetiedossa 20 Pantatut varat ja vastuut.

Hyödykejohdannaisten käypiä arvoja on siirretty 7,4 miljardia euroa tasosta 2 tasoon 3. Tämän aiheutti tiettyjen lähtöparametrien muuttuminen epälikvideiksi vuoden 2022 ensimmäisen neljänneksen aikana. Parametrit ovat välttämättömiä IFRS 13 mukaisessa vastuun arvonoikaisulaskennassa (CVA). Siirtoja tasosta 3 ei ollut.

Muutokset käypien arvojen hierarkiatasossa 3

	1.1.2022	Ostot	Myynnit	Selvitykset	Voitot / tappiot tulos laskelmassa	Siirrot tasoon 3	Voitot / tappiot laajassa tuloksessa	31.3.2022
Taseessa, netto
Muut sijoitukset	99	6	-17		19		1	108
Hyödykejohdannaiset, käyvät arvot	764		2		245	7 378		8 389
Hyödykejohdannaisten ensimmäisen
päivän voitot ja tappiot	-575	-4			2			-577
Korolliset saamiset	40			-4	-10			26
Yhteensä taseessa, netto	328	2	-15	-4	256	7 378	1	7 946

6. Yrityshankinnat ja -myynnit ja myytävänä olevat omaisuuserät

6.1 Yrityshankinnat

				Edelliset
milj. euroa	I/2022	I/2021	2021	12kk
Hankitut tytäryhtiöosakkeet (brutto)	3	19	210	195
Hankitut osakkuus- ja yhteisyritysosakkeet (brutto)	3	1	44	46
Hankitut muut osakkeet (brutto)	6	3	36	38
Yhteensä	12	23	290	279

Vuoden 2022 ensimmäisen neljänneksen aikana ei ollut merkittäviä yrityshankintoja. Vuoden 2021 aikana hankitut tytäryhtiöosakkeet liittyvät pääasiassa Uniperin osakkeiden hankintaan. Vuoden 2022 ensimmäisestä neljänneksestä lähtien Uniperin uusien osakkeiden hankinnat eivät sisälly Bruttoinvestoinnit osakkeisiin -erään, koska rahavirran esittämistapaa on muutettu. Fortum esittää vuoden 2022 ensimmäisestä neljänneksestä lähtien Uniperin uusien osakkeiden hankinnan rahoituksen rahavirrassa vastatakseen paremmin IAS 7 Rahavirtalaskelmat -standardin vaatimuksiin. Vuoden 2021 viimeiseen neljännekseen asti Uniperin uusien osakkeiden hankinta esitettiin investointien rahavirrassa. Vertailukautta ei ole uudelleenluokiteltu.

6.2 Yritysmyynnit

				Edelliset
milj. euroa	I/2022	I/2021	2021	12kk
Myydyt tytäryhtiöosakkeet (brutto)	0	146	1 196	1 051
Myydyt osakkuus- ja yhteisyritysosakkeet (brutto)	0	0	2 898	2 898
Myydyt muut sijoitukset (brutto)	6	-	28	34
Yhteensä	6	146	4 122	3 982

Yritysmyynnit vuoden 2022 aikana

Vuoden 2022 ensimmäisen neljänneksen aikana ei ollut merkittäviä yritysmyyntejä.

Yritysmyynnit vuoden 2021 aikana

Fortum ilmoitti 22.6.2021 allekirjoittaneensa sopimuksen Intian Pavagada II:n 250 megawatin ja Rajasthanin 250 megawatin aurinkovoimapuistojen myynnistä Actisille. Kaupan velattoman kokonaisarvon arvioidaan olevan noin 280 miljoonaa euroa, josta suurin osa kirjataan vuoden 2021 aikana. Kokonaisarvo sisältää nettovelan, jota ei kaupan myötä enää yhdistellä Fortum-konserniin. Pavagada II:n kauppa saatiin päätökseen lokakuussa 2021 ja Rajasthanin kaupan ensimmäinen vaihe marraskuussa 2021. Fortum kirjasi kaupasta City Solutions -segmentin vuoden 2021 viimeisen neljänneksen vertailukelpoiseen liikevoittoon 11 miljoonan euron verottoman myyntivoiton.

Helmikuussa 2020 Uniper allekirjoitti sopimuksen Schkopaun ruskohiilellä toimivan voimalaitoksen omistuksen myynnistä Saale Energie GmbH:lle, tšekkiläisen Energetický a průmyslový holding, a.s.:n tytäryhtiölle. Uniper on voimalaitoksen operaattori ja omistaa siitä noin 58 prosenttia. Saale Energie omistaa Schkopaun voimalaitoksesta noin 42 prosenttia ja otti haltuunsa Uniper-osuuden 1.10.2021 alkaen.

Fortum sai 20.9.2021 päätökseen 50 prosentin omistusosuutensa myynnin ruotsalaisesta kaukolämpö- ja kaukokylmäyhtiö Stockholm Exergi Holding AB:stä (publ) sijoittajaryhmälle, johon kuuluvat APG, Alecta, PGGM, Keva ja AXA. Kaupan kokonaisarvo oli 29,5 miljardia kruunua (noin 2,9 miljardia euroa). Fortum kirjasi kaupasta City Solutions -segmentin vuoden 2021 kolmannen neljänneksen tulokseen 2 350 miljoonan euron verottoman myyntivoiton.

Fortum ilmoitti 12.3.2021 sopineensa Baltian kaukolämpöliiketoimintansa myynnistä Partners Groupille. Fortum sai kaupan päätökseen 2.7.2021. Kaupan kokonaisarvo oli noin 710 miljoonaa euroa. Fortum kirjasi kaupasta City Solutions -segmentin vuoden 2021 kolmannen neljänneksen tulokseen 254 miljoonan euron verottoman myyntivoiton.

Fortum ilmoitti 2.3.2021, että yhtiö oli päättänyt rakentaa Venäjän suurimman aurinkovoimalan RDIF-rahaston kanssa perustetun yhteisyrityksen kautta. Joulukuussa 2021 kapasiteetista oli otettu käyttöön 78 MW, ja loput otetaan käyttöön vuoden 2022 jälkipuoliskolla. Voimala perustuu Fortumin CSA-huutokaupoissa vuosina 2018 ja 2019 voittamiin kapasiteetteihin. Maaliskuussa 2021 Fortum myi CSA-tuetun aurinkovoimahankkeen RDIF-rahaston kanssa perustetulle yhteisyritykselle, millä oli 17 miljoonan euron positiivinen vaikutus Russia-segmentin vuoden 2021 ensimmäisen neljänneksen vertailukelpoiseen liikevoittoon.

Joulukuussa 2020 Fortum päätti myydä kahdeksan pientä vesivoimalaitosta Ruotsissa Downing Renewables & Infrastructure Trustille. Voimalaitosten keskimääräinen vuotuinen sähköntuotanto on 0,1 terawattituntia. Velaton kauppahinta on 64,5 miljoonaa euroa, ja kauppa toteutui 2.2.2021.

Joulukuussa 2019 Fortum allekirjoitti sopimuksen pohjoismaisten tuulivoimalaitostensa 80 prosentin osuuden myynnistä Credit Suisse Energy Infrastructure Partnersin (CSEIP) hallinnoimille rahastoille. Kauppa saatiin päätökseen 14.5.2020 lukuun ottamatta kesken ollutta Sørfjordin tuulipuistoa. Sørfjordin kauppa saatiin päätökseen 20.1.2021.

6.3 Myytävänä olevat omaisuuserät

Myytävänä olevat omaisuuserät 31.3.2022 sisältää 50 prosentin omistusosuuden norjalaisesta kaukolämpöyhtiöstä Fortum Oslo Varme AS:stä (City Solutions -segmentti), pääomasijoituksen Javelin-yhtiössä (Uniper-segmentti), ja Öresundverketin voimalaitoksen Ruotsin Malmössä (Uniper-segmentti). Myytävänä olevat omaisuuserät 31.12.2021 sisälsi pääomasijoituksen isobritannialaisessa Javelin-yhtiössä (Uniper-segmentti), ja Öresundverketin voimalaitoksen Ruotsin Malmössä (Uniper-segmentti).

Fortum ilmoitti 22.3.2022 allekirjoittaneensa sopimuksen 50 %:n omistusosuutensa myynnistä norjalaisesta kaukolämpöyhtiöstä Fortum Oslo Varme AS:stä sijoittajaryhmälle, johon kuuluvat Hafslund Eco, Infranode ja HitecVision. Fortumin omistusosuuden velaton kokonaisarvo on noin 1 miljardi euroa. Kauppahinnan lisäksi Oslon kaupungin myöntämää 210 miljoonan euron lainaa ei enää kaupan myötä yhdistellä Fortum-konserniin. Kaupan arvo perustuu yhtiön 100 %:n kokonaisarvoon, joka on noin 2 miljardia euroa. Fortum arvioi kirjaavansa kaupasta City Solutions -segmentin tulokseen noin 0,6 miljardin noin euron verottoman myyntivoiton. Kauppa odotetaan saatavan päätökseen vuoden 2022 toisella neljänneksellä.

milj. euroa	31.3.2022	31.12.2021
Myytävänä olevat omaisuuserät
Aineettomat hyödykkeet sekä aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja käyttöoikeusomaisuuserät	789	25
Muut pitkä- ja lyhytaikaiset varat	166	83
Likvidit varat	1	-
BS Yhteensä	956	108
Myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät velat
Korollinen vieras pääoma	223	-
Laskennalliset verovelat	51	-
Eläkevelvoitteet ja käytöstäpoistamisvaraukset	5	-
Muut velat ja varaukset	80	-
BS Yhteensä	360	-

7. Rahoituskulut - netto

milj. euroa	I/2022	I/2021	2021	Edelliset 12kk
Korkokulut
Lainat	-51	-45	-170	-177
Vuokrasopimusvelkojen korot ja muut korkokulut	-18	-11	-49	-55
Aktivoidut korkokulut	2	9	16	8
IS Yhteensä	-68	-47	-202	-223
Korkotuotot
Lainasaamiset ja talletukset	6	31	135	111
Vuokrasopimussaamisten korot ja muut korkotuotot	19	6	21	34
IS Yhteensä	26	37	156	145
Muut rahoituserät - netto
Ydinjätehuoltorahaston tuotto, ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu ja ydinvoimaan liittyvien varausten diskonttauksen
purkaminen	-98	12	146	37
Rahoitusinstrumenttien käypien arvojen muutos, luottotappiot ja niiden oikaisut	-1 017	5	-1	-1 022
Muiden varausten ja eläkevelvoitteiden diskonttauksen
purkaminen	93	25	3	71
Muut rahoituskulut ja -tuotot	108	4	5	109
IS Yhteensä	-914	46	154	-806
IS Rahoituskulut - netto	-956	36	107	-884
milj. euroa	I/2022	I/2021	2021	Edelliset 12kk
IS Rahoituskulut - netto	-956	36	107	-884
Oikaisut rahoituskuluihin - netto
Ydinjätehuoltorahaston tuotto, ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu ja ydinvoimaan liittyvien varausten diskonttauksen
purkaminen	98	-12	-146	-37
Rahoitusinstrumenttien käypien arvojen muutos, luottotappiot ja muut oikaisut	992	-5	1	998
Vertailukelpoiset rahoituskulut - netto	135	19	-38	77

Lainojen korkokulut olivat vuoden 2022 ensimmäisen neljänneksen aikana yhteensä 51 miljoonaa euroa (I/2021: 45) sisältäen lainojen korkoja 42 miljoonaa euroa (I/2021: 41) ja 9 miljoonaa euroa (I/2021: 4) korkokuluja lainasalkkua suojaavista johdannaisista. Vuokrasopimusvelkojen korkokulut olivat 7 miljoonaa euroa (I/2021: 11) ja muut korkokulut olivat 11 miljoonaa euroa (I/2021: 0).

