Annual Report • Mar 9, 2011
Annual Report
Open in ViewerOpens in native device viewer
Vuosikertomus Vuosikertomus Vuosikertomus us Vuosikertomus Vuosikertomus Annual ikertomus Vuosikertomus Vuosikertomus osikertomus Vuosikertomus Annual mus Vuosikertomus Vuosikertomus tomus Vuosikertomus Annual
Aurinko luovuttaa maapallolle 90 minuutissa saman verran energiaa kuin kaikki maailman ihmiset käyttävät vuodessa.
| Fortum vuonna 2010 | 01 |
|---|---|
| Fortum lyhyesti | 02 |
| Konsernin liiketoimintarakenne | 03 |
| Myynti ja tuotanto | 04 |
| Markkina-asema | 05 |
| Taloudelliset tunnusluvut | 06 |
| Fortum vuonna 2010 | 08 |
| Toimitusjohtajan HAAS TATTELU Strategia |
10 16 |
| Markkinoiden kehitys | 18 |
| Investoinnit ja tutkimus & kehitys | 24 |
| Fortumin tilinpäätös 2010 | 34 |
|---|---|
| Hallituksen toimintakertomus | 36 |
| Konsernitilinpäätös | 62 |
| Konsernitilinpäätöksen liitetiedot | 67 |
| Tunnusluvut | 129 |
| Emoyhtiön tilinpäätös (FAS) | 136 |
| Ehdotus voittovarojen käytöksi | 142 |
| Tilintarkastuskertomus | 143 |
| Hallintoneuvoston lausunto | 144 |
| Taloudellinen tieto vuosineljänneksittäin | 145 |
| Hallinto ja johtaminen | 146 |
| Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä | 148 |
| Palkitseminen | 156 |
| Hallitus | 160 |
| Konsernin johtoryhmä | 162 |
| Tulostiedotus vuonna 2011 | 164 |
Vuosikertomuksen lisäksi Fortum julkaisee
Fortumin toiminnan tarkoitus on tuottaa energiaa, joka edesauttaa nykyisten ja tulevien sukupolvien elämää. Tarjoamme kestäviä ratkaisuja, jotka auttavat vähentämään päästöjä, tehostamaan resurssien käyttöä ja varmistamaan energian saatavuuden – samalla tuotamme merkittävää lisäarvoa osakkeenomistajillemme. Liiketoimintaamme on sähkön ja lämmön tuotanto, myynti ja jakelu sekä energia-alan asiantuntijapalvelut.
Fortumin toiminta on keskittynyt Pohjoismaihin, Venäjälle ja Itämeren alueelle. Tulevaisuudessa kasvumahdollisuuksia tarjoavat myös nopeasti kasvavat, vapautuvat Euroopan ja Aasian energiamarkkinat. Vuonna 2010 Fortumin liikevaihto oli 6,3 miljardia euroa ja vertailukelpoinen liikevoitto 1,8 miljardia euroa. Konsernissa työskentelee noin 10 500 henkilöä. Fortum Oyj:n osake noteerataan NASDAQ OMX Helsingissä.
Fortumin toiminnot keskittyvät Pohjoismaihin, Venäjälle ja Itämeren alueelle. Tulevaisuudessa kasvumahdollisuuksia tarjoavat myös nopeasti kasvavat ja vapautuvat Euroopan ja Aasian energiamarkkinat.
Ruotsi
Puola
Suomi
Viro
Latvia
Venäjä TGC-1
Liettua
Verkkoalueet
Norja
Iso-Britannia
| Sähköntuotantokapasiteetti 5 181 MW |
|
|---|---|
| Lämmöntuotantokapasiteetti 3 745 MW |
|
| Sähkönjakeluasiakkaita | 620 000 |
| Osuus sähkönmyyntiasiakkaista | 15 % |
| Henkilöstö | 2 609 |
| Sähköntuotantokapasiteetti | 5 885 MW |
|---|---|
| Lämmöntuotantokapasiteetti | 4 576 MW |
| Sähkönjakeluasiakkaita | 893 000 |
| Osuus sähkönmyyntiasiakkaista | 12 % |
| Henkilöstö | 2 257 |
| 2 785 MW |
|---|
| 13 796 MW |
| 4 289 |
| Lämmöntuotantokapasiteetti | 167 MW |
|---|---|
| Sähkönjakeluasiakkaita | 100 000 |
| Osuus sähkönmyyntiasiakkaista | 3 % |
| Henkilöstö | 137 |
| Latvia | |
|---|---|
| Lämmöntuotantokapasiteetti | 192 MW |
| Henkilöstö | 90 |
| Lämmöntuotantokapasiteetti | 60 MW |
|---|---|
| Henkilöstö | 73 |
Puola
Lämmöntuotantokapasiteetti 757 MW Henkilöstö 633
| Lämmöntuotantokapasiteetti | 951 MW | |
|---|---|---|
| Sähkönjakeluasiakkaita | 24 000 | |
| Henkilöstö | 350 |
| Sähköntuotantokapasiteetti | 140 MW |
|---|---|
| Lämmöntuotantokapasiteetti | 250 MW |
| Henkilöstö | 63 |
| Divisioonat Power Liiketoiminta Raportointisegmentit Power Liikevaihto 2 702 milj. euroa Vertailukelpoinen liikevoitto 1 298 milj. euroa |
Heat Power-divisioonaan kuuluvat Fortumin sähköntuotanto, fyysinen tuotannon ohjaus ja trading-toiminta sekä asian tuntijapalvelut sähköntuottajille. yritysten lämpöratkaisut. Heat 1 770 milj. euroa 275 milj. euroa |
Russia Heat-divisioona sisältää sähkön ja Russia-divisioona kattaa sähkön ja lämmön yhteistuotannon (CHP), kauko lämmön tuotannon ja myynnin Venä lämpö- ja kaukokylmätoiminnan sekä jällä. Divisioonaan kuuluu OAO Fortum ja Fortumin hieman yli 25 %:n osuus TGC-1:stä. Russia |
Electricity Sales. | Electricity Solutions and Distribution Divisioona vastaa Fortumin sähkön vähittäismyynnistä ja sähkön siirrosta. Se koostuu kahdesta liiketoiminta-alueesta: Distribution ja |
|
|---|---|---|---|---|---|
| Distribution | Electricity Sales | ||||
| 804 milj. euroa | 963 milj. euroa | 1 789 milj. euroa | |||
| 8 milj. euroa | 307 milj. euroa | 11 milj. euroa | |||
| Osuus Fortumin liikevaihdosta 33 % |
22 % | 10 % | 12 % | 22 % | |
| Sidottu pääoma 5 806 milj. euroa |
4 128 milj. euroa | 2 817 milj. euroa | 3 683 milj. euroa | 210 milj. euroa | |
| Henkilöstö 31.12.2010 1 819 |
2 394 | 4 294 | 962 | 525 | |
| Markkina-asema Euroopassa ja Venäjällä |
Kolmanneksi suurin sähköntuottaja Pohjoismaissa, 15 suurimman joukossa ja Baltiassa |
Johtava lämmöntoimittaja Pohjois maissa; kasvavat toiminnot Puolassa alueella |
Johtava toimija Länsi-Siperiassa ja Uralin Johtava toimija sähkönsiirrossa Pohjoismaissa: yhteensä 1,6 miljoonaa sähkönsiirtoasiakasta |
Toiseksi suurin sähkönmyyjä talous- ja yritys asiakasta |
Pohjoismaissa: 1,2 miljoonaa koti |
| Maantieteellinen toiminta-alue maailmanlaajuisesti |
Tuotantoa Suomessa, Ruotsissa ja Iso Britanniassa; asiantuntijapalveluita Latvia, Viro |
Suomi, Ruotsi, Norja, Puola, Liettua, Venäjä |
Suomi, Ruotsi, Norja, Viro | Suomi, Ruotsi, Norja | |
| Liiketoiminnan ajurit r 5ÀJMÒP JKPVC suojauksilla r 0QKP |
2QJLQKUOCKUUC XCMCWVVC r 8CMCCVC MCUXWC r 2QNVVQCKPGKFGP VWQVCPPQUVC XGUKXQKOCC LC tehokkuus avainasemassa ydinvoimaa: vesivarastot, ydinvoiman r 8KKOGCKMCKUGV käytettävyys sekä polttoaineiden ja päästöoikeuksien hinnat tärkeitä tulosta |
KPXGUVQKPVKGP MCWVVC r 5ÀJMÒOCTMMKPQKFGP LQWUVCXC MÀ[VVÒ LC r +PXGUVQKPVKQJLGNOC KPXGUVQKPPKV WWVGGP r 6GJQMMWWURCTCPPWMUGV CHP-tuotantoon alkaneet tuottaa r -CCUWP LC UÀJMÒP r .ÀORÒNKKMGVQKOKPPCP |
XCRCWVWOKPGP r 5ÀÀPPGNV[ XCMCC VWNQUMCUXW WWFGP r 'TKVVÀKP kapasiteetin ja uuden volyymin kautta r -CUXWC r Investoinnit ja sähköverkon JKPPCP UWJFG ylläpito optimoitu pitkällä MGJKVV[OKPGP tähtäimellä r luiden laatu |
VWQVVQ r /CTIKPCCNK RÀÀQOCXCNVCKUVC KPXGUVQKPVKGP MCWVVC hintojen välillä r /CTIKPCCNKP r ,QJVCXC Kustannustehokkuus ja palve sissa ja Norjassa |
RQJLQKUOCKUGP tukkuhinnan ja vähittäismyynti VGJQMCU UWQLCWU [ORÀTKUVÒOGTMKV[P ja hiilidioksidipäästöttömän sähkön myyjä Suomessa, Ruot |
| Strategian ajurit r ,QWUVCXC torakenne r -GUMKVV[OKPGP r 8CJXC CUGOC yhdentyessä |
OCTMMKPCNÀJVÒKPGP VWQVCP r 6CTXG NWQPPQPXCTQLGP JKKNKFKQMUKFKRÀÀUVÒVVÒ tuotannon kilpailukykyä mään ydin- ja vesivoimaan r '7FKTGMVKKXK 2QJLQKUOCKFGP UÀJMÒ investointeihin markkinoilla ja kyky toimia kilpailluilla r /CJFQNNKUWWU energiamarkkinoilla luo mahdol lisuuksia Euroopan markkinoiden toaineena r 1TICCPKUGP r 2QNVVQCKPGKUKKP hyödyntäminen |
VGJQMMCCO r -QTMGC UÀJMÒPM[U[PPÀP paan käyttöön parantaa CHP r 1NGOCUUC QNGXKGP MCPPWUVCC WWUKKP %*2 minen NKUÀVÀ RCKMCNNKUGP biomassan ja jätteiden käyttöä polt MCUXWP OCJFQNNKUWWU nopeasti kasvavilla markkina-alueilla LC VGJQMMCCUGGP tuotantoon liittyvän CHP-osaamisen |
MCUXW r 8CMCC UÀÀPPGNV[ NKKMGVQKOKPVQLGP r 6GMPKPGP MGJKV[U tehostaminen ja meneillään olevan investointiohjelman loppuun saatta tavamman ja älykkäämmän sähköverkon sekä kestävät asiakkaille |
VWQVVQ r 6GJQMMCKFGP OCJFQN listaa tehokkaamman, luotet nustehokkuus r #UKCMCUMWPPCP ja energiatehokkaat ratkaisut ratkaisujen kautta r 5WWTWWFGP |
NKKMGVQKOKPVCRTQ sessien mahdollistama kustan MCUXW WWUKGP tarjousten ja innovatiivisten VWQOCV GFWV |
| Lisätietoja www-sivuilta www.fortum.com/powerdivisioona |
Oma tuotanto Euroopassa
Muut maat Suomi Ruotsi Venäjä
Muut maat Venäjä Ruotsi Suomi
| TWh | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Vesivoima | 22,0 | 22,1 |
| Ydinvoima | 22,0 | 21,4 |
| Lämpövoima | 9,7 | 5,8 |
| Yhteensä EU ja Norja | 53,7 | 49,3 |
| Lämpövoima Venäjällä | 16,1 | 16,0 |
| Yhteensä | 69,8 | 65,3 |
1) Power, Heat ja Electricity Sales myyvät sähköä pohjoismaiseen sähköpörssiin tai ulkopuolisille asiakkaille ja ostavat sähköä sähköpörssistä tai muista ulkopuolisista lähteistä. Fortumin sähköpörssissä tekemät ostot ja myynnit on netotettu tunneittain konsernitasolla. Russia-divisioona myy sähkön Venäjän tukkumakkinalle.
| MW | Suomi | Ruotsi | Venäjä | Muut | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|
| Vesivoima | 1 521 | 3 162 | - | - | 4 683 |
| Ydinvoima | 1 439 | 1 778 | - | - | 3 217 |
| Sähkön ja lämmön yhteistuotanto | 842 | 536 | 2 785 | 262 | 4 425 |
| Lauhdevoima | 1 376 | 397 | - | - | 1 773 |
| Muut | 3 | 12 | - | - | 15 |
| Yhteensä | 5 181 | 5 885 | 2 785 | 262 | 14 113 |
| MW | Suomi | Ruotsi | Venäjä | Muut | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|
| Lämpö | 3 745 | 4 576 | 13 796 | 2 377 | 24 494 |
2) Sähköntuotanto oli vuonna 2010 yhteensä 69,8 TWh 3) Lämmöntuotanto oli vuonna 2010 yhteensä 52,1 TWh Lue lisää divisioonien liiketoiminnasta vuonna 2010 verkkosivuilta ja toimintakertomuksen sivuilta 40 –46 sekä tilinpäätöksen liitetiedosta 5 sivulla 90.
TGC-14 ELCEN
Beijing DH (3 Dong Energy KDHC
Minsk Energo
Lähde kaikille tämän sivun graafeille: Fortum, yhtiötiedot 2009. Tätä myöhempien omistusjärjestelyjen vaikutus huomioitu.
Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä, käyvän arvon muutoksia johdannaisista, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa, ja ydinjätehuoltorahastoon liittyvää oikaisua.
Vertailukelpoinen liikevoitto, johon lisätty osakkuusyritystulokset, jaettuna keskimääräisellä vertailu kelpoisella sidotulla pääomalla.
| milj. euroa tai kuten merkitty | 2010 | 2009 | 2008 |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 6 296 | 5 435 | 5 636 |
| Käyttökate | 2 271 | 2 292 | 2 478 |
| Vertailukelpoinen käyttökate | 2 396 | 2 398 | 2 360 |
| Liikevoitto | 1 708 | 1 782 | 1 963 |
| Vertailukelpoinen liikevoitto | 1 833 | 1 888 | 1 845 |
| Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto | 1 300 | 1 312 | 1 542 |
| Sijoitettu pääoma | 16 124 | 15 350 | 15 911 |
| Korollinen nettovelka | 6 826 | 5 969 | 6 179 |
| Nettovelka/käyttökate | 3,0 | 2,6 | 2,5 |
| Vertailukelpoinen nettovelka/käyttökate | 2,8 | 2,5 | 2,6 |
| Sijoitetun pääoman tuotto, % | 11,6 | 12,1 | 15,0 |
| Oman pääoman tuotto, % | 15,7 | 16,0 | 18,7 |
| Käyttöomaisuusinvestoinnit | 1 222 | 862 | 1 108 |
| Bruttoinvestoinnit osakkeisiin | 27 | 67 | 1 516 |
| Liiketoiminnan kassavirta | 1 437 | 2 264 | 2 002 |
| Liikevaihto | Vertailukelpoinen liikevoitto | Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto, % |
|||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| milj. euroa tai kuten merkitty | 2010 | 2009 | 2008 | 2010 | 2009 | 2008 | 2010 | 2009 | 2008 |
| Power | 2 702 | 2 531 | 2 892 | 1 298 | 1 454 | 1 528 | 22,3 | 26,4 | 28,0 |
| Heat | 1 770 | 1 399 | 1 466 | 275 | 231 | 250 | 7,7 | 7,3 | 7,3 |
| Distribution | 963 | 800 | 789 | 307 | 262 | 248 | 9,3 | 8,6 | 8,2 |
| Electricity Sales | 1 798 | 1 449 | 1 922 | 11 | 22 | –33 | 9,3 | 18,6 | –15,3 |
| Russia | 804 | 632 | 489 | 8 | –20 | –92 | 0,7 | 0,0 | –3,8 |
| Muut | 51 | 71 | 83 | –66 | –61 | –56 | –7,7 | -17,0 | –1,7 |
| Eliminoinnit | –1 792 | –1 447 | –2 005 | - | - | - | |||
| Yhteensä | 6 296 | 5 435 | 5 636 | 1 833 | 1 888 | 1 845 |
| Euroa tai kuten merkitty | 2010 | 2009 | 2008 |
|---|---|---|---|
| Tulos/osake | 1,46 | 1,48 | 1,74 |
| Kassavirta/osake | 1,62 | 2,55 | 2,26 |
| Oma pääoma /osake | 9,24 | 9,04 | 8,96 |
| Osinko/osake | 1,00 (1 | 1,00 1,00 | |
| Osinko/ osake kohtainen tulos, % |
68,5 (1 | 67,6 | 57,5 |
| Efektiivinen osinko tuotto, % | 4,4 (1 | 5,3 | 6,6 |
1) Hallituksen esitys yhtiökokoukselle 31.3.2011
LIIKEVAIHTO, milj. euroa
LIIKEVOITTO JA VERTAILUKELPOINEN LIIKEVOITTO, milj. euroa
0
20 15 10 5 0 06 07 08 09 10
Tämänhetkinen tavoite Sis. RECin ja Lenenergon voitot
Taloudelliset tunnusluvut vuosilta 1998–2010 löytyvät tilinpäätöksen sivuilta 129–130.
Tunnuslukujen laskentakaavat on esitetty tilinpäätöksen sivuilla 134–135.
LIIKETOIMINNAN KASSAVIRTA, milj. euroa
NETTOVELKA/käyttökate
Tämänhetkinen tavoite Sis. RECin ja Lenenergon voitot
Vertailukelpoinen nettovelka /käyttökate
Nettovelka/käyttökate
OMX HKI CAP
Fortum ja Stockmann asentavat yhteistyössä sähkö autojen lataus pisteitä Ouluun, Turkuun ja Tampereelle
Fortum ja Tšeljabinskin alueen hallinto aloittavat Venäjällä laajamittaisen yhteistyön energiatehokkuuden parantamiseksi
1.2. Fortum myy Ruotsissa osuutensa Karlskoga Energi & Miljö:stä Karlskogan kunnalle
Fortumin liikuntakeskuksiin tekemässä energiakartoituksessa löytyy merkittäviä mahdollisuuksia säästää rahaa ja ilmastoa
Fortum uudistaa suurten yritysasiakkaiden palvelutarjontaa
Fortum ja Seabased Industry saavat Ruotsin energiaviran omai selta myönteisen investointi tukipäätöksen aaltoenergiahankkeelleen
Fortum investoi uuteen jätettä hyödyntävään voimalaitokseen Liettuassa
Fortumin Säätiö myöntää 650 000 euroa apurahoina energiaan liittyvälle tutkimukselle, opetukselle ja kehitystyölle
Tieto valitsee Fortumin ekotehokkaan energiaratkaisun uuteen konesaliinsa
Valmet Automotiven kehittämä sähköinen EVA-konseptiauto esitellään Geneven autonäyttelyssä; kehitystyössä mukana myös Fortum ja useita muita suomalaisyrityksiä
Fortumille EEI International Utility -palkinto taloudellisesta menestyksestä
Tukholman Mariatorget saa uuden valaistuksen – kaksin verroin valoa energiatehokkaalla teknologialla
Elisa ja Fortum toteuttamaan uutta ympäristöystävällistä palvelinkeskusratkaisua Espooseen
Hallituksen iltakoulusta kielteinen periaatepäätös Fortumin ydinvoimalupahakemukselle
28.4. Fortum aloittaa peruskorjaus- ja tehonkorotustyöt Montan vesivoimalaitoksella
21.5. Fortum ja Kurikan kaupunki yhteistyöhön sähköautoilun edistämiseksi
Fortum testaa onnistuneesti Tukholmassa uusiutuvien energianlähteiden, kuten oliivin kivien, lisäämistä energiantuotannossa
Fortum ja Skanska hyödyntävät älykästä sähköverkkoa energiatehokkaaseen kaupunkiasumiseen
3.6.
Fortum esittelee aaltovoimapoijua Tukholmassa
Espoon kaupunki, Valmet Automotive, Fortum ja Nokia käynnistävät Eco Urban Living -hankkeen
Fortumin uusi biomassaa hyödyntävä lämmöntuotantolaitos vihitään käyttöön Hangossa
Fortum julkistaa iPhonesovelluksen, joka löytää lähimmät sähköautojen latauspisteet Ruotsissa
Fortum ja venäläinen TGC-1 juhlistavat 50-vuotista yhteistyötään
Fortum hyväksytään jäseneksi YK:n Global Compact -aloitteeseen
Teollisuuden Voima Oyj, josta Fortumilla on 25 % omistusosuus, saa eduskunnalta positiivisen periaatepäätöksen neljännen ydinvoimayksikön rakentamisesta Olkiluotoon
CHP-laitoksiin soveltuvan pyrolyysitekniikan testaaminen Metson laitoksella Tampereella sekä bioöljyn polton testaaminen Fortumin Masalan lämpölaitoksella saatetaan menestyksekkäästi päätökseen
Fortum ilmoittaa toteuttavansa Puolan laajimman voimalaitoksen typpioksidipäästöjä vähentävän hankkeen
WWW.FORTUM.COM/MEDIA Lue kaikki tiedotteemme vuodelta 2010.
23.8. Fortum liittyy Clean-
tech Finland -tutkimus- ja kehityshankkeeseen
Fortum mukaan 40 %:n osuudella yhteen Euroopan suurimmista maatuulipuistohankkeista Blaikenissa, Ruotsissa
Fortum tukee Aaltoyliopistoa 3 miljoonalla eurolla
1.9.
Fortum myy vähemmistöosuutensa venäläisestä sähkön myyntiyhtiöstä INTER RAO UESille
Fortumilta 6,2 miljardin Ruotsin kruunun joukkovelkakirjalainat
Fortum valitaan kahdeksannen kerran mukaan Dow Jonesin kestävän kehityksen maailmanlaajuiseen DJSI World-indeksiin
Fortum esittelee päivitettyä strategiaansa ja taloudellista asemaansa pääomamarkkinapäivässä
Fortum vihkii käyttöön uuden biomassaa hyödyntävän sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksen &]ÙVWRFKRZDVVD3XRODVVD
Fortum järjestää designkilpailun sähkökaappien somistamiseksi Ruotsissa
Fortum päättää investoida uuteen jätteenpolttoyksikköön Bristan sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksella Ruotsissa
Fortum aloittaa pilottihankkeen älykkäiden sähkömittareiden käyttöönotosta Suomessa
Fortum myy osuutensa
Energiapolar Oy:stä
Fortum ilmoittaa rakentavansa uuden höyryn tuotantolaitoksen Ouluun
Fortum valitaan Carbon Leadership -indeksiin CDP:n Nordic 200 -raportissa 27.10.
Fortum luopuu Meri-Porin hiilidioksidin talteenotto- ja varastointihankkeesta
30.11. Fortum, Rosatom ja NEK solmivat aiesopimuksen yhteistyöstä Belenen ydinvoimalaitoshankkeessa
4.11. Fortumin Loviisan voima-
laitoksen 2-yksikkö täyttää 30 vuotta
Ruotsin kilpailuviranomainen luopuu Fortumin kaukolämpöhinnoittelua koskevasta tutkinnasta
Fortum aloittaa neuvottelut Naantalin voimalaitoksen omistusjärjestelyistä
Fortum esittelee Ruotsissa Energy Displayn, älykkään tavan vähentää energiankulutusta
18.11. Fortum ja NOVATEK laajentavat yhteistyötään kaasuntoimitusten ja energiatehokkuuden alueella Venäjällä
24.11. Fortum ilmoittaa ostavansa kaksi puolalaista sähkö- ja lämpöyhtiötä
Fortum ja Rosatom solmivat aiesopimuksen ydinvoimayhteistyöstä
Fortum ja Venäjän energiavirasto vahvistavat energiatehokkuuteen ja innovaatioihin liittyvää yhteistyötään
Fortum ilmoittaa myyvänsä lämpötoimintonsa Tukholman ulkopuolella Ruotsissa
Fortum päättää osallistua vesivoimakonsessioiden tarjouskilpailuihin Ranskassa
Ensimmäinen investointiohjelman mukainen yksikkö vihitään käyttöön Fortumin Tyumenin CHP-1-laitoksella Venäjällä
1,5 miljardia ihmistä maailmassa elää ilman sähköä. Tulevaisuuden suurena haasteena on saattaa heidät modernien, ympäristö myönteisten energiaratkaisujen piiriin.
1,5
MILJARDIA IHMISTÄ ILMAN SÄHKÖÄ
MEGATRENDI: VÄESTÖNKASVU
Vuonna 2010 Fortumin vakaa tuloskehitys jatkui. Finanssikriisin jälkimainingeissa Fortum keskittyi toimitusjohtaja Tapio Kuulan johdolla pitkän tähtäimen strategiansa uudistamiseen, jotta yhtiö voisi kohdata uuden vuosikymmenen haasteet entistä vahvempana.
Fortumin toimitusjohtaja Tapio Kuula uskoo, että globaalit megatrendit vaikuttavat energiasektoriin esimerkiksi väestönkasvun ja ympäristön näkökulmasta.
Tapio Kuula, takanasi on nyt ensimmäinen täysi vuosi Fortumin toimitusjohtajana, miten olet kehittänyt yhtiötä? Vuosi 2010 on ollut Fortumille kehityksen aikaa. Vuonna 2009 tehdyn organisaatiouudistuksen jälkeen olemme päivittäneet strategiamme ja jatkaneet liiketoimintojemme tehostamista. Aloitimme myös pitkäjänteisen johtamisen kehittämisohjelman, jonka tarkoituksena on varmistaa päivitetyn strategiamme toteuttaminen ja kehittää yrityskulttuuria tuloksellisuuden ja kasvun parantamiseksi.
Kaiken kaikkiaan olen tyytyväinen vuoden 2010 tulokseemme. Teollisuustuotanto Fortumin tärkeimmillä markkina-alueilla kasvoi selvästi, ja Venäjän talouden elpyminen on jatkunut vakaana. Sähkönkulutus jatkoi kasvuaan Pohjoismaissa ja Venäjällä vuonna 2010. Kolme viidestä liiketoiminnostamme – Heat- ja Russia-divisioonat sekä Distribution-liiketoiminta-alue – pystyivät kasvattamaan tulostaan. Electricity Sales kärsi tammi- ja joulukuussa vallinneesta kylmästä säästä, mikä nosti
tukkuhintoja ja sähkönkulutusta. Powerdivisioonalla oli suhteellisen hyvä vuosi ottaen huomioon, että sen tulosta painoi osittain tehonkorotus- ja modernisointiohjelmat ydinvoimaosakkuusyhtiöissä Ruotsissa. Powerissa lauhdetuotannon suhteellinen osuus oli myös suurempi.
Fortumin taloudellinen asema on vahva ja sen maksuvalmius on hyvä. Keskeiset tuottotavoitteemme ovat säilyneet muuttumattomina. Vahva tase ja joustava pääomarakenne ovat meille jatkossakin keskeisiä. Vahvan taseen merkitystä korostaaksemme tarkistimme syyskuussa tavoitettamme nettovelan ja käyttökatteen suhteeksi noin 3:een. Aiemmin tavoitteena oli pitää nettovelan ja käyttökatteen suhde vaihteluvälillä 3–3,5.
heikko pohjoismainen vesitilanne sekä korkeat sähkön spot-hinnat tammi- ja
KONSERNIN TALOUDELLISET TAVOITTEET
| Tavoite | 2010 | 2009 | |
|---|---|---|---|
| Sijoitetun pääoman tuotto, % | 12 | 11,6 | 12,1 |
| Oman pääoman tuotto, % | 14 | 15,7 | 16,0 |
| Pääomarakenne: nettovelka/käyttökate | noin 3 | 3,0 | 2,6 |
Tunnuslukujen laskentakaavat on esitetty tilinpäätöksen sivuilla 134–135.
joulukuussa. Syynä hintapiikkeihin oli alhaisten vesivarastojen lisäksi kylmä talvi sekä alentunut siirtokapasiteetti ja seisokit Ruotsin ydinvoimalaitoksissa. Vuonna 2010 sähkön tukkuhinta Pohjoismaissa oli keskimäärin 53,0 euroa megawattitunnilta (MWh), kun se vuonna 2009 oli keskimäärin 35 euroa/ MWh. Power-divisioonan toteutunut sähkön tukkumyyntihinta Pohjoismaissa vuonna 2010 oli 49,7 euroa/MWh. Syy siihen, että saavuttamamme sähkönhinta ei aina seuraa markkinahintaa on se, että suojaamme sähkönmyyntiämme varjellaksemme kassavirtaamme ja tuottoamme markkinahintojen vaihteluilta. On myös hyvä huomioida, että teimme merkittävän osan suojauksistamme YXRGHOOHNHVNHOOÃğQDQVVLNULLVLÃ vuosina 2008 ja 2009.
Finanssimaailman kriisi ja sen herättämä epävarmuus ovat vaikuttaneet investointeihin, mikä on nähtävissä myös pääomaintensiivisellä energia-alalla.
"Olemme päivittäneet strategiamme ja jatkaneet liiketoimintojemme tehostamista."
Investointien kannattavuutta arvioidaan yhä tarkemmin.
Uskon, että globaalit megatrendit vaikuttavat energiasektoriin esimerkiksi väestönkasvun, elintason korottamispyrkimysten ja ennen kaikkea ympäristön näkökulmasta. Energiasektorin haasteena on muun muassa tehostaa energiankäyttöä samalla, kun saatetaan yhä useampi ihminen sähkön ja modernien energiajärjestelmien piiriin. Energiatehokkuuden myötä sähkön rooli korostuu energia-alalla, mikä tarjoaa Fortumin liiketoiminnalle mahdollisuuksia.
Haluaisin korostaa, että päivitetyssä strategiassa on kyse enemmän evoluutiosta kuin revoluutiosta. Rakensimme strategiamme ja tavoitteet Fortumin toiminnalle aiempaa pidemmälle aikaperspektiiville. Fortumin toimintaa, tulevaisuutta, haasteita ja mahdollisuuksia arvioitiin maailmanlaajuisten megatrendien pohjalta ja näiden perusteella tunnistettiin useita mielenkiintoisia kasvumahdollisuuksia. Ne perustuvat vahvuuksiimme ennen kaikkea tuotantopuolella: ydinvoimassa, vesivoimassa sekä sähkön ja lämmön yhteistuotannossa (CHP). CHP-tuotannossa käytössämme on laaja polttoainevalikoima ja osaamisemme on huippuluokkaa.
Ydinvoima ja vesivoima ovat hiilidioksidipäästöttömyytensä ja muuttuvien kustannusten suhteen erittäin kilpailukykyisiä tuotantomuotoja. Vesivoiman avulla voimme myös reagoida nopeasti erilaisiin markkinaolosuhteisiin ja toimia kilpailukykyisesti sähkömarkkinoilla.
CHP-tuotantoon liittyvässä osaamisessaan Fortum on kiistatta maailman johtavia yhtiöitä. Kokonaisvolyymien perusteella olemme myös maailman neljänneksi suurin lämmöntuottaja. CHP-tuotanto on ympäristömyönteistä ja energiatehokasta, sillä polttoaineesta voidaan hyödyntää lähes koko energiasisältö. Tulevaisuudessa tavoitteenamme on pienentää ympäristövaikutuksia entisestään lisäämällä bio- ja jätepolttoaineisiin perustuvaa tuotantoa.
Haemme kasvua markkinavetoisesti ennen kaikkea tuotantopuolella niin Euroopasta kuin Venäjältä. Euroopan yhdentyvien energiamarkkinoiden lisäksi näemme uusia mahdollisuuksia Aasian nopeasti kasvavilla markkinaalueilla. Kasvua tukevat Fortumin vahva sähkömarkkinaosaaminen ja joustava tuotantorakenne. Myös taloutemme on vakaa; vahva tase, hyvä kassavirta ja osingonmaksukyky ovat Fortumille pörssilistattuna yhtiönä ensiarvoisen tärkeitä. Haluaisin vielä lisätä, että keskitymme jatkossa entistä enemmän tutkimus- ja kehitystoimintaamme ja siihen liittyviin kumppanuuksiin. Tarkastelemme avoimesti mahdollisuuksia.
Strategiamme mukaisesti olemme olleet liiketoiminnoissamme aktiivisia Euroopassa ydinvoimassa, vesivoimassa ja CHP-tuotannossa. Esimerkiksi Puolassa vihimme vuonna 2010 käyttöön CHP-ODLWRNVHQ&KÙVWRFKRZDVVDMDRVWLPPH myös kaksi sähkö- ja lämpöyhtiötä vuoden 2011 alussa. Tämän lisäksi aikomuksemme on osallistua ydinvoiman kehittämiseen muun muassa Bulgariassa tarjoamalla ydinvoimateknologian ja -turvallisuuden asiantuntijapalveluita Belenen ydinvoimahankkeeseen. Lisäksi valmistelemme osallistumista Ranskan vesivoiman käyttöoikeussopimusten tarjouskilpailuihin.
Olemme aina pitäneet Euroopan energiamarkkinoiden, ennen kaikkea sähkömarkkinoiden, yhdentymistä tärkeänä ja uskomme laajemman markkinan lisäävän tehokkuutta, vakautta ja käyttövarmuutta. Vuoden 2010 sähköntuotantoon vaikuttaneet alhaiset pohjoismaiset vesivarastot on hyvä esimerkki siitä, että laajemmin integroituneet markkinat ovat konkreettisesti Pohjoismaiden intressien mukaisia myös sähkönkäyttäjien kannalta.
Pohjoismaiset sähkömarkkinat toimivat monessa suhteessa esimerkkinä Euroopan sähkömarkkinoiden integraatiolle. Fortumilla onkin erittäin hyvät edellytykset toimia edelläkävijänä markkinan ymmärtämisessä, seuraamisessa ja ennakoinnissa, olipa kyse sitten investointivalinnoista tai hintakehityksen ennakoinnista.
Fortumin erityisosaaminen ydinvoimaalalla perustuu pitkään kokemukseen ydinvoimalaitosten käyttöönoton ja käytön eri vaiheista. Laitostemme käytettävyys on Suomessa huippuluokkaa ja hyvä turvallisuuskulttuuri sekä laadunhallinta ovat meillä avainasemassa. Meillä on vankkaa kokemusta myös ydinvoimalaitosten vuosihuolloista, modernisointi-, tehonkorotus- ja käyttöiän pidentämishankkeista, ja lisäksi kattavaa osaamista uuden ydinvoimalaitoksen rakentamisesta sekä eri toimittajavaihtoehtojen arvioinnista.
Luonnollisesti Fortumille oli pettymys, että emme saaneet lupaa Loviisa 3:lle. Tulevaisuus näyttää, saammeko luvan korvata käytöstä poistuvat Loviisan yksiköt.
Ydinvoiman rooli on kielteisestä periaatepäätöksestä huolimatta kuitenkin merkittävä Fortumin liiketoiminnalle myös jatkossa. Vahvaa ydinvoimaosaamistamme tarvitaan muun muassa Ruotsin ydinvoimalaitosten modernisointihankkeissa sekä Loviisan nykyisten yksiköiden turvallisen ja luotettavan käynnin turvaamisessa. Fortum on myös kansainvälisesti arvostettu toimija ydinvoima-alalla, kuten saamamme lukuisat yhteydenotot ja tiedustelut halukkuudestamme osallistua ulkomaisiin ydinvoimahankkeisiin osoittavat. Tekemämme aiesopimus Venäjän valtion ydinvoimakonserni Rosatomin kanssa ydinvoimayhteistyön laajentamisesta sekä ydinvoimaosaamisemme tarjoaminen Bulgarian Belenen ydinvoimahankkeeseen ovatkin esimerkkejä aktiivisuudestamme ydinvoima-alalla. Näiden myötä varmistamme, että Fortum kehittyy yhä merkittävämmäksi ydinvoimaosaajaksi.
Vuonna 1980 Ruotsissa toteutetun ydinvoimakansanäänestyksen seurauksena ydinvoimakulttuuri ja -osaaminen hiipuivat maassa. Ilmapiirin muutos on kuitenkin nähtävissä ja kehitys on jo muutaman vuoden ajan kulkenut Ruotsissa positiiviseen suuntaan. Edessä on iso työsarka ja ydinvoimakulttuurin ja käytettävyyden nostamiseen huipputasolle menee varmasti vielä muutamia vuosia.
Fortumilla on vahvaa CHP-osaamista ja haluamme lisätä paikallisten polttoaineiden, kuten biomassan ja jätteen hyödyntämistä tuotannossa. Erityisesti pohjoismainen toimintaympäristö ja alueen vahva metsäteollisuusperinne tekevät etenkin biomassasta kilpailukykyisen vaihtoehdon. Nopeasti kasvavissa metropoleissa jätteen energiahyötykäyttö on hyvä ratkaisu paheneviin jätehuoltoongelmiin.
Uskon myös, että pitkällä aikavälillä uudet uusiutuvat energiamuodot, kuten aurinkoenergia, tulevat yleistymään ja seuraamme tätä kehitystä myös Fortumissa. Jo nyt aurinkosähkö on kannattavaa eräissä maissa, mutta suuren kokoluokan ratkaisut eivät kuitenkaan
Uusiutuvien energiamuotojen tuet ovat herättäneet julkisuudessa paljon keskustelua. Uskon, että mahdollisuudet mittavaan energiasektorin tukemiseen ovat tulevaisuudessa rajalliset sen vuoksi, että julkisen sektorin varoja kaivataan huomattavasti enemmän esimerkiksi terveydenhuollossa, vanhustenhoidossa ja koulutuksessa. Uusiutuvien energiamuotojen tuen tehokas hyödyntäminen onkin siksi erittäin tärkeää. Markkinaehtoiset ja harmonisoidut tukijärjestelmät ovat mielestäni tässä parhaita ratkaisuja.
Kehitys Venäjällä on ollut positiivista. Maassa jatkettiin sähkömarkkinareformia suunnitellusti ja vuoden 2011 alusta
Lähde: PWC & Enerpresse, 2009, Changement climatique et Électricité, Fortum.
+XRP*UDDğVVDHVLWHWÃÃQYXRGHQOXYXWNDLNLOWD\KWLùLOWÃYHUWDLOXNHOSRLVXXGHQYXRNVL)RUWXPLQ sähköntuotannon ominaispäästöt vuonna 2010 EU:ssa olivat 84 g/kWh ja koko Fortumin sähköntuotannon ominaispäästöt olivat 189 g/kWh. Muista yhtiöistä vain päästöt EU:ssa on huomioitu.
lähtien sähkön tukkumarkkina on ollut kokonaan vapautettu. Haemme Venäjän osalta vakaata tuloskasvua ja investointiohjelmamme onkin tässä suhteessa erittäin tärkeässä roolissa. Investointiohjelmamme ensimmäisen uuden yksikön vihkiäisiä vietimme vuoden 2010 lopussa Tyumenin CHP-1 -laitoksella.
Venäjällä hiljattain sovitut kapasiteettimarkkinoiden säännöt luovat hyvät puitteet investointiohjelmamme toteutukselle. Elpyneen talouskasvun sekä piristyneen sähkönkysynnän myötä olemme jopa nopeuttamassa investointiohjelmamme toteuttamista – uskomme saavamme sen päätökseen vuonna 2014. Myös tehokkuuden parannusohjelmamme etenee suunnitelmien mukaisesti ja tehostamisvaikutusten odotetaan olevan noin 100 miljoonaa euroa vuonna 2011 verrattuna vuoteen 2008, jolloin yhtiö hankittiin.
Kestävä kehitys on ja tulee olemaan yksi Fortumin strateginen kulmakivi. Päivitetystä strategiastamme voikin nopeasti nähdä, että se pohjautuu kasvun osalta pitkälti kestävän kehityksen mukaisiin tavoitteisiin. Hiilidioksidipäästöjen osalta voimme olla ylpeitä siitä, että olemme Euroopan vähäpäästöisimpien yhtiöiden joukossa. Hiilidioksidipäästöjen lisäksi kiinnitämme kuitenkin entistä vahvemmin huomiota myös muihin ympäristötekijöihin sekä kestävän kehityksen sosiaalisiin ja taloudellisiin näkökulmiin.
Fortumin vahvuutena on yhtiön joustava, kustannustehokas ja ympäristömyönteinen tuotantorakenne, ja se on tärkein voimavaramme myös tulevaisuudessa. Tavoitteemme on strategian mukaisesti kehittää liiketoiminnassamme kolmea keskeistä osa-aluetta: hyödyntää pohjoismaista liiketoimintaamme, luoda vakaata tuloskasvua Venäjällä ja rakentaa perusta tulevaisuuden kasvulle. Tutkimme mahdollisuuksia muun muassa Euroopan yhdentyvillä sähkömarkkinoilla sekä myös Aasian kasvumarkkinoilla erityisesti CHP-tuotantoon liittyen.
Luonnollisesti pyrimme myös kehittämään yhtiötämme mahdollisimman houkuttelevaksi niin sijoittajien, asiakkaiden, yhteistyökumppaneiden kuin myös henkilöstön kannalta. Kiinnostus yhtiötämme kohtaan on noussut, mikä näkyy muun muassa osakkaidemme lukumäärän merkittävänä kasvuna. Viimeisen kymmenen vuoden aikana olemme tuottaneet 26,2 miljardia euroa omistaja-arvoa osakkaillemme ja Fortumin osakkeen kehitys on ollut huomattavasti positiivisempi kuin suurimmalla osalla eurooppalaisesta verrokkiryhmästämme. Haluamme tietenkin jatkossakin tuottaa merkittävää lisäarvoa osakkeenomistajillemme.
Olen erittäin tyytyväinen myös julkisuuskuvamme ja asiakastyytyväisyytemme positiiviseen vireeseen viime vuoden aikana. Tästä kaikesta haluaisin kiittää erityisesti osaavaa henkilöstöämme, joka on työskennellyt ahkerasti Fortumin kasvun ja tuloksellisuuden eteen. Kiitos kuluneesta vuodesta kuuluu tietysti myös luotettaville yhteistyökumppaneillemme ja laajalle asiakaskunnallemme. Uskon, että uusi vuosikymmen on Fortumille mahdolli"Euroopan yhdentyvien markkinoiden lisäksi näemme uusia mahdollisuuksia Aasian nopeasti kasvavilla markkinaalueilla."
Fortumin osakkeen suhteellinen kehitys on kymmenenä viime vuotena ollut parempaa kuin eurooppalaisen suuksia täynnä. verrokkiryhmän. Vuonna 2010 Fortumin osake vahvistui noin 16 %, kun eurooppalaisten sähköyhtiöiden indeksi (DJ European Utilities) heikkeni 9 %. OMX Helsinki Cap -yleisindeksi vahvistui 22 %.
ra
rtu
in
a
rt
at
a
n
at
tu
n
a F
u
Fortumin strategia tähtää olemassa olevan liiketoiminnan jatkuvaan kehittämiseen ja markkinaehtoiseen kasvuun ydin- ja vesivoimassa sekä sähkön ja lämmön yhteistuotannossa (CHP). Teknologia osaamisen ohella yhtiön vahva sähkö markkinaosaaminen sekä pitkä kokemus kilpailluilla energiamarkkinoilla toimimisesta ovat keskeisessä roolissa, kun liiketoiminnan kehitysmahdollisuuksia haetaan nykyisillä kotimarkkinoilla sekä vapautuvilla ja nopeasti kasvavilla Euroopan ja Aasian energiamarkkinoilla.
Fortumin toiminnan tarkoitus on tuottaa energiaa, joka edesauttaa nykyisten ja tulevien sukupolvien elämää. Tarjoamme kestäviä ratkaisuja, jotka auttavat vähentämään päästöjä, tehostamaan luonnovarojen käyttöä ja varmistamaan energian saatavuuden - samalla tuotamme merkittävää lisäarvoa osakkeenomistajillemme.
Missiossa kiteytyy vastuu ympäristöstä, yhteiskunnasta ja taloudellisesta menestyksestä kestävän kehityksen kolmijaon mukaisesti. Missio, strategia ja arvot – vastuullisuus, luovuus, kunnioitus ja rehellisyys – muodostavat perustan Fortumin kaikelle toiminnalle.
Fortumin näkemyksen mukaan asteittainen siirtyminen perinteisestä niin sanotusta Carnot'n maailmasta kohti aurinkotaloutta on välttämätön ja väistämätön. Carnot'n maailmassa sähköä tuotetaan pääosin uusiutumattomista energialähteistä alhaisella hyötysuhteella ja usein runsaasti päästöjä aiheuttaen, kun taas aurinkotaloudessa tuotanto perustuu lähinnä päästöttömiin ja uusiutuviin energialähteisiin. Vain aurinkotalouteen siirtymällä maailman luonnonvarat saadaan riittämään tuleville sukupolville ja voidaan löytää ratkaisu ilmastonmuutokseen sekä paheneviin ympäristöongelmiin.
Pääomavaltaisessa energiateollisuudessa muutokset ovat hitaita ja siirtyminen kohti aurinkotaloutta tapahtuu asteittain. Vesivoimatuotantoa lukuun ottamatta useimmat aurinkotalouden tuotantomuodoista ovat vielä kehitysasteella ja vaativat merkittävää tukea yhteiskunnalta. Siirtymäajan energiantuotannossa korostuvatkin perinteiset, mutta hyötysuhteeltaan korkeat tuotantomuodot, kuten biopohjainen CHP-tuotanto ja uuden sukupolven ydinvoimateknologiat.
Fortum on tämän suhteen hyvin asemoitunut ja perustaa strategiansa vahvalle osaamiselle ydin- ja vesivoimassa sekä CHP-tuotannossa. Niin sanottujen uusien uusiutuvien energiantuotantomuotojen teknologian kehittymisen seuraaminen on tärkeä osa yhtiön tutkimus- ja kehitystoimintaa. Tuotannossa niiden rooli on kuitenkin lähitulevaisuudessa vielä pieni. Fortumin näkemyksen mukaan kaikkien sen ratkaisujen ja valintojen tulee olla itsessään kannattavia – kestävä liiketoimintamalli ei voi pitkällä aikavälillä perustua erilaisiin tukiin.
Pohjoismaat ovat perinteisesti muodostaneet Fortumin tärkeimmän markkina-alueen ja pohjoismainen sähkömarkkina on edelleen yhtiön tärkein arvontuottaja. Jatkossa Euroopan yhdentyvät sähkömarkkinat, Fortumin Venäjän liiketoimintojen suhteellisen painoarvon lisääntyminen sekä kasvu Itämeren alueella pienentävät asteittain pohjoismaisen sähkön tukkuhinnan roolia Fortumin tuloksentekijänä. Sähkönsiirrolla ja -myynnillä on tulevaisuudessakin keskeinen rooli Pohjoismaissa, mutta muilla markkina-alueilla sähkönja lämmöntuotanto tarjoavat kuitenkin näitä liiketoimintoja houkuttelevampia kasvumahdollisuuksia.
Hiilidioksidipäästöttömien ja energiatehokkaiden ratkaisujen kysynnän kasvu sekä lisääntyvä kulutus vapautuvilla energiamarkkinoilla tarjoavat Fortumille uusia kasvumahdollisuuksia. Nopeinta energiankysynnän kasvu on Aasian markkinoilla, mutta mahdollisuuksia tunnistetaan myös Euroopassa ja Venäjällä. Fortum valmistautuu kasvuun, joka toteutetaan tekemällä sopivassa suhteessa nopeasti tulosta tuovia yritysostoja, ja hitaammin kassavirtaa tuottavia uusinvestointeja. Fortumin prioriteettina on ylläpitää vahvaa tasetta, jonka avulla yhtiö voi joustavasti tarttua kasvumahdollisuuksiin myös pitkällä tähtäimellä. Uusia mahdollisuuksia haettaessa Fortumin kasvua tukee myös yhtiön pitkä kokemus Pohjoismaiden kilpailluilla sähkömarkkinoilla toimimisesta.
Fortumin toiminnoissa korostuu vahva pyrkimys tuloksellisuuteen ja toiminnan jatkuvaan parantamiseen. Sitoutuminen omistaja-arvon lisäämiseen on kirjattu myös yhtiön missioon. Tämän tavoitteen edistämiseksi Fortum käynnisti vuonna 2010 monivuotisen tuloksellisuuden ja kasvun johtamisaloitteen, jonka tavoitteena on tukea strategian toteutumista ja kehittää yrityskulttuuria.
strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Painetussa vuosikertomuksessa tällä sivulla on erillinen Fortumin strategiaa käsittelevä liite.
Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Fortumin strategia Avaa liite erillisenä PDF-tiedostona klikkaamalla tästä >>
Jätteiden tehokkaampi hyötykäyttö on välttämätöntä. Pelkästään Euroopan unionin alueella jokainen meistä tuottaa vuosittain yli puoli tonnia yhdyskuntajätettä. Suuren osan tästä voisi käyttää energiantuotantoon. Näin säästäisimme niukkoja luonnonvaroja.
TUOTETTU JÄTEMÄ ÄR Ä HENKEÄ KOHTI EU:SSA
MEGATRENDI: LISÄÄNTYVÄT YMPÄRISTÖONGELMAT
8WQPPC--OCCKNOCPVCNQWU-VQKRWK-ƂPCPUUKMTKKUKUVÀ-Kasvu jakautui hyvin epätasaisesti eri maiden välillä. Kehittyvien talouksien kasvu oli nopeaa, kun taas teollisuusmaiden taloudellinen kehitys oli vaatimattomampaa ja epätasaisempaa. Pohjoismainen UÀJMÒOCTMMKPC-VQKRWK-ƂPCPUUKMTKKUKUVÀ-MGUMKOÀÀTKP--GUMK Euroopan markkinoita nopeammin korkeampien sähkön hintojen ja kysynnän nopeamman kasvun vuoksi.
Fortumin sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitos Tukholman Högdalenissa on tuottanut energiaa jätteistä vuodesta 1970.
Vuonna 2010 Suomen ja Ruotsin talouden elpymistä vauhdittivat vienti, teollisuus ja kasvanut kulutus. Norjan kehitys oli heikompaa. Sähkönkulutus Pohjoismaiden markkina-alueella kasvoi lämpötilakorjattuna lähes 2 % vuonna 2010, ja kulutuksen odotetaan saavuttavan kriisiä edeltäneen tason vuosina 2013–2014. Sähkönkulutuksen kasvu johtui pääasiassa teollisuuden kysynnästä ja kylmästä talvesta, kun taas kotitalouksien kysynnän kasvu oli maltillista. Sähkönkulutus kasvoi eniten Suomessa, mikä johtui teollisuuden kysynnän hyvästä elpymisestä. Vuonna
2010 pohjoismainen sähkön tukkuhinta oli keskimäärin 53,1 euroa megawattitunnilta (MWh), eli nousua oli 50 % edellisvuodesta. Pohjoismainen sähkön tukkuhinta oli keskimäärin 19 % korkeampi kuin Keski-Euroopan EPEX Spot -hinta (Saksa) vuonna 2010, mikä johtui pääasiassa tiukemmasta kysynnän ja tarjonnan tasapainosta ja alhaisista vesivarastoista Pohjoismaissa.
Myös Venäjän talous elpyi nopeasti vuonna 2010 kulutushyödykkeiden viennin ja nousseiden vientihintojen ansi-RVWD9HQÃMÃQVÃKNùQNXOXWXVNDVYRLb ja kulutuksen odotetaan saavuttavan
kriisiä edeltäneen tason vuosina 2011– 2012. Kysynnän kasvun alueelliset erot olivat huomattavia. Tšeljabinskin alueen kulutus kasvoi 9 % metalliteollisuuden elpymisen ansiosta, kun taas öljyn- ja kaasuntuotantoon keskittyvän Tjumenin alueen kysynnän kasvu oli vain 1 %, sillä taantuma ei alunperin vaikuttanut siellä kysyntään niin paljon. Luoteis-Venäjällä sähkönkulutus kasvoi 5 %. Keskimääräinen tukkumarkkinahinta ilman kapasiteettihintaa nousi Venäjän Euroopan ja Uralin alueilla lähes kolmanneksella 882 ruplaan/MWh (21,9 euroa/MWh).
Fortumin muista markkina-alueista %DOWLDQPDLGHQWDORXGHWNÃUVLYÃWğQDQVsikriisistä eniten, ja niiden elpyminen oli hyvin epätasaista. Puolan talous kärsi talouskriisistä vähiten.
Maailmantalouden kasvua vauhdittivat suuret kehittyvät maat, erityisesti Kiina ja Intia, joiden rooli maailmantaloudessa on selvästi saamassa lisää painoarvoa. Kulutushyödykkeiden kasvava kysyntä kehittyvissä maissa nosti hintoja vuoden aikana. Kiina myös ohitti vuonna 2010 Yhdysvallat maailman suurimpana primäärienergian kuluttajana.
Kansainväliset ilmastoneuvottelut Meksikon Cancunissa marras–joulukuussa 2010 eivät johtaneet vuoden 2012 jälkeiseen ilmastosopimukseen. Katseet kohdistuvat nyt Etelä-Afrikassa vuoden 2011 lopussa järjestettäviin seuraaviin neuvotteluihin. Fortumin mielestä globaali hinta hiilidioksidipäästöille olisi tehokkain tapa vähentää kasvihuonekaasupäästöjä maailmanlaajuisesti. Vaikuttaa kuitenkin todennäköisemmältä, että eri maaryhmät etenevät omien ilmastopolitiikkojensa ja -tavoitteidensa mukaisesti, eikä sitovaa kansainvälistä sopimusta saada aikaan vielä moniin vuosiin.
Euroopan unionille (EU) edelläkävijyys ilmastonmuutoksen hillitsemisessä on edelleen ensisijaisen tärkeää. EU on jo sitoutunut leikkaamaan päästöjä 20 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Keskusteluja tavoitteen nostamisesta 30 %:iin käydään parhaillaan. Euroopan komissio arvioi muutoksen vaikutuksia syksyllä 2010, ja useat jäsenvaltiot ovat kannattaneet EU:n korkeampaa tavoitetta muiden maiden sitoumuksista tai niiden puuttumisesta huolimatta.
Suurin osa EU:n päästövähennyksistä toteutetaan päästökauppajärjestelmän avulla. Lainsäädäntö päästökauppajärjestelmän tarkistamisesta kaudella 2013–2020 hyväksyttiin aiemmin, ja vuonna 2010 sen toimeenpanolle laadittiin yksityiskohtaisemmat säännöt. Heinäkuussa 2010 Euroopan komissio ehdotti kaudelle 2013–2020 uutta, päästöoikeuksien huutokauppaa koskevaa asetusta, jonka mukaan päästökatto olisi tiukempi kuin edeltävällä kaudella. Ilmaisten päästöoikeuksien jakamista koskevia uusia sääntöjä esitettiin joulukuussa 2010. Sähköntuotanto ei yleisesti ottaen saa ilmaisia päästöoikeuksia vuoden 2012 jälkeen lukuun ottamatta joitakin siirtymävaiheessa olevia maita, kuten Puolaa. Myös lämmöntuotannon ilmaiset päästöoikeudet tulevat vähenemään.
Useita vuosia kestäneen epävarmuuden jälkeen Venäjällä hyväksyttiin heinäkuussa 2010 ensimmäiset Kiotoyhteistoteutushankkeet (JI), joista saatiin yhteensä 30 miljoonaa päästövähennysyksikköä (ERU). Joulukuussa 2010 Venäjän talousministeriö hyväksyi kaksi Fortumin JI-hanketta Venäjällä: Tjumen CHP-1:n uuden yksikön ja TGC 1:n Nevskin vesivoimalaitoksen perusparannuksen.
EU:n uusi komissio aloitti toimin-
tansa helmikuussa 2010. Komissiolla on nyt uusi erityinen energiapääosasto, joka entisestään vahvistaa EU:n roolia energiapolitiikassa. Komissio esitteli marraskuussa uuden EU:n energiastrategian, jonka tavoitteena on varmistaa, että unioni saavuttaa vuoden 2020 kunnianhimoiset energia-, ilmasto- ja taloustavoitteet. Energiastrategia on tarkoitus hyväksyä vuonna 2011. Strategia sisältää esimerkiksi energiainfrastruktuuria, energiatehokkuutta, ydinvoimaa ja älykkäitä sähköverkkoja koskevia aloitteita. Komissio on alkanut myös valmistella suunnitelmaa vähähiiliseen talouteen siirtymisestä vuoteen 2050 mennessä.
EU hyväksyi vuoden 2010 heinäkuussa direktiivin teollisuuden päästöistä. Direktiivin tarkoituksena on koota useat erilliset teollisuuden päästöjä koskevat EU-lainsäädännön kohdat yhden direktiivin alle. Direktiivi asettaa tiukemmat rajat sähkön- ja lämmöntuotannolle vuodesta 2016 eteenpäin.
Myös EU:n tavoitteessa nostaa uusiutuvien energialähteiden (RES) osuus bLLQYXRWHHQPHQQHVVÃHGHWWLLQ kun jäsenvaltioiden oli toimitettava kansalliset toimintasuunnitelmansa komissiolle kesäkuun 2010 loppuun mennessä.
Suomen tavoitteena on kasvattaa uusiutuvien energialähteiden osuutta ORSSXNXOXWXNVHVWDbLLQYXRWHHQ mennessä. Uusiutuvien käyttöönottoa vauhditetaan tuulivoiman ja biopolttoaineisiin perustuvan sähköntuotannon V\ùWWùWDULIğOODMDOÃPPLW\NVHVVÃNÃ\ tettyjen fossiilisten polttoaineiden verotusta kiristetään huomattavasti vuodesta 2011 eteenpäin. Lisäksi Suomen hallitus luopui suunnitelmasta ottaa käyttöön vanhaa vesi- ja ydinvoimatuotantoa koskeva windfall-verotus.
Kun useimmat unionin jäsenvaltiot keskittyvät uusiutuvien energialähteiden syöttötariffeihin, Ruotsin ja Norjan
tavoitteena on luoda yhteinen vihreiden VHUWLğNDDWWLHQPDUNNLQDMRNDDORLWWDVL toimintansa vuodesta 2012 alkaen. Tarkoituksena on toteuttaa kustannustehokas tukijärjestelmä, jonka avulla käyttöön saadaan yhtä suuri määrä uusiutuvia energialähteitä alhaisemmin kustannuksin ja ilman kilpailun vääristymiä. Ruotsin uusiutuvien energia-OÃKWHLGHQWDYRLWWHHNVLRQDVHWHWWXb vuoteen 2020 mennessä. Fortum tukee 5XRWVLQMD1RUMDQVHUWLğNDDWWLDORLWHWWD ja pitää markkinaehtoisia ja harmonisoituja tukimekanismeja tärkeänä uusiutuien energialähteiden lisäämistavoitteiden saavuttamisessa.
EU:n uusi energiastrategia painottaa myös energiansäästöpotentiaalin hyödyntämistä siellä missä se on suurinta – rakennuksissa ja liikenteessä. Lisäksi erittäin tehokasta sähkön ja lämmön yhteistuotantoa (CHP) sekä kaukolämmön ja kaukokylmän tuotantoa tulisi kasvattaa merkittävästi. Fortumilla on CHP- ja kaukolämpötoimintaa kahdeksassa maassa, ja yhtiö on maailman neljänneksi suurin lämmöntuottaja.
Kaukolämpötoiminnoissa kilpailu uusista liittymistä on lisääntynyt, mutta lämmön hinnat ovat vielä tiukasti säänneltyjä Baltiassa, Puolassa ja Venäjällä. Nähtävissä on kuitenkin asteittainen trendi kohti markkinasuuntautuneempaa hinnansääntelyjärjestelmää, johon myös EU:n energiastrategia kannustaa.
Euroopan sähkömarkkinoiden integraatiossa otettiin tärkeä askel, kun kantaverkkoyhtiöiden eurooppalainen verkosto ENTSO-E allekirjoitti ensimmäisen yhteisen kymmenvuotisen verkon kehittämissuunnitelman kesäkuussa 2010. Lopulliset päätökset EU:n elvytyspaketista kustannettavista tuista markkinaintegraatiota edistäviin uusiin sähköverkkoinvestointeihin Pohjoismaiden ja Euroopan välille tehtiin myös Estlink 2 (Suomi–Viro)-, COBRA (Tanska–Alankomaat)-, Kriegers Flak (Tanska–Saksa)- ja NordBalt (Ruotsi–Liettua) -kaapelien osalta.
Viron sähkömarkkinat liitettiin vuoden 2010 huhtikuussa Pohjoismaiseen sähkömarkkinaan omana hinta-alueenaan. Baltian maiden sähkömarkkinoiden yhdistäminen pohjoismaiseen sähkömarkkinaan jatkunee vuonna 2011, kunhan lainsäädännölliset puitteet ovat valmiit. Vuoden 2010 marraskuussa pohjoismainen sähkömarkkina liitettiin keskisen Länsi-Euroopan markkina-alueeseen. Markkinaintegraatiota vahvistettiin joulukuussa 2010 käyttöön otetuilla SwePol (Ruotsi–Puola)- ja NorNed (Norja– Alankomaat) -kaapeleilla.
Pohjoismaiden energiaministerit pyysivät pohjoismaisilta energiaviranomaisilta (NordREG) selvitystä talvella 2009–2010 esiintyneiden sähkön hintapiikkien syistä. Lokakuussa julkaistussa selvityksessä päädyttiin siihen, että hintapiikit johtuivat pääasiassa kylmästä säästä, Ruotsin ydinvoimalaitosten tehonkorotus- ja huoltoseisokeista sekä rajoitteista siirtoyhteyksissä. Merkkejä markkinahäiriöistä tai väärinkäytöksistä ei havaittu. NordREG suositteli markkinan entistä suurempaa avoimuutta, aktiivisempaa kysyntäjoustoa ja sen selvittämistä, voidaanko markkina jakaa pienempiin hinta-alueisiin. Fortum kannattaa ehdotusta entistä aktiivisemmasta kysyntäjoustosta.
Myös viranomaiset ja poliittiset päätöksentekijät keskustelevat yhä enemmän kysyntäjoustosta tarjonnan ja kysynnän tasapainottamiseksi. Suomessa otetaan käyttöön tuntimittaus etäluettavien mittareiden asennuksen yhteydessä kuluttajien kysyntäjouston
parantamiseksi. Tuntimittausta tutkitaan myös parhaillaan Ruotsissa ja Norjassa.
Ruotsissa kantaverkkoyhtiö Svenska Kraftnät edistää Ruotsin jakamista neljään hinta-alueeseen vuoden 2011 alusta alkaen, jotta rajoitetun siirtokapasiteetin aiheuttamia ruuhkia voitaisiin hallita. Fortumin mielestä uusia hinta-alueita tulisi myöhemmin laajentaa yli kansallisten rajojen. Tämä tukisi tavoitetta luoda yhteinen eurooppalainen sähkön tukkumarkkina sekä yhteinen pohjoismainen vähittäismarkkina.
NordREG jatkoi vuonna 2010 selvitystyötä Pohjoismaisten energiaministerien lokakuussa 2009 hyväksymästä suunnitelmasta perustaa yhteinen pohjoismainen sähkön vähittäismarkkina vuoteen 2015 mennessä. Fortum on 1,2 miljoonalla asiakkaallaan yksi pohjoismaisen markkinan johtavista sähkön vähittäismyyjistä, ja yhtiö tukee harmonisoidun, pohjoismaisen vähittäismarkkinan perustamista. Markkinaehtoinen kehitys lisäisi kilpailua, josta asiakkaat hyötyisivät.
Vuoden 2010 kesäkuussa Suomen valtioneuvosto hyväksyi Teollisuuden Voiman (TVO) ja Fennovoiman periaatepäätöshakemukset uusien ydinvoimalaitosyksiköiden rakentamiseksi. Kaksi uutta yksikköä on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2020 paikkeilla. Fortumin hakemusta kolmannen yksikön rakentamiseksi Loviisaan ei hyväksytty. Fortum omistaa kuitenkin neljänneksen TVO:sta. Ruotsissa hyväksyttiin kesäkuussa 2010 laki, joka sallii ydinvoimalaitosten korvausinvestoinnit.
Lue lisää Fortumin ydinvoimahankkeista luvusta Investoinnit ja T&K, sivuilta 24–27.
Fortum rakentaa uuden jätteenpolttoyksikön Bristan sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokselleen (CHP) Ruotsissa. Yksikössä on tarkoitus tuottaa sähköä ja lämpöä polttamalla vuosittain noin 240 000 tonnia jätettä, mikä vastaa Tukholman kaupungin asukkaiden jätemäärää koko vuoden ajalta. Jätteitä hyödyntävän voimalaitoksen päästöt ovat nykytekniikalla lähes aina pienemmät kuin muita polttoaineita käytettäessä.
Fortum rakentaa myös Liettuan Klaipedaan uuden CHP-laitoksen, joka käyttää polttoaineinaan yhdyskunta- ja teollisuusjätettä sekä biopolttoaineita. Laitos on ensimmäinen jätettä polttoaineena hyödyntävä voimalaitos Baltiassa. Uudella CHP-laitoksella on keskeinen rooli Klaipedan kaupungin jätehuollossa, sillä sen myötä jätteiden kaatopaikkasijoitusta voidaan vähentää merkittävästi.
Keväällä 2010 Suomen kilpailuviranomainen ilmoitti tutkivansa kymmenen suurimman kaukolämpöyhtiön hinnoittelua. Tutkimuksessa oli mukana myös Fortumin Espoon ja Joensuun kaukolämpötoiminnot, ja se oli vielä käynnissä vuoden 2010 lopussa.
Marraskuussa 2010 Ruotsin kilpailuviranomainen (Konkurrensverket, KKV) luopui Fortumin markkina-asemaa ja kaukolämmön hinnoittelua Tukholman alueella koskevasta tutkinnasta. Viranomainen totesi muun muassa, että Fortumin kaukolämmön hinnat Tukholman alueella ovat reaalisesti laskeneet 1,5 % vuosina 2005–2010.
Syyskuun alussa 2009 voimaan saatettu EU:n kolmas energiamarkkinapaketti edellyttää sähkön korkeajännitesiirron ja tuotannon eriyttämistä, ja sen seurauksena Fortumin tulee myydä 25 %:n omistusosuutensa Suomen kantaverkkoyhtiö Fingridissä viimeistään vuoden 2012 alussa. Tammikuussa 2011 Fortum, Suomen valtio ja Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen sopivat alustavasti, että valtio ostaa noin bMD,OPDULQHQQRLQ)RUWXPLQ Fingrid-osakkeista. Kaupan loppuun saattaminen vaatii vielä lopullisen myyntisopimuksen sekä tarvittavat hyväksynnät osapuolten päätöksentekoelimissä. Se on myös ehdollinen Kilpailuviraston hyväksynnälle.
Vuoden 2009 syvästä taloudellisesta taantumasta huolimatta sähkömarkkinoiden uudistus on edennyt Venäjällä maan hallituksen suunnitelman mukaisesti. Venäjän sähkömarkkina jakautuu tukku- ja kapasiteettimarkkinoihin. Tukkumarkkinan on tarkoitus kattaa pääasiassa vaihtelevat tuotantokustan-
nukset, kun taas kapasiteettimarkkinat on suunniteltu kattamaan suurimman osan uuden kapasiteetin pääomakustannuksista.
Vapautetuilla hinnoilla myydyn tukkusähkön osuus on vuodesta 2007 alkaen vähitellen korvannut tariffeihin perustuvaa hinnoittelua Venäjällä. Vapautettu osuus oli vuoden 2010 alussa 60 % ja kasvoi 80 %:iin heinäkuussa ja HGHOOHHQbLLQYXRGHQDOXVVD Sähkönmyynti kotitalouksille säilyy edelleen säänneltynä. Kotitalouksien RVXXVWXNNXPDUNNLQRLVWDRQQRLQb Venäjän hallitus käy parhaillaan keskustelua myös kuluttajamarkkinoiden vapauttamisesta.
Uudet pitkän aikavälin kapasiteetti-
markkinasäännöt hyväksyttiin syksyllä 2010, ja niitä aletaan soveltaa vuoden 2011 alussa. Niin sanotulle uudelle kapasiteetille, joka on rakennettu vuoden 2007 jälkeen osana sähkömarkkinoiden uudistamista solmittujen investointivelvoitesopimusten mukaisesti, maksetaan takuuhintaa 10 vuoden ajan. Takuuhinnat on määritelty riittävän investointituoton varmistamiseksi. Maksut alkavat, kun laitoksen kaupallinen käyttö alkaa.
Venäjän futuurisähköpörssi ARENA käynnistettiin kesäkuussa 2010, mikä paransi huomattavasti sähkösektorin johdannaiskauppaa Venäjällä. Myös oheispalvelujen kilpaillut markkinat käynnistettiin vuoden lopussa.
Vuonna 2010 Venäjällä on keskusteltu vilkkaasti sääntelystä, joka lisäisi energiatehokkuutta. Heinäkuussa voimaan tullut uusi lämpötoimintaa koskeva laki velvoittaa muun muassa energiamittareiden asentamista vuoteen 2012 mennessä.
Euroopan sähkösektori menestyi hyvin monena peräkkäisenä vuonna vuosituhannen vaihteen jälkeen. Tilanne muut-WXLğQDQVVLNULLVLQLVNLHVVÃYXRQQD jolloin raaka-aineiden hinnat romahtivat. Vuonna 2010 sektorin pörssikursseja kuvaava indeksi jäi noin 15 % Euroopan markkinan yleisindeksin kehityksestä.
Pitkittynyt epävarmuus markkinoilla sekä huonontunut kassavirtanäkymä Euroopassa - johtuen muun muassa Saksan nousevista ydinvoimaveroista ja vuonna 2013 alkavasta hiilidioksidikaupasta - ajoivat monet eurooppalaiset energiayhtiöt päivittämään strategioitaan vuonna 2010. Lyhyen tähtäimen
painopistealueita ovat edelleen tehokkuusparannusohjelmat sekä taseiden keventäminen – toimenpiteet, jotka aloitettiin taantuman seurauksena. Euroopan sähköyhtiöt arvioivat myös investointisuunnitelmiaan uudelleen ja useita voimalaitoshankkeita lykättiin tai peruttiin vuoden aikana. Lisäksi pitkän tähtäimen tutkimus- ja kehityshankkeita, kuten hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia, ei vuonna 2010 edistetty niin voimakkaasti kuin joinakin aikaisempina vuosina.
Taantuma ei vaikuttanut yhtiöiden haluun pienentää sähköntuotannon ominaispäästöjä. Useat yhtiöt investoivat tuulivoimaan ja pyrkivät samalla myymään osan hiilivoimakapasiteetistaan. Vastaavasti kiinnostus vesivoimaan ja ydinvoiman uudisrakennukseen säilyi vahvana siellä, missä kyseisiä mahdollisuuksia on tarjolla. Ydinvoiman ja muiden pääomavaltaisten suurien investointien saralla yhtiöt jatkavat erilaisten yhteistyömallien kehittämistä investointien suunnittelussa ja toteuttamisessa.
Euroopan voimalaitokset ja verkot on suurelta osin rakennettu 1960–1970-luvuilla ja vaativat pian mittavia perusparannuksia tai korvausinvestointeja. Samalla alan täytyy myös vastata EU:n ja kansallisten hallitusten asettamiin ympäristötavoitteisiin. Lisäksi sähkönkysynnän arvioidaan kasvavan, sillä vähähiiliseen yhteiskuntaan siirryttäessä sähkön rooli kasvaa. Tuleva investointisykli on valtava haaste, mutta Fortum uskoo, että toimiala selviää siitä johdonmukaisen ja harmonisoidun Eurooppalaisen sähkömarkkinaintegraation turvin.
MAAILMAN PRIMÄÄRIENERGIAN KULUTUS ALUEITTAIN, IEA:N NEW POLICIES -SKENAARIO (Mtoe)
Venäjä
Muu maailma
Lue lisää markkinatilanteesta toimintakertomuksen sivulta 37.
Suurin osa Fortumin kapasiteetti-investoinneista kohdistui vuonna 2010 Venäjän investointiohjelmaan sekä luonnonvaroja tehokkaasti hyödyntävän sähkön ja lämmön yhteistuotannon (CHP) lisäämiseen Puolassa ja Baltiassa. Fortum aikaisti Venäjän investointiohjelmansa aikataulua elpyvän sähkönkysynnän ja kapasiteettimarkkinoiden kehityksen johdosta sekä nosti arviotaan vuosien 2011– 2012 käyttöomaisuusinvestoinneista.
Tulevina vuosina Fortum aikoo edelleen hyödyntää vankkaa asemaansa pohjoismaisilla sähkö- ja lämpömarkkinoilla ja luoda samalla vakaata tuloskasvua Venäjällä. Päivitetyn strategian mukaisesti kasvua haetaan hiilidioksidipäästöttömässä ydin- ja vesivoimatuotannossa sekä energiaa ja luonnonvaroja tehokkaasti hyödyntävässä CHP-tuotannossa. Suurin osa Fortumin kasvuinvestoinneista toteutettiin vuonna 2010 Russia-, Heat- ja Power-divisioonissa. Distribution-liiketoiminta-alueella investoidaan sähköverkon luotettavuuden parantamiseen ja uusien etäluettavien sähkömittareiden asentamiseen sähkönsiirtoasiakkaille Suomessa.
Vuonna 2010 Fortumin investoinnit käyttöomaisuuteen ja osakkeisiin olivat 1,2 miljardia euroa (2009: 0,9). Investoinnit ilman yritysostoja olivat 1,2 miljardia euroa (2009: 0,9). (1
Tällä hetkellä Fortum arvioi käyttöomaisuusinvestoinneikseen vuosina 2011 ja 2012 noin 1,6 –1,8 miljardia euroa, mikä ei sisällä mahdollisia yritysostoja. Fortumin käyttöomaisuusinvestointien vuositasoksi 2013 – 2014 on arvioitu yhteensä 1,1–1,4 miljardia euroa. Vuosittaiset kunnossapito- ja tuottavuusinvestoinnit vuonna 2010 olivat 315 miljoonaa euroa (2009: 277). Kasvuinvestoinnit Venäjällä uuteen sähköntuotantokapasiteettiin jakautuvat epätasaisesti vuosille 2011–2014, ja niiden kokonaismäärän arvioidaan olevan noin 1,5 miljardia euroa tammikuusta 2011 eteenpäin. Muut vuosittaiset käyttöomaisuusinvestoinnit kohdistuvat hiilidioksidipäästöttömän ydinvoiman, vesivoiman ja CHP-tuotannon lisäämiseen Pohjoismaissa ja Itämeren alueella.
1) Vuoden 2010 divestoinnit raportoidaan tilinpäätöksen liitetiedoissa 6, 8, 23 ja 40.
Fortum on CHP-tuotantoon liittyvässä osaamisessaan maailman johtavia yhtiöitä, ja kokonaisvolyymien perusteella maailman neljänneksi suurin lämmöntuottaja. Heat-divisioona aikoo vähentää merkittävästi sähkön- ja lämmöntuotannon CO2-päästöjä seuraavan vuosikymmenen aikana. Energiatehokkaalla CHP-tuotannolla on erittäin tärkeä rooli ympäristökuormituksen pienentämisessä ja ilmastotavoitteiden saavuttami-VHVVDVLOOÃVLLQÃK\ùG\QQHWÃÃQMRSDb polttoaineen sisältämästä energiasta. Fortumin tavoitteena on pienentää energiantuotantonsa ympäristövaikutuksia entisestään lisäämällä paikalliseen biomassaan ja jätepolttoaineisiin perustuvaa tuotantoa.
Fortum osti vuoden 2010 alussa Nokialla sijaitsevan CHP-laitoksen ja yhtiö päätti myös investoida uuteen biomassaa ja jätettä hyödyntävään CHP-lai-WRNVHHQ/LHWWXDQ.ODLSØGDVVD/DLWRNVHQ arvioidaan olevan kaupallisessa käytössä vuonna 2012.
Lokakuussa Fortum alkoi rakentaa uutta jätteenpolttoyksikköä Bristan CHP-laitoksellaan Ruotsissa. Yksiköstä tulee osa Tukholman alueen kaukolämpöjärjestelmää. Uuden tuotantoyksikön, Brista 2:n, lämmöntuotantokapasiteetin suunnitellaan olevan noin 60 megawattia (MW) ja sähköntuotantokapasiteetin noin 20 MW. Brista 2:n arvioidaan valmistuvan vuonna 2013. Suunnitelman mukaan Sollentunan kunnallinen energiayhtiö Sollentuna Energi osallistuu hankkeeseen 15 %:n osuudella.
Fortum suunnittelee myös kasvattavansa Tukholmassa sijaitsevan Värtanin CHP-laitoksen uusiutuvan energian osuutta nykyisissä yksiköissä 45 %:sta bLLQYXRWHHQPHQQHVVÃ9ÃUWDQ on kaupungin suurin tuotantolaitos, ja sen kapasiteetti on 1 700 MW lämpöä, 389 MW sähköä ja 125 MW kaukokyl-
120
Lähde: Nord Pool Spot, NASDAQ OMX Commodities Europe
80 40 0 Kaasu Ydinvoima Vesivoima Tuuli Puhdas hiili Hiili
CO²-kustannukset Muut kustannukset ( vaihteluväli) Arvioidut laitoksen eliniän aikaiset kustannukset 2014 nimellishinnoilla. Uudessa vesivoimassa ja tuulivoimassa suuret vaihtelut johtuvat sijainnista ja olosuhteista.
mää. Alustavat suunnitelmat sisältävät lisäksi uuden bioöljyllä toimivan yksikön rakentamisen Värtanin CHP-laitokselle. Yksikkö otettaisiin kaupalliseen käyttöön vuonna 2016.
Marraskuussa 2010 Fortum ilmoitti ostavansa 85 % puolalaisten sähkö- ja OÃPSù\KWLùLGHQ(OHNWURFLHSîRZQLD =DEU]H6\$QMD=HVSRO(OHNWURFLHSîRZQL Bytom S.A:n, osakekannasta noin 20,6 miljoonalla eurolla. Yhtiöt myydään osana maan sähkö- ja lämpösektorin yksityistämistä, ja ne ovat merkittävimpiä kaukolämmöntuottajia Sleesian alueella Etelä-Puolassa. Yhtiöiden yhteenlaskettu lämmönmyynti on 930 gigawattituntia vuodessa (GWh/a) ja sähkönmyynti 260 GWh/a. Polttoaineena käytetään pääosin hiiltä. Kauppa saatettiin päätökseen vuoden 2011 alussa.
Joulukuussa Fortum, Naantalin, Raision ja Kaarinan kaupungit sekä Turku Energia allekirjoittivat aiesopimuksen Turun seudun energiantuotannon keskittämisestä yhteen yhteisomistuksessa
POWER-DIVISIOONA (1
olevaan tuotantoyhtiöön, Turun Seudun Maakaasu ja Energiantuotanto Oy:hyn (TSME). Fortum tarjoaa energiantuotantopalveluja TSME:lle ja yhtiön omistusosuus TSME:stä tulee aiesopimuksen mukaan olemaan 50,5 %.
Fortumin tytäryhtiö, Uralin ja Länsi-Siperian öljyn- ja kaasuntuotantoalueilla toimiva OAO Fortum, on sitoutunut toteuttamaan Venäjällä investointiohjelman, joka nostaa sen sähköntuotantokapasiteettia noin 2 800 MW:sta noin 5 100 MW:iin. Ohjelma on avainasemassa vakaan tuloskasvun luomisessa Venäjällä. Uusi kapasiteetti tuo lisääntyneiden myyntivolyymien ansiosta kassavirtaa ja tulosta, ja kapasiteettimarkkinoiden sääntöjen mukaisesti sille odotetaan ainakin 3-4 kertaa vanhaa kapasiteettia korkeampaa hintaa.
Fortum on aikaistanut Venäjän investointiohjelmansa aikataulua elpyvän
Kaupallinen käyttö alkaa
Suunniteltu tuotantokapasiteetti (MW) sähkönkysynnän ja kapasiteettimarkkinoiden kehityksen johdosta. Ohjelma on nyt tarkoitus saattaa päätökseen vuotta aiemmin kuin alun perin arvioitiin eli vuonna 2014. Joulukuussa 2010 vihittiin käyttöön uusi yksikkö Fortumin Tyumen CHP-1 -voimalaitoksella Länsi-Siperiassa. Yksikkö on ensimmäinen investointiohjelman seitsemästä yksiköstä, ja sen kaupallinen käyttö alkoi helmikuussa 2011. Kahden muun yksikön kaupallisen käytön arvioidaan alkavan vuoden 2011 keskivaiheilla. Myös Nyaganin uuden voimalaitoksen rakentaminen Pohjois-Uralin alueella jatkui. Kun laitos on valmis, siinä on kolme maakaasulla toimivaa 418 MW:n sähköntuotantoyksikköä. Ensimmäisen yksikön kaupallisen käytön arvioidaan alkavan vuonna 2012.
Investointiohjelman loppuosan arvo joulukuun lopun 2010 valuuttakursseilla laskettuna on arviolta 1,5 miljardia euroa tammikuusta 2011 eteenpäin.
| Kapasiteetti (MW) | ||||
|---|---|---|---|---|
| Laitos | Tuotanto/Polttoaine | Lämpö | Sähkö | Kauppa päätökseen |
| EC Zarbze, Puola | Hiili | 226 | 35 | 2011 |
| ZEC Bytom, Puola | Hiili | 177 | 55 | 2011 |
| Nokian Lämpövoima, Suomi | Kaasu | 85 | 70 | 2010 |
| MITTAVA INVESTOINTIOHJELMA VENÄJÄLLÄ | |
|---|---|
| -------------------------------------- | -- |
| Laitos | Polttoaine | Nykyinen kapasiteetti sähkö MW |
Uusi kapasiteetti sähkö MW |
Yhteensä | Kaupallinen käyttö alkaa (2 |
|---|---|---|---|---|---|
| Tyumen CHP-1 | Kaasu | 472 | 230; 2x225 | 1 152 | 2011, 2014 |
| Tobolsk CHP | Kaasu | 452 | 200 | 652 | 2011 |
| Chelyabinsk CHP-3 | Kaasu | 360 | 226 | 586 | 2011 |
| Nyagan GRES | Kaasu | 0 | 3x418 | 1 254 | 2012–2013 |
| Kapasiteetti yhteensä | 1 284 | 2 360 | 3 644 |
FORTUMIN INVESTOINTISUUNNITELMA EUROOPASSA VUODESTA 2010 ETEENPÄIN
Laitos Tuotanto/Polttoaine Lämpö Sähkö
| Uusi kapasiteetti yhteensä | 290 | 793 | ||
|---|---|---|---|---|
| Brista CHP, Ruotsi | Jäte | 60 | 20 | 2013 |
| KlaipØda CHP, Liettua | Jäte | 60 | 20 | 2012 |
| Pärnu CHP, Viro | Biopolttoaine/turve | 50 | 24 | 2010 |
| %\öUVQEJQYC %*2 2WQNC |
Biopolttoaine/hiili | 120 | 64 | 2010 |
| HEAT-DIVISIOONA | ||||
| Vesivoiman tehonkorotukset, Suomi ja Ruotsi |
Vesivoima | 100 | 2015 mennessä | |
| Olkiluoto 3, Suomi | Ydinvoima | 400 | 2013 | |
| Oskarshamn 2, Ruotsi | Ydinvoima | 80 | 2013 | |
| Forsmark 3, Ruotsi | Ydinvoima | 35 Päätös vuonna 2013 | ||
| Forsmark 2 , Ruotsi | Ydinvoima | 25 | 2012 |
1) Kapasiteetin lisäykset raportoidaan Power-divisioonassa, ja ne vastaavat Fortumin osuutta lisäyksestä.
2) Kapasiteettimaksut alkavat.
Fortumilla on oman ydinvoimatuotannon lisäksi osuuksia suomalaisessa Teollisuuden Voima Oyj:ssä (TVO) sekä ruotsalaisissa Forsmarkin ja Oskarshamnin ydinvoimalaitoksissa.
Fortum osallistuu Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitosyksikön rakentamiseen (1 600 MW). Yksikköä rakentaa TVO, jossa Fortumilla on noin 25 %:n omistusosuus. Olkiluoto 3:n TVO:lle toimittava AREVA-Siemens raportoi, että suurin osa töistä saataisiin päätökseen vuonna
2012, ja että laitoksen säännöllinen käyttö alkaisi vuoden 2013 toisella puoliskolla.
Suomen hallitus antoi toukokuussa 2010 kielteisen periaatepäätöksen Fortumin hakemukselle uuden ydinvoimalaitosyksikön, Loviisa 3:n, rakentamisesta. TVO:n periaatepäätöshakemuksen neljännen ydinvoimalaitoksen rakentamisesta Olkiluotoon hallitus hyväksyi ja HGXVNXQWDUDWLğRL)RUWXPRQPXNDQD hankkeen kehitystyössä.
Ruotsissa Oskarshamnin ja Forsmarkin voimalaitoksissa on käynnissä tehonkorotusohjelma. Fortum omistaa noin 23 % Forsmarks Kraftgrupp AB:stä ja noin 43 % OKG AB:stä (Oskarshamn). Fortumin osuus lisäkapasiteetista on noin 290 MW. Vuonna 2010 Oskarshamn 3 ja Forsmark 2 -yksiköissä tehtiin kapasiteetin lisäys- ja modernisointihankkeet ja niiden käyttöönotto korotetulla kapasiteetilla on viivästynyt. Käytettävyyden varmistamiseksi Oskarshamn 3:n teho on rajoitettu 1 100 MW:iin, mikä vastaa yksikön tehoa ennen tehonkorotusta. Käyttöönottotestaus korotetulla teholla alkaa uudelleen maaliskuussa 2011. Myös Forsmark 2:ta käytettiin huomattavasti alennetulla kapasiteetilla tehonkorotusmuutosten jälkeen. Täysi teho otettiin yksikössä käyttöön marraskuussa 2010.
Ruotsin ydinvoimalaitosten tehonkorotusohjelman eteneminen:
Marraskuussa 2010 Fortum, Venäjän valtion ydinvoimakonserni Rosatom ja Bulgarian valtion energiayhtiö NEK allekirjoittivat aiesopimuksen yhteistyöstä Belenen ydinvoimalaitoksen kehittämisessä Bulgariassa. Sopimuksen mukaan Fortum osallistuisi Belenen ydinvoimahakkeeseen tarjoamalla ydinvoimateknologian ja -turvallisuuden asiantuntijapalveluita. Tämän lisäksi Fortum on varannut mahdollisuuden hankkia 1 %:n osakkuuden perustettavasta projektiyhtiöstä, josta tulee Beleneen rakennettavan laitoksen ja sen aikanaan tuottaman sähkön omistaja.
Fortumin Power-divisioonan investointiohjelmaan sisältyy perusparannusinvestointeja useisiin vesivoimalaitoksiin kapasiteetin kasvattamiseksi, turvallisuuden parantamiseksi ja hyvän käytettävyyden säilyttämiseksi. Vesivoimalaitosten perusparannusohjelma parantaa Fortumin tuotantokapasiteettia vuosittain keskimäärin 20 – 30 MW vuoteen 2015 asti.
Helmikuussa 2010 Ruotsin energiavirasto myönsi Fortumille ja aaltovoimalaitteiden toimittaja Seabased Industrylle 14 miljoonaa euroa investointitukea täysimittaisen aaltovoimalaitoksen kehittämiseen ja rakentamiseen Ruotsin länsirannikolle. Valmistuessaan 10 MW:n tuotantoyksikkö olisi maailman suurin aaltovoimalaitos. Investoinnin kokonaissumman arvioidaan olevan noin 25 miljoonaa euroa. Investointipäätöstä ei vielä ole tehty.
Fortum ilmoitti elokuussa 2010 hankkivansa 40 %:n osuuden Blaikenin tuulivoimahankkeesta Ruotsissa. Ruotsalainen energiayhtiö Skellefteå Kraft omistaa loput 60 % osakkeista. Fortumin ja Skellefteå Kraftin yhteisyritys, Blaiken Vind AB, suunnittelee tuulipuiston rakentamista Blaikenin alueelle Pohjois-Ruotsiin. Tuulipuiston noin 100 tuulivoimalan kokonaisteho on 250 MW, ja sen arvioitu tuotanto on 600–720 GWh/a. Suunnitelman mukaan tuulipuisto rakennetaan vaiheittain. Rakennustyö alkaa vuonna 2011, ja puiston odotetaan valmistuvan vuonna 2015.
Fortum valmistelee myös osallistumista Ranskan vesivoimakonsessioiden eli käyttöoikeussopimusten tarjouskilpailuihin, joiden odotetaan käynnistyvän virallisesti vuonna 2011. Euroopan unionin linjausten mukaisesti Ranska uusii maan vesivoimakonsessiot avoimen tarjouskilpailun kautta. Ranskan hallitus aloittaa kymmenen konsession ensimmäisen osuuden tarjousprosessin vuosina 2011–2015. Konsessiot vastaavat kaikkiaan 5 300 MW:n kapasiteettia.
Fortumin Distribution-liiketoimintaalue omistaa, käyttää ja kehittää jakeluja alueverkkoja sekä toimittaa sähköä bQOXRWHWWDYXXGHOODNDLNNLDDQ noin 1,6 miljoonalle asiakkaalle Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Virossa. Distribution investoi sähköverkkoon jatkuvasti ylläpitääkseen ja kehittääkseen verkon luotettavuutta sekä tehdäkseen uusiutuvan energiantuotannon liittämisen verkkoon mahdolliseksi. Vuonna 2010 Distribution investoi yhteensä 213 miljoonaa euroa ilmajohtojen vahvistamiseen tai niiden korvaamiseen maakaapeleilla, verkostoautomaatiota lisäävien kauko-ohjattavien erottimien asentamiseen ja uusiin liittymiin tuulipuistoille. Lisäksi Suomessa aloitettiin vuonna 2010 älykkäiden sähkömittareiden asentaminen kaikille asiakkaille.
