Annual Report • Feb 1, 2019
Annual Report
Open in ViewerOpens in native device viewer
| Korkeammat markkinahinnat nostivat vuoden 2018 tulosta – uusi vaihe | |
|---|---|
| strategian toteutuksessa alkanut | 3 |
| Toimitusjohtaja Pekka Lundmarkin kommentti | 4 |
| Strategiapäivitys marraskuussa 2018 | 6 |
| Uniper-investointi | 6 |
| Taloudellinen tulos | 7 |
| Taloudellinen asema ja rahavirta | 9 |
| Segmenttikatsaukset | 11 |
| Investoinnit käyttöomaisuuteen ja osakkeisiin sekä käyttöomaisuuden ja osakkeiden myynnit | 19 |
| Toiminta- ja sääntely-ympäristö | 21 |
| Avaintekijät ja riskit | 24 |
| Näkymät | 25 |
| Tutkimus ja kehitys | 29 |
| Kestävä kehitys | 30 |
| Osakkeet ja osakepääoma | 33 |
| Konsernin henkilöstö | 33 |
| Muutokset Fortumin johdossa | 33 |
| Yhtiökokous 2018 | 34 |
| Muita neljännen neljänneksen merkittäviä tapahtumia | 35 |
| Katsauskauden jälkeiset tapahtumat | 35 |
| Osingonjakoehdotus | 36 |
| Yhtiökokous 2019 | 36 |
| Lyhennetty konsernin tuloslaskelma | 37 |
|---|---|
| Lyhennetty konsernin tase | 39 |
| Lyhennetty laskelma konsernin oman pääoman muutoksista | 40 |
| Lyhennetty konsernin rahavirtalaskelma | 41 |
| Nettovelan muutokset | 43 |
| Tunnusluvut | 44 |
| Konsernin lyhennetyn osavuosikatsauksen liitetiedot | 45 |
| Tunnuslukujen laskentakaavat | 69 |
| Markkinatilanne ja saavutetut sähkön tukkumyyntihinnat | 73 |
| Fortumin tuotanto- ja myyntivolyymit | 74 |
Sulkeissa esitetyt luvut viittaavat vertailukauteen eli edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon, ellei toisin mainita.
| 2018 | 2017 | |
|---|---|---|
| Sijoitetun pääoman tuotto, % | 6,7 | 7,1 |
| Vertailukelpoinen nettovelka/käyttökate (EBITDA) | 3,6 | 0,8 |
| Milj. euroa tai kuten merkitty | IV/18 | IV/17 | 2018 | 2017 |
|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 1 599 | 1 432 | 5 242 | 4 520 |
| Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) | 473 | 424 | 1 523 | 1 275 |
| Vertailukelpoinen liikevoitto | 333 | 295 | 987 | 811 |
| Liikevoitto | 309 | 315 | 1 138 | 1 158 |
| Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta | -44 | 34 | 38 | 148 |
| Tulos ennen tuloveroja | 261 | 300 | 1 040 | 1 111 |
| Tulos/osake, euroa | 0,22 | 0,28 | 0,95 | 0,98 |
| Liiketoiminnan rahavirta | 38 | 295 | 804 | 993 |
| Oma pääoma/osake, euroa | 13,33 | 14,69 | ||
| Korollinen nettovelka (kauden lopussa) | 5 509 | 988 |
"Vuosi 2018 oli Fortumille tapahtumarikas. Jatkoimme strategiamme toteutusta Hafslundin ja Ekokemin integroinnilla ja kehittämisellä, investoimme lisää uusiutuvaan energiaan ja ennen kaikkea saatoimme päätökseen ostotarjouksemme Uniperista. Pitkäaikainen tavoitteemme edistää hiilineutraaliin yhteiskuntaan siirtymistä sai tukea EU:n päätökseltä vahvistaa päästökaupan markkinavakausvarantoa. Sitä seuranneella päästöoikeuksien hintojen kolminkertaistumisella oli myös selkeästi positiivinen vaikutus sähkönhintoihin.
Olemme tehneet viime vuosina lujasti töitä vuonna 2016 valitun strategiamme toteuttamiseksi ja ottaneet merkittäviä askeleita pääoman uudelleen sijoittamiseksi. Meillä on nyt liiketoimintaportfolio, jossa on hyvää tuottopotentiaalia tuleville vuosille. Marraskuussa 2018 päivitimme Fortumin strategian. Päivitetty strategia on luonteva jatke edelliselle ja se perustuu neljään prioriteettiin.
Ensimmäinen prioriteettimme on toiminnan tehokkuuden ja joustavuuden lisääminen. Näin varmistamme, että nykyiset liiketoimintomme tuottavat jatkuvasti arvoa ja parantavat kilpailukykyämme myös pitkällä aikavälillä. Toinen prioriteettimme on varmistaa Fortumin viimevuosina tekemien suurten investointien tuottavuus. Jatkamme myös liiketoimintojemme arviointia jatkuvasti muuttuvassa ja päästöttömyyteen pyrkivässä toimintaympäristössä. Kolmas prioriteettimme on jatkaa kasvua sähkön arvoketjussa valikoiden, sillä olemme jo uudelleensijoittaneet pääomaamme merkittävästi. Hyödynnämme vahvaa kokemustamme ja osaamistamme, ja keskitymme päästöttömään sähköntuotantoon visiomme "For a cleaner world" mukaisesti. Markkinakehityksen ennustaminen 2020-luvun loppupuolelle asti on yhä vaikeampaa. Uskomme kuitenkin, että epävarmuus tuo myös uusia mahdollisuuksia ja siksi neljäs prioriteettimme on luoda perusta uusille sähköhinnoista riippumattomille liiketoiminnoille, joissa näemme merkittävää taloudellista potentiaalia. Olemme esimerkiksi päättäneet sijoittaa uuteen itsenäiseen Valo Ventures -kasvurahastoon, jonka vetäjänä toimii yksi Google Capitalin perustajista Scott Tierney. Valo Ventures sijoittaa digitaalisiin alku- ja kasvuvaiheen teknologiayrityksiin, jotka etsivät sijoituskohteita niistä megatrendeistä, jotka ovat keskiössä myös Fortumin strategiassa.
Nopea muutos kohti vähäpäästöistä yhteiskuntaa on aikamme suurimpia haasteita. EU-komissio julkaisi pitkänaikavälin ilmastostrategiansa marraskuussa. Fortum tukee strategian kunnianhimoisinta tavoitetta, jonka mukaan EU:n tulisi olla ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä. Kustannustehokkaita toimia päästöjen vähentämiseksi tarvitaan kaikilla sektoreilla. Päästökauppajärjestelmä kattaa tällä hetkellä alle puolet EU:n hiilidioksidipäästöistä. Siksi päästökauppajärjestelmän vahvistamisen ja laajentamisen muun muassa lämmitykseen, jäähdytykseen ja liikenteeseen tulisi olla keskeisiä ohjauskeinoja.
Investointimme tuuli- ja aurinkovoimaan alkavat näkyä tuloksessamme. Yksi esimerkki näistä investoinneista on vuoden 2018 alussa käyttöön otettu 35 megawatin tuulipuisto Uljanovskissa, joka on ensimmäinen laatuaan Venäjällä. Intiassa myimme 54 prosentin osuutemme 185 megawatin aurinkovoimalaitoksista vapauttaaksemme pääomaa lisäinvestointeihin. Kesäkuussa Fortum voitti Intiassa 250 megawatin aurinkovoimaprojektin, jonka tuottamalle sähkölle taataan kiinteä takuuhinta 25 vuodeksi. Tuuli- ja aurinkovoimaportfoliomme kasvoi merkittävästi vuonna 2018. Meillä on osakkuusyhtiöidemme kanssa Pohjoismaissa, Venäjällä ja Intiassa lähes 3 gigawatin kokonaisuus, johon kuuluu aurinko- ja tuulipuistoja sekä -kehitysprojekteja.
Uniper-ostotarjouksen saattaminen päätökseen kesäkuussa 2018 oli vuoden merkittävin virstanpylväs. Meillä on selkeä näkemys siitä, miten Fortum ja Uniper voivat yhdessä rakentaa "Tulevaisuuden energiayhtiön" ja haluamme sopia Uniperin kanssa miten voimme parhaiten toteuttaa visiomme kummankin yhtiön osakkeenomistajien ja sidosryhmien eduksi. Pettymykseksemme neuvottelut Uniperin kanssa eivät ole vielä edistyneet odotusten mukaisesti. Investointimme perusteet ovat kuitenkin ennallaan ja olemme edelleen täysin sitoutuneita sijoitukseemme. Kesäkuun lopun jälkeen olemme kasvattaneet omistustamme Uniperissa vahvistaaksemme Fortumin asemaa tulevien yhtiökokousten äänestyksissä. Vuoden 2018 lopussa Fortumin hallussa oli 49,99 prosenttia Uniperin osakkeista ja äänioikeuksista.
Fortumin neljännen neljänneksen tulos parani edellisvuoteen verrattuna pääasiassa sähkönhintojen nousun myötä. Tulosta kohensi myös ydinvoimalaitosten paremman käytettävyyden myötä kasvanut ydinvoimatuotanto. Tulosta rasitti edelleen keskivertovuotta pienempi, heikommista tulovirtauksista ja vesivaroista johtunut vesivoimatuotanto. Vesitilanne vuoden viimeisellä neljänneksellä oli kuitenkin parempi kuin kolmannella neljänneksellä, jolloin tuotantomäärät olivat ennätyksellisen matalat. Sähkönhintojen nousun vaikutus näkyy koko vuoden vertailukelpoisessa liikevoitossamme, joka kasvoi 22 prosenttia. Uniper-investoinnin vaikutus Fortumin vuoden 2018 tulokseen oli marginaalinen, sillä tulos sisältää Fortumin osuuden vain Uniperin kolmannen neljänneksen tuloksesta. Jatkossa Uniperin voitto ja osingot kartuttavat Fortumin osakekohtaista tulosta ja rahavirtaa.
Vuoden valopilkku oli Generation-divisioona, jonka tulos koheni merkittävästi korkeampien sähkönhintojen vauhdittamana. Vuoden aikana saatoimme myös päätökseen Loviisan ydinvoimalaitoksen automaatiouudistuksen, joka oli mittavin perusparannusprojekti laitoksen historiassa. Fortumin Russiadivisioonan tulos on kehittynyt voimakkaasti viime vuosina, ja myös kuluneena vuonna ruplamääräinen tulos parani hieman. City Solutions ja Consumer Solutions –divisioonat keskittyivät Hafslund-integraatioon, joka eteni suunnitellusti. Valitettavasti näiden kahden divisioonan tuloskehitys ei ole vielä tyydyttävällä tasolla. Jatkamme työtä uusien liiketoimintojen integroimiseksi ja odotamme synergiahyötyjen toteutuvan asteittain vuosien 2019 ja 2020 aikana.
Vuoden 2018 tuloksen ja tulevien vuosien näkymien perusteella Fortumin hallitus ehdottaa kalenterivuodelta 2018 maksettavaksi edellisvuosien tapaan 1,10 euron osinkoa osakkeelta.
Lopuksi haluan kiittää kaikkia työntekijöitämme sitoutumisesta ja kovasta työstä vuoden aikana sekä asiakkaitamme ja kaikkia muita sidosryhmiämme jatkuvasta luottamuksesta."
Fortum julkisti päivitetyn strategiansa 12.11.2018. Päivitetty strategia jatkaa kehitystä kohti Fortumin "For a cleaner world" -visiota. Samalla yhtiö vahvisti osinkopolitiikkansa ja pitkän aikavälin taloudellisten tavoitteidensa pysyvän ennallaan. Strategian tavoitteena on vahvistaa Fortumin suorituskykyä ja taata kilpailukykyinen liiketoimintaportfolio 2020-luvulle. Strategian keskiössä ovat toiminnan tehokkuus ja joustavuuden lisääminen sekä investointien tuottavuuden varmistaminen ja tuotantorakenteen optimointi. Fortum hakee myös valikoitua kasvua sähkön arvoketjussa ja pyrkii luomaan perustaa uusille merkittäville liiketoiminnoille. Strategiapäivityksestä kerrottiin yksityiskohtaisemmin Fortumin pääomamarkkinapäivässä 13.11.2018.
Syyskuussa 2017 Fortum ja E.ON allekirjoittivat sopimuksen, jonka mukaan E.ONilla oli oikeus tarjota 46,65 %:n omistusosuutensa Uniperissa Fortumille julkisessa ostotarjouksessa. Fortum teki marraskuussa 2017 vapaaehtoisen julkisen ostotarjouksen kaikille Uniperin osakkeenomistajille. Käteisostotarjous Uniperin osakkeenomistajille oli kokonaisarvoltaan 22 euroa osakkeelta, joka vastasi 36 %:n preemiota suhteessa Uniperin osakkeen hintaan toukokuun 2017 lopussa eli ennen Uniperia koskeneita yrityskauppaspekulaatioita. Helmikuussa 2018 Fortum ilmoitti, että yhtiön Uniper-ostotarjouksen lopullinen hyväksymisaste oli 47,12 %
Julkisen ostotarjouksen loppuun saattaminen edellytti viranomaishyväksyntöjä useissa maissa. Vuoden 2018 toisella neljänneksellä Fortum sai Uniper-järjestelylleen Venäjän kilpailulainsäädännön ja strategisia investointeja koskevan lain mukaiset viranomaishyväksynnät. Näiden päätösten myötä Fortum voi hankkia enintään 50 prosenttia Uniperin osakkeista ja äänioikeuksista. Fortum sai toisella neljänneksellä myös EU:n kilpailulainsäädännön alaisen hyväksynnän Uniper-järjestelylleen Euroopan komissiolta. Viranomainen ei asettanut päätökselleen ehtoja. Tarvittavat hyväksynnät Yhdysvalloissa ja Etelä-Afrikassa oli saatu jo aiemmin.
Fortum sai ostotarjouksen päätökseen 26.6.2018, jolloin siitä tuli Uniperin suurin osakkeenomistaja 47,35 prosentin osuudella. Fortum maksoi osakkeensa tarjonneille osakkeenomistajille yhteensä 3,7 miljardia euroa (21,31 euroa osakkeelta). Fortumin 3,7 miljardin euron kokonaisinvestoinnista 1,95 miljardia euroa rahoitettiin kassavaroista ja 1,75 miljardia euroa ostotarjousta varten otetulla lainalla. Fortum on lisännyt omistustaan Uniperissa kesäkuun 2018 jälkeen, sillä yhtiö haluaa turvata asemansa Uniperin mahdollisten tulevien yhtiökokousten äänestyksissä. Joulukuun 2018 lopussa Fortum omisti 49,99 prosenttia Uniperin osakkeista.
Osuus Uniperin tuloksesta kasvattaa Fortumin osakekohtaista tulosta, ja Uniperin osinko kasvattaa Fortumin kassavirtaa. Järjestely nosti Fortumin velkaisuuden yli yhtiön pitkän aikavälin tavoitetason, joka on nettovelan ja käyttökatteen suhteena noin 2,5x. Fortum kuitenkin odottaa, että velkaisuusaste pienenee ajan myötä yhtiön omien toimintojen kassavirran ja Uniperin tulevan osingon yhteisvaikutuksen ansiosta kohti tavoitetasoa.
Uniper on yhdistelty Fortum-konserniin osakkuusyhtiönä 30.6.2018 alkaen. Hankintameno ja siihen liittyvät välittömät kustannukset raportoidaan kohdassa "Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä". Lopullinen IFRS:n mukainen hankintamenolaskelma saatetaan päätökseen yhden vuoden kuluessa ostopäivästä. Fortumin osuus Uniperin tuloksesta raportoidaan neljännesvuoden viiveellä mahdollisine oikaisuineen, koska Uniper julkaisee osavuosikatsauksensa myöhemmin kuin Fortum. Fortumin vuoden 2018 tilinpäätös sisältää Fortumin osuuden vain Uniperin kolmannen vuosineljänneksen tuloksesta (liite 6). Tämä osuus on -2 miljoonaa euroa. Uniper julkistaa vuoden 2018 tuloksensa 12.3.2019.
| Milj. euroa | IV/18 | IV/17 | 2018 | 2017 |
|---|---|---|---|---|
| Generation | 555 | 433 | 1 837 | 1 677 |
| City Solutions | 358 | 340 | 1 094 | 1 015 |
| Consumer Solutions | 555 | 453 | 1 759 | 1 097 |
| Russia | 305 | 314 | 1 069 | 1 101 |
| Muut toiminnot | 34 | 30 | 129 | 102 |
| Nord Poolissa tehtyjen ostojen ja myyntien netotus | -157 | -103 | -516 | -367 |
| Eliminoinnit | -52 | -34 | -130 | -103 |
| Yhteensä | 1 599 | 1 432 | 5 242 | 4 520 |
| Milj. euroa | IV/18 | IV/17 | 2018 | 2017 |
|---|---|---|---|---|
| Generation | 224 | 191 | 762 | 603 |
| City Solutions | 113 | 110 | 284 | 262 |
| Consumer Solutions | 31 | 25 | 110 | 57 |
| Russia | 127 | 121 | 417 | 438 |
| Muut toiminnot | -24 | -23 | -50 | -83 |
| Yhteensä | 473 | 424 | 1 523 | 1 275 |
| Milj. euroa | IV/18 | IV/17 | 2018 | 2017 |
|---|---|---|---|---|
| Generation | 189 | 160 | 631 | 478 |
| City Solutions | 68 | 61 | 113 | 98 |
| Consumer Solutions | 17 | 18 | 53 | 41 |
| Russia | 89 | 84 | 271 | 296 |
| Muut toiminnot | -30 | -28 | -79 | -102 |
| Yhteensä | 333 | 295 | 987 | 811 |
| Milj. euroa | IV/18 | IV/17 | 2018 | 2017 |
|---|---|---|---|---|
| Generation | 184 | 163 | 738 | 501 |
| City Solutions | 56 | 64 | 109 | 102 |
| Consumer Solutions | 11 | 25 | 75 | 39 |
| Russia | 90 | 85 | 273 | 295 |
| Muut toiminnot | -32 | -21 | -57 | 221 |
| Yhteensä | 309 | 315 | 1 138 | 1 158 |
Fortum on uudelleenarvioinut ydinvoimaan liittyviä varojaan ja velkojaan koskevia oletuksia 31.12.2018. Loviisan ydinvoimalaan liittyvä varaus kasvoi ja tästä syystä taseeseen on kirjattu osa aiemmin kirjaamattomasta osuudesta Suomen ydinjätehuoltorahastossa. Fortumilla on 31.12.2018 taseeseen
kirjaamattomia ydinjätehuoltorahastoon liittyviä varoja 254 miljoonaa euroa (liite 14). Varauksen kasvu ja rahaston lisäosuus sisältyvät vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin. Oletusten muutokset vaikuttivat positiivisesti muissa rahoituskuluissa esitettyihin korkoihin. Lisäksi oletuksia on muutettu myös yhteisomisteisten ydinvoimayhtiöiden, Teollisuuden Voima Oyj:n (TVO), Oskarshamn Kraftgrupp AB:n (OKG) ja Forsmark Kraftgrupp AB:n, vastaavien erien osalta Suomessa ja Ruotsissa. Muutoksen kokonaisvaikutus osuuteen osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta verojen jälkeen oli -37 miljoonaa euroa sisältäen ydinjätevastuun lisäyksen, joka liittyy aiemmin syntynyttä ydinjätettä koskeviin velvoitteisiin Ruotsissa. Näillä kaikilla ydinvoimaan liittyvillä oikaisuilla oli yhteensä vähäinen nettotulosvaikutus.
Fortumin liikevaihto kasvoi 12 % pääasiassa sähkönhintojen nousun seurauksena. Vertailukelpoinen liikevoitto kasvoi 13 % saavutettujen sähkönhintojen nousun ja ydinvoimatuotannon kasvun myötä, mutta aiempaa pienemmät vesivoiman tuotantomäärät kumosivat osan positiivisesta vaikutuksesta.
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä, mukaan lukien suojauslaskennan ulkopuolisten johdannaisten käyvän arvon muutos ja ydinvoimaan liittyvät oikaisut, oli -24 (20) miljoonan euron vaikutus liikevoittoon.
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta pieneni -44 (34) miljoonaan euroon pääasiassa -37 miljoonan euron ydinvoimaan liittyvien oikaisujen sekä -31 miljoonan euron ydinvoiman tulevaan käytöstä poistoon liittyvien muiden erien seurauksena (pääasiassa OKG). Uniperin osuus oli -2 (0) miljoonaa euroa, Stockholm Exergin (aiemmin Fortum Värme) osuus oli 21 (27) miljoonaa euroa ja TGC-1:n osuus oli 2 (4) miljoonaa euroa. Uniperin ja TGC-1:n osuudet tuloksesta perustuvat yhtiöiden julkaisemiin vuoden 2018 kolmannen neljänneksen osavuosikatsauksiin (liite 11).
Fortumin liikevaihto kasvoi 16 % pääasiassa Hafslundin yhdistelemisen ja sähkönhintojen nousun myötä. Vertailukelpoinen liikevoitto parani 22 %. Kasvu oli seurausta pääasiassa saavutettujen sähkönhintojen noususta, hankittujen Hafslund-liiketoimintojen yhdistelemisen positiivisesta vaikutuksesta, Ruotsin vesi- ja ydinvoimaloiden kiinteistö- ja kapasiteettiverojen laskusta, saatujen CSA-maksujen (Capacity Supply Agreement) kasvusta Venäjällä sekä myyntivoitosta, joka saatiin Fortumin 54 %:n osuudesta aurinkovoimayhtiössä Intiassa. Erittäin alhainen vesivoiman tuotanto kolmannella neljänneksellä sekä Venäjän ruplan heikkeneminen kumosivat osan tulosparannuksen vaikutuksesta.
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä, mukaan lukien suojauslaskennan ulkopuolisten johdannaisten käyvän arvon muutos, myyntivoitot ja ydinvoimaan liittyvät oikaisut, oli 151 (347) miljoonan euron positiivinen vaikutus liikevoittoon. Vuonna 2017 vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin sisältyi 324 miljoonan euron kertaluonteinen myyntivoitto Hafslund ASA:n myynnistä (liite 4).
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta pieneni 38 (148) miljoonaan euroon pääasiassa -37 miljoonan euron ydinvoimaan liittyvien oikaisujen sekä -33 miljoonan euron ydinvoiman tulevaan käytöstä poistoon liittyvien muiden erien seurauksena (pääasiassa OKG). Tulososuuden pienenminen johtui myös siitä, että vertailukausi sisälsi 39 miljoonan euron osuuden elokuussa 2017 myydyn Hafslund ASA:n tuloksesta. Uniperin osuus oli -2 (0) miljoonaa euroa, Stockholm Exergin (aiemmin Fortum Värme) osuus oli 61 (66) miljoonaa euroa ja TGC-1:n osuus oli 40 (32) miljoonaa euroa. TGC-1:n osuus tuloksesta perustuu yhtiön julkaisemiin vuoden 2017 neljännen neljänneksen ja vuoden 2018 tammi–syyskuun osavuosikatsauksiin. Uniperin osuus tuloksesta perustuu yhtiön julkaisemaan vuoden 2018 tammi– syyskuun osavuosikatsaukseen (liite 11).
Nettorahoituskulut olivat 136 (195) miljoonaa euroa. Lasku johtui pääasiassa ydinvoimaan liittyvistä 49 miljoonan euron oikaisuista.
Tulos ennen tuloveroja oli 1 040 (1 111) miljoonaa euroa.
Katsauskauden verot olivat 181 (229) miljoonaa euroa. Tuloslaskelman efektiivinen tuloverokanta oli 17,5 % (20,6 %). Vertailukelpoinen efektiivinen tuloverokanta oli 22,0 % (18,8 %), kun osuutta osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta, verovapaita myyntivoittoja, verokantojen muutoksia ja muita merkittäviä kertaluonteisia tuloverotuspäätöksiä ei oteta huomioon (liite 7).
Kauden tulos oli 858 (882) miljoonaa euroa. Osakekohtainen tulos oli 0,95 (0,98) euroa, josta 0,15 (0,38) euroa liittyi vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin, mukaan lukien 0,09 euron osakekohtainen myyntivoitto Hafslund Produksjonin 10 prosentin osuuden myynnistä. Vertailukaudella 2017 osakekohtainen myyntivoitto Hafslund-yritysjärjestelystä oli 0,36 euroa ja Ruotsin veroviranomaisen tuloverotuspäätöksen vaikutus oli -0,14 euroa.
Vuonna 2018 liiketoiminnan rahavirta pieneni 189 miljoonalla eurolla ja oli 804 (993) miljoonaa euroa. Muutosta selittävät pääasiassa 248 miljoonaa euroa korkeampi vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) ja 314 miljoonaa euroa suuremmat toteutuneet valuuttakurssierot sekä käyttöpääoman 751 miljoonan euron kasvun negatiivinen vaikutus. Toteutuneet valuuttakurssierot olivat 231 (-83) miljoonaa euroa, ja ne liittyivät Fortumin ruotsalaisten ja venäläisten tytäryhtiöiden lainoja suojaavien valuutanvaihtosopimusten jatkamiseen. Käyttöpääoman -670 (81) miljoonan euron muutos johtui pääasiassa päivittäin selvitettävien futuuripositioiden kassavaikutuksesta Nasdaq Commodities -kauppapaikassa (Rahavirtalaskelman lisätietoja).
Investoinnit vähenivät 78 miljoonalla eurolla ja olivat 579 (657) miljoonaa euroa eli vuodelle 2018 annettua 600–700 miljoonan euron ohjaustasoa pienemmät. Osakehankinnat olivat 4 088 (972) miljoonaa euroa ja liittyivät pääasiassa Uniper-investointiin (liite 6). Osakemyyntien vaikutus oli 259 (741) miljoonaa euroa, ja ne liittyivät pääasiassa 10 %:n osuuden myyntiin Hafslund Produksjonista sekä 54 %:n osuuden myyntiin aurinkovoimayhtiöstä. Vuonna 2017 hankinnat ja myynnit liittyivät pääasiassa Hafslund-yritysjärjestelyyn. Investointien rahavirta kasvoi 4 398 (807) miljoonaan euroon.
Rahavirta ennen rahoitusta oli -3 594 (187) miljoonaa euroa.
Pitkäaikaisten lainojen nostot olivat 1 764 (35) miljoonaa euroa, ja niistä suurin osa liittyi Uniperostotarjousta varten otettuun lainaan. Pitkäaikaisia lainoja maksettiin yhteensä 586 (543) miljoonaa euroa. Osingonmaksu vuodelta 2017 oli 977 miljoonaa euroa. Likvidit varat pienenivät 3 268 (1 241) miljoonaa euroa.
Taseen loppusumma raportointikauden lopussa oli 22 409 (21 753) miljoonaa euroa. Likvidit varat kauden lopussa pienenivät 584 (3 897) miljoonaan euroon pääasiassa Uniper-yritysjärjestelyn seurauksena. Sijoitettu pääoma oli 18 170 (18 172) miljoonaa euroa.
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma oli 11 841 (13 048) miljoonaa euroa. Emoyhtiön omistajille kuuluvan pääoman 1 207 miljoonan euron lasku johtui pääasiassa vuodelta 2017 maksetusta 977 miljoonan euron osingosta, kassavirran suojausten käypään arvoon arvostamisen 599 miljoonan euron vaikutuksesta ja 518 miljoonan euron muuntoeroista, joiden vaikutusta tasoitti kauden 843 miljoonan euron tulos. Osinko vuodelta 2017 oli 1,10 euroa osakkeelta. Yhtiökokous hyväksyi osingon 28.3.2018, ja osinko maksettiin 10.4.2018.
Nettovelka kasvoi 4 521 miljoonalla eurolla ja oli 5 509 (988) miljoonaa euroa. Kasvu johtui pääasiassa Uniper-ostotarjouksen päätökseen saamisesta toisen neljänneksen jälkipuoliskolla.
Vuoden 2018 lopussa konsernin likvidit varat olivat 584 (3 897) miljoonaa euroa. Likvidit varat sisältävät PAO Fortumin rahat ja pankkisaamiset, yhteensä 317 (246) miljoonaa euroa. Likvidien varojen lisäksi Fortumilla oli 1,8 (1,8) miljardia euroa nostamattomia valmiusluottoja (liite 13).
Konsernin nettorahoituskulut olivat 136 (195) miljoonaa euroa, josta 114 (132) miljoonaa euroa oli nettokorkokuluja. Nettorahoituskuluihin sisältyi ydinvoimaan liittyvien oikaisujen 49 miljoonan euron vaikutus (liite 14). Vuonna 2017 nettorahoituskulut sisälsivät Uniper-yritysjärjestelyyn liittyviä rahoitusjärjestelyjä.
Nasdaq Commodities -selvitysyhtiö ilmoitti 12.9.2018 sulkeneensa yhden jäsenensä position ja käyttäneensä vakuusrahaston varoja tappion kattamiseksi. Fortum on vakuusrahaston jäsen, sillä yhtiö käy kauppaa Nasdaq Commodities -kauppapaikalla. Nasdaq pyysi 13.9.2018 vakuusrahaston jäseniä täydentämään rahastoa. Fortumin osuus vakuusrahastossa oli noin 30 miljoonaa euroa, ja vaadittu täydennys on noin 20 miljoonaa euroa. Tapahtuman vuoksi Fortum kirjasi kolmannen vuosineljänneksen tulokseensa noin 20 miljoonan euron rahoituskulun. Maksuvelvollisuutensa laiminlyöneen osapuolen ja velkojien kesken solmittiin marraskuussa 2018 yhteisymmärryksessä laillisesti sitova sopimus laiminlyönnin aiheuttamien tappioiden osittaiseksi kattamiseksi.
Tammikuussa 2018 Standard & Poor's laski Fortumin pitkäaikaisen luottoluokituksen tasolta BBB+ tasolle BBB negatiivisin näkymin. Lyhyen ajan luokitus pysyi tasolla A-2. Kesäkuussa 2018 Fitch Ratings laski Fortumin pitkäaikaisen luottoluokituksen tasolta BBB+ tasolle BBB vakain näkymin. Lyhyen ajan luokitus laski tasolle F3. Vakaa investment grade -tason luokitus on Fortumille ensisijaisen tärkeää.
Vuoden 2018 lopussa vertailukelpoisen nettovelan ja käyttökatteen (EBITDA) suhde viimeisen 12 kuukauden ajalta oli 3,6x (0,8x) eli korkeampi kuin pitkän aikavälin tavoite, joka on noin 2,5x yli suhdannesyklin.
Velkaantumisaste oli 46 % (7 %), ja omavaraisuusaste oli 54 % (61 %). Osakekohtainen oma pääoma oli 13,33 (14,69) euroa. Sijoitetun pääoman tuotto viimeisen 12 kuukauden ajalta oli 6,7 % (7,1 %). Fortumin pitkän aikavälin tavoite sijoitetun pääoman tuotoksi on vähintään 10 % yli suhdannesyklin.
Generation-segmentti vastaa Fortumin sähköntuotannosta Pohjoismaissa. Siihen kuuluvat ydinvoima-, vesivoima- ja lämpövoimatuotanto, sähköntuotannon optimointi, sähkökauppa, markkina-analyysi sekä globaalisti ydinvoiman asiantuntijapalvelut.
| Milj. euroa | IV/18 | IV/17 | 2018 | 2017 |
|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 555 | 433 | 1 837 | 1 677 |
| - sähkönmyynti | 514 | 428 | 1 767 | 1 649 |
| - josta sähkön tukkumyynti Pohjoismaissa* | 394 | 350 | 1 401 | 1 342 |
| - muu myynti | 41 | 6 | 70 | 28 |
| Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) | 224 | 191 | 762 | 603 |
| Vertailukelpoinen liikevoitto | 189 | 160 | 631 | 478 |
| Liikevoitto | 184 | 163 | 738 | 501 |
| Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta** | -67 | 1 | -72 | -1 |
| Vertailukelpoinen sidottu pääoma (kauden | ||||
| lopussa) | 6 295 | 5 672 | ||
| Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto, % | 11,1 | 8,4 | ||
| Investoinnit käyttöomaisuuteen ja | ||||
| bruttoinvestoinnit osakkeisiin | 71 | 55 | 194 | 264 |
| Henkilöstön lukumäärä | 1 075 | 1 035 |
* Sähkön tukkumyyntitulot ja -volyymit Pohjoismaissa sisältävät vesi- ja ydinvoimatuotannon. Ne eivät sisällä lämpövoimatuotantoa, vähemmistöosuuksia, asiakaskauppaa tai muita ostoja.
** Voimalaitokset rakennetaan usein yhdessä muiden energiantuottajien kanssa, ja omistajat ostavat sähköntuotannon hinnalla, joka vastaa tuotannon kustannuksia korkokuluineen ja tuotantoveroineen. Osuus tuloksesta koostuu pääasiassa IFRS-oikaisuista (esim. ydinvoimaan liittyvien varojen ja velkojen kirjanpidosta) ja poistojen kirjaamisesta alkuperäisistä kauppahinnan kohdistuksista konsernin taseessa (liite 18 vuoden 2017 tilinpäätöksessä).
| TWh | IV/18 | IV/17 | 2018 | 2017 |
|---|---|---|---|---|
| Vesivoima Pohjoismaissa | 4,8 | 5,7 | 19,1 | 20,7 |
| Ydinvoima Pohjoismaissa | 6,1 | 5,6 | 22,8 | 23,0 |
| Lämpövoima Pohjoismaissa | 0,0 | 0,0 | 0,1 | 0,5 |
| Yhteensä | 11,0 | 11,3 | 42,0 | 44,2 |
| TWh | IV/18 | IV/17 | 2018 | 2017 |
|---|---|---|---|---|
| Myynti Pohjoismaissa | 12,8 | 13,3 | 48,4 | 51,8 |
| josta sähkön tukkumyynti Pohjoismaissa* | 10,6 | 10,9 | 40,5 | 42,2 |
* Sähkön tukkumyyntitulot ja -volyymit Pohjoismaissa sisältävät vesi- ja ydinvoimatuotannon ilman vähemmistöosuuksia. Ne eivät sisällä lämpövoimatuotantoa, vähemmistöosuuksia, asiakaskauppaa tai muita ostoja.
| EUR/MWh | IV/18 | IV/17 | 2018 | 2017 |
|---|---|---|---|---|
| Segmentin sähkön tukkumyyntihinta Pohjoismaissa* | 37,2 | 32,0 | 34,6 | 31,8 |
* Segmentin sähkön tukkuhinta sisältää vesi- ja ydinvoimatuotannon ilman vähemmistöosuuksia. Se ei sisällä lämpövoimatuotantoa, vähemmistöosuuksia, asiakaskauppaa tai muita ostoja.
Generation-segmentin kokonaissähköntuotanto Pohjoismaissa pieneni, kun vesivoiman tuotanto laski 0,8 TWh alhaisina pysyneiden tulovirtausten ja vesivarojen seurauksena. Ydinvoimatuotanto kasvoi 0,5 TWh vuosihuoltojen ajoituksen seurauksena. Kokonaissähköntuotannosta 100 % (100 %) oli hiilidioksidipäästötöntä.
Generation-segmentin saavutettu sähkön tukkumyyntihinta nousi 5,2 euroa eli 16 % spot-hintojen nousun myötä.
Vertailukelpoinen liikevoitto kasvoi 18 % saavutettujen sähkönhintojen nousun ja ydinvoimatuotannon kasvun myötä, mutta vesivoiman alhaiset tuotantomäärät kumosivat osan positiivisesta vaikutuksesta.
Liikevoittoa heikensivät -5 (2) miljoonan euron arvonalentumiset, suojauslaskennan ulkopuolisten johdannaisten käyvän arvon muutos ja ydinvoimaan liittyvät oikaisut (liite 4).
Osakkuus- ja yhteisyritysten negatiivinen tulosvaikutus johtui pääasiassa ydinvoimaan liittyvistä oikaisuista. Oikaisuilla oli positiivinen vaikutus muihin rahoituskuluihin, ja niiden kokonaisvaikutus Fortumin tulokseen oli marginaalinen (liite 11).
Fortumin Loviisan ydinvoimalaitoksen automaatiouudistushanke saatiin päätökseen neljännellä neljänneksellä. Se oli ydinvoimalaitoksen historian suurin yksittäinen hanke. Uudistus parantaa turvallisuutta ja varmistaa järjestelmien luotettavuuden myös tulevaisuudessa. Hanke toteutettiin kolmessa vaiheessa vuosihuoltojen yhteydessä vuosina 2016–2018.
Generation-segmentin kokonaissähköntuotanto Pohjoismaissa laski, kun vesivoiman tuotantomäärät pienenivät kolmannella ja neljännellä neljänneksellä alhaisten tulovirtausten ja vesivarojen seurauksena, ja ydinvoimatuotanto väheni hieman, koska Oskarshamn 1 -ydinvoimalaitos suljettiin kesäkuussa 2017. Kokonaissähköntuotannosta 100 % (99 %) oli hiilidioksidipäästötöntä.
Generation-segmentin saavutettu sähkön tukkumyyntihinta nousi 2,8 euroa eli 9 % spot-hintojen nousun myötä.
Vertailukelpoinen liikevoitto parani 32 % pääasiassa saavutettujen sähkönhintojen nousun ja Ruotsin vesija ydinvoimaloiden kiinteistö- ja kapasiteettiverojen laskun myötä. Vesivoiman tuotantomäärien lasku kumosi osan positiivisesta vaikutuksesta.
Liikevoittoa vahvistivat 108 (23) miljoonan euron myyntivoitot, suojauslaskennan ulkopuolisten johdannaisten käyvän arvon muutos, ydinvoimaan liittyvät oikaisut ja arvonalentumiset (liite 4).
Osakkuus- ja yhteisyritysten negatiivinen tulosvaikutus johtui pääasiassa ydinvoimaan liittyvistä oikaisuista. Oikaisuilla oli positiivinen vaikutus muihin rahoituskuluihin, ja niiden kokonaisvaikutus Fortumin tulokseen oli marginaalinen (liite 11).
Kesäkuussa 2018 Fortum myi 10 prosentin omistusosuutensa Hafslund Produksjonista ja kirjasi myynnistä 77 miljoonan euron kertaluonteisen verovapaan myyntivoiton Generation-segmentin tulokseen.
