Fortum Oyj

Annual Report • Mar 2, 2023

Sisällysluettelo

Läpi Euroopan energiakriisin – keskeisten ratkaisujen vuosi	3
Toimitusjohtaja Markus Rauramon kommentti	5
Uniperin divestointi	7
Lopetettuja toimintoja koskeva IFRS-oikaisu	7
Fortumin Venäjän toimintoja koskevat lisätiedot, vaihtoehtoiset tunnusluvut	8
Solidiumin siltarahoituslaina Fortumille ja Solidiumille suunnattu maksuton osakeanti	8
Taloudellinen tulos	9
Taloudellinen asema ja rahavirta	11
Segmenttikatsaukset	14
Investoinnit käyttöomaisuuteen ja osakkeisiin sekä käyttöomaisuuden ja osakkeiden myynnit	23
Toiminta- ja sääntely-ympäristö	24
Avaintekijät ja riskit	27
Fortum Venäjällä	29
Näkymät	30
Kestävä kehitys	31
Oikeudenkäynnit	35
Osakkeet ja osakepääoma	35
Konsernin henkilöstö	36
Muutokset konsernin johdossa	36
Varsinainen yhtiökokous 2022	36
Ylimääräinen yhtiökokous 2022	38
Muita neljännen neljänneksen merkittäviä tapahtumia	38
Katsauskauden jälkeiset tapahtumat	38
Osingonjakoehdotus	39
Varsinainen yhtiökokous 2023	40
Lisätietoja	40

Tilinpäätöstiedotteen taulukot

Lyhennetty konsernin tuloslaskelma	42
Lyhennetty konsernin laaja tuloslaskelma	43
Lyhennetty konsernin tase	44
Lyhennetty laskelma konsernin oman pääoman muutoksista	45
Lyhennetty konsernin rahavirtalaskelma	47
Rahoitusnettovelan muutokset	49
Pääomariskien hallinta	49
Tunnuslukuja	51
Konsernin lyhennetyn osavuosikatsauksen liitetiedot	53
Tunnuslukujen laskentakaavat ja täsmäytykset	87
Markkinatilanne ja saavutetut sähkön tukkumyyntihinnat	94
Fortumin tuotanto- ja myyntivolyymit	95

Tässä tilinpäätöstiedotteessa esitetyt taloudelliset tulokset sisältävät Fortum-konsernin jatkuvat toiminnot. Unipersegmentti on luokiteltu lopetetuksi toiminnoksi vuosineljänneksen ja koko katsauskauden taulukoissa, joissa on tietoa vertailukausilta. Tämän vuoksi jatkuvat toiminnot ja lopetetut toiminnot esitetään erikseen Fortum-konsernille. Vuoden 2021 vertailukauden tiedot sekä vuoden 2022 ensimmäisen ja toisen neljänneksen tiedot on oikaistu vastaavasti ja esitetty 6.10.2022 julkaistussa pörssitiedotteessa. Lisätietoa on liitteissä 1 ja 6.

Sulkeissa esitetyt luvut viittaavat vertailukauteen eli edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon, ellei toisin mainita.

Läpi Euroopan energiakriisin – keskeisten ratkaisujen vuosi

Loka–joulukuu 2022, jatkuvat toiminnot

• • Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) oli 895 (673) miljoonaa euroa.
• Vertailukelpoinen liikevoitto oli 744 (519) miljoonaa euroa.
• Liikevoitto oli -653 (547) miljoonaa euroa. Merkittävimmät liikevaihtoon vaikuttaneet tekijät olivat arvonalentumiset sekä muutokset suojauslaskennan ulkopuolisten johdannaisten käyvässä arvossa.
• Vertailukelpoinen osakekohtainen tulos oli 0,24 (0,41) euroa. Vertailukelpoinen osakekohtainen tulos ilman Venäjää oli 0,42 (0,34) euroa.
• Osakekohtainen tulos oli -0,68 (0,47) euroa.
• Liiketoiminnan rahavirta oli 607 (87) miljoonaa euroa.
• Fortumin ylimääräinen yhtiökokous päätti 23.11. suunnatusta maksuttomasta osakeannista Suomen valtion sijoitusyhtiö Solidium Oy:lle osana 2,35 miljardin euron siltarahoituslainan ehtoja.
• 21.12. Uniper-kauppa saatiin päätökseen ja Fortum sai vastikkeena Uniper-osakekaupasta noin 0,5 miljardia euroa, Uniper maksoi takaisin Fortumin myöntämän 4,0 miljardin euron osakaslainan, ja Fortumin Uniperille myöntämästä 4,0 miljardin euron emoyhtiötakauksesta vapautui 3,0 miljardia euroa. Saksan hallituksen kanssa allekirjoitetun sopimuksen myötä Uniperin konsolidointi päättyi vuoden kolmannella neljänneksellä, ja se luokiteltiin lopetetuksi toiminnoksi.
• Russia-segmenttiin liittyviä arvonalentumisia (ennen veroja) kirjattiin lisää noin 990 miljoonaa euroa.

Tammi–joulukuu 2022, jatkuvat toiminnot

• Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) oli 2 436 (2 016) miljoonaa euroa.
• Vertailukelpoinen liikevoitto oli 1 871 (1 429) miljoonaa euroa.
• Liikevoitto oli 1 277 (4 325) miljoonaa euroa. Merkittävimmät liikevoittoon vaikuttaneet tekijät olivat suojauslaskennan ulkopuolisten johdannaisten käyvän arvon muutokset, Russia-segmenttiin liittyvät arvonalentumiset ja verottomat myyntivoitot. Vertailukaudella vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin sisältyi 2,68 miljardia euroa verottomia myyntivoittoja.
• Vertailukelpoinen osakekohtainen tulos oli 1,74 (1,23) euroa. Vertailukelpoinen osakekohtainen tulos ilman Venäjää oli 1,21 (0,96) euroa.
• Osakekohtainen tulos oli 1,14 euroa (4,49) euroa. Fortumin osakekohtainen tulos lopetetut toiminnot mukaan lukien oli -2,72 (0,83) euroa.
• Liiketoiminnan rahavirta oli 2 104 (1 119) miljoonaa euroa.
• Fortum sai 19.5. päätökseen 50 prosentin omistusosuutensa myynnin Fortum Oslo Varme AS:stä. Kaupan kokonaisarvo on noin 1 miljardia euroa. Sopimus allekirjoitettiin 22.3.
• Fortum, Uniper ja Saksan hallitus sopivat 22.7. kattavasta vakautuspaketista taloudellisen avun antamiseksi Uniperille. Se korvattiin, kun Fortum, Uniper ja Saksan hallitus allekirjoittivat 21.9. lopullisen sopimuksen, jonka mukaan Fortum myi koko omistuksensa Uniperissa.
• Uniperin konsolidointi päättyi, ja se luokiteltiin lopetettuihin toimintoihin kolmannella neljänneksellä. Uniperin myynti saatiin päätökseen 21.12.
• Russia-segmenttiin liittyviä arvonalentumisia (ennen veroja) kirjattiin noin 1,7 miljardia euroa.
• Koska Fortumin poistuminen Venäjältä ja liiketoimintojen myyntiprosessi ovat käynnissä, uusia vaihtoehtoisia tunnuslukuja otetaan käyttöön jatkuvissa toiminnoissa ilman Venäjää. Esimerkiksi vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) jatkuvissa toiminnoissa ilman Venäjää oli 2 025 (1 612) miljoonaa euroa, vertailukelpoinen liikevoitto ilman Venäjää oli 1 611 (1 167) miljoonaa euroa ja rahoitusnettovelka/vertailukelpoinen käyttökate ilman Venäjää oli 0,6.
• Fortumin hallitus esittää, että osinkoa jaetaan 0,91 (1,14) euroa osaketta kohden ja että osinko maksetaan kahdessa erässä.

Yhteenveto näkymistä

• Generation-segmentin suojaukset pohjoismaiselle tuotannolle: vuodeksi 2023 noin 75 % hintaan 58 euroa/MWh ja vuodeksi 2024 noin 45 % hintaan 42 euroa/MWh.
• Investointien ilman yritysostoja arvioidaan olevan noin 700 miljoonaa euroa vuonna 2023 (ilman Russiasegmenttiä). Arvio sisältää vuosittaiset kunnossapitoinvestoinnit.
• Fortum päivittää verotusta koskevan ohjeistuksensa ottamalla huomioon Suomen energia-alaa koskevan väliaikaisen windfall-verolain. Suomen eduskunta hyväksyi sähköalan väliaikaista voittoveroa koskevan lainsäädännön 27.2.2023. Vero kannetaan vuoden 2024 aikana.
• Fortumin hallitus hyväksyi uuden strategian maaliskuun 2023 alussa. Strategia sisältää uudet taloudelliset ja kestävän kehityksen tavoitteet. Samassa yhteydessä Fortum julkistaa uuden liiketoimintarakenteensa, toimintamallinsa ja konsernin johtoryhmän jäsenet. Lisätietoja on erillisessä pörssitiedotteessa "Fortum uudistaa strategiansa puhtaan energiasiirtymän vauhdittamiseksi – uudet taloudelliset tavoitteet ja osinkopolitiikka sekä tiukemmat ympäristötavoitteet". Tiivistelmä Fortumin uudesta strategiasta on tämän tilinpäätöstiedotteen kappaleessa "Katsauskauden jälkeiset tapahtumat".

Tunnuslukuja, jatkuvat toiminnot

		IV/2021		2021
milj. euroa	IV/2022	oikaistu	2022	oikaistu
Raportoitu
Liikevaihto	2 736	2 171	8 804	6 422
Liikevoitto	-653	547	1 277	4 325
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	-295	21	-629	168
Kauden voitto	-611	428	1 011	4 008
Kauden voitto (määräysvallattomien omistajien osuuden jälkeen)	-608	417	1 011	3 985
Tulos/osake, euroa	-0,68	0,47	1,14	4,49
Liiketoiminnan rahavirta	607	87	2 104	1 119
		IV/2021		2021
milj. euroa	IV/2022	oikaistu	2022	oikaistu
Vertailukelpoinen
Käyttökate (EBITDA)	895	673	2 436	2 016
Liikevoitto	744	519	1 871	1 429
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	-53	-4	-11	104
Kauden voitto (määräysvallattomien omistajien osuuden jälkeen)	216	361	1 550	1 091
Tulos/osake, euroa	0,24	0,41	1,74	1,23

Tunnuslukuja, jatkuvat toiminnot ilman Venäjää

Fortum valmistautuu poistumaan hallitusti Venäjän markkinoilta. Ensisijaisena vaihtoehtona on yhtiön Venäjän toimintojen mahdollinen myynti. Vuoden 2022 neljännellä neljänneksellä Fortum otti käyttöön uusia vaihtoehtoisia tunnuslukuja, joiden tarkoituksena on antaa taloudellisia lisätietoja ilman Fortumin Venäjän toimintoja (liite 1).

		IV/2021		2021
milj. euroa tai kuten merkitty	IV/2022	oikaistu	2022	oikaistu
Vertailukelpoinen
Käyttökate (EBITDA)	774	555	2 025	1 612
Liikevoitto	669	440	1 611	1 167
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	-68	-10	-40	42
Kauden voitto (määräysvallattomien omistajien osuuden
jälkeen)	370	302	1 076	851
Tulos/osake, euroa	0,42	0,34	1,21	0,96
Taloudellinen asema
Rahoitusnettovelka/vertailukelpoinen käyttökate			0,6	N/A

Tunnuslukuja, jatkuvat ja lopetetut toiminnot (yhteensä)

		IV/2021		2021
milj. euroa	IV/2022	oikaistu	2022	oikaistu
Raportoitu
Kauden voitto (määräysvallattomien omistajien osuuden jälkeen)	-608	842	-2 416	739
Tulos/osake, euroa	-0,68	0,95	-2,72	0,83
Liiketoiminnan rahavirta	607	1 576	-8 767	4 970
Vertailukelpoinen
Kauden voitto (määräysvallattomien omistajien osuuden jälkeen)	216	693	-988	1 778
Tulos/osake, euroa	0,24	0,78	-1,11	2,00
milj. euroa tai kuten merkitty			31.12.2022	31.12.2021
Taloudellinen asema
Rahoitusnettovelka kauden lopussa			1 084	789
Oikaistu nettovelka kauden lopussa			1 117	3 227
Rahoitusnettovelka/vertailukelpoinen käyttökate, jatkuvat toiminnot			0,4	N/A
Rahoitusnettovelka/vertailukelpoinen käyttökate, yhteensä			N/A	0,2

Toimitusjohtaja Markus Rauramo:

"Vuosi 2022 Fortumissa käynnistyi Uniperin likviditeettihaasteiden selvittelyllä. Tunnelma markkinoilla oli hyvin hermostunut kaasun hinnan nopean nousun ja voimakkaan heilunnan vuoksi, ja se nosti Uniperin vakuusvaatimukset ennennäkemättömälle tasolle. Helmikuussa Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Siitä lähtien vuotta leimasivat sodan järkyttävät vaikutukset ja Euroopan täysimittainen energiakriisi, joka muutti toimintaympäristömme pysyvästi.

Ryhdyimme Fortumissa ratkomaan ongelmia yksi kerrallaan. Ensimmäiseksi päätimme, että uusia investointihankkeita Venäjällä ei käynnistetä, eikä venäläisille tytäryhtiöillemme myönnetä uutta rahoitusta. Toukokuussa teimme päätöksen valmistella hallittua poistumista Venäjän markkinoilta. Liiketoimintojen myyntiprosessi on edistynyt, mutta kesken, sillä merkittävät yritysjärjestelyt energiasektorilla edellyttävät Venäjän hallituksen komission ja presidentin hyväksyntää. Hallinnollisesti olemme erottaneet Venäjän toiminnot muusta konsernista, varmistaen samalla että sovellettavia lakeja ja säännöksiä, pakotteet mukaan lukien, noudatetaan. Vuoden lopussa teimme uuden, noin 990 miljoonan euron alaskirjauksen Venäjän toimintoihin liittyen. Koko vuodelta ne ovat yhteensä noin 1,7 miljardia euroa.

Myllerryksiin päättyi myös viisivuotinen matkamme Uniperin kanssa. Energiakriisi kärjistyi kesällä, kun Venäjä päätti katkaista kaasun viennin Saksaan ja useimpiin Euroopan maihin. Tämä aiheutti mittavia tappioita kaasun tuontia ja välitystä harjoittaville yhtiöille. Vaikutukset kohdistuivat erityisen voimakkaasti Uniperiin, joka oli Saksan suurin venäläisen kaasun tuoja ja siksi Uniperin pelastamiseksi tarvittiin pitkäaikainen ratkaisu. Syyskuussa pääsimme sopimukseen Fortumin koko Uniper-omistuksen myynnistä Saksan valtiolle ja kaupat vietiin päätökseen joulukuun lopussa. Fortumin kokonaistappio Uniper-investoinnista on hieman alle 6 miljardia euroa ennen veroja. Tämä lopputulos ei selvästikään ollut se, jota halusimme tai jonka eteen työskentelimme viime vuodet, mutta se oli välttämätön ja antaa Fortumille mahdollisuuden uuteen alkuun.

Geopoliittiset jännitteet ja kaasun toimitusrajoitukset nostivat myös sähkön johdannaishinnat erittäin korkealle. Fortum suojaa sähkönmyyntiään Nasdaq Commodities -pörssissä, missä nopeasti nousseet ja korkeat futuurihinnat johtivat ennennäkemättömän suuriin vakuusvaatimuksiin. Tämä aiheutti paineita Fortumin likviditeetille. Syyskuussa Fortum sopi Suomen valtion kanssa likviditeetin hallintaan tarkoitetusta 2,35 miljardin euron siltarahoituksesta siltä varalta, että sähkönhinnat nousevat edelleen talvikaudella. Osana lainajärjestelyn ehtoja Fortumin ylimääräinen yhtiökokous päätti marraskuussa suunnatusta maksuttomasta osakeannista (1 % liikkeeseen lasketuista osakkeista) Suomen valtion sijoitusyhtiö Solidiumille. Olen kiitollinen siitä, että saimme apua Suomen hallitukselta. Myös muut EU-maat tukivat merkittävästi energiayhtiöiden likviditeettiä nousseiden vakuusvaatimusten vuoksi.

Kesän lopun tiukasta tilanteesta huolimatta likviditeettimme on riittänyt. Vuoden lopussa taloudellinen tilanteemme oli vakaa, kun Uniper maksoi takaisin 4 miljardin euron osakaslainansa ja saimme 0,5 miljardin euron myyntitulon Uniperosakkeittemme myynnistä. Vuonna 2023 uudelleenrahoitus on meille ensisijaisen tärkeää, ja aiomme palata joukkovelkakirjalainamarkkinoille, jotta voimme palauttaa taloudellisen joustavuutemme. Vahva talouskuri ohjaa päätöksiämme ja toimenpiteitämme.

Myös sääntely-ympäristö muuttui nopeasti vuonna 2022. EU:n toimielimet keskittyivät viimeistelemään laajaa Fit for 55 -lainsäädäntöpakettia, jonka keskeisin osa oli EU:n päästökauppajärjestelmän (ETS) uudistus. Tavoitteena on myös hakea ratkaisua energiakriisiin ottamalla käyttöön esimerkiksi hätätoimia koskeva asetus, jonka avulla voidaan puuttua energian korkeisiin hintoihin. Vaarana on, että jäsenvaltioiden toimenpiteet ovat koordinoimattomia, toisiinsa nähden hyvin erilaisia ja johtavat kilpailukyvyn vääristymiseen. Esimerkiksi Suomessa otetaan käyttöön kansallinen windfall-vero, kun taas Ruotsissa toteutetaan tuottokatto EU-asetuksen mukaisesti.

Lisäksi EU:n komissio julkaisi REPowerEU-suunnitelman reaktiona Venäjän hyökkäykseen Ukrainaa vastaan. Siinä todetaan, että EU aikoo luopua asteittain riippuvuudestaan venäläisistä fossiilisista polttoaineista, ja linjaa toimenpiteitä tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

Vaikka kriisitoimet ovat epäilemättä välttämättömiä, on myös erittäin tärkeää, että ne ovat väliaikaisia ja erillisiä sähkömarkkinamallin rakenteellisesta uudistuksesta, joka on käynnistynyt EU:ssa. On tärkeää, että sääntelyympäristö on selkeä, ennustettava ja luotettava, jotta energia-alan muutosta edistävät investoinnit voidaan turvata pidemmällä aikavälillä.

Haluaisin sanoa, että myllerrys toimintaympäristössä on päättynyt ja olemme palaamassa normaaliin aikaan. Valitettavasti energiakriisi ei kuitenkaan ole vielä ohi ja yleinen epävarmuus leimaa lähiajan näkymiä. Taloustieteilijät ennustavat, että maailmanlaajuinen kasvu hidastuu kohonneen inflaation, korkojen nousun, investointien supistumisen sekä Ukrainan sodan aiheuttamien moniulotteisten häiriövaikutusten seurauksena. Eurooppa on erittäin riippuvainen tuontienergiasta, ja siksi korkeiden hintojen ja toimitusongelmien jatkuminen on todennäköistä. Lisäksi meidän on varauduttava hyödykemarkkinoiden voimakkaaseen heiluntaan ja sumeaan näkymään johdannaismarkkinoiden alhaisen likviditeetin vuoksi.

Liiketoimintaympäristömme muuttui dramaattisesti kuluneen vuoden aikana, ja pohjautuen nykyisiin realiteetteihin olemme viime kuukaudet työstäneet uutta strategiaa, joka määrittää suuntamme tulevaisuudessa. Vastuullisuus on keskeisesti strategiamme ytimessä, kun toteutamme uudistettua toimintamme perustaa: energiamme rakentaa maailmaa, jossa ihmiset, yritykset ja luonto menestyvät yhdessä. Uudet taloudelliset tavoitteemme ohjaavat investointipäätöksiämme ja liiketoimintamme painopistealueita tästä eteenpäin: toimitamme luotettavaa puhdasta energiaa ja edistämme teollisuuden dekarbonisaatiota auttamalla asiakkaitamme vähentämään hiilidioksidipäästöjään.

Viimeisin esimerkki uuden strategiamme toteuttamisesta on Suomen hallituksen päätös myöntää uusi käyttölupa Fortumin Loviisan ydinvoimalaitoksen molemmille yksikölle vuoden 2050 loppuun saakka. Tämä vahvistaa asemaamme luotettavan ja vakaan kapasiteetin ja sähkön toimittajana. Molemmat ovat ratkaisevan tärkeitä energiajärjestelmän tasapainon ylläpitämisessä ja mahdollistavat teollisuuden hiilidioksidipäästöjen vähentämisen. Tuotannon jatkuminen Loviisassa on myös investointi puhtaaseen energiaan, jota suomalainen yhteiskunta tarvitsee saavuttaakseen kunnianhimoiset ilmastotavoitteensa.

Vuoden 2022 tuloksessamme keskeisessä asemassa oli Generation-segmentimme hyvä suorituskyky. Generation hyötyi korkeista hinnoista Pohjoismaissa ja onnistui erinomaisesti myös tuotannon optimoinnissa. Neljännellä vuosineljänneksellä segmentin vertailukelpoinen liikevoitto oli erittäin vahva, vaikka vesivoiman tuotantomäärien lasku heikensi sitä jonkin verran.

Fortumin jatkuvien toimintojen vuoden 2022 vakaan tuloksen perusteella Fortumin hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että osinkoa maksetaan 0,91 euroa osakkeelta.

Voimalaitoksemme ovat toimineet luotettavasti ja tehokkaasti koko energiakriisin ajan ja tuottaneet sähköä ja lämpöä ihmisille ja teollisuudelle silloin, kun sitä eniten tarvitaan. Olemme myös vahvistaneet asiakaspalveluamme, jotta voimme auttaa asiakkaitamme hallitsemaan energiakriisin vaikutuksia paremmin. Haluankin kiittää kaikkia työntekijöitämme heidän sitoutumisestaan ja kovasta työstään sekä asiakkaitamme tämän äärimmäisen kovan vuoden aikana."

Uniperin divestointi

Fortum sai 21.12.2022 päätökseen Uniper SE -omistuksensa myynnin Saksan valtiolle. Vakautuspaketin lopulliset sopimukset Fortumin, Saksan hallituksen ja Uniperin välillä allekirjoitettiin 19.12.2022. Vakautuspaketin päätökseen saattamiselle saatiin kaikki tarvittavat viranomaishyväksynnät, myös Euroopan komission valtionapua koskeva lupa.

Fortum, Saksan hallitus ja Uniper allekirjoittivat 21.9.2022 uuden periaatesopimuksen pitkäaikaisesta ratkaisusta, joka mahdollisti Saksan valtiolle Uniperin haltuunoton. Tämä lopullinen Uniperin periaatesopimus korvasi samojen osapuolten heinäkuussa 2022 allekirjoittaman alkuperäisen vakautuspaketin. Heinäkuusta lähtien Euroopan energiakriisi on syventynyt ja aiemmin sovitut vakautustoimenpiteet ovat osoittautuneet riittämättömiksi vakavassa tilanteessa ja vaikeiksi toteuttaa. Uniperille oli 21.9.2022 mennessä kertynyt miljardeja euroja kaasuliiketoimintaan liittyviä tappioita, eikä Uniper olisi enää pystynyt yksityisessä omistuksessa olevana yhtiönä jatkamaan tehtäväänsä kriittisenä toimitusvarmuuden tarjoajana Saksassa.

Uniperin ylimääräinen yhtiökokous pidettiin 19.12.2022. Ylimääräinen yhtiökokous päätti Uniperin osakepääoman korotuksesta, ja Saksan valtio merkitsi kaikki uudet liikkeelle lasketut osakkeet 1,70 eurolla osaketta kohden. Osakepääoman korotuksen jälkeen Saksan valtio osti kaikki Fortumin omistuksessa olleet Uniperin osakkeet (yhteensä noin 293 miljoonaa osaketta) noin 0,5 miljardilla eurolla eli 1,70 eurolla osaketta kohden. Lisäksi Uniper maksoi takaisin Fortumin myöntämän 4,0 miljardin euron osakaslainan. Fortumin Uniperille myöntämästä 4,0 miljardin euron emoyhtiötakauksesta yhteensä 3,0 miljardia euroa vapautui vuoden 2022 loppuun mennessä. Loput noin 1,0 miljardia euroa vapautuvat viimeistään kesäkuun 2023 lopussa, ja niillä on Saksan valtion täysimääräinen vastatakaus (indemnity).

Lisäksi osana allekirjoitettua pakettia Fortumilla on ensisijainen oikeus tehdä ostotarjous vuoden 2026 loppuun saakka, jos Uniper aikoo myydä vesivoima- ja ydinvoimaliiketoimintansa Ruotsissa osittain tai kokonaan.

Määräysvallan siirryttyä Saksan valtiolle Fortumin edustajat jättivät tehtävänsä Uniperin hallintoneuvostossa. Fortumia ovat edustaneet toimitusjohtaja ja Uniperin hallintoneuvoston puheenjohtaja Markus Rauramo, talousjohtaja ja Uniperin hallintoneuvoston varapuheenjohtaja Bernhard Günther sekä konsernin lakiasianjohtaja Nora Steiner-Forsberg ja CEO Officen johtaja Esa Hyvärinen.

Vuonna 2017 Fortumista tuli Uniperin pääosakas 46,65 %:n omistusosuudella. Vuonna 2019 Fortumista tuli Uniperin enemmistöomistaja, jonka osakeomistus Uniperissa nousi lopulta noin 80 %:iin.

Uniperin osakkeet omistavan Fortum-yhtiön kokonaistappio Uniper-investoinnista ennen veroja on hieman alle 6 miljardia euroa, joka muodostuu Uniperin osakkeisiin nettona sijoitetusta noin 7,2 miljardista eurosta, 0,5 miljardin euron saatavasta kauppahinnasta ja noin 0,9 miljardin euron Fortumin Uniper-omistuksen aikana saamista osingoista.

Lopetettuja toimintoja koskeva IFRS-oikaisu

Fortum, Saksan hallitus ja Uniper allekirjoittivat 21.9.2022 periaatesopimuksen, jonka mukaan Fortum myi koko Uniper-omistuksensa Saksan valtiolle joulukuussa 2022. Sopimuksen myötä Fortum menetti määräysvallan Uniperissa, ja Uniperin konsolidointi päättyi vuoden 2022 kolmannella neljänneksellä. Myydyt liiketoiminnot sisälsivät Fortumin Uniper-segmentin kaikki toiminnot.

Myytävänä olevia pitkäaikaisia omaisuuseriä ja lopetettuja toimintoja koskevan IFRS 5 -standardin mukaisesti Unipersegmenttiä käsitellään lopetettuina toimintoina tässä tilinpäätöstiedotteessa. Vuoden 2022 kolmannella neljänneksellä Fortum oikaisi vertailukelpoisuuden vuoksi vuoden 2021 ja vuoden 2022 ensimmäisen ja toisen neljänneksen konsernituloslaskelmaa, konsernin muuta laajaa tuloslaskelmaa, konsernin rahavirtalaskelmaa ja joitakin tunnuslukuja. Konsernin segmenttitiedoissa Uniper-segmentti luokiteltiin lopetetuiksi toiminnoiksi ja Generationsegmentin lukuja oikaistiin niin, että Fortumin omistus ruotsalaisessa ydinvoimalayhtiössä OKG AB:ssä raportoidaan osakkuusyhtiönä suhteellisen osuuden raportoinnin sijaan.

Tämän tilinpäätöstiedotteen taloudelliset tiedot koskevat Fortum-konsernin jatkuvia toimintoja.

Fortumin Venäjän toimintoja koskevat lisätiedot, vaihtoehtoiset tunnusluvut

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja päätös käyttää energiaa aseena muuttivat perusteellisesti geopoliittisen tilanteen ja Fortumin toimintaympäristön. Olosuhteista johtuen Fortum on supistanut aikaisempiin vuosineljänneksiin verrattuna raportoimiaan tietoja liittyen Venäjän liiketoimintoihin ja toimintaympäristöön Venäjällä.

Fortum valmistautuu hallittuun poistumiseen Venäjän markkinoilta, liiketoimintojen mahdollinen myynti ensisijaisena vaihtoehtona. Fortum otti käyttöön vuoden 2022 viimeisellä neljänneksellä seuraavat uudet vaihtoehtoiset tunnusluvut (APM): "Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen käyttökate ilman Venäjää", "Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen liikevoitto ilman Venäjää", "Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen kauden voitto ilman Venäjää", "Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen tulos/osake ilman Venäjää" ja "Rahoitusnettovelka/vertailukelpoinen käyttökate ilman Venäjää". Vaihtoehtoisten tunnuslukujen avulla voidaan paremmin vertailla Fortumin strategisten liiketoimintojen tuloksia (liitteet 1 ja 24).

Solidiumin siltarahoitusjärjestely Fortumille ja Solidiumille suunnattu maksuton osakeanti

Vuonna 2022 Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja Venäjän päätös käyttää energiaa aseena aiheuttivat Euroopassa energiakriisin, joka vaikutti myös Pohjoismaiden sähkömarkkinoihin. Elokuussa 2022 jyrkästi nousseet sähkön spot- ja futuurihinnat Pohjoismaissa johtivat ennennäkemättömän suuriin vakuusvaatimuksiin sähköyhtiöille, jotka suojaavat sähkömyyntiään markkinoilla. Elokuun lopussa Nasdaqin pohjoismaiseen hyödykepörssiin sidotut Fortumin vakuudet nousivat ennätystasolle ja olivat noin 5 miljardia euroa. Kun hinnat laskivat, nettovakuussaamiset laskivat 2,9 miljardiin euroon syyskuun lopussa ja olivat 2,3 miljardia euroa joulukuun lopussa.

Fortum sopi pääomistajansa Suomen valtion kanssa 2,35 miljardin euron siltarahoituksesta, jolla yhtiö pyrkii varmistamaan riittävät likviditeettivarat tilanteessa, jossa sähkönhinnat, ja sen myötä vakuusvaatimukset nousisivat edelleen voimakkaasti ja johtaisivat lisävakuusvaatimuksiin. Lainan myönsi Suomen valtion kokonaan omistama sijoitusyhtiö Solidium. Siltarahoituksesta tiedotettiin 6.9.2022, ja se otettiin käyttöön Suomen valtion aikataulun ja ehtojen puitteissa. Fortumille ei ennen syyskuun päättymistä ollut saatavilla siltarahoitusjärjestelylle vaihtoehtoista, määrältään vastaavaa ja ehdoiltaan Fortumille suotuisampaa rahoitusta johtuen avoimista, yhtiötä koskevista keskeisistä strategisista kysymyksistä.

Siltarahoituksen ehtojen mukaisesti ensimmäinen erä lainasta oli nostettava 30.9.2022 mennessä, jotta rahoitusjärjestely olisi voimassa syyskuun 2022 jälkeen. Siksi Fortum ilmoitti 26.9.2022 nostavansa ensimmäisen 350 miljoonan euron vähimmäiserän. Tähän mennessä ei ole tehty muita nostoja, koska yhtiön likviditeettiasema on hyvä. Järjestely on voimassa syyskuuhun 2023 saakka, ja viimeinen erä on nostettavissa 31.3.2023 saakka. Nostettu 350 miljoonan euron erä on tarkoitus maksaa takaisin maaliskuun 2023 loppuun mennessä ja samalla perutaan 2 350 miljoonan euron siltarahoitus kokonaisuudessaan.

Siltarahoituslaina on sidottu kuuden kuukauden Euriboriin. Lainalle maksettava marginaali on 10 % kuudelta ensimmäiseltä kuukaudelta ja 12 % kuudelta seuraavalta kuukaudelta.

Lainan nostamisen yhtenä ehtona oli suunnattu osakeanti, joka oikeutti Solidiumin merkitsemään enintään 8,97 miljoonaa Fortumin uutta osaketta. Suunnattu osakeanti edellytti Fortumin ylimääräisen yhtiökokouksen hyväksyntää kahden kolmasosan enemmistöllä paikalla olevista osakkeista ja äänistä. Ylimääräinen yhtiökokous päätti 23.11.2022, että uudet osakkeet annetaan maksutta osakeannin toteuttamisen jälkeen. Uusien osakkeiden määrä vastasi 1 %:a Fortumin osakepääomasta. Näin ollen Suomen valtion määräysvallassa olevan omistuksen osuus nousi 50,76 %:sta 51,26 %:iin ja laimensi vastaavasti muiden osakkaiden omistusta.

Järjestely sisältää myös johdon palkitsemista koskevia rajoituksia. Yhtiön hallituksen palkkioita ei koroteta vuosina 2022 ja 2023. Fortumin johtoryhmän jäsenille ei makseta lyhyen tai pitkän aikavälin (STI- ja LTI-ohjelmat) kannustinpalkkioita, jotka kertyvät vuosilta 2022 ja 2023, eikä heidän palkkojansa koroteta vuosina 2022 ja 2023.

Järjestelyssä ei ole osingonjakoa koskevia rajoituksia.

Vuonna 2022 Fortumilla oli riittävästi likvidejä varoja nykyisten vakuusvaatimusten täyttämiseksi. Vuoden 2022 jälkipuoliskolla sähkön hinnat Pohjoismaissa laskivat elokuun lopun ennätystasoilta ja markkinoiden voimakas heilahtelu tasaantui. Fortumin oli kuitenkin edelleen varauduttava markkinaheilunnan jatkumiseen, ja lainan ensimmäisen erän nostaminen syyskuussa turvasi Fortumille varojen saatavuuden, jos vakuusvaatimukset nousevat jälleen talven aikana. Likviditeettiriskin hallinnan lisätoimenpiteenä Fortum on pienentänyt positiotaan sähköjohdannaiskaupassa Nasdaqin hyödykepörssissä ja lisännyt kahdenvälisten sopimusten osuutta.

Pidemmällä aikavälillä sääntelymuutokset oikeudellisena viitekehyksenä vakuusvaatimuksille toimivaan Euroopan markkinainfrastruktuuria koskevaan EU:n EMIR-asetukseen (European Market Infrastructure Regulation) ovat tarpeellisia. Nykyinen lainsäädäntö ei tee eroa välittäjien ja sähköntuottajien välillä. Energiayhtiöillä on pienemmät riskit, koska niillä on hallussaan omat voimalaitokset ja siten myös tuotettu sähkö. EMIR-asetuksen muuttaminen on olennaisen tärkeää, jotta voidaan palauttaa vakaus ja ennustettavuus sekä energian tuottajille että käyttäjille ja vapauttaa sähköntuottajat kohtuuttomista vakuusvaatimuksista.

Taloudellinen tulos

Liikevaihto segmenteittäin

		IV/2021		2021
milj. euroa	IV/2022	oikaistu	2022	oikaistu
Generation	1 344	953	3 655	2 869
City Solutions	409	427	1 282	1 302
Consumer Solutions	1 460	1 052	4 578	2 622
Muut toiminnot	32	35	136	138
Nord Poolissa tehtyjen ostojen ja myyntien netotus	-917	-540	-2 312	-1 128
Eliminoinnit	79	-22	435	-285
Jatkuvat toiminnot yhteensä ilman Venäjää	2 407	1 906	7 774	5 519
Russia	329	267	1 031	906
Eliminoinnit	0	-1	-1	-2
Jatkuvat toiminnot yhteensä	2 736	2 171	8 804	6 422

Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) segmenteittäin

milj. euroa	IV/2022	IV/2021 oikaistu	2022	2021 oikaistu
Generation	692	470	1 765	1 287
City Solutions	69	119	177	317
Consumer Solutions	43	3	173	123
Muut toiminnot	-30	-36	-90	-114
Jatkuvat toiminnot yhteensä ilman Venäjää	775	555	2 025	1 612
Russia	120	118	411	404
Jatkuvat toiminnot yhteensä	895	673	2 436	2 016

Vertailukelpoinen liikevoitto segmenteittäin

milj. euroa	IV/2022	IV/2021 oikaistu	2022	2021 oikaistu
Generation	650	428	1 600	1 123
City Solutions	32	73	28	135
Consumer Solutions	25	-17	97	52
Muut toiminnot	-37	-44	-115	-142
Jatkuvat toiminnot yhteensä ilman Venäjää	669	440	1 611	1 167
Russia	75	80	260	261
Jatkuvat toiminnot yhteensä	744	519	1 871	1 429

Liikevoitto segmenteittäin

milj. euroa	IV/2022	IV/2021 oikaistu	2022	2021 oikaistu
Generation	607	397	1 403	1 066
City Solutions	199	14	719	2 671
Consumer Solutions	-921	113	-149	495
Muut toiminnot	-60	-51	-6	-134
Jatkuvat toiminnot yhteensä ilman Venäjää	-174	472	1 967	4 098
Russia	-479	75	-690	227
Jatkuvat toiminnot yhteensä	-653	547	1 277	4 325

Vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta segmenteittäin

milj. euroa	IV/2022	IV/2021 oikaistu	2022	2021 oikaistu
Generation	-72	-13	-49	0
City Solutions	4	4	14	42
Consumer Solutions	-	-	-	-
Muut toiminnot	0	0	-6	0
Jatkuvat toiminnot yhteensä ilman Venäjää	-68	-10	-40	42
Russia	16	5	30	62
Jatkuvat toiminnot yhteensä	-53	-4	-11	104

Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta segmenteittäin

		IV/2021		2021
milj. euroa	IV/2022	oikaistu	2022	oikaistu
Generation	-63	12	-194	64
City Solutions	4	4	14	42
Consumer Solutions	-	-	-	-
Muut toiminnot	0	0	-6	0
Jatkuvat toiminnot yhteensä ilman Venäjää	-59	16	-185	106
Russia	-236	5	-443	62
Jatkuvat toiminnot yhteensä	-295	21	-629	168

Loka−joulukuu 2022

Liikevaihto oli 2 736 (2 171) miljoonaa euroa pääasiassa korkeiden sähkönhintojen seurauksena.

Vertailukelpoinen liikevoitto oli 744 (519) miljoonaa euroa. Hyvä tuloskehitys oli seurausta pääasiassa korkeammasta saavutetusta sähkönhinnasta ja hyvin onnistuneesta fyysisestä optimoinnista, joiden vaikutusta kuitenkin tasoittivat pienemmät vesivoiman tuotantomäärät Generation-segmentissä.

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä oli -1 397 (28) miljoonan euron vaikutus katsauskauden liikevoittoon pääasiassa Russia-segmenttiin liittyvien -550 miljoonan euron arvonalentumisten ja -808 miljoonan euron suojauslaskennan ulkopuolisten johdannaisten käyvän arvon muutosten seurauksena (liite 4).

Vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta oli -53 (-4) miljoonaa euroa pääasiassa ydinvoiman osakkuus- ja yhteisyritysten ydinvoimaan liittyvien varausten IFRS-oikaisujen johdosta (liite 12). Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta oli -295 miljoonaa euroa. Se sisältää -253 miljoonaa euroa arvonalentumisia, jotka liittyvät Fortumin omistukseen venäläisessä TGC-1:ssä ja yhteisyrityksiin Venäjällä.

Tammi−joulukuu 2022

Liikevaihto oli 8 804 (6 422) miljoonaa euroa ennätyksellisen korkeiden sähkönhintojen myötä.

Vertailukelpoinen liikevoitto oli 1 871 (1 429) miljoonaa euroa. Kasvua tukivat pääasiassa korkeampi saavutettu sähkönhinta ja hyvin onnistunut fyysinen ja taloudellinen optimointi, joiden vaikutusta kuitenkin tasoittivat pienemmät vesivoiman tuotantomäärät Generation-segmentissä.

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä oli -593 (2 897) miljoonan euron vaikutus katsauskauden liikevoittoon pääasiassa Russia-segmenttiin liittyvien -905 miljoonan euron käyttöomaisuuden ja liikearvon arvonalentumisten ja - 393 miljoonan euron suojauslaskennan ulkopuolisten johdannaisten käyvän arvon muutosten seurauksena. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät sisälsivät myös 785 miljoonan euron verottoman voiton Fortum Oslo Varme AS -omistusosuuden sekä Recharge- ja Plugsurfing-liiketoimintojen myynnistä. Vertailukaudella vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät sisälsivät 2 350 miljoonan euron verottoman voiton Stockholm Exergi Holding AB:n myynnistä, 254 miljoonan euron voiton Baltian kaukolämpöliiketoiminnan myynnistä ja 50 miljoonan euron voiton kahdeksan pienen vesivoimalaitoksen myynnistä Ruotsissa (liitteet 4 ja 13).

Vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta oli -11 (104) miljoonaa euroa (liite 12). Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta oli -629 miljoonaa euroa. Se sisälsi -475 miljoonaa euroa arvonalentumisia, jotka liittyvät Fortumin omistukseen venäläisessä TGC-1:ssä ja yhteisyrityksiin Venäjällä.

Nettorahoituskulut olivat -193 (-161) miljoonaa euroa. Nettorahoituskulujen muutos liittyy pääasiassa ruplamääräisten saatavien valuuttakurssivoittoihin ja ruplamääräisten valuuttasuojausten sulkemiseen sekä vuonna 2022 kirjattuihin - 303 miljoonan euron käyvän arvon muutoksiin, arvonalentumisiin ja peruutuksiin. Ne sisältävät 117 miljoonaa euroa Venäjän talletuksiin ja saamisiin liittyviä odotettavissa olevia luottotappioita sekä 171 miljoonan euron alaskirjaus muihin osakkeisiin. Vertailukelpoiset nettorahoituskulut olivat 155 (-127) miljoonaa euroa (liite 7).

Tulos ennen tuloveroja oli 455 (4 332) miljoonaa euroa. Venäjän toimintoihin liittyvät arvonalentumiset vaikuttivat tulokseen ennen veroja. Lisäksi vuonna 2021 vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin sisältyi 2 350 miljoonaa euroa verottomia myyntivoittoja. Vertailukelpoinen tulos ennen tuloveroja oli 2 014 (1 405) miljoonaa euroa.

Katsauskauden tuloverot olivat 556 (-325) miljoonaa euroa. Tulovero-oikaisu sisältää Irlannissa kirjatun 746 miljoonan euron kertaluontoisen verovaikutuksen, joka oli pääosin seurausta Uniperin myynnistä (liite 4). Vertailukelpoiset tuloverot olivat -454 (-290) miljoonaa euroa (liite 8).

Kauden voitto oli 1 011 (4 008) miljoonaa euroa. Emoyhtiön omistajille kuuluva osuus vertailukelpoisesta kauden voitosta oli 1 550 (1 091) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen kauden voitto sisältää oikaisut vertailukelpoisuuteen vaikuttavista eristä sekä oikaisut osuuteen osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta, nettorahoituskuluihin ja tuloveroihin (liitteet 4.2 ja 24).

Jatkuvien toimintojen osakekohtainen tulos oli 1,14 (4,49) euroa. Fortumin osakekohtainen tulos lopetettujen toimintojen vaikutus mukaan lukien oli -2,72 (0,83) euroa. Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen osakekohtainen tulos oli 1,74 (1,23) euroa, ja koko Fortumin vertailukelpoinen osakekohtainen tulos lopetettujen toimintojen vaikutus mukaan lukien oli -1,11 (2,00) euroa. Jatkuvien toimintojen osakekohtainen tulos ilman Venäjää oli 1,21 (0,96) euroa.

Lisätietoja on kappaleessa "Segmenttikatsaukset".

Taloudellinen asema ja rahavirta

Rahavirta

Vuonna 2022 liiketoiminnan rahavirta kasvoi 985 miljoonalla eurolla ja oli 2 104 (1 119) miljoonaa euroa. Kasvu johtui pääasiassa vertailukelpoisen käyttökatteen paranemisesta sekä käyttöpääoman muutoksesta.

Investointien rahavirta oli 1 464 (-512) miljoonaa euroa. Uniperin osakaslainojen 2 500 (-2 500) miljoonan euron muutoksella oli positiivinen vaikutus investointien rahavirtaan vuonna 2022. Vuonna 2021 Fortum myönsi Uniperille 4 000 miljoonan euron osakaslainan, josta 2 500 miljoonaa euroa nostettiin vuonna 2021 ja 1 500 miljoonaa euroa vuonna 2022. Joulukuussa 2022, kun Fortum myi Uniper-omistuksensa ja kauppa saatiin päätökseen, 4 000

miljoonan euron osakaslaina maksettiin takaisin Fortumille. Uniperin osakkeiden myynnistä saatu 498 miljoonan euron vastike esitetään lopetettujen toimintojen rahavirrassa.

Vakuussaamisten muutos oli -1 311 (-1 000) miljoonaa euroa. Käyttöomaisuusinvestoinnit olivat 534 (470) miljoonaa euroa. Osakkeiden myynnit ja pääoman palautukset olivat 1 156 (3 816) miljoonaa euroa ja liittyivät pääasiassa 50 %:n omistusosuuden myyntiin Fortum Oslo Varme AS -kaukolämpöyhtiöstä Norjassa. Osakkeiden myynnit vuoden 2021 vertailukaudella liittyvät pääasiassa 50 %:n omistusosuuden myyntiin ruotsalaisesta kaukolämpö- ja kaukokylmäyhtiö Stockholm Exergistä sekä Baltian kaukolämpöliiketoiminnan myyntiin.

Rahoituksen rahavirta oli -4 686 (1 603) miljoonaa euroa. Korolliset lainat vähenivät 3 637 (lisäys 2 500) miljoonaa euroa, ja vakuusvelan muutos oli 150 (63) miljoonaa euroa.

Jatkuvien toimintojen likvidit varat pienenivät 1 119 (kasvoivat 2 211) miljoonaa euroa.

Likvidit varat kauden alussa olivat 7 592 miljoonaa euroa ja sisälsivät 2 966 miljoonaa euroa Uniperin likvidejä varoja. Lopetettujen toimintojen likvidit varat pienenivät 2 563 miljoonaa euroa. Tämä sisältää Uniperin konsolidoinnin päättymisen vaikutuksen, jota tasoitti Uniperin osakkeista saatu 498 miljoonan euron vastike.

Varat

Taseen loppusumma vuoden 2022 lopussa oli 23 642 (149 661) miljoonaa euroa. Lasku joulukuuhun 2021 verrattuna liittyi Uniperin konsolidoinnin päättymiseen vuoden 2022 kolmannella neljänneksellä.

Oma pääoma

Oma pääoma oli 7 737 miljoonaa euroa (13 665 milj. euroa vuoden 2021 lopussa ja 6 543 milj. euroa syyskuun 2022 lopussa). Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma oli 7 670 miljoonaa euroa (12 131 milj. euroa vuoden 2021 lopussa ja 6 466 milj. syyskuun 2022 lopussa). Muutos joulukuuhun 2021 verrattuna liittyi pääasiassa tilikauden tappioon (2 416 milj. euroa) jatkuvista ja lopetetuista toiminnoista, kassavirran suojausten käypään arvoon arvostamiseen (-1 189 milj. euroa) ja osingonmaksuun (1 013 milj. euroa). Osinko (1,14 euroa osakkeelta) maksettiin 6.4.2022.

Rahoitus

Vuoden 2021 jälkipuoliskosta lähtien voimakas heilunta hyödykemarkkinoilla ja ennätyksellisen korkeat hinnat ovat edellyttäneet aiempaa merkittävästi suurempia sähköön ja kaasuun liittyviä vakuuksia hyödykepörsseissä. Hyödykehintojen heilunnan ja korkeiden hintatasojen hallitsemiseksi Fortum ryhtyi ennalta ehkäiseviin rahoitustoimiin varmistaakseen likviditeettiasemansa ja taloudellisen joustavuutensa. Näistä likviditeettirajoitteista huolimatta konserni hallitsi taloudellista asemaansa, ja sen tase oli vahva vuoden lopussa. Vuoden 2022 lopussa rahoitusnettovelan ja vertailukelpoisen käyttökatteen suhde jatkuvissa toiminnoissa oli 0,4. Vuoden 2022 lopussa rahoitusnettovelan ja vertailukelpoisen käyttökatteen suhde jatkuvissa toiminnoissa ilman Venäjää oli 0,6.

Vuoden 2022 lopussa rahoitusnettovelka oli 1 084 (789) miljoonaa euroa. Oikaistu nettovelka oli 1 117 (3 227) miljoonaa euroa.

Vuoden 2022 lopussa konsernin likvidit varat olivat 3 919 (7 592) miljoonaa euroa.

Tammikuussa Fortum allekirjoitti 3 000 miljoonan euron valmiusluottolimiitin, jonka tarkoituksena oli hallita erityisesti Uniperin likviditeettitilannetta vuodenvaihteessa. Tammikuussa Fortum maksoi takaisin nostamansa 500 miljoonaa euroa 800 miljoonan euron kahdenvälisestä valmiusluottolimiitistään.

