Earnings Release • Feb 4, 2014
Earnings Release
Open in ViewerOpens in native device viewer
4.2.2014
Fortum Corporation Domicile Espoo Business ID 1463611-4
| Tunnuslukuja | IV/13 | IV/12* | 2013 | 2012* |
|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto, milj. euroa | 1 590 | 1 834 | 6 056 | 6 159 |
| Liikevoitto, milj. euroa | 574 | 623 | 1 712 | 1 874 |
| Vertailukelpoinen liikevoitto, milj. euroa |
493 | 591 | 1 607 | 1 752 |
| Tulos ennen veroja, milj. euroa | 529 | 543 | 1 499 | 1 586 |
| Tulos/osake, euroa | 0,52 | 0,68 | 1,36 | 1,59 |
| Liiketoiminnan rahavirta, milj. euroa |
376 | 399 | 1 836 | 1 382 |
| Oma pääoma/osake, euroa | 11,28 | 11,30 | ||
| Korollinen nettovelka (kauden lopussa), milj. euroa |
7 849 | 7 814 | ||
| Osakkeiden määrä keskimäärin, tuhatta |
888,367 | 888,367 | 888 367 | 888 367 |
| Tunnuslukuja | 2013 | 2012* |
|---|---|---|
| Sijoitetun pääoman tuotto, % | 9,2 | 10,2 |
| Oman pääoman tuotto, % | 12,0 | 14,6 |
| Nettovelka/käyttökate (EBITDA) | 3,2 | 3,1 |
| Vertailukelpoinen nettovelka/käyttökate (EBITDA) | 3,4 | 3,2 |
*Osavuosikatsauksessa esitetyt vertailuluvut vuodelle 2012 on päivitetty eläkkeisiin liittyvän kirjanpitoteknisen muutoksen johdosta. Katso sivu 4 sekä Liite 2.
"Vuonna 2013 sähkönkulutus Pohjoismaissa oli hieman alle edellisvuoden tason, 386 terawattituntia (TWh), vaikka muun kulutuksen kasvu, varsinkin ensimmäisellä vuosipuoliskolla, hieman tasoitti teollisuuden kysynnän laskua. Fortumin toiminta-alueilla Venäjällä sähkönkulutus pysyi ennallaan ollen 767 TWh.
Pohjoismaiden vesivarastot olivat alle pitkän aikavälin keskiarvon. Tasot normalisoituivat vuoden loppua kohti, mutta ne olivat silti selvästi alle edellisvuoden ennätyskorkean tason. Fortumin toiminta-alueilla sademäärät olivat tammi-syyskuussa vähäiset. Tämä painoi vesivoimavolyymejä, mikä vaikutti tulokseen negatiivisesti.
Vertailukelpoinen liikevoitto laski edellisestä vuodesta ollen yhteensä noin 1,6 miljardia euroa. Osakekohtainen tulos oli 1,36 euroa. Operatiivisen liiketoiminnan kassavirta oli kuitenkin kaikkien divisioonien ansiosta vahva. Kestävän kehityksen ja työturvallisuuskysymysten osalta edistyimme hyvin vuonna 2013. Global District Energy Climate Award -organisaatio myönsi Fortumille innovaatiopalkinnon, ja meidät arvioitiin myös parhaimmaksi yritykseksi pohjoismaisessa ilmastoindeksissä. Vuonna 2013 omille työtekijöillemme sattui poissaoloon johtaneita tapaturmia vähemmän kuin koskaan aikaisemmin.
Joulukuussa 2013 saatoimme päätökseen sähkönsiirtoliiketoiminnan strategisen arvioinnin. Loppupäätelmiemme mukaisesti sähkönsiirtoliiketoiminnasta luopuminen antaa yhtiöllemme parhaimmat mahdollisuudet kehittyä strategiansa mukaisesti. Mielestämme se on myös paras vaihtoehto niin siirtoliiketoiminnan kuin sen asiakkaidenkin kannalta. Sähkönmyyntiin ja lämpöliiketoimintaan keskittymisen odotetaan laajentavan strategista liikkumavaraa ja antavan Fortumille paremmat mahdollisuudet kasvattaa yhtiön arvoa pitkällä aikavälillä.
Strategisen arvioinnin loppupäätelmien mukaisesti Fortum sopi myyvänsä Suomen sähkönsiirtoliiketoimintansa Suomi Power Networks Oy:lle. Liiketoiminta on erittäin hyvässä kunnossa ja ansaitsee mahdollisuuden kehittyä ydinliiketoimintana omista lähtökohdistaan. Ostaja tuntee hyvin infrastruktuuri-investointien yhteiskunnallisen merkityksen ja on sitoutunut kehittämään luotettavia verkkoja ja palveluita asiakkaille. Arvioimme saattavamme yritysjärjestelyn päätökseen vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä. Siihen asti työt etenevät normaalisti kaikilla liiketoimintaalueilla. Muun sähkönsiirron osalta Fortum arvioi mahdollisia tulevia myyntimahdollisuuksia maittain.
Vuonna 2014 jatkamme jokapäiväistä asiakaspalvelutyötämme kaikilla liiketoiminta-alueillamme. Loppuvuoden myrskyt Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa koettelivat jälleen kykyämme palvella
asiakkaitamme haastavissa olosuhteissa. Olemme jatkuvasti parantaneet verkkojemme luotettavuutta. Sama trendi on nähtävissä asiakastyytyväisyystutkimusten tuloksissa: Fortum paransi sijoitustaan sähkön myynnissä ja jakelussa sekä kaukolämmön toimittajana.
Vuonna 2013 Fortumissa vietettiin lukuisten uusien laitosten vihkiäisiä. Latvian Jelgavassa sekä Järvenpäässä toimintansa aloittivat uudet biopolttoaineilla toimivat sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokset (CHP). Liettuan Klaipedassa otimme käyttöön jätepolttoaineita käyttävän CHP-laitoksen ja Ruotsin Bristassa aloitimme testaukset laitoksen käyttöönottamiseksi. Lisäksi Fortum otti Joensuussa käyttöön maailman ensimmäisen CHP-laitokseen integroidun bioöljyn tuotantolaitoksen. Venäjällä maan presidentti Vladimir Putin ja Suomen presidentti Sauli Niinistö vihkivät Nyagan GRES:n kaasuvoimalaitoksen. Yksiköt 1 ja 2 ovat kaupallisessa tuotanossa ja molemmat saavat nyt myös kapasiteettimaksuja. Jatkamme määrätietoisesti investointiohjelmamme toteuttamista ja kolmen suuren yksikön rakentamista. Sekä käytössä olevat että uudet voimalaitokset luovat perustaa Fortumin tulevaisuuden kasvulle.
Käynnissä oleva tehostamisohjelma eteni edelleen suunnitelmien mukaisesti, ja olemme tällä hetkellä ohjelman puolivälissä. Työ jatkuu, ja pyrimme jatkuvasti vähentämään kiinteitä kuluja, myymään ydinliiketoimintaan kuulumatonta omaisuutta sekä vähentämään käyttöomaisuusinvestointeja ja vapauttamaan käyttöpääomaa.
Tarkasteltaessa Fortumin liiketoimintaympäristöä kokonaisuutena on selvää, että markkinatilanne jatkuu haasteellisena myös vuonna 2014. Voimme varmistaa menestyksen edellytykset vain omalla toiminnallamme.
EU:n energia- ja ilmastopolitiikkaan tulee todennäköisesti muutoksia vuonna 2014. Ilmastonmuutoksen hillitsemisessä tarvitaan edelleen määrätietoisia toimenpiteitä. EU:n ilmastopolitiikkaa tulisi ohjata yhdellä CO2-päästötavoitteella vuoden 2020 jälkeen Euroopan teollisuuden kilpailukyvyn turvaamiseksi sekä vähäpäästöisen sähköntuotannon ja infrastruktuuriinvestointien varmistamiseksi. Myös nykyistä päällekkäistä ohjausta tulisi purkaa. Komission tammikuussa julkaisema esitys EU:n uudeksi ilmasto- ja energiapolitiikaksi on askel oikeaan suuntaan, mutta se ei poista tavoitteiden päällekkäisyyttä.
Suomen ja Ruotsin hallituksen päätökset alentaa yritysverotusta ja kannustaa näin liiketoimintaa ovat positiivisia ja merkittäviä. Näitä päätöksiä lukuun ottamatta verotusympäristö on kiristynyt merkittävästi. Fortum on jättänyt valitukset veroviranomaisilta saaduista päätöksistä, jotka ovat tulleet joko takautuvasti tai joita on jo kertaalleen tutkittu.
Suomessa voimalaitosvero (nk. windfall-vero) on ollut voimassa vuodesta 2014 lähtien. Vero vahvistetaan, mikäli Euroopan komissio katsoo, että se on linjassa yleisten verotusperiaatteiden ja hallintojärjestelmien kanssa ja eikä kyseessä ole kielletty valtiontuki veron ulkopuolelle jääville laitoksille. Myös Ruotsin vesivoiman kiinteistöverosta on jätetty kantelu Euroopan komissioon.
Tavoittelemme kasvua harkituilla toimenpiteillä ja priorisoinneilla strategiamme mukaisesti. Mielestäni Fortum on hyvässä asemassa suhteessa kilpailijoihin. Olemme valmiina tarttumaan strategiamme mukaisiin mahdollisuuksiin vähäpäästöisessä sähköntuotannossa, energiatehokkaassa sähkön ja lämmön yhteistuotannossa sekä myynnissä ja innovatiivisissa asiakasratkaisuissa. Keskittymisen sähkön- ja lämmöntuotantoon sekä myyntiin arvioidaan lisäävän parhaiten yhtiön arvonmuodostusta pitkällä aikavälillä.
Vuosi 2013 oli tapahtumarikas ja haasteellinen. Tulos oli tyydyttävä. Osinkoehdotus heijastaa Fortumin osinkopolitiikkaa. Pyrimme vakaan, kestävän ja aikaa myöten kasvavan osingon maksamiseen, joka tukee myös omistaja-arvoa ja yhtiön strategiaa.
Lopuksi haluaisin vielä kiittää Fortumin työntekijöitä hyvästä työstä viime vuonna. Haluan myös osoittaa erityiskiitokset hallituksen puheenjohtajalle Sari Baldaufille, joka poissaoloni aikana otti kuukausien ajan tavallista merkittävämmän roolin Fortumin asioiden eteenpäin viemisessä. Suuret kiitokset myös talousjohtaja Markus Rauramolle, joka toimi ansiokkaasti sijaisenani sekä koko johtoryhmälle vahvasta sitoutumisesta."
Fortum käynnisti vuonna 2012 tehostamisohjelman ylläpitääkseen ja vahvistaakseen strategista joustavuuttaan sekä kilpailukykyään ja varmistaakseen yhtiön taloudellisten tavoitteiden saavuttamisen myös jatkossa.
Tavoitteena on vahvistaa yhtiön rahavirtaa yli miljardilla eurolla vuosina 2013–2014. Tämä toteutetaan vähentämällä käyttöomaisuusinvestointeja 250−350 miljoonalla eurolla, myymällä ydinliiketoimintaan kuulumatonta omaisuutta noin 500 miljoonalla eurolla, vähentämällä toiminnan kiinteitä kuluja ja vapauttamalla käyttöpääomaa.
Käyttöomaisuusinvestointien arvioidaan vuonna 2014 olevan 0,9–1,1 miljardia euroa poislukien Värme. Vuoden 2014 lopussa yhtiön vuosittaisen kulutason, sisältäen kasvuprojektit, arvioidaan olevan noin 150 miljoonaa euroa pienempi kuin vuonna 2012.
Mikäli henkilöstövähennyksiä tarvitaan, Fortum pyrkii minimoimaan ne luonnollisen poistuman ja eläkkeelle siirtymisten kautta aina kun mahdollista. Tämän vuoksi tilannetta arvioidaan yksikkökohtaisesti.
Vuoden 2013 lopussa Fortum oli myynyt ydinliiketoimintaan kuulumatonta omaisuutta noin 300 miljoonan euron arvosta osana tehostamisohjelmaa. Yhtiö on onnistunut vähentämään kulutasoaan noin puolet tavoitellusta 150 miljoonasta eurosta. Myös käyttöpääoman tehokkuutta on parannettu.
Joulukuussa Fortum saattoi päätökseen tammikuussa 2013 käynnistämänsä sähkönsiirtoliiketoiminnan tulevaisuuden vaihtoehtojen arvioinnin. Perusteellisen analyysin jälkeen yhtiö arvioi parhaaksi vaihtoehdoksi sähkönsiirtoliiketoiminnoista luopumisen niin siirtoliiketoiminnan kuin sen asiakkaiden ja Fortumin osakkeenomistajien sekä yhtiön muun liiketoiminnan kannalta. Arvioinnin aikana selvitettiin huolellisesti kaikki vaihtoehdot parhaan mahdollisen ratkaisun löytämiseksi. Muun sähkönsiirron osalta Fortum arvioi tulevia myyntimahdollisuuksia maittain. Päätös prosessin loppuunsaattamisesta riippuu muun muassa markkinoiden ja maiden sääntelyn kehityksestä.
Ensimmäisenä askeleena joulukuussa Fortum sopi myyvänsä Suomen sähkönsiirtoliiketoimintansa Suomi Power Networks Oy:lle, jonka osakkaita ovat suomalaiset eläkevakuutusyhtiöt Keva (12,5 %) ja LähiTapiola Eläkeyhtiö (7,5 %) sekä kansainväliset infrastruktuurisijoittajat First State Investments (40 %) ja Borealis Infrastructure (40 %). Yritysjärjestelyn velaton kauppahinta on 2,55 miljardia euroa. Yhtiö arvioi saattavansa yritysjärjestelyn päätökseen vuoden 2014 ensimmäisen neljänneksen aikana tarvittavien viranomaishyväksyntöjen ja tavanomaisten yrityskaupan ehtojen toteuduttua. Fortum ennakoi kirjaavansa yritysjärjestelystä 1,8-1,9 miljardin euron myyntivoiton eli noin 2,0 euroa osaketta kohden Electricity Solutions and Distribution -divisioonansa vuoden 2014 ensimmäisen neljänneksen tulokseen.
Kaupan mukana siirtyy vanhoina työntekijöinä 340 henkilöä. Päätös ei sellaisenaan vaikuta yhtiön noin 640 000 asiakkaan sähkönjakeluun. Heidän sähkönsiirtosopimuksensa siirtyvät liiketoiminnan mukana nykyisin ehdoin, kun yritysjärjestely saatetaan päätökseen.
Fortum otti käyttöön päivitetyn, eläkkeitä koskevan IFRS-standardin 1.1.2013. Muutos tehdään takautuvasti, ja näin ollen vertailuvuotta 2012 koskevat tiedot on oikaistu vastaavasti. Muutoksella ei ole olennaista vaikutusta Fortumin tulokseen tai taloudelliseen asemaan, mutta sillä oli 124 miljoonan euron negatiivinen vaikutus omaan pääomaan 1.1.2012. Päivitetyn standardin mukaiset vertailuluvut vuodelle 2012 on esitetty vuoden 2013 ensimmäisen neljänneksen osavuosikatsauksen liitteessä.
Fortum ottaa käyttöön uudet IFRS 10 Konsernitilinpäätös ja 11 Yhteisjärjestelyt -standardit taloudellisessa raportoinnissaan 1.1.2014 lähtien. Uuden laskentakäytännön merkittävin muutos kohdistuu Tukholman seudulla toimivaan Fortum Värmeen, jota käsitellään jatkossa yhteisyrityksenä ja konsolidoidaan siten tilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä. Tähän saakka yhtiö on konsolidoitu tytäryhtiönä, jossa on 50 prosentin vähemmistöosuus (Liite 2).
Konsernin liikevaihto oli vuoden 2013 neljännellä neljänneksellä 1 590 (1 834) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevoitto oli yhteensä 493 (591) miljoonaa euroa, ja konsernin raportoitu liikevoitto oli yhteensä 574 (623) miljoonaa euroa. Fortumin raportoituun liikevoittoon vaikuttivat yhteensä 81 (32) miljoonalla eurolla kertaluonteiset erät, pääasiassa sähköntuotantoa suojaavien johdannaisten IFRS:n (IAS 39) mukainen kirjanpitokäytäntö sekä ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu (Liite 4).
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta oli neljännellä neljänneksellä 39 (-3) miljoonaa euroa. Osuus Hafslundin ja TGC-1:n voitoista perustuu yhtiöiden julkaistuun vuoden 2013 kolmannen neljänneksen osavuosikatsaukseen (Liite 12).
| Milj. euroa | IV/13 | IV/12 | 2013 | 2012 |
|---|---|---|---|---|
| Power | 542 | 719 | 2 248 | 2 415 |
| Heat | 439 | 477 | 1 565 | 1 628 |
| Russia | 314 | 319 | 1 119 | 1 030 |
| Distribution* | 284 | 314 | 1 075 | 1 070 |
| Electricity Sales* | 196 | 221 | 744 | 722 |
| Muut | 22 | 41 | 69 | 137 |
| Nord Poolissa tehtyjen ostojen ja myyntien | ||||
| netotus | -132 | -161 | -510 | -503 |
| Eliminoinnit | -75 | -96 | -254 | -340 |
| Yhteensä | 1 590 | 1 834 | 6 056 | 6 159 |
* Osa Electricity Solutions and Distribution -divisioonaa
| Vertailukelpoinen liikevoitto divisioonittain | |
|---|---|
| ----------------------------------------------- | -- |
| Milj. euroa | IV/13 | IV/12 | 2013 | 2012 |
|---|---|---|---|---|
| Power | 207 | 381 | 858 | 1 146 |
| Heat | 106 | 94 | 273 | 271 |
| Russia | 110 | 28 | 156 | 68 |
| Distribution* | 77 | 102 | 331 | 320 |
| Electricity Sales* | 7 | 10 | 48 | 39 |
| Muut | -14 | -24 | -59 | -92 |
| Yhteensä | 493 | 591 | 1 607 | 1 752 |
* Osa Electricity Solutions and Distribution -divisioonaa
| Milj. euroa | IV/13 | IV/12 | 2013 | 2012 |
|---|---|---|---|---|
| Power | 278 | 388 | 921 | 1 175 |
| Heat | 108 | 119 | 288 | 344 |
| Russia | 110 | 28 | 156 | 79 |
| Distribution* | 76 | 104 | 348 | 331 |
| Electricity Sales* | 11 | 6 | 56 | 39 |
| Muut | -9 | -22 | -57 | -94 |
| Yhteensä | 574 | 623 | 1 712 | 1 874 |
* Osa Electricity Solutions and Distribution -divisioonaa
Konsernin liikevaihto tammi-joulukuussa 2013 oli 6 056 (6 159) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevoitto oli yhteensä 1 607 (1 752) miljoonaa euroa, ja konsernin raportoitu liikevoitto oli yhteensä 1 712 (1 874) miljoonaa euroa. Fortumin raportoituun liikevoittoon vaikuttivat yhteensä 105 (122) miljoonalla eurolla kertaluonteiset erät, pääasiassa sähköntuotantoa suojaavien johdannaisten IFRS:n (IAS 39) mukainen kirjanpitokäytäntö sekä ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu (Liite 4).
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta oli 105 (23) miljoonaa euroa. Tulosparannus oli lähinnä Hafslundin ja TGC-1:n ansiota. Osuus Hafslundin ja TGC-1:n voitoista perustuu yhtiöiden vuoden 2012 neljännen ja vuoden 2013 ensimmäisen, toisen ja kolmannen neljänneksen julkaistuihin osavuosikatsauksiin (Liite 12).
Konsernin nettorahoituskulut olivat 318 (311) miljoonaa euroa. Nettorahoituskuluihin vaikutti negatiivisesti rahoitusinstrumenttien käyvän arvon muutos, joka oli 16 (23) miljoonaa euroa.
Tulos ennen veroja oli 1 499 (1 586) miljoonaa euroa.
Kauden verot olivat yhteensä 220 (74) miljoonaa euroa. Tuloslaskelman mukainen veroprosentti oli 14,7 % (4,7 %). Suomen yhteisöverokantaa laskettiin 1.1.2014 alkaen 24,5 %:sta 20 %:iin. Laskun positiivinen kertavaikutus vuodelle 2013 oli 0,09 euroa osaketta kohti. Ruotsissa yhteisöverokantaa laskettiin 26,3 %:sta 22 %:iin 1.1.2013 lähtien. Laskun positiivinen kertavaikutus vuodelle 2012 oli 230 miljoonaa euroa, josta määräysvallattomien omistajien osuus oli 34 miljoonaa euroa. Veroprosentti oli 22,3 % (21,2 %), kun veromuutoksia, osakkuus- ja yhteisyritysten tulosta ja verovapaita myyntivoittoja ei oteta huomioon.
Kauden tulos oli 1 279 (1 512) miljoonaa euroa. Fortumin osakekohtainen tulos oli 1,36 (1,59) euroa, josta vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat 0,10 (0,14) euroa osaketta kohti ja Suomen yritysverokannan muutoksen vaikutus oli 0,09 euroa osaketta kohti. Vuonna 2012 Ruotsin yritysverokannan muutoksen vaikutus oli noin 0,22 euroa osaketta kohti.
Vähemmistöosuus oli 75 (96) miljoonaa euroa. Tämä liittyy pääosin Tukholman kaupungin kanssa yhteisomistuksessa olevaan Fortum Värme Holding AB:hen, jossa Tukholman kaupungilla on 50 % taloudellinen omistusosuus.
Vuonna 2013 liiketoiminnan rahavirta kasvoi 454 miljoonalla eurolla 1 836 (1 382) miljoonaan euroon, mikä johtui pääosin käyttöpääoman pienenemisestä 296 miljoonalla eurolla. Myös toteutuneet kurssierot tuottivat 320 miljoonaa euroa positiivista kassavirtaa, jota alensi alhaisempi käyttökate (EBITDA). Käyttöomaisuusinvestoinnit vähenivät 151 miljoonalla eurolla 1 271 (1 422) miljoonaan euroon. Tulot myynneistä olivat yhteensä 210 (433) miljoonaa euroa. Investointien rahavirta oli yhteensä -1 210 (-1 128) miljoonaa euroa. Rahavirta ennen rahoituseriä, ts. osingonjakoa ja rahoitusta, kasvoi 372 miljoonalla eurolla 626 (254) miljoonaan euroon. Valuuttakurssieroista syntyi voittoja, jotka liittyivät Fortumin ruotsalaisten ja venäläisten tytäryhtiöiden lainoja suojaavien valuutanvaihtosopimusten jatkamiseen. Kurssierojen yhteisvaikutus oli 52 (-268) miljoonaa euroa.
Katsauskauden aikana (19.4.2013) maksettiin yhteensä 888 miljoonaa euroa osinkoja. Osingonmaksuun käytettiin rahoja ja pankkisaamisia.
Taseen loppusumma pieneni 141 miljoonalla eurolla 24 420 miljoonaan euroon (vuoden 2012 lopussa 24 561). Nettomuutos taseen loppusummassa oli negatiivinen, vaikka käyttöomaisuusinvestoinnit ja bruttoinvestoinnit osakkeisiin (1 299 miljoonaa euroa) olivat poistoja suuremmat vuoden aikana (740 miljoonaa euroa). Yhteisvaikutus aineettomien hyödykkeiden ja aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden muuntoeroista sekä osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä oli 861 miljoonaa euroa. Rahat ja pankkisaamiset nousivat 291 miljoonalla eurolla.
Suomen Distribution liiketoiminta-alueen raportoiminen myytävänä olevissa omaisuuserissä vaikutti taseen rakenteeseen, koska kaikki tälle liiketoiminnalle kuuluvat varat ja vieras pääoma on esitetty erikseen omilla riveillään sekä varoissa että veloissa. (Liite 6)
Sijoitettu pääoma kasvoi 360 miljoonalla eurolla ja oli 19 780 miljoonaa euroa (vuoden 2012 lopussa 19 420). Tämä johtui taseen loppusumman pienenemisestä 141 miljoonalla eurolla ja korottomien velkojen vähentymisestä 501 miljoonalla eurolla.
Oma pääoma oli 10 662 miljoonaa euroa (vuoden 2012 lopussa 10 643), josta emoyhtiön omistajien osuus oli 10 024 miljoonaa euroa (10 040) ja määräysvallattomien omistajien osuus 638 (603) miljoonaa euroa.
Emoyhtiön omistajille kuuluva osuus omasta pääomasta laski 16 miljoonaa euroa. Lasku johtuu pääosin 888 miljoonan euron osingonmaksusta, kauden tuloksesta joka oli 1 204 miljoonaa euroa sekä muuntoerojen vaikutuksesta, joka oli -471 miljoonaa euroa.
Nettovelka kasvoi vuoden 2013 aikana yhteensä 35 miljoonalla eurolla 7 849 miljoonaan euroon (vuoden 2012 lopussa 7 814).
Vuoden 2013 aikana Fortum Oyj laski liikkeelle uusia pitkäaikaisia lainoja sekä euroissa että Ruotsin kruunuissa yhteensä noin 760 miljoonalla eurolla (Liite 14).
Joulukuun 2013 lopussa konsernin likvidit varat olivat 1 269 (vuoden 2012 lopussa 963) miljoonaa euroa mukaan lukien OAO Fortumin rahat ja pankkisaamiset, joiden yhteenlaskettu arvo on noin 113 (vuoden 2012 lopussa 128) miljoonaa euroa. Likvidien varojen lisäksi Fortumilla oli käytettävissään noin 2,2 miljardia euroa nostamattomia valmiusluottoja.
Vuonna 2013 konsernin nettorahoituskulut olivat 318 (311) miljoonaa euroa. Nettorahoituskulut sisältävät myös rahoitusinstrumenttien käyvän arvon muutoksen, joka oli -16 (-23) miljoonaa euroa.
Fortumin pitkäaikainen luottoluokitus Standard & Poor'silta pysyi joulukuussa 2013 luokassa A- (negatiivinen näkymä). Huhtikuun 2013 alusta alkaen Fitch Ratings on antanut luottoluokituksen Fortum Oyj:lle sekä Fortumin EMTN-lainaohjelmansa puitteissa liikkeelle laskemille uusille lainoille. Tällä hetkellä Fitch Ratingsin pitkän aikavälin luottoluokitus Fortumille on A- (negatiivinen näkymä), mikä myös vahvistettiin joulukuussa. Helmikuussa 2013 Fortum päätti lopettaa luottoluokitusyhteistyönsä Moody'sin kanssa. Moody'sin luottoluokitus Fortumille oli A2 negatiivisella näkymällä.
Vuoden 2013 lopussa nettovelan ja käyttökatteen (EBITDA) suhde oli 3,2 (vuoden 2012 lopussa 3,1) ja vertailukelpoisen nettovelan ja käyttökatteen suhde oli 3,4 (3,2). Lukuihin vaikutti 888 miljoonan euron osingonmaksu. Velkaantumisaste oli 74 % (73 %) ja omavaraisuusaste 44 % (43 %). Osakekohtainen oma pääoma oli 11,28 (11,30). Sijoitetun pääoman tuotto oli 9,2 % (10,2 %) ja oman pääoman tuotto 12,0 % (14,6 %).
Alustavien tilastotietojen mukaan Pohjoismaissa kulutettiin sähköä vuoden 2013 neljännen neljänneksen aikana 103 (109) TWh. Lasku johtui pääosin leudosta säästä mutta myös teollisen kysynnän heikkemisestä. Tammi-joulukuun aikana Pohjoismaissa kulutettiin sähköä 386 (391) TWh.
Vuoden 2013 alussa Pohjoismaiden vesivarastot olivat 85 TWh eli 2 TWh pitkän aikavälin keskiarvoa suuremmat. Neljännen neljänneksen alussa vesivarastot olivat nousseet 91 TWh:iin ollen 10 TWh pitkän aikavälin keskiarvoa pienemmät ja 18 TWh pienemmät kuin vastaavana ajankohtana vuonna 2012. Neljänneksen lopussa vesivarastot olivat normalisoituneet 82 TWh:iin, mikä on 1 TWh alle pitkän aikavälin keskiarvon ja 3 TWh vähemmän kuin vastaavana ajankohtana vuonna 2012. Vesivarastojen pikaista palautumista edesauttoivat runsaat sademäärät, leuto sää sekä maltillinen kulutus.
Neljännellä neljänneksellä vuonna 2013 sähkön keskimääräinen systeemihinta Nord Poolissa oli 35,9 (37,3) euroa megawattitunnilta (MWh). Hinnat laskivat neljänneksen loppua kohti. Keskimääräinen aluehinta Suomessa oli 39,9 (40,8) euroa/MWh ja Ruotsissa (SE3-alue) 37,5 (37,5) euroa/MWh. Suuret erot aluehinnoissa johtuivat lähinnä runsaista sademääristä ja suuresta vesivoimatuotannosta Norjassa. Sähkönvienti Suomesta Viroon kasvoi, kun Estlink-2-yhteys otettiin käyttöön 6.12.
Vuoden 2013 tammi-joulukuun aikana sähkön keskimääräinen systeemihinta oli 38,1 (31,2) euroa/MWh. Keskimääräinen aluehinta Suomessa oli 41,2 (36,6) euroa/MWh ja Ruotsissa (SE3) 39,4 (32,3) euroa/MWh.
Saksassa keskimääräinen spot-hinta vuoden 2013 neljännen neljänneksen aikana oli 37,5 (41,4) euroa/MWh ja tammi-joulukuun aikana 37,8 (42,6) euroa/MWh.
CO2-päästöoikeuksien (EUA = EU Emission Allowance) markkinahinta putosi alkuvuoden noin 6,6 eurosta/tonni noin 5,0 euroon/tonni neljännen neljänneksen alkuun mennessä, jolle tasolle se myös asettui neljänneksen lopulla. Tammi-joulukuussa päästöoikeuksilla käytiin kauppaa hintaan 2,8-6,7 euroa/tonni.
Fortum toimii Uralilla ja Länsi-Siperiassa. Tjumenin ja Hanti-Mansian alueilla, joissa teollinen tuotanto on keskittynyt öljyyn ja kaasuun, sekä metalliteollisuuteen painottuneella Tšeljabinskin alueella sähkön kysyntä laski hieman sekä neljännellä neljänneksellä että koko vuonna verrattuna vuoden 2012 vastaaviin jaksoihin.
Alustavien tilastotietojen mukaan Venäjällä kulutettiin sähköä vuoden 2013 neljännellä neljänneksellä 273 (284) TWh. Vastaava luku Fortumin toiminta-alueella, hintavyöhykkeellä 1, (Venäjän Euroopan puoleinen alue ja Uralin alue) oli 207 (209) TWh.
Vuoden 2013 tammi-joulukuussa Venäjällä kulutettiin sähköä 1 026 (1 037) TWh. Vastaava luku Fortumin toiminta-alueella, hintavyöhykkeellä 1, oli 767 (769) TWh.