Fortumin tutkimus- ja kehitystoiminnan (T&K) tarkoituksena on parantaa yhtiön kilpailukykyä ja luoda pohjaa uudelle, tulokselliselle liiketoiminnalle. T&K:n pitkän aikavälin tavoitteena on tehdä kestävän kehityksen mukainen, CO2-päästötön tulevaisuus mahdolliseksi Fortumille. Jokaista uutta kehitystoimenpidettä arvioidaan hiilidioksidipäästöttömyyden ja luonnonvarojen tehokkaan hyödyntämisen kriteereillä. T&K-toiminnan painopistealueet ovat nykyisen liiketoiminnan jatkuva parantaminen, kasvumahdollisuuksien luominen ja osallistuminen päästöttömän energiajärjestelmän kehittämiseen pitkällä aikavälillä. Fortumin T&K-prosessia kehitettiin merkittävästi vuonna 2010. Yhä keskeisempi osa prosessia on kehitysaktiviteettien systemaattinen arvonmääritystapa. Yhtiössä perustettiin myös T&K-johtoryhmä, joka tekee päätöksiä yhteisissä tutkimukseen ja kehitykseen liittyvissä asioissa divisioonille.
Vuonna 2010 Fortumin tutkimus- ja kehitysmenot olivat yhteensä 30 miljoonaa euroa (2009: 30). Fortumin tutkimus- ja kehitysmenot vuonna 2010 olivat OLLNHYDLKGRVWD MDb
kaikista kuluista (2009: 0,9 %). Lisäksi Fortumin säätiö myönsi apurahoja yhtiön T&K:n painopistealueita tukevalle tutkimustyölle. Apurahoja myönnettiin yhteensä 650 000 euroa.
Ydinvoiman tutkimus ja kehitys on suurin ja arvokkain osa Fortumin T&K-toimintaa. Fortum jatkoi vuonna 2010 ydinvoiman kehittämistä viidessä sisäisessä T&K-ohjelmassa. Tärkeitä saavutuksia olivat muun muassa ydinpolttoaineen korkeampi palama ja reaktorin paineastian lisensiointi Loviisan voimalaitoksella. Fortum on ollut aktiivinen myös keskeisimmissä kansallisissa ja kansainvälisissä ydinvoiman T&Kverkostoissa.
Lisäksi Fortum panosti T&Ktoiminnassaan vuonna 2010 erityisesti CHP:n kehittämiseen ja kestäviin kaupunkiratkaisuihin. CHP-hankkeissa tähdättiin sekä polttoainevalikoiman monipuolistamiseen että kehittyneiden bioenergiateknologioiden hyödyntämiseen. Esimerkkinä voidaan mainita Fortumin kehitystyö pyrolyysitekniikan parissa yhdessä Metson, UPM:n ja VTT:n kanssa. Pyrolyysissä eli aineen kuivatislauksessa syntyvän pyrolyysiöljyn energia on noin kuusi kertaa tiiviimmässä muodossa kuin metsätähdehakkeessa. Tämä Suomessa kehitettävä konsepti on sovellettavissa periaatteessa kaikkiin biomassoihin. Kun näitä bioöljyjä käytetään fossiilisen polttoöljyn sijaan, KLLOLGLRNVLGLSÃÃVWùWSLHQHQHYÃWQRLQb Vuonna 2010 uusia polttoainekokeiluja tehtiin myös muun muassa Tukholman Värtanin voimalaitoksessa, jossa kokeiltiin oliivin kivien käyttämistä polttoaineena.
Vuonna 2010 Fortum jatkoi kaupunkiasumiseen liittyvien kestävien ratkaisujen kehittämistä. Fortum on keskittynyt tulevaisuuden älykkään verkon rakentamisessa erityisesti sähköverkon kehittämiseen, hajautettuihin energiajärjestelmiin ja älykotisovelluksiin. Fortum, ABB ja Kungliga Tekniska Högskolan saivat syksyllä 2010 Ruotsin energiaviranomaiselta rahoituksen esiselvitykseen, jonka tarkoituksena on suunnitella ja asentaa älykäs ja joustava sähköverkko suuressa mittakaavassa Norra Djurgårdsstadenin kaupunginosaan Tukholmaan. Kaupunkialue soveltuu erinomaisesti uusien energiaratkaisujen testaamiseen ja kehittämiseen. Rakennustöiden arvioidaan alkavan vuonna 2011 ja ensimmäiset asukkaat muuttavat alueelle vuonna 2012. Lisäksi Fortum on mukana Skanskan, ABB:n ja KONEen kanssa yhteistyöhankkeessa, jossa kehitetään ekologisen kaupunkiasumisen konseptia Espoossa.
Fortum ja Aalto-yliopisto sopivat syyskuussa 2010 laaja-alaisesta yhteistyöstä. Yhteensä 3 miljoonan euron panostus Aalto-yliopiston peruspääomaan on esimerkki Fortumin T&Ktoimintamallista, jonka perustana on verkostojen ja kumppanuussuhteiden rakentaminen johtavien yliopistojen, tutkimusorganisaatioiden, suunnittelualan yritysten sekä laitteiden ja voimalaitosten toimittajien kanssa.
Fortumin T&K-toiminnan prioriteetteja on muokattu vastaamaan yhtiön päivitettyä strategiaa. Tulevaisuudessa CHP-laitoksiin liitettäviin ratkaisuihin kiinnitetään entistä enemmän huomioita ja panostusta lisätään myös läpimurtopotentiaalia omaavien aurinkoenergiateknologioiden ja niiden edellyttämien liiketoimintamallien analysoimiseen.
WWW.FORTUM.COM/TUTKIMUS Lue lisää Fortumin tutkimus- ja kehitys-
Fortumin ydinvoimatutkimus- ja kehitystyö on laaja kokonaisuus, joka koostuu noin 50 erillisestä hankkeesta. Fortum tutkii muun muassa ydinvoimamateriaaleja, ydinpolttoaineen käyttäytymistä ja ikääntymisen hallintaa sekä radioaktiivisen jätteen huoltoa. Yhtiö tarkkailee ydinvoimalaitostensa henkilökunnan saamaa säteilyannosta aktiivisesti ja pyrkii ennakoivasti vähentämään syntyvän säteilyn määrää.
Yksi kehityskohde ovat laitoksen käytön aikana aktivoituneet materiaalit ja komponentit, jotka lisäävät työntekijöiden säteilyannosta esimerkiksi huoltoseisokin aikana. Fortum tutkii säteilyn vaikutuksia materiaaleihin ja suunnittelee kehitystoimenpiteitä, joilla pyritään vähentämään komponenttien käytönaikaista aktivoitumista.
Kaikilla näillä toimilla Fortum varmistaa, että sen ydinvoimalaitokset ovat tulevaisuudessakin turvallisia sekä työntekijöille että ympäristölle.
9 0 Tulevaisuuden energia järjestelmien tulisi perustua energian tehokkaaseen käyttöön. Sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa (CHP) pystymme hyödyntämään jopa 90 % polttoaineen sisältämästä energiasta.
CHP-TUOTANNON ENERGIA-TEHOKKUUS
%
MEGATRENDI: LUONNONVAROJEN NIUKKUUS JA ENERGIAPULA
Päivitetyn strategian myötä Fortum päivitti myös lähestymisensä kestävään kehitykseen vuonna 2010: Fortum uskoo saavuttavansa kilpailuetua huomioimalla tasapainoisesti toimintaansa liittyvät taloudelliset, ympäristölliset ja sosiaaliset odotukset.
Suomenojan CHP-laitos, joka avattiin vuonna 2009, käyttää polttoaineena maakaasua ja vähentää päästöjä merkittävästi Espoon alueella.
Kestävät ratkaisut ovat keskeinen osa Fortumin strategiaa. Yhtiön kilpailukykyinen ja markkinalähtöinen toiminta luo pitkällä aikavälillä taloudellista arvoa ja kasvua. Ympäristövastuussa korostuu Fortumin osaaminen hiilidioksidipäästöttömässä ja energiatehokkaassa sähkön ja lämmön tuotannossa sekä tutkimus- ja kehitystoiminnassa. Sosiaalisen vastuun alueella Fortumin innovaatiot sekä vähähiilisen energian toimitusvarmuus edistävät yhteiskunnan hyvinvointia ja kehittymistä. Sosiaalisen vastuun painopistealueisiin kuuluvat myös toiminta hyvänä yrityskansalaisena sekä henkilöstöstä huolehtiminen.
Kestävälle kehitykselle määriteltiin vuonna 2010 uuden lähestymistavan mukaiset tavoitteet, jotka tulevat voimaan vuoden 2011 alusta. Konsernitasoisten tavoitteiden lisäksi divisioonilla RQVHUWLğRLWXMHQ\PSÃULVWùKDOOLQWDMÃUjestelmien (ISO 14001) sekä työterveys- ja turvallisuushallintajärjestelmien (OHSAS 18001) mukaisia tavoitteita.
Tavoiteasetantaa esitellään tarkemmin Fortumin vuoden 2010 Kestävän kehityksen raportissa.
ō Poissaoloon johtaneiden tapaturmien taajuus (LWIF) < 1
ō Nimeäminen kestävän kehityksen Dow Jones World- ja Europe-indekseihin
Tulokset raportoidaan vuosikertomuksessa, osavuosikatsauksissa, Kestävän kehityksen raportissa ja sivulla www.fortum.com/kestavakehitys.
Fortumin toimintaa ohjaa kestävän kehityksen ohjelma, joka kattaa taloudellisen, ympäristöllisen ja sosiaalisen vastuun. Toimintaa ohjaavat myös Fortumin toimintaohje sekä muut politiikat ja ohjeet, jotka on esitelty tarkemmin yhtiön verkkosivuilla.
Fortumissa kestävän kehitys on erottamaton osa strategiaa ja jokapäiväistä toiminnan johtamista. Divisioonat sisällyttävät kestävän kehityksen tavoitteet, samalla tavoin kuin muutkin liiketoiminnan tavoitteet, osaksi jokavuotista liiketoimintasuunnitelmaa. Sustainability and Public Affairs -ohjausryhmä ohjaa Fortumin kestävän kehityksen ohjelman yhtenäistä, johdonmukaista ja tehokasta toteutusta koko organisaatiossa.
Fortumin johtoryhmä seuraa säännöllisesti tavoitteiden toteutumista.
Fortum kunnioittaa ja tukee Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeuksien julistusta, YK:n sopimusta lapsen oikeuksista sekä kansainvälisen työjärjestön (ILO) perussopimuksia. Vuonna 2010 Fortum rekisteröityi YK:n Global Compact -aloitteen jäseneksi. Jo tätä ennen yhtiön arvot ja toimintaohje ovat olleet Global Compactin kymmenen periaatteen mukaisia.
Taloudellinen vastuu merkitsee Fortumille tasaisen ja pitkäjänteisen taloudellisen hyvinvoinnin ja lisäarvon tuottamista yhtiön toiminta- ja markkina-alueilla. Yhtiön toiminnan suurimmat suorat rahavirrat syntyvät myyntituotoista, palkoista, tavaroiden ja palveluiden ostoista, osingoista, investoinneista ja veroista. Lisäksi Fortumin toiminnasta syntyy yhteiskunnalle merkittäviä epäsuoria taloudellisia vaikutuksia.
Vuonna 2010 Fortum investoi yhteensä bPLOMRRQDDHXURDNDVYXMDNXQQRVsapitohankkeisiin. Tutkimus- ja kehitystoimintaan investoitiin 30 miljoonaa euroa. Suurimmat investoinnit tehtiin Venäjällä (599 miljoonaa euroa), Ruotsissa (300 miljoonaa euroa) ja Suomessa (190 miljoonaa euroa). Vuonna 2010 Fortumin investoinnit hiilidioksidipäästöttömään tuotantoon olivat 214 miljoonaa euroa.
Fortum osti tavaroita ja palveluita yhteensä 2 846 miljoonalla eurolla. Suurin osa ostoista tehtiin Euroopan unionin (EU) alueella toimivilta toimittajilta.
Lue investoinneista lisää sivuilta 24–27 sekä Fortumin taloudellisista vaikutuksista vuoden 2010 Kestävän kehityksen raportista.
Päästöttömästä tuotannosta taloudellista hyötyä Hiilidioksidipäästötön tuotanto tuo Fortumille taloudellista etua EU:n alueella, jossa hiilidioksidilla on taloudellinen arvo. Vuonna 2010 Fortumin EU:n päästökaupan piirissä olevat hiilidioksidipäästöt olivat 9,7 miljoonaa tonnia ja Fortumille myönnetyt päästöoikeudet olivat 5,6 miljoonaa. Fortum voi hyödyntää Kioton mekanismeista (Joint Implementation ja Clean Development Mechanism) saatavia päästövähennysyksiköitä EU:n päästökaupassa. Venäjän valtio hyväksyi kaksi kasvihuonepäästöjä vähentävää Joint implementation -yhteistoteutushanketta loppuvuonna
Fortum yhteensä Fortum EU:ssa
Kestävän kehityksen asiantuntija-arviot ja sijoittuminen kestävän kehityksen indekseihin ovat Fortumille tärkeitä, koska ne antavat yhtiölle puolueetonta tietoa toiminnan vastuullisuudesta ja auttavat parantamaan suorituskykyä.
Fortum on ainoana pohjoismaisena sähkö- ja lämpöyhtiönä mukana Dow Jones Sustainability World -indeksissä. SAM Groupin Sustainability Yearbook 2010 -kirjassa Fortumille myönnettiin pronssisija (SAM Bronze Class). Carbon Disclosure -projektin ilmastoasioiden suorituskykyä mittaavassa Carbon Performance -indeksissä Fortum sai NRNRQDLVDUYRVDQDQ%DVWHLNROOD\$ũ'MD yhtiö on mukana Nordic Carbon Leadership -indeksissä. Fortum on myös nimetty pankkikonserni Storebrandin SRI-rahastojen (Socially Responsible Investments) kriteerit täyttäväksi Best in Class -yritykseksi.
Viimeisimmässä sähköyhtiöiden vastuullisuusarvioinnissa Fortum oli kokonaisarvioinnin paras.
Fortumin tärkeimmät ilmastonmuutoksen hillintää tukevat toimenpiteet ovat CO2-päästöttömän energiantuotannon lisääminen, energiatehokkuuden parantaminen sekä ympäristömyönteinen tutkimus- ja kehitystyö. Fortumin pitkän aikavälin tavoitetila on olla hiilidioksidipäästötön sähkö- ja lämpöyhtiö. Uusiutuvat energianlähteet, biopolttoaineita ja jätettä hyödyntävä CHP sekä edistynyt ydinenergia tulevat olemaan ratkaisuja fossiilisiin polttoaineisiin perustuvan tuotannon vähentämiseen pitkällä aikavälillä.
Vuonna 2010 Fortumin kokonaisenergiantuotannon (sähkö+lämpö) hiilidioksidiominaispäästöt olivat 196 g/kWh, ja viiden vuoden keskiarvo 157 g/kWh. EU:n alueella Fortumin sähköntuotannon hiilidioksidiominaispäästöt olivat 84 g/kWh ja viiden vuoden keskiarvo 69 g/kWh.
Keskipitkällä aikavälillä Fortumin tuotannon päästöt tulevat kasvamaan, mikä johtuu laajasta investointiohjelmasta Venäjällä, jossa energiantuotanto on lähes täysin maakaasuun perustuvaa. EU:n ulkopuolella Fortum on sitoutunut parantamaan energiatehokkuutta ja sen myötä pienentämään ominaispäästöjä.
Vuonna 2010 hiilidioksidipäästöttömän tuotannon osuus oli 66 % Fortumin sähköntuotannosta ja 19% lämmöntuotannosta. Hiilidioksidipäästöttömyytensä vuoksi vesi- ja ydinvoimalla on tärkeä rooli Fortumin energiantuotannossa.
Noin 32 % Fortumin vuoden 2010 sähköntuotannosta, 22 terawattituntia (TWh), oli vesivoimaa, joka on uusiutuva ja puhdas energianlähde. Vesivoimasta ei aiheudu päästöjä ilmaan, veteen tai maaperään.
Vuonna 2010 noin 32 % Fortumin sähköntuotannosta, 22 TWh, oli ydinvoimaa. Ydinvoimatuotanto on täysin hiilidioksidipäästötöntä, ja siksi sillä on tärkeä rooli Fortumin toimenpiteissä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.
Vuonna 2010 Fortum käytti Loviisan ydinvoimalaitoksessa polttoaineena 25 tonnia uraania. Korkea-aktiivisen käytetyn polttoaineen lisäksi voimalaitos
tuotti yhteensä 250 m3 matala- ja keskiaktiivista jätettä. Fortum on edelläkävijä radioaktiivisen jätteen sijoituksen kehittämisessä, ja yhtiöllä on yli 30 vuoden kehitystyön tuloksena loppusijoitusraktaisu olemassa. Matala- ja keskiaktiiviset jätteet loppusijoitetaan Loviisan Hästholmenin kallioperään. Korkea-aktiivinen käytetty ydinpolttoaine sijoitetaan Posiva Oy:n loppusijoituslaitokseen Eurajoen Olkiluodossa.
energiatehokkuutta asiakkaille Fortum tukee vähähiilisen yhteiskunnan rakentamista myös myymällä kaikille yksityis- ja yritysasiakkailleen Pohjoismaissa vain hiilidioksidipäästötöntä sähköä. Älykkäisiin sähkömittareihin siirtyminen tukee Fortumin asiakkaiden energiankäytön seurantaa ja hallintaa. Suomessa mittareiden asentaminen käynnistyi vuonna 2010 ja asennukset saadaan päätökseen vuoteen 2014 mennessä. Ruotsissa vastaavat asennukset valmistuivat vuonna 2009. Fortum osallistuu myös tulevaisuuden kestävän asumisen rakentamiseen kehittämällä älykkäitä sähköverkkoja ja sähköajoneuvojen latausratkaisuja.
Lue lisää Fortumin hankkeista sivuilta 24–27 (Investoinnit ja T&K) ja ympäristövastuusta vuoden 2010 Kestävän kehityksen raportista.
Fortum kantaa huolta ympäristöstä Fortum kehittää toimintaansa syste-PDDWWLVHVWLNDWWDYDQ\PSÃULVWùVHUWLğoinnin avulla. Tavoitteena oli saada ISO VHUWLğRLQWLNDLNLOOH)RUWXPLQWRLminnoille EU:ssa vuonna 2010. Vuoden ORSXVVDVHUWLğRLQWLNDWWRL)RUWXPLQ EU:n alueen toiminnoista ja 86 % koko Fortumin toiminnoista. Fortumin tavoit-WHHQD9HQÃMÃOOÃRQVHUWLğRLGDWRLPLQQRW
vuoden 2012 loppuun mennessä. Typpi-, rikki- ja hiukkaspäästöt ovat pienentyneet Fortumin tuotannossa Euroopassa huomattavasti viime vuosikymmeninä. Noin 55 % savukaasupäästöistä (SO2 ja NO2) ja jopa 90 % hiukkaspäästöistä on peräisin toiminnoista Venäjällä. Yhtenä Venäjän ympäristö-, terveys-, ja turvallisuusohjelman (EHS) tavoitteena on vaihtaa polttoaineena käytettävä hiili parempilaatuiseen, mikä vähentää tuotannosta aiheutuvia päästöjä huomattavasti, Argayashin voimalaitoksella jopa 80 % hiukkasten osalta. Polttoaineen vaihtaminen aloitettiin vuoden 2010 lopussa.
Venäjällä hiilen poltosta aiheutuvan tuhkan hyötykäyttö on vähäistä, ja tuhka sijoitetaan tuhka-altaisiin. Vuonna 2010 toimintaa parannettiin tuhka-altaiden ympäristövaikutusten pienentämiseksi.
Fortum teki Venäjällä aiesopimuksen Tšeljabinskin aluehallinnon kanssa mittavan energiatehokkuusyhteistyön
| 2010 | 2009 | 2009 | |
|---|---|---|---|
| Hiilidioksidipäästöt, tuhatta tonnia | 25 300 | 21 800 | 17 600 |
| Rikkidioksidipäästöt, tuhatta tonnia | 20,7 | 14,6 | 16,7 |
| Typen oksidien päästöt, tuhatta tonnia | 36,7 | 31,4 | 29,5 |
| Sähköntuotannon hiilidioksidipäästöt, g/kWh (omat laitokset + osuudet) | 189 | 155 | 134 |
| Uusiutuvien energianlähteiden osuus sähköntuotannossa, % | 35 | 36 | 38 |
| Hiilidioksidipäästöttömien energianlähteiden osuus sähköntuotannossa, % | 66 | 69 | 75 |
| Uusiutuvien energianlähteiden osuus lämmöntuotannossa, % | 18 | 17 | 19 |
käynnistämisestä. Ohjelman laajin toimenpide on Tšeljabinskin kaukolämpöjärjestelmän automaatio- ja perusparannusprojekti, jonka tuloksena energian hävikki alueella laskee yli bMDSROWWRDLQHHQNÃ\WWùVHNÃSÃÃVWùW vähenevät merkittävästi.
Joulukuussa 2010 Fortum ja Venäjän valtion energiavirasto allekirjoittivat aiesopimuksen energiatehokkuuteen ja innovaatioihin liittyvästä yhteistyöstä. Sopimuksen mukaan osapuolet pyrkivät yhdessä suunnittelemaan ja toteuttamaan projekteja sähkön ja lämmön yhteistuotannon, ympäristöasioiden kehittämisen ja energiatehokkuusteknologian alueella.
Fortum on vuorovaikutuksessa miljoonien ihmisten kanssa ja vaikuttaa ympäröivään yhteiskuntaan monin eri tavoin. Siksi vastuullisuus yhteiskunnassa on Fortumin toiminnan kulmakiviä.
Hyvinvoiva ja motivoitunut henkilöstö on liiketoiminnan menestymisen perusedellytys - työntekijöistä huolehtiminen on Fortumissa etusijalla.
Lupauksena turvallinen työpaikka Työturvallisuus on avainasemassa Fortumin kestävän kehityksen ohjelmassa. Työturvallisuuden parantamista tukee johdon vahva sitoutuminen, riskien arviointi, onnettomuuksien systemaattinen tutkinta ja parannustoimet sekä turvallisuusaloitteet ja -kampanjat.
Vuoden 2010 tavoite oli laskea poissaoloon johtaneiden tapaturmien taajuutta (LWIF*). Tavoitteeseen ei päästy, ja tapaturmataajuus oli 2,4 (2009: 2,4). Fortumin Euroopan toiminnoissa turvallisuus tapaturmataajuudella mitattuna oli historian paras: 2,2 (2009: 2,4). Lisäksi Fortumin tavoitteena on välttää kuolemaan johtavat onnettomuudet ja parantaa tuloksia kaikilla turvallisuusmittareilla mitattuna. Vuoden aikana sattui yksi
kuolemaan johtanut tapaturma omalle henkilöstölle Venäjällä. Onnettomuus tutkittiin huolellisesti ja toimintatapoja kehitettiin turvallisuuden parantamiseksi.
Urakoitsijaturvallisuus on parantunut vuosi vuodelta. Vuonna 2010 urakoitsijoiden poissaoloon johtaneiden tapaturmien taajuus oli 5,0 (2009: 6,5).
Vuonna 2010 erityishuomiossa turvallisuuden suhteen olivat investointiprojektit. Niissä turvallisuus onkin saatu parannettua esimerkilliselle tasolle. (VLPHUNLNVL3XRODVVD&]ÙVWRFKRYDQ sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksen rakennusprojekti voitti Puolan työturvallisuusviranomaisen turvallinen rakennustyömaa -kilpailun ja sai Fortumin sisäisen turvallisuuspalkinnon.
*LWIF: yhden tai useamman päivän tai työvuoron poissaoloon johtaneiden tapaturmien määrä miljoonaa työtuntia kohden
Vahva ja hyvinvoiva organisaatio on avainasemassa menestymiselle. Hyvinvoinnin edellytyksenä on työntekijöiden tasapuolinen ja oikeudenmukainen kohtelu. Konsernin yhtenäisten ohjeiden ja käytäntöjen lisäksi Fortum panostaa rekrytointiin ja perehdytykseen, johtamiseen ja palkitsemiseen sekä työntekijöiden kehittämiseen ja kouluttamiseen. Vuonna 2010 lanseerattiin työhyvinvointimalli ForCARE, jonka tavoitteena on edistää työntekijöiden terveyttä ja työturvallisuutta kehittämällä työtä ja työympäristöä. ForCARE-ohjelma tullaan ottamaan käyttöön Fortumin kaikissa toimipisteissä vuoden 2012 loppuun mennessä.
Vahvuutena osaava henkilöstö Fortumin henkilöstön osaamista ja suorituskykyä kehitetään vuosittaisilla kehitys- ja suorituskeskusteluilla, palauteprosesseilla ja toimintaa tukevia
| 2010 | 2009 | 2008 (2 | |
|---|---|---|---|
| Poissaoloon johtaneet tapaturmat, oma henkilöstö | 45 | 37 | 63 |
| Poissaoloon johtaneet tapaturmat, urakoitsija | 43 | 51 | 47 |
| Kaikki raportoitavat tapaturmat (kpl/milj. työtuntia) (1, oma henkilöstö |
4,6 (2 | 6,0 (2 | 9,4 |
| Kuolemantapaukset | 1 | 2 | 1 |
| Tapaturmataajuus (1, oma henkilöstö | 2,4 | 2,4 (2 | 4,3 |
| Tapaturmataajuus (1, urakoitsija | 5,0 | 6,5 (2 | 8,2 |
1) Enemmän kuin yhden päivän poissaoloon johtaneet tapaturmat miljoonaa työtuntia kohti
2) Russia-divisioona pois lukien
| 2010 | 2009 | Muutos, % | |
|---|---|---|---|
| Henkilöstö keskimäärin | 11 156 | –16,0 | |
| Henkilöstö 31.12. | 10 585 | –8,9 | |
| joista vakinaisessa työsuhteessa | 10 307 | –9,0 | |
| Työsuhteen kesto, vuosia | 13 | 14 | –7,1 |
| Henkilöstön keski-ikä | 44 | 46 | –4,3 |
| Naisia, % | 29 | 30 | –3,3 |
| Naisia johtotehtävissä, % | 27 | 30 | –10,0 |
| Terveydenhoitokulut, euroa henkilöä kohti (1 | 501 | 484 | 3,5 |
| Virkistyskulut, % työajan palkoista (1 | 0,4 | 0,4 | 0,0 |
1) Suomessa
työkaluja ja prosesseja kehittämällä. Henkilö- tai tiimikohtaiset tavoitteet asetetaan tukemaan strategiaa, ja niiden saavuttaminen muodostaa pohjan palkitsemiselle. Organisaation ja henkilöstön osaamista kehitetään myös tehtäväkierron kautta. Vuonna 2010 Fortumin sisäisessä haussa oli Suomessa ja Ruotsissa haettavana 603 avointa työpaikkaa (2009: 418). Työkomennuksella ulkomailla vuonna 2010 oli 62 fortumlaista.
Fortumin työntekijöiden määrä väheni vuonna 2010 ja oli keskimäärin 11 156 (2009: 13 278). Vakituisessa työsuhteessa oli 10 307 henkeä (2009: 11 332). Henkilöstöstä määräaikaisia oli 2,6 % (2009: 2,4 %). Naisten osuus koko Fortumin henkilöstöstä oli 29 % (2009: b .RQVHUQLQMDGLYLVLRRQLHQMRKWRWHKtävissä toimivista henkilöistä naisia oli 27 % (2009: 30 %).
Henkilöstön keski-ikä vuonna 2010 oli 44 vuotta, ja yli 50-vuotiaiden osuus henkilöstöstä oli 36 % (2009: 38 %). Eläköitymiseen on varauduttu panostamalla pitkäjänteisesti työnantajakuvaan, resursointisuunnitteluun, tiedon- ja osaamisen siirtoon sekä henkilöstön osaamisen kehittämiseen.
Fortum edellyttää, että sen hankintaketjua hallitaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Fortum suorittaa hankinnassaan toimittajan esivalinnan ja liittää tavaran- ja palveluntoimittajien toimintaohjeen kaikkiin sopimuksiin, joiden hankinta arvo on yli 50 000 euroa. Toimintaohje julkaistiin vuonna 2009, ja vuoden 2010 loppuun mennessä se on otettu käyttöön kaikissa toimintamaissa.
Fortumin toiminta yhteiskunnan hyväksi korostuu myös yhtiön tavoitteessa taata asiakkailleen keskeytymätön sähkön- ja lämmöntoimitus. Fortumin sähköverkkojen luotettavuus on 99,98 %. Verkkojen luotettavuuteen ja tehokkuuteen panostetaan jatkuvasti mm. lisäämällä automaatiota ja korvaamalla ilmajohtoja maakaapeleilla. Myös lämmönjakelun toimitusvarmuus oli vuoden aikana erittäin hyvä eikä suuria häiriöitä ilmennyt.
Lisäksi Fortum tukee yhteiskuntaa toimintamaissaan yhteistyöhankkeiden, sponsoroinnin ja hyväntekeväisyyslahjoitusten kautta. Vuonna 2010 yhtiö tuki hankkeita noin 5,2 miljoonalla eurolla. Tuki suuntautuu erityisesti lapsiin, nuoriin, ympäristöön ja yhteiskuntaan. Lisäksi Fortum tuki Suomessa yliopistoja 2,3 miljoonalla eurolla.
Lue lisää Fortumin sosiaalisesta vastuusta vuoden 2010 Kestävän kehityksen raportista.
Tukholman Norra Djurgårdsstadeniin nousee moderni ja ekologisesti kestävä kaupunginosa. Hankkeessa testataan talojen interaktiivisuutta sähköverkon kanssa: energiaa tuotetaan paikallisesti esimerkiksi aurinkopaneeleilla, ja älykäs verkko mahdollistaa ylijääneen energian varastoinnin tai syöttämisen takaisin verkkoon. Lisäksi asukkaat saavat reaaliaikaista informaatiota sähkön hinnasta ja kulutuksesta. Rakennustyöt saadaan loppuun vuonna 2025, mutta ensimmäiset asukkaat muuttavat alueelle jo vuonna 2012.
Espoossa on samaan aikaan käynnistetty Eco Urban Living -yhteistyöhanke, jonka tarkoituksena on edistää sähköautojen latausinfrastruktuurin nopeaa kehitystä ja tukea näin ympäristöä säästävän kaupunkialueen rakentamista.
Nousevien talouksien, erityisesti Kiinan ja Intian, merkitys kasvaa maailmantaloudessa ja energia-alalla. Intian arvioidaan ohittavan Japanin ja Venäjän energiankäytössä ja nousevan maailman kolmanneksi suurimmaksi energiankuluttajaksi vuoteen 2030 mennessä.
3.
ENERGIANKULUTTAJA VUONNA 2030
ON INTIA
MEGATRENDI: MUUTOKSET TALOUDEN VOIMASUHTEISSA
| HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | 36 |
|---|---|
| Tuloskehitys ja taloudellinen asema | 36 |
| Riskien hallinta | 51 |
| Fortumin osake ja osakkeenomistajat | 57 |
| KONSERNITILINPÄÄTÖS | 62 |
| Konsernin tuloslaskelma | 62 |
| Konsernin laaja tuloslaskelma | 63 |
| Konsernin tase | 64 |
| Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista | 65 |
| Konsernin rahavirtalaskelma | 66 |
| Konsernitilinpäätöksen liitetiedot | 67 |
| TUNNUSLUVUT | 129 |
| Taloudelliset tunnusluvut | 129 |
| Osakekohtaiset tunnusluvut | 131 |
| Toiminnalliset tunnusluvut, volyymit | 132 |
| Toiminnalliset tunnusluvut, segmentit | 134 |
| Tunnuslukujen laskentakaavat | 134 |
| EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS (FAS) | 136 |
| Tuloslaskelma | 136 |
| Tase | 136 |
| Rahoituslaskelma | 137 |
| Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot | 137 |
| EHDOTUS VOITTOVAROJEN KÄYTÖKSI | 142 |
| TILINTARKASTUSKERTOMUS | 143 |
| HALLINTONEUVOSTON LAUSUNTO | 144 |
| TALOUDELLINEN TIETO VUOSINELJÄNNEKSITTÄIN | 145 |
Sähkönkulutus jatkoi kasvuaan Pohjoismaissa ja Venäjällä vuonna 2010. Teollisuustuotanto Fortumin tärkeimmillä markkina-alueilla kasvoi selvästi, ja Venäjän talouden elpyminen jatkui vakaana.
| Liikevaihto 6 296 5 435 5 636 16 % Liikevoitto 1 708 1 782 1 963 –4 % Liikevoitto, % liikevaihdosta 27,1 32,8 34,8 –17 % Vertailukelpoinen liikevoitto 1 833 1 888 1 845 –3 % Tulos ennen veroja 1 615 1 636 1 850 –1 % Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto 1 300 1 312 1 542 –1 % Tulos/osake, euroa 1,46 1,48 1,74 –1 % Liiketoiminnan kassavirta 1 437 2 264 2 002 –37 % Oma pääoma/osake, euroa 9,24 9,04 8,96 2 % Sijoitettu pääoma 16 124 15 350 15 911 5 % Korollinen nettovelka 6 826 5 969 6 179 14 % Omavaraisuusaste, % 40 43 41 –7 % Osakkeiden määrä keskimäärin, tuhatta 888 367 888 230 887 256 0 % |
milj. euroa | 2010 | 2009 | 2008 | Muutos 10/09 |
|---|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | Tavoite | 2010 | 2009 | 2008 | Muutos 10/09 |
|---|---|---|---|---|---|
| Sijoitetun pääoman tuotto, % | 12 | 11,6 | 12,1 | 15,0 | –4 % |
| Oman pääoman tuotto, % | 14 | 15,7 | 16,0 | 18,7 | –2 % |
| Pääomarakenne: Nettovelka/Käyttökate (EBITDA) | Noin 3 | 3,0 | 2,6 | 2,5 | 15 % |
Heat- ja Russia-divisioonat sekä Distribution-liiketoiminta-alue pystyivät kasvattamaan tulostaan edellisvuodesta. Electricity Salesin tulos laski ensimmäisen ja viimeisen neljänneksen aikana pääosin korkeiden tukkuhintojen seurauksena. Power-divisioonassa kustannukset nousivat, mikä johtui osittain tehonkorotus- ja modernisointiohjelmien jatkumisesta ruotsalaisissa ydinvoimaosakkuusyrityksissä.
Sähkönkulutus jatkoi kasvuaan Pohjoismaissa ja Venäjällä vuonna 2010. Teollisuustuotanto Fortumin tärkeimmillä markkina-alueilla on kasvanut selvästi, ja Venäjän talouden elpyminen on jatkunut vakaana.
Venäjällä sähkön tukkumarkkinoiden uudistus eteni Venäjän hallituksen suunnitelmien mukaan. Sähkön tukkumarkkinat vapautuivat kokonaan tammikuussa 2011. Lisäksi Venäjän hallitus hyväksyi vuonna 2011 alkaville pitkän aikavälin kapasiteettimarkkinoille
uudet säännöt, jotka koskevat investointivelvoitesopimuksia (CSA – "uusi kapasiteetti") ja investointivelvoitesopimuksiin kuulumattoman kapasiteetin huutokauppaa (CCS – "vanha kapasiteetti").
Fortum tarkisti Venäjän investointiohjelmansa aikataulua elpyvän sähkönkysynnän ja kapasiteettimarkkinoiden kehityksen johdosta. Investointiohjelma on nyt tarkoitus saattaa päätökseen vuotta aiemmin kuin alun perin arvioitiin, vuonna 2014. Russia-divisioonasta saatavan voiton arvioidaan kasvavan samaa tahtia kapasiteetin kasvun kanssa.
Fortumin päivitetty strategia julkaistiin syyskuussa. Strategian perustana on yhtiön vahva osaaminen hiilidioksidipäästöttömässä ydin- ja vesivoimatuotannossa ja luonnonvaroja tehokkaasti hyödyntävässä sähkön ja lämmön yhteistuotannossa sekä asiantuntemus kilpailluilla energiamarkkinoilla toimimisesta. Tulevina vuosina Fortum aikoo edelleen hyödyntää vankkaa asemaansa pohjoismaisilla sähkö- ja lämpömarkkinoilla ja luoda samalla vakaata tuloskasvua Venäjällä.
Hiilidioksidipäästöttömien ja energiatehokkaiden ratkaisujen kysynnän kasvu sekä lisääntyvä kulutus nopeasti kasvavilla, vapautuvilla energiamarkkinoilla erityisesti Euroopassa ja Aasiassa tarjoavat myös Fortumille kasvumahdollisuuksia tulevaisuudessa. Euroopan integroituvat sähkömarkkinat ja Fortumin Venäjän liiketoimintojen suhteellisen painoarvon lisääntyminen pienentävät asteittain pohjoismaisen sähkön tukkuhinnan roolia tärkeimpänä Fortumin tulokseen vaikuttavana tekijänä. Fortumin nykyisillä sähkön siirto- ja myyntiliiketoiminnoilla on jatkossakin keskeinen rooli pohjoismaisella markkinalla. Muilla alueilla Fortum näkee houkuttelevampia tulos- ja kasvunäkymiä sähkön- ja lämmöntuotannossa.
Fortumin tavoite taloudellisten tunnuslukujen osalta on saavuttaa sijoitetun pääoman tuotoksi 12 %, oman pääoman tuotoksi 14 % ja nettovelan ja käyttökatteen (EBITDA) suhteeksi noin 3.
Vuonna 2010 sähkön keskimääräinen systeemihinta pohjoismaisessa Nord Pool Spot -sähköpörssissä (aiemmin Nord Pool) oli 53,0 euroa/MWh (2009: 35,0). Suomen ja Ruotsin aluehinnat olivat Nord Pool Spotin systeemihintatasoa korkeammat: 56,6 euroa/ MWh (2009: 37,0) Suomessa ja 56,8 euroa/MWh (2009: 37,0) Ruotsissa. Systeemihinnan sekä Suomen ja Ruotsin aluehintojen ero liittyi lähinnä ensimmäiseen ja viimeiseen vuosineljännekseen. Ensimmäisellä neljänneksellä korkeammat hinnat Ruotsissa ja Suomessa johtuivat ydinvoiman alhaisemmasta käyttöasteesta Ruotsissa sekä alhaisemmasta siirtokapasiteetista. Viimeisellä neljänneksellä alhainen vesitilanne Ruotsissa ja Norjassa sekä alentunut siirtokapasiteetti vaikuttivat hintoihin.
Vuoden 2010 alussa Pohjoismaiden vesivarastot olivat 7 terawattituntia (TWh) pitkän aikavälin keskiarvoa pienemmät. Vuoden lopussa Pohjoismaiset vesivarastot olivat historiallisen alhaisella tasolla, 29 TWh pitkän aikavälin keskiarvoa pienemmät ja 20 TWh pienemmät kuin vuoden 2009 lopussa.
Vuonna 2010 Pohjoismaissa kulutettiin sähköä yhteensä noin 396 TWh (2009: 378) – noin 5 % enemmän kuin vuonna 2009. Kasvu johtui pääasiassa ensimmäisen ja viimeisen neljänneksen aikana vallinneesta kylmästä säästä sekä teollisuuden lisääntyneestä sähkönkulutuksesta.
Vuonna 2010 Venäjällä kulutettiin sähköä noin 1 005 TWh (2009: 964). Kasvu johtui pääasiassa Venäjän talouden elpymisestä ja teollisuustuotannon vilkastumisesta.
OAO Fortum toimii Tjumenin ja Tšeljabinskin alueilla. Öljy- ja kaasuteollisuuteen keskittyvällä Tjumenin alueella sähkönkysyntä pysyi suunnilleen samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Taantuma ei vaikuttanut sähkönkysyntään Tjumenin alueella edellisenä vuonna, eikä sähkönkysyntä siten myöskään muuttunut edellisvuodesta. Metalliteollisuuteen painottuvalla Tšeljabinskin alueella sähkönkysyntä kasvoi viimeisellä neljänneksellä noin 4 % ja vuonna 2010 noin 9 % edellisvuodesta. Kasvu johtui pääasiassa teollisuuden sähkönkulutuksen elpymisestä.
Keskimääräinen sähkön spot-hinta, kapasiteettihinta pois lukien, nousi hintavyöhykkeellä 1 (Venäjän Euroopan ja Uralin alueilla) 22 % yhteensä 886 ruplaan/MWh (2009: 728) vuoden 2010 viimeisellä neljänneksellä.
| TWh | 2010 | 2009 | 2008 |
|---|---|---|---|
| Pohjoismaat | 396 | 378 | 396 |
| Venäjä | 1 005 | 964 | 1 006 |
| Tjumen | 82 | 81 | 82 |
| Tšeljabinsk | 35 | 32 | 36 |
| Venäjän Uralin alue | 245 | 236 | 250 |
| 2010 | 2009 | 2008 | |
|---|---|---|---|
| Sähkön spot-hinta Nord Pool Spot -sähköpörssissä, euroa/MWh | 53 | 35 | 45 |
| Sähkön spot-hinta Suomessa, euroa/MWh | 57 | 37 | 51 |
| Sähkön spot-hinta Ruotsissa, euroa/MWh | 57 | 37 | 51 |
| Sähkön spot-hinta Venäjän Euroopan ja Uralin alueilla, RUB/MWh1) | 882 | 667 | 708 |
| Sähkön spot-hinta (markkinahinta), Uralin alue, RUB/MWh1) | 835 | 633 | 672 |
| OAO Fortumin keskimääräinen säännelty sähkön hinta, RUB/MWh 1) | 614 | 533 | 475 |
| Keskimääräinen säännelty kapasiteettihinta, tRUB/MW/kk | 169 | 187 | 168 |
| Sähkön spot-hinta Saksassa, euroa/MWh | 44 | 39 | 66 |
| Keskimääräinen kaasun rajahinta Uralin alueella, RUB/1 000m3 | 2 221 | 1 781 | 1 560 |
| CO2, (ETS EUA), euroa/tonni CO2 | 14 | 13 | 22 |
| Hiili (ICE Rotterdam), USD/tonni | 92 | 70 | 146 |
| Öljy (Brent Crude), USD/bbl | 80 | 63 | 98 |
,OPDQNDSDVLWHHWWLWDULIğD
| TWh | 31.12. 2010 |
31.12. 2009 |
31.12. 2008 |
|---|---|---|---|
| Pohjoismaiset vesivarastot | 54 | 74 | 75 |
| Pohjoismaiset vesivarastot, pitkän ajan keskiarvo | 83 | 81 | 81 |
| TWh (+ = tuonti, – = vienti Pohjoismaista) | 2010 | 2009 | 2008 |
|---|---|---|---|
| Vienti/tuonti | 21 | 8 | 0 |
| % | 2010 | 2009 | 2008 |
|---|---|---|---|
| Osuus sähkön myynnistä vapautetuilla markkinoilla | 70 | 40 | 20 |
| Osuus OAO Fortumin sähkön myynnistä vapautetulla sähkön hinnalla | 61 | 34 | 19 |
VESIVARASTOT POHJOISMAISSA, Viikkotiedot energiaksi muutettuna, TWh
Ilmastonmuutoksen hillitseminen, hiilidioksidipäästöjen vähentäminen ja energiatehokkuus ovat Fortumille tärkeitä.
Fortumin tavoite EU:ssa on alentaa sähköntuotantonsa hiilidioksidipäästöjen viiden vuoden keskiarvo alle 80 grammaan kilowattitunnilta (g/kWh) vuoteen 2020 mennessä. Viiden vuoden keskiarvo oli vuoden 2010 osalta tavoitetta alhaisempi, 69 g/kWh. Lämmöntuotannossa tavoitteeksi on asetettu päästöjen vähentäminen jokaisessa EU-maassa 10 %:lla vuoden 2006 tasosta vuoteen 2020 mennessä. EU:n ulkopuolella Fortum on sitoutunut lisäämään energiatehokkuutta ja siten vähentämään tuotannon ominaispäästöjä.
Vuonna 2010 noin 66 % (2009: 69) Fortumin sähköntuotannosta oli hiilidioksidipäästötöntä. Fortumin sähköntuotannosta EU-maissa 86 % (2009: 91) oli hiilidioksidipäästötöntä.
Fortumin kokonaishiilidioksidipäästöt vuonna 2010 olivat 25,3 miljoonaa tonnia (Mt) (2009: 22,0), josta 9,7 Mt (2009: 7,7) oli Euroopan päästökauppajärjestelmän (ETS) alaisia päästöjä.
| milj. tonnia | 2010 | 2009 | 2008 | 2007 | Muutos 10/09 |
|---|---|---|---|---|---|
| Kokonaispäästöt | 25,3 | 22,0 | 17,6 | 10,4 | 15 % |
| Päästökauppajärjestelmän alaiset päästöt | 9,7 | 7,7 | 7,2 | 9,8 | 26 % |
| Myönnetyt päästöoikeudet | 5,6 | 5,5 | 5,9 | 8,1 | 2 % |
| Päästöt Venäjällä | 14,6 | 13,8 | 9,8 | - | 6 % |
| g/kWh | 2010 | 2009 | 2008 | 2007 | Muutos 10/09 |
|---|---|---|---|---|---|
| Kokonaispäästöt | 189 | 155 | 22 % | ||
| Päästökauppajärjestelmän alaiset ominaispäästöt | 84 | 41 | 41 | 64 | 105 % |
| Päästöt Venäjällä | 532 | 493 | 8 % |
| milj. euroa | 2010 | 2009 3) | 2008 | Muutos 10/09 |
|---|---|---|---|---|
| Power | 2 702 | 2 531 | 2 892 | 7 % |
| Heat | 1 770 | 1 399 | 1 466 | 27 % |
| Distribution 1) | 963 | 800 | 789 | 20 % |
| Electricity Sales 1) | 1 798 | 1 449 | 1 922 | 24 % |
| Russia | 804 | 632 | 489 | 27 % |
| Muut | 51 | 71 | 83 | –28 % |
| Nord Pool Spot -sähköpörssissä tehtyjen | ||||
| ostojen ja myyntien netotus 2) | –1 736 | –1 095 | –1 736 | –59 % |
| Eliminoinnit | –56 | –352 | –269 | 84 % |
| Yhteensä | 6 296 | 5 435 | 5 636 | 16% |
| milj. euroa | 2010 | 2009 3) | 2008 | Muutos 10/09 |
|---|---|---|---|---|
| Power | 1 298 | 1 454 | 1 528 | –11 % |
| Heat | 275 | 231 | 250 | 19 % |
| Distribution 1) | 307 | 262 | 248 | 17 % |
| Electricity Sales 1) | 11 | 22 | –33 | –50 % |
| Russia | 8 | –20 | –92 | 140 % |
| Muut | –66 | –61 | –56 | –8 % |
| Yhteensä | 1 833 | 1 888 | 1 845 | –3 % |
| milj. euroa | 2010 | 2009 3) | 2008 | Muutos 10/09 |
|---|---|---|---|---|
| Power | 1 132 | 1 363 | 1 599 | –17 % |
| Heat | 303 | 252 | 307 | 20 % |
| Distribution 1) | 321 | 263 | 248 | 22 % |
| Electricity Sales 1) | 46 | 29 | –35 | 59 % |
| Russia | 53 | –20 | –91 | 365 % |
| Muut | –147 | –105 | –65 | –40 % |
| Yhteensä | 1 708 | 1 782 | 1 963 | –4 % |
1) Osa Electricity Solutions and Distribution-divisioonaa.
2) Tuntiperusteiset myynnit ja ostot Nord Pool Spot -sähköpörssissä netotetaan konsernitasolla ja esitetään joko tuottona tai kuluna sen mukaan, onko Fortum tiettynä hetkenä nettomyyjä vai nettoostaja.
3) Lokakuussa 2009 Fortum uudelleenorganisoi liiketoimintarakenteensa neljään liiketoimintadivisioonaan ja neljään esikuntatoimintoon. Uudelleenorganisointi johti pieniin vaikutuksiin segmenttien sisältöön 1.1.2010 alkaen. Muutos on myös vaikuttanut vuoden 2009 lukuihin. Vuoden 2008 luvut ovat alkuperäiset. Muutos koskee kaikkia hallituksen toimintakertomuksessa esitettyjä segmenttitietoja.
Konsernin liikevaihto oli 6 296 miljoonaa euroa (2009: 5 435). Konsernin liikevoitto oli yhteensä 1 708 miljoonaa euroa (2009: 1 782). Johdannaisten käypään arvoon arvostaminen loppuvuoden 2010 korkeilla sähkön termiinihinnoilla pienensi Fortumin liikevoittoa. Vaikutus koko vuoden tulokseen oli –216 miljoonaa euroa. Kirjanpitokäytäntö ei vaikuttanut Fortumin kassavirtaan tai vertailukelpoiseen liikevoittoon. Vertailukelpoinen liikevoitto oli yhteensä 1 833 miljoonaa euroa (2009: 1 888).
Kertaluonteiset erät, käypään arvoon arvostamisen vaikutukset ja ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu olivat koko tilivuoden osalta –125 miljoonaa euroa (2009: –106). Kertaluonteisten erien osuus oli 93 miljoonaa euroa (2009: 29). Ne muodostuivat Swedegasin ja Karlskoga Energi & Miljön osakkeiden myyntivoitoista Ruotsissa sekä Kurgan Generating Companyn, Federal Grid Companyn ja St. Petersburg Sales Companyn osakkeiden myyntivoitoista Venäjällä.
Ruotsin kruunu oli vuonna 2010 keskimäärin 10 % vahvempi euroon nähden kuin vuonna 2009. Ruotsin kruunun vahvistumisella oli noin 103 miljoonan euron positiivinen muuntovaikutus vertailukelpoiseen liikevoittoon. Muuntovaikutus tuntui ennen kaikkea Power-divisioonassa. Vahva Ruotsin kruunu vaikutti negatiivisesti kassavirtaan.
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten voitoista oli 62 miljoonaa euroa (2009: 21). Parannus johtui ennen kaikkea Hafslund ASA:n osuuden myönteisestä kehityksestä.
Konsernin nettorahoituskulut supistuivat 155 miljoonaan euroon (2009: 167) alempien korkokulujen seurauksena. Rahoitusinstrumenttien käyvän arvon muutos oli 12 miljoonaa euroa (2009: –1).
Tulos ennen veroja oli 1 615 miljoonaa euroa (2009: 1 636).
Kauden verot olivat yhteensä 261 miljoonaa euroa (2009: 285). Tuloslaskelman mukainen veroprosentti oli 16,2 (2009: 17,4).
Kauden tulos oli 1 354 miljoonaa euroa (2009: 1 351). Fortumin osakekohtainen tulos oli 1,46 euroa (2009: 1,48). Sähköjohdannaisten kirjanpitokäytännöstä aiheutunut vaikutus osakekohtaiseen tulokseen oli –0,18 euroa.
Vähemmistöosuus oli 54 miljoonaa euroa (2009: 39). Se liittyy pääosin Fortum Värme Holding AB:hen, josta Tukholman kaupunki omistaa 50 %.
Liiketoiminnan kassavirta oli yhteensä 1 437 miljoonaa euroa (2009: 2 264). Siihen vaikuttivat valuuttakurssieroista realisoituneet voitot ja tappiot, jotka olivat vuonna 2010 yhteensä –535 miljoonaa euroa (2009: 298). Valuuttakurssieroista syntyneet voitot ja tappiot liittyvät pääasiassa Fortumin ruotsalaisten tytäryhtiöiden lainoja suojaavien valuutanvaihtosopimusten jatkamiseen.
Fortumin taloudelliset tunnusluvut vuodelle 2010 olivat: sijoitetun pääoman tuotto 11,6 % (2009: 12,1), oman pääoman tuotto 15,7 % (2009: 16,0) ja nettovelan ja käyttökatteen (EBITDA) suhde 3,0 (2009: 2,6). Nettovelan ja vertailukelpoisen käyttökatteen (EBITDA) suhde oli 2,8.
Vertailukelpoinen liikevoitto
Power-divisioonaan kuuluvat Fortumin sähköntuotanto, fyysinen tuotannonohjaus ja trading-toiminta sekä asiantuntijapalvelut sähköntuottajille.
| milj. euroa | 2010 | 2009 | 2008 | Muutos 10/09 |
|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 2 702 | 2 531 | 2 892 | 7 % |
| - sähkönmyynti | 2 580 | 2 413 | 2 566 | 7 % |
| - muu myynti | 122 | 118 | 326 | 3 % |
| Liikevoitto | 1 132 | 1 363 | 1 599 | –17 % |
| Vertailukelpoinen liikevoitto | 1 298 | 1 454 | 1 528 | –11 % |
| Sidottu pääoma 31.12. | 5 806 | 5 494 | 5 331 | 6 % |
| Sidotun pääoman tuotto, % | 19,5 | 24,5 | 29,6 | –20 % |
| Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto, % | 22,3 | 26,4 | 28,0 | –16 % |
| Investoinnit käyttöomaisuuteen ja | ||||
| bruttoinvestoinnit osakkeisiin | 122 | 153 | 134 | –20 % |
| Henkilöstön lukumäärä | 1 819 | 1 916 | 3 520 | –5 % |
Vuonna 2010 divisioonan sähköntuotanto Pohjoismaissa oli 46,3 TWh (2009: 43,7), josta noin 93 % (2009: 97) oli hiilidioksidipäästötöntä.
Vuonna 2010 divisioonan sähköntuotanto Pohjoismaissa oli 2,6 TWh korkeampi kuin vuonna 2009. Erityisesti lämpövoimatuotanto lisääntyi pääasiassa korkeista sähkön tukkuhinnoista ja Meri-Porin vuokrasopimuksen päättymisestä johtuen. Myös ydinvoimatuotanto lisääntyi hieman.
Käytettävyys kahdeksassa Fortumin kymmenestä omistamasta tai osaomistamasta ydinvoimalaitosyksiköstä oli hyvä vuonna 2010. Forsmark 2 selviytyi modernisoituihin venttiileihin liittyvistä ongelmista korvaamalla ne toisenlaisella ratkaisulla: yksikkö on toiminut täydellä kapasiteetilla marraskuun alusta lähtien. Oskarshamn 3:lla oli vaikeuksia uusitun turbiinin laakereiden kanssa, mikä aiheutti tuotantohäviöitä joulukuun loppuun asti. Tällä hetkellä yksikköä käytetään noin 1 050 megawatin (MW) teholla, mikä vastaa yksikön tehoa ennen tehonkorotusta. Käytettävyyden varmistamiseksi yksikköä aiotaan talvikuukausina käyttää tällä teholla, ja käyttöönottotestaus alkaa uudelleen 1.3.2011. Tämän jälkeen käyttöönottotestaus jatkuu suunnitelmien mukaiseen huoltoseisokkiin, 22.5.2011, saakka.
| TWh | 2010 | 2009 | 2008 | Muutos 10/09 |
|---|---|---|---|---|
| Vesivoima, Pohjoismaissa | 22,0 | 22,1 | 22,9 | 0 % |
| Ydinvoima, Pohjoismaissa | 22,0 | 21,4 | 23,7 | 3 % |
| Lämpövoima, Pohjoismaissa | 2,3 | 0,2 | 0,3 | 1 050 % |
| Yhteensä Pohjoismaissa | 46,3 | 43,7 | 46,9 | 6 % |
| Lämpövoima muissa maissa | 1,1 | 1,2 | 1,0 | –8 % |
| Yhteensä | 47,4 | 44,9 | 47,9 | 6 % |
| TWh | 2010 | 2009 | 2008 | Muutos 10/09 |
|---|---|---|---|---|
| Yhteensä | 51,5 | 48,8 | 52,1 | 6 % |
| josta läpikulkueriä | 3,2 | 3,6 | 3,7 | –11 % |
Myyntihinta
| euroa/MWh | 2010 | 2009 | 2008 | Muutos 10/09 |
|---|---|---|---|---|
| Sähkön tukkumyyntihinta Pohjoismaissa 1) | 49,7 | 49,8 | 49,3 | 0 % |
1) Power-divisioona Pohjoismaissa ilman läpikulkueriä.
DIVISIOONAN SÄHKÖNTUOTANTO POHJOISMAISSA ENERGIALÄHTEITTÄIN, TWh
Vuonna 2010 divisioonan toteutunut sähkön tukkumyyntihinta Pohjoismaissa oli 49,7 euroa/MWh, eli myös suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2009. Selkeästi korkeammat spot-hinnat Nord Pool Spot -sähköpörssissä kompensoivat matalammat suojaushinnat lähes kokonaan. Kokonaistukkumyyntihinta pysyi vakaana lauhdevoimatuotannon huipputuotannon kysyntähuippujen aikana saavuttamien korkeampien hintojen vuoksi.
Vuonna 2010 Power-divisioonan vertailukelpoinen liikevoitto laski. Ruotsin ydinvoimaosakkuusyrityksissä jatkuneet tehonkorotukset ja modernisointihankkeet, lauhdetuotannon suhteellisen osuuden kasvaminen muihin sähköntuotantomuotoihin verrattuna sekä ydinvoimaan liittyvien varausten kasvu ja Loviisa 3 -hankkeeseen liittyvät kulut kasvattivat kustannuksia vuonna 2010 vuoteen 2009 verrattuna.
Fortum ja Venäjän valtion ydinvoimakonserni ROSATOM allekirjoittivat aiesopimuksen (Memorandum of Understanding) ydinvoimayhteistyöstä marraskuussa 2010. Lisäksi Fortum, ROSATOM ja Bulgarian valtion energiayhtiö NEK allekirjoittivat aiesopimuksen yhteistyöstä Belenen ydinvoimalaitoksen kehittämisestä Bulgariassa. ROSATOMin ja NEKin kanssa tehdyn sopimuksen mukaan Fortum pyrkii osallistumaan ydinvoiman kehittämiseen Bulgariassa tarjoamalla ydinvoimateknologian ja turvallisuuden asiantuntijapalveluita Belenen hankkeeseen. Teknologiapalveluihin liittyen Fortum on varannut mahdollisuuden hankkia 1 % osakkuuden perustettavasta projektiyhtiöstä, josta tulee Beleneen rakennettavan ydinvoimalaitoksen ja sen aikanaan tuottaman sähkön omistaja.
Fortum päätti lakkauttaa Meri-Porin hiilidioksidin talteenotto- ja varastointiprojektin, jota se on kehittänyt yhdessä Teollisuuden Voiman (TVO) kanssa yhtiöiden yhteisesti omistamassa Meri-Porin voimalaitoksessa. Aiemmin myös TVO päätti vetäytyä projektista.
Fortum valmistelee osallistumista Ranskan vesivoimakonsessioiden eli käyttöoikeussopimusten tarjouskilpailuihin, joiden odotetaan käynnistyvän virallisesti vuonna 2011. Euroopan unionin linjausten mukaisesti Ranska uusii vesivoimakonsessiot maassa avoimen tarjouskilpailun kautta. Ranskan hallitus aloittaa kymmenen konsession ensimmäisen osuuden tarjousprosessin vuosina 2011–2015. Konsessiot vastaavat kaikkiaan 5 300 MW:n kapasiteettia.
Vuoden 2010 lopussa Power-divisioonan sähköntuotannon kokonaiskapasiteetti oli 9 728 MW (2009: 9 709), josta Pohjoismaissa sijaitsi 9 588 MW (2009: 9 569). Vesivoimantuotannon kapasiteetti Pohjoismaissa oli 4 684 MW (2009: 4 666), ydinvoimatuotannon kapasiteetti 3 217 MW (2009: 3 212) ja lauhdekapasiteetti 1 687 MW (2009: 1 691).
Fortumin tukkumyyntihinta
Pörssihinta
Heat-divisioona sisältää sähkön ja lämmön yhteistuotannon (CHP), kaukolämpötoiminnan sekä yritysten lämpöratkaisut Pohjoismaissa ja Itämeren alueella.
| milj. euroa | 2010 | 2009 | 2008 | Muutos 10/09 |
|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 1 770 | 1 399 | 1 466 | 27 % |
| - lämmönmyynti | 1 269 | 1 055 | 1 120 | 20 % |
| - sähkönmyynti | 368 | 224 | 228 | 64 % |
| - muu myynti | 133 | 120 | 118 | 11 % |
| Liikevoitto | 303 | 252 | 307 | 20 % |
| Vertailukelpoinen liikevoitto | 275 | 231 | 250 | 19 % |
| Sidottu pääoma 31.12. | 4 182 | 3 787 | 3 468 | 10 % |
| Sidotun pääoman tuotto, % | 8,4 | 7,9 | 8,9 | 6 % |
| Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto, % | 7,7 | 7,3 | 7,3 | 5 % |
| Investoinnit käyttöomaisuuteen ja bruttoinvestoinnit | ||||
| osakkeisiin | 305 | 359 | 431 | –15 % |
| Henkilöstön lukumäärä | 2 394 | 2 552 | 2 318 | –6 % |
Vuonna 2010 lämmönmyynti oli 26,1 TWh (2009: 22,9), ja se tuotettiin pääasiassa Pohjoismaissa. Samana aikana sähkönmyynti oli yhteensä 6,5 TWh (2009: 4,4). Kasvaneet volyymit johtuivat talvikauden kylmästä säästä, lisääntyneestä teollisuusmyynnistä ja uudesta CHP-kapasiteetista Suomessa ja Virossa.
Divisioonan vertailukelpoinen liikevoitto vuonna 2010 oli 275 miljoonaa euroa (2009: 231). Kasvu johtui pääasiassa tuotantovolyymien ja sähkön tukkuhinnan kohoamisesta. Polttoainekulut olivat edellistä vuotta suuremmat. Ruotsissa kruunun vahvistuminen tasoitti talvikauden huippukuormituksen negatiivista vaikutusta tuotantokustannuksiin.
Vuoden 2010 viimeisen neljänneksen aikana kaupallinen käyttö aloitettiin kahdes-VDXXGHVVD&+3ODLWRNVHVVD3XRODQ&]ÙVWRFKRZDVVDMD9LURQ3ÃUQXVVD)RUWXPDORLWWL myös työt uuden jätettä hyödyntävän CHP-laitoksen rakentamiseksi Liettuan Klaipedassa sekä uuden niin ikään jätettä polttoaineenaan käyttävän CHP-laitoksen rakentamiseksi Bristaan Tukholman lähelle. Saman neljänneksen aikana Heat allekirjoitti sopimuksen kahden sähkö- ja lämpöyhtiön ostamisesta Puolassa. Yhtiöt myytiin osana maan sähkö- ja lämpösektorin yksityistämistä. Lisäksi allekirjoitettiin sopimus, jonka mukaan Fortum myy Tukholman alueen ulkopuolella sijaitsevat kaukolämpöliiketoimintonsa Macquarien hallinnoimille rahastoille.
Vuoden aikana divisioona myi myös noin 30 pienempää lämmöntuotantolaitosta. Uudelleenorganisoinnit tukevat Fortumin päivitettyä strategiaa jossa CHP-tuotannolla on keskeinen rooli.
Ruotsin kilpailuviranomainen (Konkurrensverket, KKV) ilmoitti marraskuussa 2010 luopuvansa Fortumin markkina-asemaa ja kaukolämmön hinnoittelua Tukholman alueella koskevasta tutkinnasta. Tutkinnan päätteeksi viranomainen totesi, että kaukolämmön hinnat Tukholman alueella ovat reaalisesti laskeneet 1,5 % vuosina 2005–2010.
Pörssihinnan vuosikeskihinta
Suomessa lämmöntuotannon polttoaineverotus sekä sähkövero kiristyivät huomattavasti tammikuun alusta 2011. Veronkiristykset tulevat heijastumaan vastaavasti lämmön ja sähkön vähittäishintoihin.
| TWh | 2010 | 2009 | 2008 | Muutos 10/09 |
|---|---|---|---|---|
| Suomi | 9,6 | 8,0 | 10,8 | 20 % |
| Ruotsi | 10,9 | 9,8 | 9,1 | 11 % |
| Puola | 4,0 | 3,7 | 3,6 | 8 % |
| Muut maat | 1,6 | 1,4 | 1,4 | 14 % |
| Yhteensä | 26,1 | 22,9 | 24,9 | 14 % |
Vuoden 2010 lopussa Heat-divisioonan sähköntuotantokapasiteetti oli 1 600 MW (2009: 1 446), josta 1 478 MW (2009: 1 412) sijaitsi Pohjoismaissa. Heat-divisioonan lämmöntuotantokapasiteetti oli 10 448 MW (2009: 10 284), josta 8 488 MW (2009: 8 414) sijaitsi Pohjoismaissa.
| TWh | 2010 | 2009 | 2008 | Muutos 10/09 |
|---|---|---|---|---|
| Yhteensä | 6 ,5 | 4 ,4 | 4 ,7 | 48 % |
Divisioona vastaa Fortumin sähkön vähittäismyynnistä sekä sähkönsiirrosta, ja se koostuu kahdesta liiketoiminta-alueesta: Distribution ja Electricity Sales.
Fortum omistaa ja käyttää jakelu- ja alueverkkoja sekä siirtää sähköä kaikkiaan noin 1,6 miljoonalle asiakkaalle Ruotsissa, Suomessa, Norjassa ja Virossa.
| milj. euroa | 2010 | 2009 | 2008 | Muutos 10/09 |
|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 963 | 800 | 789 | 20 % |
| - jakeluverkot | 820 | 685 | 669 | 20 % |
| - alueverkot | 92 | 75 | 77 | 23 % |
| - muu myynti | 51 | 40 | 43 | 28 % |
| Liikevoitto | 321 | 263 | 248 | 22 % |
| Vertailukelpoinen liikevoitto | 307 | 262 | 248 | 17 % |
| Sidottu pääoma 31.12. | 3 683 | 3 299 | 3 032 | 12 % |
| Sidotun pääoman tuotto, % | 9,7 | 8,7 | 8,1 | 11 % |
| Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto, % | 9,3 | 8,6 | 8,2 | 8 % |
| Bruttoinvestoinnit | 213 | 193 | 296 | 10 % |
| Henkilöstön lukumäärä | 962 | 1 088 | 1 336 | –12 % |
Vuonna 2010 alueverkkosiirron määrä oli yhteensä 14,8 TWh (2009: 13,6) Ruotsissa ja 2,8 TWh (2009: 2,8) Suomessa.
Vuonna 2010 liiketoiminta-alueen vertailukelpoinen liikevoitto oli 307 miljoonaa euroa (2009: 262). Siihen vaikutti eniten kasvanut myynti, jota kuitenkin tasoitti korkeammat muuttuvat kustannukset sekä ylläpito- ja korjauskustannukset. Lisäksi vahvistunut Ruotsin kruunu kasvatti vertailukelpoista liikevoittoa noin 20 miljoonalla eurolla.
Suomessa sähköverkkoasiakkaiden automaattisen mittarinluennan pilottivaihe käynnistyi lokakuussa 2010. Automaattisesta mittarinluennasta on asiakkaille useita etuja, kuten aiempaa paremmat mahdollisuudet sähkönkulutuksen hallintaan ja ymmärtämiseen. Suomen uusi sähkönmittausvaatimuksia koskeva lainsäädäntö astuu voimaan 1.1.2014.
Ruotsin uusi sähkön siirtohintojen sääntelymalli astuu voimaan vuonna 2012. Uutta mallia työstetään edelleen, ja sen parametreja määritellään parhaillaan. Suomessa on aloitettu kolmannen valvontajakson (2012–2015) valmistelu. Lopullisia päätöksiä Suomen sääntelymallista odotetaan sääntelyviranomaiselta marraskuussa 2011.
Distribution tehostaa toimintaansa kehittämällä automaatiota ja keskittymällä ydinliiketoimintaansa. Tämän vuoksi osa kenttätoiminnoista ulkoistettiin viimeisen vuosineljänneksen aikana.
| TWh | 2010 | 2009 | 2008 | Muutos 10/09 |
|---|---|---|---|---|
| Ruotsi | 15,2 | 14,0 | 14,0 | 9 % |
| Suomi | 10,0 | 9,4 | 9,3 | 6 % |
| Norja | 2,5 | 2,3 | 2,3 | 9 % |
| Viro | 0,2 | 0,2 | 0,2 | 0 % |
| Yhteensä | 27,9 | 25,9 | 25,8 | 8 % |
| tuhatta | 2010 | 2009 | 2008 | Muutos 10/09 |
|---|---|---|---|---|
| Ruotsi | 893 | 882 | 877 | 1 % |
| Suomi | 620 | 611 | 606 | 1 % |
| Norja | 100 | 99 | 99 | 1 % |
| Viro | 24 | 24 | 24 | 0 % |
| Yhteensä | 1 637 | 1 616 | 1 606 | 1 % |
Electricity Sales -liiketoiminta-alue vastaa sähkön vähittäismyynnistä 1,2 miljoonalle kotitalous- ja yritysasiakkaalle sekä muille sähkön vähittäismyyjille Ruotsissa, Suomessa ja Norjassa. Electricity Sales ostaa sähkönsä pohjoismaisesta sähköpörssistä.
| milj. euroa | 2010 | 2009 | 2008 | Muutos 10/09 |
|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 1 798 | 1 449 | 1 922 | 24 % |
| - sähkönmyynti | 1 778 | 1 417 | 1 865 | 25 % |
| - muu myynti | 20 | 32 | 57 | –38 % |
| Liikevoitto | 46 | 29 | –35 | 59 % |
| Vertailukelpoinen liikevoitto | 11 | 22 | –33 | –50 % |
| Sidottu pääoma 31.12. | 210 | 125 | 188 | 68 % |
| Sidotun pääoman tuotto, % | 38,4 | 28,9 | –14,0 | 33 % |
| Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto, % | 9,3 | 18,6 | –15,3 | –50 % |
| Bruttoinvestoinnit | 0 | 1 | 3 | –100 % |
| Henkilömäärä | 525 | 611 | 635 | –14 % |
Vuonna 2010 sähkönmyynti oli yhteensä 29,8 TWh (2009: 30,0). Kannattamattoman yritysasiakassegmentin uudelleenjärjestelyt käynnistyivät helmikuussa 2010 ja vaikuttavat Electricity Sales -liiketoiminta-alueen myyntivolyymeihin vuoden 2010 viimeisestä neljänneksestä eteenpäin
Viimeisen neljänneksen normaalia kylmemmät sääolosuhteet ja alhainen vesitilanne nostivat tukkumarkkinoiden spot-hintoja merkittävästi, mikä oli pääsyy pienentyneisiin myyntikatteisiin. Ensimmäisen vuosineljänneksen hintapiikkien ohella tämä alensi koko vuoden 2010 vertailukelpoista liikevoittoa, joka oli yhteensä 11 miljoonaa euroa (2009: 22).
Russia-divisioona koostuu sähkön- ja lämmöntuotannosta ja myynnistä Venäjällä. Se sisältää OAO Fortumin ja Fortumin hieman yli 25 prosentin omistusosuuden TGC-1:ssä. TGC-1 on osakkuusyritys, joka raportoidaan pääomaosuusmenetelmän mukaisesti.
| milj. euroa | 2010 | 2009 | 20081) | Muutos 10/09 |
|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 804 | 632 | 489 | 27 % |
| - sähkönmyynti | 505 | 390 | 332 | 29 % |
| - lämmönmyynti | 287 | 219 | 141 | 31 % |
| - muu myynti | 12 | 23 | 16 | –48 % |
| Käyttökate (EBITDA) | 139 | 55 | –24 | 153 % |
| Liikevoitto | 53 | –20 | –91 | 365 % |
| Vertailukelpoinen liikevoitto | 8 | –20 | –92 | 140 % |
| Sidottu pääoma 31.12. | 2 817 | 2 260 | 2 205 | 25 % |
| Sidotun pääoman tuotto, % | 2,4 | 0,0 | –3,7 | |
| Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto, % | 0,7 | 0,0 | –3,8 | |
| Bruttoinvestoinnit | 599 | 218 | 1 748 | 175 % |
| Henkilöstön lukumäärä | 4 294 | 4 855 | 7 262 | –12 % |
1) Yhdistelty 31.3.2008 lähtien
OAO Fortum toimii Uralin kehittyneillä teollisuusalueilla ja Länsi-Siperian öljyntuotantoalueilla.Vuoden 2010 sähkönmyynti oli 18,7 TWh (2009: 19,5) ja lämmönmyynti 26,8 TWh (2009: 25,6). Vuonna 2010 OAO Fortum myi 61 % sähköntuotannostaan vapautetulla sähkönhinnalla.
| 2010 | 2009 | 2008 | Muutos 10/09 |
|
|---|---|---|---|---|
| Sähkön spot-hinta (markkinahinta), Uralin alue, RUB/MWh | 835 | 633 | 672 | 32 % |
| OAO Fortumin keskimääräinen säännelty sähkön hinta, RUB/MWh |
614 | 533 | 475 | 15 % |
| Keskimääräinen säännelty kapasiteettihinta, tRUB/MW/kk | 169 | 187 | 168 | –10 % |
| Keskimääräinen kaasun rajahinta Uralin alueella, RUB/1,000 m3 |
2 221 | 1 781 | 1 560 | 25 % |
Divisioonan vertailukelpoinen liikevoitto vuonna 2010 oli 8 miljoonaa euroa (2009: –20). Kasvu johtui lähinnä korkeammista sähkön tukkumarkkinahinnoista ja OAO Fortumin tehokkuuden parannusohjelmasta, joka eteni hyvin.
OAO Fortumin liiketoiminta on tyypillisesti hyvin kausiluonteista: sen tulos on yleensä vahvin vuoden ensimmäisellä ja viimeisellä neljänneksellä.
Venäjällä sähkön tukkumarkkinoiden uudistus etenee. Tammikuun 2010 alusta lähtien 60 % Venäjän kaikesta sähköntuotannosta on myyty kilpailluilla markkinoilla. Osuus nousi 80 %:in heinäkuun 2010 alussa. Sähkön tukkumarkkinat ovat vapautuneet kokonaan vuoden 2011 alusta.
Venäjän hallitus on hyväksynyt vuoden 2011 alusta käynnistyvien pitkän aikavälin kapasiteettimarkkinoiden säännöt. Vuoden 2007 jälkeen investointivelvoitesopimusten (CSA – "uusi kapasiteetti") perusteella rakennetulle tuotantokapasiteetille maksetaan takuuhintaa 10 vuoden ajan. Takuuhinnat on määritelty riittävän investointituoton varmistamiseksi. Kapasiteettimaksut hallituksen investointivelvoitesopimuksiin kuulumattomalle kapasiteetille määräytyvät huutokaupalla (CCS – "vanha kapasiteetti). Joulukuussa 2010 pidettiin ensimmäinen uusien sääntöjen mukainen pitkän aikavälin kapasiteettimarkkinoiden huutokauppa.
OAO Fortumin uusi kapasiteetti (CSA) tulee valmistuttuaan olemaan tärkeä tekijä vakaalle tuloskasvulle Venäjällä, sillä tuotantovolyymien kasvu tuo lisää myyntituloja ja uudelle tuotantokapasiteetille maksetaan huomattavasti korkeampia kapasiteettimaksuja kuin vanhalle kapasiteetille. Uuden kapasiteetin kapasiteettitulot ovat noin 3–4 kertaa korkeampia kuin vanhalle kapasiteetille keskimäärin. Investointivelvoitesopimukseen kuulumattoman vanhan kapasiteetin (CCS) keskihinta tullee olemaan noin 165 000 ruplaa/MW/kuukausi OAO Fortumille.
Fortum on nopeuttanut OAO Fortumin 2 300 MW:n investointiohjelmaa talouskriisin jälkeisen kysynnän elpymisen ja Venäjän kapasiteettimarkkinoiden kehittymisen johdosta. Viimeiset uudet yksiköt on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2014. Investointiohjelman loppuosan arvo joulukuun lopun 2010 valuuttakursseilla laskettuna on arviolta 1,5 miljardia euroa tammikuusta 2011 eteenpäin.
Joulukuussa 2010 vihittiin käyttöön uusi yksikkö Fortumin Tyumen CHP-1 -voimalaitoksella Länsi-Siperian Tjumenissa. Yksikkö on ensimmäinen Fortumin laajan investointiohjelman uusista yksiköistä Venäjällä. Ensimmäisen yksikön odotetaan olevan kaupallisessa käytössä vuoden 2011 alkupuoliskolla ja seuraavien kahden yksikön vuoden 2011 keskivaiheilla.
OAO Fortumin tehokkuuden parannusohjelma etenee suunnitelmien mukaisesti. Tehostamisvaikutusten odotetaan olevan noin 100 miljoonaa euroa vuonna 2011 verrattuna vuoteen 2008, jolloin yhtiö hankittiin.
Vuoden 2010 lopussa Russia-divisioonan sähköntuotannon kokonaiskapasiteetti oli 2 785 MW (2009: 2 785). Vuoden lopussa divisioonan lämmöntuotannon kokonaiskapasiteetti oli 13 796 MW (2009: 13 796).
| milj. euroa | 2010 | 2009 | 2008 |
|---|---|---|---|
| Investoinnit käyttöomaisuuteen | |||
| Aineettomat hyödykkeet | 19 | 20 | 24 |
| Aineelliset hyödykkeet | 1 203 | 842 | 1 084 |
| Yhteensä | 1 222 | 862 | 1 108 |
| Bruttoinvestoinnit osakkeisiin | |||
| Tytäryritysosakkeet | 0 | 8 | 1 506 |
| Osakkuusyritysosakkeet | 26 | 58 | 8 |
| Myytävissä olevat osakkeet | 1 | 1 | 2 |
| Yhteensä | 27 | 67 | 1 516 |
Vuonna 2010 investoinnit käyttöomaisuuteen ja osakkeisiin olivat 1 249 miljoonaa euroa (2009: 929). Investoinnit ilman yritysostoja olivat 1 222 miljoonaa euroa (2009: 862).
Investoinnit osakkeisiin Käyttöomaisuusinvestoinnit
INVESTOINNIT KÄYTTÖOMAISUUTEEN JA BRUTTOINVESTOINNIT OSAKKEISIIN, milj. euroa
Fortum suunnittelee ottavansa käyttöön uutta sähkön- ja lämmöntuotantokapasiteettia ja suorittavansa perusparannuksia olemassa oleviin laitoksiin seuraavasti:
| Tyyppi | Kapasiteetti sähkö MW |
Kapasiteetti lämpö MW |
Toimitusaika 1) | |
|---|---|---|---|---|
| Heat | ||||
| Klaipeda, Liettua | Jäte (CHP) | 20 | 60 | 2012 |
| Power | ||||
| Vesivoimalaitosten perusparannus |
Vesivoima | 10–20 | 2011 | |
| Russia | ||||
| Tyumen 1 | Kaasu (CCGT) | 231 | 2011 Alku puolella |
|
| Tobolsk | Kaasu (STPP) | 200 | 2011 Keski vaiheilla |
|
| 2011 Keski | ||||
| Tšeljabinsk 3 | Kaasu (CCGT) | 226 | vaiheilla | |
| Njagan 1 | Kaasu (CCGT) | 418 | 2012 | |
| Njagan 2 | Kaasu (CCGT) | 418 | 2012 |
1) Kaupallisen käytön aloitus, jota edeltää esimerkiksi testikäytöt ja lupamenettelyt.
Fortum ilmoitti elokuussa 2010 hankkivansa 40 % osuuden Blaikenin tuulivoimahankkeesta Ruotsissa. Ruotsalainen energiayhtiö Skellefteå Kraft omistaa loput 60 % osakkeista. Fortumin ja Skellefteå Kraftin yhteisyritys, Blaiken Vind AB, suunnittelee tuulipuiston rakentamista Blaikenin alueelle Pohjois-Ruotsiin. Tuulipuiston 100 tuulivoimalan kokonaisteho on 250 MW, ja sen arvioitu vuosituotanto on 600–720 gigawattituntia (GWh). Suunnitelman mukaan tuulipuisto rakennetaan vaiheittain. Rakennustyö alkaa vuonna 2011, ja puiston odotetaan valmistuvan vuonna 2015. Fortumin osuus hankkeen kokonaisinvestoinnista on enintään 160 miljoonaa euroa.
Suomen hallitus antoi kielteisen periaatepäätöksen Fortumin hakemukselle uuden ydinvoimalaitosyksikön, Loviisa 3:n, rakentamisesta. Fortum on myös noin 25 %:n osuudella vähemmistöosakas Teollisuuden Voima Oyj:ssä eli TVO:ssa, jonka periaatepäätöshakemuksen neljännen ydinvoimalaitoksen rakentamisesta Eurajoen Olkiluotoon hallitus K\YÃNV\LMDHGXVNXQWDUDWLğRL)RUWXPRQPXNDQDKDQNNHHQNHKLW\VW\ùVVÃ
Fortum osallistuu TVO-omistusosuutensa kautta Olkiluoto 3:n 1 600 MW:n ydinvoimalaitosyksikön rakentamiseen Suomessa. Olkiluoto 3:n TVO:lle toimittava AREVA-Siemens raportoi, että suurin osa töistä saataisiin päätökseen vuonna 2012. Toimittaja antoi ymmärtää, että laitoksen käyttöönotto kestää kahdeksan kuukautta, mikä tarkoittaa, että laitoksen säännöllinen käyttö alkaa vuoden 2013 toisella puoliskolla.
Syyskuussa 2010 Fortum myi osuutensa tuulivoiman tuotantoyhtiö Hyötytuuli Oy:stä.
Tammikuussa 2010 Fortum osti Nokialla sijaitsevan CHP-laitoksen. Voimalaitoksen lämmöntuotantokapasiteetti on noin 85 MW ja sähköntuotantokapasiteetti noin 70 MW.
Helmikuussa 2010 Fortum päätti investoida uuteen jätettä hyödyntävään CHP-laitokseen Liettuan Klaipedassa. Investoinnin arvo on noin 140 miljoonaa euroa. Voimalaitoksen suunnitellaan olevan kaupallisessa käytössä vuoden 2012 loppuun mennessä. Voimalaitos käyttää polttoaineenaan yhdyskunta- ja teollisuusjätettä sekä biomassaa. Laitoksen suunniteltu lämmöntuotantokapasiteetti on noin 60 MW ja sähköntuotantokapasiteetti noin 20 MW.
Fortumin omistamien ruotsalaisen kaasunsiirtoyhtiö Swedegas AB:n osakkeiden myynti saatettiin päätökseen helmikuussa. Myyntivoitto sisältyi ensimmäisen neljänneksen kertaluonteisiin eriin.
6\VNXXVVD)RUWXPYLKNLNÃ\WWùùQXXGHQ&+3ODLWRNVHQ&]ÙVWRFKRZDQNDXpungissa Puolassa. Voimalaitoksen kaupallinen käyttö alkoi viimeisellä neljänneksellä. Voimalaitos käyttää polttoaineenaan biomassaa (noin 25 %) ja hiiltä. Investoinnin arvo ROLQRLQPLOMRRQDDHXURD&]ÙVWRFKRZDQXXGHQ&+3ODLWRNVHQOÃPPùQWXRWDQWRNDpasiteetti on 120 MW ja sähköntuotantokapasiteetti 64 MW.
Myös Fortumin uusi biopolttoainetta käyttävä CHP-voimalaitos Viron Pärnussa liitettiin verkkoon syyskuussa 2010. Voimalaitoksen kaupallinen käyttö alkoi vuoden viimeisellä neljänneksellä. Investoinnin arvo oli noin 80 miljoonaa euroa. Biomassaa ja turvetta polttoaineenaan käyttävän voimalaitoksen lämmöntuotantokapasiteetti on 50 MW ja sähköntuotantokapasiteetti 24 MW.
Lokakuussa Fortum alkoi rakentaa uutta jätteenpolttoyksikköä Bristan CHP-laitoksellaan Ruotsissa; yksikkö tulee olemaan osa Tukholman alueen kaukolämpöjärjestelmää. Investoinnin arvo on noin 200 miljoonaa euroa, ja uuden tuotantoyksikön odotetaan valmistuvan vuonna 2013. Laitoksen suunniteltu lämmöntuotantokapasiteetti on noin 60 MW ja sähköntuotantokapasiteetti noin 20 MW. Osakkaana laitoksessa on Sollentunan kunnallinen energiayhtiö Sollentuna Energi.
Marraskuussa Fortum allekirjoitti sopimuksen kahden sähkö- ja lämpöyhtiön ostamisesta Puolan valtiolta. Yhtiöt myytiin osana sähkö- ja lämpösektorin yksityistämistä Puolassa. Yrityskauppa kasvattaa merkittävästi Fortumin sähköntuotantokapasiteettia Puolassa. Investointi on suuruudeltaan noin 21 miljoonaa euroa. Yrityskauppa saatettiin päätökseen vuoden lopun jälkeen, 3.1.2011.
Fortum ja Macquarien hallinnoimat rahastot allekirjoittivat joulukuussa sopimuksen, jonka mukaan Fortum myy Tukholman alueen ulkopuolella sijaitsevat kaukolämpöliiketoimintansa ja lämmöntuotantolaitoksensa Macquarielle. Kauppahinta on noin 200 miljoonaa euroa. Fortum odottaa saattavansa myynnin päätökseen vuoden 2011 ensimmäisen neljänneksen aikana.
Joulukuussa Fortum, Naantalin, Raision ja Kaarinan kaupungit sekä Turku Energia allekirjoittivat aiesopimuksen Turun seudun energiantuotannon keskittämisestä yhteen yhteisomistuksessa olevaan tuotantoyhtiöön, Turun Seudun Maakaasu ja Energiantuotanto Oy:öön (TSME). Fortum tarjoaa energiantuotantopalveluja TSME:lle. Tuotettu kaukolämpö myydään Turku Energialle, höyry Fortumille ja sähkö TSME:n osakkaille. Fortumin omistusosuus TSME:stä tulee aiesopimuksen mukaan olemaan 50,5 %.
Fortum on lisäksi myynyt noin 30 pientä lämpövoimalaitosta vuoden 2010 aikana. Myynneillä on vähäinen vaikutus tulokseen.
Investoinnit ja myynnit tukevat Fortumin päivitettyä strategiaa, jossa CHP-tuotannolla on keskeinen rooli.
Helmikuun alussa 2010 Fortum myi 49 % osuutensa Karlskoga Energi & Miljössä Ruotsissa Karlskogan kunnalle noin 42 miljoonalla eurolla. Myyntivoitto sisältyi ensimmäisen neljänneksen kertaluonteisiin eriin.
Joulukuussa 2010 vihittiin käyttöön uusi yksikkö Fortumin Tyumen CHP-1 -voimalaitoksella Länsi-Siperian Tjumenissa. Uusi yksikkö on ensimmäinen Fortumin laajan investointiohjelman seitsemästä yksiköstä Venäjällä; sen kaupallisen käytön arvioidaan alkavan vuoden 2011 ensimmäisellä puoliskolla.
Fortum myi osakkeensa Federal Grid Companyssa (Fortumin omistusosuus oli 0,119 %) ja Kurgan Generating Companyssa (49 % äänioikeuksista) Venäjällä vuoden 2010 ensimmäisellä neljänneksellä. Myyntivoitot sisältyivät ensimmäisen neljänneksen kertaluonteisiin eriin.
Fortum myi noin 31 % omistusosuutensa Saint-Petersburg Sale Company (JSC SSC) -osakeyrityksestä venäläiselle INTER RAO UES -yhtiölle. Myyntivoitto sisältyy divisioonan kolmannen neljänneksen kertaluonteisiin eriin.
Norjalainen sähkö- ja lämpöyhtiö Hafslund ASA, josta Fortum omistaa 34,1 %, ilmoitti joulukuussa 2010 myyneensä täysin omistamansa tytäryhtiön Hafslund Fibernett AS:n koko osakekannan 1 477 miljoonalla Norjan kruunulla (noin 188 milj. eurolla). Hafslund kirjaa kaupasta 900 miljoonan Norjan kruunun myyntivoiton (noin 114 milj. euroa). Fortum kirjaa noin 40 miljoonan euron myyntivoiton, eli noin 0,04 euroa osaketta kohti. Voitto kirjataan vuoden 2011 ensimmäisen neljänneksen tulokseen osuutena osakkuusyhtiön tuloksesta.
| milj. euroa | 2010 | 2009 | 2008 | Muutos 10/09 |
|---|---|---|---|---|
| Korkokulut | –197 | –241 | –351 | –18 % |
| Korkotuotot | 72 | 98 | 143 | –27 % |
| Käypien arvojen muutokset | 12 | –1 | –11 | 1 300 % |
| Muut rahoituserät – netto | –42 | –23 | –20 | 83 % |
| Rahoitustuotot ja -kulut | –155 | –167 | –239 | –7 % |
| Korolliset velat | 7 382 | 6 859 | 7 500 | 8 % |
| Vähennetään: Likvidit varat | 556 | 890 | 1 321 | –38 % |
| Korollinen nettovelka | 6 826 | 5 969 | 6 179 | 14 % |
Nettovelka kasvoi vuoden aikana 857 miljoonalla eurolla 6 826 miljoonaan euroon (2009: 5 969). Nettovelkaa kasvattivat vuoden aikana pääasiassa vahvempi Ruotsin kruunu ja konsernin kruunuvelkojen muuntovaikutus.
Likvidit varat vähenivät 334 miljoonalla eurolla 556 miljoonaan euroon (2009: 890). Likvideihin varoihin kuuluvat OAO Fortumin käteisvarat ja pankkitalletukset, noin 348 miljoonaa euroa (2009: 632). Likvidien varojen lisäksi Fortumilla oli käytettävissään noin 2,9 miljardia euroa nostamattomia valmiusluottoja.
Konsernin nettorahoituskulut olivat 155 miljoonaa euroa (2009: 167). Kulujen pieneneminen johtui pääasiassa korkojen alenemisesta vuonna 2010 edellisvuoteen verrattuna. Nettorahoituskuluihin on kirjattu johdannaisten käyvän arvon muutoksia 12 miljoonaa euroa (2009: –1). Nettovelan ja käyttökatteen (EBITDA) suhde vuonna 2010 oli 3,0 (2009: 2,6).
Moody'sin ja Standard & Poor'sin Fortumille antamat pitkän aikavälin luottoluokitukset olivat A2 (vakaat näkymät) ja A (vakaat näkymät).
Lisätietoja rahoituksesta löytyy liitetiedosta 3 Rahoitusriskien hallinta sivulta 81.
Nettovelka/käyttökate Vertailukelpoinen nettovelka /käyttökate 7 Henkilöstö
Vuoden 2010 lopussa henkilöstömäärä oli 10 585 (2009: 11 613), joista 10 307 (2009: 11 332) oli vakinaisessa työsuhteessa.
Emoyhtiö Fortum Oyj:n henkilöstön määrä oli vuoden lopussa 295 (2009: 409).
| 2010 | 2009 | 2008 | |
|---|---|---|---|
| Henkilöstön lukumäärä, 31.12. | 10 585 | 11 613 | 15 579 |
| Henkilöstön lukumäärä keskimäärin | 11 156 | 13 278 | 14 077 |
| Palkkojen ja palkkioiden kokonaissumma, milj. euroa | 507 | 495 | 587 |
Lisätietoja konsernin henkilöstöstä on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 13 Henkilöstökulut ja johdon palkkiot sivulla 97.
Tammikuussa 2011 Fortum, Suomen valtio ja Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen sopivat alustavasti, että Fortum myy 25 % omistusosuutensa Suomen kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj:ssä. Valtio ostaa noin 81 % ja Ilmarinen noin 19 % Fortumin osakkeista. Kaupan loppuunsaattaminen vaatii vielä lopullisen myyntisopimuksen sekä tarvittavat hyväksynnät osapuolten päätöksentekoelimissä. Se on myös ehdollinen Kilpailuviraston hyväksynnälle.
