Annual Report • Mar 29, 2012
Annual Report
Open in ViewerOpens in native device viewer
KOHTI
2011 Kestävän kehityksen raportti 2011 Kestävän kehityksen raportti 2011 Kestävän kehityksen 2011 Kestävän kehityksen raportti 2011 Kestävän kehityksen raportti 2011 Kestävän kehityksen 2011 Kestävän kehityksen raportti 2011 Kestävän kehityksen raportti 2011 Kestävän kehityksen
osio sisältää yleistä tietoa Fortumin toiminnan tuloksista sekä keskeiset tunnusluvut tuotantokapasiteetin, asiakkaiden, henkilöstön, sertifi oitujen hallintajärjestelmien ja hiilidioksidipäästöjen osalta. osiossa esitellään myös konsernin liiketoimintarakenne divisioonittain ja
yhteenveto vuoden 2011 keskeisistä saavutuksista. Tämän jälkeen esitetään konsernin myynti ja tuotanto, markkina-asema sekä keskeisimmät taloudellisen vastuun, ympäristövastuun ja sosiaalisen vastuun tunnusluvut. osio päättyy toimitusjohtajan haastatteluun.
Fortum Corporation tiosamus, velessi molupta tianis perumquates sent vitatec turestiae tibuscias num estorum aperitiat. Fortumin strategian ytimessä on kestävä kehitys. osiossa käydään läpi strategian toteutusta vesi- ja ydinvoiman sekä sähkön ja lämmön yhteistuotannon (ChP) osalta vuonna 2011 sekä Fortumin tärkeimmät kestävän kehityksen tavoitteet ja saavutukset vuoden
aikana. Markkinoiden kehitystä käsittelevässä osiossa tarkastellaan kasvavaa talouden epävarmuutta, yleisiä megatrendejä sekä energia- ja ilmastopolitiikkaa globaalilla, Eu:n ja Venäjän tasolla. osio päättyy raportin Kohti aurinkotaloutta -teeman esittelyyn.
• Ydinvoiman rooli aurinkotaloudessa
Kohti älyKKäämpää
osiossa käsitellään keskeisiä kestävän kehityksen teemoja, jotka on valittu olennaisuusarvion, one Fortum -tutkimuksen ja For-
tumin aurinkotaloutta koskevien tulevaisuuden näkemysten perusteella. Teemoja ovat vesi- ja ydinvoiman sekä sähkön ja lämmön yhteistuotannon rooli aurinkotaloudessa; Fortumin investoinnit, tutkimus- ja kehitys, polttoaineet ja hankinnat sekä Fortumin asiakkaat ja henkilöstö. Sidosryhmävuorovaikutusta ja Fortumin vaikutuksia yhteiskuntaan esitellään läpi raportin käytännön esimerkkien muodossa ja sidosryhmien edustajia siteeraten.
84 GRI-IndeksI FORTUM kesTävän kehITyksen RapORTTI 2011
Fortum raportoi vuosittain kestävän kehityksen toimistaan global Reporting Initiativen (gRI) g3.1-ohjeiston perusteella, tason B+ mukaisesti. Fortum noudattaa raportissaan myös gRI:n toimialakohtaisia energiasektoria koskevia rapor-
tointiohjeita (Electric utility Sector Supplement) niin laajasti kuin mahdollista. Fortum noudattaa aa1000 accountability Principles Standardia (aa1000 aPS), joka on raportointiperiaatteisiin perustuva viitekehys kestävään kehitykseen liittyvän toiminnan hallintaan ja mittaamiseen. osiossa esitellään gRI-indeksi ja Fortumille olennaiset tunnusluvut sekä yhtiön toiminnan tulokset vuodelta 2011 esitettynä gRI:n edellyttämällä tavalla.
Fortumin tilinpäätös sisältää yhtiön hallituksen toimintakertomuksen, tilintarkastetun konsernin ja erillisyhtiön tilinpäätöksen,
selvityksen yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmästä sekä palkka- ja palkkioselvityksen.
Fortumin verkkovuosikertomus on koottu versio Kestävän kehityksen raportista sekä tilinpäätöksestä, ja se sisältää myös divisioonakatsaukset. http://vuosiraportointi.fortum.com
Käytä QR-koodia päästäksesi suoraan verkkovuosikertomukseen.
Fortumin toiminnan tarkoitus on tuottaa energiaa, joka edesauttaa nykyisten ja tulevien sukupolvien elämää. Tarjoamme kestäviä ratkaisuja, jotka auttavat vähentämään päästöjä, tehostamaan resurssien käyttöä ja varmistamaan energian saatavuuden – samalla tuotamme merkittävää lisäarvoa osakkeenomistajillemme. Liiketoimintaamme on sähkön ja lämmön tuotanto, myynti ja jakelu sekä energia-alan asiantuntijapalvelut.
Fortumin toiminta on keskittynyt Pohjoismaihin, Venäjälle, Puolaan ja Baltiaan. Tulevaisuudessa kasvumahdollisuuksia tarjoavat myös yhdentyvät Euroopan ja nopeasti kasvavat Aasian energiamarkkinat. Vuonna 2011 Fortumin liikevaihto oli 6,2 miljardia euroa ja vertailukelpoinen liikevoitto 1,8 miljardia euroa. Konsernissa työskentelee noin 10 800 henkilöä. Fortum Oyj:n osake noteerataan NASDAQ OMX Helsingissä.
| Kohti aurinkotaloutta | 02 | |
|---|---|---|
| Fortum vuonna 2011 | 04 | |
| Fortum lyhyesti | 04 | |
| Konsernin liiketoimintarakenne | 05 | |
| Fortum vuonna 2011 | 06 | |
| Myynti ja tuotanto | 08 | |
| Markkina-asema | 09 | |
| Taloudelliset tunnusluvut | 10 | |
| Ympäristövastuun tunnusluvut | 12 | |
| Sosiaalisen vastuun tunnusluvut | 13 | |
| Energiantuotannon ja -käytön vaikutuksia | 14 | |
| Toimitusjohtajan haastattelu | 16 |
| Kestävä kehitys osana strategiaa | 24 | |
|---|---|---|
| Fortumin strategia | 25 | |
| Markkinoiden kehitys | 30 | |
| Johdatus teemaan – Kohti aurinkotaloutta | 40 | |
| Kohti älykkäämpää energiantuotantoa | 46 | |
| Vesivoiman rooli aurinkotaloudessa | 47 | |
| Ydinvoiman rooli aurinkotaloudessa | 50 | |
| Sähkön ja lämmön yhteistuotannon rooli | ||
| aurinkotaloudessa | 54 | |
| Pitkän aikavälin kannattavaa kasvua | 60 | |
| Investoinnit ja tutkimus & kehitys | 61 | |
| Fortumin taloudelliset vaikutukset | 67 | |
| Polttoaineet ja hankinta | 68 | |
| Huomio ihmisissä | 74 | |
| Palvelemme asiakkaita | 75 | |
| Edistämme työntekijöiden hyvinvointia | 78 |
| GRI-indeKSI | 84 |
|---|---|
| Kestävän kehityksen johtaminen | 91 |
| Taloudellinen vastuu | 97 |
| Ympäristövastuu | 102 |
| Sosiaalinen vastuu | 111 |
| Riippumaton varmennuslausunto | 119 |
Tässä raportissa CO2-päästötön energiantuotanto tarkoittaa tuotanto- vaiheessa päästöttömiä vesi-, ydin-, tuuli-, aurinko- ja aaltovoimaa sekä biomassan energiakäyttöä ja lämpöpumppujen maaperästä, vesistöstä tai hukkalämmöstä ottamaa lämpöenergiaa.
Selitykset raportissa käytetyistä lyhenteistä ja käsitteistä: www.fortum.com/kestavakehitys
Fortumin näkemyksen mukaan perinteisestä energiantuotannosta siirrytään vähitellen kohti resurssi- ja järjestelmätehokasta aurinkotaloutta, jossa energiaa tuotetaan päästöttömästi ja ehtymättömiin energianlähteisiin perustuen – kehitys kulkee kohti energian järkevämpää tuotantoa ja kulutusta. Tämä raportti kertoo aurinko talouden eri näkökulmista ja esittää Fortumin näkemyksiä sekä toimenpiteitä tulevaisuuden energiajärjestelmän kehittä miseksi. yksityiskohtaisempi kuvaus aurinkotaloudesta löytyy sivuilta 40–43.
öljy hiili Kaasu
perinteisessä energiantuotannossa käytetään rajallisiin primäärienergialähteisiin, kuten fossiilisiin polttoaineisiin, perustuvia tavanomaisia voimalaitostekniikoita. tuotannolla on monia ympäristövaikutuksia ja alhainen energiatehokkuus. nykyinen energiajärjestelmä ei ole ainoastaan perinteinen, vaan tavanomaisten tekniikoiden lisäksi se sisältää myös edistyksellisiä, luonnonvaroja tehokkaasti hyödyntäviä tekniikoita.
vesivoima ydinenergia Bioenergia Chp
edistyksellisessä energiatuotannossa resurssien tehokas käyttö on yksi keskeisistä kehitystekijöistä. sähkön ja lämmön yhteistuotannolla (Chp) on tärkeä asema, sillä se lisää huomattavasti primäärienergian käytön tehokkuutta. uusiutuvia tai vähäpäästöisiä polttoaineita hyödyntävä Chp on keskeinen askel kohti aurinkotaloutta. Co2-päästöttömän ydinvoiman tehokkuutta voidaan lisätä huomattavasti, jos sähköä ja lämpöä voidaan tuottaa samanaikaisesti. edistyksellisessä ydinvoimatuotannossa uraanin energiasisältöä voidaan hyödyntää huomattavasti paremmin.
aurinkotaloudessa auringon energiaa hyödynnetään suoraan aurinkosähkönä ja -lämpönä sekä epäsuorasti vesi-, meri-, tuuli-, bio- ja maalämpöenergiana. Kulutus ja energiajärjestelmät perustuvat älykkäisiin energiaverkkoihin ja joustaviin lämmitys- ja jäähdytysratkaisuihin. tehokkaan järjestelmän saavuttamiseksi tarvitaan myös tapoja varastoida energiaa. sähkönsiirto alueelta toiselle tapahtuu aiempaa joustavammin. ekotehokas rakentaminen ja sähköisen liikenteen ratkaisut muuttavat ympäröivää maailmaamme monin tavoin.
aurinKoenergia maa-
vesivoima lämpö
aaltovoima tuulivoima
Bioenergia
Fortumin toiminnot keskittyvät Pohjoismaihin, Venäjälle, Puolaan ja Baltiaan. Tulevaisuudessa kasvumahdollisuuksia tarjoavat myös yhdentyvät Euroopan ja nopeasti kasvavat Aasian energiamarkkinat.
| Sähköntuotantokapasiteetti | 140 MW |
|---|---|
| Lämmöntuotantokapasiteetti | 250 MW |
| henkilöstö 31.12.2011 | 58 |
| Toiminnoista ISO 14001 -sertifi oituja | 89 % |
| Toiminnoista OHSAS 18001 -sertifi oituja | 89 % |
| Toiminnoista ISO 9001 -sertifi oituja | 89 % |
| Co2-päästöt | 0,8 Mt |
| Sähköntuotantokapasiteetti | 5 157 MW |
|---|---|
| Lämmöntuotantokapasiteetti | 4 003 MW |
| Sähkönjakeluasiakkaita | 627 000 |
| osuus sähkönmyyntiasiakkaista | 14 % |
| henkilöstö 31.12.2011 | 2 683 |
| Toiminnoista ISO 14001 -sertifi oituja | 100 % |
| Toiminnoista OHSAS 18001 -sertifi oituja | 72 % |
| Toiminnoista ISO 9001 -sertifi oituja | 44 % |
| Co2-päästöt | 5,8 Mt |
| Sähköntuotantokapasiteetti | 49 MW |
|---|---|
| Lämmöntuotantokapasiteetti | 801 MW |
| Sähkönjakeluasiakkaita | 24 000 (2 |
| henkilöstö 31.12.2011 | 331 |
| Toiminnoista ISO 14001 -sertifi oituja | 68 % |
| Toiminnoista OHSAS 18001 -sertifi oituja | 56 % |
| Toiminnoista ISO 9001 -sertifi oituja | 68 % |
| Co2-päästöt | 0,2 Mt |
| Lämmöntuotantokapasiteetti | 167 MW |
|---|---|
| Sähkönjakeluasiakkaita | 101 000 |
| osuus sähkönmyyntiasiakkaista | 3 % |
| henkilöstö 31.12.2011 | 139 |
| Toiminnoista ISO 14001 -sertifi oituja | 100 % |
| Toiminnoista OHSAS 18001 -sertifi oituja | 0 % |
| Toiminnoista ISO 9001 -sertifi oituja | 100 % |
| Co2-päästöt | 0,01 Mt |
Sähköntuotantokapasiteetti 5 875 MW Lämmöntuotantokapasiteetti 3 773 MW Sähkönjakeluasiakkaita 893 000 osuus sähkönmyyntiasiakkaista 12 % henkilöstö 31.12.2011 2 040 Toiminnoista ISO 14001 -sertifi oituja 100 % Toiminnoista OHSAS 18001 -sertifi oituja 66 % Toiminnoista ISO 9001 -sertifi oituja 33 % Co2-päästöt 0,9 Mt
| 36 MW |
|---|
| 94 |
| 100 % |
| 100 % |
| 100 % |
| 0,01 Mt |
| Sähköntuotantokapasiteetti | 3 404 MW |
|---|---|
| Lämmöntuotantokapasiteetti | 14 107 MW |
| henkilöstö 31.12.2011 | 4 376 |
| Toiminnoista ISO 14001 -sertifi oituja (1 | 70 % |
| Toiminnoista OHSAS 18001 -sertifi oituja | 0 % |
| Toiminnoista ISO 9001 -sertifi oituja | 0 % |
| Co2-päästöt | 14,7 Mt |
| Sähköntuotantokapasiteetti | 4 MW |
|---|---|
| Lämmöntuotantokapasiteetti | 192 MW |
| henkilöstö 31.12.2011 | 90 |
| Toiminnoista ISO 14001 -sertifi oituja | 93 % |
| Toiminnoista OHSAS 18001 -sertifi oituja | 93 % |
| Toiminnoista ISO 9001 -sertifi oituja | 93 % |
| Co2-päästöt | 0,06 Mt |
| Sähköntuotantokapasiteetti | 198 MW |
|---|---|
| Lämmöntuotantokapasiteetti | 1 403 MW |
| henkilöstö 31.12.2011 | 859 |
| Toiminnoista ISO 14001 -sertifi oituja | 90 % |
| Toiminnoista OHSAS 18001 -sertifi oituja | 90 % |
| Toiminnoista ISO 9001 -sertifi oituja | 90 % |
| Co2-päästöt | 1,1 Mt |
1) Läpäisi ISO 14001 -sertifi ointiauditoinnin ensimmäisen vaiheen joulukuussa 2011.
2) Fortumin sähkönjakeluliiketoiminta Virossa myytiin vuoden 2012 alussa.
Sertifi ointien kattavuudet perustuvat kunkin maan sertifi oitujen toimintojen liikevaihtoon.
ISO 14001 on kansainvälinen ympäristönhallintajärjestelmästandardi, jota vasten yrityksen toiminnot voidaan sertifi oida.
OHSAS 18001 on kansainvälinen työterveyden ja -turvallisuuden hallintajärjestelmästandardi, jota vasten yrityksen toiminnot voidaan sertifi oida.
ISO 9001 on kansainvälinen laadunhallintajärjestelmästandardi, jota vasten yrityksen toiminnot voidaan sertifi oida.
| Divisioonat | Power | Heat | Russia | Electricity Solutions and Distribution (ESD) | |
|---|---|---|---|---|---|
| Liiketoiminta | Power-divisioonaan kuuluvat Fortumin sähköntuotanto, fyysinen tuotannonoh jaus ja trading-toiminta sekä asiantunti japalvelut sähköntuottajille. |
Heat-divisioona sisältää sähkön ja lämmön yhteistuotannon (CHP), kaukolämpö- ja kaukokylmätoimin nan sekä yritysten lämpöratkaisut. |
Russia-divisioona kattaa sähkön ja lämmön tuotannon ja myynnin Venäjällä. Divisioonaan kuuluu OAO Fortum ja Fortumin hieman yli 25 %:n osuus TGC-1:stä. |
Electricity Solutions and Distribution -divisioona vastaa Fortumin sähkön vä hittäismyynnistä ja sähkönsiirrosta. Divisioona koostuu kahdesta liiketoimin ta-alueesta: Distribution ja Electricity Sales. |
|
| Raportointisegmentit | Power | Heat | Russia | Distribution | Electricity Sales |
| Liikevaihto | 2 481 milj. euroa | 1 737 milj. euroa | 920 milj. euroa | 973 milj. euroa | 900 milj. euroa |
| Vertailukelpoinen liikevoitto | 1 201 milj. euroa | 278 milj. euroa | 74 milj. euroa | 295 milj. euroa | 27 milj. euroa |
| Osuus Fortumin liikevaihdosta 35 % | 24 % | 13 % | 14 % | 13 % | |
| Sidottu pääoma | 6 247 milj. euroa | 4 191 milj. euroa | 3 273 milj. euroa | 3 589 milj. euroa | 11 milj. euroa |
| Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto |
19,9 % | 7,4 % | 3,5 % | 8,6 % | 33,5 % |
| Henkilöstö 31.12.2011 | 1 847 | 2 504 | 4 379 | 898 | 519 |
| Markkina-asema | Toiseksi suurin sähköntuottaja Pohjoismaissa, 15 suurimman jou kossa Euroopassa ja Venäjällä. |
Johtava lämmöntoimittaja Pohjois maissa; kasvavat toiminnot Puolassa ja Baltiassa. |
Yksi johtavista sähkön- ja lämmön tuottajista Länsi-Siperiassa ja Uralin alueella. |
Johtava toimija sähkönsiirrossa Pohjoismaissa yhteensä 1,6 miljoonaa sähkönsiirtoasiakasta. |
Toiseksi suurin sähkönmyyjä Pohjoismaissa; 1,2 miljoonaa vähittäismyyntisasiakasta. |
| Maantieteellinen ja operatiivinen toiminta-alue |
Tuotanto Suomessa, Ruotsissa ja Isossa-Britanniassa. Asiantuntija palveluita maailmanlaajuisesti. Suomessa ja Ruotsissa 260 vesivoi malaitosta, omistusoikeus kahteen ydinvoimareaktoriin sekä osuuksia kahdeksassa ydinvoimareaktorissa; kaksi lauhdevoimalaitosta sekä osak kuuksia tuulivoimaloissa. CHP-laitos Isossa-Britanniassa. Asiantuntijapal veluita maailmanlaajuisesti. |
Suomi, Ruotsi, Norja, Puola, Liettua, Latvia, Viro 20 CHP-laitosta ja useita satoja läm pölaitoksia ja -keskuksia Pohjoismais sa, Baltian maissa ja Puolassa. |
Venäjä OAO Fortumissa Uralin ja Länsi Siperian alueella 8 CHP-laitosta sekä 21 lämpölaitosta. Tällä hetkellä sähköntuotantokapasiteetti 2 800 MW. Investointiohjelma kasvattaa sähköntuotantokapasiteettia noin 2 400 MW:lla. |
Suomi, Ruotsi, Norja, Viro 1) 1,6 miljoonaa sähkönsiirtoasiakasta Pohjoismaissa ja Virossa. |
Suomi, Ruotsi, Norja 1,2 miljoonaa vähittäismyynti asiakasta Pohjoismaissa. |
| Liiketoiminnan ajurit | • Sähkön hinta Nord Poolissa, vakaut ta suojauksilla • Noin 90 % tuotannosta vesivoi maa ja ydinvoimaa: vesivarastot, ydinvoiman käytettävyys sekä polttoaineiden ja päästöoikeuksien hinnat tärkeitä |
• Vakaata kasvua investointien kautta • Polttoaineiden joustava käyttö ja tehokkuus avainasemassa • Viimeaikaiset investoinnit uuteen CHP-tuotantoon alkaneet tuottaa tulosta |
• Vapautuneet sähkömarkkinat • Investointiohjelma: Tuottaa positii vista taloudellista lisäarvoa uuden kapasiteetin ja volyymin kautta. • Tehokkuusparannukset • Kaasun ja sähkön hinnan suhde |
• Säännelty, vakaa tuotto • Erittäin pääomavaltaista • Kasvua investointien kautta • Investoinnit ja sähköverkon ylläpito optimoitu pitkällä tähtäimellä • Kustannustehokkuus ja palveluiden laatu |
• Marginaali Nord Poolin tukkuhinnan ja vähittäismyyntihintojen välillä • Marginaalin tehokas suojaus • Johtava ympäristömerkityn ja hiilidi oksidipäästöttömän sähkön myyjä Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa |
| Strategian ajurit | • Joustava, markkinalähtöinen tuotantorakenne • Keskittyminen hiilidioksidipäästöttö mään vesi- ja ydinvoimaan • Vahva asema Pohjoismaiden sähkömarkkinoilla ja kyky toimia kilpailluilla energiamarkkinoilla luo mahdollisuuksia Euroopan markki noiden yhdentyessä |
• Tarve luonnonvarojen tehokkaampaan käyttöön parantaa CHP-tuotannon kilpailukykyä • EU-direktiivi kannustaa uusiin CHP investointimahdollisuuksiin • Mahdollisuus lisätä paikallisen biomassan ja jätteiden käyttöä polttoaineena • Orgaanisen kasvun mahdollisuus nopeasti kasvavilla markkina-alueilla • Polttoaineisiin ja tehokkaaseen tuotantoon liittyvän CHP-osaamisen hyödyntäminen |
• Korkea sähkön kysynnän kasvu • Meneillään olevan investointiohjel man loppuun saattaminen • Modernin, CHP-lähtöisen lämpölii ketoiminnan kehittäminen |
• Vakaa, säännelty tuotto • Tekninen kehitys mahdollistaa tehokkaamman, luotettavamman ja älykkäämmän sähköverkon sekä kestävät ja energiatehokkaat ratkaisut asiakkaille |
• Tehokkaiden liiketoimintaprosessien mahdollistama kustannustehokkuus • Asiakaskunnan kasvu uusien tuot teiden ja innovatiivisten palveluiden avulla • Suuruuden tuomat edut |
TaMMikUU EU-direktiivi teollisuuden päästöistä (IED) astuu voimaan
= aurinkotalouden kehittämiseen liittyviä aktiviteetteja
8.3. Euroopan komissio esit- telee energiatehokkuuden toimintasuunnitelman
8.3. Euroopan komissio esitte- lee tiekartan kohti kilpailukykyistä vähäpäästöistä taloutta vuoteen 2050 mennessä
11.3. Fukushiman ydinonnet- tomuus Japanissa
säännöistä vuosille 2012–2030
stressitestien metodologian ja aikataulun
voimalupiin, ja ehdotetaan windfall-veroa ja mahdollisesti uraaniveroa
22.6. Euroopan komissio esittelee ehdotuksen uudeksi energiatehokkuusdirektiiviksi
| Heinäkuu | Elokuu | Syyskuu | Lokakuu | Marraskuu | Joulukuu |
|---|---|---|---|---|---|
| 12.7. Fortumille uusi 2,5 mil jardin euron valmiusluotto 12.7. Fortum investoi älyk käisiin sähkömittarei hin Norjassa 12.7. Fortum aloittaa futuu rikaupan Moskovan sähköpörssissä |
27.8. Fortum järjestää jalka pallopäivän Espoossa pai kallisen jalkapalloseuran, FC Hongan, kanssa 31.8. Fortum investoi vesi voimaan Ruotsissa peruskorjaamalla Skedvin voima - laitoksen |
1.9. Fortum esittelee sähkö ajoneuvojen latausrat kaisuja Espoossa 15.9. Fortum arvioidaan maailman parhaimmaksi sähkö- ja lämpöyhtiöksi Car bon Disclosure Leadership -indeksissä (CDLI) ja hyväk sytään yhdeksännen perät täisen kerran Dow Jonesin kestävän kehityksen indek siin DJSI World 29.9. Fortum ilmoittaa tuo vansa Ruotsissa markki noille eri tuotevaihtoehtoja kaukolämpöön |
3.10. Fortum ottaa käyt töön uutta kapasiteet tia (~ 210 MW) Tobolskissa Venäjällä 10.10. Fortum ja DCNS alle kirjoittavat aieso pimuksen aaltovoi man kehittämisestä Ranskassa 21.10. Fortum arvioitu poh joismaisen ilmastoindeksin parhaaksi yritykseksi 31.10. Fortum jättää Loviisan voimalaitok sen turvallisuusselvityksen Säteilyturvakeskukselle |
2.11. Fortum ilmoittaa perus tavansa toimipaikan Intiaan 8.11. Fortumin uusinves tointi Nyagan GRES yhdistetään Venäjän kaasun jakelu järjestelmään 16.11. Fortum ilmoittaa tuovansa ensimmäisenä energia yhtiönä Suomessa markkinoille eri tuote vaihtoehtoja kaukolämpöön 21.11. Fortumin konserni sivut sijoittuvat pohjoismais ten pörssiyritysten sarjassa toiseksi vuosittaisessa KWD Webranking -tutkimuksessa |
9.12. Fortum ja Seabased AB allekirjoittivat sopimuk sen yhteisen aaltovoima puiston rakentamisesta Ruotsiin 12.12. Fortum käynnistää toi minnan Ranskassa ja nimit tää Philippe Stohrin Ranskan maajohtajaksi 15.12. Fortum toimittaa Säteily turvakeskukselle pyyde tyt turvallisuusarvioinnin lisäselvitykset 21.12. Fortum tekee joulu lahjoitukset lapsia tukeville järjestöille 26.12. Joulumyrskyt aiheuttavat laajoja tuhoja Fortumin sähkön jakeluverkkoon erityisesti Suomessa |
| Heinäkuu | Elokuu | Syyskuu | Lokakuu | Marraskuu | Joulukuu |
|---|---|---|---|---|---|
| 19.7. EU:n ydinjätedirek tiivi hyväksytään, Suomessa ja Ruotsissa lainsäädäntö jo yhdenmukainen direktiivin kanssa |
20.9. Euroopan komissio esit telee tiekartan kohti resurssi tehokasta Eurooppaa |
19.10. Komissio esittelee ehdotuksen Euroopan laa juisten energiainfrastruktuu rien suuntaviivoista ja ehdo tuksen Verkkojen Eurooppa -välineestä |
1.11. Ruotsin sähkömarkkinat jaetaan neljään tarjousaluee seen Euroopan komission päätöksen mukaisesti 28.11.–10.12. Seitsemästoista kansainvälinen ilmastoko kous järjestetään Durbanissa, |
15.12. Euroopan unioni julkistaa energiatiekartan 2050 22.12. Euroopan komissio jul kaisee ehdotuksensa uudeksi monivuotiseksi tutkimus- ja innovaatio-ohjelmaksi ("Hori sontti 2020"-ohjelma) |
|
| WWW.FORTUM.COM/MeDia | Katso kaikki Fortumin lehdistötiedotteet vuodelta 2011 | Etelä-Afrikassa | JOULUkUU Suomen ja Ruotsin energiamarkkinavirastot anta vat lopulliset päätöksensä säh könsiirron sääntelymallista kaudelle 2012–2015 |
lämmönmyynti, tWh
Venäjä
2
Tuotantolaitoksemme Euroopassa
sähkönmyynti, tWh (1
| TWh | 2011 | 2010 | 2009 |
|---|---|---|---|
| Vesivoima | 21,0 | 22,0 | 22,1 |
| Ydinvoima | 24,9 | 22,0 | 21,4 |
| Lämpövoima | 9,4 | 9,7 | 5,8 |
| EU:n alueella ja | |||
| Norjassa yhteensä | 55,3 | 53,7 | 49,3 |
| Lämpövoima Venäjällä | 17,4 | 16,1 | 16,0 |
| Yhteensä | 72,7 | 69,8 | 65,3 |
1) Power, Heat ja Electricity Sales myyvät sähköä pohjoismaiseen sähköpörssiin tai ulkoisille asiakkaille ja ostavat sähköä sähköpörssistä tai muista ulkoisista lähteistä. Fortumin sähköpörssiliiketoimet lasketaan tuntiperusteisen myynnin nettomääränä konsernitasolla. Russia-divisioona myy sähköä Venäjän tukkumarkkinoille.
| MW | Suomi | Ruotsi | Venäjä | Muut | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|
| Vesivoima | 1526 | 3166 | 0 | 0 | 4692 |
| Ydinvoima | 1444 | 1787 | 0 | 0 | 3231 |
| Sähkön ja lämmön yhteistuotanto | 808 | 518 | 3404 | 391 | 5121 |
| Lauhdevoima | 1376 | 297 | 0 | 0 | 1673 |
| Muut | 3 | 106 | 0 | 0 | 109 |
| Yhteensä | 5157 | 5874 | 3404 | 391 | 14826 |
| MW | Suomi | Ruotsi | Venäjä | Muut | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|
| Lämpö | 4003 | 3773 | 14107 | 2849 | 24732 |
Lue lisää divisioonista ja niiden toiminnasta vuonna 2011 internet-sivuiltamme ja tilinpäätöksen toimintakertomuksen sivuilta 9–14 sekä liitetiedosta 5 sivuilla 60–64.
2) Vuonna 2011 sähköntuotanto oli yhteensä 72,7 TWh
Turve
Muut2
Maakaasu 61
3) Vuonna 2011 lämmöntuotanto oli yhteensä 47,4 TWh
Dong Energy Vattenfall Helsingin Energia Hafslund LNI Verkko SEAS-NVE Syd Energi Göteborg Energi
1) sisältäen yhtiön International Power 2) sisältäen TGC-5, TGC-6, TGC-7, TGC-9
Lämmöntuotanto, TWh Suurimmat tuottajat globaalisti, 2010
Lähde: PWC & Enerpresse, Novembre 2011, Changement climatique et Électricité, Fortum.
Kaikki luvut, lukuun ottamatta "Fortum yhteensä", sisältävät vain eurooppalaisen tuotannon.
Kaikkien sivulla olevien graafien, paitsi oikealla alhaalla, lähde: Fortum, yhtiötiedot 2010. Tätä myöhempien omistusjärjestelyjen vaikutus huomioitu.
| Milj. euroa tai kuten merkitty | 2011 | 2010 | 2009 |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 6161 6 | 296 5435 | |
| Käyttökate (EBITDA) | 3008 2271 2292 | ||
| Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) | 2374 2396 2398 | ||
| Liikevoitto | 2402 1708 1782 | ||
| Vertailukelpoinen liikevoitto | 1802 1 | 833 1888 | |
| Kauden voitto; emoyhtiön omistajille | 1769 1300 1312 | ||
| Sijoitettu pääoma | 17931 16124 15350 | ||
| Korollinen nettovelka | 7023 6826 5969 | ||
| Nettovelka/käyttökate (EBITDA) | 2,3 | 3,0 | 2,6 |
| Vertailukelpoinen nettovelka/käyttökate (EBITDA) | 3,0 | 2,8 | 2,5 |
| Sijoitetun pääoman tuotto, % | 14,8 | 11,6 | 12,1 |
| Oman pääoman tuotto, % | 19,7 | 15,7 | 16,0 |
| Käyttöomaisuusinvestoinnit | 1408 1 | 222 | 862 |
| Ympäristö- ja turvallisuusinvestoinnit | 82 | 91 | 61 |
| Bruttoinvestoinnit osakkeisiin | 74 | 27 | 67 |
| Liiketoiminnan kassavirta | 1613 1437 2264 | ||
| EU:n päästökaupan alaiset päästöt, milj. tonnia CO2 | 8,0 | 9,7 | 7,7 |
| Myönnetyt päästöoikeudet EU:n päästökaupassa, milj. tonnia CO2 |
6,8 | 5,6 | 5,5 |
| Tuki yhteiskunnalle | 4,6 | 5,2 | 2,0 |
| Milj. euroa | 2011 | 2010 | 2009 | |
|---|---|---|---|---|
| Lisäarvon tuottaminen | ||||
| Tuotot asiakkailta | Tuotteista ja palveluista asiakkailta saatavat tulot, rahoitustulot sekä toimintojen tai tuotantolaitosten myyntituotot |
7192 | 6432 | 6016 |
| Ostot tavarantoimittajilta | Käteismaksut raaka-aineiden, tavaroiden ja palveluiden toimittajille |
–3272 | –2923 | –2436 |
| Fortumin tuottama lisäarvo | 3920 | 3509 | 3580 | |
| Lisäarvon jakautuminen | ||||
| Korvaukset henkilöstölle | Palkat, palkkiot ja muut henkilösivukulut | –529 | –507 | –495 |
| Korvaukset rahoittajille ja osakkeenomistajille |
Maksetut osingot, korot ja muut rahoituskulut | –1431 | –1657 | –1179 |
| Julkinen sektori | Maksettu tulovero, valmisteverot, tuki yhteiskunnalle ja lahjoitukset |
–728 | –642 | –468 |
| Jaettu sidosryhmille | –2688 | –2806 | –2142 | |
| Jätetty liiketoiminnan kehittämiseen | 1232 | 703 | 1438 |
| Euroa tai kuten merkitty | 2011 2010 | 2009 | |
|---|---|---|---|
| Osakekohtainen tulos | 1,99 | 1,46 1,48 | |
| Kassavirta/osake | 1,82 | 1,62 | 2,55 |
| Oma pääoma/osake | 10,84 | 9,24 | 9,04 |
| Osakekohtainen osinko | 1,001) | 1,00 | 1,00 |
| Osinko/osakekohtainen | |||
| tulos, % | 50,31) | 68,5 | 67,6 |
| Efektiivinen osinkotuotto, % | 6,11) | 4,4 | 5,3 |
1) Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle 11.4.2012.
Liikevoitto Vertailukelpoinen liikevoitto
Sisältäen REC- ja Lenenergo-voitot Nykyinen tavoite
Investoinnit osakkeisiin Käyttöomaisuusinvestoinnit
OMX HKI CAP
Korollinen nettovelka, milj. euroa
Nettovelka/käyttökate (EBITDA)
Nettovelka/käyttökate (EBITDA) Vertailukelpoinen nettovelka/käyttökate (EBITDA) Osakkeen noteeraukset 2007–2011, Indeksi 100 = noteerattu 2.1.2007
Sähköntuotannon CO2-Ominaispäästöt, gCO2/kWh
Tavoite seuraavalle 5 vuodelle (5 vuoden keskiarvona laskettuna) 5 vuoden keskiarvo
| 2011 | 2010 | 2009 | |
|---|---|---|---|
| Hiilidioksidipäästöt, miljoonaa tonnia CO2 | 23,5 | 25,3 | 21,8 |
| Rikkidioksidipäästöt, tonnia SO2 | 24900 | 20700 | 14600 |
| Typenoksidien päästöt, tonnia NOx | 36000 | 36700 | 31400 |
| Hiukkaspäästöt, tonnia | 16600 | 16800 | 10600 |
| ISO 14001 -sertifioidut toiminnot, % liikevaihdosta | 95 | 86 | 87 |
| Sähköntuotannon CO2-ominaispäästöt, g/kWh | 192 | 189 | 155 |
| 5 vuoden keskiarvo EU:n alueella, g/kWh | 67 | 69 | 59 |
| Lämmöntuotannon CO2-ominaispäästöt, g/kWh | 191 | 213 | 205 |
| Energian kokonaistuotannon CO2-ominaispäästöt, g/kWh | 192 | 196 | 172 |
| 5-vuoden keskiarvo, g/kWh | 169 | 157 | 134 |
| Polttoaineiden käytön kokonaishyötysuhde, % | 67 | 68 | 67 |
| 5-vuoden keskiarvo, % | 68 | 69 | 70 |
| CO2-päästöttömän sähköntuotannon osuus, % | 65 | 66 | 69 |
| Uusiutuvan energian osuus sähköntuotannossa, % | 31 | 35 | 36 |
| Uusiutuvan energian osuus lämmöntuotannossa, % | 16 | 18 | 17 |
| Primäärienergian kulutus, TWh | 157 | 166 | 152 |
| Kipsin hyötykäyttö, % | 89 | 92 | 91 |
| Tuhkan hyötykäyttö, % | 52 | 59 | 65 |
| Ympäristöluparikkomukset | 20 | 21 | 17 |
| Vedenkäyttö, miljoonaa m3 | 3850 | 3860 (1 | 2460 |
| josta jäähdytysvettä, miljoonaa m3 | 3750 | 3550 (1 | 2390 |
| Lämpökuorma vesistöön, TWh | 21 | 23 | 20 |
1) Luku poikkeaa vuoden 2010 raportista Venäjältä saatujen kattavampien tietojen vuoksi
250
Fortum yhteensä, Venäjä mukaan luettuna EU
keskiarvona laskettuna) 5 vuoden keskiarvo
| 2011 | 2010 | 2009 | |
|---|---|---|---|
| Henkilöstö keskimäärin | 11010 | 11156 | 13278 |
| Henkilöstö 31.12. | 10780 | 10585 | 11613 |
| josta vakituisessa työsuhteessa | 10379 | 10307 | 11332 |
| Lähtövaihtuvuus, % | 13,7 | - | - |
| Naisia henkilöstöstä, % | 29 | 29 | 30 |
| Naisia johtotehtävissä, % | 34 | 27 | 32 |
| Työterveyshuollon kustannukset, eur/henkilö (1 | 560 | 501 | 484 |
| Sairauspäivien lukumäärä | 69654 (3 |
9281 (4 | - |
| Tapaturmataajuus, Fortumin henkilöstö (LWIF) (2 | 1,6 | 2,4 | 2,4 |
| Tapaturmataajuus, urakoitsijat (LWIF) (2 | 3,2 | 5,0 | 6,5 |
| Kuolemantapaukset | 1 | 1 | 2 |
| OHSAS 18001 -sertifioidut toiminnot (% liikevaihdosta) | 60 | 27 | ei saatavilla |
SOSIAALISEN VASTUUN TUNNUSLUVUT Henkilöstömäärä divisioonittain, 31.12.2011, %
1) Sisältää Suomen
2) Vähintään yhden päivän poissaoloon johtaneet tapaturmat miljoonaa työtuntia kohti. Venäjän divisioona mukana vuo- desta 2010. Puolan toiminnoista Zabrze ja Bytom eivät ole mukana vuoden 2011 luvuissa meneillään olevan integraatio- prosessin vuoksi
3) Sisältää Suomen, Ruotsin, Puolan ja Venäjän. Sairauspoissaolojen määrä on noussut Suomessa ja Ruotsissa merkittävästi täsmällisempien ilmoituskäytäntöjen ja tarkempien kirjausjärjestelmien vuoksi.
4) Sisältää Suomen ja Ruotsin
| Suomi | Ruotsi | Venäjä | Viro | Puola | Norja | Muut | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Henkilöstö vuoden lopussa | 2683 | 2040 | 4376 | 331 | 859 | 139 | 352 |
| Henkilöstö keskimäärin | 2689 | 2076 | 4432 | 336 | 1009 | 137 | 331 |
| Työsuhteita alkoi | 172 | 157 | 775 | 14 | 31 | 9 | 72 |
| Työsuhteita päättyi (1 | 114 | 250 | 694 | 34 | 322 | 6 | 7 |
| Lähtövaihtuvuus, % | 4,2 | 12,3 | 15,9 | 10,3 | 37,5 | 4,3 | 2 |
| Henkilöstökulut, 1 000 euroa |
209462 | 180786 | 79752 | 7426 | 20945 | 13620 | 16620 |
| Henkilöstökulut henkilöä kohti, 1000 euroa |
77,9 | 87,1 | 18,0 | 22,1 | 20,8 | 99,2 | 50,2 |
1) Mukaan luettuna myydyt toiminnot ja ulkoistetut toiminnot
Kaivostoiminta aiheuttaa terveys- ja turvallisuusriskejä työntekijöille ja lähiseudun asukkaille.
TeRveys Ja TURvaLLisUUs hiilen käsittely, erityisesti lastaus ja purkaminen, voi vaikuttaa lähiympäristöön ja työnteki-
jöihin.
maisemaan.
MUUT yMpäRisTÖnäkÖkOhDaT Fossiiliset polttoaineet ja uraani ovat ehtyviä luonnonvaroja. Myös biomassa varat ovat rajalliset. Kaivostoiminta ja turvesoiden ojittaminen vaikuttavat
Polttoaineiden kuljetuksiin vesiteitse liittyy ympäristöriskejä, kuten öljyvuodot. yhTeiskUnTa Polttoaineiden kuljetuksella ja jakelulla on positiivinen vaikutus paikalliseen työllisyyteen, mikä lisää hyvinvointia.
TeRveys Ja TURvaLLisUUs Savukaasupäästöillä voi olla vaikutuksia ilmanlaatuun ja terveyteen.
Fortumin sähköntuotannosta 65 % oli hiilidioksidipäästötöntä vuonna 2011, lue lisää ympäristövaikutuksistamme s. 102−110.
kunnossapidossa syntyy muun muassa tuhkaa, kipsiä, metalliromua ja jäteöljyjä. Tuotantolaitoksilla on vaikutuksia maisemaan ja maankäyttöön.
MUUT yMpäRisTÖnäkÖkOhDaT Sähkön käyttö muiden energialähteiden sijaan parantaa resurssitehokkuutta ja vähentää ympäristökuormitusta. Kaukolämmitys vähentää ilman saastumista ja paikallista ympäristökuormitusta, kun se korvaa hajautettua lämmöntuotantoa.
6. JäTTeiDen Ja sivUTUOTTeiDen
Ilmastovaikutukset vähenevät, kun sähköllä ja kaukolämmöllä korvataan vähemmän tehokkaiden energiamuotojen käyttöä esimerkiksi sähköistämällä liikennettä.
Sähkö on toimivan ja turvallisen yhteiskunnan edellytys. Tulevaisuuden älykkäässä energiajärjestelmässä kuluttajilla voi olla aktiivinen rooli sekä sähköntuottajana että -kuluttajana. Kuluttajat voivat aktiivisesti vaikuttaa energiankäyttöönsä ja energiakustannuksiinsa.
Sähkö- ja magneettikentillä voi olla haitallisia terveysvaikutuksia voimajohtojen ja muuntajien välittömässä läheisyydessä.
Jätteiden ja sivutuotteiden kuljetuksissa käytetään fossiilisia polttoaineita, joista aiheutuu kasvihuonekaasuja.
käsiTTeLy
Kaatopaikoilta vapautuu metaania.
ongelmajätteen sekä radioaktiivisen jätteen käsittelyyn liittyy terveys- ja turvallisuusriskejä. Erityisesti käytetyn ydinpolttoaineen käsittely vaatii pitkäjänteistä tutkimusta ja suunnittelua ennen loppusijoitusta.
Kaatopaikoilta tai tuhka-altaista saattaa päästä epäpuhtauksia vesistöihin.
Energia-ala on viime aikoina ollut niin poliittisen kuin myös suuren yleisön kiinnostuksen kohteena. Vuonna 2011 muun muassa Fukushiman ydinvoimaonnettomuus, arabikevät sekä talouden epävarmuus ovat haastaneet alan toimijoita. Fortumin toimitusjohtaja Tapio Kuula kertoo, miten yhtiö on pärjännyt epävakaassa toimintaympäristössä.
Fortumilla on takana turbulentti vuosi ja muun muassa Euroopan talouden epävarmuus on lisännyt toiminnan haasteellisuutta. Talouden epävarmuus euroalueella on heikentänyt näkyvyyttä erityisesti rahoitusmarkkinoilla lähivuosien osalta. Siksi olemme kiinnittäneet erityishuomiota kassavirtaamme sekä pitäneet taseemme vahvana ja likviditeettimme hyvänä. Olemme myös laatineet joustavan toimenpidesuunnitelman synkentyvien näkymien varalta.
Fortumin strategian ytimessä on pohjoismaisen liiketoiminnan hyödyntäminen, taloudellisen lisäarvon luominen Venäjällä sekä tulevaisuuden kasvuperustan rakentaminen. Strategia ohjaa toimintaamme hyvinkin konkreettisesti ja sen toteuttamista tukee vahva osaamisemme hiilidioksidipäästöttömässä vesi- ja ydinvoimatuotannossa, sähkön ja lämmön yhteistuotannossa (CHP) sekä energiamarkkinoilla toimimisessa. Strategiamme perustana on kestävä kehitys, joka on myös keskeinen osa jokapäiväistä operatiivista toimintaamme.
Vuonna 2011 etenimme monella tärkeällä alueella. Olemme toteuttaneet Venäjän investointiohjelmaamme määrätietoisesti ja kehittäneet lämpöliike-
| Tavoite | 2011 | 2010 | 2009 | |
|---|---|---|---|---|
| Sijoitetun pääoman tuotto, % | 12 | 14,8 | 11,6 | 12,1 |
| Oman pääoman tuotto, % | 14 | 19,7 | 15,7 | 16,0 |
| Vertailukelpoinen nettovelka/käyttökate (EBITDA) | Noin 3 | 3,0 | 2,8 | 2,5 |
| Nettovelka/Käyttökate (EBITDA) | 2,3 | 3,0 | 2,6 |
toiminnan tuotantorakennetta voidaksemme keskittyä paremmin energia- ja resurssitehokkaaseen CHPtuotantoon. Samalla olemme luoneet uutta kasvualustaa esimerkiksi Rans kassa valmistelemalla osallistumista vesivoiman tarjouskilpailuihin. Olemme käynnistäneet kasvumahdollisuuksien kartoittamisen myös Intiassa, jonne ava simme toimiston helmikuussa 2012.
Suomessa Fortum on mukana noin 26 %:n omistusosuudella TVO:n rakenteilla olevassa Olkiluoto 3 -ydinvoimahankkeessa sekä uudessa Olkiluoto 4 -hankkeessa, jonka kilpai lutus- ja suunnitteluvaihe käynnistyi syksyllä. Ruotsissa olemme korottaneet ydinvoimalaitosten tehoa ja parantaneet käytettävyyttä.
Saavutimme ilmastotavoitteemme, vaikkakin kokonaisenergiantuotantomme CO 2-ominaispäästöt kasvoivat lähes 10 % edellisvuodesta. Kasvu johtui siitä, että uusien laitosten käyttöönoton myötä pääosin maakaasuun perustuvan Venäjän tuotantomme suhteellinen osuus koko naisenergiantuotannostamme nousi. Sähköntuotantomme CO 2-ominaispäästöt EU:n alueella olivat hieman pienemmät kuin vuonna 2010. Eurooppalaisessa ver tailussa Fortumin CO 2-ominaispäästöt, Venäjän toiminnot mukaan lukien, olivat alan matalimpia ja noin puolet alan keskiarvosta.
Kestävä kehitys on ja pysyy toimintamme ohjenuorana ja voimme olla ylpeitä siitä, että vastuullisuustyömme on saanut paljon myös kansainvälistä tunnustusta.
Erityisen tyytyväinen olen työturvallisuuden paranemiseen. Ylsimme vuonna 2011 oman henkilöstön tapaturmataajuuden osalta kaikkien aikojen parhaaseen tulokseen. Myös urakoitsijaturvallisuus parani. Valitettavasti hyvää kehitystä kuitenkin varjosti joulukuussa urakoitsijallemme sattunut kuolemaan johtanut tapaturma Ruotsissa. Esitän syvän osanottoni uhrin omaisille ja työtovereille. Sisäinen onnettomuuden tutkinta on saatu päätökseen ja jatkamme työtä turvallisuuden parantamiseksi entistä ponnekkaammin.
Kestävä kehitys on ja pysyy toimintamme ohjenuorana ja voimme olla ylpeitä siitä, että vastuullisuustyömme on saanut paljon myös kansainvälistä
tunnustusta. Yhtiömme arvioitiin muun muassa maailman parhaaksi sähkö- ja lämpöyhtiöksi ilmastoasioiden hallintaa mittaavassa Carbon Disclosure Leadership Indeksissä.
Kesällä Fortumin osakekurssi reagoi voimakkaasti Suomen uuden hallituksen ohjelmaan, jossa esitettiin mahdollisen windfall-veron ja uraaniveron käyttöönoton selvittämistä. Lisäksi ohjelmassa todettiin, ettei hallitus aio tehdä uusia ydinvoimalupia koskevia periaatepäätöksiä.
Hallitusohjelman linjauksilla ei kuitenkaan ole ollut välitöntä vaikutusta Fortumin tulokseen. Koko vuonna 2011 Fortumin osakekohtainen tulos kehittyi positiivisesti. Osittain tämä johtuu ei-strategisten liiketoimintojen myymisestä saaduista kertaluontoisista myyntivoitoista. Fortumin liikevoittoon vaikutti myös positiivisesti sähköntuotantoa suojaavien johdannaisten IFRS:n mukainen kirjanpitokäytäntö. Kannattavuutemme on edelleen hyvällä tasolla ja taseemme rakenne sekä likviditeetti ovat vahvoja. Näiden tekijöiden ansiosta Fortumilla on hyvät lähtökohdat tulevaisuutta ajatellen.
Fortumilla on pitkä ja laaja kokemus vesivoiman suunnittelusta, rakentamisesta ja vastuullisesta käytöstä. Yhtiö kuuluukin Pohjoismaiden merkittävimpiin vesivoiman tuottajiin. Vuonna 2011 tuotimme sähköä 72,7 terawattituntia (TWh), mistä vesivoiman osuus oli 21 TWh. Vesivoima on myös monessa suhteessa erittäin kilpailukykyinen tuotantomuoto säätöominaisuuksiensa ja ympäristömyönteisyytensä ansioista. CHP on puolestaan erittäin energia- ja resurssitehokas energiantuotannon vaihtoehto varsinkin pohjoisilla leveysasteilla, sillä sen tuotantokyky on paras talvella, jolloin myös kysyntä on suurempi.
Fortum toteutti vuoden 2011 aikana laajaa investointiohjelmaansa Venäjällä ottamalla käyttöön kolme uutta yksikköä. Kaupalliseen käyttöön otettujen kolmen yksikön teho on yhteensä runsaat 600 megawattia (MW) noin 2 400 MW käsittävästä investointiohjelmastamme Venäjällä. Tälle investointivelvoitesopimusten perusteella rakennetulle uudelle kapasiteetille maksetaan takuuhintaa 10 vuoden ajan. Rakentamiemme uusien yksiköiden vaikutus näkyy jo vuoden 2011 vertailukelpoisessa liikevoitossa, joka nousi Russia-divisioonassa 8 miljoonasta eurosta 74 miljoonaan euroon. Vuonna 2012 jatkamme ohjelman toteuttamista ottamalla käyttöön kaksi kolmesta 418 MW:n yksiköstä uudella Nyaganin voimalaitoksella.
Venäjä vapautti sähkön tukkumarkkinat pääosin jo vuoden 2011 alkuun mennessä, mutta työ jatkuu edelleen muun muassa finanssituotteiden ja kapasiteettimarkkinoiden kehittämisen osalta. Markkinareformin toteutuminen oli Fortumin kannalta yksi keskeisimmistä syistä investoida Venäjälle ja voimmekin nyt todeta, että reformi on edennyt suunnitellulla tavalla.
Venäjä panostaa myös energiatehokkuuden parantamiseen useilla ohjelmilla ja kansainvälisellä yhteistyöllä. Venäjän lämpömarkkinat kiinnostavat Fortumia, sillä maan lämpösektorin energiatehokkuuden parantamispotentiaali on erittäin suuri.
Kestävä kehitys on toimintamme ytimessä myös Venäjällä, mutta siellä kiireellisemmät parannuskohteet ovat hieman eri alueilla kuin esimerkiksi Pohjoismaissa. Venäjällä olemme painottaneet merkittävästi työturvallisuuden
parantamista sekä perinteisten ympäristövaikutusten kuten typen oksidi-, rikkidioksidi- ja hiukkaspäästöjen vähentämistä, vesipäästöjen rajoittamista sekä energiatehokkuuden parantamista. Energiatehokkuutta nostamalla vähennämme myös CO2-ominaispäästöjä. Näillä alueilla olemme myös saavuttaneet jo selkeitä tuloksia. Olemme myös siirtyneet käyttämään parempilaatuista hiiltä Argayashin laitoksella ja tehostaneet tuhka-altaista johdettavan jäteveden käsittelyä useilla Tšeljabinskin ja Tobolskin alueen voimalaitoksillamme. OAO Fortumin toiminta on niin ikään äskettäin läpäissyt kansainvälisen ISO14001 -sertifiointiauditoinnin ensimmäisen vaiheen.
Markkinareformin toteutuminen oli Fortumin kannalta yksi keskeisimmistä syistä investoida Venäjälle ja voimmekin nyt todeta, että reformi on edennyt suunnitellulla tavalla.
Kuinka Japanin Fukushiman ydinvoimaonnettomuus ja sen jälkeiset poliittiset päätökset Euroopassa ovat vaikuttaneet Fortumin turvallisuuskulttuuriin ja liiketoimintaan?
Viime vuonna tapahtunut Fukushiman ydinvoimalaitoksen onnettomuus herätti paljon keskustelua, ja onnettomuuteen suhtautuminen sekä siitä tehdyt johtopäätökset vaihtelivat eri maissa. Ydinvoimayhtiönä lähdemme siitä, että turvallisuus on aina tärkein ja ensisijainen toimintaa ohjaava tekijä. Fortumin Loviisan ydinvoimalaitoksessa ja osakkuuslaitoksissa on kehitetty vakavien reaktorionnettomuuksien hallintaa merkittävästi vuosien saatossa. Myös suuri osa Fortumin tutkimus- ja kehitystyöstä keskittyy nimenomaan ydinturvallisuuteen. Tämän työn pohjalta Loviisan voimalaitoksen turvallisuutta ja varautumista vakaviin onnettomuuksiin on parannettu ja parannetaan pitkäjänteisesti.
Suomen Säteilyturvakeskuksen turvallisuusselvitysten ja EU:n laajuisten ydinvoiman ns. stressitestien valossa näköpiirissä ei Fortumin omistamien ydinvoimalaitosten kannalta ole ratkaisevia muutoksia turvallisuuden osalta. Suomen ydinvoimaloissa ei tullut esille merkittäviä uusia vaatimuksia, uusia uhkatekijöitä tai puutteita, jotka vaatisivat välittömiä parannuksia. Ruotsissa tehtyjen arviointien tulokset olivat samantyyppisiä kuin Suomessa. Jatkoselvitysten perusteella myöhemmin valittavat kehityskohteet
voidaan toteuttaa Loviisan voimalaitoksen vuotuisten investointiohjelmien puitteissa, eikä niillä ole merkittävää vaikutusta voimalaitoksen käytettävyyteen.
Ilmastonmuutos on globaali haaste, johon on löydettävä ratkaisuja. Tämän vuoksi maailma tarvitsee mielestäni edelleenkin ydinvoimaa. Fortumin ydinvoimaosaaminen on kansainvälisesti katsottuna erittäin korkealla tasolla ja siksi näemme esimerkiksi olemassa olevien ydinvoimalaitosten kehittämisen kiinnostavana liiketoiminta-alueena.
Loppuvuonna Fortumin verkkoalueella Suomessa ja Ruotsissa riehuneet talvimyrskyt katkoivat sähköt yli 200 000 taloudelta ja aiheuttivat yhtiölle suuria taloudellisia vahinkoja. Haluan esittää pahoitteluni myrskyn ja laajojen sähkökatkojen aiheuttamista vaikeuksista asiakkaillemme. Vaikka Fortum varautui myrskyyn nelinkertaistamalla asentajamääränsä, tilanne oli ennusteisiin verrattuna poikkeuksellinen. Olemme myrskyn jälkeen analysoineet tarkasti toimintojamme ja kartoittaneet ne osa-alueet, joiden suhteen kehitämme valmiuttamme tulevaisuudessa. Sähkökatkostilanteissa meidän on pystyttävä palvelemaan suurta määrää asiakkaita nopeammin, mikä edellyttää muun muassa tekstiviestipalvelun käyttöönottoa ja tietoliikennejärjestelmien
kehittämistä. Vaikka myrskyvikojen korjaus onnistui vaikeaan tilanteeseen nähden hyvin, kehitämme toimintaamme myös sen osalta.
Myrskyihin varautuminen on yhä tärkeämpää muun muassa yhteiskunnan kasvavan sähköriippuvuuden vuoksi. Ilmastonmuutoksen ennustetaan myös lisäävän äärimmäisiä sääilmiöitä. Fortum asettaa pitkän aikavälin tavoitteekseen puolittaa sähkökatkojen määrä
ja nostaa säävarman jakelun piiriin kaksinkertainen asiakasmäärä nykyiseen verrattuna vuoteen 2020 mennessä. Maakaapelointia on mahdollista vauhdittaa erityisesti toimintavarmuuden kannalta kriittisimmissä paikoissa, minkä lisäksi ilmajohtoja voidaan siirtää metsistä teiden varsille. Jakeluverkon säävarmuutta voidaan nostaa myös tehostetulla vierimetsien hoidolla ja verkkoautomaation avulla.
Tulevaisuuden energiajärjestelmän pitäisi perustua hiilidioksidipäästöttömään sähköntuotantoon sekä energiaturvallisuuteen ja -tehokkuuteen.
Kuten edellä mainitsin, olemme sitoutuneet Venäjällä laajaan investointiohjelmaan, joka kasvattaa kapasiteettiamme merkittävästi. Lisäksi investointiohjelmamme Euroopassa kasvattaa sähköntuotantokapasiteettiamme yhteensä 800 MW:lla ja lämmöntuotantokapasiteettiamme noin 230 MW:lla vuoteen 2015 mennessä. Selvitämme liiketoimintamahdollisuuksia myös Intiassa, joka on maailman nopeimmin kasvavia markkinoita. Kasvualustamme pohjautuu siellä erityisosaamiseemme energiatehokkaassa CHP-tuotannossa, jossa pystymme käyttämään myös paikallisia biopolttoaineita.
Euroopan energiamarkkinoilla on edelleen paljon kehitettävää muun muassa markkinaintegraation osalta. Pidän erittäin tärkeänä, että energiamarkkinoita kehitetään markkinaehtoisesti ja toimintaympäristön sääntöjä harmonisoidaan vahvemmin. Tehokkaasti toimivat, laajemmat markkinat ovat asiakkaiden, yhteiskunnan ja ympäristön etu. Ne mahdollistavat myös oikeat investoinnit oikeassa paikassa, olipa kyse bio- tai aurinkoenergiasta, aalto- tai tuulivoimasta.
Meillä Fortumissa on jo nyt laajasti käytössä aurinkotalouteen kuuluvia tuotantomuotoja kuten vesivoimaa ja bioenergiaa. Uskon, että energiaa on kuitenkin tulevaisuudessa tuotettava ja kulutettava yhä järkevämmin. Tulevaisuuden energiajärjestelmän pitäisikin perustua hiilidioksidipäästöttömään sähköntuotantoon sekä energiaturvallisuuteen ja -tehokkuuteen.
Näkemyksemme mukaan energiajärjestelmä siirtyy vähitellen perinteisistä sähköntuotantoteknologioista, rajallisista energianlähteistä ja fossiilisista polttoaineista kohti ns. aurinkotaloutta. Vesivoimaa, tuulivoimaa ja bioenergiaa lukuun ottamatta muut aurinkotalouden tuotantomuodot ovat kuitenkin yhä vahvasti kehitysvaiheessa.
Siksi myös Fortum tutkii aktiivisesti tulevaisuuden energiantuotantoteknologioita, kuten CHP-tuotannon biopolttoaineita ja aaltovoimaa. Näemme hyviä mahdollisuuksia myös suoran aurinkoenergian hyödyntämisessä ja uskomme, että voimme tältä alueelta kehittää jo lähitulevaisuudessa konkreettista liiketoimintaa.
Fortumilla on vahva tase ja tuotannollinen pääomarakenne, joiden ansiosta olemme hyvin varautuneet epävarmempiinkin näkymiin. Tulevaisuudessa sähkön suhteellinen osuus kasvaa kokonaisenergian kulutuksesta, mikä tarjoaa Fortumille lisää liiketoimintamahdollisuuksia. Meillä onkin mielestäni hyvät mahdollisuudet kasvaa missiomme ja strategiamme mukaisesti.
Strategiamme toteuttamisessa avainasemassa on tietysti ollut henkilöstömme vahva osaaminen, ja haluan tässä yhteydessä kiittää kaikkia fortumlaisia hyvin tehdystä työstä. Erityiskiitokset haluan esittää asiakkaillemme. On todella ikävää, että osa heistä joutui talvimyrskyjen vuoksi odottelemaan sähköjen palautumista vuorokausia ja jotkut jopa viikkoja. Teemme kaikkemme, että pystymme jatkossa palvelemaan asiakkaitamme paremmin näinkin poikkeuksellisissa tilanteissa.
Lisäksi esitän osakkeenomistajillemme parhaat kiitokseni kuluneesta vuodesta. Jatkamme edelleen työtämme omistaja-arvon kasvattamiseksi ja toimintamme määrätietoiseksi kehittämiseksi maailmantalouden epävarmuustekijöistä huolimatta.
1,3 miljardia ihmistä elää yhä ilman sähköä. Tulevaisuudessa pääsy luotettavan sähkönjakelun piiriin on tärkeää, sillä sähkö on olennainen osa hyvää elintasoa. Sähkönkulutuksen kasvu ja luonnonvarojen niukkuus lisäävät tarvetta parantaa energiatehokkuutta.
