Interim / Quarterly Report • Oct 24, 2018
Interim / Quarterly Report
Open in ViewerOpens in native device viewer
| Historiallisen alhainen vesivoimatuotanto vaikutti tulokseen; | |
|---|---|
| sähkönhintojen nousu kompensoi vain osin | 3 |
| Toimitusjohtaja Pekka Lundmarkin kommentti | 4 |
| Uniper-investointi | 5 |
| Taloudellinen tulos | 5 |
| Taloudellinen asema ja rahavirta | 7 |
| Segmenttikatsaukset | 9 |
| Investoinnit käyttöomaisuuteen ja osakkeisiin sekä käyttöomaisuuden ja osakkeiden myynnit | 16 |
| Toiminta- ja sääntely-ympäristö | 19 |
| Avaintekijät ja riskit | 21 |
| Näkymät | 22 |
| Osakkeet ja osakepääoma | 26 |
| Konsernin henkilöstö | 26 |
| Muutokset Fortumin johdossa | 26 |
| Tutkimus ja kehitys | 27 |
| Kestävä kehitys | 27 |
| Katsauskauden jälkeiset tapahtumat | 30 |
| Lyhennetty konsernin tuloslaskelma | 32 |
|---|---|
| Lyhennetty konsernin tase | 34 |
| Lyhennetty laskelma konsernin oman pääoman muutoksista | 35 |
| Lyhennetty konsernin rahavirtalaskelma | 36 |
| Nettovelan muutokset | 38 |
| Tunnusluvut | 39 |
| Konsernin lyhennetyn osavuosikatsauksen liitetiedot | 40 |
| Tunnuslukujen laskentakaavat | 61 |
| Markkinatilanne ja saavutetut sähkön tukkumyyntihinnat | 65 |
| Fortumin tuotanto- ja myyntivolyymit | 66 |
Sulkeissa esitetyt luvut viittaavat vertailukauteen eli edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon, ellei toisin mainita.
| Edelliset | ||
|---|---|---|
| 2017 | 12 kk | |
| Sijoitetun pääoman tuotto, % | 7,1 | 7,0 |
| Vertailukelpoinen nettovelka/käyttökate (EBITDA) | 0,8 | 3,6 |
| Edelliset | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa tai kuten merkitty | III/18 | III/17 | I–III/18 | I–III/17 | 2017 | 12 kk |
| Liikevaihto | 971 | 919 | 3 643 | 3 088 | 4 520 | 5 075 |
| Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) | 230 | 210 | 1 051 | 852 | 1 275 | 1 474 |
| Vertailukelpoinen liikevoitto | 96 | 94 | 654 | 516 | 811 | 949 |
| Liikevoitto | 91 | 387 | 829 | 843 | 1 158 | 1 144 |
| Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten | ||||||
| tuloksesta | 12 | 21 | 82 | 114 | 148 | 116 |
| Tulos ennen tuloveroja | 45 | 351 | 779 | 811 | 1 111 | 1 079 |
| Tulos/osake, euroa | 0,05 | 0,40 | 0,73 | 0,70 | 0,98 | 1,01 |
| Liiketoiminnan rahavirta | 133 | 185 | 767 | 699 | 993 | 1 061 |
| Oma pääoma/osake, euroa | 13,49 | 14,59 | 14,69 | |||
| Korollinen nettovelka (kauden lopussa) | 5 244 | 1 075 | 988 |
"Vuoden 2018 kolmannelle neljännekselle oli tunnusomaista lämmin ja kuiva sää. Myös aiempien neljännesten sää oli ollut kuivaa. Pohjoismaiset vesivarastot pienenivät neljänneksen aikana edelleen normaalitasoon verrattuna. Vaje oli merkittävin Ruotsissa. Tällä oli voimakas vaikutus Fortumin vesivoiman tuotantomääriin, jotka olivat historiallisen alhaiset ja rasittivat tulosta. Neljänneksen viimeisten viikkojen aikana vesivarastot kasvoivat, mutta vain Norjassa.
Sähkön, päästöoikeuksien ja hyödykkeiden hinnat vaihtelivat voimakkaasti neljänneksen aikana. Pohjoismaiset sähkönhinnat nousivat kuivan sään sekä hyödykkeiden ja päästöjen hintojen nousun myötä, mutta ne laskivat neljänneksen lopussa lisääntyneiden sateiden myötä. Generation-segmentin saavutettu sähkönhinta nousi, mutta ei riittänyt kompensoimaan kaikkien aikojen matalimman vesivoimatuotannon vaikutusta. City Solutions- ja Consumer Solutions -segmenttien operatiivinen tulos oli edellisvuoden tasolla, ja Russia-segmentin tulos parani.
Uniperin suurimpana osakkeenomistajana Fortumin tavoitteena on luoda omistaja-arvoa molemmille yhtiölle. Fortumin talousjohtaja Markus Rauramo on aloittanut työnsä Uniperin hallintoneuvoston jäsenenä, ja hänet on valittu hallintoneuvoston varapuheenjohtajaksi.
Lokakuussa hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC julkaisi raporttinsa ilmaston lämpenemisen rajoittamisesta 1,5 asteeseen. Raportissa korostettiin päästöjä vähentävien toimien kiireellisyyttä. Viesti oli selkeä: koko maailman tulisi olla hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä, energiasektorin on vähennettävä päästöjä 100 %:lla jo hyvissä ajoin ennen vuotta 2050, uusiutuvan sähkön osuutta on nostettava 70– 85 %:iin ja ydinvoimalla tulee olemaan entistä merkittävämpi rooli. Fortum peräänkuuluttaa kunniahimoista EU:n ilmastostrategiaa. Tarvitaan vakaa, näkemyksellinen ja pitkäaikainen poliittinen kehys taloudelle, jotta vähähiilisiin teknologioihin sijoittavat eurooppalaiset yritykset pysyvät kilpailukykyisinä maailmanmarkkinoilla. Fortum jatkaa investointejaan uuteen, vähäpäästöiseen energiantuotantoon, kuten sähköä ja lämpöä tuottavaan monipolttoainelaitokseen Puolan Zabrzessa sekä Solbergin tuulipuistoon Ruotsissa, jotka molemmat vihittiin käyttöön syyskuussa.
Lopuksi haluaisin toivottaa Fortumin johtoryhmän uuden jäsenen Arun Aggarwalin lämpimästi tervetulleeksi yhtiöön. Arunilla on vakuuttavat näytöt sekä digitaalisesta muutoksesta että IT-johtajuudesta, ja hän auttaa Fortumia kehittymään digitalisaation edelläkävijäksi nopeasti muuttuvalla energiasektorilla."
Syyskuussa 2017 Fortum ja E.ON allekirjoittivat sopimuksen, jonka mukaan E.ONilla oli oikeus tarjota 46,65 %:n omistusosuutensa Uniperissa Fortumille julkisessa ostotarjouksessa. Fortum teki marraskuussa 2017 vapaaehtoisen julkisen ostotarjouksen kaikille Uniperin osakkeenomistajille. Käteisostotarjous Uniperin osakkeenomistajille oli kokonaisarvoltaan 22 euroa osakkeelta, joka vastasi 36 %:n preemiota suhteessa Uniperin osakkeen hintaan toukokuun 2017 lopussa eli ennen Uniperia koskeneita yrityskauppaspekulaatioita. Helmikuussa 2018 Fortum ilmoitti, että yhtiön Uniper-ostotarjouksen lopullinen hyväksymisaste oli 47,12 %.
Julkisen ostotarjouksen loppuun saattaminen edellytti viranomaishyväksyntöjä useissa maissa. Vuoden 2018 toisella neljänneksellä Fortum sai Uniper-järjestelylleen Venäjän kilpailulainsäädännön ja strategisia investointeja koskevan lain mukaiset viranomaishyväksynnät. Näiden päätösten myötä Fortum voi hankkia enintään 50 prosenttia Uniperin osakkeista ja äänioikeuksista. Fortum sai toisella neljänneksellä myös EU:n kilpailulainsäädännön alaisen hyväksynnän Uniper-järjestelylleen Euroopan komissiolta. Viranomainen ei asettanut päätökselleen ehtoja. Tarvittavat hyväksynnät Yhdysvalloissa ja Etelä-Afrikassa oli saatu jo aiemmin.
Fortum saattoi ostotarjouksen päätökseen 26.6.2018, jolloin siitä tuli Uniperin suurin osakkeenomistaja 47,35 %:n osuudella. Ostotarjouksessa osakkeensa tarjonneille osakkeenomistajille maksettiin yhteensä 3,7 miljardia euroa (21,31 euroa osakkeelta). Fortumin kokonaisinvestoinnista 1,95 miljardia euroa rahoitettiin kassavaroista ja 1,75 miljardia euroa ostotarjousta varten otetulla lainalla.
Osuus Uniperin tuloksesta kasvattaa Fortumin osakekohtaista tulosta, ja Uniperin osinko kasvattaa Fortumin kassavirtaa. Järjestely nosti Fortumin velkaisuuden yli yhtiön pitkän aikavälin tavoitetason, joka on nettovelan ja käyttökatteen suhteena noin 2,5x. Fortum kuitenkin odottaa, että velkaisuusaste pienenee ajan myötä yhtiön omien toimintojen kassavirran ja Uniperin tulevan osingon yhteisvaikutuksen ansiosta kohti tavoitetasoa.
Uniper on yhdistelty Fortum-konserniin osakkuusyhtiönä 30.6.2018 alkaen. Hankintameno ja siihen liittyvät välittömät kustannukset raportoidaan kohdassa "Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä". Lopullinen IFRS:n mukainen hankintamenolaskelma saatetaan päätökseen yhden vuoden kuluessa hankintahetkestä. Fortumin osuus Uniperin tuloksesta raportoidaan neljännesvuoden viiveellä mahdollisine oikaisuineen, koska Uniper julkaisee osavuosikatsauksensa myöhemmin kuin Fortum. Fortumin kolmannen vuosineljänneksen 2018 osavuosikatsaus ei sisällä osuutta Uniperin tuloksesta. Fortumin vuoden 2018 tilinpäätös sisältää Fortumin osuuden vain Uniperin kolmannen vuosineljänneksen tuloksesta (liite 6). Uniper julkistaa kolmannen neljänneksen tuloksensa 13.11.2018.
| Edelliset | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | III/18 | III/17 | I–III/18 | I–III/17 | 2017 | 12 kk |
| Generation | 359 | 367 | 1 282 | 1 243 | 1 677 | 1 716 |
| City Solutions | 174 | 179 | 736 | 674 | 1 015 | 1 077 |
| Consumer Solutions | 332 | 238 | 1 204 | 644 | 1 097 | 1 657 |
| Russia | 200 | 200 | 764 | 786 | 1 101 | 1 079 |
| Muut toiminnot | 30 | 25 | 94 | 72 | 102 | 124 |
| Nord Poolissa tehtyjen ostojen ja | ||||||
| myyntien netotus | -105 | -73 | -358 | -264 | -367 | -461 |
| Eliminoinnit | -18 | -17 | -78 | -69 | -103 | -112 |
| Yhteensä | 971 | 919 | 3 643 | 3 088 | 4 520 | 5 075 |
| Edelliset | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | III/18 | III/17 | I–III/18 | I–III/17 | 2017 | 12 kk |
| Generation | 103 | 134 | 538 | 412 | 603 | 729 |
| City Solutions | 21 | 21 | 171 | 152 | 262 | 281 |
| Consumer Solutions | 22 | 10 | 79 | 32 | 57 | 104 |
| Russia | 76 | 61 | 291 | 317 | 438 | 412 |
| Muut toiminnot | 10 | -17 | -26 | -61 | -83 | -48 |
| Yhteensä | 230 | 210 | 1 051 | 852 | 1 275 | 1 474 |
| Edelliset | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | III/18 | III/17 | I–III/18 | I–III/17 | 2017 | 12 kk |
| Generation | 70 | 104 | 442 | 317 | 478 | 603 |
| City Solutions | -22 | -20 | 44 | 37 | 98 | 105 |
| Consumer Solutions | 7 | 5 | 36 | 23 | 41 | 54 |
| Russia | 40 | 26 | 182 | 211 | 296 | 267 |
| Muut toiminnot | 1 | -21 | -49 | -73 | -102 | -78 |
| Yhteensä | 96 | 94 | 654 | 516 | 811 | 949 |
| Edelliset | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | III/18 | III/17 | I–III/18 | I–III/17 | 2017 | 12 kk |
| Generation | 45 | 74 | 554 | 338 | 501 | 717 |
| City Solutions | -23 | -20 | 52 | 38 | 102 | 116 |
| Consumer Solutions | 26 | 15 | 64 | 14 | 39 | 89 |
| Russia | 41 | 26 | 183 | 211 | 295 | 267 |
| Muut toiminnot | 1 | 293 | -25 | 242 | 221 | -46 |
| Yhteensä | 91 | 387 | 829 | 843 | 1 158 | 1 144 |
Fortumin liikevaihto kasvoi 6 % pääasiassa Hafslundin yhdistelemisen seurauksena. Vertailukelpoinen liikevoitto parani 2 %. Kasvu oli seurausta saavutettujen sähkönhintojen noususta, Ruotsin vesi- ja ydinvoimaloiden kiinteistö- ja kapasiteettiverojen laskusta sekä voitosta, joka saatiin Fortumin aurinkovoimayhtiön 54 %:n osuuden myynnistä Intiassa. Kaikkien aikojen matalin vesivoimatuotanto rasitti tulosta merkittävästi.
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät, mukaan lukien suojauslaskennan ulkopuolisten johdannaisten käyvän arvon muutos ja ydinjätehuoltorahastoon liittyvät oikaisut (liite 4), heikensivät liikevoittoa -5 (293) miljoonaa euroa. Vuonna 2017 vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät sisälsivät 324 miljoonan euron kertaluonteisen osakekohtaisen myyntivoiton Hafslund ASA:n myynnistä (liite 4).
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta oli 12 (21) miljoonaa euroa, josta Stockholm Exergin (aiemmin Fortum Värme) osuus oli 3 (-5) miljoonaa euroa ja TGC-1:n osuus 9 (8) miljoonaa euroa. TGC-1:n osuus tuloksesta perustuu yhtiön julkaisemaan vuoden 2018 toisen neljänneksen osavuosikatsaukseen (liite 11). Vertailukaudella osuus elokuussa 2017 myydyn Hafslund ASA:n tuloksesta oli 9 miljoonaa euroa.
Fortumin liikevaihto kasvoi 18 % pääasiassa Hafslundin yhdistelemisen myötä. Vertailukelpoinen liikevoitto parani 27 %. Kasvu oli seurausta pääasiassa saavutettujen sähkönhintojen noususta, Hafslundjärjestelyjen yhdistelemisen positiivisesta vaikutuksesta, Ruotsin vesi- ja ydinvoimaloiden kiinteistö- ja kapasiteettiverojen laskusta, saatujen CSA-maksujen (Capacity Supply Agreement) kasvusta Venäjällä sekä voitosta, joka saatiin Fortumin aurinkovoimayhtiön 54 %:n osuuden myynnistä Intiassa. Erittäin matala vesivoimatuotanto kolmannella neljänneksellä sekä Venäjän ruplan heikkeneminen pienensivät tulosparannuksen vaikutusta.
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä, mukaan lukien suojauslaskennan ulkopuolisten johdannaisten käyvän arvon muutos, myyntivoitot ja ydinjätehuoltorahastoon liittyvät oikaisut (liite 4), oli 175 (327) miljoonan euron positiivinen vaikutus liikevoittoon. Vuonna 2017 vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät sisälsivät 324 miljoonan euron kertaluonteisen osakekohtaisen myyntivoiton Hafslund ASA:n myynnistä (liite 4).
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta oli 82 (114) miljoonaa euroa, josta Stockholm Exergin (aiemmin Fortum Värme) osuus oli 40 (40) miljoonaa euroa ja TGC-1:n osuus 38 (28) miljoonaa euroa. TGC-1:n osuus tuloksesta perustuu yhtiön julkaisemiin vuoden 2017 neljännen neljänneksen ja vuoden 2018 ensimmäisen ja toisen neljänneksen osavuosikatsauksiin (liite 11). Vertailukaudella osuus elokuussa 2017 myydyn Hafslund ASA:n tuloksesta oli 40 miljoonaa euroa.
Nettorahoituskulut olivat 132 (146) miljoonaa euroa.
Tulos ennen tuloveroja oli 779 (811) miljoonaa euroa.
Katsauskauden verot olivat 118 (186) miljoonaa euroa. Tuloslaskelman efektiivinen tuloverokanta oli 15,1 % (22,9 %). Vertailukelpoinen efektiivinen tuloverokanta oli 21,2 % (19,1 %), kun osuutta osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta, verovapaita myyntivoittoja, verokantojen muutoksia ja muita merkittäviä kertaluonteisia tuloverotuspäätöksiä ei oteta huomioon (liite 7).
Kauden tulos oli 661 (625) miljoonaa euroa. Osakekohtainen tulos oli 0,73 (0,70) euroa, josta 0,17 (0,37) euroa liittyi vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin, mukaan lukien 0,09 euron osakekohtainen myyntivoitto 10 prosentin Hafslund Produksjon -osuuden myynnistä. Ruotsin tuloverotuspäätöksellä oli -0,14 euron vaikutus osakekohtaiseen tulokseen vertailukaudella vuonna 2017.
Tammi–syyskuussa 2018 liiketoiminnan rahavirta kasvoi 68 miljoonalla eurolla ja oli 767 (699) miljoonaa euroa. Muutosta selittävät pääasiassa 199 miljoonaa euroa korkeampi vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) ja 277 miljoonaa euroa suuremmat toteutuneet valuuttakurssierot, joiden vaikutusta tasoitti käyttöpääoman 389 miljoonan euron kasvun negatiivinen vaikutus. Toteutuneet valuuttakurssierot olivat 205 (-72) miljoonaa euroa, ja ne liittyivät Fortumin ruotsalaisten ja venäläisten tytäryhtiöiden lainoja suojaavien valuutanvaihtosopimusten jatkamiseen. Käyttöpääoman -263 (126) miljoonan euron muutos johtui pääasiassa päivittäin selvitettävien futuuripositioiden kassavaikutuksesta Nasdaq OMX Europe Commodities -kauppapaikassa (Rahavirtalaskelman lisätietoja).
Käyttöomaisuusinvestoinnit pienenivät 76 miljoonalla eurolla ja olivat 394 (470) miljoonaa euroa. Osakehankinnat olivat 3 913 (929) miljoonaa euroa ja liittyivät pääasiassa Uniper-investointiin (liite 6). Osakemyyntien vaikutus oli 258 (740) miljoonaa euroa, ja se liittyi 10 %:n osuuden myyntiin Hafslund
Produksjonista sekä 54 %:n osuuden myyntiin aurinkovoimayhtiöstä Intiassa. Vuonna 2017 hankinnat ja myynnit liittyivät pääasiassa Hafslund-yritysjärjestelyyn. Investointien rahavirta kasvoi 4 107 (611) miljoonaan euroon. Muutos sisältää hyödykejohdannaiskaupassa käteisvakuuksina käytettyjen pankkitalletuksien 87 (24) miljoonan euron muutoksen vaikutuksen.
Rahavirta ennen rahoitusta oli -3 340 (88) miljoonaa euroa.
Pitkäaikaisten lainojen nostot olivat 1 764 (35) miljoonaa euroa, Uniper-ostotarjousta varten otettu laina mukaan lukien. Pitkäaikaisia lainoja maksettiin yhteensä 553 (467) miljoonaa euroa, mikä sisälsi 413 miljoonaa euroa joukkovelkakirjalainojen takaisinmaksuja. Osingonmaksu vuodelta 2017 oli 977 miljoonaa euroa. Likvidit varat pienenivät 3 138 (1 261) miljoonaa euroa.
Taseen loppusumma raportointikauden lopussa oli 22 082 miljoonaa euroa (21 753 milj. euroa vuoden 2017 lopussa). Likvidit varat raportointikauden lopussa olivat 731 miljoonaa euroa (3 897 milj. euroa vuoden 2017 lopussa). Sijoitettu pääoma oli 18 201 miljoonaa euroa (18 172 milj. euroa vuoden 2017 lopussa).
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma oli 11 986 miljoonaa euroa (13 048 milj. euroa vuoden 2017 lopussa). Emoyhtiön omistajille kuuluvan pääoman 1 062 miljoonan euron lasku johtui pääasiassa vuodelta 2017 maksetusta 977 miljoonan euron osingosta, kassavirran suojausten käypään arvoon arvostamisen -374 miljoonan euron vaikutuksesta ja -390 miljoonan euron muuntoeroista, joiden vaikutusta osittain tasoitti kauden 651 miljoonan euron tulos. Osinko vuodelta 2017 oli 1,10 euroa osakkeelta. Yhtiökokous hyväksyi osingon 28.3.2018, ja osinko maksettiin 10.4.2018.
Nettovelka kasvoi 4 256 miljoonalla eurolla ja oli 5 244 miljoonaa euroa (988 milj. euroa vuoden 2017 lopussa). Kasvu johtui pääasiassa Uniper-ostotarjouksen päätökseen saamisesta toisen neljänneksen lopussa.
Raportointikauden lopussa konsernin likvidit varat olivat 731 miljoonaa euroa (3 897 milj. euroa vuoden 2017 lopussa). Likvidit varat sisältävät PAO Fortumin rahat ja pankkisaamiset, joiden yhteenlaskettu arvo oli 289 miljoonaa euroa (246 milj. euroa vuoden 2017 lopussa). Likvidien varojen lisäksi Fortumilla oli 1,8 miljardia euroa nostamattomia valmiusluottoja (liite 13).
Konsernin nettorahoituskulut olivat 132 (146) miljoonaa euroa, josta 84 (96) miljoonaa euroa oli nettokorkokuluja.
Nasdaq Commodities -selvitysyhtiö ilmoitti 12.9.2018 sulkeneensa yhden jäsenensä position ja käyttäneensä vakuusrahaston varoja tappion kattamiseksi. Fortum on vakuusrahaston jäsen, sillä yhtiö käy kauppaa Nasdaq Commodities -kauppapaikalla. Nasdaq pyysi 13.9.2018 vakuusrahaston jäseniä täydentämään rahastoa. Fortumin osuus vakuusrahastossa oli noin 30 miljoonaa euroa, ja vaadittu täydennys on noin 20 miljoonaa euroa. Tapahtuman vuoksi Fortum kirjasi kolmannen vuosineljänneksen tulokseensa noin 20 miljoonan euron rahoituskulun.
Tammikuussa 2018 Standard & Poor's laski Fortumin pitkäaikaisen luottoluokituksen tasolta BBB+ tasolle BBB negatiivisin näkymin. Lyhyen ajan luokitus pysyi tasolla A-2. Kesäkuussa 2018 Fitch Ratings laski Fortumin pitkäaikaisen luottoluokituksen tasolta BBB+ tasolle BBB vakain näkymin. Lyhyen ajan luokitus laski tasolle F3.
Katsauskauden lopussa vertailukelpoisen nettovelan ja käyttökatteen (EBITDA) suhde viimeisen 12 kuukauden ajalta oli 3,6x (0,8x vuoden 2017 lopussa) eli korkeampi kuin pitkän aikavälin tavoite, joka on noin 2,5x yli suhdannesyklin.
Velkaantumisaste oli 43 % (7 % vuoden 2017 lopussa), ja omavaraisuusaste oli 55 % (61 % vuoden 2017 lopussa). Osakekohtainen oma pääoma oli 13,49 euroa (14,69 euroa vuoden 2017 lopussa). Sijoitetun pääoman tuotto viimeisen 12 kuukauden ajalta oli 7,0 % (7,1 % vuoden 2017 lopussa). Fortumin pitkän aikavälin tavoite sijoitetun pääoman tuotoksi on vähintään 10 % yli suhdannesyklin.
Generation-segmentti vastaa Fortumin sähköntuotannosta Pohjoismaissa. Siihen kuuluvat ydinvoima-, vesivoima- ja lämpövoimatuotanto, sähköntuotannon optimointi, sähkökauppa, markkina-analyysi sekä globaalisti ydinvoiman asiantuntijapalvelut.
| III/18 | III/17 | I–III/18 | I–III/17 | 2017 | Edelliset | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | 12 kk | |||||
| Liikevaihto | 359 | 367 | 1 282 | 1 243 | 1 677 | 1 716 |
| - sähkönmyynti | 348 | 358 | 1 253 | 1 221 | 1 649 | 1 681 |
| - josta sähkön tukkumyynti | ||||||
| Pohjoismaissa* | 251 | 299 | 1 006 | 992 | 1 342 | 1 356 |
| - muu myynti | 11 | 10 | 29 | 22 | 28 | 35 |
| Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) | 103 | 134 | 538 | 412 | 603 | 729 |
| Vertailukelpoinen liikevoitto | 70 | 104 | 442 | 317 | 478 | 603 |
| Liikevoitto | 45 | 74 | 554 | 338 | 501 | 717 |
| Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten | ||||||
| tuloksista (liite 11)** | 1 | 5 | -5 | -2 | -1 | -4 |
| Vertailukelpoinen sidottu pääoma | ||||||
| (kauden lopussa) | 5 912 | 5 727 | 5 672 | |||
| Vertailukelpoinen sidotun pääoman | ||||||
| tuotto, % | 8,4 | 10,3 | ||||
| Investoinnit käyttöomaisuuteen ja | ||||||
| bruttoinvestoinnit osakkeisiin | 47 | 141 | 123 | 207 | 264 | 180 |
| Henkilöstön lukumäärä | 1 121 | 1 065 | 1 035 |
* Sähkön tukkumyyntitulot ja -volyymit Pohjoismaissa sisältävät vesi- ja ydinvoimatuotannon. Ne eivät sisällä lämpövoimatuotantoa, vähemmistöosuuksia, asiakaskauppaa tai muita ostoja.
** Voimalaitokset rakennetaan usein yhdessä muiden energiantuottajien kanssa, ja omistajat ostavat sähköntuotannon hinnalla, joka vastaa tuotannon kustannuksia korkokuluineen ja tuotantoveroineen. Osuus tuloksesta koostuu pääasiassa IFRS-oikaisuista (esim. ydinvoimaan liittyvien varojen ja velkojen kirjanpidosta) ja poistojen kirjaamisesta alkuperäisistä kauppahinnan kohdistuksista konsernin taseessa (liite 18 vuoden 2017 tilinpäätöksessä).
| TWh | III/18 | III/17 | I–III/18 | I–III/17 | 2017 | Edelliset 12 kk |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Vesivoima Pohjoismaissa | 2,9 | 5,0 | 14,5 | 15,2 | 20,9 | 20,2 |
| Ydinvoima Pohjoismaissa | 4,7 | 4,6 | 16,6 | 17,4 | 23,0 | 22,2 |
| Lämpövoima Pohjoismaissa | 0,0 | 0,0 | 0,1 | 0,5 | 0,5 | 0,1 |
| Yhteensä | 7,6 | 9,5 | 31,0 | 32,9 | 44,2 | 42,3 |
| TWh | III/18 | III/17 | I–III/18 | I–III/17 | 2017 | Edelliset 12 kk |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Myynti Pohjoismaissa | 9,2 | 11,3 | 35,6 | 38,6 | 51,8 | 48,9 |
| josta sähkön tukkumyynti Pohjoismaissa* |
7,3 | 9,2 | 29,9 | 31,3 | 42,2 | 40,8 |
* Sähkön tukkumyyntitulot ja -volyymit Pohjoismaissa sisältävät vesi- ja ydinvoimatuotannon. Se ei sisällä lämpövoimatuotantoa, vähemmistöosuuksia, asiakaskauppaa tai muita ostoja.
| EUR/MWh | III/18 | III/17 | I–III/18 | I–III/17 | 2017 | Edelliset 12 kk |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Segmentin sähkön tukkumyyntihinta | ||||||
| Pohjoismaissa* | 34,6 | 32,5 | 33,7 | 31,7 | 31,8 | 33,2 |
* Sähkön tukkumyyntitulot ja -volyymit Pohjoismaissa sisältävät vesi- ja ydinvoimatuotannon. Ne eivät sisällä lämpövoimatuotantoa, vähemmistöosuuksia, asiakaskauppaa tai muita ostoja.
Generation-segmentin sähköntuotanto Pohjoismaissa pieneni selvästi, kun vesivoimatuotanto laski 2,1 TWh erittäin alhaisten tulovirtaamien ja vesivarastojen seurauksena. Vesivoimatuotanto oli pienintä Fortumin nykyisen tuotantoportfolion aikana. Ydinvoimatuotanto kasvoi hieman. Sähköntuotannosta 100 % (100 %) oli hiilidioksidipäästötöntä.
Generation-segmentin saavutettu sähkön tukkumyyntihinta nousi 6 % spot-hintojen ja suojaushintojen nousun myötä.
Vertailukelpoinen liikevoitto pieneni 33 % erittäin matalan vesivoimatuotannon seurauksena. Saavutettujen sähkönhintojen nousu ja vesivoimalaitosten kiinteistöveron lasku Ruotsissa tasoittivat osittain tuotantomäärien laskun vaikutusta.
Liikevoittoa heikensivät suojauslaskennan ulkopuolisten johdannaisten käyvän arvon -25 (-30) miljoonan euron muutos ja ydinjätehuoltorahastoon liittyvät oikaisut (liite 4).
Generation-segmentin sähköntuotanto Pohjoismaissa laski, koska vesivoimatuotanto pieneni kolmannella neljänneksellä ja koska Oskarshamn 1 -ydinvoimalaitos suljettiin kesäkuussa 2017. Sähköntuotannosta 100 % (98 %) oli hiilidioksidipäästötöntä.
Generation-segmentin saavutettu sähkön tukkumyyntihinta nousi 6 % spot-hintojen ja suojaushintojen nousun myötä.
Vertailukelpoinen liikevoitto parani 39 % pääasiassa saavutettujen sähkönhintojen nousun ja Ruotsin vesija ydinvoimaloiden kiinteistö- ja kapasiteettiverojen laskun myötä. Vesivoiman ja ydinvoiman tuotantomäärien lasku kumosi osan positiivisesta vaikutuksesta.
Liikevoittoa vahvistivat 112 (21) miljoonan euron myyntivoitot, suojauslaskennan ulkopuolisten johdannaisten käyvän arvon muutos ja ydinjätehuoltorahastoon liittyvät oikaisut (liite 4).
Kesäkuussa 2018 Fortum myi 10 prosentin omistusosuutensa Hafslund Produksjonista ja kirjasi myynnistä 77 miljoonan euron kertaluonteisen verovapaan myyntivoiton Generation-segmentin tulokseen.
City Solutions -segmentti kehittää kestävistä kaupunkiratkaisuista kasvavaa liiketoimintaa Fortumille. Segmenttiin kuuluvat kaukolämpö ja -kylmä, jätteen energiahyötykäyttö, käyttö- ja kunnossapitopalvelut, biopolttoaineet sekä muut kiertotalouden ratkaisut. Segmentillä on liiketoimintaa Pohjoismaissa, Baltiassa ja Puolassa. Segmenttiin kuuluvat myös Fortumin 50 %:n omistusosuus Stockholm Exergistä (aiemmin Fortum Värme), joka on yhteisyritys ja yhdistellään pääomaosuusmenetelmällä.
| Edelliset | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | III/18 | III/17 | I–III/18 | I–III/17 | 2017 | 12 kk |
| Liikevaihto | 174 | 179 | 736 | 674 | 1 015 | 1 077 |
| - lämmönmyynti | 60 | 64 | 410 | 330 | 523 | 603 |
| - sähkönmyynti | 19 | 19 | 69 | 87 | 121 | 103 |
| - jätteiden käsittelyn myynti* | 52 | 48 | 149 | 136 | 195 | 208 |
| - muu myynti** | 43 | 48 | 108 | 122 | 175 | 161 |
| Vertailukelpoinen käyttökate | ||||||
| (EBITDA) | 21 | 21 | 171 | 152 | 262 | 281 |
| Vertailukelpoinen liikevoitto | -22 | -20 | 44 | 37 | 98 | 105 |
| Liikevoitto | -23 | -20 | 52 | 38 | 102 | 116 |
| Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten | ||||||
| tuloksista (liite 11) | 6 | -1 | 50 | 49 | 80 | 81 |
| Vertailukelpoinen sidottu pääoma | ||||||
| (kauden lopussa) | 3 688 | 3 705 | 3 728 | |||
| Vertailukelpoinen sidotun pääoman | ||||||
| tuotto, % | 5,5 | 5,0 | ||||
| Investoinnit käyttöomaisuuteen ja | ||||||
| bruttoinvestoinnit osakkeisiin | 59 | 422 | 142 | 485 | 556 | 213 |
| Henkilöstön lukumäärä | 1 932 | 1 925 | 1 907 |
* Jätteiden käsittelyn myynti koostuu jätteiden vastaanottomaksuista jätteiden käsittelylaitoksilla ja ympäristörakentamisen palvelumyynnistä.
** Muu myynti koostuu pääasiassa käyttö- ja kunnossapitopalveluista sekä polttoaineiden myynnistä.
| Edelliset | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| TWh | III/18 | III/17 | I–III/18 | I–III/17 | 2017 | 12 kk |
| Suomi | 0,4 | 0,4 | 2,6 | 2,7 | 3,9 | 3,8 |
| Puola | 0,2 | 0,2 | 2,2 | 2,4 | 3,7 | 3,5 |
| Norja | 0,1 | 0,1 | 1,1 | 0,1 | 0,7 | 1,6 |
| Muut maat | 0,2 | 0,2 | 1,2 | 1,2 | 1,8 | 1,8 |
| Yhteensä | 0,9 | 1,0 | 7,2 | 6,4 | 10,0 | 10,7 |
| Edelliset | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| TWh | III/18 | III/17 | I–III/18 | I–III/17 | 2017 | 12 kk |
| Suomi | 0,1 | 0,1 | 0,9 | 1,1 | 1,5 | 1,5 |
| Puola | 0,1 | 0,0 | 0,3 | 0,3 | 0,4 | 0,5 |
| Muut maat | 0,2 | 0,2 | 0,5 | 0,5 | 0,7 | 0,6 |
| Yhteensä | 0,4 | 0,4 | 1,7 | 1,8 | 2,6 | 2,5 |
Fortum sai Hafslundin omistusjärjestelyt päätökseen 4.8.2017. Hafslund Heat -liiketoiminnasta ja Klemetsrudanleggetista (KEA) muodostuva Fortum Oslo Varme on yhdistelty tytäryhtiönä City Solutions segmentin tulokseen 1.8.2017 alkaen. Fortumin omistusosuus Fortum Oslo Varmesta on 50 %.
Lämmönmyynti laski 10 %, koska sää oli tavanomaista lämpimämpi kaikilla kaukolämpöalueilla.
Suomessa siirryttiin lämmön kausihinnoitteluun, minkä seurauksena vertailukelpoinen liiketappio kasvoi hieman. Kolmas neljännes on City Solutions -segmentille tyypillisesti muita heikompi neljännes, koska lämpövolyymit ovat pieniä. Fortum Oslo Varmen yhdistelemisen vaikutus oli -11 (-6) miljoonaa euroa. Operatiivisen tuloksen paraneminen kumosi osan negatiivisista vaikutuksista.