City Solutions -segmentti kehittää kestävistä kaupunkiratkaisuista kasvavaa liiketoimintaa Fortumille. Segmenttiin kuuluvat kaukolämpö ja -kylmä, jätteen energiahyötykäyttö, käyttö- ja kunnossapitopalvelut, biopolttoaineet sekä muut kiertotalouden ratkaisut. Segmentillä on liiketoimintaa Pohjoismaissa, Baltiassa ja Puolassa. Segmenttiin kuuluvat myös Fortumin 50 %:n omistusosuus Stockholm Exergistä (aiemmin Fortum Värme), joka on yhteisyritys ja yhdistellään pääomaosuusmenetelmällä.
| Milj. euroa | IV/18 | IV/17 | 2018 | 2017 |
|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 358 | 340 | 1 094 | 1 015 |
| - lämmönmyynti | 193 | 194 | 604 | 523 |
| - sähkönmyynti | 50 | 34 | 119 | 121 |
| - jätteiden käsittelyn myynti* | 62 | 59 | 211 | 195 |
| - muu myynti** | 53 | 54 | 161 | 175 |
| Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) | 113 | 110 | 284 | 262 |
| Vertailukelpoinen liikevoitto | 68 | 61 | 113 | 98 |
| Liikevoitto | 56 | 64 | 109 | 102 |
| Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista (liite 11) |
24 | 31 | 74 | 80 |
| Vertailukelpoinen sidottu pääoma (kauden | ||||
| lopussa) | 3 743 | 3 728 | ||
| Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto, % | 5,0 | 5,5 | ||
| Investoinnit käyttöomaisuuteen ja bruttoinvestoinnit osakkeisiin |
79 | 69 | 222 | 556 |
| Henkilöstön lukumäärä | 1 956 | 1 907 |
* Jätteiden käsittelyn myynti koostuu jätteiden vastaanottomaksuista jätteiden käsittelylaitoksilla ja ympäristörakentamisen palvelumyynnistä.
** Muu myynti koostuu pääasiassa käyttö- ja kunnossapitopalveluista sekä polttoaineiden myynnistä.
| TWh | IV/18 | IV/17 | 2018 | 2017 |
|---|---|---|---|---|
| Suomi | 1,2 | 1,2 | 3,8 | 3,9 |
| Puola | 1,2 | 1,2 | 3,5 | 3,7 |
| Norja | 0,5 | 0,6 | 1,6 | 0,7 |
| Muut maat | 0,6 | 0,6 | 1,9 | 1,8 |
| Yhteensä | 3,6 | 3,6 | 10,8 | 10,0 |
| TWh | IV/18 | IV/17 | 2018 | 2017 |
|---|---|---|---|---|
| Suomi | 0,5 | 0,4 | 1,4 | 1,5 |
| Puola | 0,2 | 0,1 | 0,5 | 0,4 |
| Muut maat | 0,2 | 0,2 | 0,8 | 0,7 |
| Yhteensä | 0,9 | 0,8 | 2,7 | 2,6 |
Fortum sai Hafslundin omistusjärjestelyt päätökseen 4.8.2017. Hafslund Heat -liiketoiminnasta ja Klemetsrudanleggetista (KEA) muodostuva Fortum Oslo Varme on yhdistelty tytäryhtiönä City Solutions segmentin tulokseen 1.8.2017 alkaen. Fortumin omistusosuus Fortum Oslo Varmesta on 50 %.
Lämmönmyynti oli edellisvuoden tasolla, ja sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitosten sähkönmyynti kasvoi hieman.
Vertailukelpoinen liikevoitto kasvoi 8 miljoonaa euroa pääasiassa siksi, että sähkönmyynti kasvoi, sähkönhinnat nousivat ja Suomessa siirryttiin lämmön kausihinnoitteluun. Kierrätys- ja jätehuoltoliiketoiminnan tuloksen heikentyminen tasoitti osittain positiivista vaikutusta.
Liikevoittoa heikensi suojauslaskennan ulkopuolisten johdannaisten käyvän arvon -12 (3) miljoonan euron muutos (liite 4).
Lämmönmyynti kasvoi 8 % pääasiassa Fortum Oslo Varmen yhdistelemisen seurauksena. Toisen neljänneksen lämpimän sään negatiivinen vaikutus kumosi ensimmäisen neljänneksen kylmän sään positiiviset vaikutukset.
Vertailukelpoinen liikevoitto kasvoi 15 %. Kierrätys- ja jätehuoltoliiketoiminnan tuloksen heikentyminen tasoitti osittain Fortum Oslon Varmen yhdistelemisen 37 (15) miljoonan euron positiivista vaikutusta.
City Solutions -liiketoiminnan kausiluonteisuus on lisääntynyt Fortum Oslo Varmen yhdistelemisen ja uuden kausihinnoittelun vuoksi. Kausihinnoittelun keskimääräinen vuotuinen vaikutus on neutraali.
Fortum Oslo Varmen yhdistelemisellä oli 70 (29) miljoonan euron positiivinen vaikutus vertailukelpoiseen käyttökatteeseen.
Liikevoittoa heikensi suojauslaskennan ulkopuolisten johdannaisten käyvän arvon -4 (4) miljoonan euron muutos (liite 4).
Consumer Solutions -segmentti kattaa sähkö- ja kaasutuotteiden vähittäismyynnin Pohjoismaissa ja Puolassa, mukaan lukien asiakaspalvelun, laskutuksen sekä perinnän. Fortum on Pohjoismaiden suurin sähkön vähittäismyyjä, ja yhtiöllä on noin 2,5 miljoonaa asiakasta ja useita tuotemerkkejä Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Puolassa. Consumer Solutions tarjoaa sähkötuotteita ja niihin liittyviä palveluja sekä uusia digitaalisia kuluttajaratkaisuja.
| Milj. euroa | IV/18 | IV/17 | 2018 | 2017 |
|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 555 | 453 | 1 759 | 1 097 |
| - sähkönmyynti | 502 | 381 | 1 547 | 862 |
| - muu myynti | 53 | 72 | 212 | 235 |
| Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) | 31 | 25 | 110 | 57 |
| Vertailukelpoinen liikevoitto | 17 | 18 | 53 | 41 |
| Liikevoitto | 11 | 25 | 75 | 39 |
| Vertailukelpoinen sidottu pääoma (kauden lopussa) |
648 | 638 | ||
| Investoinnit käyttöomaisuuteen ja bruttoinvestoinnit osakkeisiin |
14 | 3 | 47 | 493 |
| Henkilöstön lukumäärä | 1 399 | 1 543 |
| TWh | IV/18 | IV/17 | 2018 | 2017 |
|---|---|---|---|---|
| Sähkö | 8,9 | 9,2 | 30,3 | 20,5 |
| Kaasu* | 1,3 | 1,2 | 4,1 | 4,0 |
| Tuhatta* | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Sähkö | 2 440 | 2 470 |
| Kaasu | 30 | 20 |
| Yhteensä | 2 470 | 2 490 |
* Pyöristettynä lähimpään 10 000:een.
Fortum sai Hafslundin omistusjärjestelyt päätökseen 4.8.2017. Hafslund Markets on yhdistelty Consumer Solutions -segmentin tulokseen 1.8.2017 alkaen.
Sähkön myyntimäärä pieneni 3 % pääasiassa lämpimän sään ja pienemmän kulutuksen seurauksena. Liikevaihto kasvoi 22 % pääasiassa sähkön spot-hintojen nousun myötä. Kova kilpailu ja sen aiheuttama asiakasvaihtuvuus Pohjoismaiden markkinoilla olivat edelleen haasteita.
Vertailukelpoinen liikevoitto laski marginaalisesti.
IFRS 15 -standardin käyttöönotolla oli 9 miljoonan euron positiivinen vaikutus vertailukelpoiseen käyttökatteeseen myyntiprovisioiden käsittelyn muutoksen myötä. IFRS 15 -standardin vaikutuksesta 6 miljoonaa euroa liittyi Hafslundin toimintoihin.
Liikevoittoa heikensi suojauslaskennan ulkopuolisten johdannaisten käyvän arvon -5 (7) miljoonan euron muutos (liite 4).
Puolan hallitus jäädytti loppukäyttäjähinnat 1.1.2019 ja ehdotti korvausjärjestelmää toimittajille. Päätöksen vaikutusta Fortumin liiketoimintaan Puolassa on tällä hetkellä vaikea arvioida. Puolan viranomaiset eivät ole vielä antaneet yksityiskohtaisempia ohjeita eivätkä tehneet päätöksiä korvausjärjestelmästä tai markkinasäännöksistä hintojen jäädytyksen osalta.
Hafslundin yhdisteleminen sekä helmi- ja maaliskuun kylmä sää kasvattivat sähkönmyyntiä ja sen myötä segmentin liikevaihtoa. Myös sähkön spot-hintojen nousulla vuoden kuluessa oli positiivinen vaikutus. Kilpailu ja asiakasvaihtuvuus Pohjoismaiden markkinoilla olivat edelleen haasteita.
Vertailukelpoinen liikevoitto kasvoi 29 % Hafslundin yhdistelemisen seurauksena. Myyntikatteiden lasku ja myytyjen sähkönjakeluyhtiöiden palvelusopimusten muutokset tasoittivat osittain positiivista vaikutusta. Hafslundin yhdistelemisen vaikutus oli 31 (13) miljoonaa euroa.
Hafslundin yhdistelemisellä oli 54 (22) miljoonan euron positiivinen vaikutus vertailukelpoiseen käyttökatteeseen. IFRS 15 -standardin käyttöönotolla oli 32 miljoonan euron positiivinen vaikutus vertailukelpoiseen käyttökatteeseen myyntiprovisioiden käsittelyn muutoksen myötä. IFRS 15 -standardin vaikutuksesta 22 miljoonaa euroa liittyi Hafslundin toimintoihin.
Liikevoittoa vahvisti suojauslaskennan ulkopuolisten johdannaisten käyvän arvon 22 (-2) miljoonan euron muutos (liite 4).
Russia-segmentti koostuu sähkön ja lämmön tuotannosta ja myynnistä Venäjällä. Segmentti sisältää myös Fortumin yli 29 prosentin omistusosuuden TGC-1:ssä. TGC-1 on osakkuusyhtiö, joka yhdistellään pääomaosuusmenetelmällä.
| Milj. euroa | IV/18 | IV/17 | 2018 | 2017 |
|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 305 | 314 | 1 069 | 1 101 |
| - sähkönmyynti | 237 | 226 | 872 | 837 |
| - lämmönmyynti | 65 | 87 | 193 | 258 |
| - muu myynti | 3 | 1 | 4 | 6 |
| Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) | 127 | 121 | 417 | 438 |
| Vertailukelpoinen liikevoitto | 89 | 84 | 271 | 296 |
| Liikevoitto | 90 | 85 | 273 | 295 |
| Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista (liite | ||||
| 11) | 0 | 4 | 36 | 31 |
| Vertailukelpoinen sidottu pääoma (kauden lopussa) | 2 789 | 3 161 | ||
| Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto, % | 10,3 | 10,1 | ||
| Investoinnit käyttöomaisuuteen ja bruttoinvestoinnit | ||||
| osakkeisiin | 66 | 167 | 117 | 277 |
| Henkilöstön lukumäärä | 2 941 | 3 495 |
| TWh | IV/18 | IV/17 | 2018 | 2017 |
|---|---|---|---|---|
| Sähköntuotanto Venäjällä | 8,0 | 7,2 | 29,6 | 26,3 |
| Lämmöntuotanto Venäjällä | 6,4 | 7,0 | 20,4 | 20,0 |
| IV/18 | IV/17 | 2018 | 2017 | |
|---|---|---|---|---|
| Sähkön spot-hinta (markkinahinta) Uralin alueella, RUB/MWh |
1 099 | 1 038 | 1 043 | 1 041 |
| Keskimääräinen säännelty kaasun hinta Uralin alueella, RUB/1000 m3 |
3 883 | 3 755 | 3 801 | 3 685 |
| Keskimääräinen kapasiteettihinta CCS ja muut, tRUB/MW/kk* ** |
158 | 157 | 148 | 148 |
| Keskimääräinen kapasiteettihinta CSA, tRUB/MW/kk** |
1 196 | 983 | 1 075 | 899 |
| Keskimääräinen kapasiteettihinta, tRUB/MW/kk | 682 | 577 | 609 | 535 |
| Fortumin saavuttama sähkönhinta Venäjällä, RUB/MWh |
1 982 | 1 845 | 1 888 | 1 813 |
| Fortumin saavuttama sähkönhinta Venäjällä, EUR/MWh*** |
26,0 | 27,0 | 25,6 | 27,5 |
* Sisältää forced mode -statuksen kapasiteettimaksut, säännellyt tariffit ja kahdenväliset sopimukset.
** Kapasiteettihinnat maksettu kapasiteettivolyymeille, pois lukien suunnittelemattomat seisokit, huollot ja oma käyttö.
*** Muunnettu käyttämällä keskikurssia.
Chelyabinsk GRES:n 3-yksikkö otettiin käyttöön marraskuussa 2017 ja Ulyanovskin 35 megawatin tuulivoimala tammikuussa 2018. Fortumin ostamat, yhteisteholtaan 35 MW:n aurinkovoimalat on yhdistelty joulukuusta 2017 alkaen.
Sähköntuotanto kasvoi käytettävyyden paranemisen myötä. Lämmöntuotanto sen sijaan pieneni, kun Tšeljabinskin lämpökattilat siirrettiin Yustek-yhteisyritykseen marraskuun 2018 alussa.
Liikevaihto laski, mikä johtui ruplan kurssin heikkenemisestä ja Tjumenin lämpöliiketoiminnan siirtämisestä Yustek-yhteisyritykseen. Saatujen CSA-maksujen ja sähkönmyynnin kasvu kumosi osan negatiivisesta vaikutuksesta. Lisätietoja CSA-maksuista on kohdissa "Avaintekijät ja riskit" ja "Näkymät".
Vertailukelpoinen liikevoitto kasvoi 6 %. CSA-maksujen kasvulla ja uusilla tuotantoyksiköillä sekä Tjumenin lämpöputken siirrosta saadulla korvauksella oli positiivinen tulosvaikutus, jota heikensivät ruplan kurssimuutos ja luottotappiovaraukset. Saatujen CSA-maksujen nousuun olivat syinä Nyagan 1:n ja Nyagan 2:n CSA-maksujen kasvu maksujakson viimeisinä vuosina, positiiviset spot-markkinakorjaukset ja uusiutuvan energian tuotantomuotojen maksut. Valtionobligaatioiden tuottojen lasku kumosi osan CSAmaksujen nousun vaikutuksesta. Venäjän ruplan kurssimuutoksen vaikutus oli -10 miljoonaa euroa.
Sähköntuotanto kasvoi Chelyabinsk GRES:n 3-yksikön käyttöönoton ja hyvän käytettävyyden myötä. Lämmöntuotanto kasvoi kylmän sään seurauksena. Kasvun vaikutusta tasoitti Tšeljabinskin lämpökattiloiden siirto Yustek-yhteisyritykseen. Vuoden 2017 ensimmäisen neljänneksen pienemmät sähkön tuotantomäärät johtuivat Nyaganin voimalan huoltoseisokista.
Liikevaihto laski, mikä johtui ruplan kurssin heikkenemisestä ja Tjumenin lämpöliiketoiminnan siirtämisestä Yustek-yhteisyritykseen. Saatujen CSA-maksujen ja sähkön- ja lämmönmyynnin kasvu kumosi osan negatiivisesta vaikutuksesta.
Vertailukelpoinen liikevoitto laski 8 %. Uusilla tuotantoyksiköillä ja saatujen CSA-maksujen kasvulla oli positiivinen vaikutus tulokseen. Tulosta heikensivät ruplan kurssimuutos, luottotappiovaraukset ja sähkön myyntikatteiden lasku. Saatujen CSA-maksujen nousuun olivat syinä Nyagan 1:n ja Nyagan 2:n CSAmaksujen kasvu maksujakson viimeisinä vuosina, positiiviset spot-markkinakorjaukset ja uusiutuvan energian tuotantomuotojen maksut. Valtionobligaatioiden tuottojen lasku kumosi osan CSA-maksujen nousun vaikutuksesta. Tammi–joulukuun 2017 tulosta paransi saatavien perinnän tehostumiseen liittynyt kertaerä. Venäjän ruplan kurssimuutoksen vaikutus oli -32 miljoonaa euroa.
Muut toiminnot -segmentti koostuu kahdesta kehitysyksiköstä (M&A and Solar & Wind Development sekä Technology and New Ventures) ja konsernitoiminnoista. Lisäksi segmentti sisältää Fortumin omistusosuuden Uniperista, joka on yhdistelty Fortum-konserniin osakkuusyhtiönä 30.6.2018 alkaen (liite 6).
Uniperin hankintameno ja siihen liittyvät välittömät kustannukset raportoidaan kohdassa "Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä". Lopullinen IFRS:n mukainen hankintamenolaskelma saatetaan päätökseen yhden vuoden kuluessa hankintahetkestä. Fortumin osuus Uniperin tuloksesta raportoidaan neljännesvuoden viiveellä mahdollisine oikaisuineen, koska Uniper julkaisee osavuosikatsauksensa myöhemmin kuin Fortum. Fortumin vuoden 2018 tilinpäätös sisältää Fortumin osuuden vain Uniperin kolmannen vuosineljänneksen tuloksesta, joka oli -2 miljoonaa euroa (liite 6). Uniper julkistaa vuoden 2018 tuloksensa 12.3.2019.
Joulukuussa 2018 Fortum sitoutui sijoittamaan Valo Ventures -kasvurahastoon 150 miljoonaa euroa kymmenen vuoden aikana. Valo Ventures on uusi maailmanlaajuinen kasvurahasto, jonka vetäjänä toimii Scott Tierney, yksi Google Capitalin perustajista. Se on itsenäinen rahasto, joka sijoittaa digitaalisiin ja skaalautuviin kasvuyrityksiin Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa. Valo Ventures -kasvurahaston perustaminen on linjassa Fortumin "For a cleaner world" -vision ja strategian kanssa. Yksi Fortumin strategian päätavoitteista päästöjen vähentämisessä on luoda perusta uusille, innovatiivisille liiketoiminnoille. Digitaalinen johtajuus on ratkaisevan tärkeää näiden tavoitteiden saavuttamiselle.
Marraskuussa 2018 Fortum ilmoitti tehneensä uudelleenjärjestelyjä aurinko- ja tuulivoimaliiketoiminnoissaan, koska niiden kasvu oli ylittänyt alkukehitysvaiheen. Tuulivoimatoiminnoista tuli Generation-divisioonan liiketoiminta-alue ja aurinkovoimatoiminnoista City Solutions -divisioonan liiketoiminta-alue. Venäjän tuuli- ja aurinkovoimatoiminnot jatkavat osana Russia-divisioonaa. Segmenttiraportointia muutetaan vuodesta 2019 alkaen ja vuoden 2018 luvut oikaistaan vastaavasti.
Kesäkuussa 2018 Fortum allekirjoitti sopimuksen, jolla se myi 54 prosentin osuuden aurinkovoimayhtiöstään Intiassa. Järjestely saatiin päätökseen elokuussa 2018. Kaupan kohteena olevalla yhtiöllä on neljä toiminnassa olevaa aurinkovoimalaitosta. Kaupan velaton kokonaisarvo, mukaan lukien Fortumin vähemmistöosuus nettovelasta, joka ei kaupan myötä enää sisälly Fortum-konserniin, oli 147 miljoonaa euroa. Myynnillä oli noin 26 miljoonan euron positiivinen vaikutus Fortumin kolmannen neljänneksen vertailukepoiseen liikevoittoon. Fortumin pääoman kierrätykseen tähtäävä liiketoimintamalli mahdollistaa lisäinvestoinnit uusiutuviin energialähteisiin hyödyntämällä Fortumin ydinosaamista voimalaitosten kehittämisessä, rakentamisessa ja käytössä, samalla kun kumppanuussopimukset ja muut yhteistyömuodot mahdollistavat kevyen taserakenteen. Liiketoimintamallin voitto raportoidaan vertailukelpoisessa liikevoitossa, koska liiketoiminnan tulokset toteutuvat osittain tai kokonaan osakkeiden myynnillä.
Investoinnit käyttöomaisuuteen ja osakkeisiin vuoden 2018 neljännellä neljänneksellä olivat 367 (331) miljoonaa euroa, mukaan lukien Uniper-osakkeiden hankinta (liite 6). Investoinnit käyttöomaisuuteen olivat 200 (208) miljoonaa euroa (liite 4).
Investoinnit käyttöomaisuuteen ja osakkeisiin vuonna 2018 olivat 4 672 (1 815) miljoonaa euroa sisältäen pääasiassa Uniper-osakkeiden hankinnan. Investoinnit olivat 584 (690) miljoonaa euroa (liite 4) eli vuodelle 2018 annettua 600–700 miljoonan euron ohjaustasoa pienemmät, mikä johtui joidenkin investointien siirtymisestä vuodelle 2019.
Fortum suunnittelee ottavansa käyttöön uutta sähkön- ja lämmöntuotantokapasiteettia ja suorittavansa perusparannuksia olemassa oleviin laitoksiin seuraavasti:
| Tyyppi | Sähköntuotanto kapasiteetti, MW |
Lämmöntuotanto kapasiteetti, MW |
Toimitus alkoi/alkaa |
|
|---|---|---|---|---|
| Generation | ||||
| Loviisa, Suomi | Ydinvoima | 5 | 2018 | |
| Vesivoimaloita | ||||
| Ruotsissa ja Suomessa |
Vesivoima | 5 | 2018 | |
| Vesivoimaloita Ruotsissa ja |
||||
| Suomessa | Vesivoima | ~15 | 2019 | |
| City Solutions | ||||
| Zabrze, Puola | CHP | 75 | 145 | Q1/2019 |
| Kivenlahti, Suomi | Biolämpölaitos | 58 | 2020 | |
| Russia | ||||
| Tammikuu | ||||
| Uljanovsk | Tuuli | 35 | 2018 | |
| Aurinko* | Aurinko | 110 | 2021–2022 | |
| Muut toiminnot | ||||
| Ånstadblåheia, Norja | Tuuli | 50 | Q4/18 | |
| Sørfjord, Norja | Tuuli | 97 | 2019 | |
| Pavagada 2, Intia | Aurinko | 250 | 2019 |
* Edellyttää erillistä investointipäätöstä.
Fortum osallistuu 1 600 MW:n Olkiluoto 3 (OL3) -ydinvoimalaitosyksikön rakentamiseen Suomessa Teollisuuden Voima Oyj (TVO) -omistusosuutensa kautta. OL3-ydinvoimalaa rahoitetaan ulkoisilla lainoilla, osakeanneilla ja osakaslainoilla TVO:n osakkeenomistajien välisten osakassopimusten perusteella. Fortum omistaa 25 % OL3 -ydinvoimalaitosyksiköstä ja on sitoutunut rakentamisen rahoitukseen omistusosuutensa suhteessa. Vuoden 2018 lopussa Fortumin saatavat OL3:n osalta olivat 170 miljoonaa euroa. Fortumin jäljellä oleva sitoumus OL3-yksikköön oli 63 miljoonaa euroa (liite 11). Maaliskuussa 2018 TVO ja laitostoimittajayhtiöt allekirjoittivat kattavan sovintosopimuksen, jonka mukaan laitostoimittajien yhteenliittymään kuuluvat yhtiöt maksavat TVO:lle 450 miljoonaa euroa korvauksena OL3-hankkeen viivästymisestä. TVO arvioi projektiaikataulun ja sovintosopimuksen perusteella OL3-hankkeen
kokonaiskustannukseksi noin 5,5 miljardia euroa. Laitoksen toimittava AREVA-Siemens-yhteenliittymä päivitti aikataulun marraskuussa 2018. Tuolloin päivitetyn aikataulun mukaan yksikön säännöllisen sähköntuotannon odotetaan alkavan tammikuussa 2020.
Fortum osti 1.1.2019 loput TVO:n Meri-Porin voimalaitoksen tuotantotehoon oikeuttavat C-sarjan osakkeet. Fortumilla on nyt oikeus saada käyttöönsä koko Meri-Porin voimalaitoksen tuotantoteho aikaisemman 67 prosentin sijaan. Meri-Porin voimalaitosta käytetään pääasiassa Fingridin tehoreservikapasiteettina ja varakapasiteettina.
Kesäkuussa 2018 Fortum myi 10 %:n omistusosuutensa Hafslund Produksjon Holding AS:sta Svartisen Holding AS:lle. Fortum osti osuutensa Hafslund-omistusjärjestelyn yhteydessä vuonna 2017. Osakkeiden myyntihinta oli 160 miljoonaa euroa. Fortum kirjasi kaupasta vuoden 2018 toisella neljänneksellä 77 miljoonan euron myyntivoiton Generation-segmenttiin.
Lokakuussa 2018 Fortum ilmoitti korvaavansa osan hiilipohjaisesta lämmöntuotannostaan rakentamalla biolämpölaitoksen Espoon Kivenlahteen. Laitoksen rakentaminen on merkittävä askel kohti Espoon hiilineutraalia kaukolämmön tuotantoa, sillä laitos mahdollistaa vanhan hiililämpökattilan poistamisen käytöstä Suomenojalla. Investoinnin arvo on noin 40 miljoonaa euroa. Uuden laitoksen lämpöteho on parhaimmillaan jopa 58 megawattia. Rakennustyöt alkoivat marraskuussa 2018, ja lämmöntuotanto on tarkoitus aloittaa vuonna 2020.
Fortumin ja Lietuvos Energijan yhteisyritys Kauno Kogeneracinė Jėgainė rakentaa jätepolttoainetta käyttävän sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksen Liettuan Kaunasiin. Voimalan sähköntuotantokapasiteetti on 24 MW ja lämmöntuotantokapasiteetti noin 70 MW. Fortumin omistusosuus yhteisyrityksestä on 49 %. Voimala on määrä ottaa käyttöön vuoden 2020 puolivälissä.
Fortum päätti vuonna 2015 uuden sähkön ja lämmön monipolttoainelaitoksen rakentamisesta Zabrzeen, Puolaan. Voimalaitos käyttää polttoaineenaan pääosin jäteperäistä polttoainetta (RDF) ja hiiltä, mutta voi käyttää myös biomassaa ja polttoaineiden seoksia. Voimalaitos korvaa aiemmat, pelkkää hiiltä käyttävät, vanhentuneet yksiköt Zabrzessa ja Bytomissa. Voimalaitoksen tuotantokapasiteetti on 145 MW lämpöä ja 75 MW sähköä ja sen tuotannon on määrä alkaa vuoden 2019 ensimmäisellä vuosineljänneksellä.
Kesäkuussa 2018 Fortum voitti CSA-huutokaupassa oikeuden rakentaa 110 MW aurinkovoimakapasiteettia. Voimalaitokset on määrä ottaa käyttöön vuosina 2021-2022.
Kesäkuussa 2018 Fortumin ja Rusnanon sijoitusrahasto (Fortumin osuus 50 %) voitti CSA-huutokaupassa oikeuden rakentaa 823 megawattia tuulivoimakapasiteettia. Tuulipuistot otetaan käyttöön vuosina 2019– 2023. Vuoden 2018 neljännellä neljänneksellä sijoitusrahasto päätti 100 megawatin tuulivoimapuistoinvestoinnista, jossa sähköntuotannon on tarkoitus alkaa vuoden 2020 ensimmäisellä puoliskolla.
Kesäkuussa 2017 Fortumin ja Rusnanon sijoitusrahasto voitti CSA-huutokaupassa oikeuden rakentaa 1 000 megawattia tuulivoimakapasiteettia. Tuulipuistot otetaan käyttöön vuosina 2018–2022. Lokakuussa 2017 ja lokakuussa 2018 sijoitusrahasto päätti investoinneista 50 megawatin ja 200 megawatin tuulipuistoihin. Sähköntuotanto 50 megawatin tuulipuistossa alkoi 1.1.2019. Tuotannon 200 megawatin tuulipuistossa on tarkoitus alkaa vuoden 2020 ensimmäisellä puoliskolla.
Fortumin sekä Fortumin ja Rusnanon tuulivoimasijoitusrahaston vuosina 2017 ja 2018 voittamiin uusiutuvan energian tuotantokapasiteetteihin liittyvät investointipäätökset tehdään tapauskohtaisesti. Fortumin sijoittama oma pääoma on enintään 15 miljardia ruplaa. Pitkällä aikavälillä Fortum pyrkii ylläpitämään kevyttä taserakennetta mahdollisten kumppanuuksien ja muiden yhteistyömuotojen avulla.
Joulukuussa 2018 Fortum sitoutui sijoittamaan Valo Ventures -kasvurahastoon 150 miljoonaa euroa kymmenen vuoden aikana. Se on itsenäinen rahasto, joka sijoittaa digitaalisiin ja skaalautuviin kasvuyrityksiin Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa.
Joulukuussa 2018 Fortum voitti intialaiselta Gujarat Urja Vikas Nigam Ltd:ltä 250 megawatin aurinkovoimaprojektin. Aurinkovoimalaitos rakennetaan Raghanesdan aurinkopuistoon Banaskhtan alueelle Gujaratiin Intiassa. Tammikuussa 2019 Gujaratin hallitus mitätöi aurinkovoimahuutokaupan tulokset, koska piti huutokaupan tariffeja liian korkeina. Hallitus on ilmaissut järjestävänsä uuden huutokaupan ja aikovansa laskea operaattoreiden aurinkopuistomaksuja, jotta yhtiöt pystyvät tarjoamaan alempia tariffeja.
Kesäkuussa 2018 Fortum voitti oikeuden rakentaa 250 MW aurinkovoimaa Pavagadan tuulipuistoon Intian Karnatakaan. Investoinnin arvioidaan olevan noin 120 miljoonaa euroa. Voimalaitos arvioidaan otettavan käyttöön vuonna 2019.
Kesäkuussa 2018 Fortum allekirjoitti sopimuksen, jolla se myi 54 prosentin osuuden aurinkovoimayhtiöstään UK Climate Investmentsille (40 %) ja Elite Alfred Bergille (14 %). Kaupan kohteena olevalla yhtiöllä on neljä toiminnassa olevaa aurinkovoimalaitosta Intiassa. Elite Alfred Bergillä on optio ostaa enintään 16 prosentin lisäosuus Fortumilta. Neljän aurinkovoimalaitoksen kokonaiskapasiteetti on 185 megawattia. Fortum aikoo säilyttää merkittävän vähemmistöosuuden yhtiöstä ja vastata edelleen laitosten käyttö- ja kunnossapitopalveluista pitkäaikaisen sopimuksen mukaisesti. Kaupan velaton kokonaisarvo mukaan lukien Fortumin vähemmistöosuus nettovelasta, joka ei kaupan myötä enää sisälly Fortum-konserniin, oli 147 miljoonaa euroa. Myynnillä oli 26 miljoonan euron positiivinen vaikutus Fortumin kolmannen neljänneksen vertailukelpoiseen liikevoittoon. Järjestely saatiin päätökseen elokuussa 2018.
Tammikuussa 2017 Fortum sai päätökseen kolmen tuulivoimaprojektin oston norjalaiselta Nordkraftyhtiöltä. Kauppaan kuuluvat jo toiminnassa oleva Nygårdsfjellet-tuulipuisto ja kaikki tarvittavat luvat saaneet Ånstadblåheia- ja Sørfjord-projektit. Ånstadblåheian tuulipuisto otettiin käyttöön vuoden 2018 neljännellä neljänneksellä, ja Sørfjordin tuulipuisto on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2019. Kolmen tuulipuiston tuotantokapasiteetti on yhteensä noin 180 megawattia.
Vuonna 2016 Fortum teki lopullisen päätöksen investoida 75 MW:n tuulipuistoprojektiin Solbergissa Pohjois-Ruotsissa. Skellefteå Kraft osallistuu projektiin 50 %:n osuudella. Tuulipuisto otettiin käyttöön vuoden 2018 ensimmäisellä neljänneksellä.
Alustavien tilastotietojen mukaan Pohjoismaissa kulutettiin sähköä 108 (108) TWh vuoden 2018 neljännellä neljänneksellä. Sähkökulutus Pohjoismaissa vuonna 2018 oli 399 (392) TWh. Kulutuksen kasvu johtui pääasiassa vuoden 2018 ensimmäisen neljänneksen vertailukautta kylmemmästä säästä ja jonkin verran suuremmasta teollisuuden kulutuksesta.
Vuoden 2018 alussa Pohjoismaiden vesivarannot olivat 86 TWh eli 3 TWh pitkän ajan keskiarvoa suuremmat ja 11 TWh suuremmat kuin vuotta aikaisemmin. Vuoden 2018 lopussa vesivarannot olivat 74 TWh eli 9 TWh alle pitkän aikavälin keskiarvon ja 12 TWh edellisvuotta pienemmät.
Vuoden 2018 neljännellä neljänneksellä sähkön keskimääräinen systeemihinta Nord Poolissa oli 47,6 (30,6) euroa/MWh. Keskimääräinen sähkön aluehinta oli 49,6 (33,0) euroa/MWh Suomessa ja 48,2 (31,1) euroa/MWh Ruotsissa (SE3-alue, Tukholma). Hintoja nostivat pääasiassa heikko vesitilanne ja vertailuvuotta selvästi korkeammat hiililauhdetuotannon marginaalikustannukset. Vuoden 2018 keskimääräinen spot-systeemihinta Nord Poolissa oli 44,0 (29,4) euroa/MWh ja keskimääräinen aluehinta Suomessa 46,8 (33,2) euroa/MWh ja Ruotsin SE3-alueella (Tukholma) 44,5 (31,2) euroa/MWh.
Saksassa keskimääräinen spot-hinta vuoden 2018 neljännellä neljänneksellä nousi 52,6 (33,0) euroon/MWh. Vuoden 2018 keskimääräinen spot-hinta oli 44,5 (34,2) euroa/MWh.
CO2-päästöoikeuksien (EUA = EU Emission Allowance) markkinahinta nousi vuoden alun 8 eurosta 25 euroon tonnilta vuoden 2018 lopussa.
Fortum toimii Länsi-Siperiassa pääasiassa Tjumenin ja Hanti-Mansian alueilla, joilla teollinen tuotanto on keskittynyt öljyyn ja kaasuun, sekä Uralilla metalliteollisuuteen keskittyneellä Tšeljabinskin alueella. Venäjän markkinat on jaettu kahteen hintavyöhykkeeseen, ja Fortum toimii hintavyöhykkeellä 1 (Venäjän Euroopan puoleinen alue ja Uralin alue).
Alustavien tilastotietojen mukaan Venäjän sähkönkulutus vuoden 2018 neljännellä vuosineljänneksellä oli 286 (281) TWh. Vastaava luku hintavyöhykkeellä 1 oli 219 (215) TWh. Vuonna 2018 Venäjän sähkönkulutus oli 1 056 (1 035) TWh ja vastaava luku hintavyöhykkeellä 1 oli 810 (799) TWh.
Keskimääräinen sähkön spot-hinta (kapasiteettihinta pois lukien) nousi 7,2 % vuoden 2018 neljännellä vuosineljänneksellä ja oli 1 309 (1 221) ruplaa/MWh hintavyöhykkeellä 1. Uralin alueella spot-hinta nousi 5,9 % ja oli 1 099 (1 038) ruplaa/MWh. Vuonna 2018 keskimääräinen sähkön spot-hinta (kapasiteettihinta pois lukien) nousi 3,6 % 1 247 (1 204) ruplaan/MWh hintavyöhykkeellä 1 ja nousi 0,2 % 1 043 (1 041) ruplaan/MWh Uralin alueella.
Tarkemmat markkinatiedot on esitetty taulukoissa katsauksen lopussa (sivut 73-75).
Puolassa pidetty YK:n ilmastokokous (COP24) hyväksyi Pariisin sopimuksen toimeenpanoa koskevat säännöt 15.12.2018. Sopimus tulee voimaan 2020. Säännöt kattavat kasvihuonekaasupäästöjen seurannan ja raportoinnin, ilmastorahoituksen raportoinnin sekä ilmastotavoitteiden nostamisen tulevaisuudessa. Markkinamekanismeja ja maailmanlaajuisia päästömarkkinoita koskevista säännöistä ei kuitenkaan päästy yksimielisyyteen, ja niistä neuvotellaan vuoden 2019 lopulla.
Pariisin ilmastosopimus edellyttää, että valtioiden on laadittava pitkän aikavälin ilmastostrategiansa ja toimitettava nykyisten päästövähennyssitoumustensa tarkistukset alkuvuoteen 2020 mennessä. Nykyiset sitoumukset eivät missään tapauksessa riitä rajoittamaan ilmaston lämpenemistä alle 1,5 asteeseen. Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) mukaan tavoitteen saavuttaminen edellyttää "nopeita ja kauaskantoisia muutoksia", mukaan lukien hiilidioksidin poistamista ilmakehästä. Hiilidioksidipäästöjen on laskettava maailmanlaajuisesti 45 prosenttia vuodesta 2010 vuoteen 2030, ja nettopäästöjen on laskettava nollaan vuoteen 2050 mennessä. IPCC:n mukaan sähkösektorin tulisi pienentää päästöjään 100 prosenttia jo hyvissä ajoin ennen vuotta 2050.
Euroopan komissio julkisti 28.11.2018 ehdotuksensa Puhdas maapallo kaikille -strategiasta, joka on pitkän aikavälin visio vuoteen 2050 saakka. Komissio ennakoi energiankulutuksen laskevan 30–50 prosenttia ja sähkön käytön kasvavan 50–200 prosenttia. Konkreettisia ehdotuksia EU:n tavoitteiksi ja politiikoiksi vuoden 2030 jälkeen odotetaan seuraavalta komissiolta.
Fortum pitää ehdotettua strategiaa kunnianhimoisena ja tasapainoisena. EU:n tulisi vahvistaa mahdollisimman pian hiilineutraaliutta koskevat tavoitteet vuodelle 2050 sekä välitavoitteet vuosille 2030– 2050. Fortumin näkemyksen mukaan hiilidioksidipäästöjen hinnoittelu on keskeistä hiilineutraaliuden saavuttamisessa, ja EU:n tulisi kehittää markkinamekanismi, jolla kannustetaan myös hiilidioksidin talteenottoon suoraan ilmasta tai savukaasuista.