Sähköautot tulevat yleistymään ja korvaavat fossiilisiin polttoaineisiin perustuvaa liikennettä. Tämä vähentää päästöjä ja parantaa energiatehokkuutta.
Fortum vastaa omalta osaltaan maailman jatkuvasti kasvavaan energiankysyntään ja pyrkii toimissaan ratkaisuihin, jotka täyttävät myös kestävän kehityksen tarpeet. Fortum pitää kestävän kehityksen mukaista toimin taa yhtenä liiketoimintansa menestystekijänä – myös kasvavilla markkinoilla, kuten Venäjällä ja Intiassa. Esimerkiksi Intiassa Fortumin kasvu perustuu yhtiön vahvaan ener giatehokkaan ChP-tuotannon osaamiseen, jonka ansiosta yhtiö pystyy hyödyntämään myös paikallisia biopoltto aineita. Venäjällä Fortum on toteuttamassa laajaa, noin 2 400 megawatin (MW) investointiohjelmaansa ja on samalla lisännyt merkittävästi toimia, jotka vähentävät ympäristövaikutuksia. Energia tehokkuutta parantamalla yhtiö vähentää myös Co2-ominaispäästöjä.
Liikenteen sähköistymisen osalta Fortum valmistautuu sähköautojen yleistymiseen suunnittelemalla ja toteuttamalla latauspisteverkostoa ja lataukseen liittyvää maksujärjestelmää. Fortumilla on yli 100 julkista latauspistettä Pohjoismaissa. Vuonna 2011 yhtiö jatkoi sähköautoihin liittyvien ratkaisujen kehittämistä ja esitteli uuden, sähköautojen latauspalveluihin perustuvan avaimet käteen -konseptin yrityksille sekä kunnille Suomessa, Ruotsissa ja norjassa. Fortumin konsepti kattaa koko latausprosessin lataustolppien asennuksesta ja sähköstä aina kunnossapitoon ja sähkökatkostilanteisiin liittyviin palveluihin asti.
Fortumin toiminnan tarkoitus on tuottaa energiaa, joka edesauttaa nykyisten ja tulevien sukupolvien elämää. Tarjoamme kestäviä ratkaisuja, jotka auttavat vähentämään päästöjä, tehostamaan resurssien käyttöä ja varmistamaan energian saatavuuden – samalla tuotamme merkittävää lisäarvoa osakkeenomistajillemme. Fortum haluaa olla edelläkävijänä kehittämässä tulevaisuuden energiajärjestelmää – aurinkotaloutta.
Energialla on keskeinen rooli nykyyhteiskunnassa ja siitä on viime vuosina tullut yhä useammin myös poliittisen ja julkisen kiinnostuksen kohde. Talouskasvu, vaurastuminen ja väestönkasvu lisäävät väistämättä energiantarvetta tulevina vuosikymmeninä. Samaan aikaan poliittiset, ekologiset, geopoliittiset, taloudelliset ja yhteiskunnalliset vaatimukset luovat energialiiketoiminnalle muuttuvan ja monitahoisen toimintaympäristön.
Energia-ala joutuu joka vuosi kohtaamaan uusia epävarmuustekijöitä. Fortum sopeutuu toimintaympäristön haasteisiin arvioimalla yleisiä energiasektoriin vaikuttavia megatrendejä ja toteuttamalla niiden pohjalta luotua selkeää strategiaa. Lue lisää megatrendeistä sivulta 32.
Fortumin missio kuvaa sitoutumista kestävään kehitykseen millä tarkoitamme tasapainoista taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristövastuun huomioonottamista yhtiön toiminnoissa. Fortumin arvot – vastuullisuus, luovuus, kunnioitus ja rehellisyys – muodostavat kaiken toimintamme perustan.
Fortumin strategia on yhdenmukainen tulevaisuuden energiajärjestelmää, aurinkotaloutta, koskevan näkemyksemme kanssa (lue lisää sivuilta 40–43). Strategia tähtää liiketoiminnan jatkuvaan kehittämiseen ja kasvuun CO2-päästöttömässä vesi- ja ydinvoimatuotannossa sekä energiatehokkaassa sähkön ja lämmön yhteistuotannossa (CHP). Pyrimme tutkimus- ja kehitystoiminnallamme edistämään ilmastomyönteisten ja tehokkaiden energiajärjestelmien kehitystä yhteiskunnassa.
Vesi- ja ydinvoima ovat CO2-päästöttömiä tuotantomuotoja, ja kilpailukykyisiä muuttuvien kustannusten osalta. Siksi niillä on merkittävä rooli Fortumin tuotantorakenteessa. Vuonna 2011 Fortumin sähköntuotannosta Euroopassa 83 % oli vesi- ja ydinvoimaa. Koska hiilidioksidilla on Euroopassa hinta, korkea CO2-päästöttömän tuotannon osuus on Fortumille kilpailuetu. Lisäksi vesivoima mahdollistaa nopean reagoinnin markkinatilanteeseen ja tukee siten Fortumin kilpailukykyä sähkömarkkinoilla, joilla hinnanvaihteluiden ennustetaan lisääntyvän tulevaisuudessa.
Fortumin sähköntuotannosta 83 oli vesi- ja ydinvoimaa.
Vuonna 2011 Euroopassa 83 %
Vesivoiman rooli tuotannon ja kulutuksen tasapainottajana korostuu entisestään, kun yhä suurempi osa sähköstä tuotetaan esimerkiksi tuuli- tai aurinkoenergialla. Vesivoima on jo nyt tärkeä aurinkotalouden tuotantomuoto ja ainoa CO2-päästötön uusiutuva energialähde, jolla on pitkä käyttöhistoria.
Sähkön ja lämmön yhteistuotanto (CHP) edistää resurssitehokkuutta ja paikallisten biopolttoaineiden käyttöä. Fortum katsoo olevansa maailman johtavia energia- ja resurssitehokkaan CHP-tuotantoteknologian osaajia. Kokonaistuotantovolyymillä mitattuna Fortum on maailman neljänneksi suurin lämmöntuottaja. Fortumin laaja polttoaineiden joustavan käytön osaaminen antaa mahdollisuuden käyttää monipuolista polttoainevalikoimaa, johon kuuluvat myös biopohjaiset ja paikalliset polttoaineet, kuten jäte.
Energiamarkkinoiden asiantuntemus ja kyky ennakoida markkinoiden kehitystä ovat mahdollistaneet Fortumin menestyksen 2000-luvulla. Ne ovat myös keskeisiä tekijöitä, kun tavoitellaan jalansijaa integroituvilla Euroopan ja nopeasti kasvavilla Aasian energiamarkkinoilla.
Pääosa Fortumin tuloksesta syntyy sähkön- ja lämmöntuotannolla Pohjoismaissa. Lyhyen aikavälin tavoitteenamme on nykyisen investointiohjelman menestyksekäs toteuttaminen. Fortum pyrkii myös luomaan lisäarvoa sähkön
vähittäismyynnillä ja sähkönsiirrolla. Pitkällä aikavälillä Fortumin tavoitteena on varmistaa kilpailuasema pohjoismaisilla markkinoilla.
positiivisen taloudellisen lisäarvon luominen venäjällä Venäjä on maailman neljänneksi suurin sähkön kuluttaja, ja maan sähköntuotantomarkkinat ovat kasvussa. Venäjällä tulee pitkällä aikavälillä olemaan suhteellisesti nykyistä suurempi rooli Fortumin liiketoiminnassa. Toistaiseksi Fortumin tavoitteena on positiivisen taloudellisen lisäarvon luominen Venäjällä. OAO Fortumin huomattava investointiohjelma lisää yhtiön sähköntuotantokapasiteettia Venäjällä 85 %:lla. Ohjelmalla on myös merkittävä vaikutus liiketoiminnan kannattavuuteen, jonka odotetaan paranevan, kun uutta kapasiteettia otetaan käyttöön ja liiketoiminnan tehokkuus paranee.
Nopea väestönkasvu kehittyvissä maissa on siirtämässä sähkönkysynnän kasvua pääasiassa Aasiaan. Samaan aikaan ilmastonmuutos ja paikalliset ympäristöongelmat edellyttävät kestäviä, CO2-päästöttömiä ja energiatehokkaita ratkaisuja. Myös sähkömarkkinoiden vapautuminen etenee ja yksityisen pääoman tarve lisääntyy Aasian nopeasti kasvavissa ja kehittyvissä talouksissa. Tämä luo Fortumille uusia kasvumahdollisuuksia myös Aasiassa.
Fortumin näkemys tulevaisuuden energiajärjestelmästä perustuu aurinkotalouteen, joka on keskeinen yhtiön tutkimus- ja kehitystoimintaa ohjaava tekijä.
Vuonna 2011 tapahtui energiasektorin näkökulmasta erityisen paljon. Fukushiman ydinonnettomuus Japanissa, Euroopassa jatkuva talouskriisi sekä Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan epävakaus ovat kaikki vaikuttaneet energiasektoriin, joka on yhä herkempi maailmanlaajuisille ilmiöille. Ilmastoneuvottelujen hidas eteneminen kohti maailmanlaajuista ilmastosopimusta edellyttää selkeitä pitkän aikavälin signaaleja ja ennustettavuutta energiainvestointeja ajatellen.
Vallitsevista olosuhteista huolimatta Fortum vei strategiaansa eteenpäin ja tehosti toimintojaan. Yhtiö jatkoi pitkän aikavälin tavoitteita tukevia investointeja. Tärkeimmät saavutukset strategian mukaisilla ydinalueilla esitellään taulukossa sivulla 27. Lue lisää Fortumin investoinneista sivuilta 61–66.
Fortumin kestävän kehityksen ohjelmaan kuuluu tasapainoinen taloudellisen ja sosiaalisen vastuun sekä ympäristövastuun huomioon ottaminen yhtiön toiminnoissa. Fortu-
| Strategian ydinalueet | Prioriteetit | Saavutukset vuonna 2011 |
|---|---|---|
| Pohjoismaisen ydinliiketoiminnan hyödyntäminen |
Pohjoismaat ja Baltia: nykyisten liiketoimintojen tuloksellisuuden varmistaminen ja liiketoimintojen kehittäminen |
• Pohjoismaisen sähköntuotantokapasiteetin hyvä käytettävyys • Vakaan kassavirran turvaaminen sähkönhinnan suojausten avulla • Uuden, paikallisia polttoaineita käyttävän sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksen (CHP) avaaminen Pärnussa; päätös investoida uusiin biopolttoaineita käyttäviin CHP-laitoksiin Järvenpäässä ja Jelgavassa, Latviassa • Suomen ja Ruotsin lämpöliiketoimintojen myynti ja strategian mukainen keskittyminen suuren mittakaavan CHP-tuotantoon • Ydinvoiman tuotantokapasiteetin nostaminen Forsmarkissa ja Oskarshamnissa Ruotsissa; valmistautuminen TVO:n Olkiluoto 4 -hankkeeseen • Jatkuva vesivoiman kunnostaminen Suomessa ja Ruotsissa • Lukuisat investoinnit sähköverkkoon ja älykkäiden sähkömittareiden asennuksiin Suomessa |
| Positiivisen taloudellisen lisäarvon luominen Venäjällä |
Mittavan investointiohjelman toteutus | • 85 % OAO Fortumin sähköntuotannosta myydään sääntelystä vapautettuun hintaan; kapasiteettimarkkinoiden uusien sääntöjen hyväksyminen • OAO Fortumin tavoitteeksi asetetut ja tehostamisohjelman kautta saavuttamat vuosittaiset 100 miljoonan euron säästöt verrattuna liiketoiminnan ostotilanteeseen vuonna 2008 • Kolmen uuden kaasuvoimalaitoksen käyttöönotto Venäjällä: • Tyumen CHP-1, sähköntuotantokapasiteetti 190 MW • Chelyabinsk CHP-3, sähköntuotantokapasiteetti 216 MW • Tobolsk CHP, sähköntuotantokapasiteetti 213 MW • Lämmöntuotannon tehokkuuden parantaminen Tšeljabinskissa ja Tjumenissa |
| Perustan rakentaminen tulevalle kasvulle |
Uudet teknologiat ja kasvumahdollisuudet Euroopassa, Venäjällä ja Aasiassa |
• Valmistautuminen vesivoiman käyttöoikeuksien huutokauppaan Ranskassa; toimiston perustaminen • Valmistautuminen liiketoiminnan kehittämiseen Intiassa; toimiston perustaminen • Aurinkoliiketoiminnan kehittämisen käynnistäminen • Tutkimus- ja kehitystoiminta ydinvoimaan, aurinkoenergiaan, aaltovoimaan, älykkäisiin sähköverkkoihin, pyrolyysiin, biomassan kuivatislaukseen sekä CHP-laitosten ja bioetanolituotannon integrointimahdollisuuksiin liittyen |
Fortumin laaja investointiohjelma Venäjällä etenee. uudet investoinnit tukevat Fortumin strategian toteuttamista, sillä ne lisäävät yhtiön sähkön ja lämmön yhteistuotantoa (ChP). Vuonna 2011 Tyumenin uusi yksikkö ja Tobolskin ChP-yksikön uusi kapasiteetti yhteensä kasvattivat sähköntuotantokapasiteettia 403 megawattia (MW) ja lämmöntuotantokapasiteettia 256 MW. Lisäksi Chelyabinsk ChP-3 -laitoksen uusi ChP-yksikkö kasvatti laitoksen sähköntuotantokapasiteettia 216 MW ja lämmöntuotantokapasiteettia 56 MW.
uudet investoinnit tuottavat selkeitä ympäristöhyötyjä. uusissa yksiköissä käytetään parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa, mikä parantaa laitosten tehokkuutta ja vähentää Co2-päästöjä. Esimerkiksi
Tyumenin uuden yksikön energiatehokkuus on yli 85 %, ja alueen vuosittaiset Co2-päästöt vähenevät noin 400 000 tonnia. Tšeljabinskin uusi yksikkö kuluttaa polttoainetta 20 % vähemmän verrattuna nykyisiin kaasukäyttöisiin yksiköihin, ja sen tehokkuus paranee 77 %:iin. Investoinneista syntyy myös työpaikkoja, mikä tukee paikallisyhteisöjen hyvinvointia.
Fortumin Russia-divisioona teki vuonna 2011 investointeja yhteensä 670 miljoonan euron arvosta. Investointiohjelma jatkuu nyaganin voimalaitoksella, jossa kaksi kolmesta uudesta yksiköstä otetaan käyttöön vuonna 2012. Investointiohjelman jäljellä olevan osan arvo oli tammikuussa 2012 arviolta noin 0,9 miljardia euroa.
Fortumissa liiketoiminta ja vastuullisuus ovat tiiviisti sidoksissa toisiinsa korostaen kestävien ratkaisujen merkitystä kilpailuetuna.
missa liiketoiminta ja vastuullisuus ovat tiiviisti sidoksissa toisiinsa korostaen kestävien ratkaisujen merkitystä kilpailuetuna.
Taloudellinen vastuu tarkoittaa meille kilpailukykyä, vahvaa suoritustasoa ja markkinalähtöistä tuotantoa, jotka luovat arvoa pitkällä aikavälillä ja mahdollistavat kannattavan kasvun. Fortumin tavoitteena on vahva tuloksellisuus, johon pyrimme parantamalla jatkuvasti toimintamme tehokkuutta ja kehittämällä ydinprosesseja. Voimme saavuttaa kilpailuetua joustavalla polttoaineiden käytöllä ja trading-toiminnalla, onnistuneilla investoinneilla, hyvillä asiakasprosesseilla, voimalaitosten optimaalisella käytöllä ja kunnossapidolla, sekä keskeisten liiketoimintaa tukevien prosessien hallinnalla.
Fortumin ympäristövastuussa painottuu resurssien tehokas käyttö ja tarve hidastaa ilmastonmuutosta sekä CO2päästöttömän vesi- ja ydinvoimatuotannon ja energia tehokkaan CHP-tuotannon osaamisemme. Tutkimus- ja kehitystyöllä luomme valmiuksia ympäristömyönteisille energiaratkaisuille. Ilmastonmuutoksen hillintä ja hiilidioksidipäästöjen vähentäminen ovat tärkeitä tavoitteita, jotka vaikuttavat energiasektoriin sekä sähkön- ja lämmöntuotannon kehitykseen. Uusien teknisten innovaatioiden lisäksi tarvitaan vielä pitkään myös vähäpäästöisiä ja tehokkaita perinteisiä tuotantoteknologioita.
Sosiaalisen vastuun osa-alueella Fortumin kehittämät innovaatiot sekä vähähiilisen sähkön ja lämmön toimitusvarmuus tukevat yhteiskunnallista kehitystä ja hyvinvoinnin lisäämistä. Fortumin kestävän kehityksen lähestymistapaan kuuluvat myös hyvänä yrityskansalaisena toimiminen sekä omasta henkilökunnasta ja ympäröivistä yhteisöistä huolehtiminen. Fortum
edistää työyhteisön hyvinvointia ja turvallisuutta, yksilön arvostamista ja keskinäistä luottamusta sekä vastuullista toimintaa yhteiskunnassa.
Fortumin kestävän kehityksen ohjelma määrittelee konsernitasoiset, toimintaa ohjaavat tavoitteet ja avainmittarit, joilla niitä seurataan. Avainmittareiden perusteella määritellään divisioonatasoiset mittarit, joita seurataan ja raportoidaan osittain myös konsernitasolla.
Kestävän kehityksen ohjelmassa määritellyt avainmittarit ovat: sähköntuotannon CO2-ominaispäästöt EU:ssa, energian kokonaistuotannon CO2 ominaispäästöt, kokonaishyötysuhde polttoaineiden käytössä, ISO 14001 -ympäristösertifiointi, työturvallisuus sekä pääseminen mukaan Dow Jonesin kestävän kehityksen indekseihin. Kestävän kehityksen toiminnan tulokset vuodelta 2011 esitetään viereisessä taulukossa sekä GRI-tunnuslukuosiossa.
Fortum uudisti Toimintaohjeensa (Code of Conduct) vuonna 2011. Aikaisempi Toimintaohje oli laadittu vuonna 2007 ja otettu käyttöön vuonna 2008. Toimintaohje on siitä lähtien ollut osa uusien työntekijöiden perehdytystä. Fortumin strateginen aikomus suun-
| Tavoitejakso | Tavoiteasettelu | Toteutuminen | Lisähuomiot vuodelle 2011 | ||
|---|---|---|---|---|---|
| Ilmastotavoitteet | Seuraavalle viidelle vuodelle |
Sähköntuotannon CO2- ominaispäästö EU:ssa kilowattituntia kohden viiden vuoden keskiarvona |
<80 g/kWh | 67 g/kWh | Päästöt vuonna 2011 olivat 88g/kWh. Liukuva 5 vuoden keskiarvo on hieman alle vuoden 2010 keskiarvon 69 g/kWh. |
| Energian kokonaistuotannon (sähkö ja lämpö) CO2-ominaispäästö kilowattituntia kohden viiden vuoden keskiarvona |
<200 g/kWh | 169 g/kWh | Päästöt vuonna 2011 olivat 192 g/kWh Q1:n korkeiden päästöjen seurauksena. Liukuva 5 vuoden keskiarvo ylittää vuoden 2010 keskiarvon 157 g/kWh. |
||
| Muut ympäristötavoitteet |
Kokonaishyötysuhde polttoaineiden käytössä viiden vuoden keskiarvona |
>70% | 68,3% | Hyötysuhde vuonna 2011 oli 67,1%. Liukuva 5 vuoden keskiarvo on alle vuoden 2010 keskiarvon 69,4%. |
|
| Vuoden 2010 loppuun mennessä |
ISO 14001 -ympäristösertifiointi kaikille toiminnoille EU:ssa |
100% | 99% | Sertifioinnit saatu Latviassa, Virossa ja Norjassa. |
|
| Vuoden 2012 loppuun mennessä |
ISO 14001 -ympäristösertifiointi Venäjän toiminnoille |
100 % | 70% | OAO Fortumin toiminnat auditoitiin sertifiointia varten joulukuussa, vuoden edellä EHS-ohjelman mukaista alkuperäistä aikataulua. |
|
| Työturvallisuus tavoite |
Vuonna 2011 | Tapaturmataajuus (LWIF) omalle henkilöstölle |
<1 | 1,6 | 29 oman henkilöstön työtapaturmaa vuonna 2011, 16 vähemmän kuin vuonna 2010. Hyvää tulosta varjosti urakoitsijan kuolemaan johtanut onnettomuus joulukuussa. |
| Yleistavoite | Vuosittain | Fortum mukana Dow Jonesin kestävän kehityksen indekseissä World ja Europe |
1/2 | Mukana World-indeksissä, mutta ei Europe-indeksissä. Edellisvuoteen verrattuna tulos parani kaikilla kestävän kehityksen osa-alueilla. |
tautua kehittyville markkinoille sekä muut yritysrakenteen ja toimintaympäristön muutokset, mukaan lukien Ison-Britannian lahjonnan vastaisen lain (UK Anti-Bribery Act) voimaanastuminen, edellyttivät Toimintaohjeen uudistamista. Hallitus hyväksyi uudistetun Toimintaohjeen tammikuussa 2012. Toimintaohjeen vieminen käytäntöön uuden verkkokoulutusohjelman avulla
on tärkeä kestävän kehityksen tavoite vuonna 2012 ja koskee kaikkia Fortumin työntekijöitä.
Venäjällä perustettiin kesäkuussa 2011 Toimintaohjeen noudattamista seuraava verkosto. Verkostoon nimettyjen tehtävänä on edistää Toimintaohjeen mukaisia työtapoja ja tarjota ylimääräinen kanava mahdollisten väärinkäytösepäilyjen esiinnostamiseen.
Vuonna 2011 taloudellinen toiminta hidastui maailmanlaajuisesti ja Euroopan epävakaa taloustilanne vei pitkälti politiikan ja markkinoiden huomion. Lisäksi Fukushiman onnettomuus sai monet maat harkitsemaan uudelleen ydinvoimakantaansa, mikä lisäsi energia-alan investointien haasteellisuutta.
EU pyrkii vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä 80–95 % vuodesta 1990 vuoteen 2050 mennessä.
Euroopan ja Pohjoismaiden talouskasvu hidastui vuoden aikana, mikä näkyi heikentyneenä sähkön kysyntänä. Sähkösektorin taloudellinen suorituskyky oli kuitenkin Euroopan muiden teollisuussektoreiden tasoa, koska pääomamarkkinoihin vaikutti eniten yleinen talouden epävarmuus hyödykkeiden hintojen pysyessä suhteellisen vakaina.
Venäjän talous sen sijaan kasvoi maailmantaloutta nopeammin, vaikka kasvu Venäjällä hidastui jonkin verran vuoden loppua kohti. Venäjällä Fortum toimii Tšeljabinskin ja Tjumenin alueilla. Metalliteollisuuteen painottuvalla Tšeljabinskin alueella sähkönkysyntä kasvoi noin 4 % edellisvuoteen verrattuna, kun taas öljyn- ja kaasuntuotantoon keskittyvällä Tjumenin alueella sähkönkysynnän kasvu oli vaatimatonta. Kaiken kaikkiaan sähkönkysyntä kasvoi Luoteis-Venäjällä 2 % vuonna 2011.
Hyödykkeiden hinnat vaihtelivat Fukushiman ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen rajusti vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä, mutta valtioiden velkaongelmien laajennuttua ja kasvun hidastuttua hinnat alkoivat tasaantua kesällä ja vuoden jälkimmäisellä puoliskolla. Erityisesti Euroopan CO2-hinnat laskivat alkukesästä alkaen talouskehityksen kasvaneen epävarmuuden heijastuttua myös CO2-päästöoikeuksien kysyntään. Spekulaatiot Euroopan hiilidioksidipäästöjen vähentämistä koskevasta politiikasta vaikuttivat myös CO2-hintojen laskuun Euroopassa.
Vuoden viimeisellä neljänneksellä laskeneiden hyödykkeiden hintojen ja lisääntyneen sademäärän vuoksi Pohjoismaiden keskimääräinen sähkönhinta oli 47 euroa/MWh vuonna 2011, eli lähes 10 % alempi edellisvuoteen verrattuna. Saksan keskimääräinen EEX-hinta laski 10 % edellisvuodesta ja oli 51 euroa/MWh vuonna 2011. Keskimääräinen sähkön spot-hinta (kapasiteettihinta pois lukien) oli Venäjällä 989 RUB/MWh (23 euroa/MWh), mikä oli noin 12 % enemmän kuin edellisvuonna.
Suomen ja Ruotsin aluehintojen keskimääräiset erot verrattuna Nord Poolin systeemihintaan olivat vuonna 2011 pienempiä kuin vuonna 2010. Suomen aluehinnat olivat kuitenkin syksyllä Ruotsin aluehintoja ja myös systeemihintatasoa korkeammat Etelä-Norjan ja Ruotsin suuren sademäärän sekä siirtokapasiteetin rajoitusten vuoksi. Viron sähkön tukkumyyntihinnan korrelaatio Nord Pool -systeemihinnan ja Suomen aluehintojen kanssa voimistui vuoden loppua kohti selvästi.
Ydinvoiman rooli epävarma Fukushiman onnettomuuden jälkeen Maaliskuussa 2011 tapahtunut Fukushiman onnettomuus sai useat maat, mukaan lukien Saksa, Italia, Sveitsi ja Belgia, harkitsemaan uudelleen kantaansa ydinvoimaan. Useimmissa tapauksissa kyseiset päätökset ajoittuivat poliittisiin käännekohtiin, kuten vaaleihin ja uuden hallituksen muodostamiseen. Saksa ryhtyi erittäin radikaaleihin toimenpiteisiin ja teki nopean päätöksen sulkea kaikki ydinvoimalansa vuoteen 2022 mennessä. Kahdeksan reaktoria suljettiin välittömästi.
EU reagoi myös erittäin nopeasti Japanin tapahtumiin. Komissio hyväksyi toukokuussa menetelmät ja aikataulun niin sanotuille EU:n ydinturvallisuuden stressitesteille. Stressitestien tarkoituksena on arvioida, riittävätkö nykyiset turvallisuusmarginaalit kattamaan erilaisia odottamattomia tapahtumia. Ydinvoimayhtiöt jättivät raporttinsa kansallisille valvontaviranomaisille lokakuun lopussa ja komissio tiedotti alustavista havainnoista Eurooppa-neuvostolle joulukuussa. Monikansalliset työryhmät suorittavat kansallisten raporttien vertaisarvioinnin 30.4.2012 mennessä, ja komissio jättää lopullisen raporttinsa Eurooppa-neuvostolle kesäkuussa 2012. Komissio harkitsee myös vuonna 2009 annetun ydinturvallisuutta koskevan direktiivin päivittämistä stressitestien tulosten pohjalta.
On vielä liian aikaista päätellä, lopettiko Fukushiman onnettomuus niin sanotun ydinvoiman renessanssin, joka oli meneillään eri puolilla maailmaa. Useat Länsi-Euroopan maiden uudet investoinnit ovat jäissä, ja niitä on lykätty kasvaneiden sijoittajariskien, uusien hankkeiden rahoittamiseen liittyvien haasteiden ja odotettavissa olevien uusien turvallisuustoimenpiteiden seurauksena. Monissa Keski- ja Itä-Euroopan maissa kiinnostus uuteen ydinvoimaan on kuitenkin lisääntynyt.
investointeihin liittyvä haaste kasvaa Sähköyhtiöt jatkoivat toimintaansa edellisvuonna julkistamiensa strategioiden mukaisesti, ja toistuvina teemoina olivat taseen vahvistaminen ja tehokkuusohjelmien toteuttaminen. Monet sähköyhtiöt myivätkin siksi osia omaisuudestaan vuoden aikana. CO2-päästöjen vähentäminen säilyi epävarmuudesta huolimatta tärkeänä tekijänä sähköyhtiöissä. Koska joissakin maissa aiotaan luopua asteittain ydinvoimasta, kiinnostus vesivoimaan ja uusiutuvien energialähteiden osuuden kasvattamiseen on aiempaa suurempaa. Sähköyhtiöt ryhtyivät myös yhteishankkeisiin uusiutuvan energian suuren mittakaavan investointeja kuten merituulipuistojen rakentamista varten.
Sähkömarkkinoiden toimintoja ovat sähkön tuotanto, siirto ja jakelu sekä sähkön myynti. Sähkön tuotanto ja myynti ovat kilpailtuja liiketoimintoja, siirto ja jakelu säänneltyjä.
Pohjoismaat perustivat ensimmäisinä maailmassa useita maita kattavat sähkön tukkumarkkinat. noin kolme neljäsosaa Pohjoismaissa tuotetusta sähköstä myydään pohjoismaisen sähköpörssin (nord Pool Spot) kautta. Tuottajat käyttävät loppuosan sähköstä itse tai myyvät sen suoraan suurille teollisuusasiakkaille. Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla on noin 350 toimijaa. Tukkuhintaan vaikuttavat kysynnän ja tarjonnan tasapaino, polttoaineiden ja päästöoikeuksien hinnat sekä vesitilanne. Koska markkinat ovat erittäin epävakaat, sekä myyjät että ostajat voivat myös suojata sähkön tukkumyyntihintoja johdannaissopimuksilla.
Sähkön siirto- ja jakeluyritykset toimivat alueellisesti, sillä ei ole kustannustehokasta rakentaa useita sähköverkkoja samalle alueelle. Viranomaiset valvovat sähkön siirtoa ja jakelua, sen kustannuksia sekä yritysten toimintatapoja. Siirto- ja jakeluyritysten tulee kohdella kaikkia sähkön tuottajia ja ostajia tasavertaisesti riippumatta siitä, kenen tuottamaa tai ostamaa sähköä ne siirtävät.
Sähkön vähittäismyyjät ostavat pääsääntöisesti sähkönsä nordPool Spot -sähköpörssistä ja myyvät sen kotitalouksille ja yrityksille. Suurin vaikutus vähittäishintaan on sähkön tukkuhinnalla. Siihen vaikuttavat myös verot ja veronluonteiset maksut (mm. uusiutuvan energian tuet).
Venäjällä sähkön tukkumarkkinat vapautettiin vuoden 2011 alussa. Kaikki sähköntuotantoyhtiöt myyvät kotitalouksien kulutusta vastaavan osan sähköntuotannostaan ja kapasiteetistaan edelleen säännellyillä hinnoilla. Kotitalouksien osuus tukkumarkkinoista on noin 10 %.
Sähkön tukkumarkkinoiden lisäksi Venäjällä on käytössä sähkön kapasiteettimarkkinat, joissa sähköntuottaja saa tuloa markkinoiden käyttöön tarjoamastaan tuotantokapasiteetista. Kapasiteettimarkkinoiden avulla pyritään kannustamaan sähköntuottajia uusiin investointeihin.
Venäjän hallitus hyväksyi uudet pitkän aikavälin kapasiteettimarkkinasäännöt vuonna 2010, ja niitä on sovellettu vuoden 2011 alusta lähtien. Kapasiteettimaksut ennen vuotta 2007 rakennetulle, niin sanotulle vanhalle kapasiteetille määräytyvät huutokaupalla. Ensimmäinen uusien sääntöjen mukainen pitkän aikavälin kapasiteettimarkkinoiden huutokauppa pidettiin joulukuussa 2010. Vuoden 2007 jälkeen investointivelvoitesopimusten (CSa) perusteella rakennetulle tuotantokapasiteetille maksetaan takuuhintaa 10 vuoden ajan. Takuuhinnat on määritelty investointien riittävän tuoton varmistamiseksi.
globalisaation myötä maailman taloudet ovat yhä riippuvaisempia toisistaan ja suhdannevaihtelut ovat yhä harvemmin vain paikallisia ilmiöitä. Maailmantalouden yleinen kehitys vaikuttaa energiatoimialaan muun muassa rahamarkkinoiden, poltto aineiden hintakehityksen sekä teollisuuden sijoittumisen ja sähkönkysynnän kautta.
nopea väestönkasvu kehittyvissä maissa lisää energiankysyntää ja vaatii mittavia uusinvestointeja. Kehittyneissä maissa puolestaan hiipuva väestönkasvu ja huoltosuhteen muuttuminen luovat paineita julkisen sektorin menokehitykselle ja rahoitukselle. Energiasektorilla ikääntyvä tuotantokapasiteetti vaatii mittavia korvausinvestointeja.
Ilmastonmuutos ja paikalliset ympäristöongelmat ovat haasteita, joihin energiatoimialan on osaltaan löydettävä ratkaisuja. Keskeistä on hyödyntää käytettävissä olevia luonnonvaroja ja energialähteitä mahdollisimman tehokkaasti sekä kehittää ja ottaa käyttöön uutta energiaa säästävää ja päästötöntä teknologiaa. TeknOLOgia kehiTTyy
Kaupungistuminen ja väestön elintason nousu etenkin aasian suurissa kasvukeskuksissa muuttaa kulutustottumuksia ja lisää energiankulutusta. Euroopassa kuluttajien kasvava ympäristötietoisuus kannustaa energiayhtiöitä kehittämään toimintaansa ja palvelu- gLOBaLisaaTiO tarjontaansa yhä ympäristömyönteisemmäksi.
Sähkömarkkinoiden vapauttaminen ja markkinoiden yhdentyminen ovat esimerkkejä muutoksista, joilla valtiot pyrkivät tehostamaan energiantuotantoa, markkinoiden toimintaa ja houkuttelemaan investointeja uuteen ja korvaavaan kapasiteettiin.
hupenevat luonnonvarat, kasvavat ympäristöongelmat ja polttoaineiden hinnan kallistuminen vahvistavat sähkön osuutta kokonaisenergiankulutuksesta. Kun sähkö korvaa muuta energiankäyttöä, kokonaisenergiantarve ja päästöt pienenevät.
Maailman väkiluvun kasvu ja energian kysynnän nopea lisääntyminen kehittyvissä talouksissa asettavat suuria haasteita luonnonvarojen ja energian riittävyydelle. Tällä hetkellä maailman väestön arvioidaan kuluttavan maapallon resursseja 25 % enemmän kuin on sen kestokyky. nykykehityksen valossa maapallon resurssivaje syvenee voimakkaasti.
Teknologian – etenkin informaatioteknologian – kehitys on viime vuosikymmeninä ollut erittäin nopeaa, ja se on perustavanlaatuisesti muuttanut liiketoimintaa maailmanlaajuisesti. Teknologian kehitys on myös avainasemassa, kun etsitään ratkaisuja ilmastonmuutokseen.
gLoBaaLIT MEgaTREndIT
Maailmantalouden painopiste on siirtymässä läntiseltä pallonpuoliskolta aasiaan Kiinan ja Intian johdolla. Kiina on jo ottanut paikkansa maailman toiseksi suurimpana taloutena, ja sen odotetaan ohittavan Yhdysvallat 2020-luvulle tultaessa.
Sähkösektorille tulevien uusien sijoittajien määrä on myös kasvussa – sijoittajia on houkutellut alalle muun muassa kiinteisiin syöttötariffeihin perustuvat uusiutuvan energian tukiohjelmat sekä sähköyhtiöiden siirtoverkkoliiketoiminnan kaltaisten säänneltyjen liiketoimintojen myynnit. Infrastruktuurirahastot ja eläkevakuutusyhtiöt kilpailevat nyt liiketoiminnoissa, joita on perinteisesti pidetty suurten sähköyhtiöiden toimintaalueena.
Vuonna 2011 järjestettiin useita vaaleja, jotka vaikuttivat energiapolitiikkaan eri puolilla maailmaa. Fortumin toimintaalueista Suomessa, Virossa, Latviassa, Puolassa ja Venäjällä järjestettiin parlamenttivaalit vuonna 2011. Suuria muutoksia tapahtui esimerkiksi Suomessa, missä hallituskoalitio muuttui merkittävästi. Kuudesta puolueesta koostuvan uuden hallituksen ohjelma suhtautui kielteisesti uusiin ydinvoimalupiin ja ehdotti myös mahdollisen windfall- ja uraaniveron tutkimista huolimatta siitä, että aikaisemmat hallitukset ovat pitäneet kyseisiä veroja oikeudellisesti kyseenalaisina sekä haitallisina energiaja ilmastopolitiikan tavoitteille, koska ne kannustaisivat fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja sähköntuontia.
Vuonna 2012 pidettävät presidentinvaalit Venäjällä ja Yhdysvalloissa näkyivät myös päätöksenteossa: Venäjällä monet tärkeät päätökset, kuten energiatariffeja
koskevat asiat, siirrettiin vaalien yli. Yhdysvaltojen tulevien vaalien katsotaan olevan avainasemassa maailmanlaajuisissa ilmastoneuvotteluissa, ja ne näyttävät maan sekä maailmanlaajuisen ilmasto-ohjelman tulevaisuuden suunnan.
Koska energiakeskustelusta on tullut poliittisempaa, kansalaisten kasvava tietoisuus energia-asioista on muodostumassa yhteiseksi haasteeksi sekä politiikan toimijoille että energiasektorille.
eu:n energiapolitiikka kehittyy Euroopan komission toimikausi lähestyy puoliväliä, mikä tarkoittaa, että komission on tehtävä kiireesti ehdotukset, jotka se haluaa saada hyväksytyiksi ennen toimikautensa päättymistä. Komissio esitteli marraskuussa 2010 EU:n energiastrategian vuosille 2011–2020. Strategia perustuu viiteen painopistealueeseen, joiden avulla EU pyrkii saavuttamaan vuoden 2020 ener-
Fortumin näkemyksen mukaan kilpailukykyiset ja hyvin toimivat energian sisämarkkinat lisäävät tehokkuutta ja ovat keskeinen edellytys ympäristö- ja toimitusvarmuustavoitteiden saavuttamisessa siten, että yhteiskunnan kustannukset ovat mahdollisimman pienet.
gia- ja ilmastotavoitteensa. Nämä ovat: energiatehokkuus, energiamarkkinoiden yhdentyminen, kuluttajien vaikutusmahdollisuuksien lisääntyminen, turvallisuus ja toimitusvarmuus, teknologia- ja innovaatiojohtajuus sekä EU:n energiapolitiikan ulkoinen ulottuvuus.
Fortum kannattaa strategian kokonaisvaltaista lähestymistapaa ja painottaa voimakkaasti erityisesti energian sisämarkkinoiden toteuttamista. Fortumin näkemyksen mukaan kilpailukykyiset ja hyvin toimivat energian sisämarkkinat lisäävät tehokkuutta ja ovat keskeinen edellytys ympäristö- ja toimitusvarmuustavoitteiden saavuttamisessa siten, että yhteiskunnan kustannukset ovat mahdollisimman pienet. Fortum uskoo myös, että EU:n energian sisämarkkinoiden kehityksen tulisi johtaa tehokkaampaan energiaalan yhteistyöhön EU:n jäsenvaltioiden välillä ja ihannetapauksessa kohti koko energiamarkkinoihin liittyvän lainsäädännön yhdenmukaistamista.
EU:n energiapolitiikka sai uutta pontta helmikuussa, jolloin pidettiin ensimmäinen energia-asioihin keskittynyt Eurooppa-neuvoston kokous. Uuden strategian hyväksymisen ohella EU:n jäsenvaltioiden päämiehet päättivät nopeuttaa energian sisämarkkinoiden toteuttamista; sisämarkkinoiden on määrä olla valmiit vuoteen 2014 mennessä.
Komissio esitteli maaliskuussa 2011 energiatehokkuuden toimintasuunnitelman, jota seurasi kesäkuussa ehdotus energia tehokkuusdirektiiviksi. Kiistelty ehdotus sisältää muun muassa energiantoimittajille tai jakeluyrityksille
1) Sisältää arvioidun kapasiteettitariffin: 9,4 euroa/MWh vuosille 2009 ja 2010, 6,8 euroa/MWh vuodelle 2011. Lähde: Nord Pool Spot, NASDAQ OMX Commodities Europe, EEX, ATS
Venäjä
Pohjoismaat
EU
Lähde: Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF), World Economic Outlook Database, syyskuu 2011
Venäjä
Muu maailma
Lähde: IEA World Energy Outlook 2011, IEA tilastot
Fortumin mielestä EU:n rahoitusta on hyvä käyttää kaikkia hyödyttäviin energiainfrastruktuuri-investointeihin ja energiaan liittyvään tutkimustoimintaan, kuten uuden teknologian demonstraatiohankkeisiin.
(päätetään kansallisesti) annettavan velvoitteen, jolla asiakkaat saavuttavat 1,5 % säästöt vuosittaisessa energiankulutuksessa. Ehdotus myös suosii voimakkaasti energiatehokasta sähkön ja lämmön yhteistuotantoa (CHP). Kunnianhimoinen tavoite on saada direktiivi hyväksyttyä vuoden 2012 lopussa, jonka jälkeen jäsenvaltioilla olisi vuosi aikaa saattaa direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöään. Komissio arvioi vuonna 2014 direktiivin onnistumisen ja ehdottaa tarvittaessa jäsenvaltioille sitovia energiatehokkuustavoitteita. Energiatehokkuus on kiistaton energiapolitiikan tavoite, mutta konkreettisten välineiden löytäminen sen edistämiseksi on ollut ongelmallista poliittisille päättäjille,
mikä näkyy myös selkeästi komission ehdotuksessa uudeksi direktiiviksi. Fortum katsoo kuitenkin energiatehokkuuden ja erityisesti CHP-tuotannon tuovan itselleen kilpailukykyä.
Komissio julkaisi kesäkuussa 2011 ehdotuksensa monivuotiseksi rahoituskehykseksi (2014–2020), jonka tarkoituksena on ohjata EU:n rahoitusta aiempaa selvemmin esimerkiksi ilmastoon, energiaan ja tutkimukseen liittyvien strategisten tavoitteiden toteuttamiseen. Komissio antoi tämän mukaisesti useita alakohtaisia rahoitusohjelmaehdotuksia vuoden 2011 aikana, esimerkiksi energiaverkot sisältävän ehdotuksen infrastruktuurin rahoittamiseksi (Connecting Europe Facility) ja ehdotuksen seuraavaksi tutkimus- ja innovaatio-ohjelmaksi (EU Horizon 2020). Fortumin mielestä EU:n rahoitusta on hyvä käyttää kaikkia hyödyttäviin energiainfrastruktuuriinvestointeihin ja energiaan liittyvään tutkimustoimintaan, kuten uuden teknologian demonstraatiohankkeisiin.
Markkinoiden yhteenkytkeminen (market coupling) kuitenkin eteni. Euroopan sähköpörssit ja siirtoverkonhaltijat sopivat yhteisestä hintojenlaskennan käynnistämisestä pohjoismaisten ja keskisen Länsi-Euroopan markkinoiden välillä vuoden 2012 loppuun mennessä. Nykyistä niin sanottua siirtovolyymeihin perustuvaa yhteenkytkemistä tehostettiin myös vuoden 2011 aikana Norjan ja Alankomaiden NorNed-kaapelilla ja uudella Iso-Britannian ja Alankomaiden välisellä BritNed-yhteydellä.
Vaihtelevan ja tuetun uusiutuvan energian osuuden kasvu alkaa monissa maissa näkyä markkinoiden toiminnassa. Uusiutuvan energian osuuden
kasvu markkinoilla vähentää perinteisen kapasiteetin kannattavuutta, vaikka tätä kapasiteettia tarvitaan tasapainottamaan aurinko- ja tuulienergian vaihteluita. Joidenkin maiden suurin ongelma on ylläpitää varakapasiteettia markkinoilla, ja toisten maiden keskeisin kysymys on kannustinten luominen uusille vähähiilisyyttä edistäville investoinneille.
Osa jäsenvaltioista on alkanut tarttua näihin haasteisiin kansallisilla politiikkatoimilla, kuten esimerkiksi kapasiteettimaksuilla, jotka eivät ole linjassa eurooppalaisten sähkömarkkinoiden perustan, niin sanotun energy-only-markkinamallin kanssa. Sähköyhtiöt ovat nostaneet tähän kehitykseen liittyvät huolet voimakkaasti esille pyrkien kiinnittämään siihen myös Euroopan komission huomion. Sähköyhtiöiden näkemyksen mukaan hyväksytty EU-lainsäädäntö on ensin vietävä kunnolla täytäntöön, ja jos ylimääräisiä kapasiteettimekanismeja myöhemmin tarvitaan, ne on valmisteltava EU:n tasolla. Erilaiset kansalliset ja siten yhteensopimattomat kapasiteettimekanismit olisivat huonoin lopputulema; ne mahdollisesti tuhoaisivat sähkön sisämarkkinoita koskevat saavutukset kokonaan.
Sen sijaan Venäjän sähkömarkkinauudistus eteni osaltaan suunnitellusti, ja 1.1.2011 lähtien sähkön tukkumarkkinat ovat toimineet markkinaehtoisesti. Myös Venäjällä, missä on käytössä sähkön ja kapasiteetin kaksoismarkkinat, keskusteltiin alkuvuodesta aktiivisesti markkinamallin kehittämisestä edelleen. Markkinoiden kehittämissuunta on
Fortum pitää tarpeellisena kehittää vähittäismarkkinoita kaikissa maissa ja on tukenut prosessia aktiivisesti. Yhtiö on mukana useissa valmistelevissa työryhmissä, joissa on käsitelty esimerkiksi tiedonvaihtoa ja laskutuskysymyksiä.
Venäjällä päinvastainen kuin EU:ssa ja vallitseva suunta on edelleen kohti ns. energy-only-markkinoita. Myös Fortum tukee tätä ajatusta. Lisäksi todettiin, että sähkön tukkumarkkinoita ei pidä tarkastella erikseen. Niiden yhteys muihin markkinoihin, kuten sähkön vähittäismarkkinoihin ja lämpömarkkinoihin, on arvioitava ja otettava huomioon. On odotettavissa, että keskustelu jatkuu vuoden 2012 presidentinvaalien jälkeen.
Investoinnit sähkönjakeluun vaarassa Poliittisesti asetettujen uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen liittyvien tavoitteiden saavuttaminen vaatii merkittäviä investointeja sähköverkkoihin. Euroopan komission mukaan sähköverkkoihin tarvittavista 600 miljardin euron kokonaisinvestoinneista 400 miljardia euroa tarvitaan jakeluverkkoihin ja loput 200 miljardia euroa kantaverkkoihin vuoteen 2020 mennessä. Tämä edellyttää sääntelyä, joka tukee investointeja.
Vuonna 2011 Suomen ja Ruotsin energiamarkkinavirastot päättivät uusista sähkönsiirtoliiketoiminnan valvontamalleista nelivuotiskaudelle 2012–2015. Molemmissa maissa sähkönjakeluyhtiöt totesivat mallin riittämättömäksi takaamaan verkkoinvestoinneille kohtuullisen tuoton. Kummassakin maassa sähkönjakeluyhtiöt käynnistivät oikeuskäsittelyn sääntelymallia vastaan.
Suomessa älykkään, tuntipohjaisen mittarinluennan täytäntöönpano eteni vuonna 2011. Ruotsissa hallitus on antanut esityksen tuntipohjaisen mittarinluennan toteuttamisesta kuukausipohjaisen sijaan, ja esitys tulee voimaan 1.8.2012 vapaaehtoisena. Norjassa päätettiin kesäkuussa 2011 asentaa kaikille kuluttajille etäluettavat älymittarit vuoteen 2017 mennessä. Tuntipohjaisen mittarinluennan lisäksi monet maat ovat alkaneet harkita lisäkannustimia älykkäiden verkkojen investoinneille.
Pohjoismaisten vähittäismarkkinoiden kehitys jatkui
Yhteisten sähkön vähittäismarkkinoiden kehittäminen jatkui pohjoismaisten energiavalvontaviranomaisten (NordREG) johdolla. Vuonna 2011 eräät keskeiset asiat etenivät selvästi – esimerkiksi sähköntoimittajaa ehdotettiin asiakkaan ensisijaiseksi kontaktiksi. Prosessi perustuu pohjoismaisten energiaministereiden antamaan tehtävään, jonka tavoitteena on yhteisten pohjoismaisten sähkön vähittäismarkkinoiden perustaminen vuoteen 2015 mennessä. Yhtenäisten pohjoismaisten vähittäismarkkinoiden tavoitteena on edistää energiatehokkuutta, lisätä kilpailua ja asiakkaiden vaihtoehtoja sekä parantaa kysyntäjoustoa heijastamalla tukkumarkkinoiden hintojen vaihtelut nopeammin vähittäishintaan. Kuluttajat voivat lisäksi jatkossa valita sähköntoimittajansa haluamastaan Pohjoismaasta. Fortum pitää tarpeellisena kehittää kaikkien maiden vähittäismarkkinoita ja on tukenut prosessia aktiivisesti. Yhtiö on mukana useissa valmistelevissa työryhmissä, joissa on käsitelty esimerkiksi
tiedonvaihtoa ja laskutuskysymyksiä.
Euroopan komission tekemän päätöksen seurauksena Ruotsin sähkömarkkinat jaettiin 1.11.2011 lähtien neljään eri hintaalueeseen pullonkaulojen välttämiseksi Ruotsin ja Tanskan rajalla. Tästä syystä kuluttajien ja tuottajien sähkönhinnat vaihtelevat maan sisällä sijainnin mukaan. On myös odotettavissa, että hajauttaminen vähentää hinta-alueilla vähittäismyyjien määrää suuremman riskin ja korkeampien kustannusten vuoksi. Tämä on esimerkki huonosti koordinoidusta päätöksestä, joka vaikuttaa negatiivisesti sekä tukku- että vähittäismarkkinoihin.
Enemmän avoimuutta lämpösektorilla Helmikuussa 2011 Ruotsissa saatiin valmiiksi tutkimus kaukolämpöverkkojen avaamisesta kilpailulle (Third Party Access, TPA). Tutkimus sisälsi myös lakiehdotuksen TPA:n toteuttamisesta. Useimmat sidosryhmät ovat kritisoineet ehdotusta, koska se vaarantaa lämmön toimitusvarmuuden kasvattamalla kustannuksia ilman, että se hyödyttää loppuasiakkaita. Fortumin näkemyksen mukaan avoimempi hinnoittelu on oikea keino lisätä luottamusta lämmön hinnoitteluun.
Venäjällä tuli voimaan 1.1. 2011 liittovaltion laki lämmöntuotannosta, ja se antaa yleiset puitteet lämpöyhtiöiden toiminnalle. Lain toteuttaminen käytännössä edellyttää 31 toimeenpanoasetuksen täytäntöönpanoa. Kyseisten asetusten valmistelu käynnistyi vuonna 2011, ja se on määrä saattaa loppuun vuonna 2012. Fortum
tekee aktiivisesti yhteistyötä sekä markkinaosapuolten että viranomaisten kanssa varmistaakseen, että lämpömarkkinoiden säännöt ovat avoimet ja ennustettavissa olevat. Fortum osallistuu myös tiiviisti toimeenpanoasetusten valmisteluun.
EU:n uusiutuvaa energiaa koskevat tavoitteet ja tarve parantaa polttoainehuollon monipuolisuutta ovat lisänneet biomassan kysyntää Puolassa. Puujätteen ja maatalousperäisen biomassan lisäksi myös yhdyskuntajätteen hyödyntäminen antaa uusia mahdollisuuksia erityisesti CHP-tuotannolle; nykyään yli 90 % jätteestä päätyy kaatopaikalle. Puolassa vuonna 2011 hyväksytty uusi jätehuoltoa koskeva lainsäädäntö mahdollistaa investoinnit jätteenpolttolaitoksiin. Jotta EU:n vaatimukset täyttyvät, kaatopaikkojen käyttöä on vähennettävä merkittävästi ja muita jätteenkäsittelytapoja kehitettävä. Jätteenpolttolaitokset ovat keskeisimpiä keinoja, joita Puolan suurimmissa kaupungeissa tällä hetkellä harkitaan.
Kansainväliset ilmastoneuvottelut jatkuivat koko vuoden 2011, mutta vuoden lopulla Etelä-Afrikan Durbanissa järjestetyn YK:n ilmastosopimuksen 17. osapuolikokouksen (COP17) tuloksena asiassa edistyttiin vain vähän. Näin ollen Kioton pöytäkirjan toiseen velvoitekauteen näyttää sitoutuvan EU:n lisäksi vain
muutama yksittäinen maa, ja neuvottelujen maailmanlaajuisesta oikeudellisesta sopimuksesta voidaan odottaa jatkuvan vuosia. CO2-markkinoilla se merkitsee, että merkitykselliset toimenpiteet, kuten päästökauppamarkkinat, ovat kansallisia tai alueellisia, vaikka ne olisivatkin yhteydessä toisiinsa. Mitä tulee joustomekanismeihin, puhtaan kehityksen -mekanismi (Clean Development Mechanism, CDM) jatkuu vuoden 2012 jälkeen, mutta uudet päästövähennykset yhteistoteutus (Joint Implementation, JI) -mekanismista eivät ole todennäköisiä vuoden 2012 jälkeen, koska päästövähennysyksiköt on kytketty Kioton velvoitekauteen.
EU:n tavoitteena vähäpäästöinen talous Euroopan komissio julkisti vuonna 2011 neljä erilaista tiekarttaa vuoteen 2050: tiekartta vähäpäästöiseen talouteen siirtymisestä, liikennepolitiikkaa koskeva kannanotto, resurssitehokkuuden tiekartta ja energiatiekartta. Tavoitteena on kuvata sektoreittain etenemistä kohti kilpailukykyistä vähäpäästöistä taloutta vuoteen 2050 mennessä. Nykyiset EUtavoitteet CO2-päästöjen vähentämiseksi ja uusiutuvan energian osuuden kasvattamiseksi on asetettu vuoteen 2020. Poliittisen keskustelun koskien mahdollisia välietappeja vuoden 2050-tavoitteen saavuttamiseksi odotetaan käynnistyvän vuonna 2012.
Kaikissa tiekartoissa korostetaan EUtason poliittista ohjausta ja sitovien tavoitteiden lisäämistä. EU pyrkii vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä 80–95 % vuoteen 2050 mennessä. Väliaikatavoitteina ovat vuodet 2030 (–40 %) ja 2040 (–60 %). Tämä merkitsisi sitä, että sähkösektori olisi lähes CO2-päästötön vuoteen 2050 mennessä.
Puola esti kesäkuussa vuoteen 2050 ulottuvan vähähiilisen tiekartan käsittelyn etenemisen. Puolan näkemyksen mukaan on tärkeämpää painottaa EU:n teollisuuden kilpailukykyä kuin ilmastotavoitteita. Jopa yleensä erittäin ympäristömyönteisesti suuntautunut Euroopan parlamentti ei ollut yksimielinen tavoitteen tiukentamisesta.
Maailmanlaajuisten ilmastoneuvottelujen hidas eteneminen ja EU:n poliittisiin toimenpiteisiin liittyvä epäselvyys vesittävät niiden tahojen kilpailukykyä, jotka panostavat ensimmäisten joukossa ilmastonmuutoksen vähentämiseen. Vaikka EU:n tiekartat yleisesti ottaen tukevat Fortumin vähäpäästöistä strategiaa, CO2-päästöjen vähentämiseen, uusiutuvan energian lähteisiin ja energiatehokkuuteen liittyvien poliittisten toimien päällekkäisyys ja ristiriitaisuus heikentävät toimien vaikutuksia. Fortum näkisi mieluummin CO2-hinnan ohjaavan energian tuotantoa kestävään suuntaan.
EU:n päästökauppaa koskevan direktiivin täytäntöönpano vuosiksi 2013–2020 on lähes toteutettu. Päästöoikeuksien ilmaisjakoa koskevat säännöt hyväksyttiin, ja laitosten oli haettava päästöoikeuksia syksyllä 2011. Puola ja Viro käyttävät yhdessä 8 muun jäsenvaltion kanssa
Lämmitys ja kasvava jäähdytys ovat paikallista liiketoimintaa, joka vaatii paikallisen lainsäädännön ja sääntelyn noudattamista. Lähestymistavat vaihtelevat huomattavasti, mikä johtuu erilaisista aiemmista kehityspoluista sekä kaukolämmön tärkeyden vaihteluista. Ruotsissa ja Suomessa kaukolämmön hinnat asetetaan siten, että ne ovat kilpailukykyisiä muiden lämmitysjärjestelmien kanssa. Kaikissa muissa maissa, missä Fortumilla on kaukolämpötoimintoja, on jonkinasteinen hintasääntely. Fortum maailman neljänneksi suurimpana lämmöntuottajana seuraa tarkkaan lämpösektorin sääntelyn kehitystä, koska sillä on suora vaikutus sekä Fortumin liiketoimintaan että myös kaukolämmön kilpailukykyyn yleisellä tasolla.
Vuonna 2011 päästöoikeuden hinta EU:ssa laski merkittävästi edellisvuodesta ilman selvää poliittista tai lainsäädännön muuttumiseen liittyvää syytä.
poikkeussääntöjä, jotka mahdollistavat ilmaisten päästöoikeuksien myöntämisen myös sähköntuotantoon. Sähköntuotanto ei kuitenkaan pääsääntöisesti saa ilmaisia päästöoikeuksia vuoden 2012 jälkeen. Päästöoikeuksien huutokauppasäännöt viimeisteltiin, ja ensimmäiset huutokaupat järjestettäneen vuonna 2012.
EU:n päästökauppajärjestelmä on edelleen ainoa merkittävä alueellinen päästökauppajärjestelmä. Vuonna 2011 päästöoikeuden hinta EU:ssa laski merkittävästi edellisvuodesta ilman selvää poliittista tai lainsäädännön muutokseen liittyvää syytä. CO2-hinnan lasku johtunee taloustilanteesta, EU:n ilmastotavoitteiden ja -välineiden epäselvyydestä sekä niiden päällekkäisyydestä. Laskenut CO2 hinta vähentää vähäpäästöisen tuotannon kannustimia.
Uusia päästökauppajärjestelmiä Päästökauppajärjestelmät ovat kehittymässä myös muualla maailmassa. Vaikka Yhdysvallat on toistuvasti jättänyt hyväksymättä liittovaltion ilmastolainsäädännön, alueellisen kasvihuonekaasuja koskevan aloitteen (Regional Greenhouse Gas Initiative, RGGI) kaltaisia alueellisia päästökauppajärjestelmiä on käytössä useissa osavaltioissa, ja niiden käyttö laajenee. Kiina on ilmoittanut käynnistävänsä kansallisen päästökauppajärjestelmän arviolta vuoteen 2015 mennessä vähentääkseen taloutensa hiilidioksidipäästöjä vuoteen 2020 mennessä 40–45 % alle vuoden 2005 päästötasojen. Australia hyväksyi marraskuussa lainsäädännön, jolla otetaan käyttöön hiilidioksidipäästöjen vero vuodesta 2012 lähtien ja joka muuttuu päästökauppajärjestelmäksi vuonna 2015.
Venäjällä hiilidioksidin hinta määräytyy yhteistoteutushankkeiden (JI) kautta Venäjällä ilmastopolitiikka on selkeästi kytköksissä taloudellisiin näkökohtiin ja erityisesti energiatehokkuuteen. Yrityksillä ei ole lainkaan sitovia velvoitteita vähentää päästöjä eikä CO2::lle ole hintaa tai -markkinoita. Ainoa taloudellinen CO2-arvo liittyy JI-hankkeisiin. Vuonna 2011 JI-hankkeiden valinta muutettiin tarjouskilpailusta jatkuvaksi hyväksymisprosessiksi.
Uusiutuvan energian erilaisten tukimallien käyttö jatkuu EU:ssa Komissio esitti tammikuussa uusiutuvan energian käytön etenemistä koskevan EU-raportin ja uusiutuvien energialähteiden (RES) käytön rahoitusta koskevan tiedonannon. Raportti saattaa johtaa RES-direktiivin arviointiin alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen jo ennen vuotta 2014. Komissio arvioi erilaisten uusiutuvien energialähteiden tukimallien vaikutusta sähkömarkkinoihin vuonna 2012. Kansallisten uusiutuvan energian toimintasuunnitelmien mukaan uusiutuvien energialähteiden osuus EU:n 27 jäsenvaltiossa vuonna 2020 olisi 20,7 % (tavoite 20 %). Jäsenvaltiot antavat seuraavat etenemisraporttinsa vuoden 2012 puoliväliin mennessä, jolloin nähdään 20 % tavoitteen toteutumista koskeva uusi ennuste.
Yhteisillä markkinoilla erilaiset kansalliset tukijärjestelmät aiheuttavat todennäköisesti tukikilpailua ja johtavat markkinoiden vääristymiseen sekä järjestelmien takautuviin muutoksiin
muutamassa EU:n jäsenvaltiossa, mikä nostaa sijoitusriskiä. Alueellinen yhteistyö uusiutuvien energialähteiden osalta on kuitenkin myös käynnistymässä vähitellen: Norja ja Ruotsi loivat ensimmäisinä maina yhteisen sertifikaattijärjestelmän tammikuussa 2012. Järjestelmän tavoitteena on lisätä uusiutuvan sähkön tuotantoa 26,4 terawattitunnilla (TWh) näissä maissa vuoteen 2020 mennessä.