Maaliskuussa Fortum jatkoi 3 000 miljoonan euron valmiusluottolimiittiään erääntymään heinäkuussa 2022. Lisäksi Fortum maksoi takaisin 247 miljoonaa euroa ydinjätehuoltorahaston lainoista, minkä jälkeen takaisinlainaus ydinjätehuoltorahastosta on 918 miljoonaa euroa. Osinko, 1 013 miljoonaa euroa, maksettiin 6.4.2022.

Toukokuussa Fortum myi norjalaisen yhtiön Fortum Oslo Varme AS:n, jonka myötä Oslon kaupungin myöntämää 210 miljoonan euron osakaslainaa ei enää yhdistellä.

Kesäkuussa Fortum allekirjoitti uuden 5 500 miljoonan euron valmiusluottolimiitin, joka koostuu 3 100 miljoonan euron likviditeettivalmiusluottolimiitistä ja 2 400 miljoonan euron valmiusluottolimiitistä. Fortum nosti 2 000 miljoonaa euroa likviditeettivalmiusluottolimiitistä. Edellä mainittu 3 000 miljoonan euron valmiusluottolimiitti peruttiin ja 1 750 miljoonan euron valmiusluottolimiitti maksettiin takaisin ja peruttiin kesäkuussa. Fortum myös nosti kahdenvälisen 800 miljoonan euron valmiusluottolimiittinsä kokonaan. Lisäksi Fortum maksoi ennenaikaisesti takaisin jäljellä olevan osuuden 450 miljoonaa euroa 2 000 miljoonan euron lainasta.

Kun sähkön spot- ja futuurihinnat Pohjoismaissa seurasivat kolmannella neljänneksellä Manner-Euroopan kehitystä ja nousivat erittäin korkealle tasolle, Fortumin vakuusvaatimukset kohosivat ennätystasolle ja Fortum nosti jäljellä olleet 1 100 miljoonaa euroa likviditeettivalmiusluottolimiitistä: 600 miljoonaa euroa heinäkuussa ja 500 miljoonaa euroa elokuussa. Lisäksi 2 400 miljoonan euron valmiusluottolimiitti otettiin kokonaan käyttöön kahdella nostolla: 1 000 miljoonaa euroa elokuussa ja 1 400 miljoonaa euroa syyskuussa. Syyskuussa Fortum maksoi takaisin erääntyvän 1 000 miljoonan euron joukkovelkakirjalainan.

Syyskuussa Fortum varautui entistäkin suurempiin vakuusvaatimuksiin sopimalla 2 350 miljoonan euron siltarahoituksesta Suomen valtion omistaman Solidium-yhtiön kanssa. Fortum on nostanut 350 miljoonaa euroa tästä rahoituksesta.

Marraskuussa Fortum maksoi takaisin 1 400 miljoonan euron osuuden 2 400 miljoonan euron valmiusluottolimiitistä. Lisäksi Fortum käytti vuoden jatko-option 800 miljoonan euron kahdenvälisestä valmiusluottolimiitistä, jonka erääntymistä jatkettiin joulukuuhun 2023. Joulukuussa Uniper maksoi takaisin Fortumin myöntämän 4 000 miljoonan euron osakaslainan. Fortum maksoi jäljellä olleet 1 000 miljoonaa euroa 2 400 miljoonan euron valmiusluottolimiitistä, 2 000 miljoonan euron osuuden likviditeettivalmiusluottolimiitistä sekä 800 miljoonan euron kahdenvälisen valmiusluottolimiitin kokonaan.

Fortumin likviditeetti parani merkittävästi, kun Uniper-omistuksen myynti saatiin päätökseen ja Uniper maksoi takaisin osakaslainan. Lisäksi sähkönhinnat Pohjoismaissa laskivat samalla vapauttaen vakuuksia. Vuoden 2022 lopussa Fortumin korolliset velat olivat yhteensä 7 785 miljoonaa euroa ja likvidit varat 3 919 miljoonaa euroa. Vuoden 2022 lopussa Fortumin korolliset velat ilman Venäjää olivat yhteensä 7 581 miljoonaa euroa ja likvidit varat ilman Venäjää 3 672 miljoonaa euroa.

Lyhytaikaiset lainat olivat 4 108 miljoonaa euroa sisältäen pitkäaikaisten lainojen 1 629 miljoonan euron lyhytaikaisen osuuden. Lyhytaikaiset lainat 2 479 miljoonaa euroa sisältävät 1 100 miljoonaa euroa nostettua likviditeettivalmiusluottolimiittiä, 350 miljoonaa euroa Solidium-siltarahoitusta ja 475 miljoonaa euroa yritystodistusvelkaa (liite 15).

Vuoden 2022 lopussa Fortumilla oli 7 200 miljoonaa euroa nostamattomia valmiusluottoja, jotka koostuvat 2 000 miljoonan euron likviditeettivalmiusluottolimiitistä (erääntyy kesäkuussa 2023 sisältäen Fortumin 6+6 kuukauden jatkooptiot), 2 400 miljoonan euron valmiusluottolimiitistä (erääntyy kesäkuussa 2025 sisältäen lainanantajien 1+1 vuoden jatko-optiot), 2 000 miljoonan euron Solidiumin siltarahoituksesta (erääntyy syyskuussa 2023) ja 800 miljoonan euron kahdenvälisestä valmiusluottolimiitistä (erääntyy joulukuussa 2023). Lisäksi Fortumilla on 100 miljoonaa euroa tililimiittejä, jotka ovat toistaiseksi voimassa.

S&P Global Ratings (S&P) vahvisti 3.8.2022 Fortumin pitkän aikavälin luottoluokituksen pysyvän tasolla BBB negatiivisin näkymin sen jälkeen, kun Fortum oli ilmoittanut vakautuspaketista taloudellisen avun antamiseksi Uniperille. Venäjän kaasutoimitusten supistusten vuoksi S&P asetti 5.7.2022 Fortumin CreditWatch Negative tarkkailuun.

Fitch Ratings vahvisti 5.8.2022 säilyttävänsä Fortumin pitkän aikavälin luottoluokituksen ennallaan tasolla BBB negatiivisin näkymin Uniperin vakautuspaketin jälkeen. Fitch muutti Fortumin näkymät vakaista negatiivisiksi 23.6.2022.

Luottoluokituslaitosten odotetaan päivittävän Fortum-luokitustansa nyt, kun Uniperin myynti on saatu päätökseen ja Fortum on julkaissut uuden strategiansa.

Segmenttikatsaukset

Generation

Generation-segmentti vastaa Fortumin sähköntuotannosta Pohjoismaissa. Siihen kuuluvat hiilidioksidivapaa ydinvoima-, vesivoima- ja tuulivoimatuotanto sekä sähköntuotannon optimointi ja sähkökauppa, markkina-analyysi, lämpövoima ja globaalisti ydinvoiman asiantuntijapalvelut. Uniperin konsolidoinnin päättymisen vuoksi OKG raportoidaan osakkuusyhtiönä aiemman suhteellisen yhdistelyn sijaan (liite 3).

		IV/2021		2021
milj. euroa	IV/2022	oikaistu	2022	oikaistu
Raportoitu
Liikevaihto	1 344	953	3 655	2 869
- sähkönmyynti	1 328	866	3 600	2 660
josta sähkön tukkumyynti Pohjoismaissa*	848	625	2 461	1 937
- muu myynti	16	87	55	209
Liikevoitto	607	397	1 403	1 066
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta**	-63	12	-194	64
Investoinnit käyttöomaisuuteen ja bruttoinvestoinnit osakkeisiin	80	76	234	175
Henkilöstön lukumäärä			1 155	1 116
milj. euroa	IV/2022	IV/2021 oikaistu	2022	2021 oikaistu
Vertailukelpoinen
Käyttökate (EBITDA)	692	470	1 765	1 287
Liikevoitto	650	428	1 600	1 123
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta**	-72	-13	-49	0
Sidotun pääoman tuotto, %			27,0	19,0
Sidottu pääoma (kauden lopussa)			5 549	5 961

* Sähkön tukkumyynti Pohjoismaissa sisältää vesi- ja ydinvoimatuotannon. Se ei sisällä lämpövoimatuotantoa, vähemmistöosuuksia, asiakaskauppaa tai muita ostoja. ** Voimalaitokset rakennetaan usein yhdessä muiden energiantuottajien kanssa, ja omistajat ostavat sähköntuotannon hinnalla, joka vastaa tuotannon kustannuksia. Osuus tuloksesta koostuu pääasiassa IFRS-oikaisuista (esim. ydinvoimaan liittyvien varojen ja velkojen kirjanpidosta) ja poistojen kirjaamisesta alkuperäisistä kauppahinnan kohdistuksista konsernin taseessa (liite 18 vuoden 2021 tilinpäätöksessä).

Sähköntuotanto energialähteittäin

TWh	IV/2022	IV/2021	2022	2021
Vesivoima Pohjoismaissa	4,8	6,1	19,1	23,3
Ydinvoima Pohjoismaissa	6,1	6,3	23,4	23,5
Lämpövoima Pohjoismaissa	0,3	-	0,3	0,0
Yhteensä	11,3	12,4	42,9	46,8

Pohjoismainen myynti

TWh	IV/2022	IV/2021	2022	2021
Myynti Pohjoismaissa	14,1	14,2	50,9	54,1
josta sähkön tukkumyynti Pohjoismaissa*	10,5	12,0	41,1	45,3

* Sähkön tukkumyynti Pohjoismaissa sisältää vesi- ja ydinvoimatuotannon. Se ei sisällä lämpövoimatuotantoa, vähemmistöosuuksia, asiakaskauppaa tai muita ostoja.

Saavutettu sähkönhinta

EUR/MWh	IV/2022	IV/2021	2022	2021
Segmentin saavutettu sähkönhinta Pohjoismaissa*	80,5	51,9	59,9	42,8
* Generation-segmentin sähkön tukkuhinta sisältää vesi- ja ydinvoimatuotannon. Se ei sisällä lämpövoimatuotantoa, vähemmistöosuuksia, asiakaskauppaa tai muita

Loka−joulukuu 2022

ostoja.

Generation-segmentin sähköntuotanto Pohjoismaissa pieneni, kun vesivoiman tuotantomäärät laskivat tulovirtaaman ja vesivarojen pienenemisen seurauksena edellisvuodesta. Ydinvoiman tuotantomäärät olivat myös jonkin verran pienemmät, kun ydinvoimaloiden vuosihuollot olivat hieman suunniteltua pidempiä. Niiden vaikutusta tasoittivat TVO:n Olkiluodon kolmannen ydinvoimalaitosyksikön (OL3) koekäyttö. Lämpövoimaa tuotettiin Meri-Porin hiililauhdelaitoksella, joka oli kaupallisessa tuotannossa neljännellä vuosineljänneksellä. Segmentin yleinen toiminnallinen tulos ja ydinvoimatuotannon käyttökerroin olivat hyvällä tasolla. Kokonaissähköntuotannosta 97 % oli hiilidioksidipäästötöntä.

Saavutettu sähkönhinta nousi 28,6 euroa/MWh eli 55 % ja oli 80,5 euroa/MWh. Saavutetun sähkönhinnan nousu johtui erittäin hyvin onnistuneesta fyysisestä optimoinnista, korkeammista spot-hinnoista ja korkeammasta suojaushinnasta. Vaikka sähkön spot-hinta nousi 59 % Generation-segmentin sähköntuotantoalueilla, melko korkeat suojaustasot ja spot-hintaa alhaisempi suojaushinta vaimensivat saavutetun sähkönhinnan nousua jonkin verran. Hintaero Ruotsissa systeemihinnan ja SE2-alueen spot-hinnan (Sundsvall) välillä kapeni merkittävästi raportointijaksolla edellisiin neljänneksiin verrattuna. Tällä oli positiivinen vaikutus saavutettuun sähkönhintaan vuoden 2021 neljännen neljänneksen käänteiseen tilanteeseen verrattuna, jolloin hintaero oli suuri. Kun lisäksi SE2 aluehinnan tuotteiden likviditeetti oli edelleen vähäinen, jäi SE2-alueen suojausaste alemmaksi kuin systeemihinnan suojausaste, ja tällä oli positiivinen vaikutus saavutettuun sähkönhintaan vuoden 2021 neljänteen neljännekseen verrattuna.

Suurin syy 52 %:n parannukseen vertailukelpoisessa liikevoitossa oli korkeampi saavutettu sähkönhinta, jonka vaikutusta vesivoiman ja ydinvoiman tuotantomäärien lasku tasoitti jonkin verran (liite 3).

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä oli -43 (-31) miljoonan euron vaikutus liikevoittoon pääasiassa suojauslaskennan ulkopuolisten johdannaisten käyvän arvon muutoksen seurauksena (liite 3).

Vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta oli -72 (-13) miljoonaa euroa, josta -45 miljoonaa euroa liittyi osuuteen OKG:n tuloksesta, joka syntyi pääasiassa ydinvoimaan liittyvien varausten IFRS-oikaisuista (liitteet 3 ja 12).

Tammi−joulukuu 2022

Generation-segmentin sähköntuotanto Pohjoismaissa pieneni vesivoimatuotannon laskun seurauksena. Tämä johtui tulovirtaaman pienenemisestä segmentin sähköntuotantoalueilla ja vesivarantojen vähenemisestä vuoden aikana. Ydinvoiman tuotantomäärät olivat vakaat ja pysyivät lähes samalla tasolla kuin vuonna 2021. Kokonaissähköntuotannosta 99 % oli hiilidioksidipäästötöntä.

Generation-segmentin saavutettu sähkönhinta nousi 17,1 euroa/MWh eli 40 %. Saavutettu sähkönhinta nousi erittäin hyvin onnistuneen fyysisen ja taloudellisen optimoinnin sekä korkeampien spot-hintojen seurauksena. Vaikka sähkön spot-hinta nousi 97 % segmentin sähköntuotantoalueilla, melko korkeat suojaustasot ja spot-hintaa alhaisempi suojaushinta vaimensivat saavutetun sähkönhinnan nousun vaikutusta. Lisäksi suurimman osan vuodesta saavutettua sähkönhintaa heikensi merkittävä hintaero Ruotsissa korkean systeemihinnan ja SE2-alueen (Sundsvall) alemman spot-hinnan välillä. Tilanne helpottui neljännellä neljänneksellä. SE2-aluehinnan tuotteiden alhaisen likviditeetin vuoksi SE2-aluehinnan suojausaste oli alempi kuin systeemihinnan suojausasteet, joten sillä oli negatiivinen vaikutus saavutettuun sähkönhintaan.

Vertailukelpoinen liikevoitto kasvoi 42 %. Kasvu johtui pääasiassa korkeammasta saavutetusta sähkönhinnasta, jonka vaikutusta tasoitti vesivoiman tuotantomäärien lasku.

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä oli -197 (-57) miljoonan euron vaikutus liikevoittoon pääasiassa suojauslaskennan ulkopuolisten johdannaisten käyvän arvon muutoksen seurauksena (liite 3).

Vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta oli -49 (0) miljoonaa euroa, josta -36 miljoonaa euroa liittyi osuuteen OKG:n tuloksesta (liitteet 3 ja 12).

Fortumin ja Uniperin yhteinen organisaatio otettiin 1.2.2022 käyttöön vesivoiman ja fyysisen sähkökaupan toiminnoissa Pohjoismaissa. Fortum otti vastuun Uniperin vesivoimatuotannon hallinnasta Ruotsissa sekä fyysisen sähkökaupan optimoinnista ja toimituksista Pohjoismaissa. Kun päätös koko Uniper-omistusosuuden myynnistä oli tehty, sovittiin kaiken strategisen yhteistyön lopettamisesta ja kehitystyön jatkamisesta kahtena erillisenä yhtiönä 1.12.2022 alkaen. Vesivoiman osalta yhteistyön päättyminen tarkoitti sitä, että noin 160 Fortumin työntekijää siirtyi jälleen Uniperin palvelukseen Ruotsissa. Vetyliiketoiminnan kehitysportfolio jaettiin yhtiöiden kesken. Perstorpin kanssa perustettu yhteishanke Project Air jatkaa Uniperin kanssa.

Fortum ilmoitti 3.3.2022 päättäneensä hakea Loviisan ydinvoimalaitoksen molemmille yksiköille uutta käyttölupaa vuoden 2050 loppuun saakka. Valtioneuvosto myönsi 16.2.2023 uuden käyttöluvan Fortumin Loviisan ydinvoimalaitoksen molemmille yksikölle vuoden 2050 loppuun saakka. Lupakauden aikana voimalaitoksen odotetaan tuottavan jopa 170 terawattituntia päästötöntä sähköä. Toiminnan jatkamiseen ja käyttöiän pidentämiseen liittyvät investoinnit vuoteen 2050 mennessä nousevat arviolta miljardiin euroon. Viiden viime vuoden aikana Fortum on jo investoinut noin 300 miljoonaa euroa Loviisan voimalaitoksen kunnostamiseen. Loviisan voimalaitos on Suomen ensimmäinen ydinvoimalaitos. Siinä on kaksi yksikköä, joista ensimmäinen aloitti toimintansa helmikuussa 1977 ja toinen marraskuussa 1980.

TVO:n Olkiluodon kolmannen ydinvoimalaitosyksikön (OL3) sähköntuotanto käynnistyi 12.3.2022. Kesäkuussa säännöllisen sähköntuotannon aloittamista lykättiin syyskuusta joulukuuhun. Lokakuussa OL3:n turbiinilaitoksen syöttövesipumpuissa havaittiin vaurioita. TVO ilmoitti 22.12.2022, että Olkiluoto 3:n syöttövesipumppujen vaurioiden tutkinta oli pääosin valmistunut ja että sähkön koetuotanto jatkuisi 27.12.2022. Tammikuussa 2023 tuotanto keskeytyi jälleen kuukaudeksi syöttövesipumppujen juoksupyörien suunniteltuja tarkastuksia varten, ja seuraava koetuotantojakso käynnistyi helmikuussa. TVO:n mukaan säännöllisen sähköntuotannon odotetaan alkavan huhtikuussa 2023. OL3:n kokonaiskapasiteetti on noin 1 600 MW, ja yksikön valmistuttua voimalaitos tuottaa noin 14 % Suomen kokonaissähkönkulutuksesta (liite 16).

Fortum ilmoitti 9.6.2022, että Fortum ja Gasgrid Finland olivat allekirjoittaneet esisopimuksen Suomen ensimmäisen kelluvan LNG-terminaalialuksen (FRSU), Exemplarin, sijoittamisesta Fortumin Inkoon satamaan. Suomen etelärannikolla sijaitsevassa Inkoossa on tarkoitukseen erinomaisesti sopiva syväsatama lähellä putkilinjoja, joista kaasu jaellaan pääasiassa teollisuuden loppukäyttäjille Suomessa, Virossa ja Itämeren alueella. Gasgrid Finland vuokraa kelluvan LNG-terminaalialuksen kymmenen vuoden ajaksi, ja sen kapasiteetti riittää sekä Suomen että Viron kaasutarpeisiin. Kelluva LNG-terminaalialus Exemplar saapui Inkooseen 28.12.2022. Tämä Gasgrid Finlandin johdolla toteutettu hanke varmistaa kaasun toimittamisen teollisuudelle, energiantuotantoon ja kotitalouksille sekä turvaa Suomen huoltovarmuuden talvesta 2023 alkaen. Ratkaisu myös korvaa aiemmat kaasutoimitukset Venäjältä Imatran kautta. Kaasutoimitukset Venäjältä keskeytettiin toukokuussa.

Vuoden 2022 kolmannella neljänneksellä Fortum tarjosi Meri-Porin lauhdevoimalaitosta tehoreserviin lokakuuhun 2023 saakka. Suomen Energiavirasto kuitenkin ilmoitti 16.9.2022, että Meri-Poria ei ollut valittu reserviin tarjouskilpailussa, ja Fortum alkoi valmistella sitä kaupalliseen käyttöön toimitusvarmuuden ylläpitämiseksi Suomessa meneillään olevan energiakriisin aikana. Lokakuussa voimalaitoksessa tehtiin perusteellinen vuosihuolto, jolla pyritään varmistamaan toiminta tarvittaessa täydellä 560 MW:n teholla. Varsinaisen sähköntuotannon käyttöönotto riippuu sähkömarkkinoiden tilanteesta, ja joulukuusta lähtien Meri-Pori on osallistunut spot-markkinoille. Meri-Pori on Suomen viimeinen vain sähköä tuottava hiililauhdelaitos, joka käyttää polttoaineena kivihiiltä. Se otettiin käyttöön vuonna 1994, ja se oli tehoreservissä kesäkuusta 2017 kesäkuuhun 2022.

Fortum ilmoitti 17.10.2022 käynnistäneensä kaksivuotisen selvityksen uuden ydinvoiman edellytyksistä Suomessa ja Ruotsissa. Fortum kartoittaa sekä pienydinvoimaloiden (small modular reactors, SMR) että perinteisten suurten reaktoreiden kaupallisia, teknologisia ja yhteiskunnallisia vaatimuksia. Tarkastelua tehdään myös poliittisella, lainsäädännöllisellä ja sääntelyn tasolla. Ydinvoima-alan tulevaisuuden hankkeet toteutetaan todennäköisimmin erilaisilla yhteistyöjärjestelyillä. Selvityksessä tutkitaan myös palvelujen liiketoimintamahdollisuuksia uusille hankkeille Euroopassa sekä vedyn teollisen käytön osalta. Fortum on myös ilmoittanut tutkivansa yhteistyömahdollisuuksia ydinvoiman osalta suomalaisen energiayhtiön Helenin, ranskalaisen Electricité de Francen (EDF) ja ruotsalaisen Kärnfull Next AB:n kanssa. Mahdolliset investointipäätökset tehdään myöhemmin.

Fortum allekirjoitti 22.11.2022 sopimuksen Westinghouse Electric Companyn kanssa uuden polttoainetyypin suunnittelusta, lisensoinnista ja toimittamisesta Loviisan voimalaitokselle. Uusi polttoainetyyppi perustuu British Nuclear Fuel Limitedin vuosina 2001–2007 Loviisan voimalaitokselle toimittamaan polttoaineeseen, joka oli käytössä rinnakkain venäläisen TVELin toimittaman polttoaineen kanssa 2000-luvun alussa. Uuden polttoaineen käyttöönotto

on monivuotinen viranomaishyväksyntöjä vaativa projekti. Polttoainesopimus venäläisen TVELin kanssa on voimassa voimalaitoksen nykyisten käyttölupien loppuun asti, vuosiin 2027 ja 2030 saakka.

City Solutions

City Solutions -segmentti vastaa kestävistä kaupunkiratkaisuista. Segmenttiin kuuluvat kaukolämpö ja -kylmä, jätteen energiahyötykäyttö ja muut kiertotalouden ratkaisut sekä aurinkovoiman tuotanto, palvelut ja uuden biomassapohjaisen liiketoiminnan kehittäminen. Segmentillä on liiketoimintaa Pohjoismaissa, Puolassa ja Intiassa.

milj. euroa	IV/2022	IV/2021	2022	2021
Raportoitu
Liikevaihto	409	427	1 282	1 302
- lämmönmyynti	135	208	505	612
- sähkönmyynti	127	77	252	205
- jätteiden käsittelyn myynti*	63	69	237	250
- muu myynti**	84	72	288	236
Liikevoitto	199	14	719	2 671
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	4	4	14	42
Investoinnit käyttöomaisuuteen ja bruttoinvestoinnit
osakkeisiin	51	42	159	162
Henkilöstön lukumäärä			1 691	1 766

milj. euroa	IV/2022	IV/2021	2022	2021
Vertailukelpoinen
Käyttökate (EBITDA)	69	119	177	317
Liikevoitto	32	73	28	135
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	4	4	14	42
Sidotun pääoman tuotto, %			2,3	6,1
Sidottu pääoma (kauden lopussa)			1 760	2 456

* Jätteiden käsittelyn myynti koostuu jätteiden vastaanottomaksuista ja ympäristörakentamisen palvelumyynnistä.

** Muu myynti koostuu pääasiassa käyttö- ja kunnossapitopalveluista sekä uusiotuotteiden ja polttoaineiden myynnistä.

Lämmönmyynti maittain

TWh	IV/2022	IV/2021	2022	2021
Suomi	0,9	1,0	2,8	3,1
Puola	1,2	1,3	3,5	3,8
Norja	-	0,6	0,8	1,8
Muut maat	0,1	0,1	0,4	1,3
Yhteensä	2,2	3,0	7,6	10,0

Sähkönmyynti maittain

TWh	IV/2022	IV/2021	2022	2021
Suomi	0,4	0,4	0,9	1,3
Puola	0,2	0,2	0,8	0,7
Muut maat	0,0	0,1	0,1	1,3
Yhteensä	0,6	0,7	1,8	3,3

Loka−joulukuu 2022

Lämmönmyynti laski 27 % ja sähkönmyynti laski 14 %. Tämä johtui pääosin rakennemuutoksista seurauksena Fortumin 50 %:n omistusosuuden myynnistä Fortum Oslo Varme AS -kaukolämpöyhtiöstä Norjassa sekä 250 megawatin Pavagada II -aurinkovoimalan ja Rajasthanin 250 megawatin aurinkovoimalan myynnistä Intiassa. Myös aiempaa hieman lämpimämpi sää vaikutti lämmön- ja sähkönmyyntiin.

Vertailukelpoinen liikevoitto laski 56 % eli 41 miljoonaa euroa. Tämä johtui pääasiassa korkeammista fossiilisten polttoaineiden ja CO2-päästöoikeuksien hinnoista ja alemmista metallien hinnoista, minkä vaikutusta sähkön- ja lämmönhintojen nousu tasoitti. Vertailukelpoista liikevoittoa heikensivät myös 50 %:n omistusosuuden myynti Fortum Oslo Varme AS -kaukolämpöyhtiöstä Norjassa ja 250 megawatin Pavagada II -aurinkovoimalan ja Rajasthanin 250 megawatin aurinkovoimalan myynnistä Intiassa. Näiden vaikutusta tasoitti 5 miljoonan euron veroton voitto Pavagadan aurinkovoimalan myynnistä Intiassa.

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä oli 168 (-59) miljoonan euron vaikutus liikevoittoon pääasiassa suojauslaskennan ulkopuolisten johdannaisten käyvän arvon muutoksen seurauksena. (liite 3).

Vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta oli 4 (4) miljoonaa euroa.

Tammi−joulukuu 2022

Lämmönmyynti laski 24 %. Tämä oli seurausta pääasiassa rakennemuutoksista, jotka johtuivat Baltian kaukolämpöliiketoiminnan myynnistä sekä Fortumin 50 %:n omistusosuuden myynnistä Fortum Oslo Varme kaukolämpöyhtiöstä Norjassa. Myös aiempaa lämpimimmillä sääolosuhteilla kaikilla lämmönmyyntialueilla oli negatiivinen vaikutus volyymeihin. Sähkönmyynti laski 45 %. Tämä johtui pääasiassa Baltian kaukolämpöliiketoiminnan myynnistä ja 250 megawatin Pavagada II -aurinkovoimalan ja Rajasthanin 250 megawatin aurinkovoimalan myynnistä Intiassa sekä Fortumin 50 %:n omistusosuuden myynnistä Fortum Oslo Varme kaukolämpöyhtiöstä Norjassa. Lisäksi sähkön myyntimääriin vaikutti sähkönmyynnin lasku Suomessa. Se johtui maakaasun ja CO2-päästöoikeuksien hintojen noususta, jonka seurauksena polttoainevalikoima muuttui ja sähkön tuotantomäärät pienenivät.

Vertailukelpoinen liikevoitto laski 79 % eli 107 miljoonaa euroa. Tämä johtui pääasiassa selvästi korkeammista fossiilisten polttoaineiden, pellettien ja CO2-päästöoikeuksien hinnoista ja alemmista metallien hinnoista, minkä vaikutusta sähkön- ja lämmönhintojen nousu tasoitti. Vertailukelpoista liikevoittoa heikensivät myös rakennemuutokset, jotka aiheutuivat Fortumin omistusosuuden myynnistä Fortum Oslo Varmesta, Baltian kaukolämpöliiketoiminnan myynnistä sekä 250 megawatin Pavagada II -aurinkovoimalan ja Rajasthanin 250 megawatin aurinkovoimalan myynnistä Intiassa. Näiden vaikutusta tasoitti 5 miljoonan euron veroton voitto 250 megawatin aurinkovoimalan myynnistä Rajasthanissa Intiassa. Voitot Rajasthanin aurinkopuiston myynnistä on kirjattu vertailukelpoiseen liikevoittoon kahdessa erässä. Ensimmäinen 11 miljoonan euron erä kirjattiin vuoden 2021 neljännellä neljänneksellä, ja toinen 5 miljoonan euron erä kirjattiin vuoden 2022 toisella neljänneksellä.

Liikevoittoon vaikuttivat 690 (2 536) miljoonan euron vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät, jotka liittyivät pääasiassa 638 miljoonan euron verottomaan voittoon Fortum Oslo Varmen myynnistä sekä suojauslaskennan ulkopuolisten johdannaisten käyvän arvon muutokseen. Vertailukauteen sisältyy 2,4 miljardin euron veroton voitto Stockholm Exergi Holding AB:n myynnistä ja 254 miljoonan euron voitto Baltian kaukolämpöliiketoiminnan myynnistä (liite 3).

Vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta oli 14 (42) miljoonaa euroa. Vertailukauteen sisältyy 28 miljoonan euron osuus Stockholm Exergin tuloksesta. Fortumin 50 %:n omistusosuus myytiin syyskuussa 2021 (liitteet 3 ja 12).

Fortum ilmoitti 4.2.2022 voittaneensa Intian Solar Energy Corporationilta (SECI) oikeuden rakentaa Karnatakaan Intiaan kaksi aurinkovoimalaitosta, joiden kokonaiskapasiteetti on 600 megawattia (MW). Fortum osallistui 16.3.2022 Gujarat Urja Vikas Nigam Limitedin (GUVNL) järjestämään aurinkovoimahuutokauppaan Intiassa ja voitti oikeuden rakentaa Gujaratiin 200 MW:n aurinkovoimalaitoksen. Nämä projektit on tarkoitus kehittää yhdessä kumppanin kanssa ja ottaa käyttöön vuoteen 2024 mennessä.

Fortum ilmoitti 3.3.2022 päättäneensä lopettaa Puolan kaukolämpöliiketoimintansa strategisen arvioinnin. Fortum arvioi vaihtoehtoja hiilestä luopumiseksi näillä tuotantolaitoksilla hiilineutraaliustavoitteensa mukaisesti. Vuoden 2022 lopussa Fortumin hiileen perustuva kapasiteetti Puolassa oli 0,5 GW.

Fortum ja Microsoft ilmoittivat 17.3.2022 maailman laajimmasta yhteistyöstä kotien, palvelujen ja yritysten lämmittämisessä vastuullisella hukkalämmöllä, jota saadaan pääkaupunkiseudulle rakennettavasta uudesta datakeskuksesta. Konseptissa hyödynnetään lämmön talteenotossa ja jakelussa Fortumin olemassa olevaa kaukolämpöinfrastruktuuria, joka on Suomen toiseksi suurin. Fortumin kaukolämpöinfrastruktuuriin tällä alueella kuuluu noin 900 kilometriä maanalaisia putkia, jotka siirtävät lämpöä noin 250 000 käyttäjälle. Kun ratkaisu on otettu käyttöön, noin 60 % alueen lämmityksestä tuotetaan ilmastoystävällisellä hukkalämmöllä.

Fortum ilmoitti 19.5.2022 saaneensa päätökseen 50 %:n omistusosuutensa myynnin norjalaisesta kaukolämpöyhtiöstä Fortum Oslo Varme AS:stä institutionaalisista sijoittajista koostuvalle ryhmälle, johon kuuluvat Hafslund Eco, Infranode ja HitecVision. Kaupan velaton kokonaisarvo on noin 1 miljardi euroa. Kaupan myötä Oslon kaupungin myöntämää 0,2 miljardin euron osakaslainaa ei enää yhdistellä Fortum-konserniin. Fortum kirjasi kaupasta City Solutions -segmentin vuoden 2022 toisen neljänneksen tulokseen 638 miljoonan euron verottoman myyntivoiton.

Heinäkuussa Fortum ja GIG (Green Investment Group, Macquarie Asset Managementiin kuuluva vihreään sijoittamiseen erikoistunut yritys) päättivät investoida uuteen jätteenpolttolaitokseen Glasgow'ssa Skotlannissa 50/50 omisteisen yhteisyrityksen kautta. Kun laitos on valmistunut, sen käsittelykapasiteetin odotetaan olevan 350 000 tonnia jätettä vuodessa. Laitoksen kokonaissähköntuotantokapasiteetin odotetaan olevan 45 MWe, mikä vastaa noin 90 000 kodin sähkönkulutusta.

Consumer Solutions

Consumer Solutions -segmentti kattaa sähkö- ja kaasutuotteiden vähittäismyynnin Pohjoismaissa, Puolassa ja Espanjassa, mukaan lukien asiakaspalvelun ja laskutuksen. Fortum on Pohjoismaiden suurin sähkön vähittäismyyjä, ja yhtiöllä on noin 2,2 miljoonaa asiakasta ja useita eri tuotemerkkejä Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Puolassa ja Espanjassa. Consumer Solutions tarjoaa sähkötuotteita ja niihin liittyviä lisäarvopalveluja sekä digitaalisia kuluttajaratkaisuja.

milj. euroa	IV/2022	IV/2021	2022	2021
Raportoitu
Liikevaihto	1 460	1 052	4 578	2 622
- sähkönmyynti	1 321	920	4 026	2 253
- kaasunmyynti	104	91	392	225
- muu myynti	35	41	161	144
Liikevoitto	-921	113	-149	495
Investoinnit käyttöomaisuuteen ja bruttoinvestoinnit
osakkeisiin	20	19	71	68
Henkilöstön lukumäärä			1 179	1 176

milj. euroa	IV/2022	IV/2021	2022	2021
Vertailukelpoinen
Käyttökate (EBITDA)	43	3	173	123
Liikevoitto	25	-17	97	52
Sidottu pääoma (kauden lopussa)			1 365	1 125

Myynti

TWh	IV/2022	IV/2021	2022	2021
Sähkö	8,2	8,8	29,6	31,5
Kaasu*	1,3	1,8	4,8	6,0

* Ei sisällä tukkumyyntiä.

Asiakkaiden määrä

Tuhatta*	31.12.2022	31.12.2021
Sähkö	2 130	2 120
E-mobility**	70	70
Kaasu	40	50
Yhteensä	2 240	2 230

* Pyöristettynä lähimpään 10 000:een.

** Mitattuna keskimääräisenä neljännesvuoden maksavina asiakkaina.

Loka−joulukuu 2022

Sähkönmyynti laski 7 %, ja kaasun myyntimäärä Puolassa pieneni 28 %. Ennätyksellisen korkeat sähkön ja kaasun hinnat heikensivät edelleen kysyntää, kun kuluttajat pienensivät aktiivisesti energiankulutustaan. Kokonaismyyntituotto kasvoi 39 %, kun sähkön ja kaasun hinnat nousivat merkittävästi Pohjoismaissa ja Puolassa.

Asiakasmäärä kasvoi 40 000:lla neljännen vuosineljänneksen aikana, ja samaan aikaan yleinen asiakastyytyväisyys ja suositusasteet nousivat. Fortum laajensi tuotevalikoimaansa vastatakseen asiakkaiden tarpeisiin ja auttaakseen poikkeuksellisessa markkinatilanteessa, jossa sähkönhinnat heilahtelivat voimakkaasti ja olivat ennennäkemättömän korkealla.

Vertailukelpoinen liikevoitto kasvoi 42 miljoonaa euroa ja oli 25 miljoonaa euroa. Vuoden 2021 neljännen neljänneksen tulos oli -17 miljoonaa euroa, eli selvästi negatiivinen sähköostojen kustannusten nousun ja negatiivisten katteiden seurauksena.

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä oli -945 (129) miljoonan euron vaikutus liikevoittoon suojauslaskennan ulkopuolisten johdannaisten käyvän arvon muutoksen seurauksena (liite 3).

Tammi−joulukuu 2022

Sähkönmyynti laski 6 %, mikä johtui Pohjoismaiden lämpimämmästä säästä vuoden 2021 ensimmäisen ja neljännen neljänneksen selvästi kylmempiin lämpötiloihin verrattuna. Kaasun myyntimäärä laski 20 %, koska lämpötilat olivat tavanomaista korkeammat Puolassa ja ennennäkemättömän korkeat kaasun hinnat vähensivät edelleen kysyntää ja energiankulutusta. Kokonaismyyntituotto kasvoi 75 %, kun sähkön ja kaasun hinnat nousivat merkittävästi Pohjoismaissa ja Puolassa.

Vertailukelpoinen liikevoitto kasvoi 87 %. Tämä johtui pääasiassa sähkön ja kaasun myyntikatteiden paranemisesta ja kaasuvarastojen myyntiin liittyvistä positiivisista kertaluonteisista eristä. Positiivista vaikutusta tasoittivat kustannusten kasvu ja lisäarvopalvelujen myynnin lasku. Vuoden 2021 neljännen neljänneksen tulos oli selvästi negatiivinen sähköostojen kustannusten nousun ja negatiivisten katteiden seurauksena.

Asiakasaktiivisuus Fortumin asiakaspalvelukeskuksissa pysyi korkealla tasolla koko vuoden ajan. Resursseja lisättiin, jotta kasvaneisiin yhteydenottoihin ja suureen asiakaskysyntään voitiin vastata. Asiakastyytyväisyys ja suositusasteet paranivat edelleen vuoden aikana, mikä varmisti liiketoiminnan kilpailukyvyn.

Fortum laajensi tuotevalikoimaansa nykyisten asiakastarpeiden mukaisesti auttaakseen asiakkaitaan selviytymään ennennäkemättömän korkeista ja epävakaista sähkönhinnoista poikkeuksellisessa markkinatilanteessa. Fortum myös tarjoaa neuvoja sähkön säästämiseen sekä kannustaa älykkääseen kulutukseen ja siirtämään kulutusta pois huipputunneilta, mikä tukee koko energiajärjestelmää. Lisäksi asiakkaat saivat tukea laskujen aktiivisempaan hallintaan, ja heille tarjottiin joustavampia maksusuunnitelmia.

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä oli -246 (443) miljoonan euron vaikutus liikevoittoon suojauslaskennan ulkopuolisten johdannaisten käyvän arvon muutoksen seurauksena (liite 3).

Fortum ilmoitti 3.3.2022 päättäneensä lopettaa Consumer Solutions -liiketoimintansa strategisen arvioinnin ja jatkaa liiketoiminnan kehittämistä osana konsernia.

Russia

Russia-segmentti koostuu sähkön ja lämmön tuotannosta ja myynnistä Venäjällä. Segmentti sisältää Fortumin kokonaan omistamat voimalaitokset sekä yhteisyritykset uusiutuvan sähköntuotannon rakentamiseen ja sähkön- ja lämmönmyyntiin sekä yli 29 %:n omistusosuuden osakkuusyhtiö TGC-1:ssä. Yhteisyritykset ja osakkuusyhtiö yhdistellään pääomaosuusmenetelmällä.

milj. euroa	IV/2022	IV/2021	2022	2021
Raportoitu
Liikevaihto	329	267	1 031	906
- sähkönmyynti	256	219	856	761
- lämmönmyynti	65	44	156	137
- muu myynti	8	4	19	8
Liikevoitto	-479	75	-690	227
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	-236	5	-443	62
Investoinnit käyttöomaisuuteen ja bruttoinvestoinnit osakkeisiin	37	23	62	83
Henkilöstön lukumäärä			2 724	2 627

milj. euroa	IV/2022	IV/2021	2022	2021
Vertailukelpoinen
Käyttökate (EBITDA)	120	118	411	404
Liikevoitto	75	80	260	261
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	16	5	30	62
Sidotun pääoman tuotto, %			11,3	12,9
Sidottu pääoma (kauden lopussa)			1 690	2 508

Russia-segmentin sähkön- ja lämmöntuotanto

TWh	IV/2022	IV/2021	2022	2021
Sähköntuotanto Venäjällä	7,6	7,7	28,6	28,6
Lämmöntuotanto Venäjällä	5,9	5,5	15,7	17,1

Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen seurauksena Fortum ilmoitti toukokuussa 2022 päättäneensä poistua Venäjän markkinoilta. Myyntiprosessi on käynnissä. Länsimaiden Venäjälle asettamien pakotteiden ja Venäjän vastapakotteiden vuoksi konsernin Venäjän toimintaan kohdistuu merkittäviä valuuttasiirtojen rajoituksia, jotka vaikuttavat rahavirtoihin ja mahdollisuuksiin siirtää varoja Venäjältä. Tämä koskee myös mahdollisia osingonjakoja. Fortum on lopettanut kaikki uudet investointihankkeet ja rahansiirrot Venäjälle, eikä yhtiö myönnä uutta rahoitusta venäläisille tytäryhtiöilleen.

Loka−joulukuu 2022

Sähkön tuotantomäärät olivat lähes samalla tasolla kuin vuoden 2021 neljännellä neljänneksellä. Lämmöntuotanto kasvoi aiempaa kylmemmän sään seurauksena Tšeljabinskissa ja Tjumenissa.

Liikevaihdon kasvu johtui pääasiassa Venäjän ruplan vahvistumisesta ja lämpötariffien ja lämmön tuotantomäärien noususta, joiden vaikutusta tasoitti Nyagan 1 -tuotantoyksikön CSA-maksujen (Capacity Supply Agreement) päättyminen. Venäjän ruplan kurssimuutoksen vaikutus oli 66 miljoonaa euroa.

Vertailukelpoinen liikevoitto laski 6 %. Nyagan 1 -tuotantoyksikön CSA-maksujen päättymisen vaikutusta tasoittivat 16 miljoonan euron Venäjän ruplan kurssimuutoksen positiivinen vaikutus ja poistojen pienentyminen ensimmäisellä neljänneksellä kirjattujen arvonalentumisten seurauksena. Lisäksi tulosta heikensivät alaskirjaukset, jotka liittyivät Nyaganin ja Tšeljabinskin voimalaitosten laitteistoon.

Liikevoittoa heikensivät 550 miljoonan euron arvonalentumiset, jotka liittyivät Russia-segmentin aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin.

Vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta oli 16 (5) miljoonaa euroa (liitteet 3 ja 12). Osuuteen osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta vaikuttivat 253 miljoonan euron arvonalentumiset, jotka liittyivät Fortumin omistukseen TGC-1:ssä ja yhteisyrityksissä (liitteet 3 ja 12).

Tammi−joulukuu 2022

Sähkön tuotantomäärät pysyivät ennallaan. Lämmöntuotanto laski Argayashin yhteistuotantolaitoksen myynnin ja Tšeljabinskin ja Tjumenin lämpimämmän sään seurauksena ensimmäisellä vuosipuoliskolla.

Liikevaihto kasvoi 14 %. Kasvu johtui Venäjän ruplan vahvistumisesta ja sähkönhintojen noususta, joiden vaikutusta tasoittivat Nyagan 1 -tuotantoyksikön CSA-maksujen päättyminen ja Argayashin yhteistuotantolaitoksen myynti. Venäjän ruplan kurssimuutoksen vaikutus oli 160 miljoonaa euroa.

Vertailukelpoinen liikevoitto oli edellisvuoden tasolla. Nyagan 1 -tuotantoyksikön CSA-maksujen päättymisen negatiivista vaikutusta tasoittivat 40 miljoonan euron Venäjän ruplan kurssimuutoksen vaikutus, sähkönhintojen nousu ja poistojen pienentyminen ensimmäisellä neljänneksellä kirjattujen arvonalentumisten seurauksena. Vertailukausi sisältää 17 miljoonan euron positiivisen vaikutuksen CSA-kapasiteettimaksuilla tuetun 116 MW:n aurinkoenergiahankkeen myynnistä Fortumin ja RDIF-rahaston (Russian Direct Investment Fund) yhteisyritykselle.

Liikevoittoa heikensivät 905 miljoonan euron arvonalentumiset, jotka liittyivät Russia-segmentin aineettomiin hyödykkeisiin ja aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin.

Vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta oli 30 (62) miljoonaa euroa. Osuuteen osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta vaikuttivat 475 miljoonan euron arvonalentumiset, jotka liittyivät Fortumin omistukseen TGC-1:ssä ja yhteisyrityksissä (liitteet 3 ja 12).

Fortum ilmoitti 18.1.2022, että 1,3 GW:n tuulivoimahankkeet siirretään uudelle yhteisyritykselle. Nämä tuulivoimahankkeet ovat kuitenkin osa niitä resursseja ja toimintoja, jotka ovat mukana käynnissä olevassa myyntiprosessissa, koska Fortum on päättänyt poistua hallitusti Venäjältä Ukrainan sodan vuoksi. Fortumin omistusosuus 1,3 GW:n tuulivoimahankkeista on esitetty muissa lyhytaikaisissa varoissa ja korollisissa veloissa.

Fortum ilmoitti 3.5.2022 kirjanneensa vuoden 2022 ensimmäisen neljänneksen tulokseensa arvonalentumisia, jotka liittyivät yhtiön Venäjän toimintoihin Venäjän hyökkäyksen, Ukrainan sodan ja niiden myötä kiristyneen geopoliittisen tilanteen, epävarmuustekijöiden ja riskien seurauksena. Fortum ilmoitti 7.2.2023 kirjaavansa lisää arvonalentumisia vuoden 2022 neljännen neljänneksen tulokseensa. Arvonalentumiset (ennen veroja) Venäjällä vuonna 2022 ovat yhteensä noin 1,7 miljardia euroa.

Lisätietoja on kappaleessa "Fortum Venäjällä" ja liitteissä 4 ja 13.

Lopetetut toiminnot (Uniper)

		IV/2021		2021
milj. euroa	IV/2022	oikaistu	2022	oikaistu
Liikevaihto	-	47 948	128 102	106 127
Vertailukelpoinen liikevoitto	-	551	-4 747	1 107
Liikevoitto	-	1 465	-16 402	-4 913
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	-	18	71	23
Kauden voitto lopetetuista toiminnoista	-	576	-11 302	-4 121
Kauden voitto lopetetuista toiminnoista, emoyhtiön
omistajien osuus	-	425	-3 428	-3 246
Liiketoiminnan rahavirta	-	1 489	-10 870	3 851
Henkilöstön lukumäärä			-	11 494

Fortum, Uniper ja Saksan hallitus allekirjoittivat 21.9.2022 periaatesopimuksen, jonka mukaan Fortum myy koko omistuksensa Uniperissa Saksan valtiolle. Tässä vaiheessa määräysvalta siirtyi Saksan valtiolle, ja Uniperin konsolidointi päättyi vuoden 2022 kolmannella neljänneksellä. Fortum ilmoitti 21.12.2022 saaneensa päätökseen Uniper SE -omistuksensa myynnin Saksan valtiolle. Fortum sai vastikkeena osakekaupasta yhteensä noin 0,5 miljardia euroa, ja Uniper maksoi takaisin Fortumin myöntämän 4 miljardin euron osakaslainan.

Lisätietoja kaupasta on kappaleessa Uniperin divestointi, ja Uniperin konsolidoinnin päättymisestä liitteessä 6.

Investoinnit käyttöomaisuuteen ja osakkeisiin sekä käyttöomaisuuden ja osakkeiden myynnit

Investoinnit käyttöomaisuuteen ja osakkeisiin vuoden 2022 neljännellä neljänneksellä olivat 196 (172) miljoonaa euroa. Investoinnit käyttöomaisuuteen olivat 190 (156) miljoonaa euroa (liitteet 3 ja 6).

Investoinnit käyttöomaisuuteen ja osakkeisiin vuonna 2022 olivat 558 (724) miljoonaa euroa. Investoinnit käyttöomaisuuteen olivat 525 (443) miljoonaa euroa (liitteet 3 ja 6).

Fortum suunnittelee ottavansa tai on alkanut ottaa käyttöön uutta sähkön- ja lämmöntuotantokapasiteettia ja suorittavansa perusparannuksia olemassa oleviin laitoksiin seuraavasti:

.3	Tyyppi	Sähkön tuotanto kapasiteetti, MW	Lämmön tuotanto kapasiteetti, MW	Toimitus alkoi/alkaa	Viimeisin tiedote
Pjelax-Böle ja Kristinestad Norr, Suomi	Tuuli	380		II/2024	22.12.2021
Generation

Generation

Fortum ilmoitti 3.3.2021 merkittävästä investoinnista patoturvallisuuteen Ruotsissa, jossa yhtiö investoi yli 450 miljoonaa kruunua (noin 44 milj. euroa) satavuotiaan Forshuvudin vesivoimalaitoksen laajoihin parannustöihin vuosina 2021–2025. Investointi varmistaa voimalaitoksen turvallisen käytön uusiutuvan sähkön tuottajana ja tasapainottaa sääriippuvaisempaa sähköntuotantoa.

