Fiskars Oyj Abp — Annual Report 2012

Feb 21, 2013

Kestäviä tuotteita, jotka tuovat iloa ja ratkaisevat arjen ongelmia

SISÄLTÖ

Fiskars 2012
Vuosi 2012 lyhyesti	1
Toimitusjohtajan katsaus	4
Strategia	5
Kasvustrategia	6
Liiketoiminta	8
Ikoniset tuotteet	9
Luottamus brändeihin	11
Brändivalikoimamme	12
Koti	13
Liiketoiminta-alue lyhyesti	14
Avainlanseeraukset	15
Puutarha	16
Liiketoiminta-alue lyhyesti	17
Avainlanseeraukset	18
Ulkoilu	19
Liiketoiminta-alue lyhyesti	20
Avainlanseeraukset	21
Markkinamme	22
EMEA	23
Amerikka	24
Vastuullisuus
Kivijalkana kestävä kehitys	25
Kestävä muotoilu ja vastuullinen valmistus	26
Huolenpito ihmisistä ja yhteisöistä	28
Innostuneet työntekijät	29
Johtajuus, hyvinvointi ja sitoutuminen	31
Hallinto	33
Yhtiökokous	34
Hallitus	35
Hallitus vuonna 2012	36
Valiokunnat	37
Hallituksen jäsenet	39
Toimitusjohtaja	44
Konsernin johtoryhmä	45
Konsernin johtoryhmän jäsenet	46
Johtajisto	49
Johtajiston jäsenet	50
Sisäinen valvonta, riskienhallinta ja sisäinen tarkastus	55
Taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien
pääpiirteet	57
Riskienhallinta	59
Liiketoiminnan epävarmuustekijöitä	60

Palkka- ja palkkioselvitys	62
Tilinpäätös
Hallituksen toimintakertomus	67
Konsernitilinpäätös, IFRS
Konsernin tuloslaskelma ja laaja tuloslaskelma	76
Konsernin tase	78
Konsernin rahavirtalaskelma	80
Konsernin oman pääoman muutoslaskelma	82
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet, IFRS	83
2. Segmentti-informaatio	91
3. Kertaluonteiset erät	95
4. Liiketoimintahankinnat ja -myynnit	96
5. Liiketoiminnan muut tuotot	97
6. Liiketoiminnan kulut	98
7. Työsuhde-etuudet ja henkilöstö	99
8. Rahoitustuotot ja -kulut	100
9. Tuloverot	101
10. Osakekohtainen tulos	104
11. Liikearvo	105
12. Aineettomat hyödykkeet	107
13. Aineelliset hyödykkeet	109
14. Biologiset hyödykkeet	111
15. Sijoituskiinteistöt	112
16. Osuudet osakkuusyhtiöissä	113
17. Rahoitusvarat	114
18. Vaihto-omaisuus	115
19. Myyntisaamiset ja muut saamiset	116
20. Rahavarat	117
21. Osakepääoma	118
22. Rahoitus	119
23. Työsuhde-etuuksiin liittyvät velvoitteet	127
24. Varaukset	131
25. Ostovelat ja muut velat	133
26. Lähipiiritapahtumat	134
27. Tytäryhtiöt ja muut osakeomistukset	136
28. Raportointikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat	138
Taloudelliset tunnusluvut
Viisivuotiskatsaus	140
Osakekohtaiset tunnusluvut	142
Tunnuslukujen laskentakaavat	143
Emoyhtiön tilinpäätös, FAS
Emoyhtiön tuloslaskelma	144
Emoyhtiön tase	145
Emoyhtiön rahavirtalaskelma	147
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

FISKARSIN Vuosikertomus 2012

Tämä sivu on generoitu Fiskarsin verkkovuosikertomuksesta. Kertomus löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta annualreport2012.fiskarsgroup.com/fi

1. Emoyhtiön tilinpäätöksen laadintaperiaatteet, FAS	148
2. Liikevaihto	150
3. Liiketoiminnan muut tuotot	151
4. Liiketoiminnan muut kulut	152
5. Tilintarkastajien palkkiot	153
6. Henkilöstökulut ja henkilömäärä	154
7. Rahoitustuotot ja -kulut	155
8. Satunnaiset erät	156
9. Tuloverot	157
10. Aineettomat hyödykkeet	158
11. Aineelliset hyödykkeet	159
12. Sijoitukset	161
13. Vaihto-omaisuus	163
14. Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä	164
15. Siirtosaamiset	165
16. Rahat ja pankkisaamiset	166
17. Oma pääoma	167
18. Tilinpäätössiirtojen kertymä	168
19. Pitkäaikaiset velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin 5 vuoden kuluttua	169
20. Velat konserniyrityksille	170
21. Siirtovelat	171
22. Seuraavan ja myöhempien vuosien leasingmaksut	172
23. Vastuusitoumukset	173
Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle	174
Tilintarkastuskertomus	175
Sijoittajat
Osakkeet	177
Osakkeenomistajat	179
Tietoa osakkeenomistajille 2013	181
Fiskarsin sijoittajasuhteet	182

Tämä sivu on generoitu Fiskarsin verkkovuosikertomuksesta. Kertomus löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta annualreport2012.fiskarsgroup.com/fi

VUOSI 2012 LYHYESTI

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

Fiskarsin liiketoiminta kehittyi vuonna 2012 tasaisesti, ja teimme kolmatta kertaa peräkkäin historiamme parhaan liikevoiton. Tämä siitä huolimatta, että liiketoimintaympäristö oli epävakaa, taloustilanne Euroopassa heikkeni ja rakenne- ja järjestelmämuutoksiin liittyvät kustannuksemme kasvoivat merkittävästi EMEA-alueella.

Kansainväliset pääbrändimme Fiskars, Iittala ja Gerber menestyvät hyvin myös vaikeina taloudellisina aikoina ja toimivat kasvumme moottoreina. Yhdistämällä tämän oman toiminnan tehostumiseen Euroopassa pääsimme vuoden 2011 tasolle sekä myynnissä että liikevoitossa.

Vuoden mittaan toteutimme uuden liiketoimintamallimme EMEA-alueella organisaatioksi, joka asettaa selkeän fokuksen sekä liiketoiminta-alueille että myynnille. Kullakin yksiköllä on nyt selvä kasvupolku ja prioriteettilista. Vuonna 2012 tekemämme muutokset vahvistivat edelleen Huomisen Fiskarsin, maailmanluokan kuluttajatuoteyhtiön, perustuksia.

Viides vuosi johdonmukaisella muutospolullamme vahvisti, että suuntamme on oikea. Vuosi tarjosi meille myös mahdollisuuden tarkastella edistymistämme sekä tarkentaa visiotamme ja kasvutavoitteitamme.

Yli 360-vuotiaan Fiskarsin missio on rikastuttaa kuluttajien elämää kestävillä tuotteilla, jotka tuovat iloa ja ratkaisevat arjen ongelmia. Visiomme on selvä: tulla globaaliksi kuluttajatuoteyhtiöksi. Tähän pääsemme hyödyntämällä strategisia kulmakiviämme: vahvaa taloudellista asemaa, ikonisia tuotteita, vahvoja brändejä ja globaalia kasvutavoitettamme.

Fiskarsilla on selvä tavoite kasvaa; haluamme menestyä markkinoita paremmin ja samalla pitää kiinni hyvästä pitkäaikaisesta kannattavuudestamme. Kasvustrategiamme on kolmiosainen: vahvistamme markkinaosuutta nykyisessä liiketoiminnassa ja nykyisillä markkinoilla, investoimme ja laajennumme uusiin kategorioihin ja etenemme uusille, potentiaalisesti korkean kasvun markkinoille. Tämä tapahtuu investoimalla jatkuvasti brändeihimme ja markkinointiin sekä loistavalla myyntityöllä – mutta myös yritysostoin, jos ne sopivat liiketoimintamalliimme ja strategiaamme.

Vuoden 2012 lopulla julkistimme arvostetun tanskalaisen posliiniyhtiön Royal Copenhagenin oston. Royal Copenhagen sopii Fiskarsiin monin tavoin: se laajentaa kattamisen valikoimaamme käsinmaalatuilla tuotteilla ja vahvistaa asemaamme Aasiassa.

Uskon, että Huomisen Fiskars tarjoaa mielenkiintoisia mahdollisuuksia ja kehittyy myös jatkossa taloudellisesti vahvasti. Haluan jälleen kerran kiittää kaikkia sidosryhmiämme luottamuksesta muutoshankkeeseemme ja toivotan kaikki mukaan jakamaan menestyksemme myös vuonna 2013, jonka aloitamme luottavaisina.

Kari Kauniskangas

Toimitusjohtaja

FISKARSIN Vuosikertomus 2012

STRATEGIA

Kohti Huomisen Fiskarsia, maailmanluokan kuluttajatuoteyhtiötä

Fiskarsin strategian tavoitteena on tuoda klassikkotuotteemme kuluttajien saataville kaikkialla maailmassa, ja liiketoimintamallimme ja organisaatiomme on suunniteltu tukemaan tavoitteen toteutumista älykkäällä tavalla. Meillä on kyky luoda haluttuja, ikonisia tuotteita ja rakentaa vahvoja brändejä, ja lisäksi asiakkainamme on maailman suurimpiin lukeutuvia yrityksiä. Näiden tekijöiden avulla aiomme saavuttaa globaalit tavoitteemme.

Vuodesta 2008 Fiskars on vuosi vuodelta edennyt johdonmukaisesti ja määrätietoisesti tehokkaan ja fokusoituneen integroidun kuluttajatuoteyhtiön tiellä. Fiskarsin kasvutavoite on selvä: haluamme menestyä markkinoita paremmin ja samalla pitää pitkän aikavälin kannattavuuden hyvänä.

Missio

Missiomme on rikastaa ihmisten elämää kestävillä tuotteilla, jotka tuovat iloa ja ratkaisevat arjen ongelmia toiminnallisuudellaan, innovaatioillaan ja muotoilullaan.

Visio

Visiomme on olla globaali yhtiö, jolla on:

• halutut brändit
• iloa tuottavat, kestävät tuotteet
• kategoriajohtajuutta tukeva tarjonta
• ensiluokkaiset suhteet tärkeisiin globaaleihin asiakkaisiin
• ensiluokkainen myynti ja esillepano

Tavoite

Tavoitteemme on saada ainutlaatuiset tuotteemme kaikkiin koteihin, puutarhoihin ja reppuihin vahvan kuluttajatuntemuksen avulla.

FISKARSIN KASVUSTRATEGIA

Kasvustrategia

Kasvun askeleet

Strategian menestystekijät

LIIKETOIMINTA

Fiskars tarjoaa kuluttajatuotteita kotiin, puutarhaan ja ulkoiluun. Konsernin kansainväliset pääbrändit ovat Fiskars, Iittala ja Gerber. Vuonna 1649 perustettu Fiskars on Suomen vanhin yritys ja on listattu NASDAQ OMX Helsingissä. Fiskarsilla on noin 4 100 työntekijää yli 20 maassa.

IKONISET TUOTTEET

Klassikkotuotteemme on tehty rikastuttamaan kuluttajien arkea. Ne löytävät tiensä koteihin, joissa rakastetaan puutarhanhoitoa, ruuanlaittoa ja ulkoilua.

Klassikkotuotteet ja vahvat brändit ovat menestyksemme avaintekijöitä. Fiskarsilla on vankat perinteet houkuttelevien tuotteiden valmistuksessa. Tuotteidemme ylivertainen suorituskyky ja muotoilu ilahduttuvat ja ratkaisevat arjen ongelmia. Kuluttajat sekä hyötyvät että nauttivat tuotteidemme korkeasta laadusta, toiminnallisuudesta ja muotoilusta. Kuluttajien ja asiakkaiden tuntemus onkin menestyksemme ydin.

Muotoilussa ei ole kyse ainoastaan siitä, miltä tuote näyttää ja tuntuu. Tuotteen on oltava myös toimiva ja ergonominen. Tuote voi saada alkunsa ideasta, ratkaisua tarvitsevasta ongelmasta tai yksinkertaisesti vain oivalluksesta, mutta perustana on aina muotoilu. Meille on tärkeää tuntea ihmiset, jotka käyttävät tuotteitamme. Haluamme tarjota heille innovatiivisia tuotteita, jotka päihittävät kilpailijoidemme tuotteet.

Uskomme, että kaiken voi tehdä aina entistä paremmin ja älykkäämmin, ja kestävällä tavalla. Haluamme edistää kestävää kehitystä tuotannon ja logistiikan keinojen lisäksi myös luomalla kestävää muotoilua.

Ikonisten tuotteiden perintö

FISKARSIN Vuosikertomus 2012

Ideasta tuotteeksi

Palkittua muotoilua 2012

LUOTTAMUS BRÄNDEIHIN

Vahvat brändit ovat Fiskarsin kasvun perusta; ne saavat kuluttajat sitoutumaan tunnetasolla ja ruokkivat pitkäaikaista asiakasuskollisuutta. Fiskarsin brändit puhuttelevat modernien kuluttajien kaipuuta ilmaista persoonallisuuttaan ja mieltymyksiään. Kuluttajat luottavat siihen, että brändin laatu ja erinomainen käyttökokemus säilyvät kerta toisensa jälkeen.

Jokaisella luotetuista brändeistämme on selvästi määritelty rooli kasvutavoitteidemme toteuttamisessa. Pääbrändimme Fiskars, Iittala ja Gerber ovat kansainvälisesti tunnettuja, ja niille on globaalit tavoitteet. Jatkamme näihin brändeihin investoimista, sillä uskomme niillä olevan kaikki mahdollisuudet laajentua uusille markkinoille ja tehdä aluevaltauksia uusissa tuotekategorioissa.

Alueelliset brändimme ovat kotimarkkinoillaan johtavassa asemassa, ja ne ovat riittävän vahvoja markkinoitaviksi myös kansainvälisesti. Paikalliset ja taktiset brändit täydentävät tarjontaamme. Ne avaavat ovia uusille markkinoille ja tukevat tuotevalikoimaamme taktisesti eri hintaryhmien tuotteillaan.

Vuonna 2012 tehdyillä organisaatiouudistuksilla pyritään vauhdittamaan Fiskarsin kasvua. Entistä terävämpi fokus liiketoimintaan ja myyntiyksiköihin antaa mahdollisuudet laajentaa kansainvälisesti markkinoitavien brändien valikoimaa ja nostaa paikallisia brändejä alueellisiksi brändeiksi.

Royal Copenhagenin oston jälkeen Fiskarsin kodinliiketoiminta voi nyt tarjota ainutlaatuisen, kansainvälisesti houkuttelevan valikoiman pohjoismaisia kattamisen brändejä, joita ovat johtavat alueelliset brändit Royal Copenhagen, Rörstrand (aiemmin paikallinen brändi) ja Arabia.

Puutarhaliiketoiminnassa Fiskarsin brändi vahvistuu entisestään tanskalaisen puutarhatyökalumerkin Zinck-Lysbron tullessa osaksi Fiskars-brändiä. Ison-Britannian ja Saksan ruukkuviljelyliiketoiminnot yhdistämällä on luotu yksi, yhtenäinen valikoima, jota markkinoidaan myös muilla markkinoilla osana alueellista EbertSankey-brändiä. Osoitus uuden organisaation kyvystä viedä brändi sen kotimaan ulkopuolelle on myös työkalubrändi Leborgne. Tunnettu ranskalainen brändi muutetaan nyt alueelliseksi ja otetaan osaksi tarjontaamme eri puolilla Eurooppaa.

FISKARSIN Vuosikertomus 2012

BRÄNDIVALIKOIMAMME

KOTI

Kodin sisustaminen on ilo, josta kaikki voivat nauttia. Haluamme tuoda koteihin ympäri maailmaa iloa tuotteillamme, joilla voi sisustaa ja kattaa kauniisti ja jotka helpottavat arjen askareita. Tavoitteemme Kodin liiketoiminnassa on olla kansainvälisesti johtava yhtiö, joka tunnetaan skandinaavisesta muotoilustaan ja toiminnallisuudestaan.

Toimintamme lähtökohtana ovat kuluttajat ja heille tärkeät aktiviteetit. Näille rakentuvat kuluttajille merkitykselliset tuotekategoriat, jotka ohjaavat liiketoimintaamme.

EMEA-alueella keskitymme Asumisen ja Keittiön liiketoimintaan, jotka hyödyntävät omia tuotekategorioitaan ja myyntikanaviaan. Amerikassa toimintamme keskittyy tällä hetkellä Koulun, toimiston ja askartelun tuotteisiin (SOC).

Kotimarkkinamme ovat Pohjoismaat ja Pohjois-Amerikka, mutta tähtäämme kasvuun myös muilla markkinoilla. Asumisen liiketoiminta, Iittala kärjessä, keskittyy Keski-Eurooppaan ja Aasiaan hyvällä menestyksellä; tästä osoituksena uusien myymälöiden avaukset Japanissa ja uudet shop-in-shopit Ranskassa. Arvostetun tanskalaisbrändin Royal Copenhagenin osto vahvistaa Fiskarsin brändivalikoimaa kattamisen tuotteissa ja vahvistaa asemaamme Aasiassa. Keittiötuotteissa laajennumme Fiskars-brändillä Keski- ja Itä-Eurooppaan.

Kasvustrategiamme perustuu menestymiseen niin myymälöissä kuin digitaalisessakin maailmassa – hyödynnämme kaikki mahdollisuudet vahvistaa brändejämme ja saada kuluttajat mukaan tarinaamme.

Eräs tärkeä etappi kasvustrategiamme toteutuksessa vuonna 2012 olivat kansainvälisen Iittala-verkkokaupan avaaminen ja Fiskarsin verkkokauppa Amerikassa.

Viime vuosina olemme aktiivisesti laajentaneet tarjontaamme uusiin kategorioihin, kuten sisustustuotteisiin. Uuden Fuselaitteen lanseerauksen myötä laajensimme askarteluosaamistamme ja avasimme oven suurimpaan paperiaskartelukategoriaan – stanssaukseen. Tätä tuoteperhettä tulemme kasvattamaan myös jatkossa uusilla tuotteilla.

FISKARSIN Vuosikertomus 2012

LIIKETOIMINTA-ALUE LYHYESTI

Koti

Liikevaihto	Konsernin liikevaihdosta (FTE)	Henkilöstö	Kohokohdat	Markkinat
322.8 MILJ. EUROA			· 32 uutta littala-kauppaa ja shop-in-shopia Uusia keittiötuotteiden myynti- pisteitä Keski- ja Itä-Euroopassa · Uusien verkkokauppojen avaaminen Royal Copenhagenin osto • Fuse-stanssausjärjestelmän lanseeraus	· Markkinat, joilla johdamme: Pohjois- Amerikka (Askartelu). Pohjoismaat (Asuminen ja Keittiö) .aajentumismarkkinat: Keski- ja Itä-Eurooppa (Asuminen ja Keittiö), Aasia (Asuminen)

Kuluttaja- aktiviteetti	Kategoria	Brändit	Jakelukanavat
Esikäsittely	: Keittiö: veitset, työkalut, aterimet	: Fiskars	: Super- ja hypermarketit, tavaratalot,
Ruuanvalmistus	: Keittiö: kattilat, paistinpannut	: Fiskars, Hackman	: verkkokauppa
Sisustaminen	: Asuminen/sisustaminen: tuikut, maljakot, taide-esineet	: littala, Royal Copenhagen	: Tavaratalot, design-liikkeet, omat
Kattaminen	: Asuminen/kattaminen: astiat, lasit	: littala, Arabia, Rörstrand, Royal : Copenhagen	: kaupat, verkkokauppa
Työskentely	: Leikkaaminen: sakset	: Fiskars	Hypermarketit ja erityisliikkeet,
Askartelu	: Sakset, rei'ittimet, stanssausvälineet	: Fiskars	: verkkokauppa

AVAINLANSEERAUKSET

Sarjaton – perinteiden innoittama, tähän päivään räätälöity

Sarjaton rikkoo ajatuksen astiastosta. Tämä uutta ajattelua edustava kokonaisuus oli esittelyvuotenaan 2012 menestys Pohjoismaissa ja Keski-Euroopassa. Sarjaton on myös syntynyt täysin uudella tavalla; se on kuuden itsenäisen ja vahvan suunnittelijan näkemys suomalaisesta traditiosta tässä ajassa. Sarjaton on Iittalan juurilla: se on oleellista muotoilua, jonka arvo on käytettävyydessä ja yhdisteltävyydessä.

Innovatiivinen Fuse Creativity System®

Vuonna 2012 jatkoimme kolmen vuosisadan pituista perinnettämme innovatiivisten leikkaavien tuotteiden sarjassa tuomalla markkinoille Fuse Creativity System® laitteen. Tämä ainutlaatuinen tuote yhdistää stanssauksen ja kohopainon. Värien, tekstuurin ja muodon lisääminen käy saman tien ja antaa luovuudelle viimeistellyn silauksen. Vahvasti kuluttajatuntemukseen perustuvan tuotekehityksen ansiosta

sillä voidaan tehdä paljon enemmän kuin perinteisellä leikkurilla. Fuse myytiin loppuun heti kesäkuussa Home Shopping Network – ostoskanavalla tapahtuneen lanseerauksen jälkeen. Jakelukanavia lisättiin niin verkkokaupoissa kuin myymälöissä vuoden loppupuoliskolla.

Uutta teknologiaa: Hackman NOH

Vuonna 2012 Hackman lanseerasi uuden innovatiivisen pannun, jonka Non-Overheatable-teknologian (NOH) ansiosta pannu ei kuumene yli 230 asteen induktioliedellä. Tällöin se ei voi vaurioitua ylikuumenemisesta eikä rasvojen tai öljyjen syttymisvaaraa ole. NOH Kovanaama on teknologisesti ainutlaatuinen ja induktioliesien jatkuvasti yleistyessä myös ajankohtainen – ennen kaikkea sillä on ilo laittaa ruokaa.

PUUTARHA

Fiskars on käsikäyttöisten puutarhatyökalujen johtava globaali brändi, jonka helppokäyttöiset työkalut tekevät puutarhanhoidosta entistä helpompaa ja mukavampaa. Missiomme on uudistaa käyttäjien kokemukset ainutlaatuisella toiminnallisuudella ja käyttäjäystävällisillä ratkaisuilla sekä tulla globaaliksi markkinajohtajaksi.

Meille on ratkaisevan tärkeää päihittää kilpailijamme innovaatioissa ja valikoiman uudistamisessa. Olemmekin vahvistaneet tuotekehitystämme, rakentaneet uuden testilaboratorion sekä luoneet kansainvälisen yhteistyöverkoston puutarha- ja rakennusalan oppilaitosten kanssa. Roolimme on ennen muuta toimia innovatiivisten ratkaisujen dynaamisena kehittäjänä – kuluttajat ja ala odottavat sitä meiltä.

Amerikassa olemme oksa- ja pensassaksien johtava brändi, ja tuotteitamme on helposti saatavilla Pohjois-Amerikan johtavissa vähittäiskaupoissa. Innovatiivinen tuotekehitys, hyvät suhteet vähittäiskauppaan ja brändin lisääntynyt tunnettuus kuluttajien keskuudessa antavat hyvät asemat jatkuvaan kasvuun markkinoilla.

Euroopassa olemme saavuttaneet tavoitteemme tehdä Fiskarsista toinen johtavista käsikäyttöisten puutarhatyökalujen brändeistä, ja nyt keskitymme asemamme vahvistamiseen. Viimeisten kolmen vuoden ajan olemme rakentaneet onnistuneesti kansainvälistä bränditunnettuutta kohdennetuilla markkinointikampanjoilla sekä lisänneet jatkuvasti markkinaosuuttamme. Vuonna 2012 brändin ja tuotteiden markkinointi jatkui televisiomainoskampanjoilla Saksassa, Ranskassa, Isossa-Britanniassa ja Venäjällä, mikä vahvisti asemaamme entisestään vaikeista markkinaolosuhteista huolimatta.

Uudet kategorialähtöiset liiketoimintayksikkömme ovat tuotealueisiin keskittyviä osaamiskeskuksia. Niiden ansiosta voimme hyödyntää uusia mahdollisuuksia ja laajentaa uusiin, toimintaamme sopiviin kategorioihin. Yhdistetyn Ebert-Sankeyvalikoiman lanseeraaminen on jo parantanut markkina-asemaamme ruukkuviljelytuotteissa. Rakennustyökaluissa Leborgnen uusi turvallisuuskonsepti Nanovib on jännittävä uutuus, joka avaa lisää mahdollisuuksia Euroopassa.

LIIKETOIMINTA-ALUE LYHYESTI

Puutarha

Liikevaihto	Konsernin liikevaihdosta (FTE)	Henkilöstö	Kohokohdat	Markkinat
MILJ, EUROA			· Markkinaosuuden kasvu Saksassa ja Ranskassa · Vahva kasvu Itä-Euroopassa · Yhdistetyn EbertSankey- valikoiman lanseeraus	· Markkinat, joilla iohdamme: Pohiois- Amerikka, Pohjoismaat, Keski- ja Itä-Eurooppa, Australia

Kuluttaja-aktiviteetti	Kategoria	Brändit	Jakelukanavat
Metsänhoito ja puunkäsittely	Kirveet, sahat, metsätyökalut	: Fiskars, Leborgne
Kaivaminen ja lapiointi	: Lapiot, kairat, talikot	: Fiskars, Leborgne
Maanmuokkaus	Haravat, kuokat, istutustyökalut	: Fiskars
Kasvien hoito	Oksa-, raivaus-, ruoho- ja pensassakset	: Fiskars	Massajakelu rautakau- poissa, puutarhamyymä-
Nurmenhoito	Rikkaruohonpoistajat, kelaleikkurit, haravat	: Fiskars	löissä ja hypermarketeissa, verkkokauppa
Pihan ja teiden puhdistus	: Lumityökalut, harjat	: Fiskars
	Kasvatus, koristelu, sadeveden keruu : Ruukut, sadevesisäiliöt, suihkuttimet, kannut	: Fiskars, EbertSankey
Korjaus ja rakennus	: Rakennus- ja iskutyökalut, leikkurit	: Fiskars, Leborgne

FISKARSIN Vuosikertomus 2012

AVAINLANSEERAUKSET

Fiskars Quantum™

Skandinaavinen laatu ja muotoilu ovat olennainen osa uutta leikkuutyökalujen Fiskars Quantum™ -sarjaa, johon kuuluu oksasakset, pensassakset ja leikkureita. Fiskars Quantum™ edustaa Fiskarsin uuden muotoilun kärkeä. Sarjan tuotteiden erityispiirteitä ovat kevyt ja vahva alumiinirunko, ensiluokkaiset terät ja ainutlaatuiset TruGrip™-korkkikahvat. Fiskars Quantum™ -sarja palkittiin arvostetulla red dot best of the best -muotoilupalkinnolla vuonna 2012.

Fiskars QuikDrill™

Fiskarsin QuikDrill™ on uudenlainen tapa kaivaa maata. Puiden istutus, ojitus ja pylväiden pystytys on helppoa Fiskarsin QuikDrill™-kairalla, jonka avulla kaivuutyöt sujuvat kevyesti jopa 60 senttimetrin syvyyteen. Kevyt teräsvarsi, miellyttävä ja kestävä FiberComp™-kahva sekä kolme terävaihtoehtoa ovat Fiskars QuikDrill™ kairan ominaisuuksia, jotka kuvastavat Fiskarsin innovatiivista lähestymistapaa puutarhanhoitoon.

PowerGear®

Fiskarsin PowerGear®-työkalujen patentoitu mekanismi vähentää työn kuormittavuutta ja helpottaa työskentelyä puutarhassa. Hammaspyörämekanismi hyödyntää suuren liikeradan voimaa lisäten leikkuutehoa leikkausalueen keskivaiheilla, missä vastus on suurin.

ULKOILU

Fiskarsin ulkoiluliiketoiminta tarjoaa laajan valikoiman innovatiivisia, luotettavia ja tarpeellisia tuotteita ulkoiluun. Liiketoiminnan pääpaino on maailmanlaajuisesti Gerber-brändissä ja Pohjoismaissa Busterveneissä. Gerber tarjoaa tuotteita ongelmien ratkaisemiseen ja selviytymiseen niin harrastajille kuin ammattilaisillekin. Tuotteita myydään kaupallisten ja institutionaalisten kanavien kautta ympäri maailman.

Vuonna 2012 edistyttiin useissa pitkän aikavälin strategisissa hankkeissa, joiden tavoitteena on luoda Gerberistä globaali brändi. Hyvä esimerkki on oman EMEA-myyntitiimin perustaminen. Jakelun laajentaminen tärkeillä markkinoilla Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Kanadassa siivitti Gerberin kaupallista myyntiä vaikeasta taloustilanteesta huolimatta. Tätä kehitystä heikensi jonkin verran säästöpaineista ja sotilasjoukkojen kotiuttamisesta johtuva varovaisuus viranomaissegmentissä.

Muita tärkeitä hankkeita ovat käyttäjälähtöisten tuotteiden, ohjelmien, pakkausten ja markkinointiratkaisujen lanseeraus. Tuotteiden ja ratkaisujen käyttötarkoitukseen perustuva markkinointi tukee valikoiman laajentamista ja auttaa parantamaan kuluttajien ostokokemusta. Gerberin ja Bear Gryllsin yhteistyökumppanuuden toinen vuosi sujui hyvin useiden uusien tuotteiden ja lisäjakelun merkeissä.

Hello, Trouble -kuluttajamarkkinointikampanja oli Gerberin koko 73-vuotisen historian monipuolisin ja kunnianhimoisin markkinointihanke. Kampanja sisälsi houkuttelevia painettuja ja digitaalisia mainoksia, videotietoiskuja, mantereen halki ulottuvan tutkimusretken erikoisvarustellulla Gerber-ajoneuvolla, Twitter-päivityksiä, blogeja ja kuvia sekä kokonaisen uuden verkkosivuston, jossa Hello, Trouble -tarinaa tehdään tutuksi kasvavalle sosiaalisen median fanikunnalle. Kampanjan ansiosta brändi tuli tutuksi miljoonille uusille kuluttajille eri puolilla maailmaa, ja se teki Gerberiä tunnetuksi muunakin kuin veitsien valmistajana.

Buster-veneet ovat Suomen, Ruotsin ja Norjan suosituimpia alumiiniveneitä. Vuonna 2012 Buster säilytti asemansa monikäyttöisten, vapaa-ajan veneilyyn tarkoitettujen veneiden markkinajohtajana.

FISKARSIN Vuosikertomus 2012

LIIKETOIMINTA-ALUE LYHYESTI

Ulkoilu

Liikevaihto	Konsernin liikevaihdosta (FTE)	Henkilöstö	Kohokohdat	Markkinat
$133^{21}$ MILJ. EUROA			: • Gerberin kansainvälinen myyntitoimisto : • Hello, Trouble -kampanja · Onnistuneet vene- lanseeraukset	: • Markkinat, joilla johdamme: Pohjois-Amerikka (Gerber), Pohjoismaat (Veneet) · Laajentumismarkkinat: Eurooppa (Gerber)

Kuluttaja-aktiviteetti	Kategoria	Brändit	Jakelukanavat
Päivittäinen käyttö	Taskuveitset, monitoimityökalut, lamput	Gerber, Guardian
Vaellus ja retkeily	: Taskuveitset, monitoimityökalut, : tarvikkeet, varusteet	: Gerber, Gerber/Bear : Grvlls	Suurmyymälät, urheiluliikkeet. retkeilyliikkeet, rautakaupat, teollinen
Metsästvs	: Veitset, monitoimityökalut, tarvikkeet, : metsästysvarusteet	: Gerber	iakelu, verkkokauppa
Teollisuus/ammattikäyttö	: Veitset, monitoimityökalut, lamput	: Gerber
Puolustus	: Veitset, monitoimityökalut, lamput, : lapiot, varusteet	: Gerber	Valtionhallinto, puolustusvoimien jakelijat,
Palomiehet ja ensihoitajat, poliisi, taktinen	: Veitset, monitoimityökalut, lamput, i lapiot, kirveet, varusteet	: Gerber, Guardian	suurjakelu, ulkoilumyymälät, puolustus- : tarvikemyymälät, verkkokauppa
Vapaa-ajan veneily	: Alumiiniveneet	: Buster, Drive Boats	: Venelijkkeet

FISKARSIN Vuosikertomus 2012

AVAINLANSEERAUKSET

MP600-ST Multi-Plier

On erittäin vaikeaa parantaa Gerberin armeijaklassikkoa, mutta onnistuimme siinä kehittämällä ja lanseeraamalla MP600 Sight Toolin. MP600:sta tuttua yhden käden aukeamismekanismia hyödyntävässä, päivitetyssä versiossa on pidempi ristipääavain, yhdistetty sahalaitainen ja ohut terä, karstanraaputin aseiden huoltamiseen ja uudelleen suunniteltu, erittäin kestävä tähtäimen säätötyökalu. MP600-ST on Gerberin uusi standardi armeijan työkaluille. Gerber tuki julkistusta videoilla, materiaaleilla ja kohdennetulla PR-työllä.

Myth™-metsästyssarja

Gerberin syksyllä 2012 julkistama upouusi 13 innovatiivisen tuotteen sarja on suunnattu nykyaikaiselle metsästäjälle. Myth™-sarjaan kuuluu kiinteäteräinen veitsi ja taittoveitsi, otsalamppu, saha ja teroitin. Tuotteiden muotoilu on yhtenäinen, ja niillä on monia yhteisiä ominaisuuksia. Sarjaa markkinoitiin niin digitaalisessa, sosiaalisessa kuin painetussakin mediassa, ja se saavutti vahvan kaupallisen näkyvyyden.

Buster SuperMagnum

Fiskars Veneet toi markkinoille useita uusia tuotteita sekä Buster- että Drive Boats -sarjassa. Tärkeät tuotejulkistukset täydensivät sarjaa niin huipputuotteiden kuin edullisempienkin vaihtoehtojen osalta. Uusi lippulaiva, Buster SuperMagnum, on kaikkien aikojen suurin, mukavin ja nopein Buster. Toisaalta Buster Mini on kunnianosoitus Buster-brändin juurille – pieni, soudettava vene sopii järvelle ja kesämökille.

MARKKINAMME

Haluamme kasvaa uusilla maantieteellisillä alueilla, ja laajennumme uusiin tuotekategorioihin. Kasvupyrkimyksiämme tukee vahva asemamme Pohjoismaissa ja Amerikassa.

Epävarma taloustilanne ja julkisen talouden leikkaukset heikensivät kuluttajien luottamusta Euroopassa, ja vähittäiskauppa hallinnoi edelleen ostojaan tarkasti. Tilanne Pohjois-Euroopassa oli vakaampi kuin Etelä-Euroopassa, jossa markkinaolosuhteet olivat erityisen haastavia. Taloustilanne heikkeni vuoden mittaan, mikä vaikutti vähittäiskauppaan ja kuluttajiin useilla markkinoilla. Monissa maissa puutarha-alan vähittäiskauppa kärsi lisäksi epätavallisen sateisesta säästä.

Konsernin tuloskehitys

EMEA-alueen liikevaihto pieneni 3 % Silva-liiketoiminnasta luopumisen ja lumityökalumyynnin pienenemisen vuoksi.

Kodinliiketoiminnan myynti kasvoi Asumisen kategorian johdolla. Kasvua tukivat onnistuneet lanseeraukset ja jakelun kasvu. Puutarhatuotteiden myynti jäi edellisvuodesta, jolloin lumityökalujen kysyntä oli poikkeuksellista. Fiskarsin markkinaosuus kasvoi edelleen Keski-Euroopassa, vaikka sää myyntikaudella oli sateinen. Ulkoilutuotteiden myynti ylsi vuoden 2011 tasolle, vaikka Silva-liiketoiminnasta luovuttiin heinäkuussa 2011. Panostukset Gerberin kansainväliseen laajentumiseen tuottivat vahvaa myynnin kasvua. Veneliiketoiminta kärsi epävarmasta taloustilanteesta, mutta Buster piti markkinajohtajan asemansa.

AMERIKKA

Pohjois-Amerikassa vuosi alkoi varovaisen optimismin merkeissä, ja kuluttajat tuntuivat rohkaistuvan ja olevan halukkaita tekemään siirtyneitä ostoksiaan. Kevään ja kesän mittaan kuluttajien luottamus kuitenkin heikkeni uudelleen, kun pessimismi taloustilanteesta syveni. Lämmin sää auttoi puutarha-alan kauppiaita, joista osa myi edelleen edellisvuodelta yli jääneitä varastojaan. Vuoden loppua kohti rohkaisevat talousuutiset vahvistivat kuluttajien luottamusta ja vähittäiskauppa kasvoi, mutta vuoden lopussa huolet talouskuilusta latistivat jälleen tunnelman. Kauppa vältteli edelleen varastojen täydentämistä vähittäiskaupan kasvusta huolimatta.

Konsernin tuloskehitys

Amerikka-segmentin liikevaihto kasvoi 8 % askartelu- ja puutarhaliiketoimintojen hyvän kehityksen sekä Yhdysvaltojen dollarin vahvistumisen tukemana.

Puutarhaliiketoiminnan liikevaihto kasvoi, kun myynti useille tärkeille asiakkaille kehittyi myönteisesti. Koulun, askartelun ja toimiston tuotteiden liikevaihto jatkoi vahvaa kehitystä hyvin sujuneiden tuotelanseerausten ja kouluunpaluukampanjoiden vauhdittamana. Viranomaismyynnin heikentynyt kysyntä vaikutti ulkoiluliiketoimintaan, joka ei päässyt vuoden 2011 ennätystasolle. Myynti kaupalliselle segmentille kasvoi.

VASTUULLISUUS, PITKÄAIKAISEN MENESTYKSEMME KIVIJALKA

Fiskarsille kestävä kehitys merkitsee tuotteiden koko elinkaaren huomioonottamista sekä sitoutumista kestävään muotoiluun ja pitkäikäisiin tuotteisiin. Pyrimme parantamaan suoritustamme jatkuvasti, ja jatkoimme kestävän kehityksen ohjelmamme hiomista myös vuonna 2012. Tärkeimpänä fokuksenamme on läpinäkyvä ja kestävän kehityksen periaatteita noudattava toimitusketju sekä globaaleja tavoitteitamme tukevien johtamistaitojen kehittäminen.

Olemme valinneet oman ainutlaatuisen lähestymistapamme kestävään kehitykseen. Sen perustana ovat koko toimintamme ydin – kestävä muotoilu ja toimivat tuotteet – sekä toimintaohjeemme ja arvomme. Otamme huomioon tuotteidemme koko elinkaaren aina valmistuksessa käytetyistä raaka-aineista tuotteiden kierrätykseen. Fiskarsin tärkeimmät kestävän kehityksen teemat ovat: kestävä muotoilu, vastuullinen valmistus, huolenpito ihmisistä ja yhteisöistä ja pitkän aikavälin kannattavuus.

Pitkän aikavälin kannattavuus

Fiskarsin tavoitteena on suoriutua kilpailijoitaan paremmin markkinoilla, samalla kun painopiste säilyy pitkän aikavälin kannattavuudessa. Hyvä taloudellinen suoritus ja talouden vakaus ovat yrityksen pitkäaikaisen menestyksen edellytyksiä. Fiskars myös luo hyvinvointia koko yhteiskuntaan työllistämällä, maksamalla veroja ja hankintatoiminnalla.

KESTÄVÄ MUOTOILU JA VASTUULLINEN VALMISTUS

Kestävä muotoilu

Monet tuotteemme kestävät sukupolvelta toiselle. Haluamme kehittää tuotteita, jotka helpottavat kestävien kuluttajavalintojen tekemistä. Puutarhan leikkuutyökalujen Fiskars Quantum™ -sarja on kunnianosoitus pohjoismaiselle muotoilulle, joka korostaa luonnollisten materiaalien käyttöä. Tuotekehityksessä oli keskeistä, että tuotteiden terät ja jouset voi vaihtaa ja kaikki osat ovat kestäviä ja helppohoitoisia. Tämä on erinomainen osoitus pyrkimyksestämme kestävään muotoiluun.