Keskimääräinen sähkön spot-hinta kapasiteettihinta pois lukien kasvoi noin 10 % vuoden 2013 neljännellä neljänneksellä 1 136 (1 037) ruplaan/MWh hintavyöhykkeellä 1.
Tammi-joulukuussa 2013 keskimääräinen sähkön spot-hinta kapasiteettihinta pois lukien kasvoi noin 10 % 1 104 (1 001) ruplaan/MWh hintavyöhykkeellä 1.
Tarkemmat markkinatiedot on esitetty taulukoissa katsauksen lopussa (sivu 62).
Tammikuussa 2014 Euroopan komissio julkaisi ehdotuksensa EU:n ilmasto- ja energiapolitiikaksi vuosille 2020-2030. Esityksessään komissio ehdottaa 40 %:n vähentämistavoitetta hiilidioksidipäästöille vuoteen 2030 mennessä, mikä on linjassa poliittisen tavoitteen kanssa vähentää päästöjä 80-95 % vuoteen 2050 mennessä. Myönteistä on, että 2030 viitekehyksen painopiste on entistä vahvemmin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä. Komissio esittää myös uutta vakausmekanismia päästökauppaan.
Toisin kuin EU:n nykyisessä energiapolitiikassa, uusiutuvan energian lisäämiselle on asetettu vain EU-tason tavoite. Tämä on Fortumin mielestä askel oikeaan suuntaan, vaikkakin tavoite on sitova ja siten osin päällekkäinen hiilidioksidipäästöjen vähennystavoitteen kanssa.
Fortumin näkemyksen mukaan sitovaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteeseen ja ohjeelliseen uusiutuvan energian tavoitteeseen perustuva ilmasto- ja energiapoliittinen kehys vuodelle 2030 olisi kustannustehokkaampi keino hillitä ilmastonmuutosta Euroopan kilpailukykyä vaarantamatta.
Fortum kannattaa teknologianeutraalia lähestymistapaa ilmastopolitiikkaan ja uusiutuvaan energiaan. Uusiutuvan energian tavoitteen tulisi keskittyä T&K-toiminnan, innovaatioiden ja demonstraatioiden edistämiseen, eikä tuotantoon. On erittäin tärkeää myös varmistaa uusiutuvan energian sujuva integraatio markkinoille, sillä sen osuus EU:n energiantuotannossa kasvaa tulevaisuudessa. Uusiutuvan energian lisääminen EU:n tuotantoportfoliossa on erittäin tärkeää ja toivottava kehityssuunta.
EU:n päästöoikeusmarkkinaa leimasi vuonna 2013 huomattava ylitarjonta ja siitä johtuva alhainen markkinahinta. Päästökaupan uudistamisesta käytiin vilkasta keskustelua koko vuoden ajan. Huutokaupattavien päästöoikeuksien siirtoa (ns. backloading) vuosilta 2014-2016 vuosille 2019- 2020 koskevat päästökauppadirektiivin ja huutokauppasääntöjen muutokset hyväksyttiin pitkällisen prosessin jälkeen vuodenvaihteessa 2013-14. Siirto koskee kaikkiaan 900 miljoonaa päästöoikeutta, mutta sen ei odoteta olennaisesti nostavan hintatasoa. Vuoden 2014 ensimmäisen puoliskon aikana toteutettava backloading on ensimmäinen päästökauppajärjestelmän uudistukseen liittyvistä
toimenpiteistä, joiden tavoitteena on palauttaa luottamus järjestelmää kohtaan sekä antaa markkinoille hintasignaali, joka kannustaa investoimaan vähäpäästöisiin tuotantomenetelmiin.
Komissio antoi ehdotuksen päästökaupan rakenteellisesta uudistuksesta tammikuussa 2014. Ehdotus koskee markkinoiden vakausmekanismia, jossa kysyntä-tarjonta -tasapainoa hallitaan automaattisesti ennalta määriteltyjen sääntöjen avulla vuodesta 2021 alkaen. Ehdotuksen käsittely etenee seuraavan komission ja parlamentin kaudella.
Power-divisioonaan kuuluvat Fortumin sähköntuotanto ja -myynti tukkumarkkinoilla, sähköntuotantokapasiteetin kehittäminen sekä asiantuntijapalvelut sähköntuottajille.
| Milj. euroa | IV/13 | IV/12 | 2013 | 2012 |
|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 542 | 719 | 2 248 | 2 415 |
| - sähkönmyynti | 500 | 668 | 2 117 | 2 282 |
| josta sähkön tukkumyynti Pohjoismaissa* | 455 | 609 | 1 866 | 2 086 |
| - muu myynti | 42 | 51 | 131 | 133 |
| Liikevoitto | 278 | 388 | 921 | 1 175 |
| Vertailukelpoinen liikevoitto | 207 | 381 | 858 | 1 146 |
| Vertailukelpoinen EBITDA | 241 | 410 | 1 003 | 1 260 |
| Sidottu pääoma (kauden lopussa) | 6 329 | 6 389 | ||
| Sidotun pääoman tuotto % | 14,6 | 18,7 | ||
| Vertailukelpoinen sidotun pääoman | ||||
| tuotto % | 13,8 | 18,5 | ||
| Investoinnit käyttöomaisuuteen ja | ||||
| bruttoinvestoinnit osakkeisiin | 62 | 64 | 180 | 190 |
| Henkilöstön lukumäärä | 1 709 | 1 846 | ||
| Sähköntuotanto lähteittäin TWh | IV/13 | IV/12 | 2013 | 2012 |
|---|---|---|---|---|
| Vesivoima Pohjoismaissa | 3,9 | 7,1 | 18,1 | 25,2 |
| Ydinvoima Pohjoismaissa | 6,0 | 6,5 | 23,7 | 23,4 |
| Lämpövoima Pohjoismaissa | 0,3 | 0,2 | 1,9 | 0,6 |
| Yhteensä Pohjoismaissa | 10,2 | 13,8 | 43,7 | 49,2 |
| Lämpövoima muissa maissa | 0,1 | 0,3 | 1,0 | 1,1 |
| Yhteensä | 10,3 | 14,1 | 44,7 | 50,3 |
| Pohjoismainen myynti TWh | IV/13 | IV/12 | 2013 | 2012 |
| Myynti Pohjoismaissa | 10,6 | 14,2 | 45,3 | 50,7 |
josta sähkön tukkumyynti Pohjoismaissa* 9,4 13,0 40,2 46,8 * Sähkön tukkumyyntitulot ja -volyymit Pohjoismaissa eivät sisällä lämpövoimatuotantoa, markkinahintaan perustuvia ostoja eivätkä myyntiä vähemmistöosakkaille (eli Meri-Pori, Inkoo ja tuonti Venäjältä).
| Myyntihinta EUR/MWh | IV/13 | IV/12 | 2013 | 2012 |
|---|---|---|---|---|
| Sähkön tukkumyyntihinta Pohjoismaissa** | 48,1 | 46,8 | 46,4 | 44,6 |
**Sähkön tukkumyyntihinta ei sisällä myyntituloja lämpövoimatuotannosta, markkinahintaan tehdyistä ostoista eikä myyntiä vähemmistöosakkaille (eli Meri-Pori, Inkoo ja tuonti Venäjältä).
Power-divisioonan vertailukelpoinen liikevoitto oli vuoden 2013 neljännellä neljänneksellä 207 (381) miljoonaa euroa eli 174 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2012 vastaavana ajanjaksona. Pääasiallinen syy tuloksen heikkenemiseen oli historiallisen pieni vesivoimatuotanto. Vaikka tulovirtaama oli Pohjoismaissa noin 20 % suurempi kuin vertailuajankohtana 2012, se oli Fortumin vesivoima-alueilla noin 25 % pienempi kuin vertailuajankohtana 2012.
Divisioonan liikevoitto oli 278 (388) miljoonaa euroa. Liikevoittoon vaikuttivat myyntivoitot, yhteensä 7 (10) miljoonaa euroa sekä kertaluonteiset erät, pääasiassa sähköntuotantoa suojaavien johdannaisten IFRS:n (IAS 39) mukainen kirjanpitokäytäntö sekä ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu yhteensä 64 (-3) miljoonalla eurolla (Liite 4).
Power-divisioonan saavuttama sähkön tukkumyyntihinta oli 48,1 (46,8) euroa/MWh eli 1,3 euroa/MWh korkeampi kuin vuoden 2012 vastaavalla jaksolla. Systeemihinta ja melkein kaikki aluehinnat olivat vuoden 2013 neljännellä neljänneksellä hieman alemmat kuin vuoden 2012 vastaavana ajanjaksona. Sähkön keskimääräinen systeemihinta Nord Poolissa oli 35,9 (37,3) euroa/MWh. Keskimääräinen aluehinta oli Suomessa 39,9 (40,8) euroa/MWh ja Tukholman alueella (SE3) 37,5 (37,5) euroa/MWh.
Power-divisioonan tulosta rasitti neljännen neljänneksen historiallisen pieni vesivoimatuotanto 3,9 (7,1) TWh verrattuna ennätyksellisen suureen tuotantomäärään vuonna 2012. Tuotantovolyymeihin vaikuttivat selvästi pienemmät vesivarastot ja tulovirtaamat. Vesivarastot olivat pienet neljänneksen alussa ja matala virtaama vaikutti tasoon edelleen. Neljännen neljänneksen aikana ydinvoimatuotanto oli 6,0 (6,5) TWh. Lasku johtui hetkellisistä tuotantorajoituksista Ruotsin Oskarshamnin 3-yksikössä sekä Oskarshamnin 2-yksikön huoltoseisokista. Fortumin lämpövoimatuotanto Pohjoismaissa oli 0,3 (0,2) TWh. Hiilidioksidipäästötöntä tuotantoa oli 96 % (96 %).
Tuotantovolyymien ja saavutetun sähkönhinnan negatiivinen yhteisvaikutus neljännellä neljänneksellä 2013 oli noin 175 miljoonaa euroa vuoden 2012 vastaavaan jaksoon verrattuna. Operatiiviset kustannukset pienenivät tehostamisohjelmasta saatujen säästöjen ansiosta. Ruotsin vesivoimalaitoskiinteistöjen verotus nousi noin 15 miljoonaa euroa johtuen korkeammista verotusarvoista.
Vuoden 2013 neljännellä neljänneksellä divisioonan sähköntuotanto Pohjoismaissa oli yhteensä 10,2 (13,8) TWh eli noin 26 % vähemmän kuin vuoden 2012 vastaavalla jaksolla.
Lokakuussa Fortum ilmoitti toimittavansa voimalaitosten typenoksideja vähentäviä järjestelmiä EDF Groupin omistamille Krakowan ja Wroclavin hiilivoimalaitoksille Puolaan. Toimitukset kuuluvat vuosina 2014-2015 toteutettavaan hankkeeseen. Fortumin toimittamien järjestelmien ansiosta voimalaitoksen typpipäästöt tulevat alittamaan selvästi Euroopan unionin uudet, tiukat päästönormit, jotka astuvat voimaan vuonna 2016. Sopimuksen arvo on 90 miljoonaa euroa, ja hanke toteutetaan yhteistyössä Instal Kraków S.A:n kanssa.
Vuonna 2013 Power-divisioonan vertailukelpoinen liikevoitto oli 858 (1 146) miljoonaa euroa eli 288 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2012 vastaavana ajanjaksona. Pääasiassa tulos heikkeni merkittävästi pienempien vesivoiman tuotantovolyymien, Ruotsin vesivoimalaitoskiinteistöille asetetun korkeamman kiinteistöveron sekä Inkoon voimalaitoksen alaskirjauksen takia. Virtaama pohjoismaisiin vesivarastoihin oli noin 10 % pienempi vuonna 2013 kuin se oli vuonna 2012. Virtaama Fortumin vesvarastoihin samana ajanjaksona oli noin 30 % pienempi kuin edellisvuonna.
Divisioonan liikevoitto oli 921 (1 175) miljoonaa euroa. Myyntivoittojen vaikutus liikevoittoon oli 25 (57) miljoonaa euroa. Lisäksi pääasiassa sähköntuotantoa suojaavien johdannaisten IFRS:n (IAS 39) mukainen kirjanpitokäytäntö sekä ydinjätehuoltorahastoon liittyvän oikaisun yhteisvaikutus oli 38 (-28) miljoonaa euroa (Liite 4).
Power-divisioonan saavuttama sähkön tukkumyyntihinta oli 46,4 eli 1,8 euroa/MWh korkeampi kuin vuonna 2012. Sähkön keskimääräinen systeemihinta Nord Poolissa oli 38,1 (31,2) euroa/MWh. Keskimääräinen aluehinta oli Suomessa 41,2 (36,6) euroa/MWh ja Tukholman alueella (SE3) 39,4 (32,3) euroa/MWh.
Huomattavasti pienemmät vesivarastot ja matalampi virtaama vähensivät vesivoimatuotantoa merkittävästi vertailukauteen nähden. Olkiluodon ja Forsmarkin laitosten tuotanto oli ennätyksellisen suuri vuonna 2013. Myös seisokit olivat vertailuvuotta lyhyempiä, mikä kasvatti tuotantomääriä. Ydinvoiman käytettävyys oli korkealla tasolla kaikissa yksiköissä lukuun ottamatta Oskarshamnin 1 ja 2-yksikköä. Tämän vuoksi ydinvoimatuotanto oli pienempää kuin vuoden 2012 vastaavalla jaksolla. Vuonna 2013 Fortumin lämpövoimatuotanto Pohjoismaissa oli 1,9 (0,6) TWh. Hiilidioksidipäästötöntä tuotantoa oli siten 94 % (97 %).
Tammi-joulukuun 2013 aikana tuotantovolyymien ja saavutetun sähkönhinnan negatiivinen yhteisvaikutus oli noin 235 miljoonaa euroa vuoden 2012 vastaavaan jaksoon verrattuna. Operatiiviset kustannukset laskivat tehostamisohjelman ansiosta vaikkakin poistot olivat edellisvuotta suuremmat (9 miljoonaa euroa). Myös Ruotsin vesivoimalaitoskiinteistöjen verotus nousi 45 miljoonalla eurolla verotusarvojen korotuksen takia. Sähköntuotannon lopettaminen Inkoon hiilivoimalaitoksella johti noin 20 miljoonan euron arvonalentumistappioiden kirjaamiseen.
Vuonna 2013 divisioonan kokonaissähköntuotanto Pohjoismaissa oli yhteensä 43,7 (49,2) TWh eli noin 11 % vähemmän kuin vuoden 2012 vastaavalla jaksolla.
Fortumilla on kaksi omaa ydinvoimalaitosyksikköä Loviisassa, minkä lisäksi yhtiö on osaomistajana kahdeksassa yksikössä Olkiluodon, Oskarshamnin ja Forsmarkin ydinvoimalaitoksissa Suomessa ja Ruotsissa. Käytettävyys oli korkea kaikissa yksiköissä, lukuun ottamatta Oskarshamnin 1 ja 2 yksiköitä, ja kaikki vuosihuollot sujuivat hyvin.
Fortumin Loviisan ydinvoimalaitoksella oli hyvä tuotantovuosi 2013. Voimalaitoksella tuotettiin sähköä yhteensä 8,04 terawattituntia, mikä vastaa noin 9 % Suomen sähköntuotannosta. Loviisan voimalaitoksen käytettävyyttä kuvaava käyttökerroin oli 92,5 %. Loviisa 1:n käyttökerroin oli 92,1 % ja Loviisa 2:n käyttökerroin 93 %. Käytettävyys oli kansainvälisellä asteikolla mitaten hyvä, sillä maailmanlaajuisesti painevesilaitosten käyttökerroin oli viime vuonna noin 83 %
Ruotsin valtion vesivoiman kiinteistöverojen korotusprosessi saatettiin loppuun vuoden 2013 kolmannen neljänneksen lopussa. Päivitys tehdään kuuden vuoden välein, ja sen vuoksi Fortumin kulut nousivat 45 miljoonalla eurolla vuonna 2013 verrattuna vuoteen 2012. Fortum jätti Euroopan komissiolle kantelun asiasta huhtikuussa 2013 selvittääkseen onko veron rakenne on linjassa EU:n vero- ja valtiontukisäännösten kanssa. Fortumin kesäkuussa saaman ilmoituksen mukaan Euroopan komissio on päättänyt tutkia asian. Tutkinta oli yhä käynnissä vuoden lopussa 2013.
Vuonna 2013 Fortum päätti lopettaa sähköntuotannon Inkoon hiilivoimalaitoksellaan. Tuotantotoiminta loppuu helmikuussa 2014, jonka jälkeen yhtiö siirtää voimalaitoksen kolme yksikköä pitkäaikaiseen säilöntään. Päätöksen seurauksena Fortum kirjasi noin 20 miljoonan euron arvonalentumistappion Power-divisioonan tulokseen. Päätöksen taustalla on Inkoon voimalaitoksen heikko kannattavuus.
Vuoden 2013 lopulla Power-divisioonan sähköntuotantokapasiteetti oli yhteensä 9 475 (9 702) MW josta 9 335 (9 562) MW oli Pohjoismaissa. Vesivoiman tuotantokapasiteetti Pohjoismaissa oli yhteensä 4 624 (4 627) MW, ydinvoiman tuotantokapasiteetti 3 276 (3 247) MW ja lämpövoimatuotannon kapasiteetti 1 435 (1 688) MW.
Heat-divisioona sisältää sähkön ja lämmön yhteistuotannon (CHP), kaukolämpötoiminnan sekä yritysten lämpöratkaisut Pohjoismaissa ja Itämeren alueella.
| Milj. euroa | IV/13 | IV/12 | 2013 | 2012 |
|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 439 | 477 | 1 565 | 1 628 |
| - lämmönmyynti | 328 | 366 | 1 164 | 1 158 |
| - sähkönmyynti | 69 | 68 | 234 | 232 |
| - muu myynti | 42 | 43 | 167 | 238 |
| Liikevoitto | 108 | 119 | 288 | 344 |
| Vertailukelpoinen liikevoitto | 106 | 94 | 273 | 271 |
| Vertailukelpoinen EBITDA | 164 | 153 | 489 | 481 |
| Sidottu pääoma (kauden lopussa) | 4 283 | 4 286 | ||
| Sidotun pääoman tuotto % | 7,2 | 8,8 | ||
| Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto % |
6,8 | 7,0 | ||
| Investoinnit käyttöomaisuuteen ja bruttoinvestoinnit osakkeisiin |
131 | 190 | 397 | 474 |
| Henkilöstön lukumäärä | 2 102 | 2 212 |
Heat-divisioonan lämmönmyynti oli vuoden 2013 neljännellä neljänneksellä yhteensä 5,7 (6,4) TWh. Sähkönmyynti CHP-laitoksista oli samalla ajanjaksolla yhteensä 1,4 (1,3) TWh. Sähkönmyynti oli korkeampi lähinnä Uimaharjun paremman käytettävyyden sekä uusien CHP-laitosten tuotantokapasiteetin ansiosta. Sää oli keskimääräistä lämpimämpää ja selvästi vuotta 2012 lämpimämpää, mikä rasitti lämmönmyyntiä.
Heat-divisioonan vertailukelpoinen liikevoitto neljännellä neljänneksellä oli 106 (94) miljoonaa euroa. Tulosta paransivat pienemmät polttoainekustannukset sekä uusien CHP-laitosten käyttöönotto.
Neljännen neljänneksen liikevoitto oli 108 (119) miljoonaa euroa, johon myyntivoitot vaikuttivat oli yhteensä 9 (23) miljoonalla eurolla (Liite 4).
Heat-divisioonan lämmönmyynti tammi-joulukuussa 2013 oli yhteensä 19,0 (19,7) TWh, ja sähkönmyynti CHP-laitoksista oli yhteensä 4,8 (4,2) TWh. Lämmin sää viimeisellä vuosineljänneksellä laski lämmöntuotantovolyymejä.
Tammi-joulukuussa 2013 Heat-divisioonan vertailukelpoinen liikevoitto oli 273 (271) miljoonaa euroa. Liikevoitto parani pääasiassa pienempien polttoainekustannusten ansiosta. Uusi CHPkapasiteetti sekä parempi käytettävyys erityisesti Suomessa kasvattivat sähköntuotantoa. Vuonna 2013 kiinteät kulut olivat edellisvuotta alemmalla tasolla tehostamisohjelman ansiosta. CO2 päästöoikeuksien myyntitulot pienenivät.
Vuoden 2013 liikevoitto oli 288 (344) miljoonaa euroa. Divestointeihin liittyvien myyntivoittojen määrä oli 18 (80) miljoonaa euroa (Liite 4).
| Lämmönmyynti maittain TWh | IV/13 | IV/12 | 2013 | 2012 |
|---|---|---|---|---|
| Suomi | 1,5 | 1,7 | 5,4 | 5,8 |
| Ruotsi | 2,4 | 2,9 | 8,3 | 8,5 |
| Puola | 1,3 | 1,5 | 4,1 | 4,3 |
| Muut maat | 0,5 | 0,3 | 1,2 | 1,1 |
| Yhteensä | 5,7 | 6,4 | 19,0 | 19,7 |
| Sähkönmyynti TWh | IV/13 | IV/12 | 2013 | 2012 |
| Yhteensä | 1,4 | 1,3 | 4,8 | 4,2 |
|---|---|---|---|---|
| Vuoden 2013 lopulla Heat-divisioonan sähköntuotantokapasiteetti oli yhteensä 1 398 (1 569) MW josta 1 048 (1 315) MW oli Pohjoismaissa. Heat-divisioonan lämmöntuotantokapasiteetti oli |
yhteensä 7 943 (8 785) MW, josta 5 751 (6 785) oli Pohjoismaissa.
Syyskuussa Fortum ja Tukholman kaupunki ilmoittivat uusineensa sopimuksensa Fortum Värmen yhteisomistuksesta. Fortum Värme toimittaa sähköä ja lämpöä Tukholman alueelle. Sopimus astuu voimaan vuonna 2016 nykyisen osakassopimuksen rauetessa.
Russia-divisioona koostuu sähkön ja lämmön tuotannosta ja myynnistä Venäjällä. Divisioona sisältää myös Fortumin hieman yli 25 % omistusosuuden TGC-1:ssä. TGC-1 on osakkuusyhtiö, joka raportoidaan pääomaosuusmenetelmän mukaisesti.
| Milj. euroa | IV/13 | IV/12 | 2013 | 2012 |
|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 314 | 319 | 1 119 | 1 030 |
| - sähkönmyynti | 214 | 207 | 822 | 713 |
| - lämmönmyynti | 98 | 102 | 290 | 300 |
| - muu myynti | 2 | 10 | 7 | 17 |
| Liikevoitto | 110 | 28 | 156 | 79 |
| Vertailukelpoinen liikevoitto | 110 | 28 | 156 | 68 |
| Vertailukelpoinen EBITDA | 115 | 57 | 258 | 189 |
| Sidottu pääoma (kauden lopussa) | 3 846 | 3 848 | ||
| Sidotun pääoman tuotto % | 5,2 | 3,0 | ||
| Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto % |
5,2 | 2,7 | ||
| Investoinnit käyttöomaisuuteen ja bruttoinvestoinnit osakkeisiin |
141 | 257 | 435 | 568 |
| Henkilöstön lukumäärä | 4 162 | 4 253 |
Fortum toimii Uralin kehittyneillä teollisuusalueilla ja Länsi-Siperian öljyntuotantoalueilla.
Venäjällä sähkön tukkumarkkinat on vapautettu vuoden 2011 alusta. Kaikki sähköntuotantoyhtiöt kuitenkin myyvät edelleen kotitalouksien ja eräiden erityisryhmien kulutusta vastaavan osan sähköntuotannostaan ja kapasiteetistaan säännellyillä hinnoilla. Neljännellä neljänneksellä vuonna 2013 Fortum myi noin 83 % sähköntuotannostaan vapautetulla sähkön hinnalla.
Vuoden 2013 kapasiteettimarkkinoiden huutokauppa (CCS – "vanha kapasiteetti", rakennettu ennen vuotta 2008) pidettiin vuoden 2012 lopussa. Suurin osa Fortumin voimalaitoksista valittiin huutokaupassa myös vuodelle 2013 hinnoilla, jotka ovat lähellä vuoden 2012 tasoa. Noin 10 % (265 MW) Fortumin vanhasta kapasiteetista jäi vuoden 2013 huutokaupan ulkopuolelle
tiukentuneiden teknisten vaatimusten vuoksi. Tämäkin kapasiteetti saa kuitenkin kapasiteettimaksuja markkinoiden keskimääräisen kapasiteettihinnan mukaan vuonna 2013.
Vuoden 2007 jälkeen investointivelvoitesopimusten (CSA – "uusi kapasiteetti") perusteella rakennetulle tuotantokapasiteetille maksetaan takuuhintaa 10 vuoden ajan. Takuuhinnat on määritelty investointien riittävän tuoton varmistamiseksi. Yritysoston aikaan vuonna 2008 Fortum teki varauksen mahdollisista viivästymisistä aiheutuvia sakkoja varten. Mahdollisia sakkoja voidaan vaatia, jos uuden kapasiteetin käyttöönotto viivästyy, tai jos investointivelvoitesopimusten sovittuja keskeisiä ehtoja ei muuten täytetä. Voimalaitosyksiköiden käyttöönoton aikataulu arvioidaan vuosineljänneksittäin. Muutosten vaikutukset varauksen määrään päivitetään tämän mukaisesti (Liite 16).
Uusien laitosyksiköiden myötä tuotanto ja myyntitulot kasvavat, ja uudelle tuotantokapasiteetille maksetaan myös huomattavasti korkeampia kapasiteettimaksuja kuin vanhalle kapasiteetille. Kapasiteettimaksut vaihtelevat kuitenkin voimalaitosten iän, sijainnin, tyypin ja koon mukaan. Myös sesonkivaihtelut ja käytettävyys vaikuttavat kapasiteettimaksuihin. Viranomainen tarkastelee investointivelvoitesopimuksen takaamia kapasiteettimaksuja kolmen ja kuuden vuoden kuluttua laitoksen käyttöönotosta. Tarkastelussa otetaan huomioon sähkönmyyntituotot, ja on mahdollista, että sen seurauksena myös uuden kapasiteetin kapasiteettimaksuja muutetaan. Kapasiteettimaksut voivat myös vaihdella hieman vuosittain, sillä tuotto on sidottu Venäjän pitkän aikavälin valtionobligaatioihin, joiden maturiteetti on 8–10 vuotta.
Fortumin mittava investointiohjelma on yhtiön kasvun avaintekijä Venäjällä. Viimeisten yksiköiden valmistumista on viivästetty joitakin kuukausia, ja ohjelma saatetaan näin ollen loppuun vuoden 2015 puoleenväliin mennessä. Investointiohjelman valmistumisen jälkeen sähköntuotantokapasiteetti Russia-divisioonassa on lähes kaksinkertaistunut ja ylittää 5 100 megawattia (MW). Fortumin tavoitteena on saavuttaa noin 500 miljoonan euron vuosittainen liikevoittotaso (EBIT) Russia-divisioonassa vuoden 2015 aikana ja tuottaa positiivista taloudellista lisäarvoa Venäjällä.
Vuoden 2013 neljännen neljänneksen aikana Russia-divisioonan sähkönmyynti oli 6,4 (6,7) TWh. Samalla ajanjaksolla lämmönmyynti oli yhteensä 7,8 (8,6) TWh.
Russia-divisioonan vertailukelpoinen liikevoitto oli vuoden 2013 neljännellä neljänneksellä 110 (28) miljoonaa euroa. CSA-sopimuksen mukaisesti kapasiteettimaksuja saavien uusien yksiköiden positiivinen vaikutus neljännellä neljänneksellä oli noin 79 (26) miljoonaa euroa sisältäen 38 miljoonan euron CSA-varauksen purkamisen. Tämän lisäksi Nyaganin voimalaitoksen urakoitsija E4 maksoi noin 40 miljoonan euron korvauksen CSA-sakoista. Tulokseen vaikuttivat negatiivisesti 10 miljoonalla eurolla pääasiassa suunnittelemattomat huoltoseisokit ja niiden myötä menetetyt kapasiteetti- ja sähkönmyyntitulot. Heikentynyt Venäjän rupla pienensi tulosta noin 6 miljoonalla eurolla.
Liikevoitto oli vuoden 2013 neljännellä neljänneksellä 110 (28) miljoonaa euroa.
| Fortumin keskeiset sähkön kapasiteetin ja kaasun hinnat |
IV/13 | IV/12 | 2013 | 2012 |
|---|---|---|---|---|
| Sähkön spot-hinta (markkinahinta) Uralin alue RUB/MWh |
1 043 | 973 | 1 021 | 956 |
| Keskimääräinen säännelty kaasun hinta Uralin alueella RUB/1000 m3 |
3 423 | 2 924 | 3 131 | 2 736 |
| Keskimääräinen kapasiteettihinta vanhalle kapasiteetille (CCS) tRUB/MW/kk* |
181 | 168 | 163 | 152 |
| Keskimääräinen kapasiteettihinta uudelle kapasiteetille (CSA) tRUB/MW/kk* |
635 | 627 | 576 | 539 |
| Keskimääräinen kapasiteettihinta tRUB/MW/kk | 326 | 254 | 276 | 227 |
| Fortumin saavuttama sähkönhinta Venäjällä EUR/MWh |
33,3 | 30,9 | 32,1 | 30,6 |
*Kapasiteettihinnat maksettu kapasiteettivolyymeille, pois lukien suunnittelemattomat seisokit, huollot ja oma kulutus
Tammi-joulukuussa vuonna 2013 Russia-divisioona myi sähköä 25,6 (23,3) TWh. Vastaavalla ajanjaksolla lämmönmyynti oli yhteensä 24,1 (26,4) TWh.
Russia-divisioonan vertailukelpoinen liikevoitto oli vuoden 2013 tammi-joulukuussa 156 (68) miljoonaa euroa. CSA-sopimuksen mukaisesti kapasiteettimaksuja saavien uusien yksiköiden positiivinen vaikutus neljännellä neljänneksellä oli noin 163 (87) miljoonaa euroa sisältäen 48 miljoonan euron CSA-varauksen purkamisen. Tämän lisäksi neljännelle neljännekselle kirjattiin Nyaganin voimalaitoksen urakoitsijan E4:sen maksamat noin 40 miljoonan euron korvaukset saaduista CSA-sakoista. Tulosta rasittivat 16 miljoonan euron luottotappiokirjaukset liittyen saamisiin Energostreamiltä sekä suunnittelemattomista huoltoseisokeista aiheutuneet 23 miljoonan euron kustannukset. Tämän lisäksi volyymeihin vaikuttivat negatiivisesti poikkeuksellisen lämmin sää Tšeljabinskin alueella vuoden 2013 alussa ja lopussa sekä Surgutin lämpöverkon myynti vuonna 2012.