Osakkeiden myyntihinnaksi on sovittu kokonaisuudessaan 325 miljoonaa euroa. Fortum ennakoi kirjaavansa osakemyynnistä noin 200 miljoonan euron myyntivoiton, eli noin 0,22 euroa osaketta kohden, kun järjestely on toteutunut. Fortum arvioi saattavansa kaupan päätökseen vuoden 2011 alkupuoliskon aikana. Myyntivoitto käytetään konsernin yleisiin rahoitustarpeisiin.
Fortum myy omistuksensa Fingridissä EU:n kolmannen energiamarkkinapaketin yhtenä seurauksena. Syyskuun alussa 2009 voimaan saatettu paketti edellyttää sähkön korkeajännitesiirron ja tuotannon eriyttämistä, ja sen mukaan Fortumin tulee myydä omistusosuutensa kantaverkkoyhtiö Fingridissä viimeistään vuoden 2012 alussa.
Fortumin tuloksen kannalta tärkein tekijä on sähkön tukkuhinta. Tukkuhinnan kehityksen avaintekijöitä ovat tarjonnan ja kysynnän tasapaino, polttoaineiden ja päästöoikeuksien hinnat sekä vesitilanne. Lisäksi Ruotsin kruunun ja Venäjän ruplan vaihtokurssit vaikuttavat Fortumin tulokseen. Valuuttakurssien vaihtelusta aiheutuvat muuntovaikutukset taseessa kirjataan Fortumin omaan pääomaan.
Fortumin taloudellinen tulos on alttiina useille strategisille, taloudellisille ja operatiivisille riskeille.
Lisätietoja Fortumin riskeistä ja riskienhallinnasta on esitetty hallituksen toimintakertomuksessa sivulla 51 sekä konsernin tilinpäätöksessä liitteessä 3 Rahoitusriskien hallinta sivulta 81.
Fortum odottaa tällä hetkellä pohjoismaisen sähkönkysynnän palautuvan vuoden 2008 tasolle vuoteen 2012–2014 mennessä. Sähkön osuus kokonaisenergiankulutuksesta jatkaa kasvuaan. Lämpötilakorjattu energian kulutus Pohjoismaissa on edelleen noin 4 % (16 TWh) alhaisempi kuin vuonna 2008.
Tammikuun lopussa 2011 sähkön termiinihinta NASDAQ OMX Commodities Europessa loppuvuodelle 2011 oli noin 55 euroa/MWh. Sähkön termiinihinta vuodelle 2012 oli noin 47 euroa/MWh ja vuodelle 2013 noin 45 euroa/MWh. Hiilen (ICE Rotterdam) termiinihinta loppuvuodelle 2011 puolestaan oli noin 116 Yhdysvaltain dollaria tonnilta ja hiilidioksidipäästöoikeuksien markkinahinta loppuvuodelle 2011 noin 15 euroa hiilidioksiditonnia kohti.
Tammikuun lopussa 2011 Pohjoismaiden vesivarastot olivat historiallisen alhaisella tasolla: noin 29 TWh keskimääräistä pienemmät sekä 20 TWh alle vuoden 2010 vastaavan tason.
Venäjällä sähkön tukkumarkkinoiden uudistus etenee. Sähkön tukkumarkkinat ovat vapautuneet täysin vuoden 2011 alussa.
Venäjän hallitus on hyväksynyt vuoden 2011 alusta käynnistyvien pitkän aikavälin kapasiteettimarkkinoiden säännöt. Vuoden 2007 jälkeen investointivelvoitesopimusten (CSA – "uusi kapasiteetti") perusteella rakennetulle tuotantokapasiteetille maksetaan takuuhintaa 10 vuoden ajan. Takuuhinnat on määritelty riittävän investointituoton varmistamiseksi. Kapasiteettimaksut hallituksen investointivelvoitesopimuksiin kuulumattomalle kapasiteetille määräytyvät huutokaupalla (CCS – "vanha kapasiteetti"). Joulukuussa 2010 pidettiin ensimmäinen uusien sääntöjen mukainen pitkän aikavälin kapasiteettimarkkinoiden huutokauppa.
OAO Fortumin uusi kapasiteetti (CSA) tulee valmistuttuaan olemaan tärkeä tekijä vakaalle tuloskasvulle Venäjällä, sillä tuotantovolyymien kasvu tuo lisää myyntituloja ja uudelle tuotantokapasiteetille maksetaan huomattavasti korkeampia kapasiteettimaksuja kuin vanhalle kapasiteetille. Uuden kapasiteetin kapasiteettitulot ovat noin 3–4 kertaa korkeampia kuin vanhalle kapasiteetille keskimäärin. Investointivelvoitesopimukseen kuulumattoman vanhan kapasiteetin (CCS) keskihinta tullee olemaan noin 165 000 ruplaa/MW/kuukausi OAO Fortumille.
Fortum on nopeuttanut OAO Fortumin 2 300 MW:n investointiohjelmaa talouskriisin jälkeisen kysynnän elpymisen ja Venäjän kapasiteettimarkkinoiden kehittymisen johdosta ja suunnittelee ottavansa viimeiset uudet yksiköt käyttöön vuoden 2014 loppuun mennessä. Investointiohjelman loppuosan arvo joulukuun lopun 2010 valuuttakursseilla laskettuna on arviolta 1,5 miljardia euroa tammikuusta 2011 eteenpäin. Ensimmäisen uuden yksikön odotetaan olevan kaupallisessa käytössä vuoden 2011 alkupuoliskolla ja seuraavien kahden yksikön vuoden 2011 keskivaiheilla.
Kaasun keskimääräinen säännelty hinta nousi 15 % vuoden alusta vuoden 2010 keskimääräiseen hintaan verrattuna. Kaasun säännellyn hinnan odotetaan pysyvän muuttumattomana vuoden 2011 loppuun. Säännelty sähkön hinta on sidottu kaasun hinnan LQGHNVLLQMDLQĠDDWLRRQYXRVLWWDLQ
Tehostamisvaikutusten odotetaan olevan noin 100 miljoonaa euroa vuonna 2011 verrattuna vuoteen 2008, jolloin yhtiö hankittiin.
Fortumin vuoden 2010 käyttöomaisuusinvestoinnit jäivät jonkin verran alhaisemmalle tasolle kuin aiemmin on ilmoitettu, noin 1,2 miljardiin euroon. Tällä hetkellä Fortum arvioi käyttöomaisuusinvestoinneikseen vuosina 2011 ja 2012 noin 1,6–1,8 miljardia euroa, mikä ei sisällä mahdollisia yritysostoja. Fortumin käyttöomaisuusinvestointien vuositasoksi 2013–2014 on arvioitu yhteensä 1,1–1,4 miljardia euroa. Pääasiallinen syy korkeampiin käyttöomaisuusinvestointeihin vuosina 2011–2012 on OAO Fortumin investointiohjelman aikataulun nopeuttaminen.
Vuonna 2010 Fortum allekirjoitti sopimuksen, jonka mukaan yhtiö myy Tukholman alueen ulkopuolella sijaitsevat kaukolämpöliiketoimintansa ja lämmöntuotantolaitoksensa. Kauppahinta on noin 200 miljoonaa euroa. Kauppa arvioidaan saatavan päätökseen vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä.
Lisäksi Fortum sopi alustavasti myyvänsä 25 % omistusosuutensa Suomen kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj:ssä. Osakkeiden myyntihinnaksi on sovittu kokonaisuudessaan 325 miljoonaa euroa. Fortum arvioi saattavansa kaupan päätökseen vuoden 2011 alkupuoliskon aikana.
Ruotsin hallitus on päättänyt korottaa vesivoiman kiinteistöveroja vuoden 2011 alusta lähtien. Fortum arvioi veronkorotuksesta aiheutuvien lisäkulujen olevan noin 15 miljoonaa euroa.
Suomessa lämmöntuotannossa käytettävien polttoaineiden sekä sähkön verotusta kiristettiin huomattavasti 1.1.2011 alkaen. Veronkorotukset heijastuvat vastaavasti lämmön ja sähkön vähittäishintoihin. Windfall-vero poistettiin hallituksen esityslistalta Suomessa.
Veroprosentin arvioidaan vuonna 2011 olevan 19–21 %.
Joulukuun 2010 lopussa Power-divisioonan arvioidusta sähkön tukkumyynnistä Pohjoismaissa oli suojattu noin 70 % noin 45 euroon/MWh kalenterivuodeksi 2011. Kalenterivuodeksi 2012 arvioidusta sähkön tukkumyynnistä Pohjoismaissa oli suojattu noin 40 % noin 44 euroon/MWh.
Raportoidut suojaussuhteet voivat vaihdella huomattavasti Fortumin sähköjohdannaismarkkinoilla tekemien toimien mukaan. Suojaukset ovat pääosin rahoitussopimuksia, joista suurin osa on NASDAQ OMX Commodities Europessa kaupankäynnin kohteena olevia forward-sopimuksia tai vakioituja futuureja, joihin kuuluu useita erilaisia tuotteita ja joilla on erilaisia maturiteetteja.
Sähkö- ja lämpöliiketoiminnan tulos on yleensä paras vuoden ensimmäisellä ja viimeisellä neljänneksellä.
Fortumin Power-divisioonan toteutuneeseen sähkön tukkumyyntihintaan Pohjoismaissa vaikuttavat muun muassa suojaustasot, suojaushinta, spot-hinnat, Fortumin joustavan tuotantorakenteen käytettävyys ja käyttö sekä valuuttojen kurssivaihtelut. Jos sähköntuotantolähteiden suhteellisissa osuuksissa tapahtuvien muutosten potentiaalisia vaikutuksia ei oteta huomioon, 1 euron muutos megawattituntia kohti Powerdivisioonan toteutuneessa sähkön tukkumyyntihinnassa Pohjoismaissa johtaa noin 50 miljoonan euron muutokseen Fortumin vuotuisessa liikevoitossa.
Fortumin tulos oli vakaa. Yhtiöllä on joustava, kustannustehokas ja ilmastomyönteinen tuotantorakenne. Fortumin taloudellinen asema ja maksuvalmius ovat vahvoja.
Kestävät ratkaisut ovat keskeinen osa Fortumin strategiaa, ja Fortumin tutkimus- ja kehitystoiminta tekee ympäristömyönteisistä energiaratkaisuista mahdollisia.
Ydinvoiman tutkimus ja kehitys on suurin ja arvokkain osa Fortumin tutkimus- ja tuotekehitystoimintaa. Vuoden 2010 tärkeitä saavutuksia olivat muun muassa ydinpolttoaineen korkeampi palama ja reaktorin paineastian lisensiointi Loviisan voimalaitoksella.
Muita tärkeitä tutkimus- ja kehitystyön teemoja vuonna 2010 olivat CHP:n kehittäminen, hiilidioksidin talteenotto ja varastointi (CCS) sekä kestävät kaupungit. Fortum jatkoi pyrolyysitekniikan kehitystyötä yhteistyössä Metson, UPM:n sekä VTT:n kanssa. Pyrolyysissä syntyvällä bioöljyllä voidaan korvata raskasta polttoöljyä ja vähentää näin merkittävästi hiilidioksidipäästöjä. Lisäksi Värtanin voimalaitoksella Tukholmassa tehtiin uusia polttoainekokeiluja, joissa käytettiin murskattuja oliivinkiviä polttoaineena.
Fortum on useiden vuosien ajan tehnyt merkittävää tutkimus- ja kehitystyötä, jossa selvitetään suurille kivihiili- ja maakaasukombilauhdelaitoksille soveltuvia hiilidioksidin talteenotto- ja varastointiteknologioita. Nämä teknologiat liittyvät varastointiratkaisuihin, jotka parantavat öljynsaantoa öljylähteistä. Vuonna 2010 tutkimuksen painopiste muutettiin suuriin CHP-laitoksiin soveltuviin menetelmiin.
Vuoden aikana Fortum kehitti aktiivisesti useissa projekteissa kestävään kaupunkiasumiseen liittyviä ratkaisuja. Fortum, ABB ja Kungliga Tekniska Högskolan saivat Ruotsin energiaviranomaiselta ja Vinnovalta rahoituksen (13,4 miljoonaa kruunua) esiselvitykseen, jonka tarkoituksena on suunnitella sekä asentaa älykäs ja joustava sähköverkko suuressa mittakaavassa Norra Djurgårdsstadenin asuinalueelle Tukholmaan.
Syyskuussa 2010 Fortum ja Aalto-yliopisto sopivat laaja-alaisesta tutkimusyhteistyöstä. Vuonna 2010 Fortumin tutkimus- ja kehitysmenot olivat yhteensä 30 miljoonaa euroa (2009: 30). Fortumin tutkimus- ja kehitysmenot vuonna 2010 olivat 0,5 % liikevaihdosta (2009: 0,5) ja 0,8 % kaikista kuluista (2009: 0,9).
| 2010 | 2009 | 2008 | |
|---|---|---|---|
| T&K-kulut, milj. euroa | 30 | 30 | 27 |
| T&K-kulut, % liikevaihdosta | 0,5 | 0,5 | 0,5 |
| T&K-kulut, % kaikista kuluista | 0,8 | 0,9 | 0,8 |
Lisätietoa tutkimus- ja kehitystyöstä vuosikertomuksessa sivulla 24.
Kestävään kehitykseen liittyvä huippuosaaminen kuuluu Fortumin päivitetyn strategian ytimeen. Uskomme, että kestävä kehitys on yksi liiketoimintamme menestystekijöistä. Uudistimme kestävän kehityksen lähestymistapamme vuonna 2010. Uusi lähetysmistapamme perustuu kiinteästi Fortumin strategiaan ja huomioi tasapainoisesti kestävän kehityksen kolme aluetta – taloudellisen ja sosiaalisen vastuun sekä ympäristövastuun.
Uusi kestävän kehityksen lähestymistapa määrittää liiketoimintaa ohjaavat konsernitason tavoitteet ja niiden seurannassa käytettävät avainmittarit sekä muita konsernitasolla seurattavia ja raportoitavia mittareita. Kestävän kehityksen tavoitteet ovat osa vuosittaista liiketoiminnan suunnitteluprosessia. Divisioonien liiketoimintasuunnitelmissa määritellään ne divisioonakohtaiset toimenpiteet, jotka tarvitaan kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi.
Uuden kestävän kehityksen lähestymistavan mukaisesti osa avainmittareista ja tavoitteista tarkistettiin vuonna 2010. Konsernitason tavoitteita 1.1.2011 alkaen ovat:
| 2010 | 2009 | 2008 | 2007 | |
|---|---|---|---|---|
| Sähköntuotannon CO2-ominaispäästöt EU:n alueella (g/kWh) 5 vuoden keskiarvo |
69 | 59 | 74 | 93 |
| Tapaturmataajuus (LWIF) | 2,4 | 2,4 | 4,3 | 2,9 |
| +51 UGTVKƂQKPVK |
||||
| Koko Fortum | 86 | 87 | ||
| Eurooppa | 98 | 99 | 97 | 96 |
| Uudet mittarit 1.1.2011 alkaen: | ||||
| Kokonaisenergiantuotannon CO2-ominaispäästöt yhteensä (g/kWh) 5 vuoden keskiarvo |
157 | - | - | - |
| Polton kokonaistehokkuus (%) 5 vuoden keskiarvo | 69 | - | - | - |
Kestävän kehityksen lähestymistavan mukaisesti
Fortumille taloudellinen vastuu merkitsee vakaan ja pitkäaikaisen kasvun luomista sekä lisäarvon tuottamista osakkeenomistajille, asiakkaille, työntekijöille ja muille sidosryhmille yhtiön toiminta- ja markkina-alueilla.
Toiminnoillamme on sekä suoria että välillisiä taloudellisia vaikutuksia. Vuonna 2010 käyttöomaisuusinvestoinnit olivat 1 222 miljoonaa euroa. Pyrimme kehittämään mittareita ja asettamaan tavoitteita myös uudelle hiilidioksidipäästöttömälle kapasiteetille, energiatehokkuutta parantaville investoinneille ja T&K-toiminnan tehokkuudelle. Vuonna 2010 Fortumin investoinnit hiilidioksidipäästöttömään kapasiteettiin olivat yhteensä 214 miljoonaa euroa.
Fortum oli mukana Dow Jones Sustainability World -indeksissä 2010/2011 kahdeksantena perättäisenä vuotena.
Ilmastonmuutoksen hillintä, luonnonvarojen tehokas käyttö sekä energiantuotannon ja toimitusketjun ympäristövaikutusten hallinta ovat keskeinen osa ympäristövastuutamme. Fortumin osaaminen hiilidioksidipäästöttömässä ydin- ja vesivoimassa, energiatehokkaassa sähkön ja lämmön yhteistuotannossa (CHP) sekä tutkimus- ja kehitystoiminnassa tarjoaa erinomaisen perustan kestävien energiaratkaisujen kehittämiselle.
Fortumin pitkän aikavälin tavoitteena on olla hiilidioksidipäästötön sähkö- ja lämpöyhtiö. Vuonna 2010 Fortum laati tiekartan (Roadmap) tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Suunnitelma on esitetty vuoden 2010 Kestävän kehityksen raportissa.
Fortumin tuottamasta sähköstä oli hiilidioksidipäästötöntä 66 % vuonna 2010. EU:n alueella prosenttiosuus oli 86 %. Sähkön kokonaistuotannon CO2-ominaispäästöt olivat 189 g/kWh.
Jatkoimme Venäjällä EHS-ohjelman (ympäristö-, työterveys- ja turvallisuusohjelma) toteuttamista. Päämääränä on saattaa Venäjän toiminnot yhdenmukaisiksi Fortumin standardien ja käytäntöjen kanssa. Tavoitteena on saada OAO Fortumin toiminnot ser-WLğRLGXLNVL,62VWDQGDUGLQPXNDLVHVWLYXRGHQORSSXXQPHQQHVVÃ
Energiatehokkuuden parantuminen Venäjän toiminnoissa tulee hyödyttämään yhteiskuntaa, taloutta ja ympäristöä. Vuonna 2010 Fortum solmi energiatehokkuusyhteistyötä koskevan aiesopimuksen Tšeljabinskin paikallishallinnon kanssa. Fortum jatkoi myös yhteistoteutusprojektien (JI) valmistelua Venäjällä. Kaksi JI-hanketta hyväksyttiin Sberbankin järjestämässä tarjousprosessissa. Toinen hankkeista on OAO Fortumin ja toinen TGC-1:n.
Yhteiskunnallisen vastuun alueella Fortum korostaa vastuullisena yrityskansalaisena toimimista sekä omasta henkilöstöstä ja ympäröivistä yhteisöistä huolehtimista. Edistämme yhteiskunnallista kehitystä ja parannamme hyvinvointia turvaamalla luotettavan sähkön- ja lämmönjakelun sekä tekemällä teknisiä innovaatioita. Fortumin sähköverkon luotettavuus oli edelleen erittäin hyvä, lähes 100 prosenttia.
Vuonna 2010 käynnistettiin hyvinvointia ja turvallisuutta työssä edistävä ForCAREohjelma. Ohjelma otetaan käyttöön yhtiön kaikissa toimipisteissä vuoden 2012 loppuun mennessä. Fortum käynnisti myös vuoden aikana suorituksen ja kasvun johtaminen -aloitteen (Leading Performance and Growth), jonka tavoitteena on varmistaa yhtiön strategian toteutus sekä kehittää yrityskulttuuria ja keskeisiä toimintatapoja.
Fortumin omia työntekijöitä koskeva työturvallisuustavoite oli yksi tapaturma miljoonaa työtuntia kohti vuonna 2010. Vuonna 2010 tapahtui yhteensä 45 työtapaturmaa (2009: 37), jotka aiheuttivat yli yhden päivän mittaisen poissaolon töistä. Tämä merkitsee 2,4 tapaturmaa (2009: 2,4) miljoonaa työtuntia kohti, mikä ylittää tavoitearvon. Vuoden aikana tapahtui yksi kuolemaan johtanut onnettomuus.
Vuonna 2010 Fortum tuki toimintamaidensa yleishyödyllisiä yhdistyksiä ja yhteisöjä 5,2 miljoonalla eurolla. Lisäksi Suomessa lahjoitettiin yliopistoille 2,3 miljoonaa euroa. Lisätietoja kestävästä kehityksestä on vuosikertomuksen sivulla 29 sekä erillisessä Kestävän kehityksen raportissa.
Riskienhallinta on osa liiketoiminnan suunnittelua ja toiminnanohjausta. Sen tarkoituksena on tukea yritystä strategisten ja taloudellisten tavoitteidensa saavuttamisessa.
Sähkö- ja lämpöliiketoiminnan harjoittaminen altistaa Fortumin monenlaisille taloudellisille, operatiivisille ja strategisille riskeille. Sähkön hinta pohjoismaisilla markkinoilla on merkittävin taloudellinen riski, johon vaikuttavia tekijöitä ovat mm. pohjoismainen säätila ja maailman hyödykemarkkinat. Venäjän liiketoiminta altistuu sähkö-, polttoaine- ja kapasiteettihintoihin liittyville riskeille, joihin vaikuttavat pohjoismaisista markkinoista poikkeavat tekijät.
Fortum kehittää jatkuvasti riskienhallintaansa markkinaolosuhteiden, operatiivisen toiminnan ja liiketoimintaympäristön jatkuvien muutosten mukana. Fortum on jatkanut operatiivisen riskienhallinnan tehostamista erityisesti sisäisen valvonnan ja kontrollien osalta sekä compliance riskienhallinnan edelleen kehittämisellä. Samaan aikaan on sekä markkina- että luottoriskien mallintamista kehitetty edelleen.
Fortumin hallitus hyväksyy konsernin riskipolitiikan, jossa määritellään riskienhallinnan tavoitteet, periaatteet ja vastuualueet sekä yleinen riskienhallintaprosessi.
Konsernitasolla riskejä hallitaan toimitusjohtajan hyväksymien konserniohjeistuksien mukaisesti. Ohjeistukset on laadittu markkina-, luotto- ja operatiivisille riskeille ja ne sisältävät useita liitteitä. Corporate Treasury vastaa konsernin valuutta-, korko-, likviditeetti- ja jälleenrahoitusriskien hallinnasta sekä vakuutustoiminnosta. Konsernin luotonvalvonta vastaa vastapuoliriskipositioiden konsolidoinnista ja arvioinnista, seuraa vastapuolten luottokelpoisuutta ja hyväksyy vastapuolia koskevat luottolimiitit. Konsernin Turvallisuus- ja tietohallintoyksikkö vastaa tietotekniikka- ja tietoturvariskien hallinnasta. Fortumilla on konsernitoimintoja myös henkilöstöhallintoon, lainsäädäntöön ja kestävään kehitykseen liittyvien riskien hallintaa varten.
Tarkastus- ja riskivaliokunta valvoo riskienhallintaa konsernissa. Riskienhallintajohtajan johtama liiketoiminta- ja palveluyksiköistä riippumaton konsernin riskienhallintayksikkö raportoi talousjohtajalle ja vastaa riskipositioiden konsolidoinnista ja arvioinnista sekä niiden raportoinnista hallitukselle ja johdolle. Konsernin riskienhallinta myös seuraa riskejä suhteessa toimitusjohtajan hyväksymiin riskinottovaltuuksiin ja raportoi niistä. Pääsääntö on, että riskejä hallinnoidaan niiden alkulähteillä, jollei toisin ole sovittu. Tehtävien eriyttämiseksi divisioonien ja konserniyksiköiden, kuten Treasury ja Trading-yksiköiden, riskienvalvontatoiminnot raportoivat riskeistään konsernin riskienhallintayksikölle.
Riskienhallintaprosessiin kuuluvat riskien tunnistus, arviointi, hallitseminen ja valvonta. Riskien tunnistamisesta ja arvioimisesta vastaavat pääasiassa divisioonat ja konserniyksiköt, jotka noudattavat konsernin ohjeistusta ja konsernin riskienhallinnan hyväksymiä ohjeita ja malleja. Divisioonat ja konserniyksiköt vastaavat myös riskien hallitsemista. Mahdollisia toimenpiteitä ovat riskin minimointi, siirtäminen, tietoinen riskinotto tai näiden yhdistelmä.
Riskien valvonnasta, seurannasta ja raportoinnista huolehtivat divisioonien ja konserniyksiköiden riskienhallintatoiminnot. Raportoinnin tiheys riippuu liiketoiminnan luonteesta ja tarpeesta. Esimerkiksi trading-toiminnasta ja mahdollisista limiittiyli-
tyksistä raportoidaan päivittäin, kun taas strategisista ja operatiivisista riskeistä raportoidaan vuotuisen liiketoimintasuunnittelun yhteydessä ja seurataan vähintään neljännesvuosittain johdon toimesta. Konsernin riskienhallinta arvioi rahoitus- ja markkinariskejä koskevia positioita ja raportoi niistä hallitukselle sekä johdolle kuukausittain ja merkittävimmistä hyödykepositioista johdolle viikoittain.
Fortumin päivitetty strategia perustuu kolmeen painopistealueeseen, joita ovat
Kasvumahdollisuuksiin nykyisillä ja potentiaalisilla markkina-alueilla vaikuttavat muun muassa markkinoiden sääntely ja poliittiset päätökset.
Pohjoismaisten ja Euroopan unionin sähkömarkkinoiden säätelyn harmonisointi, infrastruktuurin kehitys ja pohjoismaisten sähkömarkkinoiden yhdentyminen Manner-Euroopan markkinoiden kanssa riippuvat osittain viranomaisten toimista. Markkinaympäristön ja säätelyn muutokset voivat vaarantaa sähkömarkkinoiden markkinaehtoisen kehityksen. Fortum tukee markkinavetoista kehitystä ylläpitämällä aktiivista keskustelua kaikkien sidosryhmien kanssa.
Yhtiön kasvustrategian mukaan Fortum pyrkii laajentumaan erityisesti Puolassa ja Venäjällä. Seurauksena käynnissä olevista integraatioista tai muista potentiaalisista kohteista tulevaisuudessa, toiminnassa on riskejä, jotka näkyvät
HALLITUS MÄÄRITTÄÄ KONSERNIN RISKINOTTOHALUN MINIMISSÄÄN SAAVUTETTAVAN EBITDA:N MUODOSSA
Fortumin yrityskauppaan OAO Fortumista liittyi ennalta rahoitettu investointiohjelma. Kuten kaikissa suurissa hankkeissa, niissä on esimerkiksi myöhästymisriski uuden kapasiteetin ja verkkoyhteyksien osalta. Fortumin menestys integraatiossa on riippuvainen siitä, pysyvätkö nämä hankkeet aikataulussa. Projektihallinnan riskit Venäjällä ovat jatkuvassa seurannassa asiaan keskittyneen tiimin toimesta ja riskit ovat mukana myös johdon raportoinnissa.
Poliittisen ja lainsäädännöllisen ympäristön kehityksellä on merkittävä vaikutus energia-alaan ja sen toimintaedellytyksiin. Siten Fortum on altistunut lainsäädännöllisille riskeille useassa maassa. Lainsäädännölliset elimet ja kilpailuvirastot tekevät säännöllisesti analyyseja, tutkimuksia ja kyselyitä, jotka voivat johtaa muutoksiin liiketoimintaympäristössä. Esimerkkejä käynnissä olevista keskusteluista, jotka saattavat vaikuttaa negatiivisesti Fortumiin, ovat kolmansien osapuolien pääsy lämmönjakeluverkkoihin Ruotsissa, windfall-verotus, Suomen ydinvoimaluvat sekä uraanivero Suomessa. Hallitakseen poliittisia ja lainsäädännöllisiä riskejä ja osallistuakseen ennakoivasti energia-alan toimintaympäristön määrittelyyn (mukaan lukien energiaverotus) Fortum on aktiivisessa ja jatkuvassa vuorovaikutuksessa niiden toimielinten kanssa, jotka valmistelevat ja toimeenpanevat lakeja ja säädöksiä.
OAO Fortumin hankinnan johdosta Fortum omistaa ja operoi lämpö - ja sähkölaitoksia Venäjällä. Markkinoiden vapautuminen on edennyt hyvin, ja sen odotetaan nostavan
sähkön hintaa. Merkittävin polttoaine lämmön- ja sähköntuotannossa Venäjällä on kaasu. Kaasun hinta on osaksi säänneltyä ja toimituksissa ollaan riippuvaisia muutamista toimittajista. Tulevat muutokset tässä sääntelyssä saattavat vaikuttaa niin kaasun saatavuuteen kuin hintaan. Tämän lisäksi jos sähkö- ja kaasumarkkinoiden vapautuminen ei ole linjassa, hinnan muutoksilla saattaa olla merkittävä vaikutus.
Kehittyvillä ja kasvavilla markkinoilla poliittinen, taloudellinen ja sosiaalinen epävarmuus on suurempaa kuin kehittyneemmissä talouksissa, jolloin myös muutokset lainsäädännössä, taloudessa, sosiaalisissa kysymyksissä ja muissa tekijöissä saattavat olla merkittäviä riskitekijöitä.
Fortumin toimintaan sovelletaan eri viranomaisten, pörssien sekä muiden sääntelyelinten sääntöjä ja määräyksiä kaikilla markkinoilla, joilla se toimii.
Epäloogisuudet lainsäädännössä ja sen tulkinnassa Venäjällä ja muissa kehittyvissä talouksissa altistavat Fortumin riskille, joka aiheutuu kilpailijoiden, toimittajien tai sopimuskumppanien rikollisista tai hyväksikäyttävistä käytännöistä. Mahdolliset vaikeudet puolustaa tai varmistaa omia oikeuksiaan erilaisissa riitatilanteissa sopimus- ja muiden osapuolten kanssa saattavat vaikuttaa negatiivisesti Fortumin liiketoimintaan Venäjällä esimerkiksi koskien viranomaissäännöksiä liiketoimintaympäristöstä ja markkinasäännöistä. Tämä koskee myös tulevia muutoksia sääntelyssä ja lainsäädännössä.
Fortumilla on tiukat sisäiset markkinakäyttäytymissäännöt ja -menettelyt, joilla estetään esimerkiksi julkistamattoman tiedon käyttöä. Tehtävien eriyttämisen ja sisäisen valvonnan avulla minimoidaan luvattoman toiminnan mahdollisuuksia.
Kilpailulainsäädännölliset kysymykset ovat tärkeitä Fortumille ja niitä koordinoidaan yhtiön kilpailulainsäädännön compliance-ohjelman avulla. Fortum on myös vahvistanut compliance-riskien hallintaa muodostamalla systemaattisen viitekehyksen osaksi operatiivista riskienhallintaa. 25 % kontrolleista Fortumin sisäisen valvonnan viitekehyksessä liittyvät tavalla tai toisella compliance-riskien hallintaan.
Taloudelliset riskit johtuvat markkinahintojen ja volyymien vaihtelusta sekä maksuvalmiudesta ja vastapuolien kyvyistä vastata sitoumuksistaan. Konsernissa käytetään UDKRLWXVMDPDUNNLQDULVNLHQNYDQWLğRLQWLLQXVHLWDHULPHQHWHOPLÃNXWHQ9DOXHDW 5LVNMD3URğWDW5LVNDQDO\VHMD(ULW\LVHVWLVÃKNùQVÃÃWLODQKLLOLGLRNVLGLQMDWÃUNHLPpien käytettyjen polttoaineiden hinta- ja volyymimuutosten vaikutuksia analysoidaan huomioiden niiden keskinäiset riippuvuudet. Lisäksi tehdään stressitestejä, joilla arvioidaan suurten hinnanmuutosten vaikutusta Fortumin tulokseen.
Riskinottoa rajoittavat riskinottovaltuudet. Näitä ovat hallituksen hyväksymä konsernin minimitulosmandaatti sekä toimitusjohtajan divisioonien ja tradingin positioille asettamat limiitit kuten volyymi- ja Value-at-Risk-limiitit, stop loss -limiitit sekä vastapuolilimiitit.
Lisätietoa suojausasteista, positioista, herkkyyksistä ja avoimista johdannaissopimuksista katso tilinpäätöksen liitetieto 3 Rahoitusriskien hallinta sivulta 81.
Sähkömarkkinoiden hintakehitys vaikuttaa pääasiassa Fortumin sähköntuotanto- ja myyntiliiketoimintoihin. Lyhyellä aikavälillä sähkön hintaan pohjoismaisilla markkinoilla vaikuttavia tekijöitä ovat vesitilanne, lämpötila, hiilidioksidin päästöoikeuksien hinnat, polttoaineiden hinta sekä vienti- ja tuontitilanne. Fortum hallitsee sähkön hintariskipositioita suojausstrategioilla, joita keskitetty trading-yksikkö toteuttaa
valtuuksiensa puitteissa. Sähkön hintariskeiltä Fortum suojautuu sähköjohdannaissopimuksilla.
Venäjällä sähkönhinta ja kapasiteettimyynnit muodostavat pääasiallisen markkinariskin. Markkinoiden vapautuminen on edennyt suunnitellusti ja sähkönhinta korreloi pitkälti kaasun hinnan kanssa. Suojauksia tehdään pääosin säänneltyjen bilateraalisopi-PXVWHQDYXOOD)RUWXPNDUWRLWWDDPDKGROOLVXXNVLDK\ùG\QWÃÃNHKLWW\YÃÃğQDQVVLPDUNkinaa sähkön hintariskin hallinnassa.
Sähkön- ja lämmöntuotannon, asiakasmyynnin ja sähkönjakelun volyymit vaihtelevat esimerkiksi vesitilanteen ja lämpötilan muutosten vuoksi. Epävarmuus ydinvoimavolyymeissa on kasvanut viime vuosina johtuen venyneistä ylläpitoseisokeista ja kapasiteettinostojen myöhästymisistä etenkin yhteisomisteisissa laitoksissa Ruotsissa. Vaikka volyymiriskejä pienentää osittain sähkön- ja lämmöntuotannon joustavuus, volyymimuutoksia seurataan tiiviisti, jotta suojauksia voidaan sopeuttaa tarpeen mukaan.
Euroopan Unionissa on otettu käyttöön päästökauppajärjestelmä, jolla rajoitetaan hiilidioksidipäästöjen määrää. Osaan Fortumin sähkön- ja lämmöntuotannosta sovelletaan päästökauppajärjestelmän vaatimuksia. Fortum hallinnoi hiilidioksidin päästöoikeuksien hintariskiä käyttämällä hiilidioksidijohdannaisia sekä varmistamalla, että tuotannonsuunnittelussa otetaan huomioon kaikki päästöoikeuksista aiheutuvat kustannukset.
Lämmön- ja sähköntuotanto vaatii polttoaineita, joita ostetaan maailmanlaajuisilta tai paikallisilta markkinoilta. Tärkeimmät konsernin käyttämät polttoaineet ovat uraani, hiili, maakaasu, turve, öljy ja monet biopolttoaineet, kuten puupelletit. Polttoaineisiin liittyvä hintariski on rajallinen, koska Fortum voi joustavien tuotantovaihtoehtojensa johdosta käyttää eri polttoaineita vallitsevien markkinaolojen mukaan, ja joissakin tapauksissa tämä riski on siirrettävissä asiakkaalle. Jäljellejääneitä polttoaineiden hintariskejä minimoidaan kiinteähintaisilla ennustettua kulutusta vastaavilla ostoilla. Kiinteähintaiset ostot voivat olla fyysisiä toimituksia, tai ne voivat liittyä markkinariskisuojauksiin.
Fortum harjoittaa tietyntasoista liikevoittoon tähtäävää trading-toimintaa syvällisen markkinatietämyksensä pohjalta. Fortumin trading-toiminta rajoittuu standardisoituihin sähkö-, hiili- ja öljysopimuksiin ja hiilidioksidien päästöoikeussopimuksiin, joilla Fortum käy kauppaa pääasiassa vakiintuneilla markkinoilla, kuten NASDAQ OMX Commodities Europe, EEX ja ICE -pörsseissä.
Trading-toimintaan liittyviä riskejä rajoitetaan tiukoilla johdon asettamilla limiiteillä. Stop loss -limiitit rajoittavat tappioiden kumulatiivisen enimmäismäärän vuoden aikana, ja Value-at-Risk-limiiteillä rajoitetaan yhden päivän aikana otettavan riskin enimmäismäärää. Kaikkia tradingtoiminnan riskejä seurataan ja niistä raportoidaan päivittäin. Konsernin riskienhallintajohtaja on hyväksynyt kaikki uudet tuotteet ja markkinapaikat joita käytetään kaupankäynnissä.
Fortumin liiketoiminta on pääomavaltais-
ta, ja konsernilla on säännöllisesti tarvetta hankkia rahoitusta. Fortumilla on hajautettu lainasalkku, joka koostuu pääasiassa pitkäaikaisista joukkovelkakirjalainoista mutta myös erilaisista muista pitkän ja lyhyen ajan rahoitusjärjestelyistä.
OPERATIIVISEN
JA SISÄISEN
VALVONNAN
TOIMINNAN
LAADUSSA
PÄÄPAINO ON
RISKIENHALLINNAN
Viimeaikainen kansainvälinen rahoituskriisi on korostanut likviditeetti- ja jälleenrahoitusriskien hallintatarvetta. Vaikka maailmantalous on alkanut elpyä, rahoitusongelmat Kreikassa ja muissa Euroopan maissa saattavat luoda markkinatilanteen, jossa rahoittaminen ja likviditeetinhallinta ovat vaikeita. Fortum hallitsee likviditeetti- ja jälleenrahoitusriskejä kassavaroilla ja keskeisten yhteistyöpankkien kanssa tehtyjen sitovien valmiusluottosopimusten avulla. Konsernilla on aina oltava käytettävissään käteisvaroja, talletuksia ja nostamattomia sitovia valmiusluottoja tililuotot mukaan lukien riittävästi kattamaan kaikki 12 seuraavan kuukauden aikana erääntyvät lainat.
Fortumin velkasalkku koostuu eripituisista kiinteä- ja vaihtuvakorkoisista rahoitusvaroista ja korollisesta vieraasta pääomasta. Fortum hallinnoi velkasalkun duraatiota tekemällä erilaisia rahoitussopimuksia sekä korkojohdannaissopimuksia, kuten koronvaihtosopimuksia ja korkotermiinisopimuksia (FRA-sopimuksia).
Fortumilla on myös muita kuin euromääräisiä kassavirtoja, varoja ja velkoja. Siten valuuttakurssien muutokset voivat vaikuttaa Fortumin tulokseen ja taseeseen. Fortumin merkittävin valuuttariski liittyy Ruotsin kruunun ja euron väliseen kurssivaihteluun johtuen konsernin laajoista Ruotsin toiminnoista, sekä OAO Fortumin isoon EUR/ RUB -translaatioriskiin.
Konsernin valuuttariskit jaetaan transaktioriskeihin (valuuttariskit, jotka liittyvät sellaisiin kassavirtoihin ja tase-eriin, joiden muutokset valuuttakurssien johdosta vaikuttavat tulokseen ja kassavirtoihin) sekä translaatioriskeihin (valuuttariski, joka syntyy, kun ulkomaisten tytäryhtiöiden tulos- ja tase-eriä konsolidoidaan konsernitasolla). Transaktioriskin osalta pääperiaate on, että kaikki merkittävät erät suojataan. Translaatioriskiä ei suojata, tai sitä suojataan selektiivisesti.
Fortumille aiheutuu vastapuoliin liittyviä riskejä ulkopuolisen osapuolen kanssa solmituista sopimuksista. Fortum minimoi vastapuoliriskejä niiden tunnistamiseen, arviointiin ja hallintaan suunniteltujen vakiintuneiden rutiinien ja prosessien avulla. Konsernin luottoriskiohjeistus määrää, että mihinkään sopimussuhteeseen ei tule ryhtyä ilman soveltuvaa, kohtuullista ja toteuttamiskelpoista luottokelpoisuuden tarkistusta.
Konsernin luotonvalvonta vastaa tiukkojen rajojen asettamisesta kaikille suuremmille yksittäisille luottoriskeille. Luottokelpoisuutta seurataan jatkuvasti sisäisten ja ulkoisten lähteiden avulla sen varmistamiseksi, että tarvittaessa voidaan ryhtyä toimiin välittömästi, ja vuosittaisia luottokelpoisuuden tarkistuksia suoritetaan manuaalisesti kaikille suuremmille hyväksytyille riskilimiiteille. Jokainen divisioona vastaa siitä, että riskit pysyvät hyväksyttyjen limiittien rajoissa. Luottoriskejä hallitaan muun muassa käyttämällä lainatakauksia/vastavakuuksia, hallitsemalla maksuehtoja ja sopimuksen voimassaoloaikaa sekä solmimalla netotussopimuksia. Konsernin luotonvalvonta valvoo jatkuvasti luottoriskejä hyväksyttyjen riskilimiittien perusteella ja raportoi niistä.
Fortumin vastapuolet ovat jakautuneet laajasti eri toimialoille, loppukuluttajiin ja maantieteellisille alueille. Vaikka Pohjoismaat muodostavat pääosan vastapuoliriskipositiosta, Venäjä on kasvanut merkittävästi OAO Fortumin hankinnan myötä. Suurimmat riskit tulevat pääosin investointiohjelmaan korvamerkityistä talletuksista ja takauksista venäläisiltä pankeilta, mutta myös maksuvaikeuksista erityisesti lämpöasiakkailla.
Operatiiviset riskit aiheutuvat puutteellisista sisäisistä prosesseista, inhimillisistä virheistä ja laitteisiin tai järjestelmiin liittyvistä toimintahäiriöistä sekä ulkopuolisista tekijöistä. Operatiivisen riskienhallinnan päätavoite on vähentää riskejä selkeästi dokumentoitujen ja automatisoitujen prosessien avulla sekä varmistamalla päätöksenteon ja valvonnan erillään pysyminen. Laatu- ja ympäristöjärjestelmät ovat yksi keino tämän WDYRLWWHHQVDDYXWWDPLVHNVL)RUWXPLOODRQXVHLWDVHUWLğNDDWWHMDHVLPHUNLNVL,62 ja ISO 14001. Järjestelmiin ja laitteisiin liittyviä teknisiä riskejä hallinnoidaan ensisijaisesti ylläpitoinvestointien suunnittelulla ja liiketoiminnan jatkuvuus varmistetaan valmius-/varasuunnitelmien avulla.
Konsernin vakuutuspolitiikalla hallinnoidaan vakuutettavissa olevia operatiivisia riskejä. Vakuutushallinnan tavoitteena on optimoida vahingontorjuntatoimenpiteet, omavastuut ja vakuutussuoja kustannustehokkaasti pitkällä aikavälillä. Fortum on tehnyt koko konsernia koskevia omaisuusvahinkoihin, liiketoiminnan keskeytymiseen ja vastuisiin liittyviä vakuutussopimuksia.
Sähkön- ja lämmöntuotantolaitoksissa tai sähkönjakelussa operatiiviset riskit voivat johtaa fyysisiin vahinkoihin tai liiketoiminnan keskeytymiseen, tai niistä voi aiheutua kolmansia osapuolia koskevia vastuuvelvollisuuksia. Ruotsissa patovahingoista johtuvat kolmansia osapuolia koskevat vastuuvelvollisuudet ovat yksin laitoksen omistajan vastuulla. Fortumilla on yhdessä muiden vesivoimantuottajien kanssa yhteinen patovahinkovakuutusjärjestelmä, joka kattaa patovahinkovastuut enintään 8 000 miljoonan Ruotsin kruunun arvosta. Tuotantolaitosten operatiivisia riskejä minimoidaan laitosten jatkuvan kunnossapidon ja kunnon seurannan sekä muiden operatiivisten parannusten avulla.
Myrskyt ja muut odottamattomat tapahtumat voivat aiheuttaa sähkökatkoja, jotka aiheuttavat korjauskustannuksia ja korvauksia. Vaikka sähkökatkot ovat yleensä lyhyitä, pitkiäkään katkoja ei pystytä estämään kokonaan poikkeustilanteissa. Fortumilla on käytössä kattavat toimintatavat sähkökatkojen pituuden ja vaikutusten minimoimiseksi.
Fortum omistaa Loviisan ydinvoimalan, ja sillä on lisäksi vähemmistöosakkuuksia yhdessä suomalaisessa ja kahdessa ruotsalaisessa ydinvoimayhtiössä. Loviisan voimalaitoksen ydinturvallisuuden arviointi ja kehittäminen on jatkuva prosessi, jota Suomen Säteilyturvakeskus (STUK) valvoo. Suomessa ja Ruotsissa ydinvoimalaitoksen käyttäjä vastaa ydinvoimaonnettomuuksiin liittyvistä vastuuvelvollisuuksista kolmansia osapuolia kohtaan, ja vastuu on katettava vakuutuksella. Loviisan ydinvoimalan toiminnasta vastaavana Fortumilla on noin 175 miljoonan SDR:n (erityisen nosto-oikeuden) + 20 % eli noin 240 miljoonan euron lakisääteinen vakuutus ydinvoimalaonnettomuuden aiheuttamien vahinkojen kattamiseksi. Vastaavanlaisia vakuutuksia on käytössä myös niissä ydinvoimayhtiöissä, joissa Fortum on vähemmistöosakkaana.
Sekä Suomessa että Ruotsissa on tehty päätöksiä uudistaa nykyinen ydinvastuulainsäädäntö Pariisin ja Brysselin konventioiden mukaisesti helmikuulta 2004. Uuden lainsäädännön oletetaan astuvan voimaan aikaisintaan 2012.
Tämän lakiehdotuksen mukaan muutokset muodostuvat ydinvoimaoperaattoreiden korvausvastuista vahinkotilanteissa; Suomessa EUR 700 miljoonaan ja Ruotsissa EUR 1 200 miljoonaan per vahinko, joka tulee vakuuttaa tai muuten kattaa vakuudella. Tämän lisäksi molemmissa maissa voimalaitosoperaattoreilla on tiukka ja rajoittamaton vastuu.
Sähkön- ja lämmöntuotannossa ja sähkönjakelussa käytetään, säilytetään ja kuljetetaan aineita ja materiaaleja, jotka ovat ympäristölle haitallisia varomattomasti käsiteltynä. Tästä syystä tuotantoon ja toimitusketjuun liittyvien riskien hallinnassa kiinnitetään erityisesti huomiota kestävään kehitykseen ja näiltä yrityksiltä edellytettävän vastuullisen toiminnan vaatimuksiin. Laitosten käyttö ja huolto altistavat henkilöstön potentiaalisille turvallisuusriskeille. Ympäristö-, terveys- ja turvallisuusriskejä arvioidaan säännöllisesti sisäisin ja ulkoisin tarkastuksin ja riskikartoituksin, ja korjaavia ja ehkäiseviä toimia käynnistetään tarvittaessa. Investointeihin liittyviä ympäristö-, terveys- ja turvallisuusriskejä arvioidaan järjestelmällisesti Fortumin investointien arviointi- ja hyväksymismenettelyn mukaisesti.
Tietoturvariskien valvonta on keskitetty konsernin turvallisuus- ja tietohallintoyksikköön. Divisioonat ja konserniyksiköt vastaavat liiketoimintakohtaisten riskien hallinnasta. Konsernipolitiikassa määritellään ohjeet ja menettelytavat tietotekniikkaan ja tietoturvakysymyksiin liittyvien riskien vähentämiseksi ja hallitsemiseksi. Päätavoite on varmistaa tietojärjestelmien hyvä käytettävyys ja nopea käyttöön palauttaminen ongelmatilanteissa.
Fortum Oyj:n osake on ollut listattuna NASDAQ OMX Helsinki Oy:n pörssissä 18. joulukuuta 1998 lähtien. Kaupankäyntitunnus on FUM1V. Fortum Oyj:n osakkeet kuuluvat Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään arvo-osuusjärjestelmään. Euroclear Finland Oy myös ylläpitää Fortum Oyj:n virallista osakerekisteriä.
| Euroa | 2010 | 2009 | 2008 |
|---|---|---|---|
| Tulos/osake | 1,46 | 1,48 | 1,74 |
| Kassavirta/osake | 1,62 | 2,55 | 2,26 |
| Oma pääoma/osake | 9,24 | 9,04 | 8,96 |
| Osinko/osake | 1,00 1) | 1,00 | 1,00 |
| Osinko/osakekohtainen tulos, % | 68,5 1) | 67,6 | 57,5 |
| Efektiivinen osinkotuotto, % | 4,4 1) | 5,3 | 6,6 |
1) Hallituksen esitys yhtiökokoukselle 31.3.2011.
Kaikki osakekohtaiset tunnusluvut vuosilta 1998–2010 löytyvät tilinpäätöksen lopusta osiosta Tunnusluvut sivulta 129.
Fortumin osakkeen suhteellinen kehitys on viitenä viimeisenä vuonna ollut parempaa kuin eurooppalaisen verrokkiryhmän. Fortumin osakkeen arvo on kohonnut noin 41 % viidessä vuodessa. Samaan aikaan eurooppalaisten sähköyhtiöiden indeksi (DJ European Utilies) on laskenut 9 % ja OMX Helsinki Cap yleisindeksi on noussut 10 %.
Vuoden 2010 aikana Fortumin osakekurssi nousi noin 16 %, kun samaan aikaan eurooppalaisten sähköyhtiöiden indeksi aleni noin 9 % ja OMX Helsinki Cap yleisindeksi nousi 22 %.
Vuonna 2010 osakevaihto oli yhteensä 493,4 miljoonaa osaketta (2009: 580,9) arvoltaan 9 399 miljoonaa euroa. Fortumin markkina-arvo vuoden viimeisen päivän päätöskurssin mukaan laskettuna oli 20 015 miljoonaa euroa. Fortumin osakkeen korkein hinta NASDAQ OMX Helsingissä vuonna 2010 oli 22,69 euroa, alin 17,18 euroa ja osakkeen vaihdolla painotettu keskihinta oli 19,05 euroa. Vuoden viimeisen päivän päätöskurssi oli 22,53 euroa (2009: 18,97).
NASDAQ OMX Helsingin lisäksi Fortumin osakkeilla käytiin kauppaa useilla vaihtoehtoisilla markkinapaikoilla, lähinnä Chi-X Europessa, BATS:ssa ja Turquoisessa. Fortum Oyj:n osakkeen vaihto vuonna 2010 vaihtoehtoisilla markkinapaikoilla oli 199,4 miljoonaa osaketta ja noin 29 % kokonaisvaihdosta.
Osakkeen hinta, euroa (kuukausikeskiarvo) Vaihdettuja osakkeita / päivä (kuukausikeskiarvo)
Fortum on jatkanut rakenteellista ja operatiivista kehitystä strategiansa mukaisesti. Vuodesta 2000 alkaen Fortum on tehnyt yrityshankintoja 11 miljardilla eurolla ja myynyt omaisuutta 7 miljardilla eurolla. Vuodesta 2000 alkaen osakekurssi on noussut noin 520 %.
Fortum (Neste Oilin eriyttäminen huomioitu)
DJ European Utilities
OMX HKI CAP
Fortum Oyj:llä on yksi osakesarja. Vuoden 2010 lopussa osakkeita oli laskettu liikkeelle kaikkiaan 888 367 045 kappaletta. Osakkeen nimellisarvo on 3,40 euroa osakkeelta. Osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa. Kaikki osakkeet oikeuttavat samansuuruiseen osinkoon. Vuoden 2010 lopussa Fortum Oyj:n kokonaan maksettu ja kaupparekisteriin rekisteröity osakepääoma oli 3 046 185 953,00 euroa.
Rekisteröity osakepääoma ylittää liikkeelle laskettujen osakkeiden kokonaisnimellisarvon johtuen yhtiön omien osakkeiden mitätöimisestä vuosina 2006 ja 2007 (yhteensä 7 570 000 osaketta). Osakkeiden mitätöinti ei ole pienentänyt osakepääomaa.
Osakepääoma 1998–2010
| Osakkeiden | lukumäärä Osakepääoma, euroa | |
|---|---|---|
| Yhtiön perustaminen 7.2.1998 | 500 000 | 1 681 879 |
| Uusmerkintä vuonna 1998 | 782 282 635 | 2 631 409 886 |
| Henkilöstöanti vuonna 1998 | 2 000 000 | 6 727 517 |
| 31.12.1998 | 784 782 635 | 2 639 819 282 |
| 31.12.1999 | 784 782 635 | 2 639 819 282 |
| Rahastoanti vuonna 2000 | - | 28 441 677 |
| Uusmerkintä vuonna 2000 | 60 825 940 | 206 808 196 |
| 31.12.2000 | 845 608 575 | 2 875 069 155 |
| 31.12.2001 | 845 608 575 | 2 875 069 155 |
| Merkinnät vuonna 2002 | ||
| - merkitty henkilöstön optiolainan 1999 perusteella | 148 380 | 504 492 |
| - merkitty johdon optiojärjestelyn 1999 perusteella | 3 000 | 10 200 |
| 31.12.2002 | 845 759 955 | 2 875 583 847 |
| Merkinnät vuonna 2003 | ||
| - merkitty henkilöstön optiolainan 1999 perusteella | 159 520 | 542 368 |
| - merkitty johdon optiojärjestelyn 1999 perusteella | 2 913 000 | 9 904 200 |
| 31.12.2003 | 848 832 475 | 2 886 030 415 |
| Merkinnät vuonna 2004 | ||
| - merkitty henkilöstön optiolainan 1999 perusteella | 4 560 730 | 15 506 482 |
| - merkitty johdon optiojärjestelyn 1999 perusteella | 7 154 000 | 24 323 600 |
| - merkitty optio-ohjelman 2002A perusteella | 6 536 700 | 22 224 780 |
| 31.12.2004 | 867 083 905 | 2 948 085 277 |
| Osakkeiden | lukumäärä Osakepääoma, euroa | |
|---|---|---|
| Merkinnät vuonna 2005 | ||
| - merkitty henkilöstön optiolainan 1999 perusteella | 1 284 370 | 4 366 858 |
| - merkitty johdon optiojärjestelyn 1999 perusteella | 1 698 000 | 5 773 200 |
| - merkitty optio-ohjelman 2001A perusteella | 1 636 350 | 5 563 590 |
| - merkitty optio-ohjelman 2002A perusteella | 3 591 400 | 12 210 760 |
| 31.12.2005 | 875 294 025 | 2 975 999 685 |
| Merkinnät vuonna 2006 | ||
| - merkitty optio-ohjelman 2001A perusteella | 3 026 200 | 10 289 080 |
| - merkitty optio-ohjelman 2001B perusteella | 5 360 133 | 18 224 452 |
| - merkitty optio-ohjelman 2002A perusteella | 516 800 | 1 757 120 |
| - merkitty optio-ohjelman 2002B perusteella | 4 856 488 | 16 512 059 |
| Mitätöidyt omat osakkeet | –1 660 000 | - |
| 31.12.2006 | 887 393 646 | 3 022 782 396 |
| Merkinnät vuonna 2007 | ||
| - merkitty optio-ohjelman 2001A perusteella | 274 920 | 934 728 |
| - merkitty optio-ohjelman 2001B perusteella | 1 339 867 | 4 555 548 |
| - merkitty optio-ohjelman 2002A perusteella | 122 100 | 415 140 |
| - merkitty optio-ohjelman 2002B perusteella | 3 462 525 | 11 772 585 |
| Mitätöidyt omat osakkeet | –5 910 000 | - |
| 31.12.2007 | 886 683 058 | 3 040 460 397 |
| Merkinnät vuonna 2008 | ||
| - merkitty optio-ohjelman 2002B perusteella | 955 022 | 3 247 075 |
| 31.12.2008 | 887 638 080 | 3 043 707 472 |
| Merkinnät vuonna 2009 | ||
| - merkitty optio-ohjelman 2002B perusteella | 728 965 | 2 478 481 |
| 31.12.2009 | 888 367 045 | 3 046 185 953 |
| 31.12.2010 | 888 367 045 | 3 046 185 953 |
Vuoden 2010 lopussa Suomen valtion omistusosuus Fortumista oli 50,76 %. Suomen Eduskunta on valtuuttanut hallituksen vähentämään Suomen Valtion omistusta Fortumissa siten, että omistus ei laske alle 50,1 % osakepääomasta ja äänivallasta.
Hallintarekisteröityjen ja suorien ulkomaisten osakkeenomistajien osuus oli 30,2 % (2009: 31,0).
| Osakkeiden | ||
|---|---|---|
| Osakkenomistaja | lukumäärä | Osuus, % |
| Suomen valtio | 450 932 988 | 50,76 |
| Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen | 13 956 250 | 1,57 |
| Varma Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö | 8 894 843 | 1,00 |
| Kansaneläkelaitos | 7 195 896 | 0,81 |
| Kurikan kaupunki | 6 203 500 | 0,70 |
| Valtion eläkerahasto | 5 278 500 | 0,59 |
| OP-Delta sijoitusrahasto | 3 200 000 | 0,36 |
| Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Etera | 2 364 259 | 0,27 |
| Svenska Handelsbanken Ab, Suomi | 2 072 815 | 0,23 |
| Keskinäinen vakuutusyhtiö Eläke-Fennia | 2 000 000 | 0,23 |
| Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö | 1 958 845 | 0,22 |
| Tapiola keskinäinen eläkevakuutusyhtiö | 1 700 000 | 0,19 |
| Hallintarekisteröidyt ja suora ulkomainen omistus | 268 620 580 | 30,24 |
| Muut osakkeenomistajat yhteensä | 113 988 569 | 12,83 |
| Osakkeiden lukumäärä yhteensä | 888 367 045 | 100,00 |
| Osakasryhmän mukaan | % osakkeiden lukumäärästä |
|---|---|
| Suomalaiset osakkeenomistajat | |
| Liikeyritykset | 1,34 |
| Rahoitus- ja vakuutuslaitokset | 2,63 |
| Julkisyhteisöt | 56,80 |
| Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt | 1,60 |
| Kotitaloudet | 7,39 |
| Ulkomaiset osakkeenomistajat | 30,24 |
| Yhteensä | 100,00 |
| Osakkeita | Osakkeenomista jien lukumäärä |
% osakkeen omistajista |
Osakkeiden lukumäärä |
% osakkeiden lukumäärästä |
|---|---|---|---|---|
| 1–100 | 23 767 | 24,25 | 1 452 739 | 0,16 |
| 101–500 | 40 904 | 41,74 | 10 977 346 | 1,24 |
| 501–1 000 | 17 582 | 17,94 | 12 587 920 | 1,42 |
| 1 001–10 000 | 14 793 | 15,10 | 37 046 498 | 4,17 |
| 10 001–100 000 | 839 | 0,86 | 20 333 770 | 2,29 |
| 100 001–1 000 000 | 88 | 0,09 | 29 502 657 | 3,32 |
| 1 000 001–10 000 000 | 18 | 0,02 | 50 466 956 | 5,68 |
| yli 10 000 000 | 2 | 0,00 | 464 889 238 | 52,33 |
| 97 993 | 100,00 | 627 257 124 | 70,61 | |
| Rekisteröimättömät/ | ||||
| selvittämättä olleet kaupat | 75 696 | 0,01 | ||
| Hallintarekisteröidyt osakkeet | 261 034 225 | 29,38 | ||
| Yhteensä | 888 367 045 | 100,00 |
Vuoden 2010 lopussa toimitusjohtaja ja muut Fortumin johtoryhmän jäsenet omistivat 208 333 osaketta (2009: 185 345) edustaen noin 0,02 % yhtiön osakkeista.
Lisätietoa Fortumin osakekannustimista on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 30 Henkilöstön tulospalkkiojärjestelmä, henkilöstörahasto ja kannustinohjelmat sivulla 113. Katso myös liitetieto 13 Henkilöstökulut ja johdon palkkiot missä on lisäksi tietoja toimitusjohtajan ja Fortumin johtoryhmän muiden jäsenten osakeomistuksista ja kannustinohjelmista sivulta 97.
Hallituksella ei ole tällä hetkellä yhtiökokouksen myöntämiä käyttämättömiä valtuuksia vaihtovelkakirjojen tai optiolainojen liikkeelle laskemiseksi tai uusien osakkeiden liikkeelle laskemiseksi tai omien osakkeiden ostoon.
Fortumin osinkopolitiikan mukaisesti yhtiö pyrkii maksamaan osinkoa keskimäärin 50–60 % tuloksestaan.
Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat 31.12.2010 olivat 4 191 864 236,08 euroa. Tilikauden päättymisen jälkeen yhtiön taloudellisessa asemassa ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia.
Fortum Oyj:n hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että Fortum Oyj jakaa vuodelta 2010 osinkoa 1,00 euroa osaketta kohti eli 1.2.2011 rekisteriin merkittyjen osakkeiden lukumäärän perusteella yhteensä 888 miljoonaa euroa. Yhtiökokous pidetään 31.3.2011 kello 15.00 alkaen Finlandia-talolla Helsingissä.
OSINKO/OSAKE, euroa
Fortumin sijoittajasuhdetoiminta kattaa osake- ja korkomarkkinat ja sen tavoitteena on varmistaa yhtiön osakkeiden täysi ja käypä arvostus, pääsy rahoituslähteisiin sekä joukkovelkakirjojen vakaa hinnoittelu. Pääasiassa Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa olevia sijoittajia ja analyytikkoja tavataan säännöllisesti.
Vuonna 2010 Fortum järjesti lähes 400 yksityis- ja ryhmätapaamista ammattimaisten osakesijoittajien kanssa sekä ylläpiti jatkuvaa yhteyttä investointipankkien ja arvopaperinvälitysliikkeiden osakeanalyytikkoihin. Lisäksi sijoitusalan edustajille järjestettiin voimalaitosvierailuja. Vuoden aikana sijoittajasuhdetoiminnon edustajat ja ylin johto pitivät noin 15 esitelmää sijoittajakonferensseissa, joita järjestettiin Skandinaviassa, Isossa-Britanniassa ja Pohjois-Amerikassa.
1,6 1,2 0,8 0,4 0 06 07 08 09 101)
Lisäosinko 2006 ja 2007
1) Hallituksen ehdotus maaliskuun 2011 yhtiökokoukselle.
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta konsernin voitosta
laskettu osakekohtainen tulos (euroa per osake) 17
| milj. euroa | Liite | 2010 | 2009 |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 5 | 6 296 | 5 435 |
| Muut tuotot | 10 | 108 | 84 |
| Materiaalit ja palvelut | 11 | –2 846 | –2 027 |
| Henkilöstökulut | 13 | –507 | –495 |
| Poistot ja arvonalentumiset | 5, 14 | –563 | –510 |
| Muut kulut | 12 | –655 | –599 |
| Vertailukelpoinen liikevoitto | 5 | 1 833 | 1 888 |
| Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät | 6, 7 | –125 | –106 |
| Liikevoitto | 5 | 1 708 | 1 782 |
| Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten voitosta | 5, 23 | 62 | 21 |
| Korkokulut | 15 | –197 | –241 |
| Korkotuotot | 15 | 72 | 98 |
| Johdannaisten käypien arvojen muutokset | 7, 15 | 12 | –1 |
| Muut rahoituserät - netto | 15 | –42 | –23 |
| Rahoitustuotot ja -kulut | 15 | –155 | –167 |
| Voitto ennen veroja | 1 615 | 1 636 | |
| Tuloverot | 16 | –261 | –285 |
| Tilikauden voitto | 1 354 | 1 351 |
Emoyhtiön omistajille 1 300 1 312 Määräysvallattomille omistajille 54 39
Laimentamaton 1,46 1,48 Laimennettu 1,46 1,48
| milj. euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Vertailukelpoinen liikevoitto | 1 833 | 1 888 |
| Kertaluonteiset erät (myyntivoitot) | 93 | 29 |
| Tulevaisuuden rahavirtoja suojaavien johdannaisten käyvänarvon muutokset |
–216 | –76 |
| Ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu | –2 | –59 |
| Liikevoitto | 1 708 | 1 782 |
Hafslund ASA:n vaikutus tuloksen kasvamiseen oli 32 miljoonaa euroa.
Rahoituskulujen lasku johtuu pääosin velkojen keskikoron alenemisesta 3,4 %:iin (2009: 3,7).
1 354 1 351
Jakautuminen:
| milj. euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Tilikauden voitto | 1 354 | 1 351 |
| Muut laajan tuloksen erät | ||
| Kassavirran suojaukset | ||
| Käyvän arvon muutokset | –583 | –195 |
| Siirrot tuloslaskelmaan | 1 | –218 |
| Siirrot vaihto-omaisuuteen/aineellisiin hyödykkeisiin | –16 | –4 |
| Verot | 151 | 108 |
| Nettosijoitusten suojaus | ||
| Käyvän arvon muutokset | –1 | –25 |
| Verot | 0 | 6 |
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | ||
| Käyvän arvon muutokset | 0 | 0 |
| Muuntoerot | 344 | 21 |
| Osuus osakkuusyritysten muista laajan tuloksen eristä | –69 | –37 |
| Muut muutokset | –16 | 1 |
| Muut laajan tuloksen erät, verojen jälkeen | –189 | –343 |
| Laaja tulos yhteensä | 1 165 | 1 008 |
| Laajan tuloksen jakautuminen | ||
| Emoyhtiön omistajille | 1 064 | 971 |
| Määräysvallattomille omistajille | 101 | 37 |
1 165 1 008
Muut laajan tuloksen erät ovat tuotto- ja kulueriä, joita ei kirjata tulosvaikutteisesti vaan ne kirjataan omaan pääomaan. Tällaisia ovat realisoitumattomat erät, kuten voitot ja tappiot kassavirtasuojauksissa käytettävien rahoitusinstrumenttien arvostamisesta käypään arvoon. Tulosvaikutus näistä eristä kirjataan, kun suojattu erä vaikuttaa tuloslaskelmaan. Laajan tuloksen eriin sisältyy myös myytävissä olevien rahoitusvarojen arvostamisesta johtuvat voitot ja tappiot, osakkuusyhtiöiden laajan tuloksen erät sekä muuntoerot.
Kassavirtasuojausten käyvän arvon muutokset liittyvät lähinnä sähkön hinnan suojaamiseen. Kun sähkön hinta on korkeampi (alhaisempi) kuin suojaushinta, vaikutus omaan pääomaan on negatiivinen (positiivinen).
Muuntoerot ulkomaisten tytäryhtiöiden muuntamisesta euroiksi (lähinnä SEK, NOK ja RUB). Lähinnä Hafslundin REC-omistuksen käyvän arvon muutos ml. kurssierovaikutus, yht. –77 miljoonaa euroa (2009: –37).
| milj. euroa | Liite | 2010 | 2009 |
|---|---|---|---|
| VARAT | |||
| Pitkäaikaiset varat | |||
| Aineettomat hyödykkeet | 21 | 421 | 391 |
| Rakennukset, koneet ja kalusto | 22 | 14 621 | 12 855 |
| Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä | 23 | 2 161 | 2 188 |
| Osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta | 34 | 625 | 570 |
| Varat etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä | 36 | 62 | 59 |
| Muut pitkäaikaiset sijoitukset | 24 | 72 | 69 |
| Laskennalliset verosaamiset | 33 | 141 | 47 |
| Johdannaisinstrumentit | 3 | 183 | 195 |
| Pitkäaikaiset korolliset saamiset | 25 | 1 149 | 918 |
| Pitkäaikaiset varat yhteensä | 19 435 | 17 292 | |
| Lyhytaikaiset varat | |||
| Vaihto-omaisuus | 26 | 387 | 447 |
| Johdannaisinstrumentit | 3 | 148 | 182 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 27 | 1 284 | 1 030 |
| Pankkitalletukset | 271 | 397 | |
| Rahat ja pankkisaamiset | 285 | 493 | |
| Likvidit varat | 28 | 556 | 890 |
| Myytävissä olevat pitkäaikaiset varat | 39 | 154 | - |
| Lyhytaikaiset varat yhteensä | 2 529 | 2 549 | |
| Varat yhteensä | 21 964 | 19 841 |
| milj. euroa | Liite | 2010 | 2009 |
|---|---|---|---|
| OMA PÄÄOMA | |||
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma | |||
| Osakepääoma | 29 | 3 046 | 3 046 |
| Ylikurssirahasto | 73 | 73 | |
| Kertyneet voittovarat | 5 448 | 4 762 | |
| Muut oman pääoman erät | –357 | 153 | |
| Yhteensä | 8 210 | 8 034 | |
| Määräysvallattomat omistajat | 31 | 532 | 457 |
| Oma pääoma yhteensä | 8 742 | 8 491 | |
| VELAT | |||
| Pitkäaikainen vieras pääoma | |||
| Korollinen pitkäaikainen vieras pääoma | 32 | 6 520 | 6 002 |
| Johdannaisinstrumentit | 3 | 238 | 191 |
| Laskennalliset verovelat | 33 | 1 725 | 1 750 |
| Ydinvoimaan liittyvät varaukset | 34 | 625 | 570 |
| Muut varaukset | 35 | 239 | 209 |
| Eläkevaraukset | 36 | 20 | 23 |
| Muu pitkäaikainen vieras pääoma | 37 | 471 | 472 |
| Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä | 9 838 | 9 217 | |
| Lyhytaikainen vieras pääoma | |||
| Korollinen lyhytaikainen vieras pääoma | 32 | 862 | 857 |
| Johdannaisinstrumentit | 3 | 1 207 | 276 |
| Ostovelat ja muu lyhytaikainen vieras pääoma | 38 | 1 265 | 1 000 |
| Myytävissä oleviin pitkäaikaisiin varoihin liittyvä vieras pääoma |
39 | 50 | - |
| Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä | 3 384 | 2 133 | |
| Vieras pääoma yhteensä | 13 222 | 11 350 | |
| Oma pääoma ja velat yhteensä | 21 964 | 19 841 |
| Osake pääoma |
Ylikurssi rahasto |
Kertyneet voittovarat | Muut oman pääoman erät | Emoyhtiön omistajat |
Määräys vallat tomat omistajat |
Oma pääoma yhteensä |
|||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | Liite | Kertyneet voittovarat |
Muunto erot |
Kassavirta suojaukset |
Muut laajan tuloksen erät |
Muut laajan tu loksen erät osakkuus yrityksissä |
|||||
| Oma pääoma 31.12.2009 | 3 046 | 73 | 5 329 | –567 | 21 | 1 | 131 | 8 034 | 457 | 8 491 | |
| Kauden tulos | 1 300 | 1 300 | 54 | 1 354 | |||||||
| Muuntoerot | 289 | 3 | 14 | 306 | 55 | 361 | |||||
| Kauden muut laajan tuloksen erät | –15 | –443 | –1 | –83 | –542 | –8 | –550 | ||||
| Laaja tulos yhteensä | 1 285 | 289 | –440 | –1 | –69 | 1 064 | 101 | 1 165 | |||
| Osingonjako | 18 | –888 | –888 | –888 | |||||||
| Osingonjako määräysvallattomille omistajille | 0 | –22 | –22 | ||||||||
| Muutokset yrityshankintojen yhteydessä | 8 | 0 | –4 | –4 | |||||||
| Oma pääoma 31.12.2010 | 3 046 | 73 | 5 726 | –278 | –419 | 0 | 62 | 8 210 | 532 | 8 742 | |
| Oma pääoma 31.12.2008 | 3 044 | 73 | 4 888 | –576 | 321 | 36 | 168 | 7 954 | 457 | 8 411 | |
| Kauden tulos | 1 312 | 1 312 | 39 | 1 351 | |||||||
| Muuntoerot | 9 | –4 | 28 | 33 | 12 | 45 | |||||
| Kauden muut laajan tuloksen erät | 6 | –296 | –19 | –65 | –374 | –14 | –388 | ||||
| Laaja tulos yhteensä | 1 318 | 9 | –300 | –19 | –37 | 971 | 37 | 1 008 | |||
| Osingonjako | 18 | –888 | –888 | –888 | |||||||
| Osingonjako määräysvallattomille omistajille | 0 | –19 | –19 | ||||||||
| Muutokset yrityshankintojen yhteydessä | 8 | –5 | –5 | –18 | –23 | ||||||
| Käytetyt optio-oikeudet 1) | 30 | 2 | 16 | –16 | 2 | 2 | |||||
| Oma pääoma 31.12.2009 | 3 046 | 73 | 5 329 | –567 | 21 | 1 | 131 | 8 034 | 457 | 8 491 |
1) Viimeisen optio-ohjelman (2002B) merkintäajan päättymisen 1.5.2009 kirjanpitokäsittelyn vaikutus.
Ulkomaisten tytäryritysten tilinpäätöstiedot muunnetaan euroiksi käyttäen tuloslaskelman osalta keskikurssia ja taseen osalta tilinpäätöspäivän kurssia. Kurssiero, joka syntyy muunnosta euroiksi, kirjataan omaan pääomaan.
Muuntoerot vaikuttivat emoyhtiön omistajille kuuluvaan osuuteen omasta pääomasta 306 miljoonaa euroa vuonna 2010 (2009: 33), sisältäen SEK:n, NOK:n ja RUB:n nettovaikutuksen yhteensä 299 miljoonaa euroa (2009: 27). Osa muuntoerosta syntyy, kun Hafslundin omistamat NOK-määräiset RECin osakkeet arvostetaan käypään arvoon. Arvostuksen vaikutus 6 miljoonaa euroa (2009: 22) näytetään yhdessä osakkuusyhtiöiden muiden laajan tuloksen erien kanssa.
Lisätietoja käytetyistä kursseista on esitetty liitetiedossa 9 sivulla 96.
Emoyhtiön omistajille kuuluva osuus kassavirtasuojausten käyvän arvon muutoksista oli –443 miljoonaa euroa vuoden 2010 aikana (2009: –296) ja se liittyi lähinnä sähkön hinnan suojaamiseen. Kun sähkön hinta on korkeampi/alhaisempi kuin suojaushinta, vaikutus omaan pääomaan on negatiivinen/positiivinen.
Olennaisimmat muutokset määräysvallattomien omistajien osuudessa omasta pääomasta ovat 55 miljoonan euron (2009: 12) muuntoero, joka johtuu RUB- ja SEK-valuuttojen muutoksista, –22 miljoonan euron (2009: –19) osingonjako määräysvallattomille omistajille ja OAO Fortumin hankinta erässä muutokset yrityshankintojen yhteydessä.
| milj. euroa | Liite | 2010 | 2009 |
|---|---|---|---|
| Liiketoiminnan rahavirta | |||
| Kauden voitto | 1 354 | 1 351 | |
| Oikaisuerät: | |||
| Verot | 261 | 285 | |
| Rahoitustuotot- ja kulut | 155 | 167 | |
| Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten voitosta | –62 | –21 | |
| Poistot ja arvonalentumiset | 563 | 510 | |
| Liikevoitto ennen poistoja (käyttökate) | 2 271 | 2 292 | |
| Muut tuotot ja kulut joihin ei liity maksua | 124 | 46 | |
| Saadut korot | 66 | 106 | |
| Maksetut korot | –234 | –291 | |
| Saadut osingot | 62 | 33 | |
| Muut rahoituserät ja toteutuneet kurssierot | –535 | 298 | |
| Maksetut välittömät verot | –355 | –239 | |
| Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta | 1 399 | 2 245 | |
| Käyttöpääoman muutos | 40 | 38 | 19 |
| Liiketoiminnan rahavirta yhteensä | 1 437 | 2 264 |
| Investoinnit käyttöomaisuuteen | 5,21,22, 40 | –1 134 | –845 |
|---|---|---|---|
| Hankitut osakkeet | 40 | –28 | –87 |
| Käyttöomaisuuden myynnit | 7 | 48 | |
| Myydyt osakkeet | 40 | 147 | 14 |
| Muiden sijoitusten muutos | –94 | –104 | |
| Investointien rahavirta yhteensä | –1 102 | –974 | |
| Rahavirta ennen rahoitusta | 335 | 1 290 | |
| Rahoituksen rahavirta | |||
| Pitkäaikaisten velkojen nostot | 924 | 2 168 | |
| Pitkäaikaisten velkojen lyhennykset | –912 | –2 711 | |
| Lyhytaikaisten velkojen muutos | 191 | –215 | |
| Osakepääoman korotus liittyen optioiden käyttöön | 29 | - | 2 |
| Osingonjako emoyhtiön omistajille | 18 | –888 | –888 |
| Muut rahoituserät | –25 | –27 | |
| Rahoituksen rahavirta yhteensä | –710 | –1 671 | |
| Laskelman mukainen likvidien varojen muutos | –375 | –381 | |
| Likvidit varat 1.1. | 890 | 1 321 | |
| Likvidien varojen kurssimuutokset | 41 | –50 | |
| Likvidit varat 31.12. | 28 | 556 | 890 |
Muut tuotot ja kulut joihin ei liity maksua sisältää pääasiassa johdannaisten realisoitumattomat käyvän arvon muutokset, ydinvoimaan liittyvät erät sekä varausten muutokset. Lisäksi erä sisältää käyttökatteeseen kirjattujen myyntivoittojen ja -tappioiden oikaisut. Luovutustulot käyttöomaisuuden ja osakkeiden myynneistä, 154 miljoonaa euroa (2009: 62), esitetään kokonaisuudessaan investointien rahavirrassa.
Sisältää –535 miljoonaa euroa toteutuneita valuuttakurssivoittoja ja -tappioita (2009: 298), jotka aiheutuvat taseen valuuttapositiota suojaavista valuuttatermiineistä, jotka liittyvät pääasiassa Fortumin ruotsalaisten tytäryritysten Ruotsin kruunumääräiseen rahoitukseen sekä siihen, että konsernin pääasiallinen ulkoinen rahoitus on euroissa. Suurin osa näistä termiineistä erääntyy 12 kuukauden sisällä.
Maksamattomat investoinnit eivät sisälly käyttöomaisuusinvestointeihin. Aktivoidut vieraan pääoman kulut sisältyvät maksettuihin korkokuluihin.
| milj. euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Nettovelka kauden alussa | 5 969 | 6 179 |
| Muuntoerot | 244 | 144 |
| Käyttökate | 2 271 | 2 292 |
| Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua, sekä maksetut rahoituskulut ja verot |
–872 | –47 |
| Käyttöpääoman muutos | 38 | 19 |
| Käyttöomaisuusinvestoinnit | –1 134 | –845 |
| Yrityshankinnat | –28 | –87 |
| Yritys- ja käyttöomaisuusmyynnit | 154 | 62 |
| Muutos korollisissa saamisissa | –94 | –104 |
| Osingot | –888 | –888 |
| Muut rahoitustoiminnot | –25 | –25 |
| Nettorahavirta (– nettovelan kasvu) | –578 | 377 |
| Joukkovelkakirjojen käypien arvojen muutos ja arvostus jaksotettuun hankintamenoon |
35 | 23 |
| Nettovelka kauden lopussa | 6 826 | 5 969 |
| Laadintaperiaatteet Kriittiset tilinpäätösarviot ja -harkinnat Rahoitusriskien hallinta Pääomariskien hallinta Segmenttitiedot Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät Johdannaisten käypien arvojen muutokset sekä suojausten kohteet tuloslaskelmassa |
Sivu 67 79 81 90 90 95 95 |
|---|---|
| 96 | |
| Valuuttakurssit | 96 |
| 97 | |
| 97 | |
| 97 | |
| 97 | |
| 101 | |
| 101 | |
| 102 | |
| 103 | |
| 103 | |
| 104 | |
| Rahoitusvarat ja rahoitusvelat käypään arvoon | 105 |
| 106 | |
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 106 |
| Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin | 108 |
| Muut pitkäaikaiset sijoitukset | 111 |
| Pitkäaikaiset ja lyhytaikaiset korolliset saamiset | 111 |
| Vaihto-omaisuus | 112 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 112 |
| Likvidit varat | 112 |
| Osakepääoma | 113 |
| Henkilöstön tulospalkkiojärjestelmä, henkilöstörahasto ja kannustinohjelmat | 113 |
| 115 | |
| Korolliset velat | 115 |
| Laskennalliset verot | 117 |
| Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat | 118 |
| 119 | |
| Eläkevelvoitteet | 120 |
| Muut pitkäaikaiset velat | 122 |
| Ostovelat ja muu lyhytaikainen vieras pääoma | 123 |
| 123 | |
| Rahavirtalaskelman lisätietoja | 123 |
| Yrityshankinnat ja -myynnit 10 Muut tuotot 11 Materiaalit ja palvelut 12 Muut kulut 13 Henkilöstökulut ja johdon palkkiot 14 Poistot ja arvonalentumiset 15 Rahoituskulut (netto) 16 Tuloverot 17 Osakekohtainen tulos 18 Osakekohtainen osinko 19 Rahoitusvarat ja rahoitusvelat luokittain 21 Aineettomat hyödykkeet 31 Määräysvallattomien omistajien osuus 35 Muut varaukset 39 Myytävissä olevat pitkäaikaiset varat |
| Sivu | ||
|---|---|---|
| 41 Pantatut varat | 124 | |
| 42 | Muut vuokrasopimukset | 124 |
| 43 | Investointisitoumukset | 125 |
| 44 | Vastuut | 125 |
| 45 | Oikeudenkäynnit ja viranomaismenettelyt | 125 |
| 46 | Lähipiiritapahtumat | 126 |
| 47 | Tilikauden jälkeiset tapahtumat | 126 |
| 48 | Tytäryritykset segmenteittäin 31.12.2010 | 127 |
Fortum Oyj (jäljempänä "Yhtiö") on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Espoo, Suomi. Yhtiö noteerataan NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä.
Fortum Oyj tytäryhtiöineen (yhdessä Fortum-konserni) on johtava energiayhtiö, joka keskittyy liiketoiminnoissaan Pohjoismaihin, Venäjään ja muuhun Itämeren alueeseen. Fortumin liiketoimintaan kuuluvat sähkön ja lämmön tuotanto, myynti ja jakelu, voimalaitosten käyttö- ja kunnossapitopalvelut sekä energiaan liittyvät muut palvelut.
Fortum Oyj:n hallitus on hyväksynyt tämän tilinpäätöksen 1.2.2011.
Fortum-konsernin konsernitilinpäätös on laadittu Euroopan unionissa hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) ja niitä koskevien tulkintojen (IFRIC) mukaisesti. Tilinpäätös täyttää myös Suomen kirjanpitolain säännökset ja muut Suomessa voimassa olevat tilinpäätöksen laadintaa koskevat säännökset ja määräykset.
Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen, lukuun ottamatta myytävissä olevia rahoitusvaroja, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ja -velkoja (mukaan lukien johdannaisinstrumentit) sekä käypään arvoon suojattuja eriä.
Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää tiettyjen merkittävien kirjanpidollisten arvioiden tekemistä ja johdon harkintaa konsernin tilinpäätöksen laadintaperiaatteiden soveltamisessa. Niitä tilinpäätöksen osa-alueita, jotka ovat tavanomaista monimutkaisempia tai joiden osalta on käytetty tavanomaista suuremmassa määrin harkintaa, tai joihin liittyvät olettamukset ja arviot ovat konsernitilinpäätöksen kannalta merkittäviä, on esitetty liitetiedossa 2 Kriittiset tilinpäätösarviot ja -harkinnat. 1.2.2 Uudet standardit sekä muutokset ja tulkinnat käytössä oleviin standardeihin
Fortum aloitti seuraavien uusien tai muutettujen standardien sekä käytössä olevien standardien tulkintojen soveltamisen 1.1.2010 alkaneella tilikaudella:
ō Muutos standardiin IAS 24 Lähipiiriä koskevat tiedot tilinpäätöksessä (voimassa 1.1.2011 alkaen). Muutos helpottaa julkiseen valtaan sidoksissa olevien yhteisöjen lähipiiritietoja koskevia vaatimuksia sekä täsmentää lähipiirin määritelmää. Uudistettu standardi sisältää poikkeuksen julkiseen valtaan sidoksissa olevien yhteisöjen liitetietoihin, silloin kun toinen yhteisö kuuluu raportoivan yhteisön lähipiiriin siksi koska sama julkisen vallan taho käyttää määräysvaltaa, yhteistä määräysvaltaa tai huomattavaa vaikutusvaltaa molemmissa yhteisöissä. Fortum otti käyttöön muuttuneen standardin ennenaikaisesti 1.1.2010.
ō Muutos standardiin IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen (voimassa takautuvasti 1.7.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutoksella annetaan lisäohjeistusta suojauslaskennan kohteeksi määrittelemiseen. Muutoksella ei ollut olennaista vaikutusta Fortumin tilinpäätökseen.
ō Toukokuussa 2010 julkistettiin IFRS-normiston vuosittaiset muutokset, joiden pääasiallisena tarkoituksena on poistaa standardien väliset epäjohdonmukaisuudet sekä selventää standardien sanamuotoja. Jokaisella standardilla on omat siirtymäsäännöksensä. Muutoksilla ei odoteta olevan vaikutusta Fortumin tilinpäätökseen. Standardimuutoksia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.
Omaisuuserä tai velka luokitellaan lyhytaikaiseksi omaisuuseräksi tai velaksi silloin, kun sen odotetaan realisoituvan normaalin toimintajakson aikana tai 12 kuukauden kuluessa tilinpäätöspäivästä tai silloin kun se on luokiteltu käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi varaksi tai velaksi. Likvidit varat luokitellaan lyhytaikaisiksi varoiksi.
Kaikki muut varat ja velat luokitellaan pitkäaikaisiksi varoiksi ja veloiksi.
Konsernin tuloslaskelmassa esitetään vertailukelpoinen liikevoitto, jonka katsotaan antavan paremman kuvan konsernin toiminnasta verrattaessa esitettävää kautta aikaisempiin kausiin.
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät on eriytetty esitettäväksi tuloslaskelmassa omana eränään ja sisältävät:
Vertailukelpoista liikevoittoa käytetään konsernin suoritustason hallintaprosessissa tapahtuvassa taloudellisten tavoitteiden asettamisessa, seurannassa ja resurssien allokoinnissa.
Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiö Fortum Oyj:n ja kaikki ne yhtiöt, joissa Fortum Oyj:llä on välittömästi tai välillisesti yhteensä yli 50 %:n osuus osakkeiden tuottamasta äänimäärästä tai muutoin oikeus määrätä yhteisön tai liiketoiminnan talouden ja toiminnan periaatteista. Arvioitaessa, onko konsernilla toisessa yrityksessä määräysvalta, otetaan huomioon sellaisen potentiaalisen äänivallan olemassaolo ja vaikutus, joka on tarkasteluhetkellä toteutettavissa käyttämällä oikeus tai suorittamalla vaihto. Fortum Oyj:n tytäryritykset on esitetty liitetiedossa 48 Tytäryritykset segmenteittäin 31.12.2010 sivulla 127.
Fortum muodostettiin vuonna 1998 käyttämällä yhdistelmä- eli pooling-menetelmää Fortum Power and Heat Oy:n sekä Fortum Oil and Gas Oy:n yhdistelemiseksi konsernitilinpäätökseen (näistä jälkimmäinen jakautui Fortum Oil Oy:ksi ja Fortum Heat and Gas Oy:ksi 1.5.2004). Vuonna 2005 Fortum Oil Oy eriytettiin Fortumista jakamalla 85 % yhtiön osakkeista Fortumin osakkeenomistajille ja myymällä loput 15 % osakkeista. Pooling-menetelmän käyttö tarkoittaa sitä, että Fortum Power and Heat Oy:n ja Fortum Heat and Gas Oy:n hankintamenot on eliminoitu näiden yhtiöiden osakepääomia vastaan. Tästä syntyvä eliminointiero on kirjattu oman pääoman vähennykseksi.
Tytäryritysten hankinta käsitellään hankintamenomenetelmällä. Hankintamenoksi muodostuu hankintahetken käypiin arvoihin arvostettujen vastikkeeksi annettujen varojen ja syntyneiden tai vastuulle otettujen velkojen sekä hankinnasta välittömästi johtuneiden menojen yhteissumma. Liiketoimintojen yhdistämisessä hankitut, yksilöitävissä olevat varat ja velat arvostetaan alun perin hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin, riippumatta mahdollisen vähemmistöosuuden suuruudesta. Se määrä, jolla hankintameno ylittää konsernin osuuden hankittujen yksilöitävissä olevien nettovarojen käyvästä arvosta, kirjataan liikearvoksi. Jos hankintameno on pienempi kuin hankitun tytäryrityksen nettovarojen käypä arvo, tämä erotus kirjataan suoraan tuloslaskelmaan.
Tytäryritykset yhdistellään täysimääräisesti konsernitilinpäätökseen siitä päivästä lähtien, jolloin määräysvalta siirtyy konsernille ja yhdistely päättyy sinä päivänä, kun määräysvalta lakkaa.
Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset ja velat sekä konsernin sisäisistä liiketapahtumista syntyneet realisoitumattomat voitot eliminoidaan konsernitilinpäätöksessä. Myös realisoitumattomat tappiot eliminoidaan, ellei liiketapahtuma osoita, että siirretyn omaisuuserän arvo on alentunut. Tytäryritysten tilinpäätösten laadintaperiaatteita on tarvittaessa muutettu konsernin laadintaperiaatteiden mukaisiksi, jotta voidaan varmistua niiden yhdenmukaisuudesta konsernin noudattamien laadintaperiaatteiden kanssa.
Osakkuusyrityksiä ovat yhteisöt, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa. Huomattava vaikutusvalta liittyy yleensä 20–50 % omistusosuuteen äänivallasta. Yhteisyritykset ovat yrityksiä, joissa konserni on sopimuksellisin järjestelyin jakanut oikeuden määrätä kyseisen yrityksen taloudellisista ja liiketoiminnallisista periaatteista toisen osapuolen tai toisten osapuolten kanssa. Konsernin sijoitukset osakkuusyrityksiin ja yhteisessä määräysvallassa oleviin yrityksiin käsitellään pääomaosuusmenetelmällä. Osakkuus- tai yhteisyritykseen tehdyn sijoituksen yhteydessä hankitut varat ja vastuulle otetut velat arvostetaan alun perin niiden hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin. Se määrä, jolla sijoituksen hankintameno ylittää konsernin osuuden hankittujen yksilöitävissä olevien nettovarojen käyvästä arvosta, kirjataan liikearvoksi. Jos hankintameno alittaa tehtyyn osakkuus- tai yhteisyrityssijoitukseen liittyvien nettovarojen käyvän arvon, tämä erotus kirjataan suoraan tuloslaskelmaan.
Konsernin osuus sen osakkuus- tai yhteisyritysten hankinnan jälkeisistä voitoista tai tappioista verojen jälkeen kirjataan tuloslaskelmaan vähennettynä kuluilla, jotka syntyvät varojen ja velkojen käypien arvojen oikaisuista. Sijoituksen kirjanpitoarvoa oikaistaan hankinnan jälkeisillä oman pääoman muutoksilla. Konsernin osuus osakkuustai yhteisyritysten hankinnan jälkeisistä oman pääoman oikaisuista, joita ei ole kirjattu osakkuus- tai yhteisyritysten tuloslaskelmaan, kirjataan suoraan konsernin omaan pääomaan ja sijoituksen kirjanpitoarvon oikaisuksi.