Korkotuotot vuoden 2022 ensimmäisen neljänneksen aikana olivat yhteensä 26 miljoonaa euroa (I/2021: 37) sisältäen osakaslainasaamisten ja muiden lainasaamisten korkoja 9 miljoonaa euroa (I/2021: 29) ja -3 miljoonaa euroa (I/2021: 2) talletusten korkoja. Vuokrasopimussaamisten korkotulot olivat 3 miljoonaa euroa (I/2021: 5) ja muut korkotuotot olivat 16 miljoonaa euroa (I/2021: 1).

Ydinjätehuoltorahastojen tuotot sisältävät korkotuloja Suomen ydinjätehuoltorahastolta ja Ruotsin ydinjätehuoltorahaston markkina-arvojen muutoksia. Muiden varausten ja eläkevelvoitteiden diskonttauksen purkamisen muutos vuosien 2022 ja 2021 ensimmäisten neljännesten välillä johtuu pääasiassa Uniper-segmentin muiden varausten diskonttokorkojen muutoksista, joilla oli positiivinen vaikutus rahoituseriin.

Rahoitusinstrumenttien käypien arvojen muutos, luottotappiot ja niiden oikaisut, sisältää vuoden 2022 ensimmäisen neljänneksen aikana tehdyn 1 003 miljoonan euron alaskirjauksen Nord Stream 2 -kaasuputkiprojektiin liittyvään rahoitussaatavaan sekä kertyneisiin korkoihin.

8. Tuloverot

Vuoden 2022 ensimmäisen neljänneksen tuloverot ovat 728 miljoonaa euroa (verotulo) (I/2021: -150 verokulu). Efektiivinen tuloverokanta tuloslaskelman mukaan oli 20,5 % (I/2021: 10,3 %). Vertailukelpoinen efektiivinen tuloverokanta oli 24,5 % (I/2021: 21,9 %).

Fortum on aikaisempina vuosina maksanut veroja liittyen käynnissä oleviin verokiistoihin. Valitusprosessit ovat kesken ja lainopillisten arvioiden sekä niitä tukevien lausuntojen perusteella maksut on kirjattu saamiseksi, 113 miljoonaa euroa (vuoden 2021 lopussa: 113), sisältyen verosaamisiin. Katso lisätietoja liitetiedossa 21 Oikeudenkäynnit ja viranomaismenettelyt.

9. Osakekohtainen osinko

Vuoden 2021 osingonjaosta, 1,14 euroa osakkeelta ja yhteensä 1 013 miljoonaa euroa, päätettiin yhtiökokouksessa 28.3.2022. Osinko maksettiin 6.4.2022 ja se on esitetty tässä osavuosikatsauksessa velkana Ostovelat ja muu vieras pääoma -erässä.

Vuoden 2020 osingonjaosta, 1,12 euroa osaketta kohti, yhteensä 995 miljoonaa euroa, päätettiin yhtiökokouksessa 28.4.2021. Osinko maksettiin 7.5.2021.

10. Aineettomat hyödykkeet

milj. euroa	31.3.2022	31.12.2021
Liikearvo	816	1 021
Sopimuksiin perustuvat	502	514
Muut	636	632
BS Yhteensä	1 954	2 167

Muutokset liikearvossa vuoden 2022 ensimmäisen neljänneksen aikana liittyvät pääasiassa 124 miljoonan euron suuruiseen arvonalentumiseen (katso liitetieto 13 Pitkäaikaisten varojen arvonalentuminen), uudelleenryhmittelyyn myytävänä oleviin omaisuuseriin ja muuntoeroihin.

11. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja käyttöoikeusomaisuuserät

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja käyttöoikeusomaisuuserät olivat 17 111 miljoonaa euroa (vuoden 2021 lopussa: 19 049). Muutokset vuoden 2022 ensimmäisen neljänneksen aikana liittyvät pääasiassa 701 miljoonan euron suuruiseen arvonalentumiseen (katso liitetieto 13 Pitkäaikaisten varojen arvonalentuminen) sekä uudelleenryhmittelyyn myytävänä oleviin omaisuuseriin, poistoihin ja muuntoeroihin, joiden vaikutusta hankinnat osittain tasoittivat.

12. Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksistä

12.1 Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksistä

Muutokset osuuksissa osakkuus- ja yhteisyrityksissä

milj. euroa	31.3.2022	31.12.2021
Kirjanpitoarvo 1.1.	2 461	2 912
Hankinnat	3	44
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	-190	192
Saadut osingot	-2	-113
Myynnit ja pääoman palautukset 1)	0	-569
Uudelleenryhmittelyt	-5	-58
Osakkuus- ja yhteisyritysten muut laajan tuloksen erät	23	38
Muuntoerot ja muut muutokset	-66	14
BS Kirjanpitoarvo kauden lopussa	2 225	2 461

1) Myynnit ja pääoman palautukset vuonna 2021 liittyvät pääasiassa Stockholm Exergi AB:n myyntiin, lisätietoja liitetiedossa 6.2 Yritysmyynnit.

Vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta sisältää 150 miljoonaa euroa arvonalentumisia, joka liittyvät Fortumin omistukseen venäläisessä TGC-1:ssä, ja 22 miljoonaa euroa arvonalentumisia, jotka liittyvät uusiutuvan sähköntuotannon yhteisyrityksiin Venäjällä. Katso myös liitetieto 13 Pitkäaikaisten varojen arvonalentuminen.

12.2 Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta

milj. euroa	I/2022	I/2021	2021	Edelliset 12kk
TGC-1	-150	8	33	-125
Stockholm Exergi AB	-	34	28	-6
Muut osakkuus- ja yhteisyritykset	-40	38	131	53
IS Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	-190	80	192	-78
milj. euroa	I/2022	I/2021	2021	Edelliset 12kk
IS Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	-190	80	192	-78
Oikaisut osuuteen osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	216	-13	-38	191
Vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten
tuloksesta	26	67	154	113

13. Pitkäaikaisten varojen arvonalentuminen

Liikearvon, muiden aineettomien hyödykkeiden, käyttöomaisuuden, käyttöoikeusomaisuuserien, osuuksien osakkuusja yhteisyrityksistä sekä rahoitusvaroihin kuulumattomien sijoitusten kirjanpitoarvoa tarkastellaan säännöllisesti mahdollisen arvonalentumisen varalta. Mikäli viitteitä arvonalentumisesta on, omaisuuserän arvo on testattava. Arvonalentumistappio kirjataan tulosvaikutteisesti siltä osin kuin omaisuuserän kirjanpitoarvo ylittää siitä kerrytettävissä olevan rahamäärän. Katso lisätietoja arvonalentumistestauksessa käytetyistä laskentaperiaatteista ja oletuksista liitetiedossa 19 Arvonalentumistestaus vuoden 2021 konsernitilinpäätöksessä.

Venäjä aloitti laajamittaisen hyökkäyksen Ukrainaan 24.2.2022. Tämän johdosta muun muassa Yhdysvallat, Euroopan unioni ja Iso-Britannia ovat asettaneet pakotteita Venäjän pääsylle pääoma- ja rahoitusmarkkinoille. Pakotteet kohdistuvat lukuisiin henkilöihin ja pankkeihin, sekä kaupankäyntiin yleisesti. Sota ja siitä seuranneet pakotteet sekä niiden vaikutus kaupankäyntiin ovat viitteitä sille, että omaisuuserien arvo saattaisi olla alentunut. Nämä viitteet ovat johtaneet arvonalentumistestaukseen 31.3.2022 Russia- ja Unipro- rahavirtaa tuottavissa yksiköissä.

Fortum määrittää liikearvon, muiden aineettomien hyödykkeiden, käyttöomaisuuden ja käyttöoikeusomaisuuserien rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät perustuen niiden käyttöarvoon. Käyttöarvo määritetään diskonttaamalla kyseisen omaisuuserän arvioidut tulevat rahavirrat nykyarvoon. Ottaakseen huomioon Venäjän ja Ukrainan geopoliittiseen tilanteeseen liittyvän epävarmuuden vuoden 2022 ensimmäisen neljänneksen lopussa, Fortum käyttää rahavirtojen odotusarvoon perustuvaa lähestymistapaa, jossa johdon laatimat kolme

vaihtoehtoista rahavirtaskenaariota painotetaan niiden arvioiduilla todennäköisyyksillä: perusskenaario, jossa 40 %:n todennäköisyys sekä kaksi alhaisemman toteuman skenaariota, joissa molemmissa 30 %:n todennäköisyys. Viime vuodenvaihteen arvonalentumistestauksessa käytetyt kassavirrat perustuivat yhteen todennäköisimpänä pidettyyn skenaarioon. Fortum on päivittänyt Venäjän rahavirtaa tuottavien yksiköiden diskonttauskoron. Diskonttauskorko vaihtelee rahavirtaa tuottavalla ajanjaksolla 11 %:sta 31 %:iin, ollen korkeampi ensimmäisen kolmen vuoden aikana (vuoden 2021 lopussa: 11,7 %).

Venäläisen osakkuusyhtiö TGC-1:n kerrytettävissä oleva rahamäärä perustuu myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon, jonka määrittämisessä on käytetty kahta vaihtoehtoista johdon laatimaa, todennäköisyyksillä painotettua skenaariota. Skenaariot ovat linjassa ulkoisten tietolähteiden kanssa, kerrytettävissä oleva rahamäärä määritellään tason 3 mukaisesti käypien arvojen määrittämishierarkiassa. Russia- (Russia-segmentti) ja Unipro- (Uniper-segmentti) rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät olivat pienemmät kuin vastaavat arvot kirjanpidossa. Tästä johtuen kirjattiin 447 miljoonan euron arvonalentuminen Russia- rahavirtaa tuottavaan yksikköön ja 555 miljoonan euron arvonalentuminen Uniprorahavirtaa tuottavaan yksikköön vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä. Russia- rahavirtaa tuottavan yksikön arvonalentuminen kirjattiin liikearvo, käyttöomaisuus ja osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksistä- eriin; ja Uniprorahavirtaa tuottavan yksikön arvonalentuminen käyttöomaisuuden erään. Alaskirjausten jälkeen Fortumin Venäjän varojen kokonaiskirjanpitoarvo on noin 3,3 miljardia euroa vuoden 2022 ensimmäisen vuosineljänneksen lopussa (vuoden 2021 lopussa: 5,5).

