Fiskars Oyj Abp — Annual Report 2011

Feb 23, 2012

Vuosikertomus 2011

Arjen kestävää muotoilua, vuodesta 1649

YHTIÖ

sisältö

Fiskars lyhyesti Vuosi 2011 lyhyesti Toimitusjohtajan katsaus

Strategia

LIIKETOIMINTA s.2 s.14 s.38

• Segmentit 14
• Home 16
• Garden 20
• Outdoor 24
• Muut 28
• Kiinteistöt 28
• Wärtsilä 29

s.30

• Kestävä muotoilu 30
• Fiskarsin lähestymistapa kestävään kehitykseen 32

VASTUULLISUUS

• Vastuullinen valmistus 34
• Ihmiset ovat mahdollisuutemme 36

HALLINTO

• Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 38
• Palkka- ja palkkioselvitys 45
• Hallitus 48
• Konsernin johtoryhmä 50
• Johtajisto 51

s.52

TILINPÄÄTÖS

• Hallituksen toimintakertomus 53
• Konsernitilinpäätös, IFRS 58
• Taloudelliset tunnusluvut 88
• Emoyhtiön tilinpäätös, FAS 91
• Hallituksen ehdotus varsinaiselle yhtiökokoukselle 102
• Tilintarkastuskertomus 103
• Osakkeet ja osakkeenomistajat 104

SIJOITTAJAT

• Pörssitiedotteiden vuosikooste 106
• Tietoa osakkeenomistajille 107

Fiskars lyhyesti

Tuotteemme ovat suunnannäyttäjiä toiminnallisuudessa, innovatiivisuudessa ja muotoilussa.

Toimimme maailmanlaajuisesti:

EMEA Eurooppa, Lähi-itä, Aasia ja Tyynenmeren alue +3% liikevaihto517 milj. euroa

Kolme vahvaa liiketoiminta-aluettamme ovat:

Fiskars tarjoaa brändättyjä kuluttajatuotteita kotiin, puutarhaan ja ulkoiluun. Vuonna 1649 perustettu Fiskars on Suomen vanhin yhtiö ja se on listattu NASDAQ OMX Helsingissä. Yhtiö työllistää noin 3400 henkilöä yli 20 maassa ympäri maailman.

liikevaihto 233 milj. euroa +4%

2011 lyhyesti

Fiskarsin liikevaihto kasvoi 4 % 742,5 miljoonaan euroon Garden- ja Outdoor-liiketoimintojen vahvan kehityksen ansiosta. Liiketulos (EBIT) ilman kertaluonteisia eriä kasvoi 3 % 62,1 miljoonaan euroon, saavuttaen yhtiön historian parhaan tason.

Iittalan myymäläverkosto

laajenee uusilla markkinoilla. Syyskuun 11. päivänä avattiin jo kahdeksas Iittalan myymälä Japanissa. Lisäksi Japanissa on kaikkiaan kymmenen tasokkaissa tavarataloissa sijaitsevaa Iittala-osastoa.

Lunta!

Poikkeuksellisen runsas lumentulo eri puolilla Eurooppaa kasvatti lumityökalujen kysynnän ennätyslukemiin. Joustavan toimitusketjun ansiosta äkilliseen kysyntään pystyttiin vastaamaan, ja lumityökalujen myötä Fiskarsille avautui uusia jakelukanavia etenkin Keski-Euroopassa.

Myyntimenestys

Gerber/Bear Grylls Ultimate Knife oli maailman myydyin veitsi vuonna 2011.

Osa Wärtsilä-osakkeista myytiin

Fiskars myi 1 974 320 Wärtsilän osaketta eli 11,7 % Wärtsilä-omistuksestaan yhteensä 110,6 miljoonalla eurolla. Fiskars maksoi ylimääräistä osinkoa 1,30 euroa osakkeelta.

liikevaihto, milj. euroa LIIKETULOS ILMAN KERTALUONTOISIA ERIÄ, milj. euroa

OMAVARAISUUSASTE, %

liikevaihto

Globaali hankintatoiminto

perustettiin Bangkokiin edistämään tuotekehitystä ja laadunvarmistusprosesseja. Globaalin hankintatoimiston sijoittaminen lähelle toimittajaverkostoa vahvistaa Fiskarsin yhteistyötä toimittajien kanssa toimittajien toimintaohjeiden (Supplier Code of Conduct) mukaisesti.

Markkina-asema vahvistuu

Televisiomainoskampanjat Keski-Euroopan maissa ovat vahvistaneet Fiskarsin markkina-asemaa ja brändin tunnettuutta tärkeillä markkinoilla.

Gerberille lisäpotkua uudesta brändiidentiteetista

Kuluttajat, vähittäismyyjät ja yritysasiakkaat ylistävät Gerberin uudistettua brändi-ilmettä.

Panostus omaan osaamiseen

Arabian tehtaille Helsinkiin avattiin uusi tuotantoyksikkö, Massiivi. Investointi tehostaa Arabian värilasitteiden valmistusprosessia ja vahvistaa tehtaan roolia Fiskars-konsernin keraamisen osaamisen keskuksena.

myynti per tuotenumero

tulos/osake, euroa osinko/osake, euroa

liiketoiminnan rahavirta milj. euroa

Toimitusjohtajan katsaus

Kohti huomisen Fiskarsia

Fiskarsin liiketoiminta näytti vahvuutensa vuonna 2011, kun valoisasti alkanut vuosi kääntyi edetessään synkeämmäksi. Liiketoimintamme ei ole erityisen altis talouden epävarmuudelle ja huonoille talousuutisille – upeat tuotteemme ilahduttavat tai täyttävät tarpeen myös aikoina, jolloin kuluttajat harkitsevat rahankäyttöään tarkemmin. Ihmiset luottavat brändeihimme ja ovat valmiita maksamaan hyvin suunnitellusta tuotteesta, jonka tietävät kestäväksi ja laadukkaaksi.

Liiketoiminnallisesti vuosi oli näissä oloissa hyvä, vertailukelpoinen liikevaihto kasvoi 6 prosenttia ja pääsimme jälleen historian parhaaseen liiketulokseen investointiohjelmista ja tuotekehitys- ja markkinointipanostuksistamme huolimatta.

Suuntamme on selkeä

Viimeiset neljä vuotta olemme vuosi vuodelta edenneet johdonmukaisesti ja määrätietoisesti tehokkaan ja fokusoituneen integroidun kuluttajatuoteyhtiön tiellä. Fiskars on historiallisesti ollut vakaa yhtiö, menestynyt taloudellisesti ja nauttinut kuluttajien luottamusta kotimarkkinoillaan. Samaan aikaan maailma, asiakkaat ja kuluttajat ovat nopeassa muutoksessa ja globaali kilpailu kovenee.

Fiskarsin valttina tässä kilpailussa ovat upeat tuotteemme ja vahvat brändimme – yhtiöllämme on kaupallisia mahdollisuuksia miltei rajattomasti. Tuotteidemme potentiaalista kertoo se, että kotimarkkinoillamme Pohjoismaissa lähes joka kodissa on useamman brändimme tuotteita. Harkituilla markkinointiponnistuksilla olemme lisäksi vieneet tuotteemme yhä useampaan puutarhaan Euroopan suurilla markkinoilla.

Yli miljardin myydyn oranssikahvaisen saksiparin ansiosta Fiskars on tänään globaali synonyymi sanalle sakset. Tavoitteenamme on huomisen Fiskars, jonka tuotteet ovat laatutietoisten kuluttajien kodeissa ja puutarhoissa ympäri maailman, olipa sitten kyse puutarha- tai keittiötyökaluista, monitoimityökaluista taikka skandinaavisesta muotoilusta.

Huomisen Fiskars on maailmanluokan yhtiö…

Miten tämä sitten saavutetaan? Keskitytään valittuun suuntaan ja rakennetaan kasvua johdonmukaisesti valituilla markkinoilla. Kuten kulunut vuosikin osoittaa, meillä on jo kyky luoda haluttuja tuotteita. Uutta ovat globaalit tavoitteet sekä kaupallisesti että omassa toiminnassa. Kaiken, pienimmätkin yksityiskohdat voi tehdä paremmin ja fiksummin.

Sisäisesti olemme viime vuosien ajan kehittäneet tulevalle kasvullemme sujuvasti toimivaa, tehokasta taustakoneistoa, jonka voima tulee yhteisten toimintojen kuten tietojärjestelmien, logistiikan ja ostamisen globaalista tehokkuudesta. Investoimme merkittävästi siihen, että meillä on liiketoiminnan tukena kilpailukyinen toiminta-alusta: rakenteet, järjestelmät ja prosessit.

Todellisen kasvun maailmanluokan yhtiöksi, huomisen Fiskarsiksi, saavutamme kuitenkin yhdistämällä kykymme luoda kiehtovia tuotteita iskukyiseen myyntikoneistoon, joka myy kullakin markkinalla koko valikoimaamme. Kiteytetysti sanottuna tavoitteenamme on huippuunsa hiottu myyntikoneisto, joka laajentaa näkyvyyttämme kaikilla markkinoilla ja kanavissa sekä tarjoaa kuluttajille brändielämyksiä.

...jonka vahvuutena on kaupallinen ajattelu

Tunnemme kuluttajat ja mikä yhtä tärkeää, tunnemme asiakkaamme ja tiedämme miten voimme rakentaa asiakkaita hyödyttäviä kategoriastrategioita ja ostokokemuksia.

Muutoksen ja Fiskarsin potentiaalin toteutuminen on riippuvainen kyvystämme innostaa ja motivoida Fiskarsin henkilöstö ympäri maailmaa mukaan muutoshankkeeseen. Kansainvälistyminen ja aidosti kuluttajalähtöiseksi yhtiöksi kasvaminen on meille yhteinen haaste. Uskon että innostamalla, osallistamalla ja sitouttamalla henkilöstömme tähän jännittävään muutokseen tarjoamme myös heille mahdollisuuden oppia ja kehittyä.

Yhtiöllämme on kunnianhimoinen pyrkimys kasvaa, ja henkilöstöllämme on tilaisuus kasvaa yhtiön mukana, niin myös asiakkaillamme ja osakkeenomistajillamme. Vuonna 2011 Fiskars valloitti uusia myyntikanavia ja sai yli 3 000 uutta osakkeenomistajaa. Haluan kiittää kaikkia osakkeenomistajiamme, asiakkaitamme ja työntekijöitämme luottamuksesta muutoshankkeeseemme sekä toivottaa kaikki mukaan vuoteen 2012, jälleen askeleen lähemmäksi huomisen Fiskarsia.

Helsingissä helmikuussa 2012 Kari Kauniskangas Toimitusjohtaja

"Yhtiöllämme on kunnianhimoinen pyrkimys kasvaa, ja henkilöstöllämme on tilaisuus kasvaa yhtiön mukana, niin myös asiakkaillamme ja osakkeenomistajillamme."

VUOSIKERTOMUS 2011 7

Upeat tuotteet ja vahvat brändit

Strategianamme on saada ainutlaatuiset tuotteemme kaikkiin koteihin ja puutarhoihin vahvan kuluttajatuntemuksen avulla.

Fiskarsilla on vankat perinteet houkuttelevien tuotteiden valmistuksessa. Tuotteidemme ylivertainen suorituskyky ja muotoilu ratkaisevat arjen ongelmia, ja niitä on mukava käyttää. Taidokas valmistus yhdistää ergonomian, estetiikan ja muotoilun kestäviin materiaaleihin, kuten lasiin, posliiniin, teräkseen ja muoviin – luovaa ja innovatiivista käyttöä varten. Tuotteemme on helppo tunnistaa niiden laadusta, ulkonäöstä ja tuntumasta sekä käytön aikana esiin tulevista innovatiivisista ratkaisuista. Emme kuitenkaan tyydy tähän. Panostamme jatkuvasti osaamiseen ja teknologiaan taataksemme uusien ratkaisujen ja tuotteiden syntymisen. Klassikkotuotteistaan tunnettu Suomen vanhin yritys jatkaa kohti uusien, jännittävien tuotteiden täyttämää tulevaisuutta.

ALUSSA ON OIVALLUS

Muotoilussa ei ole kyse ainoastaan siitä, miltä tuote näyttää ja tuntuu. Tuotteen on oltava myös toimiva ja ergonominen. Tuote voi saada alkunsa ideasta, ratkaisua tarvitsevasta ongelmasta tai yksinkertaisesti vain oivalluksesta, mutta perustana on aina muotoilu. Muotoilu ohjaa liiketoimintaamme, ja suhtaudumme siihen intohimoisesti. Meille on tärkeää tuntea ihmiset, jotka käyttävät tuotteitamme. Haluamme tarjota heille innovatiivisia tuotteita, jotka päihittävät kilpailijoidemme tuotteet. Kun esimerkiksi suunnittelemme puutarhavälineitä, ovat lähtökohtana käyttäjien toiveet ja tavat. Onkin luontevaa, että suunnittelijoillamme on oma testipuutarha, jossa he voivat paneutua puutarhan hoitoon ruohonjuuritasolla – oppien ja kokeillen.

Kehitämme tuotteita, jotka vastaavat kuluttajien tarpeisiin ja toiveisiin

tapaus

FISKARSin muotoilun DNA

Fiskarsin muotoilun DNA lähtee tuotteitamme päivittäin käyttävien ihmisten toiveista ja odotuksista. Haluamme, että tuotteemme vastaavat näihin tarpeisiin ja tuovat erityisen ilon tekemiseen. Kun tämä yhdistetään pitkään perinteeseemme tehdä hyvä vielä paremmaksi, saadaan Fiskarsin muotoilun DNA. Mutta älä usko vain meidän sanaamme, kokeile itse! Tartu työkaluun ja toimeen, ja tunnet tuotteemme laadun sen muodossa ja toiminnallisuudessa.

Petteri Masalin, tuotekehitysjohtaja, Garden EMEA

²⁰⁰⁷ 53% ²⁰¹¹ 68%

Pääbrändiemme osuus myynnistä on kasvanut

kansainväliset pääbrändit

Kansainvälinen panostus ja uusien markkinoiden avaus

kansainvälisesti johtava saksien ja keittiön ja puutarhan työkalujen brändi

design-brändi

johtavat alueelliset brändit

Vahva asema kotimarkkinoilla ja kasvun mahdollisuudet

euroopan suurin alumiiniveneiden valmistaja

suomalaista muotoilua jo yli 135 vuotta

pohjoismainen asiantuntija keitto- ja paistoastioissa sekä aterimissa

VAHVOJEN BRÄNDIEN tarkkaan mietitty VALIKOIMA

Vahvat brändit takaavat sen, että kuluttajat löytävät tuotteemme. Tuotteet tunnetaan brändistä, ja kuluttajat voivat luottaa siihen, että tuotteen laatu ja erinomainen käyttökokemus säilyvät kerta toisensa jälkeen. Tämän vuoksi kuluttajat ovat myös valmiita maksamaan tuotteista hieman enemmän. Myös vähittäismyyjät tarvitsevat erikoisbrändejä. He haluavat tarjota kuluttajille laajan valikoiman ja saada paremman katteen.

Mielestämme vahvat brändit ovat tulevan kasvun tae, ja pyrimme varmistamaan parhaan tuloksen kehittämällä brändivalikoimaamme jatkuvasti. Brändimme ovat meille tärkeitä, ja jokaisella niistä on tarkoin harkittu paikkansa valikoimassamme.

Pääbrändimme Fiskars, Iittala ja Gerber ovat kansainvälisesti tunnettuja, ja panostamme niihin maailmanlaajuisesti.

Fiskars on brändeistämme suurin, ja se tarjoaa laajan valikoiman älykkäitä työkaluja puutarhaan, keittiöön ja muihin käyttökohteisiin kotona ja ulkona. Fiskars tunnetaan maailmalla johtavana saksimerkkinä, ja useilla markkinoilla Fiskars on myös johtava käsikäyttöisten puutarhatyökalujen valmistaja. Uskomme, että Fiskarsilla on erinomaiset mahdollisuudet laajentaa tarjontaansa nykyisillä markkinoilla sekä valloittaa uusia tuotekategorioita ja markkina-alueita.

Iittala on johtava pohjoismainen muotoilubrändi, joka tunnetaan ajattomista klassikkotuotteistaan. Iittalan yhteistyö tunnettujen muotoilijoiden kanssa synnyttää tulevia klassikkotuotteita, astioita, lasiesineitä, sisustusesineitä ja taide-esineitä.

Gerberillä on vahva asema kotimarkkinoillaan Yhdysvalloissa, missä se on yksi johtavista monitoimityökalujen ja veitsien valmistajista. Gerberin työkalujen ja veitsien suunnittelu perustuu vankkaan käyttäjäkokemukseen, ja brändillä on erinomaiset mahdollisuudet vallata uusia markkinoita.

Tämän brändikolmikon kehittäminen ja siihen investoiminen jatkuvat. Uskomme, että näillä brändeillä on kaikki mahdollisuudet kasvaa kansainvälisesti, laajentua uusille markkinoille ja tehdä aluevaltauksia uusissa tuotekategorioissa.

Alueelliset brändimme Arabia, Hackman ja Buster ovat kotimarkkinoillaan johtavassa asemassa. Paikalliset ja taktiset brändimme täydentävät tarjontaamme. Ne avaavat ovia uusille markkinoille ja tukevat tuotevalikoimaamme taktisesti eri hintaryhmien tuotteillaan.

paikalliset ja taktiset brändit

Uusien markkinoiden ovenavaajia ja tuotevalikoiman tukeminen eri hintaryhmissä

Drive Boats Ebert Gingher Höganäs Keramik Høyang-Polaris

Kaimano Kitchen Devils Leborgne Montana

Raadvad Rörstrand Sankey Zinck-Lysbro

Älykäs tapa toimia

Yhtenäinen tarjonta ja globaalit tavoitteet takaavat tulevan kasvun

Uskomme, että kaiken voi tehdä aina fiksummin ja paremmin. Tämä pätee paitsi tuotteisiimme myös liiketoimintatapoihimme. Avoin suhtautuminen auttaa näkemään uusia ratkaisuja kaikkialla. Tätä periaatetta noudatamme myös työtapojemme uudistuksessa.

Strategiamme tavoitteena on tuoda klassikkotuotteemme kuluttajien saataville kaikkialla maailmassa. Uusi liiketoimintamallimme tähtää tavoitteen saavuttamiseen älykkäällä tavalla. Strategiamme sisältää kolme pääteemaa: fokus, tehokkuus ja kasvu. Kuluneina vuosina olemme keskittyneet fokukseen ja tehokkuuteen taataksemme hyvän alustan kasvulle ja kansainväliselle laajentumiselle.

Vuonna 2008 käyttöön otettu integroitu yritysstrategia on osoittanut tehokkuutensa. Olemme määrittäneet selvät roolit liiketoimintaalueillemme ja maaorganisaatioillemme taataksemme sen, että oikeita asioita tehdään juuri oikeissa paikoissa. Jotta voisimme hyödyntää maaorganisaatioidemme paikallista osaamista parhaalla mahdollisella

tavalla, organisaatioille on annettava parhaat työkalut liikevaihdon maksimointiin. Liiketoiminta-alueet – Home, Garden ja Outdoor – vastaavat näiden työkalujen luomisesta ja ylläpidosta. Tämä tarkoittaa tuotteidemme ja brändiemme kaikkien etujen hyödyntämistä sekä parhaan mahdollisen tuotetarjonnan takaamista maaorganisaatioillemme. Se edellyttää hyvin kohdennettuja brändejä ja tuotevalikoiman aktiivista hallintaa.

Työskentely yhtenä yrityksenä takaa valmistuksen, hankinnan ja logistiikan yhdistämisen hyödyt ja sen myötä ensiluokkaisen tarjonnan. Maaorganisaatiot voivat tarjota asiakkaille kaikkien liiketoimintaalueidemme tuotteita ja hyödyntää liiketoiminta-alueiden osaamista ovien avaamiseksi kaikilla tasoilla. Tiivis yhteistyö liiketoiminta-alueiden ja maaorganisaatioiden välillä varmistaa vuorovaikutuksen, joka ruokkii liiketoimintaamme kokonaisuutena.

Fiskarsin strategian menestystekijät

FOKUS

Keskittyminen vahvoihin liiketoiminta-alueisiin Erikoistuneet premium-brändit Yhtenäiset tuotevalikoimat valituissa kategorioissa

TEHOKKUUS

Yksinkertainen rakenne Yhdenmukaiset liiketoimintaprosessit Kysyntälähtöinen toimitusketju

KASVU

Kuluttajalähtöinen tuotekehitys Innovatiivinen tutkimus ja kehitys Kaupallinen laajentuminen

Toimet vuonna 2011

FOKUS

Lisääntynyt fokus kansainvälisiin brändeihin Silvan myynti ja Bodanovan lakkautus Tuotenumeroiden määrän vähentäminen

TEHOKKUUS

EMEA-alueen muutosohjelma (rakenne, prosessit, IT) käynnistettiin Pohjoismainen jakelukeskus avattiin Hämeenlinnaan Globaali hankintatoimisto avattiin Bangkokiin

KASVU

Kodin tuotteiden uudet markkina-alueet Keski-Euroopassa ja Aasiassa Puutarhatuotteiden vahvistunut asema tärkeimmillä markkinoilla Onnistuneet tuotejulkistukset edistivät Outdoor-kategorioita Amerikassa

Kaiken voi aina tehdä fiksummin ja paremmin

Yksi päätavoitteistamme on maailmanlaajuinen tarjonta. Globaalin tarjonnan avulla voimme yhdenmukaistaa prosesseja, vähentää tuotenumeroita sekä tehostaa omaa ja kauppakumppaniemme toimintaa. Vuodesta 2008 tuotenumeroiden määrä on enemmän kuin puolittunut. Myynti per tuotenumero on kasvanut 41 % pelkästään vuonna 2011.

