Fortum Oyj

Fortum OYJ 635400IUIZZIUJSAMF76 2022-01-01 2022-12-31 635400IUIZZIUJSAMF76 2021-01-01 2021-12-31 635400IUIZZIUJSAMF76 2020-01-01 2020-12-31 635400IUIZZIUJSAMF76 2022-12-31 635400IUIZZIUJSAMF76 2021-12-31 635400IUIZZIUJSAMF76 2020-12-31 635400IUIZZIUJSAMF76 2021-01-01 2021-12-31 fort:RetainedEarningsAndOtherFundsMember 635400IUIZZIUJSAMF76 2021-01-01 2021-12-31 ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember 635400IUIZZIUJSAMF76 2021-01-01 2021-12-31 ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember 635400IUIZZIUJSAMF76 2021-01-01 2021-12-31 ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember 635400IUIZZIUJSAMF76 2021-01-01 2021-12-31 ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember 635400IUIZZIUJSAMF76 2021-01-01 2021-12-31 ifrs-full:AccumulatedOtherComprehensiveIncomeMember 635400IUIZZIUJSAMF76 2021-01-01 2021-12-31 fort:OtherComprehensiveIncomeAssociatesAndJointVenturesMember 635400IUIZZIUJSAMF76 2022-01-01 2022-12-31 fort:RetainedEarningsAndOtherFundsMember 635400IUIZZIUJSAMF76 2022-01-01 2022-12-31 ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember 635400IUIZZIUJSAMF76 2022-01-01 2022-12-31 ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember 635400IUIZZIUJSAMF76 2022-01-01 2022-12-31 ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember 635400IUIZZIUJSAMF76 2022-01-01 2022-12-31 ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember 635400IUIZZIUJSAMF76 2022-01-01 2022-12-31 ifrs-full:AccumulatedOtherComprehensiveIncomeMember 635400IUIZZIUJSAMF76 2022-01-01 2022-12-31 fort:OtherComprehensiveIncomeAssociatesAndJointVenturesMember 635400IUIZZIUJSAMF76 2020-12-31 ifrs-full:IssuedCapitalMember 635400IUIZZIUJSAMF76 2020-12-31 ifrs-full:SharePremiumMember 635400IUIZZIUJSAMF76 2020-12-31 fort:RetainedEarningsAndOtherFundsMember 635400IUIZZIUJSAMF76 2020-12-31 ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember 635400IUIZZIUJSAMF76 2020-12-31 ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember 635400IUIZZIUJSAMF76 2020-12-31 ifrs-full:AccumulatedOtherComprehensiveIncomeMember 635400IUIZZIUJSAMF76 2020-12-31 fort:OtherComprehensiveIncomeAssociatesAndJointVenturesMember 635400IUIZZIUJSAMF76 2020-12-31 ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember 635400IUIZZIUJSAMF76 2020-12-31 ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember 635400IUIZZIUJSAMF76 2021-12-31 ifrs-full:IssuedCapitalMember 635400IUIZZIUJSAMF76 2021-12-31 ifrs-full:SharePremiumMember 635400IUIZZIUJSAMF76 2021-12-31 fort:RetainedEarningsAndOtherFundsMember 635400IUIZZIUJSAMF76 2021-12-31 ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember 635400IUIZZIUJSAMF76 2021-12-31 ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember 635400IUIZZIUJSAMF76 2021-12-31 ifrs-full:AccumulatedOtherComprehensiveIncomeMember 635400IUIZZIUJSAMF76 2021-12-31 fort:OtherComprehensiveIncomeAssociatesAndJointVenturesMember 635400IUIZZIUJSAMF76 2021-12-31 ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember 635400IUIZZIUJSAMF76 2021-12-31 ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember 635400IUIZZIUJSAMF76 2022-12-31 ifrs-full:IssuedCapitalMember 635400IUIZZIUJSAMF76 2022-12-31 ifrs-full:SharePremiumMember 635400IUIZZIUJSAMF76 2022-12-31 fort:RetainedEarningsAndOtherFundsMember 635400IUIZZIUJSAMF76 2022-12-31 ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember 635400IUIZZIUJSAMF76 2022-12-31 ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember 635400IUIZZIUJSAMF76 2022-12-31 ifrs-full:AccumulatedOtherComprehensiveIncomeMember 635400IUIZZIUJSAMF76 2022-12-31 fort:OtherComprehensiveIncomeAssociatesAndJointVenturesMember 635400IUIZZIUJSAMF76 2022-12-31 ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember 635400IUIZZIUJSAMF76 2022-12-31 ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember iso4217:EUR iso4217:EUR xbrli:shares Tilinpäätös ja hallituksen toimintakertomus 2022 Fortum Oyj Y-tunnus: 1463611-4 1 Sisällysluettelo HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Tuloskehitys ja taloudellinen asema 2 Kestävä kehitys 18 Riskienhallinta 29 Fortumin osake ja osakkeenomistajat 37 TILINPÄÄTÖS Konsernitilinpäätös Konsernin tuloslaskelma 40 Konsernin laaja tuloslaskelma 41 Konsernin tase 42 Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 43 Konsernin rahavirtalaskelma 44 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 1 Merkittävät laadintaperiaatteet 46 2 Kriittiset tilinpäätösarviot ja -harkinnat 49 3 Yrityshankinnat, -myynnit, myytävänä olevat omaisuuserät ja lopetetut toiminnot 50 4 Rahoitusriskien hallinta 53 5 Pääomariskien hallinta 58 6 Segmenttiraportointi 59 7 Vertailukelpoinen liikevoitto ja vertailukelpoinen kauden voitto 64 8 Muut tuotot ja muut kulut 66 9 Materiaalit ja palvelut 66 10 Henkilöstökulut ja hallituksen palkkiot 67 11 Rahoituskulut – netto 70 12 Tuloverot 71 13 Osakekohtainen tulos ja osinko 72 14 Rahoitusvarat ja rahoitusvelat luokittain 73 15 Rahoitusvarat ja rahoitusvelat käypään arvoon 77 16 Aineettomat hyödykkeet 80 17 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja käyttöoikeusomaisuuserät 81 18 Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin 83 19 Arvonalentumistestaus 86 20 Muut pitkäaikaiset sijoitukset 88 21 Korolliset saamiset 88 22 Vaihto-omaisuus 88 23 Myyntisaamiset ja muut saamiset 89 24 Likvidit varat 90 25 Osakepääoma 90 26 Määräysvallattomien omistajien osuus 91 27 Korolliset velat 91 28 Tuloverosaamiset ja -velat 94 29 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat 96 30 Muut varaukset 99 31 Eläkevelvoitteet 100 32 Muut pitkäaikaiset velat 103 33 Ostovelat ja muu lyhytaikainen vieras pääoma 103 34 Vuokrasopimukset 104 35 Investointi- ja muut sitoumukset 105 36 Pantatut varat ja vastuut 106 37 Oikeudenkäynnit ja viranomaismenettelyt 107 38 Lähipiiritapahtumat 107 39 Tilikauden jälkeiset tapahtumat 109 40 Konserniyritykset segmenteittäin 110 Tunnusluvut Taloudelliset tunnusluvut 112 Osakekohtaiset tunnusluvut 113 Segmenttikohtaiset tunnusluvut 114 Tunnuslukujen laskentakaavat ja täsmäytykset 116 Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Tuloslaskelma 123 Tase 123 Rahoituslaskelma 124 Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot 125 Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset 132 Tilintarkastuskertomus 133 Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä 137 2 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Tuloskehitys ja taloudellinen asema Läpi Euroopan energiakriisin – keskeisten ratkaisujen vuosi Lopetettuja toimintoja koskeva IFRS-oikaisu Fortum menetti määräysvallan Uniperista allekirjoittaessaan 21.9.2022 periaatesopimuksen Uniper SE:n osakkeiden myymisestä Saksan valtiolle. Uniperin konsolidointi päättyi 30.9.2022. Fortumin konsernin tuloslaskelmaa muutettiin vuonna 2022 sisältämään lopetettuja toimintoja koskevat tiedot. Vuoden 2021 vertailutiedot oikaistiin IFRS:n mukaisesti. Vuoden 2020 vertailutietoja ei ole oikaistu. Lopetetut toiminnot sisältävät Fortumin entisen tytäryhtiön Uniper SE:n ja sen konserniyhtiöt. Generation- segmentin lukuja oikaistiin niin, että Fortumin omistus ruotsalaisessa ydinvoimalayhtiössä OKG AB:ssä raportoidaan osakkuusyhtiönä suhteellisen osuuden raportoinnin sijaan. Tuloslaskelmatiedot hallituksen toimintakertomuksessa ja tilinpäätöksessä sisältävät vain jatkuvat toiminnot, ellei toisin mainita. Katso  liite 1 ,  liite 2 ja  liite 3 . Taloudellisia tunnuslukuja Tunnuslukuja, jatkuvat toiminnot milj. euroa tai kuten merkitty 2022 2021 2020 Muutos 22/21 Raportoitu IS Liikevaihto 8 804 6 422 49 015 37% IS Liikevoitto 1 277 4 325 1 599 -70% - % liikevaihdosta 14,5 67,4 3,3 IS Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta -629 168 656 -474% IS Voitto ennen tuloveroja 455 4 332 2 199 -89% - % liikevaihdosta 5,2 67,5 4,5 IS Kauden voitto 1 011 4 008 1 855 -75% IS Kauden voitto (määräysvallattomien omistajien osuuden jälkeen) 1 011 3 985 1 823 -75% IS Osakekohtainen tulos, euroa 1,14 4,49 2,05 -75% CF Liiketoiminnan rahavirta 2 104 1 119 2 555 88% milj. euroa tai kuten merkitty 2022 2021 2020 Muutos 22/21 Vertailukelpoinen Käyttökate (EBITDA) 2 436 2 016 2 434 21% IS Liikevoitto 1 871 1 429 1 344 31% Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta -11 104 656 -111% Kauden voitto (määräysvallattomien omistajien osuuden jälkeen) 1 550 1 091 1 483 42% Osakekohtainen tulos, euroa 1,74 1,23 1,67 41% Tunnuslukuja, jatkuvat toiminnot ilman Venäjää Fortum valmistautuu poistumaan hallitusti Venäjän markkinoilta. Ensisijaisena vaihtoehtona on yhtiön Venäjän toimintojen mahdollinen myynti. Vuonna 2022 Fortum otti käyttöön uusia vaihtoehtoisia tunnuslukuja, joiden tarkoituksena on antaa taloudellisia lisätietoja ilman Fortumin Venäjän toimintoja  liite 1 . milj. euroa tai kuten merkitty 2022 2021 2020 Muutos 22/21 Vertailukelpoinen Käyttökate (EBITDA) 2 025 1 612 N/A 26% Liikevoitto 1 611 1 167 N/A 38% Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta -40 42 N/A -195% Kauden voitto (määräysvallattomien omistajien osuuden jälkeen) 1 076 851 N/A 26% Osakekohtainen tulos, euroa 1,21 0,96 N/A 26% Taloudellinen asema Rahoitusnettovelka/vertailukelpoinen käyttökate 0,6 N/A N/A Tunnuslukuja, jatkuvat ja lopetetut toiminnot (yhteensä) milj. euroa tai kuten merkitty 2022 2021 2020 Muutos 22/21 Raportoitu IS Kauden voitto (määräysvallattomien omistajien osuuden jälkeen) -2 416 739 1 823 -427% IS Osakekohtainen tulos, euroa -2,72 0,83 2,05 -428% CF Liiketoiminnan rahavirta -8 767 4 970 2 555 -276% Vertailukelpoinen Kauden voitto (määräysvallattomien omistajien osuuden jälkeen) -988 1 778 1 483 -156% Osakekohtainen tulos, euroa -1,11 2,00 1,67 -156% milj. euroa tai kuten merkitty 2022 2021 2020 Muutos 22/21 Oma pääoma/osake, euroa 8,55 13,66 14,58 -37% Rahoitusnettovelka (kauden lopussa) 1 084 789 7 023 37% Oikaistu nettovelka (kauden lopussa) 1 117 3 227 9 784 -65% Rahoitusnettovelka/vertailukelpoinen käyttökate, jatkuvat toiminnot 0,4 N/A N/A Rahoitusnettovelka/vertailukelpoinen käyttökate, yhteensä N/A 0,2 2,9 Oman pääoman tuotto, % -96,2 -0,8 12,9 Omavaraisuusaste, % 33 9 27 Katso  Tunnuslukujen laskentakaavat ja täsmäytykset. Vuosi 2022 Fortumissa käynnistyi Uniperin likviditeettihaasteiden selvittelyllä. Tunnelma markkinoilla oli hyvin hermostunut kaasun hinnan nopean nousun ja voimakkaan heilunnan vuoksi, ja se nosti Uniperin vakuusvaatimukset ennennäkemättömälle tasolle. Helmikuussa Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Siitä lähtien vuotta leimasivat sodan järkyttävät vaikutukset ja Euroopan täysimittainen energiakriisi, joka muutti toimintaympäristömme pysyvästi. Ryhdyimme Fortumissa ratkomaan ongelmia yksi kerrallaan. Ensimmäiseksi päätimme, että uusia investointihankkeita Venäjällä ei käynnistetä, eikä venäläisille tytäryhtiöillemme myönnetä uutta rahoitusta. Toukokuussa teimme päätöksen valmistella hallittua poistumista Venäjän markkinoilta. Liiketoimintojen myyntiprosessi on edistynyt, mutta kesken, sillä merkittävät yritysjärjestelyt energiasektorilla edellyttävät Venäjän hallituksen komission ja presidentin hyväksyntää. Hallinnollisesti olemme erottaneet Venäjän toiminnot muusta 3 konsernista, varmistaen samalla, että sovellettavia lakeja ja säännöksiä, pakotteet mukaan lukien, noudatetaan. Vuoden lopussa teimme uuden, noin 990 miljoonan euron alaskirjauksen Venäjän toimintoihin liittyen. Koko vuodelta ne ovat yhteensä noin 1,7 miljardia euroa. Myllerryksiin päättyi myös viisivuotinen matkamme Uniperin kanssa. Energiakriisi kärjistyi kesällä, kun Venäjä päätti katkaista kaasun viennin Saksaan ja useimpiin Euroopan maihin. Tämä aiheutti mittavia tappioita kaasun tuontia ja välitystä harjoittaville yhtiöille. Vaikutukset kohdistuivat erityisen voimakkaasti Uniperiin, joka oli Saksan suurin venäläisen kaasun tuoja ja siksi Uniperin pelastamiseksi tarvittiin pitkäaikainen ratkaisu. Syyskuussa pääsimme sopimukseen Fortumin koko Uniper-omistuksen myynnistä Saksan valtiolle ja kaupat vietiin päätökseen joulukuun lopussa. Fortumin kokonaistappio Uniper-investoinnista on hieman alle 6 miljardia euroa ennen veroja. Tämä lopputulos ei selvästikään ollut se, jota halusimme tai jonka eteen työskentelimme viime vuodet, mutta se oli välttämätön ja antaa Fortumille mahdollisuuden uuteen alkuun. Geopoliittiset jännitteet ja kaasun toimitusrajoitukset nostivat myös sähkön johdannaishinnat erittäin korkealle. Fortum suojaa sähkönmyyntiään Nasdaq Commodities -pörssissä, missä nopeasti nousseet ja korkeat futuurihinnat johtivat ennennäkemättömän suuriin vakuusvaatimuksiin. Tämä aiheutti paineita Fortumin likviditeetille. Syyskuussa Fortum sopi Suomen valtion kanssa likviditeetin hallintaan tarkoitetusta 2,35 miljardin euron siltarahoituksesta siltä varalta, että sähkönhinnat nousevat edelleen talvikaudella. Osana lainajärjestelyn ehtoja Fortumin ylimääräinen yhtiökokous päätti marraskuussa suunnatusta maksuttomasta osakeannista (1 % liikkeeseen lasketuista osakkeista) Suomen valtion sijoitusyhtiö Solidiumille. Olemme kiitollisia siitä, että saimme apua Suomen hallitukselta. Myös muut EU-maat tukivat merkittävästi energiayhtiöiden likviditeettiä nousseiden vakuusvaatimusten vuoksi. Kesän lopun tiukasta tilanteesta huolimatta likviditeettimme on riittänyt. Vuoden lopussa taloudellinen tilanteemme oli vakaa, kun Uniper maksoi takaisin 4 miljardin euron osakaslainansa ja saimme 0,5 miljardin euron myyntitulon Uniper-osakkeittemme myynnistä. Vuonna 2023 uudelleenrahoitus on meille ensisijaisen tärkeää, ja aiomme palata joukkovelkakirjalainamarkkinoille, jotta voimme palauttaa taloudellisen joustavuutemme. Vahva talouskuri ohjaa päätöksiämme ja toimenpiteitämme. Myös sääntely-ympäristö muuttui nopeasti vuonna 2022. EU:n toimielimet keskittyivät viimeistelemään laajaa Fit for 55 -lainsäädäntöpakettia, jonka keskeisin osa oli EU:n päästökauppajärjestelmän (ETS) uudistus. Tavoitteena on myös hakea ratkaisua energiakriisiin ottamalla käyttöön esimerkiksi hätätoimia koskeva asetus, jonka avulla voidaan puuttua energian korkeisiin hintoihin. Vaarana on, että jäsenvaltioiden toimenpiteet ovat koordinoimattomia, toisiinsa nähden hyvin erilaisia ja johtavat kilpailukyvyn vääristymiseen. Esimerkiksi Suomessa otetaan käyttöön kansallinen windfall-vero, kun taas Ruotsissa toteutetaan tuottokatto EU-asetuksen mukaisesti. Lisäksi EU:n komissio julkaisi REPowerEU-suunnitelman reaktiona Venäjän hyökkäykseen Ukrainaa vastaan. Siinä todetaan, että EU aikoo luopua asteittain riippuvuudestaan venäläisistä fossiilisista polttoaineista, ja linjaa toimenpiteitä tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Vaikka kriisitoimet ovat epäilemättä välttämättömiä, on myös erittäin tärkeää, että ne ovat väliaikaisia ja erillisiä sähkömarkkinamallin rakenteellisesta uudistuksesta, joka on käynnistynyt EU:ssa. On tärkeää, että sääntely-ympäristö on selkeä, ennustettava ja luotettava, jotta energia-alan muutosta edistävät investoinnit voidaan turvata pidemmällä aikavälillä. Haluaisimme sanoa, että myllerrys toimintaympäristössä on päättynyt ja olemme palaamassa normaaliin aikaan. Valitettavasti energiakriisi ei kuitenkaan ole vielä ohi ja yleinen epävarmuus leimaa lähiajan näkymiä. Taloustieteilijät ennustavat, että maailmanlaajuinen kasvu hidastuu kohonneen inflaation, korkojen nousun, investointien supistumisen sekä Ukrainan sodan aiheuttamien moniulotteisten häiriövaikutusten seurauksena. Eurooppa on erittäin riippuvainen tuontienergiasta, ja siksi korkeiden hintojen ja toimitusongelmien jatkuminen on todennäköistä. Lisäksi meidän on varauduttava hyödykemarkkinoiden voimakkaaseen heiluntaan ja sumeaan näkymään johdannaismarkkinoiden alhaisen likviditeetin vuoksi. Liiketoimintaympäristömme muuttui dramaattisesti kuluneen vuoden aikana, ja pohjautuen nykyisiin realiteetteihin olemme viime kuukaudet työstäneet uutta strategiaa, joka määrittää suuntamme tulevaisuudessa. Vastuullisuus on keskeisesti strategiamme ytimessä, kun toteutamme uudistettua toimintamme perustaa: energiamme rakentaa maailmaa, jossa ihmiset, yritykset ja luonto menestyvät yhdessä. Uudet taloudelliset tavoitteemme ohjaavat investointipäätöksiämme ja liiketoimintamme painopistealueita tästä eteenpäin: toimitamme luotettavaa puhdasta energiaa ja edistämme teollisuuden dekarbonisaatiota auttamalla asiakkaitamme vähentämään hiilidioksidipäästöjään. Viimeisin esimerkki uuden strategiamme toteuttamisesta on Suomen hallituksen päätös myöntää uusi käyttölupa Fortumin Loviisan ydinvoimalaitoksen molemmille yksikölle vuoden 2050 loppuun saakka. Tämä vahvistaa asemaamme luotettavan ja vakaan kapasiteetin ja sähkön toimittajana. Molemmat ovat ratkaisevan tärkeitä energiajärjestelmän tasapainon ylläpitämisessä ja mahdollistavat teollisuuden hiilidioksidipäästöjen vähentämisen. Tuotannon jatkuminen Loviisassa on myös investointi puhtaaseen energiaan, jota suomalainen yhteiskunta tarvitsee saavuttaakseen kunnianhimoiset ilmastotavoitteensa. Vuoden 2022 tuloksessamme keskeisessä asemassa oli Generation-segmenttimme hyvä suorituskyky. Generation hyötyi korkeista hinnoista Pohjoismaissa ja onnistui erinomaisesti myös tuotannon optimoinnissa. Neljännellä vuosineljänneksellä segmentin vertailukelpoinen liikevoitto oli erittäin vahva, vaikka vesivoiman tuotantomäärien lasku heikensi sitä jonkin verran. Fortumin jatkuvien toimintojen vuoden 2022 vakaan tuloksen perusteella Fortumin hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että osinkoa maksetaan 0,91 euroa osakkeelta. Voimalaitoksemme ovat toimineet luotettavasti ja tehokkaasti koko energiakriisin ajan ja tuottaneet sähköä ja lämpöä ihmisille ja teollisuudelle silloin, kun sitä eniten tarvitaan. Olemme myös vahvistaneet asiakaspalveluamme, jotta voimme auttaa asiakkaitamme hallitsemaan energiakriisin vaikutuksia paremmin. Uniperin divestointi Fortum sai 21.12.2022 päätökseen Uniper SE -omistuksensa myynnin Saksan valtiolle. Vakautuspaketin lopulliset sopimukset Fortumin, Saksan hallituksen ja Uniperin välillä allekirjoitettiin 19.12.2022. Vakautuspaketin päätökseen saattamiselle saatiin kaikki tarvittavat viranomaishyväksynnät, myös Euroopan komission valtionapua koskeva lupa. Fortum, Saksan hallitus ja Uniper allekirjoittivat 21.9.2022 uuden periaatesopimuksen pitkäaikaisesta ratkaisusta, joka mahdollisti Saksan valtiolle Uniperin haltuunoton. Tämä lopullinen Uniperin periaatesopimus korvasi samojen osapuolten heinäkuussa 2022 allekirjoittaman alkuperäisen vakautuspaketin. Heinäkuusta lähtien Euroopan energiakriisi on syventynyt ja aiemmin sovitut vakautustoimenpiteet ovat osoittautuneet riittämättömiksi vakavassa tilanteessa ja vaikeiksi toteuttaa. Uniperille oli 21.9.2022 mennessä kertynyt miljardeja euroja kaasuliiketoimintaan liittyviä tappioita, eikä Uniper olisi enää pystynyt yksityisessä omistuksessa olevana yhtiönä jatkamaan tehtäväänsä kriittisenä toimitusvarmuuden tarjoajana Saksassa. Uniperin ylimääräinen yhtiökokous pidettiin 19.12.2022. Ylimääräinen yhtiökokous päätti Uniperin osakepääoman korotuksesta, ja Saksan valtio merkitsi kaikki uudet liikkeelle lasketut osakkeet 1,70 eurolla osaketta kohden. Osakepääoman korotuksen jälkeen Saksan valtio osti kaikki Fortumin omistuksessa olleet Uniperin osakkeet (yhteensä noin 293 miljoonaa osaketta) noin 0,5 miljardilla eurolla eli 1,70 eurolla osaketta kohden. Lisäksi Uniper maksoi takaisin Fortumin myöntämän 4,0 miljardin euron osakaslainan. Fortumin Uniperille myöntämästä 4,0 miljardin euron emoyhtiötakauksesta yhteensä 3,0 miljardia euroa vapautui vuoden 2022 loppuun mennessä. Loput noin 1,0 miljardia euroa vapautuvat viimeistään kesäkuun 2023 lopussa, ja niillä on Saksan valtion täysimääräinen vastatakaus (indemnity). Lisäksi osana allekirjoitettua pakettia Fortumilla on ensisijainen oikeus tehdä ostotarjous vuoden 2026 loppuun saakka, jos Uniper aikoo myydä vesivoima- ja ydinvoimaliiketoimintansa Ruotsissa osittain tai kokonaan. Määräysvallan siirryttyä Saksan valtiolle Fortumin edustajat jättivät tehtävänsä Uniperin hallintoneuvostossa. Fortumia ovat edustaneet toimitusjohtaja ja Uniperin hallintoneuvoston puheenjohtaja Markus Rauramo, talousjohtaja ja Uniperin hallintoneuvoston varapuheenjohtaja Bernhard Günther sekä konsernin lakiasianjohtaja Nora Steiner-Forsberg ja CEO Officen johtaja Esa Hyvärinen. Vuonna 2017 Fortumista tuli Uniperin pääosakas 46,65 %:n omistusosuudella. Vuonna 2019 Fortumista tuli Uniperin enemmistöomistaja, jonka osakeomistus Uniperissa nousi lopulta noin 80 %:iin. 4 Uniperin osakkeet omistavan Fortum-yhtiön kokonaistappio Uniper-investoinnista ennen veroja on hieman alle 6 miljardia euroa, joka muodostuu Uniperin osakkeisiin nettona sijoitetusta noin 7,2 miljardista eurosta, 0,5 miljardin euron saatavasta kauppahinnasta ja noin 0,9 miljardin euron Fortumin Uniper-omistuksen aikana saamista osingoista. Fortumin Venäjän toimintoja koskevat lisätiedot, vaihtoehtoiset tunnusluvut Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja päätös käyttää energiaa aseena muuttivat perusteellisesti geopoliittisen tilanteen ja Fortumin toimintaympäristön. Olosuhteista johtuen Fortum on supistanut aikaisempiin vuosiin verrattuna raportoimiaan tietoja liittyen Venäjän liiketoimintoihin ja toimintaympäristöön Venäjällä. Fortum valmistautuu hallittuun poistumiseen Venäjän markkinoilta, liiketoimintojen mahdollinen myynti ensisijaisena vaihtoehtona. Fortum otti käyttöön vuonna 2022 seuraavat uudet vaihtoehtoiset tunnusluvut (APM): ’Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen käyttökate ilman Venäjää’, ’Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen liikevoitto ilman Venäjää’, ’Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen kauden voitto ilman Venäjää’, ’J atku vien toimintojen vertailukelpoinen tulos/osake ilman Venäjää’ ja ’Rahoitusnettovelka/vertailukelpoinen käyttökate ilman Venäjää’. Vaihtoehtoisten tunnuslukujen avulla voidaan paremmin vertailla Fortumin strategisten liiketoimintojen tuloksia (  liite 1 ja  Tunnuslukujen laskentakaavat ja täsmäytykset ). Solidiumin siltarahoitusjärjestely Fortumille ja Solidiumille suunnattu maksuton osakeanti Vuonna 2022 Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja Venäjän päätös käyttää energiaa aseena aiheuttivat Euroopassa energiakriisin, joka vaikutti myös Pohjoismaiden sähkömarkkinoihin. Elokuussa 2022 jyrkästi nousseet sähkön spot- ja futuurihinnat Pohjoismaissa johtivat ennennäkemättömän suuriin vakuusvaatimuksiin sähköyhtiöille, jotka suojaavat sähkömyyntiään markkinoilla. Elokuun lopussa Nasdaqin pohjoismaiseen hyödykepörssiin sidotut Fortumin vakuudet nousivat ennätystasolle ja olivat noin 5 miljardia euroa. Kun hinnat laskivat, nettovakuussaamiset laskivat 2,9 miljardiin euroon syyskuun lopussa ja olivat 2,3 miljardia euroa joulukuun lopussa. Fortum sopi pääomistajansa Suomen valtion kanssa 2,35 miljardin euron siltarahoituksesta, jolla yhtiö pyrkii varmistamaan riittävät likviditeettivarat tilanteessa, jossa sähkönhinnat, ja sen myötä vakuusvaatimukset nousisivat edelleen voimakkaasti ja johtaisivat lisävakuusvaatimuksiin. Lainan myönsi Suomen valtion kokonaan omistama sijoitusyhtiö Solidium. Siltarahoituksesta tiedotettiin 6.9.2022, ja se otettiin käyttöön Suomen valtion aikataulun ja ehtojen puitteissa. Fortumille ei ennen syyskuun päättymistä ollut saatavilla siltarahoitusjärjestelylle vaihtoehtoista, määrältään vastaavaa ja ehdoiltaan Fortumille suotuisampaa rahoitusta johtuen avoimista, yhtiötä koskevista keskeisistä strategisista kysymyksistä. Siltarahoituksen ehtojen mukaisesti ensimmäinen erä lainasta oli nostettava 30.9.2022 mennessä, jotta rahoitusjärjestely olisi voimassa syyskuun 2022 jälkeen. Siksi Fortum ilmoitti 26.9.2022 nostavansa ensimmäisen 350 miljoonan euron vähimmäiserän. Tähän mennessä ei ole tehty muita nostoja, koska yhtiön likviditeettiasema on hyvä. Järjestely on voimassa syyskuuhun 2023 saakka, ja viimeinen erä on nostettavissa 31.3.2023 saakka. Nostettu 350 miljoonan euron erä on tarkoitus maksaa takaisin maaliskuun 2023 loppuun mennessä ja samalla perutaan 2 350 miljoonan euron siltarahoitus kokonaisuudessaan. Siltarahoituslaina on sidottu kuuden kuukauden Euriboriin. Lainalle maksettava marginaali on 10 % kuudelta ensimmäiseltä kuukaudelta ja 12 % kuudelta seuraavalta kuukaudelta. Lainan nostamisen yhtenä ehtona oli suunnattu osakeanti, joka oikeutti Solidiumin merkitsemään enintään 8,97 miljoonaa Fortumin uutta osaketta. Suunnattu osakeanti edellytti Fortumin ylimääräisen yhtiökokouksen hyväksyntää kahden kolmasosan enemmistöllä paikalla olevista osakkeista ja äänistä. Ylimääräinen yhtiökokous päätti 23.11.2022, että uudet osakkeet annetaan maksutta osakeannin toteuttamisen jälkeen. Uusien osakkeiden määrä vastasi 1 %:a Fortumin osakepääomasta. Näin ollen Suomen valtion määräysvallassa olevan omistuksen osuus nousi 50,76 %:sta 51,26 %:iin ja laimensi vastaavasti muiden osakkaiden omistusta. Järjestely sisältää myös johdon palkitsemista koskevia rajoituksia. Yhtiön hallituksen palkkioita ei koroteta vuosina 2022 ja 2023. Fortumin johtoryhmän jäsenille ei makseta lyhyen tai pitkän aikavälin (STI- ja LTI- ohjelmat) kannustinpalkkioita, jotka kertyvät vuosilta 2022 ja 2023, eikä heidän palkkojansa koroteta vuosina 2022 ja 2023. Järjestelyssä ei ole osingonjakoa koskevia rajoituksia. Vuonna 2022 Fortumilla oli riittävästi likvidejä varoja nykyisten vakuusvaatimusten täyttämiseksi. Vuoden 2022 jälkipuoliskolla sähkön hinnat Pohjoismaissa laskivat elokuun lopun ennätystasoilta ja markkinoiden voimakas heilahtelu tasaantui. Fortumin oli kuitenkin edelleen varauduttava markkinaheilunnan jatkumiseen, ja lainan ensimmäisen erän nostaminen syyskuussa turvasi Fortumille varojen saatavuuden, jos vakuusvaatimukset nousevat jälleen talven aikana. Likviditeettiriskin hallinnan lisätoimenpiteenä Fortum on pienentänyt positiotaan sähköjohdannaiskaupassa Nasdaqin hyödykepörssissä ja lisännyt kahdenvälisten sopimusten osuutta. Pidemmällä aikavälillä sääntelymuutokset oikeudellisena viitekehyksenä vakuusvaatimuksille toimivaan Euroopan markkinainfrastruktuuria koskevaan EU:n EMIR-asetukseen (European Market Infrastructure Regulation) ovat tarpeellisia. Nykyinen lainsäädäntö ei tee eroa välittäjien ja sähköntuottajien välillä. Energiayhtiöillä on pienemmät riskit, koska niillä on hallussaan omat voimalaitokset ja siten myös tuotettu sähkö. EMIR-asetuksen muuttaminen on olennaisen tärkeää, jotta voidaan palauttaa vakaus ja ennustettavuus sekä energian tuottajille että käyttäjille ja vapauttaa sähköntuottajat kohtuuttomista vakuusvaatimuksista. Taloudellinen tulos Liikevaihto segmenteittäin milj. euroa 2022 2021 Muutos 22/21 Generation 3 655 2 869 27% City Solutions 1 282 1 302 -2% Consumer Solutions 4 578 2 622 75% Muut toiminnot 136 138 -1% Nord Pool -sähköpörssissä tehtyjen ostojen ja myyntien netotus 1) -2 312 -1 128 Eliminoinnit 435 -284 Jatkuvat toiminnot yhteensä ilman Venäjää 7 774 5 519 41% Russia 1 031 906 14% Eliminoinnit -1 -2 IS Jatkuvat toiminnot yhteensä 8 804 6 422 37% 1) Tuntiperusteiset myynnit ja ostot Nord Pool -sähköpörssissä netotetaan konsernitasolla ja esitetään joko tuottona tai kuluna sen mukaan, onko Fortum tiettynä hetkenä nettomyyjä vai netto-ostaja. 5 Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) segmenteittäin milj. euroa 2022 2021 Muutos 22/21 Generation 1 765 1 287 37% City Solutions 177 317 -44% Consumer Solutions 173 123 41% Muut toiminnot -90 -114 21% Jatkuvat toiminnot yhteensä ilman Venäjää 2 025 1 612 26% Russia 411 404 2% Jatkuvat toiminnot yhteensä 2 436 2 016 21% Vertailukelpoinen liikevoitto segmenteittäin milj. euroa 2022 2021 Muutos 22/21 Generation 1 600 1 123 42% City Solutions 28 135 -79% Consumer Solutions 97 52 87% Muut toiminnot -115 -142 19% Jatkuvat toiminnot yhteensä ilman Venäjää 1 611 1 167 38% Russia 260 261 0% IS Jatkuvat toiminnot yhteensä 1 871 1 429 31% Liikevoitto segmenteittäin milj. euroa 2022 2021 Muutos 22/21 Generation 1 403 1 066 32% City Solutions 719 2 671 -73% Consumer Solutions -149 495 -130% Muut toiminnot -6 -134 96% Jatkuvat toiminnot yhteensä ilman Venäjää 1 967 4 098 -52% Russia -690 227 -404% IS Jatkuvat toiminnot yhteensä 1 277 4 325 -70% Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta segmenteittäin milj. euroa 2022 2021 Muutos 22/21 Generation -194 64 -403% City Solutions 14 42 -67% Consumer Solutions - - - Muut toiminnot -6 0 -100% Jatkuvat toiminnot yhteensä ilman Venäjää -185 106 -275% Russia -443 62 -815% IS Jatkuvat toiminnot yhteensä -629 168 -474% Vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta segmenteittäin milj. euroa 2022 2021 Muutos 22/21 Generation -49 0 -100% City Solutions 14 42 -67% Consumer Solutions - - - Muut toiminnot -6 0 -100% Jatkuvat toiminnot yhteensä ilman Venäjää -40 42 -195% Russia 30 62 -52% Jatkuvat toiminnot yhteensä -11 104 -111% Lisätietoja katso  liite 6 . Liikevaihto oli 8 804 (6 422) miljoonaa euroa ennätyksellisen korkeiden sähkönhintojen myötä. Vertailukelpoinen liikevoitto oli 1 871 (1 429) miljoonaa euroa. Kasvua tukivat pääasiassa korkeampi saavutettu sähkönhinta ja hyvin onnistunut fyysinen ja taloudellinen optimointi, joiden vaikutusta kuitenkin tasoittivat pienemmät vesivoiman tuotantomäärät Generation-segmentissä. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä oli -593 (2 897) miljoonan euron vaikutus katsauskauden liikevoittoon pääasiassa Russia-segmenttiin liittyvien -905 miljoonan euron käyttöomaisuuden ja liikearvon arvonalentumisten ja -393 miljoonan euron suojauslaskennan ulkopuolisten johdannaisten käyvän arvon muutosten seurauksena. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät sisälsivät myös 785 miljoonan euron verottoman voiton Fortum Oslo Varme AS -omistusosuuden sekä Recharge- ja Plugsurfing-liiketoimintojen myynnistä. Vertailukaudella vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät sisälsivät 2 350 miljoonan euron verottoman voiton Stockholm Exergi Holding AB:n myynnistä, 254 miljoonan euron voiton Baltian kaukolämpöliiketoiminnan myynnistä ja 50 miljoonan euron voiton kahdeksan pienen vesivoimalaitoksen myynnistä Ruotsissa (  liite 3 ,  liite 7 ja  liite 19 ). Vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta oli -11 (104) miljoonaa euroa (  liite 18 ). Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta oli -629 miljoonaa euroa. Se sisälsi -475 miljoonaa euroa arvonalentumisia, jotka liittyvät Fortumin omistukseen venäläisessä TGC-1:ssä ja yhteisyrityksiin Venäjällä. Nettorahoituskulut olivat -193 (-161) miljoonaa euroa. Nettorahoituskulujen muutos liittyy pääasiassa ruplamääräisten saatavien valuuttakurssivoittoihin ja ruplamääräisten valuuttasuojausten sulkemiseen sekä vuonna 2022 kirjattuihin -303 miljoonan euron käyvän arvon muutoksiin, arvonalentumisiin ja peruutuksiin. Ne sisältävät 117 miljoonaa euroa Venäjän talletuksiin ja saamisiin liittyviä odotettavissa olevia luottotappioita sekä 171 miljoonan euron alaskirjaus muihin osakkeisiin. Vertailukelpoiset nettorahoituskulut olivat 155 (-127) miljoonaa euroa (  liite 11 ). Tulos ennen tuloveroja oli 455 (4 332) miljoonaa euroa. Venäjän toimintoihin liittyvät arvonalentumiset vaikuttivat tulokseen ennen veroja. Lisäksi vertailukaudella vuonna 2021 vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin sisältyi 2 350 miljoonaa euroa verottomia myyntivoittoja. Vertailukelpoinen tulos ennen tuloveroja oli 2 014 (1 405) miljoonaa euroa. Katsauskauden tuloverot olivat 556 (-325) miljoonaa euroa. Tulovero-oikaisu sisältää Irlannissa kirjatun 746 miljoonan euron kertaluontoisen verovaikutuksen, joka oli pääosin seurausta Uniperin myynnistä (  liite 7 ). Vertailukelpoiset tuloverot olivat -454 (-290) miljoonaa euroa (  liite 12 ). Kauden voitto oli 1 011 (4 008) miljoonaa euroa. Emoyhtiön omistajille kuuluva osuus vertailukelpoisesta kauden voitosta oli 1 550 (1 091) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen kauden voitto sisältää oikaisut vertailukelpoisuuteen vaikuttavista eristä sekä oikaisut osuuteen osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta, nettorahoituskuluihin ja tuloveroihin (  liite 7.2 ja  Tunnuslukujen laskentakaavat ja täsmäytykset ). Jatkuvien toimintojen osakekohtainen tulos oli 1,14 (4,49) euroa. Fortumin osakekohtainen tulos lopetettujen toimintojen vaikutus mukaan lukien oli -2,72 (0,83) euroa. Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen osakekohtainen tulos oli 1,74 (1,23) euroa, ja koko Fortumin vertailukelpoinen osakekohtainen tulos lopetettujen 6 toimintojen vaikutus mukaan lukien oli -1,11 (2,00) euroa. Jatkuvien toimintojen osakekohtainen tulos ilman Venäjää oli 1,21 (0,96) euroa (  liite 7 ). Taloudellinen asema ja rahavirta milj. euroa 2022 2021 Muutos 22/21 Korkokulut -179 -154 -16% Korkotuotot 87 25 248% Muut rahoituserät – netto -101 -32 -216% IS Rahoitustuotot ja -kulut -193 -161 -20% Rahoitusnettovelka 1 084 789 -37% Oikaistu nettovelka 1 117 3 227 65% Rahavirta Vuonna 2022 liiketoiminnan rahavirta kasvoi 985 miljoonalla eurolla ja oli 2 104 (1 119) miljoonaa euroa. Kasvu johtui pääasiassa vertailukelpoisen käyttökatteen paranemisesta sekä käyttöpääoman muutoksesta. Investointien rahavirta oli 1 464 (-512) miljoonaa euroa. Uniperin osakaslainojen 2 500 (-2 500) miljoonan euron muutoksella oli positiivinen vaikutus investointien rahavirtaan vuonna 2022. Vuonna 2021 Fortum myönsi Uniperille 4 000 miljoonan euron osakaslainan, josta 2 500 miljoonaa euroa nostettiin vuonna 2021 ja 1 500 miljoonaa euroa vuonna 2022. Joulukuussa 2022, kun Fortum myi Uniper-omistuksensa ja kauppa saatiin päätökseen, 4 000 miljoonan euron osakaslaina maksettiin takaisin Fortumille. Uniperin osakkeiden myynnistä saatu 498 miljoonan euron vastike esitetään lopetettujen toimintojen rahavirrassa. Vakuussaamisten muutos oli -1 311 (-1 000) miljoonaa euroa. Käyttöomaisuusinvestoinnit olivat 534 (470) miljoonaa euroa. Osakkeiden myynnit ja pääoman palautukset olivat 1 156 (3 816) miljoonaa euroa ja liittyivät pääasiassa 50 %:n omistusosuuden myyntiin Fortum Oslo Varme AS -kaukolämpöyhtiöstä Norjassa. Osakkeiden myynnit vuoden 2021 vertailukaudella liittyvät pääasiassa 50 %:n omistusosuuden myyntiin ruotsalaisesta kaukolämpö- ja kaukokylmäyhtiö Stockholm Exergistä sekä Baltian kaukolämpöliiketoiminnan myyntiin. Rahoituksen rahavirta oli -4 686 (1 603) miljoonaa euroa. Korolliset lainat vähenivät 3 637 (lisäys 2 500) miljoonaa euroa, ja vakuusvelan muutos oli 150 (63) miljoonaa euroa. Jatkuvien toimintojen likvidit varat pienenivät 1 119 (kasvoivat 2 211) miljoonaa euroa. Likvidit varat kauden alussa olivat 7 592 miljoonaa euroa ja sisälsivät 2 966 miljoonaa euroa Uniperin likvidejä varoja. Lopetettujen toimintojen likvidit varat pienenivät 2 563 miljoonaa euroa. Tämä sisältää Uniperin konsolidoinnin päättymisen vaikutuksen, jota tasoitti Uniperin osakkeista saatu 498 miljoonan euron vastike. Varat Taseen loppusumma vuoden 2022 lopussa oli 23 642 (149 661) miljoonaa euroa. Lasku joulukuuhun 2021 verrattuna liittyi Uniperin konsolidoinnin päättymiseen vuoden 2022 kolmannella neljänneksellä. Oma pääoma Oma pääoma oli 7 737 (13 665) miljoonaa euroa. Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma oli 7 670 (12 131) miljoonaa euroa. Muutos joulukuuhun 2021 verrattuna liittyi pääasiassa tilikauden tappioon (2 416 miljoonaa euroa) jatkuvista ja lopetetuista toiminnoista, kassavirran suojausten käypään arvoon arvostamiseen (-1 189) ja osingonmaksuun (1 013). Osinko (1,14 euroa osakkeelta) maksettiin 6.4.2022. Rahoitus Vuoden 2021 jälkipuoliskosta lähtien voimakas heilunta hyödykemarkkinoilla ja ennätyksellisen korkeat hinnat ovat edellyttäneet aiempaa merkittävästi suurempia sähköön ja kaasuun liittyviä vakuuksia hyödykepörsseissä. Hyödykehintojen heilunnan ja korkeiden hintatasojen hallitsemiseksi Fortum ryhtyi ennalta ehkäiseviin rahoitustoimiin varmistaakseen likviditeettiasemansa ja taloudellisen joustavuutensa. Näistä likviditeettirajoitteista huolimatta konserni hallitsi taloudellista asemaansa, ja sen tase oli vahva vuoden lopussa. Vuoden 2022 lopussa rahoitusnettovelan ja vertailukelpoisen käyttökatteen suhde jatkuvissa toiminnoissa oli 0,4. Vuoden 2022 lopussa rahoitusnettovelan ja vertailukelpoisen käyttökatteen suhde jatkuvissa toiminnoissa ilman Venäjää oli 0,6. Vuoden 2022 lopussa rahoitusnettovelka oli 1 084 (789) miljoonaa euroa. Oikaistu nettovelka oli 1 117 (3 227) miljoonaa euroa (  liite 27 ). Vuoden 2022 lopussa konsernin likvidit varat olivat 3 919 (7 592) miljoonaa euroa (  liite 24 ). Tammikuussa 2022 Fortum allekirjoitti 3 000 miljoonan euron valmiusluottolimiitin, jonka tarkoituksena oli hallita erityisesti Uniperin likviditeettitilannetta vuodenvaihteessa. Tammikuussa Fortum maksoi takaisin nostamansa 500 miljoonaa euroa 800 miljoonan euron kahdenvälisestä valmiusluottolimiitistään. Maaliskuussa 2022 Fortum jatkoi 3 000 miljoonan euron valmiusluottolimiittiään erääntymään heinäkuussa 2022. Lisäksi Fortum maksoi takaisin 247 miljoonaa euroa ydinjätehuoltorahaston lainoista, minkä jälkeen takaisinlainaus ydinjätehuoltorahastosta on 918 miljoonaa euroa. Osinko, 1 013 miljoonaa euroa, maksettiin 6.4.2022. Toukokuussa 2022 Fortum myi norjalaisen yhtiön Fortum Oslo Varme AS:n, jonka myötä Oslon kaupungin myöntämää 210 miljoonan euron osakaslainaa ei enää yhdistellä. Kesäkuussa 2022 Fortum allekirjoitti uuden 5 500 miljoonan euron valmiusluottolimiitin, joka koostuu 3 100 miljoonan euron likviditeettivalmiusluottolimiitistä ja 2 400 miljoonan euron valmiusluottolimiitistä. Fortum nosti 2 000 miljoonaa euroa likviditeettivalmiusluottolimiitistä. Edellä mainittu 3 000 miljoonan euron valmiusluottolimiitti peruttiin ja 1 750 miljoonan euron valmiusluottolimiitti maksettiin takaisin ja peruttiin kesäkuussa 2022. Fortum myös nosti kahdenvälisen 800 miljoonan euron valmiusluottolimiittinsä kokonaan. Lisäksi Fortum maksoi ennenaikaisesti takaisin jäljellä olevan osuuden 450 miljoonaa euroa 2 000 miljoonan euron lainasta. Kun sähkön spot- ja futuurihinnat Pohjoismaissa seurasivat kolmannella neljänneksellä Manner-Euroopan kehitystä ja nousivat erittäin korkealle tasolle, Fortumin vakuusvaatimukset kohosivat ennätystasolle ja Fortum nosti jäljellä olleet 1 100 miljoonaa euroa likviditeettivalmiusluottolimiitistä: 600 miljoonaa euroa heinäkuussa ja 500 miljoonaa euroa elokuussa. Lisäksi 2 400 miljoonan euron valmiusluottolimiitti otettiin kokonaan käyttöön kahdella nostolla: 1 000 miljoonaa euroa elokuussa ja 1 400 miljoonaa euroa syyskuussa. Syyskuussa 2022 Fortum maksoi takaisin erääntyvän 1 000 miljoonan euron joukkovelkakirjalainan. Syyskuussa 2022 Fortum varautui entistäkin suurempiin vakuusvaatimuksiin sopimalla 2 350 miljoonan euron siltarahoituksesta Suomen valtion omistaman Solidium-yhtiön kanssa. Fortum on nostanut 350 miljoonaa euroa tästä rahoituksesta. Marraskuussa 2022 Fortum maksoi takaisin 1 400 miljoonan euron osuuden 2 400 miljoonan euron valmiusluottolimiitistä. Lisäksi Fortum käytti vuoden jatko-option 800 miljoonan euron kahdenvälisestä valmiusluottolimiitistä, jonka erääntymistä jatkettiin joulukuuhun 2023. Joulukuussa 2022 Uniper maksoi takaisin Fortumin myöntämän 4 000 miljoonan euron osakaslainan. Fortum maksoi jäljellä olleet 1 000 miljoonaa euroa 2 400 miljoonan euron valmiusluottolimiitistä, 2 000 miljoonan euron osuuden likviditeettivalmiusluottolimiitistä sekä 800 miljoonan euron kahdenvälisen valmiusluottolimiitin kokonaan. Fortumin likviditeetti parani merkittävästi, kun Uniper-omistuksen myynti saatiin päätökseen ja Uniper maksoi takaisin osakaslainan. Lisäksi sähkönhinnat Pohjoismaissa laskivat samalla vapauttaen vakuuksia. Vuoden 2022 lopussa Fortumin korolliset velat olivat yhteensä 7 785 miljoonaa euroa ja likvidit varat 3 919 miljoonaa euroa. Vuoden 2022 lopussa Fortumin korolliset velat ilman Venäjää olivat yhteensä 7 581 miljoonaa euroa ja likvidit varat ilman Venäjää 3 672 miljoonaa euroa. Lyhytaikaiset lainat olivat 4 108 miljoonaa euroa sisältäen pitkäaikaisten lainojen 1 629 miljoonan euron lyhytaikaisen osuuden. Lyhytaikaiset lainat 2 479 miljoonaa euroa sisältävät 1 100 miljoonaa euroa nostettua 7 likviditeettivalmiusluottolimiittiä, 350 miljoonaa euroa Solidium-siltarahoitusta ja 475 miljoonaa euroa yritystodistusvelkaa (  liite 27 ). Vuoden 2022 lopussa Fortumilla oli 7 200 miljoonaa euroa nostamattomia valmiusluottoja, jotka koostuvat 2 000 miljoonan euron likviditeettivalmiusluottolimiitistä (erääntyy kesäkuussa 2023 sisältäen Fortumin 6+6 kuukauden jatko-optiot), 2 400 miljoonan euron valmiusluottolimiitistä (erääntyy kesäkuussa 2025 sisältäen lainanantajien 1+1 vuoden jatko-optiot), 2 000 miljoonan euron Solidiumin siltarahoituksesta (erääntyy syyskuussa 2023) ja 800 miljoonan euron kahdenvälisestä valmiusluottolimiitistä (erääntyy joulukuussa 2023). Lisäksi Fortumilla on 100 miljoonaa euroa tililimiittejä, jotka ovat toistaiseksi voimassa. S&P Global Ratings (S&P) vahvisti 3.8.2022 Fortumin pitkän aikavälin luottoluokituksen pysyvän tasolla BBB negatiivisin näkymin sen jälkeen, kun Fortum oli ilmoittanut vakautuspaketista taloudellisen avun antamiseksi Uniperille. Venäjän kaasutoimitusten supistusten vuoksi S&P asetti 5.7.2022 Fortumin CreditWatch Negative - tarkkailuun. Fitch Ratings vahvisti 5.8.2022 säilyttävänsä Fortumin pitkän aikavälin luottoluokituksen ennallaan tasolla BBB negatiivisin näkymin Uniperin vakautuspaketin jälkeen. Fitch muutti Fortumin näkymät vakaista negatiivisiksi 23.6.2022. Luottoluokituslaitosten odotetaan päivittävän Fortum-luokitustansa nyt, kun Uniperin myynti on saatu päätökseen ja Fortum on julkaissut uuden strategiansa. Rahoitusnettovelan muutos 2022, milj. euroa Toimintaympäristö Euroopan sähkömarkkinat Vuosi 2022 jää historiaan vuotena, jolloin Venäjä hyökkäsi julmasti Ukrainaan. Sodan seurauksena Euroopan energiamarkkinat ovat läpikäyneet myllerryksen, jota voi verrata 1970-luvun öljykriiseihin. Noin 25 % Euroopan kaasutoimituksista loppui vuoden aikana. Tämä johti äärimmäiseen tilanteeseen, jossa on testattu Euroopan energiahuoltoa ja -markkinoita. Eurooppa on pystynyt selviytymään suurimmasta osasta Venäjän putkikaasutuonnin menetyksestä, koska energian kysyntä on laskenut ja nesteytetyn maakaasun tuonti on kasvanut. Alustavien tilastotietojen mukaan sähkönkulutus Pohjoismaissa vuonna 2022 oli 385 (402) TWh. Alustavien tilastotietojen mukaan sähkönkulutus keskisessä Länsi-Euroopassa (Saksa, Ranska, Itävalta, Sveitsi, Belgia ja Alankomaat) vuonna 2022 oli 1 318 (1 366) TWh. Vuoden 2022 lopussa vesivarannot olivat 79 TWh, mikä on 5 TWh pitkän aikavälin keskiarvon alapuolella ja 6 TWh edellisvuotta enemmän. Vuonna 2022 sähkön keskimääräinen systeemihinta Nord Poolissa oli 136 (62) euroa/MWh. Keskimääräinen aluehinta oli 154 (72) euroa/MWh Suomessa, 129 (66) euroa/MWh SE3-alueella Ruotsissa (Tukholma) ja 62 (43) euroa/MWh SE2-alueella Ruotsissa (Sundsvall). Saksassa keskimääräinen spot-hinta vuonna 2022 oli 235 (97) euroa/MWh. Helmikuun 2023 lopussa Pohjoismainen sähkön termiinihinta Nasdaq Commodities -markkinapaikalla oli noin 86 euroa/MWh loppuvuodelle 2023 ja noin 79 euroa/MWh vuodelle 2024. Pohjoismaiden vesivarannot olivat 59 TWh eli noin 2 TWh pitkän ajan keskiarvon alapuolella ja 4 TWh enemmän kuin vuotta aiemmin. Saksassa sähkön termiinihinta oli noin 149 euroa/MWh loppuvuodelle 2023 ja noin 153 euroa/MWh vuodelle 2024. Euroopan hyödykemarkkinat Kaasun kysyntä keskisessä Länsi-Euroopassa oli 1 867 (2 225) TWh vuonna 2022. Jyrkkä lasku Venäjän putkien kaasuvirroissa Eurooppaan nosti kaasun hinnat Euroopassa ennennäkemättömälle tasolle voimakkaan hintaheilunnan keskellä. Kaasun keskimääräinen front month -hinta (TTF) vuonna 2022 oli 133 (48) euroa/MWh. Vuoden 2023 termiinihinta nousi vuoden aikana ja oli 88 euroa/MWh vuoden lopussa verrattuna 45 euroon/MWh vuoden alussa. Päästöoikeuksien (EUA) markkinoilla hinta laski vuoden aikana ja oli 84 euroa/tonni vuoden 2022 lopussa. Vuoden 2022 alussa EUA-hinta oli 85 euroa/tonni. Päästöoikeuksien koko vuoden 2022 keskimääräinen hinta oli 81 euroa/tonni. Hiilen termiinihinta (ICE Rotterdam) vuodelle 2023 nousi vuoden alusta, 90 dollaria/tonni, vuoden loppuun, 185 dollaria/tonni. Helmikuun 2023 lopussa kaasun TTF-termiinihinta oli 53 euroa/MWh loppuvuodelle 2023. EUA-termiinihinta vuodelle 2023 oli tasolla 97 euroa/tonni. Hiilen termiinihinta (ICE Rotterdam) loppuvuodelle 2023 oli 160 dollaria/tonni. Sähkön kulutus TWh 2022 2021 2020 Pohjoismaat 385 402 392 Keskimääräiset hinnat 2022 2021 2020 Sähkön spot-hinta Nord Pool -sähköpörssissä, euroa/MWh 135,9 62,3 10,9 Sähkön spot-hinta Suomessa, euroa/MWh 154,0 72,3 28,0 Sähkön spot-hinta Ruotsissa, SE3, Tukholma, euroa/MWh 129,2 66,0 21,2 Sähkön spot-hinta Ruotsissa, SE2, Sundsvall, euroa/MWh 61,9 42,6 14,4 Sähkön spot-hinta Saksassa, euroa/MWh 235,4 96,8 30,4 CO 2 , (ETS EUA seuraava Dec tuote), euroa/tonni CO 2 81 54 25 Hiili (ICE Rotterdam front month), USD/tonni 279 117 50 Öljy (Brent front month), USD/bbl 99 71 43 Kaasu (TTF front month), euroa/MWh 133 47 9 8 Vesivarastot TWh 31.12.2022 31.12.2021 31.12.2020 Pohjoismaiset vesivarastot 79 73 105 Pohjoismaiset vesivarastot, pitkän ajan keskiarvo 84 84 84 Vesivarastojen energiasisältö Pohjoismaissa, TWh Vienti/tuonti Pohjoismaat TWh (+ = tuonti, - = vienti Pohjoismaista) 2022 2021 2020 Vienti/tuonti Pohjoismaiden ja Manner-Euroopan + Baltian välillä -35 -29 -24 Vienti/tuonti Pohjoismaiden ja Venäjän välillä 4 9 3 Yhteensä -31 -20 -21 Sääntely-ympäristö EU:n päästökauppajärjestelmän uudistuksesta sovittu EU:n toimielimet pääsivät 18.12.2022 alustavaan sopimukseen EU:n päästökauppadirektiivin uudistuksesta. Uudistus nostaa päästökauppajärjestelmän tavoitetasoa ja laajentaa sen soveltamisalaa merkittävästi. Järjestelmän päästövähennystavoitetta nostetaan 43 prosentista 62 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä vuoteen 2005 verrattuna, ja päästöoikeusien tarjonnan ja kysynnän tasapainoa säätelevän markkinavakausvarannon toimintaa tehostetaan. Vuoden 2026 loppuun mennessä komissio tekee arvioinnin ja raportoi mahdollisuudesta sisällyttää yhdyskuntajätteen poltto päästökauppajärjestelmään vuodesta 2028 alkaen. Vuodesta 2027 alkaen perustetaan uusi päästökauppajärjestelmä (ETS2) yksityistä ja julkista tieliikennettä ja rakennusten lämmitystä varten. Analyytikot ovat arvioineet sovitun uudistuksen vaikutuksia, ja arvioiden mukaan päästökauppajärjestelmä siirtyy ylitarjonnasta merkittävään niukkuuteen vuosikymmenen lopulla ja sen jälkeen. Uudistettu päästökauppadirektiivi vastaa suurelta osin Fortumin keskeisiä tavoitteita: Fortum on vaatinut tavoitetason nostamista, markkinavakausvarannon vahvistamista, jätteenpolton sisällyttämistä päästökauppajärjestelmään sekä päästökauppajärjestelmän laajentamista rakennusten lämmitykseen. EU:n sähkömarkkinoita tarkoitus uudistaa Euroopan sähkömarkkinoiden ja markkinamallin arviointi on komission viimeinen merkittävä ilmasto- ja energia- asioita koskeva lainsäädäntöhanke von der Leyenin toimikaudella. Sidosryhmien kuuleminen käynnistyi hieman myöhässä tammikuun 2022 lopussa ja päättyi 13.2.2023, mutta lainsäädäntöehdotuksen antamiseen voi liittyä uusi viive. Markkinoiden keskeisten periaatteiden, kuten marginaalihinnoittelu, radikaalimpiin muutoksiin on poliittista painetta. Siksi Fortum on varoittanut pyrkimyksistä ratkaista nykyinen energiakriisi tekemällä rakenteellisia ja testaamattomia muutoksia markkinoihin. Fortum on korostanut pitävänsä asteittaiseen kehitykseen perustuvia muutoksia parempina kuin mullistavia muutoksia. Lainsäädäntöehdotuksen tulisi perustua perusteelliseen ja syvälliseen vaikutustenarviointiin. Fortum suosittelee, että tarvittava vakauden, vaihtelun ja joustavuuden taso määritetään tekemällä järjestelmän tarveanalyysi. EMIR-arviointi alkoi Kun energiakriisi kärjistyi kesällä 2022, se laajeni myös energiahyödykkeiden johdannaismarkkinoille, ja siinä oli riskinä yrityksiin kohdistuva systeeminen maksuhäiriövaikutus. Komissio reagoi tähän hyväksymällä väliaikaisia toimenpiteitä, joilla laajennetaan huomattavasti vakuuksien valikoimaa ja otetaan sähköjohdannaisten kaupassa käyttöön katkaisumekanismi, jonka avulla kaupankäynti voidaan keskeyttää, jos/kun kauppojen hinnat tai liiketoimet muuttuvat liian ennustamattomiksi. Komissio julkisti 7.12.2022 Euroopan markkinainfrastruktuuria koskevaan EMIR-asetukseen liittyvän lainsäädännön tarkistusehdotuksen. Tarkoituksena on parantaa asetusta tekemällä rakennemuutoksia tähän EU:n keskeiseen rahoitusta koskevaan lainsäädäntöön sekä muuttaa joitakin väliaikaisia toimenpiteitä pysyviksi. Vaikka tarkistettu ehdotus on tervetullut ja tarpeellinen, Fortumin mielestä se ei edelleenkään ole riittävä suojaamaan sähkösektoria systeemisten häiriöiden riskeiltä, jos elokuussa 2022 alkaneen vakuuskriisin kaltainen tilanne toistuu. Kansalliset toimenpiteet sähkönkäyttäjien tueksi ja niihin liittyvä poliittinen keskustelu Sähkönkuluttajia tukevista toimenpiteistä on keskusteltu kiivaasti sen jälkeen, kun sähkön vähittäismyyntihinnat nousivat ennennäkemättömän korkealle tasolle kesällä 2022. Suomen ja Ruotsin hallitukset sopivat useista tukitoimenpiteistä, joilla kuluttajia voidaan auttaa hallitsemaan sähkölaskujaan. Suomessa sovittiin esimerkiksi arvonlisäveron alentamisesta ja sosiaaliturvan parannuksista. Keskusteltavina olevia ehdotuksia ovat tilapäinen kertakorvaus laskuista ja maksuaikojen pidentäminen. Ruotsissa päätettiin, että Svenska Kraftnätin pullonkaulatulot jaetaan kotitalouksille ja yrityksille hyvityksenä suuremmista energialaskuista. Lisäksi on kasvavaa painetta alentaa arvonlisä- ja sähköveroa, mutta hallitus ei ole vielä tehnyt uusia päätöksiä. Samalla sähkön vähittäismyyntiyhtiöt ovat ottaneet vapaaehtoisesti käyttöön uusia sähkötuotteita ja -sopimuksia, joissa on alhaisemmat kiinteät hinnat. Fortum tukee sähköasiakkaiden huolenaiheiden käsittelyä, mutta yhtiö pitää parempana toimenpiteitä, jotka eivät vääristä kilpailua sähkömarkkinoiden toimijoiden välillä eivätkä suosi verkonhaltijoita tai vähittäismyyjiä. Vähittäishintakatto olisi vaikea toteuttaa ilman hallituksen laajaa tukea vähittäismyyjille. Hallituksen tukitoimilla ei ole nettovaikutuksia vähittäismyyntiyhtiöihin, mutta laskutusjärjestelmiin tarvittavat muutokset vievät aikaa. Windfall-verotus Suomessa vuonna 2023 Lyhyen julkisen kuulemisprosessin jälkeen Suomen hallitus teki 29.12.2022 windfall-veroa koskevan esityksen (HE 320/2022 vp). Ehdotuksen tavoitteena on toimeenpanna EU-asetus 2022/1854, joka koskee tuottokattoa ja solidaarisuusmaksua. Asetus toimeenpannaan säätämällä sähkösektorille väliaikainen kansallinen windfall-vero, jolla verotetaan energiakriisin tuottamia ylimääräisiä voittoja ja tuetaan näin saatavilla varoilla kuluttajia suurten energialaskujen maksamisessa. Fortum on samaa mieltä ehdotuksen tavoitteesta, mutta yhtiön mielestä ehdotettu veromalli on monella tavalla ongelmallinen. Malli poikkeaa olennaisesti EU:n tuottokattomallista ja on 9 paljon tiukempi kuin EU-asetus, josta se poikkeaa soveltamisalan, veroperustan ja soveltamisajan osalta. Näin Suomen sähkösektori joutuu epäedulliseen asemaan verrattuna etenkin Ruotsiin, jossa EU:n tuottokatto toteutetaan EU-asetuksen mukaisesti. Vero koskee sähkösektorin yrityksiä sähköntuotannon, tukkumyynnin ja osittain vähittäismyynnin osalta Suomessa. Ehdotuksen mukaan vero olisi 30 % yhtiöiden nettotuloksesta edellä mainituista sähkötoiminnoista Suomessa siltä osin kuin nettotulos ylittää 10 %:n oman pääoman tuoton tilikaudella 2023. Suomen yhteisövero on 20 %, joten nimellinen kokonaisveroaste olisi 50 % windfall-veron soveltamisalaan kuuluvista nettotuotoista. Hallituksen viimeisimpien arvioiden mukaan windfall-vero tuottaisi 0,3 – 0,4 miljardin euron väliaikaiset verotulot alan toimijoilta vuoden 2023 aikana. Suomen eduskunta hyväksyi sähköalan väliaikaisen voittoveron 27.2.2023 ja verot kannetaan vuoden 2024 aikana. Fortumin sähköntuotanto Suomessa vastaa noin kolmasosaa sähkön kokonaistuotannosta Suomessa. Noin 40 % Fortumin pohjoismaisesta sähköntuotannosta ja noin 30 % sähköasiakkaista on Suomessa. Tuottokatto tulee voimaan Ruotsissa 1.3.2023 Ruotsin hallitus on tehnyt lainsäädäntöehdotuksen tuottokattoa koskevan EU-lainsäädännön toimeenpanosta. Ehdotetun lainsäädännön on tarkoitus olla voimassa 1.3.2023 – 30.6.2023 EU-asetuksen mukaisesti. Tuottokatto on asetettu EU:n määrittämään sähkönhintaan 180 euroa/MWh. Katon ehdotetaan koskevan vain toteutuneita tuottoja. Tämä tarkoittaa, että suojaukset ja muut rahoitussopimukset voidaan vähentää toteutuneista spot- hinnoista. Ruotsin hallitus arvioi, että tuottokatto tuo vaatimattomat 28 miljoonan euron lisäverotulot. Ruotsin hallituksen ydinvoimaa ja vesivoimaa koskevan ohjelman täytäntöönpanon tilanne Kuten hallitusohjelmassa ja tiedonannossa ilmoitettiin, Ruotsin hallitus teki tammikuussa ympäristölakia koskevan lainsäädäntöehdotuksen uutta ydinvoimaa koskevien esteiden poistamiseksi. Nykyisessä lainsäädännössä uusi ydinvoima rajoitetaan enintään 10 reaktoriin kolmessa jo olemassa olevassa ydinvoimalaitoksessa. Uusi lainsäädäntö mahdollistaa sekä suurten reaktoreiden että pienydinvoimaloiden (small modular reactors, SMR) sijoittamisen uusiin kohteisiin. Ehdotettu lainsäädäntö tulee voimaan 1.3.2024. Ruotsin hallitus on päättänyt keskeyttää meneillään olevan vesivoiman uudelleenluvituksen vuodeksi, jotta nykyisten vesivoimaloiden toimintaa voidaan turvata paremmin. Ajanjakson aikana analysoidaan sähköjärjestelmälle aiheutuvia seurauksia ja mukautetaan uudelleenluvituksen prosessia, jotta voidaan turvata vesivoiman arvo ja varmistaa, että uudelleenluvituksen prosessin aiheuttama kokonaistuotannon menetys on alle 1,5 TWh kansallisen vesivoimasuunnitelman mukaisesti. Fortum omistaa ja käyttää voimalaitoksia useissa niistä joista, jotka käsitellään tämä prosessin alkuvaiheessa. Keskeytyksen vuoksi nämä voimalaitokset aloittavat oikeusprosessit lupien päivittämiseksi myöhemmin, ja tähän liittyvät tuotannon menetykset voivat jäädä pienemmiksi kuin aluksi arvioitiin. Segmenttikatsaukset Liiketoimintamalli Fortumin hallitus hyväksyi uuden strategian maaliskuun 2023 alussa sisältäen uuden liiketoimintarakenteen ja toimintamallin. Alla olevat liiketoimintasegmentit kuvaavat Fortumin organisaatiorakennetta vuonna 2022 ja vuoden aikana tapahtuneita muutoksia. Fortumin ydintoiminnot sijaitsevat Pohjoismaissa, ja ne koostuvat hiilidioksidipäästöttömästä sähköntuotannosta, sähkön myynnistä, kaukolämmöstä sekä älykkäistä ratkaisuista resurssitehokkuuden parantamiseksi. Fortum on Pohjoismaiden suurin sähkönmyyjä ja yksi suurimmista sähköntuottajista. Yhtiön tehtävänä on varmistaa toimitusvarmuus sekä nopea ja luotettava siirtyminen hiilineutraaliin talouteen tarjoamalla asiakkaille ja yhteiskunnalle puhdasta energiaa ja kestäviä ratkaisuja. Vuonna 2022, Fortumilla oli neljä liiketoimintadivisioonaa, jotka ovat Generation, City Solutions, Consumer Solutions ja Russia. Vuoden 2022 lopussa Fortum sai päätökseen Uniperin myynnin Saksan valtiolle 21.9.2022 allekirjoitetun periaatesopimuksen mukaisesti. Syyskuussa solmitun sopimuksen seurauksena Fortum menetti määräysvallan Uniperissa ja Uniperia ei enää yhdistelty vuoden 2022 kolmannella vuosineljänneksellä. Myytyihin liiketoimintoihin sisältyivät kaikki Uniper-segmentin toiminnot. Yhtiön palveluksessa oli lähes 7 700 energia-alan ammattilaisen monipuolinen tiimi. Generation Generation-segmentti vastaa Fortumin sähköntuotannosta Pohjoismaissa. Siihen kuuluvat hiilidioksidivapaa ydinvoima-, vesivoima- ja tuulivoimatuotanto sekä sähköntuotannon optimointi ja sähkökauppa, markkina- analyysi, lämpövoima ja globaalisti ydinvoiman asiantuntijapalvelut. Uniperin konsolidoinnin päättymisen vuoksi OKG raportoidaan osakkuusyhtiönä aiemman suhteellisen yhdistelyn sijaan (  liite 6 ). milj. euroa 2022 2021 Muutos 22/21 Raportoitu Liikevaihto 3 655 2 869 27% - sähkönmyynti 3 600 2 660 35% josta sähkön tukkumyynti Pohjoismaissa 1) 2 461 1 937 27% - muu myynti 55 209 -74% Liikevoitto 1 403 1 066 32% Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista 2) -194 64 -403% Investoinnit käyttöomaisuuteen ja bruttoinvestoinnit osakkeisiin 234 175 34% Henkilöstön lukumäärä 1 155 1 116 3% milj. euroa 2022 2021 Muutos 22/21 Vertailukelpoinen Käyttökate (EBITDA) 1 765 1 287 37% Liikevoitto 1 600 1 123 42% Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista 2) -49 0 -100% Sidotun pääoman tuotto, % 27,0 19,0 42% Sidottu pääoma (kauden lopussa) 5 549 5 961 -7% 1) Sähkön tukkumyynti Pohjoismaissa sisältää vesi- ja ydinvoimatuotannon. Se ei sisällä lämpövoimatuotantoa, vähemmistöosuuksia, asiakaskauppaa tai muita ostoja. 2) Voimalaitokset rakennetaan usein yhdessä muiden energiantuottajien kanssa ja omistajat ostavat sähköntuotannon hinnalla, joka vastaa tuotannon kustannuksia korkokuluineen ja tuotantoveroineen. Osuus tuloksesta koostuu lähinnä IFRS-oikaisuista (esim. ydinvoimaan liittyvien varojen ja velkojen kirjanpito) ja poistojen kirjaamisesta alkuperäisistä kauppahinnan kohdistuksista konsernin taseessa (  liite 18 ). Generation-segmentin sähköntuotanto Pohjoismaissa pieneni vesivoimatuotannon laskun seurauksena. Tämä johtui tulovirtaaman pienenemisestä segmentin sähköntuotantoalueilla ja vesivarantojen vähenemisestä vuoden aikana. Ydinvoiman tuotantomäärät olivat vakaat ja pysyivät lähes samalla tasolla kuin vuonna 2021. Kokonaissähköntuotannosta 99 % oli hiilidioksidipäästötöntä. Generation-segmentin saavutettu sähkönhinta nousi 17,1 euroa/MWh eli 40 %. Saavutettu sähkönhinta nousi erittäin hyvin onnistuneen fyysisen ja taloudellisen optimoinnin sekä korkeampien spot-hintojen seurauksena. Vaikka sähkön spot-hinta nousi 97 % segmentin sähköntuotantoalueilla, melko korkeat suojaustasot ja spot- hintaa alhaisempi suojaushinta vaimensivat saavutetun sähkönhinnan nousun vaikutusta. Lisäksi suurimman osan vuodesta saavutettua sähkönhintaa heikensi merkittävä hintaero Ruotsissa korkean systeemihinnan ja SE2-alueen (Sundsvall) alemman spot-hinnan välillä. Tilanne helpottui neljännellä neljänneksellä. SE2- aluehinnan tuotteiden alhaisen likviditeetin vuoksi SE2-aluehinnan suojausaste oli alempi kuin systeemihinnan suojausasteet, joten sillä oli negatiivinen vaikutus saavutettuun sähkönhintaan. 10 Vertailukelpoinen liikevoitto kasvoi 42 %. Kasvu johtui pääasiassa korkeammasta saavutetusta sähkönhinnasta, jonka vaikutusta tasoitti vesivoiman tuotantomäärien lasku. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä oli -197 (-57) miljoonan euron vaikutus liikevoittoon pääasiassa suojauslaskennan ulkopuolisten johdannaisten käyvän arvon muutoksen seurauksena (  liite 6 ). Vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta oli -49 (0) miljoonaa euroa, josta -36 miljoonaa euroa liittyi osuuteen OKG:n tuloksesta (  liite 6 ja  liite 18 ). Fortumin ja Uniperin yhteinen organisaatio otettiin 1.2.2022 käyttöön vesivoiman ja fyysisen sähkökaupan toiminnoissa Pohjoismaissa. Fortum otti vastuun Uniperin vesivoimatuotannon hallinnasta Ruotsissa sekä fyysisen sähkökaupan optimoinnista ja toimituksista Pohjoismaissa. Kun päätös koko Uniper-omistusosuuden myynnistä oli tehty, sovittiin kaiken strategisen yhteistyön lopettamisesta ja kehitystyön jatkamisesta kahtena erillisenä yhtiönä 1.12.2022 alkaen. Vesivoiman osalta yhteistyön päättyminen tarkoitti sitä, että noin 160 Fortumin työntekijää siirtyi jälleen Uniperin palvelukseen Ruotsissa. Vetyliiketoiminnan kehitysportfolio jaettiin yhtiöiden kesken. Perstorpin kanssa perustettu yhteishanke Project Air jatkaa Uniperin kanssa. Fortum ilmoitti 3.3.2022 päättäneensä hakea Loviisan ydinvoimalaitoksen molemmille yksiköille uutta käyttölupaa vuoden 2050 loppuun saakka. Valtioneuvosto myönsi 16.2.2023 uuden käyttöluvan Fortumin Loviisan ydinvoimalaitoksen molemmille yksikölle vuoden 2050 loppuun saakka. Lupakauden aikana voimalaitoksen odotetaan tuottavan jopa 170 terawattituntia päästötöntä sähköä. Toiminnan jatkamiseen ja käyttöiän pidentämiseen liittyvät investoinnit vuoteen 2050 mennessä nousevat arviolta miljardiin euroon. Viiden viime vuoden aikana Fortum on jo investoinut noin 300 miljoonaa euroa Loviisan voimalaitoksen kunnostamiseen. Loviisan voimalaitos on Suomen ensimmäinen ydinvoimalaitos. Siinä on kaksi yksikköä, joista ensimmäinen aloitti toimintansa helmikuussa 1977 ja toinen marraskuussa 1980. TVO:n Olkiluodon kolmannen ydinvoimalaitosyksikön (OL3) sähköntuotanto käynnistyi 12.3.2022. Kesäkuussa säännöllisen sähköntuotannon aloittamista lykättiin syyskuusta joulukuuhun. Lokakuussa OL3:n turbiinilaitoksen syöttövesipumpuissa havaittiin vaurioita. TVO ilmoitti 22.12.2022, että Olkiluoto 3:n syöttövesipumppujen vaurioiden tutkinta oli pääosin valmistunut ja että sähkön koetuotanto jatkuisi 27.12.2022. Tammikuussa 2023 tuotanto keskeytyi jälleen kuukaudeksi syöttövesipumppujen juoksupyörien suunniteltuja tarkastuksia varten, ja seuraava koetuotantojakso käynnistyi helmikuussa. TVO:n mukaan säännöllisen sähköntuotannon odotetaan alkavan huhtikuussa 2023. OL3:n kokonaiskapasiteetti on noin 1 600 MW, ja yksikön valmistuttua voimalaitos tuottaa noin 14 % Suomen kokonaissähkönkulutuksesta (  liite 29 ). Fortum ilmoitti 9.6.2022, että Fortum ja Gasgrid Finland olivat allekirjoittaneet esisopimuksen Suomen ensimmäisen kelluvan LNG-terminaalialuksen (FRSU), Exemplarin, sijoittamisesta Fortumin Inkoon satamaan. Suomen etelärannikolla sijaitsevassa Inkoossa on tarkoitukseen erinomaisesti sopiva syväsatama lähellä putkilinjoja, joista kaasu jaellaan pääasiassa teollisuuden loppukäyttäjille Suomessa, Virossa ja Itämeren alueella. Gasgrid Finland vuokraa kelluvan LNG-terminaalialuksen kymmenen vuoden ajaksi, ja sen kapasiteetti riittää sekä Suomen että Viron kaasutarpeisiin. Kelluva LNG-terminaalialus Exemplar saapui Inkooseen 28.12.2022. Tämä Gasgrid Finlandin johdolla toteutettu hanke varmistaa kaasun toimittamisen teollisuudelle, energiantuotantoon ja kotitalouksille sekä turvaa Suomen huoltovarmuuden talvesta 2023 alkaen. Ratkaisu myös korvaa aiemmat kaasutoimitukset Venäjältä Imatran kautta. Kaasutoimitukset Venäjältä keskeytettiin toukokuussa. Vuoden 2022 kolmannella neljänneksellä Fortum tarjosi Meri-Porin lauhdevoimalaitosta tehoreserviin lokakuuhun 2023 saakka. Suomen Energiavirasto kuitenkin ilmoitti 16.9.2022, että Meri-Poria ei ollut valittu reserviin tarjouskilpailussa, ja Fortum alkoi valmistella sitä kaupalliseen käyttöön toimitusvarmuuden ylläpitämiseksi Suomessa meneillään olevan energiakriisin aikana. Lokakuussa voimalaitoksessa tehtiin perusteellinen vuosihuolto, jolla pyritään varmistamaan toiminta tarvittaessa täydellä 560 MW:n teholla. Varsinaisen sähköntuotannon käyttöönotto riippuu sähkömarkkinoiden tilanteesta, ja joulukuusta lähtien Meri- Pori on osallistunut spot-markkinoille. Meri-Pori on Suomen viimeinen vain sähköä tuottava hiililauhdelaitos, joka käyttää polttoaineena kivihiiltä. Se otettiin käyttöön vuonna 1994, ja se oli tehoreservissä kesäkuusta 2017 kesäkuuhun 2022. Fortum ilmoitti 17.10.2022 käynnistäneensä kaksivuotisen selvityksen uuden ydinvoiman edellytyksistä Suomessa ja Ruotsissa. Fortum kartoittaa sekä pienydinvoimaloiden (small modular reactors, SMR) että perinteisten suurten reaktoreiden kaupallisia, teknologisia ja yhteiskunnallisia vaatimuksia. Tarkastelua tehdään myös poliittisella, lainsäädännöllisellä ja sääntelyn tasolla. Ydinvoima-alan tulevaisuuden hankkeet toteutetaan todennäköisimmin erilaisilla yhteistyöjärjestelyillä. Selvityksessä tutkitaan myös palvelujen liiketoimintamahdollisuuksia uusille hankkeille Euroopassa sekä vedyn teollisen käytön osalta. Fortum on myös ilmoittanut tutkivansa yhteistyömahdollisuuksia ydinvoiman osalta suomalaisen energiayhtiön Helenin, ranskalaisen Electricité de Francen (EDF) ja ruotsalaisen Kärnfull Next AB:n kanssa. Mahdolliset investointipäätökset tehdään myöhemmin. Fortum allekirjoitti 22.11.2022 sopimuksen Westinghouse Electric Companyn kanssa uuden polttoainetyypin suunnittelusta, lisensoinnista ja toimittamisesta Loviisan voimalaitokselle. Uusi polttoainetyyppi perustuu British Nuclear Fuel Limitedin vuosina 2001 – 2007 Loviisan voimalaitokselle toimittamaan polttoaineeseen, joka oli käytössä rinnakkain venäläisen TVELin toimittaman polttoaineen kanssa 2000-luvun alussa. Uuden polttoaineen käyttöönotto on monivuotinen viranomaishyväksyntöjä vaativa projekti. Polttoainesopimus venäläisen TVELin kanssa on voimassa voimalaitoksen nykyisten käyttölupien loppuun asti, vuosiin 2027 ja 2030 saakka. Sähköntuotanto energialähteittäin TWh 2022 2021 Muutos 22/21 Vesivoima, Pohjoismaissa 19,1 23,3 -18% Ydinvoima, Pohjoismaissa 23,4 23,5 0% Lämpövoima, Pohjoismaissa 0,3 0,0 6515% Yhteensä 42,9 46,8 -8% Pohjoismainen myynti TWh 2022 2021 Muutos 22/21 Myynti Pohjoismaissa 50,9 54,1 -6% josta sähkön tukkumyynti Pohjoismaissa 1) 41,1 45,3 -9% 1) Sähkön tukkumyynti Pohjoismaissa sisältää vesi- ja ydinvoimatuotannon. Se ei sisällä lämpövoimatuotantoa, vähemmistöosuuksia, asiakaskauppaa tai muita ostoja. Saavutettu sähkönhinta euroa/MWh 2022 2021 Muutos 22/21 Generationin saavutettu sähkönhinta Pohjoismaissa 1) 59,9 42,8 40% 1) Generation-segmentin sähkön tukkuhinta sisältää vesi- ja ydinvoimantuotannon. Se ei sisällä lämpövoimatuotantoa, vähemmistöosuuksia, asiakaskauppaa tai muita ostoja. 11 Nord Pool, tukkusähkön hinta, 2018 – 2022, EUR/MWh City Solutions City Solutions -segmentti vastaa kestävistä kaupunkiratkaisuista. Segmenttiin kuuluvat kaukolämpö ja -kylmä, jätteen energiahyötykäyttö ja muut kiertotalouden ratkaisut sekä aurinkovoiman tuotanto, palvelut ja uuden biomassapohjaisen liiketoiminnan kehittäminen. Segmentillä on liiketoimintaa Pohjoismaissa, Puolassa ja Intiassa. milj. euroa 2022 2021 Muutos 22/21 Raportoitu Liikevaihto 1 282 1 302 -2% - lämmönmyynti 505 612 -17% - sähkönmyynti 252 205 23% - jätteiden käsittelyn myynti 1) 237 250 -5% - muu myynti 2) 288 236 22% Liikevoitto 719 2 671 -73% Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista 14 42 -67% Investoinnit käyttöomaisuuteen ja bruttoinvestoinnit osakkeisiin 159 162 -2% Henkilöstön lukumäärä 1 691 1 766 -4% milj. euroa 2022 2021 Muutos 22/21 Vertailukelpoinen Käyttökate (EBITDA) 177 317 -44% Liikevoitto 28 135 -79% Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista 14 42 -67% Sidotun pääoman tuotto, % 2,3 6,1 -62% Sidottu pääoma (kauden lopussa) 1 760 2 456 -28% 1) Jätteiden käsittelyn myynti koostuu jätteiden vastaanottomaksuista ja ympäristörakentamisen palvelumyynnistä. 2) Muu myynti koostuu pääasiassa käyttö- ja kunnossapitopalveluista sekä uusiotuotteiden ja polttoaineiden myynnistä. Lämmönmyynti laski 24 %. Tämä oli seurausta pääasiassa rakennemuutoksista, jotka johtuivat Baltian kaukolämpöliiketoiminnan myynnistä sekä Fortumin 50 %:n omistusosuuden myynnistä Fortum Oslo Varme - kaukolämpöyhtiöstä Norjassa. Myös aiempaa lämpimimmillä sääolosuhteilla kaikilla lämmönmyyntialueilla oli negatiivinen vaikutus volyymeihin. Sähkönmyynti laski 45 %. Tämä johtui pääasiassa Baltian kaukolämpöliiketoiminnan myynnistä ja 250 megawatin Pavagada II -aurinkovoimalan ja Rajasthanin 250 megawatin aurinkovoimalan myynnistä Intiassa sekä Fortumin 50 %:n omistusosuuden myynnistä Fortum Oslo Varme -kaukolämpöyhtiöstä Norjassa. Lisäksi sähkön myyntimääriin vaikutti sähkönmyynnin lasku Suomessa. Se johtui maakaasun ja CO 2 -päästöoikeuksien hintojen noususta, jonka seurauksena polttoainevalikoima muuttui ja sähkön tuotantomäärät pienenivät. Vertailukelpoinen liikevoitto laski 79 % eli 107 miljoonaa euroa. Tämä johtui pääasiassa selvästi korkeammista fossiilisten polttoaineiden, pellettien ja CO 2 -päästöoikeuksien hinnoista ja alemmista metallien hinnoista, minkä vaikutusta sähkön- ja lämmönhintojen nousu tasoitti. Vertailukelpoista liikevoittoa heikensivät myös rakennemuutokset, jotka aiheutuivat Fortumin omistusosuuden myynnistä Fortum Oslo Varmesta, Baltian kaukolämpöliiketoiminnan myynnistä sekä 250 megawatin Pavagada II -aurinkovoimalan ja Rajasthanin 250 megawatin aurinkovoimalan myynnistä Intiassa. Näiden vaikutusta tasoitti 5 miljoonan euron veroton voitto 250 megawatin aurinkovoimalan myynnistä Rajasthanissa Intiassa. Voitot Rajasthanin aurinkopuiston myynnistä on kirjattu vertailukelpoiseen liikevoittoon kahdessa erässä. Ensimmäinen 11 miljoonan euron erä kirjattiin vuonna 2021 ja toinen 5 miljoonan euron erä kirjattiin vuonna 2022. Liikevoittoon vaikuttivat 690 (2 536) miljoonan euron vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät, jotka liittyivät pääasiassa 638 miljoonan euron verottomaan voittoon Fortum Oslo Varmen myynnistä sekä suojauslaskennan ulkopuolisten johdannaisten käyvän arvon muutokseen. Vertailukauteen sisältyy 2,4 miljardin euron veroton voitto Stockholm Exergi Holding AB:n myynnistä ja 254 miljoonan euron voitto Baltian kaukolämpöliiketoiminnan myynnistä (  liite 6 ). Vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta oli 14 (42) miljoonaa euroa. Vertailukauteen sisältyy 28 miljoonan euron osuus Stockholm Exergin tuloksesta. Fortumin 50 %:n omistusosuus myytiin syyskuussa 2021 (  liite 6 ja  liite 18 ). Fortum ilmoitti 4.2.2022 voittaneensa Intian Solar Energy Corporationilta (SECI) oikeuden rakentaa Karnatakaan Intiaan kaksi aurinkovoimalaitosta, joiden kokonaiskapasiteetti on 600 megawattia (MW). Fortum osallistui 16.3.2022 Gujarat Urja Vikas Nigam Limitedin (GUVNL) järjestämään aurinkovoimahuutokauppaan Intiassa ja voitti oikeuden rakentaa Gujaratiin 200 MW:n aurinkovoimalaitoksen. Nämä projektit on tarkoitus kehittää yhdessä kumppanin kanssa ja ottaa käyttöön vuoteen 2024 mennessä. Fortum ilmoitti 3.3.2022 päättäneensä lopettaa Puolan kaukolämpöliiketoimintansa strategisen arvioinnin. Fortum arvioi vaihtoehtoja hiilestä luopumiseksi näillä tuotantolaitoksilla hiilineutraaliustavoitteensa mukaisesti. Vuoden 2022 lopussa Fortumin hiileen perustuva kapasiteetti Puolassa oli 0,5 GW. Fortum ja Microsoft ilmoittivat 17.3.2022 maailman laajimmasta yhteistyöstä kotien, palvelujen ja yritysten lämmittämisessä vastuullisella hukkalämmöllä, jota saadaan pääkaupunkiseudulle rakennettavasta uudesta datakeskuksesta. Konseptissa hyödynnetään lämmön talteenotossa ja jakelussa Fortumin olemassa olevaa kaukolämpöinfrastruktuuria, joka on Suomen toiseksi suurin. Fortumin kaukolämpöinfrastruktuuriin tällä alueella kuuluu noin 900 kilometriä maanalaisia putkia, jotka siirtävät lämpöä noin 250 000 käyttäjälle. Kun ratkaisu on otettu käyttöön, noin 60 % alueen lämmityksestä tuotetaan ilmastoystävällisellä hukkalämmöllä. Fortum ilmoitti 19.5.2022 saaneensa päätökseen 50 %:n omistusosuutensa myynnin norjalaisesta kaukolämpöyhtiöstä Fortum Oslo Varme AS:stä institutionaalisista sijoittajista koostuvalle ryhmälle, johon kuuluvat Hafslund Eco, Infranode ja HitecVision. Kaupan velaton kokonaisarvo on noin 1 miljardi euroa. Kaupan myötä Oslon kaupungin myöntämää 0,2 miljardin euron osakaslainaa ei enää yhdistellä Fortum-konserniin. Fortum kirjasi kaupasta City Solutions -segmentin vuoden 2022 tulokseen 638 miljoonan euron verottoman myyntivoiton. Heinäkuussa Fortum ja GIG (Green Investment Group, Macquarie Asset Managementiin kuuluva vihreään sijoittamiseen erikoistunut yritys) päättivät investoida uuteen jätteenpolttolaitokseen Glasgow’ssa Skotlannissa 50/50-omisteisen yhteisyrityksen kautta. Kun laitos on valmistunut, sen käsittelykapasiteetin odotetaan olevan 350 000 tonnia jätettä vuodessa. Laitoksen kokonaissähköntuotantokapasiteetin odotetaan olevan 45 MWe, mikä vastaa noin 90 000 kodin sähkönkulutusta. 12 Lämmönmyynti maittain TWh 2022 2021 Muutos 22/21 Suomi 2,8 3,1 -10% Puola 3,5 3,8 -8% Norja 0,8 1,8 -56% Muut maat 0,4 1,3 -62% Yhteensä 7,6 10,0 -24% Sähkönmyynti maittain TWh 2022 2021 Muutos 22/21 Suomi 0,9 1,3 -31% Puola 0,8 0,7 14% Muut maat 0,1 1,3 -92% Yhteensä 1,8 3,3 -45% Consumer Solutions Consumer Solutions -segmentti kattaa sähkö- ja kaasutuotteiden vähittäismyynnin Pohjoismaissa, Puolassa ja Espanjassa, mukaan lukien asiakaspalvelun ja laskutuksen. Fortum on Pohjoismaiden suurin sähkön vähittäismyyjä, ja yhtiöllä on noin 2,2 miljoonaa asiakasta ja useita eri tuotemerkkejä Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Puolassa ja Espanjassa. Consumer Solutions tarjoaa sähkötuotteita ja niihin liittyviä lisäarvopalveluja sekä digitaalisia kuluttajaratkaisuja. milj. euroa 2022 2021 Muutos 22/21 Raportoitu Liikevaihto 4 578 2 622 75% - sähkönmyynti 4 026 2 253 79% - kaasunmyynti 392 225 74% - muu myynti 161 144 12% Liikevoitto -149 495 -130% Investoinnit käyttöomaisuuteen ja bruttoinvestoinnit osakkeisiin 71 68 4% Henkilöstön lukumäärä 1 179 1 176 0% milj. euroa 2022 2021 Muutos 21/20 Vertailukelpoinen Käyttökate (EBITDA) 173 123 41% Liikevoitto 97 52 87% Sidottu pääoma (kauden lopussa) 1 365 1 125 21% Sähkönmyynti laski 6 %, mikä johtui Pohjoismaiden lämpimämmästä säästä vuoden 2021 ensimmäisen ja neljännen neljänneksen selvästi kylmempiin lämpötiloihin verrattuna. Kaasun myyntimäärä laski 20 %, koska lämpötilat olivat tavanomaista korkeammat Puolassa ja ennennäkemättömän korkeat kaasun hinnat vähensivät edelleen kysyntää ja energiankulutusta. Kokonaismyyntituotto kasvoi 75 %, kun sähkön ja kaasun hinnat nousivat merkittävästi Pohjoismaissa ja Puolassa. Vertailukelpoinen liikevoitto kasvoi 87 %. Tämä johtui pääasiassa sähkön ja kaasun myyntikatteiden paranemisesta ja kaasuvarastojen myyntiin liittyvistä positiivisista kertaluonteisista eristä. Positiivista vaikutusta tasoittivat kustannusten kasvu ja lisäarvopalvelujen myynnin lasku. Vuoden 2021 neljännen neljänneksen tulos oli selvästi negatiivinen sähköostojen kustannusten nousun ja negatiivisten katteiden seurauksena. Asiakasaktiivisuus Fortumin asiakaspalvelukeskuksissa pysyi korkealla tasolla koko vuoden ajan. Resursseja lisättiin, jotta kasvaneisiin yhteydenottoihin ja suureen asiakaskysyntään voitiin vastata. Asiakastyytyväisyys ja suositusasteet paranivat edelleen vuoden aikana, mikä varmisti liiketoiminnan kilpailukyvyn. Fortum laajensi tuotevalikoimaansa nykyisten asiakastarpeiden mukaisesti auttaakseen asiakkaitaan selviytymään ennennäkemättömän korkeista ja epävakaista sähkönhinnoista poikkeuksellisessa markkinatilanteessa. Fortum myös tarjoaa neuvoja sähkön säästämiseen sekä kannustaa älykkääseen kulutukseen ja siirtämään kulutusta pois huipputunneilta, mikä tukee koko energiajärjestelmää. Lisäksi asiakkaat saivat tukea laskujen aktiivisempaan hallintaan, ja heille tarjottiin joustavampia maksusuunnitelmia. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä oli -246 (443) miljoonan euron vaikutus liikevoittoon suojauslaskennan ulkopuolisten johdannaisten käyvän arvon muutoksen seurauksena (  liite 6 ). Fortum ilmoitti 3.3.2022 päättäneensä lopettaa Consumer Solutions -liiketoimintansa strategisen arvioinnin ja jatkaa liiketoiminnan kehittämistä osana konsernia. Myynti TWh 2022 2021 Muutos 22/21 Sähkö 29,6 31,5 -6% Kaasu 1) 4,8 6,0 -20% 1) Ei sisällä tukkumyyntiä. Asiakasmäärä Tuhatta 1) 2022 2021 Muutos 22/21 Sähkö 2 130 2 120 0% E-mobility 2) 70 70 0% Kaasu 40 50 -20% Yhteensä 2 240 2 230 0% 1) Pyöristettynä lähimpään 10 000:een. 2) Mitattuna neljännesvuosittain maksavina asiakkaina. Russia Russia-segmentti koostuu sähkön ja lämmön tuotannosta ja myynnistä Venäjällä. Segmentti sisältää Fortumin kokonaan omistamat voimalaitokset sekä yhteisyritykset uusiutuvan sähköntuotannon rakentamiseen ja sähkön- ja lämmönmyyntiin sekä yli 29 %:n omistusosuuden osakkuusyhtiö TGC-1:ssä. Yhteisyritykset ja osakkuusyhtiö yhdistellään pääomaosuusmenetelmällä . 13 milj. euroa 2022 2021 Muutos 22/21 Raportoitu Liikevaihto 1 031 906 14% - sähkönmyynti 856 761 12% - lämmönmyynti 156 137 14% - muu myynti 19 8 138% Liikevoitto -690 227 -404% Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista -443 62 -815% Investoinnit käyttöomaisuuteen ja bruttoinvestoinnit osakkeisiin 62 83 -25% Henkilöstön lukumäärä 2 724 2 627 4% milj. euroa 2022 2021 Muutos 21/20 Vertailukelpoinen Käyttökate (EBITDA) 411 404 2% Liikevoitto 260 261 0% Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista 30 62 -52% Sidotun pääoman tuotto, % 11,3 12,9 -12% Sidottu pääoma (kauden lopussa) 1 690 2 508 -33% Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen seurauksena Fortum ilmoitti toukokuussa 2022 päättäneensä poistua Venäjän markkinoilta. Myyntiprosessi on käynnissä. Länsimaiden Venäjälle asettamien pakotteiden ja Venäjän vastapakotteiden vuoksi konsernin Venäjän toimintaan kohdistuu merkittäviä valuuttasiirtojen rajoituksia, jotka vaikuttavat rahavirtoihin ja mahdollisuuksiin siirtää varoja Venäjältä. Tämä koskee myös mahdollisia osingonjakoja. Fortum on lopettanut kaikki uudet investointihankkeet ja rahansiirrot Venäjälle, eikä yhtiö myönnä uutta rahoitusta venäläisille tytäryhtiöilleen. Sähkön tuotantomäärät pysyivät ennallaan. Lämmöntuotanto laski Argayashin yhteistuotantolaitoksen myynnin ja Tšeljabinskin ja Tjumenin lämpimämmän sään seurauksena ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Liikevaihto kasvoi 14 %. Kasvu johtui Venäjän ruplan vahvistumisesta ja sähkönhintojen noususta, joiden vaikutusta tasoittivat Nyagan 1 -tuotantoyksikön CSA-maksujen päättyminen ja Argayashin yhteistuotantolaitoksen myynti. Venäjän ruplan kurssimuutoksen vaikutus oli 160 miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevoitto oli edellisvuoden tasolla. Nyagan 1 -tuotantoyksikön CSA-maksujen päättymisen negatiivista vaikutusta tasoittivat 40 miljoonan euron Venäjän ruplan kurssimuutoksen vaikutus, sähkönhintojen nousu ja poistojen pienentyminen ensimmäisellä neljänneksellä kirjattujen arvonalentumisten seurauksena. Vertailukausi sisältää 17 miljoonan euron positiivisen vaikutuksen CSA-kapasiteettimaksuilla tuetun 116 MW:n aurinkoenergiahankkeen myynnistä Fortumin ja RDIF-rahaston (Russian Direct Investment Fund) yhteisyritykselle. Liikevoittoa heikensivät 905 miljoonan euron arvonalentumiset, jotka liittyivät Russia-segmentin aineettomiin hyödykkeisiin ja aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin. Vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta oli 30 (62) miljoonaa euroa. Osuuteen osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta vaikuttivat 475 miljoonan euron arvonalentumiset, jotka liittyivät Fortumin omistukseen TGC-1:ssä ja yhteisyrityksissä (  liite 6 ja  liite 18 ). Fortum ilmoitti 18.1.2022, että 1,3 GW:n tuulivoimahankkeet siirretään uudelle yhteisyritykselle. Nämä tuulivoimahankkeet ovat kuitenkin osa niitä resursseja ja toimintoja, jotka ovat mukana käynnissä olevassa myyntiprosessissa, koska Fortum on päättänyt poistua hallitusti Venäjältä Ukrainan sodan vuoksi. Fortumin omistusosuus 1,3 GW:n tuulivoimahankkeista on esitetty muissa lyhytaikaisissa varoissa ja korollisissa veloissa. Fortum ilmoitti 3.5.2022 kirjanneensa vuoden 2022 ensimmäisen neljänneksen tulokseensa arvonalentumisia, jotka liittyivät yhtiön Venäjän toimintoihin Venäjän hyökkäyksen, Ukrainan sodan ja niiden myötä kiristyneen geopoliittisen tilanteen, epävarmuustekijöiden ja riskien seurauksena. Fortum ilmoitti 7.2.2023 kirjaavansa lisää arvonalentumisia vuoden 2022 neljännen neljänneksen tulokseensa. Arvonalentumiset (ennen veroja) Venäjällä vuonna 2022 ovat yhteensä noin 1,7 miljardia euroa. Lisätietoja on kappaleessa ” Fortum Venäjällä ”,  liite 7 ja  liite 19 . Sähkön- ja lämmöntuotanto Venäjällä TWh 2022 2021 Muutos 22/21 Sähköntuotanto Venäjällä 28,6 28,6 0% Lämmöntuotanto Venäjällä 15,7 17,1 -8% Lopetetut toiminnot (Uniper) milj. euroa 2022 2021 Muutos 22/21 Liikevaihto 128 102 106 127 21% Vertailukelpoinen liikevoitto -4 747 1 107 529% Liikevoitto -16 402 -4 913 -234% Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista 71 23 209% Kauden voitto lopetetuista toiminnoista -11 302 -4 121 -174% Kauden voitto lopetetuista toiminnoista, emoyhtiön omistajien osuus -3 428 -3 246 -6% Liiketoiminnan rahavirta -10 870 3 851 382% Henkilöstön lukumäärä N/A 11 494 N/A Fortum, Uniper ja Saksan hallitus allekirjoittivat 21.9.2022 periaatesopimuksen, jonka mukaan Fortum myy koko omistuksensa Uniperissa Saksan valtiolle. Tässä vaiheessa määräysvalta siirtyi Saksan valtiolle, ja Uniperin konsolidointi päättyi vuoden 2022 kolmannella neljänneksellä. Fortum ilmoitti 21.12.2022 saaneensa päätökseen Uniper SE -omistuksensa myynnin Saksan valtiolle. Fortum sai vastikkeena osakekaupasta yhteensä noin 0,5 miljardia euroa, ja Uniper maksoi takaisin Fortumin myöntämän 4 miljardin euron osakaslainan. Lisätietoja kaupasta on kappaleessa Uniperin divestointi , ja Uniperin konsolidoinnin päättymisestä  liite 3 . Investoinnit käyttöomaisuuteen ja osakkeisiin sekä käyttöomaisuuden ja osakkeiden myynnit milj. euroa 2022 2021 Investoinnit käyttöomaisuuteen Aineettomat hyödykkeet 88 68 Aineelliset hyödykkeet 437 375 Yhteensä 525 443 Bruttoinvestoinnit osakkeisiin Tytäryritysosakkeet 0 210 Osakkuus- ja yhteisyritysosakkeet 14 39 Muut sijoitukset 19 31 Yhteensä 33 281 Investoinnit käyttöomaisuuteen ja osakkeisiin vuonna 2022 olivat 558 (724) miljoonaa euroa. Investoinnit käyttöomaisuuteen olivat 525 (443) miljoonaa euroa (  liite 3 ja  liite 6 ). 