Fiskars Oyj Abp — Annual Report 2013

Feb 17, 2014

VUOSIKERTOMUS 2013

Sisällys

FISKARS 2013
Fiskars 365	1
Historiamme	2
Vuosi lyhyesti	4
Toimitusjohtajan katsaus	6
Strategia	8
Kategoriajohtaja	11
Paikallisista brändeistä globaaleja	14
LIIKETOIMINTA
Markkinamme	17
Koti	21
Puutarha	25
Ulkoilu	29
VASTUULLISUUS
Vastuullinen toimitusketju	33
Fiskars-tiimi	36
HALLINTO
Yhtiökokous	38
Hallitus	40
Hallituksen jäsenet	44
Toimitusjohtaja	49
Johtoryhmä	50
Konsernin johtoryhmän jäsenet	51
Laajennettu johtoryhmä	55
Laajennetun johtoryhmän jäsenet	56
Valvontajärjestelmät	59
Riskienhallinta	62
Palkka- ja palkkioselvitys	67
TILINPÄÄTÖS
Hallituksen toimintakertomus	73
Konsernitilinpäätös, IFRS
Konsernin tuloslaskelma ja laaja tuloslaskelma	84
Konsernin tase	86
Konsernin rahavirtalaskelma	88
Konsernin oman pääoman muutoslaskelma	90
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet, IFRS	91
2. Segmentti-informaatio	103
3. Kertaluonteiset erät	107
4. Liiketoimintahankinnat ja -myynnit	108
5. Liiketoiminnan muut tuotot	110
6. Liiketoiminnan kulut	111

7. Työsuhde-etuudet ja henkilöstö	113
8. Rahoitustuotot ja -kulut	114
9. Tuloverot	115
10. Osakekohtainen tulos	118
11. Aineettomat hyödykkeet	119
12. Aineelliset hyödykkeet	122
13. Biologiset hyödykkeet	124
14. Sijoituskiinteistöt	125
15. Osuudet osakkuusyhtiöissä	126
16. Rahoitusvarat	127
17. Vaihto-omaisuus	128
18. Myyntisaamiset ja muut saamiset	129
19. Osakepääoma	130
20. Rahoitus	131
21. Työsuhde-etuuksiin liittyvät velvoitteet	138
22. Varaukset	143
23. Ostovelat ja muut velat	145
24. Vastuusitoumukset	146
25. Lähipiiritapahtumat	147
26. Tytäryhtiöt ja muut osakeomistukset	149
Taloudelliset tunnusluvut
Viisivuotiskatsaus	151
Osakekohtaiset tunnusluvut	152
Tunnuslukujen laskentakaavat	153
Osakkeet	154
Osakkeenomistajat	156
Emoyhtiön tilinpäätös, FAS
Emoyhtiön tuloslaskelma	158
Emoyhtiön tase	159
Emoyhtiön rahavirtalaskelma	161
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot
1. Emoyhtiön tilinpäätöksen laatimisperiaatteet, FAS	162
2.-4. Liitteet	164
5.-6. Liitteet	165
7.-8. Liitteet	166
9.-10. Liitteet	167
11. Liite	168
12. Liite	169
13.-16. Liitteet	171
17.-18. Liitteet	172
19.-23. Liitteet	173
Hallituksen voitonjakoehdotus ja allekirjoitukset	174
Tilintarkastuskertomus	175
SIJOITTAJAT
Vuosi lukuina	177
Fiskars sijoituskohteena	181

183 184

FISKARS 365 – VUOSISATOJEN YLPEYS JA INNOSTUS MUOTOILUSTA. JOKA PÄIVÄ.

Fiskarsin Ruukissa vuonna 1649 alkunsa saanut Fiskars on kasvanut kansainväliseksi yhtiöksi, joka tarjoaa johtavia kuluttajatuotteita kotiin, puutarhaan ja ulkoiluun. 365-vuotiaan Fiskarsin kestävät tuotteet rikastuttavat ihmisten arkea auttamalla jokapäiväisissä askareissa ja antamalla mahdollisuuden itsensä toteuttamiseen. Siksi niihin luotetaan sukupolvesta toiseen. Vahvat brändimme ja ikoniset tuotteemme sopivat jokaiselle, joka nauttii käsillä tekemisestä, puutarhanhoidosta ja ruoanlaitosta, tai inspiroituu luonnosta ja retkeilystä. Fiskarsin tuotteita myydään yli 60 maassa, ja erinomaisen suorituskykynsä ja muotoilunsa ansiosta ne tekevät kotitöistä ja ulkoilusta hauskempaa ja ratkovat arjen ongelmia ympäri maailman. Fiskars on ylpeä synnyinsijansa Fiskarsin Ruukin vuosisataisista kädentaitojen perinteistä. Sama kunnianhimoinen suhtautuminen laatuun ohjaa yhtiötämme edelleen. Koska me Fiskarsilla uskomme, että kaiken, pienimmätkin asiat, voi tehdä paremmin ja fiksummin.

Koti

Fiskars on kodintuotteiden markkinajohtaja Pohjoismaissa, ja sen arvostetuilla brändeillä kuten Iittalalla, Fiskarsilla, Royal Copenhagenilla, Arabialla ja Hackmanilla on laaja valikoima tuotteita ruoanlaittoon, kattaukseen ja sisustamiseen. Amerikassa toimintamme keskittyy koulun ja askartelun tuotteisiin.

Puutarha

Fiskars on puutarhan leikkaavien työkalujen globaali johtaja. Fiskarsin funktionaaliset, ergonomiset ja helppokäyttöiset työkalut innostavat käyttäjiä luomaan oman unelmapuutarhansa. Puutarhaliiketoiminnan brändivalikoimaan kuuluvat Fiskarsin lisäksi Ebertsankey ja Leborgne.

Ulkoilu

Fiskarsin ulkoiluliiketoiminta tarjoaa laajan valikoiman innovatiivisia, luotettavia ja tarpeellisia tuotteita ulkoiluun. Liiketoiminnan pääpaino on maailmanlaajuisesti Gerber-brändissä ja Pohjoismaissa Buster-veneissä. Gerber tarjoaa tuotteita ongelmien ratkaisemiseen ja selviytymiseen niin harrastajille kuin ammattilaisillekin.

Fiskars tarjoaa kuluttajatuotteita kotiin, puutarhaan ja ulkoiluun. Fiskars on Suomen vanhin yritys ja on listattu NASDAQ OMX Helsingissä. Konsernin kansainväliset pääbrändit ovat Fiskars, Iittala ja Gerber.

HISTORIAMME

Fiskarsin Ruukissa vuonna 1649 alkunsa saanut Fiskars on kasvanut kansainväliseksi yhtiöksi, joka tarjoaa johtavia kuluttajatuotteita kotiin, puutarhaan ja ulkoiluun. Sekä yhtiöllä että Ruukilla on vahva omaleimainen identiteetti, ja ne uusiutuvat pitkää historiaansa kunnioittaen. Yhtiön synnyinsijasta Fiskarsin Ruukista kehittyi 1700-luvun loppupuolella yksi Suomen suurimmista kupariesineiden valmistajista. Fiskarsin maine aterimien ja saksien valmistajana juontaa juurensa 1830-luvulle, jolloin Ruukissa valmistettiin ensimmäiset hienotakeet. Myös Fiskarsin kuuluisia oranssikahvaisia saksia valmistettiin vuonna 1967 aluksi Ruukin vanhassa kuparipajassa. Nykyisin rakennuksessa järjestetään tasokkaita taide ja muotoilunäyttelyitä. Fiskarsin pitkä historia elää edelleen nykypäivän kehityksessä ja tekee Ruukin ilmapiiristä ainutlaatuisen. Fiskarsin Ruukista on tullut kansainvälisesti tunnustettu suomalaisen muotoilun ja taiteen keskus, jossa asuu yli sata taiteilijaa, muotoilijaa ja käsityöläistä.

VUOSI LYHYESTI

Fiskarsin taloudellinen kehitys oli vuonna 2013 jälleen kerran vahvaa. Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä kasvoi 17 % ja oli neljättä vuotta peräkkäin parempi kuin koskaan. Tähän vaikuttivat Royal Copenhagenin tulo osaksi konsernia sekä kustannusten hallinta ja valikoiman kehittäminen. Liikevaihto kasvoi 7 %.

Päättäväisyys toi tulosta

Epätavallisen huono sää haittasi puutarhaalaa tärkeällä kevätkaudella. Fiskarsin myyntitiimit eivät luovuttaneet, ja onnistuivat kääntämään puutarhatuotteiden myynnin nousuun syksyllä, jolloin puutarhakauppa käy tavallisesti hiljaisemmin.

Tanskalaista käsityöperinettä

Optimoitu toimitusketju

liiketoimintamallia myyntiyhtiöissä.

Kaksivuotinen EMEA 2015 – rakennemuutosohjelma käynnistettiin parantamaan toimitusketjun kilpailukykyä ja kustannusrakenteita sekä toteuttamaan uutta

Royal Copenhagenin klassisista sinivalkoisista posliiniastioista tuli osa Fiskarsin kattamisen valikoimaa. Royal Copenhagenin tuotteet on tehty jo yli 235 vuoden ajan perinteitä ja käsityötaitoa kunnioittaen.

Tehokkuutta yhteisistä järjestelmistä

Viisivuotisen investointiohjelman kohteena olevasta liiketoiminnasta käyttää yhteisiä

järjestelmiä ja prosesseja, kun ohjelma eteni suurilla käyttöönotoilla.

Palkittua muotoilua

Fiskarsin Quantum –puutarhatyökalusarja sai Saksan Liittotasavallan hopeisen

muotoilupalkinnon tuotesuunnittelusta. Sarjalle oli jo aiemmin myönnetty arvostettu red dot "Best of the Best 2012" muotoilupalkinto sekä Saksan muotoiluneuvoston vuoden 2013 tunnustuspalkinto.

Fiskars-konsernin tuotteet saivat kuusi vuoden 2013 red dot -

huippumuotoilupalkintoa. Palkinnon saivat Fiskars Edge veitsisarja, ServoCut-sakset, lasten työkalusarja My First Fiskars, Fiskars SmartFit-oksasakset, Leborgnen Nanovib vasara ja Ebertsankeyn Helsinki -ruukku.

Eteenpäin Euroopassa

Onnistuneet yritysmyyntikampanjat toivat Fiskars- ja Gerber-brändit uusien kuluttajien ulottuville Keski- ja Itä-Euroopassa.

Huolenpitoa yhteisöistä

Fiskars on sitoutunut toimimaan aktiivisesti yhteisössään ja tekee Amerikassa yhteistyötä Boys and Girls Club of America -järjestön kanssa antaakseen nuorille mahdollisuuden käyttää luovuuttaan ja kehittää taitojaan.

FISKARSVuosikertomus 2013

Fokus Aasiaan

Fiskars päätti vahvistaa Aasian ja Tyynenmeren alueen myyntiorganisaatiotaan vauhdittaakseen kasvua alueella. Uusi myyntialue Aasia ja

Tyynimeri vastaa vuoden 2014 alusta alkaen konsernin brändien kasvattamisesta nopeasti kasvavilla ja strategisesti yhä tärkeämmillä Aasian-markkinoilla.

Arvostettu kaupan kumppani

Fiskars sai Ranskassa viidettä vuotta peräkkäin tunnustusta käsityökalujen parhaana toimittajana. Kultaisen

JardinPlus palkinnon saajan äänestivät Ranskan puutarha- ja rautakaupan ostajat.

Vahva tulos

Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä kasvoi 17 % ja oli neljättä vuotta peräkkäin parempi kuin koskaan.

Iittala laajentuu

Iittalan myymäläverkoston kansainvälinen laajentuminen eteni Aasiassa ja Euroopassa. Vuoden mittaan avattiin muun muassa Kiinassa ensimmäinen suuri Iittalamyymälä ja Japanissa ensimmäinen lippulaivamyymälä Tokion alueen ulkopuolella Osakassa.

Juhlavuosi alkoi

Suomen vanhin yhtiö Fiskars aloitti 365 juhlavuotensa talkoohengessä. Yli 200 työntekijää ja perheenjäsentä osallistui viheralueiden kunnostamiseen

Orange Thumb-tapahtumissa ympäri Suomea.

2013	$0,67$ *	1,14
2012	0,65		2,18
2011	0.62	1,91 0,75
2010	0,60	1,15 1.30
2009	0,52	1.05
ш	Tulos/osake Osinko/osake	* hallituksen ehdotus ** ylimääräinen osinko

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

Fiskars on ainutlaatuinen yhtiö. Lähes 365 vuotta sitten hollantilainen kauppias perusti rautaruukin pieneen suomalaiseen kylään. Tänään Suomen vanhin yhtiö juhlii 365. syntymäpäiväänsä vahvempana kuin koskaan. Menestyksemme perustuu sekä brändiemme vahvuuteen että henkilöstömme sitoutumiseen ja innostukseen.

Fiskarsin taloudellinen tulos oli viime vuonna jälleen kerran vahva – teimme neljättä kertaa peräkkäin historiamme parhaan liikevoiton ilman kertaluonteisia eriä. Tulosparannukseen vaikuttivat sekä valikoiman että kustannusten hallinta.

Myyntimielessä vuosi 2013 oli kaksi-jakoinen. Liikevaihtomme kasvoi 7 %, mutta kasvu tuli pääasiassa onnistuneesta Royal Copenhagen -yritysostosta. Vertailukelpoinen liikevaihto jäi pettymykseksemme edellisvuoden tasolle, kun markkinaympäristö pysyi epävakaana ja kodinliiketoiminnassa karsittiin valikoimaa ja tehtiin suuri tietojärjestelmämuutos. Suomessa, yhdessä suurimmista markkinaalueistamme, markkinatilanne oli huolestuttavan heikko.

Fiskarsilla on kunnianhimoinen tavoite kasvaa sekä uusille markkinoille että uusiin kategorioihin. Olemme nähneet, että yhtenäisen kuluttajatuoteyhtiön strategiamme toimii, ja uskomme vahvasti siihen että kuluttajia inspiroivat premium-brändit tulevat menestymään.

Fiskarsin muutos etenee suunnitellusti. Viisivuotinen EMEA-alueen tietojärjestelmähankkeemme on nyt puolivälissä, ja alamme saada siitä hyötyjä. Perustimme vuonna 2013 Keski-Eurooppaan alueellisen jakelukeskuksen, johon myös Gerberin Euroopan-jakelu voitiin siirtää. Viimeistelläksemme toimintamallimme aloitimme vuonna 2013 rakennemuutosohjelman, jonka tavoitteena on toimitusketjun optimoiminen ja liiketoimintamallin toteuttaminen eurooppalaisissa myyntiyhtiöissämme.

Olen ylpeä edistymisestämme, mutta vielä on paljon tehtävää kasvutavoitteidemme saavuttamiseksi. Olemme vahvoja Pohjoismaissa ja Amerikassa, missä markkinat kasvavat hitaasti ja meillä on avainkategorioissamme korkeat markkinaosuudet. Uskomme, että meillä on merkittävät mahdollisuudet kasvattaa pääbrändiemme markkinaosuutta Keski-Euroopassa, ja aiomme rakentaa toisen kasvumoottorin Itä-Euroopan ja Aasian nopeasti kasvaville markkinoille.

FISKARSVuosikertomus 2013

Jotta pystyisimme nopeuttamaan kasvuamme näillä yhä tärkeämmillä alueilla, aiomme tulevina vuosina lisätä panostuksia bränditunnettuuteen sekä Aasian ja Tyynenmeren alueen myyntiorganisaatioon. Lisäksi aiomme satsata uusiin kategorioihin. Nämä hankkeet vaikuttavat liikevoittoomme negatiivisesti lyhyellä aikavälillä, mutta ne ovat ratkaisevan tärkeitä brändiportfoliomme kasvumahdollisuuksien toteutumiseksi. Strategiaamme kuuluvat myös huolellisesti valitut yritysostot, jotka tukevat strategiaamme ja pitkän aikavälin kannattavuuttamme.

Fiskars valmistaa kestäviä tuotteita, jotka rikastuttavat kuluttajien jokapäiväistä elämää. Voimme olla ylpeitä siitä, että tuotteisiimme luotetaan sukupolvesta toiseen: ainutlaatuinen historiamme ja pitkä perspektiivimme erottaa meidät muista yhtiöistä. Toivotamme osakkeenomistajamme, asiakkaamme ja työntekijämme mukaan juhlavuoteemme. Haluamme olla täällä teitä varten entistäkin ehompina - joka päivä.

Kari Kauniskangas toimitusjohtaja

STRATEGIA

Fiskarsilla on selvä tavoite kasvaa: haluamme menestyä markkinoita paremmin ja samalla pitää kiinni hyvästä pitkäaikaisesta kannattavuudestamme. Fiskarsin vahvuus on kykymme luoda lisäarvoa vahvojen brändien, innovatiivisten tuotteiden ja ainutlaatuisen muotoilun avulla.

Fiskarsin strategian tavoitteena on tuoda klassikkotuotteemme kuluttajien saataville kaikkialla maailmassa. Liiketoimintamallimme ja organisaatiomme on suunniteltu tukemaan tämän tavoitteen toteutumista älykkäällä tavalla.

Halutut, fiksut tuotteet ja vahvat brändit ovat liiketoimintamme perusta. Kehitämme brändejämme kasvua varten ja mahdollistamme niiden laajentumisen uusiin kategorioihin ja uusille markkinoille säilyttäen samalla niiden arvot. Laajentaessamme liiketoimintaamme otamme huomioon useita kuluttaja- ja markkinatuntemukseen perustuvia kriteerejä, muun muassa tuotteiden sopivuuden eri jakelukanaviin, innovointimahdollisuudet ja brändin edustamat arvot.

Kasvustrategiamme on kolmiosainen: vahvistamme markkinaosuutta nykyisessä liiketoiminnassa ja nykyisillä markkinoilla, investoimme ja laajennumme uusiin kategorioihin ja etenemme uusille, potentiaalisesti nopean kasvun markkinoille. Tämä tapahtuu investoimalla jatkuvasti brändeihimme ja myyntiin sekä panostamalla ensiluokkaiseen esillepanoon – mutta myös tarkasti valituin, liiketoimintamalliimme sopivin yritysostoin.

Missio	Visio	Tavoite
Missiomme on rikastaa ihmisten elämää kestävillä tuotteilla, jotka tuovat iloa ja auttavat arjen askareissa toiminnallisuudellaan, innovaatioillaan ja muotoilullaan.	Visiomme on olla globaali yhtiö, jolla on: ● halutut brändit ● iloa tuottavat, kestävät tuotteet ● kategoriajohtajuutta tukeva tarjonta ● ensiluokkainen myynti ja esillepano.	Tavoitteemme on saada ainutlaatuiset tuotteemme kaikkiin koteihin, puutarhoihin ja reppuihin vahvan kuluttajatuntemuksen avulla.

Kasvustrategia

Strategiamme menestystekijät

Fiskars on vuodesta 2008 lähtien vuosi vuodelta edennyt johdonmukaisesti ja määrätietoisesti muutoksessaan tehokkaaksi ja fokusoituneeksi integroiduksi kuluttajatuoteyhtiöksi. Tavoitteena on tulla yhtenäiseksi yhtiöksi, jolla on valikoima kasvavia, kannattavia liiketoimintoja.

Viime vuosina olemme yksinkertaistaneet rakennettamme ja keskittyneet tiettyihin liiketoimintoihin ja brändeihin. Lisäksi tuemme kasvutavoitettamme laajalla investointiohjelmalla, jonka tarkoituksena on luoda kilpailukykyinen liiketoiminta-alusta ketterine rakenteineen, järjestelmineen ja prosesseineen. Nyt painopisteemme on kasvu ja globaalin laajentumistavoitteemme toteutuminen. Tulevina vuosina panostamme brändeihimme Keski- ja Itä-Euroopassa sekä Aasiassa, Aasian ja Tyynenmeren myyntialueen perustamiseen sekä kategorialaajentumiseen.

		Teema	Saavutukset vuonna 2013
FOKUS	● ● ●	Vahvat liiketoiminta-alueet Premium-brändit Yhtenäiset tuotevalikoimat valituissa kategorioissa	● Zinck-Lysbro yhdistettiin Fiskars-brändiin ● Leborgne positioitiin kansainväliseen kasvuun ● Fiskars UK myi paikallisen Sankey-liiketoiminnan ja - tuotannon
TEHOKKUUS	● ● ●	Yksinkertainen rakenne Yhdenmukaiset liiketoimintaprosessit Kysyntälähtöinen toimitusketju	● Yli puolet Euroopan-liiketoiminnasta toimii jo yhteisellä liiketoiminta-alustalla ● Lasin ja keramiikan valmistus järjestettiin uudelleen ● Keski-Euroopan alueellinen jakelukeskus aloitti toimintansa ● Toimitukset Gerberin kansainvälisille asiakkaille alkoivat Keski-Euroopan jakelukeskuksesta
	●	Markkinaosuuden vahvistaminen nykyisessä liiketoiminnassa ja nykyisillä markkinoilla	● Puutarhatyökalujen markkinaosuus kasvoi edelleen Euroopassa ● Ensimmäinen yleiseurooppalainen markkinointikampanja vauhditti puutarhatyökalujen syyskauden myyntiä ● Lisää hyllytilaa vähittäiskaupassa Yhdysvalloissa innovatiivisten tuotelanseerausten ja myynninedistämisen ansiosta ● Kirveiden myynti kasvoi Yhdysvalloissa
KASVU	●	Laajentuminen uusiin kategorioihin	● Tuotevalikoiman laajentaminen sisäpuutarhoihin Fiskars KitchenGardenin myötä ● Leborgnen uuden eurooppalaisen rakennustyökaluvalikoiman lanseeraus ● Iittalan uuden sisustustuotevalikoiman tulo markkinoille ● Royal Copenhagenin osto
	●	Laajentuminen uusille, potentiaalisesti nopean kasvun markkinoille	● Alueellinen laajentuminen Venäjällä ● Keittiötyövälineet markkinoille Keski- ja Itä Euroopassa ● Iittalan myymälöitä Japaniin ja Kiinaan ● Päätös perustaa Aasian ja Tyynenmeren myyntialue ● Verkkokauppa kasvoi merkittävästi

KATEGORIAJOHTAJA - IDEASTA OSTOSKORIIN

Fiskarsilla on pitkät perinteet haluttujen, ikonisten tuotteiden luomisessa ja vahvojen brändien rakentamisessa. Tuotteitamme myyvät maailman suurimmat vähittäiskaupat ja oma brändimyymäläverkostomme. Jotta voimme kasvattaa liiketoimintamme aivan eri suuruusluokkaan, tavoitteenamme on olla erinomainen arvoketjumme kaikilla osaalueilla.

Kekseliäisyys on DNA:ssamme

Johtavan aseman säilyttäminen edellyttää jatkuvaa innovointia ja uusiutumista. Ne ovat myös perusta laajentumiselle uusiin kategorioihin, jotka vahvistavat nykyistä liiketoimintaamme ja joissa voimme hyödyntää osaamistamme.

Fiskarsin tavoitteena on sekä muotoilussa että teknologiassa jäljittelemättömät innovaatiot, joiden hyödyntäminen eri tuoteperheissä luo meille ainutlaatuisen aseman markkinoilla.

Kaikkien tuotteiden suunnittelu alkaa kuluttajasta ja hänen arkensa ymmärtämisestä. Uusia tuotteita kehitetään tiiviissä yhteistyössä käyttäjien, brändihallinnan ja tuotannon kanssa, ja uusien ideoiden ja konseptien kaupallinen potentiaali arvioidaan tuotesuunnitteluprosessissa huolellisesti.

Innovaatioprioriteetit:

• syvällinen kuluttaja- ja markkinatuntemus
• yhteistyö avainkäyttäjien ja kategoria-asiantuntijoiden kanssa
• johtavien organisaatioiden hyväksynnät
• turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistava testaus
• omistamamme tekniikan hyödyntäminen.

Kysyntälähtöinen toimitusketju

Työskentely yhtenäisenä yrityksenä tuo skaalaetuja valmistuksessa, hankinnassa ja logistiikassa. Fiskarsin tavoitteena on joustava ja tehokas, kysyntälähtöinen toimitusketju, joka pystyy vastaamaan asiakkaidemme vaatimuksiin. Vuonna 2013 käynnistetyn EMEA 2015 –rakennemuutosohjelman tarkoituksena on optimoida toimitusketju ja vahvistaa sen kilpailukykyä.

Tuotantostrategiamme perustuu oman valmistuksen ja huolellisesti valittujen kumppanien yhdistelmään. Omilla tuotantolaitoksillamme on tärkeä rooli tuotekehityksessä. Valmistuksessa ne keskittyvät tiettyihin ydinosaamisalueisiin, kuten design-värilasin valmistukseen tai kilpailukykyiseen prosessiin.

Valmistuksessa kumppanien osuus kasvaa, ja tavoitteenamme onkin rakentaa konsernin arvoja ja laatuvaatimuksia noudattava ja asiakkaidemme odotukset täyttävä vahva kumppaniverkosto. Omat tuotantolaitoksemme toimivat myös osaamiskeskuksina, jotka tukevat ja johtavat kumppaniverkostomme kehitystä.

FISKARSVuosikertomus 2013

Toimitusketjuprioriteetit:

• osaamiskeskukset, joiden fokus on valituissa tekniikoissa ja materiaaleissa
• tuotantolaitosten tehokkuus ja joustavuus
• toimittajajoukon keskittäminen ja kestävän kumppaniverkoston kehittäminen
• toimitusketjun kestävän kehityksen varmistaminen
• alueelliset logistiikkarakenteet, joissa vähemmän jakelukeskuksia.

Kaupan vahva kumppani ja taitava vähittäiskauppias

Fiskars pystyy erottautumaan kilpailijoistaan yhdistämällä kuluttajatuntemuksensa puolueettomaan markkinatietämykseen. Kategoriatuntemuksemme avulla pyrimme saavuttamaan luotetun neuvonantajan roolin ja vahvistamaan kumppanuuttamme tärkeiden vähittäismyyjien kanssa. Näin voimme kehittää ja lisätä näkyvyyttämme myymälöissä samalla, kun kasvatamme vähittäismyyjien liikevaihtoa.

Tavoitteenamme on olla valitsemissamme kategorioissa johtaja, joka toimii koko kategorian, sen innovaatioiden ja kasvun suunnannäyttäjänä yhdessä kaupan kanssa. Tämä edellyttää taitavaa suunnittelua alkaen siitä mitä tuotteita tuodaan markkinoille, missä tuotteet sijaitsevat kaupassa aina siihen miten tuotteiden myyntiä edistetään sekä myymälöissä että digitaalisissa kanavissa siten että sekä brändin että vähittäismyyjän myynti kasvaa. Tässä työssä hyödymme kodinliiketoimintamme kokemuksesta oman kansainvälisen myymäläverkoston rakentamisessa.

Menestyksellemme on tärkeää, että strategiseen suunnitteluun perustuva tuotteiden sijoittelu myymälässä auttaa kuluttajia löytämään tuotteet, ja että mahdollisimman monipuolinen markkinointi myymälöissä ja digitaalisissa kanavissa puolestaan opastaa ostoksia tekeviä kuluttajia.

Kaupalliset prioriteetit:

• kuluttajien ja markkinoiden tuntemus
• brändielämyksen kehittäminen ostopaikoissa
• ensiluokkainen digitaalinen markkinointi
• oman vähittäiskauppastrategian jatkuva kehittäminen

CASE: Saksikategorian kiistaton johtaja

Fiskars tutkii jatkuvasti kuluttajien ostokäyttäytymistä ja sitä, miten he käyttävät tuotteitamme. Vuonna 2013 syvensimme yhteistyötämme tärkeiden vähittäiskauppaketjujen kanssa saksikategorian kehittämiseksi Amerikassa. Työn tuloksena myymälöihin saatiin entistä parempia mainosmateriaaleja, joiden teemat vaihtelivat oikeiden saksien valinnasta inspiroiviin kuviin ja esitteisiin. Kuluttajat pääsivät myös kokeilemaan Fiskarsin tuotteita myymälöissä järjestetyissä tuote-

esittelyissä ja tietoiskuissa. Myymälämainonnan lisäksi hyödynnettiin digitaalisia ratkaisuja, ja sosiaalisessa mediassa vahvasti näkyvien vähittäismyyjien viestintä auttoi Fiskarsia tavoittamaan ostoksia tekevät kuluttajat.

CASE: Väri on Iittalan sielu

Iittala-brändi on tunnettu värilasistaan ja -keramiikastaan. Materiaalien täysimittainen hyödyntäminen ja laajan väripaletin kehittäminen edellyttävät käytettävien materiaalien syvällistä tuntemusta ja kokeilunhalua. Siksi panostamme sekä lasin että keramiikan väritekniikoiden tutkimiseen ja kehittämiseen. Tuhansien värien reseptikirjastomme on meille arvokas aarre ja tärkeä aineeton pääoma. Iittalan lyijytön lasimassa on kirkasta, kuplatonta ja virheetöntä. Suupuhallettu Aalto-kokoelma tuo esille Iittala-lasin kirkkauden, kun taas Vitriini-rasiat, Kivi-tuikut ja Kartio-lasit esittelevät puristelasin laajaa värivalikoimaa. Iittalan suupuhalletut linnut ja ainutlaatuiset taidelasiesineet avaavat uusia tapoja käyttää väriä ja vain suupuhaltajiemme hallitsemia tekniikoita.

PAIKALLISISTA BRÄNDEISTÄ GLOBAALEJA

Fiskarsin ydinosaamista on vahvojen ja haluttujen, kuluttajille mielekkäiden erikoisbrändien kehittäminen. Menestyksemme riippuu kyvystämme kehittää näitä brändejä kasvua varten niin, että niiden kaupallinen merkitys säilyy pitkälle tulevaisuuteen.

Taitava organisaatio tunnistaa brändin vahvuudet ja ymmärtää missä ja miten se voidaan kaupallistaa. Kaiken lähtökohtana on brändin ymmärtäminen kuluttajien kannalta: mitä se lupaa, onko se mielekäs ja mitä se merkitsee.

Brändiä hallitaan pohtimalla tarkkaan, mitä brändin osa-alueita tulisi vahvistaa, mitä uusia ominaisuuksia siihen tarvitsee liittää viestinnän avulla sekä myös miten brändiä voidaan vahvistaa kehittämällä ja laajentamalla tarjontaa. Tämä kaikki tulee ottaa huomioon eri vaiheissa alkaen konseptoinnista aina siihen saakka kun tuote tuodaan kuluttajien saataville. Brändin onnistunut kaupallistaminen ja laajentaminen edellyttävät koko arvoketjun syvällistä tuntemusta ideasta tuotteen ostohetkeen. Optimoimalla niin tuotekonsepti, lanseeraus kuin markkinointiviestintä voidaan luoda lisäarvoa sekä kaupalle että loppukäyttäjille.

Fiskarsin strategian tavoitteena on tuoda klassikkotuotteemme kuluttajien saataville kaikkialla maailmassa. Kansainvälinen laajentuminen merkitsee myös hakeutumista uusille markkinoille, joilla brändeillämme ei ehkä ole pitkää historiaa eikä tunnettuutta. Tällaisia uusia markkinoita valloittaessamme paikallinen markkinatieto auttaa meitä suuntaamaan markkinointi-investointimme tarkoituksenmukaisesti. Kattavat kauppasuhteemme ja myyntiorganisaatiomme puolestaan mahdollistavat tehokkaan markkinoille pääsyn.

Vahvat brändit ovat kannattavia sekä kaupalle että yhtiölle. Jokaisella luotetuista brändeistämme on selvästi määritelty rooli kasvutavoitteidemme toteuttamisessa. Kansainvälisesti tunnetuilla pääbrändeillämme Fiskarsilla, Iittalalla ja Gerberillä on globaalit tavoitteet. Jatkamme näihin brändeihin investoimista, sillä uskomme että niillä on kaikki mahdollisuudet laajentua uusille markkinoille ja tehdä aluevaltauksia uusissa tuotekategorioissa.

Fiskarsin strategiana on olla aktiivinen kategorioissa, joista kuluttajat etsivät innokkaasti tietoa ja joissa luotetut brändit ovat usein tuttuja jo ennen markkinoille saapumista. Aktiivinen läsnäolo digitaalisissa kanavissa on Fiskarsille tärkeä keino globaalin huomion herättämiseksi ja kiinnostuksen ylläpitämiseksi.

FISKARSVuosikertomus 2013

Brändi on lupaus

Vahva brändi edustaa arvoja ja osaamista, joilla on merkitystä kuluttajalle. Tuotteidemme tulisi aina täyttää brändeihimme sisältyvä lupaus, jonka olemme antaneet kuluttajille. Brändilupaus luo tunnetason sitoutumista ja ruokkii pitkäaikaista uskollisuutta, joka on kestävän menestyksen avain.

CASE: Fiskarsin tie puutarhatyökalujen markkinajohtajaksi Euroopassa

Tavoitteenamme on ollut tehdä Fiskars- brändistä Euroopan johtava käsikäyttöisten puutarhatyökalujen brändi ja kasvattaa markkinaosuuttamme. Neljän viime vuoden ajan olemme rakentaneet onnistuneesti kansainvälistä bränditunnettuutta kohdennetuilla markkinointikampanjoilla sekä kasvattaneet jatkuvasti markkinaosuuttamme. Näin olemme nousseet ykkössijalle markkina kerrallaan.

Samaan aikaan olemme saavuttaneet vahvan aseman Euroopan suurimmissa rautakaupoissa ja puutarhamyymälöissä. Strategiamme mukaisesti pyrimme tehostamaan yhteistyötä tärkeiden asiakkaidemme kanssa. Vaikka moni asiakas vähentää toimittajiensa määrää, olemme onnistuneet vahvistamaan asemaamme ja laajentamaan tuotevalikoimaamme.

Toinen osa strategiaamme on ollut brändiemme ja tarjontamme järkeistäminen. Olemme keskittyneet Fiskarsbrändin kehittämiseen ja yhdistäneet siihen onnistuneesti useita paikallisten brändien tuotteita. Yksittäisten puutarhatuotteiden määrää valikoimassamme vähennetään jatkuvasti, ja pyrimme yhtenäistämään tarjontaamme entisestään. Optimoimalla tarjontamme olemme voineet tarjota aiempaa kohdennetumman ja houkuttelevamman tuotevalikoiman kaikissa maissa.

MARKKINAMME

Haluamme kasvaa uusilla maantieteellisillä alueilla, ja laajennumme uusiin tuotekategorioihin. Kasvupyrkimyksiämme tukee vahva asemamme Pohjoismaissa ja Amerikassa.

KOTI		PUUTARHA	ULKOILU
Markkinat, joilla johdamme: Pohjois-Amerikka (Askartelu) Pohjoismaat (Asuminen ja Keittiö)		Markkinat, joilla johdamme: Pohjois-Amerikka, Eurooppa, Australia	Markkinat, joilla johdamme: Pohjois-Amerikka (Gerber), Pohjoismaat (Boats)
Laajentumismarkkinat: Keski- ja Itä-Eurooppa (Asuminen ja Keittiö), Aasia (Asuminen)			Laajentumismarkkinat: Eurooppa (Gerber)
Pohjois-Amerikka	Asemamme:	Prioriteettimme:	CASE: USA
	● Nro 1 leikkaavissa puutarhatyökaluissa (Fiskars) ● Nro 1 saksissa (Fiskars) ● Nro 1 opettajien suosittelema saksimerkki (Fiskars) ● Nro 1 veitsimerkki (Gerber) ● Nro 1 survival-tuotteissa (Gerber) ● Nro 1 veitsien ja monitoimityökalujen toimittaja Yhdysvaltojen armeijalle (Gerber)	● Valikoiman ja markkinaosuuden kasvattaminen tärkeissä vähittäisketjuissa ● Tuotemixin kannattavuuden kehittäminen ● Laajentuminen uusiin kategorioihin ja kauppojen muihin osastoihin	63 prosentilla amerikkalaisista kotitalouksista on Fiskarsin tuote

Pohjoismaat Asemamme: Prioriteettimme:

• Nro 1 käsikäyttöisissä puutarhatyökaluissa (Fiskars)
• Nro 1 saksissa (Fiskars)
• Johtavat tuotemerkit asumisen, keittiön ja ruoanvalmistuksen tuotteissa (Iittala, Fiskars, Arabia, Rörstrand, Hackman)
• Nro 1 Tanskassa premium- posliinissa (Royal Copenhagen)
• Johtavan aseman ylläpitäminen ja vahvistaminen eri kategorioissa
• Keskittyminen kansainvälisiin pääbrändeihin
• Konsernin muiden kategorioiden hyödyntäminen

brändimyymälöiden

verkostoa

"Olen ylpeä, että kehityksemme alueella oli vuoden aikana vakaata huolimatta haastavista markkinaolosuhteista ja useista rakenteellisista muutoksista." – Jakob Hägerström, johtaja, Myyntialue Pohjoinen

hankaluudet. Myyntijoukkomme eivät luovuttaneet vaan käänsivät liiketoiminnan nousuun vuoden loppupuolis-

kolla."

– Axel Goss, johtaja, Myyntialue Keski-Eurooppa

Keski-Eurooppa	Asemamme:	Prioriteettimme:
	● Johtava brändi käsikäyttöisissä puutarhatyökaluissa kaikilla päämarkkinoilla (Fiskars) ● Asumisen tuotteet tuotu markkinoille (Iittala) ● Keittiötuotteet tuotu markkinoille (Fiskars) ● Ulkoilutuotteet tuotu markkinoille (Gerber) ● Nro 1 ammattilaiskäyttöön tarkoitetuissa rakennustyökaluissa Ranskassa (Leborgne) ● Nro 1 muovisissa ruukkuviljelytuotteissa Saksassa (Ebertsankey)	● Fiskars-brändin vahvistaminen edelleen puutarhakategorioissa ● Fiskars-brändin puutarhatuotteiden johtajuuden hyödyntäminen keittiöliiketoiminnan "Vuoden kasvattamisessa alkupuoliskoa ● Asteittainen leimasivat talous laajentuminen tilanteesta ja asumisen tuotteissa huonosta säästä laajentamalla johtuvat

Itä-Eurooppa ja Venäjä	Asemamme:	Prioriteettimme:	CASE: Venäjä
	● Nro 1 käsikäyttöisissä puutarhatyökaluissa (Fiskars) ● Keittiötuotteet tuotu markkinoille (Fiskars) ● Ulkoilutuotteet tuotu markkinoille (Gerber)	● Fiskars-brändin tunnettuuden kasvattaminen ● Puutarhaliiketoiminnan alueellinen laajentuminen Venäjällä ● Keittiötuotteiden jakelun rakentaminen	Fiskarsilla on puutarhatuotteissa vahva asema Moskovan ja Pietarin alueilla, ja vuonna 2013 aloitettiin aktiivinen laajen tuminen Venäjän muihin alueellisiin keskuksiin.

Aasian ja Tyynenmeren alue Asemamme: Prioriteettimme:

• Nro 1 puutarhan leikkaavissa työkaluissa Australiassa (Fiskars)
• Brändimyymälöiden verkosto Japanissa, Etelä-Koreassa ja Taiwanissa (Royal Copenhagen, Iittala)
• Nro 2 Japanissa premium-
• posliinissa (Royal Copenhagen) Brändimyymälöiden verkoston rakentaminen aloitettu Kiinassa (Iittala)

• Ulkoilutuotteet tuotu markkinoille Kiinassa (Gerber)

• Myyntiorganisaation vahvistaminen

• Asumisen liiketoiminnan kasvattaminen laajentamalla brändimyymälöiden verkostoa
• Ulkoiluliiketoiminnan rakentaminen
• Keittiö- ja puutarhaliiketoimintamahdollisuuksien kartoittaminen

Japanissa avattiin vuonna 2013 kaksi "BLUE by Royal Copenhagen" –lifestylekauppaa. Royal Copenhagenilla olivuoden lopussa Aasiassa yhteensä 85 kauppaa ja shop-in-shopia.

Amerikka

Segmentin liikevaihto

Konsernin liikevaihdosta

Liiketulos

EMEA

MILJ. EUROA

Segmentin liikevaihto

70 %

Konsernin liikevaihdosta

39,9 MILJ. EUROA

Liiketulos ilman kertal. eriä

KOTI

Haluamme tuoda iloa koteihin ainutlaatuisilla sisustustuotteilla, kauniilla kattauksilla ja arkea helpottavilla työkaluilla. Asumisen liiketoiminnassa tavoitteemme on olla kansainvälisesti johtava yhtiö, joka tunnetaan skandinaavisesta muotoilustaan. Fiskarsbrändille visiomme on ykkössija joka kodille tarpeellisissa, kuluttajien elämää helpottavissa työkaluissa.

Fiskarsilla on kodinliiketoiminnassa vahva jalansija Pohjoismaissa ja Pohjois-Amerikassa, mutta tavoitteenamme on laajentua näiden markkinoiden ulkopuolella.

Asumisen liiketoiminta laajentuu Iittala kärjessään Keski-Euroopan ja Aasian markkinoilla. Uudet valaisin- ja säilytysratkaisut vahvistavat Iittalan sisustustuotevalikoimaa ja tuovat ajatonta muotoilua kodin kaikkiin huoneisiin.

Iittalan kansainvälisessä laajentumisessa saavutettiin vuonna 2013 useita merkkipaaluja sekä Aasiassa että Euroopassa. Iittala avasi Kiinassa ensimmäisen suuren myymälänsä ja Japanissa ensimmäisen Tokion ulkopuolisen lippulaivamyymälän. Showroomin ja shop-in-shopin avaaminen Milanoon oli puolestaan luonteva askel eteenpäin Keski-Euroopassa.

Royal Copenhagenin yritysosto vahvisti Fiskarsin asemaa Tanskassa ja Aasiassa. Royal Copenhagenilla on tukeva jalansija Japanissa, Etelä-Koreassa ja Taiwanissa sekä oman myymäläverkoston että laadukkaan jälleenmyyntiverkoston ansiosta.

Keittiöliiketoimintamme pääbrändi on Fiskars, jolle rakennamme massajakelua Keski- ja Itä-Euroopassa. Uusia jakelupisteitä on avattu eri puolilla näitä markkinoita. Pohjois-Amerikassa Fiskarsilla on johtava asema saksissa ja askartelutyökaluissa. Lanseeraamalla innovatiivisia tuotteita, kuten Amplify-sakset, kasvatimme Fiskarstuotteiden valikoimaa vähittäiskaupoissa. Vuonna 2013 jatkoimme yhdessä vähittäiskaupan kanssa markkinointitoimia sekä myymälöissä että verkossa, ja pystyimme inspiroimaan kuluttajia entistäkin houkuttelevammin sekä myymälämateriaaleilla että sosiaalisen median sisällöillä.

Royal Copenhagenilta riisikulhoja Koreaan

Royal Copenhagenilla on vahva jalansija Aasian markkinoilla. Yksi sen menestystarinoista vuonna 2013 olivat korealaiskulhot. Ne osoittavat, miten tärkeää on sopeutua paikalliseen ruokailukulttuuriin ja että tuotteet ovat markkinoille soveltuvia. Riisikulhojen käyttö Koreassa eroaa muista Aasian maista; Koreassa riisikulhon on pysyttävä tukevasti pöydällä, sillä sitä ei pidetä kädessä.

Essence Plus

Alfredo Häberlin suunnittelema, vuonna 2001 lanseerattu Essence-viinilasisarja keskittyi olennaiseen. Essence Plus tuo viinilasiin uuden ulottuvuuden; se rikkoo valkoviinin ja punaviinin tarjoilua koskevat odotukset keskittymällä viinin värin sijaan kunkin viinin luonteeseen.

Iittala interior

Iittalan uusi sisustustuotevalikoima on ollut menestys. Leimu ja Lantern toivat vuonna 2013 kotien valaisuun uuden ulottuvuuden. Nuoren Magnus Pettersenin suunnittelemassa Leimu-valaisimessa on järeä betonijalka ja perinteisestä lampunvarjostimesta inspiraationsa saanut lasiosa. Valaisimen muotoilussa yhdistyvät herkkyys ja voima. Harri Koskisen vuonna 1999 kynttilälyhdyksi suunnittelemasta Lanternista on nyt myös sähköistetty versio. Iittalan uudet säilytysratkaisut – Vakkavanerilaatikko ja Meno-huopakassi – tarjoavat ratkaisuja arjen säilytyspulmiin. Nämä tukevat monikäyttöesineet muistuttavat, että tavaroiden säilytykseen voidaan muotoilla

sisustukseen istuvia kauniita esineitä.

Amplify

Fiskarsin Amplify –tuotesarja toi markkinoille maailman ensimmäiset älykkäät sakset. Saksien uudenlaisen tekniikan ansiosta niillä pystyy leikkaamaan monenlaisia tuhtejakin materiaaleja. Amplify-sakset vastaavat ompelijoiden, askartelijoiden ja työssään entistä erikoisempia materiaaleja sekatekniikalla työstävien taiteilijoiden tarpeisiin. Amplify-sakset ovat saaneet hyvän vastaanoton sekä jälleenmyyjiltä että kuluttajilta, ja niiden myötä maailman johtava saksibrändi mullistaa saksimarkkinat jälleen kerran.

Uutuuksia lisenssituotteisiin

Vuonna 2013 Fiskars aloitti yhteistyön Angry Birds -brändin kanssa, joka on maailman merkittävimpiä lisensoijia. Tämä tarjoaa uusia mahdollisuuksia lisenssituotteidemme kansainväliselle kasvulle. Muumi- tuotteet ovat valloittamassa Pohjoismaiden jälkeen myös muita Euroopan markkinoita sekä Aasiassa etenkin Japania. Fiskarsin kodintuotteiden kolmatta lisensoitua brändiä, Peppiä & Eemeliä, viedään nyt myös Pohjoismaiden ulkopuolelle.

"Funktionaalisia ja houkuttelevia! Tuotteemme täyttävät sekä kuluttajan rationaaliset että emotionaaliset tarpeet."

– Teemu Kangas-Kärki, johtaja, Koti

"Amplify-sakset ovat esimerkki kyvystämme ymmärtää olemassa olevien tuotteiden rajoitteet ja luoda entistäkin parempia ja fiksumpia ratkaisuja."

– Paul Tonnesen, johtaja, Puutarha & Askartelu, Amerikka

Kohokohdat

Fiskarsin kodinliiketoiminnan oma vähittäiskauppaverkosto muodostuu noin 200 Iittala-myymälästä ja shop-in-shopista sekä 120 Royal Copenhagen myymälästä ja shop-in-shopista Euroopassa ja Aasiassa sekä omista verkkokaupoista.