TEHOKKUUS KASVU

Kasvualustan rakentaminen Chief Strategy Officer

Miksi 1 x 10 on enemmän kuin 10 x 10?

tapaus

Aikaisemmin teimme useita eri malleja samasta tuotteesta, kuten lapioista. Jokaisessa maassa oli omat mallinsa, jotka poikkesivat vain hiukan toisistaan. Se merkitsi paljon työtä, sillä uusien tuotteiden kehitys, suunnittelu ja logistiikka piti tehdä jokaisen mallin osalta erikseen. Tarjonnan optimoiminen ja yhtenäisen tuotevalikoiman myyminen kaikissa maissa sen sijaan hyödyttää myös asiakkaitamme. Aiempaa tehokkaamman toimitusketjun ansiosta voimme nyt tarjota laajemman ja houkuttelevamman tuotevalikoiman kohtuulliseen hintaan. Globaali tuotevalikoima kasvattaa aivan uudella tavalla kaupallisia mahdollisuuksiamme. Max Alfthan,

Vuoden 2010 lopussa Fiskars käynnisti viisivuotisen investointiohjelman, jonka tavoitteena on ottaa käyttöön uusi liiketoimintamalli EMEA-alueella. Ohjelma varmistaa Fiskarsin kilpailukyvyn hyvin toimivien rakenteiden, järjestelmien ja prosessien sekä uuden yhteisen toiminnanohjausjärjestelmän (ERP) avulla. Ohjelman ensimmäinen vaihe otettiin onnistuneesti käyttöön Suomessa vuoden 2011 lopulla.

Globaalit tavoitteet

Visiomme on tulla kodin, puutarhan ja ulkoilun tuotteiden johtavaksi asiantuntijayritykseksi

Klassikkotuotteet ja vahvat brändit ovat menestyksemme avaintekijöitä. Vastaamme kuluttajien tarpeisiin ja toiveisiin valmistamalla laadukkaita, toimivia ja muotoilultaan ainutlaatuisia tuotteita. Kuluttajien ja asiakkaiden huomioon ottaminen sekä myyntiä tukeva ajattelutapa ovatkin menestyksemme kulmakiviä.

Tuotteemme ovat upeita, ja parannamme jatkuvasti osaamistamme niiden markkinoimiseksi asiakkaille eri puolilla maailmaa. Vankka osaaminen valituilla liiketoiminta-alueilla takaa meille tuotteiden ja brändien valikoiman kannalta parhaat ratkaisut. Osaava henkilöstömme kaupallistaa yhtenäistä tarjontaamme kaikilla markkina-alueillamme. Toimiminen yhtenäisenä yrityksenä näitä synergioita hyödyntäen luo vankan pohjan kasvulle.

MAANTIETEELLINEN LAAJENTUMINEN

Laajennamme maantieteellista toiminta-aluettamme, ja tuotekategorioidemme määrä kasvaa. Kasvupyrkimyksiämme tukee vahva asemamme kotimarkkinoillamme; Pohjoismaissa tämä tarkoittaa Home- ja Garden-liiketoiminta-alueita ja Amerikassa Outdoor- ja Gardenliiketoiminta-alueita sekä koulun, toimiston ja askartelun tuotteita. Suomessa Fiskarsilla ja Iittalalla on vakaa asema omien tuotealueidensa johtavina brändeinä. Amerikassa Fiskars ja Gerber ovat osoittaneet vahvuutensa. Meillä on osaamista molemmilla markkina-alueilla, ja nyt meidän on löydettävä synergiaedut liiketoiminta-alueiden ja maantieteellisten segmenttien välillä, jotta voisimme taata pääbrändiemme menestyksen uusilla markkinoilla.

Panostamme markkinointiin Keski-Euroopassa, missä näemme suuria kasvumahdollisuuksia kaikkien tuotteidemme osalta. Olemme toteuttaneet rohkaisevia projekteja myös Aasiassa. Etenkin Japanissa, Etelä-Koreassa ja Kiinassa Iittala on onnistunut murtautumaan markkinoille.

ARVOKKAITA KUMPPANUUKSIA JA UUSIA MYYNTIKANAVIA

Yhteistyökumppaniemme menestys tuo menestystä myös meille. Haluamme optimoida nykyiset kauppasuhteemme ja rakentaa uusia. Koko tuotekategorian kattavalla, eri hintatasoja sisältävällä tarjonnallamme voimme lisätä hyllytilaamme ja näkyvyyttämme myymälöissä. Maaorganisaatioillamme on nyt käytössään työkalut kaikkien liiketoiminta-alueidemme koko tuotetarjonnan myymiseksi ja aiempaa laajemman valikoiman tarjoamiseksi vähittäiskaupalle.

Kehitämme osaamistamme myös digitaalisessa markkinoinnissa. Etenkin Pohjois-Amerikassa Fiskars ja Gerber ovat lisänneet läsnäoloaan sosiaalisessa mediassa – esimerkiksi Gerberillä oli vuoden alussa 7 455 Facebook-fania, ja joulukuussa jo yli 100 000 – sekä kasvattaneet verkkomyyntiään omien verkkokauppojensa ja johtavien verkkojälleenmyyjien kautta.

MEGATRENDIT TUKEVAT LIIKETOIMINTAAMME

Kuluttajat ovat nykyään tietoisia omasta hyvinvoinnistaan sekä ympäristön hyvinvoinnista paremmin kuin koskaan ennen. Fiskarsin tuotteiden avulla he voivat nauttia puuhailusta keittiössä, puutarhassa tai retkillä luonnossa yhdessä perheen ja ystävien kanssa. Jokainen puutarhanhoidosta, ruuanlaitosta ja retkeilystä nauttiva löytää suosikkinsa tuotteidemme joukosta. Epävakainakin aikoina ihmiset tarvitsevat ja haluavat pientä luksusta – laatutuotteita, jotka ovat kotona hyödyksi tai vain iloksi.

Me Fiskarsillakin tavoittelemme kestävää kehitystä. Haluamme toimia entistä paremmin ja älykkäämmin, kestävällä tavalla. Haluamme edistää kestävää kehitystä tuotannon ja logistiikan keinojen lisäksi myös luomalla kestävää muotoilua.

Tulevaisuudessa voimme kasvattaa liikevaihtoamme tukemalla koko bränditarjontaamme integroidun liiketoimintamallimme avulla

KESTÄVÄÄ KASVUA

Kasvulla on strategiassamme keskeinen asema, ja meille on tärkeää kasvaa sekä liikevaihdolla että liikevoitolla mitattuna. Siksi investoimme johdonmukaisesti tuotekehitykseen ja markkinointiin, mikä laajentaa tarjontaamme ja parantaa kilpailuetuamme. Nämä panostukset maksavat itsensä takaisin kuluttajien halukkuutena ostaa ainutlaatuisia tuotteitamme, jotka tarjoavat myös asiakkaillemme houkuttelevia katteita. Samaan aikaan tartumme ripeästi kaikkiin kustannuksiin, jotka eivät lisää kilpailuetuamme kuluttajien silmissä. Yhdessä nämä toimet paitsi tuovat kasvua ja tehostavat liiketoimintaamme, myös vapauttavat resursseja tärkeään vastuullisuustyöhön.

Teemu Kangas-Kärki, talousjohtaja

Amerikka

Amerikassa vähittäiskaupan tunnelma näytti kohentuvan hitaasti vuoden alussa, mutta kuluttajien ja kaupan ostokäyttäytyminen oli varovaista. Viimeisen vuosineljänneksen aikana taloudellinen tilanne osoitti merkkejä toipumisesta, mikä tuki kuluttamista. Viranomaismyynti piristyi vuoden toisella puoliskolla.

menestyi Facebookissa.

EMEA

Euroopassa kuluttajien luottamus oli vakaata vuoden alussa, mutta alkoi heiketä sen jälkeen. Kuluttajakysyntä kehittyi epätasaisesti eri maissa. Vuoden loppua kohden kuluttajien luottamus heikentyi jyrkästi Fiskarsin päämarkkinoilla Euroopassa ja vähittäiskaupan tunnelma jatkui jähmeänä.

516,8 liikevaihto milj. euroa

osuus

konsernin liikevaihdosta

69% 33,7 liiketulos milj. euroa

Garden- ja veneliiketoimintojen vetämänä EMEA-alueen lumentulon ja onnistuneiden markkinointikamppanijoiden ansiosta.

liikevaihto kasvoi 3 % 516,8 milj. euroon, vaikka Silva -liiketoiminta myytiin heinäkuussa 2011. Vertailukelpoinen liikevaihto (ilman Silvaa heinä-joulukuussa 2010) kasvoi 5 %. Fiskarsin veneliiketoiminta onnistui

• selättämään yleisen paikallaan polkevan myyntitrendin ja kasvattamaan
• markkinaosuuttaan ennätyslukemiin.

liikevaihto 306,3 milj. euroa, –1 % Home Fiskars

osuus konsernin liikevaihdosta 41 % henkilöstö 1467

Fiskars Home on alansa markkinajohtajia Pohjoismaissa, ja sillä on useita arvostettuja brändejä ja laaja valikoima ruoanvalmistukseen, kattaukseen ja kodin sisustamiseen tarkoitettuja kuluttajatuotteita. Amerikassa nykyinen toimintamme keskittyy koulun, toimiston ja askartelun tuotteisiin. Vuonna 2011 panostettiin tuote- ja brändivalikoiman optimointiin ja jakelun kasvattamiseen kotimarkkinoiden ulkopuolella.

liikevaihto, milj. euroa

liikevaihto vuosineljänneksittäin 2011 , milj. euroa

Kodin uudet ideat ja tuotteet

Fiskars Homen tavoitteena on olla skandinaavista muotoilua edustavien kuluttajatuotteiden johtava valmistaja.

Fiskars ja Iittala ovat pääbrändejämme, ja uskomme, että niillä on parhaat mahdollisuudet kansainväliseen kasvuun. Fiskars Home keskittyy Keski-Euroopassa ja Aasiassa avautuviin uusiin markkinoihin. Samalla jatkamme asemamme vahvistamista Pohjoismaissa ja Amerikan askarteluliiketoiminnassa.

KOKONAISVALTAInEN IITTALA-ELÄMYs UUSILLE KULUTTAJILLE

Iittala merkitsee ajatonta skandinaavista muotoilua sekä astiasarjoissa että pienissä sisustustuotteissa. Muotoilijamme ja käsityöläisemme luovat toimivia, joka hetkeen sopivia, laadultaan ja tyyliltään ensiluokkaisia esineitä. Iittalan tuotteet ovat ainutlaatuisia, ja jokaisella niistä on oma tarinansa ja merkityksensä. Iittala ja kansainvälisesti tunnettu muotoilija Harri Koskinen allekirjoittivat vuonna 2011 yhteistyösopimuksen, ja Koskinen nimitettiin Iittalan muotoilujohtajaksi. Tavoitteena on edistää Iittalan globaalia kasvua ja vahvistaa muotoilun strategista roolia Iittala-brändin kehittämisessä.

Iittala tavoittaa uusia asiakkaita premium-brändejä myyvien tavaratalojen ja Iittalan brändimyymälöiden kautta. Uusia Iittalan konseptiosastoja on avattu menestyksekkäästi, ja asiakkaat ovat nopeasti osoittaneet arvostavansa kokonaisvaltaista Iittala-elämystä. Tämän todisti vuonna 2011 muun muassa shop-in-shop-konseptimme onnistunut uudistaminen Norjassa.

Keski-Eurooppaan on viime vuosina rakennettu Iittala-myymälöiden verkostoa. Premium-tavarataloihin – esimerkiksi Berliinin KaDeWe:hen – avatut uudet osastot ja Japanissa, Kiinassa ja Etelä-Koreassa avatut uudet myymälät olivat kasvustrategiamme virstanpylväitä vuonna 2011. Vuonna 2011 otettiin myös seuraava askel: Keski-Euroopan ensimmäinen outletkeskuksessa sijaitseva Iittala outlet avattiin Maasmechelenin kylässä Belgiassa. Tämä vahvistaa edelleen asemaamme Keski-Euroopassa, sillä kylä sijaitsee lähellä Saksan ja Alankomaiden rajoja.

ARABIAN TEHTAAN tarkennettu ROOLI

Arabian tehtaan ainutlaatuinen värikeramiikan osaaminen on meille tärkeä kilpailutekijä. Investointimme uuteen automatisoituun massan- ja lasitteenvalmistuslaitokseen Massiiviin vahvistaa tätä erityisosaamista edelleen. Tämä kasvattaa tehtaan merkitystä Fiskars-konsernin keramiikan osaamiskeskuksena. Fiskarsin vahvuus on korkeatasoisen suomalaisen muotoilun ja laadun yhdistäminen uusiin, entistä tehokkaampiin tuotantomalleihin.

ARJEN älykästä TOIMIvuutta

Arjen älykäs toimivuus kuvaa Fiskarsin brändilupausta. Älykästä ei ole pelkästään muotoilu ja miellyttävyys vaan myös innovatiivisuus – se jokin pieni lisäpiirre, jonka ansiosta ongelma ratkeaa tai asiat sujuvat paremmin. Valmistamme laadukkaita saksia, veitsiä, keittiövälineitä, keitto- ja paistoastioita ja aterimia, jotka ovat toimivia, ergonomisia ja kestäviä.

Fiskarsin tuotteet ovat kaikkien kuluttajien helposti saatavilla laajan jakelun ansiosta. Panostamme tehokkaaseen jakeluun, ja pyrimme varmistamaan kasvustrategiamme toteutumisen volyymin avulla. Tavoitteenamme on varmistaa, että Fiskarsin saksia, veitsiä ja keittiövälineitä voi ostaa jokaisesta isosta valintamyymälästä.

INNOVAATIOITA JA ONNISTUNEITA TUOTELANSEERAUKSIA VUONNA 2011

Oranssikahvaiset Classic-sakset ovat olleet saksien parhaimmistoa siitä lähtien, kun ne tulivat markkinoille vuonna 1967. Nykyään ne ovat kiistämättä maailman suosituimmat sakset. Entistäkin parempi klassikkotuote on ansaitulla paikallaan Fiskarsin saksituotekategoriassa, ja markkinoille on tuotu tarjontaa täydentäviä uutuuksia. Täysin uudistettu saksikonsepti on Cuts+More, jossa yhdistyy muun muassa saksien ja veitsien toiminnallisuus. Tämä tekee niistä ehkä maailman monipuolisimmat sakset.

Iittala on viime vuosina laajentanut tuotevalikoimaansa yhä laajemmin sisustukseen. Vuonna 2010 lanseeratusta Vitriini-sarjasta on jo tullut yksi Iittalan suosituimmista tuotteista. Menestys jatkui vuonna 2011, kun se voitti kansainvälisesti arvostetun iF-muotoilupalkinnon.

Vitriini-sarja puhuttelee kuluttajia selkeällä muotoilullaan, monikäyttöisyydellään ja rohkeilla väreillään. Lasista, puusta ja alumiinista valmistetut Vitriini-rasiat ovat kuin palapelin paloja, joista voi kehittää aina uusia ideoita.

Vuoden lopussa Iittala esitteli uuden ilmeikkään tunnelmanluojan, Kaasa-sisustustakan. Kaasa on siirrettävä takka, joka sopii olohuoneisiin ja muihin tiloihin. Muita Iittalan tunnelmanluojia ovat moderni takka Fireplace sekä klassiset, jalokiven väriset Kivi-kynttilälyhdyt.

Iittalalla oli vuonna 2011 myös monia muita juhlan aiheita. Iittalan lasitehtaan perustamisesta tuli kuluneeksi 130 vuotta. Tehtaan klassinen Aalto-kokoelma täytti 75 vuotta, minkä kunniaksi lanseerattiin uusi pienoismallikokoelma Aalto-maljakosta. Suomen kuuluisimpiin muotoilijoihin kuuluvan Kaj Franckin syntymästä tuli kuluneeksi sata vuotta. Tätä muistettiin ottamalla tuotantoon joukko muotoilijan moderneja klassikoita. Uusi minitarjoilusetti on moderni tulkinta Franckin perusmuodoista ympyrä, neliö ja kolmio. Suupuhallettu Kartio-lasisarja tuo näkyviin Franckin muotoilufilosofian ytimen arkipäivän juomalaseissa ja maljakoissa.

Tuoreita esimerkkejä vahvasta koristeperinteestämme ovat Arabian uusi Tuokio-astiasarja ja Iittalan Korento-astiasarja.

IITTALA Vitriini

Garden Fiskars

liikevaihto 294,3 milj. euroa, +7 % osuus konsernin liikevaihdosta 40% henkilöstö 1446

Fiskars on johtava brändi puutarhan käsikäyttöisten työkalujen markkinoilla. Vuosi 2011 oli erittäin menestyksekäs Fiskars Gardenille. Vuoden alussa poikkeuksellisen kova talvi lisäsi lumityökalujen kysyntää kaikkialla Euroopassa. Myynnin kasvu jatkui talouden myllerryksestä huolimatta, mikä oli brändin vahvuuksien ja onnistuneiden markkinointikampanjoiden ansiota. Amerikassa myynti jatkui vakaana haastavista sääoloista huolimatta. Myyntiä edistivät ennen kaikkea onnistuneet leikkaavien työkalujen kampanjat, hyvänä pysynyt ruohonleikkureiden kysyntä ja onlinekaupan laajeneminen.

liikevaihto vuosineljänneksittäin 2011, milj. euroa

Uusilla ajatuksilla puutarhaan

Fiskarsin puutarhatyökalut tekevät puutarhanhoidosta entistä helpompaa ja mukavampaa. Innovatiivinen tuotekehitys ja markkinointi vauhdittavat kasvua.

Fiskars on Amerikan johtava ja yksi Euroopan johtavista käsikäyttöisten puutarhatyökalujen brändeistä. Laatuun, innovaatioihin ja hyviin kauppasuhteisiin perustuva maineemme on vienyt meitä eteenpäin, ja näiden tekijöiden avulla pyrimme puutarhatyökalukategorian globaaliksi johtajaksi. Olemme ylpeitä tuotteistamme, ja haluamme tuoda uusia ajatuksia puutarhanhoitoon kiinnittämällä erityistä huomiota toiminnallisuuteen, ergonomiaan ja muotoiluun.

Puutarhaa pidetään yhä useammin kodin jatkeena ja paikkana, jossa voi viettää laadukasta aikaa perheen ja ystävien seurassa. Ympäristötietoisuuden kasvaessa kuluttajat haluavat entistä enemmän tietää ruokansa alkuperän, mikä on lisännyt kiinnostusta omien vihannesten ja yrttien kasvattamiseen. Fiskars Garden seuraa innokkaasti tätä trendiä. Amerikassa Fiskarsin ruukkuviljelyliiketoiminta kasvoi vuonna 2011.

MUOTOILIJAT PUUTARHUREINA

Puutarhanhoito on intohimomme. Yksi osoitus tästä on koepuutarha, jonka muotoilijamme perustivat Billnäsin tehtaan alueelle saadakseen omakohtaista kokemusta puutarhanhoidosta. Tutustumalla puutarhan eri vuodenaikoihin ja käyttämällä työkaluja todellisissa olosuhteissa he saavat sellaista ensi käden tietoa, jota jokaisella muotoilijalla tulisi olla sukupolvesta toiseen kestävien tuotteiden kehittämiseksi.

kasvavaa näkyvyyttä

Vuonna 2011 saavutettiin hyviä tuloksia Fiskarsin kehittämisessä leikkaavien käsikäyttöisten puutarhatyökalujen johtavaksi globaaliksi brändiksi. Mainoskampanjat vahvistivat asemaa ja jakelua Keski-Euroopan tärkeillä markkinoilla. Fiskars säilytti asemansa kaikissa Pohjoismaissa, minkä lisäksi se saavutti ensimmäisen sijan Ranskan markkinoilla ja nousi toiselle sijalle Saksassa. Isossa-Britanniassa Fiskars-brändi lanseerattiin vuonna 2009, ja se on nyt johtava brändi. Fiskars Garden on johtavassa asemassa myös Australiassa, Baltiassa ja useissa Itä-Euroopan maissa, muun muassa Tšekissä ja Puolassa.

Pohjois-Amerikassa markkinaosuutemme säilyi edelleen suurimpana ja toimintamme laajeni. Menestys Amerikassa perustui ennen kaikkea vähittäismarkkinoilla saavutettuun uuteen liiketoimintaan ja merkittävään lisämyyntiin tärkeimmille vähittäiskaupan asiakkaille.

Brändiemme ja tuotevalikoimamme järkeistäminen on tärkeä osa kasvuun tähtäävää strategiaamme.

Fiskarsin puutarhatyökaluja myydään lähes kaikissa rautakaupoissa ja puutarhamyymälöissä. Strategiamme mukaisesti pyrimme tehostamaan yhteistyötä kaikkien asiakkaidemme kanssa. Vaikka moni asiakas vähentää toimittajiensa määrää, olemme onnistuneet vahvistamaan asemaamme ja laajentamaan tuotevalikoimia. Jatkamme investointeja Keski-Euroopan markkinoilla, ja yhteisten markkinointipanostusten avulla saavutamme pysyvää menestystä paitsi tällä alueella myös maailmanlaajuisesti.

PALKITTUA MUOTOILUA

GARDEN: TE

KEM

ÄLLÄ OPPII

Tuotteidemme käyttäjien tarpeiden yhä parempi ymmärtäminen on kaiken toimintamme perusta, ja pyrimme jatkuvasti herättämään asiakkaidemme kiinnostusta uusilla, jännittävillä tuotteilla. Kaiken tämän ytimessä on uusi, työlleen omistautunut tuotekehitystiimi, kuluttajasegmenttien tunteminen sekä puutarhaharrastajien ja oppilaitosten verkosto.