Kun konsernin osuus osakkuus- tai yhteisyrityksen tappioista on yhtä suuri tai suurempi kuin sen sijoitus osakkuus- tai yhteisyritykseen, muut vakuudettomat saamiset mukaan lukien, konserni ei kirjaa sijoitusta suurempaa tappiota, ellei konsernilla ole näihin liittyviä velvoitteita tai ellei se ole suorittanut maksuja osakkuus- tai yhteisyrityksen puolesta.
Konsernin ja sen osakkuus- tai yhteisyrityksen välisistä liiketoimista syntyneet realisoitumattomat voitot eliminoidaan konsernin omistusosuuden mukaisesti. Myös realisoitumattomat tappiot eliminoidaan, ellei liiketapahtuma anna näyttöä siitä, että siirretyn omaisuuserän arvo on alentunut. Osakkuus- tai yhteisyritysten tilinpäätösten laadintaperiaatteita on tarvittaessa muutettu, jotta voidaan varmistua niiden yhdenmukaisuudesta konsernin noudattamien laadintaperiaatteiden kanssa.
Fortum omistaa osakkuusyritysosakkeita sähköntuotantoyrityksissä (pääasiassa ydinvoima- ja vesivoima), jotka oikeuttavat ostamaan sähköä omakustannushintaan, sisältäen korkokustannukset ja valmisteverot. Osuus näiden yritysten osakkuustuloksesta koostuu pääosin eristä, jotka syntyvät muutettaessa osakeyhtiön laadintaperiaatteita IFRS-standardien mukaiseksi sekä käyvän arvon kohdistuksista tehtävistä poistoista, koska yritykset paikallisen kirjanpitosäännöstön mukaan eivät tuota voittoa.
Lisätietoa liittyen Fortumin osakkuusyritysomistuksiin näissä sähköntuotantoyrityksissä, on esitetty liitetiedossa 23 Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin sivulla 108, sekä liitetiedossa 46 Lähipiiritapahtumat sivulla 126.
Jos tietoja ei ole saatavilla, osuus eräiden osakkuus- tai yhteisyritysten voitosta on sisällytetty konsernitilinpäätökseen perustuen viimeisimpiin saatavilla oleviin tietoihin.
Fortum omistaa osakkeita listatuissa yrityksissä kuten Hafslund ASA:ssa. Osuus osakkuusyritystuloksesta näissä yrityksissä perustuu edellisen vuosineljänneksen tietoihin.
Hafslund ASA omistaa osakkeita listatussa Renewable Energy Company:ssä (REC). Hafslund on luokitellut osakeomistuksensa REC-yhtiössä ryhmään "Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat" marraskuun 19. 2008 asti, jolloin Hafslund muutti laadintaperiaatteitaan siten että omistus luokitellaan ryhmään "Myytävissä olevat rahoitusvarat". Uuden periaatteen mukaisesti realisoitumattomat käyvän arvon muutokset kirjataan suoraan omaan pääomaan. Kirjatessaan osuuttaan osakkuusyhtiön tuloksesta Fortum on vuodesta 2006 alkaen muuttanut Hafslundin käyttämiä periaatteita siten, että omistus on luokiteltu "Myytävissä olevaksi rahoitusvaraksi", jolloin realisoitumattomat käyvän arvon muutokset viedään suoraan omaan pääomaan. Jos Hafslund päättää luopua osakeomistuksestaan REC:ssä tai alaskirjaa omistustaan, Fortum oikaisee Hafslundin kirjaamaa tuottoa tai kulua tai arvonalennuskirjausta johtuen laadintaperiaatteissa aiemmin olleesta eroavuudesta. Koska REC-yhtiö on listattu Oslon pörssissä, Fortum
laskee REC-yhtiön osakkeen käyvän arvon muutoksen joka välitilinpäätöksen yhteydessä perustuen osakkeen hintaan Oslon pörssissä ja Hafslundin tilinpäätöshetkellä omistamien osakkeiden määrään. Jos Hafslund ilmoittaa myyvänsä omistuksensa REC-yhtiössä, Fortum kirjaa osuutensa voitoista tai tappiosta niin pian kuin tiedot ovat saatavilla.
Fortumin osakkuusyhtiötulos TGC-1 -yhtiössä perustuu viimeisimpiin käytettävissä oleviin IFRS-standardien mukaisiin osavuosikatsaustietoihin
Lisätietoa liittyen Fortumin osakkuusyritysomistuksiin Hafslund ASA:ssa ja TGC-1:ssä on esitetty liitetiedossa 23 Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin sivulla 108.
Määräysvallattomien omistajien osuus tytäryhtiöiden omasta pääomasta esitetään erillään emoyhtiön omistajien osuudesta. Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus määritetään hankintahetkellä määräysvallattomien omistajien suhteellisena osuutena hankittujen omaisuuserien nettoarvosta. Hankinnan jälkeen määräysvallattomien omistajien osuus on hankinnassa määritetty osuus lisättynä kyseisille omistajille kuuluvalla osuudella oman pääoman muutoksista.
Fortum esittää segmenttitiedot tavalla, joka on yhtenevä Fortumin hallitukselle ja toimitusjohtajan vetämälle johtoryhmälle tapahtuvan sisäisen raportoinnin kanssa. Fortumin segmentit muodostuvat liiketoiminta-alueittain määritellyistä segmenteistä sekä yhdestä maantieteellisen alueen perusteella määritellystä segmentistä.
Konsernin liiketoiminta-alueet jakautuvat seuraaviin raportoitaviin segmentteihin:
ō Muut-segmentti sisältää pääasiassa osakeomistuksen Hasfslund ASA osakkuusyri-
tyksessä, konsernihallinnon sekä konserninlaajuiset palveluyksiköt. Palveluyksiköt laskuttavat yhtiöitä solmittujen palvelusopimusten perusteella.
Luovutetut toiminnot edustavat erillistä keskeistä liiketoiminta-aluetta, josta on luovuttu tai joka on luokiteltu myytävänä olevaksi. Luovutettuihin toimintoihin liittyvät varat ja velat on voitava selkeästi erottaa muista konsernitilinpäätökseen yhdisteltävistä yksiköistä sekä toiminnallisina että rahavirtaa tuottavina yksikköinä. Lisäksi raportoivalla yksiköllä ei saa olla mitään merkittävää yhteyttä toimintoihin, jotka on luokiteltu luovutetuiksi toiminnoiksi.
Pitkäaikaiset varat (tai luovutettavien erien ryhmät), jotka on luokiteltu myytävänä oleviksi omaisuuseriksi, arvostetaan kirjanpitoarvoonsa tai sitä alempaan myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon, mikäli niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä kertyy pääasiallisesti myynnistä sen sijaan, että se kertyisi omaisuuserien jatkuvasta käytöstä. Näihin luokkiin eivät sisälly käytöstä poistamisen jälkeen romutettavat käyttöomaisuuserät tai sellaiset erät, jotka on tilapäisesti poistettu käytöstä. Arvonalentumistappio (tai myöhemmin syntyvä voitto) vähentää (tai lisää) myytävänä olevien pitkäaikaisten varojen tai luovutettavien ryhmien kirjanpitoarvoa. Näistä omaisuuseristä ei tehdä poistoja. Niihin liittyvät korkokulut tai muut kulut kirjataan samalla tavalla kuin ennen myytävänä olevaksi luokittelemista.
Neste Oil sisältyi Fortum-konserniin 31. maaliskuuta 2005 asti, jolloin Fortumin varsinainen yhtiökokous päätti eriyttää öljyliiketoiminnat jakamalla noin 85 % Neste Oil Oyj:n osakkeista osingonjakona. Loput 15 % osakkeista myytiin sijoittajille huhtikuussa 2005. Öljyliiketoiminnat on esitetty luovutettuina toimintoina vuosilta 2004 ja 2005, katso Tunnusluvut sivulta 129.
Jokaisen konserniyrityksen tilinpäätöksiin sisältyvät erät arvostetaan käyttäen sen taloudellisen ympäristön valuuttaa, jossa yritys pääasiallisesti toimii ("toimintavaluutta"). Konsernitilinpäätös esitetään euroissa, joka on emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta.
Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumahetken kurssiin. Tilinpäätöshetkellä taseessa olevat ulkomaanrahan määräiset saatavat ja velat arvostetaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Kurssierot kirjataan tuloslaskelmaan. Rahoituseriin liittyvät kurssierot kirjataan nettomääräisinä rahoitustuottoihin tai -kuluihin. Suojauslaskennan soveltamisedellytykset täyttävien kassavirran suojausten kurssivoitot ja tappiot kirjataan omaan pääomaan. Myytävissä olevien rahoitusvarojen aiheuttamat kurssierot kirjataan muihin oman pääoman eriin.
Niiden tytäryhtiöiden, joiden toiminta- ja esittämisvaluutta ei ole euro, tuloslaskelmat ja kassavirrat muunnetaan konsernin esittämisvaluutan määräisiksi käyttämällä kuukauden lopun kurssien perusteella laskettua vuoden keskimääräistä valuuttakurssia. Tytäryhtiöiden taseet muunnetaan euroiksi käyttämällä tilikauden päätöspäivän kurssia. Konsernitilinpäätöksessä kurssierot, jotka syntyvät ulkomaisiin yrityksiin tehtyjen nettosijoitusten sekä lainojen ja muiden tällaisten sijoitusten suojauksiksi määritettyjen valuuttainstrumenttien muuntamisesta, kirjataan omaan pääomaan. Kun ulkomainen tytäryritys myydään, nämä kurssierot kirjataan tulosvaikutteisesti osana myyntivoittoa tai -tappiota. Ulkomaisen yrityksen hankinnasta johtuvaa liikearvoa ja hankinnan yhteydessä tehtäviä käypien arvojen oikaisuja käsitellään ulkomaisen yrityksen varoina ja velkoina ja ne muunnetaan tilinpäätöspäivän kurssiin. IFRS-standardeihin siirtymähetkellä, eli 1.1.2004 konserni oletti kaikkien ulkomaisista yrityksistä kertyneiden muuntoerojen olevan nolla.
Konsernitilinpäätöksen laadinnassa käytetyt valuuttakurssit on esitetty liitetiedossa 9 Valuuttakurssit sivulla 96.
Konsernin sijoitukset osakkuusyrityksiin käsitellään pääomaosuusmenetelmällä. Niiden osakkuus- ja yhteisyritysten, joiden toiminta- ja esittämisvaluutta ei ole euro, muunnetaan konsernin esittämisvaluutan määräisiksi käyttäen samoja periaatteita kuin tytäryhtiöissä, katso 1.6.3 Konserniyritykset.
Myyntituotot määritetään saadun tai saatavan vastikkeen käyvän arvon perusteella tuotteita tai palveluksia luovutettaessa. Myyntituotot esitetään vähennettynä nettohyvityksillä, alennuksilla sekä myyntiin perustuvilla välillisillä veroilla kuten arvonlisäveroilla ja valmistajana suoritetuilla valmisteveroilla. Myyntituotot on kirjattu seuraavasti:
Sähkön, lämmön, kylmäenergian ja sähkönjakelun myyntituotot kirjataan toimituksen perusteella. Kirjatut myyntituotot teollisille ja kaupallisille asiakkaille sekä loppuasiakkaille perustuvat toimitettuihin määriin, mukaan lukien se arvioitu määrä, joka on toimitettu asiakkaille vuoden lopun ja viimeisimmän mittarinluennan välillä.
Fyysiset energian myynti- ja ostosopimukset jaksotetaan suoriteperiaatteella konsernin odotettavissa olevien ostojen, myynnin ja käytön vaatimuksien mukaisesti.
Ruotsissa peritään sähköveroa paikallisten yhtiöiden jälleenmyyjille toimittamasta sähköstä. Vero lasketaan kilowattituntikohtaisen kiinteän verokannan mukaan. Verokanta vaihtelee eri asiakasryhmien mukaan. Tuloslaskelmassa sähkön myyntituotot on esitetty ilman sähköveron osuutta.
Fyysiset sähkön myynti- ja ostosopimukset tehdään Nord Pool Spot -sähköpörssissä. Tuntiperusteiset myynnit ja ostot Nord Pool Spotissa netotetaan konsernitasolla ja esi-
48
tetään joko tuottona tai kuluna sen mukaan, onko Fortum tiettynä hetkenä nettomyyjä vai netto-ostaja.
Viranomaiset säätelevät sähkönjakelusta asiakkailta perittäviä hintoja. Sääntelyjärjestelmä vaihtelee maittain. Viranomaisen määrittelemä yli- tai alilaskutus käsitellään sääntelystä johtuvana omaisuuseränä tai velkana, jota ei kirjata taseeseen sillä asiakkaan kanssa ei ole tehty sopimusta jossa olisi määritelty viranomaissääntelyyn liittyvät seikat ja siten saaminen riippuu tulevasta toimituksesta. Yli- tai alilaskutus hyvitetään tai veloitetaan yleensä tulevina vuosina asiakkaalta, joka tuolloin käyttää kyseistä sähköliittymää. Takautuvia hyvityksiä tai veloituksia ei anneta tai tehdä.
Maksut, jotka asiakas maksaa liittyessään sähkö-, maakaasu-, kaukolämpö- tai kaukokylmäverkkoon, kirjataan tuotoksi siihen määrään asti, joka ei kata tulevaisuudessa syntyviä kuluvelvoitteita. Jos liittymismaksu on sidoksissa asiakassopimukseen, tuotto kirjataan asiakassopimuksen voimassaoloajalle.
Ne sähköverkon liittymismaksut, jotka on suoritettu ennen vuotta 2003, on maksettava takaisin asiakkaille Suomessa, mikäli asiakas haluaisi joskus irtisanoutua sähköverkkoliittymästä kokonaan. Suomessa myös kaukolämpöverkon liittymismaksuihin liittyy palautusvelvollisuus. Näitä liittymismaksuja ei ole kirjattu tuloslaskelmaan, vaan ne on kirjattu taseeseen muihin velkoihin.
Konserni käyttää valmistusasteeseen perustuvaa menetelmää määrittääkseen kirjattavien tuottojen ja kulujen asianmukaiset määrät kyseisellä kaudella. Valmistusaste määritetään laskemalla kunkin hankkeen tilinpäätöspäivään mennessä kertyneiden menojen prosenttiosuus kyseisen hankkeen arvioiduista kokonaismenoista. Valmistusastetta määritettäessä kyseisenä vuonna syntyneitä, hankkeen tuleviin toimintoihin liittyviä menoja ei ole otettu mukaan hankkeen menoihin. Ne on esitetty niiden luonteesta riippuen vaihto-omaisuutena, ennakkomaksuina tai muina varoina.
Konserni esittää taseessa varoina hankkeita koskevat saamiset asiakkailta kaikista keskeneräisistä hankkeista, joista syntyneet menot kirjatuilla voitoilla lisättynä (ja kirjatuilla tappiolla vähennettynä) ylittävät työn edistymiseen perustuvan laskutuksen. Työn edistymiseen perustuva laskutus, jota asiakkaat eivät ole vielä suorittaneet ja pidätetyt määrät sisältyvät ryhmään "myyntisaamiset ja muut saamiset". Konserni esittää taseessa velkoina hankkeita koskevat bruttovelat asiakkaille kaikista keskeneräisistä hankkeista, joiden työn edistymiseen perustuva laskutus on suurempi kuin menot kirjatuilla voitoilla lisättyinä (ja kirjatuilla tappioilla vähennettyinä).
Tavanomaisen liiketoiminnan ulkopuoliset tuotot sisältyvät muihin tuottoihin. Tähän ryhmään luetaan toistuvat erät, kuten vuokratuotot.
Julkiset avustukset merkitään kirjanpitoon niiden käypään arvoon silloin, kun on kohtuullisen varmaa, että avustukset tullaan saamaan ja että konserni täyttää niiden saamiseen liittyvät ehdot. Menoihin liittyvät avustukset merkitään tuloennakoksi taseeseen ja kirjataan tuloslaskelmaan samalla kaudella, jolloin niihin liittyvät menot kirjataan. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintoihin liittyvät avustukset vähennetään asianomaisen käyttöomaisuushyödykkeen hankintamenosta ja kirjataan tulosvaikutteisesti vähentäen kyseisen käyttöomaisuushyödykkeen poistoja.
Päästöoikeudet kirjataan konsernissa perustuen voimassaoleviin IFRS-standardeihin. Näiden mukaan ostetut päästöoikeudet kirjataan aineettomiin hyödykkeisiin hankintahintaisina ja ilmaiseksi saadut päästöoikeudet kirjataan nimellisarvoonsa. Palautettavia päästöoikeuksia varten kirjataan varaus. Jos konsernilla on riittävästi päästöoikeuksia kattamaan palautusvelvoitteet, varaus kirjataan ko. päästöoikeuksia vastaavalla kirjanpitoarvolla. Jos päästöoikeuksia ei ole riittävästi kattamaan palautusvelvollisuutta, arvostetaan varaus ko. päästöoikeuksien markkina-arvoon. Varauksista johtuva kulu kirjataan tuloslaskelmaan materiaalit ja palvelut ryhmän kuluihin. Päästöoikeuksien myyntivoitot sisältyvät muihin tuottoihin.
Vieraan pääoman menot, jotka välittömästi johtuvat ehdot täyttävän omaisuuserän hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta, kirjataan taseeseen osaksi kyseisen omaisuuserän hankintamenoa kunnes omaisuuserä on valmis sille aiottua käyttötarkoitusta tai myyntiä varten. Ehdot täyttävä omaisuuserä on sellainen omaisuuserä, jonka saattaminen valmiiksi sille aiottua käyttötarkoitusta tai myyntiä varten vaatii välttämättä huomattavan pitkän ajan.
Muut vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät.
Tutkimus- ja kehittämismenot kirjataan kuluksi, kun ne syntyvät, ja ne sisältyvät konsernituloslaskelman muihin kuluihin. Mikäli kehittämismenojen arvioidaan kerryttävän tuloja tulevaisuudessa, kyseiset menot aktivoidaan aineettomiksi hyödykkeiksi ja kirjataan poistoina kuluksi tulovirtojen kertymisen aikana.
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet koostuvat pääasiassa sähkön ja lämmön tuotantoon käytettävistä rakennuksista ja koneista, sähkön alue- ja jakeluverkoista, tunneleista, vesiputousoikeuksista ja kaukolämpöverkoista. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on merkitty konsernitaseeseen alkuperäiseen hankintamenoonsa vähennettyinä kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla kertyneillä arvonalentumistappioilla. Alkuperäinen hankintameno sisältää menot, jotka johtuvat välittömästi kyseisen hyödykkeen hankinnasta. Hankintamenoon voi myös sisältyä omasta pääomasta siirrettyjä voittoja ja tappioita, jotka liittyvät ulkomaan rahan määräisten aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ostoja suojaaviin, suojauslaskennan soveltamisedellytykset täyttäviin kassavirran suojaussopimuksiin. Uuden tytäryrityksen hankinnan yhteydessä hankitut omaisuuserät merkitään taseeseen niiden hankinta-ajankohdan käypään arvoon.
Myöhemmin syntyvät menot sisältyvät kyseisen hyödykkeen kirjanpitoarvoon tai ne on soveltuvin osin kirjattu taseeseen erillisenä omaisuuseränä vain silloin, kun on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja että hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Kaikki muut korjaus- ja ylläpitokulut kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet.
Lisäksi aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen hankintameno sisältää arvioidut menot hyödykkeen purkamisesta, siirtämisestä ja alkuperäiseen tilaan palauttamisesta. Lisätietoja liitetiedossa 1.24.2 Hyödykkeen käytöstä poistamiseen liittyvät velvoitteet sivulla 77.
Maa- ja vesialueista, vesiputousoikeuksista sekä tunneleista ei tehdä poistoja, koska niiden taloudellista vaikutusaikaa ei voida määritellä. Poistot muista omaisuuseristä lasketaan tasapoistoina kirjaamalla hankintamenot kuluksi arvioitujen taloudellisten vaikutusaikojen kuluessa seuraavasti:
| Vesivoimalaitosten rakennukset, rakennelmat ja koneet | 40–50 vuotta |
|---|---|
| Lämpövoimalaitosten rakennukset, rakennelmat ja koneet | 25 vuotta |
| Ydinvoimalaitoksen rakennukset, rakennelmat ja koneet | 25 vuotta |
| Yhdistettyjen sähkön- ja lämmöntuotantolaitosten (CHP) | |
| rakennukset, rakennelmat ja koneet | 15–25 vuotta |
| (kullakin CHP-laitoksella on oma poistoaikansa) | |
| Sähköasemien rakennukset, rakennelmat ja koneet | 30–40 vuotta |
| Voimajohdot | 15–40 vuotta |
| Kaukolämpöverkko | 30–40 vuotta |
| Muut rakennukset ja rakennelmat | 20–40 vuotta |
| Muut aineelliset hyödykkeet | 20–40 vuotta |
| Muut koneet ja muu kalusto | 3–20 vuotta |
| Muut pitkäaikaiset omaisuuserät | 5–10 vuotta |
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden jäännösarvot ja taloudelliset vaikutusajat arvioidaan ja oikaistaan tarvittaessa jokaisena tilinpäätöspäivänä. Jos omaisuuserän kirjanpitoarvo on sen arvioitua kerrytettävissä olevaa rahamäärää suurempi, kyseisen omaisuuserän kirjanpitoarvoa alennetaan välittömästi siten, että se vastaa kerrytettävissä olevaa rahamäärää.
Fortum omistaa tytäryhtiönsä Fortum Power and Heat Oy:n kautta Suomessa Meri-Porin hiililauhdevoimalan, johon Teollisuuden Voima Oyj:llä (TVO) on sopimukseen perustuva 45,45 %:n osallistumisoikeus. Hiilivoimalan kapasiteetti ja tuotanto on jaettu Fortumin ja TVO:n osuuksiin. Kumpikin omistaja voi päättää milloin ja kuinka paljon energiaa tuotetaan. Sekä Fortum että TVO ostavat polttoaineita ja hiilidioksidin päästöoikeuksia itsenäisesti. Koska sekä Fortumilla että TVO:lla on määräysvalta voimalaitoksessa sekä osuuksista johtuvat riskit ja edut, Meri-Porin voimalaitos on käsitelty kirjanpidossa yhteisessä määräysvallassa olevana omaisuuseränä.
Fortum käsittelee osuutensa sijoituksesta tekemänsä investoinnin määräisenä, ts. 54,55 %:n mukaan.
Fortumilla on myös oikeus osaan TVO:n Meri-Porin voimalaitoksessa tuottamasta sähköstä, sillä Fortum omistaa 26,58 % TVO:n C-sarjan osakkeista.
Lisätietoja Fortumin omistuksesta TVO:ssa on esitetty liitetiedossa 23 Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin sivulla 108.
Aineettomat hyödykkeet, paitsi liikearvo, arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoonsa vähennettyinä kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla kertyneillä arvonalentumistappioilla. Ne poistetaan tasapoistoina arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa.
Hankitut atk-ohjelmien lisenssit aktivoidaan hankinnasta ja käyttöönotosta johtuvien menojen määräisinä. Näistä menoista tehdään poistot niiden arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa (3–5 vuotta). Atk-ohjelmien kehittämiseen tai ylläpitoon liittyvät kustannukset kirjataan kuluksi sillä kaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Sellaiset menot, jotka liittyvät välittömästi konsernin määräysvallassa ja yksilöitävissä olevien, räätälöityjen tietokoneohjelmien kehittämiseen ja jotka todennäköisesti tuottavat vastaavat kulut ylittävää taloudellista hyötyä yli yhden vuoden ajan, merkitään taseeseen aineettomiksi hyödykkeiksi. Tällaiset välittömät kulut sisältävät tietokoneohjelmien kehittämiseen liittyvät henkilöstökulut ja kehittämiseen liittyvät kohtuulliset yleiskulut. Aktivoidut atk-ohjelmien kehittämiskulut poistetaan niiden arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa.
Tavaramerkit ja lisenssit merkitään taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumistappioilla vähennettyinä. Poistot lasketaan tasapoistoin kirjaamalla hankintamenot kuluksi arvioitujen taloudellisten vaikutusaikojen kuluessa (15–20 vuotta).
Liiketoimintojen yhdistämisessä hankitut sopimuksiin perustuvat asiakassuhteet kirjataan hankinta-ajankohdan käypään arvoon. Niiden taloudellinen vaikutusaika on rajallinen, joten ne merkitään taseeseen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla. Asiakassuhteista kirjataan tasapoistot niiden odotettavissa olevana taloudellisena vaikutusaikana.
Liikearvo on se määrä, jolla hankintameno ylittää konsernin osuuden hankitun tytäryhtiön tai osakkuusyrityksen yksilöitävissä olevien nettovarojen käyvästä arvosta hankintahetkellä. Tytäryhtiöiden hankinnoista syntynyt liikearvo sisältyy aineettomiin hyödykkeisiin. Osakkuusyritysten hankinnoista syntynyt liikearvo sisältyy osakkuusyrityssijoituksen tasearvoon ja nämä liikearvot testataan arvonalentumisen varalta ao. kokonaisuuden osana. Erikseen taseeseen merkityt liikearvot testataan vuosittain arvonalentumisen varalta ja ne on merkitty taseeseen hankintamenoon kertyneillä arvonalentumistappioilla vähennettyinä. Liikearvosta kirjattuja arvonalentumistappioita ei peruuteta. Tytäryhtiön tai osakkuusyrityksen luovutuksen yhteydessä syntyneet voitot ja tappiot sisältävät myydyn yhtiön liikearvon kirjanpitoarvon.
Yksittäisen rahoitusvaroihin kuulumattoman omaisuuserän kirjanpitoarvoa tarkastellaan jokaisena tilinpäätöspäivänä mahdollisen arvonalentumisen varalta. Arvonalentumistappio kirjataan tulosvaikutteisesti siltä osin kuin omaisuuserän kirjanpitoarvo ylittää siitä kerrytettävissä olevan rahamäärän.
Arvioidessaan tarvetta arvonalentumiselle Fortum tarkastelee viittaavatko tapahtumat tai olosuhteiden muutokset siihen, että kirjanpitoarvoa vastaava rahamäärä ei ehkä ole kerrytettävissä. Tämä tarkastelu dokumentoidaan vuosittain konsernin budjetointiprosessin yhteydessä. Viitteitä mahdolliseen arvonalentumiseen tulee tarkastella erikseen divisioonakohtaisesti koska ne vaihtelevat liiketoiminta-alueittain. Mahdollisia tarkasteltavia riskejä ovat mm. sähkön ja polttoaineiden hinnan muutokset, muutokset sääntelyssä tai poliittiset muutokset liittyen energiaveroihin ja hintasäännöksiin. Mikäli viitteitä arvonalentumisesta on, omaisuuserän arvo on testattava. Omaisuuseristä kuten liikearvosta, joiden taloudellinen vaikutusaika on rajoittamaton, ei kirjata poistoja, vaan niille tehdään vuosittain arvonalentumistesti.
Arvonalentumistappio kirjataan tulosvaikutteisesti siltä osin kuin omaisuuserän kirjanpitoarvo ylittää siitä kerrytettävissä olevan rahamäärän. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on se, joka on korkeampi seuraavista: omaisuuserän käypä arvo myyntikuluilla vähennettynä tai käyttöarvo. Arvonalentumistestausta varten omaisuuserät on jaettu ryhmiin sen alimman tason mukaan, jolla ko. ryhmät tuottavat erikseen laskettavissa olevaa rahavirtaa (rahavirtaa tuottavat yksiköt). Liikearvo kohdistetaan arvonalentumistestausta varten rahavirtaa tuottaville yksiköille. Liikearvoa kohdistetaan niille yksiköille tai yksikköjen ryhmille, joiden odotetaan hyötyvän liiketoimintojen yhdistämisestä, jossa liikearvo on syntynyt.
Käyttöarvo määritetään diskonttaamalla kyseisen omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön arvioidut tulevat nettorahavirrat nykyarvoon. Rahavirtaennusteet perustuvat konsernin johdon hyväksymään viimeisimpään budjettiin. Tulevista investoinneista, kuten rakennettavista tuotantolaitoksista aiheutuvat rahavirrat poistetaan näistä laskelmista, jollei laitosten rakentamista ole jo aloitettu. Mikäli rakentaminen on käynnissä, laskelmiin sisällytetään rakentamisen loppuunsaattamisesta aiheutuvat rahavirrat.
Ennakoitujen rahavirtojen ajanjakso määritetään pääosin testattavan omaisuuserän taloudelliseen vaikutusaikaan perustuen. Yleensä arviot vastaisista rahavirroista voidaan tehdä enintään seuraaville viidelle vuodelle, mutta koska voimalaitosten ja muiden merkittävien omaisuuserien taloudellinen vaikutusaika on yli 20 vuotta, on konsernin käyttämä ennakoitujen rahavirtojen ajanjakso pitempi. Ennakoidut rahavirrat arvioidaan omaisuuserän taloudellisen vaikutusajan päättymiseen saakka ekstrapoloimalla budjetteihin perustuvat ennakoidut rahavirrat myöhemmille vuosille arvioitua vakio tai pienenevää kasvuvauhtia käyttäen.
Rahoitusvaroihin kuulumattomia omaisuuseriä lukuun ottamatta liikearvoa, josta on kirjattu arvonalentumistappio, tarkastellaan jokaisena tilinpäätöspäivänä mahdollisen arvonalentumisen peruutuksen varalta.
Konserni luokittelee rahoitusvaransa seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvaroihin kuuluvat erät, lainat ja muut saamiset sekä myytävissä olevat rahoitusvarat. Luokittelu riippuu rahoitusvarojen käyttötarkoituksesta. Konsernin johto määrittää rahoitusvarojen luokittelun alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä ja arvioi tämän luokittelun uudelleen jokaisena tilinpäätöspäivänä.
Rahoitusvaroihin kuuluva erä luokitellaan tähän ryhmään, jos se on hankittu pääasiallisena tarkoituksena myydä se lyhyen ajan kuluessa. Johdannaissopimukset on myös ryhmitelty kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi, ellei niitä ole määritetty suojauksiksi. Tämän ryhmän omaisuuserät luokitellaan lyhytaikaisiin varoihin, jos ne ovat kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviä tai niiden odotetaan realisoituvan 12 kuukauden kuluessa tilinpäätöspäivästä.
Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia rahoitusvaroja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteitä tai määritettävissä olevia ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla. Ne syntyvät, kun konserni antaa lainaa tai toimittaa tuotteita ja palveluja suoraan velalliselle. Ne sisältyvät pitkäaikaisiin saamisiin, lukuun ottamatta eriä, joiden maturiteetti on lyhyempi kuin 12 kuukautta tilinpäätöspäivästä lukien. Tällaiset erät luokitellaan lyhytaikaisiin saamisiin.
Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia rahoitusvaroja, jotka on joko määritetty tähän erään kuuluviksi tai joita ei ole luokiteltu mihinkään muuhun rahoitusvarojen ryhmään. Ne sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin, ellei sijoituksesta aiota luopua 12 kuukauden kuluessa tilinpäätöspäivästä.
Myytävissä olevien rahoitusvarojen ostot ja myynnit merkitään kirjanpitoon kaupankäyntipäivänä, joka on se päivä jolloin konserni sitoutuu ostamaan tai myymään kyseisen omaisuuserän. Kaikki ne rahoitusvarat, joita ei arvosteta käypään arvoon tulosvaikutteisesti, merkitään taseeseen alun perin käypään arvoon transaktiokustannuksilla lisättyinä. Myytävissä olevat rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun oikeudet niiden kassavirtoihin lakkaavat olemasta voimassa tai ne on siirretty ja konserni on siirtänyt olennaisilta osin omistamiseen liittyvät riskit ja edut.
Myytävissä olevat ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat merkitään taseeseen käypään arvoon. Lainat kirjataan taseeseen jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää. Voitot ja tappiot, jotka johtuvat "käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat" -ryhmän käyvän arvon muutoksista sisältyvät sen kauden tuloslaskelmaan, jonka aikana ne syntyvät. Myytävissä oleviksi rahoitusvaroiksi luokiteltujen arvopaperien käypien arvojen muutoksista syntyvät voitot ja tappiot kirjataan omaan pääomaan. Kun myytävissä oleviksi rahoitusvaroiksi luokitellut arvopaperit myydään tai niiden arvo on alentunut, kertyneet käyvän arvon oikaisut kirjataan tuloslaskelmaan.
Noteerattujen sijoitusten käyvät arvot perustuvat kyseisen hetken ostokursseihin. Jos rahoitusvaroihin kuuluvan erän (ja noteeraamattomien sijoitusten) markkinat eivät ole toimivat, konserni määrittää käyvän arvon arvostusmenetelmien avulla. Näitä ovat viimeaikaisten markkinatransaktioiden käyttö, vertaaminen toisiin olennaisilta osin samanlaisiin instrumentteihin, kassavirtojen diskonttaaminen ja optionhinnoittelumallit, jotka heijastavat liikkeeseenlaskijan erityisiä olosuhteita.
Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko olemassa objektiivista näyttöä siitä, että rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai erien ryhmän arvo on alentunut. Jos tällaista näyttöä on myytävissä olevien rahoitusvarojen osalta, kertynyt tappio kirjataan pois omasta pääomasta ja tuodaan tuloslaskelmaan. Kertynyt tappio on hankintamenon ja tarkasteluhetken käyvän arvon erotus vähennettynä kyseisestä rahoitusvaroihin kuuluvasta erästä aikaisemmin tulosvaikutteisesti kirjatuilla arvonalentumistappioilla.
Myyntisaamiset on kirjattu taseeseen niiden käypään arvoon. Varaus myyntisaamisten arvonalentumisen johdosta kirjataan välittömästi, kun on näyttöä siitä, että konserni ei pysty saamaan myyntisaamisiaan alkuperäisten sopimusten mukaisesti. Tällaisiksi arvonalentumisiin johtaviksi näytöiksi voidaan lukea velallisen vakavat taloudelliset ongelmat, todennäköisyys, että velallinen ajautuu konkurssiin tai muihin taloudellisiin järjestelyihin sekä maksujen eräpäivien laiminlyönti. Arvonalentumisen määrä on taseeseen alun perin kirjatun myyntisaamisen ja arvioitujen tulevien kassavirtojen nykyarvon erotus.
Myyntisaamisiin sisältyy myyntituottoja, jotka perustuvat arvioon jo toimitetusta, mutta vielä mittaamattomasta ja siten laskuttamattomasta sähkön, lämmön, jäähdytyksen ja sähkönjakelun myynnistä.
Likvideihin varoihin sisältyvät rahavarat koostuvat käteisestä rahasta, nostettavissa olevista pankkitalletuksista ja muista lyhytaikaisista erittäin likvideistä sijoituksista, joiden maturiteetti on kolme kuukautta tai sitä lyhyempi. Käytössä olevat luottolimiitit esitetään lainojen ryhmässä taseen lyhytaikaisissa veloissa.
Jos jokin konserniyhtiö hankkii Fortum Oyj:n osakkeita (omat osakkeet), maksettu vastike ja välittömästi hankinnasta johtuvat kulut (verojen jälkeen) vähennetään Fortum Oyj:n omistajille kuuluvasta omasta pääomasta kunnes ne mitätöidään tai lasketaan uudelleen liikkeelle. Kun näitä osakkeita myöhemmin myydään tai lasketaan liikkeeseen, saadut vastikkeet sisällytetään omaan pääomaan.
Lainat merkitään alun perin kirjanpitoon käypään arvoon transaktiomenoilla vähennettyinä. Myöhemmillä kausilla ne kirjataan taseeseen jaksotettuun hankintamenoon; maksetun rahamäärän (josta transaktiomenot on vähennetty) ja lunastusarvon välinen erotus kirjataan korkokuluksi kyseisen lainan laina-ajalle käyttäen efektiivisen koron menetelmää. Sellaiset lainat tai niiden osa, jotka ovat käyvän arvon suojauksen kohdeetuutena, merkitään taseeseen käypään arvoon.
Aineellisen käyttöomaisuuden vuokrasopimukset, joissa konsernille siirtyy olennainen osa omistamiselle ominaisista eduista ja riskeistä, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Ne merkitään taseeseen vuokra-ajan alkamisajankohtana varoiksi määrään, joka on yhtä suuri kuin sopimuksen syntymisajankohtana määritetty vuokratun hyödykkeen käypä arvo tai sitä alempi vähimmäisvuokrien nykyarvo. Maksettava leasingvuokra jaetaan velan vähennykseen ja rahoitusmenoon. Vastaavat leasingvuokravelvoitteet rahoituskustannuksella vähennettynä sisältyvät pitkä- ja lyhytaikaisiin korollisiin velkoihin erääntymisensä mukaan. Rahoitusmenon korko-osuus kirjataan tuloslaskelmaan vuokrasopimuksen aikana siten, että jäljellä olevalle velalle tulee kullakin tilikaudella samansuuruinen korkoprosentti. Rahoitusleasingillä vuokratusta aineellisesta käyttöomaisuudesta tehdään poistot joko taloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa.
Sellaiset myynti- ja takaisinvuokraussopimukset, joiden tuloksena syntyy rahoitusleasingsopimus, merkitään taseeseen ylläkuvattujen periaatteiden mukaisesti. Myyntihinnan ja kirjanpitoarvon välinen erotus kirjataan taseeseen ja tuloutetaan vuokrasopimuksen kuluessa.
Rahoitusleasingsopimuksella konsernin ulkopuolelle vuokrattu aineellinen käyttöomaisuus esitetään korollisissa saamisissa määrään, joka on yhtä suuri kuin nettosijoitus vuokrasopimukseen. Jokainen saatava vuokraerä jaetaan pääoman palautukseen ja rahoitustuottoon. Rahoitustuotto kirjataan tuotoksi tuloslaskelmaan vuokrakauden aikana siten, että jäljellä olevalle saamiselle tulee kullakin tilikaudella samansuuruinen tuottoaste.
Ne aineellisen käyttöomaisuuden vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut eivät ole olennaisilta osin siirtyneet konsernille, luokitellaan muiksi vuokrasopimuksiksi. Muun vuokrasopimuksen perusteella määräytyvät vuokrat kirjataan tuloslaskelmaan tasasuuruisina kuluerinä vuokra-ajan kuluessa.
Muiden vuokrasopimusten perusteella saadut vuokratuotot konsernin vuokralle antamasta käyttöomaisuudesta kirjataan Muihin tuottoihin tuloslaskelmassa.
Fortumin vaihto-omaisuus koostuu pääasiassa tuotantoprosessissa ja palvelutoiminnassa käytettävistä polttoaineista. Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä DOHPSDDQQHWWRUHDOLVRLQWLDUYRRQ+DQNLQWDPHQRPÃÃULWHWÃÃQNÃ\WWÃPÃOOÃ),)2ğUVWLQ ğUVWRXW PHQHWHOPÃÃ1HWWRUHDOLVRLQWLDUYRRQDUYLRLWXQRUPDDOLQWRLPLQQDQPXNDLnen myyntihinta vähennettynä muuttuvilla myyntikuluilla ja muilla tuotantokuluilla.
Pääasiallisesti kaupankäyntitarkoituksessa hankittu vaihto-omaisuus arvostetaan käypään arvoon vähennettynä myynnistä aiheutuvilla kuluilla.
Tilikaudelta maksettavat tuloverot perustuvat tilikauden verotettavaan tulokseen. Verotettava tulos eroaa konsernitilinpäätöksessä raportoidusta tuloksesta johtuen tuottojen ja kulujen kirjanpitokäsittelyn ja verokäsittelyn eriaikaisuudesta tai siitä että tietyt erät eivät ole lainkaan verotettavia tai verotuksessa vähennyskelpoisia. Tilikauden vero on laskettu käyttämällä niitä verokantoja (ja soveltaen niitä verolakeja), joista on säädetty tai joiden hyväksytystä sisällöstä on ilmoitettu tilinpäätöspäivään mennessä.
Laskennalliset verot on kirjattu konsernitilinpäätökseen varojen ja velkojen verotuksen arvojen sekä näiden kirjanpitoarvojen välisistä väliaikaisista eroista velkamenetelmää käyttäen. Laskennallista veroa ei kuitenkaan kirjata, jos se syntyy, kun omaisuuserä tai velka alun perin merkitään kirjanpitoon ja kyseinen liiketoimi ei ole liiketoimintojen yhdistäminen, ja joka ei vaikuta kirjanpidon tulokseen eikä verotettavaan tuloon (tai verotukselliseen tappioon) liiketapahtuman toteutumisajankohtana. Laskennallinen vero määritetään käyttämällä niitä verokantoja (ja soveltaen niitä verolakeja), joista on säädetty tai joiden hyväksytystä sisällöstä on ilmoitettu tilinpäätöspäivään mennessä ja joiden oletetaan olevan voimassa, kun kyseinen laskennallinen verosaaminen realisoituu tai verovelka suoritetaan.
Laskennalliset verosaamiset kirjataan siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että se voidaan hyödyntää tulevaisuudessa syntyvää verotettavaa tuloa vastaan. Laskennalliset verosaamiset vähennetään laskennallisista veroveloista, jos ne liittyvät saman veronsaajan perimiin tuloveroihin.
Laskennallinen vero kirjataan väliaikaisista eroista, jotka johtuvat tytäryhtiöihin sekä osakkuus- ja yhteisyrityksiin tehdyistä sijoituksista, paitsi silloin, kun konserni voi määrätä väliaikaisen eron purkautumisajankohdan ja väliaikainen ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa.
Konserniyhtiöillä on erilaisia eläkejärjestelyjä kunkin toimintamaan paikallisten olosuhteiden ja käytäntöjen mukaisesti. Järjestelyt on yleensä rahoitettu vakuutusyhtiöihin tai konsernin eläkesäätiöihin suoritetuilla, määräajoin tehtäviin eläkevastuulaskelmiin perustuvilla maksuilla. Konsernilla on sekä etuus- että maksupohjaisia järjestelyjä.
Konsernin maksuperusteisiin järjestelyihin suorittamat maksut kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, johon kyseiset maksut kohdistuvat.
Etuuspohjaisissa järjestelyissä eläkekulut arvioidaan käyttämällä ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää. Eläkkeiden suorittamisesta johtuvat kulut kirjataan tuloslaskelmaan tavoitteena jakaa työsuoritukseen perustuva meno työntekijöiden palvelusajalle. Etuuspohjaiseen järjestelyyn liittyvä velvoite arvostetaan arvioitujen vastaisten kassavirtojen nykyarvoon käyttäen sellaisten korkealuokkaisten yritysten joukkovelkakirjalainojen korkoa, joiden juoksuaika suunnilleen vastaa kyseisen eläkevelan kestoaikaa. Maissa, joissa tällaisille joukkovelkakirjalainoille ei ole syviä markkinoita, käytetään valtion joukkolainojen markkinatuottoa. Taseeseen merkitty velka on etuuspohjaisen järjestelyn velvoite tilinpäätöspäivänä vähennettynä järjestelyyn kuuluvien varojen käyvällä arvolla sekä kirjaamattomilla vakuutusmatemaattisilla voitoilla tai tappioilla tai takautuvaan työsuoritukseen perustuvilla menoilla. Ennakkomaksut kirjataan varoiksi siihen määrään asti, kuin rahana saatava palautus tai vastaisten maksujen vähennys on saatavissa.
Ne vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot, jotka ylittävät 10 % kaikkien etuuspohjaisista järjestelyistä johtuvien velvoitteiden nykyarvosta tai järjestelyyn kuuluvien varojen käyvästä arvosta (sen mukaan kumpi näistä on suurempi), kirjataan tuloslaskelmaan henkilöiden odotetun keskimääräisen jäljellä olevan työssäoloajan kuluessa. Nämä raja-arvot lasketaan ja niitä sovelletaan erikseen kuhunkin etuuspohjaiseen järjestelyyn. Takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti, paitsi milloin eläkejärjestelyyn tehty muutos edellyttää työsuhteen jatkuvan tietyn ajan (vapaakirjautumiseen tarvittava ajanjakso). Tällöin takautuvasta työsuorituksesta johtuvat menot kirjataan kuluiksi tasaerinä vapaakirjautumiseen tarvittavan ajanjakson kuluessa.
Konsernissa on käytössä johdon pitkäaikainen osakepohjainen kannustinohjelma. Kannustinohjelman mahdollinen palkkio perustuu konsernin, sen divisioonien ja Fortum Oyj:n pörssikurssin kehitykseen. Kannustinohjelman mahdollinen palkkio käsitellään rahana selvitettävänä järjestelynä. Palkkio kirjataan kuluksi oikeuden syntymisajanjakson aikana ja vastaava lisäys merkitään velkoihin. Mahdollisen palkkion käypä arvo liittyen ulkona oleviin osakeoikeuksiin perustuu Fortumin osakkeen markkinahintaan silloin kun myönnettävien osakeoikeuksien määrä määritetään ja sen jälkeen jokaisena tilinpäätöspäivänä. Arvioidut poikkeamat otetaan huomioon mahdollisen palkkion käypää arvoa määritettäessä. Mahdollisen palkkion käyvän arvon muutokset jaksotetaan jäljellä olevan oikeuden syntymisajanjakson aikana. Järjestelyyn liittyvistä henkilöstösivukuluista kirjataan varaus.
Mahdollisten palkkioiden käypien arvojen muutoksilta suojautumiseksi konserni on solminut osaketermiinisopimuksia, jotka selvitetään rahana. Osaketermiinisopimukset eivät täytä suojauslaskennan edellytyksiä ja siksi niiden käypien arvojen muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti.
Konserni kirjaa varaukset ympäristön alkuperäiseen tilaan palauttamisesta, hyödykkeen käytöstä poistamisesta, uudelleenjärjestelykuluista ja lakiin perustuvista vaateista silloin, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena olemassa oleva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite kolmatta osapuolta kohtaan ja kun on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää voimavarojen siirtymistä pois konsernista ja kun velvoitteen määrä on luotettavasti arvioitavissa.
Varauksen määrä on niiden menojen nykyarvo, joita velvoitteen täyttämisen odotetaan edellyttävän. Arvostamisessa käytetään ennen veroja määritettyä korkoa, joka kuvastaa markkinoiden näkemystä tarkasteluhetkellä rahan aika-arvosta ja kyseistä velkaa koskevista erityisriskeistä tarkasteluhetkellä. Ajan kulumisesta johtuva varauksen määrän kasvu kirjataan korkokuluksi.
Tietoja ydinvoimalaitosten käytöstä poistamiseen ja käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamiseen liittyvistä varauksista, katso kohta 1.25.
Ympäristölakien ja -säännöksien tilinpäätöshetkellä vallinneeseen tulkintaan perustuvat, ympäristöön liittyvät varaukset kirjataan silloin, kun on todennäköistä, että on syntynyt olemassa oleva velvoite, jonka määrä on luotettavasti arvioitavissa. Ne ympäristökustannukset, jotka ovat syntyneet aikaisempien toimintojen aiheuttamien olemassa olevien olosuhteiden korjaamisesta ja jotka vaikuttavat tämänhetkisiin tai tuleviin tuottoihin, kirjataan kuluksi sillä tilikaudella kun kyseiset kustannukset syntyvät.
Hyödykkeen käytöstä poistamiseen liittyvä velvoite kirjataan joko silloin, kun on olemassa kolmanteen osapuoleen kohdistuva sopimukseen perustuva velvoite tai kun on olemassa oikeudellinen velvoite ja tämän velvoitteen määrä voidaan arvioida luotettavasti. Velvoitteen synnyttävä tapahtuma on esimerkiksi se, kun vuokratulle maa-alueelle rakennetaan laitos, jota koskee purkamis- ja poistamisvelvoite tai kun Fortumia koskeva oikeudellinen velvoite muuttuu. Hyödykkeen käytöstä poistamiseen liittyvä velvoite kirjataan osana kyseisen hyödykkeen hankintamenoa, kun laitos otetaan käyttöön tai kun ympäristön vahingoittuminen tapahtuu. Menot kirjataan poistoina hyödykkeen jäljellä olevan taloudellisen vaikutusajan kuluessa.
Uudelleenjärjestelystä johtuvia menoja varten kirjataan varaus silloin, kun konserni on laatinut uudelleenjärjestelyä koskevan suunnitelman ja kun niillä, joihin järjestely vaikuttaa, on riittävä peruste odottaa, että uudelleenjärjestely tullaan toteuttamaan. Riittävänä perusteena voidaan pitää joko suunnitelman toimeenpanon aloittamista tai suunnitelman keskeisistä kohdista tiedottamista niille, joihin järjestely vaikuttaa. Uudelleenjärjestelyvaraukseen on sisällytettävä vain uudelleenjärjestelystä johtuvat välittömät menot, jotka uudelleenjärjestely välttämättä aiheuttaa ja jotka eivät liity yhteisön jatkuvaan toimintaan. Uudelleenjärjestelyvaraukset koostuvat pääasiassa työntekijöiden ja vuokrasopimusten irtisanomiskustannuksista.
Fortum omistaa Suomessa Loviisan ydinvoimalaitoksen. Fortumin ydinjätehuoltovastuu sekä siihen liittyvä rahasto-osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta esitetään bruttomääräisenä pitkäaikaisissa korollisissa varauksissa ja varoissa. Fortumin rahasto-osuus Valtion ydinjätehuoltorahastossa on käsitelty IFRIC 5 Oikeudet osuuksiin rahastoista, jotka on tarkoitettu käytöstä poistamiseen, alkuperäiseen tilaan palauttamiseen ja ympäristön kunnostamiseen -tulkinnan mukaisesti, jossa todetaan, että rahaston varat arvostetaan joko käypään arvoon tai sitä alempaan kyseisten velkojen arvoon, koska Fortumilla ei ole määräysvaltaa tai yhteistä määräysvaltaa Valtion ydinjätehuoltorahastossa. Varaukset liittyvät laitoksen käytöstäpoistamiseen ja käytetyn polttoaineen loppusijoitukseen.
Varausten käypä arvo on laskettu diskonttaamalla kassavirrat, jotka perustuvat arvioituihin tuleviin kustannuksiin ja jo tehtyihin toimenpiteisiin. Käytöstä poistamiseen liittyvän varauksen alkuperäinen nettonykyarvo (ydinvoimalaitoksen käyttöönottohetkellä) on kirjattu kyseisen investoinnin hankintamenon osana taseeseen. Muutokset teknisissä suunnitelmissa, jotka vaikuttavat käytöstä poistamisesta aiheutuviin tulevaisuuden kassavirtoihin, diskontataan tähän hetkeen ja tällä oikaistaan ko. investoinnin hankintamenoa taseessa. Käytöstä poistamiseen liittyvästä investoinnista tehdään poistot ydinvoimalaitoksen oletetun käyttöajan kuluessa.
Käytettyyn ydinpolttoaineeseen liittyvä varaus kattaa tulevat loppusijoituskustannukset kunkin tilikauden loppuun mennessä käytetyn ydinpolttoaineen osalta. Käytetyn polttoaineen loppusijoitukseen liittyvät kustannukset kirjataan kuluksi laitoksen käyttöaikana polttoaineen käytön perusteella. Suunnitelmiin mahdollisesti tulevien muutosten vaikutus kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan perustuen tähän asti käytetyn polttoaineen määrään kunkin tilikauden loppuun mennessä. Varauksen diskonttaukseen liittyvä korkokulu vastaavalta kaudelta kirjataan tuloslaskelmaan.
Rahan aika-arvo otetaan huomioon kirjaamalla ydinjätehuoltovarauksen diskonttaukseen liittyvä korkokulu. Fortumin Valtion ydinjätehuoltorahaston osuudelle kertyvä korko esitetään rahoitustuotoissa.
Fortumin Loviisan ydinvoimalaitokseen liittyvä rahasto-osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta on suurempi kuin rahasto-osuutta vastaava taseessa esitetty omaisuuserä. Ydinjätehuoltovastuun tulee olla maksuilla tai takauksilla täysin katettu Valtion ydin-
48
jätehuoltorahastossa Suomen ydinenergialain mukaisesti. Toisin kuin ydinjätehuoltovaraus, lainmukaista ydinjätehuoltovastuuta ei diskontata, ja koska tulevat kassavirrat ulottuvat yli sadalle vuodelle, erot lainmukaisen vastuun ja ydinjätehuoltovarauksen välillä ovat merkittävät.
Vuosittainen maksu Valtion ydinjätehuoltorahastoon perustuu ydinjätehuoltovastuun tai rahastotavoitteen muutokseen, osuuteen Valtion ydinjätehuoltorahaston korkotuotoista ja tehdyistä toimenpiteistä.
Fortumilla on myös vähemmistöosuuksia ydinvoimaa tuottavissa osakkuusyhtiöissä, joita ovat Teollisuuden Voima Oyj (TVO) Suomessa ja sekä suorat että epäsuorat omistukset Oskarshamn Kraftgrupp AB (OKG) ja Forsmarks Kraftgrupp AB yhtiöissä Ruotsissa. Konsernin sijoitukset osakkuusyrityksiin käsitellään pääomaosuusmenetelmällä. Osakkuusyhtiöiden tilinpäätösten laadintaperiaatteita ydinvoimaan liittyvien varojen ja velkojen suhteen on tarvittaessa muutettu, jotta voidaan varmistua niiden yhdenmukaisuudesta konsernin noudattamien laadintaperiaatteiden kanssa.
Lisätietoja ydinvoimaan liittyvistä varoista ja veloista liitetiedossa 34 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat sivulla 118.
Ehdollinen velka esitetään tilinpäätöksessä silloin, kun kyseessä on mahdollinen velvoite, joka on syntynyt aikaisempien tapahtumien seurauksena ja jonka olemassaolo varmistuu vasta yhden tai useamman epävarman tapahtuman myötä tulevaisuudessa. Ehdollisena velkana esitetään myös velvoite, jota ei merkitä taseeseen velaksi tai varaukseksi, koska voimavarojen poistuminen konsernista ei ole todennäköistä tai koska luotettavaa arviota velvoitteen määrästä ei ole tehtävissä.
Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön omistajille kuuluva voitto liikkeeseen laskettujen kantaosakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla, josta on vähennetty konsernin hankkimat ja omistuksessaan pitämät omat osakkeet.
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos lasketaan oikaisemalla ulkona olevien kantaosakkeiden painotettua keskiarvoa olettaen, että kaikki laimentavat potentiaaliset kantaosakkeet olisi vaihdettu osakkeisiin. Osakkeiden merkintäoikeuksien ja osakeoptioiden osalta on tehty laskelma sen määrittämiseksi, mikä määrä osakkeita olisi voitu hankkia käypään arvoon (määritettynä Fortumin osakkeen vuosittaisen markkinahinnan keskiarvona) perustuen ulkona olevien osakeoptioihin liittyvien merkintäoikeuksien rahalliseen arvoon.
Yllä kuvatun mukaisesti laskettu osakkeiden lukumäärä vähennetään siitä osakemäärästä, joka olisi laskettu liikkeeseen olettaen että osakeoptiot olisi käytetty. Optioiden ja merkintäoikeuksien käyttöä koskevan oletuksen perusteella saadut ylimääräiset osakkeet lisätään ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettuun keskiarvoon.
Optioilla ja merkintäoikeuksilla on laimentava vaikutus vain silloin, kun kantaosakkeen keskimääräinen markkinahinta kauden aikana ylittää optioiden tai merkintäoikeuksien toteutushinnan. Aikaisemmin esitettyjä osakekohtaisia tuloksia ei ole oikaistu takautuvasti kantaosakkeen hinnan muutosten kuvaamiseksi.
Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamaa osingonjakoa ei kirjata velaksi tilinpäätökseen ennen kuin yhtiön osakkeenomistajat ovat hyväksyneet sen yhtiökokouksessa.
Konsernin tavanomaiseen liiketoimintaan kuuluvat hyödykkeiden myynti- ja ostoliiketoimet. Suurin osa näistä liiketoimia koskevista sopimuksista on sellaisia, jotka on solmittu ja jotka pidetään edelleen voimassa hyödykkeiden vastaanottoa ja toimittamista varten konsernin odotettavissa olevien osto-, myynti- ja käyttötarpeiden mukaisesti. Tällaiset sopimukset eivät kuulu IAS 39:n soveltamisalaan. Kaikki muut nettomääräisinä toteutettavat hyödykesopimukset arvostetaan käypään arvoon ja niiden voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan.
Johdannaiset merkitään taseeseen alun perin käypään arvoon sinä päivänä, jolloin johdannaissopimus tehdään, ja arvostetaan aina jatkossa tilinpäätöshetken käypään arvoonsa. Arvostuserosta syntyvän voiton tai tappion kirjaamistapa riippuu siitä, onko johdannainen määritetty suojausinstrumentiksi, ja jos on, suojatun kohteen luonteesta. Konserni määrittää tietyt johdannaiset joko: 1) erittäin todennäköisten ennakoitujen liiketoimien suojauksiksi (kassavirran suojaus); 2) taseeseen merkittyjen varojen tai velkojen tai taseeseen merkitsemättömien kiinteäehtoisten sitoumusten käypien arvojen suojauksiksi (käyvän arvon suojaus); tai 3) ulkomaisiin yksikköihin tehtyjen nettosijoitusten suojauksiksi. Konserni dokumentoi liiketoimen syntymisajankohtana suojausinstrumenttien ja suojattujen kohteiden välisen suhteen, sekä riskienhallinnan tavoitteensa ja erilaisiin suojauksiin ryhtymisen strategiansa. Konserni dokumentoi myös sekä suojausta aloitettaessa että sen jälkeen arvionsa siitä, ovatko suojausliiketoimissa käytettävät johdannaiset erittäin tehokkaita kumoamaan suojattavien kohteiden käypien arvojen tai kassavirtojen muutokset. Johdannaiset jaetaan pitkäaikaisiin ja lyhytaikaisiin niiden erääntymisajankohdan perusteella. Sähköjohdannaisten käyvät arvot jaetaan pitkäaikaisiin ja lyhytaikaisiin varoihin sekä velkoihin vain niiden sähköjohdannaisten osalta, joiden kassavirrat ajoittuvat eri vuosille.
Kassavirtojen suojauksiksi määritettyjen ja kassavirran suojauksen ehdot täyttävien johdannaisinstrumenttien käypien arvojen muutosten tehokas osuus merkitään omaan pääomaan. Tehottomaan osuuteen liittyvä voitto tai tappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Omaan pääomaan kertyneet käypien arvojen muutokset merkitään tuloslaskelmaan sillä kaudella, jolloin suojattu erä vaikuttaa voittoon tai tappioon (esimerkiksi silloin, kun ennakoitu suojattu myyntitapahtuma toteutuu). Kuitenkin silloin, kun suojattu ennakoitu liiketoimi johtaa rahoitusvaroihin tai -velkoihin kuulumattoman omaisuuserän tai velan kirjaamiseen (esimerkiksi vaihto-omaisuus), omaan pääomaan kirjatut voitot ja tappiot siirretään omasta pääomasta ja sisällytetään kyseisen omaisuuserän tai velan alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Kun suojaus ei enää täytä suojauslaskennan soveltamisedellytyksiä, kyseisellä hetkellä omassa pääomassa oleva kertynyt voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti, kun myös ennakoitu liiketoimi toteutuu ja merkitään tuloslaskelmaan. Kun ennakoidun liiketoimen ei enää odoteta tapahtuvan, omassa pääomassa oleva kertynyt voitto tai tappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan.
Käyvän arvon suojauksiksi määritettyjen ja nämä ehdot täyttävien johdannaisten käypien arvojen muutokset kirjataan tuloslaskelmaan, samoin ne suojatun omaisuuserän tai velan käyvän arvon muutokset, jotka ovat kohdistettavissa suojatulle riskille.
Jos suojaus ei enää täytä suojauslaskennan soveltamisedellytyksiä, suojattavan kohteen kirjanpitoarvoon efektiivisen koron menetelmällä tehdyt oikaisut jaksotetetaan tulosvaikutteisesti juoksuajalle.
Ulkomaisiin yksiköihin tehtyjen nettosijoitusten suojaukset käsitellään kirjanpidossa kassavirran suojausten tavoin. Se osa suojausinstrumentin voitosta tai tappiosta, joka liittyy suojauksen tehokkaaseen osuuteen, merkitään omaan pääomaan, tehottomaan osuuteen liittyvä voitto tai tappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Omaan pääomaan kertyneet voitot ja tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ulkomaisesta yksiköstä luovutaan.
Tietyt johdannaisinstrumentit eivät täytä suojauslaskennan ehtoja. Tällaisten johdannaisinstrumenttien käypien arvojen muutokset kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin.
kinahintoja.
Käypiin arvoihin arvostetut rahoitusvarat ja -velat esitetään käyvän arvon määrittämiseen perustuvien hierarkiatasojen mukaisesti käyttäen Tasoja 1, 2 ja 3, jotka kuvaavat käytettyjen syöttötietojen merkittävyyttä käypien arvojen määrittämisessä.
Rahoitusinstrumentit, jotka ovat arvostettu käypään arvoon taseessa, on esitetty käyvän arvon hierarkiatasojen mukaisesti liitetiedossa 20 Rahoitusvarat ja rahoitusvelat käypään arvoon sivulla 105.
1.30.1 Tason 1 mukainen käypien arvojen määrittämishierarkia Toimivilla markkinoilla noteerattujen rahoitusinstrumenttien (kuten noteeratut sähköoptiot, hiili- ja öljytermiinit) käyvät arvot ovat tilinpäätöspäivänä noteerattuja mark-
Toimivilla markkinoilla noteerattujen rahoitusinstrumenttien, mukaan lukien noteeratut sähköjohdannaiset (kuten noteeratut johdannaiset, kaupankäyntiarvopaperit sekä myytävissä olevat rahoitusvarat), käyvät arvot perustuvat tilinpäätöspäivänä noteerattuihin markkinahintoihin. Olemassa olevia arvostusmenetelmiä, kuten arvioituja diskontattuja kassavirtoja, käytetään määritettäessä korko- ja valuuttainstrumenttien käypiä arvoja. Koronvaihtosopimusten käypä arvo lasketaan arvioitujen vastaisten kassavirtojen nykyarvona. Valuuttatermiinisopimusten käypä arvo määritetään käyttämällä tilinpäätöspäivän termiinikurssia. Optioiden käyvät arvot määritetään optioiden arvostusmallien avulla. Rahoitusvelkojen käypä arvo arvioidaan diskonttaamalla vastaiset sopimusperusteiset kassavirrat vastaavalla markkinakorkokannalla, jolla konserni saisi samantyyppisen velkainstrumentin. Käypään arvoon arvostamisessa ei ole otettu huomioon luottomarginaalia, koska käytettyjen johdannaissopimusten noteerattujen markkinahintojen katsotaan parhaiten vastaavan instrumenttien käypää arvoa.
Konsernin laskelmat perustuvat kunakin tilinpäätöspäivänä vallinneeseen markkinatilanteeseen. Fortumissa käytetyt rahoitusinstrumentit ovat standardoituja tuotteita, jotka joko selvitetään pörssien kautta tai joilla on vakiintuneet toimivat markkinat. Hyödykejohdannaiset selvitetään normaalisti pörssien, kuten NASDAQ OMX Commodities Europen, kautta ja rahoitusjohdannaiset tehdään hyvämaineisten rahoituslaitosten kanssa.
Yli kuuden vuoden kuluttua erääntyvien sähköjohdannaisten, jotka eivät ole standardoituja NASDAQ OMX Commodities Europe tuotteita, käyvän arvon määrittäminen perustuu hintoihin, jotka on koottu luotettavilta markkinaosapuolilta.
Myyntisaamisten ja ostovelkojen arvioiduilla alaskirjauksilla vähennettyjen nimellisarvojen oletetaan suunnilleen vastaavan niiden käypiä arvoja.
Konsernitilinpäätöksen laatiminen IFRS-tilinpäätöskäytännön mukaisesti edellyttää, että yhtiön johto tekee tiettyjä arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat raportoitavien varojen ja velkojen määriin, ehdollisten varojen ja velkojen esittämiseen konsernitilinpäätöksen laatimishetkellä sekä tuottojen ja kulujen määriin raportoitavalla kaudella. Ennusteita ja harkintoja arvioidaan jatkuvasti ja ne perustuvat historiallisiin kokemuksiin ja muihin tekijöihin sisältäen odotukset tulevaisuuden tapahtumista, joiden uskotaan olevan perusteltuja. Toteutuneet tulokset ja ajoitus voivat kuitenkin olla erilaisia verrattuna näihin ennusteisiin. Yhtiön kriittiset tilinpäätösarviot ja -harkinnat on kuvattu alla.
48
Yrityshankinnassa saatu aineeton ja aineellinen omaisuus arvostetaan käypään arvoon ja sen taloudellinen vaikutusaika määritetään. Yhtiön johto uskoo, että arvioidut käyvät arvot ja taloudellinen vaikutusaika sekä taustalla olevat oletukset ovat asianmukaisia, vaikka eriävät arviot ja vaikutusajat voisivat vaikuttaa merkittävästi raportoituihin lukuihin.
Konsernin merkittäviä käyttöomaisuushyödykkeiden ja liikearvon kirjanpitoarvoja testataan arvonalentumisen varalta liitetiedossa 1 Laadintaperiaatteet kuvattujen tilinpäätösperiaatteiden mukaisesti. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät perustuvat käyttöarvolaskelmiin. Nämä laskelmat perustuvat kassavirtaennusteisiin, joiden laatiminen edellyttää johdolta arvioita tulevaisuuden rahavirroista. Arvioiden luonne vaihtelee riippuen siitä mihin liiketoimintaan testattavat käyttöomaisuushyödykkeet kuuluvat. Sähkön- ja lämmöntuotannon osalta tärkeimpiä arvioita ovat arviot tulevista liiketoiminnan kassavirroista sekä korkokannasta jolla nämä kassavirrat diskontataan nykyhetkeen. Sähkönsiirtoliiketoiminta on säänneltyä ja kansallisten viranomaisten valvomaa. Kassavirtaennusteet sisältävät arvioita liittyen säätelyviitekehyksen tulevasta kehittymisestä.
Liikearvon arvonalentumistestauksessa käytetyt keskeiset oletukset on esitetty liitetiedossa 21 Aineettomat hyödykkeet sivulla 106.
Vuoden 2010 lopulla tehdyt arvonalentumistestaukset eivät antaneet aihetta arvonalentumistappioiden kirjaamiseen.
Vuoden 2010 aikana yksittäisiin eriin kirjatut arvonalentumistappiot on esitetty liitetiedoissa 5 Segmenttitiedot sivulla 90, 21 Aineettomat hyödykkeet ja 22 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet sivulla 106.
Konserni on tehnyt herkkyysanalyysin arvonalentumistestausten pohjalla olevien keskeisten oletusten muutosten vaikutuksista testauksen tuloksiin. Analysoitaessa on otettu huomioon myös yhden oletuksen muutoksen mahdollinen vaikutus muihin muuttujiin. Liikevoittoennusteiden ja diskonttokoron muutoksilla on huomattava vaikutus testaustuloksiin. Jos arvioitu liikevoitto ennen poistoja 31.12.2010 olisi ollut 10 % pienempi kuin johdon arvio tai kassavirtojen laskennassa käytetty diskonttokorko ennen veroja olisi ollut 10 % korkeampi, konserniyhtiöillä ei olisi ollut tarvetta kirjata arvonalentumista aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä tai liikearvosta.
Fortumilla on laskennallisia verosaamisia ja -velkoja, joiden arvioidaan realisoituvan tuloslaskelmaan kirjattavaksi tiettyinä ajanjaksoina tulevaisuudessa. Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen laskennassa Fortumin pitää tehdä tiettyjä oletuksia ja arvioita liittyen tulevaisuuden veroseuraamuksiin, jotka johtuvat varojen ja velkojen tilinpäätökseen kirjattujen kirjanpitoarvojen sekä niiden verotuksellisten arvojen eroista.
Tulevaisuuden veroseuraamuksiin liittyviä oletuksia ovat, että tulevaisuudessa tytäryhtiöiden liiketoiminnalliset tulokset ovat johdonmukaisia historiallisiin tasoihin verrattuna, vähennyskelpoisten vahvistettujen verotappioiden hyödyntämisaika pysyy muuttumattomana, ja että voimassaolevat verolait ja verokannat pysyvät muuttumattomina lähitulevaisuudessa. Fortum pitää laskennallisten verosaamisten- ja velkojen laskennassa käyttämiään oletuksia varovaisina.
Konsernissa kirjataan verovelkoja ennakoitavissa olevien verotarkastuksessa ilmenneiden kysymysten varalta perustuen odotettavissa oleviin ennusteisiin lisäveroista. Jos lopulliset verot poikkeavat alun perin kirjatuista veroista, tällaiset erot vaikuttavat tilikauden veroihin ja verovarausten määriin kaudella, jolloin ratkaisu on tehty.
Mikäli lopulliset ratkaisut (verotarkastuksiin liittyen) poikkeaisivat 10 %:lla johdon tekemistä arvioista, verovelat kasvaisivat 5 miljoonalla eurolla.
Fortumin ydinvoimalan tulevaan käytöstä poistoon ja käytetyn ydinjätteen loppusijoitukseen liittyvä varaus perustuu pitkäaikaisiin kassavirtaennusteisiin arvioiduista syntyvistä kustannuksista. Pääasialliset oletukset liittyvät teknisiin suunnitelmiin, ajoituksiin, kustannusennusteisiin ja diskonttokorkoon. Valtion viranomaiset hyväksyvät tekniset suunnitelmat, oletukset ajoituksesta ja kustannusennusteet.
Muutokset oletetussa diskonttokorossa vaikuttavat varauksen määrään. Jos diskonttokorkoa pienennetään, varaus kasvaa. Fortumin maksut Valtion ydinjätehuoltorahastolle ovat perustuneet diskonttaamattomaan velkaan, mikä johtaa siihen, että varauksen kasvun vaikutus kompensoituisi taseeseen kirjattavalla vastaavalla Fortumin osuuden kasvulla Valtion ydinjätehuoltorahaston varoista. Tämä pätee niin kauan kuin maksut Valtion ydinjätehuoltorahastoon perustuvat diskonttaamattomaan velkaan, ja kun IFRS:n mukaan varojen kirjanpitoarvo ei voi ylittää varauksen arvoa, koska Fortumilla ei ole määräysvaltaa Valtion ydinjätehuoltorahastossa.
Katso liitetieto 34 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat sivulta 118.
Eläkevelvoitteiden nykyarvo riippuu lukuisista tekijöistä, jotka perustuvat vakuutusmatemaattisiin oletuksiin. Mikä tahansa muutos näissä oletuksissa vaikuttaa eläkevelvoitteiden tasearvoon.
Käytetyt oletukset sekä herkkyysanalyysi merkittävien oletusten muutosten vaikutuksista on esitetty liitetiedossa 36 Eläkevelvoitteet sivulla 120.
Riskienhallinnan tavoitteet ja periaatteet sisältäen hallinnoinnin, organisaation ja prosessit sekä strategisten, operatiivisten ja rahoitus- ja markkinariskien kuvaukset sisältyvät hallituksen toimintakertomukseen.
Katso Riskienhallinta sivulta 51.
Fortumin määritelmän mukaan rahoitus- ja markkinariskit johtuvat markkinahintojen ja volyymien vaihtelusta sekä maksuvalmiudesta ja vastapuolien kyvystä vastata sitoumuksistaan. Fortumissa käytetään rahoitus- ja markkinariskien NYDQWLğRLQWLLQXVHLWDHULPHQHWHOPLÃNXWHQ9DOXHDW5LVNMD3URğWDW5LVN analyyseja. Erityisesti sähkön, säätilan, hiilidioksidin ja tärkeimpien polttoaineiden hinta- ja volyymimuutosten vaikutuksia analysoidaan huomioiden niiden keskinäiset riippuvuudet. Lisäksi tehdään stressitestejä, joilla arvioidaan suurten hinnanmuutosten vaikutusta Fortumin tulokseen.
Liiketoimintayksiköt voivat ottaa tietyssä määrin rahoitus- ja markkinariskejä tavoitteenaan saavuttaa lisähyötyjä optimoimalla suojausta tai harjoittamalla tradingtoimintaa. Riskinottoa rajoittavat riskinottovaltuudet. Riskinottovaltuudet sisältävät hallituksen hyväksymän konsernin minimi käyttökatteen (EBITDA) ja volyymi-, Valueat-Risk-, Stop-Loss- ja vastapuolilimiitit toimitusjohtajan määrittämillä valtuutustasoilla.
Trading ja Industrial Intelligence -yksikkö, yhteistyössä liiketoimintayksikköjen kanssa kehittävät ja toteuttavat sähkön hinnan suojausstrategioita Fortumin toimitusjohtajan hyväksymien valtuuksien puitteissa. Pohjoismaisilla markkinoilla näitä suojausstrategioita toteutetaan tekemällä sähköjohdannaissopimuksia. Venäjän markkinoiden liberalisointi on edennyt suunnitellusti. Suojausstrategioita kehitetään Venäjällä sitä mukaan kun markkinat vapautuvat. Suojausstrategioiden toteuttamista ja niihin liittyviä riskejä seurataan jatkuvasti riskienhallintajohtajan hyväksymien mallien ja toimitusjohtajan hyväksymien valtuutuksien mukaisesti.
Fortumin herkkyys sähkön markkinahinnalle määräytyy tietyn ajanjakson suojausasteen mukaan. Suojaustaso 31.12.2010 oli noin 70 % vuodelle 2011 ja noin 40 % vuodelle 2012. Jos tuotantomäärät, suojaustaso tai kustannusrakenne ei muutu, vaikuttaisi markkinahinnan yhden euron suuruinen muutos megawattitunnilta Fortumin vuoden 2011 tulokseen ennen veroja noin 15 miljoonaa euroa ja vuonna 2012 noin 30 miljoonaa euroa. Tässä herkkyysanalyysissä on käytetty 50 TWh:n volyymia, joka sisältää Power ja Heat-divisioonien sähköntuotannon myynnin Suomen ja Ruotsin spot -markkinoille ilman vähemmistöosakkaiden osuutta sähköstä ja muita läpikulkueriä. Tämä volyymi on voimakkaasti riippuvainen hintatasosta, vesitilanteesta, vuosihuoltojaksojen pituudesta ja voimalaitosten käytettävyydestä. Herkkyys on laskettu ainoastaan markkinahinnan muutokselle, koska vesitilanne, lämpötila, hiilidioksidipäästöoikeuksien hinnat, polttoaineiden hinnat sekä tuonti-/vientitilanne vaikuttavat kaikki sähkön hintaan lyhyellä tähtäimellä ja näiden tekijöiden vaikutuksia ei voida esittää erillisinä herkkyysanalyyseinä. Venäjällä markkinariskilaskelmat seuraavat kulloinkin voimassa olevia markkinamekanismeja ja -sääntöjä.
Herkkyysanalyysi osoittaa sähköjohdannaisista aiheutuvan herkkyyden kuten IFRS 7 -standardissa on määritelty. Näitä rahoitusjohdannaisia käytetään suojaus- ja tradingtoimintaan Fortumin eri liiketoimintayksiköissä. Herkkyydet on laskettu 31.12.2010 (31.12.2009) positioille. Positioita hallinnoidaan aktiivisesti päivittäisessä liiketoiminnassa ja siksi herkkyydet vaihtelevat hetkestä toiseen. Herkkyysanalyysi sisältää ainoastaan johdannaisista syntyvän markkinariskin eli suojattavan fyysisen sähkön myynnin ja oston hintariskiä ei ole analyysissa mukana. Herkkyys on laskettu sillä oletuksella, että sähkötermiinien noteeraus NASDAQ OMX Commodities Europessa ja EEX:ssä muuttuisi yhden euron megawattitunnilta ajanjaksolla, jolla Fortumilla on johdannaisia.
| +/– 1 EUR/MWh muutos sähkötermiinien noteerauksissa, milj. euroa | Vaikutus | 2010 | 2009 |
|---|---|---|---|
| Vaikutus tulokseen ennen veroja | –/+ | 11 | 1 |
| Vaikutus omaan pääomaan | –/+ | 43 | 53 |
Seuraavissa taulukoissa on esitetty konsernin sähköjohdannaiset, joita käytetään pääasiassa sähkön hintariskin suojaamiseen. Käyvät arvot edustavat taseeseen kirjattuja arvoja.
Katso myös liitetieto 1 Laadintaperiaatteet, käypien arvojen arviointi sivulta 79 sekä liitetieto 7 Johdannaisten käypien arvojen muutokset sekä suojausten kohteet tuloslaskelmassa sivulta 95, missä kerrotaan suojauslaskennan ulkopuolelle jäävien sähköjohdannaisten vaikutukset tuloslaskelmaan.
| Alle 1 vuosi |
1–5 vuotta |
Yli 5 vuotta |
Yhteen sä |
Posi tiivinen |
Nega tiivinen |
Netto |
|---|---|---|---|---|---|---|
| 76 | 48 | 0 | 124 | 44 | 2 113 | –2 069 |
| 48 | 23 | 0 | 71 | 1 253 | 29 | 1 224 |
| 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| 1 | 1 | 0 | 2 | 1 | 10 | –9 |
| 125 | 72 | 0 | 197 | 1 298 | 2 152 | –854 |
| –1 204 | –1 204 | 0 | ||||
| 94 | 948 | –854 | ||||
| Määrä, TWh | Käypä arvo, milj. euroa |
1) Kun sähköpörssien kanssa tehdyillä standardijohdannaissopimuksilla on samanaikainen toimitus, saamiset ja velat netotetaan.
| Brutto | Määrä, TWh | Käypä arvo, milj. euroa | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Alle 1 vuosi |
1–5 vuotta |
Yli 5 vuotta |
Yhteen sä |
Posi tiivinen |
Nega tiivinen |
Netto | |
| Johdannaiset, joihin sovelletaan suojauslaskentaa |
69 | 44 | 0 | 113 | 628 | 1 249 | –621 |
| Johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa 1) |
56 | 28 | 0 | 84 | 670 | 903 | –233 |
| Yhteensä | 125 | 72 | 0 | 197 | 1 298 | 2 152 | –854 |
| Netotukset sähköpörssejä vastaan 2) | |||||||
| Johdannaiset, joihin sovelletaan suojauslaskentaa |
–626 | –626 | 0 | ||||
| Johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa 1) |
–578 | –578 | 0 | ||||
| Yhteensä | –1 204 | –1 204 | 0 | ||||
| Yhteensä | 94 | 948 | –854 | ||||
| Pitkäaikaisia | 33 | 176 | –143 | ||||
| Lyhytaikaisia | 61 | 772 | –711 |
| Brutto | Määrä, TWh | Käypä arvo, milj. euroa | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Alle 1 vuosi |
1–5 vuotta |
Yli 5 vuotta |
Yhteen sä |
Posi tiivinen |
Nega tiivinen |
Netto | |
| Myydyt termiinisopimukset | 97 | 59 | 1 | 157 | 559 | 550 | 9 |
| Ostetut termiinisopimukset | 71 | 31 | 0 | 102 | 347 | 426 | –79 |
| Ostetut optiot | - | 1 | - | 1 | 1 | 2 | –1 |
| Asetetut optiot | 2 | 1 | - | 3 | 2 | 1 | 1 |
| Yhteensä | 170 | 92 | 1 | 263 | 909 | 979 | –70 |
| Netotukset sähköpörssejä vastaan 2) | –779 | –779 | 0 | ||||
| Yhteensä | 130 | 200 | –70 |
| Brutto | Määrä, TWh | Käypä arvo, milj. euroa | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Alle 1 vuosi |
1–5 vuotta |
Yli 5 vuotta |
Yhteen sä |
Posi tiivinen |
Nega tiivinen |
Netto | |
| Johdannaiset, joihin sovelletaan suojauslaskentaa |
98 | 60 | 0 | 158 | 582 | 628 | –46 |
| Johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa 1) |
72 | 32 | 1 | 105 | 327 | 351 | –24 |
| Yhteensä | 170 | 92 | 1 | 263 | 909 | 979 | –70 |
| Netotukset sähköpörssejä vastaan 2) | |||||||
| Johdannaiset, joihin sovelletaan suojauslaskentaa |
–523 | –523 | 0 | ||||
| Johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa 1) |
–256 | –256 | 0 | ||||
| Yhteensä | –779 | –779 | 0 | ||||
| Yhteensä | 130 | 200 | –70 | ||||
| Pitkäaikaisia | 54 | 101 | –47 | ||||
| Lyhytaikaisia | 76 | 99 | –23 |
1) Ne johdannaissopimukset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa, koostuvat trading-johdannaisista ja kassavirran suojauksista, jotka eivät täytä suojauslaskennan edellytyksiä.
2) Kun sähköpörssien kanssa tehdyillä standardijohdannaissopimuksilla on samanaikainen toimitus, saamiset ja velat netotetaan.
Alla esitetyt määrät ovat sähköjohdannaisten diskonttaamattomia kassavirtoja.
| 2010 | 2009 | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | Alle 1 vuosi |
1–5 vuotta |
Yli 5 | vuotta Yhteensä | Alle 1 vuosi |
1–5 vuotta |
Yli 5 | vuotta Yhteensä |
| Sähköjohdannaiset, velat | –1 800 | –352 | 0 | –2 152 | –677 | –300 | –2 | –979 |
| Sähköjohdannaiset, saamiset | 1 094 | 204 | 0 | 1 298 | 652 | 255 | 2 | 909 |
Sähkön- ja lämmöntuotannon, myynnin ja sähkönjakelun volyymit vaihtelevat huomattavasti liiketoiminnan luonteesta johtuen. Vaihtelu johtuu esimerkiksi muutoksista vesitilanteessa, taloudellisessa tilanteessa ja lämpötilassa. Epävarmuus ydinvoiman tuotannosssa on myös noussut viime vuosina johtuen pidennetyistä huoltokatkoista ja myöhästyneistä modernisointihankkeista, etenkin Ruotsin osa-omistetuissa voimalaitoksissa.
Volyymimuutoksia seurataan tiiviisti, jotta suojauksia voidaan sopeuttaa. Volyymiriskejä pienentää osittain myös sähkön ja lämmön tuotantoportfolion joustavuus.
Fortum käyttää rahoitusjohdannaisia, kuten öljy- ja hiilijohdannaisia, pienentämään polttoaineen hintariskiä. Tämän lisäksi Fortumilla on trading-salkku. 31.12.2010 Fortumilla oli öljyjohdannaisten myyntisopimuksia 11 473 tuhatta barrelia (2009: 1 555) ja öljyn ostosopimuksia 11 541 tuhatta barrelia (2009: 1 450). Vastaavat käyvät nettoarvot olivat –93 miljoonaa euroa (2009: –4) ja 76 miljoonaa euroa (2009: 4). Hiilijohdannaisten myyntisopimuksia oli 6 865 kt (2009: 1 259) ja ostosopimuksia 7 985 kt (2009: 1 762) ja vastaavat käyvät nettoarvot –117 miljoonaa euroa (2009: –3) ja 137 miljoonaa euroa (2009: –1).
Fortum hallinnoi hiilidioksidin (CO2) päästöoikeuksien hintariskiä käyttämällä hiilidioksiditermiinejä sekä varmistamalla, että tuotannonsuunnittelussa otetaan huomioon kaikki päästöoikeuksista aiheutuvat kustannukset. Nämä omaan käyttöön tarkoitetut päästöoikeudet arvostetaan hankintamenoon.
Omaan tuotantoon liittyvien päästöoikeuksien lisäksi Fortumilla on hiilidioksidin päästöoikeustradingiä. Nämä päästöoikeudet on käsitelty tilinpäätöksessä johdannaisina. 31.12.2010 myytyjen ja ostettujen hiilidioksidipäästöoikeuksien tradingvolyymit olivat 5 225 ktCO2 (2009: 366) ja 8 882 ktCO2 (2009: 686) . Vastaavat käyvät nettoarvot olivat 7 miljoonaa euroa (2009: 1) ja –7 miljoonaa euroa (2009: –2).
Helmikuun 20. päivänä 2008 Fortum, The Russian Territorial Generation Company No.1 (TGC-1) ja ECF Project Ltd. allekirjoittivat sopimuksen, jonka seurauksena Fortum ostaa noin 4 miljoonaa tonnia päästöoikeusyksiköitä (ERU) TGC-1:ltä. Nämä päästöoikeudet syntyvät yhteistyöhankkeista TGC-1:n tuotantolaitoksilla Kioto-periodin (2008–2012) aikana, osana eurooppalaista päästökauppajärjestelmää. Sopimus käsitellään omana käyttönä ja on kirjattu hankintamenoon.
Fortum käy kauppaa sähkötermiineillä, -futuureilla ja -optioilla pääasiassa NASDAQ OMX Commodities Europessa ja EEX -pörsseissä, hiilidioksidin päästöoikeuksilla Euroopan markkinoilla ja hiili- ja öljyjohdannaisilla ICE ja OTC -markkinoilla.
Trading-toiminnan riskejä valvotaan ja niistä raportoidaan päivittäin, ja niihin liittyvät kontrollit ovat tiukat. Fortumin toimitusjohtaja asettaa tradingin kokonaisvaltuudet, jotka jaetaan yksittäisille salkuille. Stop-loss -limiitit rajoittavat tappioiden kumulatii-YLVHQHQLPPÃLVPÃÃUÃQYXRGHQDLNDQDMDOLVÃNVLQLLQVDQRWXWUHGĠDJWDVRWYDURLWWDYDW tappioiden kertymisestä hyvissä ajoin sovituin väliajoin, jotta johto voi tehdä tarvittavia päätöksiä ennen Stop-Loss -tason saavuttamista. Value-at-Risk -valtuudet asetetaan rajoittamaan otettavan riskin maksimimäärää kullakin hetkellä.
Fortumin liiketoiminta on pääomavaltaista, ja konsernilla on säännöllisesti tarvetta hankkia rahoitusta. Fortumilla on hajautettu luottosalkku, joka koostuu pääasiassa pitkäaikaisesta euromääräisestä rahoituksesta. Pitkäaikainen rahoitus koostuu pääasiallisesti joukkovelkakirjalainoista, joita on on laskettu liikkeelle Fortumin EMTN-ohjelman (Euro Medium Term Note programme) puitteissa sekä erilaisista kahdenkeskisistä ja syndikoiduista rahoitusjärjestelyistä usean eri rahoituslaitoksen kanssa. Kausiluontoiset vaihtelut käyttöpääomassa on pääasiassa rahoitettu käyttämällä konsernin Ruotsin kruunumääräistä (SEK) ja euromääräistä (EUR) yritystodistusohjelmaa.
Rahoitusta on pääasiassa nostettu emoyhtiötasolla ja jaettu erilaisten sisäisten rahoitusjärjestelyjen kautta. Ulkoisesta velasta 31.12.2010 oli 91 % (2009: 92) emoyhtiö Fortum Oyj:n nostamaa.
Fortumin korollinen velka 31.12.2010 oli yhteensä 7 382 miljoonaa euroa (2009: 6 859) ja korollinen nettovelka oli 6 826 miljoonaa euroa (2009: 5 969).
Fortum hallitsee likviditeetti- ja jälleenrahoitusriskejä kassavaroilla ja keskeisten yhteistyöpankkien kanssa tehtyjen valmiusluottosopimusten avulla. Konsernilla on aina oltava käytettävissään käteisvaroja tai niihin verrattavissa olevia jälkimarkkinakelpoisia arvopapereita sekä käyttämättömiä valmiusluottoja (tililuotot mukaan lukien) riittävästi kattamaan kaikki 12 seuraavan kuukauden aikana erääntyvät lainat. Kuitenkin likvidien varojen ja käyttämättömien valmiusluottolimiittien tulee aina olla vähintään 500 miljoonaa euroa.
Vuoden 2010 lopussa 12 seuraavan kuukauden aikana erääntyviä lainoja oli yhteensä 862 miljoonaa euroa (2009: 857), likvidit varat olivat 556 miljoonaa euroa (2009: 890) mukaan lukien OAO Fortumin pankkitalletukset 336 miljoonaa euroa (2009: 626). Luottolimiittien yhteismäärä oli 2 918 miljoonaa euroa (2009: 2 911), joista 2 918 miljoonaa euroa (2009: 2 911) oli käyttämättömiä valmiusluottoja.
48
| milj. euroa | 2010 |
|---|---|
| 2011 | 862 |
| 2012 | 624 |
| 2013 | 636 |
| 2014 | 1 191 |
| 2015 | 1 042 |
| 2016 ja myöhemmin | 3 027 |
| Yhteensä | 7 382 |
Joukkovelkakirjalainat Lainat rahoituslaitoksilta Muut pitkäaikaiset velat Yritystodistukset
| Kokonais | Nostettu | ||
|---|---|---|---|
| milj. euroa | määrä | määrä | Jäljellä |
| Likvidit varat | |||
| Rahat ja pankkisaamiset | 285 | ||
| Pankkitalletukset yli kolme kuukautta | 271 | ||
| Yhteensä | 556 | ||
| joista Venäjällä (OAO Fortum) | 348 | ||
| Luottolimiitit | |||
| 1 200 miljoonan euron syndikoitu luottolimiitti | 1 200 | - | 1 200 |
| 1 500 miljoonan euron syndikoitu luottolimiitti | 1 500 | - | 1 500 |
| Luotolliset tilit | 218 | 0 | 218 |
| Yhteensä | 2 918 | 0 | 2 918 |
| Luottolimiitit (ei sitoumuksia) | |||
| Fortum Oyj, yritystodistusohjelma 500 milj. euroa | 500 | 148 | 352 |
| Fortum Oyj, yritystodistusohjelma 5 000 milj. SEK | 558 | 386 | 172 |
| Fortum Oyj, EMTN-ohjelma 6 000 milj. euroa | 6 000 | 4 504 | 1 496 |
| Yhteensä | 7 058 | 5 038 | 2 020 |
Likvidit varat olivat 556 miljoonaa euroa (2009: 890), sisältäen OAO Fortumin pankkitalletuksia 336 miljoonaa euroa (2009: 626), jotka on korvamerkitty käytettäväksi Venäjän investointiohjelmaan, joka nostaa tuotantokapasiteettia. Vuoden 2010 lopussa näistä talletuksista 336 miljoonaa euroa (2009: 587) oli euromääräisiä ja 0 miljoonaa euroa (2009: 39) oli Venäjän ruplamääräisiä talletuksia.
| Kokonais | Nostettu | ||
|---|---|---|---|
| milj. euroa | määrä | määrä | Jäljellä |
| Likvidit varat | |||
| Rahat ja pankkisaamiset | 493 | ||
| Pankkitalletukset yli kolme kuukautta | 397 | ||
| Yhteensä | 890 | ||
| joista Venäjällä (OAO Fortum) | 632 | ||
| Luottolimiitit | |||
| 1 200 miljoonan euron syndikoitu luottolimiitti | 1 200 | - | 1 200 |
| 1 500 miljoonan euron syndikoitu luottolimiitti | 1 500 | - | 1 500 |
| Luotolliset tilit | 211 | - | 211 |
| Yhteensä | 2 911 | - | 2 911 |
| Luottolimiitit (ei sitoumuksia) | |||
| Fortum Oyj, yritystodistusohjelma 500 milj. euroa | 500 | 78 | 422 |
| Fortum Oyj, yritystodistusohjelma 5 000 milj. SEK | 488 | 172 | 316 |
| Fortum Oyj, EMTN-ohjelma 5 000 milj. euroa | 5 000 | 4 166 | 834 |
| Yhteensä | 5 988 | 4 416 | 1 572 |
Alla esitetyt määrät ovat korollisten velkojen sekä korko- ja valuuttajohdannaisten diskonttaamattomia kassavirtoja ja näistä kahdesta ryhmästä odotettuja kassavirtoja (tulevat koronmaksut ja lyhennykset).
| 2010 | 2009 | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | Alle 1 vuosi |
1–5 vuotta |
Yli 5 vuotta |
Yhteen sä |
Alle 1 vuosi |
1–5 vuotta |
Yli 5 vuotta |
Yhteen sä |
| Korolliset velat | 1 117 | 4 418 | 3 419 | 8 954 | 1 106 | 3 697 | 3 752 | 8 555 |
| Korko- ja valuuttajohdannaisiin liittyvät velat |
8 235 | 734 | 202 | 9 171 | 6 347 | 1 795 | 265 | 8 407 |
| Korko- ja valuuttajohdannaisiin liittyvät saamiset |
–7 904 | –771 | –217 –8 892 –6 310 | –1 832 | –256 –8 398 | |||
| Netto | 1 448 | 4 381 | 3 404 | 9 233 | 1 143 | 3 660 | 3 761 | 8 564 |
Korolliset velat sisältävät lainat Valtion ydinjätehuoltorahastolta ja Teollisuuden Voima Oyj:ltä 835 miljoonaa euroa (2009: 774). Nämä lainat uusitaan vuosittain ja korkotuotot näistä lainoista on laskettu kymmenelle vuodelle tässä taulukossa.