Liikevoitto tammi-joulukuussa vuonna 2013 oli 156 (79) miljoonaa euroa. Vuonna 2012 liikevoitto sisälsi Surgutin lämpöverkon myynnistä kirjatun 11 miljoonan euron myyntivoiton.
Maaliskuun lopulla Fortum sai päätökseen Nyaganin 1-yksikön viimeiset rakennusvaiheet ja on saanut kapasiteettimaksuja 1.4.2013 lähtien. 1.12.2013 lähtien myös Nyaganin 2-yksikkö on ollut kaupallisessa tuotannossa ja saanut kapasiteettimaksuja. Nyaganin 3-yksikkö valmistuu vuoden 2014 lopussa. Kapasiteettimaksut Nyaganin 3-yksiköstä alkavat 1.1.2015.
Vuonna 2013 Russia-divisioonan sähköntuotantokapasiteetti oli yhteensä 4 250 (3 404) TWh ja lämmöntuotantokapasiteetti oli 13 466 (13 396) MW.
Divisioona vastaa Fortumin sähkön vähittäismyynnistä sekä sähkönsiirrosta ja muodostuu kahdesta liiketoiminta-alueesta: Distribution ja Electricity Sales.
Fortum omistaa ja käyttää jakelu- ja alueverkkoja sekä siirtää sähköä kaikkiaan noin 1,6 miljoonalle asiakkaalle Ruotsissa, Suomessa ja Norjassa.
| Milj. euroa | IV/13 | IV/12 | 2013 | 2012 |
|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 284 | 314 | 1 075 | 1 070 |
| – jakeluverkot | 234 | 250 | 896 | 877 |
| – alueverkot | 33 | 33 | 129 | 125 |
| – muu myynti | 17 | 31 | 50 | 68 |
| Liikevoitto | 76 | 104 | 348 | 331 |
| Vertailukelpoinen liikevoitto | 77 | 102 | 331 | 320 |
| Vertailukelpoinen EBITDA | 133 | 158 | 550 | 529 |
| Sidottu pääoma (kauden lopussa) | 3 770 | 3 889 | ||
| Sidotun pääoman tuotto % | 9,2 | 9,1 | ||
| Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto % | 8,8 | 8,8 | ||
| Investoinnit käyttöomaisuuteen ja | ||||
| bruttoinvestoinnit osakkeisiin | 92 | 117 | 260 | 324 |
| Henkilöstön lukumäärä | 852 | 870 |
Vuoden 2013 neljännellä neljänneksellä jakelu- ja alueverkkosiirron kokonaismäärät olivat 7,1 (7,8) TWh ja 4,3 (4,7) TWh. Volyymeja pienensi lämpimämpi sää.
Distribution-liiketoiminta-alueen vertailukelpoinen liikevoitto oli 77 (102) miljoonaa euroa. Tuloksen heikkenemistä selittävät erityisesti joulukuun myrskyjen aiheuttamat kulut Ruotsissa ja Suomessa sekä lämpimämpi sää.
Liikevoitto oli vuoden 2013 neljännellä neljänneksellä 76 (104) miljoonaa euroa, ja myyntivoittojen vaikutus oli 0 (0) miljoonaa euroa (Liite 4).
Tammi-syyskuussa 2013 jakelu- ja alueverkkosiirron kokonaismäärät olivat 26,1 (26,6) TWh ja 16,3 (17,3) TWh.
Distribution-liiketoiminta-alueen vertailukelpoinen liikevoitto oli 331 (320) miljoonaa euroa. Tulosparannusta selittävät pääasiassa lisääntyneet kaapeleiden ja sähköverkkojen siirtoprojektit.
Liikevoitto oli vuoden 2013 tammi-joulukuussa 348 (331) miljoonaa euroa ja myyntivoittojen vaikutus oli 17 (5) miljoonaa euroa (Liite 4).
Tammikuussa Fortum ilmoitti käynnistäneensä sähkönsiirtoliiketoiminnan tulevaisuuden vaihtoehtojen selvittämisen, ja selvitys saatettiin päätökseen joulukuussa. Selvityksellä ei ole vaikutusta Fortumin sähkönjakeluasiakkaisiin, eikä tarkastelu koske lainkaan yhtiön sähkönmyyntiliiketoimintaa.
Suomen hallitus antoi maaliskuussa 2013 ehdotuksen muutoksista sähkömarkkinalain uudistamiseksi, ja uusi Sähkömarkkinalaki tuli voimaan 1.9.2013. Uusi laki sisältää EU:n kolmannen energian sisämarkkinapaketin edellyttämät sähkömarkkinoita koskevat kansallisen lainsäädännön
muutokset sekä sähkönjakelun toimitusvarmuuden parantamiseen liittyvät lainsäädäntötarpeet. Lain mukaan asemakaava-alueella asiakkaalle ei saa aiheutua yli kuutta tuntia kestävää sähkönjakelun keskeytystä eikä muilla alueilla yli 36 tuntia kestävää keskeytystä 15 vuoden siirtymäkauden jälkeen. Lisäksi pitkistä sähkökatkoista asiakkaille maksettavia vakiokorvauksia on korotettu portaittain: 8 päivän sähkökatkon jälkeen 150 % vuotuisesta verkkopalvelumaksusta ja 200 %, mikäli sähkökatkos kestää yli 12 päivää. Vuotuinen vakiokorvausmaksimi on nostettu 700 eurosta enintään 2 000 euroon vuoteen 2015 mennessä.
Sekä Suomessa että Ruotsissa on käynnissä oikeusprosessit liittyen valituksiin koskien vuosien 2012-2015 sähköverkkoliiketoiminnan taloudellista valvontajaksoa. Jaksot käynnistyivät 1.1.2012. Suomessa kantaverkkoyhtiö Fingridin valitusta käsitellään korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Ruotsissa hallinto-oikeus antoi joulukuussa sähköyhtiöitä puoltavan päätöksen. Ruotsin energimarkkinaviranomianen valittaa kuitenkin päätöksestä ja näin ollen oikeusprosessi jatkuu.
Vuoden 2013 lopussa Fortumin sähkönjakelualueiden asiakkaille oli asennettu yhteensä 620 000 tuntimittausjärjestelmällä varustettua etäluettavaa sähkömittaria (434 000 vuoden 2012 lopussa). Asennukset tehtiin kolmen vuoden aikana. Uudet mittarit ovat osa tulevaisuuden älykästä sähköverkkoa, joka mahdollistaa energian tehokkaamman käytön muun muassa ajantasaiseen sähkönkäyttöön perustuvan laskutuksen myötä ja tukee siirtymistä kohti ekologisempaa energiajärjestelmää. Uusi tuntimittausjärjestelmää koskeva laki astui voimaan 1.1.2014.
| Sähkönsiirto jakeluverkoissa TWh | IV/13 | IV/12 | 2013 | 2012 |
|---|---|---|---|---|
| Ruotsi | 3,8 | 4,2 | 14,1 | 14,4 |
| Suomi | 2,6 | 2,8 | 9,5 | 9,8 |
| Norja | 0,7 | 0,8 | 2,5 | 2,4 |
| Yhteensä | 7,1 | 7,8 | 26,1 | 26,6 |
| Sähkönjakeluasiakkaiden määrä alueittain tuhansia |
31.12.2013 | 31.12.2012 |
|---|---|---|
| Ruotsi | 903 | 898 |
| Suomi | 642 | 633 |
| Norja | 103 | 102 |
| Yhteensä | 1 648 | 1 633 |
Electricity Sales vastaa sähkön vähittäismyynnistä 1,2 miljoonalle yksityis- ja yritysasiakkaalle ja tarjoaa myös älykkäitä sähkötuotteita ja palveluita. Lisäksi suurille yritysasiakkaille tarjotaan standardoituja tuotteita (Sales Trading). Fortum on yksi Pohjoismaiden johtavista hiilidioksidipäästöttömän sähkön myyjistä. Electricity Sales ostaa sähkönsä pohjoismaisesta sähköpörssistä.
| Milj. euroa | IV/13 | IV/12 | 2013 | 2012 |
|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 196 | 221 | 744 | 722 |
| - sähkönmyynti | 191 | 214 | 723 | 697 |
| - muu myynti | 5 | 7 | 21 | 25 |
| Liikevoitto | 11 | 6 | 56 | 39 |
| Vertailukelpoinen liikevoitto | 7 | 10 | 48 | 39 |
| Vertailukelpoinen EBITDA | 8 | 10 | 50 | 40 |
| Sidottu pääoma (kauden lopussa) | 39 | 51 | ||
| Sidotun pääoman tuotto % | 148,9 | 152,3 | ||
| Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto % |
137,9 | 203,1 | ||
| Investoinnit käyttöomaisuuteen ja bruttoinvestoinnit osakkeisiin |
1 | 1 | 1 | 1 |
| Henkilöstön lukumäärä | 496 | 509 |
Vuoden 2013 neljännellä neljänneksellä liiketoiminta-alueen sähkönmyynti asiakkaille oli yhteensä 3,4 (3,7) TWh ja Sales Trading oli 0,3 (0,5) TWh (raportoitu vuoteen 2012 asti Muut-segmentissä). Pienempi volyymi johtui keskimääräistä huomattavasti lämpimämmästä säästä.
Electricity Salesin vertailukelpoinen liikevoitto oli vuoden neljännellä neljänneksellä yhteensä 7 (10) miljoonaa euroa.
Liikevoitto oli 11 (6) miljoonaa euroa. Siihen vaikutti johdannaisten IFRS:n (IAS 39) mukainen kirjanpitokäytäntö (Liite 4).
Vuoden 2013 aikana liiketoiminta-alueen sähkönmyynti asiakkaille oli yhteensä 12,1 (12,1) TWh ja Sales Trading oli 1,5 (2,1) TWh (raportoitu Muut-segmentissä vuoteen 2012 asti).
Electricity Salesin vertailukelpoinen liikevoitto oli vuonna 2013 yhteensä 48 (39) miljoonaa euroa. Tulosta paransivat laajentunut asiakaskunta, suotuisat markkinaolosuhteet sekä Sales Trading toiminta.
Liikevoitto oli 56 (39) miljoonaa euroa, johon vaikutti johdannaisten IFRS:n (IAS 39) mukainen kirjanpitokäytäntö (Liite 4).
Investoinnit käyttöomaisuuteen ja osakkeisiin olivat vuoden 2013 neljännellä neljänneksellä 436 (632) miljoonaa euroa. Investoinnit ilman yritysostoja olivat 434 (621) miljoonaa euroa.
Vuonna 2013 investoinnit käyttöomaisuuteen ja osakkeisiin olivat 1 299 (1 574) miljoonaa euroa. Investoinnit ilman yritysostoja olivat 1 284 (1 558) miljoonaa euroa.
Fortum suunnittelee ottavansa käyttöön uutta sähkön- ja lämmöntuotantokapasiteettia ja suorittavansa perusparannuksia olemassa oleviin laitoksiin seuraavasti:
| Tyyppi | Sähköntuotanto kapasiteetti MW |
Lämmöntuotanto kapasiteetti MW |
Toimitus alkaa* | |
|---|---|---|---|---|
| Power | ||||
| Vesivoimalaitosten perusparannus |
Vesivoima | 10 | 2014 | |
| Heat | ||||
| Värtan, Ruotsi | Biopolttoaine | 130 | 280 | Q2 2016 |
| Russia* | ||||
| Nyagan 3 | Kaasu (CCGT) | 418 | 2H 2014 | |
| Chelyabinsk 1 | Kaasu (CCGT) | 248 | 175 | 1H 2015 |
| Chelyabinsk 2 | Kaasu (CCGT) | 248 | 175 | 1H 2015 |
*) Kaupallisen käytön aloitus
Fortum osallistuu Teollisuuden Voima Oyj (TVO) -omistusosuutensa kautta Olkiluoto 3:n 1 600 MW:n ydinvoimalaitosyksikön rakentamiseen Suomessa. AREVA-Siemens -konsortiolta saatujen tietojen perusteella TVO valmistautuu siihen, että Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitosyksikön valmistuminen säännölliseen sähköntuotantoon voi siirtyä vuoteen 2016.
Helmikuussa TVO:n hallitus ehdotti yhtiön osakkaille uuden 300 miljoonan euron suuruista osakaslainasitoumusta. Ehdottamallaan uudella osakaslainalla yhtiö varautuu ylläpitämään Olkiluoto 3 -projektissa riittävän omavaraisuusasteen sekä selviytymään mahdollisista projektin loppuunsaattamisen lisäviiveistä ja lisäkustannuksista. Kesäkuussa kaikki yhtiön B-osakesarjan omistajat allekirjoittivat lainasitoumuksen hallituksen ehdotuksen mukaisesti. Fortumin osuus osakaslainasta on noin 25 % (75 miljoonaa euroa). Tämän lisäksi Fortum on jo aikaisemmin sitoutunut OL3-projektin osalta 300 miljoonan euron osakaslainaan, josta yhtiön osuus on myös 25 %.
Kesäkuussa TVO nosti 100 miljoonaa euroa ensimmäisestä 300 miljoonan euron osakaslainasitoumuksesta OL3-projektia varten. Fortumin osuus oli 25 miljoonaa euroa.
Tuulivoimatuotanto aloitettiin Blaikenin tuulivoimapuistossa (75 MW) vuoden 2013 alussa. Ensimmäisten 30 tuulivoimalaitoksen testikäytöt aloitettiin helmikuussa, ja kaupallinen tuotanto käynnistyi toisella neljänneksellä 2013. Blaikenin tuulipuisto on Fortumin (40 %) ja Skellefteå Kraftin (60 %) yhteisomistuksessa.
Heinäkuussa Fortum sai päätökseen Infratek ASA:n 33 %:n omistusosuutensa myynnin Tritonin hallinnoimalle rahastolle ruotsalaisten ja norjalaisten kilpailuviranomaisten hyväksyttyä kaupan. Kauppahinta oli noin 38 miljoonaa euroa. Fortum kirjasi kaupasta noin 11 miljoonan euron myyntivoiton Power-divisioonan vuoden 2013 kolmannen neljänneksen tulokseen.
Syyskuussa Fortum ja Metsähallitus sopivat myyvänsä Lapissa sijaitsevat Kuolavaara-Keulakkopään (50 MW) ja Joukhaisselän (25 MW) tuulivoimahankkeensa englantilaisen Impax Asset Management – sijoitusyhtiön hallinnoimalle Impax New Energy II Fund (NEF II) -rahastolle. Fortum omistaa hankkeista 51 % ja Metsähallitus 49 %. Kauppa toteutetaan vaiheittain ja se arvioidaan saatettavan päätökseen vuoden 2014 ensimmäisen neljänneksen aikana. Kaupalla on Fortumille vähäinen tulosvaikutus ja se kirjataan Power-divisioonan tulokseen useamman kvartaalin aikana. Kauppasummaa ja muita ehtoja ei julkaista.
Tammikuussa muurattiin peruskivi Tukholman uuteen biopolttoaineita hyödyntävään CHPlaitokseen, jonka arvioidaan valmistuvan vuonna 2016. Projekti on Heat-divisioonan suurin käynnissä oleva investointihanke ja arvoltaan 500 miljoonaa euroa.
Toukokuussa vihittiin käyttöön uusi jätteitä hyödyntävä CHP-laitos Liettuan Klaipedassa. Kaupallinen toiminta aloitettiin ensimmäisen neljänneksen lopulla. Laitoksen tuotantokapasiteetti on 60 MW lämpöä ja 20 MW sähköä. Laitoksen energiatehokkuus on lähes 90 %, ja se polttaa 230 000 tonnia jätettä ja biomassaa vuodessa. Uusi voimalaitos korvaa vanhaa maakaasukäyttöistä kapasiteettia Klaipedassa ja vähentää hiilidioksidipäästöjä noin 100 000 tonnia vuodessa.
Kesäkuussa vihittiin käyttöön Fortumin uusi biovoimalaitos Järvenpäässä. Kaupallinen tuotanto käynnistyi toukokuussa. CHP-laitoksen kapasiteetti on 63 MW lämpöä ja 23 MW sähköä. Kesäkuussa Fortum ilmoitti myös ostavansa kaukolämpötoimintoja Tartossa Virossa kaukolämpöyhtiö Erakütelta. Fortum suunnittelee liittävänsä uuden verkon myöhemmin osaksi nykyistä kaukolämpöverkkoaan, johon tuotetaan lämpö yhtiön omassa biomassalla ja turpeella toimivassa CHP-laitoksessa Tartossa. Uuden kaukolämpöverkon yhdistäminen Fortumin verkkoon lisää biopolttoaineiden käyttöä, vähentää hiilidioksidipäästöjä ja parantaa kaukolämmön tuotannon tehokkuutta. Kaupan jälkeen koko Tarton kaukolämpöverkko on Fortumin omistuksessa.
Syyskuussa Fortum vihki käyttöön ensimmäisen suuren mittakaavan biopolttoainekäyttöisen CHPlaitoksen Jelgavassa Latviassa. Uusi laitos kattaa noin 85 % kaupungin lämmönkysynnästä. Fortumin uusi voimalaitos käyttää polttoaineena puuhaketta ja korvaa maakaasulla tuotettua lämpöä. Jelgavan voimalaitoksen kapasiteetti on 23 MW sähköä ja 45 MW lämpöä. Laitos tuottaa vuodessa noin 110 gigawattituntia (GWh) sähköä ja 230 GWh lämpöä.
Lokakuussa Fortum ilmoitti myyneensä Kuusamon sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksensa suomalaiselle energiayhtiö Adven Oy:lle. Kaupalla on Fortumille vähäinen tulosvaikutus.
Marraskuussa Fortum myi 50 prosentin omistusosuutensa Riihimäen Kaukolämpö Oy:ssä Riihimäen kaupungille. Kaupalla on Fortumille vähäinen tulosvaikutus. Kokonaiskauppahinta on 11 miljoonaa euroa.
Marraskuussa Fortum vihki käyttöön toisen yksikön Bristan sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksella (CHP) Sigtunassa Tukholman lähellä. Brista 2 käyttää vuosittain 240 000 tonnia jätettä lämmön- ja sähköntuotantoon. Laitosyksikön tuotantokapasiteetti on 57 megawattia (MW) lämpöä ja 20 MW sähköä. Vuosittainen lämmöntuotanto on noin 500 gigawattituntia (GWh) ja arvioitu sähkön vuosituotanto on 140 GWh. Fortum omistaa laitoksen (85 %) kunnallisen energiayhtiö Sollentuna Energin (15 %) kanssa. Viimeiset testit tuotantotoiminnan käynnistämiseksi aloitettiin vuoden 2013 lopulla.
Vuonna 2013 Heat-divisioona toi markkinoille uuden kaupallisen konseptin bioöljyn tuottamiseksi. Lämmön ja sähköntuotannon lisäksi niin kutsutuissa CHP+-laitoksissa, joihin on integroitu pyrolyysilaitteisto, voidaan tuottaa myös bioöljyä. Maailman ensimmäinen kaupallisen mittakaavan CHP+-laitos sijaitsee Joensuussa, missä bioöljyä valmistetaan ns. nopeapyrolyysitekniikalla. Uuden bioöljylaitoksen 50 000 tonnin vuosituotanto vastaa yli 10 000 pientalon lämmitystarvetta. Fortum Otso® -bioöljyä voidaan käyttää lämpölaitoksilla tai teollisuushöyryn tuotannossa korvaamaan raskasta ja kevyttä polttoöljyä. Tulevaisuudessa bioöljy voi toimia raaka-aineena erilaisille biokemikaaleille tai liikenteen polttoaineille.
Joulukuussa Fortum ilmoitti myyvänsä sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksensa ja maakaasu- ja kaukolämpöverkkonsa Nokialla Leppäkosken Sähkö -konsernille. Fortum ilmoitti myös myyneensä Eurassa sijaitsevan Kauttuan sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksensa suomalaiselle energiayhtiö Adven Oy:lle. Kaupoilla on Fortumille vähäinen tulosvaikutus ja osapuolet ovat sopineet, etteivät julkista kauppahintoja. Lisäksi Fortumin Uimaharjun sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitos siirtyi joulukuussa Stora Ensolle vuonna 1990 tehdyn sopimuksen mukaisesti. Stora Enson maksama sopimuksen mukainen siirtohinta oli noin 15 miljoonaa euroa, ja tulosvaikutus Fortumille oli marginaalinen.
Maaliskuun lopulla Fortum sai päätökseen Nyaganin 1-yksikön viimeiset rakennusvaiheet ja alkoi näin ollen saada kapasiteettimaksuja 1.7.2013 lähtien. Yksikön sertifioitu kapasiteetti on yli 420 MW.
1.12.2013 lähtien Nyaganin 2-yksikkö aloitti kaupallisen tuotannon ja alkoi näin ollen saada kapasiteettimaksuja. Toisen yksikön sertifioitu kapasiteetti on 424 MW.
Kesäkuussa Fortum myi 47,9 prosentin osuutensa ruotsalaisesta Härjeåns Kraft Ab:sta suomalaiselle energiayhtiö Oy Herrfors Ab:lle, joka on Katternö-konsernin tytäryhtiö. Kauppahinta oli 445 miljoonaa Ruotsin kruunua (noin 51 miljoonaa euroa). Kauppa saatiin päätökseen heinäkuussa, 17 miljoonan euron myyntivoitto kirjattiin Distribution-liiketoiminta-alueen vuoden 2013 kolmannen neljänneksen tulokseen.
Joulukuussa Fortum kertoi saattaneensa päätökseen tammikuussa 2013 käynnistämänsä sähkönsiirtoliiketoiminnan tulevaisuuden vaihtoehtojen arvioinnin. Perusteellisen analyysin jälkeen yhtiö arvioi parhaaksi vaihtoehdoksi sähkönsiirtoliiketoiminnoista luopumisen niin siirtoliiketoiminnan, sen asiakkaiden, Fortumin osakkeenomistajien kuin yhtiön muun liiketoiminnankin kannalta. Fortum arvioi mahdollisia tulevia myyntimahdollisuuksia maittain.
Joulukuussa Fortum julkisti myös myyvänsä Suomen sähkönsiirtoliiketoimintansa Suomi Power Networks Oy:lle. Yritysjärjestelyn velaton kauppahinta on 2,55 miljardia euroa. Yhtiö arvioi saattavansa yritysjärjestelyn päätökseen vuoden 2014 ensimmäisen neljänneksen aikana tarvittavien viranomaishyväksyntöjen ja tavanomaisten yrityskaupan ehtojen toteuduttua. Fortum ennakoi kirjaavansa yritysjärjestelystä 1,8-1,9 miljardin euron myyntivoiton eli noin 2,0 euroa osaketta kohden.
Kesäkuussa Fortum osti aurinkokennoteknologiaan perustuvan voimalaitoksen Luoteis-Intiasta Rajasthanin osavaltiosta. Yhtiön lyhyen aikavälin tavoitteena on hankkia pienimuotoisen sähköntuotannon avulla kokemusta erilaisista aurinkoteknologioista ja Intian sähkömarkkinoista. Voimalaitoksen tekninen nimelliskapasiteetti on 5,4 MW ja vuosituotanto noin 9 GWh. Laitos saa tuottamalleen sähkölle markkinahintaa korkeampaa takuuhintaa 25 vuoden ajan. Takuuhinnat ja ajanjakso on määritelty investointien riittävän tuoton varmistamiseksi. Lyhyellä aikavälillä Fortumin suunnitelma on kehittää osaamistaan Intiassa ja investoida yhteensä joitakin kymmeniä miljoonia euroja sisältäen aurinkoenergiaan perustuvaan sähköntuotantoon kesäkuussa tehdyn hankinnan.
Fortum Oyj:n osake on noteerattu Helsingin pörssissä (NASDAQ OMX Helsinki). Vuonna 2013 Helsingin pörssissä vaihdettiin yhteensä 465,0 (494,8) miljoonaa Fortum Oyj:n osaketta, arvoltaan 7 027 miljoonaa euroa. Fortumin osakkeen korkein noteeraus jakson aikana oli 18,18 euroa ja alin 13,10 euroa. Vaihdolla painotettu keskiarvo oli 15,11 euroa. Vuoden 2013 viimeisen pörssipäivän päätöskurssi oli 16,63 (14,15) euroa. Fortumin markkina-arvo viimeisen neljänneksen viimeisen pörssipäivän päätöskurssin mukaan laskettuna oli noin 14 774 miljoonaa euroa.
Helsingin pörssin lisäksi Fortumin osakkeita vaihdettiin useilla vaihtoehtoisilla markkinapaikoilla − esimerkiksi Boat-, BATS-, Chi-X- ja Turquoise-markkinoilla − sekä OTC-markkinoilla. Vuoden 2013 aikana noin 58 % osakkeiden kokonaisvaihdosta käytiin muilla markkinapaikoilla kuin NASDAQ OMX Helsingissä.
Vuoden 2013 lopussa Fortum Oyj:n osakepääoma oli 3 046 185 953 euroa ja rekisteröityjen osakkeiden kokonaismäärä 888 367 045 kappaletta. Fortum Oyj ei omistanut omia osakkeitaan. Rekisteröityjen osakkeenomistajien määrä oli 132 072. Suomen valtion omistusosuus Fortumista oli neljänneksen lopussa 50,8 %. Hallintarekisteröityjen ja suorien ulkomaisten osakkeenomistajien osuus neljänneksen lopussa oli 26,2 %.
Fortumin hallituksella ei ole yhtiökokouksen myöntämiä käyttämättömiä valtuuksia vaihtovelkakirjojen, optiolainojen tai uusien osakkeiden liikkeeseen laskemiseksi.
Fortumin toiminta on keskittynyt pääasiassa Pohjoismaihin, Venäjälle, Puolaan ja Baltiaan. Vuoden lopussa henkilöstön kokonaismäärä oli 9 886 (vuoden 2012 lopussa 10 371).
Vuoden 2013 joulukuun lopussa Power-divisioonassa oli 1 709 (1 846) työntekijää, Heatdivisioonassa 2 102 (2 212), Russia-divisioonassa 4 162 (4 253), Distributionissa 852 (870) ja Electricity Salesissa 496 (509). Muun henkilöstön määrä oli joulukuun lopussa 565 (681).
Fortumin tehostamisohjelmasta mahdollisesti aiheutuvat henkilöstövähennykset on pyritty toteuttamaan luonnollisen poistuman, vapautuvien tehtävien uudelleenjärjestelyjen ja eläkkeelle siirtymisten kautta. Vuoden 2013 aikana tehostamisohjelma eteni suunnitellusti ja Fortumin tehostamisohjelman aikana avoimet työpaikat on pyritty ensisijaisesti täyttämään sisäisesti. Henkilöstön sisäistä liikkuvuutta on kehitetty vuoden aikana. Työntekijöiden sisäinen liikkuvuus eri maiden ja divisioonien välillä vahvistaa osaamista ja parantaa hyvien käytäntöjen jalkautumista laajasti organisaatiossa
Kestävä kehitys on keskeinen osa Fortumin strategiaa, ja Fortumin tutkimus- ja kehitystoiminta (T&K) edistää ympäristömyönteisten energiaratkaisujen toteuttamista. Investoinnit uusiutuvan energiantuotannon kehittämiseen, kuten aalto- ja aurinkoenergiaan, ovat olennainen osa Fortumin strategian toteuttamista.
Raportointijakson aikana Fortum ilmoitti osallistuvansa Tulevaisuuden kestävät bioenergiaratkaisut -tutkimusohjelmaan (Sustainable Bioenergy Solutions for Tomorrow (BEST), joka on kahden strategisen huippuosaamisen keskittymän (Strategic Centres for Science, Technology and Innovation, SHOK), CLEEN Oy:n ja FIBIC Oy:n perustama. Ohjelma on ensimmäinen kahden SHOKin yhteishanke, ja sen tavoitteena on tehdä täysin uudenlaista yhteistyötä metsä- ja energiasektoreilla.
Fortum on myös allekirjoittanut ranskalaisen meriteollisuusalan suuryrityksen DCNS:n ja AW-Energyn kanssa aaltovoiman tutkimusta ja kehitystä koskevan yhteistyösopimuksen. Osana sopimusta yhtiöt ryhtyvät yhdessä kehittämään 1,5 MW:n aaltovoiman koehanketta Ranskan Bretagnessa. Fortum vastaa hankekehityksestä ja omistaa aaltovoiman koepuiston. Sopimus on jatkoa Fortumin ja DCNS:n vuonna 2011 aloittamalle aaltovoiman tutkimus- ja kehitysyhteistyölle.
Tämän lisäksi Global District Energy Climate Award -organisaatio myönsi Fortumille innovaatiopalkinnon. Palkinto myönnettiin investointiprojektista, jossa nopeapyrolyysiteknologiaan perustuva bioöljylaitos yhdistetään olemassa olevaan sähkön- ja lämmöntuotantoon ja kaukolämpöverkkoon. Vuoden lopulla käyttöön otettu bioöljylaitos Joensuussa on teollisessa mittakaavassa ensimmäinen laatuaan koko maailmassa. Bioöljyn käytöllä on merkttäviä positiivisia ympäristövaikutuksia. Bioöljyllä tuotetulla energialla voidaan vähentää hiilidioksidipäästöjä jopa 90 % fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna.
Fortum osti aurinkokennoteknologiaan perustuvan voimalaitoksen Luoteis-Intiasta Rajasthanin osavaltiosta. Yhtiön lyhyen aikavälin tavoitteena on hankkia pienimuotoisen sähköntuotannon avulla kokemusta erilaisista aurinkoteknologioista.
Fortum raportoi tutkimus- ja kehitysmenot vuositasolla. Vuonna 2013 Fortumin T&K-menot olivat 49 miljoonaa euroa (41 miljoonaa vuonna 2012) eli 0,8 % liikevaihdosta (0,7 % vuonna 2012).
Fortum pyrkii ottamaan huomioon liiketoiminnassaan tasapainoisesti taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristövastuun. Fortumin kestävän kehityksen tavoitteet muodostuvat konsernitason avainmittareista sekä divisioonatason mittareista.
Konsernin kestävän kehityksen tavoitteet painottavat Fortumin yhteiskunnallista roolia ja mittaavat ympäristö- ja turvallisuustavoitteiden lisäksi yhtiön mainetta, asiakastyytyväisyyttä sekä sähkön ja lämmön toimitusvarmuutta.
Kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista seurataan kuukausi-, neljännesvuosi- ja vuosiraportoinnin avulla. Vuoden 2013 alusta alkaen kestävän kehityksen avainmittareiden tulokset raportoidaan säännöllisesti myös Fortumin hallitukselle. Kesäkuussa 2013 hallitus päätti alkaa käsitellä kestävään kehitykseen liittyviä asioita entistä systemaattisemmin ja lisäsi työjärjestykseensä kestävän kehityksen politiikan hyväksymisen, tavoitteiden asettamisen sekä niiden toteutumisen seurannan ja Fortumin kestävän kehityksen raportin katselmoinnin.
