AI Terminal

MODULE: AI_ANALYST
Interactive Q&A, Risk Assessment, Summarization
MODULE: DATA_EXTRACT
Excel Export, XBRL Parsing, Table Digitization
MODULE: PEER_COMP
Sector Benchmarking, Sentiment Analysis
SYSTEM ACCESS LOCKED
Authenticate / Register Log In

Fortum Oyj

Interim / Quarterly Report Jul 19, 2011

3217_10-q_2011-07-19_d8f89494-9e35-4ee4-8cf8-8d0207fe8a00.pdf

Interim / Quarterly Report

Open in Viewer

Opens in native device viewer

Fortum Oyj

Osavuosikatsaus Tammi–kesäkuu 2011

19.7.2011

Fortum Oyj Kotipaikka Espoo Y-tunnus 1463611-4

Hyvä tuloskehitys jatkui

  • Vertailukelpoinen liikevoitto 997 (990) miljoonaa euroa, +1 %
  • Osakekohtainen tulos 1,29 (0,93) euroa, +39 %
  • Vahva taloudellinen asema
  • Venäjän investointiohjelma eteni suunnitellusti; toisen uuden yksikön kaupallinen käyttö alkoi
Tunnuslukuja II/11 II/10 I-II11 I-II/10 2010 Viimeiset
12 kk
(LTM)
Liikevaihto, milj. euroa 1 316 1 295 3 350 3 242 6 296 6 404
Liikevoitto, milj. euroa 609 351 1 509 1 075 1 708 2 142
Vertailukelpoinen liikevoitto, milj.
euroa
348 339 997 990 1 833 1 840
Tulos ennen veroja, milj. euroa 552 332 1 456 1 045 1 615 2 026
Tulos/osake, euroa 0,53 0,30 1,29 0,93 1,46 1,83
Liiketoiminnan kassavirta, milj.
euroa
410 422 864 943 1 437 1 358
Oma pääoma/osake, euroa 9,93 9,19 9,24
Korollinen nettovelka
(kauden lopussa), milj. euroa
6,783 6,506 6 826
Osakkeiden määrä keskimäärin,
tuhatta
888 367 888 367 888 367
Tunnuslukuja 2010 LTM
Sijoitetun pääoman tuotto, % 11,6 13,8
Oman pääoman tuotto, % 15,7 19,1
Nettovelka/käyttökate (EBITDA) 3,0 2,5

Fortumin toimitusjohtaja Tapio Kuula vuoden 2011 toisesta neljänneksestä:

"Vuoden 2011 toisen neljänneksen tulos oli odotustemme mukainen ja taloudellinen asemamme säilyi vakaana. Sekä liikevaihto että vertailukelpoinen liikevoitto kasvoivat vuodentakaiseen verrattuna. Sähkönkulutus väheni Pohjoismaissa hieman, kun taas Venäjällä sähkönkysyntä kasvoi vähän vuoden 2011 toisella neljänneksellä vuoden 2010 vastaavaan jaksoon verrattuna. Maailmantalouden tila ja Euroopan energiapolitiittinen asenneympäristö ovat herättäneet epävarmuutta markkinoilla.

Japanin Fukushiman onnettomuuden jälkeen on ymmärrettävää, että eri puolilla maailmaa lisääntynyt huoli ydinvoiman turvallisuudesta vaikuttaa ydinvoimainvestointeihin ja niiden ajoitukseen. Fortum pitää erittäin tärkeänä, että ydinvoimalla on laaja poliittinen ja yhteiskunnallinen hyväksyntä. Ydinvoimaloiden turvallisuuden arviointi ja avoin keskustelu riskeistä ovat välttämättömiä alaan kohdistuvan yleisen luottamuksen palauttamiseksi.

Saksa ilmoitti toukokuussa aiemmasta linjastaan poiketen luopuvansa ydinvoimasta vuoteen 2022 mennessä. Päätös tehtiin Fukushiman onnettomuuden seurauksena, ja ydinvoima on tarkoitus korvata uusiutuvilla energianlähteillä. Ydinvoimasta luopuminen vuosikymmenen aikana on haaste ja saattaa vaikuttaa alaan koko Euroopassa.

Suomen uusi hallitus julkisti ohjelmansa kesäkuussa. Seuraavan nelivuotiskauden uudessa ohjelmassa todetaan, että hallitus ei tee uusia periaatepäätöksiä ydinvoimasta. Lisäksi hallitus esittää mahdollisen windfall-veron ja uraaniveron käyttöönoton selvittämistä. Hallitus aikoo myös arvioida uusiutuvan energian tukimalleja.

Emme kuitenkaan saa unohtaa sitä, että ilmastonmuutos on nyt ja tulevaisuudessakin vakava maailmanlaajuinen haaste, johon tarvitsemme ratkaisuja. Vastakkain ovat toisaalta päästöjen hillitseminen ja luonnonvarojen niukkuus ja toisaalta väestön- ja talouskasvun vauhdittama energiankulutuksen lisääntyminen. Energiankulutusta on tehostettava samalla, kun yhä useampi ihminen saatetaan sähkön ja modernien energiajärjestelmien piiriin. Toisaalta energiatehokkuuden myötä sähkön rooli korostuu, mikä tarjoaa Fortumille liiketoimintamahdollisuuksia. Investoinnit sähkön ja lämmön tuotantoon ovat hyvin pääomavaltaisia – siksi Fortum painottaa ennakoitavan ja johdonmukaisen energiapolitiikan ja toimintaympäristön tärkeyttä.

Valmistaudumme kasvuun strategiaamme nojautuen. Prioriteettinamme on ylläpitää vahvaa tasetta, jonka avulla voimme joustavasti tarttua kasvumahdollisuuksiin myös pitkällä aikavälillä. Keskeinen osa ydinosaamistamme on päästöttömän vesivoiman tuotanto, jolla on tärkeä asema strategiassamme myös tulevaisuudessa. Vesivoimaa tarvitaan tasapainottamaan tuotantoa ja kulutusta, kun sähköä tuotetaan vähitellen yhä enemmän muun muassa tuuli- ja aurinkovoimalla.

Vesi- ja ydinvoiman lisäksi strategiamme perustuu syvälliseen asiantuntemukseemme sähkön ja lämmön yhteistuotannossa (CHP), jossa käytetään joustavasti eri polttoaineita. CHP-tuotantoon perustuva kaukolämpö ja -kylmä sekä älykkäisiin sähköverkkoihin liittyvät ratkaisut tukevat kestävän ja modernin kaupunkirakenteen kehittämistä. Lisäämme edelleen paikallisten biopolttoaineiden sekä jätteiden hyödyntämistä tuotannossa, ja tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä ja tehostaa resurssien käyttöä.

Pohjoismaisen ydinliiketoimintamme ohella Venäjän toimintomme kasvavat jatkuvasti. Venäjä on Fortumin nykyisellä markkina-alueella nopeimmin kasvava kansantalous, ja Fortum on sitoutunut toteuttamaan maassa mittavan investointiohjelman. Venäjälle rakennettavat uudet yksiköt perustuvat energiatehokkaisiin teknisiin ratkaisuihin, jotka säästävät polttoainetta ja tarjoavat selviä ympäristöhyötyjä. Olemme ottaneet Venäjällä käyttöön jo kaksi uutta yksikköä ja viimeistelemme parhaillaan kolmannen uuden yksikön käyttöönottoa. Kaksi uutta yksikköä ovat jo vaikuttaneet positiivisesti tulokseen. Uusien yksiköiden käyttöönotto pienentää Fortumin riskiä saada mahdollisista viivästymisistä aiheutuvia sakkomaksuja ja sen vuoksi olemme voineet purkaa näitä kahta yksikköä koskevat varaukset, jotka on tehty yritysoston aikaan.

Taloudelliset tulokset

Huhti−kesäkuu

Konsernin liikevaihto oli huhti−kesäkuussa 1 316 (1 295) miljoonaa euroa. Konsernin liikevoitto oli yhteensä 609 (351) miljoonaa euroa. Fortumin vuoden 2011 toisen neljänneksen raportoituun liikevoittoon vaikutti 76 (-15) miljoonalla eurolla pääasiassa sähköntuotantoa suojaavien johdannaisten IFRS:n (IAS 39) mukainen kirjanpitokäytäntö. Kirjanpitokäytäntö ei kuitenkaan vaikuttanut vertailukelpoiseen liikevoittoon, joka oli yhteensä 348 (339) miljoonaa euroa. Kertaluonteiset erät, käypään arvoon arvostamisen vaikutukset ja ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu olivat vuoden 2011 toisella neljänneksellä 261 (12) miljoonaa euroa. Tästä 192 miljoonaa euroa liittyy Fingrid Oyj:n osakkeiden myynnistä saatuun voittoon.

Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta oli toisella neljänneksellä 15 (15) miljoonaa euroa, josta Hafslund ASA:n osuus oli -11 (12) miljoonaa euroa ja TGC-1:n osuus 30 (9) miljoonaa euroa. Osuus TGC-1:n voitoista perustuu yhtiön julkaistuun, IFRS-standardien mukaiseen ensimmäisen

neljänneksen osavuosikatsaukseen. Osuus Hafslund ASA:n tuloksesta perustuu yhtiön ensimmäisen neljänneksen osavuosikatsaukseen, ja se sisältää 20 miljoonan euron alaskirjauksen Hafslund ASA:n omistamien Renewable Corporationin (REC) osakkeista. Alaskirjaus perustuu RECin osakkeen arvoon 30.6.2011 (ks. myös liite 14). Fortumin toisen neljänneksen tulos ei sisällä Hafslundin toisen neljänneksen tulosvaikutusta, REC poislukien, sillä tulososuus perustuu edellisen neljänneksen tietoon.

Liikevaihto divisioonittain

Milj. euroa II/11 II/10 I-II/11 I-II/10 2010 LTM
Power 574 597 1 267 1 366 2 702 2 603
Heat 322 301 1 047 952 1 770 1 865
Russia 195 169 490 413 804 881
Distribution* 215 200 526 480 963 1 009
Electricity Sales* 183 327 556 964 1 798 1 390
Muut 19 16 49 21 51 79
Nord Poolissa tehtyjen ostojen ja
myyntien netotus
-150 -261 -516 -944 -1 736 -1 308
Eliminoinnit -42 -54 -69 -10 -56 -115
Yhteensä 1 316 1 295 3 350 3 242 6 296 6 404

* Osa Electricity Solutions and Distribution -divisioonaa

Vertailukelpoinen liikevoitto divisioonittain

Milj. euroa II/11 II/10 I-II/11 I-II/10 2010 LTM
Power 257 271 582 695 1 298 1 185
Heat 25 33 196 165 275 306
Russia 21 -9 55 7 8 56
Distribution* 60 53 184 155 307 336
Electricity Sales* 10 10 21 -3 11 35
Muut -25 -19 -41 -29 -66 -78
Yhteensä 348 339 997 990 1 833 1 840

* Osa Electricity Solutions and Distribution -divisioonaa

Liikevoitto divisioonittain

Milj. euroa II/11 II/10 I-II/11 I-II/10 2010 LTM
Power 271 280 760 747 1 132 1 145
Heat 25 35 290 194 303 399
Russia 21 -9 55 23 53 85
Distribution* 252 53 377 166 321 532
Electricity Sales* 23 23 3 -6 46 55
Muut 17 -31 24 -49 -147 -74
Yhteensä 609 351 1 509 1 075 1 708 2 142

* Osa Electricity Solutions and Distribution -divisioonaa

Tammi−kesäkuu

Konsernin liikevaihto oli tammi−kesäkuussa 3 350 (3 242) miljoonaa euroa. Konsernin liikevoitto oli yhteensä 1 509 (1 075) miljoonaa euroa. Fortumin asianomaisen kauden raportoitua liikevoittoa lisäsi 249 (21) miljoonalla eurolla pääasiassa sähköntuotantoa suojaavien johdannaisten IFRS:n (IAS 39) mukainen kirjanpitokäytäntö. Kirjanpitokäytäntö ei kuitenkaan vaikuttanut vertailukelpoiseen liikevoittoon, joka oli yhteensä 997 (990) miljoonaa euroa.

Kertaluonteiset erät, käypään arvoon arvostamisen vaikutukset ja ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu olivat vuoden 2011 tammi−kesäkuussa 512 (85) miljoonaa euroa. Tästä summasta kertaluonteiset erät olivat 275 (50) miljoonaa euroa. Ne liittyvät pääosin Tukholman ulkopuolisten kaukolämpötoimintojen ja lämmöntuotantolaitosten sekä Fingrid Oyj:n osakkeiden myyntiin.

Ruotsin kruunun keskikurssi oli vuoden 2011 kahdella ensimmäisellä neljänneksellä keskimäärin 9 % vahvempi euroon nähden kuin vastaavalla jaksolla vuonna 2010. Kruunun ja euron vaihtokurssi ja sähkön euromääräinen myynti lisäsivät Power-divisioonan kustannuksia. Vahva Ruotsin kruunu vaikutti myös negatiivisesti kassavirtaan.

Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten voitoista oli 74 (31) miljoonaa euroa. Kasvu viime vuoteen verrattuna johtui ennen kaikkea Hafslund ASA:n ja TGC-1:n osuuksien myönteisestä kehityksestä.

Konsernin nettorahoituskulut kasvoivat 127 (61) miljoonaan euroon. Suuremmat kulut johtuivat kasvaneista korkokustannuksista ja rahoitusinstrumenttien käyvän arvon muutoksesta, joka oli -3 (19) miljoonaa euroa.

Tulos ennen veroja oli 1 456 (1 045) miljoonaa euroa.

Kauden verot olivat yhteensä 232 (191) miljoonaa euroa. Tuloslaskelman mukainen veroprosentti oli 15,9 (18,3).

Kauden tulos oli 1 224 (854) miljoonaa euroa. Fortumin osakekohtainen tulos oli 1,29 euroa (0,93). Sähköjohdannaisten kirjanpitokäytännöstä aiheutunut vaikutus osakekohtaiseen tulokseen oli 0,21 euroa (0,02).

Vähemmistöosuus oli 74 (32) miljoonaa euroa. Se liittyy pääosin Fortum Värme Holding AB:hen, josta Tukholman kaupunki omistaa 50 %. Osuuden kasvu vuoden 2011 ensimmäisellä puoliskolla vuoden 2010 vastaavaan jaksoon verrattuna johtuu lähinnä Fortum Värmen Tukholman ulkopuolisten lämpöliiketoimintojen myynnistä realisoituneesta voitosta, josta vähemmistöosuus oli 30 miljoonaa euroa.

Liiketoiminnan kassavirta oli yhteensä 864 (943) miljoonaa euroa. Siihen vaikuttivat realisoituneet valuuttakurssivoitot ja -tappiot, jotka olivat -251 (-227) miljoonaa euroa vuoden 2011 tammi−kesäkuussa. Negatiivinen valuuttakurssivaikutus syntyi ensimmäisellä neljänneksellä. Valuuttakurssivoitot ja -tappiot liittyvät Fortumin ruotsalaisten tytäryhtiöiden lainojen suojausten jatkamiseen.

Fortumin taloudelliset tunnusluvut viimeisten 12 kuukauden osalta olivat: sijoitetun pääoman tuotto 13,8 % (11,6 %), oman pääoman tuotto 19,1 % (15,7 % vuoden 2010 lopussa) ja nettovelan ja käyttökatteen suhde (EBITDA) 2,5 (3,0 vuoden 2010 lopussa). Vertailukelpoinen EBITDA edellisiltä 12 kuukaudelta oli 2,8.

Markkinatilanne

Pohjoismaat

Toisen neljänneksen alussa vesivarannot olivat ennätysmäisen alhaalla, mikä johti lähes jatkuvaan sähköntuontiin Manner-Euroopasta. Sähkönhinnat olivat sen vuoksi Pohjoismaissa huomattavasti korkeammat kuin Manner-Euroopassa. Neljänneksen lopussa vesivarannot kuitenkin kasvoivat suuren sademäärän seurauksena. Lämpötilat olivat kauden aikana lähes keskimääräisiä.

Alustavien tilastotietojen mukaan Pohjoismaissa kulutettiin sähköä vuoden 2011 toisella neljänneksellä 83 (85) terawattituntia (TWh) eli noin 2 % edellisvuotta vähemmän. Kulutuksen väheneminen johtui pääasiassa viime vuotta lämpimämmästä säästä. Alustavien tilastotietojen mukaan Pohjoismaissa kulutettiin sähköä tammi−kesäkuussa 199 (205) terawattituntia (TWh) eli noin 3 % edellisvuotta vähemmän. Kulutuksen väheneminen johtui pääasiassa viime vuotta lämpimämmästä säästä.

Vuoden 2011 alussa Pohjoismaiden vesivarannot olivat 54 TWh eli 29 TWh pitkän aikavälin keskiarvoa pienemmät. Vuoden 2011 toisen neljänneksen alussa Pohjoismaiden vesivarannot olivat kasvaneet, mutta ne olivat silti 21 TWh pitkän aikavälin keskiarvoa pienemmät. Toisen neljänneksen lopussa Pohjoismaiden vesivarannot olivat vain 1 TWh pitkän aikavälin keskiarvoa pienemmät ja 13 TWh suuremmat kuin edellisvuoden vastaavana ajankohtana.

Toisella neljänneksellä sähkön keskimääräinen systeemihinta Nord Poolissa oli 52,3 (44,8) euroa megawattitunnilta (MWh). Suomen ja Ruotsin aluehinnat olivat Nord Poolin systeemihintatasoa hieman alhaisemmat: 52,0 (41,7) euroa/MWh Suomessa ja 52,2 (41,9) euroa/MWh Ruotsissa.

Tammi−kesäkuussa sähkön keskimääräinen systeemihinta Nord Poolissa oli 59,2 (52,1) euroa/MWh. Suomen ja Ruotsin aluehinnat olivat Nord Poolin systeemihintatasoa hieman alhaisemmat: 58,4 (56,2) euroa/MWh Suomessa ja 59,0 (57,0) euroa/MWh Ruotsissa. Systeemihinnan ja Suomen ja Ruotsin aluehintojen ero johtui pääasiassa Norjan pienemmistä vesivarannoista.

Venäjä

Alustavien tilastotietojen mukaan Venäjällä kulutettiin sähköä vuoden 2011 toisella neljänneksellä 230 (224) TWh. Vastaava luku hintavyöhykkeellä 1 (Venäjän Euroopan puoleisella alueella sekä Uralin alueella) oli 172 (166) TWh.

Vuoden 2011 tammi−kesäkuussa Venäjällä kulutettiin sähköä noin 515 (505) TWh. Vastaava luku hintavyöhykkeellä 1 oli 383 (373) TWh.

OAO Fortum toimii Tjumenin ja Tšeljabinskin alueilla. Öljy- ja kaasuteollisuuteen keskittyvällä Tjumenin alueella sähkönkysyntä pysyi suunnilleen samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Taantuma ei vaikuttanut sähkönkysyntään Tjumenin alueella edellisenä vuonna, eikä sähkönkysyntä muuttunut edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Metalliteollisuuteen painottuvalla Tšeljabinskin alueella sähkönkysyntä kasvoi toisella neljänneksellä noin 3 % edelliseen vuoteen verrattuna. Kasvu johtui pääasiassa teollisuuden sähkönkulutuksen elpymisestä.

Keskimääräinen sähkön spot-hinta, kapasiteettihinta pois lukien, nousi vuoden 2011 toisella neljänneksellä 27 % eli 1 017 (804) ruplaan/MWh hintavyöhykkeellä 1.

Tarkemmat markkinatiedot on esitetty taulukoissa katsauksen lopussa.

Divisioonakatsaukset

Power

Power-divisioonaan kuuluvat Fortumin sähköntuotanto, fyysinen tuotannonohjaus ja trading-toiminta sekä asiantuntijapalvelut sähköntuottajille.

Milj. euroa II/11 II/10 I-II/2011 I-II/2010 2010 LTM
Liikevaihto 574 597 1 267 1 366 2 702 2 603
- sähkönmyynti 546 564 1 203 1 309 2 580 2 474
josta sähkön tukkumyynti
Pohjoismaissa*
476 481 980 1 036 2 035 1 979
- muu myynti 28 33 64 57 122 129
Liikevoitto 271 280 760 747 1 132 1 145
Vertailukelpoinen liikevoitto 257 271 582 695 1 298 1 185
Sidottu pääoma (kauden lopussa) 5 998 5 726 5 806
Sidotun pääoman tuotto, % 19,5 19,2
Vertailukelpoinen sidotun pääoman
tuotto, %
22,3 19,8
Bruttoinvestoinnit ja bruttosijoitukset
osakkeisiin
36 22 69 55 122 136
Henkilöstön lukumäärä 1 995 1 983 1 819
Sähköntuotanto lähteittäin, TWh II/11 II/10 I-II/2011 I-II/2010 2010 LTM
Vesivoima, Pohjoismaissa 4,8 5,1 8,9 10,5 22,0 20,4
Ydinvoima, Pohjoismaissa 5,7 6,0 12,5 11,9 22,0 22,6
Lämpövoima, Pohjoismaissa 0,3 0,3 2,0 1,1 2,3 3,2
Yhteensä Pohjoismaissa 10,8 11,4 23,4 23,5 46,3 46,2
Lämpövoima muissa maissa 0,3 0,2 0,6 0,5 1,1 1,2
Yhteensä 11,1 11,6 24,0 24,0 47,4 47,4
Pohjoismainen myynti, TWh II/11 II/10 I-II/2011 I-II/2010 2010 LTM
Myynti Pohjoismaissa 11,2 12,5 24,4 26,1 51,5 49,8
josta sähkön tukkumyynti
Pohjoismaissa* 10,1 10,8 20,6 21,7 42,5 41,4

* Sähkön tukkumyyntitulot ja -volyymit Pohjoismaissa eivät sisällä lämpövoimatuotantoa, markinahintaan perustuvia ostoja eikä myyntiä vähemmistöosakkaille (mm. Meri-Pori, Inkoo ja tuonti Venäjältä).