Suomessa tuulivoiman sekä puupolttoaineesta ja biokaasusta tuotetun sähkön syöttötariffijärjestelmä tuli voimaan maaliskuussa. Suomen uusi hallitus aikoo kuitenkin karsia merkittävästi syöttötariffijärjestelmän ulkopuolella olevia uusiutuvan energian tukia vuoteen 2015 mennessä.
Euroopan komission odotetaan julkaisevan vuoden 2012 aikana lainsäädäntöehdotuksen kiinteän biomassan kestävyyskriteereistä. Lue Fortumin näkemyksestä kestävän bioenergian käytöstä sivulta 70.
ympäristölainsäädäntö kehittyy Vuonna 2000 hyväksytyn EU:n vesipuitedirektiivin (VPD) mukaan kaikkien Euroopan vesistöjen tulee saavuttaa vuoteen 2015 mennessä hyvä ekologinen ja kemiallinen tila. Maat raportoivat direktiivin edellyttämät vesienhoitosuunnitelmat ja toimenpideohjelmat komissiolle vuonna 2010. Näiden toimenpideohjelmien alueellisia toteuttamissuunnitelmia valmisteltiin Suomessa vuonna 2011. Ruotsissa suunnitelmien valmistelua
lykättiin. Suomessa pääosa Fortumin vesivoimalaitosten vesistöalueiden joista ja säännöstellyistä järvistä täyttää direktiivin ympäristötavoitteen, kun taas Ruotsissa voidaan tarvita parantavia toimenpiteitä.
EU:n tulvadirektiivin kansallinen toimeenpano on käynnissä, ja sillä saattaa olla vaikutuksia vesivoimatuotantoon Ruotsissa ja Suomessa. EU valmistelee lisäksi asetusta Itämeren lohensuojelutoimenpiteistä. Ehdotuksen tavoitteena on parantaa luonnollisesti lisääntyvää lohikantaa ja vähentää lohen istutuksia. Ehdotus myös muuttaisi merkittävästi menetelmiä, joita käytetään vesivoiman kalavesille aiheutumien ympäristövaikutuksen hillitsemiseksi. Itämeren rantavaltiot todennäköisesti vastustavat tätä ehdotusta.
Suomessa vesilaki on uudistettu, ja uusi laki tulee voimaan vuoden 2012 alussa. Lailla ei ole suuria vaikutuksia vesivoiman toimintaympäristöön, mutta se voi yksinkertaistaa lupamenettelyjä.
Tammikuussa tuli voimaan EU:n direktiivi teollisuuden päästöistä (IED). Jäsenvaltioilla on kaksi vuotta aikaa saattaa direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöään. Direktiivi tiukentaa huomattavasti erityisesti rikkidioksidin, typen oksidien ja hiukkasten päästöraja-arvoja kaikilla polttolaitoksilla vuodesta 2016 lähtien. Direktiivi edellyttää myös parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) käyttöä sekä aiempaa tarkempaa
päästöjen tarkkailua ja raportointia. Suurten polttolaitosten parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koskevien vertailuasiakirjojen (BREF) tarkistaminen alkoi vuonna 2011, ja sen odotetaan kestävän enintään kolme vuotta. Tulevaisuudessa kansalliset viranomaiset käyttävät BREF-asiakirjoja vertailukohtana lupaehtojen asettamiselle.
Direktiivi teollisuuden päästöistä kiristää jatkossa kaikkien Fortumin polttolaitosten päästövaatimuksia. Vaatimusten tarkempi kustannusvaikutus selviää vasta laitoskohtaisten lupaehtojen määrittelyn jälkeen. Kustannusvaikutus riippuu myös siitä, miten joustoja sovelletaan kansallisessa lainsäädännössä ja laitoskohtaisesti.
Suomessa ympäristönsuojelulain tarkistaminen käynnistyi vuonna 2011. Teollisuuden päästöjä koskevan direktiivin täytäntöönpanon lisäksi tavoitteena on koordinoida ympäristövaikutusten arviointia (YVA) ja lupamenettelyjä. Jätelainsäädäntö hyväksyttiin, ja se tulee voimaan keväällä 2012. Uusi lainsäädäntö luokittelee tuhkan ja kipsin tuotteiksi jätteen sijaan, mikä helpottaa näiden energiantuotannon sivutuotteiden käyttämistä.
Carbon Disclosure -projektin kansainvälisen toiminnan apulaisjohtaja
Energian kysynnän kasvaessa, luonnonvarojen niukentuessa ja hyödykehintoihin kohdistuvan paineen kasvaessa sijoittajat tarvitsevat ajantasaista tietoa ilmastonmuutokseen liittyvistä yritysten toimista. Tämä auttaa heitä arvioimaan osakesalkkujaan pitkällä aikavälillä. Samanaikaisesti vähähiilisen talouden merkittävä kasvupotentiaali luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Fortum arvioitiin vuonna 2011 Carbon disclosure Leadership -indeksissä toimialansa parhaaksi yritykseksi, mikä on osoitus hyvistä sisäisistä tiedonhallintakäytännöistä ja avoimesta kasvihuonekaasupäästöjen raportoinnista. aktiivisesti ilmastoasioiden mittaamiseen ja raportointiin osallistuvat organisaatiot pystyvät parhaalla tavalla hyödyntämään niiden kautta avautuvia mahdollisuuksia.
Fortumin pitkän aikavälin tavoitetilana on olla hiilidioksidipäästötön sähkö- ja lämpöyhtiö. Fortum on viime vuosina syventänyt näkemystään tulevaisuuden energiajärjestelmästä – aurinkotaloudesta. Aurinkotalouteen siirtyminen muuttaa tulevaisuudessa energiantuotantoa ja -kulutusta sekä koko energiajärjestelmää.
Fortum on mukana kehittämässä kaupunkiasumisen kestäviä ratkaisuja Tukholman Norra Djurgårdsstadenissa, jossa luovutaan fossiilisten 0 polttoaineiden käytöstä vuoteen 2030 mennessä.
Perinteisesti energiaa tuotetaan pääasiallisesti polttoaineita polttamalla. Perinteinen energiajärjestelmä kuormittaa ympäristöä, ja sen kokonaishyötysuhde on matala. Energiantarpeen ja erityisesti sähkönkulutuksen nopeasti kasvaessa maailmanlaajuisesti, ilmastonmuutoksen hillitsemisestä on tulossa yhä tärkeämpi kysymys. Väestönkasvu lisää kilpailua ehtyvistä luonnonvaroista, jolloin resurssien käytön ja energiajärjestelmien on oltava tehokkaampia.
Aurinkotalous tarjoaa ratkaisuja sekä ilmastonmuutokseen että luonnonvarojen niukkuuteen liittyviin haasteisiin. Aurinkotaloudessa energianlähde on käytännössä rajaton: auringosta yhdessä päivässä saatavalla energiamäärällä voitaisiin täyttää koko maailman vuosittainen energiantarve. Ehtymättömällä auringon energialla on siten mahdollista nostaa
elintasoa kehitysmaissa samalla ympäristökuormitusta vähentäen.
Jo nykyisen perinteisen energiajärjestelmän rinnalla on käytössä myös edistyksellisiä, luonnonvaroja tehokkaasti hyödyntäviä teknologioita. Auringosta peräisin olevaa energiaa hyödynnetään jo laajalti esimerkiksi vesivoimana ja bioenergiana.
Fortumin näkemyksen mukaan aurinkotalouteen siirrytään vähitellen teknologian ja yhteiskunnan kehittyessä. Nykyiset energiantuotantomuodot ovat todennäköisesti käytössä, kunnes ne eivät ole enää taloudellisesti kannattavia ja voimalaitokset tulevat käyttöikänsä päähän. Samalla korostuu edistyksellisten energiateknologioiden, kuten biomassaa hyödyntävän sähkön ja lämmön yhteistuotannon (CHP) rooli. Ydinvoima säilyy uusien energiantuotantomuotojen rinnalla, ja sen kehittämistä jatketaan; esimerkkinä tästä ovat passiivisiin turvallisuusratkaisuihin perustuvat pienen mittakaavan ydinvoimalaitokset.
Aurinkotaloudessa hyödynnetään useita energialähteitä ja teknologioita. Auringon energiaa hyödynnetään joko suoraan aurinkosähkönä tai -lämpönä tai epäsuorasti vesi-, valtameri-, tuuli- ja bioenergiana tai maalämpönä. Aurinkotalous perustuu korkeaan resurssi- ja järjestelmätehokkuuteen sekä päästöttömiä ja ehtymättömiä energialähteitä hyödyntävään sähkön- ja lämmöntuotantoon. Energiamuodoista sähkö mahdollistaa korkean järjestelmätehokkuuden ja sen osuus energiajärjestelmässä onkin kasvussa.
Aurinkotalouden energiajärjestelmä on nykyistä dynaamisempi ja älykkäämpi; se jakaa resurssit aina tehokkaimmalla mahdollisella tavalla. Tämä tarkoittaa esimerkiksi halvimman tuotantomuodon hyödyntämistä. Sähköä tuotetaan primäärienergialähteiden ja järjestelmätehokkuuden kannalta suotuisimmissa kohteissa sekä keskitetysti että hajautetusti. Järjestelmälle on tunnusomaista, että sähkönkysyntä joustaa tuotannon mukaan. Muutoksen myötä sähkönkäyttäjät voivat olla myös sähköntuottajia – asiakkaista tulee aktiivisia toimijoita, joilla on enemmän mahdollisuuksia seurata ja säännellä sähkönkäyttöään sekä sen taloudellisia ja ekologisia vaikutuksia.
Uusiutuvista energialähteistä peräisin olevan ja hajautetusti tuotetun energian osuuden kasvaminen tulevaisuuden energiajärjestelmässä lisää energiantuotannon
WWF:n visio perustuu energiajärjestelmään, jossa kulutetaan vähemmän energiaa ja kaikki energia tuotetaan uusiutuvista energialähteistä. Tähän visioon sisältyvät tiukat kestävän kehityksen standardit erityisesti biomassaan pohjautuvalle energialle, ydinvoimasta luopuminen vuoteen 2050
mennessä, sekä maailman energian kulutuksen vähentäminen 15 %:lla vuoden 2005 tasosta. Visiomme haastaa Fortumin edistyksellistä aurinkotalousajattelua ottamaan askeleen eteenpäin kohti energiajärjestelmää, joka ottaa huomioon planeettamme rajoitukset. uusiutuvaan energiaan perustuva keskitetyn ja hajautetun tuotannon yhdistetty järjestelmä on – sekä ympäristön että
talouden kannalta – huomattavasti kestävämpi kuin nykyinen järjestelmämme. älykkäämpään järjestelmään siirtymisellä on etunsa, mutta se myös vaatii paljon.
Teknologialla on tärkeä rooli siirryttäessä kohti aurinkotaloutta. Siihen liittyy energiaratkaisuja, joiden tarvitsema teknologia on jo suurelta osin olemassa. Kyse on siis nykyisen teknologian kaupallistumisesta ja soveltamisesta suuren mittakaavan tuotannossa. Tähän tarvitaan poliittista tahtoa, innovatiivisia yhtiöitä ja suuria elämäntavan muutoksia. Länsimaissa esimerkiksi naudanlihan kulutus tulisi puolittaa vuoteen 2050 mennessä. Muitakin luonnonvaroja on käytettävä säästeliäämmin: kulutettava vähemmän, käytettävä uudelleen ja kierrätettävä. niukempi elämäntyyli on ratkaisu kohti kestäviä yhteiskuntia.
Kaikilla energiantuotannon muodoilla on kielteisiä vaikutuksia ympäristöön. Siksi energiatehokkuuden ja energiansäästön parantaminen ovat tulevaisuuden energiajärjestelmässä avainasemassa.
vaihtelua. Energiaa myös siirtyy molempiin suuntiin. Tämä kahdensuuntainen sähkönsiirto edellyttää investointeja älykkäisiin sähköverkkoihin. Aurinkotaloudessa energiaa voidaan varastoida ja siirtää pitkiäkin matkoja sekä käyttää joustavasti tarpeen mukaan.
Tulevaisuuden aurinkotalouden älykkään yhteiskunnan kehittäminen vaatii eri tahojen yhteistyötä, esimerkiksi energiantuottajien sekä informaatioteknologia-, kuljetus- ja rakennussektorin välillä. Älykkään energiantuotannon ja -jakelun lisäksi tulevaisuuden kaupunkien energiajärjestelmään kuuluu ekotehokas rakentaminen, sähköinen liikenne sekä älykkäät lämmitys- ja jäähdytysratkaisut. Tulevaisuuden energiajärjestelmässä sähkö korvaa muita energialähteitä esimerkiksi liikenteessä.
Siirtyminen kohti aurinkotaloutta vaatii tutkimuksen, innovaatioiden, investointien sekä teknologian kehittymisen ja kaupallistumisen lisäksi myös älykkäitä energiamarkkinoihin ja niiden hallintaan liittyviä ratkaisuja. Kehitys edellyttää johdonmukaista politiikkaa ja yhteiskunnan eri tahojen (kuten poliitikkojen ja teollisuuden) yhteistä tavoiteasetantaa. Pitkällä aikavälillä tarvitaan myös sääntelyä, joka tukee etenemistä kohti avoimia ja läpinäkyviä sekä kilpailtuja sähkön tukku- ja vähittäismarkkinoita. Ympäristö- ja energiapoliittisen ohjauksen tulisi olla markkinaehtoista ja yhdenmukaista sekä taata siten optimaalinen uusiutuvan ja resurssitehokkaan tuotannon käyttö
yhteiskunnalle mahdollisimman vähäisin kustannuksin. Lopputuloksena muodostuu ekologisesti ja yhteiskunnallisesti kestävä ja kustannustehokas tulevaisuuden energiajärjestelmä.
Pyrkimys kohti vähäpäästöistä energiantuotantoa on ollut Fortumin strategiassa jo pitkään. Vuonna 2011 noin 65 % Fortumin kokonaissähköntuotannosta ja 85 % yhtiön sähköntuotannosta EU:n alueella oli hiilidioksidipäästötöntä. Fortum hyödyntää energiantuotannossaan monipuolisesti eri energialähteitä ja tuotantoteknologioita. Yhtiön suuren mittakaavan päästöttömät tuotantoteknologiat ovat vesi- ja ydinvoima, joihin Fortumin sähköntuotanto tulee vielä pitkään perustumaan. Bio- ja jätepolttoaineet muodostavat merkittävän osan CHP- ja lämmöntuotannon polttoaineista. Fortum käyttää myös fossiilisia polttoaineita suuressa mittakaavassa erityisesti Venäjällä, jossa energiantuotanto perustuu maakaasuun ja kivihiileen. Lue lisää tuotantoteknologioiden merkityksestä siirryttäessä kohti aurinkotaloutta sivuilta 47–49 (vesivoima), 50–53 (ydinvoima) ja 54–57 (CHP).
Fortumin näkemyksen mukaan perinteisestä energiantuotannosta ja ehtyvien energialähteiden käytöstä on mahdollista siirtyä aurinkotalouteen. Siirtymä tapahtuu vaiheittain yhtä aikaa tuotantokokapasiteetin uudistamisen ja uuden kapasiteetin rakentamisen kanssa. Vesi- ja ydinvoiman lisäksi korkean hyötysuhteen teknologiat, kuten kaasu- ja monipolttoaine-CHP, ovat merkittävässä roolissa Fortumin kehittäessä energiantuotantoaan vaiheittain kohti aurinkotaloutta.
Fortumissa on jo nyt käytössä aurinkotalouteen kuuluvia tuotantomuotoja. Vesivoiman lisäksi niihin kuuluvat bioenergia ja tuulivoima. Fortum tutkii aktiivisesti monia tulevaisuuden aurinkotalouden tuotantoteknologioita kuten aaltovoimaa, aurinkosähköä ja -lämpöä. Fortum on osallistunut lukuisiin projekteihin, joissa kehitetään aurinkosähkö- ja lämpöteknologioita, ja suoran aurinkoenergian osalta yhtiö on siirtymässä tutkimusvaiheesta varsinaisen kaupallisen käytön pohjustamiseen. Fortum osallistuu aktiivisesti asiakkaille suunnattujen tulevaisuuden ratkaisujen kehittämiseen. Näistä esimerkkejä ovat älykkäät sähköverkot, innovatiiviset lämmitys- ja jäähdytysratkaisut, kestävät kaupungit ja liikenteen sähköistäminen.
Lue lisää aurinkotalouteen liittyvästä tutkimuksesta ja kehityksestä sivuilta 65–66 ja tulevaisuuden asiakasratkaisuista sivuilta 75–77.
Aurinkoteknologia on viime vuosina kehittynyt huomattavasti odotettua nopeammin. Vuonna 2011 aurinkosähköä asennettiin EU:ssa 21 gigawattia (GW), mikä on yhtä paljon kuin kaikkia muita sähköntuotantomuotoja yhteensä. On arvioitu, että vuoteen 2020 mennessä 15 % Euroopan sähköstä voitaisiin tuottaa aurinkosähköllä ja 20 % tuulivoimalla.
Aurinkokennoteknologian kustannukset ovat laskeneet 20−40 % vuodessa. Käyttöönoton laajuus ja nopeus riippuvat pitkälti viranomaisten asettamista kannustimista ja sääntelystä. Teknologian käyttöönottoon vaikuttaa merkittävästi energian varastointi. Aurinkokennot on liitettävä sähköverkkoon, jotta ylijäämäenergia voidaan myydä. Vaihtoehtoisesti kennojen tuottama energia on voitava varastoida paikallisesti. Järjestelmät, joissa loppukäyttäjät
tuottavat osan omasta energiastaan itse ja syöttävät ylimääräisen sähkön takaisin verkkoon, edellyttävät myös älykästä sähkönmittausta.
Aurinkokennoteknologia on jo kaupallisessa käytössä monissa maissa, joissa aurinkoolosuhteet ovat hyvät ja sähkö kallista. Tällöin kuluttajan kannalta on jo kannattavaa asentaa esimerkiksi aurinkokennoja tuottamaan kotitalouden tarvitsema sähkö sen sijaan, että sähkö ostettaisiin sähköyhtiöltä.
Nykyisten ennusteiden mukaan aurinkoenergia voi olla suurtuotannon mittakaavassa kilpailukykyistä muihin energialähteisiin, kuten tuulivoimaan, kaasuturbiineihin ja jopa ydinvoimaan verrattuna monilla alueilla jo meneillään olevan vuosikymmenen lopussa.
Monet aurinkotalouden tuotantomuodoista ovat edelleen kehitysvaiheessa, ja niiden kaupallistamiseen kuluu vielä aikaa ja resursseja. Joustava siirtyminen aurinkotalouteen edellyttää kaikkien uusiutuvan energian tuotantomuotojen osalta yleistä hyväksyntää ja taloudellista tukea.
Kuluttajien roolin muutoksella ja heidän energiavalinnoillaan on suuri merkitys aurinkotaloudessa. Seuraamalla ja sopeuttamalla kulutustaan sekä sen taloudellisia ja ekologisia vaikutuksia sähkönkäyttäjistä tulee aktiivisia toimijoita. he voivat itse ryhtyä myös sähkön tuottajiksi.
Fortumin tutkimus- ja kehitystoiminnan (T&K) pääaiheet kattavat sekä nykyisen energiajärjestelmän edistyksellisimmät teknologiat että tulevaisuuden aurinkotalouden edellyttämät teknologiat ja ratkaisut. Esimerkiksi vuoden 2011 keskeisenä painopisteenä oli erilaisten aurinkoteknologioiden mahdollisuuksien tutkiminen. Fortum teki myös yhteistyötä eri kumppaneiden kanssa älykkäiden sähköverkkoteknologioiden, kestävien kaupunkiratkaisujen ja uusien sähkön ja lämmön yhteistuotannon (ChP) ratkaisujen kehittämiseksi. Lue lisää Fortumin tutkimus- ja kehitystoimista sivuilta 65–66 ja tulevaisuuden ratkaisuista asiakkaille sivuilta 75–77.
Fortum pyrkii myös vastamaan asiakkaiden tarpeisiin tarjoamalla heille ympäristömyönteisiä energiatuotteita hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Yhä useammat yksityiset asiakkaat ja yhtiöt edellyttävät ostamalleen sähkölle alkuperätakuuta eli tietoa siitä, kuinka sähkö on tuotettu. Alkuperäsertifi oidun sähkön kasvanut kysyntä tarjoaa Fortumille kilpailuedun Suomessa ja Ruotsissa. Lue lisää sivulta 75.
Kohti älykkäämpää energiaNtuotantoa
Vesivoima on yleisin uusiutuvan energiantuotannon muoto, sen käytöstä on eniten kokemusta ja sillä on suuri merkitys sähköntuotannossa maailmanlaajuisesti. Vuonna 2011 Fortumin vesivoimatuotanto oli 21,0 terawattituntia (TWh), joka on 29 % yhtiön koko sähköntuotannosta.
Vesivoima on yleisin pitkään käytetty uusiutuvan energian tuotantomuoto ja sillä on suuri merkitys sähköntuotannossa maailmanlaajuisesti. CO2-päästöttömänä ja uusiutuvana energiantuotantomuotona vesivoima tarjoaa erään tärkeimmistä keinoista hillitä ilmastonmuutosta ja säästää niukkoja luonnonvaroja. Vesivoiman energia on peräisin auringon aikaansaamasta veden jatkuvasta kiertokulusta. Kansainvälisen energiajärjestön (International Energy Agency, IEA) mukaan maailman uusiutuvan energian tuotannosta yli 90 % on vesivoimaa. Se on yksi varteenotettavimmista uuden tuotannon lähteistä myös tulevaisuuden energiajärjestelmässä – aurinkotaloudessa.
Pohjoismaiden sähkömarkkinoilla vesivoima on keskeinen sähköntuotantoa ja -kulutusta tasapainottava tuotantomuoto. Vesivoimalaitokset voidaan käynnistää nopeasti, niiden tehoa voidaan säätää ja ne voidaan pysäyttää nopeasti. Varastoaltaiden vesivarat auttavat myös tasaamaan kulutuksen vaihteluita. Vesivoiman rooli tuotannon ja kulutuksen tasapainottajana korostuu aurinkotaloudessa, jossa yhä suurempi osuus sähköstä tuotetaan esimerkiksi tuuli- ja aurinkovoimalla. Vesivoima tarjoaa myös mahdollisuuden energian varastointiin ja sähköntuotannon optimointiin. Vesivoima on sekä osa perinteistä energiajärjestelmää että tärkeä aurinkotalouden tuotantomenetelmä.
Fortumilla on vankka kokemus tehokkaasta ja kestävän kehityksen mukaisesta vesivoimatuotannosta Ruotsissa ja Suomessa. Yhtenä suurimmista vesivoiman tuottajista yhtiöllä on pitkäaikainen kokemus vesivoimalaitosten suunnittelusta, perusparannuksista sekä käytöstä ja kunnossapidosta Pohjoismaissa.
Vesivoiman osuus Fortumin vuosittaisesta sähköntuotannosta on noin kolmannes. Osuus vaihtelee vuosittain vesitilanteen mukaan. Fortumilla on Pohjoismaissa vesivoiman tuotantokapasiteettia lähes 4 700 MW. Yhtiö omistaa Ruotsissa ja Suomessa kokonaan tai osittain 260 vesivoimalaitosta, joista yli 80 % sijaitsee Keski-Ruotsissa. Teholtaan suurimmat laitokset sijaitsevat Dalälven-, Indalsälven- ja Ljusnan-joissa sekä Kemija Oulujoissa ja Vuoksessa.
Vuonna 2011 Fortumin vesivoimatuotanto Pohjoismaissa oli 21,0 TWh. Nykyisen vesivoimakapasiteetin pitkän
Vuonna 2011 Fortum istutti 2,7 miljoonaa kalanpoikasta jokiin, järviin ja mereen Pohjoismaissa kompensoidakseen vesivoimatuotan- 2,7 non vaikutusta kalakantaan ja kalastukseen.
aikavälin perusparannusohjelmaa jatkettiin vuoden aikana.
Vuonna 2011 saatiin päätökseen perusparannusprojektit Montan vesivoimalaitoksella Suomessa sekä Edsforsenin, Eldforsenin, Bergvikin ja Järpströmmenin vesivoimalaitoksilla Ruotsissa. Kyseiset perusparannukset lisäävät vuosittaista sähköntuotantoa noin 32 gigawattituntia (GWh). Perusparannuksilla on yleensä positiivinen vaikutus ympäristöön, koska nykyaikaisella tekniikalla hyötysuhdetta voidaan parantaa lisäämättä haitallisia ympäristövaikutuksia. Suurin osa toimenpiteistä tehdään laitoksen sisällä (esim. turbiinien vaihto). Lisäksi ne parantavat turvallisuutta ja pienentävät ympäristöriskejä. Esimerkiksi öljyvuotojen riskit vähenevät, sillä uusissa turbiineissa tarvitaan entistä vähemmän öljyä. Montassa on uusien ympäristömyönteisten juoksupyörien ansiosta voitu vähentää
hydrauliikkaöljyn käyttöä. Samalla on asennettu uudet itsevoitelevat johtosolukkeiden laakerit.
Fortum jatkoi myös valmisteluja osallistuakseen vesivoiman käyttöoikeuksien tarjouskilpailuun Ranskassa.
Ilmastonmuutoksen hillitsemisen lisäksi Fortum on myös sopeuttamassa toimintaansa ilmastonmuutokseen. Vuonna 2011 valmistuneessa tutkimuksessa tarkastellaan ilmastomuutoksen vaikutuksia vesitilanteeseen joissa, joiden varrella Fortumin vesivoimalaitokset sijaitsevat Ruotsissa ja Suomessa. Tutkimuksessa selvitettiin muuttuvan vesitilanteen vaikutuksia Fortumin vesivoimatuotantoon ja tunnistettiin
muutoksiin sopeutumiseksi.
Tutkittujen ilmastoskenaarioiden perusteella on pääteltävissä, että Suomen ja Ruotsin jokien tulovirtaamien ajoitus on muuttumassa. Talvivirtaamat ovat vahvistumassa ja kevätvirtaamat heikentymässä, minkä vuoksi tulovirtaamien ennusteita ollaan muuttamassa. Investointisuunnitelmissa otetaan huomioon sekä historiatietoihin että tulevaisuuden ennusteisiin perustuvat virtaamien pysyvyyskäyrät. Jatkossa on selvitettävä, kuinka yksittäisiä patoja on sopeutettava ilmastonmuutokseen.
Fortumin vesivoimalaitoksille ja järvisäännöstelylle asetetut lupaehdot määräävät vesistöjen vedenkorkeus- ja virtaamavaihtelujen rajat. Luvissa on määrätty velvoitteita myös ympäristövaikutusten estämiseen ja kompensoimiseen.
Nopeasti muuttuvat sääolosuhteet tai vesivoimalaitosten viat voivat johtaa poikkeamiin säännöstelyluvista. Huolellisen käytön ja parannetun kunnossapidon ansiosta Fortumin vesivoimalaitoksilla ei ollut yhtään lupaehtopoikkeamaa vuonna 2011.
Kalakannan ja kalastamisen osalta tärkeimpiä ennallistamiskeinoja ovat eri-ikäisten kalanpoikasten istuttaminen jokiin, järviin ja mereen. Vuonna 2011 Fortum istutti noin 346 000 lohta ja taimenta sekä noin 1 800 000 kuhan-, harjuksen- ja siianpoikasta Suomen vesistöihin. Ruotsissa istutettiin vesistöihin noin 540 000 lohen ja taimenen poikasta. Muita kalakannan ennallistamiskeinoja ovat kalaportaat, kalojen
kiinniotto ja siirtäminen kutualueille sekä näiden yhdistelmät.
Vesivoiman suurimmat ympäristövaikutukset johtuvat laitosten ja patojen rakentamisesta. Vesivoima voi muuttaa jokivesistöä ja -rantoja sekä jokien kulkua ja luontaisia virtaamia. Keskeisimmät ympäristönäkökohdat liittyvät vesiväylien patoamiseen, joka muuttaa jokien elinolosuhteita.
Vuosittainen järvien vedensäännöstely ja lyhytaikaiset jokien säännöstelyt vaikuttavat vedenpinnan korkeuteen ja virtaamaan. Tämä vaikuttaa vesiympäristöön ja vesistöjen muuhun käyttöön.
Fortum rahoittaa ja osallistuu aktiivisesti vesivoiman vaikutusten ja niiden lieventämisen tutkimiseen Ruotsissa ja Suomessa.
luonnon ja vesistön muun käytön huomioon ottaminen Patoaminen on vähentänyt merkittävästi vaelluskalojen ja paikallisten kalojen lisääntymiseen sopivia koskiympäristöjä. Useimmissa tapauksissa padot ovat myös estäneet kalojen vaelluksen jokien lisääntymisalueille ja takaisin mereen tai järveen. Tämä on vaikuttanut myös lohikaloista riippuvaisten simpukoiden määrään. Fortumissa tehdään laajaa tutkimusta Ruotsissa ja Suomessa vesivoimakäytössä olevien jokien paikallisten kalojen ja vaelluskalojen luonnollisen lisääntymisen edistämiseksi ja kalanviljelyn kehittämiseksi. Tutkimuksissa selvitetään pääasiassa mahdollisuuksia ennallistaa kutu- ja lisääntymisalueita,
edistää kalojen vaellusta näille alueille ja takaisin mereen tai järveen sekä kehittää kalanviljelyä lohikalojen vaelluspoikasten selviytymismahdollisuuksien parantamiseksi. Tutkimuksen lisäksi ja sen osana toteutetaan myös konkreettisia toimia ja suunnitelmia.
Talviaikainen pinnanalenema ja säänneltyjen järvien alemmat vedenkorkeudet keväällä vaikuttavat myös kutualueisiin. Kevätaikainen pinnanalenema puolestaan haittaa vesistön virkistyskäyttöä.
vesivoimalaitosten ja patojen turvallisuuden parantaminen Fortum parantaa järjestelmällisesti vesivoimalaitostensa ja patojensa turvallisuutta. Vuonna 2011 Fortumin patojen turvallisuustoimiin Suomessa kuuluivat patojen määräaikaiset ja vuosittaiset turvatarkastukset sekä valvonta, turvajärjestelyjen parantamiseen tähtäävät selvitykset sekä Imatran ja Peltokosken voimalaitosten patosaneerausten esitutkimukset. Vuonna 2011 aloitettiin myös merkittävien onnettomuusriskien arviointiprojekti, jonka tavoitteena on kehittää järjestelmälliset menettelyt voimalaitosten suurimpien riskien arvioimiseksi.
Fortum säännöstelee monia Ruotsin ja Suomen jokia ja järviä vesivoiman tuottamiseksi, mutta joissakin tapauksissa säännöstely palvelee myös muita tarkoituksia, kuten virkistyskäyttöä ja tulvien torjuntaa. Vesivoimaluvat säätelevät virtaamien vaihtelua. Joissakin tapauksissa on määritelty minimivirtaamat ekologisista syistä. Tällä pyritään varmistamaan, ettei virtaama koskaan laske alle määrätyn vähimmäistason. Virtaamaa voidaan muuttaa ajan mittaan siten, että se kuvaa luontaisia virtaaman vaihteluja, mutta alemmalla vedenkorkeudella.
Fortum on sopinut vapaaehtoisesti viranomaisten ja paikallisten tahojen kanssa vedenkorkeuksista ja -virtaamista, joilla pyritään parantamaan ympäristöä ja edistämään vesistön muuta käyttöä. Kesäistä virkistyskäyttöä on edistetty asettamalla monien järvien vedenkorkeudelle vapaaehtoiset tavoitearvot, jotka ovat tiukemmat kuin luvissa on määritelty.
Fortum tekee vapaaehtoistoimia yhdessä kuntien ja paikallisten viranomaisten kanssa kalastuksen ja muun virkistyskäytön edistämiseksi. Alunperin vuonna 1998 solmittu Oulujoen moninaiskäyttöohjelma on hyvä esimerkki näistä vapaaehtoisista toimenpiteistä. On myös tärkeää edistää muuta vesistöjen talouskäyttöä, kuten ammattikalastusta ja turismia.
Vuonna 2011 Fortum toteutti monia vapaaehtoisia vedensäännöstelytoimia. Vuokkijärven normaalia säännöstelyä muutettiin tilapäisesti erittäin kuivana kevätkautena vapaaehtoisesti asetettujen vedenkorkeuden tavoitearvojen toteuttamiseksi. Talvella 2011 Ruotsin Dalarnassa sijaitsevan Runn-järven vuosittaista vedenpinnan laskemista siirrettiin, jotta järvellä voitiin luistella. Vansbrossa (Vanån ja Dalälven) sijaitsevan Skisforsenin voimalaitoksen vedensäännöstelyä muutettiin, jotta paikkakunnalla voitiin järjestää uintikilpailu.
Fortum on mukana monessa vesivoiman ympäristöhaittojen vähentämiseen tähtäävässä tutkimusprojektissa. Projekteissa tutkitaan esimerkiksi vaelluskalojen reittejä, lohen tai taimenen vaelluspoikasten eli smolttien vaeltamista mereen, kalojen istutusta sekä kalojen ja uhanalaisen jokihelmisimpukan elinolosuhteiden parantamista.
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos johtaa projektia, jonka tavoitteena on etsiä tehokkaimmat keinot hoitaa kalakantoja ja suunnitella vesivoimakäytössä olevien jokien kunnostustoimia. Meneillään on useita case-tutkimuksia oulujoella, Iijoella, Kemijoella ja Kymijoella. Fortum rahoittaa projektia 150 000 eurolla ja tukee tutkimustyötä omalla osaamisellaan. Projektiin sisältyvissä kalojen vaellus tutkimuksissa sovelletaan esimerkiksi elinympäristömalleja. Malleilla voidaan simuloida kalateiden houkutusvirtaamaa ja virtaustilanteita kalateiden suulla sekä ylä- ja alavirtaan suuntautuvaa vaellusta ja toimia niiden parantamiseksi.
Fortum tekee yhteistyötä monien tahojen kanssa myös vesistöjen virkistyskäytön parantamiseksi. oulujoen alueella tärkeimpiä paikallisia kumppaneita ovat kunnat, paikalliset ympäristö- ja kalastusviranomaiset ja kalastajat. Keskeinen pitkän aikavälin yhteistyömuoto alueella on oulujoen moninaiskäyttöohjelma. ohjelmalla pyritään helpottamaan liikkumismahdollisuuksia ja kalastamista vesistössä sekä ennallistamaan elinympäristöjä ja parantamaan maisemanhoitoa. ohjelman vuosibudjetti on 300 000 euroa, josta Fortumin osuus on 45 %.
Ydinvoimalla tuotetaan sähköä suuressa mittakaavassa ilmastomyönteisesti ja luotettavasti kilpailukykyisin ja ennustettavin kustannuksin. Vuonna 2011 Fortumin ydinvoimatuotanto oli 24,9 terawattituntia (TWh), joka oli 34 % yhtiön sähköntuotannosta.
Ydinvoima on tärkeä osa maailmanlaajuisia ilmastonmuutoksen hillintään tähtääviä toimia. Ydinvoimalla tuotetaan sähköä luotettavasti ja suuressa mittakaavassa kilpailukykyisin ja ennustettavin kustannuksin. Ydinvoimatuotannosta ei aiheudu kasvihuonekaasupäästöjä eikä ilmansaasteita, ja sen elinkaaren aikaiset kasvihuonepäästöt ovat vähäisiä. Elinkaarivertailussa ydinvoiman hiilidioksidipäästöt ovat tuuli-, vesi- ja aurinkovoiman tasoa. Ydinvoiman kestävän kehityksen mukainen käyttö edellyttää ydinturvallisuuden jatkuvaa parantamista ja pitkän aikavälin ratkaisua ydinjätteelle.
Ydinvoiman osuus maailman sähköntuotannosta on 14 % ja EU:n sähköntuotannosta 28 %. Maaliskuussa 2011 tapahtuneen Fukushiman onnettomuuden jälkeen uusinvestoinnit ydinvoimaan ovat aiempaa haasteellisempia suurempien sijoittajariskien, uusien projektien rahoituksen ja odotettavissa olevien uusien turvamääräysten vuoksi. Vuonna 2011 monet maat, kuten Saksa, Italia, Sveitsi ja Belgia, alkoivat harkita
kantaansa ydinvoimaan uudelleen. Saksa päätti sulkea kaikki ydinvoimalaitoksensa vuoteen 2022 mennessä.
Eräissä maissa vallitsevasta epävarmasta suhtautumisesta huolimatta pitkälle kehitetyn ydinvoiman uskotaan säilyttävän asemansa tärkeänä energiantuotantomenetelmänä siirryttäessä kohti aurinkotaloutta. CO2-päästöttömänä energiateknologiana ydinvoimaa tarvitaan vielä pitkään ja sen tehokkuutta voidaan edelleen parantaa merkittävästi sähkön ja lämmön yhteistuotannossa. Myös uraanin energiasisällön hyödyntämistä voidaan parantaa huomattavasti.
Pienten ja keskisuurten reaktoreiden kehittäminen on mielenkiintoinen tulevaisuuden trendi. Ydinreaktoreiden kokoa on vuosien mittaan kasvatettu yli 1 600 megawattiin (MW) pyrittäessä keskitettyyn energiantuotannon infrastruktuuriin ja suuriin voimalaitoksiin. Pienempien yksiköiden etuna olisivat mahdollisesti pienemmät pääomakustannukset ja lyhyemmät rakennusajat.
Ydinvoimalla on keskeinen asema Fortumin ilmastomyönteisessä energiantuotannossa. Fortumin kokonaan omistama ja käyttämä ydinvoimalaitos sijaitsee Loviisassa, minkä lisäksi yhtiö on osaomistajana kahdeksassa reaktorissa Olkiluodon, Oskarshamnin ja Forsmarkin ydinvoimalaitoksissa. Fortum omistaa Teollisuuden Voima Oy:stä 26,6 % ja Ruotsissa Fortum on mukana ydinvoimalaitoksissa Forsmarks Kraftgrupp AB:n (26 %) ja OKG AB:n (46 %) omistusten kautta.
Loviisan ydinvoimalaitoksen käyttökerroin 94,3 % on hyvin korkea kansainvälisessä vertailussa. Laitos oli täydessä tuotannossa koko tuotantokauden ajan lukuun ottamatta Loviisa 1-yksikön yhtä lyhyttä tuotantokatkosta.
Fortumin laskelmien mukaan Loviisan ydinvoimalaitoksessa tuotetulla sähköllä vältetään kuuden miljoonan tonnin vuosittaiset CO2-päästöt, jotka syntyisivät saman energiamäärän tuottamisesta hiililauhdelaitoksessa. Ydinvoimalaitoksen käyttämiseen tarvitaan teknistä osaamista sekä yksityiskohtaisten turvallisuusmääräysten noudattamista ja valvontaa. Vuonna 2011 ydinvoimalla tuotettiin 34 % Fortumin sähköntuotannosta.
Vuonna 2011 Fortum tuotti Pohjoismaissa 24,9 terawattituntia (TWh) ydinvoimaa. Yhtiö jatkoi tehonkorotuksia Forsmarkin ja Oskarshamnin ydinvoimalaitoksilla Ruotsissa. Lisäksi Fortum päätti osallistua Teollisuuden Voima Oyj:n (TVO) neljännen ydinvoimalaitosyksikön tarjous- ja suunnitteluvaiheen rahoitukseen Olkiluodossa TVO-omistustaan vastaavalla osuudella. Tarjous- ja suunnitteluvaihe käynnistettiin joulukuussa 2011.
Vuosi 2011 oli turvallinen ja hyvä tuotantovuosi Fortumin Loviisan ydinvoimalaitoksella. Vuoden aikana ei ollut yhtään INES-luokituksen (International Nuclear Event Scale) mukaista merkittävää ydinvoimaan tai säteilyyn liittyvää tapahtumaa. Loviisan voimalaitoksen käyttökerroin, joka kuvaa laitoksen käytettävyyttä, oli 94,3 %, mikä on erittäin korkea luku kansainvälisessä vertailussa. Laitos oli täydessä tuotannossa koko käyttöjakson ajan lukuun ottamatta Loviisa 1-yksikön yhtä lyhyttä tuotantokatkosta. Loviisan voimalaitos tuotti 8,06 terawattituntia sähköä, joka on noin 10 %:a Suomen koko sähköntuotannosta.
Loviisan voimalaitoksen matala- ja keskiaktiivisen ydinjätteen loppusijoitustilaa on laajennettu noin 15 000 kuutiometriä. Laajennus kasvattaa huoltojätteen tilapäisiä varastointimahdollisuuksia ja parantaa sen myötä jätteenlajittelumahdollisuuksia sekä vähentää hävitettävän jätteen määrää.
Loppusijoitustilan laajennus otetaan käyttöön keväällä 2012.
Loviisan ydinvoimalaitoksen automaatiouudistuksen edetessä käyttöhenkilöstön koulutus- ja harjoittelumahdollisuudet paranevat uuden koulutussimulaattorirakennuksen myötä. Rakennus valmistui helmikuussa 2011 ja simulaattorin asentaminen alkoi syyskuussa. Sen arvioidaan olevan käyttövalmis vuoden 2012 alussa.
Ydinturvallisuus ja erityisesti valmiudet äärimmäisten ulkoisten tapahtumien varalta nousivat merkittäväksi huolenaiheeksi Euroopan unionissa Fukushiman ydinonnettomuuden jälkeen. Toukokuussa 2011 EU päätti käynnistää ydinvoiman stressitestit ydinturvallisuuden läpinäkyvyyden lisäämiseksi.
Turvallisuusarvioinnit vietiin läpi Loviisassa ja Fortumin kahdeksassa osittain omistamassa reaktorissa Suomessa ja Ruotsissa. Stressitestillä selvitetään ydinvoimalaitoksen turvallisuutta maanjäristyksen, tulvan, sääilmiöiden ja lämpönielun menettämisen yhteydessä. Testissä arvioidaan myös organisaation toimintaa vakavassa onnettomuustilanteessa ja laitoksen teknistä varustusta onnettomuustilanteen hallitsemiseksi.
Tulokset osoittavat, että Fortumin kaikki laitokset täyttävät ulkoisiin tapahtumiin liittyvät suunnitteluperusteiset kriteerit ja että niiden turvamarginaalit ovat riittävät. Turvallisuutta parannetaan entisestään uusilla toimilla Loviisan ydinvoimalaitoksen normaalin vuosittaisen
Turvallisuusarvioinnit tehtiin Loviisassa ja Fortumin kahdeksassa osittain omistamassa reaktorissa Suomessa ja Ruotsissa.
Tulosten mukaan Fortumin kaikki ydinvoimalaitokset täyttävät ulkoisiin tapahtumiin liittyvät suunnitteluperusteiset kriteerit ja niiden turvamarginaalit ovat riittävät.
loviisan voimalaitoksen vakavan reaktorionnettomuuden todennÄköisyyden suhteellinen pieneneminen turvallisuusparannusten seurauksena (1
investointiohjelman puitteissa. Parannuksilla ei ole vaikutusta voimalaitoksen käytettävyyteen. Ruotsin ja Suomen säteilyturvallisuusviranomaiset ovat antaneet julkiset johtopäätökset kaikista Fortumin ydinvoimalaitoksista. Lausunnot ovat luettavissa osoitteissa www.stuk.fi ja www. stralsakerhetsmyndigheten.se.
Stressitestien lisäksi Suomen säteilyturvallisuusviranomaiset ovat tehneet oman kansallisen arviointinsa sähkökatkosten sekä poikkeuksellisten sää- ja ympäristöolosuhteiden varalta. Arvioinneissa ei havaittu tarvetta välittömiin turvallisuusparannuksiin. Joulukuussa 2011 Fortum jätti viranomaisille yksityiskohtaisemman selvityksen ja toimintasuunnitelman näihin tilanteisiin liittyen. Ruotsissa stressitestejä varten
perustettiin kansallinen yhteistyöryhmä Ruotsin säteilyturvakeskuksen (Strålsäkerhetsmyndigheten) johdolla.
Ydinvoiman suurimmat ympäristö-, terveys- ja turvallisuustekijät liittyvät jäähdytysvesien lämpökuormaan, ydinjätteen hallintaan, ydinturvallisuuteen ja ydinonnettomuuden riskiin.
Jäähdytysveden lämpökuorma Vuonna 2011 Loviisassa käytettiin 1 437 miljoonaa kuutiometriä jäähdytysvettä. Lämpökuorma mereen oli 16 TWh. Lämpömittausten mukaan jäähdytysvesi on nostanut pintaveden lämpötilaa 1–2
astetta 1–2 kilometrin säteellä vedenpurkupaikasta.
Voimalaitoksen toiminnassa syntyvää jätettä käsitellään joko perinteisenä ei-radioaktiivisena jätteenä tai radioaktiivisena jätteenä. Perinteistä jätettä syntyy esimerkiksi tavarankuljetuksessa, toimistotyössä ja ruoanvalmistuksessa. Radioaktiivinen jäte luokitellaan sen lähteen ja alkuperän mukaan matala-, keski- tai korkea-aktiiviseksi jätteeksi. Matala- ja keskiaktiivinen jäte sijoitetaan ydinjätteen loppusijoitustilaan, joka on rakennettu 110 metrin syvyyteen Loviisan Hästholmenin kallioperään.
Vuonna 2011 otettiin käyttöön uusi jätetynnyrien mittauslaitteisto ja nykyaikaiset metallijätteen käsittelytilat. Lisäksi loppusijoitustilaa laajennettiin huoltojätteen tilapäisen säilytyskapasiteetin kasvattamiseksi. Nestemäisen jätteen käsittelyjärjestelmiin liittyvä hanke on määrä saada päätökseen vuonna 2014.
Suomessa ja Ruotsissa juridiset ydinvoimayhtiöt ovat vastuussa ydinjätehuollosta ja loppusijoituksesta. Ydinjäte on loppusijoitettava maahan, jossa se on syntynyt. Suomalaiset ja ruotsalaiset ydinvoimayhtiöt kuuluvat käytetyn ydinpolttoaineen geologisen loppusijoituksen edelläkävijöihin maailmassa. Loviisan ja Olkiluodon ydinvoimalaitosten käytetyn ydinpolttoaineen käsittelee Posiva Oy, jonka Fortum ja TVO omistavat. Käytetty ydinpolttoaine tullaan sijoittamaan Eurajoen loppusijoitustilaan. Posiva Oy jättää rakennuslupahakemuksensa työ- ja elinkeinoministeriölle vuonna 2012.
Svensk Kärnbränslehantering AB (SKB) hoitaa nykyisten laitosten käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen Ruotsissa. Maaliskuussa 2011 SKB jätti loppusijoitustilan ja kapselointilaitoksen rakentamista koskevan lupahakemuksen. Loppusijoitustilaa suunnitellaan Forsmarkiin, Östhammarin kuntaan.
Fortum kantaa ydinjätteeseen liittyvät taloudelliset velvoitteet, joita on käsitelty tämän raportin sivuilla 98 ja sivuilla 89–90 Tilinpäätöksessä 2011.
Ydinturvallisuuden hallinta perustuu moninkertaisen eristämisen periaatteeseen, rinnakkaisiin turvallisuusjärjestelyihin, suunnitelmalliseen kunnossapitoon ja modernisointeihin sekä jatkuvaan koulutukseen. Loviisan ydinvoimalaitoksen ydinturvallisuuden parantaminen on ollut järjestelmällinen prosessi laitoksen toiminnan alusta alkaen. Toteutetuilla turvallisuustoimenpiteillä on jatkuvasti vähennetty vakavan reaktorionnettomuuden todennäköisyyttä.
Vuonna 2011 Loviisan ydinvoimalaitoksen teknisiin turvallisuusparannuksiin kuuluivat uusien verkkojen asentaminen suoja-altaiden siivilöihin ja uudet erilliset ilmajäähdytteiset dieselgeneraattorit, joilla voidaan korvata molempien yksiköiden hätädieselgeneraattorit.
Fortumin tutkimus- ja kehitystoiminta (T&K) painottuu ydinvoimaan. Tavoitteena on taata ensiluokkainen ydinturvallisuus ja ydinjätteen hallinta sekä hyvä polttoaineen hyötysuhde. Vuonna 2011 yli puolet Fortumin 38 miljoonan euron tutkimus- ja kehitysmenoista käytettiin ydinvoimatutkimukseen. omien tutkimusohjelmien lisäksi Fortum on mukana sekä Suomen että Ruotsin kansallisissa tutkimusohjelmissa.
Fortum on parantanut Loviisan voimalaitoksen turvallisuutta kattavasti laitoksen toiminnan käynnistymisestä lähtien. Vakavien onnettomuuksien hallinta on tämän ansiosta parantunut merkittävästi.
Keväällä 2011 Fukushiman ydinonnettomuuden jälkeen ydinturvallisuus nousi maailmanlaajuiseksi huolenaiheeksi. Fortum käynnisti välittömästi onnettomuuden jälkeen turvallisuuden lisäarvioinnin Loviisassa. Selvityksessä todettiin, että arvioituihin ulkoisiin tapahtumiin nähden Loviisan voimalaitoksen suunnitteluperusteet ovat oikeat ja nykyiset tekniset ratkaisut ja turvallisuusmarginaalit ovat riittävät. Selvityksen perusteella Fortum kuitenkin tunnisti eräitä mahdollisuuksia parantaa turvallisuutta entisestään.
näitä ovat esimerkiksi merivesijäähdytyksen varmistaminen ilmajäähdytyksellä sekä polttoainealtaiden jäähdytyksen varmistaminen poikkeuksellisen pitkissä onnettomuustilanteissa.
Suomessa ydinvoimayhtiöllä on vastuu sen omissa ydinvoimalaitoksissa syntyvän radioaktiivisen jätteen hallinnasta. Fortum ja Teollisuuden Voima (TVo) tekevät yhteistyötä korkea-aktiivisen ydinjätteen
loppusijoittamisessa pitkän tähtäyksen turvallisuusvaatimusten täyttämiseksi. Tutkimustyön puitteissa rakennetaan onkalo-niminen tutkimusluolasto olkiluodon peruskallioon noin 400 metrin syvyyteen. Kallioperää tutkitaan korkeaaktiivisen jätteen loppusijoituksen turvallisuuden varmistamiseksi. Loppusijoitustilan on arvioitu olevan valmis vuoteen 2020 mennessä.
Sähkön ja lämmön yhteistuotanto (CHP) on merkittävä teknologia energia- ja resurssitehokkuuden parantamisessa alueilla, joilla tarvitaan lämpöä, kuten Pohjoismaissa ja Venäjällä. Vuonna 2011, CHP-tuotannon osuus Fortumin sähköntuotannosta oli 29 % ja lämmöntuotannosta 71 %.
Lämpövoima kattaa CHP- ja lauhdevoimalaitoksissa tuotettavan sähkön, sekä CHP- ja lämpölaitoksissa tuotettavan lämmön. CHP-laitoksessa tuotetaan sekä sähköä että lämpöä samassa prosessissa. Lämpövoiman tuotanto on maailman yleisin sähköntuotantomenetelmä, kun taas CHP:ta käytetään eniten alueilla, joilla lämmön kysyntä on suurta, kuten Pohjoismaissa ja Venäjällä.
CHP on polttoaineen suhteen joustava energiantuotantoprosessi, jossa voidaan käyttää sekä uusiutuvia että fossiilisia polttoaineita. CHP:lla saavutettavat hyötysuhteet vaihtelevat käytetystä teknologiasta riippuen. CHP:llä voidaan kuitenkin kaikissa tapauksissa parantaa primäärienergian käytön tehokkuutta. CHP:tä voitaisiin hyödyntää myös ydinvoiman tuotannon yhteydessä.
Maapallon luonnonvarojen niukkuuden lisääntyessä ja siirryttäessä kohti aurinkotaloutta energiantuotannon ja -käytön resurssitehokkuus ovat entistä tärkeämpiä tekijöitä. Koska perinteisiä polttoaineita käytetään vielä pitkään, tehokkuuden merkitys ympäristökuormituksen vähentämisessä korostuu.
CHP-tuotannolla on suuri merkitys resurssitehokkuuden lisäämisessä, sillä se parantaa primäärienergian käytön tehokkuutta merkittävästi. CHP-tuotannossa lähes 90 % energiasta voidaan hyödyntää. Sähköntuotannossa syntynyttä lämpöä käytetään kaukolämpönä tai teollisuusprosesseissa höyrynä. Lisäksi CHP vähentää ympäristön kuormitusta.
Sähkön ja lämmön yhteistuotannossa (CHP) voidaan hyödyntää lähes 90 % primäärienergiasta. Energiatehokas CHP on Fortumin strategian painopisteitä. CHPtuotannon avulla voidaan lisätä resurssien tehokasta käyttöä ja hillitä ilmastonmuutosta.
Fortumilla on laaja kokemus energiantuotannosta CHP-laitoksissa Suomessa, Ruotsissa, Venäjällä, Puolassa, Baltian maissa ja Iso-Britanniassa. Yhtiöllä on 20 CHP-laitosta Euroopassa sekä kahdeksan pääosin kaasukäyttöistä CHP-laitosta Venäjällä. Vuonna 2011 CHP-laitosten osuus Fortumin sähköntuotannosta oli 29 % ja lämmöntuotannosta 71 %.
Fortum tuottaa kaukolämpöä 90 kaupungissa, mukaan lukien Tukholmassa, Ruotsissa; Espoossa, Suomessa; Wroclawissa, Puolassa sekä Venäjällä Tšeljabinskissa sekä Tjumenissa, missä Fortum on johtava kaukolämmön toimittaja. Merkittävä osa Fortumin kaukolämmöstä tuotetaan CHP-laitoksissa. Fortum tuottaa myös lämpöä ja höyryä teollisuudelle CHP-laitoksilla.
Fortum tuottaa sähköä ja lämpöä monista eri polttoaineista: Euroopassa käytetään maakaasua, hiiltä, öljyä, biomassaa, turvetta ja jätepolttoaineita sekä Venäjällä maakaasua ja hiiltä.
Pohjoismaissa Fortum on johtava yhtiö jätteen energiahyötykäytössä CHP-laitoksilla. Energian talteenotto on keskeinen osa kestävää jätehuoltoa, sillä se vähentää kaatopaikoille sijoitettavan jätteen määrää.
Bioenergialla (biopolttoaineesta tuotettu sähkö ja lämpö) on uusiutuvana energianlähteenä ja pitkälti paikallisten polttoaineiden ansiosta tärkeä asema nykyisessä energiajärjestelmässä ja siirryttäessä kohti aurinkotaloutta. Bioenergiaa pidetään tärkeänä keinona hillitä ilmastonmuutosta, sillä bioenergia on CO2-neutraalia, kun sen elinkaari otetaan huomioon. Kun bioenergiaa hyödynnetään CHP-tuotannossa, sen edut lisääntyvät edelleen. Paikallisen bioenergian käyttö vähentää riippuvuutta tuontipolttoaineista ja työllistämisvaikutusten ansiosta se vahvistaa paikallista taloutta.
Fortum painottaa kestävää polttoaineen hankintaa ja polttoaineen toimitusketjun hallintaa. Vuonna 2011 Fortum laati kannanoton ja määritteli toimet energiantuotannossa käytetyn bioenergian jäljitettävyyden ja kestävyyden parantamiseksi. Fortumin näkemyksen mukaan kaiken energiantuotantoon hankitun ja käytetyn bioenergian tulee olla kestävän kehityksen mukaista niin ekologisesta, sosiaalisesta kuin taloudellisesta näkökulmasta tarkasteltuna.
Vuonna 2011 Fortum käytti 6,2 terawattituntia (TWh) biopolttoaineita, enimmäkseen CHP- ja lämmöntuotannossa. Biopolttoaineita käytetään kiinteänä biomassana ja nestemäisenä biopolttoaineena sekä poltetaan yhdessä muiden polttoaineiden kanssa.
Vuonna 2011 Fortum otti käyttöön noin 600 megawattia (MW) uutta CHPkapasiteettia Venäjällä. Lue lisää Fortumin CHP-investoinneista sivuilta 28 ja 62–64. Fortumilla on myös rakenteilla useita biopolttoaineita hyödyntäviä CHPlaitoksia: esimerkiksi Liettuan Klaipedassa, Ruotsin Bristassa ja Järvenpäässä Suomessa.
CHP-laitokset Bio-/jätepolttoainetta käyttävät CHP-laitokset
Maailman neljänneksi suurimpana lämmöntuottajana Fortum tuo vahvaa osaamistaan ja teknologiaansa Venäjän lämpösektorille. Marraskuussa Fortum käynnisti Tšeljabinskin integroidun kaukolämpöprojektin (Chelyabinsk heat Ringin) ensimmäisen vaiheen.
Fortumilla on Tšeljabinskissä 370 kilometriä kaukolämpöverkkoa. nykyisen verkon lämpöhäviö on suuri, jopa 60 %, kun esimerkiksi Espoossa lämpöhäviö on noin 20 %.
Ring-projektin myötä lämmön jakelutapa kotitalouksiin ja yrityksiin kaupungissa muuttuu. Ring mahdollistaa tehokkaimpien lämmöntuotantolaitosten käytön lämpökuorman mukaan. Mittareiden ja säätömahdollisuuksien ansiosta kuluttajat voivat itse vaikuttaa lämmönkulutukseensa. hankkeen valmistuessa vuonna 2017 tämän uralin eteläalueen miljoonakaupungin lämmöntoimitusten tehokkuus paranee noin 30 %, mikä tuottaa jopa 60 miljoonan euron vuosittaiset säästöt.
Tjumenissa, joka on Fortumin Russiadivisioonan toiseksi suurin markkina-alue, Fortum sai valmiiksi automaattisen mittausjärjestelmän, jolla varmistetaan runko- ja jakeluverkkojen välisen lämmönsiirron seuranta. Tjumenissa on asennettu yli 150 mittausasemaa, joiden ansiosta tietoja runkoverkkojen tilasta voidaan koota tietoverkon kautta.
Bioenergian käytön lisäämistä sekapoltossa hiilen kanssa käyttäen kaasutusta tai biokuivausta tutkittiin monissa laitoksissa vuonna 2011, ja viranomaisille on jätetty lupahakemuksia biomassan käytön lisäämiseksi.
CHP perustuu polttoaineiden polttoon ja aiheuttaa sekä päästöjä että kuormittaa ympäristöä. Lämpövoimatuotannon suurimmat ympäristövaikutukset liittyvät savukaasupäästöihin, päästöihin vesistöön sekä jätteisiin ja sivutuotteisiin.
CHP-tuotannossa käytettävien fossiilisten polttoaineiden merkittävimmät ympäristövaikutukset liittyvät CO2-päästöihin ja niiden vaikutukseen ilmaston lämpenemiseen ja ilmastonmuutokseen. Energian tuotanto ja käyttö aiheuttavat maailmanlaajuisesti eniten kasvihuonekaasujen päästöjä.
Polttoaineiden poltossa syntyy rikkidioksidi (SO2)- ja hiukkaspäästöjä sekä typenoksidipäästöjä (NOx). Hiukkaset ja raskasmetallit ovat haitallisia ympäristölle ja myös terveysriski. Rikkidioksidi ja typenoksidit vaikuttavat happamoitumiseen. Näitä päästöjä vähennetään puhdistamalla savukaasuja ja valvotaan voimalaitoskohtaisten ympäristölupien mukaisesti.
Vuonna 2011 Fortum jatkoi valmisteluja uusien päästövaatimusten edellyttämien investointien tekemiseksi. Uusista päästövaatimuksista on säädetty teollisuuden päästöjä koskevassa direktiivissä (IED), joka astuu voimaan EU-maissa vuonna 2016. IED-direktiivi tiukentaa käytännössä kaikkien EU-alueella sijait-
sevien Fortumin lämpövoimalaitosten päästövaatimuksia. Vuonna 2011 tehtiin tähän liittyen laitoskohtaisia esiselvityksiä ja kustannusarvioita. Vaatimusten tarkemmat kustannusvaikutukset ovat selvillä lähivuosina, kun laitoskohtaiset lupaehdot on määritelty.
Lämpövoiman tuotannosta syntyvät jätteet ovat pääosin erilaista tuhkaa, pohjakuonaa ja rikinpoiston sivutuotteena syntyvää kipsiä. Fortumin Euroopan toiminnoissa jätteet ja sivutuotteet hyödynnetään ja kierrätetään mahdollisimman tehokkaasti. Venäjällä tuhka säilötään altaisiin, koska tuhkalle ei ole hyötykäyttökohteita ja tuhkan märkäkäsittely vaikeuttaa sen hyödyntämistä.
Lämpövoimatuotannon vaikutukset vesistöön aiheutuvat vesistöön johdettavan jäähdytysveden lämpökuormasta, kiintoaineesta sekä typpi-, fosfori- ja raskasmetallipäästöistä. CHP on tehokas tapa vähentää vesistöön johdettavaa lämpökuormaa. Tällöin myös jäähdytysveden tarve pienenee.