14. Korolliset saamiset

milj. euroa	31.3.2022	31.12.2021
Korolliset saamiset	1 828	2 971
Vuokrasopimussaamiset	133	136
Yhteensä	1 961	3 107

		Käypä		Käypä
	Tasearvo	arvo	Tasearvo	arvo
milj. euroa	31.3.2022	31.3.2022	31.12.2021	31.12.2021
Pitkäaikaiset lainasaamiset osakkuus- ja yhteisyrityksiltä	1 039	1 077	1 138	1 185
Pitkäaikaiset arvopaperisijoitukset	106	106	111	111
Muut pitkäaikaiset korolliset saamiset	60	59	1 024	1 024
Pitkäaikaiset korolliset saamiset yhteensä	1 204	1 242	2 273	2 320
Vakuusjärjestelysopimusarvopaperit	537	537	549	549
Muut lyhytaikaiset korolliset saamiset	87	87	149	149
Lyhytaikaiset korolliset saamiset yhteensä	624	624	698	698
Yhteensä	1 828	1 865	2 971	3 018

Pitkäaikaiset korolliset saamiset osakkuus- ja yhteisyrityksiltä 1 039 miljoonaa euroa (vuoden 2021 lopussa: 1 138) sisältävät 849 miljoonaa euroa saamisia ruotsalaisilta ydinvoimaosakkuusyrityksiltä Forsmarks Kraftgrupp AB:lta ja Ringhals AB:lta (vuoden 2021 lopussa: 955), joita rahoitetaan pääsääntöisesti osakaslainoilla osakkaiden omistusosuuksien suhteessa.

Muiden pitkäaikaisten korollisten saatavien muutos vuoden 2022 ensimmäisen neljänneksen aikana johtuu pääasiassa 1 003 miljoonan euron alaskirjauksesta Nord Stream 2 -kaasuputkiprojektiin liittyvään rahoitussaatavaan sekä kertyneisiin korkoihin.

15. Korollinen nettovelka

Rahoitusnettovelka ja oikaistu nettovelka

milj. euroa	31.3.2022	31.12.2021
+ Korollinen vieras pääoma	14 875	17 220
- BS Likvidit varat	6 419	7 592
- Pitkäaikaiset arvopaperisijoitukset	106	111
- Vakuusjärjestelysopimusarvopaperit	537	549
- Korollisiin saamisiin sisältyvät arvopaperit	643	660
- BS Vakuussaaminen	7 441	9 163
+ BS Vakuusvelka	1 864	985
+/- Nettovakuusvelka/-saaminen	-5 578	-8 179
Rahoitusnettovelka	2 235	789
+ BS Eläkevelvoitteet	931	1 190
+ Muut käytöstäpoistamisvaraukset	848	872
- BS Osuus Suomen ja Ruotsin ydinjätehuoltorahastoista	3 399	3 515
+ BS Ydinvoimaan liittyvät varaukset	3 840	3 891
+ Ydinvoimaan liittyvät varaukset vähennettynä varoilla ydinjätehuoltorahastoissa	441	375
+ Varaukset yhteensä vähennettynä varoilla ydinjätehuoltorahastoissa	2 219	2 438
Oikaistu nettovelka	4 454	3 227

Rahoitusnettovelka kasvoi vuoden aikana 1 446 miljoonaa euroa 789 miljoonasta eurosta 2 235 miljoonaan euroon maaliskuussa 2022. Likvidit varat vähenivät 1 173 miljoonaa euroa 7 592 miljoonasta eurosta 6 419 miljoonaan euroon maaliskuussa 2022. Nettovakuussaamiset vähenivät 2 601 miljoonaa euroa 8 179 miljoonasta eurosta 5 578 miljoonaan euroon maaliskuussa 2022. Korollinen vieras pääoma väheni 2 345 miljoonaa euroa 17 220 miljoonasta eurosta 14 875 miljoonaan euroon maaliskuussa 2022.

Fortumilla on vakuusjärjestely, jolla on vapautettu käteisvaroja pohjoismaisesta sähköpörssistä. Tämä järjestely, 537 miljoonaa euroa (vuoden 2021 lopussa: 549), esitetään samansuuruisena lyhytaikaisena korollisena velkana ja korollisena saamisena.

Oikaistuun nettovelkaan on sisällytetty alirahastoidut eläkevastuut ja käytöstäpoistamisvaraukset vähennettynä osuuksilla ydinjätehuoltorahastojen varoista.

Korolliset velat

milj. euroa	31.3.2022	31.12.2021
Pitkäaikaiset lainat	6 112	7 756
Lyhytaikaiset lainat	7 727	8 389
Lainat yhteensä	13 838	16 144
Pitkäaikaiset vuokrasopimusvelat	914	945
Lyhytaikaiset vuokrasopimusvelat	123	130
Vuokrasopimusvelat yhteensä	1 036	1 075
Yhteensä	14 875	17 220

Lainat

		Käypä		Käypä
	Tasearvo	arvo	Tasearvo	arvo
milj. euroa	31.3.2022	31.3.2022	31.12.2021	31.12.2021
Joukkovelkakirjalainat	3 669	3 659	3 705	3 919
Lainat rahoituslaitoksilta	4 179	4 215	4 183	4 222
Takaisinlainaus Valtion ydinjätehuoltorahastosta 1)	918	999	1 165	1 213
Muut pitkäaikaiset korolliset velat	213	248	433	463
Pitkäaikaiset lainat yhteensä 2)	8 978	9 120	9 487	9 817
Vakuusjärjestelysopimusvelka	537	537	549	549
Muut lyhytaikaiset korolliset velat	4 323	4 323	6 109	6 109
Lyhytaikaiset lainat yhteensä	4 860	4 860	6 658	6 658
Yhteensä	13 838	13 981	16 144	16 475

1) Takaisinlainaus Valtion ydinjätehuoltorahastosta sisältää Loviisan ydinvoimalaitokseen liittyvän osan sekä lainauksen TVO:n kautta. 2) Tasearvot sisältävät pitkäaikaisen lainan lyhytaikaisen osuuden 2,866 miljoonaa euroa (vuoden 2021 lopussa: 1 731).

60

Tammikuussa 2022 Fortum maksoi takaisin nostetun osan, 500 miljoonaa euroa, 800 miljoonan euron kahdenvälisestä valmiusluottolimiitistä. Maaliskuussa 2022 ydinjätehuoltorahaston takaisinlainauksesta maksettiin takaisin 247 miljoonaa euroa, jonka jälkeen takaisinlainaus ydinjätehuoltorahastosta oli 918 miljoonaa euro.

Lyhytaikaiset lainat 7 727 miljoonaa euroa (vuoden 2021 lopussa: 8 389) sisältävät pitkäaikaisten lainojen lyhytaikaisia osuuksia 2 866 miljoonaa euroa (vuoden 2021 lopussa: 1 731) ja lyhytaikaisia lainoja 4 860 miljoonaa euroa (vuoden 2021 lopussa: 6 658).

Pitkäaikaisten lainojen lyhytaikaiset osuudet 2 866 miljoonaa euroa sisältävät syyskuussa 2022 erääntyvän 1 000 miljoonan euron joukkovelkakirjalainan ja helmikuussa 2023 erääntyvän 1 000 miljoonan euron joukkovelkakirjalainan, 450 miljoonan euron lainan, joka erääntyy lokakuussa 2022 ja 416 miljoonaa euroa muita lainoja.

Lyhytaikaiset lainat vähenivät 1 798 miljoonaa euroa vuoden 2021 lopun 6 658 miljoonasta eurosta 4 860 miljoonaan euroon 31.3.2022. Yritystodistusohjelmien käyttö väheni ensimmäisen neljänneksen aikana 1 274 miljoonaa euroa 1 855 miljoonaan euroon 31.3.2022.

Euromääräisistä lainoista koostuvan lainasalkun keskimääräinen korkokulu tilinpäätöspäivänä oli 0,7 % (vuoden 2021 lopussa: 0,6 %). Koko lainasalkun keskimääräinen korkokulu johdannaisineen oli kauden lopussa 1,0 % (vuoden 2021 lopussa: 1,3 %).

Lainojen erääntyminen

milj. euroa
2022	6 324
2023	3 844
2024	867
2025	18
2026	757
2027 ja myöhemmin	2 028
Yhteensä	13 838

Lainojen erääntymiset vuonna 2022 sisältävät 1 855 miljoonaa euroa yritystodistusvelkoja, 1 800 miljoonan euron nostetun valmiusluottolimiitin ja 1 468 miljoonaa euroa pitkäaikaisten lainojen lyhytaikaisia osuuksia. Vuoden 2022 lainojen erääntymiset sisältävät myös 829 miljoonaa euroa lainoja, joiden eräpäivää ei ole määritetty.

Diskonttaamattomien vuokrasopimusvelkojen erääntyminen

milj. euroa	31.3.2022
Vuoden sisällä erääntyvät	124
Yli vuoden, mutta viiden vuoden sisällä erääntyvät	433
Yli viiden vuoden kuluttua erääntyvät	762
Yhteensä	1 319

Likvidit varat

milj. euroa	31.3.2022	31.12.2021
Talletukset ja arvopaperit, joiden maturiteetti yli 3 kuukautta	53	47
Rahat ja pankkisaamiset	6 366	7 545
BS Yhteensä	6 419	7 592

Raportointikauden lopussa, konsernin likvidit varat olivat 6 419 miljoonaa euroa (vuoden 2021 lopussa: 7 592). Uniper-segmentin osuus likvideistä varoista oli yhteensä 3 897 miljoonaa euroa (vuoden 2021 lopussa 2 966). Likvideistä varoista Venäjän yhtiöiden rahaa pankkitileillä ja talletuksina oli 242 miljoonaa euroa (vuoden 2021 lopussa: 300).

Likvideistä varoista 6 046 miljoonaa euroa (vuoden 2021 lopussa: 7 342) on talletettu vastapuolille, joilla on hyvä (investment grade) luottoluokitus.

Maksutapahtumat Venäjän federaation kanssa ovat yleisten rajoitusten alaisia 31.3.2022 lähtien. Tästä johtuen Fortumin Venäjän tytäryhtiöiden rahat ja pankkisaamiset 242 miljoonaa euroa eivät ole muiden konserniyhtiöiden käytettävissä.