Vastuullinen valmistus

Fiskarsilla on 16 omaa tuotantolaitosta. Niitä kehitetään jatkuvasti, jotta ne täyttäisivät ja ylittäisivät uusimmat terveyttä, turvallisuutta, ympäristövaikutuksia ja energiatehokkuutta koskevat vaatimukset.

Valmistuksen sertifioinnit lisäävät Fiskarsin toimintojen läpinäkyvyyttä ja ohjaavat toimintamme jatkuvaa parantamista. Vuonna 2012 otimme käyttöön ISO 14001 -sertifioidun ympäristönhallintajärjestelmän rakennustyökalutehtaassamme Ranskassa. Nykyään jo 39 % omasta tuotantovolyymistamme valmistetaan ISO 14001 -sertifioiduissa tehtaissa.

Verkkosivuillamme on luettelo kaikista sertifioiduista tuotantolaitoksistamme.

Vuonna 2012 investoimme Sorsakosken keitto- ja paistoastiatehtaan lämmitysjärjestelmään, jossa raskas polttoöljy korvattiin hiilineutraaleilla pelleteillä.

Tuotteemme ovat turvallisia, ja ne on valmistettu laadukkaista materiaaleista. Älykkään tuotekehityksen avulla pyrimme parantamaan materiaalitehokkuutta ja lisäämään kierrätysmateriaalien käyttöä. Fiskarsin ruukkuviljelytehtaassa Saksassa 42 % kokonaistuotantovolyymista tuotetaan hyödyntämällä kierrätysmuovia esimerkiksi autoteollisuudesta.

Pakkaukset

Pakkauksen tehtävänä on suojata tuotetta ja välittää tietoa kuluttajille. Fiskars pyrkii optimoimaan pakkaukset ja käyttämään niissä kierrätys- tai uusiomateriaaleja. Gerberin uusissa pakkauksissa käytetään ympäristön kannalta entistä parempia materiaaleja, ja muovien käyttö on vähentynyt 48 %.

Laajennettu vastuu

Me Fiskarsilla uskomme, että tiivis yhteistyö ja pitkäaikaiset suhteet toimittajien kanssa ovat kilpailukykyisen ja kestävän toimitusketjun perusta. Fiskars vaatii kumppaneiltaan sitoutumista työ- ja ihmisoikeuksiin, terveyttä ja turvallisuutta, ympäristövaikutuksia sekä liiketoiminnan eettisyyttä koskeviin periaatteisiin.

Toimittajilta vaaditaan toimittajien toimintaohjeiden (Supplier Code of Conduct) noudattamista, jota valvotaan auditoinnein. Vuoden 2012 loppuun mennessä auditoitujen valmiiden tuotteiden valmistajien määrä vastaa noin 89 % Aasian kokonaishankinnasta. Toimittajista 60 % sai arvosanaksi tyydyttävä tai hyvä, eikä yhtään toimittajaa hylätty auditoinneissa. Suurimmat esiin tulleet haasteet liittyvät tehtaiden työaikoihin ja työturvallisuuteen.

Lue verkkosivuiltamme lisää Fiskarsin toimittajien toimintaohjeista ja siitä, kuinka työskentelemme toimittajiemme kanssa.

89 %

Aasiasta hankittujen valmiiden tuotteiden kokonaisvolyymistä on auditoitu

60 % toimittajista sai arvosanaksi

tyydyttävä tai hyvä

HUOLENPITO IHMISISTÄ JA YHTEISÖISTÄ

Haluamme harjoittaa ja kasvattaa liiketoimintaamme kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Olemme sitoutuneet huolehtimaan tuotteitamme valmistavista ihmisistä sekä toimimaan aktiivisesti yhteisöissä, joissa toimimme.

Vuonna 2012 määrittelimme kohteet, joiden kautta haluamme tukea avustuksin paikallisia organisaatioita. Tukikohteilla on kolme teemaa: Lapset – tulevaisuutemme, Luonto – ympäristömme, Kulttuuri – menneisyytemme.

Lapset – tulevaisuutemme

Haluamme rakentaa yhteistä tulevaisuutta, ja mielestämme jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen ja onnelliseen lapsuuteen. Tavoitteen edistämiseksi käynnistimme kansallisen yhteistyön SOS-Lapsikylän kanssa Suomessa.

Yksi kumppanuuden tukimuodoista on "Fiskarsin aloituspaketti kotiin ja keittiöön". Paketti sisältää astioita, aterimia, keitto- ja paistoastioita sekä muita perustarvikkeita, joiden tarkoituksena on auttaa SOS-Lapsikylästä pois muuttavia nuoria rakentamaan itsenäistä elämää.

Luonto – ympäristömme

Fiskarsin Orange Thumb® -projekti on yhteisöpuutarhahanke, jonka tavoitteena on tukea työkaluin, materiaalein ja resurssein kauniiden ja tuottavien yhteisöpuutarhojen rakentamista.

Vuonna 2012 jaoimme kymmenen työkaluista ja rahallisesta avustuksesta koostuvaa tukipakettia yhteisötoimijoille Pohjois-Amerikassa. Yhdessä kansalaisjärjestöjen kanssa muunsimme tyhjillään olleet tontit Teksasin San Antoniossa ja Ontarion Ottawassa vehreiksi yhteisöpuutarhoiksi – yhdessä päivässä.

Kulttuuri – menneisyytemme

Fiskarsin yli 360 vuotta jatkunut menestys on osoitus ansaitusta luottamuksesta, jonka aistii edelleen yrityksen synnyinpaikan, Fiskarsin Ruukin, ainutlaatuisena tunnelmana.

INNOSTUNEET TYÖNTEKIJÄT

Vuosi 2012 oli Fiskarsille monien muutosten ja aivan uudenlaisen yhteistyön vuosi. Yrityksemme nyt 4100 työntekijää luovat yhdessä Huomisen Fiskarsia. Yhteiset arvomme – kekseliäisyys, yhteistyö, rehtiys ja vastuullisuus – ovat tiimejä, yksiköitä, maita, kulttuureja ja maanosia yhdistävä voima.

Innostuneet ja motivoituneet työntekijät ovat menestyksemme salaisuus. Innostusta pitää mielestämme ruokkia, ja siksi olemme päättäneet keskittyä johtajuuteen, hyvinvointiin ja sitoutumiseen.

Tuemme ja kehitämme liiketoiminnan ohella henkilöstömme lahjakkuutta ja investoimme voimakkaasti osaamisen vahvistamiseen. Kasvuyrityksessä työskenteleminen tarjoaa mielenkiintoisia uramahdollisuuksia työntekijöillemme. Kannustamme heitä hakeutumaan yrityksen sisällä uusiin tehtäviin jossakin toisessa yksikössä kotimaassa tai ulkomailla.

Viimeisen viiden vuoden aikana Fiskars on määrätietoisesti kehittynyt tehokkaaksi kuluttajatuoteyhtiöksi. Siirryttyämme vuonna 2012 matriisiorganisaatioon, EMEA-alueen yksiköillä on selvät roolit ja vastuut. Myyntiyksiköt vastaavat koko brändivalikoiman myymisestä kohdemarkkinoillaan ja kategorialähtöiset liiketoimintayksiköt vastaavat valikoiman sekä brändien kehittämisestä.

Fiskarsin globaalit tavoitteet ohjaavat myös investointeja myynti- ja markkinointiosaamisen kehittämiseen. Syksyllä 2012 käynnistimme markkinoinnin koulutusohjelman, joka jakaa uusinta tietoa markkinointiaiheista.

Työntekijätiedot*	2012	2011
Työntekijöitä keskimäärin (FTE)	3 364	3 545
Työntekijöitä tuotannossa, %	42	46
Työntekijöiden vaihtuvuus	3,3 %	N/A
Osa-aikaisia työntekijöitä, %	14	14
Sukupuolijakauma, miehet/naiset, %	52/48	52/48
Naisia johtoryhmässä, %	20	40
Naisia hallituksessa, %	22	22
Henkilöstökyselyyn vastanneita työntekijöitä, %	74	68
Työntekijät, jotka mukana suorituksen arvioinnissa ja tavoitteiden asettamisprosessissa, %	94	80

* Ei sisällä Royal Copenhagenin henkilöstöä vuonna 2012

JOHTAJUUS, HYVINVOINTI JA SITOUTUMINEN

Johtajuus kasvun ja innovaatioiden tukena

Fiskarsin kasvutavoitteet ja meneillään oleva muutos vaativat johtajuutta, joka tukee hyvää suoritusta, innovaatioita ja jatkuvaa oppimista. Fiskarsilla erinomainen johtajuus näkyy kyvyssämme sitouttaa ja kehittää työntekijöitämme saavuttamaan erinomaisia tuloksia. Fiskars tukee esimiesten henkilökohtaista kehitystä monilla erilaisilla työkaluilla sekä edistämällä yhteistä johtamiskulttuuria. Yhtiöllämme on kaksi maailmanlaajuista johtamisen kehitysohjelmaa.

License to Lead -ohjelma

License to Lead -ohjelma on suunnattu kaikille esimiehille. Ohjelman tavoitteena on luoda yhteiset periaatteet työskentely- ja johtamistavoillemme. Esimerkiksi Ruotsissa kaikki esimiehet suorittivat License to Lead -koulutuksen vuonna 2012. Yhteensä Fiskarsilla pidettiin yli 150 License to Lead -koulutustilaisuutta vuoden 2012 aikana.

Leadership Excellence -ohjelma

Leadership Excellence -ohjelma on tarkoitettu yrityksemme johtajille. Ohjelman tavoitteena on luoda yhteinen tapa ajatella ja viestiä, sekä rakentaa yrityksen sisäisiä verkostoja. Yli 50 johtajaa eri liiketoimintayksiköistä ja maista osallistui ohjelmaan vuonna 2012. Uusien konseptien, viestintätapojen ja työkalujen käyttöönotto on jo alkanut.

Hyvinvointi

Fiskarsilla ymmärretään, ettei hyvinvointi ole ainoastaan työntekijän vastuulla, vaan myös yrityksen on panostettava siihen aktiivisesti. Meillä työskentelee sitoutuneita työntekijöitä, joiden ura yrityksessämme on voinut kestää vuosikymmeniä. Olemme kiinnostuneita heidän hyvinvoinnistaan, ja haluamme heidän pysyvän kunnossa.

Tukeaksemme hyvinvointia olemme käynnistäneet Suomessa työkyvyn ylläpitoon tähtääviä ohjelmia. Varhaisen välittämisen malli tukee työssä suoriutumista, ja uskomme, että useimpiin ongelmiin on olemassa ratkaisu. Aktiivinen keskittyminen työkyvyn parantamiseen on viimeisten kahden vuoden aikana vähentänyt sairaspoissaolojen määrää Suomessa noin seitsemästä prosentista alle viiteen prosenttiin.

Avoin viestintä sitouttaa

Tänä vuonna olemme uudistaneet organisaatiotamme, jotta se voisi vastata paremmin liiketoiminnan ja markkinoiden vaatimuksiin, sekä keskittyneet työskentelyyn matriisiorganisaatiossa. Avoin, kaksisuuntainen viestintä auttaa ymmärtämään uutta suuntaa, muutosten logiikkaa ja sitä, mitä muutokset merkitsevät yksittäiselle työntekijälle. Tässä onnistumme vain jakamalla tietoa toisillemme ja edistämällä ajatusten vaihtoa.

Olemme saaneet rohkaisevia tuloksia useista myyntiyksiköistämme ja tehtaistamme, joissa paikallinen johto ja yksittäiset esimiehet ovat parantaneet työntekijöiden sitoutumista keskustelun ja vuorovaikutuksen kautta. Yksi esimerkki on Ranska, jossa esimiehet ja työntekijät laativat toimintasuunnitelmat yhdessä.

FISKARSIN Vuosikertomus 2012

"Teimme asian erittäin selväksi: kyseessä on yhteinen tehtävä ja yhteiset tulokset! Jos vuoden lopussa olemme onnistuneet, ansio kuuluu kaikille. Otimme erittäin strukturoidun lähestymistavan haluttujen muutosten saavuttamiseen. Keskustelimme työntekijöidemme kanssa neljännesvuosittaisissa tai kuukausittaisissa kokouksissa yrityksen kaikilla tasoilla, johtoa myöten. Lisäksi mittasimme kaikilla osastoilla säännöllisesti työntekijöiden osallistumista ja kerroimme mittausten tuloksista. Työntekijöidemme vahvempi sitoutuminen oli selvästi tulosta tehokkaasta ja aktiivisesta sisäisestä viestinnästä." – Alexis Ducos, HR-päällikkö, Fiskars Ranska

FISKARSIN SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ VUODELTA 2012

Fiskars Oyj Abp noudattaa yhtiöjärjestystään, Suomen osakeyhtiölain säännöksiä sekä NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä listattuja yhtiöitä koskevia sääntöjä ja määräyksiä. Fiskars soveltaa myös ilman poikkeuksia Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n hyväksymää Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia, joka tuli voimaan 1.10.2010. Koodi on saatavilla osoitteessa www.cgfinland.fi. Tämä selvitys on julkaistu 21.2.2013 hallituksen toimintakertomuksesta erillisenä raporttina yhtiön internetsivustolla osoitteessa www.fiskarsgroup.com.

Fiskars Oyj Abp:n ylintä päätösvaltaa käyttävät yhtiön osakkeenomistajat yhtiökokouksessa. Fiskarsin hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Toimitusjohtaja hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti.

YHTIÖKOKOUS

Varsinainen yhtiökokous pidetään vuosittain viimeistään kesäkuussa joko Raaseporissa tai Helsingissä. Yhtiökokous päättää sille osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen mukaan kuuluvista asioista, kuten tilinpäätöksen vahvistamisesta, osingonjaosta, vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle sekä hallituksen ja tilintarkastajien valinnasta ja hallituksen jäsenille ja tilintarkastajille maksettavista palkkioista.

Yhtiökokouskutsu julkaistaan yhtiöjärjestyksen mukaisesti yhtiön internetsivustolla sekä tarvittaessa muulla tavalla, jos hallitus niin päättää. Vuonna 2012 yhtiökokouskutsu julkaistiin yhtiön internet-sivuston lisäksi Helsingin Sanomissa, Hufvudstadsbladetissa ja Västra Nyland -lehdessä.

Jos osakkeenomistaja haluaa saada jonkin asian yhtiökokouksen käsiteltäväksi, hänen tulee toimittaa tätä koskeva kirjallinen pyyntö hallitukselle. Asia voidaan sisällyttää yhtiökokouskutsuun ja yhtiökokouksen esityslistalle, jos pyyntö on riittävän suppea ja asia kuuluu osakeyhtiölaissa säädettyyn yhtiökokouksen toimivaltaan. Pyyntöjen toimittamista koskevat ohjeet ja määräaika julkaistaan yhtiön internetsivustolla. Vuonna 2012 hallitus ei saanut yhtään tällaista pyyntöä.

Varsinainen yhtiökokous 2012

Fiskarsin varsinainen yhtiökokous pidettiin 15.3.2012. Yhtiökokouksessa vahvistettiin vuoden 2011 tilinpäätös, myönnettiin vastuuvapaus hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle sekä päätettiin tilikaudelta 2011 maksettavasta osingosta. Kokouksessa päätettiin myös hallituksen palkkioista ja valittiin hallituksen jäsenet vuoden 2013 varsinaiseen yhtiökokoukseen asti. Lisäksi valittiin tilintarkastajat ja päätettiin heidän palkkioistaan. Yhtiökokous valtuutti hallituksen hankkimaan yhtiön omia osakkeita ja päättämään niiden luovuttamisesta erikseen määritellyin ehdoin.

Ylimääräinen yhtiökokous 2012

Fiskarsin ylimääräinen yhtiökokous pidettiin 12.9.2012. Fiskarsin myytyä osan Wärtsilä-omistuksestaan, yhtiökokous päätti jakaa ylimääräisen osingon tilikaudelta 2011.

HALLITUS

Yhtiöjärjestyksen mukaan hallitukseen kuuluu vähintään viisi ja enintään yhdeksän jäsentä. Hallituksen jäsenten toimikausi kestää valintaa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan.

Hallituksen tehtävät ja työjärjestys

Fiskarsin hallituksen tehtävänä on yhtiön johtaminen lainsäädännön, viranomaismääräysten, yhtiöjärjestyksen ja yhtiökokouksen tekemien päätösten mukaisesti. Hallituksen hyväksymän työjärjestyksen mukaan hallituksen tehtäviä ovat:

• yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä huolehtiminen sekä yhtiön liiketoimintastrategian ja budjetin vahvistaminen
• yhtiön vakavaraisuuden, kannattavuuden ja maksuvalmiuden sekä yhtiön johdon valvonta
• yhtiön riskienhallinnan periaatteiden hyväksyminen
• tilinpäätöksen valmistelu
• rahoituspolitiikan vahvistaminen
• päättäminen yhtiön toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen epätavallisista tai laajakantoisista toimista, elleivät ne kuulu yhtiökokouksen toimivaltaan
• toimitusjohtajan nimittäminen sekä hänen johtajasopimuksensa ja muun palkitsemisensa hyväksyminen
• yhtiön johtoryhmän jäsenten, muun johtajiston ja sisäisen tarkastuksen päällikön nimittäminen sekä heidän palkkansa ja muun palkitsemisensa hyväksyminen
• konsernin palkitsemisjärjestelmän perusteista ja muista laajakantoisista henkilöstöasioista päättäminen
• tytäryhtiöiden hallitusten jäsenten nimittämisasioiden käsittely
• hallituksen valiokuntien asettaminen ja niiden jäsenten nimittäminen. Valiokuntien tehtävänä on valmistella hallituksen kokouksissa päätettäväksi tulevia asioita.

Hallitus kokoontuu säännöllisesti 8–9 kertaa vuodessa ennalta vahvistetun aikataulun mukaisesti sekä tarvittaessa muulloin. Useimmat kokoukset liittyvät yhtiön tilinpäätöksen ja osavuosikatsauksen julkaisemiseen, strategiaan ja budjettikierrokseen tai varsinaiseen yhtiökokoukseen. Hallitus pitää myös strategiakokouksen, jossa se käsittelee konsernin tulevaisuuden skenaarioita ja vahvistaa yhtiön strategian. Hallitus pitää yleensä yhden tai kaksi kokouksistaan vuorotellen Fiskarsin eri toimipaikoissa, yhteen liiketoiminta-alueeseen keskittyen.

Hallitus arvioi vuosittain omaa toimintaansa ja yhteistyötä johdon kanssa ulkopuolisen asiantuntijan avustuksella.

HALLITUS VUONNA 2012

Varsinainen yhtiökokous valitsi 15.3.2012 uudelleen kaikki yhdeksän hallituksen jäsentä: Kaj-Gustaf Berghin, Ingrid Jonasson Blankin, Ralf Böerin, Alexander Ehrnroothin, Paul Ehrnroothin, Louise Fromondin, Gustaf Gripenbergin, Karsten Slotten ja Jukka Suomisen.

Yhtiökokouksen jälkeen kokoontunut hallitus valitsi uudelleen puheenjohtajakseen Kaj-Gustaf Berghin ja varapuheenjohtajiksi Alexander Ehrnroothin ja Paul Ehrnroothin. Hallitus päätti perustaa uudelleen tarkastusvaliokunnan, palkitsemisvaliokunnan ja nimitysvaliokunnan.

Hallituksen riippumattomuus

Hallitus arvioi kunkin jäsenen riippumattomuuden varsinaisen yhtiökokouksen jälkeisessä järjestäytymiskokouksessa hallinnointikoodin mukaisesti.

Kaikki hallituksen jäsenet ovat yhtiöstä riippumattomia. Kaj-Gustaf Bergh, Ralf Böer, Gustaf Gripenberg, Ingrid Jonasson Blank, Karsten Slotte ja Jukka Suominen ovat myös ei-riippuvaisia merkittävistä osakkeenomistajista. Alexander Ehrnrooth, Paul Ehrnrooth ja Louise Fromond ovat riippuvaisia merkittävistä osakkeenomistajista.

Hallituksen toiminta vuonna 2012

Hallitus kokoontui 11 kertaa vuonna 2012. Jäsenten keskimääräinen osallistuminen hallituksen kokouksiin oli 97 %. Tilikauden säännöllisen hallitustyön lisäksi vuoden 2012 painopisteitä olivat integroidun strategian ja yhteisen toimintamallin toteutus, uusi Wärtsilä-omistajastrategia, EMEA-alueen investointiohjelma, organisaatiorakenteet sekä johdon nimitykset.

Hallituksen ja valiokuntien kokoukset vuonna 2012

		Tarkastus-	Palkitsemis-	Nimitys
	Hallitus	valiokunta	valiokunta	valiokunta
1.1.-31.12.2012	11 kokousta	4 kokousta	6 kokousta	2 kokousta
Kaj-Gustaf Bergh	11	-	6	2
Alexander Ehrnrooth	11	4	-	2
Paul Ehrnrooth	11	4	-	2
Ralf Böer	11	-	6	-
Louise Fromond	10	4	-	-
Gustaf Gripenberg	11	4	-	-
Ingrid Jonasson Blank	11	-	6	-
Karsten Slotte	9	4	-	-
Jukka Suominen	11	-	6	-

Tämä sivu on generoitu Fiskarsin verkkovuosikertomuksesta. Kertomus löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta annualreport2012.fiskarsgroup.com/fi 36

HALLITUKSEN VALIOKUNNAT

Hallitus nimitti vuonna 2012 kolme valiokuntaa: tarkastusvaliokunnan, palkitsemisvaliokunnan ja nimitysvaliokunnan.

Tarkastusvaliokunta

Tarkastusvaliokunnan tehtäviä ovat:

• yhtiön tilinpäätösraportoinnin seuraaminen
• taloudellisen raportointiprosessin valvonta
• yhtiön sisäisen valvonnan, sisäisen tarkastuksen ja riskienhallinnan tehokkuuden seuraaminen
• yhtiön hallinnointi- ja ohjausjärjestelmän antamaan selvitykseen sisältyvän, taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan pääpiirteitä koskevan kuvauksen käsittely
• tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen lakisääteisen tarkastuksen seuraaminen
• lakisääteisten tilintarkastajien riippumattomuuden ja heidän tarjoamiensa oheispalvelujen arviointi
• tilintarkastajien valintaa koskevan päätösehdotuksen valmistelu nimitysvaliokunnalle.

Tarkastusvaliokuntaan kuuluivat seuraavat hallituksen jäsenet:

• Gustaf Gripenberg (puheenjohtaja)
• Alexander Ehrnrooth
• Paul Ehrnrooth
• Louise Fromond
• Karsten Slotte

Tarkastusvaliokunta kokoontui neljä kertaa vuonna 2012. Valiokunnan jäsenten osallistumisaste kokouksiin oli 100 %. Tavanomaisen työnsä lisäksi tarkastusvaliokunta käsitteli yhtiön kestävän kehityksen hallintaa ja raportointia vuonna 2012.

Palkitsemisvaliokunta

Palkitsemisvaliokunnan tehtävänä on valmistella toimitusjohtajan ja konsernin johtoon kuuluvien jäsenten palkkaamiseen ja palkitsemiseen sekä yhtiön palkitsemisjärjestelmään liittyviä asioita.

Palkitsemisvaliokuntaan kuuluivat seuraavat hallituksen jäsenet:

• Kaj-Gustaf Bergh (puheenjohtaja)
• Ralf Böer
• Ingrid Jonasson Blank
• Jukka Suominen

Palkitsemisvaliokunta kokoontui kuusi kertaa vuonna 2012. Valiokunnan jäsenten osallistuminen kokouksiin oli 100 %. Vuonna 2012 palkitsemisvaliokunta käsitteli yhtiön palkitsemisen puitteita, bonuspalkkiorakennetta, pitkän aikavälin kannustinohjelmaa sekä ehdotusta toimitusjohtajan uudeksi pitkän aikavälin kannustinohjelmaksi.

Nimitysvaliokunta

Nimitysvaliokunnan tehtäviä ovat :

• hallituksen kokoonpanoa koskevien esitysten valmistelu yhtiökokoukselle yhtiön suurimpien osakkeenomistajien kuulemisen jälkeen
• hallituksen jäsenten palkkioita koskevien esitysten valmistelu yhtiökokoukselle
• valiokuntien kokoonpanoa koskevien esitysten valmistelu hallitukselle
• tilintarkastajien valintaa koskevan esityksen valmistelu tarkastusvaliokunnan tekemän ehdotuksen pohjalta
• kriteerien ja prosessien vahvistaminen hallituksen toiminnan arviointia varten.

Nimitysvaliokuntaan kuuluivat seuraavat hallituksen jäsenet:

• Kaj-Gustaf Bergh (puheenjohtaja)
• Alexander Ehrnrooth
• Paul Ehrnrooth

Nimitysvaliokunta kokoontui kaksi kertaa vuonna 2012. Valiokunnan jäsenten osallistuminen kokouksiin oli 100 %.

HALLITUKSEN JÄSENET

Kaj-Gustaf Bergh

Synt. 1955, diplomiekonomi, oikeustieteen kandidaatti

Puheenjohtaja, hallituksen jäsen vuodesta 2005 Palkitsemisvaliokunnan ja nimitysvaliokunnan puheenjohtaja Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista

Föreningen Konstsamfundet r.f.:n toimitusjohtaja 2006–

Keskeinen työkokemus: SEB Asset Management, johtaja 1998–2001, Ane Gyllenberg Ab, toimitusjohtaja 1986–1998

Muut luottamustehtävät: Hallituksen puheenjohtaja: Ålandsbanken Abp 2012–, KSF Media Holding Ab 2007–, Finaref Group Ab 1999– Hallituksen jäsen: Wärtsilä Oyj Abp 2008–, Stockmann Oyj Abp 2007–, Julius Tallberg Oy Ab 2006–, Ramirent Oyj 2004–

Alexander Ehrnrooth

Synt. 1974, kauppatieteiden maisteri, MBA

Varapuheenjohtaja, hallituksen jäsen vuodesta 2000 Tarkastusvaliokunnan ja nimitysvaliokunnan jäsen Riippumaton yhtiöstä ja ei-riippumaton merkittävistä osakkeenomistajista

Virala Oy Ab:n toimitusjohtaja 1995–

Muut luottamustehtävät: Hallituksen puheenjohtaja: Aleba Corporation 2003–, Belgrano Investments Oy 1999–

Hallituksen jäsen: Wärtsilä Oyj Abp 2010–

Paul Ehrnrooth

Synt. 1965, kauppatieteiden maisteri

Varapuheenjohtaja, hallituksen jäsen vuodesta 2000 Tarkastusvaliokunnan ja nimitysvaliokunnan jäsen Riippumaton yhtiöstä ja ei-riippumaton merkittävistä osakkeenomistajista

Turret Oy Ab:n toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja 2005–

Muut luottamustehtävät: Hallituksen puheenjohtaja: Savox Group 2004– Hallituksen varapuheenjohtaja: Ixonos Oyj 2010– Hallituksen jäsen: Wärtsilä Oyj Abp 2010–

Ralf R. Böer

Synt. 1948, oikeustieteen kandidaatti

Hallituksen jäsen vuodesta 2007 Palkitsemisvaliokunnan jäsen Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista

Keskeinen työkokemus: Foley & Lardner LLP, osakas 1981–, Foley & Lardner LLP, hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja 2002–2011

Muut luottamustehtävät: Hallituksen jäsen: Plexus Corp. 2004–

Louise Fromond

Synt. 1979, oikeustieteen kandidaatti, LL.M.

Hallituksen jäsen vuodesta 2010 Tarkastusvaliokunnan jäsen Riippumaton yhtiöstä ja ei-riippumaton merkittävistä osakkeenomistajista

Keskeinen työkokemus: Helsingin yliopisto, tohtorikoulutettava 2005–2008

Muut luottamustehtävät: Hallituksen puheenjohtaja: Oy Holdix Ab 2010– Hallituksen jäsen: Tremoko Oy Ab 2008–, Bergsrådinnan Sophie von Julins stiftelse 2004–, Fromille Oy Ab 1998–

Gustaf Gripenberg

Synt. 1952, tekniikan tohtori

Hallituksen jäsen vuodesta 1986 Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista

Professori, Aalto-yliopisto 1999–

Keskeinen työkokemus: Yliassistentti, Helsingin yliopisto 1987–1998

Ingrid Jonasson Blank

Synt. 1962, ekonomi

Hallituksen jäsen vuodesta 2010 Palkitsemisvaliokunnan jäsen Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista

Keskeinen työkokemus: ICA Sverige AB, varatoimitusjohtaja 2004–2010

Muut luottamustehtävät: Hallituksen jäsen: Ambea AB 2012–, Hellefors Bryggeri AB 2012–, Forex Bank AB 2011–, TeliaSonera 2010–, ZetaDisplay AB 2010–, Bilia AB 2006–

Karsten Slotte

Synt. 1953, diplomiekonomi

Hallituksen jäsen vuodesta 2008 Tarkastusvaliokunnan jäsen Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista

Oy Karl Fazer Ab:n konsernijohtaja 2007–

Keskeinen työkokemus:

Cloetta Fazer Ab (publ.), konsernijohtaja 2002–2006, Cloetta Fazer Konfektyr Ab, toimitusjohtaja 2000–2002, Fazer Makeiset Oy, toimitusjohtaja 1997–2000

Muut luottamustehtävät:

Hallituksen jäsen: Elinkeinoelämän keskusliitto ry 2011–, Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma 2009–, Elintarviketeollisuusliitto ry 2008–, Suomalaisruotsalainen kauppakamari 2003–, Onninen Oy 2001–

Jukka Suominen

Synt. 1947, diplomi-insinööri, ekonomi

Hallituksen jäsen vuodesta 2008 Palkitsemisvaliokunnan jäsen Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista

Keskeinen työkokemus: EFFOA/Silja Oyj Abp, johtaja, toimitusjohtaja, konsernijohtaja 1975–2000

Muut luottamustehtävät: Hallituksen puheenjohtaja: Lamor Corporation Ab 2005–2007, 2010–, Rederiaktiebolaget Eckerö 2006– Hallituksen jäsen: Huhtamäki Oyj 2005–

TOIMITUSJOHTAJA

Yhtiön hallitus nimittää ja tarvittaessa vapauttaa yhtiön toimitusjohtajan, joka on samalla konsernijohtaja. Toimitusjohtaja hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa lainsäädännön, viranomaismääräysten, yhtiöjärjestyksen sekä hallituksen ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohtaja vastaa yhtiön kirjanpidon lainmukaisuudesta ja varainhoidon luotettavasta järjestämisestä. Toimitusjohtajan tukena johtamisessa on johtoryhmä.

Toimitusjohtajana toimii Kari Kauniskangas (KTM, s. 1962). Hän aloitti yhtiön palveluksessa vuonna 2008.

Yhtiöllä ei ole toimitusjohtajan sijaista.

KONSERNIN JOHTORYHMÄ

Fiskars Oyj Abp:n johtoryhmään kuuluvat konsernihallinnon toiminnoista vastaavat johtajat. Johtoryhmä valmistelee toimitusjohtajan johdolla esityksiä hallitukselle sekä käsittelee konsernin strategiaan, resurssien jakamiseen ja Fiskarsin yhteisen toimintamallin ja liiketoimintamallin toteutukseen liittyviä asioita. Lisäksi johtoryhmä käsittelee yhteisiin toimintoihin liittyviä päätösasioita ja kehityskysymyksiä. Johtoryhmän jäsenten tehtäviin kuuluvat myös sidosryhmäsuhteet.

Johtoryhmä kokoontuu kuukausittain ennalta vahvistetun aikataulun mukaisesti sekä tarvittaessa muulloin. Vuonna 2012 johtoryhmä kokoontui 11 kertaa.

Fiskarsin johtoryhmän vuoden 2012 painopisteitä olivat EMEA-alueen uusi myyntiorganisaatio ja yhtiön viisivuotisen järjestelmäinvestointiohjelman toteuttaminen.

Vuonna 2012 johtoryhmään kuuluivat toimitusjohtaja Kari Kauniskankaan lisäksi talousjohtaja, strategiajohtaja, päälakimies sekä tuotanto-, hankinta- ja logistiikkatoimintojen johtaja. Yhtiön strategiajohtaja on Max Alfthan ja päälakimies on Jutta Karlsson. Konsernin talousjohtaja Teemu Kangas-Kärki nimitettiin Koti-liiketoiminta-alueen johtajaksi 2.3.2012, ja VP, Finance Jyri Virrantuomi nimitettiin väliaikaiseksi talousjohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi. Ilkka Pitkänen nimitettiin konsernin uudeksi talousjohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi 1.9.2012 alkaen. Fiskarsin tuotanto-, hankinta- ja logistiikkajohtaja Hille Korhonen jätti yhtiön lokakuun lopussa ja siirtyi uusiin tehtäviin yhtiön ulkopuolelle. Risto Gaggl nimitettiin yhtiön toimitusketjusta vastaavaksi johtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi 20.11. 2012.

Yhtiön toiminnan kehittämisen ja yhteisten prosessien ja toimintamallien luomisen helpottamiseksi konsernin HR- ja ITtoimintojen johtajat on kutsuttu johtoryhmän kokouksiin. Siten henkilöstöjohtaja Timo Leskinen ja tietohallintojohtaja Frans Westerlund osallistuivat johtoryhmän kokouksiin vuonna 2012.

JOHTORYHMÄN JÄSENET 31.12.2012

Kari Kauniskangas

Toimitusjohtaja, yhtiössä vuodesta 2008 Synt. 1962, kauppatieteiden maisteri

Keskeinen työkokemus:

Amer Sports Oyj, talvi ja ulkoiluliiketoimintayksikön vetäjä 2007 Amer Sports Oyj, konsernin myynti- ja jakelujohtaja 2004–2007 Amer Sports Europe GmbH, toimitusjohtaja 1999–2004

Max Alfthan

Strategiajohtaja, yhtiössä vuodesta 2008 Synt. 1961, kauppatieteiden maisteri

Keskeinen työkokemus: Amer Sports Oyj, viestintäjohtaja 2001–2008 Lowe & Partners, toimitusjohtaja 1998–2001 Oy Sinebrychoff Ab, markkinointijohtaja 1989–1998

Luottamustehtävät: Hallituksen jäsen: Nokian Panimo Oy 2008–

Risto Gaggl

Toimitusketjusta vastaava johtaja, yhtiössä vuodesta 2011 Synt. 1968, diplomi-insinööri

Keskeinen työkokemus:

Fiskars, tuotantojohtaja, Garden EMEA 2011–2012 Elcoteq SE, Vice President, Business Excellence 2010–2011 Elcoteq SE, johtaja, mobiililiiketoiminta 2009–2010 Elcoteq, tuotantojohtaja, Personal Communications 2008–2009 Elcoteq-konserni, useita johtotehtäviä Suomessa, Unkarissa ja Virossa 2001–2007

Jutta Karlsson

Päälakimies, yhtiössä vuodesta 2006 Synt. 1963, oikeustieteen kandidaatti, LL.M

Keskeinen työkokemus: Asianajotoimisto LMR, lakimies 2004–2006 Council of the Baltic Sea States (Tukholma), Legal Advisor 2002–2004

Ilkka Pitkänen

Talousjohtaja, yhtiössä vuodesta 2012 Synt. 1966, kauppatieteiden maisteri

Keskeinen työkokemus:

DNA Group, talous- ja hallintojohtaja, toimitusjohtajan varamies 2010–2012 Metsäliitto Group, talousjohtaja 2005–2010 KONE Corporation, yrityssuunnittelujohtaja 2003–2005 KONE Italy Spa, talousjohtaja 2000–2003 KONE Corporation, talousjohtaja 1998–2000

JOHTAJISTO

Laajennettu johtoryhmä

Fiskarsin johtoryhmä, liiketoiminta-alueiden johtajat sekä HR- ja IT-toimintojen johtajat muodostavat yhdessä laajennetun johtoryhmän (Executive Team). Laajennettu johtoryhmä kokoontuu vähintään neljä kertaa vuodessa. Kokouksissa käsitellään yhtiön integroidun strategian, yhteisen toimintamallin ja liiketoimintamallin toteutusta sekä konsernin liiketoiminnan kehitystä ja mahdollisuuksia.

EMEAn myyntialueet

Fiskars julkisti toukokuussa 2012 EMEA-alueen uuden matriisiorganisaation, jonka tarkoituksena on kiihdyttää kasvua. Syyskuun alusta lähtien kaksi myyntialuetta, Pohjoinen ja Keski-Eurooppa vastaavat alueensa kaupallisesta menestyksestä. Aiemmin joko Koti- tai Puutarha-liiketoiminnoille raportoineet maajohtajat raportoivat nyt myyntialueiden johtajille.

Jakob Hägerström nimitettiin Pohjoisen myyntialueen johtajaksi ja Axel Goss Keski-Euroopan myyntialueen johtajaksi. Molemmat raportoivat toimitusjohtaja Kari Kauniskankaalle.

Konsernin johtoryhmä seuraa myyntialueiden tuloksia ja suunnitelmia kuukausittaisten ja neljännesvuosittaisten raporttien avulla. Johtoryhmä seuraa myyntialueiden kehitystä sekä käsittelee myyntiin ja liiketoimintaan liittyviä asioita säännöllisissä kokouksissa myyntialueiden johtajien kanssa.

Liiketoiminta-alueiden johto

Fiskars-konsernilla on neljä raportointisegmenttiä – EMEA (Eurooppa, Lähi-itä, Aasia ja Tyynenmeren alue), Amerikka, Wärtsilä (osakkuusyhtiö) ja Muut (kiinteistöt, konsernihallinto ja jaetut toiminnot) – sekä kolme liiketoiminta-aluetta – Koti, Puutarha ja Ulkoilu. Liiketoiminta-alueita johdetaan kahden maantieteellisen segmentin – EMEA ja Amerikka – puitteissa.

Liiketoiminta-alueiden johtajat vastaavat omien alueidensa päivittäisestä toiminnasta ja kehittämisestä sekä varmistavat, että toiminta on lakien ja säännösten sekä Fiskarsin toimintaohjeiden (Code of Conduct) mukaista. Lisäksi he huolehtivat, että liiketoiminta-alueisiin kuuluvien yhtiöiden resurssit ovat oikeassa suhteessa niiden tarpeisiin.

Liiketoiminta-alueiden johtajien tukena näissä tehtävissä ovat liiketoiminta-alueiden johtoryhmät sekä maajohtajat. EMEAalueen myyntialueiden johtajat osallistuvat EMEA-alueen liiketoiminta-alueiden johtoryhmien kokouksiin myyntialueiden ja liiketoiminta-alueiden läheisen yhteistyön varmistamiseksi.

Konsernin johtoryhmä seuraa liiketoiminta-alueiden tuloksia ja suunnitelmia kuukausittaisten ja neljännesvuosittaisten raporttien avulla. Johtoryhmä seuraa tärkeimpiä toimintoja sekä käsittelee liiketoiminta-alueeseen, brändi- ja kategoriastrategioihin ja liiketoimintamallin toteutukseen liittyviä asioita säännöllisissä kokouksissa liiketoiminta-alueiden johtajien kanssa.