Lisätietoja lainoista Valtion ydinjätehuoltorahastolta sekä Teollisuuden Voima Oyj:ltä, katso liitetieto 34 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat sivulta 118.
Treasuryn riskipolitiikassa määrätään, että velkasalkun keskimääräisen duraation on oltava aina 12–36 kuukautta ja että korkojen muutokset eivät saa vaikuttaa konsernin nettokorkomenoihin seuraavan liukuvan 12 kuukauden jaksolla enemmän kuin 50 miljoonaa euroa. Koronhallintastrategioita arvioidaan ja kehitetään näiden valtuuksien puitteissa, jotta löydetään optimaalinen suhde riskien ja rahoituskustannusten välillä.
Vuoden 2010 lopussa Fortumin velkasalkun (johdannaiset mukaan lukien) keskimääräinen duraatio oli 2,1 vuotta (2009: 1,8). Noin 49 % (2009: 62) velkasalkusta oli vaihtuvakorkoisia tai seuraavien 12 kuukauden aikana jälleenrahoitettavia kiinteäkorkoisia lainoja. 31.12.2010 korkotason yhden prosenttiyksikön suuruisen muutoksen vaikutus velkasalkun nykyarvoon oli 150 miljoonaa euroa (2009: 120). Virtariski, joka lasketaan ennusteen perusversion nettokorkokulujen ja ääritapausennusteen erotuksena Fortumin velkasalkulle seuraavan 12 kuukauden aikana, oli 28 miljoonaa euroa (2009: 23).
Lainojen ja johdannaisten keskikorko 31.12.2010 oli 3,5 % (2009: 3,4). Lainojen ja johdannaisten kumulatiivinen keskikorko vuonna 2010 oli 3,4 % (2009: 3,7).
Fortumin politiikkana on suojata huomattavat transaktioriskit, jotta vältyttäisiin tuloslaskelman kurssieroilta. Suojaus tapahtuu pääasiassa termiinisopimuksilla. Translaatiopositio syntyy, kun konserniyhtiöiden, joiden kotivaluutta on muu kuin euro, tulokset ja taseet yhdistellään konserniin euroina (Fortumissa tämä tarkoittaa pääasiassa yhtiöitä Ruotsissa, Venäjällä, Norjassa ja Puolassa). Yleisesti ottaen tätä positiota ei suojata, koska pääosaa näistä omistuksista pidetään Fortum-konsernin pitkäaikaisina strategisina sijoituksina. Vain osa Ruotsin kruunusta on suojattu.
Valuuttariskin määrittelyssä käytetään Value-at-Risk-laskelmaa (VaR) yhden päivän jaksolle 95 %:n luotettavuustasolla transaktiopositiolle ja viiden päivän jaksolle 95 %:n luotettavuustasolla translaatiopositiolle. Transaktioriskin Value-at-Risk-raja on 5 miljoonaa euroa. 31.12.2010 avoimet transaktiopositio ja translaatiopositio olivat 2 miljoonaa euroa (2009: 42) ja 3 975 miljoonaa euroa (2009: 3 880). Transaktioposition VaR oli 0 (2009: 0) ja translaatiopositiolle laskettu VaR, johon ei ole otettu mukaan Hafslundin omistamien Renewable Energy Corporation (REC) -yhtiön osakkeiden käyvän arvon muutosta, oli 57 miljoonaa euroa (2009: 53).
Lisätietoja Hafslundin osakeomistuksen käsittelystä liitetiedossa 23 Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin sivulla 108.
| 2010 | 2009 | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | Netto | Suojaus Avoin positio | Netto | Suojaus Avoin positio | ||
| SEK | 5 964 | –5 964 | 0 | 6 051 | –6 051 | 0 |
| USD | –197 | 197 | 0 | –163 | 163 | 0 |
| NOK | 230 | –230 | 0 | 227 | –226 | 1 |
| RUB | 70 | –70 | 0 | - | - | - |
| Muut | 123 | –121 | 2 | 154 | –197 | –43 |
| Yhteensä | 6 190 | –6 188 | 2 | 6 269 | –6 311 | –42 |
Lisäksi OAO Fortum suojaa euromääräisiä investointejaan 336 miljoonan euron (2009: 587) eurotalletuksilla, joihin sovelletaan kassavirtasuojauslaskentaa Fortum-konsernissa.
Transaktiopositio koostuu jo sovituista tai ennustetuista valuuttamääräisistä eristä ja kassavirroista. Transaktiopositio jaetaan tase- ja kassavirtapositioihin. Tasepositiossa ovat valuuttamääräiset saamiset ja velat kuten talletukset ja lainat sekä myyntisaamiset ja ostovelat muussa kuin yhtiön kotivaluutassa. Kassavirtapositiossa on tulevia ennustettuja tai sovittuja valuuttamääräisiä kassavirtoja, jotka syntyvät liiketoimintojen myynneistä, ostoista tai investoinneista. Transaktioposition nettoero kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin, kun ne liittyvät rahoituseriin ja kun ne liittyvät myyntisaamisiin ja ostovelkoihin ne kirjataan liikevoittoon sisältyviin eriin. Kassavirran suojauslaskennan vaatimukset täyttävät kaupat kirjataan omaan pääomaan.
Fortumin politiikan mukaan tasepositiot suojataan, jotta vältetään tuloslaskelman kurssierot. Ulkoinen rahoitus on pääasiallisesti euromääräistä, joten konsernin tasepositio liittyy lähinnä ruotsalaisten tytäryhtiöiden rahoittamiseen. Taseposition suojauksiin Fortum ei sovella suojauslaskentaa, koska tulosvaikutukset netottuvat tuloslaskelmassa.
Sovitut kassavirtaerät suojataan, jotta vältytään tulevien kassavirtojen vaihteluilta. Suojaukseen käytetään yleensä valuuttajohdannaisia, jotka kohdistetaan alla olevan kassavirran eräpäivän mukaan. Fortumilla on sekä kassavirtasuojauksia, joihin sovelletaan suojauslaskentaa, että suojauksia, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa IFRS:n mukaisesti. Kassavirran suojaukset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa suojaavat etupäässä sähköjohdannaisia. Suojaukset, jotka eivät ole erääntyneet, aiheuttavat tuloslaskelman volatiliteettia.
| 2010 | 2009 | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | Investointi | Suojaus | Avoin | Investointi | Suojaus | Avoin |
| RUB | 2 774 | - | 2 774 | 2 614 | - | 2 614 |
| SEK | 543 | –112 | 431 | 690 | –85 | 605 |
| NOK | 429 | - | 429 | 443 | - | 443 |
| PLN | 121 | - | 121 | 118 | - | 118 |
| Muut | 220 | 0 | 220 | 174 | –74 | 100 |
| Yhteensä | 4 087 | –112 | 3 975 | 4 039 | –159 | 3 880 |
Translaatiopositio sisältää nettoinvestoinnit ulkomaisiin tytär- ja osakkuusyhtiöihin. Norjan kruunumäärään sisältyy Hafslundin omistamien Renewable Energy Corporation (REC) -yhtiön osakkeiden käyvän arvon muutos 13 miljoonaa euroa (2009: 89). Konsolidoinnissa ulkomaisten yhtiöiden nettoinvestointien muuntamisesta syntyvät kurssierot kirjataan omaan pääomaan. Ruotsin ja Norjan kruunun sekä ja Venäjän ruplan muuntoeron nettomuutos vuonna 2010 vaikutti konsernin emoyhtiön omistajille kuuluvaan omaan pääomaan 299 miljoonaa euroa (2009: 27).
| Nimellismäärä | Käypä arvo | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 'TÀÀPV[OKURTQƂKNK | |||||||
| milj. euroa | Alle 1 vuosi |
1–5 vuotta |
Yli 5 | vuotta Yhteensä | Posi tiivinen |
Nega tiivinen |
Netto |
| Valuuttatermiinit | 7 375 | 242 | 2 | 7 619 | 28 | 361 | –333 |
| Koronvaihtosopimukset | 341 | 2 203 | 1 554 | 4 098 | 141 | 45 | 96 |
| Koron- ja valuutanvaihto sopimukset |
538 | - | - | 538 | 15 | 40 | –25 |
| Korkotermiinit | - | 167 | - | 167 | 0 | 0 | 0 |
| Yhteensä | 8 254 | 2 612 | 1 556 | 12 422 | 184 | 446 | –262 |
| Pitkäaikaisia | 145 | 55 | 90 | ||||
| Lyhytaikaisia | 39 | 391 | –352 |
| Nimellismäärä | Käypä arvo | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 'TÀÀPV[OKURTQƂKNK | |||||||
| milj. euroa | Alle 1 vuosi |
1–5 vuotta |
Yli 5 | vuotta Yhteensä | Posi tiivinen |
Nega tiivinen |
Netto |
| Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaus |
195 | - | - | 195 | 0 | 1 | –1 |
| Kassavirran suojaus valuuttajohdannaisilla |
137 | 98 | 2 | 237 | 9 | 6 | 3 |
| Valuuttajohdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa 1) |
7 043 | 144 | - | 7 187 | 19 | 354 | –335 |
| Valuuttatermiinit yhteensä | 7 375 | 242 | 2 | 7 619 | 28 | 361 | –333 |
| Käyvän arvon suojaus korkojohdannaisilla |
- | 25 | 1 050 | 1 075 | 76 | 0 | 76 |
| Kassavirran suojaus korkojohdannaisilla |
- | 922 | 204 | 1 126 | 14 | 8 | 6 |
| Korkojohdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa 1) |
341 | 1 423 | 300 | 2 064 | 51 | 37 | 14 |
| Koronvaihtosopimukset yhteensä |
341 | 2 370 | 1 554 | 4 265 | 141 | 45 | 96 |
| Korko- ja valuuttajohdannaiset, joihin ei sovelleta |
|||||||
| suojauslaskentaa 1) | 538 | - | - | 538 | 15 | 40 | –25 |
| Koron- ja valuutanvaihto sopimukset yhteensä |
538 | - | - | 538 | 15 | 40 | –25 |
| Yhteensä | 8 254 | 2 612 | 1 556 | 12 422 | 184 | 446 | –262 |
1) Koostuu sopimuksista, jotka eivät täytä suojauslaskennan edellytyksiä.
| Nimellismäärä | Käypä arvo | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 'TÀÀPV[OKURTQƂKNK | ||||||||
| milj. euroa | Alle 1 vuosi |
1–5 vuotta |
Yli 5 | vuotta Yhteensä | Posi tiivinen |
Nega tiivinen |
Netto | |
| Valuuttatermiinit | 4 663 | 1 671 | - | 6 334 | 43 | 166 | –123 | |
| Koronvaihtosopimukset | 1 536 | 1 012 | 1 447 | 3 995 | 99 | 58 | 41 | |
| Koron- ja valuutanvaihto sopimukset |
911 | 543 | - | 1 454 | 95 | 30 | 65 | |
| Korkotermiinit | - | - | - | - | - | - | - | |
| Yhteensä | 7 110 | 3 226 | 1 447 | 11 783 | 237 | 254 | –17 | |
| Pitkäaikaisia | 139 | 85 | 54 | |||||
| Lyhytaikaisia | 98 | 169 | –71 |
Korko- ja valuuttajohdannaiset käyttötarkoituksen mukaan 31.12.2009
| Nimellismäärä | Käypä arvo | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 'TÀÀPV[OKURTQƂKNK | |||||||
| milj. euroa | Alle 1 vuosi |
1–5 vuotta |
Yli 5 | vuotta Yhteensä | Posi tiivinen |
Nega tiivinen |
Netto |
| Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaus |
159 | - | - | 159 | - | 3 | –3 |
| Kassavirran suojaus valuuttajohdannaisilla |
167 | 102 | - | 269 | 6 | 4 | 2 |
| Valuuttajohdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa 1) |
4 337 | 1 569 | - | 5 906 | 37 | 159 | –122 |
| Valuuttatermiinit yhteensä | 4 663 | 1 671 | - | 6 334 | 43 | 166 | –123 |
| Käyvän arvon suojaus korkojohdannaisilla |
- | 450 | 1 050 | 1 500 | 59 | - | 59 |
| Kassavirran suojaus korkojohdannaisilla |
65 | 146 | 97 | 308 | - | 12 | –12 |
| Korkojohdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa 1) |
1 471 | 416 | 300 | 2 187 | 40 | 46 | –6 |
| Koronvaihtosopimukset yhteensä |
1 536 | 1 012 | 1 447 | 3 995 | 99 | 58 | 41 |
| Korko- ja valuuttajohdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa 1) |
911 | 543 | - | 1 454 | 95 | 30 | 65 |
| Koron- ja valuutanvaihto sopimukset yhteensä |
911 | 543 | - | 1 454 | 95 | 30 | 65 |
| Yhteensä | 7 110 | 3 226 | 1 447 | 11 783 | 237 | 254 | –17 |
1) Koostuu sopimuksista, jotka eivät täytä suojauslaskennan edellytyksiä.
Käteisenä selvitettäviä osaketermiinejä käytetään suojausinstrumentteina Fortumkonsernin pitkän ajan osakekannustinjärjestelmässä suojaamaan Fortumin osakkeen hintariskiä.
Tässä esitetyt määrät ovat osakejohdannaisten diskonttaamattomia arvoja. Osaketermiinit erääntyvät 1–3 vuoden kuluessa.
Katso liitetieto 30 Henkilöstön tulospalkkiojärjestelmä, henkilöstörahasto ja kannustinohjelmat sivulta 113, jossa on lisätietoja konsernin osakekannustinjärjestelmään liittyen.
| 2010 | 2009 | ||||
|---|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | Nimellisarvo | Netto käypä arvo | Nimellisarvo | Netto käypä arvo | |
| Osaketermiinit | 19 | 20 | 24 | 21 |
Kaikkien vastapuolien kanssa tehdyt sopimukset altistavat Fortumin luottoriskille. Fortumilla on prosessi ja toimintamalli, jolla luottoriskit pidetään hyväksyttävällä tasolla. Kaikkia suurimpia riskipositioita valvotaan keskitetysti hyväksyttyjä vastapuolilimiittejä vastaan, joiden hyväksymistasot on määritetty konsernin luotto-ohjeissa. Vastapuolten luottokelpoisuutta seurataan ja niistä raportoidaan säännöllisesti.
Johdannaisiin liittyvät vastapuoliriskipositiot ovat usein hyvin volatiileja, koska markkina-arvot muuttuvat nopeasti ja sen vuoksi niitä seurataan aktiivisesti. Valuutta- ja korkojohdannaisten kauppa on rajoitettu hyvän luottoluokituksen (investment grade) omaaviin pankkeihin ja rahoituslaitoksiin. Vastapuolista valtaosan kanssa on voimassa puitesopimukset, kuten ISDA, joissa on netotusoikeudet. Valtaosa konsernin hyödykejohdannaisista selvitetään pörssin, kuten NASDAQ OMX Commodities Europen (aiemmin Nord Poolin), kautta, mutta OTC -markkinoilla selvitys tapahtuu suoraan sopimusvastapuolten kanssa. Näiden osalta kauppaa käydään vain sellaisten vastapuolien kanssa joilla on hyvä luottokelpoisuus. Vastapuolista valtaosan kanssa on voimassa puitesopimukset, kuten ISDA, FEMA ja EFET, joissa on netotusoikeudet. Jos kaupankäyntiä on vastapuolen kanssa, jolla ei ole limiittiä tai riskiposition katsotaan nousevan liian suureksi vastapuolen luottokelpoisuus huomioon ottaen, vaaditaan vastapuolelta takuut. Emoyhtiötakaus vaaditaan sellaisilta tytäryhtiöiltä, joiden kanssa käydään kauppaa ja joilla ei ole riittävää luottokelpoisuutta erillisyhtiönä.
Pankkeihin liittyvää luottoriskiä valvotaan aktiivisesti, koska rahoituslaitosten luottokelpoisuus voi heiketä nopeasti. Vaikutus voi olla negatiivinen myös venäläisten rahoituslaitosten luottokelpoisuuteen, kun likviditeetti ja rahoitus voi nopeasti huveta ulkomaisten sijoittajien vetäytyessä kehittyviltä markkinoilta. Fortum, kuten mikä tahansa pääomaintensiivinen liiketoiminta, on altistunut rahoitusriskille ja näin on OAO Fortumin hankinnan myötä myös Venäjällä. Kun mahdollista, positiot on keskitetty pääyhteistyöpankkeihin, joilla nähdään olevan hyvä luottokelpoisuus ja tärkeä rooli rahoitusmarkkinoiden vakaudessa ko. maissa. Venäjällä pankkitakuita on käytetty varmistamaan OAO Fortumin investointiohjelmaan liittyviä positioita. Jos toimittaja ei kykene täyttämään sitoumuksiaan, takaukset kattavat ennakkomaksut ja puuttuvat suoritukset. Näiden takausten myöntäjät ovat pankkeja, joilla on vahva paikallinen läsnäolo ja toimittajien tuntemus. Näiden pankkien luottokelpoisuutta sekä takauksista syntyviä positioita seurataan tarkasti.
Vähittäis- ja tukkuliiketoiminnan luottoriski on hyvin hajautettua suurelle määrälle yksityisiä kuluttajia ja teollisia yrityksiä eri maantieteellisillä alueilla. Suurin osa riskistä on Suomessa ja Ruotsissa, mutta OAO Fortumin hankinnan jälkeen Venäjän luottotappioriski on kasvanut, etenkin lämmön myynnissä.
48
Alla on esitetty vastapuolittain korolliset saatavat mukaan lukien leasingsaatavat, pankkitalletukset ja johdannaisinstrumentit, jotka käsitellään taseessa saamisina.
| 2010 | 2009 | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | Tasearvo | josta erääntynyt |
Tasearvo | josta erääntynyt |
||
| Saamiset yhtiöiltä, joilla hyvä luottokelpoisuus |
||||||
| (investment grade) | 575 | - | 986 | - | ||
| Sähköpörssit | 8 | - | 10 | - | ||
| Osakkuusyhtiöt | 1 073 | - | 868 | - | ||
| Muut | 208 | - | 193 | - | ||
| Yhteensä | 1 864 | - | 2 057 | - |
Saamiset yhtiöiltä, joilla on hyvä luottokelpoisuus (investment grade), sisältävät pankkitalletuksia 336 miljoonaa euroa (2009: 736), korko- ja valuuttajohdannaisia käypään arvoon 184 miljoonaa euroa (2009: 237) ja sähkö-, hiili- ja öljyjohdannaisia käypään arvoon 55 miljoonaa euroa (2009: 13). Saatavat sähköpörsseiltä on NASDAQ OMX Commodities Europe -johdannaisten käypä arvo. Saatavat osakkuusyhtiöiltä sisältävät lainasaamisia 1 071 miljoonaa euroa (2009: 852) ja sähköjohdannaisten käypiä arvoja 2 miljoonaa euroa (2009: 16). Muut saatavat muodostuvat lainasaamisista ja muista korollisista saatavista 76 miljoonaa euroa (2009: 15) ja rahoitusleasing-saatavista 59 miljoonaa euroa (2009: 77) sekä sähkö-, hiili- ja öljyjohdannaisten käyvistä arvoista 73 miljoonaa euroa (2009: 101).
Oheisissa taulukoissa näkyy pankkitalletuksien ja johdannaisten käypien arvojen jakautuminen luottoluokkiin.
| milj. euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Vastapuolet ulkopuolisten luottoluokitusten mukaan (Standard & Poor's ja/tai Moody's) |
||
| Hyvä luottokelpoisuus (investment grade) | ||
| AAA | - | - |
| AA+/AA/AA– | 60 | 218 |
| A+/A/A– | - | 80 |
| BBB+/BBB/BBB– | 276 | 438 |
| Hyvä luottokelpoisuus (investment grade) yhteensä | 336 | 736 |
| Alemmat luottoluokitukset (non-investement grade) | - | 0 |
| Vastapuolet ilman ulkopuolista luottoluokitusta (Standard & Poor's ja/tai Moody's ) | - | - |
| Yhteensä | 336 | 736 |
Ylläolevien pankkitalletusten lisäksi, rahaa pankkitileillä oli yhteensä 220 miljoonaa euroa 31.12.2010 (2009: 154).
| 2010 | 2009 | ||||
|---|---|---|---|---|---|
| milj.euroa | Saamiset | Nettosumma | Saamiset | Nettosumma | |
| Vastapuolet ulkopuolisten luottoluokitusten mukaan (Standard & Poor's ja/tai Moody's) |
|||||
| Hyvä luottokelpoisuus (investment grade) | |||||
| AAA | - | - | - | - | |
| AA+/AA/AA– | 58 | 16 | 98 | 28 | |
| A+/A/A– | 126 | 45 | 139 | 76 | |
| BBB+/BBB/BBB– | - | - | 0 | 0 | |
| Hyvä luottokelpoisuus (investment grade) yhteensä |
184 | 61 | 237 | 104 | |
| Vastapuolet ilman ulkopuolista luottoluoki tusta (Standard & Poor's ja/tai Moody's ) |
0 | 0 | 0 | 0 | |
| Yhteensä | 184 | 61 | 237 | 104 |
| 2010 | 2009 | ||||
|---|---|---|---|---|---|
| milj.euroa | Saamiset | Nettosumma | Saamiset | Nettosumma | |
| Vastapuolet ulkopuolisten luottoluokitusten mukaan (Standard & Poor's ja/tai Moody's) |
|||||
| Hyvä luottokelpoisuus (investment grade) | |||||
| AAA | - | - | - | - | |
| AA+/AA/AA– | 0 | 0 | 0 | 0 | |
| A+/A/A– | 55 | 11 | 13 | 6 | |
| BBB+/BBB/BBB– | - | - | - | - | |
| Hyvä luottokelpoisuus (investment grade) yhteensä |
55 | 11 | 13 | 6 | |
| Alemmat luottoluokitukset kuin hyvä luotto kelpoisuus (non-investment grade) |
|||||
| BB+/BB/BB– | 2 | 1 | 2 | 2 | |
| B+/B/B– | - | - | - | - | |
| Alle B– | - | - | - | - | |
| Alemmat luottoluokitukset kuin hyvä luotto kelpoisuus (non-investment grade) yhteensä |
2 | 1 | 2 | 2 | |
| Osakkuusyhtiöt yhteensä | 2 | 0 | 16 | 1 | |
| Vastapuolet ilman ulkopuolista luottoluoki tusta Standard & Poor's:lta ja/tai Moody's:lta |
|||||
| Valtiot ja kunnat | 5 | 0 | 11 | 7 | |
| Fortum luokitus 5 - alin riski | 46 | 8 | 76 | 50 | |
| Fortum luokitus 4 - alhainen riski | 18 | 14 | 7 | 2 | |
| Fortum luokitus 3 - normaali riski | 1 | 0 | - | - | |
| Fortum luokitus 2 - korkea riski | - | - | - | - | |
| Fortum luokitus 1 - korkein riski | 0 | 0 | - | - | |
| Ei luokitusta | 1 | 1 | 5 | 2 | |
| Ei ulkopuolista luokitusta yhteensä | 71 | 23 | 99 | 61 | |
| Sähkö-, hiili- ja öljyjohdannaiset yhteensä | 130 | 35 | 130 | 70 |
Johdannaissaamiset ovat positiivisten käypien arvojen summa. Nettosumma sisältää myös negatiiviset käyvät arvot, jos netotussopimus on voimassa ko. vastapuolen kanssa tai netotus on lain mukaan mahdollista. Kun nettosumma on pienempi kuin nolla, se ei ole mukana. Jos on olemassa emoyhtiötakaus, näytetään positio takauksen antajan mukaan.
Kaikilla valuutta- ja korkojohdannaisvastapuolilla ja pääosalla pankkitalletusvastapuolista on ulkopuolisten luottoluokittajien Standard & Poor'sin ja/tai Moody's luokitus. Yllä oleva luokitusskaala on Standard & Poor'sin mukainen. Vastapuolille, joilla ei ole kuin Moody'sin luokitus, luokitus on muutettu vastaamaan Standard & Poor'sin luottoluokitusta.
Sähkö-, hiili- ja öljyjohdannaismarkkinoilla on paljon vastapuolia, joilla ei ole Standard & Poor'sin tai Moody'sin luokitusta. Niille Fortum antaa oman sisäisen luokituksen. Sisäinen luokitus perustuu muiden ulkoisten luottoluokittelijoiden luokituksiin. Asiakastiedon riskiluokituksia käytetään vastapuolille Suomessa, Creditinformin luokitusta Norjassa, UC:n (Upplysningscentralen) riski-indikaattoria Ruotsissa ja muiden osalta Dun&Bradstreetin luokituksia. Valtioita ja kunnallisia laitoksia ei tyypillisesti luokitella ja ne näytetään erikseen. Tämä luokka ei sisällä kuntien tai valtion omistamia yhtiöitä. Ne vastapuolet, joilla ei ole ollenkaan luokitusta, näytetään "Ei luokitusta" -rivillä.
Fortum haluaa, että sillä on varovainen ja tehokas pääomarakenne, joka samalla mahdollistaa strategian toteuttamisen. Vahva tase ja joustava pääomarakenne ovat prioriteetteja. Fortum valvoo pääomarakennettaan perustuen Korollinen nettovelka/ käyttökate (EBITDA) -tunnuslukuun. Nettovelka lasketaan siten, että korollisista veloista vähennetään likvidit varat. Käyttökate (EBITDA) lasketaan lisäämällä poistot ja arvonalentumiset liikevoittoon. Fortum julkaisi uuden strategian syyskuussa 2010 ja muutti nettovelka/käyttökatteen tavoitesuhteeksi noin 3. Aikaisemmin se oli määritelty välille 3,0–3,5.
Käyttöomaisuusinvestoinnit, yrityshankinnat, osingonjaot, omien osakkeiden takaisinostot ja pääoman palautukset ovat tapoja päästä tavoitepääomarakenteeseen. Fortum Oyj:n tarkoituksena on maksaa osinkona keskimäärin 50–60 % edellisen vuoden nettotuloksesta.
Moody'sin ja Standard & Poor'sin Fortumille antamat pitkän aikavälin luottoluokitukset olivat A2 (vakaa) ja A (vakaa).
Nettovelka / käyttökate (EBITDA)
| milj. euroa | Liite | 2010 | 2009 |
|---|---|---|---|
| Korolliset velat | 32 | 7 382 | 6 859 |
| Vähennetään: Likvidit varat | 28 | 556 | 890 |
| Nettovelka | 6 826 | 5 969 | |
| Liikevoitto | 1 708 | 1 782 | |
| Lisätään: Poistot ja arvonalentumiset | 563 | 510 | |
| Käyttökate (EBITDA) | 2 271 | 2 292 | |
| Nettovelka / käyttökate (EBITDA) | 3,0 | 2,6 | |
Lokakuussa 2009 Fortum uudelleenorganisoi liiketoimintarakenteensa neljään liiketoimintadivisioonaan ja neljään esikuntatoimintoon. Muutoksen tavoitteena oli parantaa organisaation tehokkuutta ja selkeyttää tulosvastuullisuutta ja samalla yksinkertaistaa sen rakennetta. Divisioonat ovat Power, Heat, Russia sekä Electricity Solutions and Distribution. Electricity Solutions and Distribution -divisioona (ESD) muodostuu kahdesta liiketoiminta-alueesta, Distributionista ja Electricity Salesista (aikaisemmin Markets). IFRS:n mukaan raportoitavat segmentit on nimetty vastaavasti.
Uudelleenorganisoinnilla ei ollut vaikutusta Fortumin ulkoisen raportoinnin rakenteeseen, sillä raportoitavat segmentit ovat pysyneet samoina. Muutoksella on kuitenkin ollut pieniä vaikutuksia segmenttien sisältöön 1.1.2010 alkaen. Muutos on myös vaikuttanut vuoden 2009 lukuihin. Muutokset liittyvät lähinnä Power-divisioonan Power Solutions -liiketoiminta-alueen siirtoon Russia- ja Heat-divisiooniin sekä keskitetyn Trading and Industrial Intelligence -yksikön perustamiseen.
Fortumin liiketoiminnot on organisoitu neljään divisioonaan ja neljään esikuntatoimintoon. Esikuntatoiminnot ovat Talous, Konsernin yhteiskuntasuhteet ja kestävä kehitys, Konsernin henkilöstöyksikkö sekä Konsernin strategia ja Tutkimus ja Kehitys (T&K). Trading and Industrial Intelligence -yksikkö on osa Talous-yksikköä, mutta suurin osa toiminnan tuloksesta jakautuu divisioonien tuloksiin. Palveluyksiköt, jotka ovat osa esikuntatoimintoja, veloittavat yhtiöitä palvelusopimusten mukaisesti.
Konsernin raportoitavat segmentit ovat:
Power-segmenttiin kuuluvat Fortumin sähköntuotanto muualla kuin Venäjällä, fyysinen tuotannonohjaus ja trading-toiminta sekä asiantuntijapalvelut sähköntuottajille pohjoismaisilla ja valikoiduilla kansainvälisillä markkinoilla. Power myy tuottamansa sähkön pääsääntöisesti pohjoismaiseen Nord Pool Spot -sähköpörssiin.
Heat tuottaa kaukolämpöä, kylmäenergiaa, prosessihöyryä ja jätteenpolttolaitoksissa tuotettua energiaa teollisille asiakkaille, kunnille ja loppukäyttäjille Pohjoismaissa sekä muualla Itämeren alueella. Segmentti tuottaa myös sähköä yhdistetyissä sähkön ja lämmön tuotantolaitoksissa (CHP) ja myy sen pääosin pitkäaikaisilla sopimuksilla loppukuluttajille sekä Nord Pool Spot -sähköpörssiin.
Distribution on vastuussa luotettavasta ja varmasta sähkönjakelusta pohjoismaisille ja virolaisille asiakkailleen. Fortum omistaa ja käyttää jakelu- ja alueverkkoja sekä toimittaa sähköä kaikkiaan noin 1,6 miljoonalle asiakkaalle Ruotsissa, Suomessa, Norjassa ja Virossa. Sähkönjakelun katsotaan ja hyväksytään olevan tiukasti säännelty toimiala ja siksi sitä valvovat kansalliset energiaviranomaiset. Valvonnan mallit ja periaatteet sekä näkemykset kohtuullisista tariffeista vaihtelevat maittain.
Electricity Sales -liiketoiminta-alue vastaa sähkön vähittäismyynnistä 1,2 miljoonalle kotitalous- ja yritysasiakkaalle sekä muille sähkön vähittäismyyjille Ruotsissa, Suomessa ja Norjassa. Electricity Sales ostaa sähkönsä Nord Pool Spot -sähköpörssistä. Sähkönjakelu Pohjoismaissa vapautettiin säännöstelystä vuonna 1995, mikä tarkoittaa että asiakkaat voivat vapaasti vaihtaa sähköntoimittajaa.
Russia-segmentti perustuu yhteen maantieteelliseen alueeseen, Venäjään, ja siihen sisältyvät sähkön- sekä lämmöntuotanto ja myynti Venäjällä. Russia-segmentti sisältää pääasiassa venäläisen yhtiön OAO Fortumin, joka on yhdistelty konsernitilinpäätökseen 31.3.2008 alkaen, sekä osakeomistuksen TGC-1 -osakkuusyrityksessä.
Muut-segmentti sisältää pääasiassa osakeomistuksen Hafslund ASA osakkuusyrityksessä ja konsernin esikuntatoiminnot.
Tavoiteasetanta, seuranta ja resurssien allokointi konsernin suoritusjohtamisprosessissa perustuvat pääasiassa liiketoimintayksiköiden vertailukelpoiseen liikevoittoon sisältäen osakkuusyhtiötulokset, ja vertailukelpoisen sidotun pääoman tuoton. Fortum esittää segmenteittäin liikevoiton, vertailukelpoisen liikevoiton ja osuuden osakkuusja yhteisyritysten tuloksesta sekä sidotun pääoman tuoton ja vertailukelpoisen sidotun pääoman tuoton.
Segmenttien konsolidointi perustuu samoihin periaatteisiin kuin koko konsernin
yhdistely. Vertailukelpoinen liikevoitto esitetään, jotta liiketoimintasegmentin toiminnan tuloksesta saataisiin parempi kuva. Liikevoiton ja Vertailukelpoisen liikevoiton ero on "Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät", joka koostuu seuraavista eristä:
FORTUM PITÄÄ
SEGMENTTIEN
TÄRKEIMPINÄ
VERTAILUKELPOISTA
VERTAILUKELPOISTA
SIDOTUN PÄÄOMAN
LIIKEVOITTOA JA
MITTAREINA
TUOTTOA
Segmentin sidottu pääoma koostuu pääasiassa korottomista varoista ja veloista, kuten aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä, aineettomista hyödykkeistä, osakkuusyrityssijoituksista, vaihto-omaisuudesta, toimintaan liittyvistä siirtyvistä eristä sekä myyntisaamista ja muista saamisista ja veloista. Sidottuun pääomaan sisältyy myös Fortumin rahasto-osuus Valtion ydinjätehuoltorahastossa, ydinvoimaan liittyvät varaukset, eläkevaraukset ja muut varaukset sekä IAS 39 -standardin mukaan suojauslaskennan piiriin kuulumattomien tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaisten käypään arvoon arvostamisesta johtuvat varat ja velat.
Segmentin sidottuun pääomaan eivät sisälly korolliset saamiset ja velat eivätkä niihin liittyvät siirtyvät erät, tuloverot ja laskennalliset verot eivätkä IAS 39 -standardin mukaan suojauslaskennan piiriin kuuluvat tulevia kassavirtoja suojaavien johdannaisten käypään arvoon arvostamisesta johtuvat varat ja velat.
Jotta segmentin vertailukelpoinen sidottu pääomaa vastaa vertailukelpoista liikevoittoa, sitä oikaistaan IAS 39 -standardin mukaan suojauslaskennan piiriin kuulumattomilla varoilla ja veloilla, jotka syntyvät tulevia kassavirtoja suojaavien erien arvostamisesta käypään arvoon.
Bruttoinvestoinnit osakkeisiin sisältävät investoinnit tytäryritysosakkeisiin, osakkuusyrityksien osakkeisiin ja muihin myytävissä oleviin rahoitusvaroihin. Investoinneista tytäryritysosakkeisiin on vähennetty tytäryrityksen rahavarat ja niihin on lisätty hankitun yrityksen korolliset velat.
Katso myös tunnuslukujen laskentakaavat sivulta 134, keskeiset taloudelliset tunnusluvut sekä keskeiset toiminnalliset tunnusluvut sivulta 129 ja taloudellinen tieto vuosineljänneksittäin sivulta 145.
Segmenttien tiedot vuosineljänneksittäin vuodesta 2005 vuoteen 2010 löytyvät Fortumin in-WHUQHWVLYXLOWDZZZIRUWXPğVLMRLWWDMDW
Power-segmentti myy kaiken tuottamansa sähkön Nord Pool Spot -sähköpörssiin ja Electricity Sales -segmentti ostaa kaiken sähkönsä Nord Pool Spotista. Myyntien eliminoinnit sisältävät ostot ja myynnit Nord Pool Spotissa, jotka netotetaan konsernitasolla tuntiperusteisiin myynteihin ja ostoihin perustuen. Ne esitetään joko tuottona tai kuluna sen mukaan, onko Fortum tiettynä hetkenä nettomyyjä vai netto-ostaja.
Konsernin sisäiset toimitukset vaikuttavat eri liiketoimintasegmenttien välisiin myynteihin, kuluihin ja tuloksiin, jotka eliminoidaan konsernitilinpäätöksessä. Sisäiset hinnat ovat markkinaperusteiset.
48
Tuloslaskelma
| Distri | Electrici | Netotus ja elimi |
|||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | Liite | Power | Heat | bution | ty Sales | Russia | Muut | noinnit 1) Yhteensä | |
| Liikevaihto | 2 702 | 1 770 | 963 | 1 798 | 804 | 51 | –1 792 | 6 296 | |
| josta sisäistä | –281 | –8 | 18 | 158 | - | 169 | –56 | 0 | |
| Liikevaihto konsernin ulkopuolelle |
2 983 | 1 778 | 945 | 1 640 | 804 | –118 | –1 736 | 6 296 | |
| Poistot ja arvonalentumiset |
–100 | –187 | –178 | –2 | –86 | –10 | –563 | ||
| Vertailukelpoinen liikevoitto |
1 298 | 275 | 307 | 11 | 8 | –66 | 1 833 | ||
| Kertaluonteiset erät | 6 | 6 | 29 | 12 | - | 45 | 1 | 93 | |
| Tulevaisuuden kas savirtoja suojaavien johdannaisten käyvän |
|||||||||
| arvon muutokset | 6, 7 | –170 | –1 | 2 | 35 | - | –82 | –216 | |
| Ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu |
6, 34 | –2 | - | - | - | - | - | –2 | |
| Liikevoitto | 1 132 | 303 | 321 | 46 | 53 | –147 | 1 708 | ||
| Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten voitosta |
23, 24 | –25 | 31 | 19 | 1 | 8 | 28 | 62 | |
| Rahoitustuotot ja -kulut (netto) |
–155 | ||||||||
| Tuloverot | –261 | ||||||||
| Tilikauden voitto | 1 354 |
1) Netotus ja eliminoinnit sisältää konsernin sisäisten erien eliminoinnit ja Nord Pool Spot netotuksen, 1 736 miljoonaa euroa. Tuntiperusteiset myynnit ja ostot Nord Pool Spotissa netotetaan konsernitasolla ja esitetään joko tuottona tai kuluna sen mukaan, onko Fortum tiettynä hetkenä nettomyyjä vai netto-ostaja.
| milj. euroa | Power | Heat | Distri bution |
Electrici ty Sales |
Russia | Muut Yhteensä | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Kuluksi kirjatut epävarmat myyntisaamiset |
1 | 0 | –1 | –1 | –26 | 0 | –27 |
| Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentumiset |
0 | 0 | - | –1 | –2 | –1 | –3 |
| Uudelleenjärjestelykulut | 0 | 0 | –1 | –4 | –1 | –1 | –7 |
Arvonalentumistappiot ja uudelleenjärjestelykulut sisältyvät vertailukelpoiseen liikevoittoon.
| milj. euroa | Power | Heat | Distri bution |
Electrici ty Sales |
Russia | Muut | Elimi | noinnit Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Korottomat varat | 6 022 | 4 574 | 3 990 | 650 | 2 750 | 286 | –576 | 17 696 |
| Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä |
912 | 159 | 217 | 13 | 423 | 437 | 2 161 | |
| Sidottuun pääomaan sisältyvät varat |
6 934 | 4 733 | 4 207 | 663 | 3 173 | 723 | –576 19 857 | |
| Korolliset saamiset | 1 208 | |||||||
| Laskennalliset verot | 141 | |||||||
| Muut varat | 202 | |||||||
| Rahavarat | 556 | |||||||
| Varat yhteensä | 21 964 | |||||||
| Sidottuun pääomaan sisältyvät velat |
1 128 | 551 | 524 | 453 | 356 | 694 | –576 | 3 130 |
| Laskennalliset verovelat | 1 725 | |||||||
| Muut velat | 985 | |||||||
| Sidottuun pääomaan sisältyvät velat |
5 840 | |||||||
| Korolliset velat | 7 382 | |||||||
| Oma pääoma | 8 742 | |||||||
| Oma pääoma ja velat yhteensä | 21 964 |
| milj. euroa | Liite | Power | Heat | Distri bution |
Electrici ty Sales |
Russia | Muut Yhteensä | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Bruttoinvestoinnit osakkeisiin | 8, 23 | 25 | 1 | 0 | - | - | 1 | 27 |
| Investoinnit käyttöomaisuuteen | 21, 22 | 97 | 304 | 213 | 0 | 599 | 9 | 1 222 |
| josta aktivoidut vieraan pääoman kulut |
0 | 11 | - | - | 34 | - | 45 |
| milj. euroa | Sidottu pääoma | Sidotun pääoman tuotto (%) |
Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto (%) |
|---|---|---|---|
| Power | 5 806 | 19,5 | 22,3 |
| Heat | 4 182 | 8,4 | 7,7 |
| Distribution | 3 683 | 9,7 | 9,3 |
| Electricity Sales | 210 | 38,4 | 9,3 |
| Russia | 2 817 | 2,4 | 0,7 |
| Muut | 29 | –48,2 | –7,7 |
| Power | Heat | Distri bution |
Electrici ty Sales |
Russia | Muut Yhteensä | ||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Henkilöstön lukumäärä 31.12. | 1 819 | 2 394 | 962 | 525 | 4 294 | 591 10 585 | |
| Henkilöstö keskimäärin | 1 891 | 2 482 | 1 098 | 538 | 4 555 | 592 | 11 156 |
Tuloslaskelma
| Distri | Electrici | Netotus ja elimi |
|||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | Liite | Power | Heat | bution | ty Sales | Russia | Muut | noinnit 1) Yhteensä | |
| Liikevaihto | 2 531 | 1 399 | 800 | 1 449 | 632 | 71 | –1 447 | 5 435 | |
| josta sisäistä | 254 | 23 | 13 | 67 | - | –5 | –352 | 0 | |
| Liikevaihto konsernin ulkopuolelle |
2 277 | 1 376 | 787 | 1 382 | 632 | 76 | -1 095 | 5 435 | |
| Poistot ja arvonalentumiset |
–93 | –162 | –164 | –6 | –75 | –10 | –510 | ||
| Vertailukelpoinen liikevoitto |
1 454 | 231 | 262 | 22 | –20 | –61 | |||
| Kertaluonteiset erät | 6 | 6 | 21 | 1 | 0 | 0 | 1 | 29 | |
| Tulevaisuuden kas savirtoja suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutokset |
6, 7 | –38 | 0 | 0 | 7 | - | –45 | –76 | |
| Ydinjätehuoltorahas toon liittyvä oikaisu |
6, 34 | –59 | - | - | - | - | - | –59 | |
| Liikevoitto | 1 363 | 252 | 263 | 29 | –20 | –105 | 1 782 | ||
| Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten voitosta |
23, 34 | –35 | 30 | 10 | 0 | 20 | –4 | 21 | |
| Rahoitustuotot ja -kulut (netto) |
–167 | ||||||||
| Tuloverot | –285 | ||||||||
| Tilikauden voitto | 1 351 |
1) Netotus ja eliminoinnit sisältää konsernin sisäisten erien eliminoinnit ja Nord Pool Spot netotuksen, 1 095 miljoonaa euroa. Tuntiperusteiset myynnit ja ostot Nord Pool Spotissa netotetaan konsernitasolla ja esitetään joko tuottona tai kuluna sen mukaan, onko Fortum tiettynä hetkenä nettomyyjä vai netto-ostaja.
| milj. euroa | Power | Heat | Distri bution |
Electrici ty Sales |
Russia | Muut Yhteensä | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Kuluksi kirjatut epävarmat myyntisaamiset |
0 | 0 | –2 | –4 | –5 | - | –11 |
| Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentumiset |
0 | 0 | - | - | –2 | –1 | –3 |
| Uudelleenjärjestelykulut | –2 | –2 | 0 | –1 | –5 | –1 | –11 |
Arvonalentumistappiot ja uudelleenjärjestelykulut sisältyvät vertailukelpoiseen liikevoittoon.
| Distri | Electrici | Elimi | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | Power | Heat | bution | ty Sales | Russia | Muut | noinnit Yhteensä | |
| Korottomat varat | 5 397 | 4 066 | 3 535 | 463 | 2 117 | 141 | –293 | 15 426 |
| Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä |
863 | 178 | 230 | 12 | 425 | 480 | 2 188 | |
| Sidottuun pääomaan sisältyvät varat |
6 260 | 4 244 | 3 765 | 475 | 2 542 | 621 | –293 | 17 614 |
| Korolliset saamiset | 943 | |||||||
| Laskennalliset verot | 47 | |||||||
| Muut varat | 347 | |||||||
| Rahavarat | 890 | |||||||
| Varat yhteensä | 19 841 | |||||||
| Sidottuun pääomaan sisältyvät velat |
766 | 456 | 466 | 350 | 282 | 240 | –293 | 2 267 |
| Laskennalliset verovelat | 1 750 | |||||||
| Muut velat | 474 | |||||||
| Sidottuun pääomaan sisältyvät velat |
4 491 | |||||||
| Korolliset velat | 6 859 | |||||||
| Oma pääoma | 8 491 | |||||||
| Oma pääoma ja velat yhteensä | 19 841 |
| Distri | Electrici | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | Liite | Power | Heat | bution | ty Sales | Russia | Muut Yhteensä | |
| Bruttoinvestoinnit osakkeisiin | 8, 23 | 57 | 1 | 5 | - | 3 | 1 | 67 |
| Investoinnit käyttöomaisuuteen | 21, 22 | 96 | 358 | 188 | 1 | 215 | 4 | 862 |
| josta aktivoidut vieraan pääoman kulut |
- | 12 | - | - | 18 | - | 30 |
| milj. euroa | Sidottu pääoma | Sidotun pääoman | tuotto (%) | Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto (%) |
|||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Power | 5 494 | 24,5 | 26,4 | ||||
| Heat | 3 787 | 7,9 | 7,3 | ||||
| Distribution | 3 299 | 8,7 | 8,6 | ||||
| Electricity Sales | 125 | 28,9 | 18,6 | ||||
| Russia | 2 260 | 0,0 | 0,0 | ||||
| Muut | 382 | –19,4 | –17,0 | ||||
| Henkilöstö | |||||||
| Power | Heat | Distri bution |
Electrici ty Sales |
Russia | Muut Yhteensä | ||
| Henkilöstön lukumäärä 31.12. | 1 916 | 2 552 | 1 088 | 611 | 4 855 | 591 | 11 613 |
| Henkilöstö keskimäärin | 2 068 | 2 652 | 1 166 | 629 | 6 170 | 593 | 13 278 |
Konsernin toimintasegmentit toimivat pääasiassa Pohjoismaissa, Venäjällä, Puolassa sekä muilla Itämeren alueilla. Power, Distribution ja Electricity Sales toimivat lähinnä Suomessa ja Ruotsissa, kun taas Heat toimii näillä kaikilla maantieteellisillä alueilla, Venäjää lukuun ottamatta. "Muut maat" kattaa pääasiassa Latvian, Liettuan ja Ison-Britannian. Kotivaltio on Suomi.
Seuraavat tiedot näyttävät myynnin tuoteryhmittäin sekä kohdemaittain asiakkaiden sijainnin mukaan. Varat, investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin ja henkilöstö on ilmoitettu niiden sijainnin mukaan. Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksiin ei ole jaettu maittain, koska kyseessä olevilla yhtiöillä voi olla liiketoimintaa usealla maantieteellisellä alueella.
| milj. euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Sähkönmyynti ilman välillisiä veroja | 3 615 | 3 192 |
| Lämmönmyynti | 1 596 | 1 314 |
| Sähkönsiirto | 912 | 760 |
| Muu myynti | 173 | 169 |
| Yhteensä | 6 296 | 5 435 |
Lämmönmyyntiin sisältyvät lämmöntoimitukset ja lämmönjakelu.
Koska konsernin asiakkaiden lukumäärä on suuri ja liiketoiminta-alueet erilaiset, konsernilla ei ole sellaisia yksittäisiä asiakkaita, joiden merkitys olisi olennainen Fortumin koko liiketoiminnan kannalta.
| milj. euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Pohjoismaat | 5 039 | 4 449 |
| Venäjä | 802 | 632 |
| Puola | 169 | 136 |
| Viro | 99 | 71 |
| Muut maat | 187 | 147 |
| Yhteensä | 6 296 | 5 435 |
Pohjoismaista sähköntuotantoa ei ole jaettu esitettäväksi kohdemaittain, sillä pohjoismainen sähköntuotanto myydään pääsääntöisesti Nord Pool Spot -sähköpörssiin.
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin maittain
| milj. euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Suomi | 190 | 255 |
| Ruotsi | 300 | 264 |
| Venäjä | 599 | 215 |
| Puola | 45 | 65 |
| Viro | 53 | 47 |
| Norja | 15 | 12 |
| Muut maat | 20 | 4 |
| Yhteensä | 1 222 | 862 |
Segmentin varat maittain
| milj. euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Suomi | 4 755 | 4 148 |
| Ruotsi | 9 980 | 8 760 |
| Venäjä | 2 747 | 2 111 |
| Puola | 356 | 310 |
| Viro | 269 | 222 |
| Norja | 254 | 223 |
| Muut maat | 136 | 185 |
| Eliminoinnit | –801 | –533 |
| Korottomat varat | 17 696 | 15 426 |
| Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä | 2 161 | 2 188 |
| Segmentin varat yhteensä | 19 857 | 17 614 |
| 2010 | 2009 | |
|---|---|---|
| Suomi | 2 609 | 2 700 |
| Ruotsi | 2 257 | 2 445 |
| Venäjä | 4 289 | 4 853 |
| Puola | 633 | 756 |
| Viro | 350 | 357 |
| Norja | 137 | 143 |
| Muut maat | 310 | 359 |
| Yhteensä | 10 585 | 11 613 |
| milj. euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Kertaluonteiset erät (luovutusvoitot ja -tappiot) | 93 | 29 |
| Tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaisten käyvän arvon | ||
| muutokset | –216 | –76 |
| Ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu | –2 | –59 |
| Yhteensä | –125 | –106 |
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät on eriytetty esitettäväksi Fortumin tuloslaskelmassa omana eränään antaakseen paremman kuvan konsernin toiminnasta verrattaessa esitettävää kautta aikaisempiin kausiin. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät eivät sisälly Vertailukelpoiseen liikevoittoon.
Vuonna 2010 myyntivoitot koostuivat pääosin Swedegas AB:n osakkeiden myynnistä Heat-segmentissä, Karlskoga Energi & Miljö AB:n osakkeiden myynnistä Distributionsegmentissä sekä Kurgan Generating Companyn, Federal Grid Companyn and St. Petersburg Sales Companyn osakkeiden myyynnistä Russia-segmentissä.
Vuonna 2009 myyntivoitot koostuivat pääosin Kokkolassa sijaitsevan sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksen myynnistä ja käyttöomaisuuden myynnistä Tukholmassa, molemmat Heat-segmentissä, sekä Power-segmentissä tapahtuneesta infrastruktuurin rakentamis- ja kunnossapitoliiketoiminnan yhdistämisestä Hafslund Infratek ASA:n kanssa.
Vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin kirjataan myös sellaisten tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaisten käypien arvojen muutokset, jotka eivät ole suojauslaskennan piirissä.
Ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu on kirjanpitokäsittelyn vaikutus, joka aiheutuu siitä, että IFRIC 5:n mukaan Fortumin Valtion ydinjätehuoltorahasto-osuuden tasearvo ei saa ylittää IFRS:n mukaisesti laskettua ydinvoimaan liittyvää varauksen määrää taseessa.
Tarkempia tietoja johdannaisten käypien arvojen muutoksista on liitetiedossa 7 Johdannaisten käypien arvojen muutokset sekä suojausten kohteet tuloslaskelmassa sivulla 95.
Lisätietoja osakkeiden myynnistä on liitetiedossa 8 Yrityshankinnat ja -myynnit sivulla 96 ja liitetiedossa 23 Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin sivulla 108.
Tarkempia tietoja ydinjätehuollon laskentavaikutuksista on liitetiedossa 34 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat sivulla 118.
Alla eritellyt liikevoittoon sisältyvät käypien arvojen muutokset johtuvat suojauslaskennan ulkopuolelle IAS 39 -standardin mukaisesti jäävistä tulevia kassavirtoja suojaavista rahoitusinstrumenteista sekä suojausten tehottomasta osuudesta.
Rahoituseriin sisältyvät IAS 39:n mukaan suojauslaskennan ulkopuolelle jäävistä valuuttajohdannaisista syntyvät käyvän arvon muutokset, jotka liittyvät pääosin taseerien suojaukseen. Nämä muodostavat luonnollisen suojauksen saamisille ja veloille. Suojauslaskennan ulkopuolelle jäävien korkojohdannaisten käypien arvojen muutos oli 0 miljoonaa euroa (2009: 5). Suojausinstrumenttien ja suojattujen joukkovelkakirjojen käypien arvojen nettomuutos oli 2 miljoonaa euroa (2009: –12).
| milj. euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Sisältyy liikevoittoon | ||
| Suojauslaskennan ulkopuolelle jäävien johdannaisten käypien arvojen muutokset | ||
| Sähköjohdannaiset | –206 | –9 |
| Valuuttajohdannaiset | –34 | –57 |
| Öljyjohdannaiset | 2 | 3 |
| Hiilijohdannaiset | 27 | 1 |
| Osakejohdannaiset sisältäen suojatun erän 1) | 2 | 5 |
| Kassavirran suojausten tehoton osuus | –7 | –19 |
| Kokonaisvaikutus liikevoittoon | –216 | –76 |
| Suojauslaskennan ulkopuolelle jäävien johdannaisten käypien arvojen muutokset, jotka sisältyvät osuuksiin osakkuusyritysten tuloksista |
–5 | –4 |
| Sisältyy rahoituskuluihin | ||
| Lainojen ja saamisten valuuttakurssierot | 744 | 315 |
| Suojauslaskennan ulkopuolelle jäävien johdannaisten käypien arvojen muutokset | ||
| Valuuttajohdannaiset | –731 | –306 |
| Korkojohdannaiset | 0 | 5 |
| Käyvän arvon suojauksesta syntyneet suojausinstrumenttien käypien arvojen muutokset |
34 | 3 |
| Käyvän arvon suojauksesta syntyneet suojattavien kohteiden käypien arvojen muutokset |
–32 | –15 |
| Yhteensä 2) | –729 | –313 |
| Kokonaisvaikutus rahoituskuluihin | 15 | 2 |
| Kokonaisvaikutus tulokseen ennen veroja | –206 | –78 |
1) Osakejohdannaiset liittyvät Fortum-konsernin osakepalkkiojärjestelmän suojaukseen.
2) Sisältää rahoitusinstrumenttien käypien arvojen muutoksista johtuvat voitot ja tappiot sekä johdannaisten valuuttakurssierot.
48
| milj. euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Power | 0 | - |
| Heat | 0 | 0 |
| Distribution | 0 | 5 |
| Electricity Sales | - | - |
| Russia | - | 3 |
| Muut | 0 | - |
| Yhteensä | 0 | 8 |
Bruttoinvestoinnit tytäryritysosakkeisiin maittain
| milj. euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Suomi | 0 | 0 |
| Ruotsi | 0 | 5 |
| Venäjä | - | 3 |
| Muut maat | 0 | - |
| Yhteensä | 0 | 8 |
Bruttoinvestoinnit tytäryritysosakkeisiin koostuvat kauppasopimuksen mukaisesta käteissuorituksesta, johon on lisätty hankittavan yrityksen korolliset velat sekä hankintaan välittömästi liittyvät menot. Lisäksi on vähennetty hankitun tytäryrityksen rahavarat.
Vuosien 2010 ja 2009 aikana ei ollut olennaisia yrityshankintoja. Sijoitukset tytäryritysosakkeisiin vuonna 2010 olivat 0 miljoonaa euroa (2009: 8).
Vuoden 2010 marraskuussa Fortum ja Puolan valtiovarainministeriö allekirjoittivat VRSLPXNVHQMRQNDPXNDDQ)RUWXPRVWDDSXRODODLVWHQ(OHNWURFLHSîRZQLD=DEU]H6\$ MD=HVSöî(OHNWURFLHSîRZQL%\WRP6\$VÃKNùMDOÃPSù\KWLùLGHQRVDNHNDQQRLVWD.DXS-SDKLQWDRQ\KWHHQVÃPLOMRRQDDHXURDPLOMRRQDD3XRODQ]ORW\D <KWLùWP\GÃÃQ osana sähkö- ja lämpösektorin yksityistämistä Puolassa. Puolan kilpailuviranomaiset hyväksyivät kaupan 3.1.2011. Yhtiöt konsolidoidaan Fortumin konsernitilinpäätökseen vuodesta 2011 alkaen ja ne sisältyvät Heat-segmenttiin.
Vuosien 2010 ja 2009 aikana ei ollut olennaisia yritysmyyntejä. Joulukuussa 2010 Fortum allekirjoitti sopimuksen, jonka mukaan se myy Tukholman alueen ulkopuolella sijaitsevat kaukolämpö- ja lämmöntuotantolaitoksensa. Myyntihinta on 200 miljoonaa euroa. Suurimman osan myytävistä toiminnoista omistaa Fortumin tytäryhtiö AB Fortum Värme samägt med Stockholms stad, josta Tukholman kaupungilla on 50 % taloudellinen omistusosuus. Fortum arvioi, että kaupasta vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä syntyvällä myyntivoitolla on vähäinen vaikutus vuoden 2011 osakekohtaiseen tulokseen. Toiminnot ovat osa Heat-segmenttiä. Myytäviin toimintoihin liittyvät varat ja vieras pääoma on esitetty taseessa kohdassa myytävissä olevat pitkäaikaiset varat ja vieras pääoma.
Lisätietoa liitetiedossa 39 Myytävissä olevat pitkäaikaiset varat sivulla 123.
Tammikuussa 2009 Fortum ja norjalainen Hafslund Infratek ASA yhdistivät infrastruktuurin rakentamis- ja kunnossapitoliiketoimintansa Ruotsissa, Suomessa ja Norjassa. Transaktiossa Fortum sai 33 % omistusosuuden uudesta yhdistetystä yhtiöstä.
Lisätietoa liitetiedossa 23 Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin sivulla 108.
Niiden tytäryritysten, joiden toiminta- tai raportointivaluutta ei ole euro, tuloslaskelmat ja kassavirrat muunnetaan konsernin raportointivaluutan määräisiksi käyttämällä tilikauden keskikurssia, kun taas taseet muunnetaan tilinpäätöspäivän valuuttakursseja käyttäen.
Tilinpäätöspäivän kurssi on Euroopan keskuspankin kyseisen päivän päätöskurssi. Tilikauden keskikurssi lasketaan Euroopan keskuspankin kyseisen vuoden kunkin kuukauden lopun kurssien ja edellisen vuoden päätöskurssin keskiarvona.
| Tilikauden keskikurssi Tilinpäätöspäivän kurssi |
|||||
|---|---|---|---|---|---|
| Valuutta | 2010 | 2009 | 31.12.2010 | 31.12.2009 | |
| Ruotsi | SEK | 9,5510 | 10,6092 | 8,9655 | 10,2520 |
| Norja | NOK | 8,0262 | 8,7708 | 7,8000 | 8,3000 |
| Puola | PLN | 4,0126 | 4,3321 | 3,9750 | 4,1045 |
| Venäjä | RUB | 40,4473 | 44,0684 | 40,8200 | 43,1540 |
| milj. euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Päästöoikeuksien luovutusvoitot | 6 | 6 |
| Vuokratuotot | 24 | 42 |
| Vakuutuskorvaukset | 7 | 10 |
| Muut | 71 | 26 |
| Yhteensä | 108 | 84 |
Muina tuottoina esitetään tavallisen liiketoiminnan ulkopuoliset tuotot. Tähän ryhmään sisältyy toistuvia eriä, kuten vuokratuottoja, sekä kertaluonteisia eriä, kuten vakuutuskorvaukset.
Päästöoikeuksien myyntivoitot olivat 6 miljoonaa euroa (2009: 6). Kulut syntyneistä päästöistä, joita vastikkeettomasti saadut päästöoikeudet eivät kata, olivat 33 miljoonaa euroa (2009: 12) vuonna 2010. Nämä kustannukset sisältyvät Materiaalit ja palvelut -erään.
Fortum oli vuokrannut 308 MW:n tuotantokapasiteettiosuutensa Meri-Porin voimalaitoksessa konsernin ulkopuolelle tammikuusta 2007 kesäkuun 2010 loppuun. Vuokrasopimus oli luokiteltu muuksi vuokrasopimukseksi ja siitä kertyvät vuokratuotot sisältyvät muihin tuottoihin.
| milj. euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Ostot | 1 804 | 1 159 |
| Ostot osakkuusyrityksiltä | 764 | 556 |
| Sähkön siirtokulut | 167 | 131 |
| Ulkopuoliset palvelut | 111 | 181 |
| Yhteensä | 2 846 | 2 027 |
Ostot koostuvat pääosin hiili-, kaasu- ja ydinpolttoainehankinnoista sähkön- ja lämmöntuotantoon. Ostot ovat kasvaneet viime vuoteen verrattuna johtuen lähinnä kohonneista polttoainekustannuksista sekä sähköntuotantolähteiden suhteellisten osuuksien erilaisesta jakautumisesta.
Ostot osakkuusyrityksiltä koostuvat ydin- ja vesivoimalla tuotetun sähkön hankinnasta omakustannushintaan sisältäen korkokulut ja valmisteverot. Ostoja osakkuusyrityksiltä ovat kasvattaneet osittain Ruotsin ydinvoimaosakkuusyrityksissä jatkuneet tehonkorotus- ja modernisointiohjelmat.
Materiaalit ja palvelut yhteensä -erä sisältää valmisteveroja ja tulleja 190 miljoonaa euroa (2009: 148), josta ydinvoimatuotantoon liittyvät teho- ja kiinteistöverot olivat 85 miljoonaa euroa (2009: 62) ja vesivoimatuotantoon liittyvät kiinteistöverot olivat 12 miljoonaa euroa (2009: 11). Edellä mainitut ydin- ja vesivoimatuotantoon liittyvät verot sisältyvät sähköostoihin osakkuusyrityksiltä.
Katso liitetieto 23 Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin sivulta 108.
| milj. euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Käyttö- ja kunnossapitokulut | 248 | 212 |
| Kiinteistöverot | 89 | 79 |
| Atk- ja tietoliikennekulut | 65 | 64 |
| Tutkimus- ja kehittämismenot | 30 | 30 |
| Muut kulut | 223 | 214 |
| Yhteensä | 655 | 599 |
Suurimmat Muut kulut -ryhmään kirjatut erät ovat voimalaitosten ja sähköverkkojen käyttö- ja kunnossapitokuluja. Kiinteistöveroihin sisältyy suoraan omistettuun vesivoimatuotantoon liittyviä kiinteistöveroja 69 miljoonaa euroa (2009: 63).
| milj. euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Tilintarkastuspalkkiot | 1,3 | 1,4 |
| Palkkiot muista tilintarkastukseen liittyvistä toimeksiannoista | 0,1 | 0,1 |
| Palkkiot veropalveluista | 0,0 | 0,0 |
| Palkkiot muista palveluista | 0,1 | 0,1 |
| Yhteensä | 1,5 | 1,6 |
Deloitte on nimitetty tilintarkastajaksi tilikaudella 2011 pidettävään yhtiökokoukseen saakka. Tilintarkastuspalkkiot sisältävät palkkiot konsernitilinpäätösten tarkastamisesta, osavuosikatsausten läpikäynneistä sekä emoyhtiön ja sen tytäryritysten tarkastamisesta. Tilintarkastukseen liittyvät toimeksiannot ovat varmennuspalveluita ja muita vastaavia tilintarkastukseen liittyviä palveluita. Palkkiot veropalveluista sisältävät veroneuvonnasta sekä verosuunnittelusta veloitetut palkkiot.
| milj.euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Palkat ja palkkiot | 365 | 351 |
| Eläkkeet | ||
| Maksupohjaiset järjestelyt | 35 | 35 |
| Etuuspohjaiset järjestelyt | 11 | 13 |
| Sosiaalikulut | 68 | 67 |
| Pitkän aikavälin kannustinohjelmat | 7 | 9 |
| Muut henkilöstökulut | 21 | 20 |
| Yhteensä | 507 | 495 |
Pitkän aikavälin osakepalkkiojärjestelmien suojaussopimusten käyvän arvon muutokset on esitetty erässä "Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät" –2 –5 Fortumin työntekijöille tarjoamat kokonaispalkkiot muodostuvat palkoista, luontoiseduista, lyhyen tähtäimen tulospalkkiojärjestelmistä, henkilöstörahastolle maksetusta voitonjaosta sekä pitkälle aikavälille jakautuvista osakepalkkiojärjestelmistä. Enemmistö Fortumin työntekijöistä kuuluu tulospalkkiojärjestelmän piiriin. Pitkän tähtäimen kannustinjärjestelmät on tarkoitettu ylimmän johdon jäsenille ja muille Fortum-konsernin johtohenkilöille.
Nimitys- ja palkkiovaliokunnan tehtävänä on käsitellä, arvioida ja tehdä hallitukselle suosituksia ja esityksiä konsernin ja sen johdon palkitsemisperiaatteista, palkkausrakenteista sekä palkitsemis- ja kannustinjärjestelmistä ja valmistella osaltaan konsernin nimityskysymyksiä. Palkitsemisperiaatteista päättää hallitus.
Tarkempia tietoja Fortumin työntekijöiden palkitsemis- ja kannustinjärjestelmistä sekä henkilöstörahastosta on liitetiedossa 30 Henkilöstön tulospalkkiojärjestelmä, henkilöstörahasto ja kannustinohjelmat sivulla 113, ja eläkevastuista liitetiedossa 36 Eläkevelvoitteet sivulla 120.
Hallintoneuvostoon kuuluu vähintään kuusi ja enintään 12 jäsentä. Hallintoneuvoston kokouksiin osallistuu myös henkilöstöryhmien edustajia, jotka eivät ole hallintoneuvoston jäseniä. Yhtiökokous vahvistaa hallintoneuvoston jäsenten palkkiot.
Kullekin hallintoneuvoston jäsenelle maksetaan kiinteä kuukausipalkkio ja kokouspalkkio. Henkilöstöryhmien edustajat saavat vain kokouspalkkion. Kaikki jäsenet ovat oikeutettuja yhtiön matkustussääntöjen mukaisiin matkakorvauksiin. Hallintoneuvoston jäsenille ei tarjota pitkän aikavälin kannustinohjelmia eikä mahdollisuutta osallistua muihin kannustinohjelmiin. Fortumilla ei myöskään ole heitä koskevaa eläkejärjestelmää.
Hallintoneuvoston palkkiot:
| euroa/kuukausi | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Puheenjohtaja | 1 000 | 1 000 |
| Varapuheenjohtaja | 600 | 600 |
| Jäsenet | 500 | 500 |
| Kokouspalkkio | 200 | 200 |
| euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Markku Laukkanen, Puheenjohtaja | 13 000 | 13 000 |
| Sanna Perkiö, Varapuheenjohtaja | 8 000 | 8 000 |
| Martti Alakoski | 7 000 | 7 000 |
| Tarja Filatov (7.4.2009 alkaen) | 6 800 | 5 300 |
| Sampsa Kataja | 7 000 | 6 600 |
| Kimmo Kiljunen | 7 200 | 6 600 |
| Katri Komi | 6 800 | 6 800 |
| Panu Laturi | 7 200 | 6 600 |
| Juha Mieto | 7 000 | 7 000 |
| Jukka Mäkelä (19.10.2010 asti) | 5 800 | 6 800 |
| Helena Pesola (7.4.2009 alkaen) | 7 200 | 5 300 |
| Rakel Hiltunen (7.4.2009 asti) | NA | 1 700 |
| Yhteensä | 83 000 | 80 700 |
Hallitukseen kuuluu viidestä seitsemään jäsentä. Yhtiökokous valitsee jäsenet yhden vuoden mittaiseksi toimikaudeksi, joka päättyy valintaa seuraavaan ensimmäiseen varsinaiseen yhtiökokoukseen. Vuonna 2010 yhtiökokous valitsi hallitukseen seitsemän jäsentä (aiemmin kuusi jäsentä).
Varsinainen yhtiökokous vahvistaa hallituksen jäsenten palkkiot. Lisäksi maksetaan 600 euron kokouspalkkio. Kokouspalkkio maksetaan myös valiokuntien kokouksista ja se maksetaan kaksinkertaisena niille jäsenille, jotka asuvat Suomen ulkopuolella Euroopassa sekä kolminkertaisina niille jäsenille, jotka asuvat Euroopan ulkopuolella. Jäsenet ovat oikeutettuja yhtiön matkustussääntöjen mukaisiin matkakorvauksiin. Hallituksen jäsenille ei tarjota pitkän aikavälin kannustinohjelmia eikä mahdollisuutta osallistua muihin kannustinohjelmiin. Fortumilla ei myöskään ole heitä koskevaa eläkejärjestelmää.
| euroa/vuosi | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Puheenjohtaja | 66 000 | 66 000 |
| Varapuheenjohtaja | 49 200 | 49 200 |
| Jäsenet | 35 400 | 35 400 |
| Kokouspalkkio | 600 | 600 |
| euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Puheenjohtaja, Matti Lehti (7.4.2009 alkaen) | 75 600 | 53 800 |
| Puheenjohtaja, Peter Fagernäs (7.4.2009 asti) | NA | 21 475 |
| Varapuheenjohtaja, Sari Baldauf (7.4.2009 alkaen) | 58 800 | 41 480 |
| Varapuheenjohtaja, Matti Lehti (7.4.2009 asti) | NA | 16 720 |
| Esko Aho | 45 000 | 43 200 |
| Ilona Ervasti-Vaintola | 45 000 | 43 200 |
| Birgitta Johansson-Hedberg | 52 800 | 49 200 |
| Joshua Larson (25.3.010 alkaen) | 46 391 | NA |
| Christian Ramm-Schmidt | 45 600 | 43 200 |
| Marianne Lie (7.4.2009 asti) | NA | 16 788 |
| Yhteensä | 369 191 | 329 063 |
13.3 Toimitusjohtajan ja konsernin johtoryhmän palkkiot
1.10.2009 lähtien konsernin johtoryhmään kuuluu yhdeksän jäsentä (aiemmin kahdeksan jäsentä) mukaan lukien toimitusjohtaja, jolle muut johtoryhmän jäsenet raportoivat. Vuoden 2009 aikana tapahtui muutoksia Fortumin johdossa. 1.5.2009 alkaen Tapio Kuula nimitettiin toimitusjohtajaksi Mikael Liliuksen tilalle. Fortumin liiketoimintarakenteen uudelleenorganisoinnin yhteydessä uudet johtoryhmän jäsenet nimitettiin 1.10.2009 alkaen.
Seuraavat taulukot esittävät toimitusjohtajan ja konsernin johtoryhmän palkkioita kunkin toimikauden ajalta. Tapio Kuula on myös aikaisemmin ollut johtoryhmän jäsen, joten hänen palkkansa on jaettu kahteen osaan. Vuonna 2009 johdossa tapahtuneiden muutosten vuoksi palkkiot on esitetty vertailuvuonna toimikauden mukaisesti. Sosiaaliturvakulut 353 tuhatta euroa (2009: 324) on kirjattu palkoista, vuosipalkkioista ja muista lyhytaikaisista työsuhde-etuuksista paikallisen lainsäädännön mukaan jokaisessa maassa. Näiden lisäksi vuonna 2009 on kirjattu kuluksi työsuhteen päättymisen yhteydessä suoritettavia etuuksia 833 tuhatta euroa sisältäen sosiaalikulut entisen johtoryhmän jäseniin liittyen.
Alla esitetyt palkkiot ovat suoriteperusteisia.
Lisätietoa palkitsemisesta on saatavilla vuosikertomuksen kohdassa Palkitseminen sivulla 156.
| Muut johtoryhmän | ||
|---|---|---|
| tuhatta euroa | Toimitusjohtaja | jäsenet |
| Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet | 912 | 2 482 |
| Tulospalkkiot 1) | 307 | 871 |
| Osakepalkkiot | 513 | 1 225 |
| Eläke-etuudet | 487 | 946 |
| Yhteensä | 2 219 | 5 524 |
1) Vuodelle 2010 kirjatut tulospalkkiot perustuvat arvioihin
| Toimitus johtaja |
Entinen toimi tusjohtaja |
Muut johtoryhmän jäsenet |
Muut johtoryhmän jäsenet |
Toimitus johtaja 2) |
|
|---|---|---|---|---|---|
| tuhatta euroa | 1.5. –31.12. | 1.1.–30.4. | 1.10.–31.12. | 1.1.–30.9. | Vuosiansio |
| Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet |
604 | 288 | 805 | 1 114 | 745 |
| Tulospalkkiot | 158 | 80 | 177 | 272 | 237 |
| Osakepalkkiot | 318 | 140 | 226 | 892 | 477 |
| Eläke-etuudet | 191 | 713 | 193 | 746 | 479 |
| Yhteensä | 1 271 | 1 221 | 1 401 | 3 024 | 1 938 |
2) Toimitusjohtaja Tapio Kuulan koko vuoden 2009 ansio ajalta 1.1.–30.4. johtoryhmän jäsenenä ja 1.5. alkaen toimitusjohtajana.
Fortum tarjoaa konsernijohdolle kokonaispalkan, mikä koostuu peruspalkasta, tarkoituksenmukaisista muista eduista, vuosittaisista lyhyen aikavälin kannustimista (tulospalkkio) sekä pitkän aikavälin osakepalkkiojärjestelmistä. Ylimmän johdon tulospalkkioiden määräytymisperusteet vahvistaa hallitus vuosittain nimitys- ja palkkiovaliokunnan esityksen pohjalta. Kunkin ylimpään johtoon kuuluvan henkilön suorituksia arvioidaan vuosittain. Ylimpään johtoon kuuluville johtajille maksettavien tulospalkkioiden määrä riippuu konsernin taloudellisesta tuloksesta ja heidän onnistumisestaan henkilökohtaisten tavoitteiden saavuttamisessa. Nimitys- ja palkkiovaliokunta määrittelee arvioinnin perusteella toimitusjohtajan palkkiotason, jonka se esittää hallitukselle hyväksyttäväksi. Tulospalkkiot maksetaan kunkin vuoden osalta seuraavan vuoden keväällä tuloksen julkistamisen ja henkilökohtaisten suorituskeskustelujen jälkeen.
Toimitusjohtaja ja konsernin johtoryhmän jäsenet osallistuvat osakepalkkiojärjestelmiin. Tuloslaskelmaan kirjattu kulu näistä järjestelmistä on laskettu IFRS 2 Osakeperusteiset maksut -standardin mukaisesti.
Lisätietoja johdon osakepalkitsemisjärjestelmistä liitetiedossa 30 Henkilöstön tulospalkkiojärjestelmä, henkilöstörahasto ja kannustinohjelmat sivulla 113.
Toimitusjohtajan lisäeläkejärjestelmä on maksupohjainen järjestelmä, jonka vuosimaksu on 25 % vuosipalkasta. Vuosipalkka koostuu peruspalkasta, luontoiseduista ja tulospalkkiosta. Toimitusjohtajan eläkeikä on 63 vuotta. Mikäli toimitusjohtaja irtisanotaan ennen eläkeikää, on hän oikeutettu siihen mennessä eläkerahastoon maksettuihin varoihin.
Konsernin muiden johtoryhmän jäsenten eläkeikä on 60 tai 63 vuotta eläkejärjestelmästä riippuen. Eläkkeen määrä on korkeintaan 66 % tai 60 % eläkeikään mennessä saavutetuista palkkioista. Ensiksi mainitussa tapauksessa eläkkeet ovat etuuspohjaisia, jotka Fortumin eläkesäätiö vakuuttaa ja maksaa. Viimeksi mainitussa tapauksessa eläkkeet ovat joko maksu- tai etuuspohjaisia eläkejärjestelmiä ja vakuutettu vakuutusyhtiössä.
Mikäli Fortum irtisanoo toimitusjohtajan, tämä on oikeutettu saamaan 24 kuukauden palkkaa vastaavan korvauksen. Muut johtoryhmän jäsenet ovat oikeutettuja 12–24 kuukauden palkkaa vastaavaan korvaukseen.
/LVÃWLHWRDWRLPLWXVMRKWDMD7DSLR.XXODQSDONLWVHPLVHKGRLVWDLQWHUQHWLVVÃZZZIRUWXPğ6LMRLW-WDMDW+DOOLQWRMDMRKWDPLQHQ.RQVHUQLQMRKWRU\KPÃ7RLPLWXVMRKWDMDQSDONLWVHPLQHQVHNÃYXRVL kertomuksessa kohdassa Palkitseminen sivulla 156.
Alla oleva taulukko esittää osakepalkkiojärjestelmien myötä toimitusjohtajalle ja muille Fortumin johtoryhmän jäsenille luovutetut ja luovutettavat osakkeet. Keväällä 2011 osakkeita luovutetaan sekä edellisen LTI-järjestelmän 2005–2010 että uuden LTIjärjestelmän 2008–2012 johdosta. Uuden järjestelmän alaiset luovutetut osakkeet ovat seuraavan kahden vuoden ajan rajoitusjakson alaisia, jonka aikana osakkeita ei saa myydä tai siirtää kolmannelle osapuolelle. Alla olevassa taulukossa esitetty uuden järjestelmän myötä luovutettavien osakkeiden määrä perustuu arvioon ja todellinen määrä määräytyy toimitushetkellä keväällä 2011.
Talouspoliittisen ministerivaliokunnan valtion omistamia yrityksiä koskevien ohjeiden mukaan luovutettavien osakkeiden määrän verotuksellinen bruttoarvo ei voi ylittää osallistujan vuosipalkan määrää luontoisetuineen. Taulukossa esitetyissä osakemäärissä ei ole huomioitu tätä rajoitusta, jota tullaan soveltamaan toimitushetkellä keväällä 2011. Lisätietoa LTI-järjestelmistä on liitetiedossa 30 Henkilöstön tulospalkkiojärjestelmä, henkilöstörahasto ja kannustinohjelmat sivulla 113.
| Vuosi 2010 1) Vuosi 2011 2) | ||
|---|---|---|
| Tapio Kuula | 8 422 | 24 639 |
| Anne Brunila | - | 2 491 |
| Alexander Tšuvaev | - | 12 586 |
| Mikael Frisk | 6 041 | 8 984 |
| Timo Karttinen | 5 166 | 9 173 |
| Juha Laaksonen | 7 014 | 11 684 |
| Per Langer | 2 989 | 6 691 |
| Maria Paatero-Kaarnakari | 2 539 | 4 767 |
| Matti Ruotsala | - | 6 137 |
1) Todellinen luovutettujen osakkeiden määrä
2) Arvioitu edellisen LTI-järjestelmän sekä uuden LTI-järjestelmän yhteenlaskettu määrä
Fortum Oyj:n hallintoneuvoston jäsenet omistivat 31.12.2010 yhteensä 1 208 (2009: 1 090) osaketta, eli 0,00 % osakkeista ja äänivallasta. Hallituksen jäsenet omistivat yhteensä 11 450 (2009: 12 700) osaketta, mikä vastaa 0,00 % yhtiön osakkeista ja äänivallasta.
Toimitusjohtaja ja muut Fortum Oyj:n johtoryhmän jäsenet omistivat yhteensä 208 333 (2009: 185 345) osaketta, eli noin 0,02 % (2009: 0,02) osakkeista ja äänivallasta.
| 2010 | 2009 | |
|---|---|---|
| Puheenjohtaja Matti Lehti | 2 000 | 2 000 |
| Varapuheenjohtaja Sari Baldauf | 2 300 | 2 300 |
| Esko Aho | - | - |
| Ilona Ervasti-Vaintola | 4 000 | 4 000 |
| Birgitta Johansson-Hedberg | 900 | 900 |
| Joshua Larson | - | NA |
| Christian Ramm-Schmidt | 2 250 | 3 500 |
| Yhteensä | 11 450 | 12 700 |
| 2010 | 2009 | |
|---|---|---|
| Tapio Kuula | 81 569 | 73 147 |
| Anne Brunila | - | - |
| Alexander Tšuvaev | - | - |
| Mikael Frisk | 30 000 | 31 642 |
| Timo Karttinen | 48 962 | 43 796 |
| Juha Laaksonen | 34 241 | 27 227 |
| Per Langer | 8 478 | 5 489 |
| Maria Paatero-Kaarnakari | 5 083 | 4 044 |
| Matti Ruotsala | - | - |
| Yhteensä | 208 333 | 185 345 |
| milj. euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistot | ||
| Rakennukset ja rakennelmat | 91 | 86 |
| Koneet ja kalusto | 443 | 396 |
| Muut aineelliset hyödykkeet | 5 | 5 |
| Poistot aineettomista hyödykkeistä | 21 | 20 |
| Yhteensä | 560 | 507 |
| Arvonalentumiset | ||
| Muut aineettomat hyödykkeet | 1 | - |
| Rakennukset ja rakennelmat | 2 | 3 |
| Yhteensä | 3 | 3 |
| Poistot ja arvonalentumiset yhteensä | 563 | 510 |
Katso myös liitetieto 5 Segmenttiraportointi sivulla 90.
| milj. euroa | Liite | 2010 | 2009 |
|---|---|---|---|
| Korkokulut | |||
| Lainat | –241 | –268 | |
| Muut korkokulut | –1 | –3 | |
| Aktivoidut korkokulut | 22 | 45 | 30 |
| Yhteensä | –197 | –241 | |
| Korkotuotot | |||
| Lainasaamiset | 66 | 88 | |
| Muut korkotuotot | 6 | 10 | |
| Yhteensä | 72 | 98 | |
| Rahoitusinstrumenttien käypien arvojen muutoksista johtuvat voitot ja tappiot |
7 | 12 | –1 |
| Valuuttakurssierot | |||
| Lainat ja saamiset | 7 | 744 | 315 |
| Johdannaiset | 7 | –741 | –312 |
| Osinkotuotot | 1 | 1 | |
| Korkotuotto rahasto-osuudelle Valtion ydinjätehuoltorahastossa | 34 | 14 | 20 |
| Ydinjätehuoltovarauksen diskonttauksen purkautuminen | 34 | –40 | –26 |
| Muiden varauksien diskonttauksen purkautuminen | 35 | –16 | –14 |
| Muut rahoitustuotot | 3 | 2 | |
| Muut rahoituskulut | –7 | –9 | |
| Yhteensä | –42 | –23 | |
| Rahoituskulut (netto) | –155 | –167 |
Korkokuluihin sisältyvät korollisten lainojen ja koron- ja valuutanvaihtosopimusten korkokulut sekä lainoja ja saamisia suojaavien valuuttatermiinien termiinipisteet. Muut korkokulut koostuvat rahoitusleasingsopimusten koroista –1 miljoona euroa (2009: –1) ja muista koroista 0 miljoonaa euroa (2009: –2).
Katso lisätietoja taulukossa mainituista liitetiedoista.
Korkotuottoihin sisältyy Suomen ja Ruotsin ydinvoimayhtiöille annetuista osakaslainoista saatuja korkotuottoja 38 miljoonaa euroa (2009: 37), pankkitalletuksista saatuja korkotuottoja 25 miljoonaa euroa (2009: 55) sekä 0 miljoonan euron (2009: –5) vaikutus Ruotsin kruunumääräisten korkotuottojen suojauksista. Muut korkotuotot liittyvät lähinnä rahoitusleasingsopimuksiin, joissa Fortum on vuokralleantaja.
Rahoitusinstrumenttien käypään arvoon arvostamisesta syntyvät voitot ja tappiot sisältävät suojauslaskennan ulkopuolelle jäävien koron- ja valuutanvaihtosopimusten muutokset ilman kertyneitä korkoja. Tähän ryhmään kuuluvat myös korkojohdannaisten ja suojattujen kohteiden käypien arvojen muutokset. Näiden johdannaisten kertynyt korko kirjataan lainojen korkokuluihin. Käypään arvoon arvostamisesta johtuviin voittoihin ja tappioihin sisältyvät myös suojauslaskennan ulkopuolelle jäävien lainoja ja saamisia suojaavien termiinisopimusten korkopisteiden erot.
Valuuttakurssivoitot ja -tappiot sisältävät kurssierot, jotka syntyvät ulkomaanvaluutan määräisten lainojen ja saamisten muuntamisesta sekä valuuttatermiineihin ja koron- ja valuutanvaihtosopimuksiin liittyvät kurssierot.
| milj. euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Koron- ja valuutanvaihtosopimukset | ||
| Lainojen korkokulut | 22 | 20 |
| Johdannaisten valuuttakurssierot | –130 | –95 |
| Rahoitusinstrumenttien käypien arvojen muutokset – korkoero 1) | 34 | 8 |
| Korkojohdannaisten käypien arvojen muutos yhteensä rahoituskuluissa (netto) | –74 | –67 |
| Valuuttatermiinit | ||
| Lainojen korkokulut | –7 | –4 |
| Johdannaisten valuuttakurssierot | –611 | –217 |
| Rahoitusinstrumenttien käypien arvojen muutokset – korkoero | 10 | 6 |
| Valuuttajohdannaisten käypien arvojen muutos yhteensä | ||
| rahoituskuluissa (netto) | –608 | –215 |
Korko- ja valuuttajohdannaisten käypien arvojen muutos yhteensä rahoituskuluissa (netto) –682 –282
1) Rahoitusinstrumenttien käypien arvojen muutoksista johtuviin voittoihin ja tappioihin sisältyvät käypien arvojen muutokset niistä koronvaihtosopimuksista, jotka eivät täytä suojauslaskennan vaatimuksia, määrältään 0 miljoonaa euroa (2009: 5).
Liikevoitto sisältää 1 miljoonaa euroa (2009: –1) ja rahoituskulut 3 miljoonaa euroa (2009: 3) valuuttakurssieroja.
| milj. euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Suomalaiset yhtiöt | 513 | 540 |
| Ruotsalaiset yhtiöt | 666 | 659 |
| Muut yhtiöt | 436 | 437 |
| Yhteensä | 1 615 | 1 636 |
| milj. euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Kauden verotettavaan tuloon perustuva vero | ||
| Suomalaiset yhtiöt | –183 | –168 |
| Ruotsalaiset yhtiöt | –178 | –179 |
| Muut yhtiöt | –29 | –40 |
| Yhteensä | –390 | –387 |
| Laskennalliset verot | ||
| Suomalaiset yhtiöt | 74 | 70 |
| Ruotsalaiset yhtiöt | 5 | 17 |
| Muut yhtiöt | 50 | 8 |
| Yhteensä | 129 | 95 |
| Edellisten tilikausien verojen oikaisut | ||
| Suomalaiset yhtiöt | 0 | –2 |
| Ruotsalaiset yhtiöt | 0 | –2 |
| Muut yhtiöt | 0 | 11 |
| Yhteensä | 0 | 7 |
| Tuloverot yhteensä | –261 | –285 |
Vero konsernin tuloksesta ennen veroja eroaa Suomen nimellisen verokannan mukaan lasketusta verosta seuraavasti:
| milj. euroa | 2010 | % | 2009 | % |
|---|---|---|---|---|
| Tulos ennen veroja | 1 615 | 1 636 | ||
| Vero laskettuna Suomen nimellisellä verokannalla | –420 | 26,0 | –425 | 26,0 |
| Suomen ja ulkomaisten verokantojen ja -säännösten erot | 113 | –7,0 | 126 | –7,7 |
| Verovapaat tuloerät | 5 | –0,3 | 16 | –1,0 |
| Verovapaat myyntivoitot | 20 | –1,2 | 1 | –0,1 |
| Verotuksessa vähennyskelvottomat kulut | –5 | 0,3 | –5 | 0,4 |
| Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten voitoista | 16 | –1,0 | 5 | –0,4 |
| Osingonjakoon liittyvät verot | –1 | 0,1 | –3 | 0,2 |
| Verotappiot, joista ei ole kirjattu laskennallista veroa | –1 | 0,1 | –6 | 0,4 |
| Aikaisemmin käyttämättömät verotappiot | 1 | –0,1 | - | - |
| Muutokset verovarauksissa | 11 | –0,7 | –1 | 0,1 |
| Edellisiin tilikausiin perustuva verojen korjaus | 0 | 0,0 | 7 | –0,5 |
| Tuloverot tuloslaskelmassa | –261 | 16,2 | –285 | 17,4 |
Verokannan painotettu keskiarvo konsernissa oli 26,9 % (2009: 27,5). Tuloslaskelman mukainen verokanta oli 16,2 % (2009: 17,4). Tuloslaskelman verokantaan vaikuttaa aina se, että osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista perustuu Fortumin osuuteen verojen jälkeisestä tuloksesta. Verokanta oli 17,7 % (2009: 18,5) kun osakkuusyritysten tulosta, verovapaita myyntivoittoja sekä muita kertaluonteisia eriä ei huomioida.
Fortumin tuloslaskelman mukaiseen verokantaan (16,2 %) vaikutti tulon kertyminen eri maista sekä viimeisimpien yrityskauppojen, operatiivisten toimenpiteiden ja rakenteiden verokäsittelyn yhteisvaikutus. Vuonna 2010 Fortum purki myös osan verotukseen liittyvistä varauksista. Varaukset purettiin verotettavan tulon kohottua niin paljon, että kertyneitä verotappioita voidaan käyttää enemmän kuin aiempina vuosina on arvioitu. Verovarausta on purettu myös tiettyjen erien verokäsittelyn vähentyneen epävarmuuden vuoksi. Verovarausten muutos on vaikuttanut puolestaan myös verokantaan alentavasti.