Saksan hallitukselle antamassaan raportissa hiilikomissio ehdottaa hiiestä luopumista vuoteen 2038 mennessä. Vuonna 2032 arvioidaan, onko aikataulua mahdollista aikaistaa jo vuoteen 2035. Raportin mukaan vuoden 2022 jälkeen hiilikapasiteettia on käytössä 30 GW, mikä tarkoittaa 12,5 GW laitoskapasiteetin sulkemista vuoteen 2017 verrattuna. Vuonna 2030 hiilikapasiteettia on ehdotuksen mukaan jäljellä ainoastaan 17 GW. Ydinvoiman ja hiilen samanaikainen sulkeminen korostaa maakaasun tärkeyttä energiajärjestelmässä.
Komissio ehdottaa hyvityksiä hiililaitosten käyttäjille. Koska komissio odottaa sähkön hinnan nousevan hiililaitosten sulkemisen seurauksena, tulisi hinnan nousua hyvittää myös asiakkaille alentamalla verkkomaksuja tai sähköveroja. Niin ikään hiililaitosten sulkemisesta kärsivien alueiden tulisi saada korvausta voidakseen lieventää negatiivisia vaikutuksia aluetalouteensa. Ehdotuksena on myös mitätöidä hiilestä luopumista vastaava määrä hiilidioksidin päästöoikeuksia, jotta kansallisella politiikalla ei vesitettäisi EU:n päästökauppajärjestelmän toimintaa.
Fortum toivoo Saksan hallituksen antavan näkemyksensä raportista mahdollisimman pian ja lainsäädännön valmistelun käynnistyvän ripeästi. Toimijoiden tulisi saada tiedot yksityiskohtaisista kompensaatiosäännöistä voidakseen tehdä tuotantokapasiteettiaan koskevia päätöksiä.
Toukokuussa 2018 Euroopan komissio antoi ensimmäiset kestävän rahoituksen strategiaan ja toimintasuunnitelmaan perustuvat lakiehdotukset. Niihin sisältyi ehdotus koko Euroopan unionin kattavasta luokittelujärjestelmästä, joka auttaa sijoittajia arvioimaan taloudellisen toiminnan kestävyyttä ja vaikutuksia. Lisäksi muun kuin taloudellisen tiedon raportointia koskevia ohjeita tarkistetaan ja vihreille rahoitustuotteille kehitetään EU-merkki.
Luokittelujärjestelmän kehittämiseen liittyy muun muassa riski kielteisestä suhtautumisesta tiettyihin vähäpäätöisiin teknologioihin (esim. jätteen energiakäyttö ja ydinvoima) , mikä saattaa kasvattaa tulevien investointien rahoituskuluja.
Fortum tukee komission ehdotusten yleistavoitetta, mutta korostaa, että energiasektorin kestäviä investointeja edistävien aloitteiden tulisi olla teknologianeutraaleja ja tähdätä vähäpäästöisiin, fossiilivapaisiin ratkaisuihin. On myös tärkeää varmistaa, että suunniteltu luokittelujärjestelmä kehitetään läpinäkyvästi ja markkinaehtoisesti.
Kiertotaloutta edistävä EU:n jätepaketti julkistettiin virallisesti kesäkuussa 2018, ja jäsenvaltioiden on otettava siihen liittyvä lainsäädäntö käyttöön heinäkuuhun 2020 mennessä. Kiinteän yhdyskuntajätteen ja pakkausjätteen kierrätystavoitteita nostetaan ja yhdyskuntajätteen vientiä kaatopaikoille rajoitetaan
entisestään vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi jätetilastojen laatua ja vertailukelpoisuutta parannetaan ja kierrätystavoitteiden laskentamenetelmiä yhdenmukaistetaan sekä vaaralliselle jätteelle perustetaan sähköisiä rekistereitä.
EU-komissio julkaisi tammikuussa 2018 tiedonannon Euroopan unionin muovistrategiasta. Sen tavoitteena on muuttaa muovituotteiden suunnittelua, tuotantoa, käyttöä ja kierrätystä EU:ssa. Muovituotteiden entistä parempi suunnittelu ja tehokkaampi kierrätys sekä kierrätysmateriaalien laadun parantaminen edistävät toissijaisten muoviraaka-aineiden markkinoita ja luovat entistä suurempaa lisäarvoa Euroopan kilpailukykyiselle muoviteollisuudelle. Kaikki Pohjoismaat ovat laatineet omat muovin kestävää käyttöä koskevat suunnitelmansa.
Fortum pitää kierrätysmuovien markkinoiden edistämiseen tähtäävää aloitetta tervetulleena. Muovistrategian odotetaan tuovan liiketoimintamahdollisuuksia Fortumin kierrätys- ja jäteratkaisuille.
Puola toimeenpani yllättäen uuden valmisteverolain ja muutoksia muihin lakeihin 1.1.2019. Kuluttajahinnat jäädytettiin 30.6.2018 tasolle ja sähkön toimittajille ehdotettiin valtiollista korvausjärjestelmää mahdollisten tappioiden varalta. Hinnat jäädytettiin, koska sähkönhinnat olivat nousseet nopeasti hiilidioksidin päästöoikeuksien hintojen kasvun myötä. EU-komission odotetaan kyseenalaistavan lain, koska sähköyhtiöille suunniteltua korvausta voidaan pitää laittomana valtiontukena ja toimenpiteestä olisi pitänyt ilmoittaa komissiolle ennen toimeenpanoa. Fortum seuraa tilannetta tiiviisti ja tekee yhteistyötä asiaankuuluvien tahojen kanssa saadakseen selvyyttä uudesta lainsäädännöstä.
Fortumin taloudellinen tulos altistuu useille taloudellisille, strategisille, energiapolitiikkaan ja -sääntelyyn liittyville, yritystaloudellisille sekä operatiivisille riskeille. Fortum altistuu näille riskeille sekä suoraan että epäsuorasti osakkuusyritystensä kautta.
Hyödykkeiden ja sähkön tukkuhinnat Euroopassa ovat Fortumin liiketoiminnan tuloksen kannalta tärkeimpiä tekijöitä. Sähkön tukkuhinnan lyhyen aikavälin kehityksen avaintekijöitä Pohjoismaissa ovat polttoaineiden ja CO2-päästöoikeuksien hinnat, hydrologinen tilanne, lämpötila, taloudellinen kehitys sekä sähkön tuonnin ja viennin tasapaino.
Yleinen talouskasvu vaikuttaa raaka-aineiden ja CO2-päästöoikeuksien hintoihin ja niiden myötä sähkön tukkuhintoihin Pohjoismaissa. Polttoaineiden hinnat ja voimalaitosten käytettävyys vaikuttavat kannattavuuteen kaikilla alueilla. Lisäksi valuuttakurssivaihtelujen kasvulla on muunto- ja transaktiovaikutuksia Fortumin tulokseen etenkin Venäjän ruplan ja Ruotsin kruunun osalta.
Pohjoismaissa muutokset sääntely- ja verotusympäristössä lisää energia- ja ympäristöhuoltotoimialojen riskejä. Suurin strateginen riski on sääntely- ja markkinaympäristön kehittyminen suuntaan, jota emme ole pystyneet ennakoimaan ja valmistautumaan. Fortum on varautunut näihin epävarmuustekijöihin analysoimalla ja arvioimalla lukuisia energiamarkkinoiden ja sääntelyn tulevaisuuden kehityskulkuja ja niiden vaikutuksia eri tuotantomuotoihin ja teknologioihin. Tämän työn seurauksena Fortumin strategiauudistuksen painopistealueina olivat tulopohjan laajentaminen sekä toiminnan suuntaaminen uusiin liiketoimintoihin, teknologioihin ja markkinoihin. Ympäristönsuojelu luo ympäristönhuoltoliiketoiminnan perustan ja mahdollisuudet. Keskeistä on kyky vastata asiakkaiden tarpeisiin kiristyvässä sääntely-ympäristössä.
Fortumin Venäjän liiketoiminnan kannalta keskeisiä tekijöitä ovat talouskasvu, ruplan kurssi, lämmöntuotannon sääntely sekä sähkön tukku- ja kapasiteettimarkkinoiden kehitys. Saadut takuuhintaiset kapasiteettimaksut uudelle (CSA) ja vanhalle (Competitive Capacity Selection, CCS) kapasiteetille ovat keskeisiä kannattavuustekijöitä. Suurin osa Fortumin vuoden 2007 jälkeen rakennetusta kapasiteetista kuuluu CSA-järjestelmän piiriin. Jokaiselle takuuhinnan piirissä olevalle uudelle laitokselle maksetaan Venäjän valtion takaamaa takuuhintaa noin 10 vuoden ajan käyttöönotosta lähtien (uusiutuvalle energiantuotannolle noin 15 vuoden ajan). Saadut kapasiteettimaksut vaihtelevat voimalaitosten iän, sijainnin, tyypin ja koon mukaan. Myös kausivaihtelut ja käytettävyys vaikuttavat kapasiteettimaksuihin. CSA-maksuihin vaikuttavat muun muassa painotettu pääoman keskimääräinen kustannus (WACC), kuluttajahintaindeksi (CPI) sekä yhtiöiden sähkön spot-markkinoilta saamat tuotot (tuottoja tarkastellaan kolmen ja kuuden vuoden kuluttua laitoksen käyttöönotosta). Lisäksi lämpövoimalat saavat selkeästi korotettuja CSA-maksuja alkaen noin kuusi vuotta käyttöönotosta.
Lisätietoja Fortumin riskeistä on luettavissa yhtiön vuosikertomuksessa.
Vuoden 2018 lopussa noin 75 % Generation-segmentin arvioidusta sähkön tukkumyynnistä Pohjoismaissa oli suojattu hintaan 31 euroa/MWh vuodelle 2019 (65 % hintaan 30 euroa/MWh kolmannen neljänneksen lopussa) ja noin 45 % hintaan 29 euroa/MWh vuodelle 2020 (35 % hintaan 28 euroa/MWh kolmannen neljänneksen lopussa).
Raportoidut suojausasteet voivat vaihdella huomattavasti Fortumin sähköjohdannaismarkkinoilla tekemien toimenpiteiden mukaan. Suojaukset tehdään pääasiassa johdannaissopimuksilla, joista suurin osa on Nasdaq Commodities -termiinejä.
Tällä hetkellä Fortum arvioi investointien ilman yritysostoja olevan noin 600–650 miljoonaa euroa vuonna 2019. Arvio sisältää vuosittaiset kunnossapitoinvestoinnit sekä aurinko- ja tuulivoimainvestoinnit, joista voidaan luopua pääoman kierrätyksen liiketoimintamallin kautta. Kunnossapitoinvestointien arvioidaan olevan noin 300 miljoonaa euroa vuonna 2019 eli selkeästi alle poistojen tason.
Investointien odotetaan pienenevän vuonna 2020.
Sähkön osuuden energian kokonaiskulutuksesta odotetaan kasvavan edelleen. Sähkönkulutuksen odotetaan kasvavan Pohjoismaissa keskimäärin noin 0,5 % vuodessa. Tulevien vuosien kasvu riippuu pitkälti Euroopan ja etenkin Pohjoismaiden talouskasvusta.
Öljyn ja hiilen hinnat alkoivat laskea vuoden 2018 neljännellä neljänneksellä mutta päästöoikeuksien hinnat nousivat edelleen. Tammikuun 2019 lopussa hiilen termiinihinta (ICE Rotterdam) loppuvuodelle 2019 oli noin 84 Yhdysvaltain dollaria tonnilta ja päästöoikeuksien markkinahinta vuodelle 2019 noin 23 euroa tonnia kohti. Pohjoismainen sähkön termiinihinta Nasdaq Commodities -markkinapaikalla oli noin 48 euroa/MWh loppuvuodelle 2019 ja noin 39 euroa/MWh vuodelle 2020. Saksassa sähkön termiinihinta oli noin 51 euroa/MWh loppuvuodelle 2019 ja noin 49 euroa/MWh vuodelle 2020. Pohjoismaiden vesivarannot olivat noin 10 TWh pitkän ajan keskiarvon alapuolella ja 8 TWh vertailukautta pienemmät.
Generation-segmentin saavutettuun sähkönhintaan Pohjoismaissa vaikuttavat muun muassa suojausasteet, suojaushinnat, spot-hinnat, Fortumin joustavan tuotantorakenteen käytettävyys ja käyttö sekä valuuttakurssivaihtelut. Jos sähköntuotantolähteiden suhteellisten osuuksien muutoksista mahdollisesti johtuvia vaikutuksia ei oteta huomioon, 1 euron muutos megawattituntia kohti segmentin saavuttamassa sähkön tukkumyyntihinnassa Pohjoismaissa tarkoittaisi noin 45 miljoonan euron muutosta Fortumin vuotuisessa vertailukelpoisessa liikevoitossa. Segmentin saavuttama sähkön tukkumyyntihinta sisältää myös lisäarvon, joka saavutetaan vesivoima- ja ydinvoimatuotannon optimoinnilla sekä kaupankäynnin hyödykemarkkinoilla.
EU:ssa tehtävien stressitestien perusteella Ruotsin ydinvoimaviranomainen (Strålsäkerhetsmyndigheten, SSM) on päättänyt uusista ruotsalaisia ydinreaktoreita koskevista säännöksistä. Operaattorien on tehtävä uudet turvallisuusinvestoinnit vuoteen 2020 mennessä.
Ydinjätemaksut tarkistetaan Ruotsissa kolmen vuoden välein. Maaliskuussa 2017 Ruotsin hallitus päätti uusista ydinjätemaksuista vuosille 2018-2020. Lokakuussa 2017 Ruotsin valtiopäivät päättivät muutoksista ydinjätemaksun laskentaperusteisiin sekä ydinjäterahaston investointilupiin. Ehdotuksen mukaan ydinjätemaksun laskentaperuste muuttui 40 käyttövuodesta 50 käyttövuodeksi. Lisäksi ydinjäterahasto voi nyt sijoittaa myös muihin instrumentteihin kuin valtion velkakirjoihin. Näiden muutosten myötä Fortumin vuosittaiset ydinjätemaksut nousivat 8 miljoonaa euroa vuonna 2018.
Ruotsin eduskunta hyväksyi 19.6.2018 uuden vesivoimalain, joka tuli voimaan 1.1.2019. Lain mukaan kaikkien vesivoimalaitosten on päivitettävä lupansa. Samalla vesivoimaa suojataan, jotta se voi olla keskeinen tekijä tulevaisuuden energiajärjestelmässä. Vesivoiman suojaamiseksi hyödynnetään kaikki vesipuitedirektiivin poikkeukset vesistöjen luokittelussa. Uuden lain mukaan toimialan on perustettava yhteinen vesivoimarahasto, josta rahoitetaan suurin osa tarvittavista ympäristötoimista. Perustetun rahaston suuruus on 10 miljardia Ruotsin kruunua, joka maksetaan 20 vuoden kuluessa. Suuret energiayhtiöt sijoittavat rahastoon vesivoiman tuotanto-osuutensa mukaisesti. Fortumin osuuden odotetaan olevan 20–25 prosenttia rahaston kokonaisrahoituksesta. Lisäksi hallitus antoi määräyksen vesivoimalupien uudistamisen kansallisesta priorisointisuunnitelmasta (voimassa 11.1.2019 alkaen).
Tukholman valitustuomioistuin antoi 11.6.2018 päätöksensä Fortum Sverige AB:n vesivoiman kiinteistöveron oikaisuhakemuksesta vuosilta 2009–2014. Oikeuden päätökset eivät olleet Fortumille suotuisia. Korkein hallinto-oikeus ei myöntänyt Fortumille valituslupaa. Koska hallinto-oikeus, Tukholman valitustuomioistuin ja korkein hallinto-oikeus käsittelivät vain valtiontukea koskevat väitteet, tapaus siirretään nyt takaisin hallinto-oikeuden käsiteltäväksi muiden oikeudellisten väitteiden osalta. Kiistanalainen kiinteistövero kyseiseltä ajanjaksolta on ilman korkoja yhteensä noin 510 miljoonaa Ruotsin kruunua (noin 50 miljoonaa euroa). Lisäksi hallinto-oikeus käsittelee Ruotsin Fortumin yritysten vuosilta 2011–2016 tekemiä valituksia, jotka koskevat niiden vesivoimalaitosten kiinteistöveroastetta samoin oikeudellisin perustein. Fortum on maksanut kiinteistöveroa lain mukaisesti. Siksi oikeuden lopullinen päätös ei vaikuta Fortumin tulokseen, vaikka päätös ei olisikaan Fortumille suotuisa. Fortum Sverige AB teki joulukuussa 2018 EU-komissiolle valituksen vesivoimalaitosten kiinteistöverosta Ruotsissa vuodelta 2017 ja aiemmilta vuosilta. Fortum pyysi komissiota tutkimaan, ovatko Ruotsin vesivoimalaitosten kiinteistöveroa koskeva lainsäädäntö ja oikeuden päätökset EU:n valtiontukea koskevien sääntöjen mukaisia.
Syyskuussa 2016 Ruotsin hallitus esitteli tulevien vuosien budjettiehdotuksensa. Budjetin mukaan ydinvoiman kapasiteettivero pienennetään 1 500 kruunuun/MW kuukaudessa 1.7.2017 alkaen ja poistetaan kokonaan 1.1.2018. Vuonna 2017 Fortumin Ruotsin ydinvoimatuotannon kapasiteettivero oli 44 miljoonaa euroa. Vuonna 2018 kapasiteettiveroa ei enää peritä. Lisäksi vesivoiman kiinteistövero laskee Ruotsissa 2,8 prosentista 0,5 prosenttiin. Veroa lasketaan neljässä vaiheessa: 2,2 prosenttiin vuoden 2017 tammikuussa; 1,6 prosenttiin vuoden 2018 tammikuussa; 1,0 prosenttiin vuoden 2019 tammikuussa; ja 0,5 prosenttiin vuoden 2020 tammikuussa. Vuonna 2018 vero pieneni Fortumin osalta 20 miljoonalla eurolla 65 miljoonaan euroon. Lisäksi sähkön hinnoista riippuvaa vesivoiman kiinteistöveron verotusarvoa tarkistetaan kuuden vuoden välein vuodesta 2019 alkaen. Tämänhetkisillä sähkön hinnoilla arvioituna verotusarvo olisi vuosina 2019–2024 nykyistä pienempi.
Ruotsalainen OKG päätti vuonna 2015 lopettaa sähköntuotannon Oskarshamnin ydinvoimalayksiköissä 1 ja 2. Ydinvoimalayksikkö 1:n tuotanto lopetettiin 17.6.2017, ja Oskarshamn 2 -yksikkö on ollut suljettuna kesäkuusta 2013 alkaen. Sulkemisprosessin arvioidaan kestävän useita vuosia.
City Solutions -divisioonan vakaa kasvu, rahavirta ja tulos syntyvät yritysostojen ja uusien laitosinvestointien kautta. Polttoainekulut, laitosten käyttöaste, joustavuus, tehokkuus ja jätteen vastaanottomaksut ovat kannattavuuden avaintekijöitä. Myös sähkön kysynnän ja tarjonnan tasapaino, sähkön hinta sekä sääolosuhteet vaikuttavat kannattavuuteen.
Fortum Oslo Varmen liiketoimintojen kehittämisen arvioidaan edellyttävän toiminnan integrointiin liittyviä kertaluonteisia kuluja sekä lisäinvestointeja tulevina vuosina. Kustannushyötyjä odotetaan syntyvän asteittain vuodesta 2019 alkaen, ja 5-10 miljoonan euron vuosittainen täysimääräinen hyöty saavutettaneen vuoden 2020 loppuun mennessä.
Fortumin hallitus hyväksyi joulukuussa 2017 Consumer Solutions -divisioonan uuden liiketoimintastrategian elokuussa 2017 tehdyn Hafslund Markets -yritysoston jälkeen. Strategisena tavoitteena on muodostaa johtava pohjoismainen asiakaskeskeinen kuluttajaliiketoiminta, jolla on useita tuotemerkkejä.
Pohjoismaisen kilpailun odotetaan pysyvän kireänä, mikä luo edelleen paineita myyntikatteisiin ja asiakasvaihtuvuuteen. Consumer Solutions vastaa haasteelliseen markkinatilanteeseen ja vahvistaa kilpailukykyään jatkamalla panostusta uusien digitaalisten palvelujen kehittämiseen kuluttajille.
Hafslundin ja Fortumin kuluttajaliiketoiminnat täydentävät hyvin toisiaan, ja niiden yhdistämisellä voidaan saavuttaa sekä tuottoihin että kuluihin liittyviä synergiaetuja. Lyhyellä aikavälillä ensisijaisena tavoitteena on saavuttaa tuottoja lisäävää myyntiä hyödyntämällä molempien yhtiöiden parhaita käytäntöjä ja tarjoamalla lisätuotteita ja palveluita koko asiakaskunnalle. Kustannushyötyjä saadaan vuodesta 2019 alkaen, kun Hafslundin integraatio on saatu päätökseen. Kustannushyötyjen odotetaan kasvavan asteittain tulevina vuosina, ja tavoitellut noin 10 miljoonan euron vuosittaiset hyödyt saavutettaneen vuoden 2020 loppuun mennessä.
Russia-segmentin CSA-sopimuksiin perustuvat kapasiteettimaksut ovat keskeinen yhtiön tuloskasvuun vaikuttava tekijä, sillä ne ovat huomattavasti korkeampia kuin CCS-huutokaupoista saatavat kapasiteettimaksut. Tällä hetkellä Fortumin CSA-kapasiteetti on 2 368 MW. Helmikuussa 2018 sähkön tukkukaupan viranomainen julkaisi painotetun pääoman keskimääräisen kustannuksen (WACC) ja kuluttajahintaindeksin (CPI) vuodelle 2017. Näitä tietoja käytettiin CSA-maksujen määrittämiseen vuodelle 2018. Kapasiteettimaksuja laskettiin vastaamaan Venäjän pitkän aikavälin valtion obligaatioiden alempaa korkoa. Viranomainen tarkasteli myös energiamarkkinoilta saatuja tuottoja ja kapasiteettimaksuja nostettiin pienempien tuottojen vuoksi.
Fortumin muu kapasiteetti Venäjällä on 2 544 MW, ja sillä on oikeus osallistua CCS-huutokauppaan. Pitkän aikavälin CCS-huutokaupat vuosille 2017-2019 pidettiin vuoden 2015 lopussa. Huutokauppa vuodelle 2020 pidettiin syyskuussa 2016, ja huutokauppa vuodelle 2021 pidettiin syyskuussa 2017. Kaikki Fortumin huutokaupassa tarjoamat voimalaitokset tulivat valituiksi. Fortum sai myös forced mode statuksen osalle Argayashin voimalaitoksen kapasiteettia, eli yhtiö saa korkeamman maksun 195 MW:lle vuosiksi 2017-2019; 175 MW:lle vuodeksi 2020; ja 105 MW:lle vuodeksi 2021. 15.9.2018 pidettäväksi suunniteltu vuoden 2022 CCS-huutokauppa on siirretty pidettäväksi 1.5.2019.
Kesäkuussa 2018 Fortum voitti CSA-huutokaupassa oikeuden rakentaa 110 MW aurinkovoimakapasiteettia. Voimalaitokset on määrä ottaa käyttöön vuosina 2021-2022, ja niiden tuotantokapasiteetille maksetaan 15 vuoden ajan takuuhintaa, joka vastaa noin 14 000 ruplaa/MWh.
Kesäkuussa 2018 Fortumin ja Rusnanon tuulivoimasijoitusrahasto (Fortumin osuus 50 %) voitti CSAhuutokaupassa oikeuden rakentaa 823 MW tuulivoimakapasiteettia. Tuulipuistot otetaan käyttöön vuosina 2019–2023, ja niiden tuotantokapasiteetille maksetaan 15 vuoden ajan takuuhintaa, joka vastaa noin 7 000–8 000 ruplaa megawattitunnilta. Joulukuussa 2018 tuulivoimasijoitusrahasto päätti investoinnista 100 MW:n tuulivoimaipuistoon.
Fortumin Uljanovskin tuulipuisto lisättiin kapasiteettirekisteriin tammikuussa 2018. Teholtaan 35 MW:n puisto on Venäjän ensimmäinen teollisen mittaluokan tuulipuisto. Sen tuotantokapasiteetille maksetaan käyttöönotosta alkaen noin 15 vuoden ajan takuuhintaa, joka vastaa nykyisin noin 11 000 ruplaa/MWh.
Joulukuussa 2017 Fortum osti kolme aurinkovoimayhtiötä. Kaikki kolme voimalaitosta ovat toiminnassa, ja niille maksetaan noin 15 vuoden ajan käyttöönotosta alkaen takuuhintaa, joka vastaa nykyisin noin 20 000:ta ruplaa/MWh. Laitokset otettiin käyttöön vuosina 2016 ja 2017.
Kesäkuussa 2017 Fortumin ja Rusnanon sijoitusrahasto voitti CSA-huutokaupassa oikeuden rakentaa 1 000 MW tuulivoimakapasiteettia. Tuulipuistot oli tarkoitus ottaa käyttöön vuosina 2018–2022, ja niiden tuotantokapasiteetille maksetaan 15 vuoden ajan takuuhintaa, joka vastaa noin 7 000-9 000 ruplaa/MWh. Lokakuussa 2017 sijoitusrahasto teki päätöksen ensimmäisen 50 MW:n ja lokakuussa 2018 toisen 200 MW:n tuulipuiston rakentamisesta.
Kaasun keskimääräinen hinta Venäjällä nousi noin 3,1 % vuonna 2018. Fortum arvioi kaasun keskimääräisen hinnan nousevan Venäjällä 3 % vuonna 2019.
Yksityiskohtaiset tiedot Uniper-osakeomistuksesta ovat luettavissa tämän katsauksen Uniper-investointi kappaleessa sekä liitetiedossa 6.
Joulukuussa 2018 Fortum voitti intialaiselta Gujarat Urja Vikas Nigam Ltd:ltä 250 megawatin aurinkovoimaprojektin. Aurinkovoimalaitos rakennetaan Raghanesdan aurinkopuistoon Banaskhtan alueelle Gujaratissa Intiassa. Tammikuussa 2019 Gujaratin hallitus mitätöi aurinkovoimahuutokaupan tulokset, koska piti huutokaupan tariffeja liian korkeina. Hallitus on ilmaissut järjestävänsä uuden huutokaupan ja aikovansa laskea operaattoreiden aurinkopuistomaksuja, jotta yhtiöt pystyvät tarjoamaan alempia tariffeja.
Kesäkuussa 2018 Fortum voitti oikeuden rakentaa 250 MW tuulivoimaa Pavagadan tuulipuistoon Karnatakassa, Intiassa. Investoinnin arvioidaan olevan noin 120 miljoonaa euroa. Aurinkopuistossa tuotetulle sähkölle taataan kiinteä 2,85 INR/kWh takuuhinta 25 vuodeksi. Laitoksen käytön odotetaan alkavan vuoden 2019 aikana.
Fortumin vuoden 2019 efektiiviseksi veroasteeksi arvioidaan 19-21 %, kun osuutta osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta, verovapaita myyntivoittoja ja verokantojen muutoksia ei oteta huomioon.
Fortum sai Ruotsissa vuosilta 2013, 2014 ja 2015 tuloverotusta koskevia jälkiveropäätöksiä, jotka koskivat Fortumin hollantilaisen rahoitusyhtiön Fortumin ruotsalaisille tytäryhtiöille myöntämiä lainoja. Näiden lainojen korkotuotot verotettiin Hollannissa. Saatuaan Tukholman hallinto-oikeudelta kielteisen päätöksen vuonna 2017 Fortum teki valituksen Tukholman valitustuomioistuimeen. Tukholman valitustuomioistuin antoi lokakuussa 2018 päätöksensä Fortumin vuotta 2013 koskevasta Ruotsin jälkiveropäätöksestä. Päätös oli Fortumille myönteinen. Valitustuomioistuin katsoi, että lainoitusjärjestelyille oli riittävät liiketoiminnalliset perusteet ja hyväksyi yhtiön valituksen. Vuotta 2013 koskeva päätös on lopullinen. Tukholman hallinto-oikeus antoi marraskuussa 2018 päätöksensä Fortumin valituksesta, joka koski vuosien 2014 ja 2015 tuloverotusta Ruotsissa. Kaikki päätökset olivat Fortumille myönteisiä. Päätöksiä koskeva valitusoikeus umpeutui tammikuun 2019 lopussa. Fortum ei ollut tehnyt vuosien 2013–2015 tapauksia koskevaa varausta, koska yhtiö piti jälkiveroja perusteettomina. Siksi valitustuomioistuimen lokakuussa 2018 tekemällä päätöksellä ja hallinto-oikeuden marraskuussa 2018 tekemällä päätöksellä ei ollut vaikutusta yhtiön tulokseen. Ruotsin veroviranomaisen määräämät jälkiverot olivat 273 miljoonaa kruunua (26 milj. euroa) vuodelta 2013, 282 miljoonaa kruunua (27 milj. euroa) vuodelta 2014 ja 200 miljoonaa kruunua (19 milj. euroa) vuodelta 2015. Ylimääräinen verokustannus vuodelta 2013 maksettiin vuonna 2017 ja hyvitettiin Fortumille vuoden 2018 neljännellä neljänneksellä. Fortum ei ollut maksanut vuosien 2014 ja 2015 jälkiveroja eikä niiden korkoja.
Kesäkuussa 2018 Ruotsin hallitus päätti alentaa yhteisöveroa kahdessa vaiheessa: nykyisestä 22,0 prosentista 21,4 prosenttiin tammikuusta 2019 alkaen ja 20,6 prosenttiin tammikuusta 2021 alkaen.
Maaliskuussa 2018 Ruotsin korkein hallinto-oikeus päätti olla myöntämättä Fortumille valituslupaa vuosien 2009–2012 verotuksen korkovähennyksistä Ruotsissa. Siten hallinto-oikeuden kesäkuussa 2017 tekemä epäsuotuisa päätös jää voimaan. Fortum maksoi jälkiveron korkoineen, yhteensä 1 175 miljoonaa kruunua (122 milj. euroa), vuonna 2016 ja kirjasi sen kuluksi vuoden 2017 toisen neljänneksen tulokseen. On vahvoja perusteita väittää, että nämä hallinto-oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden päätökset ovat EU-lakien ja niiden mukaisten perusoikeuksien vastaisia. Siksi Fortum jätti joulukuussa 2018 haastehakemuksen Tukholman käräjäoikeudelle. Yhtiö hakee näiden tapausten perusteella Ruotsin valtiolta vahingonkorvauksia. Lisäksi Fortum on hakenut vuoden 2012 tapaukselle Ruotsin ja Hollannin välistä sopimusmenettelyä (liite 19).
Kestävä kehitys on olennainen osa Fortumin strategiaa. Nykyisten liiketoimintojensa rinnalla yhtiö tutkii ja kehittää uusiutuvaan energiaan liittyviä uusia kasvuratkaisuja.
Fortumin tavoitteena on olla energiateknologian ja sovelluskehityksen edelläkävijä. Fortum kiihdyttää innovaatiotoimintaa ja uusien ratkaisujen kaupallistamista vahvistamalla omaa kehitystyötään ja digitalisaation hyödyntämistä sekä solmimalla kumppanuuksia maailman johtavien toimittajien, teknologiaja palveluyritysten sekä tutkimuslaitosten kanssa. Fortum investoi suoraan ja välillisesti lupaavia uusia innovaatioita kehittäviin kasvuyrityksiin. Yhtiö keskittyy teknologioihin, jotka tarjoavat älykkäitä ratkaisuja tulevaisuuden hajautetun energiajärjestelmän tarpeisiin ja joissa on potentiaalia muuttaa nykyistä energiajärjestelmää ratkaisevasti sekä vauhdittaa siirtymää kiertotalouteen. Fortum investoi myös teknologioihin, jotka tukevat nykyisen tuotannon ja järjestelmien parempaa hyödyntämistä ja jotka voivat luoda uusia markkinoita ja tuotteita Fortumille. Fortum pyrkii jatkuvasti kehittämään puhtaan energian ratkaisuja sekä ratkaisuja, jotka parantavat resurssi- ja systeemitehokkuutta.
Fortum raportoi tutkimus- ja kehitysmenot vuositasolla. Vuonna 2018 Fortumin tutkimus- ja kehitysmenot olivat 56 (53) miljoonaa euroa eli 1,1 % (1,2 %) liikevaihdosta.
Fortum pyrkii ottamaan liiketoiminnassaan huomioon tasapainoisesti taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristövastuun ja on määritellyt kestävän kehityksen painopistealueensa seuraavasti:
| Taloudellinen vastuu | Sosiaalinen vastuu | Ympäristövastuu |
|---|---|---|
| Taloudellinen lisäarvo | Laitos- ja työturvallisuus | Energia- ja resurssitehokkuus |
| sidosryhmille | ||
| Pitkän aikavälin arvonluonti ja | Energian toimitusvarmuus | Ympäristövaikutusten |
| kasvu | asiakkaille | vähentäminen |
| Toimitusketjun vastuullisuus | Henkilöstön hyvinvointi | Ilmastomyönteinen |
| energiantuotanto ja järjestelmät | ||
| Asiakastyytyväisyys | Liiketoiminnan eettisyys ja | Kaupunkien kestävät ratkaisut |
| määräystenmukaisuus |
Konsernitason kestävän kehityksen tavoitteet liittyvät tärkeimpiin painopistealueisiin ja painottavat Fortumin yhteiskunnallista roolia. Ympäristö- ja turvallisuustulosten lisäksi ne mittaavat yhtiön mainetta, asiakastyytyväisyyttä, henkilöstön hyvinvointia sekä sähkön- ja lämmöntuotannon varmuutta. Tavoitteet asetetaan vuosittain ja ne perustuvat toiminnan jatkuvaan parantamiseen
Kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista seurataan kuukausi-, neljännesvuosi- ja vuosiraportoinnin avulla. Fortum julkaisee vuosittain Kestävän kehityksen raportin, jossa on lisätietoja yhtiön kestävän kehityksen toiminnasta.
| Tavoite | IV/18 | 2018 | 2017 | |
|---|---|---|---|---|
| Taloudellinen vastuu | ||||
| Maineindeksi, perustuu One Fortum -tutkimukseen | 73,0 | - | 72,5 | 72,3 |
| Asiakastyytyväisyysindeksi (CSI), perustuu One | ||||
| Fortum -tutkimukseen | 70-74 | - | 63-83 | 64-76 |
| Net Promoter Score (NPS) Consumer Solutions - | ||||
| divisioonassa | -6 | - | -18 | - |
| Ympäristövastuu | ||||
| Energian kokonaistuotannon CO2 – ominaispäästö, |
||||
| viiden vuoden keskiarvo, g/kWh | < 200 | 194 | 186 | 188 |
| Energiatehokkuuden parantuminen vuoteen 2020 | ||||
| mennessä verrattuna vuoteen 2012, GWh/a | > 1 900 | - | 1 637 | 1 502 |
| Merkittävät EHS-poikkeamat, kpl | ≤ 20 | 1 | 18 | 20 |
| Sosiaalinen vastuu | ||||
| CHP-laitosten energiakäytettävyys, % | > 95,0 | 97,1 | 96,4 | 96,1 |
| Poissaoloon johtaneiden työtapaturmien taajuus | ||||
| (LWIF), oma henkilöstö ja urakoitsijat | ≤ 2,1 | 1,4 | 1,8 | 2,4 |
| Vakavien työtapaturmien lukumäärä, kpl | 0 | 3 | 4 | 1 |
| Työtapaturmien, vakavien EHS-poikkeamien ja | Taso | Taso | Taso | Taso |
| läheltä piti -tapausten tutkinnan laatu | 3,0 | 3,0 | 3,0 | 2,0* |
| Taso | Taso | |||
| GAP-indeksi, EHS-minimivaatimusten käyttöönotto | 3,0 | - | 2,0 | - |
| Sairauspoissaolot, % | ≤ 2,2 | 3,0 | 2,8 | 2,2** |
* Asteikko muuttunut
** Ei sisällä: DUON, Hafslund
Fortum on listattuna Nasdaq Helsingissä sekä mukana STOXX Global ESG Leaders, OMX Sustainability Finland, ECPI®, Euronext Vigeo Eurozone 120, Euronext Vigeo Europe 120, MSCI ESG Ratings sekä Equileap Gender Equality -indekseissä. Fortum on myös saanut luokituksen B vuoden 2018 CDP Climate Change -arvioinnissa sekä Prime Status (B-) -luokituksen ISS-oekom Corporate Rating -luokittajalta.
Fortumin kestävän kehityksen raportointi kattaa kaikki Fortumin määräysvallassa olevat toiminnot mukaan lukien tytäryritykset kaikissa toimintamaissa.
Fortumin tavoitteena on erinomainen taloudellinen menestys strategisesti valituilla keskeisillä alueilla vahvan osaamisen ja vastuullisten toimintatapojen avulla. Fortum mittaa taloudellista menestystään sijoitetun pääoman tuotolla (pitkän aikavälin tavoite: vähintään 10 %) ja pääomarakenteella (pitkän aikavälin tavoite: vertailukelpoinen nettovelka/käyttökate eli EBITDA noin 2,5x).
Asiakastyytyväisyyden ja yhtiön maineen tavoitteita seurataan vuosittain. Vuonna 2018 One Fortum tutkimuksen mukaan yhtiön maine keskeisten sidosryhmien keskuudessa oli 72,5 (72,3) yksikköä, joten 73,0 yksikön tavoitetta ei saavutettu.
Asiakastyytyväisyyden konsernitavoite (70-74 yksikköä, asteikolla 0-100) saavutettiin kaikilla muilla liiketoiminta-alueilla paitsi sähkön vähittäismyynnissä suurasiakkaille sekä sähköautojen latausratkaisuissa kuluttajille ja yrityksille. Consumer Solutions -divisioona käytti sähkönmyyntiasiakkaiden asiakastyytyväisyyden mittaamiseen myös Net Promoter Score (NPS) -menetelmää. NPS-menetelmän tulos oli -18, joten tavoitetta (-6) ei saavutettu.