Fortum ilmoitti 22.12.2021 päättäneensä rakentaa 380 megawatin Pjelax-Bölen ja Kristinestad Norrin tuulipuistot Närpiöön ja Kristiinankaupunkiin yhteistyössä energiayhtiö Helen Oy:n kanssa. Rakentaminen alkoi tammikuussa 2022, ja tuulipuistot arvioidaan otettavan käyttöön viimeistään vuoden 2024 toisella neljänneksellä. Fortumin enemmistöosuus hankkeesta on 60 % ja Helenin vähemmistöosuus 40 %. Fortum yhdistelee investoinnin taseeseensa. Hankkeiden investoinnit ovat noin 360 miljoonaa euroa, josta Fortumin osuus on noin 216 miljoonaa euroa.

City Solutions

Kesäkuussa 2021 Fortum ilmoitti myyvänsä Pavagada II:n 250 megawatin ja Rajasthanin 250 megawatin aurinkovoimapuistot Actisille Intiassa. Osapuolet allekirjoittivat myös sopimuksen mahdollisista lisäinvestoinneista aurinkovoimalaitoksiin Intiassa. Kaupan velaton kokonaisarvo oli noin 280 miljoonaa euroa. Kokonaisarvo sisältää nettovelan, jota ei kaupan myötä enää yhdistellä Fortum-konserniin. Pavagada II -aurinkovoimalaitoksen (250 MW) myynti saatiin päätökseen lokakuussa 2021. Rajasthanin aurinkovoimalaitoksen myynnin ensimmäinen vaihe saatiin päätökseen marraskuussa 2021 ja toinen vaihe toukokuussa 2022.

Fortum ilmoitti 16.5.2022 saaneensa päätökseen 50 %:n omistusosuutensa myynnin norjalaisesta kaukolämpöyhtiöstä Fortum Oslo Varme AS:stä institutionaalisista sijoittajista koostuvalle ryhmälle, johon kuuluvat Hafslund Eco, Infranode ja HitecVision. Kaupan allekirjoituksesta ilmoitettiin 22.3.2022. Kaupan velaton kokonaisarvo on noin 1 miljardi euroa. Kaupan myötä Oslon kaupungin myöntämää 0,2 miljardin euron osakaslainaa ei enää yhdistellä Fortum-konserniin. Fortum kirjasi kaupasta City Solutions -segmentin toisen neljänneksen tulokseen 638 miljoonan euron verottoman myyntivoiton.

Heinäkuussa Fortum ja GIG (Green Investment Group, Macquarie Asset Managementiin kuuluva vihreään sijoittamiseen erikoistunut yritys) päättivät investoida uuteen jätteenpolttolaitokseen Glasgow'ssa Skotlannissa 50/50omisteisen yhteisyrityksen kautta. Kun South Clyden jätteenpolttolaitos on valmistunut, sen käsittelykapasiteetti on 350 000 tonnia jätettä vuodessa. Laitoksen kokonaissähköntuotantokapasiteetin odotetaan olevan 45 MWe, mikä vastaa noin 90 000 kodin sähkönkulutusta.

Fortum ilmoitti 7.12.2022, että yhtiön uuden akkumateriaalien kierrätyslaitoksen rakennustyöt ja vaiheittaiset käyttöönottokokeet Suomessa oli saatu päätökseen suunnitelmien mukaisesti. Kesäkuussa 2021 Fortum teki päätöksen investoida litiumakkujen kierrätyskapasiteettinsa laajentamiseen rakentamalla hydrometallurgisen kierrätyslaitoksen Harjavaltaan. Kaupallinen toiminta alkaa käyttöönottovaiheen jälkeen vuoden 2023 toisella neljänneksellä. Investoinnin arvo on noin 27 miljoonaa euroa. Investointi kasvattaa Fortumin hydrometallurgista kierrätyskapasiteettia ja mahdollistaa akkukemikaalien tuotannon.

Muut toiminnot

Fortum myi 1.9.2022 sähköautojen latauspalvelu Plugsurfingin Fleetcor Technologiesille, joka on maailman johtavia yritysten maksutapahtumiin erikoistuneita yrityksiä. Velaton kauppahinta oli noin 75 miljoonaa euroa, ja Fortum kirjasi kaupasta 61 miljoonan euron verottoman myyntivoiton Muut toiminnot -segmentin kolmannen neljänneksen tulokseen.

Fortum sai 18.8.2022 päätökseen 30 %:n omistuksensa myynnin sähköajoneuvojen julkisten latauspisteiden operaattori Recharge AS:stä Infracapitalille. Infracapital on osa sijoitusyhtiö M&G:tä ja vastaa sen pääomasijoituksista infrastruktuuriin. Kauppa julkistettiin 10.6.2022. Kaupan myötä Infracapital omistaa 100 % Rechargen osakekannasta. Recharge on Pohjoismaiden suurin latausverkko. Siihen kuuluu yli 4 600 latauspistettä 830 toimipisteessä. Kauppahinta oli 85 miljoonaa euroa, ja Fortum kirjasi Muut toiminnot -segmentin kolmannen neljänneksen tulokseen 77 miljoonan euron verottoman myyntivoiton.

Russia

Venäjän hyökkäyssodan Ukrainassa ja nykyisen poliittisen tilanteen vuoksi Fortum on lopettanut kaikki uudet investointiprojektit Venäjälle.

Toiminta- ja sääntely-ympäristö

Euroopan sähkömarkkinat

Vuosi 2022 jää historiaan vuotena, jolloin Venäjä hyökkäsi julmasti Ukrainaan. Sodan seurauksena Euroopan energiamarkkinat ovat läpikäyneet myllerryksen, jota voi verrata 1970-luvun öljykriiseihin. Noin 25 % Euroopan kaasutoimituksista loppui vuoden aikana. Tämä johti äärimmäiseen tilanteeseen, jossa on testattu Euroopan energiahuoltoa ja -markkinoita. Eurooppa on pystynyt selviytymään suurimmasta osasta Venäjän putkikaasutuonnin menetystä, koska energian kysyntä on laskenut ja nesteytetyn maakaasun tuonti on kasvanut.

Alustavien tilastotietojen mukaan Pohjoismaissa kulutettiin sähköä 103 (109) TWh vuoden 2022 neljännellä neljänneksellä. Sähkön kysyntä oli selvästi viiden vuoden keskiarvon alapuolella, kun lämpötilat olivat leutoja loka- ja marraskuussa ja kysyntä laski eri kysyntäsegmenteissä aktiivisten hintatoimien seurauksena. Sähkönkulutus Pohjoismaissa vuonna 2022 oli 385 (402) TWh.

Alustavien tilastotietojen mukaan sähkönkulutus keskisessä Länsi-Euroopassa (Saksa, Ranska, Itävalta, Sveitsi, Belgia ja Alankomaat) vuoden 2022 neljännellä neljänneksellä oli 333 (371) TWh. Sähkönkulutus keskisessä Länsi-Euroopassa vuonna 2022 oli 1 318 (1 366) TWh. Sähkön kysyntä Manner-Euroopassa oli alle viiden vuoden keskiarvon. Tähänkin vaikutti kysynnän reagointi korkeisiin sähkönhintoihin.

Vuoden 2022 neljännen neljänneksen alussa pohjoismaiset vesivarannot olivat 89 TWh eli 12 TWh alle pitkän aikavälin keskiarvon ja 6 TWh edellisvuotta suuremmat. Tulovirtaama on ollut jonkin verran normaalia suurempi, kun taas vesivoiman tuotanto oli hieman normaalitason alapuolella. Vuoden 2022 lopussa vesivarannot olivat 79 TWh, mikä on 5 TWh pitkän aikavälin keskiarvon alapuolella ja 6 TWh edellisvuotta enemmän.

Vuoden 2022 neljännellä neljänneksellä sähkönhinnat pysyivät korkealla tasolla mutta laskivat jonkin verran edellisestä neljänneksestä. Sähkön keskimääräinen systeemihinta Nord Poolissa oli 136 (96) euroa/MWh. Keskimääräinen sähkön aluehinta oli 185 (115) euroa/MWh Suomessa ja 147 (108) euroa/MWh SE3-alueella Ruotsissa (Tukholma). Ruotsin SE2-alueella (Sundsvall) keskimääräinen aluehinta nousi kuitenkin uuteen neljänneskohtaiseen ennätykseen ja oli 116 (45) euroa/MWh. Saksassa keskimääräinen spot-hinta vuoden 2022 neljännellä neljänneksellä oli 193 (179) euroa/MWh.

Vuonna 2022 sähkön keskimääräinen systeemihinta Nord Poolissa oli 136 (62) euroa/MWh. Keskimääräinen aluehinta oli 154 (72) euroa/MWh Suomessa, 129 (66) euroa/MWh SE3-alueella Ruotsissa (Tukholma) ja 62 (43) euroa/MWh SE2-alueella Ruotsissa (Sundsvall). Saksassa keskimääräinen spot-hinta vuonna 2022 oli 235 (97) euroa/MWh.

Helmikuun lopussa Pohjoismainen sähkön termiinihinta Nasdaq Commodities -markkinapaikalla oli noin 86 euroa/MWh loppuvuodelle 2023 ja noin 79 euroa/MWh vuodelle 2024. Pohjoismaiden vesivarannot olivat 59 TWh eli noin 2 TWh pitkän ajan keskiarvon alapuolella ja 4 TWh enemmän kuin vuotta aiemmin. Saksassa sähkön termiinihinta oli noin 149 euroa/MWh loppuvuodelle 2023 ja noin 153 euroa/MWh vuodelle 2024.

Euroopan hyödykemarkkinat

Kaasun kysyntä keskisessä Länsi-Euroopassa oli 524 (658) TWh vuoden 2022 neljännellä neljänneksellä ja 1 867 (2 225) TWh vuonna 2022. Keskisen Länsi-Euroopan kaasun varastotasot laskivat vain hieman neljänneksen alusta (564 TWh) neljänneksen loppuun (532 TWh), jolloin ne olivat 235 TWh suuremmat kuin vuotta aiemmin ja 107 TWh suuremmat kuin viiden vuoden keskiarvo (2017–2021).

Jyrkkä lasku Venäjän putkien kaasuvirroissa Eurooppaan nosti kaasun hinnat Euroopassa ennennäkemättömälle tasolle voimakkaan hintaheilunnan keskellä. Kaasun keskimääräinen front month -hinta (TTF) vuoden 2022 neljännellä neljänneksellä oli 124 (97) euroa/MWh. Kaasun keskimääräinen front month -hinta (TTF) vuonna 2022 oli 133 (48) euroa/MWh. Vuoden 2023 termiinihinta laski neljänneksen aikana ja oli 88 euroa/tonni neljänneksen lopussa (183 euroa/tonni neljänneksen alussa) eli 47 euroa/MWh korkeampi kuin vuotta aiemmin. Vuoden 2022 alussa vuoden 2023 toimitusten TTF-termiinihinta oli 45 euroa/MWh.

Päästöoikeuksien (EUA) markkinoilla hinta nousi neljänneksen aikana ja oli 84 euroa/tonni vuoden 2022 neljännen neljänneksen lopussa (67 euroa/tonni neljänneksen alussa) eli 3 euroa/tonni korkeampi kuin vuotta aiemmin. Vuoden 2022 alussa EUA-hinta oli 85 euroa/tonni. Päästöoikeuksien koko vuoden 2022 keskimääräinen hinta oli 81 euroa/tonni.

Hiilen termiinihinta (ICE Rotterdam) vuodelle 2023 laski neljänneksen alusta (287 dollaria/tonni) vuoden loppuun (185 dollaria/tonni), jolloin se oli 98 dollaria/tonni korkeampi kuin vuotta aiemmin. Vuoden 2022 alussa hiilen vuoden 2023 toimitusten termiinihinta (ICE Rotterdam) oli 90 euroa/tonni.

Helmikuun lopussa kaasun TTF-termiinihinta oli 53 euroa/MWh loppuvuodelle 2023. EUA-termiinihinta vuodelle 2023 oli tasolla 97 euroa/tonni. Hiilen termiinihinta (ICE Rotterdam) loppuvuodelle 2023 oli 160 dollaria/tonni.

Sääntely-ympäristö

EU:n päästökauppajärjestelmän uudistuksesta sovittu

EU:n toimielimet pääsivät 18.12.2022 alustavaan sopimukseen EU:n päästökauppadirektiivin uudistuksesta. Uudistus nostaa päästökauppajärjestelmän tavoitetasoa ja laajentaa sen soveltamisalaa merkittävästi. Järjestelmän päästövähennystavoitetta nostetaan 43 prosentista 62 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä vuoteen 2005 verrattuna, ja päästöoikeusien tarjonnan ja kysynnän tasapainoa säätelevän markkinavakausvarannon toimintaa tehostetaan. Vuoden 2026 loppuun mennessä komissio tekee arvioinnin ja raportoi mahdollisuudesta sisällyttää yhdyskuntajätteen poltto päästökauppajärjestelmään vuodesta 2028 alkaen. Vuodesta 2027 alkaen perustetaan uusi päästökauppajärjestelmä (ETS2) yksityistä ja julkista tieliikennettä ja rakennusten lämmitystä varten.

Helmikuussa EU:n päästöoikeuden hinta (EUA) ylitti ensimmäisen kerran koko päästökaupan historiassa 100 euroa. Analyytikot ovat arvioineet sovitun uudistuksen vaikutuksia, ja arvioiden mukaan päästökauppajärjestelmä siirtyy ylitarjonnasta merkittävään niukkuuteen vuosikymmenen lopulla ja sen jälkeen.

Uudistettu päästökauppadirektiivi vastaa suurelta osin Fortumin keskeisiä tavoitteita: Fortum on vaatinut tavoitetason nostamista, markkinavakausvarannon vahvistamista, jätteenpolton sisällyttämistä päästökauppajärjestelmään sekä päästökauppajärjestelmän laajentamista rakennusten lämmitykseen.

EU:n sähkömarkkinoita tarkoitus uudistaa

Euroopan sähkömarkkinoiden ja markkinamallin arviointi on komission viimeinen merkittävä ilmasto- ja energia-asioita koskeva lainsäädäntöhanke von der Leyenin toimikaudella. Sidosryhmien kuuleminen käynnistyi hieman myöhässä tammikuun 2022 lopussa ja päättyi 13.2.2023, mutta lainsäädäntöehdotuksen antamiseen voi liittyä uusi viive. Markkinoiden keskeisten periaatteiden, kuten marginaalihinnoittelu, radikaalimpiin muutoksiin on poliittista painetta. Siksi Fortum on varoittanut pyrkimyksistä ratkaista nykyinen energiakriisi tekemällä rakenteellisia ja testaamattomia muutoksia markkinoihin. Fortum on korostanut pitävänsä asteittaiseen kehitykseen perustuvia muutoksia parempina kuin mullistavia muutoksia.

Lainsäädäntöehdotuksen tulisi perustua perusteelliseen ja syvälliseen vaikutustenarviointiin. Fortum suosittelee, että tarvittava vakauden, vaihtelun ja joustavuuden taso määritetään tekemällä järjestelmän tarveanalyysi.

EMIR-arviointi alkoi

Kun energiakriisi kärjistyi kesällä 2022, se laajeni myös energiahyödykkeiden johdannaismarkkinoille, ja siinä oli riskinä yrityksiin kohdistuva systeeminen maksuhäiriövaikutus. Komissio reagoi tähän hyväksymällä väliaikaisia toimenpiteitä, joilla laajennetaan huomattavasti vakuuksien valikoimaa ja otetaan sähköjohdannaisten kaupassa käyttöön katkaisumekanismi, jonka avulla kaupankäynti voidaan keskeyttää, jos/kun kauppojen hinnat tai liiketoimet muuttuvat liian ennustamattomiksi. Komissio julkisti 7.12.2022 Euroopan markkinainfrastruktuuria koskevaan EMIRasetukseen liittyvän lainsäädännön tarkistusehdotuksen. Tarkoituksena on parantaa asetusta tekemällä rakennemuutoksia tähän EU:n keskeiseen rahoitusta koskevaan lainsäädäntöön sekä muuttaa joitakin väliaikaisia toimenpiteitä pysyviksi. Vaikka tarkistettu ehdotus on tervetullut ja tarpeellinen, Fortumin mielestä se ei edelleenkään ole riittävä suojaamaan sähkösektoria systeemisten häiriöiden riskeiltä, jos elokuussa 2022 alkaneen vakuuskriisin kaltainen tilanne toistuu.

Kansalliset toimenpiteet sähkönkäyttäjien tueksi ja niihin liittyvä poliittinen keskustelu

Sähkönkuluttajia tukevista toimenpiteistä on keskusteltu kiivaasti sen jälkeen, kun sähkön vähittäismyyntihinnat nousivat ennennäkemättömän korkealle tasolle kesällä 2022. Suomen ja Ruotsin hallitukset sopivat useista tukitoimenpiteistä, joilla kuluttajia voidaan auttaa hallitsemaan sähkölaskujaan. Suomessa sovittiin esimerkiksi arvonlisäveron alentamisesta ja sosiaaliturvan parannuksista. Äskettäin hyväksyttyjä keinoja ovat tilapäinen kertakorvaus laskuista ja maksuaikojen pidentäminen. Ruotsissa päätettiin, että Svenska Kraftnätin pullonkaulatulot jaetaan kotitalouksille ja yrityksille hyvityksenä suuremmista energialaskuista. Lisäksi on kasvavaa painetta alentaa arvonlisä- ja sähköveroa, mutta hallitus ei ole vielä tehnyt uusia päätöksiä. Samalla sähkön vähittäismyyntiyhtiöt ovat ottaneet vapaaehtoisesti käyttöön uusia sähkötuotteita ja -sopimuksia, joissa on alhaisemmat kiinteät hinnat.

Fortum tukee sähköasiakkaiden huolenaiheiden käsittelyä, mutta yhtiö pitää parempana toimenpiteitä, jotka eivät vääristä kilpailua sähkömarkkinoiden toimijoiden välillä eivätkä suosi verkonhaltijoita tai vähittäismyyjiä. Vähittäishintakatto olisi vaikea toteuttaa ilman hallituksen laajaa tukea vähittäismyyjille. Hallituksen tukitoimilla ei ole nettovaikutuksia vähittäismyyntiyhtiöihin, mutta laskutusjärjestelmiin tarvittavat muutokset vievät aikaa.

Windfall-verotus Suomessa vuonna 2023

Lyhyen julkisen kuulemisprosessin jälkeen Suomen hallitus teki 29.12.2022 windfall-veroa koskevan esityksen (HE 320/2022 vp). Ehdotuksen tavoitteena on toimeenpanna EU-asetus 2022/1854, joka koskee tuottokattoa ja solidaarisuusmaksua. Asetus toimeenpannaan säätämällä sähkösektorille väliaikainen kansallinen windfall-vero, jolla verotetaan energiakriisin tuottamia ylimääräisiä voittoja ja tuetaan näin saatavilla varoilla kuluttajia suurten energialaskujen maksamisessa. Fortum on samaa mieltä ehdotuksen tavoitteesta, mutta yhtiön mielestä ehdotettu veromalli on monella tavalla ongelmallinen. Malli poikkeaa olennaisesti EU:n tuottokattomallista ja on paljon tiukempi kuin EU-asetus, josta se poikkeaa soveltamisalan, veroperustan ja soveltamisajan osalta. Näin Suomen sähkösektori joutuu epäedulliseen asemaan verrattuna etenkin Ruotsiin, jossa EU:n tuottokatto toteutetaan EU-asetuksen mukaisesti.

Vero koskee sähkösektorin yrityksiä sähköntuotannon, tukkumyynnin ja osittain vähittäismyynnin osalta Suomessa. Ehdotuksen mukaan vero olisi 30 % yhtiöiden nettotuloksesta edellä mainituista sähkötoiminnoista Suomessa siltä osin kuin nettotulos ylittää 10 %:n oman pääoman tuoton tilikaudella 2023. Suomen yhteisövero on 20 %, joten nimellinen kokonaisveroaste olisi 50 % windfall-veron soveltamisalaan kuuluvista nettotuotoista. Hallituksen viimeisimpien arvioiden mukaan windfall-vero tuottaisi 0,3–0,4 miljardin euron väliaikaiset verotulot alan toimijoilta

vuoden 2023 aikana. Suomen eduskunta hyväksyi sähköalan väliaikaista voittoveroa koskevan lainsäädännön 27.2.2023 ja vero kannetaan vuoden 2024 aikana.

Fortumin sähköntuotanto Suomessa vastaa noin kolmasosaa sähkön kokonaistuotannosta Suomessa. Noin 40 % Fortumin pohjoismaisesta sähköntuotannosta ja noin 30 % sähköasiakkaista on Suomessa.

Tuottokatto tulee voimaan Ruotsissa 1.3.2023

Ruotsin hallitus on tehnyt lainsäädäntöehdotuksen tuottokattoa koskevan EU-lainsäädännön toimeenpanosta. Ehdotetun lainsäädännön on tarkoitus olla voimassa 1.3.2023–30.6.2023 EU-asetuksen mukaisesti. Tuottokatto on asetettu EU:n määrittämään sähkönhintaan 180 euroa/MWh. Katon ehdotetaan koskevan vain toteutuneita tuottoja. Tämä tarkoittaa, että suojaukset ja muut rahoitussopimukset voidaan vähentää toteutuneista spot-hinnoista. Ruotsin hallitus arvioi, että tuottokatto tuo vaatimattomat 28 miljoonan euron lisäverotulot.

Ruotsin hallituksen ydinvoimaa ja vesivoimaa koskevan ohjelman täytäntöönpanon tilanne

Kuten hallitusohjelmassa ja tiedonannossa ilmoitettiin, Ruotsin hallitus teki tammikuussa ympäristölakia koskevan lainsäädäntöehdotuksen uutta ydinvoimaa koskevien esteiden poistamiseksi. Nykyisessä lainsäädännössä uusi ydinvoima rajoitetaan enintään 10 reaktoriin kolmessa jo olemassa ydinvoimalaitoksessa. Uusi lainsäädäntö mahdollistaa sekä suurten reaktoreiden että pienydinvoimaloiden (small modular reactors, SMR) sijoittamisen uusiin kohteisiin. Ehdotettu lainsäädäntö tulee voimaan 1.3.2024.

Ruotsin hallitus on päättänyt keskeyttää meneillään olevan vesivoiman uudelleenluvituksen vuodeksi, jotta nykyisten vesivoimaloiden toimintaa voidaan turvata paremmin. Ajanjakson aikana analysoidaan sähköjärjestelmälle aiheutuvia seurauksia ja mukautetaan uudelleenluvituksen prosessia, jotta voidaan turvata vesivoiman arvo ja varmistaa, että uudelleenluvituksen prosessin aiheuttama kokonaistuotannon menetys on alle 1,5 TWh kansallisen vesivoimasuunnitelman mukaisesti. Fortum omistaa ja käyttää voimalaitoksia useissa niistä joista, jotka käsitellään tämä prosessin alkuvaiheessa. Keskeytyksen vuoksi nämä voimalaitokset aloittavat oikeusprosessit lupien päivittämiseksi myöhemmin, ja tähän liittyvät tuotannon menetykset voivat jäädä pienemmiksi kuin aluksi arvioitiin.

Avaintekijät ja riskit

Fortumin taloudellinen tulos altistuu useille taloudellisille, operatiivisille, strategisille ja vastuullisuuteen liittyville riskeille. Fortum altistuu näille riskeille sekä suoraan että epäsuorasti tytäryhtiöidensä ja osakkuus- ja yhteisyritystensä kautta. Fortumin pääasialliset osakkuus- ja yhteisyritykset ovat Teollisuuden Voima Oyj, Forsmarks Kraftgrupp AB, OKG AB ja Kemijoki Oy. Lisätietoja on Fortumin Taloudelliset tiedot -julkaisuissa.

Fortum ilmoitti 21.12.2022 saaneensa päätökseen Uniper SE -omistuksensa myynnin Saksan valtiolle. Uniperin osakkeet omistaneen Fortum-yhtiön kokonaistappio Uniperin myynnistä oli hieman alle 6 miljardia euroa. Lisätietoja sopimuksesta ja kaupan päätökseen saamisesta on tämän tilinpäätöstiedotteen osiossa "Uniperin myynti".

Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022 on vaikuttanut merkittävästi Fortumin nykyisiin ja tuleviin liiketoimintoihin. Fortumin liiketoimintaan mahdollisesti haitallisesti vaikuttavien geopoliittisten riskien todennäköisyys on kasvanut, ja joissakin tapauksissa riskit ovat toteutuneet kokonaan tai osittain. Venäjän EU:hun kohdistamat vastapakotteet ovat vaikuttaneet merkittävästi energiamarkkinoihin etenkin kaasun toimitusrajoitusten kautta. Venäjän vastaisten pakotteiden laajentaminen ja mahdolliset vastatoimet voivat vaikuttaa nykyisiin tai tuleviin liikesuhteisiin. Kaasun, hiilen, öljyn ja muiden polttoaineiden fyysisten toimitusten jatkuva supistuminen Venäjältä voi vaikuttaa esimerkiksi pohjoismaisiin sähkönhintoihin ja hintojen heiluntaan sekä Fortumin voimalaitosten käytettävyyteen. Sodan edelleen kiihtymisellä, vaikka sitä ei tällä hetkellä pidetä todennäköisenä, voisi olla vakavia seurauksia, kuten Fortumin toimintamaiden kriittiseen energiainfrastruktuuriin kohdistuvan sabotaasin tai suorien hyökkäysten riskin kasvaminen.

Pakotteiden ja Venäjän mahdollisten vastatoimien arvaamattomuus on edelleen merkittävä riski Fortumille. EU, Yhdysvallat ja Iso-Britannia ovat asettamassa Venäjälle erilaisia pakotteita, jotka kohdistuvat muun muassa rahoitusja energiasektoreihin. Tähän mennessä asetetut pakotteet rajoittavat rajat ylittäviä maksuja Fortumin Venäjän yksiköistä, mikä vaikuttaa tulevien osinkojen kotiuttamiseen Venäjän toiminnoista, Fortumin sisäisten lainojen maksuun ja korkomaksuihin. Fortum ei tee enää investointeja Venäjällä, ja olemassa olevia sopimuksia ei uusita niiden voimassaolon päättyessä. Yhtiö valmistautuu myös poistumaan hallitusti Venäjän markkinoilta,

liiketoimintojensa myynti ensisijaisena vaihtoehtona. Lisäksi Fortum ei myönnä uutta rahoitusta venäläisille tytäryhtiöilleen. Nykyinen geopoliittinen tilanne aiheuttaa riskin hallitulle poistumiselle Venäjältä, jos yritysmyyntiä ei voida viedä päätökseen tai se viivästyy huomattavasti, mikä puolestaan saattaa rajoittaa Fortumin pääsyä pääomamarkkinoille, tai jos kauppa toteutuu liiketoiminnan arvoa pienempänä tai äärimmäisessä tapauksessa Fortumin Venäjän omaisuus pakkolunastetaan. Venäjällä yhä vaikeammaksi käyvän toimintaympäristön ja Fortumin liiketoiminnan pitkittyneen epävarmuuden vuoksi Fortum on vuoden 2022 aikana kirjannut Venäjän liiketoimintaan liittyviä alaskirjauksia yhteensä 1,7 miljardia euroa. Russia-segmentin nettovarallisuuden arvo arvonalennusten jälkeen on noin 1,7 miljardia euroa.

Sähkön tukkuhinnat Pohjoismaissa ovat Fortumin liiketoiminnan tuloksen kannalta keskeisempiä tekijöitä. Pohjoismaissa sähkönhinnat vaihtelevat merkittävästi lyhyellä ja pitkällä aikavälillä useiden tekijöiden perusteella. Näitä tekijöitä ovat esimerkiksi sääolosuhteet, tuotannon ja siirron katkokset, CO2-päästöoikeuksien hinnat, hyödykkeiden hinnat sekä tarjonnan ja kysynnän tasapaino. Venäjän hyökkäys Ukrainaan nosti hyödykkeiden hinnat ennätyskorkealle ja lisäsi hintojen heiluntaa entisestään. Tämän seurauksena EU ja sen jäsenvaltiot ovat ottamassa käyttöön väliaikaisia markkinatoimia (kuten hintakatot ja windfall-verot). Nämä markkinatoimet voivat aiheuttaa riskin liiketoiminnan tulokselle, jos niistä tulee pysyviä. Fortumin tukkusähkön tuotannon portfolion arvo kasvoi tammi– joulukuussa 2022, mikä on yleisesti ottaen hyvä asia tulevien tuottojen kannalta. Korkeampi arvo yhdistettynä hintojen heilunnan lisääntymiseen on kuitenkin johtanut suurempaan hyödykehintariskiin. Talouden laskusuhdanne, hyödykehintojen lasku, lämmin sää tai vesitilanne voi johtaa Pohjoismaiden sähkönhintojen merkittävään laskuun, mikä vaikuttaisi negatiivisesti Fortumin tukkusähkön tuotannon tulokseen. Fortum suojaa altistumisensa hyödykkeiden markkinahinnoille ja raportoi sähkön tukkumyyntinsä suojaustasoista ja suojatuista hinnoista neljännesvuosittain. Lisätietoja on kappaleessa "Näkymät" tässä tilinpäätöstiedotteessa.

Fortumin liiketoiminta on alttiina likviditeetti- ja jälleenrahoitusriskeille ensisijaisesti liiketoiminnan rahoitustarpeen vuoksi, mukaan lukien suojaustoimintaan liittyvät vakuusvaatimukset ja kaupalliseen toimintaan annetut vakuudet. Hyödykejohdannaisten korkeammat hinnat ja kasvanut volatiliteetti lisäävät vakuusmaksuja selvitysyhteisöille ja selvityspankeille, jotka suoritetaan pääasiassa käteisellä. Fortum pienentää likviditeettiriskiä kahdenvälisillä sopimuksilla johdannaissopimuksilla, joihin ei liity vakuusvaatimusta. Kahdenvälisinten suojaussopimusten lisääntymisestä johtuen, luottoriskin ovat kasvaneet. Koska Fortumin suojaukset ovat enimmäkseen myyntisopimuksia, vastapuoliriski tyypillisesti kasvaa hintojen laskiessa. Korkeat ja vaihtelevat hyödykehinnat ovat johtaneet kasvaviin selvitysyhtiöiden vakuusvaatimuksiin. Likviditeettiriskin pienentämiseksi Fortum allekirjoitti siltarahoitusjärjestelyn Suomen valtion kokonaan omistaman Solidiumin kanssa vuoden 2022 kolmannella neljänneksellä. Järjestelyllä Fortum varmisti riittävän maksuvalmiusresurssin, mikäli sähkön pohjoismaiset hinnat laskevat − ja sen myötä vakuusvaatimukset – olisivat jälleen nousseet merkittävästi. Lisätietoja sopimuksesta on tämän tilinpäätöstiedotteen kappaleessa "Solidiumin siltarahoituslaina Fortumille ja suunnattu maksuton osakeanti Solidiumille" tässä tilinpäätöstiedotteessa.

Elokuun 2022 alussa sekä S&P Global Ratings että Fitch vahvistivat Fortumin luottoluokitukseksi on BBB negatiivisin näkymin. Luottoluokituslaitosten odotetaan päivittävän luokituksensa Uniperi kaupan toteutumisen jälkeen ja kun Fortum on julkistanut uuden strategiansa. Luottoluokitusten alentaminen, erityisesti alle investointiluokan (BB+ tai alle), voi laukaista vastapuolten oikeudet vaatia lisää käteis- tai muita vakuuksia. Tämä voi vaikuttaa pääsyyn pääomamarkkinoille ja lisätä uuden rahoituksen kustannuksia. Fortumin tavoitteena on säilyttää vähintään nykyinen BBB:n vakaan investointiluokan luottoluokitus. Fortum seuraa jatkuvasti kaikkea luokituksiin liittyvää kehitystä ja vaihtaa säännöllisesti tietoja luokituslaitosten kanssa.

Fortumin liiketoimintaan kuuluvat energian tuotanto, varastointi ja jakelu sekä toiminnan valvonta ja voimalaitosten tai muiden energiateollisuuden laitosten rakentaminen, modernisointi, kunnossapito ja käytöstä poistaminen. Mikä tahansa ei-toivottu toimintaan liittyvä tapahtuma (joka voi johtua esimerkiksi teknisestä viasta, inhimillisestä virheestä, prosessivirheestä, luonnonkatastrofista, sabotaasista, keskeisten toimittajien epäonnistumisesta tai terrori-iskusta) voi vaarantaa henkilökohtaisen turvallisuuden tai aiheuttaa ympäristö- tai fyysisiä vahinkoja, liiketoiminnan keskeytyksiä, hankkeiden viivästymisiä ja mahdollisia kolmannen osapuolen vastuita. Näihin liittyvät kustannukset voivat olla korkeat etenkin Fortumin suurimmissa yksiköissä ja hankkeissa.

Ilmastonmuutoksen hillitseminen, siihen sopeutuminen ja siirtyminen vähähiilisempään talouteen ovat olennainen osa Fortumin strategiaa. Ilmastoon liittyvät riskit jaetaan kahteen luokkaan TCFD:n suositusten mukaisesti; siirtymä- ja fyysisiin riskeihin. Tunnistetut fyysiset riskit ovat yleensä operatiivisten riskien luokassa, kun taas siirtymäriskit kuuluvat strategisten riskien luokkaan. Siirtyminen vähähiiliseen talouteen synnyttää useita strategisia ja operatiivisia riskejä, jotka liittyvät energia- ja ilmastopolitiikan ja -sääntelyn muutoksiin, teknologioiden kehittymiseen ja liiketoimintaympäristöön, jossa Fortum toimii. Fyysisiin riskeihin liittyen Fortumin yksiköiden on tunnistettava ja arvioitava omaisuuseriensä sietokyky liittyen erilaisiin akuutteihin ja kroonisiin ilmastoriskeihin IPCC:n mukaisesti ja

laadittava sopeutumissuunnitelmat merkittävimmille riskeille. Fortum TCFD:n virallinen tukija ja ilmastoon liittyvät fyysiset riskit raportoidaan TCFD:n mukaisesti Fortumin Sustainability 2022 -raportissa.

Fortumin riskeistä ja niiden hallinnasta on lisätietoja Fortumin Taloudelliset tiedot 2021 -julkaisussa sekä Taloudelliset tiedot 2022 -julkaisussa, joka julkaistaan viimeistään viikolla 10.

Fortum Venäjällä

Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja päätös käyttää energiaa aseena muuttivat perusteellisesti geopoliittista tilannetta ja energiayhtiöiden toimintaympäristöä Euroopassa. Fortumin osalta riskit ja epävarmuustekijät lisääntyivät, ja niitä toteutui. Koko kriisin ajan Fortum on keskittynyt varmistamaan energian toimitukset asiakkaille ja hallitsemaan kriisin haittavaikutuksia yhtiön sidosryhmiin. Yhtiö noudattaa kaikkia soveltuvia lakeja ja säännöksiä, myös pakotteita, ja valmistautuu erilaisiin skenaarioihin. Riskeistä on lisätietoa myös tämän tilinpäätöstiedotteen osiossa "Avaintekijät ja riskit".

Hallittu poistuminen Venäjältä

Pian sodan alkamisen jälkeen Fortum ilmoitti lopettaneensa kaikki uudet investointihankkeet Venäjälle, eikä yhtiö myönnä uutta rahoitusta venäläisille tytäryhtiöilleen. Toukokuussa Fortum ilmoitti valmistautuvansa poistumaan hallitusti Venäjän markkinoilta sekä Venäjän toimintojensa mahdollisiin myynteihin ensisijaisena vaihtoehtona. Poistumisen päätökseen saattaminen vaatii todennäköisesti lisää aikaa, ja käynnissä olevaan myyntiprosessiin liittyy edelleen merkittäviä epävarmuustekijöitä, kuten viranomaishyväksyntöjä.

Fortumin Russia-divisioonan hallinto

Fortumin Venäjän toiminnot toimivat itsenäisesti, ja niillä on esimerkiksi erilliset IT-järjestelmät. Hallinto on eriytetty tukemaan suunniteltua poistumisvaihetta. Samalla varmistetaan sovellettavien lakien ja säännösten ja myös pakotteiden noudattaminen. Keväästä 2022 alkaen Venäjän tytäryhtiöiden hallituksissa ei ole ollut Fortumin edustajia, ja Fortumin Russia-divisioonan johtaja on jäänyt pois Fortumin johtoryhmästä. Hän kuitenkin raportoi edelleen konsernin toimitusjohtajalle.

Venäjän asettamien pakotteiden vuoksi konsernin Venäjän toimintaan kohdistuu merkittäviä valuuttasiirtojen rajoituksia, jotka vaikuttavat mahdollisuuksiin siirtää varoja Venäjältä. Tämä koskee myös mahdollisia osingonjakoja.

Polttoaineiden toimitus ja hankinta Venäjältä

Pian sodan syttymisen jälkeen Fortum ryhtyi toimiin polttoainetoimitusten varmistamiseksi Venäjän ulkopuolisille voimalaitoksilleen. Fortum ei enää osta hiiltä, pellettejä, biomassaa, öljyä tai kaasua Venäjältä voimalaitoksilleen. Fortum on myös lopettanut sähköntuonnin Venäjältä. Fortum ostaa kuitenkin ydinpolttoainetta Loviisan ydinvoimalaitokseensa venäläiseltä TVEL-yhtiöltä. Toimittajaa ei voi vaihtaa nopeasti esimerkiksi vaadittujen sertifiointi- ja lupaprosessien vuoksi. Nykyinen toimitussopimus on voimassa nykyisten käyttölupien päättymiseen saakka. Käyttöluvat päättyvät vuonna 2027 (Loviisa 1) ja 2030 (Loviisa 2). Monipuolistaakseen yhtiön polttoainestrategiaa, parantaakseen toimitusvarmuutta ja varmistaakseen luotettavan sähköntuotannon Loviisan voimalaitoksessa Fortum allekirjoitti sopimuksen Westinghouse Electric Companyn kanssa marraskuussa uuden polttoainetyypin suunnittelusta, lisensoinnista ja toimittamisesta Loviisan voimalaitokselle. Uuden polttoaineen käyttöönotto on monivuotinen viranomaishyväksyntöjä vaativa projekti.

Fortumin toiminnot ja tuotantolaitokset Venäjällä

Fortumin Russia-segmentti koostuu PAO Fortum -tytäryhtiöstä ja Fortumin osakeomistuksesta yhteisyrityksissä ja PAO TGC-1:ssä (omistus yli 29 %). Fortumilla on Venäjällä seitsemän voimalaitosta, joista suurin osa on maakaasua käyttäviä voimalaitoksia Uralilla ja Länsi-Siperiassa. Laitoksista kuusi tuottaa markkinoille sekä sähköä että lämpöä ja yksi tuottaa vain sähköä. Vuoden 2022 lopussa sähköntuotantokapasiteetti oli yhteensä 4,7 GW ja lämmöntuotantokapasiteetti 7,6 GW. Vuonna 2022 PAO Fortum tuotti 28,6 TWh sähköä ja 15,7 TWh lämpöä. Fortumin Russia-segmentti kehittää myös aktiivisesti uusiutuvan sähkön tuotantoa Venäjällä. Segmentin tuuli- ja aurinkovoiman kokonaiskapasiteetti koostuu voimaloista, joista on käytössä 1,3 GW (tuettu CSAkapasiteettimaksuilla).

Fortumilla on noin 2 700 työntekijää Venäjällä.

Venäjän hyökkäyksen, Ukrainan sodan ja niiden aiheuttamien geopoliittisten jännitteiden, epävarmuustekijöiden ja riskien seurauksena Fortum kirjasi vuoden 2022 ensimmäisen neljänneksen tulokseensa noin 0,7 miljardia euroa arvonalentumisia, jotka liittyivät Russia-segmenttiin, kuten käyttöomaisuuteen ja liikearvoon, Fortumin omistuksiin TGC-1:ssä ja uusiutuvan sähköntuotannon yhteisyrityksissä. Vuoden 2022 neljännen neljänneksen tulokseensa Fortum kirjasi noin 990 miljardin euron arvonalentumiset, jotka liittyivät Russia-segmenttiin. Arvonalentumiset sisältävät ruplan kurssimuutoksia (liite 13).

Näkymät

Lyhyellä aikavälillä energia-alan murrokseen vaikuttavat geopoliittiset jännitteet, negatiiviset yleiset talousnäkymät, korkea inflaatio, korkeat korot, tiukentuva sääntely ja voimakkaasti heiluvat hyödykemarkkinat. Lisäksi lyhyellä aikavälillä kysynnän hintajousto korkeisiin sähkönhintoihin vaikuttaa sähkön kulutukseen.

Sähkön osuuden energian kokonaiskulutuksesta odotetaan kasvavan edelleen merkittävästi pitkällä aikavälillä. Sähkön kysynnän kasvu määräytyy pitkälti perinteisten tekijöiden (kuten makrotalouden ja väestön kehityksen) perusteella, mutta siihen vaikuttaa yhä enemmän myös energiaintensiivisen teollisuuden, kuljetusalan ja lämmitysalan hiilestä irtautuminen suoran sähköistämisen ja vihreän vedyn avulla.

Suojaukset

Vuoden 2022 lopussa noin 75 % Generation-segmentin arvioidusta sähkön tukkumyynnistä Pohjoismaissa oli suojattu hintaan 58 euroa/MWh vuodelle 2023 (vuoden 2022 kolmannen neljänneksen lopussa 65 % hintaan 49 euroa/MWh) ja noin 45 % hintaan 42 euroa/MWh vuodelle 2024 (vuoden 2022 kolmannen neljänneksen lopussa 40 % hintaan 38 euroa/MWh).

Raportoidut suojausasteet perustuvat Generation-segmentin suojauksiin ja sähköntuotannon ennusteisiin.

Raportoidut suojausasteet voivat vaihdella huomattavasti Fortumin sähköjohdannaismarkkinoilla tekemien toimenpiteiden mukaan. Suojaukset ovat pääasiassa rahoitussopimuksia, joista suurin osa on listattu Nasdaq Commodities -markkinapaikalla ja joilla käydään kauppaa joko Nasdaq Commodities -markkinapaikalla tai kahdenvälisten vastapuolten kanssa. Likviditeettiriskin hallinnan lisätoimenpiteenä Fortum on vähentänyt altistumistaan Nasdaqin hyödykepörssissä ja lisännyt kahdenvälisten sopimusten osuutta.

Investoinnit

Fortum arvioi investointien ilman yritysostoja ja Russia-segmenttiä olevan noin 700 miljoonaa euroa vuonna 2023. Arvio sisältää vuosittaiset kunnossapitoinvestoinnit, joiden osuuden arvioidaan olevan noin 300 miljoonaa euroa eli selkeästi alle poistojen tason.

Generation

Generation-segmentin saavutettuun sähkönhintaan Pohjoismaissa vaikuttavat muun muassa suojausasteet, suojaushinnat, spot-hinnat, Fortumin joustavan tuotantorakenteen käytettävyys ja käyttö sekä valuuttakurssivaihtelut. Jos sähköntuotantolähteiden suhteellisten osuuksien muutoksista mahdollisesti johtuvia vaikutuksia (tällä hetkellä noin 45 TWh) ei oteta huomioon, 1 euron muutos megawattituntia kohti Generation-segmentin saavuttamassa sähkön tukkumyyntihinnassa Pohjoismaissa tarkoittaisi noin 45 miljoonan euron muutosta segmentin vuotuisessa vertailukelpoisessa liikevoitossa. Segmentin saavuttama sähkön tukkumyyntihinta sisältää myös lisäarvon, joka saavutetaan vesivoima- ja ydinvoimatuotannon optimoinnilla sekä kaupankäynnin hyödykemarkkinoilla.

Verotus

Vuonna 2023 Fortumin vertailukelpoisen efektiivisen tuloverokannan odotetaan olevan tasolla 21–24 %, kun Suomen suunniteltu väliaikainen windfall-vero otetaan huomioon ja tasolla 20–22 %, kun windfall-veroa ei oteta huomioon. Vuonna 2024 Fortum arvioi vertailukelpoisen efektiivisen tuloverokannan olevan tasolla 19–21%. Fortumin

vertailukelpoiseen efektiiviseen verokantaan vaikuttavat kertyvien voittojen jakauma eri lainkäyttöalueille sekä erot nimellisverokannoissa näillä lainkäyttöalueilla. Verokanta ei sisällä vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä.

Kestävä kehitys

Tässä tilinpäätöstiedotteessa on raportoitu valikoituja jatkuvien toimintojen tunnuslukuja sekä jatkuvien toimintojen ilman Venäjää kestävän kehityksen tunnuslukuja. Vuoden 2021 vertailutiedot on oikaistu, koska Uniper-segmentti luokiteltiin lopetetuiksi toiminnoiksi. Valikoidut kestävän kehityksen tunnusluvut lopetettujen toimintojen osalta esitetään erillisissä taulukoissa.

Fortumille on erittäin tärkeää vähentää päästöjä sekä hillitä ilmastonmuutosta. Samaan aikaan Fortum kantaa vastuuta luotettavan ja kohtuuhintaisen energian saatavuudesta. Fortumin tavoitteena on myös parantaa energiatehokkuutta ja edistää kiertotaloutta sekä huomioida toiminnan vaikutukset henkilöstöön ja yhteiskuntaan.

Olennaisuusanalyysin perusteella Fortumin kestävän kehityksen painopistealueet ovat:

Ilmasto ja resurssit	Henkilöstö ja yhteiskunta	Hallinto
Luonnon monimuotoisuus	Yrityskansalaisuus	Liiketoiminnan eettisyys ja määräystenmukaisuus
Kiertotalous ja jätehuolto	Monimuotoisuus, tasavertaisuus ja osallistaminen	Hallinnointi
llmastonmuutos ja kasvihuonekaasupäästöt	Oikeudenmukainen ja houkutteleva työnantaja	Asiakkaan oikeudet ja asiakastyytyväisyys
Päästöt ilmaan, maahan ja veteen	Terveys, turvallisuus ja hyvinvointi	Innovaatiot ja digitalisaatio
Energiatehokkuus	Ihmisoikeudet ja toimitusketjut	Jaettu arvonluonti
Toimitusvarmuus ja kohtuuhintainen energia	Oikeudenmukainen siirtymä
Vedenkäyttö ja käytön optimointi	Sidosryhmäyhteistyö

Fortumin kestävän kehityksen tunnuslukuja seurataan neljännesvuosi- ja vuosiraportoinnin avulla. Fortum julkaisee vuosittain Kestävän kehityksen raportin, jossa on lisätietoja Fortumin kestävän kehityksen mukaisesta toiminnasta.

Kestävän kehityksen tavoitteet

Fortumin hallitus hyväksyi uuden strategian maaliskuun 2023 alussa. Fortumin päivitti kestävän kehityksen tavoitteensa osana uutta strategiaa. Yhteenveto Fortumin uudesta strategiasta ja kestävän kehityksen tavoitteista on luettavissa tämän tilinpäätöstiedotteen liitetiedosta 23 Katsauskauden jälkeiset tapahtumat.

Vuonna 2020, osana yhteistä strategiaa Uniperin kanssa, Fortum päivitti ilmastotavoitteensa Pariisin sopimuksen tavoitteiden mukaisiksi, sitoutuen hiilineutraaliuteen viimeistään vuoteen 2050 mennessä. Tavoite sisälsi suorat CO2 päästöt (Scope 1) ja epäsuorat CO2-päästöt (Scope 2 ja 3). Fortumin etenemissuunnitelma päästöjen vähentämiseksi Euroopassa oli myös määritetty. Fortum sitoutui vähintään 50 %:n CO2-päästövähenemään (Scope 1 ja 2) Euroopan tuotannossa vuoteen 2030 mennessä (vuoteen 2019 verrattuna) ja hiilineutraaliuteen (Scope 1 ja 2) viimeistään vuoteen 2035 mennessä. Joulukuussa 2021 Fortum sitoutui myös vähentämään Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöjä 35 %:lla viimeistään vuoteen 2035 mennessä (vuoteen 2021 verrattuna).