Fiskars toi vuonna 2011 edelleen uusia ajatuksia puutarhanhoitoon sekä nykyisellä tuotevalikoimallaan että uutuustuotteillaan. Haluamme tehdä puutarhanhoidosta entistäkin helpompaa, kevyempää, tehokkaampaa ja mukavampaa – mistä puutarhanhoidossa viime kädessä on kysymys. Vuoden 2011 menestystuotteita olivat muun muassa SingleStep™-oksasakset ja Premium-istutuslapio. Molemmat palkittiin arvostetulla red dot -muotoilupalkinnolla.

FISKARS Premium-istutuslapio

Outdoor Fiskars

liikevaihto 137,8 milj. euroa, +7 % osuus konsernin liikevaihdosta 19% henkilöstö 509

Fiskars Outdoor tarjoaa laajan valikoiman innovatiivisia, luotettavia ja tarpeellisia välineitä ulkoiluun. Liiketoiminta-alueen pääpaino maailmanlaajuisesti on Gerber-brändillä ja Pohjoismaissa Buster-veneillä. Gerber on johtava ulkoiluvälinebrändi, jonka tuotteita ovat veitset, monitoimityökalut, valaisimet ja ulkoilutarvikkeet. Buster-veneet ovat Suomen, Ruotsin ja Norjan suosituimpia alumiiniveneitä. Outdoor liiketoiminta-alue menestyi erinomaisesti Amerikan markkinoilla kaikissa kategorioissa onnistuneiden tuotelanseerausten ansiosta.

GERBER, BUSTER, Drive Boats

liikevaihto, milj. euroa 128 2010 ²⁰¹¹ 138

128 ²⁰⁰⁹

liikevaihto vuosineljänneksittäin 2011, milj. euroa

Tunnemme tuotteidemme käyttäjät

Voittamaton on ominaisuus, jota vaaditaan Gerberin tuotteilta samalla tavoin kuin niiden käyttäjiltä ankarissa olosuhteissa.

Kehittääksemme innovatiivisia tuotteita, jotka täyttävät tämän vaatimuksen tutkimme huolellisesti tuotteiden loppukäyttäjien tarpeita ja toiveita. Tutkimustyöhön kuuluu havaintojen tekeminen todellisissa käyttötilanteissa, käyttäjien mieltymysten ja kokemusten huomioon ottaminen sekä ratkaisujen testaaminen todellisuutta vastaavissa olosuhteissa. Tämä työ on prosessin perusta ja tärkeä syy siihen, miksi laatutietoiset kuluttajat eri puolilla maailmaa luottavat Gerber-brändiin.

GERBERIN UUSI BRÄNDI-IDENTITEETTI

Vuonna 2011 Gerber-brändi sai uutta virtaa ja intoa brändiviestinnän perusteellisen uudistamisen ansiosta. Toteutettuja kehitystoimia olivat muun muassa klassisen Gerber-logon moderni päivitys, kuluttajapakkausten uudistaminen, kuluttajille suunnattu uudenlainen internet-sivusto, merkittävät investoinnit vähittäiskaupan myynninedistämisohjelmiin ja uusi kuluttajille suunnattu markkinointikampanja, jonka iskulauseena oli "unstoppable". Kuluttajat, vähittäiskauppa ja institutionaaliset asiakkaat ovat kiitelleet uutta brändi-ilmettä, ja sen ansiosta Gerber-brändi on saanut lisää tilaa vähittäismyymälöissä.

ONNISTUNEITA TUOTELANSEERAUKSIA

Vuonna 2011 lanseerattiin menestyksekkäästi useita Gerber-tuotteita. Merkittävin niistä oli uuden Survival-sarjan lippulaivatuote Gerber BG Ultimate Knife, joka perustuu Gerberin ja kansainvälisesti tunnetun seikkailijan Bear Gryllsin yhteistyöhön. Ultimate Knife on monipuolinen selviytymisveitsi, johon kuuluu sytytin, teroitin ja monia muita selviytymisvälineitä. Se lienee maailman eniten myyty veitsi vuonna 2011. Ultimate Knife ei kuitenkaan ollut vuoden 2011 ainoa menestyjä.

Institutionaalisten asiakkaiden puolella yksi uusista menestystuotteista oli tietoliikennekaapeleiden käsittelyyn tarkoitettu Cable Dawg -monitoimi-

SILVAN MYYNTI

Fiskars tavoittelee globaalia kasvua keskittymällä valittuihin liiketoimintoihin ja brändeihin. Outdoor-liiketoiminnassa olemme päättäneet keskittyä kansainvälisesti pääbrändiimme Gerberiin. Myytyämme Silvaliiketoiminnan heinäkuussa 2011 voimme keskittää resursseja Gerberin entistä tehokkaampaan kasvuun ja laajentamaan sen jakeluverkostoa avainmarkkinoilla ja uusissa kanavissa Amerikan ulkopuolella.

työkalu. Kaksi vuotta kestäneen laajan tutkimustyön ja Yhdysvaltain armeijan viestikoulun palautteen tuloksena syntynyt Cable Dawg yhdistää yli kymmenen keskeistä työkalua yhdeksi innovatiiviseksi monitoimityökaluksi, joka on tarkoitettu tietotekniikka-, tietoliikenne- ja satelliittiasiantuntijoiden käyttöön.

Kuluttajapuolella yksi vuoden 2011 menestystarinoista oli Fit Light Tool. Cable Dawg -monitoimityökalun ja useimpien muiden Gerbertuotteiden tavoin Fit syntyi satoja tunteja kestäneen käyttäjien havainnoinnin sekä haastattelujen ja kyselyjen tuloksena. Ainoa ero on, että tietoliikenneasiantuntijoiden sijaan se kehitettiin tee se itse -käyttäjiä silmällä pitäen. Silti se on yhtä innovatiivinen.

Vuoden 2011 menestyksekkäitä uusia tuotteita oli myös Gator Machete Pro. Alan johtavaa viidakkoveitsivalikoimaamme täydentävässä Gator Machete Pro -veitsessä on useita parannuksia nykyisiin Gerber-malleihin ja kilpaileviin malleihin verrattuna. Tuotteen todellinen menestys sai kuitenkin alkunsa sitä tukevista markkinointipanostuksista. Gator Machete Pro oli mukana suositussa amerikkalaisessa The Walking Dead -televisiosarjassa, mikä teki siitä hetkessä menestystuotteen. Gator Machete Pro oli GerberGear.com-sivuston myydyin tuote, ja se oli jopa suositumpi kuin Ultimate Knife -veitsi. Useimmat merkittävimmät asiakkaamme ottivat sen myyntiin.

FISKARS BOATS

Fiskars Boats on Euroopan suurin alumiiniveneiden valmistaja. Venebrändejä on kaksi, Buster ja Drive, minkä ansiosta voimme ottaa paremmin huomioon erilaisten kuluttajien tarpeet. Buster on monikäyttöinen, vapaa-ajan veneilyyn ja ammattilaiskäyttöön tarkoitettu, markkinoiden johtava venebrändi. Malliston uusimpia tuotteita ovat Buster XL ja Lx Pro. Vuonna 2010 esitelty Drive Boats on suunnattu monipuoliseen vapaa-ajan viettoon. Uusin malli, Drive 46, tuli markkinoille kesällä 2011.

Vuonna 2011 Buster kasvatti edelleen markkinaosuuttaan Suomessa ja tärkeimmillä vientimarkkinoilla, erityisesti Ruotsissa ja Norjassa. Aktiivisen tuotekehityksen ansiosta sekä Buster- että Drivevenemallistot kykenevät vastaamaan markkinoiden tarpeisiin omissa segmenteissään.

Muut

Fiskarsin Muut-liiketoiminta-alue vastaa kiinteistöliiketoiminnasta, yhteisistä toiminnoista ja konsernihallinnosta.

KIINTEÄN OMAISUUDEN KEHITTÄMINEN

Fiskarsin Kiinteistöt hallinnoi yhtiön omistuksia Fiskarsin Ruukissa sekä sen tehdaspaikkakunnilla. Se vastaa myös yhtiön omistamasta 15 000 hehtaarin maaomaisuudesta ja 3 700 hehtaarin vesialueista, jotka sijaitsevat pääosin Fiskarsin Ruukin ympäristössä ja Hankoniemellä. Alueen metsävarantoon kuuluu sekä tuottavaa talousmetsää että erillisiä suojelukohteita, ja metsiä hoidetaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Koko 11 000 hehtaarin suuruinen talousmetsä on sertifioitu PEFC-järjestelmän mukaisesti.

Kiinteistöjen tunnetuin osa on ehdottomasti yhtiön synnyinpaikka, Fiskarsin Ruukki. Alueen kehittäminen tekee siitä vetovoimaisen paikan niin asukkaille kuin vierailijoille. Vanhat tehdasrakennukset toimivat nykyään käsityöläisten työpajoina, myymälöinä ja vierailupalveluja tarjoavina keskuksina, kun taas muita rakennuksia on muutettu kokoustiloiksi ja ravintoloiksi. Fiskarsin Ruukki on taiteen ja muotoilun keskus, jossa asuu yli sata taiteilijaa, muotoilijaa ja käsityöläistä. Sen taitelijaresidenssi tarjoaa lisäksi asumis- ja työtilat noin kymmenelle luovan alan ammattilaiselle vuosittain. Fiskarsin Ruukista on tullut kansainvälisesti tunnustettu suomalaisen muotoilun ja taiteen keskus, jossa vierailee vuosittain noin 150 000 kävijää.

Fiskarsin Kiinteistöt kehittää aluetta yhteistyössä Raaseporin kaupungin kanssa. Yhteistyössä kunnan kanssa Fiskars laati äskettäin

Fiskarsin Ruukin uuden asemakaavan. Kaava mahdollistaa uusien tonttien vuokraamisen ja myymisen Ruukissa ja vahvistaa näin alueen kasvua sekä edistää yhteisöllisyyttä ja paikallista työllisyyttä.

ELÄVÄÄ PERINNETTÄ

Fiskarsin Ruukki on perustettu vuonna 1649. Alkuaikojen rautaruukista kehittyi 1800-luvun loppupuolella yksi Suomen suurimmista kupariesineiden valmistajista. Fiskarsin maine aterimien ja saksien valmistajana juontaa juurensa 1820-luvulta, jolloin ruukissa valmistettiin ensimmäiset hienotakeet. Myös Fiskarsin kuuluisia oranssikahvaisia saksia valmistettiin aluksi vanhassa kuparipajassa vuonna 1967. Nykyään rakennuksessa järjestetään tasokkaita taide- ja muotoilunäyttelyitä. Saksien valtava menestys johti uuden tehtaan rakentamiseen Billnäsiin. Tehdas valmistaa edelleen paitsi saksia myös puutarhatyökaluja.

Fiskarsin pitkä historia elää edelleen nykypäivän kehityksessä ja tekee Ruukin ilmapiiristä ainutlaatuisen. Rikkaan luonnon ja teollisen perinteen ansiosta yhtiön synnyinpaikka on aktiivinen ja vetovoimainen keskus niin uusille asukkaille kuin vierailijoille. Yrittäjyyshenki luo uusia työpaikkoja ja tuottaa uusia palveluja vierailijoille, minkä lisäksi se rikastuttaa ruukkialueen elämää. Fiskars-yhtiön tavoin Fiskarsin Ruukki on kehittänyt oman vahvan identiteetin, joka uudistuu pitkäaikaisia perinteitä kunnioittaen.

Wärtsilä

Osakkuusyhtiö Wärtsilä

Osakkuusyhtiö Wärtsilä Oyj Abp on olennainen osa Fiskars-konsernia. Helmikuussa Fiskars Oyj Abp:n täysin omistama tytäryhtiö Avlis AB myi 11,7 % Wärtsilä-omistuksestaan. Fiskars on edelleen Wärtsilän suurin yksittäinen osakkeenomistaja ja vuoden 2011 lopussa Fiskars omisti 15,1 % Wärtsilän osakkeista ja äänistä.

Wärtsilä muodostaa yhden konsernin toiminnallisista segmenteistä ja sitä käsitellään osakkuusyhtiönä, sillä Fiskars arvioi sillä olevan merkittävä vaikutusvalta Wärtsilässä.

Wärtsilän tuloksella on merkittävä vaikutus Fiskarsin tulokseen ja kassavirtaan. Osuus Wärtsilän tuloksesta raportoidaan liiketuloksen alapuolella omana eränään.

Wärtsilä Oyj Abp on merenkulun ja energia-alan laitteiden, ratkaisujen sekä palvelujen toimittaja, jonka osakkeet on listattu NASDAQ OMX Helsingissä (WRT1V).

Wärtsilän liikevaihto vuonna 2011 oli 4 209 miljoonaa euroa (2010: 4 553). Yhtiön liiketulos oli 445 miljoonaa euroa (412) ja osakekohtainen tulos 1,44 euroa (1,96). Yhtiön henkilöstömäärä vuoden 2011 lopussa oli 17 913.

42,7 milj. euroa Fiskarsin osuus tuloksesta 2011

Fiskarsin osuus Wärtsilän osakkeista

663,9 milj. euroa

Fiskarsin Wärtsiläomistuksen markkina-arvo vuoden 2011 lopussa

40,9 milj. euroa saadut osingot 2011

Kestävä muotoilu

Fiskarsille kestävä kehitys merkitsee tuotteiden koko elinkaaren huomioimista sekä sitoutumista kestävään muotoiluun ja pitkäikäisiin tuotteisiin

Miten kestävä kehitys näkyy toiminnassamme?

MUOTOILU

Uskomme kestävään muotoiluun. Tästä syystä suunnittelijamme luovat toimivia, yksinkertaisia ja ajattomia esineitä, jotka kestävät sukupolvelta toiselle.

Aino Aalto -lasi – tuotannossa vuodesta 1932

RAAKA-AINEET 2.

Tuotteemme ovat turvallisia, ja ne on valmistettu erittäin laadukkaista, määräysten ja lainsäädännön mukaisista materiaaleista. Pyrimme jatkuvasti tehokkaampaan materiaalien käyttöön ja korvaamaan tuotannossamme olevat mahdollisesti haitalliset kemikaalit ja aineet muilla. Uuden sukupolven kirves yhdistää tehokkuuden, kestävyyden ja turvallisuuden. Kirveen maalatun kahvan korvaaminen ruiskuvaletulla muovikahvalla vähensi haihtuvien orgaanisten yhdisteiden VOC-päästöjä Billnäsin tehtaalla 20 %.

3.

VALMISTUS

Fiskarsilla on liki 20 omaa tuotantolaitosta. Niitä kehitetään jatkuvasti, jotta ne täyttäisivät ja ylittäisivät uusimmat terveyttä, turvallisuutta, ympäristövaikutuksia ja energiatehokkuutta koskevat vaatimukset.

Arabian tehtaan uusi massan ja lasitteen valmistuslaitos on suunniteltu siten, että koko prosessi on suojattu pölyltä ja päästöiltä. Raaka-aineiden annostelua ohjataan tietokoneella, ja niiden sekoitus tapahtuu koneellisesti suljetuissa tankeissa. Entistä tehokkaammat prosessit vähentävät myös energian ja veden kulutusta.

PAKKAUKSET 4.

Pakkauksen tehtävänä on suojata tuotetta ja välittää tietoa kuluttajille. Fiskars pyrkii optimoimaan pakkaukset ja käyttämään kierrätys- tai uusiomateriaaleja pakkauksissaan. Joidenkin tuotteiden, kuten leikkuutyökalujen kohdalla, pakkaus on välttämätön turvallisuuden takia. Kestävän kehityksen periaatteita noudattaen keksimme pakata tuotteet kestäviin suojuksiin, joiden ansiosta terät pysyvät suojattuina niin myymälässä kuin kotonakin tuotteen koko elinkaaren ajan.

5.

TUOTTEIDEN KÄYTTÖ

Ympäristönäkökulmat ovat yhä enemmän esillä niin kotona kuin puutarhassakin. Fiskarsin tuotevalikoimasta yhä ympäristötietoisemmat kuluttajat löytävät varmasti arvostamaansa kestävää muotoilua. Haluamme tarjota tuotteita, jotka tukevat kestäviä kulutusvalintoja – sekä omalla kasvimaalla että luontoretkillä.

KÄYTTÖIÄN LOPUSSA 6.

Mielestämme kestävienkin tuotteiden täytyy olla kierrätettävissä. Kun tuotteidemme pitkä käyttöikä on tullut loppuun, haluamme, että mahdollisimman suuri osa materiaaleista voidaan kierrättää.

Vuonna 2011 Buster osallistui ensimmäistä kertaa Hackmanin perinteiseen kierrätyskampanjaan. Kampanjan tuloksena yli 32000 kiloa pannuja ja 48 alumiinivenettä, eli noin 9 500 kiloa, kerättiin kierrätystä varten.

HUOLENPITO YHTEISÖISTÄ

Haluamme osallistua aktiivisesti yhteisöjen toimintaan maissa, joissa meillä on liiketoimintoja ja henkilöstöä. Erityistä huomiota Fiskars kiinnittää synnyinpaikkansa Fiskarsin ruukin kulttuuriperinnön suojelemiseen ja kehittämiseen. Lisätietoja on sivulla 28.

Fiskarsin uudisti paikallisen Boys & Girls Club -kerhon työpajan Wisconsinin Madisonissa Yhdysvalloissa

Fiskarsin lähestymistapa kestävään kehitykseen

Vastuullinen liiketoiminta on Fiskarsin pitkäaikaisen menestyksen ja yrityksen 362-vuotisen historian kivijalka. Yrityksen missio – arjen kestävää muotoilua, vuodesta 1649 – jatkaa samaa perinnettä.

Fiskarsin kestävän kehityksen tahtotila

Fiskarsin missio on tarjota toimivia, kestäviä ja hyvin suunniteltuja kodin, puutarhan sekä ulkoilun tuotteita. Haluamme harjoittaa ja kasvattaa liiketoimintaamme kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti huolehtien ihmisistä ja ympäristöstä.

Tuotteidemme ja toimintamme kautta haluamme varmistaa kestävän kehityksen periaatteiden toteutumisen arjessa. Tuotteidemme avulla asiakkaat voivat tehdä kestäviä valintoja kotiin, puutarhaan ja ulkoilukäyttöön.

Tuotekehityksessä huomioimme ympäristönäkökohdat tuotteen koko elinkaaren ajalta.

Ympäristönäkökohdat otetaan huomioon myös kaikessa liiketoimintaa koskevassa päätöksenteossa. Pyrimme minimoimaan liiketoimintojemme ympäristövaikutuksen.

Kestävän kehityksen periaatteet ilmenevät Fiskarsin tuotteissa kestävänä muotoiluna ja tuotteiden toimivuutena.

Vuonna 2011 määrittelimme kestävän kehityksen lähestymistapamme sekä painopisteet, joiden avulla pyrimme saavuttamaan koko organisaation yhteiset kestävän kehityksen tavoitteet. Olemme hyväksyneet myös kestävän kehityksen strategian sekä sen toteuttamisen roolit ja vastuut. Vuonna 2012 laadimme kullekin painopisteelle tavoitteet, joiden toteutumista seurataan säännöllisesti.

KESTÄVÄN KEHITYKSEN PAINOPISTEIDEN MÄÄRITTÄMINEN

Suhtaudumme kestävään kehitykseen järjestelmällisesti, jotta voisimme entistä paremmin huomioida ympäristön ja sosiaaliset näkökohdat päivittäisessä toiminnassamme. Vuonna 2011 laadimme kestävän kehityksen strategian, joka kattaa kaikki Fiskarsin toiminnot eri puolilla maailmaa.

Keräämme parasta aikaa tietoja ympäristövaikutuksistamme. Tietoja kasvihuonekaasupäästöistä, materiaalien käytöstä, jätteistä ja muista ympäristöön liittyvistä seikoista on koottu kahden vuoden ajan. Kerättyjä tietoja sekä sidosryhmiltä saatua palautetta käytettiin johdon analyysissa, jonka tulosten perusteella määritettiin seuraavat neljä Fiskarsin kestävän kehityksen painopistettä:

• kestävä muotoilu
• vastuullinen valmistus
• huolenpito ihmisistä ja yhteisöistä
• pitkän aikavälin kannattavuus.

KESTÄVÄ MUOTOILU

Hyvä tapa tukea vastuullista kulutuskäyttäytymistä on tarjota kestäviä, toimivia ja hyvin suunniteltuja tuotteita, joita on ilo käyttää nyt ja tulevaisuudessa. Useat tuotteemme kestävät sukupolvelta toiselle.

Haluamme valmistaa tuotteita, jotka helpottavat kestävien kuluttajavalintojen tekemistä. Tuotteidemme on oltava turvallisia, ja niissä käytettyjen raaka-aineiden tulee olla erittäin laadukkaita sekä määräysten ja lainsäädännön mukaisia. Materiaalien käyttö tuotteissa on optimoitu, ja tuotteet on suunniteltu kierrätyskelpoisiksi.

VASTUULLINEN VALMISTUS

Ympäristöstä huolehtiminen on liiketoiminnan kannalta järkevää. Seuraavien viiden vuoden aikana keskitymme seuraaviin asioihin:

• hiilidioksidipäästöjen vähentäminen
• materiaalitehokkuuden parantaminen
• mahdollisesti haitallisten kemikaalien ja aineiden korvaaminen tuotannossa vaihtoehtoisilla
• vastuullisuuden edellyttäminen myös toimituskumppaneiltamme.

HUOLENPITO IHMISISTÄ JA YHTEISÖISTÄ

Haluamme olla vastuullinen yhtiö, ja pyrimme kasvattamaan liiketoimintaamme kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Olemme sitoutuneet huolehtimaan tuotteitamme valmistavista ihmisistä sekä toimimaan aktiivisesti yhteisöissä, joissa toimimme.