14 Fortum suunnittelee ottavansa tai on alkanut ottaa käyttöön uutta sähkön- ja lämmöntuotantokapasiteettia ja suorittavansa perusparannuksia olemassa oleviin laitoksiin seuraavasti: Tyyppi Sähkön- tuotanto- kapasiteetti MW Lämmön- tuotanto- kapasiteetti MW Toimitus alkoi/alkaa Generation Pjelax-Böle ja Kristinestad Norr, Suomi Tuuli 380 II/2024 Generation Fortum ilmoitti 3.3.2021 merkittävästä investoinnista patoturvallisuuteen Ruotsissa, jossa yhtiö investoi yli 450 miljoonaa kruunua (noin 44 milj. euroa) satavuotiaan Forshuvudin vesivoimalaitoksen laajoihin parannustöihin vuosina 2021 – 2025. Investointi varmistaa voimalaitoksen turvallisen käytön uusiutuvan sähkön tuottajana ja tasapainottaa sääriippuvaisempaa sähköntuotantoa. Fortum ilmoitti 22.12.2021 päättäneensä rakentaa 380 megawatin Pjelax-Bölen ja Kristinestad Norrin tuulipuistot Närpiöön ja Kristiinankaupunkiin yhteistyössä energiayhtiö Helen Oy:n kanssa. Rakentaminen alkoi tammikuussa 2022, ja tuulipuistot arvioidaan otettavan käyttöön viimeistään vuoden 2024 toisella neljänneksellä. Fortumin enemmistöosuus hankkeesta on 60 % ja Helenin vähemmistöosuus 40 %. Fortum yhdistelee investoinnin taseeseensa. Hankkeiden investoinnit ovat noin 360 miljoonaa euroa, josta Fortumin osuus on noin 216 miljoonaa euroa. City Solutions Kesäkuussa 2021 Fortum ilmoitti myyvänsä Pavagada II:n 250 megawatin ja Rajasthanin 250 megawatin aurinkovoimapuistot Actisille Intiassa. Osapuolet allekirjoittivat myös sopimuksen mahdollisista lisäinvestoinneista aurinkovoimalaitoksiin Intiassa. Kaupan velaton kokonaisarvo oli noin 280 miljoonaa euroa. Kokonaisarvo sisältää nettovelan, jota ei kaupan myötä enää yhdistellä Fortum-konserniin. Pavagada II - aurinkovoimalaitoksen (250 MW) myynti saatiin päätökseen lokakuussa 2021. Rajasthanin aurinkovoimalaitoksen myynnin ensimmäinen vaihe saatiin päätökseen marraskuussa 2021 ja toinen vaihe toukokuussa 2022. Fortum ilmoitti 16.5.2022 saaneensa päätökseen 50 %:n omistusosuutensa myynnin norjalaisesta kaukolämpöyhtiöstä Fortum Oslo Varme AS:stä institutionaalisista sijoittajista koostuvalle ryhmälle, johon kuuluvat Hafslund Eco, Infranode ja HitecVision. Kaupan allekirjoituksesta ilmoitettiin 22.3.2022. Kaupan velaton kokonaisarvo on noin 1 miljardi euroa. Kaupan myötä Oslon kaupungin myöntämää 0,2 miljardin euron osakaslainaa ei enää yhdistellä Fortum-konserniin. Fortum kirjasi kaupasta City Solutions -segmentin vuoden 2022 tulokseen 638 miljoonan euron verottoman myyntivoiton. Heinäkuussa Fortum ja GIG (Green Investment Group, Macquarie Asset Managementiin kuuluva vihreään sijoittamiseen erikoistunut yritys) päättivät investoida uuteen jätteenpolttolaitokseen Glasgow’ssa Skotlannissa 50/50-omisteisen yhteisyrityksen kautta. Kun South Clyden jätteenpolttolaitos on valmistunut, sen käsittelykapasiteetti on 350 000 tonnia jätettä vuodessa. Laitoksen kokonaissähköntuotantokapasiteetin odotetaan olevan 45 MWe, mikä vastaa noin 90 000 kodin sähkönkulutusta. Fortum ilmoitti 7.12.2022, että yhtiön uuden akkumateriaalien kierrätyslaitoksen rakennustyöt ja vaiheittaiset käyttöönottokokeet Suomessa oli saatu päätökseen suunnitelmien mukaisesti. Kesäkuussa 2021 Fortum teki päätöksen investoida litiumakkujen kierrätyskapasiteettinsa laajentamiseen rakentamalla hydrometallurgisen kierrätyslaitoksen Harjavaltaan. Kaupallinen toiminta alkaa käyttöönottovaiheen jälkeen vuoden 2023 toisella neljänneksellä. Investoinnin arvo on noin 27 miljoonaa euroa. Investointi kasvattaa Fortumin hydrometallurgista kierrätyskapasiteettia ja mahdollistaa akkukemikaalien tuotannon. Muut toiminnot Fortum myi 1.9.2022 sähköautojen latauspalvelu Plugsurfingin Fleetcor Technologiesille, joka on maailman johtavia yritysten maksutapahtumiin erikoistuneita yrityksiä. Velaton kauppahinta oli noin 75 miljoonaa euroa, ja Fortum kirjasi kaupasta 61 miljoonan euron verottoman myyntivoiton Muut toiminnot -segmentin vuoden 2022 tulokseen. Fortum sai 18.8.2022 päätökseen 30 %:n omistuksensa myynnin sähköajoneuvojen julkisten latauspisteiden operaattori Recharge AS:stä Infracapitalille. Infracapital on osa sijoitusyhtiö M&G:tä ja vastaa sen pääomasijoituksista infrastruktuuriin. Kauppa julkistettiin 10.6.2022. Kaupan myötä Infracapital omistaa 100 % Rechargen osakekannasta. Recharge on Pohjoismaiden suurin latausverkko. Siihen kuuluu yli 4 600 latauspistettä 830 toimipisteessä. Kauppahinta oli 85 miljoonaa euroa, ja Fortum kirjasi Muut toiminnot - segmentin vuoden 2022 tulokseen 77 miljoonan euron verottoman myyntivoiton. Russia Venäjän hyökkäyssodan Ukrainassa ja nykyisen poliittisen tilanteen vuoksi Fortum on lopettanut kaikki uudet investointiprojektit Venäjälle. Tutkimus ja kehitys Kestävä kehitys on olennainen osa Fortumin strategiaa. Nykyisten liiketoimintojensa rinnalla yhtiö tutkii ja kehittää puhtaaseen energiaan liittyviä uusia kasvuratkaisuja. Fortumin tavoitteena on olla energiateknologian ja sovelluskehityksen edelläkävijä. Fortum kiihdyttää innovaatiotoimintaa ja uusien ratkaisujen kaupallistamista vahvistamalla omaa kehitystyötään ja digitalisaation hyödyntämistä sekä solmimalla kumppanuuksia maailman johtavien toimittajien, teknologia- ja palveluyritysten sekä tutkimuslaitosten kanssa. Fortum investoi suoraan ja välillisesti lupaavia uusia innovaatioita kehittäviin kasvuyrityksiin, jotka keskittyvät hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen, joustavuuteen, puhtaaseen kaasuun tai vauhdittavat siirtymää kiertotalouteen. Fortum investoi myös teknologioihin, jotka tukevat nykyisen tuotannon ja järjestelmien parempaa hyödyntämistä ja jotka voivat luoda uusia markkinoita ja tuotteita Fortumille. Fortum pyrkii jatkuvasti kehittämään puhtaan energian ratkaisuja sekä ratkaisuja, jotka parantavat resurssi- ja systeemitehokkuutta. Fortum raportoi tutkimus- ja kehitysmenot vuositasolla. Vuonna 2022 Fortumin tutkimus- ja kehitysmenot olivat 55 (54) miljoonaa euroa eli 0,6 % (0,8 %) liikevaihdosta. 2022 2021 2020 Muutos 22/21 T&K-kulut, milj. euroa 55 54 56 2% T&K-kulut, % liikevaihdosta 0,6 0,8 0,1 Muutokset konsernin johdossa Fortumin Russia-divisioonan johtaja Alexander Chuvaev jäi pois yhtiön johtoryhmästä 1.9.2022. Chuvaev jatkaa Fortumin Venäjän liiketoiminnoista vastaavana johtajana ja raportoi toimitusjohtaja Markus Rauramolle. Fortum ilmoitti 16.12.2022, että osana Fortumin käynnissä olevaa strategiaprosessia yhtiön talousjohtajana helmikuusta 2021 toiminut Bernhard Günther luopui talousjohtajan tehtävästä omasta aloitteestaan. Hän vastasi Fortumissa myös Uniperin mahdollista integraatiota valmistelleesta projektista. Uniperin talousjohtaja Tiina Tuomela palaa Fortumiin ja aloittaa talousjohtajana ja konsernin johtoryhmän jäsenenä viimeistään huhtikuun 2023 alussa. Bernhard Günther jatkaa talousjohtajana ja johtoryhmän jäsenenä siihen saakka. 15 Varsinainen yhtiökokous 2022 Fortum Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 28.3.2022 yhtiön pääkonttorilla Espoossa poikkeusjärjestelyin. Yhtiökokous vahvisti tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen tilikaudelta 1.1. – 31.12.2021 ja päätti myöntää vastuuvapauden kaikille vuoden 2021 aikana hallituksen jäseninä ja toimitusjohtajana toimineille henkilöille. Yhtiökokous päätti, että 31.12.2021 päättyneeltä tilikaudelta maksetaan osinkoa 1,14 euroa osaketta kohti. Osinko maksettiin 6.4.2022. Lisäksi yhtiökokous päätti hyväksyä yhtiön johtoelinten palkitsemisraportin vuodelta 2021. Yhtiökokouksen päätös oli neuvoa-antava. Yhtiökokous hyväksyi hallituksen puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja hallituksen muiden jäsenten vuosipalkkiot seuraavasti: • puheenjohtajalle 88 800 euroa vuodessa • varapuheenjohtajalle 63 300 euroa vuodessa • jäsenelle 43 100 euroa vuodessa • tarkastus- ja riskivaliokunnan puheenjohtajalle 63 300 euroa vuodessa siinä tapauksessa, että hän ei samalla toimi hallituksen puheenjohtajana tai varapuheenjohtajana. Lisäksi valiokuntatyöstä maksetaan seuraavat kiinteät palkkiot: • tarkastus- ja riskivaliokunnan jäsenelle 3 000 euroa vuodessa • nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajalle 5000 euroa vuodessa • nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan jäsenelle 2 000 euroa vuodessa • hallituksen päätöksellä perustetun mahdollisen muun valiokunnan puheenjohtajalle 5 000 euroa vuodessa • hallituksen päätöksellä perustetun mahdollisen muun valiokunnan jäsenelle 2 000 euroa vuodessa. Hallituksen jäsenelle lisäksi maksettava kokouspalkkio, joka maksetaan myös hallituksen valiokuntakokouksista, on 800 euroa kultakin kokoukselta tai 1 600 euroa jäsenen matkustaessa kokoukseen asuinmaansa ulkopuolelle. Jäsenen osallistuessa kokoukseen etäyhteyden välityksellä tai päätöksistä, jotka vahvistetaan erillistä kokousta pitämättä, kokouspalkkio on 800 euroa. Jäsenten matkakulut hyvitetään yhtiön matkustussäännön mukaisesti. Hallituksen jäsenten hallitustyöskentelystä maksettava vuosipalkkio maksetaan yhtiön osakkeina ja rahana siten, että noin 40 %:lla vuosipalkkion määrästä hankitaan hallituksen jäsenten nimiin ja lukuun yhtiön osakkeita ja loppuosa maksetaan rahana. Yhtiö vastaa osakkeiden hankinnasta aiheutuvista kuluista ja varainsiirtoverosta. Osakkeet hankitaan suoraan hallituksen jäsenten lukuun kahden viikon kuluessa siitä, kun yhtiön ensimmäisen neljänneksen osavuosikatsaus vuodelta 2022 on julkistettu. Jos osakkeiden hankkimista ei voida toteuttaa edellä mainittuna ajankohtana yhtiöön tai hallituksen jäseneen liittyvän syyn vuoksi, osakkeet hankitaan myöhemmin tai vuosipalkkio maksetaan kokonaan rahana. Kokouspalkkiot sekä valiokuntatyöskentelystä tulevat kiinteät palkkiot maksetaan kokonaan rahana. Yhtiökokous päätti, että hallitus koostuu yhdeksästä jäsenestä. Veli-Matti Reinikkala valittiin puheenjohtajaksi ja Anja McAlister varapuheenjohtajaksi. Luisa Delgado, Essimari Kairisto, Teppo Paavola, Philipp Rösler ja Annette Stube valittiin uudelleen hallituksen jäseniksi. Ralf Christian ja Kimmo Viertola valittiin hallitukseen uusina jäseninä. Lisäksi Deloitte Oy valittiin uudelleen tilintarkastajaksi. Tilintarkastajan palkkio maksetaan yhtiön hyväksymän laskun perusteella. Yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta ja luovuttamisesta. Hankittavien tai luovutettavien osakkeiden lukumäärä voi olla yhteensä enintään 20 000 000 osaketta, mikä vastasi noin 2,25 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista 28.3.2022. Omia osakkeita voidaan valtuutuksen nojalla hankkia vain vapaalla omalla pääomalla. Nämä valtuutukset kumosivat vuoden 2021 varsinaisen yhtiökokouksen antamat valtuutukset ja ovat voimassa seuraavaan yhtiökokoukseen saakka, kuitenkin enintään 18 kuukautta. Valtuutusta ei ollut käytetty 1. maaliskuuta 2023 mennessä. Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään yhteensä enintään 500 000 euron suuruisista lahjoituksista yleishyödyllisiin tai niihin rinnastettaviin tarkoituksiin sekä päättämään lahjoitusten saajista, käyttötarkoituksista ja muista lahjoitusten ehdoista. Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka. Tästä valtuutuksesta oli käytetty 209,000 euroa 1.3.2023 mennessä. Hallituksen päätökset Yhtiökokouksen jälkeen pitämässään kokouksessa Fortumin hallitus valitsi keskuudestaan nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajaksi Veli-Matti Reinikkalan sekä jäseniksi Luisa Delgadon, Anja McAlisterin ja Kimmo Viertolan. Lisäksi hallitus valitsi tarkastus- ja riskivaliokunnan puheenjohtajaksi Essimari Kairiston sekä jäseniksi Teppo Paavolan, Philipp Röslerin, Annette Stuben ja Ralf Christianin. Osakkeenomistajien nimitystoimikunta Fortumin osakkeenomistajien nimitystoimikuntaan nimettiin 15.9.2022 seuraavat jäsenet: finanssineuvos Maija Strandberg, Valtioneuvoston kanslia, Omistajaohjausosasto (puheenjohtaja); toimitusjohtaja Risto Murto, Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma; toimitusjohtaja Jouko Pölönen, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen; ja Veli-Matti Reinikkala, Fortumin hallituksen puheenjohtaja. Keskinäinen Työeläkeyhtiö Elo ei käyttänyt nimeämisoikeuttaan, joten oikeus siirtyi Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmariselle. Ylimääräinen yhtiökokous 2022 Fortum Oyj:n ylimääräinen yhtiökokous pidettiin 23.11.2022 Helsingin Kulttuuritalolla. Fortumin ylimääräinen yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti suunnatusta maksuttomasta osakeannista Suomen valtion sijoitusyhtiö Solidium Oy:lle. Solidium oli päätöksen mukaisesti oikeutettu merkitsemään enintään 8 970 000 Fortumin uutta osaketta, jotka vastaavat noin 1 %:a Fortumin kaikista liikkeeseen lasketuista osakkeista. Näin ollen Suomen valtion määräysvallassa olevan omistuksen osuus nousi 50,76 %:sta 51,26 %:iin. Yhtiön liikkeeseen laskemat 8 970 000 uutta osaketta merkittiin Kaupparekisteriin 25.11.2022. Yhtiön liikkeeseen laskettujen osakkeiden kokonaismäärä uusien osakkeiden rekisteröinnin jälkeen on 897 264 465. Rekisteröintipäivästä alkaen uusilla osakkeilla on täydet osakkeenomistajan oikeudet, myös oikeus osinkoon. Muita merkittäviä tapahtumia tilikaudella Fortumin hallitus päätti 30.9.2022 käynnistää vuoden 2023 säästökauden henkilöstön osakesäästöohjelmansa puitteissa. Henkilöstön osakesäästöohjelma perustettiin lokakuussa 2019, ja Fortumin hallitus päättää vuosittain ohjelman puitteissa käynnistettävistä säästökausista. Vuoden 2022 säästökauden säästöjen kokonaismäärä voi olla enintään 6 miljoonaa euroa. Solidiumin siltarahoitukseen liittyy Suomen valtion asettamia rajoituksia, jotka koskevat johdon palkitsemista. Näiden rajoitusten vuoksi Fortum arvioi tilanteen ja totesi, että Fortumin johtoryhmä ei osallistu henkilöstön osakesäästöohjelman säästökauteen vuonna 2023. Suomen hallitus julkaisi 29.12.2022 lakiehdotuksensa (HE 320/2022 vp) sähköalan väliaikaisesta voittoverosta (windfall-vero). Lain tarkoituksena on panna täytäntöön tuottokattoa ja solidaarisuusmaksuja koskeva EU:n neuvoston asetus 2022/1854 hätätoimenpiteenä, jonka avulla puututaan energian korkeisiin hintoihin. Malli poikkeaa muissa Euroopan maissa ehdotetuista malleista. Verovelvollisia olisivat Suomessa sähköä tuottavat ja myyvät yritykset sekä osa sähkön vähittäismyyjistä. Lain mukaan vero on 30 % yhtiöiden nettotuloksesta edellä mainituista sähkötoiminnoista Suomessa siltä osin kuin nettotulos ylittää 10 %:n oman pääoman tuoton tilikaudella 2023. Suomen eduskunta hyväksyi sähköalan väliaikaista voittoveroa koskevan lainsäädännön 27.2.2023 ja vero kannetaan vuoden 2024 aikana. Fortum on arvioinut lain taloudellisia vaikutuksia yhtiön vertailukelpoiseen efektiiviseen tuloverokantaan. Lisätietoja on kappaleessa ” Näkymät ” . 16 Fortum Venäjällä Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja päätös käyttää energiaa aseena muuttivat perusteellisesti geopoliittista tilannetta ja energiayhtiöiden toimintaympäristöä Euroopassa. Fortumin osalta riskit ja epävarmuustekijät lisääntyivät, ja niitä toteutui. Koko kriisin ajan Fortum on keskittynyt varmistamaan energian toimitukset asiakkaille ja hallitsemaan kriisin haittavaikutuksia yhtiön sidosryhmiin. Yhtiö noudattaa kaikkia soveltuvia lakeja ja säännöksiä, myös pakotteita, ja valmistautuu erilaisiin skenaarioihin. Riskeistä on lisätietoa myös osiossa ” Riskienhallinta ”. Hallittu poistuminen Venäjältä Pian sodan alkamisen jälkeen Fortum ilmoitti lopettaneensa kaikki uudet investointihankkeet Venäjälle, eikä yhtiö myönnä uutta rahoitusta venäläisille tytäryhtiöilleen. Toukokuussa Fortum ilmoitti valmistautuvansa poistumaan hallitusti Venäjän markkinoilta sekä Venäjän toimintojensa mahdollisiin myynteihin ensisijaisena vaihtoehtona. Poistumisen päätökseen saattaminen vaatii todennäköisesti lisää aikaa, ja käynnissä olevaan myyntiprosessiin liittyy edelleen merkittäviä epävarmuustekijöitä, kuten viranomaishyväksyntöjä. Fortumin Russia-divisioonan hallinto Fortumin Venäjän toiminnot toimivat itsenäisesti, ja niillä on esimerkiksi erilliset IT-järjestelmät. Hallinto on eriytetty tukemaan suunniteltua poistumisvaihetta. Samalla varmistetaan sovellettavien lakien ja säännösten ja myös pakotteiden noudattaminen. Keväästä 2022 alkaen Venäjän tytäryhtiöiden hallituksissa ei ole ollut Fortumin edustajia, ja Fortumin Russia-divisioonan johtaja on jäänyt pois Fortumin johtoryhmästä. Hän kuitenkin raportoi edelleen konsernin toimitusjohtajalle. Venäjän asettamien pakotteiden vuoksi konsernin Venäjän toimintaan kohdistuu merkittäviä valuuttasiirtojen rajoituksia, jotka vaikuttavat mahdollisuuksiin siirtää varoja Venäjältä. Tämä koskee myös mahdollisia osingonjakoja. Polttoaineiden toimitus ja hankinta Venäjältä Pian sodan syttymisen jälkeen Fortum ryhtyi toimiin polttoainetoimitusten varmistamiseksi Venäjän ulkopuolisille voimalaitoksilleen. Fortum ei enää osta hiiltä, pellettejä, biomassaa, öljyä tai kaasua Venäjältä voimalaitoksilleen. Fortum on myös lopettanut sähköntuonnin Venäjältä. Fortum ostaa kuitenkin ydinpolttoainetta Loviisan ydinvoimalaitokseensa venäläiseltä TVEL-yhtiöltä. Toimittajaa ei voi vaihtaa nopeasti esimerkiksi vaadittujen sertifiointi- ja lupaprosessien vuoksi. Nykyinen toimitussopimus on voimassa nykyisten käyttölupien päättymiseen saakka. Käyttöluvat päättyvät vuonna 2027 (Loviisa 1) ja 2030 (Loviisa 2). Monipuolistaakseen yhtiön polttoainestrategiaa, parantaakseen toimitusvarmuutta ja varmistaakseen luotettavan sähköntuotannon Loviisan voimalaitoksessa Fortum allekirjoitti sopimuksen Westinghouse Electric Companyn kanssa marraskuussa uuden polttoainetyypin suunnittelusta, lisensoinnista ja toimittamisesta Loviisan voimalaitokselle. Uuden polttoaineen käyttöönotto on monivuotinen viranomaishyväksyntöjä vaativa projekti. Fortumin toiminnot ja tuotantolaitokset Venäjällä Fortumin Russia-segmentti koostuu PAO Fortum -tytäryhtiöstä ja Fortumin osakeomistuksesta yhteisyrityksissä ja TGC-1:ssä (omistus yli 29 %). Fortumilla on Venäjällä seitsemän voimalaitosta, joista suurin osa on maakaasua käyttäviä voimalaitoksia Uralilla ja Länsi-Siperiassa. Laitoksista kuusi tuottaa markkinoille sekä sähköä että lämpöä ja yksi tuottaa vain sähköä. Vuoden 2022 lopussa sähköntuotantokapasiteetti oli yhteensä 4,7 GW ja lämmöntuotantokapasiteetti 7,6 GW. Vuonna 2022 PAO Fortum tuotti 28,6 TWh sähköä ja 15,7 TWh lämpöä. Fortumin Russia-segmentti kehittää myös aktiivisesti uusiutuvan sähkön tuotantoa Venäjällä. Segmentin tuuli- ja aurinkovoiman kokonaiskapasiteetti koostuu voimaloista, joista on käytössä 1,3 GW (tuettu CSA-kapasiteettimaksuilla). Fortumilla on noin 2 700 työntekijää Venäjällä. Fortum kirjasi vuonna 2022 arvonalentumisia Russia- rahavirtaa tuottavaan yksikköön yhteensä 1 697 miljoonaa euroa (ennen veroja), sisältäen 905 miljoonaa euroa liikearvo- ja aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet -erien arvonalentumisia, 475 miljoonaa euroa osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä -erän arvonalentumisia, 145 miljoonaa euroa odotettavissa olevia luottotappioita Venäjän talletuksiin ja saamisiin liittyen sekä 171 miljoonan euron alaskirjauksen muihin osakkeisiin (  liite 19 ). Näkymät Lyhyellä aikavälillä energia-alan murrokseen vaikuttavat geopoliittiset jännitteet, negatiiviset yleiset talousnäkymät, korkea inflaatio, korkeat korot, tiukentuva sääntely ja voimakkaasti heiluvat hyödykemarkkinat. Lisäksi lyhyellä aikavälillä kysynnän hintajousto korkeisiin sähkönhintoihin vaikuttaa sähkön kulutukseen. Sähkön osuuden energian kokonaiskulutuksesta odotetaan kasvavan edelleen merkittävästi pitkällä aikavälillä. Sähkön kysynnän kasvu määräytyy pitkälti perinteisten tekijöiden (kuten makrotalouden ja väestön kehityksen) perusteella, mutta siihen vaikuttaa yhä enemmän myös energiaintensiivisen teollisuuden, kuljetusalan ja lämmitysalan hiilestä irtautuminen suoran sähköistämisen ja vihreän vedyn avulla. Suojaukset Vuoden 2022 lopussa noin 75 % Generation-segmentin arvioidusta sähkön tukkumyynnistä Pohjoismaissa oli suojattu hintaan 58 euroa/MWh vuodelle 2023 ja noin 45 % hintaan 42 euroa/MWh vuodelle 2024. Raportoidut suojausasteet perustuvat Generation-segmentin suojauksiin ja sähköntuotannon ennusteisiin. Raportoidut suojausasteet voivat vaihdella huomattavasti Fortumin sähköjohdannaismarkkinoilla tekemien toimenpiteiden mukaan. Suojaukset ovat pääasiassa rahoitussopimuksia, joista suurin osa on listattu Nasdaq Commodities -markkinapaikalla ja joilla käydään kauppaa joko Nasdaq Commodities -markkinapaikalla tai kahdenvälisten vastapuolten kanssa. Likviditeettiriskin hallinnan lisätoimenpiteenä Fortum on vähentänyt altistumistaan Nasdaqin hyödykepörssissä ja lisännyt kahdenvälisten sopimusten osuutta. Investoinnit Fortum arvioi investointien ilman yritysostoja ja Russia-segmenttiä olevan noin 700 miljoonaa euroa vuonna 2023. Arvio sisältää vuosittaiset kunnossapitoinvestoinnit, joiden osuuden arvioidaan olevan noin 300 miljoonaa euroa eli selkeästi alle poistojen tason. Generation Generation-segmentin saavutettuun sähkönhintaan Pohjoismaissa vaikuttavat muun muassa suojausasteet, suojaushinnat, spot-hinnat, Fortumin joustavan tuotantorakenteen käytettävyys ja käyttö sekä valuuttakurssivaihtelut. Jos sähköntuotantolähteiden suhteellisten osuuksien muutoksista mahdollisesti johtuvia vaikutuksia (tällä hetkellä noin 45 TWh) ei oteta huomioon, 1 euron muutos megawattituntia kohti Generation- segmentin saavuttamassa sähkön tukkumyyntihinnassa Pohjoismaissa tarkoittaisi noin 45 miljoonan euron muutosta segmentin vuotuisessa vertailukelpoisessa liikevoitossa. Segmentin saavuttama sähkön tukkumyyntihinta sisältää myös lisäarvon, joka saavutetaan vesivoima- ja ydinvoimatuotannon optimoinnilla sekä kaupankäynnin hyödykemarkkinoilla. Verotus Vuonna 2023 Fortumin vertailukelpoisen efektiivisen tuloverokannan odotetaan olevan tasolla 21 – 24 %, kun Suomen suunniteltu väliaikainen windfall-vero otetaan huomioon ja tasolla 20 – 22 %, kun windfall-veroa ei oteta huomioon. Vuonna 2024 Fortum arvioi vertailukelpoisen efektiivisen tuloverokannan olevan tasolla 19 – 21 %. 17 Fortumin vertailukelpoiseen efektiiviseen verokantaan vaikuttavat kertyvien voittojen jakauma eri lainkäyttöalueille sekä erot nimellisverokannoissa näillä lainkäyttöalueilla. Verokanta ei sisällä vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä. Tilikauden jälkeiset tapahtumat Valtioneuvosto myönsi 16.2.2023 uuden käyttöluvan Fortumin Loviisan ydinvoimalaitoksen molemmille yksikölle vuoden 2050 loppuun saakka. Lupakauden aikana voimalaitoksen odotetaan tuottavan jopa 170 terawattituntia päästötöntä sähköä. Toiminnan jatkamiseen ja käyttöiän pidentämiseen liittyvät investoinnit vuoteen 2050 mennessä nousevat arviolta miljardiin euroon. Viiden viime vuoden aikana Fortum on jo investoinut noin 300 miljoonaa euroa Loviisan voimalaitoksen kunnostamiseen. Loviisan voimalaitos on Suomen ensimmäinen ydinvoimalaitos. Siinä on kaksi yksikköä, joista ensimmäinen aloitti toimintansa helmikuussa 1977 ja toinen marraskuussa 1980. Fortumin hallitus päätti yhtiön uudesta strategiasta maaliskuun 2023 alussa. Fortumin strategian painopisteitä ovat luotettavan puhtaan energian toimittaminen ja teollisuuden hiilidioksidipäästöjen vähentäminen Pohjoismaissa. Uusi strategia sisältää uudet taloudelliset ja kestävän kehityksen tavoitteet: • Fortum on päivittänyt taloudelliset tavoitteensa varmistaakseen vähintään BBB-luottoluokituksen ja tulevaisuuden kasvuun vaadittavan taloudellisen joustavuuden. Uusi pitkän aikavälin vertailukelpoinen rahoitusnettovelan ja käyttökatteen suhde on 2,0 – 2,5. • Vuosina 2023 – 2025 Fortum tavoittelee hallittua kasvua puhtaassa energiassa. Investoinnit tällä ajanjaksolla ovat enintään noin 1,5 miljardin euroa. Uusien investointien vähimmäistuottovaatimus on pääomakustannusten projektikohtainen painotettu keskiarvo (WACC) + 150 – 400 korkopistettä. Investointipäätökset arvioidaan myös suhteessa yhtiön ilmasto- ja biodiversiteettitavoitteisiin. • Päivitetyn osinkopolitiikan mukaan osingonjakosuhde on 60 – 90 % vertailukelpoisesta osakekohtaisesta tuloksesta. Fortumin hallitus ehdottaa 0,91 euron osinkoa/osake vuodelta 2022, mikä vastaa 75 % jatkuvien toimintojen vertailukelpoisesta osakekohtaisesta tuloksesta 1,21 euroa (ilman Venäjän liiketoimintoja). • Fortum on aikaistanut hiilineutraaliustavoitettaan (Scope 1, 2 ja 3) useilla vuosilla vuoteen 2030 ja luopuu kaikesta hiileen perustuvasta energiatuotannosta sekä siihen liittyvistä toiminnoista jo vuoden 2027 loppuun mennessä. Saavuttaakseen nämä tavoitteet, Fortum sitoutuu asettamaan tieteeseen perustuvat päästövähennystavoitteet (SBTi 1,5 celsiusastetta). Tämä sitoumus edellyttää ensin irtautumista Venäjän liiketoiminnoista. Edistymisen mittaamiseksi on asetettu myös välitavoitteet ominaispäästöille: kokonaisenergiantuotannolle alle 20 g CO 2 /kWh ja sähköntuotannolle alle 10 g CO 2 /kWh vuoteen 2028 mennessä. • Fortum sitoutuu nyt myös kunnianhimoiseen tavoitteeseen biodiversiteettiin eli luonnon monimuotoisuuteen liittyen. Fortumin tavoitteena on, että nykyiset ja uudet toiminnot (Scope 1 ja 2) eivät enää vähennä luonnon monimuotoisuutta eli eivät synnytä ns. nettohävikkiä (lukuun ottamatta vesistövaikutuksia) vuodesta 2030 eteenpäin. Lisäksi yhtiö vähentää haitallisia vaikutuksia maanpäälliseen luonnon monimuotoisuuteen tuotantoketjun alkupäässä (Scope 3) 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä (lähtötaso 2021). Fortum jatkaa paikallisia toimia erityisesti vesivoiman tuotannossa ja on sitoutunut kehittämään tieteeseen perustuvaa menetelmää yhtiön vesistövaikutusten arvioimiseksi vuoden 2023 aikana. • Fortum on jo aloittanut toimenpiteet uusien tavoitteiden saavuttamiseksi esimerkiksi pidentämällä Loviisan voimalaitoksen käyttöikää, kasvattamalla vesivoiman tuotantoa ja korvaamalla fossiilisia polttoaineita kaukolämmöntuotannossa. Maaliskuun 2023 alussa Fortumin hallitus hyväksyi taloudellisen segmenttiraportoinnin uudistamisen vastaamaan uutta liiketoimintarakennetta ja yhtiön strategiaa. Vuoden 2023 alusta alkaen Fortum raportoi taloudellisesta tuloksestaan seuraavilla raportointisegmenteillä: • Generation-segmentissä ovat Hydro Generation-, Nuclear Generation-, Corporate Customers and Markets- sekä Renewables and Decarbonisation -liiketoimintayksiköt. • Consumer Solutions -segmentti sisältää Consumer Solutions -liiketoiminnot. • Muut toiminnot -segmentissä ovat Circular Solutions -liiketoimintayksikkö, Innovation and Venturing -toiminnot, tukitoiminnot ja konsernijohto. Fortum jatkaa Venäjän liiketoimintansa konsolidointia ja raportointia erillisenä segmenttinä. Fortum arvioi kuitenkin konsolidoinnin perusteita tulevina vuosineljänneksinä. Fortum on sitoutunut poistumaan Venäjän markkinoilta, ja liiketoimintojen myyntiprosessi on käynnissä. Fortum julkaisee segmenttien oikaistut taloudelliset tiedot vuodelta 2022 neljännesvuosittain ennen vuoden 2023 ensimmäisen neljänneksen tulosten julkaisemista 11.5.2023. 18 Kestävä kehitys Kestävä kehitys Fortumissa Johdanto Tämä osa-alue sisältää Fortumin muun kuin taloudellisen tiedon raportoinnin kirjanpitolaissa 1336/1997, arvopaperimarkkinalaissa 746/2012 ja osakeyhtiölaissa 624/2006 säädetyn mukaisesti. Osa-alue sisältää myös EU:n kestävän rahoituksen taksonomian mukaisen raportoinnin 6.7.2021 annetun EU:n taksonomia-asetuksen artikla 8 ja 15.7.2022 annetun täydentävän delegoidun säädöksen mukaisesti. Tässä katsauksessa on raportoitu valikoituja jatkuvien toimintojen kestävän kehityksen tunnuslukuja sekä jatkuvien toimintojen kestävän kehityksen tunnuslukuja ilman Venäjää. Vuoden 2021 vertailutiedot on oikaistu, koska Uniper-segmentti luokiteltiin lopetetuiksi toiminnoiksi. Vuoden 2020 vertailutietoja ei ole oikaistu. Valikoidut kestävän kehityksen tunnusluvut lopetettujen toimintojen osalta esitetään erillisissä taulukoissa. Fortum-konsernin liiketoimintamalli on esitetty  liitetiedossa 6 . Olennaiset muut kuin taloudelliset teemat Fortumin muun kuin taloudellisen tiedon raportointi sisältää tietoa neljästä Suomen kirjanpitolaissa määritellystä lakisääteisestä näkökohdasta. Nämä ovat: ympäristöasiat, sosiaaliset ja henkilöstöasiat, ihmisoikeuksien kunnioittaminen sekä korruption ja lahjonnan torjunta. Fortum arvioi kestävän kehityksen olennaiset teemansa vuonna 2021 olennaisuusanalyysilla, joka perustui ulkoisille ja sisäisille sidosryhmille tehtyihin kyselyihin sekä kattavaan työpöytätarkasteluun sääntelystä ja pääomamarkkinoiden odotuksista. Työpöytätarkasteluun sisältyi myös kilpailijoiden olennaisten kestävän kehityksen teemojen arviointi, media-analyysi, sekä analyysi olennaisten teemojen ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden (SDG) välisistä yhteyksistä. Vuonna 2022 Fortum päivitti olennaisuusanalyysinsa uuden sidosryhmäkyselyn ja uuden työpöytätarkastelun tulosten pohjalta. Olennaisuusanalyysin perusteella Fortumin kestävän kehityksen painopistealueet ovat: Ilmasto ja resurssit Henkilöstö ja yhteiskunta Hallinto Luonnon monimuotoisuus Yrityskansalaisuus Liiketoiminnan eettisyys ja määräystenmukaisuus Kiertotalous ja jätehuolto Monimuotoisuus, tasavertaisuus ja osallistaminen Hallinnointi Ilmastonmuutos ja kasvihuonekaasupäästöt Oikeudenmukainen ja houkutteleva työnantaja Asiakkaan oikeudet ja asiakastyytyväisyys Päästöt ilmaan, maahan ja veteen Terveys, turvallisuus ja hyvinvointi Innovaatiot ja digitalisaatio Energiatehokkuus Ihmisoikeudet ja toimitusketjut Jaettu arvonluonti Toimitusvarmuus ja kohtuuhintainen energia Oikeudenmukainen siirtymä Vedenkäyttö ja käytön optimointi Sidosryhmäyhteistyö Fortumin kestävän kehityksen tunnuslukuja seurataan neljännesvuosi- ja vuosiraportoinnin avulla. Fortum julkaisee vuosittain Kestävän kehityksen raportin, jossa on lisätietoja Fortumin kestävän kehityksen mukaisesta toiminnasta. Kestävän kehityksen tavoitteet Fortumin hallitus hyväksyi uuden strategian maaliskuun 2023 alussa. Fortum päivitti kestävän kehityksen tavoitteensa osana uutta strategiaa. Yhteenveto uudesta strategiasta ja kestävän kehityksen tavoitteista on esitetty  liitetiedossa 39 . Tilikauden jälkeiset tapahtumat. Vuonna 2020, osana yhteistä strategiaa Uniperin kanssa, Fortum päivitti ilmastotavoitteensa Pariisin sopimuksen tavoitteiden mukaisiksi, sitoutuen hiilineutraaliuteen viimeistään vuoteen 2050 mennessä. Tavoite sisälsi suorat CO 2 -päästöt (Scope 1) ja epäsuorat CO 2 -päästöt (Scope 2 ja 3). Fortumin etenemissuunnitelma päästöjen vähentämiseksi Euroopassa oli myös määritetty. Fortum sitoutui vähintään 50 %:n CO 2 -päästövähenemään (Scope 1 ja 2) Euroopan tuotannossa vuoteen 2030 mennessä (vuoteen 2019 verrattuna) ja hiilineutraaliuteen (Scope 1 ja 2) viimeistään vuoteen 2035 mennessä. Joulukuussa 2021 Fortum sitoutui myös vähentämään Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöjä 35 %:lla viimeistään vuoteen 2035 mennessä (vuoteen 2021 verrattuna). Vuonna 2022 Fortumin CO 2 -ekv. päästöt (Scopet 1, 2 ja 3) olivat yhteensä 30,2 miljoonaa tonnia, verrattuna 31,7 miljoonaan tonniin vuonna 2021. Merkittävimmät muutokset päästöjen osalta johtuvat Baltian kaukolämpöliiketoimintojen ja Venäjällä toimivan Argayashin voimalaitoksen myynneistä vuonna 2021. Näiden lisäksi palveluiden ja tuotteiden ostoista sekä kaasun myynnistä syntyneet Scope 3 -päästöt vähenivät. Fortumin suorat hiilidioksidipäästöt (Scope 1) ja epäsuorat hiilidioksidipäästöt (Scope 2) Euroopassa olivat yhteensä 2,2 miljoonaa tonnia, ja pysyivät samalla tasolla vuoteen 2021 verrattuna. Vuonna 2022 Fortumin Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt olivat 13,2 miljoonaa CO 2 -ekv. tonnia, verrattuna 13,8 miljoonaan CO 2 -ekv. tonniin vuonna 2021. Jatkuvien toimintojen päästövähenemätavoitteet ja kehitys Vuosina 2020 ja 2021 asetetut päästövähenemätavoitteet ovat osa vuoden 2022 raportointia ja päästöjen kehitys suhteessa asetettuihin tavoitteisiin on esitetty alla olevissa taulukossa. Ilmastotavoite Määritelmä 2022 2021 Vertailuvuosi Vertailuvuoden päästöt Muutos, % Hiilineutraali viimeistään vuoteen 2050 mennessä Kokonaispäästöt Scope 1, 2 ja 3, miljoonaa CO 2 - ekv. tonnia 30,2 31,7 - - - Vähintään 50 %:n CO 2 - päästövähenemä Euroopan tuotannossa vuoteen 2030 mennessä Scope 1 ja 2 - päästöt, Euroopan tuotanto, miljoonaa tonnia CO 2 2,2 2,2 2019 2,9 -24 Scope 3 - kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 35 %:lla vuoteen 2035 mennessä Scope 3 - päästöt, miljoonaa CO 2 - ekv. tonnia 13,2 13,8 2021 13,8 -4 Vuonna 2022 Fortumin tavoitteena oli kehittää tieteeseen perustuva strategia konsernin toimintojen ja uusien hankkeiden luonnon monimuotoisuuden kannalta oleellisten vaikutusten mittaamiseksi ja parantamiseksi. Tavoitteen saavuttamisesta kerrotaan kappaleessa Vesi ja luonnon monimuotoisuus. Fortumin turvallisuustavoitteet ovat nolla vakavaa työtapaturmaa, tilastoitavien tapaturmien taajuus, (TRIF) oma henkilöstö ja urakoitsijat, < 1,0 vuoden 2025 loppuun mennessä, ja oman henkilöstön ja urakoitsijoiden työtapaturmien vakavuusaste (poissaoloon johtaneiden päivien lukumäärä jaettuna tilastoitavien tapaturmien lukumäärällä) ≤11 vuonna 2022. Fortumin tavoite sairauspoissaoloille oli 2,8 % vuonna 2022. Uusi turvallisuuden verkkokoulutus kaikille Fortumin työntekijöille käynnistettiin toisella, ja johdon turvallisuusjohtamisohjelma Fortumin johdon edustajille kolmannella vuosineljänneksellä 2022. Näiden lisäksi vuonna 2023 aloitetaan keskijohdon turvallisuuskoulutus. Fortumin tavoite turvallisuuden verkkokoulutuksen sekä johdon turvallisuusjohtamisohjelman osalta on, että vähintään 85 % kohderyhmistä on suorittanut koulutukset. Tavoite saavutettiin turvallisuuden verkkokoulutuksen osalta 91,2 %:n ja johdon turvallisuusjohtamisohjelman osalta 96,3 %:n suoritusasteilla. Fortum on Task Force on Climate-related Financial Disclosures (TCFD) -raportoinnin virallinen tukija. Fortum on jo pitkään keskittynyt hillitsemään ilmastonmuutosta ja raportoinut TCFD:n suositusten mukaisesti vuodesta 2019. 19 Fortum julkaisi ilmastonmuutokseen liittyvän edunvalvontaselvityksen joulukuussa 2021 ja päivityksen siihen joulukuussa 2022. Selvitys on julkisesti saatavilla Fortumin verkkosivuilla. Tiivistelmä selvityksestä julkaistaan myös osana Fortumin Sustainability 2022 -raporttia. Joulukuussa 2022 Fortum julkaisi myös edunvalvonnan eettiset ohjeet. Konsernin jatkuvien toimintojen kestävän kehityksen tunnusluvut 2022 2021 Ilmasto ja resurssit Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt, Scope 1-3, miljoonaa CO 2 -ekv. tonnia 30,2 31,7 Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt, Scope 1-3, ilman Venäjää, miljoonaa CO 2 - ekv. tonnia 10,9 11,0 Suorat Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt, miljoonaa CO 2 -ekv. tonnia 17,0 17,9 Suorat Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt, ilman Venäjää, miljoonaa CO 2 -ekv. tonnia 2,2 2,2 Epäsuorat sijaintiperusteiset Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt, miljoonaa CO 2 -ekv. tonnia 0,04 0,05 Epäsuorat sijaintiperusteiset Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt, ilman Venäjää, miljoonaa CO 2 -ekv. tonnia 0,03 0,05 Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt, miljoonaa CO 2 -ekv. tonnia 13,2 13,8 Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt, ilman Venäjää, miljoonaa CO 2 -ekv. tonnia 8,7 8,7 Energian kokonaistuotannon CO 2 -ominaispäästöt, gCO 2 /kWh 184 175 Energian kokonaistuotannon CO 2 -ominaispäästöt, ilman Venäjää, gCO 2 /kWh 45 39 Voimalaitosten käytettävyys, % 90,3 90,3 Merkittävät ympäristöpoikkeamat 1) , kpl 2 - Henkilöstö ja yhteiskunta Tilastoitavien tapaturmien taajuus (TRIF), oma henkilöstö ja urakoitsijat 2,7 3,1 Työtapaturmien vakavuusaste 2) , oma henkilöstö ja urakoitsijat 12,0 13,1 Vakavat työtapaturmat, kpl 2 2 Turvallisuuden verkkokoulutus 3) , % 91,2 - Johdon turvallisuusjohtamisohjelma 4) , % 96,3 - Sairauspoissaolot, % 3,2 2,9 1) Ympäristöpoikkeamat, jotka ovat aiheuttaneet merkittävää haittaa ympäristölle (maa, vesi, ilma) tai ympäristölainsäädännön tai - lupaehtojen rikkomuksen. 2) Poissaoloon johtaneiden työpäivien lukumäärä jaettuna tilastoitavien tapaturmien, Total Recordable Injuries (TRI), lukumäärällä. 3) Toteutustaso: Koulutukset käynnistyivät vuoden 2022 toisella neljänneksellä. 4) Toteutustaso: Koulutukset käynnistyivät vuoden 2022 kolmannella neljänneksellä. Fortumin tavoitteena on erinomainen taloudellinen menestys strategisesti valituilla keskeisillä alueilla vahvan osaamisen ja vastuullisten toimintatapojen avulla. Pitkän aikavälin taloudellisiin tavoitteisiin 31.12.2022 asti sisältyi tavoite pääomarakenteelle (rahoitusnettovelka / vertailukelpoinen käyttökate alle 2x) ja kaksi erilaista vähimmäistuottovaatimusta uusille investoinneille (WACC +100 BPS vihreille investoinneille ja WACC +200 BPS muille investoinneille). Fortumin tavoitteena on vähintään tason BBB-luottoluokitus, jotta yhtiö voi varmistaa taloudellisen joustavuuden ja rahoituksen hyvän saatavuuden. Fortumin hallitus hyväksyi uuden strategian maaliskuun 2023 alussa. Yhteenveto uudesta strategiasta ja kestävän kehityksen tavoitteista on esitetty  liitetiedossa 39 . Tilikauden jälkeiset tapahtumat. Fortum on merkittävä taloudellinen toimija toimintamaissaan. Fortumin toiminnan merkittävimmät suorat rahavirrat syntyvät myyntituotoista asiakkailta, ostoista palvelun- ja tavarantoimittajilta, korvauksista rahoittajille, osingoista osakkeenomistajille, kasvu- ja ylläpitoinvestoinneista, henkilöstön palkoista sekä maksetuista veroista. Fortum edistää sosiaalista kehitystä ja hyvinvointia toimintamaissaan muun muassa maksamalla veroja. Fortumin yhteiskunnalle verojen muodossa tuomat hyödyt sisältävät yrityksen maksamien tuloverojen lisäksi monia muita veroja. Fortumin verotuskäytännöt ja verohallintaa ohjaavat periaatteet on esitetty Fortumin verotuksen periaatteissa Fortumin verkkosivuilla. Fortum julkaisee verojalanjälkensä vuosittain ja on B Teamin jäsenenä sitoutu nut ryhmän veroperiaatteisiin (The B Team’s Responsible Tax Principles). Fortum on sisällytetty useisiin kestävän kehityksen indekseihin ja arvioitu useilla kestävän kehityksen luokituksilla. Luettelo on julkaistu Fortumin verkkosivuilla. Fortumin kestävän kehityksen raportointi kattaa Fortumin määräysvallassa olevat toiminnot mukaan lukien tytäryritykset kaikissa toimintamaissa, ellei toisin mainita. Kestävään kehitykseen liittyvät riskit ja mahdollisuudet Fortumin liiketoimintoihin kohdistuu riskejä, joilla voi toteutuessaan olla haitallisia vaikutuksia ympäristölle sekä henkilöstön, urakoitsijoiden ja lähiyhteisöjen turvallisuudelle. Tärkeimmät kestävän kehityksen riskit, mukaan lukien ilmastoon liittyvät riskit, on raportoitu Fortumin johtoryhmälle ja tarkastus- ja riskivaliokunnalle osana Fortumin merkittävimpien riskien ja epävarmuuksien vuositarkastelua. Fortumin riskit on esitelty hallituksen toimintakertomuksen riskienhallintaosiossa. Ilmastonmuutos, tarve vähentää hiilidioksidipäästöjä ja parantaa resurssitehokkuutta muuttavat perusteellisesti energiatoimialaa. Nämä muutokset luovat Fortumille myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Yhtiöllä on hyvät lähtökohdat tarttua energiamuutoksen tarjoamiin mahdollisuuksiin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Jotta muutos kohti päästötöntä energiajärjestelmää onnistuu, on kestävän kehityksen mukainen toiminta, kohtuuhintaisen energian saatavuus ja toimitusvarmuus oltava tasapainossa. Tähän tarvitaan uusiutuvien energialähteiden lisäksi energian varastointi- ja joustoratkaisuja, jotka auttavat turvaamaan energian toimitusvarmuuden sekä vähentämään teollisuuden, liikenteen, lämmityksen ja jäähdytyksen hiilidioksidipäästöjä. Tulevaisuutemme perustuu hiilidioksidipäästöttömään sähköntuotantoon, vähennämme määrätietoisesti oman toimintamme päästöjä sekä autamme asiakkaitamme ja yhteiskuntaa vähentämään päästöjä. Kestävän kehityksen hallinto ja politiikat Koska kestävä kehitys on olennainen osa Fortumin strategiaa, ylin päätöksentekovalta kestävään kehitykseen ja ilmastoon liittyvissä asioissa on hallituksen jäsenillä, joilla on yhteisvastuu näistä asioista. Fortumin johtoryhmä päättää vuosisuunnittelua ohjaavista kestävän kehityksen linjauksista ja konsernitason tavoitteista. Lopullisesti konsernin tulostavoitteet, mukaan lukien kestävään kehitykseen ja ilmastoon liittyvät tavoitteet, hyväksyy Fortumin hallitus. Fortumin linjajohto vastaa konsernin politiikkojen ja ohjeiden toteuttamisesta ja kestävän kehityksen päivittäisestä johtamisesta ja kehitysohjelmista. Turvallisuus on yksi mitattava osa-alue Fortumin kaikkia työntekijöitä koskevassa lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmässä (short-term incentive programme, STI). Vuonna 2022 lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmään sisältyy kolme turvallisuuden tunnuslukua: oman henkilöstön ja urakoitsijoiden työtapaturmien vakavuusaste laskettuna lääkinnällistä hoitoa vaativia tapaturmia (TRI) kohden, johdon turvallisuusjohtamisohjelman suoritusaste, ja turvallisuuden verkkokoulutuksen suoritusaste. Fortumin pitkän aikavälin kannustinjärjestelmiin (long-term incentive programme, LTI) sisältyy ilmastoon liittyvä mittari. Vuosien 2021 – 2023 LTI-ohjelmassa tavoite liittyy hiileen perustuvan sähköntuotantokapasiteetin vähenemiseen Fortumin hiilestä luopumissuunnitelman mukaisesti siten, että vähimmäistason saavuttaminen edellyttää ilmoitetun tavoitteen ylittämistä. Vuosien 2022 – 2024 LTI-ohjelmassa tavoite liittyy sähköntuotannon absoluuttisten hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen yhtiön fossiilisia polttoaineita käyttävissä voimalaitoksissa Euroopassa konsernin vuosille 2030 ja 2035 asettamien ilmastotavoitteiden mukaisesti. Molempien kannustinjaksojen tavoitteita päivitettiin alkuvuonna 2023 Uniperin myynnin johdosta. Pitkän aikavälin kannustinjaksolle 2023 – 2025 asetettu ESG-tavoite liittyy tieteeseen perustuviin (SBTi 1,5 celsiusastetta) päästövähennyksiin ja päästöihin Euroopassa, ja Fortumin maineindeksin kehitykseen tärkeimpien sidosryhmien keskuudessa. Fortumin osakkeen kokonaistuoton kehitys suhteessa valittuihin eurooppalaisiin sähköyhtiöverrokkeihin säilyy mittarina. Kestävän kehityksen johtaminen on Fortumissa strategialähtöistä ja perustuu yhtiön arvoihin, Toimintaohjeeseen (Code of Conduct), Toimintaohjeeseen palvelun- ja tavarantoimittajille (Supplier Code of Conduct), kestävään kehitykseen liittyviin politiikkoihin sekä muihin konsernitasolla määriteltyihin politiikkoihin ja niitä tarkentaviin ohjeistuksiin. Toimintaohje määrittää toimintatavat, joita kaikkien tulee noudattaa. Se linjaa, miten kohtelemme toisiamme, harjoitamme liiketoimintaa ja olemme yhteydessä ympäröivään maailmaan. YK:n 20 Global Compactin kymmeneen periaatteeseen perustuva Toimintaohje palvelun- ja tavarantoimittajille määrittelee vaatimukset Fortumin toimittajille ja liikekumppaneille. Fortum ottaa toiminnassaan huomioon ja kunnioittaa kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia, YK:n sopimusta lapsen oikeuksista, sekä kansainvälisen työjärjestö ILO:n perussopimuksia. Lisäksi Fortum huomioi toiminnassaan YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet, OECD:n ohjeet monikansallisille yrityksille, kansainvälisen kauppakamarin lahjonnan ja korruption vastaiset ohjeet sekä Bettercoal-aloitteen toimintaohjeen vastuullisesta hiilenlouhinnasta. Fortum on YK:n Global Compact ja Caring for Climate -aloitteiden jäsen. Liiketoiminnan eettisyys Fortumin Toimintaohje ja Toimintaohje palvelun- ja tavarantoimittajille korostavat nollatoleranssia korruption ja lahjonnan suhteen. Lisäksi lahjonnanvastaisuuteen, määräystenmukaisuuden hallintaan, omaisuuden suojaamiseen, eturistiriitoihin, rahanpesun vastaisuuteen, taloudellisiin pakotteisiin ja kilpailuoikeudellisiin asioihin on luotu erilliset ohjeet. Fortumin hallitus on hyväksynyt yhtiön Toimintaohjeen ja Toimintaohjeen palvelun- ja tavarantoimittajille. Toimintaohjeita päivitetään säännöllisesti sen varmistamiseksi, että ne vastaavat yrityksen toiminnassa ja sääntelyssä tapahtuviin muutoksiin. Viimeisin päivitys Fortumin Toimintaohjeeseen ja Toimintaohjeeseen palvelun- ja tavarantoimittajille tehtiin vuonna 2021. Toimintaohjeisiin liittyvä verkkokoulutus on pakollinen kaikille työntekijöille. Lisäksi ne työntekijät, joiden tehtävät sitä edellyttävät, saavat säännöllisesti koulutusta liittyen politiikkoihin ja järjestelmiin, jotka ehkäisevät korruptiota. Väärinkäytösepäilyjen ilmoittamiseen tarjotaan sekä sisäisiä että ulkoisia raportointikanavia. Raportointikanavat on kuvattu Toimintaohjeissa sekä yhtiön sisäisillä ja ulkoisilla verkkosivuilla. Fortumin tarkastus- ja riskivaliokunta valvoo ja arvioi säännöllisesti epäiltyjä väärinkäytöksiä, liiketoiminnan eettisyyteen liittyviä toimenpiteitä ja määräystenmukaisuutta. Vuoden 2022 aikana Fortumin toiminnoissa ei todettu uusia korruptio- tai lahjontatapauksia. Yksi tutkinta oli kesken vuoden lopussa. Ilmasto ja resurssit Fortumin tunnusluvut ilmaston ja resurssien osalta liittyvät hiilidioksidipäästöihin, toimitusvarmuuteen, sekä merkittävien ympäristöpoikkeamien hallintaan. Fortumin kestävän kehityksen politiikka yhdessä EHS-johtamisen minimivaatimusten kanssa ohjaavat Fortumin ympäristöasioiden hallintaa. Tuotantotoiminnot noudattavat ISO 14001 -ympäristöjärjestelmästandardia, ja 100 % Fortumin sähkön- ja lämmöntuotannosta maailmanlaajuisesti on ISO 14001 -sertifioitu. Energia Fortumin sähköntuotanto Pohjoismaissa perustuu pääosin hiilidioksidipäästöttömään vesi- ja ydinvoimatuotantoon. Tällä hetkellä pieni osuus Fortumin sähköntuotannosta perustuu aurinko- ja tuulivoimaan. Fortumilla on myös kaukolämmön ja -kylmän tuotantoa Suomessa ja Puolassa. Euroopassa lämpöä tuotetaan pääosin energiatehokkaissa lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitoksissa (CHP). Lisäksi Fortum tarjoaa teollisuus- ja infrastruktuuriratkaisuja, kuten energiantuotantoa jätteenpoltolla sekä energian myyntiä. Venäjän toiminnoissa Fortumilla on pääosin maakaasuun perustuvaa sähköntuotantoa. Vuonna 2022 Fortumin sähköntuotanto oli 72,8 (78,0) TWh ja lämmöntuotanto 20,9 (24,9) TWh. Koko Fortumin sähköntuotannosta 59 % oli hiilidioksidipäästötöntä. Euroopassa 97 % sähköntuotannosta oli hiilidioksidipäästötöntä. Sähkön- ja lämmöntuotantoon ja kapasiteetteihin liittyvät luvut sisältävät myös luvut Fortumin osuuksista osakkuus- ja yhteisyrityksissä, jotka myyvät tuotantonsa omistajilleen tuotantokustannushintaan. Fortum käyttää useita polttoaineita sähkön-, lämmön- ja höyryntuotannossa: maakaasua (69 %), uraania (23 %), kivi- ja ruskohiiltä (4 %), jätepolttoaineita (3 %) ja biopolttoaineita (1 %). Prosenttiosuudet on laskettu polttoaineen energiasisällöstä. Vuonna 2022 Fortumin hiileen perustuva kapasiteetti oli 0,7 GW ja tuotanto 1,2 TWh. Hiileen perustuva osuus Fortumin liikevaihdosta oli 3 % ja fossiilisia polttoaineita käyttävän tuotannon osuus liikevaihdosta oli 12 %. Vuonna 2022 Fortumin hiileen perustuva sähköntuotanto ilman Venäjää oli 1,1 TWh. Venäjä luopui hiilen poltosta 1.11.2022. Hiileen perustuva osuus Fortumin liikevaihdosta ilman Venäjää oli 4 % ja fossiilisia polttoaineita käyttävän tuotannon osuus liikevaihdosta ilman Venäjää 6 %. Yhteiskunnan toiminta edellyttää häiriötöntä ja luotettavaa energiansaantia. Fortum varmistaa suunnitellulla ennakkohuollolla ja kunnonvalvonnalla, että voimalaitokset tuottavat luotettavasti sähköä ja lämpöä asiakkaiden tarpeisiin. Vuonna 2022 Fortumin kaasua ja hiiltä käyttävien voimalaitosten käytettävyys oli keskimäärin 90,3 (90,3) %. Fortumin voimalaitosten käytettävyydessä huomioidaan suunnitellut seisokit suunnittelemattoman teknisen epäkäytettävyyden lisäksi. Ilmasto ja kasvihuonekaasupäästöt Fortum on sitoutunut hiilineutraaliuteen viimeistään vuoteen 2050 mennessä Pariisin sopimuksen tavoitteiden mukaisesti. Fortumille on tärkeää muuttaa omat toiminnot hiilineutraaleiksi kasvattamalla CO 2 -vapaata sähköntuotantoa ja vähentämällä energiantuotantolaitoksien hiilidioksidipäästöjä. Vuonna 2022 Fortumin suorat hiilidioksidipäästöt olivat 16,9 (17,8) Mt. Venäjän sähkön- ja lämmöntuotannossa syntyi 87 % CO 2 -päästöistä. EU:n ja UK:n päästökauppajärjestelmän (ETS) piirissä oli 1,6 (1,5) Mt kokonaishiilidioksidipäästöistä. Arvio Fortumille myönnettävistä ilmaisista päästöoikeuksista vuonna 2022 on noin 0,2 (0,2) Mt. Fortumin suorat hiilidioksidipäästöt, Scope 1 (miljoonaa tonnia, Mt) 2022 2021 2020 Kokonaispäästöt 16,9 17,8 48,7 Päästökauppajärjestelmän alaiset päästöt 1,6 1,5 17,5 Myönnetyt päästöoikeudet 0,2 0,2 0,9 Päästökauppajärjestelmään kuulumattomat päästöt Euroopassa 0,5 0,7 0,7 Päästöt Venäjällä 14,8 15,6 30,5 Fortumin kasvihuonekaasupäästöt on määritelty ja raportoitu Greenhouse Gas (GHG) -protokollan mukaisesti. Vuonna 2022 Fortumin suorat Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt olivat 17,0 (17,9) miljoonaa CO 2 -ekv tonnia, epäsuorat markkinaperusteiset Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt olivat 0,03 (0,04) miljoonaa CO 2 -ekv tonnia ja epäsuorat sijaintiperusteiset Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt 0,04 (0,05) miljoonaa CO 2 -ekv tonnia. Vuonna 2022 Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöjen arvioitiin olevan noin 13,2 (13,8) miljoonaa CO 2 -ekv tonnia. Fortumin Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt aiheutuvat polttoaineiden hankinnasta, kuljettamisesta ja jakelusta, sähkön myynnistä asiakkaille, tuotteiden ja palveluiden hankinnasta, sekä investoinneista. Fortumin Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöjen osuus kokonaiskasvihuonekaasupäästöistä oli noin 56 %, Scope 2 - kasvihuonekaasupäästöjen osuus oli noin 0 %, ja Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöjen osuus oli noin 44 %. Vuonna 2022 Fortumin koko energianuotannon hiilidioksidin ominaispäästöt olivat 184 (175) gCO 2 /kWh. Vuonna 2022 Fortumin sähköntuotannon hiilidioksidin ominaispäästöt olivat 180 gCO 2 /kWh ja ilman Venäjää olivat 25,4 gCO 2 /kWh. Merkittävät ympäristöpoikkeamat Vuonna 2022 merkittävien ympäristöpoikkeamien määritelmä päivitettiin. Luku sisältää nyt ympäristöpoikkeamat, jotka ovat aiheuttaneet merkittävää haittaa ympäristölle (maa, vesi, ilma) tai ympäristölainsäädännön tai -lupaehtojen rikkomuksen. Vuonna 2022 Fortumin toiminnoissa tapahtui kaksi merkittävää ympäristöpoikkeamaa. Vesivoimalaitoksella Untrassa Ruotsissa tapahtui minimivirtaaman rikkomus ja Valkeakoskella Suomen Recycling & Waste -toiminnoissa ylivuoto suotovesialtaasta. 21 Vesi ja luonnon monimuotoisuus Fortum käyttää runsaasti vettä voimalaitoksilla, kaukolämpöverkoissa ja muissa toiminnoissa. Useimmissa tapauksissa voimalaitokset eivät kuluta vettä, vaan vesi palautetaan samaan vesistöön, josta se otetaan. Vuonna 2022 Fortumin vedenotto tuotantotoiminnassa oli yhteensä 1 760 (1 930) miljoonaa m 3 , josta 95 % käytettiin jäähdytysvetenä. Fortum on edelleen jatkanut vapaaehtoisten ja toimilupiin liittyvien velvoittavien biodiversiteettitoimien toteuttamista vähentääkseen toiminnasta biodiversiteettiin kohdistuvia haitallisia vaikutuksia. Lisäksi pyrimme toteuttamaan luonnonmonimuotoisuutta edistäviä toimia, kuten Fortumin verkkosivuilla julkisesti saatavilla olevassa biodiversiteettimanuaalissamme on linjattu. Vuoden 2022 alussa Fortum sitoutui laatimaan tieteeseen perustuvan koko arvoketjun kattavan strategian, biodiversiteettiin kohdistuvien vaikutusten tunnistamiseksi sekä niiden vähentämiseksi. Työ on tehty Science Based Targets for Nature (SBTN) -viitekehyksen yleisen ohjeistuksen mukaisesti, käyttäen kansainvälisesti tunnettua Global Biodiversity Score® -menetelmää. Työn yhteydessä arvioitiin Fortumin tuotannon ja siihen liittyvän arvoketjun riippuvuudet sekä vaikutukset biodiversiteettiin ja ekosysteemipalveluihin Fortumin biodiversiteettijalanjäljen määrittämiseksi. Vesivoiman osalta vaikutuksia biodiversiteettiin ja Fortumin biodiversiteettijalanjälkeen ei voitu arvioida kattavasti, menetelmän ollessa siltä osin vielä kehitysvaiheessa. Tulosten perusteella Fortumin toiminnan suurimmat vaikutukset biodiversiteettiin syntyvät kasvihuonekaasupäästöjen, maankäytön ja polttoaineiden hankinnan kautta. Fortum on asettanut tavoitteita kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi; kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen on keskeisessä roolissa Fortumin toimissa vähentää biodiversiteetille haitallisia vaikutuksia. Konkreettiset tavoitteet ja liiketoimintakohtaiset toimet asetetaan vuoden 2023 aikana. Henkilöstö ja yhteiskunta Fortumin tunnusluvut henkilöstön ja yhteiskunnan osalta liittyvät laitos- ja työturvallisuuteen sekä henkilöstön terveyteen ja hyvinvointiin. Lisäksi Fortum seuraa vuosittain mainettaan ja asiakastyytyväisyyttään One Fortum - tutkimuksella. Henkilöstö Fortum painottaa avointa ja luottavaa yrityskulttuuria ja korostaa järjestelmällistä kaksisuuntaista palautetta työntekijöiden suorituksesta ja sitoutumisesta. Monimuotoisuuden ja yhtäläisten mahdollisuuksien nähdään edistävän kilpailukykyä ja innovaatioita. Fortumin arvot ja Toimintaohjeet muodostavat perustan päivittäiselle työlle. Fortumin henkilöstöpolitiikka ja johtamisen periaatteet ohjaavat henkilöstöasioita. Fortumin toiminnot keskittyvät pääasiassa Pohjoismaihin, Venäjälle ja Puolaan. Henkilöstömäärä vuoden 2022 lopussa oli 7 712. Konsernin jatkuvien toimintojen henkilöstötilastoja 2022 2021 2020 Henkilöstö 31.12. 7 712 19 140 19 933 Henkilöstö 31.12., ilman Uniperia 7 712 7 646 8 182 Henkilöstö keskimäärin 7 826 8 045 17 304 Henkilöstökulujen kokonaissumma, milj. euroa 504 496 1 195 Lähtövaihtuvuus, % (vakituisista työntekijöistä) 19,1 18,9 7,4 Vakituiset työntekijät, % 97,2 97,6 94,8 Kokoaikaiset työntekijät, % 98,7 98,8 98,2 Naisia henkilöstöstä, % 31,3 31,2 27,0 Naisia johtotehtävissä, % 31,0 29,0 27,0 Työturvallisuus Fortumille sekä hyvä turvallisuus että työntekijöistä ja urakoitsijoista huolehtiminen on liiketoiminnan perusta sekä tehokkaan ja häiriöttömän toiminnan ehdoton edellytys. Fortumin kestävän kehityksen politiikka, EHS-johtamisen minimivaatimukset ja yksityiskohtaisemmat EHS- ohjeet ohjaavat turvallisuustyötä. ISO 45001 -sertifioitu turvallisuusjohtamisjärjestelmä kattaa 100 % Fortumin sähkön- ja lämmöntuotannosta maailmanlaajuisesti. Fortumin turvallisuustavoitteet, sisältäen Uniperin, vuonna 2022 olivat: • Nolla vakavaa työtapaturmaa • Tilastoitavien tapaturmien taajuus, oma henkilöstö ja urakoitsijat (Total Recordable Injury Frequency, TRIF). Kunnianhimoinen tavoite on saavuttaa taso < 1,0 vuoden 2025 loppuun mennessä. • Oman henkilöstön ja urakoitsijoiden työtapaturmien vakavuusaste (eli poissaoloon johtaneiden päivien lukumäärä jaettuna lääkinnällistä hoitoa vaativien tapaturmien lukumäärällä): ≤ 11. Fortum käynnisti vuonna 2022 Turvallisuuskulttuuriohjelman, joka sisältää koulutuksia, webinaareja ja työpajoja kaikille organisaatiotasoille: • Uusi turvallisuuden verkkokoulutus kaikille Fortumin työntekijöille käynnistettiin toisella vuosineljänneksellä 2022 • Johdon turvallisuusjohtamisohjelma, sisältäen 10 työpajaa 132:lle Fortumin johdon edustajalle, käynnistettiin kolmannella vuosineljänneksellä 2022 • Turvallisuuskulttuuriohjelma jatkuu vuonna 2023 keskijohdon turvallisuuskoulutuksella. Vuonna 2022 Fortumin oman henkilöstön ja urakoitsijoiden tilastoitavien tapaturmien taajuus (Total Recordable Injury Frequency, TRIF) oli 2,7 (3,1). Oman henkilöstön ja urakoitsijoiden työtapaturmien vakavuusaste oli 12,0 (13,1), joten asetettua tavoitetta ei saavutettu. Fortumin poissaoloon johtaneiden työtapaturmien taajuus (Lost Time Injury Frequency, LTIF) oli 1,6 (2,2). Fortumin tavoitteena on nolla vakavaa työtapaturmaa. Vuonna 2022 toiminnoissa tapahtui 2 (2) vakavaa työtapaturmaa, joista toinen johti kuolemaan. Fortumin työntekijä putosi 7 metriä asentaessaan turvakaiteita poistetun lattiaritilän ympärille asiakkaan voimalaitoksella Ruandassa. Korjaavat toimenpiteet, kuten työlupaprosessin kehittäminen sekä vastuiden selkeyttäminen liittyen valtuuksiin antaa ja noudattaa käskyjä, on tehty. Henkilöstön hyvinvointi Fortumin työhyvinvointitoiminnan tarkoituksena on edistää työntekijöidemme terveyttä, työturvallisuutta ja työyhteisön toimivuutta. Työntekijöillä on pääsy monenlaisiin palveluihin, lääkärintarkastuksista liikunta- ja valmennusohjelmiin, joissa käsitellään myös stressin hallintaa ja henkistä hyvinvointia. Vuonna 2022 yhtiön toimet keskittyivät henkilöstön henkisen hyvinvoinnin tukemiseen geopoliittisen tilanteen ja pitkittyneen Covid-19-pandemian aiheuttamissa poikkeuksellisissa olosuhteissa. Hyvinvointipalvelut painottuivat henkiseen hyvinvointiin, resilienssiin, stressiin ja fyysiseen terveyteen. Esihenkilöitä tuettiin työntekijöiden hyvinvoinnin johtamisessa näinä haastavina aikoina. Esimerkki toimista, joilla henkistä hyvinvointia on tuettu, on henkilöstölle tarjottu mahdollisuus henkilökohtaisiin verkkotapaamisiin henkisen hyvinvoinnin ammattilaisen kanssa. Hyvinvointivalmennuksia sekä yksilöille että tiimeille tarjottiin laajasti. Myös erilaisia tapahtumia järjestettiin lisäämään tietoisuutta henkisestä hyvinvoinnista ja saatavilla olevista palveluista. Henkilöstökyselyn mukaan 94 % vastaajista oli sitä mieltä, että he hallitsevat omaan työhönsä liittyvät henkiset vaatimukset. Myös osallistava kulttuuri, jossa kaikki tuntevat olonsa turvalliseksi ja tasavertaisesti kohdelluksi edistää henkilöstön hyvinvointia. Vuonna 2022 johtajille tarjottiin koulutusta osallistavasta johtamisesta tiedon ja ymmärryksen lisäämiseksi monimuotoisuuteen, tasavertaisuuteen ja osallistamiseen liittyen. Vuosi 2022 alkoi Covid-19-pandemiatilanteen huonontuessa uusien virusvarianttien takia. Toimia kuten etätyö, kasvomaskien käyttö, matkustusrajoitukset ja turvaetäisyyden pitäminen käytettiin turvaamaan 22 henkilöstöä pandemialta. Keväällä pandemiatilanteen helpottuessa otettiin käyttöön hybridityömalli, jossa osa työpäivistä tehtiin etätyössä ja osa toimistolla. Useita hybridi- ja etätyötä tukevia toimia, kuten työhyvinvointi- ja ergonomiaohjeita, pilvipohjaisia IT-ratkaisuja ja erilaisia työskentelymalleja tukevia HR prosesseja jatkettiin ja kehitettiin. Sekä paikan päällä että virtuaalisesti toteutettavia hyvinvointipalveluita on ollut tarjolla henkilöstölle. Vuonna 2022 pandemiatilanne alkoi näkyä aikaisempia vuosia enemmän sairauspoissaolojen määrässä, sairauspoissaoloprosentin ollessa 3,2 (2,9). Yhteiskunta Maine ja asiakastyytyväisyys Fortumin mainetta ja asiakastyytyväisyyttä seurataan vuosittain One Fortum -tutkimuksella. Vuonna 2022 kaikkien sidosryhmien yhdistetty maineindeksi One Fortum -tutkimuksen mukaan laski 63 yksikköön (71), asteikolla 0 – 100. Fortumin yleinen maine heikkeni kaikkien sidosryhmien keskuudessa, mutta heikentymistä selittävät pääasiassa sidosryhmien mielipiteet Suomessa. Asiakastyytyväisyysindeksi (CSI) liiketoiminta- alueittain oli 60 – 83 (58 – 83) yksikön välillä, asteikolla 0 – 100. Vuonna 2022 kaasun ja sähkön hinnat Euroopassa kohosivat ennätystasoille. Poikkeuksellisessa markkinatilanteessa Fortum jatkoi asiakkaidensa auttamista laajentamalla tuotevalikoimaansa, tarjoamalla neuvoja sähkön säästämiseksi, kannustamalla älykkääseen sähkönkulutukseen ja kulutuksen ajoittamiseen kulutushuippujen ulkopuolelle, tukemalla asiakkaita entistä aktiivisemmin laskuihin liittyen ja tarjoamalla joustavampia maksusuunnitelmia. Toimitusketju Fortum edellyttää liiketoimintakumppaneidensa toimivan vastuullisesti ja noudattavan vaatimuksia, jotka on asetettu Toimintaohjeessa ja Toimintaohjeessa palvelun- ja tavarantoimittajille. Fortum arvioi liiketoimintakumppaneidensa toiminnan tasoa toimittajien kvalifioinnin, toimittaja-auditointien ja vastapuoliriskien arvioinnin avulla. Vuonna 2022 Fortum teki kuusi toimittaja-auditointia Kiinassa, Intiassa ja Thaimaassa. Auditoinneista yksi tehtiin etäauditointina. Covid-19-pandemia ja paikalliset rajoitustoimet loivat edelleen haasteita laitostason auditointien tekemiseen. Fortum on Bettercoal-hankkeen jäsen ja käyttää Bettercoalin työkaluja hiilen hankintaketjun vastuullisuuden parantamiseen. Fortum on mukana Solar Stewardship Initiativen (SSI) kehittämisessä yhdessä muiden aurinkoenergia-alan toimijoiden ja organisaatioiden kanssa. SSI:n avulla ala pyrkii parantamaan aurinkopaneelien, komponenttien ja raaka-aineiden jäljitettävyyttä ja kestävyyttä. Ihmisoikeudet Fortum ottaa toiminnassaan huomioon ja kunnioittaa kansainvälisesti tunnustettuja ihmisoikeuksia, jotka sisältyvät keskeisiin ihmisoikeussopimuksiin. Ihmisoikeuksien kunnioittaminen sisältyy Fortumin Toimintaohjeeseen ja Toimintaohjeeseen palvelun- ja tavarantoimittajille. YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet otetaan huomioon omassa toiminnassa ja toimitusketjun hallinnassa. Fortumin lähestymistapa ihmisoikeuksia koskevaan huolellisuusvelvoitteeseen on kuvattu EU Taksonomia -kappaleessa. Fortumin investointihankkeille tehdään ihmisoikeusarviointi erityisesti uusilla toiminta-alueilla. Arviointi tehdään myös uusille maille, joihin Fortum suunnittelee laajentavansa tuotteiden tai palveluiden myyntiä. Vuonna 2022 tehtiin riskiarvio kahdelle uudelle maalle. Yrityskansalaisuus Fortum jatkoi tuen ohjaamista yhteiskunnalle ja yhteistyötä paikallisten yhteisöjen kanssa Yritysvastuuohjelmansa kautta. Ohjelman Fortumin strategian mukaiset painopistealueet ovat ilmasto, ihmiset ja kiertotalous. Ohjelman toimenpiteitä hallinnoi Fortumin-laajuinen ohjausryhmä. Vuonna 2022 Fortum jatkoi hyväntekeväisyysjärjestöjen tukemista auttaakseen paikallisyhteisöjä ja aloitti vapaaehtoistyöohjelman henkilöstölle. Lisäksi Fortum toimii yhteistyössä yliopistojen kanssa eri tutkimus- ja kehityshankkeissa. Fortumin tuki yleishyödylliseen toimintaan vuonna 2022 oli 2,3 (1,8) miljoonaa euroa. Tämän lisäksi Fortumin ja Nesteen Säätiö (entinen Fortumin Säätiö), joka ei ole osa Fortumia, teki lahjoituksia 783 136 (701 250) eurolla. Lopetetut toiminnot (Uniper) Fortum raportoi valikoidut kestävän kehityksen tunnusluvut lopetettujen toimintojen osalta alla olevissa taulukoissa: 2022 1) 2021 Ilmasto ja resurssit Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt, Scope 1-3, miljoonaa CO 2 -ekv. tonnia 145,8 158,1 Suorat Scope 1 -hiilidioksidipäästöt, miljoonaa tonnia 41,2 51,0 Epäsuorat sijaintiperusteiset Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt, miljoonaa CO 2 - ekv. tonnia 0,7 0,6 Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt, miljoonaa CO 2 -ekv. tonnia 89,5 106,3 Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt loppukäyttäjille ja jälleenmyyjille myytyjen fossiilisten polttoaineiden käytöstä, miljoonaa CO 2 -ekv. tonnia 67,4 78,1 Energian kokonaistuotannon CO 2 -ominaispäästöt, gCO 2 /kWh 454 428 Voimalaitosten käytettävyys 2) , % 70,3 78,0 Merkittävät ympäristöpoikkeamat 3) , kpl 0 - Sähköntuotanto 4) , TWh - 110 Lämmön- ja höyryntuotanto 4) , TWh - 8,4 CO 2 -vapaan sähköntuotannon osuus kokonaissähköntuotannosta, % 20,7 23,5 ISO 14001 -ympäristösertifioidut toiminnot sähkön ja lämmöntuotannossa, % 100 100 Henkilöstö ja yhteiskunta Tilastoitavien tapaturmien taajuus (TRIF), oma henkilöstö ja urakoitsijat 1,6 1,5 Työtapaturmien vakavuusaste 5) , oma henkilöstö ja urakoitsijat 19,9 18,7 Vakavat työtapaturmat, kpl 1 1 Sairauspoissaolot, % 5,0 4,1 Henkilöstö, 30.9. / 31.12. 11 209 11 494 ISO 45001 -turvallisuussertifioidut toiminnot sähkön ja lämmöntuotannossa, % 100 100 1) Luvut sisältävät vuoden 2022 ensimmäisen, toisen ja kolmannen neljänneksen Uniperin dekonsolidoinnin johdosta. Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt, Scope 2 ja Scope 3 kasvihuonekaasupäästöt sisältävät koko vuoden 2022, koska Scope 2 ja 3 on laskettu vain koko vuodelle 2022. 2) Luku ei sisällä Uniperin Venäjän toimintoja Uniprota. 3) Ympäristöpoikkeamat, jotka ovat aiheuttaneet merkittävää haittaa ympäristölle (maa, vesi, ilma) tai ympäristölainsäädännön tai - lupaehtojen rikkomuksen. Uniper ei raportoinut lukua vuonna 2021. 4) Vuoden 2022 tieto ei saatavilla. 5) Poissaoloon johtaneiden työpäivien lukumäärä jaettuna tilastoitavien tapaturmien, Total Recordable Injuries (TRI), lukumäärällä. Suorat hiilidioksidipäästöt (miljoonaa tonnia, Mt) 2022 1) 2021 Kokonaispäästöt 41,2 50,9 Päästökauppajärjestelmän alaiset päästöt 19,0 27,5 Myönnetyt ilmaiset päästöoikeudet - 0,3 Päästökauppajärjestelmään kuulumattomat päästöt Euroopassa 0,03 0,05 Päästöt Venäjällä 22,1 23,4 1) Luvut sisältävät vuoden 2022 ensimmäisen, toisen ja kolmannen neljänneksen Uniperin dekonsolidoinnin johdosta. 23 EU:n kestävän rahoituksen luokitusjärjestelmä Johdanto EU-taksonomia on luokitusjärjestelmä, joka määrittelee ympäristön kannalta kestävät taloudelliset toiminnot. Asetus sisältää tunnuslukuja, jotka yhtiöiden tulee raportoida ympäristön kannalta kestävien taloudellisten toimintojensa osalta. Asetuksessa määritellään kuusi ympäristötavoitetta, joista ilmastonmuutoksen hillintään ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvät kriteeristöt julkaistiin delegoidulla ilmastosäädöksellä 4.6.2021. Ydinvoimaan ja maakaasuun liittyvä täydentävä delegoitu säädös ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen kriteereiden osalta hyväksyttiin 5.7.2022. Delegoitu säädös neljän muun tavoitteen osalta julkistetaan vuoden 2023 aikana. Fortumin raportointi on laadittu EU-taksonomiaa koskevan 6.7.2021 annetun delegoidun säädöksen ja 15.7.2022 annetun täydentävän delegoidun säädöksen mukaisesti. Raportointi suoritetaan 31.12.2022 päättyvältä tilikaudelta ja se sisältää luokitusjärjestelmän mukaisen, luokituskelpoisen ja ei-luokituskelpoisen osuuden Fortumin toiminnoista kolmen tunnusluvun osalta (liikevaihto, toimintamenot ja investoinnit käyttöomaisuuteen). Lisäksi raportointi kattaa suunnitelman mukaiset investoinnit käyttöomaisuuteen seuraavan viiden vuoden aikana, jotka lisäävät luokitusjärjestelmän mukaisia toimintoja tai auttavat luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintoja saavuttamaan luokitusjärjestelmän mukaisuuden. Jatkuvien toimintojen luokitusjärjestelmän mukaisuudesta raportoidaan 31.12.2022 päättyvältä tilikaudelta. Raportointi kattaa Fortumiin 31.12.2022 yhdistellyt tytäryhtiöt. Taloudellisten toimintojen arviointi Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen arviointi Vuonna 2022 Fortum luokitteli taloudelliset toimintonsa luokitusjärjestelmän mukaisiin, luokitusjärjestelmäkelpoisiin ja ei-luokitusjärjestelmäkelpoisiin toimintoihin delegoidun ilmastosäädöksen ja täydentävän delegoidun ilmastonsäädöksen mukaisesti. Fortumin yritystoimintojen luokitusjärjestelmäkelpoisuutta arvioitiin vertaamalla niitä ilmastosäädösten Liitteessä 1 (ilmastonmuutoksen hillintä) ja Liitteessä 2 (ilmastonmuutokseen sopeutuminen) listattujen toimintojen kuvauksiin sekä EU:n toimialaluokituksen mukaisiin koodeihin (NACE) voimalaitos- tai liiketoimintatasolla. Luokitusjärjestelmän mukaisten toimintojen arviointi Taloudellinen toiminto edistää merkittävästi ilmastonmuutoksen hillintää tai ilmastonmuutokseen sopeutumista ja luokitellaan luokitusjärjestelmän mukaiseksi, jos se täyttää toiminnolle määritellyt tekniset arviointikriteerit vähintään yhden kriteeristön osalta, ei aiheuta merkittävää haittaa muiden kriteeristöjen osalta (DNSHs) ja täyttää vähimmäistason suojavaatimukset (minimum safeguards, MS) liittyen ihmisoikeuksiin ja työelämän perusoikeuksiin. Arvioinnin tuloksena Fortum pitää ilmastonmuutoksen hillintää olennaisimpana luokitusjärjestelmänä ja on arvioinut liiketoimintojensa luokitusjärjestelmän mukaisuuden suhteessa siihen. Fortumin luokitusjärjestelmän mukaisuus artiklan 3 (EU2020/852) mukaan perustuu seuraavissa kappaleissa listattuihin tulkintoihin. Teknisten, ei merkittävää haittaa ja vähimmäistason suojausvaatimuskriteerien määritelmät Kestävän kehityksen johtaminen on Fortumissa strategialähtöistä ja perustuu yhtiön arvoihin, Toimintaohjeeseen (Code of Conduct), Toimintaohjeeseen palvelun- ja tavarantoimittajille (Supplier Code of Conduct), kestävään kehitykseen liittyviin politiikkoihin sekä muihin konsernitasolla määriteltyihin politiikkoihin ja niitä tarkentaviin ohjeistuksiin. Tärkeimmät politiikat ja sitoumukset arvioitaessa Fortumin toimintoja teknisten arviointikriteereiden ja ei merkittävää haittaa -kriteereiden suhteen ovat kestävän kehityksen politiikka, EHS- johtamisen minimivaatimukset, biodiversiteettimanuaali ja konsernin riskipolitiikka. Fortumin päämääränä on korkeatasoinen ympäristö- ja turvallisuusasioiden hallinta kaikissa liiketoiminnoissa. Noudatamme lakeja ja asetuksia ja yhtiöllä on voimassa olevat luvat kaikissa toimipaikoissamme. Vuoden 2022 lopussa liikevaihdosta laskettuna 100 % Fortumin sähkön- ja lämmöntuotannosta oli ISO 14001 -ympäristösertifioitu. Luokitusjärjestelmän mukaisuuden arvioinneissa Fortum pyysi luokitusjärjestelmäkelpoisia liiketoimintayksiköitään arvioimaan ja vahvistamaan, täyttävätkö taloudelliset toiminnot Liitteessä 1 listatut ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävää edistämistä vastaavat tekniset arviointikriteerit sekä ei merkittävää haittaa -kriteerit. Tekniset arviointikriteerit ovat toimintokohtaisia ja niitä arvioitiin toiminnon luonteesta riippuen taloudellinen toiminto-, laitos- tai järjestelmäkohtaisesti. Ei merkittävää haittaa -kriteerit arvioitiin toiminnon luonteen perusteella materiaalisella tasolla. Fortumilla on oma sekä osaomisteisia (mankala-periaate) ydinvoimatuotantolaitoksia Suomessa ja Ruotsissa. Ydinvoimaloidemme tärkein tehtävä on tuottaa sähköä turvallisesti, luotettavasti ja kilpailukykyisesti lyhyellä ja pitkällä aikavälillä noudattaen ydin- ja säteilyturvallisuuden, jätehuollon turvallisuuden ja ydinmateriaalivalvonnan periaatteita. Suomen ja Ruotsin viranomaisilla on valvontavastuu edellä mainituista aiheista. EU:n jäsenvaltioina Suomi ja Ruotsi noudattavat EU:n säädöksiä ja ohjeistuksia kansallisessa lainsäädännössään, vaatimuksissaan ja ohjeissaan. Olemassa olevien ydinlaitosten turvallista käyttöikää on pidennetty tai suunnitellaan pidennettäväksi jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten luvalla kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Ei merkittävää haittaa (DNSH): Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Ilmastoon liittyvien riskien hallinta on integroitu Fortumin riskienhallinnan viitekehyksiin ja noudattaa samoja toimintamalleja ja prosesseja kuin muut merkittävät riskit ja epävarmuudet. Riskit tunnistetaan ja arvioidaan vuosittain osana konsernin riskienhallintaprosessia. Fortumin taksonomian kannalta olennaiset yksiköt arvioivat toimintaansa liittyvät fyysiset ilmastoriskit. Yksiköiden tulee myös ymmärtää toimintojensa haavoittuvuus akuutteja ja kroonisia uhkia vastaan käyttäen apunaan hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (Intergovernmental Panel on Climate Change, IPCC) tulevaisuuden skenaarioita. Lisäksi yksiköiltä on pyydetty suunnitelmaa sopeutumisratkaisuista merkittävien riskien osalta. Fortum on Task Force on Climate-related Financial Disclosures (TCFD) -raportoinnin virallinen tukija ja fyysiset ilmastoriskit on raportoitu suositusten mukaisesti osana Fortumin Kestävän Kehityksen 2022 raporttia julkaistavaa TCFD-raporttia. Fortumin ilmastoriskit on lisäksi kuvattu Taloudelliset Tiedot 2022 -raportin Riskien hallinta -osiossa. Ei merkittävää haittaa (DNSH): Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu Fortum hallinnoi ja käyttää merkittäviä määriä vesivaroja kaikissa toimintamaissaan. Fortumin vastuu veden käytöstä liittyy paitsi veden määrään ja saatavuuteen, myös sen laatuun ja vesiluontoon. Vedenkäyttöä ja käyttöön liittyviä riskejä, etenkin vesistressialueilla, seurataan omien laitosten osalta kestävän kehityksen vuosiraportoinnin yhteydessä. Fortumin veteen liittyvä ympäristöjohtamisjärjestelmä varmistaa, että toiminta on lakien ja lupaehtojen mukaista. Fortum tekee veteen liittyviä paikallisia toimenpiteitä tarpeen mukaan ottaakseen huomioon muiden vedenkäyttäjien tarpeet. Yhteistyö paikallisyhteisöjen, kuntien, viranomaisten ja tutkimuslaitosten kanssa on tärkeää näiden toimenpiteiden toteutuksessa. Fortumin vesivoimaan perustuva sähkötuotanto Suomessa ja Ruotsissa on viranomaiskontrollissa vesipuitedirektiivin (WFD) mukaisesti ja ei merkittävää haittaa arvioinnissa on huomioitu kansalliset siirtymäaikataulut. Ei merkittävää haittaa (DNSH): Siirtyminen kiertotalouteen Fortum huomioi toiminnassaan käytettyjen laitteiden ja komponenttien ja tuotettujen tuotteidensa elinkaaren ja resurssitehokkuuden. Laitteiden ja komponenttien vaatimukset liittyen käytettävyyteen ja kierrätettävyyteen on osa hankintaprosessia. Fortumin päämääränä on mahdollisimman korkea hyötykäyttö omassa energiantuotannossa syntyneiden sivutuotteiden ja jätteiden osalta. 24 Suomen ja Ruotsin omalla ja osaomisteisilla ydinvoimalaitoksilla syntyy tavanomaisten teollisuusjätteiden lisäksi radioaktiivisia jätteitä, jotka käsitellään kansallisen ydinenergialainsäädännön vaatimusten mukaisesti. Jokaisella voimalaitosyhtiöllä on täysimääräinen taloudellinen ja turvallisuuteen liittyvä vastuu toiminnastaan ja käytöstäpoistosta syntyvän ydinjätteen ydinjätehuollosta. Laitoksilla on käytössä jätehuoltosuunnitelma, jonka avulla minimoidaan radioaktiivisen jätteen määrä. Kaikki matala-, keski- ja korkea-aktiivinen jäte käsitellään, varastoidaan ja loppusijoitetaan joko ydinvoimalaitosalueelle tai sen valtioiden rajojen sisälle, jossa jäte on syntynyt. Ei merkittävää haittaa (DNSH): Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen Fortumin kemikaalien hallinta- ja ohjausjärjestelmä varmistaa, että yhtiön toiminta täyttää lupaehdot, viranomaisten vaatimukset, sekä sen että toiminnassa käytetyt kemikaalit eivät aiheuta merkittävää haittaa ilmastonmuutoksen hillintään liittyvän kriteeristön mukaisesti (Liite 1, Lisäys C). Yhtiö hallitsee kemikaalien käyttöön liittyvät asiat Fortumin vaatimusten ja lainsäädännön mukaisesti sekä riskit hankinnasta hävittämiseen. Yhtiö pyrkii jatkuvasti vähentämään vaarallisten kemikaalien käyttöä, ja kun mahdollista korvaamaan ne ympäristölle ja terveydelle vähemmän haitallisilla kemikaaleilla. Fortum pyrkii hallitsemaan ja vähentämään toimintojensa ympäristövaikutuksia parhaiden käytäntöjen ja teknisten ratkaisujen avulla, huomioiden parhaan käyttökelpoisen teknologian (Best available technology, BAT) vaatimukset sekä energiamerkinnät. EHS-johtamisen minimivaatimukset varmistavat, että Fortumin liiketoiminnat noudattavat lupaehtoja, tarkkailevat ja raportoivat säännöllisesti päästöjään ilmaan, vesistöön ja maaperään, sekä vähentävät riskejä merkittävien kokonaisympäristövaikutusten esiintymiselle. Fortumin oman ja osaomisteisten ydinvoimaloiden radioaktiiviset päästöt ilmaan, vesistöihin ja maaperään ovat asianomaista toimintaa koskevien yksilöllisten lupaehtojen tai kansallisten kynnysarvojen mukaisia. Päästöjä ja vaikutuksia ympäristöön seurataan tarkasti Suomen ja Ruotsin säteilyturvallisuusviranomaisten toimesta. Käytetty polttoaine ja radioaktiivinen jäte huolletaan ja varastoidaan vastuullisesti ja tarvetta vastaava varastointikapasiteetti on olemassa. Ei merkittävää haittaa (DNSH): Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen Luonnon monimuotoisuus on olennainen osa Fortumin ympäristöjohtamisen prosesseja ja toimintoja. Luonnon monimuotoisuuteen liittyvien aiheiden johtaminen ja periaatteet määritellään Biodiversiteettimanuaalissa. Manuaalin täsmentävät ohjeet varmistavat, että Fortumin toiminnot täyttävät paikalliset viranomaisvaatimukset. Manuaalin avulla yhtiö pyrkii varmistamaan, että toteutettavissa olevat toimenpiteet, joilla on mahdollista ehkäistä tai lieventää yhtiön toiminnasta aiheutuvia biodiversiteettivaikutuksia, on huomioitu nykyisissä ja uusissa toiminnoissa. Manuaali asettaa myös erityisvaatimuksia toiminnoille, jotka sijaitsevat luontoarvoiltaan arvokkailla ja haavoittuvilla alueilla tai alueiden läheisyydessä. Vähimmäistason suojatoimet Fortumin vähimmäistason suojaustoimien noudattaminen perustuu konsernitason ihmisoikeuksien asianmukaisen huolellisuuden hallintamalliin, joka sisältää asiaankuuluvat ihmisoikeuksia ja työelämänoikeuksia koskevat politiikat ja prosessit. Fortumin sitoumus ihmisoikeuksien kunnioittamiseen ja asianmukaiseen huolellisuuteen on linjassa YK:n Yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden (UNGP) ja OECD:n monikansallisia yrityksiä koskevien ohjeiden kanssa, ja ne sisältyvät Fortumin Toimintaohjeeseen (Code of Conduct), Toimintaohjeeseen palvelun- ja tavarantoimittajille (Supplier Code of Conduct) ja Fortumin kestävän kehityksen politiikkaan. Fortumilla on käytössään asianmukaisen huolellisuuden prosessit verotusta, korruption ja lahjonnan vastaista toimintaa sekä reilua kilpailua koskien. Ihmisoikeuksiin, työelämäoikeuksiin, korruptioon ja reiluun kilpailuun liittyvät vaatimukset on huomioitu myös yhtiön ostoprosesseissa. Konsernitason sitoumus, politiikat ja ohjeet koskevat kaikkia Fortumin toimintoja kaikissa toimintamaissa. EU-taksonomiaan liittyvät jatkuvien toimintojen tunnusluvut Alla on esitetty ilmaston muutoksen hillintään liittyvät luokitusjärjestelmän mukaiset, luokitusjärjestelmäkelpoiset ja ei-luokitusjärjestelmäkelpoiset osuudet liikevaihdon, toimintamenojen ja käyttöomaisuusinvestointien osalta Fortumin jatkuvista toiminnoista 31.12.2022. milj. euroa Liikevaihto Toimintamenot Investoinnit käyttöomaisuuteen A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnot 3 905 44% -129 51% 285 51% A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnot 1 185 13% -37 15% 93 17% A. Luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot yhteensä 5 089 58% -166 66% 378 68% B. Ei-luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot 3 715 42% -86 34% 175 32% Yhteensä (A+B) 8 804 100% -252 100% 553 100% EU-taksonomiaan liittyvät jatkuvien toimintojen tunnusluvut ilman Venäjää Fortum valmistautuu hallittuun poistumiseen Venäjän markkinoilta sekä Venäjän toimintojen mahdollisiin myynteihin ensisijaisena vaihtoehtona. Fortum otti vuonna 2022 käyttöön uusia vaihtoehtoisia tunnuslukuja antamaan lisätietoa Venäjän toiminnoista ja jatkuvista toiminnoista ilman Fortumin Venäjän toimintoja. EU-taksonomiaan liittyvät tunnusluvut Venäjän toimintojen osalta on esitetty alla olevassa taulukossa. milj. euroa Liikevaihto Toimintamenot Investoinnit käyttöomaisuuteen A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnot - 0% - 0% - 0% A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnot 983 95% -30 82% 51 84% A. Luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot yhteensä 983 95% -30 82% 51 84% B. Ei-luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot 48 5% -6 18% 9 16% Yhteensä (A+B) 1 031 100% -36 100% 61 100% EU-taksonomiaan liittyvät jatkuvien toimintojen tunnusluvut ilman Venäjää on esitetty alla olevassa taulukossa. milj. euroa Liikevaihto Toimintamenot Investoinnit käyttöomaisuuteen A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnot 3 905 50% -129 60% 285 58% A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnot 201 3% -7 3% 42 8% A. Luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot yhteensä 4 106 53% -136 63% 327 66% B. Ei-luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot 3 668 47% -79 37% 166 34% Yhteensä (A+B) 7 774 100% -215 100% 493 100% 25 Luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot (A.1) Fortumin luokitusjärjestelmän mukainen liikevaihto on 44 %, toimintamenot 51 % ja investoinnit käyttöomaisuuteen 51 % (A.1). Merkittävimmät luokitusjärjestelmän mukaiset toiminnot Fortumissa on sähköntuotanto vesivoimalla, jonka asennettu kapasiteetti on 4.6 GW (35 % kokonaiskapasiteetista) ja sähköntuotanto ydinvoimalla, jonka asennettu kapasiteetti on 2.8 GW (21 % kokonaiskapasiteetista). Fortumin liikevaihto tunnusluku liittyen sähköntuotantoon vesi- ja ydinvoimalla sisältää myös osaomisteiset Mankala-yhtiöt. Yhtiömuodossa Mankala-yhtiöt myyvät tuottamansa sähkön omistajille tuotantokustannushintaan omistusosuuksien suhteessa. Luokitusjärjestelmäkelpoiset (ei-luokitusjärjestelmän mukaiset) taloudelliset toiminnot (A.2) Fortumin luokitusjärjestelmäkelpoinen liikevaihto on 13 %, toimintamenot 15 % ja investoinnit käyttöomaisuuteen 17 % (A.2). Merkittävimmät luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot Fortumissa ovat sähköntuotanto ja sähkön- ja lämmönyhteistuotanto maakaasulla, jonka asennettu kapasiteetti on 4.6 GW (35 % kokonaiskapasiteetista) Venäjällä. Fortum on ilmoittanut valmistelevansa hallittua poistumista Venäjältä. Ilmoituksen myötä Fortum ei arvioinut ei merkittävää haittaa -kriteereitä Venäjän toimintojen osalta. Merkittävimmät luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot on raportoitu omilla riveillään otsikon A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävät toiminnot alla. Muut luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot sisältää toiminnan kannalta vähäisiä toimintoja, jotka eivät täytä teknisiä arviointikriteereitä tai vähintään yhtä ei merkittävää haittaa -kriteeriä, tai luokitusjärjestelmän mukaisuuden arviointia ei vielä ole tehty vuonna 2022. Tällaiset toiminnot liittyvät esimerkiksi vedyn tuotantoon, muovinkierrätykseen ja vuoden 2022 aikana myytyihin toimintoihin. Arvioinnit tullaan saattamaan loppuun vuoden 2023 aikana. Ei-luokitusjärjestelmäkelpoiset taloudelliset toiminnot (B) Ei luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminto ei täytä ilmastonmuutoksen hillintään koskevan säädöksen ja täydentävän säädöksen vaatimia edellytyksiä. Luokituksen ulkopuolelle jäävät toiminnot Fortumissa sisältävät sähkön vähittäismyynnin (Consumer Solutions -segmentti), kaupankäynnin sähkö- ja hyödykemarkkinoilla, hiileen perustuvan sähkön- ja lämmöntuotannon, uusiutumattomiin hyödykkeisiin liittyvät tekniset palvelut ja hallinnon yleiskulut. Fortumilla on lisäksi taloudellisia toimintoja, joita luokitusjärjestelmä ei tällä hetkellä kata. Tällaisia ovat esimerkiksi jätteenpolttoon ja kiertotalouteen liittyvät toiminnot. Liikevaihto-tunnusluku Taloudelliset toiminnot Koodi milj. euroa % liike- vaihdosta Ilmaston- muutok- sen hillintä DNSH 3) Vähimmäis- tason suoja- toimet A. Luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnot Sähköntuotanto tuulivoimalla 4.3 0 0% 0% Kyllä Kyllä Sähköntuotanto vesivoimalla 4.5 1 607 18% 93% Kyllä Kyllä Kaukolämmön tai -jäähdytyksen jakelu 4.15 102 1% 99% Kyllä Kyllä Uusien ydinvoimaloiden rakentaminen ja turvallinen käyttö (S) 4.27 45 1% 100% Kyllä Kyllä Sähköntuotanto ydinenergian avulla olemassa olevissa laitoksissa (S) 4.28 2 016 23% 100% Kyllä Kyllä Materiaalin talteenotto tavanomaisesta jätteestä 5.9 83 1% 100% Kyllä Kyllä Muut 1) 53 1% 63% Kyllä Kyllä A.1 Yhteensä 3 905 44% A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnot Akkujen valmistus (M) 3.4 2 0% Sähköntuotanto tuulivoimalla 4.3 15 0% Sähköntuotanto vesivoimalla 4.5 121 1% Kaukolämmön tai -jäähdytyksen jakelu 4.15 1 0% Sähköntuotanto fossiilisilla kaasumaisilla polttoaineilla (S) 4.29 287 3% Lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön yhteistuotanto fossiilisista kaasumaisista polttoaineista (S) 4.30 679 8% Lämmön tai jäähdytyksen tuotanto fossiilisilla kaasumaisilla polttoaineilla tehokkaassa kaukolämmitys- ja - jäähdytysjärjestelmässä (S) 4.31 1 0% Muut 2) 78 1% A.2 Yhteensä 1 185 13% A. Luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot yhteensä 5 089 58% B. Ei-luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot 3 715 42% Yhteensä (A+B) 8 804 100% 1) Sisältää toiminnot 4.24, 4.25. 