Fortum Oslo Varmen yhdistelemisellä oli -3 (-1) miljoonan euron vaikutus vertailukelpoiseen käyttökatteeseen.
Liikevoittoa heikensi suojauslaskennan ulkopuolisten johdannaisten käyvän arvon -1 (0) miljoonan euron muutos (liite 4).
Lämmönmyynti kasvoi 13 % pääasiassa Fortum Oslo Varmen yhdistelemisen seurauksena. Toisen neljänneksen lämpimän sään negatiivinen vaikutus kumosi ensimmäisen neljänneksen kylmän sään positiiviset vaikutukset.
Vertailukelpoinen liikevoitto kasvoi 19 %. Fortum Oslo Varmen yhdistelemisen positiivinen vaikutus oli 19 (-6) miljoonaa euroa. Yhdistelemisen sekä ensimmäinen vuosineljänneksen positiivista vaikutusta tasoittivat osittain polttoainehintojen nousu ensimmäisellä neljänneksellä, lämmön- ja sähkönmyynnin lasku toisella neljänneksellä, kausihinnoitteluun siirtyminen Suomessa sekä kierrätys- ja jätehuoltoliiketoiminnan tuloksen heikentyminen toisella neljänneksellä.
City Solutions -liiketoiminnan kausiluonteisuus on lisääntynyt Fortum Oslo Varmen yhdistelemisen ja uuden kausihinnoittelun vuoksi. Kausihinnoittelun vuotuisen vaikutuksen odotetaan olevan neutraali.
Fortum Oslo Varmen yhdistelemisellä oli 43 (-1) miljoonan euron positiivinen vaikutus vertailukelpoiseen käyttökatteeseen.
Liikevoittoa vahvisti suojauslaskennan ulkopuolisten johdannaisten käyvän arvon 8 (1) miljoonan euron muutos (liite 4).
Consumer Solutions -segmentti kattaa sähkö- ja kaasutuotteiden vähittäismyynnin Pohjoismaissa ja Puolassa, mukaan lukien asiakaspalvelun, laskutuksen sekä perinnän. Fortum on Pohjoismaiden suurin sähkön vähittäismyyjä, ja yhtiöllä on noin 2,5 miljoonaa asiakasta ja useita tuotemerkkejä Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Puolassa. Consumer Solutions tarjoaa sähkötuotteita ja niihin liittyviä palveluja sekä uusia digitaalisia kuluttajaratkaisuja.
| Edelliset | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | III/18 | III/17 | I–III/18 | I–III/17 | 2017 | 12 kk |
| Liikevaihto | 332 | 238 | 1 204 | 644 | 1 097 | 1 657 |
| - sähkönmyynti | 285 | 190 | 1 045 | 481 | 862 | 1 426 |
| - muu myynti | 46 | 48 | 159 | 163 | 235 | 231 |
| Vertailukelpoinen käyttökate | ||||||
| (EBITDA) | 22 | 10 | 79 | 32 | 57 | 104 |
| Vertailukelpoinen liikevoitto | 7 | 5 | 36 | 23 | 41 | 54 |
| Liikevoitto | 26 | 15 | 64 | 14 | 39 | 89 |
| Vertailukelpoinen sidottu | ||||||
| pääoma (kauden lopussa) | 631 | 661 | 638 | |||
| Investoinnit | ||||||
| käyttöomaisuuteen ja | ||||||
| bruttoinvestoinnit osakkeisiin | 12 | 488 | 33 | 491 | 493 | 35 |
| Henkilöstön lukumäärä | 1 406 | 1 525 | 1 543 |
| TWh | III/18 | III/17 | I–III/18 | I–III/17 | 2017 | Edelliset 12 kk |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Sähkö* | 4,8 | 4,1 | 21,4 | 10,1 | 18,8** | 30,1 |
| Kaasu* | 0,7 | 0,7 | 2,8** | 2,8 | 4,0 | 4,0** |
* Ei sisällä tukkumyyntiä.
** Korjattu luku. Vuoden 2018 puolivuosikatsauksessa julkaistiin virheellinen luku. Kaasun myyntimäärä vuoden 2018 toisella neljänneksellä oli 0,7 TWh.
| Tuhatta* | III/18 | III/17 | 2017 |
|---|---|---|---|
| Sähkö | 2 450 | 2 470 | 2 470 |
| Kaasu | 20 | 10 | 20 |
| Yhteensä | 2 470 | 2 480 | 2 490 |
* Pyöristettynä lähimpään 10 000:een.
Fortum sai Hafslundin omistusjärjestelyt päätökseen 4.8.2017. Hafslund Markets on yhdistelty Consumer Solutions -segmentin tulokseen 1.8.2017 alkaen.
Sähkön myyntimäärä kasvoi 17 % pääasiassa Hafslundin yhdistelemisen seurauksena. Myynti kasvoi pääasiassa spot-hintojen nousun myötä. Kilpailu ja asiakasvaihtuvuus Pohjoismaiden markkinoilla olivat edelleen haasteita.
Vertailukelpoinen liikevoitto kasvoi hiukan. Hafslundin yhdisteleminen kasvatti vertailukelpoista liikevoittoa 4 (1) miljoonalla eurolla.
Hafslundin yhdistelemisellä oli 14 (5) miljoonan euron positiivinen vaikutus vertailukelpoiseen käyttökatteeseen. IFRS 15 -standardin käyttöönotolla oli 9 miljoonan euron positiivinen vaikutus vertailukelpoiseen käyttökatteeseen myyntiprovisioiden käsittelyn muutoksen myötä. IFRS 15 vaikutuksesta 6 miljoonaa euroa liittyi Hafslundin toimintoihin.
Liikevoittoa vahvisti suojauslaskennan ulkopuolisten johdannaisten käyvän arvon 19 (10) miljoonan euron muutos (liite 4).
Hafslundin yhdisteleminen sekä helmi- ja maaliskuun kylmä sää kasvattivat sähkönmyyntiä ja sen myötä segmentin liikevaihtoa. Kilpailu ja asiakasvaihtuvuus Pohjoismaiden markkinoilla olivat edelleen haasteita.
Vertailukelpoinen liikevoitto kasvoi 57 %. Hafslundin yhdistelemisen vaikutus oli 24 (1) miljoonaa euroa. Kannattavuutta rasittivat myyntikatteiden lasku ja myytyjen sähkönjakeluyhtiöiden palvelusopimusten muutokset.
Hafslundin yhdistelemisellä oli 54 (5) miljoonan euron positiivinen vaikutus vertailukelpoiseen käyttökatteeseen. IFRS 15 -standardin käyttöönotolla oli 23 miljoonan euron positiivinen vaikutus vertailukelpoiseen käyttökatteeseen myyntiprovisioiden käsittelyn muutoksen myötä. IFRS 15 -standardin vaikutuksesta 16 miljoonaa euroa liittyi Hafslundin toimintoihin.
Liikevoittoa vahvisti suojauslaskennan ulkopuolisten johdannaisten käyvän arvon 28 (-9) miljoonan euron muutos (liite 4).
Russia-segmentti koostuu sähkön ja lämmön tuotannosta ja myynnistä Venäjällä. Segmentti sisältää myös Fortumin yli 29 prosentin omistusosuuden TGC-1:ssä. TGC-1 on osakkuusyhtiö, joka yhdistellään pääomaosuusmenetelmällä.
| Edelliset | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | III/18 | III/17 | I–III/18 | I–III/17 | 2017 | 12 kk |
| Liikevaihto | 200 | 200 | 764 | 786 | 1 101 | 1 079 |
| - sähkönmyynti | 192 | 183 | 635 | 611 | 837 | 861 |
| - lämmönmyynti | 8 | 15 | 129 | 171 | 258 | 216 |
| - muu myynti | 0 | 2 | 1 | 5 | 6 | 2 |
| Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) |
76 | 61 | 291 | 317 | 438 | 412 |
| Vertailukelpoinen liikevoitto | 40 | 26 | 182 | 211 | 296 | 267 |
| Liikevoitto | 41 | 26 | 183 | 211 | 295 | 267 |
| Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista (liite 11) |
5 | 8 | 36 | 28 | 31 | 39 |
| Vertailukelpoinen sidottu pääoma (kauden lopussa) |
2 853 | 3 117 | 3 161 | |||
| Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto, % |
10,1 | 10,1 | ||||
| Investoinnit käyttöomaisuuteen ja bruttoinvestoinnit osakkeisiin |
11 | 37 | 51 | 110 | 277 | 218 |
| Henkilöstön lukumäärä | 3 471 | 3 738 | 3 495 |
| TWh | III/18 | III/17 | I–III/18 | I–III/17 | 2017 | Edelliset 12 kk |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Sähköntuotanto Venäjällä | 6,5 | 6,1 | 21,5 | 19,1 | 26,3 | 28,7 |
| Lämmöntuotanto Venäjällä | 1,5 | 1,7 | 14,0 | 13,0 | 20,0 | 21,0 |
| III/18 | III/17 | I–III/18 | I–III/17 | 2017 | Edelliset 12 kk |
|
|---|---|---|---|---|---|---|
| Sähkön spot-hinta (markkinahinta) Uralin alueella, RUB/MWh |
1 059 | 1 080 | 1 025 | 1 042 | 1 041 | 1 028 |
| Keskimääräinen säännelty kaasun hinta Uralin alueella, RUB/1000 m3 |
3 812 | 3 755 | 3 774 | 3 661 | 3 685 | 3 769 |
| Keskimääräinen kapasiteettihinta CCS ja muut, tRUB/MW/kk* ** |
138 | 139 | 144 | 145 | 148 | 147 |
| Keskimääräinen kapasiteettihinta CSA, tRUB/MW/kk** |
993 | 808 | 1 033 | 870 | 899 | 1 021 |
| Keskimääräinen kapasiteettihinta, tRUB/MW/kk |
556 | 484 | 585 | 521 | 535 | 583 |
| Fortumin saavuttama sähkönhinta Venäjällä, RUB/MWh |
1 884 | 1 790 | 1 854 | 1 801 | 1 813 | 1 852 |
| Fortumin saavuttama sähkönhinta Venäjällä, EUR/MWh*** |
24,8 | 25,8 | 25,4 | 27,6 | 27,5 | 25,8 |
* Sisältää forced mode -statuksen kapasiteettimaksut, säännellyt tariffit ja kahdenväliset sopimukset.
** Kapasiteettihinnat maksettu kapasiteettivolyymeille, pois lukien suunnittelemattomat seisokit, huollot ja oma käyttö.
*** Muunnettu käyttämällä keskikurssia.
Chelyabinsk GRES:n 3-yksikkö otettiin käyttöön marraskuussa 2017 ja Ulyanovskin 35 megawatin tuulivoimala tammikuussa 2018. Fortumin ostamat, yhteisteholtaan 35 MW:n aurinkovoimalat on yhdistelty joulukuusta 2017 alkaen.
Sähköntuotanto kasvoi Chelyabinsk GRES:n 3-yksikön käyttöönoton ja hyvän käytettävyyden myötä.
Myynti pysyi vakaana. Saatujen CSA-maksujen ja sähkönmyynnin kasvu kumosivat Venäjän ruplan heikkenemisen vaikutuksen. Lisätietoja CSA-maksuista on kohdissa "Avaintekijät ja riskit" ja "Näkymät".
Vertailukelpoinen liikevoitto kasvoi 54 %. Tulos parani CSA-maksujen kasvun, saatavien perinnän tehostumisen ja uusien tuotantoyksiköiden myötä. Venäjän ruplan kurssimuutos ja sähkön myyntikatteen lasku tasoittivat osittain positiivisia vaikutuksia. Saatujen CSA-maksujen nousuun olivat syinä Nyagan 1:n ja Nyagan 2:n CSA-maksujen korotus maksujakson viimeisinä vuosina, positiiviset spotmarkkinakorjaukset ja uusiutuvan energian CSA-maksut. Valtionobligaatioiden tuottojen lasku kumosi osan CSA-maksujen nousun vaikutuksesta. Venäjän ruplan kurssimuutoksen vaikutus oli -4 miljoonaa euroa.
Sähköntuotanto kasvoi Chelyabinsk GRES:n 3-yksikön käyttöönoton ja hyvän käytettävyyden myötä. Lämmöntuotanto kasvoi kylmän sään seurauksena. Vuoden 2017 ensimmäisen neljänneksen pienemmät sähkön tuotantomäärät johtuivat Nyaganin voimalaitoksen huoltoseisokista.
Liikevaihto laski Venäjän ruplan heikkenemisen seurauksena. Saatujen CSA-maksujen sekä lämmön- ja sähkönmyynnin kasvu kumosi osan negatiivisesta vaikutuksesta.
Vertailukelpoinen liikevoitto laski 14 %. Uusilla tuotantoyksiköillä ja saatujen CSA-maksujen kasvulla oli positiivinen vaikutus tulokseen. Tulosta heikensivät luottotappiovaraukset ja sähkön myyntikatteiden lasku. Saatujen CSA-maksujen nousuun olivat syinä Nyagan 1:n ja Nyagan 2:n CSA-maksujen korotus maksujakson viimeisinä vuosina, positiiviset spot-markkinakorjaukset ja uusiutuvan energian CSA-maksut. Valtionobligaatioiden tuottojen lasku kumosi osan CSA-maksujen nousun vaikutuksesta. Vertailukauden2017 tulosta paransi saatavien perinnän tehostumiseen liittynyt kertaerä. Venäjän ruplan kurssimuutoksen vaikutus oli -22 miljoonaa euroa.
Muut toiminnot -segmentti koostuu kahdesta kehitysyksiköstä (M&A and Solar & Wind Development sekä Technology and New Ventures) ja konsernitoiminnoista. Lisäksi segmentti sisältää Fortumin omistusosuuden Uniperista, joka on yhdistelty Fortum-konserniin osakkuusyhtiönä 30.6.2018 alkaen (liite 6).
Uniperin hankintameno ja siihen liittyvät välittömät kustannukset raportoidaan kohdassa "Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä". Lopullinen IFRS:n mukainen hankintamenolaskelma saatetaan päätökseen yhden vuoden kuluessa hankintahetkestä. Fortumin osuus Uniperin tuloksesta raportoidaan neljännesvuoden viiveellä mahdollisine oikaisuineen, koska Uniper julkaisee osavuosikatsauksensa myöhemmin kuin Fortum. Fortumin kolmannen vuosineljänneksen 2018 osavuosikatsaus ei sisällä osuutta Uniperin tuloksesta. Fortumin vuoden 2018 tilinpäätös sisältää Fortumin osuuden vain Uniperin kolmannen vuosineljänneksen tuloksesta (liite 6). Uniper julkistaa kolmannen neljänneksen tuloksensa 13.11.2018.
Kesäkuussa 2018 Fortum allekirjoitti sopimuksen, jolla se myi 54 prosentin osuuden aurinkovoimayhtiöstään Intiassa. Järjestely saatiin päätökseen elokuussa 2018. Kaupan kohteena olevalla yhtiöllä on neljä toiminnassa olevaa aurinkovoimalaitosta. Kaupan velaton kokonaisarvo, mukaan lukien Fortumin vähemmistöosuus nettovelasta, joka ei kaupan myötä enää sisälly Fortum-konserniin, oli 147 miljoonaa euroa. Myynnillä oli noin 26 miljoonan euron positiivinen vaikutus Fortumin kolmannen neljänneksen vertailukepoiseen liikevoittoon. Fortumin pääoman kierrätykseen tähtäävä liiketoimintamalli mahdollistaa lisäinvestoinnit uusiutuviin energialähteisiin hyödyntämällä Fortumin ydinosaamista voimalaitosten kehittämisessä, rakentamisessa ja käytössä, samalla kun kumppanuussopimukset ja muut yhteistyömuodot mahdollistavat kevyen taserakenteen. Liiketoimintamallin voitto raportoidaan vertailukelpoisessa liikevoitossa, koska liiketoiminnan tulokset toteutuvat osittain tai kokonaan osakkeiden myynnillä.
Investoinnit käyttöomaisuuteen ja osakkeisiin vuoden 2018 kolmannella neljänneksellä olivat 316 (1 124) miljoonaa euroa, mukaan lukien Uniper-osakkeiden osto (liite 6). Investoinnit käyttöomaisuuteen olivat 160 (174) miljoonaa euroa (liite 4).
Investoinnit käyttöomaisuuteen ja osakkeisiin tammi–syyskuussa 2018 olivat 4 305 (1 484) miljoonaa euroa. Nousu johtui pääasiassa Uniper-osakkeiden ostosta. Investoinnit käyttöomaisuuteen olivat 385 (482) miljoonaa euroa (liite 4).
Fortum suunnittelee ottavansa käyttöön uutta sähkön- ja lämmöntuotantokapasiteettia ja suorittavansa perusparannuksia olemassa oleviin laitoksiin seuraavasti:
| Tyyppi | Sähköntuotanto kapasiteetti, MW |
Lämmöntuotanto kapasiteetti, MW |
Toimitus alkoi/alkaa |
|
|---|---|---|---|---|
| Generation | ||||
| Loviisa, Suomi | Ydinvoima | 6 | 2018 | |
| Vesivoimaloita Ruotsissa ja | ||||
| Suomessa | Vesivoima | ~12 | 2018 | |
| City Solutions | ||||
| Zabrze, Puola | CHP | 75 | 145 | Q4/2018 |
| Biolämpö | ||||
| Kivenlahti, Suomi | laitos | 58 | 2020 | |
| Russia | ||||
| Tammikuu | ||||
| Ulyanovsk | Tuuli | 35 | 2018 | |
| Aurinko* | Aurinko | 110 | 2021-2022 | |
| Muut toiminnot | ||||
| Ånstadblåheia, Norja | Tuuli | 50 | Q4/2018 | |
| Sørfjord, Norja | Tuuli | 97 | 2019 | |
| Pavagada 2, Intia | Aurinko | 250 | 2019 |
* Edellyttää erillistä investointipäätöstä.
Fortum osallistuu 1 600 MW:n Olkiluoto 3 (OL3) -ydinvoimalaitosyksikön rakentamiseen Suomessa Teollisuuden Voima Oyj (TVO) -omistusosuutensa kautta. Laitoksen toimittava AREVA-Siemensyhteenliittymä päivitti aikataulun kesäkuussa 2018. Tuolloin päivitetyn aikataulun mukaan yksikön säännöllisen sähköntuotannon odotetaan alkavan syyskuussa 2019. TVO:n mukaan toimittaja päivittää aikataulun joulukuussa 2018. TVO ei pysty arvioimaan, vaikuttaako aikataulu säännöllisen sähköntuotannon aloitukseen. OL3-ydinvoimalaa rahoitetaan ulkoisilla lainoilla, osakeanneilla ja osakaslainoilla TVO:n osakkeenomistajien välisten osakassopimusten perusteella. Fortum omistaa 25 % OL3 -ydinvoimalaitosyksiköstä ja on sitoutunut rakentamisen rahoitukseen omistusosuutensa suhteessa. Syyskuun 2018 lopussa Fortumin saatavat OL3:n osalta olivat 170 miljoonaa euroa. Fortumin jäljellä oleva sitoumus OL3-yksikköön oli 63 miljoonaa euroa (liite 12). Maaliskuussa 2018 TVO ja laitostoimittajayhtiöt allekirjoittivat kattavan sovintosopimuksen, jonka mukaan laitostoimittajien yhteenliittymään kuuluvat yhtiöt maksavat TVO:lle 450 miljoonaa euroa korvauksena OL3-hankkeen viivästymisestä. TVO arvioi projektiaikataulun ja sovintosopimuksen perusteella OL3-hankkeen kokonaiskustannukseksi noin 5,5 miljardia euroa.
Kesäkuussa 2018 Fortum myi 10 %:n omistusosuutensa Hafslund Produksjon Holding AS:sta Svartisen Holding AS:lle. Fortum osti osuutensa Hafslund-omistusjärjestelyn yhteydessä vuonna 2017. Osakkeiden myyntihinta oli 160 miljoonaa euroa. Fortum kirjasi kaupasta vuoden 2018 toisella neljänneksellä 77 miljoonan euron myyntivoiton Generation-segmenttiin.
23.10.2018 Fortum tiedotti rakentavansa Espoon Kivenlahteen biolämpölaitoksen, joka korvaa osan yhtiön hiilipohjaisesta lämmöntuotannosta. Rakennettava laitos käyttää puhtaita puuperäisiä polttoaineita. Investoinnin arvo on yli 40 miljoonaa euroa. Laitoksen lämpöteho on parhaimmillaan 58 MW. Laitoksen rakentaminen on merkittävä askel kohti Espoon hiilineutraalia kaukolämmön tuotantoa, sillä laitos mahdollistaa vanhan hiililämpökattilan poistamisen käytöstä Suomenojalla. Uuden laitoksen rakennustyöt käynnistyvät tämän vuoden marraskuussa, ja lämmöntuotanto on suunniteltu aloitettavaksi vuonna 2020.
Fortumin ja Lietuvos Energijan yhteisyritys Kauno Kogeneracinė Jėgainė rakentaa jätepolttoainetta käyttävän sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksen Liettuan Kaunasiin. Voimalan sähköntuotantokapasiteetti on 24 MW ja lämmöntuotantokapasiteetti noin 70 MW. Fortumin omistusosuus yhteisyrityksestä on 49 %. Voimala on määrä ottaa käyttöön vuoden 2020 puolivälissä.
Fortum päätti vuonna 2015 uuden sähkön ja lämmön monipolttoainelaitoksen rakentamisesta Zabrzeen, Puolaan. Voimalaitos käyttää polttoaineenaan pääosin jäteperäistä polttoainetta (RDF) ja hiiltä, mutta voi käyttää myös biomassaa ja polttoaineiden seoksia. Voimalaitos korvaa aiemmat, pelkkää hiiltä käyttävät, vanhentuneet yksiköt Zabrzessa ja Bytomissa. Voimalaitoksen tuotantokapasiteetti on 145 MW lämpöä ja 75 MW sähköä ja sen tuotannon on määrä alkaa vuoden 2018 loppuun mennessä.
Kesäkuussa 2018 Fortum voitti CSA-huutokaupassa oikeuden rakentaa 110 MW aurinkovoimakapasiteettia. Voimalaitokset on määrä ottaa käyttöön vuosina 2021-2022.
Kesäkuussa 2018 Fortumin ja Rusnanon tuulivoimasijoitusrahasto (Fortumin osuus 50 %) voitti CSAhuutokaupassa oikeuden rakentaa 823 MW tuulivoimakapasiteettia. Tuulivoimalat otetaan käyttöön vuosina 2019–2023.
Kesäkuussa 2017 Fortumin ja Rusnanon tuulivoimasijoitusrahasto voitti CSA-huutokaupassa oikeuden rakentaa 1 000 MW tuulivoimakapasiteettia. Tuulipuistot oli tarkoitus ottaa käyttöön vuosina 2018–2022. Lokakuussa 2017 sijoitusrahasto teki päätöksen ensimmäisen 50 MW ja lokakuussa 2018 toisen 200 MW tuulipuiston rakentamisesta. 50 MW tuulipuiston sähköntuotannon odotetaan käynnistyvän vuoden 2019 ensimmäisellä puoliskolla ja 200 MW tuulipuiston vuoden 2020 ensimmäisellä puoliskolla.
Fortumin sekä Fortumin ja Rusnanon tuulivoimasijoitusrahaston vuosina 2017 ja 2018 voittamiin uusiutuvan energian tuotantokapasiteetteihin liittyvät investointipäätökset tehdään tapauskohtaisesti. Fortumin sijoittama oma pääoma on enintään 15 miljardia ruplaa. Pitkällä aikavälillä Fortum pyrkii ylläpitämään kevyttä taserakennetta mahdollisten kumppanuuksien ja muiden yhteistyömuotojen avulla.
Kesäkuussa 2018 Fortum voitti oikeuden rakentaa 250 MW aurinkovoimaa Pavagadan tuulipuistoon Intian Karnatakaan. Investoinnin arvioidaan olevan noin 120 miljoonaa euroa. Voimalaitos arvioidaan otettavan käyttöön vuonna 2019. Fortum operoi 100 megawatin aurinkovoimalaitosta Pavagadan aurinkopuistossa.
Kesäkuussa 2018 Fortum allekirjoitti sopimuksen, jolla se myi 54 prosentin osuuden aurinkovoimayhtiöstään UK Climate Investmentsille (40 %) ja Elite Alfred Bergille (14 %). Kaupan kohteena olevalla yhtiöllä on neljä toiminnassa olevaa aurinkovoimalaitosta Intiassa. Elite Alfred Bergillä on optio ostaa enintään 16 prosentin lisäosuus Fortumilta. Neljän aurinkovoimalaitoksen kokonaiskapasiteetti on 185 megawattia. Fortum aikoo säilyttää merkittävän vähemmistöosuuden yhtiöstä ja vastata edelleen laitosten käyttö- ja kunnossapitopalveluista pitkäaikaisen sopimuksen mukaisesti. Kaupan velaton kokonaisarvo mukaan lukien Fortumin vähemmistöosuus nettovelasta, joka ei kaupan myötä enää sisälly Fortum-konserniin, oli 147 miljoonaa euroa. Myynnillä oli noin 26 miljoonan euron positiivinen vaikutus Fortumin kolmannen neljänneksen vertailukelpoiseen liikevoittoon. Järjestely saatiin päätökseen elokuussa 2018.
Tammikuussa 2017 Fortum sai päätökseen kolmen tuulivoimaprojektin oston norjalaiselta Nordkraftyhtiöltä. Kauppaan kuuluvat jo toiminnassa oleva Nygårdsfjellet-tuulipuisto ja kaikki tarvittavat luvat saaneet Ånstadblåheia- ja Sørfjord-projektit. Tuulipuistot on tarkoitus ottaa käyttöön vuosina 2018 ja 2019, ja niiden suunniteltu tuotantokapasiteetti on yhteensä noin 180 MW. Fortum ilmoitti maalis- ja syyskuussa 2017 aloittavansa Ånstadblåheian ja Sørfjordin tuulivoimapuistojen rakentamiseen.
Vuonna 2016 Fortum teki lopullisen päätöksen investoida 75 MW:n tuulipuistoprojektiin Solbergissa Pohjois-Ruotsissa. Skellefteå Kraft osallistuu projektiin 50 %:n osuudella. Tuulipuisto otettiin käyttöön vuoden 2018 ensimmäisellä neljänneksellä.
Alustavien tilastotietojen mukaan Pohjoismaissa kulutettiin sähköä 82 (82) TWh vuoden 2018 kolmannella neljänneksellä. Sähkökulutus Pohjoismaissa tammi–syyskuussa 2018 oli 291 (283) TWh. Kulutuksen kasvu johtui pääasiassa vuoden 2018 ensimmäisen neljänneksen vertailukautta kylmemmästä säästä ja jonkin verran suuremmasta teollisuuden kulutuksesta.
Vuoden 2018 alussa Pohjoismaiden vesivarannot olivat 86 TWh eli 3 TWh pitkän ajan keskiarvoa suuremmat ja 11 TWh suuremmat kuin vuotta aikaisemmin. Vuoden 2018 kolmannen neljänneksen lopussa vesivarannot olivat 89 TWh eli 13 TWh alle pitkän aikavälin keskiarvon ja 10 TWh edellisvuotta pienemmät. Sademäärä oli Ruotsissa tavanomaista pienempi mutta Norjassa selvästi tavanomaista suurempi vuoden 2018 kolmannella neljänneksellä.
Vuoden 2018 kolmannella neljänneksellä sähkön keskimääräinen systeemihinta Nord Poolissa oli 50,5 (28,5) euroa/MWh. Keskimääräinen sähkön aluehinta oli 53,5 (35,9) euroa/MWh Suomessa ja 52,2 (33,6) euroa/MWh Ruotsissa (SE3-alue, Tukholma). Hintoja nostivat pääasiassa heikko vesitilanne ja vertailuvuotta selvästi korkeammat hiililauhdetuotannon marginaalikustannukset. Tammi–syyskuussa 2018 keskimääräinen spot-systeemihinta Nord Poolissa oli 42,8 (29,0) euroa/MWh ja keskimääräinen aluehinta Suomessa 45,9 (33,3) euroa/MWh ja Ruotsin SE3-alueella (Tukholma) 43,3 (30,3) euroa/MWh.
Saksassa keskimääräinen spot-hinta vuoden 2018 kolmannella neljänneksellä nousi 53,5 (32,7) euroon/MWh. Tammi–syyskuussa 2018 keskimääräinen spot-hinta oli 41,7 (34,6) euroa/MWh.
CO2-päästöoikeuksien (EUA = EU Emission Allowance) markkinahinta nousi kolmannen neljänneksen alun 15 eurosta 21 euroon tonnilta vuoden 2018 kolmannen neljänneksen lopussa ja oli korkeimmillaan 25 euroa tonnilta syyskuun puolivälissä.
Fortum toimii Länsi-Siperiassa pääasiassa Tjumenin ja Hanti-Mansian alueilla, joilla teollinen tuotanto on keskittynyt öljyyn ja kaasuun, sekä Uralilla metalliteollisuuteen keskittyneellä Tšeljabinskin alueella. Venäjän markkinat on jaettu kahteen hintavyöhykkeeseen, ja Fortum toimii hintavyöhykkeellä 1 (Venäjän Euroopan puoleinen alue ja Uralin alue).
Alustavien tilastotietojen mukaan Venäjän sähkönkulutus vuoden 2018 kolmannella neljänneksellä oli 238 (235) TWh. Vastaava luku hintavyöhykkeellä 1 oli 184 (182) TWh. Tammi–syyskuussa 2018 Venäjän sähkönkulutus oli 770 (756) TWh ja vastaava luku hintavyöhykkeellä 1 oli 591 (587) TWh.
Keskimääräinen sähkön spot-hinta (kapasiteettihinta pois lukien) nousi vuoden 2018 kolmannella neljänneksellä ja oli 1 302 (1 269) ruplaa/MWh hintavyöhykkeellä 1. Uralin alueella spot-hinta laski ja oli 1 059 (1 080) ruplaa/MWh. Tammi–syyskuussa 2018 keskimääräinen sähkön spot-hinta (kapasiteettihinta pois lukien) nousi 1 227 (1 198) ruplaan/MWh hintavyöhykkeellä 1 ja laski 1 025 (1 042) ruplaan/MWh Uralin alueella.
Tarkemmat markkinatiedot on esitetty taulukoissa katsauksen lopussa (sivut 65-67).
Yhdistyneiden kansakuntien hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC julkaisi lokakuun alussa erikoisraporttinsa ilmaston lämpenemisen rajoittamisesta 1,5 asteeseen. IPCC:n mukaan tämä edellyttää "nopeita ja kauaskantoisia muutoksia", kuten hiilidioksidin poistamista ilmakehästä. CO2-päästöjen on laskettava maailmanlaajuisesti 45 % vuodesta 2010 vuoteen 2030 ja nettopäästöjen on laskettava nollaan vuoteen 2050 mennessä. Raportin mukaan energiasektorin tulisi pienentää päästöjään 100 % jo hyvissä ajoin ennen vuotta 2050. Sähköstä 70–85 % tulisi tuottaa uusiutuvista lähteistä. Ydinvoiman osuus kasvaa kaikissa skenaarioissa. IPCC viittaa raportissaan yksiselitteisesti hiilidioksidin hinnoitteluun työkaluna, jolla voidaan tasapainottaa energian hintojen nousun vaikutusta hiilirajoitetussa maailmassa.
Euroopan komission odotetaan julkaisevan pitkän aikavälin strategiansa kasvihuonekaasupäästöjen pienentämiseksi marraskuussa 2018. Strategia sisältää kokonaisvaltaisen analyysin eri kehityspoluista tasapainon saavuttamiseksi kasvihuonekaasupäästöjen ja hiilinielujen välillä talouden kaikilla keskeisillä sektoreilla. Sen ei kuitenkaan odoteta sisältävän konkreettisia päästöjen vähennystavoitteita eikä ehdotuksia politiikkatoimista. Fortum kehottaa EU:ta mukauttamaan pitkän aikavälin ilmastotavoitteensa Pariisin ilmastosopimukseen, jonka tavoitteena on hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä. Fortumin näkemyksen mukaan hiilidioksidin hinnoittelu on keskeistä hiilineutraaliuden saavuttamisessa ja EU:n tulisi kehittää markkinamekanismi, jolla kannustetaan myös hiilidioksidin talteenottoon suoraan ilmasta tai savukaasuista.
EU:n päästöoikeuksien hinta on nousseet merkittävästi 12 viime kuukauden aikana. Niiden hinta on yli kolminkertaistunut ja saavuttanut vuoden 2008 tason. Viimeaikaisen hinnannousun myötä on kiinnitetty yhä enemmän huomiota päästöoikeusjärjestelmän parantamista koskevaan direktiiviin (2009/29/EY), jossa määritetään toimenpiteet liiallisten hinnanvaihtelujen varalta. Direktiivin 29 artiklan mukaan komission on alettava tutkia asiaa, jos päästöoikeuksien hinta on yli kuutena peräkkäisenä kuukautena yli kolminkertainen verrattuna päästöoikeuksien keskimääräiseen hintaan kahtena edeltävänä vuonna. Komissio voi ryhtyä toimenpiteisiin, jos hintojen kehitys ei vastaa markkinoiden perustekijöiden muutoksia. Syyskuussa Puola esitti komissiolle virallisen tutkintapyynnön päästöoikeuksien hinnannoususta, mutta komissio ei ole vielä vastannut pyyntöön. Lokakuun puoliväliin mennessä päästöoikeuksien hinta ei ollut noussut yli kolminkertaiseksi 24 kuukauden keskiarvoon verrattuna yli kuuden kuukauden ajaksi. Lisäksi Fortumin näkemyksen mukaan hinnan kehitys perustuu pääasiassa markkinoiden perustekijöihin.
Valmistellessaan vuoden 2019 budjettia Suomen hallitus päätti useista veromuutoksista, jotka koskevat pääsiassa fossiilisia lämmityspolttoaineita. Yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon nykyinen hiilidioksidiveron puolitus poistetaan ja polttoaineveron rakennetta muutetaan niin, että se parantaa maakaasun kilpailukykyä hiileen verrattuna. Samalla hallitus päätti kiristää lämmityspolttoaineiden verotusta, turve mukaan lukien. Lisäksi hallitus aikoo luopua varastoidun sähkön kaksinkertaisesta verotuksesta. Suurin osa muutoksista tulee voimaan 1.1.2019. Muutoksilla odotetaan olevan vähäinen vaikutus Fortumin tulokseen.
Suomen hallitus on esittänyt, että kivihiilen käyttö energiantuotannossa kielletään toukokuusta 2029 alkaen. Fortum käyttää hiiltä kaukolämmön tuotantoon Suomenojan yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotantolaitoksessa. Fortum on jo aiemmin päättänyt siirtyä kohti hiilineutraalia kaukolämpöä Espoossa 2020-luvulla. Vaikka hiilen käytöstä luopuminen on perusteltua ilmastoon liittyvistä syistä, Fortum pitää yksittäisten teknologioiden tai polttoaineiden käytön kieltäviä kansallisia lakeja ongelmallisina.