Jatkuvien toimintojen päästövähenemätavoitteet ja kehitys

Vuosina 2020 ja 2021 asetetut päästövähenemätavoitteet ovat osa vuoden 2022 raportointia ja päästöjen kehitys suhteessa asetettuihin tavoitteisiin on esitetty alla olevassa taulukossa.

Ilmastotavoite	Scope	2022	2021 oikaistu	Vertailu vuosi	Vertailu vuoden päästöt	Muutos %
Hiilineutraali viimeistään vuoteen 2050 mennessä	Scope 1, 2 ja 3 kokonaispäästöt milj. CO2-ekv. tonnia	30,2	31,7	-	-	-
Vähintään 50 %:n CO2- päästövähenemä Euroopan tuotannossa vuoteen 2030 mennessä	Scope 1 ja 2 Euroopan tuotannossa, milj. tonnia CO2	2,2	2,2	2019	2,9	-24
Scope 3 -kasvihuone kaasupäästöjen vähentäminen 35 %:lla viimeistään vuoteen 2035 mennessä	Muut epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt (Scope 3) milj. CO2-ekv. tonnia	13,2	13,8	2021	13,8	-4

Vuonna 2022 Fortumin tavoitteena oli kehittää tieteeseen perustuva strategia konsernin toimintojen ja uusien hankkeiden luonnon monimuotoisuuden kannalta oleellisten vaikutusten mittaamiseksi ja parantamiseksi. Tämä työ saatiin päätökseen vuonna 2022.

Fortumille sekä hyvä turvallisuus että työntekijöistä ja urakoitsijoista huolehtiminen on liiketoiminnan perusta sekä tehokkaan ja häiriöttömän toiminnan ehdoton edellytys. Fortumin turvallisuustavoitteet vuodelle 2022 sisälsivät Uniperin ja olivat:

• Nolla vakavaa työtapaturmaa
• Tilastoitavien tapaturmien taajuus, oma henkilöstö ja urakoitsijat (Total Recordable Injury Frequency, TRIF). Kunnianhimoinen tavoite on saavuttaa taso < 1,0 vuoden 2025 loppuun mennessä.
• Oman henkilöstön ja urakoitsijoiden työtapaturmien vakavuusaste (eli poissaoloon johtaneiden päivien lukumäärä jaettuna tilastoitavien tapaturmien lukumäärällä). Tavoite vuonna 2022 on ≤ 11.

Fortum on Task Force on Climate-related Financial Disclosures (TCFD) -raportoinnin virallinen tukija. Fortum on jo pitkään keskittynyt hillitsemään ilmastonmuutosta ja raportoinut TCFD:n suositusten mukaisesti vuodesta 2019.

Fortum julkaisi ilmastonmuutokseen liittyvän edunvalvontaselvityksen joulukuussa 2021 ja päivityksen siihen joulukuussa 2022. Selvitys on julkisesti saatavilla Fortumin verkkosivuilla. Tiivistelmä selvityksestä julkaistaan myös osana Fortumin Sustainability 2022 -raporttia. Joulukuussa 2022 Fortum julkaisi myös edunvalvonnan eettiset ohjeet.

Fortum raportoi valikoidut jatkuvien toimintojen kestävän kehityksen tunnusluvut seuraavassa taulukossa.

Konsernin jatkuvien toimintojen kestävän kehityksen tunnusluvut

		IV/2021		2021
	IV/2022	oikaistu	2022	oikaistu
Ilmasto ja resurssit
Kokonaishiilidioksidipäästöt, miljoonaa tonnia	5,0	4,7	16,9	17,8
Kokonaishiilidioksidipäästöt, miljoonaa tonnia, pois lukien Venäjä	0,8	0,6	2,1	2,2
Energian kokonaistuotannon CO2-ominaispäästöt, gCO2/kWh	191	170	184	175
Energian kokonaistuotannon CO2-ominaispäästöt, gCO2/kWh, pois lukien Venäjä	64	43	45	39
Voimalaitosten käytettävyys, %	90,6	91,3	90,3	90,3
Merkittävät ympäristöpoikkeamat*, kpl	0	-	2	-
Henkilöstö ja yhteiskunta
Tilastoitavien tapaturmien taajuus (TRIF), oma henkilöstö ja urakoitsijat	1,5	2,7	2,7	3,1
Työtapaturmien vakavuusaste**, oma henkilöstö ja urakoitsijat	19,3	13,3	12,0	13,1
Vakavat työtapaturmat, kpl	0	1	2	2
Turvallisuuden verkkokoulutus***, %	13,9	-	91,2	-
Johdon turvallisuusjohtamisohjelma****, %	36	-	96,3	-
Sairauspoissaolot, %	3,4	3,6	3,2	2,9

* Ympäristöpoikkeamat, jotka ovat aiheuttaneet merkittävää haittaa ympäristölle (maa, vesi, ilma) tai ympäristölainsäädännön tai -lupaehtojen rikkomuksen.

** Poissaoloon johtaneiden työpäivien lukumäärä jaettuna tilastoitavien tapaturmien, Total Recordable Injuries (TRI), lukumäärällä.

*** Toteutustaso: Koulutukset käynnistyivät vuoden 2022 toisella neljänneksellä.

**** Toteutustaso: Koulutukset käynnistyivät vuoden 2022 kolmannella neljänneksellä.

Fortumin tavoitteena on erinomainen taloudellinen menestys strategisesti valituilla keskeisillä alueilla vahvan osaamisen ja vastuullisten toimintatapojen avulla. Fortum on saanut luokituksen B vuoden 2022 CDP Climate Change -arvioinnissa. MSCI EGS Ratings -arvioinnissa Fortum sai luokituksen BBB vuonna 2021. Fortum on myös osallistunut ISS ESG Corporate Rating -arviointiin vuonna 2022, jossa Fortum luokiteltiin luokkaan Prime B-. Fortum on saanut EcoVadis-arvioinnissa Gold Medal -luokituksen vuonna 2022. Fortum sai myös 62 pistettä 100 pisteestä Moody's ESG Solutions -arvioinnissa vuonna 2022. Tämän lisäksi Fortum on listattuna Nasdaq Helsingissä sekä mukana STOXX Global ESG Leaders, OMX Sustainability Finland sekä ECPI® -indekseissä. Nasdaq on nimennyt Fortumin Nasdaq ESG Transparency Partner -kumppaniksi.

Ilmasto ja resurssit

Fortumin tunnusluvut ilmaston ja resurssien osalta liittyvät hiilidioksidipäästöihin, toimitusvarmuuteen, sekä merkittävien ympäristöpoikkeamien hallintaan. Tuotantotoiminnot noudattavat ISO 14001 -ympäristöjärjestelmästandardia, ja 100 % Fortumin sähkön- ja lämmöntuotannosta maailmanlaajuisesti on ISO 14001 -sertifioitu.

Fortumin sähköntuotanto Pohjoismaissa perustuu pääosin hiilidioksidipäästöttömään vesi- ja ydinvoimatuotantoon. Tällä hetkellä pieni osuus Fortumin sähköntuotannosta perustuu aurinko- ja tuulivoimaan. Fortumilla on myös kaukolämmön ja -kylmän tuotantoa Suomessa ja Puolassa. Euroopassa lämpöä tuotetaan pääosin energiatehokkaissa lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitoksissa (CHP). Lisäksi Fortum tarjoaa teollisuus- ja infrastruktuuriratkaisuja, kuten energiantuotantoa jätteenpoltolla sekä energian myyntiä. Venäjän toiminnoissa Fortumilla on pääosin maakaasuun perustuvaa sähköntuotantoa.

Vuonna 2022 Fortumin suorat hiilidioksidipäästöt olivat 16,9 (17,8) Mt. Venäjän sähkön- ja lämmöntuotannossa syntyi 87 % CO2-päästöistä. EU:n ja UK:n päästökauppajärjestelmän (ETS) piirissä oli 1,6 (1,5) Mt kokonaishiilidioksidipäästöistä. Arvio Fortumille myönnettävistä ilmaisista päästöoikeuksista vuonna 2021 on noin 0,2 (0,2) Mt.

Vuonna 2022 Fortumin sähköntuotanto oli 72,8 TWh ja pois lukien Venäjä 44,2 TWh. Koko Fortumin sähköntuotannosta 59 % oli hiilidioksidipäästötöntä. Euroopassa 97 % sähköntuotannosta oli hiilidioksidipäästötöntä. Fortumin hiileen perustuva kapasiteetti oli vuoden 2022 lopussa 0,7 GW ja tuotanto 1,2 TWh. Venäjä luopui hiilen poltosta 1.11.2022. Hiileen perustuva tuotanto pois lukien Venäjä oli 1,1 TWh. Hiileen perustuvan tuotannon osuus

Fortumin liikevaihdosta oli 3 % ja Venäjä pois lukien 4 %. Fossiilisia polttoaineita käyttävän tuotannon osuus Fortumin liikevaihdosta oli 12 % ja pois lukien Venäjä 6 %.

20 Fortumin suorat hiilidioksidipäästöt (miljoonaa tonnia, Mt)	IV/2022	IV/2021 oikaistu	2022	2021 oikaistu
Kokonaispäästöt	5,0	4,7	16,9	17,8
Päästökauppajärjestelmän alaiset päästöt	0,7	0,5	1,6	1,5
Myönnetyt ilmaiset päästöoikeudet	-	-	0,2	0,2
Päästökauppajärjestelmään kuulumattomat päästöt Euroopassa	0,1	0,2	0,5	0,7
Päästöt Venäjällä	4,2	4,1	14,8	15,6

Vuonna 2022 Fortumin koko energiantuotannon hiilidioksidin ominaispäästöt olivat 184 (175) gCO2/kWh. Sähköntuotannon CO2-ominaispäästöt olivat 180 gCO2/kWh, ja pois lukien Venäjä 25,4 gCO2/kWh. Yhteiskunnan toiminta edellyttää häiriötöntä ja luotettavaa energiansaantia. Vuonna 2022 Fortumin kaasua ja hiiltä käyttävien voimalaitosten käytettävyys oli keskimäärin 90,3 (90,3) %.

Vuonna 2022 merkittävien ympäristöpoikkeamien määritelmä päivitettiin. Luku sisältää nyt ympäristöpoikkeamat, jotka ovat aiheuttaneet merkittävää haittaa ympäristölle (maa, vesi, ilma) tai ympäristölainsäädännön tai -lupaehtojen rikkomuksen. Vuonna 2022 Fortumin toiminnoissa tapahtui kaksi merkittävää ympäristöpoikkeamaa, joista toinen tapahtui vesivoimalaitoksella Ruotsissa ja toinen Recycling & Waste -toiminnoissa Suomessa.

Henkilöstö ja yhteiskunta

Fortumin tunnusluvut henkilöstön ja yhteiskunnan osalta liittyvät laitos- ja työturvallisuuteen sekä henkilöstön terveyteen ja hyvinvointiin.

Fortumin tavoitteena on olla turvallinen työpaikka sekä omille työntekijöille että yritykselle töitä tekeville urakoitsijoille ja palveluntoimittajille. ISO 45001 -sertifioitu turvallisuusjohtamisjärjestelmä kattaa 100 % Fortumin sähkön- ja lämmöntuotannosta maailmanlaajuisesti.

Vuonna 2022 Fortumin oman henkilöstön ja urakoitsijoiden tilastoitavien tapaturmien taajuus (Total Recordable Injury Frequency, TRIF) oli 2,7 (3,1). Oman henkilöstön ja urakoitsijoiden työtapaturmien vakavuusaste oli 12,0 (13,1), joten tavoitetta ei saavutettu. Fortumin poissaoloon johtaneiden työtapaturmien taajuus (Lost Time Injury Frequency, LTIF) oli 1,6 (2,2). Fortumin tavoitteena on nolla vakavaa työtapaturmaa. Vuonna 2022 toiminnoissa tapahtui 2 (2) vakavaa työtapaturmaa, joista toinen johti kuolemaan. Fortumin työntekijä putosi 7 metriä asentaessaan turvakaiteita poistetun lattiaritilän ympärille asiakkaan voimalaitoksella Ruandassa. Korjaavat toimenpiteet, kuten työlupaprosessin kehittäminen sekä vastuiden selkeyttäminen liittyen valtuuksiin antaa ja noudattaa käskyjä, on tehty.

Fortumin työhyvinvointitoiminnan tarkoituksena on edistää työntekijöidemme terveyttä, työturvallisuutta ja työyhteisön toimivuutta. Vuonna 2022 Fortumin sairauspoissaoloprosentti oli 3,2 (2,9).

Fortumin mainetta ja asiakastyytyväisyyttä seurataan vuosittain One Fortum -tutkimuksella. Vuonna 2022 kaikkien sidosryhmien yhdistetty maineindeksi One Fortum -tutkimuksen mukaan laski 63 yksikköön (71), asteikolla 0–100. Fortumin yleinen maine heikkeni kaikkien sidosryhmien keskuudessa, mutta heikentymistä selittävät pääasiassa sidosryhmien mielipiteet Suomessa. Asiakastyytyväisyysindeksi (CSI) liiketoiminta-alueittain oli 60–83 (58–83) yksikön välillä, asteikolla 0–100.

Fortum edellyttää liiketoimintakumppaneidensa toimivan vastuullisesti ja noudattavan vaatimuksia, jotka on asetettu Toimintaohjeessa ja Toimintaohjeessa palvelun- ja tavarantoimittajille. Fortum arvioi liiketoimintakumppaneidensa toiminnan tasoa toimittajien kvalifioinnin, toimittaja-auditointien ja vastapuoliriskien arvioinnin avulla. Vuonna 2022 Fortum teki kuusi toimittaja-auditointia Kiinassa, Intiassa ja Thaimaassa. Auditoinneista yksi tehtiin etäauditointina. Covid-19 pandemia ja paikalliset rajoitustoimet loivat edelleen haasteita laitostason auditointien tekemiseen. Fortum on Bettercoal-hankkeen jäsen ja käyttää Bettercoalin työkaluja hiilen hankintaketjun vastuullisuuden parantamiseen. Fortum on mukana Solar Stewardship Initiativen (SSI) kehittämisessä yhdessä muiden aurinkoenergia-alan toimijoiden ja organisaatioiden kanssa. SSI:n kautta ala pyrkii parantamaan aurinkopaneelien, komponenttien ja raaka-aineiden jäljitettävyyttä ja kestävyyttä.

Lopetetut toiminnot (Uniper)

Fortum raportoi valikoidut kestävän kehityksen tunnusluvut lopetettujen toimintojen osalta alla olevissa taulukoissa:

	2022*	2021
Ilmasto ja resurssit
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt, Scope 1-3, miljoonaa CO2-ekv. tonnia	145,8	158,1
Energian kokonaistuotannon CO2-ominaispäästöt, gCO2/kWh	454	428
Voimalaitosten käytettävyys**, %	70,3	78,0
Merkittävät ympäristöpoikkeamat***, kpl	0	-
Henkilöstö ja yhteiskunta
Tilastoitavien tapaturmien taajuus (TRIF), oma henkilöstö ja urakoitsijat	1,6	1,5
Työtapaturmien vakavuusaste****, oma henkilöstö ja urakoitsijat	19,9	18,7
Vakavat työtapaturmat, kpl	1	1
Sairauspoissaolot, %	5,0	4,1

* Luvut sisältävät vuoden 2022 ensimmäisen, toisen ja kolmannen neljänneksen Uniperin dekonsolidoinnin johdosta. Kokonaiskasvihuonepäästöt sisältää koko vuoden 2022, koska Scope 2 ja 3 on laskettu vain koko vuodelle 2022.

** Luku ei sisällä Venäjän toimintoja

*** Ympäristöpoikkeamat, jotka ovat aiheuttaneet merkittävää haittaa ympäristölle (maa, vesi, ilma) tai ympäristölainsäädännön tai -lupaehtojen rikkomuksen. Uniper ei raportoinut lukua vuonna 2021.

**** Poissaoloon johtaneiden työpäivien lukumäärä jaettuna tilastoitavien tapaturmien, Total Recordable Injuries (TRI), lukumäärällä

Suorat hiilidioksidipäästöt (miljoonaa tonnia, Mt)	2022*	2021
Kokonaispäästöt	41,2	50,9
Päästökauppajärjestelmän alaiset päästöt	19,0	27,5
Myönnetyt ilmaiset päästöoikeudet	-	0,3
Päästökauppajärjestelmään kuulumattomat päästöt Euroopassa	0,03	0,05
Päästöt Venäjällä	22,1	23,4

* Luvut sisältävät vuoden 2022 ensimmäisen, toisen ja kolmannen neljänneksen Uniperin dekonsolidoinnin johdosta

Oikeudenkäynnit

Meneillään olevissa oikeudenkäynneissä ei tapahtunut olennaisia muutoksia vuoden 2022 neljännen neljänneksen aikana. Oikeudenkäynneistä on lisätietoa liitetiedossa 21.

Osakkeet ja osakepääoma

Fortumin osake Nasdaq Helsingissä

Tammi–joulukuu 2022	Osakevaihto kpl	Arvo yhteensä euroa	Korkein euroa	Alin euroa	Keskihinta euroa*	Viimeisin euroa
FORTUM	560 774 550	8 499 837 139	27,18	8,86	15,18	15,54
* Kaupankäyntimäärällä painotettu.
				31.12.2022		31.12.2021
Markkina-arvo, mrd. euroa				13,9		23,8
Osakkeenomistajia				192 968		202 961
Suomen valtion omistusosuus, %				51,3		50,8
Hallintarekisteröityjen ja ulkomaisten omistajien osuus, %			26,8		25,8
Kotitalouksien omistusosuus, %			10,8		12,4
Rahoitus- ja vakuutuslaitosten omistusosuus, %			2,1		1,7
Muiden kotimaisten sijoittajien osuus, %				9,1		9,3

Helsingin pörssin lisäksi Fortumin osakkeita vaihdettiin useilla vaihtoehtoisilla markkinapaikoilla, kuten Boat-, Cboe- ja Turquoise-markkinoilla sekä OTC-markkinoilla. Vuonna 2022 noin 74 % Fortumin osakkeiden kokonaisvaihdosta käytiin muilla markkinapaikoilla kuin Nasdaq Helsingissä (lähde: Bloomberg).

Fortum Oyj:n osakepääoma 31.12.2022 oli 3 046 185 953 euroa, ja rekisteröityjen osakkeiden kokonaismäärä 897 264 465 kappaletta. Fortum Oyj:n hallussa ei ole yhtiön omia osakkeita.

Fortumin ylimääräinen yhtiökokous päätti 23.11.2022 hallituksen ehdotuksen mukaisesti suunnatusta maksuttomasta osakeannista Suomen valtion sijoitusyhtiö Solidium Oy:lle. Päätöksen mukaisesti Solidium merkitsi 8 970 000 Fortumin osaketta, mikä vastasi noin 1 %:a Fortumin kaikista liikkeeseen lasketuista osakkeista. Näin ollen Suomen valtion määräysvallassa olevan omistuksen osuus nousi 50,76 %:sta 51,26 %:iin.

Konsernin henkilöstö

Fortumin toiminnot keskittyvät pääasiassa Pohjoismaihin, Puolaan ja Venäjälle. Vuoden 2022 lopussa henkilöstömäärä oli 7 712 (19 140), ja henkilöstömäärä ilman Venäjää oli 4 988.

Vuoden 2022 lopussa Generation-segmentillä oli 1 155 (1 116) työntekijää, City Solutions -segmentillä 1 691 (1 766), Consumer Solutions -segmentillä 1 179 (1 176), Muut toiminnot-segmentillä 963 (961) ja Russia-segmentillä 2 724 (2 627) työntekijää.

Muutokset konsernin johdossa

Fortumin Russia-divisioonan johtaja Alexander Chuvaev jäi pois yhtiön johtoryhmästä 1.9.2022. Chuvaev jatkaa Fortumin Venäjän liiketoiminnoista vastaavana johtajana ja raportoi toimitusjohtaja Markus Rauramolle.

Fortum ilmoitti 16.12.2022, että osana Fortumin käynnissä olevaa strategiaprosessia yhtiön talousjohtajana helmikuusta 2021 toiminut Bernhard Günther luopui talousjohtajan tehtävästä omasta aloitteestaan. Hän vastasi Fortumissa myös Uniperin mahdollista integraatiota valmistelleesta projektista. Uniperin talousjohtaja Tiina Tuomela palaa Fortumiin ja aloittaa talousjohtajana ja konsernin johtoryhmän jäsenenä viimeistään huhtikuun 2023 alussa. Bernhard Günther jatkaa talousjohtajana ja johtoryhmän jäsenenä siihen saakka.

Varsinainen yhtiökokous 2022

Fortum Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 28.3.2022 yhtiön pääkonttorilla Espoossa poikkeusjärjestelyin. Yhtiökokous vahvisti tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2021 ja päätti myöntää vastuuvapauden kaikille vuoden 2021 aikana hallituksen jäseninä ja toimitusjohtajana toimineille henkilöille.

Yhtiökokous päätti, että 31.12.2021 päättyneeltä tilikaudelta maksetaan osinkoa 1,14 euroa osaketta kohti. Osinko maksettiin 6.4.2022.

Lisäksi yhtiökokous päätti hyväksyä yhtiön johtoelinten palkitsemisraportin vuodelta 2021. Yhtiökokouksen päätös oli neuvoa-antava.

Yhtiökokous hyväksyi hallituksen puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja hallituksen muiden jäsenten vuosipalkkiot seuraavasti:

• puheenjohtajalle 88 800 euroa vuodessa
• varapuheenjohtajalle 63 300 euroa vuodessa
• jäsenelle 43 100 euroa vuodessa
• tarkastus- ja riskivaliokunnan puheenjohtajalle 63 300 euroa vuodessa siinä tapauksessa, että hän ei samalla toimi hallituksen puheenjohtajana tai varapuheenjohtajana.

Lisäksi valiokuntatyöstä maksetaan seuraavat kiinteät palkkiot:

• tarkastus- ja riskivaliokunnan jäsenelle 3 000 euroa vuodessa
• nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajalle 5000 euroa vuodessa
• nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan jäsenelle 2 000 euroa vuodessa
• hallituksen päätöksellä perustetun mahdollisen muun valiokunnan puheenjohtajalle 5 000 euroa vuodessa
• hallituksen päätöksellä perustetun mahdollisen muun valiokunnan jäsenelle 2 000 euroa vuodessa.

Hallituksen jäsenelle lisäksi maksettava kokouspalkkio, joka maksetaan myös hallituksen valiokuntakokouksista, on 800 euroa kultakin kokoukselta tai 1 600 euroa jäsenen matkustaessa kokoukseen asuinmaansa ulkopuolelle. Jäsenen osallistuessa kokoukseen etäyhteyden välityksellä tai päätöksistä, jotka vahvistetaan erillistä kokousta pitämättä, kokouspalkkio on 800 euroa. Jäsenten matkakulut hyvitetään yhtiön matkustussäännön mukaisesti. Hallituksen jäsenten hallitustyöskentelystä maksettava vuosipalkkio maksetaan yhtiön osakkeina ja rahana siten, että noin 40 %:lla vuosipalkkion määrästä hankitaan hallituksen jäsenten nimiin ja lukuun yhtiön osakkeita ja loppuosa maksetaan rahana. Yhtiö vastaa osakkeiden hankinnasta aiheutuvista kuluista ja varainsiirtoverosta. Osakkeet hankitaan suoraan hallituksen jäsenten lukuun kahden viikon kuluessa siitä, kun yhtiön ensimmäisen neljänneksen osavuosikatsaus vuodelta 2022 on julkistettu. Jos osakkeiden hankkimista ei voida toteuttaa edellä mainittuna ajankohtana yhtiöön tai hallituksen jäseneen liittyvän syyn vuoksi, osakkeet hankitaan myöhemmin tai vuosipalkkio maksetaan kokonaan rahana. Kokouspalkkiot sekä valiokuntatyöskentelystä tulevat kiinteät palkkiot maksetaan kokonaan rahana.

Yhtiökokous päätti, että hallitus koostuu yhdeksästä jäsenestä. Veli-Matti Reinikkala valittiin puheenjohtajaksi ja Anja McAlister varapuheenjohtajaksi. Luisa Delgado, Essimari Kairisto, Teppo Paavola, Philipp Rösler ja Annette Stube valittiin uudelleen hallituksen jäseniksi. Ralf Christian ja Kimmo Viertola valittiin hallitukseen uusina jäseninä.

Lisäksi Deloitte Oy valittiin uudelleen tilintarkastajaksi. Tilintarkastajan palkkio maksetaan yhtiön hyväksymän laskun perusteella.

Yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta ja luovuttamisesta. Hankittavien tai luovutettavien osakkeiden lukumäärä voi olla yhteensä enintään 20 000 000 osaketta, mikä vastasi noin 2,25 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista 28.3.2022. Omia osakkeita voidaan valtuutuksen nojalla hankkia vain vapaalla omalla pääomalla. Nämä valtuutukset kumosivat vuoden 2021 varsinaisen yhtiökokouksen antamat valtuutukset ja ovat voimassa seuraavaan yhtiökokoukseen saakka, kuitenkin enintään 18 kuukautta. Valtuutusta ei ollut käytetty 1.3.2023 mennessä.

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään yhteensä enintään 500 000 euron suuruisista lahjoituksista yleishyödyllisiin tai niihin rinnastettaviin tarkoituksiin sekä päättämään lahjoitusten saajista, käyttötarkoituksista ja muista lahjoitusten ehdoista. Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka. Tästä valtuutuksesta oli käytetty 209 000 euroa 1.3.2023 mennessä.

Hallituksen päätökset

Yhtiökokouksen jälkeen pitämässään kokouksessa Fortumin hallitus valitsi keskuudestaan nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajaksi Veli-Matti Reinikkalan sekä jäseniksi Luisa Delgadon, Anja McAlisterin ja Kimmo Viertolan. Lisäksi hallitus valitsi tarkastus- ja riskivaliokunnan puheenjohtajaksi Essimari Kairiston sekä jäseniksi Teppo Paavolan, Philipp Röslerin, Annette Stuben ja Ralf Christianin.

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta

Fortumin osakkeenomistajien nimitystoimikuntaan nimettiin 15.9.2022 seuraavat jäsenet: finanssineuvos Maija Strandberg, Valtioneuvoston kanslia, Omistajaohjausosasto (puheenjohtaja); toimitusjohtaja Risto Murto, Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma; toimitusjohtaja Jouko Pölönen, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen; ja Veli-Matti Reinikkala, Fortumin hallituksen puheenjohtaja. Keskinäinen Työeläkeyhtiö Elo ei käyttänyt nimeämisoikeuttaan, joten oikeus siirtyi Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmariselle.

Ylimääräinen yhtiökokous 2022

Fortum Oyj:n ylimääräinen yhtiökokous pidettiin 23.11.2022 Helsingin Kulttuuritalolla.

Fortumin ylimääräinen yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti suunnatusta maksuttomasta osakeannista Suomen valtion sijoitusyhtiö Solidium Oy:lle. Solidium oli päätöksen mukaisesti oikeutettu merkitsemään enintään 8 970 000 Fortumin uutta osaketta, jotka vastaavat noin 1 %:a Fortumin kaikista liikkeeseen lasketuista osakkeista. Näin ollen Suomen valtion määräysvallassa olevan omistuksen osuus nousi 50,76 %:sta 51,26 %:iin.

Yhtiön liikkeeseen laskemat 8 970 000 uutta osaketta merkittiin Kaupparekisteriin 25.11.2022. Yhtiön liikkeeseen laskettujen osakkeiden kokonaismäärä uusien osakkeiden rekisteröinnin jälkeen on 897 264 465. Rekisteröintipäivästä alkaen uusilla osakkeilla on täydet osakkeenomistajan oikeudet, myös oikeus osinkoon.

Muita neljännen neljänneksen merkittäviä tapahtumia

Suomen hallitus julkaisi 29.12.2022 lakiehdotuksensa (HE 320/2022 vp) sähköalan väliaikaisesta voittoverosta (windfall-vero). Lain tarkoituksena on panna täytäntöön tuottokattoa ja solidaarisuusmaksuja koskeva EU:n neuvoston asetus 2022/1854 hätätoimenpiteenä, jonka avulla puututaan energian korkeisiin hintoihin. Malli poikkeaa muissa Euroopan maissa ehdotetuista malleista. Verovelvollisia olisivat Suomessa sähköä tuottavat ja myyvät yritykset sekä osa sähkön vähittäismyyjistä. Lain mukaan vero on 30 % yhtiöiden nettotuloksesta edellä mainituista sähkötoiminnoista Suomessa siltä osin kuin nettotulos ylittää 10 %:n oman pääoman tuoton tilikaudella 2023. Suomen eduskunta hyväksyi sähköalan väliaikaista voittoveroa koskevan lainsäädännön 27.2.2023 ja vero kannetaan vuoden 2024 aikana. Fortum on arvioinut lain taloudellisia vaikutuksia yhtiön vertailukelpoiseen efektiiviseen tuloverokantaan. Lisätietoja on tämän tilinpäätöstiedotteen kappaleessa "Näkymät".

Katsauskauden jälkeiset tapahtumat

Fortumin osakkeenomistajien nimitystoimikunta toimitti 27.1.2023 yhtiön hallitukselle ehdotuksensa vuoden 2023 varsinaiselle yhtiökokoukselle. Ehdotus koskee hallituksen jäsenten lukumäärää, hallitukseen nimitettäviä jäseniä, puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valintaa sekä hallituksen jäsenille maksettavia palkkioita.

Valtioneuvosto myönsi 16.2.2023 uuden käyttöluvan Fortumin Loviisan ydinvoimalaitoksen molemmille yksikölle vuoden 2050 loppuun saakka. Lupakauden aikana voimalaitoksen odotetaan tuottavan jopa 170 terawattituntia päästötöntä sähköä. Toiminnan jatkamiseen ja käyttöiän pidentämiseen liittyvät investoinnit vuoteen 2050 mennessä nousevat arviolta miljardiin euroon. Viiden viime vuoden aikana Fortum on jo investoinut noin 300 miljoonaa euroa Loviisan voimalaitoksen kunnostamiseen. Loviisan voimalaitos on Suomen ensimmäinen ydinvoimalaitos. Siinä on kaksi yksikköä, joista ensimmäinen aloitti toimintansa helmikuussa 1977 ja toinen marraskuussa 1980.

Fortumin hallitus päätti yhtiön uudesta strategiasta maaliskuun 2023 alussa. Fortumin strategian painopisteitä ovat luotettavan puhtaan energian toimittaminen ja teollisuuden hiilidioksidipäästöjen vähentäminen Pohjoismaissa. Uusi strategia sisältää uudet taloudelliset ja kestävän kehityksen tavoitteet:

• Fortum on päivittänyt taloudelliset tavoitteensa varmistaakseen vähintään BBB-luottoluokituksen ja tulevaisuuden kasvuun vaadittavan taloudellisen joustavuuden. Uusi pitkän aikavälin vertailukelpoinen rahoitusnettovelan ja käyttökatteen suhde on 2,0–2,5.
• Vuosina 2023–2025 Fortum tavoittelee hallittua kasvua puhtaassa energiassa. Investoinnit tällä ajanjaksolla ovat enintään noin 1,5 miljardia euroa. Uusien investointien vähimmäistuottovaatimus on pääomakustannusten projektikohtainen painotettu keskiarvo (WACC) + 150–400 korkopistettä ja investointipäätökset arvioidaan myös suhteessa yhtiön ilmasto- ja biodiversiteettitavoitteisiin.

• Päivitetyn osinkopolitiikan mukaan osingonjakosuhde on 60–90 % vertailukelpoisesta osakekohtaisesta tuloksesta. Fortumin hallitus ehdottaa 0,91 euron osinkoa/osake vuodelta 2022, mikä vastaa 75% jatkuvien toimintojen vertailukelpoisesta osakekohtaisesta tuloksesta 1,21 euroa (ilman Venäjän liiketoimintoja).

Fortum sitoutuu aiempaa tiukempiin vastuullisuus- ja ilmastotavoitteisiin: toiminnasta hiilineutraalia vuoteen 2030 mennessä, hiilestä luovutaan vuoden 2027 loppuun mennessä ja hiilidioksidin ominaispäästöille asetetaan tavoite. Lisäksi Fortum sitoutuu SBTi-tavoitteeseen (1,5 °C) ja asettaa biodiversiteettitavoitteet. Fortum on jo aloittanut toimenpiteet uusien tavoitteiden saavuttamiseksi esimerkiksi pidentämällä Loviisan voimalaitoksen käyttöikää, kasvattamalla vesivoiman tuotantoa ja korvaamalla fossiilisia polttoaineita kaukolämmöntuotannossa.

Osana yhtiön uutta strategiaa, Fortum julkistaa myös uuden liiketoimintarakenteen, toimintamallin ja konsernin johtoryhmän. Uusi liiketoimintarakenne perustuu Fortumin arvonluonnin avaintekijöille, joita ovat puhdas sähköntuotanto, vahva osaaminen sähkön myynnissä ja kaupankäynnissä sekä asiakaslähtöisyys.

Fortumin johtoryhmän jäsenet 31.3.2023 alkaen:

• Markus Rauramo, Toimitusjohtaja
• Mikael Lemström, Executive Vice President, Hydro Generation-liiketoimintayksikkö
• Petra Lundström, Executive Vice President, Nuclear Generation-liiketoimintayksikkö
• Peter Strannegård, Executive Vice President, Renewables and Decarbonisation-liiketoimintayksikkö
• Simon-Erik Ollus, Executive Vice President, Corporate Customers and Markets-liiketoimintayksikkö
• Mikael Rönnblad, Executive Vice President, Consumer Solutions-liiketoimintayksikkö
• Tiina Tuomela, Talousjohtaja
• Nebahat Albayrak, Executive Vice President, Sustainability and Corporate Relations
• Eveliina Dahl, Executive Vice President, People and Procurement
• Nora Steiner-Forsberg, Executive Vice President, Legal, Lakiasiainjohtaja
• Bernhard Günther, Chief Transformation Officer (CTO), Transformation and IT

Fortum uudistaa taloudellista segmenttiraportointiaan vastaamaan uutta liiketoimintarakennetta ja yhtiön strategiaa. Vuoden 2023 alusta alkaen Fortum raportoi taloudellisesta tuloksestaan seuraavilla raportointisegmenteillä:

• Generation-segmentissä ovat Hydro Generation-, Nuclear Generation-, Corporate Customers and Marketssekä Renewables and Decarbonisation -liiketoimintayksiköt.
• Consumer Solutions -segmentti sisältää Consumer Solutions -liiketoiminnot.
• Muut toiminnot -segmentissä ovat Circular Solutions -liiketoimintayksikkö, Innovation and Venturing toiminnot, tukitoiminnot ja konsernijohto.

Fortum jatkaa Venäjän liiketoimintansa konsolidointia ja raportointia erillisenä segmenttinä. Fortum arvioi kuitenkin konsolidoinnin perusteita tulevina vuosineljänneksinä. Fortum on sitoutunut poistumaan Venäjän markkinoilta, ja liiketoimintojen myyntiprosessi on käynnissä.

Fortum julkaisee segmenttien oikaistut taloudelliset tiedot vuodelta 2022 neljännesvuosittain ennen vuoden 2023 ensimmäisen neljänneksen tulosten julkaisemista 11.5.2023.

Osingonjakoehdotus

Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat 31.12.2022 olivat 6 291 275 608 euroa sisältäen tilikauden 2022 voiton 1 542 734 239 euroa. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, ja hallituksen osingonjakoehdotus ei vaaranna yhtiön maksukykyä.

Hallitus ehdottaa, että Fortum jakaa tilikaudelta 2022 osinkona 0,91 euroa osaketta kohti. Osinko maksetaan kahdessa erässä.

1.3.2023 rekisteriin merkittyjen osakkeiden lukumäärän perusteella kokonaisosingon määrä olisi yhteensä 816 510 663 euroa. Hallitus ehdottaa, että jäljellä oleva osuus voitonjakokelpoisista varoista jätetään omaan pääomaan.

Osingon ensimmäinen erä, 0,46 euroa osaketta kohti, maksetaan osakkeenomistajille, jotka osingon ensimmäisen erän täsmäytyspäivänä 17.4.2023 ovat merkittyinä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa, että osingon ensimmäinen erä maksetaan 24.4.2023.

Osingon toinen erä, 0,45 euroa osaketta kohti, maksetaan osakkeenomistajille, jotka osingon toisen erän täsmäytyspäivänä 2.10.2023 ovat merkittyinä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa, että osingon toinen erä maksetaan 10.10.2023.

Lisäksi hallitus ehdottaa, että Yhtiökokous valtuuttaisi hallituksen tarvittaessa päättämään uudesta täsmäytyspäivästä ja maksupäivästä osingon toiselle maksuerälle, mikäli Euroclear Finland Oy:n säännöt tai Suomen arvoosuusjärjestelmää koskevat säännökset muuttuvat tai yhtiötä sitovat muut säännöt sitä edellyttävät.

Varsinainen yhtiökokous 2023

Fortumin vuoden 2023 yhtiökokous on määrä pitää 13.4.2023, ja mahdolliseen osinkoon liittyvät päivämäärät ovat seuraavat:

• • osingon ensimmäisen erän irtoamispäivä: 14.4.2023
• osingon ensimmäisen erän täsmäytyspäivä: 17.4.2023
• osingon ensimmäisen erän maksupäivä: 24.4.2023
• osingon toisen erän irtoamispäivä: 29.9.2023
• osingon toisen erän täsmäytyspäivä: 2.10.2023
• osingon toisen erän maksupäivä: 10.10.2023

Espoo, 1.3.2023

Fortum Oyj Hallitus

Lisätietoja:

Sijoittajasuhteet ja talousviestintä: Ingela Ulfves, puh. 040 515 1531, Rauno Tiihonen, puh. 010 453 6150, Nora Hallberg, puh. 040 720 1775, Pirjo Lifländer, puh. 040 643 3317, ja investors@fortum.com

Media: Fortum News Desk, 040 198 2843

Fortumin hallitus on hyväksynyt yhtiön vuoden 2022 tilinpäätöksen, ja Fortumin tilintarkastajat ovat antaneet vakiomuotoisen tilintarkastuskertomuksensa 1.3.2023. Tämä tilinpäätöstiedote on laadittu EU:ssa hyväksytyn IAS 34 Osavuosikatsaukset -standardin mukaisesti. Tämä tilinpäätöstiedote on tilintarkastamaton.

Tapahtumakalenteri 2023

Fortumin tilinpäätös ja hallituksen toimintakertomus vuodelta 2022 julkaistaan viimeistään viikolla 10.

Fortum julkaisee kolme osavuosikatsausta vuonna 2023:

• Tammi–maaliskuu 11.5.2023
• Tammi–kesäkuu 4.8.2023
• Tammi–syyskuu 2.11.2023

Jakelu:

Nasdaq Helsinki Keskeiset tiedotusvälineet www.fortum.com/fi

Katsaukseen liittyvää lisätietoa (mukaan lukien vuosineljännestaulukot) on osoitteessa www.fortum.com/sijoittajat.

Tilinpäätöstiedote on tilintarkastamaton.

Lyhennetty konsernin tuloslaskelma

			IV/2021		2021
milj. euroa	Liite	IV/2022	oikaistu*	2022	oikaistu*
Liikevaihto	3	2 736	2 171	8 804	6 422
Muut tuotot		29	26	101	91
Materiaalit ja palvelut		-1 532	-1 216	-5 350	-3 419
Henkilöstökulut		-134	-134	-504	-496
Poistot	3	-151	-154	-566	-587
Muut kulut		-204	-175	-615	-582
Vertailukelpoinen liikevoitto	3	744	519	1 871	1 429
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	3, 4	-1 397	28	-593	2 897
Liikevoitto	3	-653	547	1 277	4 325
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	3, 12	-295	21	-629	168
Korkokulut		-115	-40	-179	-154
Korkotuotot		31	7	87	25
Muut rahoituserät - netto		-526	6	-101	-32
Rahoituskulut - netto	7	-610	-26	-193	-161
Voitto ennen tuloveroja		-1 559	542	455	4 332
Tuloverot	8	947	-114	556	-325
Jatkuvien toimintojen kauden voitto		-611	428	1 011	4 008
Jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille		-608	417	1 011	3 985
Määräysvallattomille omistajille		-4	11	0	23
Lopetettujen toimintojen kauden voitto	6.4	-	576	-11 302	-4 121
Jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille	6.4	-	425	-3 428	-3 246
Määräysvallattomille omistajille	6.4	-	150	-7 874	-875
Kauden voitto, Fortum yhteensä		-611	1 003	-10 290	-114
Jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille		-608	842	-2 416	739
Määräysvallattomille omistajille		-4	162	-7 874	-852
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta konsernin tuloksesta laskettu
osakekohtainen tulos (euroa per osake)
Laimentamaton, jatkuvat toiminnot		-0,68	0,47	1,14	4,49
Laimentamaton, lopetetut toiminnot		-	0,48	-3,86	-3,65
Laimentamaton, Fortum yhteensä		-0,68	0,95	-2,72	0,83

Laimennetut osakekohtaiset tulokset ovat samat kuin laimentamattomat osakekohtaiset tulokset yllä, koska Fortumilla ei tällä hetkellä ole ulkona olevia laimentavia instrumentteja.

* Vuoden 2022 kahden ensimmäisen neljänneksen ja vuoden 2021 vertailuluvut oikaistiin, koska Uniper-segmentti luokiteltiin lopetetuiksi toiminnoiksi vuoden 2022 kolmannella neljänneksellä. Lisätietoa liitetiedoissa 1 Merkittävät laadintaperiaatteet, 2 Kriittiset tilinpäätösarviot ja -harkinnat ja 6 Yrityshankinnat ja -myynnit, myytävänä olevat omaisuuserät ja lopetetut toiminnot.

			IV/2021		2021
milj. euroa	Liite	IV/2022	oikaistu	2022	oikaistu
Vertailukelpoinen liikevoitto		744	519	1 871	1 429
Arvonalentumiset ja peruutukset		-550	-5	-905	-35
Myyntivoitot ja muut samankaltaiset erät		5	-1	785	2 673
Tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaisten käyvän arvon
muutokset		-808	40	-393	264
Muut		-45	-6	-80	-6
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	3, 4	-1 397	28	-593	2 897
Liikevoitto		-653	547	1 277	4 325

Katso liitetieto 24 Tunnuslukujen laskentakaavat ja täsmäytykset.

Lyhennetty konsernin laaja tuloslaskelma

milj. euroa	IV/2022	IV/2021 oikaistu	2022	2021 oikaistu
Kauden voitto, Fortum yhteensä	-611	1 003	-10 290	-114
Muut laajan tuloksen erät
Erät, jotka siirretään tai saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi:
Kassavirran suojaukset
Kauden käyvän arvon muutokset 1)	2 659	-466	-2 594	-1 231
Siirrot tuloslaskelmaan	121	29	1 102	119
Siirrot vaihto-omaisuuteen/aineellisiin hyödykkeisiin	-1	-2	1	1
Laskennalliset verot	-560	89	292	223
Nettosijoitusten suojaus
Kauden käyvän arvon muutokset	17	4	37	-5
Laskennalliset verot	-3	-1	-7	1
Muuntoerot 2)	-450	-47	-82	97
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten muista laajan tuloksen eristä	0	3	41	8
Muut muutokset	-	-3	-	-13
	1 782	-395	-1 209	-799
Erät, joita ei myöhemmin tulla siirtämään tulosvaikutteisiksi:
Sijoitusten uudelleenarvostus	-8	-9	-15	-7
Vakuutusmatemaattiset voitot/tappiot etuuspohjaisista järjestelyistä	26	11	50	22
Vakuutusmatemaattiset voitot/tappiot etuuspohjaisista järjestelyistä osakkuus- ja
yhteisyrityksissä	7	0	7	30
	25	3	42	45
Jatkuvien toimintojen muut laajan tuloksen erät, laskennallisten verojen jälkeen	1 807	-392	-1 168	-754
Lopetettujen toimintojen muut laajan tuloksen erät, laskennallisten verojen jälkeen	-	-80	701	357
Laaja tulos yhteensä	1 195	531	-10 757	-510
Laajan tuloksen jakautuminen, Fortum yhteensä:
Emoyhtiön omistajille	1 203	405	-3 337	185
Määräysvallattomille omistajille	-8	126	-7 420	-695
	1 195	531	-10 757	-510

1) Kassavirtasuojausten käyvän arvon muutokset liittyvät lähinnä johdannaisten, kuten futuurien ja termiinien, käypään arvoon arvostamiseen. Johdannaisilla suojataan tulevien hyödyketransaktioiden myyntihintaa ja niihin sovelletaan suojauslaskentaa. Kun hyödykkeen markkinahinta on korkeampi (alhaisempi) kuin suojaushinta, vaikutus omaan pääomaan on negatiivinen (positiivinen).

2) Ulkomaisten tytäryritysten muuntoerot, pääosin Ruotsin kruunu ja Venäjän rupla.

Lyhennetty konsernin tase

milj. euroa	Liite	31.12.2022	31.12.2021
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineettomat hyödykkeet	10	657	2 167
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja käyttöoikeusomaisuuserät	11	7 266	19 049
Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä	12	1 249	2 461
Osuudet ydinjätehuoltorahastoista	16	966	3 515
Muut pitkäaikaiset sijoitukset		628	570
Laskennalliset verosaamiset		933	2 149
Johdannaisinstrumentit	5	343	17 096
Pitkäaikaiset korolliset saamiset	14	624	2 392
Pitkäaikaiset varat yhteensä		12 668	49 399
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus		465	2 275
Johdannaisinstrumentit	5	1 486	65 392
Lyhytaikaiset korolliset saamiset	14	660	715
Tuloverosaamiset		71	161
Vakuussaaminen	15	2 607	9 163
Myyntisaamiset ja muut saamiset		1 767	14 856
Likvidit varat	15	3 919	7 592
Lyhytaikaiset varat yhteensä		10 975	100 155
Myytävänä olevat omaisuuserät	6	-	108
Varat yhteensä		23 642	149 661
OMA PÄÄOMA
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma		3 046	3 046
Ylikurssirahasto		73	73
Kertyneet voittovarat		6 467	10 062
Muut oman pääoman erät		-1 916	-1 050
Yhteensä		7 670	12 131
Määräysvallattomat omistajat		67	1 534
Oma pääoma yhteensä		7 737	13 665
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen vieras pääoma
Korollinen vieras pääoma	15	3 658	8 701
Johdannaisinstrumentit	5	756	16 657
Laskennalliset verovelat		152	827
Ydinvoimaan liittyvät varaukset	16	966	3 891
Muut varaukset	17	118	4 108
Eläkevelvoitteet, netto	18	13	1 190
Muu pitkäaikainen vieras pääoma		121	397
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä		5 784	35 771
Lyhytaikainen vieras pääoma
Korollinen vieras pääoma	15	4 127	8 519
Johdannaisinstrumentit	5	3 973	71 947
Muut varaukset	17	13	2 299
Vakuusvelka	15	352	985
Ostovelat ja muu vieras pääoma		1 657	16 477
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä		10 122	100 226
Vieras pääoma yhteensä		15 905	135 997
Oma pääoma ja vieras pääoma yhteensä		23 642	149 661

Lyhennetty laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

			Kertyneet voittovarat		Muut oman pääoman erät
							Muut laajan tuloksen erät		Määräys
			Kertyneet		Kassa	Muut laajan	osakkuus	Emo	vallat	Oma
	Osake	Ylikurssi	voitto	Muunto	virta	tuloksen	ja yhteis	yhtiön	tomat	pääoma
milj. euroa	pääoma	rahasto	varat	erot	suojaukset	erät	yrityksissä	omistajat	omistajat	yhteensä
Oma pääoma 1.1.2022	3 046	73	12 830	-2 768	-1 138	34	54	12 131	1 534	13 665
IS Kauden voitto, Fortum
yhteensä			-2 416					-2 416	-7 874	-10 290
Muuntoerot				-112	40	1	-5	-75	-6	-82
Muut laajan tuloksen erät			209		-1 189	-146	45	-1 082	-4	-1 086
Lopetettujen toimintojen laajan
tuloksen erät				-152	105	284	-1	236	465	701
Kauden laaja tulos yhteensä			-2 208	-264	-1 044	139	39	-3 337	-7 420	-10 757
Osingonjako			-1 013					-1 013	-23	-1 036
Tytäryhtiöiden myynti			16					16	6 104	6 119
Liiketoimet määräysvallattomien
omistajien kanssa			-127					-127	-122	-249
Muut			1					1	-6	-5
BS Oma pääoma 31.12.2022	3 046	73	9 499	-3 031	-2 182	172	93	7 670	67	7 737
Oma pääoma 1.1.2021	3 046	73	13 097	-2 948	-158	-175	18	12 953	2 624	15 577
IS Kauden voitto, Fortum
yhteensä			739					739	-852	-114
Muuntoerot				77	2	2		81	16	97
Muut laajan tuloksen erät					-887	11	38	-838	-13	-851
Lopetettujen toimintojen laajan
tuloksen erät				103	-94	196	-1	204	154	357
Kauden laaja tulos yhteensä			739	180	-980	209	37	185	-695	-510
Osingonjako			-995					-995	-171	-1 166
Liiketoimet määräysvallattomien
omistajien kanssa			-15					-15	-221	-236
Muut			3					3	-3	0
BS Oma pääoma 31.12.2021	3 046	73	12 830	-2 768	-1 138	34	54	12 131	1 534	13 665

Muuntoerot

Ulkomaisten tytäryritysten tilinpäätöstiedot muunnetaan euroiksi käyttäen tuloslaskelman osalta keskikurssia ja taseen osalta tilinpäätöspäivän kurssia. Kurssiero, joka syntyy muunnosta euroiksi, kirjataan omaan pääomaan. Kurssieroa syntyy pääosin Ruotsin kruunun ja Venäjän ruplan vaikutuksesta. Katso lisätietoja käytetyistä kursseista liitetiedossa 1.5 Osavuosikatsauksessa käytetyt keskeisimmät valuuttakurssit.