Luottolimiitit

Raportointikauden lopussa Fortumilla oli 5 800 miljoonaa euroa nostamattomia luottolimiittejä. Nostamattomat luottolimiitit sisältävät 3 800 miljoonaa euroa, josta 3 000 miljoonan euron kahdenvälinen valmiusluottolimiitti erääntyy heinäkuussa 2022 ja 800 miljoonan euron kahdenvälinen valmiusluottolimiitti erääntyy joulukuussa 2022 (sisältäen yhden vuoden jatko-option). Uniperin kahdenvälinen valmiusluottolimiitti 2 000 miljoonaa euroa erääntyy huhtikuussa 2023. Kahdenvälisten valmiusluottolimiittien lisäksi Fortumilla on 100 miljoonaa euroa tililimiittejä, jotka ovat toistaiseksi voimassa.

Raportointipäivänä valmiusluottolimiiteistä oli täysimääräisesti käytössä 1 750 miljoonan euron valmiusluottolimiitti, joka erääntyy kesäkuussa 2023 ja Uniperin 1 800 miljoonan euron valmiusluottolimiitti, joka erääntyy syyskuussa 2025.

16. Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat

Fortum omistaa Suomessa Loviisan ydinvoimalaitoksen,Ruotsissa sijaitsevat OKG:n ja Barsebäck Kraft AB:n (Barsebäck) ydinvoimalaitokset.

Fortumin konsernitaseen erät Osuus ydinjätehuoltorahastosta ja Ydinvoimaan liittyvät varaukset koskevat Loviisan, OKG:n ja Barsebäckin ydinvoimalaitoksia. Fortumilla on myös vähemmistöosuuksia ydinvoimayhtiöissä, joita ovat Teollisuuden Voima Oyj (TVO) Suomessa ja Forsmarks Kraftgrupp AB:ssa (Forsmark) Ruotsissa. Vähemmistöosuudet on luokiteltu osakkuus- ja yhteisyrityksiksi ja yhdistellään pääomaosuusmenetelmällä. Yhtiöt Suomessa ja Ruotsissa toimivat omakustannusperiaatteella. Omistajat ostavat sähköä paikallisen kirjanpitokäytännön mukaisesti lasketulla tuotantokustannushinnalla.

Sekä Suomessa että Ruotsissa ydinvoimaoperaattorit ovat lakisääteisesti velvollisia huolehtimaan laitosten käytöstä poistamisesta ja käytetyn polttoaineen loppusijoituksesta (ydinjätehuolto). Molemmissa maissa ydinvoimaoperaattorit ovat velvoitettuja turvaamaan ydinjätehuollon rahoittamisen suorittamalla maksuja viranomaisten hallinnoimiin ydinjäterahastoihin. Ydinvoimaoperaattoreiden pitää myös antaa vakuuksia taatakseen riittävät varat laitosten tulevista käytöstäpoistoista ja käytetyn polttoaineen loppusijoituksesta aiheutuvien kustannusten kattamiseksi.

16.1 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat kokonaan omistetuissa ydinvoimalaitoksissa

milj. euroa	31.3.2022	31.12.2021
Taseeseen sisältyvät erät
BS Ydinvoimaan liittyvät varaukset	3 840	3 891
BS Fortumin osuus ydinjätehuoltorahastosta	3 399	3 515
Fortumin osuus Suomen ja Ruotsin ydinjätehuoltorahastojen nettovarojen käyvästä arvosta	3 820	3 924
Taseeseen kirjaamaton rahasto-osuus	421	408

IFRS-standardien mukainen ydinvoimaan liittyvä varaus ja rahasto-osuus

Ydinvoimaan liittyvät varaukset sisältävät käytöstä poistamista ja käytetyn polttoaineen loppusijoittamista varten tehdyt varaukset. Varaukset perustuvat kustannusarvioon, jossa tulevat kustannukset diskontataan nykyarvoon.

IAS 37:n mukaan lasketut ydinvoimaan liittyvät varaukset laskivat 51 miljoonalla eurolla vuoden 2021 lopusta ja olivat 3 840 miljoonaa euroa 31.3.2022.

Fortumin osuus ydinjätehuoltorahastoista on IFRS:n näkökulmasta ylirahastoitu yhteensä 421 miljoonaa euroa, koska Fortumin osuus rahastoista 31.3.2022 oli 3 820 miljoonaa euroa ja rahaston käypä arvo taseella oli 3 399 miljoonaa euroa. Fortumin rahasto-osuuden tasearvo ei saa ylittää IFRS:n mukaisesti laskettua varauksen määrää taseessa. Niin kauan kuin ydinjätehuoltorahasto pysyy IFRS:n näkökulmasta ylirahoitettuna, kirjataan positiivinen vaikutus

rahoituseriin, kun varaus kasvaa enemmän kuin nettomaksut ydinjätehuoltorahastoon. Negatiivinen kirjaus kirjataan rahoituseriin aina, kun nettomaksut ydinjätehuoltorahastoon ovat suuremmat kuin varauksen kasvu.

Loviisan ydinvoimalaitoksen lainmukainen vastuu

Työ- ja elinkeinoministeriön joulukuussa 2021 tekemään päätökseen perustuva lainmukainen vastuu 31.3.2022 oli yhteensä 1 148 miljoonaa euroa.

Lainmukainen vastuu perustuu vuosittain päivitettävään kustannusarvioon sekä joka kolmas vuosi päivitettävään tekniseen suunnitelmaan. Lainmukainen vastuu määritetään olettaen, että laitoksen käytöstäpoisto tapahtuisi arviointivuotta seuraavan vuoden alussa, ja vastuuta ei diskontata nykyarvoon.

Fortumin osuus ydinjätehuoltorahastossa

Suomen ydinenergialain mukaisesti Fortumilla on velvoite kattaa lainmukainen vastuunsa kokonaisuudessaan ydinjätehuoltorahaston kautta. Viranomaiset päättävät Fortumin rahastotavoitteen ydinjätehuoltorahastossa samassa yhteydessä, kun lainmukaisen vastuun määrä päätetään vuosittain. Fortum suorittaa ydinjätehuoltomaksuja ydinjätehuoltorahastoon kyseisten päätösten mukaisesti. Nykyinen rahastotavoite perustuu joulukuun 2021 päätökseen ja on yhteensä 1 148 miljoonaa euroa.

Takaisinlainaus ydinjätehuoltorahastosta

Suomalaisilla ydinjätehuoltorahaston osapuolilla on mahdollisuus ottaa lainaa rahastolta tietyin ehdoin. Fortum on käyttänyt oikeuttaan lainata rahastolta ja pantannut Kemijoki Oy:n osakkeita vakuudeksi. Lainat uusitaan vuosittain. Katso liitetieto 15 Korollinen nettovelka sekä liitetieto 20 Pantatut varat ja vastuut.

OKG:n ja Barsebäckin ydinvoimalaitokset Ruotsissa

Ydinvoimaoperaattorien omistama Svensk Kärnbränslehantering AB (SKB) huolehtii Ruotsissa kaikesta ydinjätehuollosta ydinvoimaoperaattorien puolesta. SKB:n toimintaa rahoittaa Ruotsin Valtion ydinjätehuoltorahasto, joka puolestaan on ydinvoimaoperaattoreiden rahoittama.

Ydinjätehuoltomaksujen ja -vastuiden tarkistus tehdään yleensä kolmen vuoden välein viranomaispäätöksellä Ruotsin ydinturvallisuusviranomaisen (Strålsäkerhetsmyndigheten, SSM) esityksestä. Syyskuusta 2018 alkaen esityksen tekee Ruotsin valtiokonttori (Riksgälden). Esitys perustuu SKB:n ja lisenssin haltijoiden laatimaan kustannusarvioon. SKB hyväksyi ydinjätehuollon päivitetyn teknisen suunnitelman syyskuussa 2019 ja se luovutettiin SSM:lle vuoden 2019 lopulla. Joulukuussa 2020 Ruotsin hallitus päätti ydinjätemaksut ja -vastuut vuodelle 2021 ja tammikuussa 2022 vuosille 2022-2023. Ydinjätemaksut perustuvat tulevaisuuden kustannusennusteisiin olettaen, että ydinvoimalan yksiköiden käyttöikä on 50 vuotta. Maksu määräytyy tuotetun energian mukaan ja on yksi äyri tuotettua kWh:a kohden (1 äyri = 0,01 Ruotsin kruunua). Barsebäckin ydinvoimalaitoksen, jolla ei ole toiminnassa olevia yksiköitä, maksu määräytyy kiinteähintaisesti vuositasolle.

16.2 Ydinvoimalaitokset osakkuus- ja yhteisyrityksissä

Forsmark ja TVO ovat omakustannusperiaatteella toimivia yrityksiä, joista omistajat ostavat sähköä tuotantokustannuksia vastaavaan hintaan. Fortum kirjaa laskutetut kustannukset paikallisten kirjanpitosäännösten mukaisina. Laskutetun sähköntuotantokustannuksen lisäksi Fortum kirjaa IFRS-oikaisuja Fortumin laadintaperiaatteiden mukaisesti. Oikaisut sisältävät myös Fortumin osuudet yhtiöiden ydinjäterahastoista ja ydinvoimaan liittyvistä varauksista.

Alla olevissa taulukoissa on esitetty yhtiöiden ydinjäterahastojen ja -varausten määrät (100 %) sekä Fortumin osuudet näistä.

Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat osakkuusyhtiöissä (100 %)

	31.3.2022	31.12.2021
Taseen erät Fortumin käyttämien oletusten mukaisiksi oikaistuna
Ydinvoimaan liittyvät varaukset	4 319	4 347
Osuus ydinjätehuoltorahastosta	3 413	3 556
josta Fortumin nettomääräinen osuus pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltynä	-251	-215
Fortumin osuus ydinjätehuoltorahastojen nettovarojen käyvästä arvosta	1 105	1 150

TVO:n lainmukainen vastuu ja osuus rahastosta perustuvat samoihin periaatteisiin kuin yllä on kuvattu Loviisan ydinvoimalan osalta.

Suomalaisilla ydinjätehuoltorahaston osapuolilla on mahdollisuus ottaa lainaa rahastolta tietyin ehdoin. Fortum käyttää oikeuttaan lainata rahastolta TVO:n kautta omistusosuutensa mukaisesti. Katso lisätietoja liitetiedosta 15 Korollinen nettovelka.

Forsmarkin ydinvoimalaitoksen varaus ja osuus ydinjätehuoltorahastosta perustuvat samoille periaatteille kuin yllä esitellyt OKG:n ja Barsebäckin ydinvoimalaitoksen periaatteet.

TVO:n Olkiluoto 3 -projektin tilanne Suomessa

Fortum on osakkaana maan viidennessä ydinvoimalaitosyksikössä, Olkiluoto 3:ssa (OL3) omistamiensa Teollisuuden Voima Oyj -osakkeiden (TVO) kautta. Fortumin 25 %:n omistusosuus vastaa noin 400 MW:n kapasiteettia. Olkiluoto 3 (OL3) on koekäyttövaiheessa oleva ydinvoimalaitosyksikkö, joka on tilattu kiinteähintaisena avaimet käteen periaatteella konsortiolta (laitostoimittaja), jonka muodostavat Areva GmbH, Areva NP SAS ja Siemens AG. Konsortioon kuuluvat yhtiöt ovat laitostoimitussopimuksen mukaisesti yhteisvastuussa sopimusvelvoitteista.