Vuonna 2012 liiketoiminta-alueiden johtajat olivat:

• Thomas Enckell, Puutarha, EMEA
• Teemu Kangas-Kärki, Koti, 2.3.2012 alkaen, Jaakko Autere 2.3.2012 asti
• Jason Landmark, Ulkoilu, Amerikka
• Juha Lehtola, Veneet
• Paul Tonnesen, Puutarha ja askartelu, Amerikka

FISKARSIN Vuosikertomus 2012

JOHTAJISTON JÄSENET 31.12.2012

Thomas Enckell

Johtaja, Puutarha, EMEA, yhtiössä vuodesta 2007 Synt. 1963, kauppatieteiden maisteri

Keskeinen työkokemus: Iittala Group, myyntijohtaja 2007 Iiittala Group, johtaja, Iittala liiketoiminta-alue ja kansainvälinen myynti 2003–2007 Iittala Group, liiketoiminta-aluejohtaja 2000–2003 Designor, liiketoiminta-aluejohtaja 1996–2000

Luottamustehtävät: Hallituksen jäsen: Stala Oy ja Stala Tubes Oy 2008–

Axel Goss

Johtaja, Myyntialue Keski-Eurooppa, EMEA, yhtiössä vuodesta 2012 Synt. 1961, kauppatieteen maisteri

Keskeinen työkokemus:

Reckitt Benckiser, aluemyyntijohtaja, Eurooppa 2006–2012 Reckitt Benckiser, johtaja, Global Customer Development 2001–2006 Reckitt Benckiser, aluemyyntijohtaja, Eurooppa, Private Label 1998–2000

Jakob Hägerström

Johtaja, Myyntialue Pohjoinen, EMEA, yhtiössä vuodesta 2009 Synt. 1971, kauppatieteiden maisteri

Keskeinen työkokemus:

Fiskars Home, myyntijohtaja 2009–2011 Samsung Electronics Nordic Ab, Suomen markkinointijohtaja 2009 L'Oréal Finland Oy, osastonjohtaja, päivittäistavaraosasto 2005–2008 L'Oréal Finland Oy, tuote- ja markkinointipäällikkö 1999–2003

Teemu Kangas-Kärki

Johtaja, Koti, yhtiössä vuodesta 2008 Synt. 1966, kauppatieteiden maisteri

Keskeinen työkokemus: Fiskars Oyj Abp, talousjohtaja, 2008–2012 Alma Media Oyj, talousjohtaja 2003–2008 Kesko Oyj, talousjohtaja 2002–2003 Kesko Oyj, Corporate Business Controller 2000–2001 Suomen Nestlé Oy, talousjohtaja 1999–2000 Smith & Nephew Oy, talouspäällikkö 1996–1998 Unilever Oy & Gmbh, Marketing Controller & Internal Auditor 1992–1996

Jason Landmark

Johtaja, Ulkoilu, Amerikka, yhtiössä vuodesta 2001 Synt. 1967, kauppatieteiden kandidaatti

Keskeinen työkokemus:

Gerber, myyntijohtaja, markkinointi ja asiakaspalvelu 2001–2004 Newell Rubbermaid Co., kansallinen myyntijohtaja 1997–2001 Newell Rubbermaid, useita myynnin ja markkinoinnin päällikkötehtäviä 1990–1997

Juha Lehtola

Johtaja, Veneet, yhtiössä vuodesta 2009 Synt. 1966, kauppatieteiden maisteri

Keskeinen työkokemus: Stora Enso Oyj, johtaja, uusi liiketoiminta 2007–2009 Stora Enso Oyj, tulosyksikön johtaja 2003–2007 Stora Enso Oyj, johtaja, uudet liiketoiminta-alueet 2002–2003 Stora Enso Packaging Sp., toimitusjohtaja 1999–2002

Timo Leskinen

Henkilöstöjohtaja, yhtiössä vuodesta 2009 Synt. 1970, psykologian maisteri

Keskeinen työkokemus:

Nokia, Nokia Services, henkilöstöjohtaja 2008–2009 Nokia, Nokia Customer and Market Operations, henkilöstöjohtaja 2006–2008 Nokia, Nokia Ventures Organizations, johtaja 2004–2006 Nokia, henkilöstöpäällikkö 2000–2003 Henkilöstökonsultti 1997–2000

Paul Tonnesen

Johtaja, Puutarha & Askartelu, Amerikka, yhtiössä vuodesta 2007 Synt. 1964, MBA, kauppatieteiden kandidaatti

Keskeinen työkokemus:

Elmer´s Products, Inc., kansainvälinen myynti- ja asiakaspalvelujohtaja 2005–2007 Spectrum Brands, myyntijohtaja 2002–2005 American Safety Razor, myynti- ja markkinointijohtaja 1998–2002

Luottamustehtävät:

Hallituksen jäsen: Milwaukee Institute of Art & Design 2011–, Boys and Girls Club 2011–, Le Moyne College School of Business 2011–

Frans Westerlund

Tietohallintojohtaja, yhtiössä vuodesta 2009 Synt. 1966, kauppatieteiden maisteri

Keskeinen työkokemus:

Nokia, johtaja, prosessit ja systeemiratkaisut, Nokia Markets 2006–2009 Nokia, johtaja, IT-palvelut, Nokia tietohallinto 2001–2006 Nokia, johtaja, sovelluspalvelut, Nokia Singapore 2001 Nokia, eri tehtäviä tietohallinnon johdossa 1994–2001

SISÄINEN VALVONTA, RISKIENHALLINTA JA SISÄINEN TARKASTUS

Yhtiön hallitus vastaa hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Käytännössä toimitusjohtajan tehtävä on yhdessä muun johdon kanssa huolehtia muun muassa kirjanpidon ja valvontamekanismien järjestämisestä.

Konsernin taloudellista kehitystä seurataan kuukausittain koko konsernin kattavan raportointijärjestelmän kautta. Liiketoiminta-alueita johdetaan niiden omien johtoryhmien kautta. Liiketoiminta-alueet vastaavat päivittäisten liiketoimintariskien hallinnasta konsernin tuella.

Riskienhallintatoiminnon tehtävänä on tukea liiketoimintatavoitteiden saavuttamista uhkaavien riskien tunnistamista, arviointia ja hallinnointia.

Sisäinen tarkastustoiminto tarkastaa ja arvioi sisäisen valvontajärjestelmän toimivuutta, toimintojen tarkoituksenmukaisuutta ja tehokkuutta sekä ohjeiden noudattamista. Sisäinen tarkastustoiminto pyrkii lisäksi edistämään riskienhallinnan käytäntöjen kehittämistä konsernin liiketoimintayksiköissä. Sisäisen tarkastuksen päällikkö toimii hallinnollisesti toimitusjohtajan alaisuudessa, mutta raportoi tarkastusvaliokunnalle.

Sisäpiirihallinto

Fiskars noudattaa NASDAQ OMX Helsinki Oy:n 9.10.2009 voimaan tullutta listayhtiöiden sisäpiiriohjetta. Yhtiöllä on myös omat sisäpiirisäännöt, jotka on viimeksi päivitetty 1.9.2012. Yhtiön julkiseen sisäpiiriin kuuluvat asemansa perusteella hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja, johtoryhmä, liiketoiminta-alueiden ja EMEA-alueen myyntialueiden johtajat ja tilintarkastajat.

Yhtiöllä on lisäksi yrityskohtainen sisäpiiri. Hankkeista, joiden toteutumisella voi olla vaikutusta yhtiön osakkeen arvoon, pidetään erillistä hankekohtaista rekisteriä. Yhtiön sisäpiirirekisteriä päivittää emoyhtiön lakiasiainosasto. Yhtiön julkiseen sisäpiirirekisteriin kuuluvien sisäpiiriläisten tiedot ovat saatavilla Euroclear Finland Oy:stä, osoite Urho Kekkosen katu 5 C, 00100 Helsinki, puh. 020 770 6000, sekä yhtiön internetsivuilta osoitteesta www.fiskarsgroup.com.

Tilintarkastus

Konsernin tilintarkastajana toimii KPMG Oy Ab päävastuullisena tilintarkastajana KHT Virpi Halonen.

Kaikkien konserniyhtiöiden tilintarkastajille maksettiin vuonna 2012 tilintarkastuspalkkioina yhteensä 0,7 miljoonaa euroa. Lisäksi tilintarkastajille maksettiin tilintarkastukseen liittymättömiä konsulttipalkkioita yhteensä 0,8 miljoonaa euroa. Nämä palkkiot liittyivät suurelta osin verokonsultointiin ja muihin neuvontapalveluihin.

Tiedottaminen

Fiskarsin tavoitteena on, että kaikilla markkinaosapuolilla on oikeat, ajantasaiset ja riittävät tiedot yhtiöstä. Yhtiön hallinnointija ohjausjärjestelmää koskevat tiedot, pörssitiedotteet sekä muuta keskeistä sijoittajatietoa julkaistaan Fiskarsin internetsivuilla heti niiden julkistamisen jälkeen.

Fiskars soveltaa kolmen viikon ajan ennen tuloksen julkistamista niin sanotun hiljaisen periodin periaatetta. Kyseisenä ajankohtana yhtiön edustajat eivät kommentoi markkinatilannetta tai yhtiön näkymiä.

TALOUDELLISEEN RAPORTOINTIPROSESSIIN LIITTYVIEN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN JÄRJESTELMIEN PÄÄPIIRTEET

Taloudellisella raportointiprosessilla tarkoitetaan toimintoja, jotka tuottavat yhtiön johtamisessa käytettävää taloudellista tietoa sekä lakien, standardien ja muiden yhtiötä koskevien säännösten mukaisesti julkistettavaa taloudellista tietoa.

Taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvä sisäinen valvonta

Sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa, että yhtiön johdolla on käytettävissään ajantasaiset, riittävät ja olennaisesti oikeat tiedot yhtiön johtamiseksi ja että yhtiön julkistamat taloudelliset raportit antavat olennaisesti oikeat tiedot yhtiön taloudellisesta asemasta.

Rakenne

Fiskarsilla on neljä operatiivista segmenttiä ja kolme liiketoiminta-aluetta. Kaikilla liiketoiminta-alueilla on omat taloushallintoorganisaationsa. Liiketoiminta-alueiden alaisuudessa toimivat liiketoimintayksiköt muodostavat taloudellisen raportoinnin alimman tason. Liiketoimintayksiköt vastaavat oman yksikkönsä taloushallinnon järjestämisestä ja taloudellisen raportoinnin oikeellisuudesta.

Emoyhtiössä on lisäksi erillinen, konsernin talousjohtajan alaisuudessa työskentelevä konsernin taloushallinnon organisaatio. Liiketoiminta-alueiden ja konsernin taloushallinto-organisaatiot ohjaavat ja valvovat liiketoimintayksiköiden talousosastojen toimintaa. Sisäinen tarkastustoiminto tarkastaa ja valvoo raportointiprosessin toimivuutta ja arvioi taloudellisen raportoinnin luotettavuutta. Rahoitus ja rahoitusriskien hallinta kuuluvat konsernin talousjohtajan alaisuudessa toimivaan rahoitusyksikköön.

Johtaminen

Taloudellisten tavoitteiden asettaminen ja seuranta ovat tärkeä osa Fiskarsin johtamista. Lyhyen aikavälin taloudelliset tavoitteet määritellään vuosittain laadittavan suunnitelman yhteydessä, ja tavoitteiden saavuttamista seurataan kuukausittain. Liiketoimintayksiköt raportoivat kuukausittain toteutuneet taloudelliset tiedot sekä ennusteen taloudellisen tilan kehittymisestä tilikauden aikana. Liiketoimintayksiköistä saadut tiedot yhdistetään ja varmennetaan konsernin taloushallinnossa, ja tiedoista koostetaan johdon kuukausiraportti. Johdon kuukausiraportti sisältää operatiivisten segmenttien ja liiketoiminta-alueiden lyhennetyt tuloslaskelmat, tärkeimmät tunnusluvut sekä kuvauksen liiketoiminnan kannalta merkittävimmistä tapahtumista. Lisäksi raportista käyvät ilmi konsernin tuloslaskelma, tasetiedot, rahavirta sekä tilikauden loppuun ulottuva ennuste taloudellisen tilanteen kehittymisestä. Konsernin hallituksen tarkastusvaliokunta, konsernin hallitus, johtoryhmä ja liiketoiminta-alueiden johtoryhmät seuraavat taloudellisen tilanteen kehittymistä ja arvioivat tavoitteiden saavuttamista kuukausittain.

FISKARSIN Vuosikertomus 2012

Taloushallinnon tietojärjestelmät

Liiketoimintayksiköissä on käytössä useita eri kirjanpidon ja taloudellisen raportoinnin tietojärjestelmiä. Konsernin talousraportointia hoidetaan yhden, keskitetysti hallinnoidun tietojärjestelmän avulla. Liiketoimintayksiköt ja liiketoimintaalueet vastaavat tietojen tuottamisesta konsernin raportointijärjestelmään. Konsernin taloushallinto vastaa konsernin raportointijärjestelmän ylläpidosta ja valvoo, että järjestelmään toimitetaan asianmukaiset ja oikeat tiedot.

Osana viisivuotista kehityssuunnitelmaa yhtiö ottaa EMEA-alueella käyttöön yhteisen toiminnanohjausjärjestelmän (ERP), jonka tavoitteena on yksinkertaistaa taloudellista raportointiprosessia ja vähentää useiden rinnakkaisten järjestelmien hallintaan liittyviä riskejä. Uusi järjestelmä otetaan käyttöön vaiheittain. Ensimmäinen vaihe toteutettiin vuoden 2011 lopussa, ja järjestelmän käyttöönotto aloitettiin ensimmäisissä maissa vuonna 2012. Merkittävimmät käyttöönotot tapahtuvat vuosina 2013 ja 2014.

Ohjeet

Taloudellista raportointia hoidetaan yhtenäisin periaattein. Konsernissa sovelletaan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjä kansainvälisiä IFRS-tilinpäätösstandardeja, ja käytössä on yhtenäinen konsernitilikartta. Konsernin taloushallinto on laatinut yksiköille ohjeet talousraportoinnin sisällöstä ja raportoinnin määräajoista.

Taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvä riskienhallinta

Riskienhallinnan tehtävänä on tunnistaa taloudelliseen raportointiprosessiin liittyviä uhkia, joiden toteutuminen voisi johtaa siihen, että johdolla ei olisi käytettävissään ajantasaisia, riittäviä ja olennaisesti oikeita tietoja yhtiön johtamiseksi ja että yhtiön julkistamat taloudelliset raportit eivät antaisi olennaisesti oikeata tietoa yhtiön taloudesta.

Fiskars hallinnoi taloudelliseen raportointiprosessiin liittyviä riskejä muun muassa seuraavin keinoin: taloushallinnon tarkoituksenmukainen organisointi ja riittävä resursointi, yksittäisten toimenkuvien asianmukainen oikeuksien ja vastuiden rajaaminen, keskitetty konsernin raportointijärjestelmän käyttöoikeuksien hallinta, kirjanpitoon ja raportointiin liittyvä ohjeistus, yhtenäinen konsernitilikartta, tietotekniikan hyödyntäminen, henkilöstön jatkuva koulutus ja raportoitavien tietojen varmentaminen osana raportointiprosessia.

Yhtiö yhtenäistää parhaillaan taloushallinnon prosessejaan ja ottaa käyttöön ajanmukaista tietotekniikkaa osana EMEAalueen viisivuotista kehityssuunnitelmaa. Riskienhallintaa koskevia tavoitteita ovat sisäisten tarkistusten ja sisäisen valvonnan lisääminen sekä johdon päätöksenteossa käyttämän tiedon läpinäkyvyyden ja laadun parantaminen.

RISKIENHALLINTA

Riskienhallinnan yleisenä tavoitteena on tunnistaa, arvioida ja hallinnoida yhtiön liiketoimintatavoitteiden saavuttamista uhkaavia riskejä. Tavoitteena on turvata henkilöstö ja omaisuus, varmistaa tuotteiden keskeytymättömät toimitukset asiakkaille, varjella yhtiön mainetta ja tavaramerkkejä sekä suojata omistaja-arvoa yhtiön kannattavuutta tai varallisuutta alentavilta vahingoilta.

Riskienhallinnan periaatteet on kirjattu Fiskarsin hallituksen hyväksymään riskienhallintapolitiikkaan. Hallituksen tarkastusvaliokunta seuraa riskienhallintajärjestelmien toimivuutta. Riskien tunnistaminen, arviointi ja merkittävissä määrin myös hallinnointi on hajautettu liiketoimintayksiköihin ja tukitoimintoihin. Konsernin rahoitusyksikkö vastaa riskienhallintaan liittyvien menetelmien, työvälineiden ja raportoinnin kehittämisestä ja ylläpidosta. Lisäksi se tekee yhdessä liiketoimintayksiköiden ja tukitoimintojen kanssa säännöllisiä riskikartoituksia ja avustaa kartoitusten perusteella laadittavien toimintasuunnitelmien laadinnassa.

Fiskarsilla on laaja vakuutusturva keskeisten omaisuus-, keskeytys-, kuljetus- ja vastuuvahinkojen varalle. Vakuutusten hallinnointi on tiettyjä paikallisia vakuutuksia lukuun ottamatta keskitetty konsernin rahoitusyksikköön. Konsernin rahoitusyksikkö hallinnoi rahoitusriskejä hallituksen hyväksymien periaatteiden mukaisesti.

Riskienhallinnan puitteet

FISKARSIN Vuosikertomus 2012

LIIKETOIMINNAN EPÄVARMUUSTEKIJÖITÄ

Asiakassuhteet ja jakelu

Fiskars valmistaa ja myy kuluttajille suunnattuja tuotteita. Yleisen taloudellisen tilanteen ja kulutuskysynnän heikentymisellä Fiskarsille tärkeillä markkinoilla Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa saattaa olla negatiivinen vaikutus yhtiön liikevaihtoon ja kannattavuuteen. Fiskarsin tuotteita myydään pääasiassa tukku- ja vähittäisliikkeille sekä suoraan omien liikkeiden kautta kuluttajille. Myynti yksittäisille suurasiakkaille on osassa toimintaa hyvin tärkeää, mutta minkään asiakkaan osuus konsernin kokonaisliikevaihdosta ei ole yli 10 %.

Joidenkin suurten asiakkaiden myyntivalikoimaa ja toimittajavalintoja koskevat päätökset tehdään kerran vuodessa. Jos tällaisten asiakkaiden tarpeita ei kyetä täyttämään, seurauksena voi olla asiakkaan menettäminen. Muutaman suurasiakkaan menettäminen tai vakava häiriö erikoistuneen jakelukanavan toiminnassa voi vaikuttaa konsernin toimintaan ja tulokseen negatiivisesti.

Toimitusketju

Merkittävä osa Fiskarsin myymistä tuotteista on sopimusvalmistajien valmistamia. Lisäksi yhtiö ostaa osia ja raaka-aineita useilta eri toimittajilta. Lisääntynyt ulkoistaminen kasvattaa yhtiölle aiheutuvia ulkoistettuun toimitusketjuun liittyviä riskejä. Useimmat toimittajat sijaitsevat Aasiassa, kaukana Fiskarsin tärkeistä markkinoista. Hankintalähteen tai logistiikkaketjun häiriöt voivat estää tuotteiden asianmukaisen toimituksen asiakkaille.

Yhtiöön kohdistuu myös yhä enemmän toimittajamaiden juridisia, taloudellisia, poliittisia ja sääntelyyn liittyviä riskejä. Yhtiön toimittajien valinnassa korostetaan toimitusvarmuutta, toimittajan kykyä vastata kysynnän muutoksiin, laatua sekä toimittajan toiminnan eettisyyttä. Fiskars vaatii kumppaneiltaan sitoutumista työ- ja ihmisoikeuksia, terveyttä ja turvallisuutta, ympäristöä sekä liiketoiminnan eettisyyttä koskeviin periaatteisiin. Toimittajien edellytetään toimivan Fiskarsin toimittajien toimintaohjeiden (Supplier Code of Conduct) mukaisesti, mikä varmistetaan auditoinnein.

Saumattomasti toimivan toimitusketjun tärkeys kasvaa, ja Fiskars vahvistaa jatkuvasti globaalia hankintatoimintaansa. Yhtiöllä on hankintatoimistot Shanghaissa, Bangkokissa ja Helsingissä. Tavoitteena on tuoda lisäarvoa yhdenmukaistamalla yhtiön hankintaprosessit ja toimittajien hallintaa koskevat periaatteet maailmanlaajuisesti.

Raaka-aineet ja komponentit

Fiskarsin tuotteiden tärkeimmät raaka-aineet ovat teräs, alumiini ja muovi. Raaka-aineiden, komponenttien ja energian hintojen tai saatavuuden äkilliset muutokset saattavat vaikuttaa yhtiön kannattavuuteen. Hintariskien hallitsemiseksi Fiskars on tehnyt eräiden raaka-ainetoimittajien kanssa pitkäaikaisia sopimuksia. Suomen tuotantolaitosten käyttämän sähkön hinta suojataan johdannaisten avulla.

Valuuttakurssit

Merkittävä osa konsernin toiminnasta sijoittuu euroalueen ulkopuolelle. Konsernitilinpäätökset laaditaan euroina, ja valuuttakurssimuutoksilla voi olla negatiivinen vaikutus konsernin raportoituun liikevaihtoon, liiketulokseen ja taseeseen. Lisäksi valuuttakurssimuutokset voivat vaikuttaa kielteisesti Fiskarsin kilpailukykyyn. Yhtiö pyrkii hallinnoimaan kaupallisiin kassavirtoihin liittyviä valuuttariskejä ensisijaisesti liiketoiminnallisin keinoin. Tuotantopanokset hankitaan ja tuotteet myydään pääasiassa konserniyhtiöiden paikallisvaluutassa. Suurin osa arvioidusta valuuttamääräisestä viennistä ja tuonnista suojataan enintään 12 kuukautta etukäteen.

Tavaramerkit ja maine

Fiskarsilla on hallinnassaan joukko maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tunnettuja tavaramerkkejä ja brändejä. Tapahtuma, joka vaikuttaa negatiivisesti kuluttajien luottamukseen, voi haitata myös konsernin liiketoimintaa. Fiskars seuraa tarkasti brändiensä menestystä ja ryhtyy aina tarvittaessa toimiin suojellakseen tavaramerkkiensä arvoa.

Sää ja kausivaihtelut

Joidenkin Fiskarsin tuotteiden kysyntään, kuten puutarhatyökalujen kysyntään keväällä ja lumityökalujen kysyntään talvella, vaikuttaa sää. Tilastollisesti normaalista poikkeavat olosuhteet voivat vaikuttaa kausituotteiden myyntiin negatiivisesti. Kodintuotteiden myynti painottuu voimakkaasti vuoden viimeiselle neljännekselle. Tuotteiden saatavuuden tai kysynnän mahdolliset ongelmat viimeisen vuosineljänneksen aikana saattavat vaikuttaa merkittävästi koko tilikauden tulokseen.

EMEA-alueen investointiohjelma

Fiskars käynnisti joulukuussa 2010 EMEA-alueella viisivuotisen kehitysohjelman, joka sisältää investointeja noin 50 miljoonan euron arvosta. Ohjelman tavoitteena on luoda entistä virtaviivaisempi toimitusketju ja parantaa liiketoiminnan läpinäkyvyyttä yhteisten prosessien ja tietojärjestelmien, muun muassa uuden yhteisen toiminnanohjausjärjestelmän (ERP), avulla. Ohjelma voi viivästyä tai epäonnistua, jos yhtiö ei kykene toteuttamaan sitä suunnitellusti. Ohjelman toteutusta varten on perustettu erillinen projektitiimi, jossa on mukana myös ulkopuolisia neuvonantajia. Konsernin johtoryhmä seuraa ohjelman etenemistä, ja siitä raportoidaan säännöllisesti hallitukselle.

Yrityskaupat

Kaikkiin yrityskauppoihin liittyy huolellisesta due diligence -prosessista huolimatta riskejä. Fiskars minimoi näitä riskejä suunnittelemalla integraation etukäteen, ottamalla hallinnointiperiaatteet käyttöön välittömästi kaupan toteutumisen jälkeen, perustamalla yhteisen integraatiotyöryhmän ja seuraamalla integraatiota ja uuden yhtiön kehittymistä tarkasti kyseisen liiketoiminta-alueen johtoryhmässä. konsernin johtoryhmässä ja konsernin hallituksessa.

Osakkuusyhtiö

Fiskarsilla on huomattava sijoitus osakkuusyhtiö Wärtsilä Oyj Abp:ssä. Suuret muutokset Wärtsilän osakkeen kurssissa tai yhtiön kannattavuudessa tai osingonmaksussa voivat vaikuttaa Fiskarsiin merkittävästi.

FISKARSIN PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS

Hallituksen palkitseminen

Varsinainen yhtiökokous päättää hallituksen palkkioista. Hallituksen nimitysvaliokunta valmistelee yhtiökokoukselle tehtävät esitykset hallituksen jäsenten palkkioista.

Vuonna 2012 yhtiökokous päätti hallituksen jäsenten vuosipalkkioiksi:

• hallituksen puheenjohtaja: 80 000 euroa
• hallituksen varapuheenjohtaja: 55 000 euroa
• hallituksen jäsenet: 40 000 euroa.

Hallituksen ja valiokuntien kokoukseen osallistumisesta maksetaan hallituksen jäsenille 600 euroa kokoukselta, hallituksen puheenjohtajalle 1 100 euroa hallituksen ja valiokuntien kokoukselta sekä tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle 1 100 euroa tarkastusvaliokunnan kokoukselta. Lisäksi heille korvataan matka- ja muut kulut, jotka ovat syntyneet heidän hoitaessaan yhtiön asioita.

Hallituksen jäsenille maksetut palkkiot olivat yhteensä 516 000 euroa vuonna 2012. Hallituksen jäsenet eivät kuulu Fiskarsin kannustinjärjestelmiin, eivätkä he ole työ- ja toimisuhteessa yhtiöön.

Hallituksen jäsenten palkkiot vuodelta 2012

	Vuosipalkkio	Kokouspalkkio	Yhteensä
Nimi	(EUR)	(EUR)	(EUR)
Kaj-Gustaf Bergh, Puheenjohtaja	77 500	20 900	98 400
Alexander Ehrnrooth, Varapuheenjohtaja	53 750	10 200	63 950
Paul Ehrnrooth, Varapuheenjohtaja	53 750	9 600	63 350
Ralf Böer	38 750	10 200	48 950
Louise Fromond	38 750	8 400	47 150
Gustaf Gripenberg, Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja	38 750	11 000	49 750
Ingrid Jonasson Blank	38 750	10 200	48 950
Karsten Slotte	38 750	7 800	46 550
Jukka Suominen	38 750	10 200	48 950
Yhteensä	417 500	98 500	516 000

Hallituksen päättämä konsultointipalkkio puheenjohtajalle

Hallitus päätti vuoden 2012 toisella vuosineljänneksellä maksaa puheenjohtajalle kertaluonteisen 200 000 euron harkinnanvaraisen konsultointipalkkion, joka liittyi Fiskars-konsernin ja Investor AB:n välisen, pitkäaikaista Wärtsilä-omistusta koskevan yhteistyön neuvotteluihin ja loppuunsaattamiseen.

FISKARSIN Vuosikertomus 2012

Fiskarsin palkitsemisfilosofia

Fiskarsin palkitsemisfilosofia perustuu ydinvakaumukseemme että kaiken, pienimmätkin asiat, voi tehdä paremmin ja fiksummin. Palkitsemisrakenteemme on suunniteltu markkina-relevanteiksi ja suoritukseen perustuviksi; poikkeuksellisesta suorituksesta palkitaan enemmän kuin keskivertosuorituksesta. Useimpien Fiskarsin työntekijöiden – tehtaan lattialta ylimpään johtoon – palkitseminen koostuu peruspalkasta, bonuksesta ja eduista. Kokonaispalkitsemisessa tähtäämme kilpailukykyyn kyseisellä markkinalla. Kunkin työntekijän palkka perustuu kotimaahan, vastuu-alueeseen, kokemukseen ja suoritukseen. Bonuskäytäntö perustuu jatkuvan kehittymisen filosofiaan, mikä tarkoittaa että Fiskars maksaa bonuksia vain, kun liiketoiminta kehittyy edellisvuotta paremmin.

Johtoryhmän palkitsemisen pääpiirteet

Hallitus valitsee toimitusjohtajan ja hyväksyy hänen johtajasopimuksensa ehdot sekä palkitsemisen. Hallitus valitsee myös konsernin johtoryhmän jäsenet, hyväksyy heidän palkkansa ja muun palkitsemisen sekä päättää konsernin palkitsemisjärjestelmän perusteista. Hallituksen palkitsemisvaliokunta vastaa näiden asioiden valmistelusta.

Peruspalkan lisäksi Fiskars tarjoaa yhtiön ylimmälle johdolle erilaisia suorituksen parantamiseen tähtääviä palkkio-ohjelmia. Tällaisia ovat vuotuinen bonuspalkkio-ohjelma ja pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä. Johtoryhmällä on myös vapaaehtoinen maksuperusteinen lisäeläkevakuutus.

Fiskars Oyj Abp:llä ei ole voimassa olevia osakkeen kurssiin sidottuja optio-ohjelmia.

Kannustinohjelman rakenne

Sekä vuotuisen bonuspalkkio-ohjelman että pitkän aikavälin kannustinohjelman tarkoituksena on palkita ylintä johtoa ennalta vahvistettujen tavoitteiden saavuttamisen perusteella. Kannustinohjelmaan kuuluville määritetään tavoitetaso, jonka perusteella kannustinpalkkio määräytyy prosenttiosuutena peruspalkasta. Kannustintavoitteet ovat tavoitemahdollisuus, eivätkä ne takaa palkkion maksamista. Todelliset kannustinpalkkiot maksetaan vertaamalla suoritusta ohjelman mittareihin. Mittarit voivat koostua taloudellisista ja toiminnallisista mittareista sekä henkilökohtaisista tavoitteista. Mahdollisen palkkion suuruus vaihtelee nollasta maksimiprosenttiin vuosipalkasta. Toimitusjohtajan ja johtoryhmän muiden jäsenten enimmäistaso on 1,5 kertaa tavoitetaso.

Fiskarsilla on pitkän aikavälin kannustinohjelma, johon kuuluvat avainhenkilöt hallitus valitsee vuosittain. Ansaintakriteereinä ovat yksinomaan taloudelliset tavoitteet, joista hallitus päättää vuosittain. Vuonna 2012 tavoitteet oli sidottu yhtiön liikevaihtoon ja liiketoiminnan kassavirtaan.

Pitkän aikavälin kannustinohjelman ansaintajakso on kalenterivuosi, jota seuraa kahden vuoden sitouttamisjakso. Palkkio maksetaan sitouttamisjaksoa seuraavan vuosineljänneksen aikana. Ensimmäiset, vuoden 2009 suoritukseen perustuvat pitkän aikavälin kannustinpalkkiot maksettiin vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä. Vuoden 2012 suoritukseen perustuvat pitkän aikavälin kannustinpalkkiot maksetaan vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä.

Yhtiön omaan liiketoimintaan liittyvä osakkeen arvonnousu (pois lukien Wärtsilän vaikutus osakekurssiin) sitouttamisjakson aikana voi nostaa lopullista maksettavaa palkkiota enintään 50 %.

Toimitusjohtajan kannustinjärjestelmän periaatteet vuonna 2012

				Lopullinen maksimipalkkio
	Minimi	Tavoite	Maksimi	sitouttamisjakson jälkeen*
Vuotuinen bonuspalkkio-ohjelma, % vuosipalkasta	0	60 %	80 %	N/A
Pitkän aikavälin kannustinohjelma, % vuosipalkasta	0	60 %	90 %	135 %

* Riippuu yhtiön omaan liiketoimintaan liittyvästä osakkeen arvon kehityksestä, pois lukien Wärtsilän vaikutus osakekurssiin.

Johtoryhmän kannustinjärjestelmän periaatteet vuonna 2012

				Lopullinen maksimipalkkio
	Minimi	Tavoite	Maksimi	sitouttamisjakson jälkeen*
Vuotuinen bonuspalkkio-ohjelma, % vuosipalkasta	0	20―60%	30―90%	N/A
Pitkän aikavälin kannustinohjelma, % vuosipalkasta	0	20―40%	30―60%	45―90%

* Riippuu yhtiön omaan liiketoimintaan liittyvästä osakkeen arvon kehityksestä, pois lukien Wärtsilän vaikutus osakekurssiin.

Toimitusjohtajan palkitseminen

Toimitusjohtajan palkitseminen koostuu palkasta, vuotuisesta bonuspalkkiosta ja pitkän aikavälin kannustinohjelmasta. Toimitusjohtajan kannustinohjelmien tavoitetaso on 60 % vuosipalkasta. Vuonna 2012 vuotuisen bonuspalkkion taloudelliset tavoitteet liittyivät liikevaihdon kasvuun, konsernin tulokseen ennen veroja ilman Wärtsilää, bruttokatteeseen ja kassavirtaan. Pitkän aikavälin kannustinohjelman taloudelliset tavoitteet liittyivät liikevaihtoon ja liikevoittoon.

Toimitusjohtajan vapaaehtoiseen lisäeläkevakuutukseen maksetaan 20 % hänen vuosipalkastaan ilman bonuspalkkioita.

Toimitusjohtajan toimitusjohtajasopimus päättyy hänen täyttäessään 60 vuotta. Sekä yhtiöllä että toimitusjohtajalla on kuuden kuukauden irtisanomisaika. Yhtiön toimesta tapahtuvan irtisanomisen yhteydessä maksettavan korvauksen määrä vastaa yhden vuoden palkkaa kuuden kuukauden irtisanomispalkan lisäksi.

Toimitusjohtaja Kari Kauniskankaan palkka luontoisetuineen ja bonuspalkkioineen oli vuonna 2012 yhteensä 1 047 598 euroa. Kiinteän vuosipalkan osuus oli 403 744 euroa, vuodelta 2011 maksettujen bonuspalkkioiden osuus 234 354 euroa ja vuodelta 2009 maksettujen pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän palkkioiden osuus 409 500 euroa.

Vuoden 2012 ansaintajaksolla pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän mukaiset bonuspalkkiot ilman osakkeen mahdollisesta arvonnoususta johtuvaa korotusta olivat toimitusjohtajan osalta yhteensä 95 256 euroa. Vuoden 2012 suoritukseen perustuvat pitkän aikavälin palkkiot maksetaan vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä.

Toimitusjohtajan pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä 2013–2014

Hallitus päätti elokuussa 2012 toimitusjohtajan pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän uudistamisesta ja asetti tavoitteet vuosille 2013 ja 2014 edistääkseen kannattavaa kasvua ja palkitakseen jatkuvasta kehityksestä.

Toimitusjohtajan kannustinpalkkiotaso on vuonna 2014 30–270 % vuosipalkasta. Lopullinen maksettava kannustinpalkkio riippuu kuitenkin osakkeen arvonkehityksestä (pois lukien Wärtsilän vaikutus osakekurssiin) sitouttamisjakson aikana. Yhtiön omaan liiketoimintaan liittyvä osakkeen arvonnousu voi nostaa lopullista maksettavaa kannustinpalkkiota enintään 200 % ja arvonlasku pienentää lopullista maksettavaa kannustinpalkkiota enintään 50 %.

Ansaintajakso on kalenterivuosi, jota seuraa puolelle kannustinpalkkiosta vuoden sitouttamisjakso ja puolelle kannustinpalkkiosta kahden vuoden sitouttamisjakso. Palkkio maksetaan sitouttamisjaksoa seuraavan vuosineljänneksen aikana.

Johtoryhmän palkitseminen

Konsernin johtoryhmän jäsenien vuotuisen bonuspalkkio-ohjelman tavoitetaso oli vuonna 2012 20–60 % vuosipalkasta. Ansaintakriteerit liittyvät pääosin konsernin taloudellisiin ja osin henkilökohtaisiin, omaan vastuualueeseen liittyviin tavoitteisiin. Vuonna 2012 taloudelliset tavoitteet liittyivät pääasiassa liikevaihdon kasvuun, konsernin tulokseen ennen veroja ilman Wärtsilää ja bruttokatteeseen.

Johtoryhmän jäsenet voivat kuulua myös yhtiön pitkän aikavälin kannustinjärjestelmään, jonka tavoitetaso vastaa vuotuisen bonuspalkkion tavoitetasoa.

Konsernin johtoryhmän jäsenillä on vapaaehtoinen maksuperusteinen lisäeläkevakuutus, johon maksetaan 14–20 % johtajien vuosipalkasta ilman bonuspalkkioita. Johtoryhmän jäsenten eläkeikä on 60–68 vuotta.

Johtoryhmän jäsenten (toimitusjohtajaa lukuun ottamatta) palkat luontoisetuineen ja bonuspalkkioineen olivat vuonna 2012 yhteensä 1 392 330 euroa. Kiinteiden vuosipalkkojen osuus oli 753 631 euroa, vuodelta 2011 maksettujen bonuspalkkioiden osuus 255 740 euroa ja vuodelta 2009 pitkän aikavälin kannusjärjestelmän perusteella maksetut bonuspalkkiot 414 005 euroa.

Vuoden 2012 ansaintajaksolla pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän mukaiset bonuspalkkiot ilman osakkeen mahdollisesta arvonnoususta johtuvaa korotusta olivat johtoryhmän osalta (toimitusjohtajaa lukuun ottamatta) yhteensä 70 936 euroa. Nämä palkkiot maksetaan vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä.

Uuden talousjohtajan palkitseminen

Fiskars nimitti Ilkka Pitkäsen konsernin uudeksi talousjohtajaksi syyskuusta 2012 alkaen. Tullessaan yhtiön palvelukseen hän sitoutui ostamaan yhtiön osakkeita allekirjoitusbonuksensa, 72 750 euron, nettosummalla. Hän sitoutuu pitämään osakkeet vuoteen 2015 asti.

Toimitusjohtajan palkat ja palkkiot vuonna 2012

	2012	2011
Peruspalkka (EUR)	403 744	389 816
Bonuspalkkio edelliseltä vuodelta (EUR)	234 354	256 648
Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän perusteella maksetut bonuspalkkiot (EUR)	409 500	n/a
Yhteensä (EUR)	1 047 598	646 464
Maksut vapaaehtoiseen eläkevakuutukseen (EUR)	77 963	76 042

Muiden johtoryhmän jäsenten* palkat ja palkkiot 2012

	2012	2011
Peruspalkka (EUR)	722 586	753 631
Bonuspalkkio edelliseltä vuodelta (EUR)	255 740	284 732
Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän perusteella maksetut bonuspalkkiot (EUR)	414 005	n/a
Yhteensä (EUR)	1 392 330	1 038 363
Maksut vapaaehtoiseen eläkevakuutukseen (EUR)	98 736	133 750

* Sis. Teemu Kangas-Kärki 2.3.2012 asti, vt. talousjohtaja Jyri Virrantuomi 2.3.–30.8., 2012, Ilkka Pitkänen 1.9.2012 alkaen, Hille Korhonen 31.10.2012 asti ja Risto Gaggl 20.11.2012 alkaen.

Pitkän aikavälin kannustinohjelman kautta ansaitut bonuspalkkiot

Ansaintakausi	2010	2011	2012
Maksetaan*	2013	2014	2015
Toimitusjohtaja (EUR)	271 740	286 230	95 256
Muut johtoryhmän jäsenet (EUR)	211 142	220 942	70 936

* Maksetaan osakekurssin kertoimella tarkistettuna.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2012

Vuosi 2012 lyhyesti

Fiskarsin liiketoiminta kehittyi vuonna 2012 tasaisesti huolimatta epävakaasta liiketoimintaympäristöstä ja Euroopan heikkenevästä taloustilanteesta. Liikevaihto kasvoi 1 % 747,8 milj. euroon (2011: 742,5 milj. euroa), vaikka Silva-liiketoiminta myytiin vuoden 2011 kolmannella vuosineljänneksellä ja lumityökalujen myynti oli pienempää kuin vuonna 2011.

Liiketulos ilman kertaluonteisia eriä kasvoi 2 % 63,1 milj. euroon, mikä on jälleen kaikkien aikojen korkein taso. Kertaluonteiset erät mukaan lukien liiketulos kasvoi 21 % 63,9 milj. euroon (52,8). Hyvään kehitykseen vaikutti oman toiminnan tehostuminen.

Liiketoiminnan rahavirta oli 95,0 milj. euroa (107,4) ja osakekohtainen tulos oli 2,18 euroa (1,91), sisältäen 1,06 (0,85) euron kertaluonteisen voiton Wärtsilä-osakkeiden myynnistä. Hallitus ehdottaa osingoksi 0,65 euroa osakkeelta (0,62 sekä lisäosinko 0,75).

Konsernin tuloskehitys

Toimintaympäristö vuonna 2012

Epävarma taloustilanne ja julkisen talouden leikkaukset heikensivät kuluttajien luottamusta Euroopassa vuonna 2012, ja vähittäiskauppa hallinnoi edelleen varastojaan tarkasti. Tilanne Pohjois-Euroopassa oli vakaampi kuin Etelä-Euroopassa, jossa markkinaolosuhteet olivat erityisen haastavia. Taloustilanne heikkeni vuoden mittaan, mikä vaikutti vähittäiskauppaan ja kuluttajiin useilla markkinoilla. Monissa maissa puutarha-alan vähittäiskauppa kärsi lisäksi epätavallisen sateisesta säästä.