Yhtiö on listattuna STOXX Global ESG Leaders, NASDAQ OMX ja OMX GES Sustainability Finland -indekseissä. Lokakuussa 2013 Fortum palkittiin Pohjoismaiden parhaana yrityksenä ilmastoasioiden hallintaan ja raportointiin keskittyvässä Nordic Climate Disclosure Leadership indeksissä. Yhtiö sai arvioinnissa kaikkien aikojen parhaan tuloksensa - täydet 100 pistettä. Joulukuussa Fortum listattiin ECPI® Indices -indeksiin.
| Tavoitteet | IV13 | 2013 | Viiden vuoden keskiarvo |
|
|---|---|---|---|---|
| Sähköntuotannon CO2-ominaispäästö EU:ssa (viiden vuoden keskiarvo), g/kWh |
< 80 | 65 | 70 | 66 |
| Energian kokonaistuotannon CO2 - ominaispäästö (viiden vuoden keskiarvo), g/kWh |
< 200 | 195 | 196 | 186 |
| Polttoaineiden käytön kokonaishyötysuhde (viiden vuoden keskiarvo), % |
> 70 | 67 | 61 | 66 |
| Ympäristöpoikkeamat | < 40 | 16 | 51 | |
| CHP-laitosten energiakäytettävyys EU:ssa, % |
> 92 | 93 | 94 | |
| SAIDI*, minuuttia vuonna 2013 | < 110 | 157 | 220 | |
| Tapaturmataajuus (LWIF) omalle henkilöstölle |
< 1.0 | 1,2 | 1,1 |
* System Average Interruption Duration Index, keskimääräinen keskeytyksen kesto asiakasta kohti
Yhtiön mainetta ja asiakastyytyväisyyttä koskevia tavoitteita seurataan vuositasolla. Vuonna 2013 yhtiön maine keskeisten avainsidosryhmien osalta oli hyvä ja tulos One Fortum –tutkimuksella mitattuna 69,8 (tavoite vuodelle 2013 oli 69,6). Asiakastyytyväisyys parani kaikissa divisioonissa.
Taloudellisen vastuun keskeisiä tekijöitä ovat kilpailukyky, taloudellinen menestys ja markkinaehtoinen tuotanto. Tavoitteena on luoda pitkällä aikavälillä taloudellista arvoa, kannattavaa kasvua ja lisäarvoa osakkeenomistajille, asiakkaille, työntekijöille, tavarantoimittajille ja muille avainsidosryhmille yhtiön toiminta-alueilla. Fortumin tavoitteena on erinomainen taloudellinen menestys strategisesti valituilla keskeisillä alueilla vahvan osaamisen ja vastuullisten toimintatapojen avulla. Fortum mittaa taloudellista menestystään tunnusluvuilla, joita ovat sijoitetun pääoman tuotto (tavoite: 12 %), oman pääoman tuotto (tavoite: 14 %) ja pääomarakenne (tavoite: vertailukelpoinen nettovelka/käyttökate eli EBITDA noin 3). Lisäksi Fortum käyttää GRI:n (Global Reporting Initiative) G3.1-indikaattoreita soveltuvin osin taloudellisesta vastuusta raportoimiseen.
Ilmastonmuutoksen hillitseminen, luonnonvarojen tehokas käyttö sekä energiantuotannon, jakelun ja toimitusketjun ympäristövaikutusten hallinta ovat keskeinen osa Fortumin ympäristövastuuta. Ympäristövastuussa korostuu yhtiön osaaminen CO2-päästöttömässä vesi- ja ydinvoimatuotannossa sekä energiatehokkaassa CHP-tuotannossa. Fortumin konsernitason ympäristötavoitteet liittyvät hiilidioksidipäästöihin, energiatehokkuuteen ja ympäristöpoikkeamien hallintaan. Syyskuun 2013 lopussa 96% Fortumin sähkön- ja lämmöntuotannosta sekä jakelusta kaikissa toimintamaissa oli ISO 14001 -ympäristösertifioitu.
Fortumin ilmastotavoitteet seuraavalle viidelle vuodelle ovat: sähköntuotannon hiilidioksidin ominaispäästöt EU:n alueella alle 80 grammaa kilowattitunnilta (g/kWh) ja kokonaisenergiantuotannon (sähkö ja lämpö) hiilidioksidin ominaispäästöt alle 200 g/kWh kattaen kaikki toimintamaat. Molemmat tavoitteet on laskettu viiden vuoden keskiarvona. Joulukuun 2013 lopussa sähköntuotannon hiilidioksidin ominaispäästöjen viiden vuoden keskiarvo EU:n alueella oli 66 (60) g/kWh ja kokonaisenergiatuotannon hiilidioksidin ominaispäästöt olivat 186(179) g/kWh. Molemmat olivat tavoitetasoa parempia tuloksia.
Fortumin kokonaishiilidioksidipäästöt vuonna 2013 olivat 20.9 (20,7) miljoonaa tonnia (Mt), josta 6,0 (4,8) Mt kuului EU:n päästökauppajärjestelmän (ETS) piiriin. Vuodesta 2013 lähtien sähköntuotanto ei enää saa ilmaisia päästöoikeuksia EU:n päästökauppajärjestelmässä. Myös lämmöntuotannon ilmaisien päästöoikeuksien määrä vähenee asteittain vuosina 2013-2020. Laitoskohtaisia ilmaisten päästöoikeuksien määriä vuodelle 2013 ei ole vielä vahvistettu. Alustavan arvion mukaan Fortum saisi ilmaisia päästöoikeuksia noin 3,0 Mt, mikä on selvästi vähemmän kuin 5,4 Mt vuonna 2012.
| Fortumin hiilidioksidipäästöt (miljoonaa tonnia, Mt) |
IV/13 | IV/12 | 2013 | 2012 |
|---|---|---|---|---|
| Kokonaispäästöt | 5,6 | 6,2 | 21,3 | 20,7 |
| Päästökauppajärjestelmän alaiset päästöt |
1,4 | 1,7 | 6,0 | 4,8 |
| Myönnetyt päästöoikeudet | 3,0* | 5,4 | ||
| Päästöt Venäjällä | 4,2 | 4,5 | 15,3 | 15,6 |
*Odottaa Euroopan komission hyväksyntää
Fortumin tavoitteena on nostaa polttoaineiden käytön tehokkuus 70 %:iin viiden vuoden keskiarvona laskettuna. Vuonna 2013 polttoaineiden käytön tehokkuus oli 61 % (64 %) ja viiden vuoden keskiarvo vuoden lopussa oli 66 % (67 %), mikä on alle tavoitteen.
Fortumin tavoite ympäristöpoikkeamien hallinnassa on alle 40 poikkeamaa vuodessa. Vuonna 2013 Fortumin toiminnoissa tapahtui 51 (36) ympäristöpoikkeamaa. Näihin kuului 19 öljyvuotoa, 12 tulipaloa, 14 ympäristölupapoikkeamaa, 4 räjähdystä ja 2 INES 1 -luokan ydinlaitostapahtumaa (INES=International Nuclear Event Scale). Millään näistä poikkeamista ei ollut huomattavia ympäristövaikutuksia, eikä niillä ollut merkittävää taloudellista vaikutusta Fortumille.
Sosiaalisen vastuun osa-alueella Fortumin innovaatiot sekä vähäpäästöisen sähkön ja lämmön toimitusvarmuus tukevat yhteiskunnan kehittämistä ja lisäävät hyvinvointia. Painotamme hyvänä yrityskansalaisena toimimista sekä turvallisten työolojen varmistamista kaikissa Fortumin toimipaikoissa työskenteleville työntekijöille ja urakoitsijoille. Vuoden 2013 lopussa OHSAS 18001 sertifiointi kattoi 75 % Fortumin sähkön ja lämmön tuotanto- ja jakelutoiminnasta maailmanlaajuisesti.
Vuonna 2013 Fortumin eurooppalaisten CHP-laitosten energiakäytettävys oli 93,9 % (90,9 %), mikä on yli vuotuisen tavoitetason 92 %. Sähkönjakelussa kumulatiivinen SAIDI (System Average Interruption Duration Index) oli tammi-joulukuussa 220 minuuttia (103), kun vuoden tavoite oli alle 110 minuuttia. Korkean SAIDIn aiheuttivat joulukuun ankarat myrskyt Suomessa ja Ruotsissa.
Vuonna 2013 omien työntekijöiden poissaoloon johtaneiden tapaturmien taajuus (LWIF) oli 1,1 (1,5). Tämä on lähellä Fortumin turvallisuustavoittetta, joka on vähemmän kuin 1 miljoonaa työtuntia kohti omalle henkilöstölle.Toisin kuin oman henkilöstön osalta, urakoitsijoidemme turvallisuus ei kehittynyt halutulla tavalla. Tapaturmataajuus nousi vuoteen 2012 verrattuna. Vuonna 2013 on tehty turvallisuutta parantavia toimenpiteitä, kuten täsmennetty ohjeistusta ja vaatimuksia sekä lisätty riskialttiiden töiden valvontaa, sillä Fortumin ehdoton tavoite on välttää vakavat tapaturmat.
Fortum harjoittaa liiketoimintaa liikekumppaneiden kanssa, jotka toimivat vastuullisesti ja noudattavat sekä Fortumin Toimintaohjetta (Code of Conduct) että Fortumin Toimintaohjetta palvelun- ja tavarantoimittajille (Supplier Code of Conduct). Vuoden aikana Fortum auditoi 13 toimittajaa. Painopistealueina auditoinneissa olivat biopolttoainetoimittajat ja urakoitsijat.
Maaliskuussa Fortumin toimitusjohtaja Tapio Kuulalta diagnosoitiin hoitoa vaativa sairaus ja hän jäi välittömästi sairauslomalle. Hänen sijaisenaan toimi Fortumin talousjohtaja Markus Rauramo. Toimitusjohtaja Kuula palasi töihin marraskuun jälkimmäisellä puoliskolla.
Oikeustieteen kandidaatti, LL.M. (Columbia University, New York) Kaarina Ståhlberg (46) nimitettiin 1.9.2013 alkaen Fortumin lakiasiainjohtajaksi (General Counsel) ja yhtiön johtoryhmän jäseneksi. Hän raportoi toimitusjohtajalle.
Fortum Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin Helsingissä 9.4.2013. Yhtiökokous vahvisti emoyhtiön ja konsernin vuoden 2012 tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden Fortumin hallitukselle ja toimitusjohtajalle koko vuodelta 2012.
Yhtiökokous päätti, että vuodelta 2012 maksetaan osinkoa 1,00 euroa osakkeelta. Osingonjaon täsmäytyspäivä oli 12.4.2013, ja osinko maksettiin 19.4.2013.
Yhtiökokous vahvisti hallituksen jäsenmääräksi seitsemän. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin uudelleen Sari Baldauf, hallituksen varapuheenjohtajaksi valittiin Christian Ramm-Schmidt ja hallituksen jäseniksi valittiin uudelleen Minoo Akhtarzand, Heinz-Werner Binzel, Ilona Ervasti-Vaintola, Kim Ignatius ja Joshua Larson.
Yhtiökokous vahvisti hallituksen jäsenten palkkiot seuraavasti: puheenjohtaja 75 000 euroa/vuosi, varapuheenjohtaja 57 000 euroa/vuosi ja hallituksen jäsenet 40 000 euroa/vuosi. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtajana toimivalle jäsenelle maksetaan 57 000 euroa/vuosi siinä tapauksessa, että hän ei samalla toimi hallituksen puheenjohtajana tai varapuheenjohtajana. Lisäksi hallituksen ja sen valiokuntien kokouksista maksetaan 600 euron palkkio. Kokouspalkkio maksetaan
kaksinkertaisena Suomen ulkopuolella Euroopassa asuville hallituksen jäsenille ja kolminkertaisena Euroopan ulkopuolella asuville hallituksen jäsenille. Hallituksen jäsenten matkakulut korvataan yhtiön matkustussäännön mukaisesti.
Yhtiökokous päätti hallituksen esityksestä perustaa pysyvän osakkeenomistajien nimitystoimikunnan. Nimitystoimikunnan tehtävänä on valmistella ja esitellä varsinaiselle yhtiökokoukselle ja tarvittaessa ylimääräiselle yhtiökokoukselle ehdotus hallituksen jäsenten palkitsemisesta, ehdotus hallituksen jäsenten lukumääräksi ja ehdotus hallituksen jäseniksi. Lisäksi toimikunnan tehtävänä on etsiä hallituksen jäsenten seuraajaehdokkaita. Nimitystoimikunta koostuu neljästä jäsenestä, joista yhtiön kolme suurinta osakkeenomistajaa ovat kukin oikeutettuja nimeämään yhden jäsenen. Yhtiön kulloinenkin hallituksen puheenjohtaja toimii toimikunnan neljäntenä jäsenenä. Hallituksen puheenjohtaja kutsuu koolle nimitystoimikunnan ensimmäisen kokouksen. Toimikunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan, jonka kutsusta toimikunta jatkossa kokoontuu. Kun toimikunta on valittu, yhtiö julkistaa kokoonpanon tiedotteella. Nimitystoimikunta perustettiin toimimaan toistaiseksi, kunnes yhtiökokous toisin päättää. Toimikunnan jäsenet nimitetään vuosittain ja jäsenten toimikausi päättyy, kun toimikuntaan on nimitetty uudet jäsenet.
Toimikunnan tulee toimittaa ehdotuksensa yhtiön hallitukselle vuosittain varsinaista yhtiökokousta edeltävän tammikuun 31. päivään mennessä. Ylimääräiselle yhtiökokoukselle tehtävät ehdotukset tulee toimittaa yhtiön hallitukselle siten, että ne voidaan sisällyttää yhtiökokouskutsuun.
Tämän lisäksi varsinaiseksi tilintarkastajaksi valittiin uudelleen KHT-yhteisö Deloitte & Touche Oy. Yhtiökokous päätti maksaa tilintarkastajalle palkkiota yhtiön hyväksymän laskun mukaan.
Huhtikuussa Fortumin hallitus päätti päivittää yhtiön osinkopolitiikan. Uusi osinkopolitiikka varmistaa, että osakkeenomistajat saavat asianmukaisen korvauksen sijoittamalleen pääomalle. Politiikkaa tukee yhtiön pitkän aikavälin strategia, joka tähtää osakekohtaisen tuloksen, ja sen myötä osingon kasvattamiseen. Hallitus perustaa osinkoehdotuksensa laaja-alaiselle tarkastelulle, joka kattaa makrotalouden, taseen vahvuudet sekä tulevaisuuden investointisuunnitelmat. Fortum Oyj:n tavoitteena on maksaa vakaa, kestävä ja aikaa myöten kasvava osinko, joka on 50 - 80 % osakekohtaisesta tuloksesta ilman kertaluonteisia eriä.
Helmikuussa Fortum ilmoitti siirtyvänsä uuteen liiketoimintarakenteeseen 1.3.2014 alkaen. Muutoksen tavoitteena on vahvistaa strategian toteuttamisedellytyksiä nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Fortum raportoi tuloksensa uuden liiketoimintarakenteen mukaisesti vuoden 2014 ensimmäisestä neljänneksestä alkaen.
Uusi liiketoimintarakenne koostuu neljästä raportointisegmentistä ja esikuntatoiminnoista. Raportointisegmentit ovat: Heat, Electricity Sales and Solutions; Power and Technology; Russia ja Distribution. Esikuntatoiminnot ovat: Talous, Strategia ja yritysjärjestelyt, Lakiasiat, Henkilöstö ja IT, Viestintä sekä Yhteiskuntasuhteet.
Matti Ruotsala nimitetään Chief Operating Officeriksi (COO) ja toimitusjohtajan varamieheksi. Fortumin talousjohtajaksi (CFO) nimitetään Timo Karttinen, joka myös johtaa Distributiondivisioonaa. Markus Rauramo jatkaa uudessa roolissa Heat, Electricity Sales and Solutions -divisioonan johtajana, Per Langer Hydro Power and Technology -divisioonan johtajana ja Alexander Chuvaev Russia-divisioonan johtajana.
Uusina jäseninä johtoryhmään nimitetään ydin- ja lauhdevoimaliiketoiminnasta vastaava johtaja Tiina Tuomela; strategiasta ja yritysjärjestelyistä vastaava johtaja Kari Kautinen, sekä yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja Esa Hyvärinen.
Fortumin taloudellinen tulos on altis useille strategisille, poliittisille, taloudellisille ja operatiivisille riskeille. Fortumin tuloksen kannalta tärkein tekijä on sähkön tukkuhinta Pohjoismaissa. Tukkuhinnan kehityksen avaintekijöitä Pohjoismaissa ovat kysynnän ja tarjonnan tasapaino, polttoaineiden ja CO2-päästöoikeuksien hinnat sekä vesitilanne. Fortumin investointiohjelman valmistuminen Venäjällä on myös yksi yhtiön tuloskasvun avaintekijöistä johtuen kasvavasta tuotantokapasiteetista.
Maailmantalouden epävarmuuden jatkuminen ja epävakaa taloustilanne Euroopassa pitävät talouden kasvunäkymiä arvaamattomina. Yleinen talouden epävarmuus vaikuttaa raaka-aineiden ja CO2-päästöoikeuksien hintoihin, ja tämä saattaa ylläpitää sähkön tukkuhinnan laskupainetta Pohjoismaissa lyhyellä aikavälillä. Venäjän liiketoiminnan osalta avaintekijöitä ovat kaukolämpömarkkinoiden sääntelyyn liittyvä kehitys sekä sähkön tukku- ja kapasiteettimarkkinoiden kehitys. Investointiohjelmaan liittyvät operatiiviset riskit ovat edelleen olemassa. Polttoaineiden hinnat ja voimalaitosten käytettävyys vaikuttavat myös kannattavuuteen kaikilla alueilla. Lisäksi talouden turbulenssin seurauksena suuremmilla valuuttakurssivaihteluilla voi erityisesti Ruotsin kruunun ja Venäjän ruplan osalta olla sekä muunto- että transaktiovaikutuksia Fortumin tulokseen. Pohjoismaissa energiatoimialan lainsäädännöllinen ja verotuksellinen ympäristö on lisännyt sähköyhtiöiden riskejä.
Makrotalouden epävarmuudesta huolimatta sähkön osuus kokonaisenergiankulutuksesta jatkaa kasvuaan. Fortumin arvioi edelleen, että vuosittainen sähkönkulutus kasvaa Pohjoismaissa keskimäärin 0,5 %, mutta lähivuosien kasvuvauhti riippuu paljolti Euroopan ja etenkin Pohjoismaiden makrotalouden kehityksestä. Uusi 650 megawatin Estlink-2 -tasasähköyhteys Suomen ja Viron välillä lisää Pohjoismaiden ja Baltian markkinoiden välistä kytkentää.
Vuoden 2013 neljännen neljänneksen aikana öljyn hinta vahvistui kun taas hiilen ja CO2 päästöoikeuksien (EUA) hinnat päättyivät avaustasoille. Sähkön termiinihinnat seuraavalle 12 kuukaudelle heikentyi selvästi Pohjoismaissa mutta Saksassa hintataso pysyi suhteellisen ennallaan.
Tammikuun 2014 lopulla hiilen termiinihinta (ICE Rotterdam) loppuvuodelle 2014 oli noin 81 Yhdysvaltain dollaria tonnilta ja hiilidioksidipäästöoikeuksien markkinahinta (EUA) vuodelle 2014 noin 6 euroa hiilidioksiditonnia kohti.
Tammikuun 2014 lopulla sähkön termiinihinta Nord Poolissa loppuvuodelle 2014 oli noin 32 euroa/MWh. Sähkön termiinihinta vuodelle 2015 oli noin 33 euroa/MWh ja vuodelle 2016 noin 33 euroa/MWh. Saksassa sähkön termiinihinta loppuvuodelle 2014 oli noin 36 euroa/MWh ja vuodelle 2015 noin 37 euroa/MWh.
Tammikuun 2014 lopulla Pohjoismaiden vesivarannot olivat noin 1 TWh yli keskimääräisen tason ja noin 1 TWh yli vuoden 2013 vastaavan ajankohdan tason.
Fortumin Power-divisioonan pohjoismaiseen sähkönhintaan vaikuttavat muun muassa suojausasteet, suojaushinta, spot-hinnat, Fortumin joustavan tuotantorakenteen käytettävyys ja käyttö sekä valuuttakurssivaihtelut. Mikäli sähköntuotantolähteiden suhteellisten osuuksien muutoksista mahdollisesti johtuvia vaikutuksia ei oteta huomioon, Power-divisioonan pohjoismaisen sähkön saavuttaman tukkumyyntihinnan 1 euron muutos megawattituntia kohti johtaa noin 45
miljoonan euron muutokseen Fortumin vuotuisessa vertailukelpoisessa liikevoitossa. Lisäksi Powerdivisioonan vertailukelpoiseen liikevoittoon vaikuttaa mahdollinen lämpövoimatuotannon määrä ja siitä saatava tuotto.
Ruotsin ydinvoimalaitoksissa meneillään olevien monivuotisten investointiohjelmien tavoitteena on parantaa turvallisuutta ja käytettävyyttä sekä lisätä nykyisten laitosten kapasiteettia. Investointiohjelmien toteuttaminen saattaa kuitenkin vaikuttaa käytettävyyteen. Investointiohjelmat vaikuttavat Fortumin ydinvoimaosakkuusyhtiöiltään ostaman sähkön hankintakustannuksiin lisäämällä poistoja ja rahoituskuluja osakkuusyhtiöissä.
Vuoden 2007 jälkeen investointivelvoitesopimusten (CSA – "uusi kapasiteetti") perusteella rakennetulle tuotantokapasiteetille maksetaan takuuhintaa 10 vuoden ajan. Takuuhinnat on määritelty riittävän investointituoton varmistamiseksi.
Kapasiteettimaksut hallituksen investointivelvoitesopimuksiin kuulumattomalle kapasiteetille määräytyvät huutokaupalla (CCS – "vanha kapasiteetti"). Vuotta 2014 koskeva kapasiteettihuutokauppa pidettiin syyskuussa 2013. Suurin osa Fortumin voimalaitoksista tuli valituksi huutokaupassa, ja hinnat olivat korkeammalla tasolla kuin vuodelle 2013. Huutokaupan ulkopuolelle jäi Fortumille 132 MW kapasiteettia, mikä vastaa noin 4,6 prosenttia kaikesta huutokauppaan osallistuneesta Fortumin käyttöön otetusta kapasiteetista. Koko Fortumin kapasiteetti sai osallistua huutokauppaan vuodelle 2014.
Fortumin Russia-divisioonan uusi kapasiteetti (CSA) on tärkeä tuloskasvuun vaikuttava tekijä Venäjällä. Uusien laitosyksiköiden myötä tuotanto ja myyntitulot kasvavat, ja uudelle tuotantokapasiteetille maksetaan myös huomattavasti korkeampia kapasiteettimaksuja kuin vanhalle kapasiteetille. Kapasiteettimaksut vaihtelevat kuitenkin voimalaitosten iän, sijainnin, tyypin ja koon mukaan. Myös sesonkivaihtelut ja käytettävyys vaikuttavat kapasiteettimaksuihin. Uuden kapasiteetin tuotto on taattu kapasiteettimarkkinoita koskevien sääntöjen mukaisesti. Viranomainen tarkastelee kapasiteettimaksuja kolmen ja kuuden vuoden kuluttua laitoksen käyttöönotosta. Tarkastelussa huomioidaan sähkönmyyntituotot, ja on mahdollista, että sen seurauksena myös uuden kapasiteetin kapasiteettimaksuja muutetaan. Kapasiteettimaksut voivat myös vaihdella hieman vuosittain, sillä tuotto on sidottu Venäjän pitkän aikavälin valtionobligaatioihin, joiden maturiteetti on 8–10 vuotta.
Fortum arvioi, että Nyaganin 3-yksikkö valmistuu vuoden 2014 lopussa. Kapasiteettimaksut Nyaganin 3-yksiköstä alkavat 1.1.2015. Tämä on vuotta aiemmin kuin mitä alun perin vuonna 2008 suunniteltiin. CSA-sopimuksen mukaisesti viivästymissakkoja ei voida periä Nyagan 3-yksikön osalta ennen tammikuun alkua 2016.
Venäjän investointiohjelman kaksi viimeistä yksikköä rakennetaan Tšeljabinskiin Uralille. Alun perin yksiköt oli tarkoitus rakentaa Tjumenin alueelle Länsi-Siperiaan. Nykyisen Chelyabinsk GRES laitoksen alueelle rakennettavan kahden uuden yksikön valmistumista, minkä oli suunniteltu tapahtuvan vuoden 2014 loppuun mennessä, on viivästetty hieman lähinnä laajan perustustyön takia. Yksiköt on suunniteltu otettavan käyttöön vuoden 2015 ensimmäisellä vuosipuoliskolla eikä tämä viivästyminen johda sakkoihin. Lisäksi Fortum suunnittelee uudistavansa voimalaitoksen nykyistä laitteistoa ja korottavansa sen tehoa.
Investointiohjelman loppuosan arvo tammikuussa 2014 oli joulukuun 2013 lopun valuuttakursseilla laskettuna noin 0,5 miljardia euroa.
Meneillään olevan investointiohjelman valmistuttua vuoden 2015 puoleenväliin mennessä Fortumin tavoitteena on saavuttaa noin 500 miljoonan euron vuosittainen liikevoittotaso (EBIT) vuoden 2015 aikana Russia-divisioonassa ja tuottaa positiivista taloudellista lisäarvoa Venäjällä. Venäjän hallituksen aiempana tavoitteena oli nostaa kaasun hintaa 15 % vuodessa, jotta Venäjän kaasun hinta suhteessa Euroopan hintaan saavuttaisi pariteetin vuoteen 2018 mennessä. Nyt Venäjän talouskehitysministeriö ennustaa paljon matalampia vuotuisia korotuksia. Russia-divisioonan tulokseen vaikuttavat mahdolliset muutokset kaasun hinnassa, valuuttakursseissa sekä lainsäädännössä. Suunniteltut kaasunhintakorotus ja heikentynyt Venäjän rupla tekevät
tavoiteltavan noin 500 miljoonan euron vuosittaisen liikevoittotason (EBIT) saavuttamisen Russiadivisioonalle haastavammaksi, mutta Fortum pyrkii lieventämään näitä negatiivisia vaikutuksia kaikin mahdollisin keinoin.
Vuonna 2013 energiaministeriö avasi julkisen keskustelun ehdottamalla uuden markkinamallin luomista lämpöliiketoimintaan. Mallin tarkoituksena on varmistaa siirtymä taloudellisesti kestävälle lämpötariffitasolle vuoteen 2020 mennessä ja houkutella investointeja lämpömarkkinoille. Uusi lainsäädäntö on vasta valmisteluvaiheessa ja sitä kehitetään eteenpäin vuoden 2014 aikana.
Vuodesta 2013 lähtien kaasun tukkuhintaa (ei koske kotitalouksia ja teollisia asiakkaita) on arvioitu vuosineljänneksittäin. Helmikuussa 2013 Venäjän tariffilautakunta (FST) hyväksyi päätöksen, jonka mukaisesti vuoden 2013 toisesta neljänneksestä lähtien kaasun tukkumyyntihintoja lasketaan 3 %:lla teollisille kuluttajille ensimmäiseen neljännekseen verrattuna. 1.7.2013 alkaen Venäjän hallitus päätti korottaa kaasun hintaa 15 %:lla verrattuna kesäkuun 2013 tasoon. Lokakuussa hintoja korotettiin edelleen 1,9 %, jotta saavutettaisiin tavoiteltu 15 % vuotuinen korotus vuoteen 2012 verrattuna. Venäjän talouskehitysministeriön mukaan kaasuhintojen indeksointia ei suoriteta heinäkuussa 2014. Tästä huolimatta vuotuisen kaasuhinnan nousun arvioidaan olevan 7,6 % vuonna 2014.
Fortum on kertonut saattaneensa päätökseen tammikuussa 2013 käynnistämänsä sähkönsiirtoliiketoiminnan tulevaisuuden vaihtoehtojen arvioinnin. Tämän tuloksena Fortum arvioi mahdollisia lisämyyntimahdollisuuksia maittain.
Fortumin Suomen sähkönsiirtoliiketoiminta myydään Suomi Power Networks Oy:lle. Yhtiö arvioi saattavansa yritysjärjestelyn päätökseen vuoden 2014 ensimmäisen neljänneksen aikana tarvittavien viranomaishyväksyntöjen ja tavanomaisten yrityskaupan ehtojen toteuduttua. Yritysjärjestelyn velaton kauppahinta on 2,55 miljardia euroa. Fortum ennakoi kirjaavansa yritysjärjestelystä 1,8-1,9 miljardin euron myyntivoiton eli noin 2,0 euroa osaketta kohden. Kaupan mukana siirtyy vanhoina työntekijöinä 340 henkilöä (Liite 6).
Ruotsissa määritellään sähköverkon tuottoa säätelevää valvontamallia seuraavalle valvontajaksolle, joka kattaa vuodet 2016-2019. Energiamarkkinaviranomaisen ensimmäistä ehdotusta odotetaan vuoden 2014 ensimmäiselle neljännekselle.
Fortum arvioi investointiensa olevan noin 0,9–1,1 miljardia euroa vuonna 2014. Luvut eivät sisällä Värmen liiketoimintaa vuonna 2014 eikä mahdollisia yritysostoja. Suomen Distribution on mukana luvuissa vuoden 2014 ensimmäisen neljänneksen loppuun asti. Vuosittaisten kunnossapitoinvestointien arvioidaan olevan vuonna 2014 noin 400-500 miljoonaa euroa eli alle poistojen tason. Suomen Distributionin osuus käyttöomaisuusinvestoinneista on ollut vuositasolla noin 150 miljoonaa euroa.
Fortum vähentää vähitellen rahoitustaan Värmessä vuosien 2014-2015 aikana. Vuoden 2013 lopulla Värmen velkaosuus oli yhteensä noin 1 miljardi euroa.
Fortumin vuoden 2014 veroasteeksi arvioidaan 19–21 %, kun osakkuus- ja yhteisyritysten tulosta, verovapaita myyntivoittoja ja kertaluonteisia eriä ei oteta huomioon. Suomen yritysverokantaa laskettiin 24,5 %:sta 20 %:iin 1.1.2014 alkaen. Ruotsissa yritysverokantaa laskettiin 26,3 %:sta 22 %:iin 1.1.2013 alkaen.
Suomen hallitus hyväksyi joulukuussa 2013 suunnittellun voimalaitosveron (aikaisemmin windfallvero). Vero vahvistetaan myöhemmin ja otetaan käyttöön vuodesta 2014 alkaen mikäli EU komissio hyväksyy sen. Fortum on jättänyt Euroopan komissiolle kantelun ja pyytänyt selvittämään, kohteleeko vero samanlaisessa tilanteessa olevia yhtiötä tasapuolisesti, ja onko kyseessä kielletty
valtiontuki veron ulkopuolelle jääville laitoksille. Mikäli vero astuu voimaan, sen vaikutuksen arvioidaan olevan Fortumille noin 25 miljoonaa euroa vuodessa.