Vuoden 2010 aikana oli useita verovapaita myyntivoittoja. Suurin osa niistä aiheutui St. Petersburg Sales Companyn, Swedegas AB:n sekä Karlskoga Energi & Miljö AB:n osakkeiden myynneistä.
Suurin osa verovapaista luovutusvoitoista vuonna 2009 syntyi infrastruktuurin rakentamis- ja kunnossapitotoimintaa harjoittavien yhtiöiden myynnistä.
Katso myös liitetieto 33 Laskennalliset verot sivulta 117.
Osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön omistajille kuuluva voitto tai tappio osakkeiden keskimääräisellä osakeantioikaistulla lukumäärällä tilikauden aikana.
| 2010 | 2009 | |
|---|---|---|
| Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto, milj. euroa | 1 300 | 1 312 |
| Osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä, 1 000 kpl | 888 367 | 888 230 |
| Osakekohtainen tulos (euroa) | 1,46 | 1,48 |
Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa ulkona olevien osakkeiden painotetussa keskimääräisessä lukumäärässä otetaan huomioon kaikkien potentiaalisten osakkeiden laimentava vaikutus. Vuoden 2010 lopussa konsernilla ei ole yhtään optio-ohjelmaa jolla on laimentava vaikutus.
Yhtiökokoukselle 31.3.2011 on ehdotettu jaettavaksi vuodelta 2010 osinkoa 1,00 euroa osakkeelta, yhteensä 888 miljoonaa euroa, mikä perustuu 1.2.2011 rekisteröityjen osakkeiden lukumäärään. Ehdotettua osinkoa ei ole kirjattu osinkovelaksi tässä tilinpäätöksessä.
Varsinainen yhtiökokous päätti 25.3.2010 jakaa vuodelta 2009 osinkona 1,00 euroa osakkeelta. Maksetut osingot olivat yhteensä 888 miljoonaa euroa perustuen 30.3.2010 rekisteröityjen osakkeiden lukumäärään. Osingot maksettiin 8.4.2010.
Varsinainen yhtiökokous päätti 7.4.2009 jakaa vuodelta 2008 osinkona 1,00 euroa osakkeelta. Maksetut osingot olivat yhteensä 888 miljoonaa euroa perustuen 14.4.2009 rekisteröityjen osakkeiden lukumäärään. Osingot maksettiin 12.4.2009.
48
Rahoitusvarat ja -velat on alla olevassa taulukossa jaettu IAS 39:n mukaisiin kategorioihin. Kategoriat on edelleen jaettu luokkiin, joiden perusteella rahoitusvarat ja -velat arvostetaan. Lisätietoja on liitetiedoissa, joihin taulukossa viitataan.
| Rahoitusvarat luokittain | Lainat ja saamiset | Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat |
|||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Jaksotettu hankintameno |
Suojauslaskenta, käyvän arvon suojaus |
Ei sovelleta suojauslaskentaa |
Käypä arvo kirjataan omaan pääomaan, rahavirran suojaus |
Myytävissä olevat rahoitusvarat |
Rahoitusleasingit | Rahoitusvarat yhteensä |
|||||||||
| milj. euroa | Liite | 2010 | 2009 | 2010 | 2009 | 2010 | 2009 | 2010 | 2009 | 2010 | 2009 | 2010 | 2009 | 2010 | 2009 |
| Rahoitusinstrumentit, pitkäaikaiset varat | |||||||||||||||
| Muut pitkäaikaiset sijoitukset | 24 | 31 | 25 | 41 | 44 | 72 | 69 | ||||||||
| Johdannaisinstrumentit | 3 | ||||||||||||||
| Sähköjohdannaiset | 30 | 38 | 3 | 16 | 33 | 54 | |||||||||
| Korko- ja valuuttajohdannaiset | 76 | 59 | 51 | 77 | 18 | 3 | 145 | 139 | |||||||
| Öljy- ja muut futuurit ja termiinit | 5 | 2 | 5 | 2 | |||||||||||
| Pitkäaikaiset korolliset saamiset | 25 | 1 101 | 854 | 48 | 64 | 1 149 | 918 | ||||||||
| Rahoitusinstrumentit, lyhytaikaiset varat | |||||||||||||||
| Johdannaisinstrumentit | 3 | ||||||||||||||
| Sähköjohdannaiset | 61 | 33 | 43 | 61 | 76 | ||||||||||
| Korko- ja valuuttajohdannaiset | 34 | 95 | 5 | 3 | 39 | 98 | |||||||||
| Öljy- ja muut futuurit ja termiinit | 48 | 8 | 48 | 8 | |||||||||||
| Myyntisaamiset | 27 | 943 | 784 | 943 | 784 | ||||||||||
| Muut lyhytaikaiset korolliset saamiset | 27 | 46 | 12 | 11 | 13 | 57 | 25 | ||||||||
| Pankkitalletukset | 28 | 271 | 397 | 271 | 397 | ||||||||||
| Rahavarat | 28 | 285 | 493 | 285 | 493 | ||||||||||
| Yhteensä | 2 677 | 2 565 | 76 | 59 | 229 | 253 | 26 | 65 | 41 | 44 | 59 | 77 | 3 108 | 3 063 |
| Rahoitusvelat luokittain | Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat |
Muut rahoitusvelat | |||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Suojauslaskenta, käyvän arvon suojaus |
Ei sovelleta suojauslaskentaa |
Käypä arvo kirjataan omaan pääomaan, rahavirran suojaus |
Jaksotettu hankintameno |
Käypä arvo | Rahoitusleasingit | Rahoitusvelat yhteensä |
|||||||||
| milj. euroa | Liite | 2010 | 2009 | 2010 | 2009 | 2010 | 2009 | 2010 | 2009 | 2010 | 2009 | 2010 | 2009 | 2010 | 2009 |
| Rahoitusinstrumentit, pitkäaikaiset velat | |||||||||||||||
| Korolliset velat | 32 | 5 379 | 4 464 | 1 115 | 1 514 | 26 | 24 | 6 520 | 6 002 | ||||||
| Johdannaisinstrumentit | 3 | ||||||||||||||
| Sähköjohdannaiset | 46 | 34 | 130 | 67 | 176 | 101 | |||||||||
| Korko- ja valuuttajohdannaiset | 45 | 75 | 10 | 10 | 55 | 85 | |||||||||
| Öljy- ja muut futuurit ja termiinit | 7 | 5 | 7 | 5 | |||||||||||
| Rahoitusinstrumentit, lyhytaikaiset velat | |||||||||||||||
| Korolliset velat | 32 | 860 | 854 | 2 | 3 | 862 | 857 | ||||||||
| Johdannaisinstrumentit | 3 | ||||||||||||||
| Sähköjohdannaiset | 278 | 60 | 494 | 39 | 772 | 99 | |||||||||
| Korko- ja valuuttajohdannaiset | 386 | 161 | 5 | 8 | 391 | 169 | |||||||||
| Öljy- ja muut futuurit ja termiinit | 44 | 8 | 44 | 8 | |||||||||||
| Ostovelat | 38 | 435 | 317 | 435 | 317 | ||||||||||
| Muut velat | 38 | 205 | 158 | 205 | 158 | ||||||||||
| Yhteensä | - | - | 806 | 343 | 639 | 124 | 6 879 | 5 793 | 1 115 | 1 514 | 28 | 27 | 9 467 | 7 801 |
Taseessa käypään arvoon arvostetut rahoitusinstrumentit on esitetty seuraavien käyvän arvon määrittämiseen perustuvien hierarkiatasojen mukaisesti:
| Taso 1 | Taso 2 | Taso 3 | Netotus 3) | Yhteensä | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | Liite 2010 | 2009 | 2010 | 2009 | 2010 | 2009 | 2010 | 2009 | 2010 | 2009 | |
| Rahoitusinstrumentit, pitkäaikaiset varat |
|||||||||||
| Myytävissa olevat rahoitusvarat 1) 24 | 41 | 44 | 41 | 44 | |||||||
| Johdannaisinstrumentit | 3 | ||||||||||
| Sähköjohdannaiset | |||||||||||
| Sovelletaan suojauslaskentaa | 90 | 164 | –87 –148 | 3 | 16 | ||||||
| Ei sovelleta suojauslaskentaa | 19 | 3 | 95 | 86 | 2 2) | –84 | –53 | 30 | 38 | ||
| Korko- ja valuuttajohdannaiset | |||||||||||
| Sovelletaan suojauslaskentaa | 94 | 62 | 94 | 62 | |||||||
| Ei sovelleta suojauslaskentaa | 51 | 77 | 51 | 77 | |||||||
| Öljy- ja muut futuurit ja termiinit | |||||||||||
| Ei sovelleta suojauslaskentaa | 25 | 2 | –20 | 5 | 2 | ||||||
| Rahoitusinstrumentit, lyhytaikaiset varat |
|||||||||||
| Johdannaisinstrumentit | 3 | ||||||||||
| Sähköjohdannaiset | |||||||||||
| Sovelletaan suojauslaskentaa | 539 | 418 | –539 –375 | 0 | 43 | ||||||
| Ei sovelleta suojauslaskentaa | 152 | 403 | 236 | –494 –203 | 61 | 33 | |||||
| Korko- ja valuuttajohdannaiset | |||||||||||
| Sovelletaan suojauslaskentaa | 5 | 3 | 5 | 3 | |||||||
| Ei sovelleta suojauslaskentaa | 34 | 95 | 34 | 95 | |||||||
| Öljy- ja muut futuurit ja termiinit | |||||||||||
| Ei sovelleta suojauslaskentaa | 200 | 8 | –152 | 48 | 8 | ||||||
| Yhteensä | 396 | 13 1 311 1 141 | 41 | 46 –1 376 –779 | 372 | 421 |
| Taso 1 | Taso 2 | Taso 3 | Netotus 3) | Yhteensä | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | Liite 2010 | 2009 | 2010 | 2009 | 2010 | 2009 | 2010 | 2009 | 2010 | 2009 |
| Rahoitusinstrumentit, pitkäaikaiset velat |
||||||||||
| Korolliset velat 32 |
1 115 1 514 | 1 115 1 514 | ||||||||
| Johdannaisinstrumentit 3 |
||||||||||
| Sähköjohdannaiset | ||||||||||
| Sovelletaan suojauslaskentaa | 216 | 215 | 1 | –87 –149 | 130 | 67 | ||||
| Ei sovelleta suojauslaskentaa | 24 | 2 | 105 | 83 | 1 2) | –84 | –52 | 46 | 34 | |
| Korko- ja valuuttajohdannaiset | ||||||||||
| Sovelletaan suojauslaskentaa | 10 | 10 | 10 | 10 | ||||||
| Ei sovelleta suojauslaskentaa | 45 | 75 | 45 | 75 | ||||||
| Öljy- ja muut futuurit ja termiinit | ||||||||||
| Ei sovelleta suojauslaskentaa | 27 | 5 | –20 | 7 | 5 | |||||
| Rahoitusinstrumentit, lyhytaikaiset velat |
||||||||||
| Johdannaisinstrumentit 3 |
||||||||||
| Sähköjohdannaiset | ||||||||||
| Sovelletaan suojauslaskentaa | 1 033 | 413 | –539 –375 | 494 | 38 | |||||
| Ei sovelleta suojauslaskentaa | 156 | 1 | 616 | 263 | –494 –203 | 278 | 61 | |||
| Korko- ja valuuttajohdannaiset | ||||||||||
| Sovelletaan suojauslaskentaa | 5 | 8 | 5 | 8 | ||||||
| Ei sovelleta suojauslaskentaa | 386 | 161 | 386 | 161 | ||||||
| Öljy- ja muut futuurit ja termiinit | ||||||||||
| Ei sovelleta suojauslaskentaa | 196 | 8 | –152 | 44 | 8 | |||||
| Yhteensä | 403 | 16 3 531 2 742 | - | 2 –1 376 –779 2 560 1 981 |
1) Myytävissä olevat rahoitusvarat, jotka ovat muita kuin osakkuus- ja yhteisyritysosakkeita, koostuvat pääosin listaamattomien yhtiöiden osakkeista, arvoltaan 38 miljoonaa euroa (2009: 43), joiden käypää arvoa ei pystytä määrittelemään luotettavasti. Nämä sijoitukset on arvostettu hankintamenoonsa vähennettynä mahdollisilla arvonalentumistappioilla.
Myytävissä oleviin rahoitusvaroihin sisältyvien noteerattujen yritysten osakkeiden käypä arvo oli 3 miljoonaa euroa (2009: 1). Fortumin omaan pääomaan kirjattujen kertyneiden käypien arvojen muutokset olivat –1 miljoonaa euroa (2009: –1).
2) NASDAQ OMX Commodities Europe noteeraa lähimmät viisi vuotta, näiden vuosien jälkeen käytetään Fortumin tekemää hintaennustetta. Syy sähköjohdannaisten siirtämiseen tasolta 3 tasolle 2 on sopimusten erääntymisaika.
3) Kun sähköpörssien kanssa tehdyillä standardijohdannaissopimuksilla on samanaikainen toimitus, saamiset ja velat netotetaan.
48
| Liikearvo | Muut aineettomat hyödykkeet | Yhteensä | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | 2010 | 2009 | 2010 | 2009 | 2010 | 2009 |
| Hankintameno 1.1. | 285 | 298 | 372 | 379 | 657 | 677 |
| Kurssierot ja muut oikaisut | 16 | –13 | 16 | –27 | 32 | –40 |
| Investoinnit | - | - | 19 | 20 | 19 | 20 |
| Päästöoikeuksien muutokset | - | - | 13 | 0 | 13 | 0 |
| Vähennykset | - | - | –25 | –6 | –25 | –6 |
| Uudelleenryhmittelyt | - | - | 17 | 6 | 17 | 6 |
| Hankintameno 31.12. | 301 | 285 | 412 | 372 | 713 | 657 |
| Kertyneet poistot 1.1. | - | - | 266 | 282 | 266 | 282 |
| Kurssierot ja muut oikaisut | - | - | 25 | –30 | 25 | –30 |
| Vähennykset | - | - | –25 | –6 | –25 | –6 |
| Uudelleenryhmittelyt | - | - | 4 | - | 4 | - |
| Tilikauden arvonalentumiset | - | - | 1 | - | 1 | - |
| Tilikauden poisto | - | - | 21 | 20 | 21 | 20 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. |
- | - | 292 | 266 | 292 | 266 |
| Tasearvo 31.12. | 301 | 285 | 120 | 106 | 421 | 391 |
Liikearvo sisältyy Russia-segmenttiin ja liittyy OAO Fortumin (entinen TGC-10) hankintaan. Liikearvo on testattu arvonalentumisen varalta vertaamalla OAO Fortumin liiketoiminnan nettovarojen kerrytettävissä olevia rahamääriä (sisältäen liikearvon) kyseisten erien kirjanpitoarvoihin. Kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvon perusteella diskontattuja rahavirtoja käyttäen.
Käyttöarvon määrittämisessä käytetyt keskeiset oletukset ovat johdon määrittelemiä. Merkittävimpiä oletuksia olivat oletukset Venäjän energiamarkkinoiden odotetusta kehittymisestä, voimalaitosten ja muiden vastaavien omaisuuserien käyttöasteista, tulevista ylläpito- ja perusparannusinvestoinneista, investointiohjelman valmistumisaikataulusta sekä käytetystä keskimääräisestä painotetusta pääoman kustannuksesta. Oletukset pohjautuvat odotuksiin tulevaisuuden tapahtumista, joiden uskotaan olevan realistisia näissä olosuhteissa. Tapa näiden oletuksien tekemiseen ei ole muuttunut aiemmista vuosista. Laskelmissa käytetyt rahavirrat perustuvat hallituksen hyväksymiin liiketoimintasuunnitelmiin. Sähkömarkkinoiden vapautuminen Venäjällä on edennyt odotetutusti vuonna 2010. Kasvanut kysyntä ja Venäjän markkinoiden kapasiteetin kehittyminen ovat vauhdittaneet OAO Fortumin investointiohjelman edistymistä. Viimeisenä valmistuvien uusien yksiköiden käyttöönoton on suunniteltu tapahtuvan vuoden 2014 loppuun mennessä, toisaalta samanaikaisesti kolmen ensimmäisen yksikön käyttöönotto on hieman YLLYÃVW\Q\W'LVNRQWWRNRUNRPÃÃULWHWÃÃQRWWDHQKXRPLRRQVHQPDDQULVNLSURğLOLMRVWD rahavirrat muodostuvat. Venäjällä käytetty diskonttokorko ennen veroja oli 10,4 % (2009: 11,7). Diskonttokoron komponenteissa tai niiden määrittämisessä käytetyissä menetelmissä ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia.
Tilinpäätöspäivänä kerrytettävissä olevien rahamäärien todettiin ylittävän kyseessä olevien omaisuuserien kirjanpitoarvot ja siten liikearvon arvo ei ole alentunut. Johdon mukaan kohtuullinen muutos diskonttokorossa tai tuottotasossa ei aiheuttaisi sitä, että Venäjän rahavirtaa tuottavien yksiköiden kirjanpitoarvot ylittäisivät kerrytettävissä olevat rahamäärät.
Aineettomien hyödykkeiden merkittävimmät erät ovat tietokoneohjelmat ja ohjelmalisenssit, jotka kirjataan poistoina kuluksi niiden taloudellisten vaikutusaikojen kuluessa. Muut aineettomat hyödykkeet sisältävät ostettuja ja vastikkeetta saatuja päästöoikeuksia, jotka kirjataan taseeseen aineettomiksi hyödykkeiksi alkuperäiseen hankintamenoon tai sitä alempaan käypään arvoon. Aineettomiin hyödykkeisiin sisältyvien päästöoikeuksien arvo on 27 miljoonaa euroa (2009: 14).
| milj. euroa | Maa- ja vesialueet sekä tunnelit |
Rakennuk set ja raken nelmat |
Koneet ja kalusto |
Muut aineelliset hyödykkeet |
Ennakko maksut ja keskeneräiset hankinnat |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1.2010 | 2 840 | 2 752 | 12 570 | 206 | 1 091 | 19 459 |
| Kurssierot ja muut oikaisut | 392 | 201 | 1 091 | 14 | 100 | 1 798 |
| Investoinnit | 1 | 83 | 221 | 1 | 897 | 1 203 |
| Ydinvoiman käytöstäpoistamiskulut |
- | - | 18 | - | - | 18 |
| Vähennykset | –1 | –13 | –66 | - | 2 | –78 |
| Uudelleenryhmittelyt | 12 | 93 | 339 | –21 | –440 | –17 |
| Siirretty myytävissä oleviin pitkäaikaisiin varoihin |
–1 | –18 | –236 | –2 | –1 | –258 |
| Hankintameno 31.12.2010 | 3 243 | 3 098 | 13 937 | 198 | 1 649 | 22 125 |
| Kertyneet poistot 1.1.2010 | - | 1 184 | 5 284 | 136 | - | 6 604 |
| Kurssierot ja muut oikaisut | - | 84 | 449 | 9 | - | 542 |
| Vähennykset | - | –8 | –44 | - | - | –52 |
| Tilikauden poistot | - | 91 | 443 | 5 | - | 539 |
| Tilikauden arvonalentumiset | - | 2 | - | - | - | 2 |
| Uudelleenryhmittelyt | - | –7 | 3 | - | - | –4 |
| Siirretty myytävissä oleviin pitkäaikaisiin varoihin |
- | –7 | –119 | –1 | - | –127 |
| Kertyneet poistot 31.12.2010 | - | 1 339 | 6 016 | 149 | - | 7 504 |
| Tasearvo 31.12.2010 | 3 243 | 1 759 | 7 921 | 49 | 1 649 | 14 621 |
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden arvon kasvu vuonna 2010 aiheutui pääasiassa OAO Fortumissa käynnissä olevasta investointiohjelmasta ja Heat-segmentin neljästä yhdistetyn lämmön- ja sähköntuotantolaitoksen rakennusprojektista (CHP), joista kaksi saatiin tilikaudella päätökseen ja kaksi on edelleen käynnissä. Lisäksi kasvuun vaikutti valuuttojen, erityisesti Ruotsin kruunun, vahvistuminen euroa vastaan.
Lisätietoja käynnissä oleviin investointeihin liittyvistä luottoriskeistä on esitetty liitetiedossa 3.10 Luottoriskit sivulla 87.
Aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä on pantattu kiinteistökiinnityksin 292 miljoonan euron arvosta (2009: 357).
Katso liitetieto 41 Pantatut varat sivulta 124.
| milj. euroa | Maa- ja vesialueet sekä tunnelit |
Rakennukset ja raken nelmat |
Koneet ja kalusto |
Muut aineelliset hyödykkeet |
Ennakko maksut ja keskeneräiset hankinnat |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1.2009 | 2 684 | 2 520 | 11 720 | 198 | 1 011 | 18 133 |
| Kurssierot ja muut oikaisut | 156 | 60 | 354 | 4 | 21 | 595 |
| Lisäykset tytäryritysten hankintojen kautta |
- | - | 2 | - | - | 2 |
| Investoinnit | 1 | 111 | 229 | 2 | 499 | 842 |
| Ydinvoiman käytöstäpoistamiskulut | - | - | –7 | - | - | –7 |
| Vähennykset | –1 | –18 | –23 | –2 | –56 | –100 |
| Uudelleenryhmittelyt | 0 | 79 | 295 | 4 | –384 | –6 |
| Hankintameno 31.12.2009 | 2 840 | 2 752 | 12 570 | 206 | 1 091 | 19 459 |
| Kertyneet poistot 1.1.2009 | - | 1 082 | 4 785 | 128 | - | 5 995 |
| Kurssierot ja muut oikaisut | - | 21 | 163 | 4 | - | 188 |
| Lisäykset tytäryritysten hankintojen kautta |
- | - | - | - | - | - |
| Vähennykset | - | –12 | –56 | –1 | - | –69 |
| Tilikauden poistot | - | 86 | 396 | 5 | - | 487 |
| Tilikauden arvonalentumiset | - | 3 | 0 | 0 | - | 3 |
| Uudelleenryhmittelyt | - | 4 | –4 | - | - | 0 |
| Kertyneet poistot 31.12.2009 | - | 1 184 | 5 284 | 136 | - | 6 604 |
| Tasearvo 31.12.2009 | 2 840 | 1 568 | 7 286 | 70 | 1 091 | 12 855 |
| Rakennukset ja rakennelmat |
Koneet ja kalusto | Ennakkomaksut ja kes keneräiset hankinnat |
Yhteensä | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | 2010 | 2009 | 2010 | 2009 | 2010 | 2009 | 2010 | 2009 |
| 1.1. | 0 | - | 21 | 13 | 44 | 23 | 65 | 36 |
| Kurssierot ja muut oikaisut |
0 | 0 | 0 | 0 | 4 | 0 | 4 | 0 |
| Lisäykset | - | - | - | - | 45 | 30 | 45 | 30 |
| Uudelleen ryhmittelyt |
7 | 0 | 13 | 9 | –20 | –9 | 0 | 0 |
| Poistot | 0 | 0 | –2 | –1 | - | - | –2 | –1 |
| 31.12. | 7 | 0 | 32 | 21 | 73 | 44 | 112 | 65 |
Vuonna 2010 aktivoitiin taseeseen uusia vieraan pääoman kuluja 45 miljoonaa euroa (2009: 30). Uudet aktivoidut vieraan pääoman kulut liittyvät Venäjällä OAO Fortumin investointiohjelmaan sekä Puolassa, Virossa ja Liettuassa rakennettaviin yhdistettyjen sähkön- ja lämmöntuotantolaitosten (CHP) -projekteihin. Maasta ja lainavaluutasta riippuen käytetty korkokanta vaihteli 2,9 ja 9,0 % välillä (2009: 5,4–11,0).
| Suomi | Ruotsi | Muut maat | Yhteensä | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | 2010 | 2009 | 2010 | 2009 | 2010 | 2009 | 2010 | 2009 |
| Power | ||||||||
| Vesivoima | 10 | 4 | 42 | 49 | - | - | 52 | 53 |
| Ydinvoima | 39 | 35 | - | - | - | - | 39 | 35 |
| Fossiilinen energia/Sähköntuotanto | 5 | 3 | - | - | - | - | 5 | 3 |
| Muut | 1 | 5 | - | - | - | - | 1 | 5 |
| Power yhteensä | 55 | 47 | 42 | 49 | - | - | 97 | 96 |
| Heat | ||||||||
| Fossiilinen energia/Lämmöntuotanto | 16 | 53 | 24 | 17 | 39 | 66 | 79 | 136 |
| Fossiilinen energia/Sähköntuotanto | 5 | 37 | - | - | - | - | 5 | 37 |
| Uusiutuva lämpöenergia | 14 | 21 | 57 | 24 | 59 | 32 | 130 | 77 |
| Kaukolämpö | 19 | 14 | 36 | 56 | 22 | 18 | 77 | 88 |
| Muut | - | 0 | 12 | 20 | 1 | 0 | 13 | 20 |
| Heat yhteensä | 54 | 125 | 129 | 117 | 121 | 116 | 304 | 358 |
| Distribution | 73 | 79 | 128 | 98 | 12 | 11 | 213 | 188 |
| Electricity Sales | 0 | 1 | - | - | - | - | 0 | 1 |
| Muut | 8 | 3 | 1 | - | 0 | 1 | 9 | 4 |
| Yhteensä, ilman Russia-segmenttiä | 190 | 255 | 300 | 264 | 133 | 128 | 623 | 647 |
| Russia | ||||||||
| Fossiilinen energia/Sähköntuotanto | 544 | 199 | ||||||
| Fossiilinen energia/Lämmöntuotanto | 21 | 16 | ||||||
| Muut | 34 | 0 | ||||||
| Russia yhteensä | 599 | 215 | ||||||
| Yhteensä, sisältäen Russia-segmentin | 1 222 | 862 |
1) Sisältää investoinnit sekä aineellisiin että aineettomiin hyödykkeisiin.
Vuonna 2010 kunnossapitoinvestoinnit aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin olivat 164 miljoonaa euroa (2009: 139). Lainsäädännön edellyttämät investoinnit olivat 148 miljoonaa euroa (2009: 129). Tuottavuutta lisäävät investoinnit olivat 151 miljoonaa euroa (2009: 138) ja kasvua lisäävät investoinnit olivat 759 miljoonaa euroa (2009: 456).
Fortum investoi Suomessa 42 miljoonaa euroa (2009: 35) Loviisan ydinvoimalaitokseen. Lisäksi Fortum jatkoi investointejaan useisiin kasvuun ja tuottavuuteen tähtääviin vesivoimalaitosprojekteihin. Nämä investoinnit olivat yhteensä 23 miljoonaa euroa (2009: 20), joista suurin yksittäinen kohde oli Montta Suomessa, johon Fortum sijoitti noin 7 miljoonaa euroa (2009: 1). Laitosten ylläpitoinvestoinnit Power-segmentissä olivat noin 32 miljoonaa euroa (2009: 41).
Heat-segmentissä on ollut vuonna 2010 käynnissä neljän CHP-voimalaitoksen rakenta-PLQHQ1ÃLVWÃNDNVL&]ÙVWRFKRZDQODLWRV3XRODVVDMD3ÃUQXQODLWRV9LURVVDYDOPLVWXLYDW vuoden 2010 aikana. Rakenteilla ovat sen sijaan edelleen Klaipedan CHP-laitos Liettuassa
48
sekä Brista Ruotsissa. Kokonaisuudessaan Heat-segmentin kasvuprojekteihin on investoitu noin 202 miljoonaa euroa, mikä on noin 60 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2009. Ylläpito- ja muut normaalit investoinnit ovat segmentissä noin 102 miljoonaa euroa, mikä on noin 6 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2009. Nämä viimeksi mainitut investoinnit koostuvat lähinnä investoinneista kaukolämpöverkostoon, uusien liittymien rakentamiseen ja olemassa olevien CHP-voimalaitosten kunnossapitoon.
Fortum investoi 213 miljoonaa euroa (2009: 188) sähkönsiirron luotettavuuteen, ylläpitoon ja uusinvestointeihin sähkönsiirtoliiketoiminnassaan Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Virossa.
Suomessa sähköverkkoasiakkaiden automaattisen mittarinluennan pilottivaihe käynnistyi lokakuussa 2010. Fortum investoi Suomessa automaattisen mittarinluennan projektiin vuonna 2010 yhteensä noin 9 miljoonaa euroa (2009: 8).
OAO Fortumilla on käynnissä mittava investointiohjelma, jolla pyritään kasvattamaan sähköntuotantokapasiteettia 2 300 megawatilla. Vuoden 2010 aikana ohjelman mukaisista investoinneista toteutui noin 540 miljoonaa euroa (2009: 186). Investointiohjelmasta arvioidaan tammikuusta 2011 lähtien olevan jäljellä 1,5 miljardia euroa. Joulukuussa 2010 vihittiin käyttöön uusi yksikkö Fortumin Tyumen CHP-1 -voimalaitoksella. Sen kaupallisen käytön arvioidaan alkavan vuoden 2011 ensimmäisellä puoliskolla. Uusi yksikkö on ensimmäinen OAO Fortumin laajan investointiohjelman seitsemästä yksiköstä.
| milj. euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Hankintameno | 41 | 54 |
| Kertyneet poistot 1.1. | –14 | –14 |
| Tilikauden poistot | –2 | –4 |
| Tasearvo | 25 | 36 |
Rahoitusleasingsopimuksilla vuokratut hyödykkeet on kirjattu koneisiin ja kalustoon.
Fortumilla on myös rahoitusleasingsopimuksia, joissa se toimii vuokralleantajana ja on vuokrannut konsernin ulkopuolelle aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä 50 miljoonan euron (2009: 60) arvosta. Nämä varat eivät sisälly konsernitaseen aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin.
| milj. euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Hankintameno | 12 | 179 |
| Kertyneet poistot 1.1. | –3 | –106 |
| Tilikauden poistot | –2 | –7 |
| Yhteensä | 7 | 66 |
Muilla vuokrasopimuksilla vuokralle annetut hyödykkeet koostuivat lähinnä Meri-Porin voimalaitoksesta, josta Fortum vuokrasi 308 MW:n osuutensa tammikuusta 2007 alkaen kesäkuun 2010 loppuun asti. Voimalaitoksen tuotantokapasiteetti on palautettu Fortumin omaan käyttöön 1.7.2010 alkaen.
| milj. euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Hankintameno | ||
| Hankintameno 1.1. | 1 669 | 1 655 |
| Kurssierot ja muut oikaisut | 63 | –36 |
| Hankinnat | 6 | 33 |
| Uudet osakeannit ja osakkaiden sijoitukset | 20 | 25 |
| Uudelleenryhmittelyt | - | –7 |
| Vähennykset | –97 | –1 |
| Hankintameno 31.12. | 1 661 | 1 669 |
| Osakkuus- ja yhteisyritysomistuksiin liittyvät oman pääoman oikaisut | ||
| Oikaisut 1.1. | 519 | 457 |
| Kurssierot ja muut oikaisut | 41 | 109 |
| Osuus osakkuusyritysten tilikauden voitosta | 62 | 21 |
| Vähennykset | 8 | - |
| Saadut osingot | –61 | –32 |
| Osakkuusyritysten muut laajan tuloksen erät | –69 | –36 |
| Oikaisut 31.12. | 500 | 519 |
Osakkuusyrityssijoitusten tasearvo vuoden 2010 lopussa oli 2 161 miljoonaa euroa (2009: 2 188). Fortum omistaa osakkeita kahdesta (2009: yhdestä) yhteisyritykseksi luokitellusta yrityksestä. Kyseisten yhteisyritysosuuksien tasearvo oli yhteensä 54 miljoonaa euroa (2009: 42).
Tasearvo 31.12. 2 161 2 188
Teollisuuden Voima Oyj:n (TVO) varsinainen yhtiökokous päätti maaliskuussa 2010 nostaa yhtiön osakepääomaa 79,3 miljoonalla eurolla (2009: 100), josta Fortumin osuus on 19,8 miljoonaa euroa (2009: 25). Fortumin osuus korotuksesta maksettiin joulukuussa 2010.
Vuonna 2010 Fortum hankki 40 % osuuden Blaiken Vind AB:stä Skellefteå Kraft AB:ltä. Blaiken Vind Ab on yhteisyritys, joka suunnittelee tuulipuiston rakentamista Blaikenin alueelle Pohjois-Ruotsiin. Tuulipuistoon tulee korkeintaan 100 tuulivoimalaa, kokonaisteholtaan 250 MW, ja sen arvioitu vuosituotanto valmistuessaan vuonna 2015 on 600–720 gigawattituntia (GWh). Hankkeen kokonaisinvestoinnin arvo on enintään 400 miljoonaa euroa, josta Fortumin osuus on 40 %.
Fortum ja norjalainen Hafslund Infratek ASA yhdistivät infrastruktuurin rakentamisja kunnossapitoliiketoimintansa Ruotsissa, Suomessa ja Norjassa vuoden 2009 alussa. Transaktiossa Fortum sai osakkeita Hafslund Infratek ASA:ssa ja omistaa näin 33 % osuuden uudesta yhdistetystä yhtiöstä.
Helmikuun 2010 alussa Distribution liiketoiminta-alue myi Fortumin 49 % osuuden Karlskoga Energi & Miljö AB:ssä. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Heat-divisioona myi Fortumin 20,4 % osuuden Swedegas AB:ssä ja Russia-divisioona myi OAO Fortumin 49 % omistusosuuden Kurgan Generating Companyssa. Vuoden kolmannella neljänneksellä Russia-divisioona myi myös Fortumin noin 31 % omistusosuuden St. Petersburg Sale Companyssa.
Vuonna 2009 ei tapahtunut merkittäviä osakkuusyhtiöiden myyntejä.
Eräät merkittävimmistä osakkuusyrityksistä esittävät tilinpäätöksensä paikallisten laskentaperiaatteiden mukaan. Fortum tekee ko. raportoituihin tilinpäätöksiin korjausvientejä taatakseen, että osakkuusyritysten luvut ovat yhtenevät Fortumin käyttämien laskentaperiaatteiden kanssa. Jos uudempaa tietoa ei ole saatavilla, osuudet osakkuusyritysten tuloksesta lasketaan perustuen edellisen neljänneksen lukuihin.
Fortumin osuus osakkuus- ja yhteisyritysten voitosta vuodelta 2010 oli 62 miljoonaa euroa (2009: 21), josta Hafslundin osuus oli 28 miljoonaa euroa (2009: –4), TGC-1:n osuus 7 miljoonaa euroa (2009: 19) ja Gasumin osuus 27 miljoonaa euroa (2009: 26). Osuus voitosta sisältää Fortumin osakkuusyhtiöomistuksen mukaisen osuuden ruotsalaisten ydinvoimayhtiöiden, Forsmarks Kraftgrupp AB:n ja OKG AB:n, voitosta yhteensä –19 miljoonaa euroa (2009: –16). Tästä –11 miljoonaa euroa (2009: –6) aiheutui ydinvoimaan liittyvien varojen ja velkojen kirjauksista.
Katso liitetieto 34 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat sivulta 118.
Hafslund myi 18 miljoonaa REC:n osaketta marraskuussa 2009. Laskentaperiaatteiden mukaisesti Fortum kirjasi 13 miljoonan euron voiton liittyen Hafslundin myymiin REC:n osakkeisiin osana osuuksia osakkuus- ja yhteisyritysten voitosta.
Hafslund ASA ilmoitti joulukuussa 2010 myyneensä täysin omistamansa tytäryhtiön Hafslund Fibernett AS:n koko osakekannan 1 477 miljoonalla Norjan kruunulla (noin 188 milj. eurolla). Hafslund kirjaa kaupasta noin 900 miljoonan Norjan kruunun myyntivoiton (noin 114 milj. euroa). Osakemyynnin seurauksena Fortum kirjaa noin 40 miljoonan euron myyntivoiton Muut-segmenttiinsä, eli noin 0,04 euroa osaketta kohden. Myyntivoitto kirjataan tuloslaskelmaan osuutena osakkuusyritysten tuloksesta vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä.
Saadut osingot -erä rahavirtalaskelmassa, 61 miljoonaa euroa (2009: 32), sisältää Hafslundin maksamat osingot, yhteensä 19 miljoonaa euroa (2009: 17).
Laskiessaan osuuttaan osakkuusyrityksensä Hafslundin tuloksesta Fortum on omien laskentaperiaatteidensa mukaisesti luokitellut uudelleen Hafslundin osakeomistuksen Renewable Energy Corporation (REC) -yhtiössä vuodesta 2006 lähtien 19.11.2008 saakka. Tänä aikana Hafslund luokitteli osakeomistuksensa REC-yhtiössä erään 'Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat', kun taas Fortum luokitteli osakeomistuksen REC-yhtiössä myytävissä oleviksi rahoitusvaroiksi, joiden käypien arvojen muutokset kirjataan suoraan omaan pääomaan. 19.11.2008 jälkeen molemmat yhtiöt ovat luokitelleet osakeomistuksen REC-yhtiössä myytävissä oleviksi rahoitusvaroiksi, joiden käypien arvojen muutokset kirjataan suoraan omaan pääomaan. Kertynyt käypien arvojen muutos kirjataan Fortumin tuloslaskelmaan vain siinä tapauksessa, että Hafslund myy omistuksensa REC-yhtiössä. Fortum laskee REC-yhtiön osakkeen käyvän arvon muutoksen joka välitilinpäätöksen yhteydessä, sillä REC-yhtiö on listattu Oslon pörssissä. Laskennassa käytettyjen osakkeiden lukumäärä perustuu Hafslundin edellisen vuosineljänneksen raportoinnissaan ilmoittamaan omistamiensa osakkeiden lukumäärään, ellei uudempaa tietoa ole saatavilla.
Fortumin omaan pääomaan kirjatut kertyneet käyvän arvon muutokset perustuen Hafslundin ilmoittamaan jäljellä olevaan osakkeiden lukumäärään olivat vuoden lopussa noin 13 miljoonaa euroa (2009: 89).
| milj. euroa | Omistusosuus, % | Tasearvo konsernitaseessa |
||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Yhtiö | Segmentti Kotipaikka | 2010 | 2009 | 2010 | 2009 | |
| Kemijoki Oy | Power | Suomi | 18 | 18 | 237 | 243 |
| Teollisuuden Voima Oyj (TVO) | Power | Suomi | 26 | 26 | 254 | 232 |
| OKG AB | Power | Ruotsi | 46 | 46 | 134 | 131 |
| Forsmarks Kraftgrupp AB | Power | Ruotsi | 26 | 26 | 121 | 112 |
| Gasum Oy | Heat | Suomi | 31 | 31 | 123 | 123 |
| Fingrid Oyj | Distribution | Suomi | 25 | 25 | 115 | 112 |
| Territorial Generating Company 1 (TGC-1) | Russia | Venäjä | 26 | 26 | 423 | 399 |
| Hafslund ASA | Muut | Norja | 34 | 34 | 440 | 483 |
| Muut | 314 | 353 | ||||
| Yhteensä | 2 161 | 2 188 |
Fortum omistaa 63,8 % vesivoimaosakkeista ja 15,4 % rahaosakkeista Kemijoki Oy:ssä. Jokainen vesivoimaosakkeiden omistaja on oikeutettu osakeomistusta vastaavaan osuu-
48
teen vesivoimatuotannosta. Fortumin omistusosuus koko osakepääomasta on 17,5 %. Kemijoki yhdistellään konsernitilinpäätökseen osakkuusyrityksenä, koska Fortumilla on Kemijoki Oy:ssä huomattava vaikutusvalta perustuen osuuteen hallituspaikoista ja osallistumiseen yhtiön päätöksentekoprosesseihin.
TVO:lla on kolme osakesarjaa, jotka oikeuttavat osakkeenomistajat TVO:n eri voimalaitoksilla tuotettuun sähköön. A-sarjan osakkeet oikeuttavat Olkiluoto 1 ja 2 -voimalaitosten ydinvoimalla tuottamaan sähköön. B-sarjan osakkeet oikeuttavat rakenteilla olevan uuden ydinvoimalaitoksen, Olkiluoto 3:n, tulevaisuudessa tuottamaan sähköön. C-sarjan osakkeet oikeuttavat TVO:n osuuteen Meri-Porin lauhdevoimalan tuottamasta sähköstä. Meri-Porin voimalaitos on Fortumin ja TVO:n yhteisessä määräysvallassa oleva omaisuuserä. Fortumille kuuluu 54,55 % Meri-Porin varoista ja TVO:lle 45,45 %.
Katso myös kohta 1.12.1 Yhteisessä määräysvallassa olevat omaisuuserät, liitetiedosta 1 Laadintaperiaatteet sivulta 73.
Fortum omistaa 25,7 % Territorial Generating 1 -yhtiöstä (TGC-1). TGC-1 muodostettiin vuoden 2006 lopussa usean venäläisen yhtiön fuusioiduttua. Fortumin laskentaperiaatteiden mukaisesti osuus TGC-1:n osakkuustuloksesta kirjataan perustuen viimeisimpään julkistettuun IFRS-tilinpäätökseen.
Vuoden 2010 toisen neljänneksen aikana Fortum muutti kirjauskäytäntöään TGC-1:n osakkuustuloksen kirjaamisen osalta. Fortum eliminoi yhtiön tekemät arvonalentumistappiot ja niiden peruutukset kirjatessaan osuuttaan tuloksesta ja arvioi arvonalentumiskirjausten tarpeellisuutta erikseen. Aiemmin Fortum on sisällyttänyt osuuteensa tuloksesta myös osuuden TGC-1:n kirjaamista arvonalentumistappioista sekä kirjattujen arvonalennusten peruutuksista. Kirjauskäytännön muutos on tehty oikaisemalla aikaisempien kausien vaikutus ei-takautuvasti, koska muutoksella ei katsota olevan olennaista vaikutusta vertailuvuoden tietoihin.
TGC-1 on muuttanut IFRS-standardien mukaisten tilinpäätöstietojensa raportointiaikataulua vuoden aikana. Vuodesta 2010 alkaen yhtiö julkaisee IFRS-standardien mukaisia osavuosikatsaustietoja vuosineljänneksittäin. Fortumin vuoden 2010 tulos sisältää Fortumin osuuden TGC-1:n vuoden 2009 toiselta vuosipuoliskolta sekä vuoden 2010 kolmelta ensimmäiseltä neljännekseltä.
Merkittävimpien listattujen osakkuusyritysosakkeiden (Hafslund ASA ja TGC-1) vuoden 2010 lopun markkina-arvoihin perustuva käypä arvo oli 1 113 miljoonaa euroa (2009: 932), josta Hafslundin osuus oli 595 miljoonaa euroa ja TGC-1:n osuus 518 miljoonaa euroa.
| milj. euroa | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Yhtiö | Kotipaikka | Varat | Velat Liikevaihto | Voitto/ tappio |
Omistus osuus, % |
Ääni määrä, % |
|
| Kemijoki Oy 1) 3) | Suomi | 434 | 314 | 40 | –7 | 18 | 18 |
| Teollisuuden Voima Oyj 1) 2) | Suomi | 5 639 | 4 649 | 276 | 34 | 26 | 26 |
| OKG AB 1) 3) | Ruotsi | 2 210 | 1 806 | 463 | 1 | 46 | 46 |
| Forsmarks Kraftgrupp AB 1) 3) | Ruotsi | 1 724 | 1 352 | 555 | 0 | 26 | 26 |
| Gasum Oy 2) | Suomi | 725 | 346 | 838 | 48 | 31 | 31 |
| Fingrid Oyj 2) | Suomi | 1 705 | 1 225 | 318 | 31 | 25 | 33 |
| Territorial Generating Company 1 (TGC-1) 2) |
Venäjä | 2 582 | 853 | 911 | 59 | 26 | 26 |
| Hafslund ASA 2) | Norja | 3 506 | 2 266 | 1 326 | –171 | 34 | 33 |
1) Voimalaitokset rakennetaan usein yhteisesti muiden sähköntuottajien kanssa. Osakassopimuksen nojalla jokaisella omistajalla on oikeus sähköön osakeomistuksensa suhteessa tai muiden sopimusten perusteella ja jokainen omistaja on vastuussa vastaavasta kustannusosuudesta. Osakkuusyritykset eivät ole voittoa tuottavia, koska omistajat ostavat sähköä tuotantokustannuksiin perustuvalla hinnalla sisältäen korkokulut ja valmisteverot. (Katso myös liitetieto 11 Materiaalit ja palvelut sivulta 97 ja liitetieto 46 Lähipiiritapahtumat sivulta 126).
2) Tiedot perustuvat syyskuun 2010 lukuihin.
3) Tiedot perustuvat joulukuun 2009 lukuihin.
Liiketoimet osakkuusyritysten kanssa
| milj. euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Myynnit osakkuusyrityksille | 63 | 86 |
| Korot osakkuusyritysten lainasaamisista | 39 | 37 |
| Ostot osakkuusyrityksiltä | 764 | 555 |
Ostot osakkuusyrityksiltä sisältävät ydin- ja vesivoimalla tuotetun sähkön ostot omakustannushintaan sisältäen korkokulut ja valmisteverot.
Katso myös liitetieto 11 Materiaalit ja palvelut sivulta 97.
Katso myös liitetieto 46 Lähipiiritapahtumat sivulta 126.
| milj. euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Saamiset osakkuusyrityksiltä | ||
| Pitkäaikaiset korolliset lainasaamiset | 1 071 | 852 |
| Myyntisaamiset | 22 | 14 |
| Muut saamiset | 20 | 5 |
| Velat osakkuusyrityksille | ||
| Pitkäaikaiset velat | 213 | 199 |
| Ostovelat | 36 | 23 |
| Muut velat | 15 | 22 |
Pitkäaikaiset korolliset saamiset ovat pääasiassa saamisia ruotsalaisilta ydinvoimayhtiöiltä, OKG AB:lta ja Forsmarks Kraftgrupp AB:lta, suuruudeltaan 1 001 miljoonaa euroa (2009: 786).
Näiden yhtiöiden tekemät investoinnit on rahoitettu kyseisten yhtiöiden omistajilta saaduilla lainoilla omistusosuuden suhteessa.
| milj. euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Ostot | 1 | 1 |
| Saamiset yhteisyrityksiltä | 6 | 4 |
Konsernilla ei ollut lainasaamisia yhteisyrityksiltä vuosien 2010 tai 2009 lopussa.
| milj. euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | 41 | 44 |
| Muut | 31 | 25 |
| Yhteensä | 72 | 69 |
Myytävissä olevat rahoitusvarat, jotka ovat muita kuin osakkuus- ja yhteisyritysosakkeita, koostuvat pääosin listaamattomien yhtiöiden osakkeista, arvoltaan 38 miljoonaa euroa (2009: 43), joiden käypää arvoa ei pystytä määrittelemään luotettavasti. Nämä sijoitukset on arvostettu hankintamenoonsa vähennettynä mahdollisilla arvonalentumistappioilla.
Myytävissä oleviin rahoitusvaroihin sisältyvien noteerattujen yritysten osakkeiden käypä arvo oli 3 miljoonaa euroa (2009: 1). Fortumin omaan pääomaan kirjattujen kertyneiden käypien arvojen muutokset olivat –1 miljoonaa euroa (2009: –1).
| milj. euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Pitkäaikaiset lainasaamiset | 1 101 | 854 |
| Rahoitusleasingsaamiset | 48 | 64 |
| Pitkäaikaiset korolliset saamiset yhteensä | 1 149 | 918 |
| Muut lyhytaikaiset korolliset saamiset | 46 | 12 |
| Lyhytaikaiset rahoitusleasingsaamiset | 11 | 13 |
| Lyhytaikaiset korolliset saamiset yhteensä 1) | 57 | 25 |
| Yhteensä | 1 206 | 943 |
1) Sisältyy taseessa myyntisaamisiin ja muihin saamisiin, katso liitetieto 27 sivulta 112.
Pitkäaikaisiin lainasaamisiin sisältyy saamisia osakkuusyrityksiltä 1 071 miljoonaa euroa (2009: 852), jotka ovat pääasiassa ruotsalaisilta ydinvoima-osakkuusyrityksiltä OKG AB:lta ja Forsmark Kraftgrupp AB:lta, yhteensä 1 001 miljoonaa euroa (2009: 786). Näitä yhtiöitä rahoitetaan pääsääntöisesti osakaslainoilla osakkaiden omistusosuuksien suhteessa. Saamisten kasvu johtuu suunnitelman mukaisista investoinneista OKG AB:ssa ja Forsmark Kraftgrupp AB:ssa.
Pitkäaikaisiin lainasaamisiin sisältyy myös saamisia Teollisuuden Voima Oyj:ltä (TVO) yhteensä 45 miljoonaa euroa (2009: 45). TVO:n rakentamaa Olkiluoto 3 -ydinvoimalaa rahoitetaan ulkoisilla lainoilla, osakeanneilla ja osakaslainoilla TVO:n osakkeenomistajien välisten osakassopimusten perusteella. Maaliskuun 2009 lopussa TVO:n osakkeenomistajat antoivat 300 miljoonan euron osakaslainasitoumuksen TVO:lle. Sitoumus on käytettävissä vuoden 2013 loppuun asti. Fortumin osuus sitoumuksesta on korkeintaan 75 miljoonaa euroa.
Lisätietoja luottoriskien hallinnasta ja luottoriskeistä liitetiedossa 3.10 Luottoriskit sivulla 87.
| milj. euroa | Efektiivinen korko kanta (%) |
Tasearvo 2010 |
Uudelleen hinnoittelu alle 1 vuosi |
Uudelleen hinnoittelu 1–5 vuotta |
Uudelleen hinnoittelu yli 5 vuotta |
Käypä arvo 2010 |
Tasearvo 2009 |
Käypä arvo 2009 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Pitkäaikaiset lainasaamiset | 4,1 | 1 103 | 1 086 | 14 | 3 | 1 112 | 854 | 886 |
| Rahoitusleasingsaamiset | 7,2 | 59 | 25 | 4 | 30 | 73 | 77 | 94 |
| Pitkäaikaiset korolliset saamiset yhteensä 1) |
4,3 | 1 162 | 1 111 | 18 | 33 | 1 185 | 931 | 980 |
| Muut lyhytaikaiset korolliset saamiset |
8,6 | 44 | 44 | - | - | 46 | 12 | 12 |
| Korolliset saamiset yhteensä |
4,4 | 1 206 | 1 155 | 18 | 33 | 1 231 | 943 | 992 |
1) Sisältää pitkäaikaisten saamisten seuraavan vuoden lyhennysosuuden.
Fortum omistaa aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä (lähinnä CHP- ja lämpövoimalaitoksia), joita se vuokraa rahoitusleasingsopimuksilla asiakkailleen Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Virossa. Nämä aineelliset hyödykkeet on kirjattu taseeseen määrään, joka on yhtä suuri kuin rahoitustuotoilla vähennetty bruttosijoitus vuokrasopimuksiin. Keskimääräinen sopimusaika on 14 vuotta. Kaikista rahoitusleasingsopimuksista 98 % on sidottu kiinteään korkoon ja 2 % muuttuvaan korkoon.
| milj. euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Bruttosijoitus vuokrasopimuksiin | 78 | 102 |
| Vähennettynä tulevilla korkotuotoilla | 19 | 25 |
| Yhteensä | 59 | 77 |
| milj. euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Bruttosijoitus vuokrasopimuksiin | ||
| Enintään 1 vuosi | 15 | 17 |
| 1–5 vuotta | 42 | 60 |
| Yli 5 vuotta | 21 | 25 |
| Yhteensä | 78 | 102 |
| milj. euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Enintään 1 vuosi | 12 | 13 |
| 1–5 vuotta | 30 | 44 |
| Yli 5 vuotta | 17 | 20 |
| Yhteensä | 59 | 77 |
Muuttuvia vuokria ei sisältynyt tuloslaskelmaan vuonna 2010 tai 2009.
| milj. euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Ydinpolttoaine | 84 | 69 |
| Hiili | 129 | 184 |
| Öljy | 53 | 40 |
| Biopolttoaineet | 44 | 61 |
| Muu vaihto-omaisuus | 77 | 93 |
| Yhteensä | 387 | 447 |
Vaihto-omaisuuden arvonalentumisia ei ole kirjattu vuosina 2010 tai 2009.
| milj. euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Myyntisaamiset | 943 | 784 |
| Tuloverosaamiset | 18 | 16 |
| Korkosaamiset | 9 | 1 |
| Siirtosaamiset | 62 | 46 |
| Muut saamiset | 195 | 158 |
| Lyhytaikaiset rahoitusleasingsaamiset 1) | 11 | 13 |
| Muut lyhytaikaiset korolliset saamiset 1) | 46 | 12 |
| Yhteensä | 1 284 | 1 030 |
1) Katso myös liitetieto 25 Pitkäaikaiset ja lyhytaikaiset korolliset saamiset sivulta 111.
Myyntisaamisten ja muiden saamisten käypä arvo ei poikkea olennaisesti tasearvosta.
Myyntisaamisten ikäjakauma
| 2010 | 2009 | |||
|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | Brutto | Luotto tappioksi kirjattu |
Brutto | Luotto tappioksi kirjattu |
| Erääntymättömät | 860 | 2 | 730 | 2 |
| 1–90 päivää erääntyneet | 88 | 6 | 51 | 4 |
| 91–180 päivää erääntyneet | 8 | 6 | 8 | 2 |
| Yli 181 päivää erääntyneet | 53 | 52 | 42 | 39 |
| Yhteensä | 1 009 | 66 | 831 | 47 |
Vuonna 2010 myyntisaamisten alaskirjaukset olivat 27 miljoonaa euroa (2009: 11), joista 26 miljoonaa (2009: 5) aiheutui myyntisaamisten alaskirjauksista OAO Fortum -yhtiöissä. Vuoden 2010 lopun myyntisaamisista 66 miljoonaa euroa (2009: 47) oli kirjattu luottotappioiksi, joista 57 miljoonaa euroa (2009: 33) OAO Fortum -yhtiöissä. Segmenttikohtaiset tiedot alaskirjauksista on esitetty liitetiedossa 5 Segmenttiraportointi sivulla 90.
| milj. euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| EUR | 276 | 265 |
| SEK | 461 | 372 |
| RUB | 150 | 100 |
| NOK | 47 | 29 |
| PLN | 33 | 28 |
| Muut | 42 | 37 |
| Yhteensä | 1 009 | 831 |
Fortumilla ei ole riskikeskittymää myyntisaamisten osalta, koska asiakasmäärä on suuri ja myyntisaamiset ovat pääasiassa euroissa ja Ruotsin kruunuissa. Vuoden 2010 lopussa Fortumilla oli 5 miljoonan euron edestä (2009: 6) vakuustalletuksia myyntisaamisten vakuutena. Lisätietoja luottoriskien hallinnasta ja luottoriskeistä, katso 2.2.9 Vastapuoliriskit sivulta 55 Hallituksen toimintakertomuksessa ja liitetieto 3.10 Luottoriskit sivulla 87.
| milj. euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Rahat ja pankkisaamiset | 220 | 154 |
| Pankkitalletukset joiden maturiteetti alle 3kk | 65 | 339 |
| Rahavarat | 285 | 493 |
| Pankkitalletukset joiden maturiteetti yli 3kk | 271 | 397 |
| Yhteensä | 556 | 890 |
Lyhyt- ja pitkäaikaiset pankkitalletukset sisältävät OAO Fortumin lyhytaikaisia pankkitalletuksia 65 miljoonaa euroa (2009: 229) ja pitkäaikaisia pankkitalletuksia 271 miljoonaa euroa (2009: 397). Kaikki OAO Fortumin pankkitalletukset vuonna 2010 olivat euromääräisiä. Vuoden 2009 lopussa OAO Fortumin lyhytaikaisiin pankkitalletuksiin sisältyi Venäjän ruplamääräisiä talletuksia 39 miljoonan euron arvosta. Kaikki muut lyhytaikaiset pankkitalletukset, 190 miljoonaa euroa, ja kaikki pitkäaikaiset pankkitalletukset olivat euromääräisiä. OAO Fortumin varat on korvamerkitty OAO Fortumin investointeihin, jotka lisäävät sähköntuotantokapasiteettia. OAO Fortumin euromääräiset pankkitalletukset suojaavat euromääräisiä hankintoja.
Rahavarat koostuvat eristä joiden maturiteetti on kolme kuukautta tai lyhyempi. Lisätietoja luottoriskien hallinnasta ja luottoriskeistä, katso 2.2.9 Vastapuoliriskit Hallituksen toimintakertomuksesta sivulta 55 ja liitetieto 3.10 Luottoriskit sivulta 87.
| 2010 | 2009 | |||
|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | Osakkeiden lukumäärä |
Osake pääoma |
Osakkeiden lukumäärä |
Osake pääoma |
| Rekisteröidyt osakkeet 1.1. | 888 367 045 | 3 046 887 638 080 | 3 044 | |
| Optioilla merkityt ja rekisteröidyt osakkeet 31.12. | - | - | 728 965 | 2 |
| Rekisteröidyt osakkeet 31.12. | 888 367 045 | 3 046 888 367 045 | 3 046 | |
| Rekisteröimättömät osakkeet | - | - |
Fortum Oyj:llä on yksi osakesarja. Vuoden 2010 lopussa osakkeita oli laskettu liikkeeseen kaikkiaan 888 367 045 kappaletta. Osakkeen nimellisarvo on 3,40 euroa ja kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa. Kaikki osakkeet oikeuttavat samansuuruiseen osinkoon. Vuoden 2010 lopussa Fortum Oyj:n kokonaan maksettu ja kaupparekisteriin rekisteröity osakepääoma oli 3 046 185 953,00 euroa.
Rekisteröity osakepääoma ylittää osakkeiden nimellisarvojen yhteenlasketun määrän, koska Fortum mitätöi vuosina 2006 ja 2007 omia osakkeitaan (yhteensä 7 570 000 osaketta) ilman että osakepääomaa pienennettiin.
Fortum Oyj:n osake on listattu NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä. Kaupankäyntitunnus on FUM1V. Fortum Oyj:n osakkeet kuuluvat Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään arvo-osuusjärjestelmään.
Vuoden 2010 lopussa Suomen valtion omistusosuus yhtiön osakkeista oli 50,76 %. Eduskunta on valtuuttanut valtioneuvoston vähentämään valtion osakkeenomistusta Fortum Oyj:ssä enintään 50,1 %:iin yhtiön osakkeista ja äänivallasta.
Vuoden 2010 lopussa toimitusjohtaja ja muut konsernin johtoryhmän jäsenet omistivat 208 333 osaketta (2009: 185 345), mikä vastaa noin 0,02 % (2009: 0,02) yhtiön osakkeista. Liitteessä 13 Henkilöstökulut ja johdon palkkiot on kuvaus Fortumin suoriteperusteisesta pitkän aikavälin osakekannustinohjelmasta mukaan lukien toimitusjohtajan ja muiden konsernin johtoryhmän jäsenten osakeomistukset ja osuudet kannustinohjelmassa. Hallituksen toimintakertomuksessa, sivulla 57, on esitetty kuvaus osakkeista, osakepääomasta ja osakkeenomistajista.
Vuoden 2010 lopussa Fortum Oyj ei omistanut omia osakkeita eikä hallituksella ole yhtiökokouksen valtuuttamaa päätöstä omien osakkeiden hankinnasta.
Fortum-konserni ei ole laskenut liikkeeseen vaihtovelkakirjalainoja eikä optiolainoja, jotka oikeuttaisivat velkakirjojen haltijaa merkitsemään Fortumin osakkeita. Hallituksella ei ole tällä hetkellä yhtiökokouksen myöntämiä käyttämättömiä valtuuksia vaihtovelkakirjojen tai optiolainojen liikkeeseen laskemiseksi, yhtiön osakepääoman korottamiseksi tai uusien osakkeiden liikkeeseen laskemiseksi.
Fortumin lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmä (jäljempänä tulospalkkiojärjestelmä) tukee konsernin arvojen, taloudellisten tavoitteiden ja rakennemuutosten toteuttamista. Järjestelmän avulla varmistetaan, että yksittäisten työntekijöiden tulostavoitteet tukevat konsernin ja liiketoimintadivisioonan tavoitteita. Tulospalkkiojärjestelmä kattaa kaikki fortumlaiset tiettyjä Puolan ja Venäjän henkilöstöryhmiä lukuun ottamatta.
Ylimmän johdon (toimitusjohtajan ja Fortumin johtoryhmän muiden jäsenten) tulospalkkioiden määräytymisperusteet vahvistaa hallitus vuosittain nimitys- ja palkkiovaliokunnan esityksen pohjalta. Ylimpään johtoon kuuluville johtajille maksettavien tulospalkkioiden määrä riippuu konsernin taloudellisesta tuloksesta ja henkilökohtaisten tavoitteiden saavuttamisesta. Mikäli kaikki taloudelliset ja henkilökohtaiset tavoitteet ylitetään, tulospalkkion määrä on enintään 40 % saajan vuosipalkasta luontoisetuineen.
Divisioonien johtajien palkkiot määräytyvät divisioonan tuloksen ja konsernin taloudellisen tuloksen perusteella. Divisioonan johtajan ja hänen esimiehensä välillä käydään aina alkuvuodesta tavoite- ja tuloskeskustelu, jossa sovitaan johtajan henkilökohtaisen suorituksen arviointiperusteista. Hallitus arvioi vuosittain toimitusjohtajan suorituksen. Lisätietoja johdon palkkioista on esitetty liitetiedossa 13 Henkilöstökulut ja johdon palkkiot sivulla 97.
Vain Suomessa työskentelevää henkilöstöä koskeva Fortumin henkilöstörahasto on toiminut vuodesta 2000 alkaen. Fortumin hallitus määrittelee vuosittain rahastoon maksettavan voittopalkkioerän määräytymisperusteet. Konsernin pitkän aikavälin osakepalkkiojärjestelmiin kuuluvat henkilöt eivät voi olla rahaston jäseniä. Henkilöstörahaston jäseniä ovat sekä vakituisessa että määräaikaisessa työsuhteessa olevat konsernin työntekijät. Rahaston jäsenyys alkaa sitä kuukautta seuraavana kuukautena, jolloin työntekijän työsuhde on kestänyt yhtäjaksoisesti kuusi kuukautta. Rahaston jäsenyys päättyy, kun jäsen on saanut osuutensa rahastosta täysimääräisenä.
Konsernin rahastoon maksamat voittopalkkioerät jaetaan rahaston jäsenille tasasuuruisina. Kunkin työntekijän rahasto-osuudet on jaettu sidottuun osaan ja nostettavissa olevaan osaan. Kun työntekijä on ollut rahaston jäsen viisi vuotta, hän voi vuosittain siirtää sidotusta osasta nostettavaksi enintään viittätoista prosenttia pääomasta vastaavan määrän.
Nostettavissa oleva osa (enintään viisitoista prosenttia sidotusta osasta) määritellään vuosittain ja maksetaan niille jäsenille, jotka haluavat käyttää nosto-oikeuttaan.
Rahaston edellinen tilivuosi päättyi 30.4.2010, ja rahastossa oli tällöin 2 875 jäsentä (2009: 3 155). Huhtikuun 2010 lopussa Fortum maksoi vuoden 2009 tuloksen perusteella henkilöstörahastoon 1,7 miljoonan euron (2009: 4,7) vuotuisen voittopalkkioerän. Rahaston jäsenten rahasto-osuuksien yhteenlaskettu määrä oli 22,0 miljoonaa euroa (2009: 20,9).
Henkilöstörahastolle maksettava voittopalkkio kirjautuu kuluksi saatua työsuoritusta vastaavasti.
Fortumin osakepalkkiojärjestelmä (LTI) on suoritusperusteinen pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä. Osakepalkkiojärjestelmä jakautuu viisi-/kuusivuotisiin osakeohjelmiin, jotka käynnistyvät vuosittain hallituksen niin päättäessä. Järjestelmä käynnistettiin vuonna 2003 tukemaan konsernin pitkän aikavälin tavoitteiden saavuttamista houkuttelemalla ja sitouttamalla avainhenkilöitä. Tammikuussa 2008 osakepalkkiojärjestelmää kehitettiin edelleen (jäljempänä "uusi LTI-järjestelmä"). Viimeinen ohjelma edellisen osakepalkkiojärjestelmän puitteissa (jäljempänä "edellinen LTI-järjestelmä") alkoi vuonna 2007.
Tällä hetkellä noin 140 hallituksen valitsemaa avainhenkilöä on mukana ainakin yhdessä kuudesta meneillään olevasta vuosittaisesta ohjelmasta. Vuosina 2006–2011 toteutettava ohjelma on tarkoitettu vain henkilöille, jotka eivät olleet mukana silloisissa optio-ohjelmissa.
Edellisen järjestelmän osakeohjelmat alkavat kolmen vuoden pituisella ansaintajaksolla, jonka aikana osanottaja ansaitsee tulospalkkiojärjestelmän mukaista tulospalkkiota, jonka määrä riippuu konsernin taloudellisesta tuloksesta, divisioonan tuloksesta ja henkilökohtaisten tavoitteiden saavuttamisesta. Ansaintajakson päätyttyä, konsernin edellisen vuoden vuosituloksen julkaisemisen jälkeen, hallitus päättää euromääräisen ansaitun palkkion laskennallisen vasta-arvon Fortum Oyj:n osakeoikeuksien kappalemääränä. Osakeoikeuksien arvo tänä hetkenä ei voi ylittää osallistujan vuosipalkan määrää luontoisetuineen.
Edellisen järjestelmän ansaintajaksoa seuraa noin kolmivuotinen rajoitusjakso, joka päättyy ansaitun kannustinpalkkion suorittamiseen rahavaroina edellyttäen, että osanottaja on sillä hetkellä konsernin palveluksessa. Laskennallista osakkeiden kappalemäärää hyvitetään rajoitusjakson aikana suorituspäivään saakka mahdollisesti maksetuilla osingoilla. Osallistuessaan ohjelmaan osanottaja hyväksyy, että kertyneet varat käytetään Fortum Oyj:n osakkeiden hankkimiseen osanottajan puolesta ja nimiin sekä tuloveron ja muiden pakollisten työsuhteeseen perustuvien osanottajan maksettavaksi kuuluvien kulujen ja vakuutusmaksujen maksamiseen.
Uudessa järjestelmässä uusi osakepalkkio-ohjelma jatkuu viisi/kuusi vuotta. Jokainen ohjelma alkaa kolmen vuoden pituisella ansaintajaksolla, jota seuraa kahden/kolmen vuoden rajoitusjakso. Rajoitusjakson aikana osakkeita ei saa myydä, siirtää, pantata tai luovuttaa muulla tavoin. Nämä rajoitukset eivät kuitenkaan koske edellä mainitun jakson aikana maksettuja osinkoja tai muuta osakkeelle maksettua tuottoa. Osakkeet vapautuvat yhtiön julkistettua yksittäisen ohjelman viidennen/kuudennen kalenterivuoden taloudellisen tuloksen.
Osallistuessaan ohjelmaan osanottaja on hyväksynyt, että kertyneet varat käytetään Fortum Oyj:n osakkeiden hankkimiseen osanottajan puolesta ja nimiin sekä tuloveron ja muiden pakollisten työsuhteeseen perustuvien osanottajan maksettavaksi kuuluvien kulujen ja vakuutusmaksujen maksamiseen. Kolmen vuoden ansaintajakson jälkeen luovutettavien osakkeiden määrä perustuu hallituksen määrittelemien tulosehtojen saavuttamiseen. Tulostavoitteet määritetään vuosittain ja ne saattavat vaihdella eri vuosina. Kolmen vuoden ansaintajakson jälkeen luovutettavien osakkeiden arvo tuona hetkenä ei voi ylittää osallistujan vuosipalkan määrää luontoisetuineen talouspoliittisen ministerivaliokunnan ohjeiden mukaan.
Molemmat kannustinjärjestelmät luokitellaan rahana suoritettavaksi etuudeksi IFRS 2 Osakeperusteiset maksut -standardin mukaisesti. Palkkio kirjataan kuluksi oikeuden syntymisajanjakson aikana ja vastaava lisäys merkitään velkoihin. Mahdollisen palkkion käypä arvo liittyen ulkona oleviin osakeoikeuksiin perustuu Fortumin osakkeen markkinahintaan silloin, kun myönnettävien osakeoikeuksien määrä määritetään ja sen jälkeen jokaisena tilinpäätöspäivänä kunnes osakkeet on luovutettu. Ohjelman piiriin kuuluvien henkilöiden maksettaviksi tulevat tuloverot ja muut lakisääteiset työsuhteeseen liittyvät kulut sekä vakuutusmaksut vähennetään maksujen suorittamisen yhteydessä.
Osakepalkkiovelka sosiaalikuluineen oli vuoden 2010 lopussa 20 miljoonaa euroa (2009: 28). Henkilöstökuluihin on kauden aikana kirjattu kuluja 5 miljoonaa euroa (2009: 5), netotettuna järjestelyyn liittyvän suojaussopimuksen käyvän arvon muutoksella.
Edellisen järjestelmän mahdollisten palkkioiden käypien arvojen muutoksilta suojautumiseksi konserni on solminut osaketermiinisopimuksia, jotka selvitetään rahana. Meneillään olevien osakepalkkio-ohjelmien suojaussopimusten käyvän arvon muutos vuonna 2010 oli yhteensä 2 miljoonaa euroa (2009: 5). Uudessa ohjelmassa Fortumilla ei ole velvoitetta suojata tai muuten säilyttää ohjelmaan kuuluvien henkilöiden osakkeiden arvo lukitusjakson aikana.
Muutokset ulkona olevien myönnettyjen osakeoikeuksien määrässä (edellinen LTI-järjestelmä)
| Ohjelma 2007–2012 |
Ohjelma 2006–2011 |
Ohjelma 2005–2010 |
Ohjelma 2004–2009 |
|
|---|---|---|---|---|
| Ulkona olevat osakeoikeudet kauden alussa 1.1.2010 | 0 | 71 929 | 318 240 | 504 812 |
| Kauden aikana myönnetyt osakeoikeudet | 339 398 | |||
| Osinko-oikaisut kauden aikana | 18 546 | 3 932 | 17 396 | |
| Maksut kauden aikana | –21 732 | –11 696 | –84 762 | –504 812 |
| Peruutetut osakeoikeudet kauden aikana | –929 | |||
| Ulkona olevat osakeoikeudet | ||||
| kauden lopussa 31.12.2010 | 335 283 | 64 165 | 250 874 | 0 |
| Myöntämispäivä | 8.2.2010 | 9.2.2009 | 8.2.2008 | 8.2.2007 |
| Myöntämispäivän käypä arvo, euroa | 18,18 | 15,19 | 27,54 | 20,99 |
| Myönnettyjen osakeoikeuksien määrä | 339 398 | 76 134 | 303 153 | 496 362 |
| Arvio työsuhteen lopettavien henkilöiden määrästä, % | 4,52 | 4,52 | 4,52 | 4,52 |
| Fortumin osakkeen hinta myöntämisvuoden lopussa, | ||||
| euroa | 22,53 | 18,97 | 15,23 | 30,81 |
Maaliskuussa 2002 päätettiin tarjota Fortum-konsernin avainhenkilöille 25 000 000 optio-oikeutta. Niiden perusteella merkittävien osakkeiden viimeinen merkintäaika päättyi 1.5.2009. Näiden optio-ohjelmien piirissä ei vuoden 2009 ja 2010 lopussa ollut käyttämättömiä optio-oikeuksia.
| milj. euroa | 2010 | 2009 | |
|---|---|---|---|
| AB Fortum Värme Holding samägt med Stockholms stad -konserni | Ruotsi | 358 | 302 |
| OAO Fortum -konserni | Venäjä | 138 | 132 |
| Tartu Energi -konserni | Viro | 13 | 8 |
| Muut | 23 | 15 | |
| Yhteensä | 532 | 457 |
Fortum omistaa Fortum Power and Heat AB:n kautta 90,1 % AB Fortum Värme Holding samägt med Stockholms stad -yhtiön osakkeista, mikä vastaa 50,1 % äänimäärästä. Tukholman kaupungilla on 9,9 % osakkeista. Tukholman kaupunki omistaa AB Fortum Värme Holding samägt med Stockholms stad -yhtiön etuosakkeita, mikä oikeuttaa kaupungin saamaan 50 % yhtiön taloudellisesta tuloksesta. Tämän yhtiön omistus ja hallinto on määritelty osakassopimuksessa.
Vähemmistön osuus OAO Fortumin osakkeista on 5,49 %.
| 2010 | 2009 |
|---|---|
| 4 281 | 3 665 |
| 1 024 | |
| 24 | |
| 1 289 | |
| 6 002 | |
| 501 | |
| 33 | |
| 12 | |
| 3 | |
| 250 | |
| 58 | |
| 857 | |
| 7 382 | 6 859 |
| 845 26 1 368 6 520 223 88 1 2 534 14 862 |
| milj. euroa | Efektiivinen korko kanta (%) |
Tasearvo 2010 |
Uudelleen hinnoittelu alle 1 vuosi |
Uudelleen hinnoittelu 1–5 vuotta |
Uudelleen hinnoittelu yli 5 vuotta |
Käypä arvo 2010 |
Tasearvo 2009 |
Käypä arvo 2009 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Joukkovelkakirjalainat | 4,4 | 4 504 | 958 | 1 942 | 1 604 | 4 844 | 4 166 | 4 724 |
| Lainat rahoituslaitoksilta | 2,9 | 933 | 836 | 57 | 40 | 966 | 1 057 | 1 090 |
| Muut pitkäaikaiset korolliset velat 1) |
1,9 | 1 411 | 1 165 | - | 246 | 1 426 | 1 328 | 1 349 |
| Pitkäaikaiset korolliset velat yhteensä 2) |
3,7 | 6 848 | 2 959 | 1 999 | 1 890 | 7 236 | 6 551 | 7 163 |
| Yritystodistukset | 1,6 | 534 | 534 | - | - | 535 | 250 | 251 |
| Muut lyhytaikaiset korolliset velat |
2,3 | 0 | 0 | - | - | 0 | 58 | 60 |
| Lyhytaikaiset korolliset velat yhteensä |
1,6 | 534 | 534 | - | - | 535 | 308 | 311 |
| Korolliset velat yhteensä 3) | 3,5 | 7 382 | 3 493 | 1 999 | 1 890 | 7 771 | 6 859 | 7 474 |
1) Sisältää lainat Valtion ydinjätehuoltorahastolta ja Teollisuuden Voima Oyj:ltä 835 miljoonaa euroa (2009: 774), rahoitusleasingvelat 28 miljoonaa euroa (2009: 27), lainat suomalaiselta Fortumin eläkesäätiöltä 273 miljoonaa euroa (2009: 273), muut lainat 275 miljoonaa euroa (2009: 254).
2) Sisältää pitkäaikaisen lainan lyhytaikaisen osuuden.
3) Korollisten velkojen ja johdannaisten keskikorko 31.12.2010 oli 3,5 % (2009: 3,4).
Ensimmäisen neljänneksen aikana Fortum lisäsi takaisinlainaustaan Valtion ydinjätehuoltorahastosta 61 miljoonalla eurolla 835 miljoonaan euroon. Toisen neljänneksen aikana Fortum nosti 10 vuoden lainan Pohjoismaiden Investointipankilta, yhteensä 60 miljoonaa euroa. Laina tulee osittain rahoittamaan investointeja automaattiseen mittarinluentajärjestelmään. Vuoden 2010 kolmannen neljänneksen aikana Fortum laski liikkeelle EMTN (Euro Medium Term Note) -ohjelmansa puitteissa vuonna 2015 erääntyvät 3,1 miljardin Ruotsin kruunun arvoisen kiinteäkorkoisen joukkovelkakir-
48
jalainan sekä 3,1 miljardin Ruotsin kruunun arvoisen vaihtuvakorkoisen joukkovelkakirjalainan.
TGC-10:n (uudelleennimetty OAO Fortum) hankinnan yhteydessä maaliskuussa 2008 sovittu 2 000 miljoonan euron pankkilaina on kuoletettu vuoden 2010 kolmannen neljänneksen aikana, koska jäljellä oleva erääntymätön 350 miljoonaa euroa maksettiin takaisin.
Vuoden 2010 viimeisen neljänneksen aikana Fortum maksoi takaisin vuonna 2003 liikkeellelasketun 500 miljoonan euron arvoisen joukkovelkakirjan.
OAO Fortum allekirjoitti kaksi pankkilainaa arvoltaan yhteensä 7,1 miljardia ruplaa, rahoittaakseen investointiohjelmiaan. Vuoden lopussa OAO Fortumin ulkoinen velka oli 129 miljoonaa euroa (2009: 29).
Suomen ja Ruotsin rahoitusmarkkinoilla liikkeelle laskettujen yritystodistusten määrä kasvoi vuoden 2010 aikana. Vuoden lopussa lyhytaikaisten liikkeelle laskettujen yritystodistusten määrä oli 534 miljoonaan euroa (2009: 250).
Korolliset velat kasvoivat vuoden aikana 523 miljoonalla eurolla 7 382 miljoonaan euroon (2009: 6 859). Likvidit varat vähenivät 334 miljoonalla eurolla 556 miljoonaan euroon (2009: 890). Likvidit varat sisältävät OAO Fortumin rahat ja pankkitalletukset, arvoltaan 348 miljoonaa euroa (2009: 632).
Katso liitetieto 3 Rahoitusriskien hallinta sivulla 81, liitetieto 41 Pantatut varat sivulla 124 ja liitetieto 44 Vastuut sivulla 125.
| Laskettu liikkeeseen – erääntyy |
Koron peruste |
Korkokanta | Efektiivinen korko |
Valuutta | Nimellis arvo |
Tasearvo |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Fortum Oyj EUR 6 000 milj. EMTN ohjelma 1) | ||||||
| 2003 / 2013 | Kiinteä | 5,000 | 5,164 | EUR | 500 | 498 |
| 2006 / 2011 | Kiinteä | 3,750 | 3,793 | SEK | 2 000 | 223 |
| 2006 / 2016 | Kiinteä | 4,500 | 4,615 | EUR | 750 | 774 |
| 2007 / 2012 | Vaihtuva Stibor 3M+0,15 | SEK | 3 500 | 390 | ||
| 2007 / 2014 | Kiinteä | 4,700 | 4,764 | SEK | 2 600 | 289 |
| 2009 / 2014 | Kiinteä | 4,625 | 4,714 | EUR | 750 | 747 |
| 2009 / 2019 | Kiinteä | 6,000 | 6,095 | EUR | 750 | 766 |
| 2009 / 2014 | Kiinteä | 5,250 | 5,400 | NOK | 500 | 64 |
| 2009 / 2017 | Kiinteä | 6,125 | 6,240 | NOK | 500 | 64 |
| 2011 / 2015 | Vaihtuva Stibor 3M+0,95 | SEK | 3 100 | 345 | ||
| 2011 / 2015 | Kiinteä | 3,125 | 3,235 | SEK | 3 100 | 344 |
| OAO Fortum (entinen TGC-10) | ||||||
| 2008 / 2013 | Kiinteä | 9,750 | 9,988 | RUB | 5 000 | 0 |
| Yhteensä 31.12.2010 | 4,504 |
1) EMTN = Euro Medium Term Note
Toukokuussa 2010 EMTN-ohjelma päivitettiin 5 000 miljoonasta eurosta 6 000 miljoonaan euroon.
Vuoden 2010 lopussa Fortumilla oli muutamia koneita ja kalustoa koskevia rahoitusleasingsopimuksia.
Vuosina 2010 tai 2009 ei ole tehty uusia rahoitusleasingsopimuksia.
| milj. euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Vähimmäisvuokramaksut | 32 | 32 |
| Vähennettyjä tulevilla rahoituskuluilla | 4 | 5 |
| Vähimmäisvuokramaksujen nykyarvo | 28 | 27 |
Vähimmäisvuokramaksujen erääntymisajat
| milj. euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Enintään 1 vuosi | 2 | 4 |
| 1–5 vuotta | 30 | 28 |
| Yli 5 vuotta | - | - |
| Yhteensä | 32 | 32 |
| milj. euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Enintään 1 vuosi | 2 | 3 |
| 1–5 vuotta | 26 | 24 |
| Yli 5 vuotta | - | - |
| Yhteensä | 28 | 27 |
| milj. euroa | 1.1.2010 | Tuloslaskelmaan kirjatut erät |
Muihin laajan tuloksen eriin kirjatut erät |
Kurssierot, erien väliset siirrot ja muut muutokset |
Tytäryritys ten ostot/ myynnit ja myytävissä olevat pit käaikaiset |
varat 31.12.2010 |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Laskennalliset verosaamiset | ||||||
| Rakennukset, koneet ja kalusto | 18 | –3 | 1 | 0 | 16 | |
| Varaukset | 49 | 1 | 2 | 52 | ||
| Vahvistetut tappiot ja käyttämättömät hyvitykset |
40 | 38 | 1 | 79 | ||
| Johdannaisinstrumentit | 30 | 58 | 151 | –1 | 238 | |
| Muut erät | 18 | 16 | 2 | 36 | ||
| Laskennalliset verosaamiset yhteensä |
155 | 110 | 151 | 5 | 0 | 421 |
| Vähennetään laskennallisista veroveloista |
–108 | –172 | –280 | |||
| Laskennalliset verosaamiset | 47 | –62 | 151 | 5 | 0 | 141 |
| Laskennalliset verovelat | ||||||
| Rakennukset, koneet ja kalusto | 1 768 | 22 | 168 | –9 | 1 949 | |
| Pitkäaikaiset velat | 32 | –32 | 0 | |||
| Lyhytaikaiset varat | 33 | –36 | 3 | 0 | ||
| Muut erät | 25 | 28 | 3 | 56 | ||
| Laskennalliset verovelat yhteensä |
1 858 | –18 | - | 174 | –9 | 2 005 |
| Vähennetään laskennallisista verosaamisista |
–108 | –172 | –280 | |||
| Laskennalliset verovelat | 1 750 | –190 | - | 174 | –9 | 1 725 |
Laskennalliset verosaamiset ja verovelat on vähennetty toisistaan vain siinä tapauksessa, kun ne voidaan laillisesti toimeenpantavissa olevan oikeuden nojalla kuitata keskenään ja ne liittyvät saman veronsaajan perimiin tuloveroihin.
Laskennallinen verovelka, 7 miljoonaa euroa (2009: 7), on kirjattu virolaisista tytäryhtiöistä odotettavan voitonjaon vuoksi. Kotiuttamattomat voitot liittyen kyseisiin yhtiöihin olivat 31.12.2010 yhteensä 26 miljoonaa euroa (2009: 26).
Yritysmyyntien sekä myytävissä olevien pitkäaikaisten varojen aiheuttama laskennallisten verovelkojen väheneminen liittyy pääasiassa Tukholman ulkopuolella sijaitsevaan kaukolämpötoimintaan Ruotsissa. Fortum allekirjoitti joulukuussa 2010 sopimuksen kyseiseen liiketoimintaan liittyvien varojen myynnistä, joka tapahtuu vuonna 2011. Katso liitetieto 39 Myytävissä olevat pitkäaikaiset varat sivulla 123.
| milj. euroa | 1.1.2009 | Tuloslaskelmaan kirjatut erät |
Muihin laajan tuloksen eriin kirjatut erät |
Kurssierot, erien väliset siirrot ja muut muutokset |
Tytäryritys ten ostot/ myynnit ja myytävissä olevat pit käaikaiset |
varat 31.12.2009 |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Laskennalliset verosaamiset | ||||||
| Rakennukset, koneet ja kalusto | 12 | 6 | 18 | |||
| Varaukset | 16 | –4 | 38 | –1 | 49 | |
| Vahvistetut tappiot ja käyttämättömät hyvitykset |
31 | 9 | 40 | |||
| Johdannaisinstrumentit | 0 | 0 | 30 | 30 | ||
| Muut erät | 15 | 3 | 18 | |||
| Laskennalliset verosaamiset yhteensä |
74 | 14 | - | 68 | –1 | 155 |
| Vähennetään laskennallisista veroveloista |
–72 | –6 | –30 | –108 | ||
| Laskennalliset verosaamiset | 2 | 8 | - | 38 | –1 | 47 |
| Laskennalliset verovelat | ||||||
| Rakennukset, koneet ja kalusto | 1 694 | –29 | 104 | –1 | 1 768 | |
| Pitkäaikaiset velat | 67 | –35 | 32 | |||
| Johdannaisinstrumentit | 118 | –31 | –117 | 30 | 0 | |
| Lyhytaikaiset varat | 12 | 21 | 33 | |||
| Muut erät | 32 | –7 | 25 | |||
| Laskennalliset verovelat yhteensä |
1 923 | –81 | –117 | 134 | –1 | 1 858 |
| Vähennetään laskennallisista verosaamisista |
–72 | –6 | –30 | –108 | ||
| Laskennalliset verovelat | 1 851 | –87 | –117 | 104 | –1 | 1 750 |
Laskennallisten verosaamisten ja verovelkojen muutos tilikauden 2009 aikana
Laskennallinen verosaaminen vahvistetuista tappioista on kirjattu siihen määrään saakka, kun on todennäköistä, että niitä voidaan käyttää tulevia verotettavia tuloja vastaan. Kirjatut laskennalliset verosaamiset liittyvät vahvistettuihin tappioihin, joilla ei ole varsinaista vanhentumisaikaa tai joilla on vanhentumisaika, kuten alla on eritelty.
| 2010 | 2009 | |||
|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | Vahvis tetut tappiot |
Lasken nalliset verosaa miset |
Vahvis tetut tappiot |
Lasken nalliset verosaa miset |
| Vahvistetut tappiot, joilla ei ole vanhentumisaikaa | 26 | 7 | 27 | 4 |
| Vahvistetut tappiot, joilla on vanhentumisaika | 216 | 72 | 105 | 36 |
| Yhteensä | 242 | 79 | 132 | 40 |
Taseeseen ei ole kirjattu 18 miljoonan euron (2009: 19) laskennallista verosaamista, koska verosaamisen realisoituminen ei ole todennäköistä. Suurin osa kirjaamattomasta verosaamisesta, 10 miljoonaa euroa, liittyy pääomatulolajin tappioon Iso-Britanniassa,
48
jolla ei ole erääntymispäivää. Loput kirjaamattomasta verosaamisesta, 8 miljoonaa euroa, liittyy tappioihin, joiden käyttäminen tulevaisuudessa on epävarmaa.
Fortum omistaa Suomessa Loviisan ydinvoimalaitoksen. Suomen ydinenergialain mukaan Fortumilla on lainmukainen, viranomaisten määrittämä velvoite rahoittaa kokonaisuudessaan Valtion ydinjätehuoltorahaston kautta ydinvoimalaitoksen käytöstäpoisto ja käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus. Liitteessä oleva teksti tulee lukea yhdessä liitetiedon 1 Laadintaperiaatteet kanssa sivulta 67.
| 2010 | 2009 |
|---|---|
| 570 | |
| 570 | |
| 913 | |
| 830 | |
| 786 | |
| 625 625 944 886 843 |
Ydinjätehuoltovaraukset liittyvät tuleviin ydinjätehuoltovelvoitteisiin, sisältäen ydinvoimalaitoksen käytöstäpoiston ja käytetyn polttoaineen loppusijoittamisen. Varausten käypä arvo on laskettu IAS 37:n mukaan diskonttaamalla kassavirrat, jotka perustuvat arvioituihin tuleviin kustannuksiin sekä käytöstäpoiston että käytetyn polttoaineen loppusijoittamisen osalta. Kassavirrat perustuvat kustannusarvioihin, joita käytetään myös lainmukaisen vastuun laskemisessa. Sekä käytöstäpoistoon että käytetyn polttoaineen loppusijoittamiseen liittyvät varaukset on kirjattu taseeseen.
Uudistetun ydinenergialain mukaisesti Fortum teki Työ- ja elinkeinoministeriölle esityksen Loviisan ydinvoimalaitoksen ydinjätehuoltovastuusta kesäkuun lopussa. Työ- ja elinkeinoministeriö päättää ydinenergialain mukaisesti lasketun vastuun määrän vuosittain joulukuussa. Vastuun määrä perustuu kolmen vuoden välein tehtävään tekniseen suunnitelmaan. Vuonna 2010 päivitetyn teknisen suunnitelman seurauksena laillisen vastuun määrä kasvoi, sillä käytetyn ydinpolttoaineen välivarastointiin ja loppusijoittamiseen liittyvien tulevien kustannusten odotetaan nousevan.
Työ- ja elinkeinoministeriön päätökseen perustuva ydinenergialain mukainen vastuu vuoden 2010 lopussa on 944 miljoonaa euroa (2009: 913). Ydinvoimavarauksen IAS 37:n mukaisesti laskettu tasearvo on kasvanut 55 miljoonalla eurolla edellisen vuoden lopun arvosta, ja se on yhteensä 625 miljoonaa euroa joulukuun 2010 lopussa. Lainmukaisen vastuun ja taseeseen kirjatun varauksen välinen ero johtuu pääsääntöisesti siitä, että lainmukaista vastuuta ei ole diskontattu nettonykyarvoon.
Käytetyn polttoaineen loppusijoittamiseen liittyvän varauksen kasvun seurauksena
Fortum kirjasi vuonna 2010 kertaluonteisen –8 miljoonan euron (2009: 7) negatiivisen vaikutuksen vertailukelpoiseen liikevoittoon johtuen korkeammista jo käytetyn polttoaineen loppusijoituskustannuksista. Diskonttauksesta johtuen varauksen kasvu nosti myös kertaluonteisesti korkokuluja. Kaikki jo käytettyyn polttoaineeseen liittyvät kulujen lisäykset kirjataan aina välittömästi vertailukelpoiseen liikevoittoon.
Käytöstäpoistamiseen liittyvän varauksen muutos lisätään käytöstäpoistamiseen liittyvän investoinnin määrään taseessa ja poistetaan ydinvoimalaitoksen oletetun käyttöajan kuluessa.
Katso liitetieto 22 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet sivulta 106.
Ydinvoimaan liittyvät varaukset
| milj. euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| 1.1. | 570 | 566 |
| Varausten lisäykset | 35 | –4 |
| Käytetyt varaukset | –20 | –18 |
| Diskonttauksesta johtuvat muutokset | 40 | 26 |
| 31.12. | 625 | 570 |
| Fortumin Valtion ydinjätehuoltorahasto-osuuden tasearvo | 625 | 570 |
Fortum rahoittaa Suomen ydinenergialain mukaiset tulevat velvoitteet viranomaisten hallinnoiman Valtion ydinjätehuoltorahaston kautta. Taseessa esitetty arvo Fortumin osuudesta Valtion ydinjätehuoltorahastossa on laskettu IFRIC 5 Oikeudet osuuksiin rahastoista, jotka on tarkoitettu käytöstäpoistamiseen, alkuperäiseen tilaan palauttamiseen ja ympäristön kunnostamiseen -tulkinnan mukaisesti.