Norjan hallitus päätti elokuussa 2018 myöntää rahoitusta Fortum Oslon Varmen hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin pilottihankkeelle osana alkuvaiheen teknisiä ja konseptiselvityksiä. Hanke sisältää pilottiyksikön rakentamisen ja käytön Klemetsrudin voimalaitoksella Oslossa. Pilottiyksikössä testataan hiilidioksidin talteenottoa savukaasuista. Selvitystyö saadaan päätökseen elokuun loppuun 2019 mennessä. Norjan hallitukselta odotetaan vuonna 2020 tukipäätöstä täysimittaiselle hiilidioksidin talteenotto- ja varastointilaitokselle Klemetsrudissa.
Fortumin taloudellinen tulos altistuu useille taloudellisille, strategisille, energiapoliittiikkaan ja -sääntelyyn liittyville, yritystaloudellisille sekä operatiivisille riskeille.
Sähkön tukkuhinta Pohjoismaissa on Fortumin liiketoiminnan tuloksen kannalta tärkeimpiä tekijöitä. Tukkuhinnan lyhyen aikavälin kehityksen avaintekijöitä Pohjoismaissa ovat polttoaineiden ja CO2 päästöoikeuksien hinnat, hydrologinen tilanne, lämpötila, taloudellinen kehitys sekä sähkön tuonnin ja viennin tasapaino.
Yleinen talouskasvu vaikuttaa raaka-aineiden ja CO2-päästöoikeuksien hintoihin ja niiden myötä sähkön tukkuhintoihin Pohjoismaissa. Polttoaineiden hinnat ja voimalaitosten käytettävyys vaikuttavat kannattavuuteen kaikilla alueilla. Lisäksi valuuttakurssivaihtelujen kasvulla on muunto- ja transaktiovaikutuksia Fortumin tulokseen etenkin Venäjän ruplan ja Ruotsin kruunun osalta.
Pohjoismaissa muutokset sääntely- ja verotusympäristössä lisää energia- ja ympäristöhuoltotoimialojen riskejä. Suurin strateginen riski on sääntely- ja markkinaympäristön kehittyminen suuntaan, jota emme ole pystyneet ennakoimaan ja valmistautumaan. Fortum on varautunut näihin epävarmuustekijöihin analysoimalla ja arvioimalla lukuisia energiamarkkinoiden ja sääntelyn tulevaisuuden kehityskulkuja ja niiden vaikutuksia eri tuotantomuotoihin ja teknologioihin. Tämän työn seurauksena Fortumin strategia uudistettiin vuonna 2016. Strategiauudistuksen painopistealueina olivat tulopohjan laajentaminen sekä toiminnan suuntaaminen uusiin liiketoimintoihin, teknologioihin ja markkinoihin. Ympäristönsuojelu luo ympäristönhuoltoliiketoiminnan perustan ja mahdollisuudet. Keskeistä on kyky vastata asiakkaiden tarpeisiin kiristyvässä sääntely-ympäristössä.
Fortumin Venäjän liiketoiminnan kannalta keskeisiä tekijöitä ovat talouskasvu, ruplan kurssi, lämmöntuotannon sääntely sekä sähkön tukku- ja kapasiteettimarkkinoiden kehitys. Saadut takuuhintaiset kapasiteettimaksut uudelle (CSA) ja vanhalle (Competitive Capacity Selection, CCS) kapasiteetille ovat keskeisiä kannattavuustekijöitä. Suurin osa Fortumin vuoden 2007 jälkeen rakennetusta kapasiteetista kuuluu CSA-järjestelmän piiriin. Jokaiselle takuuhinnan piirissä olevalle uudelle laitokselle maksetaan Venäjän valtion takaamaa takuuhintaa noin 10 vuoden ajan käyttöönotosta lähtien (uusiutuvalle energiantuotannolle noin 15 vuoden ajan). Saadut kapasiteettimaksut vaihtelevat voimalaitosten iän, sijainnin, tyypin ja koon mukaan. Myös kausivaihtelut ja käytettävyys vaikuttavat kapasiteettimaksuihin. CSA-maksuihin vaikuttavat muun muassa painotettu pääoman keskimääräinen kustannus (WACC), kuluttajahintaindeksi (CPI) sekä yhtiöiden sähkön spot-markkinoilta saamat tuotot (tuottoja tarkastellaan kolmen ja kuuden vuoden kuluttua laitoksen käyttöönotosta). Lisäksi lämpövoimalat saavat selkeästi korotettuja CSA-maksuja alkaen noin kuusi vuotta käyttöönotosta.
Lisätietoja Fortumin riskeistä on luettavissa yhtiön vuosikertomuksessa.
Syyskuun 2018 lopussa noin 80 % Generation-segmentin arvioidusta sähkön tukkumyynnistä Pohjoismaissa oli suojattu hintaan 30 euroa/MWh loppuvuodelle 2018 (75 % hintaan 29 euroa/MWh toisen neljänneksen lopussa), noin 65 % hintaan 30 euroa/MWh vuodelle 2019 (60 % hintaan 28 euroa/MWh toisen neljänneksen lopussa) ja noin 35 % hintaan 28 euroa/MWh vuodelle 2020.
Raportoidut suojausasteet voivat vaihdella huomattavasti Fortumin sähköjohdannaismarkkinoilla tekemien toimenpiteiden mukaan. Suojaukset tehdään pääasiassa johdannaissopimuksilla, joista suurin osa on Nasdaq Commodities -termiinejä.
Tällä hetkellä Fortum arvioi investointien ilman yritysostoja olevan noin 600-700 miljoonaa euroa vuonna 2018. Arvio sisältää vuosittaiset kunnossapitoinvestoinnit. Kunnossapitoinvestointien arvioidaan olevan noin 300 miljoonaa euroa vuonna 2018 eli selkeästi alle poistojen tason.
Sähkön osuuden energian kokonaiskulutuksesta odotetaan kasvavan edelleen. Sähkönkulutuksen odotetaan kasvavan Pohjoismaissa keskimäärin noin 0,5 % vuodessa. Tulevien vuosien kasvu riippuu pitkälti Euroopan ja etenkin Pohjoismaiden talouskasvusta.
Öljyn, hiilen ja päästöoikeuksien hinnat nousivat vuoden 2018 kolmannella neljänneksellä. Lokakuun 2018 puolivälissä hiilen termiinihinta (ICE Rotterdam) loppuvuodelle 2018 oli noin 100 Yhdysvaltain dollaria tonnilta ja päästöoikeuksien markkinahinta vuodelle 2018 noin 20 euroa tonnia kohti. Pohjoismainen sähkön termiinihinta Nasdaq Commodities -markkinapaikalla oli noin 45 euroa/MWh loppuvuodelle 2018, noin 37 euroa/MWh vuodelle 2019 ja noin 34 euroa/MWh vuodelle 2020. Saksassa sähkön termiinihinta oli noin 57 euroa/MWh loppuvuodelle 2018 ja noin 53 euroa/MWh vuodelle 2019. Pohjoismaiden vesivarannot olivat noin 11 TWh pitkän ajan keskiarvon alapuolella ja 10 TWh vertailukautta pienemmät.
Generation-segmentin saavutettuun sähkönhintaan Pohjoismaissa vaikuttavat muun muassa suojausasteet, suojaushinnat, spot-hinnat, Fortumin joustavan tuotantorakenteen käytettävyys ja käyttö sekä valuuttakurssivaihtelut. Jos sähköntuotantolähteiden suhteellisten osuuksien muutoksista mahdollisesti johtuvia vaikutuksia ei oteta huomioon, 1 euron muutos megawattituntia kohti segmentin saavuttamassa sähkön tukkumyyntihinnassa Pohjoismaissa tarkoittaisi noin 45 miljoonan euron muutosta Fortumin vuotuisessa vertailukelpoisessa liikevoitossa. Segmentin saavuttama sähkön tukkumyyntihinta sisältää myös lisäarvon, joka saavutetaan vesivoima- ja ydinvoimatuotannon optimoinnilla sekä kaupankäynnin hyödykemarkkinoilla.
EU:ssa tehtävien stressitestien perusteella Ruotsin ydinvoimaviranomainen (Strålsäkerhetsmyndigheten, SSM) on päättänyt uusista ruotsalaisia ydinreaktoreita koskevista säännöksistä. Operaattorien on tehtävä uudet turvallisuusinvestoinnit vuoteen 2020 mennessä.
Ydinjätemaksut tarkistetaan Ruotsissa kolmen vuoden välein. Maaliskuussa 2017 Ruotsin hallitus päätti uusista ydinjätemaksuista vuosille 2018-2020. Lokakuussa 2017 Ruotsin valtiopäivät päättivät muutoksista ydinjätemaksun laskentaperusteisiin sekä ydinjäterahaston investointilupiin. Ehdotuksen mukaan ydinjätemaksun laskentaperuste muuttui 40 käyttövuodesta 50 käyttövuodeksi. Lisäksi ydinjäterahasto voi nyt sijoittaa myös muihin instrumentteihin kuin valtion velkakirjoihin. Näiden muutosten myötä Fortumin vuosittaisten ydinjätemaksujen arvioidaan nousevan noin 8 miljoonaa euroa.
Tukholman valitustuomioistuin antoi 11.6.2018 päätöksensä Fortum Sverige AB:n vesivoiman kiinteistöveron oikaisuhakemuksesta vuosilta 2009–2014. Oikeuden päätös oli Fortumille kielteinen ja aiemman hallinto-oikeuden päätöksen vastainen. Fortum on hakenut valituslupaa korkeimpaan hallintooikeuteen. Kiistanalainen kiinteistövero kyseiseltä ajanjaksolta on korkoineen yhteensä 520 miljoonaa Ruotsin kruunua (51 miljoonaa euroa). Päätöksellä ei ole vaikutusta Fortumin tulokseen, vaikka päätös jäisi voimaan valituksen jälkeen. Vesivoimalaitosten kiinteistöverotus Ruotsissa on ollut noin 12 kertaa suurempi kilowattituntia kohti kuin muiden energiantuotantomuotojen. Tämä on johtunut eri kiinteistöveroprosenteista ja erilaisista arvostusperusteista.
Ruotsin hallitus teki 12.4.2018 valtiopäiville vesivoiman tulevaisuutta koskevan lakiehdotuksen valtiopäivien energiatoimikunnan viimevuotisen työn perusteella. Lakiehdotuksen mukaan kaikki vesivoimatuotannon luvat tulisi uudistaa, mutta olemassa olevaa tuotantoa on kuitenkin suojeltava, jotta sillä on keskeinen rooli myös tulevaisuuden energiajärjestelmässä. Ehdotuksessa otetaan huomioon myös vesistöjen luokittelu, joka tulisi tehdä vesivoimatuotantoa ja muuta infrastruktuuria suojellen. Lisäksi hallituksen ehdotuksessa todetaan, että toimialan tulisi perustaa yhteinen vesivoimarahasto, josta rahoitetaan suurin osa tarvittavista ympäristötoimista. Energiatoimikunta ehdotti rahaston suuruudeksi 10 miljardia kruunua, joka maksetaan 20 vuoden kuluessa. Suurimmat toimijat investoivat rahastoon vesivoimatuotannon markkinaosuutensa mukaisesti. Fortumin osuuden odotetaan olevan 20–25 prosenttia rahaston kokonaisrahoituksesta. Ruotsin valtiopäivät hyväksyi lain 19.6.2018. Sitä tuki kuuden puolueen laaja enemmistö, joka oli yhtä mieltä energiatoimikunnan työn tuloksista.
Syyskuussa 2016 Ruotsin hallitus esitteli tulevien vuosien budjettiehdotuksensa. Budjetin mukaan ydinvoiman kapasiteettivero pienennetään 1 500 kruunuun/MW kuukaudessa 1.7.2017 alkaen ja poistetaan kokonaan 1.1.2018. Vuonna 2017 Fortumin Ruotsin ydinvoimatuotannon kapasiteettivero oli 44 miljoonaa euroa. Vuonna 2018 kapasiteettiveroa ei enää peritä. Lisäksi vesivoiman kiinteistövero laskee Ruotsissa 2,8 prosentista 0,5 prosenttiin. Veroa lasketaan neljässä vaiheessa: 2,2 prosenttiin vuoden 2017 tammikuussa; 1,6 prosenttiin vuoden 2018 tammikuussa; 1,0 prosenttiin vuoden 2019 tammikuussa; ja 0,5 prosenttiin vuoden 2020 tammikuussa. Vuonna 2017 vero pieneni Fortumin osalta 20 miljoonalla eurolla 95 miljoonaan euroon. Lisäksi sähkön hinnoista riippuvaa vesivoiman kiinteistöveron verotusarvoa tarkistetaan kuuden vuoden välein vuodesta 2019 alkaen. Tämänhetkisillä sähkön hinnoilla arvioituna verotusarvo olisi vuosina 2019–2024 nykyistä pienempi.
Ruotsalainen OKG AB päätti vuonna 2015 lopettaa sähköntuotannon Oskarshamnin ydinvoimalayksiköissä 1 ja 2. Ydinvoimalayksikkö 1:n tuotanto lopetettiin 17.6.2017, ja Oskarshamn 2 -yksikkö on ollut suljettuna kesäkuusta 2013 alkaen. Sulkemisprosessin arvioidaan kestävän useita vuosia.
City Solutions -divisioonan vakaa kasvu, rahavirta ja tulos syntyvät yritysostojen ja uusien laitosinvestointien kautta. Polttoainekulut, laitosten käyttöaste, joustavuus, tehokkuus ja jätteen vastaanottomaksut ovat kannattavuuden avaintekijöitä. Myös sähkön kysynnän ja tarjonnan tasapaino, sähkön hinta sekä sääolosuhteet vaikuttavat kannattavuuteen.
Fortum Oslo Varmen liiketoimintojen kehittämisen arvioidaan edellyttävän toiminnan integrointiin liittyviä kertaluonteisia kuluja sekä lisäinvestointeja tulevina vuosina. Kustannushyötyjä odotetaan syntyvän asteittain vuodesta 2019 alkaen, ja 5-10 miljoonan euron vuosittainen täysimääräinen hyöty saavutettaneen vuoden 2020 loppuun mennessä.
Fortumin hallitus hyväksyi joulukuussa 2017 Consumer Solutions -divisioonan uuden liiketoimintastrategian elokuussa 2017 tehdyn Hafslund Markets -yritysoston jälkeen. Strategisena tavoitteena on muodostaa johtava pohjoismainen asiakaskeskeinen kuluttajaliiketoiminta, jolla on useita tuotemerkkejä.
Pohjoismaisen kilpailun odotetaan pysyvän kireänä, mikä luo edelleen paineita myyntikatteisiin ja asiakasvaihtuvuuteen. Consumer Solutions vastaa haasteelliseen markkinatilanteeseen ja vahvistaa kilpailukykyään jatkamalla panostusta uusien digitaalisten palvelujen kehittämiseen kuluttajille.
Hafslundin ja Fortumin kuluttajaliiketoiminnat täydentävät hyvin toisiaan, ja niiden yhdistämisellä voidaan saavuttaa sekä tuottoihin että kuluihin liittyviä synergiaetuja. Lyhyellä aikavälillä ensisijaisena tavoitteena on saavuttaa tuottoja lisäävää myyntiä hyödyntämällä molempien yhtiöiden parhaita käytäntöjä ja tarjoamalla lisätuotteita ja palveluita koko asiakaskunnalle. Kustannushyötyjä saadaan vuodesta 2019 alkaen, kun Hafslundin integraatio on saatu päätökseen. Kustannushyötyjen odotetaan kasvavan asteittain tulevina vuosina, ja tavoitellut noin 10 miljoonan euron vuosittaiset hyödyt saavutettaneen vuoden 2020 loppuun mennessä.
Russia-segmentin CSA-sopimuksiin perustuvat kapasiteettimaksut ovat keskeinen yhtiön tuloskasvuun vaikuttava tekijä, sillä ne ovat huomattavasti korkeampia kuin CCS-huutokaupoista saatavat kapasiteettimaksut. Tällä hetkellä Fortumin CSA-kapasiteetti on 2 368 MW. Helmikuussa 2018 sähkön tukkukaupan viranomainen julkaisi painotetun pääoman keskimääräisen kustannuksen (WACC) ja kuluttajahintaindeksin (CPI) vuodelle 2017. Näitä tietoja käytettiin CSA-maksujen määrittämiseen vuodelle 2018. Kapasiteettimaksuja laskettiin vastaamaan Venäjän pitkän aikavälin valtion obligaatioiden alempaa korkoa. Viranomainen tarkasteli myös energiamarkkinoilta saatuja tuottoja ja kapasiteettimaksuja nostettiin pienempien tuottojen vuoksi.
Fortumin muu kapasiteetti Venäjällä on 2 544 MW, ja sillä on oikeus osallistua CCS-huutokauppaan. Pitkän aikavälin CCS-huutokaupat vuosille 2017-2019 pidettiin vuoden 2015 lopussa. Huutokauppa vuodelle 2020 pidettiin syyskuussa 2016, ja huutokauppa vuodelle 2021 pidettiin syyskuussa 2017. Kaikki Fortumin huutokaupassa tarjoamat voimalaitokset tulivat valituiksi. Fortum sai myös forced mode statuksen osalle Argayashin voimalaitoksen kapasiteettia, eli yhtiö saa korkeamman maksun 195 MW:lle vuosiksi 2017-2019; 175 MW:lle vuodeksi 2020; ja 105 MW:lle vuodeksi 2021. 15.9.2018 pidettäväksi suunniteltu vuoden 2022 CCS-huutokauppa on siirretty pidettäväksi 15.12.2018.
Kesäkuussa 2018 Fortum voitti CSA-huutokaupassa oikeuden rakentaa 110 MW aurinkovoimakapasiteettia. Voimalaitokset on määrä ottaa käyttöön vuosina 2021-2022, ja niiden tuotantokapasiteetille maksetaan 15 vuoden ajan takuuhintaa, joka vastaa noin 14 000 ruplaa/MWh.
Kesäkuussa 2018 Fortumin ja Rusnanon tuulivoimasijoitusrahasto (Fortumin osuus 50 %) voitti CSAhuutokaupassa oikeuden rakentaa 823 MW tuulivoimakapasiteettia. Tuulipuistot otetaan käyttöön vuosina 2019–2023, ja niiden tuotantokapasiteetille maksetaan 15 vuoden ajan takuuhintaa, joka vastaa noin 7 000–8 000 ruplaa megawattitunnilta.
Fortumin Uljanovskin tuulipuisto lisättiin kapasiteettirekisteriin tammikuussa 2018. Teholtaan 35 MW:n puisto on Venäjän ensimmäinen teollisen mittaluokan tuulipuisto. Sen tuotantokapasiteetille maksetaan käyttöönotosta alkaen noin 15 vuoden ajan takuuhintaa, joka vastaa nykyisin noin 11 000 ruplaa/MWh.
Joulukuussa 2017 Fortum osti kolme aurinkovoimayhtiötä. Kaikki kolme voimalaitosta ovat toiminnassa, ja niille maksetaan noin 15 vuoden ajan käyttöönotosta alkaen takuuhintaa, joka vastaa nykyisin noin 21 000:ta ruplaa/MWh. Laitokset otettiin käyttöön vuosina 2016 ja 2017.
Kesäkuussa 2017 Fortumin ja Rusnanon sijoitusrahasto voitti CSA-huutokaupassa oikeuden rakentaa 1 000 MW tuulivoimakapasiteettia. Tuulipuistot oli tarkoitus ottaa käyttöön vuosina 2018–2022, ja niiden tuotantokapasiteetille maksetaan 15 vuoden ajan takuuhintaa, joka vastaa noin 7 000-9 000 ruplaa/MWh. Lokakuussa 2017 sijoitusrahasto teki päätöksen ensimmäisen 50 MW ja lokakuussa 2018 toisen 200 MW
tuulipuiston rakentamisesta. 50 MW tuulipuiston sähköntuotannon odotetaan käynnistyvän vuoden 2019 ensimmäisellä puoliskolla ja 200 MW tuulipuiston vuoden 2020 ensimmäisellä puoliskolla.
Kaasun keskimääräinen hinta Venäjällä nousi noin 2 % vuonna 2017. Fortum arvioi kaasun keskimääräisen hinnan nousevan Venäjällä 3,1 % vuonna 2018.
Yksityiskohtaiset tiedot Uniper-osakeomistuksesta ovat luettavissa tämän katsauksen Uniper-investointi kappaleessa sekä liitetiedossa 6.
Kesäkuussa 2018 Fortum voitti oikeuden rakentaa 250 MW tuulivoimaa Pavagadan tuulipuistoon Karnatakassa, Intiassa. Investoinnin arvioidaan olevan noin 120 miljoonaa euroa. Aurinkopuistossa tuotetulle sähkölle taataan kiinteä 2,85 INR/kWh takuuhinta 25 vuodeksi. Laitoksen käytön odotetaan alkavan vuoden 2019 aikana.
Fortumin vuoden 2018 efektiiviseksi veroasteeksi arvioidaan 19–21 %, kun osakkuus- ja yhteisyritysten tulosta sekä verovapaita myyntivoittoja ei oteta huomioon.
Tukholman hallinto-oikeus antoi 11.5.2017 päätöksensä Fortumin vuotta 2013 koskevasta tuloverotuksesta. Oikeuden päätös oli Fortumille kielteinen, ja yhtiö valitti päätöksestä. Fortum ei ole tehnyt asiaan liittyvää varausta. Ruotsin valitustuomioistuin antoi 18.10.2018 myönteisen päätöksen Fortumin valitukseen yhtiön vuoden 2013 Ruotsin tuloverotuksesta. Tapaus koskee Fortumin tytäryhtiöiden lainoitukseen liittyvien korkokulujen vähennyskelpoisuutta. Valitustuomioistuin katsoi, että lainoitusjärjestelyille oli riittävät liiketoiminnalliset perusteet ja hyväksyi yhtiön valituksen. Fortum maksoi vuoden 2013 lisäverot korkoineen, yhteensä 273 miljoonaa kruunua (26 miljoonaa euroa), heinäkuussa 2017 ja kirjasi ne saamiseksi. Tämän saamisen takaisinmaksulla on positiivinen vaikutus Fortumin kassavirtaan. Fortum arvioi saavansa maksun vuoden 2018 aikana. Ruotsin veroviranomainen voi hakea valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta (liite 19). Oikeuden päätös perustui pääasiassa eroon vuosien 2013 ja 2009 lainsäädännössä Ruotsissa.
Kesäkuussa 2018 Ruotsin hallitus päätti alentaa yhteisöveroa kahdessa vaiheessa: nykyisestä 22,0 prosentista 21,4 prosenttiin tammikuusta 2019 alkaen ja 20,6 prosenttiin tammikuusta 2021 alkaen.
Maaliskuussa 2018 Ruotsin korkein hallinto-oikeus päätti olla myöntämättä Fortumille valituslupaa tilikausien 2009–2012 verotuksen korkovähennyksistä Ruotsissa. Siten hallinto-oikeuden kesäkuussa 2017 tekemä epäsuotuisa päätös jää voimaan. Ylimääräinen vero ja korko, yhteensä 1 175 miljoonaa Ruotsin kruunua (122 miljoonaa euroa), kirjattiin kuluksi vuoden 2017 toisella neljänneksellä ja maksettiin jo vuonna 2016. On vahvoja perusteita väittää, että edellä mainitut hallinto-oikeuden ja korkeimman hallintooikeuden päätökset ovat EU-lakien ja niiden mukaisten perusoikeuksien vastaisia. Fortum aikoo turvautua muutoksenhakukeinoihin, joita voidaan soveltaa EU-lakien rikkomuksiin (liite 19).
Fortumin osake Nasdaq Helsingissä
| Tammi-syyskuu | Osakevaihto | Arvo yhteensä | Korkein | Alin | Keskihinta* | Viimeisin |
|---|---|---|---|---|---|---|
| 2018 | kpl | euroa | euroa | euroa | euroa | euroa |
| FORTUM | 375 206 672 | 7 145 983 142 | 22,91 | 16,43 | 19,03 | 21,59 |
* Kaupankäyntimäärillä painotettu.
| 30.9.2018 | 30.9.2017 | |
|---|---|---|
| Markkina-arvo, milj. euroa | 19 180 | 15 005 |
| Osakkeenomistajia, kpl | 122 715 | 130 933 |
| Suomen valtion omistusosuus, % | 50,8 | 50,8 |
| Hallintarekisteröityjen ja ulkomaisten omistajien osuus, % | 30,6 | 29,8 |
| Kotitalouksien omistusosuus, % | 9,5 | 10,7 |
| Rahoitus- ja vakuutuslaitosten omistusosuus, % | 1,7 | 1,4 |
| Muiden kotimaisten sijoittajien osuus, % | 7,5 | 7,3 |
Helsingin pörssin lisäksi Fortumin osakkeita vaihdettiin useilla vaihtoehtoisilla markkinapaikoilla, kuten Boat-, Cboe- ja Turquoise-markkinoilla sekä OTC-markkinoilla. Tammi-syyskuussa noin 67 % osakkeiden kokonaisvaihdosta käytiin muilla markkinapaikoilla kuin Nasdaq Helsingissä.
30.9.2018 Fortum Oyj:n osakepääoma oli 3 046 185 953 euroa ja rekisteröityjen osakkeiden kokonaismäärä 888 367 045 kappaletta. Fortum omisti 72 580 omaa osakettaan.
Yhtiökokous päätti 28.3.2018 valtuuttaa hallituksen päättämään yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta ja luovuttamisesta. Hankittavien tai luovutettavien osakkeiden lukumäärä voi olla yhteensä enintään 20 000 000 osaketta eli noin 2,25 % yhtiön kaikista osakkeista. Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka, kuitenkin enintään 18 kuukautta. Valtuutusta ei ollut käytetty 24.10.2018 mennessä.
Fortumin toiminta on keskittynyt pääasiassa Pohjoismaihin, Venäjälle, Puolaan ja Baltiaan. Syyskuun 2018 lopussa Fortumin henkilöstömäärä oli 8 829 (8 785 vuoden 2017 lopussa).
Syyskuun 2018 lopussa Generation-segmentissä oli 1 121 työntekijää (1 035 vuoden 2017 lopussa), City Solutions -segmentissä oli 1 932 työntekijää (1 907 vuoden 2017 lopussa), Consumer Solutions segmentissä oli 1 406 työntekijää (1 543 vuoden 2017 lopussa), Russia-segmentissä oli 3 471 työntekijää (3 495 vuoden 2017 lopussa) ja Muut-segmentissä oli 899 työntekijää (805 vuoden 2017 lopussa).
Fortum ilmoitti 29.8.2018, että Solar & Wind Development and M&A -toiminnosta vastaava johtaja Kari Kautinen jättää tehtävänsä. Kautinen lopetti yhtiön palveluksessa syyskuun 2018 lopussa.
Fortum ilmoitti 3.9.2018, että Diplomi-insinööri Arun Aggarwal, 49, oli nimitetty Fortumin johtoryhmään Business Technology -toiminnosta vastaavaksi johtajaksi. Tehtävä on uusi Fortumissa. Aggarwalin vastuualueena on koko Fortumin strateginen IT sekä digitaalinen innovaatiotoiminta ja muutos. Hän aloitti tehtävässään lokakuun 2018 puolivälissä ja raportoi toimitusjohtaja Pekka Lundmarkille.
Kestävä kehitys on olennainen osa Fortumin strategiaa. Nykyisten liiketoimintojensa rinnalla yhtiö tutkii ja kehittää uusiutuvaan energiaan liittyviä uusia kasvuratkaisuja.
Fortumin tavoitteena on olla energiateknologian ja sovelluskehityksen edelläkävijä. Fortum kiihdyttää innovaatiotoimintaa ja uusien ratkaisujen kaupallistamista vahvistamalla omaa kehitystyötään ja digitalisaation hyödyntämistä sekä solmimalla kumppanuuksia maailman johtavien toimittajien ja tutkimuslaitosten kanssa. Fortum investoi suoraan ja välillisesti lupaavia uusia innovaatioita kehittäviin kasvuyrityksiin. Yhtiö keskittyy teknologioihin, jotka tarjoavat älykkäitä ratkaisuja tulevaisuuden hajautetun energiajärjestelmän tarpeisiin ja joissa on potentiaalia muuttaa nykyistä energiajärjestelmää ratkaisevasti sekä vauhdittaa siirtymää kiertotalouteen. Fortum investoi myös teknologioihin, jotka tukevat nykyisen tuotannon ja järjestelmien parempaa hyödyntämistä ja jotka voivat luoda uusia markkinoita ja tuotteita Fortumille. Fortum pyrkii jatkuvasti kehittämään puhtaan energian ratkaisuja sekä ratkaisuja, jotka parantavat resurssi- ja systeemitehokkuutta.
Fortum raportoi tutkimus- ja kehitysmenot vuositasolla. Vuonna 2017 Fortumin tutkimus- ja kehitysmenot olivat 53 (52) miljoonaa euroa eli 1,2 % (1,4 %) liikevaihdosta.
Fortum pyrkii ottamaan liiketoiminnassaan huomioon tasapainoisesti taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristövastuun ja on määritellyt kestävän kehityksen painopistealueensa seuraavasti:
| Taloudellinen vastuu | Sosiaalinen vastuu | Ympäristövastuu |
|---|---|---|
| Taloudellinen lisäarvo | Laitos- ja työturvallisuus | Energia- ja resurssitehokkuus |
| sidosryhmille | ||
| Pitkän aikavälin arvonluonti ja | Energian toimitusvarmuus | Ympäristövaikutusten |
| kasvu | asiakkaille | vähentäminen |
| Toimitusketjun vastuullisuus | Henkilöstön hyvinvointi | Ilmastomyönteinen |
| energiantuotanto ja järjestelmät | ||
| Asiakastyytyväisyys | Liiketoiminnan eettisyys ja | Kaupunkien kestävät ratkaisut |
| määräystenmukaisuus |
Konsernitason kestävän kehityksen tavoitteet liittyvät tärkeimpiin painopistealueisiin ja painottavat Fortumin yhteiskunnallista roolia. Ympäristö- ja turvallisuustulosten lisäksi ne mittaavat yhtiön mainetta, asiakastyytyväisyyttä, henkilöstön hyvinvointia sekä sähkön- ja lämmöntuotannon varmuutta. Tavoitteet asetetaan vuosittain ja ne perustuvat toiminnan jatkuvaan parantamiseen. Turvallisuuden osalta vuonna 2018 seurattavat tavoitteet ovat vakavien työtapaturmien lukumäärä sekä yhdistetty oman henkilöstön ja urakoitsijoiden poissaoloon johtaneiden työtapaturmien taajuus (LWIF). Uusi mittari vuonna 2018 on GAPindeksi, joka mittaa, kuinka hyvin konsernin EHS-minimivaatimukset toteutuvat voimalaitostasolla.
Kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista seurataan kuukausi-, neljännesvuosi- ja vuosiraportoinnin avulla. Fortum julkaisee vuosittain Kestävän kehityksen raportin, jossa on lisätietoja yhtiön kestävän kehityksen toiminnasta.
| Viiden vuoden |
|||||
|---|---|---|---|---|---|
| Tavoite | III/18 | I-III/18 | 2017 | keskiarvo | |
| Ympäristövastuu | |||||
| Energian kokonaistuotannon CO2 – |
|||||
| ominaispäästö, viiden vuoden keskiarvo, | |||||
| g/kWh | < 200 | 222 | 192 | 188 | 186 |
| Merkittävät EHS poikkeamat, kpl | ≤ 20 | 5 | 17 | 20 | - |
| Sosiaalinen vastuu | |||||
| CHP-laitosten energiakäytettävyys, % | > 95,0 | 95,3 | 96,0 | 96,1 | - |
| Poissaoloon johtaneiden työtapaturmien | |||||
| taajuus (LWIF), oma henkilöstö ja | |||||
| urakoitsijat | ≤ 2,1 | 2,3 | 1,9 | 2,4 | - |
| Vakavien työtapaturmien lukumäärä, kpl | 0 | 0 | 1 | 1 | - |
| Työtapaturmien, vakavien EHS | |||||
| poikkeamien ja läheltä piti –tapausten | Taso | Taso | Taso | ||
| tutkinnan laatu | Taso 3,0 | 2,0 | 3,0 | 2,0** | - |
| Sairauspoissaolot, % | ≤ 2,2 | 2,4*** | 2,7*** | 2,2**** | - |
* Maineindeksiä, asiakastyytyväisyyttä, energiatehokkuutta ja GAP-indeksiä koskevia konsernitavoitteita seurataan vuositasolla.
** Asteikko muuttunut
*** Sairauspoissaolot tammi-elokuulta 2018
**** Ei sisällä: DUON, Hafslund
Fortum on listattuna Nasdaq Helsingissä sekä mukana STOXX Global ESG Leaders, OMX GES Sustainability Finland, ECPI® ja Euronext Vigeo Eurozone 120 -indekseissä. Fortum on myös saanut luokituksen A- CDP:n (aikaisemmin Carbon Disclosure Project) vuosittaisessa arvioinnissa vuonna 2017 sekä Prime Status (B-) -luokituksen saksalaiselta oekom research AG:lta.
Fortumin kestävän kehityksen raportointi kattaa kaikki Fortumin määräysvallassa olevat toiminnot mukaan lukien tytäryritykset kaikissa toimintamaissa.
Fortumin tavoitteena on erinomainen taloudellinen menestys strategisesti valituilla keskeisillä alueilla vahvan osaamisen ja vastuullisten toimintatapojen avulla. Fortum mittaa taloudellista menestystään sijoitetun pääoman tuotolla (tavoite: vähintään 10 %) ja pääomarakenteella (tavoite: vertailukelpoinen nettovelka/käyttökate eli EBITDA noin 2,5).
Fortum edellyttää liiketoimintakumppaneidensa toimivan vastuullisesti ja noudattavan Fortumin Toimintaohjetta (Code of Conduct) sekä Fortumin Toimintaohjetta palvelun- ja tavarantoimittajille. Fortum arvioi liiketoimintakumppaneidensa toiminnan tasoa toimittajien kvalifioinnin ja toimittaja-auditointien avulla. Tammi-syyskuussa 2018 Fortum teki kahdeksan toimittaja-auditointia Suomessa, Puolassa, Venäjällä, Vietnamissa ja Intiassa. Lisäksi yksi Fortumin venäläinen hiilentoimittaja auditoitiin kolmannen osapuolen toimesta Bettercoalin toimintaohjeen vaatimuksia vasten.
Fortumin konsernitason ympäristötavoitteet liittyvät hiilidioksidipäästöihin, energiatehokkuuteen ja merkittävien ympäristö-, työterveys- ja turvallisuuspoikkeamien (EHS-poikkeamat) hallintaan.
Tuotantotoiminnot noudattavat ISO 14001 -ympäristöjärjestelmästandardia, ja 99,8 % (99,8 %) Fortumin sähkön- ja lämmöntuotannosta maailmanlaajuisesti on ISO 14001 -sertifioitu.