Fortum edellyttää liiketoimintakumppaneidensa toimivan vastuullisesti ja noudattavan Fortumin Toimintaohjetta (Code of Conduct) sekä Fortumin Toimintaohjetta palvelun- ja tavarantoimittajille. Fortum arvioi liiketoimintakumppaneidensa toiminnan tasoa toimittajien kvalifioinnin ja toimittaja-auditointien avulla. Vuonna 2018 Fortum teki 13 (11) toimittaja-auditointia Suomessa, Liettuassa, Puolassa, Alankomaissa, Venäjällä, Vietnamissa ja Intiassa. Lisäksi kaksi Fortumin venäläistä hiilentoimittajaa auditoitiin kolmannen osapuolen toimesta Bettercoalin toimintaohjeen vaatimuksia vasten.
Fortumin konsernitason ympäristötavoitteet liittyvät hiilidioksidipäästöihin, energiatehokkuuteen ja merkittävien ympäristö-, työterveys- ja turvallisuuspoikkeamien (EHS-poikkeamat) hallintaan. Tuotantotoiminnot noudattavat ISO 14001 -ympäristöjärjestelmästandardia, ja 99,9 % (99,8 %) Fortumin sähkön- ja lämmöntuotannosta maailmanlaajuisesti on ISO 14001 -sertifioitu.
Fortumin tavoitteena on edistää resurssitehokkuuden parantamista ja siirtymistä kohti kattavampaa kiertotaloutta. Fortumin energiantuotanto perustuu pääosin hiilidioksidipäästöttömään vesi- ja ydinvoimaan sekä energiatehokkaaseen sähkön ja lämmön yhteistuotantoon. Fortumin strategian mukaisena tavoitteena on kasvaa aurinko- ja tuulivoimassa usean gigawatin kokoluokkaan. Fortum olettaa huolen ilmastonmuutoksesta kasvattavan vähäpäästöisten ja energiatehokkaiden tuotteiden ja ratkaisujen kysyntää. Fortumin tavoitteena on hillitä ilmastonmuutosta investoimalla hiilidioksidipäästöttömään energiantuotantoon ja parantamalla energia- ja resurssitehokkuutta.
Vuonna 2018 Fortumin suorat hiilidioksidipäästöt olivat 20,1 (18,4) Mt. EU:n päästökauppajärjestelmän (ETS) piirissä oli 2,5 (2,4) Mt kokonaishiilidioksidipäästöistä. Arvio Fortumille myönnettävistä ilmaisista päästöoikeuksista vuodelle 2018 on 0,8 (1,0) Mt.
| Fortumin kokonaishiilidioksidipäästöt (miljoonaa tonnia, Mt) |
IV/18 | IV/17 | 2018 | 2017 |
|---|---|---|---|---|
| Kokonaispäästöt | 5,7 | 5,2 | 20,1 | 18,4* |
| Päästökauppajärjestelmän alaiset päästöt | 0,7 | 0,6 | 2,5 | 2,4* |
| Myönnetyt päästöoikeudet | - | - | 0,8 | 1,0 |
| Päästöt Venäjällä | 4,7 | 4,4 | 16,9 | 15,4 |
* Luku on tarkentunut tilinpäätöstiedotteessa 2017, Taloudelliset tiedot 2017 -raportissa ja Kestävä kehitys 2017 -raportissa esitetystä
Vuonna 2018 Fortumin energian kokonaistuotannon hiilidioksidin ominaispäästöt olivat 192 (184) g/kWh. Energian kokonaistuotannon hiilidioksidin ominaispäästöjen viiden vuoden keskiarvo oli 186 (188) g/kWh, mikä on parempi kuin Fortumin konsernitavoite 200 g/kWh.
Fortumin konsernitavoitteena on ollut saavuttaa yli 1 900 GWh:n vuotuiset energiatehokkuussäästöt vuoteen 2020 mennessä verrattuna vuoteen 2012. Vuoden 2018 loppuun mennessä saavutettiin 1 637 GWh/a. Fortumin tavoitteena on korkeintaan 20 merkittävää EHS-poikkeamaa vuodessa. Merkittäviä EHSpoikkeamia seurataan, raportoidaan, tutkitaan ja tarvittavat korjaavat toimenpiteet toteutetaan.
Vuonna 2018 Fortumin toiminnoissa tapahtui 18 (20) merkittävää EHS -poikkeamaa. Merkittävistä EHSpoikkeamista 11 oli tulipaloja, kaksi ympäristölupapoikkeamia, neljä vuotoa ja yksi patoturvallisuuspoikkeama. EHS-poikkeamilla ei ollut merkittäviä ympäristövaikutuksia.
Fortumin sosiaalisen vastuun tavoitteet liittyvät sähkön ja lämmön toimitusvarmuuteen asiakkaille, laitos- ja työturvallisuuteen sekä henkilöstön hyvinvointiin.
Fortumille hyvä turvallisuus on liiketoiminnan perusta sekä tehokkaan ja häiriöttömän toiminnan ehdoton edellytys. Fortumin tavoitteena on olla turvallinen työpaikka sekä omille työntekijöille että yritykselle töitä tekeville urakoitsijoille ja palveluntoimittajille. OHSAS 18001 tai ISO 45001 -sertifioitu turvallisuusjohtamisjärjestelmät kattavat 97,0 % (98,4 %) Fortumin sähkön- ja lämmöntuotannosta maailmanlaajuisesti.
Vuonna 2018 oman henkilöstön ja urakoitsijoiden poissaoloon johtaneiden työtapaturmien taajuus (LWIF) oli 1,8 (2,4), mikä oli parempi kuin asetettu tavoitetaso (≤ 2,1). Vuonna 2018 yhtiön toiminnassa Ruotsissa, Liettuassa ja Venäjällä tapahtui 4 (1) vakavaa työtapaturmaa, joista kaksi johti kuolemaan. Konsernitavoite vuodelle 2018 oli nolla vakavaa työtapaturmaa.
Vuonna 2018 työtapaturmien, vakavien EHS-poikkeamien ja läheltä piti -tapausten tutkinnan laatu oli tasolla 3,0, ja asetettu tavoitetaso (3,0) saavutettiin. Vuonna 2018 Fortum otti käyttöön työkaluja, joilla seurataan urakoitsijoiden turvallisuustuloksia osana kvalifiointia, sekä arvioi systemaattisemmin heidän turvallisuuskäytäntöjään työn aikana.
Vuonna 2018 GAP-indeksi oli tasolla 2.0, joten asetettua tavoitetasoa (3.0) ei saavutettu. Merkittävimmät konsernin EHS-minimivaatimuksien käyttöönoton poikkeamat havaittiin yrityksissä, jotka Fortum on ostanut viime vuosina, sekä laitoksilla, joita urakoitsijat operoivat.
Fortumin työhyvinvointitoiminnan tarkoituksena on edistää työntekijöidemme terveyttä, työturvallisuutta ja työyhteisön toimivuutta. Vuonna 2018 sairauspoissaoloprosentti oli 2,8 (2,2), joten asetettua tavoitetasoa (≤ 2,2) ei saavutettu.
Yhteiskunnan toiminta edellyttää häiriötöntä ja luotettavaa energiansaantia. Yhtiön CHP-laitosten energiakäytettävyys vuonna 2018 oli keskimäärin 96,4 % (96,1 %), kun tavoitteena oli saavuttaa yli 95,0 %:n taso.
| Keski | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Osakevaihto | Arvo yhteensä | Korkein | Alin | hinta* | Viimeisin | |||
| Tammi–joulukuu 2018 | kpl | euroa | euroa | euroa | euroa | euroa | ||
| FORTUM | 474 704 676 | 9 065 229 824 | 22,91 | 16,43 | 19,09 | 19,10 | ||
| * Kaupankäyntimäärillä painotettu. | ||||||||
| 31.12.2018 | 31.12.2017 | |||||||
| Markkina-arvo, milj. euroa | 16 966 | 14 658 | ||||||
| Osakkeenomistajia, kpl | 122 980 | 127 297 | ||||||
| Suomen valtion omistusosuus, % | 50,8 | 50,8 | ||||||
| Hallintarekisteröityjen ja ulkomaisten omistajien osuus, % | 30,8 | 30,6 | ||||||
| Kotitalouksien omistusosuus, % | 9,5 | 10,2 | ||||||
| Rahoitus- ja vakuutuslaitosten omistusosuus, % | 1,7 | 1,4 | ||||||
| Muiden kotimaisten sijoittajien osuus, % | 7,3 | 7,0 |
Helsingin pörssin lisäksi Fortumin osakkeita vaihdettiin useilla vaihtoehtoisilla markkinapaikoilla, kuten Boat-, Cboe- ja Turquoise-markkinoilla sekä OTC-markkinoilla. Vuonna 2018 noin 68 % osakkeiden kokonaisvaihdosta käytiin muilla markkinapaikoilla kuin Nasdaq Helsingissä.
Fortum Oyj:n osakepääoma 31.12.2018 oli 3 046 185 953 euroa ja rekisteröityjen osakkeiden kokonaismäärä 888 294 465 kappaletta. Fortum Oyj:n hallussa ei ole yhtiön omia osakkeita.
Fortumin hallitus päätti 17.12.2018 mitätöidä kaikki Fortumin hallussa olleet 72 580 yhtiön omaa osaketta osakepääomaa pienentämättä. Mitätöinti kirjattiin kaupparekisteriin 21.12.2018.
Yhtiökokous päätti 28.3.2018 valtuuttaa hallituksen päättämään yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta ja luovuttamisesta. Hankittavien tai luovutettavien osakkeiden lukumäärä voi olla yhteensä enintään 20 000 000 osaketta eli noin 2,25 % yhtiön kaikista osakkeista. Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka, kuitenkin enintään 18 kuukautta.
Fortumin toiminta on keskittynyt pääasiassa Pohjoismaihin, Venäjälle, Puolaan ja Baltiaan. Vuoden 2018 lopussa Fortumin henkilöstömäärä oli 8 286 (8 785).
Generation-segmentillä oli 1 075 (1 035) työntekijää, City Solutions -segmentillä 1 956 (1 907), Consumer Solutions -segmentillä 1 399 (1 543), Russia-segmentillä 2 941 (3 495) ja Muut-segmentillä 915 (805).
Fortum ilmoitti 29.8.2018, että Solar & Wind Development and M&A -toiminnosta vastaava johtaja Kari Kautinen jättää tehtävänsä. Kautinen lopetti yhtiön palveluksessa syyskuun 2018 lopussa.
Fortum ilmoitti 3.9.2018, että Diplomi-insinööri Arun Aggarwal, 49, oli nimitetty Fortumin johtoryhmään Business Technology -toiminnosta vastaavaksi johtajaksi. Tehtävä on uusi Fortumissa. Aggarwalin vastuualueena on koko Fortumin strateginen IT sekä digitaalinen innovaatiotoiminta ja muutos. Hän aloitti tehtävässään lokakuun 2018 puolivälissä ja raportoi toimitusjohtaja Pekka Lundmarkille.
Fortum Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 28.3.2018 Helsingissä. Yhtiökokous vahvisti tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.-31.12.2017 sekä päätti myöntää vastuuvapauden vuodelta 2017 kaikille hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle.
Yhtiökokous päätti, että 31.12.2017 päättyneeltä tilikaudelta maksetaan osinkoa 1,10 euroa osakkeelta. Osingon täsmäytyspäivä oli 3.4.2018, ja osingon maksupäivä oli 10.4.2018.
Yhtiökokous päätti hallituksen jäsenten palkkioista seuraavasti: puheenjohtajalle 75 000 euroa vuodessa, varapuheenjohtajalle 57 000 euroa vuodessa, kullekin jäsenelle 40 000 euroa vuodessa sekä tarkastus- ja riskivaliokunnan puheenjohtajana toimivalle hallituksen jäsenelle 57 000 euroa vuodessa siinä tapauksessa, että hän ei samalla toimi hallituksen puheenjohtajana tai varapuheenjohtajana. Lisäksi maksetaan kokouspalkkiota sekä hallituksen että valiokuntien kokouksista 600 euroa kokoukselta. Kokouspalkkio maksetaan kaksinkertaisena Suomen ulkopuolella Euroopassa asuville hallituksen jäsenille ja kolminkertaisena Euroopan ulkopuolella asuville jäsenille. Suomessa asuville hallituksen jäsenille kokouspalkkio sekä hallituksen että valiokuntien kokouksista maksetaan Suomen ulkopuolella pidettävistä kokouksista kaksinkertaisena ja Euroopan ulkopuolella pidettävistä kokouksista kolminkertaisena. Puhelinkokouksista maksetaan kaikille hallituksen ja valiokuntien jäsenille yksinkertainen palkkio. Ilman erillistä kokousta tehdyistä päätöksistä ei makseta palkkiota.
Yhtiökokous vahvisti hallituksen jäsenmääräksi kahdeksan. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Matti Lievonen ja uudeksi jäseneksi ja varapuheenjohtajaksi Klaus-Dieter Maubach. Hallituksen jäseniksi valittiin uudelleen Heinz-Werner Binzel, Eva Hamilton, Kim Ignatius, Anja McAlister ja Veli-Matti Reinikkala. Uutena jäsenenä hallitukseen valittiin Essimari Kairisto.
Yhtiön tilintarkastajaksi valittiin Deloitte Oy, joka on ilmoittanut päävastuulliseksi tilintarkastajakseen KHT Reeta Virolaisen. Tilintarkastajan palkkio maksetaan yhtiön hyväksymän laskun perusteella.
Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta ja luovuttamisesta. Hankittavien tai luovutettavien osakkeiden lukumäärä voi olla yhteensä enintään 20 000 000 osaketta eli noin 2,25 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Lisäksi päätettiin, että omia osakkeita voidaan hankkia käytettäväksi hankintojen, investointien tai muiden liiketoimintajärjestelyiden yhteydessä tai säilytettäviksi tai mitätöitäviksi. Omia osakkeita ei voida hankkia käytettäväksi yhtiön kannustin- ja palkitsemisjärjestelmissä. Valtuutus kumosi vuoden 2017 varsinaisen yhtiökokouksen myöntämän valtuutuksen ja on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka, kuitenkin enintään 18 kuukautta.
Yhtiökokous päätti, että voimassa olevaan yhtiöjärjestykseen tehdään seuraavat muutokset:
6 §:n ensimmäistä lausetta muutetaan siten, että hallituksen jäsenten enimmäislukumääräksi asetetaan 10 jäsentä nykyisten 8 jäsenen sijasta seuraavasti: "Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä lisäksi vähintään kolme (3) ja enintään kahdeksan (8) varsinaista jäsentä, jotka valitaan yhtiökokouksessa." Muilta osin 6 § säilyy muuttumattomana.
11 §:n ensimmäisestä lauseesta poistetaan 1.1.2015 voimaan tulleen uuden tilintarkastuslain (1141/2015) johdosta viittaus Keskuskauppakamarin hyväksyntään, ja se korvataan viittauksella tilintarkastuslaissa tarkoitettuun tilintarkastusyhteisöön seuraavasti: "Yhtiössä on yksi varsinainen tilintarkastaja, jonka tulee olla tilintarkastuslaissa tarkoitettu tilintarkastusyhteisö." Muilta osin 11 § säilyy muuttumattomana.
12 §:n viimeisessä lauseessa korvataan viittaus osakeyhtiölain 4 luvun 2 §:n 2 momenttiin 21.6.2017 voimaan tulleen osakeyhtiölain muutoksen johdosta viittauksella osakeyhtiölain 5 luvun 6 a §:ään seuraavasti: "Yhtiökokouskutsu on kuitenkin toimitettava vähintään yhdeksän päivää ennen osakeyhtiölain 5 luvun 6 a §:ssä tarkoitettua yhtiökokouksen täsmäytyspäivää." Muilta osin 12 § säilyy muuttumattomana.
Yhtiökokous päätti osakeyhtiölain 3 luvun 14 a §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla, että oikeudet kaikkiin sellaisiin yhteistilillä olleisiin osakkeisiin ja niihin perustuviin oikeuksiin, joiden kirjaamista arvoosuusjärjestelmään ei ollut vaadittu arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta annetun lain 6 luvun 3 §:n mukaisesti ennen yhtiökokouksen päätöstä, on menetetty. Länsivoima Oyj:n (entinen Lounais-Suomen Sähkö Oy) sulautuessa Fortum Oyj:hin vuonna 2000 Fortum suoritti sulautumisvastikkeena annetut Fortum Oyj:n osakkeet niille Länsivoima Oyj:n osakkeenomistajille, jotka eivät olleet esittäneet osakekirjojaan ja vaatineet oikeuksiensa kirjaamista arvo-osuusjärjestelmään, näiden osakkeenomistajien lukuun perustetulle yhteiselle arvo-osuustilille (yhteistili). Osakkeiden lisäksi menetetään osakkeisiin liittyvät oikeudet, kuten nostamattomat osingot. Menetettyihin osakkeisiin sovelletaan yhtiön hallussa olevia omia osakkeita koskevia säännöksiä.
Yhtiökokouksen jälkeen pitämässään kokouksessa Fortumin hallitus valitsi keskuudestaan nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajaksi Matti Lievosen sekä jäseniksi Eva Hamiltonin, Klaus-Dieter Maubachin ja Anja McAlisterin.
Lisäksi hallitus valitsi tarkastus- ja riskivaliokunnan puheenjohtajaksi Kim Ignatiuksen sekä jäseniksi Heinz-Werner Binzelin, Essimari Kairiston ja Veli-Matti Reinikkalan.
Fortumin osakkeenomistajien nimitystoimikuntaan nimettiin 5.10.2018 seuraavat jäsenet: osastopäällikkö, ylijohtaja Kimmo Viertola, Valtioneuvoston kanslia, omistajaohjausosasto (puheenjohtaja); toimitusjohtaja Risto Murto, Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma; ja toimitusjohtaja Jouko Pölönen, Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen. Lisäksi Fortumin hallituksen puheenjohtaja Matti Lievonen on nimitystoimikunnan jäsen.
Fortumin hallitus on päättänyt käynnistää vuosien 2019–2021 pitkän aikavälin kannustinohjelman avaintyöntekijöille ja -johtajille. Vuosien 2019–2021 ohjelma on osa Fortumin pitkän aikavälin kannustinjärjestelmää, ja se noudattaa samoja periaatteita kuin aiemmat ohjelmat. Vuosien 2019–2021 ohjelman tulosmittarit perustuvat osakekohtaiseen tulokseen suhteessa valituista eurooppalaisista energiayhtiöistä koostuvaan vertailuryhmään. Ohjelmassa on noin 130 osallistujaa, mukaan lukien Fortumin johtoryhmän jäsenet.
29.1.2019 Fortumin osakkeenomistajien nimitustoimikunta antoi ehdotuksensa varsinaiselle yhtiökokoukselle koskien hallituksen jäsenten lukumäärää, hallitukseen valittavia jäseniä ja hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valintaa. Osakkeenomistajien nimitystoimikunta ei päässyt yksimielisyyteen hallituksen jäsenille tulevalla toimikaudella maksettavista palkkioista, eikä täten tehnyt ehdotusta palkkioista.
Fortum Oyj:n voitonjakokelpoiset varat 31.12.2018 olivat 4 991 388 741,37 euroa, mukaan lukien tilikauden 2018 voitto, 797 840 404,43 euroa. Yhtiöllä on hyvä maksuvalmius, eikä hallituksen ehdottama osinko vaaranna sitä.
Fortumin hallitus esittää varsinaiselle yhtiökokoukselle, että vuodelta 2018 maksettaisiin osinkoa 1,10 euroa osakkeelta.
Tällöin osingon kokonaismäärä olisi 977 203 749,50 euroa rekisteröityjen osakkeiden kokonaismäärän (31.1.2019) mukaan laskettuna. Hallitus ehdottaa, että loput voitonjakokelpoisista varoista siirretään omaan pääomaan.
Fortumin vuoden 2019 yhtiökokous on suunniteltu pidettäväksi Finlandia-talossa (Mannerheimintie 13, Helsinki) 26.3.2019 klo 11.00. Mahdolliseen osinkoon liittyvät päivämäärät ovat seuraavat:
Espoo, 31.1.2019
Fortum Oyj Hallitus
Sijoittajasuhteet ja talousviestintä: Ingela Ulfves, puh. 040 515 1531, Måns Holmberg, puh. 044 518 1518, Rauno Tiihonen, puh. 010 453 6150, Pirjo Lifländer, puh. 040 643 3317, ja [email protected]
Media Pauliina Vuosio, puh. 050 453 2383
Fortumin hallitus on hyväksynyt yhtiön vuoden 2018 tilinpäätöksen, ja Fortumin tilintarkastajat ovat antaneet vakiomuotoisen tilintarkastuskertomuksensa 31.1.2019. Tämä tilinpäätöstiedote on laadittu EU:ssa hyväksytyn IAS 34 Osavuosikatsaukset -standardin mukaisesti.
Fortumin tilinpäätös ja hallituksen toimintakertomus vuodelta 2018 julkaistaan viimeistään viikolla 8.
Fortum julkaisee kolme osavuosikatsausta vuonna 2019:
Nasdaq Helsinki Keskeiset tiedotusvälineet www.fortum.com/fi
Osavuosikatsaukseen liittyvää lisätietoa (mukaan lukien vuosineljännestaulukot) on Fortumin verkkosivuilla osoitteessa www.fortum.fi/sijoittajat.
| Liite milj. euroa |
IV/2018 | IV/2017 | 2018 | 2017 |
|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto 4 |
1 599 | 1 432 | 5 242 | 4 520 |
| Muut tuotot | 41 | 29 | 130 | 55 |
| Materiaalit ja palvelut | -870 | -747 | -2 795 | -2 301 |
| Henkilöstökulut | -119 | -122 | -459 | -423 |
| Poistot 4,9,10 |
-139 | -128 | -536 | -464 |
| Muut kulut | -178 | -168 | -594 | -576 |
| Vertailukelpoinen liikevoitto 4 |
333 | 295 | 987 | 811 |
| Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät | -24 | 20 | 151 | 347 |
| Liikevoitto 4 |
309 | 315 | 1 138 | 1 158 |
| Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta 4, 11 |
-44 | 34 | 38 | 148 |
| Korkokulut | -36 | -42 | -148 | -164 |
| Korkotuotot | 6 | 6 | 34 | 32 |
| Johdannaisten käyvän arvon muutokset | -5 | -2 | -8 | -12 |
| Muut rahoituserät - netto | 30 | -10 | -15 | -50 |
| Rahoituskulut - netto | -4 | -49 | -136 | -195 |
| Voitto ennen tuloveroja | 261 | 300 | 1 040 | 1 111 |
| Tuloverot 7 |
-64 | -43 | -181 | -229 |
| Kauden voitto | 197 | 257 | 858 | 882 |
| Jakautuminen: | ||||
| Emoyhtiön omistajille | 192 | 244 | 843 | 866 |
| Määräysvallattomille omistajille | 5 | 12 | 15 | 16 |
| 197 | 257 | 858 | 882 | |
| Emoyhtiön omistajille kuuluvasta konsernin voitosta laskettu osakekohtainen tulos | ||||
| (euroa per osake) | ||||
| Laimentamaton | 0,22 | 0,28 | 0,95 | 0,98 |
Laimennetut osakekohtaiset tulokset ovat samat kuin normaalit osakekohtaiset tulokset yllä, koska Fortumilla ei tällä hetkellä ole ulkona olevia laimentavia instrumentteja.
| milj. euroa | Liite | IV/2018 | IV/2017 | 2018 | 2017 |
|---|---|---|---|---|---|
| Vertailukelpoinen liikevoitto | 333 | 295 | 987 | 811 | |
| Arvonalentumiset | 4 | -4 | 6 | -4 | 6 |
| Myyntivoitot ja muut Tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaisten käyvän arvon |
4, 6 | -1 | 8 | 102 | 326 |
| muutokset | 4 | 2 | 5 | 98 | 14 |
| Ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu | 4, 14 | -21 | 1 | -45 | 1 |
| Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät | -24 | 20 | 151 | 347 | |
| Liikevoitto | 309 | 315 | 1 138 | 1 158 |
Katso Tunnuslukujen laskentakaavat
| milj. euroa | IV/2018 | IV/2017 | 2018 | 2017 |
|---|---|---|---|---|
| Kauden voitto | 197 | 257 | 858 | 882 |
| Muut laajan tuloksen erät | ||||
| Erät, jotka siirretään tai saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi: | ||||
| Kassavirran suojaukset | ||||
| Käyvän arvon muutokset 1) | -300 | 0 | -778 | 22 |
| Siirrot tuloslaskelmaan | 11 | 18 | 15 | 76 |
| Siirrot vaihto-omaisuuteen/aineellisiin hyödykkeisiin | 0 | 0 | -2 | -4 |
| Laskennalliset verot | 63 | -3 | 162 | -19 |
| Nettosijoitusten suojaus | ||||
| Käyvän arvon muutokset | 10 | 24 | 32 | 23 |
| Laskennalliset verot | -2 | -5 | -6 | -5 |
| Muuntoerot 2) | -138 | -169 | -525 | -372 |
| Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten muista laajan tuloksen eristä | -41 | 1 | -37 | -10 |
| Muut muutokset | 0 | 9 | 0 | -2 |
| -397 | -127 | -1 141 | -291 | |
| Erät, joita ei myöhemmin tulla siirtämään tulosvaikutteisiksi: | ||||
| Vakuutusmatemaattiset voitot/tappiot | 4 | -26 | 3 | -13 |
| Vakuutusmatemaattiset voitot/tappiot osakkuus- ja yhteisyrityksissä | 45 | -6 | 43 | 6 |
| 50 | -32 | 46 | -7 | |
| Muut laajan tuloksen erät, laskennallisten verojen jälkeen | -347 | -158 | -1 094 | -298 |
| Laaja tulos yhteensä | -150 | 98 | -236 | 584 |
| Laajan tuloksen jakautuminen | ||||
| Emoyhtiön omistajille | -145 | 87 | -239 | 571 |
| Määräysvallattomille omistajille | -5 | 12 | 3 | 13 |
| -150 | 98 | -236 | 584 |
1) Kassavirtasuojausten käyvän arvon muutokset liittyvät lähinnä johdannaisten, kuten futuurien ja termiinien, käypään arvoon arvostamiseen. Johdannaisilla suojataan tulevien transaktioiden sähkön hintaa ja niihin sovelletaan suojauslaskentaa. Kun sähkön hinta on korkeampi (alhaisempi) kuin suojaushinta, vaikutus omaan pääomaan on negatiivinen (positiivinen).
2) Ulkomaisten tytäryritysten muuntoerot, pääosin Venäjän rupla ja Ruotsin kruunu.
| 31.12.2018 31.12.2017 Liite milj. euroa VARAT Pitkäaikaiset varat Aineettomat hyödykkeet 9 1 087 1 064 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 10 9 981 10 510 Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä 4, 11 5 978 1 900 Osuus valtion ydinjätehuoltorahastosta 14 899 858 Muut pitkäaikaiset sijoitukset 139 140 Laskennalliset verosaamiset 70 73 Johdannaisinstrumentit 5 229 281 Pitkäaikaiset korolliset saamiset 12 683 1 010 Pitkäaikaiset varat yhteensä 19 065 15 835 Lyhytaikaiset varat Vaihto-omaisuus 233 216 Johdannaisinstrumentit 5 326 240 Lyhytaikaiset korolliset saamiset 12 409 395 Tuloverosaamiset 172 172 Myyntisaamiset ja muut saamiset 1 620 997 Talletukset ja arvopaperit (erääntyminen yli kolme kuukautta) 29 715 Rahat ja pankkisaamiset 556 3 182 Likvidit varat 13 584 3 897 Lyhytaikaiset varat yhteensä 3 344 5 918 Varat yhteensä 22 409 21 753 OMA PÄÄOMA Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma Osakepääoma 3 046 3 046 Ylikurssirahasto 73 73 Kertyneet voittovarat 9 232 9 875 Muut oman pääoman erät -510 54 Yhteensä 11 841 13 048 Määräysvallattomat omistajat 236 239 Oma pääoma yhteensä 12 077 13 287 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma Korollinen pitkäaikainen vieras pääoma 13 5 007 4 119 Johdannaisinstrumentit 5 362 214 Laskennalliset verovelat 720 819 Ydinvoimaan liittyvät varaukset 14 899 858 Muut varaukset 15 91 100 Eläkevelvoitteet 98 102 Muu pitkäaikainen vieras pääoma 182 175 Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä 7 358 6 388 Lyhytaikainen vieras pääoma Korollinen lyhytaikainen vieras pääoma 13 1 086 766 Johdannaisinstrumentit 5 829 200 Ostovelat ja muu lyhytaikainen vieras pääoma 1 058 1 112 Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 2 973 2 078 Vieras pääoma yhteensä 10 332 8 466 Oma pääoma ja vieras pääoma yhteensä 22 409 21 753 |
||
|---|---|---|
Lyhennetty laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
| Osake pääoma |
Ylikurssi rahasto |
Kertyneet voittovarat Muut oman pääoman erät | Emo yhtiön omistajat |
Määräys vallat tomat omistajat |
Oma pääoma yhteensä |
|||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Kertyneet voitto varat |
Muunto erot |
Kassavirta suojaukset |
Muut laajan tuloksen erät |
Muut laajan tuloksen erät osakkuus ja yhteis yrityksissä |
||||||
| milj. euroa Oma pääoma 31.12.2017 |
3 046 | 73 | 12 062 | -2 187 | -40 | 70 | 24 | 13 048 | 239 | 13 287 |
| Laskentakäytännön muutosten vaikutus (IFRS 9 ja 15) |
7 | 7 | 7 | |||||||
| Oma pääoma 1.1.2018 | 3 046 | 73 | 12 069 | -2 187 | -40 | 70 | 24 | 13 055 | 239 | 13 295 |
| Kauden tulos | 843 | 843 | 15 | 858 | ||||||
| Muuntoerot | -519 | 0 | 1 | -1 | -518 | -7 | -525 | |||
| Kauden muut laajan tuloksen erät | 0 | -599 | 28 | 6 | -564 | -5 | -569 | |||
| Laaja tulos yhteensä | 843 | -519 | -598 | 29 | 6 | -239 | 3 | -236 | ||
| Osingonjako | -977 | -977 | -6 | -983 | ||||||
| Muut | 2 | 2 | 0 | 2 | ||||||
| Oma pääoma 31.12.2018 | 3 046 | 73 | 11 937 | -2 705 | -638 | 99 | 30 | 11 841 | 236 | 12 077 |
| Oma pääoma 31.12.2016 | 3 046 | 73 | 12 186 | -1 817 | -115 | 58 | 27 | 13 459 | 84 | 13 542 |
| Kauden tulos | 866 | 866 | 16 | 882 | ||||||
| Muuntoerot | -369 | 1 | 1 | -1 | -369 | -3 | -372 | |||
| Kauden muut laajan tuloksen erät | -9 | 74 | 11 | -2 | 73 | 0 | 74 | |||
| Laaja tulos yhteensä | 857 | -369 | 75 | 11 | -3 | 571 | 13 | 584 | ||
| Osingonjako | -977 | -977 | -2 | -979 | ||||||
| Muut | -4 | -4 | 145 | 141 | ||||||
| Oma pääoma 31.12.2017 | 3 046 | 73 | 12 062 | -2 187 | -40 | 70 | 24 | 13 048 | 239 | 13 287 |
Muuntoerot vaikuttivat emoyhtiön omistajille kuuluvaan osuuteen omasta pääomasta -518 miljoonaa euroa vuoden 2018 aikana (2017: -369) johtuen pääosin Venäjän ruplan ja Ruotsin kruunun vaikutuksesta. Osa tästä translaatiopositiosta on suojattu ja suojaustuloksen kurssivaikutus, 24 miljoonaa euroa (2017: 28), sisältyy muihin laajan tuloksen eriin.
Ulkomaisten tytäryritysten tilinpäätöstiedot muunnetaan euroiksi käyttäen tuloslaskelman osalta keskikurssia ja taseen osalta tilinpäätöspäivän kurssia. Kurssiero, joka syntyy muunnosta euroiksi, kirjataan omaan pääomaan. Katso lisätietoja käytetyistä kursseista liitetiedosta 2 Laadintaperiaatteet.
Emoyhtiön omistajille kuuluva osuus kassavirtasuojausten käyvän arvon muutoksista oli -598 miljoonaa euroa vuoden 2018 aikana (2017: 75), ja se liittyy lähinnä johdannaisten, kuten futuurien ja termiinien, käypään arvoon arvostamiseen. Johdannaisilla suojataan tulevien transaktioiden sähkön hintaa ja niihin sovelletaan suojauslaskentaa. Kun sähkön hinta on korkeampi (alhaisempi) kuin suojaushinta, vaikutus omaan pääomaan on negatiivinen (positiivinen).
Vuoden 2017 osingonjaosta päätettiin yhtiökokouksessa 28.3.2018. Lisätietoja liitetiedossa 8 Osakekohtainen osinko.
Määräysvallattomien omistajien osuus omasta pääomasta kasvoi 155 miljoonalla eurolla vuoden 2017 aikana johtuen pääosin Fortum Oslo Varme AS:n hankinnasta. Fortum Oslo Varme AS käsitellään tytäryhtiönä, jossa määräysvallattomilla omistajilla on 50 %:n osuus. Katso myös liite 6 Yrityshankinnat ja -myynnit.
| milj. euroa Liite |
IV/2018 | IV/2017 | 2018 | 2017 |
|---|---|---|---|---|
| Liiketoiminnan rahavirta | ||||
| Kauden voitto | 197 | 257 | 858 | 882 |
| Oikaisuerät: | ||||
| Tuloverot 7 |
64 | 43 | 181 | 229 |
| Rahoitustuotot ja -kulut | 4 | 49 | 136 | 195 |
| Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta 11 |
44 | -34 | -38 | -148 |
| Poistot 9, 10 |
139 | 128 | 536 | 464 |
| Liikevoitto ennen poistoja (Käyttökate) | 449 | 444 | 1 674 | 1 623 |
| Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät 4 |
24 | -20 | -151 | -347 |
| Vertailukelpoinen käyttökate | 473 | 424 | 1 523 | 1 275 |
| Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua | -22 | -21 | -90 | -76 |
| Saadut korot | 5 | 7 | 23 | 35 |
| Maksetut korot | -16 | -38 | -171 | -187 |
| Saadut osingot | 7 | 0 | 61 | 58 |
| Toteutuneet kurssierot | 26 | -12 | 231 | -83 |
| Maksetut välittömät verot | -25 | -11 | -94 | -83 |
| Muut erät | -4 | -8 | -9 | -28 |
| Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta | 444 | 340 | 1 474 | 912 |
| Käyttöpääoman muutos | -406 | -45 | -670 | 81 |
| Liiketoiminnan rahavirta yhteensä | 38 | 295 | 804 | 993 |
| Investointien rahavirta | ||||
| Investoinnit käyttöomaisuuteen 9, 10 |
-185 | -187 | -579 | -657 |
| Hankitut osakkeet 6 |
-175 | -44 | -4 088 | -972 |
| Käyttöomaisuuden myynnit 9, 10 |
2 | 1 | 38 | 8 |
| Myydyt osakkeet 6 |
2 | 1 | 259 | 741 |
| Osakaslainat osakkuusyrityksille ja yhteisyrityksille 12 |
5 | 7 | -24 | 43 |
| Pantattujen rahavarojen muutos 12 |
51 | 21 | -36 | -3 |
| Muutos muissa korollisissa saamisissa 12 |
8 | 5 | 31 | 34 |
| Investointien rahavirta yhteensä | -292 | -195 | -4 398 | -807 |
| Rahavirta ennen rahoitusta | -254 | 99 | -3 594 | 187 |
| Rahoituksen rahavirta | ||||
| Pitkäaikaisten lainojen nostot 13 |
0 | 0 | 1 764 | 35 |
| Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset 13 |
-33 | -76 | -586 | -543 |
| Lyhytaikaisten lainojen muutos 13 |
157 | 0 | 135 | 68 |
| Osingonjako emoyhtiön omistajille 8 |
0 | 0 | -977 | -977 |
| Muut rahoituserät | 0 | -4 | -9 | -12 |
| Rahoituksen rahavirta yhteensä | 124 | -80 | 326 | -1 428 |
| Laskelman mukainen likvidien varojen muutos | -130 | 19 | -3 268 | -1 241 |
| Likvidit varat kauden alussa 1) 13 |
731 | 3 877 | 3 896 | 5 155 |
| Valuuttakurssierot likvideissä varoissa | -16 | 1 | -43 | -16 |
| Likvidit varat kauden lopussa 13 |
584 | 3 897 | 584 | 3 897 |
1) Avaavaan taseeseen 1.1.2018 on tehty -1 miljoonan euron oikaisu IFRS 9:n käyttöönoton vuoksi, katso liitetieto 2.1. Uusien IFRS standardien soveltaminen.
Toteutuneet kurssierot aiheutuivat pääasiassa Fortumin venäläisten ja ruotsalaisten tytäryritysten rahoituksesta sekä siitä, että konsernin ulkoinen rahoitus on pääasiassa euroissa. Toteutuneet kurssierot johtuvat näiden konsernin sisäisiä lainoja suojaavien valuuttatermiinien jatkamisesta ja siitä, että suurin osa näistä termiineistä erääntyy 12 kk sisällä.
| milj. euroa | IV/2018 | IV/2017 | 2018 | 2017 |
|---|---|---|---|---|
| Muutos selvitetyissä futuureissa, vähennys(+)/lisäys(-) | -226 | 17 | -524 | 141 |
| Korottomien saamisten muutos, vähennys(+)/lisäys(-) | -379 | -263 | -186 | -94 |
| Vaihto-omaisuuden muutos, vähennys(+)/lisäys(-) | 22 | 17 | -3 | 19 |
| Korottomien velkojen muutos, vähennys(-)/lisäys(+) | 177 | 183 | 43 | 15 |
| Yhteensä | -406 | -45 | -670 | 81 |
Fortumin rahavirtalaskelmassa futuurien päivittäinen selvitys näytetään käyttöpääoman muutoksessa, kun taas pantattujen rahavarojen muutokset esitetään investointien rahavirrassa. Päivittäin selvitettävät futuurit sisältyy Myyntisaamisiin ja muihin saamisiin. Pantatut rahavarat sisältyvät lyhytaikaisiin korollisiin saamisiin, katso liitetieto 12.
| milj. euroa | IV/2018 | IV/2017 | 2018 | 2017 |
|---|---|---|---|---|
| Käyttöomaisuusinvestoinnit | 200 | 208 | 584 | 690 |
| Muutokset maksamattomissa investoinneissa, vähennys(+)/lisäys(-) | -11 | -17 | 5 | -17 |
| Vieraan pääoman menot | -3 | -4 | -10 | -16 |
| Yhteensä | 185 | 187 | 579 | 657 |
Käyttöomaisuusinvestoinnit aineettomiin ja aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin vuoden 2018 aikana olivat 584 miljoonaa euroa (2017: 690). Maksetut käyttöomaisuusinvestoinnit vuoden 2018 aikana, 579 miljoonaa euroa (2017: 657), sisältävät aikaisemmalta vuodelta maksamattomia investointeja, toisin sanoen investointeihin liittyvien ostovelkojen muutosta määrältään 5 miljoonaa euroa (2017: -17), mutta ei aktivoituja vieraan pääoman menoja määrältään -10 miljoonaa euroa (2017: -16). Aktivoidut vieraan pääoman menot on esitetty maksetuissa koroissa.