Pohjois-Amerikassa vuosi alkoi varovaisen optimismin merkeissä, ja kuluttajat tuntuivat rohkaistuvan ja olevan halukkaita tekemään siirtyneitä ostoksiaan. Kevään ja kesän mittaan kuluttajien luottamus kuitenkin heikkeni uudelleen, kun pessimismi taloustilanteesta syveni. Lämmin sää auttoi puutarha-alan kauppiaita, joista osa myi edelleen edellisvuodelta yli jääneitä varastojaan. Vuoden loppua kohti rohkaisevat talousuutiset vahvistivat kuluttajien luottamusta ja vähittäiskauppa kasvoi, mutta vuoden lopussa huolet talouskuilusta latistivat jälleen tunnelman. Kauppa vältteli edelleen varastojen täydentämistä vähittäiskaupan kasvusta huolimatta.

Liikevaihto

milj. euroa	2012	2011	Muutos	Muutos vn*
Konserni	747,8	742,5	1 %	-3 %
EMEA	501,9	516,8	-3 %	-4 %
Amerikka	250,4	232,5	8 %	0 %

* vertailukelpoisin valuuttakurssein.

2012	2011	Muutos
63,9	52,8	21 %
42,6	33,7	26 %
34,2	30,5	12 %
-12,9	-11,4	13 %

Liikevaihto ja liiketulos

Tammi-joulukuussa Fiskars-konsernin liikevaihto kasvoi 1 % 747,8 milj. euroon (742,5), vaikka Silva-liiketoiminta myytiin vuoden 2011 kolmannella vuosineljänneksellä ja lumityökalujen myynti oli pienempää kuin vuonna 2011. Vertailukelpoinen liikevaihto, vertailukelpoisilla valuuttakursseilla ja ilman Silvaa Q1–Q2 2011, pieneni 1 %. EMEA-segmentin liikevaihto pieneni, kun taas Amerikka-segmentin liikevaihto kasvoi myönteisen valuuttakurssikehityksen myötä.

EMEA-segmentin liikevaihto oli 501,9 milj. euroa (516,8) ja Amerikka-segmentin 250,4 milj. euroa (232,5).

Tammi-joulukuun liiketulos ilman kertaluonteisia eriä kasvoi 2 % 63,1 milj. euroon, mikä on jälleen kaikkien aikojen korkein taso. Kertaluonteiset erät mukaan lukien liiketulos kasvoi 21 % 63,9 milj. euroon (52,8). Hyvään kehitykseen vaikutti oman toiminnan tehostuminen.

EMEA-segmentin liiketulos oli 42,6 milj. euroa (33,7), mikä sisälsi heinä-syyskuussa 2012 0,8 milj. euron kertaluonteisen tuloutuksen Silvan vuonna 2011 tapahtuneeseen myyntiin liittyvästä varauksesta. Vuonna 2012 ei ollut kertaluonteisia kuluja. Vuonna 2011 EMEA-segmentin kertaluonteiset kulut olivat yhteensä 9,3 milj. euroa, josta 5,3 milj. euroa liittyi Silvaliiketoiminnan myyntiin ja 3,0 milj. euroa markkinaoikeuden määräämään seuraamusmaksuun. Vuonna 2012 Amerikkasegmentin liiketulos kasvoi 12 % 34,2 milj. euroon (30,5, sisältäen 1,1 milj. euron kertaluonteisen tuotteiden takaisinvetokustannuksen kolmannella neljänneksellä). Tuloskehitykseen vaikutti askarteluliiketoiminnan myynnin kasvu.

Rahoituserät ja tulos

Fiskarsin osuus osakkuusyhtiö Wärtsilän tuloksesta oli 47,8 milj. euroa (42,7), ja puuvarannon käyvän arvon muutos oli 5,6 milj. euroa (-1,0). Biologisten hyödykkeiden käypä arvo kasvoi 4,4 milj. euroa vuoden 2012 aikana tehdyn, kolmannen osapuolen verifioiman metsävarallisuuden inventoinnin vuoksi, jossa sekä metsän määrä kokonaisuutena että eri puutavaralajien osuudet arvioitiin uudelleen.

Tammi-joulukuun nettorahoituskulut olivat -3,8 milj. euroa (-2,4). Tulos ennen veroja oli 200,4 milj. euroa (161,8). Vuoden 2012 toisella neljänneksellä Fiskars kirjasi 87,0 milj. euron (Q1 2011: 69,8) voiton Wärtsilä-omistuksensa osittaisesta myynnistä. Vuonna 2011 joulukuussa päätetyllä muutoksella vuoden 2012 Suomen yhteisöverokantaan oli positiivinen vaikutus tuloveroihin 2011. Osakekohtainen tulos oli 2,18 euroa (1,91) vuonna 2012.

Investointiohjelma EMEAssa

Fiskarsin uusi, integroitu toimintamalli on toteutusvaiheessa. Fiskars käynnisti joulukuussa 2010 merkittävän viisivuotisen investointiohjelman, jonka tavoitteena on luoda EMEA-alueelle kilpailukykyiset rakenteet, järjestelmät ja prosessit muun muassa uuden yhteisen toiminnanohjausjärjestelmän (ERP) avulla.

Noin 50 milj. euron investointi rahoitetaan liiketoiminnan rahavirrasta. Näiden vuosien aikana ohjelma kasvattaa Fiskarsin liiketoiminnan kuluja ja investointeja.

Järjestelmän käyttöönotto aloitettiin ensimmäisissä maissa vuoden 2012 aikana. Merkittävimmät käyttöönotot tapahtuvat vuosien 2013 ja 2014 aikana.

Käyttöönottovaiheen jälkeen ohjelman odotetaan parantavan entisestään Fiskarsin toimintojen tehokkuutta ja vähitellen myös kannattavuutta ja rahavirtaa. Hanke luo pohjan entistäkin paremmalle asiakaspalvelulle ja kasvulle.

FISKARSIN Vuosikertomus 2012

Rahavirta, tase ja rahoitus

Tammi-joulukuussa liiketoiminnan rahavirta oli 95,0 milj. euroa (107,4). Rahavirta sisältää osakkuusyhtiö Wärtsilän maksamia osinkoja 26,8 milj. euroa (40,9).

Investointien rahavirta oli vuoden aikana 94,5 milj. euroa (92,3). Investointien rahavirta sisältää Wärtsilä-osakkeiden myyntituloa 126,4 milj. euroa (109,7). Vuonna 2011 Silvan myynnillä oli yhteensä noin 6,3 milj. euron positiivinen vaikutus investointien rahavirtaan. Tammi-joulukuun 2012 rahavirta investointien jälkeen oli -179,2 milj. euroa (-199.5).

Vuoden investoinnit olivat 32,7 milj. euroa (24,4). Investointien kasvu liittyy pääasiassa joulukuussa 2010 aloitettuun investointiohjelmaan EMEAssa. Yhtiö investoi lisäksi tuotekehitykseen sekä tuotantokapasiteetin lisäämiseen ja korvausinvestointeihin.

Poistot olivat 21,9 milj. euroa (21,5) vuonna 2012.

Fiskarsin käyttöpääoma oli joulukuun lopussa 71,4 milj. euroa (82,7). Omavaraisuusaste kasvoi ollen 66 % (59), ja nettovelkaantumisaste oli 12 % (27).

Rahavarat olivat kauden lopussa 16,4 milj. euroa (6,1). Korollinen nettovelka oli 72,4 milj. euroa (150,8). Lyhytaikainen velka oli 20,4 milj. euroa (82,5) ja pitkäaikainen velka oli 69,3 milj. euroa (75,4). Lyhytaikainen velka koostuu ensisijaisesti Fiskars Oyj Abp:n liikkeelle laskemista yritystodistuksista. Lisäksi Fiskarsilla oli 430 milj. euroa (455) käyttämättömiä sitovia pitkäaikaisia valmiusluottoja pohjoismaisissa pankeissa.

Fiskars allekirjoitti marraskuussa 2012 sopimuksen 80 milj. euron valmiusluotosta, joka korvaa yhtiön marraskuussa 2007 allekirjoittaman sopimuksen 80 milj. euron valmiusluotosta. Uuden valmiusluoton kesto on viisi vuotta, ja se on tarkoitettu yhtiön yleisiin tarkoituksiin.

Tuotekehitys

Konsernin tuotekehityskustannukset olivat 8,1 milj. euroa (8,6) eli 1,1 % liikevaihdosta (1,2). Muutos johtui Silvaliiketoiminnasta luopumisesta.

Henkilöstö

Konsernin palveluksessa oli keskimäärin 3 364 (3 545) kokoaikaista vastaavaa työntekijää (FTE). Joulukuun lopussa konsernin palveluksessa oli 3 449 henkilöä (3 574), joista 1 610 (1 670) Suomessa. Henkilöstön vähentyminen johtuu pääasiassa Silva-liiketoiminnan myynnistä heinäkuussa 2011.

Henkilöstö (FTE), keskimäärin	2012	2011	Muutos
Konserni	3 364	3 545	-5 %
EMEA	2 604	2 798	-7 %
Amerikka	550	566	-3 %
Muut	210	180	17 %

Toimintasegmentit ja liiketoiminta-alueet

Fiskarsin toimintasegmentit ovat EMEA (Eurooppa, Lähi-itä, Aasia ja Tyynenmeren alue), Amerikka, Wärtsilä (osakkuusyhtiö) ja Muut (kiinteistöt, konsernihallinto ja palvelukeskus).

Liiketoiminta-alueet ovat Koti (Asumisen ja Keittiön sekä koulun, toimiston ja askartelun tuotteet), Puutarha (puutarhatuotteet) ja Ulkoilu (ulkoiluvälineet ja veneet).

FISKARSIN Vuosikertomus 2012

Liiketoiminta-alueet

Liikevaihto

milj. euroa	2012	2011	Muutos	Muutos vn*
Koti	322,8	306,3	5 %	3 %
Puutarha	287,6	294,3	-2 %	-5 %
Ulkoilu	133,3	137,8	-3 %	-8 %

* vertailukelpoisin valuuttakurssein.

EMEA

milj. euroa	2012	2011	Muutos
Liikevaihto	501,9	516,8	-3 %
Liiketulos (EBIT)	42,6	33,7	26 %
Investoinnit	8,4	13,4	-37 %
Henkilöstö (FTE), keskimäärin	2 604	2 798	-7 %

EMEA-alueen liikevaihto pieneni Silva-liiketoiminnasta luopumisen ja lumityökalujen ja veneiden myynnin pienenemisen vuoksi 3 % 501,9 milj. euroon (516,8). Vertailukelpoinen liikevaihto (vertailukelpoisilla valuuttakursseilla ja ilman Silvaa tammi-kesäkuussa 2011) laski 2 %.

Kodinliiketoiminnan myynti kasvoi Asumisen kategorian johdolla. Kasvua tukivat onnistuneet lanseeraukset ja jakelun kasvu. Keittiö- ja askartelutuotteiden myynti ei yltänyt edellisvuoden tasolle.

Puutarhatuotteiden myynti jäi edellisvuodesta, jolloin lumityökalujen kysyntä oli poikkeuksellisen suurta. Fiskarsin markkinaosuus ja myynti muissa kategorioissa kasvoivat edelleen Keski-Euroopassa markkinointikampanjoiden tukemana, vaikka sää myyntikaudella oli sateinen.

Ulkoilutuotteiden myynti ylsi vuoden 2011 tasolle, vaikka Silva-liiketoiminnasta luovuttiin heinäkuussa 2011. Panostukset Gerberin kansainväliseen laajentumiseen tuottivat vahvaa myynnin kasvua. Veneliiketoiminta kärsi epävarmasta taloustilanteesta, mutta Buster-veneet pitivät markkinajohtajan asemansa.

Segmentin liiketulos ilman kertaluonteisia eriä oli 41,8 milj. euroa (42,0). Toiminnan tehokkuus kasvoi, mutta tietojärjestelmäkustannukset olivat suurempia kuin vuonna 2011. Fiskars kirjasi heinä-syyskuussa 2012 kertaluonteisen 0,8 milj. euron tuloutuksen Silvan myyntiin liittyvän varauksen purkamisesta.

Amerikka

milj. euroa	2012	2011	Muutos
Liikevaihto	250,4	232,5	8 %
Liiketulos (EBIT)	34,2	30,5	12 %
Investoinnit	4,4	3,9	13 %
Henkilöstö (FTE), keskimäärin	550	566	-3 %

Amerikka-segmentin liikevaihto kasvoi 8 % 250,4 milj. euroon (232,5), askartelu- ja puutarhaliiketoimintojen hyvän kehityksen sekä Yhdysvaltojen dollarin vahvistumisen tukemana. Vertailukelpoisin valuuttakurssein liikevaihto pysyi edellisvuoden tasolla.

Puutarhaliiketoiminnan liikevaihto kasvoi, kun myynti useille tärkeille asiakkaille kehittyi myönteisesti.

Koulun, askartelun ja toimiston tuotteiden liikevaihto jatkoi vahvaa kehitystä hyvin sujuneiden tuotelanseerausten ja kouluunpaluukampanjoiden vauhdittamana.

Viranomaismyynnin heikentynyt kysyntä vaikutti ulkoiluliiketoimintaan, joka ei päässyt vuoden 2011 ennätystasolle. Myynti kaupalliselle segmentille kasvoi.

Segmentin liiketulos ilman kertaluonteisia eriä oli 34,2 milj. euroa (30,5). Tulosparannukseen vaikutti askartelutuotteiden vahva menekki. Vuonna 2011 Fiskars kirjasi kolmannella neljänneksellä 1,1 milj. euron kertaluonteisen puutarhatuotteiden takaisinvetoon liittyvän kulun.

Muut

milj. euroa	2012	2011	Muutos
Liikevaihto	6,3	6,2	2 %
Liiketulos (EBIT)	-12,9	-11,4	13 %
Investoinnit	20,0	7,5	168 %
Henkilöstö (FTE), keskimäärin	210	180	17 %

Fiskarsin Muut-segmentti sisältää Fiskarsin Kiinteistöt, konsernihallinnon ja yhteiset toiminnot.

Segmentin liikevaihto oli 6,3 milj. euroa (6,2), mistä suurin osa oli puumyynnin tuloja ja kiinteistöistä saatuja vuokratuloja. Tammi-joulukuun liiketulos -12,9 milj. euroa (-11,4).

Royal Copenhagenin osto

Fiskars allekirjoitti 12.12.2012 sitovan sopimuksen tanskalaisen Royal Copenhagen A/S:n ja Royal Scandinavian Modern KK Japanin osakekantojen ostosta Royal Scandinavia A/S:ltä, jonka määräysvaltainen emoyhtiö on tanskalainen pääomasijoitusyhtiö Axcel.

Arvostetun tanskalaisen posliinituoteyhtiön Royal Copenhagenin osto vauhdittaa Fiskarsin kodinliiketoiminnan kansainvälistä kasvua, kun yhtiö luo ainutlaatuisen valikoiman johtavia pohjoismaisia kattamisen brändejä. Kauppa vahvistaa Fiskarsin asemaa Pohjoismaiden lisäksi Aasiassa, jossa Royal Copenhagen on yksi johtavista kattamisen premium-brändeistä.

Kauppahinta oli 66 milj. euroa, josta kaupan toteutumishetkellä vähennetään nettovelka ja jota oikaistaan käyttöpääomaan liittyvillä erillä. Kauppa saatiin päätökseen 4.1.2013, ja Royal Copenhagenista tuli osa Fiskarsin Koti-liiketoiminta-aluetta.

Vuonna 2011 Royal Copenhagenin raportoitu liikevaihto oli 66 milj. euroa, liiketulos (EBIT) 5 milj. euroa ja taseen loppusumma 55 milj. euroa. Yhtiön palveluksessa oli vuoden 2012 lopussa 749 henkilöä. Alustavien, Tanskan kirjanpitokäytännön mukaisten tilintarkastamattomien tietojen mukaan Royal Copenhagenin liikevaihto ja liikevoitto kasvoivat vuonna 2012. Kaupalla odotetaan olevan positiivinen vaikutus Fiskars-konsernin liiketulokseen vuodesta 2013 lähtien. Lopullinen vaikutus vuonna 2013 riippuu kaupan jälkeisistä kustannuksista.

Uusi Wärtsilä-omistajastrategia

Fiskars-konserni sopi 24.4.2012 Investor AB:n kanssa yhteistyöstä vahvan pitkäjänteisen omistajan luomiseksi Wärtsilälle. Omistusten juridinen yhdistyminen tapahtuu myöhemmin, mutta yhtiöt toimivat Wärtsilä-omistuksen suhteen yhteistoimin kyseisestä päivästä lähtien.

Osana yhteistyösopimusta Fiskarsin tytäryhtiö Avlis AB myi 2,08 % Wärtsilän osakkeista Investorille 30,90 euron osakekohtaiseen hintaan, yhteensä noin 126,8 milj. eurolla. Fiskars-konserni kirjasi kaupasta noin 87,0 milj. euron kertaluonteisen voiton huhti-kesäkuun 2012 tulokseen.

Fiskars omistaa nyt 13,0 % Wärtsilän osakkeista ja äänistä (15,1) ja on edelleen Wärtsilän suurin yksittäinen osakkeenomistaja. Fiskars-konserni ja Investor AB omistivat vuoden lopussa yhdessä 42 948 325 Wärtsilän osaketta, joka on 21,77 % Wärtsilän osakkeista ja äänistä.

Wärtsilä muodostaa edelleen yhden Fiskars-konsernin toiminnallisista segmenteistä ja sitä käsitellään osakkuusyhtiönä, sillä Fiskars-konserni arvioi itsellään olevan edelleen merkittävä vaikutusvalta Wärtsilässä.

Osakkuusyhtiö Wärtsilä

Wärtsilän varsinainen yhtiökokous pidettiin 8.3.2012. Fiskarsin hallituksen puheenjohtaja Kaj-Gustaf Bergh sekä Fiskarsin hallituksen jäsenet Alexander Ehrnrooth ja Paul Ehrnrooth valittiin uudelleen Wärtsilän hallitukseen.

Wärtsilän yhtiökokous päätti maksaa osinkoa 0,90 euroa osakkeelta (1,75), mikä merkitsi 26,8 milj. euron (40,9) osinkotuloa Fiskarsille.

Fiskarsin osuus Wärtsilän tuloksesta oli 47,8 milj. euroa (42,7) tammi-joulukuussa. Joulukuun lopussa Fiskarsin omistamien Wärtsilä-osakkeiden markkina-arvo oli 839,0 milj. euroa (663,9) eli 10,24 euroa (8,11) Fiskarsin osakkeelta. Wärtsilän osakkeen päätöskurssi oli 32,72 euroa (22,32). Fiskarsin omistamien Wärtsilä-osakkeiden tasearvo oli 280,4 milj. euroa (300,8).

Muutoksia johdossa

Fiskars nimitti 2.3.2012 konsernin talousjohtajan Teemu Kangas-Kärjen Koti-liiketoiminta-alueensa johtajaksi. Jyri Virrantuomi, Vice President, Finance, nimitettiin konsernin väliaikaiseksi talousjohtajaksi. Koti-liiketoiminta-alueen edellinen johtaja Jaakko Autere jätti yhtiön. Fiskars-konsernin uusi talousjohtaja ja johtoryhmän jäsen Ilkka Pitkänen aloitti tehtävässään syyskuun alussa 2012, raportoiden konsernin toimitusjohtajalle Kari Kauniskankaalle.

Fiskars julkisti toukokuussa 2012 EMEA-alueen uuden myyntiorganisaation, jonka tarkoitus on vauhdittaa liiketoiminnan kasvua. Syyskuun alusta lähtien kaksi uutta myyntialuetta – Pohjoinen ja Keski-Eurooppa – vastaavat alueidensa kaupallisesta menestyksestä. Jakob Hägerström nimitettiin Pohjoisen myyntialueen ja Axel Goss Keski-Euroopan myyntialueen johtajaksi. Molemmat raportoivat konsernin toimitusjohtajalle Kari Kauniskankaalle.

Fiskars tiedotti toukokuun lopussa, että konsernin tuotanto- ja logistiikkajohtaja Hille Korhonen siirtyisi uusiin tehtäviin yhtiön ulkopuolelle marraskuussa. Fiskars nimitti 20.11.2012 toimitusketjusta vastaavaksi johtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi Garden EMEAn tuotantojohtaja Risto Gagglin.

FISKARSIN Vuosikertomus 2012

Osake ja osakkeenomistajat

Fiskars Oyj Abp:llä on yksi osakesarja (FIS1V). Jokaisella osakkeella on yksi ääni ja yhtäläiset oikeudet.

Osakkeiden kokonaismäärä kauden lopussa oli 82 023 341, joka sisältää 118 099 (118 099) omaa osaketta. Omat osakkeet vastaavat 0,14 % (0,14) yhtiön osakkeista ja äänistä. Osakepääoma pysyi entisellään 77 510 200 eurossa.

Hallitus päätti 2.8.2012 aloittaa yhtiökokouksen 15.3.2012 antaman valtuutuksen perusteella yhtiön omien osakkeiden hankinnan. Yhtiökokous valtuutti hallituksen hankkimaan yhtiön omia osakkeita yhtiön pääomarakenteen kehittämiseksi, käytettäväksi vastikkeena yrityskaupoissa tai teollisissa järjestelyissä tai osana yhtiön kannustinjärjestelmää sekä muutoin edelleen luovutettavaksi, yhtiöllä pidettäväksi tai mitätöitäväksi. Fiskars hankkii omia osakkeita korkeintaan miljoona (1 000 000) kappaletta, eli noin 1,2 % koko osakekannasta. Omia osakkeita ei hankittu vuoden 2012 aikana.

Fiskarsin osake noteerataan NASDAQ OMX Helsingin Large Cap -listalla. Osakkeen keskikurssi oli 15,67 euroa vuonna 2012 (16,92). Joulukuun lopussa päätöskurssi oli 16,69 (13,94) euroa osakkeelta ja Fiskarsin markkina-arvo ilman omia osakkeita oli 1 367,0 milj. euroa (1 141,8). Osakkeita vaihdettiin tammi-joulukuussa 4,9 miljoonaa kappaletta (5,7), mikä on 6,0 % (7,0) osakkeiden määrästä.

Osakkeenomistajia oli joulukuun lopussa yhteensä 16 148 (15 339). Vuoden aikana Fiskarsille ei ilmoitettu merkittävistä muutoksista sen suurimpien osakkeenomistajien omistuksissa.

Hallinto- ja ohjausjärjestelmä

Fiskars soveltaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n hyväksymää Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia, joka tuli voimaan 1.10.2010. Koodin suosituksen 51 mukainen Fiskarsin selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä vuodelta 2012 julkistetaan vuoden 2013 viikolla 8 erillisenä raporttina.

Fiskars noudattaa myös NASDAQ OMX Helsinki Oy:n viimeksi 9.10.2009 päivitettyä listayhtiöiden sisäpiiriohjetta sekä yrityksen omia sisäpiirisääntöjä, jotka on viimeksi päivitetty 1.9.2012.

Varsinainen yhtiökokous 2012

Fiskars Oyj Abp:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 15.3.2012. Yhtiökokouksessa vahvistettiin vuoden 2011 tilinpäätös ja myönnettiin vastuuvapaus hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle. Yhtiökokous päätti maksaa osinkoa 0,62 euroa osakkeelta eli yhteensä 50,8 milj. euroa. Osinko maksettiin 27.3.2012.

Hallituksen jäsenten määrä pysyi ennallaan yhdeksässä. Hallituksen jäseniksi valittiin uudelleen Kaj-Gustaf Bergh, Ingrid Jonasson Blank, Ralf Böer, Alexander Ehrnrooth, Paul Ehrnrooth, Louise Fromond, Gustaf Gripenberg, Karsten Slotte ja Jukka Suominen. Hallituksen jäsenten toimikausi päättyy vuoden 2013 varsinaiseen yhtiökokoukseen. Yhtiön tilintarkastajaksi valittiin uudelleen KPMG Oy Ab, joka nimesi päävastuulliseksi tilintarkastajaksi KHT Virpi Halosen.

Yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen hankkimaan enintään 4 000 000 kappaletta yhtiön omia osakkeita sekä luovuttamaan enintään 4 000 000 kappaletta yhtiön omia osakkeita. Hallitus voi päättää osakkeiden hankinnasta ja luovutuksesta myös poikkeamalla osakkeenomistajien etuoikeudesta yhtiön osakkeisiin. Valtuutukset ovat voimassa 30.6.2013 saakka.

Hallituksen järjestäytymiskokous

Yhtiökokouksen jälkeen kokoontunut hallitus valitsi uudelleen puheenjohtajakseen Kaj-Gustaf Berghin ja varapuheenjohtajiksi Alexander Ehrnroothin ja Paul Ehrnroothin.

FISKARSIN Vuosikertomus 2012

Hallitus nimitti tarkastusvaliokunnan puheenjohtajaksi Gustaf Gripenbergin ja jäseniksi Alexander Ehrnroothin, Paul Ehrnroothin, Louise Fromondin sekä Karsten Slotten. Hallitus nimitti palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajaksi Kaj-Gustaf Berghin ja jäseniksi Ralf Böerin, Ingrid Jonasson Blankin sekä Jukka Suomisen. Hallitus nimitti nimitysvaliokunnan puheenjohtajaksi Kaj-Gustaf Berghin ja jäseniksi Alexander Ehrnroothin sekä Paul Ehrnroothin.

Ylimääräinen yhtiökokous 2012

Fiskarsin myytyä 2,08 % Wärtsilän osakkeista Investorille, Fiskars Oyj Abp:n ylimääräinen yhtiökokous päätti 12.9.2012 maksaa osakkeenomistajille 0,75 euron ylimääräisen osingon tilikaudelta 2011, yhteensä 61,4 milj. euroa. Osinko maksettiin 24.9.2012.

Varsinainen yhtiökokous 2013

Fiskars Oyj Abp:n varsinainen yhtiökokous pidetään Helsingin Messukeskuksessa 14.3.2013 alkaen klo 15.00. Kokouskutsu julkaistaan erikseen.

Hallituksen esitys yhtiökokoukselle

Tilikauden 2012 päättyessä emoyhtiön jakokelpoinen oma pääoma oli 778,8 milj. euroa (448,8). Jakokelpoisen oman pääoman kasvu johtui pääosin Avlis AB:n tytäryhtiöosakkeiden arvonalennustappion perumisesta. Vuodelta 2012 hallitus esittää jaettavaksi osinkoa 0,65 euroa osakkeelta.

Osinkoon oikeuttavien osakkeiden määrä oli 81 905 242. Esityksen mukaan osinkoa jaettaisiin siis 53,2 milj. euroa. Tämän jälkeen jakokelpoisiksi voittovaroiksi emoyhtiöön jää 725,6 milj. euroa.

Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia lukuun ottamatta Royal Copenhagenin hankintaa. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen käsityksen mukaan yhtiön maksukykyä.

Riskit ja liiketoiminnan epävarmuustekijät

Fiskarsin liiketoimintaan, tulokseen tai kassavirtaan voi vaikuttaa useita epävarmuustekijöitä. Fiskars selostaa liiketoiminnan riskit ja riskienhallinnan vuosikertomuksessaan sekä internet-sivuillaan. Merkittävimmät riskit ovat:

• Yleisen taloudellisen tilanteen ja kulutuskysynnän heikentyminen Fiskarsille tärkeillä markkinoilla Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa
• Suurten asiakkaiden menettäminen tai niiden ostojen merkittävä vähentyminen tai vakava häiriö jakelukanavan toiminnassa
• Äkilliset tai huomattavat muutokset raaka-aineiden tai energian hinnoissa tai saatavuudessa; merkittävimmät raaka-aineet ovat teräs, alumiini ja muovi
• Toimitusketjuun liittyvät toimitusongelmat sekä maariskit etenkin Aasiassa sijaitsevien toimittajien osalta
• Kuluttajien luottamuksen heikentyminen yhtiön brändejä kohtaan
• Epäsuotuisten sääolosuhteiden vaikutus etenkin puutarhaliiketoimintaan
• Valuuttakurssien muutosten epäsuotuisa vaikutus Fiskarsin kilpailukykyyn sekä raportoituun liikevaihtoon, tulokseen ja taseeseen
• Kaikkiin yrityskauppoihin liittyy huolellisesta due diligence -prosessista huolimatta riskejä
• Osakkuusyhtiö Wärtsilän tuloksen tai osingon merkittävä heikentyminen
• 2010 aloitetun viisivuotisen prosessi- ja tietojärjestelmähankkeen viivästyminen, tai epäonnistuminen sen taloudellisten tavoitteiden saavuttamisessa

Oikeustapaukset

Fiskarsin tytäryhtiötä Iittala Group Oy Ab:ta koskeva oikeuskäsittely markkinaoikeudessa saatiin päätökseen tammikuussa 2012.

FISKARSIN Vuosikertomus 2012

Fiskars on osallisena joukossa oikeustoimia, vaateita ja muita käsittelyjä, joiden lopullista tulosta ei voida ennustaa. Kaikki tällä hetkellä tiedossa olevat seikat huomioon ottaen tapauksilla ei odoteta olevan merkittävää vaikutusta konsernin taloudelliseen asemaan.

Näkymät vuodelle 2013

Fiskarsin toimintaympäristö pysyi epävakaana vuonna 2012, eikä käännettä ole odotettavissa lähitulevaisuudessa. Pitkittynyt taloudellinen epävarmuus voi vaikuttaa sekä kuluttajien että kaupan käyttäytymiseen.

Fiskars jatkaa yhtenäisen kuluttajatuoteyhtiöstrategiansa sekä EMEA-alueen investointiohjelman toteuttamista. Yhtiö jatkaa myös investointeja tuotekehitykseen ja markkinointiin kehittääkseen tuotevalikoimaansa ja kilpailuasemaansa.

Fiskars liitti tammikuussa 2013 Royal Copenhagenin osaksi kodinliiketoimintaansa. Yrityskaupalla odotetaan olevan positiivinen vaikutus konsernin liiketulokseen, mutta lopullinen vaikutus riippuu kaupan jälkeisistä kustannuksista vuonna 2013.

Fiskars arvioi koko vuoden 2013 liikevaihdon ja liiketuloksen ilman kertaluonteisia eriä kasvavan vuoden 2012 tasosta.

Osakkuusyhtiö Wärtsilällä on edelleen suuri vaikutus konsernin tulokseen ja rahavirtaan vuonna 2013.

Helsingissä 7.2.2013

FISKARS OYJ ABP Hallitus

Tämä sivu on generoitu Fiskarsin verkkovuosikertomuksesta. Kertomus löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta annualreport2012.fiskarsgroup.com/fi 75

KONSERNITILINPÄÄTÖS, IFRS

Konsernin tuloslaskelma

milj. euroa	Liite	2012		2011
Liikevaihto	2	747,8		742,5
Hankinnan ja valmistuksen kulut	6	-475,4		-483,3
Bruttokate		272,4	36 %	259,2	35 %
Liiketoiminnan muut tuotot	5	2,1		2,2
Myynnin ja markkinoinnin kulut	6	-128,9		-126,3
Hallinnon kulut	6	-73,5		-64,0
Tutkimus- ja kehittämiskulut	6	-8,1		-8,6
Liiketoiminnan muut kulut	6	-0,1		-9,7
Liiketulos		63,9	9 %	52,8	7 %
Biologisten hyödykkeiden käyvän arvon muutos	14	5,6		-1,0
Osuus osakkuusyhtiön tuloksesta	16	47,8		42,7
Osakkuusyhtiöosakkeiden myyntivoitto	16	87,0		69,8
Muut rahoitustuotot ja -kulut	8	-3,8		-2,4
Tulos ennen veroja		200,4	27 %	161,8	22 %
Tuloverot	9	-21,5		-5,5
Tilikauden tulos		178,9	24 %	156,3	21 %
Jakautuminen:
Emoyhtiön omistajat		178,9		156,3
Emoyhtiön omistajille kuuluva
tulos/osake, euroa (laimentamaton ja laimennettu)	10	2,18		1,91

Laaja tuloslaskelma

milj. euroa	Liite	2012	2011
Tilikauden tulos		178,9	156,3
Muuntoerot		-1,0	3,9
siirretty tuloslaskelmaan			-0,5
Suoraan laajaan tulokseen kirjatut muutokset
osakkuusyhtiöissä	16	0,3	-2,0
siirretty tuloslaskelmaan		-0,1	-0,4
Rahavirran suojaukset		-0,8	-0,5
Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen vakuutus
matemaattiset voitot (tappiot) verovaikutuksen jälkeen		-0,5	-0,3
Tilikauden muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen
yhteensä		-2,2	0,2
Tilikauden laaja tulos yhteensä		176,7	156,6
Jakautuminen:
Emoyhtiön omistajat		176,7	156,6

Liitetiedot ovat olennainen osa konsernitilinpäätöstä.

Konsernin tase

milj. euroa	Liite	31.12.2012		31.12.2011
Varat
PITKÄAIKAISET VARAT
Liikearvo	11	88,6		88,6
Muut aineettomat hyödykkeet	12	140,7		125,2
Aineelliset hyödykkeet	13	90,0		94,4
Biologiset hyödykkeet	14	41,2		35,6
Sijoituskiinteistöt	15	5,5		6,2
Osuudet osakkuusyhtiöissä	16	280,4		300,8
Rahoitusvarat	17	10,5		10,1
Laskennalliset verosaamiset	9	25,8		27,0
Pitkäaikaiset varat yhteensä		682,6	73 %	688,0	73 %
LYHYAIKAISET VARAT
Vaihto-omaisuus	18	118,0		118,3
Myyntisaamiset ja muut saamiset	19	116,0		124,6
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset		1,9		2,7
Korolliset saamiset		0,5		0,5
Rahavarat ja muut rahoitusvarat	20	16,4		6,1
Lyhytaikaiset varat yhteensä		252,8	27 %	252,2	27 %
Varat yhteensä		935,4	100 %	940,2	100 %

Oma pääoma ja velat

OMA PÄÄOMA

Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma		618,9		554,3
Oma pääoma yhteensä	21	618,9	66 %	554,3	59 %
PITKÄAIKAISET VELAT
Korolliset velat	22	69,3		75,4
Muut velat		4,1		4,1
Laskennalliset verovelat	9	44,3		45,0
Eläkevelvoitteet	23	7,3		8,2
Varaukset	24	3,9		5,6
Pitkäaikaiset velat yhteensä		129,0	14 %	138,4	15 %
LYHYTAIKAISET VELAT
Korolliset velat	22	20,4		82,5
Ostovelat ja muut velat	25	156,6		154,9
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat		7,9		8,0
Varaukset	24	2,6		2,1
Lyhytaikaiset velat yhteensä		187,5	20 %	247,5	26 %
Oma pääoma ja velat yhteensä		935,4	100 %	940,2	100 %

Liitetiedot ovat olennainen osa konsernitilinpäätöstä.

Konsernin rahavirtalaskelma

milj. euroa	2012	2011
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA
Tulos ennen veroja	200,4	161,8
Oikaisut
Poistot ja arvonalentumiset	21,9	21,5
Osuus osakkuusyhtiön tuloksesta	-47,8	-42,7
Osakkuusyhtiöosakkeiden myyntivoitto	-87,0	-69,8
Tuotot sijoituksista	-0,1	5,5
Rahoituserät	3,8	2,3
Biologisten hyödykkeiden muutos	-5,6	1,0
Varausten muutos ja muut liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa	2,4	-3,0
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta	88,1	76,9
Käyttöpääoman muutos
Korottomien saamisten muutos	10,6	-7,1
Vaihto-omaisuuden muutos	-5,0	10,0
Korottomien velkojen muutos	-0,5	9,9
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja	93,2	89,6
Osinkotuotot osakkuusyhtiöltä	26,8	40,9
Maksetut rahoituskulut (netto)	-4,6	-5,9
Maksetut verot	-20,3	-17,2
Liiketoiminnan rahavirta (A)	95,0	107,4

INVESTOINTIEN RAHAVIRTA
Hankinnat ja investoinnit rahoitusvaroihin	-0,2	-0,2
Investoinnit käyttöomaisuushyödykkeisiin	-32,7	-24,4
Käyttöomaisuushyödykkeiden luovutustulot	0,9	0,6
Osakkuusyhtiöosakkeiden luovutustulot	126,4	109,7
Tytäryhtiöosakkeiden luovutustulot		6,3
Muu investointien rahavirta	0,1	0,3
Investointien rahavirta (B)	94,5	92,3
RAHOITUSTOIMINTOJEN RAHAVIRTA
Lyhytaikaisten saamisten muutos	0,1	-0,4
Pitkäaikaisten lainojen nostot	0,1	1,3
Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset	-2,5	-0,1
Lyhytaikaisten lainojen muutos	-61,2	-41,9
Rahoitusleasingvelkojen maksut	-3,5	-2,5
Muiden rahoituserien rahavirta	0,0	-0,2
Maksetut osingot	-112,2	-155,6
Rahoitustoimintojen rahavirta (C)	-179,2	-199,5
Likvidien varojen muutos (A+B+C)	10,3	0,3
Likvidit varat kauden alussa	6,1	5,8
Kurssimuutosten vaikutus	-0,1	0,0
Likvidit varat kauden lopussa	16,4	6,1

Liitetiedot ovat olennainen osa konsernitilinpäätöstä.

Konsernin oman pääoman muutoslaskelma

	Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
	Osake-	Omat	Muunto-	Kertyneet
milj. euroa	pääoma	osakkeet		erot voittovarat Yhteensä
31.12.2010	77,5	-0,8	-0,3	477,1	553,5
Muuntoeron muutos			3,5		3,5
Suoraan laajaan tulokseen kirjatut
muutokset osakkuusyhtiöissä			-1,1	-1,3	-2,4
Rahavirran suojaukset				-0,5	-0,5
Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen vakuutus
matemaattiset voitot (tappiot) verovaikutuksen jälkeen				-0,3	-0,3
Tilikauden muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen,
yhteensä			2,4	-2,1	0,2
Tilikauden tulos				156,3	156,3
Tilikauden laaja tulos yhteensä			2,4	154,2	156,6
Omien osakkeiden hankinta		-0,1			-0,1
Maksetut osingot				-155,6	-155,6
31.12.2011	77,5	-0,9	2,0	475,7	554,3
Muuntoeron muutos			-1,0		-1,0
Suoraan laajaan tulokseen kirjatut
muutokset osakkuusyhtiöissä			-1,8	2,0	0,1
Rahavirran suojaukset				-0,8	-0,8
Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen vakuutus
matemaattiset voitot (tappiot) verojen jälkeen				-0,5	-0,5
Tilikauden muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen,
yhteensä			-2,8	0,6	-2,2
Tilikauden tulos				178,9	178,9
Tilikauden laaja tulos yhteensä			-2,8	179,6	176,7
Maksetut osingot				-112,2	-112,2
31.12.2012	77,5	-0,9	-0,8	543,0	618,9

Liitetiedot ovat olennainen osa konsernitilinpäätöstä.

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

1. Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet, IFRS

Fiskars Oyj Abp on NASDAQ OMX Helsingissä noteerattu suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Raasepori ja rekisteröity osoite on Hämeentie 135 A, Helsinki. Fiskars Oyj Abp on Fiskars-konsernin emoyhtiö. Fiskars-konserni valmistaa ja markkinoi brändättyjä kuluttajatuotteita maailmanlaajuisesti. Fiskarsin toimintasegmentit ovat EMEA (Eurooppa, Lähi-itä sekä Aasian ja Tyynenmeren alue), Amerikka, Wärtsilä (osakkuusyhtiö) ja Muut. Toiminnot on jaettu liiketoimintaalueisiin, joita ovat Koti, Puutarha ja Ulkoilu. Lisäksi konsernilla on kiinteistöliiketoimintaa ja strateginen omistus Wärtsilä Oyj Abp:sta, joka luokitellaan osakkuusyhtiöksi. Konsernin kansainväliset pääbrändit ovat Fiskars, Iittala ja Gerber.

Fiskars Oyj Abp:n hallitus on hyväksynyt tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta.