Fortumin tavoitteena on edistää resurssitehokkuuden parantamista ja siirtymistä kohti kattavampaa kiertotaloutta. Fortumin energiantuotanto perustuu pääosin hiilidioksidipäästöttömään vesi- ja ydinvoimaan sekä energiatehokkaaseen sähkön ja lämmön yhteistuotantoon. Fortumin strategian mukaisena tavoitteena on kasvaa aurinko- ja tuulivoimassa gigawattikokoluokkaan. Fortum olettaa huolen ilmastonmuutoksesta kasvattavan vähäpäästöisten ja energiatehokkaiden tuotteiden ja ratkaisujen kysyntää. Fortumin tavoitteena on hillitä ilmastonmuutosta investoimalla hiilidioksidipäästöttömään energiantuotantoon ja parantamalla energia- ja resurssitehokkuutta.
Tammi-syyskuussa 2018 Fortumin suorat hiilidioksidipäästöt olivat 14,5 (13,2) Mt. EU:n päästökauppajärjestelmän (ETS) piirissä oli 1,8 (1,7) Mt kokonaishiilidioksidipäästöistä. Arvio Fortumille myönnettävistä ilmaisista päästöoikeuksista vuodelle 2018 on 0,8 (1,0) Mt.
| Fortumin kokonaishiilidioksidipäästöt (miljoonaa tonnia, Mt) |
III/18 | III/17 | I-III/18 | I-III/17 | 2017 | Edelliset 12 kk |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Kokonaispäästöt | 3,8 | 3,4 | 14,5 | 13,2 | 18,4* | 19,7 |
| Päästökauppajärjestelmän alaiset | ||||||
| päästöt | 0,4 | 0,2 | 1,8 | 1,7 | 2,4* | 2,4 |
| Myönnetyt päästöoikeudet | - | - | - | - | 1,0 | - |
| Päästöt Venäjällä | 3,3 | 3,1 | 12,2 | 11,0 | 15,4 | 16,6 |
* Luku on tarkentunut tilinpäätöstiedotteessa 2017, Taloudelliset tiedot 2017 -raportissa ja Kestävä kehitys 2017 -raportissa esitetystä.
Tammi-syyskuussa 2018 Fortumin energian kokonaistuotannon hiilidioksidin ominaispäästöt olivat 192 (185) g/kWh. Energian kokonaistuotannon hiilidioksidin ominaispäästöjen viiden vuoden keskiarvo oli 186 (188) g/kWh, mikä on parempi kuin Fortumin konsernitavoite 200 g/kWh.
Fortumin tavoitteena on korkeintaan 20 merkittävää EHS-poikkeamaa vuodessa. Merkittäviä EHSpoikkeamia seurataan, raportoidaan, tutkitaan ja tarvittavat korjaavat toimenpiteet toteutetaan. Tammisyyskuussa 2018 Fortumin toiminnoissa tapahtui 17 (16) merkittävää EHS (ympäristö, työterveys ja turvallisuus) -poikkeamaa. Merkittävistä EHS-poikkeamista 11 oli tulipaloja, kaksi ympäristölupapoikkeamia, kolme vuotoa ja yksi patoturvallisuuspoikkeama. EHS-poikkeamilla ei ollut merkittäviä ympäristövaikutuksia.
Fortumin sosiaalisen vastuun tavoitteet liittyvät sähkön ja lämmön toimitusvarmuuteen asiakkaille, laitos- ja työturvallisuuteen sekä henkilöstön hyvinvointiin.
Fortumille hyvä turvallisuus on liiketoiminnan perusta sekä tehokkaan ja häiriöttömän toiminnan ehdoton edellytys. Fortumin tavoitteena on olla turvallinen työpaikka sekä omille työntekijöille että yritykselle töitä tekeville urakoitsijoille ja palveluntoimittajille. OHSAS 18001 -sertifioitu turvallisuusjohtamisjärjestelmä kattaa 98,4 % (99,5 %) Fortumin sähkön- ja lämmöntuotannosta maailmanlaajuisesti.
Tammi-syyskuussa 2018 oman henkilöstön ja urakoitsijoiden poissaoloon johtaneiden työtapaturmien taajuus (LWIF) oli 1,9 (2,0), mikä oli parempi kuin asetettu tavoitetaso (≤ 2,1). Tammi-syyskuussa 2018 yhtiön toiminnassa tapahtui 1 (0) vakava, työntekijän kuolemaan johtanut, työtapaturma Ruotsissa. Konsernitavoite vuodelle 2018 oli nolla vakavaa työtapaturmaa.
Tammi-syyskuussa 2018 työtapaturmien, vakavien EHS-poikkeamien ja läheltä piti -tapausten tutkinnan laatu oli tasolla 3,0, ja asetettu tavoitetaso 3,0 saavutettiin. Vuonna 2018 Fortum ottaa käyttöön uusia työkaluja urakoitsijoiden turvallisuustulosten seurantaan osana toimittajien kvalifiointia sekä arvioi urakoitsijoiden turvallisuuskäytäntöjä systemaattisemmin työn aikana.
Tammi-elokuussa 2018 sairauspoissaoloprosentti oli 2,7 (2,1), mikä ei saavuttanut asetettua tavoitetasoa (≤ 2,2).
Yhteiskunnan toiminta edellyttää häiriötöntä ja luotettavaa energiansaantia. Yhtiön CHP-laitosten energiakäytettävyys tammi-syyskuussa 2018 oli keskimäärin 96,0 % (95,7 %), kun tavoitteena oli saavuttaa yli 95,0 %:n taso.
22.10.2018 Fortumin ja Rusnanon sijoitusrahasto päätti käynnistää 200 MW tuulivoimaprojektin Venäjällä. Tuulivoimapuiston tuotannon odotetaan käynnistyvän vuoden 2020 ensimmäisellä puoliskolla.
Ruotsin valitustuomioistuin antoi 18.10.2018 myönteisen päätöksen Fortumin valitukseen yhtiön vuoden 2013 tuloverotuksesta. Tapaus koskee Fortumin tytäryhtiöiden lainoitukseen liittyvien korkokulujen vähennyskelpoisuutta. Valitustuomioistuin katsoi, että lainoitusjärjestelyille oli riittävät liiketoiminnalliset perusteet ja hyväksyi yhtiön valituksen. Fortum maksoi vuoden 2013 lisäverot korkoineen heinäkuussa 2017, yhteensä 273 miljoonaa kruunua (26 miljoonaa euroa), ja kirjasi ne saamiseksi. Tämän saamisen takaisinmaksulla on positiivinen vaikutus Fortumin kassavirtaan. Fortum arvioi saavansa maksun vuoden 2018 aikana. Ruotsin veroviranomainen voi hakea valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta (liite 19).
Espoo, 23.10.2018
Fortum Oyj Hallitus
Sijoittajasuhteet ja talousviestintä: Ingela Ulfves, puh. 040 515 1531, Måns Holmberg, puh. 044 518 1518, Rauno Tiihonen, puh. 010 453 6150, Pirjo Lifländer, puh. 040 643 3317 ja [email protected]
Media: Pauliina Vuosio, puh. 050 453 2383
Tämä lyhennetty osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa hyväksytyn IAS 34 Osavuosikatsaukset -standardin mukaisesti. Osavuosikatsauksen taloustiedot ovat tilintarkastamattomia.
Fortumin pääomamarkkinapäivä 2018 järjestetään 13.11.2018 Fortumin pääkonttorilla Espoossa. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: www.fortum.com/cmd.
Fortumin tilinpäätöstiedote vuodelta 2018 julkaistaan 1.2.2019 noin klo 9.
Fortumin tilinpäätös ja hallituksen toimintakertomus vuodelta 2018 julkaistaan viimeistään viikolla 8.
Fortum julkaisee kolme osavuosikatsausta vuonna 2019:
Fortumin vuoden 2019 yhtiökokous on määrä pitää 26.3.2019, ja mahdolliseen osinkoon liittyvät päivämäärät ovat seuraavat:
Nasdaq Helsinki Keskeiset tiedotusvälineet www.fortum.com/fi
Osavuosikatsaukseen liittyvää lisätietoa (mukaan lukien vuosineljännestaulukot) on Fortumin verkkosivuilla osoitteessa www.fortum.fi/sijoittajat.
| Edelliset | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | Liite | III/2018 | III/2017 | I-III/2018 | I-III/2017 | 2017 | 12kk |
| Liikevaihto | 4 | 971 | 919 | 3 643 | 3 088 | 4 520 | 5 075 |
| Muut tuotot | 47 | 8 | 89 | 26 | 55 | 118 | |
| Materiaalit ja palvelut | -545 | -466 | -1 925 | -1 554 | -2 301 | -2 672 | |
| Henkilöstökulut | -105 | -102 | -340 | -300 | -423 | -463 | |
| Poistot | 4,9,10 | -134 | -116 | -397 | -336 | -464 | -525 |
| Muut kulut | -138 | -150 | -417 | -408 | -576 | -585 | |
| Vertailukelpoinen liikevoitto | 4 | 96 | 94 | 654 | 516 | 811 | 949 |
| Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät | -5 | 293 | 175 | 327 | 347 | 195 | |
| Liikevoitto | 4 | 91 | 387 | 829 | 843 | 1 158 | 1 144 |
| Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta | 4, 11 | 12 | 21 | 82 | 114 | 148 | 116 |
| Korkokulut | -35 | -39 | -112 | -122 | -164 | -154 | |
| Korkotuotot | 10 | 9 | 28 | 26 | 32 | 34 | |
| Johdannaisten käyvän arvon muutokset | -1 | -3 | -3 | -9 | -12 | -6 | |
| Muut rahoituserät - netto | -32 | -25 | -45 | -40 | -50 | -55 | |
| Rahoituskulut - netto | -58 | -58 | -132 | -146 | -195 | -181 | |
| Voitto ennen tuloveroja | 45 | 351 | 779 | 811 | 1 111 | 1 079 | |
| Tuloverot | 7 | 1 | 4 | -118 | -186 | -229 | -161 |
| Kauden voitto | 46 | 355 | 661 | 625 | 882 | 918 | |
| Jakautuminen: | |||||||
| Emoyhtiön omistajille | 51 | 357 | 651 | 622 | 866 | 895 | |
| Määräysvallattomille omistajille | -5 | -2 | 10 | 3 | 16 | 23 | |
| 46 | 355 | 661 | 625 | 882 | 918 | ||
| Emoyhtiön omistajille kuuluvasta konsernin voitosta laskettu osakekohtainen tulos (euroa per osake) |
|||||||
| Laimentamaton | 0,05 | 0,40 | 0,73 | 0,70 | 0,98 | 1,01 |
Laimennetut osakekohtaiset tulokset ovat samat kuin normaalit osakekohtaiset tulokset yllä, koska Fortumilla ei tällä hetkellä ole ulkona olevia laimentavia instrumentteja.
| Edelliset | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | Liite | III/2018 | III/2017 | I-III/2018 | I-III/2017 | 2017 | 12kk |
| Vertailukelpoinen liikevoitto | 96 | 94 | 654 | 516 | 811 | 949 | |
| Arvonalentumiset | 4 | 0 | 0 | 0 | 0 | 6 | 6 |
| Myyntivoitot ja muut | 4, 6 | 1 | 317 | 103 | 318 | 326 | 111 |
| Tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaisten | |||||||
| käyvän arvon muutokset | 4 | -8 | -19 | 96 | 9 | 14 | 101 |
| Ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu | 4, 14 | 2 | -5 | -24 | 0 | 1 | -23 |
| Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät | -5 | 293 | 175 | 327 | 347 | 195 | |
| Liikevoitto | 91 | 387 | 829 | 843 | 1 158 | 1 144 |
| Edelliset | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | III/2018 | III/2017 | I-III/2018 | I-III/2017 | 2017 | 12kk |
| Kauden voitto | 46 | 355 | 661 | 625 | 882 | 918 |
| Muut laajan tuloksen erät | ||||||
| Erät, jotka siirretään tai saatetaan myöhemmin siirtää | ||||||
| tulosvaikutteisiksi: | ||||||
| Kassavirran suojaukset | ||||||
| Käyvän arvon muutokset | 164 | -13 | -478 | 22 | 22 | -478 |
| Siirrot tuloslaskelmaan | -11 | 8 | 4 | 58 | 76 | 22 |
| Siirrot vaihto-omaisuuteen/aineellisiin hyödykkeisiin | 0 | 0 | -2 | -4 | -4 | -2 |
| Laskennalliset verot | -32 | 1 | 98 | -16 | -19 | 95 |
| Nettosijoitusten suojaus | ||||||
| Käyvän arvon muutokset | 4 | 4 | 22 | 0 | 23 | 45 |
| Laskennalliset verot | -1 | -1 | -4 | 0 | -5 | -9 |
| Muuntoerot | -32 | -31 | -387 | -203 | -372 | -556 |
| Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten muista laajan tuloksen eristä | 3 | -12 | 4 | -11 | -10 | 5 |
| Muut muutokset | 0 | -10 | 0 | -11 | -2 | 9 |
| 95 | -54 | -744 | -165 | -291 | -870 | |
| Erät, joita ei myöhemmin tulla siirtämään tulosvaikutteisiksi: | ||||||
| Vakuutusmatemaattiset voitot/tappiot | -2 | 13 | -1 | 13 | -13 | -27 |
| Vakuutusmatemaattiset voitot/tappiot osakkuus- ja | ||||||
| yhteisyrityksissä | -2 | 14 | -2 | 12 | 6 | -8 |
| -4 | 27 | -3 | 25 | -7 | -35 | |
| Muut laajan tuloksen erät, laskennallisten verojen jälkeen | 91 | -27 | -747 | -140 | -298 | -905 |
| Laaja tulos yhteensä | 137 | 327 | -86 | 486 | 584 | 12 |
| Laajan tuloksen jakautuminen | ||||||
| Emoyhtiön omistajille | 136 | 330 | -94 | 484 | 571 | -7 |
| Määräysvallattomille omistajille | 1 | -3 | 8 | 1 | 13 | 20 |
| 137 | 327 | -86 | 486 | 584 | 12 |
| Liite milj. euroa |
30.9.2018 | 30.9.2017 | 31.12.2017 |
|---|---|---|---|
| VARAT | |||
| Pitkäaikaiset varat | |||
| Aineettomat hyödykkeet 9 |
1 097 | 1 076 | 1 064 |
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 10 |
9 969 | 10 603 | 10 510 |
| Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä 4, 11 |
5 862 | 1 858 | 1 900 |
| Osuus valtion ydinjätehuoltorahastosta 14 |
854 | 851 | 858 |
| Muut pitkäaikaiset sijoitukset | 137 | 147 | 140 |
| Laskennalliset verosaamiset | 64 | 51 | 73 |
| Johdannaisinstrumentit 5 |
233 | 310 | 281 |
| Pitkäaikaiset korolliset saamiset 12 |
778 | 965 | 1 010 |
| Pitkäaikaiset varat yhteensä | 18 994 | 15 860 | 15 835 |
| Lyhytaikaiset varat | |||
| Vaihto-omaisuus | 252 | 233 | 216 |
| Johdannaisinstrumentit 5 |
417 | 161 | 240 |
| Lyhytaikaiset korolliset saamiset 12 |
461 | 417 | 395 |
| Tuloverosaamiset | 168 | 180 | 172 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 1 060 | 732 | 997 |
| Talletukset ja arvopaperit (erääntyminen yli kolme kuukautta) | 31 | 1 023 | 715 |
| Rahat ja pankkisaamiset | 699 | 2 853 | 3 182 |
| Likvidit varat 13 |
731 | 3 877 | 3 897 |
| Lyhytaikaiset varat yhteensä | 3 088 | 5 600 | 5 918 |
| Varat yhteensä | 22 082 | 21 460 | 21 753 |
| OMA PÄÄOMA | |||
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma | |||
| Osakepääoma | 3 046 | 3 046 | 3 046 |
| Ylikurssirahasto | 73 | 73 | 73 |
| Kertyneet voittovarat | 9 168 | 9 801 | 9 875 |
| Muut oman pääoman erät | -302 | 44 | 54 |
| Yhteensä | 11 986 | 12 963 | 13 048 |
| Määräysvallattomat omistajat | 241 | 239 | 239 |
| Oma pääoma yhteensä | 12 227 | 13 202 | 13 287 |
| VIERAS PÄÄOMA | |||
| Pitkäaikainen vieras pääoma | |||
| Korollinen pitkäaikainen vieras pääoma 13 |
5 027 | 4 155 | 4 119 |
| Johdannaisinstrumentit 5 |
302 | 216 | 214 |
| Laskennalliset verovelat | 741 | 793 | 819 |
| Ydinvoimaan liittyvät varaukset 14 |
854 | 851 | 858 |
| Muut varaukset 15 |
85 | 133 | 100 |
| Eläkevelvoitteet | 104 | 81 | 102 |
| Muu pitkäaikainen vieras pääoma | 172 | 174 | 175 |
| Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä | 7 285 | 6 403 | 6 388 |
| Lyhytaikainen vieras pääoma | |||
| Korollinen lyhytaikainen vieras pääoma 13 |
948 | 796 | 766 |
| Johdannaisinstrumentit 5 |
705 | 211 | 200 |
| Ostovelat ja muu lyhytaikainen vieras pääoma | 917 | 848 | 1 112 |
| Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä | 2 571 | 1 855 | 2 078 |
| Vieras pääoma yhteensä | 9 856 | 8 258 | 8 466 |
| Oma pääoma ja vieras pääoma yhteensä | 22 082 | 21 460 | 21 753 |
Lyhennetty laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
| Osake pääoma |
Ylikurssi rahasto |
Kertyneet voittovarat Muut oman pääoman erät | Emo yhtiön omistajat |
Määräys vallat tomat omistajat |
Oma pääoma yhteensä |
|||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Kertyneet voitto varat |
Muunto erot |
Kassavirta suojaukset |
Muut laajan tuloksen erät |
Muut laajan tuloksen erät osakkuus ja yhteis |
||||||
| milj. euroa | yrityksissä | |||||||||
| Oma pääoma 31.12.2017 | 3 046 | 73 | 12 062 | -2 187 | -40 | 70 | 24 | 13 048 | 239 | 13 287 |
| Laskentakäytännön muutosten vaikutus (IFRS 9 ja 15) |
7 | 7 | 7 | |||||||
| Oma pääoma 1.1.2018 | 3 046 | 73 | 12 069 | -2 187 | -40 | 70 | 24 | 13 055 | 239 | 13 295 |
| Kauden tulos | 651 | 651 | 10 | 661 | ||||||
| Muuntoerot | -390 | 0 | 1 | -1 | -389 | 2 | -387 | |||
| Kauden muut laajan tuloksen erät | 0 | -374 | 16 | 2 | -356 | -4 | -360 | |||
| Laaja tulos yhteensä | 651 | -390 | -374 | 18 | 1 | -94 | 8 | -86 | ||
| Osingonjako | -977 | -977 | -6 | -983 | ||||||
| Muut | 2 | 2 | -1 | 1 | ||||||
| Oma pääoma 30.9.2018 | 3 046 | 73 | 11 745 | -2 577 | -413 | 87 | 25 | 11 986 | 241 | 12 227 |
| Oma pääoma 31.12.2016 | 3 046 | 73 | 12 186 | -1 817 | -115 | 58 | 27 | 13 459 | 84 | 13 542 |
| Kauden tulos | 622 | 622 | 3 | 625 | ||||||
| Muuntoerot | -202 | 0 | 0 | 0 | -201 | -2 | -203 | |||
| Kauden muut laajan tuloksen erät | -9 | 61 | 11 | 1 | 63 | 0 | 63 | |||
| Laaja tulos yhteensä | 613 | -202 | 61 | 11 | 1 | 484 | 1 | 486 | ||
| Osingonjako | -977 | -977 | -2 | -979 | ||||||
| Muut | -3 | -3 | 156 | 154 | ||||||
| Oma pääoma 30.9.2017 | 3 046 | 73 | 11 819 | -2 019 | -53 | 69 | 28 | 12 963 | 239 | 13 202 |
| Oma pääoma 31.12.2016 | 3 046 | 73 | 12 186 | -1 817 | -115 | 58 | 27 | 13 459 | 84 | 13 542 |
| Kauden tulos | 866 | 866 | 16 | 882 | ||||||
| Muuntoerot | -369 | 1 | 1 | -1 | -369 | -3 | -372 | |||
| Kauden muut laajan tuloksen erät | -9 | 74 | 11 | -2 | 73 | 0 | 74 | |||
| Laaja tulos yhteensä | 857 | -369 | 75 | 11 | -3 | 571 | 13 | 584 | ||
| Osingonjako | -977 | -977 | -2 | -979 | ||||||
| Muut | -4 | -4 | 145 | 141 | ||||||
| Oma pääoma 31.12.2017 | 3 046 | 73 | 12 062 | -2 187 | -40 | 70 | 24 | 13 048 | 239 | 13 287 |
Muuntoerot vaikuttivat emoyhtiön omistajille kuuluvaan osuuteen omasta pääomasta -389 miljoonaa euroa vuoden 2018 kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana (I-III/2017: -201) johtuen pääosin Venäjän ruplan ja Ruotsin kruunun vaikutuksesta (I-III/2017: Venäjän rupla). Osa tästä translaatiopositiosta on suojattu ja suojaustuloksen kurssivaikutus, 19 miljoonaa euroa (I-III/2017: 3), sisältyy muihin laajan tuloksen eriin.
Ulkomaisten tytäryritysten tilinpäätöstiedot muunnetaan euroiksi käyttäen tuloslaskelman osalta keskikurssia ja taseen osalta tilinpäätöspäivän kurssia. Kurssiero, joka syntyy muunnosta euroiksi, kirjataan omaan pääomaan. Katso lisätietoja käytetyistä kursseista liitetiedosta 2 Laadintaperiaatteet.
Emoyhtiön omistajille kuuluva osuus kassavirtasuojausten käyvän arvon muutoksista oli -374 miljoonaa euroa vuoden 2018 kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana (I-III/2017: 61), ja se liittyi lähinnä sähkön hinnan kassavirtasuojaamiseen, johon sovelletaan suojauslaskentaa. Kun sähkön hinta on alhaisempi/korkeampi kuin suojaushinta, vaikutus omaan pääomaan on positiivinen/negatiivinen.
Vuoden 2017 osingonjaosta päätettiin yhtiökokouksessa 28.3.2018. Lisätietoja liitetiedossa 8 Osakekohtainen osinko.
Määräysvallattomien omistajien osuus omasta pääomasta kasvoi 155 miljoonalla eurolla vuoden 2017 aikana johtuen pääosin Fortum Oslo Varme AS:n hankinnasta. Fortum Oslo Varme AS käsitellään tytäryhtiönä, jossa määräysvallattomilla omistajilla on 50 %:n osuus. Katso myös liite 6 Yrityshankinnat ja -myynnit.
| milj. euroa Liite |
III/2018 | III/2017 | I-III/2018 | I-III/2017 | 2017 | Edelliset 12kk |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Liiketoiminnan rahavirta | ||||||
| Kauden voitto | 46 | 355 | 661 | 625 | 882 | 918 |
| Oikaisuerät: | ||||||
| Tuloverot 7 |
-1 | -4 | 118 | 186 | 229 | 161 |
| Rahoitustuotot ja -kulut | 58 | 58 | 132 | 146 | 195 | 181 |
| Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta 11 |
-12 | -21 | -82 | -114 | -148 | -116 |
| Poistot 9, 10 |
134 | 116 | 397 | 336 | 464 | 525 |
| Liikevoitto ennen poistoja (Käyttökate) | 225 | 503 | 1 225 | 1 179 | 1 623 | 1 669 |
| Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät 4 |
5 | -293 | -175 | -327 | -347 | -195 |
| Vertailukelpoinen käyttökate | 230 | 210 | 1 051 | 852 | 1 275 | 1 474 |
| Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua | -42 | -22 | -68 | -55 | -76 | -89 |
| Saadut korot | 8 | 10 | 18 | 28 | 35 | 25 |
| Maksetut korot | -21 | -13 | -155 | -148 | -187 | -194 |
| Saadut osingot | 0 | 5 | 53 | 58 | 58 | 53 |
| Toteutuneet kurssierot | 72 | -8 | 205 | -72 | -83 | 194 |
| Maksetut välittömät verot | -23 | -41 | -69 | -71 | -83 | -81 |
| Muut erät | -3 | -17 | -6 | -19 | -28 | -15 |
| Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta | 222 | 124 | 1 030 | 573 | 912 | 1 369 |
| Käyttöpääoman muutos | -89 | 61 | -263 | 126 | 81 | -308 |
| Liiketoiminnan rahavirta yhteensä | 133 | 185 | 767 | 699 | 993 | 1 061 |
| Investointien rahavirta | ||||||
| Investoinnit käyttöomaisuuteen 9, 10 |
-142 | -162 | -394 | -470 | -657 | -581 |
| Hankitut osakkeet 6 |
-163 | -878 | -3 913 | -929 | -972 | -3 956 |
| Käyttöomaisuuden myynnit 9, 10 |
2 | 2 | 37 | 7 | 8 | 38 |
| Myydyt osakkeet ja pääoman palautukset 6 |
88 | 740 | 258 | 740 | 741 | 259 |
| Osakaslainat osakkuusyrityksille ja yhteisyrityksille 12 |
-25 | -27 | -29 | 36 | 43 | -22 |
| Pantattujen rahavarojen muutos 12 |
89 | -97 | -87 | -24 | -3 | -66 |
| Muutos muissa korollisissa saamisissa 12 |
4 | 10 | 23 | 29 | 34 | 28 |
| Investointien rahavirta yhteensä | -147 | -412 | -4 107 | -611 | -807 | -4 303 |
| Rahavirta ennen rahoitusta | -14 | -227 | -3 340 | 88 | 187 | -3 241 |
| Rahoituksen rahavirta | ||||||
| Pitkäaikaisten lainojen nostot 13 |
0 | -1 | 1 764 | 35 | 35 | 1 764 |
| Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset 13 |
-2 | -2 | -553 | -467 | -543 | -629 |
| Lyhytaikaisten lainojen muutos 13 |
-6 | 8 | -22 | 68 | 68 | -22 |
| Osingonjako emoyhtiön omistajille 8 |
0 | 0 | -977 | -977 | -977 | -977 |
| Muut rahoituserät | -8 | -4 | -9 | -8 | -12 | -13 |
| Rahoituksen rahavirta yhteensä | -16 | 1 | 202 | -1 348 | -1 428 | 122 |
| Laskelman mukainen likvidien varojen muutos | -31 | -226 | -3 138 | -1 261 | -1 241 | -3 118 |
| Likvidit varat kauden alussa 1) 13 |
770 | 4 106 | 3 896 | 5 155 | 5 155 | 3 877 |
| Valuuttakurssierot likvideissä varoissa | -8 | -3 | -27 | -17 | -16 | -26 |
| Likvidit varat kauden lopussa 13 |
731 | 3 877 | 731 | 3 877 | 3 897 | 731 |
1) Avaavaan taseeseen 1.1.2018 on tehty -1 miljoonan euron oikaisu IFRS 9:n käyttöönoton vuoksi, katso liitetieto 2.1. Uusien IFRS standardien soveltaminen.
Toteutuneet kurssierot aiheutuivat pääasiassa Fortumin venäläisten ja ruotsalaisten tytäryritysten rahoituksesta sekä siitä, että konsernin ulkoinen rahoitus on pääasiassa euroissa. Toteutuneet kurssierot johtuvat näiden konsernin sisäisiä lainoja suojaavien valuuttatermiinien jatkamisesta ja siitä, että suurin osa näistä termiineistä erääntyy 12 kk sisällä.
| milj. euroa | III/2018 | III/2017 | I-III/2018 | I-III/2017 | 2017 | Edelliset 12kk |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Muutos selvitetyissä futuureissa, vähennys(+)/lisäys(-) | -8 | 30 | -298 | 124 | 141 | -281 |
| Korottomien saamisten muutos, vähennys(+)/lisäys(-) | -67 | 23 | 194 | 168 | -94 | -68 |
| Vaihto-omaisuuden muutos, vähennys(+)/lisäys(-) | -9 | 6 | -25 | 2 | 19 | -8 |
| Korottomien velkojen muutos, vähennys(-)/lisäys(+) | -6 | 1 | -134 | -168 | 15 | 49 |
| Yhteensä | -89 | 61 | -263 | 126 | 81 | -308 |
Fortumin rahavirtalaskelmassa futuurien päivittäinen selvitys näytetään käyttöpääoman muutoksessa, kun taas pantattujen rahavarojen muutokset esitetään investointien rahavirrassa. Pantatut rahavarat sisältyvät lyhytaikaisiin korollisiin saamisiin, katso liitetieto 12.
| milj. euroa | III/2018 | III/2017 | I-III/2018 | I-III/2017 | 2017 | Edelliset 12kk |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Käyttöomaisuusinvestoinnit | 160 | 174 | 385 | 482 | 690 | 593 |
| Muutokset maksamattomissa investoinneissa, vähennys(+)/lisäys(-) | -13 | -9 | 17 | 0 | -17 | 0 |
| Vieraan pääoman menot | -4 | -3 | -7 | -12 | -16 | -11 |
| Yhteensä | 142 | 162 | 394 | 470 | 657 | 581 |
Käyttöomaisuusinvestoinnit aineettomiin ja aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin vuoden 2018 kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana olivat 385 miljoonaa euroa (I-III/2017: 482). Maksetut käyttöomaisuusinvestoinnit vuoden 2018 kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana, 394 miljoonaa euroa (I-III/2017: 470), sisältävät aikaisemmalta vuodelta maksamattomia investointeja, toisin sanoen investointeihin liittyvien ostovelkojen muutosta määrältään 17 miljoonaa euroa (I-III/2017: 0), mutta ei aktivoituja vieraan pääoman menoja määrältään -7 miljoonaa euroa (I-III/2017: -12). Aktivoidut vieraan pääoman menot on esitetty maksetuissa koroissa.
Osakehankintojen nettovaikutus oli vuoden 2018 kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana 3 913 miljoonaa euroa (I-III/2017: 929). Osakehankinnat vuoden 2018 kolmannen neljänneksen aikana sisältää pääasiassa Uniper SE osakkeiden hankinnan. Katso lisätietoja liitetiedosta 6 Yrityshankinnat ja -myynnit.
| Edelliset | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | III/2018 | III/2017 | I-III/2018 | I-III/2017 | 2017 | 12kk |
| Myydyt tytäryritysosakkeet pl. myytyjen yritysten rahavarat | 88 | 53 | 88 | 53 | 54 | 89 |
| Myydyt osakkuus- ja yhteisyritysosakkeet ja pääoman palautukset | 0 | 687 | 169 | 687 | 687 | 169 |
| Yhteensä | 88 | 740 | 258 | 740 | 741 | 259 |
Vuoden 2018 kolmannen neljänneksen aikana Fortum myi 54 prosentin osuuden aurinkovoimayhtiöstään, jolla on Intiassa neljä toiminnassa olevaa aurinkovoimalaitosta. Katso lisätietoja liitetiedosta 6 Yrityshankinnat ja -myynnit.