Myyntihinta, EUR/MWh II/11 II/10 I-II/2011 I-II/2010 2010 LTM
Sähkön tukkumyyntihinta
Pohjoismaissa** 47,4 44,7 47,6 47,8 47,9 47,8

**Sähkön tukkumyyntihinta ei sisällä myyntituloja lämpövoimatuotannosta, markkinahintaan tehdyistä ostoista eikä myyntiä vähemmistöosakkaille (mm. Meri-Pori, Inkoo ja tuonti Venäjältä).

Huhti - kesäkuu

Power-divisioonan vertailukelpoinen liikevoitto oli vuoden 2011 toisella neljänneksellä 14 miljoonaa euroa pienempi kuin vuoden 2010 vastaavalla jaksolla. Useat tekijät vaikuttivat tulokseen. Tuloksen heikkeneminen johtui pääasiassa Ruotsin kruunun vahvistumisesta ja kiinrteistöverojen kasvusta Ruotsissa. Operatiivisten tekijöiden eli sähkön hinnan, tuotantovolyymien ja -kustannusten vaikutukset lähes kumosivat toisensa.

Kokonaisuudessaan sähköntuotannon käytettävyys oli hyvä. Ydinvoiman käytettävyys parani, mutta ruotsalaisissa ydinvoimaosakkuusyhtiöissä volyymit olivat pienemmät kuin vuoden 2010 toisella neljänneksellä. Tämä johtui pääasiassa suunniteltujen huoltoseisokkien erilaisesta ajoituksesta viime vuoteen verrattuna. Vesivoiman tuotantovolyymit olivat toisen neljänneksen alussa pienemmät vesivarastojen alhaisen tason ja keskimääräistä pienempien kevättulvien vuoksi. Varastojen tasot kohosivat toisen neljänneksen lopulla ja olivat vain hieman pitkän aikavälin keskiarvoa alhaisemmat.

Huhti−kesäkuussa divisioonan sähköntuotanto Pohjoismaissa oli yhteensä 10,8 (11,4) TWh eli noin 5 % vähemmän kuin vuoden 2010 toisella neljänneksellä. Power-divisioonan saavuttama sähkön tukkumyyntihinta Pohjoismaissa oli 47,4 euroa/MWh eli 2,7 euroa/MWh korkeampi kuin vuoden 2010 toisella neljänneksellä Suomen ja Ruotsin korkeammista alueellisista spot-hinnoista johtuen.

Power-divisioonan saavuttama sähkön tukkumyyntihinta Pohjoismaissa kehittyi positiivisesti. Ydin- ja vesivoiman tuotantovolyymien yhteisvaikutus sekä saavutetun sähkönhinnan vaikutus lähes kumosivat toisensa. Ruotsin kruunun kurssi lisäsi kustannuksia yhteensä noin 10 miljoonaa euroa. Ruotsin kiinteistöveron kasvusta aiheutuvat kustannukset nousivat noin 4 miljoonaa euroa.

Tammi - kesäkuu

Tammi−kesäkuussa Power-divisioonan vertailukelpoinen liikevoitto oli 113 miljoonaa euroa pienempi kuin vastaavalla jaksolla vuonna 2010. Tuloksen heikkeneminen johtui useista eri tekijöistä. Vesivoiman tuotantovolyymit olivat pienemmät kuin vuoden 2010 vastaavalla jaksolla, mikä johtui ensimmäisen neljänneksen ennätyksellisen alhaisesta tulovirtaamasta ja vesivarastojen tasosta. Tulovirtaamat ja vesivarastot kasvoivat toisella neljänneksellä. Ydinvoiman suurempi volyymi kompensoi osittain vähäisempää vesivoiman tuotantoa vuoden alussa. Ruotsin ydinvoimalaitoksissa toisella neljänneksellä toteutettujen suunniteltujen huoltoseisokkien ajoitus vaikutti ydinvoiman tuotantovolyymeihin. Divisioonan saavuttama sähkön tukkumyyntihinta Pohjoismaissa oli suurin piirtein samalla tasolla kuin vuoden 2010 vastaavalla jaksolla.

Useat tekijät vaikuttivat vertailukelpoiseen liikevoittoon. Tuotantovolyymien ja hinnan yhteisvaikutus oli noin -50 miljoonaa euroa. Ruotsin kruunun kurssin vaikutus oli yhteensä noin -25 miljoonaa euroa. Ruotsin kiinteistöveron kasvun vaikutus oli yhteensä noin -10 miljoonaa euroa. Lisäksi Venäjän sähköntuontisopimuksen päättymisen vaikutus oli noin -23 miljoonaa euroa, ja sen kokonaisvaikutuksen arvioidaan olevan vuonna 2011 noin -40 miljoonaa euroa.

Divisioonan sähköntuotanto Pohjoismaissa oli yhteensä 23,4 (23,5) TWh eli lähes samalla tasolla kuin vuoden 2010 tammi−kesäkuussa. Ruotsissa ydinvoiman käytettävyys parani, mikä lisäsi ydinvoimatuotannon määrää ja kompensoi osaltaan vesivoiman selvästi pienempiä tuotantovolyymeja. Veden tulovirtaamat ja vesivarannot olivat ennätyksellisen alhaisella tasolla vuoden alussa, mutta kohenivat jakson aikana. Tällä hetkellä vesivarastot ovat vain noin 1 TWh pitkän aikavälin keskiarvoa pienemmät. Kolmen Inkoon yksikön käyttö ensimmäisellä neljänneksellä ja Meri-Porin voimalaitoksen palautuminen Fortumin käyttöön viime vuonna mahdollistivat suuremman lämpövoimatuotannon.

Tammi−kesäkuussa sähkön tukkumyyntihinta Pohjoismaissa oli 47,6 euroa/MWh eli suurin piirtein saman verran kuin vuoden 2010 vastaavalla jaksolla. Saavutettu sähkönhinta oli Pohjoismaissa ensimmäisellä neljänneksellä 3,0 euroa/MWh alhaisempi ja toisella neljänneksellä 2,7 euroa korkeampi vuoden 2010 vastaaviin jaksoihin verrattuna. Tämä johtui Suomen ja Ruotsin alueellisten spot-hintojen eroista neljännesten sekä vuosien 2011 ja 2010 välillä.

Ruotsin ydinvoimalaitoksissa meneillään olevat investointiohjelmat parantavat turvallisuutta ja käytettävyyttä sekä lisäävät nykyisen ydinvoimakaluston kapasiteettia. Investointiohjelmien toteuttaminen saattaa vaikuttaa käytettävyyteen. Investointiohjelmat vaikuttavat myös Fortumin ydinvoimaosakkuusyhtiöiltään hankkiman sähkön hankintakustannuksiin. Käyttökustannusten odotetaan kuitenkin tasaantuvan nykyiselle tasolle.

Yhdeksän kymmenestä Fortumin omistamasta tai osittain omistamasta ydinvoimalaitosyksiköstä toimi moitteettomasti vuoden 2011 kahden ensimmäisen neljänneksen aikana. Oskarshamn 3, joka on kärsinyt erilaisista teknisistä ongelmista, kävi noin 1 100 megawatin (MW) teholla, joka vastaa tehotasoa ennen kapasiteettilisäyksiä. Käyttötestaukset aloitettiin uudestaan maaliskuun alussa 2011, ja laitos on saavuttanut noin 1 300 MW:n tehotason (täysi teho 1 400 MW). Testausohjelman aikana päähöyryjohdossa havaittiin värähtelyä, minkä vuoksi tehotaso rajattiin noin 1 200 MW:iin (1 210 ±50) vuoden 2012 toteutettavaksi suunniteltuun huoltoseisokkiin asti. Forsmark 1 ja Olkiluoto 2 voimalaitosten suuret muutostyöt saatiin valmiiksi toisen neljänneksen aikana.

Maaliskuussa eduskunta hyväksyi Suomen ydinvastuulain väliaikaisen uudistamisen. Uudistus sisältää 700 miljoonan euron korvausrajoitukset ja rajoittamattoman vastuun kolmannelle osapuolelle vakavissa onnettomuustilanteissa. Tämä väliaikainen muutos tulee voimaan 1.1.2012 ja pätee, kunnes Pariisin ja Brysselin uudistetut sopimukset on ratifioitu.

Japanin ydinvoimaonnettomuuden jälkeen Suomen säteilyturvakeskus STUK toteutti lisäselvityksen ydinvoimalaitosten turvallisuudesta sähkön menetyksen sekä poikkeuksellisten sää- ja ympäristöolosuhteiden varalta. STUKin selvityksen mukaan Suomen ydinvoimalaitoksissa ei havaittu sellaisia uusia uhkatekijöitä tai puutteita, jotka vaatisivat välittömiä turvallisuusparannuksia. Ruotsin ydinturvallisuusviranomainen SSM aloitti vastaavat turvallisuusselvitykset Ruotsissa. EU:n turvallisuusselvitykset käynnistettiin 1.6. ja ydinvoimayhtiöitä pyydetään jättämään loppuraporttinsa 31.10.2011 mennessä. Tämän vuoksi Fortum uskoo, että sekä uusille että vanhoille ydinvoimaloille saatetaan esittää uusia turvallisuusvaatimuksia lähitulevaisuudessa.

Vuoden 2010 tulokseen verrattuna Power-divisioonan vertailukelpoisen liikevoiton arvioidaan painottuvan vuonna 2011 enemmän loppuvuoteen. Syynä on ennen kaikkea ydinvoiman parantuva käytettävyys ja vesivarastojen kasvu.

Heat

Heat-divisioona sisältää sähkön ja lämmön yhteistuotannon (CHP), kaukolämpötoiminnan sekä yritysten lämpöratkaisut Pohjoismaissa ja Itämeren alueella.

Milj. euroa II/11 II/10 I-II/2011 I-II/2010 2010 LTM
Liikevaihto 322 301 1 047 952 1 770 1 865
- lämmönmyynti 214 218 743 688 1 269 1 324
- sähkönmyynti 75 55 226 200 368 394
- muu myynti 33 28 78 64 133 147
Liikevoitto 25 35 290 194 303 399
Vertailukelpoinen liikevoitto 25 33 196 165 275 306
Sidottu pääoma (kauden
lopussa)
3 911 3 884 4 182
Sidotun pääoman tuotto, % 8,4 10,5
Vertailukelpoinen sidotun
pääoman tuotto, %
7,7 8,2
Bruttoinvestoinnit ja
bruttosijoitukset osakkeisiin
72 59 130 121 305 314
Henkilöstön lukumäärä 2 793 2 549 2 394

Huhti - kesäkuu

Lämmönmyynti vuoden 2011 toisella neljänneksellä oli yhteensä 3,6 (4,3) TWh. Lämpö se tuotettiin pääasiassa Pohjoismaissa. Samana aikana sähkönmyynti CHP-tuotannosta oli yhteensä 1,2 (1,1) TWh.

Divisioonan toisen neljänneksen vertailukelpoinen liikevoitto, 25 (33) miljoonaa euroa, oli 8 miljoonaa euroa alhaisempi kuin viime vuoden vastaavalla jaksolla. Uusi sähköntuotanto lisäsi tuottoja. Tulos kuitenkin heikkeni johtuen Ruotsin alhaisemmasta lämmöntuotannosta, joka oli seurausta ensimmäisellä neljänneksellä tehdystä yritysmyynnistä. Lisäksi heikkenemiseen vaikutti Puolan viimeaikaisiin yritysostoihin liittyvien integrointikustannusten varaukset. Ruotsin kruunun kurssin vaikutus oli vähäinen.

Tammi-kesäkuu

Lämmönmyynti tammi–kesäkuussa 2011 oli yhteensä 14,0 (14,9) TWh. Lämpö tuotettiin pääasiassa Pohjoismaissa. Samana aikana sähkönmyynti oli yhteensä 3,9 (3,5) TWh. Sähkönmyynnin kasvu johtui pääasiassa uudesta CHP-kapasiteetista Puolassa ja Virossa. Lämpötilat olivat korkeampia kuin vastaavalla jaksolla viime vuonna. Tämä ja Ruotsissa Tukholman ulkopuolisten kaukolämpötoimintojen ja lämmöntuotantolaitosten myyminen maaliskuun lopulla johtivat lämmöntuotannon vähenemiseen.

Divisioonan vertailukelpoinen liikevoitto tammi−kesäkuussa 2011 oli 196 (165) miljoonaa euroa. Myönteinen kehitys johtui paremmasta käytettävyydestä, huippukuormituksen vähäisemmästä vaikutuksesta tuotantokustannuksiin ja parantuneista lämmönmyyntikatteista Ruotsissa. Ruotsin kruunun vahvistumisen osuus tuloksen paranemisesta oli noin kolmannes. Suomessa polttoainekustannusten kasvu kavensi sähkönmyynnin marginaaleja.

Tammikuussa Tukholman kaupungin kaasuverkoston vanha tuotantolinja suljettiin ja uusi ympäristömyönteisempi kaasu otettiin onnistuneesti käyttöön. Lisäksi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä avattiin ensimmäinen kaupallinen biokaasupolttoaineasema autoille Arlandan lentokentällä Tukholmassa.

Toukokuussa aloitettiin ensimmäisen Baltian alueella sijaitsevan jätettä hyödyntävän CHP-laitoksen rakentaminen. Laitos korvaa Liettuan Klaipedassa sijaitsevan maakaasua hyödyntävän lämpölaitoksen. Paikallisen jätteen käyttö vähentää hiilidioksidipäästöjä ja ympäristökuormitusta alueella.

Toukokuussa Ruotsin viranomaiset esittelivät ehdotuksen, joka koskee kaukolämpöverkkojen avaamista kilpailulle (Third party access, TPA). Tukholman seudun kaukolämpöjärjestelmän osalta kilpailuviranomainen totesi vuonna 2010, että kaukolämmön reaalihinta oli laskenut 1,5 % vuodesta 2005.

Suomessa lämmöntuotannossa käytettävien polttoaineiden verotusta kiristettiin 1.1.2011 alkaen. Veronkorotukset heijastuivat vastaavasti lämmön loppukäyttäjähintoihin.

Lämmönmyynti maittain,
TWh
II/11 II/10 I-II/2011 I-II/2010 2010 LTM
Suomi 1,7 1,8 5,1 5,3 9,6 9,4
Ruotsi 1,2 1,8 5,4 6,4 10,9 9,9
Puola 0,5 0,5 2,6 2,3 4,0 4,3
Muut maat 0,2 0,2 0,9 0,9 1,6 1,6
Yhteensä 3,6 4,3 14,0 14,9 26,1 25,2
Sähkönmyynti, TWh II/11 II/10 I-II/2011 I-II/2010 2010 LTM
Yhteensä 1,2 1,1 3,9 3,5 6,5 6,9

Russia

Russia-divisioona koostuu sähkön ja lämmön tuotannosta ja myynnistä Venäjällä. Se sisältää OAO Fortumin ja Fortumin hieman yli 25 %:n omistusosuuden TGC-1:ssä. TGC-1 on osakkuusyhtiö, joka raportoidaan pääomaosuusmenetelmän mukaisesti.

Milj. euroa II/11 II/10 I-II/2011 I-II/2010 2010 LTM
Liikevaihto 195 169 490 413 804 881
- sähkönmyynti 135 114 297 244 505 558
- lämmönmyynti 60 52 192 165 287 314
- muu myynti 0 3 1 4 12 9
EBITDA 52 13 109 65 139 183
Liikevoitto 21 -9 55 23 53 85
Vertailukelpoinen liikevoitto 21 -9 55 7 8 56
Sidottu pääoma (kauden
lopussa)
3 051 2 690 2 817
Sidotun pääoman tuotto, % 2,4 4,4
Vertailukelpoinen sidotun
pääoman tuotto, %
0,7 3,4
Bruttoinvestoinnit ja
bruttosijoitukset osakkeisiin
192 167 267 258 599 608
Henkilöstön lukumäärä 4 497 4 584 4 294

OAO Fortum toimii Uralin kehittyneillä teollisuusalueilla ja Länsi-Siperian öljyntuotantoalueilla.

Venäjällä sähkön tukkumarkkina on vapautettu vuoden 2011 alusta lähtien. Kaikki sähköntuotantoyhtiöt myyvät edelleen kotitalouksien kulutusta vastaavan osan sähköntuotannostaan ja kapasiteetistaan säännellyillä hinnoilla. Tammi−kesäkuussa 2011 OAO Fortum myi 84 % sähköntuotannostaan vapautetulla sähkön hinnalla.

Venäjän hallitus hyväksyi vuoden 2011 alusta uudet kapasiteettimarkkinoita koskevat säännöt. Vuoden 2007 jälkeen investointivelvoitesopimusten (CSA - "uusi kapasiteetti") perusteella rakennetulle tuotantokapasiteetille maksetaan takuuhintaa 10 vuoden ajan. Takuuhinnat on määritelty riittävän investointituoton varmistamiseksi.

Investointivelvoitesopimuksiin kuulumaton kapasiteetti määräytyy huutokaupalla (CCS - "vanha kapasiteetti"). Joulukuussa 2010 pidettiin ensimmäinen uusien sääntöjen mukainen kapasiteettimarkkinoiden huutokauppa vanhalle kapasiteetille. Uusien sääntöjen mukaan vanhalle kapasiteetille huutokaupassa määräytyvät kapasiteettimaksut perustuvat kulloinkin käytettävissä olevaan kapasiteettiin eivätkä laitoksen nimellistehoon. Tämä vähentää vanhan kapasiteetin kapasiteettimaksuja CHP-laitosten osalta erityisesti kesän aikana. Alkuperäinen suunnitelma järjestää vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä huutokauppa vuosille 2012–2015 on muuttunut. Huutokauppa koskee nyt vain vuotta 2012.

Investointivelvoitesopimuksiin on liitetty sakkoehtoja. Yritysoston aikaan vuonna 2008 Fortum teki varauksen mahdollisista viivästymisistä aiheutuvia sakkoja varten. Mahdollisia sakkoja voidaan vaatia, jos uuden kapasiteetin käyttöönotto viivästyy merkittävästi tai investointivelvoitesopimusten sovittuja keskeisiä ehtoja ei muuten täytetä. Uudet investointivelvoitesopimuksia koskevat säännöt selkeyttivät menettelyä mahdollisten sakkojen osalta - ne ovat nyt määritelty voimalaitostasolla. Tämä tarkoittaa, että Fortumin riski saada sakkomaksuja tuotantokapasiteettia koskevien ehtojen johdosta pienenee vähitellen uusien yksiköiden aloittaessa toimintansa.

Voimalaitosten käyttöönoton aikataulu arvioidaan jokaisena tilinpäätöshetkenä, ja muutosten vaikutukset varauksen määrään päivitetään tämän mukaisesti (katso liitetieto 18).

Huhti - kesäkuu

Russia-divisioonan sähköntuotanto vuoden 2011 toisella neljänneksellä oli 4,6 (4,5) TWh. Samaan aikaan lämmönmyynti oli yhteensä 4,3 (4,0) TWh.

Russia-divisioonan vertailukelpoinen liikevoitto oli vuoden 2011 toisella neljänneksellä 21 (-9) miljoonaa euroa. Tuloksen paraneminen liittyi pääosin uusien yksiköiden käyttöönottoon Tyumen CHP-1:ssä ja Chelyabinsk CHP-3:ssa ja korkeampiin sähkön markkinahintoihin. Lisäksi investointivelvoitesopimuksia koskevien varausten purkaminen kaupallisen käytön aloittaneilta uusilta yksiköiltä sekä voimalaitosten muuttuneiden käyttöönottoaikataulujen vaikutus varaukseen paransivat tulosta 22 miljoonalla eurolla. Vuonna 2011 hyväksyttyjen sääntöjen mukaisen, huutokaupalla määräytyvän vanhan kapasiteetin volyymit laskivat ja vaikuttivat negatiivisesti vertailukelpoiseen liikevoittoon, sillä uusien sääntöjen mukaan vanhalle kapasiteetille huutokaupassa määräytyvät kapasiteettimaksut perustuvat kulloinkin käytettävissä olevaan kapasiteettiin eivätkä laitoksen nimellistehoon. Tämä vähentää vanhan kapasiteetin kapasiteettimaksuja erityisesti kesän aikana.

OAO Fortum saavutti toisella neljänneksellä 100 miljoonan euron vuotuiset tehokkuusparannukset verrattuna vuoteen 2008, jolloin yhtiö hankittiin. Tehokkuuden parannusohjelman tavoitteena oli jalkauttaa parhaat johtamisen ja operatiivisen toiminnan käytännöt OAO Fortumin sähkö- ja lämpöliiketoimintaan.

OAO Fortumin keskeiset sähkön,
kapasiteetin ja kaasun hinnat
II/11 II/10 I-II/2011 I-II/2010 2010 LTM
Sähkön spot-hinta (markkinahinta),
Uralin alue, RUB/MWh
954 770 950 793 835 914
OAO Fortumin keskimääräinen
säännelty sähkönhinta, RUB/MWh
712 610 716 615 614 649
Keskimääräinen kapasiteettihinta,
tRUB/MW/kk
174 162 194 171 191 202
Keskimääräinen säännelty
kapasiteettihinta, tRUB/MW/kuukausi
187 169 185 169 169 175
Keskimääräinen säännelty
kaasunhinta
Uralin alueella, RUB/1000 m3 2 548 2 221 2 548 2 221 2 221 2 385
OAO Fortumin saavuttama
sähkönhinta, EUR/MWh
29,0 25,6 29,1 24,6 27,0 29,4

Tammi - kesäkuu

Russia-divisioonan sähköntuotanto vuoden 2011 tammi-kesäkuussa oli 10,2 (10,0) TWh. Samaan aikaan lämmönmyynti oli yhteensä 15,3 (15,5) TWh.

Vertailukelpoinen liikevoitto, 55 (7) miljoonaa euroa, oli korkeampi kuin viime vuonna uusien voimalaitosyksiköiden käyttöönotosta sekä korkeammista sähkön markkinahinnoista johtuen. Sähkön markkinahinnan positiivista kehitystä kompensoi osittain alhaisemmat tulot vanhasta kapasiteetista uusien sääntöjen seurauksena. Investointivelvoitesopimuksia koskevien varausten purkaminen kaupallisen käytön aloittaneilta uusilta yksiköiltä sekä voimalaitosten muuttuneiden käyttöönottoaikataulujen vaikutus varaukseen paransivat tulosta 22 miljoonalla eurolla.