Laatimisperusta

Fiskars Oyj Abp:n ("Fiskars" tai "konserni") konsernitilinpäätös on laadittu 31.12.2012 voimassa olevien Euroopan Unionin hyväksymien kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset.

Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ja -velkoja, biologisia hyödykkeitä sekä etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin liittyviä varoja ja velkoja, jotka on arvostettu käypään arvoon.

Konserniyhtiöt raportoivat tilinpäätöksissään liiketoimensa sen taloudellisen ympäristön valuutan mukaisesti, jossa ne pääasiallisesti toimivat ("toimintavaluutta"). Konsernitilinpäätös esitetään euroina, joka on emoyhtiön toimintavaluutta. Luvut esitetään miljoonina euroina yhdellä desimaalilla.

Arvioiden käyttö

Laatiessaan tilinpäätöstä kansainvälisen tilinpäätösstandardien mukaisesti, konsernin johto joutuu tekemään arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat tilinpäätöserien arvostukseen ja jaksotukseen. Nämä arviot ja oletukset perustuvat historialliseen kokemukseen ja muihin perusteltavissa oleviin oletuksiin, joiden uskotaan olevan järkeviä raportointikauden päättymispäivänä vallitsevissa olosuhteissa. Nämä arviot muodostavat perustan tilinpäätökseen sisältyvien erien arvioinnille. Markkinoiden ja yleisen taloudellisen tilanteen kehitys saattavat vaikuttaa arvioiden pohjana oleviin muuttujiin ja toteutumat saattavat poiketa merkittävästi arvioista. Arviot liittyvät lähinnä arvonalentumistestauksissa tehtyihin oletuksiin, epäkurantin vaihto-omaisuuden määrään, myyntisaamisten arvonalentumistappioiden kirjaamiseen, uudelleenjärjestelyvarauksiin, eläkevelvoitteiden määrittämiseen, biologisten hyödykkeiden arvonmääritykseen sekä laskennallisten verosaamisten hyödyntämiseen tulevaisuudessa syntyvää verotettavaa tuloa vastaan.

Konsernitilinpäätös

Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiö Fiskars Oyj Abp:n sekä kaikki sen suoraan tai välillisesti omistamat tytäryhtiöt (yli 50 %

äänimäärästä) tai yhtiöt, joissa sillä muutoin on määräysvalta. Hankitut tai perustetut tytäryhtiöt sisältyvät konsernitilinpäätökseen hankinta tai perustamishetkestä määräysvallan päättymiseen saakka.

Tytäryhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen hankintamenetelmää käyttäen. Konsernin sisäiset liiketapahtumat, voitonjako, saamiset ja velat sekä sisäisten tapahtumien realisoitumattomat katteet eliminoidaan konsernitilinpäätöksen yhdistelyssä. Tilikauden voiton tai tappion jakautuminen emoyhtiön omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään tuloslaskelmassa sekä laajan tuloksen jakautuminen emoyhtiön omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään laajassa tuloslaskelmassa. Määräysvallattomien omistajien osuus esitetään konsernitaseen omassa pääomassa erillään emoyhtiön omistajille kuuluvasta omasta pääomasta. Vuonna 2012 ei ollut määräysvallattomien omistajien osuutta.

Sijoitukset osakkuusyhtiöihin, joissa Fiskarsilla on huomattava vaikutusvalta mutta ei määräysvaltaa, yhdistellään konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmän mukaisesti. Huomattava vaikutusvalta syntyy yleensä silloin, kun konserni omistaa yli 20 % yrityksen äänivallasta tai kun konsernilla on muutoin huomattava vaikutusvalta mutta ei määräysvaltaa. Fiskarsin merkittävin osakkuusyhtiö on Wärtsilä Oyj Abp.

Ulkomaan rahan määräisten erien muuttaminen

Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat

Ulkomaan valuutan määräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin. Raportointikauden päättymispäivänä taseen monetaariset varat ja velat arvostetaan raportointikauden päättymispäivän valuuttakursseilla. Muuntamisesta syntyneet kurssierot kirjataan tuloslaskelmaan ja esitetään rahoituserissä. Ulkomaan rahan määräiset ei-monetaariset erät arvostetaan tapahtumapäivän kurssiin, lukuun ottamatta käypiin arvoihin arvostettuja eriä, jotka arvostetaan käyttäen käyvän arvon määrittämispäivän kursseja. Kurssierot ei-monetaarisista taseen eristä raportoidaan tuloslaskelmassa osana liiketulosta.

Ulkomaisten tytäryhtiöiden tilinpäätösten muuntaminen

Konsernitilinpäätöksessä ulkomaisten tytäryhtiöiden tuloslaskelmat, laajat tuloslaskelmat sekä rahavirrat on muunnettu euroiksi kauden keskikurssiin ja taseet raportointikauden päättymispäivän kurssiin. Tästä syntyvät muuntoerot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään konsernin omassa pääomassa. Kurssiero, joka johtuu voiton tai tappion sekä laajan tuloksen muuntamisesta tuloslaskelmassa ja laajassa tuloslaskelmassa keskikurssin mukaan ja raportointikauden päättymispäivän kurssiin taseessa, kirjataan muihin laajan tuloksen eriin, ja se sisältyy oman pääoman muuntoeroihin. Myös ulkomaisiin yksiköihin tehtyjä nettosijoituksia suojaavien rahoitusinstrumenttien arvonmuutoksen tehokas osuus kirjataan vastaavalla tavalla. Kun tytäryrityksestä luovutaan kokonaan tai osittain, kertyneet muuntoerot siirretään tulosvaikutteisiksi osana luovutusvoittoa tai -tappiota.

Liikevaihto ja tuloutusperiaatteet

Liikevaihtoa laskettaessa myyntituotoista on vähennetty välilliset verot, myönnetyt alennukset ja ulkomaan valuutan määräisten myyntisaamisten kurssierot. Myyntituotot tavaroiden myynnistä tuloutetaan, kun kaikki omistukseen liittyvät oleelliset riskit ja hyödyt ovat siirtyneet ostajalle eli kun tuote on toimitusehtojen mukaisesti toimitettu asiakkaalle. Konsernilla ei ole sellaisia pitkäaikaishankkeita, jotka tuloutettaisiin valmistusasteeseen perustuen.

Eläkevelvoitteet

Konserniyhtiöillä on useita eläkejärjestelyjä, jotka perustuvat paikallisiin olosuhteisiin ja käytäntöihin niissä maissa, joissa yhtiöt toimivat. Nämä luokitellaan joko maksu- tai etuuspohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa kiinteitä maksuja erilliselle yksikölle. Mikäli maksujen saajataho ei pysty suoriutumaan kyseisten eläke-etuuksien maksamisesta, konsernilla ei ole oikeudellista eikä tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen. Kaikki sellaiset järjestelyt, jotka eivät täytä näitä ehtoja, ovat etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Pääosa konserniyhtiöiden eläkejärjestelyistä on luokiteltu maksupohjaisiksi ja niiden maksut kirjataan tuloslaskelmaan kuluiksi sillä tilikaudella, jonka aikana maksuvelvollisuus on syntynyt.

FISKARSIN Vuosikertomus 2012

Etuuspohjaisten järjestelyjen kustannukset lasketaan ja kirjataan järjestelyn ehtojen mukaisesti, vakuutusmatemaattisiin laskelmiin perustuen. Eläkemenot kirjataan kuluiksi kyseisten henkilöiden palvelusajalle. Eläkevelvoitteet määritetään ennustettujen eläkemaksujen diskontattuun nykyarvoon, vähennettynä eläkejärjestelyyn kuuluvien varojen raportointikauden päättymispäivän käyvällä arvolla. Vakuutusmatemaattisten laskelmien oletusten muutokset voivat vaikuttaa esitettyihin eläkevelvoitteisiin ja eläkekuluihin.

Fiskars soveltaa vakuutusmatemaattisten voittojen ja tappioiden kirjanpitokäsittelyyn IAS 19 -standardin vaihtoehtoista menettelytapaa, joka sallii vakuutusmatemaattisten voittojen ja tappioiden kirjaamisen muihin laajan tuloksen eriin.

Liiketulos

IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardi ei määrittele liiketuloksen käsitettä. Fiskarsin liiketuloksen (EBIT) määritelmän mukaan liiketulos on nettosumma, joka muodostuu kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot, vähennetään ostokulut oikaistuina valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutoksella sekä omaan käyttöön valmistuksesta syntyneillä kuluilla, vähennetään työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, poistot ja mahdolliset arvonalentumistappiot sekä liiketoiminnan muut kulut. Liiketulos sisältää toimintasegmenttien - EMEA, Amerikka ja Muut - liiketulokset. Osuus osakkuusyhtiö Wärtsilän tuloksesta ja biologisten varojen käyvän arvon muutos esitetään tuloslaskelmassa omina riveinään liiketuloksen jälkeen.

Aineettomat hyödykkeet

Aineeton hyödyke merkitään taseeseen alun perin hankintamenoon siinä tapauksessa, että hankintameno on määritettävissä luotettavasti ja on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi.

Liikearvo

Liikearvo vastaa sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää konsernin osuuden hankitun yrityksen tai liiketoiminnan yksilöitävissä olevien varojen, velkojen ja ehdollisten velkojen nettomääräisestä käyvästä arvosta hankinta-ajankohtana. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä arvonalentumistappioilla. Liikearvosta ei kirjata säännönmukaisia poistoja, vaan sen mahdollinen arvonalentuminen arvioidaan vähintään vuosittain. Tätä varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille, osakkuusyhtiöiden osalta liikearvo sisältyy osakkuusyritysosuuden tasearvoon. Yksikön kerrytettävissä olevaa rahamäärää verrataan vuosittain tai useammin, jos on viitteitä arvonalentumisesta, sen kirjanpitoarvoon mahdollisen arvonalentumisen määrittelemiseksi.

Ehdollinen lisäkauppahinta on arvostettava käypään arvoon ja myöhemmät muutokset tulosvaikutteisesti. Kaikki hankintaan liittyvät kustannukset, kuten asiantuntijakorvaukset, kirjataan kuluksi eikä aktivoida. Jokaisessa yksittäisessä hankinnassa on mahdollisuus arvostaa määräysvallattomien omistajien osuus joko osuutena nettovarallisuudesta tai käypään arvoon.

Tutkimus- ja kehitysmenot

Tutkimus- ja kehitysmenot kirjataan sen tilikauden kuluksi, jolloin ne toteutuvat lukuun ottamatta tuotekehitysmenoja, jotka aktivoidaan, kun niiden voidaan luotettavasti odottaa tuottavan konsernille taloudellista hyötyä tulevaisuudessa ja myös muut IAS 38:n kriteerit, kuten tuotteen tekniset ja taloudelliset toteuttamiskriteerit, täyttyvät. Aktivoidut tuotekehitysmenot, jotka sisältävät lähinnä välittömiä henkilöstökustannuksia ja ulkopuolisia palveluita, kirjataan aineettomiin hyödykkeisiin.

Aineeton hyödyke, joka ei ole vielä valmis käytettäväksi, testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Aktivoidut kehittämismenot arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen jälkeen hankintamenoon kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla vähennettyinä. Aktivoitujen kehittämismenojen taloudellinen vaikutusaika on 3–6 vuotta, jonka kuluessa ne kirjataan tasapoistoina kuluiksi.

Muut aineettomat hyödykkeet

Muut aineettomat hyödykkeet koostuvat mm. patenteista, aktivoiduista tuotekehityshankkeista, ohjelmistoista ja

liiketoimintahankintojen yhteydessä omistukseen tulleista tavaramerkeistä ja asiakassuhteista. Ne arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumistappioilla vähennettynä. Tähän luokkaan kuuluvat aineettomat hyödykkeet poistetaan tasapoistoina niiden arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa pääasiallisesti seuraavin poistoajoin:

• ATK-ohjelmistot 3–10 vuotta
• Asiakassuhteet, 5–15 vuotta
• Muut, 3–10 vuotta

Niistä aineettomista hyödykkeistä, kuten liiketoimintahankintojen yhteydessä hankituista tavaramerkeistä tai brändeistä, joille ei ole määritettävissä taloudellista vaikutusaikaa, ei tehdä poistoja, vaan niiden tasearvo testataan vähintään vuosittain arvonalentumistestein.

Aineellinen käyttöomaisuus

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet arvostetaan taseessa alkuperäiseen hankintamenoon kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumistappioilla vähennettynä. Välittömästi ehdot täyttävät omaisuuserän hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta johtuvat vieraan pääoman menot aktivoidaan osaksi kyseisen omaisuuserän hankintamenoa.

Aineellisista hyödykkeistä tehdään tasapoistot, jotka perustuvat arvioituun taloudelliseen vaikutusaikaan. Omaisuuserien jäännösarvot sekä taloudelliset vaikutusajat tarkistetaan vähintään jokaisen tilikauden lopussa ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia. Poistoajat ovat seuraavat:

• Rakennukset 20–40 vuotta
• Koneet ja kalusto 3–10 vuotta
• Maa- ja vesialueet, ei poistoja

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksista syntyvät myyntivoitot sisältyvät liiketoiminnan muihin tuottoihin. Myyntitappiot sisältyvät liiketoiminnan muihin kuluihin.

Vuokrasopimukset

Vuokrasopimukset, joissa kaikki oleelliset vuokrakohteen omistukseen liittyvät riskit ja hyödyt siirtyvät konsernille, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimuksilla hankitut omaisuuserät kirjataan vuokra-ajan alkamisajankohtana aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin käypään arvoon tai vähimmäisvuokrien nykyarvoon sen mukaan, kumpi näistä on alempi. Sopimukseen liittyvä velka kirjataan korollisiin rahoitusvelkoihin. Vuokramaksut jaetaan rahoituskuluihin ja velan vähennykseen.

Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokralle antajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina. Muiden vuokrasopimusten perusteella maksetut vuokrat käsitellään kuluina tasasuuruisina erinä vuokra-ajan kuluessa.

Sijoituskiinteistöt

Kiinteistöt, joita ei käytetä konsernin omassa toiminnassa tai joita konserni pitää hallussaan hankkiakseen vuokratuottoja tai omaisuuden arvonnousua, luokitellaan sijoituskiinteistöiksi. Nämä kiinteistöt arvostetaan hankintamenoonsa vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla. Sijoituskiinteistöistä kirjataan poistot kohteesta riippuen 20–40 vuoden kuluessa.

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentumiset

Konsernin liiketoiminta on jaettu toimintasegmenttejä pienempiin rahavirtoja tuottaviin yksiköihin. Näihin yksiköihin liittyvien omaisuuserien arvoja tarkastellaan jokaisena raportointikauden päättymispäivänä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain seuraavista omaisuuseristä riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä: liikearvo,

taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomat aineettomat hyödykkeet sekä keskeneräiset aineettomat hyödykkeet.

Mahdollisen arvonalentumistarpeen määrittämiseksi omaisuuserän kirjanpitoarvoa tai rahavirtaa tuottavan yksikön nettovarojen kirjanpitoarvoja verrataan siitä kerrytettävissä olevaan rahamäärään. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on joko vastaisten rahavirtojen nykyarvo (käyttöarvo) tai käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla sen mukaan, kumpi näistä on suurempi. Omaisuuserästä kirjataan arvonalentumistappio, kun sen kirjanpitoarvo ylittää kerrytettävissä olevan rahamäärän. Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sekä muihin aineettomiin hyödykkeisiin paitsi liikearvoon liittyvä aiemmin kirjattu arvonalentumistappio peruutetaan siinä tapauksessa, että omaisuuserästä kerrytettävissä olevaa rahamäärää määritettäessä käytetyissä arvioissa on tapahtunut riittävän suuri positiivinen muutos. Arvonalentumistappio peruutetaan korkeintaan siihen omaisuuserän kirjanpitoarvoon asti, joka olisi sen poistoilla vähennetty kirjanpitoarvo, jos siitä ei aikaisempina vuosina olisi kirjattu arvonalentumista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruuteta missään tilanteessa.

Biologiset hyödykkeet

Fiskarsin biologiset hyödykkeet koostuvat konsernin Suomessa olevasta puuvarannosta. Nämä omaisuuserät on arvostettu käypään arvoonsa arvioiduilla myyntikustannuksilla vähennettynä. Puuvarannon nettokasvusta sekä markkina-arvon muutoksesta johtuva käyvän arvon muutos esitetään tuloslaskelmassa omana rivinään liiketuloksen (EBIT) jälkeen. Myyntituotto puun myynnistä sisältyy liiketulokseen.

Biologisten varojen arvo perustuu Metsäntutkimuslaitoksen kantohintatilastosta laskettuun kolmen vuoden liukuvaan keskiarvoon, joka on kerrottu arvioiduilla puutavaralajikohtaisilla puumäärillä niiden realisointiin liittyvät kulut ja riskit huomioon ottaen.

Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot

Pitkäaikaiset omaisuuserät (tai luovutettavien erien ryhmä) ja lopetettuihin toimintoihin liittyvät omaisuuserät ja velat luokitellaan myytävänä oleviksi, mikäli niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiassa omaisuuserän myynnistä jatkuvan käytön sijaan. Myytävänä olevaksi luokittelun ehtojen katsotaan täyttyvän, kun myynti on erittäin todennäköinen ja omaisuuserä (tai luovutettavien erien ryhmä) on välittömästi myytävissä nykyisessä kunnossaan yleisin ja tavanomaisin ehdoin, johto on sitoutunut myyntiin ja myynnin odotetaan tapahtuvan vuoden kuluessa luokittelusta.

Luokitteluhetkestä lähtien myytävänä olevat omaisuuserät (tai luovutettavien erien ryhmä) arvostetaan kirjanpitoarvoon tai myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon sen mukaan, kumpi näistä on alempi. Poistot näistä omaisuuseristä lopetetaan luokitteluhetkellä. Myytävänä olevat omaisuuserät, luovutettavien erien ryhmät, myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät muihin laajan tuloksen eriin kirjatut erät sekä luovutettavien erien ryhmään sisältyvät velat esitetään taseessa erillään muista eristä.

Lopetettu toiminto on yhteisön osa, yleensä erillinen keskeinen liiketoiminta-alue tai maantieteellinen alue, josta on luovuttu tai luovutaan koordinoidun suunnitelman mukaisesti. Lopetetun toiminnon tulos esitetään erillään jatkuvista toiminnoista laajassa tuloslaskelmassa.

Fiskarsilla ei ole ollut myytävänä olevia pitkäaikaisia omaisuuseriä eikä lopetettuja toimintoja tilikaudella 2012 eikä 2011.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus esitetään taseessa hankintamenoon tai nettorealisointiarvoon sen mukaan, kumpi niistä on alempi. Arvostuksessa noudatetaan FIFO-periaatetta. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintamenoon sisällytetään välittömien hankinta- ja valmistuskustannusten sekä muiden kustannusten lisäksi osuus valmistuksen yleiskustannuksista normaalilla tuotantoasteella määritettynä. Nettorealisointiarvo on se summa, joka voidaan saada normaalissa liiketoiminnassa saadusta myynnistä vähennettynä tuotteen valmiiksi saattamiseen ja myyntiin tarvittavilla menoilla. Vaihtoomaisuus esitetään epäkuranttiudesta ja hitaasti kiertävästä vaihto-omaisuudesta johtuvalla arvonalentumiskirjauksella vähennettynä.

Rahoitusinstrumentit

Rahoitusvarat

Fiskarsin rahoitusvarat on luokiteltu seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, lainat ja muut saamiset sekä myytävissä olevat rahoitusvarat. Rahoitusvarat luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä niiden käyttötarkoituksen perusteella. Transaktiomenot sisällytetään rahoitusvarojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon silloin, kun kyseessä on erä, jota ei arvosteta käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä. Rahoitusvarojen taseesta pois kirjaaminen tapahtuu silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat -ryhmään luokitellaan sellaiset rahoitusvaroihin kuuluvat erät, jotka on hankittu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi tai jotka luokitellaan alkuperäisen kirjaamisen tapahtuessa käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi (käyvän arvon vaihtoehto). Fiskarsissa tähän ryhmään sisältyvät sijoitukset noteerattuihin arvopapereihin sekä ne johdannaiset, jotka eivät täytä suojauslaskennan ehtoja tai joiden suhteen ei sovelleta suojauslaskentaa.

Ryhmän erät arvostetaan käypään arvoon sekä alun perin kirjanpitoon merkittäessä että sen jälkeen. Noteerattujen sijoitusten käypä arvo perustuu raportointikauden päättymispäivänä noteerattuun markkinahintaan. Käyvän arvon muutokset, sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot, kirjataan tuloslaskelman rahoituseriin. Niiden johdannaisten, jotka eivät täytä suojauslaskennan ehtoja, käypien arvojen määrittämisperusteet on selostettu alla osiossa Johdannaiset ja suojauslaskenta.

Lainat ja muut saamiset

Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteitä tai määritettävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla, eikä Fiskars pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa tai alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä luokittele myytävissä oleviksi. Lainat ja muut saamiset -ryhmään kuuluvat lyhytaikaisista saamisista myyntisaamiset ja muut saamiset sekä pitkäaikaiset lainasaamiset, jotka on esitetty konsernitaseen erässä Muut sijoitukset.

Ryhmän erät arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Epävarmojen saamisten määrä arvioidaan perustuen yksittäisten erien riskiin. Arvion perusteella saamisia oikaistaan vastaamaan enintään todennäköistä arvoa. Lainat ja muut saamiset sisältyvät taseessa luonteensa mukaisesti lyhyt- tai pitkäaikaisiin varoihin: viimeksi mainittuihin, mikäli ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua raportointikauden päättymispäivästä.

Myytävissä olevat rahoitusvarat

Myytävissä oleviin rahoitusvaroihin on luokiteltu ne johdannaisvaroihin kuulumattomat varat, jotka on nimenomaisesti määritelty tähän ryhmään kuuluviksi tai joita ei ole luokiteltu johonkin muuhun ryhmään. Fiskarsissa tähän ryhmään sisältyvät sijoitukset noteeraamattomiin arvopapereihin. Jos näiden sijoitusten käypiä arvoja ei voida määrittää luotettavasti, ne arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon. Myytävissä olevat rahoitusvarat sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin, ellei konserni ole luopumassa niistä 12 kuukauden kuluessa raportointikauden päättymispäivästä, jolloin ne sisällytetään lyhytaikaisiin varoihin.

Rahavarat

Taseen Rahavarat -erään sisältyvät käteisvarat, eli käteinen raha ja vaadittaessa maksettavat talletukset, sekä muut rahavarat. Muut rahavarat koostuvat erittäin likvideistä sijoituksista, jotka ovat helposti vaihdettavissa etukäteen tiedossa olevaan määrään käteisvaroja ja joiden arvonmuutosten riski on vähäinen. Muihin rahavaroihin luettavien erien juoksuaika on hankinta-ajankohtana enintään kolme kuukautta. Luotollisten tilien velkasaldot sisältyvät lyhytaikaisiin korollisiin rahoitusvelkoihin.

FISKARSIN Vuosikertomus 2012

Rahoitusvelat

Fiskarsin rahoitusvelat luokitellaan seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat (sisältäen johdannaisvelat) sekä jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat velat. Rahoitusvelat kirjataan alun perin kirjanpitoon käypään arvoon. Transaktiomenot sisällytetään jaksotettuun hankintamenoon arvostettavien rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Myöhemmin rahoitusvelat arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon, lukuun ottamatta johdannaisvelkoja jotka arvostetaan käypään arvoon. Rahoitusvelat luokitellaan pitkäaikaisiin ja lyhytaikaisiin velkoihin: jälkimmäisiin kuuluvat kaikki ne rahoitusvelat, joiden maksua konsernilla ei ole ehdotonta oikeutta siirtää vähintään 12 kuukauden päähän raportointikauden päättymispäivästä. Rahoitusvelka (tai sen osa) kirjataan pois taseesta vasta silloin, kun velka on lakannut olemasta olemassa, eli kun sopimuksessa yksilöity velvoite on täytetty tai kumottu tai sen voimassaolo on lakannut.

Johdannaiset ja suojauslaskenta

Johdannaiset on luokiteltu käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusinstrumentteihin. Johdannaiset arvostetaan alun perin kirjanpitoon merkittäessä alkuperäiseen hankintamenoon ja sen jälkeen kunkin raportointikauden päättymispäivän käypään arvoon. Johdannaisten käyvät arvot perustuvat vallitseviin markkina-arvoihin tai arvoihin, jotka on johdettu markkina-arvoista raportointikauden päättymispäivänä. Käypään arvoon arvostamisesta syntyvät voitot ja tappiot samoin kuin käypien arvojen muutokset kirjataan suojattavan erän perusteella myyntien ja ostojen oikaisuksi tai rahoituseriin.

Fiskars on soveltanut rahavirran suojauslaskentaa käypien arvojen muutoksiin kassavirtasuojaukseen suunniteltujen, kelvollisten ja tehokkaiden johdannaisten osalta. Muutokset on kirjattu Muihin laajan tuloksen eriin.

Käyvän arvon luokittelu

Hierarkiatasoon 1 kuuluvat rahoitusinstrumentit, joille on olemassa aktiivisilla markkinoilla julkisesti noteerattu hinta, tasoon 2 instrumentit, joiden arvonmäärityksessä on käytetty suoraan havainnoitavissa olevia markkinahintoja ja tasoon 3 instrumentit, joiden arvonmääritykseen suoria markkinahintoja ei ole käytettävissä. Taso 1 sisältää pörssinoteeratut osakkeet, taso 2 korolliset velat ja johdannaiset ja taso 3 sijoitukset noteeraamattomiin osakkeisiin ja rahastoihin.

Varaukset ja ehdolliset velat

Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun sitä koskeva yksityiskohtainen ja asianmukainen suunnitelma on laadittu ja annettu niille, joita suunnitelma koskee, riittävä peruste odottaa, että uudelleenjärjestely toteutetaan. Varauksena kirjattava määrä vastaa parasta arviota menoista, joita olemassa olevan velvoitteen täyttäminen edellyttää raportointikauden päättymispäivänä. Jos osasta velvoitetta on mahdollista saada korvaus kolmannelta osapuolelta, korvaus kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi, kun korvauksen saaminen on käytännössä varmaa.

Konserni on osallisena liiketoimintaan liittyvissä riita- ja oikeusprosesseissa. Tilinpäätöksessä varaudutaan näihin liittyviin kustannuksiin, kun niiden määrä on arvioitavissa luotettavasti ja niiden toteutuminen on todennäköistä. Muuten kyseiset ehdolliset velat esitetään liitetietona.

Tuloverot

Konsernin verokulu muodostuu kunkin konserniyhtiön kauden verotettavaan tulokseen perustuvasta verosta sekä laskennallisten verovelkojen ja -saamisten muutoksesta. Kauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan käyttäen verokantaa, josta on säädetty tai joka on käytännössä hyväksytty raportointikauden päättymispäivään mennessä. Laskennallinen verovelka tai -saaminen kirjataan omaisuus- ja velkaerien verotuksellisten arvojen ja kirjanpidon arvojen välisistä väliaikaisista eroista käyttäen verokantaa, josta on säädetty tai joka on käytännössä hyväksytty raportointikauden päättymispäivään mennessä. Väliaikaisia eroja syntyy mm. vahvistetuista verotuksellisista tappioista, poistoeroista, varauksista, etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä, johdannaissopimusten arvostamisesta käypään arvoon, biologisista hyödykkeistä, konsernin sisäisen vaihto-omaisuuden katteen eliminoinnista sekä liiketoimintojen hankintojen yhteydessä

tehdyistä omaisuus- ja velkaerien käypiin arvoihin perustuvista oikaisuista. Tytär- ja osakkuusyhtiöiden jakamattomista voittovaroista kirjataan laskennallinen verovelka, jos voitonjako on todennäköinen ja se aiheuttaa veroseuraamuksia. Laskennallinen verovelka sisältyy taseeseen kokonaisuudessaan ja laskennallinen verosaaminen arvioidun todennäköisen verohyödyn suuruisena. Verot kirjataan tulosvaikutteisesti, paitsi jos ne liittyvät muihin laajan tuloksen eriin. Tällöin myös tulovero kirjataan kyseisiin eriin.

Osingot

Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamaa osinkoa ei ole kirjattu tilinpäätökseen, vaan osingot kirjataan vasta yhtiökokouksen tekemän päätöksen perusteella.

Päättyneellä tilikaudella sovelletut uudet ja muutetut standardit

Fiskars-konserni on noudattanut vuoden 2012 alusta alkaen seuraavaa voimaan tullutta muutettua standardia:

● Muutokset IFRS 7:ään Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot (voimaan 1.7.2011 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutoksilla ei ollut vaikutusta konsernitilinpäätöksen liitetietoihin.

Tulevilla tilikausilla sovellettaviksi tulevat uudet ja muutetut standardit ja tulkinnat

Fiskars ei ole vielä soveltanut seuraavia, IASB:n jo julkistamia uusia tai uudistettuja standardeja ja tulkintoja. Konserni ottaa ne käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien.

• Muutokset IAS 1:een Tilinpäätöksen esittäminen (voimaan 1.7.2012 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutokset vaikuttavat konsernin muiden laajan tuloksen erien esitystapaan.
• Muutos IAS 19:ään Työsuhde-etuudet (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutoksella ei ole olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
• IFRS 13 Käyvän arvon määrittäminen (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Uudella standardilla ei arvioida olevan olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
• IFRS-standardeihin tehdyt parannukset* (Annual Improvements to IFRSs 2009–2011, toukokuu 2012) (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Hankkeeseen kuuluvat muutokset koskevat yhteensä viittä standardia. Muutosten vaikutukset vaihtelevat standardeittain, mutta ne eivät ole merkittäviä.
• Muutokset IFRS 7:ään Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutoksilla ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
• IFRIC 20 Pintamaan poistamisesta aiheutuvat menot avolouhoksen tuotantovaiheessa (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Tulkinnalla ei ole vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
• IFRS 10 Konsernitilinpäätös ja siihen tehdyt muutokset (EU:ssa voimaan 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Uudella standardilla ei arvioida olevan olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
• IFRS 11 Yhteisjärjestelyt ja siihen tehdyt muutokset (EU:ssa voimaan 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Uudella standardilla ei arvioida olevan olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
• IFRS 12 Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot osuuksista muissa yhteisöissä ja siihen tehdyt muutokset (EU:ssa voimaan 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Uudella standardilla ei arvioida olevan olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
• IAS 27 Erillistilinpäätös (uudistettu 2011) ja siihen tehdyt muutokset (EU:ssa voimaan 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Uudistetulla standardilla ei ole vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
• IAS 28 Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä (uudistettu 2011) (EU:ssa voimaan 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Uudistetulla standardilla ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
• Muutokset IAS 32:een Rahoitusinstrumentit: esittämistapa (voimaan 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutoksilla ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
• IFRS 9 Rahoitusinstrumentit* ja siihen tehdyt muutokset (voimaan 1.1.2015 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Koska IFRS 9 -hanke on kesken, standardin vaikutuksista konsernitilinpäätökseen ei toistaiseksi voida esittää arviota.

* Muutosta ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.

FISKARSIN Vuosikertomus 2012

2. Segmentti-informaatio

Fiskarsin toimintasegmentit ovat EMEA (Eurooppa, Lähi-itä sekä Aasian ja Tyynenmeren alue), Amerikka, Wärtsilä (osakkuusyhtiö) ja Muut. Jako perustuu konsernin sisäiseen johdon raportointiin, joka pohjautuu maantieteellisiin alueisiin. Toiminnot jaetaan edelleen liiketoiminta-alueisiin.

Toimintasegmentit

EMEA: Tuotot muodostuvat Kodin, Puutarhan ja Ulkoilun kuluttajatuotteiden myynnistä vähittäiskauppiaille Euroopassa, Lähiidässä sekä Aasiassa ja Tyynenmeren alueella. Lisäksi kodintuotteita myydään omissa myymälöissä suoraan kuluttajille.

Amerikka: Tuotot muodostuvat Kodin, Puutarhan ja Ulkoilun kuluttajatuotteiden myynnistä vähittäiskauppiaille Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Latinalaisessa Amerikassa.

Muut: Tuotot muodostuvat lähinnä kiinteistöjen vuokratuloista ja puun myynnistä Suomessa. Muut-segmentti muodostuu Kiinteistöistä ja konsernihallinnon toiminnoista.

Osakkuusyhtiö Wärtsilä: Tuottoja ovat osuus osakkuusyhtiön tuloksesta.

Segmenttien välinen myynti ei ole merkittävää. Myynti on markkinaehtoista. Kiinteistöt-ryhmä omistaa ja vuokraa konserniyhtiöille Suomessa kiinteistöjä esim. tuotannolliseen käyttöön.

Johto seuraa toimintasegmenttien liiketulosta erikseen päätöksentekoa varten. Segmentin varat ja velat jaotellaan niiden maantieteellisen sijainnin mukaisesti. Rahoitustuottoja ja -kuluja sekä tuloveroja ohjataan konsernitasolla, joten niitä ei kohdisteta segmenteille.

Amerikassa Fiskarsin tuotemerkeillä myytävien tuotteiden jakelu, logistiikka ja kuluttajatottumukset ovat hyvin saman tyyppisiä eri liiketoiminta-alueilla. EMEA-alueella markkinat ja jakelu ovat eriytyneet, mutta asiakkaan kannalta liiketoiminta-alueet toimivat samassa ympäristössä.

Liiketoiminta-alueet

Liiketoiminta-alueet ovat Koti, Puutarha ja Ulkoilu. Tuotot raportoidaan liiketoiminta-alueille asiakkaille myytyjen tuotteiden luonteen mukaisesti. Liiketoiminta-alueiden välinen myynti ei ole merkittävää.

Kohdistamattomat erät

Tuloslaskelman kohdistamattomat erät sisältävät konsernin jakamattomia kuluja ja tuottoja. Kohdistamattomat varat sisältävät pääasiassa konsernin hallintoon liittyviä eriä, verosaamisia, lainasaamisia, osakkeita ja osuuksia. Kohdistamattomat velat sisältävät pitkä- ja lyhytaikaisia lainoja ja verovelkoja. Myös osa uudelleenjärjestelykustannuksista on kohdistamatonta.

Fiskarsilla ei ole asiakkaita joiden osuus konsernin liikevaihdosta ylittäisi 10 %.

Toimintasegmentit

2012

				Osak-	Kohdis
				kuus-	tamatto
				yhtiö	mat ja	Konserni
milj. euroa	EMEA	Amerikka	Muut	Wärtsilä	eliminoinnit yhteensä
Ulkoinen liikevaihto	495,0	248,7	4,1			747,8
Sisäinen liikevaihto, segmenttien välinen	6,9	1,7	2,2		-10,8	0,0
Liikevaihto	501,9	250,4	6,3		-10,8	747,8
Liiketulos ilman kertaluonteisia eriä	41,8	34,2	-12,9			63,1
Kertaluonteiset erät*	0,8					0,8
Liiketulos	42,6	34,2	-12,9			63,9
Biologisten hyödykkeiden käyvän arvon muutos			5,6			5,6
Osuus osakkuusyhtiön tuloksesta				47,8		47,8
Wärtsilän osakkeiden realisointitulos					87,0	87,0
Rahoitustuotot ja -kulut					-3,8	-3,8
Tulos ennen veroja						200,4
Tuloverot					-21,5	-21,5
Tilikauden tulos						178,9
Varat	494,0	110,9	577,7	280,4	-527,6	935,4
Velat	286,0	70,0	191,1		-230,6	316,5
Investoinnit	8,4	4,4	20,0			32,8
Poistot ja arvonalentumiset	14,3	4,8	2,7			21,9

* Sisältää kertaluonteisen 0,8 milj. euron tuoton Silvan myyntiin liittyvän varauksen tuloutuksesta.

2011
				Osak-	Kohdis
				kuus-	tamatto
				yhtiö	mat ja	Konserni
milj. euroa	EMEA	Amerikka	Muut	Wärtsilä	eliminoinnit yhteensä
Ulkoinen liikevaihto	509,8	228,7	4,1			742,5
Sisäinen liikevaihto, segmenttien välinen	7,0	3,8	2,1		-12,9	0,0
Liikevaihto	516,8	232,5	6,2		-12,9	742,5
Liiketulos ilman kertaluonteisia eriä	42,0	31,6	-11,4			62,1
Kertaluonteiset erät*	-8,3	-1,1				-9,3
Liiketulos	33,7	30,5	-11,4			52,8
Biologisten hyödykkeiden käyvän arvon
muutos			-1,0			-1,0
Osuus osakkuusyhtiön tuloksesta				42,7		42,7
Wärtsilän osakkeiden realisointitulos					69,8	69,8
Rahoitustuotot ja -kulut					-2,4	-2,4
Tulos ennen veroja						161,8
Tuloverot					-5,5	-5,5
Tilikauden tulos						156,3
Varat	512,5	216,3	306,3	300,8	-395,6	940,2
Velat	332,5	74,5	366,1		-387,2	385,9
Investoinnit	13,4	3,9	7,5			24,7
Poistot ja arvonalentumiset	15,1	4,5	1,9			21,5

* Sisältää Silvan myyntiin liittyvän 5,3 milj. euron kertaluonteisen tappion, kilpailunrajoitusmaksuun liittyvän 3,0 milj. euron kertaluonteisen kulun ja 1,1 milj. euron tuotteiden takaisinvetoon liittyvän kertaluonteisen tappion.

Liikevaihto liiketoiminta-alueittain

milj. euroa	2012	2011
Koti	322,8	306,3
Puutarha	287,6	294,3
Ulkoilu	133,3	137,8
Muut	4,1	4,1
Yhteensä	747,8	742,5

Maantieteellinen informaatio

milj. euroa	2012	2011
Liikevaihto Suomesta	168,7	174,0
Liikevaihto USA:sta	221,5	205,0
Liikevaihto muista maista	357,6	363,6
Yhteensä	747,8	742,5
milj. euroa	2012	2011
Varat Suomessa,*	442,2	466,1
Varat muissa maissa*	214,6	194,9
Yhteensä	656,9	660,9

* Pysyvät vastaavat poislukien verosaamiset.

** Varat Suomessa sisältävät myös osakkuusyhtiö Wärtsilän.

3. Kertaluonteiset erät

Poikkeukselliset, tavanomaiseen liiketoimintaan kuulumattomat tapahtumat kuten liiketoimintojen myynneistä syntyneet myyntivoitot ja -tappiot, arvonalennukset, merkittävien liiketoimintojen lopettamiskulut, toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvat varaukset, merkittävät tuotteiden takaisinvedot sekä sakot ja sakonluonteiset korvaukset käsitellään kertaluonteisina erinä. Tuotot on esitetty liiketoiminnan muissa tuotoissa ja kulut liiketoiminnan muissa kuluissa. Arvonalentumiset on esitetty tuloslaskelmassa asiaankuuluvassa toiminnossa rivillä poistot ja arvonalentumiset tai rivillä liikearvon arvonalennukset, mikäli kyseessä on liikearvo.

Tilikaudella 2012 kirjattiin kertaluonteisena tuottona 0,8 milj. euron tuloutus Silvan vuonna 2011 tapahtuneeseen myyntiin liittyvästä varauksesta.

Tilikaudella 2011 kirjattiin kertaluonteisina kuluina Silvan myyntiin liittyvä 5,3 milj. euron tappio, kilpailunrajoitusmaksuun liittyvä 3,0 milj. euron kulu ja tuotteiden takaisinvetoon liittyvä 1,1 milj. euron tappio, yhteensä 9,3 milj. euroa.

4. Liiketoimintahankinnat ja -myynnit

2012

Wärtsilän osakkeiden myynti

Fiskars-konserni sopi 24.4.2012 Investor AB:n kanssa yhteistyöstä vahvan pitkäjänteisen omistajan luomiseksi Wärtsilä Oyj Abp:lle. Omistusten juridinen yhdistyminen tapahtuu myöhemmin, mutta yhtiöt toimivat Wärtsilä-omistuksen suhteen yhteistoimin kyseisestä päivästä lähtien.