Fortumin taloudelliset tavoitteet vastaavat yhtiön näkemystä pitkän aikavälin arvonluontimahdollisuuksista, uudesta kasvustrategiasta ja liiketoiminnasta. Pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet (julkaistu helmikuussa 2016) yli suhdannesyklin ovat: Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE) vähintään 10 % ja vertailukelpoinen nettovelka/käyttökate noin 2,5x.
| Edelliset | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | III/2018 | III/2017 | I-III/2018 | I-III/2017 | 2017 | 12kk |
| Nettovelka kauden alussa | 5 271 | 605 | 988 | -48 | -48 | 1 075 |
| Laskentakäytännön muutosten vaikutus (IFRS 9) | 1 | 1 | ||||
| Muuntoerot | 13 | -6 | 10 | -3 | -15 | -2 |
| Vertailukelpoinen käyttökate | 230 | 210 | 1 051 | 852 | 1 275 | 1 474 |
| Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua | -41 | -22 | -68 | -55 | -76 | -89 |
| Maksetut nettorahoituskulut | 57 | -23 | 117 | -153 | -199 | 71 |
| Maksetut välittömät verot | -23 | -41 | -69 | -71 | -83 | -81 |
| Käyttöpääoman muutos | -89 | 61 | -263 | 126 | 81 | -308 |
| Käyttöomaisuusinvestoinnit | -142 | -162 | -394 | -470 | -657 | -581 |
| Yrityshankinnat | -163 | -878 | -3 913 | -929 | -972 | -3 956 |
| Yritys- ja käyttöomaisuusmyynnit | 90 | 742 | 294 | 747 | 749 | 296 |
| Osakaslainat osakkuusyrityksille | -25 | -27 | -29 | 36 | 43 | -22 |
| Muutos muissa korollisissa saamisissa | 93 | -86 | -64 | 5 | 31 | -38 |
| Osingot | 0 | 0 | -977 | -977 | -977 | -977 |
| Muut rahoitustoiminnot | -9 | -4 | -9 | -8 | -17 | -18 |
| Nettorahavirta (- nettovelan kasvu) | -23 | -231 | -4 326 | -898 | -802 | -4 230 |
| Joukkovelkakirjojen käypien arvojen muutos, arvostus jaksotettuun | ||||||
| hankintamenoon, hankitut tytäryhtiölainat ja muut muutokset | -62 | 246 | -80 | 229 | 248 | -61 |
| Nettovelka kauden lopussa | 5 244 | 1 075 | 5 244 | 1 075 | 988 | 5 244 |
| Edelliset | ||
|---|---|---|
| milj. euroa | 12kk | 2017 |
| Korolliset velat | 5 975 | 4 885 |
| - Likvidit varat 1) | 731 | 3 897 |
| Nettovelka | 5 244 | 988 |
| Liikevoitto | 1 144 | 1 158 |
| + Poistot | 525 | 464 |
| Käyttökate | 1 669 | 1 623 |
| - Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät | 195 | 347 |
| Vertailukelpoinen käyttökate | 1 474 | 1 275 |
| Vertailukelpoinen nettovelka/käyttökate | 3,6 | 0,8 |
1) Nettovelka lasketaan korollisten velkojen ja likvidien varojen erotuksena vähentämättä korollisia saamisia, määrältään 1 239 miljoonaa euroa (vuoden 2017 lopussa: 1 406).
| Edelliset | ||
|---|---|---|
| milj. euroa | 12kk | 2017 |
| Tulos ennen veroja | 1 079 | 1 111 |
| Korkokulut | 154 | 164 |
| Muut rahoituskulut 1) | 31 | 25 |
| +Korkokulut ja muut rahoituskulut | 185 | 189 |
| Tulos ennen veroja + korkokulut ja muut rahoituskulut | 1 264 | 1 300 |
| 1) Muut rahoituskulut kuten raportoitu tilinpäätöksessä 2017 liitetiedossa 11 Rahoituskulut - netto | ||
| Sijoitettu pääoma | ||
| Taseen loppusumma | 22 082 | 21 753 |
| Velat yhteensä | 9 856 | 8 466 |
| - Korolliset velat | 5 975 | 4 885 |
| - Korottomat velat | 3 881 | 3 581 |
| Sijoitettu pääoma | 18 201 | 18 172 |
| Sijoitettu pääoma edellisen raportointijakson lopussa | 18 153 | 18 649 |
| Sijoitettu pääoma keskimäärin | 18 177 | 18 411 |
| Sijoitetun pääoman tuotto, % | 7,0 % | 7,1 % |
Tunnuslukujen laskentakaavat ovat esitetty liitetiedossa 22.
| 30.9.2018 30.9.2017 | 31.12.2017 | Edelliset 12kk |
||
|---|---|---|---|---|
| Vertailukelpoinen käyttökate, milj. euroa | 1 051 | 852 | 1 275 | 1 474 |
| Tulos/osake (laimentamaton), euroa | 0,73 | 0,70 | 0,98 | 1,01 |
| Sijoitettu pääoma, milj. euroa | 18 201 | 18 153 | 18 172 | 18 201 |
| Korollinen nettovelka, milj. euroa | 5 244 | 1 075 | 988 | |
| Käyttöomaisuus- ja bruttoinvestoinnit osakkeisiin, milj. euroa | 4 305 | 1 484 | 1 815 | 4 636 |
| Käyttöomaisuusinvestoinnit, milj. euroa | 385 | 482 | 690 | 593 |
| Sijoitetun pääoman tuotto, % 1) | 7,1 | 7,0 | ||
| Oman pääoman tuotto, % 1) | 6,6 | 7,2 | ||
| Vertailukelpoinen nettovelka/käyttökate 1) | 0,8 | 3,6 | ||
| Korkokate | 8,7 | 9,5 | ||
| Korkokate sisältäen aktivoidut vieraan pääoman menot | 7,8 | 8,7 | ||
| Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta/korollinen nettovelka, % | 83,9 | 26,1 | ||
| Velkaantumisaste, % | 43 | 8 | 7 | 43 |
| Oma pääoma/osake, euroa | 13,49 | 14,59 | 14,69 | |
| Omavaraisuusaste, % | 55 | 62 | 61 | 55 |
| Henkilöstön lukumäärä | 8 829 | 9 045 | 8 785 | |
| Henkilöstö keskimäärin | 8 843 | 8 387 | 8 507 | |
| Osakkeiden lukumäärä keskimäärin, 1 000 osaketta | 888 312 | 888 367 | 888 367 | |
| Laimennettu osakkeiden keskimääräinen lukumäärä, 1 000 osaketta | 888 312 | 888 367 | 888 367 | |
| Rekisteröityjen osakkeiden lukumäärä, 1 000 osaketta | 888 367 | 888 367 | 888 367 | |
| Rekisteröityjen osakkeiden lukumäärä ilman omia osakkeita, 1 000 osaketta 2) | 888 294 | - | - |
1) Tiedot vuosineljänneksittäin on muunnettu vuositasolle lukuun ottamatta vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä
2) 30.9.2018 Fortumilla oli 72 580 omaa osaketta johtuen yhtiökokouksen 28.3.2018 tekemästä päätöksestä. Yhtiökokous päätti, että oikeudet kaikkiin sellaisiin Yhteistilillä olleisiin osakkeisiin ja niihin perustuviin oikeuksiin, joiden kirjaamista arvo-osuusjärjestelmään ei ollut vaadittu ennen yhtiökokouksen päätöstä, on menetetty. Länsivoima Oyj:n (entinen Lounais-Suomen Sähkö Oy) sulautuessa Fortum Oyj:hin vuonna 2000 Fortum suoritti sulautumisvastikkeena annetut Fortum Oyj:n osakkeet niille Länsivoima Oyj:n osakkeenomistajille, jotka eivät olleet esittäneet osakekirjojaan ja vaatineet oikeuksiensa kirjaamista arvo-osuusjärjestelmään, näiden osakkeenomistajien lukuun perustetulle yhteiselle arvo-osuustilille. Menetettyihin osakkeisiin sovelletaan yhtiön hallussa olevia omia osakkeita koskevia säännöksiä.
Konsernin lyhennetty osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa käyttöönotettua kansainvälistä (IAS) 34 Osavuosikatsaukset -standardia noudattaen. Osavuosikatsausta tulee lukea yhdessä vuoden 2017 konsernitilinpäätöksen kanssa.
Osavuosikatsauksessa esitetyt luvut on pyöristetty, joten yksittäisten esitettyjen lukujen yhteenlaskettu summa voi poiketa esitetystä summaluvusta. Tunnusluvut on laskettu käyttäen tarkkoja arvoja.
ESMAn vaihtoehtoisia tunnuslukuja koskevien ohjeiden (ESMA Guidelines on Alternative Performance Measures) mukaan vaihtoehtoisena tunnuslukuna (APM) pidetään taloudellista tunnuslukua, joka kuvaa mennyttä tai tulevaa tulosta, taloudellista asemaa tai rahavirtoja ja joka on muu kuin sovellettavassa tilinpäätösnormistossa määritelty tai nimetty taloudellinen tunnusluku.
Fortum käyttää vaihtoehtoisia tunnuslukuja (APM) taloudellisessa tavoiteasetannassa ja ennustamisessa, segmenttien ja konsernin tuloskehityksen seurannassa sekä resurssien allokoinnissa osana konsernin liiketoiminnan johtamisprosessia. Liiketoimintojen tulosta ei voi vertailla eri raportointikausien välillä huomioimatta vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä ja siksi nämä erät eivät sisälly vertailukelpoiseen liikevoittoon eivätkä vertailukelpoiseen käyttökatteeseen (EBITDA). Keskeisiä liiketoiminnan suoritusmittareita on käytetty johdonmukaisesti vuodesta 2005 lähtien.
Fortumin taloudellisia tavoitteita pääomarakenteelle, pitkän aikavälin arvonluonnille ja kannattavuudelle mitataan Vertailukelpoinen nettovelka/käyttökate (EBITDA) –tunnusluvulla (pitkän aikavälin tavoite yli suhdannesyklin 2,5x), sekä Sijoitetun pääoman tuottoprosentilla (pitkän aikavälin tavoite yli suhdannesyklin vähintään 10%).
Tunnuslukujen määritelmät ja täsmäytyslaskelmat on esitetty 'Pääomarakenne ja tunnusluvut' -osiossa rahavirtalaskelman jälkeen sekä liitetiedossa 22.
Noudatetut laadinta- ja esittämisperiaatteet ovat yhtenevät konsernitilinpäätöksessä 2017 noudatettujen periaatteiden ja esitystavan kanssa lukuun ottamatta kahta uutta IFRS-standardia (IFRS 9 Rahoitusinstrumentit ja IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista) sekä IFRS 2 Osakeperusteisen maksut -standardiin tehtyä muutosta. IFRS 9 ja IFRS 15 -standardien käyttöönoton myötä päivitetyt uudet laadintaperiaatteet sisältyvät vuoden 2018 ensimmäiseen osavuosikatsaukseen.
Fortum on soveltanut IFRS 9 "Rahoitusintrumentit" laskentastandardia 1.1.2018 lähtien. Standardissa on uusia vaatimuksia rahoitusvarojen luokittelua ja arvostamista, suojauslaskentaa ja rahoitusvarojen arvonalentumista koskien. Fortum on soveltanut uusia säännöksiä takautuvasti, mutta käyttäen siirtymäsäännösten mahdollisuutta olla muuttamatta vertailukauden tietoja. Siitä johtuen siirtymän vaikutus on esitetty muutoksena kertyneissä voittovaroissa 1.1.2018. Suojauslaskennan muutoksia on kuitenkin sovellettu prospektiivisesti ja siten niillä ei ole vaikutusta edellisten kausien lukuihin tai niiden esittämiseen.
IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista sisältää kattavan viiden vaiheen mallin liikevaihdon tulouttamiseksi. Viisivaiheista mallia soveltamalla liikevaihto tuloutuu, kun tavarat tai palvelut luovutetaan asiakkaalle. Liikevaihto tuloutetaan sillä hinnalla, johon yhtiö odottaa olevansa oikeutettu. Fortum on ottanut uuden standardin käyttöön 1.1.2018 osittain takautuvasti, eli vuoden 2017 vertailutietoja muuttamatta. Osittain takautuvassa soveltamisvaihtoehdossa uuteen standardiin siirtymisestä aiheutuva kumulatiivinen vaikutus oikaistaan yhtiön avaavan taseen 1.1.2018 kertyneisiin voittovaroihin.
IFRS 9 ja IFRS 15 -siirtymästä aiheutuvat vaikutukset 1.1.2018 avaavaan taseeseen on esitetty vuoden 2018 ensimmäisessä osavuosikatsauksessa.
IFRS 9 yksinkertaistaa suojauslaskennan vaatimuksia ja yhdenmukaistaa ne yrityksen riskienhallinnan strategioiden ja tavoitteiden kanssa. Fortumin suojaavista hyödykejohdannaisista johtuva tulosvolatiliteetti tulee pienentymään, koska suojauslaskennan piirissä olevien johdannaisten käyvän arvon muutokset esitetään täysimääräisinä laajassa tuloksessa. Tuloslaskelman volatiliteetti pienenee vähitellen johtuen prospektiivisesta soveltamisesta.
Uudet arvonalentumissäännökset pohjautuvat odotettavissa oleviin luottotappiomalleihin ("ECL") ja ne korvaavat aiemmat IAS 39:n toteutuneisiin tappioihin pohjautuvat mallit. Uusia arvonalentumismalleja sovelletaan rahoitusomaisuuteen kuten myyntisaamisiin, lainasaamisiin ja likvideihin varoihin. Uusien arvonalennusmallien vaikutus on vähäinen.
IFRS 15-siirtymällä ei ole merkittävää vaikutusta Fortumin tilinpäätökseen. Suurin muutos on asiakkuuksien hankinnasta aiheutuvien myyntiprovisioiden käsittely Consumer Solutions -segmentissä. IFRS 15-standardin mukaan myyntiprovisiot aktivoidaan ja poistetaan sopimuksen odotetun keston kuluessa. Ennen IFRS 15-standardin käyttöönottoa myyntiprovisiot kirjattiin pääasiassa kuluiksi ja uuden laadintaperiaatteen käyttöönotto muuttaa siten kulujen ajoittumista ja luokittelua. Muutos vaikuttaa vertailukelpoiseen käyttökatteeseen sekä investointeihin Consumer Solutions -segmentissä.
Myyntiprovisioiden käsittelyn muutoksen lisäksi joitakin eriä tuloslaskelmassa ja taseessa on uudelleen luokiteltu IFRS 15-soveltamisalaan ja päämies vs. agentti-tarkasteluun liittyen.
Vaikutus vuoden 2018 kolmannen neljänneksen tulokseen ja taseeseen on esitetty alla:
| Tulosvaikutus | I-III/2018 | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | III/2018 ilman IFRS 15:tä |
Myynti provisiot |
Uudelleen luokittelut |
Raportoitu III/2018 |
ilman IFRS 15:tä |
Myynti provisiot |
Uudelleen luokittelut |
Raportoitu I-III/2018 |
| Liikevaihto | 1 043 | -72 | 971 | 3 878 | -234 | 3 643 | ||
| Muut tuotot | 40 | 7 | 47 | 68 | 21 | 89 | ||
| Materiaalit ja palvelut | -609 | 65 | -545 | -2 139 | 213 | -1 925 | ||
| Poistot | -127 | -8 | 0 | -134 | -374 | -23 | -397 | |
| Muut kulut | -147 | 9 | 0 | -138 | -440 | 23 | -417 | |
| Vertailukelpoinen liikevoitto | 95 | 1 | 0 | 96 | 654 | 0 | 0 | 654 |
| Tuloverot | 2 | 0 | 1 | -117 | 0 | -118 | ||
| Kauden voitto | 46 | 0 | 0 | 46 | 662 | 0 | 0 | 661 |
| Vertailukelpoinen käyttökate | 221 | 9 | 0 | 230 | 1 028 | 23 | 0 | 1 051 |
| 30.9.2018 ilman IFRS15:ta |
Myynti provisiot |
Uudelleen luokittelut |
Raportoitu 30.9.2018 |
|---|---|---|---|
| 1 075 | 22 | 1 097 | |
| 144 | -6 | 137 | |
| 246 | 5 | 252 | |
| 1 069 | -3 | -5 | 1 060 |
| 22 070 | 12 | 0 | 22 082 |
| 9 159 | 9 | 9 168 | |
| 743 | -1 | 741 | |
| 913 | 4 | 917 | |
| 22 070 | 12 | 0 | 22 082 |
Muutos tarkentaa osakeperusteisten maksujen luokittelua omaan pääomaan ja velkoihin. Muutoksella ei ole olennaista vaikutusta tilinpäätökseen.
IFRS 16 Vuokrasopimukset –standardia sovelletaan 1.1.2019 alkaen. Voimassa olevan IAS 17 –standardin mukaan vuokralle ottaja luokittelee vuokrasopimuksensa joko rahoitusleasingsopimuksiksi tai muiksi vuokrasopimuksiksi. Uudessa IFRS 16 –standardissa luokittelu poistuu vuokralle ottajan osalta, sillä melkein kaikki käyttöoikeutta koskevat hyödykkeet tullaan kirjaamaan taseeseen. IFRS 16:n olennaiset muutokset koskevat lähinnä vuokralle ottajia:
• Kaikki vuokrasopimukset, lyhytaikaisia ja rahamääräisesti epäolennaisia lukuun ottamatta, kirjataan taseeseen.
• Sekä käyttöoikeutta koskeva omaisuuserä että siihen liittyvä vuokrasopimusvelka esitetään taseessa.
Tällä hetkellä Fortum on arvioimassa uuden standardin vaikutuksia taloudelliseen asemaansa. Arviointi sisältää:
Suurin osa sopimuksista on kerätty ja analysoitu. Uusia olennaisia vuokrasopimuksia ei ole tunnistettu tähän mennessä. Suurin osa vuokrasopimuksista käsittää maa-alueita ja toimistorakennuksia. Vuokrasopimuksiin liittyvät sitoumukset olivat 183 miljoonaa euroa raportointikauden lopussa, joten IFRS 16 -standardin käyttöönoton vaikutusten konsernin tilinpäätökseen ei odoteta olevan merkittäviä. Arviointi saadaan päätökseen vuoden 2018 aikana.
Fortum suunnittelee soveltavansa siirtymäsäännösten vaihtoehtoa, jossa vertailukausia ei oikaista. Standardin käyttöönottohetkellä käyttöoikeutta koskeva omaisuuserä kirjataan yhtä suurena kuin vuokrasopimusvelka oikaistuna ennen standardin käyttöönottoa kirjatuilla vuokramaksuihin liittyvillä siirtosaamisilla tai -veloilla.
Kauden lopun valuuttakurssit perustuvat Euroopan keskuspankin julkaisemiin tilinpäätöshetken kursseihin. Keskimääräinen valuuttakurssi on laskettu kunkin kuukauden lopun Euroopan keskuspankin kurssien ja edellisen vuoden viimeisen päivän kurssien keskiarvona.
Keskeisimmät Fortum-konsernissa käytetyt kurssit ovat:
| Keskimääräinen valuuttakurssi | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1-9/2018 | 1-6/2018 | 1-3/2018 | 1-12/2017 | 1-9/2017 | 1-6/2017 | 1-3/2017 | |
| Ruotsi (SEK) | 10,2392 | 10,1722 | 9,9962 | 9,6392 | 9,5803 | 9,5900 | 9,5257 |
| Norja (NOK) | 9,6121 | 9,6294 | 9,6737 | 9,3497 | 9,2343 | 9,1923 | 9,0030 |
| Puola (PLN) | 4,2467 | 4,2316 | 4,1790 | 4,2556 | 4,2707 | 4,2707 | 4,3189 |
| Venäjä (RUB) | 72,9249 | 71,5430 | 69,7770 | 66,0349 | 65,1995 | 63,4507 | 62,6996 |
| Kauden lopun valuuttakurssi | |||||||
| 30.9.2018 | 30.6.2018 | 31.3.2018 | 31.12.2017 | 30.9.2017 | 30.6.2017 | 31.3.2017 | |
| Ruotsi (SEK) | 10,3090 | 10,4530 | 10,2843 | 9,8438 | 9,6490 | 9,6398 | 9,5322 |
| Norja (NOK) | 9,4665 | 9,5115 | 9,6770 | 9,8403 | 9,4125 | 9,5713 | 9,1683 |
| Puola (PLN) | 4,2774 | 4,3732 | 4,2106 | 4,1770 | 4,3042 | 4,2259 | 4,2265 |
| Venäjä (RUB) | 76,1422 | 73,1582 | 70,8897 | 69,3920 | 68,2519 | 67,5449 | 60,3130 |
Osavuosikatsauksen laatiminen edellyttää, että yhtiön johto tekee arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat raportoitujen varojen ja velkojen sekä tuottojen ja kulujen määriin. Toteutuneet erät saattavat olla erilaisia näihin arvioihin verrattuna. Varausten kirjaaminen olemassa olevista velvoitteista edellyttää johdon parasta arviota menoista, joita olemassa olevan velvoitteen täyttäminen edellyttää raportointikauden päättymispäivänä.
Tämän osavuosikatsauksen laatimisen yhteydessä johdon tekemät merkittävät konsernin laadintaperiaatteisiin ja keskeisimpiin epävarmuustekijöihin liittyneet arviot ovat samoja, joita sovellettiin konsernitilinpäätöksessä 2017.
Fortumin IFRS:n mukaiset raportoitavat segmentit ovat Generation, City Solutions, Consumer Solutions ja Russia. Muut toiminnot sisältää Fortumin Unipersijoituksen, M&A and Solar & Wind Development, Technology and New Ventures sekä konsernitoiminnot.
Fortumin liiketoiminnan kausiluonteisuudesta johtuen vertailukelpoinen liikevoitto on yleensä suurempi vuoden ensimmäisellä ja viimeisellä neljänneksellä. Taulukoiden otsikoissa "Edelliset 12 kk" kuvaa raportointihetkeä edeltäviä 12 kuukauden lukuja.
| Segmenttitiedot vuosineljänneksittäin | Generation1) | City Solutions1) | Consumer Solutions |
Russia | Muut toiminnot | Yhteensä | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | Liite | III/2018 | III/2017 | III/2018 | III/2017 | III/2018 | III/2017 | III/2018 | III/2017 | III/2018 | III/2017 | III/2018 | III/2017 |
| Tuloslaskelman tiedot segmenteittäin | |||||||||||||
| Sähkönmyynti | 348 | 358 | 19 | 19 | 285 | 190 | 192 | 183 | 5 | 4 | 849 | 754 | |
| Lämmönmyynti | 0 | 0 | 60 | 64 | 0 | 0 | 8 | 15 | 0 | 0 | 67 | 79 | |
| Jätteiden käsittelyn myynti | 0 | 0 | 52 | 48 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 52 | 48 | |
| Muu myynti | 11 | 10 | 43 | 48 | 46 | 48 | 0 | 2 | 25 | 21 | 125 | 128 | |
| Liikevaihto | 359 | 367 | 174 | 179 | 332 | 238 | 200 | 200 | 30 | 25 | 1 094 | 1 009 | |
| Eliminoinnit | 10 | 0 | -8 | -1 | -1 | 0 | 0 | 0 | -19 | -16 | -18 | -17 | |
| Nord Pool netotus 2) | -105 | -73 | |||||||||||
| Ulkoinen liikevaihto | 369 | 367 | 167 | 178 | 331 | 238 | 200 | 200 | 11 | 8 | 971 | 919 | |
| Vertailukelpoinen käyttökate | 103 | 134 | 21 | 21 | 22 | 10 | 76 | 61 | 10 | -17 | 230 | 210 | |
| Poistot | -33 | -30 | -43 | -41 | -15 | -5 | -36 | -35 | -9 | -4 | -134 | -116 | |
| Vertailukelpoinen liikevoitto | 70 | 104 | -22 | -20 | 7 | 5 | 40 | 26 | 1 | -21 | 96 | 94 | |
| Arvonalentumiset | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | |
| Myyntivoitot ja muut | 6 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 2 | 1 | 0 | 0 | 315 | 1 | 317 |
| Tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien | |||||||||||||
| johdannaisten käyvän arvon muutokset | -27 | -25 | -1 | -1 | 19 | 8 | 0 | 0 | 0 | -1 | -8 | -19 | |
| Ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu | 14 | 2 | -5 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 2 | -5 |
| Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät | -25 | -30 | -1 | 0 | 19 | 10 | 1 | 0 | 0 | 314 | -5 | 293 | |
| Liikevoitto | 45 | 74 | -23 | -20 | 26 | 15 | 41 | 26 | 1 | 293 | 91 | 387 | |
| Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten | |||||||||||||
| tuloksesta | 11 | 1 | 5 | 6 | -1 | 0 | 0 | 5 | 8 | 0 | 8 | 12 | 21 |
| Rahoitustuotot ja -kulut | -58 | -58 | |||||||||||
| Tuloverot | 7 | 1 | 4 | ||||||||||
| Kauden voitto | 46 | 355 | |||||||||||
| Bruttoinvestoinnit / -divestoinnit | |||||||||||||
| segmenteittäin | |||||||||||||
| Bruttoinvestoinnit osakkeisiin | 6 | 4 | 85 | 7 | 375 | 0 | 486 | 1 | 5 | 145 | 0 | 156 | 950 |
| Investoinnit käyttöomaisuuteen | 9, 10 | 43 | 56 | 52 | 47 | 12 | 2 | 10 | 32 | 43 | 37 | 160 | 174 |
| josta aktivoituja vieraan pääoman menoja | 2 | 0 | 1 | 0 | 0 | 0 | 0 | 2 | 2 | 0 | 4 | 3 | |
| Osakkeiden bruttodivestoinnit | 6 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 54 | 0 | 0 | 147 | 687 | 146 | 741 |
| Segmenttitiedot vuoden alusta | Generation1) | City Solutions1) | Consumer Solutions |
Russia | Muut toiminnot | Yhteensä | |||||||
| milj. euroa | Liite I-III/2018 I-III/2017 I-III/2018 I-III/2017 I-III/2018 I-III/2017 I-III/2018 I-III/2017 I-III/2018 I-III/2017 I-III/2018 I-III/2017 | ||||||||||||
| Tuloslaskelman tiedot segmenteittäin | |||||||||||||
| Sähkönmyynti | 1 253 | 1 221 | 69 | 87 | 1 045 | 481 | 635 | 611 | 23 | 10 | 3 025 | 2 410 | |
| Lämmönmyynti | 0 | 0 | 410 | 330 | 0 | 0 | 129 | 171 | 0 | 0 | 539 | 501 | |
| Jätteiden käsittelyn myynti | 0 | 0 | 149 | 136 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 149 | 136 |
| Sähkönmyynti | 1 253 | 1 221 | 69 | 87 | 1 045 | 481 | 635 | 611 | 23 | 10 | 3 025 | 2 410 | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Lämmönmyynti | 0 | 0 | 410 | 330 | 0 | 0 | 129 | 171 | 0 | 0 | 539 | 501 | |
| Jätteiden käsittelyn myynti | 0 | 0 | 149 | 136 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 149 | 136 | |
| Muu myynti | 29 | 22 | 108 | 122 | 159 | 163 | 1 | 5 | 71 | 62 | 367 | 374 | |
| Liikevaihto | 1 282 | 1 243 | 736 | 674 | 1 204 | 644 | 764 | 786 | 94 | 72 | 4 080 | 3 421 | |
| Eliminoinnit | 8 | -12 | -25 | -8 | -3 | -1 | 0 | 0 | -58 | -48 | -78 | -69 | |
| Nord Pool netotus 2) | -358 | -264 | |||||||||||
| Ulkoinen liikevaihto | 1 290 | 1 231 | 711 | 667 | 1 201 | 643 | 764 | 786 | 36 | 24 | 3 643 | 3 088 | |
| Vertailukelpoinen käyttökate | 538 | 412 | 171 | 152 | 79 | 32 | 291 | 317 | -26 | -61 | 1 051 | 852 | |
| Poistot | -96 | -94 | -126 | -115 | -43 | -9 | -109 | -105 | -23 | -13 | -397 | -336 | |
| Vertailukelpoinen liikevoitto | 442 | 317 | 44 | 37 | 36 | 23 | 182 | 211 | -49 | -73 | 654 | 516 | |
| Arvonalentumiset | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | |
| Myyntivoitot ja muut | 6 | 77 | 1 | 0 | 1 | 0 | 2 | 1 | 0 | 25 | 315 | 103 | 318 |
| Tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien | |||||||||||||
| johdannaisten käyvän arvon muutokset | 59 | 20 | 8 | 0 | 28 | -11 | 0 | 0 | 0 | 0 | 96 | 9 | |
| Ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu | 14 | -24 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | -24 | 0 |
| Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät | 112 | 21 | 8 | 1 | 28 | -9 | 1 | 0 | 25 | 315 | 175 | 327 | |
| Liikevoitto | 554 | 338 | 52 | 38 | 64 | 14 | 183 | 211 | -25 | 242 | 829 | 843 | |
| Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten | |||||||||||||
| tuloksesta | 11 | -5 | -2 | 50 | 49 | 0 | 0 | 36 | 28 | 1 | 39 | 82 | 114 |
| Rahoitustuotot ja -kulut | -132 | -146 | |||||||||||
| Tuloverot | 7 | -118 | -186 | ||||||||||
| Kauden voitto | 661 | 625 | |||||||||||
| Bruttoinvestoinnit / -divestoinnit | |||||||||||||
| segmenteittäin | |||||||||||||
| Bruttoinvestoinnit osakkeisiin | 6 | 4 | 87 | 14 | 384 | 0 | 486 | 21 | 5 | 3 881 | 39 | 3 920 | 1 002 |
| 9, 10 Investoinnit käyttöomaisuuteen |
119 | 120 | 128 | 101 | 33 | 5 | 30 | 105 | 75 | 151 | 385 | 482 | |
| josta aktivoituja vieraan pääoman menoja | 2 | 2 | 3 | 1 | 0 | 0 | 0 | 7 | 2 | 2 | 7 | 12 | |
| Osakkeiden bruttodivestoinnit | 6 | 160 | 0 | 0 | 0 | 0 | 54 | 0 | 0 | 147 | 687 | 306 | 741 |
1) Sekä ulkoinen että sisäinen liikevaihto sisältää realisoituneiden suojausinstrumenttien vaikutukset. Vaikutus liikevaihtoon voi olla positiivinen tai negatiivinen riippuen keskimääräisen
sopimushinnan ja realisoituneen spot-hinnan erotuksesta.
2) Tuntiperusteiset myynnit ja ostot netotetaan konsernitasolla ja esitetään joko tuottona tai kuluna sen mukaan onko Fortum tiettynä hetkenä nettomyyjä vai -ostaja.
| Segmenttitiedot edelliseltä 12 kk:lta | Generation1) City Solutions1) Consumer Solutions |
Russia Muut toiminnot |
Yhteensä | |||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Edell. | Edell. | Edell. | Edell. | Edell. | Edell. | |||||||
| Liite milj. euroa |
12kk | 2017 | 12kk | 2017 | 12kk | 2017 | 12kk | 2017 | 12kk | 2017 | 12kk | 2017 |
| Tuloslaskelman tiedot segmenteittäin | ||||||||||||
| Sähkönmyynti | 1 681 | 1 649 | 103 | 121 | 1 426 | 862 | 861 | 837 | 28 | 15 | 4 098 | 3 483 |
| Lämmönmyynti | 0 | 0 | 603 | 523 | 0 | 0 | 216 | 258 | 0 | 0 | 820 | 782 |
| Jätteiden käsittelyn myynti | 0 | 0 | 208 | 195 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 208 | 195 |
| Muu myynti | 35 | 28 | 161 | 175 | 231 | 235 | 2 | 6 | 96 | 87 | 524 | 531 |
| Liikevaihto | 1 716 | 1 677 | 1 077 | 1 015 | 1 657 | 1 097 | 1 079 | 1 101 | 124 | 102 | 5 650 | 4 991 |
| Eliminoinnit | 5 | -15 | -36 | -19 | -5 | -3 | 0 | 0 | -77 | -67 | -112 | -103 |
| Nord Pool netotus 2) | -461 | -367 | ||||||||||
| Ulkoinen liikevaihto | 1 721 | 1 662 | 1 040 | 996 | 1 652 | 1 094 | 1 079 | 1 101 | 47 | 35 | 5 075 | 4 520 |
| Vertailukelpoinen käyttökate | 729 | 603 | 281 | 262 | 104 | 57 | 412 | 438 | -48 | -83 | 1 474 | 1 275 |
| Poistot | -127 | -125 | -174 | -163 | -50 | -16 | -146 | -142 | -28 | -18 | -525 | -464 |
| Vertailukelpoinen liikevoitto | 603 | 478 | 105 | 98 | 54 | 41 | 267 | 296 | -78 | -102 | 949 | 811 |
| Arvonalentumiset | 6 | 6 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 6 | 6 |
| Myyntivoitot ja muut 6 |
77 | 1 | 0 | 1 | 0 | 2 | 1 | 0 | 32 | 322 | 111 | 326 |
| Tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien | ||||||||||||
| johdannaisten käyvän arvon muutokset | 54 | 15 | 11 | 3 | 35 | -4 | 0 | 0 | 0 | 0 | 101 | 14 |
| Ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu 14 |
-23 | 1 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | -23 | 1 |
| Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät | 114 | 23 | 11 | 4 | 35 | -2 | 1 | 0 | 32 | 322 | 195 | 347 |
| Liikevoitto | 717 | 501 | 116 | 102 | 89 | 39 | 267 | 295 | -46 | 221 | 1 144 | 1 158 |
| Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten | ||||||||||||
| tuloksesta 11 |
-4 | -1 | 81 | 80 | 0 | 0 | 39 | 31 | 0 | 38 | 116 | 148 |
| Rahoitustuotot ja -kulut | -181 | -195 | ||||||||||
| Tuloverot 7 |
-161 | -229 | ||||||||||
| Kauden voitto | 918 | 882 | ||||||||||
| Bruttoinvestoinnit / -divestoinnit | ||||||||||||
| segmenteittäin | ||||||||||||
| 6 Bruttoinvestoinnit osakkeisiin |
7 | 90 | 16 | 386 | 0 | 486 | 141 | 125 | 3 881 | 39 | 4 043 | 1 125 |
| 9, 10 Investoinnit käyttöomaisuuteen |
173 | 174 | 197 | 170 | 35 | 7 | 77 | 152 | 111 | 187 | 593 | 690 |
| josta aktivoituja vieraan pääoman menoja | 3 | 3 | 4 | 2 | 0 | 0 | 0 | 7 | 4 | 4 | 11 | 16 |
| 6 Osakkeiden bruttodivestoinnit |
160 | 0 | 0 | 0 | 1 | 55 | 0 | 0 | 147 | 687 | 307 | 742 |
1) Sekä ulkoinen että sisäinen liikevaihto sisältää realisoituneiden suojausinstrumenttien vaikutukset. Vaikutus liikevaihtoon voi olla positiivinen tai negatiivinen riippuen keskimääräisen sopimushinnan ja realisoituneen spot-hinnan erotuksesta.
2) Tuntiperusteiset myynnit ja ostot netotetaan konsernitasolla ja esitetään joko tuottona tai kuluna sen mukaan onko Fortum tiettynä hetkenä nettomyyjä vai -ostaja.
| Generation | City Solutions | Consumer Solutions |
Russia | Muut toiminnot | Yhteensä | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 30.9. | 31.12. | 30.9. | 31.12. | 30.9. | 31.12. | 30.9. | 31.12. | 30.9. | 31.12. | 30.9. | 31.12. | |
| Liite milj. euroa |
2018 | 2017 | 2018 | 2017 | 2018 | 2017 | 2018 | 2017 | 2018 | 2017 | 2018 | 2017 |
| Korottomat varat | 6 204 | 6 097 | 3 473 | 3 517 | 906 | 923 | 2 461 | 2 812 | 354 | 452 | 13 398 | 13 801 |
| Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä 11 Eliminoinnit |
876 | 785 | 586 | 611 | 0 | 0 | 482 | 472 | 3 918 | 32 | 5 862 -38 |
1 900 -19 |
| Segmenttien varat yhteensä | 7 080 | 6 882 | 4 059 | 4 128 | 906 | 923 | 2 943 | 3 284 | 4 272 | 483 | 19 222 | 15 682 |
| Korolliset saamiset 12 |
1 239 | 1 406 | ||||||||||
| Laskennalliset verosaamiset | 64 | 73 | ||||||||||
| Muut varat | 827 | 696 | ||||||||||
| Likvidit varat | 731 | 3 897 | ||||||||||
| Varat yhteensä | 22 082 | 21 753 | ||||||||||
| Segmenttien velat | 1 169 | 1 210 | 371 | 400 | 275 | 285 | 89 | 124 | 146 | 207 | 2 050 | 2 227 |
| Eliminoinnit | -38 | -19 | ||||||||||
| Segmenttien velat yhteensä | 2 012 | 2 208 | ||||||||||
| Laskennalliset verovelat | 741 | 819 | ||||||||||
| Muu vieras pääoma | 1 127 | 554 | ||||||||||
| Sijoitettuun pääomaan sisältyvä vieras pääoma | 3 881 | 3 581 | ||||||||||
| Korollinen vieras pääoma 13 |
5 975 | 4 885 | ||||||||||
| Oma pääoma | 12 227 | 13 287 | ||||||||||
| Oma pääoma ja vieras pääoma yhteensä | 22 082 | 21 753 | ||||||||||
| Henkilöstön lukumäärä | 1 121 | 1 035 | 1 932 | 1 907 | 1 406 | 1 543 | 3 471 | 3 495 | 899 | 805 | 8 829 | 8 785 |
| Henkilöstö keskimäärin 1) | 1 086 | 1 036 | 1 941 | 1 807 | 1 494 | 1 180 | 3 439 | 3 710 | 883 | 774 | 8 843 | 8 507 |
1) Henkilöstö keskimäärin lasketaan käyttäen koko raportointikauden kuukausittaisia keskiarvoja.
| tuotto | Generation | City Solutions | Consumer Solutions |
Russia | Muut toiminnot | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Edell. | 31.12. | Edell. | 31.12. | Edell. | 31.12. | Edell. | 31.12. | Edell. | 31.12. | |
| Liite milj. euroa |
12kk | 2017 | 12kk | 2017 | 12kk | 2017 | 12kk | 2017 | 12kk | 2017 |
| Vertailukelpoinen liikevoitto | 603 | 478 | 105 | 98 | 54 | 41 | 267 | 296 | -78 | -102 |
| Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta | 11 -4 |
-1 | 81 | 80 | 0 | 0 | 39 | 31 | 0 | 38 |
| Oikaisu erään Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta | -3 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Vertailukelpoinen liikevoitto sisältäen osuuden | ||||||||||
| osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta | 595 | 482 | 186 | 178 | 54 | 41 | 306 | 327 | -78 | -63 |
| Segmenttien varat kauden lopussa | 7 080 | 6 882 | 4 059 | 4 128 | 906 | 923 | 2 943 | 3 284 | 4 272 | 483 |
| Segmenttien velat kauden lopussa | 1 169 | 1 210 | 371 | 400 | 275 | 285 | 89 | 124 | 146 | 207 |
| Vertailukelpoinen sidottu pääoma | 5 912 | 5 672 | 3 688 | 3 728 | 631 | 638 | 2 853 | 3 161 | 4 126 | 276 |
| Vertailukelpoinen sidottu pääoma keskimäärin 1) | 5 755 | 5 753 | 3 692 | 3 218 | 673 | 348 | 3 041 | 3 248 | 1 829 | 475 |
| Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto, % | 10,3 | 8,4 | 5,0 | 5,5 | 8,0 | 11,7 | 10,1 | 10,1 | -4,2 | -13,3 |
Konsernin riskienhallinnan periaatteisiin ei ole tehty merkittäviä muutoksia katsauskaudella. Riskienhallinnan tavoitteet ja periaatteet ovat yhdenmukaisia vuoden 2017 konsernitilinpäätöksessä esitettyjen tietojen kanssa.