Kassavirtasuojaukset

Emoyhtiön omistajille kuuluva osuus kassavirtasuojausten käyvän arvon muutoksista liittyy lähinnä hyödykejohdannaisten, kuten futuurien ja termiinien, käypään arvoon arvostamiseen. Hyödykejohdannaisilla suojataan tulevien hyödyketransaktioiden myyntihintaa ja niihin sovelletaan suojauslaskentaa. Kun hyödykkeen markkinahinta on korkeampi (alhaisempi) kuin suojaushinta, vaikutus omaan pääomaan on negatiivinen (positiivinen).

Osingonjako

Vuoden 2021 osingonjaosta, 1,14 euroa osakkeelta ja yhteensä 1 013 miljoonaa euroa, päätettiin yhtiökokouksessa 28.3.2022. Osinko maksettiin 6.4.2022. Lisätietoja liitetiedossa 9 Osakekohtainen osinko.

Osakepääoma

Fortum ilmoitti 6.9.2022 sopineensa Suomen valtion kanssa 2,35 miljardin euron siltarahoituksesta. Fortum ilmoitti 26.9.2022 nostavansa ensimmäisen 350 miljoonan euron erän. Ensimmäisen erän noston ehtona oli, että Suomen valtion kokonaan omistamalla sijoitusyhtiöllä, Solidium Oy:llä, oli oikeus merkitä maksutta enintään 8 970 000 Fortumin uutta osaketta suunnatussa osakeannissa. Ylimääräinen yhtiökokous päätti osakeannista Suomen valtion sijoitusyhtiö Solidium Oy:lle 23.11.2022 ja uudet osakkeet on rekisteröity kaupparekisteriin 25.11.2022. Uudet osakkeet tuottavat osakkeenomistajan oikeudet mukaan lukien oikeuden osinkoon niiden rekisteröintipäivästä lukien. Yhtiön osakkeiden kokonaismäärä uusien osakkeiden rekisteröinnin jälkeen on 897 264 465 osaketta. Näin ollen Suomen valtion määräysvallassa olevan omistuksen osuus on noussut 50,76 %:sta 51,26 %:iin.

Lyhennetty konsernin rahavirtalaskelma

milj. euroa Liite IV/2022 oikaistu 2022 oikaistu Liiketoiminnan rahavirta IS Kauden voitto jatkuvista toiminnoista -611 428 1 011 4 008 Oikaisuerät: Tuloverot -947 114 -556 325 Rahoituskulut - netto 610 26 193 161 Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta 12 295 -21 629 -168 Poistot 3 151 154 566 587 Liikevoitto ennen poistoja (Käyttökate) -502 701 1 842 4 913 Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät 3, 4 1 397 -28 593 -2 897 Vertailukelpoinen käyttökate 895 673 2 436 2 016 Ei-kassavaikutteiset sekä muut erät 112 -46 153 -74 Saadut korot 57 7 84 25 Maksetut korot -52 -21 -201 -147 Saadut osingot 10 0 18 72 Maksetut tuloverot -12 -57 -167 -279 Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta 1 011 557 2 322 1 613 Käyttöpääoman muutos -404 -470 -219 -494 Jatkuvien toimintojen liiketoiminnan rahavirta 607 87 2 104 1 119 Jatkuvien toimintojen investointien rahavirta Investoinnit käyttöomaisuuteen 3 -208 -139 -534 -470 Hankitut osakkeet 1) 6 -7 -16 -35 -282 Käyttöomaisuuden myynnit 1 0 4 2 Myydyt osakkeet ja pääoman palautukset 6 0 84 1 156 3 816 Osakaslainat osakkuusyrityksille ja yhteisyrityksille 14 7 -10 50 -33 Vakuussaamisten muutos 1 090 -181 -1 311 -1 000 Muutos muissa korollisissa saamisissa ja muissa 2) 14 3 938 -1 714 2 134 -2 545 Jatkuvien toimintojen investointien rahavirta 4 822 -1 976 1 464 -512 Jatkuvien toimintojen rahavirta ennen rahoitusta 5 429 -1 889 3 568 608 Jatkuvien toimintojen rahoituksen rahavirta Pitkäaikaisten lainojen nostot 15 0 2 747 2 421 2 809 Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset 15 -2 415 -1 556 -5 888 -2 153 Lyhytaikaisten lainojen muutos 15 -2 725 1 110 -170 1 844 Osingonjako emoyhtiön omistajille 9 0 0 -1 013 -995 Osingonjako määräysvallattomille omistajille 0 -4 -19 -14 Vakuusvelan muutos -396 -274 150 63 Muut rahoituserät 0 51 -168 50 Jatkuvien toimintojen rahoituksen rahavirta -5 536 2 075 -4 686 1 603 Jatkuvien toimintojen laskelman mukainen likvidien varojen muutos -107 185 -1 119 2 211 Lopetettujen toimintojen rahavirta Lopetettujen toimintojen liiketoiminnan rahavirta - 1 489 -10 870 3 851 Lopetettujen toimintojen investointien rahavirta 3) 498 -1 033 -2 450 -5 215 Lopetettujen toimintojen rahoituksen rahavirta - 708 10 757 4 409 Lopetettujen toimintojen laskelman mukainen likvidien varojen muutos 6.4 498 1 165 -2 563 3 045 Rahavirta, Fortum yhteensä Liiketoiminnan rahavirta yhteensä 607 1 576 -8 767 4 970 Investointien rahavirta yhteensä 5 320 -3 009 -985 -5 727 Rahoituksen rahavirta yhteensä -5 536 2 783 6 070 6 013 Laskelman mukainen likvidien varojen muutos, Fortum yhteensä 392 1 350 -3 682 5 256 Likvidit varat kauden alussa 15 3 638 6 240 7 592 2 308 Muuntoerot ja odotettavissa olevat luottotappiot likvideissä varoissa -111 2 7 29 Likvidit varat kauden lopussa 15 3 919 7 592 3 919 7 592		IV/2021	2021

1) Vuoden 2022 ensimmäisestä neljänneksestä lähtien Fortum esittää Uniperin uusien osakkeiden hankinnan rahoituksen rahavirrassa vastatakseen paremmin IAS 7 Rahavirtalaskelmat -standardin vaatimuksiin. Vuoden 2021 viimeiseen neljännekseen asti Uniperin uusien osakkeiden hankinta esitettiin investointien rahavirrassa. Vertailukautta ei ole uudelleenluokiteltu.

2) Vuonna 2021 Fortum myönsi Uniperille 4 000 miljoonan euron osakaslainan, josta 2 500 miljoonaa euroa nostettiin vuonna 2021 ja 1 500 miljoonaa euroa vuonna

1. Joulukuussa 2022, kun Fortum myi Uniper-omistuksensa ja kauppa saatiin päätökseen, 4 000 miljoonan euron osakaslaina maksettiin takaisin Fortumille. 3) Uniperin osakkeista saatu vastike, 498 miljoonaa euroa, esitetään vuoden 2022 viimeisen neljänneksen lopetettujen toimintojen rahavirrassa.

Rahavirtalaskelman lisätietoja

Käyttöpääoman muutos

		IV/2021		2021
milj. euroa	IV/2022	oikaistu	2022	oikaistu
Korottomien saamisten muutos, vähennys(+)/lisäys(-)	-803	-822	-352	-633
Vaihto-omaisuuden muutos, vähennys(+)/lisäys(-)	-170	19	-201	2
Korottomien velkojen muutos, vähennys(-)/lisäys(+)	569	333	335	137
CF Yhteensä	-404	-470	-219	-494

Maksetut käyttöomaisuusinvestoinnit rahavirtalaskelmassa

		IV/2021		2021
milj. euroa	IV/2022	oikaistu	2022	oikaistu
Käyttöomaisuusinvestoinnit	190	156	525	443
Muutokset maksamattomissa investoinneissa, vähennys(+)/lisäys(-)	20	-16	14	30
Aktivoidut vieraan pääoman menot	-2	-1	-5	-3
CF Yhteensä	208	139	534	470

Hankitut osakkeet rahavirtalaskelmassa

Osakehankintojen nettovaikutus oli vuoden 2022 aikana 35 miljoonaa euroa (2021: 282). Katso lisätietoja liitetiedossa 6.1 Yrityshankinnat. Vuoden 2022 ensimmäisestä neljänneksestä lähtien Fortum esittää Uniperin uusien osakkeiden hankinnan rahoituksen rahavirrassa vastatakseen paremmin IAS 7 Rahavirtalaskelmat -standardin vaatimuksiin. Vuoden 2021 viimeiseen neljännekseen asti Uniperin uusien osakkeiden hankinta esitettiin investointien rahavirrassa. Vertailukautta ei ole uudelleenluokiteltu.

Myydyt osakkeet rahavirtalaskelmassa

		IV/2021		2021
milj. euroa	IV/2022	oikaistu	2022	oikaistu
Myydyt tytäryritysosakkeet pl. myytyjen yritysten rahavarat	1	82	1 070	915
Myydyt osakkuus- ja yhteisyritysosakkeet ja pääoman palautukset	-1	2	86	2 901
CF Yhteensä	0	84	1 156	3 816

Vuoden 2022 aikana Fortum sai päätökseen sähköautojen latauspalvelu Plugsurfingin myynnin, 30 prosentin omistusosuutensa myynnin julkisten latauspisteiden operaattori Recharge AS:sta ja 50 prosentin omistusosuutensa myynnin norjalaisesta kaukolämpöyhtiöstä Fortum Oslo Varme AS:sta. Vuoden 2021 aikana Fortum sai päätökseen 50 prosentin omistusosuutensa myynnin ruotsalaisesta kaukolämpö- ja kaukokylmäyhtiö Stockholm Exergistä, Baltian kaukolämpöliiketoimintansa myynnin, Intian Pavagada II:n ja Rajasthanin aurinkovoimapuistojen myynnin, Norjassa olevan Sørfjordin tuulipuiston 80 prosentin osuuden myynnin sekä Ruotsissa kahdeksan pienen vesivoimalaitoksen myynnin. Katso lisätietoja liitetiedossa 6.2 Yritysmyynnit.

Fortum sai 21.12.2022 Uniperin myynnin päätökseen. Osakkeista saatu vastike 498 miljoonaa euroa esitetään lopetettujen toimintojen rahavirrassa.

Rahoitusnettovelan muutokset

milj. euroa Liite	Jatkuvat toiminnot 1) 2022	Fortum yhteensä 2) 2021
Rahoitusnettovelka kauden alussa	789	7 023
Uniperin rahoitusnettovelka perustuen Uniperin osavuosikatsaukseen	1 969	-
Sisäiset osakaslainat Uniperille ja OKG:lle	2 764	-
Hankintamenolaskelman vaikutusten peruuttaminen	-187	-
Uniperin kokonaisvaikutus rahoitusnettovelkaan kauden alussa	4 546	-
Nettorahavirta:
Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA)	2 436	3 817
Ei-kassavaikutteiset sekä muut erät	153	1 506
Maksetut nettorahoituskulut ja saadut osingot	-99	-3
Maksetut tuloverot	-167	-493
Käyttöpääoman muutos	-219	144
Käyttöomaisuusinvestoinnit	-534	-1 178
Yrityshankinnat	-35	-294
Yritys- ja käyttöomaisuusmyynnit	1 160	3 883
Muutos korollisissa saamisissa	2 183	-174
Osingonjako emoyhtiön omistajille	-1 013	-995
Osingonjako määräysvallattomille omistajille	-19	-171
Muut rahoitustoiminnot	-168	43
Nettorahavirta ('-' rahoitusnettovelan kasvu)	3 679	6 084
Uniperin osakkeista saatu vastike	498	-
Muuntoerot ja muut muutokset	-74	-150
15 Rahoitusnettovelka kauden lopussa	1 084	789

1) Nettorahavirtaan sisältyvät erät perustuvat jatkuviin toimintoihin vuoden 2022 aikana.

2) Vuoden 2021 nettorahavirtaan sisältyvät erät perustuvat jatkuviin ja lopetettuihin toimintoihin yhteensä, koska tasetta ei ole oikaistu.

Pääomariskien hallinta

Fortumin hallitus hyväksyi uuden strategian maaliskuun 2023 alussa. Strategia sisältää uudet taloudelliset ja kestävän kehityksen tavoitteet. Katso lisätietoja liitetiedossa 23 Katsauskauden jälkeiset tapahtumat.

Fortumin pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet 31.12.2022 asti olivat:

• Rahoitusnettovelan ja vertailukelpoisen käyttökatteen suhde alle 2x
• Uusien investointien vähimmäistuottovaatimus on pääomakustannusten painotettu keskiarvo (WACC) ja vähintään
  • − +100 korkopistettä 'vihreissä' investoinneissa
  • − +200 korkopistettä muissa investoinneissa

Vertailukelpoinen käyttökate on vaihtoehtoinen tunnusluku, ja sitä käytetään osatekijänä pääomarakenteen tavoitteen tunnusluvussa rahoitusnettovelka/vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA).

S&P asetti 14.3.2022 Fortumin ja Uniperin luottoluokituksen BBB pitkän aikavälin CreditWatch Negative -tarkkailuun. S&P päätti CreditWatch-tarkkailun ja vahvisti Fortumin luottoluokituksen tasolle BBB negatiivisin näkymin 16.5.2022. Uniperin pitkän aikavälin luottoluokitusta kuitenkin laskettiin tasolta BBB tasolle BBB- negatiivisin näkymin.

Fitch piti 17.3.2022 ennallaan Fortumin pitkän aikavälin luottoluokituksen, joka on BBB vakain näkymin.

Venäjän kaasutoimitusten supistusten vuoksi S&P asetti 5.7.2022 Fortumin ja Uniperin luottoluokitukset jälleen CreditWatch Negative -tarkkailuun. S&P sai 29.7.2022 päätökseen Uniperin luottoluokituksen tarkastelun ja vahvisti luottoluokituksen pysyvän tasolla BBB- negatiivisin näkymin. Luottoluokittaja teki päätöksensä sen jälkeen, kun Fortum ja Uniper olivat ilmoittaneet sopineensa Saksan hallituksen kanssa vakautuspaketista Uniperille. Vahvan

julkisen tuen vuoksi S&P pitää Uniperia nyt yhteiskunnalle kriittisiä palveluja tuottavana yhtiönä (government-related entity). Tämän ansiosta Uniper pystyi säilyttämään investment grade -tason luokituksensa, vaikka Uniperin erillisen luottokelpoisuuden katsottiin heikentyneen. Uniperin luottoluokituksen negatiiviset näkymät heijastavat kaasuvirtojen suhteen vallitsevaa epävarmuutta, joka voi S&P:n näkemyksen mukaan edellyttää lisäystä hallituksen pakettiin. Lisäksi ne heijastavat sitä, että vakautuspaketin yksityiskohtia ei ole vielä hyväksytty.

S&P vahvisti 3.8.2022 Fortumin pitkän aikavälin luottoluokituksen pysyvän tasolla BBB negatiivisin näkymin. S&P arvioi, että Uniperin vakautuspaketti estää lisäkustannusten kertymisen Fortumille, ja katsoo Fortumin taloudellisen altistumisen olevan rajattu. Negatiivisten näkymien taustalla ovat S&P:n mukaan Uniperin vaikutus Fortumiin siihen saakka, kunnes Euroopan komissio hyväksyy vakautuspaketin, sekä yhtiön strategiaan liittyvät pitkän aikavälin epävarmuustekijät.

Fitch Ratings vahvisti 5.8.2022 säilyttävänsä Fortumin luottoluokituksen ennallaan tasolla BBB negatiivisin näkymin. Vahvistuksen taustalla on Saksan valtion kanssa sovittu Uniperin vakautuspaketti, joka luottoluokittajan näkemyksen mukaan rajaa saksalaisen tytäryhtiön Uniperin tappioiden vaikutuksia Fortumiin.

Syyskuun ilmoituksen jälkeen, jossa Fortum ilmoitti myyvänsä Uniperin kokonaan Saksan valtiolle, luottoluokittajat kommentoivat, että Uniperin myyntiä pidetään Fortumille positiivisena asiana, sillä se parantaa yhtiön talousasemaa ja riskiprofiilia. Siitä huolimatta luottoluokittajat totesivat, että on ennenaikaista päättää Uniperin myynnin täysimääräisestä vaikutuksesta Fortumin luottoluokitukseen. Luottoluokituslaitosten odotetaan päivittävän luokituksensa Fortumista nyt, kun Uniperin myynti on saatu päätökseen ja Fortum on myös julkaissut uuden strategiansa.

Fortumin tavoitteena on vähintään tason BBB-luottoluokitus, jotta yhtiö voi varmistaa taloudellisen joustavuuden ja rahoituksen hyvän saatavuuden.

Rahoitusnettovelka/vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA)

milj. euroa	Liite	Fortum yhteensä 1) 2021	Jatkuvat toiminnot 2022
+ Korollinen vieras pääoma		17 220	7 785
- BS Likvidit varat		7 592	3 919
- Pitkäaikaiset arvopaperisijoitukset		111	-
- Vakuusjärjestelysopimusarvopaperit		549	527
- Korollisiin saamisiin sisältyvät arvopaperit		660	527
- BS Vakuussaaminen		9 163	2 607
+ BS Vakuusvelka		985	352
+/- Nettovakuusvelka/-saaminen		-8 179	-2 255
Rahoitusnettovelka	15	789	1 084
IS Liikevoitto		-588	1 277
+ IS Poistot		1 281	566
Käyttökate		693	1 842
- IS Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät		3 124	593
Vertailukelpoinen käyttökate		3 817	2 436
Rahoitusnettovelka/vertailukelpoinen käyttökate		0,2	0,4

1) Vuoden 2021 luvut perustuvat jatkuviin ja lopetettuihin toimintoihin (yhteensä).

Rahoitusnettovelka/vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) ilman Venäjää

Fortumin valmistautuu hallittuun poistumiseen Venäjän markkinoilta sekä Venäjän toimintojen mahdollisiin myynteihin ensisijaisena vaihtoehtona. Vuoden 2022 viimeisellä neljänneksellä Fortum otti käyttöön uusia vaihtoehtoisia tunnuslukuja antamaan lisätietoa jatkuvista toiminnoista ilman Fortumin Venäjän toimintoja. Lisätietoja liitteessä 1 Merkittävät laadintaperiaatteet.

	Jatkuvat
	toiminnot
milj. euroa	2022
Rahoitusnettovelka	1 084
- Korollinen vieras pääoma, Venäjä	204
+ Likvidit varat, Venäjä	247
Rahoitusnettovelka ilman Venäjää	1 127
Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen käyttökate ilman Venäjää	2 025
Rahoitusnettovelka/vertailukelpoinen käyttökate ilman Venäjää	0,6

Rahoitusnettovelka oikaistuna saamisella Uniperilta/vertailukelpoinen käyttökate

Fortum otti käyttöön uuden vaihtoehtoisen tunnusluvun (APM) Rahoitusnettovelka oikaistuna saamisella Uniperilta/vertailukelpoinen käyttökate vuoden 2022 kolmannella neljänneksellä. Tunnusluku sisältää 4 miljardin euron osakaslainasaamisen Uniperilta, mikä maksettiin takaisin Uniper-järjestelyn toteutuessa Saksan valtion kanssa. Fortum sai 21.12.2022 päätökseen Uniper-omistuksensa myynnin Saksan valtiolle ja Fortum vastaanotti noin 0,5 miljardin euron kauppahinnan Uniperin osakkeista ja Uniper maksoi takaisin Fortumin myöntämän 4 miljardin euron osakaslainan. Tästä johtuen tätä vaihtoehtoista tunnuslukua ei enää esitetä vuoden 2022 viimeisellä neljänneksellä.

Tunnuslukuja

Jatkuvat toiminnot

		IV/2021		2021
milj. euroa tai kuten merkitty	IV/2022	oikaistu	2022	oikaistu
Raportoitu
IS Liikevaihto	2 736	2 171	8 804	6 422
IS Liikevoitto	-653	547	1 277	4 325
IS Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	-295	21	-629	168
IS Kauden voitto	-611	428	1 011	4 008
IS Kauden voitto (määräysvallattomien omistajien osuuden jälkeen)	-608	417	1 011	3 985
Tulos/osake (laimentamaton), euroa	-0,68	0,47	1,14	4,49
CF Liiketoiminnan rahavirta	607	87	2 104	1 119
Käyttöomaisuus- ja bruttoinvestoinnit osakkeisiin	197	172	558	724
Käyttöomaisuusinvestoinnit	190	156	525	443

		IV/2021		2021
milj. euroa tai kuten merkitty	IV/2022	oikaistu	2022	oikaistu
Vertailukelpoinen
Käyttökate (EBITDA)	895	673	2 436	2 016
IS Liikevoitto	744	519	1 871	1 429
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	-53	-4	-11	104
Kauden voitto (määräysvallattomien omistajien osuuden jälkeen)	216	361	1 550	1 091
Tulos/osake (laimentamaton), euroa	0,24	0,41	1,74	1,23

Jatkuvat toiminnot ilman Venäjää

Fortumin valmistautuu hallittuun poistumiseen Venäjän markkinoilta sekä Venäjän toimintojen mahdollisiin myynteihin ensisijaisena vaihtoehtona. Vuoden 2022 viimeisellä neljänneksellä Fortum otti käyttöön uusia vaihtoehtoisia tunnuslukuja antamaan lisätietoa jatkuvista toiminnoista ilman Fortumin Venäjän toimintoja. Lisätietoja liitteessä 1 Merkittävät laadintaperiaatteet.

		IV/2021		2021
milj. euroa tai kuten merkitty	IV/2022	oikaistu	2022	oikaistu
Vertailukelpoinen
Käyttökate (EBITDA)	774	555	2 025	1 612
Liikevoitto	669	440	1 611	1 167
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	-68	-10	-40	42
Kauden voitto (määräysvallattomien omistajien osuuden jälkeen)	370	302	1 076	851
Tulos/osake, euroa	0,42	0,34	1,21	0,96
Taloudellinen asema
Rahoitusnettovelka/vertailukelpoinen käyttökate, jatkuvat toiminnot			0,6	N/A

Jatkuvat ja lopetetut toiminnot (yhteensä)

		IV/2021		2021
milj. euroa tai kuten merkitty	IV/2022	oikaistu	2022	oikaistu
Raportoitu
Kauden voitto (määräysvallattomien omistajien osuuden jälkeen)	-608	842	-2 416	739
Tulos/osake, euroa	-0,68	0,95	-2,72	0,83
Liiketoiminnan rahavirta	607	1 576	-8 767	4 970
Henkilöstön lukumäärä			7 712	19 140
Vertailukelpoinen
Kauden voitto (määräysvallattomien omistajien osuuden jälkeen)	216	693	-988	1 778
Tulos/osake, euroa	0,24	0,78	-1,11	2,00
milj. euroa tai kuten merkitty			31.12.2022
				31.12.2021
Taloudellinen asema Rahoitusnettovelka kauden lopussa			1 084	789
Oikaistu nettovelka kauden lopussa			1 117	3 227
Rahoitusnettovelka/vertailukelpoinen käyttökate, jatkuvat toiminnot			0,4	N/A
Rahoitusnettovelka/vertailukelpoinen käyttökate, yhteensä			N/A	0,2
Oma pääoma/osake, euroa Osakkeiden lukumäärä keskimäärin, 1 000 osaketta			8,55 889 204	13,66 888 294
Laimennettu osakkeiden keskimääräinen lukumäärä, 1 000 osaketta			889 204	888 294

Konsernin lyhennetyn osavuosikatsauksen liitetiedot

1. Merkittävät laadintaperiaatteet

1.1 Laadintaperusta

Konsernin tilintarkastamaton lyhennetty osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa käyttöönotettua kansainvälistä (IAS) 34 Osavuosikatsaukset -standardia noudattaen. Osavuosikatsausta tulee lukea yhdessä vuoden 2021 konsernitilinpäätöksen kanssa.

Osavuosikatsauksessa esitetyt luvut on pyöristetty, joten yksittäisten esitettyjen lukujen yhteenlaskettu summa voi poiketa esitetystä summaluvusta. Tunnusluvut on laskettu käyttäen tarkkoja arvoja.

Fortumin liiketoiminnasta osa on kausiluonteista, mistä johtuen vertailukelpoinen liikevoitto on yleensä suurempi vuoden ensimmäisellä ja viimeisellä neljänneksellä.

Alla olevat symbolit kertovat, mitkä liitetiedon luvut täsmäävät tuloslaskelmaan, taseeseen ja rahavirtalaskelmaan.

IS = Tuloslaskelma BS = Tase CF = Rahavirta

1.2 Uniperin konsolidoinnin päättymisen vaikutus konsernitilinpäätökseen

Saksalainen listayhtiö Uniper hankittiin maaliskuussa 2020. Uniper on johtava kansainvälinen energiayhtiö, jolla on toimintaa yli 40 maassa. Sen liiketoimintaa ovat varma energiantuotanto ja siihen liittyvät palvelut. Sen päätoimintoja ovat sähköntuotanto Euroopassa ja Venäjällä sekä maailmanlaajuinen energiakaupankäynti ja energiatuotannon optimointi.

Lopetetut toiminnot

Fortum menetti määräysvallan Uniperista allekirjoittaessaan 21.9.2022 periaatesopimuksen Uniper SE:n osakkeiden myymisestä Saksan valtiolle. Uniperin konsolidointi päättyi 30.9.2022. Uniper on ollut erillinen raportoitava segmentti Fortumin konsernitilinpäätöksessä, mikä johti siihen, että Uniper luokiteltiin lopetetuiksi toiminnoiksi vuoden 2022 kolmannella neljänneksellä. Myynti saatiin päätökseen 21.12.2022. Katso myös liitetieto 2 Kriittiset tilinpäätösarviot ja harkinnat.

Fortumin konsernin tuloslaskelmaa ja konsernin rahavirtalaskelmaa muutettiin sisältämään lopetettuja toimintoja koskevat tiedot vuoden 2022 kolmannella neljänneksellä IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot -standardin mukaisesti. Vuoden 2022 kahden ensimmäisen neljänneksen ja vuoden 2021 vertailutiedot oikaistiin ja erillinen pörssitiedote oikaistuista vertailutiedoista julkaistiin 6.10.2022. Lopetetut toiminnot sisältävät Fortumin entisen tytäryhtiön Uniper SE:n ja sen konserniyhtiöt vuoden 2022 kolmella ensimmäisellä neljänneksellä ja vuonna 2021.

Tuloslaskelmatiedot seuraavissa konsernin lyhennetyn osavuosikatsauksen liitetiedoissa sisältävät vain jatkuvat toiminnot, ellei toisin mainita. Uniperin konsolidointi päättyi 30.9.2022, minkä takia Uniperin tase-erät eivät sisälly Fortumin 31.12.2022 konsernitaseeseen. Konsernitase 31.12.2021 sisältää Uniperin.

Yhteisomistus ruotsalaisessa ydinvoimayhtiö OKG AB:ssa

Fortum ja Uniper ovat yhteisomistajia ruotsalaisessa OKG Aktiebolag (OKG AB) -ydinvoimayhtiössä. Fortum omistaa yhtiöstä 45,5 %. Fortum käsitteli OKG AB -omistusosuuden tytäryhtiönä 31.3.2020 ja 30.9.2022 välisenä aikana, jolloin yhtiön tulos jakautui Uniper- ja Generation-segmenttien kesken omistusosuuksien suhteessa. Uniperin konsolidoinnin päättymisen yhteydessä 30.9.2022 OKG AB uudelleenluokiteltiin osakkuusyhtiöksi. Uudelleenluokittelu johti Generation-segmentin vuoden 2022 kahden ensimmäisen neljänneksen ja vuoden 2021 lukujen oikaisemiseen.

Uniperin konsolidoinnin päättymisen vaikutus

Uniperin konsolidoinnin päättymisen yhteydessä 30.9.2022 Fortum kirjasi 28,0 miljardin euron kertaluonteisen, kassavirtavaikutuksettoman positiivisen erän. Summa koostuu Uniperin varojen, velkojen ja määräysvallattomien omistajien osuuden konsolidoinnin päättymisen nettovaikutuksesta sekä Uniperiin liittyvän liikearvon ja muiden hankinnan yhteydessä tehtyjen käyvän arvon oikaisujen kirjanpitoarvoista. Lisäksi summaan sisältyy tietyt aiemmin muihin laajan tuloksen eriin kirjatut erät, lähinnä muuntoerot, jotka siirretään tuloslaskelmalle konsolidoinnin päättyessä. Katso liitetieto 6.4 Lopetetut toiminnot.

1.3 Vaihtoehtoiset tunnusluvut

ESMA:n vaihtoehtoisia tunnuslukuja koskevien ohjeiden (ESMA Guidelines on Alternative Performance Measures) mukaan vaihtoehtoisena tunnuslukuna (APM) pidetään taloudellista tunnuslukua, joka kuvaa mennyttä tai tulevaa tulosta, taloudellista asemaa tai rahavirtoja, ja joka on muu kuin sovellettavassa tilinpäätösnormistossa määritelty tai nimetty taloudellinen tunnusluku.

Fortum käyttää vaihtoehtoisia tunnuslukuja (APM), kuten vertailukelpoinen liikevoitto ja vertailukelpoinen käyttökate, taloudellisessa tavoiteasetannassa ja ennustamisessa, segmenttien ja konsernin tuloskehityksen seurannassa sekä resurssien allokoinnissa osana konsernin liiketoiminnan johtamisprosessia. Liiketoimintojen tulosta ei voi vertailla eri raportointikausien välillä huomioimatta vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä ja siksi nämä erät eivät sisälly vertailukelpoiseen liikevoittoon eivätkä vertailukelpoiseen käyttökatteeseen. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät on esitetty erikseen konsernin tuloslaskelmalla liiketoiminnan läpinäkyvyyden ja lukujen vertailukelpoisuuden parantamiseksi eri kausien välillä. Katso liitetiedot 4 Vertailukelpoinen liikevoitto ja vertailukelpoinen kauden voitto ja 24 Tunnuslukujen laskentakaavat ja täsmäytykset.

Fortumin pitkän aikavälin taloudellinen tavoite pääomarakenteelle on rahoitusnettovelan ja vertailukelpoisen käyttökatteen suhde (katso Pääomariskien hallinta ja liitetieto 24 Tunnuslukujen laskentakaavat ja täsmäytykset).

Fortum otti käyttöön uuden vaihtoehtoisen tunnusluvun (APM) Rahoitusnettovelka oikaistuna saamisella Uniperilta/vertailukelpoinen käyttökate vuoden 2022 kolmannella neljänneksellä. Tunnusluku sisälsi 4 miljardin euron osakaslainasaamisen Uniperilta, mikä maksettiin takaisin Uniper-järjestelyn toteutuessa Saksan valtion kanssa. Fortum sai 21.12.2022 päätökseen Uniper-omistuksensa myynnin Saksan valtiolle ja Fortum vastaanotti noin 0,5 miljardin euron kauppahinnan Uniperin osakkeista ja Uniper maksoi takaisin Fortumin myöntämän 4 miljardin euron osakaslainan. Tästä johtuen tätä vaihtoehtoista tunnuslukua ei enää esitetä vuoden 2022 viimeisellä neljänneksellä.

Fortum valmistautuu hallittuun poistumiseen Venäjän markkinoilta sekä Venäjän toimintojen mahdollisiin myynteihin ensisijaisena vaihtoehtona ja vuoden 2022 viimeisellä neljänneksellä Fortum otti käyttöön seuraavat uudet vaihtoehtoiset tunnusluvut (APM), joiden avulla voidaan paremmin vertailla Fortumin strategisten liiketoimintojen tuloksia: 'Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen käyttökate ilman Venäjää', 'Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen liikevoitto ilman Venäjää', 'Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen kauden voitto ilman Venäjää', 'Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen tulos/osake ilman Venäjää' ja 'Rahoitusnettovelka/vertailukelpoinen käyttökate ilman Venäjää'. Katso liitetieto 24 Tunnuslukujen laskentakaavat ja täsmäytykset.

1.4 Laadintaperiaatteet

Tässä osavuosikatsauksessa noudatetut laadintaperiaatteet ovat yhtenevät konsernitilinpäätöksessä 2021 noudatettujen periaatteiden kanssa. Standardimuutoksilla ja tulkinnoilla, jotka tulivat voimaan 1.1.2022, ei ollut merkittävää vaikutusta Fortumin konsernitilinpäätökseen.

1.5 Osavuosikatsauksessa käytetyt keskeisimmät valuuttakurssit

Kauden lopun valuuttakurssit perustuvat Euroopan keskuspankin julkaisemiin tilinpäätöshetken kursseihin. Keskimääräinen valuuttakurssi lasketaan Euroopan keskuspankin päivittäisten loppukurssien keskiarvona. Euroopan keskuspankki lopetti 2.3.2022 ruplan kurssin julkaisemisen. 2.3.2022 alkaen on käytetty markkinoiden klo 17.15 Itä-Euroopan aikaa julkaisemaa päivän spot-kurssia.

Keskeisimmät osavuosikatsauksessa käytetyt kurssit ovat:

Keskimääräinen valuuttakurssi	1-12/2022	1-9/2022	1-6/2022	1-3/2022	1-12/2021	1-9/2021	1-6/2021	1-3/2021
Iso-Britannia (GBP)	0,8528	0,8472	0,8424	0,8364	0,8596	0,8636	0,8680	0,8739
Norja (NOK)	10,1026	10,0070	9,9817	9,9247	10,1633	10,2280	10,1759	10,2584
Puola (PLN)	4,6861	4,6724	4,6354	4,6230	4,5652	4,5473	4,5374	4,5457
Venäjä (RUB)	73,6173	76,6455	85,0393	99,1783	87,1527	88,5335	89,5502	89,6675
Ruotsi (SEK)	10,6296	10,5274	10,4796	10,4807	10,1465	10,1528	10,1308	10,1202
Yhdysvallat (USD)	1,0530	1,0638	1,0934	1,1217	1,1827	1,1962	1,2053	1,2048

Kauden lopun valuuttakurssi	31.12.2022	30.9.2022	30.6.2022	31.3.2022	31.12.2021	30.9.2021	30.6.2021	31.3.2021
Iso-Britannia (GBP)	0,8869	0,8830	0,8582	0,8460	0,8403	0,8605	0,8581	0,8521
Norja (NOK)	10,5138	10,5838	10,3485	9,7110	9,9888	10,1650	10,1717	9,9955
Puola (PLN)	4,6808	4,8483	4,6904	4,6531	4,5969	4,6197	4,5201	4,6508
Venäjä (RUB)	77,8998	59,3288	56,4004	91,5833	85,3004	84,3391	86,7725	88,3175
Ruotsi (SEK)	11,1218	10,8993	10,7300	10,3370	10,2503	10,1683	10,1110	10,2383
Yhdysvallat (USD)	1,0666	0,9748	1,0387	1,1101	1,1326	1,1579	1,1884	1,1725

2. Kriittiset tilinpäätösarviot ja -harkinnat

Osavuosikatsauksen laatiminen edellyttää, että yhtiön johto tekee arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat raportoitujen varojen ja velkojen sekä tuottojen ja kulujen määriin. Toteutuneet erät saattavat olla erilaisia näihin arvioihin verrattuna. Tämän osavuosikatsauksen laatimisen yhteydessä johdon tekemät merkittävät konsernin laadintaperiaatteisiin ja keskeisimpiin epävarmuustekijöihin liittyneet arviot ovat samoja, joita sovellettiin konsernitilinpäätöksessä 2021. Venäjän ja Ukrainan välinen sota on kuitenkin muuttanut geopoliittisen tilanteen perusteellisesti. Geopoliittisen tilanteen aiheuttaman epävarmuuden ja riskit huomioiden epävakaammalla maailmantaloudella ja erityisesti epävakaammilla hyödykemarkkinoilla voi myös tulevaisuudessa olla vaikutuksia tilinpäätöksen lukuihin. Nämä tekijät voivat vaikuttaa varojen ja velkojen kirjanpitoarvoon, tuottojen määrään ja kirjaamisajankohtaan sekä kassavirtoihin.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022 on vaikuttanut vakavasti Fortumin nykyisiin ja tuleviin liiketoimintoihin. Fortumin 2022 tilinpäätöksen kannalta merkittävimmät vaikutukset olivat tapahtumat, jotka johtivat Uniperin myyntiin Saksan valtiolle 0,5 miljardilla eurolla, hyödykemarkkinoiden sähköön ja kaasuun liittyvien kasvaneiden vakuusvaatimusten aiheuttamat vakavat likviditeettirajoitukset, jotka vaativat ylimääräisiä rahoitusjärjestelyitä, sekä sodan kokonaisvaikutus Fortumin Venäjän toimintoihin.

Uniperin myynti Saksan valtiolle

Ukrainan sodan seurauksena erityisesti Uniper-segmentin liiketoiminta- ja rahoitusriskit kasvoivat merkittävästi vuoden 2022 aikana johtuen pääasiassa venäläisen kaasun toimitusrajoituksista ja hyödykehintojen heilunnasta, mikä kasvatti merkittävästi vakuusvaatimuksia ja likviditeettitarpeita. Fortum ja Uniper aloittivat keskustelut Saksan hallituksen kanssa heinäkuussa 2022 sopiakseen pitkän aikavälin ratkaisusta liittyen Uniperiin.

Fortum, Saksan hallitus ja Uniper allekirjoittivat 21.9.2022 periaatesopimuksen, joka mahdollisti Saksan valtiolle Uniperin haltuunoton. Tämä lopullinen Uniperin periaatesopimus korvasi samojen osapuolten heinäkuussa 2022 allekirjoittaman alkuperäisen vakautuspaketin. Heinäkuusta lähtien Euroopan energiakriisi on syventynyt ja aiemmin sovitut vakautustoimenpiteet ovat osoittautuneet riittämättömiksi vakavassa tilanteessa ja vaikeiksi toteuttaa. Uniperille oli 21.9.2022 mennessä kertynyt miljardeja euroja kaasuliiketoimintaan liittyviä tappioita, eikä Uniper olisi

enää pystynyt yksityisessä omistuksessa olevana yhtiönä jatkamaan tehtäväänsä kriittisenä toimitusvarmuuden tarjoajana Saksassa.

Myynti saatiin päätökseen 21.12.2022. Sopimuksen mukaisesti Uniper laski liikkeelle uusia osakkeita, jotka Saksan valtio merkitsi 1,70 euron nimellisarvolla osakkeelta. Osakepääoman korotuksen yhteydessä Saksan valtio osti kaikki Fortumin omistuksessa olevat Uniperin osakkeet (yhteensä noin 293 miljoonaa osaketta) 0,5 miljardilla eurolla eli 1,70 eurolla osakkeelta ja Uniper maksoi takaisin Fortumin myöntämän 4 miljardin euron osakaslainan. Fortumin Uniperille myöntämästä 4,0 miljardin euron emoyhtiötakauksesta vapautui yhteensä 3,0 miljardia euroa vuoden 2022 loppuun mennessä. Loput noin 1,0 miljardia euroa vapautuvat viimeistään kesäkuun 2023 lopussa ja Saksan valtio on antanut summalle täysimääräisen vastatakauksen (indemnityn).

Periaatesopimuksen allekirjoittaminen Saksan hallituksen kanssa 21.9.2022 johti määräysvallan uudelleenarviontiin IFRS 10 Konsernitilinpäätös -standardin mukaisesti. Yhtiön johto totesi, että Fortumin oikeudet eivät ole enää tosiasialliset, koska yhtiöllä ei enää käytännössä ole mahdollisuutta ohjata Uniperin toimintaa. Määräysvallan menettämiseen vaikuttivat sopimuksen allekirjoittaminen ja merkittävä siltarahoitus KfW pankin kautta Uniperille. Johdon harkinnan mukaan siltarahoituksen kokonaisvaikutus yhdessä periaatesopimuksen kanssa oli sellainen, että Saksan hallitus pystyisi käytännössä hyväksymään tai hylkäämään Uniperin liiketoimintaa koskevat merkittävät päätökset. Näin ollen, määräysvalta todettiin menetetyksi ja Uniperin konsolidointi päättyi 30.9.2022. Tämän lisäksi Uniper on esitetty lopetettuina toimintoina vuoden 2022 kolmannesta neljänneksestä lähtien IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot -standardin mukaisesti, koska johto oli sitoutunut myymään Uniper SE:n osakkeet kokonaisuudessaan ja Uniper on ollut erillinen raportoitava segmentti ja merkittävä osa Fortumkonsernia. Katso myös liitetieto 1 Merkittävät laadintaperiaatteet.

Laskennalliset verosaamiset 31.12.2022 sisältää 706 miljoonaa euroa vuoden 2022 viimeisellä neljänneksellä Irlannissa realisoituneita kertaluonteisia verovaikutuksia, jotka johtivat vahvistetuista tappioista kirjattujen laskennallisten verosaamisten kasvuun. Kirjattu laskennallinen verosaaminen liittyy pääosin Uniperin myynnin vaikutuksiin, ja sen hyödyntäminen riippuu tulevaisuuden verotettavista tuloista Irlannissa.

Likviditeetti

Euroopan energiakriisi on johtanut hyödykemarkkinoiden voimakkaaseen heiluntaan ja ennätyksellisen korkeat hinnat ovat edellyttäneet aiempaa merkittävästi suurempia sähköön ja kaasuun liittyviä vakuuksia hyödykepörsseissä. Vuoden 2022 jälkipuoliskolla sähkön hinnat Pohjoismaissa laskivat elokuun lopun ennätystasoilta ja markkinoiden voimakas heilahtelu tasaantui. Fortumin oli kuitenkin edelleen varauduttava markkinaheilunnan jatkumiseen ja on tehnyt ennakoivia rahoitustoiminpiteitä varmistaakseen likviditeettiasemansa ja rahoituksellisen joustavuutensa. Fortum allekirjoitti 2 350 miljoonan euron siltarahoitussopimuksen Suomen valtion omistaman Solidiumin kanssa 6.9.2022. Järjestelyn ehtojen mukaisesti, jotta järjestely jää voimaan vuodeksi, Fortum ilmoitti 26.9.2022 nostavansa 350 miljoonan euron erän. Uniper maksoi takaisin Fortumin myöntämän 4 miljardin euron osakaslainan ja Fortum vastaanotti 0,5 miljardin euron kauppahinnan Uniperin osakkeista 21.12.2022. Raportointikauden lopussa Fortumin taloudellinen asema oli vakaa. Fortumilla oli 7 200 miljoonaa euroa nostamattomia valmiusluottolimiittejä. Lisäksi Fortumilla on 100 miljoonaa euroa tililimiittejä, jotka ovat toistaiseksi voimassa. Katso myös liitetieto 15 Korollinen nettovelka.

Geopoliittiset epävarmuudet ja vaikutukset Venäjän toimintoihin

Venäjän federaation asettamien pakotteiden seurauksena Fortumin Venäjän tytäryhtiöihin kohdistuu merkittäviä valuutanvaihdon rajoituksia, jotka tällä hetkellä rajoittavat varojen siirtoa, kuten mahdollista osingonjakoa, Euroopan unionin alueelle. Pakotteet eivät kuitenkaan tällä hetkellä rajoita Fortumia käyttämästä äänioikeuttaan Venäjän tytäryhtiöiden yhtiökokouksissa. Näin ollen Fortumin Venäjän yhtiöt on edelleen yhdistelty tytäryhtiöinä 31.12.2022. Fortumin Russia-segmentin Venäjällä pidetyt rahat ja pankkisaamiset, yhteensä 247 miljoonaa euroa, eivät kuitenkaan ole muiden konserniyhtiöiden käytettävissä.

Fortum valmistautuu hallittuun poistumiseen Venäjän markkinoilta sekä Venäjän toimintojen mahdollisiin myynteihin ensisijaisena vaihtoehtona. Päätöksiä ei kuitenkaan ole tehty, ja nämä prosessit voivat viedä jonkin aikaa ja ne edellyttävät viranomaisten hyväksyntää. Katso myös Avaintekijät ja riskit -osio.

Fortum kirjasi vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä 445 miljoonan euron arvonalentuminen Venäjän liiketoiminnan pitkäaikaisista varoista. Venäjän liiketoiminnan tulevaisuuden kasvaneen epävarmuuden takia, Venäjän liiketoiminnan pitkäaikaisten varojen arvoa alennettiin edelleen 778 miljoonaa euroa vuoden 2022 viimeisellä

neljänneksellä. Vuonna 2022 kirjatut arvonalentumiset Russia- rahavirtaa tuottavassa yksikössä ovat yhteensä 1 697 miljoonaa euroa (ennen veroja), sisältäen 905 miljoonaa euroa liikearvo- ja aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet erien arvonalentumisia, 475 miljoonaa euroa osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä- erän arvonalentumisia, 145 miljoonaa euroa odotettavissa olevia luottotappioita Venäjän talletuksiin ja saamisiin liittyen sekä 171 miljoonan euron alaskirjauksen muihin osakkeisiin. Vuonna 2022 kirjatut arvonalentumiset sisältävät ruplan kurssin vahvistumisen vaikutusta vuoden 2022 ensimmäiseltä neljännekseltä viimeiselle neljännekselle. Alaskirjausten jälkeen Russiasegmentin nettovarojen kokonaiskirjanpitoarvo on noin 1,7 miljardia euroa vuoden 2022 lopussa (31.12.2021: 2,5). Kirjanpitoarvo perustuu olettamaan, että hallittu poistuminen Venäjän markkinoilta toteutuu ja, että muutkin johdon tekemät arviot toteutuvat sellaisinaan. Russia- rahavirtaa tuottavan yksikön kirjanpitoarvo vastaa sen kerrytettävissä olevaa rahamäärää, joten mitkä tahansa tulevat negatiiviset muutokset voivat aiheuttaa lisää arvonalentumisia. Katso myös liitetieto 13 Pitkäaikaisten varojen arvonalentuminen.

3. Tiedot segmenteittäin

Fortumin IFRS:n mukaiset raportoitavat segmentit ovat Generation, City Solutions, Consumer Solutions ja Russia. Muut toiminnot sisältää konsernitoiminnot, T&K-toiminnot ja teknologian kehitysprojektit. Fortumin valmistautuu hallittuun poistumiseen Venäjän markkinoilta sekä Venäjän toimintojen mahdollisiin myynteihin ensisijaisena vaihtoehtona. Vuoden 2022 viimeisellä neljänneksellä Fortum otti käyttöön uusia vaihtoehtoisia tunnuslukuja antamaan lisätietoa jatkuvista toiminnoista ilman Russia-segmenttiä. Uusi välisumma jatkuville toiminnoille ilman Russia-segmenttiä otettiin käyttöön segmenttitaulukoissa. Katso myös liite 1 Merkittävät laskentaperiaatteet ja liite 24 Tunnuslukujen laskentakaavat ja täsmäytykset. Uniper-segmentti luokiteltiin vuoden 2022 kolmannella neljänneksellä lopetetuiksi toiminnoiksi. Lisätietoa liitetiedoissa 1 Merkittävät laadintaperiaatteet ja 6 Yrityshankinnat ja -myynnit, myytävänä olevat omaisuuserät ja lopetetut toiminnot.