Innostuneet ja motivoituneet työntekijät ovat liiketoiminnan menestyksen salaisuus. Haluamme visiomme, tuotteidemme, työyhteisön sekä Fiskarsin johdon innoittavan työntekijöitämme. Innoitusta pitää johtaa, ja siksi johtajuus, hyvinvointi ja sitoutuminen on valittu yrityksen sisäisen toiminnan painopisteiksi.

Fiskars suojelee ja kehittää synnyinpaikkansa Fiskarsin Ruukin kulttuuriperintöä, ja lisäksi tuemme tarkoin valittujen kansallisten hyväntekeväisyysjärjestöjen kanssa lahjoituksin paikallisia organisaatioita yhteisöissä, joissa toimimme. Tärkeä kulttuurisen vastuun muoto on myös yhteistyömme Designmuseon, Arabian taideosastoyhdistyksen sekä Fiskarsin Ruukin käsityöläisten, muotoilijoiden ja taiteilijoiden osuuskunnan kanssa.

Puutarhatuotteiden johtavana valmistajana Fiskars uskoo yhteisöpuutarhahankkeiden tukemiseen ja on perustanut tarkoitusta varten Orange Thumb -projektin. Yhdessä paikallisten ihmisten ja sidosryhmien kanssa haluamme edistää vihreää elämäntapaa ja luoda yhteenkuuluvuuden tunnetta puutarhanhoidon kautta.

PITKÄN AIKAVÄLIN KANNATTAVUUS

Yli kolmen vuosisadan ajan Fiskarsilla on korostettu pitkän aikavälin kannattavuuden merkitystä. Hyvä taloudellinen suoritus ja talouden vakaus ovat yrityksen pitkäaikaisen menestyksen edellytyksiä. Fiskars myös luo hyvinvointia koko yhteiskuntaan työllistämällä, veroja maksamalla ja hankintatoiminnalla. Lisätietoja on tilinpäätöksen sivuilla 52–105.

KESTÄVÄN KEHITYKSEN johtaminen: KAIKKI ALKAA OMASTA TOIMINNASTA

Vastuullinen liiketoiminta vaatii, että yrityksen omat sisäiset toiminnot ovat kunnossa. On sanomattakin selvää, että noudatamme kaikkia toimintoihimme liittyviä kansainvälisiä määräyksiä ja standardeja.

Vuonna 2011 tarkastelimme kestävän kehityksen lähestymistapamme ja keskityimme kestävän kehityksen hallinnan parantamiseen. Johtoryhmässä tuotanto-, hankinta- ja logistiikkajohtaja vastaa toimitusketjumme kestävästä kehityksestä ja strategiajohtaja tarjonnasta, tuotekehityksestä sekä viestinnästä. Liiketoiminta-alueiden johtajat vastaavat kestävän kehityksen integroinnista toimintoihin sekä tavoitteiden asettamisesta ja edistymisen seurannasta.

Olemme nimittäneet globaalin hankintajohtajan, jolla on vankka kokemus kestävän kehityksen periaatteita noudattavasta hankinnasta, ja lisäksi olemme perustaneet globaalin hankintatoiminnon, jonka tehtävänä on muun muassa valvoa Fiskarsin toimittajien toimintaohjeiden (Supplier Code of Conduct) noudattamista sekä kehittää yhteistyömalleja toimittajiemme kanssa.

Olemme nimittäneet myös laadun ja kestävän kehityksen päällikön, joka vastaa Fiskarsin kestävän kehityksen strategian toteuttamisen johtamisesta ja hallinnasta. Konsernin laadun ja kestävän kehityksen päällikön tehtävänä on luoda sisäinen verkosto, jolla on tärkeä rooli toteutustyön suunnittelussa ja tukemisessa.

Konserniviestintä kehittää kestävän kehityksen raportointia ja viestintää yhdessä konsernijohdon sekä laadun ja kestävän kehityksen päällikön kanssa. Lisäksi konserniviestintä vastaa konsernin laajuisesta yhteisötoiminnasta sekä hyväntekeväisyysohjeista ja -hankkeista.

Omien auditoijiemme verkoston lisäksi olemme päättäneet käyttää kolmannen osapuolen auditointipalveluita toimittajien toimintaohjeiden noudattamisen arvioimiseksi.

Kestävän kehityksen strategiamme käytännön toteutus edellyttää koko organisaation laajuista kestävän kehityksen kulttuuria, johon kuuluu esimerkiksi ympäristöstä huolehtiminen. Suunnitteilla on koulutuksen ja opastuksen antaminen kaikille Fiskarsin työntekijöille, ja kestävä kehitys on tarkoitus sisällyttää johtajuuskoulutukseen ja tavoitteiden asettamiseen.

OHJEET JA SITOUMUKSET

Fiskarsin yritysvastuun perustana olevat periaatteet on määritelty toimintaohjeessamme (Code of Conduct). Kaikki työntekijämme saavat koulutusta näistä periaatteista säännöllisesti.

Meillä on hallintajärjestelmät työolosuhteita, työterveyttä ja -turvallisuutta sekä ympäristöstandardeja varten. Tuoteturvallisuuden takaamiseksi käytämme riskienhallintamenetelmiä, joiden avulla testataan kaikki uudet tuotteet.

Vuonna 2011 Fiskars otti käyttöön uudet globaalit toimittajien toimintaohjeet (Supplier Code of Conduct). Niissä määritellään eettiset vaatimukset, jotka toimittajiemme tulee täyttää.

Fiskars on ollut mukana vuodesta 2008 koko alaa koskevassa energiatehokkuusohjelmassa, jonka mukaisesti yhtiö on sitoutunut vähentämään energiankäyttöään 10 % Fiskars Home:n tehtaissa Suomessa vuoteen 2016 mennessä.

Vastuullinen valmistus

Fiskarsin toimitusketju, johon sisältyy oma valmistus, hankinta, logistiikka ja jakelu, on kehittynyt voimakkaasti kestävän kehityksen suuntaan vuonna 2011.

Fiskarsilla on noin 20 omaa tuotantolaitosta, jotka keskittyvät omaan erityisosaamiseensa. Volyymistamme noin 60 % on omaa tuotantoa. Omien toimintojemme ympäristövaikutusten tarkastelussa hiilidioksidipäästöjen analyysi osoittaa, että energiaintensiivisellä alalla toimivana lasi- ja keramiikkayrityksenä meidän on otettava erityisen huomion kohteeksi tehtaidemme energiankulutus ja materiaalien käyttö.

Fiskarsin kasvihuonekaasupäästöistä lähes 90 % muodostuu valmistukseen liittyvistä toiminnoista. Suurimpina tekijöinä ovat suora energiankulutus, sähkönkulutus sekä raaka-aineiden käyttö.

Valmistukseen liittyvä kolmas tärkeä ympäristönäkökohta on sen varmistaminen, ettei tuotteissamme tai tuotantoprosessissamme käytetä haitallisia aineita tai kemikaaleja. Näin vastaamme kuluttajien tuotteitamme ja niiden turvallisuutta ja ympäristövaikutuksia koskeviin odotuksiin.

PÄÄSTÖVÄHENNYKSET JA MATERIAALITEHOKKUUS

Tavoitteenamme on suunnitella erittäin laadukkaita, helppokäyttöisiä ja kestäviä tuotteita, jotka vastaavat arjen tarpeisiin. Seuraavien viiden vuoden aikana ympäristötavoitteenamme on hiilidioksidipäästöjemme vähentäminen ja materiaalitehokkuuden parantaminen. Lisäksi tähtäämme haitallisten aineiden poistamiseen tuotteistamme. Vuonna 2012 laadimme näille kohteille tavoitteet sekä suunnitelmat tavoitteiden saavuttamista ja toteutumisen seurantaa varten.

MIKÄ TEKEE VALMISTAJASTA VASTUULLISEN

Ympäristönäkökohdat on arvioitava joka kerta, kun suunnittelemme ja kehitämme uusia tuotteita. Älykkään tuotekehityksen ja kestävän muotoilun avulla pyrimme parantamaan materiaalitehokkuutta ja lisäämään kierrätysmateriaalien käyttöä. Kun tuotteidemme pitkä käyttöikä on tullut loppuun, tuotteet on voitava kierrättää. Tavoitteenamme on optimoida pakkaukset ja käyttää niissä kierrätys- tai uusiomateriaaleja.

Fiskarsin kasvihuonepäästöjen aiheuttajat

Fiskarsin kasvihuonekaasupäästöt olivat kaiken kaikkiaan 104 000 tCO2 (hiilidioksidiekvivalentti). Tiedot perustuvat vuoden 2010 lukuihin, jotka on laskettu johtavaa kansainvälistä laskentamenetelmää, Green House Gas Protocol (GHG Protocol), käyttämällä.

Vuonna 2012 aiomme tarkastella energiatehokkuusohjelmiamme, uudistaa tuotekehitysmenetelmiämme ympäristönäkökohtien vakiinnuttamiseksi osaksi tuotekehitystä sekä ottaa käyttöön konsernin laajuiset pakkausohjeet.

HALLINTAJÄRJESTELMÄT

Jatkuvan parantamisen ja säännösten noudattamisen takaamiseksi olemme ottaneet käyttöön ISO 90001 -sertifioidut laatujärjestelmät ja ISO 14001 -sertifioidut ympäristönhallintajärjestelmät Home-liiketoiminta-alueen tuotannossa. Uusin kehitysaskel on kansainvälisen työterveys- ja työturvallisuusjohtamisjärjestelmän OHSAS 18001:n käyttöönotto.

Fiskars on globaali yritys, joka tuottaa laadukkaita tuotteita, alkuperämaasta riippumatta.

LAAJENNETTU VASTUU

Asiakkaat valitsevat Fiskarsin tuotteet muotoilun, erinomaisen laadun, turvallisuuden ja kestävyyden vuoksi. Kun täytämme tiukat vaatimukset itse, voimme auttaa myös toimittajiamme täyttämään ne.

Muutokset markkinoiden kysynnässä voivat olla nopeita, mikä vaatii Fiskarsilta joustavuutta. Omien tuotantolaitostemme ja toimittajiemme laitosten tehokas yhdistelmä on osoittautunut meille parhaaksi ratkaisuksi. Samaan aikaan tulee myös taata, että muotoilu, tuotteiden saatavuus oikeassa paikassa oikeaan aikaan, laatu, hinta ja muut tekijät ovat tasapainossa.

Otamme huomioon sen, että joissakin maissa tuotteillamme on klassikon asema, ja ymmärrämme, että toimittajiemme vastuullinen toiminta on tärkeä aihe. Pyrimme luomaan kilpailukykyisen ja kestävän kehityksen periaatteita noudattavan toimitusketjun, josta voimme tiedottaa avoimesti, ja haluamme vastata kuluttajien mieltä askarruttaviin kysymyksiin.

KUNNIANHIMOISET EETTISET PERIAATTEET

Omaa valmistustamme täydentää ulkoisten toimittajien verkosto, jonka jäseniä pidämme pitkäaikaisina kumppaneina. Olemme sitoutuneet auttamaan kumppaneitamme varmistamaan, että toimitusketjun työolosuhteet ovat turvalliset, työntekijöitä kohdellaan kunnioittaen ja arvostaen ja että liiketoiminta on ympäristön ja eettisten arvojen suhteen kestävää. Nämä periaatteet on kirjattu toimittajien toimintaohjeisiin (Supplier Code of Conduct), jotka päivitettiin ja laajennettiin kattamaan kaikki valmiiden tuotteiden toimittajat vuonna 2011. Toimittajien toimintaohjeiden täytäntöönpano on jatkuvaa työtä, joka vaatii molempien osapuolten yhteistyötä.

Fiskarsin toimittajien toimintaohjeet perustuvat kansainvälisiin sopimuksiin ja standardeihin, globaalien markkinoiden eettisiin toimintaperiaatteisiin sekä asiakkaiden vaatimuksiin. Toimintaohjeet sisältävät kunnianhimoisia tavoitteita meidän ja kumppaniemme kestävän kehityksen periaatteille.

Toimittajien toimintaohjeilla on suoria liiketoimintavaikutuksia, sillä Fiskars suosii sosiaalisen toiminnan ja ympäristön kannalta edistyksellisiä toimittajia. Alihankintapäälliköt ovat tiiviisti mukana toimintaohjeiden ylläpitämisessä, ja teemme läheistä yhteistyötä toimittajiemme kanssa ja autamme heitä ymmärtämään ja toteuttamaan tarvittavia muutoksia. Kuluneen vuoden aikana esiin tulleisiin toimittajien toimintaohjeiden rikkomusepäilyihin on puututtu. Tavanomaisen menettelyn mukaisesti asiat tutkitaan ensin omien auditoijiemme avulla, ohjeista poikkeamisesta keskustellaan toimittajan kanssa ja sovitaan toimintasuunnitelmista. Jos kyseessä on vakava rikkomus, yhteistyö toimittajan kanssa lopetetaan.

FOKUKSESSA KESTÄVÄ TOIMITUSKETJU

Vuonna 2011 Fiskars avasi globaalin hankintatoiminnon Bangkokissa. Globaalin hankintatoiminnon sijainti lähellä toimittajiamme varmistaa toimitusverkostomme entistä paremman yritysvastuun ja kestävän kehityksen. Globaalin hankintatoiminnon tehtäviin kuuluu Fiskarsin toimittajien toimintaohjeiden noudattamisen seuranta, toimintamallien kehittäminen yhdessä toimittajien kanssa sekä toimittajakannan päivittäinen hallinta.

Fiskarsin henkilöstö Bangkokin ja Shanghain alueellisissa hankintatoimistoissa sekä globaali hankintatiimi ja liiketoiminta-alueet työskentelevät suoraan toimittajien kanssa. Asiamiesten käyttäminen meidän ja toimittajiemme välillä on aina poikkeus. Toimintaohjeiden noudattaminen varmistetaan koulutettujen auditoijiemme suorittamilla auditoinneilla. Lisäksi ulkoisten auditoijien palveluja käytetään toimintaohjeiden mukaisen toiminnan arvioimiseksi sekä objektiivisuuden ja läpinäkyvyyden periaatteiden toteuttamiseksi. Tämän työn tueksi on laadittu selkeä, muodollinen prosessi.

Olemme parasta aikaa kouluttamassa kaikkia osapuolia, myös auditoijia ja toimittajia. Vuonna 2011 tärkeimmät valmiiden tuotteiden toimittajamme allekirjoittivat toimittajien toimintaohjeemme (Supplier Code of Conduct) osoituksena sitoutumisestaan vaatimuksiimme. Vuonna 2011 auditoinnin kävi läpi noin kymmenen prosenttia valmiiden tuotteiden toimittajista ja suunnitelman mukaan tärkeimmät valmiiden tuotteiden toimittajat auditoidaan vuonna 2012. Myöhemmin auditointeja laajennetaan toisen tason toimittajiin sekä materiaalien ja pakkausten toimittajiin.

yhteistyö toimittajien kanssa

Fiskars uskoo läheiseen yhteistyöhön ja pitkäaikaiseen toiminnan kehittämiseen yhdessä toimittajien kanssa. Järjestämme vuosittain toimittajapäivät, jotta voimme keskustella tulevista suunnitelmista ja jakaa parhaita käytäntöjä.

Ihmiset ovat mahdollisuutemme

Fiskars perustettiin yrittäjyyden arvoja vaalien, ja ainutlaatuinen yrittäjyyskulttuuri on siitä lähtien ollut Fiskarsia eteenpäin vievä voima.

Fiskarsin toimintakulttuurin perustana ovat Fiskarsin arvot: kekseliäisyys, yhteistyö, vastuullisuus ja rehtiys. Nämä arvot luovat yhteenkuuluvuuden tunnetta noin 3 400 työntekijälle yli 20 maassa neljällä mantereella.

Fiskarsilla työntekijöiden monikulttuurisuus nähdään tärkeänä voimavarana; työntekijämme edustavat kuluttajia, jotka ostavat ja käyttävät tuotteitamme kaikkialla maailmassa. Siksi tuemme moninaisuutta ja monikulttuurista osaamista liiketoiminnassamme.

hyvä johtajuus on avain menestykseemme

Tuotteemme, työyhteisömme, toimintakulttuurimme ja johtajamme innoittavat meitä. Mielestämme innoitusta on johdettava. Siksi olemmekin päättäneet keskittyä johtajuuteen, hyvinvointiin ja sitoutumiseen. Uskomme, että tehtävämme on innoittaa työntekijöitämme hyvällä johtajuudella.

Vahva johtajuus ja yhteinen johtajuuskulttuuri ovat jatkossakin meille tärkeitä. Fiskarsin johtajuuden visio ja toimintatavat – selkeän suunnan näyttäminen, voittamiskulttuurin luominen, Fiskarsin arvojen toteuttaminen, osaamisen kehittäminen ja sitouttaminen, erinomainen toteutus – muodostavat perustan esimiesten kehitykselle.

Uusi koko yrityksen laajuinen Licence to Lead -ohjelma tukee esimiehiä johtajuudessa, kehityksessä ja työntekijöiden sitouttamisessa. Ohjelma antaa esimiesten käyttöön työkaluja ja edistää yhteistä johtajuuskulttuuria Fiskarsilla.

Vuonna 2011 käynnistetty mentorointiohjelma on yksi Fiskarsin johtajuutta kehittävistä onnistuneista hankkeista. Ohjelmaan valittiin keskeisiä työntekijöitä yrityksen eri osastoilta, ja tavoitteena oli tukea heidän kasvuaan asiantuntija- ja johtajarooleissa. Jokaiselle mentorointiohjelmaan osallistuneelle nimitettiin mentoriksi toisen liiketoiminta-alueen kokeneempi työntekijä. Puolen vuoden aikana heidän oli tarkoitus tavata säännöllisesti keskustellakseen ohjausta saavan työntekijän kehityksestä rakentavalla ja tavoitteisiin tähtäävällä tavalla sekä vaihtaakseen ajatuksia ajankohtaisista liiketoimintahaasteista.

TYÖNTEKIJÖIDEN INNOSTUNEISUUS ON TÄRKEÄ TUNNUSLUKU

Fiskarsin työntekijät haluavat suoriutua tehtävistään erinomaisesti, ja yrityksenä haluamme menestyä. On tärkeä tietää, kuinka innostunutta henkilöstömme on, sekä tuntea heidän ajattelutapansa ja toimintata-

mentorointi AMERIKKA JA RANSKA

"Mentorointiprosessi on mielestäni palkitseva kokemus, enkä koe sitä työtehtävänä. Useamman tapaamisen jälkeen olemme nyt siirtyneet eteenpäin visioista ja pyrkimyksistä. Olemme siirtyneet toimintasuunnitelmiin. Kyse ei ole niinkään hänen työstään tai Fiskarsista – vaan hänestä itsestään. Haluan tietää, mitä hänelle kuuluu ja miten hän selviytyy tehtävistään. Keskustelemme vastaavanlaisista tilanteista tai ongelmista sekä siitä, miten niitä voisi ratkaista."

Paul Tonnesen, johtaja, Garden & SOC, Amerikka. Ranskalaisen myyntijohtajan Alexandre Denis'n mentori kuvaa mentorointikokemuksiaan.

"Mentorointiohjelma on ollut upea tilaisuus oppia uutta liiketoiminnasta kokeneemmalta henkilöltä sekä saada lisätietoja Yhdysvaltain markkinoista. Liiketoiminnan hallinnan lisäksi olemme keskustelleet paljon minun henkilökohtaisesta kehityksestäni eli siitä, mihin minun kannattaisi panostaa ja keskittyä. Olemme hyödyntäneet mentoroinnissa verkkoviestintätyökaluja, ja ne ovat todella tehneet minuun vaikutuksen oppimisen ja kokemusten jakamisen välineinä."

Ranskan myyntijohtaja Alexandre Denis näkee mentoroinnissa mahdollisuuden sekä ammatilliseen että henkilökohtaiseen kasvuun.

pansa liiketoimintamme eri vaiheissa. Innostuneisuus merkitsee älyn ja tunteen tasolla tapahtuvaa osallistumista, joka saa meidät tekemään parhaamme. Fiskarsin johto haluaa tukea sitoutumista innostamalla henkilöstöämme.

Viime syyskuussa järjestimme toisen kerran kaikkia työntekijöitä koskevan globaalin työtyytyväisyyskyselyn. Kysely on Fiskarsille tärkeä keino selvittää työntekijöiden ajatuksia tärkeistä aiheista. Työntekijöille kysely on erinomainen tapa vaikuttaa ja saada mielipiteensä kuuluville. Työtyytyväisyyskysely kertoi meille monia asioita mistä voimme olla ylpeitä ja osoitti myös parannuskohteita. Kyselystä kävi selvästi ilmi, että monissa yksiköissä on tapahtunut myönteistä kehitystä. Esimiehet ovat suhtautuneet kyselyn tuloksiin erittäin vakavasti ja suunnittelevat toimia tulosten parantamiseksi ensi vuonna.

Tärkein tunnusluku kyselyssä on niin sanottu innostusindeksi, jota käytämme konsernin laajuisena työtyytyväisyyttä mittaavana tunnuslukuna. Vuonna 2011 kokonaisindeksi heikkeni hieman. Toisaalta myös positiivista kehitystä tapahtui. Vuoden 2011 valopilkku oli Venäjän liiketoiminta, jossa sitoutumisindeksi parani selkeästi.