Kuluttaja-aktiviteetti	Kategoria	Brändit	Jakelukanavat
Keittiö: Esikäsittely	Veitset, työkalut, aterimet	Fiskars	Super- ja hypermarketit,
Keittiö: Ruoanvalmistus	Kattilat, paistinpannut Fiskars, Hackman		tavaratalot, verkkokauppa
Asuminen: Sisustaminen	Valaisimet, säilytysratkaisut, tuikut, maljakot, taide esineet	Iittala, Royal Copenhagen	Tavaratalot, design-liikkeet, omat kaupat, verkkokauppa
Asuminen: Kattaminen	Astiat, lasit	Iittala, Arabia, Rörstrand, Royal Copenhagen
Työskentely	Leikkaaminen: sakset	Fiskars	Hypermarketit,
Askartelu	Sakset, rei'ittimet, stanssausvälineet	Fiskars	erityisliikkeet, verkkokauppa

2013		38
2012	323
2011	306
2010	309
2009	297

PUUTARHA

Fiskars on käsikäyttöisten puutarhatyökalujen johtava globaali brändi, joka tunnetaan tuoteryhmän suunnannäyttäjänä ja kasvun luojana. Pyrimme uudistamaan käyttökokemuksen tuotteidemme ainutlaatuisella toiminnallisuudella.

Fiskars on Euroopan johtava puutarhan käsikäyttöisten työkalujen brändi ja puutarhan leikkaavien työkalujen ykkönen Pohjois-Amerikassa ja Australiassa. Jatkamme globaalin asemamme vahvistamista ja markkinaosuutemme kasvattamista panostamalla vahvasti innovointiin ja markkinointiin. Vahva asemamme puutarhanhoidon ydintuotteissa on vankka perusta laajentumiselle uusiin tuoteryhmiin.

Fiskarsille on tärkeää tulla tunnetuksi alan innovointijohtajana, jonka tuotteet mullistavat markkinoiden pelisäännöt. Jatkammekin investointeja tuotekehitykseen ja testilaboratorioon sekä yhdessä puutarha- ja rakennusalan asiantuntijoiden ja työsuojeluorganisaatioiden kanssa luotuun kansainväliseen verkostoon.

Saamme vipuvoimaa kasvuun siitä, että voimme tarjota yhtenäisen tuotevalikoiman eri markkinoille ja eri vuodenaikoihin sekä siitä että laajennumme läheisiin tuoteryhmiin. Tällaisia ovat esimerkiksi varsityökalut sekä remontoijien ja kirvesmiesten tarvitsemat tuotteet.

Fiskarsin nykyisestä tuotevalikoimasta löytyy monia mahdollisuuksia kasvuun laajentamalla maantieteellistä jakelua. Vuonna 2013 saimme yleensä hiljaisempaan syyskauteen vipinää ensimmäisellä yleiseurooppalaisella puutarhakampanjalla, joka keskittyi haraviin ja muihiin varsityökaluihiin. Fiskarsin laatukirveiden jalansija puolestaan vahvistui Yhdysvalloissa, joka on tässä tuoteryhmässä meille uudehko markkina.

Euroopassa Fiskars toi nopeasti kasvavaan sisäkasvattamisen tuoteryhmään KitchenGarden – pöytäpuutarhatuotteet ja jatkoi etenemistä rakennustyökalujen ammattilaismarkkinoille uudistamalla Leborgnebrändin. Leborgnen tavoitteena on tulla työterveyden ja –turvallisuuden suunnannäyttäjäksi ammattikirvesmiesten joukossa.

Hyödynsimme maailmanluokan kirveidemme mainetta kasvattamalla puuntyöstövälineiden tarjontaamme WoodXpert-tuotesarjalla, johon kuuluu sekä uudistettuja työkaluja että jännittäviä uutuuksia. Innovatiivisuudesta kertoo myös Fiskarsin kehittämä Xact-kaivutyökalusarja, jossa kevyet materiaalit yhdistyvät ergonomiseen muotoiluun.

FISKARSVuosikertomus 2013

Tuoreita yrttejä talvellakin

Tuoreiden yrttien ympärivuotinen saanti on nyt helppoa: uusi Fiskars KitchenGarden takaa, että kaupasta ostamasi yrtit paitsi pysyvät tuoreina, myös jatkavat kasvuaan. KitchenGarden on hiljainen ja kauniisti muotoiltu pöytäyrttitarha, jossa on konepesun kestävät osat. Laitteen keskiössä on LED-valaisin, ja premium-mallissa käyttäjä voi itse määrätä optimaaliset kasvuolosuhteet säätämällä valon taajuutta, tehoa ja ajoitusta.

Tavoitteena suojata ja palvella

Leborgnen Nanovib-tuotteet ovat nostaneet ammattityökalujen mukavuus- ja turvallisuusvaatimukset uudelle tasolle. Tuoteperheeseen kuuluu red dot -palkittu vasara, jonka nerokas kolmitoiminen vaimennusmekanismi ehkäisee rasitusvammoja, sekä pulttisakset, joiden patentoitu rakenne keventää puristusrasitusta. Pulttisakset on nimenomaisesti suunniteltu rakennus- ja teollisuusmarkkinoille betoniseinän raudoituksen tai betonilevyn kanssa käytettävän verkon leikkuuseen.

Puunkäsittelyn uudet ratkaisut

Fiskarsin WoodXpert-sarja takaa puun käsittelemisen turvallisesti ja tehokkaasti aina siihen hetkeen asti, kun ladot klapit tulipesään. XA2 on lyhytvartinen pokara yhden käden käyttöön ja XA22 pitkävartinen kaksin käsin käytettävä pokara. Yhdellä napakalla hammastetun terän iskulla saa tukevan otteen raskaista pölleistä jopa talviolosuhteissa. WoodXpert-vesuri on puolestaan ihanteellinen väline oksien poistoon ja kevyeen pilkkomiseen, ja sen taivutettu terä parantaa leikkaustehoa. Uudistetun WoodXpert-nostokoukun kevyen ja ergonomisesti muotoillun booriteräskoukun sujauttaa helposti pöllin alle, ja tukkipihdeillä pienten pöllien nosto ja siirto onnistuu

siististi muotoillun, yhdellä kädellä käytettävän liipaisimen ansiosta ilman apua.

Ylivoimaiset kirveet

Fiskarsin kirvesmyynti kasvoi vuonna 2013 vahvasti Amerikassa. Fiskars sai tuotteitaan kansallisten vähittäisketjujen valikoimiin ja lisäksi myymälöissä oli myös Fiskarsin esittelytelineitä, joilla kirveet saivat lisänäkyvyyttä. Viime vuosien myynnin kasvun johdosta Yhdysvalloista on tullut konsernin eniten kirveitä myyvä maa.

FISKARSVuosikertomus 2013

Kaivajan paras ystävä

Fiskarsin Xact-tuotesarja yhdistää keveyden ja tasapainon samalla ainutlaatuisella tavalla kuin Fiskarsin uuden sukupolven kirveet. Yhdistämällä varren FiberComperikoiskomposiitti lujaan boroniteräkseen saavutetaan erinomainen käsiteltävyys ja alhaisempi rasitus. Lapioista ja talikoista voi valita koon käyttäjän pituuden mukaan, ja valikoiman täydentävät suuri lapio ja kompostitalikko.

"Fiskars on kuluttajien keskuudessa suosituin puutarhatyökalumerkki, ja olemme tyytyväisiä, että tämä näkyy myös markkinaosuutemme nousuna."

– Paul Tonnesen, johtaja, Puutarha & Askartelu, Amerikka

"Olemme vahvistaneet tuotekehitysosaamistamme, ja olen innoissani meneillään olevasta työstä. Olemme sitoutuneita pysymään kategorian uudistajina."

– Thomas Enckell, johtaja, Puutarha, Eurooppa & Aasia-Tyynimeri

Kohokohdat

Ensimmäinen Euroopan-laajuinen markkinointikampanja toi kauppoihin ympäri Euroopan 7 000 Fiskarsin kausituotetelinettä.

Kuluttaja-aktiviteetti	Kategoria	Brändit	Jakelukanavat
Metsänhoito ja puunkäsittely	Kirveet, sahat, metsästystyökalut	Fiskars, Leborgne
Kaivaminen ja lapiointi	Lapiot, kairat, talikot	Fiskars
Maanmuokkaus	Haravat, kuokat, istutustyökalut	Fiskars
Kasvien hoito	Oksa-, raivaus- ja pensassakset	Fiskars	Monikanavajakelu, vahva
Nurmen hoito	Rikkaruohonpoistajat, kelaleikkurit, ruohosakset, haravat	Fiskars	markkinaosuus rautakaupoissa ja puutarhamyymälöissä
Pihan ja teiden puhdistus	Lumityökalut, harjat	Fiskars
Kasvatus, koristelu ja sadeveden keruu	Ruukut, sadevesi säiliöt, suihkuttimet, kannut	Fiskars, Ebertsankey
Korjaus ja rakennus	Rakennus- ja istutustyökalut, leikkurit	Fiskars, Leborgne

ULKOILU

Fiskarsin ulkoiluliiketoiminta tarjoaa laajan valikoiman innovatiivisia, luotettavia ja tarpeellisia tuotteita retkeilyyn ja muuhun ulkoiluun. Liiketoiminnan pääpaino on maailmanlaajuisesti Gerber-brändissä ja Pohjoismaissa Buster- veneissä. Gerber on johtava monitoimi- ja selviytymisvarusteiden tarjoaja niin harrastajille kuin ammattilaisille. Tuotteita myydään kaupallisten ja institutionaalisten kanavien kautta ympäri maailman.

Gerberin kasvun perustana ovat innostunut henkilökunta, asiakaspalvelu ja yhteys käyttäjiin. Useissa näihin liittyvissä tärkeissä pitkän aikavälin strategisissa hankkeissa edistyttiin vuonna 2013. Siirtyminen tuotelähtöisestä mallista aktiviteettilähtöiseen valikoimakehitykseen on saanut suosiota markkinoilla. Strategiset asiakkaat ovat alkaneet toteuttaa konseptia myymälöissään, kuluttajat nauttivat entistä helpommasta ostokokemuksesta ja kilpailijat ovat pyrkineet kopioimaan mallia.

Gerber on jatkanut investointeja edelläkävijyyteen muun muassa markkinoinnissa. Se on saanut lähes 300 000 seuraajaa sosiaalisissa medioissa, ja sen ylivertaiset digitaaliset sisällöt tarjoavat kuluttajille verkossa hyvän tuntuman brändiin ja tuotteisiin. Vuonna 2013 Gerber alkoi myös hyödyntää konsernin Saksassa sijaitsevaa alueellista jakelukeskusta, josta käsin Euroopan ja lähialueiden asiakkaita voidaan palvella paremmin.

Vähittäiskauppasegmentissä Gerberin kasvu tulee pääasiassa markkinaosuuden kasvusta nykyisen asiakaskunnan keskuudessa ja uusista asiakkaista Amerikassa, Euroopassa ja Aasian-Tyynenmeren alueella. Aktiviteettilähtöisellä markkinoinnilla Gerber on onnistunut kasvattamaan hyllytilaansa tärkeiden vähittäismyyjien useilla osastoilla, mikä tukee pyrkimystä laajentua samojen liikkeiden eri osastoille.

Institutionaalisessa segmentissä tavoitteemme on säilyttää asema julkisissa kilpailutuksissa samalla kun edistämme yksittäisiä ostoja ja laajennumme taktisiin tuoteryhmiin. Laajentumispyrkimyksissä brändin status Yhdysvaltain asevoimien päätoimittajana ja tuotantolaitos Yhdysvalloissa antavat Gerberille etulyöntiaseman.

Buster-veneet ovat Suomen, Ruotsin ja Norjan suosituimpia alumiiniveneitä. Vuonna 2013 Buster säilytti asemansa monikäyttöisten vapaa-ajan veneiden markkinajohtajana.

Gerber Daily Carry -kokoelma

Tämä innovatiivinen tuotesarja sopii etenkin heräteostoksiin ja sille kasvavalle joukolle kuluttajia, jotka haluavat pitää työkaluaan päivittäin mukana. Gerber Daily Carry tuotteet on suunniteltu moderneille ja tyylitietoisille ihmisille, jotka haluavat varautua kaikkiin eteen tuleviin haasteisiin. Nämä pienet, mutta tärkeät tuotteet tuovat Gerberin brändiä uusien kuluttajien tietoisuuteen perinteisen veitsi- ja työkaluasiakaskuntamme ulkopuolella ja saavat huomiota ulkoilu- ja retkeilyharrastajien keskuudessa.

Propel-veitset

Ensiluokkaiset Propel-kääntöveitset esittelevät Gerberin osaamista taktisissa tuotteissa. Propel-veitset on suunniteltu ja valmistettu Yhdysvalloissa, mikä on myyntivaltti maan suuressa ja kasvavassa taktisessa kuluttajasegmentissä ja taktisen segmentin vähittäiskaupassa. Propel-veitsisarjasta on nopeasti tullut bestseller-tuote, joka on myös saanut osakseen paljon huomiota vaikutusvaltaisissa julkaisuissa.

Downrange Tomahawk

Viranomaiskäyttöön suunniteltu Downrange Tomahawk on yksinkertainen ja tehokas työkalu vaativiin tilanteisiin. Teräpään viistoterällä voi tarvittaessa hakata tiensä seinän läpi ja lyödä ovet säpäleiksi. Terän hamara toimii vasarana, jolla on mahdollista hajottaa saranat, lukot, ovenkahvat ja muut hidasteet. Lisäksi varren toisessa päässä on sorkkarauta, jonka käyttöä helpottaa teräpään tartuntakahva. Tämä nerokkaan yksinkertainen ja kestävä työkalu oli vuoden 2013 tuotevalikoiman tähti. Se myi hyvin ja sai loistavia arvosteluja sekä asiantuntijoilta että ammattilaiskäyttäjiltä.

Uusi Buster E-sarja

Vuonna 2013 Busterin alumiiniveneiden mallisto täydentyi E-sarjan mallistolla, jonka ensimmäinen vene on suosittuun ja kiitettyyn Buster XL -runkoon perustuva Buster XLe. Veneessä on kestävä ja huoleton alumiinirunko sekä lasikuidusta tehty kansi, joka antaa muotoilulle enemmän vapautta.

Bear Grylls Ultimate Pro

Tänä vuonna Gerber toi markkinoille jännittävän uuden version jo valmiiksi kulttistatuksen saaneesta Ultimate Knife -veitsestä. Ultimate Knife tuotiin alunperin markkinoille vuonna 2010, ja se ampaisi nopeasti maailman myydyimmäksi veitseksi. Ultimate Pro on uusi keihäänkärki Bear Grylls Survival -tuoteperheessä, joka lanseerasi kokonaan uuden tuoteryhmän ja toi Gerber-brändin uusien kuluttajien tietoisuuteen ympäri maailman.

"Gerberin aktiviteettipohjaisen lähestymisen ansiosta olemme voineet laittaa tuotteet esille entistä tarkoituksenmukaisemmalla tavalla, mikä luo asiakkaille paremman ostokokemuksen ja näkyy myös suoraan myynnissä."

– Samantha Jacobs, Sr. Category Manager, Wholesales Sports

"Uudet kiehtovat venemallimme, Super Magnum ja Buster Mini, sekä uusi Buster Plus -veneilypalvelu vahvistivat Busterin johtoasemaa Pohjoismaissa vuonna 2013."

– Juha Lehtola, johtaja, Veneet

Kohokohdat

Aktiviteettipohjainen markkinointi positioi Gerberin entistäkin vahvemmin veitsien ja työkalujen kategoriajohtajaksi, ja lisää avainasiakkaiden valikoiman syvyyttä.

Kuluttaja-aktiviteetti	Kategoria	Brändit	Jakelukanavat
Päivittäinen käyttö	Taskuveitset, monitoimityökalut, lamput	Gerber
Vaellus ja retkeily	Taskuveitset, monitoimityökalut, tarvikkeet, varusteet	Gerber, Gerber/ Bear Grylls	Suurmyymälät, urheiluliikkeet, retkeilyliikkeet,
Metsästys	Veitset, monitoimityökalut, tarvikkeet, metsästysvarusteet	Gerber	rautakaupat, teollinen jakelu, verkkokauppa
Teollisuus/ammattikäyttö	Veitset, monitoimityökalut, lamput	Gerber
Puolustus	Veitset, monitoimityökalut, lamput, lapiot, varusteet	Gerber	Valtionhallinto, puolustusvoimien
Palomiehet ja ensihoitajat, poliisi, taktinen	Veitset, monitoimityökalut, lamput, lapiot, kirveet, varusteet	Gerber	jakelijat, suurjakelu, ulkoilumyymälät, puolustustarvike-myymälät, verkkokauppa
Vapaa-ajan veneily	Alumiiniveneet	Buster, Drive Boats	Veneliikkeet

VASTUULLINEN TOIMITUSKETJU

365-vuotinen historia, kestävä muotoilu ja pitkäikäiset tuotteet ovat Fiskarsin vastuullisuustyön perusta. Ainutlaatuisen lähestymistapamme tukipilarit ovat arvomme ja toimintaohjeemme (Code of Conduct). Vuonna 2013 keskityimme toimitusketjumme läpinäkyvyyden ja vastuullisuuden varmistamiseen sekä globaaleja tavoitteitamme tukevien johtamistaitojen kehittämiseen.

Uskomme, että vallitsevan kertakäyttöajattelun sijaan yhä useammat ihmiset arvostavat hyvin suunniteltuja tuotteita, jotka on tehty kestämään aikaa ja vaihtuvia trendejä. Toiminnalliset ja innovatiiviset tuotteemme on tarkoitettu käytettäväksi 365 päivänä vuodessa. Tuotteidemme materiaalien käyttö on optimoitu, ja ne on suunniteltu kierrätyskelpoisiksi ensimmäisistä luonnoksista aina kaupan hyllylle ja käyttöön asti. Tuotteemme on suunniteltu helpoiksi käyttää, puhdistaa ja säilyttää, sukupolvelta toiselle.

Laatu on Fiskarsin kaiken toiminnan perusta. Oikein käytettyinä ja hoidettuina tuotteemme säilyvät materiaaliltaan ja laadultaan moitteettomina. Tuotekehitysprosessimme perustuu jatkuvaan testaukseen ja oppimiseen, ja olemme investoineet paljon tuotekehitykseen ja laadunvarmistukseen. Testipuutarhallamme on tärkeä merkitys puutarhatuotteidemme tuotekehityksessä, ja puutarhatyökalujen prototyyppien ja uusien tuotteiden toiminnallisuus ja kestävyys testataan omissa laboratorioissamme. Näin varmistamme esimerkiksi sen, että päivittäisessä käytössä Fiskarsin kirveet ovat käytännössä särkymättömiä, ja ainoa huoltotoimenpide on terän teroittaminen tarvittaessa.

Koska monia kodintuotteitamme käytetään ruoanlaitossa, varmistamme huolellisen laadunvalvontaprosessin ja tiukkojen testien avulla, että tuotteet soveltuvat käyttötarkoitukseensa ja täyttävät niille asetetut materiaali- ja laatuvaatimukset. Esimerkiksi kaikki Iittalan keraamiset tuotteet voidaan laittaa tiskikoneeseen tai nostaa suoraan uunista pöytään. Niitä voidaan myös säilyttää pakastimessa rakenteellisen kestävyyden heikentymättä.

Rakentavaa vuoropuhelua toimittajien kanssa

Meille kestävän kehityksen periaatteita noudattava toimitusketju on olennaisen tärkeää, ja pyrimmekin varmistamaan, että oma tuotantotoimintamme ja toimittajiemme toiminta vastaa arvojamme ja laatuvaatimuksiamme sekä asiakkaidemme odotuksia. Tuotantolaitoksiamme kehitetään jatkuvasti, jotta ne täyttäisivät ja ylittäisivät uusimmat vaatimukset. Olemme panostaneet hankinnan ja kestävän kehityksen osaamiseen, jotta voimme aktiivisesti tehdä yhteistyötä toimittajiemme kanssa ja tukea heidän vastuullisuustyötään.

Fiskars vaatii kumppaneiltaan sitoutumista työ- ja ihmisoikeuksiin sekä työturvallisuutta, ympäristövaikutuksia ja liiketoiminnan eettisyyttä koskeviin periaatteisiin, jotka on kirjattu Fiskarsin toimittajien toimintaohjeisiin. Strategiamme on yhtenäistää toimittajajoukkoamme ja muodostaa pitkäaikainen kumppanuus tärkeimpien toimittajiemme kanssa. Oman valmistusosaamisemme ansiosta voimme tarjota toimittajillemme asiantuntemusta teknisten asioiden lisäksi myös esimerkiksi työturvallisuudessa. Jatkamme toimittajiemme, hankintaorganisaatiomme ja tuotantoasiantuntijoidemme välistä vuoropuhelua parhaiden käytäntöjen edistämiseksi. Tämä on pitkäjänteistä työtä, johon olemme sitoutuneet.

CASE: Kehityskohteena työturvallisuus

Työturvallisuus on yksi toimittajiemme tärkeimpiä kehityskohteita, ja se vaatii jatkuvaa huomiota.

Vuonna 2013 suomalainen kansalaisjärjestö tutki muotoilutuotteiden valmistusta Thaimaassa. Läpinäkyvyystavoitteemme mukaisesti teimme heidän kanssaan yhteistyötä antamalla tietoja toimittajistamme ja auttamalla vierailun järjestämisessä.

Tutkimusraportti vahvisti sitoutumistamme sen varmistamiseen, että työturvallisuutta koskevia säännöksiä noudatetaan toimitusketjussamme ja että työntekijöitä suojellaan mahdollisilta vaaroilta. Seuraamme aktiivisesti vaatimustemme noudattamista ja teemme läheistä yhteistyötä toimittajiemme kanssa auttaaksemme heitä ymmärtämään ja toteuttamaan tarvittavia muutoksia.

Fiskarsin kestävän kehityksen tahtotila

Fiskarsin missio on rikastaa ihmisten elämää kestävillä tuotteilla, jotka tuovat iloa ja ratkaisevat arjen ongelmia toiminnallisuudellaan, innovaatioillaan ja muotoilullaan. Haluamme harjoittaa ja kasvattaa liiketoimintaamme kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti huolehtien ihmisistä ja ympäristöstä.

Fiskarsin vastuullisuustyön painopisteet ovat:

• Kestävä muotoilu
• Vastuullinen valmistus
• Huolenpito ihmisistä ja yhteisöistä
• Pitkän aikavälin kannattavuus

Haluamme varmistaa kestävän kehityksen periaatteiden toteutumisen arjessa tuotteidemme ja toimintamme kautta. Tuotteidemme avulla asiakkaat voivat tehdä kestäviä valintoja kotiin, puutarhaan ja ulkoilukäyttöön. Tuotekehityksessä huomioimme ympäristönäkökohdat tuotteen koko elinkaaren ajalta. Ympäristönäkökohdat otetaan huomioon myös kaikessa liiketoimintaa koskevassa päätöksenteossa. Pyrimme minimoimaan liiketoimintojemme ympäristövaikutuksen.

100 % Aasiasta hankittujen valmiiden tuotteiden kokonaisvolyymistä on auditoitu

83 % Toimittajista sai arvosanaksi tyydyttävä tai hyvä

Fiskarsin toimittajilta vaaditaan toimittajien toimintaohjeiden (Supplier Code of Conduct) noudattamista, jota valvotaan auditoinnein. Oman henkilökuntamme ja ulkoisen kumppanimme tekemät auditoinnit jatkuivat vuonna 2013. Havaitut haasteet liittyivät useimmiten työturvallisuuteen, kuten oikeiden suojavälineiden käyttöön ja kemikaalien käsittelyyn, sekä työaikoihin.

FISKARS-TIIMI

Menestyminen kilpailluilla ja dynaamisilla globaaleilla markkinoilla edellyttää tiivistä yhteistyötä ja henkilöstöä, joka on sitoutunut ja innostunut edistämään liiketoimintaa. Kaikilla meillä 4 100:lla fiskarslaisella on oma tärkeä tehtävämme asiakkaista huolehtimisessa ja siinä että saamme ainutlaatuiset brändimme ja tuotteemme kuluttajien koteihin ja puutarhoihin.

Fiskarsin työntekijät haluavat suoriutua tehtävistään erinomaisesti, ja yrityksenä haluamme menestyä. Innostusta pitää mielestämme ruokkia, ja siksi olemme päättäneet keskittyä johtajuuteen, hyvinvointiin ja sitoutumiseen.

Vaatii poikkeuksellista johtajuutta luoda maailmanluokan tiimi, jossa yhdistyvät kaupallisten tavoitteidemme edellyttämä korkea suoritustaso, innovaatiot ja jatkuva oppiminen. Fiskarsin esimiesten on osattava innostaa työntekijöitä asettamaan tavoitteet korkealle ja ponnistelemaan aktiivisesti yhteisten tavoitteidemme saavuttamiseksi

Vuonna 2013 jatkoimme investointeja johtajuuteen ja oppimisen ja ammatillisen kehittymismahdollisuuksien tarjoamiseen työntekijöille ja johdolle. Työntekijöidemme kyky toimia eri toiminnot yhdistävänä tiiminä on jo antanut meille kilpailuetua ja tuonut uutta liiketoimintaa.

Fiskarsin visiona ovat tehokkaat ja innostuneet työntekijät, jotka saavat ja ottavat vastuuta ja jakavat uskomme siihen että kaiken, yksinkertaisimmatkin asiat voi tehdä fiksummin ja paremmin. Sitoutuminen merkitsee älyn ja tunteen tasolla tapahtuvaa osallistumista, joka saa meidät innostumaan ja tekemään parhaamme.

Käydessämme yhtiönä läpi suurta muutosta meidän on tärkeää tietää, miten toimimme joukkueena. Vuosittaisesta henkilöstökyselystä saadun palautteen perusteella olemme panostaneet erityisesti vuoropuhelun parantamiseen koko organisaatiossa. Tällä alueella näkyi selkeä parannus vuoden 2013 tuloksissa, joiden mukaan tiimimme myös ymmärtävät selkeästi yhteisen strategiamme ja visiomme.

Fiskarsin innovatiivisten ja tehokkaiden tuotteiden tuomisessa markkinoille on tärkeää tehdä yhteistyötä vähittäiskaupan kanssa kuluttajien innostamiseksi ja valistamiseksi. Panostamme jatkuvasti myynti- ja markkinointiosaamiseen, jotta voimme maksimoida mahdollisuudet ohjata ostoksia tekeviä kuluttajia kaupassa ja digitaalisissa kanavissa ja auttaa heitä ostopäätöksen tekemisessä. Tämä tavoite on ohjannut Euroopan myyntiyksiköidemme uudistamista ja liiketoiminta-alueidemme markkinointitiimien vahvistamista.

FISKARSVuosikertomus 2013

Työntekijätiedot	2013*	2012
Työntekijöitä keskimäärin (FTE)	4 087	3 364
Työntekijöitä tuotannossa, %	40	42
Työntekijöiden vaihtuvuus, %	3	3
Osa-aikaisia työntekijöitä, %	13	14
Sukupuolijakauma, miehet/naiset, %	46/54	52/48
Naisia johtoryhmässä, %	29	20
Naisia hallituksessa, %	22	22
Esimiehiä Licence to lead -koulutuksessa, %	90	69
Henkilöstökyselyyn vastanneita työntekijöitä, %	69	74
Työntekijät, jotka mukana suorituksen arvioinnissa
ja tavoitteiden asettamisprosessissa, %	92	94

* Luvut sisältävät Royal Copenhagenin paitsi Henkilöstön vaihtuvuus,

Osa-aikaisia työntekijöitä ja Esimiehiä Licence to lead-koulutuksessa.

FISKARSVuosikertomus 2013

FISKARSIN SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ VUODELTA 2013

Fiskars Oyj Abp noudattaa yhtiöjärjestystään, Suomen osakeyhtiölain säännöksiä sekä NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä listattuja yhtiöitä koskevia sääntöjä ja määräyksiä. Fiskars on Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n kannatusjäsen, ja soveltaa ilman poikkeuksia Arvopaperimarkkinayhdistyksen hyväksymää Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia, joka tuli voimaan 1.10.2010. Koodi on saatavilla osoitteessa www.cgfinland.fi. Tämä selvitys on julkaistu 17.2.2014 hallituksen toimintakertomuksesta erillisenä raporttina yhtiön internetsivustossa osoitteessa www.fiskarsgroup.com.

Fiskars Oyj Abp:n ylintä päätösvaltaa käyttävät yhtiön osakkeenomistajat yhtiökokouksessa. Fiskarsin hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Toimitusjohtaja hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti.

Yhtiökokous

Varsinainen yhtiökokous pidetään vuosittain viimeistään kesäkuussa joko Raaseporissa tai Helsingissä. Yhtiökokous päättää sille osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen mukaan kuuluvista asioista, kuten tilinpäätöksen vahvistamisesta, osingonjaosta, vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle, hallituksen ja tilintarkastajien valinnasta sekä hallituksen jäsenille ja tilintarkastajille maksettavista palkkioista.

Yhtiökokouskutsu julkaistaan yhtiöjärjestyksen mukaisesti yhtiön internet-sivuilla sekä tarvittaessa muulla tavalla, jos hallitus niin päättää. Vuonna 2013 yhtiökokouskutsu julkaistiin yhtiön internet-sivujen lisäksi Helsingin Sanomissa, Hufvudstadsbladetissa ja Västra Nyland -lehdessä.

Jos osakkeenomistaja haluaa saada jonkin asian yhtiökokouksen käsiteltäväksi, hänen tulee toimittaa tätä koskeva kirjallinen pyyntö hallitukselle. Asia voidaan sisällyttää yhtiökokouskutsuun ja yhtiökokouksen esityslistalle, jos pyyntö on riittävän täsmällinen ja asia kuuluu osakeyhtiölaissa säädettyyn yhtiökokouksen toimivaltaan. Pyyntöjen toimittamista koskevat ohjeet ja määräaika julkaistaan yhtiön internet-sivuilla. Vuonna 2013 hallitus ei saanut yhtään tällaista pyyntöä.

Varsinainen yhtiökokous 2013

Fiskarsin varsinainen yhtiökokous pidettiin 14.3.2013. Yhtiökokouksessa vahvistettiin vuoden 2012 tilinpäätös, myönnettiin vastuuvapaus hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle sekä päätettiin tilikaudelta 2012 maksettavasta osingosta. Kokouksessa päätettiin myös hallituksen palkkioista ja valittiin hallituksen jäsenet, jotka jatkavat tehtävässään vuoden 2014 varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen asti. Lisäksi valittiin tilintarkastajat ja päätettiin heidän palkkioistaan. Yhtiökokous valtuutti hallituksen hankkimaan yhtiön omia osakkeita ja päättämään niiden luovuttamisesta erikseen määritellyin ehdoin.

Hallitus

Yhtiöjärjestyksen mukaan hallitukseen kuuluu vähintään viisi ja enintään yhdeksän jäsentä. Hallituksen jäsenten toimikausi kestää valintaa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan.

Hallituksen tehtävät ja työjärjestys

Fiskarsin hallituksen tehtävänä on yhtiön johtaminen lainsäädännön, viranomaismääräysten, yhtiöjärjestyksen ja yhtiökokouksen tekemien päätösten mukaisesti. Hallituksen hyväksymän työjärjestyksen mukaan hallituksen tehtäviä ovat seuraavat:

• yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä huolehtiminen sekä yhtiön liiketoimintastrategian ja budjetin vahvistaminen.
• yhtiön vakavaraisuuden, kannattavuuden ja maksuvalmiuden sekä yhtiön johdon valvominen
• yhtiön riskienhallinnan periaatteiden hyväksyminen.
• tilinpäätöksen valmisteleminen.
• rahoituspolitiikan vahvistaminen.
• päättäminen yhtiön toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen epätavallisista tai laajakantoisista toimista, elleivät ne kuulu yhtiökokouksen toimivaltaan.
• toimitusjohtajan nimittäminen sekä hänen johtajasopimuksensa ja muun palkitsemisensa. hyväksyminen.
• yhtiön johtoryhmän jäsenten, muun johtajiston ja sisäisen tarkastuksen päällikön nimittäminen sekä heidän palkkansa ja muun palkitsemisensa hyväksyminen.
• konsernin palkitsemisjärjestelmän perusteista ja muista laajakantoisista henkilöstöasioista päättäminen.
• tytäryhtiöiden hallitusten jäsenten nimittämisasioiden käsitteleminen.
• hallituksen valiokuntien asettaminen ja niiden jäsenten nimittäminen. Valiokuntien tehtävänä on valmistella hallituksen kokouksissa päätettäväksi tulevia asioita.

Hallitus kokoontuu 8–9 kertaa vuodessa ennalta vahvistetun aikataulun mukaisesti sekä tarvittaessa muulloin. Useimmat kokoukset liittyvät yhtiön tilinpäätöksen ja osavuosikatsauksen julkaisemiseen, strategiaan sekä budjettikierrokseen tai varsinaiseen yhtiökokoukseen. Hallitus pitää myös strategiakokouksen, jossa se käsittelee konsernin tulevaisuuden skenaarioita ja vahvistaa yhtiön strategian. Hallitus pitää yleensä yhden tai kaksi kokouksistaan vuorotellen Fiskarsin eri toimipaikoissa, johonkin tiettyyn liiketoiminta-alueeseen keskittyen.

Hallitus arvioi vuosittain omaa toimintaansa ja yhteistyötä johdon kanssa ulkopuolisen asiantuntijan avustuksella.

Hallitus arvioi kunkin jäsenen riippumattomuuden varsinaisen yhtiökokouksen jälkeisessä järjestäytymiskokouksessa hallinnointikoodin mukaisesti.

FISKARSVuosikertomus 2013

Hallitus vuonna 2013

Varsinainen yhtiökokous valitsi 14.3.2013 uudelleen kaikki yhdeksän hallituksen jäsentä: Kaj-Gustaf Berghin, Ingrid Jonasson Blankin, Ralf Böerin, Alexander Ehrnroothin, Paul Ehrnroothin, Louise Fromondin, Gustaf Gripenbergin, Karsten Slotten ja Jukka Suomisen.

Yhtiökokouksen jälkeen kokoontunut hallitus valitsi uudelleen puheenjohtajakseen Kaj-Gustaf Berghin ja varapuheenjohtajiksi Alexander Ehrnroothin ja Paul Ehrnroothin. Hallitus päätti perustaa uudelleen tarkastusvaliokunnan, palkitsemisvaliokunnan ja nimitys- ja strategiavaliokunnan.

Kaikki hallituksen jäsenet ovat yhtiöstä riippumattomia. Alexander Ehrnrooth, Paul Ehrnrooth ja Louise Fromond ovat riippuvaisia merkittävistä osakkeenomistajista.

Hallitus kokoontui 9 kertaa vuonna 2013. Keskimääräinen osallistuminen hallituksen kokouksiin oli 99 %. Tilikauden säännöllisen hallitustyön lisäksi vuoden 2013 painopisteitä olivat yhtiön viisivuotisen investointiohjelman toteutuksen valvonta, EMEA 2015 -uudelleenjärjestelyohjelman käynnistys sekä Royal Copenhagenin integrointi. Hallitus myös tarkasteli yhtiön strategista suuntaa ja pitkän aikavälin kasvusuunnitelmia.

Hallituksen kokoustoiminta ja kokouksiin osallistuminen vuonna 2013

			Palkitsemis-	Nimitys- ja
	Hallitus	Tarkastusvaliokunta	valiokunta	stategiavaliokunta
1.1.-31.12.2013	9 kokousta	4 kokousta	4 kokousta	10 kokousta
Kaj-Gustaf Bergh	9	-	4	9
Alexander Ehrnrooth	9	4	-	10
Paul Ehrnrooth	9	4	-	10
Ralf Böer	9	-	4	-
Louise Fromond	9	4	-	-
Gustaf Gripenberg	9	4	-	-
Ingrid Jonasson Blank	9	-	4	-
Karsten Slotte	8	4	-	-
Jukka Suominen	9	-	4	-

Valiokunnat

Hallitus nimitti vuonna 2013 kolme valiokuntaa: tarkastusvaliokunnan, palkitsemisvaliokunnan sekä nimitys- ja strategiavaliokunnan.

Tarkastusvaliokunta

Tarkastusvaliokunnan tehtäviä ovat:

• yhtiön tilinpäätösraportoinnin seuranta.
• taloudellisen raportointiprosessin valvonta.
• yhtiön sisäisen valvonnan, sisäisen tarkastuksen ja riskienhallinnan tehokkuuden seuranta.
• yhtiön hallinnointi- ja ohjausjärjestelmän antamaan selvitykseen sisältyvän, taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan pääpiirteitä koskevan kuvauksen käsittely.
• Fiskarsia koskevien tärkeimpien oikeustoimien, vaateiden ja muiden käsittelyjen seuranta.
• tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen lakisääteisen tarkastuksen seuranta.
• lakisääteisten tilintarkastajien riippumattomuuden ja heidän tarjoamiensa oheispalvelujen arviointi
• tilintarkastajien valintaa koskevan päätösehdotuksen valmistelu nimitysvaliokunnalle.

Tarkastusvaliokuntaan kuuluivat seuraavat hallituksen jäsenet:

• Gustaf Gripenberg (puheenjohtaja)
• Alexander Ehrnrooth
• Paul Ehrnrooth
• Louise Fromond
• Karsten Slotte

Tarkastusvaliokunta kokoontui neljä kertaa vuonna 2013. Valiokunnan jäsenten osallistumisaste kokouksiin oli 100 %. Tavanomaisen työnsä lisäksi tarkastusvaliokunta valvoi yhtiön viisivuotisen investointiohjelman edistystä sekä käsitteli yhtiön kestävän kehityksen hallintaa ja raportointia.

FISKARSVuosikertomus 2013

Palkitsemisvaliokunta

Palkitsemisvaliokunnan tehtävänä on valmistella toimitusjohtajan ja konsernin johtoon kuuluvien jäsenten palkkaamiseen ja palkitsemiseen sekä yhtiön palkitsemisjärjestelmään liittyviä asioita.

Palkitsemisvaliokuntaan kuuluivat seuraavat hallituksen jäsenet:

• Kaj-Gustaf Bergh (puheenjohtaja)
• Ralf Böer
• Ingrid Jonasson Blank
• Jukka Suominen

Palkitsemisvaliokunta kokoontui neljä kertaa vuonna 2013. Valiokunnan jäsenten osallistumisaste kokouksiin oli 100 %. Vuonna 2013 palkitsemisvaliokunta käsitteli yhtiön palkitsemisen puitteita ja bonuspalkkiorakennetta.

Nimitys- ja strategiavaliokunta

Nimitys- ja strategiavaliokunnan tehtäviä ovat seuraavat:

• hallituksen kokoonpanoa koskevien esitysten valmistelu yhtiökokoukselle yhtiön suurimpien osakkeenomistajien kuulemisen jälkeen.
• hallituksen jäsenten palkkioita koskevien esitysten valmistelu yhtiökokoukselle.
• valiokuntien kokoonpanoa koskevien esitysten valmistelu hallitukselle.
• tilintarkastajien valintaa koskevan esityksen valmistelu tarkastusvaliokunnan tekemän ehdotuksen pohjalta.
• kriteerien ja prosessien vahvistus hallituksen toiminnan arviointia varten.
• yhtiön strategiaan liittyvien asioiden käsittely yhdessä johdon kanssa yhtiön pitkän aikavälin hankkeita painottaen.

Nimitys- ja strategiavaliokuntaan kuuluivat seuraavat hallituksen jäsenet:

• Kaj-Gustaf Bergh (puheenjohtaja)
• Alexander Ehrnrooth
• Paul Ehrnrooth

Nimitysvaliokunta kokoontui kymmenesti vuonna 2013. Valiokunnan jäsenten osallistumisaste kokouksiin oli 97

%. Yksi valiokunnan työskentelyn painopisteistä oli yhtiön pitkän aikavälin strategiaan liittyvien asioiden valmisteleminen.

Hallituksen jäsenet, 31.12.2013

Kaj-Gustaf Bergh

Synt. 1955, diplomiekonomi, oikeustieteen kandidaatti Puheenjohtaja, hallituksen jäsen vuodesta 2005 Palkitsemisvaliokunnan ja Nimitys- ja strategiavaliokunnan puheenjohtaja Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista

Föreningen Konstsamfundet r.f.:n toimitusjohtaja 2006–

Keskeinen työkokemus: SEB Asset Management, johtaja 1998–2001, Ane Gyllenberg Ab, toimitusjohtaja 1986–1998

Muut luottamustehtävät:

Hallituksen puheenjohtaja: Sponda Oyj 2013-, KSF Media Holding Ab 2007–, Finaref Group Ab 1999– Hallituksen jäsen: JM AB 2013 -, Wärtsilä Oyj Abp 2008–, Julius Tallberg Oy Ab 2006–, Ramirent Oyj 2004–

Alexander Ehrnrooth

Synt. 1974, kauppatieteiden maisteri, MBA Varapuheenjohtaja, hallituksen jäsen vuodesta 2000 Tarkastusvaliokunnan ja Nimitys- ja strategiavaliokunnan jäsen Riippumaton yhtiöstä ja ei-riippumaton merkittävistä osakkeenomistajista

Virala Oy Ab:n toimitusjohtaja 1995–

Muut luottamustehtävät: Hallituksen puheenjohtaja: Aleba Corporation 2003–, Belgrano Investments Oy 1999– Hallituksen jäsen: Wärtsilä Oyj Abp 2010–

Paul Ehrnrooth

Synt. 1965, kauppatieteiden maisteri Varapuheenjohtaja, hallituksen jäsen vuodesta 2000 Tarkastusvaliokunnan ja Nimitys- ja strategiavaliokunnan jäsen Riippumaton yhtiöstä ja ei-riippumaton merkittävistä osakkeenomistajista

Turret Oy Ab:n toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja 2005–

Muut luottamustehtävät: Hallituksen puheenjohtaja: Savox Group 2004– Hallituksen varapuheenjohtaja: Ixonos Oyj 2010– Hallituksen jäsen: Wärtsilä Oyj Abp 2010–

Gustaf Gripenberg

Synt. 1952, tekniikan tohtori Hallituksen jäsen vuodesta 1986 Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista

Professori, Aalto-yliopisto 1999–

Keskeinen työkokemus: Yliassistentti, Helsingin yliopisto 1987–1998

Ralf R. Böer

Synt. 1948, oikeustieteen kandidaatti Hallituksen jäsen vuodesta 2007 Palkitsemisvaliokunnan jäsen Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista

Keskeinen työkokemus: Foley & Lardner LLP, osakas 1981–, Foley & Lardner LLP, hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja 2002–2011

Muut luottamustehtävät: Hallituksen jäsen: Plexus Corp. 2004–

Louise Fromond

Synt. 1979, oikeustieteen kandidaatti, LL.M. Hallituksen jäsen vuodesta 2010 Tarkastusvaliokunnan jäsen Riippumaton yhtiöstä ja ei-riippumaton merkittävistä osakkeenomistajista

Keskeinen työkokemus: Helsingin yliopisto, assistentti ja tohtorikoulutettava 2004–2008

Muut luottamustehtävät: Hallituksen puheenjohtaja: Oy Holdix Ab 2010– Hallituksen jäsen: Louise ja Göran Ehrnrooth Säätiö 2013–, Tremoko Oy Ab 2008–, Bergsrådinnan Sophie von Julins stiftelse 2004–, Fromille Oy Ab 1998–

Ingrid Jonasson Blank

Synt. 1962, ekonomi Hallituksen jäsen vuodesta 2010 Palkitsemisvaliokunnan jäsen Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista

Keskeinen työkokemus: ICA Sverige AB, varatoimitusjohtaja 2004–2010

Muut luottamustehtävät:

Hallituksen jäsen: Orkla ASA 2013-, Matas A/S 2013- Royal Unibrew A/S 2013-, Musti ja Mirri Oy 2012-, Scandinavian Studios AB 2012-, Travel Support & Services Nordic AB 2012-, Ambea AB 2012–, ZetaDisplay AB 2010–, Bilia AB 2006–

Karsten Slotte

Synt. 1953, diplomiekonomi Hallituksen jäsen vuodesta 2008 Tarkastusvaliokunnan jäsen Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista

Keskeinen työkokemus:

Oy Karl Fazer Ab:n konsernijohtaja 2007–2013, Cloetta Fazer Ab (publ.), konsernijohtaja 2002–2006, Cloetta Fazer Konfektyr Ab, toimitusjohtaja 2000– 2002, Fazer Makeiset Oy, toimitusjohtaja 1997–2000

Muut luottamustehtävät:

Hallituksen jäsen: Onvest Oy 2013-, Royal Unibrew A/S 2013-, Oriola-KD Oyj 2013-, Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma 2009–, Suomalais-ruotsalainen kauppakamari 2003–, Onninen Oy 2001–

Jukka Suominen

Synt. 1947, diplomi-insinööri, ekonomi Hallituksen jäsen vuodesta 2008 Palkitsemisvaliokunnan jäsen Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista

Keskeinen työkokemus: EFFOA/Silja Oyj Abp, johtaja, toimitusjohtaja, konsernijohtaja 1975–2000

Muut luottamustehtävät: Hallituksen puheenjohtaja: Lamor Corporation Ab 2005–2007, 2010–, Rederiaktiebolaget Eckerö 2006– Hallituksen jäsen: Huhtamäki Oyj 2005–

Toimitusjohtaja

Yhtiön hallitus nimittää ja tarvittaessa vapauttaa yhtiön toimitusjohtajan, joka on samalla konsernijohtaja.

Toimitusjohtaja hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa lainsäädännön, viranomaismääräysten, yhtiöjärjestyksen sekä hallituksen ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohtaja vastaa yhtiön kirjanpidon lainmukaisuudesta ja varainhoidon luotettavasta järjestämisestä. Toimitusjohtajan tukena johtamisessa on johtoryhmä.

Toimitusjohtajana toimii Kari Kauniskangas, KTM (s. 1962). Hän aloitti yhtiön palveluksessa vuonna 2008.

Yhtiöllä ei ole varatoimitusjohtajaa.

Johtoryhmä

Fiskars Oyj Abp:n johtoryhmään kuuluvat konsernihallinnon toiminnoista vastaavat johtajat. Johtoryhmä valmistelee toimitusjohtajan johdolla esityksiä hallitukselle sekä käsittelee konsernin strategiaan, resurssien jakamiseen ja Fiskarsin yhteisen toimintamallin ja liiketoimintamallin toteutukseen liittyviä asioita. Johtoryhmä käsittelee myös yhteisiin toimintoihin liittyviä päätösasioita ja kehityskysymyksiä. Johtoryhmän jäsenten tehtäviin kuuluvat myös sidosryhmäsuhteet.

Johtoryhmä kokoontuu kuukausittain ennalta vahvistetun aikataulun mukaisesti sekä tarvittaessa muulloin. Johtoryhmä kokoontui yhdeksän kertaa vuonna 2013.