OAO Fortumin uusi kapasiteetti (CSA) tulee valmistuttuaan olemaan tärkeä tekijä vakaalle tuloskasvulle Venäjällä, sillä tuotantovolyymien kasvu tuo lisää myyntituloja. Uudelle tuotantokapasiteetille maksetaan huomattavasti korkeampia kapasiteettimaksuja kuin vanhalle kapasiteetille. Vuoden 2011 inflaatiokorjauksen poistamisen vuoksi investointivelvoitesopimukseen kuulumattoman vanhan kapasiteetin (CCS) painotetun keskihinnan OAO Fortumille odotetaan olevan vuonna 2011 keskimäärin noin 160 000 ruplaa/MW/kuukausi, mikä on hieman vähemmän kuin aikaisemmin arvioitiin. Hinta saattaa kuitenkin vaihdella voimalaitosten sijainnista ja ajankohdasta riippuen. Ensimmäisellä ja viimeisellä neljänneksellä kapasiteettitulot ovat korkeammat kuin toisella ja kolmannella neljänneksellä. Uuden kapasiteetin kapasiteettimaksut ovat noin 3–4 kertaa korkeammat kuin vanhan kapasiteetin keskimäärin. Uuden kapasiteetin tuotto on taattu, mutta saattaa vaihdella jonkin verran, sillä se on sidottu Venäjän pitkän aikavälin valtionobligaatioihin, joiden maturiteetti on 8– 10 vuotta.

Fortum on sitoutunut 2,5 miljardin euron investointiohjelmaan Venäjällä. Ohjelman aikataulun mukaan viimeiset yksiköt otetaan käyttöön vuonna 2014. Investointiohjelman loppuosan arvo heinäkuussa 2011 maaliskuun 2011 lopun valuuttakursseilla laskettuna on arviolta noin 1,3 miljardia euroa.

Fortumin laajan investointiohjelman toisen uuden yksikön kapasiteettimyynti alkoi vuoden 2011 kesäkuun alussa Chelyabinsk CHP-3 -voimalaitoksella. Ensimmäinen uusi yksikkö Tyumen CHP-1:ssä aloitti kapasiteettimyynnin helmikuussa. Investointiohjelman kolmas uusi yksikkö on rakenteilla Tobolsk CHP:hen, ja sen arvioidaan aloittavan kasiteettimyynnin vuoden 2011 kolmannella neljänneksellä. Investointiohjelma käsittää yhteensä kahdeksan uutta voimalaitosyksikköä.

OAO Fortumin liiketoiminta on tyypillisesti hyvin kausiluonteista: tulos on yleensä vahvimmillaan vuoden ensimmäisellä ja viimeisellä neljänneksellä.

Electricity Solutions and Distribution

Divisioona vastaa Fortumin sähkön vähittäismyynnistä sekä sähkönsiirrosta ja muodostuu kahdesta liiketoiminta-alueesta: Distribution ja Electricity Sales.

Distribution

Fortum omistaa ja käyttää jakelu- ja alueverkkoja sekä siirtää sähköä kaikkiaan noin 1,6 miljoonalle asiakkaalle Ruotsissa, Suomessa, Norjassa ja Virossa.

Milj. euroa II/11 II/10 I-II/2011 I-II/2010 2010 LTM
Liikevaihto 215 200 526 480 963 1 009
- jakeluverkot 181 173 452 417 820 855
- alueverkot 21 21 49 47 92 94
- muu myynti 13 6 25 16 51 60
Liikevoitto 252 53 377 166 321 532
Vertailukelpoinen liikevoitto 60 53 184 155 307 336
Sidottu pääoma (kauden lopussa) 3 487 3 482 3 683
Sidotun pääoman tuotto, % 9,7 15,3
Vertailukelpoinen sidotun
pääoman tuotto, %
9,3 9,9
Bruttoinvestoinnit ja
bruttosijoitukset osakkeisiin
62 47 96 76 213 233
Henkilöstön lukumäärä 928 1 144 962

Huhti - kesäkuu

Vuoden 2011 toisella neljänneksellä jakelu- ja alueverkkosiirron kokonaismäärät olivat 5,6 (5,7) TWh ja 3,8 (4,1) TWh.

Distribution-liiketoiminta-alueen vertailukelpoinen liikevoitto oli toisella neljänneksellä 60 (53) miljoonaa euroa eli 7 miljoonaa euroa enemmän kuin vuotta aiemmin. Tuloksen kasvu johtui pääasiassa alhaisemmista kantaverkkomaksuista ja Ruotsin kruunun vahvistumisesta.

Tammi - kesäkuu

Vuoden 2011 tammi-kesäkuussa alueverkkosiirron määrä oli yhteensä 7,3 (7,7) TWh Ruotsissa ja 1,4 (1,4) TWh Suomessa.

Distribution-liiketoiminta-alueen vertailukelpoinen liikevoitto oli 184 (155) miljoonaa euroa eli 29 miljoonaa euroa enemmän kuin vuotta aiemmin. Tuloksen kasvu johtui pääasiassa alhaisemmista kantaverkkomaksuista ja Ruotsin kruunun vahvistumisesta.

Sähkönkulutuksen etämittauksen käyttöönotto edistyi Suomessa suunnitelman mukaan toisella neljänneksellä. Etämittareiden asennukset verkkoasiakkaille aloitettiin maaliskuun lopussa. Suomen uusi tuntipohjaista sähkönmittausta koskeva lainsäädäntö tulee voimaan 1.1.2014.

Ruotsin uusi sähkönsiirtohintojen sääntelymalli tulee voimaan 1.1.2012. Uuden mallin mukaisesti Ruotsin energiamarkkinavirasto (EI) päättää sallitun tuottotason etukäteen neljäksi vuodeksi kerrallaan. Tuottorajoista päätetään 31.10.2011 mennessä.

Suomessa kolmannen valvontajakson (2012–2015) valmistelu on paraikaa käynnissä. Päätöstä Suomen sääntelymallista odotetaan sääntelyviranomaiselta marraskuussa 2011.

Sähkönsiirto jakeluverkoissa,
TWh
II/11 II/10 I-II/2011 I-II/2010 2010 LTM
Ruotsi 3,1 3,2 7,6 7,9 15,2 14,9
Suomi 2,0 2,0 5,2 5,2 10,0 10,0
Norja 0,5 0,5 1,3 1,4 2,5 2,4
Viro 0,0 0,0 0,1 0,1 0,2 0,2
Yhteensä 5,6 5,7 14,2 14,6 27,9 27,5
Sähkönjakeluasiakkaiden määrä alueittain,
tuhansia
30.6.2011 30.6.2010
Ruotsi 893 888
Suomi 624 614
Norja 101 100
Viro 24 24
Yhteensä 1 642 1 626

Electricity Sales

Electricity Sales vastaa sähkön vähittäismyynnistä 1,2 miljoonalle kotitalous- ja yritysasiakkaalle. Se on Pohjoismaiden johtava ympäristömerkityn ja hiilidioksidipäästöttömän sähkön myyjä. Electricity Sales ostaa sähkönsä pohjoismaisesta sähköpörssistä.

Milj. euroa II/11 II/10 I-II/2011 I-II/2010 2010 LTM
Liikevaihto 183 327 556 964 1 798 1 390
- sähkönmyynti 178 321 546 953 1 778 1 371
- muu myynti 5 6 10 11 20 19
Liikevoitto 23 23 3 -6 46 55
Vertailukelpoinen liikevoitto 10 10 21 -3 11 35
Sidottu pääoma (kauden
lopussa)
77 59 210
Sidotun pääoman tuotto, % 38,4 52,7
Vertailukelpoinen sidotun
pääoman tuotto, %
9,3 34,1
Bruttoinvestoinnit ja
bruttosijoitukset osakkeisiin
1 0 4 0 0 4
Henkilöstön lukumäärä 518 549 525

Huhti-kesäkuu

Vuoden 2011 toisella neljänneksellä liiketoiminta-alueen sähkönmyynti oli yhteensä 2,9 (6,3) TWh. Yritysasiakassegmentin uudelleenjärjestely vähensi myyntiä.

Electricity Salesin vertailukelpoinen liikevoitto oli toisella neljänneksellä yhteensä 10 (10) miljoonaa euroa. Vertailukelpoiseen liikevoittoon kohdistuu enemmän paineita kiristyneen kilpailun vuoksi, mutta yritysasiakassegmentin uudelleenjärjestelyllä on ollut positiivinen vaikutus.

Tammi-kesäkuu

Sähkönmyynti oli vuoden 2011 ensimmäisellä puoliskolla 8,4 (16,1) TWh. Myynti laski merkittävästi yritysasiakassegmentin uudelleenjärjestelyn vuoksi.

Vertailukelpoinen liikevoitto kasvoi huomattavasti ja oli yhteensä 21 (-3) miljoonaa euroa. Tuloksen paraneminen johtuu kannattamattoman yritysasiakassegmentin uudelleenjärjestelystä ja vakaista markkinahinnoista varsinkin vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä.

Investoinnit käyttöomaisuuteen ja osakkeisiin sekä käyttöomaisuuden ja osakkeiden myynnit

Investoinnit käyttöomaisuuteen ja osakkeisiin vuoden 2011 toisella neljänneksellä olivat 367 (297) miljoonaa euroa. Investoinnit ilman yritysostoja olivat 366 (297) miljoonaa euroa.

Tammi-kesäkuussa investoinnit käyttöomaisuuteen ja osakkeisiin olivat 572 (513) miljoonaa euroa. Investoinnit ilman yritysostoja olivat 533 (493) miljoonaa euroa.

Fortum suunnittelee ottavansa käyttöön uutta sähkön- ja lämmöntuotantokapasiteettia ja suorittavansa perusparannuksia olemassa oleviin laitoksiin seuraavasti:

Tyyppi Sähköntuotanto
kapasiteetti MW
Lämmöntuotanto
-kapasiteetti MW
Toimitus
alkaa*
Power
Vesivoimalaitosten
perusparannus
Vesivoima 10–20 2011
Heat
Klaipeda, Liettua Jäte (CHP) 20 60 Q1
2013
Järvenpää, Suomi Biopolttoaine (CHP) 23 63 Q2 2013
Jelgava, Latvia Biopolttoaine (CHP) 23 45 Q3 2013
Brista, Ruotsi Jäte (CHP) 20 57 Q4 2013
Russia**
Tobolsk Kaasu (STPP) 200 Q3 2011
Nyagan 1 Kaasu (CCGT) 418 2012
Nyagan 2 Kaasu (CCGT) 418 2012
Nyagan 3 Kaasu (CCGT) 418 2013

*) Kaupallisen käytön aloitus, jota edeltävät esimerkiksi testikäytöt ja lupamenettelyt.

**) Kapasiteettimaksujen aloitus, jota edeltävät esimerkiksi testikäytöt ja lupamenettelyt.

Power

Fortum osallistuu TVO-omistusosuutensa kautta Olkiluoto 3:n 1 600 MW:n ydinvoimalaitosyksikön rakentamiseen Suomessa. Olkiluoto 3:n TVO:lle toimittava AREVA-Siemens raportoi, että suurin osa töistä saataisiin päätökseen vuonna 2012. Toimittaja antoi ymmärtää, että laitoksen käyttöönotto kestää kahdeksan kuukautta, mikä tarkoittaa, että laitoksen säännöllinen käyttö alkaa vuoden 2013 toisella puoliskolla.

Maaliskuussa 2011 pidetyssä TVO:n varsinaisessa yhtiökokouksessa päätettiin suunnatusta osakeannista, jolla yhtiön osakepääomaa korotetaan noin 65 miljoonalla eurolla. Fortumin osuus osakeannista on noin 16 miljoonaa euroa. Merkintähinta maksetaan TVO:n hallituksen myöhemmin määrittämänä päivänä vuoden 2011 aikana. Osakepääoman korottaminen on alkuperäisen suunnitelman mukainen ja osa Fortumin Olkiluoto 3 -projektin rahoittamista koskevaa 180 miljoonan euron osakepääomasitoumusta.

Fortum ja ruotsalainen Skellefteå Kraft hankkivat Nordexilta 60 tuuliturbiinia rakenteilla olevaan Blaikenin maatuulipuistoon Pohjois-Ruotsiin. Fortumin osuus tilattavista turbiineista on 12 kappaletta. Fortumin ja Skellefteå Kraftin yhteisyrityksen Blaiken Vind AB:n tuulipuistoon tulee enintään 100 tuuliturbiinia, joiden kokonaisteho on 250 MW. Investointiprojektin kokonaiskustannusten arvioidaan olevan noin 400 miljoonaa euroa, josta Fortumin osuus on 40 % ja Skellefteå Kraftin osuus 60 %.

Heat

Tammikuussa 2011 Fortum saattoi päätökseen kahden puolalaisen sähkö- ja lämpöyhtiön ostamisen Puolan valtiolta. Investoinnin arvo on noin 22 miljoonaa euroa.

Maaliskuussa 2011 Fortum vei päätökseen Ruotsissa Tukholman ulkopuolella sijaitsevien kaukolämpötoimintojen ja lämmöntuotantolaitosten myymisen Macquarie European Infrastructure Fund II:lle (MEIFII) ja Macquarie Power and Infrastructure Corporationille (MPIC). Kauppahinta oli noin 220 miljoonaa euroa.

Huhtikuussa 2011 Fortum ja ruotsalainen kunnallinen energiayhtiö Sollentuna Energi allekirjoittivat sopimuksen, jonka mukaan Sollentuna Energi tulee osakkaaksi 15 %:n osuudella Fortumin Tukholman alueella sijaitsevalle Bristan CHP-laitokselle rakennettavaan jätteenpolttoyksikköön, Brista 2:een.

Kesäkuussa Fortum päätti investoida kahteen uuteen biopolttoaineita hyödyntävään CHP-laitokseen Järvenpäässä ja Latvian Jelgavassa. Investointien kokonaisarvo on noin 160 miljoonaa euroa, ja molemmat laitokset on tarkoitus ottaa tuotantokäyttöön vuonna 2013. Uudet laitokset korvaavat polttoöljyyn ja maakaasuun pohjautuvaa tuotantoa biopolttoaineisiin perustuvalla tuotannolla.

Investoinnit ja myynnit tukevat Fortumin uudistettua strategiaa, jossa CHP-tuotannolla on keskeinen rooli.

Russia

Fortumin laaja Venäjä-investointiohjelman kahden ensimmäisen yksikön kaupallinen käyttö alkoi vuonna 2011: Länsi-Siperiassa toimivan Tyumen CHP-1:n uusi yksikkö aloitti kapasiteettimyynnin helmikuun alussa ja Uralin alueella sijaitsevan Chelyabinsk CHP-3:n uusi yksikkö kesäkuun alussa. Investointiohjelman kolmas uusi yksikkö on rakenteilla Tobolsk CHP:hen, ja sen arvioidaan aloittavan kasiteettimyynnin vuoden 2011 kolmannella neljänneksellä. Fortumin laaja investointiohjelma Venäjällä koostuu yhteensä kahdeksasta uudesta yksiköstä.

Distribution

Fortum saattoi 19.4. päätökseen kaupan, jossa yhtiö myi noin 25 % omistusosuutensa Suomen kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj:ssä Suomen valtiolle (osakkeet jakautuvat työ- ja elinkeinoministeriön ja Huoltovarmuuskeskuksen kesken) ja Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmariselle. Valtio osti noin 81 % ja Ilmarinen noin 19 % Fortumin Fingrid-osakkeista.

Kauppahinta oli 325 miljoonaa euroa. Tämän tuloksena Fortum kirjasi noin 192 miljoonan euron voiton ensimmäisellä neljänneksellä kirjatun 8 miljoonan euron tulososuuden lisäksi. Voitto on noin 0,22 euroa osaketta kohti.

Fortum myi omistuksensa Suomen kantaverkkoyhtiö Fingridissä EU:n kolmannen energiamarkkinapaketin yhtenä seurauksena. Syyskuun alussa 2009 voimaan saatettu paketti edellyttää sähkön korkeajännitesiirron ja tuotannon eriyttämistä.

Rahoitus

Nettovelat kasvoivat vuoden 2011 toisella vuosineljänneksellä 416 miljoonalla eurolla 6 783 miljoonaan euroon (vuoden 2010 lopussa 6 826 miljoonaa euroa). Kasvu johtui pääasiassa 888 miljoonan euron osingonjaosta huhtikuussa.

Nettovelan ja käyttökatteen suhde (EBITDA) 12 edelliseltä kuukaudelta oli 2,5 (vuoden 2010 lopussa 3,0). Vertailukelpoinen nettovelan ja käyttökatteen suhde (EBITDA) 12 edelliseltä kuukaudelta oli 2,8 (vuoden 2010 lopussa 2,8).

Neljänneksen lopussa konsernin likvidit varat olivat 811 miljoonaa euroa (vuoden 2010 lopussa 556 miljoonaa euroa). Likvideihin varoihin kuuluvat OAO Fortumin käteisvarat ja pankkitalletukset, jotka

ovat noin 331 miljoonaa euroa (vuoden 2010 lopussa 348 miljoonaa). Likvidien varojen lisäksi Fortumilla oli käytettävissään noin 2,9 miljardia euroa nostamattomia valmiusluottoja.

Konsernin nettorahoituskulut olivat tammi-kesäkuussa 127 (61) miljoonaa euroa. Rahoituskulujen kasvu johtui pääasiassa korkeammasta korkotasosta ja myös korkeammasta nettovelasta vuonna 2011. Nettorahoituskulut sisältävät myös rahoitusinstrumenttien käyvän arvon muutoksen, joka oli -3 (19) miljoonaa euroa.

Toisella neljänneksellä Fortum saattoi päätökseen useita uusia pitkän aikavälin lainajärjestelyjä, kuten 10 vuoden 500 miljoonan euron joukkovelkakirjalainan ja kolme kahdenvälistä lainajärjestelyä, joiden arvo on yhteensä noin 312 miljoonaa euroa.

Heinäkuussa 2011 Fortum Oyj allekirjoitti 2,5 miljardin euron viiden vuoden valmiusluottolimiitin, joka korvaa olemassa olevat luottolimiitit: marraskuussa 2011 umpeutuvan 1,2 miljardin euron luottolimiitin ja maaliskuussa 2013 umpeutuvan 1,5 miljardin euron luottolimiitin. Tämän uudelleenjärjestelyn jälkeen nostamattomien valmiusluottojen limiittien kokonaisarvo on noin 2,7 miljardia euroa.

Moody'sin ja Standard & Poor'sin Fortumille antamat pitkän aikavälin luottoluokitukset olivat A2 (vakaat näkymät) ja A (vakaat näkymät).

Osakkeet ja osakepääoma

Fortum Oyj:n osake on noteerattu Helsingin pörssissä (NASDAQ OMX Helsinki). Tammi–kesäkuussa 2011 Fortum Oyj:n osakkeiden vaihto Helsingin pörssissä oli yhteensä 254,9 (344,1) miljoonaa osaketta, arvoltaan 5 662 miljoonaa euroa. Korkein Fortumin osakkeen noteeraus jakson aikana oli 24,09 euroa ja alin 18,70 euroa. Osakkeen vaihdolla painotettu keskiarvo oli 22,17 euroa. Vuoden 2011 toisen neljänneksen viimeisen pörssipäivän päätöskurssi oli 19,97 (18,08) euroa. Fortumin markkina-arvo neljänneksen viimeisen pörssipäivän päätöskurssin mukaan laskettuna oli 17 741 miljoonaa euroa.

Helsingin pörssin lisäksi Fortumin osakkeita vaihdettiin useilla vaihtoehtoisilla markkinapaikoilla, esimerkiksi Chi-X Europessa, BATSissä ja Turquoisessa. Vuonna 2010 noin 29 % Fortum Oyj:n osakkeiden kaupasta käytiin vaihtoehtoisilla markkinapaikoilla.

Toisen neljänneksen lopussa Fortum Oyj:n osakepääoma oli 3 046 185 953 euroa ja rekisteröityjen osakkeiden kokonaismäärä 888 367 045. Fortum Oyj ei omistanut omia osakkeitaan. Rekisteröityjen osakkeenomistajien määrä oli katsauskauden lopussa 99 337. Suomen valtion omistusosuus Fortumista oli neljänneksen lopussa 50,8 %. Hallintarekisteröityjen ja suorien ulkomaisten osakkeenomistajien osuus oli 30,4 %.

Fortumin hallituksella ei ole yhtiökokouksen myöntämiä käyttämättömiä valtuuksia vaihtovelkakirjojen tai optiolainojen tai uusien osakkeiden liikkeeseen laskemiseksi.

Fortum Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin Helsingissä 31.3.2011. Yhtiökokous vahvisti emoyhtiön ja konsernin vuoden 2010 tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden Fortumin hallintoneuvostolle, hallitukselle ja toimitusjohtajalle vuoden 2010 osalta. Yhtiökokous päätti, että vuodelta 2010 maksetaan osinkoa 1,00 euroa osakkeelta. Osingonjaon täsmäytyspäivä oli 5.4.2011. Osinko maksettiin 12.4.2011.

Konsernin henkilöstö

Katsauskauden lopussa henkilöstön lukumäärä oli 11 342 (10 585 vuoden 2010 lopussa). Henkilöstömäärän kasvu johtuu pääasiassa siitä, että Heat-divisioona osti kaksi puolalaista sähkö- ja lämpöyhtiötä. Kauden lopussa Power-divisioonassa oli 1 995 (1 819) työntekijää, Heat-divisioonassa 2 793 (2 394), Russia-divisioonassa 4 497 (4 294), Distributionissa 928 (962) ja Electricity Salesissä 518 (525). Muun henkilöstön määrä oli 611 (591).

Tutkimus ja kehitys

Kestävät ratkaisut ovat keskeinen osa Fortumin strategiaa. Fortumin tutkimus- ja kehitystoiminta tekee ympäristömyönteisistä energiaratkaisuista mahdollisia.