Osana yhteistyösopimusta Fiskarsin tytäryhtiö Avlis AB on myynyt 2,08 % Wärtsilän osakkeista Investorille 30,90 euron hintaan Wärtsilän osaketta kohti, eli yhteensä noin 126,8 milj. eurolla. Fiskars omistaa nyt 13,0 % osakkuusyhtiö Wärtsilän osakkeista ja äänistä (15,1). Fiskars-konserni ja Investor AB omistivat 31.12.2012 yhdessä 42 948 325 Wärtsilän osaketta, joka on 21,8 % Wärtsilän osakkeista ja äänistä. Wärtsilä muodostaa edelleen yhden Fiskars-konsernin toiminnallisista segmenteistä ja sitä käsitellään osakkuusyhtiönä, sillä Fiskars-konserni arvioi sillä edelleen olevan merkittävä vaikutusvalta Wärtsilässä.

Tilikaudella 2012 ei ollut hankintoja. Fiskars allekirjoitti 12.12.2012 sitovan sopimuksen tanskalaisen Royal Copenhagen A/S:n ja Royal Scandinavian Modern KK Japanin osakekantojen ostosta. Hankinta saatiin päätökseen 4.1.2013 ja on esitetty tässä konsernitilinpäätöksessä raportointipäivän jälkeisenä tapahtumana liitetiedossa 28.

2011

Wärtsilän osakkeiden myynti

Fiskarsin täysin omistama tytäryhtiö Avlis AB myi 1 974 320 Wärtsilän osaketta eli 11,7 % Wärtsilä-omistuksestaan pääasiassa kansainvälisille sijoittajille yhteensä 110,6 milj. eurolla vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä. Osakekohtainen hinta oli 56,00 euroa (antikorjattuna 28,00) osakkeelta. Fiskars-konserni kirjasi myynnistä noin 69,8 milj. euron voiton.

Silva Sweden AB:n osakkeiden myynti

Fiskarsin täysin omistama tytäryhtiö Avlis AB myi tytäryhtiönsä Silva Sweden AB:n osakekannan sijoitusyhtiö Karnellille heinäkuussa 2011. Silva oli osa Fiskarsin Ulkoilu–liiketoiminta-aluetta. Silva-liiketoiminnan liikevaihto vuonna 2010 oli 15 milj. euroa ja yhtiön palveluksessa oli noin 220 henkilöä.

Luovutetut rahavarat olivat 0,1 milj. euroa, aineettomat ja aineelliset hyödykkeet 4,5 milj. euroa ja käyttöpääoma 6,0 milj. euroa.

Fiskars kirjasi Silvan myynnistä noin 5,3 milj. euron kertaluonteisen luovutustappion kolmannen vuosineljänneksen tulokseen. Osakkeiden myynnillä oli noin 6,3 milj. euron positiivinen vaikutus investointien rahavirtaan.

Tilikaudella 2011 ei ollut hankintoja.

5. Liiketoiminnan muut tuotot

milj. euroa	2012	2011
Käyttöomaisuuden myyntivoitot	0,2	0,3
Vuokratuotot	0,6	0,5
Silvan myyntiin liittyvän varauksen tuloutus	0,8
Muut tuotot	0,5	1,4
Yhteensä	2,1	2,2

6. Liiketoiminnan kulut

Toimintokohtaiset kulut kululajeittain

milj. euroa	2012	2011
Aineet ja tarvikkeet	368,7	364,3
Varaston muutos	0,9	14,4
Työsuhde-etuudet	173,3	171,7
Poistot ja arvonalentumiset	21,9	21,5
Ulkoiset palvelut	55,6	61,7
Muut kulut	65,6	58,3
Yhteensä	686,0	691,9

Liiketoiminnan muut kulut

milj. euroa	2012	2011
Käyttöomaisuuden myyntitappiot	0,0	0,2
Tytäryhtiöosakkeiden myyntitappiot		5,3
Käyttöomaisuuden romutustappiot	0,1	0,4
Kilpailunrajoitusmaksu		3,0
Muut kulut	0,0	0,9
Yhteensä	0,1	9,7

Poistot ja arvonalentumiset hyödykeryhmittäin

milj. euroa	2012	2011
Rakennukset	3,9	1,5
Koneet ja kalusto	12,9	13,9
Aineettomat hyödykkeet	4,7	4,6
Sijoituskiinteistöt	0,4	1,4
Yhteensä	21,9	21,5

Tilintarkastajien palkkiot

milj. euroa	2012	2011
Tilintarkastuspalkkiot	0,7	0,7
Todistukset ja lausunnot	0,1	0,0
Veroneuvonta	0,3	0,3
Muut palkkiot	0,4	0,1
Yhteensä	1,5	1,1

Konsernin tilintarkastaja vuosina 2011 ja 2012 oli KPMG.

7. Työsuhde-etuudet ja henkilöstö

Työsuhde-etuudet

milj. euroa	2012	2011
Palkat ja palkkiot	138,3	135,8
Muut henkilösivukulut	18,2	18,7
Eläkekulut maksupohjaisista järjestelyistä	16,2	15,3
Eläkekulut etuuspohjaisista järjestelyistä	-0,8	0,3
Muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet	0,9	0,9
Irtisanomiskorvaukset	0,5	0,6
Yhteensä	173,3	171,7

Henkilöstö kauden lopussa

	2012	2011
Suomi	1 610	1 670
Muu Eurooppa	1 123	1 174
USA	533	555
Muut	183	175
Yhteensä	3 449	3 574

Henkilöstö (FTE) keskimäärin

	2012	2011
Välittömät	1 233	1 507
Välilliset	2 131	2 038
Yhteensä	3 364	3 545

Fiskars käyttää seuraavia määritelmiä henkilöstömäärien raportoinnissa: Henkilöstö kauden lopussa = palkkakirjanpidon mukaan aktiivisessa työsuhteessa oleva henkilöstö kauden lopussa. Henkilöstö (FTE) keskimäärin = tehdyn työtuntimäärän perustella kokopäiväiseksi muunnettu henkilömäärä kauden aikana.

8. Rahoitustuotot ja -kulut

milj. euroa	2012	2011
Wärtsilän osakkeiden realisointitulos	87,0	69,8
Osinkotuotot käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista sijoituksista	0,0	0,0
Korkotuotot rahavaroista	0,3
Muiden osakkeiden arvostus käypään arvoon tulosvaikutteisesti	0,8	2,1
Kurssivoitot kaupallisten kassavirtojen suojauksista		2,9
Kurssivoitot, muut	0,1	0,1
Rahoitustuotot yhteensä	88,2	74,9
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista veloista	-3,4	-4,6
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavasta rahoitusleasingista	-0,6	-0,7
Tappiot käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista johdannaisista	-0,1	-1,0
Kurssitappiot kaupallisten kassavirtojen suojauksista	-0,2
Muut rahoituskulut	-0,7	-1,2
Rahoituskulut yhteensä	-5,0	-7,5
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	83,2	67,4

9. Tuloverot

Tuloverot tuloslaskelmassa

milj. euroa	2012	2011
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero	-20,7	-17,8
Edellisten tilikausien verot	-0,1	0,2
Laskennallisten verojen muutos	-0,7	12,1
Tuloverot yhteensä	-21,5	-5,5

Efektiivisen verokannan täsmäytyslaskelma

milj. euroa	2012	2011
Emoyhtiön kotimaan verokanta	24,5 %	26,0 %
Tulos ennen veroja	196,7	161,8
Verot laskettuna kotimaan verokannalla	-48,2	-42,1
Paikallisten verokantojen erojen vaikutus	-4,0	-2,3
Verot aikaisemmilta tilikausilta	-0,1	0,2
Osakkuusyhtiökirjausten vaikutus	10,8	11,1
Wärtsilä-osakkeiden myynnin vaikutus	22,9	18,2
Käypään arvoon oikaisut ja muut verovapaat tulot	1,0	1,6
Myytyjen toimintojen vaikutus		1,0
Vähennyskelvottomat kulut	-0,9	-2,0
Verokantojen muutosten vaikutus	0,0	2,0
Käytetty kirjaamaton ja tappiosta huomioimaton verosaatava	-3,5	-2,9
Verosaatavien arvostuksen muutos	0,5	9,7
Muut erot	0,0	-0,1
Verot tuloslaskelmassa	-21,5	-5,5

Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot

2012
milj. euroa	Yhteensä	Vero	Netto
Muuntoerot	-1,0		-1,0
Suoraan omaan pääomaan kirjatut muutokset osakkuusyhtiössä	0,1		0,1
Rahavirran suojaukset	-1,1	0,3	-0,8
Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen vakuutusmatemaattiset voitot (tappiot)	-0,8	0,3	-0,5
Tilikauden muut laajan tuloksen erät	-2,8	0,6	-2,2

2011

milj. euroa	Yhteensä	Vero	Netto
Muuntoerot	3,5		3,5
Suoraan omaan pääomaan kirjatut muutokset osakkuusyhtiössä	-2,4		-2,4
Rahavirran suojaukset	-0,7	0,2	-0,5
Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen vakuutusmatemaattiset voitot (tappiot)	-0,5	0,2	-0,3
Tilikauden muut laajan tuloksen erät	-0,1	0,4	0,2

Laskennalliset tuloverot taseessa

2012

Laskennalliset verosaamiset

		Tulos-	Laajaan	Siirrot
		laskelmaan	tulokseen	ja
milj. euroa	1.1.2012	kirjatut	kirjatut	muuntoerot 31.12.2012
Eläkevelvoitteet	2,6	0,0	0,2	0,0	2,7
Varaukset	10,0	0,2		0,0	10,1
Yhdistelyn ja eliminointien vaikutukset	1,3	-0,6		-0,2	0,5
Poistoerot	0,7	-0,1		0,0	0,6
Vahvistetut tappiot	15,7	-1,1		-0,1	14,6
Laskennallisten verosaamisten vähennyserä	-8,6	1,7		0,9	-6,0
Muut väliaikaiset erot	6,1	0,8	0,2	-1,0	6,1
Laskennallinen verosaaminen yhteensä	27,8	0,8	0,4	-0,4	28,6
Netotettu laskennallisesta verovelasta	-0,8	-2,1	0,0	0,0	-2,9
Laskennallinen verosaaminen, netto	27,0	-1,3	0,4	-0,4	25,8

Laskennalliset verovelat

		Tulos-	Laajaan	Siirrot
		laskelmaan	tulokseen	ja
milj. euroa	1.1.2012	kirjatut	kirjatut	muuntoerot 31.12.2012
Poistoerot	4,5	-0,6		-0,4	3,6
Käyvän arvon muutokset	11,5	1,5			13,0
Yhdistelyn ja eliminointien vaikutukset*	26,4	-0,3			26,0
Muut väliaikaiset erot	3,5	0,9	-0,2	0,4	4,6
Laskennallinen verovelka yhteensä	45,8	1,6	-0,2	0,0	47,1
Netotettu laskennallisesta verosaamisesta	-0,8	-2,1	0,0	0,0	-2,9
Laskennallinen verovelka, netto	45,0	-0,5	-0,2	0,0	44,3

Laskennalliset verosaamiset (+) / -velat (-), netto -18,0 -18,5

* Koostuu pääasiassa käypään arvoon oikaisuista liiketoimintojen yhdistämisessä.

2011 Laskennalliset verosaamiset

		Tulos-	Laajaan	Siirrot
		laskelmaan	tulokseen	ja
milj. euroa	1.1.2011	kirjatut	kirjatut	muuntoerot 31.12.2011
Eläkevelvoitteet	1,3	1,1	0,1	0,0	2,6
Varaukset	8,5	1,2		0,2	10,0
Yhdistelyn ja eliminointien vaikutukset	1,3	-0,1		0,0	1,3
Poistoerot	0,9	-0,2		0,0	0,7
Vahvistetut tappiot	19,2	-2,9		-0,6	15,7
Laskennallisten verosaamisten vähennyserä	-20,2	11,8		-0,2	-8,6
Muut väliaikaiset erot	4,7	1,1	0,2	0,1	6,1
Laskennallinen verosaaminen yhteensä	15,9	12,0	0,3	-0,4	27,8
Netotettu laskennallisesta verovelasta	-0,7	0,0	0,0	-0,1	-0,8
Laskennallinen verosaaminen, netto	15,2	12,0	0,3	-0,5	27,0

Laskennalliset verovelat

		Tulos-	Laajaan	Siirrot
		laskelmaan	tulokseen	ja
milj. euroa	1.1.2011	kirjatut	kirjatut		muuntoerot 31.12.2011
Poistoerot	4,3	0,1		0,0	4,5
Käyvän arvon muutokset	11,2	0,3			11,5
Yhdistelyn ja eliminointien vaikutukset*	30,0	-3,0		-0,6	26,4
Muut väliaikaiset erot	0,9	2,5	-0,1	0,1	3,5
Laskennallinen verovelka yhteensä	46,4	-0,1	-0,1	-0,4	45,8
Netotettu laskennallisesta verosaamisesta	-0,7	0,0	0,0	-0,1	-0,8
Laskennallinen verovelka, netto	45,8	-0,1	-0,1	-0,6	45,0
Laskennalliset verosaamiset (+) / -velat (-), netto	-30,6				-18,0

* Koostuu pääasiassa käypään arvoon oikaisuista liiketoimintojen yhdistämisessä.

Laskennalliset verosaamiset ja -velat vähennetään toisistaan, mikäli on olemassa laillinen toimeenpantavissa oleva oikeus kuitata verosaamisia verovelkoja vastaan ja kun jaksotetut tuloverot kohdistuvat samaa veroviranomaista kohtaan. Tytäryhtiöiden voitonjako on konsernin itse päätettävissä. Osakkuusyhtiö Wärtsilä on pörssiyhtiö ja sen osingonjako on Fiskarsille verovapaata. Verot, jotka liittyvät rahavirran suojaukseen ja vakuutusmatemaattisiin voittoihin ja tappioihin, on kirjattu muihin laajan tuloksen eriin. Konsernilla on käyttämättömiä verotuksessa vahvistettuja tappioita, joista johtuvia verosaamisia oli tilikauden päättyessä 14,6 milj. euroa (15,7). Verosaamisten arvostusvaraus on kirjattu verosaamisia vastaan, jotta verosaamisten määrä ei ylittäisi todennäköistä verotettavaa tuloa tulevina vuosina. Vahvistetut tappiot, arvostusvaraus huomioiden, eivät vanhene seuraavien viiden vuoden aikana. Tuloslaskelmaan kirjatut verot on eritelty aiemmin tässä liitetiedossa yhdeksän.

10. Osakekohtainen tulos

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla kantaosakkeiden omistajille kuuluva tilikauden tulos ulkona olevien osakkeiden määrän painotetulla keskiarvolla tilikauden aikana. Fiskars-konsernilla ei ole avoimia optio-ohjelmia tai muita rahoitusinstrumentteja, joilla olisi laimennusvaikutuksia, joten laimennettu osakekohtainen tulos on sama kuin laimentamaton.

	2012	2011
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos, milj. euroa	178,9	156,3
Osakkeiden lukumäärä	82 023 341	82 023 341
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo	81 905 242	81 908 714
Tulos/osake, euroa (laimentamaton)	2,18	1,91
Tulos/osake, euroa (laimennettu)	2,18	1,91

11. Liikearvo

milj. euroa	2012	2011
Hankintamenot 1.1.	110,1	119,8
Tilikauden muuntoerot	-0,8	1,5
Vähennykset		-11,3
Hankintamenot 31.12.	109,3	110,1
Kertyneet arvonalentumiset 1.1.	21,4	31,2
Tilikauden muuntoerot	-0,8	1,5
Vähennykset		-11,3
Kertyneet arvonalentumiset 31.12.	20,7	21,4
Kirjanpitoarvo 31.12.	88,6	88,6

Liikearvosta ei kirjata säännönmukaisia poistoja vaan sitä testataan arvonalentumisen varalta.

Liikearvoa sisältävien rahavirtaa tuottavien yksikköjen arvonalentumistestaus

Liikearvon kohdistus rahavirtaa tuottaville yksiköille:

milj. euroa	2012	2011
Koti	73,8	73,8
Puutarha	14,8	14,8
Yhteensä	88,6	88,6

Yrityshankinnoista syntynyt liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille (RTY). Liiketoiminta-alueet, jotka muodostavat RTY:t, ovat Koti ja Puutarha. RTY:n käyttöarvo määritellään tulevien viiden vuoden rahavirtojen nykyarvona perustuen johdon hyväksymiin strategiasuunnitelmiin. Suunnittelukauden ylittävät rahavirrat lasketaan käyttäen ns. loppuarvomenetelmää. Diskonttokorkona käytetään Fiskarsin määrittelemää pääomakustannuksen painotettua keskiarvoa verojen jälkeen (WACC). Diskonttokoron osatekijät ovat riskitön korko, markkinariskipreemio, yrityskohtainen riskilisä, teollisuuskohtainen beta, vieraan pääoman kustannus ja velan ja oman pääoman suhde. Arvonalentumistestausten perusteella mikään RTY ei osoittanut liikearvon alaskirjaustarvetta 31.12.2012.

Käytetyt keskeisimmät olettamukset arvonalennustestauksessa

%	2012	2011
Myynnin keskimääräinen kasvu	1,8	1,8
Loppuarvojakson kasvuolettama jäännösarvoa laskettaessa	2,5	2,5
Diskonttokorko ennen veroja	8,2	6,9

Testeissä suunnittelukauden myynnin keskimääräisiä kasvuolettamia on maltillistettu verrattuna strategiasuunnitelmiin. Arvonalennustestauksessa käytetty EBIT on RTY:n todellinen kolmen viimeisen vuoden keskimääräinen EBIT-% suhteessa liikevaihtoon. Tätä käytetään johdonmukaisesti kaikille ajanjaksoille viiden vuoden kassavirtalaskelmassa.

Herkkyysanalyysi

Jokaisen RTY:n arvostukselle on tehty herkkyysanalyysi käyttämällä erilaisia pessimistisempiä skenaarioita keskeisille arvonalentumistestauksessa käytetyille muuttujille. Johto arvioi, ettei minkään käytetyn keskeisen muuttujan jokseenkin mahdollinen muutos johda arvonalennuksiin diskontattujen kassavirtojen ylittäessä huomattavasti testattujen omaisuuserien arvot.

12. Aineettomat hyödykkeet

milj. euroa	2012	2011
Hankintamenot 1.1.	184,2	180,3
Tilikauden muuntoerot	-0,1	0,6
Silvan myynti		-3,4
Lisäykset	19,9	5,0
Vähennykset	-0,6	-0,5
Siirrot tase-erien välillä	0,8	2,2
Hankintamenot 31.12.	204,2	184,2
Kertyneet suunnitelmapoistot 1.1.	59,0	55,0
Tilikauden muuntoerot	0,0	0,8
Tilikauden suunnitelmapoistot	4,7	4,6
Vähennykset	-0,4	-0,5
Siirrot tase-erien välillä	0,3	-0,9
Kertyneet suunnitelmapoistot 31.12.	63,5	59,0
Kirjanpitoarvo 31.12.	140,7	125,2
Aineettomiin hyödykkeisiin sisältyvät tavaramerkit	102,2	102,2

Koska tavaramerkeistä saadut hyödyt eivät ole aikasidonnaisia, niistä ei tehdä poistoja, vaan ne testataan vähintään vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta "relief from royalty" -menetelmää käyttäen. Tavaramerkkien kerryttämät rahavirrat määritellään tunnistamalla kunkin tavaramerkin kerryttämä liikevaihto. Tavaramerkin käyttöarvo määritellään tulevien kassavirtojen nykyarvona perustuen johdon hyväksymiin viiden vuoden kassavirtalaskelmiin. Viiden vuoden suunnittelukauden ylittävät rahavirrat lasketaan käyttäen ns. loppuarvomenetelmää. Arvonalentumistestausten perusteella tavaramerkkien arvonalentamiselle ei ollut tarvetta tilikausilla 2011 ja 2012.

Käytetyt keskeisimmät olettamukset arvonalennustestauksessa

%	2012	2011
Myynnin keskimääräinen kasvu	1,8	1,9
Loppuarvojakson kasvuolettama jäännösarvoa laskettaessa	3,0	3,0
Diskonttokorko ennen veroja, keskiarvo*	9,5	7,9

* Käytetty prosenttiyksikön korkeampaa riskipreemiota kuin goodwill-testauksessa.

Herkkyysanalyysi

Jokaisen tavaramerkin arvostukselle on tehty herkkyysanalyysi käyttämällä erilaisia pessimistisempiä skenaarioita keskeisille arvonalentumistestauksessa käytetyille muuttujille. Johto arvioi, että lukuun ottamatta tavaramerkkiä Gingher minkään käytetyn keskeisen muuttujan jokseenkin mahdollinen muutos ei johda arvonalennuksiin. Tavaramerkki Gingherin kerryttämät rahavirrat ylittävät tällä hetkellä 0,6 milj. eurolla sen kirjanpitoarvon 3,4 milj. euroa, ja 1,1 prosenttiyksikön kasvu ennen veroja määritellyssä diskonttokorossa johtaisi siihen, että Gingherin kerrytettävissä oleva rahamäärä vastaisi sen kirjanpitoarvoa.

milj. euroa	2012	2011
Investointisitoumukset aineettomiin hyödykkeisiin	3,3	1,2

13. Aineelliset hyödykkeet

2012

			Rahoitus
	Maa-		leasingilla	Koneet	Kesken
	ja		hankitut	ja	eräiset
milj. euroa	vesialueet Rakennukset		kiinteistöt	kalusto	investoinnit	Yhteensä
Hankintamenot 1.1.	16,5	52,5	14,6	167,2	4,3	255,0
Tilikauden muuntoerot	0,0	0,4	-0,3	0,2	0,0	0,3
Liiketoimintahankinnat ja -myynnit						0,0
Lisäykset	0,0	1,0		3,3	8,6	12,9
Vähennykset	0,0	-0,1		-10,1		-10,2
Siirrot tase-erien välillä	0,0	2,2		4,2	-8,0	-1,6
Hankintamenot 31.12.	16,4	56,0	14,3	164,8	4,9	256,4
Kertyneet suunnitelmapoistot 1.1.		27,4	12,2	121,0		160,6
Tilikauden muuntoerot		0,0	-0,2	0,2		0,0
Tilikauden suunnitelmapoistot ja
arvonalentumiset		2,7	1,2	12,7		16,6
Liiketoimintahankinnat ja -myynnit						0,0
Vähennykset		0,0	0,0	-9,9		-9,9
Siirrot tase-erien välillä		0,1		-0,9		-0,8
Kertyneet suunnitelmapoistot 31.12.	0,0	30,2	13,2	123,0	0,0	166,4
Kirjanpitoarvo 31.12.	16,4	25,8	1,1	41,8	4,9	90,0

Investointisitoumukset aineellisiin hyödykkeisiin 7,6

Rahoitus-Maa- leasingilla Koneet Keskenja hankitut ja eräiset milj. euroa vesialueet Rakennukset kiinteistöt kalusto investoinnit Yhteensä Hankintamenot 1.1. 16,5 52,2 14,1 160,7 7,3 250,8 Tilikauden muuntoerot 0,0 -0,3 0,5 -0,9 -0,1 -0,8 Liiketoimintahankinnat -0,1 -0,1 -1,1 -0,1 -1,5 Lisäykset 0,1 0,3 6,8 12,5 19,7 Vähennykset 0,0 -0,4 -9,5 -9,9 Siirrot tase-erien välillä 0,8 11,1 -15,3 -3,4 Hankintamenot 31.12. 16,5 52,5 14,6 167,2 4,3 255,0 Kertyneet suunnitelmapoistot 1.1. 26,4 11,7 117,7 155,8 Tilikauden muuntoerot 0,1 0,4 -1,1 -0,7 Tilikauden suunnitelmapoistot ja arvonalentumiset 1,4 0,1 13,9 15,4 Liiketoimintahankinnat -0,1 -0,6 -0,6 Vähennykset -0,4 -8,7 -9,2 Siirrot tase-erien välillä 0,0 -0,2 -0,2 Kertyneet suunnitelmapoistot 31.12. 0,0 27,4 12,2 121,0 0,0 160,6 Kirjanpitoarvo 31.12. 16,5 25,1 2,4 46,2 4,3 94,4

Investointisitoumukset aineellisiin hyödykkeisiin 1,8

2011

14. Biologiset hyödykkeet

milj. euroa	2012	2011
Käypä arvo 1.1.	35,6	36,7
Kasvun aiheuttama lisäys	1,0	1,4
Hinnanmuutosten vaikutus	1,0	-1,0
Vähennykset (hakkuut)	-0,8	-1,5
Inventointi*	4,4
Käypä arvo taseessa 31.12.	41,2	35,6

Fiskarsilla on noin 15 000 hehtaaria maa- ja metsäomaisuutta Suomessa, mukaan lukien merkittävä maaomistus Fiskarsin ruukissa. Biologisten varojen arvo perustuu Metsäntutkimuslaitoksen kantohintatilastosta laskettuun kolmen vuoden liukuvaan keskiarvoon, joka on kerrottu arvioiduilla puutavaralajikohtaisilla puumäärillä niiden realisointiin liittyvät kulut ja riskit huomioon ottaen.

* Metsän inventoinnin tuloksena sekä metsän määrä kokonaisuutena että eri puutavaralajien osuudet muuttuivat.

15. Sijoituskiinteistöt

milj. euroa	2012	2011
Hankintamenot 1.1.	18,8	18,6
Tilikauden muuntoerot	-0,2	0,3
Vähennykset	-1,0	-0,1
Hankintamenot 31.12.	17,6	18,8
Kertyneet suunnitelmapoistot 1.1.	12,6	11,0
Tilikauden muuntoerot	-0,1	0,3
Tilikauden suunnitelmapoistot ja arvonalentumiset	0,4	1,4
Vähennykset	-0,7	-0,1
Kertyneet suunnitelmapoistot ja arvonalennukset 31.12.	12,1	12,6
Kirjanpitoarvo 31.12.	5,5	6,2

Käypä arvo

Sijoituskiinteistöt koostuvat emoyhtiön Suomessa omistamasta Fiskarsin Ruukin alueesta ja Fiskars Brands Inc:n USA:ssa sijaitsevista rahoitusleasingkiinteistöistä, jotka eivät ole konsernin operatiivisessa käytössä. Ruukin alue on kulttuurisilta ja historiallisilta arvoiltaan ainutlaatuinen eikä sille näin ollen ole saatavissa verrokkiin perustuvaa markkina-arvoa.

Kirjanpitoarvot maittain

milj. euroa	2012	2011
Suomi	4,6	5,2
USA	0,8	1,0
Yhteensä	5,5	6,2

16. Osuudet osakkuusyhtiöissä

milj. euroa	2012	2011
Kirjanpitoarvo 1.1.	300,8	341,0
Vähennykset	-41,5	-40,0
Osuus osakkuusyhtiön tuloksesta	47,8	42,7
Saadut osingot	-26,8	-40,9
Osuus muista laajan tuloksen eristä	0,1	-2,0
Muut muutokset
Kirjanpitoarvo 31.12.	280,4	300,8
Kirjanpitoarvon sisältämä liikearvo	46,4	54,0

Osuus osakkuusyhtiön tuloksesta koostuu tulososuudesta vähennettynä saaduilla osingoilla 26,8 milj. euroa (40,9). Osuus muista laajan tuloksen eristä aiheutuu muutoksista osakkuusyhtiön omassa pääomassa. Huhtikuussa 2012 Fiskars Oyj Abp:n täysin omistama tytäryhtiö Avlis AB myi 13,8 % Wärtsilä-omistuksestaan (11,7 % helmikuussa 2011).

Osakkuusyhtiöiden taloudellinen yhteenveto

milj. euroa	2012	2011
WÄRTSILÄ OYJ ABP
Omistusosuus-%	13,0	15,1
Varat	5 038	4 600
Velat	3 214	2 934
Oma pääoma	1 824	1 666
Liikevaihto	4 725	4 209
Tilikauden tulos	344	293

Fiskarsin merkittävin osakkuusyhtiö on Wärtsilä Oyj Abp. Fiskarsin omistusosuus Wärtsilän osakkeista oli 13,0 % (15,1) osakkeista ja äänistä. Osakkeet omistaa Fiskarsin kokonaan omistama tytäryhtiö Avlis AB. Fiskars on Wärtsilän suurin yksittäinen osakkeenomistaja, ja Fiskarsilla on huomattava vaikutusvalta Wärtsilään hallituksen jäsenmäärän kautta. Siten Fiskars yhdistelee Wärtsilän konsernitilinpäätökseensä osakkuusyhtiönä IAS 28:n mukaisesti.

Fiskarsin Wärtsilä-omistuksen markkina-arvo tilikauden 2012 lopussa oli 839,0 milj. euroa (663,9).

17. Rahoitusvarat

Sijoitukset, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat

milj. euroa	2012	2011
Kirjanpitoarvo 1.1.	8,9	6,7
Lisäykset	0,2	0,2
Vähennykset		-0,3
Käyvän arvon muutokset	0,6	2,2
Kirjanpitoarvo 31.12.	9,7	8,9

Sijoitukset sisältävät noteerattuja ja noteeraamattomia osakkeita sekä noteeraamattomat rahastot. Noteeratut osakkeet on arvostettu markkina-arvoon (käypien arvojen hierarkiataso 1). Noteeraamattomat osakkeet esitetään hankintamenoonsa (taso 3), koska niiden käypiä arvoja ei ole luotettavasti saatavilla. Noteeraamattomien rahastojen käyvät arvot perustuvat rahaston ilmoittamaan markkina-arvoon (taso 3). Käyvän arvon muutokset kirjataan tulokseen. Katso käypien arvojen luokittelutasot laadintaperiaatteista, liitetieto 1.

Muut sijoitukset

milj. euroa	2012	2011
Hankintamenot 1.1.	1,2	1,6
Tilikauden muuntoerot	0,0	0,0
Lisäykset	0,0	0,1
Vähennykset	-0,5	-0,4
Muut muutokset	0,0	-0,1
Kirjanpitoarvo 31.12.	0,8	1,2

Muut sijoitukset koostuvat pitkäaikaisista saamisista ja ne esitetään hankintamenoon tai sitä alempaan käypään arvoon arvostettuna (taso 3).

18. Vaihto-omaisuus

milj. euroa	2012	2011
Aineet ja tarvikkeet	20,1	22,8
Keskeneräiset tuotteet	8,8	10,9
Valmiit tuotteet / tavarat	106,8	97,3
Ennakkomaksut	0,5	0,2
Vaihto-omaisuuden arvo	136,2	131,2
Arvonalentumisvaraus	-18,2	-12,9
Yhteensä 31.12.	118,0	118,3

19. Myyntisaamiset ja muut saamiset

milj. euroa	2012	2011
Myyntisaamiset	101,0	111,0
Johdannaiset	0,4	1,1
Muut saamiset	6,5	4,8
Siirtosaamiset	8,2	7,7
Yhteensä 31.12.	116,0	124,6

Myyntisaamisten ikäjakauma

milj. euroa	2012	2011
Erääntymättömät saamiset	85,3	91,7
1–30 päivää erääntyneet	14,4	16,1
31–60 päivää erääntyneet	2,1	2,5
61–90 päivää erääntyneet	0,9	1,1
91–120 päivää erääntyneet	0,4	0,6
Yli 120 päivää erääntyneet	1,1	2,4
Luottotappiovaraus 31.12.	-3,2	-3,4
Yhteensä 31.12.	101,0	111,0

Myyntisaamiset valuutoittain

milj. euroa	2012	2011
Tanskan kruunu (DKK)	5,7	6,8
Euro (EUR)	37,8	41,4
Norjan kruunu (NOK)	5,7	7,7
Ruotsin kruunu (SEK)	7,5	7,9
Englannin punta (GBP)	3,1	6,1
Yhdysvaltain dollari (USD)	31,7	31,6
Muut valuutat	9,4	9,4
Yhteensä 31.12.	101,0	111,0

Myyntisaamiset jakautuvat maantieteellisesti laajalle alueelle. Konsernin suurimmat asiakkaat ovat vakaan luottoluokituksen saaneita jälleenmyyntiliikkeitä. Luottotappioriskin on arvioitu olevan kohtalainen. Suurin mahdollinen luottotappioriski vastaa myyntisaamisten kokonaismäärää.

20. Rahavarat

milj. euroa	2012	2011
Pankkitalletukset	16,4	6,1
Yhteensä 31.12.	16,4	6,1

21. Osakepääoma

Osakepääoma ja omat osakkeet

	2012	2011	2012	2011
	tuhatta kpl	tuhatta kpl	milj. euroa	milj. euroa
Osakepääoma
1.1.	82 023	82 023	77,5	77,5
Osakepääoma 31.12.	82 023	82 023	77,5	77,5
	2012	2011	2012	2011
	tuhatta kpl	tuhatta kpl	milj. euroa	milj. euroa
Omat osakkeet
1.1.	118,1	112,6	0,9	0,8
Muutos		5,5		0,1
Omat osakkeet 31.12.	118,1	118,1	0,9	0,9

Osakkeiden lukumäärä ja äänimäärä

			31.12.2012			31.12.2011
	Osakkeiden		Osakepääoma	Osakkeiden		Osakepääoma
	lukumäärä	Äänimäärä	euroa	lukumäärä	Äänimäärä	euroa
Osakkeet (1 ääni/osake)	82 023 341	82 023 341	77 510 200	82 023 341	82 023 341	77 510 200
Yhteensä	82 023 341	82 023 341	77 510 200	82 023 341	82 023 341	77 510 200

Fiskars Oyj Abp:llä on yksi osakelaji. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa.

22. Rahoitus

Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma

	2012		2011
	Käyvät	Tase-	Käyvät	Tase
milj. euroa	arvot	arvot	arvot	arvot
Lainat rahoituslaitoksilta	63,9	63,9	66,5	66,5
Rahoitusleasingvelat	5,5	5,5	8,8	8,8
Muut velat			0,1	0,1
Yhteensä 31.12.	69,3	69,3	75,4	75,4

Kaikki korolliset velat on arvostettu jaksotettuun hankintamenoon. Korollisten velkojen käyvät arvot on laskettu diskonttaamalla velkaan liittyvät rahavirrat tilinpäätöspäivän markkinakorolla (käypien arvojen hierarkia taso 2).

Rahoitusleasingvelat

milj. euroa	2012	2011
Rahoitusleasingvelat erääntyvät seuraavasti
Alle vuoden kuluessa	2,1	2,1
1–5 vuoden kuluessa	5,0	6,7
Yli 5 vuoden kuluessa	1,4	4,2
Leasingvelkojen vähimmäisarvo yhteensä	8,5	12,9

Vähimmäisvuokrien nykyarvo

milj. euroa	2012	2011
Alle vuoden kuluessa	1,6	1,5
1–5 vuoden kuluessa	4,1	5,5
Yli 5 vuoden kuluessa	1,3	3,3
Vähimmäisvuokrien nykyarvo yhteensä	7,1	10,3
Tulevaisuudessa kertyvät rahoituskulut	1,5	2,6

Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma

	2012		2011
	Käyvät	Tase-	Käyvät	Tase
milj. euroa	arvot	arvot	arvot	arvot
Luotolliset pankkitilit	12,9	12,9	8,9	8,9
Yritystodistukset	5,0	5,0	72,0	72,0
Rahoitusleasingvelat	1,6	1,6	1,5	1,5
Muut velat	0,9	0,9	0,0	0,0
Yhteensä 31.12.	20,4	20,4	82,5	82,5

Velkojen erääntyminen

Konsernilla on likviditeetin varmistamiseksi käyttämättömiä luottolimiittejä 430 milj. euroa (455). Valmiusluottosopimusten keskimääräinen erääntymisaika oli tilikauden päättyessä 2,9 vuotta (3,2). Sopimuksiin luottolimiiteistä sekä pitkäaikaisista lainoista sisältyy muun muassa muassa vakavaraisuuteen liittyviä ehtoja, joiden noudattamatta jättäminen johtaisi sopimusten ennenaikaiseen erääntymiseen. Mahdollinen ehtojen rikkoontuminen edellyttäisi vakavaraisuuden huomattavaa heikentymistä nykyisestä.

2012

milj. euroa	2013	2014	2015	2016	2017	Myöhemmin	Yhteensä
Luotolliset pankkitilit	12,9						12,9
Yritystodistukset	5,0						5,0
korot	0,0						0,0
Muut velat	0,9						0,9
Lainat rahoituslaitoksilta		11,4	22,5			30,0	63,9
korot	1,0	1,5	1,2	0,7	0,7	0,4	5,6
Rahoitusleasingvelat	1,6	1,7	1,1	0,7	0,6	1,3	7,1
korot	0,5	0,4	0,3	0,1	0,1	0,0	1,5
Ostovelat	49,7						49,7
Johdannaisvelat	0,2	0,1	1,3			0,6	2,3
Yhteensä 31.12.	71,9	15,1	26,4	1,6	1,4	32,4	148,8
	48,3 %	10,2 %	17,8 %	1,0 %	0,9 %	21,8 %	100,0 %

2011
milj. euroa	2012	2013	2014	2015	2016	Myöhemmin	Yhteensä
Luotolliset pankkitilit	8,9						8,9
Yritystodistukset	72,0						72,0
korot	0,5						0,5
Muut velat						0,1	0,1
Lainat rahoituslaitoksilta			14,0	22,5		30,0	66,5
korot	1,5	1,8	1,7	1,2	0,7	1,1	8,0
Rahoitusleasingvelat	1,5	1,7	1,8	1,0	0,9	3,3	10,3
korot	0,5	0,4	0,3	0,3	0,2	0,8	2,6
Ostovelat	51,6						51,6
Johdannaisvelat	1,1						1,1
Yhteensä 31.12.	137,7	4,0	17,8	25,0	1,8	35,4	221,6
	62,1 %	1,8 %	8,0 %	11,3 %	0,8 %	16,0 %	100,0 %

Valuuttaposition herkkyysanalyysi

IFRS 7:n mukainen herkkyysanalyysi valuuttakursseista on suoritettu tutkimalla, kuinka yksittäisten valuuttojen 10 %:n heikkeneminen muita valuuttoja vastaan vaikuttaisi konsernin tulokseen ennen veroja tai konsernin omaan pääomaan. Valuutan vahvistuminen 10 %:lla muita valuuttoja vastaan aiheuttaisi vastakkaismerkkisen muutoksen. Analyysi tuloksesta sisältää emoyhtiön vieraan valuutan määräiset sisäiset ja ulkoiset rahoituserät. Kaupalliset kassavirrat muodostuvat sisäisin termiinein suojatuista liiketoimintayksiköiden arvioiduista ostoihin ja myynteihin liittyvistä vuosittaisista nettokassavirroista. Rahoituserät sisältävät valuuttamääräiset lainat, talletukset ja ulkoiset valuuttajohdannaiset. Valitut valuutat edustavat noin 90 % kaikista arvioiduista vuosittaisista nettomääräisistä valuuttavirroista. Oman pääoman herkkyysanalyysi kuvaa valuuttakurssimuutoksiin liittyvää valuuttamääräisen oman pääoman translaatioriskiä.

		2012			2011
	Vaikutus tulokseen			Vaikutus tulokseen
	ennen veroja			ennen veroja
	Arvioidut	Muut	Vaikutus	Arvioidut	Muut	Vaikutus
	kaupalliset	rahoitus-	omaan	kaupalliset	rahoitus-	omaan
milj. euroa	kassavirrat		erät pääomaan	kassavirrat		erät pääomaan
CAD	-0,6	0,6	-1,7	-0,6	0,6	-0,6
DKK	-0,9	0,2	-0,8	-1,0	1,4	-1,9
GBP	-0,5	0,5	1,3	-0,8	0,8	0,6
NOK	-1,5	1,5	-1,9	-1,4	1,4	-1,3
SEK	-2,0	2,1	-2,1	-1,6	1,6	-1,5

Keskikorot ja korkokulujen herkkyysanalyysi

Korkokulujen herkkyyttä korkojen muutokselle on kuvattu simuloimalla yhden prosenttiyksikön pysyvä korkojen nousu tilinpäätöshetkellä. Yhtiön korollinen nettovelka oli tilinpäätöshetkellä 72,4 milj. euroa (150,8) ja keskimääräinen korkosidonnaisuusaika 11 kuukautta (8). Yhden prosenttiyksikön korkojen nousun lisäys yhtiön vuotuisiin korkokuluihin olisi 0,3 milj. euroa (1,0) olettaen, että nettovelka pysyy muuttumattomana.