Fiskarsin johtoryhmän työskentelyn painopisteitä vuonna 2013 olivat muun muassa yhtiön viisivuotisen investointiohjelman toteutus EMEA-alueella ja EMEA 2015 -uudelleenjärjestelyohjelma.

Konsernin johtoryhmä seuraa liiketoiminta-alueiden ja myyntialueiden tuloksia ja suunnitelmia kuukausittaisten ja neljännesvuosittaisten raporttien avulla. Johtoryhmä seuraa säännöllisissä kokouksissa liiketoiminta-alueiden ja myyntialueiden johtajien kanssa tärkeimpiä toimintoja sekä käsittelee liiketoiminta-alueiden, brändien ja kategorioiden strategioita sekä liiketoimintamallin toteutukseen liittyviä asioita.

Syyskuussa 2013 Fiskarsin johtoryhmään liittyi kaksi uutta jäsentä: konsernin uusi henkilöstöjohtaja Nina Ariluoma-Hämäläinen ja tietohallintojohtaja Frans Westerlund.

Yhtiön toiminnan kehittämisen sekä yhteisten prosessien ja toimintamallien luomisen helpottamiseksi konsernin henkilöstö- ja IT-toimintojen johtajat kuuluivat aiemmin Fiskarsin laajennettuun johtoryhmään ja osallistuivat johtoryhmän kokouksiin.

Toimitusjohtaja Kari Kauniskankaan lisäksi johtoryhmään kuuluvat konsernin strategiajohtaja Max Alfthan, henkilöstöjohtaja Nina Ariluoma-Hämäläinen, toimitusketjusta vastaava johtaja Risto Gaggl, päälakimies Jutta Karlsson sekä talousjohtaja Ilkka Pitkänen.

Konsernin johtoryhmän jäsenet, 31.12.2013

Kari Kauniskangas

Toimitusjohtaja, yhtiössä vuodesta 2008 Synt. 1962, kauppatieteiden maisteri

Keskeinen työkokemus: Amer Sports Oyj, talvi- ja ulkoiluliiketoimintayksikön vetäjä 2007 Amer Sports Oyj, konsernin myynti- ja jakelujohtaja 2004–2007 Amer Sports Europe GmbH, toimitusjohtaja 1999–2004

Luottamustehtävät: Hallituksen jäsen: Veho Group Oy Ab 2013-

Max Alfthan

Strategiajohtaja, yhtiössä vuodesta 2008 Synt. 1961, kauppatieteiden maisteri

Keskeinen työkokemus: Amer Sports Oyj, viestintäjohtaja 2001–2008 Lowe & Partners, toimitusjohtaja 1998–2001 Oy Sinebrychoff Ab, markkinointijohtaja 1989–1998

Luottamustehtävät: Hallituksen jäsen: Nokian Panimo Oy 2008–

Ilkka Pitkänen

Talousjohtaja, yhtiössä vuodesta 2012 Synt. 1966, kauppatieteiden maisteri

Keskeinen työkokemus:

DNA Group, talous- ja hallintojohtaja, toimitusjohtajan varamies 2010–2012 Metsäliitto Group, talousjohtaja 2005–2010 KONE Corporation, yrityssuunnittelujohtaja 2003–2005 KONE Italy Spa, talousjohtaja 2000–2003 KONE Corporation, talousjohtaja 1998–2000

Jutta Karlsson

Päälakimies, yhtiössä vuodesta 2006 Synt. 1963, oikeustieteen kandidaatti, LL.M

Keskeinen työkokemus: Asianajotoimisto LMR, lakimies 2004–2006 Council of the Baltic Sea States (Tukholma), Legal Advisor 2002–2004

Nina Ariluoma-Hämäläinen

Henkilöstöjohtaja, yhtiössä vuodesta 2013 Synt. 1971, psykologian maisteri, EMBA

Keskeinen työkokemus:

Nokia Siemens Networks Oy, Henkilöstöjohtaja, Alueet North, East and West, Venäjä 2013 Nokia Siemens Networks Oy, Henkilöstöjohtaja, Pohjois- ja Itä-Eurooppa, Venäjä, CIS ja Turkki, Venäjä 2011-2013 Nokia Siemens Networks Oy, Henkilöstöjohtaja Global Sales 2008-2011 Nokia Oyj, Head of Business HR, Emerging Businesses 2005-2007 Nokia Oyj, Business HR Manager, Nokia Business Infrastructure 2001-2003 Nokia Oyj, Henkilöstöpäällikkö, Nokia Ventures, Yhdysvallat 1999-2000

Risto Gaggl

Toimitusketjusta vastaava johtaja, yhtiössä vuodesta 2011 Synt. 1968, diplomi-insinööri

Keskeinen työkokemus: Fiskars, tuotantojohtaja, Garden EMEA 2011–2012 Elcoteq SE, Vice President, Business Excellence 2010–2011 Elcoteq SE, johtaja, mobiililiiketoiminta 2009–2010 Elcoteq, tuotantojohtaja, Personal Communications 2008–2009 Elcoteq-konserni, useita johtotehtäviä Suomessa, Unkarissa ja Virossa 2001–2007

Frans Westerlund

Tietohallintojohtaja, yhtiössä vuodesta 2009 Synt. 1966, kauppatieteiden maisteri

Keskeinen työkokemus:

Nokia, johtaja, prosessit ja systeemiratkaisut, Nokia Markets 2006–2009 Nokia, johtaja, IT-palvelut, Nokia tietohallinto 2001–2006 Nokia, johtaja, sovelluspalvelut, Nokia Singapore 2001 Nokia, eri tehtäviä tietohallinnon johdossa 1994–2001

Laajennettu johtoryhmä

Fiskars-konsernilla on neljä raportointisegmenttiä: EMEA (Eurooppa, Lähi-itä, Aasia ja Tyynenmeren alue), Amerikka, Wärtsilä (osakkuusyhtiö) ja Muut (kiinteistöt, konsernihallinto ja jaetut toiminnot).

Yhtiöllä on kolme liiketoiminta-aluetta: Home, Garden ja Outdoor. Liiketoiminta-alueita johdetaan kahden maantieteellisen segmentin – EMEA ja Amerikka – puitteissa.

Fiskars on siirtynyt EMEA-alueella matriisiorganisaatioon, jonka tarkoituksena on kiihdyttää kasvua. Vuonna 2013 kaksi myyntialuetta – Pohjoinen ja Keski-Eurooppa – vastasi oman alueensa kaupallisesta menestyksestä. Maiden myyntiyksiköiden johtajat raportoivat oman myyntialueensa johtajalle.

Johtoryhmä, liiketoiminta-alueiden johtajat sekä EMEA-myyntialueiden johtajat muodostavat yhdessä laajennetun johtoryhmän (Executive Team). Laajennettu johtoryhmä kokoontuu vähintään neljä kertaa vuodessa. Kokouksissa käsitellään yhtiön integroidun strategian, yhteisen toimintamallin ja liiketoimintamallin toteutusta sekä konsernin liiketoiminnan kehitystä ja mahdollisuuksia.

Liiketoiminta-alueiden ja myyntialueiden johtajat vastaavat yksiköidensä päivittäisestä toiminnasta ja kehittämisestä sekä varmistavat, että toiminta on lakien, säännösten ja Fiskarsin toimintaohjeiden (Code of Conduct) mukaista.

Lisäksi he huolehtivat, että alueisiin kuuluvien yhtiöiden resurssit ovat oikeassa suhteessa niiden tarpeisiin.

Liiketoiminta-alueiden ja myyntialueiden johtajien tukena näissä tehtävissä ovat alueiden omat johtoryhmät. Edistääkseen myyntiyksiköiden ja liiketoimintayksiköiden tiivistä yhteistyötä EMEA-myyntialueiden johtajat osallistuvat EMEA-alueen liiketoiminta-alueiden johtoryhmien kokouksiin.

Vuonna 2013 Fiskarsin laajennettuun johtoryhmään kuuluivat johtoryhmän jäsenten lisäksi:

• Thomas Enckell, johtaja, Puutarha, EMEA
• Axel Goss, johtaja, myyntialue Keski-Eurooppa
• Jakob Hägerström, johtaja, myyntialue Pohjoinen
• Teemu Kangas-Kärki, johtaja, Koti, EMEA
• Jason Landmark, johtaja, Ulkoilu, Amerikka 1.11.2013 asti
• Juha Lehtola, johtaja, Veneet
• Timo Leskinen, HR-johtaja 31.7.2013 asti
• Paul Tonnesen, johtaja, Puutarha & askartelu, Amerikka

Laajennetun johtajiston jäsenet, 31.12.2013

Thomas Enckell

Johtaja, Puutarha, Eurooppa ja Aasia-Tyynimeri, yhtiössä vuodesta 2007 Synt. 1963, kauppatieteiden maisteri

Keskeinen työkokemus: Iittala Group, myyntijohtaja 2007 Iiittala Group, johtaja, Iittala liiketoiminta-alue ja kansainvälinen myynti 2003–2007 Iittala Group, liiketoiminta-aluejohtaja 2000–2003 Designor, liiketoiminta-aluejohtaja 1996–2000

Luottamustehtävät: Hallituksen jäsen: Stala Oy ja Stala Tubes Oy 2008–

Axel Goss

Johtaja, Myyntialue Keski-Eurooppa, yhtiössä vuodesta 2012 Synt. 1961, kauppatieteen maisteri

Keskeinen työkokemus:

Reckitt Benckiser, aluemyyntijohtaja, Eurooppa 2006–2012 Reckitt Benckiser, johtaja, Global Customer Development 2001–2006 Reckitt Benckiser, aluemyyntijohtaja, Eurooppa, Private Label 1998–2000

Jakob Hägerström

Johtaja, Myyntialue Pohjoinen, yhtiössä vuodesta 2009 Synt. 1971, kauppatieteiden maisteri

Keskeinen työkokemus:

Fiskars Home, myyntijohtaja 2009–2011 Samsung Electronics Nordic Ab, Suomen markkinointijohtaja 2009 L'Oréal Finland Oy, osastonjohtaja, päivittäistavaraosasto 2005–2008 L'Oréal Finland Oy, tuote- ja markkinointipäällikkö 1999–2003

Teemu Kangas-Kärki

Johtaja, Koti, yhtiössä vuodesta 2008 Synt. 1966, kauppatieteiden maisteri

Keskeinen työkokemus: Fiskars Oyj Abp, talousjohtaja, 2008–2012 Alma Media Oyj, talousjohtaja 2003–2008 Kesko Oyj, talousjohtaja 2002–2003 Kesko Oyj, Corporate Business Controller 2000–2001 Suomen Nestlé Oy, talousjohtaja 1999–2000 Smith & Nephew Oy, talouspäällikkö 1996–1998 Unilever Oy & Gmbh, Marketing Controller & Internal Auditor 1992–1996

Juha Lehtola

Johtaja, Veneet, yhtiössä vuodesta 2009 Synt. 1966, kauppatieteiden maisteri

Keskeinen työkokemus:

Stora Enso Oyj, johtaja, uusi liiketoiminta 2007–2009 Stora Enso Oyj, tulosyksikön johtaja 2003–2007 Stora Enso Oyj, johtaja, uudet liiketoiminta-alueet 2002–2003 Stora Enso Packaging Sp., toimitusjohtaja 1999–2002

Paul Tonnesen

Johtaja, Puutarha & Askartelu, Amerikka, yhtiössä vuodesta 2007 Synt. 1964, MBA, kauppatieteiden kandidaatti

Keskeinen työkokemus: Elmer´s Products, Inc., kansainvälinen myynti- ja asiakaspalvelujohtaja 2005–2007 Spectrum Brands, myyntijohtaja 2002–2005 American Safety Razor, myynti- ja markkinointijohtaja 1998–2002

Luottamustehtävät: Hallituksen jäsen: Milwaukee Institute of Art & Design 2011–, Boys and Girls Club 2011–, Le Moyne College School of Business 2011–

Valvontajärjestelmät

Yhtiön hallitus vastaa hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus on hyväksynyt konsernissa noudatettavat sisäisen valvonnan, riskienhallinnan ja sisäisen tarkastuksen periaatteet.

Käytännössä toimitusjohtajan ja johdon tehtävä on huolehtia muun muassa kirjanpidon ja valvontamekanismien järjestämisestä.

Riskienhallintatoiminto tukee liiketoimintatavoitteiden saavuttamista uhkaavien riskien tunnistamista, arviointia ja hallinnointia.

Fiskarsin toimintaohje (Code of Conduct)

Fiskarsin tavoitteena on harjoittaa pitkäaikaista, kannattavaa liiketoimintaa eettisellä ja vastuullisella tavalla. Kaikkia Fiskarsin työntekijöitä – myös johtajia ja toimihenkilöitä – koskevat toimintatavat on määritelty yhtiön toimintaohjeissa. Toimintaohjeita on noudatettava kaikissa Fiskars-konserniin kuuluvissa yrityksissä, ja toimintaohjeiden lisäksi on noudatettava niitä tiukempia paikallisia lakeja ja määräyksiä. Fiskarsiin kuuluvien yritysten kaikkien sääntöjen, ohjeiden ja käytäntöjen on oltava kaikilta osin toimintaohjeiden mukaisia.

Kaikki Fiskarsin työntekijät saavat säännöllistä koulutusta toimintaohjeista. Sisäisen tarkastuksen päällikkö toimii toimintaohjeiden noudattamisen valvojana.

Sisäinen tarkastus

Sisäinen tarkastustoiminto tarkastaa ja arvioi sisäisen valvontajärjestelmän toimivuutta, toimintojen tarkoituksenmukaisuutta ja tehokkuutta sekä ohjeiden noudattamista.

Sisäinen tarkastustoiminto pyrkii lisäksi edistämään riskienhallinnan käytäntöjen kehittämistä konsernin liiketoimintayksiköissä. Sisäisen tarkastuksen päällikkö toimii hallinnollisesti toimitusjohtajan alaisuudessa, mutta raportoi tarkastusvaliokunnalle.

Tilintarkastus

Lakisääteisen tarkastuksen tehtävänä on varmistaa, että Fiskarsin tilinpäätöksessä ja hallituksen raportissa annetaan täsmälliset ja riittävät tiedot yhtiön tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Lisäksi tilintarkastukseen kuuluu Fiskarsin kirjanpidon ja hallinnoinnin tarkastus.

Tilintarkastaja valitaan yhtiökokouksessa. Tilintarkastajat valitaan kaudeksi, joka kestää seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka.

Vuoden 2013 varsinaisessa yhtiökokouksessa tilintarkastajaksi valittiin KPMG Oy Ab, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Virpi Halonen.

FISKARSVuosikertomus 2013

Kaikkien konserniyhtiöiden tilintarkastajille maksettiin vuonna 2013 tilintarkastuspalkkioina yhteensä 0,8 miljoonaa euroa. Lisäksi tilintarkastajille maksettiin tilintarkastukseen liittymättömiä konsulttipalkkioita yhteensä 0,8 miljoonaa euroa. Nämä palkkiot liittyivät suurelta osin verokonsultointiin ja muihin neuvontapalveluihin.

Sisäpiirihallinto

Fiskars noudattaa NASDAQ OMX Helsinki Oy:n listayhtiöiden sisäpiiriohjetta, joka tuli voimaan 9.10.2009. Lisäksi yrityksellä on omat sisäpiirisäännöt, jotka on viimeksi päivitetty 1.1.2013.

Yhtiön julkiseen sisäpiiriin kuuluvat asemansa perusteella hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja, johtoryhmä, liiketoiminta-alueiden ja EMEA-myyntialueiden johtajat sekä tilintarkastajat. Yhtiöllä on lisäksi yrityskohtainen sisäpiiri. Hankkeista, joiden toteutumisella voi olla vaikutusta yhtiön osakkeen arvoon, pidetään erillistä hankekohtaista rekisteriä.

Yhtiön sisäpiirirekisteriä päivittää emoyhtiön lakiasiainosasto. Yhtiön julkiseen sisäpiirirekisteriin kuuluvien sisäpiiriläisten tiedot ovat saatavilla Euroclear Finland Oy:stä, osoite Urho Kekkosen katu 5 C, 00100 Helsinki, puh. 020 770 6000, sekä yhtiön internet-sivuilla osoitteesta www.fiskarsgroup.com.

Taloudelliseen raportointiin liittyvät sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmät

Taloudellisella raportointiprosessilla tarkoitetaan toimintoja, jotka tuottavat yhtiön johtamisessa käytettävää taloudellista tietoa sekä lakien, standardien ja muiden yhtiötä koskevien säännösten mukaisesti julkistettavaa taloudellista tietoa.

Sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa, että yhtiön johdolla on käytettävissään ajantasaiset, riittävät ja olennaisesti oikeat tiedot yhtiön johtamiseksi ja että yhtiön julkistamat taloudelliset raportit antavat olennaisesti oikeat tiedot yhtiön taloudellisesta asemasta.

Hallinto

Emoyhtiössä on erillinen konsernin talousjohtajan alaisuudessa työskentelevä konsernin taloushallinnon organisaatio. Rahoitus ja rahoitusriskien hallinta kuuluvat konsernin talousjohtajan alaisuudessa toimivaan rahoitusyksikköön.

Liiketoiminta-alueita ja myyntialueita johtavat niiden omat johtoryhmät. Kaikilla liiketoiminta-alueilla sekä EMEAalueen myyntialueilla on omat taloushallinto-organisaatiot.

Myyntialueisiin kuuluvat liiketoiminta-alueet ja maayhtiöt muodostavat taloudellisen raportoinnin alimman tason. Liiketoimintayksiköt ja maiden myyntiyksiköt vastaavat oman taloushallintonsa järjestämisestä ja taloudellisen raportoinnin oikeellisuudesta.

Liiketoiminta-alueet ja myyntialueet vastaavat yhtiön tuella toimintaansa liittyvästä päivittäisestä riskienhallinnasta sekä liiketoimintayksiköiden ja maiden myyntiyksiköiden talousosastojen toiminnan valvonnasta.

FISKARSVuosikertomus 2013

Sisäinen tarkastustoiminto tarkastaa ja valvoo raportointiprosessin toimivuutta ja arvioi taloudellisen raportoinnin luotettavuutta.

Konsernin hallituksen tarkastusvaliokunta, konsernin hallitus, johtoryhmä sekä liiketoiminta-alueiden ja myyntialueiden johtoryhmät seuraavat taloudellisen tilanteen kehittymistä ja arvioivat tavoitteiden saavuttamista kuukausittain.

Suunnittelu ja tulosraportointi

Taloudellisten tavoitteiden asettaminen ja seuranta ovat tärkeä osa Fiskarsin johtamista. Lyhyen aikavälin taloudelliset tavoitteet määritellään vuosisuunnitelman laatimisen yhteydessä, ja tavoitteiden saavuttamista seurataan kuukausittain. Liiketoimintayksiköt ja maayhtiöt raportoivat kuukausittain toteutuneet taloudelliset tiedot sekä neljännesvuosittaiset ennusteet taloudellisen tilan kehittymisestä tilikauden aikana. Lisäksi liiketoiminta-alueet ja EMEA-myyntialueet päivittävät kuukausittain koosteet jäljellä olevan tilikauden näkymistä.

Konsernin taloudellista kehitystä seurataan kuukausittain koko konsernin kattavan raportointijärjestelmän kautta.

Raportointiyksiköistä saadut tiedot yhdistetään ja varmennetaan konsernin taloushallinnossa, ja tiedoista koostetaan johdon kuukausiraportti. Johdon kuukausiraportti sisältää operatiivisten segmenttien ja liiketoimintaalueiden sekä EMEA-alueen myyntialueiden lyhennetyt tuloslaskelmat, tärkeimmät tunnusluvut sekä kuvauksen liiketoiminnan kannalta merkittävimmistä tapahtumista. Lisäksi raportista käyvät ilmi konsernin tuloslaskelma, tasetiedot, rahavirta sekä tilikauden loppuun ulottuva ennuste taloudellisen tilanteen kehittymisestä.

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet ja taloushallinnon tietojärjestelmät

Taloudellista raportointia hoidetaan yhtenäisin periaattein. Konsernissa sovelletaan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjä IFRS-tilinpäätösstandardeja, ja käytössä on yhtenäinen konsernitilikartta. Konsernin taloushallinto on laatinut yksiköille ohjeet talousraportoinnin sisällöstä ja raportoinnin määräajoista.

Liiketoimintayksiköissä ja maiden myyntiyksiköissä on käytössä useita erilaisia kirjanpidon ja taloushallinnon raportointijärjestelmiä. Konsernin talousraportointia hoidetaan yhden, keskitetysti hallinnoidun tietojärjestelmän avulla. Liiketoimintayksiköt ja liiketoiminta-alueet sekä EMEA-alueen maiden myyntiyksiköt ja myyntialueet vastaavat tietojen tuottamisesta konsernin raportointijärjestelmään. Konsernin taloushallinto vastaa konsernin raportointijärjestelmän ylläpidosta ja valvoo, että järjestelmään toimitetaan asianmukaiset ja oikeat tiedot.

Osana viisivuotista kehityssuunnitelmaa yhtiö on ottamassa EMEA-alueella käyttöön yhteisen toiminnanohjausjärjestelmän (ERP), jonka tavoitteena on yksinkertaistaa taloudellista raportointiprosessia ja vähentää useiden rinnakkaisten järjestelmien hallintaan liittyviä riskejä. Uusi järjestelmä otetaan käyttöön vaiheittain. Käyttöönoton ensimmäinen vaihe toteutui vuoden 2011 lopussa, ja vuoden 2013 loppuun mennessä noin 60 % ohjelman piirissä olevasta liiketoimintavolyymistä oli siirtynyt yhteiseen järjestelmään.

FISKARSVuosikertomus 2013

Riskienhallinta

Riskienhallinnan yleisenä tavoitteena on tunnistaa, arvioida ja hallinnoida yhtiön liiketoimintatavoitteiden saavuttamista uhkaavia riskejä. Tavoitteena on turvata henkilöstö ja omaisuus, varmistaa tuotteiden keskeytymättömät toimitukset asiakkaille, varjella yhtiön mainetta ja tavaramerkkejä sekä suojata omistajaarvoa yhtiön kannattavuutta tai varallisuutta alentavilta vahingoilta.

Taloudellisen raportoinnin kannalta riskienhallinnan tehtävänä on tunnistaa taloudelliseen raportointiprosessiin liittyviä uhkia, joiden toteutuminen voisi johtaa siihen, että johdolla ei olisi käytettävissään ajantasaisia, riittäviä ja olennaisesti oikeita tietoja yhtiön johtamiseksi ja että yhtiön julkistamat taloudelliset raportit eivät antaisi olennaisesti oikeata tietoa yhtiön taloudesta.

Riskienhallinnan periaatteet on kirjattu Fiskarsin hallituksen hyväksymään riskienhallintapolitiikkaan. Hallituksen tarkastusvaliokunta seuraa riskienhallintajärjestelmien tehokkuutta. Riskien tunnistaminen, arviointi ja merkittävissä määrin myös hallinnointi on hajautettu liiketoimintayksiköihin ja tukitoimintoihin. Konsernin rahoitusyksikkö vastaa riskienhallintaan liittyvien menetelmien, työvälineiden ja raportoinnin kehittämisestä ja ylläpidosta. Lisäksi se tekee yhdessä liiketoimintayksiköiden ja tukitoimintojen kanssa säännöllisiä riskikartoituksia ja avustaa kartoitusten perusteella laadittavien toimintasuunnitelmien laadinnassa.

Fiskarsilla on laaja vakuutusturva keskeisten omaisuus-, keskeytys-, kuljetus- ja vastuuvahinkojen varalle. Vakuutusten hallinnointi on tietynlaisia paikallisia vakuutuksia lukuun ottamatta keskitetty konsernin rahoitusyksikköön. Konsernin rahoitusyksikkö hallinnoi rahoitusriskejä hallituksen hyväksymien periaatteiden mukaisesti.

Fiskars hallinnoi taloudelliseen raportointiprosessiin liittyviä riskejä muun muassa seuraavin tavoin:

• taloushallinnon tarkoituksenmukainen organisointi ja riittävä resursointi
• yksittäisten toimenkuvien asianmukainen oikeuksien ja vastuiden rajaaminen
• keskitetty konsernin raportointijärjestelmän käyttöoikeuksien hallinta
• kirjanpitoon ja raportointiin liittyvä ohjeistus
• yhtenäinen konsernitilikarttatietotekniikan hyödyntäminen
• henkilöstön jatkuva koulutus
• raportoitavien tietojen varmentaminen osana raportointiprosessia

Yhtiö yhtenäistää parhaillaan taloushallinnon prosessejaan ja ottaa käyttöön ajanmukaista tietotekniikkaa osana EMEA-alueen viisivuotista kehityssuunnitelmaa. Riskienhallintaa koskevia tavoitteita ovat sisäisten tarkistusten ja sisäisen valvonnan lisääminen sekä johdon päätöksenteossa käyttämän tiedon läpinäkyvyyden ja laadun parantaminen.

Riskienhallinnan puitteet

Liiketoiminnan epävarmuustekijöitä

Asiakassuhteet ja jakelu

Fiskars valmistaa ja myy kuluttajille suunnattuja tuotteita. Yleisen taloudellisen tilanteen ja kulutuskysynnän heikentymisellä Fiskarsille tärkeillä markkinoilla Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa saattaa olla negatiivinen vaikutus yhtiön liikevaihtoon ja kannattavuuteen.

Fiskarsin tuotteita myydään pääasiassa tukku- ja vähittäisliikkeille sekä suoraan omien liikkeiden kautta kuluttajille. Myynti yksittäisille suurasiakkaille on osassa toimintaa hyvin tärkeää, mutta minkään asiakkaan osuus konsernin kokonaisliikevaihdosta ei ole yli 10 %. Joidenkin suurten asiakkaiden myyntivalikoimaa ja toimittajavalintoja koskevat päätökset tehdään kerran vuodessa. Jos tällaisten asiakkaiden tarpeita ei kyetä täyttämään, seurauksena voi olla asiakkaan menettäminen.

Vain muutamankin suurasiakkaan menettäminen tai vakava häiriö erikoistuneen jakelukanavan toiminnassa voi vaikuttaa konsernin toimintaan ja tulokseen negatiivisesti.

Toimitusketju

Merkittävä osa Fiskarsin myymistä tuotteista on sopimusvalmistajien valmistamia. Lisäksi yhtiö ostaa osia ja raaka-aineita useilta eri toimittajilta. Lisääntynyt ulkoistaminen kasvattaa yhtiölle aiheutuvia ulkoistettuun toimitusketjuun liittyviä riskejä. Lisäksi yhtiö tiivistää toimittajakantaansa, joten sen riippuvuus tietyistä tärkeimmistä toimittajista kasvaa. Useimmat toimittajat sijaitsevat Aasiassa, kaukana Fiskarsin tärkeistä markkinoista. Hankintalähteen tai logistiikkaketjun häiriöt voivat estää tuotteiden asianmukaisen toimituksen asiakkaille.

Yhtiöön kohdistuu myös yhä enemmän toimittajamaiden juridisia, taloudellisia, poliittisia ja sääntelyyn liittyviä riskejä. Yhtiön toimittajien valinnassa korostetaan toimitusvarmuutta, toimittajan kykyä vastata kysynnän muutoksiin, laatua sekä toimittajan toiminnan eettisyyttä. Fiskars vaatii kumppaneiltaan sitoutumista työ- ja ihmisoikeuksia, terveyttä ja turvallisuutta, ympäristöä sekä liiketoiminnan eettisyyttä koskeviin periaatteisiin. Toimittajien edellytetään toimivan Fiskarsin toimittajien toimintaohjeiden mukaisesti, mikä varmistetaan auditoinnein.

Saumattomasti toimivan toimitusketjun tärkeys kasvaa, ja Fiskars vahvistaa jatkuvasti globaalia hankintatoimintaansa. Yhtiöllä on alueelliset hankintatoimistot Shanghaissa, Bangkokissa ja Helsingissä. Tavoitteena on tuoda lisäarvoa yhdenmukaistamalla yhtiön hankintaprosessit ja toimittajien hallintaa koskevat periaatteet maailmanlaajuisesti.

Raaka-aineet ja komponentit

Fiskarsin tuotteiden tärkeimmät raaka-aineet ovat teräs, alumiini ja muovi. Raaka-aineiden, komponenttien ja energian hintojen tai saatavuuden äkilliset muutokset saattavat vaikuttaa yhtiön kannattavuuteen. Hintariskien hallitsemiseksi Fiskars on solminut eräiden raaka-ainetoimittajien kanssa pitkäaikaisia sopimuksia. Suomen tuotantolaitosten käyttämän sähkön hinta suojataan johdannaisten avulla.

FISKARSVuosikertomus 2013

Valuuttakurssit

Merkittävä osuus konsernin toiminnasta sijoittuu euroalueen ulkopuolelle. Konsernitilinpäätökset laaditaan euroina, ja valuuttakurssimuutoksilla voi olla negatiivinen vaikutus konsernin raportoituun liikevaihtoon, liiketulokseen ja taseeseen. Lisäksi valuuttakurssimuutokset voivat vaikuttaa kielteisesti Fiskarsin kilpailukykyyn. Yhtiö pyrkii hallinnoimaan kaupallisiin kassavirtoihin liittyviä valuuttariskejä ensisijaisesti liiketoiminnallisin keinoin. Tuotantopanokset hankitaan ja tuotteet myydään pääasiassa konserniyhtiöiden paikallisvaluuttana. Suurin osa arvioidusta valuuttamääräisestä viennistä ja tuonnista suojataan enintään 12 kuukautta etukäteen.

Tavaramerkit ja maine

Fiskarsilla on hallinnassaan joukko maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tunnettuja tavaramerkkejä ja brändejä. Tapahtuma, joka vaikuttaa negatiivisesti kuluttajien luottamukseen Fiskarsiin tai sen brändeihin, voi haitata myös konsernin liiketoimintaa. Fiskars seuraa tarkasti mainettaan sekä brändiensä menestystä ja ryhtyy tarvittaessa toimiin suojellakseen tavaramerkkiensä arvoa tai yhtiön mainetta.

Tuotetarjonta

Yhtiölle on ensiarvoisen tärkeää tarjota kuluttajille houkuttelevia tuotteita. Kyvyttömyys vastata kuluttajien muuttuviin mieltymyksiin tai kilpailuympäristössä tapahtuvat haitalliset muutokset voivat vaikuttaa yhtiön taloudelliseen tulokseen. Fiskars hallitsee näitä riskejä uudistamalla jatkuvasti tuotteitaan ja palvelujaan vastatakseen kuluttajien ja kauppakumppanien tarpeisiin.

Fiskars tarjoaa laajan valikoiman tuotteita kotiin, puutarhaan ja ulkoiluun. Useimpia tuotteita myydään useilla maantieteellisillä markkinoilla. Vakava valmistus- tai suunnitteluvirhe saattaa vaatia korjaustoimia, jotka voivat vaikuttaa negatiivisesti yhtiön myyntiin ja kannattavuuteen. Fiskars hallitsee riskiä järjestelmällisen tuotekehitysprosessin ja tiukan laadunvalvonnan avulla.

Sää ja kausivaihtelut

Joidenkin Fiskarsin tuotteiden kysyntään, kuten puutarhatyökalujen kysyntään keväällä ja lumityökalujen kysyntään talvella, vaikuttaa sää. Tilastollisesti normaalista poikkeavat olosuhteet voivat vaikuttaa kausituotteiden myyntiin negatiivisesti. Kodintuotteiden myynti painottuu voimakkaasti vuoden viimeiselle neljännekselle. Tuotteiden saatavuuden tai kysynnän mahdolliset ongelmat viimeisen vuosineljänneksen aikana saattavat vaikuttaa merkittävästi koko tilikauden tulokseen.

EMEA-alueen investointi- ja rakennemuutosohjelmat

Fiskars käynnisti joulukuussa 2010 EMEA-alueella viisivuotisen kehitysohjelman, joka sisältää investointeja noin 65 miljoonan euron arvosta. Ohjelman tavoitteena on Fiskarsin kilpailukyvyn varmistaminen hyvin toimivilla prosesseilla ja järjestelmillä, jotka mahdollistavat jaetut toiminnot ja rakenteet. Kesäkuussa 2013 yhtiö ilmoitti EMEA 2015 -rakennemuutosohjelmastaan, jonka tavoitteena on EMEA-alueen toimintojen ja myyntiyksiköiden optimointi. Ohjelman kokonaiskustannuksiksi arvioidaan noin 25–30 miljoonaa euroa vuosina 2013 ja 2014.

Ohjelmat saattavat viivästyä eikä suunniteltuja tavoitteita välttämättä saavuteta, jos yhtiö ei kykene toteuttamaan ohjelmia suunnitellusti. Ohjelmien toteutusta varten on perustettu erilliset projektitiimit, joissa on mukana myös ulkopuolisia neuvonantajia. Konsernin johtoryhmä seuraa ohjelmien etenemistä, ja niiden tilanteesta raportoidaan säännöllisesti hallitukselle.

FISKARSVuosikertomus 2013

Yrityskaupat

Kaikkiin yrityskauppoihin liittyy huolellisesta due diligence -prosessista huolimatta riskejä. Fiskars minimoi näitä riskejä suunnittelemalla integraation etukäteen, ottamalla hallinnointiperiaatteet käyttöön välittömästi kaupan toteutumisen jälkeen, perustamalla yhteisen integraatiotyöryhmän ja seuraamalla integraatiota ja uuden yhtiön kehittymistä tarkasti kyseisen liiketoiminta-alueen johtoryhmässä, konsernin johtoryhmässä ja konsernin hallituksessa.

Osakkuusyhtiö

Fiskarsilla on huomattava sijoitus osakkuusyhtiö Wärtsilä Oyj Abp:ssä. Suuret muutokset Wärtsilän osakkeen kurssissa, yhtiön kannattavuudessa tai osingossa voivat vaikuttaa Fiskarsiin merkittävästi.

Fiskarsin palkka- ja palkkioselvitys vuodelta 2013

Hallituksen palkitseminen

Varsinainen yhtiökokous päättää hallituksen palkkioista. Hallituksen nimitysvaliokunta valmistelee yhtiökokoukselle tehtävät esitykset hallituksen jäsenten palkkioista.

Vuonna 2013 yhtiökokous päätti hallituksen jäsenten vuosipalkkioiksi:

• hallituksen puheenjohtaja: 80 000 euroa
• hallituksen varapuheenjohtaja: 55 000 euroa
• hallituksen jäsenet: 40 000 euroa

Hallituksen ja valiokuntien kokoukseen osallistumisesta maksetaan lisäksi hallituksen jäsenille 600 euroa kokoukselta, hallituksen puheenjohtajalle 1 100 euroa hallituksen ja valiokuntien kokoukselta sekä tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle 1 100 euroa tarkastusvaliokunnan kokoukselta. Ulkomailla asuville hallituksen jäsenille maksetaan hallituksen ja valiokuntien kokouksista kokouspalkkiot kaksinkertaisina. Lisäksi hallituksen jäsenille korvataan matka- ja muut kulut, jotka ovat syntyneet heidän hoitaessaan yhtiön asioita.

Hallituksen jäsenille maksetut palkkiot olivat yhteensä 540 800 euroa vuonna 2013. Hallituksen jäsenet eivät ole mukana Fiskarsin kannustinjärjestelmissä, eivätkä he ole työ- ja toimisuhteessa yhtiöön.

Hallituksen jäsenten palkkiot vuodelta 2013

	Vuosipalkkiot	Kokouspalkkiot	Yhteensä
Nimi	(EUR)	(EUR)	(EUR)
Kaj-Gustaf Bergh, puheenjohtaja	80 000	24 200	104 200
Alexander Ehrnrooth, varapuheenjohtaja	55 000	13 800	68 800
Paul Ehrnrooth, varapuheenjohtaja	55 000	13 800	68 800
Ralf Böer	40 000	13 200	53 200
Louise Fromond	40 000	7 800	47 800
Gustaf Gripenberg, tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja	40 000	9 800	49 800
Ingrid Jonasson Blank	40 000	13 200	53 200
Karsten Slotte	40 000	7 200	47 200
Jukka Suominen	40 000	7 800	47 800
Yhteensä	430 000	110 800	540 800

Fiskarsin palkitsemisfilosofia

Fiskarsin palkitsemisfilosofia perustuu ydinvakaumukseemme että kaiken, pienimmätkin asiat, voi tehdä paremmin ja fiksummin. Palkitsemisrakenteemme on suunniteltu markkinarelevanteiksi ja suoritukseen perustuviksi; poikkeuksellisesta suorituksesta palkitaan enemmän kuin keskivertosuorituksesta. Useimpien Fiskarsin työntekijöiden - tehtaan lattialta ylimpään johtoon - palkitseminen koostuu peruspalkasta, bonuksesta ja eduista. Kokonaispalkitsemisessa tähtäämme kilpailukykyyn kyseisellä markkinalla. Kunkin työntekijän palkka perustuu kotimaan yleiseen palkkatasoon, vastuualueeseen, kokemukseen ja suoritukseen. Bonuskäytäntö perustuu jatkuvan kehittymisen filosofiaan, mikä tarkoittaa että Fiskars maksaa bonuksia vain, kun liiketoiminta kehittyy edellisvuotta paremmin.

Johtoryhmän palkitsemisen pääpiirteet

Hallitus valitsee toimitusjohtajan ja hyväksyy hänen johtajasopimuksensa ehdot sekä palkitsemisen. Hallitus valitsee myös konsernin johtoryhmän jäsenet, hyväksyy heidän palkkansa ja muun palkitsemisen sekä päättää konsernin palkitsemisjärjestelmän perusteista. Hallituksen palkitsemisvaliokunta vastaa näiden asioiden valmistelusta.

Peruspalkan lisäksi Fiskars tarjoaa yhtiön ylimmälle johdolle erilaisia suorituksen parantamiseen tähtääviä palkkio-ohjelmia. Tällaisia ovat vuotuinen bonuspalkkio-ohjelma ja pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä. Johtoryhmällä on myös vapaaehtoinen maksuperusteinen lisäeläkevakuutus.

Fiskars Oyj Abp:llä ei ole voimassa olevia osakepohjaisia kannustinjärjestelmiä.

Kannustinohjelman rakenne

Sekä vuotuisen bonuspalkkio-ohjelman että pitkän aikavälin kannustinohjelman tarkoituksena on palkita ylintä johtoa ennalta vahvistettujen tavoitteiden saavuttamisen perusteella. Kannustinohjelmaan kuuluville määritetään tavoitetaso, jonka perusteella kannustinpalkkio määräytyy prosenttiosuutena peruspalkasta. Kannustintavoitteet ovat tavoitemahdollisuus, eivätkä ne takaa palkkion maksamista.

Todelliset kannustinpalkkiot maksetaan vertaamalla suoritusta ohjelman mittareihin. Mittarit voivat koostua taloudellisista ja toiminnallisista mittareista sekä henkilökohtaisista tavoitteista. Mahdollisen palkkion suuruus vaihtelee nollasta maksimiprosenttiin vuosipalkasta. Toimitusjohtajan ja johtoryhmän muiden jäsenten enimmäistaso on 1,5 kertaa tavoitetaso.

Fiskarsilla on pitkän aikavälin kannustinohjelma, johon kuuluvat avainhenkilöt hallitus valitsee vuosittain. Ansaintakriteereinä ovat yksinomaan taloudelliset tavoitteet, joista hallitus päättää vuosittain. Vuonna 2013 tavoitteet oli sidottu yhtiön liikevaihtoon ja liiketoiminnan kassavirtaan.

FISKARSVuosikertomus 2013

Pitkän aikavälin kannustinohjelman ansaintajakso on kalenterivuosi, jota seuraa kahden vuoden sitouttamisjakso. Palkkio maksetaan sitouttamisjaksoa seuraavan vuosineljänneksen aikana. Vuoden 2013 suoritukseen perustuvat pitkän aikavälin kannustinpalkkiot maksetaan vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä.

Yhtiön omaan liiketoimintaan liittyvä osakkeen arvonnousu (pois lukien Wärtsilän vaikutus osakekurssiin) sitouttamisjakson aikana voi nostaa lopullista maksettavaa palkkiota enintään 50 %.

Toimitusjohtajan kannustinjärjestelmän periaatteet vuonna 2013

				Lopullinen maksimipalkkio sitouttamisjakson
% vuosipalkasta	Min.	Tavoite	Maks.	jälkeen*
Vuotuinen bonuspalkkio-ohjelma	0	60 %	80 %	n/a
Pitkän aikavälin kannustinohjelma	0	60 %	90 %	135 %

* Riippuu yhtiön omaan liiketoimintaan liittyvästä osakkeen arvon kehityksestä, pois lukien Wärtsilän vaikutus osakekurssiin.

Johtoryhmän kannustinjärjestelmän periaatteet vuonna 2013

				Lopullinen maksimipalkkio sitouttamisjakson
% vuosipalkasta	Min.	Tavoite	Maks.	jälkeen*
Vuotuinen bonuspalkkio-ohjelma	0	20—60%	30—90%	n/a
Pitkän aikavälin kannustinohjelma	0	20—40%	30—60%	45—90%

* Riippuu yhtiön omaan liiketoimintaan liittyvästä osakkeen arvon kehityksestä, pois lukien Wärtsilän vaikutus osakekurssiin.

Pitkän aikavälin kannustinohjelman kautta ansaitut bonuspalkkiot

Ansaintakausi	2011	2012	2013
Maksetaan*, euroa	2014	2015	2016
Toimitusjohtaja	286 230	95 256	233 137
Muut johtoryhmän jäsenet	220 942	70 936	181 209

* Maksetaan osakekurssin kertoimella tarkistettuna.

Toimitusjohtajan palkitseminen

Toimitusjohtajan palkitseminen koostuu palkasta, vuotuisesta bonuspalkkiosta ja pitkän aikavälin kannustinohjelmasta. Toimitusjohtajan kannustinohjelmien tavoitetaso on 60 % vuosipalkasta. Vuonna 2013 vuotuisen bonuspalkkion taloudelliset tavoitteet liittyivät liikevaihdon kasvuun, konsernin tulokseen ennen veroja ilman Wärtsilää, bruttokatteeseen ja kassavirtaan. Pitkän aikavälin kannustinohjelman taloudelliset tavoitteet liittyivät liikevaihtoon ja liikevoittoon.

Toimitusjohtajan vapaaehtoiseen lisäeläkevakuutukseen maksetaan 20 % hänen vuosipalkastaan ilman bonuspalkkioita.

Toimitusjohtajan toimitusjohtajasopimus päättyy hänen täyttäessään 60 vuotta. Sekä yhtiöllä että toimitusjohtajalla on kuuden kuukauden irtisanomisaika. Yhtiön toimesta tapahtuvan irtisanomisen yhteydessä maksettavan korvauksen määrä vastaa yhden vuoden palkkaa kuuden kuukauden irtisanomispalkan lisäksi.

Toimitusjohtaja Kari Kauniskankaan palkka luontoisetuineen ja bonuspalkkioineen oli vuonna 2013 yhteensä 1 013 692. Kiinteän vuosipalkan osuus oli 404 736 euroa, vuodelta 2012 maksettujen bonuspalkkioiden osuus 247 542 euroa ja vuodelta 2010 maksettujen pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän palkkioiden osuus 361 414 euroa.

Vuoden 2013 ansaintajaksolla pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän mukaiset bonuspalkkiot ilman osakkeen mahdollisesta arvonnoususta johtuvaa korotusta olivat toimitusjohtajan osalta yhteensä 233 137 euroa. Vuoden 2013 suoritukseen perustuvat pitkän aikavälin palkkiot maksetaan vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä.

Toimitusjohtajan pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä 2013–2014

Hallitus päätti elokuussa 2012 toimitusjohtajan pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän uudistamisesta ja asetti tavoitteet vuosille 2013 ja 2014 edistääkseen kannattavaa kasvua ja palkitakseen jatkuvasta kehityksestä.

Vuonna 2014 toimitusjohtajan kannustinpalkkiotaso on 30–270 % vuosipalkasta. Lopullinen maksettava kannustinpalkkio riippuu kuitenkin osakkeen arvonkehityksestä (pois lukien Wärtsilän vaikutus osakekurssiin) sitouttamisjakson aikana. Yhtiön omaan liiketoimintaan liittyvä osakkeen arvonnousu voi nostaa lopullista maksettavaa kannustinpalkkiota enintään 200 % ja arvonlasku pienentää lopullista maksettavaa kannustinpalkkiota enintään 50 %.

Ansaintajakso on kalenterivuosi, jota seuraa puolelle kannustinpalkkiosta vuoden sitouttamisjakso ja puolelle kannustinpalkkiosta kahden vuoden sitouttamisjakso. Palkkio maksetaan sitouttamisjaksoa seuraavan vuosineljänneksen aikana.

FISKARSVuosikertomus 2013

Toimitusjohtajan palkat ja palkkiot vuonna 2013

Euroa	2013	2012
Peruspalkka	404 736	403 744
Bonuspalkkio edelliseltä vuodelta	247 542	234 354
Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän
perusteella maksetut bonuspalkkiot	361 414	409 500
Yhteensä	1 013 692	1 047 598
Maksut vapaaehtoiseen eläkevakuutukseen	80 749	77 963

Tämän palkka- ja palkkioselvityksen luvut ovat maksuperusteisia. Toimitusjohtajan ja muun johtoryhmän palkat ja palkkiot on esitetty ansaintaperusteisesti Fiskarsin tilinpäätöksen 2013 liitetiedoissa.

Johtoryhmän palkitseminen

Konsernin johtoryhmän jäsenien vuotuisen bonuspalkkio-ohjelman tavoitetaso oli vuonna 2013 20–60 % vuosipalkasta. Ansaintakriteerit liittyvät pääosin konsernin taloudellisiin ja osin henkilökohtaisiin, omaan vastuualueeseen liittyviin tavoitteisiin. Vuonna 2013 taloudelliset tavoitteet liittyivät pääasiassa liikevaihdon kasvuun, konsernin tulokseen ennen veroja ilman Wärtsilää ja bruttokatteeseen.

Johtoryhmän jäsenet voivat kuulua myös yhtiön pitkän aikavälin kannustinjärjestelmään.

Konsernin johtoryhmän jäsenillä on vapaaehtoinen maksuperusteinen lisäeläkevakuutus, johon maksetaan 14–20 % johtajien vuosipalkasta ilman bonuspalkkioita. Johtoryhmän jäsenten eläkeikä on 60–68 vuotta.

Johtoryhmän jäsenten (toimitusjohtajaa lukuun ottamatta) palkat luontoisetuineen ja bonuspalkkioineen olivat vuonna 2013 yhteensä 1 193 274 euroa. Kiinteiden vuosipalkkojen osuus oli 888 068 euroa, vuodelta 2012 maksettujen bonuspalkkioiden osuus 184 856 euroa ja vuodelta 2010 pitkän aikavälin kannusjärjestelmän perusteella maksetut bonuspalkkiot 120 350 euroa.