KOKONAISVALTAISTA HYVINVOINTIA

Hyvinvointi on tärkeää meille kaikille. Hyvinvointiin työpaikalla vaikuttaa moni tekijä. Työntekijän on koettava olonsa turvalliseksi ja itsensä muiden arvostamaksi. Stressin on oltava siedettävällä tasolla, ja työtehtävistä on kyettävä selviytymään fyysisesti. Fiskarsilla ymmärretään, ettei hyvinvointi ole ainoastaan työntekijän vastuulla, vaan myös yrityksen on panostettava siihen aktiivisesti. Etenkin Fiskarsin kaltaisessa yrityksessä, jossa työskentelee yli 50 nelikymmenvuotisen työuran tehnyttä työntekijää, uskollisten työntekijöiden panosta arvostetaan ja työntekijöiden halutaan pysyvän kunnossa.

hyvinvointi HÄMEENLINNA

Käynnistimme Hämeenlinnan jakelukeskuksessa hyvinvoinnin lisäämiseen tähtäävän Fiskars Fiilis -ohjelman, jonka tarkoituksena on testata useita hyvinvointiin liittyviä konsepteja. Ohjelman kunnianhimoisena tavoitteena oli pureutua hyvinvoinnin kaikkiin osa-alueisiin, ja erityistä huomiota kiinnitettiin stressinhallintaan, ruokavalioon, fyysiseen hyvinvointiin, ergonomiaan ja ryhmähenkeen. Fiskars panosti merkittävällä tavalla pilottiohjelmaan, ja ohjelman saavutukset olivat vieläkin merkittävämmät. Sairauspoissaolojen määrä Hämeenlinnan jakelukeskuksessa puolittui muutaman kuukauden jälkeen, ja jotkin erityisen huomion kohteeksi valitut tekijät paranivat merkittävästi; työtyytyväisyyskyselymme perusteella esimerkiksi päivittäisistä toiminnoista nauttiminen parani 68 % ja turvallisuudentunne lisääntyi 69 %.

työntekijöiden sitoutuminen VENÄJÄ

Venäjällä tulosten parantumista selittää nopea ja järjestelmällinen reagointi viime vuoden kyselyn tuloksiin. "Kaikki olivat tehneet parhaansa. Tulosten parantuminen johtuu siitä, että asetimme yhteisen hyvän oman edun edelle. Venäjän tiimi on yleisesti ottaen toiminut erittäin pragmaattisesti ja fokusoidusti sekä noudattanut ohjeita ja toimintatapoja. Tiimi valitsi vaikutusmallista kolme painopistettä: viestinnän, koulutuksen ja kehityksen parantamisen sekä tunnustuksen antamisen. Mallin avulla tiimi kehitti näistä painopisteistä kuuden vaiheen toimintasuunnitelman. Suunnitelma kehitettiin esittelemällä tulokset organisaatiolle kolmessa tapahtumassa, joihin liittyi ryhmätyötä ja ideoiden kehittelyä."

Julia Serb, HR-päällikkö, Venäjä

Fiskarsin hallinto- ja ohjausjärjestelmä vuonna 2011

Fiskars Oyj Abp noudattaa yhtiöjärjestystään, Suomen osakeyhtiölain säännöksiä sekä NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä listattuja yhtiöitä koskevia sääntöjä ja määräyksiä. Fiskars soveltaa myös ilman poikkeuksia Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n hyväksymää Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia, joka tuli voimaan 1.10.2010. Koodi on saatavilla osoitteessa www.cgfinland.fi. Tämä selvitys on julkaistu 23.2.2012 hallituksen toimintakertomuksesta erillisenä raporttina yhtiön internet-sivustolla osoitteessa www.fiskarsgroup.fi.

Fiskars Oyj Abp:n ylintä päätösvaltaa käyttävät yhtiön osakkeenomistajat yhtiökokouksessa. Fiskarsin hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Toimitusjohtaja hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti.

Yhtiökokous

Varsinainen yhtiökokous pidetään vuosittain viimeistään kesäkuussa joko Raaseporissa tai Helsingissä. Yhtiökokous päättää sille osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen mukaan kuuluvista asioista, kuten tilinpäätöksen vahvistamisesta, osingonjaosta, vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle sekä hallituksen ja tilintarkastajien valinnasta ja hallituksen jäsenille ja tilintarkastajille maksettavista palkkioista.

Yhtiökokouskutsu julkaistaan yhtiöjärjestyksen mukaisesti yhtiön internet-sivustolla sekä tarvittaessa muulla tavalla, jos hallitus niin päättää. Vuonna 2011 yhtiökokouskutsu julkaistiin yhtiön internetsivuston lisäksi Helsingin Sanomissa, Kauppalehdessä, Hufvudstadsbladetissa ja Västra Nyland -lehdessä.

Jos osakkeenomistaja haluaa saada jonkin asian yhtiökokouksen käsiteltäväksi, hänen tulee toimittaa tätä koskeva kirjallinen pyyntö hallitukselle. Asia voidaan sisällyttää yhtiökokouskutsuun ja yhtiökokouksen esityslistalle, jos pyyntö on riittävän suppea ja asia kuuluu osakeyhtiölaissa säädettyyn yhtiökokouksen toimivaltaan. Pyyntöjen toimittamista koskevat ohjeet ja määräaika julkaistaan yhtiön internetsivustolla. Vuonna 2011 hallitus ei saanut yhtään tällaista pyyntöä.

Varsinainen yhtiökokous 2011

Fiskarsin varsinainen yhtiökokous pidettiin 16.3.2011. Yhtiökokouksessa vahvistettiin vuoden 2010 tilinpäätös, myönnettiin vastuuvapaus hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle sekä päätettiin tilikaudelta 2010 maksettavasta osingosta ja ylimääräisestä osingosta. Kokouksessa päätettiin myös hallituksen palkkioista ja valittiin hallituksen jäsenet vuoden 2012 varsinaiseen yhtiökokoukseen asti. Lisäksi valittiin tilintarkastajat ja päätettiin heidän palkkioistaan. Yhtiökokous valtuutti hallituksen hankkimaan yhtiön omia osakkeita ja päättämään niiden luovuttamisesta erikseen määritellyin ehdoin.

Hallitus

Yhtiöjärjestyksen mukaan hallitukseen kuuluu vähintään viisi ja enintään yhdeksän jäsentä. Hallituksen jäsenten toimikausi kestää valintaa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan.

Hallituksen tehtävät ja työjärjestys

Fiskarsin hallituksen tehtävänä on yhtiön johtaminen lainsäädännön, viranomaismääräysten, yhtiöjärjestyksen ja yhtiökokouksen tekemien päätösten mukaisesti.

Hallituksen hyväksymän työjärjestyksen mukaan hallituksen tehtäviä ovat:

• yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä huolehtiminen sekä yhtiön liiketoimintastrategian ja budjetin vahvistaminen
• yhtiön vakavaraisuuden, kannattavuuden ja maksuvalmiuden sekä yhtiön johdon valvonta
• yhtiön riskienhallinnan periaatteiden hyväksyminen
• tilinpäätöksen valmistelu
• rahoituspolitiikan vahvistaminen
• päättäminen yhtiön toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen epätavallisista tai laajakantoisista toimista, elleivät ne kuulu yhtiökokouksen toimivaltaan
• toimitusjohtajan nimittäminen sekä hänen johtajasopimuksensa ja muun palkitsemisensa hyväksyminen
• yhtiön johtoryhmän jäsenten, muun johtajiston ja sisäisen tarkastuksen päällikön nimittäminen sekä heidän palkkansa ja muun palkitsemisensa hyväksyminen
• konsernin palkitsemisjärjestelmän perusteista ja muista laajakantoisista henkilöstöasioista päättäminen
• tytäryhtiöiden hallitusten jäsenten nimittämisasioiden käsittely
• hallituksen valiokuntien asettaminen ja niiden jäsenten nimittäminen. Valiokuntien tehtävänä on valmistella hallituksen kokouksissa päätettäväksi tulevia asioita.

Hallitus kokoontuu säännöllisesti 8–9 kertaa vuodessa ennalta vahvistetun aikataulun mukaisesti sekä tarvittaessa muulloin. Useimmat kokoukset liittyvät yhtiön tilinpäätöksen ja osavuosikatsauksen julkaisemiseen, strategiaan ja budjettikierrokseen tai varsinaiseen yhtiökokoukseen. Hallitus pitää myös strategiakokouksen, jossa se käsittelee konsernin tulevaisuuden skenaarioita ja vahvistaa yhtiön strategian. Hallitus pitää yleensä yhden tai kaksi kokouksistaan vuorotellen Fiskarsin eri toimipaikoissa, yhteen liiketoiminta-alueeseen keskittyen.

Hallitus arvioi vuosittain omaa toimintaansa ja yhteistyötä johdon kanssa ulkopuolisen asiantuntijan avustuksella.

Hallitus vuonna 2011

Varsinainen yhtiökokous valitsi 16.3.2011 uudelleen kaikki yhdeksän hallituksen jäsentä: Kaj-Gustaf Berghin, Ingrid Jonasson Blankin, Ralf Böerin, Alexander Ehrnroothin, Paul Ehrnroothin, Louise Fromondin, Gustaf Gripenbergin, Karsten Slotten ja Jukka Suomisen.

Yhtiökokouksen jälkeen kokoontunut hallitus valitsi uudelleen puheenjohtajakseen Kaj-Gustaf Berghin ja varapuheenjohtajiksi Alexander Ehrnroothin ja Paul Ehrnroothin. Hallitus päätti perustaa uudelleen tarkastusvaliokunnan, palkitsemisvaliokunnan ja nimitysvaliokunnan.

Puheenjohtaja Kaj-Gustaf Bergh (DE, OTK), s. 1955, on Föreningen Konstsamfundet r.f:n toimitusjohtaja.

Varapuheenjohtaja Alexander Ehrnrooth (KTM, MBA), s. 1974, on Virala Oy Ab:n toimitusjohtaja.

Varapuheenjohtaja Paul Ehrnrooth (KTM), s. 1965, on Turret Oy Ab:n toimitusjohtaja.

Ralf Böer (OTK), s. 1948, on Foley & Lardner LLP:n osakas.

Louise Fromond (OTK), s. 1979, on Oy Holdix Ab:n hallituksen puheenjohtaja.

Gustaf Gripenberg (TT), s. 1952, on Aalto-yliopiston professori.

Ingrid Jonasson Blank (KTM), s. 1962, on useiden yhtiöiden, muun muassa TeliaSoneran ja Bilian, hallituksen jäsen.

Karsten Slotte (DE), s. 1953, on Oy Karl Fazer Ab:n konsernijohtaja.

Jukka Suominen (DI), s. 1947, on useiden yhtiöiden hallituksen jäsen.

Hallituksen jäsenten henkilötiedot on esitetty sivuilla 48–49.

Hallituksen riippumattomuus

Hallitus arvioi kunkin jäsenen riippumattomuuden varsinaisen yhtiökokouksen jälkeisessä järjestäytymiskokouksessa hallinnointikoodin mukaisesti.

Kaikki hallituksen jäsenet ovat yhtiöstä riippumattomia. Kaj-Gustaf Bergh, Ralf Böer, Gustaf Gripenberg, Ingrid Jonasson Blank, Karsten Slotte ja Jukka Suominen ovat myös ei-riippuvaisia merkittävistä osakkeenomistajista.

Alexander Ehrnrooth, Paul Ehrnrooth ja Louise Fromond ovat riippuvaisia merkittävistä osakkeenomistajista.

Hallituksen toiminta vuonna 2011

Hallitus kokoontui 13 kertaa vuonna 2011. Jäsenten keskimääräinen osallistuminen hallituksen kokouksiin oli 97 %. Tilikauden säännöllisen hallitustyön lisäksi vuoden 2011 painopisteitä oli integroidun strategian ja yhteisen toimintamallin, muun muassa EMEA-alueen investointiohjelman sekä organisaatiorakenteiden, toteutus.

Valiokunnat

Hallitus nimitti vuonna 2011 kolme valiokuntaa: tarkastusvaliokunnan, palkitsemisvaliokunnan ja nimitysvaliokunnan.

Tarkastusvaliokunta

Tarkastusvaliokunnan tehtäviä ovat:

• yhtiön tilinpäätösraportoinnin seuraaminen
• taloudellisen raportointiprosessin valvonta
• yhtiön sisäisen valvonnan, sisäisen tarkastuksen ja riskienhallinnan tehokkuuden seuraaminen
• yhtiön hallinnointi- ja ohjausjärjestelmän antamaan selvitykseen sisältyvän, taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan pääpiirteitä koskevan kuvauksen käsittely
• tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen lakisääteisen tarkastuksen seuraaminen
• lakisääteisten tilintarkastajien riippumattomuuden ja heidän tarjoamiensa oheispalvelujen arviointi
• tilintarkastajien valintaa koskevan päätösehdotuksen valmistelu nimitysvaliokunnalle.

Hallituksen kokoustoiminta ja kokouksiin osallistuminen vuonna 2011

	Hallitus	Tarkastus valiokunta	Palkitsemis valiokunta	Nimitys valiokunta
1.1.–31.12.2011	13 kokousta	4 kokousta	3 kokousta	4 kokousta
Kaj-Gustaf Bergh	13	-	3	4
Alexander Ehrnrooth	13	4	-	4
Paul Ehrnrooth	13	3	-	4
Ralf Böer	12	-	3	-
Louise Fromond	13	4	-	-
Gustaf Gripenberg	13	4	-	-
Ingrid Jonasson Blank	13	-	3	-
Karsten Slotte	13	4	-	-
Jukka Suominen	13	-	3	-

Tarkastusvaliokuntaan kuuluivat seuraavat hallituksen jäsenet:

• Gustaf Gripenberg (puheenjohtaja)
• Alexander Ehrnrooth
• Paul Ehrnrooth
• Louise Fromond
• Karsten Slotte.

Tarkastusvaliokunta kokoontui neljä kertaa vuonna 2011. Valiokunnan jäsenten osallistumisaste kokouksiin oli 95 %. Tavanomaisen työnsä lisäksi tarkastusvaliokunta käsitteli yhtiön kestävän kehityksen hallintaa ja raportointia vuonna 2011.

Palkitsemisvaliokunta

Palkitsemisvaliokunnan tehtävänä on valmistella toimitusjohtajan ja konsernin johtoon kuuluvien jäsenten palkkaamiseen ja palkitsemiseen sekä yhtiön palkitsemisjärjestelmään liittyviä asioita.

Palkitsemisvaliokuntaan kuuluivat seuraavat hallituksen jäsenet:

• Kaj-Gustaf Bergh (puheenjohtaja)
• Ralf Böer
• Ingrid Jonasson Blank
• Jukka Suominen.

Palkitsemisvaliokunta kokoontui kolme kertaa vuonna 2011. Valiokunnan jäsenten osallistuminen kokouksiin oli 100 %. Vuonna 2011 palkitsemisvaliokunta käsitteli yhtiön palkitsemisen puitteita, bonuspalkkiorakennetta ja pitkän aikavälin kannustinohjelmaa.

Nimitysvaliokunta

Nimitysvaliokunnan tehtäviä ovat seuraavat:

• hallituksen kokoonpanoa koskevien esitysten valmistelu yhtiökokoukselle yhtiön suurimpien osakkeenomistajien kuulemisen jälkeen
• hallituksen jäsenten palkkioita koskevien esitysten valmistelu yhtiökokoukselle
• valiokuntien kokoonpanoa koskevien esitysten valmistelu hallitukselle
• tilintarkastajien valintaa koskevan esityksen valmistelu tarkastusvaliokunnan tekemän ehdotuksen pohjalta
• kriteerien ja prosessien vahvistaminen hallituksen toiminnan arviointia varten.

Nimitysvaliokuntaan kuuluivat seuraavat hallituksen jäsenet:

• Kaj-Gustaf Bergh (puheenjohtaja)
• Alexander Ehrnrooth
• Paul Ehrnrooth.

Nimitysvaliokunta kokoontui neljä kertaa vuonna 2011. Valiokunnan jäsenten osallistuminen kokouksiin oli 100 %.

Toimitusjohtaja

Yhtiön hallitus nimittää ja tarvittaessa vapauttaa yhtiön toimitusjohtajan, joka on samalla konsernijohtaja. Toimitusjohtaja hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa lainsäädännön, viranomaismääräysten, yhtiöjärjestyksen sekä hallituksen ohjeiden ja määräysten mukaisesti.

Toimitusjohtaja vastaa yhtiön kirjanpidon lainmukaisuudesta ja varainhoidon luotettavasta järjestämisestä. Toimitusjohtajan tukena johtamisessa on johtoryhmä.

Toimitusjohtajana toimii Kari Kauniskangas (KTM, s. 1962). Hän aloitti yhtiön palveluksessa vuonna 2008.

Yhtiöllä ei ole toimitusjohtajan sijaista. Toimitusjohtajan henkilötiedot on esitetty sivulla 50.

Muu johto

Johtoryhmä

Fiskars Oyj Abp:n johtoryhmään kuuluvat konsernihallinnon toiminnoista vastaavat johtajat. Johtoryhmä valmistelee toimitusjohtajan johdolla esityksiä hallitukselle sekä käsittelee konsernin strategiaan, resurssien jakamiseen ja Fiskarsin yhteisen toimintamallin ja liiketoimintamallin toteutukseen liittyviä asioita. Lisäksi johtoryhmä käsittelee yhteisiin toimintoihin liittyviä päätösasioita ja kehityskysymyksiä. Johtoryhmän jäsenten tehtäviin kuuluvat myös sidosryhmäsuhteet.

Johtoryhmä kokoontuu kuukausittain ennalta vahvistetun aikataulun mukaisesti sekä tarvittaessa muulloin. Vuonna 2011 johtoryhmä kokoontui 13 kertaa.

Fiskarsin johtoryhmän vuoden 2011 painopisteitä olivat yhteisen toimintamallin ja liiketoimintamallin toteuttaminen konsernin strategian täytäntöön panemiseksi ja tulevan kasvun perustan luomiseksi sekä merkittävän viisivuotisen investointiohjelman käynnistäminen EMEAalueella toimitusketjun virtaviivaistamiseksi ja liiketoiminnan läpinäkyvyyden lisäämiseksi.

Vuonna 2011 johtoryhmään kuuluivat toimitusjohtaja Kari Kauniskangas, talousjohtaja Teemu Kangas-Kärki, strategiajohtaja Max Alfthan, lakiasiainjohtaja Jutta Karlsson sekä tuotanto-, hankinta- ja logistiikkajohtaja Hille Korhonen. Konsernin johtoryhmän jäsenten henkilötiedot ja vastuualueet on esitetty sivulla 50.

Yhtiön toiminnan kehittämisen ja yhteisten prosessien ja toimintamallien luomisen helpottamiseksi konsernin HR- ja IT-toimintojen johtajat kutsuttiin johtoryhmän kokouksiin vuonna 2011. Kokouksiin osallistuivat henkilöstöjohtaja Timo Leskinen ja tietohallintojohtaja Frans Westerlund.

Liiketoiminta-alueiden johto ja laajennettu johtoryhmä

Fiskars-konsernilla on neljä raportointisegmenttiä – EMEA (Eurooppa, Lähi-itä, Aasia ja Tyynenmeren alue), Amerikka, Wärtsilä (osakkuusyhtiö) ja Muut (kiinteistöt, konsernihallinto ja jaetut toiminnot) – sekä kolme liiketoiminta-aluetta – Home, Garden ja Outdoor. Liiketoimintaalueita johdetaan kahden maantieteellisen segmentin – EMEA ja Amerikka – puitteissa. Liiketoiminta-alueiden johtajat vastaavat omien alueidensa päivittäisestä toiminnasta ja kehittämisestä sekä varmistavat, että toiminta on lakien ja säännösten sekä Fiskarsin toimintaohjeiden (Code of Conduct) mukaista.

Lisäksi he huolehtivat, että liiketoiminta-alueisiin kuuluvien yhtiöiden resurssit ovat oikeassa suhteessa niiden tarpeisiin.

Liiketoiminta-alueiden johtajien tukena näissä tehtävissä ovat liiketoiminta-alueiden johtoryhmät sekä maajohtajat.

Konsernin johtoryhmä seuraa liiketoiminta-alueiden tuloksia ja suunnitelmia kuukausittaisten ja neljännesvuosittaisten raporttien avulla. Säännöllisissä kokouksissa liiketoiminta-alueiden johtajien kanssa johtoryhmä seuraa tärkeimpiä toimintoja sekä käsittelee liiketoiminta-alueeseen, brändi- ja kategoriastrategioihin ja liiketoimintamallin toteutukseen liittyviä asioita.

Johtoryhmä, liiketoiminta-alueiden johtajat sekä HR- ja IT-toimintojen johtajat muodostavat yhdessä laajennetun johtoryhmän (Executive Team). Laajennettu johtoryhmä kokoontuu vähintään neljä kertaa vuodessa. Kokouksissa käsitellään yhtiön integroidun strategian, yhteisen toimintamallin ja liiketoimintamallin toteutusta sekä konsernin liiketoiminnan kehitystä ja mahdollisuuksia.

Vuonna 2011 liiketoiminta-alueiden johtajat olivat

• Jaakko Autere, Home
• Thomas Enckell, Garden, EMEA
• Jason Landmark, Outdoor
• Juha Lehtola, Boats

• Paul Tonnesen, Garden & SOC, Amerikka

• Lars Gullikson, Outdoor, EMEA 8.7. saakka, jolloin Silva-liiketoiminta myytiin.

Liiketoiminta-alueiden johtajien sekä HR- ja IT-toimintojen johtajien henkilötiedot ja vastuualueet on esitetty sivulla 50-51.

Sisäinen valvonta, riskienhallinta ja sisäinen tarkastus

Yhtiön hallitus vastaa hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Käytännössä toimitusjohtajan tehtävä on yhdessä muun johdon kanssa huolehtia muun muassa kirjanpidon ja valvontamekanismien järjestämisestä.