Fortum on rakentanut S-ryhmän Sipoon logistiikkakeskukseen Suomen suurimman maalämpöä ja bioenergiaa hyödyntävän hybridilaitoksen, jossa ison logistiikkakeskuksen tarvitsema lämpö- ja kylmäenergia tuotetaan lähes täysin uusiutuvalla energialla. Kyseessä on myös Suomen suurin maalämpökohde. hybridilaitoksessa maalämpö toimii logistiikkakeskuksen perusenergian tuottajana mahdollisimman suuren osan ajasta. Lämpöpumput hyödyntävät maaperään sitoutunutta aurinkoenergiaa. Talviaikaan kasvava lämmitystarve turvataan puupelleteillä. Raskasöljykattilat toimivat varakattiloina vain huippukuormitustilanteita varten.
Maalämpökenttään on asennettu kuituoptiikkaan perustuva reaaliaikainen seurantajärjestelmä, jonka avulla saadaan tutkimustietoa maalämpökentän käyttäytymisestä. Mikäli logistiikkakeskuksen lämmöntarve katettaisiin raskaalla polttoöljyllä, siitä aiheutuisi vuosittain 6 400 tonnin hiilidioksidipäästöt. Siihen verrattuna geoBio-hybridilaitos vähentää päästöjä 95 % eli noin 6 100 tonnia vuodessa.
Laitoksen rakensi ja omistaa Fortum Energiaratkaisut oy, joka myytiin vuoden 2012 alussa.
Investoinnit kohdistetaan tehokkaasti kysynnän ja tarjonnan perusteella. Pitkällä aikavälillä uusiutuvan energian tuotanto ei perustu yhteiskunnan tukiin vaan on itsessään kannattavaa.
Jotta kilpailua voidaan lisätä ja järjestelmän kokonaiskustannuksia alentaa, sähköä tulee siirtää yli valtioiden rajojen. Tämä edellyttää merkittäviä investointeja sekä kansallisiin että maiden rajat ylittäviin sähkönsiirtoverkkoihin.
Energia-alan asiantuntijana Fortum käy jatkuvaa vuoropuhelua viranomaisten ja päättäjien kanssa energia-alan keskeisistä kysymyksistä. Fortumin investoinnit perustuvat aina kustannustehokkaaseen ja kannattavaan tasapainoon kasvavan kysynnän ja päästövähennystavoitteiden välillä. Vahva tase ja hyvä kannattavuus ovat tärkeitä Fortumille, koska niiden avulla strategiaa sekä suunniteltuja investointeja voidaan toteuttaa joustavasti ja uusiin mahdollisuuksiin voidaan tarttua helpommin.
Fortum näkee hyviä suoran aurinkovoiman hyödyntämismahdollisuuksia muiden uusiutuvan energian lähteiden ohella ja uskoo, että aurinkovoimalla on mahdollisesti myös kaupallista kilpailukykyä.
uusiutuvan energian, erityisesti tuuli- ja aurinkoenergian, laaja kasvu asettaa suuren haasteen nykyisen siirtoinfrastruktuurin toiminnalle. Fortum omistaa, käyttää ja kehittää paikallisia ja alueellisia jakeluverkkoja ja toimittaa sähköä yhteensä 1,6 miljoonalle asiakkaalle Suomessa, Ruotsissa ja norjassa. Yhtiö investoi jatkuvasti verkon uudistamiseen ja ylläpitoon sekä luotettavuuden parantamiseen. Vuonna 2011 uusiin sähkölinjoihin, maanpäällisten linjojen eristämiseen, maanalaisiin kaapeleihin ja verkoston kriittisten osien automatisointiin investoitiin yhteensä 289 miljoonaa euroa.
Fortum hakee strategiansa mukaisesti kasvua hiilidioksidipäästöttömässä vesi- ja ydinvoimatuotannossa sekä energiatehokkaassa sähkön ja lämmön yhteistuotannossa (CHP). Vuonna 2011 Fortum jatkoi pitkän aikavälin päämääriä ja taloudellisia tavoitteita tukevia investointeja strategiansa mukaisesti. Fortum tutkii aktiivisesti tulevaisuuden aurinkotalouden teknologioita, kuten aurinko- ja aaltovoimaa.
Suurin osa Fortumin kasvuinvestoinneista toteutettiin vuonna 2011 Russia-, Heat- ja Power-divisioonissa. Distributionliiketoiminta-alueella investoidaan sähköverkon luotettavuuden parantamiseen ja uusien etäluettavien mittareiden asentamiseen Suomessa.
Vuonna 2011 Fortumin investoinnit käyttöomaisuuteen ja osakkeisiin olivat 1 482 miljoonaa euroa (2010: 1 249 miljoonaa euroa). Investoinnit ilman yritysostoja olivat 1 408 miljoonaa euroa (2010: 1 222 miljoonaa euroa), josta hiilidioksidipäästöttömän tuotannon osuus oli 262 miljoonaa euroa (2010: 214 miljoonaa). Suurimmat investoinnit tehtiin Venäjällä, 670 miljoonaa euroa (2010: 599 miljoonaa) ja Ruotsissa, 392 miljoonaa euroa (2010: 300 miljoonaa). Investoinnit uusiutuviin energiamuotoihin olivat 247 miljoonaa euroa (2010: 182 miljoonaa). Nämä olivat pääasiassa uusia CHP-investointeja. Lisäksi Fortum investoi vuonna 2011 yhteensä 82 miljoonaa euroa (2010: 91 miljoonaa) ympäristöön ja turvallisuuteen.
Fortum arvioi käyttöomaisuusinvestoinneikseen vuonna 2012 noin 1,6–1,8
miljardia euroa ja vuosina 2013–2014 noin 1,1–1,4 miljardia euroa. Lukuihin ei sisälly mahdollisia yritysostoja. Pääasiallinen syy korkeampiin käyttöomaisuusinvestointeihin vuonna 2012 on Venäjän investointiohjelman aikataulun nopeuttaminen. Vuosittaisten kunnossapito- ja tuottavuusinvestointien arvioidaan olevan vuonna 2012 noin 500–550 miljoonaa euroa.
Tammikuussa 2011 Fortum sai päätökseen kahden sähkö- ja lämpöyhtiön, Elektrociepłownia Zabrze S.A:n ja Zespół Elektrociepłowni Bytom S.A:n kaupan Puolan valtion kanssa. Fortum vihki käyttöön myös uuden sähkön- ja lämmön yhteistuotantolaitoksen Viron Pärnussa. Laitos käyttää paikallisia polttoaineita, kuten haketta, teollisuudesta saatavaa puujätettä ja jyrsinturvetta. Uuden CHPlaitoksen sähköntuotantokapasiteetti on 24 megawattia (MW) ja lämmöntuotantokapasiteetti 50 MW.
Lisäksi Fortum ja ruotsalainen kunnallinen energiayhtiö Sollentuna Energi allekirjoittivat sopimuksen, jonka mukaan Sollentuna Energi tulee 15 %:n osuudella osakkaaksi Fortumin Tukholman alueella sijaitsevalle Bristan CHP-laitokselle rakennettavaan jätteenpolttoyksikköön, Brista 2:een. Uusi yksikkö pystyy käsittelemään yhteensä 240 000 tonnia kotitalous- ja teollisuusjätettä vuodessa. Suunnitelman mukaan Brista 2:n kaupallinen käyttö alkaa vuonna 2013, sen lämmöntuotantokapasiteetti on 57 MW ja sähköntuotantokapasiteetti 20 MW.
2400
Fortumin laaja investointiohjelma kasvattaa yhtiön sähköntuotantokapasiteettia Venäjällä noin 2 400 megawattia.
Kesäkuussa 2011 Fortum päätti investoida kahteen uuteen biopolttoaineita hyödyntävään CHP-laitokseen Järvenpäässä ja Latvian Jelgavassa. Investointien kokonaisarvo on noin 160 miljoonaa euroa, ja molemmat laitokset on tarkoitus ottaa tuotantokäyttöön vuonna 2013. Uudet laitokset korvaavat biopolttoaineilla polttoöljyä ja maakaasua.
Lokakuussa 2011 Fortum päätti hyväksyä yhteisomistussopimuksen Turun seudun energiantuotannon keskittämisestä yhteisomistuksessa olevaan tuotantoyhtiöön, Turun Seudun Maakaasu ja Energiantuotanto Oy:hyn (TSME). TSME:n
osakkaat ovat Fortum ja Turku Energia sekä Naantalin, Raision ja Kaarinan kaupungit. Yritysjärjestely saatiin päätökseen vuoden 2012 alussa. Fortumin omistusosuus TSME:stä on 49,5 %.
Vuoden aikana Fortum myi toimintoja, jotka eivät olleet linjassa yhtiön laajamittaista CHP-tuotantoa painottavan strategian kanssa. Vuoden 2011 alussa Fortum vei päätökseen Ruotsissa Tukholman ulkopuolella sijaitsevien kaukolämpötoimintojen ja lämmöntuotantolaitosten myynnin Macquarie European Infrastructure Fund II:lle (MEIFII) ja Macquarie Power and Infrastructure Corporationille (MPIC). Joulukuussa Fortum hyväksyi Fortum Energiaratkaisut Oy:n ja Fortum Termest AS:n myynnin EQT Infrastructure Fund -rahastolle. Kauppa saatettiin päätökseen helmikuussa 2012.
Fortum on sitoutunut 2,5 miljardin euron investointiohjelmaan Venäjällä ja aikataulun mukaan viimeiset uudet yksiköt on määrä ottaa käyttöön vuonna 2014. Fortumin laaja investointiohjelma koostuu yhteensä kahdeksasta uudesta yksiköstä, jotka lisäävät OAO Fortumin sähköntuotantokapasiteettia noin 2 400 MW ja lämmöntuotantokapasiteettia 662 MW. Investointiohjelma perustuu pääosin maakaasun käyttöön. Investointiohjelman loppuosan arvo tammikuussa 2012 oli noin 0,9 miljardia euroa. Fortum investoi myös tuotantolaitosten ja kaukolämpöverkkojen energiatehokkuuden parantamiseen.
Meneillään olevan investointiohjelman toteutumisen jälkeen Fortumin tavoitteena on tuottaa positiivista taloudellista lisäarvoa Russia-divisioonassa. Kapasiteettimarkkinoiden sääntöjen mukaisesti vuoden 2007 jälkeen investointivelvoitesopimusten (CSA – "uusi kapasiteetti") perusteella rakennetulle tuotantokapasiteetille maksetaan takuuhintaa 10 vuoden ajan. CSA:n mukaiset takuuhinnat on määritelty investointien riittävän tuoton varmistamiseksi.
OAO Fortumin uusi kapasiteetti tulee valmistuttuaan tuomaan lisää myyntituloja ja uudelle tuotantokapasiteetille maksetaan huomattavasti korkeampia kapasiteettimaksuja kuin vanhalle kapasiteetille. Hinta kuitenkin vaihtelee vuodenajan sekä voimalaitosten iän, koon, sijainnin ja tyypin mukaan. Ensimmäisellä ja viimeisellä vuosineljänneksellä kapasiteettitulot vanhasta kapasiteetista ovat korkeammat kuin toisella ja kolmannella neljänneksellä.
Fortumin Venäjän investointiohjelman kolmen ensimmäisen yksikön kaupallinen käyttö alkoi vuonna 2011 Tjumenissa, Tsv eljabinskissa ja Tobolskissa. Myös Pohjois-Uralilla sijaitsevan Nyaganin voimalaitoksen rakentaminen jatkui. Valmistuttuaan laitoksella on kolme maakaasua polttoaineenaan käyttävää yksikköä, joista kunkin kapasiteetti on 418 MW. Laitoksen ensimmäiset yksiköt, Nyagan 1 ja Nyagan 2, otetaan käyttöön vuonna 2012.
Fortum osallistuu Suomessa TVO:n (Teollisuuden Voima Oyj) kolmannen ydinvoimalaitosyksikön rakentamiseen (Olkiluoto 3, 1 600 MW). Yksikköä rakentaa TVO, jossa Fortumilla on noin 26 %:n omistusosuus.
AREVA-Siemens toimittaa Olkiluoto 3:n kiinteähintaisella sopimuksella TVO:lle. Yhtiö on ilmoittanut TVO:lle laitosyksikön kaupallisen sähköntuotannon alkavan elokuussa 2014.
Lisäksi Fortum päätti osallistua TVO:n Olkiluodossa sijaitsevan neljännen ydinvoimalaitoksen tarjous- ja suunnitteluvaiheen rahoittamiseen TVO:n omistusosuuttaan vastaavalla sijoituksella. Hankkeen tarjous- ja suunnitteluvaihe alkoi joulukuussa 2011. Suomen eduskunnan heinäkuussa 2010 tekemän periaatepäätöksen mukaisesti Olkiluodon neljännen ydinvoimalaitosyksikön rakennuslupahakemus on jätettävä viimeistään kesäkuussa 2015.
Fortumilla on kaksi omaa ydinvoimalaitosyksikköä Loviisassa, ja yhtiö on myös osaomistajana kahdeksassa yksikössä Olkiluodon, Oskarshamnin ja Forsmarkin ydinvoimalaitoksissa. Ruotsissa Forsmarkin ja Oskarshamnin ydinvoimalaitoksissa on käynnissä tehonkorotusohjelma. Ruotsin ydinvoimalaitoksissa meneillään olevat investointiohjelmat parantavat turvallisuutta ja käytettävyyttä sekä lisäävät kapasiteettia. Fortumin osuus lisäkapasiteetista on noin 290 MW.
Fortum jatkoi nykyisten vesivoimalaitostensa kehittämistä vuonna 2011. Fortumin vesivoimalaitosten pitkän aikavälin perusparannusohjelma pyrkii parantamaan vesivoimalaitosten tuotantoa, tehokkuutta
ja turvallisuutta. Perusparannusohjelma kasvattaa Fortumin vesivoimakapasiteettia noin 100 MW vuoteen 2020 mennessä.
Fortum valmistelee myös osallistumista Ranskan vesivoimakonsessioiden eli käyttöoikeussopimusten tarjouskilpailuihin, joiden odotetaan käynnistyvän virallisesti vuonna 2012. Euroopan unionin linjausten mukaisesti Ranska uusii vesivoimakonsessiot avoimen tarjouskilpailun kautta. Ranskan hallitus käynnistää ensimmäisen 10 konsession tarjousprosessin vuosina 2012–2015. Ensimmäisen konsessioerän yhteenlaskettu kapasiteetti on 5 300 MW.
Lokakuussa Fortum ja ranskalainen meriteollisuusalan suuryritys DCNS allekirjoittivat aiesopimuksen aaltovoiman tutkimus- ja kehitysyhteistyöstä Ranskassa. Yhtiöt käynnistivät vuonna 2011 yhteisen esiselvityksen, joka koskee aaltovoiman koehanketta Ranskassa.
Lisäksi Fortum ja Seabased AB allekirjoittivat vuoden lopussa sopimuksen yhteisen aaltovoimapuiston rakentamisesta Ruotsin Sotenäsiin. Puiston rakentaminen alkaa vuonna 2012. Valmistuttuaan aaltovoimapuistosta tulee lajissaan maailman suurin täysimittainen demonstraatiohanke. Ruotsin energiaviranomainen on myöntänyt hankkeelle investointitukea.
Fortum ja ruotsalainen energiayhtiö Skellefteå Kraft rakentavat maatuulipuiston Ruotsin Blaikeniin. Tuulipuisto rakennetaan vaiheittain, ja sen on määrä valmistua vuonna 2015.
Fortum omistaa, käyttää ja kehittää alue- ja jakeluverkkoja sekä toimittaa sähköä kaikkiaan noin 1,6 miljoonalle asiakkaalle Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Yhtiön sähköverkon pituus on yhteensä noin 156 000 kilometriä eli melkein neljä kertaa maapallon ympäri. Sähköverkkoon investoidaan jatkuvasti verkon uudistamiseksi, kunnossapitämiseksi ja luotettavuuden parantamiseksi. Vuonna 2011 Fortum investoi yhteensä 289 miljoonaa euroa uusiin sähkölinjoihin, ilmajohtojen eristämiseen ja maakaapeleihin. Myös automaatiota on lisätty verkon kriittisissä osissa, mikä on askel kohti älykkäämpää sähköverkkoa ja sähkökatkojen vähenemistä sekä lyhenemistä. Loppuvuonna 2011 Fortumin verkkoalueella Suomessa riehunut talvimyrsky oli yksi voimakkaimmista 30 vuoteen. Myrsky vahingoitti Fortumin sähköverkkoa ja katkoi sähköt sadoilta tuhansilta asiakkailta. Tämän vuoksi Fortum keskittyy nyt entistä vahvemmin verkon säävarmuuden kehittämiseen.
Älykkäiden sähkömittareiden asentaminen kaikille asiakkaille jatkui Suomessa vuonna 2011. Uusien mittareiden asentaminen alkaa vuonna 2013 Norjassa, jossa kaiken kaikkiaan 100 000 Fortumin sähköverkkoalueella olevaa kotitaloutta ja pienyritystä liitetään uuteen järjestelmään vuoteen 2015 mennessä.
Fortum rakentaa kahta uutta biopolttoainetta hyödyntävää sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitosta (ChP) Järvenpäähän ja Latvian Jelgavaan. Investointien yhteisarvo on noin 160 miljoonaa euroa. Laitosten on määrä aloittaa kaupallinen toiminta vuonna 2013.
uusi Jelgavan laitos on kokoluokassaan ensimmäinen biopolttoainelaitos Latviassa. Sillä korvataan maakaasuun perustuvaa lämmöntuotantoa. Laitos vähentää alueen vuosittaisia Co2-päästöjä noin 30 000 tonnia. Jelgavassa biopolttoaineina käytetään metsästä ja teollisuudesta saatavaa
puuhaketta. Laitoksessa voidaan hyödyntää myös jätepolttoaineita ja turvetta. Laitoksen vuosituotanto on noin 230 gigawattituntia (gWh) lämpöä ja 110 gWh sähköä.
uusi Järvenpään laitos korvaa maakaasua ja raskasta polttoöljyä käyttävää lämmöntuotantoa. alueen vuotuiset Co2-päästöt vähenevät 70 000 tonnia. Järvenpäässä käytetään pääasiassa metsäteollisuuden puuhaketta ja sivutuotteita, kuten sahanpurua ja kuorta sekä jonkin verran myös turvetta. Laitoksen vuosituotanto on noin 280 gWh lämpöä ja 130 gWh sähköä.
| Laitos | Tuotanto/Polttoaine | Lämpö (MW) | Sähkö (MW) | Toimitus alkaa2) | |
|---|---|---|---|---|---|
| Power-divisioona 1) |
Forsmark 1, Ruotsi | Ydinvoima | 25 | Päätös vuonna 2013 | |
| Forsmark 2, Ruotsi | Ydinvoima | 30 | 2012 | ||
| Forsmark 3, Ruotsi | Ydinvoima | 35 | Päätös vuonna 2013 | ||
| Oskarshamn 2, Ruotsi | Ydinvoima | 95 | 2015 | ||
| Oskarshamn 3, Ruotsi | Ydinvoima | 110 | |||
| Olkiluoto 3, Suomi | Ydinvoima | 400 | 2014 | ||
| Vesivoiman tehonkorotukset, Suomi ja Ruotsi | Vesivoima | 10–20 MW vuosittain | 2015 mennessä | ||
| Heat-divisioona | Klaipeda CHP, Liettua | Jäte | 60 | 20 | 2013 |
| Brista CHP, Ruotsi | Jäte | 57 | 20 | 2013 | |
| Järvenpää CHP, Suomi | Biopolttoaine | 63 | 23 | 2013 | |
| Jelgava CHP, Latvia | Biopolttoaine | 45 | 23 | 2013 | |
| Uusi kapasiteetti yhteensä | 225 | ~800 |
1) Kapasiteetin lisäykset raportoidaan Power-divisioonassa, ja ne vastaavat Fortumin osuutta lisäyksestä.
2) Kaupallisen käytön aloitus, jota edeltävät esimerkiksi testikäytöt ja lupamenettelyt.
| Laitos | Polttoaine | Nykyinen kapasiteetti sähkö MW |
Uusi kapasiteetti sähkö MW Yhteensä |
Toimitus alkaa1) | |
|---|---|---|---|---|---|
| Argayash CHP | 195 | 195 | |||
| Chelyabinsk CHP-1 | 149 | 149 | |||
| Chelyabinsk CHP-2 | 320 | 320 | |||
| Chelyabinsk CHP-3 | Kaasu | 360 | 216 | 576 | 2011 |
| Chelyabinsk GRES | 82 | 82 | |||
| Tyumen CHP-1 | Kaasu | 472 | 190;2x248 | 1 157 | 2011, 2014 |
| Tyumen CHP-2 | Kaasu | 755 | 755 | ||
| Tobolsk CHP | Kaasu | 452 | 213 | 665 | 2011 |
| Nyagan (1-3) | Kaasu | 1254 | 1 254 | 2012–2013 | |
| Kapasiteetti yhteensä | 2 785 | 2 368 | 5 153 |
| Kapasiteetti (MW) | |||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Laitos | Polttoaine | Lämpö | Sähkö | Kauppa päätökseen |
|||||
| ZEC Bytom | Hiili | 373 | 55 | 3.1.2011 | |||||
| EC Zabrze | Hiili/kaasu/biopolttoaine | 430 | 73 | 3.1.2011 |
| Suunniteltu uusi kapasiteetti (MW) |
|||
|---|---|---|---|
| Laitos | Polttoaine | Lämpö | Toimitus alkaa |
| Tyumen CHP-1 | Kaasu | 2x175 | 2014 |
| Uusi kapasiteetti yhteensä | 350 |
1) Uutta lämpökapasiteettia on jo rakennettu Chelyabinsk CHP-3:ssa (56 MW) ja
Tyumen CHP-1:ssä (256 MW). Yhteenlaskettu uusi lämpökapasiteetti on 662 MW. 1) Kapasiteettimaksujen aloitus, jota edeltävät esimerkiksi testikäytöt ja lupamenettelyt.
Fortum saattoi huhtikuussa päätökseen kaupan, jossa yhtiö myi noin 25 % omistusosuutensa Suomen kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj:ssä Suomen valtiolle ja Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmariselle. Valtio osti noin 81 % ja Ilmarinen noin 19 % Fortumin Fingrid-osakkeista. Fortum myi omistuksensa Suomen kantaverkkoyhtiö Fingridissä EU:n kolmannen energiamarkkinapaketin yhtenä seurauksena. Syyskuun alussa 2009 voimaan saatettu paketti edellyttää sähkön korkeajännitesiirron ja tuotannon eriyttämistä.
Joulukuussa 2011 Fortum allekirjoitti sopimuksen, jonka mukaan yhtiö myi Virossa sijaitsevan tytäryhtiönsä, Fortum Elekterin, Imatran Seudun Sähkölle. Samalla Fortum luopui osuudestaan Imatran Seudun Sähkö Oy:ssä. Kauppa saatettiin päätökseen tammikuussa 2012.
Fortumin tutkimus- ja kehitystoiminnan (T&K) tarkoituksena on parantaa yhtiön kilpailukykyä ja luoda pohjaa uudelle, tulokselliselle liiketoiminnalle. T&K:n pitkän aikavälin tavoitteena on tehdä mahdolliseksi Fortumin kestävän kehityksen mukainen, hiilidioksidi päästötön tulevaisuus. Jokaista uutta kehitystoimenpidettä arvioidaan hiilidioksidipäästöttömyyden ja resurssitehokkuuden kriteereillä. T&K-toiminnan painopistealueet ovat nykyisen liiketoiminnan jatkuva parantaminen, kasvumahdollisuuksien luominen ja osallistuminen
päästöttömän energiajärjestelmän kehittämiseen pitkällä aikavälillä.
Fortumin keskeiset tutkimus- ja kehitystyön teemat kattavat nykyisen energiajärjestelmän edistyksellisimmät teknologiat sekä tulevaisuuden aurinkotalouden edellyttämät teknologiat ja järjestelmäratkaisut. Vuonna 2011 tutkimus- ja kehitystyö keskittyi voimakkaasti erilaisten aurinkoteknologioiden mahdollisuuksien selvittämiseen. Fortum teki myös yhteistyötä eri kumppaneiden kanssa suurissa ohjelmissa älykkäiden sähköverkkoteknologioiden, kestävien kaupunkiratkaisujen ja uusien CHP-ratkaisujen kehittämiseksi. Ydinvoiman tutkimus ja kehitys on edelleen suurin ja arvokkain osa Fortumin tutkimus- ja tuotekehitystoimintaa. Lisäksi pyrolyysiin ja biomassan kuivatislaukseen sekä CHP-laitoksen ja bioetanolituotannon integrointimahdollisuuksiin liittyvä tutkimustyö jatkui aktiivisesti.
Aurinkoenergian käytön kasvua ja mahdollisuuksia sekä erityisesti aurinkokennojen (PV) hinnan kehitystä analysoitiin huolellisesti yhtenä keskeisistä strategisista aiheista Fortumissa vuonna 2011. Johtopäätöksenä todettiin, että aurinkokennot ovat useilla markkinoilla yhä kilpailukykyisempiä sähkönkäyttäjän näkökulmasta katsottuna jopa ilman lisätukia. Lisäksi aurinkokennojen ja -energiajärjestelmien kustannukset voivat vielä laskea merkittävästikin. Fortumissa päätettiinkin siirtyä T&K- ja seurantavaiheesta kehittämään perustaa mahdolliselle uudelle liiketoiminnalle.
Loppuvuodesta 2011 Fortum ja ranskalainen meriteollisuusalan suuryritys dCnS käynnistivät aaltovoiman tutkimus- ja kehitysyhteistyön Ranskassa. Yhteistyön myötä yhtiöt voivat tutkia aaltovoiman hyödyntämistä ja lisäksi täydentää toistensa osaamista merialueilla tuotettavan uusiutuvan energian osalta. Vuonna 2011 Fortum myös perusti maaorganisaation Ranskaan osallistuakseen uusiutuvan energian pitkän tähtäimen kehitystyöhön maassa.
Fortum on ollut aktiivisesti kehittämässä aaltoenergiaa vuodesta 2007 alkaen ja tutkinut sekä syvänmeren aalto teknologiaa että rannikoille soveltuvaa aaltoteknologiaa Ruotsissa ja Portugalissa sijaitsevissa koelaitoksissa. aaltovoiman hyödyntämismahdollisuuksien tutkiminen on siten merkittävä askel siirtymisessä kohti aurinkotaloutta.
Älykkäiden sähköverkkojen alueella Fortum osallistui menestyksekkäisiin pilottihankkeisiin Suomessa. Masalan sähköasemalla kehitettiin korkeasti automatisoitu sähköverkko, jota voidaan pitää merkittävänä askeleena kohti itsekorjaavaa verkkoa. Mäkkylän Adjutantti-talossa Fortum testasi muun muassa ABB:n, Skanskan ja KONEen kanssa kestävään kaupunkiasumiseen liittyviä ratkaisuja. Tutkimusta tehtiin myös muista Fortumia kiinnostavista aiheista, kuten mikroverkon suunnittelusta ja sähköautojen pikalatauksen vaikutuksesta verkkoon.
Keväällä valmistui esiselvitys Tukholman Norra Djurgårdsstaden -hankkeen älykkäästä sähköverkosta. Esiselvitys vahvisti, että energiajärjestelmän eri osat on mahdollista kytkeä yhteen, mikä antaa asiakkaalle mahdollisuuden osallistua aktiivisemmin sähkömarkkinoiden toimintaan. Fortum hallinnoi esiselvitystä yhteishankkeessa, jossa on mukana 13 yhteistyökumppania. Hanke on edennyt kumppanuus- ja rahoitusneuvotteluihin, ja käyttöönoton sekä testausvaiheen suunnittelu on jo käynnissä.
Fortumin ydinvoiman tutkimus- ja kehitystoimet etenivät kehityksestä toteutusvaiheeseen. Esimerkkejä tästä ovat muun muassa ydinpolttoaineen
palaman nostamisen ja antimonia sisältämättömien pumpputiivisteiden kehittäminen Loviisan voimalaitoksella. Fukushiman ydinvoimaonnettomuus lisäsi ydinturvallisuuden painoarvoa myös ydinvoiman tutkimus- ja kehitystyössä ja kaikkien Fortumin ydinvoiman tutkimus- ja kehitysohjelmien sisältö ja painopisteet tarkistettiin.
Vuonna 2011 Fortumin tutkimus- ja kehitysmenot olivat yhteensä 38 miljoonaa euroa (2010: 30 miljoonaa). Fortumin tutkimus- ja kehitysmenot vuonna 2011 olivat 0,6 % liikevaihdosta (2010: 0,5 %) ja 1,1 % kaikista kuluista (2010: 0,8%).
Fortum tukee yhteiskunnan hyväksi työskentelevien järjestöjen ja yhteisöjen työtä toimintamaissaan. Vuonna 2011 Fortum jakoi yhteiskunnallista tukea yhteensä noin 4,6 miljoonaa euroa.
Fortumin yhteiskunnallista tukea kuvaavat hyvin valaistusprojektit, joilla parannetaan valaistusta suomalaisissa ja ruotsalaisissa kaupungeissa. alueet valitaan yleisöäänestyksellä, ja ne ovat yleensä kohteita, joita ihmiset pitävät turvattomina niiden puutteellisen valaistuksen vuoksi. Fortum huolehtii valaistuksen suunnittelusta ja asennuksesta, ja kaupungit vastaavat infrastruktuurin kunnossapidosta ja huollosta.
Tukholmassa kehitettiin konseptia edelleen vuonna 2011. Ljusruset-kampanja, johon osallistuivat myös Tukholman kaupunki ja Ruotsin yleisurheiluliitto (Swedish athletic association), on kolmen paikallisen, keskenään kilpailevan juoksujoukkueen harjoituskilpailu. Kampanjan tarkoituksena oli esitellä Fortumin energiatehokkuuteen liittyvää asiantuntemusta ja yhdistää se liikunnan sekä turvallisuuden välityksellä asukkaiden hyvinvointiin. Kampanja voitti green Event -kategoriassa Euroopan parhaalle tapahtumalle myönnettävän European Best Event award -palkinnon ja sijoittui toiseksi PR-kategoriassa mainosalan Eurobest award -kilpailussa.
Luvut on johdettu konsernin rahavirtalaskelmasta sekä tuloslaskelmasta.
Tuotot asiakkailta (7 192 miljoonaa euroa) sisältävät tuotteista ja palveluista asiakkailta saatavat tulot, rahoitustulot sekä käyttöomaisuuden ja osakkeiden myyntituotot. Korvaukset rahoittajille ja osakkeenomistajille (1 431 miljoonaa euroa) sisältävät sijoittajille maksetut osingot, korot ja muut rahoituskulut.
Fortum on merkittävä tavaroiden ja palveluiden hankkija. Yhtiön vuosittainen hankintavolyymi on noin 2–3 miljardia euroa investointien määrästä riippuen. Investointien ohella merkittävä osa ostoista liittyy polttoaineiden hankintaan, ja loppuosa muodostuu tavaroiden ja palveluiden hankinnasta. Kestävä kehitys on keskeinen osa Fortumin toimitusketjun hallintaa. Tavaran- ja palveluntoimittajillamme sekä alihankkijoillamme on merkittävä rooli pyrkimyksissämme kestävään kehitykseen.
Vuonna 2011 Fortumilla oli noin 17 000 tavaran- ja palveluntoimittajaa. Noin 75 % tavaroista ja palveluista hankittiin Euroopassa, pääasiassa Suomessa ja Ruotsissa toimivilta toimittajilta. Fortumin hankintavolyymi oli yhteensä 2,6 miljardia euroa (2010: 2,8).
Fortum haluaa liiketoimintakumppaneikseen yrityksiä, jotka toimivat vastuullisesti ja noudattavat Fortumin toimintaohjetta (Code of Conduct) ja Fortumin toimittajille suunnattua toimintaohjetta (Supplier Code of Conduct). Fortumin Toimintaohje muodostaa eettisten liiketoimintatapojen perustan ja Fortumin toimittajille suunnattu toimintaohje perustan palvelu- ja tavarantoimittajia koskeville kestävän kehityksen perusvaatimuksille. Toimittajille suunnattu toimintaohje perustuu Yhdistyneiden kansakuntien Global Compact -aloitteen periaatteisiin. Ohje on jaettu neljään osioon, jotka ovat: liiketoimintatavat, ihmisoikeudet, työelämän normit ja ympäristö. Toimittajien arviointi, joka aloitettiin uudistetuilla menetelmillä vuonna 2011, auttaa havaitsemaan mahdolliset riskitoimittajat ja näin tunnistamaan ja tarkentamaan lisätoimenpiteiden tarpeen.
Fortum hankkii polttoaineita kansainvälisiltä ja paikallisilta toimittajilta. Vuonna 2011 polttoainehankintojen osuus koko hankintavolyymista oli 35 %, ja tästä noin puolet oli peräisin riskimaista. Vuosittaisesta kokonaishankintavolyymista (2,6 miljardia euroa) polttoaineiden osuus oli noin 900 miljoonaa euroa (2010: 960 miljoonaa euroa). Tästä fossiilisten polttoaineiden osuus oli 655 miljoonaa euroa ja biopolttoaineiden osuus 175 miljoonaa euroa.
Polttoaineiden ja erityisesti fossiilisten polttoaineiden sekä biopolttoaineiden vastuulliseen hankintaan kiinnitetään yhä enemmän huomiota. Vastuullisuus-
Vuonna 2011 Fortumin 130 ostajaa ja projektipäällikköä koulutettiin arvioimaan toimittajia kestävän kehityksen kriteerien mukaan Suomessa, Baltiassa, Puolassa ja Ruotsissa. 130 Henkilöä koulutettu
näkökohtien järjestelmällinen käsittely edellyttää koko toimialan laajuista keskustelua. Fortum on jatkanut aktiivista vuoropuhelua vastuullisesta polttoaineen hankinnasta alan yritysten ja sidosryhmiensä kanssa. Lue lisää aiheesta sivulta 70.
Loviisan ydinvoimalaitosyksiköiden polttoaineniput ovat venäläisiä ja brittiläisiä. Kummankin valmistajan polttoainenipuissa oleva uraani on peräisin Venäjältä. Sekä zirkonimateriaalia valmistavalla tehtaalla että uraanioksidipellettien ja polttoainenippujen valmistuksesta vastaavalla tehtaalla on ISO 14001 -ympäristöjärjestelmästandardin mukainen sertifikaatti.
Fortum arvioi säännöllisesti ydinpolttoainetoimittajiensa laatu-, ympäristö- sekä terveys- ja turvallisuushallintajärjestelmiä. Lisäksi Fortum valvoo säännöllisesti ydinpolttoainenippujen valmistusta. Vuonna 2011 Fortumin ydinvoiman ja kestävän kehityksen asiantuntijat vierailivat sekä polttoainenippuja valmistavalla tehtaalla että konversiolaitoksella Venäjällä. Vastaava vierailu on suunniteltu kesälle 2012 yhteen Fortumin venäläisen polttoainetoimittajan uraanikaivoksista.
Fortumin toiminnoissa Venäjällä, Baltian maissa, Puolassa ja Suomessa vuonna 2011 käytetty maakaasu oli peräisin Venäjältä, josta kaasu hankitaan useilta eri toimittajilta. Iso-Britanniassa Fortum hankkii maakaasun kansallisesta kaasuverkosta, jossa kaasu on valtaosaltaan peräisin Pohjanmerellä sijaitsevilta Iso-Britannian ja Norjan kaasukentiltä.
Kaikki Suomessa käytetty maakaasu tuodaan Länsi-Siperiasta Jamburgin ja Urengoin maakaasukentiltä, jotka sijaitsevat noin 3 300 kilometrin päässä Suomen ja Venäjän rajasta. Länsi-Siperian kaasukentät ovat maailman runsaimmat ja niiltä saatu maakaasu on erittäin puhdasta.
Vuonna 2011 pääosa (88 %) Fortumin Suomessa ja Ruotsissa käyttämästä kivihiilestä oli peräisin Venäjältä, mutta pieniä määriä hankittiin myös Kolumbiasta. Puolan voimalaitoksissa käytetty hiili oli peräisin Puolasta ja Venäjältä, ja Venäjän voimalaitokset käyttivät Venäjältä ja Kazakstanista peräisin olevaa hiiltä.
Venäjällä hiili kuljetetaan rautateillä avovaunuissa avolouhoksesta voimalaitokseen. Muihin Fortumin toimintamaihin hiili kuljetetaan meriteitse.
Fortumin käyttämällä hiilellä on erityiset laatuvaatimukset, ja hiili ostetaan yleensä seoksena. Alkuperämaa tiedetään aina, mutta kun hiili ostetaan seoksena, kunkin kaivoksen tarkkaa osuutta seoksessa ei tiedetä. Muiden kuin seostoimitusten osalta hiilen alkuperä voidaan jäljittää hiilikaivokselle asti. Alkuvuodesta 2012 Fortum päätti liittyä Bettercoal-aloitteeseen edistääkseen kestävän kehityksen periaatteita hiilenlouhinnassa. Lue lisää aiheesta sivulta 71.
Vuonna 2011 valtaosa (70 %) käytetystä biopolttoaineesta oli puupellettejä, haketta ja teollisuuden metsätähteitä, jotka olivat peräisin Ruotsista, Suomesta ja Saksasta. Muun tyyppistä biopolttoainetta hankittiin esimerkiksi Yhdysvalloista, Espanjasta ja Malesiasta. Fortum tiedostaa biopolttoaineiden alkuperään liittyvät haasteet, eikä voi olla ehdottoman varma alkuperämaasta. Fortum hyväksyi vuoden 2011 lopulla bioenergian kestävään hyödyntämiseen liittyvän kannanoton ja toimet, jotka parantavat biopolttoaineen alkuperän jäljitettävyyttä.
Suomessa käytetty biopolttoaine oli metsähaketta, metsäteollisuuden sivutuotteita, mustalipeää, kierrätettyä teollisuus- ja rakennuspuuta sekä pienessä määrin puupellettejä, ruokohelpeä
| Polttoaine | Alkuperämaa |
|---|---|
| Biopolttoaine | Ruotsi, Suomi, Saksa sekä muita maita |
| Hiili | Venäjä, Puola, Kolumbia ja Kazakstan |
| Maakaasu | Venäjä, Iso-Britannia, Norja |
| Uraani | Venäjä |
| Öljy | Pääasiassa Venäjä |
| Turve | Suomi, Viro |
1) Merkittävimmät alkuperämaat vuoden 2011 hankintavolyymien mukaan.
| 2011 | 2010 | 2009 | |
|---|---|---|---|
| Pohjoismaat | 1753 | 1982 | 1508 |
| Venäjä | 584 | 546 | 372 |
| Puola | 128 | 113 | 89 |
| Viro | 64 | 58 | 43 |
| Muut maat | 37 | 147 | 15 |
| Yhteensä | 2566 | 2846 | 2027 |
1) Luvut perustuvat tuloslaskelmaan.
| Bio polttoaine |
Jäte polttoaine Maakaasu |
Hiili | Turve | Uraani polttoaine |
Muut | ||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Viro | 1061 | 393 | 1111 | 63 | |||
| Suomi | 1922 | 381 | 5091 | 12716 | 2695 | 24300 | 901 |
| Puola | 253 | 166 | 3222 | 6 | |||
| Venäjä | 65516 | 4104 | 17 | ||||
| Ruotsi | 2887 | 2140 | 113 | 1752 | 440 | ||
| Iso-Britannia | 4002 | 86 | |||||
| Muut maat | 40 | 319 | 23 |
Fortumin mielestä kaiken bioenergian – kiinteän, nestemäisen ja kaasumaisen – tulee olla ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävää, kun sitä hankitaan ja käytetään energiantuotannossa. Vastuullinen polttoaineiden toimitusketjun hallinta sekä bioenergian alkuperän ja käytön läpinäkyvä raportointi ovat keskeisiä keinoja, joilla varmistetaan sekä jäljitettävyys että kestävän kehityksen mukainen toiminta.
Bioenergian kysyntä erilaisiin käyttötarkoituksiin lisääntyy ja kansainvälinen bioenergiakauppa laajenee, minkä vuoksi on selkeä tarve määritellä kaiken biomassan kestävä käyttö. Kestävyyskriteerien tulee koskea bioenergian alkuperää riippumatta siitä, käytetäänkö biopolttoainetta teollisuudessa, energiantuotannossa tai liikenteen polttoaineena.
Yhtenäiset kestävyyskriteerit vahvistaisivat luottamusta bioenergian kansainvälisiin markkinoihin ja nopeuttaisivat niiden kehittymistä. Tämänhetkisten biopolttoaineiden sertifiointijärjestelmien vaihtelevat vaatimukset ja kansalliset/paikalliset kestävän kehityksen järjestelmät aiheuttavat sekaannusta niin biomassan toimittajien ja käyttäjien kuin sijoittajienkin näkökulmasta. EU:n uusiutuvan energian direktiivin biopolttoaineiden ja bionesteiden kriteerejä ei kuitenkaan voi sellaisenaan soveltaa kiinteään biomassaan.
Biomassaa koskevien kestävyysvaatimusten tulisi olla laillisesti sitovia. Ainoastaan kestävyyskriteerit täyttävä bioenergia tulisi ottaa huomioon arvioitaessa maiden uusiutuvan energian tavoitteiden täyttymistä ja vain tämä bioenergia oikeuttaisi taloudelliseen tukeen.
EU:n laajuinen bioenergian standardisointi (mukaan lukien kestävyyskriteerit) on tarpeen ja tärkeää polttoainemarkkinoiden avaamiseksi ja laajentamiseksi sekä kilpailun parantamiseksi EU:ssa. Kestävyyskriteereiden tulee olla vähintään EU-laajuiset, mutta lopullisena tavoitteena on oltava kansainvälinen järjestelmä.
Metsänhoito on kattavasti säännelty ala, jossa kestävä kehitys otetaan huomioon. Metsien sertifiointijärjestelmissä on tunnistettu metsänhoidon taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät tekijät. Siksi ei ole tarvetta luoda metsien sertifioinnin kanssa päällekkäisiä järjestelmiä. Sertifiointijärjestelmät tulee sisällyttää EU:n bioenergian kestävyysjärjestelmään.
Vuonna 2011 Fortum laati kannanoton ja toimenpiteet bioenergian kestävälle käytölle sähkön- ja lämmöntuotannossa.
Vastuulliseen bioenergian tuotantoon ja käyttöön kiinnitetään maailmanlaajuisesti yhä enemmän huomiota. Euroopan unioni on määritellyt liikenteessä käytettäviä bionesteitä ja biopolttoaineita koskevat kestävyyskriteerit ja harkitsee kriteerien laajentamista energiantuotannon kiinteään biomassaan.
Bioenergia on Fortumille tärkeä energialähde. Vuonna 2011 Fortum määritteli kannanoton ja toimenpiteet sähkön- ja
lämmöntuotannossa käytettävän bioenergian kestävälle käytölle. Nämä edistävät biopolttoaineiden jäljitettävyyttä ja vastuullista polttoainehankintaa. Toimenpiteisiin kuuluvat esimerkiksi toimittajien esivalinta ja auditointi, puubiomassan toimitusketjun sertifiointi, riskianalyysit ja osallistuminen kestävän bioenergian kansainvälisiin aloitteisiin. Kannanotto ja toimenpiteet hyväksyttiin joulukuussa 2011, ja niiden toteuttaminen alkaa vuonna 2012.
Lisätietoja Fortumin bioenergian kestävän käytön periaatteista on osoitteessa www.fortum.com/sustainability.
Ruotsissa Fortumin tytäryhtiö Fortum Värme on WWF:n Global Forest & Trade Networkin (GFTN) jäsen Ruotsin GFTNverkoston kautta. GFTN on WWF:n
hanke, jonka tavoitteena on lopettaa laittomat metsien hakkuut ja parantaa metsänhoitoa. Verkoston jäsenet sitoutuvat edistämään vastuullista metsänhoitoa ja luotettavaa sertifi ointia. Fortum on laatinut vuosille 2011–2013 toimintasuunnitelman puunhankinnan lisäämiseksi sertifi oiduista metsistä. Sertifi oidun polttoaineen osuus on noussut tiukentuneiden tavarantoimittajia koskevien vaatimusten ja parantuneiden hankintamenettelyiden myötä. Fortum raportoi vuosittaiset tavoitteensa WWF:lle osana yhteistyötä ja käy asiaa koskevaa aktiivista vuoro puhelua.
Tavoitteiden saavuttamiseksi niin ostajilla, toimittajilla kuin alihankkijoilla on oltava riittävästi kestävää metsänhoitoa koskevaa osaamista ja tietämystä. Vuonna 2011 Fortum Värme järjesti Forest Stewardship Councilin (FSC) vaatimuksiin ja sertifi ointiin liittyvää koulutusta, jolla parannettiin polttoaineiden hankintahenkilöstön osaamista. Fortum Värme käyttää Ruotsin laitoksissaan vuosittain yli 350 000 tonnia haketta ja 300 000 tonnia pellettiä. Puu on peräisin Baltian maista, Venäjältä, Ruotsista, Suomesta, Pohjois-Amerikasta ja Etelä-Euroopasta. Vuonna 2011 Fortum Värme selvitti mahdollisuuksia liittyä FSC:hen ja päätti hakea jäsenyyttä vuodesta 2012 alkaen.
Fortum Värme on ollut Roundtable of Sustainable Palm Oil (RSPO) -järjestön jäsen vuodesta 2005. RSPO on palmuöljyn tuottajien, kuluttajien ja kansalaisjärjestöjen yhteistyöelin, joka on kehittänyt kestävää palmuöljyn tuotantoa ja käyttöä koskevat kriteerit. Fortum osallistuu RSPO:n vuosittaisiin jäsentapaamisiin, joissa vaihdetaan näkemyksiä ja kokemuksia sidosryhmien kanssa. Vuonna 2011 Fortum käytti palmu- tai soijaöljytuotannon jäännösjakeita ja jonkin verran kemian- ja paperiteollisuudessa syntyvien öljyjen jäännösjakeita, yhteensä noin 137 750 kuutiometriä. Fortum on määritellyt kaikkia jäännösjakeita koskevat erityisvaatimukset, ja edistää niiden jäljitettävyyttä. Fortumin käyttämät bioöljyt ovat peräisin Malesiasta, Indonesiasta, Yhdysvalloista, Brasiliasta ja Euroopasta. Kaikki palmuöljyn jäännösjakeet tulevat RSPO:n jäsenyhtiöiltä.
Bettercoal on itsenäinen, voittoa tavoittelematon järjestö, jonka tavoitteena on vastuullisen toiminnan jatkuva parantaminen hiilen hankintaketjussa.
hiiltä louhitaan avolouhoksissa tai maanalaisissa kaivoksissa. avolouhinta voi olla ympäristönsuojelun kannalta haastavampaa, kun taas maanalaisten kaivosten työskentelyolosuhteet voivat aiheuttaa työterveys- ja turvallisuushaittoja.
Bettercoal-aloitteen työ perustuu Bettercoal Toimintaohjeeseen (Bettercoal Code). Kaivosteollisuudessa käytettävät standardit, joissa on määritetty kaivosyhtiöiden sosiaaliset, eettiset ja ympäristönormit, luovat
Toimintaohjeen perustan. Toimintaohjeen noudattamista seurataan toimittajien itsearvioinneilla sekä riippumattomilla, kolmansien osapuolien tekemillä kaivoskohtaisilla auditoinneilla. Bettercoalin puitteissa on jatkossa määrä kehittää työkaluja, koulutusta ja osaamista tukemaan hiilen toimittajia. Bettercoal julkaisee vuosittain vuosikertomuksen, jossa kerrotaan toimintaan liittyviä tunnuslukuja sekä annetaan laadullista tietoa kaivosten parhaista käytännöistä. Vuosikertomuksessa esitellään myös ne keskeiset aihe-alueet, joita Bettercoal haluaa edistää.
Bettercoal tekee läheistä yhteistyötä sidosryhmiensä kanssa ja on perustanut riippumattoman sidosryhmien neuvottelukunnan, jonka tehtävänä on neuvoa ja ohjata organisaatiota erilaisissa asiakokonaisuuksissa mukaanlukien Bettercoal Toimintaohjeen luonnos ja siihen liittyvä, myöhemmin vuonna 2012 alkava julkinen kuulemisprosessi. Ryhmä koostuu eri yhteiskunnan edustajista (mukaanlukien kansalaisjärjestöt ja yliopistomaailma) sekä kansainvälisten järjestöjen ja yksityisen sektorin (kaivosyhtiöt) asiantuntijat.
asiakkaat saavat ajantasaista kulutus- ja markkinainformaatiota, jonka avulla he voivat sopeuttaa kulutustaan kalliiden kysyntähuippujen sijasta ajankohtiin, jolloin sähkö on halvempaa. ohjelmistosovellukset auttavat asiakkaita optimoimaan kulutustaan.
asiakkaat voivat tuottaa osan käyttämästään sähköstä esimerkiksi omilla aurinkopaneeleillaan. älykkäiden sähköverkkojen ansiosta asiakkaat voivat myydä ylimääräisen sähkön verkkoon.
Fortum asentaa etäluettavat älysähkömittarit kaikille asiakkailleen, jotta nämä voisivat paremmin vaikuttaa sähkönkäyttöönsä. Etäluettavien älymittareiden ansiosta asiakkaat pääsevät seuraamaan kotitaloutensa todellista sähkönkulutusta internetin kautta. Fortum toi vuonna 2010 Ruotsissa ja vuonna 2011 Suomessa markkinoille myös kotinäyttöjä, joiden avulla asiakkaat voivat seurata sähkönkulutustaan reaaliaikaisesti.
Fortum on osallistunut myös useisiin älykkäisiin sähköverkkoihin liittyviin tutkimus- ja kehitys- sekä koehankkeisiin. Suomessa Fortum on testannut muun muassa aBB:n, Skanskan ja KonEen kanssa sähköverkon luotettavuutta parantavaa automaatiota ja kestävään kaupunkiasumiseen liittyviä ratkaisuja. Ruotsissa Fortum on mukana kehittämässä älykkäitä sähköverkkoja sekä älykkäitä lämmitys- ja jäähdytysratkaisuja Tukholman norra djurgårdsstadeniin. Vuonna 2011 tehdyn esiselvityksen mukaan energiajärjestelmän osat voidaan yhdistää toisiinsa siten, että kuluttajalla on mahdollisuus osallistua sähkömarkkinoille entistä aktiivisemmin.
HUOMIO ihmisissä
Fortumin asiakaspalvelun oleellisia osa-alueita ovat asiakkaiden tarpeita vastaavien tuotteiden ja palvelujen tarjoaminen, sähkön ja lämmön toimitusvarmuudesta huolehtiminen, tulevaisuuden energiaratkaisujen kehittäminen sekä säännölliset asiakastyytyväisyyden arvioinnit. Vuonna 2011 Fortum jatkoi asiakaspalvelun kehittämistä. Yhtiö kärsi myös vakavasta myrskystä, joka vahingoitti sähköverkkoa ja aiheutti sähkökatkoja useille asiakkaille Suomessa.
Asiakastyytyväisyys on Fortumille ensiarvoisen tärkeää ja Fortum on jo vuosia panostanut luottamuksellisten asiakassuhteiden rakentamiseen. Jotta voisimme vastata asiakkaiden odotuksiin, arvioimme säännöllisesti asiakkailta saadun palautteen. Osallistamme myös asiakkaita jo käytössä olevien sekä uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen.
Asiakastyytyväisyyttä mitataan vuosittain säännöllisesti sekä yleisillä että hankekohtaisilla selvityksillä. Kyselyt on yhtenäistetty ja ne tehdään kaikissa maissa, joissa Fortumilla on asiakkaita. Tämä mahdollistaa vertailun eri maiden ja myös liiketoimintojen välillä. Koska asiakassuhteita on paljon, voimme seurata tyytyväisyyttä keskeisten asiakasprosessien osalta jatkuvasti. Fortum testaa säännöllisesti myös kehityshankkeita asiakasraadeissa Suomessa ja yksittäisissä asiakastapaamisissa muissa maissa.
Fortum on vuodesta 2009 lähtien myynyt yksityisasiakkailleen Suomessa ja Ruotsissa ainoastaan hiilidioksidipäästötöntä sähköä. Yhä useammat yksityis- ja yritysasiakkaat vaativat ostamalleen sähkölle alkuperätakuuta eli tietoa sähkön tuotantotavasta. Kaiken Fortumin myymän sähkön alkuperä todennetaan eurooppalaisella Guarantee of Origin -alkuperätakuulla. Ruotsissa eräille tuotteille on myönnetty myös Bra miljöval -ympäristömerkki ja Suomessa SLL Ekoenergia -ympäristömerkki.
Suomessa kaikki Fortumin yksityisasiakkaat saavat automaattisesti joko 100 % vesivoimaa tai 100 % tuulivoimaa. Pienille ja keskisuurille yritysasiakkaille myytävä sähkö on yhdistelmä ydin-, tuulija vesivoimalla tai bioenergialla tuotettua sähköä. Ruotsissa asiakkaat voivat valita ydin-, vesi- tai tuulivoimalla tuotettua sähköä. Norjassa asiakkaille tarjotaan CO2-päästötöntä sähköä, joka on tuotettu 100 %:sti uusiutuvalla energialla.
asiakkaat saavat automaattisesti 100
Suomessa kaikki Fortumin yksityis-100 % vesi- tai tuulivoimaa.
Vuonna 2011 perustimme Suomessa kolmeen eri kaupunkiin sähkönmyyntija neuvontapisteet, joissa asiakkaat saavat tietoa sähkösopimuksista.
Fortum omistaa, käyttää ja kehittää alueellisia ja paikallisia sähköverkkoja ja toimittaa sähköä yhteensä 1,6 miljoonalle asiakkaalle Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Fortumilla on verkkoa yhteensä noin 156 000 km, mikä vastaa melkein neljää maapallon ympärysmittaa.
Fortum investoi jatkuvasti verkon uudistamiseen, ylläpitämiseen ja kehittämiseen verkon luotettavuuden parantamiseksi. Vuonna 2011 yhtiö investoi 289 miljoonaa euroa uusiin voimajohtoihin, ilmajohtojen eristämiseen, maakaapeleihin ja verkon keskeisten osien automatisointiin. Näillä investoinneilla pyritään kohti älykkäämpää sähköverkkoa, jossa sähkökatkoja on vähemmän ja ne ovat lyhyempiä.
Loppuvuodesta 2011 riehunut myrsky oli yksi voimakkaimmista 30 vuoteen Suomessa. Myrsky vahingoitti Fortumin verkkoa ja aiheutti sähkö-
Tapaninpäivänä ja sitä seuraavana päivänä riehuneet myrskyt aiheuttivat mittavaa vahinkoa Fortumin sähkönjakeluverkossa. Tapaninpäivän 2011 myrsky oli yksi voimakkaimmista 30 vuoteen Suomessa. Fortum oli valmistautunut myrskyyn nelinkertaistamalla varalla olevien sähköasentajien määrän. Myrskyolosuhteet kuitenkin osoittautuivat sääennustetta pahemmiksi. Pahimmillaan yli 190 000 Fortumin asiakasta oli Suomessa samanaikaisesti ilman sähköä. Suomen lisäksi myrskyt aiheuttivat jonkin verran sähkökatkoksia ja vahinkoa myös Ruotsissa.
Fortum on myrskyn jälkeen analysoinut huolellisesti toimintaansa ja kartoittanut kehitysalueet. Esimerkiksi tekstiviestipalvelun käyttöönotto ja IT-järjestelmien kehittäminen todettiin keskeisiksi parannuskohteiksi. Fortum on myös ottanut pitkän
aikavälin tavoitteekseen sähkökatkosten määrän puolittamisen ja säävarman jakelun piirissä olevien asiakkaiden määrän kaksinkertaistamisen. Tavoitteeseen päästään nopeuttamalla maakaapelointia ja siirtämällä alueverkon johtoja metsästä teiden varsille. Lisäksi jakeluverkon säävarmuutta parannetaan paremmalla johtoaukeiden viereisten metsien hoidolla ja verkon automatisoinnilla.
katkoja monille asiakkaille, sekä korosti säävarman verkon merkitystä entisestään. Fortumin sähköverkon luotettavuuden kehitys oli vuosia positiivinen ja saavutti 99,98 %. Vuonna 2011 voimakkaat myrskyt laskivat luotettavuuden kuitenkin 99,90 %:iin. Myös keskimääräinen asiakaskohtainen sähkönjakelun keskeytysaika viisinkertaistui. Fortum lisää investointeja säävarman verkon rakentamiseen, ja tavoitteena on puolittaa sähkökatkojen määrä. Lisäksi säävarman verkon piiriin kuuluvien asiakkaiden määrä pyritään kaksinkertaistamaan vuoteen 2020 mennessä.
Älykkäät sähkömittarit antavat aiempaa paremman mahdollisuuden seurata sähkönkäyttöä ja ovat näin askel kohti älykkäämpää energiankulutusta. Suomessa noin 580 000 asiakkaalle asennetaan uudet mittarit vuoden 2013 loppuun mennessä. Vuonna 2011 älykkäiden sähkömittareiden asennus verkkoasiakkaille Suomessa eteni suunnitellusti ja vuoden 2011 loppuun mennessä mittarit oli asennettu 160 000 asiakkaalle. Tuntipohjaista sähkönmittausta edellyttävä uusi lainsäädäntö astuu Suomessa voimaan 1.1.2014. Ruotsissa älykkäiden sähkömittareiden asennukset saatiin päätökseen vuonna 2009. Norjassa uusien mittareiden asentaminen alkaa vuonna 2013. Siellä 100 000 Fortumin verkkoasiakasta liitetään järjestelmään vuoteen 2015 menessä. Norjassa tuntipohjaista mittausta edellyttävä lainsäädäntö astuu voimaan 1.1.2017.
Älykkäiden sähkömittareiden an sioista asiakas voi seurata kuukausittaista sähkönkulutustaan internetissä, ja laskutus perustuu toteutuneeseen sähkönkulutukseen. Asiakkaalla on myös paremmat mahdollisuudet vaikuttaa omaan sähkönkäyttöön. Järjestelmä mahdollistaa myös uusien palveluiden kehittämisen.
Uusiutuvan energian osuuden lisääntyminen, hajautettu energiantuotanto ja energia tehokkuusvaatimukset ovat osa tulevaisuuden yhteiskuntaa ja asettavat sähköverkolle uusia vaatimuksia. Älykkäät sähkömittarit ja sähköverkot muuttavat sähkömarkkinoita tulevina vuosina. Älykkään verkon ansioista kuluttaja voi tuottaa osan käyttämästään sähköstä itse esimerkiksi omalla aurinkopaneelilla ja myydä ylijäävän sähkön verkkoon.
Fortum kehittää aktiivisesti kestävään kaupunkiasumiseen liittyviä ratkaisuja. Tulevaisuuden älykkään sähköverkon luomisessa olemme keskittyneet erityisesti sähköverkon kehittämiseen, hajautettuun energiantuotantoon ja kotitalouksien ratkaisuihin. Lue lisää Fortumin älykkäisiin sähköverkkoihin liittyvistä tutkimus- ja kehityshankkeista sivulta 66.
Energian varastointiratkaisuja kehitetään Fortum Flexible Energy -tutkimushankkeessa. Esimerkki kyseisistä ratkaisuista on sähköauton lataamispalvelun integrointi energiajärjestelmään, minkä ansiosta auton akkuja voidaan
käyttää energian varastointiyksikköinä. Toinen varastointiratkaisu liittyy lämmön tai jäähdytysenergian varastointiin suurissa säiliöissä. Näin kaupunkia voidaan lämmittää kylmänä talvipäivänä lämmöllä, joka on tuotettu aurinkoisena kesäpäivänä.
Älykäs sähköverkko antaa myös sähkön vähittäismyyntiyhtiöille mahdollisuuden tarjota asiakkailleen täysin uusia palveluita. Älykkäiden sähkömittarien asentamisen lisäksi, Fortum on tuonut Ruotsissa ja Suomessa markkinoille kotinäyttöjä, joiden avulla asiakkaat voivat seurata omaa sähkönkulutustaan reaaliajassa. Kuluttajat saavat suoraa palautetta energiatehokkuudestaan sekä kustannusten että kulutustietojen (kWh) muodossa.
Liikenteen sähköistyminen on askel kohti älykkäämpää sähkönkulutusta. Liikenne on merkittävä päästöjen lähde kaupungeissa, joten siirtyminen sähköautoihin vähentää hiilidioksidipäästöjä huomattavasti. Fortum valmistautuu sähköautojen yleistymiseen suunnittelemalla sähköajoneuvojen latausverkostoa ja maksujärjestelmää. Fortumilla on Pohjoismaissa yli 100 julkista latauspistettä. Yhtiö jatkoi sähköautoratkaisujen kehittämistä vuonna 2011 ja esitteli uuden avaimet käteen -periaatteella toimivan konseptin, joka tarjoaa sähköautojen latauspalveluja yrityksille ja kunnille Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Fortumin konsepti huolehtii koko prosessista: latausyksiköiden asennus, sähkö, kunnossapito- ja huoltopalvelut.