Vuoden 2013 ansaintajaksolla pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän mukaiset bonuspalkkiot, ilman osakkeen mahdollisesta arvonnoususta johtuvaa korotusta, olivat johtoryhmän osalta (toimitusjohtajaa lukuun ottamatta) yhteensä 181 209 euroa. Nämä palkkiot maksetaan vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä.

Muiden johtoryhmän jäsenten* palkat ja palkkiot 2013

	2013	2012
Peruspalkka	888 068	722 586
Bonuspalkkio edelliseltä vuodelta	184 856	255 740
Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän
perusteella maksetut bonuspalkkiot	120 350	414 005
Yhteensä	1 193 274	1 392 330
Maksut vapaaehtoiseen eläkevakuutukseen	142 461	98 736

* sis. Nina Ariluoma-Hämäläisen ja Frans Westerlundin 16.9.2013 alkaen.

Tämän palkka- ja palkkioselvityksen luvut ovat maksuperusteisia. Toimitusjohtajan ja muun johtoryhmän palkat ja palkkiot on esitetty ansaintaperusteisesti Fiskarsin tilinpäätöksen 2013 liitetiedoissa.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013

Vuosi 2013 lyhyesti:

Fiskarsin taloudellinen kehitys oli vuonna 2013 jälleen kerran vahvaa, vaikka markkinatilanne oli epävakaa ja yhtiössä tapahtui suuria rakenne- ja järjestelmämuutoksia. Tähän vaikutti Royal Copenhagenin tulo osaksi konsernia, mutta myös fokusoitunut kustannusten hallinta ja valikoiman kehittäminen. Liiketulos ilman kertaluonteisia eriä kasvoi 17 % 73,8 milj. euroon (2012: 63,1), mikä oli neljättä vuotta peräkkäin parempi kuin koskaan.

Myynnin osalta kehitys vaihteli. Liikevaihto kasvoi 7 % 798,6 miljoonaan euroon (2012: 747,8), mutta vertailukelpoinen liikevaihto oli pettymys ulkoiluliiketoiminnan ja kodin kategorioiden vaisun menekin vuoksi. Vertailukelpoisilla valuuttakursseilla ja ilman Royal Copenhagenia vertailukelpoinen liikevaihto pieneni 2%.

Liiketoiminnan rahavirta oli 81,0 milj. euroa (95,0). Osakekohtainen tulos oli 1,14 euroa (2,18, sis. 1,06 euroa Wärtsilä-osakkeiden myynnistä). Hallitus ehdottaa osingoksi 0,67 euroa osakkeelta (0,65).

Konsernin tuloskehitys

Toimintaympäristö vuonna 2013

Markkinaympäristössä näkyi vuonna 2013 parantumisen merkkejä useilla Euroopan markkinoilla, mutta Suomessa vähittäiskauppa kehittyi heikosti ja joulumyynti oli haastavaa ja hintavetoista. Euroopan markkinat kärsivät tärkeällä kevätkaudella poikkeuksellisen huonosta säästä, joka vähensi käyntejä kaupassa ja jätti jälkensä puutarha-alan vähittäiskauppaan. Kuluttajien luottamus oli useilla markkinoilla edelleen alhaalla, ja vähittäiskaupat pyrkivät vähentämään varastoriskiään ja kustannuksia.

Myös Pohjois-Amerikassa sää pysyi keväällä kylmänä ja puutarha-alan vähittäiskaupan ulosmyynti oli hidasta. Tunnelma oli positiivisempi kuin Euroopassa, mutta silti epävakaa taloushuolien vuoksi. Julkisen talouden rahoitukseen liittyvät huolet hiljensivät institutionaalista rahankäyttöä ja lisäsivät yleistä epävarmuutta.

Liikevaihto ja liiketulos 2013

Liikevaihto, milj. euroa 2013 2012 Muutos Muutos vn* Konserni 798,6 747,8 7 % 8 % EMEA 564,2 501,9 12 % 13 % Amerikka 245,1 250,4 -2 % 0 % Muut 6,5 6,3 3 % 3 %

* vertailukelpoisin valuuttakurssein

FISKARSVuosikertomus 2013

Liiketulos (EBIT),
milj. euroa	2013	2012	Muutos
Konserni	61,0	63,9	-4 %
EMEA	39,9	42,6	-6 %
Amerikka	31,4	34,2	-8 %
Muut	-10,3	-12,9	-20 %

Fiskars-konsernin liikevaihto kasvoi 7 % 798,6 milj. euroon (2012: 747,8 milj. euroa) pääasiassa Royal Copenhagen -yritysoston vauhdittamana. Vertailukelpoinen liikevaihto, vertailukelpoisilla valuuttakursseilla ja ilman Royal Copenhagenia, pieneni 2 %. EMEA-segmentin liikevaihto oli 564,2 milj. euroa (501,9). Segmentin vertailukelpoinen liikevaihto jäi kodinliiketoiminnan kehityksen vuoksi yhden prosentin edellisvuodesta, ja Amerikka-segmentin vertailukelpoinen liikevaihto pysyi edellisvuoden tasolla. Amerikka-segmentin raportoitu liikevaihto oli 245,1 milj. euroa (250,4).

Tammi-joulukuun liiketulos ilman kertaluonteisia eriä kasvoi 17 % 73,8 milj. euroon (63,1), mikä on jälleen kaikkien aikojen korkein taso. Hyvään kehitykseen vaikuttivat Royal Copenhagenin vahva suoritus sekä valikoiman ja kustannusten hallinta. Konserni kirjasi vuoden mittaan yhteensä 8,2 milj. euroa EMEA 2015 -rakennemuutoskustannuksia ja 4,6 milj. euroa arvonalennuksia. Nämä kertaluonteiset erät mukaan lukien liiketulos pieneni 4 % 61,0 milj. euroon (63,9). EMEA-alueen viisivuotiseen investointiohjelmaan liittyvät poistot kasvoivat edellisvuoteen verrattuna.

EMEA-segmentin liiketulos oli 39,9 miljoonaa euroa (42,6) ja kertaluonteiset kulut 12,8 milj. euroa. Amerikkasegmentin liiketulos pieneni 8 % 31,4 miljoonaan euroon (34,2). Tuloskehitykseen vaikutti ulkoiluliiketoiminnan myynnin heikentyminen.

Rahoituserät ja tulos vuonna 2013

Fiskarsin osuus osakkuusyhtiö Wärtsilän tuloksesta oli 50,8 milj. euroa (2012: 47,8), ja puuvarannon käyvän arvon muutos oli 0,7 milj. euroa (5,6, kun biologisten hyödykkeiden käypä arvo kasvoi metsävarallisuuden inventoinnin vuoksi).

Tammi-joulukuun nettorahoituskulut olivat -4,3 milj. euroa (-3,8). Tulos ennen veroja oli 108,3 milj. euroa (200,4, joka sisälsi 87,0 milj. euron voiton Wärtsilä-omistuksen osittaisesta myynnistä). Koko vuoden tuloverot olivat - 14.3 milj. euroa (-21.5). Muutos johtui pääosin siitä, että koska Suomen yhtiöverokanta muuttuu vuonna 2014, laskennalliset verovelat arvostettiin uudelleen. Osakekohtainen tulos oli 1,14 euroa (2,18) vuonna 2013.

Investointiohjelma EMEAssa

Fiskars aloitti joulukuussa 2010 viisivuotisen investointiohjelman luodakseen EMEA-alueelle kilpailukykyiset rakenteet, prosessit ja järjestelmät, mukaan lukien uuden yhteisen toiminnanohjausjärjestelmän. Ohjelman kokonaisinvestoinneiksi arvioitiin noin 50 milj. euroa.

Fiskars arvioi investointiohjelman laajuutta uudelleen vuoden 2013 ensimmäisellä puoliskolla ja päätti laajentaa hanketta kattamaan lisää rajapintoja sekä vastikään hankitun Royal Copenhagenin. Laajennetun hankkeen kokonaiskustannusten arvioidaan olevan yhteensä noin 65 milj. euroa vuoden 2015 loppuun mennessä.

Vuonna 2013 tehtiin toiminnanohjausjärjestelmän suurimmat yksittäiset käyttöönotot, joiden jälkeen noin 60 % ohjelman kohteena olevasta liikevaihdosta käyttää yhteisiä järjestelmiä ja prosesseja. Käyttöönotot heikensivät tilapäisesti myyntiä ja toiminnan tehokkuutta vuoden viimeisellä neljänneksellä.

FISKARSVuosikertomus 2013

Fiskars arvioi, että hankkeen vuotuiset kustannukset (sisältäen sekä kuluja että investointeja) pienentyvät vuoden 2013 jälkeen. Ohjelmaan liittyvät poistot kasvavat vaiheittain, ja niiden negatiivinen tulosvaikutus on suurimmillaan vuosina 2015–2018.

EMEA 2015 -rakennemuutosohjelma

Fiskars julkisti kesäkuussa 2013 rakennemuutosohjelman, joka tähtää kokonaistoimitusketjun kilpailukyvyn ja kustannusrakenteiden parantamiseen sekä yhtiön uuden liiketoimintamallin toteuttamiseen myyntiyhtiöissä. "EMEA 2015" -ohjelman kokonaiskustannusten arvioitiin olevan 25–30 milj. euroa vuosina 2013 ja 2014. Vuoden 2014 alussa Fiskars päätti siirtää joitakin alun perin vuodelle 2014 suunniteltuja hankkeita vuoteen 2015, minkä vuoksi osa ohjelman kustannuksista kirjataan vasta vuonna 2015. Kustannukset kirjataan kertaluonteisina kuluina.

Rakennemuutosohjelman kustannuksista 8,2 milj. euroa kirjattiin vuonna 2013. Ne liittyivät Ruotsin myyntitoimiston muuttoon, kodinliiketoiminnan uudelleenjärjestelyyn, tuotantotoiminnan rakennemuutoksiin Suomessa, paikallisesta Sankey-liiketoiminnasta ja tuotannosta luopumiseen Iso-Britanniassa sekä Tanskantoimintojen uudelleenjärjestelyyn.

Fiskars UK myi osana rakennemuutosohjelmaa paikallisen Sankey-muoviruukkuliiketoiminnan ja –tuotannon vuoden 2013 lopussa. Myydyn liiketoiminnan liikevaihto oli 8,5 miljoonaa euroa vuonna 2013.

Rakennemuutosohjelman yhteydessä Fiskars harkitsee yhteensä yli 10 miljoonan euron investointeja konsernin tuotantolaitoksiin kehittääkseen tuotantotoimintansa tehokkuutta ja laatua.

Suunnitellun ohjelman tavoitteena on täysin toteuduttuaan pienentää konsernin vuotuisia kustannuksia 9–11 milj. eurolla. Kustannussäästöt toteutuisivat vaiheittain siten, että pääosa säästöistä vaikuttaisi konsernin tulokseen vuoden 2015 lopulla alkaen.

Arvonalentumiset

Fiskars kirjasi kolmannella vuosineljänneksellä EMEA-alueella Sankey-liiketoiminnasta luopumiseen liittyvän 3,7 milj. euron liikearvon arvonalentumisen. Lisäksi Fiskars kirjasi 0,9 milj. euron kiinteistön arvonalentumisen.

Rahavirta, tase ja rahoitus vuonna 2013

Tammi-joulukuussa liiketoiminnan rahavirta oli 81,0 milj. euroa (2012: 95,0), mihin vaikuttivat EMEA 2015 –rakennemuutosohjelman kassavirtavaikutteiset kustannukset. Rahavirta sisältää osakkuusyhtiö Wärtsilän maksamia osinkoja 25,6 milj. euroa (26,8).

Investointien rahavirta oli vuoden aikana -84,6 milj. euroa, mikä sisältää Royal Copenhagenin hankinnan (94,5, sis. Wärtsilä-osakkeiden myyntituloa 126,4 milj. euroa). Tammi-joulukuun rahavirta rahoitustoiminnoista oli -2,7 milj. euroa (-179,2, sisältäen ylimääräisen osingonmaksun).

FISKARSVuosikertomus 2013

Vuoden investoinnit olivat 37,2 milj. euroa (32,8). Investointien kasvu liittyy pääasiassa lasituotannon korvausinvestointeihin. Yhtiö investoi lisäksi tuotekehitykseen. Joulukuussa 2010 aloitettuun EMEA-alueen investointiohjelmaan liittyvät investoinnit olivat vuonna 2013 pienempiä kuin vuonna 2012.

Poistot ja arvonalentumiset olivat 29,2 milj. euroa (21,9) vuonna 2013. Poistojen kasvu liittyi pääosin joulukuussa 2010 aloitettuun investointiohjelmaan EMEA-alueella.

Fiskarsin käyttöpääoma oli joulukuun lopussa 88,3 milj. euroa (71,4). Lisäys johtuu Royal Copenhagenin hankinnasta sekä myyntisaamisten kasvusta. Omavaraisuusaste laski ollen 61 % (66 %), ja nettovelkaantumisaste oli 24 % (12 %).

Rahavarat olivat kauden lopussa 9,7 milj. euroa (16,4). Korollinen nettovelka oli 152,6 milj. euroa (72,4). Nettovelan kasvu liittyi Royal Copenhagenin ostoon. Lyhytaikaisen velan osuus korollisesta velasta oli 108,8 milj. euroa (20,4) ja pitkäaikaisen velan osuus 56,2 milj. euroa (69,3). Lyhytaikainen velka koostuu ensisijaisesti Fiskars Oyj Abp:n liikkeelle laskemista yritystodistuksista. Lisäksi Fiskarsilla oli 450 milj. euroa (430) käyttämättömiä sitovia pitkäaikaisia valmiusluottoja pohjoismaisissa pankeissa.

Fiskars allekirjoitti joulukuussa 2013 kaksi sopimusta 100 milj. euron valmiusluotoista, jotka korvaavat yhtiön marraskuussa 2007 allekirjoittamat sopimukset 80 milj. euron ja 100 milj. euron valmiusluotosta. Uusien valmiusluottojen kesto on viisi vuotta, ja ne on tarkoitettu yhtiön yleisiin rahoitustarkoituksiin.

Tuotekehitys

Konsernin tuotekehityskustannukset olivat -13,3 milj. euroa (2012: -10,3) eli 1,7 % liikevaihdosta (1,4 %). Fiskars on muuttanut tilinpäätöksen laadintaperiaatteitaan 1.1.2013 alkaen tiettyjen tuotekehityskulujen luokittelun osalta. Vertailukausien tiedot on oikaistu vastaavasti. Muutos pienensi hankinnan ja valmistuksen kuluja ja lisäsi tutkimus- ja kehittämismenoja 2,1 milj. euroa koko vuonna 2012.

Henkilöstö

Konsernin palveluksessa oli keskimäärin 4 087 (2012: 3 364) kokoaikaista vastaavaa työntekijää (FTE). Joulukuun lopussa konsernin palveluksessa oli 4 330 henkilöä (3 449), joista 1 582 (1 610) Suomessa. Henkilöstön kasvu oli seurausta Royal Copenhagen -yritysostosta.

2013	2012	Muutos
4 087	3 364	21 %
3 282	2 604	26 %
568	550	3 %
237	210	13 %

Toimintasegmentit ja liiketoiminta-alueet

Fiskarsin toimintasegmentit ovat EMEA (Eurooppa, Lähi-itä, Aasian ja Tyynenmeren alue), Amerikka, Wärtsilä (osakkuusyhtiö) ja Muut (kiinteistöt, konsernihallinto ja palvelukeskus).

Liiketoiminta-alueet ovat Koti (Asumisen ja Keittiön sekä koulun, toimiston ja askartelun tuotteet), Puutarha (puutarhatuotteet) ja Ulkoilu (ulkoiluvälineet ja veneet).

Liiketoiminta-alueet 2013

Liikevaihto,
milj. euroa	2013	2012	Muutos	Muutos vn**
Koti*	386,2	319,5	21 %	22 %***
Puutarha*	284,5	290,9	-2 %	-1 %
Ulkoilu	123,7	133,3	-7 %	-5 %
Muut	4,2	4,1	2 %	2 %

* Fiskars on uudelleenluokitellut tietyn aiemmin Koti-liiketoiminta-alueelle kuuluneen tuoteryhmän Puutarha-liiketoiminta-alueelle 1.1.2013 alkaen, ja vertailukausien tiedot on oikaistu vastaavasti. Muutos lisäsi Puutarhan liikevaihtoa ja vähensi Kodin liikevaihtoa Q4 2012 yht. 1,1 milj. euroa ja koko vuonna 2012 yht. 3,3 milj. euroa.

** vertailukelpoisin valuuttakurssein

*** Ilman Royal Copenhagenia ja vertailukelpoisin valuuttakurssein Koti-liiketoiminta-alueen liikevaihto pieneni 2 %.

EMEA vuonna 2013

milj. euroa	2013	2012	Muutos
Liikevaihto	564,2	501,9	12 %
Liiketulos (EBIT)	39,9	42,6	-6 %
Investoinnit	16,6	8,4	97 %
Henkilöstö (FTE), keskimäärin	3 282	2 604	26 %

EMEA-alueen liikevaihto kasvoi Royal Copenhagen -yrityskaupan vauhdittamana 12 % 564,2 milj. euroon (2012: 501,9). Vertailukelpoinen liikevaihto, vertailukelpoisilla valuuttakursseilla ja ilman Royal Copenhagenia, laski prosentin.

Kodinliiketoiminnan myynti kasvoi Royal Copenhagenin johdolla. Ilman Royal Copenhagenia kodintuotteiden myynti pieneni. Kodinliiketoimintaa heikensivät Suomen vaikea vähittäiskaupan tilanne sekä järjestelmämuutoksen tilapäinen kielteinen vaikutus. Kodintuotteiden myyntiin vaikuttivat lisäksi muutokset kanavanhallinnassa sekä tuotevalikoiman karsiminen.

Puutarhatuotteiden myynti jäi hieman edellisvuodesta valuuttakurssien kehityksen vuoksi. Vertailukelpoisilla valuuttakursseilla myynti oli edellisvuoden tasolla. Vahvat myyntipanostukset ja markkinointikampanjat auttoivat vauhdittamaan puutarhatuotteiden myyntiä vuoden jälkimmäisellä puoliskolla ja kuromaan kiinni heikon kevätkauden.

Ulkoilutuotteiden myynti kasvoi selvästi, kun hyvin onnistuneet yritysmyyntikampanjat toivat Gerber-brändin uusille kuluttajille Itä-Euroopassa. Veneliiketoiminta kasvoi hieman, ja Buster-veneet pitivät markkinajohtajan asemansa, vaikka venemarkkinat supistuivat.

FISKARSVuosikertomus 2013

Segmentin liiketulos ilman kertaluonteisia eriä oli 52,7 milj. euroa (41,8), vaikka tietojärjestelmäkustannukset ja viisivuotisen investointiohjelman poistot kasvoivat. Liikevoittoa kasvattivat Royal Copenhagenin osto sekä kustannusten hallinta. Fiskars kirjasi vuonna 2013 yhteensä 8,2 milj. euroa kertaluonteisia EMEA 2015 rakennemuutoskuluja ja 4,6 milj. euroa liikearvon ja kiinteistön arvonalennuskuluja.

Amerikka vuonna 2013

milj. euroa	2013	2012	Muutos
Liikevaihto	245,1	250,4	-2 %
Liiketulos (EBIT)	31,4	34,2	-8 %
Investoinnit	5,5	4,4	26 %
Henkilöstö (FTE), keskimäärin	568	550	3 %

Amerikka-segmentin liikevaihto pieneni 2 % 245,1 milj. euroon (2012: 250,4), Yhdysvaltojen dollarin heikkenemisen sekä Ulkoilu- ja Puutarha-liiketoimintojen myynnin vaimenemisen vuoksi. Vertailukelpoisin valuuttakurssein liikevaihto pysyi edellisvuoden tasolla.

Puutarhaliiketoiminnan liikevaihto jäi hieman edellisvuodesta ruukkuliiketoiminnan jakelun pienenemisen vuoksi. Puutarhatyökalujen pääkategorioiden myynti kehittyi hyvin, ja jakelun kasvu tuki osaltaan Fiskarsin markkinaosuuden kasvua.

Koulun, askartelun ja toimiston tuotteiden liikevaihto kasvoi, kun saksikategorian innovaatiot toivat lisää hyllytilaa vähittäiskaupassa ja kouluunpaluusesonki sujui hyvin.

Viranomaismyynnin selvä heikkeneminen vaikutti ulkoiluliiketoimintaan. Myynti kaupalliselle segmentille oli edellisvuoden tasolla.

Segmentin liiketulos oli 31,4 milj. euroa (34,2). Tulos heikentyi, kun ulkoiluliiketoiminnan myynnin pienentymisen ja tuotemixin vaikutus ylitti askarteluliiketoiminnan hyvän kehityksen.

Muut 2013

milj. euroa	2013	2012	Muutos
Liikevaihto	6,5	6,3	3 %
Liiketulos (EBIT)	-10,3	-12,9	-20 %
Investoinnit	15,1	20,0	-24 %
Henkilöstö (FTE), keskimäärin	237	210	13 %

Fiskarsin Muut-segmentti sisältää Fiskarsin Kiinteistöt, konsernihallinnon ja yhteiset toiminnot.

Segmentin liikevaihto oli 6,5 milj. euroa (2012: 6,3), mistä suurin osa oli puumyynnin tuloja ja kiinteistöistä saatuja vuokratuloja. Tammi-joulukuun liiketulos -10,3 milj. euroa (2012: -12,9).

FISKARSVuosikertomus 2013

Osakkuusyhtiö Wärtsilä

Fiskars omistaa 13,0 % osakkuusyhtiö Wärtsilän osakkeista ja äänistä (13,0). Wärtsilä muodostaa yhden Fiskars-konsernin toiminnallisista segmenteistä ja sitä käsitellään osakkuusyhtiönä, sillä Fiskars-konserni arvioi itsellään olevan merkittävä vaikutusvalta Wärtsilässä.

Fiskars-konsernin ja Investor AB:n omistusten juridinen yhdistyminen tapahtui 7.2.2013. Fiskars sopi helmikuussa 2012 Investorin kanssa yhteistyöstä vahvan pitkäjänteisen omistajan luomiseksi Wärtsilälle. Fiskars-konsernin ja Investor AB:n yhteisyritys Avlis Ab ja sen tytäryhtiö Avlis Invest AB omistivat vuoden 2013 lopussa yhteensä 42 948 325 Wärtsilän osaketta, mikä on 21,8 % Wärtsilän osakkeista ja äänistä.

Wärtsilän varsinainen yhtiökokous pidettiin 7.3.2013. Fiskarsin hallituksen puheenjohtaja Kaj-Gustaf Bergh ja hallituksen jäsenet Alexander Ehrnrooth ja Paul Ehrnrooth valittiin uudelleen Wärtsilän hallitukseen, joka valitsi Kaj-Gustaf Berghin varapuheenjohtajaksi.

Wärtsilän yhtiökokous päätti maksaa osinkoa 1,00 euroa (0,90) osakkeelta. Fiskarsin saamat osingot olivat yhteensä 25,6 milj. euroa (26,8).

Fiskarsin osuus Wärtsilän tuloksesta oli 50,8 milj. euroa (47,8) tammi-joulukuussa. Joulukuun lopussa Fiskarsin omistamien Wärtsilä-osakkeiden markkina-arvo oli 917,2 milj. euroa (2012: 839,0) eli 11,20 euroa (10,24) Fiskarsin osakkeelta. Wärtsilän osakkeen päätöskurssi oli 35,77 euroa (32,72). Fiskarsin omistamien Wärtsiläosakkeiden tasearvo oli 286,1 milj. euroa (280,4).

Royal Copenhagenin hankinta

Tanskalaisen premium-posliiniyhtiön Royal Copenhagenin 12.12.2012 julkistettu osto toteutui 4.1.2013, ja Royal Copenhagenista tuli osa Fiskarsin Koti-liiketoiminta-aluetta.

Royal Copenhagenin velaton yritysarvo oli noin 66 milj. euroa, ja hankinta lisäsi Fiskarsin korollista nettovelkaa. Konsernin varat kasvoivat hankintahetkellä 101 milj. euroa, ja Royal Copenhagenin osuus konsernin liikevaihdosta oli 73 milj. euroa vuonna 2013. Royal Copenhagenin liiketoiminta kehittyi hyvin, ja sillä oli positiivinen vaikutus Fiskarsin EMEA-alueen liiketulokseen vuonna 2013.

Muutoksia johdossa ja organisaatiossa

Fiskarsin johtoryhmä vahvistui 16.9.2013 kahdella uudella jäsenellä, konsernin uudella henkilöstöjohtajalla Nina Ariluoma-Hämäläisellä sekä tietohallintojohtaja Frans Westerlundilla. Frans Westerlund on toiminut Fiskarsin tietohallintojohtajana vuodesta 2009 ja on ollut Fiskarsin laajennetun johtoryhmän jäsen. Fiskarsin edellinen henkilöstöjohtaja Timo Leskinen siirtyi yhtiön palveluksesta uusiin tehtäviin heinäkuun lopussa.

Fiskarsin Amerikan ulkoiluliiketoiminnan johtaja, laajennetun johtoryhmän jäsen Jason Landmark otti vastaan uuden tehtävän ja jätti yhtiön 1.11.2013. Amerikan ulkoiluliiketoiminnan väliaikaiseksi johtajaksi nimitettiin Tom Genereux, Amerikan ulkoiluliiketoiminnan talousjohtaja.

FISKARSVuosikertomus 2013

Uusi myyntialue Aasia ja Tyynimeri sekä EMEA-segmentin uusi nimi

Fiskars kertoi 11.12.2013 vahvistavansa Aasian ja Tyynenmeren alueen myyntiorganisaatiotaan vauhdittaakseen liiketoiminnan kasvua. Uusi myyntialue "Aasia ja Tyynimeri" otti 1.1.2014 alkaen vastuun Fiskarsin myyntiyksiköistä Australiassa, Kiinassa, Japanissa, Etelä-Koreassa ja Taiwanissa. Myyntialue on lisäksi vastuussa alueen jakelijapohjaisesta liiketoiminnasta. Myyntialueen johtajaksi ja konsernin laajennetun johtoryhmän jäseneksi nimitettiin MBA Matteo Gaeta, jonka asemapaikka on Shanghai, Kiina.

Aasian ja Tyynenmeren myyntialueen perustamisen myötä Fiskarsin EMEA-segmentin nimi muuttuu muotoon "Eurooppa ja Aasia-Tyynimeri" ja se muodostuu kolmesta myyntialueesta: Pohjoinen, Keski-Eurooppa sekä Aasia ja Tyynimeri. Myyntialue Pohjoinen käsittää Pohjoismaat ja Venäjän sekä Fiskarsin vientitoiminnot. Myyntialue Keski-Eurooppa vastaa keskeisten Keski-Euroopan markkinoiden myynnistä ja hallinnoinnista.

Osake ja osakkeenomistajat

Fiskars Oyj Abp:llä on yksi osakesarja (FIS1V). Jokaisella osakkeella on yksi ääni ja yhtäläiset oikeudet.

Konsernin hallitus päätti 7.2.2013, että yhtiön hallussa olevat 118 099 omaa osaketta mitätöidään. Omat osakkeet vastasivat 0,14 % yhtiön osakkeista ja äänistä. Mitätöinti merkittiin kaupparekisteriin 15.2.2013, ja Fiskarsin osakkeiden kokonaismäärä on nyt 81 905 242.

Hallituksella oli valtuutus hankkia ja luovuttaa yhtiön osakkeita, mutta valtuutusta ei käytetty vuonna 2013. Osakepääoma pysyi entisellään 77 510 200 eurossa.

Fiskars tiedotti 30.9.2013, että vuoden 2004 rahastoannissa vaatimatta jääneet 17 084 osaketta myytiin 26.–27.9.2013. Oikeus rahastoantiosakkeiden myynnistä saatuihin varoihin vanhenee neljässä vuodessa.

Fiskarsin osake noteerataan NASDAQ OMX Helsingin Large Cap -listalla. Osakkeen keskikurssi oli18,20 euroa vuonna 2013 (2012: 15,67). Joulukuun lopussa päätöskurssi oli 19,55 (16,69) euroa osakkeelta ja Fiskarsin markkina-arvo oli 1 601,2 milj. euroa (1 367,0 ilman omia osakkeita). Osakkeita vaihdettiin tammi-joulukuussa 3,0 miljoonaa kappaletta ( 4,9), mikä on 3,7 % (6,0 %) osakkeiden määrästä.

Osakkeenomistajia oli joulukuun lopussa yhteensä 16 352 (16 148). Vuoden aikana Fiskarsille ei ilmoitettu merkittävistä muutoksista sen suurimpien osakkeenomistajien omistuksissa. Fiskarsin osakasrakenne ja suurimmat osakkeenomistajat vuoden lopussa esitellään tilinpäätöksen liitetiedoissa.

FISKARSVuosikertomus 2013

Hallinto- ja ohjausjärjestelmä

Fiskars soveltaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n hyväksymää Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia, joka tuli voimaan 1.10.2010. Koodin suosituksen 51 mukainen Fiskarsin selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä vuodelta 2013 julkistetaan vuoden 2014 viikolla 8 erillisenä raporttina.

Fiskars noudattaa myös NASDAQ OMX Helsinki Oy:n viimeksi 9.10.2009 päivitettyä listayhtiöiden sisäpiiriohjetta sekä yrityksen omia sisäpiirisääntöjä, jotka on viimeksi päivitetty 1.1.2013.

Ylin päättävä elin on yhtiökokous, joka valitsee yhtiön hallituksen. Hallituksen jäsenten toimikausi päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Hallitus nimittää ja tarvittaessa erottaa toimitusjohtajan. Fiskarsin yhtiöjärjestys ei sisällä seikkoja, jotka olisivat omiaan olennaisesti vaikuttamaan julkiseen ostotarjoukseen yhtiön arvopapereista.

Varsinainen yhtiökokous 2013

Fiskars Oyj Abp:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 14.3.2013. Yhtiökokous vahvisti vuoden 2012 tilinpäätöksen ja myönsi hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle vastuuvapauden tilikaudelta 2012. Osinkoa päätettiin maksaa 0,65 euroa osakkeelta, yhteensä 53,2 milj. euroa. Osinko maksettiin 26.3.2013.

Hallituksen jäsenten lukumääräksi päätettiin yhdeksän. Hallituksen jäseniksi valittiin uudelleen Kaj-Gustaf Bergh, Ingrid Jonasson Blank, Ralf Böer, Alexander Ehrnrooth, Paul Ehrnrooth, Louise Fromond, Gustaf Gripenberg, Karsten Slotte ja Jukka Suominen. Hallituksen jäsenten toimikausi päättyy vuoden 2014 varsinaiseen yhtiökokoukseen. Tilintarkastajaksi valittiin KPMG Oy Ab, joka nimesi KHT Virpi Halosen päävastuulliseksi tilintarkastajaksi.

Varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 4 000 000 oman osakkeen hankkimisesta tai enintään 4 000 000 oman osakkeen luovuttamisesta. Osakkeet voidaan hankkia tai luovuttaa poikkeamalla osakkeenomistajien etuoikeudesta yhtiön osakkeisiin. Valtuutukset ovat voimassa 30.6.2014 saakka.

Hallituksen järjestäytymiskokous

Järjestäytymiskokouksessaan yhtiökokouksen jälkeen hallitus valitsi puheenjohtajaksi Kaj-Gustaf Berghin ja varapuheenjohtajiksi Alexander Ehrnroothin ja Paul Ehrnroothin.

Hallitus valitsi tarkastusvaliokunnan puheenjohtajaksi Gustaf Gripenbergin ja jäseniksi Alexander Ehrnroothin, Paul Ehrnroothin, Louise Fromondin ja Karsten Slotten. Palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajaksi hallitus valitsi Kaj-Gustaf Berghin ja jäseniksi Ralf Böerin, Ingrid Jonasson Blankin ja Jukka Suomisen. Nimitys- ja strategiavaliokunnan puheenjohtajaksi hallitus valitsi Kaj-Gustaf Berghin ja jäseniksi Alexander Ehrnroothin ja Paul Ehrnroothin.

Varsinainen yhtiökokous 2014

Fiskars Oyj Abp:n varsinainen yhtiökokous pidetään Helsingin Messukeskuksessa 12.3.2014 alkaen klo 15.00. Kokouskutsu julkaistaan erikseen.

Tilikauden 2013 päättyessä emoyhtiön jakokelpoinen oma pääoma oli 822,5 milj. euroa (2012: 778,8). Vuodelta 2013 hallitus esittää jaettavaksi osinkoa 0,67 euroa (0,65) osakkeelta.

Osinkoon oikeuttavien osakkeiden määrä on 81 905 242. Esityksen mukaan osinkoa jaettaisiin siis 54,9 milj. euroa. Tämän jälkeen jakokelpoisiksi voittovaroiksi emoyhtiöön jää 767,6 milj. euroa.

Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen käsityksen mukaan yhtiön maksukykyä.

Riskit ja liiketoiminnan epävarmuustekijät

Fiskarsin liiketoimintaan, tulokseen tai kassavirtaan voi vaikuttaa useita epävarmuustekijöitä. Fiskars selostaa liiketoiminnan riskit ja riskienhallinnan vuosikertomuksessaan sekä internet-sivuillaan. Merkittävimmät riskit ovat:

• Yleisen taloudellisen tilanteen ja kulutuskysynnän heikentyminen Fiskarsille tärkeillä markkinoilla Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa
• Suurten asiakkaiden menettäminen tai niiden ostojen merkittävä vähentyminen tai vakava häiriö jakelukanavan toiminnassa
• Äkilliset tai huomattavat muutokset raaka-aineiden tai energian hinnoissa tai saatavuudessa; merkittävimmät raaka-aineet ovat teräs, alumiini ja muovi
• Toimitusketjuun liittyvät toimitusongelmat sekä maariskit etenkin Aasiassa sijaitsevien toimittajien osalta
• Kuluttajien luottamuksen heikentyminen yhtiön brändejä kohtaan
• Epäsuotuisten sääolosuhteiden vaikutus etenkin puutarhaliiketoimintaan
• Valuuttakurssien muutosten epäsuotuisa vaikutus Fiskarsin kilpailukykyyn sekä raportoituun liikevaihtoon, tulokseen ja taseeseen
• Yrityskauppoihin liittyvä negatiivinen vaikutus huolellisesta due diligence –prosessista huolimatta
• Osakkuusyhtiö Wärtsilän tuloksen tai osingon merkittävä heikentyminen
• 2010 aloitetun viisivuotisen prosessi- ja tietojärjestelmähankkeen viivästyminen, tai epäonnistuminen sen taloudellisten tavoitteiden saavuttamisessa

Oikeustapaukset

Fiskars on osallisena joukossa oikeustoimia, vaateita ja muita käsittelyjä, joiden lopullista tulosta ei voida ennustaa. Kaikki tällä hetkellä tiedossa olevat seikat huomioon ottaen tapauksilla ei odoteta olevan merkittävää vaikutusta konsernin taloudelliseen asemaan.

Näkymät vuodelle 2014

Talouden tunnusluvut ovat kehittymässä varovaisen myönteisesti useilla Fiskarsin päämarkkinoilla Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa, mutta kuluttajien ja kaupan odotetaan pysyvän varovaisina. Suomessa vähittäiskauppa kehittyi heikosti vuonna 2013, eikä käännettä ole odotettavissa vuonna 2014. Vuodesta 2014 liikevaihtoon vaikuttaa lisäksi luopuminen paikallisesta ruukkuliiketoiminnasta Isossa-Britanniassa vuoden 2013 lopussa.

Fiskarsin viisivuotinen investointiohjelma EMEA-alueella on puolessa välissä. Ohjelmaan liittyvät vuosittaiset investoinnit ovat alkaneet pienentyä ja poistot puolestaan kasvaa. Yhtiö suunnittelee lisäävänsä kasvun vauhdittamiseen tähtääviä panostuksia bränditunnettuuteen, Aasian ja Tyynenmeren alueen myyntiorganisaatioon sekä uusiin kategorioihin.

Konsernin koko vuoden liikevaihdon odotetaan olevan vuonna 2014 samalla tasolla kuin vuonna 2013 ja liikevoiton ilman kertaluonteisia odotetaan olevan pienempi kuin vuonna 2013.

Osakkuusyhtiö Wärtsilällä on edelleen suuri vaikutus konsernin tulokseen ja rahavirtaan vuonna 2014.

Helsingissä 6.2.2014

FISKARS OYJ ABP Hallitus

KONSERNITILINPÄÄTÖS, IFRS

Konsernin tuloslaskelma

milj. euroa	Liite	2013		2012
Liikevaihto	2	798,6		747,8
Hankinnan ja valmistuksen kulut	6	-475,3		-473,2
Bruttokate		323,2	40 %	274,6	37 %
Liiketoiminnan muut tuotot	5	3,1		2,1
Myynnin ja markkinoinnin kulut	6	-164,7		-128,9
Hallinnon kulut	6	-82,0		-73,5
Tutkimus- ja kehittämiskulut	6	-13,3		-10,3
Liiketoiminnan muut kulut	6	-1,5		-0,1
Liikearvon arvonalennukset	6	-3,7
Liiketulos (EBIT)		61,0	8 %	63,9	9 %
Biologisten hyödykkeiden käyvän arvon muutos	13	0,7		5,6
Osuus osakkuusyhtiön tuloksesta	15	50,8		47,8
Osakkuusyhtiöosakkeiden myyntivoitto	15			87,0
Muut rahoitustuotot ja -kulut	8	-4,3		-3,8
Tulos ennen veroja		108,3	14 %	200,4	27 %
Tuloverot	9	-14,3		-21,5
Tilikauden tulos		94,0	12 %	178,9	24 %
Jakautuminen:
Emoyhtiön osakkeenomistajat		93,7		178,9
Määräysvallattomat omistajat		0,3
Emoyhtiön omistajille kuuluva tulos/osake,
euroa (laimentamaton ja laimennettu)	10	1,14		2,18

Laaja tuloslaskelma

milj. euroa	Liite	2013	2012
Tilikauden tulos		94,0	178,9
Tilikauden muut laajan tuloksen erät:
Saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi:
Muuntoerot		-8,5	-1,0
Suoraan laajaan tulokseen kirjatut
muutokset osakkuusyhtiöissä	15	-13,9	0,3
siirretty tuloslaskelmaan			-0,1
Rahavirran suojaukset		0,5	-0,8
Ei siirretä tulosvaikutteisiksi:
Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen vakuutusmatemaattiset
voitot (tappiot) verojen jälkeen	21	-0,2	-0,5
Suoraan laajaan tulokseen kirjatut
muutokset osakkuusyhtiöissä	15	-5,6
Tilikauden muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen yhteensä		-27,7	-2,2
Tilikauden laaja tulos yhteensä		66,3	176,7
Jakautuminen:
Emoyhtiön omistajat		66,1	176,7
Määräysvallattomat omistajat		0,2

Liitetiedot ovat olennainen osa konsernitilinpäätöstä.

Konsernin tase

milj. euroa	Liite	31.12.2013		31.12.2012
Varat
PITKÄAIKAISET VARAT
Liikearvo	11	111,9		88,6
Muut aineettomat hyödykkeet	11	170,9		140,7
Aineelliset hyödykkeet	12	100,5		90,0
Biologiset hyödykkeet	13	42,0		41,2
Sijoituskiinteistöt	14	6,0		5,5
Osuudet osakkuusyhtiöissä	15	286,1		280,4
Rahoitusvarat
Sijoitukset, käypään arvoon tulosvaikutteisesti	16	10,5		9,7
Muut sijoitukset	16	3,9		0,8
Laskennalliset verosaamiset	9	31,3		25,8
Pitkäaikaiset varat yhteensä		763,1	73 %	682,6	73 %
LYHYAIKAISET VARAT
Vaihto-omaisuus	17	119,4		118,0
Myyntisaamiset ja muut saamiset	18	138,5		116,0
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset		6,1		1,9
Korolliset saamiset		2,3		0,5
Rahavarat ja muut rahoitusvarat	16	9,7		16,4
Lyhytaikaiset varat yhteensä		275,9	27 %	252,8	27 %
Varat yhteensä		1 039,1	100 %	935,4	100 %

Oma pääoma ja velat

Oma pääoma ja velat yhteensä		1 039,1	100 %	935,4	100 %
Lyhytaikaiset velat yhteensä		289,7	28 %	187,5	20 %
Varaukset	22	5,2		2,6
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat		3,7		7,9
Ostovelat ja muut velat	23	172,0		156,6
Korolliset velat	20	108,8		20,4
LYHYTAIKAISET VELAT
Pitkäaikaiset velat yhteensä		116,7	11 %	129,0	14 %
Varaukset	22	5,9		3,9
Eläkevelvoitteet	21	8,6		7,3
Laskennalliset verovelat	9	39,8		44,3
Muut velat		6,1		4,1
Korolliset velat	20	56,2		69,3
PITKÄAIKAISET VELAT
Oma pääoma yhteensä	19	632,7	61 %	618,9	66 %
Määräysvallattomien omistajien osuus		0,9
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma		631,8		618,9
OMA PÄÄOMA

Liitetiedot ovat olennainen osa konsernitilinpäätöstä.

Konsernin rahavirtalaskelma

milj. euroa	2013	2012
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA
Tulos ennen veroja	108,3	200,4
Oikaisut
Poistot ja arvonalentumiset	29,2	21,9
Osuus osakkuusyhtiön tuloksesta	-50,8	-47,8
Osakkuusyhtiöosakkeiden myyntivoitto		-87,0
Tuotot sijoituksista	0,2	-0,1
Rahoituserät	4,2	3,8
Biologisten hyödykkeiden muutos	-0,7	-5,6
Varausten muutos ja muut liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa	3,6	2,4
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta	94,0	88,1
Käyttöpääoman muutos
Korottomien saamisten muutos	-14,4	10,6
Vaihto-omaisuuden muutos	-0,5	-5,0
Korottomien velkojen muutos	7,3	-0,5
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja	86,5	93,2
Osinkotuotot osakkuusyhtiöltä	25,6	26,8
Maksetut rahoituskulut (netto)	-5,5	-4,6
Maksetut verot	-25,6	-20,3
Liiketoiminnan rahavirta (A)	81,0	95,0

INVESTOINTIEN RAHAVIRTA
Tytäryritysten hankinta	-49,5
Investoinnit rahoitusvaroihin	-0,1	-0,2
Investoinnit käyttöomaisuushyödykkeisiin	-37,5	-32,7
Käyttöomaisuushyödykkeiden luovutustulot	1,1	0,9
Liiketoiminnan myynti	1,0
Osakkuusyhtiöosakkeiden luovutustulot		126,4
Muu investointien rahavirta	0,4	0,1
Investointien rahavirta (B)	-84,6	94,5
RAHOITUSTOIMINTOJEN RAHAVIRTA
Lyhytaikaisten saamisten muutos	-1,8	0,1
Pitkäaikaisten lainojen nostot	0,1	0,1
Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset	-20,0	-2,5
Lyhytaikaisten lainojen muutos	74,2	-61,2
Rahoitusleasingvelkojen maksut	-1,7	-3,5
Muiden rahoituserien rahavirta	-0,2	-0,0
Maksetut osingot	-53,2	-112,2
Rahoitustoimintojen rahavirta (C)	-2,7	-179,2
Likvidien varojen muutos (A+B+C)	-6,3	10,3
Likvidit varat kauden alussa	16,4	6,1
Kurssimuutosten vaikutus	-0,5	-0,1
Likvidit varat kauden lopussa	9,7	16,4

Liitetiedot ovat olennainen osa konsernitilinpäätöstä.

Konsernin oman pääoman muutoslaskelma

							Määräys
				Käyvän	Vak.mat.		Kert. vallattom.
	Osake-		Omat Muunto-	arvon	voitot ja		voitto- omistajien	Yh
milj. euroa	pääoma	osakk.	erot	rahasto	tappiot	varat	osuus	teensä
31.12.2011	77,5	-0,9	2,0	0,1	-0,3	475,9		554,3
Muuntoeron muutos			-1,0					-1,0
Suoraan laajaan tulokseen kirjatut muutokset osakkuusyhtiöissä			-1,8	2,0				0,1
Rahavirran suojaukset				-0,8				-0,8
Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen vakuutusmatemaattiset
voitot (tappiot) verojen jälkeen					-0,5			-0,5
Tilikauden muut laajan tuloksen erät
verojen jälkeen, yhteensä			-2,8	1,2	-0,5			-2,2
Tilikauden tulos						178,9		178,9
Tilikauden laaja tulos yhteensä			-2,8	1,2	-0,5	178,9		176,7
Maksetut osingot						-112,2		-112,2
31.12.2012	77,5	-0,9	-0,8	1,3	-0,8	542,6		618,9
Muuntoeron muutos			-8,4				-0,1	-8,5
Suoraan laajaan tulokseen kirjatut muutokset osakkuusyhtiöissä			-9,5	-4,4	-5,6			-19,5
Rahavirran suojaukset				0,5				0,5
Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen vakuutusmatemaattiset
voitot (tappiot) verojen jälkeen					-0,2			-0,2
Tilikauden muut laajan tuloksen erät
verojen jälkeen, yhteensä			-17,9	-3,9	-5,8		-0,1	-27,7
Tilikauden tulos						93,7	0,3	94,0
Tilikauden laaja tulos yhteensä			-17,9	-3,9	-5,8	93,7	0,2	66,3
Yritysjärjestelyistä johtuvat muutokset							0,7	0,7
Omien osakkeiden mitätöinti		0,9				-0,9
Maksetut osingot						-53,2		-53,2
31.12.2013	77,5		-18,7	-2,6	-6,7	582,2	0,9	632,7

Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma

Liitetiedot ovat olennainen osa konsernitilinpäätöstä.

FISKARSVuosikertomus 2013

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

1. Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet, IFRS

Fiskars Oyj Abp on NASDAQ OMX Helsingissä noteerattu suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Raasepori ja rekisteröity osoite on Hämeentie 135 A, Helsinki. Fiskars Oyj Abp on Fiskars-konsernin emoyhtiö. Fiskars-konserni valmistaa ja markkinoi brändättyjä kuluttajatuotteita maailmanlaajuisesti. Fiskarsin toimintasegmentit ovat EMEA (Eurooppa, Lähi-itä sekä Aasian ja Tyynenmeren alue), Amerikka, Wärtsilä (osakkuusyhtiö) ja Muut. Toiminnot on jaettu liiketoiminta-alueisiin, joita ovat Koti, Puutarha ja Ulkoilu. Lisäksi konsernilla on kiinteistöliiketoimintaa ja strateginen omistus Wärtsilä Oyj Abp:sta, joka luokitellaan osakkuusyhtiöksi. Konsernin kansainväliset pääbrändit ovat Fiskars, Iittala ja Gerber.

Fiskars Oyj:n hallitus on hyväksynyt tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta.