Konsernin taloudellista kehitystä seurataan kuukausittain koko konsernin kattavan raportointijärjestelmän kautta. Liiketoiminta-alueita johdetaan niiden omien johtoryhmien kautta. Liiketoiminta-alueet vastaavat päivittäisten liiketoimintariskien hallinnasta konsernin tuella.

Riskienhallintatoiminnon tehtävänä on tukea liiketoimintatavoitteiden saavuttamista uhkaavien riskien tunnistamista, arviointia ja hallinnointia.

Sisäinen tarkastustoiminto tarkastaa ja arvioi sisäisen valvontajärjestelmän toimivuutta, toimintojen tarkoituksenmukaisuutta ja tehokkuutta sekä ohjeiden noudattamista. Sisäinen tarkastustoiminto pyrkii lisäksi edistämään riskienhallinnan käytäntöjen kehittämistä konsernin liiketoimintayksiköissä. Sisäisen tarkastuksen päällikkö toimii hallinnollisesti toimitusjohtajan alaisuudessa, mutta raportoi tarkastusvaliokunnalle.

Sisäpiirihallinto

Fiskars noudattaa NASDAQ OMX Helsinki Oy:n 9.10.2009 voimaan tullutta listayhtiöiden sisäpiiriohjetta. Yhtiöllä on myös omat sisäpiirisäännöt, jotka on viimeksi päivitetty 3.11.2009. Yhtiön julkiseen

sisäpiiriin kuuluvat asemansa perusteella hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja, johtoryhmä, liiketoiminta-alueiden johtajat ja tilintarkastajat.

Yhtiöllä on lisäksi yrityskohtainen sisäpiiri. Hankkeista, joiden toteutumisella voi olla vaikutusta yhtiön osakkeen arvoon, pidetään erillistä hankekohtaista rekisteriä.

Yhtiön sisäpiirirekisteriä päivittää emoyhtiön lakiasiainosasto. Yhtiön julkiseen sisäpiirirekisteriin kuuluvien sisäpiiriläisten tiedot ovat saatavilla Euroclear Finland Oy:stä, osoite Urho Kekkosen katu 5 C, 00100 Helsinki, puh. 020 770 6000, sekä yhtiön internet-sivustosta osoitteesta www.fiskarsgroup.fi.

Tilintarkastus

Konsernin tilintarkastajana toimii KPMG Oy Ab päävastuullisena tilintarkastajana KHT Virpi Halonen.

Kaikkien konserniyhtiöiden tilintarkastajille maksettiin vuonna 2011 tilintarkastuspalkkioina yhteensä 0,7 miljoonaa euroa. Lisäksi tilintarkastajille maksettiin tilintarkastukseen liittymättömiä konsulttipalkkioita yhteensä 0,4 miljoonaa euroa. Nämä palkkiot liittyivät suurelta osin verokonsultointiin.

Tiedottaminen

Fiskarsin tavoitteena on, että kaikilla markkinaosapuolilla on oikeat, ajantasaiset ja riittävät tiedot yhtiöstä. Fiskarsin internet-sivustossa julkaistaan yhtiön hallinnointi- ja ohjausjärjestelmää koskevat tiedot, pörssitiedotteet heti niiden julkistamisen jälkeen sekä muuta keskeistä sijoittajatietoa.

Fiskars soveltaa kolmen viikon ajan ennen tuloksen julkistamista niin sanotun hiljaisen periodin periaatetta. Kyseisenä ajankohtana yhtiön edustajat eivät kommentoi markkinatilannetta tai yhtiön näkymiä.

Taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteet

Taloudellisella raportointiprosessilla tarkoitetaan toimintoja, jotka tuottavat yhtiön johtamisessa käytettävää taloudellista tietoa sekä lakien, standardien ja muiden yhtiötä koskevien säännösten mukaisesti julkistettavaa taloudellista tietoa.

Taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvä sisäinen valvonta

Sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa, että yhtiön johdolla on käytettävissään ajantasaiset, riittävät ja olennaisesti oikeat tiedot yhtiön johtamiseksi ja että yhtiön julkistamat taloudelliset raportit antavat olennaisesti oikeat tiedot yhtiön taloudellisesta asemasta.

Rakenne

Fiskarsilla on neljä operatiivista segmenttiä ja kolme liiketoimintaaluetta. Kaikilla liiketoiminta-alueilla on omat taloushallinto-organisaatiot. Liiketoiminta-alueiden alaisuudessa toimivat liiketoimintayksiköt muodostavat taloudellisen raportoinnin alimman tason. Liiketoimintayksiköt vastaavat oman yksikkönsä taloushallinnon järjestämisestä ja taloudellisen raportoinnin oikeellisuudesta.

Emoyhtiössä on lisäksi erillinen konsernin talousjohtajan alaisuudessa työskentelevä konsernin taloushallinnon organisaatio. Liiketoiminta-alueiden ja konsernin taloushallinto-organisaatiot ohjaavat ja valvovat liiketoimintayksiköiden talousosastojen toimintaa. Sisäinen tarkastustoiminto tarkastaa ja valvoo raportointiprosessin toimivuutta ja arvioi taloudellisen raportoinnin luotettavuutta. Rahoitus ja rahoitusriskien hallinta kuuluvat konsernin talousjohtajan alaisuudessa toimivaan rahoitusyksikköön.

Johtaminen

Taloudellisten tavoitteiden asettaminen ja seuranta ovat tärkeä osa Fiskarsin johtamista. Lyhyen aikavälin taloudelliset tavoitteet määritellään vuosittain laadittavan suunnitelman yhteydessä, ja tavoitteiden saavuttamista seurataan kuukausittain. Liiketoimintayksiköt raportoivat kuukausittain toteutuneet taloudelliset tiedot sekä ennusteen taloudellisen tilan kehittymisestä tilikauden aikana.

Liiketoimintayksiköistä saadut tiedot yhdistetään ja varmennetaan konsernin taloushallinnossa, ja tiedoista koostetaan johdon kuukausiraportti. Johdon kuukausiraportti sisältää operatiivisten segmenttien ja liiketoiminta-alueiden lyhennetyt tuloslaskelmat, tärkeimmät tunnusluvut sekä kuvauksen liiketoiminnan kannalta merkittävimmistä tapahtumista. Lisäksi raportista käyvät ilmi konsernin tuloslaskelma, tasetiedot, rahavirta sekä tilikauden loppuun ulottuva ennuste taloudellisen tilanteen kehittymisestä. Konsernin hallituksen tarkastusvaliokunta, konsernin hallitus, johtoryhmä ja liiketoiminta-alueiden johtoryhmät seuraavat taloudellisen tilanteen kehittymistä ja arvioivat tavoitteiden saavuttamista kuukausittain.

Taloushallinnon tietojärjestelmät

Liiketoimintayksiköissä on käytössä useita eri kirjanpidon ja taloudellisen raportoinnin tietojärjestelmiä. Konsernin talousraportointia hoidetaan yhden, keskitetysti hallinnoidun tietojärjestelmän avulla. Liiketoimintayksiköt ja liiketoiminta-alueet vastaavat tietojen tuottamisesta konsernin raportointijärjestelmään. Konsernin taloushallinto vastaa konsernin raportointijärjestelmän ylläpidosta ja valvoo, että järjestelmään toimitetaan asianmukaiset ja oikeat tiedot.

Osana viisivuotista kehityssuunnitelmaa yhtiö ottaa EMEA-alueella käyttöön yhteisen toiminnanohjausjärjestelmän (ERP), jonka tavoitteena on yksinkertaistaa taloudellista raportointiprosessia ja vähentää useiden rinnakkaisten järjestelmien hallintaan liittyviä riskejä. Uusi järjestelmä otetaan käyttöön vaiheittain. Ensimmäinen vaihe toteutettiin vuoden 2011 lopussa.

Ohjeet

Taloudellista raportointia hoidetaan yhtenäisin periaattein. Konsernissa sovelletaan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjä kansainvälisiä IFRStilinpäätösstandardeja, ja käytössä on yhtenäinen konsernitilikartta. Konsernin taloushallinto on laatinut yksiköille ohjeet talousraportoinnin sisällöstä ja raportoinnin määräajoista.

Taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvä riskienhallinta

Riskienhallinnan tehtävänä on tunnistaa taloudelliseen raportointiprosessiin liittyviä uhkia, joiden toteutuminen voisi johtaa siihen, että johdolla ei olisi käytettävissään ajantasaisia, riittäviä ja olennaisesti oikeita tietoja yhtiön johtamiseksi ja että yhtiön julkistamat taloudelliset raportit eivät antaisi olennaisesti oikeata tietoa yhtiön taloudesta.

Fiskars hallinnoi taloudelliseen raportointiprosessiin liittyviä riskejä muun muassa seuraavin keinoin: taloushallinnon tarkoituksenmukainen organisointi ja riittävä resursointi, yksittäisten toimenkuvien asianmukainen oikeuksien ja vastuiden rajaaminen, keskitetty konsernin raportointijärjestelmän käyttöoikeuksien hallinta, kirjanpitoon ja raportointiin liittyvä ohjeistus, yhtenäinen konsernitilikartta, tietotekniikan hyödyntäminen, henkilöstön jatkuva koulutus ja raportoitavien tietojen varmentaminen osana raportointiprosessia.

Yhtiö yhtenäistää parhaillaan taloushallinnon prosessejaan ja ottaa käyttöön ajanmukaista tietotekniikkaa osana EMEA-alueen viisivuotista kehityssuunnitelmaa. Riskienhallintaa koskevia tavoitteita ovat sisäisten tarkistusten ja sisäisen valvonnan lisääminen sekä johdon päätöksenteossa käyttämän tiedon läpinäkyvyyden ja laadun parantaminen.

RISKIENHALLINTA

Riskienhallinnan yleisenä tavoitteena on tunnistaa, arvioida ja hallinnoida yhtiön liiketoimintatavoitteiden saavuttamista uhkaavia riskejä. Tavoitteena on turvata henkilöstö ja omaisuus, varmistaa tuotteiden keskeytymättömät toimitukset asiakkaille, varjella yhtiön mainetta ja tavaramerkkejä sekä suojata omistaja-arvoa yhtiön kannattavuutta tai varallisuutta alentavilta vahingoilta.

Riskienhallinnan periaatteet on kirjattu Fiskarsin hallituksen hyväksymään riskienhallintapolitiikkaan. Hallituksen tarkastusvaliokunta seuraa riskienhallintajärjestelmien toimivuutta. Riskien tunnistaminen, arviointi ja merkittävissä määrin myös hallinnointi on hajautettu liiketoimintayksiköihin ja tukitoimintoihin. Konsernin rahoitusyksikkö vastaa riskienhallintaan liittyvien menetelmien, työvälineiden ja raportoinnin kehittämisestä ja ylläpidosta. Lisäksi se tekee yhdessä liiketoimintayksiköiden ja tukitoimintojen kanssa säännöllisiä riskikartoituksia ja avustaa kartoitusten perusteella laadittavien toimintasuunnitelmien laadinnassa.

Fiskarsilla on laaja vakuutusturva keskeisten omaisuus-, keskeytys-, kuljetus- ja vastuuvahinkojen varalle. Vakuutusten hallinnointi on tiettyjä paikallisia vakuutuksia lukuun ottamatta keskitetty konsernin rahoitusyksikköön.

Konsernin rahoitusyksikkö hallinnoi rahoitusriskejä hallituksen hyväksymien periaatteiden mukaisesti.

Liiketoiminnan epävarmuustekijöitä Asiakassuhteet ja jakelu

Fiskars valmistaa ja myy kuluttajille suunnattuja tuotteita. Yleisen taloudellisen tilanteen ja kulutuskysynnän heikentymisellä Fiskarsille tärkeillä markkinoilla Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa saattaa olla negatiivinen vaikutus yhtiön liikevaihtoon ja kannattavuuteen.

Fiskarsin tuotteita myydään pääasiassa tukku- ja vähittäisliikkeille sekä suoraan omien liikkeiden kautta kuluttajille. Myynti yksittäisille suurasiakkaille on osassa toimintaa hyvin tärkeää, mutta minkään asiakkaan osuus konsernin kokonaisliikevaihdosta ei ole yli 10 %.

Riskienhallinnan puitteet

Riskiksi määritellään liiketoiminnatavoitteen saavuttamisen estävä tekijä

tavoitteet

Joidenkin suurten asiakkaiden myyntivalikoimaa ja toimittajavalintoja koskevat päätökset tehdään kerran vuodessa. Jos tällaisten asiakkaiden tarpeita ei kyetä täyttämään, seurauksena voi olla asiakkaan menettäminen. Muutaman suurasiakkaan menettäminen tai vakava häiriö erikoistuneen jakelukanavan toiminnassa voi vaikuttaa konsernin toimintaan ja tulokseen negatiivisesti.

Toimitusketju

Merkittävä osa Fiskarsin myymistä tuotteista on sopimusvalmistajien valmistamia. Lisäksi yhtiö ostaa osia ja raaka-aineita useilta eri toimittajilta.

Lisääntynyt ulkoistaminen kasvattaa yhtiölle aiheutuvia ulkoistettuun toimitusketjuun liittyviä riskejä. Useimmat toimittajat sijaitsevat Aasiassa, kaukana Fiskarsin tärkeistä markkinoista. Hankintalähteen tai logistiikkaketjun häiriöt voivat estää tuotteiden asianmukaisen toimituksen asiakkaille. Yhtiöön kohdistuu myös yhä enemmän toimittajamaiden taloudellisia, poliittisia ja sääntelyyn liittyviä riskejä. Yhtiön toimittajien valinnassa korostetaan toimitusvarmuutta, toimittajan kykyä vastata kysynnän muutoksiin, laatua sekä toimittajan toiminnan eettisyyttä. Fiskars vaatii kumppaneiltaan sitoutumista työ- ja ihmisoikeuksia, terveyttä ja turvallisuutta, ympäristöä sekä liiketoiminnan eettisyyttä koskeviin periaatteisiin. Toimittajien edellytetään toimivan Fiskarsin toimittajien toimintaohjeiden (Supplier Code of Conduct) mukaisesti, mikä varmistetaan auditoinnein.

Fiskars on vahvistanut globaalin hankintatoiminnan resursointia ja perustanut globaalin hankintatoiminnon. Yhtiöllä on hankintatoimistot Shanghaissa ja Bangkokissa. Tavoitteena on yhdenmukaistaa yhtiön hankintaprosessit ja toimittajien hallintaa koskevat periaatteet maailmanlaajuisesti.

Raaka-aineet ja komponentit

Fiskarsin tuotteiden tärkeimmät raaka-aineet ovat teräs, alumiini ja muovi. Raaka-aineiden, komponenttien ja energian hintojen tai saatavuuden äkilliset muutokset saattavat vaikuttaa yhtiön kannattavuuteen. Hintariskien hallitsemiseksi Fiskars on tehnyt eräiden raakaainetoimittajien kanssa pitkäaikaisia sopimuksia. Suomen tuotantolaitosten käyttämän sähkön hinta suojataan johdannaisten avulla.

Valuuttakurssit

Merkittävä osa konsernin toiminnasta sijoittuu euroalueen ulkopuolelle. Konsernitilinpäätökset laaditaan euroina, ja valuuttakurssimuutoksilla voi olla negatiivinen vaikutus konsernin raportoituun liikevaihtoon, liiketulokseen ja taseeseen. Lisäksi valuuttakurssimuutokset voivat vaikuttaa kielteisesti Fiskarsin kilpailukykyyn. Yhtiö pyrkii hallinnoimaan kaupallisiin kassavirtoihin liittyviä valuuttariskejä ensisijaisesti liiketoiminnallisin keinoin. Tuotantopanokset hankitaan ja tuotteet myydään pääasiassa konserniyhtiöiden paikallisvaluutassa. Arvioitu valuuttamääräinen vienti ja tuonti suojataan enintään 12 kuukautta etukäteen.

Tavaramerkit ja maine

Fiskarsilla on hallinnassaan joukko maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tunnettuja tavaramerkkejä ja brändejä. Tapahtuma, joka vaikuttaa negatiivisesti kuluttajien luottamukseen, voi haitata myös konsernin liiketoimintaa. Fiskars seuraa tarkasti brändiensä menestystä ja ryhtyy aina tarvittaessa toimiin suojellakseen tavaramerkkiensä arvoa.

Sää ja kausivaihtelut

Joidenkin Fiskarsin tuotteiden kysyntään, kuten puutarhatyökalujen kysyntään keväällä ja lumityökalujen kysyntään talvella, vaikuttaa sää. Tilastollisesti normaalista poikkeavat olosuhteet voivat vaikuttaa kausituotteiden myyntiin negatiivisesti. Kodintuotteiden myynti painottuu voimakkaasti vuoden viimeiselle neljännekselle. Tuotteiden saatavuuden tai kysynnän mahdolliset ongelmat viimeisen vuosineljänneksen aikana saattavat vaikuttaa merkittävästi koko tilikauden tulokseen.

EMEA-alueen investointiohjelma

Fiskars käynnisti joulukuussa 2010 EMEA-alueella viisivuotisen kehitysohjelman, joka sisältää investointeja noin 50 miljoonan euron arvosta. Ohjelman tavoitteena on luoda entistä virtaviivaisempi toimitusketju ja parantaa liiketoiminnan läpinäkyvyyttä yhteisten prosessien ja tietojärjestelmien, muun muassa uuden yhteisen toiminnanohjausjärjestelmän (ERP), avulla. Ohjelma voi viivästyä tai epäonnistua, jos yhtiö ei kykene toteuttamaan sitä suunnitellusti. Ohjelman toteutusta varten on perustettu erillinen projektitiimi, jossa on mukana myös ulkopuolisia neuvonantajia. Konsernin johtoryhmä seuraa ohjelman etenemistä, ja siitä raportoidaan säännöllisesti hallitukselle.

Osakkuusyhtiö

Fiskarsilla on huomattava sijoitus osakkuusyhtiö Wärtsilä Oyj Abp:ssä. Suuret muutokset Wärtsilän osakkeen kurssissa tai yhtiön kannattavuudessa tai osingonmaksussa voivat vaikuttaa Fiskarsiin merkittävästi.

Palkka- ja palkkioselvitys

Hallituksen palkitseminen

Varsinainen yhtiökokous päättää hallituksen palkkioista. Hallituksen nimitysvaliokunta valmistelee yhtiökokoukselle tehtävät esitykset hallituksen jäsenten palkkioista.

Vuonna 2011 yhtiökokous päätti pitää hallituksen jäsenten palkkiot ennallaan. Vuosipalkkiot ovat:

• hallituksen puheenjohtaja: 70 000 euroa
• hallituksen varapuheenjohtaja: 50 000 euroa
• hallituksen jäsenet: 35 000 euroa.

Hallituksen ja valiokuntien kokoukseen osallistumisesta maksetaan hallituksen jäsenille 600 euroa kokoukselta, hallituksen puheenjohtajalle 1 100 euroa hallituksen ja valiokuntien kokoukselta sekä tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle 1 100 euroa tarkastusvaliokunnan kokoukselta. Lisäksi heille korvataan matka- ja muut kulut, jotka ovat syntyneet heidän hoitaessaan yhtiön asioita.

Hallituksen jäsenille maksetut palkkiot olivat yhteensä 487 400 euroa vuonna 2011.

Hallituksen jäsenet eivät kuulu Fiskarsin kannustinjärjestelmiin, eivätkä he ole työ- ja toimisuhteessa yhtiöön.

Johdon palkitsemisen pääpiirteet

Hallitus valitsee toimitusjohtajan ja hyväksyy hänen johtajasopimuksensa ehdot sekä palkitsemisen. Hallitus valitsee myös konsernin johtoryhmän jäsenet, hyväksyy heidän palkkansa ja muun palkitsemisen sekä päättää konsernin palkitsemisjärjestelmän perusteista. Hallituksen palkitsemisvaliokunta vastaa näiden asioiden valmistelusta.

Peruspalkan lisäksi Fiskars tarjoaa yhtiön ylimmälle johdolle erilaisia suorituksen parantamiseen tähtääviä palkkio-ohjelmia. Tällaisia ovat vuotuinen bonuspalkkio-ohjelma ja pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä. Johdolla on myös vapaaehtoinen maksuperusteinen lisäeläkevakuutus.

Fiskars Oyj Abp:llä ei ole voimassa olevia osakkeen kurssiin sidottuja optio-ohjelmia.

Kannustinohjelman rakenne

Sekä vuotuisen bonuspalkkio-ohjelman että pitkän aikavälin kannustinohjelman tarkoituksena on palkita ylintä johtoa ennalta vahvistettujen tavoitteiden saavuttamisen perusteella. Kannustinohjelmaan kuuluville määritetään tavoitetaso, jonka perusteella kannustinpalkkio määräytyy prosenttiosuutena peruspalkasta. Kannustintavoitteet ovat tavoitemahdollisuus, eivätkä ne takaa palkkion maksamista.

Todelliset kannustinpalkkiot maksetaan vertaamalla suoritusta ohjelman mittareihin. Mittarit koostuvat taloudellista ja toiminnallisista mittareista sekä henkilökohtaisista tavoitteista. Mahdollisen palkkion suuruus on välillä 0 – tavoite – maksimiprosentti vuosipalkasta. Toimitusjohtajan ja johtoryhmän muiden jäsenten enimmäistaso on 1,5 kertaa tavoitetaso.

Pitkän aikavälin kannustinohjelma

Fiskarsilla on pitkän aikavälin kannustinohjelma, johon kuuluvat avainhenkilöt hallitus valitsee vuosittain. Ansaintakriteereinä ovat taloudelliset tavoitteet, joista hallitus päättää vuosittain. Pitkän aikavälin kannustintavoitteet ovat yksinomaan taloudellisia. Nykyiset tavoitteet on sidottu yhtiön liikevaihtoon ja kassavirtaan.