TVO allekirjoitti maaliskuussa 2018 kattavan OL3 -projektin loppuunsaattamista ja projektin kiistoja koskevan sovintosopimuksen laitostoimittajakonsortioon kuuluvien yhtiöiden, Areva NP:n, Areva GmbH:n ja Siemens AG:n sekä Ranskan valtion sataprosenttisesti omistaman Areva-yhtiöiden emoyhtiö Areva SA:n kanssa, jota täydennettiin kesäkuussa 2021 allekirjoitetuilla sopimuksilla. Laitostoimittajakonsortioon kuuluvat yhtiöt sitoutuivat siihen, että OL3 projektin loppuunsaattamiseen tarkoitetut varat ovat riittävät ja ne kattavat myös kaikki asianmukaiset takuukaudet. Tätä varten perustettiin Areva-yhtiöiden rahoittama rahastomekanismi turvaamaan OL3 -projektin loppuunsaattamisesta aiheutuvien kustannusten kattamisen. Katsauskauden aikana rahastosta, jota viimeksi täydennettiin heinäkuussa 2021, on maksettu OL3-projektin loppuunsaattamisesta Areva-yhtiöille aiheutuneita kustannuksia sovintosopimuksen mukaisesti.

Säteilyturvakeskus (STUK) myönsi joulukuussa 2021 TVO:lle kriittisyys- ja pientehokoeluvan, jonka jälkeen OL3:n reaktori käynnistettiin. 12.3.2022 laitosyksikkö liitettiin valtakunnan sähköverkkoon 103 megawatin tehotasolla, jolloin OL3:n sähköntuotanto alkoi. STUK myönsi 30.3.2022 TVO:lle luvan nostaa OL3:n tehoa 60 prosentin tehotasolle ja suorittaa uusia tehokokeita 30–60 prosentin tehotasoilla. Noin neljän seuraavan kuukauden koekäyttövaiheen aikana OL3-laitosyksikön tehoa nostetaan portaittain 1 600 megawattiin. Tehotasot vaihtelevat koekäytön aikana merkittävästi. OL3 tuottaa koekäyttöjakson aikana noin 3–4 terawattituntia sähköä. Laitostoimittajalta huhtikuun lopussa saadun tiedon mukaan säännöllinen sähköntuotanto alkaa syyskuussa 2022 aiemmin tiedotetun heinäkuun lopun sijaan.

17. Muut varaukset

milj. euroa	31.3.2022	31.12.2021
Toimittaja- ja asiakassuhteisiin liittyvät varaukset	4 435	2 893
Käytöstäpoistamisvaraukset	848	872
Sähköntuotantoon liittyvät varaukset	616	653
Kaasun jakeluun liittyvät varaukset	343	354
Ympäristöasioihin liittyvät varaukset	249	253
Henkilöstöön liittyvät varaukset	371	368
Muut	823	1 013
Yhteensä	7 684	6 406
BS Joista pitkäaikaisia varauksia	3 018	2 299
BS Joista lyhytaikaisia varauksia	4 666	4 108

Lisäykset toimittajasuhteisiin liittyvissä varauksissa koskevat pääsääntöisesti Uniper-segmentin sähkön myyntisopimuksia, joihin sovelletaan IFRS 9:n mukaista oman käytön poikkeusta. Varausta on kasvatettu kattamaan kohonneita sähkön hintoja ja näistä johtuvia korkeampia sähkön hankintakustannuksia. Sähkön hankinta on kuitenkin suojattu hyödykejohdannaisilla, joiden käyvän arvon muutoksilla on kumoava vaikutus vertailukelpoisuuteen vaikuttavissa erissä (katso liitetieto 4 Vertailukelpoinen liikevoitto ja vertailukelpoinen kauden voitto). Johdannaisten tuleva positiivinen kassavirta pienentää sähkön hankinnan korkeampaa tulevaa negatiivista kassavirtaa.

18. Eläkevelvoitteet

Konserniyhtiöillä on erilaisia eläkejärjestelyjä kunkin toimintamaan paikallisten olosuhteiden ja käytäntöjen mukaisesti. Etuuspohjaisissa järjestelyissä eläkevelvoitteet perustuvat vakuutusmatemaattisiin laskelmiin ja oletuksiin diskonttauskorosta, tulevista palkkojen ja eläkkeiden korotuksista, inflaatiosta ja kuolleisuudesta.

Muutokset vuoden 2022 aikana liittyvät pääasiassa diskonttauskorkojen muutoksiin sekä järjestelyyn kuuluvien varojen käyvän arvon muutoksiin.

Nettomääräinen etuuspohjainen eläkevelvoite

milj. euroa	31.3.2022	31.12.2021
Etuuspohjainen velvoite	3 884	4 437
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo	3 000	3 290
Nettomääräinen velvoite	886	1 146
Josta Saksa	796	1 051
Esitetty taseessa seuraavasti:
BS Eläkevelvoitteet, netto	931	1 190
Etuuspohjainen omaisuuserä taseen muissa pitkäaikaisissa sijoituksissa	46	44

Diskonttauskorko

Alla olevassa taulukossa on esitetty diskonttauskorot, joita on käytetty etuuspohjaisten eläkevelvoitteiden nykyarvon laskemiseen:

%	31.3.2022	31.12.2021
Saksa	2,0	1,2
Iso-Britannia	2,8	2,0
Suomi	1,8	1,0

19. Investointi- ja muut sitoumukset

Investointi- ja muut sitoumukset ovat sopimukseen perustuvia tai sääntelystä johtuvia sitoumuksia, joita ei ole kirjattu taseeseen eikä esitetty liitetiedoissa ehdollisina velkoina.

Investointisitoumukset

mrd. euroa	31.3.2022	31.12.2021
Aineelliset käyttöomaisuus- ja aineettomat hyödykkeet	1,0	1,0

Pitkäaikaiset ostovelvoitteet

Fortumilla on 31.3.2022 pitkäaikaisia ostovelvoitteita noin 107,8 miljardia euroa (vuoden 2021 lopussa: 88,8), josta 22,9 miljardia euroa erääntyy vuoden sisällä (vuoden 2021 lopussa: 16,3). Nämä sopimukset ovat yleisesti ota tai maksa -ehtoisia sopimuksia, jotka liittyvät pääasiassa maakaasun ostoon. Maakaasun hinta on yleensä sidottu markkinahintoihin, joita määrittelevät markkinaolosuhteet ja jälleenmyyntiasiakkaiden ostokäytös. Sopimusneuvotteluissa näiden pitkäaikaisten sopimusten ehdot käydään ajoittain (yleensä kolmen vuoden välein) läpi, mikä voi johtaa ehtojen muutoksiin. Ostovelvoitteiden kasvu johtuu pääasiassa pitkäaikaisten kaasusopimusten hinnannoususta.

Muut sitoumukset

Teollisuuden Voima Oyj:n (TVO) rakentamaa Olkiluoto 3 -ydinvoimalaa on rahoitettu ulkoisilla lainoilla, osakeanneilla ja osakaslainoilla TVO:n osakkeenomistajien välisten osakassopimusten perusteella. Fortumin osakassaaminen liittyen Olkiluoto 3 -ydinvoimalan rakentamiseen oli 31.3.2022 232 miljoonaa euroa (vuoden 2021 lopussa: 232). Tämän lisäksi Fortum on sitoutunut antamaan projektille korkeintaan 100 miljoonaa euroa lisärahoitusta. TVO:n osakaslaina on luokiteltu osuudeksi yhteisyrityksissä. Katso lisätietoja liitetiedosta 16 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat.

Katso lisätietoja muista sitoumuksista vuoden 2021 tilinpäätöksen liitetiedossa 35 Investointi- ja muut sitoumukset.

20. Pantatut varat ja vastuut

Fortum on sekä omasta että osakkuus- ja yhteisyritysten puolesta antanut välittömiä ja välillisiä vakuuksia ja takauksia, joista Fortumille voi joissain tapauksissa koitua kuluja. Ruotsin ydinvoimayhtiöille on annettu kahdenlaisia takauksia. Rahoitusmäärä (Finansieringsbelopp) annetaan ydinjätehuoltorahaston tarkasteluhetken mukaisen kattamattoman osuuden kattamiseksi olettaen, että tuotanto ei jatku eikä rahastoon suoriteta lisämaksuja. Kattamaton määrä lasketaan viranomaisten toimesta ja se perustuu ennakoidun kulun sekä velvoitteen kattamiseksi tarkoitettujen varojen erotukseen laskentahetkellä. Lisämäärä (Kompletteringsbelopp) annetaan sellaisen alijäämän kattamiseksi, joka voi muodostua ennakoimattomien tapahtumien seurauksena.

Teollisuuden Voima Oyj:n puolesta valtion ydinjätehuoltorahastolle annettu takaus on 122 miljoonaa euroa (vuoden 2021 lopussa: 122). Takaus kattaa ydinjätehuoltomaksujen jaksotuksesta aiheutuvan lainmukaisen vastuun maksamattoman osuuden sekä ennakoimattomien kulujen riskin. Katso lisätietoja liitetiedosta 16 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat.

Fortum on lisäksi sekä omasta että muiden puolesta pantannut varoja lainojen ja muiden sitoumuksien vakuudeksi. Pantatut varat sisältävät 269 miljoonaa euroa (vuoden 2021 lopussa: 269) Kemijoki Oy:n osakkeita, jotka ovat vakuutena Valtion ydinjätehuoltorahaston lainaa varten ja 81 miljoonaa euroa (vuoden 2021 lopussa: 81) kiinteistökiinnityksiä ydinjätehuoltorahaston vakuutena.

S&P Global Ratings asetti 14.3.2022 Fortumin ja Uniperin BBB-luottoluokitukset Credit Watch Negative -tarkkailuun. Luottoluokitusten laskemisen etenkin investment grade -tason alle voisi aktivoida vastapuolten oikeudet (pääasiassa Uniper-segmentin Global Commodities -liiketoiminnassa) vaatia lisää käteisvakuuksia tai muita vakuuksia. Katso myös Pääomariskien hallinta -osio.

Katso lisätietoja vuoden 2021 tilinpäätöksen liitetiedossa 36 Pantatut varat ja vastuut.