Laatimisperusta

Fiskars Oyj Abp:n ("Fiskars" tai "konserni") konsernitilinpäätös on laadittu 31.12.2013 voimassa olevien Euroopan Unionin hyväksymien kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset.

Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ja -velkoja, biologisia hyödykkeitä sekä etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin liittyviä varoja ja velkoja, jotka on arvostettu käypään arvoon.

Konserniyhtiöt raportoivat tilinpäätöksissään liiketoimensa sen taloudellisen ympäristön valuutan mukaisesti, jossa ne pääasiallisesti toimivat ('toimintavaluutta'). Konsernitilinpäätös esitetään euroina, joka on emoyhtiön toimintavaluutta. Luvut esitetään miljoonina euroina yhdellä desimaalilla.

Arvioiden käyttö

Laatiessaan tilinpäätöstä kansainvälisen tilinpäätösstandardien mukaisesti, konsernin johto joutuu tekemään arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat tilinpäätöserien arvostukseen ja jaksotukseen. Nämä arviot ja oletukset perustuvat historialliseen kokemukseen ja muihin perusteltavissa oleviin oletuksiin, joiden uskotaan olevan järkeviä raportointikauden päättymispäivänä vallitsevissa olosuhteissa. Nämä arviot muodostavat perustan tilinpäätökseen sisältyvien erien arvioinnille. Markkinoiden ja yleisen taloudellisen tilanteen kehitys saattavat vaikuttaa arvioiden pohjana oleviin muuttujiin ja toteutumat saattavat poiketa merkittävästi arvioista. Arviot liittyvät lähinnä arvonalentumistestauksissa tehtyihin oletuksiin, epäkurantin vaihto-omaisuuden määrään, myyntisaamisten arvonalentumistappioiden kirjaamiseen, uudelleenjärjestelyvarauksiin, eläkevelvoitteiden määrittämiseen, biologisten hyödykkeiden arvonmääritykseen sekä laskennallisten verosaamisten hyödyntämiseen tulevaisuudessa syntyvää verotettavaa tuloa vastaan.

FISKARSVuosikertomus 2013

Konsernitilinpäätös

Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiö Fiskars Oyj Abp:n sekä kaikki sen suoraan tai välillisesti omistamat tytäryhtiöt (yli 50 % äänimäärästä) tai yhtiöt, joissa sillä muutoin on määräysvalta. Hankitut tai perustetut tytäryhtiöt sisältyvät konsernitilinpäätökseen hankinta tai perustamishetkestä määräysvallan päättymiseen saakka.

Tytäryhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen hankintamenetelmää käyttäen. Konsernin sisäiset liiketapahtumat, voitonjako, saamiset ja velat sekä sisäisten tapahtumien realisoitumattomat katteet eliminoidaan konsernitilinpäätöksen yhdistelyssä. Tilikauden voiton tai tappion jakautuminen emoyhtiön omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään tuloslaskelmassa sekä laajan tuloksen jakautuminen emoyhtiön omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään laajassa tuloslaskelmassa. Määräysvallattomien omistajien osuus on esitetty konsernitaseen omassa pääomassa erillään emoyhtiön omistajille kuuluvasta omasta pääomasta.

Sijoitukset osakkuusyhtiöihin, joissa Fiskarsilla on huomattava vaikutusvalta mutta ei määräysvaltaa, yhdistellään konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmän mukaisesti. Huomattava vaikutusvalta syntyy yleensä silloin, kun konserni omistaa yli 20 % yrityksen äänivallasta tai kun konsernilla on muutoin huomattava vaikutusvalta mutta ei määräysvaltaa.

Yhteisyritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen käyttäen suhteellista yhdistelyä, jossa konsernin omistama osuus yhteisessä määräysvallassa olevan yksikön varojen, velkojen, tuottojen ja kulujen erästä yhdistellään rivi riviltä konsernitilinpäätökseen.

Ulkomaan rahan määräisten erien muuttaminen

Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat

Ulkomaan valuutan määräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin. Raportointikauden päättymispäivänä taseen monetaariset varat ja velat arvostetaan raportointikauden päättymispäivän valuuttakursseilla. Muuntamisesta syntyneet kurssierot kirjataan tuloslaskelmaan ja esitetään rahoituserissä. Ulkomaan rahan määräiset ei-monetaariset erät arvostetaan tapahtumapäivän kurssiin, lukuun ottamatta käypiin arvoihin arvostettuja eriä, jotka arvostetaan käyttäen käyvän arvon määrittämispäivän kursseja. Kurssierot ei-monetaarisista taseen eristä raportoidaan tuloslaskelmassa osana liiketulosta.

Ulkomaisten tytäryhtiöiden tilinpäätösten muuntaminen

Konsernitilinpäätöksessä ulkomaisten tytäryhtiöiden tuloslaskelmat, laajat tuloslaskelmat sekä rahavirrat on muunnettu euroiksi kauden keskikurssiin ja taseet raportointikauden päättymispäivän kurssiin. Tästä syntyvät muuntoerot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään konsernin omassa pääomassa. Kurssiero, joka johtuu voiton tai tappion sekä laajan tuloksen muuntamisesta tuloslaskelmassa ja laajassa tuloslaskelmassa keskikurssin mukaan ja raportointikauden päättymispäivän kurssiin taseessa, kirjataan muihin laajan tuloksen eriin, ja se sisältyy oman pääoman muuntoeroihin. Myös ulkomaisiin yksiköihin tehtyjä nettosijoituksia suojaavien rahoitusinstrumenttien arvonmuutoksen tehokas osuus kirjataan vastaavalla tavalla. Kun tytäryrityksestä luovutaan kokonaan tai osittain, kertyneet muuntoerot siirretään tulosvaikutteisiksi osana luovutusvoittoa tai -tappiota.

FISKARSVuosikertomus 2013

Liikevaihto ja tuloutusperiaatteet

Liikevaihtoa laskettaessa myyntituotoista on vähennetty välilliset verot, myönnetyt alennukset ja ulkomaan valuutan määräisten myyntisaamisten kurssierot. Myyntituotot tavaroiden myynnistä tuloutetaan, kun kaikki omistukseen liittyvät oleelliset riskit ja hyödyt ovat siirtyneet ostajalle eli kun tuote on toimitusehtojen mukaisesti toimitettu asiakkaalle. Konsernilla ei ole sellaisia pitkäaikaishankkeita, jotka tuloutettaisiin valmistusasteeseen perustuen.

Eläkevelvoitteet

Konserniyhtiöillä on useita eläkejärjestelyjä, jotka perustuvat paikallisiin olosuhteisiin ja käytäntöihin niissä maissa, joissa yhtiöt toimivat. Nämä luokitellaan joko maksu- tai etuuspohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa kiinteitä maksuja erilliselle yksikölle. Mikäli maksujen saajataho ei pysty suoriutumaan kyseisten eläke-etuuksien maksamisesta, konsernilla ei ole oikeudellista eikä tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen. Kaikki sellaiset järjestelyt, jotka eivät täytä näitä ehtoja, ovat etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Pääosa konserniyhtiöiden eläkejärjestelyistä on luokiteltu maksupohjaisiksi ja niiden maksut kirjataan tuloslaskelmaan kuluiksi sillä tilikaudella, jonka aikana maksuvelvollisuus on syntynyt.

Etuuspohjaisten järjestelyjen kustannukset lasketaan ja kirjataan järjestelyn ehtojen mukaisesti, vakuutusmatemaattisiin laskelmiin perustuen. Eläkemenot kirjataan kuluiksi kyseisten henkilöiden palvelusajalle. Eläkevelvoitteet määritetään ennustettujen eläkemaksujen diskontattuun nykyarvoon, vähennettynä eläkejärjestelyyn kuuluvien varojen raportointikauden päättymispäivän käyvällä arvolla. Vakuutusmatemaattisten laskelmien oletusten muutokset voivat vaikuttaa esitettyihin eläkevelvoitteisiin ja eläkekuluihin.

Fiskars kirjaa vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot voittojen ja muihin laajan tuloksen eriin, minkä IAS 19 – standardi salli aiemmin vaihtoehtoisena käsittelytapana mutta joka IAS 19 –standardiin tehdyn muutoksen mukaan on nyt pakollinen.

Liiketulos

IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardi ei määrittele liiketuloksen käsitettä. Fiskarsin liiketuloksen (EBIT) määritelmän mukaan liiketulos on nettosumma, joka muodostuu kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot, vähennetään ostokulut oikaistuina valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutoksella sekä omaan käyttöön valmistuksesta syntyneillä kuluilla, vähennetään työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, poistot ja mahdolliset arvonalentumistappiot sekä liiketoiminnan muut kulut. Liiketulos sisältää toimintasegmenttien - EMEA, Amerikka ja Muut - liiketulokset. Osuus osakkuusyhtiö Wärtsilän tuloksesta ja biologisten varojen käyvän arvon muutos esitetään tuloslaskelmassa omina riveinään liiketuloksen jälkeen.

Aineettomat hyödykkeet

Aineeton hyödyke merkitään taseeseen alun perin hankintamenoon siinä tapauksessa, että hankintameno on määritettävissä luotettavasti ja on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi. Omaisuuserien jäännösarvot sekä taloudelliset vaikutusajat tarkistetaan vähintään jokaisen tilikauden lopussa ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.

FISKARSVuosikertomus 2013

Liikearvo

Liikearvo vastaa sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää konsernin osuuden hankitun yrityksen tai liiketoiminnan yksilöitävissä olevien varojen, velkojen ja ehdollisten velkojen nettomääräisestä käyvästä arvosta hankintaajankohtana. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä arvonalentumistappioilla. Liikearvosta ei kirjata säännönmukaisia poistoja, vaan sen mahdollinen arvonalentuminen arvioidaan vähintään vuosittain. Tätä varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille, osakkuusyhtiöiden osalta liikearvo sisältyy osakkuusyritysosuuden tasearvoon. Yksikön kerrytettävissä olevaa rahamäärää verrataan vuosittain tai useammin, jos on viitteitä arvonalentumisesta, sen kirjanpitoarvoon mahdollisen arvonalentumisen määrittelemiseksi.

Ehdollinen lisäkauppahinta on arvostettava käypään arvoon ja myöhemmät muutokset tulosvaikutteisesti. Kaikki hankintaan liittyvät kustannukset, kuten asiantuntijakorvaukset, kirjataan kuluksi eikä aktivoida. Jokaisessa yksittäisessä hankinnassa on mahdollisuus arvostaa määräysvallattomien omistajien osuus joko osuutena nettovarallisuudesta tai käypään arvoon.

Tutkimus- ja kehitysmenot

Tutkimus- ja kehitysmenot kirjataan sen tilikauden kuluksi, jolloin ne toteutuvat lukuun ottamatta tuotekehitysmenoja, jotka aktivoidaan, kun niiden voidaan luotettavasti odottaa tuottavan konsernille taloudellista hyötyä tulevaisuudessa ja myös muut IAS 38:n kriteerit, kuten tuotteen tekniset ja taloudelliset toteuttamiskriteerit, täyttyvät. Aktivoidut tuotekehitysmenot, jotka sisältävät lähinnä välittömiä henkilöstökustannuksia ja ulkopuolisia palveluita, kirjataan aineettomiin hyödykkeisiin.

Aineeton hyödyke, joka ei ole vielä valmis käytettäväksi, testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Aktivoidut kehittämismenot arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen jälkeen hankintamenoon kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla vähennettyinä. Aktivoitujen kehittämismenojen taloudellinen vaikutusaika on 3–6 vuotta, jonka kuluessa ne kirjataan tasapoistoina kuluiksi.

Muut aineettomat hyödykkeet

Muut aineettomat hyödykkeet koostuvat mm. patenteista, aktivoiduista tuotekehityshankkeista, ohjelmistoista ja liiketoimintahankintojen yhteydessä omistukseen tulleista tavaramerkeistä ja asiakassuhteista. Ne arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumistappioilla vähennettynä. Tähän luokkaan kuuluvat aineettomat hyödykkeet poistetaan tasapoistoina niiden arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa pääasiallisesti seuraavin poistoajoin:

●	ATK-ohjelmistot	3–10 vuotta
●	Asiakassuhteet	5–15 vuotta
●	Muut	3–10 vuotta

Niistä aineettomista hyödykkeistä, kuten liiketoimintahankintojen yhteydessä hankituista tavaramerkeistä tai brändeistä, joille ei ole määritettävissä taloudellista vaikutusaikaa, ei tehdä poistoja, vaan niiden tasearvo testataan vähintään vuosittain arvonalentumistestein.

FISKARSVuosikertomus 2013

Aineellinen käyttöomaisuus

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet arvostetaan taseessa alkuperäiseen hankintamenoon kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumistappioilla vähennettynä. Välittömästi ehdot täyttävät omaisuuserän hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta johtuvat vieraan pääoman menot aktivoidaan osaksi kyseisen omaisuuserän hankintamenoa.

Aineellisista hyödykkeistä tehdään tasapoistot, jotka perustuvat arvioituun taloudelliseen vaikutusaikaan. Omaisuuserien jäännösarvot sekä taloudelliset vaikutusajat tarkistetaan vähintään jokaisen tilikauden lopussa ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia. Poistoajat ovat seuraavat:

●	Rakennukset	20–40 vuotta
●	Koneet ja kalusto	3–10 vuotta
●	Maa- ja vesialueet	Ei poistoja

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksista syntyvät myyntivoitot sisältyvät liiketoiminnan muihin tuottoihin. Myyntitappiot sisältyvät liiketoiminnan muihin kuluihin.

Vuokrasopimukset

Vuokrasopimukset, joissa kaikki oleelliset vuokrakohteen omistukseen liittyvät riskit ja hyödyt siirtyvät konsernille, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimuksilla hankitut omaisuuserät kirjataan vuokra-ajan alkamisajankohtana aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin käypään arvoon tai vähimmäisvuokrien nykyarvoon sen mukaan, kumpi näistä on alempi. Sopimukseen liittyvä velka kirjataan korollisiin rahoitusvelkoihin. Vuokramaksut jaetaan rahoituskuluihin ja velan vähennykseen.

Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokralle antajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina. Muiden vuokrasopimusten perusteella maksetut vuokrat käsitellään kuluina tasasuuruisina erinä vuokra-ajan kuluessa.

Sijoituskiinteistöt

Kiinteistöt, joita ei käytetä konsernin omassa toiminnassa tai joita konserni pitää hallussaan hankkiakseen vuokratuottoja tai omaisuuden arvonnousua, luokitellaan sijoituskiinteistöiksi. Nämä kiinteistöt arvostetaan hankintamenoonsa vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla. Sijoituskiinteistöistä kirjataan poistot kohteesta riippuen 20–40 vuoden kuluessa. Maa-alueista ei tehdä poistoja.

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentumiset

Konsernin liiketoiminta on jaettu toimintasegmenttejä pienempiin rahavirtoja tuottaviin yksiköihin. Näihin yksiköihin liittyvien omaisuuserien arvoja tarkastellaan jokaisena raportointikauden päättymispäivänä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain seuraavista omaisuuseristä riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä: liikearvo, taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomat aineettomat hyödykkeet sekä keskeneräiset aineettomat hyödykkeet.

FISKARSVuosikertomus 2013

Mahdollisen arvonalentumistarpeen määrittämiseksi omaisuuserän kirjanpitoarvoa tai rahavirtaa tuottavan yksikön nettovarojen kirjanpitoarvoja verrataan siitä kerrytettävissä olevaan rahamäärään. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on joko vastaisten rahavirtojen nykyarvo (käyttöarvo) tai käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla sen mukaan, kumpi näistä on suurempi. Omaisuuserästä kirjataan arvonalentumistappio, kun sen kirjanpitoarvo ylittää kerrytettävissä olevan rahamäärän. Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sekä muihin aineettomiin hyödykkeisiin paitsi liikearvoon liittyvä aiemmin kirjattu arvonalentumistappio peruutetaan vain siinä tapauksessa, että omaisuuserästä kerrytettävissä olevaa rahamäärää määritettäessä käytetyissä arvioissa on tapahtunut muutos arvonalentumisen kirjaamisen jälkeen. Arvonalentumistappio peruutetaan korkeintaan siihen omaisuuserän kirjanpitoarvoon asti, joka olisi sen poistoilla vähennetty kirjanpitoarvo, jos siitä ei aikaisempina vuosina olisi kirjattu arvonalentumista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruuteta missään tilanteessa.

Biologiset hyödykkeet

Fiskarsin biologiset hyödykkeet koostuvat konsernin Suomessa olevasta puuvarannosta. Nämä omaisuuserät on arvostettu käypään arvoonsa arvioiduilla myyntikustannuksilla vähennettynä. Puuvarannon nettokasvusta sekä markkina-arvon muutoksesta johtuva käyvän arvon muutos esitetään tuloslaskelmassa omana rivinään liiketuloksen (EBIT) jälkeen. Myyntituotto puun myynnistä sisältyy liiketulokseen.

Biologisten varojen arvo perustuu Metsäntutkimuslaitoksen kantohintatilastosta laskettuun kolmen vuoden liukuvaan keskiarvoon, joka on kerrottu arvioiduilla puutavaralajikohtaisilla puumäärillä niiden realisointiin liittyvät kulut ja riskit huomioon ottaen.

Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot

Pitkäaikaiset omaisuuserät (tai luovutettavien erien ryhmä) ja lopetettuihin toimintoihin liittyvät omaisuuserät ja velat luokitellaan myytävänä oleviksi, mikäli niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiassa omaisuuserän myynnistä jatkuvan käytön sijaan. Myytävänä olevaksi luokittelun ehtojen katsotaan täyttyvän, kun myynti on erittäin todennäköinen ja omaisuuserä (tai luovutettavien erien ryhmä) on välittömästi myytävissä nykyisessä kunnossaan yleisin ja tavanomaisin ehdoin, johto on sitoutunut myyntiin ja myynnin odotetaan tapahtuvan vuoden kuluessa luokittelusta.

Luokitteluhetkestä lähtien myytävänä olevat omaisuuserät (tai luovutettavien erien ryhmä) arvostetaan kirjanpitoarvoon tai myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon sen mukaan, kumpi näistä on alempi. Poistot näistä omaisuuseristä lopetetaan luokitteluhetkellä. Myytävänä olevat omaisuuserät, luovutettavien erien ryhmät, myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät muihin laajan tuloksen eriin kirjatut erät sekä luovutettavien erien ryhmään sisältyvät velat esitetään taseessa erillään muista eristä.

Lopetettu toiminto on yhteisön osa, yleensä erillinen keskeinen liiketoiminta-alue tai maantieteellinen alue, josta on luovuttu tai luovutaan koordinoidun suunnitelman mukaisesti. Lopetetun toiminnon tulos esitetään erillään jatkuvista toiminnoista laajassa tuloslaskelmassa.

Fiskarsilla ei ole ollut myytävänä olevia pitkäaikaisia omaisuuseriä eikä lopetettuja toimintoja tilikaudella 2013 eikä 2012.

FISKARSVuosikertomus 2013

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus esitetään taseessa hankintamenoon tai nettorealisointiarvoon sen mukaan, kumpi niistä on alempi. Arvostuksessa noudatetaan FIFO-periaatetta. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintamenoon sisällytetään välittömien hankinta- ja valmistuskustannusten sekä muiden kustannusten lisäksi osuus valmistuksen yleiskustannuksista normaalilla tuotantoasteella määritettynä. Nettorealisointiarvo on se summa, joka voidaan saada normaalissa liiketoiminnassa saadusta myynnistä vähennettynä tuotteen valmiiksi saattamiseen ja myyntiin tarvittavilla menoilla. Vaihto-omaisuus esitetään epäkuranttiudesta ja hitaasti kiertävästä vaihto-omaisuudesta johtuvalla arvonalentumiskirjauksella vähennettynä.

Rahoitusinstrumentit

Rahoitusvarat

Fiskarsin rahoitusvarat on luokiteltu seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, lainat ja muut saamiset sekä myytävissä olevat rahoitusvarat. Rahoitusvarat luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä niiden käyttötarkoituksen perusteella. Transaktiomenot sisällytetään rahoitusvarojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon silloin, kun kyseessä on erä, jota ei arvosteta käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä. Rahoitusvarojen taseesta pois kirjaaminen tapahtuu silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat -ryhmään luokitellaan sellaiset rahoitusvaroihin kuuluvat erät, jotka on hankittu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi tai jotka luokitellaan alkuperäisen kirjaamisen tapahtuessa käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi (käyvän arvon vaihtoehto). Fiskarsissa tähän ryhmään sisältyvät sijoitukset noteerattuihin arvopapereihin sekä ne johdannaiset, jotka eivät täytä suojauslaskennan ehtoja tai joiden suhteen ei sovelleta suojauslaskentaa.

Ryhmän erät arvostetaan käypään arvoon sekä alun perin kirjanpitoon merkittäessä että sen jälkeen. Noteerattujen sijoitusten käypä arvo perustuu raportointikauden päättymispäivänä noteerattuun markkinahintaan ja käyvän arvon muutokset, sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot, kirjataan tuloslaskelman rahoituseriin. Niiden johdannaisten, jotka eivät täytä suojauslaskennan ehtoja, käypien arvojen määrittämisperusteet on selostettu alla osiossa Johdannaiset ja suojauslaskenta.

Lainat ja muut saamiset

Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteitä tai määritettävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla, eikä Fiskars pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa tai alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä luokittele myytävissä oleviksi. Lainat ja muut saamiset -ryhmään kuuluvat lyhytaikaisista saamisista myyntisaamiset ja muut saamiset sekä pitkäaikaiset lainasaamiset, jotka on esitetty konsernitaseen erässä Muut sijoitukset.

Ryhmän erät arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Epävarmojen saamisten määrä arvioidaan perustuen yksittäisten erien riskiin. Arvion perusteella saamisia oikaistaan vastaamaan enintään todennäköistä arvoa. Lainat ja muut saamiset sisältyvät taseessa luonteensa mukaisesti lyhyt- tai pitkäaikaisiin varoihin: viimeksi mainittuihin, mikäli ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua raportointikauden päättymispäivästä.

FISKARSVuosikertomus 2013

Myytävissä olevat rahoitusvarat

Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat sellaisia johdannaisvaroihin kuulumattomia rahoitusvaroja, jotka on nimenomaisesti luokiteltu myytävissä oleviksi tai joita ei ole luokiteltu joko lainoiksi ja muiksi saamisiksi, eräpäivään asti pidettäviksi sijoituksiksi eikä käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi rahoitusvaroiksi. Fiskarsissa tähän ryhmään sisältyvät sijoitukset noteeraamattomiin arvopapereihin. Jos näiden sijoitusten käypiä arvoja ei voida määrittää luotettavasti, ne arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon. Myytävissä olevat rahoitusvarat sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin, ellei konserni ole luopumassa niistä 12 kuukauden kuluessa raportointikauden päättymispäivästä, jolloin ne sisällytetään lyhytaikaisiin varoihin.

Rahavarat

Taseen Rahavarat -erään sisältyvät käteisvarat, eli käteinen raha ja vaadittaessa maksettavat talletukset, sekä muut rahavarat. Muut rahavarat koostuvat erittäin likvideistä sijoituksista, jotka ovat helposti vaihdettavissa etukäteen tiedossa olevaan määrään käteisvaroja ja joiden arvonmuutosten riski on vähäinen. Muihin rahavaroihin luettavien erien juoksuaika on hankinta-ajankohtana enintään kolme kuukautta. Luotollisten tilien velkasaldot sisältyvät lyhytaikaisiin korollisiin rahoitusvelkoihin.

Rahoitusvelat

Fiskarsin rahoitusvelat luokitellaan seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat (sisältäen johdannaisvelat) sekä jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat velat. Rahoitusvelat kirjataan alun perin kirjanpitoon käypään arvoon. Transaktiomenot sisällytetään jaksotettuun hankintamenoon arvostettavien rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Myöhemmin rahoitusvelat arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon, lukuun ottamatta johdannaisvelkoja jotka arvostetaan käypään arvoon. Rahoitusvelat luokitellaan pitkäaikaisiin ja lyhytaikaisiin velkoihin: jälkimmäisiin kuuluvat kaikki ne rahoitusvelat, joiden maksua konsernilla ei ole ehdotonta oikeutta siirtää vähintään 12 kuukauden päähän raportointikauden päättymispäivästä. Rahoitusvelka (tai sen osa) kirjataan pois taseesta vasta silloin, kun velka on lakannut olemasta olemassa, eli kun sopimuksessa yksilöity velvoite on täytetty tai kumottu tai sen voimassaolo on lakannut.

Johdannaiset ja suojauslaskenta

Johdannaiset on luokiteltu käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusinstrumentteihin. Johdannaiset arvostetaan alun perin kirjanpitoon merkittäessä alkuperäiseen hankintamenoon ja sen jälkeen kunkin raportointikauden päättymispäivän käypään arvoon. Johdannaisten käyvät arvot perustuvat vallitseviin markkina-arvoihin tai arvoihin, jotka on johdettu markkina-arvoista raportointikauden päättymispäivänä. Käypien arvojen muutokset kirjataan rahoituseriin. Fiskars on soveltanut rahavirran suojauslaskentaa käypien arvojen muutoksiin kassavirtasuojaukseen suunniteltujen, kelvollisten ja tehokkaiden johdannaisten osalta. Muutokset on kirjattu Muihin laajan tuloksen eriin.

Käyvän arvon luokittelu

Hierarkiatasoon 1 kuuluvat rahoitusinstrumentit, joille on olemassa aktiivisilla markkinoilla julkisesti noteerattu hinta, tasoon 2 instrumentit, joiden arvonmäärityksessä on käytetty suoraan havainnoitavissa olevia markkinahintoja ja tasoon 3 instrumentit, joiden arvonmääritykseen suoria markkinahintoja ei ole käytettävissä. Taso 1 sisältää pörssinoteeratut osakkeet, taso 2 korolliset velat ja johdannaiset ja taso 3 sijoitukset noteeraamattomiin osakkeisiin ja rahastoihin.

FISKARSVuosikertomus 2013

Varaukset ja ehdolliset velat

Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun sitä koskeva yksityiskohtainen ja asianmukainen suunnitelma on laadittu ja annettu niille, joita suunnitelma koskee, riittävä peruste odottaa, että uudelleenjärjestely toteutetaan. Varauksena kirjattava määrä vastaa parasta arviota menoista, joita olemassa olevan velvoitteen täyttäminen edellyttää raportointikauden päättymispäivänä. Jos osasta velvoitetta on mahdollista saada korvaus kolmannelta osapuolelta, korvaus kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi, kun korvauksen saaminen on käytännössä varmaa.

Konserni on osallisena liiketoimintaan liittyvissä riita- ja oikeusprosesseissa. Tilinpäätöksessä varaudutaan näihin liittyviin kustannuksiin, kun niiden määrä on arvioitavissa luotettavasti ja niiden toteutuminen on todennäköistä. Muuten kyseiset ehdolliset velat esitetään liitetietona.

Tuloverot

Konsernin verokulu muodostuu kunkin konserniyhtiön kauden verotettavaan tulokseen perustuvasta verosta sekä laskennallisten verovelkojen ja -saamisten muutoksesta. Kauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan käyttäen verokantaa, josta on säädetty tai joka on käytännössä hyväksytty raportointikauden päättymispäivään mennessä. Laskennallinen verovelka tai -saaminen kirjataan omaisuus- ja velkaerien verotuksellisten arvojen ja kirjanpidon arvojen välisistä väliaikaisista eroista käyttäen verokantaa, josta on säädetty tai joka on käytännössä hyväksytty raportointikauden päättymispäivään mennessä. Väliaikaisia eroja syntyy mm. vahvistetuista verotuksellisista tappioista, poistoeroista, varauksista, etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä, johdannaissopimusten arvostamisesta käypään arvoon, biologisista hyödykkeistä, konsernin sisäisen vaihto-omaisuuden katteen eliminoinnista sekä liiketoimintojen hankintojen yhteydessä tehdyistä omaisuus- ja velkaerien käypiin arvoihin perustuvista oikaisuista. Tytär- ja osakkuusyhtiöiden jakamattomista voittovaroista kirjataan laskennallinen verovelka, jos voitonjako on todennäköinen ja se aiheuttaa veroseuraamuksia. Laskennallinen verovelka sisältyy taseeseen kokonaisuudessaan ja laskennallinen verosaaminen arvioidun todennäköisen verohyödyn suuruisena. Verot kirjataan tulosvaikutteisesti, paitsi jos ne liittyvät muihin laajan tuloksen eriin. Tällöin myös tulovero kirjataan kyseisiin eriin.

Osingot

Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamaa osinkoa ei ole kirjattu tilinpäätökseen, vaan osingot kirjataan vasta yhtiökokouksen tekemän päätöksen perusteella.

Päättyneellä tilikaudella sovelletut uudet ja muutetut standardit

Fiskars-konserni on noudattanut vuoden 2013 alusta alkaen seuraavia voimaan tulleita uusia ja muutettuja standardeja:

• Muutokset IAS 1:een Tilinpäätöksen esittäminen. Keskeisin muutos on vaatimus muiden laajan tuloksen erien ryhmittelemisestä sen mukaan, siirretäänkö ne mahdollisesti myöhemmin tulosvaikutteisiksi tiettyjen ehtojen täyttyessä. Muutokset vaikuttivat vain konsernin muiden laajan tuloksen erien esitystapaan.
• Muutos IAS 19:ään Työsuhde-etuudet. Merkittävimmät muutokset ovat seuraavat: kaikki vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan välittömästi muihin laajan tuloksen eriin, ts. ns. putkimenetelmästä on luovuttu, ja rahoitusmeno määritetään nettorahastointiin perustuen. Fiskars on noudattanut IAS 19 jo aikaisemmin sallimaa käytäntöä, joka nyt on vaatimus, ja kirjannut vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot muihin laajan tuloksen eriin. Muilla standardiin tehdyillä muutoksilla ei ollut olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen, joten vertailukauden lukuja ei ole oikaistu.
• IFRS 13 Käyvän arvon määrittäminen. IFRS 13:een on yhdistetty vaatimukset käyvän arvon määrittämisestä sekä sitä koskevien tietojen esittämisestä tilinpäätöksessä, lisäksi uuteen standardiin sisältyy käyvän arvon määritelmä. Käyvän arvon käyttöä ei laajenneta, mutta standardissa annetaan ohjeistusta sen määrittämisestä silloin, kun sen käyttö on sallittu tai sitä on vaadittu jossain toisessa standardissa. IFRS 13 on laajentanut jonkin verran konsernitilinpäätöksen liitetietoja.
• IFRS-standardeihin tehdyt parannukset (Annual Improvements to IFRSs 2009–2011, toukokuu 2012). Annual Improvements -menettelyn kautta standardeihin tehtävät pienet ja vähemmän kiireelliset muutokset kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi ja toteutetaan kerran vuodessa. Hankkeeseen kuuluvat muutokset koskevat yhteensä viittä standardia. Muutosten vaikutukset eivät ole olleet merkittäviä.
• Muutokset IFRS 7:ään Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot. Muutoksilla tarkennetaan liitetietovaatimuksia, jotka koskevat taseessa nettomääräisinä esitettyjä rahoitusinstrumentteja sekä yleisiä netotusjärjestelyjä tai vastaavanlaisia sopimuksia. Muutoksilla ei ollut merkittävää vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

Muilla uusilla tai muutetuilla standardeilla ja tulkinnoilla ei ole vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

Tulevilla tilikausilla sovellettaviksi tulevat uudet ja muutetut standardit ja tulkinnat

Fiskars ei ole vielä soveltanut seuraavia, IASB:n jo julkistamia uusia tai uudistettuja standardeja ja tulkintoja. Konserni ottaa ne käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien.

• IFRS 10 Konsernitilinpäätös ja siihen tehdyt muutokset (EU:ssa voimaan 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Olemassa olevien periaatteiden mukaisesti IFRS 10 määrittää määräysvallan keskeiseksi tekijäksi, kun ratkaistaan, tuleeko yhteisö yhdistellä konsernitilinpäätökseen. Lisäksi standardissa annetaan lisäohjeistusta määräysvallan määrittelystä silloin, kun sitä on vaikea arvioida. Uudella standardilla ei arvioida olevan olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
• IFRS 11 Yhteisjärjestelyt ja siihen tehdyt muutokset (EU:ssa voimaan 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). IFRS 11 painottaa yhteisjärjestelyjen kirjanpitokäsittelyssä niistä seuraavia oikeuksia ja velvoitteita ennemmin kuin niiden oikeudellista muotoa. Yhteisjärjestelyjä on kahden tyyppisiä: yhteiset toiminnot ja yhteisyritykset. Yhteisyritysten raportoinnissa on käytettävä jatkossa yhtä menetelmää, pääomaosuusmenetelmää, eikä aiempi suhteellisen yhdistelyn vaihtoehto ole enää sallittu. Uudella standardilla ei arvioida olevan olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
• IFRS 12 Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot osuuksista muissa yhteisöissä ja siihen tehdyt muutokset (EU:ssa voimaan 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). IFRS 12 kokoaa yhteen tilinpäätöksessä esitettäviä tietoja koskevat vaatimukset, jotka liittyvät erilaisiin osuuksiin muissa yhteisöissä, ml. osakkuusyhtiöt, yhteisjärjestelyt, strukturoidut yhteisöt ja muut, taseen ulkopuolelle jäävät yhteisöt. Uusi standardi laajentaa liitetietoja, joita konserni esittää omistuksistaan muissa yhteisöissä. Uudella standardilla ei arvioida olevan olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
• IAS 27 Erillistilinpäätös (uudistettu 2011) ja siihen tehdyt muutokset (EU:ssa voimaan 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Uudistettu standardi sisältää IFRS-erillistilinpäätöstä koskevat vaatimukset, jotka jäivät jäljelle, kun määräysvaltaa koskevat kohdat siirrettiin uuteen IFRS 10:een. Uudistetulla standardilla ei ole vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
• IAS 28 Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä (uudistettu 2011) (EU:ssa voimaan 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). IFRS 11 julkaisemisen seurauksena uudistettu standardi sisältää vaatimukset sekä osakkuus- että yhteisyritysten kirjanpitokäsittelystä pääomaosuusmenetelmällä. Uudistetulla standardilla ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
• Muutokset IAS 32:een Rahoitusinstrumentit: esittämistapa (voimaan 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutokset selventävät taseen rahoitusvarojen ja -velkojen nettomääräistä esittämistä koskevan sääntelyn vaatimuksia ja antavat lisää aihetta koskevaa soveltamisohjeistusta. Muutoksilla ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
• Muutokset IAS 36:een Rahoituserien arvon alentuminen (sovellettava 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutosten tarkoituksena on selkeyttää, että tilinpäätöksessä omaisuuserien kerrytettävissä olevasta rahamäärästä esitettävien tietojen soveltamisala rajoittuu arvoltaan alentuneisiin omaisuuseriin, mikäli kyseinen summa perustuu käypään arvoon vähennettynä luovutuksesta johtuvilla menoilla. Muutetulla standardilla ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
• Muutokset IAS 39:ään Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen (sovellettava 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). IAS 39:ään on lisätty poikkeussäännös, jonka perusteella suojaussuhteen ei katsota päättyvän tietyissä olosuhteissa, kun suojausinstrumentiksi määritetty johdannaisinstrumentti uudistetaan yhdeltä vastapuolelta keskusvastapuolelle säädösten tai määräysten seurauksena. Näillä muutoksilla ei arvioida olevan vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
• IFRIC 21 Levies* (sovellettava 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Tulkinta tarkentaa julkisten maksujen (levies) kirjanpitokäsittelyä. Julkisesta maksusta johtuva velka on kirjattava silloin, kun lainsäädännössä määritelty, maksuvelvollisuuden aikaansaava tapahtuma tapahtuu. IFRIC 21 soveltamisalan ulkopuolelle jäävät tuloverot, sakot tai muut rangaistusmaksut sekä sellaiset maksut, jotka kuuluvat muiden IFRS-standardien soveltamisalaan. Tulkinnalla ei arvioida olevan vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
• Muutokset IAS 19:ään Työsuhde-etuudet - Defined Benefit Plans - Employee Contributions* (sovellettava

1.7.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutoksilla on selvennetty kirjanpitokäsittelyä, kun etuuspohjaisessa järjestelyssä edellytetään työntekijöiden tai kolmansien osapuolien maksuja järjestelyyn. Standardimuutoksilla ei ole vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

• IFRS-standardeihin tehdyt parannukset (Annual Improvements to IFRSs), muutoskokoelmat 2011–2013* sekä 2010–2012*, joulukuu 2013) (sovellettava 1.7.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Annual Improvements -menettelyn kautta standardeihin tehtävät pienet ja vähemmän kiireelliset muutokset kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi ja toteutetaan kerran vuodessa. Hankkeeseen kuuluvat muutokset koskevat neljää (2011–2013) ja seitsemää (2010–2012) standardia. Muutosten vaikutukset vaihtelevat standardeittain, mutta ne eivät ole merkittäviä.
• IFRS 9 Rahoitusinstrumentit* ja siihen tehdyt muutokset (standardin voimaantulon ajankohtaa on lykätty (aiemmin 1.1.2015), voimaantulopäivä määritetään myöhemmin): Alun perin kolmessa vaiheessa toteutettavan hankkeen on tarkoitus korvata nykyisin voimassa oleva IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen. Ensimmäisen vaiheen muutokset (julkistettu marraskuussa 2009) koskevat rahoitusvarojen luokittelua ja arvostamista. Rahoitusvarat jaetaan arvostustavan perusteella kahteen pääryhmään: jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat ja käypään arvoon arvostettavat. Luokittelu riippuu yrityksen liiketoimintamallista ja sopimukseen perustuvien rahavirtojen ominaispiirteistä. Lokakuussa 2010 julkistetut muutokset käsittelevät rahoitusvelkojen luokittelua ja arvostamista, ja näitä koskevat IAS 39:n säännökset siirtyivät uuteen standardiin pääosin sellaisenaan. Yleistä suojauslaskentaa koskevat muutokset annettiin marraskuussa 2013. IFRS 9:n vielä keskeneräinen osa liittyy rahoitusvarojen arvonalentumisiin. Lisäksi IASB esittää vielä tiettyjä muutoksia rahoitusvarojen luokittelu- ja arvostamisperiaatteisiin. Makrosuojauslaskentaa koskeva osio on eriytetty IFRS 9:stä erilliseksi omaksi projektikseen. Koska IFRS 9 -hanke on kesken, standardin vaikutuksista konsernitilinpäätökseen ei toistaiseksi voida esittää arviota.

* Muutosta ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.

2. Segmentti-informaatio

Fiskarsin toimintasegmentit ovat EMEA (Eurooppa, Lähi-itä sekä Aasian ja Tyynenmeren alue), Amerikka, Wärtsilä (osakkuusyhtiö) ja Muut. Jako perustuu konsernin sisäiseen johdon raportointiin, joka pohjautuu maantieteellisiin alueisiin. Toiminnot jaetaan edelleen liiketoimintaalueisiin.

Toimintasegmentit

EMEA: Tuotot muodostuvat Kodin, Puutarhan ja Ulkoilun kuluttajatuotteiden myynnistä vähittäiskauppiaille Euroopassa, Lähi-idässä sekä Aasiassa ja Tyynenmeren alueella. Lisäksi kodintuotteita myydään omissa myymälöissä suoraan kuluttajille.

Amerikka: Tuotot muodostuvat Kodin, Puutarhan ja Ulkoilun kuluttajatuotteiden myynnistä vähittäiskauppiaille Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Latinalaisessa Amerikassa.

Muut: Tuotot muodostuvat lähinnä kiinteistöjen vuokratuloista ja puun myynnistä Suomessa. Muut-segmentti muodostuu Kiinteistöistä ja konsernihallinnon toiminnoista.

Osakkuusyhtiö Wärtsilä: Tuottoja ovat osuus osakkuusyhtiön tuloksesta.

Segmenttien välinen myynti ei ole merkittävää. Myynti on markkinaehtoista. Kiinteistöt-ryhmä omistaa ja vuokraa konserniyhtiöille Suomessa kiinteistöjä esim. tuotannolliseen käyttöön.

Toimitusjohtaja seuraa toimintasegmenttien liiketulosta erikseen päätöksentekoa varten. Segmentin varat ja velat jaotellaan niiden maantieteellisen sijainnin mukaisesti. Rahoitustuottoja ja -kuluja sekä tuloveroja ohjataan konsernitasolla, joten niitä ei kohdisteta segmenteille.

Amerikassa Fiskarsin tuotemerkeillä myytävien tuotteiden jakelu, logistiikka ja kuluttajatottumukset ovat hyvin saman tyyppisiä eri liiketoiminta-alueilla. EMEA-alueella markkinat ja jakelu ovat eriytyneet, mutta asiakkaan kannalta liiketoiminta-alueet toimivat samassa ympäristössä.

Kohdistamattomat erät

Tuloslaskelman kohdistamattomat erät sisältävät konsernin jakamattomia kuluja ja tuottoja. Kohdistamattomat varat sisältävät pääasiassa konsernin hallintoon liittyviä eriä, verosaamisia, lainasaamisia, osakkeita ja osuuksia. Kohdistamattomat velat sisältävät pitkä- ja lyhytaikaisia lainoja ja verovelkoja. Myös osa uudelleenjärjestelykustannuksista on kohdistamatonta.

Fiskarsilla ei ole asiakkaita joiden osuus konsernin liikevaihdosta ylittäisi 10 %.

Toimintasegmentit 2013

				Osak-	Kohdis
				kuus-	tamatto
				yhtiö	mat ja	Konserni
milj. euroa	EMEA	Amerikka	Muut	Wärtsilä	eliminoinnit yhteensä
Ulkoinen liikevaihto	556,1	238,3	4,2			798,6
Sisäinen liikevaihto, segmenttien välinen	8,2	6,8	2,2		-17,2	0,0
Liikevaihto	564,2	245,1	6,5		-17,2	798,6
Liiketulos ilman kertaluonteisia eriä	52,7	31,4	-10,3			73,8
Kertaluonteiset erät*	-12,8					-12,8
Liiketulos	39,9	31,4	-10,3			61,0
Biologisten hyödykkeiden käyvän arvon muutos			0,7			0,7
Osuus osakkuusyhtiön tuloksesta				50,8		50,8
Rahoitustuotot ja -kulut					-4,3	-4,3
Tulos ennen veroja						108,3
Tuloverot					-14,3	-14,3
Tilikauden tulos						94,0
Varat	586,5	118,7	561,4	286,1	-513,6	1 039,1
Velat	404,9	65,0	259,7		-323,2	406,4
Investoinnit	16,6	5,5	15,1			37,2
Poistot ja arvonalentumiset	21,1	3,7	4,4			29,2

* Sisältää EMEA-alueen rakennemuutosohjelmaan liittyviä uudelleenjärjestelykuluja yht. 8,2 milj. euroa, liikearvon 3,7 milj. euron arvonalentumistappion ja kiinteistön 0,9 milj. euron alaskirjauksen.

				Osak-	Kohdis
				kuus-	tamatto
				yhtiö	mat ja	Konserni
milj. euroa	EMEA	Amerikka	Muut	Wärtsilä	eliminoinnit yhteensä
Ulkoinen liikevaihto	495,0	248,7	4,1			747,8
Sisäinen liikevaihto, segmenttien välinen	6,9	1,7	2,2		-10,8	0,0
Liikevaihto	501,9	250,4	6,3		-10,8	747,8
Liiketulos ilman kertaluonteisia eriä	41,8	34,2	-12,9			63,1
Kertaluonteiset erät*	0,8					0,8
Liiketulos	42,6	34,2	-12,9			63,9
Biologisten hyödykkeiden käyvän arvon muutos			5,6			5,6
Osuus osakkuusyhtiön tuloksesta				47,8		47,8
Wärtsilän osakkeiden realisointitulos					87,0	87,0
Rahoitustuotot ja -kulut					-3,8	-3,8
Tulos ennen veroja						200,4
Tuloverot					-21,5	-21,5
Tilikauden tulos						178,9
Varat	494,0	110,9	577,7	280,4	-527,6	935,4
Velat	286,0	70,0	191,1		-230,6	316,5
Investoinnit	8,4	4,4	20,0			32,8
Poistot ja arvonalentumiset	14,3	4,8	2,7			21,9

* Sisältää kertaluonteisen 0,8 milj. euron tuoton Silvan myyntiin liittyvän varauksen tuloutuksesta.

2012

Liiketoiminta-alueet

Liiketoiminta-alueet ovat Koti, Puutarha ja Ulkoilu. Tuotot raportoidaan liiketoiminta-alueille asiakkaille myytyjen tuotteiden luonteen mukaisesti. Liiketoiminta-alueiden välinen myynti ei ole merkittävää.

Liikevaihto liiketoiminta-alueittain

386,2 Koti 319,5 Puutarha 284,5 290,9 Ulkoilu 123,7 133,3 Muut 4,2 4,1 Yhteensä 798,6 747,8	milj. euroa	2013	2012

* Fiskars on uudelleenluokitellut tietyn aiemmin Koti-liiketoiminta-alueelle kuuluneen tuoteryhmän Puutarha-liiketoiminta-alueelle 1.1.2013

alkaen, ja vertailukausien tiedot on oikaistu vastaavasti. Muutos lisäsi Puutarha-liiketoiminta-alueen liikevaihtoa ja vähensi Koti-liiketoimintaalueen liikevaihtoa 3,3 milj. euroa vuonna 2012.

Maantieteellinen informaatio

milj. euroa	2013	2012
Liikevaihto Suomesta	141,0	168,7
Liikevaihto USA:sta	241,7	221,5
Liikevaihto muista maista	415,9	357,6
Yhteensä	798,6	747,8
milj. euroa	2013	2012
Varat Suomessa,*	495,7	442,2
Varat muissa maissa*	241,5	214,6
Yhteensä	737,1	656,9

* Pysyvät vastaavat poislukien verosaamiset.

** Varat Suomessa sisältävät myös osakkuusyhtiö Wärtsilän.

3. Kertaluonteiset erät

Poikkeukselliset, tavanomaiseen liiketoimintaan kuulumattomat tapahtumat kuten liiketoimintojen myynneistä syntyneet myyntivoitot ja tappiot, arvonalennukset, merkittävien liiketoimintojen lopettamiskulut, toiminnan uudelleenjärjestelyistä ja hankittujen liiketoimintojen integroimisesta aiheutuvat kulut, merkittävät tuotteiden takaisinvedot sekä sakot ja sakonluonteiset korvaukset käsitellään kertaluonteisina erinä. Tuotot ja kulut on esitetty tuloslaskelmassa asiaankuuluvalla rivillä ja toiminnossa. Arvonalentumiset on esitetty tuloslaskelmassa asiaankuuluvassa toiminnossa rivillä poistot ja arvonalentumiset tai rivillä liikearvon arvonalennukset, mikäli kyseessä on liikearvo.