2) Sisältää toiminnot 3.10, 3.17, 4.1, 4.20, 4.24, 4.25, 5.10, 5.11, 6.15, 8.2. 3) Sisältää: ilmastonmuutokseen sopeutuminen, vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu, siirtyminen kiertotalouteen, ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen, biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen. (M) = mahdollistava toiminta: taloudellinen toiminto, joka mahdollistaa suoraan sen, että muilla toiminnoilla edistetään merkittävästi yhtä tai useampaa ympäristötavoitetta. (S) = siirtymätoiminta: taloudellinen toiminto, joka tukee siirtymistä ilmastoneutraaliin talouteen ja jolle ei ole olemassa teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoista vähähiilistä vaihtoehtoa. 26 Toimintamenot-tunnusluku Taloudelliset toiminnot Koodi milj. euroa % toiminta- menoista Ilmaston- muutok- sen hillintä DNSH 3) Vähimmäis- tason suoja- toimet A. Luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnot Sähköntuotanto tuulivoimalla 4.3 0 0% 1% Kyllä Kyllä Sähköntuotanto vesivoimalla 4.5 -70 28% 99% Kyllä Kyllä Kaukolämmön tai -jäähdytyksen jakelu 4.15 -13 5% 91% Kyllä Kyllä Uusien ydinvoimaloiden rakentaminen ja turvallinen käyttö (S) 4.27 - 0% 0% Kyllä Kyllä Sähköntuotanto ydinenergian avulla olemassa olevissa laitoksissa (S) 4.28 -40 16% 100% Kyllä Kyllä Materiaalin talteenotto tavanomaisesta jätteestä 5.9 -4 2% 100% Kyllä Kyllä Muut 1) -2 1% 79% Kyllä Kyllä A.1 Yhteensä -129 51% A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnot Akkujen valmistus (M) 3.4 -1 0% Sähköntuotanto tuulivoimalla 4.3 0 0% Sähköntuotanto vesivoimalla 4.5 -1 0% Kaukolämmön tai -jäähdytyksen jakelu 4.15 -1 1% Sähköntuotanto fossiilisilla kaasumaisilla polttoaineilla (S) 4.29 -12 5% Lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön yhteistuotanto fossiilisista kaasumaisista polttoaineista (S) 4.30 -18 7% Lämmön tai jäähdytyksen tuotanto fossiilisilla kaasumaisilla polttoaineilla tehokkaassa kaukolämmitys- ja - jäähdytysjärjestelmässä (S) 4.31 0 0% Muut 2) -3 1% A.2 Yhteensä -37 15% A. Luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot yhteensä -166 66% B. Ei-luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot -86 34% Yhteensä (A+B) -252 100% 1) Sisältää toiminnot 4.24, 4.25. 2) Sisältää toiminnot 3.10, 3.17, 4.1, 4.20, 4.24, 4.25, 5.10, 5.11, 6.15, 8.2. 3) Sisältää: ilmastonmuutokseen sopeutuminen, vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu, siirtyminen kiertotalouteen, ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen, biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen. (M) = mahdollistava toiminta: taloudellinen toiminto, joka mahdollistaa suoraan sen, että muilla toiminnoilla edistetään merkittävästi yhtä tai useampaa ympäristötavoitetta. (S) = siirtymätoiminta: taloudellinen toiminto, joka tukee siirtymistä ilmastoneutraaliin talouteen ja jolle ei ole olemassa teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoista vähähiilistä vaihtoehtoa. Investoinnit käyttöomaisuuteen -tunnusluku Taloudelliset toiminnot Koodi milj. euroa % investoinneista käyttö- omaisuuteen Ilmaston- muutok- sen hillintä DNSH 3) Vähimmäis- tason suoja- toimet A. Luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnot Sähköntuotanto tuulivoimalla 4.3 101 18% 96% Kyllä Kyllä Sähköntuotanto vesivoimalla 4.5 98 18% 99% Kyllä Kyllä Kaukolämmön tai -jäähdytyksen jakelu 4.15 28 5% 54% Kyllä Kyllä Uusien ydinvoimaloiden rakentaminen ja turvallinen käyttö (S) 4.27 - 0% 0% Kyllä Kyllä Sähköntuotanto ydinenergian avulla olemassa olevissa laitoksissa (S) 4.28 34 6% 100% Kyllä Kyllä Materiaalin talteenotto tavanomaisesta jätteestä 5.9 5 1% 100% Kyllä Kyllä Muut 1) 20 4% 100% Kyllä Kyllä A.1 Yhteensä 285 51% A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnot Akkujen valmistus (M) 3.4 26 5% Sähköntuotanto tuulivoimalla 4.3 4 1% Sähköntuotanto vesivoimalla 4.5 0 0% Kaukolämmön tai -jäähdytyksen jakelu 4.15 23 4% Sähköntuotanto fossiilisilla kaasumaisilla polttoaineilla (S) 4.29 0 0% Lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön yhteistuotanto fossiilisista kaasumaisista polttoaineista (S) 4.30 33 6% Lämmön tai jäähdytyksen tuotanto fossiilisilla kaasumaisilla polttoaineilla tehokkaassa kaukolämmitys- ja - jäähdytysjärjestelmässä (S) 4.31 - 0% Muut 2) 7 1% A.2 Yhteensä 93 17% A. Luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot yhteensä 378 68% B. Ei-luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot 175 32% Yhteensä (A+B) 553 100% 1) Sisältää toiminnot 4.24, 4.25. 2) Sisältää toiminnot 3.10, 3.17, 4.1, 4.20, 4.24, 4.25, 5.10, 5.11, 6.15, 8.2. 3) Sisältää: ilmastonmuutokseen sopeutuminen, vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu, siirtyminen kiertotalouteen, ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen, biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen. (M) = mahdollistava toiminta: taloudellinen toiminto joka mahdollistaa suoraan sen, että muilla toiminnoilla edistetään merkittävästi yhtä tai useampaa ympäristötavoitetta. (S) = siirtymätoiminta: taloudellinen toiminto, joka tukee siirtymistä ilmastoneutraaliin ja jolle ei ole olemassa teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoista vähähiilistä vaihtoehtoa. Siirtymätoiminnot (ydinvoima ja maakaasu) Siirtymätoiminto on taloudellinen toiminto, joka tukee siirtymistä ilmastoneutraaliin talouteen noudattaen kehityspolkua lämpötilan nousun rajoittamiseksi ja jolle ei ole olemassa teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoista vähähiilistä vaihtoehtoa. Fortumin merkittävimpiä siirtymätoimintoja ovat sähköntuotanto ydinenergian avulla uusissa tai olemassa olevissa laitoksissa sekä sähkön ja lämmön tuotanto fossiilisilla kaasumaisilla polttoaineilla (maakaasu). Fortumilla ei ole luokitusjärjestelmään kelpaamattomia taloudellisia toimintoja liittyen sähköntuotantoon ydinvoimalla ja maakaasulla. 27 Ydinvoimaan ja fossiilisiin kaasuihin liittyvät toiminnot Ydinenergiaan liittyvät toiminnot 4.26 Sellaisten edistyneiden teknologioiden esikaupalliset vaiheet, joilla tuotetaan energiaa ydinreaktion avulla siten, että polttoainekierrosta aiheutuu mahdollisimman vähän jätettä Ei 4.27 Uusien ydinvoimaloiden rakentaminen ja turvallinen käyttö Kyllä 4.28 Sähköntuotanto ydinenergian avulla olemassa olevissa laitoksissa Kyllä Fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot 4.29 Sähköntuotanto fossiilisilla kaasumaisilla polttoaineilla Kyllä 4.30 Lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön yhteistuotanto fossiilisista kaasumaisista polttoaineista Kyllä 4.31 Lämmön tai jäähdytyksen tuotanto fossiilisilla kaasumaisilla polttoaineilla tehokkaassa kaukolämmitys- ja -jäähdytysjärjestelmässä Kyllä Luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot (A.1) Alla on esitetty ilmaston muutoksen hillintään liittyvät luokitusjärjestelmän mukaiset toiminnot Fortumin jatkuvista toiminnoista 31.12.2022. Luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot (nimittäjä ja osoittaja) Liikevaihto Toimintamenot Investoinnit käyttöomaisuuteen Taloudelliset toiminnot milj. euroa % nimittäjä 1) % osoittaja 2) milj. euroa % nimittäjä 1) % osoittaja 2) milj. euroa % nimittäjä 1) % osoittaja 2) 4.27 Uusien ydinvoimaloiden rakentaminen ja turvallinen käyttö 45 1% 1% - - - - - - 4.28 Sähköntuotanto ydinenergian avulla olemassa olevissa laitoksissa 2 016 23% 52% -40 16% 31% 34 6% 12% Muut luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot 1 844 21% 47% -89 35% 69% 251 45% 88% Yhteensä 3 905 44% 100% -129 51% 100% 285 51% 100% 1) Luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnon osuus sovellettavan tunnusluvun nimittäjässä. 2) Luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnon osuus sovellettavan tunnusluvun osoittajassa. Luokitusjärjestelmäkelpoiset taloudelliset toiminnot (A.2) Alla on esitetty ilmaston muutoksen hillintään liittyvät luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei-luokitusjärjestelmän mukaiset toiminnot Fortumin jatkuvista toiminnoista 31.12.2022. Luokitusjärjestelmäkelpoiset, mutta ei luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot Liikevaihto Toimintamenot Investoinnit käyttöomaisuuteen Taloudelliset toiminnot milj. euroa % milj. euroa % milj. euroa % 4.29 Sähköntuotanto fossiilisilla kaasumaisilla polttoaineilla 287 3% -12 5% 0 0% 4.30 Lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön yhteistuotanto fossiilisista kaasumaisista polttoaineista 679 8% -18 7% 33 6% 4.31 Lämmön tai jäähdytyksen tuotanto fossiilisilla kaasumaisilla polttoaineilla tehokkaassa kaukolämmitys- ja -jäähdytysjärjestelmässä 1 0% 0 0% - 0% Muut luokitusjärjestelmäkelpoiset, mutta ei luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot 217 2% -7 3% 60 11% Yhteensä 1 185 13% -37 15% 93 17% Investoinnit käyttöomaisuuteen -suunnitelma Investoinnit käyttöomaisuuteen -suunnitelma käsittää yhtiön johdon hyväksymät merkittävät tulevaisuuden investoinnit seuraavan viiden vuoden aikana, joiden odotetaan laajentavan yhtiön luokitusjärjestelmän mukaista taloudellista toimintaa tai muuttavan luokitusjärjestelmäkelpoisia toimintoja luokitusjärjestelmän mukaisiksi. Fortumin suunnitellut käyttöomaisuusinvestoinnit, jotka täyttävät yllä mainitut ehdot, ovat 0,7 miljardia euroa tilikauden 1.1.-31.12.2022 lopussa. Suunnitelman tarkastelujakso on 5 vuotta. Poikkeuksena tähän on Loviisan ydinvoimalan käyttöiän pidennysinvestointi. Tämän investoinnin tarkastelujakso on 10 vuotta investoinnin luonne huomioiden. Suunnitelma sisältää Pjelaxin tuulivoimapuiston rakentamisen, Loviisan ydinvoimalaitoksen käyttöiän pidentämisen, vesivoimalaitoksiin kohdistuvia tuotannonlisäys muutoksia sekä kaukolämpöliiketoiminnan hiilestä luopumiseen liittyviä investointeja. Merkittävä osa investoinneista tulee valmistumaan seuraavan neljän vuoden aikana. Tästä poikkeuksena on Loviisan voimalaitoksen käyttöiän pidennysprojekti, joka kestää aina vuoteen 2050 asti. Fortumilla ei ole merkittäviä käyttöomaisuusinvestointisuunnitelmaan liittyviä toimintamenoja. Määritelmät, täsmäytykset ja laskentamenetelmät Liikevaihto Liikevaihto perustuu Fortumin konsernituloslaskelmalla raportoituun liikevaihtoon (  liitetieto 6 ). Fortumin liikevaihto ei sisällä lopetettuja toimintoja. milj. euroa A.1 Luokitusjärjestelmän mukainen Yhteensä Sähkönmyynti 3 654 6 947 Lämmönmyynti 148 683 Muut 103 1 175 Yhteensä 3 905 8 804 Toimintamenot Toimintamenot koostuvat aktivoimattomista välittömistä kustannuksista, jotka ovat välttämättömiä aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden jatkuvan ja tehokkaan toiminnan varmistamiseksi. Kulut sisältävät korjauksen ja ylläpidon, rakennusten huollon, lyhytaikaiset vuokrat ja vastaavat kulut, sekä muut näiden omaisuuserien huoltoon liittyvät suorat kulut. Toimintamenot eivät sisällä lopetettuja toimintoja. milj. euroa A.1 Luokitusjärjestelmän mukainen Yhteensä Korjaus ja ylläpito -73 -146 Lyhytaikaiset vuokrat ja muut kiinteistökulut -37 -70 Muut -19 -35 Yhteensä -129 -252 Investoinnit käyttöomaisuuteen Investoinnit käyttömaisuuteen koostuvat lisäyksistä aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin, aineettomiin hyödykkeisiin ja käyttöoikeusomaisuuseriin, sisältäen yrityshankintojen yhteydessä tulleet lisäykset. Investoinnit eivät sisällä lopetettuja toimintoja, koska luotettavaa tietoa ei ole saatavilla. 28 milj. euroa Liitetieto A.1 Luokitusjärjestelmän mukainen Yhteensä Lisäykset aineettomiin hyödykkeisiin 16 2 88 Lisäykset aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin 17 278 437 Lisäykset käyttöoikeusomaisuuseriin 33 4 28 Yhteensä 285 553 Tunnuslukujen laskentamenetelmät Taksonomiatunnuslukujen laskentaan käytetyt taloudelliset tiedot on saatu Fortumin taloudellisista järjestelmistä, ja ne perustuvat samaan tietoon ja konsernin laadintaperiaatteisiin (konsernitilinpäätöksen liitetiedot) kuin konsernitilinpäätös tilikaudelle 1.1. – 31.12.2022. Raportointi käsittää vain jatkuvat toiminnot. Raportointiprosessiin on asetettu tarvittavat kontrollit kaksinkertaisen laskennan riskin eliminoimiseksi. Taloudellinen tieto on kohdistettu taksonomianmukaisiin ja taksonomiakelpoisiin toimintoihin seuraavasti: • Suurin osa sähkönmyynnistä on kohdistettu taksonomianmukaisiin ja taksonomiakelpoisiin toimintoihin tuotannon perusteella. Fortumin liikevaihto tunnusluku liittyen sähköntuotantoon vesi- ja ydinvoimalla sisältää myös osaomisteiset Mankala-yhtiöt. Yhtiömuodossa Mankala-yhtiöt myyvät tuottamansa sähkön omistajille tuotantokustannushintaan omistusosuuksien suhteessa. • Tiedot muun myynnin ja toimintamenojen osalta ovat saatavilla järjestelmistä yksittäisten laitosten kustannuspaikkatasolla. Nämä kustannuspaikat on kohdistettu taksonomiakelpoisiin toimintoihin. • Jokainen olennainen käyttöomaisuusinvestointiprojekti on allokoitu soveltuvaan taksonomiakelpoiseen toimintoon. 29 Riskienhallinta Riskienhallinnan viitekehys ja tavoitteet Konsernin riskipolitiikka toimii Fortumin riskienhallinnan viitekehyksenä ja sen tarkoitus on auttaa liiketoimintaa hallitsemaan riskejä tehokkaasti ja varmistaa asiaankuuluvien säännösten noudattaminen. Konsernin riskipolitiikka antaa yleiskuvan Fortumin riskienhallintajärjestelmistä, jotka koostuvat riskienhallinnan yleisistä periaatteista, riskienhallintaprosessien pääkohdista ja vastuista sellaisten riskien hallitsemiseksi, joilla toteutuessaan voi olla olennainen negatiivinen vaikutus Fortumin nykyiseen tai tulevaan liiketoimintaan, maineeseen, työntekijöihin, ympäristöön tai kolmansiin osapuoliin. Riskienhallintajärjestelmät on suunniteltu tukemaan Fortumin hallitusta, tarkastus- ja riskivaliokuntaa, Fortumin toimivaa johtoa sekä operatiivista liiketoimintaa riskienhallintaan liittyvien tehtävien hoitamisessa. Riskinhallintajärjestelmien tavoitteena on: • tukea Fortumin hallitusta ja toimivaa johtoa konsernin strategian kehittämisessä • tukea liiketoimintaa strategian toteuttamisessa • tukea liiketoimintaa sovittujen tavoitteiden saavuttamisessa hyväksyttävissä riskirajoissa siten, että konsernin kyky täyttää sen taloudelliset sitoumukset eivät vaarannu • varmistaa, että konserniin kohdistuvat merkittävät riskit ja epävarmuudet ymmärretään, ja • tukea sellaisten onnettomuuksien ennaltaehkäisyä, joilla voi olla vakava vaikutus työntekijöiden tai kolmansien osapuolten terveyteen ja turvallisuuteen, sekä sellaisten tapahtumien ennaltaehkäisyä, joilla voi olla merkittävä vaikutus Fortumin omaisuuteen, maineeseen tai ympäristöön. Riskienhallintaorganisaatio Fortumin hallitus hyväksyy konsernin riskipolitiikan ja toimitusjohtaja hyväksyy Fortumin riskienhallintaohjeet, mukaan lukien ohjeet, jotka asettavat vähimmäisvaatimukset riskien hallinnalle eri riskikategorioissa. Lisäksi on olemassa erilliset kaikissa Fortumin liiketoiminnoissa sovellettavat ohjeet liittyen hyödykemarkkinoihin, vastapuoli- ja luottoriskeihin sekä likviditeettiriskeihin. Fortumin divisioonat ja konsernitoiminnot julkaisevat tarvittaessa yksityiskohtaisia ohjeita, joissa kerrotaan, miten konsernin riskipolitiikkaa ja siihen liittyviä riskienhallintaohjeita toteutetaan eri organisaatioissa. Konsernin riskipolitiikkarakenne Riskienhallinnan toimintamallit Pääperiaate on, että riskienhallinta tapahtuu siellä missä riskit ovat. Tämä tarkoittaa sitä, että jokaisen divisioonan ja konsernitoiminnon vetäjä on vastuussa omalla liiketoiminta-alueellaan olevien riskien hallinnasta. Jokaiselle riskille nimetään riskin omistaja varmistamaan, että riskiä hallitaan asianmukaisesti. Fortumin tarkastus- ja riskivaliokunnan vastuulla on valvoa sitä, että yhtiön riskienhallintajärjestelmät ovat riittävät ja tarkistaa vuosittain sekä konsernin riskipolitiikka että merkittävimmät riskit ja epävarmuudet. Konsernin riskienhallintayksikköä johtaa riskienhallintajohtaja, joka raportoi talousjohtajalle. Riskienhallintayksikkö tuottaa ohjeita, menetelmiä ja työkaluja, jotka tukevat konsernia tehokkaiden riskienhallintaprosessien toteuttamisessa. Konsernin riskienhallintayksikkö on vastuussa divisioonien ja konsernitoimintojen riskienhallintatoimenpiteiden valmiuden arvioinnista ja raportoinnista sekä merkittävien riskien riippumattomasta valvonnasta ja raportoinnista konsernin johdolle, tarkastus- ja riskivaliokunnalle ja yhtiön hallitukselle. 30 Jatkuvan parantamisen periaate Fortum-konsernissa riskienhallintaa kehitetään jatkuvan parantamisen periaatteen mukaisesti. Tavoitteena on optimoitu ja jatkuvasti kehittyvä riskienhallintaprosessi. Riskienhallintaprosessin kypsyyttä arvioidaan vuosittain itsearviointimenettelyjen avulla. Konsernin riskienhallintayksikkö määrittää saatujen tulosten perusteella riskienhallinnan kehitystavoitteet. Fortumin arvojen mukaisesti riskienhallinnan merkitystä korostetaan lisäämällä henkilöstön riskitietoisuutta ja korostamalla riskitietoisen päätöksenteon myönteisiä piirteitä. Fortumin riskienhallinta tukee ja parantaa jatkuvasti Fortumin arvojen soveltamista päätöksenteossa. Riskienhallintaprosessi Riskienhallintaprosessi koostuu riskin tunnistamisesta, arvioinnista, hallintatoimenpiteistä ja valvonnasta. Riskienhallintaprosessi liittyy strategian kehittämiseen, tavoitteiden asettamiseen ja pitkän aikavälin ennustamiseen. Prosessi on osa operatiivista ja liiketoiminnan johtamista, sisältäen Fortumin investointiprosessit ja projektien hallinnan. Fortumin riskienhallintaprosessi on suunniteltu tukemaan tehokasta riskienhallintaa varmistamalla, että riskejä valvotaan ja seurataan säännöllisesti. Riskien tunnistaminen perustuu säännölliseen järjestelmälliseen prosessiin, joka sisältää riskien syntymissyiden analysoinnin sekä arvioinnin seurauksista, jos riski realisoituisi. Riskit arvioidaan sekä vaikutukseltaan että toteutumistodennäköisyydeltään. Riskejä arvioidaan pääosin rahallisen vaikutuksen perusteella suhteessa ennustettuun tulokseen ja/tai kassavirtoihin, mutta myös terveyden ja turvallisuuden sekä ympäristön ja maineen näkökulmista, jos merkityksellistä. Tunnistetuille riskeille nimetään omistajat, jotka ovat vastuussa riskin hallitsemisesta. Riskienhallintatoimenpiteitä voivat olla riskin hyväksyminen, välttäminen, pienentäminen tai siirtäminen. Riskienvalvontaprosessit, jotka pitävät sisällään riskien valvonnan ja raportoinnin, on suunniteltu tukemaan hyväksyttyjen ohjeiden noudattamista ja sitä, että riskit pysyvät sovittujen riskirajojen ja mandaattien puitteissa, esimerkiksi vastapuoli- ja markkinariskeihin liittyen. Riskit Vuosi 2022 on ollut poikkeuksellinen lukuisten tunnistettujen riskien toteutuessa Venäjän ja Ukrainan välisen sodan seurauksena joko kokonaan tai osittain. Merkittävimpänä näistä riskeistä on Venäjän toiminta energian käyttämisessä aseena, josta on seurannut vallitseva energiakriisi korkeine hyödykehintoineen ja mahdollinen riski huoltovarmuudelle Euroopassa. Tilanteen vaikutukset ovat olleet Fortumille dramaattiset. • Venäjä rajoitti kaasutoimituksiaan Saksaa, joka aiheutti merkittäviä tappioita Uniperille, koska korvaavaa kaasua hankittiin korkeilla hinnoilla, jotta saatiin katetuksi sovittu myynti asiakkaille. Uniperin ennennäkemättömät tappiot johtivat sopimukseen Saksan valtion kanssa Fortumin Uniper-osakkeiden myynnistä. Vuoden 2022 joulukuun 21. päivänä Fortum ilmoitti Uniper SE omistusosuutensa myynnin toteutumisesta Saksan valtiolle. Kokonaistappio Uniper SE omistusten myynnistä oli hieman alle 6 miljardia euroa. Lisätietoja sopimuksesta ja kaupan toteutumisesta, katso kohta ”Uniperin divestointi” luvu sta ”Tuloskehitys ja taloudellinen asema”. • Ukrainan konflikti on vaikuttanut Fortumin mahdollisuuksiin toimintaan ja omistuksiin Venäjällä. Tämän seurauksena Fortum ei tee lisäinvestointeja Venäjälle eikä tarjoa uutta rahoitusta venäläisille tytäryhtiöilleen. Yhtiö pyrkii hallitusti poistumaan Venäjän markkinoilta ja luopumaan Venäjän toiminnoistaan, ensisijaisena tavoitteena on myydä Venäjän toiminnot. • Korkeat ja vaihtelevat hyödykehinnat ovat johtaneet kasvaviin selvitysyhtiöiden vakuusvaatimuksiin. Likviditeettiriskin pienentämiseksi Fortum allekirjoitti siltarahoitusjärjestelyn Suomen valtion kokonaan omistaman Solidiumin kanssa vuoden 2022 kolmannella neljänneksellä. Järjestelyllä Fortum varmisti riittävän maksuvalmiusresurssin, mikäli sähkön pohjoisma iset hinnat laskevat − ja sen myötä vakuusvaatimukset – olisivat jälleen nousseet merkittävästi. Lisätietoja sopimuksesta on tämän tilinpäätöstiedotteen kohdassa "Solidiumin siltarahoituslaina Fortumille ja suunnattu maksuton osakeanti Solidiumille" luvuss a ”Tuloskehitys ja taloudellinen asema” . Fortum altistuu edelleen useille taloudellisille, operatiivisille, strategisille ja vastuullisuuteen liittyville riskeille. Fortum altistuu näille riskeille sekä suoraan että epäsuorasti tytäryhtiöiden sekä osakkuus- ja yhteisyritystensä kautta. Osakkuus- ja yhteisyrityksillä on omat riskienhallintajärjestelmänsä. Fortumin pääasialliset osakkuus- ja yhteisyritykset ovat TVO, Forsmarks Kraftgrupp AB ja Kemijoki Oy. Lisätietoja riskeille altistumisesta on esitetty kunkin yhtiön vuosikertomuksessa. Fortum altistuu myös fyysisille ilmasto- ja siirtymäriskeille. Tunnistetut fyysiset riskit on yleisesti määritetty osana operatiivisten riskien kategoriaa. Vastaavasti siirtymäriskit ovat yleisesti osa strategisten riskien kategoriaa. 31 Strategiset riskit Fortumin hallitus hyväksyi uuden strategian maaliskuun alussa ja samalla julkisti uuden liiketoimintarakenteen ja toimintamallin. Yhteenveto Fortumin uudesta strategiasta löytyy osiosta "Tilikauden jälkeiset tapahtumat". Merkittävimmät strategiset riskit liittyvät energiapolitiikan, sääntelyyn, teknologian tai liiketoimintaympäristön kehittymiseen tavoilla, joita ei ole onnistuttu ennakoimaan ja joihin ei olla valmistauduttu. Tulevaisuuden energiamarkkinoiden, sääntelyn kehityksen skenaarioita, ilmastoskenaarioita, kuten myös skenaarioita nykyisen geopoliittisen tilanteen kehittymiselle, mukaan lukien niiden vaikutusta Fortumin nykyisiin ja mahdollisiin uusiin liiketoimintoihin, päivitetään säännöllisesti. Riskejä, jotka voisivat haitata Fortumin strategian toteuttamista, arvioidaan ja raportoidaan jatkuvasti osana säännöllistä strategian arviointityötä. Liiketoimintaympäristö Fortum toimii globaalissa liiketoimintaympäristössä, toiminnan pääpainon ollessa Pohjoismaissa, ja on siten alttiina poliittisille ja muille riskeille, jotka vaikuttavat makrotaloudelliseen kehitykseen ja kuluttajien käyttäytymiseen markkinoilla, joilla Fortum toimii. Nykyinen geopoliittinen epävarmuus on lisännyt riskiä eskalaatioon Ukrainan ulkopuolelle. Vaikka se on epätodennäköistä, konkreettinen riski sodan kärjistymisestä ydinmarkkinoillamme, mukaan lukien Suomi ja Ruotsi, on olemassa, minkä seurauksia on vaikea nähdä ennakolta. Se voisi lisätä esimerkiksi sabotaasiriskiä tai jopa riskiä suorista hyökkäyksistä Fortumin tai kansallisesti kriittisiin energialaitoksiin tai infrastruktuuriin. Äärimmäisessä skenaariossa tämä voi johtaa tilanteeseen, jossa Suomen valtio tai Ruotsi vaatisi hätätoimena energia-alan haltuunottoa, mikä merkitsisi sitä, että Fortum menettäisi toiminnallisen operatiivisen hallinnan liiketoimintaansa tuntemattomaksi ajaksi. Nykyinen geopoliittinen epävarmuus on lisännyt suuntausta kohti yhä kansallismielisempää politiikkaa ja protektionismia voi johtaa lisääntyneisiin kaupan rajoituksiin tai sanktioihin, jotka puolestaan voivat vaikuttaa Fortumin tuotteiden ja palveluiden kysyntään, tuotantomahdollisuuksiin kuin myös omaisuuden arvoon ja rahoitukseen. Fortum seuraa jatkuvasti, kuinka sen liiketoiminta-alueiden liiketoimintaympäristö kehittyy voidakseen reagoida nopeasti muutoksiin markkinoilla ja kuluttajien käyttäytymisessä. Investointi- ja yrityshankintariskit Fortum tarkastelee jatkuvasti liiketoimintaportfoliotaan ja arvioi mahdollisuuksia tehdä yritysostoja, investointeja tai yritysmyyntejä. Yritysostojen, myyntien ja investointien loppuunsaattaminen voi olla haastavaa, vaikka Fortum onnistuisikin löytämään sopivan kohteen. Kilpailun puute, mahdolliset rajoitukset tiettyjen ulkomaisessa omistuksessa olevien liiketoiminta-alueiden myyntiin tai muut mahdolliset rajoitukset voivat tehdä myynnin vaikeaksi, tai myynnistä ei saada odotettua tuottoa. Taloudelliset rajoitteet, kilpailu yritysostoista tai uutta toimintaa luovista investoinneista saattaa rajoittaa Fortumin mahdollisuutta kasvaa tai nostaa hintoja epäedulliseksi Fortumin näkökulmasta. Fortum ei tee uusia investointeja Venäjälle ja olemassa olevia sopimuksia ei uudisteta niiden vanhentumisen jälkeen. Yhtiö tavoittelee hallittua poistumista Venäjän markkinoilta ensisijaisesti myymällä liiketoimintonsa Venäjällä. Lisäksi Fortum ei myönnä uutta rahoitusta venäläisille tytäryhtiöilleen. Myyntiprosessi on edennyt ja on edelleen käynnissä, mutta suuret yritysmyynnit Venäjän energiasektorilta edellyttää Venäjän hallituksen komission ja presidentin hyväksyntää. Poistumisen toteutuminen voi tästä syystä vaatia enemmän aikaa ja käynnissä olevaan kauppaan liittyy merkittäviä epävarmuuksia, kuten viranomaishyväksyntöjä. Mikäli myyntiä ei saada toteutettua tai se viivästyy merkittävästi, se saattaa rajoittaa Fortumin mahdollisuuksia päästä rahoitusmarkkinoille tai kauppa voi toteutua liiketoiminnan alhaisemmalla arvostuksella tai ääritapauksessa Fortumin venäläisten omaisuuserien pakkolunastuksella. Venäjällä yhä vaikeammaksi käyvän toimintaympäristön ja Fortumin liiketoiminnan pitkittyneen epävarmuuden vuoksi, Fortum on vuoden 2022 aikana kirjannut Venäjän liiketoimintaan liittyviä arvonalentumiskirjaus yhteensä 1,7 miljardia euroa. Russia- segmentin nettovarallisuuden arvo arvonalennusten jälkeen on noin 1,7 miljardia euroa. Riskit liittyen yrityshankintoihin, -myynteihin ja investointeihin hallitaan osana investointiprosessia. Investointiohjeistus sisältää vaatimukset riskien tunnistamisesta, arvioimisesta ja toimintasuunnitelman tekemisestä tunnistettujen riskien hallitsemiseksi ennen investointipäätöksen tekoa. Investointiprosessin vaatimuksiin kuuluu myös, että riskejä seurataan projekteissa. Suurten projektien riskejä hallitaan sopimusrakenteilla ja vakuutusturvalla. Liiketoimintakumppaniin liittyvien riskien arviointi tehdään ennen yhteisyritysten tai muiden merkittävien kumppanuussopimusten tekemistä. Energiapoliittiset ja sääntelyriskit Energialiiketoimintaan kohdistuu voimakkaasti kansallisia ja EU-tason energiapoliittisia päätöksiä ja sääntelyä. Fortumin strategia pohjautuu erilaisiin skenaarioihin tulevaisuuden sääntely-ympäristön kehityksestä sekä olemassa olevilla että mahdollisilla uusilla liiketoimintamarkkinoilla. Toimintaympäristön monimutkaisuus ja mahdolliset sääntelymuutokset eri maissa aiheuttavat riskejä Fortumille, jos niitä ei osata ennakoida, tunnistaa ja hallita tehokkaasti. Fortum ylläpitää aktiivista vuoropuhelua lakeja ja sääntelyä kehittävien tahojen kanssa hallitakseen näitä riskejä ja vaikuttaakseen ennakoivasti sekä energiapolitiikan että sääntelyn kehitykseen Fortumin strategisten tavoitteiden mukaisesti. 32 EU ja Pohjoismaat Fortumin tulee toimintamaissaan hallita riskit, jotka liittyvät sekä EU-tason että kansalliseen sääntelyyn. Alla on listattu tärkeimmät riskit, jotka liittyvät energia- ja ilmastopolitiikan, kiertotalouteen liittyvän politiikan sekä sääntely- ja ilmastopolitiikan viitekehysten kehittämiseen tulevaisuudessa: • Venäjän hyökkäys Ukrainaan nosti hyödykkeiden hinnat ennätyksellisen korkealle ja lisäsi hintojen epävakautta entisestään. Tämän seurauksena EU ja sen jäsenmaat ovat ryhtyneet toimiin väliaikaisen markkinasääntelyn avulla (esimerkiksi hintakatot, windfall-verotus). Mikäli nämä markkinasääntelytoimet muuttuvat pysyviksi, syntyy riski liiketoiminnan suorituskyvylle. Lisäksi Fortum näkee riskinä koordinoimattomat kansalliset toimet korkeiden energiahintojen torjumiseksi ja toimitusvarmuuden turvaamiseksi. On myös mahdollista, että erilaiset lyhyen aikavälin kriisitoimenpiteet vaikuttavat negatiivisesti EU:ssa vuoden 2023 alussa alkavaan pidemmän aikavälin sähkömarkkinauudistukseen. • Fortum uskoo, että EU:n ja kansallisten päästöjen vähentämistavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että kaikkia CO 2 -vapaita energiantuotantoteknologioita kohdellaan tasapuolisesti laissa sekä että päästöjen vähentämiselle on poliittinen hyväksyntä. On olemassa riski, että joitain teknologioita suositaan muista syistä kuin niiden CO 2 -jalanjäljestä johtuen, esimerkiksi rahoituksen osalta, johtaen epäreiluun kilpailuasetelmaan eri tuotantomuotojen välillä. • Kasvavat hyväksyttävyyteen liittyvät tekijät eri energiamuodoissa ja – teknologioissa lisäävät epävarmuutta ja riskejä suunniteltuihin investointeihin liittyen. Lisääntyvät ja laajenevat kestävän kehityksen vaatimukset, liittyen esimerkiksi EU:n ennallistamisasetukseen, jolla voi olla ennustamattomia negatiivisia seurauksia energiajärjestelmälle, erityisesti vesi- ja tuulivoimalle ja sähköverkoille. Fortumin ydinteknologioiden, kuten vesi- ja ydinvoiman sisällyttäminen EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmään on kannustava signaali rahoitusmarkkinoille pääsyn varmistamisessa ja tulevaisuuden investointien kannalta. Regulaatio ei kuitenkaan ole vielä viimeistelty ja jäljellä olevat kriteerit, joiden odotetaan julkaistavan vuonna 2023, voivat aiheuttaa lisää esteitä Fortumin omaisuuserien kohdistamiselle. • EU:n ilmastotavoitteet ylittävät tai niiden kanssa päällekkäiset kansalliset ilmastopolitiikat tai ohjausmekanismit voivat laimentaa EU:n päästökauppajärjestelmää (ETS) ja luoda tehottomuutta, joka perustuu koordinoimattomiin kansallisiin ei-markkinapohjaisiin hiilidioksidin vähennysmekanismeihin. Lisäksi hiilen hinnan lasku voi heikentää hiilivapaan omaisuuden kannattavuutta. • Uuden uusiutuvan energian tuotannon kansalliset investointiohjelmat ja valikoidut tukijärjestelmät voivat alentaa vakiintuneen sähköntuotannon kannattavuutta ja johtaa markkinoiden vääristymiin kohonneiden verkkokustannusten vuoksi, koska tuottajat maksavat suuren osan verkon kokonaiskustannuksista. Fortum voi kärsiä myös alhaisemmista sähkön hinnoista, sillä verkkoon tulee tuotantoa, joka ei muuten olisi kannattavaa. On myös olemassa riski, että pohjoismaisen sähköverkkokapasiteetin rakentamisen puute jatkuu tai jopa kasvattaa hinta-alue-eroja. Tämä voi puolestaan alentaa tulosta ja omaisuusarvojamme matalilla hinta-alueilla. • Tiukentuvat päästöstandardit ja -rajoitukset, jätteenpolttoverot tai kasvava lämmityspolttoaineiden verotus saattavat myös vaikuttaa negatiivisesti Fortumin tulostavoitteisiin. Näiden asioiden kytkeytyminen toisiinsa luo epävarmuutta, sillä politiikan muutokset yhdellä alueella voivat heikentää politiikan muutosten vaikutuksia muilla alueilla. Venäjä Fortumin Venäjän liiketoimintaan kohdistuu poliittisia, taloudellisia ja sosiaalisia epävarmuuksia ja riskejä. Tämä johtuu muutoksista lainsäädännössä ja muussa sääntelyssä, taloudellisissa ja sosiaalisissa oloissa ja muissa vastaavissa tekijöissä. Merkittävimmät riskit liittyvät sellaisiin määrättyihin ja toimeenpantuihin taloudellisiin rajoitteisiin, jotka voisivat estää Fortumia kotiuttamasta voittoja tai myymästä omaisuutta, ja muutokset verosääntelyssä tai verotarkastukseen liittyvissä käytännöissä, jotka voisivat aiheuttaa merkittävää liikevaihdon laskua ja vähentää huomattavasti Venäjään liittyvien varojen arvoa. Uusien sanktioiden toimeenpanolla saattaisi olla suora tai epäsuora vaikutus liiketoimintaympäristöön, ja se saattaisi vaikuttaa kielteisesti Venäjän liiketoimintaan ja tiettyjen sijoitusten arvoon Venäjällä. Fortum tarkkailee tilannetta aktiivisesti, jotta se kykenee varmistamaan sen, että se toimii jatkossakin voimassa olevien sääntöjen ja lakien puitteissa. Venäjällä tärkeimmät energiasääntelyyn liittyvät riskit koskevat koko energiasektorin kehitystä. Säännellyt markkinat ovat luontaisesti alttiita sääntelyn muutoksille, joista voi aiheutua riskejä Fortumin liiketoiminnalle. Kommentteja Venäjän Ukraina-hyökkäyksen aiheuttamaan geopoliittiseen epävarmuuteen, asetettuihin pakotteisiin, mahdollisiin lisäpakotteisiin ja vastapakotteisiin sekä niiden mahdollisiin vaikutuksiin Fortum- konsernin Venäjän liiketoimintoihin ja varoihin on luettavissa  liitetiedossa 2 . Teknologiariskit Fortumin strategiaan kuuluu investoinnit uusiin teknologioihin tai sellaisiin teknologioihin, jotka ovat vielä kaupallisesti kehitysvaiheessa. Näihin teknologioihin kuuluu muun muassa vetytuotanto, joka tukee siirtymää kohti tulevaisuuden vähähiilistä taloutta. Fortum kehittää myös muita uusiutuvan energian ratkaisuja ja innovaatioita asiakkailleen. Uusiin teknologioihin investoiminen altistaa Fortumin riskeille liittyen immateriaalioikeuksiin ja teknologioiden taloudelliseen toteuttamiskelpoisuuteen sekä -aikatauluun. Teknologiariskejä hallitaan arvioimalla ja seuraamalla uusien teknologioiden elinkelpoisuutta läpi niiden kehitysvaiheen sekä kehittämällä että investoimalla valikoituihin hankkeisiin yhdessä yhteistyökumppanien kanssa. Kestävän kehityksen riskit Yhteiskuntavastuu ja kestävä kehitys ovat olennaisia osia Fortumin strategiassa. Fortum ottaa toiminnassaan tasapuolisesti huomioon taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristövastuunsa. Muutokset lainsäädännössä, sääntelyssä ja liiketoimintaympäristössä sekä enemmistöomistajan näkemyksissä voivat luoda riskitekijöitä, mikäli näitä ei ole tunnistettu ja hallittu tehokkaasti. Voidakseen tunnistaa ja hallita näitä riskejä Fortum tukee useita kansainvälisiä vapaaehtoisia peruskirjoja, standardeja ja suosituksia, jotka liittyvät kestävään kehitykseen. Fortum tekee vuosittain sidosryhmätutkimuksia voidakseen tunnistaa sidosryhmiemme kaikkein keskeisimmät haasteet. Lisäksi Fortum tekee yhteistyötä kansalaisjärjestöjen kanssa, ja on määritellyt liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät sisäiset politiikat ja ohjeet. Liiketoimintaetiikka ja compliance-riskit Fortumin toimintaan sovelletaan laajaa joukkoa lakeja, määräyksiä ja säännöksiä, joita asettavat viranomaiset, pörssit ja muut toimielimet kaikilla niillä markkinoilla, joilla Fortum toimii. Fortum pyrkii noudattamaan kaikkia lakeja, määräyksiä ja säännöksiä, mutta Fortumin mahdollisuudet toimia joissakin maissa saattavat muuttua, jos paikallisissa laeissa ja säännöksissä tapahtuu muutoksia. Koska Fortum käy kauppaa rahoitusinstrumenteilla, siihen kohdistuu riskejä, jotka aiheutuvat rahoitusmarkkinasääntelyn ja -direktiivien käyttöönotosta ja muutoksista, kuten esimerkiksi EMIR-asetuksesta (johdannaismarkkinoihin liittyvä sääntely), REMIT-asetuksesta (energian tukkumarkkinoihin liittyvä sääntely). Fortumilla on toimintaa useilla eri oikeudenkäyttöalueilla, minkä vuoksi siihen kohdistuu useita erilaisia juridisia riskejä. Nämä riskit muodostuvat pääasiassa uhkaavista tai käynnissä olevista oikeusprosesseista, koskien pitkien toimitus- ja myyntisopimusten ehtoja ja hintamuutoksia, lisenssejä, hankittuihin yhtiöihin liittyviä vastuita, toimitusriitoja tai investointisopimuksiin liittyviä riitoja. Fortum tunnistaa, arvioi, pienentää ja raportoi compliance-riskejä, mukaan lukien liiketoimintaetiikkaan liittyviä riskejä, systemaattisesti osana sekä compliance-riskienhallintaprosessiaan että riskienhallintaprosessiaan. Keskeisimpiä riskejä pienentäviä toimia ovat tehokkaat sisäiset kontrollit, joilla estetään luvaton sekä konsernipolitiikkojen ja -ohjeiden vastainen toiminta. Lisäksi jatkuva kouluttaminen ja tiedottaminen ovat keskeisessä asemassa organisaation compliance-tietoisuuden lisäämisessä sekä painotettaessa liiketoiminnan eettisyyden että lakien ja säännösten noudattamisen ja ymmärryksen tärkeyttä. Säännölliset harjoitukset pitävät sisällään pakolliset verkkoympäristössä tapahtuvat koulutukset, joiden avulla varmistetaan, että harjoitus tavoittaa koko henkilöstön. 33 Fortumin Toimintaohje (Code of Conduct) ja Toimintaohje palvelun- ja tavarantoimittajille (Supplier Code of Conduct) painottavat liiketoiminnan eettisyyden tärkeyttä kaikille työntekijöille, alihankkijoille ja yhteistyökumppaneille. Sekä Fortumin Toimintaohje ja Toimintaohje palvelun- ja tavarantoimittajille korostavat nollatoleranssia korruption ja lahjonnan suhteen. Lisäksi on luotu erilliset ohjeet tietyistä osa-alueista, kuten lahjonnanvastaisuudesta, määräystenmukaisuuden hallinnasta, omaisuuden suojaamisesta, eturistiriidoista, rahanpesun vastaisuudesta sekä kilpailuoikeudellisista asioista. Fortum on kehittänyt sisäisten ja ulkoisten asiantuntijoiden kanssa valvontaprosessit, koskien taloudellisten sanktioiden noudattamista (EU, US, UK ja UN) ja oleelliset sisäiset kontrollit on sisällytetty liiketoimintaprosesseihin, varmistaakseen määräystenmukaisuuden noudattamisen. Fortumilla on kansainvälisten lainsäädäntöjen vaatimusten mukaiset menetelmät korruptionvastaiseen toimintaan, mukaan lukien estäminen, valvonta, raportointi ja voimaan saattaminen. Fortumin Toimintaohjeet palvelun- ja tavarantoimittajille, jotka molemmat perustuvat United Nations Global Compactin kymmenelle periaatteelle, määrittelevät kestävän kehityksen, eettisyyden, ihmisoikeuksien ja ympäristövelvoitteiden täyttämisen vaatimukset tavaroiden ja palveluiden toimittajille. Ympäristö-, terveys- ja turvallisuusriskit sekä sosiaaliset riskit Sähkön- ja lämmöntuotantolaitosten käyttämiseen ja kiertotalouspalveluihin liittyy sellaisten polttoaineiden, materiaalien ja ongelmajätteiden varastointia, kuljettamista ja käyttöä, jolla voi olla haittavaikutuksia ympäristölle ja joka voi altistaa henkilöstön, alihankkijat tai kolmannet osapuolet turvallisuusriskeille. Ympäristöriskien arviointi ja valmius laitosten käyttämiseen poikkeus- tai hätätilanteissa noudattavat sekä lainsäädännön että ISO 14001 - standardin määrittelemiä vaatimuksia. Samanlaisen periaatteen mukaan ISO 45001 -standardia puolestaan sovelletaan työterveyteen ja -turvallisuuteen liittyvissä riskeissä sekä hätätilanteissa toimimiseen. Ympäristö-, terveys- ja turvallisuusriskejä, sekä Fortumin toimitusketjuun liittyviä sosiaalisia ja ihmisoikeusriskejä arvioidaan käyttämällä vastapuoliriskiarviointia, maariskiarviointeja, toimittajien kvalifiointia sekä sisäisiä ja ulkoisia tarkastuksia ja riskiarviointeja. EHS ja sosiaalisia riskejä arvioidaan kaikkien investointien osalta. Aikaisempiin toimiin liittyvät ympäristöriskit ja -vastuut on arvioitu, ja tarvittavat varaukset tulevaisuuden kunnostuskustannuksiin on tehty. Ilmastonmuutoksen hillitseminen, siihen sopeutuminen ja siirtyminen vähähiilisempään talouteen ovat olennainen osa Fortumin strategiaa. Ilmastonmuutosten ja fyysisten riskien hallintaa käsitellään tarkemmin kohdassa ”Ilmastoriskit” . Veroriskit Veroriskeillä tarkoitetaan sellaisia lisämaksuihin tai taloudellisiin tappioihin liittyviä riskejä, jotka aiheutuvat verolainsäädännön soveltamiseen ja veroviranomaisten ohjeisiin liittyvistä epäselvyyksistä, virheistä, kontrollien pettämisestä tai erimielisyyksistä, muutoksista liiketoiminnassa ja pitkän aikavälin kannattavuudessa tai verolainsäädännön tai -politiikan muutoksista yhdessä tai useammassa maassa. Fortum toimii useassa maassa, joten siihen kohdistuu näistä tapahtumista aiheutuvia riskejä. Veroriskit voivat realisoitua veroviranomaisen aloittaman prosessin kautta, jota seuraa oikeusprosessi yhdellä tai useammalla hallintoalueella, jossa tuomioistuin vahvistaa paikallisen lainsäädännön, EU- lainsäädännön tai verosopimuksen voimassa olevan tulkinnan. Jos tapaukseen liittyy useampia maita, oikeusprosessi saattaa johtaa myös keskinäiseen sopimusmenettelyyn, jossa osapuolet yhdessä määrittävät asian lopullisen ratkaisun. Oikeusprosessi saattaa johtaa veron vähennyskelpoisuuden, tuoton tuloutuksen tai sovellettavan lähdeverokannan määrittämiseen liiketoimintatransaktiossa. Riskin realisoituminen voi johtaa myös verotuksellisten saamisten, eli laskennallisten verojen ja velkojen uudelleenarvostukseen liiketoiminnan tai verolakien muuttuessa. Riskit voivat yhtä hyvin toteutua sekä kansallisen että EU tason veropoliittisten päätösten, jotka ovat tehty ajattelematta niiden vaikutusta, seurauksena. Verorasite voi ollakin asetetun tavoitteen ulkopuolella ja se voi johtaa odottamattoman suuriin veroihin. Fortum hallitsee veroihin liittyviä epävarmuuksia systemaattisella suunnittelulla ja riskienhallinnalla, jonka tavoitteena on verotuksen ennustettavuus kaikissa Fortumin liiketoimintamaissa. Tätä varten Fortumilla on, kuten yhtiön sitoutuessa vastuullisiin verosuunnittelun perusteisiin kuuluu, erilliset ja julkaistut hallituksen hyväksymät verotusperiaatteet ja verohallinnon ohjeet, jotka määrittelevät verojen hallinnoinnin viitekehyksen. Konkreettisiksi riskienhallintatoimiksi on tunnistettu juridisten rakenteiden yksinkertaistaminen, tietojen hallinnan ja compliancen parantaminen käyttämällä enemmän digitaalisia ratkaisuja, strategisten selvitysten pyytäminen verottajalta, läpinäkyvyyden parantaminen sidosryhmille, osallistuminen vastuullisen regulaation kehittämiseen, osallistumalla julkisiin kuulemisiin sekä resurssien parantaminen ja vastuiden selkeyttäminen. Taloudelliset riskit Hyödykemarkkina- ja polttoaineriskit Fortumin liiketoiminta altistuu energiatuotteiden tuotannossa, siirrossa ja myynnissä käytettävien hyödykkeiden hintojen ja saatavuuden vaihteluille. Pääasiallisesti riskit liittyvät sähkön hintaan ja volyymiin, päästöoikeuksien hintaan ja volyymiin sekä polttoaineiden hintaan että saatavuuteen. Fortum suojaa hyödykemarkkinariskejä parantaakseen tuloksen ennustettavuutta ja vähentääkseen kassavirran vaihtelua, varmistaen samalla, että kassavirtariski on hyväksyttävällä tasolla. Lisätietoja suojausasteista, positioista, herkkyyksistä ja avoimista johdannaissopimuksista on  liitetiedossa 4 . Sähkön hinta- ja volyymiriski Fortum altistuu sähkön markkinahinnan muutoksille ja volyymiriskille pääasiassa sähkön- ja lämmöntuotannon kautta. Pohjoismaissa ja Puolassa markkinahinnat, ja tämän kautta myös kannattavan tuotannon määrä vaihtelee suuresti useiden tekijöiden seurauksena. Näitä tekijöitä ovat muun muassa sääolosuhteet, tuotanto- ja siirtokatkokset, CO 2 -päästöoikeuksien hinnat, polttoaineiden hinnat ja sähkön kysyntä. Sähkön hintariskiä Pohjoismaissa ja Puolassa suojataan pääasiassa sähköjohdannaissopimuksilla, jotka toteutetaan hyödykepörsseissä kuten Nasdaq Commodities, European Energy Exchange tai TGE (Towarowa Giełda Energii S.A, Polish commodity exchange) sekä käymällä kauppaa suoraan energia- ja rahoitusmarkkinoilla aktiivisesti toimivien vastapuolien kanssa. Suojausstrategian tehokas toteuttaminen on riippuvainen toimivista ja likvideistä johdannaismarkkinoista. Energiakriisi vuonna 2022 aiheutti erittäin korkeita energian hintoja ja äärimmäistä hintojen vaihtelua. Tämä kiihdytti trendiä johdannaissopimusten likviditeetin vähenemiseen erityisesti Nasdaq Commodities johdannaismarkkinalla. Tätä riskiä pyritään pienentämään käyttämällä vaihtoehtoisesti kahdenvälisiä johdannaissopimuksia ja samankaltaisia tuotteita, joilla käydään kauppaa muissa pörsseissä. Suojausstrategioita arvioidaan jatkuvasti sähkön ja muiden hyödykkeiden markkinahintojen, vesitilanteen ja muiden oleellisten tekijöiden muuttuessa. Generation-segmentin sähkön myynnin suojaus tehdään euroissa Pohjoismaisella tasolla käsittäen Suomen ja Ruotsin. Näiden suojausten valuuttakomponenttia ei tällä hetkellä suojata Ruotsin yhtiössä. Venäjällä sähkön ja kapasiteetin hinnat muodostavat suurimmat hyödykemarkkinariskit. Uusimmista yksiköistä saadaan kapasiteettimaksu, jolle Venäjän valtio on asettanut hinnan investointien tuoton varmistamiseksi. Vanhojen yksiköiden kapasiteettia on myyty vuoteen 2025 saakka jo toteutettujen kapasiteettihuutokauppojen kautta. Sähkön hintariskiä pienennetään osittain säännellyillä kiinteähintaisilla kahdenvälisillä sopimuksilla, mutta suurin osa sähkön myynnistä altistuu spot-hintariskille. Sähkön hinta ja volyymit ovat lyhyellä aikavälillä enimmäkseen riippuvaisia muutoksista teollisuuden kysynnässä, kaasun hinnassa ja säästä aiheutuvista kysynnän muutoksista. Päästöihin ja muihin ympäristöhyödykkeisiin liittyvät riskit Euroopan Unionissa on päästökauppajärjestelmä CO 2 -päästöjen vähentämiseksi. Tämän päästökauppajärjestelmän lisäksi Ruotsissa, Norjassa ja Puolassa on muita järjestelmiä ympäristöhyödykkeille. Osa Fortumin sähkön- ja lämmöntuotannosta on näiden järjestelmien vaatimusten piirissä. Tällä hetkellä Venäjällä ei ole käytössä päästökauppajärjestelmää päästöille tai ympäristöhyödykkeille. 34 CO 2 -päästöoikeuksien ja muiden ympäristöhyödykkeiden hintaan suurimpia vaikuttavia tekijöitä ovat poliittiset päätökset sekä kysynnän ja tarjonnan tasapaino. Fortum suojaa päästöjen hinta- ja volyymiriskiä käyttäen CO 2 - johdannaisia ja ympäristösertifikaatteja. Polttoaineen ja kaasun hinta- ja volyymiriskit Sähkön- ja lämmöntuotannossa käytetään polttoaineita, jotka ostetaan kansainvälisiltä tai paikallisilta markkinoilta. Fortumin merkittävimmät polttoaineet ovat maakaasu, uraani, hiili, erilaiset biomassapohjaiset polttoaineet ja jäte. Kansainvälisillä markkinoilla kaupattavien polttoaineiden, kuten hiilen ja maakaasun, suurin riskitekijä on hintojen epävakaus. Hintoihin vaikuttaa merkittävästi kysynnän ja tarjonnan epätasapaino, jonka voi aiheuttaa esimerkiksi kysynnän kasvu kehittyvissä maissa, luonnonkatastrofit tai toimitusrajoitteet maissa, joissa on poliittista tai sosiaalista levottomuutta. Paikallisilta markkinoilta ostettavien, laatuvaatimukset täyttävien polttoaineiden, kuten esimerkiksi biopolttoaineiden osalta, saatavuus on merkittävämpi riski, sillä toimittajia voi olla rajallinen määrä. Polttoaineiden hintariskiä vähennetään kiinteähintaisilla fyysisillä toimitussopimuksilla sekä johdannaissopimuksilla. Geopoliittisesta tilanteesta johtuen erityisesti Venäjältä tuotavan ydinpolttoaineen tuontiin liittyvät riskit ovat kasvaneet. Fortum seuraa tilannetta tiiviisti ja mukauttaa riskiä pienentäviä toimiaan siten, että pakotteiden negatiiviset vaikutukset Fortumiin olisivat vähäiset. Venäjän lämmön- ja sähköntuotannon pääpolttoaine on maakaasu. Maakaasun hinta on Venäjällä osittain säännelty, joten hintariski on rajoitettu. Kaasuntoimittajien kanssa on solmittu pitkäaikaisia toimitussopimuksia varmistamaan kaasun saatavuus voimalaitoksissa. Likviditeetti- ja jälleenrahoitusriskit Fortumin liiketoiminta on altista likviditeetti- ja jälleenrahoitusriskille johtuen ensisijaisesti tarpeesta rahoittaa konsernin liiketoimintaa ja kattaa suojaustoimintaan liittyviä vakuusvaateita. Hyödykemarkkinoiden korkeammat hinnat ja volatiliteetti johtaa korkeampiin kaupankäynnin vakuusvaateisiin, jotka toimitetaan pääasiallisesti rahavakuutena selvitysyhteisöille ja selvityspankeille. Fortum pienentää tätä riskiä käymällä kauppaa OTC (over- the-counter) -markkinoilla tehden kahdenvälisiä sopimuksia, jotka eivät vaadi vakuusmaksuja. Fortum arvioi ja seuraa jatkuvasti suojaustoimintaan liittyviä vakuusvaateita, jotta konsernilla on saatavilla riittävät rahavarat kattamaan johdannaisten kaupankäyntiin vaadittavia käteisvakuuksia. Fortumilla on hajautettu lainasalkku, joka sisältää eripituisia ja erilaisia velkainstrumentteja eri maantieteellisiltä markkinoilta. Likviditeetti- ja jälleenrahoitusriskejä hallitaan käteisvarojen ja valmiusluottosopimusten yhdistelmällä. Luottoriskiä hallitaan hajauttamalla talletuksia korkean luottoluokituksen omaaviin rahoituslaitoksiin ja yritysten liikkeelle laskemiin sijoitustodistuksiin. Elokuun 2022 alussa sekä S&P Global Ratings että Fitch vahvistivat Fortumin luottoluokitukseksi BBB negatiivisin näkymin. Fortum ilmoitti syyskuussa myyvänsä Uniperin kokonaan Saksan valtiolle. Sen jälkeen luottoluokituslaitokset ovat kommentoineet pitävänsä Uniperin myyntiä Fortumin kannalta positiivisena, koska se parantaa yhtiön taloudellista asemaa ja riskiprofiilia. Luottoluokituslaitosten odotetaan päivittävän Fortum- luokitustansa nyt, kun Uniperin myynti on saatu päätökseen ja Fortum on julkistanut uuden strategiansa. Luottoluokituksen lasku etenkin hyvän luottokelpoisuustason (investment grade) alle (BB+ tai alle), voisi oikeuttaa vastapuolen vaatimaan lisävakuutta, joka tulisi toimittaa raha- tai muuna vakuutena. Tämä voi vaikeuttaa pääomamarkkinoille pääsyä ja lisätä uuden rahoituksen kustannuksia. Fortumin tavoitteena on säilyttää vakaa luottokelpoisuus, vähintään luottoluokitus BBB. Valuutta- ja korkoriskit Fortumin velkasalkku koostuu eripituisista kiinteä- ja vaihtuvakorkoisista veloista ja johdannaisista. Fortum altistuu kassavirtariskille korkojen muuttuessa pääosin sen korollisten velkojen ja johdannaisten kautta kiinteiden ja vaihtuvien korkojen perusteella. Fortum hallinnoi korkoriskiä seuraamalla velkasalkun duraatiota (pois lukien leasing-velat ja varaukset) ja korkojen muutoksien vaikutuksia kassavirtariskilimiittiin tekemällä erilaisia rahoitussopimuksia sekä korkojohdannaissopimuksia, kuten koronvaihtosopimuksia. Fortum käyttää erityyppisiä rahoitussopimuksia ja korkojohdannaissopimuksia korkoriskin hallintaan sekä arvioi ja kehittää strategioita löytääkseen optimaalisen tasapainon riskin ja rahoituskustannusten välillä. Fortumilla on rahavirtoja, omaisuutta ja velkoja muissa valuutoissa kuin euroissa, ja siksi yhtiö altistuu valuuttakurssien vaihteluille. Valuuttariskit jaetaan transaktioriskeihin (valuuttariskit, jotka liittyvät sellaisiin kassavirtoihin ja tase-eriin, joiden tuottoon tai kassavirtaan valuuttakurssin muutos vaikuttaa) sekä translaatioriskeihin (valuuttariski, joka syntyy, kun ulkomaisten tytäryhtiöiden tulos- ja tase- eriä konsolidoidaan konsernitasolla). Translaatioriski syntyy pääosin valuuttapareista EUR/RUB ja EUR/SEK, jotka muodostuvat Fortumin laajasta liiketoiminnasta Venäjällä ja Ruotsissa. Venäjän ruplan ja Ruotsin kruunun kurssivaihtelut suhteessa euroon voivat vaikuttaa kielteisesti tulevaisuuden tulokseen ja omaan pääomaan yhdistellessä Venäjän ja Ruotsin yhtiöiden tulosta ja nettovaroja konsernin euromääräiseen tilinpäätökseen. Translaatiopositiot Fortumissa eivät ole tyypillisesti suojattuja, koska pääosan omaisuudesta katsotaan olevan pitkäaikaista strategista omistusta. Transaktioriski syntyy pääasiassa fyysisten hyödykkeiden kaupankäynnistä ja niihin liittyvistä hyödykejohdannaisista, olemassa olevista ja uusista investoinneista, ulkoisesta ja sisäisestä rahoituksesta sekä konsernin sisäisistä osakaslainoista. Fortum suojaa merkittävimmät transaktioriskit paikallisella tasolla jokaisen yhtiön raportointivaluutassa, jotta vältyttäisiin tuloslaskelman kurssieroilta. Poikkeuksen muodostaa Generation- segmentin sähkön myynnin suojaus Ruotsissa, jossa valuuttakomponenttia ei suojata. Fortumin rahoitustoiminto hallinnoi omia riskejään keskitetysti sekä sisäisillä että ulkoisilla valuuttakaupoilla, joiden tarkoitus on pienentää valuuttariskiä. Johdannaisia käytetään suojaamaan olemassa olevaa valuuttariskiä, ei kaupankäyntitarkoitukseen. Vastapuoli- ja luottoriskit Fortumin vastapuoliriskit muodostuvat ulkoisten asiakkaiden, toimittajien, yhteistyökumppanien, rahoituslaitoksien ja selvitysyhtiöiden sekä kaupankäynnin vastapuolten välisistä sopimuksista. Lisääntyneiden geopoliittisten jännitteiden vuoksi Fortum-konsernin vastapuolet voivat joutua sanktioiden kohteeksi, jotka voivat vaikuttaa nykyisiin tai tuleviin liikesuhteisiin. Fortum seuraa tilannetta aktiivisesti varmistaakseen voimassa olevien sääntöjen ja sovellettavien sanktiolakien jatkuvan noudattamisen. Suojaukseen liittyvät vastapuoliriskit koostuvat sekä johdannaissopimuksista että fyysisistä toimituksista. Johdannaissopimuksiin liittyvät luottoriskit vaihtelevat ja sisältävät sekä korvaamis- että selvitysriskin. Johdannaiset, joilla käydään kauppaa pörsseissä, selvitetään keskusselvitysosapuolten (central clearing parties, CCPs) tai selvityspankkien kanssa. Kahdenväliset johdannaissopimukset tehdään suoraan sellaisten vastapuolien kanssa, jotka ovat aktiivisia osapuolia rahoitus- ja energiamarkkinoilla, kuten energian tukku- ja vähittäismyyjät, yleishyödylliset palveluyhtiöt, energian tuotantoyhtiöt, kaupankäyntiyhtiöt, teolliset loppukäyttäjät ja rahoituslaitokset. Pörssien ja keskusselvitysosapuolten vakuusvaatimuksista aiheutuvan likviditeettiriskin vähentämiseksi kahdenvälisten sopimusten, joihin ei liity vakuusmaksuja, osuus on lisääntynyt. Tämän seurauksena vastapuoliriski on kasvanut. Koska Fortumin suojaukset ovat enimmäkseen myyntisopimuksia, vastapuoliriski tyypillisesti kasvaa hintojen laskiessa. Fortumilla on vastapuoliriskiä useissa pankeissa ja rahoituslaitoksissa, rahoitustarpeiden ja likviditeetin hallinnan vuoksi. Suurin osa luottoriskeistä kohdistuu luottokelpoisiin pankkeihin, joiden asiakas Fortum on. Luottoriskiä sisältyy myös Venäjän rahoituslaitoksiin, joihin Fortum tekee talletuksia, sekä pankkien antamiin toimittaja- ja sopimusvastapuolivakuuksiin. Fortumin asiakkaisiin ja toimittajiin liittyvä vastapuoliriski on jakautunut laajasti eri maantieteellisille alueille, erilaisiin teollisiin vastapuoliin, energiayhtiöihin, pienyrityksiin ja kuluttaja-asiakkaisiin. Venäjällä sähkö- ja lämpöasiakkaiden maksulaiminlyöntiriski on korkeampi kuin muissa toimintamaissa. Fortum hallinnoi vastapuoliriskejä tunnistamalla, arvioimalla ja valvomalla niitä vakiintuneiden prosessien avulla. Vastapuolen luottokelpoisuus tarkistetaan ennen sopimussuhteen alkamista ja riskirajat määritetään kaikille isoille vastapuolille. Luottokelpoisuutta valvotaan sisäisesti ja ulkoisesti saatavan luottokelpoisuustiedon avulla ja vastapuoliriskiä pienentäviä toimenpiteitä käytetään tarvittaessa. Luottoriskiä pienennetään vakuuksien, takausten, sopimusehtojen ja sopimuksen keston hallinnalla sekä netotussopimuksilla. 35 Operatiiviset riskit Operatiiviset riskit ovat odottamattomia tapahtumia, jotka voivat johtaa kielteisiin tulos-, turvallisuus-, ympäristö- tai mainevaikutuksiin riittämättömien tai toimimattomien sisäisten prosessien, järjestelmien ja laitteiden tai ulkoisten tapahtumien seurauksena. Henkilöstö- ja prosessiriskit Henkilöstöriskeihin kuuluu kyvyttömyys houkutella ja ylläpitää oikeaa osaamista, riski erityisosaamisen menettämisestä ja riski virheisiin johtuen siitä, että työntekijöitä ei ole asianmukaisesti koulutettu tai ettei heillä ole riittävää pätevyyttä työhönsä. Pienentääkseen henkilöstöriskiä Fortum investoi henkilöstön osaamisen kehittämiseen ja laajentamiseen sekä seuraajasuunnitteluun. Lisäksi Fortum tarkastelee säännöllisesti henkilöstön palkitsemisperiaatteitaan, ja kehittää niitä tarvittaessa. Prosessiriskit johtuvat pääasiassa suunnittelu- tai inhimillisistä virheistä. Riskejä pienennetään digitalisaation, prosessien automatisoinnin, testauksen ja koulutuksen avulla. Prosesseihin liittyvät riskit arvioidaan ja merkittävimmille riskeille määritetään ja toteutetaan kontrollit osana sisäisten kontrollien viitekehystä. IT- järjestelmien riskienhallinta perustuu tietotekniikkapalveluiden elinkaarimalliin ja siihen liittyviin prosesseihin ja käytäntöihin. ITIL ja COBIT ovat tärkeimmät viitekehykset, joita on käytetty referensseinä toimintamallille. Kriittisimmille prosesseille on laadittu liiketoiminnan jatkuvuussuunnitelmat. Omaisuus-, laitos- ja laiteriskit Operatiiviset riskit sähkön ja lämmön tuotannossa, polttoaineiden käsittelyssä sekä kierrätys- ja jätteenkäsittelypalveluissa voivat aiheuttaa ympäristövahinkoja, aineellisia vahinkoja, liiketoiminnan keskeytyksiä, puhdistuskustannuksia sekä vastuita kolmansia osapuolia kohtaan. Omaisuus, laitos- ja laiteriskejä hallitaan ensisijaisesti seurannan ja kunnossapidon suunnittelun avulla. Lisäksi Fortumin tuotannollinen omaisuus on katettu konsernin omaisuusvakuutuksella, joka kattaa omaisuusvahingot ja liiketoiminnan keskeytysriskit, ja pienentää siten mahdollisten sisäisten ja ulkoisten tapahtumien vaikutuksia. Vesivoima Fortumilla on merkittävä määrä vesivoimalaitoksia ja patoja Pohjoismaissa. Patovahinko on vakava onnettomuus, joka voi aiheuttaa vakavia vahinkoja joen alajuoksulla. Fortumilla on käynnissä pitkän aikavälin ohjelma, jolla kehitetään patojen kunnon valvontaa sekä varmistetaan turvallinen juoksutuskapasiteetti myös äärimmäisissä tulvatilanteissa. Patovahingoista johtuvat kolmansia osapuolia koskevat vastuuvelvollisuudet ovat yksin laitoksen omistajan vastuulla. Fortumilla on yhdessä muiden vesivoimantuottajien kanssa yhteinen patovahinkovakuutusohjelma, joka kattaa patovahinkovastuut Suomessa ja Ruotsissa 10 000 miljoonaan Ruotsin kruunuun (noin yhteen miljardiin euroon) asti. Ydinvoima Fortum omistaa Loviisan ydinvoimalaitoksen ja operoi sitä. Fortumilla on lisäksi myös vähemmistöosuuksia yhdessä suomalaisessa ja kahdessa ruotsalaisessa ydinvoimayhtiössä. Fortumilla on myös vähemmistöosuus päätetyssä Fennovoima-projektissa. Mikä tahansa vakava onnettomuus tai radioaktiivinen vuoto ydinvoimalaitoksella voi johtaa korkeisiin kustannuksiin, ympäristövahinkoihin ja vastuisiin kolmansia osapuolia kohtaan. Sekä Suomessa että Ruotsissa ydinvoimalaitoksen ydinturvallisuuden arviointi ja kehittäminen on jatkuva prosessi, jota Suomen Säteilyturvakeskus (STUK) ja Ruotsin Säteilyturvallisuusviranomainen (SSM) valvovat. Ydinvoimalaitosten omistajilla on omistamiensa laitosten osalta Suomessa ja Ruotsissa lakisääteinen vastuu ydinonnettomuuksien aiheuttamista vahingoista ja onnettomuuksista, jotka liittyvät näillä laitoksilla käytettäviin radioaktiivisiin materiaaleihin. Kolmansia osapuolia koskevat ydinonnettomuuksien vastuuvelvollisuudet ovat yksin laitoksen omistajan vastuulla, ja vastuu on katettava vakuutuksella tai muulla taloudellisella suojalla. Suomen ja Ruotsin lainsäädäntö vaatii, että ydinvoiman luvanhaltijoilla on vastuuvakuutus tai muu taloudellinen suoja, määrältään 1,2 miljardia euroa laitosta kohden. Sekä Suomessa että Ruotsissa käytetyn polttoaineen loppusijoituksen kustannukset, matala- ja keskiaktiivisesta jätteestä huolehtiminen sekä ydinvoimalaitoksen radioaktiivisten osien käytöstä poisto katetaan valtion ydinjätehuoltorahastolla, jonka ydinvoimalaitosten käyttäjät rahoittavat. Rahastoon suoritettavien maksujen pitäisi riittää kattamaan ydinjätteen käsittelyn kustannukset tulevaisuudessa, mutta on mahdollista, että tulevat kustannukset ylittävät nyt arvioidut rahasto-osuuden mukaiset velvoitteet. Jos näin käy, Fortumilla on velvollisuus kattaa ylimääräiset kustannukset oman toimintansa ja laitostensa osalta. Nykyinen geopoliittinen tilanne on synnyttänyt uuden ydinpolttoaineen saatavuusriskin Loviisan voimalaitoksella. Hallitakseen tätä riskiä Fortum on allekirjoittanut Westinghouse Electric Companyn kanssa venäläiselle sopimukselle rinnakkaisen ydinpolttoaineen toimitussopimuksen, mutta kunnes uusi polttoaine on saanut viranomaisen hyväksynnän ja toimitettu laitospaikalle, on olemassa mahdollisuus rajallisen ajan polttoaineen saatavuusriskiin. Omaisuuseriin liittyvät projektiriskit Fortumin liiketoimintaan kuuluu voimalaitosten ja muiden energiantuotantoon liittyvien laitosten rakentamista, modernisointia, ylläpitoa ja käytöstä poistoa. Arvioidut rakentamiskustannukset voivat ylittyä tai projekti myöhästyä johtuen sääntely- ja lupa-asioista, avaintoimittajien vaikeuksista tai lupien saamatta jäämisistä. Projekteihin voi liittyä myös ympäristö- ja turvallisuusriskejä. Omaisuuseriin liittyvät projektiriskit voivat realisoitua sekä Fortumin omissa projekteissa että yhteisyritysten tai osakkuusyhtiöiden projekteissa. Omaisuuseriin liittyvä riskienhallinta on keskeinen osa jokaista projektia. Projektipäällikköjen vastuulla on varmistaa, että projektiriskit, jotka voivat aiheuttaa myöhästymisiä, lisäkustannuksia, negatiivisia ympäristövaikutuksia tai vaarantaa henkilöstön ja urakoitsijoiden terveyden ja turvallisuuden, tunnistetaan ja arvioidaan ja toimenpiteet riskien minimoimiseksi suoritetaan. Merkittävin omaisuuseriin liittyvä riski on Olkiluoto 3 projektin myöhästymisriski. Suomessa Fortum on osakkaana maan viidennessä ydinvoimalaitosyksikössä, Olkiluoto 3:ssa (OL3), omistamiensa Teollisuuden Voima Oyj -osakkeiden (TVO) kautta. Fortumin noin 25 %:n omistusosuus vastaa suunnilleen 400 MW:n kapasiteettia. Olkiluoto 3 (OL3), joka on tällä hetkellä koekäyttövaiheessa, on tilattu kiinteähintaisena avaimet käteen -toimituksena konsortiolta, jonka muodostavat Areva GmbH, Areva NP SAS ja Siemens AG. Konsortioon kuuluvat yhtiöt ovat laitostoimitussopimuksen mukaisesti yhteisvastuussa sopimusvelvoitteista. Uusimman valmistumisaikataulun mukaan säännöllinen tuotanto alkaa aikaisintaan huhtikuussa 2023. Valmistumisen myöhästymiseen liittyvällä riskillä tarkoitetaan tilannetta, jossa kaupallista käyttöä ei voida aloittaa suunnitellusti, mistä aiheutuu lisäkustannuksia Fortumin sähkön hankintaan. Vuoden 2022 aikana on toteutettu lukuisia OL3 -projektiin liittyviä riskienhallintatoimenpiteitä, joilla parannetaan TVO:n valmiutta varmistaa Olkiluoto 3 laitosyksikön käyttöönotto. Katso lisätietoja näistä toimenpiteistä TVO:n vuosikertomuksesta. Kyber- ja informaatioturvallisuusriskit Fortumin yritystoiminta ja asiakkaisiin liittyvät palvelut ovat riippuvaisia hyvin toimivista IT-, kommunikaatio- ja tietojenhallintajärjestelmistä ja -prosesseista. Liiketoiminnan luonteen vuoksi suuria tietomääriä käsitellään ja hyödynnetään usein reaaliaikaisesti kriittisten infrastruktuurien käytössä (mukaan lukien voimalaitokset), suojauspäätöksenteossa, asiakaspalvelussa sekä sisäisessä että ulkoisessa kommunikoinnissa ja raportoinnissa. Kuten kaikki kriittisiä infrastruktuureja operoivat, altistuu Fortum yhä enenevissä määrin kyberturvallisuusriskeille, mukaan lukien riskit, jotka liittyvät tietoturvaan, operatiivisiin järjestelmiin (OT), digitalisaatioon ja yksityisyydensuojaan. Myös Fortumin omaisuuteen kohdistuvat fyysiset hyökkäykset ovat mahdollisia, ja niillä voi olla merkittäviä seurauksia. Nykyinen sota Ukrainassa on yleisesti nostanut 36 kyberturvallisuusriskien todennäköisyyttä. Edellä mainittujen seikkojen vuoksi liiketoiminta-alueilla on pidetty kriisinhallintaharjoituksia, jotta voidaan parantaa liiketoimintojen kykyä vastata uhkiin. Vuonna 2022 painopisteenä on ollut OT-tietoturvallisuuskyvykkyyksien mahdollisuudet parantaa toiminnan ja tuotannon kestävyyttä. Konsernin kyberturvallisuuden ohjeet ja toimintamallit määrittelevät vaatimukset kyberturvallisuuteen liittyvien riskien hallitsemiseksi ja vähentämiseksi. Turvallisuuteen liittyvä sääntely lisääntyy ja sen vuoksi sitä seurataan erillisen ohjelman avulla. Ilmastoriskit Ilmastonmuutoksen hillitseminen, siihen sopeutuminen ja siirtyminen vähähiilisempään talouteen ovat olennainen osa Fortumin strategiaa. Tästä syystä Fortum on sitoutunut kunnianhimoisiin ilmastotavoitteisiin. Ilmastoon liittyvien riskien hallinta on integroitu osaksi Fortumin riskienhallinnan viitekehystä ja noudattaa samoja toimintamalleja ja prosesseja kuin muut merkittävät riskit ja epävarmuustekijät. Riskejä tunnistetaan ja seurataan säännöllisesti ennalta määritetyn prosessin mukaisesti. Riskeille nimetään omistajat, jotka vastaavat riskien hallinnasta, ja riskejä raportoidaan ja seurataan säännöllisesti erilaisissa johdon ja asiantuntijoiden ryhmissä. Keskeisimpiä ilmastoon liittyviä riskejä tarkastellaan erityisessä eri toiminnoista kootun asiantuntijaryhmän toimesta. Nämä riskit raportoidaan Fortumin johtoryhmälle ja Tarkastus- ja riskivaliokunnalle osana konsernin vuosittaista merkittävimpien riskien ja epävarmuustekijöiden arviointia. Ilmastoon liittyvät riskit jaetaan kahteen luokkaan TCFD:n (Task Force on Climate-related Financial Disclosures) suositusten mukaisesti; siirtymä- ja fyysisiin riskeihin. Tunnistetut fyysiset riskit ovat yleensä operatiivisten riskien luokassa, kun taas siirtymäriskit kuuluvat strategisten riskien luokkaan. Katso  liite 2 siitä, miten ilmastoon liittyvät asiat näkyvät Fortumin konsernitilinpäätöksessä. Siirtymäriskit Fortumin strategia pohjautuu suurelta osin vähähiiliseen talouteen siirtymisen tuomien mahdollisuuksien hyödyntämiseen ja siihen liittyvien riskien onnistuneeseen välttämiseen. Siirtyminen vähähiiliseen talouteen synnyttää useita strategisia ja operatiivisia riskejä, jotka liittyvät energia- ja ilmastopolitiikan ja -sääntelyn muutoksiin, teknologioiden kehittymiseen ja liiketoimintaympäristöön, jossa Fortum toimii. Ilmastonmuutos voi vaikuttaa ulkoisiin markkinaolosuhteisiin, mikä voi vaikuttaa Fortumin taloudelliseen ja operatiiviseen tulokseen. Kysyntään ja tarjontaan sekä Fortumin tuotteiden hintoihin voivat vaikuttaa monet tekijät, kuten poliittinen kehitys ja kuluttajien mieltymykset vähähiiliseen energiaan. Lisäksi muutokset sidosryhmien näkemyksissä Fortumin kyvystä toteuttaa strategiaansa voivat vaikuttaa negatiivisesti Fortumin brändiin ja maineeseen. Ilmastopolitiikan ja -sääntelyn keskeisimmät riskit liittyvät kansallisiin ilmastopolitiikkoihin ja ohjausmalleihin, jotka ylittävät EU:n kasvihuonekaasuille, uusiutuvalle energiantuotannolle ja energiatehokkuudelle asettamat tavoitteet. Tämä voi johtaa päällekkäisiin tai tehottomiin mekanismeihin, kuten EU:n päästökauppajärjestelmän (ETS) merkityksen vähenemiseen, eri polttoaineiden käytön tiukempiin rajoituksiin ja tiukemmin säänneltyihin sähkömarkkinoihin. Fortum suosii selkeitä periaatteita kapasiteetin ylläpidosta maksettavalle korvaukselle, jos sellaisia mekanismeja toteutetaan. Lisäksi tarvitaan kulutukseen lisää joustoa, jotta voidaan vastata epäsäännöllisen uusiutuvan tuotannon odotettavissa olevaan kasvuun. Siirtymisestä vähähiiliseen talouteen aiheutuu myös riskejä, jos syntyy uusia, mullistavia teknologioita, jotka mahdollistavat edullisen joustavuuden tai varastoinnin energiamarkkinoilla. Lisäksi, jos uusiutuvan energian kustannukset laskevat nopeasti, voi olemassa olevien tavanomaisten sähkön ja lämmön tuotantolaitosten arvo laskea. Fortum seuraa jatkuvasti teknologioiden kehitystä ja investoi kohdistetusti innovatiivisiin teknologioihin. EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmän yhteydessä Fortumin päätuotantomuotojen, kuten vesi- ja ydinvoiman, sisällyttäminen sääntelyn piiriin on rohkaiseva signaali pääomamarkkinoille pääsyn ja tulevien investointien varmistamiseksi. Sääntelyä ei kuitenkaan ole vielä saatu valmiiksi, ja jäljellä olevat kriteerit, joita odotetaan julkaistavaksi vuonna 2023, voivat aiheuttaa lisää esteitä Fortumin tuotanto-omaisuuden kehittämiseen. Lisäksi on olemassa riski, että kansalaisjärjestöjen kasvava aktiivisuus voi vaikuttaa keskeisten sidosryhmien mielipiteisiin. Kyseisten riskien pienentämiseksi Fortum keskittyy strategia- ja liiketoimintapäätösten kestävyysvaikutuksiin, viestii avoimesti strategian toteuttamisesta keskeisille sidosryhmille, varmistaa laajan sijoittajapohjan ja rahoituksen joustavuuden. Fyysiset riskit Fortumin yksiköiden on tunnistettava ja arvioitava omaisuuseriensä sietokyky erilaisia akuutteja ja kroonisia fyysisiä ilmastoon liittyviä riskejä vastaan hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) ilmastoskenaarioissa sekä laadittava sopeutumissuunnitelmat merkittävimmille riskeille. Esimerkiksi ilmastonmuutosskenaariot huomioidaan pitkäaikaisissa patoturvallisuusinvestoinneissa, jotta äärimmäiset tulvatilanteet voidaan hallita. Fortum tukee ilmastoon liittyvien taloudellisten tietojen työryhmää (TCFD), ja fyysiset ilmastoon liittyvät riskit raportoidaan vastaavasti Fortumin TCFD-raportissa Sustainability 2022 - raportissa. Fortumin toiminta ja omaisuus altistuu ulkoisille tapahtumille, joiden esiintymistiheys ja laajuus voivat kasvaa ilmastomuutoksen seurauksena. Sateiden, tulovirtaamien ja lämpötilojen muutokset voivat vaikuttaa sekä vesivoiman tuotantoon että bioenergian tarjontaan ja saatavuuteen. Voimakkaat myrskyt, esimerkiksi äkilliset tulvat, voivat lisätä patovahinkojen riskiä ja aiheuttaa paikallisia vahinkoja ja tuotantokatkoksia. Lämpimämpi sää voi johtaa myös uusien jäähdytys- tai prosessivesilähteiden tarpeeseen, ja äärimmäiset lämpimät ja kuivat kesäkaudet voivat johtaa metsäpaloihin, jotka voivat vahingoittaa omaisuutta tai johtaa verkkokatkoksiin, jotka rajoittavat sähkön saantia. Fortum mukauttaa toimintansa muuttuvaan ilmastoon ja ottaa sen huomioon tuotannon ja kunnossapidon suunnittelussa sekä kasvu- ja investointiprojektien arvioinnissa. Ilmastonmuutosskenaariot otetaan huomioon esimerkiksi patojen turvallisuutta koskevassa pitkän aikavälin investointiohjelmassa, jotta äärimmäiset tulvatilanteet voidaan hallita. Ilmastonmuutos voi vaikuttaa energiatuotteiden kysyntään ja tarjontaan kuluttajien käyttäytymisen ja muuttuvien sääolosuhteiden kautta. Tämä voi johtaa esimerkiksi alhaisempiin ja vaihtelevampiin sähkön ja kaasun hintoihin, mikä vaikuttaa negatiivisesti voimantuotannosta saataviin tuloihin. Lämpimämpi sää voi myös vaikuttaa lämmitystarpeeseen nykyisin oletettua suuremmassa määrin. 37 Fortumin osake ja osakkeenomistajat Fortum Oyj:n osake on ollut listattuna Nasdaq Helsinki-pörssissä 18.12.1998 lähtien. Kaupankäyntitunnus on FORTUM. Fortum Oyj:n osakkeet kuuluvat Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään arvo-osuusjärjestelmään. Euroclear Finland Oy myös ylläpitää Fortum Oyj:n virallista osakerekisteriä. Osakekohtaiset tunnusluvut Euroa 2022 2021 2020 Osakekohtainen tulos, Fortum yhteensä -2,72 0,83 2,05 Jatkuvien toimintojen osakekohtainen tulos 1,14 4,49 N/A Vertailukelpoinen osakekohtainen tulos, Fortum yhteensä -1,11 2,00 1,67 Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen osakekohtainen tulos 1,74 1,23 N/A Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen osakekohtainen tulos ilman Venäjää 1,21 0,96 N/A Rahavirta/osake, Fortum yhteensä -9,86 5,60 2,88 Jatkuvien toimintojen rahavirta/osake 2,37 1,26 N/A Oma pääoma/osake 8,55 13,66 14,58 Osinko/osake 0,91 1) 1,14 1,12 Osinko/osakekohtainen tulos, % 2) 79,8 1) 137,3 54,6 Osinko/osakekohtainen tulos ilman Venäjää, % 75,0 1) N/A N/A Efektiivinen osinkotuotto, % 5,9 1) 4,2 5,7 1) Hallituksen esitys suunnitellulle yhtiökokoukselle 13.4.2023. 2) Osinko/osakekohtainen tulos vuodelta 2022 on laskettu jatkuvien toimintojen osakekohtaisesta tuloksesta. Kaikki osakekohtaiset tunnusluvut löytyvät tilinpäätöksen osiosta  Tunnusluvut. Osakekurssin kehitys ja kaupankäyntivolyymit Fortumin osakkeen arvo on laskenut noin 6 % viimeisen viiden vuoden aikana. Samaan aikaan eurooppalaisten sähköyhtiöiden indeksi (Dow Jones European Utilities) on noussut 23 %. Samalla ajanjaksolla Nasdaq Helsinki Cap -yleisindeksi on noussut 19 %. Vuoden 2022 aikana Fortumin osakekurssi laski noin 42 %, kun samaan aikaan eurooppalaisten sähköyhtiöiden indeksi laski noin 11 % ja Nasdaq Helsinki Cap -yleisindeksi laski noin 16 %. Vuonna 2022 Fortumin osakkeen kaupankäynti Nasdaq Helsingissä oli yhteensä 560,8 miljoonaa osaketta (2021: 351,5) arvoltaan 8 500 miljoonaa euroa. Fortumin osakkeen korkein hinta Nasdaq Helsingissä vuonna 2022 oli 27,18 euroa, alin 8,86 euroa ja osakkeen vaihdolla painotettu keskihinta oli 15,18 euroa. Vuoden viimeisen kaupankäyntipäivän päätöskurssi oli 15,54 euroa (2021: 26,99). Fortumin markkina-arvo vuoden viimeisen kaupankäyntipäivän päätöskurssin mukaan laskettuna oli 13 943 miljoonaa euroa (2021: 23 975). Nasdaq Helsingin pörssin lisäksi Fortumin osakkeita vaihdettiin useilla vaihtoehtoisilla markkinapaikoilla; esimerkiksi Cboe- ja Turquoise-markkinoilla sekä OTC-markkinoilla. Vuonna 2022 noin 74 % (2021: 70 %) Fortum Oyj:n osakkeiden vaihdosta käytiin muilla markkinapaikoilla kuin Nasdaq Helsingissä. Osakepääoma Fortum Oyj:llä on yksi osakesarja. Vuoden 2022 lopussa osakkeita oli laskettu liikkeeseen kaikkiaan 897 264 465 kappaletta (2021: 888 294 465). Kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa. Kaikki osakkeet oikeuttavat samansuuruiseen osinkoon. Vuoden 2022 lopussa Fortum Oyj:n kokonaan maksettu ja kaupparekisteriin rekisteröity osakepääoma oli 3 046 185 953,00 euroa. Fortum ilmoitti 6.9.2022 sopineensa Suomen valtion kanssa 2,35 miljardin euron siltarahoituksesta. Fortum ilmoitti 26.9.2022 nostavansa ensimmäisen 350 miljoonan euron erän. Ensimmäisen erän noston ehtona oli, että Suomen valtion kokonaan omistamalla sijoitusyhtiöllä, Solidium Oy:llä, oli oikeus merkitä maksutta enintään 8 970 000 Fortumin uutta osaketta suunnatussa osakeannissa. Ylimääräinen yhtiökokous päätti osakeannista Suomen valtion sijoitusyhtiö Solidium Oy:lle 23.11.2022 ja uudet osakkeet on rekisteröity kaupparekisteriin 25.11.2022. Uudet osakkeet tuottavat osakkeenomistajan oikeudet mukaan lukien oikeuden osinkoon niiden rekisteröintipäivästä lukien. Yhtiön osakkeiden kokonaismäärä uusien osakkeiden rekisteröinnin jälkeen on 897 264 465 osaketta. Näin ollen Suomen valtion määräysvallassa olevan omistuksen osuus on noussut 50,76 %:sta 51,26 %:iin. Osakkeenomistajat Vuoden 2022 lopussa Suomen valtion omistusosuus Fortumista oli 51,26 %. Suomen Eduskunta on valtuuttanut hallituksen vähentämään Suomen Valtion omistusta Fortumissa siten, että omistus ei laske alle 50,1 % osakepääomasta ja äänivallasta. Hallintarekisteröityjen ja suorien ulkomaisten osakkeenomistajien osuus oli 26,8 % (2021: 25,8 %). Osakkeenomistajat 31.12.2022 Osakkeenomistaja Osakkeiden lukumäärä Osuus % Suomen valtio 459 902 988 51,26 Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 17 662 000 1,97 Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma 14 565 407 1,62 Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo 9 042 000 1,01 Kansaneläkelaitos 6 430 896 0,72 Kurikan Kaupunki 6 203 500 0,69 Valtion Eläkerahasto 2 700 000 0,30 Sr Nordea Fennia 2 137 603 0,24 OP-Suomi 2 095 453 0,23 Danske Invest Finnish Equity Fund 1 813 412 0,20 Sr Nordea Pro Suomi 1 550 842 0,17 OP-Henkivakuutus Oy 1 535 852 0,17 Sr Evli Suomi Select 1 155 000 0,13 Sr Seligson & Co OMX Helsinki 25 Pörssinoteerattu Rahasto 1 075 206 0,12 Hallintarekisteröidyt ja suora ulkomainen omistus 240 321 127 26,78 Muut 129 073 179 14,39 Yhteensä 897 264 465 100,00 38 Osakasryhmän mukaan % osakkeiden lukumäärästä Suomalaiset osakkeenomistajat Liikeyritykset 1,57 Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 2,05 Julkisyhteisöt 57,82 Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 0,98 Kotitaloudet 10,80 Ulkomaiset osakkeenomistajat 26,78 Yhteensä 100,00 Osakkeenomistuksen jakautuminen 31.12.2022 Osakkeita Osakkeen- omistajien lukumäärä % osakkeen- omistajista Osakkeiden lukumäärä % osakkeiden lukumäärästä 1-100 85 476 44,30 3 660 263 0,41 101-500 65 228 33,80 16 639 128 1,85 501-1 000 20 642 10,70 15 190 625 1,69 1 001-10 000 20 511 10,63 52 930 044 5,90 10 001-100 000 1 019 0,53 21 628 248 2,41 100 001-1 000 000 66 0,03 19 143 203 2,13 1 000 001-10 000 000 12 0,01 36 806 781 4,10 yli 10 000 000 3 0,00 492 130 395 54,85 192 957 100,00 658 128 687 73,35 Yhteistilillä ja erityistileillä 31.12. 596 0,00 Hallintarekisteröidyt osakkeet 239 135 182 26,60 Yhteensä 897 264 465 100,00 Johdon osakeomistus 31.12.2022 Vuoden 2022 lopussa toimitusjohtaja ja muut Fortumin johtoryhmän jäsenet omistivat 197,210 osaketta (2021: 224 369) edustaen noin 0,02 % (2021: 0,03 %) yhtiön osakkeista. Lisätietoa toimitusjohtajan ja Fortumin johtoryhmän muiden jäsenten osakeomistuksista ja kannustinohjelmista on esitetty konsernitilinpäätöksen  liitetiedossa 10 . Yhtiökokouksen 2022 antamat valtuudet Fortumin vuoden 2022 varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta. Hankittavien omien osakkeiden lukumäärä voi olla yhteensä enintään 20 000 000 osaketta, mikä vastasi noin 2,25 % yhtiön kaikista osakkeista 28.3.2022. Omia osakkeita voidaan valtuutuksen nojalla hankkia vain vapaalla omalla pääomalla. Valtuutukset ovat voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka, kuitenkin enintään 18 kuukautta. Valtuutuksia ei ollut käytetty 1.3.2023 mennessä. Osinkopolitiikka Osinkopolitiikka varmistaa, että osakkeenomistajat saavat asianmukaisen korvauksen sijoittamalleen pääomalleen, jota yhtiön pitkän aikavälin strategia tukee. Maaliskuun 2023 alussa Fortumin hallitus päätti uudesta yhtiön strategiasta, mukaan lukien uusi osinkopolitiikka. Uusi osinkopolitiikka, jonka mukaisesti osingonjakosuhde on 60-90 % vertailukelpoisesta osakekohtaisesta tuloksesta, heijastaa Fortumin pohjoismaisesta sähköntuotannosta johtuvaa mahdollista tulosvaihtelua. Lisätietoa  liitetiedossa 39 . Fortumin hallitus ehdottaa vuodelle 2022 osinkoa 0,91 euroa osakkeelta, mikä vastaa 75 % konsernin jatkuvien toimintojen vertailukelpoisesta osakekohtaisesta tuloksesta (EPS), joka oli 1,21 euroa ilman Venäjän toimintojen vaikutusta. Hallitus ehdottaa, että osinko maksetaan kahdessa erässä, vuoden 2023 toisella ja neljännellä vuosineljänneksellä. Osingonjakoehdotus Fortum Oyj:n voitonjakokelpoiset varat 31.12.2022 olivat 6 291 275 608 euroa sisältäen tilikauden 2022 voiton 1 542 734 239 euroa. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, ja hallituksen osingonjakoehdotus ei vaaranna Yhtiön maksukykyä. Hallitus ehdottaa, että Fortum jakaa tilikaudelta 2022 osinkona 0,91 euroa osaketta kohti. Osinko maksetaan kahdessa erässä. 1.3.2023 rekisteriin merkittyjen osakkeiden lukumäärän perusteella kokonaisosingon määrä olisi yhteensä 816 510 663 euroa. Hallitus ehdottaa, että jäljellä oleva osuus voitonjakokelpoisista varoista jätetään omaan pääomaan. Osingon ensimmäinen erä, 0,46 euroa osaketta kohti, maksetaan osakkeenomistajille, jotka osingon ensimmäisen erän täsmäytyspäivänä 17.4.2023 ovat merkittyinä Euroclear Finland Oy:n pitämään Yhtiön osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa, että osingon ensimmäinen erä maksetaan 24.4.2023. Osingon toinen erä, 0,45 euroa osaketta kohti, maksetaan osakkeenomistajille, jotka osingon toisen erän täsmäytyspäivänä 2.10.2023 ovat merkittyinä Euroclear Finland Oy:n pitämään Yhtiön osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa, että osingon toinen erä maksetaan 10.10.2023. Lisäksi hallitus ehdottaa, että Yhtiökokous valtuuttaisi hallituksen tarvittaessa päättämään uudesta täsmäytyspäivästä ja maksupäivästä osingon toiselle maksuerälle, mikäli Euroclear Finland Oy:n säännöt tai Suomen arvo-osuusjärjestelmää koskevat säännökset muuttuvat tai yhtiötä sitovat muut säännöt sitä edellyttävät. Yhtiökokous on suunniteltu pidettäväksi 13.4.2023. 