21. Oikeudenkäynnit ja viranomaismenettelyt

Monia rutiininomaisia oikeudellisia toimia, välimiesmenettelyitä, vero- ja viranomaistutkimuksia on meneillään konserniyhtiöitä vastaan. Lisää oikeudenkäyntejä ja vaateita saatetaan laittaa vireille tulevaisuudessa. Näitä ovat julkisoikeudellisten vaateiden lisäksi erityisesti sopimusmuutoksia ja hintojen muutoksia koskevat oikeustoimet ja menettelyt, jotka johtuvat kaasu- ja sähkömarkkinan muutoksista ja muuttuneesta taloustilanteesta (myös energiamurroksen seurauksena) sekä kilpailunvastaisista ja vilpillisistä käytännöistä, ja lisäksi yleisistä kaupallisia sopimuksia koskevista erimielisyyksistä.

Näihin kuuluu useita tärkeisiin asiakkaisiin ja toimittajiin liittyviä oikeus- ja välimiesmenettelyitä, joista jotkin ovat konsernin itsensä vireille panemia, ja ne koskevat sopimusmuutoksia ja hinnanmuutoksia pitkäaikaisissa toimitussopimuksissa, sekä sähkön- ja kaasunhankintavaihtoehtoja. Oikeustoimia on saanut alkunsa myös markkinavaihteluiden vaikutuksista pitkäaikaisiin varastokapasiteettisopimuksiin ja kulujen korvaamisiin liittyvistä erimielisyyksistä. Joissakin tapauksissa sopimuksiin sisältyvien hinnanmuutoslausekkeiden soveltaminen ja koko sopimusten voimassaolo on kiistetty. Pitkäaikaiset nesteytetyn maakaasun ja kaasun hankintasopimukset antavat yleensä tuottajille ja maahantuojille mahdollisuuden muuttaa sopimusehtoja muuttuvan markkinatilanteen mukaisesti. Tämän takia konserni on tällä hetkellä asianomaisena oikeus- ja välimiesmenettelyissä ja käy jatkuvasti neuvotteluja tuottajien kanssa laajalla rintamalla. Tulevien oikeudellisten erimielisyyksien mahdollisuutta ei voida sulkea pois. IAS 37.92 -säännöksen mukaisesti Fortum ei julkista enempää tietoa näistä menettelyistä tai niihin liittyvistä riskeistä ja toimenpiteistä erityisesti siksi, koska lisätiedot saattaisivat vaikuttaa menettelyiden lopputulokseen.

Lisäksi on vireillä menettelyjä viranomaisvaatimusten selventämiseksi. IAS 37.92 -säännöksen mukaisesti Fortum ei julkista enempää tietoa näistä menettelyistä tai niihin liittyvistä riskeistä ja toimenpiteistä erityisesti siksi, koska lisätiedot saattaisivat vaikuttaa menettelyiden lopputulokseen.

Julkisoikeudellisia riita-asioita on vireillä erityisesti liittyen Dattelnin hiilivoimalan toimilupaan Saksassa. IAS 37.92 säännöksen mukaisesti Fortum ei julkista enempää tietoa näistä menettelyistä tai niihin liittyvistä riskeistä ja toimenpiteistä erityisesti siksi, koska lisätiedot saattaisivat vaikuttaa menettelyiden lopputulokseen.

Verovaateet Belgiassa

Gentin valitustuomioistuin Belgiassa antoi 16.6.2020 myönteisen päätöksen koskien Fortumin vuoden 2008 tuloverotusta Belgiassa. Päätös koskee belgialaisen rahoitusyhtiö Fortum EIF NV:n saman konsernin ruotsalaisyhtiölle myöntämiä lainoja, joilla rahoitettiin Venäjällä tehty yrityskauppa. Veroviranomaisen mukaan Fortum EIF ei olisi saanut hyötyä Belgian lakien sallimasta oman pääoman laskennallisesta korkovähennyksestä, ja oli eri mieltä Gentin tuomioistuimen päätöksestä. Syyskuussa 2020 Belgian veroviranomaiset valittivat päätöksestä korkeimpaan oikeuteen.

Vaadittujen jälkiverojen määrä on vuoden 2008 osalta 36 miljoonaa euroa. Fortumilla on vireillä vastaavat valitukset myös vuosille 2009–2012. Fortum arvioi myös näiden valitusten noudattavan nyt saatua päätöstä. Jälkiverojen yhteissumma vuosilta 2008–2012 on 113 miljoonaa euroa. Verot on maksettu ja kirjattu saataviin. Jos Gentin valitustuomioistuimen päätös jää voimaan, kiistanalaisten verojen takaisinmaksulla on 113 miljoonan euron positiivinen vaikutus Fortumin kassavirtaan.

22. Lähipiiritapahtumat

Lähipiiriin kuuluvat osapuolet on esitetty Fortumin vuoden 2021 konsernitilinpäätöksessä.

Liiketoimet osakkuus- ja yhteisyritysten sekä muun lähipiirin kanssa

milj. euroa	I/2022	I/2021	2021	Edelliset 12kk
Myynnit	4	120	230	114
Ostot	259	187	773	845
Muut tuotot	7	36	342	313
Korkotuotot lainasaamisista	5	6	25	24

Avoimet saldot osakkuus- ja yhteisyritysten sekä muun lähipiirin kanssa

milj. euroa	31.3.2022	31.12.2021
Pitkäaikaiset korolliset lainasaamiset	1 039	1 138
Myynti- ja muut saamiset	322	110
Pitkäaikaiset velat	229	228
Lyhytaikaiset velat	79	131
Osto- ja muut velat	183	114

Muu lähipiiri koostuu yhtiöistä, joita ei epäolennaisuuden vuoksi ole yhdistelty Fortum-konserniin. Katso lisätietoja vuoden 2021 tilinpäätöksen liitetiedossa 1 Merkittävät laadintaperiaatteet.

Fortumilla on 31.3.2022 lisäksi noin 1,9 miljardia euroa pitkäaikaisia ostovelvoitteita osakkuus- ja yhteisyrityksiltä.

Muut liiketoimet lähipiirin kanssa

Suomen valtion omistusosuus Fortumin osakkeista vuoden 2021 lopussa oli 50,76 %. Vuonna 2022 Suomen valtion omistama osakemäärä Fortumissa ei ole muuttunut.

Fortum ilmoitti 18.1.2022, että 1,3 GW:n tuulivoimahankkeet siirretään uudelle yhteisyritykselle. Nykyisen geopoliittisen tilanteen vuoksi Fortum tutkii mahdollisuuksia rakenteen uudistamiseen.

Kesäkuussa 2021 Fortumin ja Rusnanon tuulivoimasijoitusrahasto myi Kalmykian 200 megawatin tuulipuistot Fortumin ja Russian Direct Investment Fundin (RDIF-rahaston) yhteisyritykselle. Fortum kirjasi siirtoon liittyen 11 miljoonan euron tuoton osuuksiin osakkuus- ja yhteisyrityksien tuloksesta.

Fortum ilmoitti 2.3.2021, että yhtiö oli päättänyt rakentaa Venäjän suurimman aurinkovoimalan RDIF-rahaston kanssa perustetun yhteisyrityksen kautta. Voimala perustuu Fortumin CSA-huutokaupoissa vuosina 2018 ja 2019 voittamiin kapasiteetteihin. Maaliskuussa 2021 Fortum myi CSA-tuetun aurinkovoimahankkeen RDIF-rahaston kanssa perustetulle yhteisyritykselle.

23. Katsauskauden jälkeiset tapahtumat

Katsauskauden jälkeen ei ole ollut merkittäviä tapahtumia.

24. Tunnuslukujen laskentakaavat ja täsmäytykset

Vaihtoehtoiset tunnusluvut

Liiketoimintojen tulos	Määritelmä	Tunnusluvun käyttämisen syy	Täsmäytys
Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA)	Liikevoitto + poistot - vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) edustaa koko konsernin ja segmenttien tuottamaa kassavirtaa. Käytetään osatekijänä pääomarakenteen tavoitteen tunnusluvussa Rahoitusnettovelka/vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA).	Tunnusluvut rahavirtalaskelman jälkeen.
Vertailukelpoinen liikevoitto	Liikevoitto - vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	Vertailukelpoista liikevoittoa käytetään taloudellisessa tavoiteasetannassa ja ennustamisessa, tuloskehityksen seurannassa sekä resurssien allokoinnissa osana konsernin liiketoiminnan johtamisprosessia.	Tuloslaskelma
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	Arvonalentumiset ja peruutukset + myyntivoitot ja muut samankaltaiset erät + tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutokset + muut	Osatekijää käytetään vertailukelpoisen liikevoiton ja vertailukelpoisen käyttökatteen (EBITDA) laskelmissa.	Tuloslaskelma
Arvonalentumiset ja peruutukset	Arvonalentumiset ja niihin liittyvät varaukset (pääasiassa käytöstäpoistoon liittyvät), sekä aiemmin kirjattujen arvonalentumisten peruutukset. Arvonalentumiset on oikaistu poistoista ja peruutukset muista tuotoista.	Osatekijää käytetään vertailukelpoisen liikevoiton ja vertailukelpoisen käyttökatteen (EBITDA) laskelmissa.	Tuloslaskelma
Myyntivoitot ja muut samankaltaiset erät	Myyntivoitot ja hankintojen transaktiokulut, jotka on oikaistu liiketoiminnan muista tuotoista ja liiketoiminnan muista kuluista. Voitot raportoidaan vertailukelpoisessa liikevoitossa silloin, kun tämä esitystapa kuvastaa alla olevaa liiketoimintamallia.	Osatekijää käytetään vertailukelpoisen liikevoiton ja vertailukelpoisen käyttökatteen (EBITDA) laskelmissa.	Tuloslaskelma
Tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutokset	Tulevaisuuden kassavirtoja suojaavat johdannaisinstrumentit, joihin ei voida soveltaa suojauslaskentaa tai oman käytön poikkeusta IFRS 9:n mukaisesti ja joiden käyvän arvon muutos on oikaistu liiketoiminnan muista tuotoista tai kuluista liikevaihtoon ja materiaaleihin ja palveluihin, kun lasketaan Fortumin vaihtoehtoisia tunnuslukuja.	Osatekijää käytetään vertailukelpoisen liikevoiton ja vertailukelpoisen käyttökatteen (EBITDA) laskelmissa.	Tuloslaskelma
Muut	Uudelleenjärjestely- ja kulujenhallinta kulut, sekä muut sekalaiset ei operatiiviset erät, jotka on oikaistu pääasiassa materiaaleista ja palveluista tai henkilöstökuluista.	Osatekijää käytetään vertailukelpoisen liikevoiton ja vertailukelpoisen käyttökatteen (EBITDA) laskelmissa.	Tuloslaskelma