Joulukuun 2013 lopussa noin 60 % Power-divisioonan arvioidusta sähkön tukkumyynnistä Pohjoismaissa oli suojattu noin 43 euroon/MWh kalenterivuodelle 2014. Vastaava luku kalenterivuodeksi 2015 oli noin 20 % noin 41 euroon/MWh.
Fortumin Power-divisioonan pohjoismainen suojaushinta ei sisällä lämpövoimatuotannon marginaalin suojausta. Suojausasteeseen eivät myöskään sisälly Fortumin hiililauhdevoiman fyysiset volyymit tai suojaukset eikä divisioonan sähköntuonti Venäjältä.
Raportoidut suojausasteet voivat vaihdella huomattavasti Fortumin sähköjohdannaismarkkinoilla tekemien toimenpiteiden mukaan. Suojaukset tehdään pääasiassa johdannaissopimuksilla, joista suurin osa on Nord Poolin termiinejä.
Osingonjakoehdotus
Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat 31.12.2013 olivat 4 151 029 137,59 euroa sisältäen tilikauden voiton 477 747 032,48 euroa. Tilikauden päättymisen jälkeen yhtiön taloudellisessa asemassa ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia.
Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että Fortum Oyj jakaa vuodelta 2013 osinkoa 1,10 euroa osaketta kohti eli 3.2.2014 rekisteriin merkittyjen osakkeiden lukumäärän perusteella yhteensä 977 203 749,50 euroa ja että jäljellä oleva osuus voitosta jätetään omaan pääomaan. Osingon maksupäiväksi ehdotetaan 22.4.2014.
Fortumin varsinainen yhtiökokous pidetään 8.4.2014 kello 14:00 Finlandia-talossa osoitteessa Mannerheimintie 13, Helsinki.
Espoo 3.2.2014 Fortum Oyj Hallitus
Lisätietoja: Tapio Kuula, toimitusjohtaja,puh. +358 10 452 4112 Markus Rauramo, talousjohtaja, puh. +358 10 452 1909
Fortumin sijoittajasuhteet, Sophie Jolly, puh. +358 10 453 2552, Rauno Tiihonen, puh. +358 10 453 6150, Janna Haahtela, puh. +358 10 453 2538 ja [email protected]
Hallitus on hyväksynyt Fortumin tilinpäätöksen vuodelta 2013 ja tilintarkastajat ovat 3.2.2014 antaneet vakiomuotoisen tilintarkastuskertomuksen tilikaudelta 2013. Tiivistetty osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa hyväksytyn IAS 34 Osavuosikatsaukset-standardin mukaisesti.
Tulostiedotus vuonna 2014:
Fortumin vuoden 2013 tilinpäätös ja toimintakertomus julkaistaan viimeistään viikolla 12.
Fortumin varsinainen yhtiökokous on suunniteltu pidettäväksi 8.4.2014, ja mahdolliset vuodelle 2014 suunnitellut osingonjakoon liittyvät päivämäärät ovat:
Osingon irtoamispäivä 9.4.2014
Osingonmaksun täsmäytyspäivä 11.4.2014
Osingonmaksupäivä 22.4.2014
Jakelu: NASDAQ OMX Helsinki Keskeiset tiedotusvälineet www.fortum.fi
Osavuosikatsaukseen liittyvää lisätietoa vuosineljännestaulukot mukaan lukien löytyvät Fortumin verkkosivuilta www.fortum.com/sijoittajat.
| Sivu | |
|---|---|
| Lyhennetty konsernin tuloslaskelma | 34 |
| Lyhennetty konsernin tase | 36 |
| Lyhennetty laskelma konsernin oman pääoman muutoksista | 37 |
| Lyhennetty konsernin rahavirtalaskelma | 38 |
| Nettovelan muutokset ja tunnusluvut | 40 |
| Konsernin lyhennetyn osavuosikatsauksen liitetiedot | 41 |
| Tunnuslukujen laskentakaavat | 60 |
| Markkinatilanne ja saavutetut sähkön tukkumyyntihinnat | 62 |
| Tuotanto- ja myyntivolyymit | 63 |
| milj. euroa | Liite | IV/2013 | IV/2012 * | 2013 | 2012 * |
|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 4 | 1 590 | 1 834 | 6 056 | 6 159 |
| Muut tuotot | 52 | 46 | 94 | 109 | |
| Materiaalit ja palvelut | -594 | -732 | -2 533 | -2 548 | |
| Henkilöstökulut | -140 | -143 | -529 | -543 | |
| Poistot ja arvonalentumiset | 4,10,11 | -194 | -175 | -740 | -664 |
| Muut kulut | -221 | -239 | -741 | -761 | |
| Vertailukelpoinen liikevoitto | 493 | 591 | 1 607 | 1 752 | |
| Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät | 81 | 32 | 105 | 122 | |
| Liikevoitto | 574 | 623 | 1 712 | 1 874 | |
| Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta | 4, 12 | 39 | -3 | 105 | 23 |
| Korkokulut | -73 | -72 | -295 | -300 | |
| Korkotuotot | 11 | 13 | 42 | 54 | |
| Johdannaisten käyvän arvon muutokset | -9 | -7 | -16 | -23 | |
| Muut rahoituserät - netto | -13 | -11 | -49 | -42 | |
| Rahoitustuotot ja -kulut | -84 | -77 | -318 | -311 | |
| Voitto ennen veroja | 529 | 543 | 1 499 | 1 586 | |
| Tuloverot | 8 | -43 | 122 | -220 | -74 |
| Kauden voitto | 486 | 665 | 1 279 | 1 512 | |
| Jakautuminen: | |||||
| Emoyhtiön omistajille | 458 | 606 | 1 204 | 1 416 | |
| Määräysvallattomille omistajille | 28 | 59 | 75 | 96 | |
| 486 | 665 | 1 279 | 1 512 | ||
| Osakekohtainen tulos (euroa per osake) | |||||
| Laimentamaton | 0,52 | 0,68 | 1,36 | 1,59 | |
| Laimennettu | 0,52 | 0,68 | 1,36 | 1,59 |
| milj. euroa | IV/2013 | IV/2012 * | 2013 | 2012 * |
|---|---|---|---|---|
| Vertailukelpoinen liikevoitto | 591 493 |
1 607 | 1 752 | |
| Kertaluonteiset erät (luovutusvoitot ja -tappiot) | 33 17 |
61 | 155 | |
| Tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutokset |
68 6 |
21 | -2 | |
| Ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu | -4 -7 |
23 | -31 | |
| Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät | 81 32 |
105 | 122 | |
| Liikevoitto | 574 623 |
1 712 | 1 874 |
*Tässä osavuosikatsauksessa esitetyt vertailuvuoden 2012 tiedot on muutettu johtuen eläkkeiden kirjauskäytännön muutoksesta, lisätietoja liitetiedosta 2.
| milj. euroa | IV/2013 | IV/2012 | 2013 | 2012 |
|---|---|---|---|---|
| Kauden voitto | 486 | 665 | 1 279 | 1 512 |
| Muut laajan tuloksen erät | ||||
| Erät, jotka siirretään tai saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi: |
||||
| Kassavirran suojaukset | ||||
| Käyvän arvon muutokset | 89 | -24 | 105 | 15 |
| Siirrot tuloslaskelmaan | -5 | -24 | -51 | -152 |
| Siirrot vaihto-omaisuuteen/aineellisiin hyödykkeisiin | -1 | -1 | -8 | -5 |
| Verot | -18 | 10 | -8 | 33 |
| Nettosijoitusten suojaus | ||||
| Käyvän arvon muutokset | 10 | 0 | 28 | 0 |
| Verot | -2 | 0 | -7 | 0 |
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | ||||
| Käyvän arvon muutokset | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Muuntoerot | -165 | -26 | -496 | 204 |
| Osuus osakkuusyritysten muista laajan tuloksen eristä | 19 | -12 | 39 | -23 |
| Muut muutokset | - | 0 | 0 | 0 |
| -73 | -77 | -398 | 72 | |
| Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi: | ||||
| Etuuspohjaisten järjestelyiden vakuutusmatemaattinen | ||||
| voitto/tappio | 45 | -20 | 58 | -24 |
| Etuuspohjaisten järjestelyiden vakuutusmatemaattinen voitto/tappio | ||||
| osakkuus- ja yhteisyrityksissä | -19 | 2 | 2 | -36 |
| 26 | -18 | 60 | -60 | |
| Muut laajan tuloksen erät, verojen jälkeen | -47 | -95 | -338 | 12 |
| Laaja tulos yhteensä | 439 | 570 | 941 | 1 524 |
| Laajan tuloksen jakautuminen | ||||
| Emoyhtiön omistajille | 417 | 520 | 881 | 1 412 |
| Määräysvallattomille omistajille | 22 | 50 | 60 | 112 |
| 439 | 570 | 941 | 1 524 |
| 31.12.2013 Liite milj. euroa VARAT Pitkäaikaiset varat Aineettomat hyödykkeet 10 392 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 11 15 201 Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä 4, 12 1 905 Osuus valtion ydinjätehuoltorahastosta 15 744 Muut pitkäaikaiset sijoitukset 75 |
31.12.2012 442 16 497 1 979 678 69 177 451 1 384 21 677 |
|---|---|
| Laskennalliset verosaamiset 130 |
|
| Johdannaisinstrumentit 5 363 |
|
| Pitkäaikaiset korolliset saamiset 13 1 463 |
|
| Pitkäaikaiset varat yhteensä 20 273 |
|
| Lyhytaikaiset varat | |
| Vaihto-omaisuus 375 |
428 |
| Johdannaisinstrumentit 5 297 |
223 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset 1 048 |
1 270 |
| Rahat ja pankkisaamiset 14 1 254 |
963 |
| Myytävänä olevat omaisuuserät 6 1 173 |
- |
| Lyhytaikaiset varat yhteensä 4 147 |
2 884 |
| Varat yhteensä 24 420 |
24 561 |
| OMA PÄÄOMA | |
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma | |
| Osakepääoma 3 046 |
3 046 |
| Ylikurssirahasto 73 |
73 |
| Kertyneet voittovarat 6 851 |
7 020 |
| Muut oman pääoman erät 54 |
-99 |
| Yhteensä 10 024 |
10 040 |
| Määräysvallattomat omistajat 638 |
603 |
| Oma pääoma yhteensä 10 662 |
10 643 |
| VIERAS PÄÄOMA | |
| Pitkäaikainen vieras pääoma | |
| Korollinen pitkäaikainen vieras pääoma 14 6 960 |
7 699 |
| Johdannaisinstrumentit 5 177 |
182 |
| Laskennalliset verovelat 1 648 |
1 879 |
| Ydinvoimaan liittyvät varaukset 15 744 |
678 |
| Muut varaukset 16 103 |
207 |
| Eläkevelvoitteet 65 |
152 |
| Muu pitkäaikainen vieras pääoma 151 |
472 |
| Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä 9 848 |
11 269 |
| Lyhytaikainen vieras pääoma | |
| Korollinen lyhytaikainen vieras pääoma 14 2 138 |
1 078 |
| Johdannaisinstrumentit 5 85 |
264 |
| Ostovelat ja muu lyhytaikainen vieras pääoma 1 147 |
1 307 |
| Myytävänä oleviiin omaisuuseriin liittyvät velat 6 540 |
- |
| Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 3 910 |
2 649 |
| Vieras pääoma yhteensä 13 758 |
13 918 |
| Oma pääoma ja vieras pääoma yhteensä 24 420 |
24 561 |
| Kertyneet voitto |
Muunto | Kassavirta | Muut laajan | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | varat | erot | suojaukset | tuloksen erät |
Muut laajan tuloksen erät osakkuus yhtiöissä |
|||
| 3 046 Oma pääoma 31.12.2012 |
73 7 193 |
-173 | 34 | -133 | 0 | 10 040 | 603 | 10 643 |
| Kauden tulos | 1 204 | 1 204 | 75 | 1 279 | ||||
| Muuntoerot | -476 | -1 | 2 | 4 | -471 | -25 | -496 | |
| Kauden muut laajan tuloksen erät | 35 | 72 | 41 | 148 | 10 | 158 | ||
| Laaja tulos yhteensä | 1 204 | -476 | 34 | 74 | 45 | 881 | 60 | 941 |
| Osingonjako | -888 | -888 | -888 | |||||
| Osingonjako määräysvallattomille omistajille |
0 | -26 | -26 | |||||
| Muutokset yrityshankintojen yhteydessä | 1 | 1 | 1 | |||||
| Muut | -10 | -10 | 1 | -9 | ||||
| 3 046 Oma pääoma 31.12.2013 |
73 7 500 |
-649 | 68 | -59 | 45 | 10 024 | 638 | 10 662 |
| Aiemmin raportoitu oma pääoma | ||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 31.12.2011 | 3 046 | 73 | 6 670 | -352 | 136 | -2 | 61 | 9 632 | 529 | 10 161 |
| Laadintaperiaatteen muutos | -106 | -5 | -111 | -13 | -124 | |||||
| Oma pääoma 1.1.2012 | 3 046 | 73 | 6 670 | -352 | 136 | -108 | 56 | 9 521 | 516 | 10 037 |
| Kauden tulos | 1 416 | 1 416 | 96 | 1 512 | ||||||
| Muuntoerot | 179 | 4 | -3 | 3 | 183 | 21 | 204 | |||
| Kauden muut laajan tuloksen erät | -106 | -22 | -59 | -187 | -5 | -192 | ||||
| Laaja tulos yhteensä | 1 416 | 179 | -102 | -25 | -56 | 1 412 | 112 | 1 524 | ||
| Osingonjako | -888 | -888 | -888 | |||||||
| Osingonjako määräysvallattomille omistajille |
0 | -26 | -26 | |||||||
| Muutokset yrityshankintojen yhteydessä | 0 | 2 | 2 | |||||||
| Muut | -5 | -5 | -1 | -6 | ||||||
| Oma pääoma 31.12.2012 | 3 046 | 73 | 7 193 | -173 | 34 | -133 | 0 | 10 040 | 603 | 10 643 |
Muuntoerot vaikuttivat emoyhtiön omistajille kuuluvaan osuuteen omasta pääomasta -471 miljoonaa euroa vuoden 2013 aikana (2012: 183) johtuen pääosin Venäjän ruplan sekä Norjan ja Ruotsin kruunun vaikutuksesta, yhteensä -465 miljoonaa euroa (2012: 173).
Ulkomaisten tytäryritysten tilinpäätöstiedot muunnetaan euroiksi käyttäen tuloslaskelman osalta keskikurssia ja taseen osalta tilinpäätöspäivän kurssia. Kurssiero, joka syntyy muunnosta euroiksi, kirjataan omaan pääomaan. Katso lisätietoja käytetyistä kursseista liitetiedosta 7 Valuuttakurssit.
Emoyhtiön omistajille kuuluva osuus kassavirtasuojausten käyvän arvon muutoksista oli 34 miljoonaa euroa vuoden 2013 aikana (2012: - 102), ja se liittyi lähinnä sähkön hinnan kassavirtasuojaamiseen, johon sovelletaan suojauslaskentaa. Kun sähkön hinta on alhaisempi/korkeampi kuin suojaushinta, vaikutus omaan pääomaan on positiivinen/negatiivinen.
Vuoden 2012 osingonjaosta, 1,00 euroa osaketta kohti ja yhteensä 888 miljoonaa euroa, päätettiin yhtiökokouksessa 9.4.2013. Osinko maksettiin 19.4.2013.
Vuoden 2011 osingonjaosta,1,00 euroa osaketta kohti ja yhteensä 888 miljoonaa euroa, päätettiin yhtiökokouksessa 11.4.2012. Osinko maksettiin 23.4.2012.
Vertailuvuoden 2012 tiedot on muutettu liittyen eläkkeiden kirjauskäytännön muutokseen, lisätietoja liitetiedosta 2.
| IV/2012 2012 milj. euroa IV/2013 2013 Liiketoiminnan rahavirta 665 Kauden voitto 486 1 279 1 512 Oikaisuerät: Verot 43 -122 220 74 Rahoitustuotot ja -kulut 84 77 318 311 Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten voitosta -39 4 -105 -23 Poistot ja arvonalentumiset 175 664 194 740 768 799 2 452 2 538 Liikevoitto ennen poistoja (Käyttökate) -156 -36 -260 Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua -192 Saadut korot 7 28 28 59 Maksetut korot -72 -78 -374 -352 Saadut osingot 2 0 50 45 Toteutuneet kurssierot ja muut rahoituserät 96 -37 46 -274 Maksetut välittömät verot -71 -17 -229 -269 659 1 555 Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta 574 1 713 Käyttöpääoman muutos -198 -260 123 -173 Liiketoiminnan rahavirta yhteensä 376 399 1 836 1 382 Investointien rahavirta Investoinnit käyttöomaisuuteen -503 -1 422 -394 -1 271 Hankitut osakkeet -11 -14 -3 -15 Käyttöomaisuuden myynnit 4 13 50 66 Myydyt osakkeet 102 239 15 122 Tulot myytyjen yhtiöiden korollisista saamisista 12 181 - 22 Osakaslainat osakkuusyrityksille -100 -138 -91 -136 Muutos muissa korollisissa saamisissa 6 13 3 2 Investointien rahavirta yhteensä -420 -490 -1 210 -1 128 Rahavirta ennen rahoitusta -44 -91 626 254 Rahoituksen rahavirta Pitkäaikaisten velkojen nostot 7 10 790 1 375 Pitkäaikaisten velkojen lyhennykset -546 -123 -642 -669 Lyhytaikaisten velkojen muutos 747 52 438 168 Osingonjako emoyhtiön omistajille - 0 -888 -888 Muut rahoituserät 12 -1 -2 -33 Rahoituksen rahavirta yhteensä 220 -62 -304 -47 -153 207 Laskelman mukainen rahojen ja pankkisaamisten muutos 176 322 1 117 747 Rahat ja pankkisaamiset kauden alussa 1 095 963 -1 9 Rahojen ja pankkisaamisten kurssimuutokset -2 -16 |
|||||
|---|---|---|---|---|---|
| Rahat ja pankkisaamiset kauden lopussa 1) | 1 269 | 963 | 1 269 | 963 |
1) Sisältäen 15 miljoonaa euroa rahavaroja liittyen vuoden 2013 lopussa myytävänä oleviin omaisuuseriin.
Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua koostuvat pääasiassa varausten muutoksista (mukaanlukien ydinvoimaan liittyvät varaukset) -178 miljoonaa euroa (2012: -40) ja johdannaisten realisoitumattomista käyvän arvon muutoksista -21 miljoonaa euroa (2012: 3) sekä liiketoiminnan rahavirrasta oikaistuista myyntivoitoista -61 miljoonaa euroa (2012: -155). Käyttöomaisuuden ja osakkeiden myynneistä saadut rahavirrat esitetään investointien rahavirrassa.
Toteutuneet kurssierot ja muut rahoituserät sisältää toteutuneita kurssieroja 52 miljoonaa euroa vuoden 2013 aikana (2012: -268), jotka aiheutuivat pääasiassa Fortumin ruotsalaisten ja venäläisten tytäryritysten ulkoisesta rahoituksesta sekä siitä, että konsernin pääasiallinen ulkoinen rahoitus on euroissa. Toteutuneet kurssierot johtuvat konsernin sisäisiä lainoja suojaavien valuuttatermiinien jatkamisesta ja siitä, että suurin osa näistä termiineistä erääntyy 12 kk sisällä.
| milj. euroa | IV/2013 | IV/2012 | 2013 | 2012 |
|---|---|---|---|---|
| Korottomien saamisten muutos, vähennys(+)/lisäys(-) | -343 | -505 | 123 | -226 |
| Vaihto-omaisuuden muutos, vähennys(+)/lisäys(-) | -2 | 56 | 39 | 109 |
| Korottomien velkojen muutos, vähennys(-)/lisäys(+) | 147 | 189 | -39 | -56 |
| Yhteensä | -198 | -260 | 123 | -173 |
Positiivinen vaikutus käyttöpääoman muutoksesta vuoden 2013 aikana oli 123 miljoonaa euroa (2012: -173). Muutos johtuu pääosin saamisten vähennyksistä.
| milj. euroa | IV/2013 | IV/2012 | 2013 | 2012 |
|---|---|---|---|---|
| Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen | 434 | 621 | 1 284 | 1 558 |
| Muutokset maksamattomissa investoinneissa, vähennys(+)/lisäys(-) | -25 | -94 | 56 | -56 |
| Aktivoitujen korkokulujen siirto rahavirtalaskelman maksettuihin korkoihin | -15 | -24 | -69 | -80 |
| Yhteensä | 394 | 503 | 1 271 | 1 422 |
Käyttöomaisuusinvestoinnit aineettomiin ja aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin vuoden 2013 aikana olivat 1 284 miljoonaa euroa (2012: 1 558). Maksetut käyttöomaisuusinvestoinnit, 1 271 miljoonaa euroa (2012: 1 422), eivät sisällä vielä maksamattomia investointeja, toisin sanoen investointeihin liittyvien ostovelkojen muutosta määrältään -56 miljoonaa euroa (2012: 56) eikä aktivoituja vieraan pääoman kuluja määrältään 69 miljoonaa euroa (2012: 80). Aktivoidut vieraan pääoman kulut on esitetty maksetuissa koroissa.
Osakehankintojen nettovaikutus oli vuonna 2013 15 miljoonaa euroa (2012: 14).
| milj. euroa | IV/2013 | IV/2012 | 2013 | 2012 |
|---|---|---|---|---|
| Myydyt tytäryritysosakkeet pl. myytyjen yritysten rahavarat | 4 | 97 | 22 | 223 |
| Myydyt osakkuusyritysosakkeet | 11 | 4 | 100 | 13 |
| Myydyt myytävissä olevat rahoitusvarat | 0 | 1 | 0 | 3 |
| Yhteensä | 15 | 102 | 122 | 239 |
Osakkeiden bruttomyynnit vuoden 2013 aikana olivat 142 miljoonaa euroa (2012: 410) sisältäen korolliset velat myydyissä tytäryhtiöissä 22 miljoonaa euroa (2012: 181), katso liite 6. Liiketoimintojen myynnistä saadut tulot olivat vuoden 2013 aikana yhteensä 122 miljoonaa euroa (2012: 239) liittyen pääosin pienvesivoimalaitosten myyntiin Ruotsissa sekä Härjeåns Kraft AB:n ja Infratek ASA:n osakkeiden myyntiin.
| milj. euroa | IV/2013 | IV/2012 | 2013 | 2012 |
|---|---|---|---|---|
| Nettovelka kauden alussa | 7 897 | 7 764 | 7 814 | 7 023 |
| Muuntoerot | -67 | -49 | -110 | 89 |
| Käyttökate | 768 | 799 | 2 452 | 2 538 |
| Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua sekä maksetut rahoituskulut ja verot |
-194 | -140 | -739 | -983 |
| Käyttöpääoman muutos | -198 | -260 | 123 | -173 |
| Käyttöomaisuusinvestoinnit | -394 | -503 | -1 271 | -1 422 |
| Yrityshankinnat | -3 | -11 | -15 | -14 |
| Yritys- ja käyttöomaisuusmyynnit | 65 | 106 | 188 | 252 |
| Tulot myytyjen yhtiöiden korollisista saamisista | 0 | 12 | 22 | 181 |
| Osakaslainat osakkuusyrityksille | -91 | -100 | -136 | -138 |
| Muutos muissa korollisissa saamisissa | 3 | 6 | 2 | 13 |
| Osingot | - | - | -888 | -888 |
| Muut rahoitustoiminnot | 12 | -13 | -2 | -45 |
| Nettorahavirta (- nettovelan kasvu) | -32 | -104 | -264 | -679 |
| Joukkovelkakirjojen käypien arvojen muutos, arvostus jaksotettuun | ||||
| hankintamenoon ja muut muutokset | -13 | -5 | -119 | 23 |
| Nettovelka kauden lopussa | 7 849 | 7 814 | 7 849 | 7 814 |
| 31.12.2013 | 31.12.2012 | |
|---|---|---|
| Käyttökate, milj. euroa | 2 452 | 2 538 |
| Vertailukelpoinen käyttökate, milj. euroa | 2 299 | 2 416 |
| Tulos/osake (laimentamaton), euroa | 1,36 | 1,59 |
| Sijoitettu pääoma, milj. euroa | 19 780 | 19 420 |
| Korollinen nettovelka, milj. euroa | 7 849 | 7 814 |
| Käyttöomaisuus- ja bruttoinvestoinnit osakkeisiin, milj. euroa | 1 299 | 1 574 |
| Käyttöomaisuusinvestoinnit, milj. euroa | 1 284 | 1 558 |
| Sijoitetun pääoman tuotto, % | 9,2 | 10,2 |
| Oman pääoman tuotto, % | 12,0 | 14,6 |
| Nettovelka/käyttökate | 3,2 | 3,1 |
| Vertailukelpoinen nettovelka/käyttökate | 3,4 | 3,2 |
| Korkokate | 6,8 | 7,6 |
| Korkokate sisältäen aktivoidut vieraan pääoman menot | 5,3 | 5,7 |
| Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta/korollinen nettovelka, % | 21,8 | 19,9 |
| Velkaantumisaste, % | 74 | 73 |
| Oma pääoma/osake, euroa | 11,28 | 11,30 |
| Omavaraisuusaste, % | 44 | 43 |
| Henkilöstön lukumäärä | 9 886 | 10 371 |
| Henkilöstö keskimäärin | 10 246 | 10 600 |
| Osakkeiden lukumäärä keskimäärin, 1 000 osaketta | 888 367 | 888 367 |
| Laimennettu osakkeiden keskimääräinen lukumäärä, 1 000 osaketta | 888 367 | 888 367 |
| Rekisteröityjen osakkeiden lukumäärä, 1 000 osaketta | 888 367 | 888 367 |
Tunnuslukujen laskentakaavat ovat liitetiedossa 24.
Konsernin lyhennetty osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa käyttöönotettua kansainvälistä (IAS) 34 Osavuosikatsaukset -standardia noudattaen. Osavuosikatsausta tulee lukea yhdessä vuoden 2012 konsernitilinpäätöksen kanssa.
Noudatetut laadintaperiaatteet ovat yhtenevät konsernitilinpäätöksessä 2012 noudattamien periaatteiden ja esitystavan kanssa, paitsi alla mainittujen laadintaperiaatteiden osalta.
Fortum otti käyttöön IAS 19 Työsuhde-etuudet -standardin muutoksen 1.1.2013. Muutos vaikuttaa etuuspohjaisten vakuutusjärjestelyjen kirjaamiseen. Jatkossa ns. putkimenetelmää ei enää voida soveltaa, vaan vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan välittömästi omaan pääomaan sen tilikauden aikana, jolloin ne syntyvät. Muutoksella ei ollut olennaista vaikutusta Fortumin tulokseen tai taloudelliseen asemaan, mutta se vaikutti yhtiön omaan pääomaan muiden laajan tuloksen erien kautta.
Muutettu standardi edellyttää että vertailuvuoden tiedot muutetaan. Lisätietoja muutoksen vaikutuksesta vuoden 2012 lukuihin on annettu vuoden 2013 ensimmäisen vuosineljänneksen osavuosikatsauksessa.
Fortum otti käyttöön uuden IFRS 13 Käyvän arvon määrittäminen -standardin sekä muutetun IFRS 7 Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot - Netotetut rahoitusvarat ja -velat -standardin 1.1.2013. IFRS 13 standardi ei muuta vaatimuksia koskien käyvän arvon käyttämistä, mutta se sisältää yhtenevät käyvän arvon määrittämistä koskevat vaatimukset, silloin kun käyvän arvon käyttö sallitaan tai sitä vaaditaan muissa IFRS -standardeissa. Standardin käyttöönotolla ei ollut olennaista vaikutusta käyvän arvon määrittämiseen Fortumissa. IFRS 13 edellyttää myös liitetietoja koskien käyvän arvon hierarkiatasoja. Liitetiedot on annettu liitteessä 5.
Muutettu IFRS 7 standardi edellyttää rahoitusvaroja ja -velkoja koskevien liitetietojen esittämistä. Vaatimukset koskevat rahoitusvaroista ja -veloista annettavia luokkakohtaisia käypien arvojen sekä tasearvojen tietoja sekä vakuuksista annettavia tietoja. Liitetiedot on annettu liitteissä 5, 13, 14 ja 17.
Seuraavilla uusilla IFRS standardeilla tulee olemaan merkittävä vaikutus Fortumin tilinpäätökseen 1.1.2014 alkaen: • IFRS 10 Konsernitilinpäätös (sovellettava EU:ssa 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardi rakentuu aiemmille periaatteille, joiden mukaan määräysvalta ratkaisee, sisällytetäänkö tietty yhteisö emoyrityksen konsernitilinpäätökseen. Standardi sisältää uutta ohjeistusta sellaisia tapauksia varten, joissa määräysvallan olemassaolo on vaikeaa todeta.
• IFRS 11 Yhteisjärjestelyt (sovellettava EU:ssa 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardi korvaa aikaisemman yhteisyrityksiä käsitelleen IAS 31-standardin. Standardin mukaan yhteinen määräysvalta on järjestelyä koskevan määräysvallan pitämistä yhteisenä sopimukseen perustuen, ja se vallitsee vain silloin, kun merkityksellisiä toimintoja koskevat päätökset edellyttävät määräysvallan jakavien osapuolten yksimielistä hyväksymistä.
Uusien standardien soveltaminen Fortum-konsernissa tulee vaikuttamaan Tukholman kaupungin kanssa yhdessä omistetun AB Fortum Värme samägt med Stockholms stadin (Fortum Värme) käsittelyyn. Yhtiö luokitellaan yhteisyritykseksi ja yhdistellään konserniin pääomaosuusmenetelmällä 1.1.2014 alkaen. Fortum Värme on kaukolämpöyhtiö, jonka sähkön- ja lämmön yhteistuotantolaitokset tuottavat sähköä ja lämpöä Tukholman alueelle. Tällä hetkellä Fortum Värme käsitellään konsernissa tytäryrityksenä, jossa määräysvallattomilla omistajilla on 50 % osuus.
Alla olevissa taulukoissa Fortumin tuloslaskelma, tase ja tietyt tunnusluvut on esitetty ennen ja jälkeen muutoksen.
Muutetussa tuloslaskelmassa Fortum Värmen yhdistelyn vaikutus, 73 miljoonaa euroa, sisältyy erään osuus osakkuus- ja yhteisyritysten voitosta ja muutetussa taseessa Fortum Värmen omistus sisältyy erään osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä. Vuoden lopussa Fortum Oyj:llä ja sen tytäryhtiöillä oli lainasaamisia Fortum Värmeltä, jotka on esitetty osakaslainoina muutetussa taseessa. Suunnitelmien mukaan nämä osakaslainat tullaan korvaamaan vähitellen ulkoisella rahoituksella vuoden 2015 loppuun mennessä.