Fiskars julkisti kesäkuussa 2013 rakennemuutosohjelman, joka tähtää kokonaistoimitusketjun kilpailukyvyn ja kustannusrakenteiden parantamiseen sekä yhtiön uuden liiketoimintamallin toteuttamiseen myyntiyhtiöissä. "EMEA 2015" -ohjelman kokonaiskustannusten arvioitiin olevan 25–30 milj. euroa vuosina 2013 ja 2014. Vuoden 2014 alussa Fiskars päätti siirtää joitakin alun perin vuodelle 2014 suunniteltuja hankkeita vuoteen 2015, minkä vuoksi osa ohjelman kustannuksista kirjataan vasta vuonna 2015. Kustannukset kirjataan kertaluonteisina kuluina.

Rakennemuutosohjelman kustannuksista 8,2 milj. euroa kirjattiin vuonna 2013. Ne liittyivät Ruotsin myyntitoimiston muuttoon, kodinliiketoiminnan uudelleenjärjestelyyn, tuotantotoiminnan rakennemuutoksiin Suomessa, paikallisesta Sankey-liiketoiminnasta ja tuotannosta luopumiseen Iso-Britanniassa sekä Tanskan-toimintojen uudelleenjärjestelyyn.

Suunnitellun ohjelman tavoitteena on täysin toteuduttuaan pienentää konsernin vuotuisia kustannuksia 9–11 milj. eurolla. Kustannussäästöt toteutuisivat vaiheittain siten, että suurin osa säästöistä vaikuttaisi konsernin tulokseen vuoden 2015 lopulla.

Fiskars kirjasi kolmannella vuosineljänneksellä EMEA-alueella Sankey-liiketoiminnasta luopumiseen liittyvän 3,7 milj. euron liikearvon arvonalentumisen. Lisäksi Fiskars kirjasi 0,9 milj. euron kiinteistön arvonalentumisen.

milj. euroa	2013	2012
EMEA 2015 -rakennemuutosohjelma	-8,2
Sankey-liiketoimintaan liittyvä liikearvon arvonalentuminen	-3,7
Kiinteistön arvonalentuminen	-0,9
Silvan myyntiin liittyvän varauksen tuloutus		0,8
Yhteensä	-12,8	0,8

4. Liiketoimintahankinnat ja -myynnit

2013

Royal Copenhagenin osakkeiden hankinta

4.1.2013 Fiskars hankki 100 % tanskalaisen Royal Copenhagen A/S:n ja Royal Scandinavian Modern KK Japanin osakkeista Royal Scandinavia A/S:ltä, jonka määräysvaltainen emoyhtiö oli tanskalainen pääomasijoitusyhtiö Axcel. Osakkeiden kauppahinta (velaton yritysarvo) oli 490 milj. Tanskan kruunua, eli noin 66 milj. euroa, josta kaupan toteutumishetkellä vähennettiin nettovelka ja jota oikaistiin käyttöpääomaan liittyvillä erillä. Fiskars rahoitti hankinnan olemassa olevilla velkajärjestelyillään.

Kaupan toteuduttua Royal Copenhagenista tuli osa Fiskarsin Koti-liiketoiminta-aluetta. Kuluvan tilikauden konsernin laajaan tuloslaskelmaan sisältyvä hankinta-ajankohdan jälkeinen liikevaihto on 73 milj. euroa ja voitto 5 milj. euroa.

Fiskars kirjasi yhteensä 1,2 milj. euroa palkkioita hankintaan liittyvistä neuvonta- ja arvonmäärityspalveluista. Näistä 1,1 milj. euroa kirjattiin vuonna 2012 ja 0,1 milj. euroa vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä. Palkkiot ovat sisältyneet konsernituloslaskelman "Hallinnon kulut" -erään. Hankinnassa syntyi liikearvoa 27,4 milj. euroa, mihin vaikutti Fiskarsin aseman vahvistuminen Pohjoismaiden lisäksi Aasiassa, jossa Royal Copenhagen on yksi johtavista kattamisen premium-brändeistä. Syntynyt liikearvo ei ole verotuksessa vähennyskelpoinen.

Lopulliset hankitut varat, vastattavaksi otetut velat, luovutettu vastike sekä syntynyt liikearvo hankintahetkellä olivat seuraavat:

milj. euroa
Aineettomat höydykkeet (lukuun ottamatta liikearvoa)	22,1
Aineelliset hyödykkeet	10,9
Rahoitusvarat	4,2
Laskennalliset verosaamiset	11,8
Pitkäaikaiset varat yhteensä	48,9
Vaihto-omaisuus	7,9
Myyntisaamiset ja muut saamiset	14,5
Rahavarat ja muut rahoitusvarat	2,7
Lyhytaikaiset varat yhteensä	25,1

Korolliset velat	19,9
Korottomat velat	1,5
Laskennalliset verovelat	5,5
Eläkevelvoitteet ja varaukset	2,8
Pitkäaikaiset velat yhteensä	29,7
Korolliset velat	4,3
Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat	14,5
Lyhytaikaiset velat yhteensä	18,9
Määräysvallattomien omistajien osuus*	0,8
Nettovarallisuus	24,6
Luovutettava vastike	52,0
Liikearvo	27,4

Hankittu liiketoiminta on yhdistelty konsernitilinpäätökseen 4.1.2013 alkaen.

* Määräysvallattomien omistajien osuus on arvostettu määrään, joka vastaa määräysvallattomien omistajien osuutta hankinnan kohteen yksilöitävissä olevasta nettovarallisuudesta

Iso-Britannian Sankey-liiketoiminnan myynti

Fiskars myi Isossa-Britanniassa ruukkuviljely- ja sadevesisäiliömarkkinoilla toimivan Sankey-liiketoiminnan ja siihen liittyvän valmistustoiminnan 31.12.2013 Strata Products Ltd:lle. Myynti on osa Fiskarsin EMEA 2015 rakennemuutosohjelmaa, jonka tarkoituksena on optimoida yrityksen toimitusketju ja yhdenmukaistaa myyntiyksiköt niin, että ne vastaavat yrityksen toimintamallia. Sankey-liikevaihto oli 8,5 miljoonaa euroa vuonna 2013.

2012

Wärtsilän osakkeiden myynti

Huhtikuussa 2012 Fiskarsin tytäryhtiö Avlis AB myi 2,1 % Wärtsilän osakkeista Investorille 30,90 euron hintaan Wärtsilän osaketta kohti, eli yhteensä noin 126,8 miljoonalla eurolla. Fiskars omistaa 13,0 % osakkuusyhtiö Wärtsilän osakkeista ja äänistä. Wärtsilä muodostaa edelleen yhden Fiskars-konsernin toiminnallisista segmenteistä ja sitä käsitellään osakkuusyhtiönä, sillä Fiskars-konserni arvioi sillä edelleen olevan merkittävä vaikutusvalta Wärtsilässä.

Tilikaudella 2012 ei ollut hankintoja.

5. Liiketoiminnan muut tuotot

milj. euroa	2013	2012
Käyttöomaisuuden myyntivoitot	0,3	0,2
Vuokratuotot	0,6	0,6
Liiketoiminnan myynnistä	0,5
Rojatituottoja	0,7
Silvan myyntiin liittyvän varauksen tuloutus		0,8
Muut tuotot	1,1	0,5
Yhteensä	3,1	2,1

6. Liiketoiminnan kulut

Toimintokohtaiset kulut kululajeittain

milj. euroa	2013	2012
Aineet ja tarvikkeet	377,8	368,7
Varaston muutos	5,0	0,9
Työsuhde-etuudet	202,1	173,3
Poistot	25,5	21,9
Arvonalentumiset	3,7
Ulkoiset palvelut	66,7	55,6
Muut kulut	59,9	65,6
Yhteensä	740,7	686,0

Fiskars on muuttanut laadintaperiaatteitaan 1.1.2013 alkaen tiettyjen tuotekehityskulujen luokittelun osalta. Vertailukausien tiedot on oikaistu vastaavasti. Muutos vähensi hankinnan ja valmistuksen kuluja ja lisäsi tutkimus- ja kehittämismenoja 2,1 milj. euroa vuonna 2012.

	Raportoitu	Oikaistu
	2012	2012
Hankinnan ja valmistuksen kulut	-475,4	-473,2
Tutkimus- ja kehittämismenot	-8,1	-10,3

Liiketoiminnan muut kulut

milj. euroa	2013	2012
Käyttöomaisuuden myyntitappiot	0,0	0,0
Käyttöomaisuuden romutustappiot	0,5	0,1
Muut kulut	1,0	0,0
Yhteensä	1,5	0,1

Poistot ja arvonalentumiset hyödykeryhmittäin

milj. euroa	2013	2012
Maa- ja vesialueet	0,8
Rakennukset	3,4	3,9
Koneet ja kalusto	14,5	12,9
Aineettomat hyödykkeet	6,3	4,7
Sijoituskiinteistöt	0,4	0,4
Liikearvon arvonalentuminen	3,7
Yhteensä	29,2	21,9

Tilintarkastajien palkkiot

milj. euroa	2013	2012
Tilintarkastuspalkkiot	0,8	0,7
Todistukset ja lausunnot	0,0	0,1
Veroneuvonta	0,5	0,3
Muut palkkiot	0,3	0,4
Yhteensä	1,6	1,5

Konsernin tilintarkastaja vuosina 2012 ja 2013 oli KPMG.

7. Työsuhde-etuudet ja henkilöstö

Työsuhde-etuudet

milj. euroa	2013	2012
Palkat ja palkkiot	157,9	138,3
Muut henkilösivukulut	20,9	18,2
Eläkekulut maksupohjaisista järjestelyistä	17,1	16,2
Eläkekulut etuuspohjaisista järjestelyistä	0,5	-0,8
Muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet	1,1	0,9
Irtisanomiskorvaukset	4,5	0,5
Yhteensä	202,1	173,3

Henkilöstö kauden lopussa

	2013	2012
Suomi	1 582	1 610
Muu Eurooppa	1 277	1 123
USA	578	533
Thaimaa	424	13
Muut	469	170
Yhteensä	4 330	3 449

Henkilöstö (FTE) keskimäärin

	2013	2012
Välittömät	1 504	1 233
Välilliset	2 583	2 131
Yhteensä	4 087	3 364

Fiskars käyttää seuraavia määritelmiä henkilöstömäärien raportoinnissa:

Henkilöstö kauden lopussa = palkkakirjanpidon mukaan aktiivisessa työsuhteessa oleva henkilöstö kauden lopussa

Henkilöstö (FTE) keskimäärin = tehdyn työtuntimäärän perustella kokopäiväiseksi muunnettu henkilömäärä kauden aikana

Välittömät = tuotannon työntekijät

Välilliset = muut kuin tuotannon työntekijät

8. Rahoitustuotot ja -kulut

milj. euroa	2013	2012
Wärtsilän osakkeiden realisointitulos		87,0
Osinkotuotot käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista sijoituksista	0,0	0,0
Korkotuotot rahavaroista		0,3
Muiden osakkeiden arvostus käypään arvoon tulosvaikutteisesti	1,1	0,8
Voitot käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista johdannaisista	0,5
Kurssivoitot, muut	0,3	0,1
Rahoitustuotot yhteensä	1,9	88,2
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista veloista	-3,9	-3,4
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavasta rahoitusleasingista	-0,5	-0,6
Tappiot käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista johdannaisista		-0,1
Kurssitappiot kaupallisten kassavirtojen suojauksista	-0,9	-0,2
Muut rahoituskulut	-0,8	-0,7
Rahoituskulut yhteensä	-6,2	-5,0
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	-4,3	83,2

9. Tuloverot

Tuloverot tuloslaskelmassa

milj. euroa 2013		2012
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero -19,4		-20,7
Edellisten tilikausien verot	0,6	-0,1
Laskennallisten verojen muutos	4,4	-0,7
Tuloverot yhteensä -14,3		-21,5

Efektiivisen verokannan täsmäytyslaskelma

milj. euroa	2013	2012
Emoyhtiön kotimaan verokanta	24,5 %	24,5 %
Tulos ennen veroja	108,3	200,4
Verot laskettuna kotimaan verokannalla	-26,5	-49,1
Paikallisten verokantojen erojen vaikutus	-1,5	-4,0
Verot aikaisemmilta tilikausilta	0,6	-0,1
Osakkuusyhtiökirjausten vaikutus	11,2	11,7
Wärtsilä-osakkeiden myynnin vaikutus		22,9
Käypään arvoon oikaisut ja muut verovapaat tulot	0,3	1,0
Vähennyskelvottomat kulut	-0,9	-0,9
Verokantojen muutosten vaikutus	6,9	0,0
Käytetty kirjaamaton ja tappiosta huomioimaton verosaatava	-4,2	-3,5
Verosaatavien arvostuksen muutos	-0,8	0,5
Muut erot	0,6	0,0
Verot tuloslaskelmassa	-14,3	-21,5

Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot

2013

milj. euroa	Yhteensä	Vero	Netto
Muuntoerot	-8,5		-8,5
Suoraan omaan pääomaan kirjatut muutokset osakkuusyhtiössä	-13,9		-13,9
Rahavirran suojaukset	0,8	-0,3	0,5
Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen vakuutusmatemaattiset voitot (tappiot)	-0,2	0,0	-0,2
Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen vakuutusmatemaattiset voitot (tappiot) osakkuusyhtiö	-5,6		-5,6
Tilikauden muut laajan tuloksen erät	-27,5	-0,2	-27,7

2012

milj. euroa	Yhteensä	Vero	Netto
Muuntoerot	-1,0		-1,0
Suoraan omaan pääomaan kirjatut muutokset osakkuusyhtiössä	0,1		0,1
Rahavirran suojaukset	-1,1	0,3	-0,8
Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen vakuutusmatemaattiset voitot (tappiot)	-0,8	0,3	-0,5
Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen vakuutusmatemaattiset voitot (tappiot) osakkuusyhtiö
Tilikauden muut laajan tuloksen erät	-2,8	0,6	-2,2

Laskennalliset tuloverot taseessa

2013

Laskennalliset verosaamiset

		Tulos-	Laajaan		Siirrot Liiketoiminta
		laskelmaan	tulokseen	ja	hankinnat ja
milj. euroa	1.1.2013	kirjatut	kirjatut	muuntoerot		-myynnit 31.12.2013
Eläkevelvoitteet	2,7	-0,1	-0,2	-0,1	0,0	2,3
Varaukset ja jaksotukset	10,1	-1,1		5,5	2,0	16,5
Yhdistelyn ja eliminointien vaikutukset	0,5	-0,6		0,4	-0,3	0,0
Poistoerot	0,6	-0,1		0,0	3,1	3,5
Vahvistetut tappiot oikaistuna laskennallisten
verosaamisten vähennyserällä	8,6	-1,5		1,2	5,1	13,5
Muut väliaikaiset erot	6,1	-0,6	-0,3	-5,4	0,3	0,2
Laskennallinen verosaaminen yhteensä	28,6	-3,9	-0,4	1,6	10,3	36,1
Netotettu laskennallisesta verovelasta	-2,9	-1,9				-4,8
Laskennallinen verosaaminen, netto	25,8	-5,9	-0,4	1,6	10,3	31,3

Laskennalliset verovelat

		Tulos-	Laajaan		Siirrot Liiketoiminta
		laskelmaan	tulokseen	ja	hankinnat ja
milj. euroa	1.1.2013	kirjatut	kirjatut	muuntoerot		-myynnit 31.12.2013
Poistoerot	3,6	0,1		0,2		3,9
Käyvän arvon muutokset	13,0	-3,2				9,8
Yhdistelyn ja eliminointien vaikutukset*	26,0	-5,8		0,6	5,4	26,3
Muut väliaikaiset erot	4,6	0,5	-0,2	-0,2		4,7
Laskennallinen verovelka yhteensä	47,1	-8,3	-0,2	0,6	5,4	44,6
Netotettu laskennallisesta verosaamisesta	-2,9	-1,9				-4,8
Laskennallinen verovelka, netto	44,3	-10,3	-0,2	0,6	5,4	39,8

Laskennalliset verosaamiset (+) / -velat (-), netto -18,5 -8,5

* Koostuu pääasiassa käypään arvoon oikaisuista liiketoimintojen yhdistämisessä.

2012

Laskennalliset verosaamiset

	Tulos-	Laajaan	Siirrot
	laskelmaan	tulokseen	ja
1.1.2012	kirjatut	kirjatut
2,6	0,0	0,2	-0,0	2,7
10,0	0,2		-0,0	10,1
1,3	-0,6		-0,2	0,5
0,7	-0,1		0,0	0,6
7,1	0,6		0,9	8,6
6,1	0,8	0,2	-1,0	6,1
27,8	0,8	0,4	-0,4	28,6
-0,8	-2,1		0,0	-2,9
27,0	-1,3	0,4	-0,4	25,8
				muuntoerot 31.12.2012

Laskennalliset verovelat

		Tulos-	Laajaan	Siirrot
		laskelmaan	tulokseen	ja
milj. euroa	1.1.2012	kirjatut	kirjatut	muuntoerot 31.12.2012
Poistoerot	4,5	-0,6		-0,4	3,6
Käyvän arvon muutokset	11,5	1,5			13,0
Yhdistelyn ja eliminointien vaikutukset*	26,4	-0,3			26,0
Muut väliaikaiset erot	3,5	0,9	-0,2	0,4	4,6
Laskennallinen verovelka yhteensä	45,8	1,6	-0,2	-0,0	47,1
Netotettu laskennallisesta verosaamisesta	-0,8	-2,1		0,0	-2,9
Laskennallinen verovelka, netto	45,0	-0,5	-0,2	-0,0	44,3
Laskennalliset verosaamiset (+) / -velat (-), netto	-18,0				-18,5

* Koostuu pääasiassa käypään arvoon oikaisuista liiketoimintojen yhdistämisessä.

Laskennalliset verosaamiset ja -velat vähennetään toisistaan, mikäli on olemassa laillinen toimeenpantavissa oleva oikeus kuitata verosaamisia verovelkoja vastaan ja kun jaksotetut tuloverot kohdistuvat samaa veroviranomaista kohtaan. Tytäryhtiöiden voitonjaon ajankohta on konsernin itse päätettävissä, minkä johdosta ei ole kirjattu laskennallista verovelkaa. Osakkuusyhtiö Wärtsilä on pörssiyhtiö ja sen osingonjako on Fiskarsille verovapaata. Verot, jotka liittyvät rahavirran suojaukseen ja vakuutusmatemaattisiin voittoihin ja tappioihin, on kirjattu muihin laajan tuloksen eriin. Konsernilla on käyttämättömiä verotuksessa vahvistettuja tappioita oikaistuna laskennallisten verosaamisten vähennyserällä tilikauden päättyessä 13,5 milj. euroa (8,6). Verosaamisten arvostusvaraus on kirjattu verosaamisia vastaan, jotta verosaamisten määrä ei ylittäisi todennäköistä verotettavaa tuloa tulevina vuosina. Vahvistetut tappiot, jonka perusteella laskennallinen verosaaminen on kirjattu, eivät vanhene seuraavien viiden vuoden aikana. Tuloslaskelmaan kirjatut verot on eritelty aiemmin tässä liitetiedossa yhdeksän.

10. Osakekohtainen tulos

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos ulkona olevien osakkeiden määrän painotetulla keskiarvolla tilikauden aikana. Fiskars-konsernilla ei ole avoimia optio-ohjelmia tai muita rahoitusinstrumentteja, joilla olisi laimennusvaikutuksia, joten laimennettu osakekohtainen tulos on sama kuin laimentamaton.

	2013	2012
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos, milj. euroa	93,7	178,9
Osakkeiden lukumäärä	81 905 242	82 023 341
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo	81 905 242	81 905 242
Tulos/osake, euroa (laimentamaton)	1,14	2,18
Tulos/osake, euroa (laimennettu)	1,14	2,18

11. Aineettomat hyödykkeet

2013

		Tavaramerkit,		Muut	Kesken
		patentit ja		aineettomat	eräiset
milj. euroa	Liikearvo	verkkotunnukset	Ohjelmistot	hyödykkeet	investoinnit	Yhteensä
Hankintamenot 1.1.	109,3	105,3	28,3	58,5	18,6	319,9
Tilikauden muuntoerot	-1,6	-0,1	-0,9	-1,1	0,0	-3,7
Royal Copenhagenin hankinta	27,4	22,1				49,4
Lisäykset		0,2	15,0	0,1	-0,5	14,7
Vähennykset			-0,1	-0,2	-0,0	-0,3
Siirrot tase-erien välillä			4,6	0,3	-4,8	0,0
Hankintamenot 31.12.	135,1	127,4	46,9	57,5	13,3	380,1
Kertyneet suunnitelmapoistot 1.1.	20,7	2,7	21,3	46,0		90,7
Tilikauden muuntoerot	-1,3	-0,0	-0,8	-1,1		-3,3
Tilikauden suunnitelmapoistot		0,2	3,2	2,4		5,8
Tilikauden arvonalentumiset	3,7			0,5		4,2
Vähennykset			-0,1	-0,1		-0,2
Siirrot tase-erien välillä
Kertyneet suunnitelmapoistot 31.12.	23,1	2,8	23,5	47,7		97,2
Kirjanpitoarvo 31.12.	111,9	124,6	23,4	9,8	13,3	282,9

Investointisitoumukset aineellisiin hyödykkeisiin 3,6

2012

		Tavaramerkit,		Muut	Kesken
		patentit ja		aineettomat	eräiset
milj. euroa	Liikearvo	verkkotunnukset	Ohjelmistot	hyödykkeet	investoinnit	Yhteensä
Hankintamenot 1.1.	110,1	105,2	20,9	57,2	6,9	300,2
Tilikauden muuntoerot	-0,8	-0,1	-0,4	0,9	-0,0	-0,3
Lisäykset		0,2	7,0	0,2	12,5	19,9
Vähennykset			-0,1	-0,6	0,1	-0,6
Siirrot tase-erien välillä			0,9	0,8	-0,9	0,8
Hankintamenot 31.12.	109,3	105,3	28,3	58,5	18,6	319,9
Kertyneet suunnitelmapoistot 1.1.	21,4	2,6	19,7	43,3		86,9
Tilikauden muuntoerot	-0,8	-0,0	-0,4	0,3		-0,8
Tilikauden suunnitelmapoistot	-0,0	0,2	1,9	2,6		4,7
Vähennykset			-0,0	-0,4		-0,4
Siirrot tase-erien välillä			0,2	0,1		0,3
Kertyneet suunnitelmapoistot 31.12.	20,7	2,7	21,3	46,0		90,6
Kirjanpitoarvo 31.12.	88,6	102,6	7,0	12,5	18,6	229,3

Investointisitoumukset aineellisiin hyödykkeisiin 3,3

Liikearvoa sisältävien rahavirtaa tuottavien yksikköjen arvonalentumistestaus

Liikearvosta ei kirjata säännönmukaisia poistoja, vaan sitä testataan arvonalentumisen varalta.

Liikearvon kohdistus rahavirtaa tuottaville yksiköille:

milj. euroa	2013	2012
Koti, lukuun ottamatta Royal Copenhagenia	73,7	73,8
Royal Copenhagen	27,4
Puutarha	10,8	14,8
Yhteensä	111,9	88,6

Yrityshankinnoista syntynyt liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille (RTY). Liiketoiminta-alueet, jotka muodostavat RTY:t, ovat Koti ja Puutarha. Royal Copenhagenin hankinnasta syntynyt liikearvo on testattu arvonalentumisen varalta erillään liiketoiminta-alue Kodin liikearvosta vuonna 2013. Vuodesta 2014 alkaen se testataan osana liiketoiminta-alue Kodin liikearvoa. RTY:n käyttöarvo määritellään tulevien viiden vuoden rahavirtojen nykyarvona perustuen johdon hyväksymiin strategiasuunnitelmiin. Suunnittelukauden ylittävät rahavirrat lasketaan käyttäen ns. loppuarvomenetelmää. Diskonttokorkona käytetään Fiskarsin määrittelemää pääomakustannuksen painotettua keskiarvoa verojen jälkeen (WACC). Diskonttokoron osatekijät ovat riskitön korko, markkinariskipreemio, yrityskohtainen riskilisä, teollisuuskohtainen beta, vieraan pääoman kustannus ja velan ja oman pääoman suhde.

Liikearvosta kirjattiin 3,7 milj. euron arvonalentuminen 2013 kolmannella vuosineljänneksellä EMEA Puutarhaliiketoimintaan kuuluvan Fiskars UK Sankeyn myynnin vuoksi.

Arvonalentumistestausten perusteella mikään RTY ei osoittanut liikearvon alaskirjaustarvetta 31.12.2012 tai 31.12.2013.

Koska tavaramerkeistä saadut hyödyt eivät ole aikasidonnaisia, niistä ei tehdä poistoja, vaan ne testataan vähintään vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta "relief from royalty" -menetelmää käyttäen. Tavaramerkkien kerryttämät rahavirrat määritellään tunnistamalla kunkin tavaramerkin kerryttämä liikevaihto. Tavaramerkin käyttöarvo määritellään tulevien kassavirtojen nykyarvona perustuen johdon hyväksymiin viiden vuoden kassavirtalaskelmiin. Viiden vuoden suunnittelukauden ylittävät rahavirrat lasketaan käyttäen ns. loppuarvomenetelmää. Arvonalentumistestausten perusteella tavaramerkkien arvonalentamiselle ei ollut tarvetta tilikausilla 2012 ja 2013.

Käytetyt keskeisimmät olettamukset arvonalennustestauksessa

	2013			2012
%	Liikervo*	Tavaramerkit**	Liikervo*	Tavaramerkit**
Myynnin keskimääräinen kasvu	1,8	1,8	1,8	1,8
Loppuarvojakson kasvuolettama jäännösarvoa laskettaessa	2,5	3,0	2,5	3,0
Diskonttokorko ennen veroja	8,1	9,4	8,2	9,5

* Testeissä suunnittelukauden myynnin keskimääräisiä kasvuolettamia on maltillistettu verrattuna strategiasuunnitelmiin.

Arvonalennustestauksessa käytetty EBIT on RTY:n todellinen kolmen viimeisen vuoden keskimääräinen EBIT-% suhteessa liikevaihtoon. Tätä käytetään johdonmukaisesti kaikille ajanjaksoille viiden vuoden kassavirtalaskelmassa.

** Käytetty prosenttiyksikön korkeampaa riskipreemiota kuin goodwill-testauksessa.

FISKARSVuosikertomus 2013

Herkkyysanalyysi

Jokaisen RTY:n arvostukselle on tehty herkkyysanalyysi käyttämällä erilaisia pessimistisempiä skenaarioita keskeisille arvonalentumistestauksessa käytetyille muuttujille. Johto arvioi, ettei minkään käytetyn keskeisen muuttujan jokseenkin mahdollinen muutos johda arvonalennuksiin diskontattujen kassavirtojen ylittäessä huomattavasti testattujen omaisuuserien arvot.

Jokaisen tavaramerkin arvostukselle on tehty herkkyysanalyysi käyttämällä erilaisia pessimistisempiä skenaarioita keskeisille arvonalentumistestauksessa käytetyille muuttujille. Johto arvioi, että lukuun ottamatta tavaramerkkiä Gingher minkään käytetyn keskeisen muuttujan jokseenkin mahdollinen muutos ei johda arvonalennuksiin. Tavaramerkki Gingherin kerryttämät rahavirrat ylittävät tällä hetkellä 0,8 milj. eurolla sen kirjanpitoarvon 3,3 milj. euroa, ja 1,7 prosenttiyksikön kasvu ennen veroja määritellyssä diskonttokorossa johtaisi siihen, että Gingherin kerrytettävissä oleva rahamäärä vastaisi sen kirjanpitoarvoa.

12. Aineelliset hyödykkeet

2013

			Rahoitus
	Maa-		leasingilla	Koneet	Kesken
	ja		hankitut	ja	eräiset
milj. euroa	vesialueet Rakennukset		kiinteistöt	kalusto	investoinnit	Yhteensä
Hankintamenot 1.1.	16,4	55,9	14,3	164,7	4,9	256,2
Tilikauden muuntoerot	0,0	-0,9	-0,6	-4,7	-0,0	-6,2
Liiketoimintahankinnat ja -myynnit		13,2		23,4	0,0	36,6
Lisäykset	0,0	2,6		5,2	14,6	22,5
Vähennykset	-0,2	-7,1		-26,9		-34,2
Siirrot tase-erien välillä		1,3		8,5	-10,0	-0,2
Uudelleenluokittelu sijoituskiinteistöihin	-1,0					-1,0
Hankintamenot 31.12.	15,3	65,1	13,7	170,2	9,5	273,8
Kertyneet suunnitelmapoistot 1.1.		30,2	13,2	123,0		166,3
Tilikauden muuntoerot		-0,2	-0,6	-3,7		-4,5
Tilikauden suunnitelmapoistot		3,1	0,3	13,3		16,7
Tilikauden arvonalentumiset	0,8	0,1		0,8		1,7
Liiketoimintahankinnat ja -myynnit		7,8		18,0		25,7
Vähennykset		-6,6		-26,5		-33,0
Siirrot tase-erien välillä		0,4		-0,1		0,4
Kertyneet suunnitelmapoistot 31.12.	0,8	34,8	12,9	124,7		173,3
Kirjanpitoarvo 31.12.	14,4	30,3	0,8	45,4	9,5	100,5

Investointisitoumukset aineellisiin hyödykkeisiin 3,1

			Rahoitus
	Maa-		leasingilla	Koneet	Kesken
	ja		hankitut	ja	eräiset
milj. euroa		vesialueet Rakennukset	kiinteistöt	kalusto	investoinnit	Yhteensä
Hankintamenot 1.1.	16,5	52,5	14,6	167,2	4,3	255,0
Tilikauden muuntoerot	0,0	0,4	-0,3	0,2	-0,0	0,3
Lisäykset	0,0	1,0		3,3	8,6	12,9
Vähennykset	-0,0	-0,1		-10,1		-10,2
Siirrot tase-erien välillä	-0,0	2,2		4,2	-8,0	-1,6
Hankintamenot 31.12.	16,4	56,0	14,3	164,8	4,9	256,4
Kertyneet suunnitelmapoistot 1.1.		27,4	12,2	121,0		160,6
Tilikauden muuntoerot		0,0	-0,2	0,2		-0,0
Tilikauden suunnitelmapoistot ja arvonalentumiset		2,7	1,2	12,7		16,6
Vähennykset		-0,0	0,0	-9,9		-9,9
Siirrot tase-erien välillä		0,1		-0,9		-0,8
Kertyneet suunnitelmapoistot 31.12.		30,2	13,2	123,0		166,4
Kirjanpitoarvo 31.12.	16,4	25,8	1,1	41,8	4,9	90,0

Investointisitoumukset aineellisiin hyödykkeisiin 7,6

2012

13. Biologiset hyödykkeet

milj. euroa	2013	2012
Käypä arvo 1.1.	41,2	35,6
Kasvun aiheuttama lisäys	1,8	1,0
Hinnanmuutosten vaikutus	0,8	1,0
Vähennykset (hakkuut)	-1,8	-0,8
Inventointi*		4,4
Käypä arvo taseessa 31.12.	42,0	41,2

Fiskarsilla on noin 11 000 hehtaaria metsäomaisuutta Suomessa. Biologisten varojen arvo perustuu Metsäntutkimuslaitoksen

kantohintatilastosta laskettuun kolmen vuoden liukuvaan keskiarvoon, joka on kerrottu arvioiduilla puutavaralajikohtaisilla puumäärillä niiden realisointiin liittyvät kulut ja riskit huomioon ottaen.

Biologisten hyödykkeiden käypä arvo luokitellaan käyvän arvon hierarkian tasolle 2.

* Metsän inventoinnin tuloksena sekä metsän määrä kokonaisuutena että eri puutavaralajien osuudet muuttuivat.

14. Sijoituskiinteistöt

milj. euroa	2013	2012
Hankintamenot 1.1.	17,6	18,8
Tilikauden muuntoerot	-0,3	-0,2
Vähennykset	-0,0	-1,0
Uudelleenluokittelu maa-alueista	1,0
Hankintamenot 31.12.	18,2	17,6
Kertyneet suunnitelmapoistot 1.1.	12,1	12,6
Tilikauden muuntoerot	-0,3	-0,1
Tilikauden suunnitelmapoistot ja arvonalentumiset	0,4	0,4
Vähennykset	-0,0	-0,7
Kertyneet suunnitelmapoistot ja arvonalennukset 31.12.	12,2	12,1
Kirjanpitoarvo 31.12.	6,0	5,5

Sijoituskiinteistöt koostuvat emoyhtiön Suomessa omistamista rakennuksista ja kaavoitetuista, mutta rakentamattomista omakotitalotonteista Fiskarsin Ruukin alueella sekä Fiskars Brands Inc:n USA:ssa sijaitsevista rahoitusleasingkiinteistöistä, jotka eivät ole konsernin operatiivisessa käytössä.

Käypä arvo

Fiskarsin Ruukin alue on kulttuurisilta ja historiallisilta arvoiltaan ainutlaatuinen, eikä sille näin ollen ole saatavissa verrokkiin perustuvaa markkina-arvoa.

Fiskarsin Ruukin alueella sijaitsevien kaavoitettujen, mutta rakentamattomien omakotitalotonttien kirjanpitoarvo tilikauden 2013 lopussa oli

1,0 milj. euroa. Tonttien alueen keskimääräisten markkinahintojen perusteella laskettu käypä arvo oli 3,5 milj. euroa.

Fiskars Brands Inc:n USA:ssa sijaitsevien rahoitusleasingkiinteistöjen kirjanpitoarvo vastaa suunnilleen niiden käypää arvoa.

Kirjanpitoarvot maittain

milj. euroa	2013	2012
Suomi	5,3	4,6
USA	0,7	0,8
Yhteensä	6,0	5,5

15. Osuudet osakkuusyhtiöissä

Osuudet osakkuusyhtiöissä

280,4	300,8
	-41,5
50,8	47,8
-25,6	-26,8
-19,5	0,1
286,1	280,4

Kirjanpitoarvon sisältämä liikearvo 46,4 46,4

Osuus osakkuusyhtiön tuloksesta koostuu tulososuudesta vähennettynä saaduilla osingoilla 25,6 milj. euroa (26,8). Osuus muista laajan tuloksen eristä aiheutuu muutoksista osakkuusyhtiön omassa pääomassa. Huhtikuussa 2012 Fiskars Oyj Abp:n silloin täysin omistama tytäryhtiö Avlis AB myi 13,8 % Wärtsilä-omistuksestaan. Fiskars-konserni kirjasi kaupasta noin 87,0 milj. euron voiton vuoden 2012 tulokseen.

Osakkuusyhtiön taloudellinen yhteenveto

		Oikaistu
milj. euroa	2013	2012
WÄRTSILÄ OYJ ABP
Omistusosuus-%	13,0	13,0
Varat	5 209	5 036
Velat	3 325	3 245
Oma pääoma	1 884	1 791
Liikevaihto	4 654	4 725
Tilikauden tulos	393	344

Fiskarsin merkittävin osakkuusyhtiö on Wärtsilä Oyj Abp. Fiskarsin omistusosuus Wärtsilän osakkeista oli 13,0 % (13,0) osakkeista ja äänistä. Osakkeet omistaa Avlis AB, josta Fiskars omistaa 59,7 %. Loput osakkeista omistaa Investor AB, jonka kanssa Fiskars sopi helmikuussa 2012 yhteistyöstä vahvan pitkäjänteisen omistajan luomiseksi Wärtsilälle.

Fiskars on Wärtsilän suurin yksittäinen osakkeenomistaja, ja Fiskarsilla on huomattava vaikutusvalta Wärtsilään hallituksen jäsenmäärän kautta. Siten Fiskars yhdistelee Wärtsilän konsernitilinpäätökseensä osakkuusyhtiönä IAS 28:n mukaisesti.

Fiskarsin Wärtsilä-omistuksen markkina-arvo tilikauden 2013 lopussa oli 917,2 milj. euroa (839,0).

16. Rahoitusvarat

Sijoitukset, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat

	Taso 1		Taso 3
milj. euroa	2013	2012	2013	2012
Kirjanpitoarvo 1.1.			9,7	8,9
Liiketoimintahankinnat	0,3
Lisäykset			0,1	0,2
Vähennykset			-0,4
Käyvän arvon muutokset			0,8	0,6
Kirjanpitoarvo 31.12.	0,3		10,2	9,7

Sijoitukset sisältävät noteerattuja ja noteeraamattomia osakkeita sekä noteeraamattomat rahastot. Noteeratut osakkeet on arvostettu markkina-arvoon (käypien arvojen hierarkiataso 1). Noteeraamattomat osakkeet esitetään hankintamenoonsa (taso 3), koska niiden käypiä arvoja ei ole luotettavasti saatavilla. Noteeraamattomien rahastojen käyvät arvot perustuvat rahaston ilmoittamaan markkina-arvoon (taso 3). Käyvän arvon muutokset kirjataan tulokseen. Katso käypien arvojen luokittelutasot laadintaperiaatteista, liitetieto 1.

Muut sijoitukset

milj. euroa	2013	2012
Kirjanpitoarvo 1.1.	0,8	1,2
Tilikauden muuntoerot	-0,0	-0,0
Liiketoimintahankinnat	3,5
Lisäykset	0,3	0,0
Vähennykset	-0,8	-0,5
Muut muutokset	0,0	0,0
Kirjanpitoarvo 31.12.	3,9	0,8

Muut sijoitukset koostuvat pitkäaikaisista saamisista ja ne esitetään hankintamenoon tai sitä alempaan käypään arvoon arvostettuna (taso 3).

Rahavarat

milj. euroa	2013	2012
Pankkitalletukset	9,7	16,4
Yhteensä 31.12.	9,7	16,4

17. Vaihto-omaisuus

milj. euroa	2013	2012
Aineet ja tarvikkeet	20,2	20,1
Keskeneräiset tuotteet	9,2	8,8
Valmiit tuotteet / tavarat	111,7	106,8
Ennakkomaksut	0,2	0,5
Vaihto-omaisuuden arvo	141,2	136,2
Arvonalentumisvaraus	-21,8	-18,2
Yhteensä 31.12.	119,4	118,0

18. Myyntisaamiset ja muut saamiset

milj. euroa	2013	2012
Myyntisaamiset	125,4	101,0
Johdannaiset		0,4
Muut saamiset	4,4	6,5
Siirtosaamiset	8,7	8,2
Yhteensä 31.12.	138,5	116,0

Myyntisaamisten ikäjakauma

milj. euroa	2013	2012
Erääntymättömät saamiset	104,6	85,3
1–30 päivää erääntyneet	17,5	14,4
31–60 päivää erääntyneet	2,5	2,1
61–90 päivää erääntyneet	0,8	0,9
91–120 päivää erääntyneet	0,4	0,4
Yli 120 päivää erääntyneet	3,9	1,1
Luottotappiovaraus 31.12.	-4,4	-3,2
Yhteensä 31.12.	125,4	101,0

Myyntisaamiset valuutoittain

milj. euroa	2013	2012
Tanskan kruunu (DKK)	13,3	5,7
Euro (EUR)	46,1	37,8
Norjan kruunu (NOK)	3,8	5,7
Ruotsin kruunu (SEK)	13,4	7,5
Englannin punta (GBP)	2,5	3,1
Yhdysvaltain dollari (USD)	29,4	31,7
Muut valuutat	16,9	9,4
Yhteensä 31.12.	125,4	101,0

Myyntisaamiset jakautuvat maantieteellisesti laajalle alueelle. Konsernin suurimmat asiakkaat ovat vakaan luottoluokituksen saaneita jälleenmyyntiliikkeitä. Luottotappioriskin on arvioitu olevan kohtalainen. Suurin mahdollinen luottotappioriski vastaa myyntisaamisten kokonaismäärää.

19. Osakepääoma

Osakepääoma ja omat osakkeet

	2013	2012	2013	2012
	tuhatta kpl	tuhatta kpl	milj. euroa	milj. euroa
Osakepääoma
1.1.	82 023,3	82 023,3	77,5	77,5
Omien osakkeiden mitätöinti	-118,1
Osakepääoma 31.12.	81 905,2	82 023,3	77,5	77,5
	2013	2012	2013	2012
	tuhatta kpl	tuhatta kpl	milj. euroa	milj. euroa
Omat osakkeet
1.1.	118,1	118,1	0,9	0,9
Mitätöinti	-118,1		-0,9
Omat osakkeet 31.12.	0,0	118,1	0,0	0,9

Helmikuussa 2013 hallitus päätti mitätöidä yhtiön hallussa olevat 118,1 tuhatta omaa osaketta. Omat osakkeet vastasivat 0,14 % yhtiön osakkeista ja äänistä.

Osakkeiden lukumäärä ja äänimäärä

		31.12.2013			31.12.2012
	Osakkeiden		Osakepääoma	Osakkeiden		Osakepääoma
	lukumäärä	Äänimäärä	euroa	lukumäärä	Äänimäärä	euroa
Osakkeet (1 ääni/osake)	81 905 242	81 905 242	77 510 200	82 023 341	82 023 341	77 510 200
Yhteensä	81 905 242	81 905 242	77 510 200	82 023 341	82 023 341	77 510 200

Fiskars Oyj Abp:llä on yksi osakelaji. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa.

20. Rahoitus

Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma

	2013		2012
	Käyvät	Tase-	Käyvät	Tase
milj. euroa	arvot	arvot	arvot	arvot
Lainat rahoituslaitoksilta	52,6	52,6	63,9	63,9
Rahoitusleasingvelat	3,6	3,6	5,5	5,5
Yhteensä 31.12.	56,2	56,2	69,3	69,3

Kaikki korolliset velat on arvostettu jaksotettuun hankintamenoon. Korollisten velkojen käyvät arvot on laskettu diskonttaamalla velkaan liittyvät rahavirrat tilinpäätöspäivän markkinakorolla (käypien arvojen hierarkia taso 2).

Rahoitusleasingvelat

milj. euroa	2013	2012
Rahoitusleasingvelat erääntyvät seuraavasti:
Alle vuoden kuluessa	2,1	2,1
1–5 vuoden kuluessa	3,8	5,0
Yli 5 vuoden kuluessa	0,3	1,4
Leasingvelkojen vähimmäisarvo yhteensä	6,2	8,5
milj. euroa	2013	2012
Vähimmäisvuokrien nykyarvo:
Alle vuoden kuluessa	1,7	1,6
1–5 vuoden kuluessa	3,3	4,1
Yli 5 vuoden kuluessa	0,3	1,3
Vähimmäisvuokrien nykyarvo yhteensä	5,2	7,1

Tulevaisuudessa kertyvät rahoituskulut 0,9 1,5

Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma

	2013		2012
	Käyvät	Tase-	Käyvät	Tase
milj. euroa	arvot	arvot	arvot	arvot
Luotolliset pankkitilit	12,0	12,0	12,9	12,9
Lainat rahoituslaitoksilta	10,9	10,9
Yritystodistukset	79,9	79,9	5,0	5,0
Rahoitusleasingvelat	1,7	1,7	1,6	1,6
Muut velat	4,4	4,4	0,9	0,9
Yhteensä 31.12.	108,8	108,8	20,4	20,4

FISKARSVuosikertomus 2013

Velkojen erääntyminen

Konsernilla on likviditeetin varmistamiseksi käyttämättömiä luottolimiittejä 450 milj. euroa (430). Valmiusluottosopimusten keskimääräinen erääntymisaika oli tilikauden päättyessä 3,7 vuotta (2,9). Sopimuksiin luottolimiiteistä sekä pitkäaikaisista lainoista sisältyy muun muassa vakavaraisuuteen liittyviä ehtoja, joiden noudattamatta jättäminen johtaisi sopimusten ennenaikaiseen erääntymiseen. Mahdollinen ehtojen rikkoontuminen edellyttäisi vakavaraisuuden huomattavaa heikentymistä nykyisestä.

2013

milj. euroa	2014	2015	2016	2017	2018	Myöhemmin	Yhteensä
Luotolliset pankkitilit	12,0						12,0
Yritystodistukset	79,9						79,9
korot	0,1						0,1
Muut velat	4,4						4,4
Lainat rahoituslaitoksilta	10,9	22,5			30,0		63,4
korot	0,6	0,5	0,3	0,3	0,2		1,9
Rahoitusleasingvelat	1,7	1,1	1,0	0,6	0,6	0,3	5,2
korot	0,4	0,3	0,1	0,1	0,0	0,0	0,9
Ostovelat	61,2						61,2
Johdannaisvelat	1,7	1,0	0,5	0,1			3,4
Yhteensä 31.12.	172,9	25,5	2,0	1,1	30,7	0,3	232,4
	74,5 %	10,9 %	0,8 %	0,5 %	13,2 %	0,1 %	100,0 %

2012
milj. euroa	2013	2014	2015	2016	2017	Myöhemmin	Yhteensä
Luotolliset pankkitilit	12,9						12,9
Yritystodistukset	5,0						5,0
korot	0,0						0,0
Muut velat	0,9						0,9
Lainat rahoituslaitoksilta		11,4	22,5			30,0	63,9
korot	1,0	1,5	1,2	0,7	0,7	0,4	5,6
Rahoitusleasingvelat	1,6	1,7	1,1	0,7	0,6	1,3	7,1
korot	0,5	0,4	0,3	0,1	0,1	0,0	1,5
Ostovelat	49,7						49,7
Johdannaisvelat	0,2	0,1	1,3			0,6	2,3
Yhteensä 31.12.	71,9	15,1	26,4	1,6	1,4	32,4	148,8
	48,3 %	10,2 %	17,8 %	1,0 %	0,9 %	21,8 %	100,0 %

Valuuttaposition herkkyysanalyysi

IFRS 7:n mukainen herkkyysanalyysi valuuttakursseista on suoritettu tutkimalla, kuinka yksittäisten valuuttojen 10 %:n heikkeneminen muita valuuttoja vastaan vaikuttaisi konsernin tulokseen ennen veroja tai konsernin omaan pääomaan. Valuutan vahvistuminen 10 %:lla muita valuuttoja vastaan aiheuttaisi vastakkaismerkkisen muutoksen. Analyysi tuloksesta sisältää emoyhtiön vieraan valuutan määräiset sisäiset ja ulkoiset rahoituserät. Kaupalliset kassavirrat muodostuvat sisäisin termiinein suojatuista liiketoimintayksiköiden arvioiduista ostoihin ja myynteihin liittyvistä vuosittaisista nettokassavirroista. Rahoituserät sisältävät valuuttamääräiset lainat, talletukset ja ulkoiset valuuttajohdannaiset. Valitut valuutat edustavat noin 90 % kaikista arvioiduista vuosittaisista nettomääräisistä valuuttavirroista. Oman pääoman herkkyysanalyysi kuvaa valuuttakurssimuutoksiin liittyvää valuuttamääräisen oman pääoman translaatioriskiä.