Fortum myy lämpöä yrityksille, kunnille ja yksityisasiakkaille. Yhtiöllä on noin 1 400 kilometriä kaukolämpöverkkoa Suomessa, 2 400 km Ruotsissa, 860 km Puolassa, 280 km Baltian maissa ja 480 km Venäjällä. Kaukolämpöverkon luotettavuutta parannetaan korjaamalla säännöllisten kunnossapitotöiden yhteydessä havaittuja vikoja sekä investoimalla tarvittaessa uuteen verkkoon. Jakelunkeskeytyksiä aiheuttavat korjaustyöt pyritään ajoittamaan lämmityskauden ulkopuolelle. Kaikki Fortumin kaukolämpöasiakkaat Suomessa ovat olleet etäluennan piirissä vuoden 2010 alusta alkaen. Etämittareilla mittaustiedot saadaan reaaliaikaisesti ja lämmönkulutuksen seuranta on tehokkaampaa.
Syksyllä 2011 Fortum lanseerasi Suomen ja Ruotsin kaukolämpöasiakkaille lisää tuotteita. Fortum auttaa valinnassa ja antaa myös energianeuvontaa asiakkaiden energiatehokkuuden parantamiseksi. Suomen ja Ruotsin kaukolämpöasiakkaille on myös tarjolla ilmastoneutraalituote. Asiakas voi siis kompensoida kaukolämmön kasvihuonekaasupäästöjä samaan tapaan kuin lentoliikenteen kasvihuonekaasupäästöjä kompensoidaan.
Fortum kehittää aktiivisesti myös lämmityspalveluita Venäjällä modernisoimalla lämpöverkkoa Tšeljabinskissa ja Tjumenissa. Marraskuussa 2011 Fortum käynnisti Chelyabinsk Heat Ring -kaukolämpöprojektin, jossa Etelä-Uralilla sijaitsevan miljoonakaupungin lämmönjakelun tehokkuus paranee noin 30 %. Hankkeen myötä lämmön jakelutapa
kotitalouksille ja yrityksille muuttuu, kun lämmönsiirtoverkosto muuttuu kehämäiseksi entisen säteittäisen verkon sijaan. Fortum on myös asentanut Tjumenin runko- ja kaukolämpöverkkoihin automaattisen mittausjärjestelmän.
Fortum omistaa Tukholmassa maailman suurimman kaukokylmäverkon. Fortumin operoima kaukokylmäverkko tarjoaa yli 400 yritysasiakkaalle 440 gigawattituntia (GWh) jäähdystysenergiaa. Kaukokylmäverkon kapasiteetti on 300 megawattia (MW). Yhtiö tarjoaa asiakkailleen CO2 päästötöntä jäähdytystä, josta suurin osa tuotetaan Tukholman edustan meriveden avulla.
Myös Suomessa Fortum on ensimmäisenä sähköyhtiönä kehittänyt jäähdytysratkaisuja teollisuudelle. Esimerkiksi konesalikeskusten jäähdytysratkaisuissa palvelimista syntyvä lämpö hyödynnetään kaukolämpönä. Uudessa ratkaisussa fossiilisten polttoaineiden kulutusta voidaan vähentää määrällä, joka vastaa noin 15 000 tonnin vuosittaisia hiilidioksidipäästöjä. Paikalliset ympäristövaikutukset vähenevät myös typen oksidi-, rikkidioksidi- ja hiukkaspäästöjen pienentyessä. Palvelinkeskusten aiemmin ympäristöön päästämän hukkalämmön aiheuttamista haittavaikutuksista päästään järjestelmän avulla kokonaan eroon.
Fortum uskoo, että hyvä johtaminen on työntekijöiden hyvinvoinnin, sitoutumisen ja suorituskyvyn perusta. Hyvä johtaminen on keskeinen yhtiön strategisia tavoitteita tukeva tärkeä tekijä. Vuoden 2011 päättyessä Fortumin palveluksessa oli noin 10 800 työntekijää.
Fortumin tavoitteena on olla haluttu työnantaja, johon pätevät työntekijät kaikilla organisaation tasoilla haluavat sitoutua. Vuonna 2011 Fortumin palveluksessa oli keskimäärin 11 010 työntekijää (2010: 11 156). Eniten työntekijöitä oli Venäjällä, keskimäärin 4 432 henkilöä. Alihankkijoiden työntekijät työskentelivät Fortumin toimipaikoilla vuoden aikana yhteensä noin 1 769 000 työpäivää. Vuoden 2011 aikana Fortumissa aloitti 1 230 (2010: 1 052) uutta työntekijää.
Uskomme Fortumissa että voimme parantaa yhtiön tuloksellisuutta ja edistää kasvua kun työympäristö on avoin ja työntekijät ovat sitoutuneita; kaikki työntekijät tuntevat saavansa vastuuta ja ovat valmiit sitä ottamaan. Vuonna 2011 Fortum jatkoi tuloksellisuuden ja kasvun johtamisaloitetta (Leading Performance and Growth) osallistamalla useampia henkilöitä strategian kehittämiseen, kehittämällä
liiketoiminnan suunnittelua sekä vahvistamalla johtamistaitoja ja yrityskulttuuria. Vuonna 2011 syvennettiin myös Fortumin avainkäyttäytymisiä: haastaminen, yhdessä luominen, valmentaminen ja menestyksestä iloitseminen. Järjestimme tilaisuuksia, joissa pohdittiin avainkäyttäytymisten merkityksiä jokapäiväisessä työssä. Venäjällä pidettyihin 65 työpajaan osallistui yli 3 000 työntekijää. Työpajoissa työntekijät pääsivät keskustelemaan avainkäyttäytymisistä ja niiden yhteydestä strategiaan. Työntekijöillä oli mahdollisuus keskustella aloitteesta myös ylimmän johdon kanssa Fortum Dialogi -tilaisuuksissa.
Vuonna 2011 aloitettiin kaikille Fortumin esimiehille suunnattu Leadership Impact -kehitysohjelma, jossa syvennetään esimiesten taitoja tuloksellisuuden ja kasvun johtamisaloitteen toteuttamisessa. Vuonna 2011 yli 200 ylimmän johdon edustajaa aloitti ohjelman ja sen toteuttamista jatketaan vuonna 2012.
Avainkäyttäytymiset nivottiin laajemmin mukaan myös liiketoiminnan suunnitteluprosessiin vuonna 2011. Tavoitteena on ollut luoda yksiköiden ja tiimien välille enemmän tilaisuuksia haastamiseen ja
yhdessä luomiseen. Tuloksellisuuden ja kasvun johtamisaloitteen sisältöä ja tuloksia on myös alettu yhdistää jo olemassa oleviin käytäntöihin esimerkiksi rekrytoinnissa, perehdytyksessä ja työntekijöiden kehittämisprosesseissa.
Vuoden 2011 alussa Fortumissa otettiin käyttöön Sensor -tiimikehitystyökalu. Työkaluun kuuluu kahdesti vuodessa tehtävä kysely, jonka tavoitteena on auttaa tiimejä tunnistamaan kehittämisalueensa sekä keskustelemaan niistä.
Toisen Sensor-kierroksen aikana 4 227 Fortumin työntekijää antoi omalle tiimilleen palautetta vastaamalla Sensorin verkkokyselyyn. Tulosten perusteella tiimeissä on opittu valmentamaan ja haastamaan suorituskyvyn parantamiseksi, sekä nostamaan aikaisempaa paremmin esiin onnistumisia.
Koko Fortumin kattava, sitoutumista mittaava henkilöstökysely Fortum Sound toteutettiin viimeksi vuonna 2009. Vuosina 2010–2011 tiimien kehittäminen on edennyt pääasiassa Sensorin avulla. Seuraava Fortum Sound -kysely tehdään syksyllä 2012.
| 2011 | 2010 | 2009 | |
|---|---|---|---|
| Power | 1 847 | 1 819 | 3 063 |
| Heat | 2 504 | 2 394 | 2 246 |
| Russia | 4 379 | 4 294 | 4 090 |
| ESD | 1 417 | 1 487 | 1 699 |
| Muut toiminnot | 633 | 591 | 515 |
| yhteensä | 10 780 | 10 585 | 11 613 |
| suomi | ruotsi | venäjä | viro | puola | norja | muut | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Henkilöstö, vuoden lopussa | 2 683 | 2 040 | 4 376 | 331 | 859 | 139 | 352 |
| Henkilöstö, keskimäärin | 2 689 | 2 076 | 4 432 | 336 | 1 009 | 137 | 331 |
| Työsuhteita alkoi | 172 | 157 | 775 | 14 | 31 | 9 | 72 |
| Työsuhteita päättyi (1 | 114 | 250 | 694 | 34 | 322 | 6 | 7 |
| Lähtövaihtuvuus, % | 4,2 | 12,3 | 15,9 | 10,3 | 37,5 | 4,3 | 2 |
| Henkilöstökulut, 1 000 euroa | 209 462 | 180 786 | 79 752 | 7 426 | 20 945 | 13 620 | 16 620 |
| Henkilöstökulut henkilöä kohti, 1 000 euroa |
77,9 | 87,1 | 18,0 | 22,1 | 20,8 | 99,2 | 50,2 |
1) Mukaan lukien myydyt toiminnot ja ulkoistetut toiminnot
Vuosina 2010–2011 toteutettiin osana ForCaRE-hyvinvointiohjelmaa Fortum Core -tutkimus- ja konseptointiprojekti yhteistyössä aalto-yliopiston kanssa.
Fortum Coren tavoitteena on luoda valvomoon työympäristö, joka tukee valvojan hyvinvointia ja tilannetietoisuutta. Valvomo on voimalaitoksen sydän ja kokonaisvaltaisella, myös luovuutta edistävällä työympäristöllä pyritään parhaaseen suoritukseen ja kannattavuuteen. Voimaloiden käyttöiän pidentäminen on myös tavoitteena.
Projekti pohjautuu tutkimukseen, jossa oli mukana kolmen voimalaitoksen valvomo henkilökunta Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Tutkimusten mukaan työympäristössä viihtyvä työntekijä on yleensä tuottavampi. Projektissa laadittiin ohjekirja uusien voimalaitosten valvomoiden suunnitteluun ja nykyisten valvomoiden parantamiseen.
Fortum Core -valvomo on jaettu työtehtävien mukaan alueisiin, jotka kattavat kaikkien valvomoa käyttävien päivittäiset toiminnot. Lisäksi valvomossa on erilliset alueet ruokailua ja tiimityötä varten. Vierailualue on sijoitettu niin ettei se häiritse valvomon toimintaa.
Core-konseptia käytetään heat-divisioonan mittavassa sähkön ja lämmön yhteistuotanto (ChP) -investointiohjelmassa, sekä osittain myös nykyisissä voimalaitoksissa. Core-projektiin sisältyy myös muita voimalaitostyöntekijöiden työhyvinvointia, motivointia ja suoriutumista edistäviä hankkeita.
Fortum pyrkii luomaan mielenkiintoisia ura- ja kehittymismahdollisuuksia henkilökohtaisen ammattitaidon ja osaamisen jatkuvaan kasvattamiseen. Henkilöstön kehitystä tuetaan Fortumin vuosittaisilla suoritus- ja kehityskeskusteluilla, jonka piiriin kaikki työntekijät kuuluvat, sekä henkilöstön koulutuksella ja sisäisellä tehtäväkierrolla.
Vuoden 2011 ensimmäisellä puoliskolla Fortumilla oli kaksi erityyppistä johtamisen valmennusohjelmaa: Fortum Manager ja Fortum Expert. Fortum Manager -valmennusohjelma on suunnattu kaikille esimiehille, joilla on tarve oppia päivittäiseen johtamiseen liittyviä perustaitoja. Fortum Expert -ohjelma on muokattu vastaamaan asiantuntijoiden johtamis-, viestintä- ja tiimityöskentelytarpeita. Kaikille Fortumin esimiehille tarkoitettuja Master-kursseja järjestettiin Suomen ja Ruotsin lisäksi myös Baltian maissa ja Puolassa. Vuonna 2011 kursseille osallistui yhteensä 347 osallistujaa, ja Master-koulutuspäiviä oli yhteensä 38.
Fortum Forerunner on harjoittelijaohjelma, joka on tarkoitettu hiljattain yliopistosta valmistuneille. Puolentoista vuoden ohjelmassa harjoittelijat pääsevät työskentelemään monenlaisissa tehtävissä eri liiketoimintaympäristöissä sekä tutustumaan Fortumin toimintoihin ja energiaalaan. Nykyinen harjoittelijaohjelma alkoi tammikuussa 2011. Harjoittelijat tulevat Suomesta, Ruotsista, Venäjältä, Puolasta ja Latviasta.
Vahva työnantajamielikuva on tärkeä rekry toitaessa uusia työntekijöitä mutta myös huolehdittaessa nykyisten työntekijöiden viihtymisestä. Vuonna 2011 Fortum oli Suomen kymmenen halutuimman työnantajan joukossa. Tekniikan opiskelijoiden mielestä Fortum oli Suomen 8. kiinnostavin (2010: 6. kiinnostavin) ja Ruotsin 26. kiinnostavin (2010: 34. kiinnostavin) työnantaja.
Fortum Ambassador -verkosto on tärkeä keino työnantajamielikuvan vahvistamiseksi sekä yhtiön sisällä että sen ulkopuolella. Fortum Ambassador -verkoston jäsenet edustavat esimerkiksi messuilla ja seminaareissa ja kertovat opiskelijoille uramahdollisuuksista Fortumissa. Fortum Ambassador -verkostoon kuuluu 130 henkilöä, jotka edustavat eri ammateja ja divisioonia Virosta, Suomesta, Ruotsista ja Puolasta.
Fortumin tavoitteena on taata turvallinen työpaikka sekä omalle henkilöstölle että palveluntoimittajille. Fortumissa panostetaan jatkuvasti yhtiön henkilöstön ja toimipaikoilla työskentelevien urakoitsijoiden hyvinvointiin ja turvallisuuteen.
Vuonna 2011 Fortumin työterveyshuollon piiriin kuului Suomessa keski-
markkinointiassistentti, Heat Scandinavia, Ruotsi
Mielestäni avainkäyttäytymisemme tähtäävät yhteen tavoitteeseen: yhteishengen parantamiseen. Meidän on tehtävä yli rajojen ulottuvaa yhteistyötä niin maiden, yksiköiden kuin eri toimipaikkojen välillä. Yhdessä muodostamme vahvan organi saation, joka kannustaa luovuuteen ja tulevaisuuden ratkaisujen ideointiin yhdessä.
määrin 2 700 (2010: 2 700) työntekijää. Noin 80 % (2010: 75 %) heistä käytti oman työterveyshuollon palveluita ja noin 20 % (2010: 25 %) sopimusasemien palveluita. Fortumin oman työterveyshuollon kokonaiskustannukset Suomessa olivat noin 1,2 miljoonaa euroa (2010: 1,1 miljoonaa). Suomessa työterveyshuollon kustannukset Fortumin maksamasta osuudesta laskettuna olivat 560 euroa (2010: 501) ja Ruotsissa 92 euroa (2010: 99) henkilöä kohden. Ennaltaehkäisevän toiminnan osuus työterveyshuoltokäynneistä Suomessa oli 39 % (2010: 36 %). Ennaltaehkäisevä toiminta oli myös Ruotsissa työterveyshuollon toiminnan painopisteenä.
Fortumin työterveyshuolto Ruotsissa, Norjassa, Puolassa ja Saksassa kattaa kunkin maan lakien vaatimukset. Venäjällä työntekijät kuuluvat sairaskuluvakuutuksen piiriin ja voivat käyttää yksityisiä lääkäripalveluita. Venäjällä jokaisella tuotantolaitoksella on myös oma terveysasema, joka pystyy tarjoamaan sairaanhoitajatasoista ensiapua.
Suomessa Fortumin työntekijöillä on mahdollisuus liittyä vakuutuskassa Enerkemiin. Kassa myöntää sairausvakuutuslain mukaisia etuuksia ja sääntöjensä mukaisia lisäetuuksia. Yli 90 % Fortumin suomalaisista työntekijöistä on kassan jäseniä. Muissa maissa ei vastaavaa käytäntöä ole.
Fortumin ForCARE hyvinvointiohjelma kattaa kokonaisvaltaisesti työntekijöiden hyvinvointiin liittyvät asiat. Ohjelman tavoitteena on edistää turvallisuutta, tukea työntekijöiden työkykyä koko uran ajan ja edistää työyhteisöjen toimintaa. Hyvinvoinnin edistämisestä on hyötyä kaikille osapuolille: työntekijöille, työnantajalle ja ympäröivälle yhteiskunnalle.
ForCARE-ohjelma aloitettiin Suomessa vuonna 2010 ja Ruotsissa sekä Norjassa vuonna 2011. Tavoitteena on ottaa ohjelma käyttöön kaikissa toimintamaissa. Se räätälöidään kunkin maan lainsäädännön mukaisesti yhteistyössä paikallisen työturvallisuusorganisaation, henkilöstöosaston ja johdon kanssa.
Suomessa Fortum aloitti kolmivuotisen työhyvinvoinnin ohjelman Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varman kanssa. Vuonna 2011 ohjelman painopistealueet kartoitettiin haastattelemalla esimiehiä ja muuta henkilöstöä. Painopistealueiksi valittiin ikääntyminen, vuorotyön haasteet (esim. ravinto, uni ja palautuminen) sekä liikkuvan työn haasteet.
Fortum kannustaa henkilöstöään pysymään työelämässä. Vuonna 2011 yhteensä 151 henkilöä jäi eläkkeelle. Luku sisältää vanhuus-, varhais- ja työkyvyttömyyseläkkeet. Vuonna 2011 Fortumissa työskenteli 773 (2010: 758) yli 60-vuotiasta.
Fortumin Power-divisioonassa turvallisuusmittarien myönteinen kehitys pysähtyi vuonna 2010 eikä turvallisuustavoitteita saavutettu. Toimenpiteet tulosten parantamiseksi aloitettiin divisioonassa jo keväällä 2010 järjestämällä tiimikeskusteluja kaikilla työpaikoilla. Tavoitteena oli saada työntekijöiltä ideoita kunkin oman työpaikan turvallisuuden parantamiseksi. Vuonna 2011 Power-divisioona aloitti muutosohjelman "365 turvallista päivää". Turvallisuuden kehittäminen on kaikkien työntekijöiden vastuulla, ja ohjelmalla on ollut Powerdivisioonan johtoryhmän täysi tuki sen alusta saakka. Koulutus on ollut yksi tärkeimmistä muutoksen työkaluista. Koko Power-divisioonan henkilöstölle tarkoitettu, turvallista käyttäytymistä korostava kertauskoulutus aloitettiin
kestävän kehityksen päällikkö, OAO Fortum, Venäjä
Fortum yhtiönä tarjoaa minulle valtavasti erilaisia mahdollisuuksia. Fortumissa voin hyödyntää kaikkia taitojani ja kokemustani eri aloilta. Vuosi 2011 oli minulle tärkeä, sillä otimme oao Fortumissa käyttöön ympäristöhallintajärjestelmän ja läpäisimme ISo 14001 -sertifi oinnin ensimmäisen vaiheen. Sertifi ointi avaa mielestäni Fortumin Russia-divisioonan henkilöstölle mahdollisuuden myönteiseen muutokseen: opimme tarkastelemaan ja johtamaan kaikkia toimintoja kestävän kehityksen näkökulmasta. Sama lähestymistapa pätee turvallisuuteen. Työntekijöidemme näkemykset ovat erittäin tärkeitä kehittämisprojektien toteuttamisessa.
Tuloksellisuuden ja kasvun johtamisaloite jatkui vuonna 2011, jolloin keskityimme syventämään ymmärrystä Fortumin avainkäyttäytymisistä. Sensor -tiimikehitystyökalua on käytetty edistämään keskustelua tiimeissä sekä kehittämään johtajistamme tuloksellisuuden ja kasvun johtamisaloitteen esikuvia.
ja palaute siitä on ollut hyvää. Powerdivisioonan omien tapausten esimerkkejä pidettiin hyödyllisinä, tietoisuutta parantavina ja omaan työhön soveltuvina. Koulutuksessa kannustettiin miettimään turvallisuutta myös kotona ja vapaa-ajalla. Koulutukset jatkuvat vuonna 2012. Koulutuksen lisäksi painotettiin sovittujen toimenpiteiden toteuttamista ja menetelmien noudattamista.
Vuosi 2011 oli divisioonassa turvallisuusmielessä erittäin onnistunut. Lähes kaikki Power-divisioonan vuoden 2011 toimintasuunnitelmaan sisältyneet ympäristö-, työ terveys- ja turvallisuustavoitteet (EHS) saavutettiin. Omien työntekijöiden tapaturmataajuus (LWIF 0,9) oli paras kautta aikojen sekä vuositasolla että kolmen vuoden liukuvana keskiarvona. Lisenssiehtorikkomuksia, INES-luokan (International Nuclear Event Scale) ydinturvallisuustapahtumia tai markkinasääntöjen rikkomuksia ei ollut lainkaan. Tulipaloja, vuotoja tai muita ympäristöpoikkeamia oli Powerdivisioonassa yhteensä kolme. Tavoite oli päästä alle kymmenen. Urakoitsijoiden tapaturmataajuus oli kuitenkin selvästi tavoitteita suurempi, ja tämä on yksi Power-divisioonan painopistealueista vuonna 2012.
Fortumin Heat-divisioonassa Ruotsissa otettiin käyttöön uusi ennakoiva turvallisuusindeksi, joka kattaa esimiesten turvallisuuskierrokset, turvallisuustarkastukset, suojavälineiden käytön ja työlupien hallinnan. Suomessa kehitettiin yhteinen turvallisuusperehdyttämisen työkalu, toteutettiin turvallisuusjohtamisen järjestelmällinen arviointi voimalaitoksissa, perustettiin asiantuntijaverkosto edistämään yhtenäistettyä lähestymistapaa turvallisuusparannuksiin ja aloitettiin turvallisuuskäyttäytymisen koulutus Joensuun CHP-laitoksella.
Puolassa tärkeimpiin tapahtumiin kuului uusien Zabrzen ja Bytomin CHP-laitosten integrointi Fortumiin. Laitoksille laadittiin kattava integrointisuunnitelma, jossa päätoimenpiteet kohdistettiin turvallisuuskoulutukseen, -raportointiin ja -tutkimukseen, henkilökohtaisten suojavälineiden käyttöön, urakoitsijoiden turvallisuuteen, esimiesten turvallisuuskierroksiin ja riskialttiisiin työmenetelmiin. Tulokset paranivat merkittävästi: vuonna 2010 työtapaturmien vuoksi menetettyjä työpäiviä oli 144, mutta vuonna 2011 vain 12. Fortumin tavoitteena on parantaa Zabrzen ja Bytomin ympäristö-, työterveys- ja turvallisuusjohtamista hankkimalla toiminnoille ISO 14001 ympäristöhallintajärjestelmän sekä OHSAS 18001 työterveyden ja -turvallisuuden hallintajärjestelmän mukaiset sertifi oinnit vuoteen 2013 mennessä. Baltian maissa Heat-divisioona keskittyi uusien yksiköiden turvalliseen käyttöön, rakennustyömaiden turvallisuuteen ja EHS-prosessin kehittämiseen.
Electricity Solutions and Distribution -divisioonan painopisteenä oli urakoitsijoiden turvallisuuden parantaminen. Tätä varten kehitettiin verkkokoulutusohjelma, parannettiin urakoitsijoiden arviointiprosessia ja sopimuksissa painotettiin turvallisuustekijöitä.
Russia-divisioonassa jatkettiin EHSsuunnitelman toteuttamista. Kattava ohjelma urakoitsijoiden turvallisuuden parantamiseksi sisälsi esimerkiksi 28 yrityksen esimiehille suunnatun turvallisuuskoulutuksen. Lisäksi valmistauduttiin OHSAS 18001 -sertifi ointiin sekä tehostettiin intranetin ja ilmoitustaulujen kautta tapahtuvaa sisäistä turvallisuusviestintää. Asbestiriskin poisto kuuluu EHS-ohjelman tavoitteisiin Venäjällä. Vuoden aikana poistettiin noin 340 tonnia asbestia ja parannettiin asbestin käsittely- ja poistomenetelmiä. Vuonna 2011 asbestinkäsittely arvioitiin ulkoisen osapuolen toimesta.
Skotlannin grangemouthissa sijaitsevassa Fortumin sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksessa (ChP) ei ole sattunut yhtään työtapaturmaa kymmeneen vuoteen eli koko sen kaupallisen toiminnan aikana. grangemouthissa työskentelee 23 Fortumin työntekijää.
Voimalaitoksen käytettävyys on korkealla tasolla: keskimäärin 98,6 %. Voimalaitos toimittaa Ineos-yhtiölle (entinen BP) noin puolet sen vuosittain käyttämästä höyrystä.
grangemouthin asiakkaille toimitusten luotettavuus on ensiarvoisen tärkeää. Tiivis yhteistyö Ineosin kanssa läheltä piti -tilanteita raportoitaessa, tehokas riskien arviointi, jatkuva ympäristö-, työterveysja turvallisuusprosessien kehittäminen ovat hyvän tuloksen takana. Riskit arvioidaan yleensä yhdessä asiakkaan kanssa jotta pystytään takaamaan korkea käytettävyys.
grangemouthin henkilöstölle myönnettiin vuonna 2011 Fortumin turvallisuuspalkinto turvallisesta ja luotettavasta toiminnasta. Fortumin turvallisuuspalkinto myönnetään vuosittain yhdelle henkilölle ja yhdelle tiimille, jotka ovat osoittaneet sitoutumista turvallisuuteen ja edistäneet turvallisemman työympäristön kehittämistä Fortumissa. grangemouthin tiimi on ottanut käyttöön monia käytäntöjä onnettomuuksien ehkäisemiseksi, esimerkiksi työluvat ja tiukat turvavarusteiden käyttöä koskevat vaatimukset. Lisäksi grangemouthissa tavoitellaan työympäristöä, jossa vältetään syyllistämistä.
grangemouthin menestys on huomattu myös Britanniassa. onnettomuuksien ennaltaehkäisyyn keskittyvä Royal Society for the Prevention of accidents -järjestö on myöntänyt laitokselle useita palkintoja vuodesta 2006 lähtien.
| 1. Strategia ja analyysi 1.1 Toimitusjohtajan katsaus Kyllä 16–21 Toimitusjohtajan haastattelu 1.2 Keskeisten vaikutuksien, riskien ja mahdollisuuksien kuvaus Kyllä 30–39 Markkinoiden kehitys 2. Organisaation kuvaus 2.1 Organisaation nimi Kyllä Kansi 2.2 Tärkeimmät tuotteet, palvelut ja tavaramerkit Kyllä 5 Konsernin liiketoimintarakenne 2.3 Operatiivinen rakenne Kyllä 5 Konsernin liiketoimintarakenne 2.4 Yhtiön pääkonttorin sijainti Kyllä Takakansi Keilaniementie 1, Espoo 2.5 Toimintojen maantieteellinen sijainti Kyllä 4 Fortum lyhyesti Omistussuhteet ja juridinen muoto Taloudelliset tunnusluvut, Fortum Oyj, listattuna NASDAQ OMX Helsinki Oy:n 2.6 Kyllä 10–11, 97 pörssissä Markkinoiden kuvaus Konsernin liiketoimintarakenne, Pohjoismainen sähkömarkkina, Sähkömarkkinat Venäjällä 2.7 Kyllä 5, 31 Organisaation toiminnan laajuus Konsernin liiketoimintarakenne, Fortumin osake ja osakkeenomistajat, 2.8 Kyllä 5, 10–11, 99 Taloudellisen lisäarvon jakautuminen toimintamaittain Merkittävät muutokset organisaation koossa, rakenteessa tai omistuksessa Investoinnit ja tutkimus&kehitys, raportin rajaus ja yhdistelyperiaatteet 2.9 raportointikaudella Kyllä 64, 92 Raportointikaudella saadut palkinnot 83, 94, Turvallisuuspalkinnot, Fortum kestävän kehityksen indekseissä, 2.10 Kyllä takakansi KWD Webranking -tutkimus EU1 Asennettu kapasiteetti eriteltynä primäärienergialähteittäin ja sääntelyjärjestelmittäin Osittain 5, 100 Fortum lyhyesti, Käyttöomaisuusinvestoinnit maittain Energian nettotuotanto eriteltynä primäärienergialähteittäin ja sääntelyjärjestelmittäin Sähköntuotanto lähteittäin, Lämmöntuotanto lähteittäin, Ympäristövastuun EU2 Ositttain 8, 103 tunnusluvut, EN3 EU3 Kotitalous-, teollisuus-, instituutio- ja kaupallisten asiakkaiden lukumäärä Osittain 5 Fortum lyhyesti EU5 Saadut CO2e-päästöoikeudet eriteltynä päästökauppajärjestelmittäin Kyllä 10, 99 Taloudelliset tunnusluvut, EC2 3. Raportointiperiaatteet Raportin kuvaus Raportointiajanjakso Raportointiperiaatteet. Vuosi 2011 ja lisäksi joitakin tietoja tammi–helmikuulta 3.1 Kyllä 91 2012 Edellisen raportin julkistamisajankohta Raportointiperiaatteet. Vuoden 2010 kestävän kehityksen raportti julkaistiin 3.2 Kyllä 91 huhtikuussa 2011. Raportointitiheys Raportointiperiaatteet. Fortum raportoi vuosittain vuosikertomuksessa, osavuosikatsauksissa, verkkosivuillaan sekä erillisessä kestävän kehityksen 3.3 Kyllä 91 raportissa |
GRI:n sisältö | Sisältyy | mpact Global Co |
Sivu | Huomiot | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| 3.4 | Yhteystiedot | Kyllä | Takasisäkansi | [email protected] |
| GRI:n sisältö | Sisältyy | mpact Global Co |
Sivu | Huomiot | |
|---|---|---|---|---|---|
| Raportin laajuus ja rajaukset | |||||
| 3.5 | Raportin sisällön määrittely (olennaisuus, asiakokonaisuuksien priorisointi ja raporttia käyttävät sidosryhmät) |
Kyllä | 91, 94–96 | Olennaisuuden arviointi 3.5, Sidosryhmävuorovaikutus 4.14–4.17 | |
| 3.6 | Raportin laskentarajat ja kattavuus | Kyllä | 91 | Raportoinnin laajuus ja rajaukset 3.6–3.11 | |
| 3.7 | Laskentaperiaatteisiin liittyvät rajoitukset | Kyllä | 91 | Raportoinnin laajuus ja rajaukset 3.6–3.11, poikkeukset mainittu indikaattorien yhteydessä. |
|
| 3.8 | Raportointiperiaatteet yhteisyritysten, tytäryhtiöiden, vuokrakohteiden, ulkoistettujen toimintojen raportoinnille ja tietojen vertailukelpoisuus |
Kyllä | 92 | Raportoinnin laajuus ja rajaukset 3.6–3.11. Uusi ja hankittu kapasiteetti, vuokralla ollut ja myyty kapasiteetti, poikkeukset mainittu indikaattorien yhteydessä. |
|
| 3.9 | Mittaus- ja laskentaperiaatteet | Kyllä | 92 | Raportoinnin laajuus ja rajaukset 3.6–3.11. Mittaus– ja laskentamenetelmät on raportoitu tunnuslukujen yhteydessä |
|
| 3.10 | Muutokset aiemmin raportoiduissa tiedoissa | Kyllä | 92 | Raportoinnin laajuus ja rajaukset 3.6–3.11 | |
| 3.11 | Merkittävät muutokset raportin kattavuudessa, rajauksissa tai mittausmenetelmissä | Kyllä | 92 | Raportoinnin laajuus ja rajaukset 3.6–3.11 | |
| GRI-sisältövertailu | |||||
| 3.12 | GRI-sisältövertailu | Kyllä | 84–90 | ||
| Varmennus | |||||
| 3.13 | Periaatteet ja käytäntö raportin ulkopuoliseen varmennukseen | Kyllä | 93, 119–120 | Varmentaminen 3.11, riippumaton varmennuslausunto | |
| 4. Hallintokäytännöt, sitoumukset ja vuorovaikutus | |||||
| Hallinto | |||||
| 4.1 | Organisaation hallintorakenne | Kyllä | 116–123 | Tilinpäätös 2011, Hallinto ja johtaminen | |
| 4.2 | Hallituksen puheenjohtajan asema | Kyllä | 119 | Tilinpäätös 2011, Hallinto ja johtaminen | |
| 4.3 | Hallituksen jäsenten riippumattomuus | Kyllä | 119 | Tilinpäätös 2011, Hallinto ja johtaminen | |
| 4.4 | Osakkeenomistajien ja henkilöstön vaikuttamiskanavat hallitukseen | Kyllä | 114, 116–118 | Henkilöstön ja johdon väliset suhteet, sivu 114. Tilinpäätös 2011, osakkeenomistajat voivat käyttää päätösvaltaansa yhtiökokouksessa ja esittää kysymyksiä kokouksessa käsiteltävistä asioista. Yhtiökokouksen ja hallituksen toiminta sekä tehtävät on kuvattu sivuilla 116–118. |
|
| 4.5 | Organisaation tulosten vaikutus hallituksen ja johdon palkitsemiseen, mukaan lukien yhteiskuntavastuu |
Kyllä | 113, 124–127 | LA3, sivu 113. Tilinpäätös 2011, Palkitseminen, sivut 124–127 | |
| 4.6 | Eturistiriitojen ehkäiseminen hallitustyöskentelyssä | Kyllä | 119 | Tilinpäätös 2011, Hallinto ja johtaminen. Hallituksen vuosittaisessa itsearvioinnissa hallitus arvioi jäsentensä mahdollisuutta itsenäiseen päätöksentekoon. |
|
| 4.7 | Arviointiprosessit hallituksen pätevyydelle ja asiantuntemukselle | Kyllä | 117–120, 93 | Tilinpäätös 2011, Hallinto ja johtaminen, nimitysvaliokunnan, hallituksen ja hallituksen valiokuntien kuvaukset sivuilla 117–120. Kestävän kehityksen raportti 2011, kestävän kehityksen organisointi. Hallitus nojaa Fortumin johtoryhmän ja Sustainability and Public Affairs -ohjausryhmän asiantuntemukseen, sivu 93. |
|
| 4.8 | Missio, arvot, Toimintaohje ja muut toimintaperiaatteet sekä niiden käytäntöönpano | Kyllä | 25–29, 93–94 | Kestävä kehitys osa strategiaa. Kestävän kehityksen hallinnointi | |
| 4.9 | Hallituksen tavat seurata kestävän kehityksen johtamista, mukaan lukien riskienhallinta |
Kyllä | 93, 121–123 | Kestävän kehityksen hallinnointi. Tilinpäätös 2011, sivut 121–123 | |
| 4.10 | Hallituksen oman toiminnan arviointi | Kyllä | 119 | Tilinpäätös 2011, Hallinto ja johtaminen. Hallituksen vuosittaisessa itsearvioinnissa hallitus arvioi omaa toimintaansa. |
| GRI:n sisältö | Sisältyy | mpact Global Co |
Sivu | Huomiot | |
|---|---|---|---|---|---|
| Ulkopuoliset sitoumukset | |||||
| 4.11 | Varovaisuusperiaatteen soveltaminen | Kyllä | 93, 26 | Kestävän kehityksen hallinnointi, riskien hallinta. Kestävän kehityksen arviointimenettelyä sovelletaan yrityskauppoihin sekä yhtiön investointeihin. Tilinpäätös 2011, sivu 26. |
|
| 4.12 | Sitoutuminen ulkopuolisiin aloitteisiin | Kyllä | 93–96 | Sitoutuminen ulkopuolisiin aloitteisiin, 4.11–4.13. Sidosryhmävuorovaikutus 4.14–4.17 |
|
| 4.13 | Jäsenyydet järjestöissä, yhdistyksissä ja edunvalvontaorganisaatioissa | Kyllä | 94–96 | Sidosryhmävuorovaikutus 4.14–4.17. Lisätietoja osoitteessa www.fortum.com/ sustainability |
|
| Sidosryhmävuorovaikutus | |||||
| 4.14 | Luettelo organisaation sidosryhmistä | Kyllä | 94 | Sidosryhmävuorovaikutus 4.14–4.17. Tärkeimmät sidosryhmät | |
| 4.15 | Sidosryhmien tunnistaminen ja valinta | Kyllä | 91–92, 94 | Sidosryhmäanalyysi. Lisätietoja osoitteessa www.fortum.com/sustainability | |
| 4.16 | Sidosryhmävuorovaikutuksen muodot | Kyllä | 94–96 | Sidosryhmävuorovaikutus 4.14–4.17 | |
| 4.17 | Sidosryhmävuorovaikutuksessa esiin nousseet asiat ja huolenaiheet | Kyllä | 92, 94–96 | Olennaisuusarvio, sivu 92. Sidosryhmävuorovaikutus 4.14–4.17. Lisätietoja osoitteessa www.fortum.com/sustainability |
|
| Taloudellisen vastuun tunnusluvut | |||||
| Lähestymistapa taloudellisen vastuun johtamiseen | Kyllä | 97 | |||
| Taloudelliset tulokset | |||||
| EC1* | Taloudellisen lisäarvon luominen ja jakautuminen sidosryhmien kesken | Kyllä | 10–11, 67, 98–100, 27–31 |
Kestävän kehityksen raportti 2011, Taloudelliset tunnusluvut, Fortumin taloudelliset vaikutukset. Taloudellisen lisäarvon jakautuminen maittain, Henkilöstökulut, Eläkkeet, Ostot, Investoinnit, T&K. Korvaukset rahoittajille ja osakkeenomistajille sisältävät osingot ja rahoituskulut. Tilinpäätös 2011, sivut 27–31 |
|
| EC2* | Ilmastonmuutoksen taloudelliset vaikutukset ja riskit sekä mahdollisuudet | Kyllä | x | 98–100 | |
| EC3* | Eläkesitoumusten kattavuus | Kyllä | 91–93, 100 | Tilinpäätös 2011, sivut 91–93. Kestävän kehityksen raportti, sivu 100. | |
| EC4* | Valtiolta saatu taloudellinen tuki | Ei | |||
| Markkinat | |||||
| EC5 | Organisaation pienimmän aloituspalkan suhde kansalliseen minimipalkkaan | Ei | x | ||
| EC6* | Periaatteet ja käytännöt liittyen paikallisiin tavaran- ja palveluntoimittajiin sekä paikallisten toimittajien osuus |
Osittain | 68–69, 100–101 |
Polttoaineet ja hankinta | |
| EC7* | Paikallisen rekrytoinnin menettelytavat ja paikallisten johtajien osuus | Osittain | x | 101 | Politiikkaa paikallisen työvoiman rekrytointiin ei ole |
| Välilliset taloudelliset vaikutukset | |||||
| EC8* | Investoinnit infrastruktuuriin ja julkista käyttöä varten tehdyt palveluhankinnat | Osittain | 67, 101 | Fortumin taloudelliset vaikutukset. Epäsuora vaikutus investointien kautta. | |
| EC9 | Välilliset taloudelliset vaikutukset | Osittain | 67, 101 | Fortumin taloudelliset vaikutukset. Epäsuora lisäarvo sidosryhmille. | |
| EU6 | Johtamiskäytännöt, joilla varmistetaan lyhyen ja pitkän aikavälin sähkönsaatavuus ja luotettavuus |
Osittain | 97 | ||
| EU7 | Energian kysyntää ja energiatehokkuutta ohjaavat suunnitelmat ja toimenpiteet | Kyllä | 97–98 | ||
| EU8 | Tutkimus- ja kehitystoimenpiteet sekä kustannukset sähkön luotettavuuden ja kestävän kehityksen edistämiseksi |
Kyllä | 98 | ||
| EU9 | Ydinvoimaan liittyvät varaukset | Kyllä | 89–90, 98 | Tilinpäätös 2011, ydinvoimaan liittyvät varat ja velat, sivut 89–90, Kestävän kehityksen raportti 2011, sivu 98. |
| GRI:n sisältö | Sisältyy | mpact Global Co |
Sivu | Huomiot | |
|---|---|---|---|---|---|
| EU10 | Suunniteltu kapasiteetti verrattuna ennakoituun sähkön kysyntään pitkällä aikavälillä, eriteltynä energialähteittäin ja sääntelyjärjestelmittäin. |
Kyllä | 30–39, 64, 101 |
Markkinoiden kehitys, Investoinnit | |
| EU11 | Lämmöntuotannon keskimääräinen tehokkuus | Osittain | 101 | Ei jaoteltu säätelyjärjestelmittäin | |
| EU12 | Siirto- ja jakeluhäviöiden prosenttiosuus kokonaisenergiasta | Osittain | 101 | Ei jaoteltu erikseen siirto- ja jakeluhäviöihin tai tekniseen / ei-tekniseen häviöön | |
| Ympäristövastuun tunnusluvut | |||||
| Lähestymistapa ympäristövastuun johtamiseen | Kyllä | 102 | Ympäristövastuu | ||
| Materiaalit | |||||
| EN1* | Materiaalien käyttö (paino tai volyymi) | Kyllä | x | 103 | Myynti ja tuotanto, sivu 8. Sähkön ja lämmön yhteistuotannon rooli aurinkotaloudessa, sivu 55. Polttoaineet ja hankinta, sivu 68 |
| EN2* | Kierrätettyjen materiaalien käyttö | Osittain | x | 103 | Sähkön ja lämmön yhteistuotannon rooli aurinkotaloudessa, sivu 55 |
| Energia | |||||
| EN3* | Suora energiankulutus primäärienergialähteittäin | Kyllä | x | 103 | Ympäristövastuun tunnusluvut, sivu 12. Polttoaineet ja hankinta, sivu 68 |
| EN4* | Epäsuora energiankulutus | Osittain | x | 104 | |
| EN5 | Energiatehokkuuden parantumisen ansiosta säästetty energia | Kyllä | x | 104 | Sähkön ja lämmön yhteistuotannon rooli aurinkotaloudessa, sivut 56–57. Energia EN5–EN7 |
| EN6 | Toimenpiteet energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi tuotteissa ja palveluissa |
Kyllä | x | 104, 109 | Palvelemme asiakkaita, sivut 75–76. Tuotteet ja palvelut EN26 |
| EN7 | Toimenpiteet välillisen energiankulutuksen vähentämiseksi | Kyllä | x | 104 | Palvelemme asiakkaita, sivut 75–76. Tuotteet ja palvelut EN26 |
| Vesi | |||||
| EN8* | Käyttöönotetun veden kokonaismäärä | Kyllä | x | 104 | Ympäristövastuun tunnusluvut, sivu 12. |
| EN9 | Vesilähteet, joihin vedenotto vaikuttaa merkittävästi | Kyllä | x | 105 | |
| EN10 | Veden kierrätys ja uudelleenkäyttö | Kyllä | x | 105 | |
| Luonnon monimuotoisuus | |||||
| EN11* | Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät yhtiön hallussa olevat alueet, niiden sijainti ja koko |
Kyllä | x | 105 | Vesivoiman rooli aurinkotaloudessa, sivut 48–49 |
| EN12* | Yhtiön toiminnan vaikutus luonnon monimuotoisuuteen suojelualueilla tai monimuotoisuuden kannalta rikkailla alueilla |
Osittain | x | 105 | Vesivoiman rooli aurinkotaloudessa, sivut 48–49 |
| EN13 | Suojellut tai kunnostetut elinympäristöt | Kyllä | x | 105 | |
| EN14 | Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät strategiat, toimenpiteet ja suunnitelmat | Kyllä | x | 106 | Vesivoiman rooli aurinkotaloudessa, sivut 48–49 |
| EN15 | Uhanalaisten lajien määrä toiminta-alueella | Osittain | x | 106 | Uhanalaisuuden riskiä ei ole raportoitu |
| Päästöt ilmaan, jätevedet ja jätteet | |||||
| EN16* | Suorat ja epäsuorat kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt | Kyllä | x | 106–107 | Ympäristövastuun tunnusluvut, sivu 12, Taloudellinen vastuu EC2, sivut 98–100 |
| EN17* | Muut merkittävät välilliset kasvihuonekaasupäästöt | Kyllä | x | 107 | |
| EN18 | Aloitteet, toimet ja saavutukset kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi | Kyllä | x | 107 | Investoinnit, sivu 64. Sähkön ja lämmön yhteistuotannon rooli aurinkotaloudessa, sivut 56–57 |
| EN19* | Otsonikerrosta tuhoavien aineiden päästöt | Kyllä | x | 107 | |
| EN20* | NOx, SOx ja muut merkittävät päästöt ilmaan jaoteltuna päästölajeittain | Kyllä | x | 107–108 | Ympäristövastuun tunnusluvut, sivu 12. Sähkön ja lämmön yhteistuotannon rooli aurinkotaloudessa, sivut 56–57 |
| GRI:n sisältö | Sisältyy | mpact Global Co |
Sivu | Huomiot | |
|---|---|---|---|---|---|
| EN21* | Päästöt vesistöihin | Kyllä | x | 108 | Määräystenmukaisuus, EN28. Sähkön ja lämmön yhteistuotannon rooli aurinkotaloudessa, sivut 56–57 |
| EN22* | Jätteen kokonaispaino tyypin ja käsittelytavan mukaan | Kyllä | x | 108 | Ympäristövastuun tunnusluvut, sivu 12. Ydinvoiman rooli aurinkotaloudessa, sivut 52–53. Sähkön ja lämmön yhteistuotannon rooli aurinkotaloudessa, sivut 56–57 |
| EN23* | Merkittävät vuodot | Kyllä | x | 109–110 | Määräystenmukaisuus, EN28 |
| EN24 | Kuljetetun, maahantuodun, maastaviedyn tai käsitellyn ongelmajätteen määrä sekä kansainvälisesti kuljetetun ongelmajätteen osuus |
Ei | x | 109 | Ei oleellinen Fortumin toiminnassa |
| EN25 | Vesistöt joihin organisaation päästöillä on merkittävä vaikutus | Osittain | x | 109 | Vesivoiman rooli aurinkotaloudessa, sivut 48–49. Energia EN12 ja EN 14 |
| Tuotteet ja palvelut | |||||
| EN26* | Tuotteiden ja palveluiden käytönaikaisten ympäristövaikutusten vähentäminen | Kyllä | x | 109 | Palvelemme asiakkaita, sivut 75–77 |
| EN27* | Tuotteiden ja pakkausmateriaalien kierrätys ja uudelleenkäyttö | Ei | x | 109 | Ei oleellinen Fortumin toiminnoissa |
| Määräystenmukaisuus | |||||
| EN28* | Merkittävät ympäristölainsäädännön ja -säännösten rikkomukset | Kyllä | x | 109 | |
| EN29 | Kuljetukset Merkittävät kuljetuksiin liittyvät ympäristövaikutukset |
Osittain | x | 110 | Päästöt ilmaan, jätevedet ja jätteet EN16 |
| Yleiset | |||||
| EN30 | Ympäristönsuojelumenot ja ympäristöinvestoinnit | Kyllä | x | 110 | Taloudellinen vastuu EU9 |
| Sosiaalisen vastuun tunnusluvut | |||||
| Lähestymistapa sosiaalisen vastuun johtamiseen | Kyllä | 111 | Sosiaalinen vastuu | ||
| Työntekijät ja työolosuhteet | |||||
| Työvoima | |||||
| LA1* | Kokonaistyövoima työsuhteen tyypin, työsopimuksen ja alueen perusteella | Kyllä | 113 | Sosiaalisen vastuun tunnusluvut, sivu 13 | |
| LA2* | Työntekijöiden vaihtuvuuden määrä ja taso | Osittain | x | 113 | Sosiaalisen vastuun tunnusluvut, sivu 13. Ei jaoteltu iän, sukupuolen tai alueen mukaan |
| LA3 | Täysipäiväisten työntekijöiden työntekijäedut | Kyllä | 113 | Taloudellinen vastuu EC3 | |
| Henkilöstön ja johdon väliset suhteet | |||||
| LA4* | Työehtosopimusten kattavuus | Osittain | x | 114 | Fortum ei seuraa työntekijöiden järjestäytymisastetta |
| LA5* | Uudelleenjärjestelytilanteissa noudatettava vähimmäisilmoitusaika | Osittain | x | 114 | |
| Työterveys ja -turvallisuus | |||||
| LA6 | Edustus yhteisissä terveys- ja turvallisuustoimikunnissa | Kyllä | x | 114 | |
| LA7* | Tapaturmataajuus, ammattitaudit, menetetyt työpäivät, poissaolot, työpaikalla aiheutuneet kuolemantapaukset |
Kyllä | x | 114–115 | |
| LA8* | Työntekijöiden valistus vakavista sairauksista | Osittain | x | 115 | |
| LA9 | Työterveys- ja turvallisuusasioista sopiminen ammattiyhdistysten kanssa | Ei | x | Paikallisten lakien ja määräysten mukaisesti. | |
| Koulutus | |||||
| LA10* | Koulutustuntien vuosikeskiarvo työntekijää kohden henkilöstöryhmittäin | Ei | |||
| LA11 | Henkilöstön osaamisen kehittämisohjelmat ja elinikäisen oppimisen toimintaohjelmat työssäoloaikana ja työsuhteen päättyessä |
Kyllä | 115 | Tuloksellisuus ja kasvu, sivu 78. Osaava henkilöstö menestyksen edellytys, sivu 80 |
| GRI:n sisältö | Sisältyy | mpact Global Co |
Sivu | Huomiot | |
|---|---|---|---|---|---|
| LA12 | Työntekijöiden säännölliset suoritus- ja kehityskeskustelut | Kyllä | 115 | Osaava henkilöstö menestyksen edellytys, sivu 80 | |
| Monimuotoisuus ja tasavertaiset mahdollisuudet | |||||
| LA13* | Hallintoelinten ja henkilöstön monimuotoisuus | Kyllä | x | 115, 128–131 | Sosiaalisen vastuun tunnusluvut, sivu 13. Tilinpäätös 2011 sivut 128–131 |
| LA14* | Miesten ja naisten peruspalkan suhde henkilöstöryhmittäin | Osittain | x | 116 | Raportoitu vain Suomessa ja toimihenkilöiden osalta |
| EU16 | Työntekijöiden sekä urakoitsijoiden ja alihankkijoiden työntekijöiden terveyttä ja turvallisuutta koskevat periaatteet ja vaatimukset |
Kyllä | 111–112 | ||
| EU17 | Urakoitsijoiden ja aliurakoitsijoiden työntekijöiden tekemien työpäivien lukumäärä rakennus-, käyttö- ja kunnossapitotoiminnoissa |
Kyllä | 78 | ||
| EU18 | Työturvallisuuskoulutukseen osallistuneiden alihankkijoiden ja urakoitsijoiden työntekijöiden määrä |
Osittain | 113 | ||
| Ihmisoikeudet | |||||
| HR1* | Ihmisoikeuslausekkeita sisältävät investointisopimukset | Kyllä | x | 116 | |
| HR2* | Palvelun- ja tavarantoimittajat, joille on tehty ihmisoikeusarviointi | Osittain | x | 116 | |
| HR3 | Ihmisoikeuksiin liittyvä koulutus työntekijöille | Osittain | x | 116 | |
| HR4* | Syrjintätapaukset ja toteutetut toimenpiteet | Kyllä | x | 116 | |
| HR5* | Työntekijöiden yhdistymisvapauden ja työehtosopimusneuvontaa koskevan oikeuden tukeminen riskialueilla |
Kyllä | x | 116 | Sosiaalinen vastuu LA4 |
| HR6* | Lapsityövoiman käytön estämiseksi toteutetut toimet riskialueilla | Osittain | x | 116 | |
| HR7* | Pakkotyövoiman käytön estämiseksi toteutetut toimet riskialueilla | Osittain | x | 116 | |
| HR8 | Ihmisoikeuspolitiikkoihin ja -toimintakäytäntöihin koulutetun turvahenkilökunnan määrä |
Ei | x | ||
| HR9 | Alkuperäiskansojen oikeuksien rikkomukset ja toteutetut toimenpiteet | Ei | x | ||
| Yhteiskunta | |||||
| SO1* | Paikallisyhteisöihin kohdistuvien vaikutusten arviointi ja hallintaan liittyvät ohjelmat | Osittain | 116–117 | ||
| Korruptio | |||||
| SO2* | Korruptioon liittyvien riskien osalta analysoidut liiketoimintayksiköt | Osittain | x | 117, 154 | Riskien arviointi, Tilinpäätös 2011, sivu 154 |
| SO3* | Korruptionvastainen koulutus | Osittain | x | 117 | Kestävä kehitys osa strategiaa, sivu 29 |
| SO4* | Toimenpiteet korruptiotapauksissa | Osittain | x | 117 | Tapauksia ei ole raportoitu |
| Poliittinen vaikuttaminen | |||||
| SO5* | Julkiset kannanotot ja osallistuminen poliittiseen vaikuttamiseen ja lobbaukseen | Kyllä | x | 95–96, 117 | Yhteiskuntasuhteet ja yhteistyö viranomaisten kanssa, sivu 95. Yhteistyö kansalaisjärjestöjen kanssa, sivut 95–96 |
| SO6 | Lahjoitukset poliittisille puolueille ja niihin liittyville laitoksille | Kyllä | x | 117 | Taloudellinen vastuu EC8 |
| SO7 | Kilpailun vastaista toimintaa, kartelleja ja monopoleja koskevat oikeustoimet | Kyllä | 117 | ||
| Määräystenmukaisuus | |||||
| SO8* | Sakot ja seuraamukset lakien ja asetusten noudattamatta jättämisestä | Kyllä | 118 | ||
| EU19 | Sidosryhmien osallistuminen energiansuunnittelua ja infrastruktuurikehitystä koskevaan päätöksentekoon |
Osittain | 112 | ||
| EU21 | Kriisi- ja poikkeustilanteisiin varautuminen, niihin liittyvät suunnitelmat ja koulutus | Osittain | 112 | ||
| GRI:n sisältö | Sisältyy | mpact Global Co |
Sivu | Huomiot | |
|---|---|---|---|---|---|
| Tuotevastuu | |||||
| Asiakkaiden terveys ja turvallisuus | |||||
| PR1* | Tuotteiden ja palveluiden terveys- ja turvallisuusvaikutusten arviointi | Ei | x | ||
| PR2 | Tuotteiden terveys- ja turvallisuusvaatimusten rikkomukset | Ei | x | ||
| Tuote- ja palvelumerkinnät | |||||
| PR3* | Tuotteisiin ja palveluihin liittyvä pakollinen informaatio | Osittain | x | 118 | |
| PR4 | Tuoteinformaatioon ja tuotemerkintöihin liittyvien määräysten ja vapaaehtoisten periaatteiden rikkomukset |
Ei | x | ||
| PR5 | Asiakastyytyväisyys | Kyllä | 118 | Palvelemme asiakkaita, sivu 75 | |
| Markkinointiviestintä | |||||
| PR6* | Markkinointiviestinnän, mukaan lukien mainonnan ja sponsoroinnin, lainmukaisuus sekä standardien ja vapaaehtoisten periaatteiden täyttyminen |
Ei | |||
| PR7 | Markkinointiviestinnän määräysten ja vapaaehtoisten käytäntöjen rikkomukset | Kyllä | 118 | ||
| Asiakkaiden yksityisyyden suoja | |||||
| PR8 | Asiakkaiden yksityisyyden suojan rikkomiseen ja asiakastietojen hävittämiseen liittyvät valitukset |
Ei | x | ||
| Määräystenmukaisuus | |||||
| PR9* | Sakot tuotteiden ja palvelujen tarjontaa ja käyttöä koskevien sääntöjen noudattamatta jättämisestä |
Kyllä | 118 | ||
| EU28 | Sähkönjakeluhäiriöiden esiintymistiheys | Kyllä | 118 | ||
| EU29 | Sähkökatkojen keskimääräinen kesto | Kyllä | 118 |
* GRI:n suosittelema avaintunnusluku
Fortumin vuosikertomus koostuu tänä vuonna kahdesta osasta: tilinpäätös ja kestävän kehityksen raportti. Raportoinnin teemana on "Kohti aurinkotaloutta".
Fortumin pitkän aikavälin tavoitetilana on olla hiilidioksidipäästötön sähköja lämpöyhtiö. Viime vuosina Fortum on syventänyt näkemystään tulevaisuuden energiajärjestelmästä – aurinkotaloudesta – ja hahmotellut tiekarttaa sitä kohti; kuinka energiaa tuotetaan ja kulutetaan järkevämmin ja minkälainen on aurinkotalouden edellyttämä energiajärjestelmä. Tämä raportti kertoo Fortumin toiminnasta vuonna 2011 sisältäen joitakin tietoja tammi–helmikuulta 2012. Kestävän kehityksen raportti vuodelta 2010 julkaistiin huhtikuussa 2011, ja vuoden 2012 raportti julkaistaan huhtikuussa 2013.
Raportti on jaettu neljään osioon. Ensimmäisessä osassa esitellään Fortum yhtiönä ja kerrotaan keskeiset tiedot tuotantokapasiteetista, asiakkaista, henkilöstöstä, sertifioiduista hallintajärjestelmistä ja hiilidioksidipäästöistä. Ensimmäisessä osiossa esitellään myös konsernin liiketoimintarakenne divisioonittain ja yhteenveto vuoden 2011 keskeisistä saavutuksista. Toisessa osassa kerrotaan Fortumin strategiasta ja kestävästä kehityksestä osana strategiaa, sekä markkinoiden kehityksestä. Raportin kolmannessa osassa tarkastellaan Fortumin keskeisiä kestävän
kehityksen teemoja sekä niiden roolia aurinkotaloudessa. Neljännessä osassa esitellään Global Reporting Initiative (GRI) -raportointiohjeiston edellyttämät tiedot ja tunnusluvut. Erillisellä osiolla pyritään antamaan selkeämpi kuva GRI -raportointiohjeiston noudattamisesta.
Yhteystiedot kestävän kehityksen raporttia koskevia lisätietoja varten on esitetty raportin takasisäkannessa.
Raportin sisällön määrittely (3.5) Fortum teki arvion keskeisimmistä Fortumia ja sen sidosryhmiä koskevista kestävän kehityksen teemoista vuonna 2010. Osana arviointia tehtiin myös kattava sidosryhmäanalyysi. Vuonna 2011 Fortum otti käyttöön uuden One Fortum -tutkimuksen, jolla mitataan sidosryhmien odotusten vaikutusta Fortumin maineeseen. One Fortum -tutkimuksesta kerrotaan lisää sivuilla 94–95, osiossa Sidosryhmävuorovaikutus.
Fortumin kestävän kehityksen raportoinnin pääteemoiksi valittiin olennaisuusarvion, One Fortum -tutkimuksen ja Fortumin aurinkotalousnäkemysten pohjalta seuraavat teemat: energiantuotanto (vesivoiman, ydinvoiman sekä sähkön ja lämmön yhteistuotannon eli CHP:n rooli aurinkotaloudessa), investoinnit sekä tutkimus- ja kehittämistoiminta, polttoaineet ja hankinta sekä asiakkaat ja Fortumin henkilöstö. Näiden teemojen lisäksi markkinoiden kehitystä käsittelevässä osiossa tarkastellaan kasvavaa talouden epävarmuutta, yleisiä megatrendejä sekä energia- ja ilmastopolitiikkaa maailmanlaajuisesti sekä EU:n ja Venäjän tasoilla. Valitut teemat ja aiheet heijastavat keskeisille sidosryhmillemme tärkeimpiä kestävän kehityksen kysymyksiä. Lisäksi ne kuvaavat mitä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia kestävä kehitys luo Fortumin liiketoiminnalle.
Fortumin vuosiraportoinnin tärkeimmät kohderyhmät ovat osakkeenomistajat, sijoittajat, analyytikot, päättäjät ja media. Fortum huomioi myös muut tärkeät sidosryhmät kuten työntekijät, asiakkaat, palvelun- ja tavarantoimittajat sekä kansalaisjärjestöt. Tällä avainteemojen ja GRI-indeksin eriyttämisellä Fortum pyrkii lukijaystävälliseen esitystapaan laajempaa kohdeyleisöä ajatellen. Kestävän kehityksen raportista julkaistaan lyhennetty, varmentamaton versio ruotsiksi, venäjäksi ja puolaksi keväällä 2012.
Toimintaa ja johtamista koskeva raportointi kattaa kaikki Fortumin määräysvallassa olevat toiminnot mukaan lukien tytäryhtiöt kaikissa toimintamaissa. Yhdistellyt tiedot sisältävät emoyhtiö
Fortum Oyj:n ja kaikki ne yhtiöt, joissa Fortum Oyj:llä on suoraan tai välillisesti yhteensä yli 50 % osuus osakkeiden tuottamasta äänimäärästä tai muutoin oikeus määrätä liiketoiminnan talouden ja toiminnan periaatteista. Mahdolliset poikkeamat tästä periaatteesta on ilmoitettu eri rajausta noudattavien tietojen yhteydessä.
Johtamiskäytäntöjen raportointi ei kaikilta osin ulotu Fortumin vähemmistöosakkuuksiin, eikä raportointikokonaisuuden määrittely siten täysin noudata GRI-ohjeiston määrittelyperiaatteita (Boundary Protocol). GRI-ohjeiston määrittelyperiaatteiden mukaisesti yhtiöt, joissa omistusosuus on enintään 50 % ja joilla on kestävän kehityksen näkökulmasta merkittävä vaikutus, tulee sisällyttää johtamiskäytäntöjä koskeviin tietoihin. Fortumin tapauksessa Olkiluodon ydinvoimalaitoksen (26 % omistusosuus) ja Kemijoki Oy:n (18 % omistusosuus osakepääomasta ja 64 % osuus vesivoimaosakkeista) johtamiskäytännöt sekä Ruotsissa sijaitsevien Forsmarkin (26 % omistusosuus) ja Oskarshamnin (46 % omistusosuus) ydinvoimalaitosten johtamiskäytännöt eivät sisälly raporttiin.