Taseessa käypään arvoon arvostetut rahoitusinstrumentit on esitetty seuraavien käyvän arvon määrittämiseen perustuvien hierarkiatasojen
mukaisesti: Taso 1: täysin samanlaisten varojen tai velkojen noteeratut (oikaisemattomat) hinnat toimivilla markkinoilla;
Taso 2: muut tiedot kuin tasoon 1 sisältyvät noteeratut hinnat, jotka kyseiselle omaisuuserälle tai velalle on todettavissa joko suoraan (ts. hintana) tai epäsuorasti (ts. hinnoista johdettuina);
Taso 3: omaisuuserää tai velkaa koskevat tiedot, jotka eivät perustu todettavissa olevaan markkinatietoon (ei todettavissa olevat tiedot).
Katso myös laadintaperiaatteet konsernitilinpäätöksen 2017 liitetiedossa 15 Rahoitusvarat ja -velat käypään arvoon.
| Taso 1 | Taso 2 | Taso 3 | Netotus 2) | Yhteensä | |||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 30.9. | 30.9. | 31.12. | 30.9. | 30.9. | 31.12. | 30.9. | 30.9. | 31.12. | 30.9. | 30.9. | 31.12. | 30.9. | 30.9. | 31.12. | |
| milj. euroa Pitkäaikaisissa varoissa |
2018 | 2017 | 2017 | 2018 | 2017 | 2017 | 2018 | 2017 | 2017 | 2018 | 2017 | 2017 | 2018 | 2017 | 2017 |
| Muut sijoitukset 1) | 0 | 0 | 0 | 52 | 63 | 65 | 52 | 63 | 65 | ||||||
| Johdannaisinstrumentit | |||||||||||||||
| Sähköjohdannaiset | |||||||||||||||
| Sovelletaan | |||||||||||||||
| suojauslaskentaa | 23 | 3 | 5 | -23 | -3 | -5 | 0 | 1 | 0 | ||||||
| Ei sovelleta | |||||||||||||||
| suojauslaskentaa | 0 | 182 | 95 | 66 | -142 | -44 | -30 | 40 | 51 | 35 | |||||
| Korko- ja | |||||||||||||||
| valuuttajohdannaiset | |||||||||||||||
| Sovelletaan | |||||||||||||||
| suojauslaskentaa | 144 | 173 | 153 | 144 | 173 | 153 | |||||||||
| Ei sovelleta | |||||||||||||||
| suojauslaskentaa | 4 | 78 | 85 | 4 | 78 | 85 | |||||||||
| Muut hyödykefutuurit ja - termiinit |
|||||||||||||||
| Ei sovelleta | |||||||||||||||
| suojauslaskentaa | 120 | 17 | 8 | 0 | 0 | 0 | -76 | -10 | -1 | 45 | 7 | 7 | |||
| Korolliset saamiset | 55 | 76 | 55 | 76 | |||||||||||
| Pitkäaikaisissa varoissa | |||||||||||||||
| yhteensä | 120 | 17 | 8 | 353 | 349 | 309 | 107 | 63 | 141 | -241 | -57 | -36 | 340 | 373 | 422 |
| Lyhytaikaisissa varoissa | |||||||||||||||
| Johdannaisinstrumentit | |||||||||||||||
| Sähköjohdannaiset | |||||||||||||||
| Sovelletaan | |||||||||||||||
| suojauslaskentaa | 76 | 11 | 28 | -67 | -4 | -7 | 9 | 6 | 21 | ||||||
| Ei sovelleta | |||||||||||||||
| suojauslaskentaa | 47 | 8 | 8 | 480 | 198 | 253 | -427 | -151 | -192 | 100 | 55 | 69 | |||
| Korko- ja valuuttajohdannaiset |
|||||||||||||||
| Sovelletaan | |||||||||||||||
| suojauslaskentaa | 32 | 37 | 85 | 32 | 37 | 85 | |||||||||
| Ei sovelleta | |||||||||||||||
| suojauslaskentaa | 82 | 22 | 29 | 82 | 22 | 29 | |||||||||
| Muut hyödykefutuurit ja - | |||||||||||||||
| termiinit | |||||||||||||||
| Ei sovelleta | |||||||||||||||
| suojauslaskentaa | 484 | 120 | 186 | 1 | 2 | 1 | -293 | -80 | -151 | 192 | 41 | 36 | |||
| Korolliset saamiset | 30 | 32 | 30 | 32 | |||||||||||
| Lyhytaikaisissa varoissa | |||||||||||||||
| yhteensä | 531 | 128 | 194 | 671 | 270 | 396 | 30 | 0 | 32 | -787 | -235 | -350 | 445 | 161 | 272 |
| Yhteensä | 651 | 145 | 202 | 1 024 | 619 | 705 | 137 | 63 | 173 | -1 028 | -292 | -386 | 786 | 534 | 694 |
| Taso 1 | Taso 2 | Netotus 2) Taso 3 |
Yhteensä | ||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | 30.9. 2018 |
30.9. 2017 |
31.12. 2017 |
30.9. 2018 |
30.9. 2017 |
31.12. 2017 |
30.9. 2018 |
30.9. 2017 |
31.12. 2017 |
30.9. 2018 |
30.9. 2017 |
31.12. 2017 |
30.9. 2018 |
30.9. 2017 |
31.12. 2017 |
| Pitkäaikaisissa veloissa | |||||||||||||||
| Korolliset velat 3) | 934 | 1 235 | 1 037 | 934 | 1 235 | 1 037 | |||||||||
| Johdannaisinstrumentit | |||||||||||||||
| Sähköjohdannaiset | |||||||||||||||
| Sovelletaan | |||||||||||||||
| suojauslaskentaa | 232 | 24 | 28 | -23 | -3 | -5 | 209 | 22 | 23 | ||||||
| Ei sovelleta | |||||||||||||||
| suojauslaskentaa | 181 | 152 | 131 | -142 | -44 | -30 | 39 | 108 | 100 | ||||||
| Korko- ja | |||||||||||||||
| valuuttajohdannaiset | |||||||||||||||
| Sovelletaan | |||||||||||||||
| suojauslaskentaa | 30 | 42 | 45 | 30 | 42 | 45 | |||||||||
| Ei sovelleta | |||||||||||||||
| suojauslaskentaa | 2 | 42 | 43 | 2 | 42 | 43 | |||||||||
| Muut hyödykefutuurit ja - | |||||||||||||||
| termiinit | |||||||||||||||
| Ei sovelleta | |||||||||||||||
| suojauslaskentaa | 96 | 13 | 3 | 0 | 1 | 1 | -74 | -10 | -1 | 22 | 3 | 3 | |||
| Pitkäaikaisissa veloissa | |||||||||||||||
| yhteensä | 96 | 13 | 3 | 1 379 | 1 496 | 1 285 | 0 | 0 | 0 | -239 | -57 | -36 | 1 236 | 1 452 | 1 251 |
| Lyhytaikaisissa veloissa | |||||||||||||||
| Johdannaisinstrumentit | |||||||||||||||
| Sähköjohdanaiset | |||||||||||||||
| Sovelletaan | |||||||||||||||
| suojauslaskentaa | 468 | 39 | 39 | -67 | -4 | -7 | 401 | 35 | 31 | ||||||
| Ei sovelleta | |||||||||||||||
| suojauslaskentaa | 57 | 0 | 7 | 465 | 251 | 315 | -427 | -151 | -192 | 95 | 101 | 131 | |||
| Korko- ja | |||||||||||||||
| valuuttajohdannaiset | |||||||||||||||
| Sovelletaan suojauslaskentaa |
3 | 10 | 12 | 3 | 10 | 12 | |||||||||
| Ei sovelleta | |||||||||||||||
| suojauslaskentaa | 65 | 29 | 12 | 65 | 29 | 12 | |||||||||
| Muut hyödykefutuurit ja - | |||||||||||||||
| termiinit | |||||||||||||||
| Ei sovelleta | |||||||||||||||
| suojauslaskentaa | 423 | 114 | 160 | 3 | 3 | 4 | -284 | -80 | -151 | 142 | 36 | 13 | |||
| Lyhytaikaisissa veloissa | |||||||||||||||
| yhteensä | 480 | 114 | 167 | 1 004 | 332 | 382 | 0 | 0 | 0 | -778 | -235 | -350 | 706 | 211 | 200 |
| Yhteensä | 576 | 127 | 170 | 2 383 | 1 828 | 1 667 | 0 | 0 | 0 | -1 017 | -292 | -386 | 1 942 | 1 663 | 1 451 |
1) Muut sijoitukset ovat muita kuin osakkuus- ja yhteisyritysosakkeita ja koostuvat pääosin listaamattomien yhtiöiden osakkeista, arvoltaan 52 miljoonaa euroa (vuoden 2017 lopussa: 65). Osakkeiden käypää arvoa ei pystytä määrittelemään luotettavasti. Nämä sisältävät myös Fortumin omistuksen Fennovoimassa, 29 miljoonaa euroa (vuoden 2017 lopussa: 25).
2) Kun sähkö- ja muiden hyödykepörssien kanssa tehdyillä standardijohdannaissopimuksilla on samanaikainen toimitus, saamiset ja velat netotetaan. 3) Osuus joukkovelkakirjalainoista, joihon sovelletaan käyvän arvon suojauslaskentaa.
Korko- ja valuuttajohdannaisten netto käypä arvo on 163 miljoonaa euroa, josta varoja 262 miljoona euroa ja velkoja 99 miljoonaa euroa. Fortumilla
on käteisvakuuksia perustuen Credit Support Annex sopimuksiin, joita Fortumilla on joidenkin vastapuolten kanssa. Kesäkuun 2018 lopussa Fortum oli saanut 106 miljoonaa euroa näista Credit Support Annex sopimuksista. Saatu raha on kirjattu lyhytaikaisiin velkoihin.
Lisätietoja korollisista saamisista ja veloista on liitetiedoissa 12 Korolliset saamiset ja 13 Korollinen nettovelka sekä liitetiedossa 18 Pantatut varat ja vastuut.
| milj. euroa | III/2018 | III/2017 | I-III/2018 | I-III/2017 | 2017 | Edelliset 12kk |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Hankitut tytäryhtiöosakkeet (brutto) | 7 | 860 | 19 | 902 | 982 | 99 |
| Hankitut osakkuus- ja yhteisyritysosakkeet (brutto) | 145 | 87 | 3 895 | 94 | 135 | 3 936 |
| Hankitut muut osakkeet | 4 | 3 | 6 | 6 | 8 | 8 |
| Osakehankinnat (brutto) | 156 | 950 | 3 920 | 1 002 | 1 125 | 4 043 |
Syyskuussa 2017 Fortum ja E.ON allekirjoittivat sopimuksen, jonka mukaan E.ONilla oli oikeus tarjota 46,65 %:n omistusosuutensa Uniper SE:ssa Fortumille julkisessa ostotarjouksessa. Fortum teki marraskuussa 2017 vapaaehtoisen julkisen ostotarjouksen kaikille Uniperin osakkeenomistajille. 8.1.2018 E.ON päätti osallistuvansa ostotarjoukseen. Helmikuussa 2018 Fortum ilmoitti, että yhtiön Uniper-ostotarjouksen lopullinen hyväksymisaste oli 47,12 %. Fortumin ostotarjouksen toteutuminen edellytti useamman kilpailu- ja sääntelyviranomaisen hyväksynnät. Lopulliset viranomaispäätökset saatiin 15.6.2018. Fortumilla on mahdollisuus hankkia lisää Uniperin osakkeita Venäjän viranomaispäätösten asettamissa rajoissa 50 prosentin omistusosuuteen saakka. Ostotarjous saatettiin päätökseen 26.6.2018.
Ostotarjouksessa osakkeensa tarjonneille osakkeenomistajille maksettiin 21,31 euroa osaketta kohden. Osakkeenomistajat saivat myös Uniperin osingon vuodelta 2017, joka maksettiin varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen kesäkuun 2018 alussa. Fortum maksoi yhteensä 3,7 miljardia euroa ostetuista osakkeista. Kauppahinnasta 1,95 miljardia euroa rahoitettiin kassavaroista ja 1,75 miljardia euroa ostotarjousta varten otetulla lainalla. Ostotarjous saatettiin päätökseen 26. kesäkuuta 2018 ja Fortumista tuli 47,35 %:n omistuksellaan Uniperin suurin osakkeenomistaja.
Uniper on kansainvälinen energiayhtiö, joka toimii Euroopassa, Venäjällä ja lukuisilla muilla markkina-alueilla ympäri maailman. Uniperin liiketoiminta on hyvin linjassa Fortumin ydinosaamisen kanssa. Yhtiön voimalaitokset sijaitsevat Euroopassa ja Venäjällä ja niiden sähköntuotantokapasiteetti on yhteensä noin 36 gigawattia. Yhtiöllä on myös mittavaa trading-liiketoimintaa ja kaasuvarastoja Saksassa, Itävallassa sekä Isossa-Britanniassa.
Uniperin vuoden 2017 liikevaihto oli 72,2 miljardia euroa ja vertailukelpoinen käyttökate oli 1,7 miljardia euroa. Yhtiö työllistää noin 12.000 henkilöä. Uniperin osake noteerataan Frankfurtin pörssissä.
Uniper konsolidoidaan Fortum-konserniin osakkuusyhtiönä 30.6.2018 alkaen. Hankintameno ja siihen liittyvät välittömät kustannukset, 3,9 miljardia euroa, raportoidaan kohdassa "Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä".
Fortum käyttää Uniperin kesäkuun 2018 lopun tasetta hankintamenolaskelman lähtökohtana (julkaistu 7.8.2018). Hankintamenolaskelman laatiminen on edelleen työn alla ja Fortum arvioi hankittujen varojen ja velkojen mahdollisia käyvän arvon oikaisuja sekä harmonisoi Fortumin ja Uniperin soveltamat laskentaperiaatteet. Hankintamenolaskelman laatiminen tulee viemään aikaa transaktion koon takia ja se tullaan saattamaan päätökseen yhden vuoden kuluessa hankintahetkestä.
Fortumin osuus Uniperin tuloksesta raportoidaan neljännesvuoden viiveellä mahdollisine oikaisuneen, koska Uniper julkaisee osavuosikatsauksensa myöhemmin kuin Fortum. Fortumin kolmannen vuosineljänneksen 2018 osavuosikatsaus ei sisällä osuutta Uniperin tuloksesta. Fortumin neljännen vuosineljänneksen 2018 osavuosikatsaus sisältää Fortumin osuuden vain Uniperin kolmannen vuosineljänneksen tuloksesta (julkaistaan 13.11.2018).
Elokuussa 2018 Fortum hankki kolmen latvialaisen lämmöntuotantoyhtiön SIA BK Enerģijan, SIA Energy & Communicationin ja SIA Sprinon kaikki osakkeet sekä SIA Lake Developmentin koko osakekannan. Hankitut tuotantoyhtiöt jatkavat lämmön toimittamista Daugavpilsin alueen kaukolämpöyhtiölle, PAS Daugavpils Siltumtikli:lle.
Vuoden 2018 kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana ei ole ollut muita olennaisia yrityshankintoja.
Fortum sai päätökseen kolmen tuulipuiston koko osakekannan hankinnan norjalaiselta Nordkraftilta tammikuussa 2017. Kauppa sisältää jo toiminnassa olevan Nygårdsfjelltin tuulipuiston, kuten myös täysin luvitetut Ånstadblåheian ja Sørfjordin projektit. Fortum on aloittanut Ånstadblåheian ja Sørfjordin rakentamisen ja arvioi käyttöönoton tapahtuvan vuosina 2018 ja 2019. Näiden kolmen tuulipuiston kapasiteetin arvioidaan valmistuttuaan olevan 180 MW.
Lokakuussa 2016 Fortum käynnisti vähemmistöosakkeiden lunastusprosessin hankkiakseen loput Ekokem Oyj:n (nimi muutettu Fortum Waste Solutions Oy:ksi) osakkeet. Prosessi saatiin päätökseen maaliskuussa 2017, minkä jälkeen Fortum omistaa 100 % yhtiön osakkeista.
Huhtikuussa 2017 Fortum ja RUSNANO päättivät 50/50 yhteistyösopimuksesta, jonka tavoite on varmistaa mahdollisuus takuuhinnan piirissä (CSA) olevan tuulivoiman rakentamiseen Venäjällä. RUSNANO on Venäjän valtion omistama kehitysyhtiö. Fortumin ja RUSNANOn 50/50 omistama sijoitusrahasto voitti kesäkuussa 2017 Venäjän valtion tuulihuutokaupassa oikeuden rakentaa 1000 megawattia takuuhintaista tuulivoimakapasiteettia. Jokainen investointi päätetään tapauskohtaisesti sijoitusrahaston kokonaisvaltuutuksen puitteissa. Fortumin sijoitusrahastoon sijoittaman oman pääoman määrä on enintään 15 miljardia ruplaa. Pääoma sitoutuu mikäli investointipäätöksiä tehdään (noin 5 vuoden aikana).
Hafslundin omistuksen uudelleenjärjestelyt Oslon kaupungin kanssa saatiin päätökseen 4.8.2017. Fortum myi omistamansa 34,1 %:n osuuden Hafslund ASA:sta Oslon kaupungille. Fortum hankki 100 %:n osuuden Hafslund Markets AS:stä, 50 %:n osuuden Hafslund Varme AS:stä sisältäen Oslon kaupungin jätteenpolttolaitoksen Klemetsrudanlegget AS (KEA):n, nykyisin Fortum Oslo Varme AS, sekä 10 %:n osuuden Hafslund Produksjon Holding AS:stä. Järjestelyn velaton kokonaiskauppahinta oli noin 940 miljoonaa euroa.
Järjestelyn nettokauppahinta sisältäen toukokuussa 2017 saadun osingon oli noin 230 miljoonaa euroa.
Hafslund Markets ja Fortum Oslo Varme yhdistellään Fortum konserniin 1.8.2017 lähtien. Hafslund Markets yhdistellään Consumer Solutions segmenttiin. Fortumilla on operatiivinen vastuu tytäryhtiönä City Solutions -segmenttiin yhdistellystä Fortum Oslo Varmesta, jossa määräysvallattomilla omistajilla on 50 %:n osuus. Hafslund Produksjon Holding yhdisteltiin osakkuusyhtiönä ja se raportoitiin Generation segmentissä kesäkuussa 2018 tapahtuneeseen myyntiin asti. Katso lisätietoja myynnistä kohdassa 6.2.
Vuoden 2018 kolmannella neljänneksellä valmistunut lopullinen hankintamenolaskelma perustuu taseeseen per 31.7.2018. Hankintamenolaskelmaan ei tehty olennaisia muutoksia vuoden 2017 tilinpäätöksessä julkistettuihin tietoihin verrattuna.
Lokakuussa 2017 Fortum ja SUENKO perustivat yhteisyrityksen JSC Ural-Siberian Heat and Power Company (YUSTEK) vastaamaan Tyumenin alueen lämmönjakelusta Venäjällä. Fortum jatkaa yhdistetyn sähkön ja lämmön tuottajana alueella ja myy lämpöä YUSTEKille.
Joulukuussa 2017 Fortum hankki kolme aurinkovoimayhtiötä Hevel Groupilta. Pleshanovskayan (10 MW) ja Grachevskayan (10 MW) aurinkovoimalaitokset sijaitsevat Orenburgin alueella ja Bugulchanskayan (15 MW) aurinkovoimalaitos Bashkortostanin tasavallassa. Kaikki kolme voimalaitosta ovat toiminnassa ja saavat noin 15 vuoden ajan käyttöönotosta alkaen takuuhintaista (Capacity Supply Agreement, CSA) kapasitteettimaksua, joka vastaa noin 400 euroa/MWh. Laitokset otettiin käyttöön vuosina 2016 ja 2017.
| 2017 milj. euroa |
Hafslund Markets AS |
Fortum Oslo Varme AS |
Muut | Fortum yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| Maksettu vastike | 589 | 152 | 70 | 811 |
| Maksamaton vastike | 0 | 0 | 9 | 9 |
| Vastike yhteensä | 589 | 152 | 79 | 820 |
| Hankittujen nettovarojen käypä arvo | 374 | 84 | 77 | 535 |
| Kurssierot | 1 | 0 | 2 | 2 |
| Liikearvo | 215 | 69 | 1 | 286 |
| milj. euroa | Hafslund Markets AS | Fortum Oslo Varme AS | Fortum yhteensä 1) | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Hankittujen nettovarojen käyvät arvot |
Hankitun omai suuden kirjan pitoarvo |
Käypien arvojen kohdis tukset |
Käypä arvo yhteensä |
Hankitun omai suuden kirjan pitoarvo |
Käypien arvojen kohdis tukset |
Käypä arvo yhteensä |
Hankitun omai suuden kirjan pitoarvo |
Käypien arvojen kohdis tukset |
Käypä arvo yhteensä |
|
| Rahavarat | 158 | 158 | 37 | 37 | 201 | 201 | ||||
| Aineeton omaisuus | 12 | 284 | 296 | 0 | 0 | 17 | 334 | 352 | ||
| Käyttöomaisuus | 5 | 5 | 526 | 207 | 733 | 604 | 208 | 811 | ||
| Muut varat | 179 | 179 | 21 | 21 | 206 | 206 | ||||
| Laskennalliset verovelat | -19 | -68 | -88 | -21 | -50 | -71 | -46 | -129 | -175 | |
| Muu koroton vieras pääoma | -176 | -176 | -39 | -39 | -217 | -217 | ||||
| Korollinen vieras pääoma | 0 | 0 | -445 | -445 | -489 | -489 | ||||
| Hankitut nettovarat | 158 | 216 | 374 | 79 | 157 | 237 | 275 | 413 | 688 | |
| Määräysvallattomat omistajat | 0 | 0 | 0 | 51 | 102 | 153 | 51 | 102 | 153 | |
| Yhteensä | 158 | 216 | 374 | 29 | 55 | 84 | 225 | 310 | 535 |
1) Sisältää Norjan tuulipuistojen, Venäjän aurinkovoimayhtiöiden sekä muiden pienempien yrityshankintojen kautta hankitun omaisuuden kirjanpitoarvot ja käypien arvojen kohdistukset.
| milj. euroa | Hafslund Markets AS |
Fortum Oslo Varme AS |
Muut | Fortum yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| Bruttoinvestoinnit | ||||
| Rahana suoritettu vastike | 589 | 152 | 70 | 811 |
| Rahavarat hankituissa tytäryrityksissä | 158 | 37 | 6 | 201 |
| Kurssierot | 1 | 0 | 2 | 3 |
| Hankinnan rahavirta | 432 | 116 | 65 | 613 |
| Maksamaton vastike | 9 | 9 | ||
| Korollinen velka hankituissa tytäryrityksissä | 445 | 44 | 489 | |
| josta Fortumin myöntämät lainat | -213 | -213 | ||
| Hankintahinnan oikaisut velan luonteisiin eriin | 54 | 26 | 0 | 80 |
| Kurssierot | 0 | 1 | 2 | 4 |
| Bruttoinvestoinnit hankittuihin tytäryrityksiin | 486 | 375 | 121 | 982 |
| Edelliset | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | III/2018 | III/2017 | I-III/2018 | I-III/2017 | 2017 | 12kk |
| Myydyt tytäryhtiöosakkeet (brutto) | 147 | 54 | 146 | 54 | 55 | 147 |
| Myydyt osakkuus- ja yhteisyritysosakkeet (brutto) | 0 | 687 | 160 | 687 | 687 | 160 |
| Myydyt osakkeet (brutto) | 147 | 741 | 306 | 741 | 742 | 307 |
Kesäkuussa 2018 Fortum myi 10 prosentin omistusosuutensa Hafslund Produksjon Holding AS:stä Svartisen Holding AS:lle. Svartisen on norjalainen yhtiö, jonka omistajina ovat Vantaan Energia Oy, Oy Turku Energia - Åbo Energi Ab ja Oulun Seudun Sähkö. Fortum osti nyt myytävän osuuden Hafslund-omistusjärjestelyn yhteydessä vuonna 2017. Osakkeiden kauppahinta oli 160 miljoonaa euroa ja Fortum kirjasi 77 miljoonan euron myyntivoiton Generation-segmentin vuoden 2018 toisen vuosineljänneksen tulokseen.
Elokuussa 2018 Fortum myi 54 prosentin osuuden aurinkovoimayhtiöstään UK Climate Investmentsille (40%) ja Elite Alfred Bergille (14%). Kaupan kohteena olevalla yhtiöllä on Intiassa neljä toiminnassa olevaa aurinkovoimalaitosta. 'Capital recycling' -liiketoimintamallin mukaisesti myynnistä syntyvä 26 miljoonan euron tulosvaikutus on kirjattu Muut toiminnot -segmentin Vertailukelpoiseen liikevoittoon. Kaupan velaton kokonaisarvo 54 prosentin osuuden myynnistä mukaan lukien Fortumin vähemmistöosuus nettovelasta, joka ei kaupan myötä enää sisälly Fortum-konserniin, on 147 miljoonaa euroa. Lisäksi, Elite Alfred Bergillä on optio ostaa korkeintaan 16 prosentin lisäosuus Fortumilta.
Vuoden 2018 kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana ei ole ollut muita olennaisia yritysmyyntejä.
Fortum myi 34,1% :n omistusosuutensa Hafsund ASA:ssa Oslon kaupungille 3.8.2017 osana Hafslundin omistuksen uudelleenjärjestelyä. Fortum kirjasi 324 miljoonan euron verovapaan myyntivoiton Muut-segmenttiin vuoden 2017 kolmannella neljänneksellä. Myyntivoitto sisältää transaktiokulut ja se vastaa 0,36 euron osakekohtaista tulosta.
Marraskuussa 2017 Fortum myi 51%:n omistusosuutensa norjalaisesta sähkömyyntiyhtiöstä Røyken Kraft AS:stä vähemmistöosakkaalle Røyken Energiverk AS:lle. Yhtiö hankittiin osana Hafslund Markets AS:n konsernia Haslundin omistuksen uudelleenjärjestelyssä.
Heinäkuussa 2017 Fortum myi puolalaisen kaasunjakeluyhtiön DUON Dystrybucja S.A.:n koko osakekannan Infracapitalille. Infracapital on M&G Investmentsiin kuuluva infrastruktuuri-investointeihin keskittyvä rahastoyhtiö. DUON Dystrybucja S.A. toimii Puolassa verkkokaasun ja nesteytetyn maakaasun jakeluyhtiönä. Fortum hankki yhtiön vuonna 2016 osana sähkön- ja kaasunmyyntiyhtiö DUONin yritysostoa (nykyisin Fortum Markets Polska S.A.). Fortum kirjasi Consumer Solutions -segmentin vuoden 2017 kolmannen neljänneksen tulokseen 2 miljoonan euron myyntivoiton ennen veroja.
Tuloverot tammi-syyskuulta 2018 olivat 118 miljoonaa euroa (I-III/2017: 186). Efektiivinen tuloverokanta tuloslaskelman mukaan oli 15,1 % (I-III/2017: 22,9 %). Vertailukelpoinen efektiivinen tuloverokanta, ilman osuutta osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta, verovapaita myyntivoittoja, verokantojen muutoksia sekä muita merkittäviä kertaluontoisia tuloveroeriä, oli 21,2 % (I-III/2017: 19,1 %)
Merkittävä kertaluontoinen tuloveroerä vuoden 2017 toisella neljänneksellä liittyi Ruotsin valitustuomioistuimelta saatuun päätökseen. Vuosilta 2009-2012 Fortumin oli maksettava ylimääräistä veroa ja korkoa, yhteensä 1 175 miljoonaa Ruotsin kruunua (122 miljoonaa euroa).
Fortum on aikaisempina vuosina maksanut veroja liittyen käynnissä oleviin verokiistoihin. Valitusprosessit ovat kesken ja lainopillisten arvioiden sekä niitä tukevien lausuntojen perusteella maksut on kirjattu saamiseksi, 141 miljoonaa euroa (vuoden 2017 lopussa: 142), sisältyen verosaamisiin. Katso lisätietoja liitetiedosta 20 Oikeudenkäynnit ja viranomaismenettelyt.
Vuoden 2017 osingonjaosta, 1,10 euroa osaketta kohti, yhteensä 977 miljoonaa euroa, päätettiin yhtiökokouksessa 28.3.2018. Osinko maksettiin 10.4.2018.
Vuoden 2016 osingonjaosta, 1,10 euroa osaketta kohti, yhteensä 977 miljoonaa euroa, päätettiin yhtiökokouksessa 4.4.2017. Osinko maksettiin 13.4.2017.
| milj. euroa | 30.9.2018 | 30.9.2017 | 31.12.2017 |
|---|---|---|---|
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 1 064 | 467 | 467 |
| Laskentakäytännön muutosten vaikutus (IFRS 15) 1) | 20 | 0 | 0 |
| Kirjanpitoarvo 1.1. | 1 083 | 467 | 467 |
| Tytäryhtiöhankinnat | 16 | 638 | 637 |
| Käyttöomaisuusinvestoinnit | 36 | 10 | 18 |
| Päästöoikeuksien muutos | -3 | -6 | 0 |
| Poistot | -60 | -20 | -30 |
| Myynnit | -6 | 0 | 0 |
| Uudelleenryhmittelyt | 32 | 10 | 14 |
| Muuntoerot ja muut muutokset | 0 | -22 | -41 |
| Kirjanpitoarvo kauden lopussa | 1 097 | 1 076 | 1 064 |
1) Katso lisätietoja liitetiedossa 2 Laadintaperiaatteet vuoden 2018 ensimmäisen vuosineljänneksen osavuosikatsauksessa.
| Liikearvon osuus aineettomista hyödykkeistä | |||
|---|---|---|---|
| milj. euroa | 30.9.2018 | 30.9.2017 | 31.12.2017 |
| Kirjanpitoarvoon sisältyvä liikearvo kauden alussa | 613 | 353 | 353 |
| Yrityshankinnat 1) | 0 | 291 | 286 |
| Muuntoerot ja muut muutokset | -4 | -12 | -27 |
| Kirjanpitoarvoon sisältyvä liikearvo kauden lopussa | 609 | 633 | 613 |
1) Katso lisätietoja liitetiedosta 6 Yrityshankinnat ja -myynnit
| milj. euroa | 30.9.2018 | 30.9.2017 | 31.12.2017 |
|---|---|---|---|
| Kirjanpitoarvo kauden alussa | 10 510 | 9 930 | 9 930 |
| Tytäryhtiöhankinnat | 10 | 796 | 811 |
| Käyttöomaisuusinvestoinnit | 348 | 472 | 672 |
| Ydinvoiman käytöstäpoistamiskulut | -16 | -5 | -6 |
| Vähennykset | -2 | -6 | -8 |
| Poistot | -336 | -316 | -434 |
| Myynnit | -136 | -53 | -53 |
| Uudelleenryhmittelyt | -32 | -10 | -14 |
| Muuntoerot ja muut muutokset | -378 | -206 | -389 |
| Kirjanpitoarvo kauden lopussa | 9 969 | 10 603 | 10 510 |
| milj. euroa | 30.9.2018 | 30.9.2017 | 31.12.2017 |
|---|---|---|---|
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 1 900 | 2 112 | 2 112 |
| Laskentakäytännön muutosten vaikutus (IFRS 9)1) | 166 | - | - |
| Kirjanpitoarvo 1.1. | 2 066 | 2 112 | 2 112 |
| Osakkuusyritysten hankinnat | 3 895 | 94 | 135 |
| Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta | 82 | 114 | 148 |
| Saadut osingot | -53 | -58 | -58 |
| Myynnit | -83 | -365 | -363 |
| Muutos osakaslainoissa, jotka luokiteltu osuuksiksi yhteisyrityksissä | 25 | - | - |
| Uudelleenryhmittelyt | 20 | - | - |
| Pääoman palautukset | -10 | 0 | 0 |
| Osakkuusyritysten muut laajan tuloksen erät | 1 | 1 | -3 |
| Muuntoerot ja muut muutokset | -80 | -40 | -71 |
| Kirjanpitoarvo kauden lopussa | 5 862 | 1 858 | 1 900 |
1) Katso lisätietoja liitetiedossa 2 Laadintaperiaatteet vuoden 2018 ensimmäisen vuosineljänneksen osavuosikatsauksessa.
Teollisuuden Voima Oyj:n (TVO) rakentamaa Olkiluoto 3 -ydinvoimalaa rahoitetaan ulkoisilla lainoilla, osakeanneilla ja osakaslainoilla TVO:n osakkeenomistajien välisten osakassopimusten perusteella. TVO:n osakaslaina, 145 miljoonaa euroa, luokiteltiin 1.1.2018 alkaen osuudeksi yhteisyrityksissä. Katso lisätietoja liitetiedossa 2 Laadintaperiaatteet vuoden 2018 ensimmäisen vuosineljänneksen osavuosikatsauksessa. Fortumin osakassaaminen liittyen Olkiluoto 3 -ydinvoimalan rakentamiseen oli 30.9.2018 170 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi Fortum on sitoutunut antamaan projektille korkeintaan 63 miljoonaa euroa lisärahoitusta.
Elokuussa 2018 Fortum myi 54 prosentin osuuden aurinkovoimayhtiöstään, jonka myötä tytäryhtiö uudelleenryhmiteltiin yhteisyritykseksi.
Lisätietoa hankinnoista liitetiedossa 6 Yrityshankinnat ja -myynnit.
Fortumin osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta vuoden 2018 kolmannella neljänneksellä oli 12 miljoonaa euroa (III/2017: 21), josta Territorial Generating Company 1:n (TGC-1) osuus oli 9 miljoonaa euroa (III/2017: 8) ja Stockholm Exergin (entinen Fortum Värme) osuus 3 miljoonaa euroa (III/2017: -5). Vuoden 2017 kolmannen neljänneksen tulos sisältää 9 miljoonaa euroa vuoden 2017 kolmannella neljänneksellä myydystä Hafslund ASA:n tuloksesta.