		2013		2012
	Vaikutus tulokseen			Vaikutus tulokseen
	ennen veroja			ennen veroja
	Arvioidut	Muut	Vaikutus	Arvioidut Muut	Vaikutus
	kaupalliset	rahoitus-	omaan	kaupalliset rahoitus-	omaan
milj. euroa	kassavirrat	erät	pääomaan	kassavirrat	erät pääomaan
GBP	-0,9	0,9	2,4	-0,5 0,5	1,3
JPY	-0,8	0,8	-0,9
NOK	-1,5	1,5	-1,2	-1,5 1,5	-1,9
SEK	-2,3	2,3	-3,0	-2,0 2,1	-2,1
THB	1,4	-1,4	-0,3	0,7 -0,7	0,0

Keskikorot ja korkokulujen herkkyysanalyysi

Korkokulujen herkkyyttä korkojen muutokselle on kuvattu simuloimalla yhden prosenttiyksikön pysyvä korkojen nousu tilinpäätöshetkellä. Yhtiön korollinen nettovelka oli tilinpäätöshetkellä 152,6 milj. euroa (72,4) ja keskimääräinen korkosidonnaisuusaika 14 kuukautta (11). Yhden prosenttiyksikön korkojen nousun lisäys yhtiön vuotuisiin korkokuluihin olisi 0,8 milj. euroa (0,3) olettaen, että nettovelka pysyy muuttumattomana.

Konsernin korolliset nettovelat, valuuttajohdannaiset, lainojen keskikorot ja korkoherkkyys päävaluutoittain on esitetty seuraavassa taulukossa.

2013

milj. euroa	EUR	USD	GBP	DKK		Muut Yhteensä
Ulkoiset lainat ja talletukset	130,8	21,0	-1,3	1,0	1,0	152,6
Valuuttajohdannaiset	-67,1	-51,5	33,6	60,3	24,1	-0,6
Nettovelka ja valuuttajohdannaiset	63,7	-30,5	32,3	61,4	25,1	152,0
Lainojen keskikorko (p.a.)	1,5 %	3,0 %
Korkoherkkyys	0,3	-0,4	0,3	0,4	0,2	0,8
2012
milj. euroa	EUR	USD	GBP	DKK		Muut Yhteensä
Ulkoiset lainat ja talletukset	52,1	26,8	0,2	1,1	-7,8	72,4
Valuuttajohdannaiset	-4,0	-37,5	26,3	0,0	14,8	-0,4
Nettovelka ja valuuttajohdannaiset	48,1	-10,7	26,6	1,6	6,6	72,0
Lainojen keskikorko (p.a.)	1,8 %	3,0 %				2,2 %
Korkoherkkyys	0,1	-0,2	0,3	0,0	0,0	0,3

Johdannaisten nimellisarvot

milj. euroa	2013	2012
Johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa:
Valuuttatermiinit ja valuutanvaihtosopimukset	197,1	107,4
Sähköfutuurit	1,8	2,9
Koronvaihtosopimukset	13,4
Kassavirtasuojaukset:
Koronvaihtosopimukset	42,5	32,5

Johdannaisten käyvät arvot

2013	2012
-0,6	0,4
-0,4	-0,4
-1,2
-1,3	-1,9

Johdannaisten käyvät arvot on määritetty käyttämällä yleisesti hyväksyttyjä arvostusmenetelmiä ja todettavissa olevia markkinatietoja (käypien arvojen hierarkia taso 2). Johdannaiset kirjataan käypään arvoon tulosvaikutteisesti lukuunottamatta kassavirtasuojauksia, jotka kirjataan omaan pääomaan.

Johdannaisten erääntyminen

2013
milj. euroa	2014	2015	Myöhemmin
Valuuttatermiinit ja valuutanvaihtosopimukset	197,1			197,1
Sähköfutuurit	0,8	0,8	0,2	1,8
Koronvaihtosopimukset		22,5	33,4	55,9
Yhteensä 31.12.	197,9	23,3	33,6	254,8

2012
milj. euroa	2013	2014	Myöhemmin	Yhteensä
Valuuttatermiinit ja valuutanvaihtosopimukset	107,4			107,4
Sähköfutuurit	1,1	0,9	0,9	2,9
Koronvaihtosopimukset			32,5	32,5
Yhteensä 31.12.	108,5	0,9	33,4	142,8

Rahoitusinstrumenttien käypien arvojen laskenta

2013
milj. euroa	Taso 1	Taso 2	Taso 3	Yhteensä
Sijoitukset, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat	0,3		10,2	10,5
Muut sijoitukset			3,9	3,9
Varat yhteensä	0,3		14,1	14,4
Johdannaisvelat		3,4		3,4
Velat yhteensä		3,4		3,4
2012
milj. euroa	Taso 1	Taso 2	Taso 3	Yhteensä
Sijoitukset, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat			9,7	9,7

Sijoitukset, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat		9,7	9,7
Muut sijoitukset		0,8	0,8
Johdannaisvarat	0,4		0,4
Varat yhteensä	0,4	10,5	10,9
Johdannaisvelat	2,3		2,3
Velat yhteensä	2,3		2,3

Katso käyvän arvon luokittelutasot tilinpäätöksen laadintaperiaatteista liitetiedossa 1.

Rahoitusriskien hallinta

Rahoitusriskien hallinta on keskitetty konsernin rahoitusosastolle, joka vastaa rahoitusriskien hallinnasta hallituksen hyväksymien periaatteiden mukaisesti.

Valuuttariskit

Valuuttariskillä tarkoitetaan valuuttakurssien muutoksesta aiheutuvaa muutosta joko kassavirtojen arvossa, taseessa tai kilpailuasemassa. Fiskarsin valuuttapositio jaetaan transaktio- ja translaatiopositioon. Positioita hallinnoidaan toisistaan erillisinä kokonaisuuksina.

Transaktioriski

Transaktioriskillä tarkoitetaan mahdollisuutta, että jo sovitun tai ennakoidun valuuttamääräisen kassavirran arvo muuttuu valuuttakurssien muutoksen seurauksena. Transaktioriskin hallinnan tavoitteena on vähentää valuuttakurssimuutosten vaikutuksia yhtiön budjetoituun kannattavuuteen ja kassavirtaan. Liiketoimintayksiköt vastaavat ennakoitujen ja sovittujen kaupallisten kassavirtojen valuuttariskien hallinnasta ja ne suojaavat kaupalliset positionsa valuuttatermiinein konsernin rahoitusosaston kanssa.

Transaktioriskiä mitataan netottamalla konsernin kaupalliset ja rahoituksen valuuttamääräiset saatavat ja velat. Nettoasema suojataan valuuttajohdannaisilla hallituksen hyväksymän rahoituspolitiikan mukaisesti. Valuuttariskien suojaamisessa käytetään yleisimmin valuuttatermiinejä ja valuutanvaihtosopimuksia. Johdannaisia käytetään yksinomaan suojaustarkoituksiin.

FISKARSVuosikertomus 2013

Alle 20 % Fiskarsin kaupallisista kassavirroista on alttiina valuuttakurssien muutoksille. Merkittävimmät riskit liittyvät SEK:n ja NOK:n heikentymiseen euroa vastaan sekä USD:n ja THB:n vahvistumiseen euroa vastaan. Lisääntyvään tuontiin liittyy välillisesti myös riski tavarantoimittajien paikallisten valuuttojen muutoksista. Merkittävin näistä valuutoista on Kiinan renminbi.

Fiskars ei sovella transaktioriskin osalta valuuttajohdannaisiin IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa. Valuuttajohdannaisista syntyvät voitot ja tappiot on kirjattu tuloslaskelmaan. Mikäli valuuttajohdannaisiin olisi sovellettu suojauslaskentaa, vuoden 2013 tulos ennen veroja olisi ollut noin 0,9 milj. euroa raportoitua parempi (0,6 milj. euroa raportoitua parempi).

Translaatioriski

Translaatioriskillä tarkoitetaan valuuttakurssien muutoksesta aiheutuvaa vaikutusta konsernitaseeseen. Konsernitaseen varat, oma pääoma ja velat voivat muuttua valuuttakurssien muutoksen seurauksena ja tasearvojen muutos saattaa aiheuttaa muutoksia tietyissä tunnusluvuissa, kuten omavaraisuusasteessa ja velkaantuneisuusasteessa. Vuonna 2013 Fiskarsin translaatioriski ei ollut merkittävä eikä yhtiöllä ollut siihen liittyviä suojauksia. Konsernitaseen valuuttajakaumaa seurataan säännöllisesti.

Korkoriski

Korkoriskillä tarkoitetaan korkojen vaihteluista aiheutuvaa muutosta yhtiön kassavirroissa tai omaisuuden tai velkojen arvossa. Korkoriskiä mitataan rahoitusvarojen ja -velkojen keskimääräisellä korkosidonnaisuusajalla. Keskimääräinen korkosidonnaisuusaika kuvaa aikaa jonka kuluessa keskimäärin korkojen muutokset heijastuvat nettovelasta maksettaviin korkokuluihin. Riskiä kuvataan tarkastelujakson aikana syntyvällä muutoksella korkokuluissa, joka on seurausta yhden prosenttiyksikön pysyvästä korkotason muutoksesta. Mitä lyhyempi korkosidonnaisuusaika on, sitä heikompi on korkokulujen ennustettavuus ja täten korkoriski on korkeampi.

Korkoriskien hallinnassa käytetään johdannaisia. Tavoitteena on ylläpitää keskimääräinen korkosidonnaisuusaika rahoituspolitiikan mukaisesti 4–18 kuukauden rajojen puitteissa. Tilinpäätöshetkellä voimassa olevien korkojohdannaisten nimellismäärä oli 55,9 milj. euroa (32,5).

Konsernin korollinen nettovelka oli tilikauden päättyessä 152,6 milj. euroa (72,4). Nettovelasta 61 % (44) oli sidottu vaihtuviin korkoihin ja korkojohdannaisten vaikutus huomioon ottaen 39 % (56) kiinteisiin korkoihin. Korollisten velkojen keskimääräinen korkosidonnaisuusaika oli 14 kuukautta (11).

Korkokulujen herkkyyttä markkinakorkojen muutokselle on kuvattu laskelmalla, jossa markkinakorkojen oletetaan muuttuvan pysyvästi yhdellä prosenttiyksiköllä ja lainojen määrän pysyvän vuoden aikana muuttumattomana. Laskelman mukainen vaikutus konsernin tulokseen ennen veroja olisi 0,8 milj. euroa (0,3) vuonna 2014.

FISKARSVuosikertomus 2013

Likviditeetti- ja jälleenrahoitusriski

Likviditeettiriskillä tarkoitetaan tilannetta, jossa yhtiön rahoitusvarat ja rahoituksen lähteet ovat riittämättömiä kattamaan liiketoiminnan tarpeet tai niiden järjestäminen aiheuttaa merkittäviä lisäkustannuksia. Likviditeettiriskin hallinnan tavoitteena on ylläpitää optimaalinen määrä likviditeettiä liiketoimintojen rahoittamiseksi kaikkina aikoina sekä samalla minimoida korkokulut. Likviditeetillä tarkoitetaan rahavarojen ja käyttämättöminä olevien komittoitujen luottolimiittien yhteismäärää.

Jälleenrahoitusriskillä tarkoitetaan tilannetta, jossa yhtiön lainoista erääntyy niin suuri osa niin lyhyessä ajassa, ettei jälleenrahoitusta ole saatavilla tai sen hinta muodostuu korkeaksi. Tavoitteena on minimoida jälleenrahoitusriskiä velkojen ikäjakaumaa hajauttamalla.

Konsernilla on likviditeetin varmistamiseksi runsaasti käyttämättömiä luottolimiittejä. Vuoden lopussa nostamattomia sitovia valmiusluottoja sekä konsernitileihin liittyviä sitovia luottolimiittejä oli yhteensä 466,0 milj. euroa (442,1). Lisäksi emoyhtiöllä on Suomessa 400,0 milj. euron yritystodistusohjelma, josta vuoden lopussa oli käytössä 80,0 milj. euroa (5,0).

Raaka-aineriski

Fiskars käyttää tarvittaessa johdannaisia suojautuakseen raaka-aineiden hintariskiltä. Konsernilla ei ollut vuoden 2013 lopussa raaka-ainejohdannaisia lukuun ottamatta nimellisarvoltaan 1,8 milj. euron (2,9) sähköfutuureja, jotka on kirjattu markkina-arvoon tuloslaskelman kautta.

Luottoriski

Konsernin rahoitusosasto arvioi ja valvoo rahoituksen vastapuoliriskiä. Riskiä on pyritty rajoittamaan toimimalla vain suurten pankkien ja rahoituslaitosten kanssa vahvistettujen limiittien puitteissa. Asiakkaiden luottoriskiä valvovat liiketoimintayksiköt. Konsernin asiakaskunta on laaja eikä suurimmankaan asiakkaan osuus ylitä 10 % avonaisista saatavista. Konsernin myyntisaamiset olivat tilinpäätöshetkellä 125,1 milj. euroa (101,0). Tilinpäätös sisältää myyntisaamisiin kohdistuvia luottotappiovarauksia yhteensä 4,4 milj. euroa (3,2).

Pääoman hallinta

Fiskars-konsernin pääomarakennetta eivät koske mitkään viralliset, ulkoiset pääomarakennevaatimukset (muut kuin mahdollinen paikallinen yhtiölainsäädäntö niissä maissa, joissa Fiskars-konsernin yhtiöillä on liiketoimintaa).

Fiskarsin pääomahallinnan tavoitteet ovat:

• varmistaa konsernin mahdollisuudet toiminnan rahoittamiseen ja yhtiön kyky huolehtia vastuistaan kaikissa liiketoimintatilanteissa.
• ylläpitää tasapainoista liiketoiminta- ja sijoituskokonaisuutta, joka on kannattava osakkeenomistajille sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä
• ylläpitää edellytyksiä investointimahdollisuuksien hyödyntämiseen.

FISKARSVuosikertomus 2013

21. Työsuhde-etuuksiin liittyvät velvoitteet

Suurin osa Fiskars-konsernin eläkejärjestelyistä on maksupohjaisia eläkejärjestelyjä. Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt Yhdysvalloissa, Isossa-Britanniassa ja Saksassa ovat suljettuja etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä, joissa tulevat palkankorotukset eivät vaikuta velan määrään. Konsernilla on Suomessa lisäeläkejärjestelyjä, jotka luokitellaan etuuspohjaisiksi eläkejärjestelyiksi. Hyväksytyt aktuaarit ovat tehneet etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen vakuutusmatemaattiset laskelmat. Italiassa on työsuhteen päättymisen jälkeisiä työsuhde-etuuksia, jotka ovat yhtiön vastuulla, mutta joiden velan määrä on lopullinen ja jotka ovat sellaisinaan maksupohjaisia järjestelyjä. Tärkeimmät omalla vastuulla olevat järjestelyt ovat USA:ssa ja Saksassa. Järjestelyt Suomessa ja Norjassa ovat paikallisten eläkevakuutusyhtiöiden hoidettavina. Konserni arvioi, että vuoden 2014 maksusuoritukset järjestelyihin ovat yhteensä 1,1 milj. euroa.

milj. euroa	2013	2012
Velat työsuhteen päättymisen jälkeisistä etuuksista*	2,7	1,6
Etuuspohjaiset eläkevelat**	5,9	5,7
Taseen eläkevelka yhteensä	8,6	7,3

* Velat työsuhteen päättymisen jälkeisitä etuuksista: Italia 1,3 (1,3) ja muut 1,4 (0,3) milj. euroa.

** Etuuspohjaiset eläkevelat koostuivat seuraavasti: Saksa 1,2 (1,3), Norja -0,1 (-0,8), UK 0,0 (-0,2), USA 4,5 (5,2), Suomi 0,1 (0,2) ja Thaimaa 0,1 milj. euroa.

Summat 31.12.

milj. euroa	2013	2012	2011	2010	2009
Velvoitteen nykyarvo	20,1	25,2	26,1	26,4	27,1
Varojen käypä arvo*	14,3	19,5	19,6	19,7	20,0
Järjestelyn alijäämä / (ylijäämä)	5,9	5,7	6,5	6,7	7,1

* Ei sisällä vuonna 2013 Iso-Britannian järjestelyn 2,2 milj. euron ylijäämää omaisuuserän enimmäismäärää koskevien säännösten takia.

Eläkejärjestelyjen ominaispiirteet ja järjestelyihin liittyvät riskit

Järjestely	Kuvaus ja riskit
Suomi	Suomen eläkejärjestelyissä on 50 etuihin oikeutettua jäsentä. Eläkejärjestelyt ovat joko rahastoituja, vakuutettuja ja suljettuja eläkejärjestelyjä tai rahastoimattomia eläkelupauksia. Eläkejärjestelyn etuudet ovat vanhuus-, tapaturma-, ja perhe-eläke sekä hautausavustus. Eläkekorotukset perustuvat joko vakuutusyhtiöiden omiin indekseihin tai TyEl indeksiin. Pääasialliset riskit ovat korkomuutokset, elinajanodotteen kasvu ja inflaatio.
Saksa	Saksan eläkejärjestelyssä on 92 etuihin oikeutettua jäsentä. Järjestelyt ovat joko rahastoimattomia henkilökohtaisia eläkelupauksia tai rahastoimattomia, suljettuja eläkejärjestelyjä. Eläkejärjestelyn etuudet ovat vanhuus-, tapaturma-, ja perhe-eläke. Vastuuta ei ole eläkkeelle siirtymisen jälkeen. Mahdolliset eläkekorotukset perustuvat inflaatioon. Pääasialliset riskit ovat korkomuutokset, elinajanodotteen kasvu ja inflaaatio.
Thaimaa	Thaimaan eläkejärjestelyssä on 404 etuihin oikeutettua jäsentä. Thaimaan eläkejärjestely oikeuttaa erorahaan. Korotuksia ei ole. Pääasialliset riskit ovat korkoriski ja inflaatio.

FISKARSVuosikertomus 2013

Norja	Norjan eläkejärjestelyissä on 18 etuihin oikeutettua jäsentä. Järjestelyt ovat joko rahastoituja ja vakuutettuja eläkejärjestelyjä tai rahastoimattomia eläkejärjestelyjä, jotka molemmat ovat suljettuja. Eläkejärjestelyn etuudet ovat vanhuus-, tapaturma-, perhe- ja lapsen- ja varhaiseläke. Taattuja vähimmäislisäyksiä eläkkeisiin ei ole. Pääasialliset riskit ovat korkomuutokset, elinajanodotteen kasvu ja inflaatio.
Iso-Britannia	Iso-Britannian eläkejärjestelyssä, joka on suljettu eläkerahasto, on 180 etuihin oikeutettua jäsentä. Järjestelyn ylijäämää, joka oli 2,2 milj. euroa vuoden 2013 lopussa, ei ole kirjattu omaisuuserän rajoittamissäännösten takia. Saadut etuudet ovat vanhuus-, varhais- ja perhe-eläke sekä kuolinturva. Pääasialliset riskit ovat korkomuutokset, elinajanodotteen kasvu ja inflaatio.
Yhdysvallat	Yhdysvaltojen eläkejärjestelyssä, joka on rahastoimaton eläkelupaus, on yksi etuihin oikeutettu jäsen. Eläkejärjestelyn etuudet ovat vanhuus- ja perhe-eläke. Järjestelyssä ei ole korotuksia. Pääasialliset riskit ovat korkomuutokset ja elinajanodotteen kasvu.

Velvoitteen ja varojen muutokset:

milj. euroa	2013	2012
Velvoitteen nykyarvon muutokset:
Velvoite tilikauden alussa	25,2	26,1
Muuntoerot	-1,1	0,5
Työsuorituksesta johtuvat menot	0,0	0,0
Korkomenot	0,9	1,0
Vakuutusmatemaattiset (voitot)/tappiot, yhteensä	-0,3	1,8
Väestötilastollisista oletuksista	0,0	0,1
Taloudellisista oletuksista	0,2	1,7
Kokemusperäisistä oletuksista	-0,5	-0,0
Järjestelyjen supistamisesta/velvoitteen täyttämisestä johtuvat (voitot)/tappiot	-3,7	-2,7
Muut muutokset	0,1	-0,0
Maksetut etuudet	-1,0	-1,6
Velvoite 31.12.	20,1	25,2
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypien arvojen muutokset:
Arvo kauden alussa	19,5	19,6
Muuntoerot	-1,0	0,6
Varojen korkotuotto	0,7	0,9
Varojen tuotto lukuun ottamatta korkotuottoa	1,6	0,4
Maksetut etuudet	-1,0	-1,6
Maksusuoritukset järjestelyyn	1,1	1,2
Järjestelyn supistamisen/velvoitteen täyttämisen vaikutus	-4,2	-1,3
Muut muutokset	-0,2	-0,4
Arvo 31.12.	16,5	19,5

Taseeseen kirjatut erät

milj. euroa	2013	2012
Etuuspohjainen eläkevelvoite	-20,1	-25,2
Kokonaan rahastoimaton	-5,8	-6,7
Kokonaan tai osittain rahastoitu	-14,3	-18,5
Varat arvostettuna käypään arvoon	16,5	19,5
Ylijäämä (+) / Alijäämä (-)	-3,6	-5,7
Omaisuuserän enimmäismäärän vaikutus	-2,2
Etuuspohjainen eläkevelvoite, netto 31.12.	-5,9	5,7

Tulosvaikutteisesti kirjatut kulut

milj. euroa	2013	2012
Työsuoritukseen perustuvat kulut	-0,6	-0,8
Nettokorkokulut	-0,2	0,1
Hallintokulut	-0,0
Yhteensä	-0,8	-0,7

Muihin laajan tuloksen eriin kirjatut tuotot ja kulut

milj. euroa	2013	2012
Vakuutusmatemaattiset voitot / (tappiot)	0,3	-1,2
Varojen tuotto lukuun ottamatta korkotuottoa	1,6	0,4
Omaisuuserän enimmäismäärän muutos	-2,2
	-0,2	-0,8
Laskennallinen vero velvoitteen ja varojen muutoksesta	0,0	0,3
Osakkuusyhtiössä kirjattu muutos mukaan lukien veron osuus	-5,6	-1,0
Yhteensä	-5,8	-1,6

Varojen jakautuminen omaisuusryhmittäin

tuhatta euroa	Iso-Britannia	Norja	Suomi	Yhteensä
Oman pääoman ehtoiset instrumentit	13 568	59		13 627
Joukkovelkakirjat	1 893	333		2 226
Kiinteistöt	237	64		301
Vakuutussopimukset			206	206
Likvidit varat		54		54
Muut	79	27		106
Yhteensä	15 777	537	206	16 520

2012

2013

milj. euroa	Iso-Britannia	Norja	Suomi	Yhteensä
Oman pääoman ehtoiset instrumentit	9 279	1 017		10 296
Joukkovelkakirjat	3 049	3 229		6 278
Kiinteistöt	265	897		1 162
Vakuutussopimukset			231	231
Likvidit varat		598		598
Muut	663	239		902
Yhteensä	13 256	5 980	231	19 467

Tärkeimmät vakuutusmatemaattiset oletukset 31.12.

Diskonttokorko
----------------

%	2013	2012
Iso-Britannia	4,3	4,4
Saksa	3,2	3,0
Suomi	3,4	3,0
Yhdysvallat	4,0	3,1
Norja	4,1	2,2
Thaimaa	4,8

Inflaatio

%	2013	2012
Iso-Britannia	3,4	2,8
Saksa	2,0	2,0
Suomi	2,0	2,0
Yhdysvallat	n/a	n/a
Norja	1,8	1,8
Thaimaa	5,0

Palkankorotusoletus

%	2013	2012
Iso-Britannia	n/a	n/a
Saksa	0,0	0,0
Suomi	2,5	2,5
Yhdysvallat	n/a	n/a
Norja	3,8	3,3
Thaimaa	6,0

Eläkkeiden korotusoletus

%	2013	2012
Iso-Britannia	0-3,35	0–2,75
Saksa	2,0	2,0
Suomi	2,1	2,1
Yhdysvallat	0,0	0,0
Norja	0,6	0,0
Thaimaa	n/a

Herkkyysanalyysi

Mahdollinen kohtuullinen muutos yhdessä vakuutusmatemaattisessa oletuksessa raportointihetkellä, kun muut oletukset eivät muutu, aiheuttaisi alla olevan mukaisen muutoksen konsernin tai riskin kannalta olennaisten yhtiöiden eläkevelvoitteessa.

		31.12.2013
		Etuusperusteinen eläkevelvoite
tuhatta euroa	Lisäys	Vähennys
Iso-Britannia
Diskonttokorko (0,5 % muutos)	-555	596
Palkankorotusoletus (0,5 % muutos)
Eläkkeiden korotusolettamus (0,25 % muutos)	338	-325
Kuolleisuus (5 % muutos)	-189	203
Eläkevelvoitteen duraatio: 18,0
Yhdysvallat
Diskonttokorko (0,5 % muutos)	-190	203
Palkankorotusoletus (0,5 % muutos)
Eläkkeiden korotusolettamus (0,25 % muutos)
Kuolleisuus (5 % muutos)	-63	63
Eläkevelvoitteen duraatio: 8,4
Muu Fiskars, yhteensä
Diskonttokorko (0,5 % muutos)	-108	118
Palkankorotusoletus (0,5 % muutos)	16	-15
Eläkkeiden korotusolettamus (0,25 % muutos)	38	-37
Kuolleisuus (5 % muutos)	-36	38
Fiskars, yhteensä
Diskonttokorko (0,5 % muutos)	-846	906
Palkankorotusoletus (0,5 % muutos)	20	-20
Eläkkeiden korotusolettamus (0,25 % muutos)	383	-363
Kuolleisuus (5 % muutos)	-282	302
Eläkevelvoitteen duraation painotettu keskiarvo: 15,1

Vaikka analyysi ei huomioi kaikkia järjestelyn kassavirtoja, se antaa likimääräisen arvion oletusten herkkyydestä.

FISKARSVuosikertomus 2013

22. Varaukset

2013

Pitkäaikaiset varaukset

Varaukset 31.12.	1,3	1,2	3,5	5,9
Varausten peruutukset	0,3		-0,3	0,0
Arvioiden muutokset	0,1	0,0	-0,4	-0,2
Käytetyt varaukset	-0,1	0,2	-2,4	-2,3
Lisäykset	0,2		4,4	4,6
Muuntoerot	-0,0	-0,0	-0,0	-0,1
Varaukset 1.1.	0,8	1,0	2,1	3,9
milj. euroa	Takuuvaraus	varaus	varaukset	yhteensä
		järjestely-	ja muut	Varaukset
		Uudelleen-	sopimukset
			Tappiolliset

Lyhytaikaiset varaukset

			Tappiolliset
		Uudelleen-	sopimukset
		järjestely-	ja muut	Varaukset
milj. euroa	Takuuvaraus	varaus	varaukset	yhteensä
Varaukset 1.1.	1,1	0,6	0,9	2,6
Muuntoerot	-0,0	-0,0	0,0	-0,1
Lisäykset	1,7	1,5	0,3	3,5
Käytetyt varaukset		-0,1		-0,1
Arvioiden muutokset	0,3	-0,0		0,2
Varausten peruutukset	-0,4		-0,4	-0,8
Varaukset 31.12.	2,6	2,0	0,7	5,2

2012 Pitkäaikaiset varaukset

	Tappiolliset
		Uudelleen-	sopimukset
		järjestely-	ja muut	Varaukset
milj. euroa	Takuuvaraus	varaus	varaukset	yhteensä
Varaukset 1.1.	0,9	2,4	2,4	5,6
Muuntoerot	0,0	0,0	0,0	0,1
Lisäykset	0,1	0,1	0,1	0,2
Käytetyt varaukset		-1,5	-0,1	-1,6
Arvioiden muutokset	-0,1			-0,1
Varausten peruutukset			-0,3	-0,3
Varaukset 31.12.	0,8	1,0	2,1	3,9

Lyhytaikaiset varaukset

			Tappiolliset
		Uudelleen-	sopimukset
		järjestely-	ja muut	Varaukset
milj. euroa	Takuuvaraus	varaus	varaukset	yhteensä
Varaukset 1.1.	1,0	0,6	0,5	2,1
Muuntoerot	-0,0	-0,0	-0,0	-0,0
Lisäykset	0,2	1,2	0,4	1,8
Käytetyt varaukset	-0,1	-1,1		-1,2
Arvioiden muutokset				0,0
Varausten peruutukset		-0,1		-0,1
Varaukset 31.12.	1,1	0,6	0,9	2,6

23. Ostovelat ja muut velat

milj. euroa	2013	2012
Ostovelat	61,2	49,7
Muut velat	16,1	12,9
Siirtovelat:
Korkovelat	1,4	1,4
Palkat ja sosiaalikulut	33,1	32,0
Alennukset ja komissiot	25,8	23,5
Muut siirtovelat	34,4	37,1
Yhteensä 31.12.	172,0	156,6

Muut siirtovelat sisältävät materiaalihankintojen, asiakkaille myönnettävien vuosialennusten ja muiden kulujen jaksotukset.

24. Vastuusitoumukset

Muut vuokrasopimukset

milj. euroa	2013	2012
Seuraavan vuoden leasingmaksut	18,2	12,8
Yli yhden vuoden ja enintään viiden vuoden kuluessa suoritettavat leasingmaksut	32,9	25,6
Myöhemmin suoritettavat leasingmaksut	2,6	2,9
Yhteensä 31.12.	53,8	41,3

Vastuusitoumukset

milj. euroa	2013	2012
Takaukset konserniyritysten sitoumusten vakuudeksi	13,9	12,2
Vuokravastuut	53,8	41,3
Muut vastuut	2,8	1,8
Vastuusitoumukset yhteensä 31.12.	70,5	55,2

Oikeudenkäynnit

Fiskars on osallisena useissa oikeuskäsittelyissä, vaatimuksissa ja muissa kiistoissa. Näiden lopullista ratkaisua ei voida ennustaa. Tällä

hetkellä käytettävissä olevien tietojen perusteella näillä tapauksilla ei oleteta olevan merkittävää vaikutusta konsernin taloudelliseen

asemaan.

25. Lähipiiritapahtumat

Konsernilla ei ole merkittäviä liiketoiminnallisia transaktioita, velkoja tai saatavia osakkuusyhtiö Wärtsilän kanssa. Wärtsilältä saatu osinko 25,6 milj. euroa (26,8) on raportoitu konsernin rahavirtalaskelmassa eränä osinkotuotot, osakkuusyhtiö. Osinko saatiin vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä. Fiskars Home Oy Ab on osakkuusyhtiönsä Koy Iittalan Lasimäen vuokralainen ja on myöntänyt osakkuusyhtiölleen pääomalainan.

milj. euroa	2013	2012
Vuokrat	0,2	0,2
Pääomalaina	0,2	0,2

Hallituksen ja johdon jäsenten osakeomistukset 31.12.

Sisältää niiden yhteisöjen omistukset, joissa henkilöillä on määräysvalta yhdessä perheenjäsenen kanssa.

		2013			2012
		Määräys-			Määräys
	Henkilö-	valta-		Henkilö-	valta
	kohtainen	yhteisöjen		kohtainen	yhteisöjen
	omistus	omistus	Yhteensä	omistus	omistus	Yhteensä
Bergh Kaj-Gustaf	5 000		5 000	5 000		5 000
Böer Ralf	5 677		5 677	5 677		5 677
Ehrnrooth Alexander	1 630 000	10 275 000	11 905 000	1 625 000	10 227 000	11 852 000
Ehrnrooth Paul	8 205	9 095 406	9 103 611	8 205	9 095 406	9 103 611
Fromond Louise	601 135	8 294 050	8 895 185	601 135	8 294 050	8 895 185
Gripenberg Gustaf	243 320	4 057 289	4 300 609	243 320	4 057 289	4 300 609
Jonasson Blank Ingrid	0		0	0		0
Slotte Karsten	1 000		1 000	1 000		1 000
Suominen Jukka	1 500		1 500	1 500		1 500
Alfthan Max	3 300		3 300	2 500		2 500
Ariluoma-Hämäläinen Nina*	0		0
Gaggl Risto**	0		0	0		0
Karlsson Jutta	0		0	0		0
Kauniskangas Kari	28 897		28 897	28 897		28 897
Pitkänen Ilkka***	1 750		1 750	1 750		1 750
Westerlund Frans*	0		0

Yhtiön johdolla ja hallituksen jäsenillä ei ole lainoja yhtiöltä eikä heidän puolestaan ole annettu pantteja tai otettu muita vastuita. Hallituksen ja johdon jäsenten omistama osuus yhtiön liikkeeseen lasketuista osakkeista on 41,8 %.

* Johtoryhmän jäsen 16.9.2013 alkaen.

** Johtoryhmän jäsen 20.11.2012 alkaen.

*** Johtoryhmän jäsen 27.8.2012 alkaen.

FISKARSVuosikertomus 2013

Hallituksen ja johdon palkat ja palkkiot

		2013 2012
	Palkat ja	Lakisääteinen		Palkat ja	Lakisääteinen
tuhatta euroa	palkkiot	eläke	Lisäeläke*	palkkiot	eläke	Lisäeläke*
Bergh Kaj-Gustaf	104,2			98,4
Böer Ralf	53,2			49,0
Ehrnrooth Alexander	68,8			66,7
Ehrnrooth Paul	68,8			66,1
Fromond Louise	47,8			49,9
Gripenberg Gustaf	49,8			52,5
Jonasson Blank Ingrid	53,2			49,0
Slotte Karsten	47,2			46,6
Suominen Jukka	47,8			49,0
Kauniskangas Kari	891,7	163,1	80,7	751,3	169,3	78,0
Johtoryhmä poislukien toimitusjohtaja	1 306,9	192,0	142,5	1 032,2	225,0	98,7
Yhteensä	2 739,4	355,1	223,2	2 310,5	394,3	176,7

Avainhenkilöihin kuuluvat hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja johtoryhmä. Luvut on esitetty suoriteperusteisesti.

* Konsernin johdolla on kollektiivinen lisäeläkevakuutus. Vakuutus sisältää vanhuuseläkkeen eläkeiässä, 60 vuotta, ehdollisen

vapaakirjaoikeuden ja kuolemantapausturvan. Eläkkeen määrä lasketaan vakuutussäästöjen perusteella. Vakuutusmaksu on toimitusjohtajan osalta 20 % ja johtoryhmän osalta 20 %─14 % edellisen vuoden vuosiansiosta ilman bonuksia.

26. Tytäryhtiöt ja muut osakeomistukset

Tytäryhtiöosakkeet

			Osuus	Osuus
	Koti-		osakkeista	äänivallasta	Toiminnan
	paikka		%	%	luonne
Avlis AB	Tukholma	SE	59,7	59,7	H
Fiskamin AB	Sollentuna	SE	100,0	100,0	H
ImanCo Oy	Helsinki	FI	100,0	100,0	H
Fiskars Home Oy Ab	Helsinki	FI	0,7	0,7	T
Fiskars Home Oy Ab	Helsinki	FI	99,3	99,3	T
Fiskars (Thailand) Co., Limited	Bangkok	TH	1,0	1,0	H
Fispo Sp. z o.o.	Varsova	PL	100,0	100,0	L
Fiskars Sweden AB	Höganäs	SE	100,0	100,0	M
Nilsjohan AB	Höganäs	SE	100,0	100,0	L
Fiskars Estonia AS	Tallinna	EE	100,0	100,0	M
iittala BV	Oosterhout	NL	100,0	100,0	M
Iittala Limited	Windsor Berkshire	GB	0,5	0,5	L
iittala BVBA	Antwerpen	BE	0,5	0,5	M
iittala BVBA	Antwerpen	BE	99,5	99,5	M
iittala GmbH	Solingen	DE	100,0	100,0	M
iittala Limited	Windsor Berkshire	GB	99,5	99,5	L
Fiskars Americas Holding Oy Ab	Raasepori	FI	100,0	100,0	H
Fiskars Brands, Inc.	Madison, Wi.	US	100,0	100,0	T
Fiskars Brands Global Holdings LLC	Madison, Wi.	US	100,0	100,0	L
Fiskars Servicios, S.A. de C.V. iL	Mexico City	MX	0,002	0,002	L
Fiskars de Mexico, S.A. de C.V.	Mexico City	MX	0,002	0,002	L
Fiskars Canada, Inc.	Toronto	CA	100,0	100,0	M
Fiskars de Mexico, S.A. de C.V.	Mexico City	MX	99,998	99,998	L
Fiskars Servicios, S.A. de C.V. iL	Mexico City	MX	99,998	99,998	L
Consumer Brands (Hong Kong) Co., Limited	Hongkong	HK	1,0	1,0	H
Chinese Representative Office	Shanghai	CN	100,0	100,0	M
Fiskars Europe Holding Oy Ab	Raasepori	FI	100,0	100,0	H
Consumer Brands (Hong Kong) Co., Limited	Hongkong	HK	99,0	99,0	H
Fiskars (Thailand) Co.,Limited	Bangkok	TH	98,0	98,0	H
Excalibur Management Consulting (Shanghai) Co., Ltd.	Shanghai	CN	100,0	100,0	H
Fiskars Garden Oy Ab	Raasepori	FI	100,0	100,0	T
ZAO Fiskars Brands Rus	Pietari	RU	100,0	100,0	T
Hungarian Branch Office	Budapest	HU	100,0	100,0	M
Fiskars Denmark A/S	Silkeborg	DK	100,0	100,0	M
Royal Copenhagen A/S	Glostrup	DK	100,0	100,0	T
Royal Copenhagen GmbH	Köln	DE	100,0	100,0	M
Royal Copenhagen (Japan) Ltd	Tokio	JP	100,0	100,0	M
Royal Copenhagen (USA) Inc	Poughkeepsie	US	100,0	100,0	M
Royal Copenhagen Korea Ltd	Soul	KR	100,0	100,0	M
Royal Copenhagen Taiwan Ltd	Taipei	TW	100,0	100,0	M
Royal Copenhagen Thailand Ltd	Saraburi	TH	60,0	60,0	T

FISKARSVuosikertomus 2013

RC Heritage Center Ltd, Thailand	Saraburi	TH	100,0	100,0	T
Fiskars Deutschland GmbH	Herford	DE	100,0	100,0	L
Fiskars France S.A.S.	Wissous	FR	100,0	100,0	T
Fiskars Germany GmbH	Herford	DE	100,0	100,0	T
Fiskars Italy S.r.l.	Premana	IT	100,0	100,0	T
Fiskars Norway AS	Oslo	NO	100,0	100,0	T
Fiskars Polska Sp. z o.o.	Slupsk	PL	100,0	100,0	T
Fiskars Spain S.L.U.	Madrid	ES	100,0	100,0	M
Fiskars UK Limited	Bridgend	GB	100,0	100,0	M
Fiskars Limited	Bridgend	GB	100,0	100,0	L
Kitchen Devils Limited	Bridgend	GB	100,0	100,0	L
Vikingate Limited	Nottingham	GB	100,0	100,0	L
Richard Sankey & Son Limited	Nottingham	GB	100,0	100,0	L
Fiskars (Australia) Pty Limited	Melbourne	AU	100,0	100,0	M
Fiskars Services Oy Ab	Helsinki	FI	100,0	100,0	H
Inhan Tehtaat Oy Ab	Ähtäri	FI	100,0	100,0	T
Ferraria Oy Ab	Raasepori	FI	100,0	100,0	H
Kiinteistö Oy Danskog gård	Raasepori	FI	100,0	100,0	H
Ab Åbo Båtvarf - Turun Veneveistämö Oy	Turku	FI	100,0	100,0	L
Fiskars (Thailand) Co., Limited	Bangkok	TH	1,0	1,0	H
				Hallinnointi	H
				Tuotanto ja myynti	T
				Myynti	M
				Lepäävä	L

Osakkuusyhtiöosakkeet

				Osuus	Osuus
	Osakkeiden	Koti-		osakkeista	äänivallasta
	lukumäärä	paikka		%	%
Wärtsilä Oyj Abp	25 641 347	Helsinki	FI	13,0	13,0

TALOUDELLISET TUNNUSLUVUT

Viisivuotiskatsaus

		2013	2012	2011	2010	2009
Liikevaihto	milj. euroa	798,6	747,8	742,5	715,9	660,3
josta ulkomailla	milj. euroa	657,6	579,1	568,5	549,9	518,7
% liikevaihdosta	%	82,3	77,4	76,6	76,8	78,6
vienti Suomesta	milj. euroa	66,2	54,5	69,1	77,9	89,3
Liikevaihdon muutos, %	%	6,8	0,7	3,7	8,4	-5,3
Bruttokate	milj. euroa	323,2	274,6	259,2	253,6	221,1
% liikevaihdosta	%	40,5	36,7	34,9	35,4	33,5
Liiketulos	milj. euroa	61,0	63,9	52,8	49,1	39,5
% liikevaihdosta	%	7,6	8,5	7,1	6,9	6,0
Liiketulos ilman kertaluonteisia eriä	milj. euroa	74	63	62	60	40
Osakkuusyhtiön tulososuus	milj. euroa	50,8	47,8	42,7	65,9	66,5
Biologisten hyödykkeiden käyvän arvon muutos	milj. euroa	0,7	5,6	-1,0	-2,2	-0,4
Rahoitusnetto	milj. euroa	-4,2	83,2	67,4	-6,3	-14,2
% liikevaihdosta	%	-0,5	11,1	9,1	-0,9	-2,2
Tulos ennen veroja	milj. euroa	108,3	200,4	161,8	106,7	91,4
% liikevaihdosta	%	13,6	26,8	21,8	14,9	13,8
Tuloverot jatkuvasta toiminnasta	milj. euroa	-14,3	-21,5	-5,5	-12,4	-7,9
Emoyhtiön osakkeenomistajien osuus tilikauden tuloksesta	milj. euroa	93,7	178,9	156,3	94,3	83,5
% liikevaihdosta	%	11,7	23,9	21,1	13,2	12,7
Määräysvallattomien omistajien osuus tilikauden tuloksesta	milj. euroa	0,3				-0,0
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut	milj. euroa	202,1	173,3	171,7	172,8	165,3
Suunnitelman mukaiset poistot ja arvonalentumiset	milj. euroa	29,2	21,9	21,5	34,9	28,1
% liikevaihdosta	%	3,7	2,9	2,9	4,9	4,3
Liiketoiminnan rahavirta	milj. euroa	81,0	95,0	107,4	92,6	121,0
Investoinnit (ml. yritysostot)	milj. euroa	37,5	32,7	24,4	18,5	14,5
% liikevaihdosta	%	4,7	4,4	3,3	2,6	2,2
Tutkimus- ja kehittämismenot	milj. euroa	13,3	10,3	8,6	8,5	8,9
% liikevaihdosta	%	1,7	1,4	1,2	1,2	1,3
Aktivoidut kehittämismenot	milj. euroa	0,7	1,1	1,5	1,3	0,4
Emoyhtiön osakkeenomistajien osuus omasta pääomasta	milj. euroa	631,8	618,9	554,3	553,5	504,8
Määräysvallattomien omistajien osuus	milj. euroa	0,9
Oma pääoma yhteensä	milj. euroa	632,7	618,9	554,3	553,5	504,8
Korolliset nettovelat	milj. euroa	152,6	72,4	150,8	200,0	235,7
Käyttöpääoma	milj. euroa	88,3	71,4	82,7	101,2	102,6
Taseen loppusumma	milj. euroa	1 039,1	935,4	940,2	979,0	973,3
Sijoitetun pääoman tuotto	%	15,1	28,9	22,6	14,8	13,6
Oman pääoman tuotto	%	15,0	30,5	28,2	17,8	17,6
Omavaraisuusaste	%	60,9	66,2	59,0	56,5	51,9
Nettovelkaantumisaste	%	24,1	11,7	27,2	36,1	46,7
Henkilöstö keskimäärin (FTE)		4 087	3 364	3 545	3 612	3 867
Henkilöstö kauden lopussa		4 330	3 449	3 574	3 944	3 742
josta ulkomailla		2 748	1 839	2 072	1 904	2 111

Osakekohtaiset tunnusluvut

		2013	2012	2011	2010	2009
Osakepääoma	milj. euroa	77,5	77,5	77,5	77,5	77,5
Tulos/osake (laimennettu ja laimentamaton)	euroa/osake	1,14	2,18	1,91	1,15	1,05
jatkuvat toiminnot	euroa/osake	1,14	2,18	1,91	1,15	1,05
Nimellisosinko/osake*	euroa/osake	0,67*	0,65	1,37	1,90	0,52
Osingonjako	milj. euroa	54,9	53,2	112,2	155,6	42,6
Oma pääoma / osake	euroa/osake	7,71	7,56	6,77	6,76	6,16
Osakkeen osakeantioikaistu keskikurssi	euroa/osake	18,20	16,00	16,92	13,94	8,25
Osakkeen osakeantioikaistu alin kurssi	euroa/osake	16,20	13,60	10,99	10,52	5,32
Osakkeen osakeantioikaistu ylin kurssi	euroa/osake	19,70	17,49	22,05	17,45	11,10
Osakkeen osakeantioikaistu kurssi 31.12.	euroa/osake	19,55	16,69	13,94	17,33	10,62
Osakekannan markkina-arvo	milj. euroa	1 601,2	1 367,0	1 141,8	1 419,5	869,9
Osakkeiden määrä, 1 000 kpl		81 905,2	82 023,3	82 023,3	82 023,3	82 023,3
Omat osakkeet, 1 000 kpl			118,1	118,1	112,6	112,6
Osakkeiden vaihdon kehitys, 1 000 kpl		3 042,1	4 883,3	5 730,3	6 626,0	4 406,8
Hinta/voitto-suhde		17,1	7,7	7,3	15,1	10,1
Osinko/tulos, %		58,8	29,8	71,9	165,3	51,0
Efektiivinen osinkotuotto, %		3,4	3,9	9,8	11,0	4,9
Osakkeenomistajien määrä 31.12.		16 352	16 148	15 339	12 213	11 916

* Hallituksen ehdotus.

Laimennettu ja laimentamaton tulos/osake ovat samat, koska yhtiöllä ei ole avoimia optio-ohjelmia.