Osakehankintojen nettovaikutus oli vuoden 2018 aikana 4 088 miljoonaa euroa (2017: 972). Osakehankinnat vuoden 2018 neljännen neljänneksen aikana sisältää pääasiassa Uniper SE osakkeiden sekä Fincumet Groupin metallien kierrätykseen liittyvän liiketoiminnan hankinnan. Katso lisätietoja liitetiedosta 6 Yrityshankinnat ja -myynnit.
| milj. euroa | IV/2018 | IV/2017 | 2018 | 2017 |
|---|---|---|---|---|
| Myydyt tytäryritysosakkeet pl. myytyjen yritysten rahavarat | 0 | 1 | 88 | 54 |
| Myydyt osakkuus- ja yhteisyritysosakkeet | 2 | 0 | 171 | 687 |
| Yhteensä | 2 | 1 | 259 | 741 |
Vuoden 2018 neljännen neljänneksen aikana ei ollut olennaisia yritysmyyntejä. Katso lisätietoja liitetiedosta 6 Yrityshankinnat ja -myynnit.
Fortum päivitti strategiaansa ja vahvisti osinkopolitiikkansa ja pitkän aikavälin taloudellisten tavoitteidensa pysyvän ennallaan marraskuussa 2018. Fortumin taloudelliset tavoitteet vastaavat yhtiön näkemystä pitkän aikavälin arvonluontimahdollisuuksista, uudesta kasvustrategiasta ja liiketoiminnasta. Pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet yli suhdannesyklin ovat: Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE) vähintään 10 % ja vertailukelpoinen nettovelka/käyttökate noin 2,5x.
| milj. euroa | IV/2018 | IV/2017 | 2018 | 2017 |
|---|---|---|---|---|
| Nettovelka kauden alussa | 5 244 | 1 075 | 988 | -48 |
| Laskentakäytännön muutosten vaikutus (IFRS 9) | 1 | |||
| Muuntoerot | 6 | -12 | 15 | -15 |
| Vertailukelpoinen käyttökate | 473 | 424 | 1 523 | 1 275 |
| Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua | -22 | -21 | -90 | -76 |
| Maksetut nettorahoituskulut | 21 | -46 | 138 | -199 |
| Maksetut välittömät verot | -25 | -11 | -94 | -83 |
| Käyttöpääoman muutos | -406 | -45 | -670 | 81 |
| Käyttöomaisuusinvestoinnit | -185 | -187 | -579 | -657 |
| Yrityshankinnat | -175 | -44 | -4 088 | -972 |
| Yritys- ja käyttöomaisuusmyynnit | 3 | 2 | 298 | 749 |
| Osakaslainat osakkuusyrityksille | 5 | 7 | -24 | 43 |
| Muutos muissa korollisissa saamisissa | 59 | 26 | -5 | 31 |
| Osingot | 0 | 0 | -977 | -977 |
| Muut rahoitustoiminnot | -4 | -9 | -12 | -17 |
| Nettorahavirta (- nettovelan kasvu) | -254 | 95 | -4 580 | -802 |
| Joukkovelkakirjojen käypien arvojen muutos, arvostus jaksotettuun hankintamenoon, | ||||
| hankitut tytäryhtiölainat ja muut muutokset | 5 | 20 | -75 | 248 |
| Nettovelka kauden lopussa | 5 509 | 988 | 5 509 | 988 |
| milj. euroa | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Korolliset velat | 6 093 | 4 885 |
| - Likvidit varat 1) | 584 | 3 897 |
| Nettovelka | 5 509 | 988 |
| Liikevoitto | 1 138 | 1 158 |
| + Poistot | 536 | 464 |
| Käyttökate | 1 674 | 1 623 |
| - Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät | 151 | 347 |
| Vertailukelpoinen käyttökate | 1 523 | 1 275 |
| Vertailukelpoinen nettovelka/käyttökate | 3,6 | 0,8 |
1) Nettovelka lasketaan korollisten velkojen ja likvidien varojen erotuksena vähentämättä korollisia saamisia, määrältään 1 092 miljoonaa euroa (vuoden 2017 lopussa: 1 406).
| milj. euroa | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Tulos ennen veroja | 1 040 | 1 111 |
| Korkokulut | 148 | 164 |
| Muut rahoituskulut 1) | 26 | 25 |
| +Korkokulut ja muut rahoituskulut | 174 | 189 |
| Tulos ennen veroja + korkokulut ja muut rahoituskulut | 1 214 | 1 300 |
| 1) Muut rahoituskulut kuten raportoitu tilinpäätöksessä 2017 liitetiedossa 11 Rahoituskulut - netto | ||
| Sijoitettu pääoma | ||
| Taseen loppusumma | 22 409 | 21 753 |
| Velat yhteensä | 10 332 | 8 466 |
| - Korolliset velat | 6 093 | 4 885 |
| - Korottomat velat | 4 239 | 3 581 |
| Sijoitettu pääoma | 18 170 | 18 172 |
| Sijoitettu pääoma edellisen raportointijakson lopussa | 18 172 | 18 649 |
| Sijoitettu pääoma keskimäärin | 18 171 | 18 411 |
| Sijoitetun pääoman tuotto, % | 6,7 % | 7,1 % |
Tunnuslukujen laskentakaavat ovat esitetty liitetiedossa 22.
| 31.12.2018 | 31.12.2017 | |
|---|---|---|
| Vertailukelpoinen käyttökate, milj. euroa | 1 523 | 1 275 |
| Tulos/osake (laimentamaton), euroa | 0,95 | 0,98 |
| Sijoitettu pääoma, milj. euroa | 18 170 | 18 172 |
| Korollinen nettovelka, milj. euroa | 5 509 | 988 |
| Käyttöomaisuus- ja bruttoinvestoinnit osakkeisiin, milj. euroa | 4 672 | 1 815 |
| Käyttöomaisuusinvestoinnit, milj. euroa | 584 | 690 |
| Sijoitetun pääoman tuotto, % | 6,7 | 7,1 |
| Oman pääoman tuotto, % | 6,8 | 6,6 |
| Vertailukelpoinen nettovelka/käyttökate | 3,6 | 0,8 |
| Korkokate | 10,0 | 8,7 |
| Korkokate sisältäen aktivoidut vieraan pääoman menot | 9,2 | 7,8 |
| Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta/korollinen nettovelka, % | 26,8 | 83,9 |
| Velkaantumisaste, % | 46 | 7 |
| Oma pääoma/osake, euroa | 13,33 | 14,69 |
| Omavaraisuusaste, % | 54 | 61 |
| Henkilöstön lukumäärä | 8 286 | 8 785 |
| Henkilöstö keskimäärin | 8 767 | 8 507 |
| Osakkeiden lukumäärä keskimäärin, 1 000 osaketta | 888 312 | 888 367 |
| Laimennettu osakkeiden keskimääräinen lukumäärä, 1 000 osaketta | 888 312 | 888 367 |
| Rekisteröityjen osakkeiden lukumäärä, 1 000 osaketta 1) | 888 294 | 888 367 |
| Rekisteröityjen osakkeiden lukumäärä ilman omia osakkeita, 1 000 osaketta | 888 294 | 888 367 |
1) Fortum Oyj:n hallitus päätti 17.12.2018 mitätöidä osakepääomaa alentamatta kaikki 72 580 kappaletta yhtiön hallussa olevaa omaa osaketta. Osakkeiden mitätöinti merkittiin kaupparekisteriin 21.12.2018.
Konsernin lyhennetty osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa käyttöönotettua kansainvälistä (IAS) 34 Osavuosikatsaukset -standardia noudattaen. Osavuosikatsausta tulee lukea yhdessä vuoden 2017 konsernitilinpäätöksen kanssa.
Osavuosikatsauksessa esitetyt luvut on pyöristetty, joten yksittäisten esitettyjen lukujen yhteenlaskettu summa voi poiketa esitetystä summaluvusta. Tunnusluvut on laskettu käyttäen tarkkoja arvoja.
ESMAn vaihtoehtoisia tunnuslukuja koskevien ohjeiden (ESMA Guidelines on Alternative Performance Measures) mukaan vaihtoehtoisena tunnuslukuna (APM) pidetään taloudellista tunnuslukua, joka kuvaa mennyttä tai tulevaa tulosta, taloudellista asemaa tai rahavirtoja ja joka on muu kuin sovellettavassa tilinpäätösnormistossa määritelty tai nimetty taloudellinen tunnusluku.
Fortum käyttää vaihtoehtoisia tunnuslukuja (APM) taloudellisessa tavoiteasetannassa ja ennustamisessa, segmenttien ja konsernin tuloskehityksen seurannassa sekä resurssien allokoinnissa osana konsernin liiketoiminnan johtamisprosessia. Liiketoimintojen tulosta ei voi vertailla eri raportointikausien välillä huomioimatta vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä ja siksi nämä erät eivät sisälly vertailukelpoiseen liikevoittoon eivätkä vertailukelpoiseen käyttökatteeseen (EBITDA). Keskeisiä liiketoiminnan suoritusmittareita on käytetty johdonmukaisesti vuodesta 2005 lähtien.
Fortumin taloudellisia tavoitteita pääomarakenteelle, pitkän aikavälin arvonluonnille ja kannattavuudelle mitataan Vertailukelpoinen nettovelka/käyttökate (EBITDA) –tunnusluvulla (pitkän aikavälin tavoite yli suhdannesyklin 2,5x), sekä Sijoitetun pääoman tuottoprosentilla (pitkän aikavälin tavoite yli suhdannesyklin vähintään 10%).
Tunnuslukujen määritelmät ja täsmäytyslaskelmat on esitetty 'Pääomarakenne ja tunnusluvut' -osiossa rahavirtalaskelman jälkeen sekä liitetiedossa 22.
Noudatetut laadinta- ja esittämisperiaatteet ovat yhtenevät konsernitilinpäätöksessä 2017 noudatettujen periaatteiden ja esitystavan kanssa lukuun ottamatta kahta uutta IFRS-standardia (IFRS 9 Rahoitusinstrumentit ja IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista). Muilla 1.1.2018 tai myöhemmin käyttöönotettavilla uusialla standardeilla ei ole merkittävää vaikutusta Fortumin tilinpäätökseen.
Fortum on soveltanut IFRS 9 Rahoitusintrumentit laskentastandardia 1.1.2018 lähtien. Standardissa on uusia vaatimuksia rahoitusvarojen luokittelua ja arvostamista, suojauslaskentaa ja rahoitusvarojen arvonalentumista koskien. Fortum on soveltanut uusia säännöksiä takautuvasti, mutta käyttäen siirtymäsäännösten mahdollisuutta olla muuttamatta vertailukauden tietoja. Siitä johtuen siirtymän vaikutus on esitetty muutoksena kertyneissä voittovaroissa 1.1.2018. Suojauslaskennan muutoksia on kuitenkin sovellettu prospektiivisesti ja siten niillä ei ole vaikutusta edellisten kausien lukuihin tai niiden esittämiseen.
IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista sisältää kattavan viiden vaiheen mallin liikevaihdon tulouttamiseksi. Viisivaiheista mallia soveltamalla liikevaihto tuloutuu, kun tavarat tai palvelut luovutetaan asiakkaalle. Liikevaihto tuloutetaan sillä hinnalla, johon yhtiö odottaa olevansa oikeutettu. Fortum on ottanut uuden standardin käyttöön 1.1.2018 osittain takautuvasti, eli vuoden 2017 vertailutietoja muuttamatta. Osittain takautuvassa soveltamisvaihtoehdossa uuteen standardiin siirtymisestä aiheutuva kumulatiivinen vaikutus oikaistaan yhtiön avaavan taseen 1.1.2018 kertyneisiin voittovaroihin.
IFRS 9 ja IFRS 15 -siirtymästä aiheutuvat vaikutukset 1.1.2018 avaavaan taseeseen on esitetty alla:
| 1.1.2018 | Muutos | Arvostus | Myyntiprovi | 1.1.2018 | |||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| (IAS 39 ja | suojaus | periaatteen | Uudelleen | sioiden | (IFRS 9 ja | ||
| milj. euroa | 18) | laskennassa | muutos | arvostus | aktivointi | Muut | 15) |
| VARAT | |||||||
| Aineettomat hyödykkeet | 1 064 | 20 | 1 084 | ||||
| Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä | 1 900 | 165 | 2 066 | ||||
| Pitkäaikaiset korolliset saamiset | |||||||
| Arvostettu hankintamenoon | 969 | -77 | -2 | -145 | 746 | ||
| Arvostettu käypään arvoon | |||||||
| tulosvaikutteisesti | 77 | -2 | 75 | ||||
| Muut pitkäaikaiset varat | 11 902 | -5 | -20 | 11 877 | |||
| Pitkäaikaiset varat yhteensä | 15 835 | 0 | 0 | -3 | 15 | 1 | 15 848 |
| Johdannaisinstrumentit | |||||||
| Rahavirransuojaus | 106 | 14 | 121 | ||||
| Ei suojauslaskentaa | 134 | -14 | 120 | ||||
| Lyhytaikaiset korolliset saamiset | |||||||
| Arvostettu hankintamenoon | 395 | -32 | 363 | ||||
| Arvostettu käypään arvoon | |||||||
| tulosvaikutteisesti | 32 | 32 | |||||
| Muut lyhytaikaiset varat | 5 282 | -3 | 5 279 | ||||
| Lyhytaikaiset varat yhteensä | 5 918 | 0 | 0 | 0 | -3 | 0 | 5 915 |
| Varat yhteensä | 21 753 | 0 | 0 | -3 | 12 | 1 | 21 763 |
| OMA PÄÄOMA | |||||||
| Oma pääoma yhteensä | 13 287 | 0 | 0 | -3 | 10 | 1 | 13 295 |
| VIERAS PÄÄOMA | |||||||
| Johdannaisinstrumentit | |||||||
| Rahavirran- ja käyvän arvon suojaus | 68 | 70 | 138 | ||||
| Ei suojauslaskentaa | 146 | -70 | 76 | ||||
| Muu pitkäaikainen vieras pääoma | 6 174 | 3 | 6 176 | ||||
| Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä | 6 388 | 0 | 0 | 0 | 3 | 0 | 6 390 |
| Johdannaisinstrumentit | |||||||
| Rahavirransuojaus | 44 | 82 | 126 | ||||
| Ei suojauslaskentaa | 156 | -82 | 74 | ||||
| Muu lyhytaikainen vieras pääoma | 1 879 | 1 879 | |||||
| Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä | 2 078 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 2 078 |
| Vieras pääoma yhteensä | 8 466 | 0 | 0 | 0 | 3 | 0 | 8 469 |
| Oma pääoma ja vieras pääoma yhteensä | 21 753 | 0 | 0 | -3 | 12 | 1 | 21 763 |
IFRS 9 yksinkertaistaa suojauslaskennan vaatimuksia ja yhdenmukaistaa ne yrityksen riskienhallinnan strategioiden ja tavoitteiden kanssa. Tällä on ollut suurin vaikutus Fortumin sähkön hintariskin suojaukseen, koska suurin osa suojauslaskennan ulkopuolella olevista sähköjohdannaisista pääsi IFRS 9:n mukaisen suojauslaskennan piiriin. Fortumin suojaavista hyödykejohdannaisista johtuva tulosvolatiliteetti pienenee, koska suojauslaskennan piirissä olevien johdannaisten käyvän arvon muutokset esitetään täysimääräisinä laajassa tuloksessa. Tuloslaskelman volatiliteetti pienenee vähitellen johtuen prospektiivisesta soveltamisesta.
Kaikki Fortumin johdannaiset (sähkö-, valuutta- ja korkoinstrumentit), jotka ovat olleet IAS 39:n mukaisen suojauslaskennan piirissä säilyvät IFRS 9 mukaisessa suojauslaskennassa. Systeemihintaiset tuotteet, joka eivät ole aikaisemmin täyttäneet IAS 39 sääntöpohjaisia suojauslaskennan vaatimuksia, kelpaavat IFRS 9:n mukaiseen suojauslaskentaan. Lisäksi mahdollisuus soveltaa suojauslaskentaa yhteen tai useampaan riskikomponenttiin erikseen tai yhdessä on laajentanut suojauslaskennan piiriä aluehintaero (EPAD) hyödykejohdannaisiin ja valuuttajohdannaisiin, jotka molemmat toimivat täydellisinä suojauksina sähkön hintariskin vastaaville komponenteille.
ECL mallien käyttöönotto aiheutti pienen kasvun luottotappiovarauksessa. Vastaava määrä verovaikutuksella vähennettynä, 3 miljoonaa euroa, kirjattiin kertyneiden voittovarojen oikaisuksi 1.1.2018. Tulevaisuuden vaikutukset tulevat vaihtelemaan kausiluontoisuudesta sekä myyntisaamisten tasosta johtuen.
Uudet arvonalentumissäännökset pohjautuvat odotettavissa oleviin luottotappiomalleihin ("ECL") ja ne korvaavat aiemmat IAS 39:n toteutuneisiin tappioihin pohjautuvat mallit. Uusia arvonalentumismalleja sovelletaan rahoitusomaisuuteen kuten myyntisaamisiin, lainasaamisiin ja likvideihin varoihin. Uusien arvonalennusmallien vaikutus on vähäinen.
Suurin osa rahoitusvaroista, kuten korolliset saamiset ja likvidit varat, luokitellaan "pidetään hallussa rahavirtojen keräämiseksi (held-to-collect)" liiketoimintamallin mukaan ja ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon silloin, kun sopimusehdoissa määrätään yksinomaan pääoman ja jäljellä olevan pääoman koron maksusta tiettyinä ajankohtina (SPPI-kriteeri). Kun SPPI-kriteeri ei täyty, rahoitusvarat luokitelllaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti -kategoriaan. Rahoitusvarojen uudelleenluokittelu IFRS 9 kategorioiden mukaisiksi ei vaikuttanut niiden arvostukseen, eikä kertyneisiin voittovaroihin 1.1.2018.
Tietyt sijoitukset (osakaslaina Teollisuuden Voima Oyj:lle, 145 miljoonaa euroa, ja omistus Lapin Sähkövoima Oy:ssä, 20 miljoonaa euroa) on luokiteltu osuuksiin osakkuus- ja yhteisyrityksissä.
Vaikutukset vuoden 2018 luokitteluihin on esitetty alla olevassa taulukossa:
| Arvostusluokka | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| IAS 39 | IFRS 9 | ||||
| VARAT | |||||
| Lainasaamiset | Jaksotettu hankintameno | Jaksotettu hankintameno tai käypään arvoon | |||
| Muut rahoitusvarat | Myytävissä olevat rahoitusvarat | tulosvaikutteisesti Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta |
|||
| Talletukset ja arvopaperit | Myytävissä olevat rahoitusvarat | Jaksotettu hankintameno |
Fortum dokumentoi suojausinstrumenttien ja suojattujen kohteiden välisen suhteen sekä riskienhallinnan tavoitteensa ja suojausstrategiansa. Konserni dokumentoi myös sekä suojausta aloitettaessa että sen jälkeen arvionsa siitä, täyttävätkö suojausliiketoimissa käytettävät johdannaiset seuraavat suojauksen tehokkuudelle asetetut vaatimukset:
• suojaavan instrumentin ja suojatun kohteen välillä on taloudellinen suhde
• luottoriskin vaikutus ei dominoi tästä taloudellisesta suhteesta aiheutuvia arvonmuutoksia
• suojausaste on sama kuin mikä on johdettavissa konsernin suojattavan kohteen määrästä, jota todellisuudessa suojataan, ja konsernin suojausinstrumenttien määrästä, jota todellisuudessa käytetään suojattavan kohteen suojaamiseen.
Suojauslaskenta lopetetaan siinä tapauksessa, kun suojaussuhde ei täytä suojauksen tehokkuuden vaatimuksia.
Fortum kirjaa jaksotettuun hankintamenoon arvostetusta rahoitusomaisuudesta vähennyserän, joka vastaa odotettavissa olevia luottotappioita (Expected Credit Loss, ECL) kunakin raportointipäivänä. Vähennyserä kirjataan lainasaamisista, myyntisaamisista ja likvideistä varoista. Mikäli rahoitusomaisuuteen liittyvä luottoriski ei ole kasvanut merkittävästi alkuperäisestä arvostamisesta, vähennyserä vastaa 12 kuukaudelta odotettavissa olevia luottotappioita. Jos luottoriski kasvaa merkittävästi, vähennyserä vastaa koko voimassaoloajalta odotettavissa olevia luottotappioita. Vähennyserää ei lasketa käteisestä, käteistalletuksista eikä vakuuksista.
Arvostusluokka määräytyy yrityksen rahoitusomaisuuden hallintaan liittyvän liiketoimintamallin sekä sopimuksellisten kassavirtojen perusteella. Fortum luokittelee rahoitusvarat seuraaviin luokkiin:
| Arvostusluokka | Liiketoimintamalli |
|---|---|
| Jaksotettu hankintameno | Tarkoituksena on pitää rahoitusomaisuutta hallussa sopimukseen perustuvien rahavirtojen keräämiseksi ja SPPI-kriteeri täyttyy |
| Käypä arvo laajan tuloksen erien | Tarkoituksena on pitää rahoitusomaisuutta hallussa sekä sopimukseen perustuvien rahavirtojen että |
| kautta | myynnistä saatavien rahavirtojen keräämiseksi ja SPPI-kriteeri täyttyy |
| Käypä arvo tulosvaikutteisesti | Muut kuin yllä kuvatut liiketoimintamallit sekä rahoitusomaisuus, joka ei täytä SPPI-kriteeriä |
IFRS 15-siirtymällä ei ollut merkittävää vaikutusta Fortumin tilinpäätökseen. Suurin muutos on asiakkuuksien hankinnasta aiheutuvien myyntiprovisioiden käsittely Consumer Solutions -segmentissä. IFRS 15-standardin mukaan myyntiprovisiot aktivoidaan ja poistetaan sopimuksen odotetun keston kuluessa. Ennen IFRS 15-standardin käyttöönottoa myyntiprovisiot kirjattiin pääasiassa kuluiksi ja uuden laadintaperiaatteen käyttöönotto muuttaa siten kulujen ajoittumista ja luokittelua. Muutos vaikuttaa vertailukelpoiseen käyttökatteeseen sekä investointeihin Consumer Solutions -segmentissä.
Myyntiprovisioiden käsittelyn muutoksen lisäksi joitakin eriä tuloslaskelmassa ja taseessa on uudelleen luokiteltu IFRS 15-soveltamisalaan ja päämies vs. agentti-tarkasteluun liittyen.
Vaikutus tulokseen ja taseeseen on esitetty alla:
| Tulosvaikutus | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | IV/2018 ilman IFRS 15:tä |
Myynti provisiot |
Uudelleen luokittelut |
Raportoitu IV/2018 |
2018 ilman IFRS 15:tä |
Myynti provisiot |
Uudelleen luokittelut |
Raportoitu 2018 |
| Liikevaihto | 1 712 | 0 | -113 | 1 599 | 5 590 | -348 | 5 242 | |
| Muut tuotot | 33 | 0 | 8 | 41 | 101 | 29 | 130 | |
| Materiaalit ja palvelut | -976 | 0 | 106 | -870 | -3 114 | 319 | -2 795 | |
| Poistot | -131 | -8 | 0 | -139 | -505 | -31 | -536 | |
| Muut kulut | -187 | 9 | 0 | -178 | -626 | 32 | -594 | |
| Vertailukelpoinen liikevoitto | 332 | 1 | 0 | 333 | 986 | 1 | 0 | 987 |
| Tuloverot | -64 | 0 | 0 | -64 | -181 | 0 | -181 | |
| Kauden voitto | 196 | 1 | 0 | 197 | 857 | 1 | 0 | 858 |
| Vertailukelpoinen käyttökate | 463 | 9 | 0 | 473 | 1 491 | 32 | 0 | 1 523 |
| Vaikutus taseeseen | ||||
|---|---|---|---|---|
| EUR million | 31.12.2018 ilman IFRS15:ta |
Myynti provisiot |
Uudelleen luokittelut |
Raportoitu 31.12.2018 |
| Aineettomat hyödykkeet | 1 062 | 25 | 1 087 | |
| Muut pitkäaikaiset sijoitukset | 147 | -8 | 139 | |
| Vaihto-omaisuus | 225 | 8 | 233 | |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 1 632 | -4 | -8 | 1 620 |
| Varat yhteensä | 22 395 | 14 | 0 | 22 409 |
| Kertyneet voittovarat | 9 221 | 11 | 0 | 9 232 |
| Laskennalliset verovelat | 722 | -2 | 720 | |
| Ostovelat ja muu lyhytaikainen vieras pääoma | 1 053 | 5 | 1 058 | |
| Oma pääoma ja vieras pääoma yhteensä | 22 395 | 14 | 0 | 22 409 |
Liikevaihto kirjataan, kun (tai sitä mukaa kun) tavarat luovutetaan tai palvelut suoritetaan, ts. kun suoritevelvoite täytetään ja asiakas saa määräysvallan tavaraan tai palveluun suoritevelvoitteen täyttämisen myötä. Liikevaihto tuloutetaan sillä hinnalla, johon Fortum odottaa olevansa oikeutettu ja esitetään vähennettynä nettohyvityksillä, alennuksilla sekä myyntiin perustuvilla välillisillä veroilla kuten arvonlisäveroilla ja valmisteveroilla, mukaan lukien sähkövero. Eri tulonmuodostusprosesseja koskevat laadintaperiaatteet esitetään alla.
Fyysisen sähkön myyntisopimukset Nord Pool -sähköpörssiin tai muille tukkumarkkinoille tehdään päivää ennen toimitusta tai samana päivänä kun toimitus tapahtuu. Sopimuksen kestoaika on siten hyvin lyhyt. Myyntihinta on sähkön spot-hinta eikä siten sisällä muuttuvia elementtejä. Sähkön myynti tuloutetaan toimitushetkellä Nord Pool -markkinalla tai muulla tukkumarkkinalla määrittyvään hintaan. Fortumin toimiessa agenttina sähkönmyynnissä tarjoamalla pääsyn Nord Pool -kaupankäyntijärjestelmään, esitetään Fortumin ja asiakkaan väliset kaupat nettoperusteisesti ja ainoastaan palvelumaksu kirjataan liikevaihtoon.
Fortumin sähkön myyntisopimus kuluttaja- ja yritysasiakkaiden kanssa kattaa sähkön myynnin, kun taas sähkön siirto tapahtuu paikallisen verkkoyhtiön toimesta. Fortumilla on yksi suoritevelvoite, eli valmius toimittaa sähköä asiakkaalle. Myyntihinta sisältää usein sekä kiinteän että muuttuvan osan, joka muodostuu toimitetun sähkömäärän perusteella. Koska Fortumin lupaus on valmius toimittaa sähköä asiakkaalle, kiinteä ja muuttuva maksu kohdistetaan ja tuloutetaan asiakkaalta veloitettavissa olevien maksujen perusteella. Jos etäluettavaa mittaria ei ole käytössä, viimeisimmän mittarinluennan ja kuun lopun välinen kulutus arvioidaan.
Monilla alueilla kaukolämpösopimus kattaa sekä lämmön jakelun että myynnin. Vaikka lämpö joillakin alueilla ostetaankin kolmannelta osapuolelta, Fortum vastaa lämmön toimittamisesta kokonaisuudessaan ja toimii siten päämiehenä myös lämmön myynnin osalta. Lämmön jakelu ja myynti eivät muodosta Fortumin tulkinnan perusteella erillisiä suoritevelvoitteita, vaan sisältyvät molemmat lupaukseen olla valmiudessa toimittaa lämpöä asiakkaalle. Lämmön hinta sisältää usein sekä kiinteän että muuttuvan maksun, joka määrittyy toimitetun lämpövolyymin perusteella. IFRS 15-standardin mukaisesti kiinteä maksu ja muuttuva lämpömaksu kohdistetaan ja tuloutetaan asiakkaalta laskutettavissa olevien maksujen perusteella. Venäjällä, Baltiassa ja Puolassa on lisäksi alueita, joissa Fortum vastaa ainoastaan lämmöntuotannosta ja lämmön jakelu on puolestaan jonkin kolmannen osapuolen vastuulla. Näissä tapauksissa Fortumin suoritevelvoite on lämmön tuotanto ja liikevaihto tuloutetaan asiakkaalta laskutettavissa olevien myyntivolyymien perusteella.
Jätteiden käsittelymyynnin merkittävin osa muodostuu jätteen vastaanottomaksuista. Maksu määrittyy yleensä vastaanotetun jätemäärän perusteella, eikä hintaan sisälly muuttuvia elementtejä. Fortumin velvollisuus on käsitellä jäte ja tämä suoritevelvoite täyttyy, kun jäte käsitellään. Jätteiden kuljetus muodostaa toisen suoritevelvoitteen, jonka hinta määritetään erikseen asiakassopimuksessa ja se vastaa sitä hintaa, joka palveluista erikseen veloitettaisiin. Kuljetuspalveluiden myynti tuloutetaan, kun jäte on kuljetettu.
Jätteiden käsittelyn myynti sisältää lisäksi erilaisia kaatopaikka- ja maanrakennusprojekteja, jotka toteutetaan useimmiten asiakkaan omistamalla maa-alueella. Asiakkaalta veloitettava hinta laskutetaan asiakkaan kanssa sovitun maksuaikataulun mukaan. Asiakas saa ja kuluttaa rakennusprojektista saatavan hyödyn samanaikaisesti, kun rakennusprojekti etenee ja projektit tuloutetaan siten ajan kuluessa. Rakennusprojektin täyttämisaste voidaan mitata parhaiten syntyneiden kulujen tai rakennetun maa-alueen perusteella.
Uusien asiakassopimusten hankinnasta sekä olemassa olevien asiakkuuksien säilyttämisestä aiheutuvat lisämenot aktivoidaan Consumer Solutions -divisioonassa aineettomiin hyödykkeisiin ja poistetaan sopimuksen odotetun keston aikana.
IFRS 16 Vuokrasopimukset –standardia sovelletaan 1.1.2019 alkaen. Voimassa olevan IAS 17 –standardin mukaan vuokralle ottaja luokittelee vuokrasopimuksensa joko rahoitusleasingsopimuksiksi tai muiksi vuokrasopimuksiksi. Uudessa IFRS 16 –standardissa luokittelu poistuu vuokralle ottajan osalta, sillä lähes kaikki käyttöoikeutta koskevat hyödykkeet tullaan kirjaamaan taseeseen. IFRS 16:n olennaiset muutokset koskevat lähinnä vuokralle ottajia:
Fortum on arvioinut uuden standardin vaikutuksia taloudelliseen asemaansa. Arviointi on sisältänyt:
Sopimukset on kerätty ja analysoitu. Uusia olennaisia vuokrasopimuksia ei ole tunnistettu. Suurin osa vuokrasopimuksista käsittää maa-alueita ja toimistorakennuksia.
Fortum tulee soveltamaan siirtymäsäännösten vaihtoehtoa, jossa vertailukausia ei oikaista. Standardin käyttöönottohetkellä käyttöoikeusomaisuuserä kirjataan yhtä suurena kuin vuokrasopimusvelka oikaistuna ennen standardin käyttöönottoa kirjatuilla vuokramaksuihin liittyvillä siirtosaamisilla tai -veloilla. Lisäksi, Fortum tulee hyödyntämään standardin sallimaa poikkeusta ja jättää lyhytaikaiset ja arvoltaan vähäisiä kohteita koskevat vuokrasopimukset taseen ulkopuolelle.
IFRS 16:n käyttöönoton myötä Fortum kirjaa noin 100 miljoonan euron käyttöoikeusomaisuuserän ja vastaavan vuokrasopimusvelan. Vaikutukset konsernin tuloslaskelmaan eivät ole merkittäviä. Lisätietoja vaikutuksista annetaan vuoden 2019 ensimmäisen neljänneksen osavuosikatsauksessa.
IFRIC 23 Epävarmat veropositiot -tulkintaa sovelletaan 1.1.2019 alkaen. IFRIC 23 -tulkinta määrittelee, miten verotuksellisesti epävarmoja tilanteita käsitellään kirjanpidossa. Järjestelmällisesti tunnistettujen tilanteiden analysointi perustuu olemassa oleviin tosiseikkoihin, olosuhteisiin, voimassa oleviin verosäädöksiin, oikeuskäytäntöön, asiantuntijalausuntoihin ja veroviranomaisten ohjeisiin. Tehdyn analyysin perusteella IFRIC 23 -tulkinnan käyttöönotolla ei odoteta olevan olennaista vaikutusta Fortumin tilinpäätökseen.
Muilla 1.1.2019 tai myöhemmin käyttöönotettavilla tilinpäätöspäivään mennessä julkaistuilla uusilla standardeilla ei ole merkittävää vaikutusta Fortumin tilinpäätökseen.
Kauden lopun valuuttakurssit perustuvat Euroopan keskuspankin julkaisemiin tilinpäätöshetken kursseihin. Keskimääräinen valuuttakurssi on laskettu kunkin kuukauden lopun Euroopan keskuspankin kurssien ja edellisen vuoden viimeisen päivän kurssien keskiarvona.
| Keskimääräinen valuuttakurssi | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1-12 2018 | 1-9/2018 | 1-6/2018 | 1-3/2018 | 1-12/2017 | 1-9/2017 | 1-6/2017 | 1-3/2017 | |
| Ruotsi (SEK) | 10,2591 | 10,2392 | 10,1722 | 9,9962 | 9,6392 | 9,5803 | 9,5900 | 9,5257 |
| Norja (NOK) | 9,6432 | 9,6121 | 9,6294 | 9,6737 | 9,3497 | 9,2343 | 9,1923 | 9,0030 |
| Puola (PLN) | 4,2614 | 4,2467 | 4,2316 | 4,1790 | 4,2556 | 4,2707 | 4,2707 | 4,3189 |
| Venäjä (RUB) | 73,8035 | 72,9249 | 71,5430 | 69,7770 | 66,0349 | 65,1995 | 63,4507 | 62,6996 |
| Kauden lopun valuuttakurssi | ||||||||
| 31.12.2018 | 30.9.2018 | 30.6.2018 | 31.3.2018 | 31.12.2017 | 30.9.2017 | 30.6.2017 | 31.3.2017 | |
| Ruotsi (SEK) | 10,2548 | 10,3090 | 10,4530 | 10,2843 | 9,8438 | 9,6490 | 9,6398 | 9,5322 |
| Norja (NOK) | 9,9483 | 9,4665 | 9,5115 | 9,6770 | 9,8403 | 9,4125 | 9,5713 | 9,1683 |
| Puola (PLN) | 4,3014 | 4,2774 | 4,3732 | 4,2106 | 4,1770 | 4,3042 | 4,2259 | 4,2265 |
| Venäjä (RUB) | 79,7153 | 76,1422 | 73,1582 | 70,8897 | 69,3920 | 68,2519 | 67,5449 | 60,3130 |
Osavuosikatsauksen laatiminen edellyttää, että yhtiön johto tekee arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat raportoitujen varojen ja velkojen sekä tuottojen ja kulujen määriin. Toteutuneet erät saattavat olla erilaisia näihin arvioihin verrattuna. Varausten kirjaaminen olemassa olevista velvoitteista edellyttää johdon parasta arviota menoista, joita olemassa olevan velvoitteen täyttäminen edellyttää raportointikauden päättymispäivänä.
Tämän osavuosikatsauksen laatimisen yhteydessä johdon tekemät merkittävät konsernin laadintaperiaatteisiin ja keskeisimpiin epävarmuustekijöihin liittyneet arviot ovat samoja, joita sovellettiin konsernitilinpäätöksessä 2017.
Fortumin IFRS:n mukaiset raportoitavat segmentit ovat Generation, City Solutions, Consumer Solutions ja Russia. Muut toiminnot sisältää M&A and Solar & Wind Development, Technology and New Ventures sekä konsernitoiminnot. Fortumin omistus Uniper SE:ssä raportoidaan osana Muita toimintoja.