Liiketoimintojen tulos	Määritelmä	Tunnusluvun käyttämisen syy	Täsmäytys
Vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta +/- merkittävät oikaisut osuuteen pääasiallisten osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	Osatekijää käytetään vertailukelpoisen kauden voiton ja vertailukelpoisen sidotun pääoman tuoton laskelmissa	Liitetieto 4 Vertailukelpoinen liikevoitto ja vertailukelpoinen kauden voitto
Vertailukelpoiset rahoituskulut – netto	Rahoituskulut – netto +/- ydinjätehuoltorahaston tuotto, ydinjäterahastoon liittyvä oikaisu ja ydinvoimaan liittyvien varausten diskonttauksen purkaminen +/- rahoituserien käypien arvojen muutokset +/- rahoituserien arvonalentumiset ja aiemmin kirjattujen arvonalentumisten peruutukset	Osatekijää käytetään vertailukelpoisen kauden voiton laskelmassa	Liitetieto 4 Vertailukelpoinen liikevoitto ja vertailukelpoinen kauden voitto
Vertailukelpoinen voitto ennen tuloveroja	Vertailukelpoinen liikevoitto +/- vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta +/- vertailukelpoiset rahoituskulut – netto	Välisumma vertailukelpoisen kauden voiton laskelmassa	Liitetieto 4 Vertailukelpoinen liikevoitto ja vertailukelpoinen kauden voitto
Vertailukelpoiset tuloverot	Tuloverot +/- vertailukelpoisuuteen vaikuttavien erien, rahoituskuluihin – netto liittyvät oikaisut, verokannan muutosten ja muiden kertaluonteisten oikaisujen verovaikutukset	Osatekijää käytetään vertailukelpoisen kauden voiton laskelmassa	Liitetieto 4 Vertailukelpoinen liikevoitto ja vertailukelpoinen kauden voitto
Vertailukelpoinen kauden voitto	Vertailukelpoinen liikevoitto +/- vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta +/- vertailukelpoiset rahoituskulut – netto +/- vertailukelpoiset tuloverot +/- vertailukelpoinen määräysvallattomat omistajat	Vertailukelpoista kauden voittoa käytetään vaihtoehtoisena taloudellisen suorituskyvyn mittarina, jonka avulla voidaan paremmin vertailla nettokannattavuutta eri kausien välillä.	Liitetieto 4 Vertailukelpoinen liikevoitto ja vertailukelpoinen kauden voitto
Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto, %	Vertailukelpoinen liikevoitto + vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta x 100 Vertailukelpoinen sidottu pääoma keskimäärin	Vertailukelpoista sidotun pääoman tuottoa käytetään taloudellisessa tavoiteasetannassa ja ennustamisessa, tuloskehityksen seurannassa sekä resurssien allokoinnissa osana konsernin liiketoiminnan johtamisprosessia.	Liitetieto 3 Tiedot segmenteittäin
Oikaisu liittyen osuuteen osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	Merkittävien vertailukelpoisuuteen vaikuttavien erien oikaisu	Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta sisältyy voittokomponenttiin vertailukelpoisen sidotun pääoman tuoton laskelmassa ja oikaisut tehdään perustuen vastaaviin komponentteihin kuin vertailukelpoisuuteen vaikuttavissa erissä.	Liitetieto 3 Tiedot segmenteittäin
Vertailukelpoinen sidottu pääoma	Korottomat varat - korottomat velat - varaukset (korottomat varat ja velat eivät sisällä rahoitukseen, veroihin ja laskennallisiin veroihin liittyviä eriä sekä varoja ja velkoja, jotka syntyvät tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaissopimusten käypään arvoon	Vertailukelpoinen sidottu pääoma on osatekijä vertailukelpoisen sidotun pääoman tuoton laskelmassa, jossa mitataan suoraan liiketoimintoihin sijoitetun pääoman tuottoa.	Liitetieto 3 Tiedot segmenteittäin

arvostamisesta)

Pääomarakenne	Määritelmä	Tunnusluvun käyttämisen syy	Täsmäytys
Rahoitusnettovelka / vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA)	Rahoitusnettovelka Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA)	Rahoitusnettovelan ja vertailukelpoisen käyttökatteen (EBITDA) suhde on Fortumin pääomarakennetta mittaava pitkän aikavälin taloudellinen tavoite.	Tunnuslukujen laskentakaavat rahavirtalaskelman jälkeen
Rahoitusnettovelka	Korollinen vieras pääoma - Likvidit varat - Korollisiin saamisiin sisältyvät arvopaperit +/- Nettovakuusvelka/- saaminen	Fortum käyttää rahoitusnettovelkaa konsernin velkaisuuden seurannassa, ja se on komponentti pääomarakennetta mittaavassa rahoitusnettovelan ja vertailukelpoisen käyttökatteen (EBITDA) suhteen tavoitteessa.	Liitetieto 15 Korollinen nettovelka
Oikaistu nettovelka	Rahoitusnettovelka + alirahastoidut eläkevastuut ja käytöstäpoistamisvaraukset vähennettynä osuuksilla ydinjätehuoltorahastojen varoista.	Fortum käyttää oikaistua nettovelkaa konsernin velkaisuuden seurannassa.	Liitetieto 15 Korollinen nettovelka

Muut tunnusluvut

Osakeperusteiset tunnusluvut

Kauden voitto - määräysvallattomat omistajat
Osakkeiden keskimääräinen osakeantioikaistu lukumäärä tilikauden aikana
Vertailukelpoinen kauden voitto
Osakkeiden keskimääräinen osakeantioikaistu lukumäärä tilikauden aikana
Oma pääoma
Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa

Muut tunnusluvut

Investoinnit käyttöomaisuuteen	Aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin tehdyt investoinnit mukaan lukien kunnossapito-, tuottavuus- ja kasvuinvestoinnit sekä lainsäädännön edellyttämät investoinnit. Investointeihin kuuluvat myös investointien rakennusaikana taseeseen aktivoidut korkokulut. Kunnossapitoinvestoinnit pidentävät olemassa olevan omaisuuserän vaikutusaikaa, ylläpitävät käytettävyyttä sekä/tai ylläpitävät luotettavuutta. Tuottavuusinvestoinnit parantavat olemassa olevan hyödykkeen tuottavuutta. Kasvuinvestointien tarkoitus on rakentaa uutta kapasiteettia ja/tai lisätä olemassa olevien liiketoimintojen asiakaskantaa. Lainsäädännön edellyttämät investoinnit tehdään tiettyinä ajankohtina lakien vaatimusten mukaan.
Bruttoinvestoinnit osakkeisiin	Investoinnit tytäryhtiöosakkeisiin, osakkuus- ja yhteisyritysosakkeisiin ja muihin sijoituksiin. Tytäryhtiöosakeinvestoinneista on vähennetty hankitun yhtiön kassa ja lisätty hankittavan yhtiön korolliset lainat ja muut rahoitusnettovelkaan sisältyvät erät.
Edelliset 12 kk	Raportointihetkeä edeltävät 12 kuukautta

Verotuksen tunnusluvut

Efektiivinen tuloverokanta, %	Tuloverot Voitto ennen veroja	x 100
Vertailukelpoinen efektiivinen tuloverokanta, %	Vertailukelpoiset tuloverot Vertailukelpoinen kauden voitto ennen veroja, pois lukien vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	x 100

Vaihtoehtoisten tunnuslukujen täsmäytykset

Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA)

					Edelliset
milj. euroa	Liite	I/2022	I/2021	2021	12kk
IS Liikevoitto		-2 416	1 345	-588	-4 349
+ IS Poistot		334	308	1 281	1 307
Käyttökate (EBITDA)		-2 082	1 653	693	-3 042
- IS Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	4	1 978	-174	3 124	5 276
Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA)		-104	1 479	3 817	2 234

Vertailukelpoinen liikevoitto

					Edelliset
milj. euroa	Liite	I/2022	I/2021	2021	12kk
IS Liikevoitto		-2 416	1 345	-588	-4 349
- IS Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	4	1 978	-174	3 124	5 276
IS Vertailukelpoinen liikevoitto	4	-438	1 171	2 536	927

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät

					Edelliset
milj. euroa	Liite	I/2022	I/2021	2021	12kk
Arvonalentumiset ja peruutukset		-830	-1	-83	-911
Myyntivoitot ja muut samankaltaiset erät	6	3	51	2 681	2 634
Tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutokset		-1 107	165	-5 424	-6 696
Muut		-44	-41	-299	-302
IS Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	4	-1 978	174	-3 124	-5 276

Vertailukelpoinen kauden voitto

					Edelliset
milj. euroa	Liite	I/2022	I/2021	2021	12kk
IS Kauden voitto		-2 833	1 310	-114	-4 256
- IS Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	4	1 978	-174	3 124	5 276
- Oikaisut osuuteen osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	12	216	-13	-38	191
- Rahoituskuluihin - netto liittyvät oikaisut	7	1 090	-17	-146	961
- Tuloveroihin liittyvät oikaisut		-654	-110	-780	-1 325
IS Määräysvallattomat omistajat		610	-218	852	1 681
Määräysvallattomiin omistajiin liittyvät oikaisut		-507	57	-1 121	-1 685
Vertailukelpoinen kauden voitto	4	-99	837	1 778	842

Vertailukelpoinen tulos/osake

					Edelliset
	Liite	I/2022	I/2021	2021	12kk
Vertailukelpoinen kauden voitto, milj. euroa	4	-99	837	1 778	842
Osakkeiden lukumäärä keskimäärin, 1 000 osaketta		888 294	888 294	888 294	888 294
Vertailukelpoinen tulos/osake, euroa		-0,11	0,94	2,00	0,95

Rahoitusnettovelka ja oikaistu nettovelka

milj. euroa	Liite	31.3.2022	31.12.2021
+ Korollinen vieras pääoma		14 875	17 220
- BS Likvidit varat		6 419	7 592
- Pitkäaikaiset arvopaperisijoitukset		106	111
- Vakuusjärjestelysopimusarvopaperit		537	549
- Korollisiin saamisiin sisältyvät arvopaperit		643	660
- BS Vakuussaaminen		7 441	9 163
+ BS Vakuusvelka		1 864	985
+/- Nettovakuusvelka/-saaminen		-5 578	-8 179
Rahoitusnettovelka	15	2 235	789
+ BS Eläkevelvoitteet		931	1 190
+ Muut käytöstäpoistamisvaraukset		848	872
- BS Osuus Suomen ja Ruotsin ydinjätehuoltorahastoista		3 399	3 515
+ BS Ydinvoimaan liittyvät varaukset		3 840	3 891
+ Ydinvoimaan liittyvät varaukset vähennettynä varoilla ydinjätehuoltorahastoissa		441	375
+ Varaukset yhteensä vähennettynä varoilla ydinjätehuoltorahastoissa		2 219	2 438
Oikaistu nettovelka		4 454	3 227

Katso liitetieto 15 Korollinen nettovelka.