Tunnuslukujen laskentakaavat

Liiketulos ennen poistoja ja arvonalentumisia	=	Liiketulos + poistot + arvonalennukset
Sijoitetun pääoman tuotto-% (ROI)	=	Tilikauden tulos + verot + korko- ja muut rahoituskulut	x100
		Oma pääoma + korollinen vieras pääoma
		(kauden alun ja lopun keskiarvo)
Oman pääoman tuotto-% (ROE)	=	Tilikauden tulos	x100
		Oma pääoma
		(kauden alun ja lopun keskiarvo)
Omavaraisuusaste, %	=	Oma pääoma yhteensä	x100
		Taseen loppusumma
Nettovelkaantumisaste, %	=	Korollinen vieras pääoma - korolliset saamiset - rahat ja pankkisaamiset	x100
		Oma pääoma yhteensä
Tulos/osake (EPS)	=	Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos
		Ulkona olevien osakkeiden keskimääräinen lukumäärä 31.12.
Tulos/osake (EPS), jatkuvat toiminnot =		Emoyhtiön omistajille kuuluva kauden tulos jatkuvasta toiminnasta
		Ulkona olevien osakkeiden keskimääräinen lukumäärä 31.12.
Oma pääoma / osake	=	Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
		Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä 31.12.
Osakeantioikaistu keskikurssi	=	Osakkeen euromääräinen kokonaisvaihto tilikauden aikana
		Tilikaudella vaihdettujen osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä
Osakekannan markkina-arvo	=	Ulkona olevien osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä 31.12. x osakkeen päätöskurssi 31.12.
Hinta/voitto-suhde (P/E)	=	Osakkeen päätöskurssi 31.12.
		Tulos/osake
Osinko/tulos, %	=	Tilikaudelta jaettu osinko	x100
		Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos
Osinko/osake	=	Tilikaudelta jaettu osinko
		Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä 31.12.
Efektiivinen osinkotuotto, %	=	Osinko/osake	x100
		Osakeantioikaistu kaupantekokurssi 31.12.

OSAKKEET

Osakkeiden lukumäärä ja äänimäärä

Fiskars Oyj Abp:n osakkeet noteerataan NASDAQ OMX Helsinki Oy:n Large Cap -listalla. Yhtiöllä on yksi osakesarja FIS1V, ja jokaisella osakkeella on yksi ääni ja yhtäläiset oikeudet.

Osakkeiden kokonaismäärä tilikauden lopussa oli 81 905 242 (82 023 341). Osakepääoma oli edelleen 77 510 200 euroa.

Osakkeen tiedot

Markkina	NASDAQ OMX Helsinki
ISIN	FI0009000400
Kaupankäyntitunnus	FIS1V (OMX)
Lista	OMXH Suuret yhtiöt
Toimiala	3000 Kulutustavarat
Ylätoimialaluokka	3700 Kotitaloustarvikkeet
Osakkeiden lukumäärä 31.12.2013	81 905 242

Fiskarsin osakkeen kurssikehitys

euroa, 1.1.2009─31.12.2013

Omat osakkeet

Hallitus päätti helmikuussa 2013, että yhtiön hallussa olevat 118 099 omaa osaketta mitätöidään. Omat osakkeet vastasivat 0,14 % yhtiön osakkeista ja äänistä. Mitätöiminen ei vaikuttanut yhtiön osakepääomaan.

Mitätöinti merkittiin kaupparekisteriin 15.2.2013, jonka jälkeen Fiskarsin osakkeiden kokonaismäärä on 81 905 242.

Hallituksen valtuutukset

Varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 4 000 000 oman osakkeen hankkimisesta tai enintään 4 000 000 oman osakkeen luovuttamisesta. Osakkeet voidaan hankkia tai luovuttaa poikkeamalla osakkeenomistajien etuoikeudesta yhtiön osakkeisiin. Valtuutukset ovat voimassa 30.6.2014 saakka.

Osakkeiden lukumäärän muutokset 2009–2013

	Yhteensä
Osakkeita yhteensä 31.12.2009	82 023 341
Osakkeita yhteensä 31.12.2010	82 023 341
Osakkeita yhteensä 31.12.2011	82 023 341
Osakkeita yhteensä 31.12.2012	82 023 341
15.2.2013	-118 099 Omien osakkeiden mitätöinti
Osakkeita yhteensä 31.12.2013	81 905 242
Omat osakkeet	0

OSAKKEENOMISTAJAT

Fiskars Oyj Abp:llä oli 16 352 (16 148) osakkeenomistajaa tilikauden lopussa. Keskimäärin 2,1 % (2,1) osakepääomasta oli ulkomaisten tai hallintarekisteröityjen osakkeenomistajien omistuksessa.

Johdon osakkeenomistus

Hallituksen jäsenten, toimitusjohtajan ja muun johtoryhmän sekä heidän yhdessä perheenjäsenen kanssa määräysvallassaan olevien yhteisöjen omistusosuus yhtiön osakkeista oli 31.12.2013 yhteensä 34 255 529 osakkeita, mikä vastaa 41,8 % yhtiön osakkeista ja äänistä. 31.12.2013 yhtiöllä ei ollut optio-ohjelmaa.

Omistuksen jakautuminen omistajaryhmittäin 31.12.2013

			Osakkeiden
	Omistuksia	%	lukumäärä	%
Yritykset	615	3,76	32 298 251	39,43
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	27	0,17	1 698 158	2,08
Julkisyhteisöt	11	0,07	4 382 010	5,35
Kotitaloudet	15 372	94,01	31 516 238	38,48
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	212	1,30	10 319 461	12,60
Ulkomaat	115	0,70	435 229	0,53
Hallintarekisteröidyt			1 255 895	1,53
Yhteensä	16 352	100,00	81 905 242	100,00

Osakemäärien jakautuminen 31.12.2013

			Osakkeiden
Osakkeiden määrä	Omistuksia	%	lukumäärä	%
1─100	5 862	35,85	344 139	0,42
101─500	6 392	39,09	1 689 420	2,06
501─1 000	1 869	11,43	1 439 904	1,76
1 001─10 000	1 933	11,82	5 334 416	6,51
10 001─100 000	225	1,38	5 833 348	7,12
100 001─1 000 000	57	0,35	18 895 016	23,07
1 000 001─	14	0,09	48 368 999	59,06
Yhteensä	16 352	100,00	81 905 242	100,00

Yhtiön suurimmat osakkeenomistajat osakerekisterin mukaan 31.12.2013

			Osuus
			osakkeista
		Osakkeet	ja äänistä %
1	Virala Oy Ab	10 275 000	12,55
2	Turret Oy Ab	9 095 406	11,10
3	Holdix Oy Ab	8 294 050	10,13
4	I.A. von Julins sterbhus	2 689 120	3,28
5	Sophie von Julins stiftelse	2 551 791	3,12
6	Varma Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö	2 469 326	3,01
7	Oy Julius Tallberg Ab	2 408 049	2,94
8	Ehrnrooth Albert	1 630 372	1,99
9	Ehrnrooth Alexander	1 630 000	1,99
10	Ehrnrooth Jacob	1 626 929	1,99
11	Fromond Elsa	1 623 926	1,98
12	Ehrnrooth Sophia	1 536 230	1,88
13	Ilmarinen Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö	1 525 871	1,86
14	Åbo Akademin säätiö	1 012 929	1,24
15	Wrede Sophie	821 790	1,00
16	Hartwall Peter Johan	748 450	0,91
17	Lindsay von Julin & Co Ab	733 320	0,90
18	Therman Anna Maria Elisabeth	722 436	0,88
19	Gripenberg Margareta	628 974	0,77
20	Åberg Albertina	628 679	0,77
	20 suurinta yhteensä	52 652 648	64,28

FISKARSVuosikertomus 2013

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma

euroa	Liite	2013		2012
Liikevaihto	2	25 152 433,21		25 962 621,01
Hankinnan ja valmistuksen kulut	4	-3 395 767,13		-3 927 128,83
Bruttokate		21 756 666,08	86 %	22 035 492,18	85 %
Hallinnon kulut	4	-15 408 460,72		-18 796 184,84
Liiketoiminnan muut tuotot	3	60 620,46		225 550,48
Liiketoiminnan muut kulut	4	-24 720,35		-17 506,59
Liikevoitto		6 384 105,47	25 %	3 447 351,23	13 %
Rahoitustuotot ja -kulut	7	81 948 269,76		428 965 488,50
Voitto (tappio) ennen satunnaisia eriä		88 332 375,23		432 412 839,73
Satunnaiset erät	8	13 431 400,00		13 981 208,03
Voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja		101 763 775,23		446 394 047,76
Tilinpäätössiirrot		216 548,03		402 847,14
Tuloverot	9	-5 031 426,66		-4 564 796,68
Tilikauden voitto (tappio)		96 948 896,60		442 232 098,22

Emoyhtiön tase

euroa	Liite	31.12.2013		31.12.2012
Vastaavaa
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet	10	523 280,91		492 794,31
Aineelliset hyödykkeet	11
Maa- ja vesialueet		15 487 691,33		15 456 681,34
Rakennukset		13 604 856,42		13 983 471,06
Koneet ja kalusto		1 316 347,96		1 233 656,44
Keskeneräiset hankinnat		515 135,27		462 376,38
Aineelliset hyödykkeet yhteensä		30 924 030,98		31 136 185,22
Sijoitukset	12
Tytäryhtiöosakkeet		827 309 797,36		880 487 444,36
Saamiset tytäryhtiöiltä		3 700 000,00		2 174 300,00
Muut osakkeet ja osuudet		6 057 492,53		6 326 313,57
Sijoitukset yhteensä		837 067 289,89		888 988 057,93
Pysyvät vastaavat yhteensä		868 514 601,78	76 %	920 617 037,46	81 %
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Vaihto-omaisuus	13	172 436,75		166 910,78
Pitkäaikaiset lainasaamiset		17 805,22		22 805,22
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset		105 957,62		163 060,08
Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä	14	272 595 762,36		218 605 412,76
Muut saamiset		88 850,32		144 734,56
Siirtosaamiset	15	1 614 373,50		1 352 879,21
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä		274 404 943,80		220 266 086,61
Rahat ja pankkisaamiset	16	1 704 278,84		1 629 990,00
Vaihtuvat vastaavat yhteensä		276 299 464,61	24 %	222 085 792,61	19 %
Vastaavaa yhteensä		1 144 814 066,39	100 %	1 142 702 830,07	100 %

Vastattavaa

OMA PÄÄOMA	17
Osakepääoma		77 510 200,00		77 510 200,00
Arvonkorotusrahasto		3 789 720,00		3 789 720,00
Omat osakkeet		0,00		-864 706,21
Muut rahastot		3 204 313,18		3 204 313,18
Edellisten tilikausien voitto		725 556 878,09		337 427 893,38
Tilikauden voitto (tappio)		96 948 896,60		442 232 098,22
Oma pääoma yhteensä		907 010 007,87	79 %	863 299 518,57	76 %
TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ	18	406 365,81		622 913,84
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen	19
Lainat rahoituslaitoksilta		52 499 658,69		63 868 804,00
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä		52 499 658,69		63 868 804,00
Lyhytaikainen
Lainat rahoituslaitoksilta		100 621 583,70		15 621 992,49
Ostovelat		891 213,50		485 350,16
Velat konserniyrityksille	20	75 001 789,66		190 678 343,45
Verovelat		1 934 028,63		1 022 583,06
Muut velat		3 443 461,83		3 192 240,47
Siirtovelat	21	3 005 956,70		3 911 084,03
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä		184 898 034,02		214 911 593,66
Vieras pääoma yhteensä		237 397 692,71	21 %	278 780 397,66	24 %
Vastattavaa yhteensä		1 144 814 066,39	100 %	1 142 702 830,07	100 %

Emoyhtiön rahavirtalaskelma

euroa	2013	2012
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA
Voitto (tappio) ennen satunnaisia eriä, tilinpäätössiirtoja ja veroja	101 775 754,76	446 394 047,76
Oikaisut
Poistot ja arvonalentumiset	1 410 224,51	1 616 884,47
Tuotot sijoituksista	-35 346,87	-115 273,50
Korkotuotot ja osingot	-91 294 133,15	-63 453 940,33
Korkokulut	9 345 863,39	3 638 451,83
Varausten muutos ja muut liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa	-13 431 400,00	-383 116 291,26
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta	7 770 962,64	4 963 878,97
Käyttöpääoman muutos
Korottomien saamisten muutos	-489 221,57	808 256,51
Vaihto-omaisuuden muutos	-5 525,97	67 558,21
Korottomien velkojen muutos	2 229 623,05	-5 763 324,04
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja	9 505 838,15	76 369,65
Saadut osinkotuotot	17 900 075,00	60 302 231,32
Saadut rahoitustuotot	3 723 963,06	2 747 212,84
Maksetut rahoituskulut	-3 519 162,65	-4 053 880,75
Maksetut verot	-4 119 981,09	-1 551 213,62
Liiketoiminnan rahavirta (A)	23 490 732,47	57 520 719,44
INVESTOINTIEN RAHAVIRTA
Pääomanpalautukset tytäryhtiöistä	122 641 347,00	81 068 283,68
Investoinnit rahoitusvaroihin	-107 156,25	-207 373,61
Investoinnit käyttöomaisuushyödykkeisiin	-1 271 234,50	-803 316,48
Käyttöomaisuushyödykkeiden myyntitulot	78 024,50	151 915,70
Muiden sijoitusten luovutustulot	375 977,29	311,09
Pitkäaikaisten lainasaamisten muutos	-1 520 700,00	2 997 936,66
Investointien rahavirta (B)	120 196 258,04	83 207 757,04
RAHOITUSTOIMINTOJEN RAHAVIRTA
Lyhytaikaisten lainojen muutos	-39 623 661,44	-64 429 668,40
Lyhytaikaisten saamisten muutos	-64 742 945,56	32 362 528,84
Maksetut osingot	-53 227 302,70	-112 186 960,94
Saatu/maksettu konserniavustus	13 981 208,03	4 667 800,00
Rahoitustoimintojen rahavirta (C)	-143 612 701,67	-139 586 300,50
Likvidien varojen muutos (A+B+C)	74 288,84	1 142 175,98
Likvidit varat kauden alussa	1 629 990,00	487 814,02
Likvidit varat kauden lopussa	1 704 278,84	1 629 990,00

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

1. Emoyhtiön tilinpäätöksen laatimisperiaatteet, FAS

Fiskars Oyj Abp:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain ja –asetuksen ja muiden tilinpäätöksen laatimista koskevien säädösten mukaisesti (Finnish Accounting Standards, FAS). Tilinpäätös esitetään euroissa.

Tilinpäätöstä laatiessaan yhtiön johto joutuu voimassa olevien määräysten ja hyvän kirjanpitotavan mukaisesti tekemään arvioita ja olettamuksia, jotka vaikuttavat tilinpäätöserien arvostukseen ja jaksotukseen. Toteutuvat luvut voivat poiketa tehdyistä arvioista.

Ulkomaanrahan määräiset erät ja valuuttajohdannaiset

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin. Tilinpäätöshetkellä taseessa olevat valuuttamääräiset saatavat ja velat on arvostettu tilinpäätöspäivän kurssiin. Johdannaiset arvostetaan käypiin arvoihin ja arvonmuutokset kirjataan tulosvaikutteisesti.

Liikevaihto

Liikevaihtoa laskettaessa myyntituotoista on vähennetty välilliset verot, myönnetyt alennukset ja myyntiin liittyvät kurssierot. Myyntituotot tuloutetaan, kun kaikki omistukseen liittyvät oleelliset riskit ja hyödyt ovat siirtyneet ostajalle eli kun tuote on toimitusehtojen mukaisesti toimitettu ostajalle. Rojaltituotot Fiskars Oyj Abp:n omistamista tavaramerkeistä kirjataan liikevaihtoon.

Vuokrausjärjestelyt

Leasingvuokrat kirjataan tuloslaskelmaan laskutuksen mukaan. Jäljellä olevat leasingvastuut esitetään tilinpäätöksessä taseen ulkopuolisina vastuina. Vuokratuotot, kun yhtiö toimii vuokranantajana, kirjataan liikevaihtoon.

Eläkejärjestelyt

Suomalaisen henkilöstön lakisääteinen eläkevastuu ja mahdollinen lisäeläketurva on järjestetty eläkevakuutuksin vakuutusyhtiöiden kautta.

Satunnaiset tuotot ja kulut

Konserniavustukset, fuusiotappiot ja –voitot sekä purkutappiot ja –voitot esitetään satunnaisissa erissä.

Tuloverot

Tuloslaskelmaan on tuloveroina kirjattu tilikauden tuloksesta suomalaisten verosäännösten perusteella lasketut verot sekä aikaisempien tilikausien verojen oikaisut. Emoyhtiössä ei kirjata laskennallisia veroja.

FISKARSVuosikertomus 2013

Pysyvät vastaavat

Pysyvät vastaavat arvostetaan hankinta- ja valmistuskustannuksiin ja ne on esitetty taseessa hankintahinnan ja kertyneiden suunnitelman mukaisten poistojen erotuksena. Eräiden maa-alueiden tasearvoihin sisältyy arvonkorotuksia.

Arvonkorotukset perustuvat arvonkorotusajankohdan käypiin arvoihin. Tehtyjä arvonkorotuksia perutaan, mikäli maa-alueiden käypä arvo laskee. Myynnin yhteydessä realisoituneet arvonkorotukset siirretään kertyneeseen tulokseen.

Pysyvistä vastaavista tehdään poistosuunnitelman mukaiset tasapoistot, jotka perustuvat omaisuuden arvioituun taloudelliseen pitoaikaan. Poistojen perusteena olevat ohjeelliset pitoajat ovat:

●	Pitkävaikutteiset menot	3–10 vuotta
●	Rakennukset	20–40 vuotta
●	Kuljetusvälineet	4 vuotta
●	Koneet ja kalusto	3–10 vuotta
●	Maa- ja vesialueet	Ei poistoja

Sijoitukset tytäryhtiöihin esitetään taseessa hankintamenon suuruisena tai nettorealisointiarvoon, mikäli sijoituksen arvo on huomattavasti ja pysyvästi laskenut. Arvonalennusta voidaan palauttaa alkuperäiseen hankintamenoon asti silloin, kun sijoituksen arvo on palautunut.

Vaihtuvat vastaavat

Vaihto omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai nettorealisointiarvoon, riippuen siitä, kumpi näistä on alhaisempi. Hankintameno sisältää sekä välittömät että välilliset menot. Vaihto-omaisuus arvostetaan FIFOperiaatetta noudattaen. Nettorealisointiarvona pidetään käypää hintatasoa vähennettynä tavanomaisilla myynnistä aiheutuvilla kuluilla.

Saamiset

Saamiset kirjataan alkuperäisen arvon mukaisesti tai sitä alempaan todennäköiseen arvoonsa.

Pakolliset varaukset

Varauksina on taseessa esitetty sellaisia vastaisia menoja ja menetyksiä, joihin on sitouduttu tai joita pidetään muuten todennäköisinä.

Tilinpäätössiirrot

Tilinpäätössiirrot muodostuvat poistoeroista.

FISKARSVuosikertomus 2013

2. Liikevaihto

euroa	2013	2012
Rojaltituotot	19 427 672,10	20 933 236,43
Vuokratuotot	3 180 797,22	2 986 836,26
Muut	2 543 963,89	2 042 548,32
Yhteensä	25 152 433,21	25 962 621,01

3. Liiketoiminnan muut tuotot

euroa	2013	2012
Käyttöomaisuuden myyntivoitto	60 067,22	132 780,09
Muut tuotot	553,24	92 770,39
Yhteensä	60 620,46	225 550,48

4. Liiketoiminnan kulut

Toimintokohtaiset kulut kululajeittain

euroa 2013	2012
Aineet ja tarvikkeet 155 490,24	164 209,17
Varaston muutos -5 525,97	67 558,21
7 620 488,07 Työsuhde-etuudet	7 062 554,75
Poistot ja arvonalentumiset 1 410 224,51	1 616 884,47
Ulkoiset palvelut 4 530 375,25	8 806 340,00
Muut 5 093 175,75	5 005 767,07
Yhteensä 18 804 227,85	22 723 313,67

Liiketoiminnan muut kulut

euroa	2013	2012
Käyttöomaisuuden myyntitappiot	24 720,35	17 506,59
Yhteensä	24 720,35	17 506,59

5. Tilintarkastajien palkkiot

euroa	2013	2012
Tilintarkastuspalkkiot	87 314,74	88 258,00
Veroneuvonta	371 741,01	143 080,66
Muut palkkiot	187 763,63	392 853,00
Yhteensä	646 819,38	624 191,66

6. Henkilöstökulut ja henkilömäärä

Henkilöstökulut

euroa 2013	2012
5 542 391,13 Palkat ja palkkiot	5 030 284,56
Eläkekulut 1 119 289,78	1 042 747,58
Henkilösivukulut 958 807,16	989 522,61
Yhteensä 7 620 488,07	7 062 554,75

Henkilöstö

	2013	2012
Keskimäärin (FTE)	49	52
Kauden lopussa	44	49

7. Rahoitustuotot ja -kulut

euroa	2013	2012
Osinkotuotot
Saman konsernin yrityksiltä	87 363 700,00	60 301 716,32
Muilta	75,00	515,00
Osinkotuotot yhteensä	87 363 775,00	60 302 231,32
Korko- ja muut tuotot pitkäaikaisista sijoituksista
Saman konsernin yrityksiltä	3 724 404,26	2 943 879,79
Korko- ja muut tuotot pitkäaikaisista sijoituksista yhteensä	3 724 404,26	2 943 879,79
Muut korko- ja rahoitustuotot
Muilta	1 222 517,40	437 911,63
Muut korko- ja rahoitustuotot yhteensä	1 222 517,40	437 911,63
Korko- ja rahoitustuotot yhteensä	4 946 921,66	3 381 791,42
Pitkäaikaisten sijoitusten arvonpalautukset
Konserniyritykset*		369 150 000,00
Pitkäaikaisten sijoitusten arvonpalautukset yhteensä		369 150 000,00

* Vuonna 2008 tehty Avlis AB:n osakkeiden alaskirjaus on peruutettu ja kirjanpitoarvo palautettu alkuperäiseen hankintamenoonsa.

Avlis AB on Fiskars Oyj Abp:n tytäryhtiö.

Korkokulut ja muut rahoituskulut
Saman konsernin yrityksille
Korkokulut	-371 023,18	-881 953,47
Luottotappiovaraukset	-6 822 218,57
Korkokulut muille	-3 169 185,15	-2 986 580,77
Korkokulut ja muut rahoituskulut yhteensä	-10 362 426,90	-3 868 534,24
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	81 948 269,76	428 965 488,50
Rahoitustuottoihin ja -kuluihin sisältyy kurssieroja, netto	1 016 563,51	230 082,41

8. Satunnaiset erät

euroa	2013	2012
Saatu konserniavustus	16 231 400,00	18 881 208,03
Maksettu konserniavustus	-2 800 000,00	-4 900 000,00
Yhteensä	13 431 400,00	13 981 208,03

9. Tuloverot

euroa 2013	2012
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta -1 740 386,53	-1 131 946,65
Tuloverot satunnaisista eristä -3 290 693,00	-3 425 395,97
-347,13 Edellisen tilikauden verot	-7 454,06
-5 031 426,66 Tilikauden verot tuloslaskelmassa	-4 564 796,68

10. Aineettomat hyödykkeet

2013 euroa	2012
Hankintamenot 1.1. 2 420 844,47	2 406 148,97
126 192,24 Lisäykset	17 594,38
Vähennykset -9 144,13
Siirrot	-2 898,88
2 537 892,58 Hankintamenot 31.12.	2 420 844,47
Kertyneet suunnitelmapoistot 1.1. 1 928 050,16	1 799 651,99
Tilikauden suunnitelmapoistot 86 561,51	128 398,17
Kertyneet suunnitelmapoistot 31.12. 2 014 611,67	1 928 050,16
Kirjanpitoarvo 31.12. 523 280,91	492 794,31

11. Aineelliset hyödykkeet

2013

	Maa- ja		Koneet ja	Keskeneräiset
euroa	vesialueet	Rakennukset	kalusto	hankinnat	Yhteensä
Hankintamenot 1.1.	5 740 222,34	35 248 885,48	5 216 808,33	462 376,38	46 668 292,53
Lisäykset	31 853,00	647 563,83	163 484,27	302 141,16	1 145 042,26
Vähennykset	-843,01	-23 630,19	-88 897,70		-113 370,90
Siirrot		75 187,16	174 195,11	-249 382,27	0,00
Hankintamenot 31.12.	5 771 232,33	35 948 006,28	5 465 590,01	515 135,27	47 699 963,89
Kertyneet suunnitelmapoistot 1.1.		21 265 414,42	3 983 151,89		25 248 566,31
Tilikauden suunnitelmapoistot		1 087 595,63	236 067,37		1 323 663,00
Vähennykset		-9 860,19	-69 977,21		-79 837,40
Kertyneet suunnitelmapoistot 31.12.		22 343 149,86	4 149 242,05		26 492 391,91
Arvonkorotukset 1.1.	9 716 459,00				9 716 459,00
Arvonkorotukset 31.12.	9 716 459,00				9 716 459,00
Kirjanpitoarvo 31.12.2013	15 487 691,33	13 604 856,42	1 316 347,96	515 135,27	30 924 030,98

2012

	Maa- ja		Koneet ja	Keskeneräiset
euroa	vesialueet	Rakennukset	kalusto	hankinnat	Yhteensä
Hankintamenot 1.1.	5 738 638,84	33 972 592,37	5 395 147,18	978 494,87	46 084 873,26
Lisäykset	182,00	462 082,77	12 172,19	311 285,52	785 722,48
Vähennykset	-1 280,35	-1 830,90	-202 090,84		-205 202,09
Siirrot	2 681,85	816 041,24	11 579,80	-827 404,01	2 898,88
Hankintamenot 31.12.	5 740 222,34	35 248 885,48	5 216 808,33	462 376,38	46 668 292,53
Kertyneet suunnitelmapoistot 1.1.		20 117 777,76	3 838 236,50		23 956 014,26
Tilikauden suunnitelmapoistot		1 154 093,97	305 554,53		1 459 648,50
Vähennykset		-1 519,81	-165 576,64		-167 096,45
Siirrot		-4 937,50	4 937,50		0,00
Kertyneet suunnitelmapoistot 31.12.		21 265 414,42	3 983 151,89		25 248 566,31
Arvonkorotukset 1.1.	9 716 459,00				9 716 459,00
Arvonkorotukset 31.12.	9 716 459,00				9 716 459,00
Kirjanpitoarvo 31.12.2012	15 456 681,34	13 983 471,06	1 233 656,44	462 376,38	31 136 185,22

12. Sijoitukset

2013

			Muut
	Tytäryhtiö-	Saamiset	osakkeet ja
euroa	osakkeet	tytäryhtiöiltä	osuudet	Yhteensä
Hankintamenot 1.1.	880 487 444,36	2 174 300,00	7 037 636,37	889 699 380,73
Lisäykset	69 463 700,00	6 497 046,32	107 156,25	76 067 902,57
Vähennykset	-122 641 347,00	-4 971 346,32	-375 977,29	-127 988 670,61
Hankintamenot 31.12.	827 309 797,36	3 700 000,00	6 768 815,33	837 778 612,69
Arvonalentumiset 1.1.			-711 322,80	-711 322,80
Arvonalentumiset 31.12.			-711 322,80	-711 322,80

Kirjanpitoarvo 31.12.2013 827 309 797,36 3 700 000,00 6 057 492,53 837 067 289,89

2012

			Muut
	Tytäryhtiö-	Saamiset	osakkeet ja
euroa	osakkeet	tytäryhtiöiltä	osuudet	Yhteensä
Hankintamenot 1.1.	961 555 728,04	5 167 236,66	6 830 262,76	973 553 227,46
Lisäykset			259 738,47	259 738,47
Vähennykset	-81 068 283,68	-2 992 936,66	-52 364,86	-84 113 585,20
Hankintamenot 31.12.	880 487 444,36	2 174 300,00	7 037 636,37	889 699 380,73
Arvonalentumiset 1.1.	-369 150 000,00		-682 485,00	-369 832 485,00
Arvonalennuksen palautus	369 150 000,00			369 150 000,00
Vähennykset ja lisäykset			-28 837,80	-28 837,80
Arvonalentumiset 31.12.	0,00		-711 322,80	-711 322,80
Kirjanpitoarvo 31.12.2012	880 487 444,36	2 174 300,00	6 326 313,57	888 988 057,93

Tytäryhtiöosakkeet

				Osuus	Osuus
	Osake-	Koti-		osakkeista	äänivallasta	Kirjanpito
	määrä	paikka		%	%	arvo
Avlis AB*	25 641 347	Tukholma	SE	59,7	59,7	577 441 141,73
Ferraria Oy Ab	750 000	Raasepori	FI	100,0	100,0	17 659 665,00
Fiskamin AB	1 000 000	Sollentuna	SE	100,0	100,0	49 085 185,82
Fiskars Americas Holding Oy Ab	1 000	Raasepori	FI	100,0	100,0	110 071 862,76
Fiskars Europe Holding Oy Ab	1 000	Raasepori	FI	100,0	100,0	71 340 500,00
Fiskars Services Oy Ab	250	Helsinki	FI	100,0	100,0	2 500,00
Fiskars (Thailand) Co., Ltd.	100	Bangkok	TH	1,0	1,0	2 409,12
Inhan Tehtaat Oy Ab	10 000	Ähtäri	FI	100,0	100,0	1 199 446,33
Kiinteistö Oy Danskog gård	4 000	Raasepori	FI	100,0	100,0	504 563,78
Ab Åbo Båtvarf - Turun Veneveistämö Oy	150	Turku	FI	100,0	100,0	2 522,82
Yhteensä 31.12.2013						827 309 797,36

* Omistaa 13,0% (13,0) Wärtsilän osakkeista. Wärtsilä-omistuksen markkina-arvo tilikauden lopussa oli 917,2 milj. euroa (839,0).

Muiden yritysten osakkeet ja osuudet

	Kirjanpito
	arvo
Fiskars Oyj Abp:n omistamat muut käyttöomaisuusosakkeet	6 057 492,53
Yhteensä 31.12.2013	6 057 492,53

13. Vaihto-omaisuus

euroa	2013	2012
Keskeneräiset tuotteet	1 745,50	14 039,00
Valmiit tuotteet / tavarat	170 691,25	152 871,78
Yhteensä 31.12.	172 436,75	166 910,78

14. Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä

euroa	2013	2012
Myyntisaamiset	1 540 038,81	2 620 952,88
Lainasaamiset	24 548 762,49	17 773 526,66
Muut saamiset	227 606 097,40	176 460 606,23
Siirtosaamiset	18 900 863,66	21 750 326,99
Yhteensä 31.12.	272 595 762,36	218 605 412,76

15. Siirtosaamiset

euroa	2013	2012
Korkosaamiset	1 253 750,82	1 007 651,15
Muut siirtosaamiset	360 622,68	345 228,06
Yhteensä 31.12.	1 614 373,50	1 352 879,21

16. Rahat ja pankkisaamiset

euroa	2013	2012
Pankkitalletukset	1 704 278,84	1 629 990,00
Yhteensä 31.12.	1 704 278,84	1 629 990,00

17. Oma pääoma

euroa	2013	2012
Osakepääoma
1.1.	77 510 200,00	77 510 200,00
Osakepääoma 31.12.	77 510 200,00	77 510 200,00
Arvonkorotusrahasto
1.1.	3 789 720,00	3 789 720,00
Arvonkorotusrahasto 31.12.	3 789 720,00	3 789 720,00
Omat osakkeet
1.1.	-864 706,21	-864 706,21
Omien osakkeiden mitätöinti	864 706,21
Omat osakkeet yhteensä 31.12.	0,00	-864 706,21
Muut rahastot
1.1.	3 204 313,18	3 204 313,18
Muut rahastot 31.12.	3 204 313,18	3 204 313,18
Voittovarat
1.1.	779 659 991,60	449 614 854,32
Omien osakkeiden mitätöinti	-864 706,21
Osingonjako	-53 238 407,30	-112 186 960,94
Tilikauden voitto	96 948 896,60	442 232 098,22
Voittovarat 31.12.	822 505 774,69	779 659 991,60
vähennetään omat osakkeet		-864 706,21
Jakokelpoinen oma pääoma 31.12.	822 505 774,69	778 795 285,39

18. Tilinpäätössiirtojen kertymä

euroa	2013	2012
Kertynyt poistoero 1.1.	622 913,84	1 025 760,98
Tilikauden muutokset	-216 548,03	-402 847,14
Kertynyt poistoero 31.12.	406 365,81	622 913,84

Laskennallista verovelkaa, joka on 20,0 % tilinpäätössiirtojen kertymästä, ei ole kirjattu.

FISKARSVuosikertomus 2013

19. Pitkäaikaiset velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua

euroa	2013	2012
Lainat rahoituslaitoksilta	52 499 658,69	30 000 000,00

20. Velat konserniyrityksille

euroa	2013	2012
Ostovelat	330 634,32
Muut velat	71 483 523,70	185 758 865,82
Siirtovelat	3 187 631,64	4 919 477,63
Yhteensä 31.12.	75 001 789,66	190 678 343,45

21. Siirtovelat

euroa	2013	2012
Korkovelat	946 432,34	924 540,05
Palkat ja sosiaalikulut	1 757 650,78	2 088 536,00
Osto- ja muut jaksotukset	301 873,58	898 007,98
Yhteensä 31.12.	3 005 956,70	3 911 084,03

22. Seuraavan ja myöhempien vuosien leasingmaksut

euroa	2013	2012
Seuraavan vuoden leasingmaksut	109 281,51	807 662,00
Myöhemmin suoritettavat leasingmaksut	146 858,90	2 158 069,00
Yhteensä 31.12.	256 140,41	2 965 731,00

23. Vastuusitoumukset

euroa	2013	2012
Omien sitoumusten vakuudeksi	908 216,00	712 541,00
Leasing- ja vuokravastuut	256 140,41	2 965 731,00
Takaukset konserniyritysten sitoumusten vakuudeksi	13 908 947,00	12 151 314,00
Yhteensä 31.12.	15 073 303,41	15 829 586,00

HALLITUKSEN VOITONJAKOEHDOTUS JA ALLEKIRJOITUKSET

Tilikauden 2013 päättyessä emoyhtiön jakokelpoinen oma pääoma on 822,5 milj. euroa (778,8). Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle jaettavaksi osinkoa 0,67 euroa/osake vuodelta 2013. Osinkoon oikeuttavia osakkeita on 81 905 242 osaketta. Ehdotettu osinko olisi siten 54 876 512,14 euroa. Jakokelpoisiksi voittovaroiksi emoyhtiöön jää 767,6 milj. euroa.

Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen käsityksen mukaan yhtiön maksukykyä.

Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset

Helsingissä helmikuun 6. päivänä 2014

Kaj-Gustaf Bergh Ralf Böer Alexander Ehrnrooth Paul Ehrnrooth Louise Fromond Gustaf Gripenberg Ingrid Jonasson Blank Karsten Slotte Jukka Suominen Kari Kauniskangas toimitusjohtaja

Tilinpäätösmerkintä

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Helsingissä helmikuun 6. päivänä 2014 KPMG Oy Ab

Virpi Halonen KHT

FISKARSVuosikertomus 2013

TILINTARKASTUSKERTOMUS

Fiskars Oyj Abp:n yhtiökokoukselle

Olemme tilintarkastaneet Fiskars Oyj Abp:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12.2013. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.

Tilintarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan taikka, rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.

Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

FISKARSVuosikertomus 2013

Lausunto konsernitilinpäätöksestä

Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.

Lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta

Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.

Helsinki 6. helmikuuta 2014 KPMG Oy Ab

Virpi Halonen KHT

VUOSI LUKUINA

Fiskarsin taloudellinen kehitys oli vuonna 2013 jälleen kerran vahvaa - liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä oli neljättä vuotta peräkkäin parempi kuin koskaan, vaikka markkinatilanne oli epävakaa ja yhtiössä tapahtui suuria rakenne- ja järjestelmämuutoksia.

Myynnin osalta kehitys vaihteli. Konsernin liikevaihto kasvoi 7 % pääasiassa Royal Copenhagen - yritysoston vauhdittamana, mutta vertailukelpoinen liikevaihto pieneni 2 % ulkoiluliiketoiminnan ja kodin kategorioiden vaisun menekin vuoksi. Menestyimme kuitenkin monilla markkinoilla markkinoita paremmin ja saimme lisää markkinaosuutta.

Fiskarsin organisaatio

Fiskarsilla on matriisiorganisaatio, joka rakentuu operatiivisista segmenteistä Eurooppa ja Aasia-Tyynimeri, Amerikka, Wärtsilä ja Muut, sekä liiketoiminta-alueista Koti, Puutarha ja Ulkoilu. Kolmea liiketoimintaaluettamme johdetaan kahden maantieteellisen segmentin, Eurooppa ja Aasia-Tyynimeri sekä Amerikka, puitteissa.

Uuden Aasian ja Tyynenmeren myyntialueen aloitettua tammikuussa 2014 toimintansa EMEA-segmentin uudeksi nimeksi tuli Eurooppa ja Aasia-Tyynimeri. Se koostuu myyntialueista Pohjoinen, Keski-Eurooppa ja Aasia-Tyynimeri.

Konsernijohto Suomessa vastaa strategiasta, taloudellisten tavoitteiden asettamisesta ja liiketoiminnan kehittämisestä sekä ohjaa yhteisiä prosesseja.

Fiskarsin Kiinteistöt

Fiskarsin Muut-segmentti sisältää konsernitoiminnot, kiinteistöliiketoiminnan sekä yhteiset palvelut. Kiinteistöyksikkö keskittyy yhtiön teollisessa ja kaupallisessa käytössä olevien kiinteistöjen sekä muun kiinteistöomaisuuden kuten metsien kehittämiseen. Kiinteistöyksikkö huolehtii myös yhtiön synnyinsijasta, Fiskarsin Ruukista. Yksikön tulot koostuvat pääasiassa puunmyynnistä sekä vuokratuotoista. Fiskarsin kiinteistöstrategia perustuu kestävään kehitykseen, ja kiinteistöjä vuokrataan lähinnä kaavoitetuilta asuinalueilta.

Wärtsilä Oyj Abp muodostaa yhden konsernin toiminnallisista segmenteistä ja sitä käsitellään osakkuusyhtiönä, koska Fiskarsilla on merkittävä vaiku-tusvalta

Wärtsilässä. Wärtsilän tuloksella on huomattava vaikutus Fiskarsin tulokseen ja kassavirtaan. Osuus Wärtsilän tuloksesta rapor-toidaan liiketuloksen alapuolella omana eränään. Fiskars-konserni on sopinut Investor AB:n kanssa yhteistyöstä vahvan pitkäjänteisen omistajan luomiseksi Wärtsilälle. Fiskars-konsernin ja Investor AB:n yhteisyritys Avlis Ab ja sen tytäryhtiö Avlis Invest AB omistivat Wärtsilästä yhteensä 21,8 prosenttia vuoden 2013 lopussa.

798,6 MILJ. EUROA Liikevaihto 73,8 MILJ. EUROA Liiketulos ilman kertaluonteisia eriä 1,14 EUROA Osakekohtainen tulos 81,0 MILJ. EUROA 61 % Omavaraisuusaste 4 087 Henkilöstö (FTE keskimäärin)

Liiketoiminnan rahavirta

FISKARSVuosikertomus 2013

Konsernin avainluvut

Milj. euroa	2013	2012	Muutos
Liikevaihto	798,6	747,8	7 %
Liiketulos (EBIT)	61,0	63,9	-4 %
Kertaluonteiset erät*	-12,8	0,8
Liiketulos ilman kertaluonteisia eriä	73,8	63,1	17 %
Käyttökate (EBITDA) ilman kertaluonteisia eriä	98,1	84,9	15 %
Osuus osakkuusyhtiön tuloksesta	50,8	47,8	6 %
Biol. hyödykkeiden käyvän arvon muutos	0,7	5,6	-87 %
Tulos ennen veroja**	108,3	200,4	-46 %
Katsauskauden tulos**	94,0	178,9	-47 %
Tulos / osake, euroa***	1,14	2,18	-48 %
Oma pääoma / osake, euroa	7,71	7,56	2 %
Liiketoiminnan rahavirta****	81,0	95,0	-15 %
Omavaraisuusaste, %	61%	66%
Nettovelkaantumisaste, %	24%	12%
Investoinnit	37,2	32,8	14 %
Henkilöstö (FTE), keskimäärin	4 087	3 364	21 %

* Tilikaudella 2013 EMEA 2015 -rakennemuutoskuluja ja arvonalennuksia ja vuonna 2012 tuloutus Silvan myyntiin liittyvästä varauksesta

** Sisältäen Wärtsilä-osakkeiden kertaluonteisen myyntivoiton 87,0 milj. euroa vuonna 2012

*** Sisältäen 1,06 euroa/osake Wärtsilä-osakkeiden myynnistä vuonna 2012

**** Sisältäen Wärtsilä-osingon, joka oli 25,6 milj. euroa vuonna 2013 ja 26,8 milj. euroa vuonna 2012

FISKARS SIJOITUSKOHTEENA

Fiskars tarjoaa johtavia kuluttajatuotteita kotiin, puutarhaan ja ulkoiluun. Konsernilla on valikoima vahvoja premium-brändejä, joita myyvät maailman suurimmat vähittäiskaupat. Liiketoimintaamme tukee joukko megatrendejä, kuten ihmisten kasvava kiinnostus hyvinvointiin, kestävään elämäntapaan ja muotoiluun. Kuluttajat ovat myös yhä halukkaampia panostamaan itsensä ilmaisemiseen muun muassa laittamalla ruokaa, hoitamalla puutarhaa tai sisustamalla.

Vahva markkina-asema Pohjoismaissa ja Pohjois-Amerikassa

Fiskarsilla on valikoima johtavia brändejä, joilla on pääkategorioissaan vahva markkina-asema Pohjoismaissa ja Pohjois-Amerikassa. Näillä alueilla brändeillämme on vahva tunnettuus ja kuluttajat luottavat niihin. Yhdistettynä vahvoihin vähittäiskauppasuhteisiimme tämä tarjoaa meille hyvän pohjan laajentua uusiin kategorioihin.

Valmiudet kiihdyttää kasvua

Fiskarsin liiketoimintamalli ja organisaatio on suunniteltu kasvua varten, olemme rakentaneet vahvan myyntiverkoston ympäri Eurooppaa ja Pohjois-Amerikkaa ja investoineet osaavaan ja innostuneeseen henkilöstöön. Pohjoismaissa ja Pohjois-Amerikassa voimme menestyä markkinoita paremmin laajentumalla uusiin kategorioihin. Keski-Euroopassa meillä on merkittävästi mahdollisuuksia laajentaa jakeluamme, ja toinen tukijalka kasvullemme tulee olemaan Itä-Euroopan ja Aasian nopeasti kasvavat markkinat.

Mahdollisuuksia kannattavuuden parantamiseen

Fiskarsin ydinosaamista on kehittää kategoriansa johtavia, kuluttajille merkityksellisiä premium-brändejä. Tuotevalikoimamme harmonisointi luo meille skaalaetuja, ja tuo tehokkuutta sekä meille että kaupalle. Toimintamme tulee tehostumaan myös yhteisen liiketoiminta-alustan käyttöönotosta Euroopassa sekä toimitusketjun tehostamisesta.

Vahva taloudellinen asema

Jotta voimme kasvattaa liiketoimintamme seuraavaan kokoluokkaan, aiomme lisätä panostuksia bränditunnettuuden kasvattamiseen uusilla markkinoilla ja myyntiorganisaation vahvistamiseen Aasiassa. Lisäksi aiomme investoida uusiin kategorioihin. Vahva taseemme antaa meille mahdollisuudet rahoittaa kasvutavoitteidemme toteuttamiseen tarvittavat hankkeet. Osakkeenomistajillemme olemme voineet tarjota vakaan tuoton ja osinkotulon.

Ainutlaatuinen historia

Fiskars, Suomen vanhin yritys, on ollut erinomaisen laadun tae jo 365 vuotta. Historiamme tuoma pitkäjänteinen näkemys erottaa meidät muista yhtiöistä, olipa kyse yhtiöstämme sijoituskohteena, työnantajana tai kaupan, muotoilijoiden tai toimittajien kumppanina.

Fiskarsin osake on kaupankäynnin kohteena NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä. Fiskarsilla on yksi osakesarja, jonka kaupankäyntitunnus on FIS1V.

FISKARSVuosikertomus 2013

Osaketiedot

Markkina	NASDAQ OMX Helsinki
ISIN	FI000900400
Tunnus	FIS1V (OMX)
Lista	OMXH Large Cap
Toimiala ICB luokitus	3000 Kulutustavarat
Ylätoimialaluokka ID	3700 Kotitaloustarvikkeet
Osakkeiden lukumäärä 31.12.2013	81,905,242

Yhtiökokous ja osinko

Fiskars Oyj Abp:n varsinainen yhtiökokous pidetään keskiviikkona 12.3.2014 klo 15.00 Helsingin Messukeskuksen Kongressisiivessä (Messuaukio 1, Helsinki). Kokoukseen ilmoittautuneiden vastaanottaminen ja äänestyslippujen jakaminen aloitetaan klo 14.00.

Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka on yhtiökokouksen täsmäytyspäivänä 28.2.2014 rekisteröity Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Osakkeenomistaja, jonka osakkeet on merkitty hänen henkilökohtaiselle arvo-osuustililleen, on rekisteröity yhtiön osakasluetteloon.

Osakkeenomistajan, joka on rekisteröity yhtiön osakasluetteloon ja joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen, tulee ilmoittautua viimeistään 7.3.2014 klo 15.00, mihin mennessä ilmoittautumisen tulee olla perillä. Yhtiökokoukseen voi ilmoittautua:

• (a) internetsivujen kautta www.fiskarsgroup.com; tai
• (b) puhelimitse ma pe klo 9.00 15.00 numeroon 0207 70 68 75.

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että 31.12.2013 päättyneeltä tilikaudelta maksetaan osinkoa 0.67 euroa osakkeelta. Osinko maksetaan osakkeenomistajalle, joka on osingonmaksun täsmäytyspäivänä 17.3.2014 merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että osinko maksetaan 24.3.2014.

Lisätietoja yhtiökokouksessa käsiteltävistä asioista ja ilmoittautumisesta saa yhtiökokouskutsusta, joka on saatavilla internetsivuillamme www.fiskarsgroup.com.

SIJOITTAJASUHTEET

Fiskarsin sijoittajaviestinnän tavoitteena on, että kaikilla markkinaosapuolilla on oikeat, ajantasaiset ja riittävät tiedot yhtiöstä voidakseen analysoida yhtiötä ja sen tulevaisuutta sijoituskohteena. Tieto jaetaan samanaikaisesti kaikille sidosryhmille.

Fiskars soveltaa kolmen viikon ajan ennen tuloksen julkistamista niin sanotun hiljaisen periodin periaatetta. Kyseisenä ajankohtana yhtiön edustajat eivät kommentoi markkinatilannetta tai yhtiön näkymiä.

Sijoittaja- ja analyytikkotapaamiset koordinoidaan konserniviestinnässä. Sijoittajatietoihin liittyvissä kysymyksissä ota yhteyttä viestintäjohtaja Anu Ilvoseen, anu.ilvonen@fiskars.com.

Fiskars Oyj Abp Hämeentie 135 A PL 130, 00561 Helsinki Puh. 0204 3910 communications@fiskars.com