Marraskuussa 2018 Fortum ilmoitti aurinko- ja tuulivoimaliiketoimintojen uudelleenorganisoinnista siten, että tuulivoimaliiketoiminnat on Generation-divisioonan liiketoiminta-alue ja aurinkoliiketoiminnat City Solutions-divisioonan liiketoiminta-alue. Aurinko- ja tuulivoimaliiketoiminta Venäjällä pysyy edelleen Russiadivisioonassa. Johdon raportointi sekä segmenttiraportointi muutetaan vuodesta 2019 alkaen ja vuoden 2018 vertailuluvut muutetaan vastaavasti.
| Segmenttitiedot vuosineljänneksittäin | Generation1) | City Solutions1) | Consumer Solutions |
Russia | Muut toiminnot | Yhteensä | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | Liite | IV/2018 | IV/2017 | IV/2018 | IV/2017 | IV/2018 | IV/2017 | IV/2018 | IV/2017 | IV/2018 | IV/2017 | IV/2018 | IV/2017 |
| Tuloslaskelman tiedot segmenteittäin | |||||||||||||
| Sähkönmyynti 3) | 514 | 428 | 50 | 34 | 502 | 381 | 237 | 226 | 3 | 5 | 1 306 | 1 074 | |
| Lämmönmyynti | 0 | 0 | 193 | 194 | 0 | 0 | 65 | 87 | 0 | 0 | 258 | 281 | |
| Jätteiden käsittelyn myynti | 0 | 0 | 62 | 59 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 62 | 59 | |
| Muu myynti | 41 | 6 | 53 | 54 | 53 | 72 | 3 | 1 | 31 | 25 | 182 | 157 | |
| Liikevaihto | 555 | 433 | 358 | 340 | 555 | 453 | 305 | 314 | 34 | 30 | 1 808 | 1 570 | |
| Eliminoinnit | -11 | -3 | -12 | -11 | -8 | -2 | 0 | 0 | -22 | -19 | -52 | -34 | |
| Nord Pool netotus 2) | -157 | -103 | |||||||||||
| Ulkoinen liikevaihto | 545 | 431 | 347 | 330 | 547 | 451 | 305 | 314 | 13 | 10 | 1 599 | 1 432 | |
| Vertailukelpoinen käyttökate | 224 | 191 | 113 | 110 | 31 | 25 | 127 | 121 | -24 | -23 | 473 | 424 | |
| Poistot | -35 | -31 | -45 | -48 | -15 | -7 | -38 | -37 | -6 | -5 | -139 | -128 | |
| Vertailukelpoinen liikevoitto | 189 | 160 | 68 | 61 | 17 | 18 | 89 | 84 | -30 | -28 | 333 | 295 | |
| Arvonalentumiset | -4 | 6 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | -4 | 6 | |
| Myyntivoitot ja muut | 6 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 0 | -2 | 7 | -1 | 8 |
| Tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien | |||||||||||||
| johdannaisten käyvän arvon muutokset | 21 | -4 | -12 | 3 | -5 | 7 | 0 | 0 | 0 | 0 | 2 | 5 | |
| Ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu | 14 | -21 | 1 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | -21 | 1 |
| Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät | -5 | 2 | -12 | 3 | -5 | 7 | 1 | 0 | -2 | 7 | -24 | 20 | |
| Liikevoitto | 184 | 163 | 56 | 64 | 11 | 25 | 90 | 85 | -32 | -21 | 309 | 315 | |
| Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta | 11 | -67 | 1 | 24 | 31 | 0 | 0 | 0 | 4 | -1 | -1 | -44 | 34 |
| Rahoitustuotot ja -kulut | -4 | -49 | |||||||||||
| Tuloverot | 7 | -64 | -43 | ||||||||||
| Kauden voitto | 197 | 257 | |||||||||||
| Bruttoinvestoinnit / -divestoinnit | |||||||||||||
| segmenteittäin | |||||||||||||
| Bruttoinvestoinnit osakkeisiin | 6 | 4 | 2 | 17 | 1 | 0 | 0 | 42 | 120 | 104 | 0 | 167 | 123 |
| Investoinnit käyttöomaisuuteen | 9, 10 | 67 | 53 | 62 | 68 | 14 | 3 | 24 | 47 | 33 | 36 | 200 | 208 |
| josta aktivoituja vieraan pääoman menoja | 1 | 1 | 1 | 1 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 2 | 3 | 4 | |
| Osakkeiden bruttodivestoinnit | 6 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 |
| Segmenttitiedot vuoden alusta | Generation1) | City Solutions1) | Consumer Solutions |
Russia | Muut toiminnot | Yhteensä | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | Liite | 2018 | 2017 | 2018 | 2017 | 2018 | 2017 | 2018 | 2017 | 2018 | 2017 | 2018 | 2017 |
| Tuloslaskelman tiedot segmenteittäin | |||||||||||||
| Sähkönmyynti 3) | 1 767 | 1 649 | 119 | 121 | 1 547 | 862 | 872 | 837 | 26 | 15 | 4 331 | 3 483 | |
| Lämmönmyynti | 0 | 0 | 604 | 523 | 0 | 0 | 193 | 258 | 0 | 0 | 797 | 782 | |
| Jätteiden käsittelyn myynti | 0 | 0 | 211 | 195 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 211 | 195 | |
| Muu myynti | 70 | 28 | 161 | 175 | 212 | 235 | 4 | 6 | 102 | 87 | 549 | 531 | |
| Liikevaihto | 1 837 | 1 677 | 1 094 | 1 015 | 1 759 | 1 097 | 1 069 | 1 101 | 129 | 102 | 5 888 | 4 991 | |
| Eliminoinnit | -2 | -15 | -37 | -19 | -11 | -3 | 0 | 0 | -80 | -67 | -130 | -103 | |
| Nord Pool netotus 2) | -516 | -367 | |||||||||||
| Ulkoinen liikevaihto | 1 835 | 1 662 | 1 057 | 996 | 1 748 | 1 094 | 1 069 | 1 101 | 49 | 35 | 5 242 | 4 520 | |
| Vertailukelpoinen käyttökate | 762 | 603 | 284 | 262 | 110 | 57 | 417 | 438 | -50 | -83 | 1 523 | 1 275 | |
| Poistot | -131 | -125 | -171 | -163 | -57 | -16 | -147 | -142 | -30 | -18 | -536 | -464 | |
| Vertailukelpoinen liikevoitto | 631 | 478 | 113 | 98 | 53 | 41 | 271 | 296 | -79 | -102 | 987 | 811 | |
| Arvonalentumiset | -4 | 6 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | -4 | 6 | |
| Myyntivoitot ja muut | 6 | 77 | 1 | 0 | 1 | 0 | 2 | 2 | 0 | 23 | 322 | 102 | 326 |
| Tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien | |||||||||||||
| johdannaisten käyvän arvon muutokset | 79 | 15 | -4 | 3 | 22 | -4 | 0 | 0 | 0 | 0 | 98 | 14 | |
| Ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu | 14 | -45 | 1 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | -45 | 1 |
| Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät | 108 | 23 | -4 | 4 | 22 | -2 | 2 | 0 | 23 | 322 | 151 | 347 | |
| Liikevoitto | 738 | 501 | 109 | 102 | 75 | 39 | 273 | 295 | -57 | 221 | 1 138 | 1 158 | |
| Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta | 11 | -72 | -1 | 74 | 80 | 0 | 0 | 36 | 31 | 0 | 38 | 38 | 148 |
| Rahoitustuotot ja -kulut | -136 | -195 | |||||||||||
| Tuloverot | 7 | -181 | -229 | ||||||||||
| Kauden voitto | 858 | 882 | |||||||||||
| Bruttoinvestoinnit / -divestoinnit | |||||||||||||
| segmenteittäin | |||||||||||||
| Bruttoinvestoinnit osakkeisiin | 6 | 8 | 90 | 32 | 386 | 0 | 486 | 63 | 125 | 3 985 | 39 | 4 088 | 1 125 |
| Investoinnit käyttöomaisuuteen | 9, 10 | 186 | 174 | 190 | 170 | 47 | 7 | 54 | 152 | 108 | 187 | 584 | 690 |
| josta aktivoituja vieraan pääoman menoja | 3 | 3 | 4 | 2 | 0 | 0 | 0 | 7 | 3 | 4 | 10 | 16 | |
| Osakkeiden bruttodivestoinnit | 6 | 160 | 0 | 0 | 0 | 0 | 55 | 0 | 0 | 147 | 687 | 306 | 742 |
| 1) Sekä ulkoinen että sisäinen liikevaihto sisältää realisoituneiden suojausinstrumenttien vaikutukset. Vaikutus liikevaihtoon voi olla positiivinen tai negatiivinen riippuen keskimääräisen |
sopimushinnan ja realisoituneen spot-hinnan erotuksesta.
2) Tuntiperusteiset myynnit ja ostot netotetaan konsernitasolla ja esitetään joko tuottona tai kuluna sen mukaan onko Fortum tiettynä hetkenä nettomyyjä vai -ostaja.
3) Sähkönmyynti sisältää hyödykejohdannaisten realisoituneen tuloksen sopimuksista, joilla ei ollut IFRS 9:n mukaista suojauslaskentaa, mutta ovat operatiivisesti luokiteltu suojaukseksi.
| Generation | City Solutions | Consumer Solutions |
Russia | Muut toiminnot | Yhteensä | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| milj. euroa Liite |
31.12. 2018 |
31.12. 2017 |
31.12. 2018 |
31.12. 2017 |
31.12. 2018 |
31.12. 2017 |
31.12. 2018 |
31.12. 2017 |
31.12. 2018 |
31.12. 2017 |
31.12. 2018 |
31.12. 2017 |
| Korottomat varat | 6 669 | 6 097 | 3 555 | 3 517 | 1 044 | 923 | 2 408 | 2 812 | 395 | 452 | 14 072 | 13 801 |
| Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä 11 Eliminoinnit |
846 | 785 | 613 | 611 | 0 | 0 | 495 | 472 | 4 024 | 32 | 5 978 | 1 900 |
| -117 | -19 | |||||||||||
| Segmenttien varat yhteensä Korolliset saamiset 12 |
7 515 | 6 882 | 4 168 | 4 128 | 1 044 | 923 | 2 903 | 3 284 | 4 419 | 483 | 19 933 1 092 |
15 682 1 406 |
| Laskennalliset verosaamiset | 70 | 73 | ||||||||||
| Muut varat | 731 | 696 | ||||||||||
| Likvidit varat | 584 | 3 897 | ||||||||||
| Varat yhteensä | 22 409 | 21 753 | ||||||||||
| Segmenttien velat | 1 220 | 1 210 | 425 | 400 | 396 | 285 | 114 | 124 | 155 | 207 | 2 311 | 2 227 |
| Eliminoinnit | -117 | -19 | ||||||||||
| Segmenttien velat yhteensä | 2 194 | 2 208 | ||||||||||
| Laskennalliset verovelat | 720 | 819 | ||||||||||
| Muu vieras pääoma | 1 325 | 554 | ||||||||||
| Sijoitettuun pääomaan sisältyvä vieras pääoma | 4 239 | 3 581 | ||||||||||
| Korollinen vieras pääoma 13 |
6 093 | 4 885 | ||||||||||
| Oma pääoma | 12 077 | 13 287 | ||||||||||
| Oma pääoma ja vieras pääoma yhteensä | 22 409 | 21 753 | ||||||||||
| Henkilöstön lukumäärä | 1 075 | 1 035 | 1 956 | 1 907 | 1 399 | 1 543 | 2 941 | 3 495 | 915 | 805 | 8 286 | 8 785 |
| Henkilöstö keskimäärin 1) | 1 087 | 1 036 | 1 940 | 1 807 | 1 473 | 1 180 | 3 378 | 3 710 | 888 | 774 | 8 767 | 8 507 |
1) Henkilöstö keskimäärin lasketaan käyttäen koko raportointikauden kuukausittaisia keskiarvoja.
| Generation | City Solutions | Consumer Solutions |
Russia | Muut toiminnot | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 31.12. | 31.12. | 31.12. | 31.12. | 31.12. | 31.12. | 31.12. | 31.12. | 31.12. | 31.12. | ||
| milj. euroa | Liite | 2018 | 2017 | 2018 | 2017 | 2018 | 2017 | 2018 | 2017 | 2018 | 2017 |
| Vertailukelpoinen liikevoitto | 631 | 478 | 113 | 98 | 53 | 41 | 271 | 296 | -79 | -102 | |
| Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta | 11 | -72 | -1 | 74 | 80 | 0 | 0 | 36 | 31 | 0 | 38 |
| Oikaisu erään Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta | 94 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | -38 | 0 | |
| Vertailukelpoinen liikevoitto sisältäen osuuden osakkuus | |||||||||||
| ja yhteisyritysten tuloksesta | 653 | 482 | 186 | 178 | 53 | 41 | 307 | 327 | -117 | -63 | |
| Segmenttien varat kauden lopussa | 7 515 | 6 882 | 4 168 | 4 128 | 1 044 | 923 | 2 903 | 3 284 | 4 419 | 483 | |
| Segmenttien velat kauden lopussa | 1 220 | 1 210 | 425 | 400 | 396 | 285 | 114 | 124 | 155 | 207 | |
| Vertailukelpoinen sidottu pääoma | 6 295 | 5 672 | 3 743 | 3 728 | 648 | 638 | 2 789 | 3 161 | 4 264 | 276 | |
| Vertailukelpoinen sidottu pääoma keskimäärin 1) | 5 868 | 5 753 | 3 700 | 3 218 | 671 | 348 | 2 976 | 3 248 | 2 619 | 475 | |
| Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto, % | 11,1 | 8,4 | 5,0 | 5,5 | 7,8 | 11,7 | 10,3 | 10,1 | -4,5 | -13,3 |
1) Keskimääräinen sidottu pääoma on laskettu käyttäen vuoden alun ja jokaisen vuosineljänneksen lopun arvoja.
Konsernin riskienhallinnan periaatteisiin ei ole tehty merkittäviä muutoksia katsauskaudella. Riskienhallinnan tavoitteet ja periaatteet ovat yhdenmukaisia vuoden 2017 konsernitilinpäätöksessä esitettyjen tietojen kanssa.
Taseessa käypään arvoon arvostetut rahoitusinstrumentit on esitetty seuraavien käyvän arvon määrittämiseen perustuvien hierarkiatasojen mukaisesti:
Taso 1: täysin samanlaisten varojen tai velkojen noteeratut (oikaisemattomat) hinnat toimivilla markkinoilla;
Taso 2: muut tiedot kuin tasoon 1 sisältyvät noteeratut hinnat, jotka kyseiselle omaisuuserälle tai velalle on todettavissa joko suoraan (ts. hintana) tai epäsuorasti (ts. hinnoista johdettuina);
Taso 3: omaisuuserää tai velkaa koskevat tiedot, jotka eivät perustu todettavissa olevaan markkinatietoon (ei todettavissa olevat tiedot).
Katso myös laadintaperiaatteet konsernitilinpäätöksen 2017 liitetiedossa 15 Rahoitusvarat ja -velat käypään arvoon.
| Taso 1 | Taso 2 | Taso 3 | Netotus 2) | Yhteensä | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 31.12. | 31.12. | 31.12. | 31.12. | 31.12. | 31.12. | 31.12. | 31.12. | 31.12. | 31.12. | |
| milj. euroa | 2018 | 2017 | 2018 | 2017 | 2018 | 2017 | 2018 | 2017 | 2018 | 2017 |
| Pitkäaikaisissa varoissa | ||||||||||
| Muut sijoitukset 1) | 0 | 49 | 65 | 49 | 65 | |||||
| Johdannaisinstrumentit | ||||||||||
| Sähköjohdannaiset | ||||||||||
| Sovelletaan suojauslaskentaa | 23 | 5 | -22 | -5 | 1 | 0 | ||||
| Ei sovelleta suojauslaskentaa | 0 | 146 | 66 | -94 | -30 | 52 | 35 | |||
| Korko- ja valuuttajohdannaiset | ||||||||||
| Sovelletaan suojauslaskentaa | 149 | 153 | 149 | 153 | ||||||
| Ei sovelleta suojauslaskentaa | 4 | 85 | 4 | 85 | ||||||
| Muut hyödykefutuurit ja -termiinit | ||||||||||
| Ei sovelleta suojauslaskentaa | 29 | 8 | 0 | -5 | -1 | 24 | 7 | |||
| Korolliset saamiset | 41 | 76 | 41 | 76 | ||||||
| Pitkäaikaisissa varoissa yhteensä | 29 | 8 | 322 | 309 | 90 | 141 | -121 | -36 | 319 | 422 |
| Lyhytaikaisissa varoissa | ||||||||||
| Johdannaisinstrumentit | ||||||||||
| Sähköjohdannaiset | ||||||||||
| Sovelletaan suojauslaskentaa | 93 | 28 | -83 | -7 | 10 | 21 | ||||
| Ei sovelleta suojauslaskentaa | 2 | 8 | 585 | 253 | -502 | -192 | 84 | 69 | ||
| Korko- ja valuuttajohdannaiset | ||||||||||
| Sovelletaan suojauslaskentaa | 19 | 85 | 19 | 85 | ||||||
| 97 | 29 | 97 | 29 | |||||||
| Ei sovelleta suojauslaskentaa | ||||||||||
| Muut hyödykefutuurit ja -termiinit | ||||||||||
| Ei sovelleta suojauslaskentaa | 203 | 186 | 1 | -87 | -151 | 116 | 36 | |||
| Korolliset saamiset | 30 | 32 | 30 | 32 | ||||||
| Lyhytaikaisissa varoissa yhteensä | 205 | 194 | 794 | 396 | 30 | 32 | -672 | -350 | 356 | 272 |
| Taso 1 | Taso 2 | Taso 3 | Netotus 2) | Yhteensä | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | 31.12. 2018 |
31.12. 2017 |
31.12. 2018 |
31.12. 2017 |
31.12. 2018 |
31.12. 2017 |
31.12. 2018 |
31.12. 2017 |
31.12. 2018 |
31.12. 2017 |
| Pitkäaikaisissa veloissa | ||||||||||
| Korolliset velat 3) | 930 | 1 037 | 930 | 1 037 | ||||||
| Johdannaisinstrumentit | ||||||||||
| Sähköjohdannaiset | ||||||||||
| Sovelletaan suojauslaskentaa | 257 | 28 | -22 | -5 | 235 | 23 | ||||
| Ei sovelleta suojauslaskentaa | 163 | 131 | -94 | -30 | 70 | 100 | ||||
| Korko- ja valuuttajohdannaiset | ||||||||||
| Sovelletaan suojauslaskentaa | 42 | 45 | 42 | 45 | ||||||
| Ei sovelleta suojauslaskentaa | 2 | 43 | 2 | 43 | ||||||
| Muut hyödykefutuurit ja -termiinit | ||||||||||
| Ei sovelleta suojauslaskentaa | 18 | 3 | 0 | 1 | -5 | -1 | 13 | 3 | ||
| Pitkäaikaisissa veloissa yhteensä | 18 | 3 | 1 394 | 1 285 | 0 | 0 | -121 | -36 | 1 292 | 1 251 |
| Lyhytaikaisissa veloissa | ||||||||||
| Johdannaisinstrumentit | ||||||||||
| Sähköjohdanaiset | ||||||||||
| Sovelletaan suojauslaskentaa | 724 | 39 | -83 | -7 | 641 | 31 | ||||
| Ei sovelleta suojauslaskentaa | 1 | 7 | 566 | 315 | -502 | -192 | 65 | 131 | ||
| Korko- ja valuuttajohdannaiset | ||||||||||
| Sovelletaan suojauslaskentaa | 1 | 12 | 1 | 12 | ||||||
| Ei sovelleta suojauslaskentaa | 45 | 12 | 45 | 12 | ||||||
| Muut hyödykefutuurit ja -termiinit | ||||||||||
| Ei sovelleta suojauslaskentaa | 158 | 160 | 7 | 4 | -87 | -151 | 77 | 13 | ||
| Lyhytaikaisissa veloissa yhteensä | 159 | 167 | 1 343 | 382 | 0 | 0 | -672 | -350 | 829 | 200 |
| Yhteensä | 177 | 170 | 2 737 | 1 667 | 0 | 0 | -793 | -386 | 2 121 | 1 451 |
1) Muut sijoitukset ovat muita kuin osakkuus- ja yhteisyritysosakkeita ja koostuvat pääosin listaamattomien yhtiöiden osakkeista, arvoltaan 49 miljoonaa euroa (vuoden 2017 lopussa: 65). Nämä sisältävät myös Fortumin omistuksen Fennovoimassa, 33 miljoonaa euroa (vuoden 2017 lopussa: 25). Muut sijoitukset kirjataan käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjatut muut sijoitukset ovat epäolennaisia.
2) Kun sähkö- ja muiden hyödykepörssien kanssa tehdyillä standardijohdannaissopimuksilla on samanaikainen toimitus, saamiset ja velat netotetaan. 3) Osuus joukkovelkakirjalainoista, joihon sovelletaan käyvän arvon suojauslaskentaa.
Korko- ja valuuttajohdannaisten netto käypä arvo on 178 miljoonaa euroa, josta varoja 268 miljoona euroa ja velkoja 90 miljoonaa euroa. Fortumilla on käteisvakuuksia perustuen Credit Support Annex sopimuksiin, joita Fortumilla on joidenkin vastapuolten kanssa. Joulukuun 2018 lopussa Fortum oli saanut 75 miljoonaa euroa näista Credit Support Annex sopimuksista. Saatu raha on kirjattu lyhytaikaisiin velkoihin.
Lisätietoja korollisista saamisista ja veloista on liitetiedoissa 12 Korolliset saamiset ja 13 Korollinen nettovelka sekä liitetiedossa 18 Pantatut varat ja vastuut.
| milj. euroa | IV/2018 | IV/2017 | 2018 | 2017 |
|---|---|---|---|---|
| Hankitut tytäryhtiöosakkeet (brutto) | 17 | 80 | 36 | 982 |
| Hankitut osakkuus- ja yhteisyritysosakkeet (brutto) | 146 | 41 | 4 041 | 135 |
| Hankitut muut osakkeet | 4 | 2 | 11 | 8 |
| Osakehankinnat (brutto) | 167 | 123 | 4 088 | 1 125 |
Syyskuussa 2017 Fortum ja E.ON allekirjoittivat sopimuksen, jonka mukaan E.ONilla oli oikeus tarjota 46,65 %:n omistusosuutensa Uniper SE:ssa Fortumille julkisessa ostotarjouksessa. Fortum teki marraskuussa 2017 vapaaehtoisen julkisen ostotarjouksen kaikille Uniperin osakkeenomistajille. 8.1.2018 E.ON päätti osallistuvansa ostotarjoukseen. Helmikuussa 2018 Fortum ilmoitti, että yhtiön Uniper-ostotarjouksen lopullinen hyväksymisaste oli 47,12 %. Fortumin ostotarjouksen toteutuminen edellytti useamman kilpailu- ja sääntelyviranomaisen hyväksynnät. Lopulliset viranomaispäätökset saatiin 15.6.2018. Fortumilla on mahdollisuus hankkia lisää Uniperin osakkeita Venäjän viranomaispäätösten asettamissa rajoissa 50 prosentin omistusosuuteen saakka. Ostotarjous saatettiin päätökseen 26.6.2018.
Ostotarjouksessa osakkeensa tarjonneille osakkeenomistajille maksettiin 21,31 euroa osaketta kohden. Osakkeenomistajat saivat myös Uniperin osingon vuodelta 2017, joka maksettiin varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen kesäkuun 2018 alussa. Fortum maksoi yhteensä 3,7 miljardia euroa ostetuista osakkeista. Kauppahinnasta 1,95 miljardia euroa rahoitettiin kassavaroista ja 1,75 miljardia euroa ostotarjousta varten otetulla lainalla. Ostotarjous saatettiin päätökseen 26. kesäkuuta 2018 ja Fortumista tuli 47,35 %:n omistuksellaan Uniperin suurin osakkeenomistaja. Tämän jälkeen Fortum on hankkinut lisää osakkeita Uniperista ja omistaa 49,99% osakekannasta 31.12.2018.
Uniper on kansainvälinen energiayhtiö, joka toimii Euroopassa, Venäjällä ja lukuisilla muilla markkina-alueilla ympäri maailman. Uniperin liiketoiminta on hyvin linjassa Fortumin ydinosaamisen kanssa. Yhtiön voimalaitokset sijaitsevat Euroopassa ja Venäjällä ja niiden sähköntuotantokapasiteetti on yhteensä noin 36 gigawattia. Yhtiöllä on myös mittavaa trading-liiketoimintaa ja kaasuvarastoja Saksassa, Itävallassa sekä Isossa-Britanniassa.
Uniperin vuoden 2017 liikevaihto oli 72,2 miljardia euroa, vertailukelpoinen käyttökate 1,7 miljardia euroa ja taseen loppusumma vuoden 2017 lopussa 43 miljardia euroa. Uniper työllistää noin 12.000 henkilöä. Uniperin osake noteerataan Frankfurtin pörssissä.
Uniper konsolidoidaan Fortum-konserniin osakkuusyhtiönä 30.6.2018 alkaen. Hankintameno ja siihen liittyvät välittömät kustannukset, noin 4,0 miljardia euroa, raportoidaan kohdassa "Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä".
Fortum käyttää Uniperin kesäkuun 2018 lopun tasetta hankintamenolaskelman lähtökohtana (julkaistu 7.8.2018). Hankintamenolaskelman laatiminen on edelleen työn alla ja Fortum arvioi hankittujen varojen ja velkojen mahdollisia käyvän arvon oikaisuja sekä harmonisoi Fortumin ja Uniperin soveltamat laskentaperiaatteet. IFRS:n mukaisen hankintamenolaskelman laatiminen tulee viemään aikaa transaktion koon takia ja se tullaan saattamaan päätökseen yhden vuoden kuluessa hankintahetkestä.
Fortumin osuus Uniperin tuloksesta raportoidaan neljännesvuoden viiveellä mahdollisine oikaisuneen, koska Uniper julkaisee osavuosikatsauksensa myöhemmin kuin Fortum. Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta Fortumin neljännen vuosineljänneksen 2018 osavuosikatsaus sisältää Fortumin osuuden Uniperin kolmannen vuosineljänneksen tuloksesta -2 miljoonaa euroa.
Elokuussa 2018 Fortum hankki kolmen latvialaisen lämmöntuotantoyhtiön SIA BK Enerģijan, SIA Energy & Communicationin ja SIA Sprinon kaikki osakkeet sekä SIA Lake Developmentin koko osakekannan. Hankitut tuotantoyhtiöt jatkavat lämmön toimittamista Daugavpilsin alueen kaukolämpöyhtiölle, PAS Daugavpils Siltumtikli:lle.
Lokakuussa 2018 Fortum hankki Fincumet Groupin metallien kierrätykseen liittyvän liiketoiminnan. Kaupan yhteydessä Fortumin omistukseen siirtyi kolmen yhtiön koko osakekanta: Fincumet Oy, Niemen Romukauppa Oy ja NJS-Patentti Oy.
Vuoden 2018 aikana Fortum investoi RUSNANOn kanssa 50/50 omistettuun venäläiseen tuulivoimasijoitusrahastoon 61 miljoonaa euroa .
Vuoden 2018 aikana ei ole ollut muita olennaisia yrityshankintoja.
Fortum sai päätökseen kolmen tuulipuiston koko osakekannan hankinnan norjalaiselta Nordkraftilta tammikuussa 2017. Kauppa sisälsi jo toiminnassa olevan Nygårdsfjelltin tuulipuiston, kuten myös täysin luvitetut Ånstadblåheian ja Sørfjordin projektit. Ånstadblåheian tuulipuisto otettiin käyttöön vuoden 2018 neljännen vuosineljänneksen aikana ja Sørfjordin arvioitu käyttöönotto on vuonna 2019. Näiden kolmen tuulipuiston kapasiteetti on noin 180 MW.
Lokakuussa 2016 Fortum käynnisti vähemmistöosakkeiden lunastusprosessin hankkiakseen loput Ekokem Oyj:n (nimi muutettu Fortum Waste Solutions Oy:ksi) osakkeet. Prosessi saatiin päätökseen maaliskuussa 2017, minkä jälkeen Fortum omistaa 100 % yhtiön osakkeista.
Huhtikuussa 2017 Fortum ja RUSNANO päättivät 50/50 yhteistyösopimuksesta, jonka tavoite on varmistaa mahdollisuus takuuhinnan piirissä (CSA) olevan tuulivoiman rakentamiseen Venäjällä. RUSNANO on Venäjän valtion omistama kehitysyhtiö. Fortumin ja RUSNANOn 50/50 omistama sijoitusrahasto voitti kesäkuussa 2017 Venäjän valtion tuulihuutokaupassa oikeuden rakentaa 1000 megawattia takuuhintaista tuulivoimakapasiteettia. Jokainen investointi päätetään tapauskohtaisesti sijoitusrahaston kokonaisvaltuutuksen puitteissa. Fortumin sijoitusrahastoon sijoittaman oman pääoman määrä on enintään 15 miljardia ruplaa. Pääoma sitoutuu mikäli investointipäätöksiä tehdään (noin 5 vuoden aikana). Vuoden 2017 aikana Fortum investoi rahastoon 43 miljoonaa euroa.
Hafslundin omistuksen uudelleenjärjestelyt Oslon kaupungin kanssa saatiin päätökseen 4.8.2017. Fortum myi omistamansa 34,1 %:n osuuden Hafslund ASA:sta Oslon kaupungille. Fortum hankki 100 %:n osuuden Hafslund Markets AS:stä, 50 %:n osuuden Hafslund Varme AS:stä sisältäen Oslon kaupungin jätteenpolttolaitoksen Klemetsrudanlegget AS (KEA):n, nykyisin Fortum Oslo Varme AS, sekä 10 %:n osuuden Hafslund Produksjon Holding AS:stä. Järjestelyn velaton kokonaiskauppahinta oli noin 940 miljoonaa euroa.
Järjestelyn nettokauppahinta sisältäen toukokuussa 2017 saadun osingon oli noin 230 miljoonaa euroa.
Hafslund Markets ja Fortum Oslo Varme yhdistellään Fortum konserniin 1.8.2017 lähtien. Hafslund Markets yhdistellään Consumer Solutions segmenttiin. Fortumilla on operatiivinen vastuu tytäryhtiönä City Solutions -segmenttiin yhdistellystä Fortum Oslo Varmesta, jossa määräysvallattomilla omistajilla on 50 %:n osuus. Hafslund Produksjon Holding yhdisteltiin osakkuusyhtiönä ja se raportoitiin Generation segmentissä kesäkuussa 2018 tapahtuneeseen myyntiin asti. Katso lisätietoja myynnistä kohdassa 6.2.
Vuoden 2018 kolmannella neljänneksellä valmistunut lopullinen hankintamenolaskelma perustuu taseeseen per 31.7.2018. Hankintamenolaskelmaan ei tehty olennaisia muutoksia vuoden 2017 tilinpäätöksessä julkistettuihin tietoihin verrattuna.
Lokakuussa 2017 Fortum ja SUENKO perustivat yhteisyrityksen JSC Ural-Siberian Heat and Power Company (YUSTEK) vastaamaan Tyumenin alueen lämmönjakelusta Venäjällä. Fortum jatkaa yhdistetyn sähkön ja lämmön tuottajana alueella ja myy lämpöä YUSTEKille.
Joulukuussa 2017 Fortum hankki kolme aurinkovoimayhtiötä Hevel Groupilta. Pleshanovskayan (10 MW) ja Grachevskayan (10 MW) aurinkovoimalaitokset sijaitsevat Orenburgin alueella ja Bugulchanskayan (15 MW) aurinkovoimalaitos Bashkortostanin tasavallassa. Kaikki kolme voimalaitosta ovat toiminnassa ja saavat noin 15 vuoden ajan käyttöönotosta alkaen takuuhintaista (Capacity Supply Agreement, CSA) kapasitteettimaksua, joka vastaa noin 400 euroa/MWh. Laitokset otettiin käyttöön vuosina 2016 ja 2017.
| 2017 milj. euroa |
Hafslund Markets AS |
Fortum Oslo Varme AS |
Muut | Fortum yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| Maksettu vastike | 589 | 152 | 70 | 811 |
| Maksamaton vastike | 0 | 0 | 9 | 9 |
| Vastike yhteensä | 589 | 152 | 79 | 820 |
| Hankittujen nettovarojen käypä arvo | 374 | 84 | 77 | 535 |
| Kurssierot | 1 | 0 | 2 | 2 |
| Liikearvo | 215 | 69 | 1 | 286 |
| milj. euroa | Hafslund Markets AS | Fortum Oslo Varme AS | Fortum yhteensä 1) | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Hankittujen nettovarojen käyvät arvot |
Hankitun omai suuden kirjan pitoarvo |
Käypien arvojen kohdis tukset |
Käypä arvo yhteensä |
Hankitun omai suuden kirjan pitoarvo |
Käypien arvojen kohdis tukset |
Käypä arvo yhteensä |
Hankitun omai suuden kirjan pitoarvo |
Käypien arvojen kohdis tukset |
Käypä arvo yhteensä |
| Rahavarat | 158 | 158 | 37 | 37 | 201 | 201 | |||
| Aineeton omaisuus | 12 | 284 | 296 | 0 | 0 | 17 | 334 | 352 | |
| Käyttöomaisuus | 5 | 5 | 526 | 207 | 733 | 604 | 208 | 811 | |
| Muut varat | 179 | 179 | 21 | 21 | 206 | 206 | |||
| Laskennalliset verovelat | -19 | -68 | -88 | -21 | -50 | -71 | -46 | -129 | -175 |
| Muu koroton vieras pääoma Korollinen vieras pääoma |
-176 0 |
-176 0 |
-39 -445 |
-39 -445 |
-217 -489 |
-217 -489 |
|||
| Hankitut nettovarat | 158 | 216 | 374 | 79 | 157 | 237 | 275 | 413 | 688 |
| Määräysvallattomat omistajat | 0 | 0 | 0 | 51 | 102 | 153 | 51 | 102 | 153 |
| Yhteensä | 158 | 216 | 374 | 29 | 55 | 84 | 225 | 310 | 535 |
1) Sisältää Norjan tuulipuistojen, Venäjän aurinkovoimayhtiöiden sekä muiden pienempien yrityshankintojen kautta hankitun omaisuuden kirjanpitoarvot ja käypien arvojen kohdistukset.
| milj. euroa | Hafslund Markets AS |
Fortum Oslo Varme AS |
Muut | Fortum yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| Bruttoinvestoinnit | ||||
| Rahana suoritettu vastike | 589 | 152 | 70 | 811 |
| Rahavarat hankituissa tytäryrityksissä | 158 | 37 | 6 | 201 |
| Kurssierot | 1 | 0 | 2 | 3 |
| Hankinnan rahavirta | 432 | 116 | 65 | 613 |
| Maksamaton vastike | 9 | 9 | ||
| Korollinen velka hankituissa tytäryrityksissä | 445 | 44 | 489 | |
| josta Fortumin myöntämät lainat | -213 | -213 | ||
| Hankintahinnan oikaisut velan luonteisiin eriin | 54 | 26 | 0 | 80 |
| Kurssierot | 0 | 1 | 2 | 4 |
| Bruttoinvestoinnit hankittuihin tytäryrityksiin | 486 | 375 | 121 | 982 |
| milj. euroa | IV/2018 | IV/2017 | 2018 | 2017 |
|---|---|---|---|---|
| Myydyt tytäryhtiöosakkeet (brutto) | 0 | 1 | 147 | 55 |
| Myydyt osakkuus- ja yhteisyritysosakkeet (brutto) | 0 | 0 | 160 | 687 |
| Myydyt osakkeet (brutto) | 0 | 1 | 306 | 742 |
Kesäkuussa 2018 Fortum myi 10 prosentin omistusosuutensa Hafslund Produksjon Holding AS:stä Svartisen Holding AS:lle. Svartisen on norjalainen yhtiö, jonka omistajina ovat Vantaan Energia Oy, Oy Turku Energia - Åbo Energi Ab ja Oulun Seudun Sähkö. Fortum osti nyt myytävän osuuden Hafslund-omistusjärjestelyn yhteydessä vuonna 2017. Osakkeiden kauppahinta oli 160 miljoonaa euroa ja Fortum kirjasi 77 miljoonan euron myyntivoiton Generation-segmentin vuoden 2018 toisen vuosineljänneksen tulokseen.
Elokuussa 2018 Fortum myi 54 prosentin osuuden aurinkovoimayhtiöstään UK Climate Investmentsille (40%) ja Elite Alfred Bergille (14%). Kaupan kohteena olevalla yhtiöllä on Intiassa neljä toiminnassa olevaa aurinkovoimalaitosta. 'Capital recycling' -liiketoimintamallin mukaisesti myynnistä syntyvä 26 miljoonan euron tulosvaikutus on kirjattu Muut toiminnot -segmentin Vertailukelpoiseen liikevoittoon. Kaupan velaton kokonaisarvo 54 prosentin osuuden myynnistä mukaan lukien Fortumin vähemmistöosuus nettovelasta, joka ei kaupan myötä enää sisälly Fortum-konserniin, on 147 miljoonaa euroa. Lisäksi, Elite Alfred Bergillä on optio ostaa korkeintaan 16 prosentin lisäosuus Fortumilta.
Vuoden 2018 aikana ei ole ollut muita olennaisia yritysmyyntejä.
Fortum myi 34,1% :n omistusosuutensa Hafsund ASA:ssa Oslon kaupungille 3.8.2017 osana Hafslundin omistuksen uudelleenjärjestelyä. Fortum kirjasi 324 miljoonan euron verovapaan myyntivoiton Muut-segmenttiin vuoden 2017 kolmannella neljänneksellä. Myyntivoitto sisältää transaktiokulut ja se vastaa 0,36 euron osakekohtaista tulosta.
Marraskuussa 2017 Fortum myi 51%:n omistusosuutensa norjalaisesta sähkömyyntiyhtiöstä Røyken Kraft AS:stä vähemmistöosakkaalle Røyken Energiverk AS:lle. Yhtiö hankittiin osana Hafslund Markets AS:n konsernia Haslundin omistuksen uudelleenjärjestelyssä.
Heinäkuussa 2017 Fortum myi puolalaisen kaasunjakeluyhtiön DUON Dystrybucja S.A.:n koko osakekannan Infracapitalille. Infracapital on M&G Investmentsiin kuuluva infrastruktuuri-investointeihin keskittyvä rahastoyhtiö. DUON Dystrybucja S.A. toimii Puolassa verkkokaasun ja nesteytetyn maakaasun jakeluyhtiönä. Fortum hankki yhtiön vuonna 2016 osana sähkön- ja kaasunmyyntiyhtiö DUONin yritysostoa (nykyisin Fortum Markets Polska S.A.). Fortum kirjasi Consumer Solutions -segmentin vuoden 2017 kolmannen neljänneksen tulokseen 2 miljoonan euron myyntivoiton ennen veroja.
Tuloverot vuodelta 2018 olivat 181 miljoonaa euroa (2017: 229). Efektiivinen tuloverokanta tuloslaskelman mukaan oli 17,5 % (2017: 20,6 %). Vertailukelpoinen efektiivinen tuloverokanta, ilman osuutta osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta, verovapaita myyntivoittoja, verokantojen muutoksia sekä muita merkittäviä kertaluontoisia tuloveroeriä, oli 22,0 % (2017: 18,8 %)
Merkittävä kertaluontoinen tuloveroerä vuoden 2017 toisella neljänneksellä liittyi Ruotsin valitustuomioistuimelta saatuun päätökseen. Vuosilta 2009-2012 Fortumin oli maksettava ylimääräistä veroa ja korkoa, yhteensä 1 175 miljoonaa Ruotsin kruunua (122 miljoonaa euroa).