Suomen ydinenergialain mukaisesti Fortumilla on velvoite kattaa lainmukainen vastuunsa kokonaisuudessaan Valtion ydinjätehuoltorahaston kautta. Ehdotetun vastuun noususta johtuen Fortum on hakenut, perustuen ydinenergialakiin, ydinjätehuoltorahaston maksujen jaksotusta kuudelle vuodelle. Valtioneuvosto hyväksyi esityksen joulukuussa 2007.
Ydinjätehuoltorahastoon suoritettavien maksujen jaksotus kuudelle vuodelle vaikuttaa kassavirran lisäksi myös liikevoittoon, sillä IFRIC 5 -tulkinnan mukaan taseessa esitetty arvo Fortumin osuudesta Valtion ydinjätehuoltorahastossa ei voi ylittää ydinvoimaan liittyvien varausten määrää taseessa. Ydinjätehuoltorahasto on IFRSnäkökulmasta ylirahoitettu 218 miljoonalla eurolla (2009: 216), koska Fortumin osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta 31.12.2010 oli 843 miljoonaa euroa (2009: 786) ja taseessa esitetty osuuden arvo oli 625 miljoonaa euroa (2009: 570).
Tilikauden liikevoittoon on kirjattu negatiivinen –2 miljoonan euron (2009: –59) suuruinen vaikutus johtuen siitä, että ydinjätehuoltorahaston arvo on kasvanut enemmän kuin kirjattavan varauksen arvo. Kyseiset erät sisältyvät Power-segmentin vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin, joten ne eivät ole mukana vertailukelpoisessa liikevoitossa. Katso liitetieto 5 Segmenttiraportointi ja liitetieto 6 Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät. Niin kauan kuin ydinjätehuoltorahasto pysyy ylirahoitettuna IFRS:n näkökulmasta, kirjataan positiivinen vaikutus liikevoittoon aina, kun IAS 37:n mukainen diskontattu varaus kasvaa enemmän kuin nettomaksut ydinjätehuoltorahastoon. Negatiivinen kirjaus liikevoittoon kirjataan, kun nettomaksut ydinjätehuoltorahastoon ovat suuremmat kuin IAS 37 mukaisen diskontatun varauksen kasvu.
Työ- ja elinkeinoministeriö päättää rahastotavoitteesta vuosittain joulukuussa, kun lainmukainen vastuu on päätetty. Rahastotavoitteen ja Fortumin Valtion ydinjätehuoltorahasto-osuuden välinen ero maksetaan vuosittain vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana.
Rahastotavoite, joka vastaa uutta lainmukaista vastuuta ja ydinjätehuoltorahaston maksujen jaksottamisesta tehtyä päätöstä, on yhteensä 886 miljoonaa euroa (2009: 830). Vuoden 2009 lopun rahastotavoitteen ja Fortumin Valtion ydinjätehuoltorahasto-osuuden välinen ero on katettu vakuuksilla, jotka annettiin kesäkuun 2010 lopussa. Suomen ydinenergialain mukaan annetuin kiinteistökiinnityksin ja muilla vakuuksilla katetaan myös odottamattomat tapahtumat.
Katso myös liitetieto 41 Pantatut varat sivulta 124 ja liitetieto 44 Vastuut sivulta 125.
Suomalaisilla Valtion ydinjätehuoltorahaston osapuolilla on mahdollisuus ottaa lainaa rahastolta. Fortum on käyttänyt oikeuttaan lainata rahastolta ja pantannut Kemijoki Oy:n osakkeita vakuudeksi. Lainat uusitaan vuosittain.
Katso myös liitetieto 32 Korolliset velat sivulta 115 ja liitetieto 41 Pantatut varat sivulta 124.
Fortumilla on myös vähemmistöosuuksia ydinvoimaa tuottavissa osakkuusyrityksissä Suomessa ja Ruotsissa. Fortumilla on oikeus yhtiöiden tuottamaan sähköön osakassopimusten mukaisesti. Fortum on näiden yhtiöiden osalta käsitellyt osuutensa ydinvoimaan liittyvien varojen ja velkojen vaikutuksista laadintaperiaatteidensa mukaisesti.
Fortum on saanut vuoden 2010 lopulla ydinvoimaa tuottavien osakkuusyrityksiensä (Teollisuuden Voima Oyj, OKG AB ja Forsmarks Kraftgrupp AB) päivitetyt ydinjätehuollon kustannusennusteet. Niiden mukainen vaikutus osuuteen osakkuusyritysten tuloksesta vuonna 2010 oli –12 miljoonaa euroa. Vuonna 2009 vastaava vaikutus oli –13 miljoonaa euroa, ja se sisälsi –5 miljoonaa euroa ydinjätehuoltorahastojen tasearvon pienenemistä. Suomen ydinjätehuoltorahasto on ylirahoitettu, kun taas Ruotsin ydinjätehuoltorahaston on arvioitu olevan hieman alle varauksien määrän vuoden 2010 lopussa.
Fortum on lain edellyttämällä tavalla pantannut omaisuutta Suomen ja Ruotsin ydinjätehuoltorahastoille osakkuusyritystensä puolesta sen vakuudeksi, että voimalaitoksen käytöstäpoistamisesta ja käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamisesta syntyviä tulevia kustannuksia varten on riittävästi varoja.
Fortum käyttää oikeuttaan lainata varoja Valtion ydinjätehuoltorahastolta Teollisuuden Voima Oyj:n osakeomistuksensa mukaan
Katso myös liitetieto 44 Vastuut sivulta 125.
| milj. euroa | Tuotantokapasiteettia koskevat ehdot |
Ympäristö varaukset |
Muut varaukset |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| 1.1.2010 | 186 | 11 | 23 | 220 |
| Varausten lisäykset | - | 0 | 18 | 18 |
| Käytetyt varaukset | –5 | - | –7 | –12 |
| Käyttämättömien varausten purku | - | - | –5 | –5 |
| Diskonttauksen purkautuminen | 16 | 0 | - | 16 |
| Kurssierot | 11 | 1 | –1 | 11 |
| 31.12.2010 | 208 | 12 | 28 | 248 |
| Jako lyhyt- ja pitkäaikaisiin varauksiin | ||||
| Lyhytaikaiset varaukset | - | - | 9 | 9 |
| Pitkäaikaiset varaukset | 208 | 12 | 19 | 239 |
| milj. euroa | Tuotantokapasiteettia koskevat ehdot |
Ympäristö varaukset |
Muut varaukset |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| 1.1.2009 | 180 | 8 | 20 | 208 |
| Varausten lisäykset | - | 2 | 17 | 19 |
| Tytäryritysten myynnit | - | - | –1 | –1 |
| Käytetyt varaukset | - | - | –4 | –4 |
| Käyttämättömien varausten purku | - | 0 | –9 | –9 |
| Diskonttauksen purkautuminen | 14 | 0 | –2 | 12 |
| Kurssierot | –8 | 1 | 2 | –5 |
| 31.12.2009 | 186 | 11 | 23 | 220 |
| Jako lyhyt- ja pitkäaikaisiin varauksiin | ||||
| Lyhytaikaiset varaukset | - | - | 11 | 11 |
| Pitkäaikaiset varaukset | 186 | 11 | 12 | 209 |
Fortumin käynnissä olevaan mittavaan investointiohjelmaan, jonka tavoitteena on 2 300 MW lisäys kapasiteetissa, liittyy tulevaa tuotantokapasiteettia koskevia ehtoja. Ehtojen mukaan Venäjän System Operatorilla on mahdollisuus periä Fortumilta sakkomaksuja, mikäli investointiohjelman tuoman uuden tuotantokapasiteetin käyttöönotto merkittävästi lykkääntyy tai investointivelvoitesopimuksen pääehdot eivät muulta osin täyty.
Ympäristövaraukset liittyvät pilaantuneella maa-alueilla sijaitsevien rakennusten ja rakennelmien purkamiseen. Suurin osa varauksesta arvioidaan käytettäväksi seuraavan kymmenen vuoden kuluessa.
Muihin varauksiin sisältyy uudelleenjärjestelyvarauksia 9 miljoonaa euroa (2009: 9). Varaukset liittyvät kannattamattoman yritysasiakassegmentin uudelleenjärjestelyyn Electricity Sales -segmentissä sekä sisäisten palvelutoimintojen uudelleenorganisointiin, jonka avulla on tarkoitus tehostaa sisäisiä prosesseja sekä parantaa niiden laatua. Suurin osa varauksesta on henkilöstöön liittyviä kustannuksia, jotka tulevat realisoitumaan pääosin vuoden 2011 aikana.
48
Muut varaukset sisältävät myös vakuutusmaksuvarauksia sekä verovaateisiin ja tappiollisiin sopimuksiin liittyviä varauksia. Varaukset arvioidaan käytettävän 2–5 vuoden kuluessa.
Konserniyhtiöillä on erilaisia etuus- ja maksupohjaisia eläkejärjestelyjä kunkin toimintamaan paikallisten olosuhteiden ja käytäntöjen mukaisesti. Kyseiset eläkkeet ovat pääosin vanhuus-, työkyvyttömyys- ja perhe-eläkkeitä, mutta niihin sisältyvät myös järjestelyt, joissa työntekijä jää eläkkeelle ennen varsinaista eläkkeellejäämispäivää.
Suomessa merkittävin työeläkejärjestelmä on TyEL, jossa etuudet määräytyvät suoraan etuudensaajan ansioiden perusteella. Nämä eläkejärjestelyt on hoidettu eläkevakuutusyhtiöiden kautta ja ne käsitellään maksupohjaisina eläkejärjestelyinä. TyEL-järjestelmän etuudet ovat vanhuus-, työkyvyttömyys-, ja perhe-eläke. Lisäksi osalla suomalaisista työntekijöistä on lisäeläketurva, joka on järjestetty yhtiön omassa eläkesäätiössä tai eläkevakuutusyhtiöiden kautta. Nämä etuuspohjaiset eläkejärjestelyt ovat täysimääräisesti katettuja. Fortumin eläkesäätiö on suljettu säätiö jonka etuudet sisältävät vanhuus-, työkyyttömyys-, perhe-eläkkeet ja hautausavun. Eläkevakuutusyhtiöiden kautta järjestetty lisäeläketurva sisältää vanhuuseläkkeen ja hautausavun.
Ruotsissa konsernilla on useita etuus- ja maksupohjaisia eläkejärjestelyjä, kuten yleinen ITP-järjestelmä sekä PA-KL- ja PA-KFS -järjestelmät, joihin aiemmin kunnan omistamissa yhtiöissä palveluksessa olevat työntekijät ovat oikeutettuja. Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt ovat täysimääräisesti katettuja ja on rahoitettu osittain Fortumin eläkesäätiön ja osittain vakuutusmaksujen kautta. Eläkejärjestelyihin sisältyvät normaali ja täydentävä vanhuuseläke sekä perhe- ja työkyvyttömyyseläke. Merkittävin eläkejärjestely on tietyt ikäehdot täyttävien, pysyvässä työsuhteessa olevien toimihenkilöiden ITP-järjestelmä, johon myös määräaikaiset työntekijät ovat oikeutettuja tietyn odotusajan jälkeen. Saadakseen täyden eläkkeen työntekijällä on oltava ennakoitu eläkkeeseen oikeuttava työjakso, työn aloittamisesta eläkeikään saakka, vähintään 30 vuoden ajan.
Huhtikuussa 2008 Fortum siirsi pääosan eläkevelvoitteistaan omistamaansa perustettuun eläkesäätiöön. Siirretyt etuudet oli aiemmin järjestetty vakuutusyhtiöiden kautta tai kirjattu yhtiön omaan taseeseen varauksena. Säätiöön siirrettiin seuraavat järjestelmät: pääosa ITP-järjestelmästa, kaikki PA-KL- ja PA-KFS-järjestelmät sekä joitain muita pienempiä järjestelyjä. Siirrettyjen vastuiden kokonaismäärä oli siirtohetkellä 742 miljoonaa Ruotsin kruunua (68 miljoonaa euroa). Siirtohetkellä Fortum maksoi säätiöön saman summan, jotta vastuu on täysin katettu.
Vuonna 2009 Fortum siirsi loput eläkevelvoitteistaan omistamaansa eläkesäätiöön. Siirretyt etuudet oli aiemmin kirjattu yhtiön omaan taseeseen varauksena. Siirrettyjen vastuiden kokonaismäärä oli siirtohetkellä 259 miljoonaa Ruotsin kruunua (25 miljoonaa euroa). Siirtohetkellä Fortum maksoi säätiöön saman summan, kattaakseen vastuun.
Useaa työnantajaa koskeva osuus ITP-eläkejärjestelystä, joka katetaan Alectaan suoritettavilla eläkemaksuilla (Fortumissa kollektiiviset perhe-eläkkeet), käsitellään maksupohjaisena järjestelynä, koska ei ole olemassa yhdenmukaista ja luotettavaa perustaa allokoida varat ja velvoitteet ITP-järjestelmään osallistuvien kesken. Syy tähän on se, että järjestelmän ehtojen perusteella ei ole mahdollista määrittää miten yli- tai alijäämä vaikuttaa tuleviin maksuihin.
Norjalaisilla yhtiöillä on eläkejärjestelyjä, jotka ovat yleisiä kuntatyönantajilla Norjassa. Nämä etuuspohjaiset eläkejärjestelyt sisältävät vanhuus-, työkyvyttömyys- ja perhe-eläkkeen, mukaan lukien Norjan kansallisen eläkejärjestelmän (Folketrygden) mukaiset eläke-etuudet. Eläkevastuut ovat Norjan vakuutuslainsäädännön mukaisesti täysimääräisesti katettuja.
Fortumin venäläisten yhtiöiden eläkkeet katetaan pääosin maksuilla Venäjän valtiollisiin eläkejärjestelyihin. Nämä järjestelyt ovat maksupohjaisia järjestelyjä. Näiden lisäksi Fortum osallistuu yksityisiin energiasektorin eläkejärjestelyihin sekä työnantajakohtaisiin etuuspohjaisiin järjestelyihin, joista on erikseen sovittu työehtosopimuksissa. Näihin järjestelyihin liittyy, eläkemaksujen lisäksi, kertaluonteisia etuuksia, jotka maksetaan esimerkiksi työntekijän kuoleman- tai työkyvyttömyystapauksissa sekä huomionosoituksina merkkipäivinä tai ansioituneille työntekijöille tai entisille työntekijöille maksettavina huomionosoituksia. Nämä järjestelyt ovat etuuspohjaisia järjestelyjä.
Muissa maissa eläkejärjestelyt perustuvat paikallisiin määräyksiin ja käytäntöihin, pääasiassa järjestelyt ovat maksuperusteisia eläkejärjestelyjä.
Vakuutusmatemaattisiin olettamuksiin perustuvat eläkevelvoitteet lasketaan vuosittain tilinpäätöspäivänä. Maksupohjaisen eläkejärjestelmän mukaisesti tilikaudelle kohdistuva eläkevastuu määritetään tilikaudelle kuuluvien maksusuoritusten perusteella. Etuuspohjaisen eläkejärjestelmän mukainen diskontattu eläkevastuu sekä eläkekulut määritellään vakuutusmatemaattisten laskelmien perusteella. Järjestelyyn kuuluvat varat arvostetaan markkina-arvoihin. Ne nettomääräiset kertyneet kirjaamattomat vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot, jotka ylittävät 10 % kaikkien etuuspohjaisista järjestelyistä johtuvien velvoitteiden nykyarvosta tai järjestelyyn kuuluvien varojen käyvästä arvosta, kirjataan tuloslaskelmaan henkilöiden odotetun keskimääräisen jäljellä olevan työssäoloajan kuluessa.
| milj. euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Työsuoritukseen perustuvat menot | –12 | –11 |
| Korkomenot | –19 | –19 |
| Järjestelyyn kuuluvien varojen odotettu tuotto | 23 | 20 |
| Velvoitteiden täyttämiset | –2 | –1 |
| Takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot | 0 | 0 |
| Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot | –2 | –3 |
| Järjestelyn supistamiset | 1 | 1 |
| Yhteensä (sisältyy henkilöstökuluihin, liitetieto 13) | –11 | –13 |
Järjestelyyn kuuluvien varojen toteutunut tuotto Suomessa ja Ruotsissa oli 35 miljoonaa euroa (2009: 44).
| milj. euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo | 472 | 406 |
| Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo | –444 | –398 |
| Alijäämä(+) / Ylijäämä(–) | 28 | 8 |
| Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo 1) | 4 | 3 |
| Kirjaamattomat takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot | 3 | 4 |
| Kirjaamattomat vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot | –77 | –51 |
| Nettomääräinen omaisuuserä(–) / velka(+) taseessa | –42 | –36 |
| Etuuspohjainen eläkesaatava taseen varoissa | 62 | 59 |
| Etuuspohjainen eläkevelvoite | 20 | 23 |
| Etuuspohjaisista järjestelyistä johtuvat velvoitteet | 20 | 23 |
| Etuuspohjaisiin järjestelyihin liittyvät varat | –62 | –59 |
| Nettomääräinen omaisuuserä(–) / velka(+) | –42 | –36 |
| Järjestelyistä johtuvien velkojen kokemusperäiset tarkistukset; tuotto(–) / kulu(+) | 9 | –6 |
| Järjestelyistä johtuvien saatavien kokemusperäiset tarkistukset; tuotto(+) / kulu(–) | 13 | 22 |
1) Rahastoimattomat velvoitteet liittyvät Venäjän eläkejärjestelyihin.
Eläkejärjestelyihin liittyvien maksusuoritusten arvioidaan olevan 11 miljoonaa euroa vuonna 2011.
| milj. euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Velvoite 1.1. | 409 | 406 |
| Kurssierot | 27 | 16 |
| Yritysmyyntien vaikutus | –1 | –21 |
| Työsuorituksesta johtuvat menot | 12 | 11 |
| Korkomenot | 20 | 19 |
| Takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot | 0 | –7 |
| Velvoitteiden täyttämiset | –9 | –13 |
| Vakuutusmatemaattiset voitot(–) / tappiot(+) | 36 | 16 |
| Maksetut etuudet | –17 | –16 |
| Järjestelyjen supistamiset | –1 | –2 |
| Velvoite 31.12. | 476 | 409 |
| milj. euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Varojen käypä arvo 1.1. | 398 | 343 |
| Kurssierot | 22 | 12 |
| Yritysmyyntien vaikutus | - | –13 |
| Järjestelyyn kuuluvien varojen odotettu tuotto | 23 | 20 |
| Vakuutusmatemaattiset voitot/tappiot | 12 | 24 |
| Eläkesäätiöihin liittyvät rakennejärjestelyt | - | 25 |
| Työnantajan suorittamat maksut järjestelyyn | 8 | 10 |
| Velvoitteiden täyttämiset | 0 | –9 |
| Maksetut etuudet | –19 | –14 |
| Varojen käypä arvo 31.12. | 444 | 398 |
| milj. euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Oman pääoman ehtoiset instrumentit | 179 | 164 |
| Velkainstrumentit | 139 | 133 |
| Kiinteistöt, joista konsernin omassa käytössä 75 miljoonaa euroa (2009: 72) | 82 | 83 |
| Fortum Oyj:n omat osakkeet | 7 | 6 |
| Muut varat | 37 | 12 |
| Yhteensä | 444 | 398 |
Kun eläkejärjestely on rahoitettu vakuutusyhtiössä, järjestelyyn kuuluvien varojen jakauma ei ole ollut käytettävissä. Tällöin varat on sisällytetty erään 'Muut varat'.
48
| milj. euroa | Suomi | Ruotsi Muut maat | Yhteensä | |
|---|---|---|---|---|
| Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo | 226 | 214 | 32 | 472 |
| Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo | –257 | –170 | –17 | –444 |
| Alijäämä(+) / Ylijäämä(–) | –31 | 44 | 15 | 28 |
| Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo | - | - | 4 | 4 |
| Kirjaamattomat takautuvaan työsuhteeseen perustuvat menot |
- | - | 3 | 3 |
| Kirjaamattomat vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot | –7 | –58 | –12 | –77 |
| Nettomääräinen omaisuuserä(–) / velka(+) taseessa | –38 | –14 | 10 | –42 |
| Etuuspohjainen eläkesaatava taseen varoissa | 46 | 16 | 0 | 62 |
| Etuuspohjainen eläkevelvoite | 8 | 2 | 10 | 20 |
| milj. euroa | Suomi | Ruotsi Muut maat | Yhteensä | |
|---|---|---|---|---|
| Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo | 211 | 169 | 26 | 406 |
| Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo | –239 | –144 | –15 | –398 |
| Alijäämä(+) / Ylijäämä(–) | –28 | 25 | 11 | 8 |
| Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo | - | - | 3 | 3 |
| Kirjaamattomat takautuvaan työsuhteeseen | ||||
| perustuvat menot | - | - | 4 | 4 |
| Kirjaamattomat vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot | –8 | –38 | –5 | –51 |
| Nettomääräinen omaisuuserä(–) / velka(+) taseessa | –36 | –13 | 13 | –36 |
| Etuuspohjainen eläkesaatava taseen varoissa | 45 | 14 | 0 | 59 |
| Etuuspohjainen eläkevelvoite | 9 | 1 | 13 | 23 |
| milj. euroa | 2010 | 2009 | 2008 | 2007 | 2006 |
|---|---|---|---|---|---|
| Etuuspohjaisten velvoitteiden nykyarvo | 476 | 409 | 406 | 390 | 361 |
| Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo | –444 | –398 | –343 | –276 | –250 |
| Alijäämä(+) / Ylijäämä(–) | 32 | 11 | 63 | 114 | 111 |
| Järjestelyistä johtuvien velkojen kokemusperäiset tarkistukset; tuotto(–) / kulu(+) |
9 | –6 | 20 | 11 | 21 |
| Järjestelyistä johtuvien saatavien kokemusperäiset tarkistukset; tuotto(+) / kulu(–) |
13 | 22 | –48 | 21 | –10 |
| 2010 | 2009 | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Suomi | Ruotsi | Venäjä | Muut maat |
Suomi | Ruotsi | Venäjä | Muut maat |
|
| Diskonttauskorko, % | 4,53 | 4,00 | 8,00 | 3,20 | 5,00 | 4,00 | 9,25 | 4,40 |
| Varojen tuotto-odotus, % | 5,94 | 4,64 | NA | 4,60 | 5,92 | 4,85 | NA | 5,60 |
| Vuotuinen, tuleva palkan korotusoletus, % |
2,90 | 3,50 | 7,50 | 3,75 | 4,00 | 3,50 | 8,50 | 4,25 |
| Etuuksien korotusoletus, % | 2,10 | 2,00 | 6,00 | 3,00 | 2,10 | 2,00 | 7,00 | 4,00 |
| +PƃCCVKQQNGVWU |
2,00 | 2,00 | 6,00 | 2,00 | 2,00 | 2,00 | 7,00 | 2,25 |
Suomessa käytetty diskonttauskorkokanta perustuu eurooppalaisten yritysten liikkeeseen laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen viitekorkoihin, jotka vastaavat parhaiten etuuspohjaisten eläkevastuiden arvioitua kestoa. Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä on diskonttauskoron perustana käytetty näiden valtioiden pitkäaikaisten joukkovelkakirjojen viitekorkoja, jotka ovat yhdenmukaisia sekä käytetyn valuutan että etuuspohjaisten eläkevastuiden arvioidun keston kanssa. Varojen odotettu tuottooletus määritellään investointipolitiikan mukaisten sijoitusten odotettujen tuottojen perusteella. Tuotto-oletukset perustuvat eri markkinoilla toteutuneisiin pitkän aikavälin tuottoihin ja raportoidaan ulkopuolisen varainhoitajan toimesta.
'LVNRQWWDXVNRUNRLQĠDDWLRROHWXV MDWXOHYDSDONDQNRURWXVROHWXVRYDWWÃUNHLPSLÃ etuuspohjaisten eläkevastuiden laskennassa käytettyjä oletuksia. Alla on esitetty puolen prosenttiyksikön oletuksen muutoksen vaikutus vuoden 2010 lopun etuuspohjaisen velvoitteen määrään, pitäen muut laskelmissa käytetyt muuttujat ennallaan.
| Vaikutus eläkevelvoitteeseen lisäys +/ vähennys – |
||
|---|---|---|
| Oletuksen muutos | Suomi | Ruotsi |
| 0,5 % lisäys diskonttauskorossa | –6,8 % | –9,0 % |
| 0,5 % vähennys diskonttauskorossa | 7,0 % | 10,4 % |
NKUÀ[U KPƃCCVKQQNGVWMUGUUC |
7,0 % | 7,9 % |
XÀJGPP[U KPƃCCVKQQNGVWMUGUUC |
–6,3 % | –7,1 % |
| 0,5 % lisäys palkankorotusoletuksessa | 1,3 % | 4,2 % |
| 0,5 % vähennys palkankorotusoletuksessa | –1,3 % | –4,0 % |
| milj. euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Liittymismaksut | 417 | 413 |
| Muut velat | 54 | 59 |
| Yhteensä | 471 | 472 |
Ennen vuotta 2003 maksetut sähköverkon liittymismaksut Suomessa on palautettava asiakkaalle, jos asiakas haluaa poistaa sähköliittymän kokonaan. Sähköverkon liittymismaksut ovat yhteensä 307 miljoonaa euroa (2009: 307). Palautettavat kaukolämpöverkon liittymismaksut Suomessa ovat yhteensä 110 miljoonaa euroa (2009: 106).
| milj. euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Ostovelat | 435 | 317 |
| Siirtovelat | ||
| Henkilöstökulut | 59 | 71 |
| Korkokulut | 131 | 121 |
| Muut siirtovelat | 91 | 84 |
| Muut velat | ||
| ALV-velka | 78 | 46 |
| Verovelka | 121 | 81 |
| Energiaverot | 41 | 34 |
| Saadut ennakkomaksut | 104 | 88 |
| Muut velat | 205 | 158 |
| Yhteensä | 1 265 | 1 000 |
Johdon arvion mukaan ostovelkojen ja muiden velkojen käypä arvo ei poikkea olennaisesti tasearvosta.
Myytävissä olevat pitkäaikaiset varat liittyvät Tukholman alueen ulkopuolella sijaitseviin kaukolämpö- ja lämmöntuotantolaitoksiin. Joulukuussa 2010 Fortum allekirjoitti myyntisopimuksen kyseisistä varoista ja toiminnoista. Myyntihinta on noin 200 miljoonaa euroa. Suurimman osan myytävistä toiminnoista omistaa Fortumin tytäryhtiö AB Fortum Värme samägt med Stockholms Stad, josta Tukholman kaupungilla on 50 %:n taloudellinen omistusosuus. Fortum arvioi, että kaupasta vuoden ensimmäisellä neljänneksellä syntyvällä myyntivoitolla on vähäinen vaikutus vuoden 2011 osakekohtaiseen tulokseen. Toiminnot ovat osa Heat-segmenttiä.
| milj. euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Rakennukset, koneet ja kalusto | 131 | - |
| Muut varat | 23 | - |
| Yhteensä | 154 | - |
| milj. euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Korollinen vieras pääoma | 0 | - |
| Muut velat | 50 | - |
| Yhteensä | 50 | - |
| milj. euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Korottomien saamisten lisäykset/vähennykset | –161 | 79 |
| Vaihto-omaisuuden vähennykset | 74 | 1 |
| Korottomien velkojen lisäykset/vähennykset | 125 | –61 |
| Yhteensä | 38 | 19 |
| milj. euroa | Liite | 2010 | 2009 |
|---|---|---|---|
| Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen | 5, 21, 22 | 1 222 | 862 |
| Muutokset maksamattomissa investoinneissa | –43 | 13 | |
| Aktivoitujen korkokulujen siirto rahavirtalaskelman maksettuihin korkoihin | –45 | –30 | |
| Maksetut käyttöomaisuusinvestoinnit | 1 134 | 845 |
| milj. euroa | Liite | 2010 | 2009 |
|---|---|---|---|
| Hankitut tytäryritysosakkeet pl. ostettujen yritysten rahavarat | 8 | 1 | 27 |
| Hankitut osakkuusyritysosakkeet 1) | 23 | 26 | 58 |
| Myytävissä olevien rahoitusvarojen hankinnat 2) | 1 | 2 | |
| Yhteensä | 28 | 87 |
1) Ostetut osakkuusyritysosakkeet sisältävät osakeannin ja muut pääomanlisäykset.
2) Myytävissä olevat rahoitusvarat sisältyvät taseessa erään Muut pitkäaikaiset sijoitukset.
| milj. euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Bruttoinvestoinnit osakkeisiin 3) | 0 | 8 |
| Muutokset maksamattomissa hankinnoissa | 1 | 19 |
| Korolliset velat hankituissa tytäryrityksissä | - | - |
| Rahana maksetut tytäryritysosakkeet pl. ostettujen yritysten rahavarat | 1 | 27 |
3) Bruttoinvestoinnit osakkeisiin sisältävät hankittujen tytäryritysten rahavaroja 0 miljoonaa euroa (2009: 0).
| milj. euroa | Liite | 2010 | 2009 |
|---|---|---|---|
| Myydyt tytäryritysosakkeet pl. myytyjen yritysten rahavarat | 8 | 9 | 11 |
| Myydyt osakkuusyritysosakkeet | 23 | 121 | 2 |
| Muiden pitkäaikaisten sijoitusten myynnit | 17 | 1 | |
| Yhteensä | 147 | 14 | |
| milj. euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Myydyt tytäryritysosakkeet, brutto 1) | 9 | 11 |
| Maksamattomat myyntitulot | - | - |
| Korolliset velat myydyissä tytäryrityksissä | - | - |
| Myynneistä rahana saadut suoritukset | 9 | 11 |
1) Myytyjen tytäryritysten rahavarat 2 miljoonaa euroa (2009: 20) on vähennetty tytäryritysten bruttomääräisestä myynnistä.
| milj. euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Omasta puolesta annetut | ||
| Lainat | ||
| Pantit | 307 | 293 |
| Kiinteistökiinnitykset | 137 | 137 |
| Muut sitoumukset | ||
| Kiinteistökiinnitykset | 155 | 220 |
| Osakkuus- ja yhteisyritysten puolesta | ||
| Pantit ja kiinteistökiinnitykset | 3 | 2 |
Suomalaisilla Valtion ydinjätehuoltorahaston osapuolilla on mahdollisuus ottaa lainaa Valtion ydinjätehuoltorahastosta. Vuonna 2010 Fortum on lisännyt lainanottoaan rahastosta ja pantannut lisää Kemijoki-osakkeitaan vakuudeksi. Pantattujen osakkeiden arvo 31.12.2010 on 269 miljoonaa euroa (2009: 263).
Pantit-erään kuuluvat myös pankkitalletukset 19 miljoonaa euroa (2009: 11), jotka on annettu NASDAQ OMX Commodities Europen ja kansainvälisten ICE- ja EEX-pörssien kanssa käytävän sähkökaupan ja hiilidioksidipäästöoikeuksilla käytävän kaupan vakuudeksi.
Virolainen Fortum Tartu (Fortumin omistusosuus 60 %) on antanut kiinteistökiinnityksiä arvoltaan 96 miljoonaa euroa (2009: 96) ulkoisen lainan vakuudeksi. Fortumin eläkesäätiön myöntämän lainan vakuudeksi on annettu 41 miljoonan euron (2009: 41) kiinteistökiinnitykset.
Lisätietoja näihin kiinnityksiin liittyvistä korollisista veloista on liitetiedossa 32 Korolliset velat sivulla 115.
Fortum on antanut Valtion ydinjätehuoltorahastolle vakuudeksi suomalaisiin voimalaitoksiin liittyviä kiinteistökiinnityksiä, arvoltaan 155 miljoonaa euroa (2009: 220) Valtion ydinjätehuoltorahastolle olevan lainmukaisen vastuun kattamattoman osuuden ja odottamattomien tapahtumien vakuudeksi. Vakuudet on annettu turvaamaan kattamattomat lainmukaiset vastuut ja mahdolliset odottamattomat tapahtumat liittyen Loviisan ydinvoimalan käytöstäpoistosta ja ydinjätteen loppusijoituksesta aiheutuviin tuleviin kustannuksiin. Vakuuksien määrä tarkistetaan vuosittain kesäkuussa edellisen vuoden lopulla päätetyn laillisen vastuun ja rahastotavoitteen perusteella. Vuosittaisen päivityksen seurauksena kiinteistökiinnitysten määrä laski 39 miljoonalla eurolla. Pantatut varat liittyvät Inkoon ja Naantalin voimalaitoksiin. Vuoden 2010 lopussa Naantalin voimalaitokseen liittyvät kiinteistökiinnitykset, arvoltaan 26 miljoonaa euroa, palautettiin ja korvattiin Fortum Oyj:n antamalla emoyhtiötakauksella.
Katso myös liitetieto 34 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat sivulta 118 ja liitetieto 44 Vastuut sivulta 125.
Tuloslaskelmaan kirjatut vuokratulot olivat 19 miljoonaa euroa (2009: 28). Suurin osa vuokratuloista tulee Meri-Porin voimalaitoksesta, josta Fortum vuokrasi 308 MW:n tuotantokapasiteettiosuutensa voimalaitoksessa konsernin ulkopuolelle tammikuusta 2007 kesäkuun 2010 loppuun. Voimalaitoksen tuotantokapasiteetti palautettiin Fortumin omaan käyttöön 1.7.2010 alkaen.
| milj. euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Vuoden kuluessa | 2 | 13 |
| Vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua | 5 | 1 |
| Yli viiden vuoden kuluttua | 3 | - |
| Yhteensä | 10 | 14 |
Fortum on tehnyt useita muita ei-purettavissa olevia vuokrasopimuksia toimistolaitteista ja autoista. Osaan näistä sopimuksista liittyy oikeus uusia sopimus. Muiden ei-purettavissa olevien vuokrasopimusten perusteella maksettaviksi tulevien vähimmäisvuokrien erääntymisajat on esitetty alla olevassa taulukossa. Vuokramaksut, jotka olivat 14 miljoonaa euroa (2009: 15), sisältyvät tuloslaskelman muihin kuluihin. Tuleviin vähimmäisvuokramaksuihin sisältyy pitkäaikaisten maanvuokrasopimusten vuokramaksuja.
| milj. euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Vuoden kuluessa | 29 | 23 |
| Vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua | 49 | 35 |
| Yli viiden vuoden kuluttua | 130 | 93 |
| Yhteensä | 208 | 151 |
Investointeihin liittyvät sopimukseen perustuvat sitoumukset, joita ei ole kirjattu tilinpäätökseen
| milj. euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 1 172 | 1 326 |
| Aineettomat hyödykkeet | 7 | 5 |
| Yhteensä | 1 179 | 1 331 |
Investointisitoumukset ovat pienentyneet vuoden 2009 loppuun verrattuna. Sitoumukset ovat pienentyneet Nokialla sijaitsevan yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotantolaitoksen hankinnan johdosta sekä OAO Fortumin investointiohjelman etenemisen MD&]ÙVWRFKRZDQYRLPDODLWRVLQYHVWRLQQLQYDOPLVWXPLVHQVHXUDXNVHQD6DPDOODLQYHVtointisitoumukset ovat kasvaneet Venäjän vahvan ruplan sekä Liettuan Klaipedassa ja Ruotsin Bristassa (Brista 2) sijaitsevien yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotantolaitoksien rakennusprojekteista sekä Suomessa Distribution-segmentin automaattisesta mittarinluenta-projektista johtuen.
Lisätietoja investoinneista on esitetty liitetiedossa 22 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet sivulla 106.
| milj. euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Omasta puolesta | ||
| Muut vastuut | 228 | 321 |
| Osakkuus- ja yhteisyritysten puolesta | ||
| Takaukset | 358 | 592 |
| Muut vastuut | 125 | 125 |
| Muiden puolesta | ||
| Takaukset | 1 | 12 |
| Muut vastuut | 0 | 1 |
Omasta puolesta annetut muut vastuut, 228 miljoonaa euroa, ovat pienentyneet vuoden 2009 lopusta 93 miljoonaa euroa. Pienentyminen johtuu pääsääntöisesti Fortumin Ison-Britannian käyttö- ja kunnossapitoliiketoimintaan liittyvien takauksien palautumisesta Fortum Oyj:lle (2009: 66). Samoin Venäjän ja Puolan investointiprojektien etenemisen johdosta toimittajille annetut vakuudet ovat pienentyneet viime vuodesta. Puolan &]ÙVWRFKRZDVVDUDNHQWHLOODROOHHQ&+3YRLPDODLWRNVHQYDOPLVWXPLVHQMRKGRVWDDQQHWXW vastuut alenivat 66 miljoonasta eurosta 5 miljoonaan euroon vuoden 2010 aikana. Venäjällä OAO Fortumin investointiohjelman etenemisen johdosta näihin liittyvät vastuut alenivat 158 miljoonasta eurosta 109 miljoonaan euroon.
Takausten määrän pienentymistä netotti hieman Fortum Oyj:n antama 25 miljoonan euron emoyhtiötakaus, joka annettiin Valtion ydinjätehuoltorahastolle vakuudeksi Loviisan ydinvoimalaitoksen lainmukaisen ydinjätehuoltovastuun ja käytetyn polttoaineen loppusijoittamiseen liittyvien odottamattomien tapahtumien varalle. Emoyhtiötakaus korvasi Fortumille palautetun Naantalin voimalaitokseen liittyvän kiinteistökiinnityksen.
Osakkuus- ja yhteisyritysten puolesta annetut takaukset ja muut vastuut koostuvat pääasiassa takauksista, jotka liittyvät Fortumin ydinvoimaliiketoimintaa harjoittaviin osakkuusyrityksiin Teollisuuden Voima Oyj (TVO), Forsmarks Kraftgrupp AB (FKA) ja OKG AB (OKG). Takaukset on annettu Fortumin omistusosuuksien suhteessa.
Lainsäädäntö edellyttää, että Suomessa ja Ruotsissa toimivien ydinvoimayhtiöiden on annettava vakuuksia Suomen ja Ruotsin ydinjätehuoltorahastoille, joilla taataan, että voimalaitosten käytöstäpoistoon ja käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamiseen on riittävät varat. Suomessa Fortum on antanut Valtion ydinjätehuoltorahastolle TVO:n puolesta omistusosuutensa mukaisen takauksen lainmukaisen vastuun kattamattoman osuuden ja odottamattomien tapahtumien vakuudeksi. Takauksien määrä tarkistetaan vuosittain kesäkuussa edellisvuoden joulukuussa päätetyn laillisen vastuun perusteella. Vuotuisen tarkistuksen seurauksena annettujen takuiden määrä pieneni 58 miljoonaan euroon (2009: 67).
Ruotsissa Fortum on antanut Ruotsin ydinjätehuoltorahastolle takaukset FKA:n ja OKG:n puolesta omistusosuuksiensa mukaisesti. Ruotsin valtio päätti joulukuussa 2009 takuiden määrästä vuosille 2010 ja 2011, ja päätös astui voimaan kesäkuussa 2010. Päätöksen seurauksena FKA:n ja OKG:n puolesta annettujen takausten yhteismäärä laski kesäkuussa 2010 vuoden 2009 lopun 5 314 miljoonasta Ruotsin kruunusta (518 miljoonasta eurosta) 2 574 miljoonaan Ruotsin kruunuun (287 miljoonaan euroon). Pienentyminen oli seurausta Ruotsin valtion muuttuneesta laskentakäytännöstä. Aikaisemmin takuiden määrä perustui nimellisarvoihin, mutta kesäkuusta 2010 lähtien ne perustuvat diskontattuihin kassavirtoihin.
Fortum omistaa Suomessa olevasta Meri-Porin voimalaitoksesta 54,55 % ja TVO 45,45 %. Osakassopimuksen nojalla Fortumin on annettava vakuus TVO:lle mahdollisen voimalaitoksen arvonalentumisen varalta tai mahdollisen sopimusrikkomuksen varalta koskien TVO:lle kuuluvaa osuutta voimalaitoksesta. Vakuus on määrältään 125 miljoonaa euroa (2009: 125). Fortum Oil and Gas Oy:n jakautumisen seurauksena Fortumin kokonaan omistamalla Fortum Heat and Gas Oy:llä on yhteinen vastuusitoumus Neste Oil Oyj:n kanssa. Vastuusitoumus perustuu osakeyhtiölain (734/1978) 14a luvun 6§:n säädökseen.
Kilpailuvirasto antoi 2.6.2006 ehdollisen hyväksynnän yrityskaupalle, jossa Fortum hankki määräysvallan E.ON Finland Oyj:ssä. Fortum valitti päätöksestä markkinaoikeuteen 3.7.2006. Maaliskuussa 2008 markkinaoikeuden päätös kumosi Kilpailuviraston tekemän ehdollisen päätöksen E.ON Finlandin ostosta. Päätöksessään markkinaoikeus totesi, ettei Kilpailuvirastolla ollut perusteita ehtojen asettamiseen, koska Fortumin
48
ei voida katsoa olevan määräävässä markkina-asemassa sähkön tuotanto- ja tukkumarkkinoilla. Markkinaoikeuden mukaan sähköntuotannon ja tukkukaupan merkittävä maantieteellinen markkina-alue sisältää vähintään Suomen ja Ruotsin. Kilpailuvirasto on valittanut päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Elokuussa 2010 Suomen Korkein hallinto-oikeus (KHO) hylkäsi Kilpailuviraston tekemän valituksen. Markkinaoikeus katsoi tuolloin, ettei Fortumin E.ON Finland -kauppa 2006 johtanut määräävään markkina-asemaan tai markkina-aseman vahvistumiseen.
Kaksi Fortumin tytäryritystä, Grangemouth CHP Limited ja Fortum O&M (UK) Limited, ovat vastaajina Lontoon High Court of Justicessa käytävässä riidassa, joka koskee kasvihuonekaasujen päästöoikeuksia. Grangemouth CHP Limitedillä on Ineos Manufacturing Scotland Limitedin kanssa sähköntoimitusta koskeva sopimus, jonka mukaan Grangemouth CHP Limited toimittaa sähköä CHP-laitokseltaan Grangemouthin alueelle Skotlannissa huhtikuuhun 2016 asti. Ineos Manufacturing Scotland Limited väittää, että se on oikeutettu kaikkiin päästöoikeuksiin, jotka kyseinen CHP-laitos on saanut EU:n kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän puitteissa. Grangemouth CHP Limited kiistää vaateen. Oikeuskäsittely pidettiin marras-ja joulukuussa 2010, ja päätöstä odotetaan vuoden 2011 aikana. Fortum ei ole kirjannut tilinpäätökseensä varauksia oikeuskäsittelyyn liittyen.
Edellä mainittujen oikeusprosessien lisäksi konsernin yhtiöt ovat asianosaisina eräissä konsernin liiketoimintaan liittyvissä riita-asioissa. Johdon arvion mukaan kyseisten riitaasioiden lopputuloksilla ei ole olennaista vaikutusta konsernin taloudelliseen asemaan.
Suomessa Fortum on osakkaana maan viidennessä ydinvoimalaitosyksikössä, Olkiluoto 3:ssa, omistamiensa TVO-osakkeiden (Teollisuuden Voima Oyj) kautta. Fortumin 25 %:n omistusosuus vastaa noin 400 MW:n kapasiteettia. Rakennustyöt ovat viivästyneet ja voimalaitosyksikön TVO:lle toimittava AREVA-Siemens ilmoitti marraskuussa, että suurin osa töistä saadaan päätökseen vuonna 2012. AREVA-Siemensin mukaan käyttöönottovaihe kestää noin 8 kuukautta, jolloin voimalan säännöllinen käyttö voi alkaa vuoden 2013 jälkimmäisellä puoliskolla. AREVA-Siemens on joulukuussa 2008 vaatinut välimiesmenettelyä liittyen Olkiluoto 3 viivästymiseen ja siihen liittyviin kuluihin. Toimittajan rahamääräinen vaatimus on vuoden 2010 lopussa noin 1 200 miljoonaa euroa. Vastaavasti TVO on huhtikuussa 2009 jättänyt vastavaatimuksen kuluista ja tappioista, joita TVO kärsii viivästymisestä ja muista virheistä toimittajan takia. TVO:n vastavaatimuksen arvo vuoden 2010 lopussa on 1 400 miljoonaa euroa. Välimiesmenettely voi kestää useita vuosia.
Vuoden 2010 lopussa Suomen valtion omistusosuus oli 50,76 % yhtiön osakkeista. Vuoden 2010 aikana ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia.
Katso Hallituksen toimintakertomus ja siellä osio Fortumin osake ja osakkeenomistajat sivulla 57.
Kaikki liiketoimet Fortumin ja muiden suomalaisten valtionyhtiöiden välillä tapahtuvat markkinaehtoisesti. Tavanomaisessa liiketoiminnassaan osakkuusyritysten ja muiden lähipiiriin kuuluvien tahojen kanssa Fortum toimii kaupallisin perustein, jotka ovat samat kuin kolmansien osapuolten kanssa noudatettavat ehdot, poikkeuksena tietyt osakkuusyritykset, joita käsitellään jäljempänä tässä liitetiedossa.
Fortumilla ei ole ollut merkittäviä liiketapahtumia hallituksen tai johtoryhmän jäsenten kanssa. Hallituksen jäsenille tai konsernin johtoryhmän jäsenille ei ollut myönnetty rahalainoja tilinpäätöspäivään mennessä.
Hallintoneuvoston, hallituksen ja johtoryhmän jäsenten osakeomistukset sekä palkkiot on esitetty liitetiedossa 13 Henkilöstökulut ja johdon palkkiot sivulla 97.
Fortum omistaa osuuksia osakkuus- ja yhteisyrityksissä, jotka puolestaan omistavat vesivoima- ja ydinvoimalaitoksia. Osakassopimuksien nojalla jokaisella omistajalla on oikeus sähköön osakeomistuksensa suhteessa tai muiden sopimusten perusteella. Jokainen omistaja on vastuussa vastaavasta kustannusosuudesta tuotannon määrästä riippumatta. Osakkuusyritykset eivät ole voittoa tuottavia, koska omistajat ostavat sähköä tuotantokustannuksiin perustuvalla hinnalla, joka sisältää myös korkokulut ja valmisteverot. Hinta on yleensä markkinahintaa alempi.
Tarkempaa tietoa osakkuus- ja yhteisyrityksiin liittyvistä tapahtumista ja tasearvoista on liitetiedossa 23 Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin sivulla 108.
Tammikuussa 2011 Fortum, Suomen valtio ja Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen sopivat alustavasti, että Fortum myy 25 % omistusosuutensa Suomen kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj:ssä. Valtio ostaa noin 81 % ja Ilmarinen noin 19 % Fortumin omistamista Fingridin osakkeista. Kaupan loppuunsaattaminen vaatii vielä lopullisen myyntisopimuksen sekä tarvittavat hyväksynnät osapuolten päätöksentekoelimissä. Se on myös ehdollinen Kilpailuviraston hyväksynnälle.
Osakkeiden myyntihinta on kokonaisuudessaan 325 miljoonaa euroa. Fortum ennakoi kirjaavansa osakemyynnistä noin 200 miljoonan euron myyntivoiton, eli noin 0,22 euroa osaketta kohden, kun järjestely on toteutunut. Fortum arvioi saattavansa kaupan päätökseen vuoden 2011 alkupuoliskon aikana. Myyntivoitto käytetään konsernin yleisiin rahoitustarpeisiin.
= Power = Heat = Distribution = Electricity Sales = Russia = Muut
1) Hankittu yritys 2) Perustettu yritys 3) Emoyhtiön omistamat yritykset
| Konsernin omistus |
Konsernin omistus |
||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Yrityksen nimi | Maa | Segmentti | % | Yrityksen nimi | Maa | Segmentti | % |
| Fortum Asiakaspalvelu Oy | 3) Suomi | 100,0 | Fortum Finance 2 B.V. | Alankomaat | 100,0 | ||
| Fortum Assets Oy | Suomi | 100,0 | Fortum Holding B.V. | Alankomaat | 100,0 | ||
| Fortum BCS Oy | Suomi | 100,0 | Fortum Power Holding B.V. | 3) Alankomaat | 100,0 | ||
| Fortum Espoo Distribution Oy | 3) Suomi | 100,0 | Fortum Russia B.V. | Alankomaat | 100,0 | ||
| Fortum FNW Oy | 2) Suomi | 100,0 | Fortum Russia Holding B.V. | Alankomaat | 100,0 | ||
| Fortum Heat and Gas Oy | 3) Suomi | 100,0 | Fortum Wave Power B.V. | Alankomaat | 100,0 | ||
| Fortum Heat Naantali Oy | 2) Suomi | 100,0 | Fortum EIF NV | 3) Belgia | 100,0 | ||
| Fortum Hyötytuotanto Oy | Suomi | 100,0 | Fortum Project Finance N.V. | 3) Belgia | 100,0 | ||
| Fortum Markets Oy | 3) Suomi | 100,0 | Kildare Energy Ltd | Irlanti | 55,0 | ||
| Fortum Nuclear Services Oy | Suomi | 100,0 | Fortum Direct Ltd | Iso-Britannia | 100,0 | ||
| Fortum Portfolio Services Oy | Suomi | 100,0 | Fortum Energy Ltd | Iso-Britannia | 100,0 | ||
| Fortum Power and Heat Oy | 3) Suomi | 100,0 | Fortum Gas Ltd | Iso-Britannia | 100,0 | ||
| Fortum Sähkönsiirto Oy | 3) Suomi | 100,0 | Fortum Insurance Ltd | Iso-Britannia | 100,0 | ||
| Hexivo Oy | Suomi | 52,0 | Fortum O&M (UK) Ltd | Iso-Britannia | 100,0 | ||
| Imatran Voima Oy | Suomi | 100,0 | Grangemouth CHP Ltd | Iso-Britannia | 100,0 | ||
| Imatrankosken Voima Oy | Suomi | 100,0 | IVO Energy Ltd | Iso-Britannia | 100,0 | ||
| Kiinteistö Oy Espoon Energiatalo | Suomi | 100,0 | SIA Fortum Jelgava | Latvia | 100,0 | ||
| Killin Voima Oy | Suomi | 60,0 | SIA Fortum Latvija | Latvia | 100,0 | ||
| Koillis-Pohjan Energiantuotanto Oy | Suomi | 100,0 | UAB Fortum Ekosiluma | Liettua | 100,0 | ||
| Koskivo Oy | Suomi | 100,0 | UAB Fortum Heat Lietuva | Liettua | 100,0 | ||
| KPPV-Sijoitus Oy | Suomi | 100,0 | UAB Fortum Klaipeda | Liettua | 95,0 | ||
| Linnankosken Voima Oy | Suomi | 100,0 | UAB Joniskio energija | Liettua | 66,0 | ||
| Lounais-Suomen Lämpö Oy | Suomi | 100,0 | UAB Svencioniu energija | Liettua | 50,0 | ||
| Mansikkalan Voima Oy | Suomi | 100,0 | Fortum Baltic Investments SNC | 2) Luxemburg | 100,0 | ||
| Mäntynummen Lämpö Oy | Suomi | 58,3 | Fortum L.A.M SNC. | Luxemburg | 100,0 | ||
| Oy Pauken Ab | Suomi | 100,0 | Fortum Sendi Prima Sdn Bhd | Malesia | 100,0 | ||
| Oy Tersil Ab | Suomi | 100,0 | Fortum Distribution AS | Norja | 100,0 | ||
| Oy Tertrade Ab | Suomi | 100,0 | Fortum Fjernvarme AS | Norja | 100,0 | ||
| Rajapatsaan Voima Oy | Suomi | 100,0 | Fortum Förvaltning AS | Norja | 100,0 | ||
| Saimaanrannan Voima Oy | Suomi | 100,0 | Fortum Holding Norway AS | Norja | 100,0 | ||
| Tunturituuli Oy | Suomi | 55,4 | Fortum Leasing KS | Norja | 100,0 | ||
| Varsinais-Suomen Sähkö Oy | Suomi | 100,0 | Fortum Markets AS | Norja | 100,0 | ||
| FB Generation Services B.V. | Alankomaat | 75,0 | Fortum NIT AS | Norja | 100,0 | ||
| Fortum Alpha B.V. | Alankomaat | 100,0 | Fortum Plock Sp z o.o. | Puola | 99,6 | ||
1) Hankittu yritys 2) Perustettu yritys
3) Emoyhtiön omistamat yritykset
| Yrityksen nimi | Maa | Segmentti | Konsernin omistus % |
|---|---|---|---|
| Fortum Power and Heat Polska Sp.z.o.o | Puola | 100,0 | |
| AB Fortum Värme Holding samägt med Stockholms stad | Ruotsi | 50,1 | |
| AB Fortum Värme samägt med Stockholms stad | Ruotsi | 50,1 | |
| AB Ljusnans Samkörning | Ruotsi | 80,0 | |
| Akallaverket AB | Ruotsi | 37,6 | |
| Blybergs Kraft AB | Ruotsi | 66,7 | |
| Brännälven Kraft AB | Ruotsi | 67,0 | |
| Bullerforsens Kraft AB | Ruotsi | 88,0 | |
| Elbolaget OEP AB | Ruotsi | 100,0 | |
| Fastigheter i Närlunda AB | 1) Ruotsi | 100,0 | |
| Fortum 1 AB | Ruotsi | 100,0 | |
| Fortum AMCO AB | Ruotsi | 100,0 | |
| Fortum Dalälvens Kraft AB | Ruotsi | 100,0 | |
| Fortum Distribution AB | Ruotsi | 100,0 | |
| Fortum Fastigheter AB | Ruotsi | 100,0 | |
| Fortum Generation AB | Ruotsi | 100,0 | |
| Fortum Indalskraft AB | Ruotsi | 100,0 | |
| Fortum Ljunga Kraft AB | Ruotsi | 100,0 | |
| Fortum Ljusnans Kraft AB | Ruotsi | 100,0 | |
| Fortum Markets AB | Ruotsi | 100,0 | |
| Fortum Nordic AB | 3) Ruotsi | 100,0 | |
| Fortum Power and Heat AB | Ruotsi | 100,0 | |
| Fortum Produktionsnät AB | Ruotsi | 100,0 | |
| Fortum Sweden AB | 3) Ruotsi | 100,0 | |
| Fortum Vind Norr AB | 1) Ruotsi | 100,0 | |
| Fortum Värme Alpha AB | Ruotsi | 50,1 | |
| Fortum Värme Delta AB | 1) Ruotsi | 50,1 | |
| Fortum Värme Fastigheter AB | Ruotsi | 50,1 | |
| Fortum Värme Nynäshamn AB | Ruotsi | 100,0 | |
| Fortum Zeta AB | Ruotsi | 100,0 | |
| Fortum Älvkraft i Värmland AB | Ruotsi | 100,0 | |
| Gjutfastigheten 10 i Borlänge AB | Ruotsi | 100,0 | |
| Hofors Energi AB | Ruotsi | 30,1 | |
| Hällefors Värme AB | Ruotsi | 47,6 |
| Konsernin | |||
|---|---|---|---|
| Yrityksen nimi | Maa | Segmentti | omistus % |
| Mellansvensk Kraftgrupp AB | Ruotsi | 86,9 | |
| Oreälvens Kraft AB | Ruotsi | 65,0 | |
| Ryssa Energi AB | Ruotsi | 100,0 | |
| Sigtuna-Väsby Fastighets AB | Ruotsi | 50,1 | |
| Stockholm Gas AB | Ruotsi | 50,1 | |
| Streamgate Två AB | 1) Ruotsi | 100,0 | |
| 5ÀHƃG (CUVKIJGVU #\$ |
Ruotsi | 50,1 | |
| 5ÀHƃG (LÀTTXÀTOG #\$ |
Ruotsi | 25,6 | |
| Uddeholm Kraft AB | Ruotsi | 100,0 | |
| Värmlandskraft OKG-delägarna AB | Ruotsi | 73,3 | |
| Fortum Service Deutschland GmbH | Saksa | 100,0 | |
| Fortum Energi A/S | Tanska | 100,0 | |
| Tšeljabinsk Energoremont | Venäjä | 94,5 | |
| LLC Fortum Energy OOO Fortum Energija | Venäjä | 100,0 | |
| OAO Fortum | Venäjä | 94,5 | |
| TGC-10 Invest | Venäjä | 94,5 | |
| Urals Heat Network | Venäjä | 94,5 | |
| AS Anne Soojus | Viro | 60,0 | |
| AS Fortum Tartu | Viro | 60,0 | |
| AS Tartu Joujaam | Viro | 60,0 | |
| AS Tartu Keskkatlamaja | Viro | 60,0 | |
| Fortum CFS Eesti OU | Viro | 100,0 | |
| Fortum Elekter AS | Viro | 99,3 | |
| Fortum Termest AS | Viro | 99,7 | |
| Lauka Turvas OU | Viro | 60,0 |
Fortum Oyj tytäryhtiöineen (yhdessä Fortum-konserni) on Pohjoismaiden, Venäjän ja Itämeren alueiden johtavia energiayhtiöitä. Fortumin liiketoimintaan kuuluvat sähkönja lämmöntuotanto, myynti ja jakelu, voimalaitosten käyttö- ja kunnossapitopalvelut sekä energiaan liittyvät muut palvelut. Neste Oil oli 31.3.2005 asti osa Fortum-konsernia, kunnes varsinainen yhtiökokous teki lopullisen päätöksen eriyttää öljyliiketoiminta jakamalla noin 85 % Neste Oilin osakkeista osinkona. Loput noin 15 % osakkeista myytiin sijoittajille huhtikuussa 2005.
Öljyliiketoiminta on esitetty luovutettuna toimintona vuosina 2004 ja 2005.
Vuodesta 2005 Fortum on soveltanut vuositilinpäätöksessään ja osavuosikatsauksissaan kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (International Financial Reporting Standards, IFRS). Tilikauden 2005 vuosikertomukseen sisältyi yksi vertailuvuosi, 2004, jota koskevat tiedot oikaistiin IFRS:n mukaisiksi. Vuosien 1998–2003 tietoja ei ole oikaistu, vaan ne esitetään Suomen kirjanpito- ja tilinpäätössäännösten mukaisesti (Finnish Accounting Standards, FAS).
| FAS | FAS | FAS | FAS | FAS | FAS | IFRS | IFRS | IFRS | IFRS | IFRS | IFRS | IFRS | Muutos 10/09 |
|
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| milj. euroa tai kuten merkitty | 1998 | 1999 | 2000 | 2001 | 2002 | 2003 | 2004 | 2005 | 2006 | 2007 | 2008 | 2009 | 2010 | % |
| Liikevaihto Fortum yhteensä | 8 494 | 8 232 | 10 614 | 10 410 | 11 148 | 11 392 | 11 659 | 5 918 | ||||||
| Jatkuvien toimintojen liikevaihto | 3 835 | 3 877 | 4 491 | 4 479 | 5 636 | 5 435 | 6 296 | 16 | ||||||
| Käyttökate (=EBITDA) Fortum yhteensä 1) | 1 049 | 1 192 | 1 431 | 1 501 | 1 952 | 1 917 | 2 443 | 2 307 | ||||||
| Jatkuvien toimintojen käyttökate (=EBITDA) | 1 583 | 1 754 | 1 884 | 2 298 | 2 478 | 2 292 | 2 271 | –1 | ||||||
| Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen käyttökate (=EBITDA) | 1 741 | 1 866 | 2 015 | 2 360 | 2 398 | 2 396 | 0 | |||||||
| Liikevoitto Fortum yhteensä | 586 | 705 | 906 | 914 | 1 289 | 1 420 | 1 916 | 1 864 | ||||||
| - prosenttia liikevaihdosta | 6,9 | 8,6 | 8,5 | 8,8 | 11,6 | 12,5 | 16,4 | 31,5 | ||||||
| Jatkuvien toimintojen liikevoitto | 1 195 | 1 347 | 1 455 | 1 847 | 1 963 | 1 782 | 1 708 | –4 | ||||||
| - prosenttia liikevaihdosta | 31,2 | 34,7 | 32,4 | 41,2 | 34,8 | 32,8 | 27,1 | |||||||
| Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen liikevoitto | 1 148 | 1 334 | 1 437 | 1 564 | 1 845 | 1 888 | 1 833 | –3 | ||||||
| Voitto ennen veroja Fortum yhteensä | 363 | 954 | 623 | 702 | 1 008 | 1 184 | 1 700 | 1 776 | ||||||
| - prosenttia liikevaihdosta | 4,3 | 11,6 | 5,9 | 6,7 | 9,0 | 10,4 | 14,6 | 30,0 | ||||||
| Jatkuvien toimintojen voitto ennen veroja | 962 | 1 267 | 1 421 | 1 934 | 1 850 | 1 636 | 1 615 | –1 | ||||||
| - prosenttia liikevaihdosta | 25,1 | 32,7 | 31,6 | 43,2 | 32,8 | 30,1 | 25,7 | |||||||
| Jatkuvien toimintojen tilikauden voitto | 703 | 936 | 1 120 | 1 608 | 1 596 | 1 351 | 1 354 | 0 | ||||||
| - josta emoyhtiön omistajien osuus | 670 | 884 | 1 071 | 1 552 | 1 542 | 1 312 | 1 300 | –1 | ||||||
| Sijoitettu pääoma Fortum yhteensä | 8 647 | 9 425 | 11 365 | 11 032 | 13 765 | 12 704 | 12 890 | |||||||
| Jatkuvien toimintojen sijoitettu pääoma | 10 739 | 11 357 | 12 663 | 13 544 | 15 911 | 15 350 | 16 124 | 5 | ||||||
| Korollinen nettovelka | 3 898 | 3 818 | 4 626 | 3 674 | 5 848 | 5 626 | 5 095 | 3 158 | 4 345 | 4 466 | 6 179 | 5 969 | 6 826 | 14 |
48
| FAS | FAS | FAS | FAS | FAS | FAS | IFRS | IFRS | IFRS | IFRS | IFRS | IFRS | IFRS | Muutos 10/09 |
|
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| milj. euroa tai kuten merkitty | 1998 | 1999 | 2000 | 2001 | 2002 | 2003 | 2004 | 2005 | 2006 | 2007 | 2008 | 2009 | 2010 | % |
| Investoinnit ja bruttosijoitukset osakkeisiin Fortum yhteensä | 1 702 | 1 059 | 3 131 | 713 | 4 381 | 1 136 | 830 | 578 | 1 395 | 972 | 2 624 | 929 | 1 249 | 34 |
| - prosenttia liikevaihdosta | 20,0 | 12,9 | 29,5 | 6,8 | 39,3 | 10,0 | 7,1 | 9,8 | 31,1 | 21,7 | 46,6 | 17,1 | 19,8 | |
| Jatkuvien toimintojen investoinnit ja bruttosijoitukset osakkeisiin | 514 | 479 | 1 395 | 972 | 2 624 | 929 | 1 249 | 34 | ||||||
| Jatkuvien toimintojen investoinnit | 335 | 346 | 485 | 655 | 1 108 | 862 | 1 222 | 42 | ||||||
| Liiketoiminnan kassavirta Fortum yhteensä | 793 | 524 | 424 | 1 145 | 1 351 | 1 577 | 1 758 | 1 404 | ||||||
| Jatkuvien toimintojen liiketoiminnan kassavirta | 1 232 | 1 271 | 1 151 | 1 670 | 2 002 | 2 264 | 1 437 | –37 | ||||||
| Sijoitetun pääoman tuotto Fortum yhteensä, % | 7,7 | 8,4 | 9,4 | 8,7 | 11,1 | 11,4 | 15,8 | 16,6 | ||||||
| Jatkuvien toimintojen sijoitetun pääoman tuotto, % | 11,4 | 13,5 | 13,4 | 16,5 | 15,0 | 12,1 | 11,6 | |||||||
| Oman pääoman tuotto Fortum yhteensä, % | 5,7 | 7,7 | 8,6 | 8,3 | 10,5 | 12,3 | 18,2 | 18,7 | ||||||
| Jatkuvien toimintojen oman pääoman tuotto, % 2) | 13,5 | 14,4 | 19,1 | 18,7 | 16,0 | 15,7 | ||||||||
| Korkokate | 2,6 | 3,4 | 3,7 | 4,3 | 4,7 | 5,8 | 8,0 | 11,6 | 11,5 | 12,8 | 9,4 | 12,4 | 13,7 | |
| Korkokate sisältäen aktivoidut vieraan pääoman menot | 8,6 | 10,3 | 10,0 | |||||||||||
| Kassavirta ennen käyttöpääoman muutosta/korollinen nettovelka, % | 17,9 | 14,3 | 19,9 | 28,8 | 21,6 | 26,1 | 36,4 | 43,2 | 30,6 | 36,3 | 34,1 | 37,6 | 20,5 | |
| Velkaantumisaste, % 3) | 93 | 79 | 73 | 54 | 80 | 85 | 67 | 43 | 53 | 52 | 73 | 70 | 78 | |
| Nettovelka / Käyttökate | 3,7 | 3,2 | 3,2 | 2,4 | 3,0 | 2,9 | 2,1 | 1,4 | ||||||
| Nettovelka / Jatkuvien toimintojen käyttökate | - | 1,8 | 2,3 | 1,9 | 2,5 | 2,6 | 3,0 | |||||||
| Vertailukelpoinen nettovelka / Jatkuvien toimintojen käyttökate | - | 1,8 | 2,3 | 2,2 | 2,6 | 2,5 | 2,8 | |||||||
| Omavaraisuusaste, % | 36 | 39 | 43 | 48 | 41 | 40 | 44 | 49 | 48 | 49 | 41 | 43 | 40 | |
| Osingot, milj. euroa 4) | 99 | 141 | 194 | 220 | 262 | 357 | 506 | 987 | 1 122 | 1 198 | 888 | 888 | 888 5) | 0 |
| Jatkuvien toimintojen osingot | 511 | 650 | 683 | |||||||||||
| Lisäosingot vuonna 2006 ja 2007 / luovutetut toiminnot vuonna 2005 | 476 | 472 | 515 | |||||||||||
| Tutkimus- ja kehittämismenot | 92 | 72 | 58 | 53 | 33 | 35 | 26 | 14 | 17 | 21 | 27 | 30 | 30 | 0 |
| - prosenttia liikevaihdosta | 1,1 | 0,9 | 0,5 | 0,5 | 0,3 | 0,3 | 0,2 | 0,2 | 0,4 | 0,5 | 0,5 | 0,5 | 0,5 | |
| Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä Fortum yhteensä | 19 003 | 17 461 | 16 220 | 14 803 | 14 053 | 13 343 | 12 859 | 10 026 | 8 910 | 8 304 | 14 077 | 13 278 | 11 156 | |
| Jatkuvien toimintojen henkilöstön keskimääräinen lukumäärä | 8 592 | 8 939 | 8 910 | 8 304 | 14 077 | 13 278 | 11 156 |
1) Käyttökate (=EBITDA) on määritelty seuraavasti: Jatkuvien toimintojen liikevoittoon on lisätty poistot ja arvonalentumiset. Suomen kirjanpito- ja tilinpäätössäännösten (FAS) mukaisesti osuus osakkuusyritysten tuloksesta sisältyy liikevoittoon. Vuosien 1998–2003 FAS:n mukaisesti lasketussa käyttökatteessa osuutta osakkuusyritysten tuloksesta ei ole huomioitu.
2) Vuoden 2005 jatkuvien toimintojen oman pääoman tuotto on laskettu perustuen jatkuvien toimintojen tilikauden voittoon jaettuna oman pääoman yhteissummalla kauden päättyessä. Luovutettujen toimintojen tilikauden voitto on vähennetty oman pääoman kokonaismäärästä 31.12.2005.
3) Velkaantumisaste on määritelty seuraavasti: korolliset nettovelat jaetaan oman pääoman yhteismäärällä. Vuosina 2000–2002 määräysvallattomien omistajien osuuteen sisältyi Fortum Capital Ltd:n liikkeeseen laskemat etuosakkeet määrältään 1,2 miljardia, joihin liittyi kiinteä 6,7 %:n osinkotuotto.
4) Rahaosingon lisäksi Fortum jakoi noin 85 % Neste Oil Oyj:n osakkeista osinkona vuonna 2005.
5) Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle 31.3.2011.
Tunnuslukujen laskentakaavat ovat sivulla 134.
| FAS | FAS | FAS | FAS | FAS | IFRS | IFRS | IFRS | IFRS | IFRS | IFRS | IFRS | IFRS | Muutos 10/09 |
|
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| euroa tai kuten merkitty | 1998 | 1999 | 2000 | 2001 | 2002 | 2003 | 2004 | 2005 | 2006 | 2007 | 2008 | 2009 | 2010 | % |
| Tulos/osake, Fortum yhteensä | 0,27 | 0,41 | 0,55 | 0,57 | 0,79 | 0,91 | 1,48 | 1,55 | 1,22 | 1,74 | 1,74 | 1,48 | 1,46 | –1 |
| Jatkuvien toimintojen tulos/osake | - | - | - | - | - | - | 0,79 | 1,01 | 1,22 | 1,74 | 1,74 | 1,48 | 1,46 | –1 |
| Luovutettujen toimintojen tulos/osake | - | - | - | - | - | - | 0,69 | 0,54 | - | - | - | - | - | |
| Laimennettu tulos/osake, Fortum yhteensä | - | - | 0,55 | 0,57 | 0,78 | 0,90 | 1,46 | 1,53 | 1,21 | 1,74 | 1,74 | 1,48 | 1,46 | –1 |
| Laimennettu jatkuvien toimintojen tulos/osake | - | - | - | - | - | - | 0,78 | 1,00 | 1,21 | 1,74 | 1,74 | 1,48 | 1,46 | –1 |
| Laimennettu luovutettujen toimintojen tulos/osake | - | - | - | - | - | - | 0,68 | 0,53 | - | - | - | - | - | |
| Kassavirta/osake, Fortum yhteensä | 1,01 | 0,67 | 0,54 | 1,43 | 1,60 | 1,86 | 2,06 | 1,61 | 1,31 | 1,88 | 2,26 | 2,55 | 1,62 | –36 |
| Jatkuvien toimintojen kassavirta/osake | - | - | 1,44 | 1,46 | 1,31 | 1,88 | 2,26 | 2,55 | 1,62 | –36 | ||||
| Oma pääoma/osake | 5,06 | 6,00 | 6,32 | 6,49 | 6,97 | 7,55 | 8,65 | 8,17 | 8,91 | 9,43 | 8,96 | 9,04 | 9,24 | 2 |
| Osinko/osake, Fortum yhteensä 1) | 0,13 | 0,18 | 0,23 | 0,26 | 0,31 | 0,42 | 0,58 | 1,12 | 1,26 | 1,35 | 1,00 | 1,00 | 1,00 2) | 0 |
| Jatkuvien toimintojen osinko/osake | - | - | - | - | - | - | - | 0,58 | 0,73 | 0,77 | - | - | - | |
| Lisäosinko/osake 2006 ja 2007 / luovutettujen toimintojen osinko/osake 2005 |
- | - | - | - | - | - | - | 0,54 | 0,53 | 0,58 | - | - | - | |
| Osinko/osakekohtainen tulos, Fortum yhteensä, % | 46,3 | 43,4 | 41,9 | 45,6 | 39,2 | 46,2 | 39,2 | 72,3 | 103,3 4) | 77,6 4) | 57,5 | 67,6 | 68,5 2) | |
| Osinko/osakekohtainen tulos, jatkuvat toiminnot, % | - | - | - | - | - | - | 57,4 3) | 59,8 4) | 44,3 4) | - | - | - | ||
| Osinko/osakekohtainen tulos, lisäosinko 2006 ja 2007 / luovutetut toiminnot 2005, % |
- | - | - | - | - | - | 100,0 3) | 43,4 4) | 33,3 4) | - | - | - | ||
| Efektiivinen osinkotuotto, % | 2,5 | 4,0 | 5,3 | 5,5 | 5,0 | 5,1 | 4,3 | 7,1 | 5,8 | 4,4 | 6,6 | 5,3 | 4,4 2) | |
| Hinta/voitto-suhde (P/E-luku) | 18,5 | 10,9 | 7,9 | 8,3 | 7,9 | 9,0 | 9,2 | 10,2 | 17,7 | 17,7 | 8,8 | 12,8 | 15,4 | |
| Osakkeen kurssikehitys | ||||||||||||||
| Kauden lopussa | 5,03 | 4,50 | 4,35 | 4,75 | 6,25 | 8,18 | 13,62 | 15,84 | 21,56 | 30,81 | 15,23 | 18,97 | 22,53 | |
| Keskikurssi | 5,66 | 4,76 | 4,18 | 4,79 | 5,87 | 6,94 | 10,29 | 13,87 | 20,39 | 23,57 | 24,79 | 15,91 | 19,05 | |
| Alin kurssi | 4,86 | 4,24 | 3,50 | 4,05 | 4,75 | 5,66 | 7,45 | 10,45 | 15,71 | 20,01 | 12,77 | 12,60 | 17,18 | |
| Ylin kurssi | 6,05 | 5,80 | 4,94 | 5,70 | 6,52 | 8,75 | 13,99 | 16,90 | 23,48 | 31,44 | 33,00 | 19,20 | 22,69 | |
| Osakekannan markkina-arvo kauden lopussa, milj. euroa | 3 949 | 3 532 | 3 456 | 4 017 | 5 286 | 6 943 | 11 810 | 13 865 | 19 132 | 27 319 | 13 519 | 16 852 | 20 015 | |
| Osakkeiden vaihdon kehitys 5) | ||||||||||||||
| Osakkeiden lukumäärä, 1 000 osaketta | 17 643 | 112 398 | 93 900 | 134 499 | 251 216 | 270 278 | 478 832 | 900 347 | 830 764 | 787 380 | 628 155 | 580 899 | 493 375 | |
| Prosentuaalinen osuus osakekannasta, % | 2,2 | 14,3 | 11,9 | 16,8 | 29,7 | 31,9 | 59,2 | 103,2 | 94,3 | 88,5 | 70,8 | 65,4 | 55,5 | |
| Osakkeiden lukumäärä, 1 000 osaketta | 784 783 | 784 783 | 845 609 | 845 609 | 845 776 | 849 813 | 867 084 | 875 294 | 887 394 | 886 683 | 887 638 | 888 367 | 888 367 | |
| Osakkeiden määrä ilman omia osakkeita, 1 000 osaketta | NA | NA | 794 571 | NA | NA | NA | NA | NA | NA | NA | NA | NA | NA | |
| Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä, 1 000 osaketta | 784 783 | 784 783 | 787 223 | 798 346 | 845 642 | 846 831 | 852 625 | 872 613 | 881 194 | 889 997 | 887 256 | 888 230 | 888 367 | |
| Laimennettu osakkeiden keskimääräinen lukumäärä, 1 000 osaketta | - | - | 787 223 | 798 308 | 851 482 | 858 732 | 861 772 | 887 653 | 886 929 | 891 395 | 887 839 | 888 230 | 888 367 |
1) Käteisosingon lisäksi Fortum jakoi noin 85 % Neste Oil Oyj:n osakkeista osinkona vuonna 2005.
2) Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle 31.3.2011.
3) Vuoden 2005 jatkuvien ja luovutettujen toimintojen osinko per osakekohtaiset tulokset on laskettu perustuen vastaaviin jatkuvien ja luovutettujen toimintojen osakekohtaisiin tuloksiin.
4) 2006 ja 2007 osinkojen osinko/osakekohtainen tulos -tunnusluvut perustuvat koko konsernin osakekohtaiseen tulokseen.
5) Taulukon 'osakkeiden vaihdon kehitys' -luvut sisältävät NASDAQ OMX Helsingin osakkeiden
vaihdon. Tämän lisäksi Fortum Oyj:n osakkeita vaihdettiin useilla vaihtoehtoisilla markkinapaikoilla (esimerkiksi Chi-X Europessa, BATS:issä ja Turquoisessa). Vuonna 2010 Fortum Oyj:n osakkeiden vaihto vaihtoehtoisilla markkinapaikoilla oli yhteensä 199,4 miljoonaa osaketta (2009: 66,9), mikä on noin 29 % (2009: 10) vaihdettujen osakkeiden kokonaismäärästä.
Vuosien 1998–2003 tietoja ei ole oikaistu, vaan ne esitetään Suomen kirjanpito- ja tilinpäätössäännösten mukaisesti (Finnish Accounting Standards, FAS).
Tunnuslukujen laskentakaavat ovat sivulla 134.
| 2004 | 2005 | 2006 | 2007 | 2008 | 2009 | 2010 | ||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Fortumin koko sähkön- ja lämmöntuotanto EU-maissa ja Norjassa |
||||||||
| Sähköntuotanto | TWh | 55,5 | 52,3 | 54,4 | 52,2 | 52,6 | 49,3 | 53,7 |
| Lämmöntuotanto | TWh | 25,4 | 25,1 | 25,8 | 26,1 | 25,0 | 23,2 | 26,1 |
| Fortumin koko sähkön- ja lämmöntuotanto Venäjällä |
||||||||
| Sähköntuotanto | TWh | - | - | - | - | 11,6 | 16,0 | 16,1 |
| Lämmöntuotanto | TWh | - | - | - | - | 15,3 | 25,6 | 26,0 |
| Fortumin sähköntuotanto Pohjoismaissa energialähteittäin |
||||||||
| Vesivoima | TWh | 19,1 | 21,2 | 19,8 | 20,0 | 22,9 | 22,1 | 22,0 |
| Ydinvoima | TWh | 25,8 | 25,8 | 24,4 | 24,9 | 23,7 | 21,4 | 22,0 |
| Lämpövoima | TWh | 9,5 | 4,2 | 9,0 | 6,2 | 5,0 | 4,6 | 8,3 |
| Yhteensä | TWh | 54,4 | 51,2 | 53,2 | 51,1 | 51,6 | 48,1 | 52,3 |
| Fortumin sähköntuotanto Pohjoismaissa energialähteittäin |
||||||||
| Vesivoima | % | 35 | 42 | 37 | 39 | 44 | 46 | 42 |
| Ydinvoima | % | 47 | 50 | 46 | 49 | 46 | 44 | 42 |
| Lämpövoima | % | 18 | 8 | 17 | 12 | 10 | 10 | 16 |
| Yhteensä | % | 100 | 100 | 100 | 100 | 100 | 100 | 100 |
| Sähkötuotantokapasiteetti divisioonittain |
||||||||
| Power | MW | 10 003 9 540 | 9 560 | 9 575 | 9 709 | 9 728 | ||
| Heat | MW | 1 278 | 1 373 | 1 360 | 1 213 | 1 446 1 600 | ||
| Russia | MW | - | - | - | 2 785 | 2 785 | 2 785 | |
| Yhteensä | MW | 11 281 10 913 10 920 13 573 13 940 14 113 | ||||||
| Lämmöntuotantokapasiteetti divisioonittain |
||||||||
| Power | MW | 250 | 250 | 250 | 250 | 250 | 250 | |
| Heat | MW | 9 757 10 633 10 973 10 218 10 284 10 448 | ||||||
| Russia | MW | - | - | - 13 796 13 796 13 796 | ||||
| Yhteensä | MW | 10 007 10 883 11 223 24 263 24 330 24 494 |
| 2004 | 2005 | 2006 | 2007 | 2008 | 2009 | 2010 | ||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Fortumin koko sähkön-ja lämmönmyynti EU-maissa ja Norjassa |
||||||||
| Sähkönmyynti | milj. euroa | 2 017 | 2 002 | 2 437 | 2 370 | 2 959 | 2 802 | 3 110 |
| Lämmönmyynti | milj. euroa | 809 | 867 | 1 014 | 1 096 | 1 157 | 1 095 | 1 309 |
| Fortumin koko sähkön- ja lämmön myynti Venäjällä |
||||||||
| Sähkönmyynti | milj. euroa | - | - | - | - | 332 | 390 | 505 |
| Lämmönmyynti | milj. euroa | - | - | - | - | 141 | 219 | 287 |
| Fortumin koko sähkönmyynti alueittain |
||||||||
| Suomi | TWh | 31,1 | 26,0 | 29,6 | 29,0 | 28,7 | 26,1 | 30,7 |
| Ruotsi | TWh | 27,6 | 30,4 | 28,5 | 27,6 | 28,5 | 26,9 | 28,3 |
| Venäjä | TWh | - | - | - | - | 14,8 | 19,5 | 18,7 |
| Muut maat | TWh | 3,6 | 3,3 | 3,5 | 3,1 | 3,0 | 3,2 | 3,2 |
| Yhteensä | TWh | 62,3 | 59,7 | 61,6 | 59,7 | 75,0 | 75,7 | 80,9 |
| Fortumin koko lämmönmyynti alueittain | ||||||||
| Suomi | TWh | 10,5 | 9,8 | 10,7 | 11,1 | 10,8 | 8,0 | 9,6 |
| Venäjä | TWh | - | - | - | - | 15,3 | 25,6 | 26,8 |
| Ruotsi | TWh | 9,6 | 9,5 | 9,3 | 9,2 | 9,1 | 9,8 | 10,9 |
| Puola | TWh | 0,4 | 1,1 | 3,6 | 3,5 | 3,6 | 3,7 | 4,0 |
| Muut maat | TWh | 3,3 | 3,4 | 3,2 | 3,3 | 3,4 | 3,5 | 3,6 |
| Yhteensä | TWh | 23,8 | 23,8 | 26,8 | 27,1 | 42,2 | 50,6 | 54,9 |
| Sähkönsiirto jakeluverkoissa | ||||||||
| Suomi | TWh | 6,2 | 6,3 | 7,7 | 9,2 | 9,3 | 9,4 | 10,0 |
| Ruotsi | TWh | 14,2 | 14,4 | 14,4 | 14,3 | 14,0 | 14,0 | 15,2 |
| Norja | TWh | 2,1 | 2,2 | 2,3 | 2,3 | 2,3 | 2,3 | 2,5 |
| Viro | TWh | 0,2 | 0,2 | 0,2 | 0,2 | 0,2 | 0,2 | 0,2 |
| Yhteensä | TWh | 22,7 | 23,1 | 24,6 | 26,0 | 25,8 | 25,9 | 27,9 |
Vuodesta 2005 Fortum on soveltanut vuositilinpäätöksessään ja osavuosikatsauksissaan kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (International Financial Reporting Standards, IFRS). Tilikauden 2005 vuosikertomukseen sisältyi yksi vertailuvuosi, 2004, jota koskevat tiedot oikaistiin IFRS:n mukaisiksi. Segmenttitiedot esitetään vain IFRS-perusteisesti vertailun mahdollistamiseksi, koska IFRS-siirtymässä raportoivat segmentit määriteltiin uudelleen ja segmenttiraportointi sinänsä arvioitiin uudelleen.
Venäläisen OAO Fortumin hankinnan jälkeen Fortum teki muutoksia segmenttirakenteeseensa vuoden 2008 aikana. Vuosien 2004–2007 vertailutiedot on muutettu vastaamaan uutta segmenttirakennetta.
Lokakuussa 2009 Fortum uudelleenorganisoi liiketoimintarakenteensa neljään liiketoimintadivisioonaan ja neljään esikuntatoimintoon. Muutoksen tavoitteena oli parantaa organisaation tehokkuutta ja selkeyttää tulosvastuullisuutta ja samalla yksinkertaistaa sen rakennetta. Uudet divisioonat ovat Power, Heat, Russia sekä Electricity Solutions and Distribution. Electricity Solutions and Distribution-divisioona (ESD) muodostuu kahdesta liiketoiminta-alueesta, Distributionista ja Electricity Salesista (aikaisemmin Markets). IFRS:n mukaan raportoitavat segmentit on nimetty vastaavasti.
Uudelleenorganisoinnilla ei ollut vaikutusta Fortumin ulkoisen raportoinnin rakenteeseen, sillä raportoitavat segmentit ovat pysyneet samoina. Muutoksella on kuitenkin ollut pieniä vaikutuksia segmenttien sisältöön 1.1.2010 alkaen. Muutos on myös vaikuttanut vuoden 2009 lukuihin. Muutokset liittyvät lähinnä Power-divisioonan Power Solutions -liiketoiminta-alueen siirtoon Russia- ja Heat-divisiooniin sekä keskitetyn Trading and Industrial Intelligence -yksikön perustamiseen.