Muutoksella ei ole joko lainkaan vaikutusta tai sillä on vain pieni vaikutus Fortumin tunnuslukuihin, kuten osakekohtaiseen tulokseen, sijoitetun pääoman tuottoon tai oman pääoman tuottoon. Nykyinen rahoitusjärjestely vaikuttaa negatiivisesti muutettuun vertailukelpoiseen nettovelka/käyttökate -tunnuslukuun, joka on vuonna 2013 ennen muutosta 3,4 ja muutoksen jälkeen 3,9. Negatiivinen vaikutus johtuu Fortumin nettovelan määritelmästä, jonka mukaan korollisia saamisia ei vähennetä nettovelasta. Muutoksen vaikutus tulee pienenemään sitä mukaa, kun Fortumin osakaslainat korvataan ulkoisella rahoituksella. Vertailukelpoinen nettovelka/käyttökate-tunnusluku olisi 3,4, jos korolliset saamiset vähennettäisiin nettovelasta.
IFRS 10 ja 11 standardien käyttöönotto vuonna 2014 edellyttää vertailutietojen oikaisemista eli vuotta 2013 koskevat tiedot tullaan takautuvasti muuttamaan. Muutetut osavuosikatsaustiedot vuodelta 2013 tullaan kokonaisuudessaan esittämään vuoden 2014 ensimmäisen vuosineljänneksen osavuosikatsauksessa.
| Fortum konserni, Värme tytäryrityk |
Fortum konserni, Värme yhteisyri |
||
|---|---|---|---|
| senä | tyksenä | Muutos | |
| Liikevaihto | 6 056 | 5 309 | -747 |
| Muut tuotot | 94 | 93 | -1 |
| Materiaalit ja palvelut | -2 533 | -2 270 | 263 |
| Henkilöstökulut | -529 | -460 | 69 |
| Poistot ja arvonalentumiset | -740 | -621 | 119 |
| Muut kulut | -741 | -648 | 93 |
| Vertailukelpoinen liikevoitto | 1 607 | 1 403 | -204 |
| Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät | 105 | 105 | 0 |
| Liikevoitto | 1 712 | 1 508 | -204 |
| Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta | 105 | 178 | 73 |
| Rahoitustuotot ja -kulut | -318 | -289 | 29 |
| Voitto ennen veroja | 1 499 | 1 397 | -102 |
| Tuloverot | -220 | -185 | 35 |
| Kauden voitto | 1 279 | 1 212 | -67 |
| Kauden voitto määräysvallattomille omistajille | -75 | -8 | 67 |
| Kauden voitto emoyhtiön omistajille | 1 204 | 1 204 | 0 |
| Osakekohtainen tulos (euroa) | 1,36 | 1,36 | 0,00 |
| Fortum konserni, Värme tytäryrityk senä |
Fortum konserni, Värme yhteisyri tyksenä |
Muutos | |
|---|---|---|---|
| VARAT | |||
| Aineettomat hyödykkeet | 392 | 384 | -8 |
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 15 201 | 12 849 | -2 352 |
| Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä | 1 905 | 2 341 | 436 |
| Pitkäaikaiset korolliset saamiset | 1 463 | 2 597 | 1 134 |
| Muut pitkäaikaiset varat | 1 312 | 1 314 | 2 |
| Pitkäaikaiset varat yhteensä | 20 273 | 19 485 | -788 |
| Vaihto-omaisuus | 375 | 263 | -112 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 2 518 | 2 350 | -168 |
| Likvidit varat | 1 254 | 1 250 | -4 |
| Lyhytaikaiset varat yhteensä | 4 147 | 3 863 | -284 |
| Varat yhteensä | 24 420 | 23 348 | -1 072 |
| OMA PÄÄOMA | |||
| Osakepääoma | 3 046 | 3 046 | 0 |
| Muut oman pääoman erät | 6 978 | 6 978 | 0 |
| Yhteensä | 10 024 | 10 024 | 0 |
| Määräysvallattomat omistajat | 638 | 100 | -538 |
| Oma pääoma yhteensä | 10 662 | 10 124 | -538 |
| Korollinen vieras pääoma | 9 098 | 9 039 | -59 |
| Laskennalliset verovelat | 1 648 | 1 338 | -310 |
| Muut korottomat velat | 3 012 | 2 847 | -165 |
| Vieras pääoma yhteensä | 13 758 | 13 224 | -534 |
| Vieras pääoma ja oma pääoma yhteensä | 24 420 | 23 348 | -1 072 |
| Fortum konserni, Värme tytäryrityk |
Fortum konserni, Värme yhteisyri |
||
|---|---|---|---|
| milj. euroa | senä | tyksenä | Muutos |
| Vertailukelpoinen käyttökate, milj. euroa | 2 299 | 1 976 | -323 |
| Tulos/osake (laimentamaton), euroa | 1,36 | 1,36 | 0,00 |
| Käyttöomaisuusinvestoinnit, milj. euroa | 1 284 | 1 004 | -280 |
| Sijoitettu pääoma, milj. euroa | 19 780 | 19 183 | -597 |
| Korollinen nettovelka, milj. euroa | 7 849 | 7 794 | -55 |
| Korollinen nettovelka ilman Värmen rahoitusta, milj. euroa | 7 849 | 6 660 | -1 189 |
| Sijoitetun pääoman tuotto, % | 9,2 | 9,0 | -0,2 |
| Oman pääoman tuotto, % | 12,0 | 12,0 | 0,0 |
| Vertailukelpoinen nettovelka/käyttökate | 3,4 | 3,9 | 0,5 |
| Vertailukelpoinen nettovelka/käyttökate ilman Värmen rahoitusta | 3,4 | 3,4 | 0,0 |
| Fortum konserni, Värme tytäryrityk |
Fortum konserni, Värme yhteisyri |
||
|---|---|---|---|
| milj. euroa | senä | tyksenä | Muutos |
| Vertailukelpoinen käyttökate | 489 | 166 | -323 |
| Vertailukelpoinen liikevoitto | 273 | 69 | -204 |
| Liikevoitto | 288 | 84 | -204 |
| Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta | 19 | 92 | 73 |
| Poistot ja arvonalentumiset | 216 | 97 | -119 |
| Investoinnit käyttöomaisuuteen | 397 | 117 | -280 |
| Sidottuun pääomaan sisältyvät varat 31.12. | 4 709 | 2 478 | -2 231 |
| Sidottuun pääomaan sisältyvä vieras pääoma 31.12. | 426 | 239 | -187 |
| Sidottu pääoma 31.12. | 4 283 | 2 239 | -2 044 |
| Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto, % | 6,8 | 7,1 | 0,3 |
| Sidotun pääoman tuotto, % | 7,2 | 7,8 | 0,6 |
| Henkilöstön lukumäärä (31.12.) | 2 102 | 1 402 | -700 |
| Sähköntuotanto, TWh | 4,0 | 2,8 | -1,2 |
| Lämmöntuotanto, TWh | 16,5 | 8,3 | -8,2 |
| Sähköntuotantokapasiteetti, MW | 1 398 | 788 | -610 |
| Lämmöntuotantokapasiteetti, MW | 7 943 | 4 326 | -3 617 |
Osavuosikatsauksen laatiminen edellyttää, että yhtiön johto tekee arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat raportoitujen varojen ja velkojen sekä tuottojen ja kulujen määriin. Toteutuneet tulokset saattavat olla erilaisia näihin arvioihin verrattuna.
Tämän osavuosikatsauksen laatimisen yhteydessä johdon tekemät merkittävät konsernin laadintaperiaatteisiin ja keskeisimpiin epävarmuustekijöihin liittyneet arviot ovat samoja, joita sovellettiin konsernitilinpäätöksessä 2012.
| Liikevaihto | ||||
|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | IV/2013 | IV/2012 | 2013 | 2012 |
| Sähkönmyynti ilman välillisiä veroja | 819 | 991 | 3 341 | 3 413 |
| Lämmön myynti | 436 | 481 | 1 500 | 1 501 |
| Sähkönsiirto | 266 | 283 | 1 024 | 1 002 |
| Muut myynnit | 69 | 79 | 191 | 243 |
| Yhteensä | 1 590 | 1 834 | 6 056 | 6 159 |
| milj. euroa | IV/2013 | IV/2012 | 2013 | 2012 |
|---|---|---|---|---|
| Power 1) | 542 | 719 | 2 248 | 2 415 |
| - josta sisäistä | 25 | 57 | 70 | 296 |
| Heat 1) | 439 | 477 | 1 565 | 1 628 |
| - josta sisäistä | 2 | 6 | 8 | 18 |
| Russia | 314 | 319 | 1 119 | 1 030 |
| - josta sisäistä | - | - | - | - |
| Distribution | 284 | 314 | 1 075 | 1 070 |
| - josta sisäistä | 10 | 12 | 36 | 37 |
| Electricity Sales 1) | 196 | 221 | 744 | 722 |
| - josta sisäistä | 17 | 22 | 73 | 55 |
| Muut 1) | 22 | 41 | 69 | 137 |
| - josta sisäistä | 21 | -1 | 67 | -66 |
| Nord Pool netotus 2) | -132 | -161 | -510 | -503 |
| Eliminoinnit | -75 | -96 | -254 | -340 |
| Yhteensä | 1 590 | 1 834 | 6 056 | 6 159 |
1) Sekä ulkoinen että sisäinen liikevaihto sisältää realisoituneiden suojausinstrumenttien vaikutukset. Vaikutus liikevaihtoon voi olla positiivinen tai negatiivinen riippuen keskimääräisen sopimushinnan ja realisoituneen spot-hinnan erotuksesta.
2) Tuntiperusteiset myynnit ja ostot Nord Poolilta netotetaan konsernitasolla ja esitetään joko tuottona tai kuluna sen mukaan, onko Fortum tiettynä hetkenä nettomyyjä vai netto-ostaja.
| Vertailukelpoinen liikevoitto segmenteittäin | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | IV/2013 | IV/2012 | 2013 | 2012 | ||
| Power | 207 | 381 | 858 | 1 146 | ||
| Heat | 106 | 94 | 273 | 271 | ||
| Russia | 110 | 28 | 156 | 68 | ||
| Distribution | 77 | 102 | 331 | 320 | ||
| Electricity Sales | 7 | 10 | 48 | 39 | ||
| Muut | -14 | -24 | -59 | -92 | ||
| Yhteensä | 493 | 591 | 1 607 | 1 752 |
| Liikevoitto segmenteittäin | ||||
|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | IV/2013 | IV/2012 | 2013 | 2012 |
| Power | 278 | 388 | 921 | 1 175 |
| Heat | 108 | 119 | 288 | 344 |
| Russia | 110 | 28 | 156 | 79 |
| Distribution | 76 | 104 | 348 | 331 |
| Electricity Sales | 11 | 6 | 56 | 39 |
| Muut | -9 | -22 | -57 | -94 |
| Yhteensä | 574 | 623 | 1 712 | 1 874 |
| Kertaluonteiset erät segmenteittäin | ||||
|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | IV/2013 | IV/2012 | 2013 | 2012 |
| Power | 7 | 10 | 25 | 57 |
| Heat | 9 | 23 | 18 | 80 |
| Russia | 0 | 0 | 0 | 11 |
| Distribution | 0 | 0 | 17 | 5 |
| Electricity Sales | - | 0 | 0 | 1 |
| Muut | 1 | 0 | 1 | 1 |
| Yhteensä | 17 | 33 | 61 | 155 |
Kertaluonteisiin eriin Power-segmentissä sisältyy vuoden 2013 aikana pienvesivoimalaitoksen myynnistä Ruotsissa kirjattu 12 miljoonan euron myyntivoitto, josta 5 miljoonaa euroa on kirjattu vuoden viimeisellä neljänneksellä ja 11 miljoonan euron myyntivoitto Infratek ASA:n 33 %:n omistusosuuden myynnistä. Heat segmentissä kertaluonteiset erät vuoden kolmannen neljänneksen aikana liittyvät pääosin yhdistetyn lämmön- ja sähköntuotantolaitoksen myyntiin Kuusamossa ja vuoden viimeisellä neljänneksellä Kauttuan sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksen sekä Riihimäen Kaukolämpö Oy:n myyntiin. Distribution segmentissä kertaluonteiset erät sisältävät 17 miljoonan euron myyntivoiton Härjeåns Kraft AB:n 47,9 %:n omistusosuuden myynnistä.
| Muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät segmenteittäin | ||||
|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | IV/2013 | IV/2012 | 2013 | 2012 |
| Power 1) | 64 | -3 | 38 | -28 |
| Heat | -7 | 2 | -3 | -7 |
| Russia | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Distribution | -1 | 2 | 0 | 6 |
| Electricity Sales | 4 | -4 | 8 | -1 |
| Muut | 4 | 2 | 1 | -3 |
| Yhteensä | 64 | -1 | 44 | -33 |
| 1) Sisältää Fortumin Valtion ydinjätehuoltorahasto-osuuteen |
kohdistuvan kirjanpitokäsittelyn vaikutukset, yhteensä milj. euroa: -4 -7 23 -31
Muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät sisältävät pääasiassa niiden tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaisinstrumenttien vaikutuksen, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa IAS 39 mukaisesti. Muut-segmentti sisältää pääosin erät, jotka syntyvät suojauslaskennan statuksen muuttuessa konsernitasolla. Power-segmenttiin sisältyy kirjanpitokäsittelyn vaikutus, joka aiheutuu siitä, että IFRIC 5:n mukaan Fortumin Valtion ydinjätehuoltorahasto-osuuden tasearvo ei saa ylittää IFRS:n mukaisesti laskettua varauksen määrää taseessa.
| milj. euroa | IV/2013 | IV/2012 | 2013 | 2012 |
|---|---|---|---|---|
| Power | 241 | 410 | 1 003 | 1 260 |
| Heat | 164 | 153 | 489 | 481 |
| Russia | 115 | 57 | 258 | 189 |
| Distribution | 133 | 158 | 550 | 529 |
| Electricity Sales | 8 | 10 | 50 | 40 |
| Muut | -12 | -22 | -51 | -83 |
| Yhteensä | 649 | 766 | 2 299 | 2 416 |
Käyttökate (EBITDA) lasketaan lisäämällä poistot ja arvonalentumiset liikevoittoon. Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) ei sisällä vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä eikä tuotantokapasiteettia koskeviin ehtoihin liittyvän varauksen purun nettovaikutusta.
| IV/2012 2012 IV/2013 2013 milj. euroa Power 1) 29 114 34 145 59 210 Heat 58 216 29 121 Russia 43 150 56 209 Distribution 56 219 0 1 Electricity Sales 1 2 2 9 Muut 2 8 |
Poistot ja arvonalentumiset segmenteittäin | ||||
|---|---|---|---|---|---|
| Yhteensä | 194 | 175 | 740 | 664 |
1) Sisältää 20 miljoonan euron arvonalentumiskirjauksen vuoden 2013 kolmannella vuosineljänneksellä liittyen Inkoon voimalaitokseen.
| Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta segmenteittäin | ||||
|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | IV/2013 | IV/2012 | 2013 | 2012 |
| Power 1), 2) | 26 | 8 | 4 | -12 |
| Heat | 4 | 8 | 19 | 20 |
| Russia | -1 | 2 | 46 | 27 |
| Distribution | 1 | 5 | 5 | 8 |
| Electricity Sales | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Muut | 9 | -26 | 31 | -20 |
| Yhteensä | 39 | -3 | 105 | 23 |
| 1) Sisältää kirjanpitokäsittelyn vaikutukset, jotka johtuvat Fortumin osakkuusyhtiöiden osuuksista suomalaisissa ja ruotsalaisissa ydinjätehuoltorahastoissa, yhteensä milj. euroa: |
-1 | -3 | -6 | -9 |
2) Suurin osa Power-segmentin osakkuusyhtiöistä on tuotantoyhtiöitä, joilta Fortum ostaa sähköä omakustannushintaan, johon sisältyvät korot, valmisteverot ja välittömät verot.
| milj. euroa | 31.12.2013 | 31.12.2012 |
|---|---|---|
| Power | 896 | 903 |
| Heat | 156 | 157 |
| Russia | 463 | 476 |
| Distribution | 68 | 109 |
| Electricity Sales | 0 | 0 |
| Muut | 322 | 334 |
| Yhteensä | 1 905 | 1 979 |
Katso lisätietoja osakkuusyritysdivestoinneista liitteestä 6.
| Investoinnit käyttöomaisuuteen segmenteittäin | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | IV/2013 | IV/2012 | 2013 | 2012 | ||
| Power | 61 | 64 | 178 | 190 | ||
| Heat | 131 | 180 | 397 | 464 | ||
| Russia | 141 | 257 | 435 | 568 | ||
| Distribution | 92 | 117 | 260 | 324 | ||
| Electricity Sales | 1 | 1 | 1 | 1 | ||
| Muut | 8 | 2 | 13 | 11 | ||
| Yhteensä | 434 | 621 | 1 284 | 1 558 | ||
| Josta aktivoituja vieraan pääoman menoja | 15 | 24 | 69 | 80 |
| Bruttoinvestoinnit osakkeisiin segmenteittäin | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | IV/2013 | IV/2012 | 2013 | 2012 | |
| Power | 1 | - | 2 | - | |
| Heat | 0 | 10 | 0 | 10 | |
| Russia | 0 | - | 0 | - | |
| Distribution | 0 | - | 0 | - | |
| Electricity Sales | - | - | - | - | |
| Muut | 1 | 1 | 13 | 6 | |
| Yhteensä | 2 | 11 | 15 | 16 |
| Bruttodivestoinnit osakkeisiin segmenteittäin | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | IV/2013 | IV/2012 | 2013 | 2012 | |
| Power | 4 | 39 | 79 | 102 | |
| Heat | 11 | 74 | 11 | 269 | |
| Russia | - | - | - | - | |
| Distribution | 0 | - | 52 | 37 | |
| Electricity Sales | - | - | - | 2 | |
| Muut | - | 0 | - | 0 | |
| Yhteensä | 15 | 113 | 142 | 410 |
Lisätietoja divestoinneista liitteestä 6 ja rahavirtalaskelman lisätiedoista.
| Sidottu pääoma segmenteittäin | ||
|---|---|---|
| milj. euroa | 31.12.2013 | 31.12.2012 |
| Power | 6 329 | 6 389 |
| Heat | 4 283 | 4 286 |
| Russia | 3 846 | 3 848 |
| Distribution | 3 770 | 3 889 |
| Electricity Sales | 39 | 51 |
| Muut | 315 | 158 |
| Yhteensä | 18 582 | 18 621 |
| Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto segmenteittäin | |||
|---|---|---|---|
| % | 31.12.2013 | 31.12.2012 |
|---|---|---|
| Power | 13,8 | 18,5 |
| Heat | 6,8 | 7,0 |
| Russia | 5,2 | 2,7 |
| Distribution | 8,8 | 8,8 |
| Electricity Sales | 137,9 | 203,1 |
| Muut | -8,3 | -34,1 |
| Sidotun pääoman tuotto segmenteittäin | ||
|---|---|---|
| % | 31.12.2013 | 31.12.2012 |
| Power | 14,6 | 18,7 |
| Heat | 7,2 | 8,8 |
| Russia | 5,2 | 3,0 |
| Distribution | 9,2 | 9,1 |
| Electricity Sales | 148,9 | 152,3 |
| Muut | -9,6 | -68,8 |
Sidotun pääoman tuotto on laskettu jakamalla vuotuisen liikevoiton ja 'Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta' -erän summa keskimääräisellä sidotulla pääomalla. Keskimääräinen sidottu pääoma on laskettu käyttämällä avaavan taseen ja kunkin neljänneksen lopun arvoja.
| Varat segmenteittäin | ||
|---|---|---|
| milj. euroa | 31.12.2013 | 31.12.2012 |
| Power | 7 337 | 7 380 |
| Heat | 4 709 | 4 785 |
| Russia | 4 150 | 4 309 |
| Distribution | 4 301 | 4 428 |
| Electricity Sales | 310 | 292 |
| Muut | 460 | 660 |
| Eliminoinnit | -268 | -403 |
| Sidottuun pääomaan sisältyvät varat | 20 999 | 21 451 |
| Korolliset saamiset | 1 467 | 1 393 |
| Laskennalliset verosaamiset | 130 | 177 |
| Muut varat 1) | 570 | 577 |
| Rahat ja pankkisaamiset | 1 254 | 963 |
| Varat yhteensä | 24 420 | 24 561 |
1) Muut varat vuoden 2013 lopussa sisältävät pankkisaamisia 15 miljoonaa euroa, jotka sisältyvät Myytävissä oleviin omaisuuseriin.
| Vieras pääoma segmenteittäin | ||
|---|---|---|
| milj. euroa | 31.12.2013 | 31.12.2012 |
| Power | 1 008 | 991 |
| Heat | 426 | 499 |
| Russia | 304 | 461 |
| Distribution | 531 | 539 |
| Electricity Sales | 271 | 241 |
| Muut | 145 | 502 |
| Eliminoinnit | -268 | -403 |
| Sidottuun pääomaan sisältyvä vieras pääoma | 2 417 | 2 830 |
| Laskennalliset verovelat | 1 648 | 1 879 |
| Muu vieras pääoma | 575 | 432 |
| Sijoitettuun pääomaan sisältyvä vieras pääoma | 4 640 | 5 141 |
| Korollinen vieras pääoma1) | 9 118 | 8 777 |
| Oma pääoma | 10 662 | 10 643 |
| Oma pääoma ja vieras pääoma yhteensä | 24 420 | 24 561 |
1)Korollinen vieras pääoma vuoden 2013 lopussa sisältää 20 miljoonaa euroa korollisia velkoja, jotka sisältyvät Myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyviin velkoihin.
Muut varat ja muu vieras pääoma, jotka eivät sisälly sidottuun pääomaan segmentteittäin, sisältävät pääasiassa tuloverosaamiset ja velat, jaksotetut korkokulut, korkojohdannaisista johtuvat saamiset ja velat, sekä sellaiset suojauksista johtuvat saamiset ja velat, joihin sovelletaan suojauslaskentaa.
| Henkilöstön lukumäärä | ||
|---|---|---|
| 31.12.2013 | 31.12.2012 | |
| Power | 1 709 | 1 846 |
| Heat | 2 102 | 2 212 |
| Russia | 4 162 | 4 253 |
| Distribution | 852 | 870 |
| Electricity Sales | 496 | 509 |
| Muut | 565 | 681 |
| Yhteensä | 9 886 | 10 371 |
| Henkilöstö keskimäärin | ||
|---|---|---|
| 2013 | 2012 | |
| Power | 1 887 | 1 896 |
| Heat | 2 164 | 2 354 |
| Russia | 4 245 | 4 301 |
| Distribution | 866 | 873 |
| Electricity Sales | 506 | 515 |
| Muut | 578 | 661 |
| Yhteensä | 10 246 | 10 600 |
Henkilöstö keskimäärin lasketaan käyttäen koko raportointikauden kuukausittaisia keskiarvoja.
Konsernin riskienhallinnan periaatteisiin ei ole tehty merkittäviä muutoksia katsauskaudella. Riskienhallinnan tavoitteet ja periaatteet ovat yhdenmukaisia vuoden 2012 konsernitilinpäätöksessä esitettyjen tietojen kanssa.
Taseessa käypään arvoon arvostetut rahoitusinstrumentit on esitetty seuraavien käyvän arvon määrittämiseen perustuvien hierarkiatasojen mukaisesti:
Taso 1: täysin samanlaisten varojen tai velkojen noteeratut (oikaisemattomat) hinnat toimivilla markkinoilla;
Taso 2: muut syöttötiedot kuin tasoon 1 sisältyvät noteeratut hinnat, jotka kyseiselle omaisuuserälle tai velalle on todettavissa joko suoraan (ts. hintana) tai epäsuorasti (ts. hinnoista johdettuina);
Taso 3: omaisuuserää tai velkaa koskevat syöttötiedot, jotka eivät perustu todettavissa olevaan markkinatietoon (ei todettavissa olevat syöttötiedot).
Katso myös konsernitilinpäätöksen 2012 liitetieto 1 Laadintaperiaatteet, 1.30 Käypien arvojen arviointi.
| Taso 1 | Taso 2 | Taso 3 | Netotus 3) | Yhteensä | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | 31.12.2013 | 31.12.2012 | 31.12.2013 | 31.12.2012 | 31.12.2013 | 31.12.2012 | 31.12.2013 | 31.12.2012 | 31.12.2013 | 31.12.2012 | |
| Pitkäaikaisissa varoissa | |||||||||||
| Myytävissa olevat rahoitusvarat 1) | 1 | 1 | 30 | 31 | 31 | 32 | |||||
| Johdannaisinstrumentit | |||||||||||
| Sähköjohdannaiset | |||||||||||
| Sovelletaan suojauslaskentaa | 54 | 56 | -12 | -14 | 42 | 42 | |||||
| Ei sovelleta suojauslaskentaa | 1 | 68 | 55 | 2 2) | -28 | -24 | 40 | 34 | |||
| Korko- ja valuuttajohdannaiset | |||||||||||
| Sovelletaan suojauslaskentaa | 93 | 183 | 93 | 183 | |||||||
| Ei sovelleta suojauslaskentaa | 185 | 175 | 185 | 175 | |||||||
| Öljy- ja muut futuurit ja termiinit | |||||||||||
| Ei sovelleta suojauslaskentaa | 3 | 10 | 17 | -10 | 3 | 17 | |||||
| Pitkäaikaisissa varoissa yhteensä | 4 | 12 | 400 | 486 | 30 | 33 | -40 | -48 | 394 | 483 | |
| Lyhytaikaisissa varoissa | |||||||||||
| Johdannaisinstrumentit | |||||||||||
| Sähköjohdannaiset | |||||||||||
| Sovelletaan suojauslaskentaa | 127 | 96 | -23 | -41 | 104 | 55 | |||||
| Ei sovelleta suojauslaskentaa | 2 | 18 | 244 | 175 | -164 | -114 | 82 | 79 | |||
| Korko- ja valuuttajohdannaiset | |||||||||||
| Sovelletaan suojauslaskentaa | 3 | 4 | 3 | 4 | |||||||
| Ei sovelleta suojauslaskentaa | 80 | 38 | 80 | 38 | |||||||
| Öljy- ja muut futuurit ja termiinit | |||||||||||
| Sovelletaan suojauslaskentaa | 1 | 2 | -1 | 0 | 2 | ||||||
| Ei sovelleta suojauslaskentaa | 60 | 125 | 60 | -32 | -140 | 28 | 45 | ||||
| Lyhytaikaisissa varoissa yhteensä | 63 | 143 | 454 | 375 | 0 | 0 | -220 | -295 | 297 | 223 | |
| Yhteensä | 67 | 155 | 854 | 861 | 30 | 33 | -260 | -343 | 691 | 706 |
| Taso 1 | Taso 2 | Taso 3 | Netotus 3) | Yhteensä | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | 31.12.2013 | 31.12.2012 | 31.12.2013 | 31.12.2012 | 31.12.2013 | 31.12.2012 | 31.12.2013 | 31.12.2012 | 31.12.2013 | 31.12.2012 |
| Pitkäaikaisissa veloissa | ||||||||||
| Myytävissa olevat rahoitusvelat 4) | 1 299 | 1 895 | 1 299 | 1 895 | ||||||
| Johdannaisinstrumentit | ||||||||||
| Sähköjohdannaiset | ||||||||||
| Sovelletaan suojauslaskentaa | 19 | 17 | 1 2) | -12 | -14 | 7 | 4 | |||
| Ei sovelleta suojauslaskentaa | 12 | 56 | 22 | -28 | -24 | 28 | 10 | |||
| Korko- ja valuuttajohdannaiset | ||||||||||
| Sovelletaan suojauslaskentaa | 69 | 57 | 69 | 57 | ||||||
| Ei sovelleta suojauslaskentaa | 71 | 108 | 71 | 108 | ||||||
| Öljy- ja muut futuurit ja termiinit | ||||||||||
| Ei sovelleta suojauslaskentaa | 2 | 3 | 10 | -10 | 2 | 3 | ||||
| Pitkäaikaisissa veloissa yhteensä | 2 | 15 | 1 514 | 2 109 | 0 | 1 | -40 | -48 | 1 476 | 2 077 |
| Lyhytaikaisissa veloissa | ||||||||||
| Johdannaisinstrumentit | ||||||||||
| Sähköjohdanaiset | ||||||||||
| Sovelletaan suojauslaskentaa | 23 | 42 | -23 | -41 | 0 | 1 | ||||
| Ei sovelleta suojauslaskentaa | 3 | 23 | 185 | 109 | -164 | -114 | 24 | 18 | ||
| Korko- ja valuuttajohdannaiset | ||||||||||
| Sovelletaan suojauslaskentaa | 3 | 4 | 3 | 4 | ||||||
| Ei sovelleta suojauslaskentaa | 48 | 197 | 48 | 197 | ||||||
| Öljy- ja muut futuurit ja termiinit | ||||||||||
| Sovelletaan suojauslaskentaa | 2 | 4 | -1 | 1 | 4 | |||||
| Ei sovelleta suojauslaskentaa | 41 | 116 | 64 | -32 | -140 | 9 | 40 | |||
| Lyhytaikaisissa veloissa yhteensä | 46 | 139 | 259 | 420 | 0 | 0 | -220 | -295 | 85 | 264 |
| Yhteensä | 48 | 154 | 1 773 | 2 529 | 0 | 1 | -260 | -343 | 1 561 | 2 341 |
1) Myytävissä olevat rahoitusvarat, jotka ovat muita kuin osakkuus- ja yhteisyritysosakkeita, koostuvat pääosin listaamattomien yhtiöiden osakkeista, arvoltaan 30 miljoonaa euroa (vuoden 2012 lopussa: 31). Osakkeiden käypää arvoa ei pystytä määrittelemään luotettavasti ja ne on arvostettu hankintamenoonsa vähennettynä mahdollisilla arvonalentumistappioilla. Myytävissä oleviin rahoitusvaroihin sisältyvien listattujen yritysten osakkeiden käypä arvo oli 1 miljoonaa euroa (vuoden 2012 lopussa: 1). Fortumin omaan pääomaan kirjattujen kertyneiden käypien arvojen muutokset olivat -3 miljoonaa euroa (vuoden 2012 lopussa: -3).
2) Vuonna 2012 Nasdaq OMX Commodities Europe noteeraa lähimmät viisi vuotta ja vuodesta 2013 lähtien lähimmät 10 vuotta. Näiden vuosien jälkeen käytetään Fortumin tekemää hintaennustetta. Syy sähköjohdannaisten siirtämiseen tasolta 3 tasolle 2 on sopimusten erääntymisaika.
3) Kun sähkö-, öljy ja muiden hyödykepörssien kanssa tehdyillä standardijohdannaissopimuksilla on samanaikainen toimitus, saamiset ja velat netotetaan.