Fortum on aikaisempina vuosina maksanut veroja liittyen käynnissä oleviin verokiistoihin. Valitusprosessit ovat kesken ja lainopillisten arvioiden sekä niitä tukevien lausuntojen perusteella maksut on kirjattu saamiseksi, 114 miljoonaa euroa (vuoden 2017 lopussa: 142), sisältyen verosaamisiin. Katso lisätietoja liitetiedosta 19 Oikeudenkäynnit ja viranomaismenettelyt.
Vuoden 2017 osingonjaosta, 1,10 euroa osaketta kohti, yhteensä 977 miljoonaa euroa, päätettiin yhtiökokouksessa 28.3.2018. Osinko maksettiin 10.4.2018.
Vuoden 2016 osingonjaosta, 1,10 euroa osaketta kohti, yhteensä 977 miljoonaa euroa, päätettiin yhtiökokouksessa 4.4.2017. Osinko maksettiin 13.4.2017.
| milj. euroa | 31.12.2018 | 31.12.2017 |
|---|---|---|
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 1 064 | 467 |
| Laskentakäytännön muutosten vaikutus (IFRS 15) 1) | 20 | 0 |
| Kirjanpitoarvo 1.1. | 1 083 | 467 |
| Tytäryhtiöhankinnat | 22 | 637 |
| Käyttöomaisuusinvestoinnit | 53 | 18 |
| Päästöoikeuksien muutos | 16 | 0 |
| Poistot | -81 | -30 |
| Myynnit | -6 | 0 |
| Uudelleenryhmittelyt | 37 | 14 |
| Muuntoerot ja muut muutokset | -37 | -41 |
| Kirjanpitoarvo kauden lopussa | 1 087 | 1 064 |
1) Katso lisätietoja liitetiedossa 2 Laadintaperiaatteet
| Liikearvon osuus aineettomista hyödykkeistä | ||
|---|---|---|
| milj. euroa | 31.12.2018 | 31.12.2017 |
| Kirjanpitoarvoon sisältyvä liikearvo kauden alussa | 613 | 353 |
| Tytäryhtiöhankinnat 1) | 0 | 286 |
| Muuntoerot ja muut muutokset | -25 | -27 |
| Kirjanpitoarvoon sisältyvä liikearvo kauden lopussa | 588 | 613 |
1) Katso lisätietoja liitetiedosta 6 Yrityshankinnat ja -myynnit
| milj. euroa | 31.12.2018 | 31.12.2017 |
|---|---|---|
| Kirjanpitoarvo kauden alussa | 10 510 | 9 930 |
| Tytäryhtiöhankinnat | 14 | 811 |
| Käyttöomaisuusinvestoinnit | 532 | 672 |
| Ydinvoiman käytöstäpoistamiskulut | 16 | -6 |
| Vähennykset | -2 | -8 |
| Poistot | -455 | -434 |
| Myynnit | -136 | -53 |
| Uudelleenryhmittelyt | -37 | -14 |
| Muuntoerot ja muut muutokset | -459 | -389 |
| Kirjanpitoarvo kauden lopussa | 9 981 | 10 510 |
| milj. euroa | 31.12.2018 | 31.12.2017 |
|---|---|---|
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 1 900 | 2 112 |
| Laskentakäytännön muutosten vaikutus (IFRS 9)1) | 165 | - |
| Kirjanpitoarvo 1.1. | 2 066 | 2 112 |
| Hankinnat | 4 066 | 135 |
| Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta | 38 | 148 |
| Saadut osingot | -61 | -58 |
| Myynnit ja pääoman palautukset | -95 | -363 |
| Uudelleenryhmittelyt | 58 | - |
| Osakkuusyritysten muut laajan tuloksen erät | 6 | -3 |
| Muuntoerot ja muut muutokset | -99 | -71 |
| Kirjanpitoarvo kauden lopussa | 5 978 | 1 900 |
1) Katso lisätietoja liitetiedossa 2 Laadintaperiaatteet.
Vuoden 2018 aikana Fortum on hankkinut 49,99 % Uniperin osakkeista, katso liitetieto 3 Yrityshankinnat ja -myynnit.
Elokuussa 2018 Fortum myi 54 prosentin osuuden aurinkovoimayhtiöstään, jonka myötä tytäryhtiö uudelleenryhmiteltiin yhteisyritykseksi.
Elokuussa 2017 Fortum myi 34,1%:n omistusosuutensa Hafsund ASA:ssa Oslon kaupungille osana Hafslundin omistuksen uudelleenjärjestelyä. Hafslund ASA käsiteltiin osakkuusyrityksenä ja osuus osakkuusyritystuloksesta perustui viimeisimpään vuosineljänneksen tietoihin.
Lisätietoa hankinnoista ja myynneistä liitetiedossa 6 Yrityshankinnat ja -myynnit.
| milj. euroa | Q4 2018 | Q4 2017 | 2018 | 2017 |
|---|---|---|---|---|
| Merkittävimmät osakkuusyritykset | ||||
| OKG AB | -62 | 0 | -58 | 8 |
| Forsmarks Kraftgrupp AB | -6 | 4 | -7 | 2 |
| Kemijoki Oy | -2 | -2 | -9 | -9 |
| Uniper | -2 | - | -2 | - |
| TGC-1 | 2 | 4 | 40 | 32 |
| Hafslund ASA (myyty elokuussa 2017) | - | - | - | 39 |
| Merkittävimmät osakkuusyritykset yhteensä | -70 | 6 | -35 | 73 |
| Merkittävimmät yhteisyritykset | ||||
| Stockholm Exergi AB | 21 | 27 | 61 | 66 |
| TVO Oyj | 3 | -1 | 1 | -4 |
| Merkittävimmät yhteisyritykset yhteensä | 24 | 26 | 62 | 63 |
| Muut osakkuusyritykset | 0 | 2 | 3 | 0 |
| Muut yhteisyritykset | 1 | 0 | 9 | 12 |
| IS Yhteensä | -44 | 34 | 38 | 148 |
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta pieneni vuoden 2018 neljännen vuosineljänneksen aikana -44 (34) miljoonaan euroon pääasiassa -37 miljoonan euron ydinvoimaan liittyvien oikaisujen sekä -31 miljoonan euron ydinvoiman tulevaan käytöstä poistoon liittyvien muiden erien seurauksena (pääasiassa OKG).
Fortum on uudelleenarvioinut ydinvoimaan liittyviä varojaan ja velkojaan koskevia oletuksia 31.12.2018. Lisäksi oletuksia on muutettu myös yhteisomisteisten ydinvoimayhtiöiden, Teollisuuden Voima Oyj:n (TVO), Oskarshamn Kraft Grupp AB:n (OKG) ja Forsmarks Kraftgrupp AB:n, vastaavien erien osalta Suomessa ja Ruotsissa. Muutoksen kokonaisvaikutus osuuteen näiden osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta verojen jälkeen oli -37 miljoonaa euroa sisältäen ydinjätevastuun lisäyksen, joka liittyy aiemmin syntynyttä ydinjätettä koskeviin velvoitteisiin Ruotsissa. Näillä kaikilla ydinvoimaan liittyvillä oikaisuilla oli yhteensä vähäinen nettotulosvaikutus. Katso lisätietoja liitetiedossa 14 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat.
Fortumin laadintaperiaatteiden mukaisesti osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta sisällytetään konsernitilinpäätökseen perustuen viimeisimpiin saatavilla oleviin tietoihin. Fortumin osuus Uniperin tuloksesta raportoidaan neljännesvuoden viiveellä mahdollisine oikaisuneen, koska Uniper on listattu yhtiö ja julkaisee osavuosikatsauksensa myöhemmin kuin Fortum. Tämä tarkoittaa, että neljännen vuosineljänneksen osavuosikatsaus sisältää Fortumin osuuden Uniperin kolmannen vuosineljänneksen tuloksesta.
TGC-1:n (sekä vuonna 2017 Hafslund ASA:n) tulos sisältyy Fortumin lukuihin edellisen neljänneksen julkaistujen lukujen perusteella, sillä tavallisesti viimeisin osavuosikatsaus ei ole vielä saatavilla.
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta pieneni vuoden 2018 aikana 38 (148) miljoonaan euroon pääasiassa -37 miljoonan euron ydinvoimaan liittyvien oikaisujen sekä -33 miljoonan euron ydinvoiman tulevaan käytöstä poistoon liittyvien muiden erien seurauksena (pääasiassa OKG). Tulososuuden pieneneminen johtui myös siitä, että vuosi 2017 sisälsi 39 miljoonan euron osuuden elokuussa 2017 myydyn Hafslund ASA:n tuloksesta. Lisätietoa osakkuus- ja yhteisyritysten myynnistä, katso liitetieto 6.2 Yritysmyynnit.
Vuoden 2018 aikana Fortum sai osakkuus- ja yhteisyrityksistään osinkoa 61 miljoonaa euroa (2017: 58), josta Stockholm Exergiltä saatu osinko oli 39 miljoonaa euroa (2017: 21). Saadut osingot vuoden 2017 aikana sisältää 23 miljoonaa euroa Hafslund ASA:lta.
| Tasearvo | Käypä arvo |
Tasearvo | Käypä arvo |
|
|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | 31.12.2018 | 31.12.2018 | 31.12.2017 | 31.12.2017 |
| Pitkäaikaiset lainasaamiset osakkuusyrityksiltä | 581 | 601 | 656 | 689 |
| Pitkäaikaiset lainasaamiset yhteisyrityksiltä | 60 | 68 | 208 | 229 |
| Rahoitusleasingsaamiset yhteisyrityksiltä | 0 | 0 | 41 | 41 |
| Muut pitkäaikaiset korolliset saamiset | 43 | 43 | 106 | 111 |
| Pitkäaikaiset korolliset saamiset yhteensä | 683 | 712 | 1 010 | 1 071 |
| Lyhytaikaiset korolliset saamiset | 409 | 409 | 395 | 395 |
| Korolliset saamiset yhteensä | 1 092 | 1 121 | 1 406 | 1 466 |
Pitkäaikaisiin korollisiin saamisiin sisältyy saamisia osakkuus- ja yhteisyrityksiltä yhteensä 641 miljoonaa euroa (vuoden 2017 lopussa: 905). Näihin sisältyy saamisia 575 miljoonaa euroa (vuoden 2017 lopussa: 638) ruotsalaisilta ydinvoima-osakkuusyrityksiltä OKG AB:lta ja Forsmarks Kraftgrupp AB:lta, joita rahoitetaan pääsääntöisesti osakaslainoilla osakkaiden omistusosuuksien suhteessa.
Rahoitusleasing, joka liittyy Tjumenin alueella sijaitsevan kaukolämpöputkiston vuokraukseen yhteisyritys YUSTEKille, on uudelleenarvioitu ja käsitelty muuna vuokrasopimuksena.
Korolliset saamiset sisältää myös 70 miljoonan euron (vuoden 2017 lopussa: 102) saamisen venäläiseltä kaasunjalostus- ja petrokemianyhtiöltä SIBURilta liittyen myytyihin OOO Tobolsk CHP:n osakkeisiin.
Lyhytaikaiset korolliset saamiset sisältää 379 miljoonaa euroa (vuoden 2017 lopussa: 363) pantattuja rahavaroja, jotka on pääasiassa annettu vakuudeksi hyödykejohdannaispörsseille. EMIR-asetus edellyttää täysimääräisiä vakuuksia.
Vuoden 2016 lopussa Nasdaqin markkinatakaus termiinisopimuksille päättyi ja kaupankäynti siirtyi termiineistä päivittäin selvitettäviin futuureihin. Fortumin rahavirtalaskelmassa futuurien päivittäinen selvitys näytetään käyttöpääoman muutoksessa, kun taas pantattujen rahavarojen muutokset esitetään investointien rahavirrassa.
| Nettovelka | ||
|---|---|---|
| milj. euroa | 31.12.2018 | 31.12.2017 |
| Korolliset velat | 6 093 | 4 885 |
| Likvidit varat | 584 | 3 897 |
| Nettovelka | 5 509 | 988 |
Nettovelka lasketaan korollisten velkojen ja likvidien varojen erotuksena vähentämättä korollisia saamisia, määrältään 1 092 miljoonaa euroa (vuoden 2017 lopussa: 1 406). Korolliset saamiset sisältävät pääasiassa pitkäaikaiset osakaslainat osittain omistetuille ydinvoimayhtiöille. Katso lisätietoja liitetiedosta 12 Korolliset saamiset.
| Korolliset velat | Tasearvo | Käypä arvo |
Tasearvo | Käypä arvo |
|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | 31.12.2018 | 31.12.2018 | 31.12.2017 | 31.12.2017 |
| Joukkovelkakirjalainat | 2 496 | 2 629 | 2 943 | 3 143 |
| Lainat rahoituslaitoksilta | 1 847 | 1 901 | 283 | 303 |
| Takaisinlainaus Valtion ydinjätehuoltorahastosta | 1 158 | 1 218 | 1 129 | 1 192 |
| Muut pitkäaikaiset korolliset velat 1) | 309 | 351 | 324 | 373 |
| Pitkäaikaiset korolliset velat yhteensä 2) | 5 810 | 6 099 | 4 679 | 5 011 |
| Lyhytaikaiset korolliset velat | 283 | 284 | 206 | 207 |
| Yhteensä | 6 093 | 6 383 | 4 885 | 5 218 |
1) Sisältää lainat suomalaisilta eläkelaitoksilta 38 miljoonaa euroa (vuoden 2017 lopussa: 48) ja muita lainoja 270 miljoonaa euroa (vuoden 2017 lopussa: 276).
2) Tasearvot sisältävät pitkäaikaisen lainan lyhytaikaisen osuuden 803 miljoonaa euroa (vuoden 2017 lopussa: 560).
Takaisinlainaus Valtion ydinjätehuoltorahastosta sisältää Loviisan ydinvoimalaitokseen liittyvän osan sekä lainauksen TVO:n kautta.
Vuoden 2018 ensimmäisen neljänneksen aikana Fortum lisäsi takaisinlainaustaan Valtion ydinjätehuoltorahastosta ja Teollisuuden Voimalta 29 miljoonalla eurolla yhteensä 1 158 miljoonaan euroon. Maaliskuussa Fortum maksoi takaisin kaksi SEK määräistä joukkovelkakirjalainaa vastaarvolta 413 miljoonaa euroa (4,15 miljardia Ruotsin kruunua). Kesäkuussa Fortum Oyj nosti 1,75 miljardia euroa lainaa Uniper-tarjoukseen liityvästä valmiusluotosta. Kahden viimeisen kvartaalin aikana ei ollut merkittäviä rahoitustapahtumia.
Lyhytaikainen rahoitus sisälsi joulukuun 2018 lopussa 75 miljoona euroa (vuoden 2017 lopussa: 113) Credit Support Annex sopimuksia. Korollinen velka nousi viimeisen neljänneksen aikana 118 miljoonaa euroa 5 975 miljoonasta eurosta 6 093 miljoonaan euroon.
Pääasiassa euro- ja Ruotsin kruunumääräisistä lainoista koostuvan lainasalkun keskimääräinen korkokulu tilinpäätöspäivänä oli 1,7 % (vuoden 2017 lopussa: 2,4 %). Osa ulkoisista lainoista, 686 miljoonaa euroa (vuoden 2017 lopussa: 773), on vaihdettu johdannaissopimuksilla Venäjän ruplamääräisiksi. Näiden lainojen keskimääräinen korkokulu kauden lopussa oli 8,3 % sisältäen Venäjän ruplasuojauksen kulut (vuoden 2017 lopussa: 9,5 %). Koko lainasalkun keskimääräinen korkokulu johdannaisineen oli kauden lopussa 2,4 % (vuoden 2017 lopussa: 3,6 %).
| Korollisten lainojen erääntyminen | |
|---|---|
| milj. euroa | 31.12.2018 |
| 2019 1) | 1 086 |
| 2020 | 33 |
| 2021 | 2 267 |
| 2022 | 1 042 |
| 2023 | 100 |
| 2024 ja myöhemmin | 1 565 |
| Yhteensä | 6 093 |
1) Sisältäen käteisvakuuksia 75 miljoonaa euroa perustuen Credit Support Annex sopimuksiin. Saatu raha on kirjattu lyhytaikaisiin velkoihin.
| Likvidit varat | ||
|---|---|---|
| milj. euroa | 31.12.2018 | 31.12.2017 |
| Talletukset ja arvopaperit, joiden maturiteetti yli 3 kuukautta | 29 | 715 |
| Rahat ja pankkisaamiset | 556 | 3 182 |
| Yhteensä | 584 | 3 897 |
Likvidit varat vähenivät vuoden 2018 neljännen neljänneksen aikana 147 miljoonaa euroa, 731 miljoonasta eurosta 584 miljoonaan euroon.
Likvidit varat sisältävät talletuksia ja rahaa pankkitileillä 518 miljoonaa euroa ja yritystodistuksia 66 miljoonaa euroa. Talletukset ja arvopaperit koostuvat määräaikaisista talletuksista ja yritystodistuksista, joiden maturiteetti on yli 3 mutta alle 12 kuukautta. Sijoitusten keskikorko ilman Venäjän talletuksia 31.12.2018 oli -0,11 % (vuoden 2017 lopussa: -0,27 %). PAO Fortumissa likvidien varojen määrä oli 317 miljoonaa euroa (vuoden 2017 lopussa: 246), sisältäen pankkitalletuksia EUR 316 miljoonaa (vuoden 2017 lopussa: 231), joiden keskimääräinen korkotuotto tilinpäätöspäivänä oli 6,9 %.
Likvideistä varoista 168 miljoonaa euroa (vuoden 2017 lopussa: 3 348) on talletettu sellaisten vastapuolien kanssa, joilla on hyvä (investment grade) luottoluokitus. Lisäksi 416 miljoonaa euroa (vuoden 2017 lopussa: 549) on talletettu sellaisten vastapuolien kanssa, jotka konsernin luotonvalvonta on erikseen arvioinut ja hyväksynyt.
Joulukuun 2018 lopussa luottolimiittien yhteismäärä ja nostamaton määrä oli 1,8 miljardia euroa (vuoden 2017 lopussa: 1,8). Vuoden 2017 lopussa, Uniper-tarjoukseen liittyen Fortumilla oli omalla ilmoituksella käytettävissään sitoumukset 12,0 miljardin euron luottolimiittiin 10:stä yhteistyöpankista. Helmikuussa 2018 luottolimiittien määrä laskettiin 3,8 miljardiin euroon ja kesäkuussa 2018 1,75 miljardin lainan noston jälkeen koko Uniper- tarjoukseen liittyvä luottolimiitti mitätöitiin.
Fortum omistaa Suomessa Loviisan ydinvoimalaitoksen. Fortumin konsernitaseen erät Osuus valtion ydinjätehuoltorahastosta ja Ydinvoimaan liittyvät varaukset liittyen ydinjätehuoltoon koskevat Loviisan ydinvoimalaa.
Fortumilla on myös vähemmistöosuuksia ydinvoimayhtiöissä, joita ovat Teollisuuden Voima Oyj (TVO) Suomessa sekä omistukset OKG Aktiebolagissa (OKG) ja Forsmarks Kraftgrupp AB:ssa (Forsmark) Ruotsissa. Vähemmistöosuudet on luokiteltu osakkuus- ja yhteisyrityksiksi ja konsolidoidaan pääomaosuusmenetelmällä. Yhtiöt Suomessa ja Ruotsissa toimivat omakustannusperiaatteella. Omistajat ostavat sähköä paikallisen kirjanpitokäytännön mukaisesti lasketulla tuotantokustannushinnalla, joka sisältää myös poistot, korkokulut ja tuotantoverot.
Sekä Suomessa että Ruotsissa ydinvoimaoperaattorit ovat lakisääteisesti velvollisia huolehtimaan laitosten käytöstäpoistamisesta ja käytetyn polttoaineen loppusijoituksesta (ydinjätehuolto). Molemmissa maissa ydinvoimaoperaattorit ovat velvoitettuja turvaamaan ydinjätehuollon rahoittamisen suorittamalla maksuja viranomaisten hallinnoimiin ydinjäterahastoihin. Ydinvoimaoperaattoreiden pitää myös antaa vakuuksia taatakseen riittävät varat laitosten tulevista käytöstäpoistoista ja käytetyn polttoaineen loppusijoituksesta aiheutuvien kustannusten kattamiseksi.
Fortum on uudelleenarvioinut ydinvoimaan liittyviä varojaan ja velkojaan koskevia oletuksia 31.12.2018. Loviisan ydinvoimalaan liittyvä varaus kasvoi ja tästä syystä taseeseen on kirjattu osa aiemmin kirjaamattomasta osuudesta Suomen ydinjätehuoltorahastossa. Fortumilla on 31.12.2018 taseeseen kirjaamattomia ydinjätehuoltorahastoon liittyviä varoja 254 miljoonaa euroa (liite 14). Varauksen kasvu ja rahaston lisäosuus sisältyvät vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin. Oletusten muutokset vaikuttivat positiivisesti muissa rahoituskuluissa esitettyihin korkoihin. Lisäksi oletuksia on muutettu myös yhteisomisteisten ydinvoimayhtiöiden, Teollisuuden Voima Oyj:n (TVO), Oskarshamn Kraftgrupp AB:n (OKG) ja Forsmark Kraftgrupp AB:n, vastaavien erien osalta Suomessa ja Ruotsissa. Muutoksen kokonaisvaikutus osuuteen osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta verojen jälkeen oli -37 miljoonaa euroa sisältäen ydinjätevastuun lisäyksen, joka liittyy aiemmin syntynyttä ydinjätettä koskeviin velvoitteisiin Ruotsissa. Näillä kaikilla ydinvoimaan liittyvillä oikaisuilla oli yhteensä vähäinen nettotulosvaikutus.
| milj. euroa | 31.12.2018 | 31.12.2017 |
|---|---|---|
| Taseeseen sisältyvät erät | ||
| Ydinvoimaan liittyvät varaukset | 899 | 858 |
| Fortumin osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta | 899 | 858 |
| Lainmukainen vastuu ja osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta | ||
| Ydinjätehuoltovastuu Suomen ydinenergialain mukaan | 1 180 | 1 161 |
| Rahastotavoite | 1 180 | 1 153 |
| Fortumin osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta | 1 153 | 1 125 |
| Taseeseen kirjaamaton rahasto-osuus | 254 | 267 |
Työ- ja elinkeinoministeriön marraskuussa 2018 tekemään päätökseen perustuva lainmukainen vastuu 31.12.2018 oli yhteensä 1 180 miljoonaa euroa.
Lainmukainen vastuu perustuu vuosittain tehtävään kustannusarvioon sekä joka kolmas vuosi tehtävään tekniseen suunnitelmaan. Nykyinen tekninen suunnitelma päivitettiin vuonna 2016. Lainmukainen vastuu määritetään olettaen, että laitoksen käytöstäpoisto tapahtuisi arviointivuotta seuraavan vuoden alussa.
Suomen ydinenergialain mukaisesti Fortumilla on velvoite kattaa lainmukainen vastuunsa kokonaisuudessaan Valtion ydinjätehuoltorahaston kautta. Viranomaiset päättävät Fortumin rahastotavoitteen Valtion ydinjätehuoltorahastossa samassa yhteydessä, kun lainmukaisen vastuun määrä päätetään vuosittain. Fortum suorittaa ydinjätehuoltomaksuja Valtion ydinjätehuoltorahastoon kyseisten päätösten mukaisesti. Nykyinen rahastotavoite perustuu marraskuun 2018 päätökseen ja on yhteensä 1 180 miljoonaa euroa.
Ydinvoimaan liittyvät varaukset sisältävät käytöstäpoistamista ja käytetyn polttoaineen loppusijoittamista varten tehdyt varaukset. Varaukset perustuvat samoihin tulevien kustannusten kassavirtoihin kuin lainmukainen vastuu, mutta lainmukaista vastuuta ei diskontata nykyarvoon. IAS 37:n mukaan lasketut ydinvoimaan liittyvät varaukset kasvoivat 41 miljoonaa euroa vuoden 2017 lopusta ja olivat 899 miljoonaa euroa 31.12.2018. Kasvu johtuu pääasiassa varauksissa käytettyjen oletusten muutoksesta.
Fortumin osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta 31.12.2018 oli 1 153 miljoonaa euroa, kun taas rahasto-osuuden tasearvo vastaavalla hetkellä oli 899 miljoonaa euroa. Fortumin rahasto-osuuden tasearvo ei saa ylittää IFRS:n mukaisesti laskettua varauksen määrää taseessa. Rahasto on IFRS:n näkökulmasta ylirahastoitu yhteensä 254 miljoonaa euroa. Niin kauan kuin ydinjätehuoltorahasto pysyy IFRS:n näkökulmasta ylirahoitettuna, kirjataan positiivinen vaikutus liikevoittoon, kun varaus kasvaa enemmän kuin nettomaksut ydinjätehuoltorahastoon. Negatiivinen kirjaus kirjataan liikevoittoon aina, kun nettomaksut ydinjätehuoltorahastoon ovat suuremmat kuin varauksen kasvu. Edellä mainittua kirjausta ei sisällytetä Fortumin vertailukelpoiseen liikevoittoon, katso liitetieto 4 Tiedot segmenteittäin.
Suomalaisilla Valtion ydinjätehuoltorahaston osapuolilla on mahdollisuus ottaa lainaa rahastolta tietyin ehdoin. Fortum on käyttänyt oikeuttaan lainata rahastolta ja pantannut Kemijoki Oy:n osakkeita vakuudeksi. Lainat uusitaan vuosittain. Katso liitetieto 13 Korollinen nettovelka sekä liitetieto 18 Pantatut varat ja vastuut.
OKG, Forsmark ja TVO ovat omakustannusperiaatteella toimivia yrityksiä, joista omistajat ostavat sähköä tuotantokustannuksia vastaavaan hintaan sisältäen myös poistot, korkokulut ja tuotantoverot. Fortum kirjaa laskutetut kustannukset paikallisten kirjanpitosäännösten mukaisina. Laskutetun sähköntuotantokustannuksen lisäksi Fortum kirjaa IFRS-oikaisuja Fortumin laadintaperiaatteiden mukaisesti. Oikaisut sisältävät myös Fortumin osuudet yhtiöiden ydinjäterahastoista ja ydinvoimaan liittyvistä varauksista.
Alla olevissa taulukoissa on esitetty yhtiöiden ydinjäterahastojen ja -varausten määrät (100%) sekä Fortumin osuudet näistä.
| TVO:n ydinvoimaan liittyvät varat ja velat (100 %) | ||
|---|---|---|
| milj. euroa | 31.12.2018 | 31.12.2017 |
| TVO:n taseeseen sisältyvät erät | ||
| Ydinvoimaan liittyvät varaukset | 1 016 | 953 |
| TVO:n osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta | 1 016 | 953 |
| joista Fortumin nettomääräinen osuus pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltynä | 0 | 0 |
| TVO:n lainmukainen vastuu ja osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta | ||
| Ydinjätehuoltovastuu Suomen ydinenergialain mukaan | 1 506 | 1 482 |
| Osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta | 1 471 | 1 437 |
| Taseeseen kirjaamaton rahasto-osuus | 455 | 484 |
TVO:n lainmukainen vastuu ja osuus rahastosta perustuvat samoihin periaatteisiin kuin yllä on kuvattu Loviisan ydinvoimalan osalta.
TVO:n osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta Suomessa on IFRS-näkökulmasta ylirahoitettu 455 miljoonaa euroa (josta Fortumin osuus on 121 miljoonaa euroa), koska TVO:n osuus rahastosta 31.12.2018 oli 1 471 miljoonaa euroa ja tasearvo 1 016 miljoonaa euroa.
Suomalaisilla Valtion ydinjätehuoltorahaston osapuolilla on mahdollisuus ottaa lainaa rahastolta tietyin ehdoin. Fortum käyttää oikeuttaan lainata rahastolta TVO:n kautta omistusosuutensa mukaisesti. Katso lisätietoja liitetiedosta 13 Korollinen nettovelka.
| OKG:n ja Forsmarkin ydinvoimaan liittyvät varat ja velat (100 %) | ||
|---|---|---|
| milj. euroa | 31.12.2018 | 31.12.2017 |
| OKG:n ja Forsmarkin ydinvoimaan liittyvät varat ja velat 1) | ||
| Ydinvoimaan liittyvät varaukset | 3 930 | 3 398 |
| Osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta | 3 230 | 3 105 |
| Nettomäärä | -701 | -293 |
| joista Fortumin nettomääräinen osuus pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltynä | -242 | -114 |
1) Kirjattu Fortumin laadintaperiaatteiden mukaan. Yhtiöiden erillistilinpäätöksiä ei laadita IFRS-standardien mukaan.
Ydinvoimaoperaattorien omistama Svensk Kärnbränslehantering AB (SKB) huolehtii Ruotsissa kaikesta ydinjätehuollosta ydinvoimaoperaattorien puolesta. SKB:n toimintaa rahoittaa Ruotsin Valtion Ydinjätehuoltorahasto, joka puolestaan on ydinvoimaoperaattoreiden rahoittama.
Ydinjätehuoltomaksujen ja -vastuiden tarkistus tehdään kolmen vuoden välein viranomaispäätöksellä Ruotsin ydinturvallisuusviranomaisen (Strålsäkerhetsmyndigheten, SSM) esityksestä. Esitys perustuu SKB:n laatimaan kustannusarvioon. SKB on tehnyt uuden teknisen suunnitelman vuonna 2016. Vuonna 2017 SKB lähetti ehdotetun teknisen suunnitelman SSM:lle, jonka jälkeen Ruotsin hallitus päätti ydinjätemaksuista ja vastuista vuosille 2018-2020. Ydinjätemaksut perustuvat tulevaisuuden kustannusennusteisiin olettaen, että ydinvoimalan yksiköiden käyttöikä on 50 vuotta (aikaisemmin 40 vuotta).
Ydinjätehuoltomaksujen lisäksi ydinvoimayhtiöt antavat takauksia kattamattomien vastuiden ja ennakoimattomien tapahtumien vakuudeksi. Fortumin antamat takaukset ydinvoima-osakkuusyritysten puolesta esitetään liitetiedossa 18 Pantatut varat ja vastuut.
| Ympäristövaraukset | Muut varaukset | |||
|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | 31.12.2018 | 31.12.2017 | 31.12.2018 | 31.12.2017 |
| Varaukset kauden alussa | 43 | 47 | 79 | 82 |
| Yrityshankinnat | 0 | 0 | 0 | 7 |
| Varausten lisäys | 0 | 0 | 25 | 31 |
| Käytetyt varaukset | 0 | 0 | -33 | -35 |
| Käyttämättömien varausten purku | 0 | 0 | -4 | -10 |
| Diskonttauksen purkautuminen | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Kurssierot ja muut muutokset | -1 | -4 | -3 | 4 |
| Varaukset kauden lopussa | 41 | 43 | 65 | 79 |
| Lyhytaikaiset varaukset 1) | 0 | 0 | 14 | 22 |
| Pitkäaikaiset varaukset | 41 | 43 | 50 | 57 |
1) Sisältyy tase-erään ostovelat ja muu lyhytaikainen vieras pääoma.
Ympäristövaraukset muodostuvat pääasiassa kaatopaikkojen peitto- ja valvontavelvoitteista sekä saastuneiden alueiden puhdistusvelvoitteista. Varauksista suurimman osan arvioidaan tulevan käytetyksi seuraavien 10-15 vuoden kuluessa.
Suomalaisten hiilivoimalaitosten käytöstäpoistamisvaraukset sisältyvät muihin varauksiin.
| milj. euroa | 31.12.2018 | 31.12.2017 |
|---|---|---|
| Vuoden sisällä erääntyvät | 30 | 23 |
| Yli vuoden, mutta viiden vuoden sisällä erääntyvät | 88 | 72 |
| Yli viiden vuoden kuluttua erääntyvät | 98 | 65 |
| Yhteensä | 216 | 160 |
| milj. euroa | 31.12.2018 | 31.12.2017 |
|---|---|---|
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 322 | 362 |
Fortum on sitoutunut rahoittamaan enintään 85 miljoonalla eurolla Voimaosakeyhtiö SF:ää liittyen sen osuuteen Fennovoiman ydinvoimahankkeeseen Suomessa. Lisäksi Fortumin jäljellä oleva suora rahoitussitoumus liittyen jätepolttoainetta käyttävään sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokseen Liettuan Kaunaksessa on enintään 7 miljoonaa euroa. Voimalaitosinvestointi toteutetaan Fortumin ja Lietuvos Energijan yhdessä omistaman Kauno Kogeneracinė Jėgainėn kautta.
Fortum on myös sitoutunut osallistumaan korkeintaan 12 miljoonalla eurolla yhteisyritykseen Numaligarh Refinery Limitedin (NRL) ja Chempoliksen kanssa. Yhteisyritys rakentaa ja operoi biojalostamoa Assamissa, Intiassa.
Teollisuuden Voima Oyj:n (TVO) rakentamaa Olkiluoto 3 -ydinvoimalaa rahoitetaan ulkoisilla lainoilla, osakeanneilla ja osakaslainoilla TVO:n osakkeenomistajien välisten osakassopimusten perusteella. TVO:n osakaslaina, 145 miljoonaa euroa, luokiteltiin 1.1.2018 alkaen osuudeksi yhteisyrityksissä, katso lisätietoja liitetiedossa 2.1 Uusien IFRS standardien soveltaminen. Fortumin osakassaaminen liittyen Olkiluoto 3 ydinvoimalan rakentamiseen oli 31.12.2018 170 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi Fortum on sitoutunut antamaan projektille korkeintaan 63 miljoonaa euroa lisärahoitusta.
Kesäkuussa 2018 Ruotsin hallitus hyväksyi lainsäädännön liittyen Ruotsin kansalliseen strategiaan EU:n vesipolitiikkadirektiivin implementoinnista. Suurimmat vesivoimayhtiöt perustavat yhteisen vesivoimarahaston rahoittamaan tarvittavat ympäristötoimenpiteet. Rahaston rahoituskatto on 10 miljardia Ruotsin kruunua, joka maksetaan 20 vuoden aikana ja suurimmat toimijat rahoittavat rahastoa vesivoiman tuotannon markkinaosuuksien suhteessa. Fortumin osuuden oletetaan olevan 20-25% rahaston kokonaisrahoituksesta.
| milj. euroa | 31.12.2018 | 31.12.2017 |
|---|---|---|
| Omasta puolesta pantatut varat | ||
| Lainoista | ||
| Pantit | 288 | 300 |
| Kiinteistökiinnitykset | 137 | 177 |
| Muista sitoumuksista | ||
| Pantit | 346 | 346 |
| Kiinteistökiinnitykset | 21 | 141 |
| Muiden puolesta pantatut varat | ||
| Pantit | 31 | 12 |
| Vastuut omasta puolesta | ||
| Muut vakuudet ja vastuut | 167 | 161 |
| Vastuut osakkuus- ja yhteisyritysten puolesta | ||
| Takaukset | 622 | 598 |
Valtion ydinjätehuoltorahaston osapuolilla on mahdollisuus ottaa lainaa rahastosta. Fortumilla on tätä lainaa varten vakuutena Kemijoki Oy:n osakkeita. Pantattuina olevien osakkeiden arvo 31.12.2018 oli 269 miljoonaa euroa (vuoden 2017 lopussa: 269).
Virolainen Fortum Tartu (Fortumin omistusosuus 60 %) on antanut kiinteistökiinnityksiä arvoltaan 96 miljoonaa euroa (vuoden 2017 lopussa: 96) lainan vakuudeksi. Fortumin eläkesäätiön myöntämän lainan vakuudeksi on annettu 41 miljoonan euron (vuoden 2017 lopussa: 41) kiinteistökiinnitykset.
Ensimmäisen neljänneksen aikana Venäjän aurinkopuistojen lainojen vakuutena olleet kiinnitykset vapautettiin (vuoden 2017 lopussa: 41).
Lisätietoja näihin kiinnityksiin liittyvistä korollisista veloista on liitetiedossa 13 Korollinen nettovelka.
Pantit -erään sisältyy myös pantattuja rahavaroja 346 miljoonaa euroa (vuoden 2017 lopussa: 346), jotka on annettu Nasdaq Commodities hyödykepörssissä, kansainvälisissä ICE- ja EEX-pörsseissä sekä Puolan sähköpörssissä (TGE) käytävän sähkö- ja maakaasukaupan sekä hiilidioksidipäästöoikeuksilla käytävän kaupan vakuudeksi. Katso myös liitetieto 12 Korolliset saamiset.
Fortum on antanut Valtion ydinjätehuoltorahastolle vakuudeksi suomalaisiin voimalaitoksiin liittyviä kiinteistökiinnityksiä arvoltaan 21 miljoonaa euroa (vuoden 2017 lopussa: 141). Vakuudet on annettu turvaamaan kattamattomat lainmukaiset vastuut ja mahdolliset odottamattomat tapahtumat liittyen Loviisan ydinvoimalan käytöstäpoistosta ja ydinjätteen loppusijoituksesta aiheutuviin tuleviin kustannuksiin. Suomen ydinenergialain mukaan Fortum on velvoitettu maksamaan tarvittavat varat Valtion ydinjätehuoltorahastoon kattaakseen lainmukaiset vastuut. Mahdollinen kattamaton lainmukainen vastuu liittyy rahastolle suoritettavien maksujen jaksottamiseen. Kiinnitysten arvo tarkistetaan vuosittain toisen neljänneksen aikana perustuen edellisvuoden vaihteessa päivitettyyn lainmukaiseen vastuuseen ja rahastotavoitteeseen.
Katso lisää liitetiedosta 14 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat.
Muiden puolesta pantatut varat sisältävät rahavaroja 31 miljoonaa euroa (vuoden 2017 lopussa: 12), jotka on annettu vakuudeksi Nasdaq Clearing AB:lle kattamaan Fortumin osuuden Commodity Market Default Fundista (vakuusrahasto). Vakuusrahasto on keskinäinen rahasto, johon kaikki Pohjoismaisen hyödykepörssin (OMX Nasdaq Commodities) osapuolet antavat markkinariskiinsä pohjautuvan vakuuden. Rahasto kattaa jäsenten tappioista aiheutuvat mahdolliset laiminlyönnit, joita jäsenten omat vakuudet eivät kata. Pantatun määrän kasvu johtuu syyskuussa maksetusta täydennyksestä. Katso myös liitetieto 12 Korolliset saamiset.