Katso liitetieto 5 Segmenttiraportointi sivulla 90.
| milj. euroa | 2004 | 2005 | 2006 | 2007 | 2008 | 2009 | 2010 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Power | 2 084 | 2 058 | 2 439 | 2 350 | 2 892 | 2 531 | 2 702 |
| - josta sisäistä | 128 | –97 | –133 | 323 | 0 | 254 | –281 |
| Heat | 1 025 | 1 063 | 1 268 | 1 356 | 1 466 | 1 399 | 1 770 |
| - josta sisäistä | 49 | –12 | –32 | 38 | 0 | 23 | –8 |
| Distribution | 707 | 707 | 753 | 769 | 789 | 800 | 963 |
| - josta sisäistä | 10 | –8 | 8 | 9 | 10 | 13 | 18 |
| Electricity Sales | 1 387 | 1 365 | 1 912 | 1 683 | 1 922 | 1 449 | 1 798 |
| - josta sisäistä | 92 | –101 | 149 | 155 | 177 | 67 | 158 |
| Russia | - | - | - | - | 489 | 632 | 804 |
| - josta sisäistä | - | - | - | - | - | - | - |
| Muut | 90 | 91 | 78 | 81 | 83 | 71 | 51 |
| - josta sisäistä | 93 | –63 | 62 | 72 | 82 | –5 | 169 |
| Eliminoinnit | –1 458 | –1 407 | –1 959 | –1 760 | –2 005 | –1 447 | –1 792 |
| Yhteensä | 3 835 | 3 877 | 4 491 | 4 479 | 5 636 | 5 435 | 6 296 |
| milj. euroa | 2004 | 2005 | 2006 | 2007 | 2008 | 2009 | 2010 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Power | 730 | 854 | 985 | 1 095 | 1 528 | 1 454 | 1 298 |
| Heat | 207 | 253 | 253 | 290 | 250 | 231 | 275 |
| Distribution | 240 | 244 | 250 | 231 | 248 | 262 | 307 |
| Electricity Sales | 23 | 30 | –4 | –1 | –33 | 22 | 11 |
| Russia | - | - | - | - | –92 | –20 | 8 |
| Muut | –52 | –47 | –47 | –51 | –56 | –61 | –66 |
| Vertailukelpoinen liikevoitto | 1 148 | 1 334 | 1 437 | 1 564 | 1 845 | 1 888 | 1 833 |
| Kertaluonteiset erät | 18 | 30 | 61 | 250 | 85 | 29 | 93 |
| Muut vertailukelpoisuuteen | |||||||
| vaikuttavat erät | 29 | –17 | –43 | 33 | 33 | –135 | –218 |
| Liikevoitto | 1 195 | 1 347 | 1 455 | 1 847 | 1 963 | 1 782 | 1 708 |
| milj. euroa | 2004 | 2005 | 2006 | 2007 | 2008 | 2009 | 2010 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Power | 104 | 112 | 108 | 103 | 97 | 93 | 100 |
| Heat | 124 | 123 | 144 | 163 | 169 | 162 | 187 |
| Distribution | 133 | 145 | 147 | 162 | 165 | 164 | 178 |
| Electricity Sales | 16 | 15 | 19 | 11 | 7 | 6 | 2 |
| Russia | - | - | - | - | 67 | 75 | 86 |
| Muut | 11 | 12 | 11 | 12 | 10 | 10 | 10 |
| Yhteensä | 388 | 407 | 429 | 451 | 515 | 510 | 563 |
| milj. euroa | 2004 | 2005 | 2006 | 2007 | 2008 | 2009 | 2010 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Power | –21 | –21 | –9 | –23 | 26 | –35 | –25 |
| Heat | 15 | 11 | 23 | 24 | 12 | 30 | 31 |
| Distribution | 16 | 20 | 15 | 18 | 16 | 10 | 19 |
| Electricity Sales | 0 | 1 | 1 | 0 | 5 | 0 | 1 |
| Russia | - | - | - | - | 19 | 20 | 8 |
| Muut | 2 | 44 | 39 | 222 | 48 | –4 | 28 |
| Yhteensä | 12 | 55 | 69 | 241 | 126 | 21 | 62 |
| milj. euroa | 2004 | 2005 | 2006 | 2007 | 2008 | 2009 | 2010 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Power | 84 | 83 | 95 | 93 | 134 | 96 | 97 |
| Heat | 123 | 124 | 184 | 309 | 408 | 358 | 304 |
| Distribution | 106 | 115 | 183 | 236 | 296 | 188 | 213 |
| Electicity Sales | 10 | 10 | 8 | 3 | 3 | 1 | 0 |
| Russia | - | - | - | - | 256 | 215 | 599 |
| Muut | 12 | 14 | 15 | 14 | 11 | 4 | 9 |
| Yhteensä | 335 | 346 | 485 | 655 | 1 108 | 862 | 1 222 |
| milj. euroa | 2004 | 2005 | 2006 | 2007 | 2008 | 2009 | 2010 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Power | 23 | 45 | 5 | 52 | 0 | 57 | 25 |
| Heat | 53 | 87 | 589 | 18 | 23 | 1 | 1 |
| Distribution | 0 | - | 130 | 1 | 0 | 5 | 0 |
| Electricity Sales | 0 | - | 6 | 0 | 0 | - | - |
| Russia | 103 | 2 | 140 | 245 | 1 492 | 3 | - |
| Muut | 0 | - | 40 | 1 | 1 | 1 | 1 |
| Yhteensä | 179 | 134 | 910 | 317 | 1 516 | 67 | 27 |
| milj. euroa | 2004 | 2005 | 2006 | 2007 | 2008 | 2009 | 2010 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Power | 5 804 | 5 493 | 5 690 | 5 599 | 5 331 | 5 494 | 5 806 |
| Heat | 2 440 | 2 551 | 3 407 | 3 507 | 3 468 | 3 787 | 4 182 |
| Distribution | 3 091 | 3 021 | 3 412 | 3 239 | 3 032 | 3 299 | 3 683 |
| Electicity Sales | 194 | 228 | 176 | 247 | 188 | 125 | 210 |
| Russia | 151 | 153 | 294 | 456 | 2 205 | 2 260 | 2 817 |
| Muut | 220 | 447 | 835 | 1 237 | 796 | 382 | 29 |
| Yhteensä | 11 900 | 11 893 | 13 814 | 14 285 | 15 020 | 15 347 | 16 727 |
| % | 2004 | 2005 | 2006 | 2007 | 2008 | 2009 | 2010 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Power | 12,6 | 14,3 | 17,5 | 19,2 | 29,6 | 24,5 | 19,5 |
| Heat | 9,8 | 11,6 | 9,6 | 9,3 | 8,9 | 7,9 | 8,4 |
| Distribution | 8,1 | 8,8 | 8,4 | 7,7 | 8,1 | 8,7 | 9,7 |
| Electricity Sales | 25,2 | 17,4 | –1,6 | 6,9 | –14,0 | 28,9 | 38,4 |
| Russia | - | - | - | 66,3 | –3,7 | 0,0 | 2,4 |
| % | 2004 | 2005 | 2006 | 2007 | 2008 | 2009 | 2010 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Power | 12,0 | 14,9 | 17,4 | 18,9 | 28,0 | 26,4 | 22,3 |
| Heat | 9,3 | 11,0 | 9,2 | 9,2 | 7,3 | 7,3 | 7,7 |
| Distribution | 8,3 | 8,6 | 8,3 | 7,6 | 8,2 | 8,6 | 9,3 |
| Electricity Sales | 17,1 | 16,4 | –0,8 | –0,6 | –15,3 | 18,6 | 9,3 |
| Russia | - | - | - | 0,0 | –3,8 | 0,0 | 0,7 |
| 2004 | 2005 | 2006 | 2007 | 2008 | 2009 | 2010 | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Power | 4 588 | 4 374 | 4 147 | 3 475 | 3 591 | 2 068 | 1 891 |
| Heat | 1 605 | 2 186 | 2 345 | 2 302 | 2 422 | 2 652 | 2 482 |
| Distribution | 995 | 1 008 | 983 | 1 060 | 1 222 | 1 166 | 1 098 |
| Electricity Sales | 682 | 745 | 825 | 936 | 766 | 629 | 538 |
| Russia | - | - | - | - | 5 566 | 6 170 | 4 555 |
| Muut | 722 | 626 | 610 | 531 | 510 | 593 | 592 |
| Yhteensä | 8 592 | 8 939 | 8 910 | 8 304 | 14 077 | 13 278 | 11 156 |
| Käyttökate (=EBITDA) | = Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset |
|---|---|
| Vertailukelpoinen käyttökate (=EBITDA) = Käyttökate (=EBITDA) – vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät |
|
| Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät = Kertaluonteiset erät + muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät |
|
| Vertailukelpoinen liikevoitto | = Liikevoitto - kertaluonteiset erät – muut vertailukel poisuuteen vaikuttavat erät |
| Kertaluonteiset erät | = Käyttöomaisuuden myyntivoitot ja tappiot |
| Muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät |
= Sisältää ne tulevaisuuden kassavirtoja suojaavat rahoitusinstrumentit, joihin ei voida soveltaa IAS 39:n mukaisesti suojauslaskentaa sekä IFRIC tulkinnan nro 5 mukaisen vaikutuksen, joka aiheutuu siitä, että taseen saamisiin kirjattu Fortumin osuus Valtion ydinjätehuol torahastosta ei voi ylittää vastaavaa velkaa. |
| Kassavirta ennen käyttöpääoman muutosta (FFO) |
= Liiketoiminnan kassavirta ennen käyttöpääoman muutosta |
| Investoinnit | = Aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin tehdyt inves toinnit mukaan lukien kunnossapito-, tuottavuus- ja kasvuinvestoinnit sekä lainsäädännön edellyttämät investoinnit. Investointeihin kuuluvat myös investoin tien rakennusaikana taseeseen aktivoidut korkokulut. Kunnossapitoinvestoinnit pidentävät olemassa olevan omaisuuserän vaikutusaikaa, ylläpitävät käytettävyyttä sekä/tai ylläpitävät luotettavuutta. Tuottavuusin vestoinnit parantavat olemassa olevan hyödykkeen tuottavuutta. Kasvuinvestointien tarkoitus on rakentaa uutta kapasiteettia ja/tai lisätä olemassa olevien liiketoimintojen asiakaskantaa. Lainsäädännön edellyt tämät investoinnit tehdään tiettyinä ajankohtina lakien vaatimusten mukaan. |
| Bruttoinvestoinnit osakkeisiin | = Investoinnit tytäryritysosakkeisiin, osakkuusyritys osakkeisiin ja muihin myytävissä oleviin sijoituksiin. Investoitujen tytäryritysosakkeiden hankintahintaan on lisätty hankittavan yhtiön nettovelka. |
| Oman pääoman tuotto, % = |
Kauden voitto x 100 |
| Oma pääoma keskimäärin | |
| Voitto ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut x 100 |
|
| Sijoitetun pääoman tuotto % = |
Sijoitettu pääoma keskimäärin |
| Jatkuvien toimintojen voitto ennen veroja + jatkuvien | Vertailukelpoinen jatkuvien toimintojen | Korollinen nettovelka | |||
|---|---|---|---|---|---|
| Jatkuvien toimintojen sijoitetun pääoman tuotto, % |
toimintojen korko- ja muut rahoituskulut = Jatkuvien toimintojen sijoitettu pääoma keskimäärin |
x 100 | nettovelka/käyttökate | = Vertailukelpoinen jatkuvien toimintojen käyttökate (=EBITDA) |
|
| Liikevoitto | |||||
| Liikevoitto + osuus osakkuus- ja yhteisyritysten voitosta | Korkokate | = Nettokorkokulut |
|||
| Sidotun pääoman tuotto, % | = Sidottu pääoma keskimäärin |
x 100 | Korkokate sisältäen aktivoidut vieraan | Liikevoitto | |
| Vertailukelpoinen sidotun pääoman | Vertailukelpoinen liikevoitto + osuus osakkuus- ja yhteisyritysten voitosta (IAS 39 oikaistu sekä pois lukien merkittävimmät myyntivoitot ja -tappiot) |
x 100 | pääoman menot Henkilöstö keskimäärin |
= Nettokorkokulut – aktivoidut vieraan pääoman menot = Perustuu koko raportointikauden kuukausittaisiin keskiarvoihin |
|
| tuotto, % | = Vertailukelpoinen sidottu pääoma keskimäärin |
||||
| Sijoitettu pääoma | = Taseen loppusumma – korottomat velat – laskennal | Tulos/osake (EPS) | Kauden voitto – määräysvallattomat omistajat = Osakkeiden keskimääräinen osakeantioikaistu luku |
||
| linen verovelka - varaukset | määrä tilikauden aikana | ||||
| Sidottu pääoma | = Korottomat varat + Ydinjätehuoltorahastoon liittyvät korolliset varat – korottomat velat – |
Liiketoiminnan kassavirta | |||
| varaukset (korottomat varat ja velat eivät sisällä rahoitukseen, veroihin ja laskennallisiin veroihin liittyviä eriä sekä varoja ja velkoja, jotka syntyvät |
Kassavirta/osake | = Osakkeiden keskimääräinen osakeantioikaistu luku määrä tilikauden aikana |
|||
| suojauslaskennan soveltamisedellytykset täyttävien johdannaissopimusten käypien arvojen muutoksista) |
Oma pääoma | ||||
| Vertailukelpoinen sidottu pääoma | = Sidottu pääoma oikaistuna niillä korottomilla varoilla | Oma pääoma/osake | = Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa |
||
| ja veloilla, jotka aiheutuvat niistä tulevaisuuden kassavirtaa suojaavista johdannaissopimuksista, joihin |
Osinko/osake | ||||
| ei voida soveltaa IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa | Osinko/osakekohtainen tulos, % | = Tulos/osake (EPS) |
x 100 | ||
| Korolliset nettovelat | = Korolliset velat – likvidit varat | Jatkuvien toimintojen | Jatkuvien toimintojen osinko/osake | ||
| Korolliset nettovelat | osinko/osakekohtainen tulos, % | = Jatkuvien toimintojen tulos/osake (EPS) |
x 100 | ||
| Velkaantumisaste, % | = Oma pääoma |
x 100 | Osinko/osake | ||
| Omavaraisuusaste, % | Oma pääoma sisältäen määräysvallattomat omistajat = |
x 100 | Efektiivinen osinkotuotto, % | = Osakeantioikaistu tilikauden viimeinen kaupantekokurssi |
x 100 |
| Taseen loppusumma | Osakeantioikaistu tilikauden viimeinen kaupantekokurssi |
||||
| Nettovelka/käyttökate | Korollinen nettovelka = |
Hinta/voitto-suhde (P/E-luku) | = Tulos/osake |
||
| Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset | Osakkeen euromääräinen kokonaisvaihto | ||||
| Vertailukelpoinen nettovelka/ | Korollinen nettovelka | Keskikurssi | = Kauden aikana vaihdettujen osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä |
||
| käyttökate | = Vertailukelpoinen käyttökate (=EBITDA) |
Osakekannan markkina-arvo | = Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa x | ||
| Jatkuvien toimintojen nettovelka/ | = Korollinen nettovelka | osakeantioikaistu tilikauden viimeinen kaupantekokurssi | |||
| käyttökate | Jatkuvien toimintojen liikevoitto + jatkuvien toimintojen poistot ja arvonalentumiset |
Osakkeiden vaihdon kehitys | = Kauden aikana vaihdettujen osakkeiden lukumäärä sekä sen prosentuaalinen osuus osakkeiden keskimääräis |
estä lukumäärästä tilikauden aikana
| milj. euroa | Liite | 2010 | 2009 |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 2 | 67 | 61 |
| Muut tuotot | 3 | 12 | 8 |
| Henkilöstökulut | 4 | –35 | –41 |
| Poistot ja arvonalentumiset | –9 | –10 | |
| Muut kulut | –55 | –58 | |
| Liikevoitto/-tappio | –20 | –40 | |
| Rahoitustuotot ja -kulut | 5 | 385 | 580 |
| Voitto rahoituserien jälkeen | 365 | 540 | |
| Konserniavustukset 1) | 812 | 792 | |
| Voitto ennen veroja | 1 177 | 1 332 | |
| Tuloverot | 6 | –149 | –134 |
| Tilikauden voitto | 1 028 | 1 198 |
1) Verotettavaa tuloa siirretty suomalaisista tytäryrityksistä emoyhtiöön.
| milj. euroa | Liite | 2010 | 2009 |
|---|---|---|---|
| VASTAAVAA | |||
| Pitkäaikaiset varat | 7 | ||
| Aineettomat hyödykkeet | 10 | 14 | |
| Rakennukset, koneet ja kalusto | 13 | 11 | |
| Osuudet saman konsernin yrityksissä | 15 645 | 15 965 | |
| Pitkäaikaiset saamiset saman konsernin yrityksiltä | 1 961 | 698 | |
| Osuudet osakkuusyrityksissä | 0 | 0 | |
| Pitkäaikaiset saamiset osakkuusyrityksiltä | 1 | 1 | |
| Muut osuudet ja pitkäaikaiset saamiset | 4 | 4 | |
| Laskennallinen verosaaminen | 3 | 3 | |
| Pitkäaikaiset varat yhteensä | 17 637 | 16 696 | |
| Lyhytaikaiset varat | |||
| Lyhytaikaiset saamiset saman konsernin yrityksiltä | 8 | 823 | 819 |
| Lyhytaikaiset saamiset osakkuusyrityksiltä | 8 | 0 | 0 |
| Muut lyhytaikaiset saamiset | 8 | 48 | 125 |
| Rahavarat | 9 | 116 | 214 |
| Lyhytaikaiset varat yhteensä | 987 | 1 158 | |
| Vastaavaa yhteensä | 18 624 | 17 854 |
| milj. euroa | Liite | 2010 | 2009 |
|---|---|---|---|
| VASTATTAVAA | |||
| Oma pääoma | 10 | ||
| Osakepääoma | 3 046 | 3 046 | |
| Ylikurssirahasto | 2 822 | 2 822 | |
| Edellisten tilikausien voitto | 3 164 | 2 854 | |
| Tilikauden voitto | 1 028 | 1 198 | |
| Oma pääoma yhteensä | 10 060 | 9 920 | |
| Pakolliset varaukset | 0 | 0 | |
| VIERAS PÄÄOMA | |||
| Pitkäaikainen vieras pääoma | |||
| Ulkoiset korolliset velat | 11 | 5 650 | 5 266 |
| Korolliset velat saman konsernin yrityksille | 11 | 1 360 | 1 438 |
| Korolliset velat osakkuusyrityksille | 11 | 213 | 199 |
| Muu pitkäaikainen vieras pääoma | 8 | 12 | |
| Laskennallinen verovelka | - | 33 | |
| Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä | 7 231 | 6 948 | |
| Lyhytaikainen vieras pääoma | |||
| Ulkoiset korolliset velat | 11 | 803 | 780 |
| Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat saman konsernin yrityksille | 12 | 79 | 43 |
| Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat osakkuusyrityksille | 12 | 3 | 5 |
| Ostovelat ja muu lyhytaikainen vieras pääoma | 12 | 448 | 158 |
| Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä | 1 333 | 986 | |
| Vieras pääoma yhteensä | 8 564 | 7 934 | |
| Oma pääoma ja vieras pääoma yhteensä | 18 624 | 17 854 |
| milj. euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Liiketoiminnan rahavirta | ||
| Tilikauden voitto | 1 028 | 1 198 |
| Oikaisuerät: | ||
| Verot | 149 | 134 |
| Konserniavustukset | –812 | –792 |
| Rahoitustuotot ja -kulut | –385 | –580 |
| Poistot ja arvonalentumiset sekä pakollisten varausten muutos | 9 | 10 |
| Liikevoitto/-tappio ennen poistoja | –11 | –30 |
| Muut tuotot ja kulut joihin ei liity maksua | –6 | 0 |
| Saadut korot ja muut rahoituserät | 44 | 23 |
| Maksetut korot ja muut rahoituserät | –239 | –282 |
| Saadut osingot | 920 | 1 147 |
| Saadut konserniavustukset | 792 | 757 |
| Toteutuneet kurssierot | 282 | 612 |
| Maksetut verot | –160 | –66 |
| Liiketoiminnan rahavirta | 1 622 | 2 161 |
| Lisäykset/vähennykset lyhytaikaisiin korottomiin saamisiin | 9 | 13 |
| Vähennykset/lisäykset lyhytaikaisiin korottomiin velkoihin | 277 | –11 |
| Käyttöpääoman muutos | 286 | 2 |
| Liiketoiminnan nettorahavirta yhteensä | 1 908 | 2 163 |
| Investointien rahavirta | ||
| Investoinnit käyttöomaisuuteen | –8 | –4 |
| Ostetut muut osakkeet | –1 | –1 |
| Käyttöomaisuuden myynnit | 1 | 0 |
| Myydyt osakkuusyritysosakkeet | 4 | 0 |
| Korollisten lainasaamisten ja muiden pysyvien vastaavien muutos | s | 274 |
| Investointien rahavirta | s | 269 |
| Rahavirta ennen rahoitusta | 642 | 2 432 |
| Rahoituksen rahavirta | ||
| Pitkäaikaisten lainojen nostot | 721 | 1 606 |
| Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset | –855 | –2 497 |
| Lyhytaikaisten velkojen muutos | 282 | –692 |
| Osakepääoman korotus liittyen optioiden käyttöön | - | 3 |
| Osingonjako yhtiön osakkeenomistajille | –888 | –888 |
| Rahoituksen rahavirta | –740 | –2 468 |
| Laskelman mukainen likvidien varojen muutos, lisäys (+), vähennys (–) | –98 | –36 |
| Likvidit varat tilikauden alussa | 214 | 250 |
| Likvidit varat tilikauden lopussa | 116 | 214 |
| Taseen mukainen likvidien varojen muutos, lisäys (+), vähennys (–) | –98 | –36 |
Fortum Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain säännösten ja muiden Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laadintaa koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti.
Liikevaihtoon luetaan myyntituotot ja myynnin kurssierot vähennettynä alennuksilla sekä myyntiin perustuvilla välillisillä veroilla kuten arvonlisäveroilla.
Muina tuottoina kirjataan omaisuuden myyntivoitot ja muut kuin varsinaiseen suoritemyyntiin liittyvät tuotot kuten vuokrat.
Ulkomaanrahan määräiset tapahtumat kirjataan tapahtumahetken kurssiin. Tilinpäätöshetkellä taseessa olevat ulkomaanrahan määräiset saatavat ja velat arvostetaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Kurssierot kirjataan nettomääräisinä rahoitustuottoihin tai -kuluihin.
Fortum Oyj solmii johdannaissopimuksia pääasiassa kurssierojen ja korkotason hallitsemiseksi.
Tase-eriä, kuten rahavaroja, lainoja tai saatavia suojaavat johdannaiset arvostetaan käyttämällä tilinpäätöspäivän kurssia, ja niistä aiheutuvat tuotot ja kulut kirjataan tuloslaskelmaan. Termiinisopimusten kertyneet korot jaksotetaan tilikaudelle.
Optiopreemiot käsitellään ennakkomaksuina, kunnes optiot erääntyvät, ja muista kuin suojaustarkoituksessa tehdyistä optiosopimuksista aiheutuvat tappiot kirjataan tuloslaskelmaan kuluina.
Korkoriskin hallintaan käytettyjen johdannaisten korkotuotot tai -kulut jaksotetaan sopimusajalle, ja niillä oikaistaan suojattavien lainojen korkokuluja.
Tuloslaskelmaan kirjatut tuloverot sisältävät sekä verot tilikaudelta että mahdolliset korjaukset edellisten tilikausien veroihin.
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden tasearvo muodostuu välittömästä hankintamenosta vähennettynä kertyneillä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja mahdollisilla arvonalennuksilla. Kuluvista aineellisista hyödykkeistä tehdään suunnitelman mukaiset poistot, jotka perustuvat hyödykkeiden odotettavissa olevaan taloudelliseen pitoaikaan.
Poistot perustuvat seuraaviin taloudellisiin pitoaikoihin: Rakennukset ja rakennelmat 15–40 vuotta
| Koneet ja kalusto | 3–15 vuotta |
|---|---|
| Muut pitkävaikutteiset menot | 5–10 vuotta |
Lakisääteiset eläkevelvoitteet katetaan pakollisella eläkevakuutuksella tai konsernin omassa eläkesäätiössä. Maksut konsernin eläkesäätiöön kirjataan tuloslaskelmaan sen määräisinä kuin aktuaarien laskelmat, jotka on tehty Suomen työntekijäin eläkelain mukaan osoittavat.
Fortumin johdon pitkäaikaiseen osakepalkkiojärjestelmään liittyvät kulut jaksotetaan oikeuden syntymisajanjakson aikana tuloslaskelmaan ja velaksi taseeseen.
Vastaisuudessa toteutuvat menot ja ilmeiset menetykset, jotka eivät enää kerrytä vastaavaa tuloa ja joiden suorittamiseen Fortum Oyj on velvoitettu tai sitoutunut ja joiden rahallinen arvo voidaan kohtuullisesti arvioida, kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi ja taseen pakollisiin varauksiin.
| milj. euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Suomi | 61 | 57 |
| Muut maat | 6 | 4 |
| Yhteensä | 67 | 61 |
| milj. euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Osakkeiden myyntivoitot | 4 | 0 |
| Vuokra- ja muut tuotot | 8 | 8 |
| Yhteensä | 12 | 8 |
| milj. euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Henkilöstökulut | ||
| Palkat | 28 | 32 |
| Henkilösivukulut | ||
| Eläkekulut | 5 | 5 |
| Muut henkilösivukulut | 1 | 2 |
| Muut henkilöstökulut | 1 | 2 |
| Yhteensä | 35 | 41 |
| Palkat ja palkkiot | ||
| Toimitusjohtajalle | 2 | 2 1) |
| Hallituksen jäsenille | 0 | 0 |
| Hallintoneuvoston jäsenille | 0 | 0 |
| Yhteensä | 2 | 2 |
1) Yhtiön toimitusjohtaja vaihtui 1.5.2009. Toimitusjohtajan palkat ja palkkiot muodostuvat edelliselle toimitusjohtajalle maksetuista eristä ajalla 1.1–30.4.2009 ja nykyiselle toimitusjohtajalle ajalla 1.5–31.12.2009
Toimitusjohtajan eläkeikä on 63 vuotta. Eläkevastuut on hoidettu joko vakuutusyhtiöiden tai Fortumin eläkesäätiön kautta.
Katso myös Liitetieto 36 Eläkevelvoitteet konsernitilinpäätöksessä sivulta 120.
| 2010 | 2009 | |
|---|---|---|
| Henkilöstö keskimäärin | 305 | 422 |
| milj. euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Osinkotuotot konserniyhtiöistä | 920 | 1 147 |
| Korko- ja rahoitustuotot konserniyhtiöistä | 27 | 60 |
| Arvonalentumiset tytäryhtiöosakkeissa | –320 | –320 |
| Korko- ja muut rahoitustuotot | 1 | 4 |
| Kurssierot | –8 | –7 |
| Korko- ja rahoituskulut konserniyhtiöille | –20 | –28 |
| Muut korko- ja rahoituskulut | –215 | –276 |
| Yhteensä | 385 | 580 |
| Korkotuotot ja -kulut yhteensä | ||
| Korkotuotot | 28 | 63 |
| Korkokulut | –230 | –299 |
| Nettokorot | –202 | –236 |
Arvonalentumiset tytäryhtiöosakkeissa liittyvät Fortum Heat and Gas Oy:n osakkeisiin. Arvonalentumiset on tehty saatujen osinkojen seurauksena.
| milj. euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Verot varsinaisesta liiketoiminnasta | –62 | –72 |
| Verot konserniavustuksista | 211 | 206 |
| Yhteensä | 149 | 134 |
| Tilikauden verot | 181 | 166 |
| Aikaisempien kausien verot | 0 | 2 |
| Laskennallisen verovelan muutos | –32 | –34 |
| Yhteensä | 149 | 134 |
| Aineettomat hyödykkeet | |
|---|---|
| milj. euroa | yhteensä |
| Hankintameno 1.1.2010 | 34 |
| Lisäykset | 2 |
| Vähennykset | –3 |
| Hankintameno 31.12.2010 | 33 |
| Kertyneet poistot 1.1.2010 | 20 |
| Vähennykset | –1 |
| Tilikauden poisto | 4 |
| Kertyneet poistot 31.12.2010 | 23 |
| Tasearvo 31.12.2010 | 10 |
| Tasearvo 31.12.2009 | 14 |
| Ennakko maksut ja |
||||
|---|---|---|---|---|
| Rakennukset | Koneet ja | keskeneräiset | ||
| milj. euroa | ja rakennelmat | kalusto | hankinnat | Yhteensä |
| Hankintameno 1.1.2010 | 1 | 26 | 4 | 31 |
| Lisäykset | 0 | 3 | 3 | 6 |
| Vähennykset | 0 | –1 | 0 | –1 |
| Hankintameno 31.12.2010 | 1 | 28 | 7 | 36 |
| Kertyneet poistot 1.1.2010 | 0 | 20 | - | 20 |
| Vähennykset | 0 | –1 | - | –1 |
| Tilikauden poisto | 0 | 4 | - | 4 |
| Kertyneet poistot 31.12.2010 | 0 | 23 | - | 23 |
| Tasearvo 31.12.2010 | 1 | 5 | 7 | 13 |
| Tasearvo 31.12.2009 | 1 | 6 | 4 | 11 |
| milj. euroa | Osuudet saman konsernin yrityksissä |
Saamiset saman konsernin yrityksiltä |
Osuudet osakkuus -yrityksissä |
Saamiset osakkuus yrityksiltä |
Osuudet ja saamiset muilta |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1.2010 | 16 365 | 698 | 0 | 1 | 4 | 17 068 |
| Lisäykset 1) | - | 1 263 | - | - | - | 1 263 |
| Vähennykset | - | - | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Hankintameno 31.12.2010 | 16 365 | 1 961 | 0 | 1 | 4 | 18 331 |
| Kertyneet arvonalennukset 1.1.2010 |
–400 | - | - | - | - | –400 |
| Tilikauden arvonalennukset | –320 | - | - | - | - | –320 |
| Kertyneet arvonalennukset 31.12.2010 2) |
–720 | - | - | - | - | –720 |
| Tasearvo 31.12.2010 | 15 645 | 1 961 | 0 | 1 | 4 | 17 611 |
1) Osuuksia koskevat lisäykset sisältävät osakkeiden hankintamenot sekä muut oman pääoman sijoitukset.
2) Arvonalentumiset pysyvien vastaavien sijoituksista liittyvät Fortum Heat and Gas Oy:n osakkeisiin. Arvonalentumiset on tehty saatujen osinkojen seurauksena.
| milj. euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Lyhytaikaiset saamiset saman konsernin yrityksiltä | ||
| Myyntisaamiset | 8 | 17 |
| Muut lyhytaikaiset saamiset | 812 | 792 |
| Siirtosaamiset | 3 | 10 |
| Yhteensä | 823 | 819 |
| Lyhytaikaiset saamiset osakkuusyrityksiltä | ||
| Myyntisaamiset | 0 | 0 |
| Muut lyhytaikaiset saamiset | ||
| Myyntisaamiset | 0 | 0 |
| Muut lyhytaikaiset saamiset | 0 | 1 |
| Siirtosaamiset | 48 | 124 |
| Yhteensä | 48 | 125 |
| milj. euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Rahat ja pankkisaamiset | 116 | 104 |
| Pankkitalletukset | - | 110 |
| Rahavarat | 116 | 214 |
| milj. euroa | Osake- pääoma |
Osakeanti | Ylikurssi rahasto |
Kertyneet voittovarat |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|
| Oma pääoma yhteensä 31.12.2009 | 3 046 | 0 | 2 822 | 4 052 | 9 920 |
| Maksetut osingot | - | - | - | –888 | –888 |
| Tilikauden voitto | - | - | - | 1 028 | 1 028 |
| Oma pääoma yhteensä 31.12.2010 | 3 046 | 0 | 2 822 | 4 192 | 10 060 |
| Oma pääoma yhteensä 31.12.2008 | 3 044 | 0 | 2 822 | 3 742 | 9 608 |
| Käytetyt optio-oikeudet | 2 | 0 | - | - | 2 |
| Maksetut osingot | - | - | - | –888 | –888 |
| Tilikauden voitto | - | - | - | 1 198 | 1 198 |
| Oma pääoma yhteensä 31.12.2009 | 3 046 | 0 | 2 822 | 4 052 | 9 920 |
| milj. euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Jakokelpoiset varat 31.12 | 4 192 | 4 052 |
| milj. euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Joukkovelkakirjalainat | 4 231 | 3 642 |
| Lainat rahoituslaitoksilta | 595 | 866 |
| Muut pitkäaikaiset korolliset velat | 824 | 758 |
| Pitkäaikaiset korolliset velat yhteensä | 5 650 | 5 266 |
| Joukkovelkakirjalainat, lyhytaikainen osuus | 223 | 500 |
| Lainat rahoituslaitoksilta, lyhytaikainen osuus | 45 | 0 |
| Yritystodistukset | 534 | 250 |
| Muut lyhytaikaiset korolliset velat | 1 | 30 |
| Lyhytaikaiset korolliset velat yhteensä | 803 | 780 |
| Ulkoiset korolliset velat yhteensä | 6 453 | 6 046 |
| milj. euroa | 2010 |
|---|---|
| 2011 | 803 |
| 2012 | 504 |
| 2013 | 522 |
| 2014 | 1 152 |
| 2015 | 1 035 |
| 2016 ja myöhemmin | 2 437 |
| Yhteensä | 6 453 |
| milj. euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Joukkovelkakirjalainat | 1 553 | 1 550 |
| Lainat rahoituslaitoksilta | 254 | 321 |
| Muut pitkäaikaiset velat | 630 | 751 |
| Yhteensä | 2 437 | 2 622 |
| milj. euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Korolliset velat saman konsernin yrityksille | 17 | 17 |
| Korolliset velat osakkuusyrityksille | 213 | 199 |
| Yhteensä | 230 | 216 |
| milj. euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat saman konsernin yrityksille | ||
| Ostovelat | 9 | 1 |
| Muut velat | 70 | 42 |
| Siirtovelat | 0 | 0 |
| Yhteensä | 79 | 43 |
| Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat osakkuusyrityksille | ||
| Ostovelat | - | 0 |
| Siirtovelat | 3 | 5 |
| Yhteensä | 3 | 5 |
| Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat | ||
| Ostovelat | 7 | 7 |
| Muut velat | 8 | 2 |
| Siirtovelat | 433 | 149 |
| Yhteensä | 448 | 158 |
| milj. euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Vastuut omasta puolesta | ||
| Muut vastuut | 5 | 5 |
| Vastuut tytäryritysten puolesta | ||
| Takaukset | 751 | 648 |
| Vastuut osakkuusyritysten puolesta | ||
| Takaukset | 300 | 518 |
| Vastuut muiden puolesta | ||
| Takaukset | 0 | 1 |
| Vastuut yhteensä | 1 056 | 1 172 |
| milj. euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Leasingsopimuksista maksettavat määrät | ||
| Seuraavalla tilikaudella maksettavat | 1 | 1 |
| Myöhemmin maksettavat | 0 | 0 |
| Leasingvastuut yhteensä | 1 | 1 |
| 2010 | 2009 | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | Kohde etuuden arvo |
Käypä arvo |
Tulout tamatta |
Kohde etuuden arvo |
Käypä arvo |
Tulout tamatta |
| Korkotermiinit | 167 | 0 | 0 | - | - | - |
| Koronvaihtosopimukset | 4 091 | 96 | 57 | 3 985 | 41 | –5 |
| Valuuttatermiinit 1) | 17 893 | –195 | 6 | 15 307 | 1 | –3 |
| Koron- ja valuutanvaihtosopimukset | 459 | –20 | 1 | 1 372 | 68 | 4 |
1) Sisältää myös suljetut termiinisopimukset.
Katso Liitetieto 46 Lähipiiritapahtumat konsernitilinpäätöksessä sivulta 126.
Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat 31.12.2010 olivat 4 191 864 236,08 euroa. Tilikauden päättymisen jälkeen yhtiön taloudellisessa asemassa ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia.
Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että Fortum Oyj jakaa vuodelta 2010 rahaosinkoa 1,00 euroa osaketta kohti eli 1.2.2011 rekisteriin merkittyjen osakkeiden lukumäärän perusteella yhteensä 888 367 045 euroa.
Espoossa, 1. päivänä helmikuuta 2011
Matti Lehti Matti
Sari Baldauf S i B ld f
Ilona Ervasti-Vaintola Il E ti Vaintola
Esko Aho Birgitta Johansson-Hedberg irgitta
Joshua Larson h
Christian Ramm-Schmidt
Tapio Kuula Toimitusjohtaja h
Olemme tilintarkastaneet Fortum Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12.2010. Tilinpäätös sisältää konsernin tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, taseen, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön tuloslaskelman, taseen, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Hallintoneuvoston tehtävänä on yhtiöjärjestyksen mukaan valvoa hallituksen ja toimitusjohtajan hoitamaa yhtiön hallintoa. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.
Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan, taikka rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.
Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.
Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.
Puollamme tilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen esitys jakokelpoisten varojen käsittelystä on osakeyhtiölain mukainen. Puollamme vastuuvapauden myöntämistä emoyhtiön hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta.
Espoossa, 1. helmikuuta 2011
Deloitte & Touche Oy KHT-yhteisö
Jukka Vattulainen KHT
Hallintoneuvosto on tänään kokouksessaan käsitellyt Fortum Oyj:n vuoden 2010 tuloslaskelman, taseen ja niiden liitetiedot, konsernitilinpäätöksen, toimintakertomuksen sekä yhtiön tilintarkastajien antaman tilintarkastuskertomuksen, joiden johdosta hallintoneuvostolla ei ole huomautettavaa. Hallintoneuvosto puoltaa tilinpäätöksen ja siihen sisältyvän konsernitilinpäätöksen vahvistamista.
Hallintoneuvosto toteaa, että se on saanut yhtiön hallitukselta ja johdolta tarpeellisiksi katsomansa tiedot.
Espoossa helmikuun 9. päivänä 2011
Markku Laukkanen Markku
Martti Alakoski Tarja Filatov Sampsa Kataja
Kimmo Kiljunen Katri Komi Panu Laturi i Kilj
Juha Mieto Helena Pesola Sanna Perkiö J h Mi t kiö l l
Keskeiset tiedot konsernin tuloslaskelmasta vuosineljänneksittäin
| milj. euroa | I/2009 | II/2009 | III/2009 | IV/2009 | 2009 | I/2010 | II/2010 | III/2010 | IV/2010 | 2010 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 1 632 | 1 194 | 1 046 | 1 563 | 5 435 | 1 947 | 1 295 | 1 152 | 1 902 | 6 296 |
| Käyttökate (EBITDA) | 721 | 499 | 414 | 658 | 2 292 | 861 | 490 | 452 | 468 | 2 271 |
| Vertailukelpoinen liikevoitto | 602 | 400 | 316 | 570 | 1 888 | 651 | 339 | 302 | 541 | 1 833 |
| Liikevoitto | 599 | 375 | 286 | 522 | 1 782 | 724 | 351 | 312 | 321 | 1 708 |
| Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta | –33 | 29 | 3 | 22 | 21 | 16 | 15 | 10 | 21 | 62 |
| Nettorahoituskulut | –32 | –49 | –47 | –39 | –167 | –27 | –34 | –37 | –57 | –155 |
| Voitto ennen veroja | 534 | 355 | 242 | 505 | 1 636 | 713 | 332 | 285 | 285 | 1 615 |
| Tuloverot | –111 | –61 | –39 | –74 | –285 | –130 | –61 | –45 | –25 | –261 |
| Kauden voitto | 423 | 294 | 203 | 431 | 1 351 | 583 | 271 | 240 | 260 | 1 354 |
| Kauden voitto; määräysvallattomille omistajille | –17 | –5 | 8 | –25 | –39 | –24 | –8 | 7 | –29 | –54 |
| Kauden voitto; emoyhtiön omistajille | 406 | 289 | 211 | 406 | 1 312 | 559 | 263 | 247 | 231 | 1 300 |
| Osakekohtainen tulos (euroa per osake), laimentamaton | 0.46 | 0.32 | 0.24 | 0.46 | 1.48 | 0.63 | 0.30 | 0.27 | 0.26 | 1.46 |
| Osakekohtainen tulos (euroa per osake), laimennettu | 0.46 | 0.32 | 0.24 | 0.46 | 1.48 | 0.63 | 0.30 | 0.27 | 0.26 | 1.46 |
| milj. euroa | I/2009 | II/2009 | III/2009 | IV/2009 | 2009 | I/2010 | II/2010 | III/2010 | IV/2010 | 2010 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Power | 688 | 608 | 572 | 663 | 2 531 | 769 | 597 | 584 | 752 | 2 702 |
| Heat | 514 | 250 | 177 | 458 | 1 399 | 651 | 301 | 220 | 598 | 1 770 |
| Distribution | 229 | 176 | 168 | 227 | 800 | 280 | 200 | 196 | 287 | 963 |
| Electricity Sales | 469 | 298 | 272 | 410 | 1 449 | 637 | 327 | 305 | 529 | 1 798 |
| Russia | 186 | 138 | 111 | 197 | 632 | 244 | 169 | 137 | 254 | 804 |
| Muut | 19 | 19 | 16 | 17 | 71 | 5 | 16 | 23 | 7 | 51 |
| Nord Pool Spot netotus 1) | –358 | –212 | –200 | –325 | –1 095 | –683 | –261 | –264 | –528 | –1 736 |
| Eliminoinnit | –115 | –83 | –70 | –84 | –352 | 44 | –54 | –49 | 3 | –56 |
| Yhteensä | 1 632 | 1 194 | 1 046 | 1 563 | 5 435 | 1 947 | 1 295 | 1 152 | 1 902 | 6 296 |
1) Tuntiperusteiset myynnit ja ostot Nord Pool Spot -sähköpörssissä netotetaan konsernitasolla ja esitetään joko tuottona tai kuluna sen mukaan, onko Fortum tiettynä hetkenä nettomyyjä vai netto-ostaja.
| I/2010 II/2010 III/2010 IV/2010 2010 |
2009 | IV/2009 | III/2009 | II/2009 | I/2009 | milj. euroa |
|---|---|---|---|---|---|---|
| 415 340 308 391 1 454 424 271 267 336 1 298 |
Power | |||||
| 114 26 –13 104 231 132 33 –12 122 275 |
Heat | |||||
| 81 54 47 80 262 102 53 61 91 307 |
Distribution | |||||
| –2 6 7 11 22 –13 10 11 3 11 |
Electricity Sales | |||||
| 6 –14 –20 8 –20 16 –9 –16 17 8 |
Russia | |||||
| –12 –12 –13 –24 –61 –10 –19 –9 –28 –66 |
Muut | |||||
| 602 400 316 570 1 888 651 339 302 541 1 833 |
Vertailukelpoinen liikevoitto | |||||
| 4 10 7 8 29 46 4 36 7 93 |
Kertaluonteiset erät | |||||
| –7 –35 –37 –56 –135 27 8 –26 –227 –218 |
Muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät | |||||
| 599 375 286 522 1 782 724 351 312 321 1 708 |
Liikevoitto | |||||
Sähkö- ja lämpöliiketoiminnan tulos on yleensä paras vuoden ensimmäisellä ja viimeisellä vuosineljänneksellä.
7DORXGHOOLVWDWLHWRDYXRVLQHOMÃQQHNVLWWÃLQYXRVLOWDŋRQVDDWDYLOODP\ùVLQWHUQHWLVVÃZZZIRUWXPFRPLQYHVWRUVğQDQFLDOLQIRUPDWLRQ
Kasvavissa talouksissa, kuten Kiinassa ja Intiassa, keskiluokka kasvaa räjähdysmäisesti ja kuluttajat käyttävät innokkaana uuden, ylimääräisen tulonsa elektroniikkaan. Tuoreen tutkimuksen mukaan 91 % ihmisistä kasvavissa talouksissa kulutti rahaa tekniikkaan vuonna 2009.
91
KULUTTI RAHAA TEKNIIKK A AN NOUSEVISSA TALOUKSISSA VUONNA 2009
%
MEGATRENDI: KULUTTAJIEN UUDET VAATIMUKSET
Tarkasti määritelty ja läpinäkyvä hallinto ja johtaminen (Corporate Governance) luo perustan yhtiön vastuulliselle ja arvosuuntautuneelle suoritukselle sekä hallintotoiminnoille. Se on välttämättömyys, joka palvelee niin Fortumin QUCMMGGPQOKUVCLKC-ƂPCPUUKOCTMMKPQKVCyhteistyökumppaneita, henkilöstöä kuin myös suurta yleisöä.
Hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuus huolehtia yhtiön hallinnosta ja johtamisesta perustuu osakeyhtiölakiin, jota täydentää Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodi. Seuraavilla sivuilla on Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin suosituksen mukainen Fortumin selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä (Corporate Governance Statement), tietoa johdon palkitsemisesta sekä hallituksen ja johtoryhmän esittelyt.
Kuvaus Fortumin sisäpiirihallinnosta löytyy osoitteesta WWW.FORTUM.COM/SISAPIIRIHALLINTO
Fortumin hallinto perustuu lakiin, yhtiön yhtiöjärjestykseen sekä listayhtiöiden hallinnointikoodiin, joka astui voimaan lokakuussa 2010. Tämä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä (Corporate Governance Statement) on laadittu uuden hallinnointikoodin suosituksen 54 ja arvopaperimarkkinalain 2 luvun 6 §:n mukaisesti. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä annetaan yhtiön toimintakertomuksesta erillisenä.
Fortum noudattaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia. Yhtiö on listattuna NASDAQ OMX Helsinki -pörssissä ja noudattaa pörssin sääntöjä sekä Finanssivalvonnan sääntöjä ja määräyksiä. Fortumin pääkonttori sijaitsee Espoossa.
Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodi on saatavilla Arvopaperimarkkinayhdistyksen verkko-VLYXLOWDZZZFJğQODQGğ
Fortum laatii konsernitilinpäätöksen ja osavuosikatsaukset kansainvälisten EU:n hyväksymien IFRS-raportointistandardien, arvopaperimarkkinalain ja soveltuvien Finanssivalvonnan standardien sekä NASDAQ OMX Helsinki Oy:n sääntöjen mukaisesti. Yhtiön toimintakertomus ja emoyhtiön tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain ja kirjanpitolautakunnan ohjeiden ja lausuntojen mukaisesti. Tilintarkastuskertomus kattaa toimintakertomuksen, konsernitilinpäätöksen ja emoyhtiön tilinpäätöksen.
Fortum-konsernin hallinnosta ja toiminnasta vastaavat yhtiökokous, hallintoneuvosto, hallitus ja sen kaksi valiokuntaa sekä toimitusjohtaja konsernin johtoryhmän avustamana. Hallitus valvoo yhtiön tuloskehitystä,
hallintoa ja organisaatiota. Hallintoneuvosto, hallitus ja konsernin johtoryhmä ovat erillisiä hallintoelimiä, eikä yksittäinen henkilö voi olla jäsen kuin yhdessä näistä.
Operatiivisesta toiminnasta konsernitasolla vastaa toimitusjohtaja konsernin johtoryhmän avustamana. Divisioonatasolla toiminnasta vastaavat divisioonien johtajat johtoryhmiensä avustamina.
Osakkeenomistajat voivat käyttää päätösvaltaansa asianmukaisesti koolle kutsutussa yhtiökokouksessa joko itse henkilökohtaisesti tai asiamiehensä kautta. Hallitus huolehtii yhtiöjärjestyksen ja Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin mukaisesti yhtiökokouksen koollekutsumisesta. Kutsu yhtiökokoukseen on toimitettava aikaisintaan kolme kuukautta ja viimeistään kolme viikkoa ennen yhtiökokousta julkaisemalla se kahdessa hallituksen määräämässä sanomalehdessä. Yhtiökokouskutsu on kuitenkin toimitettava vähintään yhdeksän päivää ennen osakeyhtiölain 4 luvun 2 §:n 2 momentissa tarkoitettua yhtiökokouksen täsmäytyspäivää.
Varsinainen yhtiökokous pidetään kerran vuodessa viimeistään kesäkuussa. Ylimääräinen yhtiökokous on pidettävä, kun hallitus tai hallintoneuvosto katsoo siihen olevan aihetta tai milloin laki sitä muutoin edellyttää.
Fortumin vuoden 2010 varsinainen yhtiökokous päätti asettaa osakkeenomistajien nimitysvaliokunnan valmistelemaan hallituksen jäseniä ja hallituspalkkioita koskevat ehdotukset seuraavalle varsinaiselle yhtiökokoukselle. Päätöksen mukaisesti nimitysvaliokuntaan valitaan kolmen suurimman osakkeenomistajan edustajat, ja valiokuntaan kuuluu lisäksi asiantuntijajäsenenä hallituksen puheenjohtaja.
Osakkeenomistajia edustavien jäsenten nimeämisoikeus on niillä kolmella osakkeenomistajalla, joiden osuus yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamista äänistä on suurin varsinaista yhtiökokousta edeltävän marraskuun 1. päivänä. Mikäli osakkeenomistaja ei haluaisi käyttää nimeämisoikeuttaan, nimeämisoikeus siirtyisi seuraavaksi suurimmalle omistajalle. Suurimmat osakkeenomistajat määräytyvät niiden arvo-osuusjärjestelmään rekisteröityjen omistustietojen perusteella, kuitenkin siten, että sellaisen omistajan omistukset lasketaan yhteen, jolla on arvopaperimarkkinalain mukainen velvollisuus ilmoittaa tietyistä omistusmuutoksista (liputusvelvollinen omistaja), jos omistaja ilmoittaa viimeistään 29.10. kirjallisesti yhtiön hallitukselle sitä vaativansa.
Nimitysvaliokunnan koollekutsujana toimii hallituksen puheenjohtaja, ja valiokunta valitsee keskuudestaan
puheenjohtajan. Nimitysvaliokunnan tulee antaa ehdotuksensa yhtiön hallitukselle viimeistään varsinaista yhtiökokousta edeltävän helmikuun 1. päivänä.
Marraskuussa 2010 osakkeenomistajien nimitysvaliokuntaan valittiin seuraavat henkilöt: Pekka Timonen, ylijohtaja, valtioneuvoston kanslia, omistajaohjausosasto; Harri Sailas, toimitusjohtaja, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen ja Mikko Koivusalo, sijoitusjohtaja, Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma. Fortumin hallituksen puheenjohtaja Matti Lehti toimii valiokunnan asiantuntijajäsenenä.
Osakkeenomistajien nimitysvaliokunta päätti kokouksessaan 1.2.2011 ehdottaa 31.3.2011 pidettäväksi kutsutulle yhtiökokoukselle, että hallituksen puheenjohtajaksi valitaan Sari Baldauf ja varapuheenjohtajaksi Christian Ramm-Schmidt, ja että jäsenet Esko Aho, Ilona Ervasti-Vaintola ja Joshua Larson valitaan uudelleen tehtäviinsä. Matti Lehti ja Birgitta Johansson-Hedberg ovat ilmoittaneet, etteivät he ole enää käytettävissä. Osakkeenomistajien nimitysvaliokunta ehdottaa, että hallituksen uusiksi jäseniksi valitaan Minoo Akhtarzand ja Heinz-Werner Binzel.
Hallintoneuvoston tehtävänä on huolehtia osakkeenomistajien etujen turvaamisesta.
Yhtiökokous valitsee hallintoneuvoston jäsenet, puheenjohtajan ja
varapuheenjohtajan vuoden mittaiseksi toimikaudeksi. Hallintoneuvoston jäseneksi ei voida valita henkilöä, joka on täyttänyt 68 vuotta. Hallintoneuvostoon kuuluu vähintään kuusi ja enintään 12 jäsentä. Helmikuussa 2011 jäseniä oli 10. Hallintoneuvoston kokouksiin osallistuu myös kolme henkilöstöryhmien edustajaa, jotka eivät ole hallintoneuvoston jäseniä. Kokous on päätösvaltainen, kun paikalla on enemmän kuin puolet jäsenistä. Vuonna 2010 hallintoneuvosto kokoontui 6 kertaa.
FORTUMIN HALLINTONEUVOSTO VUONNA 2010
Hallitus vastaa konsernin hallinnosta ja toiminnan järjestämisestä lainsäädännön, mukaan lukien osakeyhtiölain, yhtiöjärjestyksen sekä yhtiökokouksen ja hallintoneuvoston antamien ohjeiden mukaisesti. Hallitukseen kuuluu viidestä kahdeksaan jäsentä. Yhtiökokous valitsee jäsenet yhden vuoden mittaiseksi toimikaudeksi, joka päättyy valintaa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen. Kokous on päätösvaltainen, kun paikalla on enemmän kuin puolet jäsenistä.
Hallituksen jäseneksi ei voida valita henkilöä, joka on täyttänyt 68 vuotta.
Vuonna 2010 hallitus kokoontui 11 kertaa. Yhtiön operatiivisen ja taloudellisen kehityksen ohjauksen ja valvonnan lisäksi tärkeimpiä aiheita vuoden aikana olivat Fortumin strategia, liiketoimintasuunnitelma, taloudellinen asema, tavoitteiden asettaminen, riskienhallinta ja riskipolitiikat sekä taloudellinen raportointi. Tärkeimpiin asioihin kuuluivat lisäksi investointi- ja divestointiasiat sekä Venäjän toiminnot.
Hallituksen kokouksissa käsiteltiin myös liiketoiminnan kestävää kehitystä ja johdon suoriutumista ja palkitsemista.
Kaikki hallituksen jäsenet, paitsi Ilona Ervasti-Vaintola (ei-riippumaton yhtiöstä; ristikkäinen valvontasuhde) ovat riippumattomia yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista. Toimitusjohtaja, talousjohtaja ja lakiasiainjohtaja (joka toimii hallituksen sihteerinä) osallistuvat hallituksen kokouk siin.
| Nimi | Syntymävuosi | Koulutus | Päätoimi | Läsnäolo kokouksissa |
|---|---|---|---|---|
| Puheenjohtaja Markku Laukkanen |
1950 | YTM | Kansanedustaja | 5/6 |
| Varapuheenjohtaja Sanna Perkiö |
1962 | TkT | Kansanedustaja | 4/6 |
| Martti Alakoski | 1953 | Liittopuheenjohtaja | 5/6 | |
| Tarja Filatov | 1963 | Kansanedustaja | 4/6 | |
| Sampsa Kataja | 1972 | OTK | Kansanedustaja | 5/6 |
| Kimmo Kiljunen | 1951 | VTT | Kansanedustaja | 6/6 |
| Katri Komi | 1968 | MMM | Kansanedustaja | 4/6 |
| Panu Laturi | 1972 | VTM | Puoluesihteeri, Vihreät | 6/6 |
| Juha Mieto | 1949 | Kansanedustaja | 5/6 | |
| Jukka Mäkelä (1 | 1960 | DI | Kansanedustaja | 4/4 |
| Helena Pesola | 1947 | YTM | Johtaja, KELA | 6/6 |
1) Jukka Mäkelä ilmoitti eroavansa Fortumin hallintoneuvostosta 19.10.2010 lähtien. Hän siirtyi tuolloin Espoon kaupunginjohtajaksi.
Henkilöstön edustajina Fortumin hallintoneuvostossa olivat Jouni Koskinen, Kari Ylikauppila ja Sebastian Elg.
| Nimi | Synty mä vuosi |
Koulutus | Päätoimi | Läsnäolo hallituksen kokouksissa |
Läsnäolo valiokunta kokouksissa |
|---|---|---|---|---|---|
| Puheenjohtaja Matti Lehti |
1947 | KTT | Johtaja | 11/11 | Nimitys- ja palkitsemis valiokunta, 5/5 |
| Varapuheenjohtaja Sari Baldauf |
1955 | KTM | Johtaja | 11/11 | Nimitys- ja palkitsemis valiokunta, 5/5 |
| Esko Aho | 1954 | VTM | Johtaja Nokia Oyj, johtaja, yhteistyösuhteet ja yhteis kuntavastuu. Johtokunnan jäsen. |
11/11 | Nimitys- ja palkitsemis valiokunta, 5/5 |
| Ilona Ervasti-Vaintola | 1951 | OTK, VT | Sampo-konsernin pääla kimies, lakiasiainjohtaja ja Sampo Oyj:n hallituksen sihteeri. Konsernin johto ryhmän jäsen. |
11/11 | Nimitys- ja palkitsemis valiokunta (1, 4/4, Tarkastus ja riskivalio kunta, 1/1 (2 |
| Birgitta Johansson-Hedberg 1947 | BA, PsK | Johtaja | 11/11 | Tarkastus- ja riskivalio kunta, 5/6 |
|
| Joshua Larson (1 | 1966 | Kansainvälis ten suhteiden maisteri, venäjän kielen kandidaatti. |
Yksityinen sijoittaja ja konsultti |
7/7 | Tarkastus- ja riskivalio kunta, 5/5 |
| Christian Ramm-Schmidt | 1946 | dipl. ekon. | Senior Partner, Merasco Capital Oy |
11/11 | Tarkastus- ja riskivalio kunta, 6/6 |
1) Uusi jäsen 25.3.2010 lähtien
2) Jäsen 25.3.2010 asti
› Hallitus suorittaa vuotuisen itsearvioinnin
Muut konsernin johtoryhmän jäsenet osallistuvat kokouksiin tarvittaessa tai hallituksen kutsusta.
Hallituksen puheenjohtaja valmistelee hallituksen kokouksissa käsiteltävät ja päätettävät asiat yhdessä toimitusjohtajan kanssa.
Hallitus toimii hyväksymänsä työjärjestyksen mukaan.
Hallituksen työjärjestyksen pääkohdat esitetään vieressä.
Hallitus tekee vuosittaisen itsearvioinnin toimintansa kehittämiseksi. Siinä arvioidaan työn tehokkuutta, hallituksen kokoa ja kokoonpanoa, kokouksissa käsiteltävien asioiden valmistelua ja keskustelun avoimuutta sekä hallituksen jäsenten mahdollisuutta itsenäiseen päätöksentekoon.
Hallitus nimittää vähintään kolmijäsenisen tarkastus- ja riskivaliokunnan sekä nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan. Kummankin valiokunnan jäsenet ovat hallituksen jäseniä. Valiokuntien jäsenten toimikausi on yksi vuosi, joka päättyy valintaa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Kaikilla hallituksen jäsenillä on oikeus osallistua valiokuntien kokouksiin. Hallituksen sihteeri toimii valiokuntien sihteerinä. Hallitus on hyväksynyt valiokunnille kirjalliset työjärjestykset.
Hallituksen valiokuntien työjärjestysten pääasiallinen sisältö esitetään sivuilla 152.
Tarkastus- ja riskivaliokunta Tarkastus- ja riskivaliokunta avustaa hallitusta sen valvontatehtävien hoitamisessa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodissa tarkastusvaliokunnille määritettyjen tehtävien mukaisesti.
Tarkastus- ja riskivaliokunta tarkastaa vuosittain työjärjestyksensä, hyväksyy sisäisen tarkastuksen toimintaohjeen ja tarkastussuunnitelman sekä suorittaa työstään itsearvioinnin. Lisäksi tarkastus- ja riskivaliokunta tapaa säännöllisesti tilintarkastajia keskustellakseen tilintarkastussuunnitelmasta, tilintarkastusraporteista ja tilintarkastushavainnoista.
Tarkastus- ja riskivaliokunta raportoi työstään hallitukselle säännöllisesti jokaisen kokouksen jälkeen.
Maaliskuussa 2010 pidetyn varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen tarkastus- ja riskivaliokuntaan on kuulunut puheenjohtaja Birgitta Johansson-Hedberg ja jäsenet Joshua Larson ja Christian Ramm-Schmidt. Lisäksi Ilona Ervasti-Vaintola oli valiokunnan jäsen varsinaiseen yhtiökokoukseen 2010 saakka.
Vuonna 2010 tarkastus- ja riskivaliokunta kokoontui 6 kertaa. Valiokunnan kokouksiin osallistuivat säännöllisesti myös tilintarkastajat, sisäisen tarkastuksen johtaja, talousjohtaja, corporate controller ja lakiasiainjohtaja valiokunnan sihteerinä sekä muita valiokunnan kutsumia henkilöitä.
Tärkeimmät vuoden aikana käsitellyt asiat olivat osavuosikatsausten, tilinpäätöksen, sisäisen tarkastuksen raportoinnin, riskienhallintaraportoinnin ja hallinto- ja ohjausjärjestelmästä annettavan selvityksen arviointi sekä tiettyjen tärkeiden projektien ja asioiden valvonta, ulkoisen tilintarkastajan valintaa koskevan esityksen laatiminen ja toiminnan lainmukaisuus.
Nimitys- ja palkitsemisvaliokunta Maaliskuussa 2010 pidetyn varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajana on toiminut Matti Lehti ja jäseninä
(VNRb\$KR6DUL%DOGDXIMD,ORQD(UYDVWL Vaintola. Vuonna 2010 valiokunta kokoontui 5 kertaa. Muut säännölliset osallistujat valiokunnan kokouksissa olivat toimitusjohtaja, henkilöstöjohtaja ja lakiasiainjohtaja valiokunnan sihteerinä.
Nimitys- ja palkitsemisvaliokunta raportoi työstään hallitukselle säännöllisesti jokaisen kokouksen jälkeen.
Tärkeimmät vuoden aikana käsitellyt asiat olivat johtoryhmän työn arviointi, palkkio- ja kannustinjärjestelmät, mukaan lukien johtoryhmän jäsenten suoritustavoitteiden asettaminen.
Toimitusjohtajan tehtävä on johtaa konsernin liiketoimintaa ja hallintoa osakeyhtiölain, muun sovellettavan lainsäädännön ja hallituksen ohjeiden mukaisesti. Fortumin toimitusjohtaja toukokuusta 2009 lähtien on ollut DI, KTM Tapio Kuula (s. 1957).
Toimitusjohtajan tukena konsernin johtamisessa on konsernin johtoryhmä. Yhtiön hallitus arvioi toimitusjohtajan työtä vuosittain. Arviointi perustuu objektiivisiin kriteereihin, joita ovat muun muassa yhtiön tulos ja nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan toimitusjohtajalle asettamien tavoitteiden saavuttaminen.
Konsernin johtoryhmään kuuluu tällä hetkellä yhdeksän jäsentä mukaan lukien toimitusjohtaja, jolle johtoryhmän jäsenet raportoivat. Konsernin lakiasiainjohtaja toimii johtoryhmän sihteerinä. Johtoryhmä kokoontuu säännöllisesti kuukausittain. Lisäksi pidetään strategiaa, liiketoimintasuunnittelua ja tulosta koskevia kokouksia sekä johdon katselmuksia.
Konsernin johtoryhmä muun muassa asettaa strategiset tavoitteet, laatii konsernin vuotuisen liiketoimintasuunnitelman, seuraa tuloskehitystä, suunnittelee ja päättää määrätyissä puitteissa investoinneista ja yritysjärjestelyistä sekä seuraa tärkeimpiä päivittäisiä liiketoimintoja ja operatiivisten päätösten toteutusta.
Fortumin divisioonat ovat Power, Heat, Russia sekä Electricity Solutions and Distribution. Power-divisioonaan kuuluvat Fortumin sähköntuotanto, fyysinen tuotannonohjaus ja tradingtoiminta sekä energia-alan asiantuntijapalvelut. Heat-divisioona sisältää sähkön ja lämmön yhteistuotannon (CHP), kaukolämpö- ja kaukokylmätoiminnan sekä yritysten lämpöratkaisut. Russia-divisioona kattaa sähkön ja lämmön tuotannon ja myynnin Venäjällä. Divisioonaan kuuluvat OAO Fortum ja Fortumin hieman yli 25 %:n osuus TGC-1:stä. Electricity Solutions and Distribution -divisioona vastaa Fortumin sähkön vähittäismyynnistä sekä sähkönsiirrosta. Divisioona koostuu kahdesta liiketoiminta-alueesta: Distribution ja Electricity Sales. Esikuntatoiminnot ovat Finance, Corporate Relations and Sustainability, Corporate Human Resources ja Corporate Strategy and R&D.
Konsernin sisäinen tarkastus arvioi ja varmistaa Fortumin sisäisen valvonnan riittävyyttä ja tehokkuutta. Se arvioi myös eri liiketoimintaprosessien tehokkuutta, riskienhallinnan riittävyyttä sekä esimerkiksi lakien, asetusten ja sisäisten ohjeiden noudattamista. Työn
perustana ovat kansainväliset sisäisen tarkastuksen ammattistandardit.
Konsernin sisäinen tarkastus on riippumaton Fortumin divisioonista ja muista yksiköistä. Se raportoi konsernin hallituksen tarkastus- ja riskivaliokunnalle sekä hallinnollisesti talousjohtajalle. Konsernin sisäisen tarkastuksen toimenkuva, valtuudet ja vastuu on virallisesti määritelty toimintaohjeessa. Toimintaohjeen ja vuotuisen tarkastussuunnitelman hyväksyy tarkastus- ja riskivaliokunta.
Yhtiöllä on yksi tilintarkastaja, jonka tulee olla Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastusyhteisö. Tilintarkastaja valitaan varsinaisessa yhtiökokouksessa toimikaudeksi, joka päättyy valintaa seuraavan ensimmäisen varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Tilintarkastajaksi valittiin 25.3.2010 pidetyssä Fortum Oyj:n varsinaisessa yhtiökokouksessa Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastusyhteisö Deloitte & Touche Oy. Päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT Jukka Vattulainen.
Fortumin hallitus hyväksyy konsernin riskipolitiikan, jossa määritellään riskienhallinnan tavoitteet, periaatteet ja vastuualueet sekä Fortumin riskienhallintaprosessi. Fortumin riskienhallintaprosessi on myös sisäänrakennettu sisäiseen valvontaan, jonka viitekehys on määritelty prosessitason riskiarviointeihin perustuen. Taloudellisen raportoinnin kontrollit on luotu noudattaen samaa toimintatapaa. Fortumin sisäisen valvonnan viitekehys sisältää elementtejä
COSO-viitekehyksestä, jonka on julkaissut Committee of Sponsoring Organizations of the Treadway Commission.
Lisätietoja Fortumin riskienhallintaprosessista ja merkittävimmistä riskeistä on sivuilla 51–56 ja 81–89.
Fortumin sisäinen valvontajärjestelmä tukee konsernin strategian toteuttamista ja varmistaa säännösten noudattamisen. Fortumin arvot ja toimintaohje ovat sisäisen valvontajärjestelmän kivijalka. Järjestelmä perustuu konsernitason rakenteisiin ja prosesseihin sekä liiketoiminnan ja tukiprosessitason kontrolleihin. Hallituksen asettama tarkastus- ja riskivaliokunta valvoo riskienhallintaa konsernissa. Riskienhallintajohtajan johtama riippumaton
konsernin riskienhallintayksikkö raportoi talousjohtajalle ja toimitusjohtajalle viikoittain ja kuukausittain sekä säännöllisesti tarkastus- ja riskivaliokunnalle. Se vastaa myös konsernin riskipositioiden raportoinnista ja riskienhallintajärjestelmän ylläpitämisestä. Konsernin talousjohtajan esikunta ja corporate controllerin johtama konsernilaskenta ovat vastuussa taloudellisen raportoinnin yleisestä valvontajärjestelmästä.
Riskienhallintaprosessiin sisältyy myös taloudelliseen raportointiin liittyvien riskien tunnistus ja analysointi vuosittain. Lisäksi kaikki uudet riskit pyritään analysoimaan ja raportoimaan heti kun ne on tunnistettu. Liiketoimintariskit raportoidaan perusteellisesti suunnitteluprosessin yhteydessä ja seuranta on integroitu toiminnanjohtamiseen säännöllisen raportoinnin avulla. Kontrollien riskiarviointi on ollut perustana prosessitason sisäisen valvontajärjestelmän kehittämisessä sekä taloudellisen raportoinnin kontrollipisteiden määrittämisessä. Kontrollien riskiarvioinnin ja prosessitason valvonnan tulokset on raportoitu tarkastus- ja riskivaliokunnalle. Valvontajärjestelmää on muutettu vuoden 2010 aikana vastaamaan uuden organisaation tarpeita. Kontrollien varmistamiseen organisaatiossa on muodostettu projekti, jonka puitteissa ne käydään systemaattisesti eri organisaatioissa läpi.
Fortumin organisaatio on hajautettu ja valtaa ja vastuuta on delegoitu divisioonille valvontavastuiden muodossa. Eräät alueet, kuten hyödykepörssitoimintaan liittyvä riskinvalvonta on enemmän keskitetty organisaatiossa. Kullakin divisioonalla on oma henkilöstönsä ja muut resurssit. Liiketoimintaprosesseissa sovelletaan valvontatoimintoja ja talou-
dellisen raportoinnin näkökulmasta niillä varmistetaan, että mahdolliset virheet tai poikkeamat ehkäistään, löydetään ja korjataan. Fortumin viitekehys politiikoille ja ohjeistuksille varmistaa kaikkien toimintojen hallinnan.
Talousraportoinnin ohjeet (Controller's manual) asettavat standardit taloudelliselle raportoinnille. Konsernilaskenta määrittää talousraportoinnin kontrollipisteiden periaatteet ja kontrollit kattavat koko taloudellisen raportointiprosessin. Kuitenkin se organisaation osa, joka vastaa kyseessä olevien kontrolleiden toteuttamisesta, vastaa myös niiden tehokkuudesta. Kontrollit ovat joko osa transaktioprosessia tai osana kuukausi- ja vuosiraportointiprosessia, kuten täsmäytykset ja analyysit, joilla varmistetaan raportoinnin oikeellisuus.
Talousraportoinnin ohjeet (Controller's manual), sisältäen laskentamanuaalit, investointimanuaalit sekä raportointiohjeet ja periaatteet ovat kaikkien taloudelliseen raportointiin osallistuvien saatavilla yhtiön intranetissä. Prosesseja ja niihin liittyvää dokumentaatiota on monilla alueilla kehitetty vuoden 2010 aikana. Lisäksi konsernin riskienhallinta ja konsernilaskenta järjestävät säännöllisesti kokouksia, joissa jaetaan tietoa prosesseista ja käytännöistä. Sijoittajasuhteet ja talousviestintä ylläpitävät yhdessä konsernilaskennan kanssa taloudellisen tiedon julkaisemista koskevia ohjeita.
Tuloksia seurataan kuukausiraportoinnin avulla. Tämän lisäksi konsernijohdon ja divisioonien johtajien kanssa neljännesvuosittain pidettävät tuloskokoukset sisältyvät toiminnanjohtamisprosessiin. Tuloksen lopullisesta arvioinnista vastaa hallitus ja sen tarkastus- ja riskivaliokunta.
Tuloskokouksien seurannalla varmistetaan myös sisäisen valvonnan toimivuus. Kukin divisioona vastaa oman vastuualueensa valvonnan tehokkuudesta osana yleistä sisäistä valvontaa. Divisioona- ja konsernitason controllerryhmät vastaavat taloudellisen raportoinnin prosessien arvioinnista. Tämän lisäksi konsernin riskienhallinnalla on divisioonien riskikontrollin kanssa kuukausittaiset kokoukset, joissa käsitellään myös valvonta-asioita. Myös konsernin sisäisen tarkastuksen agendaan kuuluu talousraportointiin liittyviä osa-alueita, ja sisäistä valvontaa arvioidaan aina näissä tarkastuksissa. Lisäksi valvontamaturiteetteja seurataan säännöllisissä arvioinneissa.
WWW.FORTUM.COM/HALLINTO Lue lisää Fortumin hallinnosta ja johtamisesta verkossa.
Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodi 2010 edellyttää, että Fortum Oyj julkaisee palkka- ja palkkioselvityksen yhtiön maksamista palkoista ja palkkioista. Lisäksi valtio-omistajaa edustava talouspoliittinen ministerivaliokunta antoi syyskuussa 2009 ohjeet johdon palkitsemista ja eläke-eduista valtion omistamissa yhtiöissä. Fortum ottaa palkitsemisessa huomioon sekä koodin että ohjeet.
Konsernin palkitsemisperiaatteet ja Fortumin yleiset palkitsemis- ja etukäytännöt ohjaavat palkitsemista Fortumissa. Palkkioita määritettäessä otetaan huomioon yrityksen taloudellinen tulos ja ulkoiset tilastotiedot palkitsemisesta, erityisesti vastaavissa yrityksissä ja vastaavissa tehtävissä. Hallitus hyväksyy palkitsemisperiaatteet konsernitasolla ja päättää tulospalkkiotavoitteista sekä ylimmän johdon palkitsemista. Fortumkonsernin varsinainen yhtiökokous päättää hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenten palkkioista.
Fortum tarjoaa kilpailukykyisen kokonaispalkan konsernijohdolle ja muulle johdolle. Tarkoituksena on avainresurssien saaminen yhtiöön ja niiden sitouttaminen Fortumin kaikissa toimintamaissa. Kokonaispalkka tarjoaa työntekijöille kilpailukykyisen peruspalkan. Palkan lisäksi tarjotaan tarkoituksenmukaiset muut edut. Käytössä on myös haasteelliset lyhyen ja pitkän aikavälin kannustinjärjestelmät.
Fortumin lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmä eli tulospalkkiojärjestelmä tukee konsernin taloudellisten tulostavoitteiden, arvojen ja rakennemuutosten toteuttamista. Järjestelmän avulla varmistetaan, että yksittäisten työntekijöiden tulostavoitteet tukevat divisioonan ja konsernin tavoitteita. Tulospalkkiojärjestelmä kattaa kaikki fortumlaiset tiettyjä Puolan ja Venäjän henkilöstöryhmiä lukuun ottamatta.
Ylimmän johdon (toimitusjohtajan ja Fortumin johtoryhmän muiden jäsenten) tulospalkkioiden määräytymisperusteista päättää hallitus. Ylimpään johtoon kuuluville johtajille maksettavien tulospalkkioiden määrä riippuu konsernin sekä divisioonien taloudellisesta tuloksesta ja henkilökohtaisten tavoitteiden saavuttamisesta. Henkilökohtaisen suorituksen arviontiperusteet sovitaan alkuvuodesta esimiehen kanssa käytävässä tavoite- ja tuloskeskustelussa.
Ylimmän johdon tulospalkkioiden enimmäistaso on 40 % saajan vuosipalkasta luontaisetuineen.
Yhtiön hallitus arvioi toimitusjohtajan suoritusta vuosittain.
Konsernin johtoryhmälle maksettiin vuonna 2010, toimitusjohtaja mukaan
| euroa | Palkat ja muut lyhyt aikaiset työsuhde etuudet 2010 |
Palkat ja muut lyhyt aikaiset työsuhde etuudet 2009 (2 |
Suorituspalkkiot 2010 |
Suorituspalkkiot 2009 (2 |
Yhteensä 2010 | Yhteensä 2009 (2 |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Toimitusjohtaja (1 | 911 545 | 744 838 | 237 510 | 134 327 | 1 149 055 | 879 165 |
| Muut johtoryhmän jäsenet (1 | 2 481 935 | 1 910 665 | 581 743 | 503 848 | 3 063 678 | 2 414 513 |
1) Lisäksi toimitusjohtajalla oli laskennallista bruttotuloa 306 601 euroa johtuen helmikuussa 2010 tapahtuneesta osakeluovutuksesta, joka perustui 2004-2009 osakeohjelmaan. Vastaava yhteismäärä muille konsernin johtoryhmän jäsenille oli 1 253 501 euroa. Nämä osakkeet myönnettiin keväällä 2007 ansaintajakson päätyttyä ja toimitettiin kolmivuotisen rajoitusjakson päätyttyä. Osakkeiden arvo ei myöntämishetkellä ylittänyt osallistujien vuosipalkkaa.
2) Vuoden 2009 luvut perustuvat johtoryhmän kokoonpanoon vuonna 2010. Tarkempia tietoja on esitetty sivuilla 99–100.
lukien, 819 253 euroa tulospalkkioita, mikä on 0,23 % Fortum-konsernin maksamista palkoista ja palkkioista.
Entisen toimitusjohtajan palkkiot Entinen toimitusjohtaja Mikael Lilius, jäi eläkkeelle 1.1.2010. Hän oli oikeutettu vuoden 2009 tulospalkkioon sekä työsuhteen loppuun mennessä ansaittuihin osakepalkkioihin. Hänelle maksettu WXORVSDONNLRROLbHXURDVHNÃRVD-NHSDONNLRbHXURD0DNVHWWXMHQ osakepalkkioiden ylärajana oli toimitusjohtajan vuosipalkka luontoisetuineen vuodelta 2009. Palkkiot maksettiin vuoden 2010 ensimmäisellä neljänneksellä.
Fortumin johdon pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän eli osakepalkkiojärjestelmän tarkoituksena on tukea konsernin pitkän aikavälin tavoitteiden saavuttamista sitouttamalla avainhenkilöt. Hallitus valitsee Fortumin johdon jäsenet, joilla on oikeus osallistua osakepalkkiojärjestelmään. Hallitus voi myös sulkea yksittäisiä osallistujia pois järjestelmästä. Ohjelmaan osallistuminen edellyttää, että osallistuja ei ole samalla Fortum Oyj:n Henkilöstörahaston jäsen.
Fortumin osakepalkkiojärjestelmä jakautuu kuusivuotisiin osakeohjelmiin, joiden kuluessa osallistujat voivat ansaita yhtiön osakkeita. Uusi ohjelma käynnistyy vuosittain hallituksen niin päättäessä.
Kukin osakeohjelma alkaa kolmen
kalenterivuoden jaksolla, jonka aikana osallistujat voivat ansaita osakeoikeuksia, mikäli hallituksen asettamat tavoitteet täyttyvät. Kun ansaintajakso on päättynyt ja tarvittavat verot ja muut työsuhteeseen liittyvät kulut on vähennetty ansaittujen osakeoikeuksien bruttoarvosta, ansaittujen oikeuksien nettoarvo maksetaan osallistujille osakkeina. Ansaintajaksoa seuraa rajoitusjakso, jonka aikana osallistujat eivät saa siirtää tai myydä osakkeita. Jos osakkeiden arvo laskee tai nousee rajoitusjakson aikana, osallistujat kantavat itse mahdollisen tappion tai voiton. Osallistujalle ansaintajakson jälkeen myönnettävien osakkeiden enimmäisarvo (ennen veroja) ei voi ylittää osallistujan yhden vuoden palkkaa.
Fortumin nykyinen osakepalkkiojärjestelmä täyttää valtion omistamien yritysten suositukset ja listayhtiöiden hallintakoodin 2010 ehdot.
Lue lisää kannustinjärjestelmistä tilinpäätöksen liitetiedosta 30 sivulta 113.
Fortumin suomalaiset johtajat kuuluvat työntekijäin eläkelain TyELin piiriin, joka tarjoaa palvelusaikaan ja työansioihin perustuvan eläketurvan laissa säädetyllä tavalla. Suomen työeläkejärjestelmässä ansioiksi luetaan peruspalkka, tulospalkkiot ja verotettavat luontaisedut, mutta ei osakepalkkiojär-
| Palkka ja luontoisedut | Peruspalkka on 71 426 euroa kuukaudessa. Lisäksi luontaisetuna on vapaa autoetu ja matkapuhelinetu. |
|---|---|
| Lyhyen aikavälin kannus tinjärjestelmä (tulospalk kio) |
Tulospalkkioita on mahdollisuus ansaita hallituksen vahvistamien kriteerien mukaan vuosittain. Enimmäistaso on 40 % vuosipalkasta luontaisetuineen. Vuosipalkka = 12 x kyseessä olevan vuoden joulukuun palkka. |
| Pitkän aikavälin kannustin järjestelmä (osakepalkkio) |
Fortumin johdon voimassa olevan osakepalkkiojärjestelmän mukaisesti. Osakkeiden arvo ennen veroja ei saa ylittää toimitusjohtajan vuosipalkkaa. |
| Eläkejärjestely | Eläkeikä on 63 vuotta. Toimitusjohtajan lisäeläke on maksuperusteinen, ja vuosimaksu on 25 % vuosipalkasta. Vuosipalkka koostuu peruspalkasta luontaisetuineen ja tulospalkkiosta. Mikäli toimitusjohtaja irtisanotaan ennen eläkeikää, hän on oikeutettu siihen mennessä eläkerahastoon maksettuihin varoihin. |
| Työsuhteen päättäminen | Molemminpuolinen irtisanomisaika on kuusi kuukautta. Jos yhtiö irtisanoo sopimuksen, toimitusjohtaja on oikeutettu irtisanomisajan palkkaan sekä irtisanomiskorvaukseen, joka vastaa 18 kuukauden palkkaa. |
jestelmästä saatuja tuloja. Suomen eläkelainsäädännön mukaan eläkkeelle voi nyt jäädä joustavasti 63 – 68 ikävuoden välillä ilman täyseläkerajoituksia.
Toimitusjohtajan eläkeikä on 63 vuotta, ja muiden konsernin johtoryhmän jäsenten eläkeikä on 60–63 vuotta. Toimitusjohtajalla ja osalla muista johtoryhmän jäsenistä eläkkeen enimmäis-PÃÃUÃRQbSDONDVWDMROORLQHOÃNNHHW vakuuttaa vakuutusyhtiö, ja osalla johtajista se on enintään 66 % palkasta, jolloin eläkkeet vakuuttaa ja maksaa Fortumin
Lue lisää Fortumissa käytössä olevista eläkejärjestelmistä tilinpäätöksen liitetiedosta 36 sivulta 120 ja vuoden 2010 Kestävän kehityksen raportista.
Kullekin hallintoneuvoston jäsenelle maksetaan kiinteä kuukausipalkkio ja kokouspalkkio. Henkilöstöryhmien edustajat saavat vain kokouspalkkion. Jäsenet ovat oikeutettuja yhtiön matkustussääntöjen mukaisiin matkakorvauksiin. Henkilöstöryhmien edustajia lukuun ottamatta hallintoneuvoston jäsenille ei makseta palkkaa Fortumista, eikä heillä ole mahdollisuutta osallistua Fortumin tulos- tai osakepalkkiojärjestelmiin. Fortum ei myöskään maksa palkkioista eläkemaksuja eikä yhtiöllä ole heitä koskevaa vapaaehtoista eläkejärjestelmää.
Varsinaisen yhtiökokouksen 25.3.2010 vahvistamat palkkiot hallintoneuvoston jäsenille on lueteltu seuraavalla sivulla.
Kullekin hallituksen jäsenelle maksetaan kiinteä kuukausipalkkio ja kokouspalkkio. Kokouspalkkio maksetaan myös valiokunnan kokouksista, ja se maksetaan kaksinkertaisena Suomen ulkopuolella Euroopassa asuvalle jäsenelle ja kolminkertaisena Euroopan ulkopuolella asuvalle jäsenelle. Jäsenet ovat oikeutettuja yhtiön matkustussääntöjen mukaisiin matkakorvauksiin.
| Nimi | Vuosi 2010 (1 | Vuosi 2011 (2 |
|---|---|---|
| Tapio Kuula | 8 422 | 24 639 |
| Anne Brunila | - | 2 491 |
| Alexander Chuvaev | - | 12 586 |
| Mikael Frisk | 6 041 | 8 984 |
| Timo Karttinen | 5 166 | 9 173 |
| Juha Laaksonen | 7,014 | 11 684 |
| Per Langer | 2,989 | 6 691 |
| Maria Paatero-Kaarnakari | 2,539 | 4 767 |
| Matti Ruotsala | - | 6 137 |
<OOÃbROHYDWDXOXNNRHVLWWÃÃRVDNHSDONNLRMÃUMHVWHOPÃQP\ùWÃWRLPLWXVMRKWDMDOOHMDPXLOOH)RUWXPLQMRKWRU\KPÃQ jäsenille luovutetut ja luovutettavat osakkeet. Keväällä 2011 osakkeita luovutetaan sekä 2005–2010 osakeohjelman että 2008–2012 osakeohjelman perusteella. Vuoden 2008–2012 ohjelman alaiset luovutetut osakkeet ovat seuraavan kahden vuoden ajan rajoitusjakson alaisia, jonka aikana osakkeita ei saa myydä tai siirtää kolmannelle osapuolelle. Yllä olevassa taulukossa esitetty vuoden 2008–2012 ohjelman mukainen luovutettavien osakkeiden määrä perustuu arvioon ja todellinen määrä määräytyy toimitushetkellä keväällä 2011.
Talouspoliittisen ministerivaliokunnan ohjeiden mukaan luovutettavien osakkeiden määrän verotuksellinen bruttoarvo ei voi ylittää osallistujan vuosipalkan määrää luontoisetuineen. Taulukossa esitetyissä osakemäärässä ei ole huomioitu tätä rajoitusta, jota tullaan soveltamaan toimitushetkellä.
2) Osakkeiden arvioitu kokonaismäärä vuoden 2005–2010 ja vuoden 2008–2012 ohjelmien perusteella
Ansaintajakso
Osakkeen toimitus
Hallituksen jäsenille ei makseta palkkaa Fortumista, eikä heillä ole mahdollisuutta osallistua Fortumin tulos- tai osakepalkkiojärjestelmiin. Fortum ei myöskään maksa hallituksen palkkioista eläkemaksuja eikä yhtiöllä ole heitä koskevaa vapaaehtoista eläkejärjestelmää.
Varsinaisen yhtiökokouksen 25.3.2010 vahvistamat palkkiot hallituksen jäsenille on lueteltu taulukossa alla.
| Hallituksessa vuonna 2010 |
Palkkiot yhteensä, 2010, euroa |
Hallituksessa vuonna 2009 |
Palkkiot yhteensä, 2009, euroa |
|
|---|---|---|---|---|
| Matti Lehti, puheenjohtaja | 1.1. – 31.12. | 75 600 | 1.1. – 31.12. | 70 520 |
| Sari Baldauf, varapuheenjohtaja | 1.1. – 31.12. | 58 800 | 1.1. – 31.12. | 41 480 |
| Esko Aho | 1.1. – 31.12. | 45 000 | 1.1. – 31.12. | 43 200 |
| Ilona Ervasti-Vaintola | 1.1. – 31.12. | 45 000 | 7.4. – 31.12. | 43 200 |
| Birgitta Johansson-Hedberg | 1.1. – 31.12. | 52 800 | 1.1. – 31.12. | 49 200 |
| Joshua Larson | 25.3. – 31.12. | 46 391 | N/A | N/A |
| Christian Ramm-Schmidt | 1.1. – 31.12. | 45 600 | 1.1. – 31.12. | 43 200 |
| Peter Fagernäs | N/A | N/A | 1.1. – 7.4. | 21 475 |
| Marianne Lie | N/A | N/A | 1.1. – 7.4. | 16 788 |
| euroa/vuosi/kokous | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Puheenjohtaja | 66 000 | 66 000 |
| Varapuheenjohtaja | 49 200 | 49 200 |
| Jäsen | 35 400 | 35 400 |
| Kokouspalkkio | 600 | 600 |
| euroa/kk/kokous | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Puheenjohtaja | 1 000 | 1 000 |
| Varapuheenjohtaja | 600 | 600 |
| Jäsen | 500 | 500 |
| Kokouspalkkio | 200 | 200 |
| Hallintoneuvostossa vuonna 2010 |
Palkkiot yhteensä, 2010, euroa |
Hallintoneuvostossa vuonna 2009 |
Palkkiot yhteensä, 2009, euroa |
|
|---|---|---|---|---|
| Markku Laukkanen, puheenjohtaja | 1.1. – 31.12. | 13 000 | 1.1. – 31.12. | 13 000 |
| Sanna Perkiö, varapuheenjohtaja | 1.1. – 31.12. | 8 000 | 1.1. – 31.12. | 8 000 |
| Martti Alakoski | 1.1. – 31.12. | 7 000 | 1.1. – 31.12. | 7 000 |
| Tarja Filatov | 1.1. – 31.12. | 6 800 | 1.1. – 31.12. | 5 300 |
| Sampsa Kataja | 1.1. – 31.12. | 7 000 | 1.1. – 31.12. | 6 600 |
| Kimmo Kiljunen | 1.1. – 31.12. | 7 200 | 1.1. – 31.12. | 6 600 |
| Katri Komi | 1.1. – 31.12. | 6 800 | 1.1. – 31.12. | 6 800 |
| Panu Laturi | 1.1. – 31.12. | 7 200 | 1.1. – 31.12. | 6 600 |
| Juha Mieto | 1.1. – 31.12. | 7 000 | 1.1. – 31.12. | 7 000 |
| Jukka Mäkelä | 1.1. – 19.10. | 5 800 | 1.1. – 31.12. | 6 800 |
| Helena Pesola | 1.1. – 31.12. | 7 200 | 1.1. – 31.12. | 5 300 |
| Rakel Hiltunen | N/A | N/A | 1.1. – 7.4. | 1 700 |
Merkittävimmät aiemmat tehtävät:
Fortumin hallituksen riippumaton jäsen vuodesta 2005.
(QTVWOKP-QUCMMGKVC--|-(31.12.2009: 2 000)
Merkittävimmät aiemmat tehtävät:
r- Nokia Oyj, useita johtotason tehtäviä; johto kunnan jäsen
Fortumin hallituksen riippumaton jäsen vuodesta 2009.
(QTVWOKP-QUCMMGKVC--|-(31.12.2009: 2 300)
Nokia Oyj, johtaja, yhteistyösuhteet ja yhteiskuntavastuu; johtokunnan jäsen
Fortumin hallituksen riippumaton jäsen vuodesta 2006.
Fortumin osakkeita 31.12.2010: 0 (31.12.2009: 0)
Sampo-konsernin päälakimies, lakiasiainjohtaja ja Sampo Oyj:n hallituksen sihteeri, konsernin johtoryhmän jäsen
Merkittävimmät aiemmat tehtävät:
Keskeisimmät luottamustehtävät:
Ei-riippumaton yhtiöstä (ristikkäinen valvontasuhde) ja riippumaton sen merkittävistä osakkeenomistajista. Fortumin hallituksen jäsen vuodesta 2008.
(QTVWOKP-QUCMMGKVC--| (31.12.2009: 4 000)
Merkittävimmät aiemmat tehtävät:
Fortumin hallituksen riippumaton jäsen vuodesta 2004.
Fortumin osakkeita 31.12.2010: 900 (31.12.2009: 900)
Merkittävimmät aiemmat tehtävät:
Keskeisimmät luottamustehtävät:
r- Hallituksen jäsen, Kora Group (2006–2007), Bank Alemar, IFC Alemar, Alemar Asset Management (2006–2008), OAO Apteka Holdings (2004–2006) ja OAO Cherkizovo Agro-Industrial Complex (2002–2004)
Fortumin hallituksen riippumaton jäsen vuodesta 2010.
Fortumin osakkeita 31.12.2010: 0 (31.12.2009: ei saatavilla)
Päätehtävä: Senior Partner, Merasco Capital Oy
Merkittävimmät aiemmat tehtävät:
Fortumin hallituksen riippumaton jäsen vuodesta 2006.
(QTVWOKP-QUCMMGKVC--| (31.12.2009: 3 500)
luksessa vuodesta 1996 a
Keskeisimmät muut luottamustehtävät:
(QTVWOKP-QUCMMGKVC--| (31.12.2009: 73 147)
Fortumin osakkeita 31.12.2010: 0 (31.12.2009: 0)
Keskeisimmät muut luottamustehtävät:
(QTVWOKP-QUCMMGKVC--|-
Keskeisimmät muut luottamustehtävät:
(QTVWOKP-QUCMMGKVC--| (31.12.2009: 43 796)
likkö, 1990
r-
(31.12.2009: 31 642)
Keskeisimmät muut luottamustehtävät:
r-AS Fortum Tartun hallintoneuvoston puheenjohtaja
(QTVWOKP-QUCMMGKVC--|- --
(QTVWOKP-QUCMMGKVC--|- --
Fortumin osakkeita 31.12.2010: 0 (31.12.2009: 0)
Fortum julkaisee kolme osavuosikatsausta vuonna 2011:
Osavuosikatsaukset julkaistaan noin klo 9.00 Suomen aikaa suomeksi sekä englanniksi ja ne ovat luettavissa Fortumin verkkosivuilta osoitteessa www.fortum.com/sijoittajat.
Fortumin johto järjestää säännöllisesti analyytikoille ja tiedotusvälineille tiedotustilaisuuksia, joita voi seurata yrityksen kotisivuilla www.fortum.com. Lisäksi johto antaa kahdenkeskisiä haastatteluja ja ryhmähaastatteluja. Fortum noudattaa 30 päivän hiljaista jaksoa ennen tulosten julkistamista.
Conference Call 2 February 2011
Fortum Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään torstaina maaliskuun 31. päivänä 2011 kello 15.00 alkaen Finlandiatalossa osoitteessa Mannerheimintie 13 e, 00100 Helsinki. Kokouksen ilmoittautuneiden vastaanottaminen aloitetaan kello 14.00. taan e o 4.00. tty ät pä ä ää ät o at:
Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että Fortum Oyj jakaa vuodelta 2010 osinkoa 1,00 euroa osaketta kohti eli 1.2.2011 rekisteriin merkittyjen osakkeiden lukumäärän perusteella yhteensä 888 miljoonaa euroa. Mahdolliseen osingonjakoon liittyvät päivämäärät ovat: ōRVLQJRQLUWRDPLVSÃLYÃ ōRVLQJRQWÃVPÃ\W\VSÃLYÃMD ōRVLQJRQPDNVXSÃLYÃ
Listattu: NASDAQ OMX Helsinki Kaupankäyntitunnus: FUM1V Osakkeiden lukumäärä, 1.2.2011: 888 367 045 Toimiala: Yhteiskuntapalvelut
Fortum Oyj, Postitus, PL 1, 00048 FORTUM, puh. 010 452 9151, sähköposti: [email protected] Sijoittajatietoa on myös verkossa osoitteessa www.fortum.com/sijoittajat Postitus FORTUM sähköposti: juha.ahonen@partne Sijoittajatietoa my www.fortum.c
Sophie Jolly, johtaja, sijoittajasuhteet puh. 010 452 4138 faksi 010 452 4176 sähköposti: [email protected]
Rauno Tiihonen, päällikkö, sijoittajasuhteet puh. 010 453 6150 faksi 010 452 4176 sähköposti: [email protected]
| de Printer | $-44.8 - 4.9 -$ | MA3 sepertualização stati sinulle partulien? BALLING -- |
ALC: YES |
|---|---|---|---|
| Fortum $\frac{1}{2}$ STANDARD Britannical B Automaker Billian Linear Commercial 8.844 primary of SI-Source Street STATISTICS the benefits SET Location |
Standard Contractor makes away a \$307 select text look in Thomas & Allen All This carabication fascilic and Bally and its analysis and analysis and a series of the con- plate subsidiary 21.011 May 10.0 a parties for CONTRACTOR Address . HARM In 14,601 . |
Holmes 3911 februar \$1,000,000. and artists special convent $+ - +$ 1 m h NAM × 9 9 F 9 9 4.4 4 4 4 4 (0.714, 0.344, 0.4) attack concrete arts |
|
| All Services men a commentat de lotte |
Winnie & convenient & time. |
Tietoa sijoittajille
Vuosikertomukset, osavuosikatsaukset ja web-lähetykset
Kalenteri tulevista tapahtumista
Sanasto, josta löytyy energian yksiköt sekä energia-alaan ja talouteen liittyviä termejä
Fortumin konsernisivusto arvioitiin pohjoismaisten, listattujen yhtiöiden parhaaksi Hallvarsson & Halvarsson Webranking 2010 -tutkimuksessa. Eurooppalaisista yhtiöistä Fortum sijoittui sijalle viisi.
Ulkoasu ja kuvitukset: Neutron Design Tuotanto ja koordinointi: Miltton Oy Valokuvat: Getty images (kansi, 1, 28), Fortum (8–9), Corbis (10, 34, 146), Tomi Parkkonen (13, 19, 37), Tuomo Manninen (160–164), Topi Saari (11, 29) Paper: Invercote Creato 300 g, Galerie Art Matt 130/170 g
Printing: Lönnberg Oy 2011
Tämä vuosikertomus kertoo sitoutumisestamme tuloksellisuuteen ja toimintamme jatkuvaan parantamiseen. Fortum astuu uudelle vuosikymmenelle uudistetun strategian ja kasvua tukevan yrityskulttuurin voimin.
Lue kuinka vastaamme tulevaisuuden haasteisiin ja pysymme kehityksen aallon harjalla maailmassa, jossa globaalitalouden tasapaino siirtyy pois kehittyneistä maista. Nopea väestönkasvu lisää energiankysyntää ja kasvavat ympäristöongelmat vaativat yhä kestävämpiä ja luonnonvaroja tehokkaammin hyödyntäviä energiaratkaisuja.
Fortum Oyj Keilaniementie 1, Espoo | PL 1 | 00048 FORTUM | SUOMI puh. 010 4511 | fax 010 45 24447 | www.fortum.com Kotipaikka Espoo, Y-tunnus 1463611-4
Building tools?
Free accounts include 100 API calls/year for testing.
Have a question? We'll get back to you promptly.