Vuoden 2011 toisella neljänneksellä Fortum allekirjoitti venäläisen energiayhtiön Lukoilin kanssa teknistä yhteistyötä koskevan puitesopimuksen, jonka tarkoituksena on energiatehokkaan sähkön- ja lämmöntuotannon kehittäminen Venäjällä. Yhteistyösopimus kattaa muun muassa voimalaitosten ja lämpöverkostojen käytön, kunnossapidon sekä tehonkorotukset.

Huhtikuussa valmistui esiselvitys älykkään sähköverkon asentamisesta Tukholman Norra Djurgårdsstadeniin. Yhteishankkeessa on mukana 13 yhteistyökumppania mukaan luettuna rahoittajina toimivat Ruotsin energiavirasto ja Vinnova. Esiselvityksen mukaan älykkäät verkot mahdollistavat muun muassa pienimuotoisen paikallisen energiantuotannon ja energiatehokkaat ratkaisut kotitalouksille. Projekti etenee nyt käyttöönoton ja testien suunnittelulla.

Fortum ja Metso ovat yhteisessä projektissa kehittäneet voimalaitosten hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen tähtäävää happipolttoteknologiaa. Pilottiohjelmassa käytettiin tiettävästi maailman suurinta kiertoleijuteknologiaan perustuvaa happipolttoprosessia. Kiertoleijukattilat soveltuvat useiden eri polttoaineiden, kuten hiilen, biomassan ja erilaisten polttoainesekoitusten käyttöön. Fortumin ja Metson lisäksi projektin rahoitusta tuki Teknologian kehittämiskeskus TEKES.

Konserni raportoi tutkimus- ja kehitysmenoistaan vuosittain. Vuonna 2010 Fortumin tutkimus- ja kehitysmenot olivat 30 miljoonaa euroa (2009: 30 miljoonaa) eli 0,5 % liikevaihdosta (2009: 0,5 %) ja 0,8 % kaikista kuluista (2009: 0,9 %).

Kestävä kehitys

Fortum pyrkii huomioimaan liiketoiminnassaan tasapainoisesti taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristövastuun. Yhtiö on määrittänyt konserni- ja divisioonatasolla toimintaansa ohjaavat kestävän kehityksen tavoitteet sekä keskeiset mittarit tavoitteiden seurantaan. Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja hiilidioksidipäästöjen vähentäminen ovat tärkeitä energia-alaan ja sähkön- ja lämmöntuotannon kehittämiseen vaikuttavia tavoitteita. Keskeisiä ovat myös ympäristötavoitteet sekä työterveys- ja turvallisuustavoitteet. Fortum on ollut listattuna Dow Jonesin maailmanlaajuisessa kestävän kehityksen indeksissä kahdeksana peräkkäisenä vuotena. Yhtiön tavoitteena on tulla nimetyksi sekä maailmanlaajuiseen Dow Jones Sustainability World -indeksiin että eurooppalaiseen Dow Jones Sustainability Europe -indeksiin. Huhtikuussa 2011 luokitteluyritys oekom nosti Fortumin vastuullisten investointikohteiden "Prime"-luokkaan Corporate Rating -arvioinnissaan. Fortum on nyt oikeutettu käyttämään Prime-tunnusta merkkinä yhtiön hyvästä suoriutumisesta sosiaalisen vastuun ja ympäristövastuun alueilla. Oekom Research AG on yksi maailman johtavista luokitusyrityksistä.

Taloudellinen vastuu

Taloudellisessa vastuussa keskeisiä tekijöitä ovat kilpailukyky, taloudellinen menestys ja markkinaehtoinen tuotanto. Tavoitteena on luoda pitkällä aikavälillä taloudellista hyvinvointia, kannattavaa kasvua ja lisäarvoa osakkeenomistajille, asiakkaille, työntekijöille, tavarantoimittajille ja muille avainsidosryhmille yhtiön toiminta-alueilla. Fortumin tavoitteena on menestyä taloudellisesti erinomaisesti strategisesti valituilla keskeisillä alueilla vahvan osaamisen ja vastuullisten toimintatapojen kautta. Fortum mittaa taloudellista menestystään tunnusluvuilla, joita ovat sijoitetun pääoman tuotto (tavoite 12 %), oman pääoman tuotto (tavoite 14 %) ja pääomarakenne (tavoite nettovelka / käyttökate eli EBITDA noin 3). Lisäksi Fortum käyttää GRI:n (Global Reporting Initiative) indikaattoreita soveltuvin osin taloudellisesta vastuusta raportoimiseen.

Ympäristövastuu

Fortumin konsernitason ilmasto- ja ympäristötavoitteet liittyvät hiilidioksidipäästöihin, energiatehokkuuteen ja ympäristösertifikaatteihin. Lisäksi divisioonat ovat määrittäneet ympäristötavoitteet omalle toiminnalleen. Ympäristötavoitteiden saavuttamista seurataan kuukausi-, neljännesvuosi- ja vuosiraportoinnin avulla.

Fortumin ilmastotavoitteet seuraaville viidelle vuodelle ovat: sähköntuotannon hiilidioksidin ominaispäästöt EU:n alueella alle 80 grammaa kilowattitunnilta (g/kWh) ja kokonaisenergiantuotannon (sähkö ja lämpö) hiilidioksidin ominaispäästöt alle 200 g/kWh kattaen kaikki toimintamaat. Molemmat tavoitteet on laskettu viiden vuoden keskiarvona.

Kesäkuun 2011 lopussa sähköntuotannon hiilidioksidin ominaispäästöjen viiden vuoden keskiarvo oli EU:n alueella 73 g/kWh ja kokonaisenergiatuotannon hiilidioksidin ominaispäästöt 170 g/kWh. Molemmat olivat tavoitetason alapuolella. Fortumin kokonaishiilidioksidipäästöt vuoden 2011 toisella neljänneksellä olivat 4,6 (4,5) miljoonaa tonnia (Mt), josta 1,5 (1,7) Mt oli Euroopan päästökauppajärjestelmän (ETS) alaisia päästöjä.

Vuoden 2011 ensimmäisen puoliskon aikana noin 58 % (66 %) Fortumin sähköntuotannosta oli hiilidioksidipäästötöntä. Fortumin tuotannosta EU-maissa 79 % (86 %) oli hiilidioksidipäästötöntä. Hiilidioksidipäästöttömän sähkön osuuden lasku johtuu pääasiassa hiililauhdevoiman eli Inkoon ja Meri-Porin lauhdevoimalaitosten käytön lisäämisestä kuivan sään seurauksena sekä Venäjän toimintojen suhteellisesta kasvusta tuotantorakenteessa.

Polttoaineen käytön tehokkuus viiden vuoden keskiarvona oli 68,9 %, kun tavoite oli >70 %. Tammi– kesäkuussa yhteensä 98 % kaikista toiminnoista EU:n alueella oli ISO 14001 -ympäristösertifioituja.

Fortumin
kokonaishiilidioksidipäästöt
(miljoonaa tonnia, Mt)
II/11 II/10 I-II/2011 I-II/2010 2010 LTM
Kokonaispäästöt 4,6 4,5 14,0 13,7 25,3 25,7
Päästökauppajärjestelmän alaiset
päästöt
1,5 1,7 5,7 5,7 9,7 9,7
Myönnetyt päästöoikeudet - - - - 5,6 -
Päästöt Venäjällä 2,8 2,7 7,6 7,6 14,6 14,6
Fortumin sähköntuotannon
hiilidioksidiominaispäästöt
(g/kWh)
II/11 II/10 I-II/2011 I-II/2010 2010 LTM
Kokonaispäästöt 178 154 222 178 189 211
Päästöt EU:ssa 75 46 133 81 84 110
Päästöt Venäjällä 460 539 469 496 532 513

Sosiaalinen vastuu

Sosiaalisen vastuun alueella Fortumin tärkeimpänä tavoitteena on toimia hyvänä yrityskansalaisena sekä varmistaa turvalliset työolot kaikissa Fortumin toimipaikoissa työskenteleville työntekijöille ja urakoitsijoille. ISO 14001 -sertifioinnin lisäksi tavoitteena on OHSAS 18001 -sertifiointi kaikille operatiivisten toimintojen johtamisjärjestelmille. Tammi–kesäkuussa omien työntekijöiden poissaoloon johtaneiden tapaturmien taajuus (LWIF) parani ja oli hyvällä tasolla, 2,3 (2,4). Fortumin turvallisuustavoite LWIF:ksi on vähemmän kuin 1 miljoonaa työtuntia kohti omalle henkilöstölle. Tämä kuvastaa konsernin nollatoleranssia tapaturmille.

Näkymät

Avaintekijät ja riskit

Maailmantalouden kasvava epävarmuus ja epävakaa taloustilanne Euroopassa heikentävät talouskasvun ja elpymisen näkymiä. Fortumin tuloksen kannalta tärkein tekijä on sähkön tukkuhinta. Tukkuhinnan kehityksen avaintekijöitä ovat tarjonnan ja kysynnän tasapaino, polttoaineiden ja päästöoikeuksien hinnat sekä vesitilanne. Lisäksi Ruotsin kruunun ja Venäjän ruplan vaihtokurssit vaikuttavat Fortumin tulokseen. Valuuttakurssien vaihtelusta aiheutuvat muuntovaikutukset taseessa kirjataan Fortumin omaan pääomaan.

Fortumin taloudellinen tulos on alttiina useille strategisille, taloudellisille ja operatiivisille riskeille. Lisätietoja Fortumin riskeistä ja riskienhallinnasta on esitetty Fortumin toimintakertomuksessa sekä konsernin tilinpäätöksessä vuodelta 2010.

Pohjoismaiset markkinat

Fortum odottaa tällä hetkellä pohjoismaisen sähkönkysynnän palautuvan vuoden 2008 tasolle 2012– 2014 mennessä. Sähkön osuus energian kokonaiskulutuksesta jatkaa kasvuaan. Lämpötilakorjattu sähkönkulutus on vuositasolla Pohjoismaissa edelleen noin 4 % (16 TWh) alhaisempi kuin vuonna 2008.

Vuoden 2011 toisella neljänneksellä öljyn, hiilen ja maakaasun hinnat laskivat joitakin prosentteja. Euroopan taloudellisesta epävarmuudesta ja EU:n energiatehokkuutta koskevista esityksistä johtuen hiilidioksidin päästöoikeuksien hinnat laskivat kuitenkin yli 20 % neljänneksen lopussa.

Saksassa termiinihinnat laskivat neljänneksen lopussa 5 % pienentyneiden hiilidioksidikustannusten seurauksena. Termiinihinnat laskivat myös Pohjoismaissa noin 5 % laskeneiden hiilidioksidikustannusten ja parantuneiden vesivarastojen ansiosta.

Heinäkuun puolivälissä 2011 sähkön termiinihinta Nord Poolissa loppuvuodelle 2011 oli noin 49 euroa/MWh. Sähkön termiinihinta vuodelle 2012 oli noin 47 euroa/MWh ja vuodelle 2013 noin 47 euroa/MWh. Saksassa sähkön termiinihinta loppuvuodelle oli noin 59 euroa/MWh ja vuodelle 2012 57 euroa/MWh. Samaan aikaan hiilen (ICE Rotterdam) termiinihinta loppuvuodelle 2011 puolestaan oli noin 125 Yhdysvaltain dollaria tonnilta ja hiilidioksidipäästöoikeuksien markkinahinta vuodelle 2011 noin 12 euroa hiilidioksiditonnia kohti.

Heinäkuun puolivälissä 2011 Pohjoismaiden vesivarannot olivat noin 2 TWh keskimääräistä pienemmät sekä 14 TWh yli vuoden 2010 vastaavan tason.

Venäjä

Venäjällä sähkön tukkumarkkina on vapautettu vuoden 2011 alusta lähtien. Kaikki sähköntuotantoyhtiöt myyvät edelleen kotitalouksien kulutusta vastaavan osan sähköntuotannostaan ja kapasiteetistaan säännellyillä hinnoilla.

Venäjän hallitus hyväksyi vuoden 2011 alusta uudet kapasiteettimarkkinoita koskevat säännöt. Vuoden 2007 jälkeen investointivelvoitesopimusten (CSA – "uusi kapasiteetti") perusteella rakennetulle tuotantokapasiteetille maksetaan takuuhintaa 10 vuoden ajan. Takuuhinnat on määritelty riittävän investointituoton varmistamiseksi. Kapasiteettimaksut hallituksen investointivelvoitesopimuksiin kuulumattomalle kapasiteetille määräytyvät huutokaupalla (CCS – "vanha kapasiteetti").

Joulukuussa 2010 pidettiin ensimmäinen uusien sääntöjen mukainen kapasiteettimarkkinoiden huutokauppa vanhalle kapasiteetille. Uusien sääntöjen mukaan vanhalle kapasiteetille huutokaupassa määräytyvät kapasiteettimaksut perustuvat kulloinkin käytettävissä olevaan kapasiteettiin eivätkä laitoksen nimellistehoon. Tämä vähentää vanhan kapasiteetin kapasiteettimaksuja CHP-laitosten osalta erityisesti kesän aikana. Alkuperäinen suunnitelma järjestää vuoden 2011 viimeisellä

neljänneksellä huutokauppa vuosille 2012–2015 on muuttunut; huutokauppa koskee nyt vain vuotta 2012.

OAO Fortumin uusi kapasiteetti (CSA) tulee valmistuttuaan olemaan tärkeä tekijä vakaalle tuloskasvulle Venäjällä, sillä tuotantovolyymien kasvu tuo lisää myyntituloja, ja uudelle tuotantokapasiteetille maksetaan huomattavasti korkeampia kapasiteettimaksuja kuin vanhalle kapasiteetille. Investointivelvoitesopimukseen kuulumattoman vanhan kapasiteetin (CCS) painotetun keskihinnan OAO Fortumille odotetaan olevan vuonna 2011 keskimäärin noin 160 000 ruplaa/MW/kuukausi; hieman vähemmän kuin aikaisemmin arvioitiin vuoden 2011 inflaatiokorjauksen poistamisen vuoksi. Hinta saattaa kuitenkin vaihdella voimalaitosten sijainnista ja ajankohdasta riippuen. Ensimmäisellä ja viimeisellä neljänneksellä kapasiteettitulot ovat korkeammat kuin toisella ja kolmannella neljänneksellä liiketoiminnan kausiluonteisuuden vuoksi. Uuden kapasiteetin kapasiteettimaksut ovat noin 3–4 kertaa korkeammat kuin vanhan kapasiteetin keskimäärin. Uuden kapasiteetin tuotto on taattu, mutta saattaa vaihdella jonkin verran, sillä se on sidottu Venäjän pitkän aikavälin valtionobligaatioihin, joiden maturiteetti on 8–10 vuotta.

Fortum on nopeuttanut OAO Fortumin investointiohjelmaa talouskriisin jälkeisen kysynnän elpymisen ja Venäjän kapasiteettimarkkinoiden kehittymisen johdosta ja suunnittelee ottavansa viimeiset uudet yksiköt käyttöön vuoden 2014 loppuun mennessä. Investointiohjelman loppuosan arvo maaliskuun lopun 2011 valuuttakursseilla laskettuna on arviolta 1,3 miljardia euroa huhtikuusta 2011 eteenpäin. Ensimmäisten kahden uuden yksikön kapasiteettimyynti alkoi helmikuun 2011 alussa ja kesäkuussa 2011. Yhden uuden yksikön kapasiteettimyynnin arvioidaan alkavan vuoden 2011 kolmannella neljänneksellä.

Kaasun keskimääräinen säännelty hinta nousi 15 % vuoden alusta vuoden 2010 keskimääräiseen hintaan verrattuna. Kaasun säännellyn hinnan odotetaan pysyvän muuttumattomana vuoden 2011 loppuun. Säännelty sähkön hinta on sidottu säänneltyyn kaasun hintaan ja inflaatioon vuositasolla.

OAO Fortumin tehokkuuden parannusohjelma on edennyt suunnitelmien mukaan. OAO Fortum saavutti toisella neljänneksellä 100 miljoonan euron vuotuiset tehokkuusparannukset verrattuna vuoteen 2008, jolloin yhtiö hankittiin.

Käyttöomaisuusinvestoinnit ja -myynnit

Tällä hetkellä Fortum arvioi käyttöomaisuusinvestoinneikseen vuosina 2011 ja 2012 noin 1,6–1,8 miljardia euroa, mikä ei sisällä mahdollisia yritysostoja. Fortumin käyttöomaisuusinvestointien vuositasoksi 2013–2014 arvioidaan yhteensä 1,1–1,4 miljardia euroa. Pääasiallinen syy korkeampiin käyttöomaisuusinvestointeihin vuosina 2011–2012 on Venäjän investointiohjelman aikataulun nopeuttaminen. Vuosittaisten kunnossapito- ja tuottavuusinvestointien arvioidaan olevan vuonna 2011 noin 500–550 miljoonaa euroa, mikä on lähellä poistojen tasoa.

Maaliskuussa 2011 Fortum myi Tukholman ulkopuolella sijaitsevat kaukolämpöliiketoimintonsa. Kauppahinta oli noin 220 miljoonaa euroa.

Lisäksi Fortum saattoi huhtikuussa päätökseen kaupan, jonka mukaan yhtiö myi 25 %:n omistusosuutensa Suomen kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj:stä. Kauppahinta oli 325 miljoonaa euroa.

Verotus

Ruotsin hallitus korotti vesivoiman kiinteistöveroja vuoden 2011 alusta. Veronkorotuksesta aiheutuvat lisäkulut ovat arviolta noin 15 miljoonaa euroa vuonna 2011.

Suomessa lämmöntuotannossa käytettävien polttoaineiden sekä sähkön verotusta kiristettiin huomattavasti 1.1.2011 alkaen. Veronkorotukset heijastuvat vastaavasti lämmön ja sähkön vähittäishintoihin.

Fortumin vuoden 2011 veroasteeksi arvioidaan tällä hetkellä 19–21 %, kun osakkuus- ja yhteisyritysten tulosta, verovapaita myyntivoittoja ja muita kertaluonteisia eriä ei huomioida.

Suojaus

Fortumin Power-divisioonan pohjoismainen suojaushinta ei sisällä lämpövoimatuotannon marginaalin suojausta eli Meri-Porin ja Inkoon lauhdetuotantolaitoksia. Suojausasteeseen eivät myöskään enää sisälly Fortumin hiililauhdevoiman fyysiset volyymit ja suojaukset eivätkä tuonnit Venäjältä.

Kesäkuun 2011 lopussa Power-divisioonan arvioidusta sähkön tukkumyynnistä Pohjoismaissa noin 70 % oli suojattu noin 45 euroon/MWh loppuvuodeksi 2011. Kalenterivuodeksi 2012 divisioonan arvioidusta sähkön tukkumyynnistä Pohjoismaissa oli suojattu noin 50 % noin 46 euroon/MWh.

Raportoidut suojausasteet voivat vaihdella huomattavasti Fortumin sähköjohdannaismarkkinoilla tekemien toimenpiteiden mukaan. Suojaukset tehdään pääasiassa johdannaissopimuksilla, suurimmaksi osaksi Nord Poolin termiineillä.

Kannattavuus

Fortumin Power-divisioonan sähkön tukkumyyntihintaan Pohjoismaissa vaikuttavat muun muassa suojausasteet, suojaushinta, spot-hinnat, Fortumin joustavan tuotantorakenteen käytettävyys ja käyttö sekä valuuttojen kurssivaihtelut. Jos sähköntuotantolähteiden suhteellisissa osuuksissa tapahtuvien muutosten potentiaalisia vaikutuksia ei oteta huomioon, 1 euron muutos megawattituntia kohti Powerdivisioonan sähkön tukkumyyntihinnassa Pohjoismaissa johtaa noin 45 miljoonan euron muutokseen Fortumin vuotuisessa vertailukelpoisessa liikevoitossa. Lisäksi Power-divisioonan vertailukelpoiseen liikevoittoon vaikuttavat mahdollinen lämpövoimatuotannon määrä ja siitä saatava tuotto. Fortum uskoo, että sekä uusille että vanhoille ydinvoimaloille saatetaan esittää uusia turvallisuusvaatimuksia lähitulevaisuudessa. Vuonna 2011 divisioonien kustannusten arvioidaan pysyvän suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2010, lukuun ottamatta Ruotsin kruunun kurssivaihteluita ja Ruotsin vesivoiman kiinteistöveron vaikutuksia. Venäjän sähköntuontisopimuksen päättymisen vaikutuksen arvioidaan olevan noin -40 miljoonaa euroa koko vuoden 2011 osalta. Power-divisioonan tuloksen odotetaan painottuvan enemmän loppuvuoteen vuoden 2010 tulokseen verrattuna. Tähän vaikuttavat pääasiassa ydinvoiman korkeampi käytettävyys ja vesitilanteen parantuminen.

Fortumin tuloskehitys on ollut vakaata. Yhtiö on toiminut aktiivisesti tuloksellisuuden varmistamiseksi ja pitänyt taloudellisen asemansa vahvana haastavassa toimintaympäristössä. Fortumin vahva tase sekä joustava, kustannustehokas ja ilmastomyönteinen tuotantorakenne luovat vankan perustan tulevaisuudelle.

Espoo, 19.7.2011 Fortum Oyj Hallitus

Lisätietoja antaa: Tapio Kuula, toimitusjohtaja, puh. +358 10 452 4112 Juha Laaksonen, talousjohtaja, puh. +358 10 452 4519

Fortumin sijoittajasuhteet: Sophie Jolly, +358 10 453 2552 ja Rauno Tiihonen, +358 10 453 6150 / [email protected]

Tiivistetty osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa hyväksytyn IAS 34, Osavuosikatsaukset-standardin mukaisesti. Osavuosikatsaus ei ole tilintarkastettu.

Tulostiedotus vuonna 2011: - Osavuosikatsaus tammi–syyskuulta julkaistaan 20.10.2011 noin klo 9.00.

Jakelu: NASDAQ OMX Helsinki Keskeiset tiedotusvälineet www.fortum.com/fi

Osavuosikatsaukseen liittyvää lisätietoa, mukaan lukien vuosineljännestaulukot, on luettavissa Fortumin verkkosivuilla osoitteessa www.fortum.com/sijoittajat.