Fortum omistaa Suomessa Meri-Porin hiililauhdevoimalan, johon Teollisuuden Voima Oyj:llä (TVO) on sopimukseen perustuva 45,45 %:n osallistumisoikeus. Osallistumissopimuksen nojalla Fortumin on annettava vakuus TVO:lle mahdollisen sopimusrikkomuksen varalta. Vakuus on määrältään 125 miljoonaa euroa (vuoden 2017 lopussa: 125). Vakuus vapautettiin 1.1.2019, katso liitetieto 21 Tilikauden jälkeiset tapahtumat.
Osakkuus- ja yhteisyritysten puolesta annettavat vastuut koostuvat pääasiassa Fortumin ydinvoimaosakkuusyrityksille (Teollisuuden Voima Oyj, Forsmarks Kraftgrupp AB ja OKG AB) annetuista takauksista. Takauksia on annettu Forsmarks Kraftgrupp AB:n ja OKG AB:n puolesta 31.12.2018 yhteensä 5 393 miljoonaa Ruotsin kruunua eli 526 miljoonaa euroa (vuoden 2017 lopussa: 548 miljoonaa euroa). Takauksia on kahdenlaisia. Rahoitusmäärä (Financierings belopp) annetaan ydinjätehuoltorahaston tarkasteluhetken mukaisen kattamattoman osuuden kattamiseksi olettaen, että tuotanto ei jatku eikä rahastoon suoriteta lisämaksuja. Kattamaton määrä lasketaan viranomaisten puolesta ja se perustuu ennakoidun kulun sekä velvoitteen kattamiseksi tarkoitettujen varojen erotukseen laskentahetkellä. Lisämäärä (Kompletterings belopp) annetaan sellaisen alijäämän kattamiseksi, joka voi muodostua ennakoimattomien tapahtumien seurauksena. Vastuiden tarkistus tehdään kolmen vuoden välein viranomaispäätöksellä. Fortumin Forsmark Kraftgrupp AB:n ja OKG AB:n puolesta antamat rahoitusmäärät olivat 3 843 miljoonaa Ruotsin kruunua (375 miljoonaa euroa) ja lisämäärät 1 550 miljoonaa Ruotsin kruunua (151 miljoonaa euroa) 31.12.2018.
Teollisuuden Voima Oyj:n puolesta annettu takaus ydinjätehuoltorahastolle oli 36 miljoonaa euroa 31.12.2018 (vuoden 2017 lopussa: 50). Takaus kattaa ydinjätehuoltomaksujen jaksotuksesta aiheutuvan lainmukaisen vastuun maksamattoman osuuden sekä ennakoimattomien tapahtumien riskin.
Fortumilla on vähemmistöosuuksia yhtiöissä, jotka omistavat ydinvoimalaitoksia Suomessa ja Ruotsissa. Nämä yhtiöt käsitellään pääomaosuusmenetelmällä, missä Fortumin osuus yhtiöiden varoista ja veloista esitetään taseessa nettomääräisenä. Lisätietoa Loviisan ydinvoimalaitokseen sekä Fortumin Ruotsin ja Suomen vähemmistöomisteisten ydinvoimaosakkuusyhtiöiden liittyvistä varoista ja veloista on esitetty liitetiedossa 14 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat.
Fortum on antanut takauksia WEDF Second Wind Farm LLC:n ja WEDF Third Wind Farm LLC:n pankkilainojen vakuudeksi. WEDF Second Wind Farm LLC ja WEDF Third Wind Farm LLC ovat Rusnanon ja Fortumin 50-50 omistaman tuulivoimarahaston tytäryhtiöitä. Takaukset, jotka ovat annettu omistusosuuksien suhteessa, ovat vakuutena tuulipuiston kehittämiseksi otetuille lainoille, joiden määrä oli 3 840 miljoonaa ruplaa (48 miljoonaa euroa) 31.12.2018.
Fortum Oil and Gas Oy:n vuoden 2004 jakautumisen seurauksena Fortumin kokonaan omistamalla Fortum Heat and Gas Oy:llä on yhteinen vastuusitoumus Neste Oyj:n kanssa. Vastuusitoumus perustuu osakeyhtiölain (734/1978) 14a luvun 6§:n säädökseen.
Suomessa ei ole verovaateita tai -oikeudenkäyntejä, joiden vaikutus olisi olennainen.
Maaliskuussa 2018 Ruotsin korkein hallinto-oikeus päätti, ettei se myönnä Fortumille valituslupaa vuosien 2009-2012 korkovähennyksiin liittyvässä riita-asiassa. Valitustuomioistuimen kesäkuussa 2017 antama epäsuotuisa päätös jää siten voimaan. Asiaan liittyvät ylimääräiset verot ja korot, yhteensä 1 175 miljoonaa Ruotsin kruunua (122 miljoonaa euroa), on maksettu 2016 ja kirjattu kuluksi 2017. Nähdäksemme edellä mainitut valitustuomioistuimen ja korkeimman hallinto-oikeudent päätökset loukkaavat EU-oikeutta ja EU-oikeuden mukaisia perusvapauksia. Näillä perusteilla Fortum on joulukuussa 2018 jättänyt Tukholman käräjäoikeuteen vahingonkorvauskanteen, jossa vaaditaan vahingonkorvausta Ruotsin valtiolta. Lisäksi Fortum on jättänyt pyynnön keskinäisen sopimusmenettelyn aloittamisesta Ruotsin ja Alankomaiden välillä vuoden 2012 osalta.
Fortum on saanut myös vuosia 2013, 2014 ja 2015 koskevat jälkiverotuspäätökset Ruotsissa joulukuussa 2015, joulukuussa 2016 sekä lokakuussa 2017. Päätökset koskevat Fortumin alankomaalaisen rahoitusyhtiön ruotsalaisille konserniyhtiöille myöntämiä lainoja vuosina 2013, 2014 ja 2015. Näihin lainoihin liittyvät korkotulot on verotettu Alankomaissa. Ruotsin veroviranomainen katsoi kuitenkin vain puolet kunkin lainan koroista vähennyskelpoisiksi eli liiketoimintalähtöisiksi. Muita korkoja verottaja ei pitänyt vähennyskelpoisina. Päätökset perustuvat vuonna 2013 toteutettuun verolainsäädännön muutokseen. Tukholman hallinto-oikeus antoi Fortumille kielteisen päätöksen asiassa vuonna 2017, jonka jälkeen Fortum valitti valitustuomioistuimeen. Lokakuussa 2018 Tukholman valitustuomioistuin antoi päätöksensä koskien tilikauden 2013 verotusta. Päätös oli Fortumin kannalta myönteinen. Valitustuomioistuin vahvisti, että Fortumilla oli riittävät liiketaloudelliset perusteet lainoille. Vuotta 2013 koskeva päätös on lainvoimainen.
Fortum sai vuosia 2014 ja 2015 koskeviin tapauksiin päätökset Tukholman hallinto-oikeudesta marraskuussa 2018. Päätökset olivat veroviranomaisten muuttuneen kannan ja vuoden 2013 valitustuomioistuimen päätöksien mukaisesti myönteiset Fortumille. Päätökset saavat lainvoiman tammikuun lopulla 2019.
Fortum ei ollut kirjannut varauksia vuosien 2013-2015 tapausten osalta, koska Fortum katsoo, että vaadittu lisävero on perusteeton. Tämän johdosta valitustuomioistuimen lokakuussa 2018 ja hallinto-oikeuden marraskuussa 2018 antamilla päätöksillä ei ole vaikutusta tilikauden voittoon.
Ruotsin veroviranomaisen vaatiman jälkiveron määrä on alun perin ollut 273 Ruotsin kruunua (26 miljoonaa euroa) vuodelta 2013, 282 miljoonaa Ruotsin kruunua (27 miljoonaa euroa) vuodelta 2014 ja 200 miljoonaa Ruotsin kruunua (19 miljoonaa euroa) vuodelta 2015. Vuoden 2013 jälkivero on jo maksettu vuonna 2017 ja se on palautettu Fortumille valitustuomioistuimen päätöksen johdosta vuoden 2018 viimeisellä vuosineljänneksellä. Fortum ei ole maksanut jälkiveroja ja korkoja vuosilta 2014 ja 2015.
Fortum Sverige AB:llä on avoinna oikeusprosessi, jossa se on vaatinut vesivoimaloiden kiinteistöveroprosentin alentamista normaaliin 0,5 %:iin kiinteistön verotusarvosta. Oikeusprosessi koskee vuosia 2009-2014 ja sisältää useita oikeudellisia perusteita, mukaan lukien valtiontukiargumentin. Fortum Sverige AB ei saanut valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta tähän liittyen. Koska hallinto-oikeus, Tukholman valitustuomioistuin sekä korkein hallinto-oikeus ovat käsitelleet asian vain valtiontukiargumentin osalta, asia on siirretty takaisin hallinto-oikeuteen muiden argumenttien käsittelyä varten. Kiistanalainen kiinteistövero kyseiseltä ajanjaksolta on ilman korkoja yhteensä noin 510 miljoonaa Ruotsin kruunua (noin 50 miljoonaa euroa).
Lisäksi Fortumin ruotsalaisilla yhtiöillä on vireillä hallinto-oikeudessa erillisiä vesivoiman kiinteistöverotusta ja vuosia 2011-2016 koskevia valituksia omistamiensa vesivoimalaitostensa osalta samoilla oikeudellisilla perusteilla. Fortum on maksanut kiinteistöverot lainsäädännön mukaisesti, joten jos lopullinen päätös kuitenkin olisi negatiivinen, sillä ei olisi taloudellista vaikutusta Fortumille.
Fortum Sverige AB on joulukuussa 2018 tehnyt valituksen EU:n komissioon vuoden 2017 ja sitä edeltäneiden vuosien Ruotsin vesivoiman kiinteistöveron osalta. Fortum on pyytänyt komissiota tutkimaan onko Ruotsin vesivoiman kiinteistöverolainsäädäntö ja Ruotsin oikeusasteiden päätökset EU:n valtiontukilainsäädännön mukaisia.
Fortum on saanut vuosien 2008, 2009, 2010 ja 2011 tuloveroja koskevat jälkiverotuspäätökset Belgiassa. Veroviranomaiset ovat eri mieltä Fortum EIF NV:n verokohtelusta. Fortumin mielestä veroviranomaisten tulkinta ei perustu paikalliseen lainsäädäntöön ja on valittanut päätöksestä. Ensimmäisen asteen tuomioistuin Antwerpenissa hylkäsi Fortumin valituksen vuosilta 2008 ja 2009 kesäkuussa 2014. Fortumin näkemyksen mukaan päätös oli perusteeton ja Fortum valitti asiassa valitustuomioistuimeen.
Tammikuussa 2016 Forum sai myönteisen päätöksen valitustuomioistuimesta, jossa tuomioistuin hylkäsi veroviranomaisten tulkinnan ja vuoden 2008 verotuspäätös poistettiin. Veroviranomaiset olivat tyytymättömiä päätökseen ja valittivat päätöksestä korkeimpaan oikeuteen, Hof van Cassatie'in maaliskuussa 2016. Fortumin valitukset koskien vuosia 2009-2011 ovat edelleen vireillä ja Fortum arvioi myös näiden valitusten noudattavan vuotta 2008 koskevan lopullisen päätöksen linjauksia. Lainopillisten arvioiden ja lausuntojen perusteella ei ole tehty jälkiverotuspäätöksistä verovarausta. Vaadittujen jälkiverojen määrä on vuoden 2008 osalta noin 36 miljoonaa euroa, vuoden 2009 osalta noin 27 miljoonaa euroa, vuoden 2010 osalta noin 15 miljoonaa euroa ja vuoden 2011 osalta noin 21 miljoonaa euroa. Kyseessä olevat verot on jo maksettu.
Marraskuussa 2015 Fortum sai Belgian veroviranomaisilta jälkiverotuspäätöksen koskien vuotta 2012. Veroviranomaiset ovat eri mieltä Fortum Project Finance NV:n verokohtelusta. Fortumin mielestä veroviranomaisten tulkinta ei perustu paikalliseen lainsäädäntöön ja on valittanut päätöksestä. Vuosia 2008-2011 koskevan periaatteellisen kannan mukaisesti ei ole tehty asiasta verovarausta. Vaaditun jälkiveron määrä vuoden 2012 osalta on noin 15 miljoonaa euroa. Vero on jo maksettu.
Suomessa Fortum on osakkaana maan viidennessä ydinvoimalaitosyksikössä, Olkiluoto 3:ssa (OL3), omistamiensa Teollisuuden Voima Oyj osakkeiden (TVO) kautta. Fortumin 25 %:n omistusosuus vastaa noin 400 MW:n kapasiteettia.
OL3 on tilattu kiinteähintaisena avaimet käteen -periaatteella konsortiolta (laitostoimittaja), jonka muodostavat AREVA GmbH, AREVA NP SAS ja Siemens AG. Konsortioon kuuluvat yhtiöt ovat laitostoimitussopimuksen mukaisesti yhteisvastuussa sopimusvelvoitteista. Laitostoimittajan marraskuussa 2018 päivittämän aikataulun mukaan OL3:n säännöllinen sähköntuotanto alkaa tammikuussa 2020. Laitostoimittajan mukaan polttoaine asennetaan reaktoriin kesäkuussa 2019 ja laitosyksikkö liitetään ensimmäistä kertaa valtakunnan verkkoon lokakuussa 2019. Käyttöönotto-ohjelman mukaisesti laitosyksikkö tuottaa 2–4 terawattituntia sähköä vaihtelevin tehoin aikana, joka alkaa verkkoon liittämisestä ja päättyy säännöllisen sähköntuotannon aloittamiseen.
TVO ja OL3 EPR -laitostoimittaja peruuttivat maaliskuussa 2018 allekirjoitetun sovintosopimuksen mukaisesti kansainvälisen kauppakamarin (ICC) sääntöjen mukaisen välimiesmenettelyn, joka koski OL3 EPR:n valmistumisen viivästymistä ja siitä aiheutuneita kustannuksia. Välimiesoikeus vahvisti kesäkuussa 2018 välimiesmenettelyä koskevan sovinnon sovintotuomiolla ja välimiesmenettely lopetettiin. Osapuolet peruuttivat myös Euroopan unionin yleisessä tuomioistuimessa vireillä olleet valitukset.
OL3 EPR -projektin loppuunsaattamista ja projektin kiistoja koskeva sovintosopimus laitostoimittajakonsortioon kuuluvien yhtiöiden, Areva NP:n, Areva GmbH:n ja Siemens AG:n sekä Ranskan valtion sataprosenttisesti omistaman Areva-yhtiöiden emoyhtiö Areva SA:n tuli voimaan maaliskuun 2018 lopulla.
Varatakseen ja säilyttääkseen OL3 EPR -projektin loppuunsaattamiseen riittävät ja pätevät tekniset ja henkilöresurssit Areva hankkii tarpeelliset lisäresurssit Framatome S.A.S -yhtiöltä, jonka enemmistöomistaja on Electricité de France (EDF). Laitostoimittajakonsortioon kuuluvat yhtiöt sitoutuvat siihen, että OL3 EPR -hankkeen loppuunsaattamiseen tarkoitetut varat ovat riittävät ja ne kattavat myös kaikki asianmukaiset takuukaudet. Tätä varten on perustettu Areva-yhtiöiden rahoittama rahastomekanismi turvaamaan OL3 EPR projektin loppuunsaattamisesta aiheutuvien kustannusten kattamisen.
OL3 EPR -laitostoimitussopimuksen avaimet käteen -periaate ja laitostoimittajakonsortioon kuuluvien yhtiöiden yhteisvastuu sopimusvelvoitteista ovat edelleen täysimittaisesti voimassa. Sopimus myös totesi laitostoimittajan sopimuksen allekirjoittamishetkellä voimassa olleen aikataulun, jonka mukaan laitosyksikön säännöllinen sähköntuotanto olisi alkanut toukokuussa 2019. Välimiesmenettely sovittiin 450 miljoonan euron korvauksella, jonka laitostoimittajakonsortioon kuuluvat yhtiöt maksavat TVO:lle kahdessa erässä.
Osapuolet vetäytyvät käynnissä olevista OL3 EPR -projektiin liittyvistä oikeustoimista, mukaan lukien välimiesmenettelystä ja Euroopan Unionin yleisessä tuomioistuimessa olevista valituksista.
Laitostoimittajakonsortioon kuuluvat yhtiöt olisivat olleet oikeutettuja saamaan TVO:lta enimmillään 150 miljoonan euron suuruisen kannustinmaksun projektin aikataulunmukaisesta valmistumisesta.
Mikäli laitostoimittajakonsortioon kuuluvat yhtiöt eivät saisi OL3 EPR -projektia valmiiksi vuoden 2019 loppuun mennessä, ne maksavat valmistumisen ajankohdasta riippuvan, enimmillään 400 miljoonan euron lisäkorvauksen TVO:lle. 67(75)
TVO sai sovintoon liittyvän korvauksen ensimmäisen maksuerän, 328 miljoonaa euroa, sovintosopimuksen tullessa voimaan maaliskuussa 2018. Toinen, 122 miljoonan euron erä maksetaan OL3 EPR -projektin valmistuessa tai viimeistään 31.12.2019. Kaikki korvauksen mukaiset erät on kirjattu katsauskaudella TVO:n konsernin taseen aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintamenoon.
Edellä mainittujen oikeusprosessien lisäksi jotkin konserniyhtiöt ovat asianosaisina eräissä konsernin normaaliin liiketoimintaan ja verotukseen liittyvissä riita-asioissa. Johdon mukaan näillä asioilla ei kuitenkaan ole olennaista vaikutusta konsernin rahoitusasemaan.
Lähipiiriin kuuluvat osapuolet on esitetty Fortumin vuoden 2017 konsernitilinpäätöksessä. Vuoden 2018 aikana ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia lukuun ottamatta Uniperin osakkeiden hankintaa, lisätietoa liitetiedosta 6 Yrityshankinnat ja -myynnit.
Suomen valtion omistusosuus Fortumin osakkeista vuoden 2018 lopussa oli 50,76 % (2017: 50,76 %). Vuonna 2018 Suomen valtion omistama osakemäärä Fortumissa ei ole muuttunut.
| milj. euroa | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Myynnit | 39 | 110 |
| Ostot | 379 | 472 |
| Korkotuotot lainasaamisista | 13 | 13 |
Avoimet saldot osakkuus- ja yhteisyritysten kanssa
| milj. euroa | 31.12.2018 | 31.12.2017 |
|---|---|---|
| Pitkäaikaiset korolliset lainasaamiset | 641 | 864 |
| Rahoitusleasingsaamiset yhteisyrityksiltä | 0 | 41 |
| Myyntisaamiset | 54 | 24 |
| Muut saamiset | 18 | 17 |
| Pitkäaikaiset velat | 294 | 287 |
| Ostovelat | 33 | 19 |
| Muut velat | 14 | 7 |
Fortum osti 1.1.2019 loput TVO:n Meri-Porin voimalaitoksen tuotantotehoon oikeuttavat C-sarjan osakkeet. Fortumilla on nyt oikeus saada käyttöönsä koko Meri-Porin voimalaitoksen tuotantoteho aikaisemman 67 prosentin sijaan. Meri-Porin voimalaitosta käytetään pääasiassa Fingridin tehoreservikapasiteettina ja varakapasiteettina.
| Liiketoimintojen tulos | Määritelmä | Tunnusluvun käyttämisen syy | Viittaus täsmäytyksen |
|---|---|---|---|
| Vertailukelpoinen käyttökate | Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset - vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät |
Vertailukelpoinen käyttökate edustaa koko konsernin ja segmenttien tuottamaa kassavirtaa. Käytetään osatekijänä pääomarakenteen tavoitteen tunnusluvussa vertailukelpoinen nettovelka/EBITDA. |
Pääomarakenne ja tunnusluvut rahavirtalaskelman jälkeen. |
| Vertailukelpoinen liikevoitto | Liikevoitto - vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät |
Vertailukelpoista liikevoittoa käytetään taloudellisessa tavoiteasetannassa ja ennustamisessa, tuloskehityksen seurannassa sekä resurssien allokoinnissa osana konsernin liiketoiminnan johtamisprosessia. |
Tuloslaskelma |
| Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät |
Arvonalentumiset + myyntivoitot ja muut + tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutokset + ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu |
Osatekijää käytetään vertailukelpoisen liikevoiton ja vertailukelpoisen käyttökatteen (EBITDA) laskelmissa. |
Tuloslaskelma |
| Arvonalentumiset | Arvonalentumiset ja niihin liittyvät varaukset (pääasiassa käytöstä poistoon liittyvät), jotka on oikaistu poistoista ja arvonalentumisista. |
Osatekijää käytetään vertailukelpoisen liikevoiton ja vertailukelpoisen käyttökatteen (EBITDA) laskelmissa. |
Tuloslaskelma |
| Myyntivoitot ja muut | Myyntivoitot ja hankintojen transaktiokulut, jotka on oikaistu liiketoiminnan muista tuotoista ja liiketoiminnan muista kuluista. Tehokkaaseen pääoman kierrätykseen tähtäävän liiketoimintamallin voitot raportoidaan vertailukelpoisessa liikevoitossa, koska liiketoiminnan tulokset toteutuvat osittain tai kokonaan osakkeiden myynnillä. |
Osatekijää käytetään vertailukelpoisen liikevoiton ja vertailukelpoisen käyttökatteen (EBITDA) laskelmissa. |
Tuloslaskelma |
| Tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutokset |
Tulevaisuuden kassavirtoja suojaavat johdannaisinstrumentit, joihin ei voida soveltaa suojauslaskentaa IFRS 9:n mukaisesti ja joiden käyvän arvon muutos on oikaistu liiketoiminnan muista tuotoista. |
Osatekijää käytetään vertailukelpoisen liikevoiton ja vertailukelpoisen käyttökatteen (EBITDA) laskelmissa. |
Tuloslaskelma |
| Liiketoimintojen tulos | Määritelmä | Tunnusluvun käyttämisen syy | Viittaus täsmäytyksen | |
|---|---|---|---|---|
| Ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu |
IFRIC tulkinnan nro 5 mukainen vaikutus, joka aiheutuu siitä, että taseen saamisiin kirjattu Fortumin osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta ei voi ylittää vastaavaa velkaa ja joka on oikaistu materiaaleista ja palveluista. Oikaisu sisältää myös IFRS:n mukaisesta arvostuksesta johtuvia kirjanpitovaikutuksia. |
Osatekijää käytetään vertailukelpoisen liikevoiton ja vertailukelpoisen käyttökatteen (EBITDA) laskelmissa. |
Tuloslaskelma | |
| Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto, % |
Vertailukelpoinen liikevoitto + osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta (tappiosta) + oikaisu liittyen osuuteen osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta Vertailukelpoinen sidottu pääoma keskimäärin |
x 100 | Vertailukelpoista sidotun pääoman tuottoa käytetään taloudellisessa tavoiteasetannassa ja ennustamisessa, tuloskehityksen seurannassa sekä resurssien allokoinnissa osana konsernin liiketoiminnan johtamisprosessia. |
Liitetieto 4 Tiedot segmenteittäin |
| Oikaisu liittyen osuuteen osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta |
Merkittävien vertailukelpoisuuteen vaikuttavien erien oikaisu. |
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta sisältyy voittokomponenttiin vertailukelpoisen sidotun pääoman tuoton laskelmassa ja oikaisut tehdään perustuen vastaaviin komponentteihin kuin vertailukelpoisuuteen vaikuttavissa erissä. |
Liitetieto 4 Tiedot segmenteittäin |
|
| Vertailukelpoinen sidottu pääoma |
Korottomat varat + Valtion ydinjätehuoltorahastoon liittyvät korolliset varat - korottomat velat - varaukset (korottomat varat ja velat eivät sisällä rahoitukseen, veroihin ja laskennallisiin veroihin liittyviä eriä sekä varoja ja velkoja, jotka syntyvät tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaissopimusten käypään arvoon arvostamisesta) |
Vertailukelpoinen sidottu pääoma on osatekijä vartailukelpoisen sidotun pääoman tuoton laskelmassa, jossa mitataan suoraan liiketoimintoihin sijoitetun pääoman tuottoa. |
Liitetieto 4 Tiedot segmenteittäin |
| Pääomarakenne | Määritelmä | Tunnusluvun käyttämisen syy | Täsmäytys |
|---|---|---|---|
| Vertailukelpoinen nettovelka/käyttökate |
Korollinen nettovelka Vertailukelpoinen käyttökate |
Fortumin taloudelliset tavoitteet vastaavat yhtiön näkemystä pitkän aikavälin arvonluontimahdollisuuksista, uudesta kasvustrategiasta ja liiketoiminnasta. Vertailukelpoinen nettovelka/käyttökate on yksi Fortumin pitkän aikavälin taloudellisista tavoitteista, joka mittaa konsernin pääomarakennetta. |
Pääomarakenne ja tunnusluvut rahavirtalaskelman jälkeen. |
| Korolliset nettovelat | Korolliset velat - likvidit varat | Korollisia nettovelkoja käytetään konsernin velkaantuneisuuden, ts. pääomarakenteen, seurannassa erityisesti osatekijänä konsernin pitkän aikavälin taloudellisessa tavoitteessa vertailukelpoisessa nettovelassa/käyttökate. |
Liitetieto 13 Korolliset nettovelat |
| Pääomarakenne | Määritelmä | Tunnusluvun käyttämisen syy | Täsmäytys |
| Sijoitetun pääoman tuotto, % | Voitto ennen veroja + korko- ja x 100 muut rahoituskulut Sijoitettu pääoma keskimäärin |
Sijoitetun pääoman tuotto on pitkän aikavälin tunnusluku, joka kuvaa kannattavuutta sekä kuinka tehokkaasti sijoitettua pääomaa käytetään. Tämä vastaa yhtiön näkemystä pitkän aikavälin arvonluontimahdollisuuksista, uudesta kasvustrategiasta ja liiketoiminnasta. |
Pääomarakenne ja tunnusluvut rahavirtalaskelman jälkeen. |
| Sijoitettu pääoma | Taseen loppusumma - korottomat velat |
Sijoitettu pääoma on sijoitetun pääoman kirjanpitoarvo ja sitä käytetään osatekijänä konsernin sijoitetun pääoman tuoton laskelmassa. |
Pääomarakenne ja tunnusluvut rahavirtalaskelman jälkeen. |
| Muut tunnusluvut | |||
| Osakeperusteiset tunnusluvut | |||
| Tulos/osake (EPS) | Kauden voitto - määräysvallattomat omistajat Osakkeiden keskimääräinen osakeantioikaistu lukumäärä tilikauden aikana |
||
| Oma pääoma/osake | Oma pääoma Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa |
| Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta (FFO) /Nettovelka, % |
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta (FFO) Korollinen nettovelka |
x 100 |
|---|---|---|
| Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta |
Liiketoiminnan rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta | |
| Investoinnit käyttöomaisuuteen | Aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin tehdyt investoinnit mukaan lukien kunnossapito-, tuottavuus- ja kasvuinvestoinnit sekä lainsäädännön edellyttämät investoinnit. Investointeihin kuuluvat myös investointien rakennusaikana taseeseen aktivoidut korkokulut. Kunnossapitoinvestoinnit pidentävät olemassaolevan omaisuuserän vaikutusaikaa, ylläpitävät käytettävyyttä sekä/tai ylläpitävät luotettavuutta. Tuottavuusinvestoinnit parantavat olemassaolevan hyödykkeen tuottavuutta. Kasvuinvestointien tarkoitus on rakentaa uutta kapasiteettia ja/tai lisätä olemassaolevien liiketoimintojen asiakaskantaa. Lainsäädännön edellyttämät investoinnit tehdään tiettyinä ajankohtina lakien vaatimusten mukaan. |
|
| Bruttoinvestoinnit osakkeisiin | Investoinnit tytäryhtiöosakkeisiin, osakkuusyritysosakkeisiin ja muihin sijoituksiin. Investoitujen tytäryhtiöosakkeiden hankintahintaan on lisätty hankittavan yhtiön nettovelka. |
|
| Oman pääoman tuotto, % | Kauden voitto Oma pääoma keskimäärin |
x 100 |
| Velkaantumisaste, % | Korolliset nettovelat Oma pääoma |
x 100 |
| Omavaraisuusaste, % | Oma pääoma sisältäen määräysvallattomat omistajat Taseen loppusumma |
x 100 |
| Korkokate | Liikevoitto Nettokorkokulut |
|
| Korkokate sisältäen aktivoitut vieraan pääoman menot |
Liikevoitto Nettokorkokulut - aktivoidut vieraan pääoman menot |
|
| Verojen tunnusluvuissa käytetyt määritelmät | ||
| Efektiivinen tuloverokanta, % | Tuloverot Voitto ennen veroja |
x 100 |
| Vertailukelpoinen efektiivinen tuloverokanta, % |
Tuloverot - verokannan muutosten vaikutukset ja merkittävät kertavaikutteiset veroerät Voitto ennen veroja ilman osakkuus- ja yhteisyritysten voittoja ja verottomia myyntivoittoja tai - tappioita |
x 100 |
| Edelliset 12 kk | Raportointihetkeä edeltävät 12 kuukautta |
| Sähkön kulutus | ||||
|---|---|---|---|---|
| TWh | IV/2018 | IV/2017 | 2018 | 2017 |
| Pohjoismaat | 108 | 108 | 399 | 392 |
| Venäjä | 285 | 281 | 1 055 | 1 035 |
| Tjumen | 25 | 24 | 92 | 95 |
| Tseljabinsk | 9 | 9 | 35 | 33 |
| Venäjän Uralin alue | 70 | 69 | 260 | 261 |
| IV/2018 | IV/2017 | 2018 | 2017 | |
|---|---|---|---|---|
| Sähkön spot-hinta Nord Pool -sähköpörssissä, euroa/MWh | 47,6 | 30,6 | 44,0 | 29,4 |
| Sähkön spot-hinta Suomessa, euroa/MWh | 49,6 | 33,0 | 46,8 | 33,2 |
| Sähkön spot-hinta Ruotsissa, SE3, Tukholma euroa/MWh | 48,2 | 31,1 | 44,5 | 31,2 |
| Sähkön spot-hinta Ruotsissa, SE2, Sundsvall euroa/MWh | 47,4 | 30,2 | 44,2 | 30,8 |
| Sähkön spot-hinta Venäjän ensimmäisellä hinta-alueella, RUB/MWh 1) | 1 309 | 1 221 | 1 247 | 1 204 |
| Keskimääräinen kapasiteettihinta, tRUB/MW/kk | 682 | 577 | 609 | 535 |
| Sähkön spot-hinta Saksassa, euroa/MWh | 52,6 | 33,0 | 44,5 | 34,2 |
| Keskimääräinen kaasun rajahinta Uralin alueella, RUB/1000 m3 | 3 883 | 3 755 | 3 801 | 3 685 |
| Keskimääräinen kapasiteettihinta CCS-kapasiteetille, tRUB/MW/kk 2) | 158 | 157 | 148 | 148 |
| Keskimääräinen kapasiteettihinta CSA-kapasiteetille, tRUB/MW/kk 2) | 1 196 | 983 | 1 075 | 899 |
| Sähkön spot-hinta (markkinahinta), Uralin alue, RUB/MWh 1) | 1 099 | 1 038 | 1 043 | 1 041 |
| CO2 , (ETS EUA), euroa/tonni CO2 |
20 | 7 | 16 | 6 |
| Hiili (ICE Rotterdam), USD/tonni | 93 | 93 | 92 | 84 |
| Öljy (Brent Crude), USD/bbl | 69 | 61 | 72 | 55 |
1) Ilman kapasiteettitariffia.
2) Kapasiteettihinnat maksettu ainoastaan kunakin ajankohtana saatavilla olevalle kapasiteetille.
| Vesivarastot | ||
|---|---|---|
| 31.12.201 | ||
| TWh | 8 | 31.12.2017 |
| Pohjoismaiset vesivarastot | 74 | 86 |
| Pohjoismaiset vesivarastot, pitkän ajan keskiarvo | 83 | 83 |
| Vienti / tuonti | ||||
|---|---|---|---|---|
| TWh (+ = tuonti, - = vienti Pohjoismaista) | IV/2018 | IV/2017 | 2018 | 2017 |
| Vienti / tuonti Pohjoismaiden ja Manner-Euroopan + Baltian välillä | -4 | -4 | -10 | -15 |
| Vienti / tuonti Pohjoismaiden ja Venäjän välillä | 2 | 2 | 8 | 6 |
| Vienti / tuonti Pohjoismaat, Yhteensä | -2 | -2 | -2 | -9 |
| Venäjän sähköreformi | ||||
|---|---|---|---|---|
| % | IV/2018 | IV/2017 | 2018 | 2017 |
| Osuus sähkön myynnistä vapautetulla sähkön hinnalla | 80% | 82% | 80% | 81% |
| Saavutetut sähkön myyntihinnat | ||||
|---|---|---|---|---|
| IV/2018 | IV/2017 | 2018 | 2017 | |
| Generation-segmentin sähkön tukkumyyntihinta Pohjoismaissa, EUR/MWh | 34,6 | 32,5 | 33,7 | 31,8 |
| Russia-segmentin sähkönhinta, RUB/MWh | 1 982 | 1 845 | 1 888 | 1 813 |
| Russia-segmentin sähkönhinta, EUR/MWh 1) | 26,0 | 27,0 | 25,6 | 27,5 |
1) Muunnettu käyttäen keskikurssia.
| Sähköntuotanto | ||||
|---|---|---|---|---|
| TWh | IV/2018 | IV/2017 | 2018 | 2017 |
| Sähköntuotanto Euroopassa | 11,5 | 12,0 | 44,4 | 46,6 |
| Sähköntuotanto Venäjällä | 8,0 | 7,2 | 29,6 | 26,3 |
| Sähköntuotanto muissa maissa | 0,1 | 0,1 | 0,4 | 0,3 |
| Yhteensä | 19,9 | 19,3 | 74,6 | 73,2 |
| Lämmöntuotanto | ||||
|---|---|---|---|---|
| TWh | IV/2018 | IV/2017 | 2018 | 2017 |
| Lämmöntuotanto Euroopassa | 3,1 | 3,0 | 9,4 | 8,6 |
| Lämmöntuotanto Venäjällä | 6,4 | 7,0 | 20,4 | 20,0 |
| Yhteensä | 9,6 | 10,1 | 29,8 | 28,6 |
| Sähköntuotantokapasiteetti segmenteittäin | ||
|---|---|---|
| MW | 31.12.2018 | 31.12.2017 |
| Generation 1) | 7 867 | 7 862 |
| City Solutions | 788 | 775 |
| Russia | 4 912 | 4 794 |
| Muut | 157 | 292 |
| Yhteensä | 13 724 | 13 722 |
1) Kapasiteetti sisältää Meri-Porin 308 MW, joka on Energiaviraston tehoreservissä heinäkuusta 2017 kesäkuuhun 2020. Kapasiteetti on vähentynyt Oskarshamnin 1 -yksikön (205 MW) sulkemisen takia kesäkuun 2017 lopussa.
| Lämmöntuotantokapasiteetti segmenteittäin | ||
|---|---|---|
| MW | 31.12.2018 | 31.12.2017 |
| City Solutions | 4 780 | 4 671 |
| Russia | 10 229 | 10 094 |
| Yhteensä | 15 009 | 14 765 |
| Sähköntuotanto lähteittäin Pohjoismaissa | ||||
|---|---|---|---|---|
| TWh | IV/2018 | IV/2017 | 2018 | 2017 |
| Vesi- ja tuulivoima | 4,9 | 5,7 | 19,4 | 20,9 |
| Ydinvoima | 6,1 | 5,6 | 22,8 | 23,0 |
| Lämpövoima | 0,3 | 0,3 | 1,3 | 1,6 |
| Yhteensä | 11,4 | 11,7 | 43,5 | 45,4 |
| Sähköntuotanto lähteittäin Pohjoismaissa | ||||
|---|---|---|---|---|
| % | IV/2018 | IV/2017 | 2018 | 2017 |
| Vesi- ja tuulivoima | 43 | 49 | 45 | 46 |
| Ydinvoima | 54 | 48 | 52 | 51 |
| Lämpövoima | 2 | 3 | 3 | 3 |
| Yhteensä | 100 | 100 | 100 | 100 |
| Sähkönmyynti | ||||
|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | IV/2018 | IV/2017 | 2018 | 2017 |
| Sähkönmyynti Euroopassa | 914 | 731 | 2 922 | 2 244 |
| Sähkönmyynti Venäjällä | 237 | 226 | 872 | 837 |
| Sähkönmyynti muissa maissa | 0 | 3 | 15 | 9 |
| Yhteensä | 1 151 | 960 | 3 810 | 3 089 |
| Lämmönmyynti | ||||
|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | IV/2018 | IV/2017 | 2018 | 2017 |
| Lämmönmyynti Euroopassa | 205 | 194 | 615 | 524 |
| Lämmönmyynti Venäjällä | 65 | 87 | 193 | 258 |
| Yhteensä | 270 | 281 | 808 | 782 |
| Sähkönmyynti alueittain | ||||
|---|---|---|---|---|
| TWh | IV/2018 | IV/2017 | 2018 | 2017 |
| Suomi | 6,2 | 6,0 | 23,1 | 22,5 |
| Ruotsi | 8,1 | 8,5 | 29,7 | 30,8 |
| Venäjä | 9,1 | 8,4 | 34,1 | 30,5 |
| Norja | 4,7 | 4,6 | 15,3 | 7,2 |
| Muut maat | 0,4 | 0,8 | 1,8 | 2,9 |
| Yhteensä | 28,5 | 28,4 | 104,0 | 93,9 |
Nord Poolissa tehdyt ostot ja myynnit on netotettu tunneittain konsernitasolla.
| Lämmönmyynti alueittain | ||||
|---|---|---|---|---|
| TWh | IV/2018 | IV/2017 | 2018 | 2017 |
| Venäjä | 7,7 | 6,8 | 20,7 | 19,8 |
| Suomi | 1,2 | 1,2 | 3,8 | 3,9 |
| Puola | 1,2 | 1,2 | 3,5 | 3,7 |
| Muut maat | 1,2 | 1,1 | 3,5 | 2,5 |
| Yhteensä | 11,3 | 10,4 | 31,5 | 29,9 |
Building tools?
Free accounts include 100 API calls/year for testing.
Have a question? We'll get back to you promptly.