Fortumin laadintaperiaatteiden mukaisesti Uniper SE:n ja TGC-1:n (sekä vuonna 2017 Hafslund ASA:n) tulos sisältyy Fortumin lukuihin edellisen neljänneksen julkaistujen lukujen perusteella, sillä tavallisesti viimeisin osavuosikatsaus ei ole vielä saatavilla. Katso lisätietoa Uniperin hankinnasta liitetiedosta 6 Yrityshankinnat ja -myynnit.
Fortumin osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta tammi-syyskuulta 2018 oli 82 miljoonaa euroa (I-III/2017: 114), josta Territorial Generating Company 1:n (TGC-1) osuus oli 38 miljoonaa euroa (I-III/2017: 28) ja Stockholm Exergin osuus 40 miljoonaa euroa (I-III/2017: 40). Vuoden 2017 kolmen ensimmäisen neljänneksen tulos sisältää 40 miljoonaa euroa vuoden 2017 kolmannella neljänneksellä myydystä Hafslund ASA:n tuloksesta.
Lisätietoa osakkuus- ja yhteisyritysten osuuksien myynnistä, katso liitetieto 6.2 Yritysmyynnit.
Vuoden 2018 kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana Fortum sai osakkuus- ja yhteisyrityksistään osinkoa 53 miljoonaa euroa (I-III/2017: 58), josta Stockholm Exergiltä saatu osinko oli 39 miljoonaa euroa (I-III/2017: 21). Saadut osingot vuoden 2017 kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana sisältää 23 miljoonaa euroa Hafslund ASA:lta.
| Tasearvo | Käypä arvo |
Tasearvo | Käypä arvo |
|
|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | 30.9.2018 | 30.9.2018 | 31.12.2017 | 31.12.2017 |
| Pitkäaikaiset lainasaamiset osakkuusyrityksiltä | 632 | 655 | 656 | 689 |
| Pitkäaikaiset lainasaamiset yhteisyrityksiltä | 59 | 68 | 208 | 229 |
| Rahoitusleasingsaamiset yhteisyrityksiltä | 37 | 37 | 41 | 41 |
| Muut pitkäaikaiset korolliset saamiset | 50 | 50 | 106 | 111 |
| Pitkäaikaiset korolliset saamiset yhteensä | 778 | 810 | 1 010 | 1 071 |
| Lyhytaikaiset korolliset saamiset | 461 | 461 | 395 | 395 |
| Korolliset saamiset yhteensä | 1 239 | 1 271 | 1 406 | 1 466 |
Pitkäaikaisiin lainasaamisiin sisältyy saamisia osakkuus- ja yhteisyrityksiltä yhteensä 729 miljoonaa euroa (vuoden 2017 lopussa: 905). Näihin sisältyy saamisia 615 miljoonaa euroa (vuoden 2017 lopussa: 638) ruotsalaisilta ydinvoima-osakkuusyrityksiltä OKG AB:lta ja Forsmarks Kraftgrupp AB:lta, joita rahoitetaan pääsääntöisesti osakaslainoilla osakkaiden omistusosuuksien suhteessa.
Rahoitusleasingsaamiset liittyvät Tjumenin alueella sijaitsevan kaukolämpöputkiston vuokraukseen yhteisyritykselle YUSTEKille.
Korolliset saamiset sisältää myös 78 miljoonan euron (vuoden 2017 lopussa: 102) saamisen venäläiseltä kaasunjalostus- ja petrokemianyhtiöltä SIBURilta liittyen myytyihin OOO Tobolsk CHP:n osakkeisiin.
Lyhytaikaiset korolliset saamiset sisältää 430 miljoonaa euroa (vuoden 2017 lopussa: 363) pantattuja rahavaroja, jotka on pääasiassa annettu vakuudeksi hyödykejohdannaispörsseille. EMIR-asetus edellyttää täysimääräisiä vakuuksia.
Vuoden 2016 lopussa Nasdaqin markkinatakaus termiinisopimuksille päättyi ja kaupankäynti siirtyi termiineistä päivittäin selvitettäviin futuureihin. Fortumin rahavirtalaskelmassa futuurien päivittäinen selvitys näytetään käyttöpääoman muutoksessa, kun taas pantattujen rahavarojen muutokset esitetään investointien rahavirrassa.
| Nettovelka | |||
|---|---|---|---|
| milj. euroa | 30.9.2018 | 30.9.2017 | 31.12.2017 |
| Korolliset velat | 5 975 | 4 951 | 4 885 |
| Likvidit varat | 731 | 3 877 | 3 897 |
| Nettovelka | 5 244 | 1 075 | 988 |
Nettovelka lasketaan korollisten velkojen ja likvidien varojen erotuksena vähentämättä korollisia saamisia, määrältään 1 239 miljoonaa euroa (vuoden 2017 lopussa: 1 406). Korolliset saamiset sisältävät pääasiassa pitkäaikaiset osakaslainat osittain omistetuille ydinvoimayhtiöille. Katso lisätietoja liitetiedosta 12 Korolliset saamiset.
| Korolliset velat | Tasearvo | Käypä arvo |
Tasearvo | Käypä arvo |
|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | 30.9.2018 | 30.9.2018 | 31.12.2017 | 31.12.2017 |
| Joukkovelkakirjalainat | 2 493 | 2 630 | 2 943 | 3 143 |
| Lainat rahoituslaitoksilta | 1 874 | 1 935 | 283 | 303 |
| Takaisinlainaus Valtion ydinjätehuoltorahastosta | 1 158 | 1 217 | 1 129 | 1 192 |
| Muut pitkäaikaiset korolliset velat 1) | 324 | 369 | 324 | 373 |
| Pitkäaikaiset korolliset velat yhteensä 2) | 5 849 | 6 151 | 4 679 | 5 011 |
| Lyhytaikaiset korolliset velat | 126 | 126 | 206 | 207 |
| Yhteensä | 5 975 | 6 277 | 4 885 | 5 218 |
2) Tasearvot sisältävät pitkäaikaisen lainan lyhytaikaisen osuuden 822 miljoonaa euroa (vuoden 2017 lopussa: 560). 1) Sisältää lainat suomalaisilta eläkelaitoksilta 43 miljoonaa euroa (vuoden 2017 lopussa: 48) ja muita lainoja 281 miljoonaa euroa (vuoden 2017 lopussa: 276).
Takaisinlainaus Valtion ydinjätehuoltorahastosta sisältää Loviisan ydinvoimalaitokseen liittyvän osan sekä lainauksen TVO:n kautta.
Vuoden 2018 ensimmäisen neljänneksen aikana Fortum lisäsi takaisinlainaustaan Valtion ydinjätehuoltorahastosta ja Teollisuuden Voimalta 29 miljoonalla eurolla yhteensä 1 158 miljoonaan euroon. Maaliskuussa Fortum maksoi takaisin kaksi SEK määräistä joukkovelkakirjalainaa vastaarvolta 413 miljoonaa euroa (4,15 miljardia Ruotsin kruunua). Kesäkuussa Fortum Oyj nosti 1,75 miljardia euroa lainaa Uniper-tarjoukseen liityvästä valmiusluotosta.
Lyhytaikainen rahoitus sisälsi syyskuun 2018 lopussa 106 miljoona euroa (vuoden 2017 lopussa: 113) Credit Support Annex sopimuksia. Korollinen velka laski toisen neljänneksen aikana 66 miljoonaa euroa 6 041 miljoonasta eurosta 5 975 miljoonaan euroon.
Pääasiassa euro- ja Ruotsin kruunumääräisistä lainoista koostuvan lainasalkun keskimääräinen korkokulu tilinpäätöspäivänä oli 1,6 % (vuoden 2017 lopussa: 2,4 %). Osa ulkoisista lainoista, 716 miljoonaa euroa (vuoden 2017 lopussa: 773), on vaihdettu johdannaissopimuksilla Venäjän ruplamääräisiksi. Näiden lainojen keskimääräinen korkokulu kauden lopussa oli 7,9 % sisältäen Venäjän ruplasuojauksen kulut (vuoden 2017 lopussa: 9,5 %). Koko lainasalkun keskimääräinen korkokulu johdannaisineen oli kauden lopussa 2,4 % (vuoden 2017 lopussa: 3,6 %).
| milj. euroa | 30.9.2018 |
|---|---|
| 2018 1) | 160 |
| 2019 | 803 |
| 2020 | 67 |
| 2021 | 2 266 |
| 2022 | 1 039 |
| 2023 ja myöhemmin | 1 640 |
| Yhteensä | 5 975 |
1) Sisältäen käteisvakuuksia 106 miljoonaa euroa perustuen Credit Support Annex sopimuksiin. Saatu raha on kirjattu lyhytaikaisiin velkoihin.
| Likvidit varat | |||
|---|---|---|---|
| milj. euroa | 30.9.2018 | 30.9.2017 | 31.12.2017 |
| Talletukset ja arvopaperit, joiden maturiteetti yli 3 kuukautta | 31 | 1 023 | 715 |
| Rahat ja pankkisaamiset | 699 | 2 853 | 3 182 |
| Yhteensä | 731 | 3 877 | 3 897 |
Likvidit varat vähenivät vuoden 2018 kolmannen neljänneksen aikana 39 miljoonaa euroa, 770 miljoonasta eurosta 731 miljoonaan euroon.
Likvidit varat sisältävät talletuksia ja rahaa pankkitileillä 527 miljoonaa euroa ja yritystodistuksia 204 miljoonaa euroa. Talletukset ja arvopaperit koostuvat määräaikaisista talletuksista ja yritystodistuksista, joiden maturiteetti on yli 3 mutta alle 12 kuukautta. Sijoitusten keskikorko ilman Venäjän talletuksia 30.9.2018 oli -0,03 % (vuoden 2017 lopussa: -0,27 %). PAO Fortumissa likvidien varojen määrä oli 289 miljoonaa euroa (vuoden 2017 lopussa: 246), sisältäen pankkitalletuksia EUR 252 miljoonaa (vuoden 2017 lopussa: 231), joiden keskimääräinen korkotuotto tilinpäätöspäivänä oli 7,2 %.
Likvideistä varoista 268 miljoonaa euroa (vuoden 2017 lopussa: 3 348) on talletettu sellaisten vastapuolien kanssa, joilla on hyvä (investment grade) luottoluokitus. Lisäksi 463 miljoonaa euroa (vuoden 2017 lopussa: 549) on talletettu sellaisten vastapuolien kanssa, jotka konsernin luotonvalvonta on erikseen arvioinut ja hyväksynyt.
Syyskuun 2018 lopussa luottolimiittien yhteismäärä ja nostamaton määrä oli 1,8 miljardia euroa (vuoden 2017 lopussa: 1,8). Vuoden vaihteessa Uniper-tarjoukseen liittyen Fortumilla oli omalla ilmoituksella käytettävissään sitoumukset 12,0 miljardin euron luottolimiittiin 10:stä yhteistyöpankista. Helmikuussa 2018 luottolimiittien määrä laskettiin 3,8 miljardiin euroon ja kesäkuussa 2018 1,75 miljardin lainan noston jälkeen koko Uniper- tarjoukseen liittyvä luottolimiitti mitätöitiin.
Fortum omistaa Suomessa Loviisan ydinvoimalaitoksen. Fortumin konsernitaseen erät Osuus valtion ydinjätehuoltorahastosta ja Ydinvoimaan liittyvät varaukset liittyen ydinjätehuoltoon koskevat Loviisan ydinvoimalaa.
Fortumilla on myös vähemmistöosuuksia ydinvoimayhtiöissä, joita ovat Teollisuuden Voima Oyj (TVO) Suomessa sekä omistukset OKG Aktiebolagissa (OKG) ja Forsmarks Kraftgrupp AB:ssa (Forsmark) Ruotsissa. Vähemmistöosuudet on luokiteltu osakkuus- ja yhteisyrityksiksi ja konsolidoidaan pääomaosuusmenetelmällä. Yhtiöt Suomessa ja Ruotsissa toimivat omakustannusperiaatteella. Omistajat ostavat sähköä paikallisen kirjanpitokäytännön mukaisesti lasketulla tuotantokustannushinnalla, joka sisältää myös poistot, korkokulut ja tuotantoverot.
Sekä Suomessa että Ruotsissa ydinvoimaoperaattorit ovat lakisääteisesti velvollisia huolehtimaan laitosten käytöstäpoistamisesta ja käytetyn polttoaineen loppusijoituksesta (ydinjätehuolto). Molemmissa maissa ydinvoimaoperaattorit ovat velvoitettuja turvaamaan ydinjätehuollon rahoittamisen suorittamalla maksuja viranomaisten hallinnoimiin ydinjäterahastoihin. Ydinvoimaoperaattoreiden pitää myös antaa vakuuksia taatakseen riittävät varat laitosten tulevista käytöstäpoistoista ja käytetyn polttoaineen loppusijoituksesta aiheutuvien kustannusten kattamiseksi.
14.1 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat kokonaan omistetuissa ydinvoimalaitoksissa, Loviisa
| milj. euroa | 30.9.2018 | 30.9.2017 | 31.12.2017 |
|---|---|---|---|
| Taseeseen sisältyvät erät | |||
| Ydinvoimaan liittyvät varaukset | 854 | 851 | 858 |
| Fortumin osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta | 854 | 851 | 858 |
| Lainmukainen vastuu ja osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta | |||
| Ydinjätehuoltovastuu Suomen ydinenergialain mukaan | 1 161 | 1 141 | 1 161 |
| Rahastotavoite | 1 153 | 1 125 | 1 153 |
| Fortumin osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta | 1 153 | 1 125 | 1 125 |
| Taseeseen kirjaamaton rahasto-osuus | 299 | 274 | 267 |
Työ- ja elinkeinoministeriön joulukuussa 2017 tekemään päätökseen perustuva lainmukainen vastuu 30.9.2018 oli yhteensä 1 161 miljoonaa euroa.
Lainmukainen vastuu perustuu vuosittain tehtävään kustannusarvioon sekä joka kolmas vuosi tehtävään tekniseen suunnitelmaan. Uusi tekninen suunnitelmaa valmistui vuonna 2016. Uuden teknisen suunnitelman myötä lainmukainen vastuu kasvoi johtuen käytetyn ydinpolttoaineen välivarastointiin ja loppusijoittamiseen liittyvien kustannusarvioiden päivityksestä. Lainmukainen vastuu määritetään olettaen, että laitoksen käytöstäpoisto tapahtuisi arviointivuotta seuraavan vuoden alussa.
Suomen ydinenergialain mukaisesti Fortumilla on velvoite kattaa lainmukainen vastuunsa kokonaisuudessaan Valtion ydinjätehuoltorahaston kautta. Viranomaiset päättävät Fortumin rahastotavoitteen Valtion ydinjätehuoltorahastossa samassa yhteydessä, kun lainmukaisen vastuun määrä päätetään vuosittain joulukuussa. Fortum suorittaa ydinjätehuoltomaksuja Valtion ydinjätehuoltorahastoon kyseisten päätösten mukaisesti. Nykyinen rahastotavoite perustuu joulukuun 2017 päätökseen ja on yhteensä 1 153 miljoonaa euroa.
Ydinvoimaan liittyvät varaukset sisältävät käytöstäpoistamista ja käytetyn polttoaineen loppusijoittamista varten tehdyt varaukset. IAS 37:n mukaan lasketut ydinvoimaan liittyvät varaukset pienenivät 4 miljoonaa euroa vuoden 2017 lopusta ja olivat 854 miljoonaa euroa 30.9.2018. Varaukset perustuvat samoihin tulevien kustannusten kassavirtoihin kuin lainmukainen vastuu, mutta lainmukaista vastuuta ei diskontata nykyarvoon.
Fortumin osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta 30.9.2018 oli 1 153 miljoonaa euroa, kun taas rahasto-osuuden tasearvo vastaavalla hetkellä oli 854 miljoonaa euroa. Fortumin rahasto-osuuden tasearvo ei saa ylittää IFRS:n mukaisesti laskettua varauksen määrää taseessa. Rahasto on IFRS:n näkökulmasta ylirahastoitu yhteensä 299 miljoonaa euroa. Niin kauan kuin ydinjätehuoltorahasto pysyy IFRS:n näkökulmasta ylirahoitettuna, kirjataan positiivinen vaikutus liikevoittoon, kun varaus kasvaa enemmän kuin nettomaksut ydinjätehuoltorahastoon. Negatiivinen kirjaus kirjataan liikevoittoon aina, kun nettomaksut ydinjätehuoltorahastoon ovat suuremmat kuin varauksen kasvu. Edellä mainittua kirjausta ei sisällytetä Fortumin vertailukelpoiseen liikevoittoon, katso liitetieto 4 Tiedot segmenteittäin.
Suomalaisilla Valtion ydinjätehuoltorahaston osapuolilla on mahdollisuus ottaa lainaa rahastolta tietyin ehdoin. Fortum on käyttänyt oikeuttaan lainata rahastolta ja pantannut Kemijoki Oy:n osakkeita vakuudeksi. Lainat uusitaan vuosittain. Katso liitetieto 13 Korollinen nettovelka sekä liitetieto 18 Pantatut varat ja vastuut.
OKG, Forsmark ja TVO ovat omakustannusperiaatteella toimivia yrityksiä, joista omistajat ostavat sähköä tuotantokustannuksia vastaavaan hintaan sisältäen myös poistot, korkokulut ja tuotantoverot. Fortum kirjaa laskutetut kustannukset paikallisten kirjanpitosäännösten mukaisina. Laskutetun sähköntuotantokustannuksen lisäksi Fortum kirjaa IFRS-oikaisuja Fortumin laadintaperiaatteiden mukaisesti. Oikaisut sisältävät myös Fortumin osuudet yhtiöiden ydinjäterahastoista ja ydinvoimaan liittyvistä varauksista.
Alla olevissa taulukoissa on esitetty yhtiöiden ydinjäterahastojen ja -varausten määrät (100%) sekä Fortumin osuudet näistä.
| TVO:n ydinvoimaan liittyvät varat ja velat (100 %) | |||
|---|---|---|---|
| milj. euroa | 30.9.2018 | 30.9.2017 | 31.12.2017 |
| TVO:n taseeseen sisältyvät erät | |||
| Ydinvoimaan liittyvät varaukset | 975 | 973 | 953 |
| TVO:n osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta | 975 | 973 | 953 |
| joista Fortumin nettomääräinen osuus pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltynä | 0 | 0 | 0 |
| TVO:n lainmukainen vastuu ja osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta | |||
| Ydinjätehuoltovastuu Suomen ydinenergialain mukaan | 1 482 | 1 450 | 1 482 |
| Osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta | 1 471 | 1 428 | 1 437 |
| Taseeseen kirjaamaton rahasto-osuus | 496 | 455 | 484 |
TVO:n lainmukainen vastuu ja osuus rahastosta perustuvat samoihin periaatteisiin kuin yllä on kuvattu Loviisan ydinvoimalan osalta.
TVO:n osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta Suomessa on IFRS-näkökulmasta ylirahoitettu 496 miljoonaa euroa (josta Fortumin osuus on 132 miljoonaa euroa), koska TVO:n osuus rahastosta 30.9.2018 oli 1 471 miljoonaa euroa ja tasearvo 975 miljoonaa euroa.
Suomalaisilla Valtion ydinjätehuoltorahaston osapuolilla on mahdollisuus ottaa lainaa rahastolta tietyin ehdoin. Fortum käyttää oikeuttaan lainata rahastolta TVO:n kautta omistusosuutensa mukaisesti. Katso lisätietoja liitetiedosta 13 Korollinen nettovelka.
| milj. euroa | 30.9.2018 | 30.9.2017 | 31.12.2017 |
|---|---|---|---|
| OKG:n ja Forsmarkin ydinvoimaan liittyvät varat ja velat 1) | |||
| Ydinvoimaan liittyvät varaukset | 3 253 | 3 423 | 3 398 |
| Osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta | 3 037 | 3 131 | 3 105 |
| Nettomäärä | -216 | -293 | -293 |
| joista Fortumin nettomääräinen osuus pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltynä | -89 | -116 | -114 |
1) Kirjattu Fortumin laadintaperiaatteiden mukaan. Yhtiöiden erillistilinpäätöksiä ei laadita IFRS-standardien mukaan.
Ydinvoimaoperaattorien omistama Svensk Kärnbränslehantering AB (SKB) huolehtii Ruotsissa kaikesta ydinjätehuollosta ydinvoimaoperaattorien puolesta. SKB:n toimintaa rahoittaa Ruotsin Valtion Ydinjätehuoltorahasto, joka puolestaan on ydinvoimaoperaattoreiden rahoittama.
Ydinjätehuoltomaksujen lisäksi ydinvoimayhtiöt antavat takauksia kattamattomien vastuiden ja ennakoimattomien tapahtumien vakuudeksi. Fortumin antamat takaukset ydinvoima-osakkuusyritysten puolesta esitetään liitetiedossa 18 Pantatut varat ja vastuut.
Ydinjätehuoltomaksujen ja -vastuiden tarkistus tehdään kolmen vuoden välein viranomaispäätöksellä Ruotsin ydinturvallisuusviranomaisen (Strålsäkerhetsmyndigheten, SSM) esityksestä. Esitys perustuu SKB:n laatimaan kustannusarvioon. SKB on tehnyt uuden teknisen suunnitelman vuonna 2016. Vuonna 2017 SKB lähetti ehdotetun teknisen suunnitelman SSM:lle, jonka jälkeen Ruotsin hallitus päätti ydinjätemaksuista ja vastuista vuosille 2018-2020. Ydinjätemaksut perustuvat tulevaisuuden kustannusennusteisiin olettaen, että ydinvoimalan yksiköiden käyttöikä on 50 vuotta (aikaisemmin 40 vuotta).
| Ympäristövaraukset | Muut varaukset | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | 30.9.2018 | 30.9.2017 | 31.12.2017 | 30.9.2018 | 30.9.2017 | 31.12.2017 |
| Varaukset kauden alussa | 43 | 47 | 47 | 79 | 82 | 82 |
| Yrityshankinnat | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 7 |
| Varausten lisäys | 0 | 1 | 0 | 6 | 27 | 31 |
| Käytetyt varaukset | 0 | 0 | 0 | -21 | -13 | -35 |
| Käyttämättömien varausten purku | 0 | 0 | 0 | -2 | -3 | -10 |
| Diskonttauksen purkautuminen | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Kurssierot ja muut muutokset | -1 | -3 | -4 | -3 | 3 | 4 |
| Varaukset kauden lopussa | 42 | 45 | 43 | 60 | 95 | 79 |
| Lyhytaikaiset varaukset 1) | 0 | 1 | 0 | 17 | 6 | 22 |
| Pitkäaikaiset varaukset | 42 | 43 | 43 | 43 | 89 | 57 |
1) Sisältyy tase-erään ostovelat ja muu lyhytaikainen vieras pääoma.
Ympäristövaraukset muodostuvat pääasiassa kaatopaikkojen peitto- ja valvontavelvoitteista sekä saastuneiden alueiden puhdistusvelvoitteista. Varauksista suurimman osan arvioidaan tulevan käytetyksi seuraavien 10-15 vuoden kuluessa.
Inkoon hiilivoimalaitoksen käytöstäpoistamisvaraus sisältyy muihin varauksiin.
| milj. euroa | 30.9.2018 | 30.9.2017 | 31.12.2017 |
|---|---|---|---|
| Vuoden sisällä erääntyvät | 30 | 17 | 23 |
| Yli vuoden, mutta viiden vuoden sisällä erääntyvät | 76 | 66 | 72 |
| Yli viiden vuoden kuluttua erääntyvät | 77 | 59 | 65 |
| Yhteensä | 183 | 142 | 160 |
| milj. euroa | 30.9.2018 | 30.9.2017 | 31.12.2017 |
|---|---|---|---|
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 361 | 426 | 362 |
Fortum on sitoutunut rahoittamaan enintään 89 miljoonalla eurolla Voimaosakeyhtiö SF:ää liittyen sen osuuteen Fennovoiman ydinvoimahankkeeseen Suomessa. Lisäksi Fortumin jäljellä oleva suora rahoitussitoumus liittyen jätepolttoainetta käyttävään sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokseen Liettuan Kaunaksessa on enintään 7 miljoonaa euroa. Voimalaitosinvestointi toteutetaan Fortumin ja Lietuvos Energijan yhdessä omistaman Kauno Kogeneracinė Jėgainėn kautta.
Fortum on myös sitoutunut osallistumaan korkeintaan 13 miljoonalla eurolla yhteisyritykseen Numaligarh Refinery Limitedin (NRL) ja Chempoliksen kanssa. Yhteisyritys rakentaa ja operoi biojalostamoa Assamissa, Intiassa.
Lisätietoa osakkuus- ja yhteisyritysten osakaslainasitoumuksista, katso liitetieto 12 Korolliset saamiset.
Kesäkuussa 2018 Ruotsin hallitus hyväksyi lainsäädännön liittyen Ruotsin kansalliseen strategiaan EU:n vesipolitiikkadirektiivin implementoinnista. Suurimmat vesivoimayhtiöt perustavat yhteisen vesivoimarahaston rahoittamaan tarvittavat ympäristötoimenpiteet. Rahaston rahoituskatto on 10 miljardia Ruotsin kruunua, joka maksetaan 20 vuoden aikana ja suurimmat toimijat rahoittavat rahastoa vesivoiman tuotannon markkinaosuuksien suhteessa. Fortumin osuuden oletetaan olevan 20-25% rahaston kokonaisrahoituksesta.
| milj. euroa | 30.9.2018 | 30.9.2017 | 31.12.2017 |
|---|---|---|---|
| Omasta puolesta pantatut varat | |||
| Lainoista | |||
| Pantit | 288 | 288 | 300 |
| Kiinteistökiinnitykset | 137 | 137 | 177 |
| Muista sitoumuksista | |||
| Pantit | 393 | 390 | 346 |
| Kiinteistökiinnitykset | 21 | 141 | 141 |
| Muiden puolesta pantatut varat | |||
| Pantit | 34 | 11 | 12 |
| Vastuut omasta puolesta | |||
| Muut vakuudet ja vastuut | 161 | 173 | 161 |
| Vastuut osakkuus- ja yhteisyritysten puolesta | |||
| Takaukset | 562 | 609 | 598 |
Valtion ydinjätehuoltorahaston osapuolilla on mahdollisuus ottaa lainaa rahastosta. Fortumilla on tätä lainaa varten vakuutena Kemijoki Oy:n osakkeita. Pantattuina olevien osakkeiden arvo 30.9.2018 oli 269 miljoonaa euroa (vuoden 2017 lopussa: 269).
Virolainen Fortum Tartu (Fortumin omistusosuus 60 %) on antanut kiinteistökiinnityksiä arvoltaan 96 miljoonaa euroa (vuoden 2017 lopussa: 96) lainan vakuudeksi. Fortumin eläkesäätiön myöntämän lainan vakuudeksi on annettu 41 miljoonan euron (vuoden 2017 lopussa: 41) kiinteistökiinnitykset.
Ensimmäisen neljänneksen aikana Venäjän aurinkopuistojen lainojen vakuutena olleet kiinnitykset vapautettiin (vuoden 2017 lopussa: 41).
Lisätietoja näihin kiinnityksiin liittyvistä korollisista veloista on liitetiedossa 13 Korollinen nettovelka.
Pantit -erään sisältyy myös pantattuja rahavaroja 393 miljoonaa euroa (vuoden 2017 lopussa: 346), jotka on annettu Nasdaq Commodities Europessa, kansainvälisissä ICE- ja EEX-pörsseissä sekä Puolan sähköpörssissä (TGE) käytävän sähkö- ja maakaasukaupan sekä hiilidioksidipäästöoikeuksilla käytävän kaupan vakuudeksi. Katso myös liitetieto 12 Korolliset saamiset.
Fortum on antanut Valtion ydinjätehuoltorahastolle vakuudeksi suomalaisiin voimalaitoksiin liittyviä kiinteistökiinnityksiä arvoltaan 21 miljoonaa euroa (vuoden 2017 lopussa: 141). Vakuudet on annettu turvaamaan kattamattomat lainmukaiset vastuut ja mahdolliset odottamattomat tapahtumat liittyen Loviisan ydinvoimalan käytöstäpoistosta ja ydinjätteen loppusijoituksesta aiheutuviin tuleviin kustannuksiin. Suomen ydinenergialain mukaan Fortum on velvoitettu maksamaan tarvittavat varat Valtion ydinjätehuoltorahastoon kattaakseen lainmukaiset vastuut. Mahdollinen kattamaton lainmukainen vastuu liittyy rahastolle suoritettavien maksujen jaksottamiseen. Kiinnitysten arvo tarkistetaan vuosittain toisen neljänneksen aikana perustuen edellisvuoden vaihteessa päivitettyyn lainmukaiseen vastuuseen ja rahastotavoitteeseen.
Katso lisää liitetiedosta 14 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat.
Muiden puolesta pantatut varat sisältävät rahavaroja, jotka on annettu vakuudeksi Nasdaq Clearing AB:lle kattamaan Fortumin osuuden Commodity Market Default Fundista (vakuusrahasto). Vakuusrahasto on keskinäinen rahasto, johon kaikki Pohjoismaisen hyödykepörssin (OMX Nasdaq Commodities) osapuolet antavat markkinariskiinsä pohjautuvan vakuuden. Rahasto kattaa jäsenten tappioista aiheutuvat mahdolliset laiminlyönnit, joita jäsenten omat vakuudet eivät kata. Pantatun määrän kasvu johtuu syyskuussa maksetusta täydennyksestä. Katso myös liitetieto 12 Korolliset saamiset.
Fortum omistaa Suomessa Meri-Porin hiililauhdevoimalan, johon Teollisuuden Voima Oyj:llä (TVO) on sopimukseen perustuva 45,45 %:n osallistumisoikeus. Osallistumissopimuksen nojalla Fortumin on annettava vakuus TVO:lle mahdollisen sopimusrikkomuksen varalta. Vakuus on määrältään 125 miljoonaa euroa (vuoden 2017 lopussa: 125).
Osakkuus- ja yhteisyritysten puolesta annettavat vastuut koostuvat pääasiassa Fortumin ydinvoimaosakkuusyrityksille (Teollisuuden Voima Oyj, Forsmarks Kraftgrupp AB ja OKG AB) annetuista takauksista. Takauksia on annettu Forsmarks Kraftgrupp AB:n ja OKG AB:n puolesta 30.9.2018 yhteensä 5 393 miljoonaa Ruotsin kruunua eli 523 miljoonaa euroa (vuoden 2017 lopussa: 548 miljoonaa euroa). Takauksia on kahdenlaisia. Rahoitusmäärä (Financierings belopp) annetaan ydinjätehuoltorahaston tarkasteluhetken mukaisen alijäämän kattamiseksi olettaen, että rahastoon ei suoriteta lisämaksuja. Alijäämä lasketaan ennakoidun kulun sekä velvoitteen kattamiseksi tarkoitettujen varojen erotuksena laskentahetkellä. Lisämäärä (Kompletterings belopp) annetaan sellaisen alijäämän kattamiseksi, joka voi muodostua ennakoimattomien tapahtumien seurauksena. Fortumin Forsmark Kraftgrupp AB:n ja OKG AB:n puolesta antamat rahoitusmäärät olivat 3 843 miljoonaa Ruotsin kruunua (373 miljoonaa euroa) ja lisämäärät 1 550 miljoonaa Ruotsin kruunua (150 miljoonaa euroa) 30.9.2018.
Teollisuuden Voima Oyj:n puolesta annettu takaus ydinjätehuoltorahastolle oli 36 miljoonaa euroa 30.9.2018 (vuoden 2017 lopussa: 50). Takaus kattaa ydinjätehuoltomaksujen jaksotuksesta aiheutuvan lainmukaisen vastuun maksamattoman osuuden sekä ennakoimattomien tapahtumien riskin.
Fortumilla on vähemmistöosuuksia yhtiöissä, jotka omistavat ydinvoimalaitoksia Suomessa ja Ruotsissa. Nämä yhtiöt käsitellään pääomaosuusmenetelmällä, missä Fortumin osuus yhtiöiden varoista ja veloista esitetään taseessa nettomääräisenä. Lisätietoa Loviisan ydinvoimalaitokseen sekä Fortumin Ruotsin ja Suomen vähemmistöomisteisten ydinvoimaosakkuusyhtiöiden liittyvistä varoista ja veloista on esitetty liitetiedossa 14 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat.
Fortum Oil and Gas Oy:n vuoden 2004 jakautumisen seurauksena Fortumin kokonaan omistamalla Fortum Heat and Gas Oy:llä on yhteinen vastuusitoumus Neste Oyj:n kanssa. Vastuusitoumus perustuu osakeyhtiölain (734/1978) 14a luvun 6§:n säädökseen.
Suomessa ei ole verovaateita tai -oikeudenkäyntejä, joiden vaikutus olisi olennainen.
Maaliskuussa 2018 Ruotsin korkein hallinto-oikeus päätti, ettei se myönnä Fortumille valituslupaa vuosien 2009-2012 korkovähennyksiin liittyvässä riita-asiassa. Valitustuomioistuimen kesäkuussa 2017 antama epäsuotuisa päätös jää siten voimaan. Vuosilta 2009-2012 Fortumin oli maksettava ylimääräistä veroa ja korkoa, yhteensä 1 175 miljoonaa Ruotsin kruunua (122 miljoonaa euroa), joka kirjattiin kuluksi toisella vuosineljänneksellä 2017 ja joka maksettiin jo vuonna 2016. Nähdäksemme on perusteltua katsoa, että edellä mainitut valitustuomioistuimen ja korkeimman hallintotuomioistuimen päätökset loukkaavat EU-oikeutta ja EU-oikeuden mukaisia perusvapauksia. Fortum aikoo käyttää EUoikeuden takaamia tapaukseen soveltuvia käytettävissä olevia oikeussuojakeinoja. Lisäksi Fortum on jättänyt pyynnön keskinäisen sopimusmenettelyn aloittamisesta Ruotsin ja Alankomaiden välillä vuoden 2012 osalta.
Lisäksi Fortum on saanut vuotta 2013, 2014 ja 2015 koskevat jälkiverotuspäätökset Ruotsissa joulukuussa 2015, joulukuussa 2016 sekä lokakuussa 2017. Päätökset koskevat Fortumin alankomaalaisen rahoitusyhtiön ruotsalaisille konserniyhtiöille myöntämiä lainoja vuosina 2013, 2014 ja 2015. Näihin lainoihin liittyvät korkotulot on verotettu Alankomaissa. Ruotsin veroviranomainen katsoo kuitenkin vain puolet kunkin lainan koroista vähennyskelpoisiksi eli liiketoimintalähtöisiksi. Muita korkoja verottaja ei pidä vähennyskelpoisina. Päätökset perustuvat vuonna 2013 toteutettuun verolainsäädännön muutokseen. Fortumin näkemyksen mukaan vaatimukset ovat perusteettomia ja Fortum on valittanut päätöksistä. Toukokuussa 2017 Tukholman hallinto-oikeus hylkäsi Fortumin valituksen koskien tilikauden 2013 tuloverotusta. Fortum oli eri mieltä oikeuden tulkinnasta ja valitti päätöksestä Tukholman valitustuomioistuimeen Lokakuun 18. päivänä 2018 Tukholman valitustuomioistuin antoi päätöksensä koskien tilikauden 2013 verotusta. Päätös oli Fortumin kannalta myönteinen. Valitustuomioistuin vahvisti, että Fortumilla oli liiketaloudellisia syitä lainoille. Ruotsin veroviranomainen voi hakea valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Vuosia 2014 ja 2015 koskevat tapaukset ovat edelleen vireillä hallinto-oikeudessa.