Edellisten vuosien tiedot on esitetty pro forma -tietoina eli kunkin vuoden organisaation ja toimintojen mukaisesti, eikä esimerkiksi tuotantolaitosten omistussuhteiden muutosten vaikutuksia ole jälkeenpäin päivitetty aiempiin tunnuslukuihin.
nykyinen tai mahdollinen vaikutus Fortumiin
Vuoden aikana ostetut laitokset ja kapasiteetti ovat mukana raportoinnissa haltuunotosta alkaen. Sama pätee rakennettuun uuteen kapasiteettiin ja vuoden aikana käyttöön otettuihin uusiin laitoksiin.
Tammikuussa 2011 Fortum sai päätökseen puolalaisten sähkö- ja lämpöyhtiöiden Zabrzen ja Bytomin kaupan. Fortumin laajan Venäjän investointiohjelman kolmen ensimmäisen yksikön kaupallinen käyttö alkoi: Länsi-Siperiassa toimivan Tyumen CHP-1:n uusi yksikkö aloitti kapasiteettimyynnin helmikuun
alussa ja Uralin alueella sijaitsevan Chelyabinsk CHP-3:n uusi yksikkö kesäkuun alussa. Lisäksi Tobolskissa otettiin uutta kapasiteettia kaupalliseen käyttöön lokakuun alussa 2011.
Kirkniemen voimalaitoksen kapasiteetti oli vuokrattu koko vuodeksi, kuten edellisenäkin vuonna. Fortumin osuus Meri-Porin kapasiteetista oli vuokrattu kesäkuun 2010 loppuun. Vastaavaa vuokrajärjestelyä ei Meri-Porin osalta vuonna 2011 ollut. Vuokralla olleen kapasiteetin
tuotanto ja päästöt eivät ole mukana Fortumin ominaispäästöluvuissa, jotta kuva päästöjen suhteesta tuotantoon on oikea. Absoluuttisiin päästölukuihin vuokralla olleet yksiköt on sisällytetty. Kestävän KehityKsen näKöKulmien arviointi vuosittain laitoskohtaisesti ulkopuolisen
Vuonna 2011 Fortum myi Tukholman ulkopuolella sijaitsevat kaukolämpöliiketoimintonsa ja Tukholman kaupungin kaasuverkoston vanha tuotantolinja suljettiin. Myytyjen laitosten tunnusluvut eivät ole mukana vuoden 2011 raportoinnissa.
mittaus- ja laskentaperiaatteet (3.9–3.11) Tiedot taloudellisia tunnuslukuja varten on kerätty tilintarkastajien tarkastamasta tilinpäätöksestä sekä kirjanpito- ja konsolidointijärjestelmistä.
Ympäristötietojen osalta raportti kattaa ne laitokset, joista Fortum on juridisesti vastuussa ympäristöluvan haltijana. Normaalisti Fortum on tällöin pääomistaja, mutta yhtiö voi olla laitoksen ympäristöluvan haltija myös ollessaan vähemmistöosakas. Näissä tapauksissa laitosten tiedot raportoidaan kokonaisuudessaan, mutta ominaispäästölukuihin tuotannosta ja päästöistä lasketaan mukaan vain Fortumin omistusosuutta vastaava osuus.
Fortumilla on käytössä konsernin laajuinen tietokanta ohjeineen toimipaikkatason ympäristö-, terveys- ja turvallisuustietojen keräämistä varten. Toimipaikat ovat vastuussa tietojen syöttämisestä, päästölaskennasta ja annettujen tietojen oikeellisuudesta. Kestävän kehityksen yksikkö kokoaa tiedot konsernitasolla ja vastaa julkaistavista kestävän kehityksen tiedoista. Vuonna 2011 kestävän kehityksen yksikkö teki sisäisen varmennuskierroksen 16 suurimpaan tuotantolaitokseen Suomessa, Ruotsissa, Puolassa ja Venäjällä.
EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvat Fortumin CO2-päästöt verifi oidaan
tahon toimesta. Suorat ja epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt on raportoitu Greenhouse Gas -protokollan mukaisesti perustuen ulkoisen konsultin tekemään kasvihuonekaasupäästöjen analyysiin.
Fortumin henkilöstöjohtamisen HeRMeS-järjestelmä on käytössä Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa, ja sillä kerätään kaikki työntekijöiden henkilö- ja työsuhdetiedot. Vuonna 2011 HeRMeSjärjestelmää päivitettiin tukemaan paremmin globaaleja henkilöstöjohtamisen prosesseja. Päivitys oli ensimmäinen suunnitelluista investoinneista globaaliin henkilöstöhallinnan järjestelmään ja sen jälkeen HeRMeS on otettavissa käyttöön myös muissa Fortumin toimintamaissa, joista seuraavaksi Puolassa. Muut sosiaaliseen vastuuseen liittyvät tiedot, kuten työterveystiedot, tulevat useista eri lähdejärjestelmistä. Nimetyt vastuuhenkilöt keräävät nämä tiedot ja toimittavat ne kestävän kehityksen yksikölle GRI:n suosittelemassa muodossa. Fortum tunnistaa, ettei eri lähdejärjestelmistä yhdistellyn HR-tiedon taso ole riittävä, ja tiedonhallinnan kehittäminen on yksi keskeisistä toimenpiteistä vuodelle 2012.
Fortum on ollut Yhdistyneiden Kansakuntien Global Compact -aloitteen jäsen kesäkuusta 2010 lähtien. Tämä raportti kuvaa Global Compact -aloitteen kymmenen periaatteen toteutumista Fortumin toiminnassa. Global Compact hyväksyy GRI:n G3.1-version tunnuslukujen käytön Communication on Progress (COP) -raportoinnissa. GRI-indeksissä esitetään ne tunnusluvut, joita Fortum on käyttänyt mittaamaan ihmisoikeuksiin, työelämän normeihin, ympäristöön ja korruptionvastaisuuteen liittyvien periaatteiden noudattamista.
Fortumin kestävän kehityksen raportti 2011 julkaistaan painettuna suomeksi ja englanniksi, ja se on luettavissa sähköisesti osoitteessa www.fortum.com/ kestavakehitys. Deloitte & Touche Oy, Fortum Oyj:n tilintarkastaja, on antanut rajoitetun varmuuden kestävän kehityksen raportin englanninkieliselle versiolle. Fortum on tehnyt GRI-ohjeiston edellyttämän itsearvioinnin raportoinnin kattavuudesta. Myös varmennuksen antaja on arvioinut sovellustason, ja molemmilla osapuolilla on yhteisymmärrys siitä, että Fortum on noudattanut GRI-ohjeiston tasoa B+.
Varmennusraportti on julkaistu sivuilla 119–120. Raportin sisältöä ei varmennuksen jälkeen päivitetä, vaan mahdolliset sisältömuutokset raportoidaan seuraavana vuonna.
Fortumin hallinto perustuu lakiin, yhtiön yhtiöjärjestykseen sekä Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodiin. Yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmästä kerrotaan tarkemmin vuosittain annettavassa selvityksessä, ja siinä esitetään myös GRI-ohjeiston mukaiset kestävän kehityksen hallinnointia koskevat perustiedot. Lisätietoa Fortumin hallintorakenteesta (4.1), hallituksen riippumattomuudesta (4.2) ja asemasta (4.3), osakkeenomistajia koskevien päätösten ja luottamusmiesjärjestelmän mekanismeista (4.4), yhtiön hallituksen ja johdon jäsenten palkitsemisesta (4.5), eturistiriitojen välttämisestä (4.6), hallituksen jäsenten pätevyydestä ja asiantuntemuksesta (4.7), sisäisen hallinnan viitekehyksestä, arvoista, Toimintaohjeesta ja niiden toteuttamisesta (4.8), hallitustasolla käytettävistä taloudellisen tuloksen valvontaprosesseista (4.9) ja hallituksen itsearvioinnista (4.10) on esitetty vuoden 2011 selvityksessä yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmästä.
johtaminen ja organisointi
Fortumissa divisioonien ja konsernifunktioiden johto ja viime kädessä toimitusjohtaja sekä hallitus vastaavat kestävään kehitykseen liittyvistä asioista. Hallitus ei ole asettanut yhtään jäsentään erityisesti kestävän kehityksen asioista vastaavaksi henkilöksi ja luottaa kestävän kehityksen asioissa Fortumin johtoryhmän ja Sustainability and Public Affairs -ohjausryhmän asiantuntemukseen ja tietoihin. Fortumin hallinto- ja ohjausjärjestelmästä kerrotaan vuoden 2011 tilinpäätöksen sivuilla 116–123.
Corporate Relations and Strategy1) (CR&S) -funktio on vastuussa kestävän kehityksen asioiden koordinoinnista ja kehittämisestä konsernitasolla. CR&Sfunktion johtaja raportoi toimitusjohtajalle ja on Fortumin johtoryhmän jäsen. CR&S-funktion johtaja toimii myös Sustainability and Public Affairs -ohjausryhmän puheenjohtajana. Ohjausryhmään kuuluu jäseniä kaikista divisioonista ja konsernifunktioista. Ohjausryhmän tehtävänä on muun muassa ohjata Fortumin kestävän kehityksen ohjelman yhtenäistä, johdonmukaista ja tehokasta toteuttamista koko organisaatiossa.
CR&S-funktio vastaa konsernin kestävän kehityksen verkostojen toiminnasta. Säännöllisesti toimivia verkostoja ovat
Climate-verkosto, joka kokoontui neljä kertaa vuonna 2011 sekä ympäristö-, työterveys- ja turvallisuusverkosto (EHS), jolla oli kokouksia kuusi kertaa. Muita verkostoja perustetaan tarpeen mukaan. Vuonna 2011 eri divisioonien bioenergian asiantuntijoista koottu verkosto laati Fortumin kannanoton ja toimet bioenergian kestävälle käytölle. CR&S-funktio antaa kestävään kehitykseen liittyvän hyväksynnän (ympäristö-, työterveys- ja turvallisuusvaikutukset sekä sosiaaliset vaikutukset) kaikille merkittäville investoinneille, yritysostoille ja käyttöomaisuusmyynneille osana Fortumin investointien arviointi- ja hyväksymismenettelyä. Menettely ja ohjeisto uudistettiin vuonna 2011.
Fortumin johtoryhmä päättää vuosisuunnittelua ohjaavista yhtiötason strategisista linjauksista ja konsernitason tavoiteasetannasta, mukaan lukien kestävän kehityksen tavoitteet. Divisioonat määrittelevät yksityiskohtaiset tavoitteet sekä tavoitteita tukevat toimintasuunnitelmat ja huolehtivat siitä, että kestävän kehityksen tavoitteet on sisällytetty osaksi liiketoiminnan tavoitteita. Konsernitasoiset kestävän kehityksen mittarit raportoidaan neljännesvuosittain, yksityiskohtaiset turvallisuus- ja ympäristömittarit kuukausittain. Fortumin johtoryhmä seuraa säännöllisesti tavoitteiden toteutumista kuukausikokouksissaan ja neljännesvuosittaisissa tuloskatsauksissa.
Vuonna 2011 kestävään kehitykseen liittyviä asioita, kuten konsernitason tavoiteasetannan ja Toimintaohjeen uudistustyötä, pidettiin erittäin tärkeinä, joten niistä keskusteltiin ja päätettiin suoraan Fortumin johtoryhmässä. Suskorruptiota liiketoiminnassaan. Alle- 1) Vuonna 2011 Corporate Relations and Sustainability
tainability and Public Affairs -ohjausryhmän kokouksia ei tästä syystä järjestetty vuonna 2011.
Konsernitason kestävän kehityksen tavoitteet ja Fortumin tulokset vuonna 2011 on esitetty taulukossa sivulla 29.
Kestävän kehityksen riskienhallinta Fortumin hallitus hyväksyy konsernin riskipolitiikan, jossa määritellään riskienhallinnan tavoitteet, periaatteet ja vastuualueet sekä Fortumin riskienhallintaprosessi. Riskienhallinta ja hallintaprosessit on esitetty vuoden 2011 tilinpäätöksen sivuilla 21–26.
Liiketoimintariskien arviointiin liittyy myös kestävän kehityksen riskien arviointi. CR&S-funktio arvioi sekä konsernin toimintaan että omaan toimintaansa liittyvät ko. riskit osana vuosisuunnittelua. Divisioonien tehtävänä on arvioida CR&S-funktion tunnistamat riskit omassa vuosisuunnittelussaan ja varautua niiden hallintaan. Divisioonat, joilla on ISO 14001 -sertifiointi, hallitsevat ympäristöriskejään ja valmiuksiaan toimia poikkeus- ja hätätilanteissa standardin vaatimusten mukaisesti. Investoinneista aiheutuvat EHS-riskit arvioidaan Fortumin investointien arviointi- ja hyväksymismenettelyn mukaisesti.
Fortum tukee YK:n Global Compact -aloitteen kymmentä periaatetta ja kunnioittaa ja edistää näitä periaatteita toiminnassaan. Global Compact -aloitteen allekirjoittaneet yhtiöt ovat sitoutuneet vapaaehtoisesti kunnioittamaan ihmisoikeuksia, ylläpitämään työelämää koskevia normeja, tukemaan ympäristönsuojelua ja varovaisuusperiaatetta sekä torjumaan
kirjoittamalla Global Compact -aloitteen ja tukemalla sitä julkisesti Fortum haluaa korostaa vastuullisen liiketoiminnan tärkeyttä energiantuotannon koko arvoketjussa.
Fortum kestävän kehityksen indekseissä Kestävän kehityksen asiantuntija-arviot ja hyvä sijoittuminen merkittävissä kestävän kehityksen indekseissä ovat Fortumille tärkeitä, sillä ne tukevat toiminnan kehittämistä ja jatkuvaa parantamista. Fortum arvioitiin maailman parhaimmaksi sähköyhtiöksi Carbon Disclosure Leadership -indeksissä ja valittiin yhdeksännen perättäisen kerran Dow Jones World -indeksiin. Fortumin tavoitteena on päästä myös DSJI Europe -indeksiin. Fortumin pistemäärä oli 76, kun DSJI Europe -indeksiin olisi tarvittu 77 pistettä vuonna 2011.
SAM Groupin Sustainability Yearbook 2011 -kirjassa Fortumille myönnettiin pronssisija (SAM Bronze Class), ja saksalainen oekom research AG myönsi huhtikuussa 2011 Fortumille Prime Status (B-) -luokituksen. Tämä luokitus tarkoittaa, että Fortum on yksi sektorinsa parhaista yrityksistä ja täyttää toimialakohtaiset parhaiden yritysten vaatimukset.
Fortum on nimetty myös STOXX Global ESG Leaders -indekseihin. Indekseihin hyväksytyt yritykset ovat maailman johtavia yrityksiä ympäristökriteereillä sekä sosiaalisilla ja hallintoon liittyvillä kriteereillä mitattuna. Lisäksi Fortum on mukana NASDAQ OMX:n ja GES Investment Servicen uudessa OMX GES Sustainability Finland -indeksissä.
Fortumin jäsenyyksistä eri järjestöissä kerrotaan sivulla 95 ja osoitteessa www.fortum.com/sustainability.
Yhteistyö eri sidosryhmien kanssa auttaa Fortumia arvioimaan tärkeiden sidosryhmien odotuksia yhtiötä kohtaan. Fortum tekee myös sidosryhmätutkimuksia ja seuraa ja arvioi julkista keskustelua maissa, joissa yhtiöllä on toimintaa. Fortumin arvio olennaisimmista sidosryhmiä koskevista kestävän kehityksen näkökohdista on esitetty sivulla 92.
Fortumin CR&S -funktio vastaa yhtiön maineenhallinnasta ja sidosryhmäsuhteista. Vuonna 2011 CR&Sfunktio keskittyi seuraavien asioiden edistämiseen: Fortumin julkisuuskuva ja maine kestävään kehitykseen liittyvissä asioissa, kestävän kehityksen mukainen ja hiilidioksidipäästötön sähkön- ja lämmöntuotanto sekä kestävään kaupunkiasumiseen ja yhdyskuntiin liittyvät ratkaisut. Tavoitteena oli myös lisätä tietämystä sähkö- ja lämpömarkkinoista.
Vuonna 2011 Fortum otti käyttöön uuden One Fortum -tutkimuksen, jolla mitataan sidosryhmien odotuksia Fortumia kohtaan. Tutkimuksen avulla voidaan arvioida eri sidosryhmien ja eri maiden odotusten välisiä eroja sekä sidosryhmien kestävään kehitykseen liittyviä mielipiteitä ja odotuksia. One Fortum -tutkimus kattaa useita sidosryhmiä, esimerkiksi asiakkaat, julkishallinnon, pääomamarkkinat, kansalaisjärjestöt ja Fortumin henkilökunnan. Suomessa ja Ruotsissa tutkimuksen kohteena on myös suuri yleisö. Tulokset esitellään Fortumin ylimmälle johdolle ja niitä hyödynnetään liiketoiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä.
One Fortum -tutkimus tehtiin ensimmäisen kerran keväällä 2011
Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Puolassa, Baltian maissa ja Venäjällä. Venäjällä tutkimus kattoi vain henkilöstön. Powerdivisioonassa tutkimuksen piiriin kuului asiakkaita myös yllämainittujen maiden lisäksi esimerkiksi Saksasta, Tanskasta ja Isosta-Britanniasta.
Tutkimuksen mukaan Fortumin maine on vahvin pääomamarkkinoilla, ja heikoin suuren yleisön keskuudessa. Fortumin johtamiselle ja operatiivisille toiminnoille annettiin korkeat arvosanat, ja niillä oli myös suuri vaikutus Fortumin maineeseen. Sosiaalinen vastuu, asiakaslähtöisyys ja Fortum työnantajana olivat alueita, joilla on myös suuri vaikutus Fortumin maineeseen, mutta joista yhtiö sai suhteellisen alhaiset arvosanat. Tulosten perusteella sosiaalinen vastuu ja yhteistyö paikallisyhteisöjen kanssa ovat CR&S-funktion painopistealueita vuonna 2012. Myös Fortumin työnantajamielikuvaa pyritään parantamaan.
Yhteiskuntasuhteet ja yhteistyö viranomaisten kanssa ensisijaisen tärkeitä energia-alalla
Energia-alan asiantuntijana Fortum pitää velvollisuutenaan kertoa näkemyksiään energiapoliittisiin kysymyksiin ja tarjota energia-alan asiantuntemuksensa myös päättäjien ja eri organisaatioiden käyttöön. Fortum käy aktiivista vuoropuhelua energia-alan keskeisistä kysymyksistä ja julkaisee kannanottoja toimintaympäristönsä kannalta merkittäviin asiakysymyksiin. Vuonna 2011 Fortum julkaisi myös Suomen, Ruotsin ja Puolan energiapolitiikkaa koskevan katsauksensa.
Fortum on mukana EU-tasolla ja toimintamaissaan 74 edunvalvontajärjestössä ja -organisaatiossa. Näitä ovat esimerkiksi Eurelectric, Energiateollisuus, Svensk Energi, International Energy Agency (IEA) ja World Business Council
for Sustainable Development. Vuonna 2011 Fortumin yhteiskuntasuhteissa keskityttiin Suomessa maan uuden, huhtikuussa valitun hallituksen ohjelmaan. Ruotsissa, Puolassa ja Baltian maissa yhteiskuntasuhteissa keskityttiin esimerkiksi vesivoimaan ja lämpösektorin asioihin. EU:n tasolla Fortumin edustajilla oli useita tapaamisia eri päätöksentekijöiden ja virkamiesten kanssa.
Joulukuussa 2011 Fortum rekisteröityi Euroopan parlamentin ja Euroopan komission asettamaan ja hallinnoimaan avoimuusrekisteriin. Rekisteri antaa tietoa siitä, ketkä osallistuvat toimintaan, jonka tavoitteena on vaikuttaa EU:n päätöksentekomenettelyyn, mitä etuja valvotaan ja miten paljon resursseja tähän toimintaan on käytetty.
Ruotsissa Fortum liittyi Haga Initiative -yritysverkostoon. Verkosto työskentelee hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi ja korostaa ilmastoasioissa myös sitä, että kunnianhimoisilla ilmastostrategioilla voidaan luoda liiketoimintaetuja ja parantaa kannattavuutta.
Puolassa jätelaki muuttui vuonna 2011. Fortum osallistui keskusteluun parhaista tehokkaan jätehuollon ratkaisuista ja laati yhteistyössä Deloitten kanssa raportin kunnallisesta jätehuollosta EU:n asettamien vaatimusten ja kansallisten lakimuutosten valossa. Fortum osallistui myös Responsible Energy -kokoukseen, jossa energiayhtiöt, julkishallinnon edustajat ja kansalaisjärjestöt liittyivät sopimukseen, jonka sosiaalisen vastuun periaatteisiin sitoutuneet energiayhtiöt olivat allekirjoittaneet.
Lokakuussa 2011 Fortum osallistui Finnish Business in Moscow -tapahtumaan, jonka järjesti Suomalais-Venäläinen kauppakamari. Tapahtumassa oli yli 400 yritysten edustajaa ja viranomaista. Fortum osallistui myös toiseen
EU-Venäjä-Innovaatiofoorumiin, joka järjestettiin Lappeenrannassa toukokuussa 2011. Tapahtuman tarkoituksena on edistää EU:ssa ja Venäjällä toimivien yritysten välistä yhteistyötä.
Tšeljabinskissä Venäjällä Fortum tapasi valtion ja paikallishallinnon viranomaisia sekä tiedotusvälineiden edustajia uuden Chelyabinsk CHP 3 -yksikön avajaistilaisuudessa kesäkuussa 2011. Tapahtumassa keskusteltiin Fortumin investointiohjelmasta ja sen vaikutuksesta alueen kehitykseen.
Fortumin kannanotot ovat luettavissa osoitteessa www.fortum.com/yhteiskuntasuhteet.
Lisätietoa Fortumin toiminnasta energia-alan organisaatioissa on osoitteessa www.fortum.com/ kestavakehitys.
Yhteistyö kansalaisjärjestöjen kanssa Fortum tekee ympäristöjärjestöjen kanssa yhteistyötä sähkötuotteiden ympäristömerkinnässä ja osallistuu ympäristönsuojeluun ja luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiseen liittyviin projekteihin. Osa projektien rahoituksesta tulee ympäristömerkityn sähkön myynnistä (lue lisää sivulta 106). Fortum tukee myös John Nurmisen Säätiön Puhdas Itämeri -hanketta. Ruotsissa Fortum on jäsenenä WWF:n Global Forest and Trade Networkissa ja edistää tätä kautta vastuullista metsänhoitoa ja luotettavaa sertifiointia (lisätietoa sivulla 70).
Suomessa Fortum järjesti kesäkuussa 2011 sidosryhmätapahtuman, jossa myös Suomen WWF esitti pääpuheenvuoron. Tilaisuudessa keskusteltiin aurinkotaloudesta ja tulevaisuuden energiajärjestelmän edellytyksistä. Fortum oli myös pääkumppanina Ihmisarvon päivässä (Global Dignity Day 2011), jonka järjesti Global Dignity -organisaatio. Tapahtuman voitot käytettiin syrjäytymisuhan alaisten nuorten auttamiseksi.
Fortum tekee yhteistyötä kansalaisjärjestöjen kanssa useissa sponsorointiprojekteissa. Fortumin sponsorointiohjelma uudistettiin vuonna 2011, ja uusia sponsorointiprojekteja aloitetaan vuonna 2012. Uudessa ohjelmassa keskitytään ympäristövastuun ja sosiaalisen vastuun alueisiin. Projektit kohdistuvat pääasiassa nuoriin ja paikalliseen toimintaan.
Lisätietoa Fortumin yhteiskunnallisesta toiminnasta on osoitteessa www.fortum.com/konserni ja osoitteessa www.fortum.se/pl/ru.
Tiedotusvälineiden edustajat ovat Fortumille tärkeä sidosryhmä. Media toimii myös kanavana muiden sidosryhmien suuntaan. Fortumin viestintää ohjaavat yhtiön viestintäperiaatteet, joissa painotetaan tasapuolista, oikea-aikaista ja avointa viestintää. Fortum noudattaa viestinnässään pörssiyhtiöiden sisäpiiriohjeita ja velvollisuuksia. Keskustelussa suuren yleisön kanssa hyödynnetään aktiivisesti myös sosiaalista mediaa. Sosiaalista mediaa hyödynnetään myös monissa kampanjoissa.
Toimittajien näkemyksiä Fortumista ja heidän tyytyväisyyttään Fortumin viestintään mitataan vuosittaisella PR-barometri -tutkimuksella. Suomessa ja Ruotsissa Fortum seuraa myös sosiaalisessa mediassa tapahtuvaa keskustelua.
Vuonna 2011 Fortum osallistui Ruotsin Gotlannissa pidettyyn Almedalenviikkoon. Tapahtuma kerää vuosittain yli 14 000 osallistujaa, jotka ovat kiinnostuneita ympäristöön, ilmastoon ja energiaan liittyvistä ajankohtaisista asioista. Tapahtuma on myös tärkeä tapaamismahdollisuus Ruotsin politiikassa mukana oleville henkilöille. Osana Almedalen-viikkoa Fortum järjesti neljä seminaaria kestävän kehityksen mukaisista energiaratkaisuista ja ydinvoimasta. Seminaareihin osallistui lähes 300 henkilöä.
Lisätietoa on osoitteessa www.fortum.com/media.
Projekteja paikallisyhteisöjen kanssa Fortum tekee läheistä yhteistyötä paikallisyhteisöjen kanssa voimalaitospaikkakunnilla. Paikallisyhteisöt otetaan huomioon voimalaitosten kunnossapitoja parannustyössä. Paikallisia asukkaita on myös kutsuttu laitosten avoimien ovien päiviin. Lisäksi Fortum tekee kuntien kanssa yhteistyötä valaisuprojekteissa Suomessa ja Ruotsissa. Yhteistyössä Espoon ja Tukholman kaupunkien kanssa Fortum edistää tulevaisuuden energiatehokasta asumista ja liikenteen sähköistämistä.
Puolassa Fortum tukee kuntia niiden toimissa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Tšeljabinskissä Venäjällä Fortum isännöi Suomen Venäjän suurlähettilään delegaation vierailua vuonna 2011. Vierailun kohderyhmänä oli Tšeljabinskin paikallisyhteisö ja erityisesti opiskelijat.
Fortum ja paikalliset koulut tekevät yhteistyötä Pohjoismaissa ja Puolassa antamalla oppilaille energia-asioihin liittyvää opetusta. Yhteistyötä tehdään myös yliopistojen kanssa monissa tutkimus- ja kehittämisohjelmissa.
Fortumin asiakassuhteiden hallinnasta, tarjonnasta asiakkaille sekä asiakastyytyväisyydestä on kerrottu sivuilla 75–77 ja sivulla 118 osiossa Asiakastyytyväisyyskäytännöt, PR5.
Fortumin kestävän kehityksen johtamiskäytäntöä käsitellään sivuilla 28–29 ja hallintoa sivuilla 91–93. Fortumin taloudellisen vastuun tunnuslukuja ovat sijoitetun pääoman tuotto (tavoite: 12 %), oman pääoman tuotto (tavoite: 14 %) sekä pääomarakenne (tavoite: vertailukelpoinen nettovelka/käyttökate noin 3).
Fortumin taloudellisista tunnusluvuista valtaosa julkaistaan tilinpäätöksessä 2011, jonka laatimista ja esittämistä säätelevät IFRS-standardit. Taloudellisen vastuun raportointiin Fortum käyttää Global Reporting Initiativen (GRI) mukaisia tunnuslukuja soveltuvin osin ja raportoi kestävän kehityksen raportissaan joitakin osana tilinpäätösprosessia kerättyjä tietoja, jotka eivät sisälly varsinaisiin tilinpäätöstietoihin.
Fortum Oyj:n osake on listattuna NASDAQ OMX Helsinki Oy:n pörssissä. Vuoden 2011 lopussa Fortumilla oli 104 496 osakkeenomistajaa. Suomen valtion omistusosuus Fortumista oli 50,76 %. Osakkeista 28,3% oli ulkomaisessa omistuksessa (2010: 30,2 %). Lisätietoa Fortumin osakkeesta ja osakkeenomistajista on luettavissa sivuilta 10−11 (Taloudelliset tunnusluvut) ja tilinpäätöksestä 2011 sivuilta 27−31. Fortumin osinkopolitiikka on esitetty tilinpäätöksen 2011 sivulla 31.
Fortum tarjoaa tasapuolisesti tietoja sijoittajille ja julkaisee sijoittajatiedon suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi yhtiön verkkosivuilla www.fortum.com/sijoittajat. Yhtiön verkkosivuilta löytyvät myös tiivistelmät sijoittaja- ja yritysinformaatiosta puolaksi, ranskaksi, saksaksi ja venäjäksi.
Fortumin toiminnot keskittyvät Pohjoismaihin, Venäjälle, Puolaan ja Baltiaan. Raportin kohdissa Fortum lyhyesti (sivu 4) ja konsernin liiketoimintarakenne (sivu 5) kuvataan Fortumin markkina-alue sekä liiketoiminnan ja strategian ajurit.
Fortumin strategia tähtää liiketoiminnan jatkuvaan kehittämiseen ja kasvuun CO2-päästöttömässä vesi- ja ydinvoimatuotannossa sekä energiatehokkaassa sähkön ja lämmön yhteistuotannossa (CHP). Fortumin tavoitteena on erinomainen taloudellinen menestys strategisesti valituilla keskeisillä alueilla vahvan osaamisen ja vastuullisten toimintatapojen kautta. Lue lisää Fortumin strategiasta ja sen toteutumisesta vuonna 2011 sivuilta 25–27.
Vuonna 2011 pääosa Fortumin kasvuinvestoinneista keskittyi Venäjän investointiohjelman läpivientiin sekä energiatehokkaaseen CHP-tuotantoon, joita käsitellään sivuilla 61–64. Fortumin tutkimus ja kehitystoiminta tutki aktiivisesti tulevaisuuden aurinkotalouden eri tuotantomuotoja. Jokainen uusi tutkimus- ja kehityskohde arvioidaan hiilidioksidipäästöttömyyden ja resurssitehokkuuden kriteereillä, lue lisää sivuilta 65–66.
EU6 Sähkön saatavuuden ja luotettavuuden varmistaminen
Fortum toimittaa sähköä 1,6 miljoonalle asiakkaalle. Sähkönsiirto ja -jakeluverkkoa Fortumilla on noin 156 000 km Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Noin puolet jakeluverkosta on maanalaisia kaapeleita. Maanalaisia kaapeleita suositaan uuden verkon rakentamisessa, ja noin 60 % uudesta jakeluverkosta rakennetaan Suomessa nykyään maan alle. Fortumin jakeluverkon investointi- ja ylläpitokustannukset olivat yhteensä noin 289 miljoonaa euroa vuonna 2011.
Fortumin sähkönjakeluverkon toimintavarmuus oli 99,90 %. Sähkönsiirron luotettavuuteen vaikuttivat joulunajan myrskyt, jotka aiheuttivat huomattavaa vahinkoa sähköverkkoon ja poikkeuksellisen pitkiä sähkökatkoksia Fortumin asiakkaille Suomessa ja Ruotsissa. Sähkönjakeluhäiriöiden esiintymistiheys ja keskimääräinen kesto on esitetty sivulla 118, EU28 ja EU29.
Electricity Solutions and Distribution -divisioonalle myrskystä aiheutui 57 miljoonan euron negatiivinen vaikutus vuoden 2011 viimeisen neljänneksen vertailukelpoiseen liikevoittoon.
Fortumin pitkän aikavälin tavoitteena on puolittaa sähkökatkosten määrä ja kaksinkertaistaa säävarman jakelun piirissä olevien asiakkaiden määrä vuoteen 2020 mennessä.
EU7 Energian kysyntää ja energiatehokkuutta ohjaavat suunnitelmat ja toimenpiteet Fortum kannustaa asiakkaita kysyntäjoustoon tarjoamalla markkinapohjaista tuntihinnoittelua yritysasiakkaille sekä aikapohjaisia (time-of-use) sähkönmyyntituotteita ja jakeluverkon tariffeja yksityisasiakkaille. Asiakas voi myös valita sopimuksen, jossa energian hinta perustuu pohjoismaisen Nord Pool Spot -sähköpörssin spot-hinnan kuukausikeskiarvoon. Fortum myy myös kotinäyttöjä, jotka näyttävät reaaliaikaisen sähkönkulutuksen. Reaaliaikainen kulutustieto auttaa asiakasta välttämään kulutushuippuja ja käyttämään sähköä halvemman hinnan aikana.
Oman tuotantorakenteensa hallintaan Fortum käyttää vesi- ja lämpövoimalaitostensa huippukuormituksen joustavuutta. Fortumilla on monissa maissa suuria CHPlaitoksia, jotka tuottavat tehokkaasti huippukuormitussähköä lämmönkysynnän vastatessa huippusähkön kysyntää.
Fortum tarjoaa myös kausiaika- ja kaksiaikatariffeja, jotka kannustavat talvisaikaan vähentämään kulutusta huippukuormitusten aikana. Käyttöveden lämmityksessä kaksiaikatariffi edistää kysynnän siirtämistä yöaikaan ympäri vuoden. Yritysasiakkaille on tarjolla myös erilaisia sähkötariffeja asiakkaan tilanteen mukaan.
Sähkönjakelussa suurille yritysasiakkaille käytetään tehoon perustuvia verkkotariffeja. Tehoon perustuvilla tariffeilla tehostetaan sähköjärjestelmän käyttöä ja kysynnänjousto tehdään taloudellisesti kannattavaksi asiakkaalle. Kaikilla sähkönjakeluasiakkailla on mahdollisuus valita kaksiaikamittaus ja -tariffi, jolloin talvienergiahinta on korkeampi päiväsaikaan. Järjestelmä soveltuu erityisesti
sähkönjakeluasiakkaille, joilla on varaava sähkölämmitys. Suurille asiakkaille on tarjolla myös kuormituksen hallintapalveluja.
Laaja vanhojen sähkömittareiden korvaaminen uusilla tuntipohjaisilla mittareilla parantaa sekä kuormituksen hallintaa että lisää mahdollisuuksia energiansäästöön. Suomessa noin 580 000 asiakasta saa uudet mittarit ennen vuoden 2013 loppua. Vuonna 2011 etämittauksen käyttöönotto verkkoasiakkaille Suomessa eteni suunnitelman mukaisesti; vuoden 2011 loppuun mennessä 160 000 asiakasta oli saanut uudet mittarit. Tuntipohjaista sähkönmittausta koskeva uusi lainsäädäntö astuu Suomessa voimaan 1.1.2014. Ruotsissa etämittareiden asennukset asiakkaille saatiin päätökseen jo aiemmin. Norjassa etämittarijärjestelmän suunnittelu jatkuu, ja sitä koskeva alustava lainsäädäntö astuu voimaan 1.1.2017.
Fortum edistää myös aktiivisesti sähköautojen käyttöönottoa ja kehittää ratkaisuja, jotka mahdollistavat autojen akkujen älykkään lataamisen ajantasaiseen sähkömarkkinatilanteeseen ja hintaan perustuen.
EU8 Sähköntoimitusvarmuuteen ja kestävän kehityksen edistämiseen tähtäävä tutkimus- ja kehitystoiminta sekä toiminnasta aiheutuvat kulut Fortumin tutkimus- ja kehitystoiminnan (T&K) tarkoituksena on parantaa yhtiön kilpailukykyä ja luoda pohjaa uudelle, tulokselliselle liiketoiminnalle. T&K:n pitkän aikavälin tavoitteena on tehdä kestävän kehityksen mukainen, hiilidioksidipäästötön tulevaisuus mahdolliseksi. Jokaista uutta kehitystoimenpidettä arvioidaan hiilidioksidipäästöttömyyden ja resurssitehokkuuden kriteereillä. T&Ktoiminnan painopistealueet ovat nykyisen liiketoiminnan jatkuva parantaminen, kasvumahdollisuuksien luominen ja osallistuminen päästöttömän energiajärjestelmän kehittämiseen pitkällä aikavälillä.
Fortumin keskeiset tutkimus- ja kehitystyön teemat kattavat nykyisen energiajärjestelmän edistyksellisimmät teknologiat sekä tulevaisuuden aurinkotalouden edellyttämät teknologiat ja järjestelmäratkaisut. Vuonna 2011 tutkimus- ja kehitystyö keskittyi voimakkaasti erilaisten aurinkoteknologioiden mahdollisuuksien ymmärtämiseen. Fortum teki myös yhteistyötä eri kumppaneiden kanssa suurissa ohjelmissa älykkäiden sähköverkkoteknologioiden, kestävien kaupunkiratkaisujen ja uusien integroitujen CHP-ratkaisujen kehittämiseksi. Ydinvoiman tutkimus ja kehitys oli edelleen suurin ja arvokkain osa Fortumin tutkimus- ja tuotekehitystoimintaa, lue lisää sivulta 53.
Vuonna 2011 Fortumin tutkimus- ja kehitysmenot olivat 38 miljoonaa euroa (2010: 30 miljoonaa). Fortumin tutkimus- ja kehitysmenot vuonna 2011 olivat 0,6 % liikevaihdosta (2010 0,5 %) ja 1,1 % kaikista kuluista (2010: 0,8 %). Lisätietoja on sivuilla 65–66.
EU9 Varautuminen ydinvoimaloiden käytöstä poistamiseen
Fortum omistaa Suomessa Loviisan ydinvoimalaitoksen, ja sillä on myös 26,6 %:n osuus Olkiluodon ydinvoimalaitoksesta. Fortumilla on myös 25 %:n osuus uudesta Olkiluotoon rakennettavasta ydinvoimalaitosyksiköstä. Ruotsissa Fortum omistaa osuuden Forsmarkin (26 %) ja Oskarshamnin (46 %) ydinvoimalaitoksista. Ydinjätehuoltovaraukset liittyvät tuleviin ydinjätehuoltoa koskeviin velvoitteisiin sisältäen ydinvoimalaitosten käytöstäpoiston ja käytetyn polttoaineen loppusijoittamisen. Ruotsissa ja Suomessa varoja on maksettava vuosittain valtion ydinjätehuoltorahastoon. Suomessa rahastoon maksetaan vuosittain kertyvään radioaktiivisen jätteen määrään liittyvä summa, joka sisältää matala- ja keskiaktiivisen ydinjätteen, käytetyn ydinpolttoaineen sekä ydinvoimalaitoksen käytöstäpoiston. Fortumilla on luvanhaltijana täydellinen vastuu Loviisan ydinvoimalaitoksesta ja yhtiön lainmukainen vastuu laitoksen ydinjätehuollosta vuoden 2011 lopussa oli Suomen ydinenergialain mukaan 968 miljoonaa euroa (2010: 944).
Ydinjätehuollon kustannuksiin varaudutaan Ruotsissa maksamalla vuosittain rahastoon sähköntuotantomäärien mukaisia maksuja. Fortum on antanut Ruotsin ydinjätehuoltorahastolle takaukset Forsmarkin ja Oskarshamnin puolesta omistusosuuksiensa mukaisesti. Fortumin osuus takauksista oli SEK 2 574 miljoonaa vuonna 2011.
Suomessa ja Ruotsissa vastuun määrä perustuu kolmen vuoden välein tehtävään tekniseen suunnitelmaan radioaktiivisen jätteen loppusijoittamisesta.
Ydinvoimaan liittyviä varoja ja velkoja käsitellään yksityiskohtaisemmin tilinpäätöksen 2011 sivuilla 89−90.
EC1 Tuotettu ja jaettu suora taloudellinen lisäarvo
Fortum analysoi toimintansa taloudellisia vaikutuksia ja tuotetun hyvinvoinnin määrää eri sidosryhmille toimintamaissaan ja markkina-alueillaan. Keskeisiin sidosryhmiin kuuluvat osakkeenomistajat ja sijoittajat, asiakkaat, työntekijät, palvelun- ja tavarantoimittajat sekä julkinen sektori. Palvelun- ja tavarantoimittajien osalta Fortum arvio myös globaaleja vaikutuksia kiinnittäen erityisesti huomiota riskimaissa toimiviin palvelun- ja tavarantoimittajiin.
Fortumin taloudellisia vaikutuksia ja tuotettua euromääräistä hyvinvointia eri sidosryhmille vuosina 2009−2011 on kuvattu viereisellä sivulla. Tuotetun ja sidosryhmille jaetun lisäarvon erotuksena yhtiön oman toiminnan kehittämiseen jäi 1 232 miljoonaa euroa (2010: 703 miljoonaa euroa).
GRI ei sisällytä investointeja jaetun lisäarvon laskelmaan, mutta Fortum on sisällyttänyt investoinnit omaan taloudellisten vaikutusten arviointiinsa sivulla 67, koska niiden vuosittainen määrä ja vaikutus yhteiskuntaan on merkittävä.
EC2 Ilmastonmuutoksen taloudelliset seuraukset sekä muut riskit ja mahdollisuudet organisaation toiminnalle Ilmastonmuutos aiheuttaa Fortumille sekä sääntelyyn liittyviä että fyysisiä riskejä ja mahdollisuuksia. Koska energiantuotanto ja -käyttö on merkittävin kasvihuonekaasujen lähde, energiasektorilla on keskeinen rooli vähäpäästöisen tulevaisuuden rakentamisessa. Energia-ala on laatinut visioita ja tiekarttoja kohti tulevaisuuden energiajärjestelmää ja se on valmis investoimaan uuteen ilmastomyönteiseen tuotantokapasiteettiin, mikäli toimintaa tukevat poliittiset ja yhteiskunnalliset edellytykset ovat kohdallaan.
Fortumin pitkän aikavälin tavoitetilana on olla CO2-päästötön sähkö- ja lämpöyhtiö. Fortum kehittää jatkuvasti energiatuotantokapasiteettiaan ja etsii mahdollisuuksia päästöjen vähentämiseen. Yhtiön tärkeimpinä ilmastonmuutoksen hillintäkeinoina ovat CO2-päästöttömän tai vähäpäästöisen
| Milj. euroa | 2011 | 2010 | 2009 | |
|---|---|---|---|---|
| Lisäarvon tuottaminen | ||||
| Tuotot asiakkailta | Tuotteista ja palveluista asiakkailta saatavat tulot, rahoitustulot sekä toimintojen tai tuotantolaitosten myyntituotot |
7192 | 6432 | 6016 |
| Ostot tavarantoimittajilta | Käteismaksut raaka-aineiden, tavaroiden ja palveluiden toimittajille |
–3272 | –2923 | –2436 |
| Fortumin tuottama lisäarvo | 3920 | 3509 | 3580 | |
| Lisäarvon jakautuminen | ||||
| Korvaukset henkilöstölle | Palkat, palkkiot ja muut henkilösivukulut |
–529 | –507 | –495 |
| Korvaukset rahoittajille ja osakkeenomistajille |
Sijoittajille maksetut osingot, korot ja muut rahoituskulut |
–1431 | –1657 | –1179 |
| Julkinen sektori | Maksettu tulovero, valmisteverot, tuki yhteiskunnalle ja lahjoitukset |
–728 | –642 | –468 |
| Jaettu sidosryhmille | –2688 | –2806 | –2142 | |
| Jätetty liiketoiminnan kehittämiseen |
1232 | 703 | 1438 |
| Käyttöomaisuus investoinnit 1) |
Henkilöstökulut 2) | Verot3) | Yhteensä | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 2011 | 2010 | 2011 | 2010 | 2011 | 2010 | 2011 | 2010 | |||
| Suomi | 239 | 190 | 209 | 212 | 250 | 210 | 698 | 612 | ||
| Ruotsi | 392 | 300 | 181 | 181 | 440 | 383 | 1 013 | 864 | ||
| Venäjä | 670 | 599 | 80 | 69 | 15 | 20 | 765 | 688 | ||
| Viro | 12 | 53 | 7 | 8 | 0 | 3 | 19 | 64 | ||
| Puola | 18 | 45 | 21 | 10 | 8 | 4 | 47 | 59 | ||
| Norja | 19 | 15 | 14 | 11 | 1 | 1 | 34 | 27 | ||
| Muut maat | 58 | 20 | 17 | 16 | 7 | 13 | 82 | 49 | ||
| Yhteensä | 1408 | 1222 | 529 | 507 | 721 | 634 | 2658 | 2363 |
1) Bruttoinvestoinnit
2) Perustuu tuloslaskelmaan 3) Sisältää maksetut tulo-, valmiste- sekä omaisuusverot
energiantuotannon lisääminen ja energiatehokkuuden parantaminen. Vuonna 2011 toteutettiin CO2-päästövähennystoimenpiteiden osalta päästöjen vähentämisen rajakustannusanalyysi. Analyysissä tarkasteltiin mahdollisia päästövähennystoimenpiteitä, niiden aikaansaamaa vähennysvolyymia ja -kustannusten tasoa. Fortumin hiilidioksidipäästöt ovat kuitenkin lyhyellä aikavälillä kasvussa Venäjällä tapahtuvan energiantuotantokapasiteetin lisäyksen seurauksena.
| Miljoonaa tonnia, Mt | 2011 | 2010 | 2009 |
|---|---|---|---|
| Kokonaispäästöt | 23,5 | 25,3 | 21,8 |
| Päästökauppajärjestelmän alaiset päästöt | 8,0 | 9,7 | 7,7 |
| Myönnetyt päästöoikeudet | 6,8 | 5,6 | 5,5 |
| Päästöt Venäjällä | 14,7 | 14,6 | 13,8 |
Ilmastosääntely vaikuttaa Fortumiin ensisijaisesti EU:n päästökaupassa määräytyvän CO2:n hinnan ja siitä aiheutuvan kustannuksen kautta. Tämä määrittää taloudellisen arvon myös päästövähennyksille. Hiilidioksidin hinta lisää fossiilipohjaisen energian tuotantokustannuksia, mutta nostaa toisaalta energiatuotteiden hintoja. Paras keino vähentää hiilidioksidin hintaan liittyvää riskiä on lisätä hiilidioksidipäästötöntä ja vähäpäästöistä tuotantokapasiteettia. Vuonna 2011 noin 85 % Fortumin sähköntuotannosta EU:ssa oli hiilidioksidipäästötöntä. Fortumilla oli vuonna 2011 yhteensä 102 EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvaa laitosta kuudessa jäsenvaltiossa. CO2-päästöistä EU-alueella noin 91 % kuului päästökaupan piiriin. Vuonna 2011 Fortumille oli myönnetty ilmaisia päästöoikeuksia 6,8 miljoonaa tonnia vastaava määrä vuodessa. Yhtiön päästöt EU-päästökauppajärjestelmässä olivat 8,0 miljoonaa tonnia. Päästöoikeuksien suhteen Fortum oli siten alijäämäinen.
Päästökauppajärjestelmän seuraavalla kaudella 2013−2020 Fortumin ilmaiset päästöoikeudet vähenevät merkittävästi, koska sähköntuotannon on ostettava oikeudet markkinoilta. Ainoastaan Puolassa ja Baltian maissa Fortumin CHP-laitosten odotetaan päästökauppadirektiivin poikkeussääntöjen nojalla saavan ilmaisia päästöoikeuksia myös sähköntuotannolle.
Venäjällä hiilidioksidipäästöillä on taloudellista arvoa Joint Implementation (JI) -mekanismin kautta. Mekanismia voidaan soveltaa Kioton kaudella 2008−2012, muttei todennäköisesti enää sen jälkeen. Kahden JI-hankkeen valmistelut Venäjän hallituksen hyväksyntää varten jatkuivat vuonna 2011. Fortumin kaikkien JI-hankkeiden arvioidaan tuottavan yhteensä 2,4 miljoonaa päästövähennysyksikköä (ERU) vuoden 2012 loppuun mennessä. Päästövähennysyksiköitä ei kuitenkaan toistaiseksi ole siirretty Venäjältä. Fortum on osallisena myös kahdessa kansainvälisessä ilmastorahastossa, Prototype Carbon Fund -hiilirahastossa (PCF) ja Testing Ground Facility -hiilirahastossa. Vuonna 2011 Fortum sai 110 000 päästövähennysyksikköä näistä rahastoista.
Fortumin toimintoihin kohdistuu ilmastonmuutoksen aiheuttamia fyysisiä riskejä, mukaan lukien sääolosuhteissa tapahtuvat muutokset, jotka voivat muuttaa energian kysyntää ja esimerkiksi vesivoimatuotannon määrää. Yleistyvät ja rajut myrskyt voivat vaikuttaa jakeluverkon toimintaan ja kunnossapitoon. Lisääntyvä sadanta voi vaikuttaa vesivoiman tuotantoon, patojen turvallisuuteen ja bioenergian tarjontaan ja saatavuuteen. Ilmastonmuutoksen hillinnän lisäksi Fortum on myös sopeuttamassa toimintaansa ilmastonmuutokseen. Vuonna 2011 valmistui tutkimus, jossa tarkastellaan ilmastomuutoksen vaikutuksia niiden Suomen ja Ruotsin jokien vesitilanteeseen, joissa on Fortumin vesivoimalaitoksia. Tulosten perusteella tulovirtaamien ennustamiseen ja tuotannon suunnitteluun ollaan tekemässä muutoksia.
| Muut maat, | ||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Suomi 2011 |
2010 | Ruotsi 2011 |
2010 | Viro 2011 |
2010 | Puola 2011 |
2010 | Norja 2011 |
2010 | yhteensä 2011 |
2010 | Yhteensä 2011 |
2010 | |
| Power | ||||||||||||||
| Vesivoima | 9 | 10 | 60 | 42 | - | - | - | - | - | - | - | - | 69 | 52 |
| Ydinvoima | 34 | 39 | - | - | - | - | - | - | - | - | - | - | 34 | 39 |
| Fossiilinen energia/Sähköntuotanto | 8 | 5 | - | - | - | - | - | - | - | - | - | - | 8 | 5 |
| Uusiutuva energia/Sähköntuotanto | - | - | 16 | - | - | - | - | - | - | - | - | - | 16 | - |
| Muut | 1 | 1 | 2 | - | - | - | - | - | - | - | 1 | - | 4 | 1 |
| Power yhteensä | 52 | 55 | 78 | 42 | - | - | - | - | - | - | 1 | - | 131 | 97 |
| Heat | ||||||||||||||
| Fossiilinen energia/Lämmöntuotanto | 5 | 16 | 5 | 24 | - | 1 | 8 | 38 | - | - | - | - | 18 | 79 |
| Fossiilinen energia/Sähköntuotanto | 2 | 5 | - | - | - | - | 2 | - | - | - | - | - | 4 | 5 |
| Uusiutuva, jakautuen | 22 | 14 | 84 | 57 | - | 41 | - | - | - | - | 56 | 18 | 162 | 130 |
| Jäte | - | 1 | 71 | 35 | - | - | - | - | - | - | 47 | 18 | 118 | 54 |
| Biopolttoaineet | 22 | 13 | 11 | 15 | - | 41 | - | - | - | - | 8 | - | 41 | 69 |
| Muut | - | 0 | 2 | 7 | - | - | - | - | - | - | 1 | - | 3 | 7 |
| Kaukolämpö | 9 | 19 | 32 | 36 | 10 | 9 | 8 | 7 | 7 | 5 | 1 | 1 | 67 | 77 |
| Muut | 12 | - | 34 | 12 | - | 0 | - | 0 | - | - | - | 1 | 46 | 13 |
| Heat yhteensä | 50 | 54 | 155 | 129 | 10 | 51 | 18 | 45 | 7 | 5 | 57 | 20 | 297 | 304 |
| Distribution | 118 | 73 | 157 | 128 | 2 | 2 | - | - | 12 | 10 | - | - | 289 | 213 |
| Electricity Sales | 5 | 0 | - | - | - | - | - | - | - | - | - | - | 5 | 0 |
| Muut | 14 | 8 | 2 | 1 | - | - | - | - | - | - | - | - | 16 | 9 |
| Yhteensä, ilman Russia-segmenttiä | 239 | 190 | 392 | 300 | 12 | 53 | 18 | 45 | 19 | 15 | 58 | 20 | 738 | 623 |
| Russia | ||||||||||||||
| Fossiilinen energia/Sähköntuotanto | 627 | 544 | ||||||||||||
| Fossiilinen energia/Lämmöntuotanto | 43 | 21 | ||||||||||||
| Muut | 0 | 34 | ||||||||||||
| Russia yhteensä | 670 | 599 | ||||||||||||
| Yhteensä, sisältäen Russia-segmentin | 1 408 | 1 222 |
Huolen ilmastonmuutoksesta odotetaan aikaansaavan vähähiilisten ja energiatehokkaiden tuotteiden ja ratkaisujen kysynnän kasvua. Fortumin osaaminen CO2-päästöttömässä vesi- ja ydinvoimassa, energiatehokkaassa CHP-tuotannossa ja tulevaisuuden energiajärjestelmän ja sen teknologioiden, kuten aalto- ja aurinkoenergian, tutkimuksessa ja kehityksessä voi osoittautua yhtiölle kilpailueduksi. Fortum investoi CO2-päästöttömään tuotantoon Euroopassa ja näkee liiketoimintamahdollisuuksia ilmastomyönteisten energiaratkaisujen tuottamisessa kestävää kaupunkiasumista ja liikenteen sähköistymistä varten.
EC3 Organisaation määrittelemän eläke-etuusjärjestelmän velvoitteiden kattavuus Fortumin eläkejärjestelyt noudattavat kunkin toimintamaan paikallisia sääntöjä ja käytäntöjä, ja niitä käsitellään tarkemmin tilinpäätöksen 2011 sivuilla 91−93, liitetiedossa 37. Eläkejärjestelyt ovat pääosin vanhuus-, työkyvyttömyys-, työttömyys- ja perhe-eläkkeitä, ja niihin sisältyy myös järjestelyjä varhaiseläkkeiden osalta.
Työeläkejärjestelmien lisäksi Fortumilla on useita eläkejärjestelmiä, joissa lisäetujen piiriin kuulutaan joko Fortumin omistamien eläkesäätiöiden kautta Suomessa ja Ruotsissa tai eläkevakuutusyhtiöiden kautta. Näihin määriteltyihin eläke-etuusjärjestelmiin kuului yhteensä 2 346 henkilöä vuonna 2011. Eläke-etuuksia maksettiin yhteensä 4 336 henkilölle.
EC6 Toimintakäytännöt ja ostot paikallisilta toimittajilta Fortum ostaa polttoaineita, tavaroita ja palveluita sekä kansainvälisiltä että paikallisilta toimijoilta. Vuonna 2011 toimittajille tuotettu taloudellinen hyöty oli yhteensä 2,6 miljardia euroa (2010: 2,8),
mikä on noin 42 % (2010: 44%) Fortumin
liikevaihdosta. Fortumilla oli yhteensä noin 17 000 palvelun- ja tavarantoimittajaa, joista oston volyymillä mitattuna noin 75 % oli Euroopassa toimivia palvelun- ja tavarantomittajia, pääosin suomalaisia tai ruotsalaisia. Polttoaineista uraanin Fortum hankki Venäjältä. Suurin osa (88 %) Suomessa ja Ruotsissa käytetystä hiilestä oli myös peräisin Venäjältä, pieniä eriä ostettiin Kolumbiasta. Puolalaisissa voimalaitoksissa käytetty hiili oli peräisin Puolasta ja Venäjältä, ja venäläisissä voimalaitoksissa käytetty hiili Venäjältä ja Kazakstanista. Venäjällä Fortum käyttää useilta paikallisilta toimijoilta hankittua kaasua. Isossa-Britanniassa käytetty
kaasu on osin paikallista ja ostetaan kansalliselta kaasuyhtiöltä. Osa Isossa-Britanniassa käytettävästä kaasusta hankitaan norjalaisilta kaasukentiltä Pohjanmereltä. Suomessa käytetty kaasu tulee Venäjältä.
Pääosa (70 %) käytetyistä biopolttoaineista koostuu puupelleteistä, puuhakkeesta ja teollisuuden puutähteistä, jotka olivat peräsin pääasiassa Ruotsista, Suomesta ja Saksasta. Muita biopolttoainetyyppejä hankittiin Malesiasta, Espanjasta ja Brasiliasta. Lisätietoja Fortumin käyttämien biopolttoaineiden kriteereistä ja alkuperästä on sivuilla 68–71.
Polttoaineiden osuus ostojen hankintavolyymista (2,6 milj. euroa) oli noin 900 miljoonaa euroa (2010: 960 miljoonaa), josta fossiilisten polttoaineiden osuus oli 655 miljoonaa euroa ja biopolttoaineiden osuus 175 miljoonaa euroa.
Vuonna 2011 Fortumin investoinnit ilman yritysostoja olivat 1 408 miljoonaa euroa (2010: 1 222 miljoonaa), josta 262 miljoonaa (2010: 214 miljoonaa) oli hiilidioksidipäästöttömään tuotantoon. Investoinnit olivat yhteensä 22 % liikevaihdosta (2010: 19 %). Fortumin investoinneilla on merkittävä paikallinen vaikutus, koska ne luovat liiketoiminta- ja työmahdollisuuksia paikallisille toimittajille ja kehittävät paikallista infrastruktuuria. Suurimmat investoinnit tehtiin Venäjällä, 670 miljoonaa euroa (2010: 599 miljoonaa), ja Ruotsissa 392 miljoonaa euroa (2010: 300 miljoonaa). Investoinnit uusiutuviin energiamuotoihin olivat 247 miljoonaa euroa (2010: 182 miljoonaa).
EC7 Paikalliset palkkauskäytännöt ja paikallisten osuus ylimmästä johdosta Fortum rekrytoi paikallista väestöä työpaikoista ilmoittamalla sekä suorahakumenetelmiä käyttäen. Suomessa ja Ruotsissa 100 % ylimmästä johdosta on paikallisia. Venäjällä vastaava luku on 77 %. Puolassa ainoa Vice president-tason johtaja on suomalainen.
EC8 Infrastruktuuri-investoinnit ja tarjotut yleishyödylliset palvelut Fortum tukee yhteiskunnan hyväksi työskentelevien järjestöjen ja yhteisöjen työtä toimintamaissaan. Tavoitteena on, että sponsorointi hyödyttää molempia osapuolia. Yhteistyö erityisesti pohjoismaisten yliopistojen kanssa erilaisissa tutkimusja kehityshankkeissa on merkittävää.
Vuonna 2011 Fortumin tuki yleishyödylliseen toimintaan oli yhteensä noin 4,6 miljoonaa euroa (2010: 5,2 miljoonaa), josta Fortumin säätiön myöntämien apurahojen osuus oli noin 700 000 euroa (2010: 650 000). Fortumin säätiön tarkoituksena on tukea luonnontieteellistä, teknillistieteellistä sekä taloustieteellistä tutkimus-, opetus- ja kehitystyötä energiaalalla. Vuonna 2011 Fortumin säätiö myönsi apurahoja 39 opiskelijalle.
Tämän lisäksi Fortum lahjoitti Suomessa yliopistoille tutkimus- ja kehitysyhteistyöhön noin 2,8 miljoonaa euroa (2010: 2,3 miljoonaa). Suurin yksittäinen lahjoitus, 1,5 miljoonaa euroa, myönnettiin Aalto-yliopistolle.
Fortumin investointeja infrastruktuuriin, erityisesti Tšeljabinskin kaukolämpöverkkoon Venäjällä, voidaan pitää yleishyödyllisinä. Fortumin investoinnit kaukolämpöverkkoon tuottavat kuitenkin myös taloudellista hyötyä ja vähentävät ympäristövaikutuksia, ja siksi niitä ei lueta GRI-ohjeiston mukaisiksi yleishyödyllisiksi investoinneiksi.
Fortumin yleishyödyllisiin kohteisiin lahjoitettavan summan päättää yhtiön hallitus. Lahjoituksia ei anneta puolueille tai minkäänlaiseen poliittiseen toimintaan, uskonnollisille järjestöille, viranomaisille, kunnille tai paikallishallintoon. Ne eivät myöskään koskaan ole osa liiketoimintasopimuksia.
EC9 Merkittävät epäsuorat taloudelliset vaikutukset ja niiden laajuus Fortum tukee yhteiskunnallista kehittymistä ja hyvinvointia esimerkiksi lisäämällä paikallista työllisyyttä, maksamalla veroja, palkkoja ja sosiaalikuluja. Fortumin tuottama verohyöty yhteisöille koostuu tuloveroista sekä liiketoimintoihin liittyvistä veroista, kuten kiinteistö- ja polttoaineveroista. Fortumilla on myös läpikulkuveroja, kuten arvonlisävero ja palkkojen ennakonpidätys, jotka Fortum on velvollinen keräämään ja raportoimaan valtionhallinnon puolesta.