4) Osuus joukkovelkakirjalainasta, johon sovelletaan käyvän arvon suojauslaskentaa.
Korko- ja valuuttajohdannaisten netto käypä arvo on 170 miljoonaa euroa, varat 361 miljoona euroa ja velat 191 miljoonaa euroa. Fortumilla on käteisvakuuksia perustuen Credit Support Annex sopimuksiin, joita Fortumilla on joidenkin vastapuolten kanssa. Vuoden 2013 lopussa Fortum oli saanut 134 miljoona euroa näista Credit Support Annex sopimuksista. Saatu raha on kirjattu lyhytaikaisiin velkoihin.
Lisätietoja näihin vakuuksiin liittyvistä korollisista veloista on liitetiedossa 14 Korolliset velat sekä liitetiedossa 17 Pantatut varat.
Vuosien 2012 ja 2013 aikana ei ollut olennaisia yrityshankintoja.
Vuoden 2013 aikana Fortum myi pienvesivoimalaitoksia Ruotsissa. Myynnistä kirjattiin vähäinen myyntivoitto Power-segmentin tulokseen.
Kesäkuussa 2013 Fortum myi 47,9 %:n osuutensa ruotsalaisesta Härjeåns Kraft AB:stä suomalaiselle energiayhtiölle Oy Herrfors Ab:lle, joka on Katternö -konsernin tytäryhtiö. Kauppahinta oli 445 miljoonaa Ruotsin kruunua (noin 51 miljoonaa euroa). Kauppa saatiin päätökseen heinäkuussa ja 17 miljoonan euron myyntivoitto kirjattiin Distribution-segmentin kolmannen neljänneksen tulokseen.
Heinäkuussa 2013 Fortum saattoi päätökseen 33 %:n osuutensa myynnin norjalaisesta Infatek ASA:sta Tritonin hallitsemalle rahastolle. Kauppahinta oli 295 miljoonaa Norjan kruunua (noin 38 miljoonaa euroa) ja kaupasta syntynyt myyntivoitto 11 miljoonaa euroa kirjattiin Power-segmentin kolmannen neljänneksen tulokseen.
Vuoden viimeisellä neljänneksellä saatiin päätökseen useita yritysmyyntejä, joilla oli vähäinen vaikutus Fortumin Heat-segmentin tulokseen. Marraskuussa 2013 Fortum myi 50 % omistusosuutensa Riihimäen Kaukolämpö Oy:ssä Riihimäen kaupungille (40 %) ja Riihimäen Kaukolämpö Oy:lle (10 %).
Joulukuussa 2013 Fortum myi Eurassa sijaitsevan Kauttuan sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksensa suomalaiselle energiayhtiö Adven Oy:lle. Joulukuussa 2013 Fortum myi myös sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksensa ja maakaasu- ja kaukolämpöverkkonsa Nokialla Leppäkosken Sähkö -konsernille. Samoin Fortumin Uimaharjun sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitos siirtyi Stora Ensolle 31.12.2013 vuonna 1990 tehdyn sopimuksen mukaisesti.
Fortum sai päätökseen Fortum Energiaratkaisut Oy:n sekä Fortum Termest AS:n myynnin EQT Infrastructure Fundille 31.1.2012. Kokonaismyyntihinta velat mukaan lukien oli noin 200 miljoonaa euroa ja myyntivoitto 58 miljoonaa euroa.
Tammikuussa 2012 Fortum myi Distribution-segmenttiin kuuluvan virolaisen tytäryrityksensä Fortum Elekter AS:n Imatran Seudun Sähkölle. Samalla Fortum luopui osuudestaan Imatran Seudun Sähkö Oy:ssä.
Vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä Fortum myi pienvesivoimalaitoksiaan Suomessa. Killin Voima Oy:stä myytiin 60 % osuus Koillis-Satakunnan Sähkö Oy:lle ja 14 pienvesivoimalaitosta Koskienergia Oy:lle. Myyntivoitto näistä liiketoimista oli 47 miljoonaa euroa ja se kirjattiin Power-segmentin ensimmäisen neljänneksen tulokseen. Viimeisen neljänneksen aikana Fortum myi myös pieniä vesivoimalaitoksia Ruotsissa ja niistä kirjattiin pieni myyntivoitto Power-segmenttiin.
Joulukuussa 2012 Fortum myi osakkeensa Fortum Heat Naantali Oy:ssä Turun Seudun Energiantuotanto Oy:lle (TSE), josta Fortumilla on 49,5 % taloudellinen omistusosuus. Kokonaismyyntihinta (vähennettynä myydyn yhtiön likvideillä varoilla) oli noin 74 miljoonaa euroa, josta 2 miljoonaa euroa maksettiin vuoden 2013 toisella neljänneksellä. Fortumin myyntivoitto oli 21 miljoonaa euroa ja se kirjattiin Heatsegmenttiin. Myynnin yhteydessä Fortum osallistui TSE:n osakeantiin 10 miljoonalla eurolla ja antoi 13 miljoonan euron osakaslainan yhtiölle.
| milj. euroa | IV/2013 | IV/2012 | 2013 | 2012 |
|---|---|---|---|---|
| Myynneistä rahana saadut suoritukset | 4 | 97 | 22 | 223 |
| Korolliset velat myydyissä tytäryrityksissä | - | 12 | 22 | 181 |
| Myynteihin liittyvien saamisten muutos | - | 2 | -2 | 2 |
| Myydyt tytäryritysosakkeet (brutto) 1) | 4 | 111 | 42 | 406 |
| Myydyt osakkuusyritysosakkeet (brutto) | 11 | 1 | 100 | 1 |
| Myydyt myytävissä olevat rahoitusvarat | - | 1 | - | 3 |
| Yhteensä | 15 | 113 | 142 | 410 |
1) Myytyjen tytäryritysten rahat ja pankkisaamiset 0 miljoonaa euroa (2012: 14) on vähennetty tytäryritysten bruttomääräisestä myynnistä.
Suomen sähkönsiirtoliiketoimintaan liittyvät omaisuuserät ja niihin liittyvät velat on luokiteltu taseessa 31.12.2013 myytävänä oleviksi omaisuuseriksi. Fortum allekirjoitti joulukuussa 2013 sopimuksen Suomen sähkönsiirtoliiketoimintansa myynnistä Suomi Power Networks Oy:lle, jonka osakkaita ovat suomalaiset eläkevakuutusyhtiöt Keva (12,5 %) ja LähiTapiola Eläkeyhtiö (7,5 %) sekä kansainväliset infrastruktuurisijoittajat First State Investments (40 %) ja Borealis Infrastructure (40 %).
Yritysjärjestelyn velaton kauppahinta on 2,55 miljardia euroa. Kaupan päättäminen edellyttää tarvittavia viranomaishyväksyntöjä ja tavanomaisten yrityskaupan ehtojen toteutumista, jotka Fortum arvioi saatavan päätökseen vuoden 2014 ensimmäisen neljänneksen aikana. Fortum ennakoi kirjaavansa yritysjärjestelystä 1,8-1,9 miljardin euron (kaupan päättämisajankohdasta riippuen) myyntivoiton eli noin 2,0 euroa osaketta kohden Distribution-segmentin vuoden 2014 ensimmäisen neljänneksen tulokseen.
Vuoden 2012 lopussa taseessa ei ollut myyvänä olevia omaisuuseriä.
| milj. euroa | 2013 | 2012 |
|---|---|---|
| Aineettomat ja aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 1 116 | - |
| Muut varat | 42 | - |
| Rahat ja pankkisaamiset | 15 | - |
| Yhteensä | 1 173 | - |
| milj. euroa | 2013 | 2012 |
|---|---|---|
| Korollinen vieras pääoma | 20 | - |
| Laskennalliset verovelat | 141 | - |
| Liittymismaksut | 306 | - |
| Muu vieras pääoma | 73 | - |
| Yhteensä | 540 | - |
1) Yllä olevat erät on esitetty ilman Fortumin muilta tytäryhtiöiltä olevia saamisia tai velkoja, kuten sisäistä rahoitusta joka oli 61 miljoonaa euroa.
Suomen sähkönsiirtoliiketoiminta sisältyy liitetiedossa 4 esitettyihin segmenttitietoihin. Liiketoiminnan myynnin vaikutus Distributionsegmentin vertailukelpoiseen liikevoittoon vuonna 2013 oli 73 miljoonaa euroa. Lisätietoja muutoksen vaikutuksesta segmentin tietoihin on esitetty alla:
| Distributio n segmentti |
Distribution segmentti 2013 ilman Suomen liiketoiminto |
||
|---|---|---|---|
| milj. euroa | 2013 | ja | Vaikutus 1) |
| Vertailukelpoinen käyttökate | 550 | 410 | -140 |
| Vertailukelpoinen liikevoitto | 331 | 258 | -73 |
| Liikevoitto | 348 | 271 | -77 |
| Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta | 5 | 7 | 2 |
| Poistot ja arvonalentumiset | 219 | 152 | -67 |
| Investoinnit käyttöomaisuuteen | 260 | 134 | -126 |
| Sidottuun pääomaan sisältyvät varat 31.12. | 4 301 | 3 145 | -1 156 |
| Sidottuun pääomaan sisältyvä vieras pääoma 31.12. | 531 | 195 | -336 |
| Sidottu pääoma 31.12. | 3 770 | 2 950 | -820 |
| Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto, % | 8,8 | 8,7 | -0,1 |
| Sidotun pääoman tuotto, % | 9,2 | 9,1 | -0,1 |
| Henkilöstön lukumäärä (31.12.) | 852 | 515 | -337 |
| Sähkönsiirto jakeluverkoissa. TWh | 26,1 | 16,6 | -9,5 |
| Sähkönsiirtoasiakkaiden lukumäärä, tuhatta henkeä | 1 648 | 1 006 | -642 |
1) Vaikutus konsolidoituihin Fortum-konsernin lukuihin vuonna 2013
Kauden lopun valuuttakurssit perustuvat Euroopan keskuspankin julkaisemiin tilinpäätöshetken kursseihin. Keskimääräinen valuuttakurssi on laskettu kunkin kuukauden lopun Euroopan keskuspankin kurssien ja edellisen vuoden viimeisen päivän kurssien keskiarvona. Keskeisimmät Fortum-konsernissa käytetyt kurssit ovat:
| Keskimääräinen valuuttakurssi | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1-12/2013 | 1-9/2013 | 1-6/2013 | 1-3/2013 | 1-12/2012 | 1-9/2012 | 1-6/2012 | 1-3/2012 | |
| Ruotsi (SEK) | 8,6624 | 8,6040 | 8,5599 | 8,5043 | 8,7015 | 8,7275 | 8,8756 | 8,8658 |
| Norja (NOK) | 7,8266 | 7,6958 | 7,5555 | 7,4456 | 7,4840 | 7,5182 | 7,5855 | 7,6136 |
| Puola (PLN) | 4,2027 | 4,2097 | 4,1954 | 4,1501 | 4,1900 | 4,2152 | 4,2524 | 4,2389 |
| Venäjä (RUB) | 42,4441 | 41,7516 | 40,8468 | 40,2378 | 40,2354 | 40,1847 | 40,1999 | 39,9714 |
| Kauden lopun valuuttakurssi | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 31.12.2013 | 30.9.2013 | 30.6.2013 | 31.3.2013 31.12.2012 | 30.9.2012 | 30.6.2012 | 31.3.2012 | ||
| Ruotsi (SEK) | 8,8591 | 8,6575 | 8,7773 | 8,3553 | 8,5820 | 8,4498 | 8,7728 | 8,8455 |
| Norja (NOK) | 8,3630 | 8,1140 | 7,8845 | 7,5120 | 7,3483 | 7,3695 | 7,5330 | 7,6040 |
| Puola (PLN) | 4,1543 | 4,2288 | 4,3376 | 4,1804 | 4,0740 | 4,1038 | 4,2488 | 4,1522 |
| Venäjä (RUB) | 45,3246 | 43,8240 | 42,8450 | 39,7617 | 40,3295 | 40,1400 | 41,3700 | 39,2950 |
Tuloverokanta vuonna 2013 oli 14.7% (2012: 4.7%). Vuoden 2013 veroprosentti, lukuunottamatta osuutta osakkuusyritysten voitoista, verovapaita myyntivoittoja ja verokantamuutoksia oli 22.3 % (2012: 21.2 %). Tuloslaskelman verokantaan vaikuttaa aina se, että osuus osakkuus- ja yhteisyritysten voitosta lasketaan verojen jälkeen.
Suomen verokanta laski 24.5 %:sta 20%:iin 1.1.2014 alkaen. Verokannan muutoksesta johtuva positiivinen kertaluonteinen vaikutus vuoden 2013 veroihin oli noin 79 miljoonaa euroa. Ruotsin verokanta laski 26,3 %:sta 22 %:iin 1.1.2013 alkaen. Verokannan muutoksesta johtuva positiivinen kertaluonteinen vaikutus vuoden 2012 veroihin oli noin 230 miljoonaa euroa, josta vähemmistön osuus oli 34 miljoonaa euroa.
Yhtiökokous päätti 9.4.2013 jakaa osinkoa tilikaudelta 2012 1,00 euroa osakkeelta, yhteensä 888 miljoonaa euroa. Osinko maksettiin 19.4.2013.
Yhtiökokous päätti 11.4.2012 jakaa osinkoa tilikaudelta 2011 1,00 euroa osakkeelta, yhteensä 888 miljoonaa euroa. Osinko maksettiin 23.4.2012.
| milj. euroa | 31.12.2013 | 31.12.2012 |
|---|---|---|
| Kirjanpitoarvo kauden alussa | 442 | 433 |
| Lisäykset tytäryritysten hankintojen kautta | - | 2 |
| Käyttöomaisuusinvestoinnit | 49 | 35 |
| Päästöoikeuksien muutokset | 0 | -25 |
| Poistot ja arvonalentumiset | -30 | -22 |
| Vähennykset tytäryritysten myyntien kautta | -3 | - |
| Uudelleenryhmittelyt | 2 | 6 |
| Siirrot myytävänä oleviin omaisuuseriin | -35 | - |
| Muuntoerot ja muut muutokset | -33 | 13 |
| Kirjanpitoarvo kauden lopussa | 392 | 442 |
| Kirjanpitoarvoon sisältyvä liikearvo kauden lopussa | 275 | 309 |
| Muuntoerokirjausten vaikutus liikearvon määrään | -34 | 15 |
| milj. euroa | 31.12.2013 | 31.12.2012 |
|---|---|---|
| Kirjanpitoarvo kauden alussa | 16 497 | 15 234 |
| Lisäykset tytäryritysten hankintojen kautta | 10 | 0 |
| Käyttöomaisuusinvestoinnit | 1 235 | 1 523 |
| Ydinvoiman käytöstäpoistamiskulut | 45 | -1 |
| Vähennykset | -47 | -15 |
| Poistot ja arvonalentumiset | -710 | -642 |
| Vähennykset tytäryritysten myyntien kautta | -27 | -84 |
| Uudelleenryhmittelyt | -2 | -6 |
| Siirrot myytävänä oleviin omaisuuseriin | -1 081 | - |
| Muuntoerot ja muut muutokset | -719 | 488 |
| Kirjanpitoarvo kauden lopussa | 15 201 | 16 497 |
| milj. euroa | 31.12.2013 | 31.12.2012 |
|---|---|---|
| Kirjanpitoarvo kauden alussa | 1 979 | 2 014 |
| Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta | 105 | 23 |
| Hankinnat | 0 | 10 |
| Saadut osingot | -50 | -45 |
| Osakkuusyritysten muut laajan tuloksen erät | 45 | -56 |
| Muuntoerot ja muut muutokset | -109 | 33 |
| Myynnit | -65 | - |
| Kirjanpitoarvo kauden lopussa | 1 905 | 1 979 |
Fortumin osuus osakkuusyritysten tuloksesta vuonna 2013 oli 105 miljoonaa euroa (2012: 23), josta Hafslundin osuus oli 31 miljoonaa euroa (2012: -20), TGC-1 46 miljoonaa euroa (2012: 27) ja Gasum 8 miljoonaa euroa (2012: 15).
Fortumin laadintaperiaatteiden mukaisesti Hafslundin ja TGC-1:n tulos sisältyy Fortumin lukuihin edellisen neljänneksen julkaistujen lukujen perusteella, sillä tavallisesti viimeisin osavuosikatsaus ei ole vielä saatavilla.
Vuoden 2013 kolmannen neljänneksen aikana Power segmentti myi Fortumin 33%:n osuuden Infratek ASA:sta ja Distribution segmentti myi Fortumin 47.9%:n osuuden Härjeåns Kraft AB:stä.
Lisätietoja divestoinneista liitteestä 6 Yrityshankinnat ja -myynnit sekä myytävänä olevat omaisuuserät.
Vuonna 2013 Fortum sai osinkoa osakkuusyhtiöiltään yhteensä 50 miljoonaa euroa (2012: 45), josta Hafslundin osuus oli 21 miljoonaa euroa (2012: 22) ja Gasumin osuus oli 12 miljoonaa euroa (2012: 10).
| Tasearvo | Käypä arvo |
Tasearvo | Käypä arvo |
|
|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | 31.12.2013 | 31.12.2013 | 31.12.2012 | 31.12.2012 |
| Pitkäaikaiset lainasaamiset | 1 466 | 1 505 | 1 389 | 1 440 |
| Rahoitusleasingsaamiset | 2 | 4 | 3 | 5 |
| Pitkäaikaiset korolliset saamiset yhteensä 1) | 1 468 | 1 509 | 1 392 | 1 445 |
| Muut lyhytaikaiset korolliset saamiset | 1 | 1 | 1 | 1 |
| Yhteensä | 1 469 | 1 510 | 1 393 | 1 446 |
1) Tasearvo sisältää pitkäaikaisen saatavan lyhytaikaisen osuuden 5 miljoonaa euroa (vuoden 2012 lopussa: 8).
Pitkäaikaisiin lainasaamisiin sisältyy saamisia osakkuusyrityksiltä 1 415 miljoonaa euroa (vuoden 2012 lopussa: 1 332). Yhteensä 1 312 miljoonaa euroa (vuoden 2012 lopussa: 1 249) ovat ruotsalaisilta ydinvoima-osakkuusyrityksiltä OKG AB:lta ja Forsmark Kraftgrupp AB:lta. Näitä yhtiöitä rahoitetaan pääsääntöisesti osakaslainoilla osakkaiden omistusosuuksien suhteessa. Saamisten kasvu johtuu suunnitelman mukaisista investoinneista OKG AB:ssa ja Forsmark Kraftgrupp AB:ssa.
Pitkäaikaisiin lainasaamisiin sisältyy myös saamisia Teollisuuden Voima Oyj:ltä (TVO) yhteensä 85 miljoonaa euroa (vuoden 2012 lopussa: 58). TVO:n rakentamaa Olkiluoto 3 -ydinvoimalaa rahoitetaan ulkoisilla lainoilla, osakeanneilla ja osakaslainoilla TVO:n osakkeenomistajien välisten osakassopimusten perusteella. Maaliskuun 2009 lopussa TVO:n osakkeenomistajat antoivat 300 miljoonan euron etuoikeudeltaan huonomman osakaslainasitoumuksen TVO:lle. Sitoumus on käytettävissä vuoden 2015 loppuun asti. Fortumin osuus sitoumuksesta on korkeintaan 75 miljoonaa euroa, josta 25 miljoonaa euroa oli nostettu joulukuun 2013 loppuun mennessä. Maaliskuussa 2012 TVO:lle annettiin etuoikeudeltaan huonompi osakaslainasitoumus rahoittamaan Olkiluoto 4:n suunnittelua. Fortumin osuus tästä sitomuksesta on 72 miljoonaa euroa, josta 15 miljoonaa euroa on nostettu 2013 joulukuun loppuun mennessä. Kesäkuussa 2013 TVO:n osakkeenomistajat sitoutuivat Olkiluoto 3:n lisärahoittamiseen 300 miljoonan euron etuoikeudeltaan huonommalla osakaslainasitoumuksella. Sitoumus on käytettävissä vuoden 2018 loppuun asti. Fortumin osuus sitoumuksesta on korkeintaan 75 miljoonaa euroa. 2013 joulukuun loppuun mennessä tämän sitoumuksen puitteissa ei ole tehty nostoja.
| Korolliset velat | Tasearvo | Käypä arvo |
Tasearvo | Käypä arvo |
|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | 31.12.2013 | 31.12.2013 | 31.12.2012 | 31.12.2012 |
| Joukkovelkakirjalainat | 5 839 | 6 232 | 5 841 | 6 239 |
| Lainat rahoituslaitoksilta | 858 | 916 | 983 | 1 062 |
| Muut pitkäaikaiset korolliset velat 1) | 1 549 | 1 572 | 1 521 | 1 566 |
| Pitkäaikaiset korolliset velat yhteensä 2) | 8 246 | 8 720 | 8 345 | 8 867 |
| Yritystodistukset | 718 | 719 | 228 | 228 |
| Muut lyhytaikaiset korolliset velat | 154 | 154 | 204 | 204 |
| Lyhytaikaiset korolliset velat yhteensä | 872 | 873 | 432 | 432 |
| Yhteensä 3) | 9 118 | 9 593 | 8 777 | 9 299 |
1) Sisältää lainat Valtion ydinjätehuoltorahastolta ja Teollisuuden Voima Oyj:ltä 995 miljoonaa euroa (vuoden 2012 lopussa: 940), lainat suomalaisilta eläkelaitoksilta 198 miljoonaa euroa (vuoden 2012 lopussa: 228), rahoitusleasingvelat 23 miljoonaa euroa (vuoden 2012 lopussa: 25) ja muut lainat 333 miljoonaa euroa (vuoden 2012 lopussa: 328).
2) Tasearvot sisältävät pitkäaikaisen lainan lyhytaikaisen osuuden.
3) Tasearvot vuoden 2013 lopussa sisältävät 20 miljoonaa euroa (vuoden 2012 lopussa: 0) korollisia velkoja, jotka on esitetty taseen Myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvissä veloissa.
Fortum laski liikkeelle 13.3.2013 kaksi uutta viiden vuoden joukkovelkakirjalainaa Euro Medium Term Note (EMTN) -ohjelman puitteissa. Liikkeelle laskettujen joukkovelkakirjojen arvo oli yhteensä 3 150 miljoonaa Ruotsin kruunua (noin 376 miljoonaa euroa), joista 2 000 miljoonaa Ruotsin kruunua on sidottu vaihtuvaan korkoon ja 1 150 miljoonaa Ruotsin kruunua on sidottu 2,75 % kiinteään korkoon. Huhtikuussa Fortum lisäsi takaisinlainaustaan Valtion ydinjätehuoltorahastosta ja Teollisuuden Voimalta 55 miljoonalla eurolla yhteensä 995 miljoonaan euroon. Toisen neljänneksen aikana Fortum laski liikkeelle kolme uutta joukkovelkakirjalainaa: joista yksi joukkovelkakirjalaina 100 miljoonaa euroa kiinteällä 3,5 % korolla kolmeksikymmeneksi vuodeksi ja kaksi vaihtuvakorkoista 1 000 miljoonan Ruotsin kruunumääräistä (noin 231 miljoonaa euroa) joukkovelkakirjalainaa jotka erääntyvät vuosina 2018 ja 2023. Kesäkuussa Fortumin luottolimiitin määrä laskettiin 2,5 miljardia eurosta 2,0 miljardiin euroon. Luottolimiitin määrä on 2,0 miljardia heinäkuuhun 2016 ja 1,9 miljardia heinäkuuhun 2017. Kolmannen neljänneksen aikana OAO Fortum maksoi takaisin Venäjän ruplamääräisen 3 057 miljoonan velan (noin 72 miljoonaa euroa). Viimeisen neljänneksen aikana Fortum maksoi takaisin erääntyvän 500 miljoonan joukkovelkakirjalainan.
Lyhytaikainen rahoitus oli 872 miljoonaa euroa joulukuun 2013 lopussa (vuoden 2012 lopussa: 432). Korollinen velka lisääntyi neljännen neljänneksen aikana 126 miljoonaa euroa 8 992 miljoonasta eurosta 9 118 miljoonaan euroon.
Rahat ja pankkisaamiset kasvoivat 174 miljoonalla eurolla neljännen neljänneksen aikana 1 095 miljoonasta eurosta 1 269 miljoonaan euroon. OAO Fortumin rahat ja pankkisaamiset olivat kauden lopussa noin 113 (vuoden 2012 lopussa 128) miljoonaa euroa.
| milj. euroa | 31.12.2013 | 31.12.2012 |
|---|---|---|
| Taseeseen sisältyvät erät | ||
| Ydinvoimaan liittyvät varaukset | 744 | 678 |
| Osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta | 744 | 678 |
| Lainmukainen vastuu ja osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta | ||
| Ydinjätehuoltovastuu Suomen ydinenergialain mukaan | 1 059 | 996 |
| Rahastotavoite | 1 039 | 996 |
| Fortumin osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta | 1 005 | 956 |
Ydinenergialain mukaisesti Fortum tekee Työ- ja elinkeinoministeriölle esityksen Loviisan ydinvoimalaitoksen ydinjätehuoltovastuusta joka kolmas vuosi kesäkuun loppuun mennessä. Vastuun määrä perustuu kolmen vuoden välein päivitettävään tekniseen suunnitelmaan. Uutta teknistä suunnitelmaa vastaava kustannusarvio päivitettiin vuoden 2013 toisella neljänneksellä. Päivityksen mukaan käytetyn ydinpolttoaineen välivarastointiin ja loppusijoittamiseen sekä laitoksen käytöstäpoistoon liittyvien tulevien kustannusten odotetaan nousevan. Työ- ja elinkeinoministeriö päätti vastuun määrän vuoden 2013 loppuun mennessä.
Lain mukainen Työ- ja elinkeinoministeriön päätökseen perustuva vastuu 31.12.2013 oli 1 059 miljoonaa euroa. Taseeseen kirjattu ydinjätehuoltovaraus perustuu tulevaisuuden kustannuksia koskeviin kassavirtaennusteisiin, jotka pohjautuvat samoihin selvityksiin kuin lainmukainen vastuu. Ydinvoimavarauksen tasearvo, joka on laskettu IAS 37:n mukaisesti, on kasvanut uuden kustannusarvion seurauksena 66 miljoonalla eurolla vuoden 2012 lopun arvosta, ja oli 31.12.2013 yhteensä 744 miljoonaa euroa. Suurin syy lainmukaisen vastuun ja taseeseen kirjatun varauksen väliseen eroon on se, että lainmukaista vastuuta ei diskontata nykyarvoon.
Viranomaiset päättävät Fortumin rahastotavoitteen Valtion ydinjätehuoltorahastossa laillisen vastuun määrää päätettäessä vuosittain joulukuussa. Fortum suorittaa ydinjätehuoltomaksuja Valtion ydinjätehuoltorahastoon kyseisten päätösten mukaisesti. Nykyinen rahastotavoite perustuu joulukuun 2013 päätökseen ja on yhteensä 1 039 miljoonaa euroa. Suomen ydinenergialain mukaisesti Fortumilla on velvoite kattaa lainmukainen vastuunsa kokonaisuudessaan Valtion ydinjätehuoltorahaston kautta. Fortum on anonut lakiperusteista ydinjätehuoltorahaston maksujen jaksottamista kolmen tulevan vuoden ajalle laillisen vastuun kasvun myötä. Työ- ja elinkeinoministeri hyväksyi anomuksen joulukuussa 2013. Rahastossa on IFRS:n näkökulmasta 261 miljoonan euron ylijäämä, koska Fortumin osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta 31.12.2013 oli 1 005 miljoonaa euroa, kun taas rahasto-osuuden tasearvo vastaavalla hetkellä oli 744 miljoonaa euroa.
Päivitetyn kustannusarvion seurauksena Power-segmentin vertailukelpoiseen liikevoittoon kirjattiin toisella vuosineljänneksellä kertaluonteisesti +4 miljoonan euron vaikutus johtuen jo käytetyn ydinpolttoaineen alhaisemmista loppusijoituskustannuksista. Jo käytetyn ydinpolttoaineen kustannusten muutoksen vaikutus kirjataan aina välittömästi vertailukelpoiseen liikevoittoon.
Power-segmentin liikevoittoon vaikuttaa Fortumin laskentaperiaatteiden mukaisesti Valtion ydinjätehuoltorahaston kirjanpitokäsittelystä syntyvät erät, sillä Valtion ydinjätehuoltorahasto-osuuden tasearvo ei saa ylittää IFRS:n mukaisesti laskettua varauksen määrää taseessa. Niin kauan kuin ydinjätehuoltorahasto pysyy IFRS:n näkökulmasta ylirahoitettuna, kirjataan positiivinen vaikutus liikevoittoon, kun varaus kasvaa enemmän kuin nettomaksut ydinjätehuoltorahastoon. Negatiivinen kirjaus kirjataan liikevoittoon aina, kun nettomaksut ydinjätehuoltorahastoon ovat suuremmat kuin varauksen kasvu. Edellä mainittua kirjausta ei sisällytetä Fortumin vertailukelpoiseen liikevoittoon, katso 'muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät', liitetieto 4. Kirjauksen vaikutus Fortumin vuoden 2013 viimeisen neljänneksen tulokseen oli -4 miljoonaa euroa, kun vastaavasti viime vuoden vastaavana ajankohtana se oli -7 miljoonaa euroa. Kumulatiivinen vaikutus vuoden 2013 aikana oli +23 miljoonaa euroa, kun vastaavasti viime vuonna vaikutus oli -31 miljoonaa euroa.
Fortumilla on vähemmistöosuuksia suomalaisessa ja ruotsalaisissa ydinvoimaa tuottavissa osakkuusyrityksissä. Fortum on näiden yritysten osalta käsitellyt osuutensa ydinvoimaan liittyvien varojen ja velkojen vaikutuksista laadintaperiaatteidensa mukaisesti.
| Tuotantokapasiteettia koskeviin ehtoihin liittyvä varaus |
Muut varaukset | |||
|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | 31.12.2013 | 31.12.2012 | 31.12.2013 | 31.12.2012 |
| Varaukset kauden alussa | 178 | 180 | 36 | 29 |
| Käyttämättömien varausten purku | -48 | - | -9 | -2 |
| Varausten lisäys | - | - | 11 | 15 |
| Käytetyt varaukset | -24 | -23 | -14 | -7 |
| Diskonttauksen purkautuminen | 12 | 15 | - | |
| Kurssierot | -15 | 6 | -1 | 1 |
| Varaukset kauden lopussa | 103 | 178 | 23 | 36 |
| Lyhytaikaiset varaukset 1) | 20 | - | 3 | 7 |
| Pitkäaikaiset varaukset | 83 | 178 | 20 | 29 |
1) Sisältyy tase-erään ostovelat ja muu lyhytaikainen vieras pääoma
Fortumin Venäjällä käynnissä olevaan mittavaan investointiohjelmaan liittyy tulevaa tuotantokapasiteettia koskevia ehtoja. Ehtojen mukaan Fortumilta voidaan periä sakkomaksuja, mikäli investointiohjelman tuoman uuden tuotantokapasiteetin käyttöönotto merkittävästi lykkääntyy tai investointisopimuksen pääehdot eivät muulta osin täyty. Mahdollisia sakkoja varten tehdyn varauksen määrä arvioidaan uudelleen jokaisena tilinpäätöshetkenä. Uudelleenarviointi kattaa investointiohjelman mukaiset vielä keskeneräiset voimalaitokset ja näiden arvioidussa käyttöönottoajankohdassa sekä riskeissä tapahtuneet muutokset.