39 Osakekurssin kehitys, indeksi 100 = 2.1.2018 Markkina-arvo, mrd. euroa Osakkeen kokonaistuotto, euroa 40 TILINPÄÄTÖS Konsernitilinpäätös Fortumin konsernin tuloslaskelmaa ja konsernin rahavirtalaskelmaa muutettiin vuonna 2022 sisältämään lopetettuja toimintoja koskevat tiedot Uniper-segmentistä. Vuoden 2021 vertailutiedot oikaistiin IFRS:n mukaisesti. Konsernitase 31.12.2021 sisältää Uniperin. Lisätietoa  liitetiedossa 1 Merkittävät laadintaperiaatteet,  liitetiedossa 2 Kriittiset tilinpäätösarviot ja -harkinnat ja  liitetiedossa 3 Yrityshankinnat ja -myynnit, myytävänä olevat omaisuuserät ja lopetetut toiminnot. Konsernin tuloslaskelma milj. euroa Liite 2022 2021 Liikevaihto 6 8 804 6 422 Muut tuotot 8 101 91 Materiaalit ja palvelut 9 -5 350 -3 419 Henkilöstökulut 10 -504 -496 Poistot 6, 16, 17 -566 -587 Muut kulut 8 -615 -582 Vertailukelpoinen liikevoitto 6 1 871 1 429 Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät 6, 7 -593 2 897 Liikevoitto 6 1 277 4 325 Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta 6, 18 -629 168 Korkokulut -179 -154 Korkotuotot 87 25 Muut rahoituserät – netto -101 -32 Rahoituskulut – netto 11 -193 -161 Voitto ennen tuloveroja 455 4 332 Tuloverot 12 556 -325 Jatkuvien toimintojen tilikauden voitto 1 011 4 008 Jakautuminen: Emoyhtiön omistajille 1 011 3 985 Määräysvallattomille omistajille 0 23 Lopetettujen toimintojen tilikauden voitto 3 -11 302 -4 121 Jakautuminen: Emoyhtiön omistajille -3 428 -3 246 Määräysvallattomille omistajille -7 874 -875 Tilikauden voitto, Fortum yhteensä -10 290 -114 Jakautuminen: Emoyhtiön omistajille -2 416 739 Määräysvallattomille omistajille -7 874 -852 Emoyhtiön omistajille kuuluvasta konsernin voitosta laskettu osakekohtainen tulos (euroa per osake) 13 Laimentamaton, jatkuvat toiminnot 1,14 4,49 Laimentamaton, lopetetut toiminnot -3,86 -3,65 Laimentamaton, Fortum yhteensä -2,72 0,83 Laimennetut osakekohtaiset tulokset ovat samat kuin laimentamattomat osakekohtaiset tulokset yllä, koska Fortumilla ei tällä hetkellä ole ulkona olevia laimentavia instrumentteja. Milj. euroa Liite 2022 2021 Vertailukelpoinen liikevoitto 1 871 1 429 Arvonalentumiset ja peruutukset -905 -35 Myyntivoitot ja muut samankaltaiset erät 785 2 673 Tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutokset -393 264 Muut -80 -6 Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät 6, 7 -593 2 897 Liikevoitto 1 277 4 325 Katso  Tunnuslukujen laskentakaavat ja täsmäytykset . 41 Konsernin laaja tuloslaskelma milj. euroa Liite 2022 2021 Tilikauden voitto, Fortum yhteensä -10 290 -114 Muut laajan tuloksen erät Erät, jotka siirretään tai saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi: Kassavirran suojaukset Käyvän arvon muutokset -2 594 -1 231 Siirrot tuloslaskelmaan 1 102 119 Siirrot vaihto-omaisuuteen/aineellisiin hyödykkeisiin 1 1 Laskennalliset verot 292 223 Nettosijoitusten suojaus Käyvän arvon muutokset 37 -5 Laskennalliset verot -7 1 Muuntoerot 4.3 -82 97 Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten muista laajan tuloksen eristä 18 41 8 Muut muutokset - -13 -1 209 -799 Erät, joita ei myöhemmin tulla siirtämään tulosvaikutteisiksi: Sijoitusten uudelleenarvostus -15 -7 Vakuutusmatemaattiset voitot/tappiot 31 50 22 Vakuutusmatemaattiset voitot/tappiot osakkuus- ja yhteisyrityksissä 7 30 42 45 Jatkuvien toimintojen muut laajan tuloksen erät, laskennallisten verojen jälkeen -1 168 -754 Lopetettujen toimintojen muut laajan tuloksen erät, laskennallisten verojen jälkeen 701 357 Laaja tulos yhteensä -10 757 -510 Laajan tuloksen jakautuminen, Fortum yhteensä: Emoyhtiön omistajille -3 337 185 Määräysvallattomille omistajille -7 420 -695 -10 757 -510 Muut laajan tuloksen erät ovat tuotto- ja kulueriä, joita ei kirjata tulosvaikutteisesti, vaan ne kirjataan omaan pääomaan. Tällaisia ovat realisoitumattomat erät, kuten voitot ja tappiot kassavirtasuojauksissa käytettävien rahoitusinstrumenttien arvostamisesta käypään arvoon. Tulosvaikutus näistä eristä kirjataan, kun suojattu erä vaikuttaa tuloslaskelmaan. Laajan tuloksen eriin sisältyy myös muiden sijoitusten arvostamisesta johtuvat voitot ja tappiot, vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä, osakkuusyhtiöiden laajan tuloksen erät sekä muuntoerot. Kassavirtasuojausten käyvän arvon muutokset liittyvät lähinnä johdannaisten, kuten futuurien ja termiinien, käypään arvoon arvostamiseen. Johdannaisilla suojataan tulevien hyödyketransaktioiden myyntihintaa ja niihin sovelletaan suojauslaskentaa. Kun hyödykkeen markkinahinta on korkeampi (alhaisempi) kuin suojaushinta, vaikutus omaan pääomaan on negatiivinen (positiivinen). Muuntoerot sisältävät ulkomaisten tytäryritysten muuntoerot, pääasiassa Ruotsin kruunu ja Venäjän rupla . 42 Konsernin tase milj. Euroa Liite 31.12.2022 31.12.2021 VARAT Pitkäaikaiset varat Aineettomat hyödykkeet 16 657 2 167 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja käyttöoikeusomaisuuserät 17 7 266 19 049 Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä 18 1 249 2 461 Osuudet ydinjätehuoltorahastoista 29 966 3 515 Muut pitkäaikaiset sijoitukset 20 628 570 Laskennalliset verosaamiset 28 933 2 149 Johdannaisinstrumentit 14, 15 343 17 096 Pitkäaikaiset korolliset saamiset 21 624 2 392 Pitkäaikaiset varat yhteensä 12 668 49 399 Lyhytaikaiset varat Vaihto-omaisuus 22 465 2 275 Johdannaisinstrumentit 14, 15 1 486 65 392 Lyhytaikaiset korolliset saamiset 21 660 715 Tuloverosaamiset 28 71 161 Vakuussaaminen 27 2 607 9 163 Myyntisaamiset ja muut saamiset 23 1 767 14 856 Likvidit varat 24 3 919 7 592 Lyhytaikaiset varat yhteensä 10 975 100 155 Myytävänä olevat omaisuuserät 3 - 108 Varat yhteensä 23 642 149 661 milj. euroa Liite 31.12.2022 31.12.2021 OMA PÄÄOMA Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma Osakepääoma 25 3 046 3 046 Ylikurssirahasto 73 73 Kertyneet voittovarat 6 467 10 062 Muut oman pääoman erät -1 916 -1 050 Yhteensä 7 670 12 131 Määräysvallattomat omistajat 26 67 1 534 Oma pääoma yhteensä 7 737 13 665 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma Korollinen pitkäaikainen vieras pääoma 27 3 658 8 701 Johdannaisinstrumentit 14, 15 756 16 657 Laskennalliset verovelat 28 152 827 Ydinvoimaan liittyvät varaukset 29 966 3 891 Muut varaukset 30 118 4 108 Eläkevelvoitteet, netto 31 13 1 190 Muu pitkäaikainen vieras pääoma 32 121 397 Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä 5 784 35 771 Lyhytaikainen vieras pääoma Korollinen lyhytaikainen vieras pääoma 27 4 127 8 519 Johdannaisinstrumentit 14, 15 3 973 71 947 Muut varaukset 30 13 2 299 Vakuusvelka 27 352 985 Ostovelat ja muu lyhytaikainen vieras pääoma 33 1 657 16 477 Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 10 122 100 226 Vieras pääoma yhteensä 15 905 135 997 Oma pääoma ja vieras pääoma yhteensä 23 642 149 661 43 Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista Osakepääoma Ylikurssi- rahasto Kertyneet voittovarat Muut oman pääoman erät Emoyhtiön omistajat Määräys- vallattomat omistajat Oma pääoma yhteensä milj. euroa Liite Kertyneet voittovarat Muuntoerot Kassavirta- suojaukset Muut laajan tuloksen erät Muut laajan tuloksen erät osakkuus- ja yhteisyrityksissä Oma pääoma 1.1.2022 3 046 73 12 830 -2 768 -1 138 34 54 12 131 1 534 13 665 IS Tilikauden voitto, Fortum yhteensä -2 416 -2 416 -7 874 -10 290 Muuntoerot -112 40 1 -5 -75 -6 -82 Muut laajan tuloksen erät 209 -1 189 -146 45 -1 082 -4 -1 086 Lopetettujen toimintojen laajan tuloksen erät -152 105 284 -1 236 465 701 Laaja tulos yhteensä -2 208 -264 -1 044 139 39 -3 337 -7 420 -10 757 Osingonjako 13 -1 013 -1 013 -23 -1 036 Tytäryhtiöiden myynti 16 16 6 104 6 119 Liiketoimet määräysvallattomien omistajien kanssa -127 -127 -122 -249 Muut 1 1 -6 -5 BS Oma pääoma 31.12.2022 3 046 73 9 499 -3 031 -2 182 172 93 7 670 67 7 737 Oma pääoma 1.1.2021 3 046 73 13 097 -2 948 -158 -175 18 12 953 2 624 15 577 IS Tilikauden voitto, Fortum yhteensä 739 739 -852 -114 Muuntoerot 77 2 2 81 16 97 Muut laajan tuloksen erät -887 11 38 -838 -13 -851 Lopetettujen toimintojen laajan tuloksen erät 103 -94 196 -1 204 154 357 Laaja tulos yhteensä 739 180 -980 209 37 185 -695 -510 Osingonjako 13 -995 -995 -171 -1 166 Liiketoimet määräysvallattomien omistajien kanssa -15 -15 -221 -236 Muut 3 3 -3 0 BS Oma pääoma 31.12.2021 3 046 73 12 830 -2 768 -1 138 34 54 12 131 1 534 13 665 Muuntoerot Ulkomaisten tytäryhtiöiden tilinpäätöstiedot muunnetaan euroiksi käyttäen tuloslaskelman osalta keskikurssia ja taseen osalta tilinpäätöspäivän kurssia. Kurssiero, joka syntyy muunnosta euroiksi (pääasiassa Ruotsin kruunu ja Venäjän rupla), kirjataan omaan pääomaan. Käytetyt valuuttakurssit on esitetty  liitetiedossa 1 Merkittävät laadintaperiaatteet ja lisätietoa valuuttariskeistä on esitetty  liitetiedossa 4.3 Korkoriski ja valuuttariski. Kassavirtasuojaukset Emoyhtiön omistajille kuuluva osuus kassavirtasuojausten käyvän arvon muutoksista liittyy lähinnä hyödykejohdannaisten, kuten futuurien ja termiinien, käypään arvoon arvostamiseen. Hyödykejohdannaisilla suojataan tulevien hyödyketransaktioiden myyntihintaa ja niihin sovelletaan suojauslaskentaa. Kun hyödykkeen markkinahinta on korkeampi (alhaisempi) kuin suojaushinta, vaikutus omaan pääomaan on negatiivinen (positiivinen). Osingonjako Vuoden 2021 osingonjaosta, 1,14 euroa osaketta kohti, yhteensä 1 013 miljoonaa euroa, päätettiin yhtiökokouksessa 28.3.2022. Osinko maksettiin 6.4.2022. Lisätietoja  liitetiedossa 13 Osakekohtainen tulos ja osinko. Osakepääoma Fortum ilmoitti 6.9.2022 sopineensa Suomen valtion kanssa 2,35 miljardin euron siltarahoituksesta. Fortum ilmoitti 26.9.2022 nostavansa ensimmäisen 350 miljoonan euron erän. Ensimmäisen erän noston ehtona oli, että Suomen valtion kokonaan omistamalla sijoitusyhtiöllä, Solidium Oy:llä, oli oikeus merkitä maksutta enintään 8 970 000 Fortumin uutta osaketta suunnatussa osakeannissa. Ylimääräinen yhtiökokous päätti osakeannista Suomen valtion sijoitusyhtiö Solidium Oy:lle 23.11.2022 ja uudet osakkeet on rekisteröity kaupparekisteriin 25.11.2022. Uudet osakkeet tuottavat osakkeenomistajan oikeudet mukaan lukien oikeuden osinkoon niiden rekisteröintipäivästä lukien. Yhtiön osakkeiden kokonaismäärä uusien osakkeiden rekisteröinnin jälkeen on 897 264 465 osaketta. Näin ollen Suomen valtion määräysvallassa olevan omistuksen osuus on noussut 50,76 %:sta 51,26 %:iin. 44 Konsernin rahavirtalaskelma milj. euroa Liite 2022 2021 Liiketoiminnan rahavirta IS Jatkuvien toimintojen tilikauden voitto 1 011 4 008 Oikaisuerät: Tuloverot -556 325 Rahoituskulut – netto 193 161 Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta 629 -168 Poistot 566 587 Liikevoitto ennen poistoja (Käyttökate) 1 842 4 913 Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät 593 -2 897 Vertailukelpoinen käyttökate 2 436 2 016 Ei-kassavaikutteiset sekä muut erät 153 -74 Saadut korot 84 25 Maksetut korot -201 -147 Saadut osingot 18 72 Maksetut tuloverot -167 -279 Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta 2 322 1 613 Käyttöpääoman muutos -219 -494 Jatkuvien toimintojen liiketoiminnan rahavirta 2 104 1 119 Jatkuvien toimintojen investointien rahavirta Investoinnit käyttöomaisuuteen 16, 17 -534 -470 Hankitut osakkeet 1) 3 -35 -282 Käyttöomaisuuden myynnit 4 2 Myydyt osakkeet ja pääoman palautukset 1 156 3 816 Osakaslainat osakkuusyrityksille ja yhteisyrityksille 50 -33 Vakuussaamisten muutos -1 311 -1 000 Muutos muissa korollisissa saamisissa ja muissa 2) 2 134 -2 545 Jatkuvien toimintojen investointien rahavirta 1 464 -512 milj. euroa Liite 2022 2021 Jatkuvien toimintojen rahavirta ennen rahoitusta 3 568 608 Jatkuvien toimintojen rahoituksen rahavirta Pitkäaikaisten lainojen nostot 2 421 2 809 Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset -5 888 -2 153 Lyhytaikaisten lainojen muutos -170 1 844 Osingonjako emoyhtiön omistajille 13 -1 013 -995 Osingonjako määräysvallattomille omistajille -19 -14 Vakuusvelan muutos 150 63 Muut rahoituserät -168 50 Jatkuvien toimintojen rahoituksen rahavirta -4 686 1 603 Jatkuvien toimintojen laskelman mukainen likvidien varojen muutos -1 119 2 211 Lopetettujen toimintojen rahavirta Lopetettujen toimintojen liiketoiminnan rahavirta -10 870 3 851 Lopetettujen toimintojen investointien rahavirta 3) -2 450 -5 215 Lopetettujen toimintojen rahoituksen rahavirta 10 757 4 409 Lopetettujen toimintojen laskelman mukainen likvidien varojen muutos -2 563 3 045 Rahavirta, Fortum yhteensä Liiketoiminnan rahavirta yhteensä -8 767 4 970 Investointien rahavirta yhteensä -985 -5 727 Rahoituksen rahavirta yhteensä 6 070 6 013 Laskelman mukainen likvidien varojen muutos, Fortum yhteensä -3 682 5 256 Likvidit varat 1.1. 7 592 2 308 Muuntoerot ja odotettavissa olevat luottotappiot likvideissä varoissa 7 29 Likvidit varat 31.12. 23 3 919 7 592 1) Vuodesta 2022 lähtien Fortum esittää Uniperin uusien osakkeiden hankinnan rahoituksen rahavirrassa vastatakseen paremmin IAS 7 Rahavirtalaskelmat -standardin vaatimuksiin. Vuonna 2021 Uniperin uusien osakkeiden hankinta esitettiin investointien rahavirrassa. Vertailukautta ei ole uudelleenluokiteltu. 2) Vuonna 2021 Fortum myönsi Uniperille 4 000 miljoonan euron osakaslainan, josta 2 500 miljoonaa euroa nostettiin vuonna 2021 ja 1 500 miljoonaa euroa vuonna 2022. Joulukuussa 2022, kun Fortum myi Uniper-omistuksensa ja kauppa saatiin päätökseen, 4 000 miljoonan euron osakaslaina maksettiin takaisin Fortumille. 3) Uniperin osakkeista saatu vastike, 498 miljoonaa euroa, esitetään vuoden 2022 lopetettujen toimintojen rahavirrassa. 45 Nettovelan muutokset milj. euroa Liite Jatkuvat toiminnot 1) 2022 Fortum yhteensä 2) 2021 Rahoitusnettovelka 1.1. 789 7 023 Uniperin rahoitusnettovelka perustuen Uniperin vuosikertomukseen 1 969 - Sisäiset osakaslainat Uniperille ja OKG:lle 2 764 - Hankintamenolaskelman vaikutusten peruuttaminen -187 - Uniperin kokonaisvaikutus rahoitusnettovelkaan 1.1. 4 546 - Nettorahavirta: Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) 2 436 3 817 Ei-kassavaikutteiset sekä muut erät 153 1 506 Maksetut nettorahoituskulut ja saadut osingot -99 -3 Maksetut tuloverot -167 -493 Käyttöpääoman muutos -219 144 Käyttöomaisuusinvestoinnit -534 -1 178 Yrityshankinnat -35 -294 Yritys- ja käyttöomaisuusmyynnit 1 160 3 883 Muutos korollisissa saamisissa 2 183 -174 Osingonjako emoyhtiön omistajille -1 013 -995 Osingonjako määräysvallattomille omistajille -19 -171 Muut rahoitustoiminnot -168 43 Nettorahavirta ( ’ - ’ rahoitusnettovelan kasvu) 3 679 6 084 Uniperin osakkeista saatu vastike 498 - Muuntoerot ja muut muutokset -74 -150 Rahoitusnettovelka 31.12. 27 1 084 789 1) Nettorahavirtaan sisältyvät erät perustuvat jatkuviin toimintoihin vuoden 2022 aikana. 2) Vuoden 2021 nettorahavirtaan sisältyvät erät perustuvat jatkuviin ja lopetettuihin toimintoihin yhteensä, koska tasetta ei ole oikaistu. Rahavirtalaskelman lisätietoja Käyttöpääoman muutos milj. euroa 2022 2021 Korottomien saamisten muutos, vähennys(+)/lisäys( – ) -352 -633 Vaihto-omaisuuden muutos, vähennys(+)/lisäys( – ) -201 2 Korottomien velkojen muutos, vähennys( – )/lisäys(+) 335 137 CF Yhteensä -219 -494 Maksetut käyttöomaisuusinvestoinnit rahavirtalaskelmassa milj. euroa Liite 2022 2021 Käyttöomaisuusinvestoinnit 16, 17 525 443 Muutokset maksamattomissa investoinneissa, vähennys(+)/lisäys( – ) 14 30 Vieraan pääoman menot -5 -3 CF Yhteensä 534 470 Hankitut osakkeet rahavirtalaskelmassa Osakehankintojen nettovaikutus oli vuoden 2022 aikana 35 miljoonaa euroa (2021: 282). Katso lisätietoja  liitetiedossa 3 Yrityshankinnat ja -myynnit, myytävänä olevat omaisuuserät ja lopetetut toiminnot. Vuodesta 2022 lähtien Fortum esittää Uniperin uusien osakkeiden hankinnan rahoituksen rahavirrassa vastatakseen paremmin IAS 7 Rahavirtalaskelmat -standardin vaatimuksiin. Vuonna 2021 Uniperin uusien osakkeiden hankinta esitettiin investointien rahavirrassa. Vertailukautta ei ole uudelleenluokiteltu. Myydyt osakkeet rahavirtalaskelmassa milj. euroa Liite 2022 2021 Myydyt tytäryhtiöosakkeet pl. Myytyjen yritysten rahavarat 3 1 070 915 Myydyt osakkuus- ja yhteisyritysosakkeet ja pääoman palautukset 3, 18 86 2 901 CF Yhteensä 1 156 3 816 Vuoden 2022 aikana Fortum sai päätökseen sähköautojen latauspalvelu Plugsurfingin myynnin, 30 prosentin omistusosuutensa myynnin julkisten latauspisteiden operaattori Recharge AS:sta ja 50 prosentin omistusosuutensa myynnin norjalaisesta kaukolämpöyhtiöstä Fortum Oslo Varme AS:sta. Vuoden 2021 aikana Fortum sai päätökseen 50 prosentin omistusosuutensa myynnin ruotsalaisesta kaukolämpö- ja kaukokylmäyhtiö Stockholm Exergistä, Baltian kaukolämpöliiketoimintansa myynnin, Pavagada II:n ja Rajasthanin aurinkovoimapuistojen myynnin, Norjassa olevan Sørfjordin tuulipuiston 80 prosentin osuuden myynnin sekä Ruotsissa kahdeksan pienen vesivoimalaitoksen myynnin. Katso lisätietoja  liitetiedossa 3 Yrityshankinnat ja - myynnit, myytävänä olevat omaisuuserät ja lopetetut toiminnot. Fortum sai 21.12.2022 Uniperin myynnin päätökseen. Osakkeista saatu vastike 498 miljoonaa euroa esitetään lopetettujen toimintojen rahavirrassa. 46 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 1 Merkittävät laadintaperiaatteet 1.1 Liiketoiminnan kuvaus Fortum Oyj (jäljempänä ”Yhtiö”) on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Espoo, Suomi. Fortum Oyj:n osake noteerataan Nasdaq Helsinki -pörssissä. Fortum on energiayhtiö, joka edistää muutosta kohti puhtaampaa maailmaa. Tehtävämme on huolehtia energian toimitusvarmuudesta ja edesauttaa nopeaa ja luotettavaa siirtymää hiilineutraaliin talouteen tarjoamalla asiakkaillemme ja yhteiskunnalle puhdasta energiaa ja kestäviä ratkaisuja. Fortumin ydinliiketoiminta on Pohjoismaissa ja se koostuu päästöttömästä ja tehokkaasta sähkön tuotannosta, sähkön myynnistä, kaukolämmöstä sekä kierrätys- ja jäteliiketoiminnasta. Fortum Oyj:n hallitus on hyväksynyt tämän tilinpäätöksen 1.3.2023. Tämä tilinpäätös on myös julkaistu European Single Electronic Format (ESEF) -raportointivaatimusten mukaisesti. Tilintarkastaja, Deloitte Oy, on antanut ISAE 3000 -standardin (uudistettu) mukaisen riippumattoman tilintarkastajan kohtuullisen varmuuden antavan raportin Fortumin ESEF-tilinpäätöksestä. ESEF-tilinpäätös on saatavilla Fortumin sivuilla https://www.fortum.fi/tietoa-meista/sijoittajille/raportit-ja-esitykset. 1.2 Laadintaperusta Fortum-konsernin konsernitilinpäätös tilikaudelle 1.1. – 31.12.2022 on laadittu Euroopan unionissa hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) ja niitä koskevien tulkintojen (IFRIC) mukaisesti. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös täydentävien Suomen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset. Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen, lukuun ottamatta käypään arvoon tulosvaikutteisesti tai muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavia rahoitusvaroja ja -velkoja (mukaan lukien johdannaisinstrumentit). Konsernitilinpäätöksessä esitetyt luvut on pyöristetty, joten yksittäisten esitettyjen lukujen yhteenlaskettu summa voi poiketa esitetystä summaluvusta. Tunnusluvut on laskettu käyttäen tarkkoja arvoja. Kaikki luvut esitetään miljoonina euroina (milj. euroa), ellei toisin ilmoiteta. Alla olevat symbolit kertovat, mitkä liitetiedon luvut täsmäävät tuloslaskelmaan, taseeseen ja rahavirtalaskelmaan: IS = Tuloslaskelma BS = Tase CF = Rahavirta Fortumin konsernin tuloslaskelmaa muutettiin vuonna 2022 sisältämään lopetettuja toimintoja koskevat tiedot IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot -standardin mukaisesti. Katso  liitetieto 1.7 Uniperin konsolidoinnin päättymisen vaikutus konsernitilinpäätökseen. 1.3 Yhdistely konsernitilinpäätökseen Konsernitilinpäätös sisältää emoyrityksen, tytäryritykset, osakkuusyritykset ja osuudet yhteisyrityksistä. Fortum muodostettiin vuonna 1998 käyttämällä yhdistelmä- eli pooling-menetelmää Fortum Power and Heat Oy:n sekä Fortum Oil and Gas Oy:n yhdistelemiseksi konsernitilinpäätökseen (näistä jälkimmäinen jakautui Fortum Oil Oy:ksi ja Fortum Heat and Gas Oy:ksi 1.5.2004). Vuonna 2005 Fortum Oil Oy (nykyinen Neste Oyj) eriytettiin Fortumista jakamalla 85 prosenttia yhtiön osakkeista Fortumin osakkeenomistajille ja myymällä loput 15 prosenttia osakkeista. Pooling-menetelmän käyttö tarkoittaa sitä, että Fortum Power and Heat Oy:n ja Fortum Heat and Gas Oy:n hankintamenot on eliminoitu näiden yhtiöiden osakepääomia vastaan. Tästä syntyvä eliminointiero on kirjattu oman pääoman vähennykseksi. 1.3.1 Tytäryritykset Tytäryrityksiä ovat ne yhtiöt, joissa Fortum Oyj:llä on määräysvalta. Fortum tulkitsee omaavansa määräysvallan, jos se altistuu sijoituskohteen muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja pystyy lisäksi käyttämään sijoituskohdetta koskevaa valtaansa ja näin vaikuttamaan saamansa tuoton määrään. Katso  liitetieto 3 Yrityshankinnat, -myynnit, myytävänä olevat omaisuuserät ja lopetetut toiminnot. Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset ja velat sekä konsernin sisäisistä liiketapahtumista syntyneet realisoitumattomat voitot eliminoidaan konsernitilinpäätöksessä. Myös realisoitumattomat tappiot eliminoidaan, ellei liiketapahtuma osoita, että siirretyn omaisuuserän arvo on alentunut. Tytäryritysten tilinpäätösten laadintaperiaatteita on tarvittaessa muutettu konsernin laadintaperiaatteiden mukaisiksi, jotta voidaan varmistua niiden yhdenmukaisuudesta konsernin noudattamien laadintaperiaatteiden kanssa. Tietyt tytäryritykset ja osakkuusyhtiöt on jätetty yhdistelemättä konsernitilinpäätökseen epäolennaisuuden vuoksi. Nämä yritykset kirjataan hankintamenoon vähennettynä tappiovarauksilla, eikä niitä käsitellä IFRS 9:n mukaisesti. Fortum Oyj:n tytäryritykset on esitetty  liitetiedossa 40 Konserniyhtiöt segmenteittäin. Konsernin omistusosuus (%) tytäryritysten kautta omistetuille yrityksille perustuu konsernin suoraan omistusosuuteen tytäryrityksessä kerrottuna tytäryrityksen epäsuoralla omistuksella tytäryrityksessä / osakkuusyhtiössä / yhteisyrityksessä. 1.3.2 Osakkuusyritykset Osakkuusyrityksiä ovat yhteisöt, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa. Huomattava vaikutusvalta liittyy yleensä 20 – 50 prosentin omistusosuuteen äänivallasta. Konsernin sijoitukset osakkuusyrityksiin käsitellään pääomaosuusmenetelmällä. Katso  liitetieto 18 Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin. 1.3.3 Yhteisyritykset Yhteisyritykset ovat järjestelyjä, joissa määräysvalta on jaettu. Konsernin sijoitukset yhteysyrityksiin käsitellään pääomaosuusmenetelmällä. Katso  liitetieto 18 Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin. 1.3.4 Määräysvallattomien omistajien osuus Määräysvallattomien omistajien osuus tytäryhtiöiden omasta pääomasta esitetään erillään emoyhtiön omistajien osuudesta. Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus määritetään hankintahetkellä määräysvallattomien omistajien suhteellisena osuutena hankittujen omaisuuserien käyvästä nettoarvosta. Tytäryhtiön omistusosuuden muutoksista johtuvat muutokset määräysvallattomien omistajien osuudessa käsitellään oman pääoman sisäisinä tapahtumina. Hankinnan jälkeen määräysvallattomien omistajien osuus on hankinnassa määritetty osuus lisättynä kyseisille omistajille kuuluvalla osuudella oman pääoman muutoksista. Katso  liitetieto 26 Määräysvallattomien omistajien osuus. 1.4 Tuloksellisuuden esittäminen ESMAn vaihtoehtoisia tunnuslukuja koskevien ohjeiden (ESMA Guidelines on Alternative Performance Measures) mukaan vaihtoehtoisena tunnuslukuna (APM) pidetään taloudellista tunnuslukua, joka kuvaa mennyttä tai tulevaa tulosta, taloudellista asemaa tai rahavirtoja ja joka on muu kuin sovellettavassa tilinpäätösnormistossa määritelty tai nimetty taloudellinen tunnusluku. 47 Fortum käyttää vaihtoehtoisia tunnuslukuja (APM), kuten Vertailukelpoinen liikevoitto ja Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA), taloudellisessa tavoiteasetannassa ja ennustamisessa, segmenttien ja konsernin tuloskehityksen seurannassa sekä resurssien allokoinnissa osana konsernin liiketoiminnan johtamisprosessia. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät eivät sisälly vertailukelpoiseen liikevoittoon eivätkä vertailukelpoiseen käyttökatteeseen (EBITDA) ja ne esitetään erikseen Fortumin konsernin tuloslaskelmalla, jotta liiketoiminnan tuloksen vertailu esitettävän kauden ja aiempien kausien välillä helpottuisi. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät sisältävät kirjanpitovaikutuksia IFRS:n mukaisista arvostuksista, jotka eivät johdu liiketoiminnan tuloksesta. Tällaisiin eriin kuuluvat käyvän arvon muutokset johtuen suojauslaskennan ulkopuolelle jäävistä, tulevia kassavirtoja suojaavista rahoitusinstrumenteista sekä käyvän arvon muutokset fyysisistä sopimuksista, joita käsitellään johdannaisina IFRS 9 Rahoitusinstrumentit -standardin mukaisesti. Lisäksi liiketoimintojen tulosta ei voi vertailla eri raportointikausien välillä huomioimatta kertaluonteisia eriä koskien myyntivoittoja ja muita samankaltaisia eriä. Tällaisia kertaluonteisia eriä ovat esimerkiksi yrityshankintojen transaktiokulut, yrityshankinnan kirjapidolliset vaikutukset, merkittävät arvonalentumiset ja niiden peruutukset sekä muut ei-operatiiviset erät kuten uudelleenjärjestely- ja kulujenhallintakulut. Tämän vuoksi edellä kuvatut erät on käsitelty vertailukelpoisuuteen vaikuttavina erinä. IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistäminen -standardin mukaisesti tytäryhtiöosakkeiden hankintojen transaktiokulut sisällytetään konsernin tuloslaskelmaan. Nämä kulut esitetään Myyntivoitot ja muut -erässä Vertailukelpoisuuteen vaikuttavissa erissä. Fortum valmistautuu hallittuun poistumiseen Venäjän markkinoilta sekä Venäjän toimintojen mahdollisiin myynteihin ensisijaisena vaihtoehtona ja vuonna 2022 Fortum otti käyttöön seuraavat uudet vaihtoehtoiset tunnusluvut (APM), joiden avulla voidaan paremmin vertailla Fortumin strategisten liiketoimintojen tuloksia: ’Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen käyttökate ilman Venäjää’, ’Jatkuvien toimintojen verta ilukelpoinen liikevoitto ilman Venäjää’, ’Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen kauden voitto ilman Venäjää’, ’Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen tulos/osake ilman Venäjää’ ja ’Rahoitusnettovelka/vertailukelpoinen käyttökate ilman Venäjää’. Katso  liitetieto 7 Vertailukelpoinen liikevoitto ja vertailukelpoinen kauden voitto. Tunnuslukujen määritelmät on esitetty  Tunnuslukujen laskentakaavat ja täsmäytykset - osiossa. Fortumin pitkän aikavälin taloudellinen tavoite pääomarakenteelle 31.12.2022 oli rahoitusnettovelan ja vertailukelpoisen käyttökatteen suhde alle 2x. Katso  liitetieto 5 Pääomariskien hallinta. 1.5 Ulkomaanrahan määräiset erät ja niiden muuntaminen 1.5.1 Toimintavaluutta ja esittämisvaluutta Jokaisen konserniyrityksen tilinpäätöksiin sisältyvät erät arvostetaan käyttäen sen taloudellisen ympäristön valuuttaa, jossa yritys pääasiallisesti toimii (”toimintavaluutta”). Konsernitilinpäätös esitetään euroissa, joka on emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta. 1.5.2 Liiketapahtumat ja tase-erät Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumahetken kurssiin. Tilinpäätöshetkellä taseessa olevat ulkomaanrahan määräiset saatavat ja velat arvostetaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Kurssierot kirjataan konsernin tuloslaskelmaan. Rahoituseriin liittyvät kurssierot kirjataan nettomääräisinä rahoitustuottoihin tai – kuluihin. Suojauslaskennan soveltamisedellytykset täyttävien kassavirran suojausten kurssivoitot ja -tappiot kirjataan omaan pääomaan. Kurssierot, jotka aiheutuvat rahoitusvaroista, joiden käyvän arvon muutokset kirjataan muiden laajan tuloksen erien kautta, kirjataan muihin oman pääoman eriin. 1.5.3 Konserniyritykset Niiden tytäryhtiöiden, joiden toiminta- ja esittämisvaluutta ei ole euro, tuloslaskelmat ja kassavirrat muunnetaan euromääräisiksi käyttämällä vuoden keskimääräistä valuuttakurssia. Tytäryhtiöiden taseet muunnetaan euroiksi käyttämällä tilikauden päätöspäivän kurssia. Konsernitilinpäätöksessä kurssierot, jotka syntyvät ulkomaisiin yrityksiin tehtyjen nettosijoitusten sekä lainojen ja muiden tällaisten sijoitusten suojauksiksi määritettyjen valuuttainstrumenttien muuntamisesta, kirjataan omaan pääomaan. Kun ulkomainen tytäryritys myydään, nämä kurssierot kirjataan tulosvaikutteisesti osana myyntivoittoa tai -tappiota. Ulkomaisen yrityksen hankinnasta johtuvaa liikearvoa ja hankinnan yhteydessä tehtäviä käypien arvojen oikaisuja käsitellään ulkomaisen yrityksen varoina ja velkoina ja ne muunnetaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Tilinpäätöspäivän kurssi on Euroopan keskuspankin kyseisen päivän päätöskurssi. Keskimääräinen valuuttakurssi lasketaan Euroopan keskuspankin päivittäisten loppukurssien keskiarvona. Euroopan keskuspankki lopetti 2.3.2022 ruplan kurssin julkaisemisen. 2.3.2022 alkaen on käytetty markkinoiden klo 17.15 Itä-Euroopan aikaa julkaisemaa päivän spot-kurssia. Konsernitilipäätöksessä käytetyt keskeisimmät valuuttakurssit Tilikauden keskikurssi Tilinpäätöspäivän kurssi 2022 2021 31.12.2022 31.12.2021 Iso-Britannia (GBP) 0,8528 0,8596 0,8869 0,8403 Norja (NOK) 10,1026 10,1633 10,5138 9,9888 Puola (PLN) 4,6861 4,5652 4,6808 4,5969 Venäjä (RUB) 73,6173 87,1527 77,8998 85,3004 Ruotsi (SEK) 10,6296 10,1465 11,1218 10,2503 Yhdysvallat (USD) 1,0530 1,1827 1,0666 1,1326 1.5.4 Osakkuusyritykset ja osuudet yhteisyrityksissä Niiden osakkuus- ja yhteisyritysten, joiden toiminta- ja esittämisvaluutta ei ole euro, tilinpäätökset muunnetaan konsernin esittämisvaluutan määräisiksi käyttäen samoja periaatteita kuin tytäryhtiöissä. 48 1.6 Tilinpäätöksen muut merkittävät laadintaperiaatteet Fortum esittää tilinpäätöksen muut merkittävät laadintaperiaatteet liitetietojen yhteydessä. Alla olevassa taulukossa on listattu konsernin merkittävät laadintaperiaatteet, tieto missä tilinpäätöksen liitteessä ne on esitetty sekä viittaus asianomaiseen IFRS-standardiin. Laadintaperiaate Liite IFRS-standardi Tytäryhtiöt 3. Yrityshankinnat, -myynnit, myytävänä olevat omaisuuserät ja lopetetut toiminnot IFRS 3, IFRS 10 Myytävänä olevat omaisuuserät 3. Yrityshankinnat, -myynnit, myytävänä olevat omaisuuserät ja lopetetut toiminnot IFRS 5 Lopetetut toiminnot 3. Yrityshankinnat, -myynnit, myytävänä olevat omaisuuserät ja lopetetut toiminnot IFRS 5 Rahoitusvarat 4. Rahoitusriskien hallinta 14. Rahoitusvarat ja rahoitusvelat luokittain 15. Rahoitusvarat ja rahoitusvelat käypään arvoon IAS 32, IFRS 7, IFRS 9, IFRS 13 Segmenttiraportointi 6. Segmenttiraportointi IFRS 8, IFRS 15 Myyntituottojen määrittäminen 6. Segmenttiraportointi 23. Myyntisaamiset ja muut saamiset IFRS 15 Muut tuotot 8. Muut tuotot ja muut kulut IFRS 15 Tutkimus- ja kehittämismenot 8. Muut tuotot ja muut kulut IAS 38 Julkiset avustukset 8. Muut tuotot ja muut kulut IAS 20 Osakeperusteinen palkitseminen 10. Henkilöstökulut ja hallituksen palkkiot IFRS 2 Osakekohtainen tulos 13. Osakekohtainen tulos ja osinko IAS 33 Muut osakkeet ja osuudet 14. Rahoitusvarat ja rahoitusvelat luokittain 20. Muut pitkäaikaiset sijoitukset IAS 32, IAS 36, IFRS 9 Arvojen määrittämishierarkia 15. Rahoitusvarat ja rahoitusvelat käypään arvoon IFRS 13 Aineettomat hyödykkeet 16. Aineettomat hyödykkeet IAS 38 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 17. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja käyttöoikeusomaisuuserät IAS 16 Yhteisjärjestelyt 18. Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin IFRS 11, IAS 28, IFRS 12 Osakkuusyritykset 18. Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin IAS 28, IFRS 12 Arvonalentumistestaus 19. Arvonalentumistestaus IAS 36 Vaihto-omaisuus 22. Vaihto-omaisuus IAS 2 Myyntisaamiset ja muut saamiset 23. Myyntisaamiset ja muut saamiset IFRS 9 Likvidit varat 24. Likvidit varat IAS 7 Lainat 27. Korolliset velat IFRS 9 Tuloverot 28. Tuloverosaamiset ja -velat IAS 12 Ydinvoimalaitosten käytöstä poistamiseen ja käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitukseen liittyvät varat ja velat 29. Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat IFRIC 5 Varaukset 30. Muut varaukset IAS 37 Eläkevelvoitteet 31. Eläkevelvoitteet IAS 19 Vuokrasopimukset 34. Vuokrasopimukset IFRS 16 Ehdolliset velat 36. Pantatut varat ja vastuut IAS 37 Tilikauden jälkeiset tapahtumat 39. Tilikauden jälkeiset tapahtumat IAS 1 1.7 Uniperin konsolidoinnin päättymisen vaikutus konsernitilinpäätökseen Saksalainen listayhtiö Uniper hankittiin maaliskuussa 2020. Uniper on kansainvälinen energiayhtiö, jolla on toimintaa yli 40 maassa. Sen liiketoimintaa ovat varma energiantuotanto ja siihen liittyvät palvelut. Sen päätoimintoja ovat sähköntuotanto Euroopassa ja Venäjällä sekä maailmanlaajuinen energiakaupankäynti ja energiatuotannon optimointi. 1.7.1 Lopetetut toiminnot Fortum menetti määräysvallan Uniperista allekirjoittaessaan 21.9.2022 periaatesopimuksen Uniper SE:n osakkeiden myymisestä Saksan valtiolle. Uniperin konsolidointi päättyi 30.9.2022. Uniper on ollut erillinen raportoitava segmentti Fortumin konsernitilinpäätöksessä, mikä on johtanut siihen, että Uniper on luokiteltu lopetetuiksi toiminnoiksi. Myynti saatiin päätökseen 21.12.2022. Katso myös  liitetieto 2 Kriittiset tilinpäätösarviot ja -harkinnat. Fortumin konsernin tuloslaskelmaa ja konsernin rahavirtalaskelmaa muutettiin vuonna 2022 sisältämään lopetettuja toimintoja koskevat tiedot IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot - standardin mukaisesti. Vuoden 2021 vertailutiedot oikaistiin ja erillinen pörssitiedote oikaistuista vertailutiedoista julkaistiin 6.10.2022. Lopetetut toiminnot sisältävät Fortumin entisen tytäryhtiön Uniper SE:n ja sen konserniyhtiöt. Tuloslaskelmatiedot seuraavissa liitetiedoissa sisältävät vain jatkuvat toiminnot, ellei toisin mainita. Uniperin konsolidointi päättyi 30.9.2022, minkä takia Uniperin tase-erät eivät sisälly Fortumin 31.12.2022 konsernitaseeseen. Konsernitase 31.12.2021 sisältää Uniperin. 1.7.2 Yhteisomistus ruotsalaisessa ydinvoimayhtiö OKG AB:ssa Fortum ja Uniper ovat yhteisomistajia ruotsalaisessa OKG Aktiebolag (OKG AB) -ydinvoimayhtiössä. Fortum omistaa yhtiöstä 45,5 %. Fortum käsitteli OKG AB -omistusosuuden tytäryhtiönä 31.3.2020 ja 30.9.2022 välisenä aikana, jolloin yhtiön tulos jakautui Uniper- ja Generation-segmenttien kesken omistusosuuksien suhteessa. Uniperin konsolidoinnin päättymisen yhteydessä 30.9.2022 OKG AB uudelleen luokiteltiin osakkuusyhtiöksi. Uudelleen luokittelu johti Generation-segmentin vuoden 2021 lukujen oikaisemiseen. 1.7.3 Uniperin konsolidoinnin päättymisen vaikutus Uniperin konsolidoinnin päättymisen yhteydessä 30.9.2022 Fortum kirjasi 28,0 miljardin euron kertaluonteisen, pääasiassa kassavirtavaikutuksettoman positiivisen erän. Summa koostuu Uniperin varojen, velkojen ja määräysvallattomien omistajien osuuden konsolidoinnin päättymisen nettovaikutuksesta sekä Uniperiin liittyvän liikearvon ja muiden hankinnan yhteydessä tehtyjen käyvän arvon oikaisujen kirjanpitoarvoista. Lisäksi summaan sisältyy tietyt aiemmin muihin laajan tuloksen eriin kirjatut erät, lähinnä muuntoerot, jotka siirretään tuloslaskelmalle konsolidoinnin päättyessä. Katso  liitetieto 3.4 Lopetetut toiminnot. 1.8 Uudet standardit, muutokset ja tulkinnat 1.1.2022 käyttöön otetuilla uusilla standardeilla, standardimuutoksilla tai tulkinnoilla ei ollut merkittävää vaikutusta Fortumin tilinpäätökseen. 1.1.2023 tai myöhemmin käyttöön otettavilla tilinpäätöshetkeen mennessä julkaistuilla uusilla standardeilla, standardimuutoksilla tai tulkinnoilla ei odoteta olevan merkittävää vaikutusta Fortumin tilinpäätökseen. 49 2 Kriittiset tilinpäätösarviot ja -harkinnat Konsernitilinpäätöksen laatiminen IFRS-tilinpäätöskäytännön mukaisesti edellyttää, että yhtiön johto tekee tiettyjä arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat raportoitavien varojen ja velkojen määriin, ehdollisten varojen ja velkojen esittämiseen konsernitilinpäätöksen laatimishetkellä sekä tuottojen ja kulujen määriin raportoitavalla kaudella. Arvioita ja harkintoja arvioidaan jatkuvasti ja ne perustuvat historialliseen kokemukseen ja muihin tekijöihin, mukaan lukien odotuksiin tulevaisuuden tapahtumista, joiden uskotaan olevan perusteltuja. Ne voivat perustua esimerkiksi energiapolitiikan ja sääntely-ympäristön analyyseihin. Venäjän ja Ukrainan välinen sota on kuitenkin muuttanut geopoliittisen tilanteen perusteellisesti. Geopoliittisen tilanteen aiheuttaman epävarmuuden ja riskit huomioiden epävakaammalla maailmantaloudella ja erityisesti epävakaammilla hyödykemarkkinoilla voi myös tulevaisuudessa olla vaikutuksia konsernitilinpäätöksen lukuihin. Nämä tekijät voivat vaikuttaa varojen ja velkojen kirjanpitoarvoihin, tuottojen määrään ja kirjaamisajankohtaan sekä kassavirtoihin. Alla olevassa taulukossa on esitetty ne osa-alueet, jotka ovat tavanomaista monimutkaisempia tai joiden osalta on käytetty tavanomaista suuremmassa määrin harkintaa, tai joihin liittyvät oletukset ja arviot ovat konsernitilinpäätöksen kannalta merkittäviä. Taulukosta käy selville, mistä liitetiedosta löytyy enemmän tietoa edellä mainituista oletuksista ja arvioista. Kriittiset tilinpäätösarviot ja -harkinnat Liite Tiettyjen rahoitusinstrumenttien arvon määrittämisessä käytetty harkinta 14. Rahoitusvarat ja rahoitusvelat luokittain 15. Rahoitusvarat ja rahoitusvelat käypään arvoon Määräysvallan menettämisen arviontiin käytetyt oletukset tytäryrityksistä luopumisen yhteydessä 2. Kriittiset tilinpäätösarviot ja -harkinnat 3. Yrityshankinnat, -myynnit, myytävänä olevat omaisuuserät ja lopetetut toiminnot Tytäryrityksen hankintojen kautta saatujen aineettomien ja aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden käyvät arvot ja poistoajat 16. Aineettomat hyödykkeet 17. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja käyttöoikeusomaisuuserät Aineettomien ja aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden sekä osakkuusyritysten ja yhteisyritysten arvonalentumistestauksessa käytetyt arviot ja oletukset 16. Aineettomat hyödykkeet 17. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja käyttöoikeusomaisuuserät 18. Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin 19. Arvonalentumistestaus Harkinta, jota on käytetty arvioitaessa Fortumin omistuksien luonnetta, yhteisjärjestelyjen luokittelua sekä yhteisjärjestelyistä aiheutuvia sitoumuksia 18. Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin Laskennallisten verosaamisten kirjaamisessa ja arvostamisessa käytetyt arviot 28. Tuloverosaamiset ja -velat 37. Oikeudenkäynnit ja viranomaismenettelyt Ydinvoimatuotantoon liittyvien varausten määrittämisessä tehtävät oletukset pitkän aikavälin kassavirtaennusteista 29. Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat Varausten arvioinnissa käytetyt oletukset 30. Muut varaukset Tulevien eläkevelvoitteiden määrittämisessä käytetyt oletukset 31. Eläkevelvoitteet Vuokrasopimusvelan määrittämisessä käytetyt oletukset 34. Vuokrasopimukset 2.1 Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja makrotaloudellinen ympäristö Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022 on vaikuttanut vakavasti Fortumin nykyisiin ja tuleviin liiketoimintoihin. Fortumin 2022 tilinpäätöksen kannalta merkittävimmät vaikutukset olivat tapahtumat, jotka johtivat Uniperin myyntiin Saksan valtiolle 0,5 miljardilla eurolla, hyödykemarkkinoiden sähköön ja kaasuun liittyvien kasvaneiden vakuusvaatimusten aiheuttamat vakavat likviditeettirajoitukset, jotka vaativat ylimääräisiä rahoitusjärjestelyitä, sekä sodan kokonaisvaikutus Fortumin Venäjän toimintoihin. 2.1.1 Uniperin myynti Saksan valtiolle Ukrainan sodan seurauksena erityisesti Uniper-segmentin liiketoiminta- ja rahoitusriskit kasvoivat merkittävästi vuoden 2022 aikana johtuen pääasiassa venäläisen kaasun toimitusrajoituksista ja hyödykehintojen heilunnasta, mikä kasvatti merkittävästi vakuusvaatimuksia ja likviditeettitarpeita. Fortum ja Uniper aloittivat keskustelut Saksan hallituksen kanssa heinäkuussa 2022 sopiakseen pitkän aikavälin ratkaisusta liittyen Uniperiin. Fortum, Saksan hallitus ja Uniper allekirjoittivat 21.9.2022 periaatesopimuksen, joka mahdollisti Saksan valtiolle Uniperin haltuunoton. Tämä lopullinen Uniperin periaatesopimus korvasi samojen osapuolten heinäkuussa 2022 allekirjoittaman alkuperäisen vakautuspaketin. Heinäkuusta lähtien Euroopan energiakriisi on syventynyt ja aiemmin sovitut vakautustoimenpiteet ovat osoittautuneet riittämättömiksi vakavassa tilanteessa ja vaikeiksi toteuttaa. Uniperille oli 21.9.2022 mennessä kertynyt miljardeja euroja kaasuliiketoimintaan liittyviä tappioita, eikä Uniper olisi enää pystynyt yksityisessä omistuksessa olevana yhtiönä jatkamaan tehtäväänsä kriittisenä toimitusvarmuuden tarjoajana Saksassa. Myynti saatiin päätökseen 21.12.2022. Sopimuksen mukaisesti Uniper laski liikkeelle uusia osakkeita, jotka Saksan valtio merkitsi 1,70 euron nimellisarvolla osakkeelta. Osakepääoman korotuksen yhteydessä Saksan valtio osti kaikki Fortumin omistuksessa olevat Uniperin osakkeet (yhteensä noin 293 miljoonaa osaketta) 0,5 miljardilla eurolla eli 1,70 eurolla osakkeelta ja Uniper maksoi takaisin Fortumin myöntämän 4 miljardin euron osakaslainan. Fortumin Uniperille myöntämästä 4,0 miljardin euron emoyhtiötakauksesta vapautui yhteensä 3,0 miljardia euroa vuoden 2022 loppuun mennessä. Loput noin 1,0 miljardia euroa vapautuvat viimeistään kesäkuun 2023 lopussa ja Saksan valtio on antanut summalle täysimääräisen vastatakauksen (indemnityn). Periaatesopimuksen allekirjoittaminen Saksan hallituksen kanssa 21.9.2022 johti määräysvallan uudelleenarviontiin IFRS 10 Konsernitilinpäätös -standardin mukaisesti. Yhtiön johto totesi, että Fortumin oikeudet eivät ole enää tosiasialliset, koska yhtiöllä ei enää käytännössä ole mahdollisuutta ohjata Uniperin toimintaa. Määräysvallan menettämiseen vaikuttivat sopimuksen allekirjoittaminen ja merkittävä siltarahoitus KfW pankin kautta Uniperille. Johdon harkinnan mukaan siltarahoituksen kokonaisvaikutus yhdessä periaatesopimuksen kanssa oli sellainen, että Saksan hallitus pystyisi käytännössä hyväksymään tai hylkäämään Uniperin liiketoimintaa koskevat merkittävät päätökset. Näin ollen, määräysvalta todettiin menetetyksi ja Uniperin konsolidointi päättyi 30.9.2022. Tämän lisäksi Uniper on esitetty lopetettuina toimintoina IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot -standardin mukaisesti, koska johto oli sitoutunut myymään Uniper SE:n osakkeet kokonaisuudessaan ja Uniper on ollut erillinen raportoitava segmentti ja merkittävä osa Fortum-konsernia. Katso myös  liitetieto 1 Merkittävät laadintaperiaatteet. Laskennalliset verosaamiset sisältää 706 miljoonaa euroa vuoden 2022 lopussa vuonna 2022 Irlannissa realisoituneita kertaluonteisia verovaikutuksia, jotka johtivat vahvistetuista tappioista kirjattujen laskennallisten verosaamisten kasvuun. Kirjattu laskennallinen verosaaminen liittyy pääosin Uniperin myynnin vaikutuksiin, ja sen hyödyntäminen riippuu tulevaisuuden verotettavista tuloista Irlannissa. Katso  liitetieto 28 Tuloverosaamiset ja -velat. 2.1.2 Likviditeetti Euroopan energiakriisi on johtanut hyödykemarkkinoiden voimakkaaseen heiluntaan ja ennätyksellisen korkeat hinnat ovat edellyttäneet aiempaa merkittävästi suurempia sähköön ja kaasuun liittyviä vakuuksia hyödykepörsseissä. Vuoden 2022 jälkipuoliskolla sähkön hinnat Pohjoismaissa laskivat elokuun lopun ennätystasoilta ja markkinoiden voimakas heilahtelu tasaantui. Fortumin oli kuitenkin edelleen varauduttava markkinaheilunnan jatkumiseen ja on tehnyt ennakoivia rahoitustoiminpiteitä varmistaakseen likviditeettiasemansa ja rahoituksellisen joustavuutensa. Fortum allekirjoitti 2 350 miljoonan euron siltarahoitussopimuksen Suomen valtion omistaman Solidiumin kanssa 6.9.2022. Järjestelyn ehtojen mukaisesti, jotta järjestely jää voimaan vuodeksi, Fortum ilmoitti 26.9.2022 nostavansa 350 miljoonan euron erän. Uniper maksoi takaisin Fortumin myöntämän 4 miljardin euron osakaslainan ja Fortum vastaanotti 0,5 miljardin euron kauppahinnan Uniperin osakkeista 21.12.2022. Vuoden lopussa Fortumin taloudellinen asema oli vakaa. Fortumilla oli 7 200 miljoonaa euroa nostamattomia valmiusluottolimiittejä. Lisäksi Fortumilla on 100 miljoonaa euroa tililimiittejä, jotka ovat toistaiseksi voimassa. Katso myös  liitetieto 27 Korolliset velat. 50 2.1.3 Geopoliittiset epävarmuudet ja vaikutukset Venäjän toimintoihin Venäjän federaation asettamien pakotteiden seurauksena Fortumin Venäjän tytäryhtiöihin kohdistuu merkittäviä valuutanvaihdon rajoituksia, jotka tällä hetkellä rajoittavat varojen siirtoa, kuten mahdollista osingonjakoa, Euroopan unionin alueelle. Pakotteet eivät kuitenkaan tällä hetkellä rajoita Fortumia käyttämästä äänioikeuttaan Venäjän tytäryhtiöiden yhtiökokouksissa. Näin ollen Fortumin Venäjän yhtiöt on edelleen yhdistelty tytäryhtiöinä 31.12.2022. Fortumin Russia-segmentin Venäjällä pidetyt rahat ja pankkisaamiset, yhteensä 247 miljoonaa euroa, eivät kuitenkaan ole muiden konserniyhtiöiden käytettävissä. Fortum valmistautuu hallittuun poistumiseen Venäjän markkinoilta sekä Venäjän toimintojen mahdollisiin myynteihin ensisijaisena vaihtoehtona. Päätöksiä ei kuitenkaan ole tehty, ja nämä prosessit voivat viedä jonkin aikaa ja ne edellyttävät viranomaisten hyväksyntää. Katso myös Riskienhallinta -osio. Fortum kirjasi vuonna 2022 arvonalentumisia Russia- rahavirtaa tuottavaan yksikköön yhteensä 1 697 miljoonaa euroa (ennen veroja), sisältäen 905 miljoonaa euroa liikearvo ja aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet- erien arvonalentumisia, 475 miljoonaa euroa osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä- erän arvonalentumisia, 145 miljoonaa euroa odotettavissa olevia luottotappioita Venäjän talletuksiin ja saamisiin liittyen sekä 171 miljoonan euron alaskirjauksen muihin osakkeisiin. Alaskirjausten jälkeen Russia-segmentin nettovarojen kokonaiskirjanpitoarvo on noin 1,7 miljardia euroa vuoden 2022 lopussa (2021: 2,5). Kirjanpitoarvo perustuu olettamaan, että hallittu poistuminen Venäjän markkinoilta toteutuu ja, että muutkin johdon tekemät arviot toteutuvat sellaisinaan. Russia- rahavirtaa tuottavan yksikön kirjanpitoarvo vastaa sen kerrytettävissä olevaa rahamäärää, joten mitkä tahansa tulevat negatiiviset muutokset voivat aiheuttaa lisää arvonalentumisia. Katso myös  liitetieto 19 Arvonalentumistestaus. 2.2 Ilmastoasiat Fortumin sähköntuotanto Pohjoismaissa perustuu pääosin hiilidioksidipäästöttömään vesi- ja ydinvoimatuotantoon. Tällä hetkellä pieni osuus Fortumin sähköntuotannosta perustuu aurinko- ja tuulivoimaan. Fortumilla on myös kaukolämmön ja -kylmän tuotantoa Suomessa ja Puolassa. Euroopassa lämpöä tuotetaan pääosin energiatehokkaissa lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitoksissa (CHP). Lisäksi Fortum tarjoaa teollisuus- ja infrastruktuuriratkaisuja, kuten energiantuotantoa jätteenpoltolla sekä energian myyntiä. Venäjällä Fortumilla on pääosin maakaasuun perustuvaa sähköntuotantoa. Fortumille olennaisimmat ilmastoriskit ovat sekä siirtymäriskit kuten lainsäädännön muutokset, teknologian muutokset, vaikutukset kysyntään ja tarjontaan ja vaikutus maineeseen, että fyysiset riskit kuten riskit, jotka johtuvat äärimmäisistä sääolosuhteista tai pitkäaikaisen sään muutoksista. Esimerkiksi tulvat vaikuttavat vesivoimalaitoksien optimaaliseen toimintaan. Fortum pyrkii pitkäaikaisilla investoinneilla pienentämään patoturvallisuuteen liittyviä riskejä järjestelmällisesti. Pitkän aikavälin ohjelmalla kehitetään patojen kunnonseurantaa ja varmistetaan turvallinen juoksutus myös äärimmäisissä tulvatilanteissa. Ilmastonmuutoksen vaikutukset huomioidaan konsernitilinpäätöksessä, yleensä kun näihin liittyvät yksityiskohtaiset toimenpiteet on hyväksytty. Toimenpiteinä voi olla uudet investoinnit, joilla siirrytään hiilidioksidipäästöttömään tuotantoon tai joilla ennakkoon torjutaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia, tai investoinnit toteutuneiden ilmastoriskien vaikutusten korjaamiseen. Ilmastoriskeillä ei ole ollut merkittävää vaikutusta vuoden 2022 konsernitilinpäätökseen. Merkittävin vaikutus ilmastoasioilla on seuraaviin tilinpäätöksen eriin: • Arvonalentumistestaus: hyväksytyt toimenpiteet Fortumin ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi otetaan huomioon arvonalentumistestauksessa käytetyissä oletuksissa. Katso  liitetieto 19 Arvonalentumistestaus. • Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet: Fortumin ilmastotavoitteisiin liittyvät hyväksytyt toimenpiteet huomioidaan hyödykkeiden taloudellisissa käyttöajoissa ja aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpitoarvoissa. Katso  liitetieto 17 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet. • Ydinvoimaan liittyvät varaukset sisältävät laitosten käytöstä poistamiseen liittyvät ja käytetyn polttoaineen loppusijoitukseen liittyvät tulevat kustannukset. Katso  liitetieto 29 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat. Päästöoikeuksien kirjanpitokäsittelystä löytyy tietoa  liitetiedossa 22 Vaihto-omaisuus. Fortumin uusista ilmastotavoitteista on kerrottu  liitetiedossa 39 Tilikauden jälkeiset tapahtumat. 3 Yrityshankinnat, -myynnit, myytävänä olevat omaisuuserät ja lopetetut toiminnot LAADINTAPERIAATTEET TYTÄRYRITYKSET Tytäryritysten hankinta käsitellään hankintamenetelmällä. Luovutetuksi vastikkeeksi muodostuu hankintahetken käypiin arvoihin arvostettujen vastikkeeksi annettujen varojen ja syntyneiden tai vastuulle otettujen velkojen yhteissumma. Hankitut, yksilöitävissä olevat varat ja velat arvostetaan alun perin hankinta- ajankohdan käypiin arvoihin, riippumatta mahdollisen vähemmistöosuuden suuruudesta. Se määrä, jolla hankintameno ylittää konsernin osuuden yksilöitävissä olevien nettovarojen käyvästä arvosta, kirjataan liikearvoksi. Tytäryritykset yhdistellään täysimääräisesti konsernitilinpäätökseen siitä päivästä lähtien, jolloin määräysvalta siirtyy konsernille ja yhdistely päättyy sinä päivänä, kun määräysvalta lakkaa. Katso lisätietoja  liitetiedosta 1.3 Yhdistely konsernitilinpäätökseen. MYYTÄVÄNÄ OLEVAT OMAISUUSERÄT Omaisuuserät tai luovutettavien erien ryhmät luokitellaan myytävänä oleviksi, jos niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiallisesti omaisuuserän myynnistä sen sijaan, että se kertyisi omaisuuserän jatkuvasta käytöstä. Jotta näin olisi, omaisuuserän tai luovutettavien erien ryhmän on oltava välittömästi myytävissä nykyisessä kunnossaan tällaisten omaisuuserien myynnissä yleisin ja tavanomaisin ehdoin, ja myynnin on oltava erittäin todennäköinen. Nämä omaisuuserät, tai luovutettavien erien ryhmän tapauksessa varat ja velat, esitetään konsernitaseessa erillään ja arvostetaan kirjanpitoarvoon tai myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon sen mukaan, kumpi näistä on alempi. Myytävänä oleviksi tai luovutettavien erien ryhmään kuuluviksi luokitelluista pitkäaikaisista omaisuuseristä ei tehdä poistoja. LOPETETUT TOIMINNOT Lopetettu toiminto on konsernin osa, josta on luovuttu tai luokitellaan myytävänä olevaksi, ja joka edustaa erillistä keskeistä liiketoiminta-aluetta tai maantieteellistä toiminta-aluetta tai on osa yhtä koordinoitua suunnitelmaa, joka koskee luopumista tällaisesta liiketoiminta-alueesta tai maantieteellisestä toiminta-alueesta. Lopetettujen toimintojen tulos esitetään omana eränään konsernin tuloslaskelmassa. KRIITTISET TILINPÄÄTÖSARVIOT JA -HARKINNAT: MÄÄRÄYSVALLAN MENETTÄMISEN ARVIOINTIIN KÄYTETYT OLETUKSET Fortum uudelleenarvioi onko sillä määräysvalta tytäryhtiöissään, jos tosiseikat ja olosuhteet antavat viitteitä siitä, että yhdessä tai useammassa kolmesta määräysvallan osatekijöistä on muutoksia: sijoituskohdetta koskeva valta, altistuminen tai oikeus sijoituskohteen muuttuvaan tuottoon, tai mahdollisuus käyttää valtaa ja näin vaikuttaa tuoton määrään. Siksi päivämäärä, jolloin määräysvalta tytäryhtiössä arvioidaan menetetyksi voi vaatia johdon harkintaa. Uniperin konsolidoinnin päättymiseen liittyen johto on käyttänyt harkintaa päätyessään siihen, että sopimuksen allekirjoittaminen Saksan hallituksen kanssa 21.9.2022 johti määräysvallan menettämiseen. Katso myös  Liitetieto 2 Kriittiset tilinpäätösarviot ja -harkinnat. 51 3.1 Yrityshankinnat milj. euroa 2022 2021 Hankitut tytäryhtiöosakkeet (brutto) 0 210 Hankitut osakkuus- ja yhteisyritysosakkeet (brutto) 14 39 Hankitut muut osakkeet (brutto) 19 31 Yhteensä 33 281 Hankitut osakkeet (brutto) vuoden 2022 aikana oli 33 miljoonaa euroa (2021: 281). Vuoden 2021 aikana hankitut tytäryhtiöosakkeet liittyvät pääasiassa Uniperin osakkeiden hankintaan. Vuodesta 2022 lähtien Uniperin uusien osakkeiden hankinnat eivät sisälly Bruttoinvestoinnit osakkeisiin -erään, koska rahavirran esittämistapaa on muutettu. Vuodesta 2022 lähtien Fortum esittää Uniperin uusien osakkeiden hankinnan rahoituksen rahavirrassa vastatakseen paremmin IAS 7 Rahavirtalaskelmat -standardin vaatimuksiin. Vuonna 2021 Uniperin uusien osakkeiden hankinta esitettiin investointien rahavirrassa. Vertailukautta ei ole uudelleenluokiteltu. 3.2 Yritysmyynnit milj. euroa 2022 2021 Myydyt tytäryhtiöosakkeet (brutto) 1 279 1 136 Myydyt osakkuus- ja yhteisyritysosakkeet (brutto) 86 2 898 Yhteensä 1 365 4 034 3.2.1 Myydyt tytäryhtiöosakkeet Myynnit vuoden 2022 aikana Fortum, Saksan hallitus ja Uniper allekirjoittivat periaatesopimuksen 21.9.2022, joka mahdollisti Saksan valtiolle Uniperin haltuunoton, ja Uniperin konsolidointi päättyi. Myynti saatiin päätökseen 21.12.2022 ja Fortum sai osakkeista 498 miljoonan euron vastikkeen ja Uniper maksoi takaisin Fortumin myöntämän 4 miljardin euron osakaslainan. Osakkeista saatu vastike esitetään vuoden 2022 lopetettujen toimintojen rahavirrassa. Katso lisätietoja  liitetiedosta 1 Merkittävät laadintaperiaatteet,  liitetiedosta 2 Kriittiset tilinpäätösarviot ja -harkinnat ja  liitetiedosta 3.4 Lopetetut toiminnot. Fortum ilmoitti 1.9.2022 saaneensa päätökseen sähköautojen latauspalvelu Plugsurfingin myynnin Fleetcor Technologiesille, joka on maailman johtavia yritysten maksutapahtumiin erikoistuneita yrityksiä. Velaton kauppahinta oli noin 75 miljoonaa euroa, ja Fortum kirjasi kaupasta 61 miljoonan euron verottoman myyntivoiton Muut toiminnot -segmentin vuoden 2022 tulokseen. Fortum ilmoitti 19.5.2022 saaneensa päätökseen 50 prosentin omistusosuutensa myynnin norjalaisesta kaukolämpöyhtiöstä Fortum Oslo Varme AS:sta sijoittajaryhmälle, johon kuuluvat Hafslund Eco, Infranode ja HitecVision. Kaupan velaton kokonaisarvo on noin 1 miljardi euroa. Kaupan myötä Oslon kaupungin myöntämää 210 miljoonan euron osakaslainaa ei enää yhdistellä Fortum-konserniin. Fortum kirjasi kaupasta City Solutions -segmentin vuoden 2022 tulokseen 638 miljoonan euron verottoman myyntivoiton. Rajasthanin myynnin toinen vaihe saatiin päätökseen toukokuussa 2022 ja City Solutions -segmentin vuoden 2022 vertailukelpoiseen liikevoittoon kirjattiin 5 miljoonan euron veroton myyntivoitto. Myynnit vuoden 2021 aikana Fortum ilmoitti 22.6.2021 allekirjoittaneensa sopimuksen Intian Pavagada II:n 250 megawatin ja Rajasthanin 250 megawatin aurinkovoimapuistojen myynnistä Actisille. Kaupan velattoman kokonaisarvon arvioidaan olevan noin 280 miljoonaa euroa, josta suurin osa kirjataan vuoden 2021 aikana. Kokonaisarvo sisältää nettovelan, jota ei kaupan myötä enää yhdistellä Fortum-konserniin. Pavagada II:n kauppa saatiin päätökseen lokakuussa 2021 ja Rajasthanin kaupan ensimmäinen vaihe marraskuussa 2021. Fortum kirjasi kaupasta City Solutions - segmentin vuoden 2021 vertailukelpoiseen liikevoittoon 11 miljoonan euron verottoman myyntivoiton. Fortum ilmoitti 12.3.2021 sopineensa Baltian kaukolämpöliiketoimintansa myynnistä Partners Groupille. Fortum sai kaupan päätökseen 2.7.2021. Kaupan kokonaisarvo oli noin 710 miljoonaa euroa. Fortum kirjasi kaupasta City Solutions -segmentin vuoden 2021 tulokseen 254 miljoonan euron verottoman myyntivoiton. Fortum ilmoitti 2.3.2021, että yhtiö oli päättänyt rakentaa Venäjän suurimman aurinkovoimalan RDIF-rahaston kanssa perustetun yhteisyrityksen kautta. Voimala perustuu Fortumin CSA-huutokaupoissa vuosina 2018 ja 2019 voittamiin kapasiteetteihin. Maaliskuussa 2021 Fortum myi CSA-tuetun aurinkovoimahankkeen RDIF- rahaston kanssa perustetulle yhteisyritykselle, millä oli 17 miljoonan euron positiivinen vaikutus Russia- segmentin vuoden 2021 vertailukelpoiseen liikevoittoon. Joulukuussa 2020 Fortum päätti myydä kahdeksan pientä vesivoimalaitosta Ruotsissa Downing Renewables & Infrastructure Trustille. Voimalaitosten keskimääräinen vuotuinen sähköntuotanto on 0,1 terawattituntia. Velaton kauppahinta on 64,5 miljoonaa euroa, ja kauppa toteutui 2.2.2021. Joulukuussa 2019 Fortum allekirjoitti sopimuksen pohjoismaisten tuulivoimalaitostensa 80 prosentin osuuden myynnistä Credit Suisse Energy Infrastructure Partnersin (CSEIP) hallinnoimille rahastoille. Kauppa saatiin päätökseen 14.5.2020 lukuun ottamatta kesken ollutta Sørfjordin tuulipuistoa. Sørfjordin kauppa saatiin päätökseen 20.1.2021. Myydyt tytäryhtiöosakkeet – vaikutus rahoitusasemaan Alla olevassa taulukossa ei ole mukana Uniperin konsolidoinnin päättymisen vaikutusta, joka esitetään erikseen  liitetiedossa 3.4.3 Konsolidoinnin päättymisen vaikutus. Milj. euroa 2022 2021 Myydyt tytäryhtiöosakkeet (brutto) 1 279 1 136 Aineettomat hyödykkeet sekä aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 797 786 Muut pitkä- ja lyhytaikaiset varat 592 75 Likvidit varat 44 42 Korolliset lainat -206 -211 Muut velat ja varaukset -816 -29 Myydyt nettovarat 411 662 Uudelleenluokiteltu osuuksiin osakkuus- ja yhteisyrityksissä - 37 Myynnistä syntynyt tulosvaikutus 702 350 3.2.2 Muut yritysmyynnit Fortum sai 18.8.2022 päätökseen 30 %:n omistuksensa myynnin sähköajoneuvojen julkisten latauspisteiden operaattori Recharge AS:sta Infracapitalille. Infracapital on osa sijoitusyhtiö M&G:tä ja vastaa sen pääomasijoituksista infrastruktuuriin. Kauppahinta oli noin 85 miljoonaa euroa, ja Fortum kirjasi Muut toiminnot - segmentin vuoden 2022 tulokseen 77 miljoonan euron verottoman myyntivoiton. Fortum sai 20.9.2021 päätökseen 50 prosentin omistusosuutensa myynnin ruotsalaisesta kaukolämpö- ja kaukokylmäyhtiö Stockholm Exergi Holding AB:stä (publ) sijoittajaryhmälle, johon kuuluvat APG, Alecta, PGGM, Keva ja AXA. Kaupan kokonaisarvo oli 29,5 miljardia kruunua (noin 2,9 miljardia euroa). Fortum kirjasi kaupasta City Solutions -segmentin vuoden 2021 tulokseen 2 350 miljoonan euron verottoman myyntivoiton. 3.3 Myytävänä olevat omaisuuserät Myytävänä olevat omaisuuserät 31.12.2021 sisälsi 108 miljoonaa euroa Uniper SE:n myytävänä olevia omaisuuseriä sisältäen pääomasijoituksen Javelin-yhtiössä ja Öresundverketin voimalaitoksen Ruotsin Malmössä. 52 3.4 Lopetetut toiminnot Uniper-segmentti on luokiteltu vuonna 2022 lopetetuiksi toiminnoiksi. Lisätietoa  liitetiedossa 1 Merkittävät laadintaperiaatteet ja  liitetiedossa 2 Kriittiset tilinpäätösarviot ja -harkinnat. Lopetettujen toimintojen tulos- ja rahavirtatiedot esitetään 30.9.2022 asti. Transaktio saatiin päätökseen 21.12.2022 ja osakkeista saatu vastike, 498 miljoonaa euroa, esitetään vuoden 2022 lopetettujen toimintojen rahavirrassa. 3.4.1 Taloudellinen tulos Lopetettujen toimintojen tulos esitetään yhdellä rivillä konsernin tuloslaskelmassa. Seuraavassa taulukossa on esitetty tuloslaskelmatietojen erittely lopetettujen toimintojen osalta. Sisäisten myyntien ja ostojen eliminointien vaikutukset on sisällytetty lopetettuihin toimintoihin. Nettorahoituskulut perustuvat yksittäisten yhtiöiden historiallisiin rahoituskustannuksiin. Milj. euroa 2022 2021 Liikevaihto 128 102 106 127 Muut tuotot 22 508 12 289 Materiaalit ja palvelut -132 287 -101 889 Henkilöstökulut -709 -1 065 Poistot -573 -694 Muut kulut -21 788 -13 661 Vertailukelpoinen liikevoitto -4 747 1 107 Konsolidoinnin päättymisen vaikutus 27 966 - Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät -39 621 -6 021 Liikevoitto -16 402 -4 913 Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta 71 23 Rahoituskulut – netto -1 052 269 Voitto ennen tuloveroja -17 383 -4 621 Tuloverot 6 081 500 Kauden voitto lopetetuista toiminnoista -11 302 -4 121 Jakautuminen: Emoyhtiön omistajille -3 428 -3 246 Määräysvallattomille omistajille 1) -7 874 -875 Lopetettujen toimintojen tulos/osake, euroa -3,86 -3,65 Lopetettujen toimintojen vertailukelpoinen kauden voitto -2 538 687 Lopetettujen toimintojen vertailukelpoinen tulos/osake, euroa -2,86 0,77 1) Konsolidoinnin päättymisen vaikutus -erästä ei lasketa määräysvallattomien omistajien osuutta, koska konsolidoinnin päättymisen vaikutus lasketaan Fortumin osuudesta Uniperin nettovarallisuuteen. 3.4.2 Rahavirtalaskelman tietoja Lopetettujen toimintojen liiketoiminnan, investointien ja rahoituksen nettorahavirrat on esitetty erikseen rahavirtalaskelmassa. Uniperin osakkeista saatu vastike, 498 miljoonaa euroa, esitetään lopetettujen toimintojen investointien rahavirrassa. Vuoden 2022 investointien rahavirta sisältää Uniperin 30.9.2022 konsolidoinnin päättymisen vaikutuksen likvideihin varoihin. Uniperin likvidit varat 30.9.2022 olivat 2 248 miljoonaa euroa. Milj. euroa 2022 2021 Liiketoiminnan rahavirta -10 870 3 851 Investointien rahavirta -2 450 -5 215 Rahoituksen rahavirta 10 757 4 409 Likvidien varojen vähennys/lisäys yhteensä -2 563 3 045 3.4.3 Konsolidoinnin päättymisen vaikutus Uniperin konsolidoinnin päättymisen yhteydessä 30.9.2022 Fortum kirjasi 28,0 miljardin euron kertaluonteisen, pääasiassa kassavirtavaikutuksettoman positiivisen erän, joka sisältyy konsernin tuloslaskelmassa vuoden 2022 kauden voittoon lopetetuista toiminnoista. Summa koostuu pääosin osakkeista saadun 498 miljoonan euron vastikkeen nettovaikutuksesta ja Uniperin negatiivisista nettovaroista luopumisen aiheuttamasta positiivisesta 26 658 miljoonan euron konsolidoinnin päättymisen vaikutuksesta. Lisäksi summaan sisältyy tietyt aiemmin muihin laajan tuloksen eriin kirjatut erät, 810 miljoonaa euroa, koostuen lähinnä muuntoeroista, jotka siirretään tuloslaskelmalle konsolidoinnin päättyessä. Milj. euroa 30.9.2022 Aineettomat hyödykkeet 1 224 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja käyttöoikeusomaisuuserät 9 638 Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä 671 Johdannaisinstrumentit, netto -18 017 Laskennalliset verot, netto 7 595 Vakuussaaminen, netto 8 763 Korolliset saamiset 860 Muut pitkä- ja lyhytaikaiset saamiset 21 070 Likvidit varat 2 248 Määräysvallattomat omistajat 6 237 Korollinen vieras pääoma -20 391 Varaukset -30 281 Eläkevelvoitteet, netto -516 Ydinvoimaan liittyvät varaukset -2 696 Muu vieras pääoma -13 063 Myydyt nettovarat -26 658 Osakkeista saatu vastike 498 Tuloslaskelmaan siirretyt erät 810 Konsolidoinnin päättymisen vaikutus 27 966 Fortumin kokonaistappio Uniper-investoinnista ennen veroja on hieman alle 6 miljardia euroa, joka muodostuu nettona Uniperin osakkeisiin vuosina 2018-2022 sijoitetusta 7,2 miljardista eurosta, 0,5 miljardin euron saadusta vastikkeesta ja Uniper-omistuksen aikana saaduista noin 0,9 miljardin euron osingoista. 53 4 Rahoitusriskien hallinta Fortumin Riskienhallinnan viitekehys ja tavoitteet, organisaation ja prosessien sekä strategisten, kestävän kehityksen, operatiivisten ja rahoitusriskien kuvaukset löytyvät toimintakertomuksen Riskienhallinta-osiosta. 4.1 Hyödykemarkkina- ja polttoaineriskit Fortumin liiketoiminta on alttiina hintojen vaihtelulle sekä energian tuotannossa, siirrossa että myynnissä käytettävien hyödykkeiden saatavuudelle. Pääasiallisesti riskit liittyvät sähkön hintaan ja volyymiin, päästöjen hintaan sekä polttoaineiden hintaan että saatavuuteen. Fortum suojaa hyödykemarkkinariskejä parantaakseen tuloksen ennustettavuutta ja vähentääkseen kassavirran vaihtelua, varmistaen samalla, että kassavirtariski on hyväksyttävällä tasolla. Hyödykemarkkinariskien suojauksen ja hyödykemarkkinakaupankäynnin riskienhallinta perustuu alan yleisiin standardeihin, ja siinä huomioidaan tehtävien eriyttäminen sekä päivittäisen tuloksen, positioiden ja riskin laskenta, valvonta ja raportointi. Fortum on määrittänyt kontrollit, joilla varmistetaan, että kaupankäynti on hyväksyttyjen rajojen ja mandaattien puitteissa. Suojaustoiminnassa käytetään sekä rahoitusjohdannaisia että kiinteähintaisia fyysisiä toimitussopimuksia. 4.1.1 IFRS 7:n mukainen herkkyysanalyysi hyödykejohdannaisista Herkkyysanalyysi osoittaa sähköjohdannaisista aiheutuvan herkkyyden kuten IFRS 7 -standardissa on määritelty. Näitä johdannaisia käytetään suojaustoimintaan ja suojauslaskentaa sovelletaan suurimpaan osaan suojausstrategioita. Herkkyys alla olevassa taulukossa on laskettu perustuen sähköpositioon 31.12. Positioita hallinnoidaan aktiivisesti päivittäisessä liiketoiminnassa, ja siksi herkkyydet vaihtelevat hetkestä toiseen. Herkkyysanalyysi sisältää ainoastaan johdannaisista syntyvän markkinariskin eli suojattavan fyysisen sähkön myynnin ja oston hintariskiä ei ole analyysissa mukana. Herkkyys on laskettu sillä oletuksella, että sähkötermiinien ja futuurien noteeraus muuttuisi yhden euron megawattitunnilta ajanjaksolla, jolla Fortumilla on johdannaisia. IFRS 7:n mukainen herkkyysanalyysi +/- 1 EUR/MWh muutos sähkötermiinien ja futuurien noteerauksissa, milj. euroa Vaikutus 2022 2021 Vaikutus tulokseen ennen veroja -/+ 2 1 Vaikutus omaan pääomaan -/+ 47 57 4.1.2 Sähkön hinta- ja volyymiriskit Normaalit sähkön Pohjoismaiset hinta- ja volyymivaihtelut (esimerkiksi säätilan vaihteluiden aiheuttamat vaikutukset kysyntään ja tarjontaan) muodostavat suurimman tuottoihin kohdistuvan markkinariskin Fortum- konsernissa. Riski aiheutuu sähkön tuotannosta (vesivoima- ja ydinvoima), jota suojataan sähköjohdannaisilla pääasiassa hyödykepörsseissä kuten Nasdaq Commodities tai European Energy Exchange sekä käymällä kauppaa suoraan energia- ja rahoitusmarkkinoilla aktiivisesti toimivien osapuolten kanssa. Suojaustoiminnan päätavoite on vähentää sähkön hintavolatiliteetin vaikutusta tulokseen varmistaen samalla, että kassavirtariski on hyväksyttävällä tasolla, ja parantaa tuloksen ennustettavuutta. Generation-segmentin suojausstrategiat kattavat useita vuosia lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä. Näitä suojausstrategioita toimeenpannaan hyväksyttyjen mandaattien puitteissa ja niitä arvioidaan jatkuvasti niin sähkön, kuin muiden hyödykehintojen, vesitilanteen ja muiden oleellisten parametrien muuttuessa. Generation-segmentin sähkön myynnin suojaus tehdään euroissa Pohjoismaisella tasolla käsittäen sekä Suomen että Ruotsin. Näiden suojausten valuuttakomponenttia ei tällä hetkellä suojata Ruotsissa. Generation- segmentin herkkyys Pohjoismaissa sähkön markkinahinnalle määräytyy tietyn ajanjakson suojausasteen mukaan. Suojaustaso 31.12.2022 oli noin 75 % Generation-segmentin ennustetusta pohjoismaisesta sähkön myyntivolyymistä kalenterivuodelle 2023 hinnalla 58 EUR/MWh ja noin 45 % kalenterivuodelle 2024 hinnalla 42 EUR/MWh. Russia-segmentissä sähkön hinta muodostaa pääosan markkinariskistä. Sähkön hinta korreloi merkittävästi kaasun hinnan kanssa. Sähkön hintariski suojataan osittain kiinteähintaisilla kahdenvälisillä sopimuksilla, mutta suurin osa sähkön myynnistä altistuu spot-hintariskille. Russia-segmentissä ei ole käytössä johdannaisia. 4.1.3 Hyödykejohdannaiset Seuraavassa taulukossa on esitetty konsernin hyödykejohdannaiset, joihin sovelletaan IFRS 9:n mukaista suojauslaskentaa. Käyvät arvot edustavat taseeseen kirjattuja arvoja. Katso myös  liitetieto 14 Rahoitusvarat ja rahoitusvelat luokittain, johdannaisten laskentaperiaatteet, sekä  liitetieto 15 Rahoitusvarat ja rahoitusvelat käypään arvoon, käyvän arvon määrittäminen. Suojauslaskennan alaiset hyödykejohdannaiset 2022 Määrä, TWh Käypä arvo, milj. euroa Alle 1 vuosi 1 – 5 vuotta Yli 5 vuotta Yhteensä Positii- vinen Negatii- vinen Netto Sähköjohdannaiset 18 27 1 47 1 376 4 302 -2 926 Netotukset hyödykepörssejä vastaan 1) -546 -546 - Yhteensä 18 27 1 47 830 3 756 -2 926 1) Saamiset ja velat sähkö- ja muista hyödykejohdannaisista netotetaan, kun hyödykepörssien kanssa tehdyillä standardijohdannaissopimuksilla on samanaikainen toimitus. Suojauslaskennan alaiset hyödykejohdannaiset 2021 Määrä, TWh Käypä arvo, milj. euroa Alle 1 vuosi 1 – 5 vuotta Yli 5 vuotta Yhteensä Positii- vinen Negatii- vinen Netto Sähköjohdannaiset 25 31 1 57 349 1 648 -1 298 Kaasujohdannaiset 30 - - 30 335 1 750 -1 415 Netotukset hyödykepörssejä vastaan 1) -215 -215 - Yhteensä 55 31 1 87 469 3 183 -2 713 1) Saamiset ja velat sähkö- ja muista hyödykejohdannaisista netotetaan, kun hyödykepörssien kanssa tehdyillä standardijohdannaissopimuksilla on samanaikainen toimitus. 54 Hyödykejohdannaisten erääntyminen Taulukossa esitetyt luvut ovat käypiä arvoja. 2022 2021 milj. euroa Alle 1 vuotta 1-5 vuotta Yli 5 vuotta Yhteensä Alle 1 vuotta 1-5 vuotta Yli 5 vuotta Yhteensä Hyödykejohdannaiset, saamiset 1 370 194 30 1 594 65 165 16 965 44 82 174 Hyödykejohdannaiset, velat 3 919 601 35 4 554 71 839 16 495 126 88 460 Muutos hyödykejohdannaissaamisissa ja -veloissa johtuu pääosin Uniperin konsolidoinnin päättymisestä 30.9.2022. 4.2 Rahoitus ja likviditeetin hallinta Fortumin liiketoiminta on altista likviditeetti- ja jälleenrahoitusriskille johtuen ensisijaisesti tarpeesta rahoittaa konsernin liiketoimintaa ja kattaa suojaustoimintaan liittyviä vakuusvaateita. Kaupankäynti johdannaisilla altistaa konsernin likviditeettiriskille, kun kaupankäyntiä varten on toimitettava vakuuksia kuten rahaa tai pankkitakauksia. Luottoluokituksen alentaminen voi oikeuttaa vastapuolen vaatimaan lisävakuutta, joka tulisi toimittaa rahana tai pankkitakauksena. Konserni käy kauppaa johdannaisilla pörsseissä sekä OTC (over-the-counter) -markkinoilla valikoitujen vastapuolten kanssa perustuen kahdenvälisiin sopimuksiin. Kaupankäynti johdannaispörsseissä vaatii rahavakuuksia kattamaan luottoriskin (vakuusmaksuja). Vuoden 2021 jälkipuoliskosta lähtien voimakas heilunta hyödykemarkkinoilla ja ennätyksellisen korkeat hinnat ovat edellyttäneet aiempaa merkittävästi suurempia hyödykkeisiin liittyviä vakuuksia. Kun sähkön ja kaasun hinnat Pohjoismaissa seurasivat vuoden 2022 kolmannella neljänneksellä Manner-Euroopan kehitystä ja nousivat erittäin korkealle tasolle, Fortumin (ilman Uniperia) vakuusvaatimukset kohosivat ennätystasolle noin 5 miljardiin euroon. Fortum järjesti uutta rahoitusta vastatakseen näihin vaateisiin, katso lisätietoja  liitetieto 24 Likvidit varat ja  liitetieto 27 Korolliset velat. Suojaavien hyödykejohdannaisten vakuussaatavat olivat tilinpäätöspäivänä 2 607 miljoonaa euroa (2021: 9 163) ja vakuusvelat olivat 352 miljoonaa euroa (2021: 985). Fortum arvioi ja seuraa jatkuvasti suojaustoimintaan liittyviä vakuusvaateita, jotta konsernilla on saatavilla riittävät rahavarat kattamaan johdannaisten kaupankäyntiin vaadittavia käteisvakuuksia. Fortum hallitsee likviditeetti- ja jälleenrahoitusriskejä kassavaroilla ja yhteistyöpankkien kanssa tehtyjen valmiusluottosopimusten ja muiden luottosopimusten avulla. Lainojen maturiteettia seurataan jatkuvasti, jotta varmistutaan konsernin riittävistä rahavaroista investointeihin, lainojen takaisinmaksuihin ja hyödykemarkkinakaupankäynnin vakuuksiin. Fortumin liiketoiminta on pääomavaltaista, ja konsernilla on hajautettu lainasalkku. Pitkäaikainen rahoitus koostuu suurimmaksi osaksi joukkovelkakirjalainoista, joita on laskettu liikkeelle Fortum Oyj:n EMTN-ohjelman (Euro Medium Term Note programme) puitteissa sekä erilaisista kahdenkeskisistä ja syndikoiduista rahoitusjärjestelyistä usean eri rahoituslaitoksen kanssa. Fortumissa rahoitusta on pääasiassa nostettu emoyhtiötasolla ja sitä on jaettu erilaisten sisäisten rahoitusjärjestelyjen kautta konserniyhtiöille. Ulkoisesta lainasta 31.12.2022 oli 89 % (2021: 66 %) emoyhtiö Fortum Oyj:n nostamaa ja loput 11 % muiden tytäryhtiöiden nostamaa (2021: 29 % Uniper-segmentin nostamaa ja loput 5 % muiden tytäryhtiöiden nostamaa). Vuoden 2022 lopussa rahoitusnettovelka oli 1 084 miljoonaa euroa (2021: 789) ja oikaistu nettovelka oli 1 117 miljoonaa euroa (2021: 3 227). Vuoden 2022 lopussa 12 seuraavan kuukauden aikana erääntyviä lainoja oli yhteensä 4 108 miljoonaa euroa (2021: 8 389) sisältäen 1 090 miljoonaa euroa joukkovelkakirjalainoja, 475 miljoonaa euroa yritystodistusvelkaa, 1 100 miljoonaa euroa nostettua valmiusluottolimiittiä (sisältäen Fortumin 6+6 kuukauden jatko-optiot), 350 miljoonaa euroa Solidium-siltarahoitusta ja 500 miljoonaa euroa pankkilainaa (sisältäen Fortumin 8 kuukauden jatko-option). Vuoden 2023 lainojen erääntymiset sisältävät myös 592 miljoonaa euroa lainoja, joiden eräpäivää ei ole määritetty. Raportointikauden lopussa konsernin likvidit varat olivat 3 919 miljoonaa euroa (2021: 7 592). Likvideistä varoista 247 miljoonaa euroa liittyi Fortumin Venäjän toimintoihin (2021: 300). Lainojen erääntyminen milj. euroa 2022 2023 4 108 2024 717 2025 7 2026 730 2027 17 2028 ja myöhemmin 2 087 Yhteensä 7 666 Katso lisätietoa  liitetieto 27 Korolliset velat. Likvidit varat sekä tärkeimmät luottolimiitit ja luotto-ohjelmat 2022 milj. euroa 2022 Likvidit varat 3 919 joista Venäjällä 247 Luottolimiitit Kokonais- määrä Käytettävissä Nostettu määrä Fortum Oyj, 5 550 miljoonan euron syndikoitu luottolimiitti 5 500 4 400 1 100 Fortum Oyj, 800 miljoonan euron kahdenvälinen luottolimiitti 800 800 - Fortum Oyj, 2 350 miljoonan euron Suomen valtion siltarahoitus 2 350 2 000 350 Fortum Oyj, luotolliset tilit 100 100 - Yhteensä 1) 8 750 7 300 1 450 1) Lisäksi Fortumilla on yritystodistusohjelmia Suomessa ja Ruotsissa ja EMTN-ohjelma. Yritystodistusohjelmasta oli nostettu 475 miljoona euroa (2021: 3 129) ja EMTN ohjelmasta 2 690 miljoonaa euroa (2021: 3 698) raportointikauden lopussa. Likvidit varat sekä tärkeimmät luottolimiitit ja luotto-ohjelmat 2021 milj. euroa 2021 Likvidit varat Fortum 4 626 Uniper-segmentti 2 966 Yhteensä 7 592 joista Venäjällä 300 Luottolimiitit Kokonais- määrä Käytettävissä Nostettu määrä Fortum Oyj, 1 750 miljoonan euron syndikoitu luottolimiitti 1 750 - 1 750 Fortum Oyj, 800 miljoonan euron kahdenvälinen luottolimiitti 800 300 500 Uniper, 1 800 miljoonan euron syndikoitu luottolimiitti 1 800 - 1 800 Fortum Oyj, luotolliset tilit 100 100 - Yhteensä 4 450 400 4 050 55 Korollisten lainojen ja johdannaisten erääntyminen Korolliset lainat ovat diskonttaamattomia kassavirtoja sisältäen tulevat koronmaksut ja lyhennykset. Korko- ja valuuttajohdannaiset ovat taseen käypiä arvoja. Hyödykejohdannaisten erääntyminen on esitetty erillisessä taulukossa, katso  liitetieto 4.1.3 Hyödykejohdannaiset. 2022 2021 milj. euroa Alle 1 vuosi 1-5 vuotta Yli 5 vuotta Yhteensä Alle 1 vuosi 1-5 vuotta Yli 5 vuotta Yhteensä Korolliset lainat 4 290 1 831 2 254 8 374 8 490 5 728 2 450 16 669 Korko- ja valuuttajohdannaisiin liittyvät velat 54 46 75 175 107 17 19 143 Korko- ja valuuttajohdannaisiin liittyvät saamiset -116 -28 -92 -235 -227 -87 -1 -315 Yhteensä 4 228 1 849 2 237 8 314 8 371 5 659 2 468 16 498 4.3 Korkoriski ja valuuttariski 4.3.1 Korkoriskit Fortumin velkasalkku koostuu eripituisista kiinteä- ja vaihtuvakorkoisista veloista ja johdannaisista. Fortum altistuu kassavirtariskille korkojen muuttuessa pääosin sen korollisten velkojen ja johdannaisten kautta kiinteiden ja vaihtuvien korkojen suhteessa. Fortum hallinnoi korkoriskiä seuraamalla lainasalkun duraatiota (pois lukien vuokrasopimusvelat ja varaukset) ja korkojen muutoksien vaikutusta kassavirtariskilimiittiin tekemällä erilaisia rahoitussopimuksia sekä korkojohdannaissopimuksia, kuten koronvaihtosopimuksia. Fortum arvioi ja kehittää koronhallintastrategiaansa löytääkseen optimaalisen suhteen riskien ja rahoituskustannusten välillä. Vuoden 2022 lopussa Fortumin velkasalkun (johdannaiset mukaan lukien) keskimääräinen duraatio oli 1,2 vuotta (2021: 1,7). Noin 77 % (2021: 82 %) velkasalkusta oli vaihtuvakorkoisia tai seuraavien 12 kuukauden aikana jälleenrahoitettavia kiinteäkorkoisia lainoja. Virtariski, joka lasketaan perusversion korkoennusteen ja ääritapausennusteen erotuksena Fortumin velkasalkulle seuraavan 12 kuukauden aikana, oli 93 miljoonaa euroa (2021: 63). Virtariskin kasvu johtuu pääasiassa uusista lainoista, erityisesti vaihtuvakorkoisista lainoista, ja korkojen merkittävästä volatiliteetin kasvusta tietyissä valutoissa vuoden 2022 lopussa. Lainasalkun keskimääräinen korkokulu johdannaisineen oli tilinpäätöspäivänä 3,9 % (2021: 1,3 %). Euromääräisten lainojen keskikorko oli 3,1 % (2021: 0,6 %). Fortum käyttää korkojohdannaisia ja soveltaa suurelta osin suojauslaskentaa suojatessaan konsernin lainasalkkua. Meneillä olevan IBOR (Interbank Offered Rates) -viitekorkouudistuksen myötä tietyt vaihtuvakorkoiset viitekorot muutetaan vaihtoehtoisiin riskittömiin korkoihin (ARR, alternative risk free rate). EURIBOR (Euro Interbank Offered Rate) -koron oletetaan jatkavan viitekorkona, sillä sen osalta uudistus on jo loppuunsaatettu, ja näiden suojien odotetaan jatkossakin olevan 100-%:n tehokkaita eikä niistä ole kirjattu tehottomuutta rahoituskulut – nettoon. Konsernilla on merkittävän EURIBOR-position lisäksi korkojohdannaisia Ruotsin kruunuissa, mutta IBOR-viitekorkouudistuksella ei odoteta olevan merkittävää vaikutusta näiden korkojohdannaisten arvoon ja tehokkuuteen. Fortum-konserni jatkaa IBOR-viitekorkouudistuksen vaikutusten seuraamista. 4.3.2 Valuuttariskit Fortumin politiikkana on suojata huomattavat transaktioriskit paikallisella tasolla jokaisen yhtiön raportointivaluutassa, jotta vältyttäisiin tuloslaskelman kurssieroilta. Poikkeuksen muodostaa Generation- segmentin sähkön myynnin suojaus Ruotsissa, jossa valuuttakomponenttia ei suojata. Johdannaisia käytetään suojaamaan olemassa olevaa valuuttariskiä, ei kaupankäyntitarkoitukseen. RUB-position suojaus lopetettiin vuoden 2022 ensimmäisellä puoliskolla ja olemassa olevat suojat suljettiin, kun Venäjän Federaation sanktiot johtivat Venäjän ruplan alhaiseen likviditeetiin ja ruplamaksujen rajanylittävien maksujen rajoituksiin. Fortumin transaktiopositio 2022 2021 milj. euroa Netto- positio Suojaus Avoin Netto- positio Suojaus Avoin RUB 869 - 869 744 -744 0 SEK -669 679 10 -898 901 3 PLN 531 -529 2 499 -498 1 NOK 751 -745 5 748 -746 2 USD -993 993 0 -36 37 1 Muut 4 - 4 5 -2 3 Yhteensä 492 398 890 1 062 -1 052 11 Fortumilla on rahavirtoja, saamisia ja velkoja muissa valuutoissa kuin euroissa, ja siksi yhtiö altistuu valuuttakurssien vaihteluille. Valuuttariskit jaetaan transaktioriskeihin (valuuttariskit, jotka liittyvät sellaisiin kassavirtoihin ja tase-eriin, joiden tuottoon tai kassavirtaan valuuttakurssin muutos vaikuttaa) sekä translaatioriskeihin (valuuttariski, joka syntyy, kun ulkomaisten tytäryhtiöiden tulos- ja tase- eriä yhdistetään konsernitasolla). Transaktioriski syntyy pääasiassa fyysisten hyödykkeiden kaupankäynnistä ja niihin liittyvistä hyödykejohdannaisista, olemassa olevista ja uusista investoinneista, ulkoisesta ja sisäisestä rahoituksesta sekä konsernin sisäisistä osakaslainoista. Sovitut kassavirtaerät suojataan, jotta vältytään tulevien kassavirtojen vaihteluilta. Suojaukseen käytetään yleensä valuuttajohdannaisia, jotka kohdistetaan alla olevan kassavirran eräpäivän mukaan. Fortumilla on sekä valuuttariskin kassavirtasuojauksia, joihin sovelletaan IFRS:n mukaista suojauslaskentaa, että valuuttariskin suojauksia, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa. Ne valuuttariskiin liittyvät kassavirran suojaukset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa, suojaavat pääasiassa hyödykejohdannaisia ja aiheuttavat liikevoiton volatiliteettia. Kassavirran suojauksissa ei ole ollut olennaista tehottomuutta tilikauden aikana. Fortumin yhden päivän Value-at-Risk (VAR) 99 %:n luotettavuustasolla laskettuna lainoista, saatavista ja johdannaisista oli raportointipäivänä 31.12.2022 28,8 miljoonan euron (2021: 2,4 lukuun ottamatta Uniperia) vaikutus tuloslaskelmaan ja 3,2 miljoonan euron (2021: 1,4 lukuun ottamatta Uniperia) vaikutus omaan pääomaan. Tuloslaskelmaherkkyys johtuu pääasiassa RUB, SEK ja NOK valuuttamääräisistä eristä ja oman pääoman herkkyyteen vaikuttaa pääasiassa CNY, USD ja SEK. Translaatioriski syntyy pääosin nettoinvestoinneista ulkomaisiin tytär- ja osakkuusyrityksiin. Translaatiopositiot Fortumissa eivät ole tyypillisesti suojattuja, koska pääosan omaisuudesta katsotaan olevan pitkäaikaista strategista omistusta. Fortumissa tämä muodostuu suurimmaksi osaksi yhtiöistä Ruotsissa ja Venäjällä, joiden kotivaluutta ei ole euro. Konsernitilinpäätöksessä kurssierot, jotka syntyvät ulkomaisiin yrityksiin tehtyjen nettosijoitusten muuntamisesta, kirjataan omaan pääomaan. Pääasiassa Venäjän ruplasta ja Ruotsin kruunusta johtuva muuntoeron nettomuutos vuonna 2022 vaikutti konsernin emoyhtiön omistajille kuuluvaan omaan pääomaan - 75 miljoonaa euroa (2021: 184). Osa tästä translaatiopositiosta on suojattu ja suojausten nimellisarvo oli 2 813 miljoonaa euroa vuonna 2022 (2021: 263). Valuuttasuojausten tulos oli 41 miljoonaa euroa vuonna 2022 (2021: -12). Ulkomaisten nettoinvestointien suojauksissa ei ole ollut olennaista tehottomuutta tilikauden aikana. 