Fortum ja Uniper ovat yhteisomistajia ruotsalaisessa OKG Aktiebolag (OKG AB) -ydinvoimayhtiössä. Fortum omistaa yhtiöstä 45,5 %. Fortum käsitteli OKG AB -omistusosuuden tytäryhtiönä 31.3.2020 ja 30.9.2022 välisenä aikana, jolloin yhtiön tulos jakautui Uniper- ja Generation-segmenttien kesken omistusosuuksien suhteessa. Uniperin konsolidoinnin päättymisen yhteydessä 30.9.2022 OKG AB on uudelleenluokiteltu osakkuusyhtiöksi. Uudelleenluokittelu johti Generation-segmentin vuoden 2021 lukujen oikaisemiseen.

Vuosineljännes

		Generation 1) City Solutions 1)			Consumer Solutions Muut toiminnot			Jatkuvat toiminnot yhteensä ilman Venäjää		Russia		Jatkuvat toiminnot yhteensä
		IV/2021
milj. euroa Liite	IV/2022	oikaistu	IV/2022	IV/2021	IV/2022	IV/2021	IV/2022	IV/2021	IV/2022	IV/2021	IV/2022	IV/2021	IV/2022	IV/2021
Tuloslaskelman tiedot segmenteittäin
Sähkönmyynti 1)	1 328	866	127	77	1 321	920	0	0	2 776	1 863	256	219	3 032	2 082
Lämmönmyynti	-	-	135	208	-	-	-	-	135	208	65	44	200	252
Kaasunmyynti	-	77	-	-	104	91	-	-	104	168	-	-	104	168
Jätteiden käsittelyn myynti	-	0	63	69	-	-	-	-	63	69	-	-	63	69
Muu myynti	16	10	84	72	35	41	32	35	168	159	8	4	176	162
Liikevaihto	1 344	953	409	427	1 460	1 052	32	35	3 246	2 467	329	267	3 575	2 734
Eliminoinnit	148	13	-39	-3	-2	-8	-28	-24	79	-22	0	-	79	-23
Nord Pool -netotus 2)									-917	-540			-917	-540
IS Ulkoinen liikevaihto	1 492	966	370	424	1 458	1 044	5	12	2 407	1 906	329	267	2 736	2 171
Vertailukelpoinen käyttökate	692	470	69	119	43	- 3	-30	-36	775	555	120	118	895	673
IS Poistot	-42	-42	-38	-46	-19	-19	-7	-8	-106	-115	-45	-39	-151	-154
IS Vertailukelpoinen liikevoitto	650	428	32	73	25	-17	-37	-44	669	440	75	80	744	519
Arvonalentumiset ja peruutukset	-	-	0	-	-	-	-	-	0	-	-550	-5	-550	-5
Myyntivoitot ja muut samankaltaiset erät	0	0	4	0	0	0	1	-1	5	-1	0	0	5	-1
Tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaisten käyvän
arvon muutokset	-23	-31	164	-59	-945	129	-	-	-804	40	-4	0	-808	40
Muut IS Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	-20 4 -43	- -31	- 168	- -59	- -945	- 129	-24 -23	-6 -7	-44 -843	-6 33	-1 -554	- -5	-45 -1 397	-6 28
IS Liikevoitto	607	397	199	14	-921	113	-60	-51	-174	472	-479	75	-653	547
Vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja
yhteisyritysten tuloksesta 4, 12	-72	-13	4	4	-	-	0	0	-68	-10	16	5	-53	-4
IS Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten
tuloksesta	12 -63	12	4	4	-	-	0	0	-59	16	-236	5	-295	21
Bruttoinvestoinnit / -divestoinnit segmenteittäin
Bruttoinvestoinnit osakkeisiin 3)	6 0	4	1	0	0	-	5	10	6	14	0	1	6	16
Investoinnit käyttöomaisuuteen	80	72	49	42	20	19	4	3	153	135	37	21	190	156
Osakkeiden bruttodivestoinnit	6 -	0	4	286	0	0	0	0	4	286	0	0	4	286

1) Sekä ulkoinen että sisäinen liikevaihto sisältää realisoituneiden suojausinstrumenttien vaikutukset. Vaikutus liikevaihtoon voi olla positiivinen tai negatiivinen riippuen keskimääräisen sopimushinnan ja realisoituneen spot-hinnan erotuksesta. Sähkönmyynti sisältää hyödykejohdannaisten realisoituneen tuloksen sopimuksista, joilla ei ollut IFRS 9:n mukaista suojauslaskentaa, mutta ovat operatiivisesti luokiteltu suojaukseksi.

2) Tuntiperusteiset myynnit ja ostot netotetaan konsernitasolla ja esitetään joko tuottona tai kuluna sen mukaan, onko Fortum tiettynä hetkenä nettomyyjä vai -ostaja.

3) Vuoden 2022 ensimmäisestä neljänneksestä lähtien Uniperin uusien osakkeiden hankinnat eivät sisälly Bruttoinvestoinnit osakkeisiin -erään. Katso lisätietoja liitetiedossa 6.1 Yrityshankinnat.

Tammi−syyskuun 2022 osavuosikatsaus

Vuoden alusta

		Generation 1)		City Solutions 1)		Consumer Solutions		Muut toiminnot		Jatkuvat toiminnot yhteensä ilman Venäjää		Russia		Jatkuvat toiminnot yhteensä
milj. euroa	Liite	2022	2021 oikaistu	2022	2021	2022	2021	2022	2021	2022	2021	2022	2021	2022	2021
Tuloslaskelman tiedot segmenteittäin
Sähkönmyynti 1)		3 600	2 660	252	205	4 026	2 253	0	0	7 878	5 118	856	761	8 734	5 879
Lämmönmyynti		-	-	505	612	-	-	-	-	505	612	156	137	661	749
Kaasunmyynti		-	167	-	1	392	225	-	-	392	393	-	-	392	393
Jätteiden käsittelyn myynti		0	0	237	250	-	-	-	-	237	250	-	-	237	250
Muu myynti		55	42	288	235	161	144	136	138	639	559	19	8	659	567
Liikevaihto		3 655	2 869	1 282	1 302	4 578	2 622	136	138	9 651	6 932	1 031	906	10 682	7 837
Eliminoinnit		645	-140	-75	-29	-30	-14	-106	-102	435	-285	0	-	434	-286
Nord Pool -netotus 2)										-2 312	-1 128			-2 312	-1 128
IS Ulkoinen liikevaihto		4 299	2 729	1 207	1 273	4 549	2 608	30	36	7 774	5 519	1 031	906	8 804	6 422
Vertailukelpoinen käyttökate		1 765	1 287	177	317	173	123	-90	-114	2 025	1 612	411	404	2 436	2 016
IS Poistot		-165	-164	-148	-182	-75	-71	-25	-28	-415	-445	-151	-142	-566	-587
IS Vertailukelpoinen liikevoitto		1 600	1 123	28	135	97	52	-115	-142	1 611	1 167	260	261	1 871	1 429
Arvonalentumiset ja peruutukset		-	-	0	-	-	-	-	-	0	-	-905	-35	-905	-35
Myyntivoitot ja muut samankaltaiset
erät		0	50	643	2 608	0	0	142	14	785	2 672	0	1	785	2 673
Tulevaisuuden kassavirtoja
suojaavien johdannaisten käyvän
arvon muutokset		-177	-107	47	-72	-246	443	-	-	-376	264	-17	0	-393	264
Muut		-20	-	1	-	-	-	-33	-6	-52	-6	-28	-	-80	-6
IS Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	4	-197	-57	690	2 536	-246	443	109	8	356	2 931	-949	-34	-593	2 897
IS Liikevoitto		1 403	1 066	719	2 671	-149	495	-6	-134	1 967	4 098	-690	227	1 277	4 325
Vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja
yhteisyritysten tuloksesta	4, 12	-49	0	14	42	-	-	-6	0	-40	42	30	62	-11	104
IS Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten
tuloksesta	12	-194	64	14	42	-	-	-6	0	-185	106	-443	62	-629	168
Bruttoinvestoinnit / -divestoinnit segmenteittäin
Bruttoinvestoinnit osakkeisiin 3)	6	3	7	4	2	0	-	21	237	29	245	4	36	33	281
Investoinnit käyttöomaisuuteen		231	168	155	161	71	68	10	15	467	396	58	47	525	443
Osakkeiden bruttodivestoinnit	6	-	129	1 213	3 870	0	0	150	19	1 363	4 017	1	18	1 365	4 034

1) Sekä ulkoinen että sisäinen liikevaihto sisältää realisoituneiden suojausinstrumenttien vaikutukset. Vaikutus liikevaihtoon voi olla positiivinen tai negatiivinen riippuen keskimääräisen sopimushinnan ja realisoituneen spot-hinnan erotuksesta. Sähkönmyynti sisältää hyödykejohdannaisten realisoituneen tuloksen sopimuksista, joilla ei ollut IFRS 9:n mukaista suojauslaskentaa, mutta ovat operatiivisesti luokiteltu suojaukseksi.

2) Tuntiperusteiset myynnit ja ostot netotetaan konsernitasolla ja esitetään joko tuottona tai kuluna sen mukaan, onko Fortum tiettynä hetkenä nettomyyjä vai -ostaja.

3) Vuoden 2022 ensimmäisestä neljänneksestä lähtien Uniperin uusien osakkeiden hankinnat eivät sisälly Bruttoinvestoinnit osakkeisiin -erään. Katso lisätietoja liitetiedossa 6.1 Yrityshankinnat.

Tammi−syyskuun 2022 osavuosikatsaus

Varat ja velat segmenteittäin

						Consumer
milj. euroa			Generation	City Solutions			Solutions		Muut toiminnot		Russia		Yhteensä
			Liite 31.12.2022 31.12.2021 31.12.2022 31.12.2021 31.12.2022 31.12.2021 31.12.2022 31.12.2021 31.12.2022 31.12.2021 31.12.2021 31.12.2022 31.12.2021
Korottomat varat		5 347	5 545	2 128	2 874	1 801	1 496	238	283	1 614	1 923	27 137	11 128	39 258
BS Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä	12	937	1 032	77	74	-	-	25	32	211	678	644	1 249	2 461
Eliminoinnit													-373	-386
Segmenttien varat yhteensä		6 283	6 577	2 204	2 949	1 801	1 496	263	315	1 825	2 601	27 781	12 004	41 333
Korolliset saamiset	14												1 284	3 107
BS Laskennalliset verosaamiset													933	2 149
Muut varat													5 502	95 481
BS Likvidit varat													3 919	7 592
BS Varat yhteensä													23 642	149 661
Segmenttien velat		734	616	445	492	436	371	199	190	135	93	22 435	1 949	24 196
Eliminoinnit													-373	-386
Segmenttien velat yhteensä													1 576	23 810
BS Laskennalliset verovelat													152	827
Muu vieras pääoma													6 392	94 140
Sijoitettuun pääomaan sisältyvä vieras pääoma													8 120	118 777
Korollinen vieras pääoma	15												7 785	17 220
BS Oma pääoma													7 737	13 665
BS Oma pääoma ja vieras pääoma yhteensä													23 642	149 661
Henkilöstön lukumäärä		1 155	1 116	1 691	1 766	1 179	1 176	963	961	2 724	2 627	11 494	7 712	19 140

1) Uniperin konsolidointi päättyi 30.9.2022, minkä takia Uniperin tase-erät eivät sisälly Fortumin 31.12.2022 konsernitaseeseen. Konsernitase 31.12.2021 sisältää Uniperin.

Vertailukelpoinen liikevoitto sisältäen vertailukelpoisen osuuden osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta sekä vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto

						Consumer
		Generation		City Solutions		Solutions		Russia
			31.12.2021
milj. euroa		Liite 31.12.2022						oikaistu 31.12.2022 31.12.2021 31.12.2022 31.12.2021 31.12.2022 31.12.2021
Vertailukelpoinen liikevoitto		1 600	1 123	28	135	97	52	260	261
Vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	4, 12	-49	0	14	42	-	-	30	62
Vertailukelpoinen liikevoitto sisältäen osuuden osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta		1 551	1 123	42	177	97	52	290	323
Segmenttien varat kauden lopussa		6 283	6 577	2 204	2 949	1 801	1 496	1 825	2 601
Segmenttien velat kauden lopussa		734	616	445	492	436	371	135	93
Vertailukelpoinen sidottu pääoma		5 549	5 961	1 760	2 456	1 365	1 125	1 690	2 508
Vertailukelpoinen sidottu pääoma keskimäärin 1)		5 739	5 925	1 833	2 915	1 068	746	2 570	2 516
Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto, %		27,0	19,0	2,3	6,1	9,1	6,9	11,3	12,9

1) Keskimääräinen sidottu pääoma on laskettu käyttäen vuoden alun ja jokaisen vuosineljänneksen lopun arvoja.

4. Vertailukelpoinen liikevoitto ja vertailukelpoinen kauden voitto

4.1 Liikevoiton täsmäytys vertailukelpoiseen liikevoittoon

Vuosineljännes

	Oikaisematon		Arvon alentumiset ja peruutukset		Myyntivoitot ja saman kaltaiset erät		Tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutokset		Muut		Raportoitu
milj. euroa	IV/2022	IV/2021 oikaistu	IV/2022	IV/2021 oikaistu	IV/2022	IV/2021 oikaistu	IV/2022	IV/2021 oikaistu	IV/2022	IV/2021 oikaistu	IV/2022	IV/2021 oikaistu
Liikevaihto	3 021	1 468	-	-	-	-	-285	703	-	-	2 736	2 171
Muut tuotot	-110	11	-	-	-5	1	144	14	-	-	29	26
Materiaalit ja palvelut	-2 444	-459	-	-	-	-	892	-757	20	-	-1 532	-1 216
Henkilöstökulut	-134	-134	-	-	-	-	-	-	-	-	-134	-134
Poistot	-700	-159	550	5	-	-	-	-	-	-	-151	-154
Muut kulut	-286	-181	-	-	-	1	57	-	25	6	-204	-175
IS Vertailukelpoinen liikevoitto			550	5	-5	1	808	-40	45	6	744	519
IS Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät			-550	-5	5	-1	-808	40	-45	-6	-1 397	28
IS Liikevoitto	-653	547									-653	547

Vuoden alusta

		Arvon Myyntivoitot alentumiset ja ja saman Oikaisematon peruutukset kaltaiset erät			Tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutokset		Muut		Raportoitu
		2021		2021		2021		2021		2021		2021
milj. euroa	2022	oikaistu	2022	oikaistu	2022	oikaistu	2022	oikaistu	2022	oikaistu	2022	oikaistu
Liikevaihto	8 827	6 234	-	-	-	-	-23	188	-	-	8 804	6 422
Muut tuotot	734	2 773	-	-	-785	-2 673	153	-9	-1	-	101	91
Materiaalit ja palvelut	-5 576	-2 976	-	-	-	-	206	-443	20	-	-5 350	-3 419
Henkilöstökulut	-504	-496	-	-	-	-	-	-	-	-	-504	-496
Poistot	-1 471	-622	905	35	-	-	-	-	-	-	-566	-587
Muut kulut	-734	-589	-	-	-	1	57	-	61	6	-615	-582
IS Vertailukelpoinen
liikevoitto			905	35	-785	-2 673	393	-264	80	6	1 871	1 429
IS Vertailukelpoisuuteen
vaikuttavat erät			-905	-35	785	2 673	-393	264	-80	-6	-593	2 897
IS Liikevoitto	1 277	4 325									1 277	4 325

Arvonalentumiset ja peruutukset

Arvonalentumiset ja aiemmin kirjattujen arvonalentumisten peruutukset oikaistaan poistoista ja arvonalentumisista ja esitetään vertailukelpoisuuteen vaikuttavissa erissä. Vuoden 2022 arvonalentumiset sisältävät 905 miljoonaa euroa arvonalentumisia Russia-segmentissä. Arvonalentumiset kirjattiin liikearvo- ja aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet eriin. Arvonalentumisten muutos verrattuna vuoden 2022 kolmeen ensimmäiseen neljännekseen johtuu 535 miljoonan euron arvonalentumisten lisäyksestä, sekä ruplan kurssin vahvistumisesta. Katso liitetieto 13 Pitkäaikaisten varojen arvonalentuminen. Vuoden 2021 arvonalentumiset sisälsivät Venäjän Argayashin sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksen (CHP) kaupan yhteydessä kirjatun 35 miljoonan euron verovähennyskelpoisen kassavirtavaikutuksettoman arvonalentumisen Russia-segmentissä.

Myyntivoitot ja muut samankaltaiset erät

Vuoden 2022 myyntivoitot ja muut samankaltaiset erät sisältävät 638 miljoonan euron myyntivoiton 50 prosentin omistusosuuden myynnistä norjalaisesta kaukolämpöyhtiöstä Fortum Oslo Varme AS:sta, 77 miljoonan euron myyntivoiton 30 prosentin omistusosuuden myynnistä julkisten latauspisteiden operaattori Recharge AS:sta ja 61 miljoonan euron myyntivoiton sähköautojen latauspalvelu Plugsurfingin myynnistä. Vuoden 2021 myyntivoitot ja muut samankaltaiset erät sisälsivät 2 350 miljoonan euron myyntivoiton 50 prosentin omistusosuuden myynnistä ruotsalaisesta kaukolämpö- ja kaukokylmäyhtiöstä, Stockholm Exergi Holding AB:sta, 254 miljoonan euron myyntivoiton Baltian kaukolämpöliiketoiminnoista ja 50 miljoonan euron myyntivoiton kahdeksasta pienestä vesivoimalaitoksesta Ruotsissa (katso liitetieto 6.2 Yritysmyynnit).

Tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutokset

Johdannaisina käsiteltyjen fyysisten sopimusten selvittämisen vaikutukset oikaistaan myyntiin sekä materiaaleihin ja palveluihin, jotta erät kuvaisivat näiden sopimusten osalta niiden sopimusperusteista myynti- tai hankintahintaa, eikä vastaavaa markkinahintaa toimitushetkellä ("contract pricing adjustment"). Oikaisuja tarvitaan taloudellisen tuloksen ymmärtämisen parantamiseksi, kun verrataan eri tilikausien tuloksia.

4.2 Vertailukelpoisen liikevoiton täsmäytys vertailukelpoiseen kauden voittoon

			IV/2021		2021
milj. euroa	Liite	IV/2022	oikaistu	2022	oikaistu
IS Liikevoitto		-653	547	1 277	4 325
IS Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	4.1	1 397	-28	593	-2 897
IS Vertailukelpoinen liikevoitto		744	519	1 871	1 429
IS Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta		-295	21	-629	168
Oikaisut osuuteen osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	12	243	-26	618	-65
Vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta		-53	-4	-11	104
IS Rahoituskulut - netto		-610	-26	-193	-161
Rahoituskuluihin - netto liittyvät oikaisut	7	201	-5	348	34
Vertailukelpoiset rahoituskulut - netto		-409	-31	155	-127
Vertailukelpoinen voitto ennen tuloveroja		282	484	2 014	1 405
IS Tuloverot		947	-114	556	-325
Tuloveroihin liittyvät oikaisut		-1 018	5	-1 010	34
Vertailukelpoiset tuloverot		-71	-109	-454	-290
IS Määräysvallattomat omistajat		4	-11	0	-23
Määräysvallattomiin omistajiin liittyvät oikaisut		1	-2	-11	-1
Vertailukelpoinen määräysvallattomat omistajat		4	-13	-11	-24
Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen kauden voitto		216	361	1 550	1 091
Lopetettujen toimintojen vertailukelpoinen kauden voitto	6.4	-	332	-2 538	687
Vertailukelpoinen kauden voitto, Fortum yhteensä		216	693	-988	1 778
Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen tulos/osake, euroa	24	0,24	0,41	1,74	1,23
Lopetettujen toimintojen vertailukelpoinen tulos/osake, euroa	24	-	0,37	-2,86	0,77
Vertailukelpoinen tulos/osake, Fortum yhteensä, euroa	24	0,24	0,78	-1,11	2,00

Vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta

Osuutta osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta oikaistaan merkittävillä erillä (vastaavasti kuin vertailukelpoista kauden voittoa määrittäessä tehdyt oikaisut). Vuoden 2022 aikana osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta sisältää 414 miljoonaa euroa arvonalentumisia, jotka liittyvät Fortumin omistukseen venäläisessä TGC-1:ssä ja 62 miljoonaa euroa arvonalentumisia, jotka liittyvät uusiutuvan sähköntuotannon yhteisyrityksiin Venäjällä. Arvonalentumisten muutos verrattuna vuoden 2022 kolmeen ensimmäiseen neljännekseen johtuu arvonalentumisten 243 miljoonan euron lisäyksestä, sekä ruplan kurssin muutoksesta. Katso liitetieto 13 Pitkäaikaisten varojen arvonalentuminen.

Vertailukelpoiset rahoituskulut - netto

Rahoituskuluja – netto oikaistaan esimerkiksi muut rahoituserät – nettoon kirjatuilla ydinjätehuoltoon liittyvillä erillä, rahoituserien käypien arvojen muutoksilla, sekä rahoituserien arvonalentumisilla ja aiemmin kirjattujen arvonalentumisten peruutuksilla. Vuonna 2022 Rahoituskulut – nettoon sisältyi 117 miljoonaa euroa odotettavissa olevia luottotappioita Venäjän talletuksiin ja saamisiin liittyen sekä 171 miljoonan euron alaskirjaus muihin osakkeisiin. Katso liitetieto 7 Rahoituskulut – netto.

Vertailukelpoiset tuloverot

Tuloveroja oikaistaan vertailukelpoisuuteen vaikuttavien erien, rahoituskuluihin – netto liittyvien oikaisujen, verokannan muutosten ja muiden kertaluonteisten oikaisujen verovaikutuksilla. Vuoden 2022 tulovero-oikaisu sisältää Irlannissa kirjatun 746 miljoonan euron kertaluontoisen verovaikutuksen, joka oli pääosin seurausta Uniperin myynnistä. Katso liitetieto 8 Tuloverot.

4.3 Täsmäytys tuloslaskelman vaihtoehtoisista tunnusluvuista ilman Venäjää

Fortumin valmistautuu hallittuun poistumiseen Venäjän markkinoilta sekä Venäjän toimintojen mahdollisiin myynteihin ensisijaisena vaihtoehtona. Vuoden 2022 viimeisellä neljänneksellä Fortum otti käyttöön uusia vaihtoehtoisia tunnuslukuja antamaan lisätietoa jatkuvista toiminnoista ilman Fortumin Venäjän toimintoja. Lisätietoja liitteessä 1 Merkittävät laadintaperiaatteet.

Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen kauden voitto ilman Venäjää

			IV/2021		2021
milj. euroa	Liite	IV/2022	oikaistu	2022	oikaistu
Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen kauden voitto	4	216	361	1 550	1 091
- Vertailukelpoinen liikevoitto, Venäjä	3	75	80	260	261
- Vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta, Venäjä	3	16	5	30	62
- Vertailukelpoiset rahoituskulut - netto, Venäjä		-301	-7	324	-25
- Vertailukelpoiset tuloverot, Venäjä		57	-19	-138	-55
- Vertailukelpoinen määräysvallattomat omistajat, Venäjä		-1	-1	-2	-4
Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen kauden voitto ilman Venäjää		370	302	1 076	851
Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen tulos/osake ilman Venäjää, euroa	24	0,42	0,34	1,21	0,96

Katso myös liitetieto 24 Tunnuslukujen laskentakaavat ja täsmäytykset.

5. Rahoitusriskien hallinta

Riskienhallinnan nykyiset tavoitteet ja periaatteet on esitetty vuoden 2021 konsernitilinpäätöksessä.

Käypien arvojen hierarkiatasot

Taseessa käypään arvoon arvostetut rahoitusinstrumentit on esitetty seuraavien käyvän arvon määrittämiseen perustuvien hierarkiatasojen mukaisesti:

Taso 1: täysin samanlaisten varojen tai velkojen noteeratut (oikaisemattomat) hinnat toimivilla markkinoilla;

Taso 2: muut tiedot kuin tasoon 1 sisältyvät noteeratut hinnat, jotka kyseiselle omaisuuserälle tai velalle on havainnoitavissa joko suoraan (ts. hintana) tai epäsuorasti (ts. hinnoista johdettuina);

Taso 3: omaisuuserää tai velkaa koskevat tiedot, jotka eivät perustu todettavissa olevaan markkinatietoon (ei havainnoitavissa olevat tiedot).

Katso myös laadintaperiaatteet konsernitilinpäätöksen 2021 liitetiedossa 15 Rahoitusvarat ja -velat käypään arvoon.

Rahoitusvarat

	Taso 1		Taso 2		Taso 3		Netotus 1)		Yhteensä
milj. euroa									31.12.2022 31.12.2021 31.12.2022 31.12.2021 31.12.2022 31.12.2021 31.12.2022 31.12.2021 31.12.2022 31.12.2021
Pitkäaikaisissa varoissa
Muut sijoitukset 2)	-	71	-	46	543	99			543	216
Johdannaisinstrumentit
Hyödykejohdannaiset
Sovelletaan suojauslaskentaa			54	62				-9	54	53
Ei sovelleta suojauslaskentaa	85	5 136	58	11 708	57	207	-30	-96	170	16 955
Korko- ja valuuttajohdannaiset
Sovelletaan suojauslaskentaa			116	54					116	54
Ei sovelleta suojauslaskentaa			3	34					3	34
Korolliset saamiset	-	111			31	36			31	147
Yhteensä pitkäaikaisissa varoissa	85	5 318	231	11 904	631	342	-30	-105	917	17 460
Lyhytaikaisissa varoissa
Johdannaisinstrumentit
Hyödykejohdannaiset
Sovelletaan suojauslaskentaa	781	50	542	572			-546	-207	777	416
Ei sovelleta suojauslaskentaa	1 129	22 876	252	45 575	9	326	-796	-4 028	594	64 750
Korko- ja valuuttajohdannaiset
Sovelletaan suojauslaskentaa			23	57					23	57
Ei sovelleta suojauslaskentaa			92	170					92	170
Muut saamiset			-	13					-	13
Korolliset saamiset	527	596			7	4			535	600
Yhteensä lyhytaikaisissa varoissa	2 437	23 522	909	46 387	16	330	-1 342	-4 235	2 021	66 006
Yhteensä rahoitusvaroissa	2 522	28 840	1 140	58 291	648	672	-1 372	-4 340	2 938	83 465

1) Saamiset ja velat netotetaan standardimuotoisista, hyödykepörsseissä tehdyistä ja samaan aikaan toimitettavista sähkö- ja muista hyödykejohdannaisista

Fortumissa, pois lukien Uniper-segmentti, joka sisältyy 31.12.2021 lukuihin. 2) Muut sijoitukset koostuvat pääosin listaamattomien yhtiöiden osakkeista.

Rahoitusvelat

	Taso 1		Taso 2		Taso 3		Netotus 1)		Yhteensä
milj. euroa						31.12.2022 31.12.2021 31.12.2022 31.12.2021 31.12.2022 31.12.2021 31.12.2022 31.12.2021 31.12.2022 31.12.2021
Pitkäaikaisissa veloissa
Korolliset velat 2)			580	1 669					580	1 669
Johdannaisinstrumentit
Hyödykejohdannaiset
Sovelletaan suojauslaskentaa			390	257				-9	390	248
Ei sovelleta suojauslaskentaa	38	4 874	234	11 336	4	259	-30	-96	246	16 373
Korko- ja valuuttajohdannaiset
Sovelletaan suojauslaskentaa			121	27					121	27
Ei sovelleta suojauslaskentaa			-	8					-	8
Yhteensä pitkäaikaisissa veloissa	38	4 874	1 324	13 298	4	259	-30	-105	1 336	18 326
Lyhytaikaisissa veloissa
Korolliset velat			527	549					527	549
Johdannaisinstrumentit
Hyödykejohdannaiset
Sovelletaan suojauslaskentaa	2 672	420	1 240	2 721			-546	-207	3 366	2 934
Ei sovelleta suojauslaskentaa	883	20 316	465	52 531	1	86	-796	-4 028	553	68 905
Korko- ja valuuttajohdannaiset
Sovelletaan suojauslaskentaa			3	4					3	4
Ei sovelleta suojauslaskentaa			51	103					51	103
Yhteensä lyhytaikaisissa veloissa	3 555	20 736	2 286	55 908	1	86	-1 342	-4 235	4 500	72 496
Yhteensä rahoitusveloissa	3 593	25 610	3 610	69 205	5	345	-1 372	-4 340	5 836	90 822

1) Saamiset ja velat netotetaan standardimuotoisista, hyödykepörsseissä tehdyistä ja samaan aikaan toimitettavista sähkö- ja muista hyödykejohdannaisista

Fortumissa, pois lukien Uniper-segmentti, joka sisältyy 31.12.2021 lukuihin.

2) Osuus joukkovelkakirjalainoista, joihin sovelletaan käyvän arvon suojauslaskentaa.

Kolmen ensimmäisen neljänneksen muutos käypien arvojen hierarkiatasojen rahoitusvaroissa yhteensä sisältää 198 092 miljoonaa euroa ja muutos käypien arvojen hierarkiatasojen rahoitusveloissa yhteensä sisältää 215 846 miljoonaa euroa Uniperin konsolidoinnin päättymiseen liittyvää vaikutusta 30.9.2022.

Joulukuun 2022 lopussa hyödykejohdannaisten käypä arvo nettona oli -2 960 miljoonaa euroa, josta varoja 1 594 miljoonaa euroa ja velkoja 4 554 miljoonaa euroa (-6 225 miljoonaa euroa 31.12.2021, josta varoja 82 miljardia euroa ja velkoja 88 miljardia euroa). Nettoarvon muutos joulukuusta 2021 johtui pääasiassa Uniperin konsolidoinnin päättymisestä, jota vaimensi kohonneiden hyödykehintojen vaikutus jatkuviin toimintoihin.

Korko- ja valuuttajohdannaisten käypä arvo on nettona 61 miljoonaa euroa, josta varoja 235 miljoonaa euroa ja velkoja 175 miljoonaa euroa. Fortumilla on käteisvakuuksia perustuen vakuussopimuksiin, joita Fortumilla on joidenkin vastapuolten kanssa. Joulukuun 2022 lopussa Fortum oli saanut 64 miljoonaa euroa näistä vakuussopimuksista. Saatu raha on kirjattu lyhytaikaisiin velkoihin.

Lisätietoja johdannaisinstrumenteista on liitetiedoissa 4 Vertailukelpoinen liikevoitto ja vertailukelpoinen kauden voitto. Lisätietoja korollisista saamisista ja veloista on liitetiedoissa 14 Korolliset saamiset ja 15 Korollinen nettovelka sekä liitetiedossa 20 Pantatut varat ja vastuut.

Muiden sijoituksien lisäykset käypien arvojen hierarkiatasossa 3 koostuu pääasiassa 1,3 GW:n tuulivoimaprojektiportfoliosta Venäjällä. Uniperin pitkäaikaisten johdannaisina käsiteltävien kaasun toimitussopimusten käypiä arvoja siirrettiin 3 529 miljoonaa euroa tasosta 2 tasoon 3 raportointikauden aikana johtuen muuttuneesta markkinatilanteesta lähtöparametreissa, joita käytetään arvonoikaisulaskennassa. Uniperin konsolidoinnin päättyminen pienensi tason 3 käypiä arvoja 1 416 miljoonaa euroa. Muita siirtoja tasosta 3 ei ollut. Voitot ja tappiot tason 3 eristä on konsernin tuloslaskelmassa esitetty pääosin vertailukelpoisuuteen vaikuttavissa erissä. Lisätietoja on liitetiedossa 4 Vertailukelpoinen liikevoitto ja vertailukelpoinen kauden voitto.

Muutokset käypien arvojen hierarkiatasossa 3

	1.1.2022	Ostot	MyynnitSelvitykset		Voitot / tappiot tulos laskelmassa	Siirrot ja lisäykset tasoon 3	Voitot / tappiot laajassa tuloksessa	Tytär yhtiöiden	myynti 31.12.2022
Taseessa, netto
Muut sijoitukset	99	19	-17		-126	572	-2	-2	543
Hyödykejohdannaiset, käyvät arvot	765		135	-104	-1 903	3 529	-1	-2 360	61
Hyödykejohdannaisten ensimmäisen
päivän voitot ja tappiot	-575	2		24	-397			946	-
Korolliset saamiset	40			-4	3				39
Yhteensä taseessa, netto	329	21	118	-84	-2 423	4 101	-3	-1 416	643

6. Yrityshankinnat ja -myynnit, myytävänä olevat omaisuuserät ja lopetetut toiminnot

6.1 Yrityshankinnat

		IV/2021		2021
milj. euroa	IV/2022	oikaistu	2022	oikaistu
Hankitut tytäryhtiöosakkeet (brutto)	0	0	0	210
Hankitut osakkuus- ja yhteisyritysosakkeet (brutto)	3	3	14	39
Hankitut muut osakkeet (brutto)	3	13	19	31
Yhteensä	6	16	33	281

Vuoden 2022 aikana ei ollut merkittäviä yrityshankintoja. Vuoden 2021 aikana hankitut tytäryhtiöosakkeet liittyivät pääasiassa Uniperin osakkeiden hankintaan. Vuoden 2022 ensimmäisestä neljänneksestä lähtien Uniperin uusien osakkeiden hankinnat eivät sisälly Bruttoinvestoinnit osakkeisiin -erään, koska rahavirran esittämistapaa on muutettu. Fortum esittää vuoden 2022 ensimmäisestä neljänneksestä lähtien Uniperin uusien osakkeiden hankinnan rahoituksen rahavirrassa vastatakseen paremmin IAS 7 Rahavirtalaskelmat -standardin vaatimuksiin. Vuoden 2021 viimeiseen neljännekseen asti Uniperin uusien osakkeiden hankinta esitettiin investointien rahavirrassa. Vertailukautta ei ole uudelleenluokiteltu.

6.2 Yritysmyynnit

		IV/2021		2021
milj. euroa	IV/2022	oikaistu	2022	oikaistu
Myydyt tytäryhtiöosakkeet (brutto)	4	286	1 279	1 136
Myydyt osakkuus- ja yhteisyritysosakkeet (brutto)	0	1	86	2 898
Yhteensä	4	286	1 365	4 034

Yritysmyynnit vuoden 2022 aikana

Fortum, Saksan hallitus ja Uniper allekirjoittivat periaatesopimuksen 21.9.2022, joka mahdollisti Saksan valtiolle Uniperin haltuunoton, ja Uniperin konsolidointi päättyi. Myynti saatiin päätökseen 21.12.2022 ja Fortum sai osakkeista 498 miljoonan euron vastikkeen ja Uniper maksoi takaisin Fortumin myöntämän 4 miljardin euron osakaslainan. Osakkeista saatu vastike esitetään lopetettujen toimintojen rahavirrassa vuoden 2022 viimeisellä neljänneksellä. Katso lisätietoja liitetiedoissa 1 Merkittävät laadintaperiaatteet, 2 Kriittiset tilinpäätösarviot ja -harkinnat ja 6.4 Lopetetut toiminnot.

Fortum ilmoitti 1.9.2022 saaneensa päätökseen sähköautojen latauspalvelu Plugsurfingin myynnin Fleetcor Technologiesille, joka on maailman johtavia yritysten maksutapahtumiin erikoistuneita yrityksiä. Velaton kauppahinta oli noin 75 miljoonaa euroa, ja Fortum kirjasi kaupasta 61 miljoonan euron verottoman myyntivoiton Muut toiminnot segmentin vuoden 2022 kolmannen neljänneksen tulokseen.

Fortum sai 18.8.2022 päätökseen 30 %:n omistuksensa myynnin sähköajoneuvojen julkisten latauspisteiden operaattori Recharge AS:sta Infracapitalille. Infracapital on osa sijoitusyhtiö M&G:tä ja vastaa sen pääomasijoituksista infrastruktuuriin. Kauppahinta oli noin 85 miljoonaa euroa, ja Fortum kirjasi Muut toiminnot -segmentin vuoden 2022 kolmannen neljänneksen tulokseen 77 miljoonan euron verottoman myyntivoiton.

Fortum ilmoitti 19.5.2022 saaneensa päätökseen 50 prosentin omistusosuutensa myynnin norjalaisesta kaukolämpöyhtiöstä Fortum Oslo Varme AS:sta sijoittajaryhmälle, johon kuuluvat Hafslund Eco, Infranode ja HitecVision. Kaupan velaton kokonaisarvo on noin 1 miljardi euroa. Kaupan myötä Oslon kaupungin myöntämää 210 miljoonan euron osakaslainaa ei enää yhdistellä Fortum-konserniin. Fortum kirjasi kaupasta City Solutions -segmentin vuoden 2022 toisen neljänneksen tulokseen 638 miljoonan euron verottoman myyntivoiton.

Rajasthanin myynnin toinen vaihe saatiin päätökseen toukokuussa 2022 ja City Solutions -segmentin vuoden 2022 toisen neljänneksen vertailukelpoiseen liikevoittoon kirjattiin 5 miljoonan euron veroton myyntivoitto.

Yritysmyynnit vuoden 2021 aikana

Fortum ilmoitti 22.6.2021 allekirjoittaneensa sopimuksen Intian Pavagada II:n 250 megawatin ja Rajasthanin 250 megawatin aurinkovoimapuistojen myynnistä Actisille. Kaupan velaton kokonaisarvo oli noin 280 miljoonaa euroa. Kokonaisarvo sisältää nettovelan, jota ei kaupan myötä enää yhdistellä Fortum-konserniin. Pavagada II:n kauppa saatiin päätökseen lokakuussa 2021 ja Rajasthanin kaupan ensimmäinen vaihe marraskuussa 2021. Fortum kirjasi kaupasta City Solutions -segmentin vuoden 2021 viimeisen neljänneksen vertailukelpoiseen liikevoittoon 11 miljoonan euron verottoman myyntivoiton.

Fortum sai 20.9.2021 päätökseen 50 prosentin omistusosuutensa myynnin ruotsalaisesta kaukolämpö- ja kaukokylmäyhtiö Stockholm Exergi Holding AB:stä (publ) sijoittajaryhmälle, johon kuuluvat APG, Alecta, PGGM, Keva ja AXA. Kaupan kokonaisarvo oli 29,5 miljardia kruunua (noin 2,9 miljardia euroa). Fortum kirjasi kaupasta City Solutions -segmentin vuoden 2021 kolmannen neljänneksen tulokseen 2 350 miljoonan euron verottoman myyntivoiton.

Fortum ilmoitti 12.3.2021 sopineensa Baltian kaukolämpöliiketoimintansa myynnistä Partners Groupille. Fortum sai kaupan päätökseen 2.7.2021. Kaupan kokonaisarvo oli noin 710 miljoonaa euroa. Fortum kirjasi kaupasta City Solutions -segmentin vuoden 2021 kolmannen neljänneksen tulokseen 254 miljoonan euron verottoman myyntivoiton.

Fortum ilmoitti 2.3.2021, että yhtiö oli päättänyt rakentaa Venäjän suurimman aurinkovoimalan RDIF-rahaston kanssa perustetun yhteisyrityksen kautta. Voimala perustuu Fortumin CSA-huutokaupoissa vuosina 2018 ja 2019 voittamiin kapasiteetteihin. Maaliskuussa 2021 Fortum myi CSA-tuetun aurinkovoimahankkeen RDIF-rahaston kanssa perustetulle yhteisyritykselle, millä oli 17 miljoonan euron positiivinen vaikutus Russia-segmentin vuoden 2021 ensimmäisen neljänneksen vertailukelpoiseen liikevoittoon.

Joulukuussa 2020 Fortum päätti myydä kahdeksan pientä vesivoimalaitosta Ruotsissa Downing Renewables & Infrastructure Trustille. Voimalaitosten keskimääräinen vuotuinen sähköntuotanto on 0,1 terawattituntia. Velaton kauppahinta oli 64,5 miljoonaa euroa, ja kauppa toteutui 2.2.2021.

Joulukuussa 2019 Fortum allekirjoitti sopimuksen pohjoismaisten tuulivoimalaitostensa 80 prosentin osuuden myynnistä Credit Suisse Energy Infrastructure Partnersin (CSEIP) hallinnoimille rahastoille. Kauppa saatiin päätökseen 14.5.2020 lukuun ottamatta kesken ollutta Sørfjordin tuulipuistoa. Sørfjordin kauppa saatiin päätökseen 20.1.2021.

6.3 Myytävänä olevat omaisuuserät

Myytävänä olevat omaisuuserät 31.12.2021 sisälsi 108 miljoonaa euroa Uniper SE:n myytävänä olevia omaisuuseriä sisältäen pääomasijoituksen Javelin-yhtiössä ja Öresundverketin voimalaitoksen Ruotsin Malmössä.

6.4 Lopetetut toiminnot

Uniper-segmentti on luokiteltu vuoden 2022 kolmannella neljänneksellä lopetetuiksi toiminnoiksi. Lisätietoa liitetiedoissa 1 Merkittävät laadintaperiaatteet ja 2 Kriittiset tilinpäätösarviot ja -harkinnat. Lopetettujen toimintojen tulos- ja rahavirtatiedot esitetään 30.9.2022 asti. Transaktio saatiin päätökseen 21.12.2022 ja osakkeista saatu vastike, 498 miljoonaa euroa, esitetään lopetettujen toimintojen rahavirrassa IV/2022.

Taloudellinen tulos

Lopetettujen toimintojen tulos esitetään yhdellä rivillä konsernin tuloslaskelmassa. Seuraavassa taulukossa on esitetty tuloslaskelmatietojen erittely lopetettujen toimintojen osalta. Sisäisten myyntien ja ostojen eliminointien vaikutukset on sisällytetty lopetettuihin toimintoihin. Nettorahoituskulut perustuvat yksittäisten yhtiöiden historiallisiin rahoituskustannuksiin.

		IV/2021		2021
milj. euroa	IV/2022	oikaistu	2022	oikaistu
Liikevaihto	-	47 948	128 102	106 127
Muut tuotot	-	5 413	22 508	12 289
Materiaalit ja palvelut	-	-46 820	-132 287	-101 889
Henkilöstökulut	-	-317	-709	-1 065
Poistot	-	-192	-573	-694
Muut kulut	-	-5 481	-21 788	-13 661
Vertailukelpoinen liikevoitto	-	551	-4 747	1 107
Konsolidoinnin päättymisen vaikutus	-	-	27 966	-
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	-	914	-39 621	-6 021
Liikevoitto	-	1 465	-16 402	-4 913
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	-	18	71	23
Rahoituskulut - netto	-	102	-1 052	269
Voitto ennen tuloveroja	-	1 586	-17 383	-4 621
Tuloverot	-	-1 010	6 081	500
Kauden voitto lopetetuista toiminnoista	-	576	-11 302	-4 121
Jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille	-	425	-3 428	-3 246
Määräysvallattomille omistajille 1)	-	150	-7 874	-875
Lopetettujen toimintojen tulos/osake, euroa	-	0,48	-3,86	-3,65
Lopetettujen toimintojen vertailukelpoinen kauden voitto	-	332	-2 538	687
Lopetettujen toimintojen vertailukelpoinen tulos/osake, euroa	-	0,37	-2,86	0,77

1) Konsolidoinnin päättymisen vaikutus -erästä ei lasketa määräysvallattomien omistajien osuutta, koska konsolidoinnin päättymisen vaikutus lasketaan Fortumin osuudesta Uniperin nettovarallisuuteen.

Rahavirtalaskelman tietoja

Lopetettujen toimintojen liiketoiminnan, investointien ja rahoituksen nettorahavirrat on esitetty erikseen rahavirtalaskelmassa. Uniperin osakkeista saatu vastike, 498 miljoonaa euroa, esitetään lopetettujen toimintojen investointien rahavirrassa. Vuoden 2022 investointien rahavirta sisältää Uniperin 30.9.2022 konsolidoinnin päättymisen vaikutuksen likvideihin varoihin. Uniperin likvidit varat 30.9.2022 olivat 2 248 miljoonaa euroa.

		IV/2021		2021
milj. euroa	IV/2022	oikaistu	2022	oikaistu
Liiketoiminnan rahavirta	-	1 489	-10 870	3 851
Investointien rahavirta	498	-1 033	-2 450	-5 215
Rahoituksen rahavirta	-	708	10 757	4 409
Likvidien varojen vähennys/lisäys yhteensä	498	1 164	-2 563	3 045

Konsolidoinnin päättymisen vaikutus

Uniperin konsolidoinnin päättymisen yhteydessä 30.9.2022 Fortum kirjasi 28,0 miljardin euron kertaluonteisen, pääasiassa kassavirtavaikutuksettoman positiivisen erän, joka sisältyy konsernin tuloslaskelmassa vuoden 2022 kauden voittoon lopetetuista toiminnoista. Summa koostuu pääosin osakkeista saadun 498 miljoonan euron vastikkeen nettovaikutuksesta ja Uniperin negatiivisista nettovaroista luopumisen aiheuttamasta positiivisesta 26 658 miljoonan euron konsolidoinnin päättymisen vaikutuksesta. Lisäksi summaan sisältyy tietyt aiemmin muihin laajan tuloksen eriin kirjatut erät, 810 miljoonaa euroa, koostuen lähinnä muuntoeroista, jotka siirretään tuloslaskelmalle konsolidoinnin päättyessä.

milj. euroa	30.9.2022
Aineettomat hyödykkeet	1 224
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja käyttöoikeusomaisuuserät	9 638
Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä	671
Johdannaisinstrumentit, netto	-18 017
Laskennalliset verot, netto	7 595
Vakuussaaminen, netto	8 763
Korolliset saamiset	860
Muut pitkä- ja lyhytaikaiset saamiset	21 070
Likvidit varat	2 248
Määräysvallattomat omistajat	6 237
Korollinen vieras pääoma	-20 391
Varaukset	-30 281
Eläkevelvoitteet, netto	-516
Ydinvoimaan liittyvät varaukset	-2 696
Muu vieras pääoma	-13 063
Myydyt nettovarat	-26 658
Osakkeista saatu vastike	498
Tuloslaskelmaan siirretyt erät	810
Konsolidoinnin päättymisen vaikutus	27 966

Fortumin kokonaistappio Uniper-investoinnista ennen veroja on hieman alle 6 miljardia euroa, joka muodostuu nettona Uniperin osakkeisiin vuosina 2018-2022 sijoitetusta 7,2 miljardista eurosta, 0,5 miljardin euron saadusta vastikkeesta ja Uniper-omistuksen aikana saaduista noin 0,9 miljardin euron osingoista.

7. Rahoituskulut - netto

		IV/2021		2021
milj. euroa	IV/2022	oikaistu	2022	oikaistu
Korkokulut
Lainat	-117	-39	-181	-154
Vuokrasopimusvelkojen korot ja muut korkokulut	-1	-1	-3	-4
Aktivoidut korkokulut	2	1	5	3
IS Yhteensä	-115	-40	-179	-154
Korkotuotot
Lainasaamiset ja talletukset	30	6	58	23
Vuokrasopimussaamisten korot ja muut korkotuotot	1	1	29	2
IS Yhteensä	31	7	87	25
Muut rahoituserät - netto
Ydinjätehuoltorahaston tuotto, ydinjätehuoltorahastoon liittyvä
oikaisu ja ydinvoimaan liittyvien varausten diskonttauksen purkaminen	-4	4	-71	-35
Rahoitusinstrumenttien käypien arvojen muutos,
arvonalentumiset ja peruutukset	-197	1	-303	1
Muiden varausten ja eläkevelvoitteiden diskonttauksen
purkaminen	10	1	7	0
Muut rahoituskulut ja -tuotot	-335	0	266	2
IS Yhteensä	-526	6	-101	-32
IS Rahoituskulut - netto	-610	-26	-193	-161
milj. euroa	IV/2022	IV/2021 oikaistu	2022	2021 oikaistu
IS Rahoituskulut - netto	-610	-26	-193	-161
Oikaisut rahoituskuluihin - netto
Ydinjätehuoltorahaston tuotto, ydinjätehuoltorahastoon liittyvä
oikaisu ja ydinvoimaan liittyvien varausten diskonttauksen
purkaminen	4	-4	71	35
Rahoitusinstrumenttien käypien arvojen muutos,
arvonalentumiset, peruutukset ja muut oikaisut 1)	197	-1	276	-1
Vertailukelpoiset rahoituskulut - netto	-409	-31	155	-127

1) Muut oikaisut vuonna 2022 sisältävät 27 miljoonaa euroa veronpalautukseen liittyvää korkoa veroviranomaisilta.

Lainojen korkokulut olivat vuoden 2022 aikana yhteensä 181 miljoonaa euroa (2021: 154) sisältäen lainojen korkoja 194 miljoonaa euroa (2021: 130) ja -12 miljoonaa euroa (2021: 24) korkokuluja lainasalkkua suojaavista johdannaisista.