Vuoden 2013 aikana varausta purettiin tulokseen 48 miljoonaa euroa Nyagan 1 ja Nyagan 2 valmistumisen johdosta. Jäljellä oleva varaus oli 103 miljoonaa euroa vuoden 2013 lopussa (vuoden 2012 lopussa: 178), sisältäen 20 miljoonaa euroa vuonna 2014 maksettavia sakkoja Nyagan 2:n myöhästymiseen liittyen. Maksetut sakkomaksut vuoden 2013 aikana olivat 24 miljoonaa euroa (2012: 23). Diskonttauksesta johtuva varauksen kasvu vuoden 2013 aikana oli 12 miljoonaa euroa (2012: 15), joka on kirjattu muihin rahoituseriin.
| milj. euroa | 31.12.2013 | 31.12.2012 |
|---|---|---|
| Omasta puolesta annetut | ||
| Lainat | ||
| Pantit | 301 | 293 |
| Kiinteistökiinnitykset | 137 | 137 |
| Muut sitoumukset | ||
| Kiinteistökiinnitykset | 103 | 124 |
| Osakkuus- ja yhteisyritysten puolesta annetut | ||
| Pantit ja kiinteistökiinnitykset | 3 | 3 |
Valtion ydinjätehuoltorahaston osapuolilla on mahdollisuus ottaa lainaa rahastosta. Fortumilla on tätä lainaa varten vakuutena Kemijoki Oy:n osakkeita. Pantattuina olevien osakkeiden arvo 31.12.2013 oli 269 miljoonaa euroa (vuoden 2012 lopussa: 269).
Pantit -erään kuuluvat myös pankkitalletukset 12 miljoonaa euroa (2012: 4), jotka on annettu Nasdaq OMX Commodities Europen ja kansainvälisten ICE- ja EEX-pörssien kanssa käytävän sähkökaupan ja hiilidioksidipäästöoikeuksilla käytävän kaupan vakuudeksi.
Virolainen Fortum Tartu (Fortumin omistusosuus 60 %) on antanut kiinteistökiinnityksiä arvoltaan 96 miljoonaa euroa (vuoden 2012 lopussa: 96) lainan vakuudeksi. Fortumin eläkesäätiön myöntämän lainan vakuudeksi on annettu 41 miljoonan euron (vuoden 2012 lopussa: 41) kiinteistökiinnitykset.
Lisätietoja näihin kiinnityksiin liittyvistä korollisista veloista on liitetiedossa 14 Korollinen vieras pääoma ja rahat ja pankkisaamiset.
Fortum on antanut Valtion ydinjätehuoltorahastolle vakuudeksi suomalaisiin voimalaitoksiin liittyviä kiinteistökiinnityksiä arvoltaan 103 miljoonaa euroa joulukuun 2013 lopussa (vuoden 2012 lopussa: 124). Vakuudet on annettu turvaamaan kattamattomat lainmukaiset vastuut ja mahdolliset odottamattomat tapahtumat liittyen Loviisan ydinvoimalan käytöstäpoistosta ja ydinjätteen loppusijoituksesta aiheutuviin tuleviin kustannuksiin. Kiinnitysten arvo tarkistetaan vuosittain toisen neljänneksen aikana perustuen edellisvuoden vaihteessa päivitettyyn lainmukaiseen vastuuseen ja rahastotavoitteeseen.
| milj. euroa | 31.12.2013 | 31.12.2012 |
|---|---|---|
| Vuoden sisällä erääntyvät | 30 | 32 |
| Yli vuoden, mutta viiden vuoden sisällä erääntyvät | 60 | 73 |
| Yli viiden vuoden kuluttua erääntyvät | 154 | 176 |
| Yhteensä | 244 | 281 |
| milj. euroa | 31.12.2013 | 31.12.2012 |
|---|---|---|
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 759 | 1 168 |
| Aineettomat hyödykkeet | 6 | 4 |
| Yhteensä | 765 | 1 172 |
Investointisitoumukset ovat vähentyneet vuoden 2012 loppuun verrattuna. Sitoumusten pienentyminen johtuu pääosin OAO Fortumin investointiohjelman etenemisestä ja Liettuan Klaipedassa ja Latvian Jelgavassa yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotantolaitosten rakennusprojektien valmistumisesta, kuten myös Suomen automaattiset mittarilukijat - projektin edistymisen johdosta. Toisaalta Tukholmassa sijaitsevan yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotantolaitoksen rakennusprojektit ovat kasvattaneet investointisitoumuksia.
| milj. euroa | 31.12.2013 | 31.12.2012 |
|---|---|---|
| Omasta puolesta annetut | ||
| Muut vastuut | 78 | 67 |
| Osakkuus- ja yhteisyritysten puolesta annetut | ||
| Takaukset | 472 | 487 |
| Muut vastuut | 125 | 125 |
| Muiden puolesta annetut | ||
| Takaukset | 3 | 0 |
Osakkuus- ja yhteisyritysten puolesta annettavat vastuut liittyvät pääasiassa Fortumin ydinvoimaosakkuusyrityksille (Teollisuuden Voima Oyj, Forsmarks Kraftgrupp AB ja OKG AB) annettuihin takauksiin. Forsmarks Kraftgrupp AB:lle ja OKG AB:lle annettavien vastuiden määrä oli vuoden 2013 lopussa 3 696 miljoonaa Ruotsin kruunua (417 miljoonaa euroa) (vuoden 2012 lopussa: 431 miljoonaa euroa). Teollisuuden Voima Oyj:n puolesta annettu takaus rahastolle oli 40 miljoonaa euroa vuoden 2013 lopussa (vuoden 2012 lopussa: 39).
Ruotsin energiamarkkinaviranomainen (EI), joka säätelee ja valvoo jakeluverkkotariffeja Ruotsissa on julkistanut päätöksen koskien sallittuja tulorajoja vuosille 2012-2015. EI perustaa päätöksensa siirtymäsäännökseen, jonka mukaan vie 18 vuotta saavuttaa uuden mallin mukainen sallittu tuottoraja. EI:n päätöksestä on valitettu hallinto-oikeuteen yli 80 jakeluverkkoyhtiön toimesta, jossa on mukana myös Fortum Distribution AB. Peruste Fortum Distribution AB:n valitukselle on, että uusi laskentamalli ei ole yhteensopiva voimassaolevan lainsäädännön kanssa ja että EI on käyttänyt virheellistä laskentatapaa laskiessaan pääoman keskimääräistä kustannusta (WACC). Joulukuussa 2013 oikeus antoi jakeluyhtiöiden kantaa puoltavan päätöksen kaikkia merkittäviä osa-alueita koskien. EI on valittanut päätöksestä seuraavaan oikeusasteeseen, eli kamarioikeuteen ja yksityiskohtaisempi valitus tultaneen jättämään helmikuun 2014 loppuun mennessä. Asian käsittelyaikataulua kamarioikeudessa ei ole vielä päätetty.
Suomessa Korkein hallinto-oikeus antoi ratkaisunsa 23.12.2013 Fortum Sähkönsiirto Oy:n ja Fortum Espoo Distribution Oy:n tekemään valitukseen, joka koski viranomaisen määrittelemiä oman ja vieraan pääoman tuottotasoja vuosien 2009-2011 aikana. Valituksessaan yhtiöt esittivät, että taloudellisen taantuman vaikutuksesta johtuen viranomaisen määrittämät tuottotasot olivat liian matalat vuosina 2009- 2011. Ratkaisussaan korkein hallinto-oikeus katsoi, että vahvistettuja oman ja vieraan pääoman kustannustasoja ei pääsääntöisesti muuteta jälkikäteen, jolleivat olosuhteet ole olennaisesti muuttuneet. Ratkaisun perustelujen mukaan olosuhteet eivät olleet olennaisesti muuttuneet ja siten Fortum Sähkönsiirto Oy:n ja Fortum Espoo Distribution Oy:n valitus hylättiin.
Fortum Sähkönsiirto Oy:llä on lisäksi Korkeimman hallinto-oikeuden käsittelyssä erillinen valitus jossa Fortum Sähkönsiirto Oy on vaatinut vuoden 2011 poikkeuksellisten myrskykorjaus kustannusten erilliskäsittelyä valvontamallissa. Valituksessa haettu summa on 19 miljoonaa euroa. Asian ollessa kesken Korkeimmassa hallinto-oikeudessa Fortum Sähkönsiirto Oy:tä koskeva valvontapäätös vuosille 2008-2011 viivästyy.
Fortum on saanut vuosittain 2011 - 2013 joulukuussa Ruotsissa vuosien 2009 - 2011 tuloverotuksia koskevia jälkiverotuspäätöksiä. Veroviranomaisten käsityksen mukaan Fortumin pitäisi maksaa lisää tuloveroa vuosilta 2009-2011 ruotsalaisten tytäryhtiöiden välillä toteutettuun lainojen uudelleen kohdistamiseen vuosina 2004-2005 sekä vuosilta 2010 ja 2011 TGC 10:n (nykyään OAO Fortum) osakkeiden hankinnan rahoittamiseen liittyen vuonna 2008. Veroviranomaisten vaateet perustuvat vuonna 2009 toteutettuun verolainsäädännön muutokseen. Fortumin näkemyksen mukaan vaatimukset ovat perusteettomia ja Fortum on valittanut veroviranomaisten päätöksistä. Tilinpäätöksiin ei lainopillisten arvioiden jälkeen ole tehty jälkiverotuspäätöksistä verovarauksia.
Mikäli veroviranomaisten päätökset jäävät voimaan valitusprosessin jälkeen, vaikutus tilikauden voittoon olisi noin 425 miljoonaa Ruotsin kruunua (48 miljoonaa euroa) koskien vuotta 2009, 444 miljoonaa Ruotsin kruunua (50 miljoonaa euroa) koskien vuotta 2010 ja 532 miljoonaa Ruotsin kruunua (60 miljoonaa euroa) koskien vuotta 2011.
Tukholman hallinto-oikeus on tutkinut Fortumin valituksen koskien vuoden 2009 jälkiverotuspäätöstä ja 9. lokakuuta 2013 antamallaan päätöksellään hyväksynyt valituksen menettelyllisin syin ja kumonnut näin veroviranomaisten vuotta 2009 koskevan jälkiverotuspäätöksen. Veroviranomaiset ja Fortum ovat valittaneet päätöksestä. Fortum on tyytymätön veroviranomaisen korvattavaksi tuomittujen oikeudenkäyntikulujen määrään ja on vaatinut muutosta asiassa.
Fortum on saanut vuosien 2008 ja 2009 tuloveroja koskevan jälkiverotuspäätöksen Belgiassa. Veroviranomaiset ovat eri mieltä Fortum EIF NV:n verokohtelusta. Fortumin mielestä veroviranomaisten tulkinta ei perustu paikalliseen lainsäädäntöön. Tilinpäätökseen ei ole tehty varausta jälkiverotuspäätöksen johdosta. Mikäli veroviranomaisten päätöksestä tehtyä valitusta ei hyväksytä ja jälkiverotuspäätös jää voimaan, vaikutus tilikauden tulokseen olisi vuoden 2008 osalta noin 36 miljoonaa euroa ja vuoden 2009 osalta noin 27 miljoonaa euroa. Kyseessä oleva jälkiverot on jo maksettu. Mikäli valitus hyväksytään, Fortum tulee saamaan 7%:n koron kyseessä oleville summille.
Fortum on saanut Suomessa vuoden 2007 tuloveroa koskevan jälkiverotuspäätöksen siirtohinnoittelua koskevassa tarkastuksessa joulukuussa 2013. Veroviranomaisten mielestä Fortum Oyj tekee yksityiskohtaiset liiketoimintapäätökset kaikkien konserniyhtiöiden puolesta ja tästä syystä Fortumin belgialaiseen tytäryhtiöön Fortum Project Finance NV:hen tekemä pääomasijoitusta ei pidetä verotuksessa pääomasijoituksena, vaan tytäryhtiön käyttöön annettuina varoina. Veroviranomaisten mielestä Fortum Project Finance NV:n lainasaamisita saama korkotuotto tulisi verottaa Suomessa eikä Belgiassa. Belgian veroviranomaisten näkemyksen mukaan tulo verotetaan Belgiassa. Fortum katsoo vaateet perusteettomiksi niin perusteiltaan kuin lain tulkinnan näkökulmasta. Fortum valittaa päätöksestä Suomessa ja aloittaa EU:n sääntelemän virallisen välimiesmenettelyn Suomen ja Belgian välillä asiassa. Oikeudellisten analyysien perusteella asiasta ei ole tehty varausta tilinpäätöksessä. Mikäli veroviranomaisten päätöksestä tehtyä valitusta ei hyväksytä ja jälkiverotuspäätös jää voimaan, vaikutus tilikauden tulokseen olisi noin 136 miljoonaa euroa.
Lisäksi Fortumilla on meneillään verotarkastuksia mm. Suomessa, Belgiassa ja Venäjällä.
Suomessa Fortum on osakkaana maan viidennessä ydinvoimalaitosyksikössä, Olkiluoto 3:ssa (OL3), omistamiensa TVO-osakkeiden (Teollisuuden Voima Oyj) kautta. Fortumin 25 %:n omistusosuus vastaa noin 400 MW:n kapasiteettia. Olkiluoto 3-laitosyksikön rakennustyöt ovat pääosin valmiit ja pääkomponentit on asennettu paikoilleen. Olkiluoto 3 asennukset ja automaation suunnittelu jatkui. Laitostoimittajalta saatujen tietojen perusteella TVO arvioi, että laitosyksikkö saadaan säännölliseen sähköntuotantoon vasta vuonna 2016. Laitostoimittaja on vastuussa aikataulusta.
Joulukuussa 2008 OL3 laitostoimittaja AREVA-Siemens aloitti Kansainvälisen kauppakamarin sääntöjen mukaisen välimiesmenettelyn ja toimitti vaateen koskien OL3:n viivästymistä ja siitä aiheutuvia kustannuksia. Vuonna 2012 TVO jätti asiaa koskevan vastineen ja vastakanteen. Kanteen rahamääräinen arvio TVO:n kustannuksista ja menetyksistä on noin 1,8 miljardia euroa, johon sisältyy TVO:n tämänhetkinen varsinainen vaatimus ja arvio-osuus. Välimiesmenettely voi kestää useita vuosia ja TVO:n vaateen määrää vielä päivitetään. Laitostoimittaja päivitti vaatimustaan lokakuussa 2013. Päivitetty, vuoden 2011 kesäkuun loppuun ulottuva rahamääräinen vaatimus on kokonaisuudessaan noin 2,7 miljardia euroa yhdessä aiemman vaatimuksen kanssa. TVO on todennut laitostoimittajan vaateen perusteettomaksi, ja tutkii parhaillaan päivitettyä kannetta ja laatii siihen vastineen.
Edellä mainittujen oikeusprosessien lisäksi konsernin yhtiöt ovat asianosaisina eräissä konsernin liiketoimintaan ja verotukseen liittyvissä riita-asioissa. Johdon mukaan näillä asioilla ei kuitenkaan ole olennaista vaikutusta konsernin rahoitusasemaan.
Lähipiiriin kuuluvat osapuolet on esitetty Fortumin vuoden 2012 tilinpäätöksessä. Vuoden 2013 aikana ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia.
Suomen valtion omistusosuus Fortumin osakkeista vuoden 2013 lopussa oli 50,76 %. Vuoden 2013 aikana ei ole tapahtunut muutoksia osakemäärässä.
| milj. euroa | 2013 | 2012 |
|---|---|---|
| Myynnit | 66 | 123 |
| Korot lainasaamisista | 29 | 42 |
| Ostot | 646 | 679 |
Myynnit vuonna 2012 sisältää vaihto-omaisuuden myyntiä Turun Seudun Energiantuotanto (TSE) Oy:lle.
Lisätietoa Fortum Heat Naantali Oy:n osakkeiden myynnistä TSE:lle vuonna 2012 on esitetty liitetiedossa 6.
| milj. euroa | 31.12.2013 | 31.12.2012 |
|---|---|---|
| Pitkäaikaiset korolliset lainasaamiset | 1 452 | 1 370 |
| Myyntisaamiset | 22 | 15 |
| Muut saamiset | 25 | 16 |
| Pitkäaikaiset velat | 248 | 234 |
| Ostovelat | 12 | 23 |
| Muut velat | 2 | 7 |
Tilinpäätöspäivän jälkeen ei ole ollut merkittäviä tapahtumia.
| 24. Tunnuslukujen laskentakaavat | |||
|---|---|---|---|
| Käyttökate (EBITDA =Tulos ennen korkoja, veroja sekä poistoja ja arvonalentumisia) |
= | Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset | |
| Vertailukelpoinen käyttökate | = | Käyttökate - vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät - tuotantokapasiteettia koskeviin ehtoihin liittyvän varauksen purun nettovaikutus |
|
| Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät | = | Kertaluonteiset erät + muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät | |
| Vertailukelpoinen liikevoitto | = | Liikevoitto - kertaluonteiset erät - muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät | |
| Kertaluonteiset erät | = | Käyttöomaisuuden myyntivoitot ja tappiot | |
| Muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät | = | Sisältää ne tulevaisuuden kassavirtoja suojaavat rahoitusinstrumentit, joihin ei voida soveltaa IAS 39:n mukaisesti suojauslaskentaa sekä IFRIC tulkinnan nro 5 mukaisen vaikutuksen, joka aiheutuu siitä, että taseen saamisiin kirjattu Fortumin osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta ei voi ylittää vastaavaa velkaa. |
|
| Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta | = | Liiketoiminnan rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta | |
| Investoinnit käyttöomaisuuteen | = | Aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin tehdyt investoinnit mukaan lukien kunnossapito-, tuottavuus- ja kasvuinvestoinnit sekä lainsäädännön edellyttämät investoinnit. Investointeihin kuuluvat myös investointien rakennusaikana taseeseen aktivoidut korkokulut. Kunnossapitoinvestoinnit pidentävät olemassaolevan omaisuuserän vaikutusaikaa, ylläpitävät käytettävyyttä sekä/tai ylläpitävät luotettavuutta. Tuottavuusinvestoinnit parantavat olemassaolevan hyödykkeen tuottavuutta. Kasvuinvestointien tarkoitus on rakentaa uutta kapasiteettia ja/tai lisätä olemassaolevien liiketoimintojen asiakaskantaa. Lainsäädännön edellyttämät investoinnit tehdään tiettyinä ajankohtina lakien vaatimusten mukaan. |
|
| Bruttoinvestoinnit osakkeisiin | = | Investoinnit tytäryhtiöosakkeisiin, osakkuusyritysosakkeisiin ja muihin myytävissä oleviin sijoituksiin. Investoitujen tytäryhtiöosakkeiden hankintahintaan on lisätty hankittavan yhtiön nettovelka. |
|
| Oman pääoman tuotto, % | = | Kauden voitto | x 100 |
| Oma pääoma keskimäärin | |||
| Sijoitetun pääoman tuotto, % | = | Voitto ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut | |
| Sijoitettu pääoma keskimäärin | x 100 | ||
| Sidotun pääoman tuotto, % | = | Liikevoitto + osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta | |
| Sidottu pääoma keskimäärin | x 100 | ||
| Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto, % | = | Vertailukelpoinen liikevoitto + osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta (IAS 39 oikaistu sekä pois lukien merkittävimmät myyntivoitot ja -tappiot) |
x 100 |
| Vertailukelpoinen sidottu pääoma keskimäärin | |||
| Sijoitettu pääoma | = | Taseen loppusumma - korottomat velat - laskennallinen verovelka - varaukset | |
| Sidottu pääoma | = | Korottomat varat + Valtion ydinjätehuoltorahastoon liittyvät korolliset varat - korottomat velat - varaukset (korottomat varat ja velat eivät sisällä rahoitukseen, veroihin ja laskennallisiin veroihin liittyviä eriä sekä varoja ja velkoja, jotka syntyvät suojauslaskennan soveltamisedellytykset täyttävien johdannaissopimusten käypien arvojen muutoksista) |
| Vertailukelpoinen sidottu pääoma | = | Sidottu pääoma oikaistuna niillä korottomilla varoilla ja veloilla, jotka aiheutuvat niistä tulevaisuuden kassavirtaa suojaavista johdannaissopimuksista, joihin ei voida soveltaa IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa |
||
|---|---|---|---|---|
| Korolliset nettovelat | = | Korolliset velat - rahat ja pankkisaamiset | ||
| Velkaantumisaste, % | = | Korolliset nettovelat Oma pääoma |
x 100 | |
| Omavaraisuusaste, % | = | Oma pääoma sisältäen määräysvallattomat omistajat Taseen loppusumma |
x 100 | |
| Nettovelka/käyttökate | = | Korollinen nettovelka Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset |
||
| Vertailukelpoinen nettovelka/käyttökate | = | Korollinen nettovelka Vertailukelpoinen käyttökate |
||
| Korkokate | = | Liikevoitto Nettokorkokulut |
||
| Korkokate sisältäen aktivoitut vieraan pääoman menot |
= | Liikevoitto Nettokorkokulut - aktivoidut vieraan pääoman menot |
||
| Tulos/osake (EPS) | = | Kauden voitto - määräysvallattomat omistajat Osakkeiden keskimääräinen osakeantioikaistu lukumäärä tilikauden aikana |
||
| Oma pääoma/osake, euroa | = | Oma pääoma Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa |
||
| Edelliset 12 kk | = | Raportointihetkeä edeltävät 12 kuukautta |
| Sähkön kulutus | ||||
|---|---|---|---|---|
| TWh | IV/2013 | IV/2012 | 2013 | 2012 |
| Pohjoismaat | 103 | 109 | 386 | 391 |
| Venäjä | 273 | 284 | 1 026 | 1 037 |
| Tjumen | 23 | 22 | 87 | 83 |
| Tseljabinsk | 10 | 10 | 36 | 36 |
| Venäjän Uralin alue | 67 | 68 | 253 | 252 |
| IV/2013 | IV/2012 | 2013 | 2012 | |
|---|---|---|---|---|
| Sähkön spot-hinta Nord Pool -sähköpörssissä, euroa/MWh | 35,9 | 37,3 | 38,1 | 31,2 |
| Sähkön spot-hinta Suomessa, euroa/MWh | 39,9 | 40,8 | 41,2 | 36,6 |
| Sähkön spot-hinta Ruotsissa, SE3, Tukholma euroa/MWh | 37,5 | 37,5 | 39,4 | 32,3 |
| Sähkön spot-hinta Ruotsissa, SE2, Sundsvall euroa/MWh | 37,0 | 37,4 | 39,2 | 31,8 |
| Sähkön spot-hinta Venäjän, Euroopan ja Uralin alueilla, RUB/MWh 1) | 1 136 | 1 037 | 1 104 | 1 001 |
| Keskimääräinen kapasiteettihinta, tRUB/MW/kk | 326 | 254 | 276 | 227 |
| Sähkön spot-hinta Saksassa, euroa/MWh | 37,5 | 41,4 | 37,8 | 42,6 |
| Keskimääräinen kaasun rajahinta Uralin alueella, RUB/1000 m3 | 3 423 | 2 924 | 3 131 | 2 736 |
| Keskimääräinen kapasiteettihinta vanhalle kapasiteetille, tRUB/MW/kk 2) | 181 | 168 | 163 | 152 |
| Keskimääräinen kapasiteettihinta uudelle kapasiteetille, tRUB/MW/kk 2) | 635 | 627 | 576 | 539 |
| Sähkön spot-hinta (markkinahinta), Uralin alue, RUB/MWh 1) | 1 043 | 973 | 1 021 | 956 |
| CO2, (ETS EUA), euroa/tonni CO2 | 5 | 7 | 5 | 7 |
| Hiili (ICE Rotterdam), USD/tonni | 84 | 88 | 82 | 93 |
| Öljy (Brent Crude), USD/bbl | 109 | 110 | 109 | 112 |
1) Ilman kapasiteettitariffia.
2) Kapasiteettihinnat maksettu ainoastaan kunakin ajankohtana saatavilla olevalle kapasiteetille.
| Vesivarastot | ||
|---|---|---|
| TWh | 31.12.2013 | 31.12.2012 |
| Pohjoismaiset vesivarastot | 82 | 85 |
| Pohjoismaiset vesivarastot, pitkän ajan keskiarvo | 83 | 83 |
| Vienti / tuonti | ||||
|---|---|---|---|---|
| TWh (+ = tuonti, - = vienti Pohjoismaista) | IV/2013 | IV/2012 | 2013 | 2012 |
| Vienti / tuonti Pohjoismaiden ja Manner-Euroopan + Baltian välillä | -1 | -4 | -3 | -19 |
| Vienti / tuonti Pohjoismaiden ja Venäjän välillä | 1 | 2 | 5 | 5 |
| Vienti / tuonti Pohjoismaat, Yhteensä | 0 | -2 | -2 | -14 |
| Venäjän sähköreformi | ||||
|---|---|---|---|---|
| % | IV/2013 | IV/2012 | 2013 | 2012 |
| Osuus OAO Fortumin sähkön myynnistä vapautetulla sähkön hinnalla | 83 | 82 | 81 | 82 |
| Saavutetut sähkön myyntihinnat | ||||
|---|---|---|---|---|
| EUR/MWh | IV/2013 | IV/2012 | 2013 | 2012 |
| Sähkön tukkumyyntihinta Pohjoismaissa | 48,1 | 46,8 | 46,4 | 44,6 |
| OAO Fortumin saavuttama sähkönhinta | 33,3 | 30,9 | 32,1 | 30,6 |
| Sähköntuotanto | ||||
|---|---|---|---|---|
| TWh | IV/2013 | IV/2012 | 2013 | 2012 |
| Fortumin sähköntuotanto EU-maissa ja Norjassa | 11,6 | 15,2 | 48,7 | 53,9 |
| Fortumin sähköntuotanto Venäjällä | 5,5 | 5,1 | 20,0 | 19,2 |
| Yhteensä | 17,1 | 20,3 | 68,7 | 73,1 |
| Lämmöntuotanto | ||||
|---|---|---|---|---|
| TWh | IV/2013 | IV/2012 | 2013 | 2012 |
| Lämmöntuotanto EU-maissa ja Norjassa | 5,4 | 6,0 | 18,6 | 18,5 |
| Lämmöntuotanto Venäjällä | 8,0 | 8,7 | 24,2 | 24,8 |
| Yhteensä | 13,4 | 14,7 | 42,8 | 43,3 |
| Sähkötuotantokapasiteetti divisioonittain | ||
|---|---|---|
| MW | 31.12.2013 | 31.12.2012 |
| Power | 9 475 | 9 702 |
| Heat | 1 398 | 1 569 |
| Russia | 4 250 | 3 404 |
| Muut (aurinkovoima Intiassa) | 5 | - |
| Yhteensä | 15 128 | 14 675 |
| Lämmöntuotantokapasiteetti divisioonittain | ||
|---|---|---|
| MW | 31.12.2013 | 31.12.2012 |
| Power | 250 | 250 |
| Heat | 7 943 | 8 785 |
| Russia | 13 466 | 13 396 |
| Yhteensä | 21 659 | 22 431 |
| Sähköntuotanto lähteittäin Pohjoismaissa | ||||
|---|---|---|---|---|
| TWh | IV/2013 | IV/2012 | 2013 | 2012 |
| Vesivoima | 3,9 | 7,1 | 18,1 | 25,2 |
| Ydinvoima | 6,0 | 6,5 | 23,7 | 23,4 |
| Lämpövoima | 1,0 | 1,0 | 4,7 | 3,0 |
| Yhteensä | 10,9 | 14,6 | 46,5 | 51,6 |
| Sähköntuotanto lähteittäin Pohjoismaissa | ||||
|---|---|---|---|---|
| % | IV/2013 | IV/2012 | 2013 | 2012 |
| Vesivoima | 35 | 49 | 39 | 49 |
| Ydinvoima | 55 | 44 | 51 | 45 |
| Lämpövoima | 10 | 7 | 10 | 6 |
| Yhteensä | 100 | 100 | 100 | 100 |
| Sähkönmyynti | ||||
|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | IV/2013 | IV/2012 | 2013 | 2012 |
| Sähkönmyynti EU-maissa ja Norjassa | 605 | 784 | 2 519 | 2 700 |
| Sähkönmyynti Venäjällä | 214 | 207 | 822 | 713 |
| Yhteensä | 819 | 991 | 3 341 | 3 413 |
| Lämmönmyynti | ||||
|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | IV/2013 | IV/2012 | 2013 | 2012 |
| Lämmönmyynti EU-maissa ja Norjassa | 338 | 379 | 1 210 | 1 201 |
| Lämmönmyynti Venäjällä | 98 | 102 | 290 | 300 |
| Yhteensä | 436 | 481 | 1 500 | 1 501 |
| Sähkönmyynti alueittain | ||||
|---|---|---|---|---|
| TWh | IV/2013 | IV/2012 | 2013 | 2012 |
| Suomi | 5,4 | 6,0 | 23,4 | 21,6 |
| Ruotsi | 5,6 | 8,6 | 24,6 | 30,1 |
| Venäjä | 6,4 | 6,7 | 25,6 | 23,3 |
| Muut maat | 1,3 | 1,1 | 4,3 | 3,8 |
| Yhteensä | 18,7 | 22,4 | 77,9 | 78,8 |
Nord Poolissa tehdyt ostot ja myynnit on netotettu tunneittain konsernitasolla.
| Lämmönmyynti alueittain | ||||
|---|---|---|---|---|
| TWh | IV/2013 | IV/2012 | 2013 | 2012 |
| Venäjä | 7,8 | 8,6 | 24,1 | 26,4 |
| Suomi | 1,6 | 1,7 | 5,5 | 5,8 |
| Ruotsi | 2,4 | 2,9 | 8,2 | 8,5 |
| Puola | 1,3 | 1,5 | 4,1 | 4,3 |
| Muut maat1) | 0,8 | 0,9 | 3,1 | 2,9 |
| Yhteensä | 13,9 | 15,6 | 45,0 | 47,9 |
1) Sisältää Iso-Britannian, joka raportoidaan Power-divisioonan muu myynti -rivillä.
Building tools?
Free accounts include 100 API calls/year for testing.
Have a question? We'll get back to you promptly.