56 Korko- ja valuuttajohdannaiset instrumenteittain 2022 Nimellismäärä Käypä arvo Erääntymisprofiili milj. euroa Alle 1 vuosi 1-5 vuotta Yli 5 vuotta Yhteensä Positii- vinen Negatii- vinen Netto Sovelletaan suojauslaskentaa Valuuttajohdannaiset 3 056 108 - 3 163 25 3 22 Koronvaihtosopimukset 740 825 1 350 2 915 112 120 -9 Koron- ja valuutanvaihtosopimukset - 76 - 76 3 - 3 Ei sovelleta suojauslaskentaa Valuuttajohdannaiset 8 445 36 - 8 481 93 51 42 Koronvaihtosopimukset 18 13 - 31 2 - 2 Koron- ja valuutanvaihtosopimukset - 24 - 24 1 - 1 Yhteensä 12 259 1 081 1 350 14 690 235 175 61 Pitkäaikaisia 119 121 -1 Lyhytaikaisia 116 54 62 Korko- ja valuuttajohdannaiset instrumenteittain 2021 Nimellismäärä Käypä arvo Erääntymisprofiili milj. euroa Alle 1 vuosi 1-5 vuotta Yli 5 vuotta Yhteensä Positii- vinen Negatii- vinen Netto Sovelletaan suojauslaskentaa Valuuttajohdannaiset 282 136 - 417 9 2 7 Koronvaihtosopimukset 1 300 1 323 1 175 3 798 71 27 44 Koron- ja valuutanvaihtosopimukset 214 47 - 261 30 2 28 Ei sovelleta suojauslaskentaa Valuuttajohdannaiset 15 404 1 050 - 16 455 204 111 93 Koronvaihtosopimukset - 34 - 34 0 0 0 Koron- ja valuutanvaihtosopimukset - 24 - 24 - 1 -1 Yhteensä 17 200 2 613 1 175 20 989 315 143 172 Pitkäaikaisia 88 36 52 Lyhytaikaisia 227 107 120 4.4 Luottoriskit Kaikkien vastapuolien kanssa tehdyt sopimukset altistavat Fortumin vastapuoliriskille. Johdannaissopimuksiin liittyvät luottoriskit ovat usein volatiileja, ja sisältävät niin korvaamis- kuin selvitysriskin. Johdannaiset, joilla käydään kauppaa pörsseissä, selvitetään keskusselvitysosapuolten (central clearing parties, CCPs) tai selvityspankkien kanssa. Kahdenväliset johdannaiset tehdään suoraan erilaisten vastapuolien kanssa, jotka ovat aktiivisia osapuolia rahoitus- ja energiamarkkinoilla. Tällaisia ovat energian tukku- ja vähittäismyyjät, yleishyödylliset palveluyhtiöt, energian tuotantoyhtiöt, kaupankäyntiyhtiöt, teolliset energian loppukäyttäjät ja rahoituslaitokset. Pörssien ja keskusselvitysosapuolten vakuusvaatimuksista aiheutuvan likviditeettiriskin vähentämiseksi kahdenvälisten sopimusten, joihin ei liity vakuusmaksuja, osuus on lisääntynyt. Tämän seurauksena vastapuoliriski on kasvanut. Koska Fortumin suojaukset ovat enimmäkseen myyntisopimuksia, vastapuoliriski tyypillisesti kasvaa hintojen laskiessa. Valuutta- ja korkojohdannaisten vastapuolet on rajattu hyvän luottoluokituksen (investment grade) saaneisiin pankkeihin ja rahoituslaitoksiin. Vastapuolista valtaosan kanssa on voimassa International Swaps and Derivatives Association (ISDA) - puitesopimukset, johon sisältyy netotuslausekkeet ja joissain tapauksissa Credit Support Annex -sopimus. Hyödykejohdannaisten osalta kauppaa käydään pääosin sellaisten vastapuolien kanssa, joilla on hyvä luottoluokitus (investment grade) tai vastaava luottokelpoisuus. Vastapuolista valtaosan kanssa on voimassa puitesopimukset, kuten ISDA:n tai European Federation of Energy Tradersin (EFET) julkaisema puitesopimus, joissa on netotuslausekkeet. Rahoituksen ja maksuvalmiuden hallinnan tarpeista johtuen, Fortumilla on useaan pankkiin tai rahoituslaitokseen kohdistuva luotto- ja vastapuoliriski pankkitalletusten ja yritystodistusten muodossa erityisesti pohjoismaisilla markkinoilla. Suurin osa luottoriskeistä kohdistuu Fortumin yhteistyöpankkeihin, jotka ovat erittäin luottokelpoisia instituutioita. Kaikki sijoitukset yritystodistuksiin on solmittu hyvän luottoluokituksen saaneiden vastapuolten kanssa 31.12.2022. Luottoriskiä sisältyy myös Venäjän rahoituslaitoksiin, joihin Fortum tekee talletuksia, sekä pankkien antamiin toimittaja- ja sopimusvastapuolivakuuksiin. Venäjän rahoituslaitosten luottokelpoisuuden arviointi on haastavaa, koska ulkopuolisten luottoluokittajien luottoluokitukset on poistettu eikä useimmista ole julkisesti saatavilla olevaa tietoa. Pankki- ja rahoituslaitosten luottokelpoisuutta seurataan siten että riskiä pienentäviä toimenpiteitä voidaan tehdä, jos pankkien luottoluokitukset ja taloudellinen tilanne muuttuvat. Venäjän rahoituslaitosten luottokelpoisuutta arvioidaan julkisesti saatavilla olevan tiedon perusteella sekä käyttämällä paikallisten luottoluokittajien luottoluokituksia. Asiakkaisiin liittyvä luottoriski on jakautunut laajasti teollisiin vastapuoliin, energiayhtiöihin, valtiollisiin ja kunnallisiin toimijoihin, yleishyödyllisiin palveluyhtiöihin, pienyrityksiin, taloyhtiöihin ja yksityishenkilöihin eri maantieteellisillä alueilla. Pääosa vastapuoliriskipositiosta on myyntisaamisissa sähkön, kaasun ja lämmön myynnistä Pohjoismaissa, Puolassa ja Venäjällä. Sähkö- ja lämpöasiakkaiden luottotappioriski on suurempi Venäjällä kuin Pohjoismaissa ja Puolassa. 4.4.1 Rahoitusvarojen luottoriskin arviointi Fortum kirjaa odotettavissa olevat luottotappiot jaksotettuun hankintamenoon luokitelluista rahoitusvaroista jokaisena raportointipäivänä. Luottotappiomallia sovelletaan rahoitusvaroihin kuten myyntisaamisiin, pankkitalletuksiin, yritystodistuksiin, lainasaamisiin ja muihin korollisiin saamisiin. Lisätietoja myyntisaamisten odotettavissa olevista luottotappioista, katso  liitetieto 23 Myyntisaamiset ja muut saamiset. Arvonalentumistappio kirjataan yksittäisen vastapuolten tasolla talletuksista, yritystodistuksista, lainasaamisista sekä muista korollisista saamisista. Arvonalentumistappiota ei kirjata pankkeihin talletettuihin käteisvaroihin, koska luottoriski on epäolennainen alhaisen maksukyvyttömyysriskin takia. Maksukyvyttömyysriski arvioidaan jokaisena raportointipäivänä luottoluokituksen perusteella sen määrittämiseksi, onko luottoriski merkittävästi kasvanut. Vakuudet ja muut luottoriskiä vähentävät seikat (esim. maksukyvyttömyysvakuutus) otetaan huomioon, kun määritetään odotettavissa olevien luottotappioiden tappio- osuus maksukyvyttömyystilanteessa. Rahoitusvaroilla, joilla on hyvä luottoluokitus (investment grade) arvioidaan olevan alhainen luottoriski. Luottoluokituksen muutos hyvästä luottoluokituksesta (investment grade) alhaisempaan luottoluokituksen (non- investment grade) merkitsee luottoriskin merkittävää kasvua. Jos rahoitusvaroihin liittyvä luottoriski ei ole kasvanut merkittävästi alkuperäisen kirjauksen jälkeen, luottotappiovarauksen osuus on 12 kuukauden odotettavissa olevien luottotappioiden määrä. Jos rahoitusvaroihin liittyvä luottoriski on lisääntynyt merkittävästi alkuperäisen kirjaamisen jälkeen, luottotappiovaraus vastaa odotettavissa olevaa luottotappiota luoton koko elinkaaren osalta. Talletusten bruttomäärä Venäjän pankeissa ennen luottotappiovarauksen vähentämistä oli 356 miljoonaa euroa 31.12.2022. Näiden talletusten luottoriskin katsotaan olevan kasvanut merkittävästi alkuperäisen kirjaamisen jälkeen ja talletuksista kirjattiin luottotappiovarausta yhteensä 109 miljoonaa euroa 31.12.2022. Luottoriskin merkittävä kasvu johtui vastapuolten luottokelpoisuuden heikkenemisestä ja vastaavasti kohonneesta maksukyvyttömyyden todennäköisyydestä, mikä oli seurausta vuoden 2022 aikana lisääntyneestä geopoliittisesta ja taloudellisesta epävarmuudesta Venäjällä. Vuoden 2022 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana luottoluokittajat ensin alensivat Venäjän pankkien luottoluokitukset heikoimpaan luottoluokituskategoriaan ja myöhemmin poistivat luottoluokitukset. Tästä johtuen Venäjän pankkien luottokelpoisuuden on oletettu vastaavan heikointa luottoluokituskategoriaan luottotappiovarausta laskettaessa Korollisten saamisten luottotappiovaraus oli yhteensä 117 miljoonaa euroa 31.12.2022 (2021: 16). Korolliset saatavat mukaan lukien pankkitalletukset ja taseen saamisina esitetyt johdannaisinstrumentit on esitetty vastapuolittain alla olevassa taulukossa. 57 Vastapuolen luottoriski on otettu huomioon määritettäessä johdannaisinstrumenttien käypää arvoa. Luottoriskin vaikutus käypään arvoon on määritetty vastapuolikohtaisesti vastuun arvonoikaisumenetelmällä (credit value adjustment), jossa käytetään vastaavia syöttötietoja ja oletuksia kuin odotettavissa olevan luottotappion määrittämisessä. Katso myös  liitetieto 15 Rahoitusvarat ja rahoitusvelat käypään arvoon, käyvän arvon määrittäminen. Kaikilla valuutta- ja korkojohdannaisvastapuolilla ja pääosalla pankkitalletusvastapuolista, pois lukien Venäjän rahoituslaitokset, on ulkopuolisten luottoluokittajien S&P Global Ratingsin, Fitchin ja/tai Moody’sin luokitus. Vastapuolille, joilla on luottoluokituksia useammalta luottoluokittajalta, luokitus tehdään heikomman luokituksen mukaan. Hyödykejohdannais- ja yritystodistusmarkkinoilla on paljon vastapuolia, joilla ei ole S&P Global Ratingsin, Fitchin tai Moody’sin luokitusta. Näille vastapuolille F ortum antaa oman sisäisen luokituksen. Sisäinen luokitus, joka vastaa hyvää luottokelpoisuutta (investment grade) on määritelty samoin perustein kuin S&P Global Ratingsin, Fitchin ja/tai Moody’sin luokitus arvioimaan taloudellisia tunnuslukuja tai historia llista maksukyvyttömyysriskiä. Rahoitusvarojen luottoriskin arviointi 2022 2021 milj. euroa Tase- arvo josta erään- tynyt Tase- arvo josta erään- tynyt Saamiset yhtiöiltä, joilla hyvä luottokelpoisuus (investment grade) tai vastaava luottokelpoisuus Pankkitalletukset ja yritystodistukset 3 602 - 7 342 - Korko- ja valuuttajohdannaisten käyvät arvot 235 - 315 - Johdannaisten käyvät arvot energiapörsseistä 394 - 27 856 - Kahdenvälisten hyödykejohdannaisten käyvät arvot 879 - 49 886 - Lainasaamiset ja muut korolliset saamiset - - 1 036 - Vuokrasaamiset - - 136 - Saamiset yhteensä yhtiöiltä, joilla hyvä luottokelpoisuus (investment grade) tai vastaava luottokelpoisuus 5 110 - 86 571 - Saamiset yhtiöiltä, joilla alhainen luottoluokitus (non- investment grade) tai vastaava luottoluokitus Pankkitalletukset ja yritystodistukset 247 - 164 - Kahdenvälisten hyödykejohdannaisten käyvät arvot 321 - 4 433 - Lainasaamiset ja muut korolliset saamiset 39 - 59 - Saamiset yhteensä yhtiöiltä, joilla alhainen luottoluokitus (non-investment grade) tai vastaava luottoluokitus 607 - 4 656 - Muut saamiset 1) Saamiset osakkuusyhtiöiltä ja yhteisyrityksiltä 592 - 1 158 - Pantatut rahavarat pääasiallisesti hyödykejohdannaiskaupan vakuutena energiapörsseille 27 - 59 - Rahavarat muilla tileillä 70 - 87 - Muut saamiset 3 - - - Muut saamiset yhteensä 692 - 1 304 - Yhteensä 6 409 - 92 531 - 1) Muut saamiset sisältää rahoitusvaroja, joita ei ole jaettu hyvään luottoluokitukseen ja alhaiseen luottoluokitukseen tai vastaaviin Muutos rahoitusvaroissa johtuu pääosin Uniperin konsolidoinnin päättymisestä 30.9.2022. 4.4.2 Netotussopimukset rahoitusvaroille ja -veloille Alla oleva taulukko esittää sekä netotetut rahoitusinstrumentit että rahoitusinstrumentit ja vastaavat sopimukset, jotka ovat ehdollisten netotussopimusten piirissä, mutta joita ei ole netotettu. Sarakkeessa ’nettomäärä’ esitetään vaikutus konsernin taseessa, jos kaikki netotusoikeudet käytettäisiin. Netotussopimukset rahoitusvaroille ja -veloille 2022 milj. euroa Bruttomäärä Bruttomäärä, joka on netotettu taseessa 1) Nettomäärä taseessa Ehdollisesti netotettava määrä (netotus- sopimukset) Saatu/ annettu rahoitus- vakuus Nettomäärä Rahoitusvarat Korko- ja valuuttajohdannaiset 235 - 235 124 64 48 Hyödykejohdannaiset 3 349 1 755 1 594 957 5 632 Myyntisaamiset 1 625 - 1 625 - - 1 625 Yhteensä 5 209 1 755 3 455 1 080 69 2 305 milj. euroa Rahoitusvelat Korko- ja valuuttajohdannaiset 175 - 175 124 40 11 Hyödykejohdannaiset 6 309 1 755 4 554 957 - 3 598 Ostovelat 720 - 720 - - 720 Yhteensä 7 203 1 755 5 449 1 080 40 4 329 1) Saamiset ja velat sähkö- ja muista hyödykejohdannaisista netotetaan, kun hyödykepörssien kanssa tehdyillä standardijohdannaissopimuksilla on samanaikainen toimitus. Netotussopimukset rahoitusvaroille ja -veloille 2021 milj. euroa Bruttomäärä Bruttomäärä, joka on netotettu taseessa 1) Nettomäärä taseessa Ehdollisesti netotettava määrä (netotus- sopimukset) Saatu/ annettu rahoitus- vakuus Nettomäärä Rahoitusvarat Korko- ja valuuttajohdannaiset 315 - 315 129 153 33 Hyödykejohdannaiset 87 019 4 845 82 174 56 383 -1 576 27 368 Myyntisaamiset 12 916 - 12 916 5 651 - 7 265 Yhteensä 100 250 4 845 95 405 62 162 -1 423 34 666 milj. euroa Rahoitusvelat Korko- ja valuuttajohdannaiset 143 - 143 129 5 9 Hyödykejohdannaiset 93 306 4 845 88 460 56 383 4 293 27 785 Ostovelat 12 152 - 12 152 5 651 - 6 501 Yhteensä 105 600 4 845 100 755 62 162 4 298 34 295 1) Saamiset ja velat sähkö- ja muista hyödykejohdannaisista netotetaan, kun hyödykepörssien kanssa tehdyillä standardijohdannaissopimuksilla on samanaikainen toimitus. Muutos rahoitusvaroissa ja -veloissa johtuu pääosin Uniperin konsolidoinnin päättymisestä 30.9.2022. 58 5 Pääomariskien hallinta Maaliskuun 2023 alussa Fortumin hallitus päätti uudesta yhtiön strategiasta, sisältäen uudet taloudelliset ja kestävän kehityksen tavoitteet sekä uuden osinkopolitiikan. Uusi osinkopolitiikka, jonka mukaisesti osingonjakosuhde on 60-90 % vertailukelpoisesta osakekohtaisesta tuloksesta, heijastaa Fortumin pohjoismaisesta sähköntuotannosta johtuvaa mahdollista tulosvaihtelua. Lisätietoja  liitetiedossa 39 Tilikauden jälkeiset tapahtumat. Fortumin hallitus ehdottaa vuodelle 2022 osinkoa 0,91 euroa osakkeelta, mikä vastaa 75 % konsernin jatkuvien toimintojen vertailukelpoisesta osakekohtaisesta tuloksesta (EPS), joka oli 1,21 euroa ilman Venäjän toimintojen vaikutusta. Hallitus ehdottaa, että osinko maksetaan kahdessa erässä, vuoden 2023 toisella ja neljännellä vuosineljänneksellä. Pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet 31.12.2022 asti olivat: • Rahoitusnettovelan ja vertailukelpoisen käyttökatteen suhde alle 2x, määritelty vaihtoehtoiseksi tunnusluvuksi • Uusien investointien vähimmäistuottovaatimus on pääomakustannusten painotettu keskiarvo (WACC) ja vähintään • +100 korkopistettä ’vihreissä’ investoinneissa • +200 korkopistettä muissa investoinneissa S&P asetti 14.3.2022 Fortumin ja Uniperin luottoluokituksen BBB pitkän aikavälin CreditWatch Negative - tarkkailuun. S&P päätti CreditWatch-tarkkailun ja vahvisti Fortumin luottoluokituksen tasolle BBB negatiivisin näkymin 16.5.2022. Uniperin pitkän aikavälin luottoluokitusta kuitenkin laskettiin tasolta BBB tasolle BBB- negatiivisin näkymin. Fitch piti 17.3.2022 ennallaan Fortumin pitkän aikavälin luottoluokituksen, joka on BBB vakain näkymin . Venäjän kaasutoimitusten supistusten vuoksi S&P asetti 5.7.2022 Fortumin ja Uniperin luottoluokitukset jälleen CreditWatch Negative -tarkkailuun. S&P sai 29.7.2022 päätökseen Uniperin luottoluokituksen tarkastelun ja vahvisti luottoluokituksen pysyvän tasolla BBB- negatiivisin näkymin. Luottoluokittaja teki päätöksensä sen jälkeen, kun Fortum ja Uniper olivat ilmoittaneet sopineensa Saksan hallituksen kanssa vakautuspaketista Uniperille. Vahvan julkisen tuen vuoksi S&P pitää Uniperia nyt yhteiskunnalle kriittisiä palveluja tuottavana yhtiönä (government-related entity). Tämän ansiosta Uniper pystyi säilyttämään investment grade -tason luokituksensa, vaikka Uniperin erillisen luottokelpoisuuden katsottiin heikentyneen. Uniperin luottoluokituksen negatiiviset näkymät heijastavat kaasuvirtojen suhteen vallitsevaa epävarmuutta, joka voi S&P:n näkemyksen mukaan edellyttää lisäystä hallituksen pakettiin. Lisäksi ne heijastavat sitä, että vakautuspaketin yksityiskohtia ei ole vielä hyväksytty. S&P vahvisti 3.8.2022 Fortumin pitkän aikavälin luottoluokituksen pysyvän tasolla BBB negatiivisin näkymin. S&P arvioi, että Uniperin vakautuspaketti estää lisäkustannusten kertymisen Fortumille, ja katsoo Fortumin taloudellisen altistumisen olevan rajattu. Negatiivisten näkymien taustalla ovat S&P:n mukaan Uniperin vaikutus Fortumiin siihen saakka, kunnes Euroopan komissio hyväksyy vakautuspaketin, sekä yhtiön strategiaan liittyvät pitkän aikavälin epävarmuustekijät. Fitch Ratings vahvisti 5.8.2022 säilyttävänsä Fortumin luottoluokituksen ennallaan tasolla BBB negatiivisin näkymin. Vahvistuksen taustalla on Saksan valtion kanssa sovittu Uniperin vakautuspaketti, joka luottoluokittajan näkemyksen mukaan rajaa saksalaisen tytäryhtiön Uniperin tappioiden vaikutuksia Fortumiin. Syyskuun ilmoituksen jälkeen, jossa Fortum ilmoitti myyvänsä Uniperin kokonaan Saksan valtiolle, luottoluokittajat kommentoivat, että Uniperin myyntiä pidetään Fortumille positiivisena asiana, sillä se parantaa yhtiön talousasemaa ja riskiprofiilia. Siitä huolimatta luottoluokittajat totesivat, että on ennenaikaista päättää Uniperin myynnin täysimääräisestä vaikutuksesta Fortumin luottoluokitukseen. Luottoluokituslaitosten odotetaan päivittävän luokituksensa Fortumista nyt, kun Uniperin myynti on saatu päätökseen ja Fortum on myös julkaissut uuden strategiansa. Fortumin tavoitteena on vähintään tason BBB-luottoluokitus, jotta yhtiö voi varmistaa taloudellisen joustavuuden ja rahoituksen hyvän saatavuuden . Rahoitusnettovelka/vertailukelpoinen käyttökate -tunnusluku milj. euroa Liite Jatkuvat toiminnot 2022 Fortum yhteensä 1) 2021 + Korollinen vieras pääoma 7 785 17 220 - BS Likvidit varat 3 919 7 592 - Pitkäaikaiset arvopaperisijoitukset - 111 - Vakuusjärjestelysopimusarvopaperit 527 549 - Korollisiin saamisiin sisältyvät arvopaperit 527 660 - BS Vakuussaaminen 2 607 9 163 + BS Vakuusvelka 352 985 + Nettovakuusvelka -2 255 -8 179 Rahoitusnettovelka 27 1 084 789 IS Liikevoitto 1 277 -588 + IS Poistot 566 1 281 Käyttökate 1 842 693 - IS Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät 593 3 124 Vertailukelpoinen käyttökate 2 436 3 817 Rahoitusnettovelka/vertailukelpoinen käyttökate 0,4 0,2 1) Vuoden 2021 luvut perustuvat jatkuviin ja lopetettuihin toimintoihin (yhteensä). Rahoitusnettovelka/vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) ilman Venäjää Fortum valmistautuu hallittuun poistumiseen Venäjän markkinoilta sekä Venäjän toimintojen mahdollisiin myynteihin ensisijaisena vaihtoehtona. Vuoden 2022 viimeisellä neljänneksellä Fortum otti käyttöön uusia vaihtoehtoisia tunnuslukuja antamaan lisätietoa jatkuvista toiminnoista ilman Fortumin Venäjän toimintoja . Lisätietoja liitteessä  liitetiedossa 1 Merkittävät laadintaperiaatteet. Milj. euroa 2022 Rahoitusnettovelka 1 084 - Rahoitusnettovelka, Venäjä 204 + Likvidit varat, Venäjä 247 Rahoitusnettovelka ilman Venäjää 1 127 Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen käyttökate ilman Venäjää 2 025 Rahoitusnettovelka/vertailukelpoinen käyttökate ilman Venäjää 0,6 Katso lisätietoa vertailukelpoisuuteen vaikuttavista eristä  liitetiedossa 7 Vertailukelpoinen liikevoitto ja vertailukelpoinen kauden voitto, ja lisätietoa rahoituksesta sekä likviditeettitilanteesta  liitetiedossa 27 Korolliset velat. Katso myös  Tunnuslukujen laskentakaavat ja täsmäytykset . Vertailukelpoinen käyttökate on vaihtoehtoinen tunnusluku, ja sitä käytetään osatekijänä pääomarakenteen tavoitteen tunnusluvussa rahoitusnettovelka/vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA). 59 6 Segmenttiraportointi MERKITTÄVÄT LAADINTAPERIAATTEET MYYNTITUOTTOJEN MÄÄRITTÄMINEN Fortumin liiketoiminta koostuu sähkön, kaukolämmön ja -kylmän, kaasun sekä jätteiden käsittelyn myynnistä. Liikevaihto voidaan jakaa viiteen tulonmuodostusprosessiin: sähkön myyntiin tukkumarkkinoille, sähkön myyntiin vähittäisasiakkaille, lämmönmyyntiin, kaasun myyntiin ja jätteiden käsittelyn myyntiin. Liikevaihto kirjataan, kun (tai sitä mukaa kun) tavarat luovutetaan tai palvelut suoritetaan, ts. kun suoritevelvoite täytetään ja asiakas saa määräysvallan kyseisen suoritevelvoitteen alla olevaan tavaraan tai palveluun. Liikevaihto tuloutetaan sillä hinnalla, johon Fortum odottaa olevansa oikeutettu ja esitetään vähennettynä nettohyvityksillä, alennuksilla sekä myyntiin perustuvilla välillisillä veroilla kuten arvonlisäveroilla ja valmisteveroilla, mukaan lukien sähkövero. Liikevaihto sisältää fyysisesti toteutettujen sopimusten vaikutukset, joihin IFRS 9 -standardin mukainen oman käytön poikkeus ei sovellu. Katso  liitetieto 7 Vertailukelpoinen liikevoitto ja vertailukelpoinen kauden voitto. Eri tulonmuodostusprosesseja koskevat laadintaperiaatteet on esitetty alla. SÄHKÖN MYYNTI TUKKUMARKKINOILLE JA KAHDENVÄLISTEN SOPIMUSTEN KAUTTA Fyysisen sähkön myynti tukkumarkkinoille tehdään spot-hinnalla eikä se siten sisällä muuttuvia elementtejä. Sähkön myynti tuloutetaan toimitushetkellä tukkumarkkinalla määrittyvään hintaan. Fortum myy sähköä myös teollisuusasiakkaille ja kunnille kahdenvälisillä sopimuksilla. Nämä sopimukset voivat sisältää kiinteähintaisia komponentteja, jotka tuloutetaan asiakkaan todellisen kulutuksen mukaisesti, kun suoritevelvoitteen luonteena on toimittaa sähköä sähköntoimitusvalmiuden sijaan. Fortumin toimiessa agenttina sähkönmyynnissä tarjoamalla pääsyn Nord Pool -kaupankäyntijärjestelmään, esitetään Fortumin ja asiakkaan väliset kaupat nettoperusteisesti ja ainoastaan palvelumaksu kirjataan liikevaihtoon. SÄHKÖN MYYNTI VÄHITTÄISASIAKKAILLE Fortumin sähkön myyntisopimus kuluttaja- ja yritysasiakkaiden kanssa kattaa sähkön myynnin, kun taas sähkönsiirto tapahtuu paikallisen verkkoyhtiön toimesta. Fortumilla on yksi suoritevelvoite, eli valmius toimittaa sähköä asiakkaalle. Myyntihinta sisältää usein sekä kiinteän että muuttuvan osan, joka muodostuu toimitetun sähkömäärän perusteella. Koska Fortumin lupaus on valmius toimittaa sähköä asiakkaalle, kiinteä ja muuttuva maksu kohdistetaan ja tuloutetaan asiakkaalta veloitettavissa olevien maksujen perusteella. Jos etäluettavaa mittaria ei ole käytössä, viimeisimmän mittarinluennan ja kuun lopun välinen kulutus arvioidaan. LÄMMÖNMYYNTI Monilla alueilla kaukolämpösopimus kattaa sekä lämmön jakelun että myynnin. Vaikka lämpö joillakin alueilla ostetaankin kolmannelta osapuolelta, Fortum vastaa lämmön toimittamisesta kokonaisuudessaan ja toimii siten päämiehenä myös lämmön myynnin osalta. Fortumilla on yksi suoritevelvoite, eli valmius toimittaa lämpöä asiakkaalle. Lämmön hinta sisältää usein sekä kiinteän että muuttuvan maksun, joka määrittyy toimitetun lämpövolyymin perusteella. Koska Fortumin lupaus on valmius toimittaa lämpöä asiakkaalle, kiinteä ja muuttuva maksu kohdistetaan ja tuloutetaan asiakkaalta veloitettavissa olevien maksujen perusteella. Venäjällä ja Puolassa on lisäksi alueita, joissa Fortum vastaa ainoastaan lämmöntuotannosta ja lämmön jakelu on puolestaan jonkin kolmannen osapuolen vastuulla. Näissä tapauksissa Fortumin suoritevelvoite on lämmön tuotanto ja liikevaihto tuloutetaan asiakkaalta laskutettavissa olevien myyntivolyymien perusteella. KAASUNMYYNTI Liikevaihto muodostuu kaasunmyynnistä kauppamarkkinoilla sekä myynnistä kuluttaja- ja teollisuusasiakkaille. Liikevaihto sisältää fyysiseen toimitukseen liittyviä suojauksia, jotka tuloutetaan luovutuksen yhteydessä, kun määräysvalta siirtyy asiakkaalle. Kaasunmyynti sisältää myös kaasun kuljetuksesta saatavat tuotot. Sopimukset sisältävät yleensä yhden suoritevelvoitteen, jolle koko kauppahinta kirjataan. Fyysisesti toteutettujen liiketoimien, joihin sovelletaan IFRS 15 -standardia, liikevaihto tuloutetaan sopimushintojen perusteella. Sopimushinnat heijastavat liiketoimien taloudellista luonnetta ja sopimukseen perustuvan vastikkeen määrää. Mikäli IFRS 15 -standardi edellyttää toisenlaista menetelmää, esimerkiksi kun muuttuviin vastikkeisiin voidaan soveltaa rajoituksia, sopimushintoja tarkistetaan vastaavasti. Kaasusopimukset sisältävät myös kiinteitä komponentteja, jotka tuloutetaan asiakkaan todellisen kulutuksen perusteella, kun suoritevelvoitteen luonteena on toimittaa kaasua kaasuntoimitusvalmiuden sijaan. JÄTTEIDEN KÄSITTELYN MYYNTI Jätteiden käsittelymyynnin merkittävin osa muodostuu jätteen vastaanottomaksuista. Maksu määrittyy yleensä vastaanotetun jätemäärän perusteella, eikä hintaan sisälly muuttuvia elementtejä. Fortumin velvollisuus on käsitellä jäte ja tämä suoritevelvoite täyttyy, kun jäte on käsitelty. Jätteiden kuljetus muodostaa toisen suoritevelvoitteen, jonka hinta määritetään erikseen asiakassopimuksessa ja se vastaa sitä hintaa, joka palveluista erikseen veloitettaisiin. Kuljetuspalveluiden myynti tuloutetaan, kun jäte on kuljetettu. Jätteiden käsittelyn myynti sisältää lisäksi erilaisia kaatopaikka- ja maanrakennusprojekteja, jotka toteutetaan useimmiten asiakkaan omistamalla maa-alueella. Asiakkaalta veloitettava hinta laskutetaan asiakkaan kanssa sovitun maksuaikataulun mukaan. Asiakas saa ja kuluttaa rakennusprojektista saatavan hyödyn samanaikaisesti, kun rakennusprojekti etenee ja projektit tuloutetaan siten ajan kuluessa. Rakennusprojektin täyttämisaste voidaan mitata parhaiten syntyneiden kulujen tai rakennetun maa-alueen perusteella. NETOTUS JA SEGMENTTIEN VÄLISET TAPAHTUMAT Generation- ja City Solutions -segmentit myyvät kaiken tuottamansa sähkön Nord Pool -sähköpörssiin ja Consumer Solutions -segmentti ostaa kaiken sähkönsä Nord Pool -sähköpörssistä. Näiden segmenttien myyntien eliminoinnit sisältävät ostot ja myynnit Nord Poolissa, jotka netotetaan konsernitasolla tuntiperusteisiin myynteihin ja ostoihin perustuen. Ne esitetään joko tuottona tai kuluna sen mukaan, onko Fortum tiettynä hetkenä nettomyyjä vai netto-ostaja. Konsernin sisäiset toimitukset vaikuttavat eri liiketoimintasegmenttien välisiin myynteihin, kuluihin ja tuloksiin, jotka eliminoidaan konsernitilinpäätöksessä. Sisäiset tapahtumat ovat markkinaperusteisia. 60 6.1 Liiketoimintarakenne Fortumin IFRS:n mukaiset raportoitavat segmentit ovat Generation, City Solutions, Consumer Solutions ja Russia. Muut toiminnot sisältää konsernitoiminnot, T&K-toiminnot ja teknologian kehitysprojektit. Fortum valmistautuu hallittuun poistumiseen Venäjän markkinoilta sekä Venäjän toimintojen mahdollisiin myynteihin ensisijaisena vaihtoehtona. Fortum otti vuonna 2022 käyttöön uusia vaihtoehtoisia tunnuslukuja antamaan lisätietoa jatkuvista toiminnoista ilman Russia-segmenttiä. Uusi välisumma jatkuville toiminnoille ilman Russia- segmenttiä otettiin käyttöön segmenttitaulukoissa. Uniper-segmentti luokiteltiin vuonna 2022 lopetetuiksi toiminnoiksi. Lisätietoa  liitetiedossa 1 Merkittävät Laadintaperiaatteet,  liitetiedossa 3 Yrityshankinnat ja - myynnit, myytävänä olevat omaisuuserät ja lopetetut toiminnot ja  Tunnuslukujen laskentakaavat ja täsmäytykset . Fortum ja Uniper ovat yhteisomistajia ruotsalaisessa OKG Aktiebolag (OKG AB) -ydinvoimayhtiössä. Fortum omistaa yhtiöstä 45,5 %. Fortum käsitteli OKG AB -omistusosuuden tytäryhtiönä 31.3.2020 ja 30.9.2022 välisenä aikana, jolloin yhtiön tulos jakautui Uniper- ja Generation-segmenttien kesken omistusosuuksien suhteessa. Uniperin konsolidoinnin päättymisen yhteydessä 30.9.2022 OKG AB on uudelleenluokiteltu osakkuusyhtiöksi. Uudelleenluokittelu johti Generation-segmentin vuoden 2021 lukujen oikaisemiseen. Kuvaus konsernin raportoitavista segmenteistä: 6.2 Segmenttirakenne Fortum esittää segmenttitiedot tavalla, joka on yhtenevä Fortumin hallitukselle ja toimitusjohtajan vetämälle johtoryhmälle tapahtuvan sisäisen raportoinnin kanssa. Fortumin segmentit muodostuvat liiketoiminta-alueittain määritellyistä segmenteistä sekä yhdestä maantieteellisen alueen perusteella määritellystä segmentistä. Fortumin raportoitavat segmentit ovat Generation, City Solutions, Consumer Solutions ja Russia. 6.3 Segmenttitietojen määritelmä Fortumin segmenttitiedoissa esitetään taloudelliset tunnusluvut, joita käytetään taloudellisessa tavoiteasetannassa, ennustamisessa, johdon tuloskehityksen seurannassa sekä resurssien allokoinnissa konsernin suoritusjohtamisprosessissa. Lisätietoja  liitetiedossa 1.4 Tuloksellisuuden esittäminen. Segmenttiraportoinnissa on käytetty samoja laadintaperiaatteita kuin Fortum-konsernissa. 61 6.4 Segmenttitiedot Konsernin tuloslaskelma Generation 1) City Solutions 1) Consumer Solutions Muut toiminnot Jatkuvat toiminnot yhteensä ilman Venäjää Russia Jatkuvat toiminnot yhteensä milj. euroa Liite 2022 2021 2022 2021 2022 2021 2022 2021 2022 2021 2022 2021 2022 2021 Sähkönmyynti 1) 3 600 2 660 252 205 4 026 2 253 0 0 7 878 5 118 856 761 8 734 5 879 Lämmönmyynti 0 - 505 612 0 - 0 - 505 612 156 137 661 749 Kaasunmyynti 0 167 0 1 392 225 0 - 392 393 0 0 392 393 Jätteiden käsittelyn myynti 0 0 237 250 0 - 0 - 237 250 0 0 237 250 Muut myynnit 55 42 288 235 161 144 136 138 639 559 19 8 659 567 Liikevaihto 3 655 2 869 1 282 1 302 4 578 2 622 136 138 9 651 6 931 1 031 906 10 682 7 837 Eliminoinnit 645 -140 -75 -29 -30 -14 -106 -102 435 -285 0 0 434 -286 Nord Pool -netotus 2) -2 312 -1 128 -2 312 -1 128 IS Ulkoinen liikevaihto 4 299 2 729 1 207 1 273 4 549 2 608 30 36 7 774 5 519 1 031 906 8 804 6 422 Vertailukelpoinen käyttökate 1 765 1 287 177 317 173 123 -90 -114 2 025 1 612 411 404 2 436 2 016 IS Poistot -165 -164 -148 -182 -75 -71 -25 -28 -415 -445 -151 -142 -566 -587 IS Vertailukelpoinen liikevoitto 1 600 1 123 28 135 97 52 -115 -142 1 611 1 167 260 261 1 871 1 429 Arvonalentumiset ja peruutukset 0 - 0 - 0 - 0 - 0 0 -905 -35 -905 -35 Myyntivoitot ja muut samankaltaiset erät 0 50 643 2 608 0 0 142 14 785 2 672 0 1 785 2 673 Tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutokset -177 -107 47 -72 -246 443 0 - -376 264 -17 0 -393 264 Muut -20 - 1 - 0 - -33 -6 -52 -6 -28 0 -80 -6 IS Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät 6, 7 -197 -57 690 2 536 -246 443 109 8 356 2 931 -949 -34 -593 2 897 IS Liikevoitto 1 403 1 066 719 2 671 -149 495 -6 -134 1 967 4 098 -690 227 1 277 4 325 Vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta -49 0 14 42 0 - -6 0 -40 42 30 62 -11 104 IS Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten voitosta 18 -194 64 14 42 0 - -6 0 -185 106 -443 62 -629 168 1) Sekä ulkoinen että sisäinen liikevaihto sisältää realisoituneiden suojausinstrumenttien vaikutukset. Vaikutus liikevaihtoon voi olla positiivinen tai negatiivinen riippuen keskimääräisen sopimushinnan ja realisoituneen spot-hinnan erotuksesta. Fortumin sähkönmyynti sisältää hyödykejohdannaisten realisoituneen tuloksen sopimuksista, jotka on luokiteltu operatiivisiksi suojauksiksi, mutta joihin ei sovelleta IFRS 9:n mukaista suojauslaskentaa. 2) Tuntiperusteiset Nord Pool -myynnit ja -ostot netotetaan konsernitasolla ja esitetään joko tuottona tai kuluna sen mukaan onko Fortum tiettynä hetkenä nettomyyjä vai -ostaja. Bruttoinvestoinnit / -divestoinnit Generation City Solutions Consumer Solutions Muut toiminnot Jatkuvat toiminnot yhteensä ilman Venäjää Russia Jatkuvat toiminnot yhteensä milj. euroa Liite 2022 2021 2022 2021 2022 2021 2022 2021 2022 2021 2022 2021 2022 2021 Bruttoinvestoinnit osakkeisiin 1) 3 3 7 4 2 0 - 21 237 29 245 4 36 33 281 Investoinnit käyttöomaisuuteen 16, 17 231 168 155 161 71 68 10 15 467 396 58 47 525 443 Osakkeiden bruttodivestoinnit 3 - 129 1 213 3 870 0 0 150 19 1 363 4 017 1 18 1 365 4 034 1) Vuoden 2022 ensimmäisestä neljänneksestä lähtien Uniperin uusien osakkeiden hankinnat eivät sisälly Bruttoinvestoinnit osakkeisiin -erään. Katso lisätietoja  liitetiedossa 3 Yrityshankinnat ja -myynnit, myytävänä olevat omaisuuserät ja lopetetut toiminnot. 62 Segmenttien varat ja velat Generation City Solutions Consumer Solutions Muut toiminnot Russia Uniper 1) Yhteensä milj. euroa Liite 2022 2021 2022 2021 2022 2021 2022 2021 2022 2021 2021 2022 2021 Korottomat varat 5 347 5 545 2 128 2 874 1 801 1 496 238 283 1 614 1 923 27 137 11 128 39 258 BS Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä 18 937 1 032 77 74 - - 25 32 211 678 644 1 249 2 461 Eliminoinnit -373 -386 Segmenttien varat yhteensä 6 283 6 577 2 204 2 949 1 801 1 496 263 315 1 825 2 601 27 781 12 004 41 333 Korolliset saamiset 21 1 284 3 107 BS Laskennalliset verosaamiset 28 933 2 149 Muut varat 5 502 95 481 BS Likvidit varat 24 3 919 7 592 BS Varat yhteensä 23 642 149 661 Segmenttien velat 734 616 445 492 436 371 199 190 135 93 22 435 1 949 24 196 Eliminoinnit -373 -386 Segmenttien velat yhteensä 1 576 23 810 BS Laskennalliset verovelat 28 152 827 Muu vieras pääoma 6 392 94 140 Sijoitettuun pääomaan sisältyvä vieras pääoma 8 120 118 777 Korollinen vieras pääoma 27 7 785 17 220 BS Oma pääoma 7 737 13 665 BS Oma pääoma ja vieras pääoma yhteensä 23 642 149 661 1) Uniperin konsolidointi päättyi 30.9.2022, minkä takia Uniperin tase-erät eivät sisälly Fortumin 31.12.2022 konsernitaseeseen. Konsernitase 31.12.2021 sisältää Uniperin. Vertailukelpoinen liikevoitto sisältäen vertailukelpoisen osuuden osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta sekä vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto Generation City Solutions Consumer Solutions Russia milj. euroa Liite 2022 2021 2022 2021 2022 2021 2022 2021 Vertailukelpoinen liikevoitto 1 600 1 123 28 135 97 52 260 261 Vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta 7, 18 -49 0 14 42 - - 30 62 Vertailukelpoinen liikevoitto sisältäen vertailukelpoisen osuuden osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta 1 551 1 123 42 177 97 52 290 323 Segmenttien varat tilikauden lopussa 6 283 6 577 2 204 2 949 1 801 1 496 1 825 2 601 Segmenttien velat tilikauden lopussa 734 616 445 492 436 371 135 93 Vertailukelpoinen sidottu pääoma 5 549 5 961 1 760 2 456 1 365 1 125 1 690 2 508 Vertailukelpoinen sidottu pääoma keskimäärin 1) 5 739 5 925 1 833 2 915 1 068 746 2 570 2 516 Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto, % 27,0 19,0 2,3 6,1 9,1 6,9 11,3 12,9 1) Keskimääräinen sidottu pääoma on laskettu käyttäen vuoden alun ja jokaisen vuosineljänneksen lopun arvoja. Henkilöstö Generation City Solutions Consumer Solutions Muut toiminnot Jatkuvat toiminnot yhteensä ilman Venäjää Russia Jatkuvat toiminnot yhteensä Lopetetut toiminnot (Uniper) Yhteensä 2022 2021 2022 2021 2022 2021 2022 2021 2022 2021 2022 2021 2022 2021 2022 2021 2022 2021 Henkilöstön lukumäärä 31.12. 1 155 1 116 1 691 1 766 1 179 1 176 963 961 4 988 5 019 2 724 2 627 7 712 7 646 N/A 11 494 7 712 19 140 Henkilöstö keskimäärin 1 278 1 153 1 676 1 964 1 177 1 091 989 976 5 120 5 183 2 706 2 862 7 826 8 045 8 723 11 751 16 549 19 796 63 6.5 Konserninlaajuiset tiedot Konsernin toimintasegmentit toimivat pääasiassa Pohjoismaissa ja Venäjällä. Konsernin kotivaltio on Suomi. Alla on esitetty myyntituotot kohdemaittain asiakkaiden sijainnin mukaan. Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin, varat ja henkilöstö on ilmoitettu niiden sijainnin mukaan. Osuuksia osakkuus- ja yhteisyrityksiin ei ole jaettu maittain, koska kyseessä olevilla yhtiöillä voi olla liiketoimintaa usealla maantieteellisellä alueella. Koska konsernin asiakkaiden lukumäärä on suuri ja liiketoiminta-alueet erilaiset, konsernilla ei ole sellaisia yksittäisiä asiakkaita, joiden merkitys olisi olennainen Fortumin koko liiketoiminnan kannalta. Liikevaihto asiakkaiden maantieteellisen sijainnin mukaan milj. euroa 2022 2021 Pohjoismaat 6 426 4 628 Puola 1 101 649 Venäjä 1 031 906 Muut 246 239 IS Yhteensä 8 804 6 422 Pohjoismaista sähköntuotantoa ei ole jaettu esitettäväksi kohdemaittain, sillä pohjoismainen sähköntuotanto myydään pääsääntöisesti Nord Pool -sähköpörssiin. Investoinnit käyttöomaisuuteen maittain milj. euroa 2022 2021 Suomi 258 160 Ruotsi 116 103 Norja 38 58 Puola 44 34 Venäjä 58 47 Muut 12 42 Yhteensä 525 443 Pitkäaikaiset varat maittain milj. euroa 2022 2021 Suomi 3 079 3 058 Ruotsi 3 815 6 988 Norja 407 1 198 Puola 518 517 Venäjä 1 189 4 542 Muut ja eliminoinnit 163 7 373 Yhteensä 9 173 23 677 Pitkäaikaiset varat sisältää aineettomat hyödykkeet, aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet, käyttöoikeusomaisuuserät ja osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä. Henkilöstön lukumäärä maittain 31.12. 2022 2021 Suomi 2 529 2 377 Ruotsi 914 1 755 Norja 395 606 Puola 635 594 Venäjä 2 724 6 902 Muut 515 6 906 Yhteensä 7 712 19 140 6.6 Muut liikevaihtoa koskevat tiedot Fortum odottaa saavansa 29 miljoonaa euroa (2021: 1 340) tuloja täyttämättä olevista suoritevelvoitteista. Tästä summasta 26 miljoonaa euroa koskee vuotta 2023 (2021: 453 miljoonaa euroa koski vuotta 2022) ja 3 miljoonaa euroa koskee vuoden 2023 jälkeisiä vuosia (2021: 887 miljoonaa euroa vuoden 2022 jälkeisiä vuosia). Muutos joulukuuhun 2021 verrattuna johtuu pääasiassa Uniperin konsolidoinnin päättymisestä 30.9.2022. 64 7 Vertailukelpoinen liikevoitto ja vertailukelpoinen kauden voitto 7.1 Liikevoiton täsmäytys vertailukelpoiseen liikevoittoon Fortum käyttää vaihtoehtoisia tunnuslukuja (APM) taloudellisessa tavoiteasetannassa ja ennustamisessa, segmenttien ja konsernin tuloskehityksen seurannassa sekä resurssien allokoinnissa osana konsernin liiketoiminnan johtamisprosessia. Liiketoimintojen tulosta ei voi vertailla eri raportointikausien välillä huomioimatta vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä ja siksi nämä erät eivät sisälly vertailukelpoiseen liikevoittoon eivätkä vertailukelpoiseen käyttökatteeseen (EBITDA). Tunnuslukujen määritelmät on esitetty  Tunnuslukujen laskentakaavat ja täsmäytykset - osiossa. Liikevoiton täsmäytys vertailukelpoiseen liikevoittoon, 2022 milj. euroa Oikaisematon Arvon- alentumiset ja peruutukset Myyntivoitot ja saman- kaltaiset erät Tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutokset Muut Raportoitu Liikevaihto 8 827 - - -23 - 8 804 Muut tuotot 734 - -785 153 -1 101 Materiaalit ja palvelut -5 576 - - 206 20 -5 350 Henkilöstökulut -504 - - - - -504 Poistot -1 471 905 - - - -566 Muut kulut -734 - - 57 61 -615 IS Vertailukelpoinen liikevoitto 905 -785 393 80 1 871 IS Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät -905 785 -393 -80 -593 IS Liikevoitto 1 277 1 277 Liikevoiton täsmäytys vertailukelpoiseen liikevoittoon, 2021 milj. euroa Oikaisematon Arvon- alentumiset ja peruutukset Myyntivoitot ja saman- kaltaiset erät Tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutokset Muut Raportoitu Liikevaihto 6 234 - - 188 - 6 422 Muut tuotot 2 773 - -2 673 -9 - 91 Materiaalit ja palvelut -2 976 - - -443 - -3 419 Henkilöstökulut -496 - - - - -496 Poistot -622 35 - - - -587 Muut kulut -589 - 1 - 6 -582 IS Vertailukelpoinen liikevoitto 35 -2 673 -264 6 1 429 IS Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät -35 2 673 264 -6 2 897 IS Liikevoitto 4 325 4 325 Arvonalentumiset ja peruutukset Arvonalentumiset ja aiemmin kirjattujen arvonalentumisten peruutukset oikaistaan poistoista ja esitetään vertailukelpoisuuteen vaikuttavissa erissä. Vuoden 2022 arvonalentumiset sisältävät 905 miljoonaa euroa arvonalentumisia Russia-segmentissä. Arvonalentumiset kirjattiin liikearvo ja aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet- eriin. Katso myös  liitetieto 19 Arvonalentumistestaus. Vuoden 2021 arvonalentumiset sisälsivät Venäjän Argayashin sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksen (CHP) kaupan yhteydessä kirjatun 35 miljoonan euron verovähennyskelpoisen kassavirtavaikutuksettoman arvonalentumisen (Russia-segmentti). Myyntivoitot ja muut samankaltaiset erät Myyntivoitot ja muut samankaltaiset erät sisältää myyntivoittoja ja hankintoihin liittyviä transaktiokuluja, jotka oikaistaan vastaavasti muista tuotoista ja kuluista vertailukelpoisuutta vaikuttaviin eriin. Vuoden 2022 myyntivoitot ja muut samankaltaiset erät sisältävät 638 miljoonan euron myyntivoiton 50 prosentin omistusosuuden myynnistä norjalaisesta kaukolämpöyhtiöstä Fortum Oslo Varme AS:sta, 77 miljoonan euron myyntivoiton 30 prosentin omistusosuuden myynnistä julkisten latauspisteiden operaattori Recharge AS:sta ja 61 miljoonan euron myyntivoiton sähköautojen latauspalvelu Plugsurfingin myynnistä. Vuoden 2021 myyntivoitot ja muut samankaltaiset erät sisälsivät 2 350 miljoonan euron myyntivoiton 50 prosentin omistusosuuden myynnistä ruotsalaisesta kaukolämpö- ja kaukokylmäyhtiöstä, Stockholm Exergi Holding AB:sta, 254 miljoonan euron myyntivoiton Baltian kaukolämpöliiketoiminnoista ja 50 miljoonan euron myyntivoiton kahdeksasta pienestä vesivoimalaitoksesta Ruotsissa (katso  liitetieto 3.2 Yritysmyynnit). Tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutokset Tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaisinstrumenttien realisoitumattomat muutokset, jotka eivät täytä suojauslaskennan edellytyksiä, ja johdannaisiksi käsiteltävät fyysiset sopimukset kirjataan vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin. Katso  liitetieto 14 Rahoitusvarat ja rahoitusvelat luokittain. Johdannaisina käsiteltyjen fyysisten sopimusten selvittämisen vaikutukset oikaistaan myyntiin sekä materiaaleihin ja palveluihin, jotta erät kuvaisivat näiden sopimusten osalta niiden sopimusperusteista myynti- tai hankintahintaa, eikä vastaavaa markkinahintaa toimitushetkellä. Oikaisuja tarvitaan taloudellisen tuloksen ymmärtämisen parantamiseksi, kun verrataan eri tilikausien tuloksia. Muut Muut sisältää uudelleenjärjestely- ja kulujenhallintakuluja, sekä muita sekalaisia ei-operatiivisia eriä, jotka on oikaistu pääasiassa materiaaleista ja palveluista tai muista kuluista. 65 7.2 Vertailukelpoisen liikevoiton täsmäytys vertailukelpoiseen kauden voittoon milj. euroa Liite 2022 2021 IS Liikevoitto 1 277 4 325 IS Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät 6, 7.1 593 -2 897 IS Vertailukelpoinen liikevoitto 1 871 1 429 IS Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta -629 168 Oikaisut osuuteen osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta 18 618 -65 Vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta -11 104 IS Rahoituskulut – netto -193 -161 Rahoituskuluihin – netto liittyvät oikaisut 11 348 34 Vertailukelpoiset rahoituskulut – netto 155 -127 Vertailukelpoinen voitto ennen tuloveroja 2 014 1 405 IS Tuloverot 556 -325 Tuloveroihin liittyvät oikaisut -1 010 34 Vertailukelpoiset tuloverot -454 -290 IS Määräysvallattomat omistajat 0 -23 Määräysvallattomiin omistajiin liittyvät oikaisut -11 -1 Vertailukelpoinen määräysvallattomat omistajat -11 -24 Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen kauden voitto 1 550 1 091 Lopetettujen toimintojen vertailukelpoinen kauden voitto 3.4 -2 538 687 Vertailukelpoinen kauden voitto, Fortum yhteensä -988 1 778 Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen tulos/osake, euroa 13 1,74 1,23 Lopetettujen toimintojen vertailukelpoinen tulos/osake, euroa 3.4 -2,86 0,77 Vertailukelpoinen tulos/osake, Fortum yhteensä, euroa 13 -1,11 2,00 Vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta Osuutta osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta oikaistaan merkittävillä erillä (vastaavasti kuin vertailukelpoista kauden voittoa määrittäessä tehdyt oikaisut). Vuonna 2022 osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta sisältää 414 miljoonaa euroa arvonalentumisia, jotka liittyvät Fortumin omistukseen venäläisessä TGC-1:ssä ja 62 miljoonaa euroa arvonalentumisia, jotka liittyvät uusiutuvan sähköntuotannon yhteisyrityksiin Venäjällä. Katso  liitetieto 19 Arvonalentumistestaus. Vertailukelpoiset rahoituskulut – netto Rahoituskuluja – netto oikaistaan esimerkiksi muut rahoituserät – nettoon kirjatuilla ydinjätehuoltoon liittyvillä erillä, rahoituserien käypien arvojen muutoksilla, sekä rahoituserien arvonalentumisilla ja aiemmin kirjattujen arvonalentumisten peruutuksilla. Vuonna 2022 Rahoituskulut – nettoon sisältyi 117 miljoonaa euroa odotettavissa olevia luottotappioita Venäjän talletuksiin ja saamisiin liittyen sekä 171 miljoonan euron alaskirjaus muihin osakkeisiin. Katso  liitetieto 11 Rahoituskulut – netto. Vertailukelpoiset tuloverot Tuloveroja oikaistaan vertailukelpoisuuteen vaikuttavien erien, rahoituskuluihin – netto liittyvien oikaisujen, verokannan muutosten ja muiden kertaluonteisten oikaisujen verovaikutuksilla. Vuoden 2022 tulovero-oikaisu sisältää Irlannissa kirjatun 746 miljoonan euron kertaluontoisen verovaikutuksen, joka oli pääosin seurausta Uniperin myynnistä. Katso  liitetieto 28 Laskennalliset verot taseessa. 7.3 Täsmäytys tuloslaskelman vaihtoehtoisista tunnusluvuista ilman Venäjää Fortum valmistautuu hallittuun poistumiseen Venäjän markkinoilta sekä Venäjän toimintojen mahdollisiin myynteihin ensisijaisena vaihtoehtona. Fortum otti vuonna 2022 käyttöön uusia vaihtoehtoisia tunnuslukuja antamaan lisätietoa jatkuvista toiminnoista ilman Fortumin Venäjän toimintoja. Lisätietoja  liitteessä 1 Merkittävät laadintaperiaatteet. Milj. euroa 2022 2021 Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen kauden voitto 1 550 1 091 - Vertailukelpoinen liikevoitto, Venäjä 260 261 - Vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta, Venäjä 30 62 - Vertailukelpoiset rahoituskulut, Venäjä 324 -25 - Vertailukelpoiset tuloverot, Venäjä -138 -55 - Vertailukelpoinen määräysvallattomat omistajat, Venäjä -2 -4 Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen kauden voitto ilman Venäjää 1 076 851 Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen tulos/osake ilman Venäjää, euroa 1,21 0,96 Katso myös  Tunnuslukujen laskentakaavat ja täsmäytykset - osiossa. 66 8 Muut tuotot ja muut kulut LAADINTAPERIAATTEET JULKISET AVUSTUKSET Julkiset avustukset merkitään kirjanpitoon niiden käypään arvoon silloin, kun on kohtuullisen varmaa, että avustukset tullaan saamaan ja että konserni täyttää niiden saamiseen liittyvät ehdot. Menoihin liittyvät avustukset merkitään pääasiassa tuloennakoiksi taseeseen ja kirjataan tuloslaskelmaan samalle kaudelle, jolloin niihin liittyvät menot kirjataan. 8.1 Muut tuotot milj. euroa 2022 2021 Vuokratuotot 25 21 Muut 76 70 IS Yhteensä 101 91 8.2 Muut kulut milj. euroa 2022 2021 Käyttö- ja kunnossapitokulut 123 128 Tietotekniikka- ja tietoliikennekulut 112 108 Kiinteistöverot 54 51 Muut 326 294 IS Yhteensä 615 582 Suurimmat Muut kulut -ryhmään kirjatut erät olivat voima- ja lämpölaitosten ulkoisia käyttö- ja kunnossapitokuluja. Muut-erä sisältää kiinteistöihin liittyviä kuluja ja muita operatiivisia kuluja. Tilintarkastajan palkkiot milj. euroa 2022 2021 Tilintarkastuspalkkiot 2,7 2,9 Palkkiot muista tilintarkastukseen liittyvistä toimeksiannoista 0,3 0,5 Muut palkkiot - 0,7 Yhteensä 3,0 4,1 Deloitte Oy on nimitetty tilintarkastajaksi tilikaudella 2023 pidettävään varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka. Tilintarkastuspalkkiot sisältävät palkkiot konsernitilinpäätöksen tarkastamisesta, osavuosikatsausten läpikäynneistä sekä emoyhtiön ja sen tytäryritysten tarkastamisesta. Tilintarkastukseen liittyvät toimeksiannot sisältävät kestävän kehityksen raportoinnin varmennuksen sekä muita varmennuspalveluita ja vastaavia tilintarkastukseen liittyviä palveluita. Muut palkkiot -ryhmä sisältää neuvonantopalkkioita. 9 Materiaalit ja palvelut milj. euroa 2022 2021 Ostot 4 748 2 861 Ostot osakkuus- ja yhteisyrityksiltä 421 368 Ulkopuoliset palvelut 127 132 Sähkön siirtokulut 53 57 IS Yhteensä 5 350 3 419 Ostot koostuvat pääosin hiili-, kaasu- ja ydinpolttoainehankinnoista. Ostot osakkuus- ja yhteisyrityksiltä sisältävät ydin- ja vesivoimalla tuotetun sähkön hankinnan omakustannushintaan (sisältäen korkokulut ja tuotantoverot) sekä höyryn hankinnan. Materiaalit ja palvelut yhteensä sisältää tuotantoveroja 39 miljoonaa euroa (2021: 35), sisältäen vesivoiman tuotantoon liittyviä kiinteistöveroja 13 miljoonaa euroa (2021: 12). Osakkuus- ja yhteisyrityksiltä ostetun ydinvoiman ja vesivoiman tuotantoverot esitetään rivillä Ostot osakkuus- ja yhteisyrityksiltä. Katso  liitetieto 38 Lähipiiritapahtumat. 67 10 Henkilöstökulut ja hallituksen palkkiot milj. euroa 2022 2021 Palkat ja palkkiot 386 370 Eläkkeet Maksupohjaiset järjestelyt 14 42 Etuuspohjaiset järjestelyt 10 7 Sosiaalikulut 64 51 Osakeperusteiset kannustimet 7 7 Muut henkilöstökulut 22 20 IS Yhteensä 504 496 Fortumin työntekijöille tarjoamat kokonaispalkkiot muodostuvat palkoista, luontoiseduista, lyhyen aikavälin kannustimista, henkilöstörahastolle maksetusta voittopalkkiosta Suomessa sekä pitkän aikavälin kannustimista. Tarkempia tietoja Fortumin eläkevastuista  liitetiedossa 31 Eläkevelvoitteet. 10.1 Lyhyen aikavälin kannustimet Lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmien tarkoituksena on tukea yhtiön taloudellisten ja muiden keskeisten vuositason tavoitteiden toteuttamista. Pääperiaatteena on, että kaikki työntekijät ovat mukana kannustinjärjestelmässä tai vaihtoehtoisesti liiketoimintokohtaisen tai vastaavan paikallisen palkkiojärjestelmän piirissä. Hallitus määrittää johtoryhmän tulostavoitteiden tason ja määräytymisperusteet. Palkkioiden määrä riippuu konsernin taloudellisen tuloksen, divisioonakohtaisten ja henkilökohtaisten tavoitteiden saavuttamisesta. Tulospalkkiotavoite on 20 % ja enimmäistaso 40 % vuosipalkasta. Yhtiön hallitus arvioi säännöllisesti toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten suoriutumista. Muun henkilöstön palkitseminen muodostuu konsernin, divisioonan tai toiminnon ja henkilökohtaisten tai tiimin tavoitteiden yhdistelmästä. Tavoitteet sovitaan alkuvuodesta käytävissä kehityskeskusteluissa. Lyhyen aikavälin kannustinohjelmien palkkiot maksetaan rahana. 10.2 Pitkän aikavälin kannustimet Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmien tarkoituksena on tukea konsernin pitkän aikavälin tavoitteiden saavuttamista kestävästi, yhdenmukaistaa johdon ja omistajien edut sekä auttaa sitouttamaan avainhenkilöt ja pitämään heidät yhtiön palveluksessa. Pitkän aikavälin osakeperusteinen kannustinjärjestelmä tarjoaa osallistujilleen mahdollisuuden ansaita yhtiön osakkeita. Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän mukaisesti hallitus päättää vuosittain uuden pitkän aikavälin kannustinohjelman aloittamisesta. Hallitus hyväksyy Fortumin johtoryhmän jäsenet, joilla on oikeus osallistua vuosittain alkavaan pitkän aikavälin kannustinohjelmaan. Fortumin hallitus on valtuuttanut toimitusjohtajan päättämään kannustinohjelman osallistujista ja mahdollisista enimmäispalkkioista muiden paitsi Fortumin johtoryhmän jäsenten osalta hallituksen hyväksymien periaatteiden mukaisesti. Osallistujat eivät voi samanaikaisesti olla Fortumin Henkilöstörahaston jäseniä. Kukin kannustinohjelma alkaa kolmen kalenterivuoden ansaintajaksolla, jonka aikana osallistujat voivat ansaita osakeoikeuksia, jos hallituksen asettamat tavoitteet täyttyvät. Osakkeita ei jaeta, jos vähimmäistavoitteet eivät täyty. Muuttuvien palkkioiden yhteenlaskettu kokonaissumma ei saa ylittää 120 %:a saajan vuosipalkasta kalenterivuoden aikana, vaikka suoritus olisi ollut erityisen hyvä ja hallituksen hyväksymät tavoitteet saavutettu. Kun ansaintajakso on päättynyt ja asiaan kuuluvat verot ja muut työsuhteeseen liittyvät kulut on vähennetty, osallistujat saavat nettomäärän osakkeina. Pitkän aikavälin kannustinohjelmissa ei ole lainkaan rajoitusjaksoa. Fortumin johtoryhmän jäsenten yhteenlaskettu Fortumin osakkeiden omistus on kuitenkin oltava suurempi tai yhtä suuri kuin heidän vuosipalkkansa. Niiden johtoryhmän jäsenten, joiden yhteenlaskettu Fortumin osakkeiden omistus ei vielä ole osakkeenomistusvaatimuksen mukainen, on säilytettävä vähintään 50 % saamistaan osakkeista, kunnes vaadittu osakeomistuksen taso on saavutettu. Rajoitettu osakeohjelma (Restricted Share -ohjelma, RS) täydentää pitkän aikavälin osakeperusteista kannustinjärjestelmää. RS-ohjelma noudattaa yleisen kannustinjärjestelmän pääehtoja sillä poikkeuksella, että allokoidut osakkeet toimitetaan kolmivuotisen RS-jakson jälkeen ilman erillisiä suorituskriteereitä edellyttäen, että henkilön työsuhde jatkuu. RS-ohjelma on suunnattu hallituksen määrittelemiin erityistarkoituksiin, kuten henkilöstön sitouttamiseen. Fortumin hallituksella on oikeus muuttaa kannustinohjelman tavoitteet, päättää poiketa tavoitteiden mukaisesta maksusta tai keskeyttää menossa oleva kannustinohjelma. Osakepalkkiojärjestelmän mukaiset osakeohjelmat luokitellaan osittain osakkeina ja osittain rahana maksettaviin. Se osuus etuudesta, jonka osallistuja saa osakkeina, kirjataan osakkeina maksettavaksi. Niiden osallistujien kohdalla, jotka saavat vain rahamaksun, etuus kirjataan kokonaisuudessaan rahana maksettavana järjestelynä. Palkkio kirjataan kuluksi ansaintajakson aikana ja vastaava lisäys merkitään velkoihin ja omaan pääomaan sikäli, kun kyseessä on osakkeina maksettava etuus. Järjestelyyn liittyvistä henkilöstösivukuluista kirjataan varaus. Osakepalkkiovelka sosiaalikuluineen oli vuoden 2022 lopussa 12 miljoonaa euroa (2021: 12), sisältäen omaan pääomaan kirjatun 10 miljoonan euron erän (2021: 9). Vuoden 2022 lopussa noin 140 avainhenkilöä on mukana ainakin yhdessä meneillään olevasta vuosittaisesta osakeohjelmasta. Myönnetyt osakkeet Alla olevassa taulukossa on esitetty muutokset pitkän aikavälin kannustinohjelmien osakemäärissä: Osakkeiden lukumäärä 2022 2021 1.1. 1 818 093 1 603 146 Myönnetyt 594 400 920 517 Lunastetut -240 867 -410 830 Toteutumattomat tai menetetyt -775 437 -294 740 31.12. 1 396 189 1 818 093 Vuonna 2022 toteutumattomiin tai menetettyihin osakkeisiin sisältyy johtoryhmän palkkiorajoitusten vaikutus Suomen valtion kanssa tehdyn Solidium-siltarahoitusjärjestelyn ehtojen mukaisesti. 10.3 Henkilöstön osakesäästöohjelma Fortumin henkilöstön osakesäästöohjelman tarkoituksena on kannustaa työntekijöitä Fortumin osakkeenomistajiksi. Osakesäästöohjelma koostuu vuosittain alkavista säästökausista, joiden aikana henkilöstöllä on mahdollisuus säästää osa palkastaan Fortumin osakkeiden ostamiseksi. Kannustimena Fortum tarjoaa jokaiseen alkaneeseen säästökauteen osallistuneille bruttona yhden lisäosakkeen kahta säästöillä hankittua osaketta kohti noin kolmen vuoden kuluttua säästökauden alkamisesta. Lisäosakkeiden saamisen edellytyksenä on, että osallistuja pitää osakkeet omistusjakson loppuun saakka ja että hänen työsuhteensa ei ole päättynyt ennen omistusjakson päättymistä. Kukin ohjelma koostuu yhden vuoden säästökaudesta ja sen lisäksi kahden vuoden omistusjaksosta. Osakkeet ostetaan kvartaaleittain kertyneillä säästöillä markkinahintaan Fortumin osavuosikatsausten julkistamisen jälkeen. Ohjelma luokitellaan osakkeina maksettavaksi järjestelyksi ja lisäosakkeet kirjataan kuluksi ansaintajakson ajalle. 68 10.4 Fortumin henkilöstörahasto Fortumin henkilöstörahasto, joka koskee vain Suomessa työskentelevää henkilöstöä, on toiminut vuodesta 2000 alkaen. Fortumin hallitus määrittelee vuosittain rahastoon maksettavan voittopalkkioerän määräytymisperusteet. Henkilöstörahaston jäseniä ovat sekä vakituisessa että määräaikaisessa työsuhteessa olevat konsernin työntekijät. Konsernin rahastoon maksamat voittopalkkioerät jaetaan rahaston jäsenille tasasuuruisina. Kunkin työntekijän rahasto-osuudet on jaettu sidottuun osaan ja nostettavissa olevaan osaan. Työntekijä voi vuosittain siirtää sidotusta osasta nostettavaksi enintään 15 % pääomasta vastaavan määrän. Rahaston edellinen tilivuosi päättyi 30.4.2022, ja rahastossa oli tällöin 2 553 jäsentä (2021: 2 508). Huhtikuun 2022 lopussa Fortum maksoi vuoden 2021 tuloksen perusteella henkilöstörahastoon 4,3 miljoonan euron (2021: 0,4) vuotuisen voittopalkkioerän. Rahaston jäsenten rahasto-osuuksien yhteenlaskettu määrä oli 20 miljoonaa euroa (2021: 20). 10.5 Toimitusjohtajan ja muun johtoryhmän palkitseminen Vuoden 2022 lopussa konsernin johtoryhmään kuului kahdeksan jäsentä, mukaan lukien toimitusjohtaja. Seuraava taulukko esittää toimitusjohtajan ja konsernin johtoryhmän palkkiot kunkin toimikauden ajalta. Alla esitetyt palkkiot ovat suoriteperusteisia. Fortum ilmoitti 6.9.2022 sopineensa Suomen valtion kanssa Solidium-siltarahoitusjärjestelystä, jonka ehtojen mukaisesti johtoryhmän jäsenille ei makseta lyhyen- ja pitkän aikavälin kannustimia, jotka kertyvät vuosina 2022 ja 2023. Johdon palkitseminen 2022 2021 Tuhatta euroa Markus Rauramo, toimitus- johtaja 3) Muut johtoryhmän jäsenet 3) Markus Rauramo, toimitus- johtaja 3) Muut johtoryhmän jäsenet 3) Palkat ja luontoisedut 1 549 3 447 1 559 3 727 Lyhyen aikavälin kannustimet 1) - 100 423 896 Pitkän aikavälin kannustimet 2) 816 756 1 334 2 276 Eläke-etuudet (lakisääteiset) 271 591 311 829 Eläke-etuudet (vapaaehtoiset) 315 717 315 536 Sosiaalikulut 53 221 69 405 Yhteensä 3 004 5 831 4 011 8 670 1) Sisältää projektipalkkiot tietyille johtoryhmän jäsenille. Projektipalkkiot maksettiin elokuussa 2022. 2) Vuonna 2022 pitkän aikavälin kannustimet liittyvät ennen vuotta 2022 hyväksyttyihin ohjelmiin. Kulut jaksotetaan ansaintajakson ajalle. Toimitusjohtajan vuoden 2021 kulut on päivitetty ohjelman 2019 – 2021 osalta. 3) Taulukossa esitettyjen palkkioiden lisäksi palkkiot Uniperin hallintoneuvoston jäsenyydestä toimitusjohtaja Markus Rauramolle olivat 157 tuhatta euroa (2021: 305) ja muille johtoryhmän jäsenille 157 tuhatta euroa (2021: 255). Vuoden 2022 palkkiot ovat ajalta, jolloin Uniper on yhdistelty tytäryrityksenä. Vuosimaksu toimitusjohtaja Markus Rauramon lisäeläkejärjestelystä on 20 % kiinteästä vuosipalkasta. Kiinteä vuosipalkka koostuu peruspalkasta ja luontoiseduista. Toimitusjohtajan eläkeikä perustuu Työntekijän eläkelakiin. Mikäli toimitusjohtaja irtisanotaan ennen eläkeikää, on hän oikeutettu siihen mennessä eläkejärjestelyyn maksettuihin varoihin. Konsernin muiden johtoryhmän jäsenten eläkeikä on 63 – 65 vuotta, tai on määritelty Suomen Työntekijän eläkelain mukaisesti. Konsernipolitiikan mukaan kaikki uudet lisäeläkejärjestelyt ovat maksuperusteisia. Johtoryhmän jäsenille vuosimaksu on 20 % vuosipalkasta. Toimitusjohtajan ja johtoryhmän lisäeläkejärjestelmät ovat maksupohjaisia järjestelmiä, joten niistä ei ole kirjattua eläkevelkaa taseessa. Mikäli Fortum irtisanoo toimitusjohtajan, tämä on oikeutettu irtisanomisajan palkkaan (6 kuukautta) sekä irtisanomiskorvaukseen, joka vastaa 6 kuukauden palkkaa. Muilla johtoryhmän jäsenillä irtisanomisaika on 6 kuukautta riippumatta siitä, kumpi osapuoli irtisanoo sopimuksen. Fortumin irtisanoessa sopimuksen, jäsenet ovat pääsääntöisesti oikeutettuja irtisanomisajan palkkaan ja irtisanomiskorvaukseen, joka vastaa 6 kuukauden palkkaa. Johdolle toimitetut osakkeet (kpl) Alla oleva taulukko esittää osakepalkkiojärjestelmien myötä toimitusjohtajalle ja muille Fortumin johtoryhmän jäsenille toimitetut osakkeet. Johtoryhmän jäsenten, joiden yhteenlaskettu Fortumin osakkeiden omistus ei vielä ole osakkeenomistusvaatimuksen mukainen, on kuitenkin säilytettävä vähintään 50 % saamistaan osakkeista, kunnes vaadittu osakeomistuksen taso on saavutettu. 2022 2) 2021 3) Johtoryhmän jäsenet 31.12.2022 Markus Rauramo, toimitusjohtaja 12 661 25 921 Nebahat Albayrak, johtoryhmän jäsen 1.6.2021 alkaen - - Eveliina Dahl, johtoryhmän jäsen 1.5.2021 alkaen 1 127 N/A Bernhard Günther, johtoryhmän jäsen 1.2.2021 alkaen - - Per Langer 3 102 4 555 Simon-Erik Ollus, johtoryhmän jäsen 29.3.2021 alkaen 1 847 3 046 Mikael Rönnblad 4 112 5 985 Nora Steiner-Forsberg, johtoryhmän jäsen 1.5.2021 alkaen 716 N/A Entiset johtoryhmän jäsenet Arun Aggarwal, johtoryhmän jäsen 17.11.2021 saakka - 5 304 Alexander Chuvaev, johtoryhmän jäsen 1.9.2022 saakka 1) 16 034 20 013 Risto Penttinen, johtoryhmän jäsen 30.4.2021 saakka - 4 906 Arto Räty, johtoryhmän jäsen 31.5.2021 saakka - 4 476 Sirpa-Helena Sormunen, johtoryhmän jäsen 30.4.2021 saakka - 4 992 Yhteensä 39 599 79 198 1) Arvioon perustuva osakemäärä verojen ja veroluonteisten vähennysten jälkeen. Osakeoikeudet maksettiin osakkeiden sijaan rahana paikallisesta lainsäädännöstä johtuen. 2) Osakkeet toimitettiin ohjelman 2019 – 2021 perusteella. 3) Osakkeet toimitettiin ohjelman 2018 – 2020 perusteella. 69 10.6 Johdon omistamat osakkeet Fortum Oyj:n hallituksen jäsenet omistivat 31.12.2022 yhteensä 15 370 (2021: 5 000) osaketta, eli 0,00 % (2021: 0,00 %) yhtiön osakkeista ja äänivallasta. Hallituksen jäsenten omistamat osakkeet (kpl) 2022 2021 Hallituksen jäsenet 31.12.2022 Veli-Matti Reinikkala, puheenjohtaja 7 029 5 000 Anja McAlister, varapuheenjohtaja 1 446 - Ralf Christian 985 - Luisa Delgado 985 - Essimari Kairisto 985 - Teppo Paavola 985 - Philipp Rösler 985 - Annette Stube 985 - Kimmo Viertola 985 - Yhteensä 15 370 5 000 Toimitusjohtaja ja muut Fortumin johtoryhmän jäsenet omistivat yhteensä 197 210 (2021: 224 369) osaketta, eli noin 0,02 % (2021: 0,03 %) yhtiön osakkeista ja äänivallasta. Fortumin johtoryhmän omistamat osakkeet (kpl) 2022 2021 Johtoryhmän jäsenet 31.12.2022 Markus Rauramo 112 739 99 308 Nebahat Albayrak 555 - Eveliina Dahl 2 554 806 Bernhard Günther 555 - Per Langer 52 265 48 971 Simon-Erik Ollus 6 462 3 854 Mikael Rönnblad 20 619 16 454 Nora Steiner-Forsberg 1 461 374 Entiset johtoryhmän jäsenet Alexander Chuvaev N/A 54 602 Yhteensä 197 210 224 369 10.7 Hallituksen jäsenten palkkiot Hallitukseen kuuluu viidestä kymmeneen jäsentä. Yhtiökokous valitsee jäsenet yhden vuoden mittaiseksi toimikaudeksi, joka päättyy valintaa seuraavaan ensimmäiseen varsinaiseen yhtiökokoukseen. Vuoden 2022 lopussa hallitukseen kuului yhdeksän jäsentä. Varsinainen yhtiökokous vahvistaa hallituksen jäsenten vuosipalkkiot. Hallituksen jäsenille ei tarjota pitkän aikavälin kannustinohjelmia eikä mahdollisuutta osallistua muihin kannustinohjelmiin. Fortumilla ei myöskään ole heitä koskevaa eläkejärjestelmää. Lakisääteisiä sivukuluja ei maksettu vuonna 2022 (2021: 2). Hallituksen palkkiot Tuhatta euroa 2022 2021 Vuosipalkkio hallitustyöstä Puheenjohtaja 88,8 77,2 Varapuheenjohtaja 63,3 57,5 Tarkastus- ja riskivaliokunnan puheenjohtaja 1) 63,3 57,5 Jäsenet 43,1 40,4 Kiinteä palkkio valiokuntatyöstä Tarkastus- ja riskivaliokunnan jäsen 3,0 N/A Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtaja 5,0 N/A Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan jäsen 2,0 N/A Hallituksen päätöksen perusteella perustetun mahdollisen muun valiokunnan puheenjohtaja 5,0 N/A Hallituksen päätöksen perusteella perustetun mahdollisen muun valiokunnan jäsen 2,0 N/A 1) Jos ei ole samanaikaisesti hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja. Kullekin hallituksen jäsenelle maksetaan kiinteä vuosipalkkio ja osallistumisperusteinen kokouspalkkio. Hallitustyöskentelystä maksettava vuosipalkkio maksetaan yhtiön osakkeina ja rahana siten, että noin 40 %:lla vuosipalkkion määrästä hankitaan hallituksen jäsenten nimiin ja lukuun yhtiön osakkeita ja loppuosa maksetaan rahana. Yhtiö vastaa osakkeiden hankinnasta aiheutuvista kuluista ja varainsiirtoverosta. Vuonna 2022 otettiin käyttöön kiinteä vuosipalkkio valiokuntatyöstä. Kokouspalkkio, 800 euroa, maksetaan niin hallituksen kuin valiokuntienkin kokouksista. Kokouspalkkio on 800 euroa kultakin kokoukselta tai 1600 euroa jäsenen matkustaessa kokoukseen asuinmaansa ulkopuolelle. Jäsenen osallistuessa kokoukseen etäyhteyden välityksellä tai päätöksistä, jotka vahvistetaan erillistä kokousta pitämättä, kokouspalkkio on 800 euroa. Palkkio valiokuntatyöstä ja kokouspalkkiot maksetaan kokonaisuudessaan rahana. Jäsenen matkakulut korvataan yhtiön matkustussäännön mukaisesti. Hallituksen kokonaispalkkiot Tuhatta euroa 2022 2021 Hallituksen jäsenet 31.12.2022 Veli-Matti Reinikkala, puheenjohtaja 28.4.2021 alkaen 181 92 Anja McAlister, varapuheenjohtaja 28.4.2021 alkaen 122 65 Ralf Christian, hallituksen jäsen 28.3.2022 alkaen 90 N/A Luisa Delgado, hallituksen jäsen 28.4.2021 alkaen 102 34 Essimari Kairisto, Tarkastus- ja riskivaliokunnan puheenjohtaja 135 76 Teppo Paavola 117 58 Philipp Rösler 101 55 Annette Stube 105 57 Kimmo Viertola, hallituksen jäsen 28.3.2022 alkaen 86 N/A Entiset hallituksen jäsenet Eva Hamilton, hallituksen jäsen 28.4.2021 saakka - 19 Matti Lievonen, puheenjohtaja 28.4.2021 saakka - 32 Klaus-Dieter Maubach, hallituksen jäsen 28.4.2021 saakka 1) 15 Yhteensä 1 039 504 1) Vuonna 2021 yllä esitetyn taulukon palkkioiden lisäksi arvioidut palkkiot Uniper SE:n hallintoneuvoston jäsenyydestä Klaus-Dieter Maubachille olivat 51 tuhatta euroa. 70 11 Rahoituskulut – netto milj. euroa Liite 2022 2021 Korkokulut Lainat -181 -154 Vuokrasopimusvelkojen korot ja muut korkokulut -3 -4 Aktivoidut korkokulut 17 5 3 IS Yhteensä -179 -154 Korkotuotot Lainasaamiset ja talletukset 58 23 Vuokrasopimussaamisten korot ja muut korkotuotot 29 2 IS Yhteensä 87 25 Muut rahoituserät – netto Ydinjätehuoltorahaston tuotto, ydinjäterahastoon liittyvä oikaisu ja ydinvoimaan liittyvien varausten diskonttauksen purkaminen 29 -71 -35 Rahoitusinstrumenttien käypien arvojen muutos, arvonalentumiset ja peruutukset -303 1 Muiden varausten ja eläkevelvoitteiden diskonttauksen purkaminen 30, 31 7 0 Muut rahoituskulut ja -tuotot 266 2 IS Yhteensä -101 -32 IS Rahoituskulut – netto -193 -161 milj. euroa Liite 2022 2021 IS Rahoituskulut – netto -193 -161 Oikaisut rahoituskuluihin – netto Ydinjätehuoltorahaston tuotto, ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu ja ydinvoimaan liittyvien varausten diskonttauksen purkaminen 71 35 Rahoitusinstrumenttien käypien arvojen muutos, arvonalentumiset, peruutukset ja muut oikaisut 1) 276 -1 Vertailukelpoiset rahoituskulut – netto 155 -127 1) Muut oikaisut vuonna 2022 sisältävät 27 miljoonaa euroa veronpalautukseen liittyvää korkoa veroviranomaisilta. Katso  Tunnuslukujen laskentakaavat ja täsmäytykset . Lainojen korkokulut olivat vuoden 2022 aikana yhteensä 181 miljoonaa euroa (2021: 154) sisältäen lainojen korkoja 194 miljoonaa euroa (2021: 130) ja -12 miljoonaa euroa (2021: 24) korkokuluja lainasalkkua suojaavista johdannaisista. Korkotuotot vuoden 2022 aikana olivat yhteensä 87 miljoonaa euroa (2021: 25) sisältäen osakaslainasaamisten ja muiden lainasaamisten korkoja 44 miljoonaa euroa (2021: 13) ja 14 miljoonaa euroa (2021: 10) talletusten korkotuottoa. Vuokrasopimussaamisten korot ja muut korkotuotot olivat 29 miljoonaa euroa (2021: 2) ja sisältävät 27 miljoonaa euroa veronpalautukseen liittyvää korkoa veroviranomaisilta. Katso lisätietoja  liitetiedossa 37 Oikeudenkäynnit ja viranomaismenettelyt. Ydinjätehuoltorahaston tuotto, ydinjäterahastoon liittyvä oikaisu ja ydinvoimaan liittyvien varausten diskonttauksen purkaminen liittyvät Loviisan ydinvoimalaan. Katso lisätietoja  liitetiedossa 29 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat. Rahoitusinstrumenttien käypien arvojen muutos, arvonalentumiset ja peruutukset -303 miljoonaa euroa vuoden 2022 aikana sisältävät -117 miljoonaa euroa odotettavissa olevia luottotappioita Venäjän talletuksiin ja saamisiin liittyen sekä -171 miljoonan euron alaskirjaus muihin osakkeisiin. Muut rahoituskulut ja -tuotot olivat vuoden 2022 aikana yhteensä EUR 266 miljoonaa euroa sisältäen pääosin kurssivoittoja Venäjän ruplasaatavista ja Venäjän ruplamääräisten valuuttasuojausten sulkemisesta. Korko- ja valuuttajohdannaiset rahoituskuluissa (netto) milj. euroa 2022 2021 Koron- ja valuutanvaihtosopimukset Lainojen korkokulut 16 16 Johdannaisten valuuttakurssierot -16 -12 Rahoitusinstrumenttien käypien arvojen muutokset – korkoero 1) -65 -55 Korkojohdannaisten käypien arvojen muutos yhteensä rahoituskuluissa (netto) -65 -51 Valuuttajohdannaiset Lainojen korkokulut -4 -40 Johdannaisten valuuttakurssierot 217 -15 Rahoitusinstrumenttien käypien arvojen muutokset – korkoero -8 4 Valuuttajohdannaisten käypien arvojen muutos yhteensä rahoituskuluissa (netto) 205 -51 Yhteensä 140 -102 1) Rahoitusinstrumenttien käypien arvojen muutoksiin sisältyy käyvän arvon suojauslaskennassa olevien suojausinstrumenttien arvostusmuutokset -66 miljoonaa euroa (2021: -55). 71 12 Tuloverot 12.1 Tulos ennen veroja maittain milj. euroa 2022 2021 Suomi 592 561 Ruotsi 583 2 798 Irlanti 754 216 Saksa -110 95 Venäjä -1 437 -89 Muut 72 751 IS Yhteensä 455 4 332 Maakohtainen erittely tuloksesta ennen veroja esittää kunkin maan osuuden Fortum-konsernin tuloksesta ennen veroja, joka perustuu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisiin konsernin laadintaperiaatteisiin. Kunkin maan tulos sisältää siten esimerkiksi osuuden osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta, johdannaisten IFRS-standardien mukaisen kirjaamisen vaikutukset ja muut konserniyhdistelyyn liittyvät oikaisut, jotka eivät sisälly paikallisten tytäryritysten verotettavaan tuloon. 12.2 Tuloverojen merkittävimmät osatekijät maittain milj. euroa 2022 2021 Kauden verotettavaan tuloon perustuva vero Suomi -206 -107 Ruotsi -120 -98 Irlanti 11 -85 Saksa 0 -11 Venäjä -42 -4 Muut -36 -48 Yhteensä -392 -353 Laskennalliset verot Suomi 90 -1 Ruotsi -53 37 Irlanti 704 45 Saksa 0 -1 Venäjä 148 - Muut 44 -55 Yhteensä 934 26 Edellisten tilikausien verojen oikaisut Suomi 0 0 Ruotsi 8 0 Irlanti 0 0 Saksa 0 0 Venäjä 7 0 Muut -1 3 Yhteensä 15 2 IS Tuloverot 556 -325 12.3 Efektiivisen tuloverokannan täsmäytyslaskelma Konsernin tuloksesta ennen veroja laskettu vero eroaa Suomen nimellisen verokannan mukaan lasketusta verosta seuraavasti: milj. euroa 2022 % 2021 % Tulos ennen veroja 455 4 332 Vero laskettuna Suomen nimellisellä verokannalla -91 20,0 -866 20,0 Suomen ja ulkomaisten verokantojen ja -säännösten erot 48 -10,6 -9 0,2 Muutokset verokannoissa - - 1 0,0 Verovapaat myyntivoitot 117 -25,7 562 -13,0 Muut vertailukelpoisiin tuloveroihin vaikuttavat erät 668 -146,7 - - Verotuksessa verovapaat tuotot ja vähennyskelvottomat kulut -5 1,2 -6 0,1 Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta -126 27,7 31 -0,7 Osingonjakoon liittyvät verot - - -12 0,3 Laskennallisten verosaamisten muutoksen ja kirjaamatta jättämisen vaikutukset -41 8,9 -30 0,7 Muut erät -17 3,6 1 0,0 Edellisiin tilikausiin perustuva verojen korjaus 3 -0,6 3 -0,1 IS Tuloverot 556 -122,1 -325 7,5 Tärkeimmät verotuksen tunnusluvut: • Painotettu keskimääräinen tuloverokanta vuodelle 2022 on 9,4 % (2021: 20,2 %). • Tuloslaskelman efektiivinen tuloverokanta vuodelle 2022 on -122,1 % (2021: 7,5 %). • Vertailukelpoinen efektiivinen tuloverokanta vuodelle 2022 on 22,4 % (2021: 22,2 %). Katso  liitetieto 7 Vertailukelpoinen liikevoitto ja vertailukelpoinen kauden voitto ja  Tunnuslukujen laskentakaavat ja täsmäytykset . Pääasialliset efektiiviseen tuloverokantaan vaikuttavat tekijät ovat: • Verovapaat myyntivoitot alensivat efektiivistä tuloverokantaa 25,7 %:lla (2021: 13,0 %). Myyntivoitot liittyvät pääosin Fortum Oslo Varme AS:n myyntiin Norjassa. • Muut vertailukelpoisiin tuloveroihin vaikuttavat erät sisältävät verovapaat tai vähennyskelvottomat erät ja konsernin sisäisten erien verovaikutukset. Nämä erät alensivat efektiivistä tuloverokantaa 146,7 %:lla (2021: 0,0 %). Vaikutus realisoitui Irlannissa ja johti vahvistetuista tappioista kirjattujen laskennallisten verosaamisten kirjaamiseen. Kirjattu laskennallinen verosaaminen on seurausta Uniperin myynnistä ja Venäjään liittyviin varoihin tehdyistä alaskirjauksista. • Verovaikutukset laskennallisten verojen muutoksesta ja kirjaamatta jättämisestä kasvattivat efektiivistä tuloverokantaa 8,9 %:lla (2021: 0,7 %), ja johtuivat pääasiassa vahvistetuista tappioista kirjattujen laskennallisten verosaamisten taseesta poiskirjaamisesta Irlannissa. 72 13 Osakekohtainen tulos ja osinko LAADINTAPERIAATTEET OSAKEKOHTAINEN TULOS Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön omistajille kuuluva voitto liikkeeseen laskettujen kantaosakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla, josta on vähennetty konsernin hankkimat ja omistuksessaan pitämät omat osakkeet. OSINKO Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamaa osingonjakoa ei kirjata velaksi tilinpäätökseen ennen kuin yhtiön osakkeenomistajat ovat hyväksyneet sen yhtiökokouksessa. 13.1 Osakekohtainen tulos Laimentamaton osakekohtainen tulos 2022 2021 IS Jatkuvien toimintojen emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto (milj. euroa) 1 011 3 985 IS Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto, Fortum yhteensä (milj. euroa) -2 416 739 Osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä, 1 000 kpl 889 204 888 294 Jatkuvien toimintojen osakekohtainen tulos (euroa) 1,14 4,49 Osakekohtainen tulos, Fortum yhteensä (euroa) -2,72 0,83 Laimennetut osakekohtaiset tulokset ovat samat kuin osakekohtaiset tulokset yllä, koska Fortumilla ei tällä hetkellä ole ulkona olevia laimentavia instrumentteja. Vertailukelpoinen osakekohtainen tulos 2022 2021 Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen tilikauden voitto (milj. euroa) 1 550 1 091 Vertailukelpoinen tilikauden voitto, Fortum yhteensä (milj. euroa) -988 1 778 Osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä, 1 000 kpl 889 204 888 294 Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen osakekohtainen tulos (euroa) 1,74 1,23 Vertailukelpoinen osakekohtainen tulos, Fortum yhteensä (euroa) -1,11 2,00 Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen osakekohtainen tulos ilman Venäjää Fortum valmistautuu hallittuun poistumiseen Venäjän markkinoilta sekä Venäjän toimintojen mahdollisiin myynteihin ensisijaisena vaihtoehtona. Fortum otti vuonna 2022 käyttöön uusia vaihtoehtoisia tunnuslukuja antamaan lisätietoa jatkuvista toiminnoista ilman Fortumin Venäjän toimintoja. Lisätietoja  liitteessä 1 Merkittävät laadintaperiaatteet. 2022 2021 Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen tilikauden voitto ilman Venäjää (milj. euroa) 1 076 851 Osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä, 1 000 kpl 889 204 888 294 Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen osakekohtainen tulos ilman Venäjää (euroa) 1,21 0,96 Katso  Tunnuslukujen laskentakaavat ja täsmäytykset . 13.2 Osakekohtainen osinko Hallitus ehdottaa, että Fortum jakaa tilikaudelta 2022 osinkona 0,91 euroa osaketta kohti. Osinko maksetaan kahdessa erässä. 1.3.2023 rekisteriin merkittyjen osakkeiden lukumäärän perusteella kokonaisosingon määrä olisi yhteensä 817 miljoonaa euroa. Ehdotettua osinkoa ei ole kirjattu osinkovelaksi tässä tilinpäätöksessä. Vuoden 2021 osingonjaosta, 1,14 euroa osaketta kohti, yhteensä 1 013 miljoonaa euroa, päätettiin yhtiökokouksessa 28.3.2022. Osinko maksettiin 6.4.2022 Vuoden 2020 osingonjaosta, 1,12 euroa osaketta kohti, yhteensä 995 miljoonaa euroa, päätettiin yhtiökokouksessa 28.4.2021. Osinko maksettiin 7.5.2021. 73 14 Rahoitusvarat ja rahoitusvelat luokittain LAADINTAPERIAATTEET RAHOITUSVARAT Konserni luokittelee rahoitusvaransa seuraaviin IFRS 9:n mukaisiin luokkiin: rahoitusvarat jaksotettuun hankintamenoon, rahoitusvarat käypään arvoon tulosvaikutteisesti sekä rahoitusvarat käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta. Luokittelu tehdään rahoitusvarojen alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä ja se riippuu sopimukseen perustuvien rahavirtojen luonteesta sekä konsernin rahoitusvarojen hallinnoinnissa sovellettavasta liiketoimintamallista. Rahoitusvaroihin kuuluvan instrumentin arvostaminen jaksotettuun hankintamenoon tai käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta edellyttää sopimusperusteisten rahavirtojen koostumista pelkästään korosta ja pääoman takaisinmaksusta (ns. SPPI-kriteeri). SPPI-kriteerin täyttymistä arvioidaan rahoitusinstrumenttikohtaisesti. Jos SPPI-kriteeri ei täyty, rahoitusvarat arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Rahoitusvarat esitetään lyhytaikaisina varoina, jos niiden maturiteetti on lyhempi kuin 12 kuukautta, sijoituksesta aiotaan luopua 12 kuukauden kuluessa tilinpäätöspäivästä tai niitä pidetään kaupankäyntitarkoituksessa. Muussa tapauksessa erä esitetään pitkäaikaisina varoina. JAKSOTETTUUN HANKINTAMENOON KIRJATTAVAT RAHOITUSVARAT Konserni arvostaa rahoitusvarat jaksotettuun hankintamenoon, jos rahoitusomaisuutta pidetään hallussa sellaisen liiketoimintamallin mukaisesti, jonka tavoitteena on sopimukseen perustuvien kiinteiden tai ennalta määritettyjen rahavirtojen kerääminen. Rahavirrat muodostuvat pääomasta ja jäljellä olevan pääoman korosta, ja ne syntyvät, kun konserni antaa lainaa tai toimittaa tuotteita ja palveluja suoraan velalliselle. Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat sisältävät johdannaisia lukuun ottamatta kaikki rahoitusvarat, joiden rahavirrat perustuvat kiinteisiin tai ennalta määritettyihin maksuihin, ja joilla ei ole toimivilla markkinoilla noteerattua hintaa. Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavien rahoitusvarojen arvosta vähennetään mahdolliset arvonalentumistappiot käyttäen odotettuun luottotappioon perustuvaa arvostusmallia. Taseesta pois kirjaamisesta aiheutuvat voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan. KÄYPÄÄN ARVOON TULOSVAIKUTTEISESTI KIRJATTAVAT RAHOITUSVARAT Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat sisältävät; lyhytaikaiset kaupankäyntitarkoituksessa olevat rahoitusvarat; rahoitusvarat, jotka ovat alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä peruuttamattomasti arvostettu käypään arvoon tulosvaikutteisesti; sekä rahoitusvarat, jotka ovat IFRS 9:n mukaan pakotetusti arvostettu käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Johdannaiset luokitellaan kaupankäyntitarkoituksessa oleviksi, ellei niitä määritellä tehokkaiksi suojausinstrumenteiksi. Voitot ja tappiot, jotka johtuvat käyvän arvon muutoksista, sisältyvät sen kauden tuloslaskelmaan, jonka aikana ne syntyvät. KÄYPÄÄN ARVOON MUIDEN LAAJAN TULOKSEN ERIEN KAUTTA KIRJATTAVAT RAHOITUSVARAT Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjatuista muista oman pääoman ehtoisista sijoituksista ei kirjata luottotappiovarauksia, ja kertyneitä käyvän arvon muutoksia ei kirjata tuloslaskelmaan kun rahoitusvara kirjataan pois taseesta. Saadut osingot kirjataan tulosvaikutteisesti. TASEESTA POIS KIRJAAMINEN Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun oikeudet niiden kassavirtoihin lakkaavat olemasta voimassa tai kun konserni on siirtänyt olennaisilta osin omistamiseen liittyvät riskit ja edut. ARVONALENTUMINEN Konserni kirjaa jaksotettuun hankintamenoon arvostettavien rahoitusvarojen osalta luottotappiovarauksen perustuen odotettavissa oleviin luottotappioihin IFRS 9:n mukaan. Katso lisätietoja  liitetiedossa 4.4.1 Rahoitusvarojen luottoriskin arviointi ja  liitetiedossa 23 Myyntisaamiset ja muut saamiset. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusvaroista ei kirjata odotettavissa oleviin luottotappioihin perustuvaa luottotappiovarausta, koska ne ovat jo arvostettu käypään arvoon. Rahoitusvarat kirjataan kokonaan alas, kun konserni ei voi kohtuudella odottaa saavansa sopimukseen perustuvia rahavirtoja. RAHOITUSVELAT Kaikki rahoitusvelat merkitään alun perin käypään arvoon. Lainojen sekä osto- ja muiden velkojen osalta vähennetään transaktiomenot. Myöhemmillä kausilla kaikki rahoitusvelat lukuun ottamatta johdannaisia sekä rahoitusvelkoja, jotka konserni on alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä peruuttamattomasti valinnut kirjata käypään arvoon tulosvaikutteisesti, kirjataan jaksotettuun hankintamenoon; maksetun rahamäärän (josta transaktiomenot vähennetty) ja lunastusarvon välinen erotus kirjataan korkokuluksi kyseisen lainan laina-ajalle käyttäen efektiivisen koron menetelmää. Konsernin johdannaiset, joita ei ole määritetty suojausinstrumenteiksi, arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Efektiivisen koron menetelmällä laskettu korko sekä rahoitusveloista syntyvät voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan. Konsernin rahoitusvelkoihin sisältyvät osto- ja muut velat, lainat ja johdannaissopimukset. Sellaiset lainat tai niiden osa, jotka ovat käyvän arvon suojauksen kohde-etuutena, arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Rahoitusvelat kirjataan pois taseesta, kun konserni on täyttänyt sopimusvelvoitteensa. JOHDANNAISINSTRUMENTTEIHIN JA SUOJAUSTOIMENPITEISIIN LIITTYVÄT LASKENTAPERIAATTEET Konsernin tavanomaiseen liiketoimintaan kuuluvat hyödykkeiden myynti- ja osto. Liiketoimet, jotka on solmittu ja jotka pidetään edelleen voimassa tarkoituksena vastaanottaa tai toimittaa kohteena oleva hyödyke konsernin osto-, myynti- ja käyttötarpeiden mukaisesti (oman käytön poikkeus), eivät kuulu IFRS 9:n soveltamisalaan. Fyysiset sopimukset muiden kuin rahoituserien ostamiseksi ja myymiseksi, jotka arvostetaan käypään arvoon käyvän arvon optiolla kumoamaan arvostuksesta johtuvaa tuloslaskelmaeroa, tai jotka eivät täytä oman käytön poikkeuksen kriteerejä, tai joille ei voida soveltaa suojauslaskentaa, arvostetaan käypään arvoon tuloslaskelman kautta. Johdannaiset merkitään taseeseen alun perin käypään arvoon sinä päivänä, jolloin johdannaissopimus tehdään, ja arvostetaan aina jatkossa tilinpäätöshetken käypään arvoon. Alkuperäisestä käypään arvoon arvoituksesta syntyvät voitot ja tappiot (”ensimmäisen päivän” voitot ja tappiot) eliminoidaan vastaavaa johdannaissaamista tai -velkaa vastaan, jos johdannaisen alkuperäinen käypä arvo on määritetty käyttäen arvostusmenetelmiä, jotka sisältävät syöttötietoja, jotka eivät ole havainnoitavissa toimivilta markkinoilta. Johdannaisten, joiden alkuperäinen käypä arvo perustuu vastaavanlaisten sopimusten markkinanoteerauksiin toimivilla markkinoilla tai arvostusmenetelmiin, jotka sisältävät vain toimivilta markkinoilta havainnoitavissa olevia syöttötietoja, kirjataan samalla tavalla kuin myöhemmästä käypään arvoon arvostuksesta syntyvät voitot ja tappiot. Myöhemmissä käypään arvoon arvostamisissa syntyvän voiton tai tappion kirjaamistapa riippuu siitä, onko johdannainen määritetty suojauslaskennassa hyväksyttäväksi suojausinstrumentiksi, ja jos on, suojatun kohteen luonteesta. Konserni määrittää tietyt johdannaiset joko: (1) erittäin todennäköisten ennakoitujen liiketoimien suojauksiksi (kassavirran suojaus); (2) taseeseen merkittyjen varojen tai velkojen tai taseeseen merkitsemättömien kiinteäehtoisten sitoumusten käypien arvojen suojauksiksi (käyvän arvon suojaus); tai (3) ulkomaisiin yksiköihin tehtyjen nettosijoitusten suojauksiksi. Konserni dokumentoi liiketoimen syntymisajankohtana suojausinstrumenttien ja suojattujen kohteiden välisen suhteen, sen muodostuvatko suojatut kohteet erillisistä riskikomponenteista tai riskikomponenttien yhdistelmästä, sekä riskienhallinnan tavoitteensa ja erilaisiin suojauksiin ryhtymisen strategiansa. Konserni dokumentoi myös arvionsa siitä, täyttävätkö suojausliiketoimissa käytettävät johdannaiset suojauksen tehokkuudelle asetetut vaatimukset: (1) suojaavan instrumentin ja suojatun kohteen välillä on taloudellinen 74 suhde, (2) luottoriskin vaikutus ei dominoi tästä taloudellisesta suhteesta aiheutuvia arvonmuutoksia, (3) suojausaste on sama kuin mitä käytetään riskien hallinnassa. Konserni dokumentoi myös sekä suojausta aloitettaessa, että sen jälkeen arvionsa siitä, ovatko suojausliiketoimissa käytettävät johdannaiset prospektiivisesti erittäin tehokkaita kumoamaan suojattavien kohteiden käypien arvojen tai kassavirtojen muutokset. Suojauslaskenta lopetetaan siinä tapauksessa, kun suojaussuhde ei täytä suojauksen tehokkuuden vaatimuksia. KASSAVIRRAN SUOJAUS Johdannaisinstrumenttien käypien arvojen muutosten tehokas osuus merkitään omaan pääomaan, jos johdannaisinstrumentti on määritetty kassavirran suojaukseksi ja se täyttää kassavirran suojauksen ehdot. Tehottomaan osuuteen liittyvä voitto tai tappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Omaan pääomaan kertyneet käypien arvojen muutokset merkitään tuloslaskelmaan niillä kausilla, jolloin suojattu erä vaikuttaa voittoon tai tappioon (esimerkiksi silloin, kun ennakoitu suojattu myyntitapahtuma toteutuu). Kuitenkin silloin, kun suojattu ennakoitu liiketoimi johtaa rahoitusvaroihin tai -velkoihin kuulumattoman omaisuuserän tai velan kirjaamiseen (esimerkiksi vaihto-omaisuus), omaan pääomaan kirjatut voitot ja tappiot siirretään omasta pääomasta ja sisällytetään kyseisen omaisuuserän tai velan alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Kun suojaus ei enää täytä suojauslaskennan soveltamisedellytyksiä, kyseisellä hetkellä omassa pääomassa oleva kertynyt voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti, kun myös ennakoitu liiketoimi toteutuu ja merkitään tuloslaskelmaan. Kun ennakoidun liiketoimen ei enää odoteta tapahtuvan, omassa pääomassa oleva kertynyt voitto tai tappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Fortum suojaa altistumisensa hyödykkeiden markkinariskille ja soveltaa suojauslaskentaa riskikomponenteittain. Suojauslaskentaa sovelletaan Pohjoismaiseen sähkön hintariskiin, jonka fyysinen toimitus jaetaan yleisesti kolmeen riskikomponenttiin: (1) systeemihintariskiin, (2) aluehintaeroriskiin (EPAD) sekä (3) valuuttariskiin. Jokaiselle edellä mainitulle riskikomponentille on yleisesti saatavilla niille nimenomaisesti kohdennettuja johdannaissopimuksia, jotka ovat kyseisen riskikomponentin tehokkaita suojauksia. Suojauslaskentaa sovelletaan myös tiettyihin kaasun hintariskiä suojaaviin johdannaissopimuksiin. Kyseiset sopimukset ovat fyysisesti toteutettavia kiinteähintaisia termiini- ja futuurisopimuksia, joihin ei sovellu oman käytön poikkeus, jotka efektiivisesti suojaavat toimitettavan kaasuvolyymin kassavirtaa (yhdistetty suojaus- ja toimitussopimus). KÄYVÄN ARVON SUOJAUKSET Käyvän arvon suojauksiksi määritettyjen ja nämä ehdot täyttävien johdannaisten käypien arvojen muutokset kirjataan tuloslaskelmaan, samoin ne suojatun omaisuuserän tai velan käyvän arvon muutokset, jotka ovat kohdistettavissa suojatulle riskille. Jos suojaus ei enää täytä suojauslaskennan soveltamisedellytyksiä, suojattavan kohteen kirjanpitoarvoa oikaistaan efektiivisen koron menetelmällä tulosvaikutteisesti suojauskohteen juoksuajalle. ULKOMAISIIN YKSIKÖIHIN TEHTYJEN NETTOSIJOITUSTEN SUOJAUS Ulkomaisiin yksiköihin tehtyjen nettosijoitusten suojaukset käsitellään kirjanpidossa kassavirran suojausten tavoin. Se osa suojausinstrumentin voitosta tai tappiosta, joka liittyy suojauksen tehokkaaseen osuuteen, merkitään omaan pääomaan. Tehottomaan osuuteen liittyvä voitto tai tappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Omaan pääomaan kertyneet voitot ja tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ulkomaisesta yksiköstä luovutaan. JOHDANNAISET, JOTKA EIVÄT TÄYTÄ SUOJAUSLASKENNAN SOVELTAMISEDELLYTYKSIÄ Tietyt johdannaisinstrumentit, jotka ovat osa taloudellista suojaussuhdetta, eivät täytä suojauslaskennan ehtoja. Realisoitumattomat käypien arvojen muutokset raportoidaan vertailukelpoisuuteen vaikuttavissa erissä suojauslaskennan ulkopuolella olevista tulevaisuuden kassavirtoja suojaavista hyödykejohdannaisista sekä IFRS 9:n mukaan johdannaisina käsiteltävistä fyysistä sopimuksista. Vastaavat käypien arvojen muutokset valuutta- ja korkojohdannaisista kirjataan suojauskohteen mukaisesti rahoituskulut – nettoon. Rahoitusvarat ja -velat on alla olevassa taulukossa jaettu IFRS 9:n mukaisiin kategorioihin. Kategoriat on edelleen jaettu luokkiin, joiden perusteella rahoitusvarat ja -velat arvostetaan. Lisätietoja on liitetiedoissa, joihin taulukossa viitataan. 75 Rahoitusvarat luokittain 2022 Jaksotettu hankintameno Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta milj. euroa Liite Suojauslaskenta, käyvän arvon suojaus Ei sovelleta suojauslaskentaa Muut rahoitusvarat Nettosijoituksen ja rahavirran suojaus Muut sijoitukset Vuokra- sopimussaamiset Rahoitusvarat yhteensä Rahoitusinstrumentit, pitkäaikaiset varat Muut pitkäaikaiset sijoitukset 20 85 543 628 Johdannaisinstrumentit 4 Hyödykejohdannaiset 170 54 224 Korko- ja valuuttajohdannaiset 84 3 33 119 Pitkäaikaiset korolliset saamiset 21 593 31 624 Rahoitusinstrumentit, pitkäaikaiset varat yhteensä 677 84 174 574 86 - - 1 595 Rahoitusinstrumentit, lyhytaikaiset varat Johdannaisinstrumentit 4 Hyödykejohdannaiset 594 776 1 370 Korko- ja valuuttajohdannaiset 1 92 23 116 Myyntisaamiset 23 1 625 1 625 Muut saamiset 23 142 142 Lyhytaikaiset korolliset saamiset 21 122 535 3 660 Likvidit varat 24 3 919 3 919 Rahoitusinstrumentit, lyhytaikaiset varat yhteensä 5 808 1 687 535 799 - 3 7 832 Yhteensä 6 486 84 860 1 109 885 - 3 9 427 Rahoitusvarat luokittain 2021 Jaksotettu hankintameno Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta milj. euroa Liite Suojauslaskenta, käyvän arvon suojaus Ei sovelleta suojauslaskentaa Muut rahoitusvarat Nettosijoituksen ja rahavirran suojaus Muut sijoitukset Vuokra- sopimussaamiset Rahoitusvarat yhteensä Rahoitusinstrumentit, pitkäaikaiset varat Muut pitkäaikaiset sijoitukset 20 316 136 118 570 Johdannaisinstrumentit 4 Hyödykejohdannaiset 16 955 53 17 009 Korko- ja valuuttajohdannaiset 49 34 5 88 Pitkäaikaiset korolliset saamiset 21 2 125 147 119 2 392 Rahoitusinstrumentit, pitkäaikaiset varat yhteensä 2 441 49 16 989 284 58 118 119 20 058 Rahoitusinstrumentit, lyhytaikaiset varat Johdannaisinstrumentit 4 Hyödykejohdannaiset 64 750 416 65 165 Korko- ja valuuttajohdannaiset 22 170 34 226 Myyntisaamiset 23 12 916 12 916 Muut saamiset 23 1 927 13 1 940 Lyhytaikaiset korolliset saamiset 21 145 553 17 715 Likvidit rahat 24 7 545 47 7 592 Rahoitusinstrumentit, lyhytaikaiset varat yhteensä 22 533 22 64 920 613 450 - 17 88 555 Yhteensä 24 974 71 81 909 897 507 118 136 108 613 76 Rahoitusvelat luokittain 2022 Jaksotettu hankintameno Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta milj. euroa Liite Suojauslaskenta, käyvän arvon suojaus Ei sovelleta suojauslaskentaa Muut rahoitusvelat Nettosijoituksen ja rahavirran suojaus Vuokrasopimusvelat Rahoitusvelat yhteensä Rahoitusinstrumentit, pitkäaikaiset velat Korolliset velat 27 2 978 580 1) 100 3 658 Johdannaisinstrumentit 4 Hyödykejohdannaiset 245 390 635 Korko- ja valuuttajohdannaiset 119 - 2 121 Rahoitusinstrumentit, pitkäaikaiset velat yhteensä 2 978 699 245 392 100 4 413 Rahoitusinstrumentit, lyhytaikaiset velat Korolliset velat 27 3 581 527 19 4 127 Johdannaisinstrumentit 4 Hyödykejohdannaiset 553 3 366 3 919 Korko- ja valuuttajohdannaiset 2 51 1 54 Ostovelat 33 720 720 Muut velat 33 185 185 Rahoitusinstrumentit, lyhytaikaiset velat yhteensä 4 486 2 604 527 3 367 19 9 005 Yhteensä 7 463 701 849 527 3 759 119 13 419 1) Osuus joukkovelkakirjalainasta, johon sovelletaan käyvän arvon suojauslaskentaa. Rahoitusvelat luokittain 2021 Jaksotettu hankintameno Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta milj. euroa Liite Suojauslaskenta, käyvän arvon suojaus Ei sovelleta suojauslaskentaa Muut rahoitusvelat Nettosijoituksen ja rahavirran suojaus Vuokrasopimusvelat Rahoitusvelat yhteensä Rahoitusinstrumentit, pitkäaikaiset velat Korolliset velat 27 6 087 1 669 1) 945 8 701 Johdannaisinstrumentit 4 Hyödykejohdannaiset 16 373 248 16 621 Korko- ja valuuttajohdannaiset 9 8 18 36 Rahoitusinstrumentit, pitkäaikaiset velat yhteensä 6 087 1 678 16 381 - 267 945 25 358 Rahoitusinstrumentit, lyhytaikaiset velat Korolliset velat 27 7 840 549 130 8 519 Johdannaisinstrumentit 4 Hyödykejohdannaiset 68 905 2 934 71 839 Korko- ja valuuttajohdannaiset 2 103 2 107 Ostovelat 33 12 152 12 152 Muut velat 33 425 425 Rahoitusinstrumentit, lyhytaikaiset velat yhteensä 20 417 2 69 008 549 2 936 130 93 043 Yhteensä 26 503 1 680 85 390 549 3 202 1 075 118 400 1) Osuus joukkovelkakirjalainasta, johon sovelletaan käyvän arvon suojauslaskentaa. 77 15 Rahoitusvarat ja rahoitusvelat käypään arvoon LAADINTAPERIAATTEET Käypiin arvoihin arvostetut rahoitusvarat ja -velat esitetään käyvän arvon määrittämiseen perustuvien hierarkiatasojen mukaisesti käyttäen Tasoja 1, 2 ja 3, jotka kuvaavat käytettyjen syöttötietojen merkittävyyttä käypien arvojen määrittämisessä. TASON 1 MUKAINEN KÄYPIEN ARVOJEN MÄÄRITTÄMISHIERARKIA Tasoon 1 luokiteltujen rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot perustuvat tilinpäätöspäivän oikaisemattomiin markkinanoteerauksiin toimivilla markkinoilla. Taso 1 sisältää esimerkiksi hyödykejohdannaisia, joilla käydään kauppaa toimivilla markkinoilla. TASON 2 MUKAINEN KÄYPIEN ARVOJEN MÄÄRITTÄMISHIERARKIA Tasoon 2 luokiteltujen rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot perustuvat tilinpäätöspäivän havainnoitavissa oleviin syöttötietoihin, jotka ovat muita kuin markkinanoteerauksia. Tasoon 2 luokiteltujen rahoitusinstrumenttien, joilla käydään kauppaa toimivilla markkinoilla, käypien arvojen laskennassa on käytetty hintoja, jotka ovat johdettu tilinpäätöspäivän markkinanoteerauksista. Olemassa olevia arvostusmenetelmiä, kuten arvioituja diskontattuja kassavirtoja, käytetään määritettäessä korko- ja valuuttainstrumenttien käypiä arvoja. Koronvaihtosopimusten käypä arvo lasketaan arvioitujen vastaisten kassavirtojen nykyarvona. Valuuttatermiinisopimusten käypä arvo määritetään käyttämällä tilinpäätöspäivän termiinikurssia. Optioiden käyvät arvot määritetään optioiden arvostusmallien avulla. Rahoitusvelkojen käypä arvo arvioidaan diskonttaamalla vastaiset sopimusperusteiset kassavirrat vastaavalla markkinakorkokannalla, jolla konserni saisi samantyyppisen velkainstrumentin. Vastapuoliriski on otettu huomioon määriteltäessä käypää arvoa. Luottoriskin määritys pohjautuu kahdenvälisten transaktioiden salkkukohtaiseen arvostukseen. Konsernin laskelmat perustuvat kunakin tilinpäätöspäivänä vallinneeseen markkinatilanteeseen. Fortumissa käytetyt rahoitusinstrumentit ovat standardoituja tuotteita, jotka joko selvitetään pörssien kautta tai joilla on vakiintuneet toimivat markkinat. Hyödykejohdannaisten luottoriskiä pienennetään selvittämällä kaupat pörsseissä tai käymällä kauppaa luottokelpoisten vastapuolten kanssa, tai vaatimalla luottokelpoisia takauksia. Rahoitusjohdannaiset tehdään luottokelpoisten rahoituslaitosten kanssa. TASON 3 MUKAINEN KÄYPIEN ARVOJEN MÄÄRITTÄMISHIERARKIA Tasoon 3 luokiteltujen rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot eivät perustu todettavissa olevaan markkinatietoon (ei havainnoitavissa olevat tiedot). Taso 3 sisältää pääsääntöisesti investoinnit listaamattomien yhtiöiden osakkeisiin, jotka on luokiteltu muihin sijoituksiin ja joiden käypää arvoa ei pystytä määrittelemään luotettavasti ja johdannaisinstrumentit, joiden käypä arvo on määritetty käyttäen arvostusmenetelmiä, jotka sisältävät ei-havainnoitavissa olevia syöttötietoja. Tason 3 syöttötiedot liittyen osakeinvestointeihin on määritelty ottaen huomioon talouden kehitysnäkymät sekä saatavissa olevat toimiala- sekä yhtiökohtaiset tiedot. Käyvät arvot on oikaistu vastapuoliriskillä. 78 Rahoitusvarat Taso 1 Taso 2 Taso 3 Netotus 2) Yhteensä milj. euroa Liite 2022 2021 2022 2021 2022 2021 2022 2021 2022 2021 Pitkäaikaisissa varoissa Muut sijoitukset 1) 20 - 71 - 46 543 99 543 216 Johdannaisinstrumentit Hyödykejohdannaiset 4 Sovelletaan suojauslaskentaa 54 62 -9 54 53 Ei sovelleta suojauslaskentaa 85 5 136 58 11 708 57 207 -30 -96 170 16 955 Korko- ja valuuttajohdannaiset 4 Sovelletaan suojauslaskentaa 116 54 116 54 Ei sovelleta suojauslaskentaa 3 34 3 34 Korolliset saamiset - 111 31 36 31 147 Pitkäaikaisissa varoissa yhteensä 85 5 318 231 11 904 631 342 -30 -105 917 17 459 Lyhytaikaisissa varoissa Johdannaisinstrumentit Hyödykejohdannaiset 4 Sovelletaan suojauslaskentaa 781 50 542 572 -546 -207 777 416 Ei sovelleta suojauslaskentaa 1 129 22 876 252 45 575 9 326 -796 -4 028 594 64 750 Korko- ja valuuttajohdannaiset 4 Sovelletaan suojauslaskentaa 23 57 23 57 Ei sovelleta suojauslaskentaa 92 170 92 170 Muut saamiset - 13 - 13 Korolliset saamiset 527 596 7 4 535 600 Lyhytaikaisissa varoissa yhteensä 2 437 23 522 909 46 387 16 330 -1 342 -4 235 2 021 66 006 Yhteensä 2 522 28 840 1 140 58 291 648 672 -1 372 -4 340 2 938 83 465 1) Muut sijoitukset koostuvat pääosin listaamattomien yhtiöiden osakkeista. 2) Saamiset ja velat netotetaan standardimuotoisista, hyödykepörsseissä tehdyistä ja samaan aikaan toimitettavista sähkö- ja muista hyödykejohdannaisista Fortumissa, pois lukien Uniper-segmentti vuoden 2021 luvuissa. 79 Rahoitusvelat Taso 1 Taso 2 Taso 3 Netotus 2) Yhteensä milj. euroa Liite 2022 2021 2022 2021 2022 2021 2022 2021 2022 2021 Pitkäaikaisissa veloissa Korolliset velat 1) 27 580 1 669 580 1 669 Johdannaisinstrumentit Hyödykejohdannaiset 4 Sovelletaan suojauslaskentaa 390 257 -9 390 248 Ei sovelleta suojauslaskentaa 38 4 874 234 11 336 4 259 -30 -96 246 16 373 Korko- ja valuuttajohdannaiset 4 Sovelletaan suojauslaskentaa 121 27 121 27 Ei sovelleta suojauslaskentaa - 8 - 8 Pitkäaikaisissa veloissa yhteensä 38 4 874 1 324 13 298 4 259 -30 -105 1 336 18 326 Lyhytaikaisissa veloissa Korolliset velat 27 527 549 527 549 Johdannaisinstrumentit Hyödykejohdannaiset 4 Sovelletaan suojauslaskentaa 2 672 420 1 240 2 721 -546 -207 3 366 2 934 Ei sovelleta suojauslaskentaa 883 20 316 465 52 531 1 86 -796 -4 028 553 68 905 Korko- ja valuuttajohdannaiset 4 Sovelletaan suojauslaskentaa 3 4 3 4 Ei sovelleta suojauslaskentaa 51 103 51 103 Lyhytaikaisissa veloissa yhteensä 3 555 20 736 2 286 55 908 1 86 -1 342 -4 235 4 500 72 496 Yhteensä 3 593 25 610 3 610 69 205 5 345 -1 372 -4 340 5 836 90 822 1) Osuus joukkovelkakirjalainoista, joihin sovelletaan käyvän arvon suojauslaskentaa. 2) Saamiset ja velat netotetaan standardimuotoisista, hyödykepörsseissä tehdyistä ja samaan aikaan toimitettavista sähkö- ja muista hyödykejohdannaisista Fortumissa, pois lukien Uniper-segmentti vuoden 2021 luvuissa. Joulukuun 2022 lopussa hyödykejohdannaisten käypä arvo nettona on -2 960 miljoonaa euroa, josta varoja 1 594 miljoonaa euroa ja velkoja 4 554 miljoonaa euroa (-6 225 miljoonaa euroa 31.12.2021, josta varoja 82 miljardia euroa ja velkoja 88 miljardia euroa). Nettoarvon muutos joulukuusta 2021 johtui pääasiassa Uniperin konsolidoinnin päättymisestä 30.9.2022, jota vaimensi kohonneiden hyödykehintojen vaikutus jatkuviin toimintoihin. Korko- ja valuuttajohdannaisten käypä arvo on nettona 61 miljoonaa euroa, josta varoja 235 miljoonaa euroa ja velkoja 175 miljoonaa euroa. Fortumilla on käteisvakuuksia perustuen vakuussopimuksiin, joita Fortumilla on joidenkin vastapuolten kanssa. Vuoden 2022 lopussa Fortum oli saanut 64 miljoona euroa näistä vakuussopimuksista. Saatu raha on kirjattu lyhytaikaisiin velkoihin. Muiden sijoituksien lisäykset käypien arvojen hierarkiatasossa 3 koostuu pääasiassa 1,3 GW:n tuulivoimaprojektiportfoliosta Venäjällä. Uniperin pitkäaikaisten johdannaisina käsiteltävien kaasun toimitussopimusten käypiä arvoja siirrettiin 3 529 miljoonaa euroa tasosta 2 tasoon 3 raportointikauden aikana johtuen muuttuneesta markkinatilanteesta lähtöparametreissa, joita käytetään arvonoikaisulaskennassa. Uniperin konsolidoinnin päättyminen pienensi tason 3 käypiä arvoja 1 416 miljoonaa euroa. Muita siirtoja tasosta 3 ei ollut. Voitot ja tappiot tason 3 eristä on konsernin tuloslaskelmassa esitetty pääosin vertailukelpoisuuteen vaikuttavissa erissä. Lisätietoja on  liitetiedossa 7 Vertailukelpoinen liikevoitto ja vertailukelpoinen kauden voitto. Muutokset käypien arvojen hierarkiatasossa 3 milj. euroa 1.1.2022 Ostot Myynnit Selvitykset Voitot / tappiot tuloslaskelmassa Siirrot tasoon 3 Voitot / tappiot laajassa tuloksessa Tytäryhtiöiden myynti 31.12.2022 Taseessa, netto Muut sijoitukset 99 19 -17 -126 572 -2 -2 543 Hyödykejohdannaiset, käyvät arvot 765 135 -104 -1 903 3 529 -1 -2 360 61 Hyödykejohdannaiset, ensimmäisen päivän voitot ja tappiot -575 2 24 -397 946 - Korolliset saamiset 40 -4 3 39 Yhteensä taseessa, netto 329 21 118 -84 -2 423 4 101 -3 -1 416 643 80 16 Aineettomat hyödykkeet LAADINTAPERIAATTEET Aineettomat hyödykkeet, paitsi liikearvo, arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoonsa vähennettyinä kertyneillä poistoilla ja kertyneillä arvonalentumistappioilla. Ne poistetaan tasapoistoina arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden jäännösarvot ja taloudelliset vaikutusajat arvioidaan ja oikaistaan tarvittaessa jokaisena tilinpäätöspäivänä. Jos omaisuuserän kirjanpitoarvo on sen arvioitua kerrytettävissä olevaa rahamäärää suurempi, kyseisen omaisuuserän kirjanpitoarvoa alennetaan välittömästi siten, että se vastaa kerrytettävissä olevaa rahamäärää. Katso lisätietoja arvonalentumistestauksesta  liitetiedossa 19 Arvonalentumistestaus. LIIKEARVO Liikearvo on se määrä, jolla hankintameno ylittää konsernin osuuden hankitun tytäryhtiön, osakkuusyrityksen tai yhteisyrityksen yksilöitävissä olevien nettovarojen käyvästä arvosta hankintahetkellä. Tytäryhtiöiden hankinnoista syntynyt liikearvo sisältyy aineettomiin hyödykkeisiin ja testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Osakkuusyritysten ja yhteisyritysten hankinnoista syntynyt liikearvo sisältyy sijoituksen tasearvoon ja nämä liikearvot testataan arvonalentumisen varalta ao. kokonaisuuden osana. Liikearvo on merkitty taseeseen hankintamenoon kertyneillä arvonalentumistappioilla vähennettyinä. Liikearvosta kirjattuja arvonalentumistappioita ei peruuteta. Tytäryhtiön tai osakkuusyrityksen luovutuksen yhteydessä syntyneet voitot ja tappiot sisältävät myydyn yhtiön liikearvon kirjanpitoarvon. SOPIMUKSIIN PERUSTUVAT AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Suurin osa sopimuksiin perustuvista aineettomista hyödykkeistä liittyy toimilupiin Saksassa. Toimiluvat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Sopimuksiin perustuvat aineettomat hyödykkeet vuonna 2021 liittyivät Uniperiin. TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISMENOT Tutkimus- ja kehittämismenot kirjataan kuluksi, kun ne syntyvät, ja ne sisältyvät konsernin tuloslaskelman muihin kuluihin. Mikäli kehittämismenojen odotetaan kerryttävän tuloja tulevaisuudessa, kyseiset menot aktivoidaan aineettomiksi hyödykkeiksi ja kirjataan poistoina kuluksi tulovirtojen kertymisen aikana. KRIITTISET TILINPÄÄTÖSARVIOT JA -HARKINNAT: HANKITUT AINEETTOMAT JA AINEELLISET HYÖDYKKEET – KÄYVÄT ARVOT JA POISTOAJAT Yrityshankintatilanteissa ostettu aineeton ja aineellinen omaisuus arvostetaan käypään arvoon ja sen taloudellinen vaikutusaika määritetään. Yhtiön johto uskoo, että arvioidut käyvät arvot ja taloudellinen vaikutusaika sekä taustalla olevat oletukset ovat asianmukaisia. Eriävät arviot ja vaikutusajat voisivat vaikuttaa merkittävästi raportoituihin lukuihin. Konsernin aineettomien ja aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja osakkuus- ja yhteisyritysten arvot ovat merkittäviä. Nämä kirjanpitoarvot testataan arvonalentumisten varalta laadintaperiaatteiden mukaisesti. Katso lisätietoja arvonalentumistestauksesta  liitetiedossa 19 Arvonalentumistestaus. Liikearvo Sopimuksiin perustuvat Muut Yhteensä milj. euroa 2022 2021 2022 2021 2022 2021 2022 2021 Hankintameno 1.1. 1 021 1 069 1 334 1 328 1 586 1 514 3 941 3 911 Kurssierot ja muut oikaisut 10 22 -5 29 -96 27 -91 78 Investoinnit 1 - - - 125 118 126 119 Vähennykset - - - -1 -71 -21 -71 -21 Tytäryhtiöiden myynti 1) -615 -70 -1 329 -22 -664 -58 -2 608 -150 Uudelleenryhmittelyt - - - - 48 6 48 6 Hankintameno 31.12. 417 1 021 - 1 334 929 1 586 1 346 3 941 Kertyneet poistot 1.1. - - 820 794 955 850 1 775 1 643 Kurssierot ja muut oikaisut - - -6 29 -85 16 -91 45 Vähennykset - - - -1 -71 -20 -71 -21 Tytäryhtiöiden myynti 1) - - -830 -22 -447 -37 -1 277 -59 Uudelleenryhmittelyt - - - - 34 - 34 - Tilikauden poistot - - 14 20 130 144 144 164 Arvonalentumiset 2) 167 - 1 - 6 2 174 2 Kertyneet poistot 31.12. 167 - - 820 521 955 689 1 775 BS Tasearvo 31.12. 250 1 021 - 514 408 632 657 2 167 1) Katso lisätietoja  liitetiedossa 3 Yrityshankinnat, -myynnit, myytävänä olevat omaisuuserät ja lopetetut toiminnot. 2) Katso lisätietoja  liitetiedossa 19 Arvonalentumistestaus. Muutokset tilikauden aikana sisältävät Uniperin 30.9.2022 saakka. Liikearvo rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmittäin Liikearvo kohdistetaan rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmille, jotka hyötyvät synergiaeduista, joita liiketoimintojen yhdistämisessä saatiin. Milj. euroa 2022 2021 Consumer Solutions 214 223 City Solutions 36 137 Uniper - 515 Russia - 144 Yhteensä 250 1 021 Muut aineettomat hyödykkeet Muut aineettomat hyödykkeet sisältävät asiakassopimuksia, ohjelmistoja ja ohjelmistolisenssejä. 81 17 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja käyttöoikeusomaisuuserät LAADINTAPERIAATTEET Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet koostuvat pääasiassa sähkön- ja lämmöntuotantoon käytettävistä rakennuksista ja koneista, vesiputousoikeuksista sekä muista rakennuksista ja koneista. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on merkitty konsernitaseeseen alkuperäiseen hankintamenoonsa vähennettyinä kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla kertyneillä arvonalentumistappioilla. Alkuperäinen hankintameno sisältää menot, jotka johtuvat välittömästi kyseisen hyödykkeen hankinnasta, sekä aktivoidut vieraan pääoman menot. Lisäksi aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen hankintameno sisältää arvioidut menot hyödykkeen purkamisesta, siirtämisestä ja alkuperäiseen tilaan palauttamisesta, kun on olemassa kolmanteen osapuoleen kohdistuva sopimukseen perustuva velvoite tai kun on olemassa oikeudellinen velvoite. Uuden tytäryrityksen hankinnan yhteydessä hankitut omaisuuserät merkitään taseeseen niiden hankinta- ajankohdan käypään arvoon. Katso lisätietoja  liitetiedossa 30 Muut varaukset hyödykkeen käytöstä poistamiseen liittyvistä velvoitteista. Katso lisätietoja ydinjätelaitosten käytöstäpoistamisvarauksista  liitetiedossa 29 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat. Katso lisätietoja käyttöoikeusomaisuuseristä  liitetiedossa 34 Vuokrasopimukset. Maa- ja vesialueista sekä vesiputousoikeuksista ei tehdä poistoja, koska niiden taloudellista vaikutusaikaa ei voida määritellä. Poistot muista omaisuuseristä lasketaan tasapoistoina kirjaamalla hankintamenot kuluksi arvioitujen taloudellisten vaikutusaikojen kuluessa seuraavasti: • Rakennukset ja rakennelmat: 10 – 50 vuotta • Koneet ja kalusto: 3 – 65 vuotta Myöhemmin syntyvät menot sisältyvät kyseisen hyödykkeen kirjanpitoarvoon tai ne on soveltuvin osin kirjattu taseeseen erillisenä omaisuuseränä vain silloin, kun on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja että hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Kaikki muut korjaus- ja ylläpitokulut kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden jäännösarvot ja taloudelliset vaikutusajat arvioidaan ja oikaistaan tarvittaessa jokaisena tilinpäätöspäivänä. Jos omaisuuserän kirjanpitoarvo on sen arvioitua kerrytettävissä olevaa rahamäärää suurempi, kyseisen omaisuuserän kirjanpitoarvoa alennetaan välittömästi siten, että se vastaa kerrytettävissä olevaa rahamäärää. Katso lisätietoja arvonalentumistestauksesta  liitetiedossa 19 Arvonalentumistestaus. Fortumin ilmastotavoitteisiin liittyvät toimenpiteet huomioidaan aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden taloudellisissa käyttöajoissa ja kirjanpitoarvoissa. VIERAAN PÄÄOMAN MENOT Vieraan pääoman menot, jotka välittömästi johtuvat ehdot täyttävän omaisuuserän rakentamisesta, kirjataan taseeseen osaksi kyseisen omaisuuserän hankintamenoa, kunnes omaisuuserä on valmis sille aiottua käyttötarkoitusta tai myyntiä varten. Ehdot täyttää sellainen omaisuuserä, jonka saattaminen valmiiksi sille aiottua käyttötarkoitusta tai myyntiä varten vaatii välttämättä huomattavan pitkän ajan. 82 Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Koneet, kalusto ja muut Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Yhteensä milj. euroa 2022 2021 2022 2021 2022 2021 2022 2021 2022 2021 Hankintameno 1.1. 4 371 4 436 10 574 10 400 32 996 32 285 1 172 1 602 49 113 48 723 Kurssierot ja muut oikaisut -275 -75 422 145 588 444 -166 41 569 554 Lisäykset tytäryritysten hankintojen kautta 8 - 8 - - - 6 - 21 - Investoinnit 1) 4 6 13 56 49 232 758 754 824 1 046 Käyttöoikeusomaisuuserien lisäykset 6 34 29 41 12 97 - - 47 173 Käyttöoikeusomaisuuserien vähennykset - - -18 -11 -12 -21 - - -30 -32 Ydinvoiman käytöstäpoistamiskulut - - - - -9 56 - - -9 56 Vähennykset -4 -14 -35 -33 -149 -337 -3 -8 -190 -392 Tytäryhtiöiden myynti 2) -1 680 -17 -7 645 -257 -26 086 -602 -1 033 -100 -36 444 -975 Uudelleenryhmittelyt - 2 58 233 135 841 -222 -1 116 -28 -41 Hankintameno 31.12. 2 429 4 371 3 406 10 574 7 525 32 996 513 1 172 13 872 49 113 Kertyneet poistot 1.1. 279 280 6 164 5 936 23 460 22 983 162 157 30 064 29 357 Kurssierot ja muut oikaisut -7 4 199 143 63 180 -4 -2 252 325 Lisäykset tytäryritysten hankintojen kautta - - 1 - - - - - 1 - Vähennykset - -10 -33 -32 -100 -331 -1 -1 -134 -373 Tytäryhtiöiden myynti 2) -275 -1 -5 089 -78 -20 589 -269 -164 - -26 116 -348 Käyttöoikeusomaisuuserien vähennykset - - -5 -1 -10 -12 - - -15 -13 Tilikauden poistot 11 5 316 180 666 932 - 1 994 1 117 Arvonalentumiset 3) 1 - 518 19 1 050 15 5 - 1 574 34 Uudelleenryhmittelyt -3 - -83 -3 72 -40 - 8 -14 -35 Kertyneet poistot 31.12. 5 279 1 989 6 164 4 612 23 460 - 162 6 606 30 064 BS Tasearvo 31.12. 2 424 4 093 1 417 4 410 2 913 9 536 513 1 010 7 266 19 049 1) Sisältää 51 miljoonaa euroa (2021: 50) muita käytöstäpoistamiskuluja. 2) Katso lisätietoja  liitetiedossa 3 Yrityshankinnat, -myynnit, myytävänä olevat omaisuuserät ja lopetetut toiminnot. 3) Katso lisätietoja  liitetiedossa 19 Arvonalentumistestaus. Muutokset tilikauden aikana sisältävät Uniperin 30.9.2022 saakka. Aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä on pantattu kiinteistökiinnityksin 167 miljoonan euron arvosta (2021: 81). Katso  liitetieto 36 Pantatut varat ja vastuut. Vuonna 2022 taseeseen aktivoitiin jatkuvien toimintojen vieraan pääoman menoja 5 miljoonaa euroa (2021: 3). Käytetty korkokanta vaihteli välillä 2 – 10 % (2021: 2 – 7 %). Rahoitusvelkojen, mukaan lukien vuokrasopimusvelkojen, korkoihin perustuvaa yhdenmukaistettua korkokantaa saatetaan käyttää konsernin rahoittamien omaisuuserien rakentamiseen liittyvissä tapauksissa. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet sisältävät käyttöoikeusomaisuuserät vuokrasopimuksista, joissa Fortum on vuokralle ottaja. Katso  liitetieto 34 Vuokrasopimukset. 83 18 Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin LAADINTAPERIAATTEET Konsernin sijoitukset osakkuusyrityksiin ja yhteisessä määräysvallassa oleviin yrityksiin käsitellään pääomaosuusmenetelmällä. Osakkuus- tai yhteisyritykseen tehdyn sijoituksen yhteydessä hankitut varat ja vastuulle otetut velat arvostetaan alun perin niiden hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin. Se määrä, jolla sijoituksen hankintameno ylittää konsernin osuuden hankittujen yksilöitävissä olevien nettovarojen käyvästä arvosta, kirjataan liikearvoksi. Konsernin osuus sen osakkuus- tai yhteisyritysten hankinnan jälkeisistä voitoista tai tappioista verojen jälkeen kirjataan tuloslaskelmaan vähennettynä kuluilla, jotka syntyvät varojen ja velkojen käypien arvojen oikaisuista. Sijoituksen kirjanpitoarvoa oikaistaan hankinnan jälkeisillä oman pääoman muutoksilla. Konsernin osuus osakkuus- tai yhteisyritysten hankinnan jälkeisistä oman pääoman oikaisuista, joita ei ole kirjattu osakkuus- tai yhteisyritysten tuloslaskelmaan, kirjataan suoraan konsernin omaan pääomaan ja sijoituksen kirjanpitoarvon oikaisuksi. Kun konsernin osuus osakkuus- tai yhteisyrityksen tappioista on yhtä suuri tai suurempi kuin sen sijoitus osakkuus- tai yhteisyritykseen, muut vakuudettomat saamiset mukaan lukien, konserni ei kirjaa sijoitusta suurempaa tappiota, ellei konsernilla ole näihin liittyviä velvoitteita tai ellei se ole suorittanut maksuja osakkuus- tai yhteisyrityksen puolesta. Konsernin ja sen osakkuus- tai yhteisyrityksen välisistä liiketoimista syntyneet olennaiset realisoitumattomat voitot eliminoidaan konsernin omistusosuuden mukaisesti. Myös olennaiset realisoitumattomat tappiot eliminoidaan, ellei liiketapahtuma anna näyttöä siitä, että siirretyn omaisuuserän arvo on alentunut. Osakkuus- tai yhteisyritysten tilinpäätösten laadintaperiaatteita on tarvittaessa muutettu, jotta voidaan varmistua niiden yhdenmukaisuudesta konsernin noudattamien laadintaperiaatteiden kanssa. Jos tietoja ei ole saatavilla, osuus eräiden osakkuus- tai yhteisyritysten voitosta on sisällytetty konsernitilinpäätökseen perustuen viimeisimpiin saatavilla oleviin tietoihin. KRIITTISET TILINPÄÄTÖSARVIOT JA -HARKINNAT Johto käyttää harkintaa arvioidessaan Fortumin omistuksien luonnetta ja yhteisjärjestelyjen luokittelua. Luokittelun määrittelemisessä tarkastellaan erityisesti sovittua päätöksentekomekanismia ja juridista rakennetta sekä järjestelyjen rahoitusta ja riskejä. Osakkuus- ja yhteisyritysten kirjanpitoarvojen arvonalennustestaus edellyttää johdon harkintaa. Lisätietoja  liitetiedossa 19 Arvonalentumistestaus. 18.1 Merkittävimmät osakkuus- ja yhteisyritykset Forsmarks Kraftgrupp AB Kemijoki Oy OKG AB TVO Oyj Sijoituksen luonne Yhteisomistettu ydinvoimayhtiö Yhteisomistettu vesivoimayhtiö Yhteisomistettu ydinvoimayhtiö Yhteisomistettu ydinvoimayhtiö Luokittelu Osakkuusyritys Osakkuusyritys Osakkuusyritys Yhteisyritys Segmentti Generation Generation Generation Generation Kotipaikka Ruotsi Suomi Ruotsi Suomi Omistusosuus, % 1) 26 58 46 26 Äänimäärä, % 26 28 46 26 1) Kemijoki Oy:ssä ja TVO:lla on erilaisia osakesarjoja. Osakesarjoille kohdistuva oman pääoman määrä vaikuttaa Fortumin omistusosuuteen yhtiöissä. Vuonna 2022 Kemijoen ja TVO:n omistusosuuksissa ei ollut muutoksia. Osakeomistukset energiatuotantoyhtiöissä Voimalaitoksia rakennetaan usein yhdessä muiden energiantuottajien kanssa. Yhteisissä järjestelyissä jokainen omistaja on oikeutettu osuuteen tuotetusta sähköstä joko omistamiensa osakkeiden tai muun sopimuksen mukaisesti ja toisaalta jokainen omistaja vastaa yhtäläisellä osuudellaan kustannuksista. Tuotantoyhtiöt eivät tee taloudellista tulosta, sillä omistajat ostavat sähkötuotannon hinnalla, joka vastaa tuotannon kustannuksia mukaan lukien korkokulut ja tuotantoverot. Koska yhtiöt eivät paikallisten kirjanpitoperiaatteiden mukaisesti tuota taloudellista tulosta, konsernin kirjaama tulosvaikutus yhtiöistä koostuu pääasiassa IFRS-oikaisuista (esimerkiksi ydinvoimaan liittyvien varojen ja velkojen kirjanpito) ja poistojen kirjaamisesta alkuperäisistä kauppahinnan kohdistuksista konsernin taseella. Fortumilla on merkittäviä osakeomistuksia sellaisissa energiatuotantoyhtiöissä (pääasiassa ydinvoima ja vesivoima), jotka konsolidoidaan pääomaosuusmenetelmää käyttäen konserniin joko osakkuusyrityksenä (Forsmarks Kraftgrupp AB, Kemijoki Oy ja OKG) tai yhteisyrityksenä (Teollisuuden Voima Oyj (TVO)). Ruotsissa osuudet ydinvoimalaitoksissa ovat 25,5 % Forsmarks Kraftsgrupp AB:n osakkeista ja 45,5 % OKG AB:n osakkeista. Fortumin tytäryhtiöiden määräysvallattomien omistajien osuus huomioiden omistusosuudet ovat 22,2 % ja 43,4 %. Tämä osuus vastaa sitä osaa sähköntuotannosta, jonka Fortum voi myydä markkinoilla. Vähemmistön osuus ostetusta sähköstä laskutetaan vähemmistöosakkailta näiden omistusosuuksien suhteessa ja käsitellään läpikulkueränä. Suomessa Fortumilla on omistusosuus ydinvoimaa tuottavassa TVO:ssa. Yhtiöllä on kaksi osakesarjaa, jotka oikeuttavat osakkeenomistajat TVO:n eri voimalaitoksilla tuotettuun sähköön. A-sarjan osakkeet oikeuttavat Olkiluoto 1 ja 2 -voimalaitosten ydinvoimalla tuottamaan sähköön. Fortum omistaa 26,6 % näistä osakkeista. B- sarjan osakkeet oikeuttavat tällä hetkellä koekäyttövaiheessa olevan uuden ydinvoimalaitoksen, Olkiluoto 3:n, tulevaisuudessa tuottamaan sähköön. B-sarjan osakkeista Fortum omistaa 25,0 %. Katso myös  liitetieto 29 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat. Merkittävin vesivoimaomistus on 63,8 %:n vesivoimaosakkeiden ja 26,7 %:n rahaosakkeiden omistus Kemijoki Oy:ssä. Vesivoimaosakkeet oikeuttavat omistusosuuden mukaiseen tuottoon yhtiön vesivoimatuotannosta. Muutokset merkittävissä osakkuus- ja yhteisyrityksissä Fortum ja Uniper ovat yhteisomistajia ruotsalaisessa OKG Aktiebolag (OKG AB) -ydinvoimayhtiössä. Fortum omistaa yhtiöstä 45,5 %. Fortum käsitteli OKG AB -omistusosuuden tytäryhtiönä 31.3.2020 ja 30.9.2022 välisenä aikana. Uniperin konsolidoinnin päättymisen yhteydessä 30.9.2022 OKG AB uudelleenluokiteltiin osakkuusyhtiöksi. Fortum valmistautuu hallittuun poistumiseen Venäjän markkinoilta sekä Venäjän toimintojen mahdollisiin myynteihin ensisijaisena vaihtoehtona. Siksi TGC-1:tä ei luokitella enää merkittävimpiin osakkuusyrityksiin 31.12.2022. Fortum sai 20.9.2021 päätökseen 50 prosentin omistusosuutensa myynnin ruotsalaisesta kaukolämpö- ja kaukokylmäyhtiö Stockholm Exergi Holding AB:stä (publ). Katso myös  liitetieto 3.2.2 Muut yritysmyynnit. 84 Yhteenveto merkittävimpien osakkuusyritysten taloudellisista tiedoista 2022 milj. euroa Forsmarks Kraftgrupp AB Kemijoki Oy OKG AB Tase 31.12.2021 31.12.2021 31.12.2021 Pitkäaikaiset varat 2 393 489 825 Lyhytaikaiset varat 525 5 184 Pitkäaikainen vieras pääoma 2 783 289 920 Lyhytaikainen vieras pääoma 105 154 76 Oma pääoma 31 52 13 Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma 31 52 13 Määräysvallattomat omistajat - - - Laaja tuloslaskelma 1.1.- 31.12.2021 1.1.- 31.12.2021 1.1.- 31.12.2021 Liikevaihto 594 50 312 Tulos - 1 2 Emoyhtiön omistajille - 1 2 Määräysvallattomille omistajille - - - Laaja tulos yhteensä - 1 2 Emoyhtiön omistajille - 1 2 Määräysvallattomille omistajille - - - Täsmäytys kirjanpitoarvoon Fortum-konsernissa Konsernin osuus osakkuusyrityksen omasta pääomasta 1.1. 12 30 - Uudelleenryhmittelyt -4 6 Muutos osuuksissa osakkuusyhtiön tuloksesta ja muista laajan tuloksen eristä -1 - Konsernin osuus osakkuusyrityksen omasta pääomasta 31.12. 8 30 6 Hankintojen käypään arvoon arvostaminen ja erilaiset laadintaperiaatteet 1) 77 148 -6 Kirjanpitoarvo 31.12. 85 178 - 1) Erilaiset laadintaperiaatteet sisältävät pääosin IFRS-oikaisuja ydinvoimaan liittyviin varoihin ja velkoihin, aktivoituja vieraan pääoman eriä sekä hankintoihin liittyviä käyvän arvon oikaisuja. Fortum kirjaa osuutensa ydinvoimaliiketoimintaa harjoittavien osakkuusyhtiöiden ydinvoimaan liittyvistä varoista ja veloista pääomaosuusmenetelmällä. Laskentaperusteet ovat samat kuin Loviisan voimalaitokselle, lisätietoja  liitetiedossa 29 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat. 2) Markkina-arvoon vaikutti TGC-1:n vapaasti vaihdettavissa olevien osakkeiden rajallinen määrä vuonna 2021. Yhteenveto merkittävimpien osakkuusyritysten taloudellisista tiedoista 2021 milj. euroa Forsmarks Kraftgrupp AB Kemijoki Oy TGC-1 Tase 31.12.2020 31.12.2020 30.9.2021 Pitkäaikaiset varat 2 619 483 1 863 Lyhytaikaiset varat 441 7 273 Pitkäaikainen vieras pääoma 2 899 323 213 Lyhytaikainen vieras pääoma 128 116 223 Oma pääoma 33 52 1 700 Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma 33 52 1 548 Määräysvallattomat omistajat - - 153 Laaja tuloslaskelma 1.1.-31.12.2020 1.1.-31.12.2020 1.10.2020- 30.9.2021 Liikevaihto 561 53 1 136 Tulos -1 1 104 Emoyhtiön omistajille -1 1 103 Määräysvallattomille omistajille - - 2 Laaja tulos yhteensä -1 1 105 Emoyhtiön omistajille -1 1 103 Määräysvallattomille omistajille - - 2 Täsmäytys kirjanpitoarvoon Fortum-konsernissa Konsernin osuus osakkuusyrityksen omasta pääomasta 1.1. 12 30 409 Muutos osuuksissa osakkuusyhtiön tuloksesta ja muista laajan tuloksen eristä - - 31 Saadut osingot - - -14 Muuntoerot ja muut oikaisut - - 39 Konsernin osuus osakkuusyrityksen omasta pääomasta 31.12. 12 30 464 Hankintojen käypään arvoon arvostaminen ja erilaiset laadintaperiaatteet 1) 479 149 -8 Kirjanpitoarvo 31.12. 491 179 456 Listattujen yhtiöiden markkina-arvo 2) 135 85 Yhteenveto merkittävimpien yhteisyritysten taloudellisista tiedoista 2022 2021 milj. euroa TVO Oyj TVO Oyj Tase 31.12.2022 31.12.2021 Pitkäaikaiset varat 8 308 7 946 Lyhytaikaiset varat 863 716 josta rahat ja pankkisaamiset 353 172 Pitkäaikainen vieras pääoma 6 517 5 967 josta korollinen pitkäaikainen vieras pääoma 5 223 4 599 Lyhytaikainen vieras pääoma 437 632 josta lyhytaikaiset rahoitusvelat 259 449 Oma pääoma 2 218 2 063 Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma 2 218 2 063 Määräysvallattomat omistajat - - Laaja tuloslaskelma 1.1.- 31.12.2022 1.1.- 31.12.2021 Liikevaihto 358 299 Poistot ja arvonalentumiset -47 -44 Korkotuotot 6 5 Korkokulut -81 -42 Tuloverot 0 - Tulos -48 -20 Muut laajan tuloksen erät 212 44 Laaja tulos yhteensä 164 25 Emoyhtiön omistajille 164 25 Täsmäytys kirjanpitoarvoon Fortum-konsernissa Konsernin osuus yhteisyrityksen omasta pääomasta 1.1. 523 518 Muutos osuuksissa osakkuusyhtiön tuloksesta ja muista laajan tuloksen eristä 41 5 Konsernin osuus yhteisyrityksen omasta pääomasta 31.12. 564 523 Hankintojen käypään arvoon arvostaminen ja erilaiset laadintaperiaatteet 1) -9 3 Kirjanpitoarvo 31.12. 556 526 1) Erilaiset laadintaperiaatteet sisältävät pääosin IFRS-oikaisuja ydinvoimaan liittyviin varoihin ja velkoihin sekä aktivoituja vieraan pääoman eriä. Fortum kirjaa osuutensa ydinvoimaliiketoimintaa harjoittavien osakkuusyhtiöiden ydinvoimaan liittyvistä varoista ja veloista pääomaosuusmenetelmällä. Laskentaperusteet ovat samat kuin Loviisan voimalaitokselle, lisätietoja  liitetiedossa 29 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat. 18.2 Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä taseessa milj. euroa 2022 2021 Merkittävimmät osakkuusyritykset 262 1 126 Merkittävimmät yhteisyritykset 556 526 Muut osakkuusyritykset 158 309 Muut yhteisyritykset 273 500 BS Yhteensä 1 249 2 461 Muutokset osuuksissa tilikauden aikana 2022 2021 milj. euroa Osakkuus- yritykset Yhteis- yritykset Osakkuus- yritykset Yhteis- yritykset Kirjanpitoarvo 1.1. 1 435 1 026 1 508 1 404 Hankinnat 5 9 6 39 Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta -542 -16 104 88 Saadut osingot -21 -16 -37 -76 Myynnit ja pääoman palautukset 1) -15 -13 -18 -551 Tytäryhtiöiden myynti 2) -527 -109 - - Uudelleenryhmittelyt 70 -137 -152 94 Osakkuus- ja yhteisyritysten muut laajan tuloksen erät 1 40 -1 39 Muuntoerot ja muut oikaisut 14 45 26 -12 Tasearvo 31.12. 421 828 1 435 1 026 1) Myynnit ja pääoman palautukset vuonna 2021 liittyvät pääasiassa Stockholm Exergi AB:n myyntiin. 2) Katso lisätietoja  liitetiedossa 3 Yrityshankinnat ja -myynnit ja myytävänä olevat omaisuuserät. Muutokset tilikauden aikana sisältävät Uniperin 30.9.2022 saakka. Tytäryhtiöiden myynti ja Uudelleenryhmittelyt sisältävät -671 miljoonaa euroa Uniperin 30.9.2022 konsolidoinnin päättymisen vaikutusta. Vuoden 2022 aikana Fortum sai osakkuus- ja yhteisyrityksiltään osinkoa 37 miljoonaa euroa (2021: 113). Vuonna 2021 Stockholm Exergiltä saatu osinko oli 42 miljoonaa euroa. Vuoden 2022 osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta sisältää 414 miljoonaa euroa arvonalentumisia, jotka liittyvät Fortumin omistukseen venäläisessä TGC-1:ssä ja 62 miljoonaa euroa arvonalentumisia, jotka liittyvät uusiutuvan sähköntuotannon yhteisyrityksiin Venäjällä. Katso myös  liitetieto 19 Arvonalentumistestaus. Lisätietoa osakkuusyritysten hankinnoista ja myynneistä  liitetiedossa 3 Yrityshankinnat, -myynnit ja myytävänä olevat omaisuuserät. 86 Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta milj. euroa 2022 2021 Merkittävimmät osakkuusyritykset Forsmarks Kraftgrupp AB -78 40 Kemijoki Oy -1 -1 OKG AB -99 28 Merkittävimmät osakkuusyritykset yhteensä -178 67 Merkittävimmät yhteisyritykset TVO Oyj -13 -3 Merkittävimmät yhteisyritykset yhteensä -13 -3 Muut osakkuusyritykset -420 33 Muut yhteisyritykset -17 72 IS Yhteensä -629 168 Osuuksia osakkuusyritysten ja yhteisyritysten tappioista ei ole jätetty kirjaamatta. Vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta milj. euroa 2022 2021 IS Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta -629 168 Oikaisut osuuteen osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta 618 -65 Vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta -11 104 Vuonna 2022 oikaisut osuuteen osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta sisältää 414 miljoonaa euroa arvonalentumisia, jotka liittyvät Fortumin omistukseen venäläisessä TGC-1:ssä ja 62 miljoonaa euroa arvonalentumisia, jotka liittyvät uusiutuvan sähköntuotannon yhteisyrityksiin Venäjällä. Katso myös  liitetieto 19 Arvonalentumistestaus. . 19 Arvonalentumistestaus LAADINTAPERIAATTEET Liikearvon, muiden aineettomien hyödykkeiden, käyttöomaisuuden, käyttöoikeusomaisuuserien ja rahoitusvaroihin kuulumattomien sijoitusten kirjanpitoarvoa tarkastellaan säännöllisesti mahdollisen arvonalentumisen varalta. Viitteitä mahdolliseen arvonalentumiseen tulee tarkastella erikseen segmenttikohtaisesti, koska ne vaihtelevat liiketoiminta-alueittain. Mahdollisia tarkasteltavia riskejä ovat mm. sähkön ja polttoaineiden hinnan muutokset, muutokset sääntelyssä tai poliittiset päätökset liittyen energiaveroihin ja hintasäännöksiin, sekä rajoitukset omaisuuserien käyttöikiin. Mikäli viitteitä arvonalentumisesta on, omaisuuserän arvo on testattava. Arvonalentumistappio kirjataan tulosvaikutteisesti siltä osin kuin omaisuuserän kirjanpitoarvo ylittää siitä kerrytettävissä olevan rahamäärän. Lisäksi liikearvo ja aineettomat hyödykkeet, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, ja joista ei tehdä poistoja, testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Arvonalentumistestaus suoritetaan myös, mikäli arvonalentumisesta ei olisi viitteitä. Arvonalentumistestaus dokumentoidaan vuosittain konsernin pitkän aikavälin ennusteprosessin yhteydessä. Vuosittainen arvonalentumistestaus suoritetaan rahavirtaa tuottavien yksiköiden tasolla. Fortum määrittelee rahavirtaa tuottavan yksikön pienimmäksi omaisuuserien ryhmäksi, joka tuottaa riippumattomia rahavirtoja. Liikearvo kohdistetaan arvonalentumistestauksessa rahavirtaa tuottavalle yksikölle tai yksiköiden ryhmille, jotka hyötyvät synergiaeduista, joita liiketoimintojen yhdistämisessä saatiin. Fortum määrittää rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät käyttöarvometodilla. Käyttöarvo määritetään diskonttaamalla kyseisen omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön arvioidut tulevat nettorahavirrat nykyarvoon. Testattavat nettovarat sisältävät paitsi liikearvon myös hankinnasta aiheutuvat käyvän arvon kohdistukset Rahoitusvaroihin kuulumattomia omaisuuseriä, lukuun ottamatta liikearvoa, josta on kirjattu arvonalentumistappio, tarkastellaan jokaisena tilinpäätöspäivänä mahdollisen arvonalentumisen peruutuksen varalta. KRIITTISET TILINPÄÄTÖSARVIOT JA -HARKINNAT: ARVONALENTUMISTESTAUKSESSA KÄYTETYT OLETUKSET Arvonalentumistestaus perustuu tulevaisuuden rahavirtoihin ja vaatii johdolta oletusten ja ennusteiden tekemistä, kuten alla kuvataan tarkemmin. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät perustuvat käyttöarvolaskelmiin. Nämä laskelmat perustuvat viimeisimpiin johdon hyväksymiin pitkän aikavälin diskontattuihin, paikallisen valuutan määräisiin kassavirtaennusteisiin ja / tai pitkän aikavälin oletuksiin. Nämä ennusteet kattavat 3 vuoden ajanjakson City Solutions- rahavirtaa tuottavalle yksikölle ja 6 vuoden ajanjakson Consumer Solutions- rahavirtaa tuottavalle yksikölle. Ennustejakson jälkeiset rahavirrat on ekstrapoloitu käyttäen tasaista tai alenevaa kasvuvauhtia. Kassavirtaennusteiden ajanjakso on suhteutettu testattavien omaisuuserien taloudelliseen vaikutusaikaan. Kasvuennuste, jota käytetään ekstrapoloimaan budjetteihin perustuvat ennakoidut rahavirrat omaisuuserien taloudellisen pitoajan loppuun, on linjassa inflaatioennusteiden kanssa ja huomioi markkinanäkymät. Tulevista investoinneista, kuten rakennettavista tuotantolaitoksista aiheutuvia rahavirtoja ei huomioida laskelmissa, jollei laitosten rakentamista ole jo aloitettu. Tällöin laskelmiin sisällytetään projektin valmiiksi saattamiseen tarvittavat lähtevät rahavirrat. Diskonttauskorot kuvastavat tarkasteluhetken näkemystä rahan aika-arvosta ja erityisriskeistä, jotka liittyvät testauksen kohteena olevaan rahavirtaa tuottavaan yksikköön, ja joita ei ole jo otettu huomioon oikaisemalla rahavirtaennusteita. Näiden ennusteiden laatiminen edellyttää johdolta arvioita tulevaisuuden rahavirroista. Arvioiden luonne vaihtelee riippuen siitä, mihin liiketoimintaan testattavat hyödykkeet kuuluvat. Hyväksytyt toimenpiteet Fortumin ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi on huomioitu arvonalentumistestauksessa käytetyissä oletuksissa. 87 Arvonalentumistestauksessa käytetyt keskeiset oletukset sekä perusteet kunkin oletuksen arvon määritykselle on listattu alla olevassa taulukossa. Oletukset perustuvat sisäisiin ja ulkoisiin tietoihin, ja ne ovat soveltuvin osin yhteneviä havainnoitavissa olevan markkinatiedon kanssa. Keskeiset oletukset Perusteet oletusten arvon määritykselle Sähkömarkkinoiden kehitys, kierrätys- ja jätemarkkinoiden kehitys Markkinoiden analysointi ja tulevaisuuden ennustaminen Markkinamekanismi ja niitä koskeva sääntely Nykyinen mekanismi ja ennusteet Voimalaitosten ja jätteenkäsittelylaitosten käyttöaste Toteutunut käyttöaste, tekninen arviointi ja ennustettu markkinakehitys Arvioidut kunnossapitoinvestoinnit Toteutunut käyttöaste, tekninen arviointi ja suunnitellut kunnossapitotyöt Diskonttauskorko Pääosin markkinainformaatio Arvonalentumistestaus tilikauden aikana Venäjä aloitti laajamittaisen hyökkäyksen Ukrainaan 24.2.2022. Tämän johdosta muun muassa Yhdysvallat, Euroopan unioni ja Iso-Britannia ovat asettaneet pakotteita Venäjän pääsylle pääoma- ja rahoitusmarkkinoille. Pakotteet kohdistuvat lukuisiin henkilöihin ja pankkeihin, sekä kaupankäyntiin yleisesti. Sota ja siitä seuranneet pakotteet sekä niiden vaikutus liiketoimintaan ovat viitteitä sille, että omaisuuserien arvo saattaisi olla alentunut. Nämä viitteet johtivat arvonalentumistestaukseen 31.3.2022 Russia- rahavirtaa tuottavassa yksikössä. Fortum määrittää liikearvon, muiden aineettomien hyödykkeiden, käyttöomaisuuden ja käyttöoikeusomaisuuserien rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät perustuen niiden käyttöarvoon. Käyttöarvo määritetään diskonttaamalla kyseisen omaisuuserän arvioidut tulevat rahavirrat nykyarvoon. Ottaakseen huomioon Venäjän ja Ukrainan geopoliittiseen tilanteeseen liittyvän epävarmuuden vuoden 2022 ensimmäisen neljänneksen lopussa, Fortum käytti rahavirtojen odotusarvoon perustuvaa lähestymistapaa, jossa johdon laatimat kolme vaihtoehtoista rahavirtaskenaariota painotettiin niiden arvioiduilla todennäköisyyksillä: perusskenaario, jossa 40 %:n todennäköisyys sekä kaksi alhaisemman toteuman skenaariota, joissa molemmissa 30 %:n todennäköisyys. Viime vuodenvaihteen arvonalentumistestauksessa käytetyt kassavirrat perustuivat todennäköisimpänä pidettyyn skenaarioon. Fortum on päivittänyt Russia- rahavirtaa tuottavan yksikön diskonttauskoron. Diskonttauskorko vaihteli rahavirtaa tuottavalla ajanjaksolla 11 %:sta 31 %:iin, ollen korkeampi ensimmäisen kolmen vuoden aikana. Venäläisen osakkuusyhtiö TGC-1:n kerrytettävissä oleva rahamäärä perustui myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon, jonka määrittämisessä käytettiin kahta vaihtoehtoista johdon laatimaa, todennäköisyyksillä painotettua skenaariota. Skenaariot olivat linjassa ulkoisten tietolähteiden kanssa, kerrytettävissä oleva rahamäärä määritettiin tason 3 mukaisesti käypien arvojen määrittämishierarkiassa. Russia- (Russia-segmentti) rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä oli pienempi kuin vastaava arvo kirjanpidossa. Tästä johtuen kirjattiin 445 miljoonan euron vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä. Arvonalentuminen kirjattiin liikearvo, aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä -eriin. Lopetetut toiminnot (Uniper) Arvonalentumistestaus tehtiin 31.3.2022 myös Unipro- rahavirtaa tuottavaan yksikköön. Unipro- rahavirtaa tuottava yksikkö uudelleenluokiteltiin lopetetuiksi toiminnoiksi vuoden 2022 kolmannella neljänneksellä. Unipro- rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä oli pienempi kuin vastaava arvo kirjanpidossa. Tästä johtuen kirjattiin 555 miljoonan euron arvonalentuminen vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä. Vuosittainen arvonalentumistestaus Vuosittainen arvonalentumistestaus suoritettiin 31.12.2022. Fortum valmistautuu hallittuun poistumiseen Venäjän markkinoilta sekä Venäjän toimintojen mahdollisiin myynteihin ensisijaisena vaihtoehtona. Päätöksiä ei kuitenkaan ole tehty, ja nämä prosessit voivat viedä jonkin aikaa ja ne edellyttävät viranomaisten hyväksyntää. Fortum luokittelee edelleen Venäjän toiminnot jatkuviksi toiminnoiksi. Fortum yleensä käyttää käyttöarvoa rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevien rahamäärien määrittämiseen. Vuosittaisen 31.12.2022 tehdyn arvonalentumistestauksen yhteydessä johto kuitenkin päätti, että Venäjällä yhä vaikeammaksi käyvän toimintaympäristön ja liiketoimintaan liittyvän pitkittyneen epävarmuuden johdosta myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennetty käypä arvo on nykytilanteessa sopivampi tapa määrittää Russia- rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä. Ulkoinen taho määritti Russia- rahavirtaa tuottavan yksikön myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennetyn käyvän arvon. Määritelty arvo perustuu diskontattuun rahavirtalaskelmaan, jossa käytetty diskonttauskorko vaihtelee 12,8 %:sta 13,9 %:iin. Johto on tehnyt lisäoikaisun määriteltyyn arvoon huomioidakseen markkinarajoituksista aiheutuvat riskit. Arvonmääritysmetodi on linjassa ulkoisten tietolähteiden kanssa. Kerrytettävissä oleva rahamäärä määritettiin tason 3 mukaisesti käypien arvojen määrittämishierarkiassa. Johto arvioi, että käyttöarvo ei tulisi antamaan korkeampaa arvoa Russia- rahavirtaa tuottavalle yksikölle. Venäläisen osakkuusyhtiö TGC-1:n kerrytettävissä oleva rahamäärä perustui myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon, joka on määritetty pörssinoteerattujen osakkeiden markkinahintaan. Kerrytettävissä oleva rahamäärä määritettiin tason 2 mukaisesti käypien arvojen määrittämishierarkiassa. Russia- (Russia-segmentti) rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä oli pienempi kuin vastaava arvo kirjanpidossa. Tästä johtuen kirjattiin 778 miljoonan euron arvonalentuminen Russia- rahavirtaa tuottavaan yksikköön. Arvonalentuminen kirjattiin aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä- eriin. Vuonna 2022 kirjatut arvonalentumiset Russia- rahavirtaa tuottavassa yksikössä ovat yhteensä 1 697 miljoonaa euroa, sisältäen 905 miljoonaa euroa aineettomat hyödykkeet ja aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet- erien arvonalentumisia, 475 miljoonaa euroa osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä- erän arvonalentumisia, 145 miljoonaa euroa odotettavissa olevia luottotappioita Venäjän talletuksiin ja saamisiin liittyen sekä 171 miljoonan euron alaskirjauksen muihin osakkeisiin. Alaskirjausten jälkeen Russia-segmentin nettovarojen kokonaiskirjanpitoarvo on noin 1,7 miljardia euroa vuoden 2022 lopussa (31.12.2021: 2,5). Kirjanpitoarvo perustuu olettamaan, että hallittu poistuminen Venäjän markkinoilta toteutuu ja, että muutkin johdon tekemät arviot toteutuvat sellaisinaan. Russia- rahavirtaa tuottavan yksikön kirjanpitoarvo vastaa sen kerrytettävissä olevaa rahamäärää, joten mitkä tahansa tulevat negatiiviset muutokset voivat aiheuttaa lisää arvonalentumisia. Katso myös  liitetieto 2 Kriittiset tilinpäätösarviot ja -harkinnat. Alla oleva taulukko sisältää käytetyt pitkän aikavälin diskonttauskorot rahavirtaa tuottavien yksiköiden tasolla: Diskonttauskorko % 2022 2021 Consumer Solutions 1) 7,6-9,8 4,5-5,6 City Solutions 1) 7,4 4,8 Russia 12,8-13,9 11,7 Uniper 1) N/A 4,6-11,7 1) Diskonttauskorkoon vaikuttaa sijainti ja liiketoiminnan tyyppi. Tilinpäätöspäivänä 31.12.2022 Consumer Solutions- ja City Solutions- rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevien rahamäärien todettiin ylittävän omaisuuserien kirjanpitoarvot ja siten tarvetta arvonalentumisille ei niiden osalta ollut. Arvonalentumistestauksen yhteydessä konserni on analysoinut testauksen tulosten herkkyyttä keskeisten oletusten muutoksille. Tässä tarkastelussa on huomioitu myös seurannaisvaikutukset yhden oletuksen muutoksen vaikutuksista muihin muuttujiin. Testaustulokset ovat herkimpiä muutoksille käyttökate-ennusteissa (EBITDA-ennuste) ja diskonttauskoroissa. Johdon arvion mukaan mikään jokseenkin mahdollinen muutos diskonttauskorossa tai tuottotasossa ei aiheuttaisi sitä, että testattavien omaisuuserien kirjanpitoarvot ylittäisivät kerrytettävissä olevat rahamäärät Consumer Solutions- tai City Solutions -yksiköissä. 88 20 Muut pitkäaikaiset sijoitukset milj. euroa 2022 2021 Muut sijoitukset 543 254 Korottomat saamiset 85 316 BS Yhteensä 628 570 Muut sijoitukset sisältävät pääosin tiettyjä tytäryritysosakkeita, jotka on jätetty yhdistelemättä konsernitilinpäätökseen epäolennaisuuden vuoksi. Näitä sijoituksia ei käsitellä IFRS 9:n mukaisesti, vaan ne kirjataan hankintamenoon, kuten myös osuudet listaamattomissa yhtiöissä. Muutos Muissa sijoituksissa 31.12.2021 jälkeen johtuu pääosin 1,3 GW:n tuulivoimaprojektiportfoliosta Venäjällä sekä Uniperin konsolidoinnin päättymisestä 30.9.2022. Korottomat saamiset sisältävät lähinnä siirtosaamisia. Muutos Korottomissa saamisissa 31.2.2021 jälkeen johtuu pääosin Uniperin konsolidoinnin päättymisestä 30.9.2022. 21 Korolliset saamiset milj. euroa 2022 2021 Korolliset saamiset 1 281 2 971 Vuokrasopimussaamiset 3 136 Yhteensä 1 284 3 107 2022 2021 milj. euroa Tase- arvo Käypä arvo Tase- arvo Käypä arvo Pitkäaikaiset lainasaamiset osakkuus- ja yhteisyrityksiltä 593 612 1 138 1 185 Pitkäaikaiset arvopaperisijoitukset - - 111 111 Muut pitkäaikaiset korolliset lainasaamiset 31 31 1 024 1 024 Pitkäaikaiset korolliset saamiset yhteensä 624 643 2 273 2 320 Vakuusjärjestelysopimusarvopaperit 527 527 549 549 Muut lyhytaikaiset korolliset saamiset 130 130 149 149 Lyhytaikaiset korolliset saamiset yhteensä 657 657 698 698 Yhteensä 1 281 1 301 2 971 3 018 Muutokset korollisissa saamisissa 31.12.2021 jälkeen johtuvat pääosin Uniperin konsolidoinnin päättymisestä 30.9.2022. Pitkäaikaisiin korollisiin saamisiin sisältyy saamisia osakkuus- ja yhteisyrityksiltä yhteensä 593 miljoonaa euroa (2021: 1 138). Näihin sisältyy 498 miljoonaa euroa saamisia ruotsalaisilta ydinvoimaosakkuusyrityksiltä Forsmarks Kraftgrupp AB:lta ja OKG AB:lta (2021: 955 Forsmarks Kraftgrupp AB:lta ja Ringhals AB:lta), joita rahoitetaan pääsääntöisesti osakaslainoilla osakkaiden omistusosuuksien suhteessa. 22 Vaihto-omaisuus LAADINTAPERIAATTEET Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon. Nettorealisointiarvo on lopputuotteen arvioitu myyntihinta vähennettynä muuttuvilla myyntikuluilla ja muilla tuotantokuluilla. Hankintameno määritetään pääasiallisesti käyttämällä painotetun keskihinnan menetelmää. Kaupankäyntitarkoituksessa hankittu vaihto-omaisuus, jonka arvonmuutoksista syntyy tuottoja tuloslaskelmaan, arvostetaan käypään arvoon vähennettynä myynnistä aiheutuvilla kuluilla. PÄÄSTÖOIKEUDET Vaihto-omaisuudessa esitetään CO 2 -päästöoikeudet, jotka käytetään sähkön- ja lämmöntuotannossa syntyneiden päästöjen kattamiseen. Ilmaiseksi saadut päästöoikeudet kirjataan nimellisarvoonsa. Ostetut päästöoikeudet, jotka täyttävät IFRS 9:n ”oman käytön” -kriteeristön, kirjataan sopimukselliseen hankintahintaan. Ostetut päästöoikeudet, jotka eivät täytä ”oman käytön” -kriteeristöä ja siten käsitellään johdannaisina, kirjataan toimitushetkellä vallinneeseen markkinahintaan. CO 2 -päästökustannus katetaan palauttamalla päästöoikeuksia. Tämä velvoite esitetään Muussa lyhytaikaisessa vieraassa pääomassa, katso  liitetieto 33 Ostovelat ja muu lyhytaikainen vieras pääoma. Jos konsernilla on riittävästi päästöoikeuksia kattamaan palautusvelvoitteet, varaus kirjataan ko. päästöoikeuksia vastaavalla kirjanpitoarvolla. Jos päästöoikeuksia ei ole riittävästi kattamaan palautusvelvollisuutta, arvostetaan puuttuvat päästöoikeudet markkina-arvoon. Päästökustannuskulu kirjataan tuloslaskelmaan materiaalit ja palvelut -ryhmään. Milj. euroa 2022 2021 Aineet ja tarvikkeet 298 703 Kaupankäyntitarkoituksessa ostettu vaihto-omaisuus - 1 247 Päästöoikeudet ja vihreät sertifikaatit 112 168 Muut 55 156 BS Yhteensä 465 2 275 Aineet ja tarvikkeet sisältävät pääosin polttoaineita, joita käytetään valmistusprosessissa tai palvelujen tuottamisessa, ja sisältävät erityisesti hiiltä, uraania ja ydinpolttoainesauvoja. Kaupankäyntitarkoituksessa ostettu vaihto-omaisuus sisältää lähinnä kaasu- ja hiilivarastoja. Muut sisältää pääasiassa keskeneräisiä ja valmiita tuotteita. Muutokset vaihto-omaisuudessa 31.12.2021 jälkeen johtuu pääosin Uniperin konsolidoinnin päättymisestä 30.9.2022. Vuonna 2021, vaihto-omaisuuden käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla kuluilla oli 74 miljoonaa euroa ja se liittyi Uniperiin. 89 23 Myyntisaamiset ja muut saamiset LAADINTAPERIAATTEET Myyntisaamisiin sisältyvät arvioon perustuvat tuotot jo toimitetusta sähköstä, lämmöstä ja jäähdytyksestä, jota ei ole vielä mitattu ja jota ei ole vielä laskutettu. Myyntisaamisten arvonalentumistappiot lasketaan odotettavissa olevan luottotappiomallin mukaisesti (ECL, Expected Credit Loss). Myyntisaamisten luottotappiovaraus arvostetaan määrään, joka vastaa voimassaoloajalta odotettavissa olevien luottotappioiden määrää. Taseeseen tehdään varaus odotettavissa olevista luottotappioista. Varaus säilyy taseessa, kunnes se kirjataan luottotappioksi tai peruutetaan. Luottotappiovaraukset voivat olla taseessa useita vuosia, riippuen perintäprosessien ja oikeudellisten menettelyjen tuloksista. Alaskirjauskäytännöt ovat riippuvaisia eri maiden lainsäädännöstä ja sen hyödyntämismahdollisuuksista. Suurille myyntisaamisille odotettavissa oleva luottotappio lasketaan yksittäiselle asiakkaalle maksukyvyttömyyden arvioidun todennäköisyyden ja asiakkaan odotetun takaisinperintäasteen perusteella. Tämä arvio perustuu käytettävissä olevaan markkinadataan, jos mahdollista, tai asiakkaan luottoluokitukseen. Arviota oikaistaan, mikäli asiakkaan luottokelpoisuuden voidaan nähdä heikentyneen esim. asiakkaan maksukäyttäytymisen perusteella. Pienasiakkaiden myyntisaamisten odotettavissa olevat luottotappiot lasketaan asiakasportfolion perusteella maittain ja liiketoimintasegmenteittäin. Luottotappiovaraukset voivat perustua toteutuneiden luottotappioiden historialliseen analyysiin tai ulkopuolelta saatuun tietoon asiakkaiden keskimääräisistä maksukyvyttömyysasteista. Varausta voidaan oikaista, jos tulevaisuudessa ilmenee muutoksia, jotka vaikuttavat odotettavissa olevaan luottotappion määrään. Yli 180 päivää viivästyneitä myyntisaamisia pidetään yleensä arvonalentuneina ja arvonalennukset tehdään saatavan kokonaismäärälle, jota oikaistaan odotettavissa olevan luottotappion takaisinperintäasteella. Milj. euroa 2022 2021 Myyntisaamiset 1 625 12 916 Muut 142 1 940 BS Yhteensä 1 767 14 856 Muut sisältää muita operatiivisia saamisia sekä siirtosaamisia että ennakkomaksuja. Muutos myyntisaamisissa ja muissa saamisissa 31.12.2021 jälkeen johtuu pääosin Uniperin konsolidoinnin päättymisestä 30.9.2022. Myyntisaamiset Myyntisaamisten ikäjakauma 2022 2021 milj. euroa Brutto Odotetta- vissa oleva luotto- tappio Luotto- tappio- suhde, % Brutto Odotetta- vissa oleva luotto- tappio Luotto- tappio- suhde, % Erääntymättömät 1 541 3 0 12 662 14 0 1-30 päivää erääntyneet 70 3 4 192 5 2 31-90 päivää erääntyneet 9 2 22 22 9 42 91-180 päivää erääntyneet 6 3 50 34 16 48 Yli 181 päivää erääntyneet 77 67 87 204 154 75 Yhteensä 1 703 78 5 13 114 198 2 Odotettavissa olevan luottotappion muutos milj. euroa 2022 2021 1.1. 198 178 Tilikauden aikana kirjattu odotettavissa oleva luottotappio 78 43 Tytäryhtiöiden myynti -168 - Alaskirjaukset -39 -25 Muuntoerot ja muut muutokset 9 3 31.12. 78 198 Muutokset tilikauden aikana sisältävät Uniperin 30.9.2022 saakka. Myyntisaamisten valuuttajakauma (brutto) milj.euroa 2022 2021 EUR 461 9 966 NOK 456 353 SEK 406 346 PLN 207 143 RUB 163 295 USD 3 1 196 GBP - 795 Muut 7 20 Yhteensä 1 703 13 114 Myyntisaamiset koostuvat suuresta joukosta asiakkaita pääasiassa euroissa, Norjan kruunuissa ja Ruotsin kruunuissa, mikä pienentää riskien keskittymistä. Lisätietoja luottoriskien hallinnasta ja luottoriskeistä, katso  Vastapuoli- ja luottoriskit Hallituksen toimintakertomuksessa sekä  liitetieto 4.4 Luottoriskit. 90 24 Likvidit varat LAADINTAPERIAATTEET Likvideihin varoihin sisältyvät rahat ja pankkisaamiset koostuvat käteisestä rahasta, nostettavissa olevista pankkitalletuksista ja muista lyhytaikaisista erittäin likvideistä sijoituksista, joiden alkuperäinen maturiteetti on kolme kuukautta tai sitä lyhyempi. Rahat ja pankkisaamiset sekä talletukset ja yritystodistukset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Määräaikaistalletukset arvopapereihin arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Nostettu määrä käytössä olevista luottolimiiteistä esitetään lainojen ryhmässä taseen lyhytaikaisissa veloissa. Kaupankäyntiin liittyvät käteisvakuudet sisällytetään vakuussaamisiin ja muut pantatut varat esitetään erässä Lyhytaikaiset korolliset saamiset. Milj. euroa 2022 2021 Käteinen raha ja pankkitilit 2 673 3 858 Talletukset ja arvopaperit, joiden maturiteetti alle 3kk 1 098 3 687 Rahat ja pankkisaamiset 3 771 7 545 Talletukset ja yritystodistukset, joiden maturiteetti yli 3kk 147 - Määräaikaistalletukset arvopapereihin, joiden maturiteetti yli 3kk - 47 Talletukset ja arvopaperit, maturiteetti yli 3kk mutta alle 12 kk 147 47 BS Yhteensä 3 919 7 592 Muutokset likvideissä varoissa 31.12.2021 jälkeen johtuvat pääosin Uniperin konsolidoinnin päättymisestä 30.9.2022. Raportointikauden lopussa, konsernin likvidit varat olivat 3 919 miljoonaa euroa (2021: 7 592). Likvideistä varoista 247 miljoonaa euroa liittyi Fortumin Venäjän toimintoihin (2021: 300). Maksutapahtumat Venäjän federaation kanssa ovat yleisten rajoitusten alaisia ja tästä johtuen Fortumin Venäjän toimintojen likvidit varat eivät ole muiden konserniyhtiöiden käytettävissä. Likvideistä varoista 3 600 miljoonaa euroa (2021: 7 342) on talletettu vastapuolille, joilla on hyvä (investment grade) luottoluokitus. Raportointikauden lopussa Fortumilla oli 7 200 miljoonaa euroa nostamattomia valmiusluottolimiittejä, jotka koostuvat 2 000 miljoonan euron likviditeettivalmiusluottolimiitistä, joka erääntyy kesäkuussa 2023 (sisältäen Fortumin 6+6 kuukauden jatko-optiot), 2 400 miljoonan euron valmiusluottolimiitistä, joka erääntyy kesäkuussa 2025 (sisältäen lainanantajien 1+1 vuoden jatko-optiot), 2 000 miljoonan euron Solidiumin siltarahoituksesta, joka erääntyy syyskuussa 2023 ja 800 miljoonan euron kahdenvälisestä valmiusluottolimiitistä, joka erääntyy joulukuussa 2023. Lisäksi Fortumilla on 100 miljoonaa euroa tililimiittejä, jotka ovat toistaiseksi voimassa. Kesäkuussa 2022 peruttiin 3 000 miljoonan euron valmiusluottolimiitti, jonka eräpäivä oli heinäkuussa 2022 sekä maksettiin takaisin ja peruttiin 1 750 miljoonan euron valmiusluottolimiitti, jonka eräpäivä oli kesäkuussa 2023. Lisätietoja luottoriskien hallinnasta ja luottoriskeistä, katso  liitetieto 4.4 Luottoriskit. 25 Osakepääoma 2022 2021 milj. euroa Osakkeiden lukumäärä Osake- pääoma Osakkeiden lukumäärä Osake- pääoma Rekisteröidyt osakkeet 1.1. 888 294 465 3 046 888 294 465 3 046 Osakeanti Solidium Oy:lle 8 970 000 - - - Rekisteröidyt osakkeet 31.12. 897 264 465 3 046 888 294 465 3 046 Fortum Oyj:llä on yksi osakesarja. Vuoden 2022 lopussa osakkeita oli laskettu liikkeeseen kaikkiaan 897 264 465 kappaletta. Kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa. Kaikki osakkeet oikeuttavat samansuuruiseen osinkoon. Vuoden 2022 lopussa Fortum Oyj:n kokonaan maksettu ja kaupparekisteriin rekisteröity osakepääoma oli 3 046 185 953,00 euroa. Fortum ilmoitti 6.9.2022 sopineensa Suomen valtion kanssa 2,35 miljardin euron siltarahoituksesta. Fortum ilmoitti 26.9.2022 nostavansa ensimmäisen 350 miljoonan euron erän. Ensimmäisen erän noston ehtona oli, että Suomen valtion kokonaan omistamalla sijoitusyhtiöllä, Solidium Oy:llä, oli oikeus merkitä maksutta enintään 8 970 000 Fortumin uutta osaketta suunnatussa osakeannissa. Ylimääräinen yhtiökokous päätti osakeannista Suomen valtion sijoitusyhtiö Solidium Oy:lle 23.11.2022 ja uudet osakkeet on rekisteröity kaupparekisteriin 25.11.2022. Uudet osakkeet tuottavat osakkeenomistajan oikeudet mukaan lukien oikeuden osinkoon niiden rekisteröintipäivästä lukien. Yhtiön osakkeiden kokonaismäärä uusien osakkeiden rekisteröinnin jälkeen on 897 264 465 osaketta. Näin ollen Suomen valtion määräysvallassa olevan omistuksen osuus on noussut 50,76 %:sta 51,26 %:iin. Fortum Oyj:n osake on listattu Nasdaq Helsinki Oy:ssä. Kaupankäyntitunnus on FORTUM. Fortum Oyj:n osakkeet kuuluvat Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään arvo-osuusjärjestelmään.  Liitetiedossa 10 Henkilöstökulut ja hallituksen palkkiot on esitetty toimitusjohtajan ja muiden konsernin johtoryhmän jäsenten osakeomistukset ja osuudet pitkän aikavälin osakekannustinohjelmassa. 25.1 Yhtiökokouksen 2022 antamat valtuudet Fortumin vuoden 2022 varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta ja luovuttamisesta. Hankittavien ja luovutettavien omien osakkeiden lukumäärä voi olla yhteensä enintään 20 000 000 osaketta, mikä vastasi noin 2,25 % yhtiön kaikista osakkeista 28.3.2022. Omia osakkeita voidaan valtuutuksen nojalla hankkia vain vapaalla omalla pääomalla. Valtuutukset ovat voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka, kuitenkin enintään 18 kuukautta. Valtuutuksia ei ollut käytetty 1.3.2023 mennessä. 25.2 Muut vaihtovelkakirjalainat ja optiolainat Fortum-konserni ei ole laskenut liikkeeseen vaihtovelkakirjalainoja eikä optiolainoja, jotka oikeuttaisivat velkakirjojen haltijaa merkitsemään Fortumin osakkeita. Hallituksella ei ole tällä hetkellä yhtiökokouksen myöntämiä käyttämättömiä valtuuksia vaihtovelkakirjojen tai optiolainojen liikkeeseen laskemiseksi eikä yhtiön osakepääoman korottamiseksi. 91 26 Määräysvallattomien omistajien osuus Merkittävimpien määräysvallattomien omistajien osuus milj. euroa 2022 2021 Uniper, Saksa - 1 318 Fortum Oslo Varme AS -konserni, Norja - 150 Muut 67 66 BS Yhteensä 67 1 534 Muutos määräysvallattomien omistajien osuudessa 31.12.2021 jälkeen johtuu pääosin Uniperin konsolidoinnin päättymisestä 30.9.2022. Uniper milj. euroa 2021 Liikevaihto 105 992 Tilikauden tulos -4 122 Määräysvallattomille omistajille maksetut osingot -157 Rahavirta yhteensä 2 663 Lyhytaikaiset varat 91 093 Lyhytaikainen vieras pääoma 95 331 Lyhytaikaiset nettovelat -4 238 Pitkäaikaiset varat 27 683 Pitkäaikainen vieras pääoma 25 782 Pitkäaikaiset nettovarat 1 901 Nettovelat -2 337 josta määräysvallattomien omistajien osuus 1 318 Määräysvallattomien omistajien osuus (%) 22 27 Korolliset velat Rahoitusnettovelka ja oikaistu nettovelka milj. euroa 2022 2021 + Korollinen vieras pääoma 7 785 17 220 - BS Likvidit varat 3 919 7 592 - Pitkäaikaiset arvopaperisijoitukset - 111 - Vakuusjärjestelysopimusarvopaperit 527 549 - Korollisiin saamisiin sisältyvät arvopaperit 527 660 - BS Vakuussaaminen 2 607 9 163 + BS Vakuusvelka 352 985 +/- Nettovakuusvelka/-saaminen -2 255 -8 179 Rahoitusnettovelka 1 084 789 + BS Eläkevelvoitteet 13 1 190 + Muut käytöstäpoistamisvaraukset 19 872 - BS Osuus Suomen ja Ruotsin ydinjätehuoltorahastoista 966 3 515 + BS Ydinvoimaan liittyvät varaukset 966 3 891 + Ydinvoimaan liittyvät varaukset vähennettynä varoilla ydinjätehuoltorahastoissa 0 375 + Varaukset yhteensä vähennettynä varoilla ydinjätehuoltorahastoissa 33 2 438 Oikaistu nettovelka 1 117 3 227 Fortumilla on vakuusjärjestely, jolla vapautettiin käteisvaroja pohjoismaisesta sähköpörssistä. Tämä järjestely, 527 miljoonaa euroa (2021: 549), esitetään samansuuruisena lyhytaikaisena korollisena velkana ja korollisena saamisena. Oikaistuun nettovelkaan on sisällytetty alirahastoidut eläkevastuut ja käytöstäpoistamisvaraukset vähennettynä osuuksilla ydinjätehuoltorahastojen varoista. Korolliset velat milj. euroa 2022 2021 Pitkäaikaiset lainat 3 558 7 756 Lyhytaikaiset lainat 4 108 8 389 Lainat yhteensä 7 666 16 144 Pitkäaikaiset vuokrasopimusvelat 100 945 Lyhytaikaiset vuokrasopimusvelat 19 130 Vuokrasopimusvelat yhteensä 119 1 075 Yhteensä 7 785 17 220 92 milj. euroa 2022 2021 Joukkovelkakirjalainat 1 545 2 706 Lainat rahoituslaitoksilta 980 3 715 Takaisinlainaus Valtion ydinjätehuoltorahastosta 918 916 Vuokrasopimusvelat 100 945 Muut pitkäaikaiset korolliset velat 115 419 BS Pitkäaikaiset korolliset velat yhteensä 3 658 8 701 Lyhytaikainen osuus joukkovelkakirjalainoista 1 090 999 Lyhytaikainen osuus lainoista rahoituslaitoksilta 539 468 Lyhytaikainen osuus muista pitkäaikaisista korollisista veloista - 264 Yritystodistusvelka 475 3 129 Lyhytaikainen osuus vuokrasopimusveloista 19 130 Vakuusjärjestelysopimusvelka 527 549 Muut lyhytaikaiset korolliset velat 1 477 2 980 BS Lyhytaikaiset korolliset velat yhteensä 4 127 8 519 Yhteensä 7 785 17 220 Lainat Uudelleenhinnoittelu milj. euroa Efektiivi- nen korko, % Tase- arvo 2022 Alle 1 vuosi 1-5 vuotta Yli 5 vuotta Käypä arvo 2022 Tasearvo 2021 Käypä arvo 2021 Joukkovelkakirjalainat 1,8 2 634 1 088 715 832 2 569 3 705 3 919 Lainat rahoituslaitoksilta 4,5 1 519 1 343 - 177 1 545 4 183 4 222 Takaisinlainaus Valtion ydinjätehuoltorahastosta 1) 0,5 918 918 - - 938 1 165 1 213 Muut pitkäaikaiset lainat 4,6 115 82 - 33 126 433 463 Pitkäaikaiset lainat yhteensä 2) 2,4 5 187 3 430 715 1 042 5 178 9 487 9 817 Vakuusjärjestelysopimusvelka 0,9 527 527 - - 527 549 549 Yritystodistusvelka 2,9 475 475 - - 475 3 129 3 129 Muut lyhytaikaiset lainat 7,2 1 477 1 477 - - 1 477 2 980 2 980 Lyhytaikaiset lainat yhteensä 5,0 2 479 2 479 - - 2 479 6 658 6 658 Yhteensä 3) 3,3 7 666 5 909 715 1 042 7 657 16 144 16 475 1) Takaisinlainaus Valtion ydinjätehuoltorahastosta sisältää Loviisan ydinvoimalaitokseen liittyvän osan sekä lainauksen TVO:n kautta. 2) Sisältää pitkäaikaisen lainan lyhytaikaisen osuuden 1 629 miljoonaa euroa (2021: 1 731). 3) Lainasalkun ja johdannaisten keskikorko oli 3,9 % (2021: 1,3 %). Muutokset korollisissa veloissa 31.12.2021 jälkeen johtuvat pääosin Uniperin konsolidoinnin päättymisestä 30.9.2022. Tammikuussa 2022 Fortum maksoi takaisin nostetun osan, 500 miljoonaa euroa, 800 miljoonan euron kahdenvälisestä valmiusluottolimiitistä. Maaliskuussa 2022 ydinjätehuoltorahaston takaisinlainauksesta maksettiin takaisin 247 miljoonaa euroa, jonka jälkeen takaisinlainaus ydinjätehuoltorahastosta on 918 miljoonaa euroa. Kesäkuussa 2022 Fortum nosti 800 miljoonaa euroa 800 miljoonan euron kahdenvälisestä valmiusluottolimiitistä. Fortum allekirjoitti uuden 5 500 miljoonan euron valmiusluottolimiitin, joka sisältää 3 100 miljoonan euron likviditeettivalmiusluottolimiitin ja 2 400 miljoonan euron valmiusluottolimiitin. Fortum nosti 2 000 miljoonaa euroa likviditeettivalmiusluottolimiitistä ja samanaikaisesti 1 750 miljoonan euron valmiusluottolimiitti maksettiin takaisin ja peruttiin. Kesäkuussa 2022 maksettiin ennenaikaisesti takaisin jäljellä oleva osuus 450 miljoonaa euroa 2 000 miljoonan euron lainasta. Heinäkuussa 2022 Fortum suoritti toisen noston, 600 miljoonaa euroa, likviditeettivalmiusluottolimiitistä. Elokuussa 2022 Fortum nosti jäljellä olevan 500 miljoonaa euroa likviditeettivalmiusluottolimiitistä ja lisäksi Fortum nosti 1 000 miljoonaa euroa 2 400 miljoonan euron valmiusluottolimiitistä. Syyskuussa 2022 Fortum nosti jäljellä olevan 1 400 miljoonaa euroa 2 400 miljoonan euron valmiusluottolimiitistä. Fortum maksoi takaisin erääntyvän 1 000 miljoonan euron joukkovelkakirjalainan syyskuussa 2022. Lisäksi Fortum allekirjoitti 2 350 miljoonan euron siltarahoituksen Suomen valtion omistaman sijoitusyhtiö Solidiumin kanssa. Fortum nosti 350 miljoonaa euroa Solidium-lainasta syyskuussa 2022. Marraskuussa 2022 Fortum maksoi takaisin 1 400 miljoonaa euroa 2 400 miljoonan euron valmiusluottolimiitistä. Lisäksi Fortum käytti vuoden jatko-option 800 miljoonan euron kahdenvälisestä valmiusluottolimiitistä, jonka erääntymistä jatkettiin joulukuuhun 2023. Uniper maksoi takaisin 4 000 miljoonan euron osakaslainan Fortumille joulukuussa 2022. Fortum maksoi jäljellä olevan osuuden 1 000 miljoonaa euroa 2 400 miljoonan euron valmiusluottolimiitistä ja likviditeettivalmiusluottolimiitistä maksettiin takaisin 2 000 miljoonan euron osuus. Lisäksi Fortum maksoi 800 miljoonan euron kahdenvälisen valmiusluottolimiitin kokonaan takaisin joulukuussa 2022. Lyhytaikaiset lainat 4 108 miljoonaa euroa (2021: 8 389) sisältävät pitkäaikaisten lainojen lyhytaikaisia osuuksia 1 629 miljoonaa euroa (2021: 1 731) ja lyhytaikaisia lainoja 2 479 miljoonaa euroa (2021: 6 658). Pitkäaikaisten lainojen lyhytaikaiset osuudet 1 629 miljoonaa euroa sisältävät erääntyviä joukkovelkakirjalainoja ja rahoituslaitoslainoja. Erääntyvät joukkovelkakirjalainat sisältävät helmikuussa 2023 erääntyvän 1 000 miljoonan euron joukkovelkakirjalainan ja kesäkuussa 2023 erääntyvän 90 miljoonan euron Ruotsin kruunumääräisen joukkovelkakirjalainan. Erääntyvät rahoituslaitoslainat sisältävät kesäkuussa 2023 erääntyvän 500 miljoonan lainan (sisältäen Fortumin 8 kuukauden jatko-option). Lyhytaikaiset lainat 2 479 miljoonaa euroa sisältävät 1 100 miljoonaa euroa nostettua likviditeettivalmiusluottolimiittiä (sisältäen Fortumin 6+6 kuukauden jatko-optiot), 350 miljoonaa euroa Solidium- siltarahoitusta ja 475 miljoonaa euroa yritystodistusvelkaa. Euromääräisistä lainoista koostuvan lainasalkun keskimääräinen korkokulu tilinpäätöspäivänä oli 3,1 % (2021: 0,6 %). Koko lainasalkun keskimääräinen korkokulu johdannaisineen tilinpäätöspäivänä oli 3,9 % (2021: 1,3 %). Korolliset velat, 7 785 miljoonaa euroa, sisältävät 204 miljoonaa euroa korollista vierasta pääomaa liittyen Fortumin Venäjän toimintoihin. Tämä korollinen vieras pääoma sisältää 199 miljoonaa euroa lainoja ja 5 miljoonaa euroa vuokrasopimusvelkaa. Katso lisätietoa  liitetiedossa 4 Rahoitusriskien hallinta,  liitetiedossa 34 Vuokrasopimukset,  liitetiedossa 36 Pantatut varat ja vastuut ja  liitetiedossa 38 Lähipiiritapahtumat. 93 Korollisten velkojen täsmäytyslaskelma Muutokset, joilla ei ole vaikutusta rahavirtaan milj. euroa 1.1.2022 Tytäryritysmyynnit Rahoituksen rahavirta 1) Vakuus- järjestelysopimus Arvostuserot / muutokset konsolidoinnissa Vuokrasopimusvelat 31.12.2022 Joukkovelkakirjalainat 3 705 -1 000 -71 2 634 Takaisinlainaus Valtion ydinjätehuoltorahastosta 1 165 -247 918 Lainat rahoituslaitoksilta ja muut korolliset velat 2) 11 274 -19 723 9 672 -21 2 910 4 113 Vuokrasopimusvelat 1 075 -874 -104 22 119 Yhteensä 17 220 -20 597 8 320 -21 2 840 22 7 785 Muutokset, joilla ei ole vaikutusta rahavirtaan milj. euroa 1.1.2021 Tytäryritysmyynnit Rahoituksen rahavirta Vakuus- järjestelysopimus Arvostuserot / muutokset konsolidoinnissa Vuokrasopimusvelat 31.12.2021 Joukkovelkakirjalainat 4 258 -500 -52 3 705 Takaisinlainaus Valtion ydinjätehuoltorahastosta 1 145 21 1 165 Lainat rahoituslaitoksilta ja muut korolliset velat 4 204 -202 7 120 117 35 11 274 Vuokrasopimusvelat 1 055 -152 173 1 075 Yhteensä 10 662 -202 6 488 117 -17 173 17 220 1) Sisältää jatkuvien toimintojen ja lopetettujen toimintojen lyhennykset ja nostot. 2) Muut korolliset velat sisältävät Uniperin konsolidoinnin päättymisen vaikutusta sekä Uniperin ja OKG AB:n osakaslainat, jotka aikaisemmin eliminoitiin konsernissa. Joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskut Laskettu liikkeeseen/erääntyy Koron peruste Korko, % Efektiivinen korko, % Valuutta Nimellis- arvo, milj. Tasearvo, milj. euroa Fortum Oyj 8 000 miljoonan euron EMTN ohjelma 1) 2019/2023 Kiinteä 0,875 0,996 EUR 1 000 998 2019/2026 Kiinteä 1,625 1,638 EUR 750 715 2019/2029 Kiinteä 2,125 2,247 EUR 750 735 2013/2023 Vaihtuva Stibor 3M+1.13 SEK 1 000 90 2013/2043 Kiinteä 3,500 3,719 EUR 100 97 Tasearvo yhteensä 31.12.2022 2 634 1) EMTN = Euro Medium Term Note 94 28 Tuloverosaamiset ja -velat LAADINTAPERIAATTEET Tilikaudelta maksettavat tuloverot perustuvat tilikauden verotettavaan tulokseen. Verotettava tulos eroaa konsernitilinpäätöksessä raportoidusta tuloksesta johtuen tuottojen ja kulujen kirjanpitokäsittelyn ja verokäsittelyn eriaikaisuudesta tai siitä, että tietyt erät eivät ole lainkaan verotettavia tai verotuksessa vähennyskelpoisia. Tilikauden vero on laskettu käyttämällä niitä verokantoja, joista on säädetty tai joiden hyväksytystä sisällöstä on ilmoitettu tilinpäätöspäivään mennessä. Laskennalliset verot on kirjattu konsernitilinpäätökseen taseperusteisesti varojen ja velkojen verotuksen arvojen sekä näiden kirjanpitoarvojen välisistä väliaikaisista eroista. Laskennallista veroa ei kuitenkaan kirjata, jos se syntyy, kun omaisuuserä tai velka alun perin merkitään kirjanpitoon ja kyseinen liiketoimi ei ole liiketoimintojen yhdistäminen, ja joka ei vaikuta kirjanpidon tulokseen eikä verotettavaan tuloon (tai verotukselliseen tappioon) liiketapahtuman toteutumisajankohtana. Laskennallinen vero määritetään käyttämällä niitä verokantoja (ja soveltaen niitä verolakeja), joista on säädetty tai joiden hyväksytystä sisällöstä on ilmoitettu tilinpäätöspäivään mennessä ja joiden oletetaan olevan voimassa, kun kyseinen laskennallinen verosaaminen realisoituu tai verovelka suoritetaan. Laskennalliset verosaamiset kirjataan siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että ne voidaan hyödyntää tulevaisuudessa syntyvää verotettavaa tuloa vastaan. Laskennalliset verosaamiset vähennetään laskennallisista veroveloista, jos ne liittyvät saman veronsaajan perimiin tuloveroihin. Laskennallinen vero kirjataan väliaikaisista eroista, jotka johtuvat tytäryhtiöihin sekä osakkuus- ja yhteisyrityksiin tehdyistä sijoituksista, paitsi silloin, kun konserni voi määrätä väliaikaisen eron purkautumisajankohdan ja väliaikainen ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Konserni kirjaa verovelan ennakoitavissa olevien verotarkastusvaateiden osalta, mikäli arviot lisäverojen ja -maksujen todennäköisyydestä antavat siihen aihetta. Varausta ei kirjata tilinpäätökseen, mikäli Fortum pitää vaatimuksia perusteettomina. Näin ollen, mikäli verot liittyen käynnissä oleviin verotarkastuksiin täytyy maksaa ennen lopullista oikeuden päätöstä, ne kirjataan saamisiksi. Jos lopputulos poikkeaa alun perin tehdyistä kirjauksista, tällaiset erot vaikuttavat tilikauden veroihin ja laskennallisten verovarausten määriin kaudella, jolloin ratkaisu tehdään. KRIITTISET TILINPÄÄTÖSARVIOT JA -HARKINNAT: TULEVIIN VEROSEURAAMUKSIIN LIITTYVÄT OLETUKSET JA ARVIOT Fortumilla on laskennallisia verosaamisia ja -velkoja, joiden arvioidaan realisoituvan tuloslaskelmaan kirjattavaksi tiettyinä ajanjaksoina tulevaisuudessa. Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen laskennassa Fortumin täytyy tehdä tiettyjä oletuksia ja arvioita liittyen tulevaisuuden veroseuraamuksiin, jotka johtuvat varojen ja velkojen tilinpäätökseen kirjattujen kirjanpitoarvojen sekä niiden verotuksellisten arvojen eroista. Tulevaisuuden veroseuraamuksiin liittyviä oletuksia ovat, että tulevaisuudessa tytäryhtiöiden liiketoiminnalliset tulokset ovat yhdenmukaisia historiallisiin tasoihin verrattuna, vähennyskelpoisten vahvistettujen verotappioiden hyödyntämisaika pysyy muuttumattomana, ja että voimassa olevat verolait ja verokannat pysyvät muuttumattomina lähitulevaisuudessa. Fortum pitää laskennallisten verosaamisten ja - velkojen laskennassa käyttämiään oletuksia huolellisesti harkittuina. Fortum arvioi jatkuvasti laskennallisten verosaamisten hyödyntämisen todennäköisyyttä. Arvioissa Fortum ottaa menneiden vuosien toteutuneiden ja suunniteltujen tuottojen lisäksi huomioon keskipitkän ja pitkän aikavälin suunnitelmat. Laskennallisten verosaamisten kirjaaminen perustuu johdon arvioon verotettavan tulon määrästä tulevaisuudessa, jota vastaan käyttämättömät verotukselliset tappiot, veron hyvitykset ja verotuksessa vähennyskelpoiset väliaikaiset erot voidaan hyödyntää. Epävarmaan verotukselliseen tilanteeseen liittyvissä arvioissa ja oletuksissa tukeudutaan myös ulkopuolisiin asiantuntijalausuntoihin. Mikäli verotarkastusten lopulliset ratkaisut poikkeaisivat negatiivisesti 10 prosentilla johdon tekemistä arvioista, konsernin verovelat kasvaisivat 4 miljoonalla eurolla tilanteessa 31.12.2022. 28.1 Laskennalliset verot taseessa 2022 2021 milj. euroa 1.1. Muutos 31.12. 1.1. Muutos 31.12. BS Laskennalliset verosaamiset 2 149 -1 215 933 1 089 1 060 2 149 BS Laskennalliset verovelat -827 676 -152 -952 125 -827 Laskennalliset verot netto 1 321 -539 782 138 1 184 1 321 Laskennalliset verosaamiset kirjataan siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että käyttämättömät verotukselliset tappiot, veron hyvitykset ja verotuksessa vähennyskelpoiset väliaikaiset erot voidaan hyödyntää tulevaisuudessa syntyvää verotettavaa tuloa vastaan kyseisillä lainkäyttöalueilla. Fortum on 31.12.2022 kirjannut laskennallisia verosaamisia EUR 933 miljoonaa (2021: EUR 2,149 miljoonaa). Laskennalliset verosaamiset ja verovelat on vähennetty toisistaan siinä tapauksessa, kun ne voidaan laillisesti toimeenpantavissa olevan oikeuden nojalla kuitata keskenään ja ne liittyvät saman veronsaajan perimiin tuloveroihin. 95 Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen muutos 2022 milj. euroa Aineettomat hyödykkeet Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja käyttöoikeus- omaisuuserät Eläkevelvoitteet Varaukset Johdannais- instrumentit Vahvistetut tappiot ja käyttämättömät hyvitykset Muut erät Laskennalliset verot netto 1.1.2022 -200 -1 551 268 1 658 1 476 146 -476 1 321 Tuloslaskelmaan kirjatut erät -15 275 -16 5 869 29 702 215 7 061 Muihin laajan tuloksen eriin kirjatut erät - - -33 - 248 - - 215 Kurssierot, erien väliset siirrot ja muut muutokset 5 -85 -144 -38 -39 -9 40 -269 Tytäryritysten myynnit 1) 156 830 -77 -7 509 -1 126 -89 269 -7 546 31.12.2022 -54 -530 -3 -19 589 751 48 782 Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen muutos 2021 milj. euroa Aineettomat hyödykkeet Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja käyttöoikeus- omaisuuserät Eläkevelvoitteet Varaukset Johdannais- instrumentit Vahvistetut tappiot ja käyttämättömät hyvitykset Muut erät Laskennalliset verot netto 1.1.2021 -241 -1 228 542 1 273 -63 168 -312 138 Tuloslaskelmaan kirjatut erät 44 -282 -156 395 1 258 -23 -161 1 076 Muihin laajan tuloksen eriin kirjatut erät - - -98 - 269 - 0 171 Kurssierot, erien väliset siirrot ja muut muutokset -2 -44 -20 -10 11 1 0 -63 Tytäryritysten ostot ja myynnit 0 2 - 0 0 0 -3 -1 31.12.2021 -200 -1 551 268 1 658 1 476 146 -476 1 321 1) Tytäryritysten myynnit vuonna 2022 sisälsi 7 595 miljoonaa liittyen Uniperin konsolidoinnin päättymiseen 30.9.2022. Katso  liitetieto 3 Yrityshankinnat, -myynnit, myytävänä olevat omaisuuserät ja lopetetut toiminnot. Muutokset tilikauden aikana sisältävät Uniperin 30.9.2022 saakka. Uniperiin liittyvät tuloslaskelmaan kirjatut erät esitetään lopetettujen toimintojen tuloksessa. Katso  liitetieto 3.4 Lopetetut toiminnot. Laskennallisten verojen nettomuutos 31.12.2021 jälkeen johtuu pääasiassa Uniperin konsolidoinnin päättymisestä 30.9.2022. Laskua tasoitti osittain johdannaisiin liittyvien laskennallisten verosaamisten kasvu hyödykkeiden korkeista markkinahinnoista johtuen. Vahvistetuista tappioista kirjattujen laskennallisten verosaamisten määrän kasvu liittyy pääosin Irlantiin ja johtuu Uniperin myynnistä sekä Venäjään liittyvistä alaskirjauksista. Fortum on laatinut kattavan ennusteen kyseiset tappiot kantavan irlantilaisen konserniyhtiön tulevaisuuden tulontuottokyvyn arvioimiseksi. Fortum on käyttänyt tätä arviota kirjatun 706 miljoonan euron laskennallisen verosaamisen arvon tukena 31.12.2022. 96 Vahvistetut tappiot ja niihin liittyvät laskennalliset verosaamiset 2022 2021 milj. euroa Vahvis- tetut tappiot Lasken- nallinen verosaa- minen Vahvis- tetut tappiot Lasken- nallinen verosaa- minen Vahvistetut tappiot, joilla ei ole vanhentumisaikaa 1) 5 836 749 675 132 Vahvistetut tappiot, joilla on vanhentumisaika 9 2 58 8 Yhteensä 5 844 751 733 139 1) Liittyy pääasiassa Irlantiin. Laskennalliset verosaamiset kirjataan siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että ne voidaan hyödyntää tulevaisuudessa syntyvää verotettavaa tuloa vastaan. Muutos liittyy pääasiassa Irlantiin ja johtuu Uniperin myynnin vaikutuksista. Kirjaamatta jätetyt laskennalliset verot Alla olevassa taulukossa on esitetty väliaikaiset erot, käyttämättömät verotukselliset tappiot ja veronhyvitykset, joista laskennallista verosaamista ei ole kirjattu niiden hyödyntämiseen liittyvästä epävarmuudesta johtuen. Milj. euroa 2022 2021 Väliaikaiset erot 280 4 910 Verotukselliset tappiot 108 463 Veronhyvitykset 5 3 Yhteensä 393 5 376 Väliaikaisista eroista ja verotuksellisista tappioista kirjaamatta jätettyjen laskennallisten verosaamisten määrän lasku johtuu pääasiassa Uniperin konsolidoinnin päättymisestä 30.9.2022. Väliaikaiset erot vuonna 2022 liittyvät pääasiassa Saksaan. Laskennallisia verovelkoja ei ole kirjattu 476 miljoonan euron (2021: 164) määräisistä väliaikaisista eroista tytäryritysten nettovarojen ja verotuksellisen arvon välillä, koska näiden purkautuminen on Fortumin määräysvallassa ja on todennäköistä, että väliaikaiset erot eivät purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Nämä väliaikaiset erot liittyvät pääasiassa Venäjän jakamattomiin verotettaviin voittoihin. 28.2 Tuloverosaamiset milj. euroa 2022 2021 Belgia 36 113 Muut 35 48 BS Yhteensä 71 161 Belgian tuloverosaamiset liittyvät meneillään oleviin verokiistoihin vuosien 2008 – 2012 verotuspäätöksien osalta. Näiden verojen kokonaismäärä oli 113 miljoonaa euroa ja ne oli kirjattu verosaatavaksi 31.12.2021. Antwerpenin ensimmäisen asteen tuomioistuin Belgiassa antoi 29.6.2022 myönteisen päätöksen koskien Fortumin tuloverotusta vuosilta 2009 – 2012 ja syyskuussa 2022 Belgian veroviranomainen palautti Fortumille maksettuja veroja 78 miljoonaa euroa. Vuoden 2008 määrä, 36 miljoonaa euroa, kirjataan edelleen taseeseen. Katso  liitetieto 37 Oikeudenkäynnit ja viranomaismenettelyt. Muut tuloverosaamiset liittyvät pääasiassa tilikauden tuloverojen maksuihin sekä aiempia vuosia koskevien veronoikaisupäätösten mukaisiin maksuihin. 29 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat LAADINTAPERIAATTEET Fortum omistaa Suomessa Loviisan ydinvoimalaitoksen. Fortumin konsernitaseen erät Osuudet ydinjätehuoltorahastoista ja Ydinvoimaan liittyvät varaukset koskevat Loviisan ydinvoimalaitosta. Vertailukauden luvut sisältävät myös Barsebäck Kraftbolag AB:n ja OKG Aktiebolag AB:n. Fortum ja Uniper ovat yhteisomistajia ruotsalaisessa ydinvoimayhtiössä OKG AB:ssa. Fortum omistaa yhtiöstä 45,5 %. Fortum käsitteli OKG AB -omistusosuuden tytäryhtiönä 31.3.2020 ja 30.9.2022 välisenä aikana. Uniperin konsolidoinnin päättymisen yhteydessä 30.9.2022, OKG AB uudelleenluokiteltiin osakkuusyhtiöksi. Uniperin 100 %:n omistusosuutta Barsebäck Kraftbolag AB:ssa ei myöskään enää konsolidoida. Fortumin rahasto-osuus ydinjätehuoltorahastossa on käsitelty IFRIC 5 Oikeudet osuuksiin rahastoista, jotka on tarkoitettu käytöstä poistamiseen, alkuperäiseen tilaan palauttamiseen ja ympäristön kunnostamiseen - tulkinnan mukaisesti, jossa todetaan, että rahaston varat arvostetaan joko käypään arvoon tai sitä alempaan kyseisten velkojen arvoon, koska Fortumilla ei ole määräysvaltaa tai yhteistä määräysvaltaa ydinjätehuoltorahastoissa. Viranomaiset hallinnoivat ydinjätehuoltorahastoja. Varaukset liittyvät laitoksen käytöstä poistamiseen ja käytetyn polttoaineen loppusijoitukseen. Varausten käypä arvo on laskettu IAS 37- standardin mukaan diskonttaamalla kassavirrat, jotka perustuvat arvioituihin tuleviin kustannuksiin ja jo tehtyihin toimenpiteisiin. Käytöstä poistamiseen liittyvän varauksen alkuperäinen nettonykyarvo (ydinvoimalaitoksen käyttöönottohetkellä) on kirjattu kyseisen investoinnin hankintamenon osana taseeseen ja poistetaan voimalan käyttöajan kuluessa. Muutokset teknisissä suunnitelmissa, jotka vaikuttavat käytöstä poistamisesta aiheutuviin tulevaisuuden kassavirtoihin, diskontataan tähän hetkeen ja tällä oikaistaan ko. investoinnin hankintamenoa taseessa. Käytöstä poistamiseen liittyvästä investoinnista tehdään poistot ydinvoimalaitoksen oletetun käyttöajan kuluessa. Käytöstä poistetuissa voimalaitosyksiköissä velvoitteen kasvu kirjataan kuluksi heti. Käytettyyn ydinpolttoaineeseen liittyvä varaus kattaa tulevat loppusijoituskustannukset kunkin tilikauden loppuun mennessä käytetyn ydinpolttoaineen osalta. Käytetyn polttoaineen loppusijoitukseen liittyvät kustannukset kirjataan kuluksi laitoksen käyttöaikana polttoaineen käytön perusteella. Suunnitelmiin mahdollisesti tulevien muutosten vaikutus kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan perustuen tähän asti käytetyn polttoaineen määrään kunkin tilikauden loppuun mennessä. Varauksen diskonttaukseen liittyvä korkokulu vastaavalta kaudelta kirjataan Rahoituseriin. Fortumin ydinjätehuoltorahastojen osuuksille kertyvä korko ja mahdolliset käypään arvoon arvostuksen vaikutukset esitetään erässä Muut rahoituserät -netto. Fortumin rahasto-osuus ydinjätehuoltorahastoista voi olla suurempi kuin rahasto-osuutta vastaava taseessa esitetty omaisuuserä. Suomessa ydinjätehuoltovastuun tulee olla täysin katettu maksuilla tai takauksilla ydinjätehuoltorahastoon. Samat periaatteet ovat voimassa Ruotsissa käytöstä poistettujen ydinvoimalaitosten osalta. Ruotsissa käytössä olevien ydinvoimaloiden osalta ydinjätehuoltovastuu tulee täyttää laitosten käyttöoloajan loppuun mennessä. Erot lainmukaisen vastuun ja ydinjätehuoltovarauksen välillä voivat olla merkittäviä, koska Ydinjätehuoltovarauksesta poiketen lainmukaista ydinjätehuoltovastuuta ei diskontata Suomessa ja Ruotsissa laillinen vastuu perustuu toisiin oletuksiin kuin varaus. Vuosittaiset maksut ydinjätehuoltorahastoihin perustuvat ydinjätehuoltovastuun muutoksen osuuteen ydinjätehuoltorahastojen tuotoista. Maksua pienentävät tehdyt toimenpiteet. Fortumilla on vähemmistöosuuksia myös muissa ydinvoimayhtiöissä, joita ovat Teollisuuden Voima Oyj (TVO) Suomessa sekä Forsmarks Kraftgrupp AB (Forsmark) Ruotsissa. Vähemmistöosuudet on luokiteltu osakkuus- ja yhteisyrityksiksi ja konsolidoidaan pääomaosuusmenetelmällä. Yhtiöt Suomessa ja Ruotsissa toimivat omakustannusperiaatteella. Omistajat ostavat sähköä paikallisen kirjanpitokäytännön mukaisesti lasketulla tuotantokustannushinnalla. Osakkuusyhtiöiden tilinpäätösten laadintaperiaatteita ydinvoimaan liittyvien varojen ja velkojen suhteen on tarvittaessa muutettu vastaamaan konsernin noudattamia konsernin laadintaperiaatteita. 97 KRIITTISET TILINPÄÄTÖSARVIOT JA -HARKINNAT: YDINVOIMATUOTANTOON LIITTYVIEN VARAUSTEN MÄÄRITTÄMISESSÄ TEHTÄVÄT OLETUKSET Fortumin ydinvoimalalaitosten tuleviin käytöstäpoistoihin ja käytetyn ydinjätteen loppusijoitukseen liittyvä varaus perustuu pitkäaikaisiin kassavirtaennusteisiin arvioiduista kustannuksista. Pääasialliset oletukset liittyvät teknisiin suunnitelmiin, ajoituksiin, kustannusennusteisiin ja diskonttokorkoon. Valtioiden viranomaiset hyväksyvät tekniset suunnitelmat, oletukset ajoituksesta ja kustannusennusteet. Muutokset oletetuissa diskonttokoroissa vaikuttavat varauksen määrään. Jos diskonttokorkoa pienennetään, varaus kasvaa. Ydinvoimalaitoksissa, joissa osuus ydinjätehuoltorahastossa on suurempi kuin varaus, varauksen kasvun vaikutus kompensoituu taseeseen kirjattavalla vastaavalla kasvulla Fortumin osuudessa ydinjätehuoltorahastojen varoista. Tuloslaskelmavaikutus on tällöin positiivinen, koska käytöstä poistamisen osuus varauksesta kirjataan kuten menot hyödykkeen purkamisesta. Tämä pätee niin kauan kuin todellinen osuus ydinjätehuoltorahastoista on korkeampi kuin taseessa esitetty, ja niin kauan kuin IFRS:n mukaan varojen kirjanpitoarvo ei voi ylittää varauksen arvoa, koska Fortumilla ei ole määräysvaltaa ydinjätehuoltorahastoissa. Sekä Suomessa että Ruotsissa ydinvoimaoperaattorit ovat lakisääteisesti velvollisia huolehtimaan laitosten käytöstä poistamisesta ja käytetyn polttoaineen loppusijoituksesta (ydinjätehuolto). Molemmissa maissa ydinvoimaoperaattorit ovat velvoitettuja turvaamaan ydinjätehuollon rahoittamisen suorittamalla maksuja viranomaisten hallinnoimiin ydinjäterahastoihin. Ydinvoimaoperaattoreiden pitää myös antaa vakuuksia taatakseen riittävät varat laitosten tulevista käytöstäpoistoista ja käytetyn polttoaineen loppusijoituksesta aiheutuvien kustannusten kattamiseksi. 29.1 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat kokonaan omistetuissa ydinvoimalaitoksissa milj. euroa 2022 2021 Taseeseen sisältyvät erät BS Ydinvoimaan liittyvät varaukset 966 3 891 BS Fortumin osuus ydinjätehuoltorahastoista 966 3 515 Fortumin osuus Suomen ja Ruotsin ydinjätehuoltorahastojen nettovarojen käyvästä arvosta 1 148 3 924 Taseeseen kirjaamaton rahasto-osuus 182 408 IFRS-standardien mukainen ydinvoimaan liittyvä varaus ja rahasto-osuus Ydinvoimaan liittyvät varaukset sisältävät käytöstä poistamista ja käytetyn polttoaineen loppusijoittamista varten tehdyt varaukset. IAS 37:n mukaan lasketut ydinvoimaan liittyvät varaukset laskivat 2 924 miljoonaa euroa vuoden 2021 lopusta ja olivat 966 miljoonaa euroa 31.12.2022. Muutos johtuu pääasiassa Uniperin konsolidoinnin päättymisestä. Kustannusarvion ja teknisen suunnitelman päivityksillä ei ollut olennaista vaikutusta Fortumin tuloslaskelmaan ja taseeseen. Fortumin osuus ydinjätehuoltorahastoista on IFRS:n näkökulmasta ylirahastoitu yhteensä 182 miljoonaa euroa, koska Fortumin osuus rahastoista 31.12.2022 oli 1 148 miljoonaa euroa ja rahaston käypä arvo taseella oli 966 miljoonaa euroa. Fortumin rahasto-osuuden tasearvo ei saa ylittää IFRS:n mukaisesti laskettua varauksen määrää taseessa. Niin kauan kuin ydinjätehuoltorahasto pysyy IFRS:n näkökulmasta ylirahoitettuna, kirjataan positiivinen vaikutus muihin rahoituseriin, kun varaus kasvaa enemmän kuin nettomaksut ydinjätehuoltorahastoon. Negatiivinen kirjaus kirjataan muihin rahoituseriin aina, kun nettomaksut ydinjätehuoltorahastoon ovat suuremmat kuin varauksen kasvu. Loviisan ydinvoimalaitoksen lainmukainen vastuu Työ- ja elinkeinoministeriön joulukuussa 2022 tekemään päätökseen perustuva lainmukainen vastuu 31.12.2022 oli yhteensä 1 197 miljoonaa euroa. Lainmukainen vastuu perustuu vuosittain tehtävään kustannusarvioon sekä joka kolmas vuosi tehtävään tekniseen suunnitelmaan. Lainmukainen vastuu määritetään olettaen, että laitoksen käytöstäpoisto tapahtuisi arviointivuotta seuraavan vuoden alussa, ja vastuuta ei diskontata nykyarvoon. Suomalaiset ydinvoimaoperaattorit toimittivat päivitetyn teknisen suunnitelman sekä kustannusarvion Työ- ja elinkeinoministeriöön kesäkuussa 2022. Ministeriön päätös päivitetystä lainmukaisesta vastuusta saatiin joulukuussa 2022. Fortumin osuus Valtion ydinjätehuoltorahastossa Suomen ydinenergialain mukaisesti Fortumilla on velvoite kattaa lainmukainen vastuunsa kokonaisuudessaan Valtion ydinjätehuoltorahaston kautta. Viranomaiset päättävät Fortumin rahastotavoitteen Valtion ydinjätehuoltorahastossa samassa yhteydessä, kun lainmukaisen vastuun määrä päätetään vuosittain. Fortum suorittaa ydinjätehuoltomaksuja Valtion ydinjätehuoltorahastoon kyseisten päätösten mukaisesti. Nykyinen rahastotavoite perustuu joulukuun 2022 päätökseen ja on yhteensä 1 197 miljoonaa euroa. Ydinvoimaan liittyvät varaukset milj. euroa 2022 2021 1.1. 3 891 3 866 Varausten lisäykset 40 211 Käytetyt varaukset -145 -189 Varausten purku -16 - Diskonttauksesta johtuvat muutokset 65 65 Kurssierot -173 -62 Tytäryhtiöiden myynti 1) -2 696 - BS 31.12. 966 3 891 BS Fortumin ydinjätehuoltorahasto-osuuden tasearvo 966 3 515 1) Katso lisätietoja  liitetiedossa 3 Yrityshankinnat, -myynnit, myytävänä olevat omaisuuserät ja lopetetut toiminnot. Muutokset tilikauden aikana sisältävät Uniperin 30.9.2022 saakka. Takaisinlainaus Valtion ydinjätehuoltorahastosta Suomalaisilla Valtion ydinjätehuoltorahaston osapuolilla on mahdollisuus ottaa lainaa rahastolta tietyin ehdoin. Fortum on käyttänyt oikeuttaan lainata rahastolta ja pantannut Kemijoki Oy:n osakkeita vakuudeksi. Lainat uusitaan vuosittain. Katso  liitetieto 27 Korolliset velat ja  liitetieto 36 Pantatut varat ja vastuut. 29.2 Ydinvoimalaitokset osakkuus- ja yhteisyrityksissä OKG, Forsmark ja TVO ovat omakustannusperiaatteella toimivia yrityksiä, joista omistajat ostavat sähköä tuotantokustannuksia vastaavaan hintaan. Fortum kirjaa laskutetut kustannukset paikallisten kirjanpitosäännösten mukaisina. Laskutetun sähköntuotantokustannuksen lisäksi Fortum kirjaa IFRS-oikaisuja Fortumin laadintaperiaatteiden mukaisesti. Oikaisut sisältävät myös Fortumin osuudet yhtiöiden ydinjäterahastoista ja ydinvoimaan liittyvistä varauksista. Alla olevissa taulukoissa on esitetty osakkuusyhtiöiden ydinjäterahastojen ja -varausten määrät (100 %) sekä Fortumin osuudet näistä. 98 TVO:n ydinvoimaan liittyvät varat ja velat (100 %) milj. euroa 2022 2021 TVO:n taseen erät Fortumin käyttämien oletusten mukaisiksi oikaistuna Ydinvoimaan liittyvät varaukset 1 620 1 713 TVO:n osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta 1 157 1 159 Nettomäärä -463 -554 joista Fortumin nettomääräinen osuus pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltynä -116 -139 TVO:n lainmukainen vastuu ja osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta Ydinjätehuoltovastuu Suomen ydinergialain mukaan 1 840 1 816 Osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta 1 436 1 451 Taseeseen kirjaamaton rahasto-osuus 279 292 TVO:n lainmukainen vastuu, varaus ja osuus rahastosta perustuvat samoihin periaatteisiin kuin yllä on kuvattu Loviisan ydinvoimalan osalta. OL1/OL2 -laitosyksiköiden ja OL3 -laitosyksikön vastuumäärät ja rahasto-osuudet lasketaan ja kirjataan erikseen, koska vastaavat ydinjätehuollon kokonaiskustannusarviot laaditaan myös erikseen. Päivitetyllä teknisellä suunnitelmalla oli pieni vaikutus Fortumin osuuteen TVO:n varoista ja veloista. TVO:n osuuden Valtion ydinjätehuoltorahastosta ja taseessa esitetyn osuuden välinen ero johtuu IFRIC 5 - tulkinnasta, jonka mukaan Valtion ydinjätehuoltorahasto-osuus arvostetaan taseella joko käypään arvoon tai siihen liittyvän velan määrään, sen mukaan kumpi niistä on pienempi. 31. joulukuuta 2022 OL1/OL2-laitosten rahasto-osuus on suurempi kuin IFRS:n mukainen varaus. OL3-laitoksen rahasto-osuus puolestaan on pienempi kuin IFRS:n mukainen varaus. TVO:n osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta on IFRS:n näkökulmasta ylirahastoitu 279 miljoonaa euroa (josta Fortumin osuus on 74 miljoonaa euroa), koska TVO:n osuus rahastosta 31.12.2022 oli 1 436 miljoonaa euroa ja tasearvo 1 157 miljoonaa euroa. Suomalaisilla Valtion ydinjätehuoltorahaston osapuolilla on mahdollisuus ottaa lainaa rahastolta tietyin ehdoin. Fortum käyttää oikeuttaan lainata rahastolta TVO:n kautta omistusosuutensa mukaisesti. Katso lisätietoja  liitetieto 27 Korolliset velat. OKG:n ja Forsmarkin ydinvoimaan liittyvät varat ja velat (100 %) milj. euroa 2022 2021 OKG:n ja Forsmarkin ydinvoimaan liittyvät varat ja velat Fortumin laadintaperiaatteiden mukaan 1) Ydinvoimaan liittyvät varaukset 4 641 2 634 Osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta 3 200 2 397 Nettomäärä -1 441 -237 joista Fortumin nettomääräinen osuus pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltynä -456 -76 1) Vertailukausi ei sisällä OKG AB:ta, koska luvut sisältyvät kokonaan omistettujen ydinvoimalaitosten varoihin ja velkoihin. Vertailukausi sisältää Uniperin vähemmistöosuuden Forsmarkista, jota ei enää yhdistellä. Ydinvoimaoperaattorien omistama Svensk Kärnbränslehantering AB (SKB) huolehtii Ruotsissa kaikesta ydinjätehuollosta ydinvoimaoperaattorien puolesta. SKB:n toimintaa rahoittaa Ruotsin Valtion Ydinjätehuoltorahasto, joka puolestaan on ydinvoimaoperaattoreiden rahoittama. Ydinjätehuoltomaksujen ja -vastuiden tarkistus tehdään yleensä kolmen vuoden välein viranomaispäätöksellä Ruotsin ydinturvallisuusviranomaisen (Strålsäkerhetsmyndigheten, SSM) esityksestä. Esitys perustuu SKB:n ja lisenssin haltijoiden laatimaan kustannusarvioon. SKB hyväksyi ydinjätehuollon päivitetyn teknisen suunnitelman joulukuussa 2022. Joulukuussa 2020 Ruotsin hallitus päätti ydinjätemaksut ja vastuut vuodelle 2021 ja tammikuussa 2022 vuosille 2022 – 2023. Ydinjätemaksut perustuvat tulevaisuuden kustannusennusteisiin olettaen, että ydinvoimalan yksiköiden käyttöikä on 50 vuotta. Maksu määräytyy tuotetun energian mukaan ja on yksi äyri tuotettua kWh:a kohden (1 äyri = 0,01 Ruotsin kruunua). TVO:n Olkiluoto 3 -projektin tilanne Fortum on osakkaana maan viidennessä ydinvoimalaitosyksikössä, Olkiluoto 3:ssa (OL3) omistamiensa Teollisuuden Voima Oyj -osakkeiden (TVO) kautta. Fortumin 25 %:n omistusosuus vastaa noin 400 MW:n kapasiteettia. Olkiluoto 3 (OL3) on koekäyttövaiheessa oleva ydinvoimalaitosyksikkö, joka on tilattu kiinteähintaisena avaimet käteen -periaatteella konsortiolta (laitostoimittaja), jonka muodostavat Areva GmbH, Areva NP SAS ja Siemens AG. Konsortioon kuuluvat yhtiöt ovat laitostoimitussopimuksen mukaisesti yhteisvastuussa sopimusvelvoitteista. TVO allekirjoitti maaliskuussa 2018 kattavan OL3-projektin loppuunsaattamista ja projektin kiistoja koskevan sovintosopimuksen laitostoimittajakonsortioon kuuluvien yhtiöiden, Areva NP:n, Areva GmbH:n ja Siemens AG:n sekä Ranskan valtion sataprosenttisesti omistaman Areva-yhtiöiden emoyhtiö Areva SA:n kanssa, jota täydennettiin kesäkuussa 2021 allekirjoitetuilla sopimuksilla. Sovintosopimuksessa laitostoimittajakonsortioon kuuluvat yhtiöt sitoutuivat siihen, että OL3-projektin loppuunsaattamiseen tarkoitetut varat ovat riittävät ja ne kattavat myös kaikki asianmukaiset takuukaudet. Tätä varten perustettiin Areva-yhtiöiden rahoittama rahastomekanismi turvaamaan OL3-projektin loppuunsaattamisesta aiheutuvien kustannusten kattamisen. Tilikauden aikana rahastosta, jota viimeksi täydennettiin heinäkuussa 2021, on maksettu OL3-projektin loppuunsaattamisesta Areva-yhtiöille aiheutuneita kustannuksia sovintosopimuksen mukaisesti. OL3 liitettiin valtakunnan verkkoon ja sähköntuotanto aloitettiin 12.3.2022. Sähköntuotantotehoa nostettiin portaittain noin 850 megawatin tasolle, kunnes koekäyttöjakson testit keskeytyivät 26.4.2022 booripumppujen odottamattoman käynnistymisen vuoksi. Samaan aikaan havaittiin generaattorin jäähdytysjärjestelmän vuoto. Turbiinipuolen välitulistimesta löytyi toukokuussa 2022 höyrynohjauslevyistä irronneita irto-osia, jotka vaativat korjaustoimenpiteitä. Korjaustyöt saatiin valmiiksi 8.8.2022. TVO tiedotti 11.8.2022, että OL3:lla tehdään noin kahden viikon pituinen turbiinipuolen automaatiopäivitys. Koekäyttöä päästiin jatkamaan 28.8.2022 60 %:n tehotason testeillä. STUK myönsi 6.9.2022 luvan OL3:n tehotason nostamiselle yli 60 %:n tasolle ja siitä aina 100 %:n tasolle asti. STUKin mukaan siihen asti tehdyt käyttöönottokokeet ja selvitykset osoittivat, että OL3 on toiminut turvallisesti ja laitoksen tehonnostoa voidaan jatkaa. 80 %:n tehotason testit aloitettiin 9.9.2022. Täyden tehon eli noin 1 600 megawatin tehotason testit aloitettiin 30.9.2022. 18.10.2022 koekäyttö keskeytyi turbiinilaitoksen syöttövesipumppujen sisäosissa havaittujen vaurioiden takia. Koekäyttöä jatkettiin 27.12.2022 syöttövesipumppujen vaurioiden selvitystöiden pääosin valmistuttua. Laitostoimittajalta saadun viimeisimmän tiedon mukaan OL3:n säännöllinen sähköntuotanto alkaa huhtikuussa 2023. Laitostoimittaja on velvollinen viimeistelemään laitosyksikön valmiiksi laitostoimitus- ja kokonaissovintosopimusten mukaisesti. Ydinvoimaan liittyvät vakuudet Ydinjätehuoltomaksun lisäksi energiayhtiöt antavat vakuuksia turvaamaan kattamattomat lainmukaiset vastuut ja mahdolliset odottamattomat tapahtumat liittyen ydinvoimaan. Lisätietoja Fortumin vakuuksista ydinvoimalaitoksiin liittyen, katso  liitetieto 36 Pantatut varat ja vastuut. 99 30 Muut varaukset LAADINTAPERIAATTEET Konserni kirjaa varauksen silloin, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena olemassa oleva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite kolmatta osapuolta kohtaan, kun on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää resurssien käyttöä tulevaisuudessa, ja kun velvoitteen määrä on luotettavasti arvioitavissa. Varauksen määrä on niiden menojen nykyarvo, joita velvoitteen täyttämisen odotetaan edellyttävän. Arvostamisessa käytetään diskonttauskorkoa, joka kuvastaa markkinoiden näkemystä rahan aika-arvosta tarkasteluhetkellä. Jos arvioiduissa kassavirroissa ei ole huomioitu varaukseen liittyvää riskiä, on diskonttauskoron laskennassa huomioitu myös kyseistä velkaa koskevat riskit tarkasteluhetkellä. Ajan kulumisesta johtuva varauksen määrän kasvu ja diskonttauskoron muutoksista johtuvat muutokset varauksissa kirjataan korkokuluksi. Muutokset varauksissa, lukuun ottamatta muutoksia käyttöomaisuushyödykkeen käytöstä poistamiseen liittyvissä velvoitteissa, esitetään tuloslaskelmassa. KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEEN KÄYTÖSTÄ POISTAMISEEN LIITTYVÄT VELVOITTEET Käyttöomaisuushyödykkeen käytöstä poistamiseen liittyvä velvoite kirjataan joko silloin, kun on olemassa kolmanteen osapuoleen kohdistuva sopimukseen perustuva velvoite, tai kun on olemassa oikeudellinen velvoite. Velvoitteen määrä perustuu tyypillisesti ulkoisen asiantuntijan vahvistamaan perusteelliseen menoarvioon. Käyttöomaisuushyödykkeen käytöstä poistamiseen liittyvä velvoite kirjataan osana kyseisen hyödykkeen hankintamenoa, kun hyödyke otetaan käyttöön. Menot kirjataan poistoina hyödykkeen jäljellä olevan taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Muutokset käytöstä poistamisvarauksissa kirjataan käyttöomaisuushyödykkeen hankintamenon oikaisuksi taseeseen, paitsi jos omaisuuserä on loppuun poistettu, jolloin muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti. VARAUKSET TAPPIOLLISISTA SOPIMUKSISTA Sopimuksesta, jonka mukaisten velvoitteiden täyttäminen aiheuttaa väistämättä menoja, jotka ylittävät sopimuksesta odotettavissa olevan taloudellisen hyödyn, kirjataan varaus. Väistämättömien menojen määrä on joko jäljellä olevien velvoitteiden määrä, tai sopimuksen täyttämättä jättämisestä aiheutuvien sakkojen tai korvausten määrä, sen mukaan kumpi näistä on alempi. YMPÄRISTÖVARAUKSET Ympäristövaraus kirjataan ympäristölakien ja -säännöksien voimassa olevaan tulkintaan perustuen, kun on todennäköistä, että on syntynyt olemassa oleva velvoite, jonka määrä on luotettavasti arvioitavissa. Velvoitteen määrä perustuu tyypillisesti ulkoisen asiantuntijan vahvistamaan perusteelliseen menoarvioon. KRIITTISET TILINPÄÄTÖSARVIOT JA -HARKINNAT: VARAUSTEN ARVIOINNISSA KÄYTETYT OLETUKSET Varausten kirjaaminen olemassa olevista velvoitteista perustuu johdon arvioon siitä, edellyttääkö velvoitteen täyttäminen todennäköisesti taloudellisten resurssien käyttöä tulevaisuudessa. Kirjaaminen edellyttää myös parasta arviota väistämättömistä menoista, joita tilikauden lopussa olemassa olevan velvoitteen täyttäminen edellyttää. Johdon arvio väistämättömistä menoista tehdään esimerkiksi ottamalla huomioon useita eri lopputulemia ja niiden todennäköisyys. Arvio perustuu myös parhaaseen ymmärrykseen varaukseen liittyvistä riskeistä ja epävarmuuksista, ja sisältää oletuksen menojen toteutumisajankohdasta. Diskonttauskoron määrittäminen varausten kirjaamisessa nykyarvoon perustuu myös johdon arvioon. Muutokset oletuksissa liittyen menojen arvioituun määrään tai ajankohtaan saattavat olla tarpeellisia, kun aika kuluu ja/tai parempaa tietoa on saatavilla. Milj. euroa Toimittaja- ja asiakas- suhteisiin liittyvät varaukset Käytöstä- poistamis- varaukset Sähkön tuotantoon liittyvät varaukset Kaasun jakeluun liittyvät varaukset Ympäristö- asioihin liittyvät varaukset Henkilös- töön liittyvät varaukset Muut Yhteensä 1.1.2022 2 893 872 653 354 253 368 1 013 6 406 Varausten lisäykset 26 590 8 12 9 11 61 218 26 909 Käytetyt varaukset -1 647 -4 - -66 -9 -94 -56 -1 877 Käyttämättömien varausten purku -295 -50 - -66 -2 -56 -139 -608 Muuntoerot ja muut muutokset -1 -1 - -1 -1 1 -94 -96 Diskonttauksen purkaminen -76 -36 -112 -27 -24 -28 -19 -322 Tytäryhtiöiden myynti 1) -27 465 -770 -552 -203 -186 -253 -852 -30 281 31.12.2022 - 19 - - 41 - 70 130 BS Josta lyhytaikaiset varaukset - - - - - - 13 13 BS Josta pitkäaikaiset varaukset - 19 - - 41 - 58 118 1) Katso lisätietoja  liitetiedossa 3 Yrityshankinnat, -myynnit, myytävänä olevat omaisuuserät ja lopetetut toiminnot. Muutokset tilikauden aikana sisältävät Uniperin 30.9.2022 saakka. Toimittaja- ja asiakassuhteisiin liittyvät varaukset vuonna 2021 liittyivät Uniperiin ja sisälsivät 2,6 miljardia euroa tappiollisten sopimusten varauksia, jotka liittyivät sähkön myyntisopimusten hankintaan, joihin sovelletaan IFRS 9:n mukaista oman käytön poikkeusta, sekä kaasunvarastointiliiketoiminnassa käytettävän infrastruktuurin pitkäaikaisiin hankintasopimuksiin. Käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä poistamiseen liittyvät varaukset liittyvät tavanomaisen energian tuotantolaitoksiin. Varauksista suurimman osuuden arvioidaan tulevan käytetyksi seuraavien 5 – 10 vuoden aikana. Vuonna 2021 käytöstäpoistamisvaraukset liittyivät pääosin Uniperin tavanomaisen ja uusiutuvan energian tuotantolaitoksiin sekä ydinvoimalaitosten tavanomaisiin laitoskomponentteihin. Vuonna 2021 varauksiin sisältyi myös Uniperin velvoitteita koskien kaasunvarastointilaitoksien ympäristöhankkeita. Sähkön tuotantoon liittyvät varaukset liittyivät vuonna 2021 Uniperiin ja sisälsivät pääasiassa varauksia vesivoimatuotantoon liittyen. Kaasun jakelutoimintaan liittyvät varaukset liittyivät vuonna 2021 Uniperiin ja sisälsivät pääasiallisesti tappiollisten sopimusten varauksia, jotka liittyivät kaasun kuljetus- ja höyrytyskapasiteettisopimuksiin. Ympäristövaraukset sisältävät pääasiassa velvoitteita liittyen ympäristön uudistukseen ja vesistöjen suojeluun, saastuneiden alueiden puhdistukseen ja muihin ympäristön tilan parannustoimenpiteisiin. Pääosan varauksista arvioidaan realisoituvan seuraavan 10 – 15 vuoden kuluessa. Henkilöstöön liittyvät varaukset liittyivät vuonna 2021 Uniperiin ja sisälsivät pääasiassa tulospalkkioita, palvelusvuosipalkkioita ja luontaisetuuksia koskevia varauksia sekä uudelleenjärjestelyihin ja muihin henkilöstöön liittyviin velvoitteisiin liittyviä varauksia. Muut varaukset sisältävät useita eriä, jotka eivät yksittäin ole olennaisia ja liittyivät vuonna 2021 pääasiassa Uniperiin. Tietoja ydinvoimalaitosten käytöstä poistamiseen ja käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamiseen liittyvistä varauksista löytyy  liitetiedossa 29 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat. 100 31 Eläkevelvoitteet LAADINTAPERIAATTEET Konserniyhtiöillä on erilaisia eläkejärjestelyjä kunkin toimintamaan paikallisten olosuhteiden ja käytäntöjen mukaisesti. Näiden eläkejärjestelyjen rahoitus on yleensä järjestetty maksuilla vakuutusyhtiöihin, konsernin eläkesäätiöihin tai muihin erillisrahastoihin. Konsernilla on sekä etuus- että maksupohjaisia järjestelyjä. Etuuspohjaisissa järjestelyissä eläkekulut arvioidaan käyttämällä ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää. Eläkkeiden suorittamisesta johtuvat kulut kirjataan tuloslaskelmaan tavoitteena jakaa työsuoritukseen perustuva meno työntekijöiden palvelusajalle. Kauden työsuoritukseen ja aiempaan työsuoritukseen perustuvat menot, kuten myös voitot ja tappiot velvoitteiden täyttämisestä, kirjataan henkilöstökuluihin. Nettokorko esitetään rahoituserissä. Etuuspohjaiseen järjestelyyn liittyvä velvoite lasketaan vuosittain tilinpäätöspäivänä ja arvostetaan arvioitujen vastaisten kassavirtojen nykyarvoon käyttäen sellaisten korkealuokkaisten yritysten joukkovelkakirjalainojen korkoa, joiden juoksuaika vastaa suunnilleen kyseisen eläkevelan kestoaikaa. Järjestelyyn kuuluvat varat arvostetaan käypään arvoon. Taseeseen merkitty velka on etuuspohjaisen järjestelyn velvoite tilinpäätöspäivänä vähennettynä järjestelyyn kuuluvien varojen käyvällä arvolla. Jos velvoitteen nykyarvo vähennettynä järjestelyyn kuuluvien varojen käyvällä arvolla muodostaa nettona omaisuuserän, otetaan huomioon voimassa olevat omaisuuserän enimmäismäärän rajoitukset. Omaisuuserä esitetään taseen erässä Muut pitkäaikaiset sijoitukset. Jos järjestelyä muutetaan, supistetaan tai velvoitteet täytetään (”järjestelyyn kohdistuva tapahtuma”) tilikauden aikana, kauden työsuoritukseen perustuva meno ja nettovelan tai omaisuuserän nettokorko määritetään uudelleen järjestelyyn kohdistuvan tapahtuman jälkeiselle raportointiajanjaksolle. Uudelleen määrittämisessä käytetään järjestelyyn kohdistuvan tapahtuman hetkellä voimassa olevia vakuutusmatemaattisia oletuksia. Jos järjestelyn etuuksia muutetaan tai jos järjestelyä supistetaan, tästä aiheutuva aiempaan työsuoritukseen liittyvä etuuksien muutos tai supistamisesta aiheutuva voitto tai tappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Velvoitteiden täyttämiseen liittyvät voitot tai tappiot kirjataan velvoitteen täyttämishetkellä. Etuuspohjaisen nettovelan tai omaisuuserän uudelleen määrittämisestä johtuviin eriin kuuluvat vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot, jotka saattavat syntyä etenkin arvioiden ja toteuman eroista, liittyen oletuksiin demografisista ja taloudellisista muuttujista ja lisäksi näiden oletusten muutoksista eri raportointipäivien välillä. Tämän lisäksi näihin eriin kuuluu ero järjestelyyn kuuluvien varojen varsinaisen tuoton ja järjestelyyn kuuluvien varojen nettokoroissa esitetyn korkotuoton välillä, sekä kaikki muutokset omaisuuserän enimmäismäärän rajoituksissa, lukuun ottamatta nettokorkoihin jo sisällytettyjä määriä. Uudelleen määrittämisen vaikutus ja tästä aiheutuva laskennallinen vero kirjataan kokonaisuudessaan muihin laajan tuloksen eriin tapahtumahetkellä. Konsernin maksuperusteisiin järjestelyihin suorittamat maksut kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, johon kyseiset maksut kohdistuvat. KRIITTISET TILINPÄÄTÖSARVIOT JA -HARKINNAT: TULEVIEN ELÄKEVELVOITTEIDEN MÄÄRITTÄMISESSÄ KÄYTETYT OLETUKSET Eläkevelvoitteiden nykyarvo riippuu lukuisista tekijöistä, jotka perustuvat vakuutusmatemaattisiin oletuksiin. Muutokset näissä oletuksissa vaikuttavat eläkevelvoitteiden tasearvoon. Fortumin eläkejärjestelyt Suomi Suomessa työntekijöiden lakisääteiset työeläke-etuudet (TyEL) takaavat työntekijälle työeläketurvaa vanhuus-, työkyvyttömyys- tai leskeneläkkeen muodossa. Etuudet on järjestetty eläkevakuutusyhtiön kautta ja luokiteltu maksuperusteisiksi järjestelyiksi. Lisäksi konsernilla on rajattu määrä lisävanhuuseläke- ja perhe-eläke-etuuksia, jotka on järjestetty Fortumin eläkesäätiössä. Eläkesäätiö on suljettu säätiö, jota hallinnoi sekä työnantajien että työntekijöiden edustajista koostuva hallitus. Eläkkeelle siirtymisen jälkeen maksettavat etuudet tarkistetaan vuosittain TyEL- indeksin mukaan. Luvatut etuudet on määritetty säätiön säännöissä, joiden mukaan etuuden määrä lasketaan osuutena palkkasummasta. Osuus on useimmiten 66 % palkasta. Etuuden laskennassa käytettävä palkkasumma on viimeisten kymmenen vuoden keskimääräinen palkka, joka on indeksoitu yleisellä ansiotasoindeksillä laskentavuoteen. Säätiö toimii Finanssivalvonnan (FIVA) sääntöjen mukaan. Eläkevelan tulee olla sääntöjen mukaan täysin katettu. Kansallinen etuuspohjaisiin järjestelyihin liittyvä velvoite lasketaan niin, että luvattu etuus on täysin katettu eläkkeelle siirtymiseen asti. Eläkejärjestelyt myydyissä toiminnoissa (Uniper) Vertailuvuosi sisältää Uniperin etuuspohjaiset eläkejärjestelyt lähinnä Saksassa ja Iso-Britanniassa. Uniperin konsolidoinnin päätyttyä 30.9.2022, Fortumilla ei ole merkittäviä eläkejärjestelyjä näissä maissa vuoden 2022 lopussa . Saksa Suurin osa nykyisistä ja entisistä työntekijöistä kuuluu ammatillisten etuusjärjestelyjen piiriin valtion eläkejärjestelyjen lisäksi. Nämä järjestelyt liittyvät pääasiassa eläke-, työkyvyttömyys- ja leskeneläke-etuuksiin. Saksan nykyisten työnt ekijöiden eläkevelvoite muodostuu pääosin vuonna 2008 suljetuista järjestelyistä (”BAS plan” ja ”Zukunftssicherung”). Uusille työntekijöille avoin järjestely on etuuspohjainen maksuihin painottuva järjestelmä, joka perustuu ”pääomayksikköihin”. Eläkejärjes telyt rahoitetaan tarkoitusta varten olevilla rahastoilla, (muun muassa ”Pensionskassen” ja konsernin eläkesäätiö), jotka ovat yhtiöstä erillisiä juridisia toimijoita. Järjestelyyn kuuluvia varoja on rahoitettu erityisen ”Contractual Trust Arrangement” -jä rjestelyn (”CTA”) kautta. Ainoastaan ”Pensionskassen” ja eläkesäätiö ovat pääomasijoittamista ja rahoitusvaatimuksia koskevien säännösten alaisia. ”CTA”:a koskee vain yrityssopimusten rahoitussäännöt. Iso-Britannia Isossa-Britanniassa on kolme eläkejärjestelyä, joista kaksi on etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Nämä järjestelyt eivät ole olleet avoinna uusille työntekijöille vuosien 2005 ja 2008 jälkeen, ja uudet työntekijät kuuluvat nykyisin maksupohjaiseen eläkejärjestelyyn. Eläkejärjestely toimii konsernista erillisen riippumattoman säätiön (trust) alaisena, joka on täysin vastuussa eläkevarojen sijoittamisesta. Muut maat Vuoden 2022 lopussa Fortumilla ei ollut muissa maissa merkittäviä etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. 101 Merkittävimmät eläkejärjestelyihin liittyvät riskit Tyypilliset eläkejärjestelyihin liittyvät riskitekijät muodostuvat muutoksista diskonttauskorossa, muutoksista vakuutusmatemaattisissa oletuksissa sekä sijoitus- ja volatiliteettiriskistä. Diskonttauskoron muutokset IFRS-standardien mukaisen etuuspohjaisen eläkevelvoitteen laskennassa käytettävä diskonttauskorko riippuu yritysten joukkovelkakirjalainojen korosta tilinpäätöspäivänä. Korkojen lasku kasvattaa eläkevelvoitteen määrää, mitä tasoittaa vastaavasti kiinteän tuoton sijoitusten arvon nousu. Oletuksiin liittyvät riskit Aktuaarilaskelmat edellyttävät oletusten tekemistä inflaatiosta, palkkatasosta sekä kuolleisuudesta. Jos toteumat poikkeavat oletuksista, eläkevelvoitteesta voi muodostua arvioitua suurempi. Sijoitusriski ja volatiliteettiriski Eläkejärjestelyihin kuuluvat varat sijoitetaan eri omaisuusluokkiin riippuen kunkin maan lainsäädännöstä tai eläkejärjestelyn investointistrategiasta. Sijoitussuunnitelmaa päivitetään säännöllisesti eläkejärjestelykohtaisesti. Jos eläkejärjestelyn varojen tuotto ei riitä kattamaan velvoitteen määrän kasvua ja maksuja tilikauden aikana, tiettyjen maiden kansalliseen lainsäädäntöön perustuen työnantaja on velvoitettu kattamaan maksuilla syntyneen vajeen, ellei eläkejärjestelyllä ole riittäviä varoja. Velvoitteen nykyarvon muutokset Etuuspohjainen velvoite Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo Etuuspohjainen netto- omaisuuserä(-)/- velka(+) milj. euroa 2022 2021 2022 2021 2022 2021 Tasearvo 1.1. 4 437 4 636 -3 290 -3 117 1 146 1 519 Tuloslaskelmaan kirjatut erät 1) Työsuoritukseen perustuva meno 49 73 - - 50 73 Aiempaan työsuoritukseen perustuva meno 1 30 - - 1 30 Velvoitteen täyttämisestä johtuvat voitot tai tappiot -138 -4 2 1 -136 -3 Nettokorko 44 43 -34 -31 10 12 -44 142 -32 -28 -76 113 Laajaan tuloslaskelmaan kirjatut erät Uudelleen määrittämisestä johtuvat voitot(-)/tappiot(+) -1 513 -297 905 -121 -608 -418 Taloudellisten oletuksien muutoksista johtuvat vakuutusmatemaattiset voitot/tappiot -1 517 -279 - - -1 517 -279 Kokemusperäisistä tarkistuksista johtuvat vakuutusmatemaattiset voitot/tappiot 4 -18 - - 4 -18 Järjestelmään kuuluvien varojen tuotto (pois lukien tuloslaskelmaan kirjattu nettokorko) - - 905 -122 905 -122 Kurssierot ja muut muutokset -22 52 35 -50 12 2 -1 536 -245 940 -171 -596 -416 Muut Työnantajan suorittamat maksut / maksujen palautus - - 11 -64 11 -64 Maksetut etuudet -81 -95 78 90 -2 -5 Hankitut tytäryhtiöt 1 - 0 - 1 - Myydyt tytäryhtiöt 2) -2 511 - 2 012 - -499 - Siirto myytävänä oleviin omaisuuseriin - 0 - 0 - 0 Tasearvo 31.12. 267 4 437 -280 -3 290 -13 1 146 Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo 263 4 405 Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo -280 -3 290 Rahastoitu määrä -17 1 115 Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo 3) 4 32 Nettomääräinen eläkevelvoite -13 1 146 Etuuspohjainen omaisuuserä taseen muissa pitkäaikaisissa sijoituksissa 27 44 BS Etuuspohjainen eläkevelvoite taseessa 13 1 190 1) Nettokorko on esitetty tuloslaskelmassa rahoituserissä. Muut etuuspohjaisiin järjestelyihin liittyvät kulut sisältyvät henkilöstökuluihin (rivi etuuspohjaiset järjestelyt  liitetiedon 10 Henkilöstökulut ja hallituksen palkkiot henkilöstökuluerittelyssä) ja vuonna 2021 myös vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin. Vuonna 2022 velvoitteen täyttämisestä johtuvat voitot tai tappiot on osittain netotettu maksupohjaisia eläkejärjestelyjä vastaan tuloslaskelmassa. 2) Katso lisätietoja  liitetiedossa 3 Yrityshankinnat, -myynnit, myytävänä olevat omaisuuserät ja lopetetut toiminnot. 3) Rahastoimattomat velvoitteet liittyvät vuonna 2022 Venäjän ja Puolan eläkejärjestelyihin, vuonna 2021 pääosin Saksaan. Muutokset tilikauden aikana sisältävät Uniperin 30.9.2022 saakka. Eläkejärjestelyihin liittyvien maksusuoritusten arvioidaan olevan 5 miljoonaa euroa vuonna 2023. 102 Eläkejärjestelyihin kuuluvien varojen jakautuminen 2022 2021 milj. euroa Listatut Listaamat- tomat Yhteensä Listatut Listaamat- tomat Yhteensä Oman pääoman ehtoiset instrumentit 88 7 94 1 327 8 1 335 Velkainstrumentit 105 40 145 1 025 183 1 208 Rahat ja pankkisaamiset - 18 18 - 104 104 Kiinteistöt - 12 12 - 234 234 Sijoitusrahastot - - - 396 - 396 Muut varat - 11 11 0 14 14 Yhteensä 193 88 280 2 748 543 3 290 Kun eläkejärjestely on rahoitettu vakuutusyhtiössä, järjestelyyn kuuluvien varojen jakauma ei ole ollut käytettävissä. Tällöin varat on sisällytetty erään ‘Muut varat’. Järjestelyihin kuuluviin varoihin liittyy sijoituksia johdannaisiin. Johdannaiset näytetään yllä olevassa taulukossa siinä omaisuusluokassa, johon ne liittyvät. Eläkejärjestelyihin kuuluvien varojen tuotto oli -12 miljoonaa euroa (2021: 145). Taseeseen kirjatut määrät maittain 2022 milj. euroa Suomi Saksa Iso- Britannia Muut maat Yhteensä Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo 205 - - 58 263 Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo -225 - - -56 -280 Alijäämä(+)/ylijäämä(-) -19 - - 2 -17 Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo - - - 4 4 Nettomääräinen omaisuuserä(-)/velka(+) taseessa -19 - - 6 -13 Etuuspohjainen omaisuuserä taseen muissa pitkäaikaisissa sijoituksissa 21 - - 6 27 BS Etuuspohjainen eläkevelvoite 1 - - 12 13 Taseeseen kirjatut määrät maittain 2021 milj. euroa Suomi Saksa Iso- Britannia Muut maat Yhteensä Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo 283 3 147 719 256 4 405 Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo -251 -2 122 -756 -161 -3 290 Alijäämä(+)/Ylijäämä(-) 32 1 025 -36 93 1 115 Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo - 26 - 6 32 Nettomääräinen omaisuuserä(-)/velka(+) taseessa 32 1 051 -36 99 1 146 Etuuspohjainen omaisuuserä taseen muissa pitkäaikaisissa sijoituksissa - 7 36 1 44 BS Etuuspohjainen eläkevelvoite 32 1 058 - 100 1 190 Tärkeimmät vakuutusmatemaattiset oletukset 2022 2021 % Suomi Saksa Iso- Britannia Suomi Saksa Iso- Britannia Diskonttauskorko 3,80 - - 1,00 1,20 2,00 Tuleva palkankorotus 2,70 - - 2,30 2,30 3,00 Etuuksien korotukset 2,80 - - 2,40 1,80 3,10 Inflaatio 2,60 - - 2,10 1,80 3,20 Suomessa käytetty diskonttauskorkokanta perustuu eurooppalaisten yritysten liikkeeseen laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen viitekorkoihin, jotka vastaavat parhaiten etuuspohjaisten eläkevastuiden arvioitua kestoa. Saksan järjestelyjen diskonttauskorko perustuu viitekorkoihin korkealaatuisista EURO joukkovelkakirjoista raportointikauden lopulla, ja näissä otetaan huomioon eläkevelvoitteiden keskimääräinen kesto. Ison-Britannian järjestelyjen diskonttauskorko perustuu korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen valuuttamääräisiin viitekorkoihin raportointikauden aikana, ja näissä otetaan huomioon eläkevelvoitteiden keskimääräinen kesto. Diskonttauskorko, inflaatio-oletus, tuleva palkankorotus- ja etuuksien korotusoletukset sekä kuolleisuus ovat tärkeimpiä etuuspohjaisten eläkevastuiden laskennassa käytettyjä oletuksia. Alla on esitetty tärkeimpien oletusten muutosten vaikutus etuuspohjaisen velvoitteen nykyarvoon: Etuuspohjaisen velvoitteen herkkyys muutoksille keskeisissä oletuksissa Vaikutus eläkevelvoitteeseen lisäys (+)/vähennys(-) Oletuksen muutos 0,5 % lisäys diskonttauskorossa -5,9% 0,5 % vähennys diskonttauskorossa 6,6% 0,5 % lisäys etuuksien korotusoletuksessa 5,9% 0,5 % vähennys etuuksien korotusoletuksessa -5,4% 0,5 % lisäys palkankorotusoletuksessa 0,3% 0,5 % vähennys palkankorotusoletuksessa -0,3% 10 % lisäys kuolleisuudessa -3,6% 10 % vähennys kuolleisuudessa 3,6% 10 prosentin vähennys kuolleisuudessa johtaisi edunsaajilla korkeampaan elinajanodotteeseen, riippuen kunkin edunsaajan iästä. Vuoden 2022 lopussa 63-vuotiaan eläkkeelle jääneen miehen elinajanodote kasvaisi noin yhdellä vuodella, jos kuolleisuus vähenisi 10 prosenttia. Edellä esitetyt herkkyyslaskelmat perustuvat samoihin oletuksiin ja laskentatapaan, jolla määritetään eläkevelvoitteen nykyarvo. Kun jokin vakuutusmatemaattinen oletus on muutettu herkkyyden laskemista varten, kaikki muut oletukset on pidetty samoina. Mahdollista vaikutusten korrelaatiota yksittäisten vakuutusmatemaattisten oletusten välillä ei ole huomioitu. Herkkyysanalyysiä tarkastellessa on huomioitava, että eläkevelvoitteen nykyarvon muutos, joka johtuu usean vakuutusmatemaattisen oletuksen samanaikaisesta muutoksesta ei ole välttämättä samansuuruinen kuin yksittäisten muutosten vaikutusten yhteenlaskettu summa. 103 Diskonttaamattoman eläkevastuun erääntyminen vuoden 2022 lopussa milj. euroa Tulevat maksut Alle 1 vuoden sisällä erääntyvät 14 1-5 vuoden sisällä erääntyvät 63 5-10 vuoden sisällä erääntyvät 77 10-20 vuoden sisällä erääntyvät 139 20-30 vuoden sisällä erääntyvät 92 Yli 30 vuoden kuluttua erääntyvät 48 Eläkevelvoitteen painotettu keskimääräinen kesto oli vuoden 2022 lopussa 16 vuotta. 32 Muut pitkäaikaiset velat milj. euroa 2022 2021 Sopimukseen perustuvat velat - 95 Liittymismaksut 70 70 Muut 51 232 BS Yhteensä 121 397 Muutos muissa pitkäaikaisissa veloissa 31.12.2021 jälkeen johtuu pääosin Uniperin konsolidoinnin päättymisestä 30.9.2022. Liittymismaksut koostuvat Suomen kaukolämpöverkon palautettavista liittymismaksuista. Liittymismaksuihin liittyi palautusvelvollisuus vuoteen 2013 asti. 33 Ostovelat ja muu lyhytaikainen vieras pääoma milj. euroa 2022 2021 Ostovelat 720 12 152 Siirtovelat Henkilöstökulujaksotukset 109 256 Korkovelat 59 72 Sopimukseen perustuvat velat 24 754 Muut siirtovelat 201 144 Muut velat Päästöoikeuksiin liittyvät velat 1) 99 1 938 Verovelka 261 735 Muut 185 425 BS Yhteensä 1 657 16 477 1) Lisätietoja  liitetiedossa 22 Vaihto-omaisuus. Muutos ostoveloissa ja muussa lyhytaikaisessa vieraassa pääomassa 31.12.2021 jälkeen johtuu pääosin Uniperin konsolidoinnin päättymisestä 30.9.2022. Sopimukseen perustuvat velat koostuvat pääasiassa laskutetusta projekti- ja jätteenkäsittelymyynnistä, joka on maksua koskevan palvelun osalta vielä suorittamatta. Johdon arvion mukaan ostovelkojen ja muiden velkojen käypä arvo ei poikkea olennaisesti tasearvosta. 104 34 Vuokrasopimukset LAADINTAPERIAATTEET KONSERNI VUOKRALLE OTTAJANA Konserni vuokraa pääosin toimistorakennuksia ja maa-alueita. Vuoden 2021 vertailuluvut sisälsivät myös kaasun varastointitiloja Uniperiin liittyen. Konserni kirjaa taseeseen käyttöoikeusomaisuuseräksi ja vastaavaksi vuokrasopimusvelaksi kaikki vuokrasopimukset lukuun ottamatta lyhytaikaisia (vuokrakausi alle 12 kuukautta) ja arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä. Käyttöoikeusomaisuuserä ja vuokrasopimusvelka kirjataan taseeseen sinä päivänä, jolloin käyttöoikeusomaisuuserä on konsernin käytettävissä. Vuokrasopimuksista syntyvät omaisuuserät ja velat kirjataan konsernitaseeseen vuokrakauden aikana maksettavien kiinteiden vuokrien määräisenä, diskontattuna nykyarvoon. Käyttöoikeusomaisuuserä poistetaan tasapoistoina vuokrakauden kuluessa tai, jos lyhyempi, vuokratun hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Kirjanpitoarvoa seurataan kausittain mahdollisen arvonalenemisen viitteiden varalta. Kun tulevat vuokrien maksut päivitetään johtuen muutoksista indekseissä tai sopimusehdoissa, käyttöoikeusomaisuuserä ja siihen liittyvä vuokrasopimusvelka arvostetaan uudelleen. Uudelleenarvostuksesta mahdollisesti syntyvät erot kirjataan konsernin tuloslaskelmaan. Korkokulut vuokrasopimusveloista kirjataan korkokuluihin konsernin tuloslaskelmaan. Rahavirtalaskelmassa vuokrasopimusvelan pääomaa koskeva osuus esitetään Rahoituksen rahavirrassa erässä Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset ja koron osuus esitetään Liiketoiminnan rahavirrassa erässä Maksetut korot. Muuttuvat vuokrat ja niiden vuokrien maksut, joita ei standardin helpotusten vuoksi kirjata taseeseen, kirjataan konsernin tuloslaskelmaan. KRIITTISET TILINPÄÄTÖSARVIOT JA -HARKINNAT: VUOKRASOPIMUSVELAN MÄÄRITTÄMISEEN LIITTYVÄT OLETUKSET Vuokrasopimusvelan määrittämiseen liittyy tiettyjä oletuksia. Pääasialliset oletukset liittyvät vuokrakauden ja diskonttauskoron määrittämiseen sekä arviointiin siitä, sisältääkö tietty sopimus vuokrasopimuksen. Vuokrakautta määrittäessä johto harkitsee kaikkia merkityksellisiä tosiseikkoja ja olosuhteita, jotka luovat taloudellisen kannustimen alkuperäisen vuokrasopimuksen jatkamiseen jatko-optiota käyttämällä tai sen päättämiseen päättämisoptiolla. Jatko-optiot otetaan huomioon vuokrakaudessa vain, jos sopimuksen jatkaminen on kohtuullisen varmaa. Vuokrakausi määritetään uudelleen, jos olosuhteet muuttuvat merkittävästi. Vuokramaksut diskontataan nykyarvoon lisäluoton korkoa käyttäen. Lisäluoton korko määritetään perustuen vastaavaan rahoitukseen kolmansilta osapuolilta ottaen huomioon vuokrakauden keston ja kassavirtojen valuutan. Vuokrasopimukseksi määritellään sopimus, jonka mukaan konsernilla on oikeus käyttää yksilöityä omaisuuserää tietyn ajanjakson aikana korvausta vastaan. Omaisuuserän kapasiteettiosuus on yksilöity omaisuuserä, jos se on fyysisesti erotettavissa, tai jos konsernilla on oikeus käyttää olennaisin osin koko omaisuuserää vuokrakauden ajan. KONSERNI VUOKRALLE ANTAJANA Vuokrasopimuksissa, joissa konserni on vuokralle antaja ja olennaisin osin kaikki omistamiselle ominaiset riskit ja edut siirtyvät vuokralle ottajalle luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsaamiset liittyvät lähinnä Venäjään. Vuoden 2021 vertailuluvut sisälsivät myös rahoitusleasingsaamisia koskien tiettyjä sähköntoimitussopimuksia Uniperiin liittyen. Vuokrasopimuksen vähimmäisvuokrien nykyarvoa vastaava määrä kirjataan näiden vuokrasopimusten osalta saamiseksi. Korkotuotot kirjataan vuokrakaudelle käyttäen efektiivisen koron menetelmää. 34.1 Konsernitilinpäätökseen kirjatut erät Vuokralle ottajana milj. euroa 2022 2021 Konsernin tuloslaskelmalla Poistot, josta -21 -22 Maa-alueita -2 -1 Rakennuksia ja rakennelmia -13 -14 Koneita ja kalustoa -7 -7 Vuokrasopimusvelkojen korkokulut -2 -3 Muihin kuluihin kirjatut muuttuvat vuokrat 0 -1 Muihin kuluihin kirjatut arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä koskevat vuokrakulut -1 -2 Vuokratuotot käyttöoikeusomaisuuserien edelleenvuokrauksesta 0 1 Konsernitaseessa Käyttöoikeusomaisuuserien lisäykset, josta 47 173 Maa-alueita 6 35 Rakennuksia ja rakennelmia 29 41 Koneita ja kalustoa 12 97 Tytäryhtiöiden hankinta, josta 1 - Maa-alueita 1 - Tytäryhtiöiden myynti, josta 1) -508 -7 Maa-alueita -40 -6 Rakennuksia ja rakennelmia -403 0 Koneita ja kalustoa -64 0 Käyttöoikeusomaisuuserien tasearvo, josta 122 730 Maa-alueita 55 93 Rakennuksia ja rakennelmia 55 536 Koneita ja kalustoa 12 101 Vuokrasopimusvelat 119 1 075 Konsernin rahavirtalaskelmalla Vuokrasopimusten rahavirta -22 -25 1) Katso lisätietoja  liitetiedossa 3 Yrityshankinnat ja -myynnit ja myytävänä olevat omaisuuserät. Diskonttaamattomien vuokrasopimusvelkojen erääntyminen milj. euroa 2022 Vuoden sisällä erääntyvät 18 Yli vuoden, mutta viiden vuoden sisällä erääntyvät 53 Yli viiden vuoden kuluttua erääntyvät 57 Yhteensä 128 Muutos vuokrasopimuksissa 31.12.2021 jälkeen johtuu pääosin Uniperin konsolidoinnin päättymisestä 30.9.2022. Katso lisätietoja  liitetiedossa 4 Rahoitusriskien hallinta,  liitetiedossa 17 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja käyttöoikeusomaisuuserät, sekä  liitetiedossa 27 Korolliset velat. 105 Vuokralle antajana milj. euroa 2022 2021 Konsernin tuloslaskelmalla Vuokratuotot vuokrasopimuksista 19 17 Konsernitaseessa Vuokrasaatavat 3 136 Lyhytaikaiset 3 17 Pitkäaikaiset 0 119 Diskonttaamattomien vuokramaksujen erääntyminen – Rahoitusleasingsopimukset Vuoden sisällä erääntyvät 3 26 1-2 vuoden kuluttua erääntyvät - 23 2-3 vuoden kuluttua erääntyvät - 23 3-4 vuoden kuluttua erääntyvät - 23 4-5 vuoden kuluttua erääntyvät - 22 Yli viiden vuoden kuluttua erääntyvät - 92 Diskonttaamattomat vuokramaksut yhteensä 3 209 Korkokomponentti 0 73 35 Investointi- ja muut sitoumukset Investointi- ja muut sitoumukset ovat sopimukseen perustuvia tai sääntelystä johtuvia sitoumuksia, joita ei ole kirjattu taseeseen eikä esitetty liitetiedoissa ehdollisina velkoina. Muutos investointi- ja muissa sitoumuksissa 31.12.2021 jälkeen johtuu pääosin Uniperin konsolidoinnin päättymisestä 30.9.2022. 35.1 Investointisitoumukset mrd. euroa 2022 2021 Aineelliset käyttöomaisuus- ja aineettomat hyödykkeet 0,4 1,0 Investointisitoumukset 31.12.2021 sisälsivät 0,5 miljardia euroa Uniper-segmentin sitoumuksia. 35.2 Muut velvoitteet osakkuus- ja yhteisyrityksille Teollisuuden Voima Oyj:n (TVO) rakentamaa Olkiluoto 3 -ydinvoimalaa on rahoitettu ulkoisilla lainoilla, osakeanneilla ja osakaslainoilla TVO:n osakkeenomistajien välisten osakassopimusten perusteella. Fortumin osakassaaminen liittyen Olkiluoto 3 -ydinvoimalan rakentamiseen oli 31.12.2022 232 miljoonaa euroa (2021: 232 miljoonaa euroa). Tämän lisäksi Fortum on sitoutunut antamaan projektille korkeintaan 100 miljoonaa euroa lisärahoitusta. TVO:n osakaslaina on luokiteltu osuudeksi yhteisyrityksissä. Katso lisätietoja  liitetiedossa 29 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat. Fortum investoi yhdessä Green Investment Groupin kanssa Glasgow’hun Skotlantiin rakennettavaan South Clyden jätteenpolttolaitokseen yhteisyrityksen kautta. Fortum on sitoutunut rahoittamaan yhteisyritystä ja velvoitetta oli 31.12.2022 jäljellä 54 miljoonaa euroa. Yhteisyritystä rahoitetaan ulkoisilla lainoilla, osakeanneilla ja osakaslainoilla. 35.3 Muut velvoitteet Kesäkuussa 2018 Ruotsin hallitus hyväksyi lainsäädännön liittyen Ruotsin kansalliseen strategiaan EU:n vesipolitiikkadirektiivin käyttöönotosta. Suurimmat vesivoimayhtiöt perustavat yhteisen vesivoimarahaston rahoittamaan tarvittavat ympäristötoimenpiteet. Rahaston rahoituskatto on 10 miljardia Ruotsin kruunua, joka maksetaan 20 vuoden aikana. Suurimmat toimijat rahoittavat rahastoa vesivoiman tuotannon markkinaosuuksien suhteessa. Fortumin osuus on 31 % rahaston kokonaisrahoituksesta. Fennovoima ilmoitti 2.5.2022 päättäneensä RAOS Project Oy:n kanssa solmitun ydinvoimalan laitostoimitussopimuksen. Fortum Power and Heat Holding Oy:n velvoite rahoittaa Voimaosakeyhtiö SF:ää liittyen sen osuuteen Fennovoiman ydinvoimahankkeesta Suomessa oli 69 miljoonaa euroa 31.12.2021. 106 36 Pantatut varat ja vastuut LAADINTAPERIAATTEET PANTATUT VARAT Pantatut varat ovat omaisuutta, jotka on annettu velkojalle lainan vakuudeksi, kaupankäynnin vakuudeksi tai vakuudeksi muita sitoumuksia vastaan. Jos velallinen tai kaupankäynnin vastapuoli ei kykene suorittamaan sovittuja maksuja, velkoja voi käyttää pantattuja varoja pienentääkseen tappioitaan. Fortumin pantatut varat muodostuvat pääosin arvopapereista ja kiinteistökiinnityksistä. VASTUUT Ehdollinen velka esitetään tilinpäätöksessä silloin, kun kyseessä on mahdollinen velvoite, joka on syntynyt aikaisempien tapahtumien seurauksena ja jonka olemassaolo varmistuu vasta yhden tai useamman epävarman tapahtuman myötä tulevaisuudessa. Ehdollisena velkana esitetään myös velvoite, jota ei merkitä taseeseen velaksi tai varaukseksi, koska voimavarojen poistuminen ei ole todennäköistä tai koska luotettavaa arvioita velvoitteen määrästä ei voida tehdä. 36.1 Pantatut varat Lainojen vakuudeksi pantatut varat Fortum on pantannut Kemijoki Oy:n osakkeita vakuudeksi Valtion ydinjätehuoltorahaston takaisinlainauksesta koskien Loviisan ydinvoimalaitosta. Takaisinlainaus on yhteensä 689 miljoonaa euroa (2021: 876). Kiinteistökiinnitykset 31.12.2022 ovat yhteensä 41 miljoonaa euroa (2021:41). Muiden sitoumusten vakuudeksi pantatut varat Fortumilla on 126 miljoonaa euroa (2021: 81) kiinteistökiinnityksiä liittyen Pyhäjoen vesivoimalaitokseen, jotka ovat vakuutena Työ- ja elinkeinoministeriölle. Nämä vakuudet on annettu turvaamaan kattamattomat lainmukaiset vastuut ja mahdolliset odottamattomat tapahtumat liittyen Loviisan ydinvoimalan käytöstäpoistamisesta ja ydinjätteen loppusijoituksesta aiheutuvista tulevista kustannuksista. Suomen ydinenergialain mukaan Fortum on velvoitettu maksamaan tarvittavat varat täysimääräisesti Valtion ydinjätehuoltorahastoon kattaakseen lainmukaiset vastuut. Mahdollinen kattamaton lainmukainen vastuu liittyy rahastolle suoritettavien maksujen jaksottamiseen. Kiinnitysten arvo tarkistetaan vuosittain toisen neljänneksen aikana perustuen edellisvuoden vaihteessa päivitettyyn lainmukaiseen vastuuseen ja rahastotavoitteeseen. Katso  liitetieto 29 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat. 36.2 Vastuut Fortum on luopuessaan osakeomistuksista sopinut korvausvelvoitteista, jotka koskevat myynnille tavanomaisia ehtoja ja takuita, ympäristöhaittoja sekä mahdollisia verovastuita. Mahdolliset velvoitteet kirjataan ensisijaisesti varauksena myydyissä yrityksissä ennen kuin Fortum olisi velvoitettu suorittamaan maksuja. Lisäksi Fortum- konsernilla on sitoumuksia, joiden johdosta Fortum on yhteisvastuussa sopimusvelvoitteista, jotka muodostuvat sen osakkuuksista yhtiöissä ja yhteenliittymissä, joissa se on osallisena. Fortum Oil and Gas Oy:n vuoden 2004 jakautumisen seurauksena Fortumin kokonaan omistamalla Fortum Heat and Gas Oy:llä on vastuusitoumus Neste Oyj:n kanssa. Vastuusitoumus perustuu osakeyhtiölain (734/1978) 14a luvun 6§:n säädökseen. Vuonna 2021 Fortum allekirjoitti Uniperin kanssa 8 miljardin euron rahoitusjärjestelysopimuksen, joka koostuu osakaslainasta ja emoyhtiön takauksesta. Osakaslaina maksettiin takaisin 21.12.2022 kun Fortum sai päätökseen Uniper-omistuksensa myynnin Saksan valtiolle. Fortumin Uniperille myöntämästä 4,0 miljardin euron emoyhtiötakauksesta vapautui yhteensä 3,0 miljardia euroa vuoden 2022 loppuun mennessä. Loput noin 1,0 miljardia euroa vapautuvat viimeistään kesäkuun 2023 lopussa ja Saksan valtio on antanut summalle täysimääräisen vastatakauksen (indemnityn). 36.3 Ydinvoimaan liittyvät vastuut Ruotsin lainsäädännön mukaisesti Ruotsin ydinvoimayksiköihin kuuluvat yhtiöt ovat antaneet Ruotsin hallinnollisille viranomaisille Ruotsin ydinvoimalaitosten toimintaan liittyviä takauksia OKG:n ja Forsmarkin puolesta. Takauksia on kahdenlaisia. Rahoitusmäärä (Finansieringsbelopp) annetaan ydinjätehuoltorahaston tarkasteluhetken mukaisen kattamattoman osuuden kattamiseksi olettaen, että tuotanto ei jatku eikä rahastoon suoriteta lisämaksuja. Kattamaton määrä lasketaan viranomaisten toimesta ja se perustuu ennakoidun kulun sekä velvoitteen kattamiseksi tarkoitettujen varojen erotukseen laskentahetkellä. Lisämäärä (Kompletteringsbelopp) annetaan sellaisen alijäämän kattamiseksi, joka voi muodostua ennakoimattomien tapahtumien seurauksena. Vastuiden tarkistus tehdään yleensä kolmen vuoden välein viranomaispäätöksellä. Lisäksi luvanhaltijat ovat vastuussa kaikista kustannuksista liittyen matala-aktiivisen ydinjätteen hävittämiseen. Ydinvoimaloiden omistajilla on Suomessa ja Ruotsissa lakisääteinen vastuu laitoksilla tapahtuvista onnettomuuksista sekä kaikista laitoksen operointiin liittyvistä onnettomuuksista, joissa on mukana radioaktiivista aineista. Kolmansia osapuolia koskevat ydinonnettomuuksien vastuuvelvollisuudet ovat yksin laitoksen omistajan vastuulla. Suomessa Loviisan ydinvoimalan luvanhaltijana Fortumilla on ydinvastuulain vaatima vastuuvakuutus määrältään noin 1,2 miljardia euroa. Ruotsissa ydinvoimalaitoksen käyttäjällä on oltava vastuuvakuutus tai muu vastaava taloudellinen suoja, jonka määrä on 1,2 miljardia euroa laitosta kohden. Ydinvoimalaitoksille on hankittu tarvittavat vakuutukset. Vastaavanlaiset vakuutusjärjestelyt ovat voimassa niissä voimalaitoksissa, joissa Fortumilla on vähemmistöosuuksia. Teollisuuden Voima Oyj:n puolesta annettu takaus Työ- ja elinkeinoministeriölle kasvoi Olkiluoto 3:n polttoaineen latauksesta johtuen ja on 136 miljoonaa euroa (2021: 122). Takaus kattaa ydinjätehuoltomaksujen jaksotuksesta aiheutuvan lainmukaisen vastuun maksamattoman osuuden sekä ennakoimattomien kulujen riskin. Katso lisätietoja  liitetiedossa 29 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat. 107 37 Oikeudenkäynnit ja viranomaismenettelyt Monia rutiininomaisia oikeudellisia toimia, välimiesmenettelyitä, vero- ja viranomaistutkimuksia on meneillään konserniyhtiöitä vastaan. Lisää oikeudenkäyntejä ja vaateita saatetaan laittaa vireille tulevaisuudessa. Verovaateet Antwerpenin ensimmäisen asteen tuomioistuin antoi 29.6.2022 myönteisen päätöksen koskien Fortumin tuloverotusta Belgiassa vuosina 2009 – 2012. Päätös koski belgialaisen rahoitusyhtiö Fortum EIF NV:n saman konsernin ruotsalaisyhtiölle, Fortum 1 AB:lle, myöntämiä lainoja, joilla rahoitettiin Venäjällä vuonna 2008 tehty yritysosto. Yhtiö toimii nykyisin nimellä PAO Fortum. Veroviranomaisen mukaan Fortum EIF ei olisi saanut hyötyä Belgian lakien sallimasta oman pääoman laskennallisesta korkovähennyksestä. Päätöksen mukaisesti Fortumille on maksettu vuonna 2022 78 miljoonan euron veronpalautus. Nämä verot oli kirjattu aiemmin verosaatavaksi. Belgian veroviranomainen maksoi Fortumille lisäksi palautuskorkoa 27 miljoonaa euroa. Korko on kirjattu tuloksi vuoden 2022 konsernin tuloslaskelmalle. Fortumin vuoden 2008 tuloverotusta koskien, Gentin valitustuomioistuin Belgiassa antoi 16.6.2020 Fortumille myönteisen päätöksen. Syyskuussa 2020 Belgian veroviranomainen valitti päätöksestä korkeimpaan oikeuteen. Vaadittujen jälkiverojen määrä on vuoden 2008 osalta 36 miljoonaa euroa ja ne on kirjattu tuloverosaatavaksi. Lisätietoa tuleviin veroseuraamuksiin liittyvistä oletuksista ja arvioista, katso  liitetieto 28 Tuloverosaamiset ja -velat. Lisätietoa myös  liitetiedossa 12 Tuloverot. 38 Lähipiiritapahtumat 38.1 Suomen valtio ja valtionyhtiöt Vuoden 2022 lopussa Suomen valtion omistusosuus yhtiön osakkeista oli 51,26 % (2021: 50,76 %). Fortum ilmoitti 6.9.2022 sopineensa Suomen valtion kanssa 2,35 miljardin euron siltarahoituksesta. Fortum ilmoitti 26.9.2022 nostavansa ensimmäisen 350 miljoonan euron erän. Siltarahoituslaina on sidottu kuuden kuukauden Euriboriin. Lainalle maksettava marginaali on 10 % kuudelta ensimmäiseltä kuukaudelta ja 12 % kuudelta seuraavalta kuukaudelta. Ensimmäisen erän noston ehtona oli, että Suomen valtion kokonaan omistamalla sijoitusyhtiöllä, Solidium Oy:llä, oli oikeus merkitä maksutta enintään 8 970 000 Fortumin uutta osaketta suunnatussa osakeannissa. Ylimääräinen yhtiökokous päätti osakeannista Suomen valtion sijoitusyhtiö Solidium Oy:lle 23.11.2022 ja uudet osakkeet on rekisteröity kaupparekisteriin 25.11.2022. Uudet osakkeet tuottavat osakkeenomistajan oikeudet mukaan lukien oikeuden osinkoon niiden rekisteröintipäivästä lukien. Tämän seurauksena, Suomen valtion hallinnassa olevien osakkeiden osuus kasvoi 51,26 %:iin. Eduskunta on valtuuttanut valtioneuvoston vähentämään valtion osakkeenomistusta Fortum Oyj:ssä enintään 50,1 %:iin yhtiön osakkeista ja äänivallasta. Kaikki liiketoimet Fortumin ja muiden suomalaisten valtionyhtiöiden välillä tapahtuvat markkinaehtoisesti. 38.2 Hallitus ja johtoryhmä Fortumin johtoon kuuluvat avainhenkilöt ovat hallituksen ja johtoryhmän jäsenet. Fortumilla ei ole ollut merkittäviä liiketapahtumia hallituksen tai johtoryhmän jäsenten kanssa. Hallituksen jäsenille tai konsernin johtoryhmän jäsenille ei ollut myönnetty rahalainoja tilinpäätöspäivään mennessä. Johtoon kuuluvien avainhenkilöiden kokonaispalkkiot (sisältäen eläke-etuudet ja sosiaalikustannukset) olivat 10 miljoonaa euroa vuonna 2022 (2021: 13). Hallituksen ja johtoryhmän jäsenten palkitseminen ja osakeomistukset on esitetty  liitetiedossa 10 Henkilöstökulut ja hallituksen palkkiot. 38.3 Osakkuus- ja yhteisyritykset Tavanomaisessa liiketoiminnassaan osakkuus- ja yhteisyritysten sekä muiden lähipiiriin kuuluvien tahojen kanssa Fortum toimii kaupallisin perustein, jotka ovat samat kuin kolmansien osapuolten kanssa noudatettavat ehdot, poikkeuksena tietyt osakkuus- ja yhteisyritykset, joita käsitellään alla. Fortum omistaa osuuksia osakkuus- ja yhteisyrityksissä, jotka omistavat vesivoima- ja ydinvoimalaitoksia. Osakassopimuksien nojalla jokainen omistaja on oikeutettu osuuteen tuotetusta sähköstä joko omistamiensa osakkeiden tai muun sopimuksen mukaisesti. Jokainen omistaja on vastuussa vastaavasta kustannusosuudesta tuotannon määrästä riippumatta. Nämä osakkuus- ja yhteisyritykset eivät ole voittoa tuottavia, koska omistajat ostavat sähköä tuotantokustannuksiin perustuvalla hinnalla, joka sisältää myös korkokulut ja tuotantoverot. Katso  liitetieto 18 Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksissä. 108 38.4 Liiketoimet ja avoimet saldot lähipiirin kanssa Liiketoimet osakkuus- ja yhteisyritysten sekä muun lähipiirin kanssa Osakkuusyhtiöt Yhteisyritykset Muu lähipiiri Yhteensä milj. euroa 2022 2021 2022 2021 2022 2021 2022 2021 Myynnit 2 2 72 18 - - 74 20 Ostot 284 234 154 146 - - 438 379 Muut tuotot - 1 4 19 - - 4 20 Korkotuotot lainasaamisista 10 10 2 3 - - 12 13 Avoimet saldot osakkuus- ja yhteisyritysten sekä muun lähipiirin kanssa Osakkuusyhtiöt Yhteisyritykset Muu lähipiiri Yhteensä milj. euroa 2022 2021 2022 2021 2022 2021 2022 2021 Saamiset Pitkäaikaiset korolliset lainasaamiset 505 1 009 88 129 - - 593 1 138 Myynti- ja muut saamiset 12 4 75 70 - 36 87 110 Velat Pitkäaikaiset lainat - - 229 228 - - 229 228 Lyhytaikaiset lainat - - - 62 - 69 - 131 Osto- ja muut velat 3 4 50 32 - 78 53 114 Uniper luokiteltiin lopeteuksi toiminnoksi vuonna 2022 ja vuoden 2021 tuloslaskelman vertailutiedot oikaistiin. Tämä tarkoittaa, että Uniper SE:n ja sen lähipiirin kanssa vuonna 2021 tehdyt liiketoimet eivät sisälly yllä olevaan taulukkoon, mutta saldot sisältyvät. Lisätietoja  liitetiedossa 1 Merkittävät laadintaperiaatteet ja  liitetiedossa 3 Yrityshankinnat, -myynnit, myytävänä olevat omaisuuserät ja lopetetut toiminnot. Muu lähipiiri koostuu yhtiöistä, joita ei epäolennaisuuden vuoksi ole yhdistelty konsernitilinpäätökseen. Katso lisätietoja  liitetiedossa 1 Merkittävät laadintaperiaatteet. Lisätietoja osakkuus- ja yhteisyrityksiin liittyvistä sitoumuksista on  liitetiedossa 29 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat, ja  liitetiedossa 36 Pantatut varat ja vastuut. Tapahtumat venäläisten yhteisyritysten kanssa Fortum ilmoitti 18.1.2022, että 1,3 GW:n tuulivoimahankkeet siirretään uudelle yhteisyritykselle. Nämä tuulivoimahankkeet ovat kuitenkin osa niitä resursseja ja toimintoja, jotka ovat mukana käynnissä olevassa myyntiprosessissa, koska Fortum on päättänyt poistua hallitusti Venäjältä Ukrainan sodan vuoksi. Fortumin omistus 1,3 GW:n tuulivoimahankkeista on esitetty muissa pitkäaikaisissa varoissa ja korollisissa veloissa. Kesäkuussa 2021 Fortumin ja Rusnanon tuulivoimasijoitusrahasto myi Kalmykian 200 megawatin tuulipuistot Fortumin ja Russian Direct Investment Fundin (RDIF-rahaston) yhteisyritykselle. Fortum kirjasi siirtoon liittyen 11 miljoonan euron tuoton osuuksiin osakkuus- ja yhteisyrityksien tuloksesta. Fortum ilmoitti 2.3.2021, että yhtiö oli päättänyt rakentaa Venäjän suurimman aurinkovoimalan RDIF-rahaston kanssa perustetun yhteisyrityksen kautta. Voimala perustuu Fortumin CSA-huutokaupoissa vuosina 2018 ja 2019 voittamiin kapasiteetteihin. Maaliskuussa 2021 Fortum myi CSA-tuetun aurinkovoimahankkeen RDIF- rahaston kanssa perustetulle yhteisyritykselle. 38.5 Eläkesäätiöt Fortumilla on 31.12.2022 eläkesäätiö Suomessa, joka on itsenäinen juridinen yhtiö, joka hallitsee eläketurvaan liittyviä varoja Suomessa. Uniperin 30.9.2022 päättyneen konsolidoinnin johdosta Fortumilla ei ole enää eläkeyhtiöitä Saksassa tai Isossa-Britanniassa. Fortumin eläkesäätiö Ruotsissa lopetettiin vuonna 2022. Vuonna 2022 Fortum sai eläkesäätiöiltä nettona tuottoja 11 miljoonaa euroa, sisältäen lopetusmaksuja Ruotsin eläkesäätiöltä. Tuottoja osittain pienensivät maksetut suorat maksut (2021: 64 kuluja). Katso lisätietoja  liitetiedossa 31 Eläkevelvoitteet. Fortumin Suomen eläkesäätiön eläkevaroihin sisältyy Fortum Oyj:n osakkeita, jotka vastaavat 0,04 % (2021: 0,04 %) kaikista liikkeelle lasketuista osakkeista. Eläkesäätiön myöntämän lainan vakuudeksi on annettu 41 miljoonan euron (2021: 41) kiinteistökiinnitykset Katso lisätietoja  liitetiedossa 36 Pantatut varat ja vastuut. 109 39 Tilikauden jälkeiset tapahtumat Valtioneuvosto myönsi 16.2.2023 uuden käyttöluvan Fortumin Loviisan ydinvoimalaitoksen molemmille yksikölle vuoden 2050 loppuun saakka. Lupakauden aikana voimalaitoksen odotetaan tuottavan jopa 170 terawattituntia päästötöntä sähköä. Toiminnan jatkamiseen ja käyttöiän pidentämiseen liittyvät investoinnit vuoteen 2050 mennessä nousevat arviolta miljardiin euroon. Viiden viime vuoden aikana Fortum on jo investoinut noin 300 miljoonaa euroa Loviisan voimalaitoksen kunnostamiseen. Loviisan voimalaitos on Suomen ensimmäinen ydinvoimalaitos. Siinä on kaksi yksikköä, joista ensimmäinen aloitti toimintansa helmikuussa 1977 ja toinen marraskuussa 1980. Fortumin hallitus päätti yhtiön uudesta strategiasta maaliskuun 2023 alussa. Fortumin strategian painopisteitä ovat luotettavan puhtaan energian toimittaminen ja teollisuuden hiilidioksidipäästöjen vähentäminen Pohjoismaissa. Uusi strategia sisältää uudet taloudelliset ja kestävän kehityksen tavoitteet: • Fortum on päivittänyt taloudelliset tavoitteensa varmistaakseen vähintään BBB-luottoluokituksen ja tulevaisuuden kasvuun vaadittavan taloudellisen joustavuuden. Uusi pitkän aikavälin vertailukelpoinen rahoitusnettovelan ja käyttökatteen suhde on 2,0 – 2,5. • Vuosina 2023 – 2025 Fortum tavoittelee hallittua kasvua puhtaassa energiassa. Investoinnit tällä ajanjaksolla ovat enintään noin 1,5 miljardin euroa. Uusien investointien vähimmäistuottovaatimus on pääomakustannusten projektikohtainen painotettu keskiarvo (WACC) + 150 – 400 korkopistettä. Investointipäätökset arvioidaan myös suhteessa yhtiön ilmasto- ja biodiversiteettitavoitteisiin. • Päivitetyn osinkopolitiikan mukaan osingonjakosuhde on 60 – 90 % vertailukelpoisesta osakekohtaisesta tuloksesta. Fortumin hallitus ehdottaa 0,91 euron osinkoa/osake vuodelta 2022, mikä vastaa 75 % jatkuvien toimintojen vertailukelpoisesta osakekohtaisesta tuloksesta 1,21 euroa (ilman Venäjän liiketoimintoja). • Fortum on aikaistanut hiilineutraaliustavoitettaan (Scope 1, 2 ja 3) useilla vuosilla vuoteen 2030 ja luopuu kaikesta hiileen perustuvasta energiatuotannosta sekä siihen liittyvistä toiminnoista jo vuoden 2027 loppuun mennessä. Saavuttaakseen nämä tavoitteet, Fortum sitoutuu asettamaan tieteeseen perustuvat päästövähennystavoitteet (SBTi 1,5 celsiusastetta). Tämä sitoumus edellyttää ensin irtautumista Venäjän liiketoiminnoista. Edistymisen mittaamiseksi on asetettu myös välitavoitteet ominaispäästöille: kokonaisenergiantuotannolle alle 20 g CO 2 /kWh ja sähköntuotannolle alle 10 g CO 2 /kWh vuoteen 2028 mennessä. • Fortum sitoutuu nyt myös kunnianhimoiseen tavoitteeseen biodiversiteettiin eli luonnon monimuotoisuuteen liittyen. Fortumin tavoitteena on, että nykyiset ja uudet toiminnot (Scope 1 ja 2) eivät enää vähennä luonnon monimuotoisuutta eli eivät synnytä ns. nettohävikkiä (lukuun ottamatta vesistövaikutuksia) vuodesta 2030 eteenpäin. Lisäksi yhtiö vähentää haitallisia vaikutuksia maanpäälliseen luonnon monimuotoisuuteen tuotantoketjun alkupäässä (Scope 3) 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä (lähtötaso 2021). Fortum jatkaa paikallisia toimia erityisesti vesivoiman tuotannossa ja on sitoutunut kehittämään tieteeseen perustuvaa menetelmää yhtiön vesistövaikutusten arvioimiseksi vuoden 2023 aikana. • Fortum on jo aloittanut toimenpiteet uusien tavoitteiden saavuttamiseksi esimerkiksi pidentämällä Loviisan voimalaitoksen käyttöikää, kasvattamalla vesivoiman tuotantoa ja korvaamalla fossiilisia polttoaineita kaukolämmöntuotannossa. Maaliskuun 2023 alussa Fortumin hallitus hyväksyi taloudellisen segmenttiraportoinnin uudistamisen vastaamaan uutta liiketoimintarakennetta ja yhtiön strategiaa. Vuoden 2023 alusta alkaen Fortum raportoi taloudellisesta tuloksestaan seuraavilla raportointisegmenteillä: • Generation-segmentissä ovat Hydro Generation-, Nuclear Generation-, Corporate Customers and Markets- sekä Renewables and Decarbonisation -liiketoimintayksiköt. • Consumer Solutions -segmentti sisältää Consumer Solutions -liiketoiminnot. • Muut toiminnot -segmentissä ovat Circular Solutions -liiketoimintayksikkö, Innovation and Venturing -toiminnot, tukitoiminnot ja konsernijohto. Fortum jatkaa Venäjän liiketoimintansa konsolidointia ja raportointia erillisenä segmenttinä. Fortum arvioi kuitenkin konsolidoinnin perusteita tulevina vuosineljänneksinä. Fortum on sitoutunut poistumaan Venäjän markkinoilta, ja liiketoimintojen myyntiprosessi on käynnissä. Fortum julkaisee segmenttien oikaistut taloudelliset tiedot vuodelta 2022 neljännesvuosittain ennen vuoden 2023 ensimmäisen neljänneksen tulosten julkaisemista 11.5.2023. 110 40 Konserniyritykset segmenteittäin G = Generation 1) Emoyhtiön omistamat yritykset C = City Solutions CS = Consumer Solutions O = Muut toiminnot R = Russia Konsernin omistusosuus (%) 31.12.2022 tytäryritysten kautta omistetuille yrityksille perustuu konsernin suoraan omistusosuuteen tytäryrityksessä kerrottuna tytäryrityksen epäsuoralla omistuksella tytäryrityksessä / osakkuusyhtiössä / yhteisyrityksessä. Tytäryritykset segmenteittäin Yrityksen nimi Maa Segmentti Konsernin omistus, % Brändskogen Vindkraft Ab Oy Suomi G 100,0 Ekopartnerit Turku Oy Suomi C 51,0 EX-KE Oy Suomi CS 100,0 Fortum Alku Oy Suomi O 100,0 Fortum Asiakaspalvelu Oy Suomi CS 100,0 Fortum Assets Oy Suomi O 100,0 Fortum Battery Recycling Oy Suomi C 100,0 Fortum Bio Oy Suomi O 100,0 Fortum Clean Oy Suomi O 100,0 1) Fortum Heat and Gas Oy Suomi C,O 100,0 1) Fortum Kasvu Oy Suomi O 100,0 Fortum Markets Oy Suomi CS 100,0 Fortum Norm Oy Suomi O 100,0 1) Fortum Power and Heat Holding Oy Suomi G 100,0 Fortum Power and Heat Oy Suomi C,CS,G,O,R 100,0 1) Fortum Real Estate Oy Suomi O 100,0 1) Fortum Renewables Oy Suomi G 100,0 Fortum RES Oy Suomi O 100,0 Fortum TwoGether Oy Suomi O 100,0 1) Fortum Waste Solutions Oy Suomi C 100,0 1) Katajamäen Tuulivoima Oy Suomi G 100,0 Koillis-Pohjan Energiantuotanto Oy Suomi G 100,0 Lamminnevan Tuulivoima Oy Suomi G 100,0 Molpe Vindkraft Ab/Oy Suomi G 100,0 Närpes Vindkraft Ab/Oy Suomi G 100,0 Oy Pauken Ab Suomi O 100,0 Oy Tersil Ab Suomi O 100,0 Oy Tertrade Ab Suomi O 100,0 Penkkisuon Tuulivoima Oy Suomi G 100,0 Pjelax Vindkraft Ab/Oy Suomi G 60,0 Poikel Vindkraft Ab/Oy Suomi G 100,0 Tecofe Oy Suomi G 100,0 TGS Finland Oy Suomi C 100,0 Fortum 2 B.V. Alankomaat C 100,0 Fortum 3 B.V. Alankomaat C 100,0 Fortum H&C B.V. Alankomaat C 100,0 Yrityksen nimi Maa Segmentti Konsernin omistus, % Fortum Holding B.V. Alankomaat C,CS,G,O,R 100,0 1) Fortum Hydro B.V. Alankomaat O 100,0 Fortum Power Holding B.V. Alankomaat O 100,0 Fortum Russia B.V. Alankomaat R 100,0 Fortum SAR B.V. Alankomaat C 100,0 Fortum Star B.V. Alankomaat C 100,0 PolarSolar B.V. Alankomaat C 100,0 Escandinava de Electricidad S.L.U Espanja CS 100,0 Fortum Insurance Limited Guernsey O 100,0 PT Fortum Energy Solution Indonesia C 95,0 Fortum India Private Limited Intia C 100,0 1) Solar One Energy Private Limited Intia C 100,0 SolarXL Alpha Energy Private Limited Intia C 100,0 SolarXL Beta Energy Private Limited Intia C 100,0 SolarXL Delta Energy Private Limited Intia C 100,0 SolarXL Gamma Energy Private Limited Intia C 100,0 SolarXL Zeta Energy Private Limited Intia C 100,0 Fortum eNext Ireland Ltd Irlanti C 100,0 Fortum Finance Ireland Designated Activity Company Irlanti O,C,G 100,0 1) Fortum Global Finance Designated Activity Company Irlanti O 100,0 Fortum P&H Ireland Limited Irlanti O 100,0 Fortum Participation Limited Irlanti O,C 100,0 Fortum Carlisle Limited Iso-Britannia C 100,0 Fortum Energy Limited Iso-Britannia O 100,0 Fortum O&M (UK) Limited Iso-Britannia C 100,0 Fortum Ratcliffe Limited Iso-Britannia C 100,0 IVO Energy Limited Iso-Britannia G 100,0 Fortum Consumer Solutions AS Norja CS 100,0 Fortum Forvaltning AS Norja C,O,G 100,0 Fortum Hedging AS Norja G 100,0 Fortum Kundesenter AS Norja CS 100,0 Fortum Plastics Recycling Norway AS Norja C 100,0 Fortum Strøm AS Norja CS 100,0 Fortum Waste Solutions Norway AS Norja C 100,0 NorgesEnergi AS Norja CS 100,0 Tellier Service AS Norja CS 100,0 Fortum Marketing and Sales Polska S.A. Puola CS 100,0 Fortum Network Częstochowa Sp. z o.o. Puola C 100,0 Fortum Network Płock Sp. z o.o. Puola C 100,0 Fortum Network Wrocław Sp. z o.o. Puola C 100,0 Fortum Power and Heat Polska Sp. z o.o. Puola C,CS 100,0 Fortum Service Poland Sp. z o.o. Puola O 100,0 Fortum Silesia SA Puola C 100,0 Fortum Sprzedaż Sp. z o.o. Puola CS 100,0 Barry France SAS Ranska O 100,0 Fortum France S.A.S Ranska G 100,0 HQ Services Limited Ruanda C 49,0 Blybergs Kraftaktiebolag Ruotsi G 66,7 Borgvik Vindkraft AB Ruotsi G 100,0 Brännälven Kraft AB Ruotsi G 67,0 Bullerforsens Kraft Aktiebolag Ruotsi G 88,0 Energikundservice Sverige AB Ruotsi CS 100,0 111 Yrityksen nimi Maa Segmentti Konsernin omistus, % Fortum 1 AB Ruotsi R 100,0 Fortum Energy AB Ruotsi CS 100,0 Fortum Fastigheter AB Ruotsi O 100,0 Fortum Grön AB Ruotsi O 100,0 Fortum Markets AB Ruotsi CS 100,0 Fortum Mockfors Kraft AB Ruotsi G 88,0 Fortum Power AB Ruotsi O 100,0 1) Fortum Produktionsnät AB Ruotsi G 100,0 Fortum Sverige AB Ruotsi C,G,O 100,0 Fortum Sweden AB Ruotsi C,O 100,0 1) Fortum Vindkraft Sverige 3 AB Ruotsi G 100,0 Fortum Vindkraft Sverige 4 AB Ruotsi G 100,0 Fortum Vindkraft Sverige 5 AB Ruotsi G 100,0 Fortum Vindkraft Sverige 6 AB Ruotsi G 100,0 Fortum Vindkraft Sverige 7 AB Ruotsi G 100,0 Fortum Vindkraft Sverige 8 AB Ruotsi G 100,0 Fortum Vindkraft Sverige 9 AB Ruotsi G 100,0 Fortum Waste Solutions AB Ruotsi C 100,0 Fortum Waste Solutions Holding AB Ruotsi C 100,0 Göta Energi AB Ruotsi CS 100,0 Mellansvensk Kraftgrupp Aktiebolag Ruotsi G 86,9 Nya Bullerforsen Kraft AB Ruotsi G 88,0 Oreälvens Kraftaktiebolag Ruotsi G 65,0 Salviken Solpark AB Ruotsi G 100,0 Sävar Vindkraft AB Ruotsi G 100,0 TGS Sweden AB Ruotsi C 100,0 Uddeholm Kraft Aktiebolag Ruotsi G 100,0 Värmlandskraft-OKG-delägarna Aktiebolag Ruotsi G 73,3 Fortum Batterie Recycling GmbH Saksa C 100,0 Fortum Deutschland SE Saksa O 100,0 Fortum Service Deutschland GmbH Saksa C,G,O 100,0 MAWAL Energie GmbH Saksa O 100,0 SALWAL Energie GmbH Saksa O 100,0 TGS Germany GmbH Saksa C 100,0 Barry Danmark ApS Tanska O 100,0 Fortum Waste Solutions A/S Tanska C 100,0 Fortum Wind Energy Joint Stock Company, AO FEW Venäjä R 98,2 Fortum-New Generation 3 Limited Liability Company Venäjä R 100,0 Fortum-New Generation 5 Limited Liability Company Venäjä R 98,2 Joint Stock Company Chelyabenergoremont Venäjä R 100,0 LLC Bugulchanskaya Solar power station Venäjä R 98,2 PAO Fortum Venäjä R 98,2 Ural Heat Networks Company Joint Stock Company Venäjä R 98,2 Ylyanovsk Wind Farm LLC Venäjä R 98,2 Fortum CFS Eesti OU Viro O 100,0 Valo Ventures I LP Fund Yhdysvallat O 99,0 Osakkuus- ja yhteisyritykset segmenteittäin Yrityksen nimi Maa Segmentti Konsernin omistus, % Battery Intelligence Oy Suomi C 32,9 Chempolis Oy Suomi C 32,9 Kemijoki Oy Suomi G 28,2 Posiva Oy Suomi G 40,0 Puro.earth Oy Suomi O 16,6 Sallila Energia Oy Suomi O 46,0 Teollisuuden Voima Oyj Suomi G 25,8 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Suomi C 53,5 Turun Seudun Kaukolämpö Oy Suomi C 30,0 Wello Oy Suomi O 16,2 1) India Sun B.V. Alankomaat C 43,8 Nordic Wind B.V. Alankomaat G 20,0 Yustek Holding B.V. Alankomaat R 50,0 Assam Bio Refinery Private Limited Intia C 40,3 Fortum Charge & Drive India Private Limited Intia C 63,0 South Clyde Energy Recovery Holdings Limited Iso-Britannia C 50,0 Fortum Nordkraft Vind DA Norja G 50,0 Linnvasselv Kraftlag SA Norja G 50,0 Ångefallen Kraft AB Ruotsi G 50,0 Blåsjön Kraft AB Ruotsi G 50,0 Forsmarks Kraftgrupp Aktiebolag Ruotsi G 25,5 Horrmundsvalla Kraftaktiebolag Ruotsi G 50,0 OKG Aktiebolag Ruotsi G 45,5 Stensjön Kraft AB Ruotsi G 50,0 Tåsans Kraftaktiebolag Ruotsi G 40,0 Väsa Kraftaktiebolag Ruotsi G 50,0 Vattenkraftens Miljöfond Sverige AB Ruotsi G 22,7 Fortum-New Generation 4 Limited Liability Company Venäjä R 50,0 TGC1 Territorial Generating Company 1 Venäjä R 29,99 Ural energy retail LLC Venäjä R 50,0 112 Tunnusluvut Taloudelliset tunnusluvut Lisätietoa Fortumin käyttämistä vaihtoehtoisista tunnusluvuista osiossa  Tunnuslukujen laskentakaavat ja täsmäytykset ja  liitetiedossa 1 Merkittävät laadintaperiaatteet. Fortumin konsernin tuloslaskelmaa ja konsernin rahavirtalaskelmaa muutettiin vuonna 2022 sisältämään lopetettuja toimintoja koskevat tiedot Uniper-segmentistä. Vuoden 2021 vertailutiedot oikaistiin IFRS:n mukaisesti. Konsernitase 31.12.2021 sisältää Uniperin. Lisätietoa  liitetiedossa 1 Merkittävät laadintaperiaatteet,  liitetiedossa 2 Kriittiset tilinpäätösarviot ja -harkinnat ja  liitetiedossa 3 Yrityshankinnat ja -myynnit, myytävänä olevat omaisuuserät ja lopetetut toiminnot. Tunnuslukuja, jatkuvat toiminnot milj. euroa tai kuten merkitty 2022 2021 Muutos 22/21 % Tuloslaskelma Raportoitu Liikevaihto 8 804 6 422 37 Käyttökate (EBITDA) 1 842 4 913 -63 Liikevoitto 1 277 4 325 -70 - % liikevaihdosta 14,5 67,4 Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta -629 168 -474 Voitto ennen tuloveroja 455 4 332 -89 - % liikevaihdosta 5,2 67,5 Tilikauden voitto 1 011 4 008 -75 Tilikauden voitto (määräysvallattomien omistajien osuuden jälkeen) 1 011 3 985 -75 Vertailukelpoinen Käyttökate (EBITDA) 2 436 2 016 21 Liikevoitto 1 871 1 429 31 Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta -11 104 -111 Tilikauden voitto (määräysvallattomien omistajien osuuden jälkeen) 1 550 1 091 42 Rahavirta, tunnusluvut ja muut tiedot Investoinnit ja bruttosijoitukset osakkeisiin 558 724 -23 - % liikevaihdosta 6,3 11,3 Käyttöomaisuusinvestoinnit 525 443 19 Liiketoiminnan rahavirta 2 104 1 119 88 Rahoitusnettovelka/vertailukelpoinen käyttökate 0,4 N/A Tutkimus- ja kehittämismenot 55 54 2 - % liikevaihdosta 0,6 0,8 Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä 7 826 8 045 Jatkuvat toiminnot ilman Venäjää Fortum valmistautuu hallittuun poistumiseen Venäjän markkinoilta sekä Venäjän toimintojen mahdollisiin myynteihin ensisijaisena vaihtoehtona. Fortum otti vuonna 2022 käyttöön uusia vaihtoehtoisia tunnuslukuja antamaan lisätietoa jatkuvista toiminnoista ilman Fortumin Venäjän toimintoja . Lisätietoa  liitetiedossa 1 Merkittävät laadintaperiaatteet. milj. euroa tai kuten merkitty 2022 2021 Muutos 22/21 % Vertailukelpoinen Käyttökate (EBITDA) 2 025 1 612 26 Liikevoitto 1 611 1 167 38 Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta -40 42 -195 Tilikauden voitto (määräysvallattomien omistajien osuuden jälkeen) 1 076 851 26 Osakekohtainen tulos, euroa 1,21 0,96 26 Taloudellinen asema Rahoitusnettovelka/vertailukelpoinen käyttökate 0,6 N/A Tunnuslukuja, jatkuvat ja lopetetut toiminnot (yhteensä) milj. euroa tai kuten merkitty 2022 2021 Muutos 22/21 % Tuloslaskelma Raportoitu Tilikauden voitto (määräysvallattomien omistajien osuuden jälkeen) -2 416 739 -427 Vertailukelpoinen Tilikauden voitto (määräysvallattomien omistajien osuuden jälkeen) -988 1 778 -156 Taloudellinen asema ja rahavirta Sijoitettu pääoma 15 522 30 885 Rahoitusnettovelka 1 084 789 37 Oikaistu nettovelka 1 117 3 227 -65 Liiketoiminnan rahavirta -8 767 4 970 -276 Tunnusluvut Oman pääoman tuotto, % -96,2 -0,8 Korkokate -75,5 -12,7 Korkokate sisältäen aktivoidut vieraan pääoman menot -72,2 -9,4 Velkaantumisaste, % 14 6 Omavaraisuusaste, % 33 9 Rahoitusnettovelka/vertailukelpoinen käyttökate N/A 0,2 Muut tiedot Osingot 817 1) 1 013 -19 Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä 16 549 19 796 1) Hallituksen ehdotus suunnitellulle yhtiökokoukselle 13.4.2023. Katso  Tunnuslukujen laskentakaavat ja täsmäytykset . 