Hallituksen jäsenten palkkiot VUODELTA 2011

Nimi	Vuosipalkkio	Kokouspalkkiot	Yhteensä
Kaj-Gustaf Bergh, puheenjohtaja	70 000	22 000	92 000
Alexander Ehrnrooth, varapuheenjohtaja	50 000	12 600	62 600
Paul Ehrnrooth, varapuheenjohtaja	50 000	12 000	62 000
Ralf Böer	35 000	9 000	44 000
Louise Fromond	35 000	10 200	45 200
Gustaf Gripenberg, puheenjohtaja, tarkastusvaliokunta	35 000	12 200	47 200
Ingrid Jonasson Blank	35 000	9 600	44 600
Karsten Slotte	35 000	10 200	45 200
Jukka Suominen	35 000	9 600	44 600
yhteensä	380 000	107 400	487 400

Ansaintajakso on kalenterivuosi, jota seuraa kahden vuoden sitouttamisjakso. Palkkio maksetaan sitouttamisjaksoa seuraavan vuosineljänneksen aikana. Ensimmäiset, vuoden 2009 suoritukseen perustuvat pitkän aikavälin kannustinpalkkiot maksetaan vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä.

Pitkän aikavälin kannustinohjelma vastaa tavoitetasoltaan siihen kuuluvien henkilöiden vuosittaisen bonuspalkkion tavoitetasoa. Yhtiön omaan liiketoimintaan liittyvä osakkeen arvonnousu (pois lukien Wärtsilän vaikutus osakekurssiin) sitouttamisjakson aikana voi nostaa lopullista maksettavaa palkkiota enintään 50 %.

Vuoden 2011 ansaintakriteerit liittyivät konsernin liikevaihtoon ja liiketoiminnan rahavirtaan. Vuoden 2011 suoritukseen perustuvat palkkiot maksetaan vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä.

Toimitusjohtajan palkitseminen

Toimitusjohtajalle maksetaan palkan lisäksi vuotuista bonuspalkkiota, joka on tavoitetasoltaan 60 % vuosipalkasta. Bonuspalkkio määräytyy yhtiön hallituksen vuosittain asettamien taloudellisten ja muiden tavoitteiden perusteella. Vuonna 2011 taloudelliset tavoitteet liittyivät liikevaihtoon, konsernin tulokseen ennen veroja ilman Wärtsilää ja bruttokatteeseen.

Toimitusjohtaja kuuluu myös pitkän aikavälin kannustinohjelmaan, jonka tavoitetaso on 60 % vuosipalkasta.

Lakisääteisen eläkkeen lisäksi toimitusjohtajalle on otettu vapaaehtoinen maksuperusteinen lisäeläkevakuutus, johon maksetaan 20% hänen vuosipalkastaan ilman bonuspalkkioita.

Toimitusjohtajan toimitusjohtajasopimus päättyy hänen täyttäessään 60 vuotta.

Sekä yhtiöllä että toimitusjohtajalla on kuuden kuukauden irtisanomisaika. Yhtiön toimesta tapahtuvan irtisanomisen yhteydessä maksettavan korvauksen määrä vastaa yhden vuoden palkkaa kuuden kuukauden irtisanomispalkan lisäksi.

Toimitusjohtaja Kari Kauniskankaan palkka luontoisetuineen ja bonuspalkkioineen oli vuonna 2011 yhteensä 646 464 euroa. Kiinteän vuosipalkan osuus oli 389 816 euroa ja vuodelta 2010 maksettujen bonuspalkkioiden osuus 256 648 euroa.

Vuoden 2011 ansaintajaksolla pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän mukaiset bonuspalkkiot ilman osakkeen mahdollisesta arvonnoususta johtuvaa korotusta olivat toimitusjohtajan osalta yhteensä 286 020 euroa. Vuoden 2011 suoritukseen perustuvat pitkän aikavälin palkkiot maksetaan vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä.

Toimitusjohtaja sitoutui aloittaessaan toimisuhteessaan tammikuussa 2008 ostamaan allekirjoitusbonuksensa nettosummalla yhtiön osakkeita (yhteensä 15 397 kappaletta). Hän sitoutui pitämään osakkeet omistuksessaan 1.3.2011 asti.

Johtoryhmän palkitseminen

Peruspalkan lisäksi konsernin johtoryhmän jäsenillä on vuotuinen bonuspalkkio-ohjelma, joka on tavoitetasoltaan 20–40 % vuosipalkasta. Bonuspalkkiot määräytyvät yhtiön hallituksen vuosittain asettamien ansaintakriteerien perusteella, jotka ovat sidottuja pääosin konsernin taloudellisiin ja osin henkilökohtaisiin, omaan vastuualueeseen liittyviin tavoitteisiin. Vuonna 2011 taloudelliset tavoitteet liittyivät pääasiassa liikevaihdon kasvuun, konsernin tulokseen ennen veroja ilman Wärtsilää ja bruttokatteeseen.

Johtoryhmän jäsenet voivat kuulua myös yhtiön pitkän aikavälin kannustinjärjestelmään, jonka tavoitetaso vastaa vuotuisen bonuspalkkion tavoitetasoa.

Konsernin johtoryhmän jäsenillä on lisäksi vapaaehtoinen maksuperusteinen lisäeläkevakuutus, johon maksetaan 14–20 % johtajien vuosipalkasta ilman bonuspalkkioita. Johtoryhmän jäsenten eläkeikä on 60–68 vuotta.

Johtoryhmän jäsenten (toimitusjohtajaa lukuun ottamatta) palkat luontoisetuineen ja bonuspalkkioineen olivat vuonna 2011 yhteensä 1 038 363 euroa. Kiinteiden vuosipalkkojen osuus oli 753 631 euroa ja vuodelta 2010 maksettujen bonuspalkkioiden osuus 284 732 euroa.

Vuoden 2011 ansaintajaksolla pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän mukaiset bonuspalkkiot ilman osakkeen mahdollisesta arvonnoususta johtuvaa korotusta olivat johtoryhmän osalta (toimitusjohtajaa lukuun ottamatta) yhteensä 288 276 euroa. Nämä palkkiot maksetaan vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä.

Toimitusjohtajan kannustinjärjestelmän periaatteet vuonna 2011

	Minimi	Tavoite	Maksimi	Lopullinen maksimipalkkio sitouttamisjakson jälkeen *
Vuotuinen bonuspalkkio-ohjelma, % vuosipalkasta	0	60 %	80 %
Pitkän aikavälin kannustinohjelma, % vuosipalkasta	0	60 %	90 %	135 %-

*Riippuu yhtiön omaan liiketoimintaan liittyvästä osakkeen arvon kehityksestä, pois lukien Wärtsilän vaikutus osakekurssiin.

Johtoryhmän kannustinjärjestelmän periaatteet vuonna 2011

				Lopullinen maksimipalkkio*
	Minimi	Tavoite	Maksimi	sitouttamisjakson jälkeen *
Vuotuinen bonuspalkkio-ohjelma, % vuosipalkasta	0	20–40 %	30–60 %	-
Pitkän aikavälin kannustinohjelma, % vuosipalkasta	0	20–40 %	30–60 %	45–90 %

*Riippuu yhtiön omaan liiketoimintaan liittyvästä osakkeen arvon kehityksestä, pois lukien Wärtsilän vaikutus osakekurssiin.

Toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten palkat ja palkkiot vuonna 2011

			Pitkän			Maksut	Pitkän
			aikavälin			vapaa	aikavälin
			kannustin			ehtoiseen	kannustin
		Bonus	järjestelmän			eläkeva	järjestelmän
		palkkio	perusteella			kuutukseen	ansaitut
		vuodelta	maksetut	2011	2010	vuonna	bonuspalkkiot
EUR	Peruspalkka	2010	bonuspalkkiot	yhteensä	yhteensä	2011	vuonna 2011*
Toimitusjohtaja	389 816	256 648	-	646 464	684 162	76 042	286 020
Johtoryhmän muut
jäsenet	753 631	284 732	-	1 038 363	1 011 907	133 750	288 276
Yhteensä	1 143 448	541 380	0	1 684 828	1 696 069	209 792	574 296

*Maksetaan vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä osakekurssin kertoimella tarkistettuna.

Vasemmalta: Kaj-Gustaf Bergh, Ingrid Jonasson Blank, Alexander Ehrnrooth, Gustaf Gripenberg

Hallitus

Kaj-Gustaf Bergh (1955)

Puheenjohtaja, hallituksen jäsen vuodesta 2005

Diplomiekonomi, oikeustieteen kandidaatti Föreningen Konstsamfundet r.f.:n toimitusjohtaja 2006-

SEB Asset Management, johtaja 1998-2001, Ane Gyllenberg Ab, toimitusjohtaja 1986- 1998

KSF Media Holding Ab:n 2007- ja Finaref Group Ab:n 1999- hallituksen puheenjohtaja

Wärtsilä Oyj Abp:n 2008-, Stockmann Oyj Abp:n 2007-, Julius Tallberg Oy Ab:n 2006- ja Ramirent Oyj:n 2004- hallituksen jäsen

Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista

Hallituksen valiokunnat: Palkitsemisvaliokunta, puheenjohtaja, Nimitysvaliokunta, puheenjohtaja

Alexander Ehrnrooth (1974)

Varapuheenjohtaja, hallituksen jäsen vuodesta 2000 Kauppatieteiden maisteri, MBA Virala Oy Ab:n toimitusjohtaja 1995-

Aleba Corporationin 2003- ja Belgrano Investments Oy:n 1999- hallituksen puheenjohtaja

Wärtsilä Oyj Abp:n hallituksen jäsen 2010-

Riippumaton yhtiöstä ja ei-riippumaton merkittävistä osakkeenomistajista

Hallituksen valiokunnat: Tarkastusvaliokunta, jäsen, Nimitysvaliokunta, jäsen

Paul Ehrnrooth (1965)

Varapuheenjohtaja, hallituksen jäsen vuodesta 2000 Kauppatieteiden maisteri Turret Oy Ab:n toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja 2005-

Savox Group:n 2004- hallituksen puheenjohtaja ja Ixonos Oyj:n 2010 varapuheenjohtaja

Wärtsilä Oyj Abp:n 2010- hallituksen jäsen

Riippumaton yhtiöstä ja ei-riippumaton merkittävistä osakkeenomistajista

Hallituksen valiokunnat: Tarkastusvaliokunta, jäsen, Nimitysvaliokunta, jäsen

Ralf R. Böer (1948)

Hallituksen jäsen vuodesta 2007 Oikeustieteen kandidaatti Foley & Lardner LLP, osakas vuodesta 1981

Foley & Lardner LLP, hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja 2002-2011

Plexus Corp.:n hallituksen jäsen 2004-

Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista

Hallituksen valiokunnat: Palkitsemisvaliokunta, jäsen

Louise Fromond (1979) Hallituksen jäsen vuodesta 2010 Oikeustieteen kandidaatti, LL.M

Helsingin yliopisto, tohtorikoulutettava 2005- 2008, assistentti 2004-2005

Oy Holdix Ab:n hallituksen puheenjohtaja 2010-

Tremoko Oy Ab:n 2008-, Bergsrådinnan Sophie von Julins stiftelsen 2004-, Fromille Oy Ab:n 1998- hallituksen jäsen

Riippumaton yhtiöstä ja ei-riippumaton merkittävistä osakkeenomistajista

Hallituksen valiokunnat: Tarkastusvaliokunta, jäsen

Vasemmalta: Louise Fromond, Karsten Slotte, Paul Ehrnrooth, Ralf R. Böer, Jukka Suominen

Gustaf Gripenberg (1952)

Hallituksen jäsen vuodesta 1986 Tekniikan tohtori Professori, Aalto-yliopisto 1999-

Yliassistentti, Helsingin yliopisto 1987-1998

Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista

Hallituksen valiokunnat: Tarkastusvaliokunta, puheenjohtaja

Ingrid Jonasson Blank (1962) Hallituksen jäsen vuodesta 2010 Ekonomi

ICA Sverige AB:n varatoimitusjohtaja 2004- 2010

Forex Bank AB:n 2011-, Eatwell Solutions AB:n 2011-, TravelSupport AB:n 2010- TeliaSoneran 2010-, ZetaDisplay AB:n 2010, Bilia AB:n 2006- ja Forma Publishing Group:n 2005- hallituksen jäsen

Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista

Hallituksen valiokunnat: Palkitsemisvaliokunta, jäsen

Karsten Slotte (1953)

Hallituksen jäsen vuodesta 2008 Diplomiekonomi Oy Karl Fazer Ab:n konsernijohtaja 2007-

Cloetta Fazer AB (publ.), konsernijohtaja 2002-2006, Cloetta Fazer Konfektyr AB, toimitusjohtaja

2000-2002,

Fazer Makeiset, toimitusjohtaja 1997-2000

Elinkeinoelämän keskusliitto ry:n 2011-, Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varman 2009-, Elintarviketeollisuusliitto ry:n 2008-, Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin 2003- ja Onninen Oy:n 2001- hallituksen jäsen

Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista

Hallituksen valiokunnat: Tarkastusvaliokunta, jäsen

Jukka Suominen (1947)

Hallituksen jäsen vuodesta 2008 Diplomi-insinööri, ekonomi

Silja Oyj Abp:n konsernijohtaja 1991-2000

Lamor Corporation Ab:n 2005-2007, 2010- ja Rederiaktiebolaget Eckerön 2006- hallituksen puheenjohtaja

Huhtamäki Oyj:n 2005- ja Arctia Shipping Oy / Finstaship:n 2005- hallituksen jäsen

Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista

Hallituksen valiokunnat: Palkitsemisvaliokunta, jäsen

Tiedot 31.12.2011. Fiskars-osakkeiden omistustiedot sivulla 85.

Vasemmalta: Teemu Kangas-Kärki, Kari Kauniskangas, Hille Korhonen, Jutta Karlsson, Max Alfthan.

Konsernin johtoryhmä Johtajisto

Kari Kauniskangas (1962)

Toimitusjohtaja, yhtiössä vuodesta 2008 Kauppatieteiden maisteri

Amer Sports Oyj, talvi ja ulkoiluliiketoimintayksikön vetäjä 2007 Amer Sports Oyj, konsernin myynti- ja jakelujohtaja 2004-2007 Amer Sports Europe GmbH, toimitusjohtaja 1999-2004

Jutta Karlsson s. 1963 Päälakimies, yhtiössä vuodesta 2006. Oikeustieteen kandidaatti, LL.M

Asianajotoimisto LMR, lakimies 2004- 2006 Council of the Baltic Sea States (Tukholma), Legal Advisor 2002-2004

Hille Korhonen (1961)

Tuotanto-, hankinta- ja logistiikkajohtaja, yhtiössä vuodesta 2007 Tekniikan lisensiaatti

Iittala Group, tuotanto-, hankinta- ja logistiikkajohtaja 2003-2007 Nokia Oyj, toimitusketjun kehitys- ja logistiikan johtotehtävät 1996-2003

Lassila & Tikanoja Oyj:n 2009- ja Nokian Renkaat Oyj:n 2006- hallituksen jäsen

Teemu Kangas-Kärki (1966)

Talousjohtaja, yhtiössä vuodesta 2008 Kauppatieteiden maisteri

Alma Media Oyj, talousjohtaja 2003-2008 Kesko Oyj, talousjohtaja 2002-2003 Kesko Oyj, Corporate Business Controller 2000-2001 Suomen Nestlé Oy, talousjohtaja 1999-2000 Smith & Nephew Oy, talouspäällikkö 1996-1998 Unilever Oy & Gmbh, Marketing Controller & Internal Auditor 1992-1996

Max Alfthan (1961) Strategiajohtaja, yhtiössä vuodesta 2008

Kauppatieteiden maisteri

Amer Sports Oyj, viestintäjohtaja 2001-2008 Lowe & Partners, toimitusjohtaja 1998-2001 Oy Sinebrychoff Ab, markkinointijohtaja 1989-1998

Nokian Panimo Oy:n hallituksen jäsen 2008-

Tiedot 31.12.2011. Fiskars-osakkeiden omistustiedot sivulla 85

Jaakko Autere (1963) Johtaja, Home Yhtiössä vuodesta 2010 Kauppatieteiden maisteri

Orkla Brands, toimitusjohtaja 2005-2009 L´Oreal Norja, toimitusjohtaja 2005 L'Oreal Ruotsi, toimitusjohtaja 2000-2004 Kellogg´s, markkinointipäällikkö 1996-1999

Olvi Oyj:n hallituksen jäsen 2011-

Thomas Enckell (1963) Johtaja, Garden, EMEA Yhtiössä vuodesta 2007 Kauppatieteiden maisteri

Iittala Group, tukkuliiketoimintajohtaja 2007 Iiittala Group, tuotemerkkijohtaja, kansainvälinen myynti- ja markkinointijohtaja 2003-2007 Iittala Group, liiketoiminta-aluejohtaja 2000- 2003

Designor, liiketoiminta-aluejohtaja 1996-2000

Stala Oy:n ja Stala Tubes Oy:n hallituksen jäsen 2008-

vasemmalta: Juha Lehtola, Jaakko Autere, Thomas Enckell, Paul Tonnesen, Jason Landmark, Frans Westerlund, Timo Leskinen.

Jason Landmark (1967) Johtaja, Outdoor Yhtiössä vuodesta 2001 Kauppatieteiden kandidaatti

Gerber, Myyntijohtaja, markkinointi ja asiakaspalvelu 2001-2004 Newell Rubbermaid Co., kansallinen myyntijohtaja 1997-2001

Juha Lehtola (1966)

Johtaja, Boats Yhtiössä vuodesta 2009 Kauppatieteiden maisteri

Stora Enso Oyj, johtaja, uusi liiketoiminta, 2007-2009 Stora Enso Oyj, tulosyksikön johtaja 2003- 2007 Stora Enso Oyj, johtaja, uudet liiketoimintaalueet 2002-2003 Stora Enso Packaging Sp.,toimitusjohtaja 1999-2002

Paul Tonnesen (1964)

Johtaja, Garden & SOC, Amerikka Yhtiössä vuodesta 2007 MBA, kauppatieteiden kandidaatti

Elmer´s Products, Inc., kansainvälinen myyntija asiakaspalvelujohtaja 2005–2007 Spectrum Brands, myyntijohtaja 2002–2005 American Safety Razor, myynti- ja markkinointijohtaja 1998-2002

Milwaukee Institute of Art & Design 2011-, Boys and Girls Club 2011- ja Le Moyne College School of Business 2011- hallituksen jäsen

Timo Leskinen (1970)

Henkilöstöjohtaja Yhtiössä vuodesta 2009 Psykologian maisteri

Nokia, Nokia Services, henkilöstöjohtaja 2008-2009 Nokia, Nokia Customer and Market Operations, henkilöstöjohtaja 2006-2008 Nokia, Nokia Ventures Organizations, johtaja 2004-2006 Nokia, henkilöstöpäällikkö 2000-2003 Henkilöstökonsultti 1997-2000

Frans Westerlund (1966) Tietohallintojohtaja

Yhtiössä vuodesta 2009 Kauppatieteiden maisteri

Nokia, johtaja, prosessit ja systeemiratkaisut, Nokia Markets 2006-2009 Nokia, johtaja, IT-palvelut, Nokia tietohallinto 2001-2006 Nokia, johtaja, sovelluspalvelut, Nokia Singapore 2001 Nokia, eri tehtäviä tietohallinnon johdossa 1994-2001

TILINPÄÄTÖS 2011

52–87

	Hallituksen toimintakertomus	53
	Konsernitilinpäätös, IFRS	58
	Konsernin tuloslaskelma	58
	Konsernin tase	59
	Konsernin rahavirtalaskelma	60
	Konsernin oman pääoman muutoslaskelma	61
	Konsernitilinpäätöksen liitetiedot	62
1.	Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet	62
2.	Segmentti-informaatio	67
3.	Kertaluonteiset kulut	69
4.	Liiketoimintahankinnat ja -myynnit	69
5.	Liiketoiminnan muut tuotot	69
6.	Liiketoiminnan kulut	69
7.	Työsuhde-etuudet ja henkilöstö	70
8.	Rahoitustuotot ja -kulut	70
9.	Tuloverot	70
	10. Osakekohtainen tulos	72
	11. Liikearvo	73
	12. Aineettomat hyödykkeet	73
	13. Aineelliset hyödykkeet	74
	14. Biologiset hyödykkeet	75
	15. Sijoituskiinteistöt	75
	16. Osuudet osakkuusyhtiöissä	75
	17. Rahoitusvarat	76
	18. Vaihto-omaisuus	76
	19. Myyntisaamiset ja muut saamiset	76
	20. Rahavarat	76
	21. Osakepääoma	77
	22. Rahoitus	77
	23. Työsuhde-etuuksiin liittyvät velvoitteet	82
	24. Varaukset	84
	25. Ostovelat ja muut velat	85
	26. Lähipiiritapahtumat	85
	27. Tytäryhtiöt ja muut osakeomistukset	86

88–90

88
89
90

91–101

Emoyhtiön tilinpäätös, FAS	91
Emoyhtiön tuloslaskelma	91
Emoyhtiön tase	92
Emoyhtiön rahavirtalaskelma	94
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot	95

102–105

Hallituksen esitys varsinaiselle yhtiökokoukselle	102
Tilintarkastuskertomus	103
Osakkeet ja osakkeenomistajat	104

Tässä vuosikertomuksessa esitetty konsernitilinpäätös on laadittu Euroopan Unionin hyväksymien kansainvälisten tilinpäätösstandardien (Internation Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti. Kaikki vuosikertomuksen luvut on pyöristetty, joten yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa saattaa poiketa esitetystä summaluvusta.