Fortumin kokonaisverovaikutus riippuu liiketoimintojen kannattavuudesta sekä paikallisten toimintojen suuruudesta ja käynnissä olevista investoinneista. Vuonna 2011 Fortum maksoi tulo-, kiinteistö- ja valmisteveroja yhteensä 721 miljoonaa euroa (2010: 634 miljoonaa), josta 250 miljoonaa euroa (2010: 210 miljoonaa) maksettiin Suomessa ja 440 miljoonaa euroa (2010: 383 miljoonaa) Ruotsissa. Polttoaineverot olivat yhteensä 74 miljoonaa euroa (2010: 58 miljoonaa), josta 22 % (2010: 45 %) koostui hiilidioksidiverosta ja 2 % (2010: 1 %) rikkiverosta.
Suomen valtion osakkeista saamilla osinkotuloilla on vaikutusta yhteiskunnan perusrakenteiden ylläpidossa. Fortumin epäsuoria taloudellisia vaikutuksia käsitellään sivulla 67.
EU10 Varautuminen sähkön kysyntään pitkällä tähtäyksellä energiantuotantolähteittäin jaoteltuna Fortum investoi parhaillaan merkittävästi uuteen energiantuotantokapasiteettiin sekä Venäjällä että Euroopassa. Venäjällä Fortum on sitoutunut 2,5 miljardin euron investointiohjelmaan, joka lisää sähköntuotantokapasiteettia 2 400 MW
ja lämmöntuotantokapasiteettia 662 MW. Ohjelman aikataulun mukaan viimeiset yksiköt otetaan käyttöön vuonna 2014. Venäjän investointiohjelma perustuu pääosin maakaasuun, kun taas Euroopassa suunnitellut investoinnit (rakenteilla oleva sähköntuotanto noin 800 MW ja lämmöntuotanto 225 MW) suuntautuvat pääasiassa CO2-päästöttömään tuotantoon. Fortumin investointisuunnitelma Euroopassa, laaja investointiohjelma Venäjällä ja yritysostot vuonna 2011 esitetään sivuilla 62–64. Fortumin näkemyksiä Euroopan ja Venäjän sähkönkysynnän kehitysodotuksista sekä primäärienergiatarpeen kehittymistä alueittain käsitellään sivuilla 30–39 (Markkinoiden kehitys).
EU11 Lämpövoimalaitosten keskimääräinen hyötysuhde Fortumilla on konsernitason tavoite (>70 %) polttoaineiden käytön kokonaishyötysuhteelle viiden vuoden keskiarvona, lue lisää sivulta 29. Hyötysuhde vuonna 2011 oli 67,1 % ja viiden vuoden keskiarvo 68,3 %. Fortumin tavoiteasetanta perustuu nykyiseen tuotantorakenteeseen, suunniteltuun uuteen kapasiteettiin sekä Euroopassa että Venäjällä ja suunniteltuihin toimiin tehokkuuden parantamisessa ja joustavassa polttoaineiden käytössä.
EU12 Siirto- ja jakeluhäviöt prosentteina kokonaisenergiasta Fortumin sähkönsiirto- ja jakeluhäviöt olivat yhteensä 1,4 TWh vuonna 2011. Häviö on 3,3 % sähkönsiirron ja -jakelun kokonaismäärästä vuonna 2011. Kaikelle verkostohäviöiden kompensointiin käytetylle sähkölle (hiilidioksidipäästötön sähkö) hankittiin alkuperätakuutodistukset.
Fortumin kestävän kehityksen johtamiskäytäntö esitellään sivuilla 28–29 ja hallintokäytäntö sivuilla 91–93. Ympäristöjohtamista määrittävät politiikat ja ohjeet käsittävät Fortumin kestävän kehityksen politiikan ja ympäristöperiaatteet, biodiversiteettiohjeet, YK:n Global Compact -sitoumuksen sekä ISO 14001 -ympäristöjärjestelmästandardin mukaisuuden.
Fortumin ympäristövastuussa painotetaan luonnonvarojen tehokasta käyttöä ja tarvetta hillitä ilmastonmuutosta, sekä korostetaan osaamistamme hiilidioksidipäästöttömässä vesi- ja ydinvoiman tuotannossa ja energiatehokkaassa CHPtuotannossa. Tutkimus- ja kehitystyö luo valmiuksia ympäristömyönteisille energiaratkaisuille. Ilmastonmuutoksen hillintä ja hiilidioksidipäästöjen vähentäminen ovat tärkeitä tavoitteita, jotka vaikuttavat energiasektoriin sekä sähkön ja lämmön tuotannon kehitykseen. Uusien teknisten innovaatioiden lisäksi myös tehokkaita ja vähäpäästöisiä perinteisiä tuotantoteknologioita tarvitaan vielä pitkään.
Fortumin tavoite on sertifioida kaikki toimintonsa ISO 14001:n mukaan. Vuoden 2011 lopulla Fortumin toimintojen sertifiointiaste oli 95 %. Toiminnot Latvian Jelgavassa, Viron Pärnussa sekä Fortum Fjernvarmessa Norjassa sertifioitiin vuonna 2011. Fortumin Venäjän toiminnoissa valmistelut ISO 14001 -sertifiointiin
jatkuivat aktiivisesti vuonna 2011 edellä aikataulusta. Joulukuussa 2011 OAO Fortumin toiminnot, jotka edustavat 70 % Fortumin toiminnoista Venäjällä, läpäisivät ISO 14001 -sertifiointiauditoinnin ensimmäisen vaiheen. Suunnitelmissa on laajentaa sertifiointi kattamaan myös uusi
| ISO 14001 | |
|---|---|
| FORTUM | 95 % |
| Eurooppa | 99% |
| Power | |
| Suomi | 100% |
| Ruotsi | 100% |
| Iso-Britannia | 89% |
| Saksa | 100% |
| Heat | |
| Suomi | 100% |
| Ruotsi | 100% |
| Norja | 100% |
| Viro | 68% |
| Latvia | 93% |
| Liettua | 100% |
| Puola | 90% |
| Electricity Solutions and Distribution | |
| Suomi | 100% |
| Ruotsi | 100% |
| Norja | 100% |
| Viro | 100% |
| Russia | 70% |
Nyaganin voimalaitos sekä OAO Fortumin kaukolämpöverkkotoiminta vuoden 2012 aikana.
Sertifiointiaste on laskettu sertifioitujen toimintojen liikevaihdon osuutena Fortumin kokonaisliikevaihdosta (nettomyyntiarvot 2011).
Fortumin konsernitasoiset ympäristötavoitteet liittyvät hiilidioksidipäästöihin, energiatehokkuuteen ja ISO 14001 -ympäristösertifiointiin. Lisäksi divisioonat ovat määrittäneet toimintaansa liittyviä ympäristötavoitteita.
Konsernitasoisten ympäristötavoitteiden toteutumista seurataan neljännesvuosi- ja vuosiraportoinnissa. Lisäksi yli 100 litran vuotoja ympäristöön, merkittäviä luparikkomuksia ja ympäristöpoikkeamia seurataan kuukausittain osana ympäristö-, terveys- ja turvallisuusraportointia (EHS). Koska konsernitasoisia tavoitteita ympäristöpoikkeamille tai vuodoille ei ole ollut, divisioonat ovat asettaneet omia tavoitteitaan, joita käsitellään ja seurataan konsernin EHS-verkostossa.
| Tavoitejakso | Tavoiteasetanta | Tavoite | Tilanne vuoden 2011 lopussa |
|
|---|---|---|---|---|
| Ilmastotavoitteet | Seuraavalle viidelle vuodelle |
Sähköntuotannon CO2 -ominaispäästöt EU:ssa kilowattituntia kohden viiden vuoden keskiarvona |
<80 g/kWh | 67 g/kWh |
| Kokonaisenergiantuotannon (sähkö ja lämpö) CO2 -ominaispäästöt kilowattituntia kohden viiden vuoden keskiarvona |
<200 g/kWh | 169 g/kWh | ||
| Muut ympäristö tavoitteet |
Seuraavalle viidelle vuodelle |
Energiatehokkuus: Polttoaineen käytön kokonaishyötysuhde viiden vuoden keskiarvona (tuotettu energia jaettuna polttoaineen primäärienergialla) |
>70% | 68.3% |
| Vuoden 2010 loppuun mennessä |
ISO 14001 -ympäristösertifiointi kaikille toiminnoille EU:ssa |
100% | 99% | |
| Vuoden 2012 loppuun mennessä |
ISO 14001 -ympäristösertifiointi Venäjän toiminnoille |
100% | 70% |
EN1 Materiaalien käyttö (paino tai volyymi)
Fortumin materiaalien ja energian käyttö muodostuu pääosin polttoaineista. Fortum tuottaa sähköä ja lämpöä useista eri energianlähteistä: Euroopassa pääasiassa uusiutuvista ja vähäpäästöisistä energianlähteistä ja Venäjällä fossiilisista polttoaineista. Fortum pyrkii toiminnoissaan käyttämään luonnonvaroja tehokkaasti ja säästäen. Ympäristövaikutusten vähentämiseksi toimintoja parannetaan jatkuvasti nykyaikaisen teknologian sekä tehokkaan käyttö- ja kunnossapitotoiminnan avulla.
Yksityiskohtainen polttoaineiden ja energian käyttö on kuvattu indikaattorissa EN3.
Polttoaineiden lisäksi energiantuotannossa suuressa mittakaavassa käytettäviä materiaaleja ovat savukaasun puhdistukseen käytettävät kemikaalit, esimerkiksi kalkkikivi, ammoniakki ja urea.
| tonnia | |
|---|---|
| Savukaasujen puhdistukseen käytetyt kemikaalit |
69000 |
| Vedenkäsittelykemikaalit | 14000 |
| Muut kemikaalit ja lisäaineet | 3200 |
| Voiteluaineet | 470 |
EN2 Kierrätettyjen materiaalien käyttö Teollisuus- ja yhdyskuntajätteistä valmistetut jätepolttoaineet ovat kierrätettyjä materiaaleja ja yhä tärkeämpi osa Fortumin polttoainehankinnassa. Jätepolttoaineita käytetään lämmön ja sähkön tuotantoon jätteenpolttolaitoksissa ja rinnakkaispoltossa muiden polttoaineiden kanssa. Vuonna 2011 Fortum käytti 754 000 tonnia jätepolttoainetta Ruotsissa ja Suomessa. Fortum käytti 40 000 tonnia tuontijätettä energiantuotantoon Ruotsissa. Tuontijätteet ovat peräisin Norjasta, ja ne ovat poltettavaa yhdyskuntajätettä (koodi: EWC 191210). Jätettä välittävillä yrityksillä on lupa jätteiden tuontiin. Fortum raportoi jätteiden tuonnista vuosittain viranomaisille.
Kierrätetyt materiaalit muodostivat 2 % Fortumin kokonaispolttoaine-energiasta.
EN3 Suora energiankulutus primäärienergialähteittäin Fortumin primäärienergian kulutus omassa energiantuotannossa vuonna 2011 oli 151 terawattituntia (TWh).
Fortumin sähkön- ja lämmöntuotantoluvut energianlähteittäin vuosina 2009−2011 sisältävät tuotannon omista voimaloista ja osakkuusyhtiöistä.
Fortumin sähköntuotanto energiaNlähteittäin vuosina 2009−2011, TWh
Nuclear power
Kivihiili
EN4 Epäsuora energiankulutus Fortumin epäsuora energiankulutus vuonna 2011 oli 5,9 TWh. Suurimman osan tästä muodostivat muualta voimalaitosten käyttöön hankittu sähkö ja lämpö sekä sähkönjakelun häviöiden kompensoimiseen hankittu sähkö.
Valtaosa muualta hankitusta lämmöstä tulee Enocellin sellutehtaalta Suomessa, ja
| GWh | |
|---|---|
| Ulkoinen lämmönhankinta | 2780 |
| Sähkön jakeluverkon häviöt | 1870 |
| Muu ulkoinen sähkönhankinta | 1 230 |
se tuotetaan biomassasta. Sähköä ostetaan useilta toimittajilta, eikä primäärienergian lähteitä tiedetä tarkasti. Kaikelle verkostohäviöiden kompensointiin käytetylle sähkölle hankittiin alkuperätakuutodistukset (hiilidioksidipäästötön sähkö).
Ulkoinen energianhankinta on muunnettu primäärienergiaksi olettamalla sähköntuotannon hyötysuhteeksi 75 % ja lämmöntuotannon 85 %.
EN5 Energiatehokkuuden parantumisen ansiosta säästetty energia
Polttoon perustuvassa energiantuotannossa Fortum pyrkii hyödyntämään polttoaineen niin tehokkaasti kuin mahdollista. Vuonna 2011 Fortumin polttoaineenkäytön hyötysuhde oli 67,1 % (tavoite 70 % viiden vuoden keskiarvona).
Energiatehokas CHP-tuotanto, jossa jopa 90 % polttoaineen energiasisällöstä voidaan hyödyntää, on Fortumin tärkein keino polttoaineen käytön tehokkuuden lisäämisessä. CHP-laitosten osuus Fortumin sähköntuotannossa oli vuonna 2011 29 % ja lämmöntuotannossa 71 %.
Fortumin vuosien 2008–2016 energiatehokkuusohjelmaan liittyvien energiaanalyysien, energiatehokkuuskoulutuksen sekä teknisten toimenpiteiden toteutus jatkui vuonna 2011. Ohjelman tavoitteena on parantaa energiatehokkuutta Ruotsin, Suomen ja Ison-Britannian voimalaitoksilla 600 GWh:lla vuodessa. Pääpaino on voimalaitosten hyötysuhteen parantamisessa ja CO2-päästöttömän tuotantokapasiteetin lisäyksessä. Vuosittain toteutetaan noin 30 projektia. Vuonna 2011 energiatehokkuustoimilla aikaansaatiin 90 GWh:n energiasäästöt.
Vesivoimalaitosten perusparannusprojektit ja savukaasujen lämmön talteenoton kehittäminen Kuusamon, Nokian ja Suomenojan CHP-voimalaitoksissa sekä Ecotuning™ -projekti Kauttuan voimalaitoksella olivat vuonna 2011 toteutettuja energiatehokkuuden parannusprojekteja. Lisäksi kaukolämpöverkostojen optimointi jatkui Tukholmassa, missä Fortum tuottaa noin 650 GWh lämpöä ottamalla talteen savukaasujen lämmön.
Fortum on mukana Euroopan sähköalan Energy Wisdom -ohjelmassa ja raportoi energiatehokkuutta parantavista ja kasvihuonekaasupäästöjä vähentävistä hankkeistaan. Ohjelman raportit ovat saatavilla osoitteesta www.eurelectric.org.
Energiantuotannon energiatehokkuuden ohella Fortum pyrkii parantamaan myös sähkönjakelun tehokkuutta jakeluhäviöitä vähentämällä. Vuonna 2011 jakeluhäviöt olivat 1,4 TWh (2010: 1,5 TWh).
EN6 Toimenpiteet energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi tuotteissa ja palveluissa Fortum on mukana rakentamassa hiiliniukkaa yhteiskuntaa tarjoamalla energiatuotteita ja -palveluita, joiden avulla ilmastonmuutosta voidaan hillitä myös muilla yhteiskunnan sektoreilla. Yksityiskohtaisempi kuvaus ympäristömyönteisistä tuotteista on indikaattorissa EN26.
Fortum tarjoaa asiakkailleen energianeuvontaa, energiatehokkuuskonsultointia teollisuusasiakkaille sekä energiaa säästäviä tuotteita, kuten energiankulutuksen mittauslaitteita (esim. Kotinäyttö).
EN7 Toimenpiteet epäsuoran energiankulutuksen vähentämiseksi Epäsuora energiankulutus (omakäyttöenergia) voimalaitosten toiminnassa vähenee nostamalla niiden hyötysuhdetta. Voimalaitoksen energiatehokkuutta voidaan lisätä teknisillä muutoksilla, järjestelmällisellä ja ennaltaehkäisevällä kunnossapidolla ja kouluttamalla henkilökuntaa laitoksen optimaalisessa käytössä sekä voimalaitoksen käyttötalouden seurannassa. Fortumin palveluvalikoima ja asiantuntemus kattavat kaikki nämä alueet.
Viime vuosina Fortum on investoinut voimakkaasti automaattiseen mittarinhallintaan sähkönjakelussa Ruotsissa ja Suomessa. Tämä parantaa häviötietojen laatua ja luo uusia mahdollisuuksia kuormituksen hallintaan, mikä puolestaan vähentää jakeluhäviöitä. Sähkönjakelun häviöitä voidaan vähentää myös optimoimalla verkkojen käyttöä, lisäämällä siirtokapasiteettia kuormitetuimmilla linjoilla ja korvaamalla vanhentuneita muuntajia uusilla ja energiatehokkaammilla.
Jakeluhäviöt vähenivät noin 7 % vuodesta 2010 vuoteen 2011. Fortumin jakeluhäviöt olivat noin 3,3 % jakeluverkossa siirretystä sähköstä vuonna 2011. Voimalaitosten käyttöön muualta hankitun sähkön määrä on vähentynyt 1 759 GWh:sta vuonna 2010 969 GWh:iin vuonna 2011 (vähennys 45 %).
Vuonna 2011 Fortum käytti kaikkiaan 3 850 (2010: 3 860(1) miljoonaa kuutiometriä (m3) vettä, josta valtaosa, 3 750 (2010: 3 550(1) miljoonaa m3 käytettiin lämpövoimalaitosten ja Loviisan ydinvoimalaitoksen jäähdytysvetenä.
1) Luku poikkeaa vuoden 2010 raportista Venäjältä saatujen uusien, kattavampien tietojen perusteella
| Merivesi | Makea pintavesi | Vesijohtovesi | Muu lähde | |
|---|---|---|---|---|
| 2009 | 2040 | 399 | 9,3 | 10,3 |
| 2010 | 2070 | 1780 | 6,0 | 2,5 |
| 2011 | 1950 | 1880 | 6,1 | 15,1 |
Venäjällä voimalaitoksissa käytetään jäähdytystorneja, joissa osa vedestä haihdutetaan ilmakehään. Fortum käyttää vettä myös tuhkan pumppaamiseen lämpövoimalaitoksilta tuhka-altaisiin.
Vesivoiman tuotannossa vesi kulkee kokonaisuudessaan turbiinien läpi, jolloin veden määrä ja laatu säilyvät muuttumattomina.
EN9 Vesilähteet, joihin vedenotto vaikuttaa merkittävästi Fortum käyttää meri-, järvi- tai jokivettä. Käyttöön otettu vesimäärä on pieni verrattuna vesistön vesimäärään ja -virtaukseen, eikä vesilähteisiin siksi vaikuteta merkittävästi. Veden vähyys ei ole ongelma Fortumin voimalaitosten toiminta-alueilla.
Puolassa Fortum käyttää pääasiassa kunnallista vesijohtovettä. Puola on ainut Fortumin toiminta-alue, joka on määritelty ns. vesikriittiseksi alueeksi. Fortumin voimalaitosalueet Puolassa ovat pääasiassa pieniä, ja muutaman ollessa keskikokoinen. Kokonaisvedenkulutus on 800 000 kuutiometrin luokkaa vuosittain. Fortumin toiminta-alueilla ei ole kunnallisten vesivarojen loppumisriskiä. Kaikki toimintomme vesikriittisillä alueilla on ISO 14001 -sertifioitu ja vedenkulutusta mitataan ja raportoidaan ISO 14001-standardin mukaan.
EN10 Veden kierrätys ja uudelleenkäyttö Kierrätetyn veden määrä oli 36 miljoonaa kuutiometriä eli 3 % prosessiveden otosta.
EN11 Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät yhtiön hallussa olevat alueet, niiden sijainti ja koko Fortumin Gisela-järjestelmä sisältää tietoja yhtiön kiinteistöistä ja muusta kiinteästä omaisuudesta sekä tiedot Fortumin toimintojen lähiseuduilla olevista suojelualueista ja alueista, joilla on tärkeitä luontoarvoja.
Fortum omistaa ja käyttää useita energiantuotantolaitoksia suojelualueiden lähellä. Esimerkiksi Loviisan ydinvoimalaitos Suomessa sijaitsee Natura 2000 -verkostoon kuuluvien luonnonsuojelualueiden lähellä: Källaudden–Virstholmenin alue sijaitsee noin kahden kilometrin päässä laitoksesta, meriensuojelualue samoin noin kahden kilometrin päässä ja Kullafjärdenin lintuvesistöt ja lintujen pesimäalue ja -rannat seitsemän kilometrin päässä.
Lisäksi Kuggenin lintujensuojelualue on noin kolmen kilometrin ja Hudön ja Lilla-Hudön saarten luonnonsuojelualueet noin neljän kilometrin päässä laitoksesta. Hästholmenin pohjoispuolella mantereella lähimmät luonnonsuojelualueet sijaitsevat noin kahden kilometrin etäisyydellä voimalaitoksesta.
Loviisan ydinvoimalan alueeseen kuuluu 170 hehtaaria maa- ja 240 hehtaaria vesialuetta.
Fortumin vesivoimaloiden lähistöllä Suomessa ja Ruotsissa on useita luonnonsuojelualueita. Suomessa kaksi Paimionjoen vesivoimalaitosta sijaitsee pinta-alaltaan 156 hehtaarin Natura 2000 -alueella, joka on esimerkiksi vuollejokisimpukan (Unio crassus) elinaluetta. Mustionjoen alueella, jossa on neljä Fortumin vesivoimalaitosta, sijaitsee pintaalaltaan188 hehtaarin Natura 2000 -alue, jossa vuollejokisimpukka ja jokihelmisimpukka (Margaritifera margaritifera) ovat tärkeitä lajeja.
Ruotsissa Klarälven-joki kahden Fortumin vesivoimalaitoksen välissä on 100 kilometrin matkalta Natura 2000 -aluetta. Suojeltava laji alueella on lohi. Dalälvenjoessa sijaitsevan Untran vesivoimalaitoksen alueella on Fortumin omistamasta maa-alueesta luokiteltu yhteensä 460 hehtaaria Natura 2000 -alueiksi. Suoraan Untran laitoksen alavirrassa sijaitseva Båtfors on suuri luonnonsuojelualue sekä Natura 2000 -alue. Dalälvenin vesialue kuuluu myös Natura 2000:een. Fortum on äskettäin vapaaehtoisesti suojellut Untrassa omistamansa suojelualueen ulkopuolisen maa-alueen. Ympäristönhoitosuunnitelma kattaa 350 hehtaarin kokonaispinta-alasta 260 hehtaaria.
EN 12 Yhtiön toiminnan vaikutus luonnon monimuotoisuuteen suojelualueilla ja monimuotoisuuden kannalta rikkailla alueilla Fortumin vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen – kasvi- ja eläinlajeihin – ovat usein paikallisia ja liittyvät pääasiassa maa- ja vesialueiden sekä uusiutuvien energialähteiden käyttöön. Fortumin toiminnot vesivoiman tuotannossa ja sähkönjakelussa voivat vaikuttaa haitallisesti rikkaan biodiversiteetin alueisiin. Vesivoiman tuotannon vaikutukset liittyvät joissain tapauksissa patoihin, jotka estävät kalojen vaeltamisen, ja koskien vähenemiseen lajien elinympäristönä. Lämpö- ja ydinvoimalaitosten jäähdytysvedet voivat
myös vaikuttaa vesiympäristön monimuotoisuuteen.
Esimerkiksi jäähdytysveden mereen johtaminen nostaa meriveden lämpötilaa Loviisan ydinvoimalaitoksen lähistöllä. Mittausten mukaan pintaveden lämpötila kasvukauden aikana (touko–lokakuussa) nousee 1–2,5 celsiusastetta 1–2 kilometrin etäisyydellä voimalasta. Veden lämpötilan nousu aiheuttaa vesikasvillisuuden rehevöitymistä läheisillä rannikoilla, mikä vaikuttaa luonnon monimuotoisuuteen.
Suomessa Utosjoella, joka on Oulujoen sivujoki, kunnostettiin kalojen lisääntymisalueita. Kunnostuksen tavoitteena oli luoda lohikaloille kutualueita ja nuorille kaloille elinalueita. Oulujoen moninaiskäyttösopimuksen mukainen kunnostustyö tehtiin yhteistyössä kuntien ja ympäristöviranomaisten kanssa ja saatiin päätökseen vuonna 2011.
Ruotsissa Dala-joen Bredforsenin luonnonsuojelualueella kunnostettiin vuonna 2011 kutualue kaloille. Tylleropsön saaressa Dala-joessa Untran voimalaitoksen yläpuolella kulotettiin ympäristösyistä metsäalue vuonna 2011, jotta palaneen metsän elinympäristökseen tarvitseville lajeille saataisiin elinalueita. Biologit seuraavat toimenpiteen vaikutuksia.
Fortumin biodiversiteettiohjeessa on määritelty periaatteet, joilla otetaan huomioon luonnon monimuotoisuus ja hallitaan yhtiön toimintojen vaikutuksia biodiversiteettiin. Fortum tiedostaa, että luonnon monimuotoisuus on sekä maailmanlaajuisesti että paikallisesti olennainen osa kestävää kehitystä. Haluamme osallistua luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen kaikilla toimialueillamme.
Keskeiset vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen arvioidaan projektien esitutkimusvaiheessa, esimerkiksi vesivoimaprojekteissa ennen investointipäätöstä. Imatran vesivoimalaitoksen uudistuksen esiselvityksessä arvioidaan esimerkiksi vaikutukset kalojen kutualueisiin ja mallinnuksilla ja mittauksilla mahdollisuudet elinalueiden kunnostukseen.
Vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen arvioidaan perusteellisesti osana ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA). Mikäli investoinnilla todetaan olevan vaikutusta johonkin tiettyyn lajiin, laitoksen suunnittelua voidaan muuttaa tai ryhtyä ympäristöarvon säilyttämis- tai kunnostustoimenpiteisiin. Laitos voidaan myös siirtää toiseen paikkaan, jos projektin havaitaan vaarantavan olemassa olevan biotoopin.
Ruotsissa Untran vesivoimalaitoksen kehittäminen ja uuden yksikön rakentaminen on esimerkki tällaisesta toiminnasta. Ympäristövaikutusten arviointiprosessissa tehtiin laajat ympäristötutkimukset, joissa luetteloitiin hyönteisten ja lintujen elinalueet ja kuvattiin alueen kehitystoimenpiteet. Alueen korkeat ympäristöarvot vaikuttivat siihen, ettei virtaamia kasvatettu ja suunniteltu voimalaitos siirrettiin toiselle puolelle jokea ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Myös kulttuurinäkökulma otettiin huomioon: Untran voimala on rakennettu 1900-luvun alussa, mikä rajoittaa rakennusten sisä- ja ulkopuolisia muutoksia.
Fortum kartoittaa luonnon monimuotoisuutta toiminta-alueillaan säilyttääkseen ja lisätäkseen tietoa ympäristöarvoista. Esimerkiksi Ruotsissa Dalajoen vaelluskalojen lisääntymisalueiden
kunnostusta tutkittiin vuonna 2011. Luonnon monimuotoisuuteen liittyvien toimintasuunnitelmien laatiminen Fortumin vesivoiman tuotannossa jatkuu. Fortum kannustaa myös viranomaisia ja kansalaisjärjestöjä tekemään ehdotuksia keinoista, joilla voimme vähentää vaikutuksiamme luonnon monimuotoisuuteen.
Fortumin ympäristörahasto tukee hankkeita, joilla vähennetään vesivoimatuotannon ympäristöhaittoja sekä tuetaan luonnon monimuotoisuutta rakennetuissa vesistöissä. Varoja rahastoon kertyy Suomessa Ekoenergia -merkityn sähkön ja Ruotsissa Bra Miljöval -merkityn sähkön myynnistä. Vuonna 2011 noin 300 000 euroa käytettiin eri projekteihin. Rahaston tutkimus- ja toteutusprojektit valitaan yhdessä kansallisten luonnonsuojelujärjestöjen kanssa.
Ympäristörahaston projektien lisäksi Fortum toteutti useita vapaaehtoisia projekteja ja tutkimuksia yhteistyössä viranomaisten, kuntien ja tutkimuslaitosten kanssa vuonna 2011. Ruotsin Eldbäckenissä rakennettiin vuonna 2010 ainutlaatuinen vesivoimalaitoksen ohittava luonnonmukainen ohitusuoma, johon luodaan monipuolinen elinympäristö kaloille ja jokihelmisimpukoille. Uoman toimivuuden seurantaa jatkettiin myös vuonna 2011.
Oulujoen pääuomaan tehtävän kalatien suunnitelmat valmistuivat vuonna 2011. Nuorten lohien istutusta testattiin sivujoissa uuden kalakannan istuttamiseksi alueelle.
Eri kasvatusmenetelmien ja kalanviljelyaltaiden muutosten vaikutukset vaelluspoikasten laatuun sekä eri vapautuspaikkojen ja -aikojen vaikutuksia tutkittiin Suomessa. Ruotsissa Fortumilla on oma projektinsa Vänern-järveen vapautetuille lohille.
Lohikannan ja uhanalaisen jokihelmisimpukan elinympäristöjen parantamista Mustionjoessa tutkittiin vuosina 2009– 2010. Vuonna 2011 jokihelmisimpukan hedelmällisyyttä ja lohikalojen lisääntymisolosuhteita tutkittiin tarkemmin Mustionjoen alueella.
Fortumin biodiversiteettiohje asettaa periaatteet luonnon monimuotoisuuden huomioimiselle jakeluverkkotoiminnassa. Maakaapelointi suojaa luonnon monimuotoisuutta ja vähentää vaikutuksia maisemaan ja lintuihin. Lintujen törmäyksiä ja sähköiskuja voidaan välttää verkoston jännitteisten osien eristämisellä sekä merkkipallojen kiinnittämisellä ilmajohtoihin ja laskeutumisorsien kiinnittämisellä pylväisiin. Uusi sähköverkko rakennetaan julkisille alueille ja tienvarsiin aina kun mahdollista.
EN 15 Uhanalaisten lajien määrä toiminta-alueella Saimaannorppa (Pusa hispida saimensis) on yksi maailman uhanalaisimmista hylkeistä. Fortum on tehnyt pitkään yhteistyötä Suomen luonnonsuojeluliiton kanssa saimaannorpan suojelemiseksi. Fortum on auttanut kalastajia vaihtamaan verkkoja katiskoihin ja näin estämään norppien verkkokuolemia. Fortumin tekemillä juoksutuksilla on myös joinakin vuosina helpotettu hylkeenpoikasten selviytymistä pesissään. Tämä on esimerkki lajista, johon Fortum on vaikuttanut toimillaan positiivisesti. Gullspångin lohi (Salmo salar) oli Ruotsin kansallisella punaisella listalla vuoteen 2010 saakka, ja Fortumilla on vastuu sen selviytymisestä. Gullspångin vesivoimalaitoksen alapuolella on tehty tuloksellista työtä lohen pelastamiseksi yhteistyössä ruotsalaisten viranomaisten kanssa. Kutualueiden kunnostuksen lisäksi myös muita laajoja toimenpiteitä on tehty lohen hyväksi.
Ruotsissa Untran vesivoimalaitoksen alueella tehdyssä kartoituksessa löydettiin 65 punaisen listan lajia. Kartoitusraportti luetteloi lajit ja niiden uhanalaisuusluokat.
Ruotsissa käynnistettiin vuoden 2011 aikana ankeriaan (Anguilla anguilla) suojeluhanke. Tavoitteena on käynnistää toimet kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) punaisella listalla olevan ankeriaan suojelemiseksi maan tärkeimmissä ankeriasjoissa. Ankeriaan kuolleisuutta turbiineissa on tarkoitus vähentää ottamalla niitä kiinni ja kuljettamalla turvallisemmille vesialueille. Hanke toteutetaan yhteistyössä muiden vesivoimayhtiöiden ja vesiviranomaisen (Havsoch vattenmyndigheten) kanssa.
EN16 Suorat ja epäsuorat kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt
Vuonna 2011 Fortumin hiilidioksidipäästöt olivat 23,5 miljoonaa (2010: 25,3) tonnia. 63 % päästöistä oli peräisin Venäjän toiminnoista, 25 % Suomesta ja 5 % Puolasta. Fortumin kokonaispäästöt vähenivät hieman edellisvuodesta, koska fossiilisia polttoaineita käyttävien voimalaitosten käyttö väheni Pohjoismaissa.
Energian kokonaistuotannon ominaispäästöt laskivat 192 g/kWh:iin (2010: 196). Vuosi 2011 mukaan lukien viiden vuoden keskiarvo nousi 169 g/kWh:iin (2010: 157) Venäjän energiantuotannon osuuden kasvaessa kokonaistuotannosta. Sähköntuotannon CO2 ominaispäästö EU:ssa oli 88 g/kWh (2010: 84) ja vuosi 2011 mukaan lukien viiden vuoden keskiarvo on 67 g/ kWh (2010: 69).
Päästöt EU:n päästökauppajärjestelmässä
Fortum raportoi kasvihuonekaasupäästöt Global Reporting Initiativen (GRI) suositteleman Greenhouse Gas -protokollan periaatteiden mukaisesti. Raportointi kattaa sekä suorat että epäsuorat hiilidioksidipäästöt, metaanipäästöt (CH4 ) ja dityppioksidipäästöt (N2 O). Epäsuorat päästöt lasketaan kirjallisuudesta saatujen päästökertoimien ja polttoaineketjun eri osia koskevien oletusten perusteella.
Vuonna 2011 Fortumin kasvihuonekaasupäästöistä 80 % koostui suorista CO2-päästöistä (scope 1), joita syntyy poltettaessa fossiilisia polttoaineita sähkön ja lämmön tuotannossa. Lisäksi suoriin
päästöihin kuuluvat yhtiön omistaman autokaluston ja työsuhdeautojen CO2 päästöt. Ulkopuolisista lähteistä hankitun sähkön, lämmön ja höyryn epäsuorien päästöjen (scope 2) osuus oli 0,7 % kaikista kasvihuonekaasupäästöistä. Polttoaineiden tuotannosta ja kuljetuksista, henkilöstön lentomatkoista sekä tuotteidemme käytöstä aiheutuvien epäsuorien päästöjen (scope 3) osuus oli 19 % kasvihuonekaasupäästöistä.
Hiilidioksidin osuus CO2-ekvivalenttipäästöistä oli 88 % ja muiden kasvihuonekaasujen (CH4 ja N2O) osuus noin 12 %.
EN17 Muut merkittävät epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt SF6:ta käytetään eristyskaasuna kytkinlaitteissa monilla sähköasemilla kaupunkialueilla. SF6 on voimakas kasvihuonekaasu, mutta sen määrät ovat pieniä ja kaasu on hyvin eristetty laitteistossa. Vuonna 2011 yhteensä 14 kg SF6:ta pääsi ilmakehään Fortumin laitteista.
EN18 Aloitteet, toimet ja saavutukset kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen
Fortumin tärkeimpiä ilmastonmuutoksen hillintäkeinoja ovat CO2-päästöttömän tai vähähiilisen energiantuotannon lisääminen ja energiatehokkuuden parantaminen.
Fortum keskittyy strategiansa mukaisesti CO2-päästöttömään vesi- ja ydinvoimaan sekä energiatehokkaaseen sähkön ja lämmön yhteistuotantoon (CHP). Päästökauppa ja Kioton mekanismien hyödyntäminen ovat myös tärkeitä Fortumin ilmastotoimia.
Uusi vuonna 2011 käyttöön otettu hiilidioksidipäästötön ja vähäpäästöinen kapasiteetti on esitetty sivulla 64.
Bioenergian käytön lisäämistä tutkittiin useilla voimalaitoksilla vuonna 2011. Vuonna 2011 jätettiin ympäristölupahakemus koskien biomassan käyttöä 2 %:n osuudella hiilen kanssa Naantalin sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksen (CHP) ykkösyksiköllä. Suomenojan CHPvoimalaitosta koskeva lupahakemus 5–15 % biomassaosuudesta voimalan kokonaispolttoaineen kulutuksesta jätettiin myös viranomaisille. Fortum lisää biopolttoaineiden käyttöä myös Ruotsin Värtanissa. Oliivinkivien osuus kaksinkertaistetaan nykyisestä 10 %:sta 20 %:iin vuoden 2012 aikana. Pieniä biopolttoainekäyttöisiä lämpökattiloita rakennettiin Vaasaan, Vaajakoskelle ja Ouluun. Hiilen korvaamista biopolttoaineilla käyttäen kaasutusta tai biokuivausta on tutkittu vuonna 2011.
Helmikuussa 2012 Fortum teki investointipäätöksen pyrolyysilaitoksen rakentamista Joensuun CHP-voimalaitokselle. Laitos tuottaa vuosittain 50 000 tonnia bioöljyä (vastaten 200–220 GWh polttoainetta) ja se on pyrolyysiteknologian ensimmäinen kaupallinen demonstraatiolaitos. Raaka-aineena käytetään ensisijaisesti sahanpurua ja metsätähteitä. Pyrolyysiöljy korvaa raskaan polttoöljyn käyttöä lämpöä tuottavissa kattiloissa ja voimalaitoksissa. Käyttämällä 200 GWh pyrolyysiöljyä raskaan polttoöljyn sijaan voidaan vähentää hiilidioksidipäästöjä noin 60 000 tonnia.
Kohdassa EN5 on kuvattu Fortumin toimenpiteitä energiatehokkuuden parantamiseksi.
Fortumin mielestä hiilidioksidin talteenotto ja varastointi (carbon capture and storage, CCS) on tärkeä hiilidioksidipäästöjen vähennystoimenpide, ja sillä on keskeinen rooli energiajärjestelmien muutoksessa tulevaisuudessa. Vuonna 2011 Fortum osallistui CCS-tutkimusohjelmiin Suomessa ja EU:ssa. Fortum oli Cleenin CCS-tutkimuksen päärahoittaja ja on myös edustettuna Zero Emissions Platform -työryhmässä (ZEP). CCS:n toteutettavuus on kuitenkin suurten teknisten, taloudellisten, sosiaalisten ja poliittisten haasteiden edessä. Fortum pitää niin sanottuja toisen sukupolven CCS-menetelmiä ja teknologioita lupaavampina kuin tähän saakka tutkittuja teknologioita. CCS:n tämänhetkinen kustannustaso ei vielä mahdollista kannattavia investointeja yrityksille.
| 2009 | 2010 | 2011 | ||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| CO2 | CH4 | N2 | O Yhteensä | CO2 | CH4 | N2 | O Yhteensä | CO2 | CH4 | N2 | O Yhteensä | |
| Scope 1 | 21,8 | 0,1 | 0,2 | 22,1 | 25,3 | vähäinen | 0,3 | 25,6 | 23,5 | vähäinen | 0,2 | 23,7 |
| Scope 2 | 0,2 | vähäinen vähäinen | 0,2 | 0,1 | vähäinen vähäinen | 0,1 | 0,2 | vähäinen vähäinen | 0,2 | |||
| Scope 3 | 2,1 | 3,0 | vähäinen | 5,1 | 2,3 | 3,4 | vähäinen | 5,7 | 2,2 | 3,3 | vähäinen | 5,5 |
| Yhteensä | 24,1 | 3,1 | 0,2 | 27,4 | 27,7 | 3,4 | 0,3 | 31,4 | 25,9 | 3,3 | 0,2 | 29,4 |
Fortumin lämpöpumppulaitoksilla Tukholman Värtanilla ja Hammarbyssä on käytössä 148 tonnia R-22:ta (HCFC-22 jäähdytysaine). Vuonna 2011 sitä pääsi ilmakehään 1 133 kg.
Tärkein päästöjen vähentämistoimenpide vuonna 2011 oli hiilen laadun parantaminen Argayash CHP –voimalaitoksella ja Chelyabinsk CHP-2-voimalaitoksella Venäjällä. Noin 55 % vuosittain käytettävästä hiilestä on vaihdettu parempilaatuiseen hiileen, jonka tuhkapitoisuus on 17–21 %, verrattuna vanhaan hiileen, jonka tuhkapitoisuus oli 41–46 %. Rikkipitoisuus on myös vähentynyt 0,9 %:sta 0,5 %:iin. Vuositasolla hiukkaspäästöjen arvioidaan vähenevän 30 % käytettyä hiilitonnia kohti. Lisääntyneen hiilenkulutuksen vuoksi hiukkas- ja SO2-päästöjen kokonaismäärä Venäjällä kuitenkin kasvoi vuonna 2011.
Energiatuotannon vaikutukset vesistöön aiheutuvat veteen johdettavista lämpökuormista, kiintoaineesta, sekä typpi-, fosfori- ja raskasmetallipäästöistä. Kaikki jätevesi johdetaan suoraan kunnallisiin jätevedenkäsittelylaitoksiin tai puhdistetaan paikan päällä ennen johtamista vesistöön.
Vuonna 2011 Fortum käytti kaikkiaan 3 750 miljoonaa kuutiometriä (2010: 3 550) jäähdytysvettä, joka johdettiin pääosin vesistöihin. Lämpökuorma vesistöihin oli 21 TWh (2010: 23). Suurin yksittäinen vedenkulutuksen ja jäteveden määrä oli Loviisan ydinvoimalaitoksella, jossa vuonna 2011 käytettiin 1 437 miljoonaa kuutiometriä jäähdytysvettä. Lämpökuorma mereen oli 16 TWh. Lämpötilamittausten mukaan jäähdytysvesi on nostanut pintaveden lämpötilaa 1–2 astetta 1–2 kilometrin säteellä vedenpurkupaikasta.
Venäjällä kivihiiltä käyttävien voimalaitosten tuhka pumpataan veden kanssa ns. märkämenetelmällä tuhka-altaisiin. Altaista jätevedet johdetaan vesistöön. Vedenkulutus on melko suurta, ja sallitut
KIPSIN KÄSITTELY vuosina 2009–2011,
kipsin 89 %.
Kipsiä käytetään kipsilevyteollisuudessa. Lentotuhkaa käytettiin rakennusaineteollisuudessa, tienrakennuksessa, maanrakennuksessa ja kaivostäytössä. Tuhkaan liittyvää tuotekehitystä tehtiin vuonna 2011 yhteistyössä eri tahojen kanssa. Naantalin CHP-laitos sai hiilen lentotuhkalle sementti- ja betoniteollisuuden CE-merkinnän. Ruotsissa jatkettiin koetien rakentamista kuonasta jota syntyy yhdyskuntajätteen poltossa Tukholman Högdalenissa.
Jätteet, joita ei voida hyödyntää, sijoitetaan kaatopaikalle tai välivarastoidaan. Vuonna 2011 läjitykseen meni noin 400 000 tonnia tuhkaa ja 3 600 tonnia kipsiä.
Vuonna 2011 Fortum käytti 23 tonnia uraania Loviisan ydinvoimalaitoksen polttoaineena, josta syntyi vastaava määrä korkea-aktiivista ydinjätettä. Tämän lisäksi syntyi noin 120 m3 matala- ja keskiaktiivista jätettä. Aktiivisuusmittausten jälkeen osa matala-aktiivisesta jätteestä luokiteltiin ei-radioaktiiviseksi jätteeksi ja hävitettiin tavallisen jätteen tapaan.
epäpuhtauspitoisuudet jätevedessä ylitet-
Fortumin lämpövoimalaitosten päästöt vesistöön sisälsivät 117 tonnia kiintoaineita, 2,9 tonnia öljyä, 14 tonnia typpeä ja 0,7 tonnia fosforia.
EN22 Jätteen kokonaispaino tyypin ja käsittelytavan mukaan
Tuhkaa syntyi vuonna 2011 noin 829 000 tonnia ja kipsiä 34 200 tonnia. Noin 30 % tuhkasta syntyi Suomen laitoksilla, 34 % Venäjällä ja 19 % Ruotsissa. Euroopassa jätteet ja sivutuotteet hyödynnetään ja kierrätetään mahdollisimman tehokkaasti. Venäjällä tuhkaa varastoidaan altaisiin, koska sille ei tuhka-altaiden pengerryksen lisäksi ole muita hyödyntämiskohteita. Lisäksi tuhkan märkäkäsittely vaikeuttaa hyödyntämistä. Vuonna 2011 tuhkan hyötykäyttöaste Fortumissa oli 52 % ja
Kierrätykseen
1)Jätemäärät poikkeavat vuonna 2010 raportoiduista, koska kipsin käsittely on nyt esitetty erikseen. Ongel- majätemäärän selvä kasvu vuodesta 2009 perustuu Venäjän voimalaitosten kattavampaan raportointiin.
Matala- ja keskiaktiivinen ydinjäte sijoitetaan Loviisan voimalan alueelle rakennettuun loppusijoitustilaan. Vuoden 2011 aikana 486 tynnyriä (200 l/kpl) matala-aktiivista huoltojätettä sijoitettiin loppusijoitustilaan. Vuonna 2011 loppusijoitustilasta oli käytössä 70 %. Vuonna 2011 muodostui 130 m3 nestemäistä jätettä. Tämä nestemäinen jäte, haihdutusjäte ja ioninvaihtohartsit, kiinteytetään ennen loppusijoitusta. Haihdutusjätteen määrää vähennetään edelleen cesiuminpoistojärjestelmällä ennen kiinteytystä.
Jätteitä syntyi Fortumin toiminnoissa vuonna 2011 yhteensä 30 500 tonnia (pois lukien kaatopaikalle mennyt kipsi ja tuhka), josta ongelmajätteitä oli 12 800 tonnia.
Vuonna 2011 tapahtui 28 yli 100 litran vuotoa (2010: 13) ympäristöön. Vuodot olivat enimmäkseen öljyvuotoja, ja 13 niistä oli peräisin muuntajista ja pääasiassa salamaniskujen aiheuttamia. Vuodoista ei aiheutunut suuria ympäristövahinkoja. Laajimmat puhdistustoimet olivat muuntajien ympärillä olevan maa-aineksen vaihtaminen.
EN24 Kuljetetun, maahantuodun, maastaviedyn tai käsitellyn ongelmajätteen määrä ja sekä kansainvälisesti kuljetetun ongelmajätteen osuus Ei koske Fortumia.
EN25 Vesistöt, joihin organisaation päästöillä on merkittävä vaikutus Fortumin jäte- ja valumavedet vaikuttavat vesistöihin ja niihin liittyviin elinympäristöihin vain vähäisesti. Tarkempi kuvaus on esitetty indikaattoreissa EN12 ja EN14.
EN26 Tuotteiden ja palveluiden käytönaikaisten ympäristövaikutusten vähentäminen
Fortum on rakentamassa hiiliniukkaa yhteiskuntaa tarjoamalla energiatuotteita ja -palveluita, joiden avulla ilmastonmuutosta voidaan hillitä myös muilla yhteiskunnan sektoreilla.
Vuonna 2011 kaikki Suomessa yksityisasiakkaille myyty sähkö oli CO2-päästötöntä ja tuotettiin sataprosenttisesti vesivoimalla. Lisämaksusta asiakas saattoi valita myös sataprosenttista tuulisähköä. Vesi- ja tuulisähkön alkuperä varmennettiin eurooppalaisella sähkön alkuperätodistuksella tai Suomen luonnonsuojeluliiton Ekoenergia -merkillä.
Vuonna 2011 kaikki sähkö Ruotsissa myytiin yhdessä ympäristöarvon kanssa. Asiakkaat voivat itse valita tuuli- ja vesivoimalla tuotetun sähkön yhdistelmän, jolla on myös Bra Miljöval -merkki, tai valita energianlähteekseen joko tuuli- tai vesivoimaa. Bra Miljöval -ympäristömerkki on Ruotsin luonnonsuojeluliiton perustama ja valvoma merkki. Täysin tuuli- tai vesisähkönä myytävä sähkö perustuu eurooppalaiselle sähkön alkuperätodistukselle. Asiakkaat, jotka eivät itse valitse ekosähköä, saavat ydinvoimalla tuotettua sähköä, joka on tuotantovaiheessa hiilidioksidipäästötöntä. Fortum Enkel -sähkötuotteeseen sisältyy Bra Miljöval -ympäristömerkittyä tuuli- ja vesivoimaa.
Suomessa Fortum lanseerasi hiilineutraalin lämpötuotteen vuonna 2011 ja tarjoaa asiakkailleen mahdollisuuden vaikuttaa hiilidioksidipäästöihinsä. Yritykset voivat siten kompensoida lämmönkäytöstään syntyneitä hiilidioksidipäästöjä. Tuote on joustava, ja asiakkaat voivat esimerkiksi lisätä kompensaation määrää joka vuosi. Kompensointi tehdään ostamalla kansainvälisiä päästövähennysyksiköitä. Fortum on tarjonnut vastaavaa lämpötuotetta jo aiemmin Ruotsissa, jossa sen tämänhetkinen myynti on noin 150 GWh/vuosi.
Vaikutusten lieventämisen laajuutta voidaan arvioida olettamalla, että kaikella Fortumin myymällä sähköllä (14,4 TWh vuonna 2011) olisi ollut keskimääräisen pohjoismaisen sähkön hiilidioksidin ominaispäästöt. Näin laskettuna hiilidioksidipäästöjä olisi aiheutunut noin 1,5 miljoonaa tonnia. Fortumin hiilidioksidipäästöttömän sähkön myynnistä ei aiheutunut kasvihuonekaasupäästöjä.
EN27 Tuotteiden ja pakkausmateriaalien kierrätys ja uudelleenkäyttö Ei koske Fortumia.
| Divisioona | Merkittävät ympäristöpoikkeamat ja luparikkomukset |
Vuodot > 100 litraa ilmaan, veteen tai maahan |
|---|---|---|
| Power | 0 | 1 |
| Heat | 0 | 14 |
| Electricity Solutions and Distribution |
0 | 13 |
| Russia | 20 | 0 |
| Fortum yhteensä | 20 | 28 |
Fortumin toiminnoissa Euroopassa ei ilmennyt vuonna 2011 merkittäviä ympäristöpoikkeamia tai luparikkomuksia (2010: 7). Venäjän-toiminnoissa jätevesipäästöihin liittyvät vaikeudet jatkuivat parannustoimista huolimatta. Lupaehtorikkomusten kokonaismäärä (20) kasvoi edellisestä vuodesta (14).
Jätevesilupaehtojen ylityksistä maksettujen sakkojen määrä laski yhteensä 2 000 euroon (2010: 16 400). Vuonna 2011 tehdyt parannustoimet sisälsivät yksityiskohtaisen ympäristöasioiden seurantajärjestelmän vedenkäsittelyn toiminnan tason ja parannusten tarkkailuun. Järjestelmässä on tietoja päästöistä ja jätteistä, ympäristönäkökohdista ja -maksuista. Chelyabinsk CHP1-, CHP2- ja CHP3-voimalaitosten sekä Tobolskin voimalaitosten vedenkäsittelyjärjestelmiä parannettiin kehittämällä kemiallista käsittelyä ja veden kierrätystä.
Sähkönjakelussa kiinnitettiin huomiota verkon käytön vaikutuksiin pohjavesialueilla. Esimerkiksi Norjassa vaihdettiin muuntajien öljyjä biohajoavaksi öljyksi.
Vuonna 2012 ympäristöpoikkeamille ja vuodoille asetetaan konsernitason tavoitteet. Erityishuomiota kiinnitetään Russia-divisioonan ympäristöpoikkeamien vähentämiseen sekä Heat-divisioonan ja Distributionliiketoiminnan vuotojen vähentämiseen. Power-divisioonassa tavoite on säilyttää saavutettu nollataso ympäristöpoikkeamissa.
EN 29 Merkittävät kuljetuksiin liittyvät ympäristövaikutukset Fortum raportoi yhtiön omistaman autokaluston ja työntekijöiden käytössä olevien työsuhdeautojen kasvihuonekaasupäästöt. Vuonna 2011 Fortumin autojen hiilidioksidipäästöt olivat 3 900 tonnia. Fortum raportoi myös henkilöstönsä lentomatkojen hiilidioksidipäästöt ja kompensoi niitä vuosittain. Vuonna 2011 Fortumin lentomatkojen hiilidioksidipäästöt olivat 4 600 tonnia. Fortumin autojen ja lentomatkustuksen yhteenlasketut päästöt olivat 0,03 % kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärästä.
Kivihiilen, öljyn ja puupolttoaineiden kuljetuksesta syntyneet epäsuorat päästöt on arvioitu karkeasti. CO2-päästöt olivat luokkaa 260 000 tonnia vuonna 2011, mikä on alle 1 % Fortumin kaikista kasvihuonekaasupäästöistä.
Polttoaineiden ja materiaalien kuljetus maanteitse ja rautateitse aiheuttaa SO2-, NOX- ja hiukkaspäästöjä. Fortumilla ei ole tarkkoja tietoja polttoaineen myyjien kuljetuskalustosta, eikä näitä päästöjä näin ollen voida laskea.
Inkoon ja Meri-Porin kivihiilivoimalaitosten naapurusto ja paikalliset viranomaiset ovat kiinnittäneet huomiota hiilen pölyämiseen laivoista purkamisen aikana. Ongelman syynä oli hiilen
louhinta-alueella vallinnut kylmä sää, josta seurasi hiilen korkeampi kuivaainepitoisuus ja siitä johtuva pölyäminen. Paikallisten vaikutusten lieventämiseksi Fortum pyrkii välttämään hiilikuljetuksia talvisesongin aikana.
EN30 Ympäristönsuojelumenot ja ympäristöinvestoinnit
Fortumin ympäristö-, terveys- ja turvallisuus (Environmental, Health and Safety, EHS) kustannukset (eli EHS-investoinnit ja toimintakulut) syntyvät toimenpiteistä, joiden tarkoitus on hallita ja vähentää Fortumin toimintojen ympäristövaikutuksia tai parantaa toiminnan turvallisuutta.
Kustannukset määritellään EHSkuluiksi riippumatta siitä, ovatko ne pakollisia lainsäädännön tai lupaehtojen perusteella vai vapaaehtoisia. Mukaan lasketaan myös ympäristömyönteisiin tuotteisiin ja palveluihin liittyvät kustannukset.
Vuonna 2011 Fortumin investoinnit ympäristöön ja turvallisuuteen olivat yhteensä 82 miljoonaa euroa (2010: 91 miljoonaa euroa). Investoinnit liittyivät pääasiassa ilmansuojeluun, jätteiden käsittelyyn sekä terveyden ja turvallisuuden parantamiseen. Ympäristöön, terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät käyttökustannukset olivat 89 miljoonaa euroa (2010: 60 miljoonaa euroa). Kustannuksiin on laskettu mukaan muun muassa ympäristönsuojelulaitteiden ja -järjestelmien käyttö ja kunnossapito, päästö- ja ympäristöseuranta, saastuneen maaperän puhdistaminen, biodiversiteetin ylläpito ja kehittäminen, EHS-asioiden hallintajärjestelmien kehittäminen,
ympäristövaikutusten hallinnan parantamiseen liittyvä tutkimus- ja kehitystyö sekä tarvittavat ympäristövaikutusten arviointiselvitykset ja lupahakemukset.
Luvut ovat suuntaa-antavia, sillä EHSkustannusten ja -investointien laskentaperusteet eivät ole vielä täysin yhteneviä koko Fortumin osalta. Vuonna 2011 EHS-kulujen kirjanpitoon ja raportointiin kehitettiin ohjeistus EHS-kustannuskategorioiden, EHS-investointien ja oman työn kustannusten selventämiseksi. Ohjeet tulevat täysimittaisina käyttöön vuodesta 2012 alkaen.
Ympäristövastuu aiemmista toiminnoista liittyy rakennusten ja rakennelmien purkamiseen saastuneilta maa-alueilta. Arvioidaan, että pääosa varauksista tullaan käyttämään kymmenen vuoden aikana. Vuonna 2011 varauksia oli yhteensä 12 miljoonaa euroa ympäristövahinkoihin liittyvien tulevien korjauskustannusten varalle.
Vuonna 2011 Fortum saattoi loppuun maaperän kunnostusprojektit Imatralla ja Hausjärvellä. Molemmissa tapauksissa puhdistettiin vanhoja yhdyskuntajätteen kaatopaikkoja. Ympäristöviranomaisten lopullinen hyväksyntä on vielä saamatta. Kustannukset vuonna 2011 olivat noin 30 000 euroa, mutta kunnostusprojektien kokonaiskulut näillä paikoilla olivat yli 500 000 euroa. Pienimuotoisia maaperän tutkimuksia ja kunnostuksia tehtiin myös Liettuassa ja Ruotsissa.
Fortumilla on jaettu patovastuuvakuutusohjelma, joka korvaa patovahinkoja Ruotsissa 9 000 miljoonaan kruunuun asti.
Ydinvoimaan liittyvät varaukset on kuvattu taloudellisen vastuun indikaattorissa EU9.
Fortumin kestävän kehityksen johtamista koskevaa lähestymistapaa käsitellään sivuilla 28–29 ja kestävän kehityksen hallinnoinnista kerrotaan sivuilla 91–93. Toimintaohje (Code of Conduct) ja henkilöstöpolitiikka, jotka perustuvat Fortumin arvoihin sekä Fortumin kunnioittamiin kansainvälisiin julistuksiin ja yleissopimuksiin, ohjaavat henkilöstökäytäntöjä. Henkilöstöpolitiikan eri osa-alueita on tarkennettu koko konsernin kattavin sekä divisioona- ja maakohtaisin ohjein. Politiikan toteutumista seurataan henkilöstötutkimuksilla, vuosittaisilla suoritus- ja kehityskeskusteluilla sekä muita palautekanavia käyttäen. Konsernin henkilöstöjohtaja kuuluu Fortumin johtoryhmään.
Fortumin henkilöstöjohtamisen painopistealueita vuosille 2010–2012 ovat: johtamisen ja kulttuurin kehittäminen, henkilöstöprosessien kehittäminen ja yhtenäistäminen kaikissa toimintamaissa, osaamisen ja resursointisuunnittelun edistäminen, työnantajamielikuvan parantaminen sekä osaamis- ja seuraajasuunnittelu.
Fortumin tavoitteena on luoda mielenkiintoisia ura- ja kehitysmahdollisuuksia henkilökohtaisen ammattitaidon ja osaamisen jatkuvaan kehittämiseen. Henkilöstön kehitystä tuetaan vuosittaisilla suoritus- ja kehityskeskusteluilla, koulutuksilla sekä sisäisillä tehtäväkierroilla.
Työnantajakuvan kehittymistä seurataan työnantajamainetutkimuksilla ja perehdytysohjelman palautekyselyn avulla. Fortum sijoittui vuonna 2011 Suomen kymmenen suosituimman työnantajan joukkoon. Teknologiaopiskelijoiden keskuudessa Fortum oli Suomessa 8. suosituin työnantaja (2010: 6.) ja Ruotsissa 26. suosituin (2010: 34.).
Fortum kunnioittaa ja tukee Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeuksien julistusta ja kansainvälisen työjärjestön (ILO) perussopimuksia. Fortum arvostaa erilaisuutta ja edistää tasa-arvoista kohtelua sekä tasapuolisia mahdollisuuksia rekrytoinnissa, palkkauksessa, henkilöstön kehittämisessä ja uralla etenemisessä riippumatta rodusta, uskonnosta, poliittisista mielipiteistä, sukupuolesta, iästä, kansallisuudesta, kielestä, seksuaalisesta suuntautumisesta, siviilisäädystä tai vammaisuudesta.
Fortumin turvallisuusjohtaminen perustuu lakeihin ja asetuksiin. Fortumin turvallisuusperiaatteet, konsernitason turvallisuusohjeet sekä ympäristö-, työterveys- ja turvallisuusvaatimukset (EHS), joita divisioona- ja toimipaikkakohtaiset ohjeet täydentävät, ohjaavat Fortumin turvallisuusjohtamista. Fortum noudattaa tapaturmien raportoinnissa Yhdysvaltojen Occupational Safety & Health
Administrationin (OSHA) periaatteita sekä ILO:n Practise on Recording and Notification of Occupational Accidents and Diseases (1995) ohjeita siltä osin kuin ne ovat Fortumin toimintamaiden lainsäädännön mukaisia.
Vastuu turvallisuusjohtamisesta on Fortumin linjajohdolla ja turvallisuustavoitteiden toteutuminen osa Fortumin tulospalkkiojärjestelmää. Tulospalkkiojärjestelmää yhdenmukaistettiin vuonna 2011 turvallisuustason parantamiseksi. Tapaturmataajuus, tulipalojen, vuotojen ja muiden poikkeamien määrät sisällytettiin keskeisiksi mittareiksi tulospalkkiojärjestelmän maksuperusteen määrittelyssä.
EU16 Työntekijöiden sekä urakoitsijoiden ja alihankkijoiden työntekijöiden terveyttä ja turvallisuutta koskevat periaatteet ja vaatimukset Konsernitasoiset sekä laitoskohtaiset ympäristö-, työterveys- ja turvallisuusjohtamisen (EHS) ohjeet ohjaavat päivittäistä työtä. Konsernin ohjeita on noin 20, esimerkiksi liittyen urakoitsijoiden johtamiseen, onnettomuustutkintaan, sähköturvallisuuteen, asbestin hallintaan, ympäristö-, työterveys- ja turvallisuusasioiden sisällyttämiseen integraatiosuunnitelmiin sekä muutoksen hallintaan, työlupajärjestelmää koskeviin vaatimuksiin ja riskinarviointikäytäntöihin. Lisäksi esimerkiksi ympäristö-, työterveys- ja turvallisuuskokouksille, henkilökohtaisille turvavarusteille ja riskialttiille töille on yhteiset vähimmäisvaatimukset. Paikallisilla organisaatioilla on yksityiskohtaisemmat ohjeet toimipaikkansa kannalta merkittävistä turvallisuuskysymyksistä, kuten ydinvoimaloiden tai patojen turvallisuudesta.