113 Osakekohtaiset tunnusluvut euroa tai kuten merkitty 2022 2021 Muutos 22/21 % Osakekohtainen tieto Osakekohtainen tulos, Fortum yhteensä -2,72 0,83 -428 Jatkuvien toimintojen osakekohtainen tulos 1,14 4,49 -75 Lopetettujen toimintojen osakekohtainen tulos -3,86 -3,65 6 Vertailukelpoinen osakekohtainen tulos, Fortum yhteensä -1,11 2,00 -156 Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen osakekohtainen tulos 1,74 1,23 41 Lopetettujen toimintojen vertailukelpoinen osakekohtainen tulos -2,86 0,77 -471 Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen osakekohtainen tulos ilman Venäjää 1,21 0,96 26 Rahavirta/osake, Fortum yhteensä -9,86 5,60 -276 Jatkuvien toimintojen rahavirta/osake 2,37 1,26 88 Lopetettujen toimintojen rahavirta/osake -12,22 4,34 -382 Oma pääoma/osake 8,55 13,66 -37 Osinko/osake 0,91 1) 1,14 -20 Osinko/osakekohtainen tulos, % 2) 79,8 1) 137,3 Osinko/osakekohtainen tulos ilman Venäjää, % 75,0 1) N/A Efektiivinen osinkotuotto, % 5,9 1) 4,2 Hinta/voitto-suhde (P/E-luku) 2) 13,6 32,5 Osakkeen kurssikehitys Kauden lopussa 15,54 26,99 Keskikurssi 15,18 23,65 Alin kurssi 8,86 19,72 Ylin kurssi 27,18 27,96 Muu tieto Osakekannan markkina-arvo kauden lopussa, milj. euroa 13 943 23 975 Osakkeiden vaihdon kehitys 3) Osakkeiden lukumäärä, 1 000 osaketta 560 775 351 450 Prosentuaalinen osuus osakekannasta, % 63,1 39,6 Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä, 1 000 osaketta 889 204 888 294 Laimennettu osakkeiden keskimääräinen lukumäärä, 1 000 osaketta 889 204 888 294 Rekisteröityjen osakkeiden lukumäärä, 1 000 osaketta 897 264 888 294 1) Hallituksen ehdotus suunnitellulle yhtiökokoukselle 13.4.2023. 2) Osinko/osakekohtainen tulos sekä hinta/voitto-suhde vuodelta 2022 on laskettu jatkuvien toimintojen osakekohtaisesta tuloksesta. 3) Taulukon ‘osakkeiden vaihdon kehitys’ -luvut sisältävät Nasdaq Helsingin osakkeiden vaihdon. Helsingin pörssin lisäksi Fortumin osakkeita vaihdettiin useilla vaihtoehtoisilla markkinapaikoilla; esimerkiksi Boat-, Cboe- ja Turquoise-markkinoilla sekä OTC-markkinoilla. Vuonna 2022 noin 74 % (2021: 70 %) Fortum Oyj:n osakkeiden vaihdosta käytiin muilla markkinapaikoilla kuin Nasdaq Helsingin pörssissä. Katso  Tunnuslukujen laskentakaavat ja täsmäytykset . 114 Segmenttikohtaiset tunnusluvut Liikevaihto segmenteittäin, milj. euroa 2022 2021 Generation 3 655 2 869 - josta sisäistä -645 140 City Solutions 1 282 1 302 - josta sisäistä 75 29 Consumer Solutions 4 578 2 622 - josta sisäistä 30 14 Muut toiminnot 136 138 - josta sisäistä 106 102 Eliminoinnit ja Nord Pool -netotus -1 877 -1 413 Jatkuvat toiminnot yhteensä ilman Venäjää 7 774 5 519 Russia 1 031 906 Eliminoinnit -1 -2 Jatkuvat toiminnot yhteensä 8 804 6 422 Vertailukelpoinen liikevoitto segmenteittäin, milj. euroa 2022 2021 Generation 1 600 1 123 City Solutions 28 135 Consumer Solutions 97 52 Muut toiminnot -115 -142 Jatkuvat toiminnot yhteensä ilman Venäjää 1 611 1 167 Russia 260 261 Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen liikevoitto 1 871 1 429 Arvonalentumiset ja peruutukset -905 -35 Myyntivoitot ja muut samankaltaiset erät 785 2 673 Tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutokset -393 264 Muut -80 -6 Jatkuvien toimintojen liikevoitto 1 277 4 325 Vertailukelpoinen käyttökate segmenteittäin, milj. euroa 2022 2021 Generation 1 765 1 287 City Solutions 177 317 Consumer Solutions 173 123 Muut toiminnot -90 -114 Jatkuvat toiminnot yhteensä ilman Venäjää 2 025 1 612 Russia 411 404 Jatkuvat toiminnot yhteensä 2 436 2 016 Poistot segmenteittäin, milj. euroa 2022 2021 Generation 165 164 City Solutions 148 182 Consumer Solutions 75 71 Muut toiminnot 25 28 Jatkuvat toiminnot yhteensä ilman Venäjää 415 445 Russia 151 142 Jatkuvat toiminnot yhteensä 566 587 Vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta segmenteittäin, milj. euroa 2022 2021 Generation -49 0 City Solutions 14 42 Muut toiminnot -6 0 Jatkuvat toiminnot yhteensä ilman Venäjää -40 42 Russia 30 62 Jatkuvat toiminnot yhteensä -11 104 Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta segmenteittäin, milj. euroa 2022 2021 Generation -194 64 City Solutions 14 42 Muut toiminnot -6 0 Jatkuvat toiminnot yhteensä ilman Venäjää -185 106 Russia -443 62 Jatkuvat toiminnot yhteensä -629 168 Investoinnit käyttöomaisuuteen segmenteittäin, milj. euroa 2022 2021 Generation 231 168 City Solutions 155 161 Consumer Solutions 71 68 Muut toiminnot 10 15 Jatkuvat toiminnot yhteensä ilman Venäjää 467 396 Russia 58 47 Jatkuvat toiminnot yhteensä 525 443 Bruttoinvestoinnit osakkeisiin segmenteittäin, milj. euroa 2022 2021 Generation 3 7 City Solutions 4 2 Consumer Solutions 0 - Muut toiminnot 21 237 Jatkuvat toiminnot yhteensä ilman Venäjää 29 245 Russia 4 36 Jatkuvat toiminnot yhteensä 33 281 Osakkeiden bruttodivestoinnit segmenteittäin, milj. euroa 2022 2021 Generation - 129 City Solutions 1 213 3 870 Consumer Solutions 0 0 Muut toiminnot 150 19 Jatkuvat toiminnot yhteensä ilman Venäjää 1 363 4 017 Russia 1 18 Jatkuvat toiminnot yhteensä 1 365 4 034 115 Vertailukelpoinen sidottu pääoma segmenteittäin, milj. euroa 2022 2021 Generation 5 549 5 961 City Solutions 1 760 2 456 Consumer Solutions 1 365 1 125 Muut toiminnot 64 125 Jatkuvat toiminnot yhteensä ilman Venäjää 8 737 9 668 Russia 1 690 2 508 Jatkuvat toiminnot yhteensä 10 427 12 176 Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto segmenteittäin, % 2022 2021 Generation 27,0 19,0 City Solutions 2,3 6,1 Consumer Solutions 9,1 6,9 Russia 11,3 12,9 Henkilöstö keskimäärin 2022 2021 Generation 1 278 1 153 City Solutions 1 676 1 964 Consumer Solutions 1 177 1 091 Muut toiminnot 989 976 Jatkuvat toiminnot yhteensä ilman Venäjää 5 120 5 183 Russia 2 706 2 862 Jatkuvat toiminnot yhteensä 7 826 8 045 Uniper 8 723 11 751 Yhteensä 16 549 19 796 116 Tunnuslukujen laskentakaavat ja täsmäytykset Vaihtoehtoiset tunnusluvut Liiketoimintojen tulos Määritelmä Tunnusluvun käyttämisen syy Viittaus täsmäytykseen Vertailukelpoinen käyttökate Liikevoitto + poistot - vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät Vertailukelpoinen käyttökate edustaa koko konsernin ja segmenttien tuottamaa kassavirtaa. Käytetään osatekijänä pääomarakenteen tavoitteen tunnusluvussa rahoitusnettovelka/vertailu- kelpoinen käyttökate (EBITDA). Liitetieto 5 Pääomariskien hallinta Vertailukelpoinen liikevoitto Liikevoitto - vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät Vertailukelpoista liikevoittoa käytetään taloudellisessa tavoiteasetannassa ja ennustamisessa, tuloskehityksen seurannassa sekä resurssien allokoinnissa osana konsernin liiketoiminnan johtamisprosessia. Tuloslaskelma Vertailu- kelpoisuuteen vaikuttavat erät Arvonalentumiset ja peruutukset + myyntivoitot ja muut samankaltaiset erät + tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutokset + muut Osatekijää käytetään vertailukelpoisen liikevoiton ja vertailukelpoisen käyttökatteen (EBITDA) laskelmissa. Tuloslaskelma Arvonalentumiset ja peruutukset Arvonalentumiset ja niihin liittyvät varaukset (pääasiassa käytöstä poistoon liittyvät), sekä aiemmin kirjattujen arvonalentumisten peruutukset. Arvonalentumiset on oikaistu poistoista ja peruutukset muista tuotoista. Osatekijää käytetään vertailukelpoisen liikevoiton ja vertailukelpoisen käyttökatteen (EBITDA) laskelmissa. Tuloslaskelma Myyntivoitot ja muut samankaltaiset erät Myyntivoitot ja hankintojen transaktiokulut, jotka on oikaistu liiketoiminnan muista tuotoista ja liiketoiminnan muista kuluista. Voitot raportoidaan vertailukelpoisessa liikevoitossa silloin, kun tämä esitystapa kuvastaa alla olevaa liiketoimintamallia. Osatekijää käytetään vertailukelpoisen liikevoiton ja vertailukelpoisen käyttökatteen (EBITDA) laskelmissa. Tuloslaskelma Tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutokset Tulevaisuuden kassavirtoja suojaavat johdannaisinstrumentit, joihin ei voida soveltaa suojauslaskentaa tai oman käytön poikkeusta IFRS 9:n mukaisesti ja joiden käyvän arvon muutos on oikaistu liiketoiminnan muista tuotoista tai kuluista liikevaihtoon ja materiaaleihin ja palveluihin, kun lasketaan Fortumin vaihtoehtoisia tunnuslukuja. Osatekijää käytetään vertailukelpoisen liikevoiton ja vertailukelpoisen käyttökatteen (EBITDA) laskelmissa. Tuloslaskelma Liiketoimintojen tulos Määritelmä Tunnusluvun käyttämisen syy Viittaus täsmäytykseen Muut Uudelleenjärjestely- ja kulujenhallintakulut, sekä muut sekalaiset ei-operatiiviset erät, jotka on oikaistu pääasiassa materiaaleista ja palveluista tai muista kuluista. Osatekijää käytetään vertailukelpoisen liikevoiton ja vertailukelpoisen käyttökatteen (EBITDA) laskelmissa. Tuloslaskelma Vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta +/- merkittävät oikaisut osuuteen osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta Osatekijää käytetään vertailukelpoisen kauden voiton ja vertailukelpoisen sidotun pääoman tuoton laskelmissa. Liitetieto 7 Vertailukelpoinen liikevoitto ja vertailukelpoinen kauden voitto Vertailukelpoiset rahoituskulut – netto Rahoituskulut – netto +/- ydinjätehuoltorahaston tuotto, ydinjäterahastoon liittyvä oikaisu ja ydinvoimaan liittyvien varausten diskonttauksen purkaminen +/- rahoituserien käypien arvojen muutokset +/- rahoituserien arvonalentumiset ja aiemmin kirjattujen arvonalentumisten peruutukset sekä muut kertaluonteiset oikaisut. Osatekijää käytetään vertailukelpoisen kauden voiton laskelmassa. Liitetieto 7 Vertailukelpoinen liikevoitto ja vertailukelpoinen kauden voitto Vertailukelpoinen voitto ennen tuloveroja Vertailukelpoinen liikevoitto +/- vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta +/- vertailukelpoiset rahoituskulut – netto Välisumma vertailukelpoisen kauden voiton laskelmassa. Liitetieto 7 Vertailukelpoinen liikevoitto ja vertailukelpoinen kauden voitto Vertailukelpoiset tuloverot Tuloverot +/- vertailukelpoisuuteen vaikuttavien erien, rahoituskuluihin – netto liittyvät oikaisut, verokannan muutosten ja muiden kertaluonteisten oikaisujen verovaikutukset Osatekijää käytetään vertailukelpoisen kauden voiton laskelmassa. Liitetieto 7 Vertailukelpoinen liikevoitto ja vertailukelpoinen kauden voitto Vertailukelpoinen kauden voitto Vertailukelpoinen liikevoitto +/- vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta +/- vertailukelpoiset rahoituskulut – netto +/- vertailukelpoiset tuloverot +/- vertailukelpoinen määräysvallattomat omistajat. Vertailukelpoista kauden voittoa käytetään vaihtoehtoisena taloudellisen suorituskyvyn mittarina, jonka avulla voidaan paremmin vertailla nettokannattavuutta eri kausien välillä. Liitetieto 7 Vertailukelpoinen liikevoitto ja vertailukelpoinen kauden voitto 117 Liiketoimintojen tulos Määritelmä Tunnusluvun käyttämisen syy Viittaus täsmäytykseen Vertailukelpoinen osakekohtainen tulos Vertailukelpoinen kauden voitto Vertailukelpoista tulosta/osake käytetään vaihtoehtoisena taloudellisen suorituskyvyn mittarina, jonka avulla voidaan paremmin vertailla nettokannattavuutta eri kausien välillä. Liitetieto 7 Vertailukelpoinen liikevoitto ja vertailukelpoinen kauden voitto Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä tilikauden aikana Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto, % Vertailukelpoinen liikevoitto + vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta x 100 Vertailukelpoista sidotun pääoman tuottoa käytetään taloudellisessa tavoiteasetannassa ja ennustamisessa, tuloskehityksen seurannassa sekä resurssien allokoinnissa osana konsernin liiketoiminnan johtamisprosessia. Liitetieto 6 Segmentti- raportointi Vertailukelpoinen sidottu pääoma keskimäärin Oikaisu liittyen osuuteen osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta Merkittävien vertailukelpoisuuteen vaikuttavien erien oikaisu. Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta sisältyy voittokomponenttiin vertailukelpoisen sidotun pääoman tuoton laskelmassa ja oikaisut tehdään perustuen vastaaviin komponentteihin kuin vertailukelpoisuuteen vaikuttavissa erissä. Liitetieto 6 Segmentti- raportointi Vertailukelpoinen sidottu pääoma Korottomat varat - korottomat velat - varaukset (korottomat varat ja velat eivät sisällä rahoitukseen, veroihin ja laskennallisiin veroihin liittyviä eriä sekä varoja ja velkoja, jotka syntyvät tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaissopimusten käypään arvoon arvostamisesta). Vertailukelpoinen sidottu pääoma on osatekijä vertailukelpoisen sidotun pääoman tuoton laskelmassa, jossa mitataan suoraan liiketoimintoihin sijoitetun pääoman tuottoa. Liitetieto 6 Segmentti- raportointi Pääoma- rakenne Määritelmä Tunnusluvun käyttämisen syy Täsmäytys Rahoitus- nettovelka / vertailukel- poinen käyttökate Rahoitusnettovelka Rahoitusnettovelan ja vertailukelpoisen käyttökatteen suhde on Fortumin pääomarakennetta mittaava pitkän aikavälin taloudellinen tavoite. Liitetieto 5 Pääomariskien hallinta Vertailukelpoinen käyttökate Rahoitus- nettovelka Korollinen vieras pääoma - Likvidit varat - Korollisiin saamisiin sisältyvät arvopaperit +/- Nettovakuusvelka/-saaminen Fortum käyttää rahoitusnettovelkaa konsernin velkaisuuden seurannassa, ja se on komponentti pääomarakennetta mittaavassa rahoitusnettovelan ja vertailukelpoisen käyttökatteen suhteen tavoitteessa. Liitetieto 27 Korolliset velat Oikaistu nettovelka Rahoitusnettovelka + alirahastoidut eläkevastuut ja käytöstäpoistamisvaraukset vähennettynä osuuksilla ydinjätehuoltorahastojen varoista. Fortum käyttää oikaistua nettovelkaa konsernin velkaisuuden seurannassa. Liitetieto 27 Korolliset velat Korolliset nettovelat Korolliset velat - likvidit varat Vuoden 2020 ensimmäiseen neljännekseen asti korollisia nettovelkoja käytettiin konsernin velkaisuuden, ts. pääomarakenteen, seurannassa erityisesti osatekijänä konsernin pitkän aikavälin taloudellisessa tavoitteessa vertailukelpoisessa nettovelassa/käyttökate. N/A Sijoitetun pääoman tuotto, % Voitto ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut x 100 Sijoitetun pääoman tuotto on pitkän aikavälin tunnusluku, joka kuvaa kannattavuutta sekä kuinka tehokkaasti sijoitettua pääomaa käytetään. Tunnuslukua käytettiin vuoden 2020 ensimmäiseen vuosineljännekseen asti. N/A Sijoitettu pääoma keskimäärin Sijoitettu pääoma Taseen loppusumma - korottomat velat Sijoitettu pääoma on sijoitetun pääoman kirjanpitoarvo ja sitä käytettiin aikaisemmin osatekijänä konsernin sijoitetun pääoman tuoton laskelmassa. N/A 118 Vaihtoehtoiset tunnusluvut ilman Venäjää Liiketoimintojen tulos Määritelmä Tunnusluvun käyttämisen syy Viittaus täsmäytykseen Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) ilman Venäjää Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen käyttökate - vertailukelpoinen käyttökate, Venäjä Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) ilman Venäjää edustaa koko konsernin tuottamaa kassavirtaa ilman Venäjää. Käytetään osatekijänä pääomarakenteen tavoitteen tunnusluvussa Rahoitusnettovelka/vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) ilman Venäjää. Tunnuslukujen laskentakaavat ja täsmäytykset Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen liikevoitto ilman Venäjää Vertailukelpoinen liikevoitto - vertailukelpoinen liikevoitto, Venäjä Jatkuvien toimintojen vertailukelpoista liikevoittoa ilman Venäjää käytetään vaihtoehtoisena taloudellisen suorituskyvyn mittarina, jonka avulla voidaan paremmin vertailla Fortumin strategisten liiketoimintojen tuloksia. Liitetieto 7 Vertailukelpoinen liikevoitto ja vertailukelpoinen kauden voitto Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen kauden voitto ilman Venäjää Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen kauden voitto - vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta, Venäjä - vertailukelpoiset rahoituskulut - netto, Venäjä - vertailukelpoiset tuloverot, Venäjä - vertailukelpoinen määräysvallattomat omistajat, Venäjä. Jatkuvien toimintojen vertailukelpoista kauden voittoa ilman Venäjää käytetään vaihtoehtoisena taloudellisen suorituskyvyn mittarina, jonka avulla voidaan paremmin vertailla Fortumin strategisten liiketoimintojen tuloksia. Liitetieto 7 Vertailukelpoinen liikevoitto ja vertailukelpoinen kauden voitto Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen osakekohtainen tulos ilman Venäjää Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen kauden voitto ilman Venäjää Jatkuvien toimintojen vertailukelpoista tulosta/osake ilman Venäjää käytetään vaihtoehtoisena taloudellisen suorituskyvyn mittarina, jonka avulla voidaan paremmin vertailla Fortumin strategisten liiketoimintojen tuloksia. Liitetieto 7 Vertailukelpoinen liikevoitto ja vertailukelpoinen kauden voitto Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä tilikauden aikana Pääomarakenne Määritelmä Tunnusluvun käyttämisen syy Täsmäytys Rahoitusnettovelka / vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) ilman Venäjää Rahoitusnettovelka ilman Venäjää Rahoitusnettovelka / vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) ilman Venäjää käytetään vaihtoehtoisena taloudellisen suorituskyvyn mittarina, jonka avulla voidaan paremmin vertailla Fortumin strategisten liiketoimintojen pääomarakennetta. Liitetieto 5 Pääomariskien hallinta Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) ilman Venäjää Rahoitusnettovelka ilman Venäjää Rahoitusnettovelka - korollinen vieras pääoma, Venäjä + likvidit varat, Venäjä Rahoitusnettovelka ilman Venäjää käytetään vaihtoehtoisena taloudellisena tunnuslukuna, jonka avulla voidaan paremmin vertailla konsernin velkaisuutta, ja se on komponentti pääomarakennetta mittaavassa rahoitusnettovelan ja vertailukelpoisen käyttökatteen (EBITDA) ilman Venäjää - laskennassa. Liitetieto 5 Pääomariskien hallinta Katso  liitetieto 1.4 Tuloksellisuuden esittäminen sekä  liitetieto 7 Vertailukelpoinen liikevoitto ja vertailukelpoinen kauden voitto. 119 Muut tunnusluvut Osakekohtaiset tunnusluvut Osakekohtainen tulos (EPS) Kauden voitto - määräysvallattomat omistajat Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä tilikauden aikana Rahavirta/osake Liiketoiminnan rahavirta Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä tilikauden aikana Oma pääoma/osake Oma pääoma Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa Osinko/osakekohtainen tulos, % Osinko/osake x 100 Osakekohtainen tulos (EPS) Osinko/osakekohtainen tulos ilman Venäjää, % Osinko/osake x 100 Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen osakekohtainen tulos ilman Venäjää Efektiivinen osinkotuotto, % Osinko/osake x 100 Tilikauden viimeinen kaupantekokurssi Hinta/voitto-suhde (P/E-luku) Tilikauden viimeinen kaupantekokurssi Osakekohtainen tulos Keskikurssi Osakkeen euromääräinen kokonaisvaihto Kauden aikana vaihdettujen osakkeiden lukumäärä Osakekannan markkina-arvo Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa x tilikauden viimeinen kaupantekokurssi Osakkeiden vaihdon kehitys Kauden aikana vaihdettujen osakkeiden lukumäärä sekä sen prosentuaalinen osuus osakkeiden keskimääräisestä lukumäärästä tilikauden aikana Muut tunnusluvut Käyttökate Liikevoitto + poistot Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta (FFO) Liiketoiminnan rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta Investoinnit käyttöomaisuuteen Aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin tehdyt investoinnit mukaan lukien kunnossapito-, tuottavuus- ja kasvuinvestoinnit sekä lainsäädännön edellyttämät investoinnit. Investointeihin kuuluvat myös investointien rakennusaikana taseeseen aktivoidut korkokulut. Kunnossapitoinvestoinnit pidentävät olemassa olevan omaisuuserän vaikutusaikaa, ylläpitävät käytettävyyttä sekä/tai ylläpitävät luotettavuutta. Tuottavuusinvestoinnit parantavat olemassa olevan hyödykkeen tuottavuutta. Kasvuinvestointien tarkoitus on rakentaa uutta kapasiteettia ja/tai lisätä olemassa olevien liiketoimintojen asiakaskantaa. Lainsäädännön edellyttämät investoinnit tehdään tiettyinä ajankohtina lakien vaatimusten mukaan. Bruttoinvestoinnit osakkeisiin Investoinnit tytäryhtiöosakkeisiin, osakkuus- ja yhteisyritysosakkeisiin ja muihin sijoituksiin. Tytäryhtiöosakeinvestoinneista on vähennetty hankitun yhtiön kassa ja lisätty hankittavan yhtiön korolliset lainat ja muut rahoitusnettovelkaan sisältyvät erät. Oman pääoman tuotto, % Kauden voitto x 100 Oma pääoma keskimäärin Velkaantumisaste, % Rahoitusnettovelka x 100 Oma pääoma sisältäen määräysvallattomat omistajat Omavaraisuusaste, % Oma pääoma sisältäen määräysvallattomat omistajat x 100 Taseen loppusumma Korkokate Liikevoitto Nettokorkokulut Korkokate sisältäen aktivoidut vieraan pääoman menot Liikevoitto Nettokorkokulut - aktivoidut vieraan pääoman menot Henkilöstö keskimäärin Tilikauden kalenterikuukausien lopussa palveluksessa olleen henkilökunnan lukumäärän sekä edellisen tilikauden lopun lukumäärän keskiarvo 120 Verotuksen tunnusluvut Efektiivinen tuloverokanta, % Tuloverot x 100 Voitto ennen veroja Vertailukelpoinen efektiivinen tuloverokanta, % Vertailukelpoiset tuloverot x 100 Vertailukelpoinen voitto ennen veroja, poislukien vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta Painotettu keskimääräinen tuloverokanta Yhteenlaskettu summa jokaisen konsernin toimintamaan suhteellisesti painotetusta osuudesta tuloksesta ennen veroja kerrottuna kyseisen maan nimellisellä verokannalla. 121 Vaihtoehtoisten tunnuslukujen täsmäytykset Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) milj. euroa Liite 2022 2021 IS Liikevoitto 1 277 4 325 + IS Poistot 566 587 Käyttökate (EBITDA) 1 842 4 913 - IS Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät 7 593 -2 897 Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) 2 436 2 016 Vertailukelpoinen liikevoitto milj. euroa Liite 2022 2021 IS Liikevoitto 1 277 4 325 - IS Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät 7 593 -2 897 IS Vertailukelpoinen liikevoitto 7 1 871 1 429 Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät milj. euroa Liite 2022 2021 Arvonalentumiset ja peruutukset -905 -35 Myyntivoitot ja muut samankaltaiset erät 3 785 2 673 Tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutokset -393 264 Muut -80 -6 IS Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät 7 -593 2 897 Vertailukelpoinen kauden voitto milj. euroa Liite 2022 2021 IS Kauden voitto 1 011 4 008 - IS Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät 7 593 -2 897 - Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tulokseen liittyvät oikaisut 18 618 -65 - Rahoituskulut - netto liittyvät oikaisut 11 348 34 - Tuloveroihin liittyvät oikaisut -1 010 34 IS Määräysvallattomat omistajat 0 -23 Määräysvallattomiin omistajiin liittyvät oikaisut -11 -1 Vertailukelpoinen kauden voitto 7 1 550 1 091 Vertailukelpoinen tulos/osake Liite 2022 2021 Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen kauden voitto, milj. euroa 7 1 550 1 091 Osakkeiden lukumäärä keskimäärin, 1 000 osaketta 889 204 888 294 Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen tulos/osake, euroa 1,74 1,23 Lopetettujen toimintojen vertailukelpoinen kauden voitto, milj. euroa 7 -2 538 687 Osakkeiden lukumäärä keskimäärin, 1 000 osaketta 889 204 888 294 Lopetettujen toimintojen vertailukelpoinen tulos/osake, euroa -2,86 0,77 Vertailukelpoinen kauden voitto, Fortum yhteensä, milj. euroa 7 -988 1 778 Osakkeiden lukumäärä keskimäärin, 1 000 osaketta 889 204 888 294 Vertailukelpoinen tulos/osake, Fortum yhteensä, euroa -1,11 2,00 Rahoitusnettovelka ja oikaistu nettovelka milj. euroa Liite 31.12.2022 31.12.2021 + Korollinen vieras pääoma 7 785 17 220 - BS Likvidit varat 3 919 7 592 - Pitkäaikaiset arvopaperisijoitukset - 111 - Vakuusjärjestelysopimusarvopaperit 527 549 - Korollisiin saamisiin sisältyvät arvopaperit 527 660 - BS Vakuussaaminen 2 607 9 163 + BS Vakuusvelka 352 985 +/- Nettovakuusvelka/-saaminen -2 255 -8 179 Rahoitusnettovelka 27 1 084 789 + BS Eläkevelvoitteet 13 1 190 + Muut käytöstäpoistamisvaraukset 19 872 - BS Osuus Suomen ja Ruotsin ydinjätehuoltorahastoista 966 3 515 + BS Ydinvoimaan liittyvät varaukset 966 3 891 + Ydinvoimaan liittyvät varaukset vähennettynä varoilla ydinjätehuoltorahastoissa 0 375 + Varaukset yhteensä vähennettynä varoilla ydinjätehuoltorahastoissa 33 2 438 Oikaistu nettovelka 1 117 3 227 Rahoitusnettovelka/vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) milj. euroa Liite Jatkuvat toiminnot 2022 Fortum yhteensä 1) 2021 + Korollinen vieras pääoma 7 785 17 220 - BS Likvidit varat 3 919 7 592 - Pitkäaikaiset arvopaperisijoitukset - 111 - Vakuusjärjestelysopimusarvopaperit 527 549 - Korollisiin saamisiin sisältyvät arvopaperit 527 660 - BS Vakuussaaminen 2 607 9 163 + BS Vakuusvelka 352 985 +/- Nettovakuusvelka/-saaminen -2 255 -8 179 Rahoitusnettovelka 27 1 084 789 IS Liikevoitto 1 277 -588 + IS Poistot 566 1 281 Käyttökate 1 842 693 - IS Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät 593 3 124 Vertailukelpoinen käyttökate 2 436 3 817 Rahoitusnettovelka/vertailukelpoinen käyttökate 0,4 0,2 1) Vuoden 2021 luvut perustuvat jatkuviin ja lopetettuihin toimintoihin (yhteensä). 122 Täsmäytys vaihtoehtoisista tunnusluvuista ilman Venäjää Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen käyttökate ilman Venäjää milj. euroa Liite 2022 2021 Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen käyttökate 6 2 436 2 016 - Vertailukelpoinen käyttökate, Venäjä 6 411 404 Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen käyttökate ilman Venäjää 6 2 025 1 612 Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen liikevoitto ilman Venäjää milj. euroa Liite 2022 2021 IS Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen liikevoitto 1 871 1 429 - Vertailukelpoinen liikevoitto, Venäjä 6 260 261 Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen liikevoitto ilman Venäjää 6 1 611 1 167 Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen kauden voitto ilman Venäjää milj. euroa Liite 2022 2021 Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen kauden voitto 7 1 550 1 091 - Vertailukelpoinen liikevoitto, Venäjä 260 261 - Vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta, Venäjä 6 30 62 - Vertailukelpoiset rahoituskulut - netto, Venäjä 324 -25 - Vertailukelpoiset tuloverot, Venäjä -138 -55 - Vertailukelpoinen määräysvallattomat omistajat, Venäjä -2 -4 Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen kauden voitto ilman Venäjää 1 076 851 Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen tulos/osake ilman Venäjää milj. euroa Liite 2022 2021 Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen kauden voitto ilman Venäjää 1 076 851 Osakkeiden lukumäärä keskimäärin, 1 000 osaketta 889 204 888 294 Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen tulos/osake ilman Venäjää, euroa 1,21 0,96 Rahoitusnettovelka/vertailukelpoinen käyttökate ilman Venäjää Jatkuvat toiminnot milj. euroa 2022 Rahoitusnettovelka 1 084 - Korollinen vieras pääoma, Venäjä 204 + Likvidit varat, Venäjä 247 Rahoitusnettovelka ilman Venäjää 1 127 Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen käyttökate ilman Venäjää 2 025 Rahoitusnettovelka/vertailukelpoinen käyttökate ilman Venäjää 0,6 Korollinen vieras pääoma ilman Venäjää milj. euroa 2022 Korollinen vieras pääoma 7 785 - Korollinen vieras pääoma, Venäjä 204 Korollinen vieras pääoma ilman Venäjää 7 581 Likvidit varat ilman Venäjää milj. euroa 2022 Likvidit varat 3 919 - Likvidit varat, Venäjä 247 Likividit varat ilman Venäjää 3 672 123 Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Tuloslaskelma euroa Liite 2022 2021 Liikevaihto 2 150 270 878 138 653 366 Muut tuotot 3 25 066 880 8 154 517 Henkilöstökulut 4 -58 824 730 -54 312 599 Poistot ja arvonalentumiset 8 -10 984 728 -10 476 708 Muut kulut -148 946 872 -123 370 573 Liiketappio -43 418 572 -41 351 995 Rahoitustuotot ja -kulut 6 1 629 174 418 1 658 966 966 Voitto ennen tilinpäätössiirtoja 1 585 755 846 1 617 614 971 Tilinpäätössiirrot -1 023 551 -909 896 Saadut konserniavustukset 1) 24 013 000 235 685 000 Voitto ennen veroja 1 608 745 295 1 852 390 074 Tuloverot 7 -66 011 056 -36 363 330 Tilikauden voitto 1 542 734 239 1 816 026 744 1) Verotettavaa tuloa siirretty suomalaisista tytäryrityksistä emoyhtiöön. Tase euroa Liite 31.12.2022 31.12.2021 VASTAAVAA Pitkäaikaiset varat Aineettomat hyödykkeet 8 29 993 944 32 746 447 Aineelliset hyödykkeet 8 5 350 975 7 404 389 Osuudet saman konsernin yrityksissä 8 14 232 843 131 16 176 622 539 Pitkäaikaiset korolliset saamiset saman konsernin yrityksiltä 8 12 060 281 161 7 050 724 884 Pitkäaikaiset korolliset saamiset osakkuusyrityksiltä 8 1 592 410 1 503 943 Muut osuudet ja pitkäaikaiset saamiset 8 209 997 161 547 Johdannaisinstrumentit 13, 14 123 889 406 59 505 726 Laskennallinen verosaaminen 649 741 3 661 428 Pitkäaikaiset varat yhteensä 26 454 810 764 23 332 330 902 Lyhytaikaiset varat Lyhytaikaiset saamiset saman konsernin yrityksiltä 9 51 234 101 377 081 611 Lyhytaikaiset saamiset osakkuusyrityksiltä 140 737 513 126 Johdannaisinstrumentit 13, 14 145 296 548 138 448 001 Muut lyhytaikaiset saamiset 9 50 446 974 18 236 847 Rahat ja pankkisaamiset 3 603 509 216 4 240 206 975 Lyhytaikaiset varat yhteensä 3 850 627 576 4 774 486 560 Vastaavaa yhteensä 30 305 438 341 28 106 817 462 euroa Liite 31.12.2022 31.12.2021 VASTATTAVAA Oma pääoma 10 Osakepääoma 3 046 185 953 3 046 185 953 Ylikurssirahasto 2 821 690 902 2 821 690 902 Käyvän arvon rahasto 23 685 963 -13 279 837 Edellisten tilikausien voitto 4 748 541 369 3 945 170 314 Tilikauden voitto 1 542 734 239 1 816 026 744 Oma pääoma yhteensä 12 182 838 426 11 615 794 077 Tilinpäätössiirtojen kertymä 1 933 447 909 896 Pakolliset varaukset - 343 198 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma Ulkoiset korolliset velat 11, 13, 14 3 037 907 935 6 481 656 534 Korolliset velat saman konsernin yrityksille 10 741 043 062 5 567 468 774 Korolliset velat osakkuusyrityksille 228 962 461 227 507 037 Johdannaisinstrumentit 13, 14 130 472 330 37 050 594 Muu pitkäaikainen vieras pääoma 16 274 932 27 589 524 Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä 14 154 660 720 12 341 272 463 Lyhytaikainen vieras pääoma Ulkoiset korolliset velat 11 3 558 361 054 3 837 837 491 Korolliset velat osakkuusyrityksille - 61 701 555 Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat saman konsernin yrityksille 12 41 408 137 34 846 355 Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat osakkuusyrityksille 12 1 239 200 1 475 327 Johdannaisinstrumentit 13, 14 178 618 112 123 639 596 Ostovelat ja muu lyhytaikainen vieras pääoma 12 186 379 244 88 997 502 Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 3 966 005 747 4 148 497 827 Vieras pääoma yhteensä 18 120 666 468 16 489 770 290 Oma pääoma ja vieras pääoma yhteensä 30 305 438 341 28 106 817 462 124 Rahoituslaskelma 1 000 euroa 2022 2021 Liiketoiminnan rahavirta Tilikauden voitto 1 542 734 1 816 027 Oikaisuerät: Tuloverot 66 011 36 363 Konserniavustukset -24 013 -235 685 Rahoitustuotot ja -kulut -1 629 174 -1 658 967 Poistot ja arvonalentumiset sekä tilinpäätössiirrot 12 008 11 320 Liikevoitto ennen poistoja -32 434 -30 942 Muut tuotot ja kulut joihin ei liity maksua -395 -2 975 Saadut korot ja muut rahoitustuotot 102 767 34 307 Maksetut korot ja muut rahoituskulut -149 150 -72 118 Saadut osingot 2 899 861 1 582 270 Saadut konserniavustukset 235 685 233 438 Toteutuneet kurssierot 386 715 127 949 Maksetut verot -804 -63 226 Liiketoiminnan rahavirta 3 442 245 1 808 703 Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäykset(-)/vähennykset(+) -883 1 664 Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäykset(+)/vähennykset(-) 9 424 -460 Käyttöpääoman muutos 8 541 1 204 Liiketoiminnan nettorahavirta yhteensä 3 450 786 1 809 907 Investointien rahavirta Investoinnit käyttöomaisuuteen -7 465 -12 027 Ostetut tytäryritysosakkeet sekä oman pääoman sijoitukset -2 660 412 - Ostetut muut osakkeet -48 -52 Myydyt konserniosakkeet 3 006 437 126 504 Käyttöomaisuuden myynnit 53 1 415 Korollisten lainasaamisten ja muiden pysyvien vastaavien muutos -4 921 996 -2 129 895 Investointien rahavirta -4 583 431 -2 014 054 Rahavirta ennen rahoitusta -1 132 645 -204 147 1 000 euroa 2022 2021 Rahoituksen rahavirta Pitkäaikaisten lainojen nostot 2 400 059 2 674 819 Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset -5 860 140 -2 095 218 Konsernitilivelkojen muutos 5 173 574 1 232 838 Lyhytaikaisten velkojen muutos -204 716 1 915 137 Osingonjako yhtiön osakkeenomistajille -1 012 830 -995 268 Rahoituksen rahavirta 495 947 2 732 307 Laskelman mukainen likvidien varojen muutos, lisäys (+), vähennys (-) -636 698 2 528 160 Likvidit varat tilikauden alussa 4 240 207 1 712 047 Likvidit varat tilikauden lopussa 3 603 509 4 240 207 125 Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot 1 Laadintaperiaatteet Fortum Oyj:n tilinpäätös tilikaudelle 1.1. - 31.12.2022 on laadittu Suomen kirjanpitolain säännösten ja muiden Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laadintaa koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti. 1.1 Liikevaihto Liikevaihtoon luetaan myyntituotot ja myynnin kurssierot vähennettynä alennuksilla sekä myyntiin perustuvilla välillisillä veroilla kuten arvonlisäveroilla. 1.2 Muut tuotot Muina tuottoina kirjataan omaisuuden myyntivoitot ja muut kuin varsinaiseen suoritemyyntiin liittyvät tuotot kuten vuokrat. 1.3 Ulkomaanrahan määräiset erät ja johdannaissopimukset Ulkomaanrahan määräiset tapahtumat kirjataan tapahtumahetken kurssiin. Tilinpäätöshetkellä taseessa olevat ulkomaanrahan määräiset saatavat ja velat arvostetaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Kurssierot kirjataan nettomääräisinä rahoitustuottoihin tai -kuluihin. Fortum Oyj solmii johdannaissopimuksia pääasiassa Fortum-konsernin kurssierojen ja korkotason hallitsemiseksi. Fortum Oyj soveltaa IFRS 9 Rahoitusinstrumentit -standardia johdannaisinstrumenttien ja suojauslaskennan osalta erillistilinpäätöksissä. Rahoitusjohdannaisten laskentaperiaatteet, katso konsernitilinpäätöksen  liitetieto 4 Rahoitusriskien hallinta,  liitetieto 14 Rahoitusvarat ja rahoitusvelat luokittain ja  liitetieto 15 Rahoitusvarat ja rahoitusvelat käypään arvoon. 1.4 Tuloverot Tuloslaskelmaan kirjatut tuloverot sisältävät sekä verot tilikaudelta että mahdolliset korjaukset edellisten tilikausien veroihin. 1.5 Tytäryhtiöosakkeet Tytäryhtiöosakkeiden tasearvo muodostuu välittömästä hankintamenosta vähennettynä arvonalennuksilla. Jos pysyviin vastaaviin kuuluvan hyödykkeen tai sijoituksen kerryttämän arvioidun tulevan kassavirran oletetaan olevan pysyvästi pienempi kuin kirjanpitoarvo, erotus on kirjattava arvonalennuksena kuluksi. Jos arvonalennuksen perusteet eivät enää ole perusteltavissa tilinpäätöshetkellä, arvonalennus on peruutettava. 1.6 Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet Aineettomien ja aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden tasearvo muodostuu välittömästä hankintamenosta vähennettynä kertyneillä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja mahdollisilla arvonalennuksilla. Kuluvista aineettomista ja aineellisista hyödykkeistä tehdään suunnitelman mukaiset poistot, jotka perustuvat hyödykkeiden odotettavissa olevaan taloudelliseen pitoaikaan. Poistot perustuvat seuraaviin taloudellisiin pitoaikoihin: Koneet ja kalusto 3-15 vuotta Aineettomat hyödykkeet 5-10 vuotta 1.7 Eläkekulut Lakisääteiset eläkevelvoitteet katetaan pakollisella eläkevakuutuksella tai konsernin omassa eläkesäätiössä. Eläkesäätiön osalta tuloslaskelman kulu vastaa Suomen eläkelainsäädännön mukaista kannatusmaksua eläkesäätiöön. 1.8 Osakepalkkiojärjestelmät Fortumin johdon pitkäaikaiseen osakepalkkiojärjestelmään liittyvät kulut jaksotetaan ansaintajakson aikana tuloslaskelmaan ja velaksi taseeseen. 1.9 Pakolliset varaukset Vastaisuudessa toteutuvat menot ja ilmeiset menetykset, jotka eivät enää kerrytä vastaavaa tuloa ja joiden suorittamiseen Fortum Oyj on velvoitettu tai sitoutunut ja joiden rahallinen arvo voidaan kohtuullisesti arvioida, kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi ja taseen pakollisiin varauksiin. 2 Liikevaihto markkina-alueittain 1 000 euroa 2022 2021 Suomi 72 501 66 021 Muut maat 77 770 72 632 Yhteensä 150 271 138 653 3 Muut tuotot 1 000 euroa 2022 2021 Vuokra- ja muut tuotot 25 067 8 155 Yhteensä 25 067 8 155 126 4 Henkilöstökulut 1 000 euroa 2022 2021 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 46 185 43 226 Henkilösivukulut Eläkekulut 7 906 6 822 Muut henkilösivukulut 1 593 1 549 Muut henkilöstökulut 3 140 2 715 Yhteensä 58 824 54 313 2022 2021 1 000 euroa Markus Rauramo, Toimitusjohtaja Markus Rauramo, Toimitusjohtaja Palkat ja palkkiot toimitusjohtajalle Palkat ja luontoisedut 1 549 1 559 Lyhyen aikavälin kannustimet 1) - 423 Pitkän aikavälin kannustimet 1) 2) 816 1 334 Eläkkeet (lakisääteiset) 271 311 Eläkkeet (vapaaehtoiset) 315 315 Sosiaalikulut 53 69 Yhteensä 3 004 4 011 1) Kirjattu arviomääräisinä. 2) Vuonna 2022 pitkän aikavälin kannustimet liittyvät ennen vuotta 2022 hyväksyttyihin ohjelmiin. Kulut jaksotetaan ansaintajakson ajalle. Toimitusjohtajan vuoden 2021 kulut on päivitetty ohjelman 2019-2021 osalta. 1 000 euroa 2022 2021 Hallituksen jäsenten palkkiot 1 039 504 Yllä mainitut palkkiot esitetään suoriteperusteisina. Maksetut palkat ja palkkiot toimitusjohtaja Markus Rauramolle olivat 2 384 tuhatta euroa (2021: 2 821). Fortum ilmoitti 6.9.2022 sopineensa Suomen valtion kanssa Solidium-siltarahoitusjärjestelystä, jonka ehtojen mukaisesti johtoryhmän jäsenille ei makseta lyhyen- ja pitkän aikavälin kannustimia, jotka kertyvät vuosina 2022 ja 2023. Toimitusjohtaja Markus Rauramon eläkeikä perustuu Työntekijän eläkelakiin. Eläkevastuut on hoidettu vakuutusyhtiön kautta. Hallituksen jäsenet eivät ole työ- tai palvelusuhteessa Fortumiin, eivätkä he voi osallistua Fortumin kannustinjärjestelmiin. Fortumilla ei myöskään ole eläkeohjelmaa, johon heillä olisi mahdollisuus osallistua. Hallituksen jäsenille maksettava palkkio ei riipu konsernin kestävän kehityksen tuloksista. Katso konsernitilinpäätöksen  liitetieto 10 Henkilöstökulut ja hallituksen palkkiot ja  liitetieto 31 Eläkevelvoitteet . 2022 2021 Henkilöstö keskimäärin 410 374 5 Tilintarkastajan palkkiot 1 000 euroa 2022 2021 Tilintarkastuspalkkiot 794 833 Palkkiot muista tilintarkastukseen liittyvistä toimeksiannoista 85 99 Yhteensä 879 932 Deloitte Oy on nimitetty tilintarkastajaksi tilikaudella 2023 pidettävään varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka. Tilintarkastuspalkkiot sisältävät palkkiot konsernitilinpäätöksen tarkastamisesta, osavuosikatsausten läpikäynneistä sekä emoyhtiön tarkastamisesta. Tilintarkastukseen liittyvät toimeksiannot sisältävät kestävän kehityksen raportoinnin varmennuksen sekä muita varmennuspalveluita ja vastaavia tilintarkastukseen liittyviä palveluita. 6 Rahoitustuotot ja -kulut 1 000 euroa 2022 2021 Osinkotuotot konserniyhtiöistä 2 899 861 1 582 270 Korko- ja muut rahoitustuotot saman konsernin yrityksiltä 103 408 42 957 Korko- ja muut rahoitustuotot osakkuusyrityksiltä 9 7 Voitot osakkeiden myynnistä saman konsernin yrityksille 2 902 283 98 559 Arvonalentumiset tytäryhtiöosakkeissa -4 500 000 - Korko- ja muut rahoitustuotot 1 526 3 103 Kurssierot 385 052 -82 Johdannaisten käypien arvojen muutokset -685 9 686 Korko- ja rahoituskulut saman konsernin yrityksille -40 130 -2 597 Korko- ja muut rahoituskulut -122 150 -74 937 Yhteensä 1 629 174 1 658 967 Korkotuotot 97 653 38 153 Korkokulut -165 300 -71 500 Nettokorot -67 647 -33 347 Voitot osakkeiden myynnistä saman konsernin yrityksille 2 902 miljoonaa euroa liittyvät sisäisiin rakennejärjestelyihin Ruotsin tytäryrityksissä. Fortum Oyj teki 4 500 miljoonan euron alaskirjauksen tytäryhtiöosakkeisiin Uniperin osakkeiden myynnin seurauksena. 7 Tuloverot 1 000 euroa 2022 2021 Verot varsinaisesta liiketoiminnasta 61 208 -10 774 Verot konserniavustuksista 4 803 47 137 Yhteensä 66 011 36 363 Tilikauden verot 65 628 36 421 Aikaisempien kausien verot -61 -15 Laskennallisen verovelan/-saamisen muutos 444 -43 Yhteensä 66 011 36 363 127 8 Pitkäaikaiset varat Aineettomat hyödykkeet 1 000 euroa Yhteensä Hankintameno 1.1.2022 68 104 Lisäykset 17 247 Vähennykset -21 195 Hankintameno 31.12.2022 64 156 Kertyneet poistot 1.1.2022 35 358 Vähennykset -10 886 Tilikauden poisto 9 699 Kertyneet poistot 31.12.2022 34 170 Tasearvo 31.12.2022 29 986 Tasearvo 31.12.2021 32 746 Aineelliset hyödykkeet 1 000 euroa Koneet ja kalusto Ennakko- maksut ja kesken- eräiset hankinnat Yhteensä Hankintameno 1.1.2022 9 890 4 806 14 696 Lisäykset ja siirrot erien välillä 503 2 339 2 842 Vähennykset -488 -3 674 -4 162 Hankintameno 31.12.2022 9 904 3 472 13 376 Kertyneet poistot 1.1.2022 7 292 - 7 292 Vähennykset -478 - -478 Tilikauden poisto 1 211 - 1 211 Kertyneet poistot 31.12.2022 8 025 - 8 025 Tasearvo 31.12.2022 1 879 3 472 5 351 Tasearvo 31.12.2021 2 598 4 806 7 404 Sijoitukset 1 000 euroa Osuudet saman konsernin yrityksissä Osuudet osakkuus- yrityksissä Saamiset saman konsernin yrityksiltä Saamiset osakkuus- yrityksiltä Osuudet ja saamiset muilta Yhteensä Hankintameno 1.1.2022 17 321 633 5 656 7 050 725 16 780 8 144 24 402 938 Lisäykset 1) 2 660 412 5 009 556 88 48 7 670 104 Vähennykset -104 191 -104 191 Hankintameno 31.12.2022 19 877 853 5 656 12 060 281 16 868 8 192 31 968 851 Kertyneet arvonalennukset 1.1.2022 1 145 010 5 656 - 15 276 7 982 1 173 925 Tilikauden arvonalennukset 4 500 000 4 500 000 Kertyneet arvonalennukset 31.12.2022 5 645 010 5 656 - 15 276 7 982 5 673 925 Tasearvo 31.12.2022 14 232 843 - 12 060 281 1 592 210 26 294 927 Tasearvo 31.12.2021 16 176 623 0 7 050 725 1 504 162 23 229 013 1) Osuuksia koskevat lisäykset sisältävät osakkeiden hankintamenot sekä muut oman pääoman sijoitukset ja siirrot muista osakkeista ja osuuksista osuuksiin saman konsernin yrityksissä. 9 Lyhytaikaiset saamiset 1 000 euroa 2022 2021 Lyhytaikaiset saamiset saman konsernin yrityksiltä Myyntisaamiset 18 862 14 435 Konserniavustussaamiset ja muut lyhytaikaiset saamiset 24 013 359 560 Siirtosaamiset 8 359 3 086 Yhteensä 51 234 377 082 Muut lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 589 719 Muut lyhytaikaiset saamiset 40 146 3 236 Siirtosaamiset 9 712 14 282 Yhteensä 50 447 18 237 Katso  liitetieto 4.2 Rahoitus ja likviditeetin hallinta konsernitilinpäätöksessä. 128 10 Oman pääoman muutos 1 000 euroa Osake- pääoma Ylikurssi- rahasto Kassavirta- suojaukset Kertyneet voittovarat Yhteensä 1.1.2022 3 046 186 2 821 691 -13 279 5 761 197 11 615 794 Maksetut osingot -1 012 656 -1 012 656 Käyvän arvon rahaston muutos 36 966 36 966 Tilikauden voitto 1 542 734 1 542 734 31.12.2022 3 046 186 2 821 691 23 686 6 291 276 12 182 838 1.1.2021 3 046 186 2 821 691 -24 202 4 940 060 10 783 735 Maksetut osingot -994 890 -994 890 Käyvän arvon rahaston muutos 10 923 10 923 Tilikauden voitto 1 816 027 1 816 027 31.12.2021 3 046 186 2 821 691 -13 279 5 761 197 11 615 794 1 000 euroa 2022 2021 Jakokelpoiset varat Kertyneet voittovarat 31.12. 6 291 276 5 761 197 Käyvän arvon rahasto - -13 280 Yhteensä 6 291 276 5 747 917 Fortum ilmoitti 6.9.2022 sopineensa Suomen valtion kanssa 2,35 miljardin euron siltarahoituksesta. Fortum ilmoitti 26.9.2022 nostavansa ensimmäisen 350 miljoonan euron erän. Ensimmäisen erän noston ehtona oli, että Suomen valtion kokonaan omistamalla sijoitusyhtiöllä, Solidium Oy:llä, oli oikeus merkitä maksutta enintään 8 970 000 Fortumin uutta osaketta suunnatussa osakeannissa. Ylimääräinen yhtiökokous päätti osakeannista Suomen valtion sijoitusyhtiö Solidium Oy:lle 23.11.2022 ja uudet osakkeet on rekisteröity kaupparekisteriin 25.11.2022. Uudet osakkeet tuottavat osakkeenomistajan oikeudet mukaan lukien oikeuden osinkoon niiden rekisteröintipäivästä lukien. Yhtiön osakkeiden kokonaismäärä uusien osakkeiden rekisteröinnin jälkeen on 897 264 465 osaketta. Näin ollen Suomen valtion määräysvallassa olevan omistuksen osuus on noussut 50,76 %:sta 51,26 %:iin. 11 Korolliset velat 1 000 euroa 2022 2021 Ulkoiset korolliset lainat Joukkovelkakirjalainat 1 544 821 2 706 115 Lainat rahoituslaitoksilta 803 703 3 086 153 Muut pitkäaikaiset korolliset lainat 689 384 689 389 Pitkäaikaiset korolliset lainat yhteensä 3 037 908 6 481 657 Joukkovelkakirjalainat, lyhytaikainen osuus 1 089 647 999 152 Lainat rahoituslaitoksilta, lyhytaikainen osuus 516 849 462 908 Muut lyhytaikaiset korolliset lainat 1 951 865 2 375 777 Lyhytaikaiset korolliset lainat yhteensä 3 558 361 3 837 837 Yhteensä 6 596 269 10 319 494 Ulkoisten korollisten lainojen erääntymisajat 1 000 euroa 2022 2023 3 558 361 2024 716 607 2025 6 969 2026 729 891 2027 16 849 2028 ja myöhemmin 1 567 592 Yhteensä 6 596 269 Katso  liitetieto 4.2 Rahoitus ja likviditeetin hallinta ja  liitetieto 27 Korolliset velat konsernitilinpäätöksessä. Yli viiden vuoden kuluttua erääntyvät ulkoiset korolliset lainat 1) 1 000 euroa 2022 2021 Joukkovelkakirjalainat 734 765 845 538 Muut pitkäaikaiset lainat 735 813 755 596 Yhteensä 1 470 578 1 601 134 1) Ei sisällä lainoja saman konsernin yrityksille eikä osakkuusyrityksille. Yli viiden vuoden kuluttua erääntyvät muut korolliset lainat 1 000 euroa 2022 2021 Korolliset lainat osakkuusyrityksille 228 962 227 507 Yhteensä 228 962 227 507 Korollisten lainojen diskonttaamattomat kassavirrat ja niiden erääntyminen, katso  liite 13 Rahoitusjohdannaiset. 129 12 Ostovelat ja muut velat 1 000 euroa 2022 2021 Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat saman konsernin yrityksille Ostovelat 4 828 5 273 Talletukset konserniyhtiöiltä ja muut velat 29 429 29 573 Siirtovelat 7 151 - Yhteensä 41 408 34 846 Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat osakkuusyrityksille Siirtovelat ja muut velat 1 239 1 475 Yhteensä 1 239 1 475 Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat Ostovelat 22 014 23 098 Muut velat 4 193 4 443 Siirtovelat 160 172 61 456 Yhteensä 186 379 88 998 13 Rahoitusjohdannaiset Korko- ja valuuttajohdannaiset instrumenteittain 2022 Nimellismäärä Käypä arvo Erääntymisprofiili 1 000 euroa Alle 1 vuosi 1-5 vuotta Yli 5 vuotta Yhteensä Positii- vinen Negatii- vinen Netto Sovelletaan suojauslaskentaa Valuuttajohdannaiset 3 323 927 215 003 - 3 538 930 27 455 12 494 14 961 Koronvaihtosopimukset 739 914 825 000 1 350 000 2 914 914 111 748 120 462 -8 714 Koron- ja valuutanvaihtosopimukset - 75 638 - 75 638 2 616 - 2 616 Ei sovelleta suojauslaskentaa Valuuttajohdannaiset 19 270 706 343 403 - 19 614 110 124 498 176 135 -51 636 Koronvaihtosopimukset 17 983 13 487 - 31 470 1 687 - 1 687 Koron- ja valuutanvaihtosopimukset - 23 656 - 23 656 1 181 - 1 181 Yhteensä 23 352 530 1 496 188 1 350 000 26 198 717 269 186 309 090 -39 904 Pitkäaikaisia 123 889 130 472 -6 583 Lyhytaikaisia 145 297 178 618 -33 322 Korko- ja valuuttajohdannaiset instrumenteittain 2021 Nimellismäärä Käypä arvo Erääntymisprofiili 1 000 euroa Alle 1 vuosi 1-5 vuotta Yli 5 vuotta Yhteensä Positii- vinen Negatii- vinen Netto Sovelletaan suojauslaskentaa Valuuttajohdannaiset 482 534 271 364 - 753 898 10 838 10 891 -52 Koronvaihtosopimukset 1 300 000 1 322 558 1 175 000 3 797 558 71 385 26 972 44 413 Koron- ja valuutanvaihtosopimukset 214 384 46 957 - 261 341 29 996 1 963 28 032 Ei sovelleta suojauslaskentaa Valuuttajohdannaiset 13 700 810 331 925 - 14 032 734 85 461 119 935 -34 474 Koronvaihtosopimukset - 34 145 - 34 145 273 93 180 Koron- ja valuutanvaihtosopimukset - 23 656 - 23 656 - 836 -836 Yhteensä 15 697 728 2 030 606 1 175 000 18 903 334 197 954 160 690 37 264 Pitkäaikaisia 59 506 37 051 22 455 Lyhytaikaisia 138 448 123 640 14 808 Korollisten lainojen ja johdannaissopimusten erääntyminen Korolliset lainat ovat diskonttaamattomia kassavirtoja sisältäen tulevat koronmaksut ja lyhennykset. Korko- ja valuuttajohdannaiset ovat taseen käypiä arvoja. 2022 2021 1 000 euroa Alle 1 vuosi 1-5 vuotta Yli 5 vuotta Yhteensä Alle 1 vuosi 1-5 vuotta Yli 5 vuotta Yhteensä Korolliset lainat 3 768 717 1 812 840 2 114 899 7 696 457 4 006 987 5 034 504 2 000 842 11 042 334 Korko- ja valuuttajohdannaisiin liittyvät velat 178 618 55 889 74 583 309 090 123 640 18 540 18 510 160 690 Korko- ja valuuttajohdannaisiin liittyvät saamiset -145 297 -32 225 -91 665 -269 186 -138 448 -29 386 -30 120 -197 954 Yhteensä 3 802 039 1 836 504 2 097 818 7 736 361 3 992 179 5 023 659 1 989 233 11 005 070 Korolliset lainat sisältävät lainat Valtion ydinjätehuoltorahastolta ja Teollisuuden Voima Oyj:ltä tase-arvoltaan 918 miljoonaa euroa (2021: 1 165). Nämä lainat uusitaan vuosittain ja lainojen koronmaksut on tässä taulukossa laskettu kymmenelle vuodelle. 130 14 Johdannaiset ja rahoitusvelat käypään arvoon hierarkiatason mukaan Käypiin arvoihin arvostetut rahoitusjohdannaiset ja -velat esitetään käyvän arvon määrittämiseen perustuvien hierarkiatasojen mukaisesti käyttäen Tasoja 1, 2 ja 3, jotka kuvaavat käytettyjen syöttötietojen merkittävyyttä käypien arvojen määrittämisessä. Katso lisätietoja Fortum-konsernin laadintaperiaatteet  liitetiedossa 15 Rahoitusvarat ja rahoitusvelat käypään arvoon. Johdannaiset käypään arvoon rahoitusvaroissa Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä 1 000 euroa 2022 2021 2022 2021 2022 2021 2022 2021 Pitkäaikaisissa varoissa Johdannaisinstrumentit Korko- ja valuuttajohdannaiset Sovelletaan suojauslaskentaa 118 061 54 867 118 061 54 867 Ei sovelleta suojauslaskentaa 5 829 4 639 5 829 4 639 Lyhytaikaisissa varoissa Johdannaisinstrumentit Korko- ja valuuttajohdannaiset Sovelletaan suojauslaskentaa 23 759 57 353 23 759 57 353 Ei sovelleta suojauslaskentaa 121 538 81 095 121 538 81 095 Yhteensä 269 187 197 954 269 187 197 954 Johdannaiset ja velat käypään arvoon rahoitusveloissa Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä 1 000 euroa 2022 2021 2022 2021 2022 2021 2022 2021 Pitkäaikaisissa veloissa Korolliset velat 1) 580 256 1 669 072 580 256 1 669 072 Johdannaisinstrumentit Korko- ja valuuttajohdannaiset Sovelletaan suojauslaskentaa 122 810 32 085 122 810 32 085 Ei sovelleta suojauslaskentaa 7 662 4 966 7 662 4 966 Lyhytaikaisissa veloissa Johdannaisinstrumentit Korko- ja valuuttajohdannaiset Sovelletaan suojauslaskentaa 10 146 7 742 10 146 7 742 Ei sovelleta suojauslaskentaa 168 472 115 898 168 472 115 898 Yhteensä 889 346 1 829 762 889 346 1 829 762 1) Osuus joukkovelkakirjalainasta, johon sovelletaan käyvän arvon suojauslaskentaa. Korko - ja valuuttajohdannaisten netto käypä arvo on -40 miljoonaa euroa (2021: 37), joista varoja 269 miljoonaa euroa (2021: 197) ja velkoja 309 miljoonaa euroa (2021: 161). Fortum Oyj:llä on käteisvakuuksia perustuen Credit Support Annex -sopimuksiin, joita Fortum Oyj:llä on joidenkin vastapuolten kanssa. Vuoden 2022 lopussa Fortum Oyj oli saanut 64 miljoonaa euroa (2021: 40) näistä Credit Support Annex - sopimuksista. Saatu raha on kirjattu lyhytaikaisiin korollisiin velkoihin. 15 Annetut vakuudet ja vastuut ja muut sitoumukset 1 000 euroa 2022 2021 Vastuut omasta puolesta Muut vastuut 1 339 832 Vastuut tytäryritysten puolesta Takaukset 1 037 997 3 794 749 Vastuut osakkuusyritysten puolesta Takaukset 1 160 536 280 610 Vastuut muiden puolesta Takaukset 937 559 - Yhteensä 3 137 431 4 076 191 Vuonna 2021 Fortum allekirjoitti Uniperin kanssa 8 miljardin euron rahoitusjärjestelysopimuksen, joka koostuu osakaslainasta ja emoyhtiön takauksesta. Osakaslaina maksettiin takaisin 21.12.2022 kun Fortum sai päätökseen Uniper-omistuksensa myynnin Saksan valtiolle. Fortumin Uniperille myöntämästä 4,0 miljardin euron emoyhtiötakauksesta vapautui yhteensä 3,0 miljardia euroa vuoden 2022 loppuun mennessä. Loput noin 1,0 miljardia euroa vapautuvat viimeistään kesäkuun 2023 lopussa ja Saksan valtio on antanut summalle täysimääräisen vastatakauksen (indemnityn). Vuokrasopimuksiin liittyvät sitoumukset 1 000 euroa 2022 2021 Vuoden sisällä erääntyvät 5 946 5 727 Yli vuoden, mutta viiden vuoden sisällä erääntyvät 17 979 17 294 Yli viiden vuoden kuluttua erääntyvät - 3 010 Yhteensä 23 925 26 031 131 16 Lähipiiritapahtumat Vuoden 2022 lopussa Suomen valtion omistusosuus yhtiön osakkeista oli 51,26 % (2021: 50,76 %). Fortum ilmoitti 6.9.2022 sopineensa Suomen valtion kanssa 2,35 miljardin euron siltarahoituksesta. Fortum ilmoitti 26.9.2022 nostavansa ensimmäisen 350 miljoonan euron erän. Lainalle maksettava marginaali on 10 % kuudelta ensimmäiseltä kuukaudelta ja 12 % kuudelta seuraavalta kuukaudelta. Ensimmäisen erän noston ehtona oli, että Suomen valtion kokonaan omistamalla sijoitusyhtiöllä, Solidium Oy:llä, oli oikeus merkitä maksutta enintään 8 970 000 Fortumin uutta osaketta suunnatussa osakeannissa. Ylimääräinen yhtiökokous päätti osakeannista Suomen valtion sijoitusyhtiö Solidium Oy:lle 23.11.2022 ja uudet osakkeet on rekisteröity kaupparekisteriin 25.11.2022. Uudet osakkeet tuottavat osakkeenomistajan oikeudet mukaan lukien oikeuden osinkoon niiden rekisteröintipäivästä lukien. Tämän seurauksena, Suomen valtion hallinnassa olevien osakkeiden osuus kasvoi 51,26 %:iin. Katso  liitetieto 38 Lähipiiritapahtumat konsernitilinpäätöksessä. Osakkeet ja osuudet tytäryhtiöissä, osakkuusyhtiöissä ja muissa sijoituksissa Osakkeet Osuus-% kpl Tytäryhtiöosakkeet Fortum Waste Solutions Oy Suomi 3 520 800 100,00 Fortum Heat and Gas Oy Suomi 2 000 000 100,00 Fortum Clean Oy Suomi 100 100,00 Fortum Norm Oy Suomi 250 100,00 Fortum Power and Heat Oy Suomi 91 197 543 100,00 Fortum Real Estate Oy Suomi 2 000 000 100,00 Fortum TwoGether Oy Suomi 100 100,00 Fortum Holding B.V. Hollanti 61 062 100,00 Fortum India Private Ltd Intia 1 0,10 Fortum Finance Ireland Designated Activity Company Irlanti 25 000 100,00 Fortum Sweden AB Ruotsi 500 000 50,00 Fortum Power AB Ruotsi 100 100,00 Osakkuusyhtiöosakkeet Wello Oy Suomi 1 100 000 16,25 Muut osakkeet ja osuudet AW-Energy Oy Suomi 2 854 688 3,43 Clic Innovation Oy Suomi 100 3,40 East Office of Finnish Industries Oy Suomi 1 5,88 Green Industry Park Oy Suomi 19 19,00 Prototype Carbon Fund USA N/A 17 Tilikauden jälkeiset tapahtumat Fortumin hallitus päätti yhtiön uudesta strategiasta maaliskuun 2023 alussa. Strategia sisältää päivitetyn osinkopolitiikan, jonka mukaan osingonjakosuhde on 60 – 90 % vertailukelpoisesta osakekohtaisesta tuloksesta. Fortumin hallitus ehdottaa 0,91 euron osinkoa/osake vuodelta 2022, mikä vastaa 75 % jatkuvien toimintojen vertailukelpoisesta osakekohtaisesta tuloksesta 1,21 euroa (ilman Venäjän liiketoimintoja). Katso  liitetieto 39 Tilikauden jälkeiset tapahtumat. 132 Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset Espoossa, 1. päivänä maaliskuuta 2023 Veli-Matti Reinikkala Anja McAlister Philipp Rösler Teppo Paavola Essimari Kairisto Annette Stube Luisa Delgado Kimmo Viertola Ralf Christian Markus Rauramo Toimitusjohtaja Tilinpäätösmerkintä Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus. Espoossa, 1. päivänä maaliskuuta 2023 Deloitte Oy Tilintarkastusyhteisö Jukka Vattulainen KHT 133 Tilintarkastuskertomus Fortum Oyj:n yhtiökokoukselle Tilinpäätöksen tilintarkastus Lausunto Olemme tilintarkastaneet Fortum Oyj:n (y-tunnus 1463611-4) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1. – 31.12.2022. Tilinpäätös sisältää konsernin tuloslaskelman, konsernin laajan tuloslaskelman, konsernin taseen, laskelman konsernin oman pääoman muutoksista, konsernin rahavirtalaskelman ja konsernitilinpäätöksen liitetiedot, mukaan lukien yhteenvedon merkittävimmistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista, sekä emoyhtiön tuloslaskelman, taseen, rahavirtalaskelman ja liitetiedot. Lausuntonamme esitämme, että • konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti, • tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa. Lausunnon perustelut Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa. Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme. Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 8. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa. Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski. Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka Miten seikka on huomioitu tilintarkastuksessa Lopetetut toiminnot Katso liitetieto 1, 2 ja 3 tilinpäätöksessä • Fortum, Saksan hallitus ja Uniper allekirjoittivat 21.9.2022 periaatesopimuksen, jossa Fortum sopi Uniperin osakkeiden myynnistä Saksan valtiolle. Myynti saatiin päätökseen 21.12.2022. Sopimuksen allekirjoittaminen Saksan valtion kanssa 21.9.2022 johti määräysvallan uudelleenarviontiin IFRS 10 Konsernitilinpäätös - standardin mukaisesti. Yhtiön johto totesi, että Fortumin oikeudet eivät ole enää tosiasialliset, koska yhtiöllä ei enää käytännössä ole mahdollisuutta ohjata Uniperin toimintaa. Näin ollen, määräysvalta todettiin menetetyksi ja Uniperin konsolidointi päättyi 30.9.2022. Tämän johdosta Uniper on esitetty Fortumin konsernitilinpäätöksessä 31.12.2022 lopetettuina toimintoina IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot -standardin mukaisesti. • Uniperin myyntiin liittyen Fortumin konsernin tuloslaskelmaa muutettiin vuonna 2022 sisältämään lopetettuja toimintoja koskevat tiedot IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot -standardin mukaisesti. Vuoden 2021 vertailutiedot oikaistiin tuloslaskelman ja rahavirtalaskelman osalta siten, että vertailutiedoissa esitetään Fortum konsernin jatkuvat toiminnot, ilman lopetettuja toimintoja. Fortumin konsernitase 31.12.2021 sisältää Uniperin. • Myynti saatiin päätökseen 21.12.2022. Sopimuksen mukaisesti Uniper laski liikkeelle uusia osakkeita, jotka Saksan valtio merkitsi 1,70 euron nimellisarvolla osakkeelta. Osakepääomankorotuksen yhteydessä Saksan valtio osti kaikki Fortumin omistuksessa olevat Uniperin osakkeet (yhteensä noin 293 miljoonaa osaketta) 0,5 miljardilla eurolla eli 1,70 eurolla osakkeelta ja Uniper maksoi takaisin Fortumin myöntämän 4,0 miljardin euron osakaslainan. Fortumin Uniperille myöntämästä 4,0 miljardin eur on emoyhtiötakauksesta vapautui yhteensä 3,0 miljardia euroa vuoden 2022 loppuun mennessä. Loput noin 1,0 miljardia euroa vapautuvat viimeistään kesäkuun 2023 lopussa ja Saksan valtio on antanut summalle täysimääräisen vastatakauksen • Fortumin kokonaistappio Uniper-investoinnista oli hieman alle 6 miljardia euroa, joka muodostui Uniper SE:n osakkeisiin nettona sijoitetusta noin 7,2 miljardista eurosta, noin 0,5 miljardin euron saadusta osakkeiden myyntitulosta ja noin 0,9 miljardin euron Fortumin Uniper-omistuksen aikana saamista osingoista. Uniperin konsolidoinnin päättymisen yhteydessä 30.9.2022 Fortum kirjasi 28,0 miljardin euron kertaluonteisen positiivisen erän, joka sisältyy vuoden 2022 lopetettujen toimintojen kauden tulokseen, -11,3 miljardia euroa, Fortum konsernin tuloslaskelmassa. Summa koostuu Uniperin varojen, velkojen ja määräysvallattomien omistajien osuuden konsolidoinnin päättymisen nettovaikutuksesta sekä Uniperiin liittyvän liikearvon ja muiden hankinnan yhteydessä tehtyjen käyvän arvon oikaisujen kirjanpitoarvoista. Lisäksi summaan sisältyy tietyt aiemmin muihin laajan tuloksen eriin kirjatut erät, lähinnä muuntoerot, jotka siirrettiin tuloslaskelmalle konsolidoinnin päättyessä. • Lopetettujen toimintojen kirjanpidollinen käsittely on tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka, koska konsernirakenteen muutosten kirjanpidolliseen käsittelyyn ja IFRS 5:n mukaiseen lopetettujen toimintojen ja myytävänä olevien liiketoimintojen luokitteluun liittyy merkittävää johdon harkintaa ja muutoksilla on olennainen vaikutus tilinpäätökseen Tarkastustoimenpiteemme ovat sisältäneet mm. seuraavia toimenpiteitä: • Hankimme ymmärryksen konsernin laskentaperiaatteista liittyen liiketoimintojen myynteihin ja lopetettuihin toimintoihin. • Arvioimme Uniperin liiketoimintojen myynnin osalta sitä, miten johto on soveltanut laskentaperiaatteita ja kirjanpitokäytäntöihin liittyviä olettamia IFRS 10 Konsernitilinpäätös- standardin ja IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot -standardin mukaisesti. • Testasimme Uniperin liiketoimintojen myyntien osalta johdon määrittämää myyntitulosta sekä transaktion vaikutusta tuloslaskelmaan ja taseasemaan myyntiin liittyvien sopimusten ja liiketapahtumien perusteella. • Arvioimme lopetettujen toimintojen asianmukaista esittämistapaa tilinpäätöksessä IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot -standardin mukaisesti. 134 Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka Miten seikka on huomioitu tilintarkastuksessa Hyödykejohdannaisten käypä arvo ja maksuvalmius Katso liitetieto 1, 2, 4, 6, 7, 8, 9, 14, 15, 27 ja 38 tilinpäätöksessä. • Fortumin liiketoiminta on alttiina hintojen vaihtelulle sekä energian tuotannossa, siirrossa että myynnissä käytettävien hyödykkeiden saatavuudelle. Pääasiallisesti riskit liittyvät sähkön hintaan ja volyymiin, kaasun hintaan ja volyymiin, päästöjen hintaan sekä polttoaineiden hintaan että saatavuuteen, liittyen Fortumin liikevaihtoon 8 804 miljoonaa euroa (6 422 miljoonaa euroa oikaistu vertailutieto) ja ostoihin 4 748 miljoonaa euroa (2 861 miljoonaa euroa oikaistu vertailutieto). Fortum suojaa hyödykemarkkinariskejään vähentääkseen kassavirtojen volatiliteettia ja parantaakseen tuloksen ennakoitavuutta. Johdannaisten käyvillä arvoilla ja niiden muutoksilla voi olla olennaisia vaikutuksia Fortumin tilinpäätökseen. • Euroopan energiakriisi on johtanut hyödykemarkkinoiden voimakkaaseen heiluntaan ja ennätyksellisen korkeat hinnat ovat edellyttäneet aiempaa merkittävästi suurempia sähköön ja kaasuun liittyviä vakuuksia hyödykepörsseissä. Vuoden 2022 jälkipuoliskolla sähkön hinnat Pohjoismaissa laskivat elokuun lopun ennätystasoilta ja markkinoiden voimakas heilahtelu tasaantui. Fortumin oli kuitenkin edelleen varauduttava markkinaheilunnan jatkumiseen ja on tehnyt ennakoivia rahoitustoiminpiteitä varmistaakseen likviditeettiasemansa ja rahoituksellisen joustavuutensa. Fortum allekirjoitti 2 350 miljoonan euron siltarahoitussopimuksen Suomen valtion omistaman Solidiumin kanssa 6.9.2022. Järjestelyn ehtojen mukaisesti, jotta järjestely jää voimaan vuodeksi, Fortum päätti 30.9.2022 nostaa 350 miljoonan euron erän. Uniper maksoi takaisin Fortumin myöntämän 4 miljardin euron osakaslainan ja Fortum vastaanotti 0,5 miljardin euron kauppahinnan Uniperin osakkeista 21.12.2022. • Hyödykejohdannaissopimuksiin liittyvät varat Fortum Oyj:n konsernitaseessa ovat 1 594 miljoonaa euroa (82 174 miljoonaa euroa sisältäen Uniperin) ja velat 4 554 miljoonaa euroa (88 460 miljoonaa euroa sisältäen Uniperin). Johdannaisiin liittyvät vakuussaamiset ovat 2 607 miljoonaa euroa (9 163 miljoonaa euroa sisältäen Uniperin) ja vakuusvelat 352 miljoonaa euroa (985 miljoonaa euroa sisältäen Uniperin). Johdannaisten käyvän arvon muutokset tuloslaskelman vertailukelpoisuuteen vaikuttavissa erissä ovat -393 miljoonaa euroa (264 miljoonaa euroa oikaistu vertailutieto) ja kassavirran suojaukset muissa oman pääoman erissä ovat -2 182 miljoonaa euroa (-1 138 miljoonaa euroa). • Muutokset likvideissä varoissa vuoden 2022 aikana sisältävät 2 248 miljoonaa euroa Uniperin 30.9.2022 konsolidoinnin päättymisen vaikutusta. Raportointikauden lopussa, konsernin likvidit varat olivat 3 919 miljoonaa euroa (7 592 miljoonaa euroa sisältäen Uniperin). Likvideistä varoista 247 miljoonaa euroa liittyi Fortumin Venäjän toimintoihin (300 miljoonaa euroa). Maksutapahtumat Venäjän federaation kanssa ovat yleisten rajoitusten alaisia ja tästä johtuen Fortumin Venäjän toimintojen rahat ja pankkisaamiset eivät ole muiden konserniyhtiöiden käytettävissä. • Tilintarkastustoimenpiteisiimme on kuulunut Fortumin sisäisten kontrollien arviointi liittyen johdannaisiin, suojaustoimintaan ja käypien arvojen määrittämiseen. • Olemme arvioineet Fortumin johdannaisten arvostuksessa käyttämien mallien ja oletusten asianmukaisuutta. Olemme verranneet johdon arvostuslaskennassa käyttämiä syöttötietoja markkinoilta saatavaan informaatioon. • Olemme suorittaneet tilintarkastustoimenpiteitä avointen johdannaissopimusten olemassaoloon ja täydellisyyteen liittyen. • Olemme arvioineet suojauslaskennan soveltamisen asianmukaisuutta suhteessa IFRS 9 -standardin vaatimuksiin. • Olemme arvioineet Fortumin laatimaa riksiskenaariota liittyen hyödykehintojen tuleviin arvioituihin arvonmuutoksiin ja niistä seuraaviin vakuusvaateiden muutoksiin sekä Fortumin kykyä vastata niihin seuraavan 12 kuukauden aikana. • Olemme suorittaneet tilintarkastustoimenpiteitä laina- ja rahoitussopimusten olemassaoloon, täydellisyyteen, kirjanpidon vienteihin sekä esittämistapaan liittyen. • Olemme arvioineet johdannaisten esittämistavasta, ja maksukykyisyydestä sekä siihen liittyvistä toimenpiteistä annettujen tietojen asianmukaisuutta konsernitilinpäätöksessä • Raportointikauden lopussa Fortumilla oli 7 200 miljoonaa euroa nostamattomia valmiusluottolimiittejä, jotka koostuvat 2 000 miljoonan euron likviditeettivalmiusluottolimiitistä, joka erääntyy kesäkuussa 2023 sisältäen Fortumin 6+6 kuukauden jatko-optiot, 2 400 miljoonan euron valmiusluottolimiitistä, joka erääntyy kesäkuussa 2025 sisältäen lainanantajien 1+1 vuoden jatko-optiot, 2 000 miljoonan euron Solidiumin siltarahoituksesta, joka erääntyy syyskuussa 2023 ja 800 miljoonan euron kahdenvälisestä valmiusluottolimiitistä, joka erääntyy joulukuussa 2023. Lisäksi Fortumilla on 100 miljoonaa euroa tililimiittejä, jotka ovat toistaiseksi voimassa. Kesäkuussa 2022 peruttiin 3 000 miljoonan euron valmiusluottolimiitti, jonka eräpäivä oli heinäkuussa 2022 sekä maksettiin takaisin ja peruttiin 1 750 miljoonan euron valmiusluottolimiitti, jonka eräpäivä oli kesäkuussa 2023. • Hyödykejohdannaisten käypä arvo ja maksuvalmius on tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka, koska Fortumin liiketoiminta on altista likviditeetti- ja jälleenrahoitusriskille johtuen ensisijaisesti tarpeesta rahoittaa konsernin liiketoimintaa ja kattaa suojaustoimintaan liittyviä vakuusvaateita. Kaupankäynti johdannaisilla altistaa konsernin likviditeettiriskille, kun kaupankäyntiä varten on toimitettava vakuuksia kuten rahaa tai pankkitakauksia. 135 Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka Miten seikka on huomioitu tilintarkastuksessa Aineelliset käyttöomaishyödykkeet ja liikearvon arvostus Katso liitetieto 1, 2, 16, 17 ja 19 tilinpäätöksessä. • Konsernitase sisältää aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä yhteensä 7 144 miljoonaa euroa (18 319 miljoonaa euroa sisältäen Uniperin) ja liikearvoa 250 miljoonaa euroa (1 021 miljoonaa euroa sisältäen Uniperin). Konsernitaseen muutokset vertailukauteen johtuvat pääosin Uniperin konsolidoinnin lopettamisesta, sekä Fortumin 1 697 miljoonan euron Venäjän liiketoimintoihin liittyvistä käyttöomaisuushyödykkeiden ja liikearvon arvonalentumisesta tilikaudella 2022. • Johdon on arvioitava jokaisena raportointikauden päättymispäivänä, onko mitään viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo saattaa olla alentunut. Jos tällaisia viitteitä esiintyy, on arvioitava omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Liikearvon arvonalentumistarvetta arvioidaan vuosittain. • Sähkön ja lämmön tuotantoon kuuluvan käyttöomaisuuden ja liikearvon arvostuksessa tärkeimpiä arvioita ovat arviot tulevista liiketoiminnan kassavirroista sekä tekijöistä, jolla nämä kassavirrat diskontataan nykyhetkeen. • Mahdollisia arvonalentumista osoittavia tekijöitä voivat olla muun muassa sähkön ja polttoaineiden hinnan muutokset, muutokset ilmastonmuutoksen tulevissa arvioiduissa vaikutuksissa, muutokset sääntelyssä tai poliittiset päätökset liittyen energiaveroihin ja hintasäännöksiin, sekä rajoitukset omaisuuserien käyttöikiin. Lisäksi geopoliittisella tilanteella on ollut ja voi edelleen olla negatiivisa vaikutuksia Fortumin Venäjän liiketoiminnan arvostukseen liittyen. • Mainittujen tase-erien arvonmäärityksessä käytettävät oletukset vaativat merkittävää johdon harkintaa, minkä johdosta aineelliset käyttöomaishyödykkeet ja liikearvon arvostus ovat tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka. • Olemme arvioineet johdon tunnistamia viitteitä mahdollisista arvonalentumisista. Olemme suorittaneet tarkastustoimenpiteitä koskien arvonalentumistestejä, jotka liittyvät olennaisiin rahavirtaa tuottaviin yksiköihin. • Olemme käyneet läpi johdon laatiman aineellisen käyttöomaisuuden ja liikearvon arvonalentumistestausta koskevaa dokumentaatiota pistokokein ja arvioineet avainoletusten, kuten hintaennusteiden, tuotto- ja kassavirtaennusteiden, jäännösarvojen, valuuttakurssien ja diskonttauskorkojen kohtuullisuutta. • Olemme verranneet, että arvonalentumistestauslaskelmissa käytetyt ennusteet perustuvat johdon hyväksymiin ennusteisiin. • Olemme haastaneet johdon laatimien oletusten kohtuullisuutta verraten niitä historiatietoon ja soveltuvin osin ulkopuolisiin vertailukohteisiin. • Olemme arvioineet arvonalentumistestauksessa käytettyjen mallien tuottamia lopputuloksia ja suorittaneet tilintarkastustoimenpiteitä johdon laatimiin herkkyysanalyyseihin. • Olemme arvioineet johdon tekemän arvion ilmastonmuutoksen vaikutuksista Fortumin liiketoimintaan ja arvonalentumistestauksessa käytettyihin kassavirtaennusteisiin. • Olemme arvioineet esittämistavan asianmukaisuutta tilinpäätöksessä. Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka Miten seikka on huomioitu tilintarkastuksessa Osuudet ydinjäterahastoista ja ydinjätevarauksista Katso liitetieto 2 ja 29 tilinpäätöksessä. • Konsernitaseella ydinvoimaan liittyvät varaukset ovat 966 miljoonaa euroa (3 891 miljoonaa euroa sisältäen Uniperin) ja Fortumin osuus ydinjätehuoltorahastoista 966 miljoonaa euroa (3 515 miljoonaa euroa sisältäen Uniperin). • Ydinjätehuoltoon liittyvä varaus, sekä siihen liittyvä rahasto-osuus ydinjätehuoltorahastoista esitetään taseessa erillisinä erinä liitetiedossa 29 kuvatulla tavalla. • Fortumin rahasto-osuus ydinjätehuoltorahastoissa on käsitelty IFRIC 5 mukaisesti, jonka mukaan rahaston varat arvostetaan joko käypään arvoon tai sitä alempaan kyseisten velkojen arvoon. • Ydinvoimalan käytöstä poistamista varten kirjattavat varaukset ovat tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka, koska varaukset tilinpäätöksessä ovat merkittäviä ja IFRS:n mukainen kirjanpidollinen käsittely on monimutkaista. Lisäksi varausten määrittäminen vaatii erityisiä laskentakäytäntöjä ja johdon harkintaa laskennassa käytettävien oletusten, kuten teknisten suunnitelmien, ajoituksen, kustannusennusteiden ja diskonttokoron määrittämisessä. • Olemme arvioineet Fortumin laskentakäytäntöä koskien ydinvoimalan käytöstä poistamiseen liittyvän varauksen laskentaa ja kirjaamista sekä sen yhtenevyyttä kansainvälisten tilinpäätösstandardien edellytyksiin. • Olemme arvioineet johdon käyttämiä oletuksia ja harkintaa ydinjätehuoltoa koskevien varausten kirjaamisessa ja sitä, että osuus ydinjätehuoltorahastosta perustuu viranomaisen vahvistukseen. • Olemme arvioineet esittämistavan asianmukaisuutta tilinpäätöksessä. Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä. Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin. Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella. 136 Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi: • Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista. • Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta. • Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta. • Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa. • Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan. • Hankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintoja koskevasta taloudellisesta informaatiosta pystyäksemme antamaan lausunnon konsernitilinpäätöksestä. Vastaamme konsernin tilintarkastuksen ohjauksesta, valvonnasta ja suorittamisesta. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin. Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana. Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista. Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voitaisiin kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu. Muut raportointivelvoitteet Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 16.3.2006 alkaen yhtäjaksoisesti 17 vuotta. Muu informaatio Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja taloudellisiin tietoihin sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää, ja odotamme saavamme taloudelliset tiedot käyttöömme kyseisen päivän jälkeen. Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota. Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti. Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti. Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa. Muut lausunnot Puollamme tilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen esitys taseen osoittaman voiton käyttämisestä on osakeyhtiölain mukainen. Puollamme vastuuvapauden myöntämistä emoyhtiön hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta. Espoossa, 1. maaliskuuta 2023 Deloitte Oy Tilintarkastusyhteisö Jukka Vattulainen KHT 137 Tilintarkastajan raportti ESEF- tilinpäätöksestä Riippumattoman tilintarkastajan raportti Fortum Oyj:n ESEF- tilinpäätöksestä Fortum Oyj:n hallitukselle Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon, joka koskee sitä, onko Fortum Oyj:n (y- tunnus 1463611-4) sähköiseen tilinpäätökseen (FORTUMOYJ-2022-12-31-fi.zip) tilikaudella 1.1. – 31.12.2022 sisältyvä konsernitilinpäätös merkitty iXBRL-merkinnöin EU-komission delegoidun asetuksen 2018/815 (ESEF RTS) 4. artiklan vaatimusten mukaisesti. Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhtiön toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen (ESEF-tilinpäätös) laatimisesta siten, että ne täyttävät ESEF RTS:n vaatimukset. Tähän vastuuseen kuuluu • laatia ESEF-tilinpäätös XHTML-muodossa ESEF RTS artiklan 3 mukaisesti • merkitä ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätös iXBRL-merkein ESEF RTS artiklan 4 mukaisesti sekä • varmistaa ESEF-tilinpäätöksen ja tilintarkastetun tilinpäätöksen keskinäinen yhdenmukaisuus. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia ESEF-tilinpäätöksen ESEF RTS:n vaatimusten mukaisesti. Tilintarkastajan riippumattomuus ja laadunvalvonta Olemme riippumattomia yhtiöstä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme. Tilintarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan tilintarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat toimintaperiaatteet tai menettelytavat. Tilintarkastajan velvollisuudet Toimeksiantosopimuksen mukaisesti annamme lausunnon siitä, onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätös merkitty olennaisilta osin ESEF RTS:n 4. artiklan vaatimusten mukaisesti. Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 mukaisesti. Tarkastukseen kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi siitä, • onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätös olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein ESEF RTS:n 4. artiklan vaatimusten mukaisesti, ja • onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein ESEF RTS:n 4. artiklan vaatimusten mukaisesti, ja • ovatko ESEF-tilinpäätös ja tilintarkastettu tilinpäätös keskenään yhdenmukaisia. Valittujen tarkastustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus riippuu tilintarkastajan harkinnasta. Tähän sisältyy sen riskin arvioiminen, onko virheestä tai väärinkäytöksestä johtuvaa olennaista poikkeamaa ESEF RTS:n vaatimuksista. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tarkastusevidenssiä. Lausunto Lausuntonamme esitämme, että Fortum Oyj:n ESEF-tilinpäätökseen (FORTUMOYJ-2022-12-31-fi.zip) sisältyvä konsernitilinpäätös tilikaudelta 1.1. – 31.12.2022 on olennaisilta osin merkitty ESEF RTS:n vaatimusten mukaisesti. Lausuntomme Fortum Oyj:n konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta tilikaudelta 1.1. – 31.12.2022 on annettu tilintarkastuskertomuksellamme 1.3.2023. Tällä raportilla emme anna konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta lausuntoa tai muuta varmennusjohtopäätöstä. Espoossa 1. päivänä maaliskuuta 2023 Deloitte Oy Tilintarkastusyhteisö Jukka Vattulainen KHT

AI Terminal

More from Fortum Oyj

Talk to a Data Expert