Korkotuotot vuoden 2022 aikana olivat yhteensä 87 miljoonaa euroa (2021: 25) sisältäen osakaslainasaamisten ja muiden lainasaamisten korkoja 44 miljoonaa euroa (2021: 13) ja 14 miljoonaa euroa (2021: 10) talletusten korkoja. Vuokrasopimussaamisten korot ja muut korkotuotot 29 miljoonaa euroa (2021: 2) sisältävät 27 miljoonaa euroa veronpalautukseen liittyvää korkoa veroviranomaisilta. Katso lisätietoja liitetiedossa 8 Tuloverot ja liitetiedossa 21 Oikeudenkäynnit ja viranomaismenettelyt.

Ydinjätehuoltorahaston tuotto, ydinjäterahastoon liittyvä oikaisu ja ydinvoimaan liittyvien varausten diskonttauksen purkaminen liittyvät Loviisan ydinvoimalaan.

Rahoitusinstrumenttien käypien arvojen muutos, arvonalentumiset ja peruutukset -303 miljoonaa euroa vuoden 2022 aikana sisältävät -117 miljoonaa euroa odotettavissa olevia luottotappioita Venäjän talletuksiin ja saamisiin liittyen sekä -171 miljoonan euron alaskirjaus muihin osakkeisiin.

Muut rahoituskulut ja -tuotot olivat vuoden 2022 aikana yhteensä EUR 266 miljoonaa euroa sisältäen pääosin kurssivoittoja Venäjän ruplasaatavista ja Venäjän ruplamääräisten valuuttasuojausten sulkemisesta.

8. Tuloverot

Vuoden 2022 tuloverot olivat 556 miljoonaa euroa (verotulo) (2021: 325 verokulu). Efektiivinen tuloverokanta tuloslaskelman mukaan oli -122,1 % (2021: 7,5 %), johon vaikutti pääasiassa Uniperin myyntiin liittyvät vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät. Vertailukelpoinen efektiivinen tuloverokanta oli 22,4 % (2021: 22,2 %).

Muutos laskennallisissa veroissa 31.12.2021 jälkeen liittyy pääosin Uniperin konsolidoinnin päättymiseen 30.9.2022 johtaen nettomääräisten laskennallisten verosaamisten pienentymiseen 1 794 miljoonalla eurolla. Muut muutokset vuoden 2022 aikana sisältävät 706 miljoonan euron lisäyksen laskennallisiin verosaamisiin vahvistetuista tappiosta Irlannissa, jotka liittyvät pääosin Uniperin myyntiin. Muut muutokset vuoden 2022 aikana sisältävät myös 357 miljoonan euron nettolisäyksen laskennallisiin verosaamisiin johdannaisista, joka johtuu kohonneiden hyödykehintojen aiheuttamasta laskusta hyödykejohdannaisten käypään arvoon nettona.

Fortum on aikaisempina vuosina maksanut veroja liittyen käynnissä oleviin verokiistoihin koskien vuosia 2008–2012. Verosaamisia oli kirjattu taseeseen 113 miljoonaa euroa 31.12.2021. Antwerpenin ensimmäisen asteen tuomioistuin Belgiassa antoi kesäkuussa 2022 myönteisen päätöksen koskien Fortumin tuloverotusta vuosilta 2009–2012 ja syyskuussa 2022 Belgian veroviranomainen palautti Fortumille maksettuja veroja 78 miljoonaa euroa. Vuoden 2008 määrä, 36 miljoonaa euroa, kirjataan edelleen taseeseen. Katso lisätietoja liitetiedossa 21 Oikeudenkäynnit ja viranomaismenettelyt.

9. Osakekohtainen osinko

Hallitus ehdottaa, että Fortum jakaa tilikaudelta 2022 osinkona 0,91 euroa osaketta kohti. Osinko maksetaan kahdessa erässä. 1.3.2023 rekisteriin merkittyjen osakkeiden lukumäärän perusteella kokonaisosingon määrä olisi yhteensä 817 miljoonaa euroa. Ehdotettua osinkoa ei ole kirjattu osinkovelaksi tässä tilinpäätöksessä.

Vuoden 2021 osingonjaosta, 1,14 euroa osakkeelta ja yhteensä 1 013 miljoonaa euroa, päätettiin yhtiökokouksessa 28.3.2022. Osinko maksettiin 6.4.2022.

Vuoden 2020 osingonjaosta, 1,12 euroa osaketta kohti, yhteensä 995 miljoonaa euroa, päätettiin yhtiökokouksessa 28.4.2021. Osinko maksettiin 7.5.2021.

10. Aineettomat hyödykkeet

milj. euroa	31.12.2022	31.12.2021
Liikearvo	250	1 021
Sopimuksiin perustuvat	-	514
Muut	408	632
BS Yhteensä	657	2 167

Uniperin 30.9.2022 konsolidoinnin päättymisen vaikutus vuoden 2022 liikearvon muutokseen oli 515 miljoonaa euroa ja sopimuksiin perustuvien sekä muiden erien muutoksiin 709 miljoonaa euroa. Muut muutokset liikearvossa vuoden 2022 aikana liittyvät pääasiassa 167 miljoonan euron suuruiseen arvonalentumiseen (katso liitetieto 13 Pitkäaikaisten varojen arvonalentuminen) ja yritysmyynteihin.

11. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja käyttöoikeusomaisuuserät

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja käyttöoikeusomaisuuserät olivat 7 266 miljoonaa euroa (vuoden 2021 lopussa: 19 049). Uniperin 30.9.2022 konsolidoinnin päättymisen vaikutus aineellisessa käyttöomaisuushyödykkeissä ja käyttöoikeusomaisuuserissä vuonna 2022 oli 9 638 miljoonaa euroa. Muut muutokset vuoden 2022 aikana liittyvät pääasiassa 736 miljoonan euron suuruiseen arvonalentumiseen (katso liitetieto 13 Pitkäaikaisten varojen arvonalentuminen) sekä muuntoeroihin, yritysmyynteihin ja poistoihin, joiden vaikutusta hankinnat osittain tasoittivat.

12. Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksistä

12.1 Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksistä

Muutokset osuuksissa osakkuus- ja yhteisyrityksissä

milj. euroa	31.12.2022	31.12.2021
Kirjanpitoarvo 1.1.	2 461	2 912
Hankinnat	14	44
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	-557	192
Saadut osingot	-37	-113
Myynnit ja pääoman palautukset 1)	-29	-569
Tytäryhtiöiden myynti	-636	-
Uudelleenryhmittelyt	-67	-58
Osakkuus- ja yhteisyritysten muut laajan tuloksen erät	41	38
Muuntoerot ja muut muutokset	59	14
BS Kirjanpitoarvo kauden lopussa	1 249	2 461

1) Myynnit ja pääoman palautukset vuonna 2021 liittyvät pääasiassa Stockholm Exergi AB:n myyntiin, lisätietoja liitetiedossa 6.2 Yritysmyynnit.

Muutokset raportointikauden aikana sisältää Uniperin 30.9.2022 saakka. Muutokset riveillä Tytäryhtiöiden myynti ja Uudelleenryhmittelyt sisältävät -671 miljoonaa euroa Uniperin 30.9.2022 konsolidoinnin päättymisen vaikutusta.

Fortum ja Uniper ovat yhteisomistajia ruotsalaisessa OKG Aktiebolag (OKG AB) -ydinvoimayhtiössä. Fortum omistaa yhtiöstä 45,5 %. Fortum käsitteli OKG AB -omistusosuuden tytäryhtiönä 31.3.2020 ja 30.9.2022 välisenä aikana. Uniperin konsolidoinnin päättymisen yhteydessä 30.9.2022 OKG AB uudelleenluokiteltiin osakkuusyhtiöksi.

Vuoden 2022 osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta sisältää 414 miljoonaa euroa arvonalentumisia, jotka liittyvät Fortumin omistukseen venäläisessä TGC-1:ssä ja 62 miljoonaa euroa arvonalentumisia, jotka liittyvät uusiutuvan sähköntuotannon yhteisyrityksiin Venäjällä. Katso myös liitetieto 13 Pitkäaikaisten varojen arvonalentuminen.

2.2 Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta

Fortum valmistautuu hallittuun poistumiseen Venäjän markkinoilta sekä Venäjän toimintojen mahdollisiin myynteihin ensisijaisena vaihtoehtona. Siksi TGC-1:tä ei luokitella enää merkittävimpiin osakkuusyrityksiin 31.12.2022.

		IV/2021		2021
milj. euroa	IV/2022	oikaistu	2022	oikaistu
Merkittävimmät osakkuusyritykset
Forsmark Kraftgrupp AB	-15	14	-78	40
Kemijoki Oy	-5	3	-1	-1
OKG AB	-35	-4	-99	28
Merkittävimmät yhteisyritykset
TVO Oyj	-3	-	-13	-3
Muut osakkuusyritykset	-219	-1	-420	33
Muut yhteisyritykset	-17	10	-17	72
IS Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	-295	21	-629	168

milj. euroa	IV/2022	IV/2021 oikaistu	2022	2021 oikaistu
IS Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	-295	21	-629	168
Oikaisut osuuteen osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	243	-26	618	-65
Vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten
tuloksesta	-53	-4	-11	104

13. Pitkäaikaisten varojen arvonalentuminen

Liikearvon, muiden aineettomien hyödykkeiden, käyttöomaisuuden, käyttöoikeusomaisuuserien, osuuksien osakkuusja yhteisyrityksistä sekä rahoitusvaroihin kuulumattomien sijoitusten kirjanpitoarvoa tarkastellaan säännöllisesti mahdollisen arvonalentumisen varalta. Mikäli viitteitä arvonalentumisesta on, omaisuuserän arvo on testattava. Arvonalentumistappio kirjataan tulosvaikutteisesti siltä osin kuin omaisuuserän kirjanpitoarvo ylittää siitä kerrytettävissä olevan rahamäärän. Katso lisätietoja arvonalentumistestauksessa käytetyistä laskentaperiaatteista ja oletuksista liitetiedossa 19 Arvonalentumistestaus vuoden 2021 konsernitilinpäätöksessä.

Arvonalentumistestaus 31.3.2022

Venäjä aloitti laajamittaisen hyökkäyksen Ukrainaan 24.2.2022. Tämän johdosta muun muassa Yhdysvallat, Euroopan unioni ja Iso-Britannia ovat asettaneet pakotteita Venäjän pääsylle pääoma- ja rahoitusmarkkinoille. Pakotteet kohdistuvat lukuisiin henkilöihin ja pankkeihin, sekä kaupankäyntiin yleisesti. Sota ja siitä seuranneet pakotteet sekä niiden vaikutus liiketoimintaan ovat viitteitä sille, että omaisuuserien arvo saattaisi olla alentunut. Nämä viitteet johtivat arvonalentumistestaukseen 31.3.2022 Russia- ja Unipro- rahavirtaa tuottavissa yksiköissä.

Fortum määrittää liikearvon, muiden aineettomien hyödykkeiden, aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja käyttöoikeusomaisuuserien rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät perustuen niiden käyttöarvoon. Käyttöarvo määritetään diskonttaamalla kyseisen omaisuuserän arvioidut tulevat rahavirrat nykyarvoon. Ottaakseen huomioon Venäjän ja Ukrainan geopoliittiseen tilanteeseen liittyvän epävarmuuden vuoden 2022 ensimmäisen neljänneksen lopussa, Fortum käytti rahavirtojen odotusarvoon perustuvaa lähestymistapaa, jossa johdon laatimat kolme vaihtoehtoista rahavirtaskenaariota painotettiin niiden arvioiduilla todennäköisyyksillä: perusskenaario, jossa 40 %:n todennäköisyys sekä kaksi alhaisemman toteuman skenaariota, joissa molemmissa 30 %:n todennäköisyys. Viime vuodenvaihteen arvonalentumistestauksessa käytetyt kassavirrat perustuivat yhteen todennäköisimpänä pidettyyn skenaarioon. Fortum on päivittänyt Venäjän rahavirtaa tuottavien yksiköiden diskonttauskoron. Diskonttauskorko vaihteli rahavirtaa tuottavalla ajanjaksolla 11 %:sta 31 %:iin, ollen korkeampi ensimmäisen kolmen vuoden aikana (vuoden 2021 lopussa: 11,7 %).

Venäläisen osakkuusyhtiö TGC-1:n kerrytettävissä oleva rahamäärä perustui myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon, jonka määrittämisessä käytettiin kahta vaihtoehtoista johdon laatimaa,

todennäköisyyksillä painotettua skenaariota. Skenaariot olivat linjassa ulkoisten tietolähteiden kanssa, kerrytettävissä oleva rahamäärä määritettiin tason 3 mukaisesti käypien arvojen määrittämishierarkiassa.

Russia- (Russia-segmentti) ja Unipro- (Uniper-segmentti) rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät olivat pienemmät kuin vastaavat arvot kirjanpidossa. Tästä johtuen kirjattiin 445 miljoonan euron arvonalentuminen Russia- rahavirtaa tuottavaan yksikköön ja 555 miljoonan euron arvonalentuminen Uniprorahavirtaa tuottavaan yksikköön vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä. Unipro- rahavirtaa tuottava yksikkö uudelleenluokiteltiin lopetetuiksi toiminnoiksi vuoden 2022 kolmannella neljänneksellä. Arvonalentuminen kirjattiin liikearvo, aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä -eriin.

Arvonalentumistestaus 31.12.2022

Fortum valmistautuu hallittuun poistumiseen Venäjän markkinoilta sekä Venäjän toimintojen mahdollisiin myynteihin ensisijaisena vaihtoehtona. Päätöksiä ei kuitenkaan ole tehty, ja nämä prosessit voivat viedä jonkin aikaa ja ne edellyttävät viranomaisten hyväksyntää. Fortum yleensä käyttää käyttöarvoa rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevien rahamäärien määrittämiseen. Vuosittaisen 31.12.2022 tehdyn arvonalentumistestauksen yhteydessä johto kuitenkin päätti, että Venäjällä yhä vaikeammaksi käyvän toimintaympäristön ja liiketoimintaan liittyvän pitkittyneen epävarmuuden johdosta myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennetty käypä arvo on nykytilanteessa sopivampi tapa määrittää Russia- rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä. Ulkoinen taho määritti Russia- rahavirtaa tuottavan yksikön myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennetyn käyvän arvon. Määritelty arvo perustuu diskontattuun rahavirtalaskelmaan, jossa käytetty diskonttauskorko vaihtelee 12,8 %:sta 13,9 %:iin. Johto on tehnyt lisäoikaisun määriteltyyn arvoon huomioidakseen markkinarajoituksista aiheutuvat riskit. Arvonmääritysmetodi on linjassa ulkoisten tietolähteiden kanssa. Kerrytettävissä oleva rahamäärä määritettiin tason 3 mukaisesti käypien arvojen määrittämishierarkiassa. Johto arvioi, että käyttöarvo ei tulisi antamaan korkeampaa arvoa Russia- rahavirtaa tuottavalle yksikölle.

Venäläisen osakkuusyhtiö TGC-1:n kerrytettävissä oleva rahamäärä perustui myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon, joka on määritetty pörssinoteerattujen osakkeiden markkinahintaan. Kerrytettävissä oleva rahamäärä määritettiin tason 2 mukaisesti käypien arvojen määrittämishierarkiassa.

Russia- (Russia-segmentti) rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä oli pienempi kuin vastaava arvo kirjanpidossa. Tästä johtuen kirjattiin 778 miljoonan euron arvonalentuminen Russia- rahavirtaa tuottavaan yksikköön vuoden 2022 viimeisellä neljänneksellä. Arvonalentuminen kirjattiin aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä- eriin. Vuonna 2022 kirjatut arvonalentumiset Russia- rahavirtaa tuottavassa yksikössä ovat yhteensä 1 697 miljoonaa euroa, sisältäen 905 miljoonaa euroa aineettomat hyödykkeet ja aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet- erien arvonalentumisia, 475 miljoonaa euroa osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä- erän arvonalentumisia, 145 miljoonaa euroa odotettavissa olevia luottotappioita Venäjän talletuksiin ja saamisiin liittyen sekä 171 miljoonan euron alaskirjauksen muihin osakkeisiin. Vuonna 2022 kirjatut arvonalentumiset sisältävät ruplan kurssin vahvistumisen vaikutusta vuoden 2022 ensimmäiseltä neljännekseltä viimeiselle neljännekselle. Alaskirjausten jälkeen Russia-segmentin nettovarojen kokonaiskirjanpitoarvo on noin 1,7 miljardia euroa vuoden 2022 lopussa (31.12.2021: 2,5). Kirjanpitoarvo perustuu olettamaan, että hallittu poistuminen Venäjän markkinoilta toteutuu ja, että muutkin johdon tekemät arviot toteutuvat sellaisinaan. Russia- rahavirtaa tuottavan yksikön kirjanpitoarvo vastaa sen kerrytettävissä olevaa rahamäärää, joten mitkä tahansa tulevat negatiiviset muutokset voivat aiheuttaa lisää arvonalentumisia.

Katso myös liitetieto 2 Kriittiset tilinpäätösarviot ja -harkinnat.

14. Korolliset saamiset

milj. euroa			31.12.2022	31.12.2021
Korolliset saamiset			1 281	2 971
Vuokrasopimussaamiset			3	136
Yhteensä			1 284	3 107
	Tasearvo	Käypä arvo	Tasearvo	Käypä arvo
milj. euroa	31.12.2022	31.12.2022	31.12.2021	31.12.2021
Pitkäaikaiset lainasaamiset osakkuus- ja yhteisyrityksiltä	593	612	1 138	1 185
Pitkäaikaiset arvopaperisijoitukset	-	-	111	111
Muut pitkäaikaiset korolliset saamiset	31	31	1 024	1 024
Pitkäaikaiset korolliset saamiset yhteensä	624	643	2 273	2 320
Vakuusjärjestelysopimusarvopaperit	527	527	549	549
Muut lyhytaikaiset korolliset saamiset	130	130	149	149
Lyhytaikaiset korolliset saamiset yhteensä	657	657	698	698
Yhteensä	1 281	1 301	2 971	3 018

Muutokset korollisissa saamisissa 31.12.2021 jälkeen johtuvat pääosin Uniperin konsolidoinnin päättymisestä 30.9.2022.

Pitkäaikaiset korolliset saamiset osakkuus- ja yhteisyrityksiltä 593 miljoonaa euroa (vuoden 2021 lopussa: 1 138) sisältävät 498 miljoonaa euroa saamisia ruotsalaisilta ydinvoimaosakkuusyrityksiltä Forsmarks Kraftgrupp AB:lta ja OKG AB:lta (vuoden 2021 lopussa: 955 Forsmarks Kraftgrupp AB ja Ringhals AB), joita rahoitetaan pääsääntöisesti osakaslainoilla osakkaiden omistusosuuksien suhteessa.

15. Korollinen nettovelka

Rahoitusnettovelka ja oikaistu nettovelka

milj. euroa	31.12.2022	31.12.2021
+ Korollinen vieras pääoma	7 785	17 220
- BS Likvidit varat	3 919	7 592
- Pitkäaikaiset arvopaperisijoitukset	-	111
- Vakuusjärjestelysopimusarvopaperit	527	549
- Korollisiin saamisiin sisältyvät arvopaperit	527	660
- BS Vakuussaaminen	2 607	9 163
+ BS Vakuusvelka	352	985
+/- Nettovakuusvelka/-saaminen	-2 255	-8 179
Rahoitusnettovelka	1 084	789
+ BS Eläkevelvoitteet	13	1 190
+ Muut käytöstäpoistamisvaraukset	19	872
- BS Osuus Suomen ja Ruotsin ydinjäterahastoista	966	3 515
+ BS Ydinvoimaan liittyvät varaukset	966	3 891
+ Ydinvoimaan liittyvät varaukset vähennettynä varoilla ydinjäterahastoissa	0	375
+ Varaukset yhteensä vähennettynä varoilla ydinjätehuoltorahastoissa	33	2 438
Oikaistu nettovelka	1 117	3 227

Fortumilla on vakuusjärjestely, jolla on vapautettu käteisvaroja pohjoismaisesta sähköpörssistä. Tämä järjestely, 527 miljoonaa euroa (vuoden 2021 lopussa: 549), esitetään samansuuruisena lyhytaikaisena korollisena velkana ja korollisena saamisena.

Oikaistuun nettovelkaan on sisällytetty alirahastoidut eläkevastuut ja käytöstäpoistamisvaraukset vähennettynä osuuksilla ydinjätehuoltorahastojen varoista.

Korolliset velat

milj. euroa	31.12.2022	31.12.2021
Pitkäaikaiset lainat	3 558	7 756
Lyhytaikaiset lainat	4 108	8 389
Lainat yhteensä	7 666	16 144
Pitkäaikaiset vuokrasopimusvelat	100	945
Lyhytaikaiset vuokrasopimusvelat	19	130
Vuokrasopimusvelat yhteensä	119	1 075
Yhteensä	7 785	17 220

Lainat

		Käypä		Käypä
	Tasearvo	arvo	Tasearvo	arvo
milj. euroa	31.12.2022	31.12.2022	31.12.2021	31.12.2021
Joukkovelkakirjalainat	2 634	2 569	3 705	3 919
Lainat rahoituslaitoksilta	1 519	1 545	4 183	4 222
Takaisinlainaus Valtion ydinjätehuoltorahastosta 1)	918	938	1 165	1 213
Muut pitkäaikaiset korolliset velat	115	126	433	463
Pitkäaikaiset lainat yhteensä 2)	5 187	5 178	9 487	9 817
Vakuusjärjestelysopimusvelka	527	527	549	549
Muut lyhytaikaiset korolliset velat	1 952	1 952	6 109	6 109
Lyhytaikaiset lainat yhteensä	2 479	2 479	6 658	6 658
Yhteensä	7 666	7 657	16 144	16 475

1) Takaisinlainaus Valtion ydinjätehuoltorahastosta sisältää Loviisan ydinvoimalaitokseen liittyvän osan sekä lainauksen TVO:n kautta.

2) Tasearvot sisältävät pitkäaikaisen lainan lyhytaikaisen osuuden 1 629 miljoonaa euroa (vuoden 2021 lopussa: 1 731).

Muutokset korollisissa veloissa 31.12.2021 jälkeen johtuvat pääosin Uniperin konsolidoinnin päättymisestä 30.9.2022.

Tammikuussa 2022 Fortum maksoi takaisin nostetun osan, 500 miljoonaa euroa, 800 miljoonan euron kahdenvälisestä valmiusluottolimiitistä. Maaliskuussa 2022 ydinjätehuoltorahaston takaisinlainauksesta maksettiin takaisin 247 miljoonaa euroa, jonka jälkeen takaisinlainaus ydinjätehuoltorahastosta on 918 miljoonaa euroa.

Kesäkuussa 2022 Fortum nosti 800 miljoonaa euroa 800 miljoonan euron kahdenvälisestä valmiusluottolimiitistä. Fortum allekirjoitti uuden 5 500 miljoonan euron valmiusluottolimiitin, joka sisältää 3 100 miljoonan euron likviditeettivalmiusluottolimiitin ja 2 400 miljoonan euron valmiusluottolimiitin. Fortum nosti 2 000 miljoonaa euroa likviditeettivalmiusluottolimiitistä ja samanaikaisesti 1 750 miljoonan euron valmiusluottolimiitti maksettiin takaisin ja peruttiin. Kesäkuussa 2022 maksettiin ennenaikaisesti takaisin jäljellä oleva osuus 450 miljoonaa euroa 2 000 miljoonan euron lainasta.

Heinäkuussa 2022 Fortum suoritti toisen noston, 600 miljoonaa euroa, likviditeettivalmiusluottolimiitistä. Elokuussa 2022 Fortum nosti jäljellä olevan 500 miljoonaa euroa likviditeettivalmiusluottolimiitistä ja lisäksi Fortum nosti 1 000 miljoonaa euroa 2 400 miljoonan euron valmiusluottolimiitistä.

Syyskuussa 2022 Fortum nosti jäljellä olevan 1 400 miljoonaa euroa 2 400 miljoonan euron valmiusluottolimiitistä. Fortum maksoi takaisin erääntyvän 1 000 miljoonan euron joukkovelkakirjalainan syyskuussa 2022. Lisäksi Fortum allekirjoitti 2 350 miljoonan euron siltarahoituksen Suomen valtion omistaman sijoitusyhtiö Solidiumin kanssa. Fortum nosti 350 miljoonaa euroa Solidium-lainasta syyskuussa 2022.

Marraskuussa 2022 Fortum maksoi takaisin 1 400 miljoonaa euroa 2 400 miljoonan euron valmiusluottolimiitistä. Lisäksi Fortum käytti vuoden jatko-option 800 miljoonan euron kahdenvälisestä valmiusluottolimiitistä, jonka erääntymistä jatkettiin joulukuuhun 2023. Uniper maksoi takaisin 4 000 miljoonan euron osakaslainan Fortumille joulukuussa 2022. Fortum maksoi jäljellä olevan osuuden 1 000 miljoonaa euroa 2 400 miljoonan euron valmiusluottolimiitistä ja likviditeettivalmiusluottolimiitistä maksettiin takaisin 2 000 miljoonan euron osuus. Lisäksi Fortum maksoi 800 miljoonan euron kahdenvälisen valmiusluottolimiitin kokonaan takaisin joulukuussa 2022.

Lyhytaikaiset lainat 4 108 miljoonaa euroa (vuoden 2021 lopussa: 8 389) sisältävät pitkäaikaisten lainojen lyhytaikaisia osuuksia 1 629 miljoonaa euroa (vuoden 2021 lopussa: 1 731) ja lyhytaikaisia lainoja 2 479 miljoonaa euroa (vuoden 2021 lopussa: 6 658).

Pitkäaikaisten lainojen lyhytaikaiset osuudet 1 629 miljoonaa euroa sisältävät erääntyviä joukkovelkakirjalainoja ja rahoituslaitoslainoja. Erääntyvät joukkovelkakirjalainat sisältävät helmikuussa 2023 erääntyvän 1 000 miljoonan euron joukkovelkakirjalainan ja kesäkuussa 2023 erääntyvän 90 miljoonan euron Ruotsin kruunumääräisen joukkovelkakirjalainan. Erääntyvät rahoituslaitoslainat sisältävät kesäkuussa 2023 erääntyvän 500 miljoonan euron lainan (sisältäen Fortumin 8 kuukauden jatko-option).

Lyhytaikaiset lainat 2 479 miljoonaa euroa sisältävät 1 100 miljoonaa euroa nostettua likviditeettivalmiusluottolimiittiä, 350 miljoonaa euroa Solidium-siltarahoitusta ja 475 miljoonaa euroa yritystodistusvelkaa.

Euromääräisistä lainoista koostuvan lainasalkun keskimääräinen korkokulu tilinpäätöspäivänä oli 3,1 % (vuoden 2021 lopussa: 0,6 %). Koko lainasalkun keskimääräinen korkokulu johdannaisineen oli kauden lopussa 3,9 % (vuoden 2021 lopussa: 1,3 %).

Korolliset velat, 7 785 miljoonaa euroa, sisältävät 204 miljoonaa euroa korollista vierasta pääomaa liittyen Fortumin Venäjän toimintoihin. Tämä korollinen vieras pääoma sisältää 199 miljoonaa euroa lainoja ja 5 miljoonaa euroa vuokrasopimusvelkaa.

Lainojen erääntyminen

milj. euroa	31.12.2022
2023	4 108
2024	717
2025	7
2026	730
2027	17
2028 ja myöhemmin	2 087
Yhteensä	7 666

Lainojen erääntymiset vuonna 2023 sisältävät 1 090 miljoonaa euroa joukkovelkakirjalainoja, 1 100 miljoonaa euroa nostettua valmiusluottolimiittiä, 500 miljoonaa euroa pankkilainaa, 350 miljoonaa euroa Solidium-siltarahoitusta ja 475 miljoonaa euroa yritystodistusvelkaa. Vuoden 2023 lainojen erääntymiset sisältävät myös 592 miljoonaa euroa lainoja, joiden eräpäivää ei ole määritetty.

Diskonttaamattomien vuokrasopimusvelkojen erääntyminen

milj. euroa	31.12.2022
Vuoden sisällä erääntyvät	18
Yli vuoden, mutta viiden vuoden sisällä erääntyvät	53
Yli viiden vuoden kuluttua erääntyvät	57
Yhteensä	128

Likvidit varat

milj. euroa	31.12.2022	31.12.2021
Talletukset ja arvopaperit, joiden maturiteetti yli 3 kuukautta	147	47
Rahat ja pankkisaamiset	3 771	7 545
BS Yhteensä	3 919	7 592

Muutokset likvideissä varoissa 31.12.2021 jälkeen johtuvat pääosin Uniperin konsolidoinnin päättymisestä 30.9.2022.

Raportointikauden lopussa, konsernin likvidit varat olivat 3 919 miljoonaa euroa (vuoden 2021 lopussa: 7 592). Likvideistä varoista 247 miljoonaa euroa liittyi Fortumin Venäjän toimintoihin (vuoden 2021 lopussa: 300). Maksutapahtumat Venäjän federaation kanssa ovat yleisten rajoitusten alaisia ja tästä johtuen Fortumin Venäjän toimintojen likvidit varat eivät ole muiden konserniyhtiöiden käytettävissä.

Likvideistä varoista 3 600 miljoonaa euroa (vuoden 2021 lopussa: 7 342) on talletettu vastapuolille, joilla on hyvä (investment grade) luottoluokitus.

Luottolimiitit

Raportointikauden lopussa Fortumilla oli 7 200 miljoonaa euroa nostamattomia valmiusluottolimiittejä, jotka koostuvat 2 000 miljoonan euron likviditeettivalmiusluottolimiitistä (erääntyy kesäkuussa 2023 sisältäen Fortumin 6+6 kuukauden jatko-optiot), 2 400 miljoonan euron valmiusluottolimiittistä (erääntyy kesäkuussa 2025 sisältäen lainanantajien 1+1 vuoden jatko-optiot), 2 000 miljoonan euron Solidiumin siltarahoituksesta (erääntyy syyskuussa 2023) ja 800 miljoonan euron kahdenvälisestä valmiusluottolimiittistä (erääntyy joulukuussa 2023). Lisäksi Fortumilla on 100 miljoonaa euroa tililimiittejä, jotka ovat toistaiseksi voimassa.

Kesäkuussa 2022 peruttiin 3 000 miljoonan euron valmiusluottolimiitti, jonka eräpäivä oli heinäkuussa 2022 sekä maksettiin takaisin ja peruttiin 1 750 miljoonan euron valmiusluottolimiitti, jonka eräpäivä oli kesäkuussa 2023.

16. Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat

Fortum omistaa Suomessa Loviisan ydinvoimalaitoksen. Fortumin konsernitaseen erät Osuudet ydinjätehuoltorahastoista ja Ydinvoimaan liittyvät varaukset koskevat Loviisan ydinvoimalaitosta 30.9.2022 alkaen. Vertailukauden luvut sisältävät myös Barsebäck Kraftbolag AB:n ja OKG Aktiebolag AB:n.

Fortum ja Uniper ovat yhteisomistajia ruotsalaisessa ydinvoimayhtiö OKG Aktiebolagissa (OKG AB). Fortum omistaa yhtiöstä 45,5 %. Fortum käsitteli OKG AB -omistusosuuden tytäryhtiönä 31.3.2020 ja 30.9.2022 välisenä aikana. Uniperin konsolidoinnin päättymisen yhteydessä 30.9.2022, OKG AB uudelleenluokiteltiin osakkuusyhtiöksi. Uniperin 100 %:n omistusosuutta Barsebäck Kraftbolag AB:ssa ei myöskään enää konsolidoitu. Fortumilla on myös vähemmistöosuuksia ydinvoimayhtiöissä, joita ovat Teollisuuden Voima Oyj (TVO) Suomessa sekä Forsmarks Kraftgrupp AB (Forsmark) Ruotsissa. Vähemmistöosuudet on luokiteltu osakkuus- ja yhteisyrityksiksi ja yhdistellään pääomaosuusmenetelmällä. Yhtiöt Suomessa ja Ruotsissa toimivat omakustannusperiaatteella. Omistajat ostavat sähköä paikallisen kirjanpitokäytännön mukaisesti lasketulla tuotantokustannushinnalla.

Sekä Suomessa että Ruotsissa ydinvoimaoperaattorit ovat lakisääteisesti velvollisia huolehtimaan laitosten käytöstä poistamisesta ja käytetyn polttoaineen loppusijoituksesta (ydinjätehuolto). Molemmissa maissa ydinvoimaoperaattorit ovat velvoitettuja turvaamaan ydinjätehuollon rahoittamisen suorittamalla maksuja viranomaisten hallinnoimiin ydinjäterahastoihin. Ydinvoimaoperaattoreiden pitää myös antaa vakuuksia taatakseen riittävät varat laitosten tulevista käytöstäpoistoista ja käytetyn polttoaineen loppusijoituksesta aiheutuvien kustannusten kattamiseksi.

16.1 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat kokonaan omistetuissa ydinvoimalaitoksissa

milj. euroa	31.12.2022	31.12.2021
Taseeseen sisältyvät erät
BS Ydinvoimaan liittyvät varaukset	966	3 891
BS Fortumin osuus ydinjäterahastoista	966	3 515
Fortumin osuus Suomen ja Ruotsin ydinjätehuoltorahastojen nettovarojen käyvästä arvosta	1 148	3 924
Taseeseen kirjaamaton rahasto-osuus	182	408

IFRS-standardien mukainen ydinvoimaan liittyvä varaus ja rahasto-osuus

Ydinvoimaan liittyvät varaukset sisältävät käytöstä poistamista ja käytetyn polttoaineen loppusijoittamista varten tehdyt varaukset. Varaukset perustuvat kustannusarvioon, jossa tulevat kustannukset diskontataan nykyarvoon.

IAS 37:n mukaan lasketut ydinvoimaan liittyvät varaukset laskivat 2 924 miljoonalla eurolla vuoden 2021 lopusta ja olivat 966 miljoonaa euroa 31.12.2022. Muutos johtuu pääasiassa Uniperin konsolidoinnin päättymisestä 30.9.2022. Kustannusarvion ja teknisen suunnitelman päivityksillä ei ollut olennaista vaikutusta Fortumin tuloslaskelmaan ja taseeseen.

Fortumin osuus ydinjäterahastoista on IFRS:n näkökulmasta ylirahastoitu yhteensä 182 miljoonaa euroa, koska Fortumin osuus rahastoista 31.12.2022 oli 1 148 miljoonaa euroa ja rahaston käypä arvo taseella oli 966 miljoonaa euroa. Fortumin rahasto-osuuden tasearvo ei saa ylittää IFRS:n mukaisesti laskettua varauksen määrää taseessa. Niin kauan kuin ydinjätehuoltorahasto pysyy IFRS:n näkökulmasta ylirahoitettuna, kirjataan positiivinen vaikutus

rahoituseriin, kun varaus kasvaa enemmän kuin nettomaksut ydinjätehuoltorahastoon. Negatiivinen kirjaus kirjataan rahoituseriin aina, kun nettomaksut ydinjätehuoltorahastoon ovat suuremmat kuin varauksen kasvu.

Loviisan ydinvoimalaitoksen lainmukainen vastuu

Työ- ja elinkeinoministeriön joulukuussa 2022 tekemään päätökseen perustuva lainmukainen vastuu 31.12.2022 oli yhteensä 1 197 miljoonaa euroa.

Lainmukainen vastuu perustuu vuosittain päivitettävään kustannusarvioon sekä joka kolmas vuosi päivitettävään tekniseen suunnitelmaan. Lainmukainen vastuu määritetään olettaen, että laitoksen käytöstäpoisto tapahtuisi arviointivuotta seuraavan vuoden alussa, ja vastuuta ei diskontata nykyarvoon. Suomalaiset ydinvoimaoperaattorit toimittivat päivitetyn teknisen suunnitelman sekä kustannusarvion Työ- ja elinkeinoministeriöön kesäkuussa 2022. Ministeriön päätös päivitetystä lainmukaisesta vastuusta saatiin joulukuussa 2022.

Fortumin osuus Valtion ydinjätehuoltorahastossa

Suomen ydinenergialain mukaisesti Fortumilla on velvoite kattaa lainmukainen vastuunsa kokonaisuudessaan Valtion ydinjätehuoltorahaston kautta. Viranomaiset päättävät Fortumin rahastotavoitteen ydinjätehuoltorahastossa samassa yhteydessä, kun lainmukaisen vastuun määrä päätetään vuosittain. Fortum suorittaa ydinjätehuoltomaksuja Valtion ydinjätehuoltorahastoon kyseisten päätösten mukaisesti. Nykyinen rahastotavoite perustuu joulukuun 2022 päätökseen ja on yhteensä 1 197 miljoonaa euroa.

Takaisinlainaus Valtion ydinjätehuoltorahastosta

Suomalaisilla ydinjätehuoltorahaston osapuolilla on mahdollisuus ottaa lainaa rahastolta tietyin ehdoin. Fortum on käyttänyt oikeuttaan lainata rahastolta ja pantannut Kemijoki Oy:n osakkeita vakuudeksi. Lainat uusitaan vuosittain. Katso liitetieto 15 Korollinen nettovelka sekä liitetieto 20 Pantatut varat ja vastuut.

16.2 Ydinvoimalaitokset osakkuus- ja yhteisyrityksissä

OKG, Forsmark ja TVO ovat omakustannusperiaatteella toimivia yrityksiä, joista omistajat ostavat sähköä tuotantokustannuksia vastaavaan hintaan. Fortum kirjaa laskutetut kustannukset paikallisten kirjanpitosäännösten mukaisina. Laskutetun sähköntuotantokustannuksen lisäksi Fortum kirjaa IFRS-oikaisuja Fortumin laadintaperiaatteiden mukaisesti. Oikaisut sisältävät myös Fortumin osuudet yhtiöiden ydinjäterahastoista ja ydinvoimaan liittyvistä varauksista.

Alla olevissa taulukoissa on esitetty yhtiöiden ydinjäterahastojen ja -varausten määrät (100 %) sekä Fortumin osuudet näistä.

TVO:n ydinvoimaan liittyvät varat ja velat (100 %)

milj. euroa	31.12.2022	31.12.2021
TVO:n taseen erät Fortumin käyttämien oletusten mukaisiksi oikaistuna
Ydinvoimaan liittyvät varaukset	1 620	1 713
TVO:n osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta	1 157	1 159
Nettomäärä	-463	-554
joista Fortumin nettomääräinen osuus pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltynä	-116	-139
TVO:n lainmukainen vastuu ja osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta
Ydinjätehuoltovastuu Suomen ydinergialain mukaan	1 840	1 816
Osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta	1 436	1 451
Taseeseen kirjaamaton rahasto-osuus	279	292

TVO:n lainmukainen vastuu ja osuus rahastosta perustuvat samoihin periaatteisiin kuin yllä on kuvattu Loviisan ydinvoimalan osalta. OL1/OL2-laitosyksiköiden ja OL3-laitosyksikön vastuumäärät ja rahasto-osuudet lasketaan ja kirjataan erikseen, koska vastaavat ydinjätehuollon kokonaiskustannusarviot laaditaan myös erikseen. Päivitetyllä teknisellä suunnitelmalla ei ollut olennaista vaikutusta Fortumin osuuteen TVO:n varoista ja veloista.

TVO:n osuuden Valtion ydinjätehuoltorahastosta ja taseessa esitetyn osuuden välinen ero johtuu IFRIC 5 -tulkinnasta, jonka mukaan Valtion ydinjätehuoltorahasto-osuus arvostetaan taseella joko käypään arvoon tai siihen liittyvän velan

määrään, sen mukaan kumpi niistä on pienempi. 31.12.2022 OL1/OL2-laitosten rahasto-osuus on suurempi kuin IFRS:n mukainen varaus. OL3-laitoksen rahasto-osuus puolestaan on pienempi kuin IFRS:n mukainen varaus. TVO:n osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta on IFRS:n näkökulmasta ylirahastoitu 279 miljoonaa euroa (josta Fortumin osuus on 74 miljoonaa euroa), koska TVO:n osuus rahastosta 31.12.2022 oli 1 436 miljoonaa euroa ja tasearvo 1 157 miljoonaa euroa.

Suomalaisilla ydinjätehuoltorahaston osapuolilla on mahdollisuus ottaa lainaa rahastolta tietyin ehdoin. Fortum käyttää oikeuttaan lainata rahastolta TVO:n kautta omistusosuutensa mukaisesti. Katso lisätietoja liitetiedosta 15 Korollinen nettovelka.

OKG:n ja Forsmarkin ydinvoimaan liittyvät varat ja velat (100 %)

milj. euroa	31.12.2022	31.12.2021
OKG:n ja Forsmarkin ydinvoimaan liittyvät varat ja velat Fortumin laadintaperiaatteiden mukaan 1)
Ydinvoimaan liittyvät varaukset	4 641	2 634
Osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta	3 200	2 397
Nettomäärä	-1 441	-237
joista Fortumin nettomääräinen osuus pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltynä	-456	-76

1) Vertailukausi ei sisällä OKG AB:ta, koska luvut sisältyvät kokonaan omistettujen ydinvoimalaitosten varoihin ja velkoihin. Vertailukausi sisältää Uniperin vähemmistöosuuden Forsmarkista, jota ei enää yhdistellä.

Ydinvoimaoperaattorien omistama Svensk Kärnbränslehantering AB (SKB) huolehtii Ruotsissa kaikesta ydinjätehuollosta ydinvoimaoperaattorien puolesta. SKB:n toimintaa rahoittaa Ruotsin Valtion ydinjäterahasto, joka puolestaan on ydinvoimaoperaattoreiden rahoittama.

Ydinjätehuoltomaksujen ja -vastuiden tarkistus tehdään yleensä kolmen vuoden välein viranomaispäätöksellä Ruotsin ydinturvallisuusviranomaisen (Strålsäkerhetsmyndigheten, SSM) esityksestä. Esitys perustuu SKB:n ja lisenssin haltijoiden laatimaan kustannusarvioon. SKB hyväksyi ydinjätehuollon päivitetyn teknisen suunnitelman joulukuussa 2022. Joulukuussa 2020 Ruotsin hallitus päätti ydinjätemaksut ja -vastuut vuodelle 2021 ja tammikuussa 2022 vuosille 2022–2023. Ydinjätemaksut perustuvat tulevaisuuden kustannusennusteisiin olettaen, että ydinvoimalan yksiköiden käyttöikä on 50 vuotta. Maksu määräytyy tuotetun energian mukaan ja on yksi äyri tuotettua kWh:a kohden (1 äyri = 0,01 Ruotsin kruunua).

TVO:n Olkiluoto 3 -projektin tilanne Suomessa

Fortum on osakkaana maan viidennessä ydinvoimalaitosyksikössä, Olkiluoto 3:ssa (OL3) omistamiensa Teollisuuden Voima Oyj -osakkeiden (TVO) kautta. Fortumin 25 %:n omistusosuus vastaa noin 400 MW:n kapasiteettia. Olkiluoto 3 (OL3) on koekäyttövaiheessa oleva ydinvoimalaitosyksikkö, joka on tilattu kiinteähintaisena avaimet käteen periaatteella konsortiolta (laitostoimittaja), jonka muodostavat Areva GmbH, Areva NP SAS ja Siemens AG. Konsortioon kuuluvat yhtiöt ovat laitostoimitussopimuksen mukaisesti yhteisvastuussa sopimusvelvoitteista.

TVO allekirjoitti maaliskuussa 2018 kattavan OL3-projektin loppuunsaattamista ja projektin kiistoja koskevan sovintosopimuksen laitostoimittajakonsortioon kuuluvien yhtiöiden, Areva NP:n, Areva GmbH:n ja Siemens AG:n sekä Ranskan valtion sataprosenttisesti omistaman Areva-yhtiöiden emoyhtiö Areva SA:n kanssa, jota täydennettiin kesäkuussa 2021 allekirjoitetuilla sopimuksilla. Sovintosopimuksessa laitostoimittajakonsortioon kuuluvat yhtiöt sitoutuivat siihen, että OL3-projektin loppuunsaattamiseen tarkoitetut varat ovat riittävät ja ne kattavat myös kaikki asianmukaiset takuukaudet. Tätä varten perustettiin Areva-yhtiöiden rahoittama rahastomekanismi turvaamaan OL3 projektin loppuunsaattamisesta aiheutuvien kustannusten kattamisen. Tilikauden aikana rahastosta, jota viimeksi täydennettiin heinäkuussa 2021, on maksettu OL3-projektin loppuunsaattamisesta Areva-yhtiöille aiheutuneita kustannuksia sovintosopimuksen mukaisesti.

OL3 liitettiin valtakunnan verkkoon ja sähköntuotanto aloitettiin 12.3.2022. Sähköntuotantotehoa nostettiin portaittain noin 850 megawatin tasolle, kunnes koekäyttöjakson testit keskeytyivät 26.4.2022 booripumppujen odottamattoman käynnistymisen vuoksi. Samaan aikaan havaittiin generaattorin jäähdytysjärjestelmän vuoto. Turbiinipuolen välitulistimesta löytyi toukokuussa 2022 höyrynohjauslevyistä irronneita irto-osia, jotka vaativat korjaustoimenpiteitä. Korjaustyöt saatiin valmiiksi 8.8.2022. TVO tiedotti 11.8.2022, että OL3:lla tehdään noin kahden viikon pituinen turbiinipuolen automaatiopäivitys. Koekäyttöä päästiin jatkamaan 28.8.2022 60 %:n tehotason testeillä. STUK myönsi 6.9.2022 luvan OL3:n tehotason nostamiselle yli 60 %:n tasolle ja siitä aina 100 %:n tasolle asti. STUKin mukaan siihen asti tehdyt käyttöönottokokeet ja selvitykset osoittivat, että OL3 on toiminut turvallisesti ja laitoksen tehonnostoa voidaan jatkaa. 80 %:n tehotason testit aloitettiin 9.9.2022. Täyden tehon eli noin 1 600 megawatin tehotason testit

aloitettiin 30.9.2022. 18.10.2022 koekäyttö keskeytyi turbiinilaitoksen syöttövesipumppujen sisäosissa havaittujen vaurioiden takia. Koekäyttöä jatkettiin 27.12.2022 syöttövesipumppujen vaurioiden selvitystöiden pääosin valmistuttua.

Laitostoimittajalta saadun viimeisimmän tiedon mukaan OL3:n säännöllinen sähköntuotanto alkaa huhtikuussa 2023. Laitostoimittaja on velvollinen viimeistelemään laitosyksikön valmiiksi laitostoimitus- ja kokonaissovintosopimusten mukaisesti.

17. Muut varaukset

milj. euroa	31.12.2022	31.12.2021
Toimittaja- ja asiakassuhteisiin liittyvät varaukset	-	2 893
Käytöstäpoistamisvaraukset	19	872
Sähköntuotantoon liittyvät varaukset	-	653
Kaasun jakeluun liittyvät varaukset	-	354
Ympäristöasioihin liittyvät varaukset	41	253
Henkilöstöön liittyvät varaukset	-	368
Muut	70	1 013
Yhteensä	130	6 406
BS Joista lyhytaikaisia varauksia	13	2 299
BS Joista pitkäaikaisia varauksia	118	4 108

Muutos joulukuuhun 2021 verrattuna johtuu pääasiassa Uniperin konsolidoinnin päättymisestä 30.9.2022.

18. Eläkevelvoitteet

Konserniyhtiöillä on erilaisia eläkejärjestelyjä kunkin toimintamaan paikallisten olosuhteiden ja käytäntöjen mukaisesti. Etuuspohjaisissa järjestelyissä eläkevelvoitteet perustuvat vakuutusmatemaattisiin laskelmiin ja oletuksiin diskonttauskorosta, tulevista palkkojen ja eläkkeiden korotuksista, inflaatiosta ja kuolleisuudesta.

Muutokset vuoden 2022 aikana liittyvät pääasiassa Uniperin konsolidoinnin päättymiseen 30.9.2022, diskonttauskorkojen muutoksiin sekä järjestelyyn kuuluvien varojen käyvän arvon muutoksiin.