Osavuosikatsauksen taulukot

Sivu
Lyhennetty konsernin tuloslaskelma 24
Lyhennetty konsernin tase 26
Lyhennetty laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 27
Lyhennetty konsernin rahavirtalaskelma 28
Nettovelan muutokset ja tunnusluvut 29
Konsernin lyhennetyn osavuosikatsauksen liitetiedot 30
Tunnuslukujen laskentakaavat 45
Markkinatilanne ja saavutetut sähkön tukkumyyntihinnat 47
Tuotanto- ja myyntivolyymit 48

Lyhennetty konsernin tuloslaskelma

Edelliset
milj. euroa Liite II/2011 II/2010 I-II/2011 I-II/2010 2010 12kk
Liikevaihto 4 1 316 1 295 3 350 3 242 6 296 6 404
Muut tuotot 20 18 33 55 108 86
Materiaalit ja palvelut -518 -544 -1 469 -1 461 -2 846 -2 854
Henkilöstökulut -141 -128 -271 -258 -507 -520
Poistot ja arvonalentumiset 4,12,13 -155 -139 -304 -276 -563 -591
Muut kulut -174 -163 -342 -312 -655 -685
Vertailukelpoinen liikevoitto 348 339 997 990 1 833 1 840
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät 261 12 512 85 -125 302
Liikevoitto 609 351 1 509 1 075 1 708 2 142
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta 4, 14 15 15 74 31 62 105
Korkokulut -70 -45 -132 -92 -197 -237
Korkotuotot 15 18 30 35 72 67
Johdannaisten käyvän arvon muutokset -2 8 -3 19 12 -10
Muut rahoituserät - netto -15 -15 -22 -23 -42 -41
Rahoitustuotot ja -kulut -72 -34 -127 -61 -155 -221
Voitto ennen veroja 552 332 1 456 1 045 1 615 2 026
Tuloverot 9 -74 -61 -232 -191 -261 -302
Kauden voitto 478 271 1 224 854 1 354 1 724
Jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille 472 263 1 150 822 1 300 1 628
Määräysvallattomille omistajille 6 8 74 32 54 96
478 271 1 224 854 1 354 1 724
Osakekohtainen tulos (euroa per osake) 10
Laimentamaton 0,53 0,30 1,29 0,93 1,46 1,83
Laimennettu 0,53 0,30 1,29 0,93 1,46 1,83
Edelliset
milj. euroa II/2011 II/2010 I-II/2011 I-II/2010 2010 12kk
Vertailukelpoinen liikevoitto 348 339 997 990 1 833 1 840
Kertaluonteiset erät (luovutusvoitot ja -tappiot) 193 4 275 50 93 318
Tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaisten
käyvän arvon muutokset 76 -15 249 21 -216 12
Ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu -8 23 -12 14 -2 -28
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät 261 12 512 85 -125 302
Liikevoitto 609 351 1 509 1 075 1 708 2 142

Lyhennetty konsernin laaja tuloslaskelma

milj. euroa II/2011 II/2010 I-II/2011 I-II/2010 2010 2009
Kauden voitto 478 271 1 224 854 1 354 1 351
Muut laajan tuloksen erät
Kassavirran suojaukset
Käyvän arvon muutokset 95 -185 145 -158 -583 -195
Siirrot tuloslaskelmaan 99 -11 331 -3 1 -218
Siirrot vaihto-omaisuuteen/aineellisiin hyödykkeisiin -6 -3 -6 -8 -16 -4
Verot -49 50 -123 39 151 108
Nettosijoitusten suojaus
Käyvän arvon muutokset 3 -6 2 -10 -1 -25
Verot 0 2 0 3 0 6
Myytävissä olevat rahoitusvarat
Käyvän arvon muutokset -1 0 -1 0 0 0
Muuntoerot -46 131 -8 444 344 21
Osuus osakkuusyritysten muista laajan tuloksen eristä 1) -20 -29 1 -80 -69 -37
Muut muutokset 6 -1 7 1 -16 1
Muut laajan tuloksen erät, verojen jälkeen 81 -52 348 228 -189 -343
Laaja tulos yhteensä 559 219 1 572 1 082 1 165 1 008
Laajan tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön omistajille 564 201 1 503 1 014 1 064 971
Määräysvallattomille omistajille -5 18 69 68 101 37
559 219 1 572 1 082 1 165 1 008
1) Josta Hafslund ASA:n omistamien REC:n
osakkeiden käyvän arvon muutosta ml. muuntoerot -6 -33 0 -85 -77 -37

Lyhennetty konsernin tase

milj. euroa Liite 30.6.2011 30.6.2010 31.12.2010
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineettomat hyödykkeet 12 416 411 421
Rakennukset, koneet ja kalusto 13 14 685 13 919 14 621
Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä 4, 14 2 014 2 119 2 161
Osuus valtion ydinjätehuoltorahastosta 17 638 612 625
Varat etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä 65 64 62
Muut pitkäaikaiset sijoitukset 72 67 72
Laskennalliset verosaamiset 152 61 141
Johdannaisinstrumentit 6 137 196 183
Pitkäaikaiset korolliset saamiset 1 139 1 050 1 149
Pitkäaikaiset varat yhteensä 19 318 18 499 19 435
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus 410 418 387
Johdannaisinstrumentit 6 193 142 148
Myyntisaamiset ja muut saamiset 787 853 1 284
Pankkitalletukset 131 394 271
Rahat ja pankkisaamiset 680 300 285
Likvidit varat 16 811 694 556
Myytävissä olevat pitkäaikaiset varat 7 - - 154
Lyhytaikaiset varat yhteensä 2 201 2 107 2 529
Varat yhteensä 21 519 20 606 21 964
OMA PÄÄOMA
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma 15 3 046 3 046 3 046
Ylikurssirahasto 73 73 73
Kertyneet voittovarat 5 721 5 100 5 448
Muut oman pääoman erät -17 -59 -357
Yhteensä 8 823 8 160 8 210
Määräysvallattomat omistajat 581 502 532
Oma pääoma yhteensä 9 404 8 662 8 742
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen vieras pääoma
Korollinen pitkäaikainen vieras pääoma 16 6 818 5 681 6 520
Johdannaisinstrumentit 6 132 163 238
Laskennalliset verovelat 1 887 1 784 1 725
Ydinvoimaan liittyvät varaukset 17 638 612 625
Muut varaukset 18 227 242 239
Eläkevelvoitteet 30 24 20
Muu pitkäaikainen vieras pääoma 467 464 471
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä 10 199 8 970 9 838
Lyhytaikainen vieras pääoma
Korollinen lyhytaikainen vieras pääoma 16 776 1 519 862
Johdannaisinstrumentit 6 248 531 1 207
Ostovelat ja muu lyhytaikainen vieras pääoma 892 924 1 265
Myytävissä oleviin pitkäaikaisiin varoihin liittyvä vieras pääoma 7 - - 50
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 1 916 2 974 3 384
Vieras pääoma yhteensä 12 115 11 944 13 222
Oma pääoma ja vieras pääoma yhteensä 21 519 20 606 21 964

Lyhennetty laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

Osake
pääoma
Ylikurssi
rahasto
Kertyneet voittovarat Muut oman pääoman erät Emoyhtiön
omistajat
Määräys
vallattomat
omistajat
Oma
pääoma
yhteensä
Kertyneet Muuntoerot Kassavirta Muut laajan Muut laajan
voittovarat suojaukset tuloksen
erät
tuloksen
erät
osakkuus
milj. euroa yhtiöissä
Oma pääoma 31.12.2010 3 046 73 5 726 -278 -419 0 62 8 210 532 8 742
Kauden tulos 1 150 1 150 74 1 224
Muuntoerot 1 -1 -1 -1 -9 -10
Kauden muut laajan tuloksen erät 10 344 1 -1 354 4 358
Laaja tulos yhteensä 1 160 1 343 1 -2 1 503 69 1 572
Osingonjako -888 -888 -888
Osingonjako määräysvallattomille omistajille 0 -21 -21
Muutokset yrityshankintojen yhteydessä -2 -2 1 -1
Oma pääoma 30.6.2011 3 046 73 5 998 -277 -76 -1 60 8 823 581 9 404
Oma pääoma 31.12.2009 3 046 73 5 329 -567 21 1 131 8 034 457 8 491
Kauden tulos 822 822 32 854
Muuntoerot 403 8 8 419 41 460
Kauden muut laajan tuloksen erät 1 -133 -7 -88 -227 -5 -232
Laaja tulos yhteensä 823 403 -125 -7 -80 1 014 68 1 082
Osingonjako -888 -888 -888
Osingonjako määräysvallattomille omistajille 0 -22 -22
Muutokset yrityshankintojen yhteydessä 0 -1 -1
Oma pääoma 30.6.2010 3 046 73 5 264 -164 -104 -6 51 8 160 502 8 662
Oma pääoma 31.12.2009 3 046 73 5 329 -567 21 1 131 8 034 457 8 491
Kauden tulos 1 300 1 300 54 1 354
Muuntoerot 289 3 14 306 55 361
Kauden muut laajan tuloksen erät -15 -443 -1 -83 -542 -8 -550
Laaja tulos yhteensä 1 285 289 -440 -1 -69 1 064 101 1 165
Osingonjako -888 -888 -888
Osingonjako määräysvallattomille omistajille 0 -22 -22
Muutokset yrityshankintojen yhteydessä 0 -4 -4
Oma pääoma 31.12.2010 3 046 73 5 726 -278 -419 0 62 8 210 532 8 742

Muuntoerot

Muuntoerot vaikuttivat emoyhtiön omistajille kuuluvaan osuuteen omasta pääomasta -1 miljoonaa euroa vuoden 2011 kahden ensimmäisen neljänneksen aikana (I-II/2010: 419) sisältäen Ruotsin ja Norjan kruunujen sekä Venäjän ruplan nettovaikutuksen yhteensä 5 miljoonaa euroa kahdella ensimmäisellä neljänneksellä (I-II/2010: 411).

Ulkomaisten tytäryhtiöiden tilinpäätöstiedot muunnetaan euroiksi käyttäen tuloslaskelman osalta keskikurssia ja taseen osalta tilinpäätöspäivän kurssia. Kurssiero, joka syntyy muunnosta euroiksi, kirjataan omaan pääomaan. Katso lisätietoja käytetyistä kursseista liitetiedosta 8 Valuuttakurssit.

Kassavirtasuojaukset

Emoyhtiön omistajille kuuluva osuus kassavirtasuojausten käyvän arvon muutoksista oli 343 miljoonaa euroa vuoden 2011 kahdella ensimmäisellä neljänneksellä (I-II/2010: -125), ja se liittyi lähinnä sähkön hinnan suojaamiseen. Kun sähkön hinta on alhaisempi/korkeampi kuin suojaushinta, vaikutus omaan pääomaan on positiivinen/negatiivinen.

Osingonjako

Vuoden 2010 osingonjaosta päätettiin yhtiökokouksessa 31.3.2011. Osinko maksettiin 12.4.2011. Vuoden 2009 osingonjaosta päätettiin yhtiökokouksessa 25.3.2010.

Lyhennetty konsernin rahavirtalaskelma

milj. euroa Liite II/2011 II/2010 I-II/2011 I-II/2010 2010 Edelliset
12kk
Liiketoiminnan rahavirta
Kauden voitto 478 271 1 224 854 1 354 1 724
Oikaisuerät:
Verot 74 61 232 191 261 302
Rahoitustuotot ja -kulut 72 34 127 61 155 221
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten voitosta -15 -15 -74 -31 -62 -105
Poistot ja arvonalentumiset 155 139 304 276 563 591
Liikevoitto ennen poistoja (Käyttökate) 764 490 1 813 1 351 2 271 2 733
Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua -299 -6 -569 -73 124 -372
Saadut korot 14 22 33 38 66 61
Maksetut korot -104 -74 -170 -133 -234 -271
Saadut osingot 101 48 101 51 62 112
Rahoituserät ja toteutuneet kurssierot 1 -142 -254 -279 -535 -510
Maksetut välittömät verot -144 -73 -258 -155 -355 -458
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta 333 265 696 800 1 399 1 295
Käyttöpääoman muutos 19 77 157 168 143 38 63
Liiketoiminnan rahavirta yhteensä 410 422 864 943 1 437 1 358
Investointien rahavirta
Investoinnit käyttöomaisuuteen 19 -297 -263 -503 -486 -1 134 -1 151
Hankitut osakkeet 19 -1 -1 -20 -1 -28 -47
Käyttöomaisuuden myynnit 2 1 3 3 7 7
Myydyt osakkeet 19 328 5 445 122 147 470
Muiden sijoitusten muutos 1 -22 93 -53 -94 52
Investointien rahavirta yhteensä 33 -280 18 -415 -1 102 -669
Rahavirta ennen rahoitusta 443 142 882 528 335 689
Rahoituksen rahavirta
Pitkäaikaisten velkojen nostot 823 61 908 124 924 1 708
Pitkäaikaisten velkojen lyhennykset -285 -21 -297 -31 -912 -1 178
Lyhytaikaisten velkojen muutos -592 -102 -333 20 191 -162
Osingonjako emoyhtiön omistajille -888 -888 -888 -888 -888 -888
Muut rahoituserät -18 -14 -20 -19 -25 -26
Rahoituksen rahavirta yhteensä -960 -964 -630 -794 -710 -546
Laskelman mukainen likvidien varojen muutos -517 -822 252 -266 -375 143
Likvidit varat kauden alussa 1 329 1 498 556 890 890 694
Likvidien varojen kurssimuutokset -1 18 3 70 41 -26
Likvidit varat kauden lopussa 811 694 811 694 556 811

Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua

Muut tuotot ja kulut joihin ei liity maksua sisältää pääasiassa johdannaisten realisoitumattomat käyvän arvon muutokset sekä liiketoiminnan rahavirrasta oikaistut luovutusvoitot. Luovutustulot käyttöomaisuuden ja osakkeiden myynneistä, 448 miljoonaa euroa vuoden 2011 kahdella ensimmäisellä neljänneksellä (I-II/2010: 125), esitetään kokonaisuudessaan investointien rahavirrassa.

Toteutuneet kurssierot ja muut rahoituserät

Toteutuneet kurssierot -251 miljoonaa euroa vuoden 2011 kahdella ensimmäisellä neljänneksellä (I-II/2010: -277), aiheutuvat pääasiassa Fortumin ruotsalaisten tytäryritysten kruunumääräisestä rahoituksesta sekä siitä, että konsernin pääasiallinen ulkoinen rahoitus on euroissa. Toteutuneet kurssierot johtuvat valuuttatermiineistä, joilla suojataan sisäisiä lainoja, suurin osa näistä termiineistä erääntyy 12 kk sisällä.

Nettovelan muutokset

Edelliset
milj. euroa II/2011 II/2010 I-II/2011 I-II/2010 2010 12kk
Nettovelka kauden alussa 6 367 5 679 6 826 5 969 5 969 6 506
Muuntoerot -67 17 -61 72 244 111
Käyttökate 764 490 1 813 1 351 2 271 2 733
Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua sekä maksetut
rahoituskulut ja verot -431 -225 -1 117 -551 -872 -1 438
Käyttöpääoman muutos 77 157 168 143 38 63
Käyttöomaisuusinvestoinnit -297 -263 -503 -486 -1 134 -1 151
Yrityshankinnat -1 -1 -20 -1 -28 -47
Yritys- ja käyttöomaisuusmyynnit 330 6 448 125 154 477
Muutos korollisissa saamisissa 1 -22 93 -53 -94 52
Osingot -888 -888 -888 -888 -888 -888
Muut rahoitustoiminnot -18 -14 -20 -19 -25 -26
Nettorahavirta (- nettovelan kasvu) -463 -760 -26 -379 -578 -225
Joukkovelkakirjojen käypien arvojen muutos ja
arvostus jaksotettuun hankintamenoon 20 50 -8 86 35 -59
Nettovelka kauden lopussa 6 783 6 506 6 783 6 506 6 826 6 783

Tunnusluvut

30.6.2011 31.3.2011 31.12.2010 30.9.2010 30.6.2010 31.3.2010 Edelliset
12kk
Käyttökate, milj. euroa 1 813 1 049 2 271 1 803 1 351 861 2 733
Vertailukelpoinen käyttökate, milj. euroa 1 301 798 2 396 1 708 1 266 788 2 431
Tulos/osake (laimentamaton), euroa 1,29 0,76 1,46 1,20 0,93 0,63 1,83
Sijoitettu pääoma, milj. euroa 16 998 16 560 16 124 16 324 15 862 15 642 N/A
Korollinen nettovelka, milj. euroa 6 783 6 367 6 826 6 608 6 506 5 679 N/A
Käyttöomaisuus- ja bruttoinvestoinnit osakkeisiin,
milj. euroa
572 205 1 249 750 513 216 1 308
Käyttöomaisuusinvestoinnit, milj. euroa 533 167 1 222 723 493 196 1 262
Sijoitetun pääoman tuotto, % 1) 16,1 19,1 11,6 12,2 14,3 18,7 13,8
Oman pääoman tuotto, % 1) 22,0 26,9 15,7 16,6 19,3 25,7 19,1
Nettovelka/käyttökate 1) 2,2 1,8 3,0 2,8 2,5 1,7 2,5
Vertailukelpoinen nettovelka/käyttökate 1) 2,6 2,0 2,8 2,9 2,6 1,8 2,8
Korkokate 14,8 19,0 13,7 15,9 18,7 24,2 12,6
Korkokate sisältäen aktivoidut vieraan pääoman menot
Rahavirta ennen käyttöpääoman
12,0 15,1 10,0 11,4 13,7 18,7 9,8
muutosta/korollinen nettovelka, % 1) 24,2 34,8 20,5 22,3 28,8 44,9 19,1
Velkaantumisaste, % 72 72 78 76 75 67 N/A
Oma pääoma/osake, euroa 9,93 9,30 9,24 9,27 9,19 8,96 N/A
Omavaraisuusaste, % 44 39 40 41 42 40 N/A
Henkilöstön lukumäärä 11 342 10 976 10 585 10 865 11 406 11 290 N/A
Henkilöstö keskimäärin 11 030 10 913 11 156 11 302 11 393 11 435 N/A
Osakkeiden lukumäärä keskimäärin, 1 000 osaketta
Laimennettu osakkeiden keskimääräinen
888 367 888 367 888 367 888 367 888 367 888 367 888 367
lukumäärä, 1 000 osaketta 888 367 888 367 888 367 888 367 888 367 888 367 888 367
Rekisteröityjen osakkeiden lukumäärä, 1 000 osaketta 888 367 888 367 888 367 888 367 888 367 888 367 N/A

1) Neljänneksen luvut on muutettu vastaamaan vuositason lukuja, lukuunottamatta vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä. Tunnuslukujen laskentakaavat ovat liitetiedossa 27.

Konsernin lyhennetyn osavuosikatsauksen liitetiedot

1. Laadintaperusta

Konsernin lyhennetty osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa käyttöönotettua kansainvälistä (IAS) 34 Osavuosikatsaukset -standardia noudattaen. Osavuosikatsausta tulee lukea yhdessä vuoden 2010 tilinpäätöksen kanssa. Osavuosikatsausta ei ole tilintarkastettu.

2. Laadintaperiaatteet

Noudatetut laadintaperiaatteet ovat yhtenevät konsernin tilinpäätöksessä 2010 noudattamien periaatteiden kanssa.

3. Kriittiset tilinpäätösarviot ja harkinnat

Osavuosikatsauksen laatiminen edellyttää, että yhtiön johto tekee arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat raportoitujen varojen ja velkojen sekä tuottojen ja kulujen määriin. Toteutuneet tulokset saattavat olla erilaisia näihin arvioihin verrattuna.

Tämän osavuosikatsauksen laatimisen yhteydessä johdon tekemät merkittävät konsernin laadintaperiaatteisiin ja keskeisimpiin epävarmuustekijöihin liittyneet arviot ovat samoja, joita sovellettiin vuositilinpäätöksessä 2010.

4. Tiedot segmenteittäin

Liikevaihto
Edelliset
milj. euroa II/2011 II/2010 I-II/2011 I-II/2010 2010 12kk
Sähkönmyynti ilman välillisiä veroja 794 759 1 828 1 826 3 615 3 617
Lämmön myynti 284 280 955 873 1 596 1 678
Sähkönsiirto 202 194 501 464 912 949
Muut myynnit 36 62 66 79 173 160
Yhteensä 1 316 1 295 3 350 3 242 6 296 6 404

Liikevaihto segmenteittäin

Edelliset
milj. euroa II/2011 II/2010 I-II/2011 I-II/2010 2010 12kk
Power 1) 574 597 1 267 1 366 2 702 2 603
- josta sisäistä -24 -10 -127 -134 -281 -274
Heat 1) 322 301 1 047 952 1 770 1 865
- josta sisäistä 1 2 0 -4 -8 -4
Russia 195 169 490 413 804 881
- josta sisäistä - - - - - -
Distribution 215 200 526 480 963 1 009
- josta sisäistä 4 3 8 7 18 19
Electricity Sales 1) 183 327 556 964 1 798 1 390
- josta sisäistä 22 19 71 80 158 149
Muut 1) 19 16 49 21 51 79
- josta sisäistä 39 40 117 61 169 225
Nord Pool netotus 2) -150 -261 -516 -944 -1 736 -1 308
Eliminoinnit -42 -54 -69 -10 -56 -115
Yhteensä 1 316 1 295 3 350 3 242 6 296 6 404

1) Sekä ulkoinen että sisäinen liikevaihto sisältää realisoituneiden suojausinstrumenttien vaikutukset. Vaikutus liikevaihtoon voi olla positiivinen tai negatiivinen riippuen keskimääräisen sopimushinnan ja realisoituneen spot-hinnan erotuksesta.

2) Tuntiperusteiset myynnit ja ostot Nord Poolilta netotetaan konsernitasolla ja esitetään joko tuottona tai kuluna sen mukaan, onko Fortum tiettynä hetkenä nettomyyjä vai netto-ostaja.