Fortumin tavoitteena on saada kaikille toiminnoilleen OHSAS 18001 -sertifiointi. Vuoden 2011 lopussa 60 % Fortumin toiminnoista oli OHSAS 18001 -sertifioituja (2010: 27 %). Sertifiointi kattoi Powerdivisioonan toiminnot Ison-Britannian Sullom Voen käyttöönotto- ja kunnossapitotoimintaa lukuun ottamatta. Heat-divisioonassa kaikki toiminnot joitakin Viron ja Latvian toimintoja lukuun ottamatta olivat sertifioituja. Heat-divisioonan toiminnoista sertifioitiin vuoden 2011 aikana Pärnun toiminnot Virossa sekä Heat Scandinavian toiminnot Ruotsissa. Tammikuussa 2012 sertifioinnin sai Fortum Jelgava, jonka osuus Latvian toiminnoista on 95 %. Tavoitteena on saada sertifiointi Russia-divisioonan toiminnoille vuoden 2012 aikana. ESD-divisioonalla ei ole OHSAS 18001 -sertifiointia. Maakohtainen luettelo sertifiointien kattavuudesta on esitetty sivulla 4.
Fortum kehittää turvallisuustoimintaa ja tavoiteasetantaa jatkuvan parantamisen periaatteen mukaisesti. Fortumissa on konsernitasolla määritelty yksi turvallisuustavoite: oman henkilöstön poissaoloon johtava tapaturmataajuus miljoonaa työtuntia kohden on alle yksi (LWIF <1). Tämän lisäksi kaikilla divisioonilla on yhteiset urakoitsijoiden tapaturmataajuuteen, oman henkilöstön kaikkien raportoitavien tapaturmien taajuuteen, tulipaloihin, vuotoihin, esimiesten tekemien turvallisuuskierrosten lukumäärään, turvallisuusraportointiin ja korjaavien toimenpiteiden toteuttamiseen liittyvät tavoitteet.
Lisäksi joitakin keskeisiä asioita valitaan vuosittain painopistealueiksi toiminnan tulosten perusteella. Konsernitasoiset painopistealueet ovat vuonna 2012 seuraavat: vakavien työtapaturmien vähentäminen edelleen, prosessi- ja sähköturvallisuutta koskevien turvallisuudenhallintajärjestelmien kehittäminen, konsernitasoisten ympäristöä, terveyttä ja turvallisuutta koskevien vähimmäisvaatimusten kattavampi käyttöönotto, uuden poikkeamien hallinnointijärjestelmän käyttöönotto, sekä sovittujen kehitysohjelmien ja -toimien täsmällinen toteuttaminen.
Turvallisuustavoitteiden toteutumista seurataan kuukausi-, kvartaali- ja vuosiraportoinnissa.
Fortumin ihmisoikeuksia koskeva lähestymistapa kuvataan Fortumin Toimintaohjeessa (Code of Conduct), palvelun- ja tavarantoimittajille tarkoitetussa toimintaohjeessa (Supplier Code of Conduct) ja henkilöstöpolitiikassa. Fortum kunnioittaa YK:n ihmisoikeuksien julistusta, YK:n sopimusta lapsen oikeuksista sekä kansainvälisen työjärjestön (ILO) perussopimuksia. Lisäksi Fortum rekisteröityi YK:n Global Compact -aloitteen jäseneksi 30.6.2010.
Kestävä kehitys on olennainen osa Fortumin palvelun- ja tavarantoimittajien valintaa. Fortum haluaa tehdä yhteistyötä luotettavien ja vastuullisesti toimivien yritysten kanssa, jotka noudattavat Fortumin palvelun- ja tavarantoimittajille tarkoitettua toimintaohjetta.
Fortumin toimintaohjeessa palvelun- ja tavarantoimittajille määritellään Fortumin toimittajille asettamat kestävän kehityksen perusvaatimukset. Se perustuu YK:n Global Compact -aloitteen kymmeneen periaatteeseen ja on jaettu neljään osioon: liiketoimintaperiaatteet, ihmisoikeudet, työelämän normit ja ympäristö.
Vuonna 2011 noin 75 % Fortumin ostamista palveluista ja tavaroista hankittiin Euroopassa toimivilta toimittajilta. Polttoaineostojen osuus kokonaismäärästä oli 35 %, joista noin puolet tuli riskimaista. Fortumin riskimaiden luokittelu perustuu ILO:n Decent Work Agendaan, YK:n julkaisemaan Human Development -indeksiin sekä Transparency Internationalin julkaisemaan Corruption Perceptions -indeksiin.
Fortum uudisti vuonna 2011 palvelunja tavarantoimittajien seurantamenetelmiään. Näiden seurantamenetelmien käyttöönotto on keskeinen toimenpide vuodelle 2012. Käytössä on sääntö, joka edellyttää toimittajien esivalintaa ja palvelun- ja tavarantoimittajille tarkoitetun toimintaohjeen liittämistä yli 50 000 euron suuruisiin hankintasopimuksiin. Esivalinta sisältää toimittajaa koskevan kirjallisen kyselyn ja luottokelpoisuuden tarkastuksen. Toimittajakyselyä käytetään yleisten ja kestävään kehitykseen liittyvien tietojen keräämiseksi palvelun- ja tavarantoimittajilta, ja sen avulla palvelun- ja tavarantoimittajat pystyvät ymmärtämään Fortumin odotuksia palvelun- ja tavarantoimittajille tarkoitetun toimintaohjeen noudattamisesta. Toisaalta toimittajakysely auttaa Fortumia
havaitsemaan mahdolliset riskialttiit palvelun- ja tavarantoimittajat ja siten selvittämään lisätoimenpiteiden tarpeen.
Fortumin Toimintaohje ohjaa yhtiön toimintaa yhteiskunnassa. Fortum noudattaa hyviä liiketoimintatapoja kaikessa toiminnassaan. Kilpailemme rehdisti ja reilusti. Noudatamme kilpailulainsäädäntöä ja Fortumin kilpailuohjeistoa. Vältämme tilanteita, joissa oma henkilökohtainen etumme saattaa olla ristiriidassa Fortumin etujen kanssa. Asiakassuhteemme perustuvat rehellisyyteen ja luottamukseen. Kohtelemme tavarantoimittajiamme ja alihankkijoitamme reilusti ja tasapuolisesti. Valitsemme heidät ansioiden perusteella ja odotamme, että he noudattavat johdonmukaisesti vaatimuksiamme. Noudatamme Fortumin suosituksia ja eettisiä periaatteita kaikissa asiakas- ja toimittajasuhteissamme. Emme koskaan emmekä mistään syystä ota vastaan tai tarjoa lahjuksia tai muita asiattomia maksuja. Aktiivisena yrityskansalaisena Fortum tarjoaa energiaalan asiantuntemuksensa myös päättäjien ja kansalaisjärjestöjen käyttöön. Fortum ei tue suorasti eikä epäsuorasti poliittisia puolueita tai organisaatioita. Yhtiö ei myöskään osallistu yksittäisten ehdokkaiden vaalikampanjoiden rahoitukseen.
Fortum on liiketoimintojensa kautta vuorovaikutuksessa miljoonien ihmisten kanssa. Kestävän kehityksen politiikkamme mukaisesti haluamme kehittää toimintaamme yhteistyössä sidosryhmiemme kanssa. Avoin, rehellinen ja ennakoiva viestintä sekä sidosryhmien kuunteleminen ovat olennaisen tärkeitä, kun pyrimme kohti strategista tavoitettamme, tulla halutuimmaksi energiantoimittajaksi. Erityisesti otamme huomioon paikalliset yhteisöt ja voimalaitoksiemme läheisyydessä asuvat ihmiset.
EU19 Sidosryhmien osallistuminen energiasuunnittelua ja infrastruktuurikehitystä koskevaan päätöksentekomenettelyyn Fortum käy energia-alan keskeisistä kysymyksistä aktiivista vuoropuhelua, ja on mukana eri järjestöissä ja organisaatioissa EU:n tasolla ja toimintamaissaan. Sidosryhmien osallistumista energiasuunnittelua ja infrastruktuurikehitystä koskevaan päätöksentekoprosessiin käsitellään sidosryhmien osallistamista koskevassa osiossa sivuilla 94–96.
EU21 Kriisi- ja poikkeustilanteisiin varautuminen, niihin liittyvät suunnitelmat ja koulutus Fortumin operatiivisen riskienhallinnan ohjeissa edellytetään, että yrityksellä on käytössä kattavat liiketoiminnan jatkumista koskevat suunnitelmat. Yritysturvallisuusyksikkö vastaa kriisinhallinnan kehittämisestä ja konserniviestintä vastaa kriisiviestinnästä. Kriisienhallinta on kunkin divisioonan ja linjaorganisaation vastuulla. Suunnitelmien testaaminen ja päivittäminen kuuluu vastaavien yksikköjen vastuulle. Vuoden 2012 aikana Fortumin riskienhallintayksikkö johtaa aloitetta, jolla varmistetaan useamman kuin yhden yksikön tai funktion kattavien suunnitelmien yhteensopivuus.
Fortumin tuotteita ovat sähkö, lämmitysja jäähdytysenergia. Sähkön ja lämmön tuotantoon liittyvät kestävän kehityksen näkökohdat on kuvattu kattavasti raportin muissa osioissa. Sähkö sinällään ei ole terveysriski, vaan riski voi aiheutua silloin, kun sähköä käytetään. Fortumin merkittäviin tuotevastuun näkökohtiin kuuluvat tuotelaatu, sähkön ja lämmön jakelun varmuus, asiakaspalvelu ja asiakkaan yksityisyydensuoja. Fortum on velvollinen korvaamaan asiakkaan kärsimät vahingot vian tai viivästymisen vuoksi
sähkömarkkinalain ja sopimusehtojen mukaisesti. Sähköverkon omistajana Fortumilla on sähkövahingoista tuottamuksellisuudesta riippumaton ankara vastuu.
Fortumin sähkö myydään suurelta osin ympäristömerkittynä tuotteena. Alkuperätodistuksella taataan, että ympäristömerkillä merkitty sähkö tuotetaan uusiutuvasta energialähteistä direktiivin 2001/77/EY mukaisesti. Varmennus tehdään tuotantolaitoksessa vuosittain, ja sen tekee ulkopuolinen tarkastaja. Tuotteista ja hinnoista on tietoa Fortumin verkkosivustolla: www.fortum.com.
Sähkön ja lämmön jakelun varmuutta mitataan säännöllisesti. Fortumin pyrkimyksistä parantaa jatkuvasti sähkönjakelun varmuutta kerrotaan sivuilla 75–76.
Fortum tarjoaa asiakkailleen erilaisia kanavia yhteydenottoihin, esimerkiksi kansallinen maksuton puhelinpalvelu työpäivän aikana, 24/7-palautekanava internetin välityksellä ja sosiaalisen median verkostot kuten Facebook ja Twitter. Alkuvuodesta 2012 lanseerattiin tekstiviestipalvelu, jolla voidaan ilmoittaa sähkökatkoista välittömästi asiakkaille. Asiakaspalveluyksikkö kerää jatkuvasti välitöntä asiakaspalautetta ratkaistuaan asiakkaan ongelman.
Työntekijöille, jotka työskentelevät sähkönjakelun ja myynnin parissa annetaan säännöllistä koulutusta, jolla varmistetaan asiakkaiden yksityisyydensuoja sähkönjakelussa ja -myynnissä.
LA1 Kokonaistyövoima työsuhteen tyypin, työsopimuksen ja alueen perusteella ja LA2 Työntekijöiden vaihtuvuuden määrä ja taso Vuonna 2011 Fortumissa työskenteli keskimäärin 11 010 työntekijää (2010: 11 156). Eniten työntekijöitä oli Venäjällä, keskimäärin 4 432 henkilöä. Alihankkijoiden työntekijät työskentelivät Fortumin toimipaikoilla vuoden aikana yhteensä noin 1 769 000 työpäivää. Luku perustuu urakoitsijoiden tuntikirjanpitoon sekä urakkakustannusten ja keskimääräisten tuntihintojen pohjalta tehtyihin arvioihin. Luku on laskettu 8 tunnin työpäivälle.
Vakituisessa työsuhteessa 31.12.2011 oli 10 379 henkilöä (2010: 10 307) eli 96,3 % (2010: 97,4 %). Kokoaikaisten työntekijöiden määrä oli 10 109 ja osa-aikaisten 270. Määräaikaisten työntekijöiden osuus oli 3,7 % (2010: 2,6 %).
Vuoden aikana Fortumissa aloitti 1 230 uutta työntekijää (2010: 1 052) ja 1 427 työsuhdetta päättyi (2010: 1 954). Yrityskaupat vähensivät henkilöstön määrää yhteensä 122 henkilöllä (2010: 344). Työkomennuksella ulkomailla oli 47 henkilöä (2010: 62). Vuonna 2011 lähtövaihtuvuus oli 13,7 %.
EU18 Työturvallisuuskoulutukseen osallistuneiden alihankkijoiden ja urakoitsijoiden työntekijöiden määrä Urakoitsijoiden työntekijöiden turvallisuus on Fortumille yhtä tärkeää kuin omien työntekijöiden turvallisuus. Urakoitsijoiden turvallisuustavoitteet asetetaan jatkuvan parantamisen periaatteen mukaisesti, turvallisuuden keskeiset suorituskyvyn mittarit mitataan ja onnettomuudet tutkitaan. Fortum on sitoutunut ottamaan urakoitsijan turvallisuuden huomioon kaikissa urakoitsijan hallinnan vaiheissa, aina urakoitsijan valinnasta itse työhön ja jälkeenpäin tehtävään urakoitsijan työn arviointiin asti. Vaatimukset asetetaan konsernitasoisissa turvallisuusohjeissa ja hankintaorganisaation ohjeissa.
Yksi ohjeiden tärkeimmistä osista on vaatimus antaa kaikille työntekijöille, myös urakoitsijoille, asianmukainen perehdytyskoulutus ja työpaikkakohtaiset ohjeet ennen työn aloittamista. Tehokkaalla perehdytyskoulutuksella taataan, että työpaikan riskit, toimintatavat ja turvallisuusvaatimukset ymmärretään asianmukaisesti. Perehdytyskoulutus on voimassa vain tietyn ajan, tavallisesti enintään kolme vuotta. Perehdytyskoulutus sisältää
ainakin kyseisen työpaikan turvallisuusvaatimukset, säännöt, ohjeet, työlupamenettelyt, työpaikan suurimmat riskit ja niihin varautumisen, vaaditut henkilökohtaiset suojavarusteet, läheltä piti -tilanteita ja onnettomuuksia koskevan raportoinnin, hätätilanteisiin varautumisen, tarkastukset, siisteysvaatimukset, palontorjunnan, ensiavun, evakuointisuunnitelmat ja tiedon näistä tehtävistä vastaavista henkilöistä. Perehdytyskoulutuksessa esitettävien turvallisuusvaatimusten ymmärtäminen varmistetaan käyttämällä tarvittaessa tulkkeja ja testaamalla oppiminen. Nämä edellä käsitellyt vaatimukset kattavat kaikki urakoitsijat ja alihankkijat. Paikalliset organisaatiot vastaavat koulutuksen toteuttamisesta.
Henkilöstöedut vaihtelevat Fortumin eri toimintamaissa, ja ne ovat paikallisen lainsäädännön mukaisia. Etuja ovat muun muassa työterveyshuolto, työssäolovuosiin perustuvat lisät sekä virkistys- ja vapaaajan toiminnat. Työsuhdeauto oli vuonna 2011 käytössä 296 henkilöllä.
Fortum kannustaa työntekijöitään harrastamaan liikuntaa ja kulttuuria. Suomessa ja Ruotsissa Fortumin työntekijät voivat liittyä erilaisiin henkilöstökerhoihin, jotka tarjoavat urheiluun, luontoon ja taiteeseen liittyvää toimintaa. Nämä edut on tarkoitettu pääasiassa vakituisille työntekijöille. Vuonna 2011 Fortum tuki työntekijöidensä virkistys- ja vapaa-ajantoimintaa Suomessa 416 000 eurolla. Tuki sisälsi kerhoja, liikunta- ja kulttuurisetelejä ja loma-asuntoihin liittyvää toimintaa. Ruotsissa kerhoille myönnetty tuki oli 120 203 euroa. Venäjällä työntekijöiden virkistys- ja vapaaajantoiminta keskittyi järjestettyihin perhe- ja urheilupäiviin, joita vuonna 2011 tuettiin 148 500 eurolla.
| Suomi | Ruotsi | Venäjä | Viro | Puola | Norja | Muut | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Henkilöstö vuoden lopussa | 2683 | 2040 | 4376 | 331 | 859 | 139 | 352 |
| Henkilöstö keskimäärin | 2689 | 2076 | 4432 | 336 | 1009 | 137 | 331 |
| Työsuhteita alkoi | 172 | 157 | 775 | 14 | 31 | 9 | 72 |
| Työsuhteita päättyi (1 | 114 | 250 | 694 | 34 | 322 | 6 | 7 |
| Lähtövaihtuvuus, % | 4,2 | 12,3 | 15,9 | 10,3 | 37,5 | 4,3 | 2 |
| Henkilöstökulut, 1 000 euroa |
209462 | 180786 | 79752 | 7426 | 20945 | 13620 | 16620 |
| Per henkilö, 1000 euroa | 77,9 | 87,1 | 18,0 | 22,1 | 20,8 | 99,2 | 50,2 |
1) Mukaan luettuna myydyt toiminnot ja ulkoistetut toiminnot
| 2011 | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| 1847 | 1819 | 3063 |
| 2504 | 2394 | 2246 |
| 4379 | 4294 | 4090 |
| Electricity Solutions 1417 |
1487 | 1699 |
| 633 | 591 | 515 |
| 10780 | 10585 | 11613 |
Konsernin palkitsemisperiaatteet ja Fortumin yleiset palkitsemis- ja etukäytännöt ohjaavat palkitsemista Fortumissa. Vuoden 2011 palkitsemista käsitellään tilinpäätöksen sivuilla 124–127.
Fortumin lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmä eli tulospalkkiojärjestelmä tukee konsernin taloudellisten tulostavoitteiden, kestävään kehitykseen liittyvien tavoitteiden, arvojen ja rakennemuutosten toteuttamista. Järjestelmän avulla varmistetaan, että yksittäisten työntekijöiden tulostavoitteet tukevat vastaavan divisioonan ja konsernin tavoitteita. Tulospalkkiojärjestelmä kattaa kaikki fortumlaiset tiettyjä Puolan ja Venäjän henkilöstöryhmiä lukuun ottamatta.
Vuonna 2011 Fortumista jäi eläkkeelle yhteensä 151 työntekijää. Luku sisältää vanhuuseläkkeet, varhaiseläkkeet ja työkyvyttömyyseläkkeet. Eläkejärjestelmät on esitelty indikaattorissa EC3.
Työntekijöiden ja Fortumin johdon välinen yhteistyö perustuu paikalliseen lainsäädäntöön ja Toimintaohjeeseen. Suomessa Fortumin luottamusmiesjärjestelmä on toimipaikka- ja yhtiökohtainen, ja edustajat valitaan henkilöstöryhmien toimesta. Suomessa konserniyhteistyökokouksia pidetään vähintään kaksi kertaa vuodessa konsernin tilinpäätöksen ja osavuosikatsausten yhteydessä.
Ruotsissa järjestelmä on perusteiltaan samanlainen. Ruotsissa yhteistyö henkilöstöedustajien ja Fortumin johdon välillä tapahtuu kaksi kertaa vuodessa kokoontuvassa neuvostossa (Sverigerådet). Yhteistyön muodot perustuvat yrityksen ja henkilöstön edustajien välillä tehtyyn sopimukseen.
Virossa työpaikkaneuvosto kokoontui vuoden 2011 aikana neljä kertaa. Työpaikkaneuvosto kokoontuu tarvittaessa.
Muissa toimintamaissa yhteistyö toteutetaan henkilöstön edustajien ja työnantajien edustajien välisissä neuvostoissa. Neuvostot kokoontuvat joko säännöllisesti tai tarvittaessa.
Fortum European Council (FEC) kokoontuu pääsääntöisesti kerran vuodessa. Toukokuussa 2011 siihen osallistui osanottajia Suomesta, Ruotsista, Puolasta, Virosta ja Norjasta. Neuvoston kokouksissa käsiteltäviä asioita ovat mm. konsernin tilinpäätös, strategia ja sen muutokset, konsernin tuotannon, työllisyyden, tuottavuuden ja kustannusrakenteen tulevaisuuden näkymät ja muut oleelliset toiminnassa tapahtuvat muutokset sekä yleiset yhtiön käytäntöjä koskevat kysymykset. Vuonna 2011 FEC:n jäsenet osallistuivat Fortumin Toimintaohjeen päivitystyöhön.
LA4 Työehtosopimusten kattavuus Fortum kunnioittaa henkilöstönsä järjestäytymisvapautta ja oikeutta työehtosopimustoimintaan, mutta ei seuraa työntekijöidensä järjestäytymisastetta. Fortum soveltaa kaikissa toimintamaissaan paikallisia työehtosopimuksia ko. sopimusten soveltamisalojen mukaisesti.
LA5 Uudelleenjärjestelytilanteissa noudatettava vähimmäisirtisanomisaika Organisaation muutostilanteissa Fortum neuvottelee henkilöstön edustajien kanssa jokaisen maan paikallisen lainsäädännön ja sopimuskäytäntöjen mukaisesti. Vähimmäisirtisanomisaika perustuu paikalliseen lainsäädäntöön, työehtosopimuksiin tai työsopimuksiin, jotka ovat yhdenmukaisia paikallisen lainsäädännön ja sopimusten kanssa. Irtisanomistilanteissa Fortum haluaa ensisijaisesti tukea henkilöstön uudelleentyöllistymistä.
LA6 Edustus yhteisissä terveys- ja turvallisuustoimikunnissa
Fortumin työterveyshuolto on järjestetty kaikissa toimintamaissa paikallisten lakien ja asetusten mukaisesti. Työhyvinvointia ja työturvallisuutta käsitellään säännöllisesti myös työsuojelutoimikunnissa, jotka toimivat paikallisen lainsäädännön vaatimusten mukaisesti ja edustavat kaikkia henkilöstöryhmiä.
LA7 Tapaturmatiheys, ammattitaudit, menetetyt työpäivät, työpaikalla aiheutuneet kuolemantapaukset ja poissaolot Fortumin tulokset oman henkilöstön työturvallisuudessa paranivat selkeästi vuonna 2011, vaikka tapaturmataajuutta (LWIF) koskevaa tavoitetta ei saavutettu. Fortumin oman henkilöstön poissaoloon johtaneiden tapaturmien taajuus miljoonaa työtuntia kohti laski 1,6:een (2010: 2,4). Tulos oli Fortumin kaikkien aikojen paras. Fortumin tavoitteena on välttää kuolemaan ja vakaviin vammoihin johtavat onnettomuudet. Vuonna 2011 Fortumin urakoitsijoille tapahtui yksi kuolemaan johtanut onnettomuus. Fortumin henkilöstön ja urakoitsijoiden vakavien onnet-
Myös muissa suorituskykymittareissa tapahtui parannusta: poissaoloon johtaneiden onnettomuuksien määrä laski 45:stä 29:ään. Henkilöstön työtapaturmista johtuvien poissaolopäivien määrä kuitenkin nousi 1 134 päivään (2010: 769) muutamien pitkien sairauslomien vuoksi. Lisäksi Fortumin henkilöstön kaikkien raportoitavien tapaturmien taajuus (TRIF), joka sisältää myös pienet, ei-poissaoloa aiheuttaneet tapaturmat, parani 4,6:sta 3,5:een vuonna 2011.
Fortumin turvallisuusjohtaminen kattaa myös Fortumin toimipaikoissa työskentelevät urakoitsijat. Myös urakoitsijoiden onnettomuustaajuudessa saavutettiin selkeä parannus, kun urakoitsijoiden poissaoloon johtaneiden tapaturmien taajuus laski 5,0:sta 3,2:een. Hyvä turvallisuustaso jatkui vuonna 2011 myös meneillään olevissa suurissa hankkeissa. Esimerkiksi Venäjällä Nyaganin hankkeessa työskentelevien urakoitsijoiden poissaoloon johtaneiden tapaturmien taajuus oli 1,1.
Konsernitasolla ennakoivien mittareiden (turvallisuusraportit ja aloitteet, sovittujen toimien toteuttaminen ja havainnointikierrokset) tavoitteet saavutettiin vuonna 2011.
| 2011(3 | 2010 | 2009 | |
|---|---|---|---|
| Poissaoloon johtaneiden tapaturmien taajuus, oma henkilöstö (1 | 1,6 | 2,4 | 2,4 |
| Poissaoloon johtaneet tapaturmat, oma henkilöstö, lkm. | 29 | 45 | 37 |
| Poissaoloon johtaneiden tapaturmien taajuus, urakoitsijat (1 | 3,2 | 5 | 6,5 |
| Poissaoloon johtaneet tapaturmat, urakoitsijat, lkm. | 45 | 43 | 51 |
| Kaikkien raportoitavien tapaturmien taajuus, oma henkilöstö (1, (2 | 3,5 | 4,6 | 6,0 |
| Kuolemantapaukset, oma henkilöstö, lkm. | 0 | 1 | 0 |
| Kuolemantapaukset, urakoitsijat, lkm. | 1 | 0 | 2 |
| Turvallisuuden havainnointikierroksia, lkm. | 15324 | 8790 | 8480 |
| Parannusehdotuksia ja läheltä piti -raportteja, lkm. | 10087 | 4440 | 4080 |
1) Miljoonaa työtuntia kohden
2) Ei sisällä Russia-divisioonaa
3) Puolan toiminnoista Zabrze ja Bytom eivät ole mukana luvuissa meneilläään olevan integraatioprosessin vuoksi
Vuonna 2011 sairauspoissaolojen määrä Suomessa oli 16 782, Ruotsissa 12 273, Venäjällä 30 993 ja Puolassa 9 606 päivää. Vuonna 2010 sairauspoissaolotiedot kerättiin vain Suomesta ja Ruotsista, 9 281 päivää yhteensä. Sairauspoissaolojen määrä on kasvanut Suomessa ja Ruotsissa merkittävästi vuodesta 2010 vuoteen 2011 johtuen täsmällisempien ilmoituskäytäntöjen ja tarkempien kirjausjärjestelmien käyttöönotosta. Puolan luku saattaa olla epätarkka, sillä lukujen kerääminen ei täysin noudattanut annettua määritelmää. Fortumin tavoitteena on sairauspoissaolojen pitkäjänteinen vähentäminen seuraamalla, selvittämällä sekä poistamalla sairauspoissaolojen syitä.
Vuonna 2011 ammattitautiepäilyjä oli 8 (2010:13). Niistä neljä oli edelleen käsittelyssä vuoden lopussa ja neljän osalta todettiin, etteivät ne oikeuta korvauksiin. Ammattitautiepäilyt liittyvät pääasiassa meluun ja mahdolliseen asbestialtistukseen.
Hyvä tulos saavutettiin myös useimmissa prosessin turvallisuutta koskevissa mittareissa. Loviisan ydinvoimalaitoksella ei tapahtunut INES > 0 -tapahtumia. Myöskään patojen turvallisuuteen liittyviä poikkeamia ei ollut. Tulipalojen määrä pysyi samalla tasolla kuin vuonna 2010, mistä johtuen vuonna 2012 keskitytään erityisesti tulipalojen vähentämiseen.
LA8 Työntekijöiden neuvonta ja valistaminen vakavista sairauksista Fortumin työterveyshuolto korostaa ennaltaehkäisevän ja työyhteisön hyvinvointia edistävän toiminnan merkitystä sekä työntekijöiden valistamista työhön liittyvistä tai vakavista sairauksista. Työterveyshuolto osallistuu erilaisiin keskusteluihin ja tarkastuksiin työyhteisössä. Työterveyshuollon ammattilaiset tukevat myös esimiehiä tarjoamalla tietoa ennaltaehkäisevistä toimista sekä vaihtoehdoista työkyvyn heiketessä. Työterveyshuolto tarjoaa myös menetelmiä ja välineitä näitä tilanteita varten.
Vuonna 2011 Fortumin työterveyshuollon piirissä oli Suomessa keskimäärin 2 700 (2010: 2 700) työntekijää. Noin 80 % heistä (2010: 75 %) käytti yhtiön omia työterveyshuollon palveluja ja noin 20 % (2010: 25 %) käytti sopimusasemia. Fortumin oman työterveyshuollon kokonaiskustannukset Suomen osalta olivat noin 1,2 miljoonaa euroa (2010: 1,1). Suomessa työterveyshuollon kustannukset Fortumin maksamasta osuudesta laskettuna olivat 560 euroa (2010: 501) ja Ruotsissa 92 euroa (2010: 99) henkilöä kohden.
Fortumin työterveyshuollon piiriin kuuluu kaikki ruotsalaiset, norjalaiset, puolalaiset ja saksalaiset työntekijät kuten paikallinen laki edellyttää. Venäjällä työntekijät kuuluvat sairaskuluvakuutuksen piiriin ja voivat käyttää yksityisiä lääkäripalveluita. Jokaisella tuotantolaitoksella Venäjällä on myös oma terveysasema, joka pystyy tarjoamaan sairaanhoitajatasoista ensiapua.
LA11 Henkilöstön osaamisen kehittämisohjelmat ja elinikäisen oppimisen ohjelmat
Fortum tarjoaa työntekijöilleen monia sisäisiä koulutusohjelmia tukeakseen erilaisia kehittämistarpeita. Vuoden 2011 ensimmäisellä puoliskolla Fortum järjesti kaksi erityyppistä johtamisen valmennusohjelmaa: Fortum Manager ja Fortum Expert. Fortum Manager -ohjelma on suunnattu kaikille esimiehille, joilla on tarve oppia päivittäiseen johtamiseen liittyviä perustaitoja. Fortum Expert -ohjelma on muokattu vastaamaan asiantuntijoiden johtamis-, viestintä- ja yhteistyökykytarpeita. Lisäksi Fortum järjestää Fortum Master -kursseja, joiden tarkoituksena on parantaa johtajien valmiuksia jokapäiväisissä johtamiseen ja kehittämiseen liittyvissä tehtävissä. Kursseilla opetellaan myös Fortumin henkilöstökäytäntöjä. Master-valmennukset ovat yhden
päivän kursseja, ja kaikki kurssimoduulit ovat itsenäisiä. Suomen ja Ruotsin lisäksi myös Baltian maissa ja Puolassa järjestettiin joitakin Master-kursseja. Vuonna 2011 kursseille osallistui yhteensä 347 osallistujaa, ja Master-kurssipäivien määrä oli yhteensä 38.
Fortum Forerunner on juuri yliopistosta valmistuneille tarkoitettu harjoitteluohjelma. Ohjelma kestää 18 kuukautta, ja sen aikana harjoittelijoilla on mahdollisuus työskennellä erilaisissa tehtävissä eri liiketoimintaympäristöissä ja tutustua Fortumin toimintoihin ja energia-alaan. Nykyinen harjoitteluohjelma käynnistyi tammikuussa 2011, ja siinä on harjoittelijoita Suomesta, Ruotsista, Venäjältä, Puolasta ja Latviasta.
Lisäksi kaikki uudet työntekijät osallistuvat yhtenäiseen Fortum Passport -perehdytysohjelmaan. Ohjelmaan kuuluu myös palautekysely, joka tehdään neljä kuukautta työsuhteen alkamisen jälkeen. Kyselyn avulla seurataan ohjelman toteutumista ja kehitetään sen sisältöä.
Kasvun ja tuloksellisuuden johtamisaloite (Leading Performance and Growth) sekä Leadership Impact -aloitetta käsitellään sivuilla 78–80.
LA12 Työntekijöiden säännölliset suoritus- ja kehityskeskustelut Suoritus- ja kehityskeskusteluprosessin piiriin kuuluvat kaikki työntekijät kaikissa Fortumin toimintamaissa, mutta arviointeja toteutetaan sekä henkilökohtaisella että tiimitasolla. Vuosittaisten suoritus- ja kehityskeskustelujen tavoite on työntekijöiden sitouttaminen ja motivointi, strategian, liiketoiminnan tavoitteiden ja toimintasuunnitelmien jalkauttaminen, toiminnan suunnittelun ja ilmapiirin sekä tiedonkulun parantaminen.
Suoritus- ja kehityskeskusteluissa asetetaan henkilökohtaiset tai tiimikohtaiset tavoitteet. Tavoitteiden saavuttaminen muodostaa pohjan maksettaville tulospalkkioille. Fortumin kannustinjärjestelmän piiriin kuuluvat vakituiset työntekijät lukuun ottamatta äskettäin hankittujen yritysten työntekijöitä. Tavoitteena on kuitenkin ottaa Fortumin laajuinen suoritus- ja kehitysmalli asteittain käyttöön myös uusissa Fortumin toimipaikoissa.
LA13 Hallintoelinten ja
henkilöstön monimuotoisuus Fortum edistää tasavertaista kohtelua ja yhtäläisiä mahdollisuuksia rekrytoinnissa, palkitsemisessa, kehitysmahdollisuuksissa ja uralla etenemisessä riippumatta työntekijän rodusta, uskonnosta, poliittisista mielipiteistä, sukupuolesta, iästä, kansallisuudesta, kielestä, seksuaalisesta suuntautumisesta, siviilisäädystä tai mahdollisista vammoista. Kaikenlainen häirintä on kielletty, ja siihen puututaan välittömästi. Suomessa ja Ruotsissa on käytössä erillinen ohjeistus työpaikkahäirinnän ja -syrjinnän tilanteisiin. Vuoden 2011 aikana ei raportoitu yhtään syrjintätapausta.
Vakituisesti Fortumin palveluksessa olevien keski-ikä vuonna 2011 oli 41
vuotta (2010: 44) ja yli 50 vuotiaiden työntekijöiden osuus oli 30 % (2010: 36 %).
Naisten osuus koko Fortumin henkilöstöstä vuonna 2011 oli 29 % (2010: 29 %). Naisten osuus konserni- ja divisioonatason johtoryhmissä oli 34 % (2010: 27 %). Vuonna 2011 Fortumin hallitukseen kuului seitsemän jäsentä, joista kolme, mukaanlukien puheenjohtaja oli naisia.
LA14 Naisten ja miesten peruspalkan suhde henkilöstöryhmittäin Henkilöstöpolitiikkansa mukaisesti Fortum tarjoaa kaikille työntekijöilleen kilpailukykyisen palkitsemisjärjestelmän. Palkkaus perustuu lakeihin ja sopimuksiin sekä noudattaa kunkin maan voimassaolevia käytäntöjä. Palkkatasot perustuvat henkilökohtaiseen työsuoritukseen, työn laajuuteen, tehtävän vaativuuteen sekä määriteltyihin osaamisvaatimuksiin. Myös markkinatilanne vaikuttaa palkkatasoon. Suomessa palkkatasa-arvoa on seurattu vuodesta 2005 lähtien toimihenkilöiden ja ylempien toimihenkilöiden osalta. "Työntekijät" henkilöstöryhmässä vertailuja ei ole voitu tehdä liian pienten ryhmäkokojen vuoksi. Vuonna 2011 toimihenkilöiden osalta palkkaero miesten ja naisten välillä oli keskimäärin hieman alle 7 prosenttiyksikköä hajonnnan ollessa 3–14
prosenttiyksikköä. Erot selittyvät osin ikä- ja palvelusvuosieroilla. Ylempien toimihenkilöiden osalta ei havaittu vastaavankaltaista palkkaeroa kummankaan sukupuolen hyväksi. Muissa maissa vastaavaa selvitystä ei ole tehty.
Kaikille Fortumin investointihankkeille tehdään kestävän kehityksen mukainen arviointi, jossa huomioidaan hankkeen ympäristö-, työterveys- ja turvallisuusvaikutukset sekä sosiaaliset vaikutukset. Ne hankkeet, jotka vaativat Fortumin johtoryhmän hyväksynnän, edellyttävät lisäksi konsernitason kestävän kehityksen asiantuntijoiden arviointia ja hyväksyntää.
Vuonna 2011 Fortumin johtoryhmän hyväksynnän vaatineet investointiehdotukset eivät sisältäneet ihmisoikeusarviointeja. Vuonna 2011 Fortum tarkisti investointiarviointia koskevat ohjeet ja sisällytti niihin myös ihmisoikeusarvioinnin.
Fortumin palvelun- ja tavarantoimittajille tarkoitettu toimintaohje on käytössä kaikissa Fortumin toimintamaissa ja se liitetään kaikkiin yli 50 000 euron suuruisiin hankintasopimuksiin. Vuodelta 2011 ei ole saatavilla niiden palvelun- ja tavarantoimittajien määrää, joille on tehty esivalinta ja auditointi. Fortumin tavoitteena on aloittaa näiden tietojen julkaiseminen vuonna 2013.
palvelun- ja tavarantoimittajien esivalintakyselyä ja uutta arviointilomaketta vuonna 2011.
Edellä mainitun koulutuksen lisäksi vuonna 2011 aloitettiin myös sisäisen osaamisen kehittäminen palvelun- ja tavarantoimittajien auditointien aloittamista varten. Suomesta, Puolasta ja Ruotsista tuleville auditoijaehdokkaille annettiin 1,5 päivän sisäinen koulutus toimintaohjeen vaatimuksista ja siitä, miten vaatimukset todennetaan, auditoinnin osa-alueista ja käytettävistä työkaluista. Palvelun- ja tavarantoimittajien auditoinnit aloitetaan vuonna 2012, ja tarkoituksena on auditoida kolme riskimaatoimittajaa divisioonaa kohden.
tapausta.
hyvinvoinnille ja työssä jaksamiselle. Tasa-arvoisen kohtelun periaatteet on kirjattu Fortumin henkilöstöhallinnon periaatteisiin ja Toimintaohjeeseen, ja periaatteita noudatetaan kaikissa Fortumin toimintamaissa. Fortum edistää tasavertaista kohtelua ja yhtäläisiä mahdollisuuksia rekrytoinnissa, palkitsemisessa, kehitysmahdollisuuksissa ja uralla etenemisessä riippumatta työntekijän rodusta, uskonnosta, poliittisista mielipiteistä, sukupuolesta, iästä, kansallisuudesta, kielestä, seksuaalisesta suuntautumisesta, siviilisäädystä tai mahdollisista vammoista. Kaikenlainen häirintä on kielletty, ja siihen puututaan välittömästi. Suomessa ja Ruotsissa on käytössä erillinen ohjeistus työpaikkahäirinnän ja -syrjinnän tilanteisiin. Vuoden 2011 aikana ei raportoitu yhtään syrjintä-
järjestäytymisvapauden ja työehtosopimustoimintaa koskevan oikeuden tukeminen riskialueilla Fortum kunnioittaa työntekijöiden järjestäytymisvapautta ja oikeutta työehtosopimustoimintaan sekä ammattiyhdistysten edustajien loukkaamattomuutta ja koskemattomuutta. Mittari LA4 kattaa Fortumin työntekijöiden järjestäytymisen.
Fortumin palvelun- ja tavarantoimittajille tarkoitetussa toimintaohjeessa käsitellään järjestäytymisvapautta ja työehtosopimustoimintaa, ja se liitetään kaikkiin yli 50 000 euron suuruisiin hankintasopimuksiin.
HR6 Lapsityövoiman käytön estämiseksi toteutetut toimet riskialueilla ja HR7 Pakkotyövoiman käytön estämiseksi toteutetut toimet riskialueilla Kaikki lapsityövoiman ja pakkotyövoiman muodot on ankarasti kielletty ja vastoin Fortumin Toimintaohjetta. Fortumin palvelun- ja tavarantoimittajille tarkoitettu toimintaohje kieltää myös lapsityövoiman ja pakkotyövoiman käytön, ja se liitetään kaikkiin yli 50 000 euron suuruisiin hankintasopimuksiin.
Avoin, rehellinen ja ennakoiva viestintä ja sidosryhmien kuunteleminen ovat olennaisen tärkeitä, kun pyrimme kohti strategista tavoitettamme, tulla halutuimmaksi energiantoimittajaksi. Erityisesti otamme huomioon paikalliset yhteisöt ja voimalaitoksiemme läheisyydessä asuvat ihmiset.
Fortum tekee ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) lainsäädännön vaatimusten mukaisesti. Sidosryhmien kuuleminen on osa YVA-menettelyä. Ympäristövaikutusten arvioinnit ja raportit ovat julkisia. Asiaankuuluvia sidosryhmiä kuullaan lisäksi kaikissa lupamenettelyissä.
Loviisan ydinvoimalaitos julkaisee sidosryhmille Naapurina voimala -lehteä ja järjestää säännöllisiä keskusteluja Loviisan kaupungin edustajien kanssa.
Esimerkkejä paikallisyhteisöjen hankkeista löytyy osoitteesta: www.fortum.com/fi.
SO2 Korruptioon liittyvien riskien osalta analysoidut liiketoimintayksiköt Kaikissa Fortumin toimintamaissa korruptioon liittyviä riskejä hallinnoidaan osana Fortumin riskienhallintaa ja valvontamenettelyjä. Korruptioon liittyvien riskien arviointi on säännöllistä ja dokumentoitua. Fortumin johtoryhmän valvoo tätä prosessia. Järjestelmällinen riskien arviointi sisällytetään liiketoimintasuunnitelmiin, ja riskien seuranta on osa liiketoiminnan tuloksellisuuden arviointia. Linjajohto raportoi Fortumin johtoryhmälle säännöllisesti toimistaan toimiensa sääntöjenmukaisuuden noudattamisen varmistamiseksi.
Fortumin toimintamaat sijoittuvat Transparency Internationalin vuoden 2011 korruptioindeksissä seuraavasti: Suomi 9,4, Ruotsi 9,3, Norja 9,0, Saksa 8,0, Iso-Britannia 7,8, Belgia 7,5, Ranska 7,0, Viro 6,4, Puola 5,5, Liettua 4,8, Tšekin tasavalta 4,4, Latvia 4,2, Intia 3,1 ja Venäjä 2,4.
SO3 Korruptionvastainen koulutus Fortumin korruption torjuntaa koskevat periaatteet ovat kuuluneet Fortumin Toimintaohjeeseen vuodesta 2007 alkaen, ja kaikki Fortumin työntekijät osallistuvat toimintaohjetta koskevaan koulutukseen. Fortumin Toimintaohjeen uudistaminen aloitettiin vuonna 2011 (katso lisää sivulta 29). Samassa yhteydessä Fortumin johtoryhmä hyväksyi tarkistetut lahjonnan ja eturistiriitojen torjuntaa koskevat ohjeet. Päivitetyn Toimintaohjeen ja uusien liiketoiminnan etiikkaa koskevien ohjeiden sekä tarkistettujen lahjonnan ja eturistiriitojen torjuntaa koskevien ohjeiden konsernitasoinen käyttöönotto tapahtuu vuonna 2012.
Fortumin päivitetyn Toimintaohjeen koulutus tapahtuu pääasiassa verkkokoulutusohjelman avulla. Kaikkien Fortumin työntekijöiden on suoritettava koulutus. Koulutusaineisto julkaistaan kymmenellä eri kielellä.
SO4 Toimenpiteet korruptiotapauksissa Fortum on aina panostanut voimakkaasti kaikenlaisen korruption ennaltaehkäisyyn. Fortumin Toimintaohjeen päivityksen yhteydessä Fortum tarkasti menettelytapansa kansainvälisessä lainsäädännössä asetettuihin vaatimuksiin ennaltaehkäisyn, valvonnan, raportoinnin ja toimeenpanon varmistamiseksi. Asianmukaisten liiketoimintaeettisten sääntelyiden noudattamisen varmistamiseksi Fortum huolehtii ja järjestää:
Linjajohto raportoi säännöllisesti sääntöjen noudattamista koskevista valvontatoimistaan Fortumin johtoryhmälle ja toimitusjohtajalle. Tarkastus- ja riskivaliokunnalle (Audit and Risk Committee) raportoidaan vuosittain sääntöjen noudattamista koskevista valvontatoimista. Fortumin Toimintaohjeesta ja sääntöjen noudattamista koskevista periaatteista ja ohjeista tiedotetaan sisäisten ja ulkoisten viestintäkanavien kautta. Viestinnässä tuodaan esille ylimmän johdon sitoutuminen ja siinä noudatetaan kestävän kehityksen raportointia koskevia avoimuusperiaatteita.
Mahdolliset korruptiotapaukset käsitellään Fortumin sisäisiä käytäntöjä noudattaen ammattimaisella tavalla, sovellettavien lakien mukaisesti ja kunnioittaen kaikkien asianosaisten oikeuksia ja henkilökohtaista loukkaamattomuutta. Jokainen tapaus tutkitaan ensin käytäntöjä noudattaen, mukaan luettuna asianosaisten henkilöiden ja osapuolten kuuleminen, ja tarvittaessa päätetään asianmukaisista seuraamuksista ja korjaavista toimenpiteistä. Jokaisen tapauksen jälkeen lisäksi harkitaan, onko tietoisuutta Fortumin Toimintaohjeesta lisättävä. Tämä voidaan tehdä esimerkiksi verkkokoulutuksen avulla tai järjestämällä henkilökohtaisia koulutuksia, joilla varmistetaan työntekijän täysi tietoisuus siitä, mikä Fortumissa katsotaan asianmukaiseksi toiminnaksi liiketoiminnassa ja mikä on heidän vastuunsa laiminlyöntitapauksissa.
SO5 Julkiset kannanotot sekä osallistuminen poliittiseen vaikuttamiseen ja lobbaukseen Energia-alan asiantuntijana Fortum kokee velvollisuudekseen kertoa näkemyksensä energiapoliittisiin kysymyksiin ja tarjota energia-alan asiantuntemuksensa myös päättäjien ja eri järjestöjen käyttöön. Fortum käy aktiivista keskustelua energiasektorin keskeisistä kysymyksistä ja
laatii kannanottoja toimintaympäristönsä kannalta merkittäviin asiakokonaisuuksiin. Vuonna 2011 Fortum julkaisi maakohtaisia katsauksia energiapolitiikasta Suomessa, Ruotsissa ja Puolassa. Lisätietoja aiheesta osoitteessa www.fortum. com/yhteiskuntasuhteet.
Fortum rekisteröityi joulukuussa 2011 Euroopan parlamentin ja Euroopan komission perustamaan ja johtamaan yhteiseen avoimuusrekisteriin. Rekisteri tarjoaa osapuolille tietoa henkilöistä, jotka osallistuvat EU:n päätöksentekomenettelyyn vaikuttavaan toimintaan, sekä tietoja siitä, mitä etuja valvotaan ja miten paljon resursseja tähän toimintaan on sijoitettu.
Fortumin yhteiskuntasuhteita koskevista asioista kerrotaan sivulla 95.
SO6 Lahjoitukset poliittisille puolueille ja niihin liittyville laitoksille Fortum ei anna lahjoituksia puolueille tai minkäänlaiseen poliittiseen toimintaan, uskonnollisille järjestöille, viranomaisille, kunnille tai paikallishallintoon.
SO7 Kilpailun vastaista toimintaa, kartelleja ja monopoleja koskevat oikeustoimet Venäjällä on vuonna 2011 annettu kaksi Fortumin lämpöliiketoimintaa koskevaa tuomioistuinratkaisua liittyen Venäjän energiaregulaatiossa määritettyyn määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön. Kummassakin tapauksessaa väitteet väärinkäytöstä hylättiin.
SO8 Sakot ja seuraamukset lakien ja asetusten noudattamatta jättämisestä Vuonna 2011 ei ollut kyseisiä tapauksia.
Fortumin tuotteita ovat sähkö, lämmitysja jäähdytysenergia. Sähkön ja lämmön tuotantoon liittyvät kestävän kehityksen näkökohdat on kuvattu kattavasti raportin muissa osioissa. Sähkö sinällään ei ole terveysriski, vaan riski voi aiheutua silloin, kun sähköä käytetään. Fortumin merkittäviin tuotevastuun näkökohtiin kuuluvat tuotelaatu, sähkön ja lämmön jakelun varmuus, asiakaspalvelu ja asiakkaan yksityisyydensuoja.
EU28 Sähkönjakeluhäiriöiden esiintymistiheys ja EU29 Sähkönjakeluhäiriöiden keskimääräinen kesto
Fortum käyttää kansainvälisiä tunnuslukuja (SAIDI ja CAIDI) mittaamaan sähkönjakelun luotettavuutta. Vuonna 2011 sähkökatkon keskimääräinen kesto asiakasta kohden (SAIDI) oli 565 minuuttia (2010: 104). Yksittäisen sähkökatkon keskimääräinen pituus (CAIDI) oli 240 minuuttia (2010: 62). Joulunajan myrskyt Suomessa ja Ruotsissa kasvattivat keskimääräisen jakeluhäiriön kestoa.
PR3 Tuotteisiin ja palveluihin liittyvä pakollinen informaatio Fortum noudattaa EU:n lainsäädäntöön perustuvaa kansallista lainsäädäntöä sähkön alkuperästä. Tämä edellyttää, että sähköntuottaja ilmoittaa tuotetun sähkön alkuperän, hiilidioksidipäästöt ja radioaktiivisen jätteen määrän. Vuonna 2010 Fortum Markets Oy myi sähköä yksityis- ja yritysasiakkaille. Sähkö hankittiin pohjoismaisesta sähköpörssistä (Nord Pool). Kaikki yksityisasiakkaat Suomessa
käyttivät sataprosenttista vesi- ja tuulisähköä. Ruotsissa asiakkaat saavat valita ydinvoimalla, vedellä tai tuulella tuotettua sähköä. Norjassa asiakkaille tarjotaan 100 %:sti hiilidioksidivapaata uusiutuvaa sähköä. Ydinvoimalla tuotettua sähköä toimitettiin pääasiassa yritysasiakkaille. Fortum Marketsilla on lisäksi suurimpien asiakkaiden kanssa pitkän aikavälin sähkösopimuksia niin sanotusta sekasähköstä.
Myydyn sähkön alkuperä vuonna 2010:
Vuoden 2011 luvut ovat saatavilla kesällä 2012 johtuen pohjoismaisesta raportointikäytännöstä.
Fortum seuraa yksityis- ja yritysasiakkaiden tyytyväisyyttä ja lojaalisuutta säännöllisten EPSI-asiakastyytyväisyystutkimusten avulla Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Fortum sai vuonna 2011 kaikkien aikojen parhaan tuloksensa EPSItutkimuksissa Suomessa. Samaan aikaan muiden suurten energiayhtiöiden ja alan keskimääräiset tulokset laskivat. Fortum sai Suomessa parhaan tuloksen tuotteiden laadusta, ja Ruotsissa ja Norjassa asiakkaiden odotuksiin vastaamisesta. Suomessa ja Ruotsissa Fortum sai heikoimman tuloksen asiakasuskollisuudesta ja Norjassa hinta-laatusuhteesta.
Fortum kehitti vuoden 2010 lopussa ja vuoden 2011 alussa uuden yhteisen sidosryhmien ja asiakkaiden tyytyväisyyskyselyn nimeltä One Fortum -tutkimus. Tutkimuksen tavoitteena oli yhdistää kaikki Fortumin sidosryhmät ja divisioonat ja mitata Fortumin mainetta ja asiakastyytyväisyyttä yhtenäisellä tavalla koko organisaatiossa. One Fortum -tutkimus korvasi monta aiemmin erikseen tehtyä maine- ja asiakastyytyväisyystutkimusta. Tutkimus kattaa monia sidosryhmiä, muun muassa asiakkaat, hallintoelimet, pääomamarkkinat, kansalaisjärjestöt ja Fortumin henkilöstön. Suomessa ja Ruotsissa tutkimus kattaa myös suuren yleisön.
Tutkimus tehtiin ensimmäistä kertaa keväällä 2011 Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Puolassa, Baltian maissa ja Venäjällä. Power-divisioonan osalta tutkimus kattoi myös asiakkaita muissa maissa, esimerkiksi Saksassa ja Isossa-Britanniassa.
One Fortum -tutkimuksen tulokset esitellään Fortumin ylimmälle johdolle ja niitä käytetään liiketoiminnan suunnittelussa koko organisaatiossa, sekä divisioona- että konsernitasolla.
Suomea ja Ruotsia jouluna koetelleet myrskyt ja laajalle levinneet ja pitkät sähkökatkot vaikuttanevat Fortum asiakastyytyväisyysindeksiin. Fortum työskentelee määrätietoisesti nostaakseen asiakastyytyväisyyden ja -luottamuksen takaisin tasolle, joka vallitsi ennen loppuvuotta 2011.
PR7 Markkinointiviestinnän määräysten ja vapaaehtoisten käytäntöjen rikkomukset Energiamarkkinavirasto vaati Fortum Markets Oy:tä ryhtymään toimenpiteisiin sähkön alkuperän varmentamisesta ja ilmoittamisesta annetun lain vastaisen menettelyn korjaamiseksi. Päätöksen mukaan sataprosenttista vesisähköä koskevasta myynninedistämisaineistosta on puuttunut ilmoitus sähköpörssistä tai Euroopan talousalueen ulkopuolelta hankitun sähkön osuuksista suhteessa myydyn sähkön kokonaismäärään. Fortum Markets Oy on toteuttanut korjaavat
toimet ja ilmoittanut siitä energiamarkkinavirastolle. Tämä sääntöjen noudattamatta jättämistä koskeva tapaus tapahtui syksyllä 2010, ja energiamarkkinavirasto antoi päätöksensä maaliskuussa 2011.
Ruotsissa Fortum Power ja Heat AB sai tuomion mainontaa valvovalta oikeusasiamieheltä harhaanjohtavasta mainonnasta, joka oli vastoin kansainvälisen kauppakamarin mainontaa ja viestintää koskevaa 5. artiklaa. Mainonta koski Bra Miljöval -merkkiä, joka on uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön merkki. Tästä sääntöjen noudattamatta jättämistä koskevasta tapauksesta ei seurannut sakkoja.
PR9 Sakot tuotteiden ja palvelujen tarjontaa ja käyttöä koskevien sääntöjen noudattamatta jättämisestä Ei kyseisiä sakkoja vuonna 2011.
Olemme Fortum Oyj:n johdon pyynnöstä (myöhemmin Fortum) suorittaneet rajoitetun varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on Fortumin Kestävän kehityksen raportti raportointikaudelta 1.1. -31.12.2011.
Fortumin johto vastaa Kestävän kehityksen raportin laatimisesta Global Reporting Initiativen Sustainability Reporting Guidelines G3.1 –ohjeistuksen sekä AA1000 AccountAbility Principles Standard -periaatteiden (sidosryhmien osallistaminen, olennaisten yhteiskuntavastuun näkökohtien määrittäminen ja sidosryhmien odotuksiin vastaaminen) mukaisesti. Tämä vastuu sisältää Kestävän kehityksen raportin valmistelun ja oikeellisuuden kannalta oleellisten sisäisten kontrollien suunnittelun, täytäntöönpanon sekä ylläpidon, jotka varmistavat sen, että raportti on vapaa olennaisista virhelausumista. Raportin laajuus ja sen sisältämä informaatio ovat riippuvaisia Fortumin olennaisiksi määrittelemistä vastuullisuuden näkökohdista, sekä vastuullisuuden raportointiperiaatteista, jotka esitellään tämän raportin sivuilla 91–96.
Meidän velvollisuutenamme on suorittamamme työn perusteella esittää rajoitetun varmuuden antava varmennuslausunto Fortumin Kestävän kehityksen raportista. Toimeksianto on suoritettu ISAE3000-varmennustoimeksiantostandardin mukaisesti. Lisäksi työmme on suoritettu AA1000 Assurance Standard 2008:n mukaisesti Type 1 -muotoisena. AA1000AS (2008) edellyttää varmennustoimeksiannon suunnittelemista ja suorittamista siten, että saadaan rajoitettu varmuus siitä, että Fortumin Kestävän kehityksen raportti ei sisällä olennaisia virheitä.
Tehtävänämme ei ollut varmentaa tulevaisuuteen liittyvää tietoa, kuten tavoitteita, odotuksia tai päämääriä, ja näin ollen me emme tee johtopäätöksiä näihin tietoihin liittyen.
Rajoitetun varmuuden antava toimeksianto sisältää toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi raporttiin sisältyvistä luvuista ja siinä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu varmentajan harkintaan, mutta toimenpiteet ovat rajoitetumpia kuin kohtuullisen varmuuden antavassa toimeksiannossa. Toimenpiteet eivät sisällä yksityiskohtaista lukujen tai prosessien ja sisäisten kontrollien operatiivisen tehokkuuden testaamista, minkä vuoksi toimenpiteet antavat vähemmän varmuutta, kuin kohtuullisen varmuuden antavassa toimeksiannossa. Olemme toteuttaneet muun muassa seuraavat toimenpiteet:
• Arvioineet Fortumin omaa tasoarviota perustuen GRI-raportointiohjeistukseen.
Uskomme, että keräämämme evidenssi on riittävää ja asianmukaista johtopäätöksen tekemiseksi
Rajoitetun varmuuden antavan toimeksiantomme perusteella raportoimme seuraavat AA1000 AccountAbility Principles -periaatteita sekä GRI G3.1 -ohjeistusta koskevat havainnot ja suositukset. Suositusten tarkoitus on kehittää Fortumin kestävän kehityksen johtamista ja raportointia, eivätkä ne vaikuta esittämiimme johtopäätöksiin.
Fortum kehittää edelleen olennaisten näkökohtien esittämistä suhteessa jokaiseen sidosryhmään.
Olemme noudattaneet Deloitten riippumattomuussääntöjä, jotka kieltävät meitä ottamasta taloudellista hyötyä tai olemaan hallinnollisessa tai omistajuussuhteessa, joka voisi vaikuttaa riippumattomuuteemme tai puolueettomuutemme. Lisäksi säännöt kieltävät raportin laadintaan osallistumisen. Olemme vahvistaneet Fortumille, että olemme säilyttäneet riippumattomuutemme läpi raportointiajan, eikä tietoomme ole tullut tapahtumia tai tarjottuja palveluita, jotka voisivat heikentää itsenäisyyttämme tai objektiivisuuttamme.
Varmennustyöryhmämme koostuu kokeneista kestävän kehityksen raportoinnin ja varmentamisen asiatuntijoista, joilla on vaadittava osaaminen ja ammatilliset pätevyydet varmennuksen suoritta miseen.
Suorittamiemme toimenpiteiden perusteella tietoomme ei ole tullut seikkoja, jotka antaisivat aiheen olettaa, ettei Fortum Oyj:n Kestävän kehityksen raportti raportointikaudelta 1.1.–31.12.2011 olisi kaikilta olennaisilta osin valmisteltu Global Reporting Initiative (G3.1) -raportointisuositusten ja AA1000 AccountAbility Principles -periaatteiden mukaisesti.
Espoo 12.3.2012
Jukka Vattulainen KHT
Lasse Ingström KHT
Ulla Rehell Johtaja, kestävä kehitys puh. 010 45 29251 [email protected]
Johtaja, sisäinen ja kestävän kehityksen viestintä puh. 010 45 32240 [email protected]
Lotta Ala-Kulju Päällikkö, talousviestintä tel. 040 35 41494 [email protected] Sijoittajasuhteet Sophie Jolly Johtaja, sijoittajasuhteet puh. 010 45 32552 [email protected]
Rauno Tiihonen Päällikkö, sijoittajasuhteet puh. 010 45 36150 [email protected]
Kaikki raporttia ja kestävää kehitystä koskeva palaute on tervetullutta osoitteeseen [email protected].
Tietoa kestävästä kehityksestä.
raportissa käytetyistä lyhenteistä ja käsitteistä.
Fortumin 2010 vuosikertomus (sisältäen toimintakertomuksen, tilinpäätöksen ja kestävän kehityksen raportin) sijoittui neljänneksi e.com globaalissa Report Watch -vuosikertomusarvioinnissa.
Ulkoasu ja kuvitukset: Neutron Design Tuotanto ja koordinointi: Kreab Gavin Anderson Valokuvat: Shutterstock (kansi), Tomi Parkkonen (17, 18, 20), Topi Saari (24, 58), Getty images (44), Gorilla (72), Fortum (muut valokuvat) Paperi: Scandia 2000 White 300 g/m2 , Scandia 2000 Smooth White 130 g/m2 Paino: Lönnberg Oy 2012
Tämä kestävän kehityksen raportti kertoo Fortumin vuodesta 2011 ja esittää Fortumin näkemyksen tulevaisuuden energiajärjestelmästä teemalla "Kohti aurinkotaloutta". Raportti kertoo myös, miten yhtiö luo pitkän aikavälin kannattavaa kasvua ja on vuorovaikutuksessa eri sidosryhmien kanssa. Raportti noudattaa Global Reporting Initiativen (GRI) G3.1-ohjeita. GRI-indeksissä esitellään Fortumille olennaiset mittarit sekä yhtiön toiminnan tulokset vuodelta 2011. Fortumin raportointi noudattaa GRI:n raportointitasoa B+.
Building tools?
Free accounts include 100 API calls/year for testing.
Have a question? We'll get back to you promptly.