Nettomääräinen etuuspohjainen eläkevelvoite

milj. euroa	31.12.2022	31.12.2021
Etuuspohjainen velvoite	267	4 437
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo	280	3 290
Nettomääräinen velvoite	-13	1 146
Josta Saksa	-	1 051
Esitetty taseessa seuraavasti:
BS Eläkevelvoitteet, netto	13	1 190
Etuuspohjainen omaisuuserä taseen muissa pitkäaikaisissa sijoituksissa	27	44

Diskonttauskorko

Alla olevassa taulukossa on esitetty diskonttauskorot, joita on käytetty etuuspohjaisten eläkevelvoitteiden nykyarvon laskemiseen:

%	31.12.2022	31.12.2021
Saksa	-	1,2
Iso-Britannia	-	2,0
Suomi	3,8	1,0

19. Investointi- ja muut sitoumukset

Investointi- ja muut sitoumukset ovat sopimukseen perustuvia tai sääntelystä johtuvia sitoumuksia, joita ei ole kirjattu taseeseen eikä esitetty liitetiedoissa ehdollisina velkoina.

Investointisitoumukset

mrd. euroa	31.12.2022	31.12.2021
Aineelliset käyttöomaisuus- ja aineettomat hyödykkeet	0,4	1,0

Muutos joulukuuhun 2021 verrattuna johtuu pääasiassa Uniperin konsolidoinnin päättymisestä 30.9.2022.

Muut sitoumukset

Teollisuuden Voima Oyj:n (TVO) rakentamaa Olkiluoto 3 -ydinvoimalaa on rahoitettu ulkoisilla lainoilla, osakeanneilla ja osakaslainoilla TVO:n osakkeenomistajien välisten osakassopimusten perusteella. Fortumin osakassaaminen liittyen Olkiluoto 3 -ydinvoimalan rakentamiseen oli 31.12.2022 232 miljoonaa euroa (vuoden 2021 lopussa: 232). Tämän lisäksi Fortum on sitoutunut antamaan projektille korkeintaan 100 miljoonaa euroa lisärahoitusta. TVO:n osakaslaina on luokiteltu osuudeksi yhteisyrityksissä. Katso lisätietoja liitetiedosta 16 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat.

Katso lisätietoja muista sitoumuksista vuoden 2021 tilinpäätöksen liitetiedossa 35 Investointi- ja muut sitoumukset.

20. Pantatut varat ja vastuut

Fortum on sekä omasta että osakkuus- ja yhteisyritysten puolesta antanut välittömiä ja välillisiä vakuuksia ja takauksia, joista Fortumille voi joissain tapauksissa koitua kuluja. Ruotsin ydinvoimayhtiöille on annettu kahdenlaisia takauksia. Rahoitusmäärä (Finansieringsbelopp) annetaan ydinjätehuoltorahaston tarkasteluhetken mukaisen kattamattoman osuuden kattamiseksi olettaen, että tuotanto ei jatku eikä rahastoon suoriteta lisämaksuja. Kattamaton määrä lasketaan viranomaisten toimesta ja se perustuu ennakoidun kulun sekä velvoitteen kattamiseksi tarkoitettujen varojen erotukseen laskentahetkellä. Lisämäärä (Kompletteringsbelopp) annetaan sellaisen alijäämän kattamiseksi, joka voi muodostua ennakoimattomien tapahtumien seurauksena.

Teollisuuden Voima Oyj:n puolesta Työ- ja elinkeinoministeriölle annettu takaus on 136 miljoonaa euroa (vuoden 2021 lopussa: 122). Takaus kattaa ydinjätehuoltomaksujen jaksotuksesta aiheutuvan lainmukaisen vastuun maksamattoman osuuden sekä ennakoimattomien kulujen riskin. Katso lisätietoja liitetiedosta 16 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat.

Fortum on pantannut Kemijoki Oy:n osakkeita vakuudeksi Valtion ydinjätehuoltorahaston takaisinlainauksesta koskien Loviisan ydinvoimalaitosta. Takaisinlainaus on yhteensä 689 miljoonaa euroa (2021: 876). Lisäksi Fortumilla on 126 miljoonaa euroa (2021: 81) kiinteistökiinnityksiä liittyen Pyhäjoen vesivoimalaitokseen, jotka ovat vakuutena Työ- ja elinkeinoministeriölle.

Vuonna 2021 Fortum allekirjoitti Uniperin kanssa 8 miljardin euron rahoitusjärjestelysopimuksen, joka koostuu osakaslainasta ja emoyhtiön takauksesta. Osakaslaina maksettiin takaisin 21.12.2022 kun Fortum sai päätökseen Uniper-omistuksensa myynnin Saksan valtiolle. Fortumin Uniperille myöntämästä 4,0 miljardin euron emoyhtiötakauksesta vapautui yhteensä 3,0 miljardia euroa vuoden 2022 loppuun mennessä. Loput noin 1,0 miljardia euroa vapautuvat viimeistään kesäkuun 2023 lopussa ja Saksan valtio on antanut summalle täysimääräisen vastatakauksen (indemnityn).

S&P asetti 14.3.2022 Fortumin ja Uniperin luottoluokituksen BBB pitkän aikavälin CreditWatch Negative -tarkkailuun. S&P päätti CreditWatch-tarkkailun ja vahvisti Fortumin luottoluokituksen tasolle BBB negatiivisin näkymin 16.5.2022. Uniperin pitkän aikavälin luottoluokitusta kuitenkin laskettiin tasolta BBB tasolle BBB- negatiivisin näkymin. S&P asetti 5.7.2022 Fortumin ja Uniperin luottoluokitukset jälleen CreditWatch Negative -tarkkailuun. S&P sai 29.7.2022 päätökseen Uniperin luottoluokituksen tarkastelun ja vahvisti luottoluokituksen pysyvän tasolla BBB- negatiivisin

näkymin. Luottoluokittaja teki päätöksensä sen jälkeen, kun Fortum ja Uniper olivat ilmoittaneet sopineensa Saksan hallituksen kanssa vakautuspaketista Uniperille. S&P vahvisti 3.8.2022 Fortumin pitkän aikavälin luottoluokituksen pysyvän tasolla BBB negatiivisin näkymin. Fortum ilmoitti syyskuussa myyvänsä Uniperin kokonaan Saksan valtiolle. Sen jälkeen luottoluokituslaitokset ovat kommentoineet pitävänsä Uniperin myyntiä Fortumin kannalta luottopositiivisena, koska se parantaa yhtiön taloudellista asemaa ja riskiprofiilia. Luottoluokituslaitokset kuitenkin totesivat, että oli ennenaikaista määrittää Uniperin myynnin koko vaikutusta Fortumin luokitukseen. Luottoluokituslaitosten odotetaan päivittävän Fortumin luokituksensa nyt, kun Uniperin myynti on saatu päätökseen ja Fortum on myös julkaissut uuden strategiansa. Luottoluokitusten laskeminen etenkin investment grade -tason alle voisi aktivoida vastapuolten oikeudet vaatia lisää käteisvakuuksia tai muita kuin käteisvakuuksia. Katso myös Pääomariskien hallinta -osio.

Katso lisätietoja vuoden 2021 tilinpäätöksen liitetiedossa 36 Pantatut varat ja vastuut.

21. Oikeudenkäynnit ja viranomaismenettelyt

Monia rutiininomaisia oikeudellisia toimia, välimiesmenettelyitä, vero- ja viranomaistutkimuksia on meneillään konserniyhtiöitä vastaan. Lisää oikeudenkäyntejä ja vaateita saatetaan laittaa vireille tulevaisuudessa.

Verovaateet Belgiassa

Antwerpenin ensimmäisen asteen tuomioistuin antoi 29.6.2022 myönteisen päätöksen koskien Fortumin tuloverotusta Belgiassa vuosina 2009–2012. Päätös koski belgialaisen rahoitusyhtiö Fortum EIF NV:n saman konsernin ruotsalaisyhtiölle myöntämiä lainoja, joilla rahoitettiin Venäjällä vuonna 2008 tehty yritysosto. Yhtiö toimii nykyisin nimellä PAO Fortum. Veroviranomaisen mukaan Fortum EIF ei olisi saanut hyötyä Belgian lakien sallimasta oman pääoman laskennallisesta korkovähennyksestä.

Päätöksen mukaisesti Fortumille on maksettu vuoden 2022 kolmannella vuosineljänneksellä 78 miljoonan euron veronpalautus. Nämä verot oli kirjattu aiemmin verosaatavaksi. Vuoden 2022 viimeisellä neljänneksellä Belgian veroviranomainen maksoi Fortumille palautuskorkoa 27 miljoonaa euroa. Palautuskorko oli kirjattu tuloksi vuoden 2022 kolmannella vuosineljänneksellä.

Fortumin vuoden 2008 tuloverotusta koskien, Gentin valitustuomioistuin Belgiassa antoi 16.6.2020 Fortumille myönteisen päätöksen. Syyskuussa 2020 Belgian veroviranomainen valitti päätöksestä korkeimpaan oikeuteen. Vaadittujen jälkiverojen määrä on vuoden 2008 osalta 36 miljoonaa euroa ja ne on kirjattu tuloverosaatavaksi.

22. Lähipiiritapahtumat

Lähipiiriin kuuluvat osapuolet on esitetty Fortumin vuoden 2021 konsernitilinpäätöksessä. Uniper on luokiteltu vuoden 2022 kolmannella neljänneksellä lopetetuiksi toiminnoiksi. Vuoden 2022 kahden ensimmäisen neljänneksen ja vuoden 2021 vertailutiedot on oikaistu. Tämä tarkoittaa, että Uniper SE:n liiketoimet lähipiirin kanssa eivät ole mukana alla olevassa taulukossa. Fortum ja Uniper eivät ole enää lähipiiriyhtiöitä. Katso myös liitetieto 1 Merkittävät laadintaperiaatteet ja liitetieto 6 Yrityshankinnat ja -myynnit, myytävänä olevat omaisuuserät ja lopetetut toiminnot.

Liiketoimet osakkuus- ja yhteisyritysten sekä muun lähipiirin kanssa

		IV/2021		2021
milj. euroa	IV/2022	oikaistu	2022	oikaistu
Myynnit	33	-	74	20
Ostot	110	25	438	379
Muut tuotot	2	1	4	20
Korkotuotot lainasaamisista	3	3	12	13

Avoimet saldot osakkuus- ja yhteisyritysten sekä muun lähipiirin kanssa

milj. euroa	31.12.2022	31.12.2021
Pitkäaikaiset korolliset lainasaamiset	593	1 138
Myynti- ja muut saamiset	87	110
Pitkäaikaiset lainat	229	228
Lyhytaikaiset lainat	-	131
Osto- ja muut velat	53	114

Muu lähipiiri koostuu yhtiöistä, joita ei epäolennaisuuden vuoksi ole yhdistelty Fortum-konserniin. Katso lisätietoja vuoden 2021 tilinpäätöksen liitetiedossa 1 Merkittävät laadintaperiaatteet. Muutokset avoimissa saldoissa osakkuusja yhteisyritysten sekä muun lähipiirin kanssa verrattuna joulukuuhun 2021 johtuvat pääasiassa Uniperin konsolidoinnin päättymisestä 30.9.2022.

Muut liiketoimet lähipiirin kanssa

Suomen valtion omistusosuus Fortumin osakkeista vuoden 2021 lopussa oli 50,76 %. Fortum ilmoitti 6.9.2022 sopineensa Suomen valtion kanssa 2,35 miljardin euron siltarahoituksesta. Fortum ilmoitti 26.9.2022 nostavansa ensimmäisen 350 miljoonan euron erän. Siltarahoituslaina on sidottu kuuden kuukauden Euriboriin. Lainalle maksettava marginaali on 10 % kuudelta ensimmäiseltä kuukaudelta ja 12 % kuudelta seuraavalta kuukaudelta. Ensimmäisen erän noston ehtona on, että Suomen valtion kokonaan omistamalla sijoitusyhtiöllä, Solidium Oy:llä, oli oikeus merkitä maksutta 8 970 000 Fortumin uutta osaketta suunnatussa osakeannissa. Ylimääräinen yhtiökokous päätti osakeannista Suomen valtion sijoitusyhtiö Solidium Oy:lle 23.11.2022 ja uudet osakkeet on rekisteröity kaupparekisteriin 25.11.2022. Uudet osakkeet tuottavat osakkeenomistajan oikeudet mukaan lukien oikeuden osinkoon niiden rekisteröintipäivästä lukien. Näin ollen Suomen valtion määräysvallassa olevan omistuksen osuus on noussut 51,26 %:iin.

Fortum ilmoitti 18.1.2022, että 1,3 GW:n tuulivoimahankkeet siirretään uudelle yhteisyritykselle. Nämä tuulivoimahankkeet ovat kuitenkin osa niitä resursseja ja toimintoja, jotka ovat mukana käynnissä olevassa myyntiprosessissa, koska Fortum on päättänyt poistua hallitusti Venäjältä Ukrainan sodan vuoksi. Fortumin omistusosuus 1,3 GW:n tuulivoimahankkeista on esitetty muissa pitkäaikaisissa sijoituksissa ja korollisessa vieraassa pääomassa.

Kesäkuussa 2021 Fortumin ja Rusnanon tuulivoimasijoitusrahasto myi Kalmykian 200 megawatin tuulipuistot Fortumin ja Russian Direct Investment Fundin (RDIF-rahaston) yhteisyritykselle. Fortum kirjasi siirtoon liittyen 11 miljoonan euron tuoton osuuksiin osakkuus- ja yhteisyrityksien tuloksesta.

Fortum ilmoitti 2.3.2021, että yhtiö oli päättänyt rakentaa Venäjän suurimman aurinkovoimalan RDIF-rahaston kanssa perustetun yhteisyrityksen kautta. Voimala perustuu Fortumin CSA-huutokaupoissa vuosina 2018 ja 2019 voittamiin kapasiteetteihin. Maaliskuussa 2021 Fortum myi CSA-tuetun aurinkovoimahankkeen RDIF-rahaston kanssa perustetulle yhteisyritykselle.

23. Katsauskauden jälkeiset tapahtumat

Valtioneuvosto myönsi 16.2.2023 uuden käyttöluvan Fortumin Loviisan ydinvoimalaitoksen molemmille yksiköille vuoden 2050 loppuun saakka. Uuden käyttölupajakson aikana voimalaitoksen odotetaan tuottavan jopa 170 terawattituntia päästötöntä sähköä. Toiminnan jatkamiseen ja käyttöiän pidentämiseen liittyvät investoinnit vuoteen 2050 mennessä nousevat arviolta miljardiin euroon. Viimeisten viiden vuoden aikana Fortum on jo investoinut noin 300 miljoonaa euroa Loviisan voimalaitoksen kunnostamiseen. Loviisan voimalaitos on Suomen ensimmäinen ydinvoimalaitos. Siinä on kaksi yksikköä, joista ensimmäinen aloitti toimintansa helmikuussa 1977 ja toinen marraskuussa 1980.

Fortumin hallitus päätti yhtiön uudesta strategiasta maaliskuun 2023 alussa. Fortumin strategian painopisteitä ovat luotettavan puhtaan energian toimittaminen ja teollisuuden hiilidioksidipäästöjen vähentäminen Pohjoismaissa. Uusi strategia sisältää uudet taloudelliset ja kestävän kehityksen tavoitteet:

• Fortum on päivittänyt taloudelliset tavoitteensa varmistaakseen vähintään BBB-luottoluokituksen ja tulevaisuuden kasvuun vaadittavan taloudellisen joustavuuden. Uusi pitkän aikavälin vertailukelpoinen rahoitusnettovelan ja käyttökatteen suhde on 2,0–2,5.
• Vuosina 2023–2025 Fortum tavoittelee hallittua kasvua puhtaassa energiassa. Investoinnit tällä ajanjaksolla ovat enintään noin 1,5 miljardin euroa. Uusien investointien vähimmäistuottovaatimus on pääomakustannusten projektikohtainen painotettu keskiarvo (WACC) + 150–400 korkopistettä. Investointipäätökset arvioidaan myös suhteessa yhtiön ilmasto- ja biodiversiteettitavoitteisiin.
• Päivitetyn osinkopolitiikan mukaan osingonjakosuhde on 60–90 % vertailukelpoisesta osakekohtaisesta tuloksesta. Fortumin hallitus ehdottaa 0,91 euron osinkoa/osake vuodelta 2022, mikä vastaa 75 % jatkuvien toimintojen vertailukelpoisesta osakekohtaisesta tuloksesta 1,21 euroa (ilman Venäjän liiketoimintoja).
• Fortum on aikaistanut hiilineutraaliustavoitettaan (Scope 1, 2 ja 3) useilla vuosilla vuoteen 2030 ja luopuu kaikesta hiileen perustuvasta energiatuotannosta sekä siihen liittyvistä toiminnoista jo vuoden 2027 loppuun mennessä. Saavuttaakseen nämä tavoitteet, Fortum sitoutuu asettamaan tieteeseen perustuvat päästövähennystavoitteet (SBTi 1,5 celsiusastetta). Tämä sitoumus edellyttää ensin irtautumista Venäjän liiketoiminnoista. Edistymisen mittaamiseksi on asetettu myös välitavoitteet ominaispäästöille: kokonaisenergiantuotannolle alle 20 g CO2/kWh ja sähköntuotannolle alle 10 g CO2/kWh vuoteen 2028 mennessä.
• Fortum sitoutuu nyt myös kunnianhimoiseen tavoitteeseen biodiversiteettiin eli luonnon monimuotoisuuteen liittyen. Fortumin tavoitteena on, että nykyiset ja uudet toiminnot (Scope 1 ja 2) eivät enää vähennä luonnon monimuotoisuutta eli eivät synnytä ns. nettohävikkiä (lukuun ottamatta vesistövaikutuksia) vuodesta 2030 eteenpäin. Lisäksi yhtiö vähentää haitallisia vaikutuksia maanpäälliseen luonnon monimuotoisuuteen tuotantoketjun alkupäässä (Scope 3) 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä (lähtötaso 2021). Fortum jatkaa paikallisia toimia erityisesti vesivoiman tuotannossa ja on sitoutunut kehittämään tieteeseen perustuvaa menetelmää yhtiön vesistövaikutusten arvioimiseksi vuoden 2023 aikana.
• Fortum on jo aloittanut toimenpiteet uusien tavoitteiden saavuttamiseksi esimerkiksi pidentämällä Loviisan voimalaitoksen käyttöikää, kasvattamalla vesivoiman tuotantoa ja korvaamalla fossiilisia polttoaineita kaukolämmöntuotannossa.

Maaliskuun 2023 alussa Fortumin hallitus hyväksyi taloudellisen segmenttiraportoinnin uudistamisen vastaamaan uutta liiketoimintarakennetta ja yhtiön strategiaa. Vuoden 2023 alusta alkaen Fortum raportoi taloudellisesta tuloksestaan seuraavilla raportointisegmenteillä:

• Generation-segmentissä ovat Hydro Generation-, Nuclear Generation-, Corporate Customers and Marketssekä Renewables and Decarbonisation -liiketoimintayksiköt.
• Consumer Solutions -segmentti sisältää Consumer Solutions -liiketoiminnot.
• Muut toiminnot -segmentissä ovat Circular Solutions -liiketoimintayksikkö, Innovation and Venturing toiminnot, tukitoiminnot ja konsernijohto.

Fortum jatkaa Venäjän liiketoimintansa konsolidointia ja raportointia erillisenä segmenttinä. Fortum arvioi kuitenkin konsolidoinnin perusteita tulevina vuosineljänneksinä. Fortum on sitoutunut poistumaan Venäjän markkinoilta, ja liiketoimintojen myyntiprosessi on käynnissä.

Fortum julkaisee segmenttien oikaistut taloudelliset tiedot vuodelta 2022 neljännesvuosittain ennen vuoden 2023 ensimmäisen neljänneksen tulosten julkaisemista 11.5.2023.

24. Tunnuslukujen laskentakaavat ja täsmäytykset

Vaihtoehtoiset tunnusluvut

Liiketoimintojen tulos	Määritelmä	Tunnusluvun käyttämisen syy	Täsmäytys
Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA)	Liikevoitto + poistot - vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) edustaa koko konsernin ja segmenttien tuottamaa kassavirtaa. Käytetään osatekijänä pääomarakenteen tavoitteen tunnusluvussa Rahoitusnettovelka/vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA).	Tunnusluvut rahavirtalaskelman jälkeen.
Vertailukelpoinen liikevoitto	Liikevoitto - vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	Vertailukelpoista liikevoittoa käytetään taloudellisessa tavoiteasetannassa ja ennustamisessa, tuloskehityksen seurannassa sekä resurssien allokoinnissa osana konsernin liiketoiminnan johtamisprosessia.	Tuloslaskelma
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	Arvonalentumiset ja peruutukset + myyntivoitot ja muut samankaltaiset erät + tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutokset + muut	Osatekijää käytetään vertailukelpoisen liikevoiton ja vertailukelpoisen käyttökatteen (EBITDA) laskelmissa.	Tuloslaskelma
Arvonalentumiset ja peruutukset	Arvonalentumiset ja niihin liittyvät varaukset (pääasiassa käytöstäpoistoon liittyvät), sekä aiemmin kirjattujen arvonalentumisten peruutukset. Arvonalentumiset on oikaistu poistoista ja peruutukset muista tuotoista.	Osatekijää käytetään vertailukelpoisen liikevoiton ja vertailukelpoisen käyttökatteen (EBITDA) laskelmissa.	Tuloslaskelma
Myyntivoitot ja muut samankaltaiset erät	Myyntivoitot ja hankintojen transaktiokulut, jotka on oikaistu liiketoiminnan muista tuotoista ja liiketoiminnan muista kuluista. Voitot raportoidaan vertailukelpoisessa liikevoitossa silloin, kun tämä esitystapa kuvastaa alla olevaa liiketoimintamallia.	Osatekijää käytetään vertailukelpoisen liikevoiton ja vertailukelpoisen käyttökatteen (EBITDA) laskelmissa.	Tuloslaskelma
Tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutokset	Tulevaisuuden kassavirtoja suojaavat johdannaisinstrumentit, joihin ei voida soveltaa suojauslaskentaa tai oman käytön poikkeusta IFRS 9:n mukaisesti ja joiden käyvän arvon muutos on oikaistu liiketoiminnan muista tuotoista tai kuluista liikevaihtoon ja materiaaleihin ja palveluihin, kun lasketaan Fortumin vaihtoehtoisia tunnuslukuja.	Osatekijää käytetään vertailukelpoisen liikevoiton ja vertailukelpoisen käyttökatteen (EBITDA) laskelmissa.	Tuloslaskelma
Muut	Uudelleenjärjestely- ja kulujenhallintakulut, sekä muut sekalaiset ei-operatiiviset erät, jotka on oikaistu pääasiassa materiaaleista ja palveluista tai muista kuluista.	Osatekijää käytetään vertailukelpoisen liikevoiton ja vertailukelpoisen käyttökatteen (EBITDA) laskelmissa.	Tuloslaskelma

Liiketoimintojen tulos	Määritelmä	Tunnusluvun käyttämisen syy Täsmäytys
Vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta +/- merkittävät oikaisut osuuteen osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta.	Osatekijää käytetään vertailukelpoisen kauden voiton ja vertailukelpoisen sidotun pääoman tuoton laskelmissa	Liitetieto 4 Vertailukelpoinen liikevoitto ja vertailukelpoinen kauden voitto
Vertailukelpoiset rahoituskulut – netto	Rahoituskulut – netto +/- ydinjätehuoltorahaston tuotto, ydinjäterahastoon liittyvä oikaisu ja ydinvoimaan liittyvien varausten diskonttauksen purkaminen +/- rahoituserien käypien arvojen muutokset +/- rahoituserien arvonalentumiset ja aiemmin kirjattujen arvonalentumisten peruutukset sekä muut kertaluonteiset oikaisut.	Osatekijää käytetään vertailukelpoisen kauden voiton laskelmassa	Liitetieto 4 Vertailukelpoinen liikevoitto ja vertailukelpoinen kauden voitto
Vertailukelpoinen voitto ennen tuloveroja	Vertailukelpoinen liikevoitto +/- vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta +/- vertailukelpoiset rahoituskulut – netto.	Välisumma vertailukelpoisen kauden voiton laskelmassa	Liitetieto 4 Vertailukelpoinen liikevoitto ja vertailukelpoinen kauden voitto
Vertailukelpoiset tuloverot	Tuloverot +/- vertailukelpoisuuteen vaikuttavien erien, rahoituskuluihin – netto liittyvät oikaisut, verokannan muutosten ja muiden kertaluonteisten oikaisujen verovaikutukset.	Osatekijää käytetään vertailukelpoisen kauden voiton laskelmassa	Liitetieto 4 Vertailukelpoinen liikevoitto ja vertailukelpoinen kauden voitto
Vertailukelpoinen kauden voitto	Vertailukelpoinen liikevoitto +/- vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta +/- vertailukelpoiset rahoituskulut – netto +/- vertailukelpoiset tuloverot +/- vertailukelpoinen määräysvallattomat omistajat.	Vertailukelpoista kauden voittoa käytetään vaihtoehtoisena taloudellisen suorituskyvyn mittarina, jonka avulla voidaan paremmin vertailla nettokannattavuutta eri kausien välillä.	Liitetieto 4 Vertailukelpoinen liikevoitto ja vertailukelpoinen kauden voitto
Vertailukelpoinen tulos/osake	Vertailukelpoinen kauden voitto Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä tilikauden aikana	Vertailukelpoista tulosta/osake käytetään vaihtoehtoisena taloudellisen suorituskyvyn mittarina, jonka avulla voidaan paremmin vertailla nettokannattavuutta eri kausien välillä.	Liitetieto 4 Vertailukelpoinen liikevoitto ja vertailukelpoinen kauden voitto
		Vertailukelpoista sidotun pääoman tuottoa käytetään taloudellisessa tavoiteasetannassa ja ennustamisessa, tuloskehityksen seurannassa
Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto, %	Vertailukelpoinen liikevoitto + vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta x 100 Vertailukelpoinen sidottu pääoma keskimäärin	sekä resurssien allokoinnissa osana konsernin liiketoiminnan johtamisprosessia.	Liitetieto 3 Tiedot segmenteittäin
Oikaisu liittyen osuuteen osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	Merkittävien vertailukelpoisuuteen vaikuttavien erien oikaisu	Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta sisältyy voittokomponenttiin vertailukelpoisen sidotun pääoman tuoton laskelmassa ja oikaisut tehdään perustuen vastaaviin komponentteihin kuin vertailukelpoisuuteen vaikuttavissa erissä.	Liitetieto 3 Tiedot segmenteittäin
Vertailukelpoinen sidottu pääoma	Korottomat varat - korottomat velat - varaukset (korottomat varat ja velat eivät sisällä rahoitukseen, veroihin ja laskennallisiin veroihin liittyviä eriä sekä varoja ja velkoja, jotka syntyvät tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaissopimusten käypään arvoon arvostamisesta).	Vertailukelpoinen sidottu pääoma on osatekijä vertailukelpoisen sidotun pääoman tuoton laskelmassa, jossa mitataan suoraan liiketoimintoihin sijoitetun pääoman tuottoa.	Liitetieto 3 Tiedot segmenteittäin

Pääomarakenne	Määritelmä	Tunnusluvun käyttämisen syy	Täsmäytys
Rahoitusnettovelka / vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA)	Rahoitusnettovelka Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA)	Rahoitusnettovelan ja vertailukelpoisen käyttökatteen (EBITDA) suhde on Fortumin pääomarakennetta mittaava pitkän aikavälin taloudellinen tavoite.	Tunnuslukujen laskentakaavat rahavirtalaskelman jälkeen
Rahoitusnettovelka	Korollinen vieras pääoma - Likvidit varat - Korollisiin saamisiin sisältyvät arvopaperit +/- Nettovakuusvelka/-saaminen	Fortum käyttää rahoitusnettovelkaa konsernin velkaisuuden seurannassa, ja se on komponentti pääomarakennetta mittaavassa rahoitusnettovelan ja vertailukelpoisen käyttökatteen (EBITDA) suhteen tavoitteessa.	Liitetieto 15 Korollinen nettovelka
Oikaistu nettovelka	Rahoitusnettovelka + alirahastoidut eläkevastuut ja käytöstäpoistamisvaraukset vähennettynä osuuksilla ydinjätehuoltorahastojen varoista.	Fortum käyttää oikaistua nettovelkaa konsernin velkaisuuden seurannassa.	Liitetieto 15 Korollinen nettovelka

Vaihtoehtoiset tunnusluvut ilman Venäjää

Liiketoimintojen tulos	Määritelmä	Tunnusluvun käyttämisen syy	Täsmäytys
Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) ilman Venäjää	Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen käyttökate - vertailukelpoinen käyttökate, Venäjä	Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) ilman Venäjää edustaa koko konsernin tuottamaa kassavirtaa ilman Venäjää. Käytetään osatekijänä pääomarakenteen tavoitteen tunnusluvussa Rahoitusnettovelka/vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) ilman Venäjää.	Liitetieto 24 Tunnuslukujen laskentakaavat ja täsmäytykset
Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen liikevoitto ilman Venäjää	Vertailukelpoinen liikevoitto - vertailukelpoinen liikevoitto, Venäjä	Jatkuvien toimintojen vertailukelpoista liikevoittoa ilman Venäjää käytetään vaihtoehtoisena taloudellisen suorituskyvyn mittarina, jonka avulla voidaan paremmin vertailla Fortumin strategisten liiketoimintojen tuloksia.	Liitetieto 4 Vertailukelpoinen liikevoitto ja vertailukelpoinen kauden voitto
Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen kauden voitto ilman Venäjää	Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen kauden voitto - vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta, Venäjä - vertailukelpoiset rahoituskulut - netto, Venäjä - vertailukelpoiset tuloverot, Venäjä - vertailukelpoinen määräysvallattomat omistajat, Venäjä.	Jatkuvien toimintojen vertailukelpoista kauden voittoa ilman Venäjää käytetään vaihtoehtoisena taloudellisen suorituskyvyn mittarina, jonka avulla voidaan paremmin vertailla Fortumin strategisten liiketoimintojen tuloksia.	Liitetieto 4 Vertailukelpoinen liikevoitto ja vertailukelpoinen kauden voitto
Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen tulos/osake ilman Venäjää, euroa	Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen kauden voitto ilman Venäjää Osakkeiden lukumäärä keskimäärin tilikauden aikana	Jatkuvien toimintojen vertailukelpoista tulosta/osake ilman Venäjää käytetään vaihtoehtoisena taloudellisen suorituskyvyn mittarina, jonka avulla voidaan paremmin vertailla Fortumin strategisten liiketoimintojen tuloksia.	Liitetieto 4 Vertailukelpoinen liikevoitto ja vertailukelpoinen kauden voitto

Pääomarakenne	Määritelmä	Tunnusluvun käyttämisen syy	Täsmäytys
Rahoitusnettovelka / vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) ilman Venäjää	Rahoitusnettovelka ilman Venäjää Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) ilman Venäjää	Rahoitusnettovelka / vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) ilman Venäjää käytetään vaihtoehtoisena taloudellisen suorituskyvyn mittarina, jonka avulla voidaan paremmin vertailla Fortumin strategisten liiketoimintojen pääomarakennetta.	Tunnuslukujen laskentakaavat rahavirtalaskelman jälkeen
Rahoitusnettovelka ilman Venäjää	Rahoitusnettovelka - korollinen vieras pääoma, Venäjä + likvidit varat, Venäjä	Rahoitusnettovelka ilman Venäjää käytetään vaihtoehtoisena taloudellisena tunnuslukuna, jonka avulla voidaan paremmin vertailla konsernin velkaisuutta, ja se on komponentti pääomarakennetta mittaavassa rahoitusnettovelan ja vertailukelpoisen käyttökatteen (EBITDA) ilman Venäjää -laskennassa.	Tunnuslukujen laskentakaavat rahavirtalaskelman jälkeen

Muut tunnusluvut

Osakeperusteiset tunnusluvut

Tulos/osake (EPS)	Kauden voitto - määräysvallattomat omistajat
	Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä tilikauden aikana
Oma pääoma/osake	Oma pääoma Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa
Muut tunnusluvut
Investoinnit käyttöomaisuuteen	Aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin tehdyt investoinnit mukaan lukien kunnossapito-, tuottavuus- ja kasvuinvestoinnit sekä lainsäädännön edellyttämät investoinnit. Investointeihin kuuluvat myös investointien rakennusaikana taseeseen aktivoidut korkokulut. Kunnossapitoinvestoinnit pidentävät olemassa olevan omaisuuserän vaikutusaikaa, ylläpitävät käytettävyyttä sekä/tai ylläpitävät luotettavuutta. Tuottavuusinvestoinnit parantavat olemassa olevan hyödykkeen tuottavuutta. Kasvuinvestointien tarkoitus on rakentaa uutta kapasiteettia ja/tai lisätä olemassa olevien liiketoimintojen asiakaskantaa. Lainsäädännön edellyttämät investoinnit tehdään tiettyinä ajankohtina lakien vaatimusten mukaan.
Bruttoinvestoinnit osakkeisiin	Investoinnit tytäryhtiöosakkeisiin, osakkuus- ja yhteisyritysosakkeisiin ja muihin sijoituksiin. Tytäryhtiöosakeinvestoinneista on vähennetty hankitun yhtiön kassa ja lisätty hankittavan yhtiön korolliset lainat ja muut rahoitusnettovelkaan sisältyvät erät.

Verotuksen tunnusluvut

Efektiivinen tuloverokanta,
%	Tuloverot	x 100
	Voitto ennen veroja
Vertailukelpoinen efektiivinen tuloverokanta,
%	Vertailukelpoiset tuloverot	x 100
	Vertailukelpoinen voitto ennen veroja, pois lukien vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta

Vaihtoehtoisten tunnuslukujen täsmäytykset

Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA)

			IV/2021		2021
milj. euroa	Liite	IV/2022	oikaistu	2022	oikaistu
IS Liikevoitto		-653	547	1 277	4 325
+ IS Poistot		151	154	566	587
Käyttökate (EBITDA)		-502	701	1 842	4 913
- IS Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	4	1 397	-28	593	-2 897
Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA)		895	673	2 436	2 016

Vertailukelpoinen liikevoitto

			IV/2021		2021
milj. euroa	Liite	IV/2022	oikaistu	2022	oikaistu
IS Liikevoitto		-653	547	1 277	4 325
- IS Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	4	1 397	-28	593	-2 897
IS Vertailukelpoinen liikevoitto	4	744	519	1 871	1 429

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät

			IV/2021		2021
milj. euroa	Liite	IV/2022	oikaistu	2022	oikaistu
Arvonalentumiset ja peruutukset		-550	-5	-905	-35
Myyntivoitot ja muut samankaltaiset erät	6	5	-1	785	2 673
Tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutokset		-808	40	-393	264
Muut		-45	-6	-80	-6
IS Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	4	-1 397	28	-593	2 897

Vertailukelpoinen kauden voitto

			IV/2021		2021
milj. euroa	Liite	IV/2022	oikaistu	2022	oikaistu
IS Kauden voitto		-611	428	1 011	4 008
- IS Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	4	1 397	-28	593	-2 897
- Oikaisut osuuteen osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	12	243	-26	618	-65
- Rahoituskuluihin - netto liittyvät oikaisut	7	201	-5	348	34
- Tuloveroihin liittyvät oikaisut		-1 018	5	-1 010	34
IS Määräysvallattomat omistajat		4	-11	0	-23
Määräysvallattomiin omistajiin liittyvät oikaisut		1	-2	-11	-1
Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen kauden voitto	4	216	361	1 550	1 091
Lopetettujen toimintojen vertailukelpoinen kauden voitto		-	332	-2 538	687
Vertailukelpoinen kauden voitto, Fortum yhteensä		216	693	-988	1 778

Vertailukelpoinen tulos/osake

				IV/2021
Liite		IV/2022	oikaistu	2022	2021 oikaistu
Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen kauden voitto, milj. euroa	4	216	361	1 550	1 091
Osakkeiden lukumäärä keskimäärin, 1 000 osaketta		892 811	888 294	889 204	888 294
Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen tulos/osake, euroa		0,24	0,41	1,74	1,23
Lopetettujen toimintojen vertailukelpoinen kauden voitto, milj. euroa	4	-	332	-2 538	687
Osakkeiden lukumäärä keskimäärin, 1 000 osaketta		-	888 294	889 204	888 294
Lopetettujen toimintojen vertailukelpoinen tulos/osake, euroa		-	0,37	-2,86	0,77
Vertailukelpoinen kauden voitto, Fortum yhteensä, milj. euroa	4	216	693	-988	1 778
Osakkeiden lukumäärä keskimäärin, 1 000 osaketta		892 811	888 294	889 204	888 294
Vertailukelpoinen tulos/osake, Fortum yhteensä, euroa		0,24	0,78	-1,11	2,00

Rahoitusnettovelka ja oikaistu nettovelka

milj. euroa Liite	31.12.2022	31.12.2021
+ Korollinen vieras pääoma	7 785	17 220
- BS Likvidit varat	3 919	7 592
- Pitkäaikaiset arvopaperisijoitukset	-	111
- Vakuusjärjestelysopimusarvopaperit	527	549
- Korollisiin saamisiin sisältyvät arvopaperit	527	660
- BS Vakuussaaminen	2 607	9 163
+ BS Vakuusvelka	352	985
+/- Nettovakuusvelka/-saaminen	-2 255	-8 179
Rahoitusnettovelka 15	1 084	789
+ BS Eläkevelvoitteet	13	1 190
+ Muut käytöstäpoistamisvaraukset	19	872
- BS Osuus Suomen ja Ruotsin ydinjätehuoltorahastoista	966	3 515
+ BS Ydinvoimaan liittyvät varaukset	966	3 891
+ Ydinvoimaan liittyvät varaukset vähennettynä varoilla ydinjätehuoltorahastoissa	0	375
+ Varaukset yhteensä vähennettynä varoilla ydinjätehuoltorahastoissa	33	2 438
Oikaistu nettovelka	1 117	3 227

Katso liitetieto 15 Korollinen nettovelka.

Rahoitusnettovelka/vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA)

		Fortum	Jatkuvat
		yhteensä 1)	toiminnot
milj. euroa	Liite	2021	2022
+ Korollinen vieras pääoma		17 220	7 785
- BS Likvidit varat		7 592	3 919
- Pitkäaikaiset arvopaperisijoitukset		111	-
- Vakuusjärjestelysopimusarvopaperit		549	527
- Korollisiin saamisiin sisältyvät arvopaperit		660	527
- BS Vakuussaaminen		9 163	2 607
+ BS Vakuusvelka		985	352
+/- Nettovakuusvelka/-saaminen		-8 179	-2 255
Rahoitusnettovelka	15	789	1 084
IS Liikevoitto		-588	1 277
+ IS Poistot		1 281	566
Käyttökate		693	1 842
- IS Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät		3 124	593
Vertailukelpoinen käyttökate		3 817	2 436
Rahoitusnettovelka/vertailukelpoinen käyttökate		0,2	0,4

1) Vuoden 2021 luvut perustuvat jatkuviin ja lopetettuihin toimintoihin (yhteensä).

Täsmäytys vaihtoehtoisista tunnusluvuista ilman Venäjää

Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen käyttökate ilman Venäjää

			IV/2021		2021
milj. euroa	Liite	IV/2022	oikaistu	2022	oikaistu
Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen käyttökate	3	895	673	2 436	2 016
- Vertailukelpoinen käyttökate, Venäjä	3	120	118	411	404
Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen käyttökate ilman Venäjää	3	774	555	2 025	1 612

Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen liikevoitto ilman Venäjää

			IV/2021		2021
milj. euroa	Liite	IV/2022	oikaistu	2022	oikaistu
IS Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen liikevoitto		744	519	1 871	1 429
- Vertailukelpoinen liikevoitto, Venäjä	3	75	80	260	261
Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen liikevoitto ilman Venäjää	3	669	440	1 611	1 167

Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen kauden voitto ilman Venäjää

			IV/2021		2021
milj. euroa	Liite	IV/2022	oikaistu	2022	oikaistu
Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen kauden voitto	4	216	361	1 550	1 091
- Vertailukelpoinen liikevoitto, Venäjä		75	80	260	261
- Vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta, Venäjä	3	16	5	30	62
- Vertailukelpoiset rahoituskulut - netto, Venäjä		-301	-7	324	-25
- Vertailukelpoiset tuloverot, Venäjä		57	-19	-138	-55
- Vertailukelpoinen määräysvallattomat omistajat, Venäjä		-1	-1	-2	-4
Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen kauden voitto ilman Venäjää		370	302	1 076	851

Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen tulos/osake ilman Venäjää

			IV/2021		2021
milj. euroa	Liite	IV/2022	oikaistu	2022	oikaistu
Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen kauden voitto ilman Venäjää		370	302	1 076	851
Osakkeiden lukumäärä keskimäärin, 1 000 osaketta		892 811	888 294	889 204	888 294
Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen tulos/osake ilman Venäjää, euroa		0,42	0,34	1,21	0,96

Rahoitusnettovelka/ vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) ilman Venäjää

	Jatkuvat
	toiminnot
milj. euroa	2022
Rahoitusnettovelka	1 084
- Korollinen vieras pääoma, Venäjä	204
+ Likvidit varat, Venäjä	247
Rahoitusnettovelka ilman Venäjää	1 127
Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen käyttökate ilman Venäjää	2 025
Rahoitusnettovelka/vertailukelpoinen käyttökate ilman Venäjää	0,6

Korollinen vieras pääoma ilman Venäjää

milj. euroa	2022
Korollinen vieras pääoma	7 785
- Korollinen vieras pääoma, Venäjä	204
Korollinen vieras pääoma ilman Venäjää	7 581

Likvidit varat ilman Venäjää

milj. euroa	2022
Likvidit varat	3 919
- Likvidit varat, Venäjä	247
Likvidit varat ilman Venäjää	3 672

Markkinatilanne ja saavutetut sähkön tukkumyyntihinnat

Sähkön kulutus

TWh	IV/2022	IV/2021	2022	2021
Pohjoismaat	103	109	385	402
Keskimääräiset hinnat

	IV/2022	IV/2021	2022	2021
Sähkön spot-hinta Nord Pool -sähköpörssissä, euroa/MWh	135,6	96,2	135,9	62,3
Sähkön spot-hinta Suomessa, euroa/MWh	184,8	115,0	154,0	72,3
Sähkön spot-hinta Ruotsissa, SE3, Tukholma euroa/MWh	146,7	107,8	129,2	66,0
Sähkön spot-hinta Ruotsissa, SE2, Sundsvall euroa/MWh	115,7	44,5	61,9	42,6
Sähkön spot-hinta Saksassa, euroa/MWh	192,8	178,9	235,4	96,8
CO2, (ETS EUA seuraava Dec tuote), euroa/tonni CO2	78	69	81	54
Hiili (ICE Rotterdam front month), USD/tonni	234	159	279	117
Öljy (Brent front month), USD/bbl	89	80	99	71
Kaasu (TTF front month), euroa/MWh	124	97	133	47

Vesivarastot

TWh	31.12.2022	31.12.2021
Pohjoismaiset vesivarastot	79	73
Pohjoismaiset vesivarastot, pitkän ajan keskiarvo	84	84

Vienti / tuonti

TWh (+ = tuonti, - = vienti Pohjoismaista)	IV/2022	IV/2021	2022	2021
Vienti / tuonti Pohjoismaiden ja Manner-Euroopan + Baltian välillä	-8	-11	-35	-29
Vienti / tuonti Pohjoismaiden ja Venäjän välillä	0	3	4	9
Vienti / tuonti Pohjoismaat, Yhteensä	-8	-8	-31	-20
Saavutetut sähkön myyntihinnat	IV/2022	IV/2021	2022	2021
Generation-segmentin saavutettu sähkönhinta Pohjoismaissa, EUR/MWh	80,5	51,9	59,9	42,8

Fortumin tuotanto- ja myyntivolyymit

Sähköntuotanto

	IV/2021			2021
TWh	IV/2022	oikaistu	2022	oikaistu
Pohjoismaat	11,5	12,6	43,5	47,9
Muut Euroopan maat	0,2	0,3	0,8	1,1
Muut maat	-	0,1	-	0,5
Jatkuvat toiminnot yhteensä ilman Venäjää	11,7	12,8	44,2	49,4
Venäjä	7,6	7,7	28,6	28,6
Jatkuvat toiminnot yhteensä	19,3	20,5	72,8	78,0

Lämmöntuotanto

		IV/2021		2021
TWh	IV/2022	oikaistu	2022	oikaistu
Pohjoismaat	1,0	1,9	4,1	5,5
Muut Euroopan maat	0,4	0,3	1,2	2,3
Jatkuvat toiminnot yhteensä ilman Venäjää	1,4	2,2	5,3	7,8
Venäjä	5,9	5,5	15,7	17,1
Jatkuvat toiminnot yhteensä	7,3	7,7	20,9	24,9

Sähköntuotantokapasiteetti segmenteittäin

		31.12.2021
MW	31.12.2022	oikaistu
Generation	8 041	8 041
City Solutions	535	559
Jatkuvat toiminnot yhteensä ilman Venäjää	8 576	8 600
Russia	4 672	4 672
Jatkuva toiminnot yhteensä	13 248	13 272

Lämmöntuotantokapasiteetti segmenteittäin

		31.12.2021
MW	31.12.2022	oikaistu
City Solutions	2 135	3 026
Russia	7 613	7 613
Jatkuva toiminnot yhteensä	9 748	10 639

Sähköntuotanto lähteittäin Pohjoismaissa

		IV/2021		2021
TWh	IV/2022	oikaistu	2022	oikaistu
Vesivoima	4,8	6,1	19,1	23,3
Ydinvoima	6,1	6,3	23,4	23,5
Lämpövoima	0,6	0,1	0,9	1,0
Jatkuva toiminnot yhteensä	11,5	12,6	43,5	47,9

Sähköntuotanto lähteittäin Pohjoismaissa

	IV/2021			2021
%	IV/2022	oikaistu	2022	oikaistu
Vesivoima	42	49	44	49
Ydinvoima	53	50	54	49
Lämpövoima	5	1	2	2
Jatkuvat toiminnot yhteensä	100	100	100	100

Sähköntuotanto lähteittäin muissa Euroopan maissa

	IV/2021			2021
TWh	IV/2022	oikaistu	2022	oikaistu
Lämpövoima	0,2	0,3	0,8	1,1
Jatkuvat toiminnot yhteensä	0,2	0,3	0,8	1,1

Sähköntuotanto lähteittäin muissa Euroopan maissa

		IV/2021		2021
%	IV/2022	oikaistu	2022	oikaistu
Lämpövoima	100	100	100	100
Jatkuvat toiminnot yhteensä	100	100	100	100

Fortum Oyj Fortumin tuotanto- ja myyntivolyymit Tammi−joulukuun 2022 tilinpäätöstiedote

Sähkönmyynti

		IV/2021		2021
milj. euroa	IV/2022	oikaistu	2022	oikaistu
Pohjoismaat	1 800	1 282	5 444	3 602
Muut Euroopan maat	167	98	643	325
Muut maat	1	2	3	24
Jatkuvat toiminnot yhteensä ilman Venäjää	1 968	1 382	6 090	3 950
Venäjä	256	219	856	761
Jatkuvat toiminnot yhteensä	2 224	1 601	6 947	4 712

Lämmönmyynti

		IV/2021		2021
milj. euroa	IV/2022	oikaistu	2022	oikaistu
Pohjoismaat	68	163	325	403
Muut Euroopan maat	66	67	202	240
Jatkuvat toiminnot yhteensä ilman Venäjää	134	230	527	643
Venäjä	65	44	156	137
Jatkuvat toiminnot yhteensä	199	274	683	780

Sähkönmyynti alueittain

		IV/2021		2021
TWh	IV/2022	oikaistu	2022	oikaistu
Suomi	5,6	6,1	21,5	23,0
Ruotsi	6,8	8,4	27,3	32,1
Norja	3,2	3,7	11,3	13,7
Muut maat	1,1	0,9	4,5	4,2
Jatkuvat toiminnot yhteensä ilman Venäjää	16,8	19,1	64,7	73,0
Venäjä	8,5	8,6	32,0	32,5
Jatkuvat toiminnot yhteensä	25,2	27,8	96,7	105,5

Nord Poolissa tehdyt ostot ja myynnit on netotettu tunneittain konsernitasolla.

Lämmönmyynti alueittain

		IV/2021		2021
TWh	IV/2022	oikaistu	2022	oikaistu
Suomi	0,9	1,0	2,8	3,1
Norja	-	0,6	0,8	1,8
Puola	1,2	1,3	3,5	3,8
Muut maat	0,1	0,1	0,4	1,3
Jatkuvat toiminnot yhteensä ilman Venäjää	2,2	3,0	7,6	10,0
Venäjä	5,9	5,4	15,6	17,0
Jatkuvat toiminnot yhteensä	8,1	8,5	23,2	27,0