Rahoitusnettovelka/vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA)

milj. euroa	Liite 2021	Edelliset 12kk
+ Korollinen vieras pääoma	17 220	14 875
- BS Likvidit varat	7 592	6 419
- Pitkäaikaiset arvopaperisijoitukset	111	106
- Vakuusjärjestelysopimusarvopaperit	549	537
- Korollisiin saamisiin sisältyvät arvopaperit	660	643
- BS Vakuussaaminen	9 163	7 441
+ BS Vakuusvelka	985	1 864
+/- Nettovakuusvelka/-saaminen	-8 179	-5 578
Rahoitusnettovelka	15 789	2 235
IS Liikevoitto	-588	-4 349
+ IS Poistot Käyttökate	1 281 693	1 307 -3 042
- IS Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	3 124	5 276
Vertailukelpoinen käyttökate	3 817	2 234
Rahoitusnettovelka/vertailukelpoinen käyttökate	0,2	1,0

Markkinatilanne ja saavutetut sähkön tukkumyyntihinnat

Sähkön kulutus

				Edelliset
TWh	I/2022	I/2021	2021	12kk
Pohjoismaat	112	120	404	396
Keskinen Länsi-Eurooppa	361	376	1 359	1 344
Keskisen Länsi-Euroopan kaasun kysyntä	699	803	2 218	2 114
Venäjä	303	297	1 090	1 096
Tjumen	25	23	90	92
Tšeljabinsk	10	10	37	37
Venäjän Uralin alue	70	69	256	257
Venäjän Siperian alue	61	59	217	219

Keskimääräiset hinnat

				Edelliset
	I/2022	I/2021	2021	12kk
Sähkön spot-hinta Nord Pool -sähköpörssissä, euroa/MWh	110,0	42,1	62,3	79,0
Sähkön spot-hinta Suomessa, euroa/MWh	91,8	48,6	72,3	83,0
Sähkön spot-hinta Ruotsissa, SE3, Tukholma euroa/MWh	99,9	45,7	66,0	79,4
Sähkön spot-hinta Ruotsissa, SE2, Sundsvall euroa/MWh	24,8	37,5	42,6	39,4
Sähkön spot-hinta Venäjän ensimmäisellä hintavyöhykkeellä, RUB/MWh 1)	1 449	1 360	1 405	1 427
Sähkön spot-hinta Venäjän toisella hintavyöhykkeellä, RUB/MWh 1)	1 100	918	935	980
Russia-segmentin keskimääräinen kapasiteettihinta, tRUB/MW/kk	536	636	584	559
Uniper-segmentin keskimääräinen kapasiteettihinta, tRUB/MW/kk	365	251	293	321
Sähkön spot-hinta Saksassa, euroa/MWh	184,6	49,6	96,8	130,1
Keskimääräinen kaasun rajahinta Uralin alueella, RUB/1000 m3	4 137	4 016	4 077	4 107
Russia-segmentin keskimääräinen kapasiteettihinta CCS-kapasiteetille, tRUB/MW/kk 2) 3)	209	182	170	178
Russia-segmentin keskimääräinen kapasiteettihinta CSA-kapasiteetille, tRUB/MW/kk 3)	1 217	1 289	1 174	1 152
Uniper-segmentin keskimääräinen kapasiteettihinta CCS-kapasiteetille, tRUB/MW/kk 2) 3)	202	169	160	167
Uniper-segmentin keskimääräinen kapasiteettihinta CSA-kapasiteetille, tRUB/MW/kk 3)	2 245	1 163	1 488	1 702
Sähkön spot-hinta (markkinahinta), Uralin alue, RUB/MWh 1)	1 284	1 158	1 221	1 253
CO2, (ETS EUA seuraava Dec tuote), euroa/tonni CO2	83	38	54	65
Hiili (ICE Rotterdam front month), USD/tonni	222	69	117	155
Öljy (Brent front month), USD/bbl	98	61	71	80
Kaasu (TTF front month), euroa/MWh	101	19	47	68

1) Ilman kapasiteettitariffia.

2) Sisältää "forced mode" -statuksen kapasiteettimaksut, säännellyt tariffit ja kahdenväliset sopimukset.

3) Kapasiteettihinnat maksettu kapasiteettivolyymeille, pois lukien suunnittelemattomat seisokit, huollot ja oma käyttö.

Vesivarastot ja kaasun varastotasot

TWh			31.3.2022	31.12.2021
Pohjoismaiset vesivarastot			35	73
Pohjoismaiset vesivarastot, pitkän ajan keskiarvo			41	84
Keskisen Länsi-Euroopan kaasun varastotasot			137	293
Vienti / tuonti
				Edelliset
TWh (+ = tuonti, - = vienti Pohjoismaista)	I/2022	I/2021	2021	12kk
Vienti / tuonti Pohjoismaiden ja Manner-Euroopan + Baltian välillä	-10	-5	-29	-34
Vienti / tuonti Pohjoismaiden ja Venäjän välillä	2	2	9	9
Vienti / tuonti Pohjoismaat, Yhteensä	-8	-2	-20	-26

Venäjän sähköreformi

				Edelliset
%	I/2022	I/2021	2021	12kk
Osuus sähkön myynnistä vapautetulla sähkön hinnalla	77	79	79	79

Saavutetut sähkön myyntihinnat

Saavutetut sähkön myyntihinnat				Edelliset
	I/2022	I/2021	2021	12kk
Generation-segmentin saavutettu sähkönhinta Pohjoismaissa, EUR/MWh	44,1	37,2	42,8	44,7
Uniper-segmentin saavutettu sähkönhinta Pohjoismaissa, EUR/MWh	14,8	31,5	30,7	26,0
Russia-segmentin saavuttama sähkönhinta, RUB/MWh	1 913	1 892	2 018	2 027
Russia-segmentin saavuttama sähkönhinta, EUR/MWh 1)	19,3	21,1	23,2	22,7
Uniper-segmentin saavuttama sähkönhinta Venäjällä, RUB/MWh 2)	1 600	1 320	1 643	1 724
Uniper-segmentin saavuttama sähkönhinta Venäjällä, EUR/MWh 1) 2)	16,1	14,7	18,9	19,3

1) Muunnettu käyttäen keskikurssia. 2) Vertailukauden hinnat ovat muuttuneet aikaisemmin julkaistusta.

74

Fortumin tuotanto- ja myyntivolyymit

Sähköntuotanto

TWh	I/2022	I/2021	2021	Edelliset 12kk
Sähköntuotanto Pohjoismaissa	17,7	19,5	68,8	67,0
Sähköntuotanto muissa Euroopan maissa	12,8	12,1	46,9	47,6
Sähköntuotanto Venäjällä	22,4	20,7	71,9	73,6
Sähköntuotanto muissa maissa	-	0,2	0,5	0,3
Yhteensä	52,9	52,5	188,1	188,4

Lämmöntuotanto

TWh	I/2022	I/2021	2021	Edelliset 12kk
Lämmöntuotanto Pohjoismaissa	1,9	2,1	5,5	5,3
Lämmöntuotanto muissa Euroopan maissa	2,8	3,3	8,7	8,3
Lämmöntuotanto Venäjällä	7,0	8,4	19,1	17,7
Yhteensä	11,7	13,9	33,4	31,2

Sähköntuotantokapasiteetti segmenteittäin

MW	31.3.2022	31.12.2021
Generation 1)	8 041	8 041
Russia	4 672	4 672
City Solutions	559	559
Uniper 2)	33 837	33 828
Yhteensä	47 109	47 099

1) Kapasiteetti sisältää Meri-Porin 440 MW, joka on Energiaviraston tehoreservissä heinäkuusta 2020 kesäkuuhun 2022.

2) Kapasiteetti sisältää Heyden 4 -hiilivoimalaitoksen (875 MW), joka on tehoreservissä heinäkuusta 2021 syyskuuhun 2022.

Lämmöntuotantokapasiteetti segmenteittäin

MW	31.3.2022	31.12.2021
Russia	7 613	7 613
City Solutions	3 026	3 026
Uniper	6 197	6 232
Yhteensä	16 836	16 871

Sähköntuotanto lähteittäin Pohjoismaissa

TWh	I/2022	I/2021	2021	Edelliset 12kk
Vesi- ja tuulivoima	7,8	9,0	31,4	30,2
Ydinvoima	9,7	9,9	36,4	36,2
Lämpövoima	0,2	0,5	1,0	0,7
Yhteensä	17,7	19,5	68,8	67,0

Sähköntuotanto lähteittäin Pohjoismaissa

%	I/2022	I/2021	2021	Edelliset 12kk
Vesi- ja tuulivoima	44	46	46	45
Ydinvoima	55	51	53	54
Lämpövoima	1	3	1	1
Yhteensä	100	100	100	100

Sähköntuotanto lähteittäin muissa Euroopan maissa

TWh	I/2022	I/2021	2021	Edelliset 12kk
Vesi- ja tuulivoima	1,1	1,0	4,9	5,0
Lämpövoima	11,7	11,1	42,0	42,6
Yhteensä	12,8	12,1	46,9	47,6

Sähköntuotanto lähteittäin muissa Euroopan maissa

%	I/2022	I/2021	2021	Edelliset 12kk
Vesi- ja tuulivoima	8	8	10	10
Lämpövoima	92	92	90	90
Yhteensä	100	100	100	100

Sähkönmyynti

milj. euroa	I/2022	I/2021	2021	Edelliset 12kk
Sähkönmyynti Pohjoismaissa	1 698	1 287	5 319	5 730
Sähkönmyynti muissa Euroopan maissa 1)	9 020	5 259	26 005	29 767
Sähkönmyynti Venäjällä	453	438	1 750	1 764
Sähkönmyynti muissa maissa	0	5	24	19
Yhteensä	11 171	6 989	33 098	37 280

1) Sisältäen hyödykekaupankäynnin.

Lämmönmyynti

milj. euroa	I/2022	I/2021	2021	Edelliset 12kk
Lämmönmyynti Pohjoismaissa	172	146	403	429
Lämmönmyynti muissa Euroopan maissa	235	194	660	701
Lämmönmyynti Venäjällä	49	64	154	139
Yhteensä	455	405	1 217	1 267

Sähkönmyynti alueittain

TWh	I/2022	I/2021	2021	Edelliset 12kk
Suomi	5,9	6,9	23,0	22,0
Ruotsi	14,1	15,3	53,5	52,3
Venäjä	26,3	25,0	84,9	86,2
Norja	3,8	4,9	13,7	12,6
Saksa 1)	51,4	90,9	334,9	295,4
Iso-Britannia	14,4	7,4	19,5	26,5
Alankomaat	5,7	2,5	22,4	25,6
Muut maat	3,0	2,4	7,6	8,2
Yhteensä	124,7	155,4	559,4	528,7

1) Sisältäen hyödykekaupankäynnin.

Nord Poolissa tehdyt ostot ja myynnit on netotettu tunneittain konsernitasolla.

Lämmönmyynti alueittain

TWh	I/2022	I/2021	2021	Edelliset 12kk
Venäjä	7,0	8,4	19,0	17,6
Suomi	1,1	1,2	3,1	3,0
Norja	0,7	0,8	1,8	1,7
Puola	1,5	1,6	3,8	3,7
Saksa	1,0	1,2	3,6	3,4
Alankomaat	1,4	1,0	3,2	3,6
Muut maat	0,1	0,8	1,3	0,6
Yhteensä	12,8	15,0	35,9	33,7