Konsernin korolliset nettovelat, valuuttajohdannaiset, lainojen keskikorot ja korkoherkkyys päävaluutoittain on esitetty seuraavassa taulukossa.

2012
milj. euroa	EUR	USD	GBP	SEK		Muut Yhteensä
Ulkoiset lainat ja talletukset	52,1	26,8	0,2	-0,8	-5,9	72,4
Valuuttajohdannaiset	-4,0	-37,5	26,3	2,3	12,5	-0,4
Nettovelka ja valuuttajohdannaiset	48,1	-10,7	26,6	1,6	6,6	72,0
Lainojen keskikorko (p.a.)	1,8 %	3,0 %				2,2 %
Korkoherkkyys	0,2	-0,2	0,3	0,0	0,0	0,3

Tämä sivu on generoitu Fiskarsin verkkovuosikertomuksesta. Kertomus löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta annualreport2012.fiskarsgroup.com/fi 121

2011
milj. euroa	EUR	USD	GBP	SEK		Muut Yhteensä
Ulkoiset lainat ja talletukset	121,0	24,8	0,1	0,9	4,0	150,8
Valuuttajohdannaiset	103,9	-143,0	25,5	3,4	9,0	-1,1
Nettovelka ja valuuttajohdannaiset	224,9	-118,1	25,6	4,2	13,1	149,7
Lainojen keskikorko (p.a.)	2,0 %	3,2 %				2,3 %
Korkoherkkyys	1,9	-1,2	0,2	0,0	0,1	1,0

Muut vuokrasopimukset

milj. euroa	2012	2011
Seuraavan vuoden leasingmaksut	12,8	12,5
Myöhemmin suoritettavat leasingmaksut	28,5	34,0
Yhteensä 31.12.	41,3	46,5

Vastuusitoumukset

milj. euroa	2012	2011
Takaukset konserniyritysten sitoumusten vakuudeksi	12,2	13,0
Vuokravastuut	41,3	46,5
Muut vastuut	1,8	1,9
Vastuusitoumukset yhteensä 31.12.	55,2	61,4

Oikeudenkäynnit

Fiskars on osallisena useissa oikeuskäsittelyissä, vaatimuksissa ja muissa kiistoissa. Näiden lopullista ratkaisua ei voida ennustaa. Tällä hetkellä käytettävissä olevien tietojen perusteella näillä tapauksilla ei oleteta olevan merkittävää vaikutusta konsernin taloudelliseen asemaan. Oikeuskäsittely koskien Iittalan markkinaoikeudessa ollutta tapausta on saatu päätökseen 2012.

Johdannaisten nimellisarvot

milj. euroa	2012	2011
Johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa:
Valuuttatermiinit ja valuutanvaihtosopimukset	107,4	207,5
Sähköfutuurit	2,9	2,5
Kassavirtasuojaukset:
Koronvaihtosopimukset	32,5	22,5

Johdannaisten käyvät arvot

milj. euroa	2012	2011
Johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa:
Valuuttatermiinit ja valuutanvaihtosopimukset	0,4	1,1
Sähköfutuurit	-0,4	-0,3
Kassavirtasuojaukset:
Koronvaihtosopimukset	-1,9	-0,8

Johdannaisten käyvät arvot on määritetty käyttämällä yleisesti hyväksyttyjä arvostusmenetelmiä ja todettavissa olevia markkinatietoja (käypien arvojen hierarkia taso 2). Johdannaiset kirjataan käypään arvoon tulosvaikutteisesti lukuunottamatta kassavirtasuojauksia, jotka kirjataan omaan pääomaan.

Johdannaisten erääntyminen

milj. euroa 2013 2014 Myöhemmin Yhteensä
Valuuttatermiinit ja valuutanvaihtosopimukset 107,4	107,4
Sähköfutuurit 1,1 0,9 0,9	2,9
Koronvaihtosopimukset 32,5	32,5
Yhteensä 31.12. 108,5 0,9 33,4	142,8

2011

milj. euroa	2012	2013	Myöhemmin	Yhteensä
Valuuttatermiinit ja valuutanvaihtosopimukset	207,5			207,5
Sähköfutuurit	1,1	0,9	0,4	2,5
Koronvaihtosopimukset			22,5	22,5
Yhteensä 31.12.	208,6	0,9	22,9	232,5

Rahoitusinstrumenttien käypien arvojen laskenta

2012
milj. euroa	Taso 1	Taso 2	Taso 3	Yhteensä
Sijoitukset, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat			9,7	9,7
Muut sijoitukset			0,8	0,8
Johdannaisvarat		0,4		0,4
Varat yhteensä		0,4	10,5	10,9
Johdannaisvelat		2,3		2,3
Velat yhteensä		2,3		2,3

2011
milj. euroa	Taso 1	Taso 2	Taso 3	Yhteensä
Sijoitukset, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat			8,9	8,9
Muut sijoitukset			1,2	1,2
Johdannaisvarat		1,1		1,1
Varat yhteensä		1,1	10,1	11,2
Johdannaisvelat		1,1		1,1
Velat yhteensä		1,1		1,1

Katso käyvän arvon luokittelutasot tilinpäätöksen laadintaperiaatteista liitetiedossa 1.

Rahoitusriskien hallinta

Rahoitusriskien hallinta on keskitetty konsernin rahoitusosastolle, joka vastaa rahoitusriskien hallinnasta hallituksen hyväksymien periaatteiden mukaisesti.

Valuuttariskit

Valuuttariskillä tarkoitetaan valuuttakurssien muutoksesta aiheutuvaa muutosta joko kassavirtojen arvossa, taseessa tai kilpailuasemassa. Fiskarsin valuuttapositio jaetaan transaktio- ja translaatiopositioon. Positioita hallinnoidaan toisistaan erillisinä kokonaisuuksina.

Transaktioriskillä tarkoitetaan mahdollisuutta, että jo sovitun tai ennakoidun valuuttamääräisen kassavirran arvo muuttuu valuuttakurssien muutoksen seurauksena. Translaatioriskillä tarkoitetaan valuuttakurssien muutoksesta aiheutuvaa vaikutusta konsernitaseessa. Konsernitaseen varat, oma pääoma ja velat voivat muuttua valuuttakurssien muutoksen seurauksena. Tasearvojen muutos saattaa aiheuttaa muutoksia tietyissä tunnusluvuissa, kuten omavaraisuusasteessa ja velkaantuneisuusasteessa.

Valuuttakurssiriskejä pyritään hallinnoimaan ensisijaisesti liiketoiminnallisin keinoin. Tuotantopanokset hankitaan ja tuotteet myydään pääasiassa konserniyhtiöiden paikallisvaluutassa, joista merkittävimpiä ovat EUR (41 % konsernin liikevaihdosta), USD (32 %), SEK (8 %), NOK (4 %), DKK (4 %) ja GBP (3 %). Lisääntyvään tuontiin liittyy välillisesti riski tavarantoimittajien paikallisten valuuttojen muutoksista. Merkittävimmät näistä valuutoista ovat Kiinan renminbi ja Thaimaan baht.

Transaktioriski

Transaktioriskin hallinnan tavoitteena on vähentää valuuttakurssimuutosten vaikutuksia yhtiön budjetoituun kannattavuuteen ja kassavirtaan. Liiketoimintayksiköt vastaavat ennakoitujen ja sovittujen kaupallisten kassavirtojen valuuttariskien hallinnasta ja ne suojaavat kaupalliset positionsa valuuttatermiinein konsernin rahoitusosaston kanssa.

Transaktioriskiä mitataan netottamalla konsernin kaupalliset ja rahoituksen valuuttamääräiset saatavat ja velat. Nettoasema suojataan valuuttajohdannaisilla hallituksen hyväksymän rahoituspolitiikan mukaisesti. Valuuttariskien suojaamisessa käytetään yleisimmin valuuttatermiineitä ja -swappeja. Johdannaisia käytetään yksinomaan suojaustarkoituksiin.

Fiskars ei sovella transaktioriskin osalta valuuttajohdannaisiin IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa. Valuuttajohdannaisista syntyvät voitot ja tappiot on kirjattu tuloslaskelmaan. Mikäli valuuttajohdannaisiin olisi sovellettu suojauslaskentaa, vuoden 2012 tulos ennen veroja olisi ollut noin 0,6 milj. euroa raportoitua parempi (2,9 milj. euroa raportoitua huonompi).

Korkoriski

Korkoriskillä tarkoitetaan korkojen vaihteluista aiheutuvaa muutosta yhtiön kassavirroissa tai omaisuuden tai velkojen arvossa. Korkoriskiä mitataan rahoitusvarojen ja -velkojen keskimääräisellä korkosidonnaisuusajalla. Keskimääräinen

FISKARSIN Vuosikertomus 2012

korkosidonnaisuusaika kuvaa aikaa jonka kuluessa keskimäärin korkojen muutokset heijastuvat nettovelasta maksettaviin korkokuluihin. Riskiä kuvataan tarkastelujakson aikana syntyvällä muutoksella korkokuluissa, joka on seurausta yhden prosenttiyksikön pysyvästä korkotason muutoksesta. Mitä lyhyempi korkosidonnaisuusaika on, sitä heikompi on korkokulujen ennustettavuus ja täten korkoriski on korkeampi.

Korkoriskien hallinnassa käytetään johdannaisia. Tavoitteena on ylläpitää keskimääräinen korkosidonnaisuusaika rahoituspolitiikan mukaisesti 4–18 kuukauden rajojen puitteissa. Tilinpäätöshetkellä voimassa olevien korkojohdannaisten nimellismäärä oli 32,5 milj. euroa (22,5).

Konsernin korollinen nettovelka oli tilikauden päättyessä 72,4 milj. euroa (150,8). Nettovelasta 44 % (78) oli sidottu vaihtuviin korkoihin ja korkojohdannaisten vaikutus huomioon ottaen 56 % (22) kiinteisiin korkoihin. Korollisten velkojen keskimääräinen korkosidonnaisuusaika oli 11 kuukautta (8).

Korkokulujen herkkyyttä markkinakorkojen muutokselle on kuvattu laskelmalla, jossa markkinakorkojen oletetaan muuttuvan pysyvästi yhdellä prosenttiyksiköllä ja lainojen määrän pysyvän vuoden aikana muuttumattomana. Laskelman mukainen vaikutus konsernin tulokseen ennen veroja olisi 0,3 milj. euroa vuonna 2013 (1,0).

Likviditeetti- ja jälleenrahoitusriski

Likviditeettiriskillä tarkoitetaan tilannetta, jossa yhtiön rahoitusvarat ja rahoituksen lähteet ovat riittämättömiä kattamaan liiketoiminnan tarpeet tai niiden järjestäminen aiheuttaa merkittäviä lisäkustannuksia. Likviditeettiriskin hallinnan tavoitteena on ylläpitää optimaalinen määrä likviditeettiä liiketoimintojen rahoittamiseksi kaikkina aikoina sekä samalla minimoida korkokulut. Likviditeetillä tarkoitetaan rahavarojen ja käyttämättöminä olevien komittoitujen luottolimiittien yhteismäärää.

Jälleenrahoitusriskillä tarkoitetaan tilannetta, jossa yhtiön lainoista erääntyy niin suuri osa niin lyhyessä ajassa, ettei jälleenrahoitusta ole saatavilla tai sen hinta muodostuu korkeaksi. Tavoitteena on minimoida jälleenrahoitusriskiä velkojen ikäjakaumaa hajauttamalla.

Konsernilla on likviditeetin varmistamiseksi runsaasti käyttämättömiä luottolimiittejä. Vuoden lopussa nostamattomia sitovia valmiusluottoja sekä konsernitileihin liittyviä sitovia luottolimiittejä oli yhteensä 442,1 milj. euroa (471,1). Lisäksi emoyhtiöllä on Suomessa 400,0 milj. euron yritystodistusohjelma, josta vuoden lopussa oli käytössä 5,0 milj. euroa (72,0).

Raaka-aineriski

Fiskars käyttää tarvittaessa johdannaisia suojautuakseen raaka-aineiden hintariskiltä. Konsernilla ei ollut vuoden 2012 lopussa raaka-ainejohdannaisia lukuun ottamatta nimellisarvoltaan 2,9 milj. euron (2,5) sähköfutuureja, jotka on kirjattu markkina-arvoon tuloslaskelman kautta.

Luottoriski

Konsernin rahoitusosasto arvioi ja valvoo rahoituksen vastapuoliriskiä. Riskiä on pyritty rajoittamaan toimimalla vain suurten pankkien ja rahoituslaitosten kanssa vahvistettujen limiittien puitteissa. Asiakkaiden luottoriskiä valvovat liiketoimintayksiköt. Konsernin asiakaskunta on laaja eikä suurimmankaan asiakkaan osuus ylitä 10 % avonaisista saatavista. Konsernin myyntisaamiset olivat tilinpäätöshetkellä 101,0 milj. euroa (111,0). Tilinpäätös sisältää myyntisaamisiin kohdistuvia luottotappiovarauksia yhteensä 3,2 milj. euroa (3,4).

Pääoman hallinta

Fiskars-konsernin pääomarakennetta eivät koske mitkään viralliset, ulkoiset pääomarakennevaatimukset (muut kuin mahdollinen paikallinen yhtiölainsäädäntö niissä maissa, joissa Fiskars-konsernin yhtiöillä on liiketoimintaa).

Fiskarsin pääomahallinnan tavoitteet ovat:

• varmistaa konsernin mahdollisuudet toiminnan rahoittamiseen ja yhtiön kyky huolehtia vastuistaan kaikissa liiketoimintatilanteissa
• ylläpitää tasapainoista liiketoiminta- ja sijoituskokonaisuutta, joka on kannattava osakkeenomistajille sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä
• ylläpitää edellytyksiä investointimahdollisuuksien hyödyntämiseen

23. Työsuhde-etuuksiin liittyvät velvoitteet

Suurin osa Fiskars-konsernin eläkejärjestelyistä on maksupohjaisia eläkejärjestelyjä. Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt Yhdysvalloissa, Isossa-Britanniassa ja Saksassa ovat suljettuja etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä, joissa tulevat palkankorotukset eivät vaikuta velan määrään. Etuuspohjaiset järjestelyt Norjassa eivät ole suljettuja. Konsernilla on Suomessa lisäeläkejärjestelyjä, jotka luokitellaan etuuspohjaisiksi eläkejärjestelyiksi. Hyväksytyt aktuaarit ovat tehneet etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen vakuutusmatemaattiset laskelmat. Italiassa on työsuhteen päättymisen jälkeisiä työsuhde-etuuksia, jotka ovat yhtiön vastuulla, mutta joiden velan määrä on lopullinen ja jotka ovat sellaisinaan maksupohjaisia järjestelyjä.

milj. euroa	2012	2011
Velat työsuhteen päättymisen jälkeisistä etuuksista*	1,6	1,7
Etuuspohjaiset eläkevelat**	5,7	6,5
Taseen eläkevelka yhteensä	7,3	8,2

* Velat työsuhteen päättymisen jälkeisistä etuuksista: Italia 1,3 (1,5), Muut 0,3 (0,2) milj. euroa.

** Etuuspohjaiset eläkevelat koostuivat seuraavasti: Saksa 1,3 (1,1), Norja -0,8 (-0,8), Hollanti 0 (1,4) , UK -0,2 (-0,4), USA 5,2 (5,0) ja Suomi 0,2 (0,2) milj. euroa.

Summat 31.12.

milj. euroa	2012	2011	2010	2009	2008
Velvoitteen nykyarvo	25,2	26,1	26,4	27,1	23,9
Varojen käypä arvo	19,5	19,6	19,7	20,0	17,0
Järjestelyn alijäämä/(ylijäämä)	5,7	6,5	6,7	7,1	6,9
Kokemusperäiset tarkistukset järjestelyn veloista	0,1	0,5	0,2	0,8	2,3
Kokemusperäiset tarkistukset järjestelyyn kuuluvista varoista	0,4	-0,9	0,3	1,5	-4,9

Taseeseen merkityt erät

milj. euroa	2012	2011
Velvoitteen nykyarvon muutokset:
Velvoite tilikauden alussa	26,1	26,4
Muuntoerot	0,5	0,6
Työsuorituksesta johtuvat menot	0,0	0,2
Korkomenot	1,0	1,2
Vakuutusmatemaattiset (voitot)/tappiot	1,8	-0,4
Järjestelyjen supistamisesta johtuvat (voitot)/tappiot	-2,7
Maksetut etuudet	-1,6	-1,7
Velvoite 31.12.	25,2	26,1
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypien arvojen muutokset:
Arvo kauden alussa	19,6	19,7
Muuntoerot	0,6	0,4
Varojen odotettu tuotto	0,9	1,0
Vakuutusmatemaattiset voitot/(tappiot)	0,4	-1,1
Maksetut etuudet	-1,6	-1,7
Maksusuoritukset järjestelyyn	1,2	1,4
Suoritukset liittyen järjestelyn supistamiseen	-1,3
Muut muutokset	-0,4	0,0
Arvo 31.12.	19,5	19,6
Etuuspohjaiset eläkevelat, netto 31.12.	5,7	6,5

Tulosvaikutteisesti kirjatut kulut

milj. euroa	2012	2011
Työsuoritukseen perustuvat menot	0,0	0,2
Korkomenot	1,0	1,2
Järjestelyn supistamisesta ja velvoitteen täyttämisestä johtuvat (voitot)/tappiot	-0,8
Järjestelyyn kuuluvien varojen odotettu tuotto	-0,9	-1,0
Yhteensä	-0,7	0,4

Kumulatiiviset suoraan muihin laajan tuloksen eriin kirjatut tuotot ja kulut

milj. euroa	2012	2011
Vakuutusmatemaattiset voitot/(tappiot)	-1,4	-0,6
Laskennallinen vero	0,6	0,3
Yhteensä	-0,8	-0,3
Järjestelyyn kuuluvien varojen toteutunut tuotto/(tappio)	1,3	0,1

Järjestelyt USA:ssa ja Saksassa ovat konsernin omalla vastuulla. Järjestelyt Suomessa, Norjassa ja Hollannissa ovat paikallisten eläkevakuutusyhtiöiden hoidettavina. Iso-Britannissa järjestelyyn kuuluvat varat, yhteensä 13,3 milj. euroa, on sijoitettu osakkeisiin ja joukkovelkakirjalainoihin. Näistä 9,3 milj. euroa on sijoituksia osakkeisiin. Konserni arvioi, että vuoden 2013 maksusuoritukset järjestelyihin ovat yhteensä 1,2 milj. euroa.

Varojen prosentuaalinen jakautuminen omaisuusryhmittäin

%	2012	2011
Oman pääoman ehtoiset instrumentit	54	49
Vieraan pääoman ehtoiset instrumentit	7	4
Kiinteistöt	6	7
Joukkovelkakirjalainat	32	31
Muut	1	9

Tärkeimmät vakuutusmatemaattiset oletukset 31.12.

Diskonttokorko

%	2012	2011
Iso-Britannia	4,35	4,90–5,10
Saksa	3,0	4,8
Suomi	3,0	4,8
Yhdysvallat	3,1	4,2
Norja	2,2	3,3
Hollanti		4,8

Varojen tuotto-odotus, pitkäaikainen

%	2012	2011
Iso-Britannia	4,35	1,60–5,15
Saksa	n/a	n/a
Suomi	3,0	4,8
Yhdysvallat	n/a	n/a
Norja	2,2	4,8
Hollanti		4,8

Palkankorotusoletus

%	2012	2011
Iso-Britannia	n/a	3,8
Saksa	0,0	0,0
Suomi	2,5	2,5
Yhdysvallat	n/a	n/a
Norja	3,3	4,0
Hollanti		0–4,0

Eläkkeiden korotusoletus

%	2012	2011
Iso-Britannia	0–2,75	2,3–3,0
Saksa	2,0	1,8
Suomi	2,1	2,1
Yhdysvallat	0,0	0,0
Norja	0,0	0,7
Hollanti		0–2,5

24. Varaukset

2012 Pitkäaikaiset varaukset

			Tappiolliset
		Uudelleen-	sopimukset
		järjestely-	ja muut	Varaukset
milj. euroa	Takuuvaraus	varaus	varaukset	yhteensä
Varaukset 1.1.	0,9	2,4	2,4	5,6
Muuntoerot	0,0	0,0	0,0	0,1
Lisäykset	0,1	0,1	0,1	0,2
Käytetyt varaukset		-1,5	-0,1	-1,6
Arvioiden muutokset	-0,1			-0,1
Varausten peruutukset			-0,3	-0,3
Varaukset 31.12.	0,8	1,0	2,1	3,9

Lyhytaikaiset varaukset

			Tappiolliset
		Uudelleen-	sopimukset
		järjestely-	ja muut	Varaukset
milj. euroa	Takuuvaraus	varaus	varaukset	yhteensä
Varaukset 1.1.	1,0	0,6	0,5	2,1
Muuntoerot	0,0	0,0	0,0	0,0
Lisäykset	0,2	1,2	0,4	1,8
Käytetyt varaukset	-0,1	-1,1		-1,2
Arvioiden muutokset				0,0
Varausten peruutukset		-0,1		-0,1
Varaukset 31.12.	1,1	0,6	0,9	2,6

2011 Pitkäaikaiset varaukset

		Tappiolliset
		Uudelleen-	sopimukset
		järjestely-	ja muut	Varaukset
milj. euroa	Takuuvaraus	varaus	varaukset	yhteensä
Varaukset 1.1.	1,0	1,7	2,5	5,2
Muuntoerot	0,0	0,0	0,0	0,0
Lisäykset	0,0		0,1	0,0
Käytetyt varaukset		-0,3	-0,1	-0,4
Arvioiden muutokset	-0,2	1,2	0,0	1,1
Varausten peruutukset	0,0	-0,3	0,0	-0,3
Varaukset 31.12.	0,9	2,4	2,4	5,6

Lyhytaikaiset varaukset

		Tappiolliset
		Uudelleen-	sopimukset
		järjestely-	ja muut	Varaukset
milj. euroa	Takuuvaraus	varaus	varaukset	yhteensä
Varaukset 1.1.	1,0	1,4	0,1	2,5
Muuntoerot	0,0	0,0	0,0	0,1
Lisäykset	0,2	0,0	0,4	0,6
Käytetyt varaukset	-0,1	-0,7	0,0	-0,9
Arvioiden muutokset	0,0			0,0
Varausten peruutukset	-0,1	-0,1		-0,2
Varaukset 31.12.	1,0	0,6	0,5	2,1

25. Ostovelat ja muut velat

milj. euroa	2012	2011
Ostovelat	49,7	51,6
Muut velat	12,9	13,5
Siirtovelat
Korkovelat	1,4	1,4
Palkat ja sosiaalikulut	32,0	34,5
Alennukset ja komissiot	23,5	21,5
Muut siirtovelat	37,1	32,5
Yhteensä 31.12.	156,6	154,9

Muut siirtovelat sisältävät materiaalihankintojen, asiakkaille myönnettävien vuosialennusten ja muiden kulujen jaksotukset.

26. Lähipiiritapahtumat

Konsernilla ei ole merkittäviä liiketoiminnallisia transaktioita, velkoja tai saatavia osakkuusyhtiö Wärtsilän kanssa. Wärtsilältä saatu osinko 26,8 milj. euroa (40,9) on raportoitu konsernin rahavirtalaskelmassa eränä osinkotuotot, osakkuusyhtiö. Osinko saatiin vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä. Iittala Group Oy Ab on osakkuusyhtiönsä Koy Iittalan Lasimäen vuokralainen ja on myöntänyt osakkuusyhtiölleen pääomalainan. Hallituksen puheenjohtajalle maksettiin 200 000 euron kertaluonteinen konsulttipalkkio Fiskarsin ja Investor AB:n välisen yhtiösopimuksen neuvottelemisen johdosta liittyen pitkäaikaiseen Wärtsilä-omistajuuteen.

Tilikaudella 2011 Fiskars on kirjannut palkkioita lakiasianpalveluista Foley & Lardner LLP:lle, jossa Fiskarsin hallituksen jäsen Ralf Böer oli puheenjohtajana ja toimitusjohtajana 1.6.2011 asti. Ralf Böer ei ole ollut näiden palveluiden antajana, ja Foley:lle maksetut kokonaiskustannukset ovat vähemmän kuin 0,25 % Foley:n liikevaihdosta.

milj. euroa	2012	2011
Vuokrat	0,2	0,1
Pääomalaina	0,2	0,2
Lakiasiainhoitokustannukset		0,4

Hallituksen ja johdon jäsenten osakeomistukset 31.12.

Sisältää niiden yhteisöjen omistukset, joissa henkilöillä on määräysvalta yhdessä perheenjäsenen kanssa.

		2012			2011
		Määräys-			Määräys
	Henkilö-	valta-		Henkilö-	valta
	kohtainen	yhteisöjen		kohtainen	yhteisöjen
	omistus	omistus	Yhteensä	omistus	omistus	Yhteensä
Bergh Kaj-Gustaf	5 000		5 000	5 000		5 000
Böer Ralf	5 677		5 677	5 677		5 677
Ehrnrooth Alexander	1 625 000	10 227 000	11 852 000	1 625 000	10 200 000	11 825 000
Ehrnrooth Paul	8 205	9 095 406	9 103 611	8 205	9 030 406	9 038 611
Fromond Louise	601 135	8 294 050	8 895 185	601 135	8 229 050	8 830 185
Gripenberg Gustaf	243 320	4 057 289	4 300 609	243 320	4 057 289	4 300 609
Jonasson Blank Ingrid	0		0	0		0
Slotte Karsten	1 000		1 000	1 000		1 000
Suominen Jukka	1 500		1 500	1 500		1 500
Alfthan Max	2 500		2 500	2 500		2 500
Gaggl Risto*	0		0			0
Kangas-Kärki Teemu**				2 000		2 000
Karlsson Jutta	0		0	0		0
Kauniskangas Kari	28 897		28 897	26 397		26 397
Korhonen Hille***				3 350		3 350
Pitkänen Ilkka****	1 750		1 750

Yhtiön johdolla ja hallituksen jäsenillä ei ole lainoja yhtiöltä eikä heidän puolestaan ole annettu pantteja tai otettu muita vastuita. Hallituksen ja johdon jäsenten omistama osuus yhtiön liikkeeseen lasketuista osakkeista on 41,8 %.

* Johtoryhmän jäsen 20.11.2012 alkaen.

** Johtoryhmän jäsen 2.3.2012 asti.

*** Johtoryhmän jäsen 31.10.2012 asti.

**** Johtoryhmän jäsen 27.8.2012 alkaen.

Hallitukselle ja johdolle maksetut palkat ja palkkiot

tuhatta euroa	2012	2011
Bergh Kaj-Gustaf	98,4	92,0
Böer Ralf	49,0	44,0
Ehrnrooth Alexander	64,0	62,6
Ehrnrooth Paul	63,4	62,0
Fromond Louise	47,2	45,2
Gripenberg Gustaf	49,8	47,2
Jonasson Blank Ingrid	49,0	44,6
Slotte Karsten	46,6	45,2
Suominen Jukka	49,0	44,6
Kauniskangas Kari	829,3	986,4
Johtoryhmä poislukien toimitusjohtaja	1 131,0	1 179,7
Yhteensä	2 476,2	2 653,6

Avainhenkilöihin kuuluvat hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja johtoryhmä. Luvut on esitetty suoriteperusteisesti ja vertailuvuoden tiedot on oikaistu vastaavasti.

27. Tytäryhtiöt ja muut osakeomistukset

Tytäryhtiöosakkeet

			Osuus	Osuus
	Koti-		osakkeista	äänivallasta	Toiminnan
	paikka		%	%	luonne
Avlis AB	Tukholma	SE	100,0	100,0	H
Fiskamin AB	Sollentuna	SE	100,0	100,0	H
ImanCo Oy	Helsinki	FI	100,0	100,0	H
Iittala Group Oy Ab	Helsinki	FI	0,7	0,7	T
Iittala Group Oy Ab	Helsinki	FI	99,3	99,3	T
Fiskars (Thailand) Co., Limited	Bangkok	TH	1,0	1,0	H
Fispo Sp. z o.o.	Varsova	PL	100,0	100,0	L
Fiskars Sweden AB	Höganäs	SE	100,0	100,0	M
Nilsjohan AB	Höganäs	SE	100,0	100,0	L
Fiskars Estonia AS	Tallinna	EE	100,0	100,0	M
iittala BV	Oosterhout	NL	100,0	100,0	M
iittala BVBA	Antwerpen	BE	100,0	100,0	M
iittala GmbH	Solingen	DE	100,0	100,0	M
iittala Limited	Windsor Berkshire	GB	100,0	100,0	L
Fiskars Americas Holding Oy Ab	Raasepori	FI	100,0	100,0	H
Fiskars Brands, Inc.	Madison, Wi.	US	100,0	100,0	T
Fiskars Brands Global Holdings LLC	Madison, Wi.	US	100,0	100,0	L
Fiskars Canada, Inc.	Toronto	CA	100,0	100,0	M
Fiskars de Mexico, S.A. de C.V.	Mexico City	MX	100,0	100,0	L
Fiskars Servicios, S.A. de C.V.	Mexico City	MX	100,0	100,0	L
Puntomex Internacional, S.A. de C.V. iL	Tijuana	MX	100,0	100,0	L
Fiskars Europe Holding Oy Ab	Raasepori	FI	100,0	100,0	H
Consumer Brands (Hong Kong) Co., Limited	Hongkong	HK	100,0	100,0	H
Fiskars (Thailand) Co.,Limited	Bangkok	TH	98,0	98,0	H
Excalibur Management Consulting (Shanghai) Co., Ltd.	Shanghai	CN	100,0	100,0	H
Fiskars Brands Finland Oy Ab	Raasepori	FI	100,0	100,0	T
ZAO Fiskars Brands Rus	Pietari	RU	100,0	100,0	T
Fiskars Denmark A/S	Silkeborg	DK	100,0	100,0	M
Fiskars Deutschland GmbH	Herford	DE	100,0	100,0	L
Fiskars France S.A.S.	Wissous	FR	100,0	100,0	T
Fiskars Germany GmbH	Herford	DE	100,0	100,0	T
Fiskars Italy S.r.l.	Premana	IT	100,0	100,0	T
Fiskars Norway AS	Oslo	NO	100,0	100,0	T
Fiskars Polska Sp. z o.o.	Slupsk	PL	100,0	100,0	T
Fiskars Spain S.L.U.	Madrid	ES	100,0	100,0	M
Fiskars UK Limited	Bridgend	GB	100,0	100,0	T
Fiskars Limited	Bridgend	GB	100,0	100,0	L
Kitchen Devils Limited	Bridgend	GB	100,0	100,0	L
Vikingate Limited	Nottingham	GB	100,0	100,0	L
Richard Sankey & Son Limited	Nottingham	GB	100,0	100,0	L

FISKARSIN Vuosikertomus 2012

Fiskars (Australia) Pty Limited	Melbourne	AU	100,0	100,0	M
Fiskars Services Oy Ab	Helsinki	FI	100,0	100,0	H
Inhan Tehtaat Oy Ab	Ähtäri	FI	100,0	100,0	T
Ferraria Oy Ab	Raasepori	FI	100,0	100,0	H
Kiinteistö Oy Danskog gård	Raasepori	FI	100,0	100,0	H
Ab Åbo Båtvarf - Turun Veneveistämö Oy	Turku	FI	100,0	100,0	L
Fiskars (Thailand) Co.,Limited	Bangkok	TH	1,0	1,0	H
				Hallinnointi	H
				Tuotanto ja markkinointi	T
				Markkinointi	M
				Lepäävä	L

Osakkuusyhtiöosakkeet

				Osuus	Osuus
	Osakkeiden	Koti-		osakkeista	äänivallasta
	lukumäärä	paikka		%	%
Wärtsilä Oyj Abp	25 641 347	Helsinki	FI	13,0	13,0

28. Raportointikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat

12.12.2012 Fiskars allekirjoitti sitovan sopimuksen tanskalaisen Royal Copenhagen A/S:n ja Royal Scandinavian Modern KK Japanin osakekantojen ostosta. Fiskars hankki 100 % yhtiöiden osakkeista Royal Scandinavia A/S:ltä, jonka määräysvaltainen emoyhtiö on tanskalainen pääomasijoitusyhtiö Axcel. Hankinta-ajankohta oli 4.1.2013. Osakkeiden kauppahinta (velaton yritysarvo) oli 490 milj. Tanskan kruunua, eli noin 66 milj. euroa, josta kaupan toteutumishetkellä vähennetään nettovelka ja jota oikaistaan käyttöpääomaan liittyvillä erillä. Fiskars rahoitti hankinnan olemassa olevilla velkajärjestelyillään.

Kaupan myötä Fiskars luo ainutlaatuisen valikoiman johtavia pohjoismaisia kattamisen brändejä; Royal Copenhagenin perinteikkäät käsinmaalatut astiastot täydentävät Fiskarsin arvostettua kattamisen brändiperhettä. Kaupan toteuduttua Royal Copenhagenista tuli osa Fiskarsin Koti -liiketoiminta-aluetta. Kaupalla odotetaan olevan positiivinen vaikutus Fiskars-konsernin liiketulokseen (EBIT) vuodesta 2013 alkaen.

Fiskars kirjasi yhteensä 1,1 milj. euron edestä palkkioita liittyen neuvonta- ja arvonmäärityspalveluihin. Palkkiot sisältyvät konsernituloslaskelman "Hallinnon kulut" -erään. Hankinnan alkuperäinen kirjanpitokäsittely on kesken, mistä johtuen hankittujen varojen ja vastattaviksi otettujen velkojen arvot esitetään alustavina. Liikearvon arvioidaan olevan 28 milj. euroa, ja sen syntymiseen vaikuttivat Fiskarsin aseman vahvistuminen Pohjoismaiden lisäksi Aasiassa, jossa Royal Copenhagen on yksi johtavista kattamisen premium-brändeistä. Syntynyt liikearvo ei ole verotuksessa vähennyskelpoinen.

Hankittujen varojen ja vastattavaksi otettujen velkojen sekä luovutettavan vastikkeen ja syntyvän liikearvon alustavat arvot hankintahetkellä olivat seuraavat:

22,1
13,0
2,1
11,8
48,9
7,8
14,6
2,7
25,1
21,4
5,5
2,8
29,7
4,3
14,9
19,2
0,8
24,3
52,3
28,0

Hankittu liiketoiminta yhdistellään konsernitilinpäätökseen 4.1.2013 alkaen.

* Määräysvallattomien omistajien osuus on arvostettu määrään, joka vastaa määräysvallattomien omistajien osuutta hankinnan kohteen yksilöitävissä olevasta nettovarallisuudesta.

TALOUDELLISET TUNNUSLUVUT

Viisivuotiskatsaus

		2012	2011	2010	2009	2008
Liikevaihto	milj. euroa	748	743	716	660	697
josta ulkomailla	milj. euroa	579	569	550	519	546
% liikevaihdosta	%	77,4	76,6	76,8	78,6	78,2
vienti Suomesta	milj. euroa	54	69	78	89	98
Liikevaihdon muutos, %	%	0,7	3,7	8,4	-5,3	7,7
Bruttokate	milj. euroa	272	259	254	221	213
% liikevaihdosta	%	36,4	34,9	35,4	33,5	30,6
Liiketulos	milj. euroa	64	53	49	39	6
% liikevaihdosta	%	8,5	7,1	6,9	6,0	0,9
Liiketulos ilman kertaluonteisia eriä	milj. euroa	63	62	60	40	41
Osakkuusyhtiön tulososuus	milj. euroa	48	43	66	66	70
Biologisten hyödykkeiden käyvän arvon muutos	milj. euroa	6	-1	-2	0	-6
Rahoitusnetto	milj. euroa	83	67	-6	-14	-19
% liikevaihdosta	%	11,1	9,1	-0,9	-2,2	-2,8
Tulos ennen veroja	milj. euroa	200	162	107	91	52
% liikevaihdosta	%	26,8	21,8	14,9	13,8	7,4
Tuloverot jatkuvasta toiminnasta	milj. euroa	-22	-5	-12	-8	-2
Emoyhtiön osakkeenomistajien osuus tilikauden tuloksesta	milj. euroa	179	156	94	84	49
% liikevaihdosta	%	23,9	21,1	13,2	12,7	7,1
Määräysvallattomien omistajien osuus tilikauden tuloksesta	milj. euroa				0,0	-0,1
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut	milj. euroa	173	172	173	165	187
Suunnitelman mukaiset poistot ja arvonalentumiset	milj. euroa	22	22	35	28	33
% liikevaihdosta	%	2,9	2,9	4,9	4,3	4,7
Liiketoiminnan rahavirta	milj. euroa	95	107	93	121	97
Investoinnit (ml. yritysostot)	milj. euroa	33	24	19	15	30
% liikevaihdosta	%	4,4	3,3	2,6	2,2	4,3
Tutkimus- ja kehittämismenot	milj. euroa	8	9	8	9	8
% liikevaihdosta	%	1,1	1,2	1,2	1,3	1,2
Aktivoidut kehittämismenot	milj. euroa	1	1	1	0	1

Emoyhtiön osakkeenomistajien osuus omasta pääomasta	milj. euroa	619	554	553	505	447
Määräysvallattomien omistajien osuus	milj. euroa					0,0
Oma pääoma yhteensä	milj. euroa	619	554	553	505	447
Korolliset nettovelat	milj. euroa	72	151	200	236	310
Käyttöpääoma	milj. euroa	71	83	101	103	149
Taseen loppusumma	milj. euroa	935	940	979	973	970
Sijoitetun pääoman tuotto	%	29	23	15	14	9
Oman pääoman tuotto	%	31	28	18	18	11
Omavaraisuusaste	%	66	59	57	52	46
Nettovelkaantumisaste	%	12	27	36	47	69
Henkilöstö keskimäärin (FTE)		3 364	3 545	3 612	3 867	4 325
Henkilöstö kauden lopussa		3 449	3 574	3 944	3 742	4 119
josta ulkomailla		1 839	2 072	1 904	2 111	2 397

Osakekohtaiset tunnusluvut

		2012	2011	2010	2009	2008
Osakepääoma	milj. euroa	77,5	77,5	77,5	77,5	77,5
Tulos/osake (laimennettu ja laimentamaton)	euroa/osake	2,18	1,91	1,15	1,05	0,64
jatkuvat toiminnot	euroa/osake	2,18	1,91	1,15	1,05	0,64
Nimellisosinko/osake*	euroa/osake	0,65*	1,37	1,90	0,52	0,50
Osingonjako	milj. euroa	53,2	112,2	155,6	42,6	38,2
Oma pääoma / osake	euroa/osake	7,56	6,77	6,76	6,16	5,77
Osakkeen osakeantioikaistu keskikurssi**	euroa/osake	16,00	16,92	13,94	8,25	10,91
Osakkeen osakeantioikaistu alin kurssi**	euroa/osake	13,60	10,99	10,52	5,32	6,89
Osakkeen osakeantioikaistu ylin kurssi**	euroa/osake	17,49	22,05	17,45	11,10	13,90
Osakkeen osakeantioikaistu kurssi 31.12.**	euroa/osake	16,69	13,94	17,33	10,62	6,96
Osakekannan markkina-arvo	milj. euroa	1 367,0	1 141,8	1 419,5	869,9	633,2
Osakkeiden määrä, 1 000 kpl		82 023,3	82 023,3	82 023,3	82 023,3	77 510,2
Omat osakkeet, 1 000 kpl		118,1	118,1	112,6	112,6	112,5
Osakkeiden vaihdon kehitys, 1 000 kpl		4 883,3	5 730,3	6 626,0	4 406,8	5 082,1
Hinta/voitto-suhde**		8	7	15	10	11
Osinko/tulos, %	%	29,8	71,9	165,3	51,0	77,6
Efektiivinen osinkotuotto, %**	%	3,9	9,8	11,0	4,9	7,2
Osakkeenomistajien määrä 31.12.		16 148	15 339	12 213	11 916	9 899

* Hallituksen ehdotus.

** Osakesarjat A ja K yhdistettiin 30 kesäkuuta 2009. Aikaisempien vuosien luvuissa on esitetty A-sarjan osaketiedot.

Laimennettu ja laimentamaton tulos/osake ovat samat, koska yhtiöllä ei ole avoimia optio-ohjelmia.