Tammi-kesäkuu 2011

Fortum Oyj Konsernin lyhennetyn osavuosikatsauksen liitetiedot

Vertailukelpoinen liikevoitto segmenteittäin
Edelliset
milj. euroa II/2011 II/2010 I-II/2011 I-II/2010 2010 12kk
Power 257 271 582 695 1 298 1 185
Heat 25 33 196 165 275 306
Russia 21 -9 55 7 8 56
Distribution 60 53 184 155 307 336
Electricity Sales 10 10 21 -3 11 35
Muut -25 -19 -41 -29 -66 -78
Yhteensä 348 339 997 990 1 833 1 840

Liikevoitto segmenteittäin

Edelliset
milj. euroa II/2011 II/2010 I-II/2011 I-II/2010 2010 12kk
Power 271 280 760 747 1 132 1 145
Heat 25 35 290 194 303 399
Russia 21 -9 55 23 53 85
Distribution 252 53 377 166 321 532
Electricity Sales 23 23 3 -6 46 55
Muut 17 -31 24 -49 -147 -74
Yhteensä 609 351 1 509 1 075 1 708 2 142

Kertaluonteiset erät segmenteittäin

Edelliset
II/2011 II/2010 I-II/2011 I-II/2010 2010 12kk
2 1 2 1 6 7
-1 3 79 22 29 86
0 0 0 16 45 29
192 0 193 11 12 194
0 - 1 - - 1
0 0 0 0 1 1
193 4 275 50 93 318

1) Kertaluonteiset erät Heat -segmentissä sisältävät 80 miljoonan euron myyntivoiton vuoden 2011 kahdella ensimmäisellä neljänneksellä, joka kirjattiin Tukholman alueen ulkopuolella sijaitsevien kaukolämpö- ja lämmöntuotantolaitosten myynnistä.

2) Kertaluonteiset erät Distribution-segmentissä sisältävät 192 miljoonan euron myyntivoiton vuoden 2011 toisella neljänneksellä, joka kirjattiin Fingrid Oyj:n osakkeiden myynnistä.

Kertaluonteiset erät sisältävät pääasiassa luovutusvoittoja.

Muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät

Edelliset
milj. euroa II/2011 II/2010 I-II/2011 I-II/2010 2010 12kk
Power 1) 12 8 176 51 -172 -47
Heat 1 -1 15 7 -1 7
Russia - - - 0 - -
Distribution 0 0 0 0 2 2
Electricity Sales 13 13 -19 -3 35 19
Muut 42 -12 65 -20 -82 3
Yhteensä 68 8 237 35 -218 -16
1) Sisältää Fortumin Valtion ydinjätehuoltorahasto-osuuteen

kohdistuvan kirjanpitokäsittelyn vaikutukset, yhteensä milj. euroa: -8 23 -12 14 -2 -28

Muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät sisältävät pääasiassa niiden tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaisintrumenttien vaikutuksen, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa IAS 39 mukaisesti. Muut-segmentti sisältää pääosin erät, jotka syntyvät suojauslaskennan statuksen muuttuessa konsernitasolla. Power-segmenttiin sisältyy kirjanpitokäsittelyn vaikutus, joka aiheutuu siitä, että IFRIC 5:n mukaan Fortumin Valtion ydinjätehuoltorahasto-osuuden tasearvo ei saa ylittää IFRS:n mukaisesti laskettua varauksen määrää taseessa.

Poistot ja arvonalentumiset segmenteittäin
Edelliset
milj. euroa II/2011 II/2010 I-II/2011 I-II/2010 2010 12kk
Power 27 24 54 48 100 106
Heat 49 46 98 91 187 194
Russia 31 22 54 42 86 98
Distribution 46 44 93 87 178 184
Electricity Sales 0 1 1 2 2 1
Muut 2 2 4 6 10 8
Yhteensä 155 139 304 276 563 591

Tammi-kesäkuu 2011

Fortum Oyj Konsernin lyhennetyn osavuosikatsauksen liitetiedot

Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta
segmenteittäin
Edelliset
milj. euroa II/2011 II/2010 I-II/2011 I-II/2010 2010 12kk
Power 1), 2) -12 -15 -16 -23 -25 -18
Heat 5 1 9 19 31 21
Russia 30 9 38 9 8 37
Distribution 3 6 11 11 19 19
Electricity Sales 0 2 1 1 1 1
Muut -11 12 31 14 28 45
Yhteensä 15 15 74 31 62 105
1) Sisältää kirjanpitokäsittelyn vaikutukset, jotka johtuvat Fortumin
osakkuusyhtiöiden osuuksista suomalaisissa ja ruotsalaisissa
ydinjätehuoltorahastoissa, yhteensä milj. euroa: -2 2 -3 0 0 -3

2) Suurin osa Power-segmentin osakkuusyhtiöistä on tuotantoyhtiöitä, joilta Fortum ostaa sähköä omakustannushintaan, johon sisältyvät korot, valmisteverot ja välittömät verot.

Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä segmenteittäin

milj. euroa 30.6.2011 30.6.2010 31.12.2010
Power 893 881 912
Heat 148 157 159
Russia 466 454 423
Distribution 96 209 217
Electricity Sales 10 12 13
Muut 401 406 437
Yhteensä 2 014 2 119 2 161
Investoinnit käyttöomaisuuteen segmenteittäin
Edelliset
milj. euroa II/2011 II/2010 I-II/2011 I-II/2010 2010 12kk
Power 35 22 52 35 97 114
Heat 72 59 108 121 304 291
Russia 192 167 267 258 599 608
Distribution 62 47 96 76 213 233
Electricity Sales 1 0 4 0 0 4
Muut 4 2 6 3 9 12
Yhteensä 366 297 533 493 1 222 1 262
Josta aktivoituja vieraan pääoman menoja 12 12 24 21 45 48

Bruttoinvestoinnit osakkeisiin segmenteittäin

milj. euroa II/2011 II/2010 I-II/2011 I-II/2010 2010 Edelliset
12kk
Power 1 - 17 20 25 22
Heat - 0 22 0 1 23
Russia 0 - 0 - - 0
Distribution - - - - 0 0
Electricity Sales - - - - - -
Muut 0 0 0 0 1 1
Yhteensä 1 0 39 20 27 46

Bruttoinvestoinnit osakkeisiin vuoden 2011 kahdella ensimmäisellä neljänneksellä muodostuvat Teollisuuden Voimalle annettavasta osakepääoman lisäyksestä. Katso liitetieto 14.

Sidottu pääoma segmenteittäin

milj. euroa 30.6.2011 30.6.2010 31.12.2010
Power 5 998 5 726 5 806
Heat 3 911 3 884 4 182
Russia 3 051 2 690 2 817
Distribution 3 487 3 482 3 683
Electricity Sales 77 59 210
Muut 387 285 29
Yhteensä 16 911 16 126 16 727
Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto
segmenteittäin
Edelliset
% 12kk 31.12.2010
Power 19,8 22,3
Heat 8,2 7,7
Russia 3,4 0,7
Distribution 9,9 9,3
Electricity Sales 34,1 9,3
Muut -7,1 -7,7

Sidotun pääoman tuotto segmenteittäin

Edelliset
% 12kk 31.12.2010
Power 19,2 19,5
Heat 10,5 8,4
Russia 4,4 2,4
Distribution 15,3 9,7
Electricity Sales 52,7 38,4
Muut -11,3 -48,2

Sidotun pääoman tuotto on laskettu jakamalla vuotuisen liikevoiton ja 'Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta' -erän summa keskimääräisellä sidotulla pääomalla. Keskimääräinen sidottu pääoma on laskettu käyttämällä avaavan taseen ja kunkin neljänneksen lopun arvoja.

Varat segmenteittäin
milj. euroa 30.6.2011 30.6.2010 31.12.2010
Power 6 834 6 680 6 934
Heat 4 262 4 237 4 733
Russia 3 441 3 024 3 173
Distribution 3 978 3 929 4 207
Electricity Sales 300 379 663
Muut 625 534 723
Eliminoinnit -230 -242 -576
Sidottuun pääomaan sisältyvät varat 19 210 18 541 19 857
Korolliset saamiset 1 178 1 079 1 208
Laskennalliset verosaamiset 152 61 141
Muut varat 168 231 202
Likvidit varat 811 694 556
Varat yhteensä 21 519 20 606 21 964

Vieras pääoma segmenteittäin

milj. euroa 30.6.2011 30.6.2010 31.12.2010
Power 836 954 1 128
Heat 351 353 551
Russia 390 334 356
Distribution 491 447 524
Electricity Sales 223 320 453
Muut 238 249 694
Eliminoinnit -230 -242 -576
Sidottuun pääomaan sisältyvä vieras pääoma 2 299 2 415 3 130
Laskennalliset verovelat 1 887 1 784 1 725
Muu vieras pääoma 335 545 985
Sijoitettuun pääomaan sisältyvä vieras pääoma 4 521 4 744 5 840
Korollinen vieras pääoma 7 594 7 200 7 382
Oma pääoma 9 404 8 662 8 742
Oma pääoma ja vieras pääoma yhteensä 21 519 20 606 21 964

Muut varat ja muu vieras pääoma, jotka eivät sisälly sidottuun pääomaan segmentteittäin sisältävät pääasiassa tuloverosaamiset ja -velat, jaksotetut korkokulut, korkojohdannaisista johtuvat saamiset ja velat sekä sellaiset suojauksista johtuvat saamiset ja velat, joihin sovelletaan suojauslaskentaa.

Henkilöstön lukumäärä
30.6.2011 30.6.2010 31.12.2010
Power 1 995 1 983 1 819
Heat 2 793 2 549 2 394
Russia 4 497 4 584 4 294
Distribution 928 1 144 962
Electricity Sales 518 549 525
Muut 611 597 591
Yhteensä 11 342 11 406 10 585
Henkilöstö keskimäärin
I-II/2011 I-II/2010 2010
Power 1 856 1 900 1 891
Heat 2 748 2 516 2 482
Russia 4 421 4 701 4 555
Distribution 901 1 134 1 098
Electricity Sales 510 551 538
Muut 594 591 592
Yhteensä 11 030 11 393 11 156

Henkilöstö keskimäärin lasketaan käyttäen koko raportointikauden kuukausittaisia keskiarvoja.

5. Segmenttitiedot neljänneksittäin

Lisätietoja vuosineljänneksittäin on saatavissa englannin kielellä Fortumin www-sivuilta www.fortum.fi (Fortumkonserni/Sijoittajat/Taloudellista tietoa/Osavuosikatsaukset).

Liikevaihto neljänneksittäin
milj. euroa II/2011 I/2011 IV/2010 III/2010 II/2010 I/2010
Power 574 693 752 584 597 769
- josta sisäistä -24 -103 -137 -10 -10 -124
Heat 322 725 598 220 301 651
- josta sisäistä 1 -1 -5 1 2 -6
Russia 195 295 254 137 169 244
- josta sisäistä - - - - - -
Distribution 215 311 287 196 200 280
- josta sisäistä 4 4 8 3 3 4
Electricity Sales 183 373 529 305 327 637
- josta sisäistä 22 49 58 20 19 61
Muut 19 30 7 23 16 5
- josta sisäistä 39 78 73 35 40 21
Nord Pool netotus -150 -366 -528 -264 -261 -683
Eliminoinnit -42 -27 3 -49 -54 44
Yhteensä 1 316 2 034 1 902 1 152 1 295 1 947

Vertailukelpoinen liikevoitto neljänneksittäin

milj. euroa II/2011 I/2011 IV/2010 III/2010 II/2010 I/2010
Power 257 325 336 267 271 424
Heat 25 171 122 -12 33 132
Russia 21 34 17 -16 -9 16
Distribution 60 124 91 61 53 102
Electricity Sales 10 11 3 11 10 -13
Muut -25 -16 -28 -9 -19 -10
Yhteensä 348 649 541 302 339 651

Liikevoitto neljänneksittäin

milj. euroa II/2011 I/2011 IV/2010 III/2010 II/2010 I/2010
Power 271 489 129 256 280 467
Heat 25 265 124 -15 35 159
Russia 21 34 16 14 -9 32
Distribution 252 125 93 62 53 113
Electricity Sales 23 -20 40 12 23 -29
Muut 17 7 -81 -17 -31 -18
Yhteensä 609 900 321 312 351 724
Kertaluonteiset erät neljänneksittäin
milj. euroa II/2011 I/2011 IV/2010 III/2010 II/2010 I/2010
Power 2 0 0 5 1 0
Heat -1 80 7 0 3 19
Russia 0 0 -1 30 0 16
Distribution 192 1 0 1 0 11
Electricity Sales 0 1 - - - -
Muut 0 0 1 0 0 0
Yhteensä 193 82 7 36 4 46
Muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät neljänneksittäin
milj. euroa II/2011 I/2011 IV/2010 III/2010 II/2010 I/2010
Power 1) 12 164 -207 -16 8 43
Heat 1 14 -5 -3 -1 8
Russia - - - - - -
Distribution 0 0 2 0 0 0
Electricity Sales 13 -32 37 1 13 -16
Muut 42 23 -54 -8 -12 -8
Yhteensä 68 169 -227 -26 8 27
1) Sisältää Fortumin Valtion ydinjätehuoltorahasto-osuuteen
kohdistuvan kirjanpitokäsittelyn vaikutukset, yhteensä milj. euroa:
-8 -4 -6 -10 23 -9

6. Rahoitusriskien hallinta

Konsernin riskienhallinnan periaatteisiin ei ole tehty merkittäviä muutoksia katsauskaudella. Riskienhallinnan tavoitteet ja periaatteet ovat yhdenmukaisia vuoden 2010 konsernin tilinpäätöksessä esitettyjen tietojen kanssa.

Alla olevat taulukot esittävät konsernin pääasiassa suojauslaskennassa käytettävien johdannaissopimusten nimellisarvon tai määrän ja käyvän nettoarvon.

Johdannaiset

30.6.2011 30.6.2010 31.12.2010
Nimellis Käypä Nimellis Käypä Nimellis Käypä
Korko- ja valuuttajohdannaiset arvo nettoarvo arvo nettoarvo arvo nettoarvo
MEUR MEUR MEUR MEUR MEUR MEUR
Koronvaihtosopimukset 4 605 47 3 710 72 4 098 96
Valuuttatermiinit 6 945 30 6 585 -232 7 786 -333
Korkotermiinit 191 0 - - 167 0
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset 430 -8 930 -25 538 -25
Käypä Käypä Käypä
Sähköjohdannaiset Määrä nettoarvo Määrä nettoarvo Määrä nettoarvo
TWh MEUR TWh MEUR TWh MEUR
Myyntisopimukset 105 -226 151 -419 124 -2 069
Ostosopimukset 58 98 91 255 71 1 224
Ostetut optiot 0 0 1 -1 0 0
Asetetut optiot 2 2 2 3 2 -10
Käypä Käypä Käypä
Öljyjohdannaiset Määrä nettoarvo Määrä nettoarvo Määrä nettoarvo
1000 bbl MEUR 1000 bbl MEUR 1000 bbl MEUR
Myyntisopimukset ja -termiinit 26 430 68 11 311 64 11 473 -93
Ostosopimukset ja -termiinit 26 220 -64 11 341 -83 11 541 76
Käypä Käypä Käypä
Hiilijohdannaiset Määrä nettoarvo Määrä nettoarvo Määrä nettoarvo
kt MEUR kt MEUR kt MEUR
Myyntisopimukset 12 380 -76 4 860 -25 6 865 -117
Ostosopimukset 11 306 76 5 596 29 7 985 137
Käypä Käypä Käypä
CO2 päästöoikeusjohdannaiset Määrä nettoarvo Määrä nettoarvo Määrä nettoarvo
ktCO2 MEUR ktCO2 MEUR ktCO2 MEUR
Myyntisopimukset 22 981 51 8 226 -6 5 225 7
Ostosopimukset 19 857 -43 9 569 11 8 882 -7
Nimellis Käypä Nimellis Käypä Nimellis Käypä
Osakejohdannaiset arvo nettoarvo arvo nettoarvo arvo nettoarvo
MEUR MEUR MEUR MEUR MEUR MEUR
Osaketermiinit1) 9 11 19 16 19 20

1) Käteisvaroina toteutettavia osaketermiinejä käytetään Fortum-konsernin osakekannustinohjelman suojaukseen.

7. Yrityshankinnat ja -myynnit sekä myytävissä olevat pitkäaikaiset varat

Yrityshankinnat

Vuoden 2010 marraskuussa Fortum ja Puolan valtiovarainministeriö allekirjoittivat sopimuksen, jonka mukaan Fortum osti 85 % puolalaisten Elektrociepłownia Zabrze S.A. ja Zespół Elektrociepłowni Bytom S.A. sähkö- ja lämpöyhtiöiden osakekannasta. Kauppahinta oli yhteensä noin 22 miljoonaa euroa (82 miljoonaa Puolan zlotya). Hankittujen yhtiöiden liikevaihto oli yhteensä 45 miljoonaa euroa (180 miljoonaa Puolan zlotya) vuonna 2010. Yhtiöt myydään osana sähkö- ja lämpösektorin yksityistämistä Puolassa. Puolan kilpailuviranomaiset hyväksyivät kaupan 3.1.2011.

Vuoden 2010 ensimmäisellä puoliskolla ei ollut olennaisia yrityshankintoja.

Yritysmyynnit

Joulukuussa 2010 Fortum allekirjoitti sopimuksen, jonka mukaan se myy Tukholman alueen ulkopuolella sijaitsevat kaukolämpö- ja lämmöntuotantolaitoksensa. Kauppa saatettiin loppuun 31.3.2011. Myyntihinta oli noin 220 miljoonaa euroa ja kirjattu myyntivoitto noin 80 miljoonaa euroa. Toiminnot olivat osa Heat-segmenttiä ja myyntivoitto on kirjattu Heat-segmenttiin. Suurimman osan myytävistä toiminnoista omisti Fortumin tytäryhtiö Fortum Värme, josta Tukholman kaupungilla on 50 %:n taloudellinen omistusosuus. Tukholman kaupungin hallitus ja Ruotsin kilpailuviranomainen ovat hyväksyneet kaupan. Myytäviin toimintoihin liittyvät varat ja vieras pääoma on esitetty vuoden 2010 lopun taseessa kohdassa myytävissä olevat pitkäaikaiset varat ja vieras pääoma.

Tammikuussa 2011 Fortum, Suomen valtio ja Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen sopivat alustavasti, että Fortum myy 25 %:n omistusosuutensa Suomen kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj:ssä. Kauppa saatettiin loppuun 19.4.2011. Valtio osti noin 81 % ja Ilmarinen noin 19 % Fortumin omistamista Fingridin osakkeista. Osakkeiden myyntihinta oli kokonaisuudessaan 325 miljoonaa euroa, jonka seurauksena Fortum kirjasi 192 miljoonan euron myyntivoiton. Osakkeet olivat osa Distribution-segmenttiä, ja myyntivoitto on kirjattu Distributionsegmenttiin.

Vuoden 2010 ensimmäisellä puoliskolla ei ollut olennaisia yritysmyyntejä.

8. Valuuttakurssit

Kauden lopun valuuttakurssit perustuvat Euroopan keskuspankin julkaisemiin tilinpäätöshetken kursseihin. Keskimääräinen valuuttakurssi on laskettu kunkin kuukauden lopun Euroopan keskuspankin kurssien ja edellisen vuoden viimeisen päivän kurssien keskiarvona.

Keskeisimmät Fortum-konsernissa käytetyt kurssit ovat:

Keskimääräinen valuuttakurssi

1-6/2011 1-3/2011 1-12/2010 1-9/2010 1-6/2010 1-3/2010
Ruotsi (SEK) 8,9273 8,8775 9,5510 9,6665 9,8144 9,9826
Norja (NOK) 7,7996 7,8173 8,0262 8,0258 8,0464 8,1423
Puola (PLN) 3,9655 3,9692 4,0126 4,0137 4,0186 3,9970
Venäjä (RUB) 40,4461 40,4504 40,4473 40,1288 40,1535 41,4799

Kauden lopun valuuttakurssi

30.6.2011 31.3.2011 31.12.2010 30.9.2010 30.6.2010 31.3.2010
Ruotsi (SEK) 9,1739 8,9329 8,9655 9,1421 9,5259 9,7135
Norja (NOK) 7,7875 7,8330 7,8000 7,9680 7,9725 8,0135
Puola (PLN) 3,9903 4,0106 3,9750 3,9847 4,1470 3,8673
Venäjä (RUB) 40,4000 40,2850 40,8200 41,6923 38,2820 39,6950

9. Tuloverot

Tuloslaskelman mukainen veroprosentti vuoden 2011 kahden ensimmäisen neljänneksen aikana oli 15,9 % (I-II/2010: 18,3 %). Vuoden 2011 kahden ensimmäisen neljänneksen veroprosentti oli vertailukauttaan alhaisempi johtuen pääsääntöisesti verovapaista myyntivoitoista.

Vuoden 2011 toisen neljänneksen veroprosentti, lukuunottamatta osuutta osakkuusyritysten voitoista, verovapaita myyntivoittoja sekä muita kertaluontoisia eriä, oli 21,1 % (II/2010: 19,5 %). Vuoden 2010 veroprosentti, lukuunottamatta osuutta osakkuusyritysten voitoista, verovapaita myyntivoittoja sekä muita kertaluontoisia eriä, oli 17,7 %.Tuloslaskelman verokantaan vaikuttaa aina se, että osuus osakkuus- ja yhteisyritysten voitosta lasketaan verojen jälkeen.

10. Osakekohtainen tulos

Laskelma laimentamattomasta ja laimennetusta osakekohtaisesta tuloksesta perustuu alla oleviin lukuihin:

I-II/2011 I-II/2010 2010
Tuotot (milj. euroa):
Emoyhtiön omistajille kuuluva voitto 1 150 822 1 300
Osakkeiden lukumäärä (1000 kpl):
Osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä
osakekohtaista tulosta laskettaessa 888 367 888 367 888 367
Osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä
laimennettua osakekohtaista tulosta laskettaessa 888 367 888 367 888 367

11. Osakekohtainen osinko

Yhtiökokous päätti 31.3.2011 jakaa osinkoa tilikaudelta 2010 1,00 euroa osakkeelta, yhteensä 888 miljoonaa euroa perustuen 5.4.2011 rekisteröityjen osakkeiden lukumäärään. Osinko maksettiin 12.4.2011.