Ruotsin veroviranomaisen vaatiman jälkiveron määrä on ollut 239 Ruotsin kruunua (24 miljoonaa euroa) vuodelta 2013, 242 miljoonaa Ruotsin kruunua (24 miljoonaa euroa) vuodelta 2014 ja 179 miljoonaa Ruotsin kruunua (17 miljoonaa euroa) vuodelta 2015. Vuoden 2013 jälkivero on jo maksettu vuonna 2017 ja se tullaan palauttamaan Fortumille valitustuomioistuimen päätöksen johdosta. Jälkiveroja ja korkoja vuosilta 2014 ja 2015 ei ole maksettu.
Fortum Sverige AB on saanut kielteisen päätöksen Tukholman valitustuomioistuimelta kesäkuussa 2018 koskien Ruotsin vesivoiman kiinteistöveron oikaisuhakemusta vuosilta 2009-2014. Päätös on vastoin hallinto-oikeuden aiemmin antamaa päätöstä. Fortum aikoo hakea valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Kiistanalainen kiinteistövero viidelle vuodelle oli veroa 508 miljoonaa Ruotsin kruunua ja korkoa 12 miljoonaa Ruotsin kruunua (veroa 50 miljoonaa euroa ja korkoa 1 miljoona euroa). Mikäli valitustuomioistuimen päätös jäisi voimaan valitusprosessin jälkeen, sillä ei olisi vaikutusta Fortumin tulokseen.
Fortum on saanut vuosien 2008, 2009, 2010 ja 2011 tuloveroja koskevat jälkiverotuspäätökset Belgiassa. Veroviranomaiset ovat eri mieltä Fortum EIF NV:n verokohtelusta. Fortumin mielestä veroviranomaisten tulkinta ei perustu paikalliseen lainsäädäntöön ja on valittanut päätöksestä. Ensimmäisen asteen tuomioistuin Antwerpenissa hylkäsi Fortumin valituksen vuosilta 2008 ja 2009 kesäkuussa 2014. Fortumin näkemyksen mukaan päätös oli perusteeton ja Fortum valitti asiassa valitustuomioistuimeen.
Tammikuussa 2016 Forum sai myönteisen päätöksen valitustuomioistuimesta, jossa tuomioistuin hylkäsi veroviranomaisten tulkinnan ja vuoden 2008 verotuspäätös poistettiin. Veroviranomaiset olivat tyytymättömiä päätökseen ja valittivat päätöksestä korkeimpaan oikeuteen, Hof van Cassatie'in maaliskuussa 2016. Fortumin valitukset koskien vuosia 2009-2011 ovat edelleen vireillä ja Fortum arvioi myös näiden valitusten noudattavan vuotta 2008 koskevan lopullisen päätöksen linjauksia. Osavuosikatsaukseen ei ole lainopillisten arvioiden ja lausuntojen perusteella tehty jälkiverotuspäätöksistä verovarausta. Vaadittujen jälkiverojen määrä on vuoden 2008 osalta noin 36 miljoonaa euroa, vuoden 2009 osalta noin 27 miljoonaa euroa, vuoden 2010 osalta noin 15 miljoonaa euroa ja vuoden 2011 osalta noin 21 miljoonaa euroa. Kyseessä olevat verot on jo maksettu.
Marraskuussa 2015 Fortum sai Belgian veroviranomaisilta jälkiverotuspäätöksen koskien vuotta 2012. Veroviranomaiset ovat eri mieltä Fortum Project Finance NV:n verokohtelusta. Fortumin mielestä veroviranomaisten tulkinta ei perustu paikalliseen lainsäädäntöön ja on valittanut päätöksestä. Vuosia 2008-2011 koskevan periaatteellisen kannan mukaisesti osavuosikatsaukseen ei ole tehty asiasta verovarausta. Vaaditun jälkiveron määrä vuoden 2012 osalta on noin 15 miljoonaa euroa. Vero on jo maksettu.
Suomessa Fortum on osakkaana maan viidennessä ydinvoimalaitosyksikössä, Olkiluoto 3:ssa (OL3), omistamiensa Teollisuuden Voima Oyj osakkeiden (TVO) kautta. Fortumin 25 %:n omistusosuus vastaa noin 400 MW:n kapasiteettia. Olkiluoto 3-laitosyksikön rakennustekniset työt ovat pääosin valmiit. Sähkö-, automaatio- ja mekaaniset asennukset ovat edelleen osin kesken.
Huhtikuussa 2016 jätettiin käyttölupahakemus työ- ja elinkeinoministeriölle (TEM). Käyttöhenkilökunnan simulaattorikoulutus käynnistyi helmikuussa 2017. Kuumakokeet saatiin päätökseen toukokuussa 2018. Kuumakokeissa reaktori- ja turbiinilaitosta käytettiin ensimmäistä kertaa yhtenä kokonaisuutena. Kuumakokeissa kävi ilmi, että reaktorin jäähdytyspiiriin kuuluva paineistimen yhdyslinja värähtelee. Värinä tullaan korjaamaan putkiston tuentaa muuttamalla. Kun selvitykset ja testaukset ratkaisusta on hyväksytysti tehty, TVO:lla on edellytykset saada Säteilyturvakeskuksen OL3:n käyttölupaa koskeva lausunto ja sen jälkeen valtioneuvoston käyttölupaa koskeva päätös.
OL3 on tilattu kiinteähintaisena avaimet käteen -periaatteella konsortiolta (laitostoimittaja), jonka muodostavat AREVA GmbH, AREVA NP SAS ja Siemens AG. Konsortioon kuuluvat yhtiöt ovat laitostoimitussopimuksen mukaisesti yhteisvastuussa sopimusvelvoitteista. Laitostoimittajan kesäkuussa 2018 päivittämän aikataulun mukaan OL3:n säännöllinen sähköntuotanto alkaa syyskuussa 2019. Laitostoimittajan mukaan polttoaine asennetaan reaktoriin tammikuussa 2019 ja laitosyksikkö liitetään ensimmäistä kertaa valtakunnan verkkoon toukokuussa 2019. Käyttöönotto-ohjelman mukaisesti laitosyksikkö tuottaa 2–4 terawattituntia sähköä vaihtelevin tehoin aikana, joka alkaa verkkoon liittämisestä ja päättyy säännöllisen sähköntuotannon aloittamiseen.
TVO ja OL3 EPR -laitostoimittaja peruuttivat maaliskuussa 2018 allekirjoitetun sovintosopimuksen mukaisesti kansainvälisen kauppakamarin (ICC) sääntöjen mukaisen välimiesmenettelyn, joka koski OL3 EPR:n valmistumisen viivästymistä ja siitä aiheutuneita kustannuksia. Välimiesoikeus vahvisti kesäkuussa 2018 välimiesmenettelyä koskevan sovinnon sovintotuomiolla ja välimiesmenettely lopetettiin. Osapuolet peruuttivat myös Euroopan unionin yleisessä tuomioistuimessa vireillä olleet valitukset.
OL3 EPR -projektin loppuunsaattamista ja projektin kiistoja koskeva sovintosopimus laitostoimittajakonsortioon kuuluvien yhtiöiden, Areva NP:n, Areva GmbH:n ja Siemens AG:n sekä Ranskan valtion sataprosenttisesti omistaman Areva-yhtiöiden emoyhtiö Areva SA:n tuli voimaan maaliskuun lopulla.
Varatakseen ja säilyttääkseen OL3 EPR -projektin loppuunsaattamiseen riittävät ja pätevät tekniset ja henkilöresurssit Areva hankkii tarpeelliset lisäresurssit Framatome S.A.S -yhtiöltä, jonka enemmistöomistaja on Electricité de France (EDF). Laitostoimittajakonsortioon kuuluvat yhtiöt sitoutuvat siihen, että OL3 EPR -hankkeen loppuunsaattamiseen tarkoitetut varat ovat riittävät ja ne kattavat myös kaikki asianmukaiset takuukaudet. Tätä varten on perustettu Areva-yhtiöiden rahoittama rahastomekanismi turvaamaan OL3 EPR projektin loppuunsaattamisesta aiheutuvien kustannusten kattamisen.
OL3 EPR -laitostoimitussopimuksen avaimet käteen -periaate ja laitostoimittajakonsortioon kuuluvien yhtiöiden yhteisvastuu sopimusvelvoitteista ovat edelleen täysimittaisesti voimassa. Sopimus myös totesi laitostoimittajan sopimuksen allekirjoittamishetkellä voimassa olleen aikataulun, jonka mukaan laitosyksikön säännöllinen sähköntuotanto olisi alkanut toukokuussa 2019. Välimiesmenettely sovittiin 450 miljoonan euron korvauksella, jonka laitostoimittajakonsortioon kuuluvat yhtiöt maksavat TVO:lle kahdessa erässä.
Osapuolet vetäytyvät käynnissä olevista OL3 EPR -projektiin liittyvistä oikeustoimista, mukaan lukien välimiesmenettelystä ja Euroopan Unionin yleisessä tuomioistuimessa olevista valituksista.
Laitostoimittajakonsortioon kuuluvat yhtiöt ovat oikeutettuja saamaan TVO:lta enimmillään 150 miljoonan euron suuruisen kannustinmaksun projektin aikataulunmukaisesta valmistumisesta. Mikäli laitostoimittajakonsortioon kuuluvat yhtiöt eivät saisi OL3 EPR -projektia valmiiksi vuoden 2019 loppuun mennessä, ne maksavat valmistumisen ajankohdasta riippuvan, enimmillään 400 miljoonan euron lisäkorvauksen TVO:lle.
TVO sai sovintoon liittyvän korvauksen ensimmäisen maksuerän, 328 miljoonaa euroa, sovintosopimuksen tullessa voimaan maaliskuussa 2018. Toinen, 122 miljoonan euron erä maksetaan OL3 EPR -projektin valmistuessa tai viimeistään 31.12.2019. TVO teki vuoden 2018 ensimmäisellä neljänneksellä 150 miljoonan euron varauksen maksimimääräisestä kannustinmaksusta, joka maksetaan laitostoimittajakonsortioon kuuluville yhtiöille OL3 EPR -projektin valmistuessa aikataulussa. TVO on saanut laitostoimittaja Areva-Siemens –konsortiolta päivitetyn aikataulun kesäkuussa 2018 laitosyksikön käyttöönotosta. Saadun tiedon mukaan OL3:n säännöllinen sähköntuotanto alkaa syyskuussa 2019, joten varausta purettiin 50 miljoonaa euroa vuoden toisella neljänneksellä. Sovintoon liittyvän korvauksen mukaiset erät TVO:lle, TVO:n maksettavaksi tuleva kannustinmaksu ja mahdollisesta projektin lisäviiveestä TVO:lle maksettava lisäkorvaus on otettu huomioon OL3 EPR -projektin kokonaiskustannusarviossa. Korvauksen mukaiset erät sekä TVO:n maksettavaksi tuleva kannustinmaksu on kirjattu katsauskaudella TVO:n konsernin taseen aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintamenoon.
Katsauskauden jälkeen TVO julkaisi 3.lokakuuta pörssitiedotteen, että Areva-Siemens-konsortio päivittää OL3 EPR –laitosyksikön projektiaikataulua ja toimittaa sen TVO:lle joulukuun aikana. TVO ei pysty arvioimaan, tuleeko laitostoimittajan aikataulupäivityksellä olemaan vaikutusta säännöllisen sähköntuotannon aloittamiseen.
Arevan vuonna 2016 julkistama suunnitelma liiketoiminnan uudelleenjärjestelystä toteutui vuoden 2018 alussa. Pääosa Areva NP:n liiketoiminasta siirtyi Framatome-nimiseen yhtiöön, josta Electricité de France (EDF) omistaa 75,5 prosenttia. OL3 EPR -projekti ja sen valmistumiseen tarvittavat toimenpiteet sekä eräät muut toiminnot jäivät Areva NP ja Areva GmbH -yhtiöihin, jotka ovat Areva SA:n tytäryhtiöitä.
Edellä mainittujen oikeusprosessien lisäksi jotkin konserniyhtiöt ovat asianosaisina eräissä konsernin normaaliin liiketoimintaan ja verotukseen liittyvissä riita-asioissa. Johdon mukaan näillä asioilla ei kuitenkaan ole olennaista vaikutusta konsernin rahoitusasemaan.
Lähipiiriin kuuluvat osapuolet on esitetty Fortumin vuoden 2017 konsernitilinpäätöksessä. Vuoden 2018 aikana ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia lukuun ottamatta Uniperin osakkeiden hankintaa, lisätietoa liitetiedosta 6 Yrityshankinnat ja -myynnit.
Suomen valtion omistusosuus Fortumin osakkeista vuoden 2017 lopussa oli 50,76 %. Vuonna 2018 omistusosuus ei ole muuttunut.
| milj. euroa | I-III/2018 | I-III/2017 | 2017 |
|---|---|---|---|
| Myynnit | 42 | 78 | 110 |
| Ostot | 286 | 388 | 472 |
| Korkotuotot lainasaamisista | 10 | 12 | 13 |
| milj. euroa | 30.9.2018 | 30.9.2017 | 31.12.2017 |
|---|---|---|---|
| Pitkäaikaiset korolliset lainasaamiset | 692 | 885 | 864 |
| Rahoitusleasingsaamiset yhteisyrityksiltä | 37 | 41 | |
| Myyntisaamiset | 14 | 22 | 24 |
| Muut saamiset | 19 | 17 | 17 |
| Pitkäaikaiset velat | 293 | 288 | 287 |
| Ostovelat | 7 | 3 | 19 |
| Muut velat | 5 | 4 | 7 |
Tukholman valitustuomioistuin antoi 18.10.2018 päätöksensä koskien Fortumin valitusta tilikauden 2013 tuloverotuksesta Ruotsissa. Päätös oli Fortumille myönteinen. Katso lisätietoa liitetiedosta 19 Oikeudenkäynnit ja viranomaismenettelyt.
| Liiketoimintojen tulos | Määritelmä | Tunnusluvun käyttämisen syy | Viittaus täsmäytyksen |
|---|---|---|---|
| Vertailukelpoinen käyttökate | Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset - vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät |
Vertailukelpoinen käyttökate edustaa koko konsernin ja segmenttien tuottamaa kassavirtaa. Käytetään osatekijänä pääomarakenteen tavoitteen tunnusluvussa vertailukelpoinen nettovelka/EBITDA. |
Pääomarakenne ja tunnusluvut rahavirtalaskelman jälkeen. |
| Vertailukelpoinen liikevoitto | Liikevoitto - vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät |
Vertailukelpoista liikevoittoa käytetään taloudellisessa tavoiteasetannassa ja ennustamisessa, tuloskehityksen seurannassa sekä resurssien allokoinnissa osana konsernin liiketoiminnan johtamisprosessia. |
Tuloslaskelma |
| Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät |
Arvonalentumiset + myyntivoitot ja muut + tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutokset + ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu |
Osatekijää käytetään vertailukelpoisen liikevoiton ja vertailukelpoisen käyttökatteen (EBITDA) laskelmissa. |
Tuloslaskelma |
| Arvonalentumiset | Arvonalentumiset ja niihin liittyvät varaukset (pääasiassa käytöstä poistoon liittyvät), jotka on oikaistu poistoista ja arvonalentumisista. |
Osatekijää käytetään vertailukelpoisen liikevoiton ja vertailukelpoisen käyttökatteen (EBITDA) laskelmissa. |
Tuloslaskelma |
| Myyntivoitot ja transaktiokulut | Myyntivoitot ja hankintojen transaktiokulut, jotka on oikaistu liiketoiminnnan muista tuotoista ja liiketoiminnan muista kuluista. Tehokkaaseen pääoman kierrätykseen tähtäävän liiketoimintamallin voitot raportoidaan vertailukelpoisessa liikevoitossa, koska liiketoiminnan tulokset toteutuvat osittain tai kokonaan osakkeiden myynnillä. |
Osatekijää käytetään vertailukelpoisen liikevoiton ja vertailukelpoisen käyttökatteen (EBITDA) laskelmissa. |
Tuloslaskelma |
| Tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutokset |
Tulevaisuuden kassavirtoja suojaavat johdannaisinstrumentit, joihin ei voida soveltaa suojauslaskentaa IAS 39 mukaisesti, mitkä on oikaistu liiketoiminnan muista tuotoista. |
Osatekijää käytetään vertailukelpoisen liikevoiton ja vertailukelpoisen käyttökatteen (EBITDA) laskelmissa. |
Tuloslaskelma |
| Liiketoimintojen tulos | Määritelmä | Tunnusluvun käyttämisen syy | Viittaus täsmäytyksen | |
|---|---|---|---|---|
| Ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu |
IFRIC tulkinnan nro 5 mukainen vaikutus, joka aiheutuu siitä, että taseen saamisiin kirjattu Fortumin osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta ei voi ylittää vastaavaa velkaa ja joka on oikaistu materiaaleista ja palveluista. |
Osatekijää käytetään vertailukelpoisen liikevoiton ja vertailukelpoisen käyttökatteen (EBITDA) laskelmissa. |
Tuloslaskelma | |
| Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto, % |
Vertailukelpoinen liikevoitto + osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta (tappiosta) + oikaisu liittyen osuuteen osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta Vertailukelpoinen sidottu pääoma keskimäärin |
x 100 | Vertailukelpoista sidotun pääoman tuottoa käytetään taloudellisessa tavoiteasetannassa ja ennustamisessa, tuloskehityksen seurannassa sekä resurssien allokoinnissa osana konsernin liiketoiminnan johtamisprosessia. |
Liitetieto 4 Tiedot segmenteittäin |
| Oikaisu liittyen osuuteen osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta |
Oikaisu liittyen IFRS 9 - kirjauksiin, merkittäviin myyntivoittoihin sekä arvonalentumisiin |
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta sisältyy voittokomponenttiin vertailukelpoisen sidotun pääoman tuoton laskelmassa ja oikaisut tehdään perustuen vastaaviin komponentteihin kuin vertailukelpoisuuteen vaikuttavissa erissä. |
Liitetieto 4 Tiedot segmenteittäin |
|
| Vertailukelpoinen sidottu pääoma |
Korottomat varat + Valtion ydinjätehuoltorahastoon liittyvät korolliset varat - korottomat velat - varaukset (korottomat varat ja velat eivät sisällä rahoitukseen, veroihin ja laskennallisiin veroihin liittyviä eriä sekä varoja ja velkoja, jotka syntyvät tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaissopimusten käypään |
Vertailukelpoinen sidottu pääoma on osatekijä vartailukelpoisen sidotun pääoman tuoton laskelmassa, jossa mitataan suoraan liiketoimintoihin sijoitetun pääoman tuottoa. |
Liitetieto 4 Tiedot segmenteittäin |
arvoon arvostamisesta)
| Pääomarakenne | Määritelmä | Tunnusluvun käyttämisen syy | Täsmäytys |
|---|---|---|---|
| Vertailukelpoinen nettovelka/käyttökate |
Korollinen nettovelka Vertailukelpoinen käyttökate |
Fortumin taloudelliset tavoitteet vastaavat yhtiön näkemystä pitkän aikavälin arvonluontimahdollisuuksista, uudesta kasvustrategiasta ja liiketoiminnasta. Vertailukelpoinen nettovelka/käyttökate on yksi Fortumin pitkän aikavälin taloudellisista tavoitteista, joka mittaa konsernin pääomarakennetta. |
Pääomarakenne ja tunnusluvut rahavirtalaskelman jälkeen. |
| Korolliset nettovelat | Korolliset velat - likvidit varat | Korollisia nettovelkoja käytetään konsernin velkaantuneisuuden, ts. pääomarakenteen, seurannassa erityisesti osatekijänä konsernin pitkän aikavälin taloudellisessa tavoitteessa vertailukelpoisessa nettovelassa/käyttökate. |
Liitetieto 13 Korolliset nettovelat |
| Pääomarakenne | Määritelmä | Tunnusluvun käyttämisen syy | Täsmäytys |
| Sijoitetun pääoman tuotto, % | Voitto ennen veroja + korko- ja x 100 muut rahoituskulut Sijoitettu pääoma keskimäärin |
Sijoitetun pääoman tuotto on pitkän aikavälin tunnusluku, joka kuvaa kannattavuutta sekä kuinka tehokkaasti sijoitettua pääomaa käytetään. Tämä vastaa yhtiön näkemystä pitkän aikavälin arvonluontimahdollisuuksista, uudesta kasvustrategiasta ja liiketoiminnasta. |
Pääomarakenne ja tunnusluvut rahavirtalaskelman jälkeen. |
| Sijoitettu pääoma | Taseen loppusumma - korottomat velat |
Sijoitettu pääoma on sijoitetun pääoman kirjanpitoarvo ja sitä käytetään osatekijänä konsernin sijoitetun pääoman tuoton laskelmassa. |
Pääomarakenne ja tunnusluvut rahavirtalaskelman jälkeen. |
| Muut tunnusluvut | |||
| Osakeperusteiset tunnusluvut | |||
| Tulos/osake (EPS) | Kauden voitto - määräysvallattomat omistajat Osakkeiden keskimääräinen osakeantioikaistu lukumäärä tilikauden aikana |
||
| Oma pääoma/osake, euroa | Oma pääoma Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa |
| Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta (FFO) | x 100 |
|---|---|
| Liiketoiminnan rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta | |
| Aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin tehdyt investoinnit mukaan lukien kunnossapito-, tuottavuus- ja kasvuinvestoinnit sekä lainsäädännön edellyttämät investoinnit. Investointeihin kuuluvat myös investointien rakennusaikana taseeseen aktivoidut korkokulut. Kunnossapitoinvestoinnit pidentävät olemassaolevan omaisuuserän vaikutusaikaa, ylläpitävät käytettävyyttä sekä/tai ylläpitävät luotettavuutta. Tuottavuusinvestoinnit parantavat olemassaolevan hyödykkeen tuottavuutta. Kasvuinvestointien tarkoitus on rakentaa uutta kapasiteettia ja/tai lisätä olemassaolevien liiketoimintojen asiakaskantaa. Lainsäädännön edellyttämät investoinnit tehdään tiettyinä ajankohtina lakien vaatimusten mukaan. |
|
| Investoinnit tytäryhtiöosakkeisiin, osakkuusyritysosakkeisiin ja muihin sijoituksiin. Investoitujen tytäryhtiöosakkeiden hankintahintaan on lisätty hankittavan yhtiön nettovelka. |
|
| x 100 | |
| Oma pääoma keskimäärin | |
| Korolliset nettovelat | x 100 |
| Oma pääoma | |
| x 100 | |
| Liikevoitto | |
| Nettokorkokulut | |
| Liikevoitto | |
| Nettokorkokulut - aktivoidut vieraan pääoman menot | |
| Voitto ennen veroja | |
| Tuloverot - verokannan muutosten vaikutukset ja merkittävät kertavaikutteiset veroerät Voitto ennen veroja ilman osakkuus- ja yhteisyritysten voittoja ja verottomia myyntivoittoja tai - tappioita |
|
| Raportointihetkeä edeltävät 12 kuukautta | |
| Korollinen nettovelka Kauden voitto Oma pääoma sisältäen määräysvallattomat omistajat Taseen loppusumma Tuloverot |
| Sähkön kulutus | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| TWh | Edelliset | |||||
| III/2018 | III/2017 | I-III/2018 | I-III/2017 | 2017 | 12kk | |
| Pohjoismaat | 82 | 82 | 291 | 283 | 392 | 399 |
| Venäjä | 238 | 235 | 767 | 756 | 1 038 | 1 049 |
| Tjumen | 22 | 23 | 68 | 68 | 94 | 92 |
| Tseljabinsk | 8 | 7 | 26 | 24 | 35 | 35 |
| Venäjän Uralin alue | 60 | 61 | 190 | 191 | 260 | 260 |
| Edelliset | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| III/2018 | III/2017 | I-III/2018 | I-III/2017 | 2017 | 12kk | |
| Sähkön spot-hinta Nord Pool -sähköpörssissä, euroa/MWh | 50,5 | 28,5 | 42,8 | 29,0 | 29,4 | 39,7 |
| Sähkön spot-hinta Suomessa, euroa/MWh | 53,5 | 35,9 | 45,9 | 33,3 | 33,2 | 42,6 |
| Sähkön spot-hinta Ruotsissa, SE3, Tukholma euroa/MWh | 52,2 | 33,6 | 43,3 | 31,3 | 31,2 | 40,2 |
| Sähkön spot-hinta Ruotsissa, SE2, Sundsvall euroa/MWh | 51,9 | 33,0 | 43,1 | 31,1 | 30,8 | 39,9 |
| Sähkön spot-hinta Venäjän ensimmäisellä hinta-alueella, RUB/MWh 1) | 1 302 | 1 269 | 1 227 | 1 198 | 1 204 | 1 225 |
| Keskimääräinen kapasiteettihinta, tRUB/MW/kk | 556 | 484 | 585 | 521 | 535 | 583 |
| Sähkön spot-hinta Saksassa, euroa/MWh | 53,5 | 32,7 | 41,7 | 34,6 | 34,2 | 39,5 |
| Keskimääräinen kaasun rajahinta Uralin alueella, RUB/1000 m3 | 3 812 | 3 755 | 3 774 | 3 661 | 3 685 | 3 769 |
| Keskimääräinen kapasiteettihinta CCS-kapasiteetille, tRUB/MW/kk 2) | 138 | 139 | 144 | 145 | 148 | 147 |
| Keskimääräinen kapasiteettihinta CSA-kapasiteetille, tRUB/MW/kk 2) | 993 | 808 | 1 033 | 870 | 899 | 1 021 |
| Sähkön spot-hinta (markkinahinta), Uralin alue, RUB/MWh 1) | 1 059 | 1 080 | 1 025 | 1 042 | 1 041 | 1 028 |
| CO2 , (ETS EUA), euroa/tonni CO2 |
19 | 6 | 14 | 5 | 6 | 13 |
| Hiili (ICE Rotterdam), USD/tonni | 99 | 87 | 92 | 81 | 84 | 92 |
| Öljy (Brent Crude), USD/bbl | 76 | 52 | 73 | 53 | 55 | 70 |
1) Ilman kapasiteettitariffia.
2) Kapasiteettihinnat maksettu ainoastaan kunakin ajankohtana saatavilla olevalle kapasiteetille.
| Vesivarastot | |||
|---|---|---|---|
| TWh | 30.9.2018 | 30.9.2017 | 31.12.2017 |
| Pohjoismaiset vesivarastot | 89 | 99 | 86 |
| Pohjoismaiset vesivarastot, pitkän ajan keskiarvo | 101 | 101 | 83 |
| Vienti / tuonti | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| III/2018 | III/2017 | I-III/2018 | I-III/2017 | 2017 | Edelliset 12kk |
|
| TWh (+ = tuonti, - = vienti Pohjoismaista) | ||||||
| Vienti / tuonti Pohjoismaiden ja Manner-Euroopan + Baltian välillä | -1 | -3 | -6 | -11 | -15 | -9 |
| Vienti / tuonti Pohjoismaiden ja Venäjän välillä | 2 | 1 | 6 | 4 | 6 | 7 |
| Vienti / tuonti Pohjoismaat, Yhteensä | 1 | -2 | 0 | -7 | -9 | -2 |
| Venäjän sähköreformi | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Edelliset | ||||||
| % | III/2018 | III/2017 | I-III/2018 | I-III/2017 | 2017 | 12kk |
| Osuus sähkön myynnistä vapautetulla sähkön hinnalla | 80% | 81% | 80% | 80% | 81% | 81% |
| Saavutetut sähkön myyntihinnat | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Edelliset | ||||||
| III/2018 | III/2017 | I-III/2018 I-III/2017 | 2017 | 12kk | ||
| Generation-segmentin sähkön tukkumyyntihinta Pohjoismaissa, | ||||||
| EUR/MWh | 34,6 | 32,5 | 33,7 | 31,7 | 31,8 | 33,2 |
| Russia-segmentin sähkönhinta, RUB/MWh | 1 884 | 1 790 | 1 854 | 1 801 | 1 813 | 1 852 |
| Russia-segmentin sähkönhinta, EUR/MWh 1) | 24,8 | 25,8 | 25,4 | 27,6 | 27,5 | 25,8 |
1) Muunnettu käyttäen keskikurssia.
| Sähköntuotanto | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Edelliset | ||||||
| TWh | III/2018 | III/2017 | I-III/2018 | I-III/2017 | 2017 | 12kk |
| Sähköntuotanto Euroopassa | 7,9 | 9,9 | 32,8 | 34,6 | 46,6 | 44,8 |
| Sähköntuotanto Venäjällä | 6,5 | 6,1 | 21,5 | 19,1 | 26,3 | 28,7 |
| Sähköntuotanto muissa maissa | 0,1 | 0,1 | 0,3 | 0,2 | 0,3 | 0,4 |
| Yhteensä | 14,6 | 16,1 | 54,7 | 53,9 | 73,2 | 74,0 |
| Lämmöntuotanto | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Edelliset | ||||||
| TWh | III/2018 | III/2017 | I-III/2018 | I-III/2017 | 2017 | 12kk |
| Lämmöntuotanto Euroopassa | 0,9 | 1,3 | 6,2 | 5,6 | 8,6 | 9,2 |
| Lämmöntuotanto Venäjällä | 1,5 | 1,7 | 13,9 | 13,0 | 20,0 | 20,9 |
| Yhteensä | 2,4 | 3,0 | 20,1 | 18,6 | 28,6 | 30,1 |
| Sähköntuotantokapasiteetti segmenteittäin | |||
|---|---|---|---|
| MW | 30.9.2018 | 30.9.2017 | 31.12.2017 |
| Generation 1) | 7 861 | 7 847 | 7 862 |
| City Solutions | 778 | 775 | 775 |
| Russia | 4 913 | 4 512 | 4 794 |
| Muut | 107 | 155 | 292 |
| Yhteensä | 13 658 | 13 288 | 13 722 |
1) Kapasiteetti sisältää Meri-Porin 308 MW, joka on Energiaviraston tehoreservissä heinäkuusta 2017 kesäkuuhun 2020. Kapasiteetti on vähentynyt Oskarshamnin 1 -yksikön (205 MW) sulkemisen takia kesäkuun 2017 lopussa.
| Lämmöntuotantokapasiteetti segmenteittäin | |||
|---|---|---|---|
| MW | 30.9.2018 | 30.9.2017 | 31.12.2017 |
| City Solutions | 4 739 | 4 860 | 4 671 |
| Russia | 10 229 | 9 920 | 10 094 |
| Yhteensä | 14 968 | 14 780 | 14 765 |
| Sähköntuotanto lähteittäin Pohjoismaissa | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Edelliset | ||||||
| TWh | III/2018 | III/2017 | I-III/2018 | I-III/2017 | 2017 | 12kk |
| Vesi- ja tuulivoima | 2,9 | 5,0 | 14,5 | 15,2 | 20,9 | 20,2 |
| Ydinvoima | 4,7 | 4,6 | 16,6 | 17,4 | 23,0 | 22,2 |
| Lämpövoima | 0,2 | 0,1 | 1,0 | 1,2 | 1,6 | 1,4 |
| Yhteensä | 7,8 | 9,7 | 32,1 | 33,8 | 45,4 | 43,7 |
| Sähköntuotanto lähteittäin Pohjoismaissa | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| % | III/2018 | III/2017 | I-III/2018 | I-III/2017 | 2017 | Edelliset 12kk |
| Vesi- ja tuulivoima | 38 | 51 | 45 | 45 | 46 | 46 |
| Ydinvoima | 60 | 48 | 52 | 52 | 51 | 51 |
| Lämpövoima | 2 | 1 | 3 | 3 | 3 | 3 |
| Yhteensä | 100 | 100 | 100 | 100 | 100 | 100 |
| Sähkönmyynti | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Edelliset | ||||||
| milj. euroa | III/2018 | III/2017 | I-III/2018 | I-III/2017 | 2017 | 12kk |
| Sähkönmyynti Euroopassa | 556 | 496 | 2 009 | 1 513 | 2 244 | 2 740 |
| Sähkönmyynti Venäjällä | 192 | 183 | 635 | 611 | 837 | 861 |
| Sähkönmyynti muissa maissa | 3 | 2 | 15 | 5 | 9 | 19 |
| Yhteensä | 751 | 681 | 2 659 | 2 129 | 3 089 | 3 619 |
| Lämmönmyynti | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Edelliset | ||||||
| milj. euroa | III/2018 | III/2017 | I-III/2018 | I-III/2017 | 2017 | 12kk |
| Lämmönmyynti Euroopassa | 60 | 64 | 410 | 331 | 524 | 603 |
| Lämmönmyynti Venäjällä | 8 | 15 | 129 | 171 | 258 | 216 |
| Yhteensä | 67 | 79 | 539 | 501 | 782 | 820 |
| Sähkönmyynti alueittain | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Edelliset | ||||||
| TWh | III/2018 | III/2017 | I-III/2018 | I-III/2017 | 2017 | 12kk |
| Suomi | 4,6 | 5,1 | 16,9 | 16,5 | 22,5 | 22,9 |
| Ruotsi | 5,1 | 6,5 | 21,7 | 22,3 | 30,8 | 30,2 |
| Venäjä | 7,8 | 7,1 | 25,0 | 22,1 | 30,5 | 33,4 |
| Norja | 2,3 | 1,9 | 10,6 | 2,7 | 7,2 | 15,1 |
| Muut maat | 0,4 | 0,6 | 1,3 | 2,0 | 2,9 | 2,2 |
| Yhteensä | 20,2 | 21,2 | 75,5 | 65,5 | 93,9 | 103,9 |
Nord Poolissa tehdyt ostot ja myynnit on netotettu tunneittain konsernitasolla.
| Lämmönmyynti alueittain | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Edelliset | ||||||
| TWh | III/2018 | III/2017 | I-III/2018 | I-III/2017 | 2017 | 12kk |
| Venäjä | 1,1 | 1,6 | 13,0 | 13,1 | 19,8 | 19,7 |
| Suomi | 0,4 | 0,4 | 2,6 | 2,7 | 3,9 | 3,8 |
| Puola | 0,2 | 0,2 | 2,2 | 2,4 | 3,7 | 3,5 |
| Muut maat | 0,3 | 0,3 | 2,3 | 1,3 | 2,5 | 3,5 |
| Yhteensä | 2,0 | 2,6 | 20,1 | 19,5 | 29,9 | 30,5 |
Building tools?
Free accounts include 100 API calls/year for testing.
Have a question? We'll get back to you promptly.