Tunnuslukujen laskentakaavat

Liiketulos ennen poistoja ja arvonalentumisia	= Liiketulos + poistot + arvonalennukset
Sijoitetun pääoman tuotto-% (ROI)	Tilikauden tulos + verot + korko- ja muut rahoituskulut =	x100
	Oma pääoma + korollinen vieras pääoma
	(kauden alun ja lopun keskiarvo)
Oman pääoman tuotto-% (ROE)	Tilikauden tulos =	x100
	Oma pääoma
	(kauden alun ja lopun keskiarvo)
Omavaraisuusaste, %	Oma pääoma yhteensä =	x100
	Taseen loppusumma
Nettovelkaantumisaste, %	Korollinen vieras pääoma - rahat ja pankkisaamiset =	x100
	Oma pääoma yhteensä
Tulos/osake (EPS)	Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos =
	Ulkona olevien osakkeiden keskimääräinen lkm 31.12.
Tulos/osake (EPS), jatkuvat
toiminnot	Emoyhtiön omistajille kuuluva kauden tulos jatkuvasta toiminnasta =
	Ulkona olevien osakkeiden keskimääräinen lkm 31.12.
Oma pääoma/osake	Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma =
	Ulkona olevien osakkeiden lkm 31.12.
Osakeantioikaistu keskikurssi	Osakkeen euromääräinen kokonaisvaihto tilikauden aikana =
	Tilikaudella vaihdettujen osakkeiden osakeantioikaistu lkm
Osakekannan markkina-arvo	= Ulkona olevien osakkeiden osakeantioikaistu lkm 31.12. x osakkeen päätöskurssi 31.12.
Hinta/voitto-suhde (P/E)	Osakkeen päätöskurssi 31.12. =
	Tulos/osake
Osinko/tulos, %	Tilikaudelta jaettu osinko =	x100
	Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos
Osinko/osake	Tilikaudelta jaettu osinko =
	Sarjan ulkona olevien osakkeiden lukumäärä 31.12.
Efektiivinen osinkotuotto, %	Osinko/osake =	x100
	Osakeantioikaistu kaupantekokurssi 31.12.

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma

euroa	Liite	2012		2011
Liikevaihto	2	25 962 621,01		25 576 722,22
Hankinnan ja valmistuksen kulut	4	-3 927 128,83		-4 624 327,93
Bruttokate		22 035 492,18	85 %	20 952 394,29	82 %
Hallinnon kulut	4	-18 796 184,84		-18 228 441,72
Liiketoiminnan muut tuotot	3	225 550,48		165 280 785,24
Liiketoiminnan muut kulut	4	-17 506,59		-13 470,94
Liikevoitto		3 447 351,23	13 %	167 991 266,87
Rahoitustuotot ja -kulut	7	428 965 488,50		-1 902 943,51
Voitto (tappio) ennen satunnaisia eriä		432 412 839,73		166 088 323,36
Satunnaiset erät	8	13 981 208,03		4 667 800,00
Voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja		446 394 047,76		170 756 123,36
Tilinpäätössiirrot		402 847,14		289 834,41
Tuloverot	9	-4 564 796,68		-1 603 429,91
Tilikauden voitto (tappio)		442 232 098,22		169 442 527,86

Emoyhtiön tase

euroa	Liite	31.12.2012		31.12.2011
Vastaavaa
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet	10	492 794,31		606 496,98
Aineelliset hyödykkeet	11
Maa- ja vesialueet		15 456 681,34		15 455 097,84
Rakennukset		13 983 471,06		13 854 814,61
Koneet ja kalusto		1 233 656,44		1 556 910,68
Keskeneräiset hankinnat		462 376,38		978 494,87
Aineelliset hyödykkeet yhteensä		31 136 185,22		31 845 318,00
Sijoitukset	12
Tytäryhtiöosakkeet		880 487 444,36		592 405 728,04
Saamiset tytäryhtiöiltä		2 174 300,00		5 167 236,66
Muut osakkeet ja osuudet		6 326 313,57		6 147 777,76
Sijoitukset yhteensä		888 988 057,93		603 720 742,46
Pysyvät vastaavat yhteensä		920 617 037,46	81 %	636 172 557,44	72 %
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Vaihto-omaisuus	13	166 910,78		234 468,99
Pitkäaikaiset lainasaamiset		22 805,22		27 805,22
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset		163 060,08		129 497,23
Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä	14	218 605 412,76		239 405 896,59
Muut saamiset		144 734,56		3 085 993,96
Siirtosaamiset	15	1 352 879,21		1 489 405,05
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä		220 266 086,61		244 110 792,83
Rahat ja pankkisaamiset	16	1 629 990,00		487 814,02
Vaihtuvat vastaavat yhteensä		222 085 792,61	19 %	244 860 881,06	28 %
Vastaavaa yhteensä		1 142 702 830,07	100 %	881 033 438,50	100 %

FISKARSIN Vuosikertomus 2012

Vastattavaa

OMA PÄÄOMA 17
Osakepääoma	77 510 200,00		77 510 200,00
Arvonkorotusrahasto	3 789 720,00		3 789 720,00
Omat osakkeet	-864 706,21		-864 706,21
Muut rahastot	3 204 313,18		3 204 313,18
Edellisten tilikausien voitto	337 427 893,38		280 172 326,46
Tilikauden voitto (tappio)	442 232 098,22		169 442 527,86
Oma pääoma yhteensä	863 299 518,57	76 %	533 254 381,29	61 %
TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ 18	622 913,84		1 025 760,98
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen 19
Lainat rahoituslaitoksilta	63 868 804,00		64 092 858,80
Velat konserniyrityksille			2 398,36
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä	63 868 804,00		64 095 257,16
Lyhytaikainen
Lainat rahoituslaitoksilta	15 621 992,49		80 776 391,59
Ostovelat	485 350,16		492 321,06
Velat konserniyrityksille 20	190 678 343,45		194 561 720,70
Verovelat	1 022 583,06
Muut velat	3 192 240,47		3 641 888,53
Siirtovelat 21	3 911 084,03		3 185 717,19
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä	214 911 593,66		282 658 039,07
Vieras pääoma yhteensä	278 780 397,66	24 %	346 753 296,23	39 %
Vastattavaa yhteensä	1 142 702 830,07	100 %	881 033 438,50	100 %

Emoyhtiön rahavirtalaskelma

euroa	2012	2011
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA
Voitto (tappio) ennen satunnaisia eriä, tilinpäätössiirtoja ja veroja	446 394 047,76	170 756 123,36
Oikaisut
Poistot	1 616 884,47	1 692 039,48
Tuotot sijoituksista	-115 273,50	-164 657,76
Korkotuotot ja osingot	-63 453 940,33	-2 666 848,35
Korkokulut	3 638 451,83	4 569 791,86
Varausten muutos ja muut liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa	-383 116 291,26	-169 759 631,14
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta	4 963 878,97	4 426 817,45
Käyttöpääoman muutos
Korottomien saamisten muutos	808 256,51	457 285,77
Vaihto-omaisuuden muutos	67 558,21	14 782,16
Korottomien velkojen muutos	-5 763 324,04	144 199,78
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja	76 369,65	5 043 085,16
Saadut osinkotuotot	60 302 231,32	506,81
Saadut rahoitustuotot	2 747 212,84	2 527 377,85
Maksetut rahoituskulut	-4 053 880,75	-4 272 774,60
Maksetut verot	-1 551 213,62	-6 026 521,04
Liiketoiminnan rahavirta (A)	57 520 719,44	-2 728 325,82
INVESTOINTIEN RAHAVIRTA
Tytäryhtiöhankinnat		-131,40
Pääomanpalautus, Avlis AB	81 068 283,68	150 500 000,00
Investoinnit rahoitusvaroihin	-207 373,61	-179 000,00
Investoinnit käyttöomaisuushyödykkeisiin	-803 316,48	-1 304 000,00
Käyttöomaisuushyödykkeiden myyntitulot	151 915,70	285 786,16
Muiden sijoitusten luovutustulot	311,09	296 000,00
Pitkäaikaisten lainasaamisten muutos	2 997 936,66	70 204 189,82
Investointien rahavirta (B)	83 207 757,04	219 802 844,58
RAHOITUSTOIMINTOJEN RAHAVIRTA
Omien osakkeiden osto		-71 000,00
Lyhytaikaisten lainojen muutos	-64 429 668,40	-15 622 656,81
Lyhytaikaisten saamisten muutos	32 362 528,84	-64 312 874,12
Maksetut osingot	-112 186 960,94	-155 630 371,80
Saatu/maksettu konserniavustus	4 667 800,00	18 109 000,00
Rahoitustoimintojen rahavirta (C)	-139 586 300,50	-217 527 902,73
Likvidien varojen muutos (A+B+C)	1 142 175,98	-453 383,97
Likvidit varat kauden alussa	487 814,02	941 197,99
Likvidit varat kauden lopussa	1 629 990,00	487 814,02

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

1. Emoyhtiön tilinpäätöksen laadintaperiaatteet, FAS

Fiskars Oyj Abp:n tilinpäätös on laadittu paikallisten vaatimusten ja Suomessa yleisesti hyväksyttyjen laskentaperiaatteiden mukaisesti (Finnish Accounting Standards, FAS). Tilinpäätös esitetään euroissa.

Tilinpäätöstä laatiessaan yhtiön johto joutuu voimassa olevien määräysten ja hyvän kirjanpitotavan mukaisesti tekemään arvioita ja olettamuksia, jotka vaikuttavat tilinpäätöserien arvostukseen ja jaksotukseen. Toteutuvat luvut voivat poiketa tehdyistä arvioista.

Ulkomaanrahan määräiset erät ja valuuttajohdannaiset

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin. Tilinpäätöshetkellä taseessa olevat valuuttamääräiset saatavat ja velat on arvostettu tilinpäätöspäivän kurssiin. Johdannaiset arvostetaan käypiin arvoihin.

Liikevaihto

Liikevaihtoa laskettaessa myyntituotoista on vähennetty välilliset verot, myönnetyt alennukset ja myyntiin liittyvät kurssierot. Myyntituotot tuloutetaan, kun kaikki omistukseen liittyvät oleelliset riskit ja hyödyt ovat siirtyneet ostajalle eli kun tuote on toimitusehtojen mukaisesti toimitettu ostajalle. Rojaltituotot Fiskars Oyj Abp:n omistamista tavaramerkeistä kirjataan liikevaihtoon.

Vuokrausjärjestelyt

Leasingvuokrat kirjataan tuloslaskelmaan laskutuksen mukaan. Jäljellä olevat leasingvastuut esitetään tilinpäätöksessä taseen ulkopuolisina vastuina. Vuokratuotot, kun yhtiö toimii vuokranantajana, kirjataan liikevaihtoon.

Eläkejärjestelyt

Suomalaisen henkilöstön lakisääteinen eläkevastuu ja mahdollinen lisäeläketurva on järjestetty eläkevakuutuksin vakuutusyhtiöiden kautta.

Satunnaiset tuotot ja kulut

Konserniavustukset, fuusiotappiot ja purkutappiot esitetään satunnaisissa erissä.

Tuloverot

Tuloslaskelmaan on tuloveroina kirjattu tilikauden tuloksesta suomalaisten verosäännösten perusteella lasketut verot sekä aikaisempien tilikausien verojen oikaisut. Emoyhtiössä ei kirjata laskennallisia veroja.

Pysyvät vastaavat

Pysyvät vastaavat arvostetaan hankinta ja valmistuskustannuksiin ja ne on esitetty taseessa hankintahinnan ja kertyneiden suunnitelman mukaisten poistojen erotuksena. Eräiden maa alueiden tasearvoihin sisältyy arvonkorotuksia.

Arvonkorotukset perustuvat arvonkorotusajankohdan käypiin arvoihin. Tehtyjä arvonkorotuksia perutaan, mikäli maaalueiden käypä arvo laskee. Myynnin yhteydessä realisoituneet arvonkorotukset siirretään kertyneeseen tulokseen.

Pysyvistä vastaavista tehdään poistosuunnitelman mukaiset tasapoistot, jotka perustuvat omaisuuden arvioituun taloudelliseen pitoaikaan. Poistojen perusteena olevat ohjeelliset pitoajat ovat:

• Pitkävaikutteiset menot, 3–10 vuotta
• Rakennukset, 20–40 vuotta
• Kuljetusvälineet, 4 vuotta
• Koneet ja kalusto, 3–10 vuotta
• Maa- ja vesialueet, ei poistoja

Sijoitukset tytäryhtiöihin esitetään taseessa hankintamenon suuruisena tai nettorealisointiarvoon, mikäli sijoituksen arvo on huomattavasti ja pysyvästi laskenut.

Vaihtuvat vastaavat

Vaihto omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai nettorealisointiarvoon, riippuen siitä, kumpi näistä on alhaisempi. Hankintameno sisältää sekä välittömät että välilliset menot. Vaihto-omaisuus arvostetaan FIFO-periaatetta noudattaen. Nettorealisointiarvona pidetään käypää hintatasoa vähennettynä tavanomaisilla myynnistä aiheutuvilla kuluilla.

Saamiset

Saamiset kirjataan alkuperäisen arvon mukaisesti tai sitä alempaan todennäköiseen arvoonsa.

Pakolliset varaukset

Varauksina on taseessa esitetty sellaisia vastaisia menoja ja menetyksiä, joihin on sitouduttu tai joita pidetään muuten todennäköisinä.

Tilinpäätössiirrot

Tilinpäätössiirrot muodostuvat poistoeroista.

2. Liikevaihto

euroa	2012	2011
Rojaltituotot	20 933 236,43	20 159 550,75
Vuokratuotot	2 986 836,26	2 865 850,09
Muut	2 042 548,32	2 551 321,38
Yhteensä	25 962 621,01	25 576 722,22

3. Liiketoiminnan muut tuotot

euroa	2012	2011
Käyttöomaisuuden myyntivoitto 132 780,09		177 526,54
Apporttiin liittyvä tytäryhtiöosakkeiden arvostusvoitto*		165 084 868,60
Muut tuotot 92 770,39		18 390,10
Yhteensä 225 550,48		165 280 785,24

* Tytäryhtiöosakkeiden arvostusvoitto liittyen Fiskars Brands Inc:n osakkeiden luovutukseen apporttina Fiskars Americas Holding Oy Ab:lle.

4. Liiketoiminnan kulut

Toimintokohtaiset kulut kululajeittain

euroa	2012	2011
Aineet ja tarvikkeet	164 209,17	193 906,22
Varaston muutos	67 558,21	14 782,16
Työsuhde-etuudet	7 062 554,75	7 104 005,23
Poistot ja arvonalentumiset	1 616 884,47	1 692 039,48
Ulkoiset palvelut	897 589,37	456 558,74
Muut	12 932 024,29	13 391 477,82
Yhteensä	22 740 820,26	22 852 769,65

Liiketoiminnan muut kulut

euroa	2012	2011
Käyttöomaisuuden myyntitappiot	17 506,59	12 868,78
Saman konsernin yrityksille		602,16
Yhteensä	17 506,59	13 470,94

5. Tilintarkastajien palkkiot

2012 euroa	2011
Tilintarkastuspalkkiot 88 258,00	77 062,64
Veroneuvonta 143 080,66	205 336,77
Muut palkkiot 392 853,00	30 838,00
Yhteensä 624 191,66	313 237,41

6. Henkilöstökulut ja henkilömäärä

Henkilöstökulut

euroa	2012	2011
Palkat ja palkkiot	5 030 284,56	5 828 023,39
Eläkekulut	1 042 747,58	876 614,20
Henkilösivukulut	989 522,61	216 382,53
Yhteensä	7 062 554,75	6 921 020,12

Henkilöstö

	2012	2011
Keskimäärin (FTE)	52	48
Kauden lopussa	49	50

7. Rahoitustuotot ja -kulut

euroa	2012	2011
Osinkotuotot
Saman konsernin yrityksiltä	60 301 716,32
Muilta	515,00	506,81
Osinkotuotot yhteensä	60 302 231,32	506,81
Korko- ja muut tuotot pitkäaikaisista sijoituksista
Saman konsernin yrityksiltä	2 943 879,79	2 795 528,61
Muilta
Korko- ja muut tuotot pitkäaikaisista sijoituksista yhteensä	2 943 879,79	2 795 528,61
Muut korko- ja rahoitustuotot
Saman konsernin yrityksiltä		1 348 791,06
Muilta	437 911,63	-162 449,56
Muut korko- ja rahoitustuotot yhteensä	437 911,63	1 186 341,50
Korko- ja rahoitustuotot yhteensä	3 381 791,42	3 981 870,11
Pitkäaikaisten sijoitusten arvonpalautukset
Konserniyritykset*	369 150 000,00
Pitkäaikaisten sijoitusten arvonpalautukset yhteensä	369 150 000,00

* Vuonna 2008 tehty Avlis AB:n osakkeiden alaskirjaus on peruutettu ja kirjanpitoarvo palautettu alkuperäiseen arvoonsa. Avlis AB on Fiskars Oyj Abp:n tytäryhtiö.

Korkokulut ja muut rahoituskulut
Saman konsernin yrityksille	-881 953,47	-759 704,07
Muille	-2 986 580,77	-5 125 616,36
Korkokulut ja muut rahoituskulut yhteensä	-3 868 534,24	-5 885 320,43
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	428 965 488,50	-1 902 943,51
Rahoitustuottoihin ja -kuluihin sisältyy kurssieroja, netto	230 082,41	-33 262,49

8. Satunnaiset erät

euroa	2012	2011
Saatu konserniavustus	18 881 208,03	9 765 000,00
Maksettu konserniavustus	-4 900 000,00	-5 097 200,00
Yhteensä	13 981 208,03	4 667 800,00

9. Tuloverot

euroa	2012	2011
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta	-1 131 946,65	-387 280,87
Tuloverot satunnaisista eristä	-3 425 395,97	-1 213 628,00
Edellisen tilikauden verot	-7 454,06	-2 521,04
Tilikauden verot tuloslaskelmassa	-4 564 796,68	-1 603 429,91

10. Aineettomat hyödykkeet

euroa	2012	2011
Hankintamenot 1.1.	2 406 148,97	2 603 385,86
Lisäykset	17 594,38	218 237,50
Vähennykset		-365 486,97
Siirrot	-2 898,88	-49 987,42
Hankintamenot 31.12.	2 420 844,47	2 406 148,97
Kertyneet suunnitelmapoistot 1.1.	1 799 651,99	1 965 725,14
Tilikauden suunnitelmapoistot	128 398,17	165 012,59
Vähennykset		-353 184,28
Siirrot		22 098,54
Kertyneet suunnitelmapoistot 31.12.	1 928 050,16	1 799 651,99
Kirjanpitoarvo 31.12.	492 794,31	606 496,98

11. Aineelliset hyödykkeet

2012

	Maa- ja		Koneet ja	Keskeneräiset
euroa	vesialueet	Rakennukset	kalusto	hankinnat	Yhteensä
Hankintamenot 1.1.	5 738 638,84	33 972 592,37	5 395 147,18	978 494,87	46 084 873,26
Lisäykset	182,00	462 082,77	12 172,19	311 285,52	785 722,48
Vähennykset	-1 280,35	-1 830,90	-202 090,84		-205 202,09
Siirrot	2 681,85	816 041,24	11 579,80	-827 404,01	2 898,88
Hankintamenot 31.12.	5 740 222,34	35 248 885,48	5 216 808,33	462 376,38	46 668 292,53
Kertyneet suunnitelmapoistot 1.1.		20 117 777,76	3 838 236,50		23 956 014,26
Tilikauden suunnitelmapoistot		1 154 093,97	305 554,53		1 459 648,50
Vähennykset		-1 519,81	-165 576,64		-167 096,45
Siirrot		-4 937,50	4 937,50		0,00
Kertyneet suunnitelmapoistot 31.12.		21 265 414,42	3 983 151,89		25 248 566,31
Arvonkorotukset 1.1.	9 716 459,00				9 716 459,00
Arvonkorotukset 31.12.	9 716 459,00				9 716 459,00
Kirjanpitoarvo 31.12.2012	15 456 681,34	13 983 471,06	1 233 656,44	462 376,38	31 136 185,22

Tämä sivu on generoitu Fiskarsin verkkovuosikertomuksesta. Kertomus löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta annualreport2012.fiskarsgroup.com/fi 159

2011

	Maa- ja		Koneet ja	Keskeneräiset
euroa	vesialueet	Rakennukset	kalusto	hankinnat	Yhteensä
Hankintamenot 1.1.	5 597 843,02	34 082 479,56	5 738 024,40	306 131,21	45 724 478,19
Lisäykset	148 974,17	140 468,07	210 685,06	1 348 668,23	1 848 795,53
Vähennykset	-8 178,35	-159 345,59	-553 562,28		-721 086,22
Siirrot		-91 009,67		-676 304,57	-767 314,24
Hankintamenot 31.12.	5 738 638,84	33 972 592,37	5 395 147,18	978 494,87	46 084 873,26
Kertyneet suunnitelmapoistot 1.1.		19 045 629,20	4 026 660,26		23 072 289,46
Tilikauden suunnitelmapoistot		1 182 316,53	312 367,99		1 494 684,52
Vähennykset		-110 167,97	-500 791,75		-610 959,72
Kertyneet suunnitelmapoistot 31.12.		20 117 777,76	3 838 236,50		23 956 014,26
Arvonkorotukset 1.1.	9 716 936,16				9 716 936,16
Vähennykset	-477,16				-477,16
Arvonkorotukset 31.12.	9 716 459,00				9 716 459,00
Kirjanpitoarvo 31.12.2011	15 455 097,84	13 854 814,61	1 556 910,68	978 494,87	31 845 318,00

Tämä sivu on generoitu Fiskarsin verkkovuosikertomuksesta. Kertomus löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta annualreport2012.fiskarsgroup.com/fi 160

12. Sijoitukset

2012

			Muut
	Tytäryhtiö-	Saamiset	osakkeet ja
euroa	osakkeet	tytäryhtiöiltä	osuudet	Yhteensä
Hankintamenot 1.1.	961 555 728,04	5 167 236,66	6 830 262,76	973 553 227,46
Lisäykset			259 738,47	259 738,47
Vähennykset	-81 068 283,68	-2 992 936,66	-52 364,86	-84 113 585,20
Hankintamenot 31.12.	880 487 444,36	2 174 300,00	7 037 636,37	889 699 380,73
Arvonalentumiset 1.1.	-369 150 000,00		-682 485,00	-369 832 485,00
Vähennykset ja lisäykset	369 150 000,00		-28 837,80	369 121 162,20
Arvonalentumiset 31.12.	0,00		-711 322,80	-711 322,80

Kirjanpitoarvo 31.12.2012 880 487 444,36 2 174 300,00 6 326 313,57 888 988 057,93

2011

			Muut
	Tytäryhtiö-	Saamiset	osakkeet ja
euroa	osakkeet	tytäryhtiöiltä	osuudet	Yhteensä
Hankintamenot 1.1.	983 276 888,44	75 366 426,48	6 904 626,86	1 065 547 941,78
Lisäykset	128 778 839,60		179 000,00	128 957 839,60
Vähennykset	-150 500 000,00	-70 199 189,82	-253 364,10	-220 952 553,92
Hankintamenot 31.12.	961 555 728,04	5 167 236,66	6 830 262,76	973 553 227,46
Arvonalentumiset 1.1.	-405 456 029,00		-682 485,00	-406 138 514,00
Vähennykset ja lisäykset	36 306 029,00			36 306 029,00
Arvonalentumiset 31.12.	-369 150 000,00		-682 485,00	-369 832 485,00
Kirjanpitoarvo 31.12.2011	592 405 728,04	5 167 236,66	6 147 777,76	603 720 742,46

Tytäryhtiöosakkeet

				Osuus	Osuus
	Osake-	Koti-		osakkeista	äänivallasta	Kirjanpito
	määrä	paikka		%	%	arvo
Avlis AB*	25 641 347	Tukholma	SE	100,0	100,0	533 118 788,70
Ferraria Oy Ab	750 000	Raasepori	FI	100,0	100,0	17 659 665,00
Fiskamin AB	1 000 000	Sollentuna	SE	100,0	100,0	49 085 185,85
Fiskars Americas Holding Oy Ab	1 000	Raasepori	FI	100,0	100,0	207 571 862,76
Fiskars Europe Holding Oy Ab	1 000	Raasepori	FI	100,0	100,0	71 340 500,00
Fiskars Services Oy Ab	250	Helsinki	FI	100,0	100,0	2 500,00
Fiskars (Thailand) Co., Ltd.	100	Bangkok	TH	1,0	1,0	2 409,12
Inhan Tehtaat Oy Ab	10 000	Ähtäri	FI	100,0	100,0	1 199 446,33
Kiinteistö Oy Danskog gård	4 000	Raasepori	FI	100,0	100,0	504 563,78
Ab Åbo Båtvarf - Turun Veneveistämö Oy	150	Turku	FI	100,0	100,0	2 522,82
Yhteensä 31.12.2012						880 487 444,36

* Omistaa 13 % (15,1) Wärtsilän osakkeista. Wärtsilä-omistuksen markkina-arvo tilikauden lopussa oli 839,0 milj. euroa (663,9).

Muiden yritysten osakkeet ja osuudet

Yhteensä 31.12.2012	6 326 313,57
Fiskars Oyj Abp:n omistamat muut käyttöomaisuusosakkeet	6 326 313,57
	arvo
	Kirjanpito

13. Vaihto-omaisuus

euroa	2012	2011
Keskeneräiset tuotteet	14 039,00	19 224,72
Valmiit tuotteet / tavarat	152 871,78	215 244,27
Yhteensä 31.12.	166 910,78	234 468,99

14. Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä

euroa	2012	2011
Myyntisaamiset	2 620 952,88	458 567,80
Lainasaamiset	17 773 526,66	20 751 482,11
Muut saamiset	176 460 606,23	205 845 179,62
Siirtosaamiset	21 750 326,99	12 350 667,06
Yhteensä 31.12.	218 605 412,76	239 405 896,59

15. Siirtosaamiset

euroa	2012	2011
Korkosaamiset	1 007 651,15	639 975,98
Muut siirtosaamiset	345 228,06	849 429,07
Yhteensä 31.12.	1 352 879,21	1 489 405,05

16. Rahat ja pankkisaamiset

euroa 2012	2011
Pankkitalletukset 1 629 990,00	487 814,02
Yhteensä 31.12. 1 629 990,00	487 814,02

17. Oma pääoma

euroa	2012	2011
Osakepääoma
1.1.	77 510 200,00	77 510 200,00
Osakepääoma 31.12.	77 510 200,00	77 510 200,00
Arvonkorotusrahasto
1.1.	3 789 720,00	3 789 720,00
Arvonkorotusrahasto 31.12.	3 789 720,00	3 789 720,00
Omat osakkeet
1.1.	-864 706,21	-793 554,00
Muutos		-71 152,21
Omat osakkeet yhteensä 31.12.	-864 706,21	-864 706,21
Muut rahastot
1.1.	3 204 313,18	3 204 313,18
Muut rahastot 31.12.	3 204 313,18	3 204 313,18
Voittovarat
1.1.	449 614 854,32	435 802 698,26
Osingonjako	-112 186 960,94	-155 630 371,80
Tilikauden voitto	442 232 098,22	169 442 527,86
Voittovarat 31.12.	779 659 991,60	449 614 854,32
vähennetään omat osakkeet	-864 706,21	-864 706,21
Jakokelpoinen oma pääoma 31.12.	778 795 285,39	448 750 148,11

18. Tilinpäätössiirtojen kertymä

euroa	2012	2011
Kertynyt poistoero 1.1.	1 025 760,98	1 315 595,39
Tilikauden muutokset	-402 847,14	-289 834,41
Kertynyt poistoero 31.12.	622 913,84	1 025 760,98

Laskennallista verovelkaa, joka on 24,5 % tilinpäätössiirtojen kertymästä, ei ole kirjattu.

19. Pitkäaikaiset velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin 5 vuoden kuluttua

euroa	2012	2011
Lainat rahoituslaitoksilta	30 000 000,00	30 000 000,00

20. Velat konserniyrityksille

euroa	2012	2011
Ostovelat		3 542 504,88
Muut velat	185 758 865,82	185 035 330,90
Siirtovelat	4 919 477,63	5 983 884,92
Yhteensä 31.12.	190 678 343,45	194 561 720,70

21. Siirtovelat

euroa	2012	2011
Korkovelat 924 540,05		1 096 896,88
Palkat ja sosiaalikulut 2 088 536,00		1 764 851,59
Osto- ja muut jaksotukset 898 007,98		323 968,72
Yhteensä 31.12. 3 911 084,03		3 185 717,19

22. Seuraavan ja myöhempien vuosien leasingmaksut

euroa	2012	2011
Seuraavan vuoden leasingmaksut	807 662,00	734 104,00
Myöhemmin suoritettavat leasingmaksut	2 158 069,00	1 986 993,00
Yhteensä 31.12.	2 965 731,00	2 721 097,00

23. Vastuusitoumukset

euroa	2012	2011
712 541,00 Omien sitoumusten vakuudeksi		1 040 448,00
Leasing- ja vuokravastuut 2 965 731,00		2 721 097,00
Takaukset konserniyritysten sitoumusten vakuudeksi 12 151 314,00		13 017 885,00
Yhteensä 31.12. 15 829 586,00		16 779 430,00

HALLITUKSEN ESITYS YHTIÖKOKOUKSELLE

Tilikauden 2012 päättyessä emoyhtiön jakokelpoinen oma pääoma on 778,8 milj. euroa (448,8).

Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle jaettavaksi osinkoa 0,65 euroa/osake vuodelta 2012.

Osinkoon oikeuttavia osakkeita on 81 905 242 osaketta. Ehdotettu osinko olisi siten 53 238 407,30 euroa. Jakokelpoisiksi voittovaroiksi emoyhtiöön jää 725,6 milj. euroa.

Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen käsityksen mukaan yhtiön maksukykyä.

Helsingissä helmikuun 6. päivänä 2013

Kaj-Gustaf Bergh	Ralf Böer
Alexander Ehrnrooth	Paul Ehrnrooth
Louise Fromond	Gustaf Gripenberg
Ingrid Jonasson Blank	Karsten Slotte
Jukka Suominen	Kari Kauniskangas toimitusjohtaja

TILINTARKASTUSKERTOMUS

Fiskars Oyj Abp:n yhtiökokoukselle

Olemme tilintarkastaneet Fiskars Oyj Abp:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.2012–31.12.2012. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahavirtalaskelman ja liitetiedot.

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.

Tilintarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan taikka, rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.

Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Lausunto konsernitilinpäätöksestä

Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.

FISKARSIN Vuosikertomus 2012

Lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta

Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.

Helsinki 6. helmikuuta 2013 KPMG Oy Ab

Virpi Halonen KHT

OSAKKEET

Osakkeiden lukumäärä ja äänimäärä

Fiskars Oyj Abp:n osakkeet noteerataan NASDAQ OMX Helsinki Oy:n Large Cap -listalla. Yhtiöllä on yksi osakesarja FIS1V, ja jokaisella osakkeella on yksi ääni ja yhtäläiset oikeudet.

Osakkeiden kokonaismäärä tilikauden lopussa oli 82 023 341. Osakepääoma oli edelleen 77 510 200 euroa.

Osakkeen tiedot

Markkina	NASDAQ OMX Helsinki
ISIN	FI0009000400
Kaupankäyntitunnus	FIS1V (OMX)
Lista	OMXH Suuret yhtiöt
Toimiala	3000 Kulutustavarat
Ylätoimialaluokka	3700 Kotitaloustarvikkeet
Osakkeiden lukumäärä 31.12.2012	82 023 341

Omat osakkeet

31.12.2012 yhtiön hallussa oli omia osakkeita 118 099 kpl, mikä vastaa 0,14 % yhtiön osakkeista ja äänistä. Yhtiö on ostanut osakkeet NASDAQ OMX Helsingissä yhtiökokousten valtuutusten mukaisesti. Osakkeet on hankittu 10.12.2003 ja 22.8.2011 välisenä aikana.

Hallituksen valtuutukset

Varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 4 000 000 oman osakkeen hankkimisesta tai enintään 4 000 000 oman osakkeen luovuttamisesta. Osakkeet voidaan hankkia tai luovuttaa poikkeamalla osakkeenomistajien etuoikeudesta yhtiön osakkeisiin. Valtuutukset ovat voimassa 30.6.2013 saakka.

Hallitus päätti 2.8.2012 aloittaa yhtiökokouksen 15.3.2012 antaman valtuutuksen perusteella yhtiön omien osakkeiden hankinnan. Yhtiökokous valtuutti hallituksen hankkimaan yhtiön omia osakkeita yhtiön pääomarakenteen kehittämiseksi, käytettäväksi vastikkeena yrityskaupoissa tai teollisissa järjestelyissä tai osana yhtiön kannustinjärjestelmää sekä muutoin edelleen luovutettavaksi, yhtiöllä pidettäväksi tai mitätöitäväksi. Fiskars hankkii omia osakkeita korkeintaan miljoona (1 000 000) kappaletta, eli noin 1,2 % koko osakekannasta. Omia osakkeita ei hankittu tilikauden aikana.

Osakkeiden lukumäärän muutokset 2008–2012

	A-osake	K-osake	Yhteensä
Osakkeita yhteensä
31.12.2008	54 944 492	22 565 708	77 510 200
30.7.2009	-54 944 492	-22 565 708	77 510 200	Osakesarjojen yhdistäminen
30.7.2009			4 513 141	Suunnattu anti: yksi uusi osake viidellä K osakkeella
31.7.2009			11 863 964	Suunnattu anti Agrofinin osakkeenomistajille
				Agrofinin sulautumiseen liittyvien osakkeiden
3.8.2009			-11 863 964	mitätöinti
Osakkeita yhteensä 31.12.2009			82 023 341
Osakkeita yhteensä 31.12.2010			82 023 341
Osakkeita yhteensä 31.12.2011			82 023 341
Osakkeita yhteensä 31.12.2012			82 023 341

Omat osakkeet	118 099

OSAKKEENOMISTAJAT

Fiskars Oyj Abp:llä oli 16 148 (15 339) osakkeenomistajaa tilikauden lopussa. Keskimäärin 2,1 % (2,8) osakepääomasta oli ulkomaisten tai hallintarekisteröityjen osakkeenomistajien omistuksessa.

Johdon osakkeenomistus

Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan sekä heidän yhdessä perheenjäsenen kanssa määräysvallassaan olevien yhteisöjen omistusosuus yhtiön osakkeista oli 31.12.2012 yhteensä 34 197 729 kpl osakkeita, mikä vastaa 41,8 % yhtiön osakkeista ja äänistä. 31.12.2012 yhtiöllä ei ollut optio-ohjelmaa.

Omistuksen jakautuminen omistajaryhmittäin 31.12.2012

	Osakkeiden
	Omistuksia	%	lukumäärä	%
Yritykset	615	3,81	32 283 597	39,36
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	26	0,16	1 411 280	1,72
Julkisyhteisöt	9	0,06	4 635 862	5,65
Kotitaloudet	15 193	94,09	31 672 227	38,61
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	196	1,21	10 270 036	12,52
Ulkomaat	109	0,68	420 743	0,51
Hallintarekisteröidyt			1 312 512	1,60
Muut			17 084	0,02
Yhteensä	16 148	100,00	82 023 341	100,00

Osakemäärien jakautuminen 31.12.2012

	Osakkeiden
Osakkeiden määrä	Omistuksia	%	lukumäärä	%
1─100	5 636	34,90	356 725	0,43
101─500	6 402	39,65	1 700 404	2,07
501─1 000	1 849	11,45	1 422 628	1,73
1 001─10 000	1 965	12,17	5 420 792	6,61
10 001─100 000	227	1,41	6 017 412	7,34
100 001─1 000 000	55	0,34	18 790 395	22,91
1 000 001─	14	0,09	48 314 985	58,90
Yhteensä	16 148	100,00	82 023 341	100,00

Tämä sivu on generoitu Fiskarsin verkkovuosikertomuksesta. Kertomus löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta annualreport2012.fiskarsgroup.com/fi 179

Yhtiön suurimmat osakkeenomistajat osakerekisterin mukaan 31.12.2012
----------------------------------------------------------------------	--

			Osuus
			osakkeista
			Osakkeet ja äänistä %
1	Virala Oy Ab	10 227 000	11,52
2	Turret Oy Ab	9 095 406	11,01
3	Holdix Oy Ab	8 294 050	10,03
4	I.A. von Julins Sterbhus	2 689 120	3,63
5	Sophie von Julins stiftelse	2 551 791	3,28
6	Varma Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö	2 469 326	3,11
7	Oy Julius Tallberg Ab	2 277 035	3,01
8	Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen	1 675 871	2,78
9	Ehrnrooth Jacob	1 626 929	1,98
10	Ehrnrooth Alexander	1 625 000	1,98
11	Fromond Elsa	1 623 926	1,97
12	Ehrnrooth Albert	1 610 372	1,96
13	Ehrnrooth Sophia	1 536 230	1,87
14	Stiftelsen för Åbo Akademi	1 012 929	1,22
15	Wrede Sophie	821 790	1,00
16	Hartwall Peter	748 450	0,91
17	Åberg Albertina	740 679	0,91
18	Lindsay von Julin & Co Ab	733 320	0,90
19	Therman Anna Maria Elisabeth	722 436	0,89
20	Gripenberg Margareta	628 974	0,88
	20 suurinta yhteensä	52 710 634	64,86

TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE

Yhtiökokous ja osinko

Fiskars Oyj Abp:n varsinainen yhtiökokous pidetään Helsingin Messukeskuksen Kongressisiivessä (Messuaukio 1, Helsinki) 14.3.2013 alkaen klo 15.00. Kokoukseen ilmoittautuneiden vastaanottaminen ja äänestyslippujen jakaminen aloitetaan klo 14.00.

Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka on yhtiökokouksen täsmäytyspäivänä 4.3.2012 rekisteröity Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Osakkeenomistaja, jonka osakkeet on merkitty hänen henkilökohtaiselle arvo-osuustililleen, on rekisteröity yhtiön osakasluetteloon.

Osakkeenomistajan, joka on rekisteröity yhtiön osakasluetteloon ja joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen, tulee ilmoittautua viimeistään 11.3.2013 klo 15.00, mihin mennessä ilmoittautumisen tulee olla perillä. Yhtiökokoukseen voi ilmoittautua:

• (a) internetsivujen kautta www.fiskarsgroup.com; tai
• (b) puhelimitse ma–pe klo 9.00–15.00 numeroon 0207 70 6875.

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että 31.12.2012 päättyneeltä tilikaudelta maksetaan osinkoa 0,65 euroa osakkeelta. Osinko maksetaan osakkeenomistajalle, joka on osingonmaksun täsmäytyspäivänä 19.3.2013 merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että osinko maksetaan 26.3.2013.

Lisätietoja yhtiökokouksessa käsiteltävistä asioista ja ilmoittautumisesta saa yhtiökokouskutsusta, joka on saatavilla internetsivuillamme www.fiskarsgroup.com.

SIJOITTAJASUHTEET

Fiskarsin sijoittajaviestinnän tavoitteena on, että kaikilla markkinaosapuolilla on oikeat, ajantasaiset ja riittävät tiedot yhtiöstä voidakseen analysoida yhtiötä ja sen tulevaisuutta sijoituskohteena. Tieto jaetaan samanaikaisesti kaikille sidosryhmille.

Fiskars soveltaa kolmen viikon ajan ennen tuloksen julkistamista niin sanotun hiljaisen periodin periaatetta. Kyseisenä ajankohtana yhtiön edustajat eivät kommentoi markkinatilannetta tai yhtiön näkymiä.

Sijoittaja- ja analyytikkotapaamiset koordinoidaan konserniviestinnässä. Sijoittajatietoihin liittyvissä kysymyksissä ota yhteyttä viestintäjohtaja Anu Ilvoseen, anu.ilvonen@fiskars.com.

Fiskars Oyj Abp Hämeentie 135 A PL 130, 00561 Helsinki Puh. 0204 3910 communications@fiskars.com