Yhtiökokous päätti 25.3.2010 jakaa osinkoa tilikaudelta 2009 1,00 euroa osakkeelta, yhteensä 888 miljoonaa euroa perustuen 30.3.2010 rekisteröityjen osakkeiden lukumäärään. Osinko maksettiin 8.4.2010.

12. Aineettomien hyödykkeiden muutos

milj. euroa 30.6.2011 30.6.2010 31.12.2010
Kirjanpitoarvo kauden alussa 421 391 391
Lisäykset tytäryritysten hankintojen kautta -1 - -
Käyttöomaisuusinvestoinnit 12 7 19
Päästöoikeuksien muutokset -10 -12 13
Poistot ja arvonalentumiset -10 -13 -22
Muuntoerot ja muut muutokset 4 38 20
Kirjanpitoarvo kauden lopussa 416 411 421
Kirjanpitoarvoon sisältyvä liikearvo kauden lopussa 304 321 301
Muuntoerokirjausten vaikutus liikearvon määrään 3 36 16

13. Aineellisten hyödykkeiden muutos

milj. euroa 30.6.2011 30.6.2010 31.12.2010
Kirjanpitoarvo kauden alussa 14 621 12 855 12 855
Lisäykset tytäryritysten hankintojen kautta 30 - -
Käyttöomaisuusinvestoinnit 521 486 1 203
Ydinvoiman käytöstäpoistamiskulut 3 15 18
Vähennykset -3 -2 -4
Poistot ja arvonalentumiset -294 -263 -541
Vähennykset tytäryritysten myyntien kautta - - -22
Siirrot myytävissä oleviin pitkäaikaisiin varoihin - - -131
Muuntoerot ja muut muutokset -193 828 1 243
Kirjanpitoarvo kauden lopussa 14 685 13 919 14 621

14. Muutokset osuuksissa osakkuus- ja yhteisyrityksissä

milj. euroa 30.6.2011 30.6.2010 31.12.2010
Kirjanpitoarvo kauden alussa 2 161 2 188 2 188
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta 74 31 62
Hankinnat - - 6
Osakeannit ja muut sijoitukset 16 20 20
Uudelleenluokittelut - - -
Myynnit -134 -87 -89
Saadut osingot -101 -51 -61
Osakkuusyritysten muut laajan tuloksen erät -2 -80 -69
Muuntoerot ja muut muutokset 0 98 104
Kirjanpitoarvo kauden lopussa 2 014 2 119 2 161

Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta

Vuoden 2011 toisen neljänneksen osuus osakkuusyritysten tuloksesta oli 15 miljoonaa euroa (II/2010: 15), josta Fortumin osuus Hafslund ASA:n tuloksesta vuoden toisen neljänneksen aikana oli -11 miljoonaa euroa (II/2010: 12) ja TGC-1:n osuus oli 30 miljoonaa euroa (II/2010: 9). TGC-1:n osakkuusyritystulos perustuu yhtiön IFRS standardien mukaiseen ensimmäisen neljänneksen osavuosikatsaukseen.

Hafslundin osakeomistus Renewable Energy Corporation (REC) -yhtiössä on luokiteltu myytävissä oleviksi rahoitusvaroiksi, joiden käypien arvojen muutokset kirjataan suoraan omaan pääomaan. Jos osakkeiden käypä arvo laskee alle kirjanpitoarvon omaisuuserän arvo testataan ja jos arvo on alentunut huomattavasti arvonalennus kirjataan osana osakkuus- ja yhteisyritysten tulosta. Perustuen REC:in osakkeiden kesäkuun 2011 lopun päätöskurssiin (9,28 Norjan kruunua), Fortum kirjasi 20 miljoonan euron arvoisen alaskirjauksen toisen neljänneksen tulokseensa. Mahdolliset tulevat positiiviset käyvän arvon muutokset kirjataan suoraan omaan pääomaan ja huomattavat arvonalennukset alle 9,28 Norjan kruunun kirjataan osakkuus- ja yhteisyritystulokseen.

Hafslund julkaisi vuoden 2011 toisen neljänneksen osavuosikatsauksensa 8.7.2011, jolloin Hafslund kirjasi alas REC-omistustaan. Hafslundin toisen neljänneksen tulos poislukien REC-omistus ei sisälly Fortumin toisen neljänneksen tulokseen. Fortumin laadintaperiaatteiden mukaisesti Hafslundin osakkusyritystulos ilman REC-omistusta on sisältynyt Fortumin lukuihin edellisen neljänneksen julkaistujen lukujen perusteella, sillä tavallisesti Hafslundin viimeisin osavuosikatsaus ei vielä ole saatavilla.

Joulukuussa 2010 Hafslund myi täysin omistamansa tytäryhtiön Hafslund Fibernett AS:n koko osakekannan. Fortum on kirjannut 38 miljoonaa euroa Hafslund Fibernett AS:n osakkeiden myynnistä erään 'Osuus osakkuusyritysten tuloksesta' vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä.

Fortumin osuus osakkuusyritysten tuloksesta tammi-kesäkuun 2011 aikana oli 74 miljoonaa euroa (I-II/2010: 31), josta Hafslundin osuus oli 31 miljoonaa euroa (I-II/2010: 14), TGC-1:n osuus 38 miljoonaa euroa (I-II/2010: 9) ja Gasumin osuus 7 miljoonaa euroa (I-II/2010: 18).

Fortumin osuus osakkuusyritysten tuloksesta vuonna 2010 oli 62 miljoonaa euroa, josta Hafslundin osuus oli 28 miljoonaa euroa, TGC-1:n osuus 7 miljoonaa euroa ja Gasumin osuus 27 miljoonaa euroa.

Hankinnat ja osakeannit

Teollisuuden Voima Oyj:n (TVO) yhtiökokous päätti maaliskuussa 2011 korottaa yhtiön osakepääomaa 65,2 miljoonalla eurolla, josta Fortumin osuus on 16,3 miljoonaa euroa. Fortumin osuus TVO:n osakepääoman korotuksesta on kirjattu vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä ja maksetaan vuoden 2011 aikana TVO:n hallituksen määrämänä ajankohtana.

Teollisuuden Voima Oyj:n (TVO) yhtiökokous päätti maaliskuussa 2010 korottaa yhtiön osakepääomaa 79,3 miljoonalla eurolla, josta Fortumin osuus on 19,8 miljoonaa euroa. Fortumin osuus TVO:n osakepääoman korotuksesta kirjattiin vuoden 2010 ensimmäisellä neljänneksellä ja maksettiin joulukuussa 2010.

Myynnit

Vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä Electricity Sales-segmentti myi 30,78 % osuutensa Energiapolar Oy:stä

Tammikuussa 2011 Fortum, Suomen valtio (Työ- ja elinkeinoministeriö ja Huoltovarmuuskeskus) ja Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen sopivat alustavasti, että Fortum myy 25%:n omistusosuutensa Suomen kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj:ssä. Kauppa saatettiin loppuun 19.4.2011. Valtio osti noin 81 %:a ja Ilmarinen noin 19 %:a Fortumin Fingrid-osakkeista. Osakkeiden myyntihinta oli 325 miljoonaa euroa, jonka seurauksena Fortum kirjasi 192 miljoonan euron myyntivoiton. Tämän lisäksi kirjattiin 8 miljoonan euron osakkuusyhtiötulos vuoden ensimmäiseltä neljännekseltä. Osakkeet ovat osa Distribution-segmenttiä ja myyntivoitto on kirjattu Distribution-segmenttiin. Fortum myy omistuksensa Fingrid:ssä EU:n kolmannen energiamarkkinapaketin seurauksena, syyskuun 2009 alussa voimaan tullut paketti edellyttää sähkön korkeajännitesiirron ja tuotannon eriyttämistä.

Helmikuun 2010 alussa Distribution-segmentti myi Fortumin 49 % osuuden Karlskoga Energi & Miljö AB:sta. Lisäksi vuoden 2010 ensimmäisellä neljänneksellä Heat-segmentti myi Fortumin 20,4 %:n osuuden Swedegas AB:sta ja Russia-segmentti myi OAO Fortumin 49 %:n osuuden Kurgan Generating Companysta. Vuoden 2010 kolmannella neljänneksellä Russia-segmentti myi noin 31 %:n osuutensa St. Petersburg Sale Companysta.

Saadut osingot

Vuoden 2011 toiseen neljännekseen mennessä Fortum on saanut 101 miljoonaa euroa (2010: 51) osinkoina osakkuusyrityksiltään, joista 64 miljoonaa euroa (2010: 19) on saatu Hafslundilta ja 18 miljoonaa (2010: 26) Gasumilta.

Osakkuusyritysten muut laajan tuloksen erät

Osakkuusyritysten muut laajan tuloksen erät koostuvat pääosin Hafslundin omistamien REC:n osakkeiden käyvän arvon muutoksesta. Vuoden 2011 toisella neljänneksellä jäljellä olevien REC:n osakkeiden käyvän arvon muutos oli -19 miljoonaa euroa (II/2010: -29). Hafslundin ilmoittamiin jäljellä olevien osakkeiden lukumäärään perustuen käyvän arvon muutosten kumulatiivinen vaikutus Fortumin omaan pääomaan 30.6.2011 oli 0 miljoonaa euroa.

Vuoden 2011 toisella neljänneksellä kirjattu osakkeiden arvonalennus, 20 miljoonaa euroa alkuperäisen sijoituksen arvosta, on kirjattu erään 'Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta'.

15. Osakepääoma

Osakkeiden Osake Osakkeiden Osakepää
määrä pääoma määrä oma
milj. euroa 30.6.2011 30.6.2011 31.12.2010 31.12.2010
Rekisteröidyt osakkeet 1.1. 888 367 045 3 046 888 367 045 3 046
Rekisteröidyt osakkeet raportointikauden lopussa 888 367 045 3 046 888 367 045 3 046

16. Korollinen vieras pääoma

Vuoden 2011 toisen neljänneksen aikana korollisten velkojen määrä väheni 102 miljoonalla eurolla ensimmäisen neljänneksen 7 969 miljoonasta eurosta 7 594 miljoonaan euroon (vuoden 2010 lopussa: 7 382). Likvidit varat vähenivät 518 miljoonalla eurolla 1 329 miljoonasta eurosta 811 miljoonaan euroon (vuoden 2010 lopussa: 556).

Vuoden 2011 ensimmäisen neljänneksen aikana Fortum lisäsi takaisinlainaustaan Valtion ydinjätehuoltorahastosta 53 miljoonalla eurolla 887 miljoonaan euroon. Fortum myös allekirjoitti sopimuksen kahdesta pitkäaikaisesta lainasta: 10 vuoden lainan European Investment Bankilta arvoltaan yhteensä 1 786 miljoonaa Ruotsin kruunua ja 7 vuoden lainan Nordic Investment Bankilta arvoltaan 625 miljoonaa Ruotsin kruunua. Nämä lainat nostettiin huhtikuun aikana.

Vuoden toisen neljänneksen aikana Fortum Oyj maksoi erääntyvän 2 miljardin Ruotsin kruunun joukkovelkakirjalainan ja laski liikkeelle uuden 500 miljoonan euron kymmenen vuoden kiinteäkorkoisen joukkovelkakirjalainan yhtiön Euro Medium-Term Note Program -ohjelman puitteissa. OAO Fortum allekirjoitti 2 miljardin ruplan arvoisen pankkilainan rahoittaakseen investointiohjelmaansa. Lyhytaikainen vieras pääoma on vähentynyt (pääasiassa liikkeelle laskettujen lyhytaikaisten yritystodistusten johdosta), ja oli vuoden ensimmäisen neljänneksen lopussa 211 miljoonaa euroa (vuoden 2010 lopussa: 534 miljoonaa euroa).

Fortum Oyj allekirjoitti 11.7.2011 uuden 2,5 miljardin euron valmiusluottolimiitin, korvatakseen aiemmat 1,2 ja 1,5 miljardin euron valmiusluottolimiitit. Käyttämättömien luottojärjestelyiden kokonaismäärä on noin 2,7 miljardia euroa.

17. Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat

30.6.2011
30.6.2010
milj. euroa
Taseeseen sisältyvät erät
638
612
Ydinvoimaan liittyvät varaukset
638
612
Osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta
Lainmukainen vastuu ja osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta
31.12.2010
625
625
Ydinjätehuoltovastuu Suomen ydinenergialain mukaan
944
913
944
Rahastotavoite
886
830
886
Fortumin osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta
886
830
843

Ydinvoimaan liittyvät varaukset

Työ- ja elinkeinoministeriö päätti Suomen ydinenergialain mukaisesti lasketun Loviisan ydinvoimalaitoksen ydinjätehuoltovastuun määrän joulukuussa 2010. Vastuun määrä perustuu kolmen vuoden välein tehtävään tekniseen suunnitelmaan. Tekninen suunnitelma ja kustannusennuste päivitettiin viimeksi vuoden 2010 toisella neljänneksellä.

Lain mukainen vastuu 30.6.2011 on 944 miljoonaa euroa. Taseeseen kirjattu ydinjätehuoltovaraus perustuu tulevaisuuden kustannuksia koskeviin kassavirtaennusteisiin, jotka pohjautuvat samoihin selvityksiin kuin lainmukainen vastuu. Ydinvoimavarauksen tasearvo, joka on laskettu IAS 37:n mukaisesti, on kasvanut uuden teknisen suunnitelman seurauksena 13 miljoonalla eurolla vuoden 2010 lopun arvosta, ja on 30.6.2011 yhteensä 638 miljoonaa euroa. Suurin syy lainmukaisen vastuun ja taseeseen kirjatun varauksen väliseen eroon on se, että lainmukaista vastuuta ei diskontata nykyarvoon.

Fortumin osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta

Viranomaiset päättävät Fortumin rahastotavoitteen Valtion ydinjätehuoltorahastossa laillisen vastuun määrää päätettäessä vuosittain joulukuussa. Fortum suorittaa ydinjätehuoltomaksuja Valtion ydinjätehuoltorahastoon kyseisten päätösten mukaisesti. Nykyinen rahastotavoite perustuu joulukuussa 2010 päätettyyn lainmukaiseen vastuuseen sekä hyväksyttyyn maksujen jaksotussuunnitelmaan, ja on yhteensä 886 miljoonaa euroa. Rahastossa on IFRS:n näkökulmasta 248 miljoonan euron ylijäämä, koska Fortumin osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta on 886 miljoonaa euroa 30.6.2011, kun taas rahasto-osuuden tasearvo vastaavalla hetkellä on 638 miljoonaa euroa.

Tammi-kesäkuu 2011

Fortum Oyj Konsernin lyhennetyn osavuosikatsauksen liitetiedot

Vaikutukset vertailukelpoiseen liikevoittoon sekä liikevoittoon

Power-segmentin liikevoittoon vaikuttaa Fortumin laskentaperiaatteiden mukaisesti Valtion ydinjätehuoltorahaston kirjanpitokäsittelystä syntyvät erät, sillä Valtion ydinjätehuoltorahasto-osuuden tasearvo ei saa ylittää IFRS:n mukaisesti laskettua varauksen määrää taseessa. Niin kauan kuin ydinjätehuoltorahasto pysyy IFRS:n näkökulmasta ylirahoitettuna, kirjataan positiivinen vaikutus liikevoittoon, kun varaus kasvaa enemmän kuin nettomaksut ydinjätehuoltorahastoon. Negatiivinen kirjaus kirjataan liikevoittoon aina, kun nettomaksut ydinjätehuoltorahastoon ovat suuremmat kuin varauksen kasvu. Edellä mainittua kirjausta ei sisällytetä Fortumin vertailukelpoiseen liikevoittoon, katso 'muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät', liitetieto 4. Kirjauksen vaikutus Fortumin vuoden 2011 toisen neljänneksen tulokseen oli -8 miljoonaa euroa, kun se viime vuoden vastaavana ajankohtana oli +23 miljoonaa euroa. Kumulatiivinen vaikutus vuoden 2011 kahden ensimmäisen neljänneksen aikana oli -12 miljoonaa euroa, kun vastaavasti viime vuonna vaikutus oli +14 miljoonaa euroa.

Viime vuonna päivitetyn uuden teknisen suunnitelman ja kustannusennusteen seurauksena Fortum kirjasi Power segmentin vertailukelpoiseen liikevoittoon kertaluonteisen -9 miljoonan euron erän vuoden 2010 toisella neljänneksellä. Kirjaus johtui korkeammista jo käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituskustannuksista. Jo käytetyn ydinpolttoaineen kustannusten nousun vaikutus kirjataan aina välittömästi vertailukelpoiseen liikevoittoon.

Osakkuusyritykset

Fortumilla on vähemmistöosuuksia suomalaisessa ja ruotsalaisissa ydinvoimaa tuottavissa osakkuusyrityksissä. Fortum on näiden yritysten osalta käsitellyt osuutensa ydinvoimaan liittyvien varojen ja velkojen vaikutuksista laadintaperiaatteidensa mukaisesti.

18. Muut varaukset

Muut varaukset Tuotantokapasiteettia koskeviin
ehtoihin liittyvä varaus
(sis. muihin varauksiin)
milj. euroa 30.6.2011 30.6.2010 31.12.2010 30.6.2011 30.6.2010 31.12.2010
Varaukset kauden alussa 239 209 209 208 186 186
Käyttämättömien varausten purku -33 0 -5 -33 0 -
Varausten muutos 13 1 18 11 0 -
Käytetyt varaukset -2 0 -10 -2 0 -5
Diskonttauksen purkautuminen 8 8 16 8 8 16
Kurssierot 2 24 11 2 24 11
Varaukset kauden lopussa 227 242 239 194 218 208

Fortumin Venäjällä käynnissä olevaan mittavaan investointiohjelmaan (8 yksikköä) liittyy tulevaa tuotantokapasiteettia koskevia ehtoja. Ehtojen mukaan Fortumilta voidaan periä sakkomaksuja, mikäli investointiohjelman tuoman uuden tuotantokapasiteetin käyttöönotto merkittävästi lykkääntyy tai investointisopimuksen pääehdot eivät muulta osin täyty. Uudet pitkän aikavälin kapasiteettimarkkinoita koskevat säännöt hyväksyttiin vuoden 2011 alussa. Tämä selkeytti myös käyttöönoton myöhästymisestä mahdollisesti perittävien sakkomaksujen määräytymistä. Sakkomaksut määritetään nyt voimalaitoskohtaisesti. Tämä tarkoittaa, että Fortumin riski saada sakkomaksuja tuotantokapasiteettia koskevien ehtojen johdosta pienenee vähitellen uusien yksikköjen aloittaessa toimintansa.

Fortum on ottanut käyttöön kaksi uutta yksikköä Venäjän investointiohjelmassaan vuoden 2011 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana. Yhtiö on purkanut 33 miljoonan euron arvosta näihin voimalaitoksiin liittyviä varauksia.

Voimalaitosten käyttöönoton aikataulu arvioidaan jokaisena tilinpäätöshetkenä ja muutosten vaikutukset varauksen määrään päivitetään tämän mukaisesti. Aikataulumuutosten vaikutus diskontattuihin arvoihin oli 11 miljoonaa euroa kesäkuun 2011 lopussa. Varauksen muutoksen kokonaisvaikutus vertailukelpoiseen liikevoittoon oli 22 miljoonaa euroa vuoden kahden ensimmäisen neljänneksen aikana. Maksetut sakkomaksut vuoden 2011 ensimmäisellä puoliskolla olivat 2 miljoonaa euroa.

Diskonttauksesta johtuva varauksen kasvu vuoden 2011 kahdella ensimmäisellä neljänneksellä oli 8 miljoonaa euroa. Tämä muutos on kirjattu muihin rahoituseriin.

19. Rahavirtalaskelman lisätietoja

Käyttöpääoman muutos

Edelliset
milj. euroa II/2011 II/2010 I-II/2011 I-II/2010 2010 12kk
Korottomien saamisten lisäykset/vähennykset 389 359 472 216 -161 95
Vaihto-omaisuuden vähennykset -96 -57 -21 43 74 10
Korottomien velkojen lisäykset/vähennykset -216 -145 -283 -116 125 -42
Yhteensä 77 157 168 143 38 63

Investoinnit käyttöomaisuuteen

Edelliset
milj. euroa II/2011 II/2010 I-II/2011 I-II/2010 2010 12kk
Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen 366 297 533 493 1 222 1 262
Muutokset maksamattomissa investoinneissa -57 -22 -6 14 -43 -63
Aktivoitujen korkokulujen siirto rahavirtalaskelman maksettuihin korkoihin -12 -12 -24 -21 -45 -48
Maksetut käyttöomaisuusinvestoinnit 297 263 503 486 1 134 1 151

Hankitut osakkeet rahavirtalaskelmassa

Edelliset
milj. euroa II/2011 II/2010 I-II/2011 I-II/2010 2010 12kk
Hankitut tytäryritysosakkeet pl. ostettujen yritysten rahavarat - 1 19 1 1 19
Hankitut osakkuusyritysosakkeet 1) 0 0 0 0 26 26
Myytävissä olevien rahoitusvarojen hankinnat 2) 1 0 1 0 1 2
Yhteensä 1 1 20 1 28 47

1) Ostetut osakkuusyritysosakkeet sisältävät osakeannin ja muut pääomanlisäykset.

2) Myytävissä olevat rahoitusvarat sisältyvät taseessa erään Muut pitkäaikaiset sijoitukset.

Hankitut tytäryritysosakkeet

Edelliset
milj. euroa II/2011 II/2010 I-II/2011 I-II/2010 2010 12kk
Bruttoinvestoinnit osakkeisiin 3) - 0 22 0 0 22
Muutokset maksamattomissa hankinnoissa - 1 -2 1 1 -1
Korolliset velat hankituissa tytäryrityksissä - - -1 - - -1
Rahana maksetut tytäryritysosakkeet pl. ostettujen yritysten
rahavarat - 1 19 1 1 20

3) Bruttoinvestoinnit osakkeisiin sisältävät hankittujen tytäryritysten rahavaroja 0 miljoonaa euroa vuoden 2011 kahdella ensimmäisellä neljänneksellä (I-II/2010: 0).

Hankitut osakkuusyritysosakkeet

Edelliset
milj. euroa II/2011 II/2010 I-II/2011 I-II/2010 2010 12kk
Bruttoinvestoinnit osakkeisiin 0 0 16 20 26 22
Muutokset maksamattomissa hankinnoissa - - -16 -20 0 4
Rahana maksetut osakkuusyritysosakkeet pl. ostettujen yritysten
rahavarat 0 0 0 0 26 26

Myydyt osakkeet rahavirtalaskelmassa

Edelliset
milj. euroa II/2011 II/2010 I-II/2011 I-II/2010 2010 12kk
Myydyt tytäryritysosakkeet pl. myytyjen yritysten rahavarat 2 - 112 - 9 121
Myydyt osakkuusyritysosakkeet 326 5 333 111 121 343
Muiden pitkäaikaisten sijoitusten myynnit 0 0 0 11 17 6
Yhteensä 328 5 445 122 147 470

Myydyt tytäryritysosakkeet

Edelliset
milj. euroa II/2011 II/2010 I-II/2011 I-II/2010 2010 12kk
Myydyt tytäryritysosakkeet, brutto 4) 2 - 202 - 9 211
Maksamattomat myyntitulot - - 0 - - 0
Korolliset velat myydyissä tytäryrityksissä 0 - -90 - - -90
Myynneistä rahana saadut suoritukset 2 - 112 - 9 121

4) Myytyjen tytäryritysten rahavarat 14 miljoonaa euroa (I-II/2010: 0) on vähennetty tytäryritysten bruttomääräisestä myynnistä.

20. Pantatut varat

30.6.2011
30.6.2010
milj. euroa
31.12.2010
Omasta puolesta annetut
Lainat
Pantit
294
293
307
Kiinteistökiinnitykset
137
137
137
Muut sitoumukset
Kiinteistökiinnitykset
148
181
155
Osakkuus- ja yhteisyritysten puolesta annetut
Pantit ja kiinteistökiinnitykset
3
2
3

Lainojen vakuudeksi pantatut varat

Suomalaisilla Valtion ydinjätehuoltorahaston osapuolilla on mahdollisuus ottaa lainaa rahastosta. Pantattujen osakkeiden arvo kesäkuun 2011 lopussa oli 269 miljoonaa euroa (vuoden 2010 lopussa: 269). Muiden pantattujen varojen vähennys, 13 miljoonaa euroa, johtuu NASDAQ OMX Commodities Europen ja kansainvälisten ICE- ja EEX-pörssien kanssa sähkökaupan ja hiilidioksidipäästöoikeuksilla käytävän kaupan vakuudeksi annettujen pankkitalletusten palautuksista.

Muiden sitoumusten vakuudeksi pantatut varat

Fortum on antanut Valtion ydinjätehuoltorahastolle vakuudeksi suomalaisiin voimalaitoksiin liittyviä kiinteistökiinnityksiä arvoltaan 148 miljoonaa euroa kesäkuun 2011 lopussa (vuoden 2010 lopussa: 155). Vakuudet on annettu turvaamaan kattamattomat lainmukaiset vastuut ja mahdolliset odottamattomat tapahtumat liittyen Loviisan ydinvoimalan käytöstäpoistosta ja ydinjätteen loppusijoituksesta aiheutuviin tuleviin kustannuksiin. Kiinnitysten arvo tarkistetaan vuosittain toisen neljänneksen aikana perustuen edellisvuoden vaihteessa päivitettyyn lainmukaiseen vastuuseen ja rahastotavoitteeseen. Vuosittaisen päivityksen seurauksena annettujen kiinteistökiinnitysten arvo on vähentynyt 7 miljoonaa euroa vuoden 2011 toisen neljänneksen aikana (katso myös liitetieto 17 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat).

21. Vuokrasopimuksiin liittyvät sitoumukset

milj. euroa 30.6.2011 30.6.2010 31.12.2010
Vuoden sisällä erääntyvät 27 23 29
Yli vuoden, mutta viiden vuoden sisällä erääntyvät 60 42 49
Yli viiden vuoden kuluttua erääntyvät 122 97 130
Yhteensä 209 162 208

22. Investointisitoumukset

milj. euroa 30.6.2011 30.6.2010 31.12.2010
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 1 215 1 248 1 172
Aineettomat hyödykkeet 17 8 7
Yhteensä 1 232 1 256 1 179

Investointisitoumukset ovat kasvaneet vuoden 2010 loppuun verrattuna. Sitoumukset ovat pienentyneet OAO Fortumin investointiohjelman etenemisen ja Czestochowan voimalaitosinvestoinnin valmistumisen seurauksena. Samalla investointisitoumukset ovat kasvaneet Suomen Järvenpäässä ja Ruotsin Bristassa (Brista 2) sijaitsevien yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotantolaitoksien rakennusprojekteista sekä Ruotsin Blaikenissa sijaitsevan tuulivoimapuiston rakentamisinvestoinnista johtuen.

23. Vastuut

milj. euroa 30.6.2011 30.6.2010 31.12.2010
Omasta puolesta annetut
Muut vastuut 146 234 228
Osakkuus- ja yhteisyritysten puolesta annetut
Takaukset 338 338 358
Muut vastuut 125 125 125
Muiden puolesta annetut
Takaukset 0 8 1
Muut vastuut 0 0 0

Omasta puolesta annetut vastuut

Omasta puolesta annetut muut vastuut, 146 miljoonaa euroa kesäkuun lopussa 2011, ovat pienentyneet vuoden 2010 lopusta 82 miljoonaa euroa. Pienentyminen johtuu pääasiassa Venäjän investointiprojektin etenemisestä sekä Suomen valtion ydinjätehuoltorahastolle annetun takuun erääntymisestä.

Vastuut osakkuusyritysten puolesta

Osakkuus- ja yhteisyritysten puolesta annettavat vastuut liittyvät pääsasiassa Fortumin ydinvoimaosakkuusyrityksille Teollisuuden Voima Oyj:lle, Forsmarks Kraftgrupp AB:lle ja OKG AB:lle annettuihin takauksiin.

Teollisuuden Voima Oyj:n (TVO) puolesta annettu takaus rahastolle oli 44 miljoonaa euroa 30.6.2011 (vuoden 2010 lopussa: 58).

24. Oikeudenkäynnit ja viranomaismenettelyt

AREVA-Siemens on joulukuussa 2008 vaatinut välimiesmenettelyä liittyen Olkiluoto 3 viivästymiseen ja siihen liittyviin kuluihin.Toimittaja on kesäkuussa 2011 toimittanut päivitetyn vaatimuksensa sisältäen välilliset kustannukset ja korkokulut. Toimittajan esittämä rahamääräinen vaatimus välillisine- ja korkokuluineen on tällä hetkellä noin 1,9 miljardia euroa. TVO on aiemmin todennut laitostoimittajan vaateen perusteettomaksi. TVO on huhtikuussa 2009 jättänyt vastavaatimuksen perustuen pääosin viivästyksestä aiheutuneisiin lisäkustannuksiin. TVO:n esittämä vastavaatimuksen arvo on tällä hetkellä noin 1,4 miljardia euroa. TVO päivittää vastavaatimustaan välimiesmenettelyn aikana. Välimiesmenettely voi kestää useita vuosia ja vaatimusten sekä vastavaatimusten määrä voi muuttua.

Kaksi Fortumin tytäryhtiötä, Grangemouth CHP Limited ja Fortum O&M (UK) Limited, olivat vastaajina Lontoon High Court of Justice:ssa käytävässä riidassa, joka koskee hiilidioksidikaasujen päästöoikeuksia. Oikeuskäsittely pidettiin marras- ja joulukuussa 2010 ja lopullinen päätös annettiin 11.2.2011 Grangemouth CHP Limited:n ja Fortum O&M (UK) Limited:n hyväksi. Päätöksen seurauksena Fortum O&M (UK) Limited säilyttää hiilidioksidikaasujen päästöoikeuksien omistusoikeuden Grangemouthin CHP-laitoksella.

Oikeudenkäynteihin ja viranomaismenettelyihin liittyen ei vuoden 2011 kahden ensimmäisen neljänneksen aikana ole tapahtunut muita olennaisia muutoksia verrattuna vuoden 2010 lopun tilanteeseen.

25. Lähipiiritapahtumat

Lähipiiriin kuuluvat osapuolet on esitetty Fortumin vuoden 2010 tilinpäätöksessä. Vuoden 2011 kahden ensimmäisen neljänneksen aikana ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia.

Suomen valtion omistusosuus Fortumin osakkeista vuoden 2010 lopussa oli 50,76 %, eikä se ole muuttunut vuoden 2011 ensimmäisen neljänneksen aikana.

Liiketoimet osakkuusyritysten kanssa

milj. euroa I-II/2011 I-II/2010 2010
Myynnit osakkuusyrityksille 14 27 63
Korot osakkuusyritysten lainasaamisista 18 18 39
Ostot osakkuusyrityksiltä 397 384 764

Avoimet saldot osakkuusyritysten kanssa

milj. euroa 30.6.2011 30.6.2010 31.12.2010
Pitkäaikaiset korolliset lainasaamiset 1 072 964 1 071
Myyntisaamiset 12 6 22
Muut saamiset 14 21 20
Pitkäaikaiset velat 223 213 213
Ostovelat 10 11 36
Muut velat 23 24 15

Liiketapahtumat ja saldot yhteisyritysten kanssa

Liiketapahtumat vuoden 2011 kahden ensimmäisen neljänneksen aikana ja avoimet saldot 30.6.2011 yhteisyritysten kanssa olivat merkitykseltään vähäisiä.

26. Katsauskauden jälkeisiä tapahtumia

Katsauskauden jälkeen ei ole ollut merkittäviä tapahtumia.

27. Tunnuslukujen laskentakaavat

Käyttökate (EBITDA =Tulos ennen korkoja,
veroja sekä poistoja ja arvonalentumisia)
= Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset
Vertailukelpoinen käyttökate = Käyttökate - vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät = Kertaluonteiset erät + muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Vertailukelpoinen liikevoitto = Liikevoitto - kertaluonteiset erät - muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Kertaluonteiset erät = Käyttöomaisuuden myyntivoitot ja tappiot
Muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät = Sisältää ne tulevaisuuden kassavirtoja suojaavat rahoitusinstrumentit,
joihin ei voida soveltaa IAS 39:n mukaisesti suojauslaskentaa sekä
IFRIC tulkinnan nro 5 mukaisen vaikutuksen, joka aiheutuu siitä, että
taseen saamisiin kirjattu Fortumin osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta
ei voi ylittää vastaavaa velkaa.
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta = Liiketoiminnan rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta
Investoinnit käyttöomaisuuteen = Aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin tehdyt investoinnit mukaan lukien
kunnossapito-, tuottavuus- ja kasvuinvestoinnit sekä lainsäädännön edellyttämät
investoinnit. Investointeihin kuuluvat myös investointien rakennusaikana taseeseen
aktivoidut korkokulut. Kunnossapitoinvestoinnit pidentävät olemassaolevan
omaisuuserän vaikutusaikaa, ylläpitävät käytettävyyttä sekä/tai ylläpitävät
luotettavuutta. Tuottavuusinvestoinnit parantavat olemassaolevan hyödykkeen
tuottavuutta. Kasvuinvestointien tarkoitus on rakentaa uutta kapasiteettia ja/tai lisätä
olemassaolevien liiketoimintojen asiakaskantaa. Lainsäädännön edellyttämät
investoinnit tehdään tiettyinä ajankohtina lakien vaatimusten mukaan.
Bruttoinvestoinnit osakkeisiin = Investoinnit tytäryhtiöosakkeisiin, osakkuusyritysosakkeisiin ja muihin myytävissä
oleviin sijoituksiin. Investoitujen tytäryhtiöosakkeiden hankintahintaan on lisätty
hankittavan yhtiön nettovelka.
Oman pääoman tuotto, % = Kauden voitto
Oma pääoma keskimäärin
x 100
Sijoitetun pääoman tuotto, % = Voitto ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut
Sijoitettu pääoma keskimäärin
x 100
Sidotun pääoman tuotto, % = Liikevoitto + osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta
Sidottu pääoma keskimäärin
x 100
Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto, Vertailukelpoinen liikevoitto + osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta
% = (IAS 39 oikaistu sekä pois lukien merkittävimmät myyntivoitot ja -tappiot)
Vertailukelpoinen sidottu pääoma keskimäärin
x 100
Sijoitettu pääoma = Taseen loppusumma - korottomat velat - laskennallinen verovelka - varaukset
Sidottu pääoma = Korottomat varat + Valtion ydinjätehuoltorahastoon liittyvät korolliset varat -
korottomat velat - varaukset (korottomat varat ja velat eivät sisällä
rahoitukseen, veroihin ja laskennallisiin veroihin liittyviä eriä sekä varoja
ja velkoja, jotka syntyvät suojauslaskennan soveltamisedellytykset
täyttävien johdannaissopimusten käypien arvojen muutoksista)
Vertailukelpoinen sidottu pääoma = Sidottu pääoma oikaistuna niillä korottomilla varoilla ja veloilla, jotka
aiheutuvat niistä tulevaisuuden kassavirtaa suojaavista johdannais
sopimuksista, joihin ei voida soveltaa IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa
Korolliset nettovelat = Korolliset velat - likvidit varat
Velkaantumisaste, % = Korolliset nettovelat
Oma pääoma
x 100
Omavaraisuusaste, % = Oma pääoma sisältäen määräysvallattomat omistajat
Taseen loppusumma
x 100
Nettovelka/käyttökate = Korollinen nettovelka
Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset
Vertailukelpoinen nettovelka/käyttökate = Korollinen nettovelka
Vertailukelpoinen käyttökate
Korkokate = Liikevoitto
Nettokorkokulut
Korkokate sisältäen aktivoitut vieraan
pääoman menot
= Liikevoitto
Nettokorkokulut - aktivoidut vieraan pääoman menot
Tulos/osake (EPS) = Kauden voitto - määräysvallattomat omistajat
Osakkeiden keskimääräinen osakeantioikaistu lukumäärä tilikauden aikana
Oma pääoma/osake, euroa = Oma pääoma
Osakkeiden lukumäärä ilman omia osakkeita kauden lopussa
Edelliset 12 kk = Raportointihetkeä edeltävät 12 kuukautta

Markkinatilanne ja saavutetut sähkön tukkumyyntihinnat

Sähkön kulutus
Edelliset
TWh II/2011 II/2010 I-II/2011 I-II/2010 2010 12kk
Pohjoismaat 83 85 199 205 393 392
Venäjä 230 224 515 505 1 005 1 015
Tjumen 19 19 41 41 82 82
Tseljabinsk 8 8 18 18 35 35
Venäjän Uralin alue 58 56 126 123 246 249

Keskimääräiset hinnat

Edelliset
II/2011 II/2010 I-II/2011 I-II/2010 2010 12kk
Sähkön spot-hinta Nord Pool -sähköpörssissä, euroa/MWh 52 45 59 52 53 57
Sähkön spot-hinta Suomessa, euroa/MWh 52 42 58 56 57 58
Sähkön spot-hinta Ruotsissa, euroa/MWh 52 42 59 57 57 58
Sähkön spot-hinta Venäjän Euroopan ja Uralin alueilla, RUB/MWh 1) 1 017 804 1 026 836 881 977
Sähkön spot-hinta (markkinahinta), Uralin alue, RUB/MWh 1) 954 770 950 793 835 914
Keskimääräinen säännelty OAO Fortumin sähkön hinta, RUB/MWh 1) 712 610 716 615 614 649
Keskimääräinen kapasiteettihinta, tRUB/MW/kk 174 162 194 171 191 202
Keskimääräinen säännelty kapasiteettihinta, tRUB/MW/kk 187 169 185 169 169 175
Sähkön spot-hinta Saksassa, euroa/MWh 54 42 53 41 44 50
Keskimääräinen kaasun rajahinta Uralin alueella, RUB/1000 m3 2 548 2 221 2 548 2 221 2 221 2 385
CO2, (ETS EUA), euroa/tonni CO2 17 15 16 14 14 16
Hiili (ICE Rotterdam), USD/tonni 125 88 124 83 92 112
Öljy (Brent Crude), USD/bbl 117 79 111 78 80 97

1) Ilman kapasiteettitariffia

Vesivarastot
TWh 30.6.2011 30.6.2010 31.12.2010
Pohjoismaiset vesivarastot 83 70 54
Pohjoismaiset vesivarastot, pitkän ajan keskiarvo 84 84 83
Vienti / tuonti Pohjoismaiden ja Manner-Euroopan välillä
Edelliset
TWh (+ = tuonti, - = vienti Pohjoismaista) II/2011 II/2010 I-II/2011 I-II/2010 2010 12kk
Vienti / tuonti 3 3 10 10 21 21
Venäjän sähköreformi
Edelliset
% II/2011 II/2010 I-II/2011 I-II/2010 2010 12kk
Osuus sähkön myynnistä vapautetuilla markkinoilla 100 60 100 60 70 90
Osuus OAO Fortumin sähkön myynnistä vapautetulla sähkön hinnalla 84 48 84 53 61 77
Saavutetut sähkön myyntihinnat
Edelliset
EUR/MWh II/2011 II/2010 I-II/2011 I-II/2010 2010 12kk
OAO Fortumin saavuttama sähkönhinta 29,0 25,6 29,1 24,6 27,0 29,4
* Power-divisioonan saavutettu sähkön tukkumyyntihinta ei sisällä lämpövoimatuotantoa, markkinahintaan tehtyjä ostoja eikä myyntiä vähemmistöosakkaille
(mm. Meri-Pori, Inkoo ja tuonti Venäjältä).

Sähkön tukkumyyntihinta Pohjoismaissa* 47,4 44,7 47,6 47,8 47,9 47,8

Fortum Oyj Tammi-kesäkuu 2011

Tuotanto- ja myyntivolyymit

Sähköntuotanto
Edelliset
TWh II/2011 II/2010 I-II/2011 I-II/2010 2010 12kk
Sähköntuotanto EU-maissa ja Norjassa 12,3 12,7 27,9 27,5 53,7 54,1
Sähköntuotanto Venäjällä 4,9 3,5 9,7 8,2 16,1 17,6
Yhteensä 17,2 16,2 37,6 35,7 69,8 71,7
Lämmöntuotanto
Edelliset
TWh II/2011 II/2010 I-II/2011 I-II/2010 2010 12kk
Lämmöntuotanto EU-maissa ja Norjassa 3,9 4,5 13,5 14,8 26,1 24,8
Lämmöntuotanto Venäjällä 3,4 4,0 14,4 15,0 26,0 25,4
Yhteensä 7,3 8,5 27,9 29,8 52,1 50,2
Sähkötuotantokapasiteetti divisioonittain
MW 30.6.2011 30.6.2010 31.12.2010
Power 9 738 9 709 9 728
Heat 1 703 1 518 1 600
Russia 3 242 2 785 2 785
Yhteensä 14 683 14 012 14 113
Lämmöntuotantokapasiteetti divisioonittain
MW 30.6.2011 30.6.2010 31.12.2010
Power 250 250 250
Heat 10 131 10 182 10 448
Russia 13 796 13 796 13 796
Yhteensä 24 177 24 228 24 494
Sähköntuotanto lähteittäin Pohjoismaissa
Edelliset
TWh II/2011 II/2010 I-II/2011 I-II/2010 2010 12kk
Vesivoima 4,8 5,1 8,9 10,5 22,0 20,4
Ydinvoima 5,7 6,0 12,5 11,9 22,0 22,6
Lämpövoima 1,5 1,4 5,5 4,6 8,3 9,2
Yhteensä 12,0 12,5 26,9 27,0 52,3 52,2
Sähköntuotanto lähteittäin Pohjoismaissa
Edelliset
% II/2011 II/2010 I-II/2011 I-II/2010 2010 12kk
Vesivoima 40 41 33 39 42 39
Ydinvoima 48 48 47 44 42 43
Lämpövoima 12 11 20 17 16 18
Yhteensä 100 100 100 100 100 100
Sähkönmyynti
Edelliset
milj. euroa II/2011 II/2010 I-II/2011 I-II/2010 2010 12kk
Sähkönmyynti EU-maissa ja Norjassa 659 645 1 531 1 582 3 110 3 059
Sähkönmyynti Venäjällä 135 114 297 244 505 558
Yhteensä 794 759 1 828 1 826 3 615 3 617

Fortum Oyj Tammi-kesäkuu 2011

Lämmönmyynti
Edelliset
milj. euroa II/2011 II/2010 I-II/2011 I-II/2010 2010 12kk
Lämmönmyynti EU-maissa ja Norjassa 224 228 763 708 1 309 1 364
Lämmönmyynti Venäjällä 60 52 192 165 287 314
Yhteensä 284 280 955 873 1 596 1 678
Sähkönmyynti alueittain
Edelliset
TWh II/2011 II/2010 I-II/2011 I-II/2010 2010 12kk
Suomi 5,7 6,8 13,8 15,4 30,7 29,1
Ruotsi 6,5 7,0 13,5 14,4 28,3 27,4
Venäjä 4,6 4,5 10,2 10,0 18,7 18,9
Muut maat 0,8 0,7 1,9 1,7 3,2 3,4
Yhteensä 17,6 19,0 39,4 41,5 80,9 78,8

Nord Poolissa tehdyt ostot ja myynnit on netotettu tunneittain konsernitasolla.

Lämmönmyynti alueittain
Edelliset
TWh II/2011 II/2010 I-II/2011 I-II/2010 2010 12kk
Venäjä 4,3 4,0 15,3 15,5 26,8 26,6
Suomi 1,7 1,8 5,1 5,3 9,6 9,4
Ruotsi 1,2 1,8 5,4 6,4 10,9 9,9
Puola 0,5 0,5 2,6 2,3 4,0 4,3
Muut maat 1) 0,8 0,7 2,0 1,9 3,6 3,7
Yhteensä 8,5 8,8 30,4 31,4 54,9 53,9

1) Sisältää Iso-Britannian, joka raportoidaan Power-divisioonan muu myynti -rivillä.

Talk to a Data Expert

Have a question? We'll get back to you promptly.