Hallituksen toimintakertomus 2011

Vuosi 2011 lyhyesti

Fiskars menestyi vuonna 2011 hyvin epävakaasta markkinatilanteesta huolimatta ja liikevaihto kasvoi 4 % 742,5 miljoonaan euroon (715,9). Liikevaihto kasvoi Silvan myynnistä huolimatta, ja Fiskars pystyi ylittämään edellisvuoden liikevoiton ilman kertaluonteisia eriä, saavuttaen jälleen yhtiön historian parhaan tason. Vertailukelpoisilla valuuttakursseilla liikevaihto kasvoi 5 %, ja Silvasta oikaistuna 6 %. Liiketulos ilman kertaluonteisia eriä kasvoi 3 % 62,1 milj. euroon (60,4) ja liiketulos (EBIT) kasvoi 8 % 52,8 milj. euroon (49,1).

Liiketoiminnan rahavirta oli 107,4 milj. euroa (92,6) ja osakekohtainen tulos oli 1,91 euroa (1,15), sisältäen 0,85 euron kertaluonteisen voiton Wärtsilä-osakkeiden myynnistä. Hallitus ehdottaa osingoksi 0,62 euroa osakkeelta (0,60 sekä lisäosinko 1,30).

Konsernin tuloskehitys

Toimintaympäristö

Fiskarsin toimintaympäristö kehittyi vuoden alussa myönteisesti, vaikka kauppa jatkoi varovaista ostamista ja keskittyi edelleen varastonhallintaan. Euroopassa kuluttajien luottamus vakautui edelleen, ja Amerikassa vähittäiskaupan tunnelma näytti kohentuvan hitaasti.

Toisesta vuosineljänneksestä alkaen kuluttajien luottamus heikkeni Euroopassa, kun huoli rahoitusmarkkinoiden vakaudesta ja talouskehityksestä kasvoi. Kuluttajakysyntä kehittyi epätasaisesti eri maissa. Joissakin maissa kysyntä kasvoi, kun taas toisissa supistui. Vuoden loppua kohden kuluttajien luottamus heikentyi jyrkästi Fiskarsin päämarkkinoilla Euroopassa ja vähittäiskaupan tunnelma jatkui jähmeänä.

Pohjois-Amerikassa kuluttajat olivat edelleen hintatietoisia ja huolet työttömyystilanteesta vaikuttivat ostokäyttäytymiseen. Viimeisen neljänneksen aikana taloudellinen tilanne osoitti merkkejä toipumisesta ja kuluttajien luottamus koheni, mikä tuki kuluttamista. Viranomaisten rahankäyttöä hillitsivät vuoden alkupuolella liittovaltion rahoituskysymykset, mutta viranomaismyynti piristyi vuoden toisella puoliskolla.

Liiketoimintaympäristön ennustettavuus heikkeni vuoden aikana makrotalouden kehitykseen liittyvän epävarmuuden vuoksi.

743

2011

liiketulos ilman

kertaluonteisia eriä, milj. euroa

2010

2009

2008

2007

716

660

647

697

Liikevaihto,

milj. euroa	2011	2010	Muutos	Muutos vn.*
Konserni	742,5	715,9	4%	5%
EMEA	516,8	502,4	3%	2%
Amerikka	232,5	223,1	4%	10%

* vertailukelpoisin valuuttakurssein

Liiketulos (EBIT), milj. euroa	2011	2010	Muutos
Konserni	52,8	49,1	8%
EMEA	33,7	33,1	2%
Amerikka	30,5	28,1	11%
Muut	–11,4	–12,1

Liikevaihto ja liiketulos

62

60

52

40

41

Tammi-joulukuussa Fiskars-konsernin liikevaihto kasvoi 4 % 742,5 miljoonaan euroon (715,9), vaikka Silva-liiketoiminta myytiin kolmanneksella vuosineljänneksellä. Vertailukelpoisilla valuuttakursseilla liikevaihto kasvoi 5 % ja vertailukelpoinen liikevaihto (ilman Silvaa heinä-joulukuussa 2010) 6 %. Molempien segmenttien liikevaihto kasvoi. Erityisen myönteisesti kehittyivät Garden- ja veneliiketoiminnot Euroopassa ja Outdoor-liiketoiminta Amerikassa.

EMEA-segmentin liikevaihto oli 516,8 miljoonaa euroa (502,4) ja Amerikka-segmentin 232,5 miljoonaa euroa (223,1).

Tammi-joulukuun liiketulos ilman kertaluonteisia eriä kasvoi 3 % 62,1 miljoonaan euroon, mikä on kaikkien aikojen korkein taso. Kertaluonteiset erät mukaan lukien liiketulos kasvoi 8 % 52,8 miljoonaan euroon (49,1). Hyvään kehitykseen vaikutti Amerikka-segmentin liikevaihdon kasvu.

EMEA-segmentin liiketulos oli 33,7 miljoonaa euroa (33,1). Kertaluonteiset kulut olivat vuonna 2011 yhteensä 9,3 miljoonaa euroa

tulos/osake, euroa osinko/osake, euroa

liikevaihto, milj. euroa

2011 2010 2009

2008

2007

(11,3), josta 5,3 miljoonaa euroa liittyi Silva-liiketoiminnan myyntiin ja 3,0 miljoonaa euroa markkinaoikeuden määräämään seuraamusmaksuun.

Amerikka-segmentin liiketulos kasvoi 9 % 30,5 miljoonaan euroon (28,1) huolimatta 1,1 miljoonan euron kertaluonteisesta tuotteiden takaisinvetokustannuksesta kolmannella vuosineljänneksellä. Tuloskehitykseen vaikutti liikevaihdon kasvu.

Rahoituserät ja tulos

Fiskarsin osuus osakkuusyhtiö Wärtsilän tuloksesta oli 42,7 milj. euroa (65,9) ja puuvarannon käyvän arvon muutos oli –1,0 milj. euroa (–2,2).

Tammi-joulukuun nettorahoituskulut olivat –2,4 milj. euroa (–6,1) mukaan lukien käypään arvoon arvostamiseen liittyviä voittoja 2,9 milj. euroa valuuttajohdannaisista ja 2,2 milj. euroa noteeraamattomista rahastosijoituksista. Fiskars ei sovella suojauslaskentaa valuuttajohdannaisten arvostukseen.

Tulos ennen veroja oli 161,8 milj. euroa (106,7). Vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä Fiskars kirjasi 69,8 miljoonan euron voiton Wärtsilä-omistuksensa osittaisesta myynnistä. Joulukuussa päätetyllä muutoksella vuoden 2012 Suomen yhteisöverokantaan oli positiivinen vaikutus tuloveroihin. Osakekohtainen tulos oli 1,91 euroa (1,15) vuonna 2011.

Investointiohjelma EMEAssa

Fiskarsin uusi, integroitu toimintamalli on toteutusvaiheessa. Fiskars käynnisti joulukuussa 2010 merkittävän viisivuotisen investointiohjelman, jonka tavoitteena on luoda EMEA-alueelle kilpailukykyiset rakenteet, järjestelmät ja prosessit muun muassa uuden yhteisen toiminnanohjausjärjestelmän (ERP) avulla.

Noin 50 miljoonan euron investointi rahoitetaan liiketoiminnan

rahavirrasta. Näiden vuosien aikana ohjelma kasvattaa Fiskarsin liiketoiminnan kuluja ja investointeja.

Yhteisten prosessien ja järjestelmien ensimmäinen vaihe, taloushallinnon yhteiset prosessit ja järjestelmät, otettiin onnistuneesti käyttöön Suomessa vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä.

Käyttöönottovaiheen jälkeen ohjelman odotetaan parantavan entisestään Fiskarsin toimintojen tehokkuutta ja vähitellen myös rahavirtaa.

Rahavirta, tase ja rahoitus

Tammi-joulukuussa liiketoiminnan rahavirta oli 107,4 milj. euroa (92,6). Rahavirta sisältää osakkuusyhtiö Wärtsilän maksamia osinkoja 40,9 milj. euroa (29,5).

Investointien rahavirta oli vuoden aikana 92,3 milj. euroa (-18,8). Investointien rahavirta sisältää Wärtsilä-osakkeiden myyntituloa 109,7 milj. euroa ensimmäisellä neljänneksellä. Silvan myynnillä oli yhteensä noin 6,3 miljoonan euron positiivinen vaikutus investointien rahavirtaan. Tammi-joulukuun rahavirta investointien jälkeen oli 199,8 milj. euroa (73,8).

Vuoden investoinnit olivat 24,4 milj. euroa (18,5). Investointien kasvu liittyy pääasiassa joulukuussa 2010 aloitettuun investointiohjelmaan EMEAssa.

Poistot olivat 21,5 miljoonaa euroa (34,9, sisältäen 11,3 miljoonan euron arvonalentumiskirjauksen).

Fiskarsin käyttöpääoma oli joulukuun lopussa 82,7 miljoonaa euroa (101,2). Omavaraisuusaste kasvoi ollen 59 % (57 %), ja nettovelkaantumisaste oli 27 % (36 %).

Rahavarat olivat kauden lopussa 6,1 milj. euroa (5,8). Korollinen nettovelka oli 150,8 milj. euroa (200,0). Lyhytaikaisen velan osuus korollisesta velasta oli 82,5 milj. euroa (130,1) ja pitkäaikaisen velan osuus 75,4 milj. euroa (76,2). Lyhytaikainen velka koostuu

OMAVARAISUUSASTE, % NETTOVELKAANTUMISASTE, %

INVESTOINNIT (ml. yritysostot), milj. euroa POISTOt JA ARVONALENTUMISET, milj. euroa

ensisijaisesti Fiskars Oyj Abp:n liikkeelle laskemista yritystodistuksista. Lisäksi Fiskarsilla oli 455 milj. euroa (405) käyttämättömiä sitovia pitkäaikaisia valmiusluottoja pohjoismaisissa pankeissa.

Fiskars allekirjoitti elokuussa sopimuksen 100 miljoonan euron valmiusluotosta, joka korvaa yhtiön marraskuussa 2007 allekirjoittaman sopimuksen 50 miljoonan euron valmiusluotosta. Uuden valmiusluoton kesto on viisi vuotta, ja se on tarkoitettu yhtiön yleisiin tarkoituksiin.

Silvan myynti

Fiskars Oyj Abp:n täysin omistama tytäryhtiö Avlis AB myi 8.7.2011 ruotsalaisen tytäryhtiönsä Silva Sweden AB:n osakekannan sijoitusyhtiö Karnellille. Silva oli osa Fiskarsin Outdoor-liiketoiminta-aluetta. Silva-liiketoiminnan liikevaihto vuonna 2010 oli 15 miljoonaa euroa, ja yhtiön palveluksessa oli noin 220 henkilöä.

Fiskars kirjasi Silvan myynnistä 5,3 miljoonan euron kertaluonteisen luovutustappion kolmannen vuosineljänneksen tulokseen. Myynnillä oli yhteensä 6,3 miljoonan euron positiivinen vaikutus investointien rahavirtaan. Silvan liiketoiminta painottuu loppuvuoteen, ja Silvan myynnin arvioitiin vähentävän Fiskarsin heinä-joulukuun liikevaihtoa noin 12 miljoonalla eurolla. Kaupan arvioitiin pienentävän myös Fiskarsin liikevoittoa vuoden 2011 loppupuoliskolla noin 1 miljoonalla eurolla.

Tuotekehitys

Konsernin tuotekehityskustannukset olivat –8,6 milj. euroa (–8,5) eli 1,2 % liikevaihdosta (1,2 %).

Henkilöstö

Vuonna 2011 konsernin palveluksessa oli keskimäärin 3 545 (3612) kokoaikaista vastaavaa työntekijää (FTE).

Joulukuun lopussa konsernin palveluksessa oli 3 574 henkilöä (3944), joista 1 670 (1 678) Suomessa. Henkilöstön vähentyminen johtuu pääasiassa Silva-liiketoiminnan myynnistä heinäkuussa 2011.

Henkilöstö (FTE),
-------------------	--

keskimäärin	2011	2010	Muutos
Konserni	3 545	3 612	–2%
EMEA	2 798	2 864	–2%
Amerikka	566	597	–5%
Muut	180	151	19%

henkilöstö (FTE), keskimäärin

TOIMINTASEGMENTIT JA LIIKETOIMINTA-ALUEET

Fiskarsin toimintasegmentit ovat EMEA (Eurooppa, Lähi-itä, Aasia ja Tyynenmeren alue), Amerikka, Wärtsilä (osakkuusyhtiö) ja Muut (kiinteistöt, konsernihallinto ja palvelukeskus).

Liiketoiminta-alueet ovat Home (kodintuotteet sekä koulun, toimiston ja askartelun tuotteet), Garden (puutarhatuotteet) ja Outdoor (ulkoiluvälineet ja veneet).

Liikevaihto,

milj. euroa	2011	2010	Muutos	Muutos vn *
Home	306,3	309,4	–1%	–1%
Garden	294,3	274,5	7%	8%
Outdoor	137,8	128,3	7%	10%

*) vertailukelpoisin valuuttakurssein

EMEA

EMEA-alueen liikevaihto kasvoi Garden- ja veneliiketoimintojen vetämänä 3 % 516,8 milj. euroon (502,4), vaikka Silva-liiketoiminta myytiin heinäkuussa 2011. Vertailukelpoisilla valuuttakursseilla liikevaihto kasvoi 2 % ja vertailukelpoinen liikevaihto (ilman Silvaa heinä-joulukuussa 2010) kasvoi 5 %.

Kodintuotteiden liikevaihto jäi edellisvuoden tasolle heikon joulumyynnin vuoksi. Koulun, toimiston ja askartelun (SOC) tuotteiden liikevaihto oli vuoden 2010 tasolla.

Garden-liiketoiminnan liikevaihto kasvoi onnistuneiden mainoskampanjoiden ja lumityökalujen hyvän kysynnän ansiosta. Nämä vahvistivat Fiskarsin Garden-liiketoiminnan asemaa ja jakelua Keski-Euroopan tärkeillä markkinoilla.

Silva-liiketoiminnan myynti heinäkuussa 2011 kutisti Outdoorliiketoimintaa. Veneliiketoiminta toipui selvästi vuoden alkupuolella, ja veneiden liikevaihto kehittyi myönteisesti koko vuoden.

Segmentin liiketulos ilman kertaluonteisia eriä oli 42,0 milj. euroa (44,4). Markkinointi-investoinnit olivat suurempia kuin vuonna 2010. Liiketulosta heikensivät toisella vuosineljänneksellä tehottomuudet tuotannossa.

Milj. euroa	2011	2010	Muutos
Liikevaihto	516,8	502,4	3%
Liiketulos	33,7	33,1	2%
Investoinnit	13,4	12,9	3%
Henkilöstö (FTE), keskimäärin	2 798	2 864	–2%

Amerikka

Amerikka-segmentin liikevaihto kasvoi 4 % 232,5 miljoonaan euroon (223,1) Outdoor-liiketoiminnan vahvan kehityksen vauhdittamana. Vertailukelpoisin valuuttakurssein liikevaihdon kasvu oli 10 %.

Garden-liiketoiminnan liikevaihto kasvoi, vaikka myyntikausi jäi poikkeuksellisen lyhyeksi epätavallisen huonon sään vuoksi. Liiketoiminta-alue onnistui myös vahvistamaan asemiaan vähittäiskaupassa.

Koulun, askartelun ja toimiston (SOC) tuotteiden liikevaihto kasvoi hyvin sujuneiden kouluunpaluukampanjoiden ja vähittäiskaupan myönteisten valikoimapäätösten vauhdittamana.

Outdoor-liiketoiminta-alue kehittyi vahvasti. Onnistuneet tuotelanseeraukset kasvattivat veitsi-, monitoimityökalu- ja varustekategorioita. Viranomaismyynti piristyi vuoden toisella puoliskolla ja ylitti vuoden 2010 tason.

Segmentin liiketulos ilman kertaluonteisia eriä oli 31,6 milj. euroa (28,1). Tulosparannus perustui Outdoor-liiketoiminnan vahvaan kasvuun ja SOC-liiketoiminnan hyvään kehitykseen. Fiskars kirjasi kolmannella vuosineljänneksellä 1,1 milj. euron kertaluonteisen puutarhan pienkoneiden takaisinvetoon liittyvän kulun.

Milj. euroa	2011	2010	Muutos
Liikevaihto	232,5	223,1	4%
Liiketulos	30,5	28,1	11%
Investoinnit	3,9	3,4	13%
Henkilöstö (FTE), keskimäärin	566	597	–5%

Muut

Fiskarsin Muut-segmentti sisältää Fiskarsin Kiinteistöt, konsernihallinnon ja yhteiset toiminnot.

Segmentin liikevaihto oli 6,2 milj. euroa (6,2), mistä suurin osa oli puumyynnin tuloja ja kiinteistöistä saatuja vuokratuloja. Liiketulos oli –11,4 milj. euroa (–12,1).

Milj. euroa	2011	2010	Muutos
Liikevaihto	6,2	6,2	0 %
Liiketulos	–11,4	–12,1
Investoinnit	7,5	2,3
Henkilöstö (FTE), keskimäärin	180	151	19 %

Wärtsilä

Helmikuussa 2011 Fiskars Oyj Abp:n täysin omistama tytäryhtiö Avlis AB myi 11,7 % Wärtsilä-omistuksestaan. Kaupan seurauksena Fiskars-konserni omistaa osakkuusyhtiö Wärtsilän osakkeista ja äänistä 15,1 % ja säilyy Wärtsilän suurimpana yksittäisenä osakkeenomistajana.

Wärtsilän varsinainen yhtiökokous pidettiin 3.3.2011. Fiskarsin hallituksen puheenjohtaja Kaj-Gustaf Bergh sekä Fiskarsin hallituksen jäsenet Alexander Ehrnrooth ja Paul Ehrnrooth valittiin uudelleen Wärtsilän hallitukseen. Wärtsilän yhtiökokous päätti maksaa osinkoa 1,75 euroa osakkeelta (1,75 euroa) sekä ylimääräistä osinkoa 1,00 euroa osakkeelta, mikä merkitsi 40,9 miljoonan euron (29,5) osinkotuloa Fiskarsille.

Yhtiökokous hyväksyi myös maksuttoman osakeannin, jonka mukaan kutakin yhtä vanhaa osaketta kohti annettiin yksi uusi osake. Uudet osakkeet merkittiin kaupparekisteriin 8.3.2011.

Fiskarsin osuus Wärtsilän tuloksesta oli 42,7 milj. euroa (65,9). Joulukuun lopussa Fiskarsin omistamien Wärtsilä-osakkeiden markkina-arvo oli 663,9 milj. euroa (961,9) eli 8,11 euroa (11,74) Fiskarsin osakkeelta. Wärtsilän osakkeen päätöskurssi oli 22,32 euroa (57,10 eli 28,55 antikorjattuna). Fiskarsin omistamien Wärtsilä-osakkeiden tasearvo oli 300,8 milj. euroa (341,0).

Osake ja osakkeenomistajat

Fiskars Oyj Abp:llä on yksi osakesarja (FIS1V). Jokaisella osakkeella on yksi ääni ja yhtäläiset oikeudet.

Osakkeiden kokonaismäärä kauden lopussa oli 82 023 341, joka sisältää 118 099 (112 619) omaa osaketta. Omat osakkeet vastaavat 0,14 % (0,14 %) yhtiön osakkeista ja äänistä. Osakepääoma pysyi entisellään 77 510 200 eurossa.

Hallitus päätti 11.8.2011 käyttää yhtiökokouksen 16.3.2011 antamaa valtuutusta hankkia yhtiön omia osakkeita. Hankittavien osakkeiden enimmäismäärä on 100 000, mikä vastaa alle yhtä prosenttia osakkeiden kokonaismäärästä. Omien osakkeiden hankinta päättyy viimeistään seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen lopussa vuonna 2012. Osakkeet hankitaan NASDAQ OMX Helsingin järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä. Fiskars hankki kolmannen vuosineljänneksen aikana yhteensä 5 480 kappaletta omia osakkeitaan. Osakkeita ei hankittu neljännellä vuosineljänneksellä.

Fiskarsin osake noteerataan NASDAQ OMX Helsingin Large Cap -listalla. Osakkeen keskikurssi oli vuonna 2011 16,92 (13,94) euroa. Joulukuun lopussa päätöskurssi oli 13,94 (17,33) euroa osakkeelta ja Fiskarsin markkina-arvo ilman omia osakkeita oli 1 141,8 milj. euroa (1 419,5). Osakkeita vaihdettiin tammi-joulukuussa 5,7 miljoonaa kappaletta (6,6), mikä on 7,0 prosenttia (8,1) osakkeiden määrästä.

Osakkeenomistajia oli joulukuun lopussa yhteensä 15 339 (12213). Kauden aikana Fiskarsille ei ilmoitettu merkittävistä muutoksista sen suurimpien osakkeenomistajien omistuksissa.

Hallinto- ja ohjausjärjestelmä

Fiskars soveltaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n hyväksymää Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia, joka tuli voimaan 1.10.2010. Koodin suosituksen 51 mukainen Fiskarsin selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä vuodelta 2011 julkistetaan vuoden 2012 viikolla 8 erillisenä raporttina.

Fiskars noudattaa myös NASDAQ OMX Helsinki Oy:n viimeksi 9.10.2009 päivitettyä listayhtiöiden sisäpiiriohjetta sekä yrityksen omia sisäpiirisääntöjä, jotka on viimeksi päivitetty 3.11.2009.

Varsinainen yhtiökokous 2011

Fiskars Oyj Abp:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 16.3.2011. Yhtiökokouksessa vahvistettiin vuoden 2010 tilinpäätös ja myönnettiin vastuuvapaus hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle. Yhtiökokous päätti maksaa osinkoa 0,60 euroa osakkeelta eli yhteensä 49,1 milj. euroa sekä ylimääräistä osinkoa 1,30 euroa osakkeelta eli yhteensä 106,5 miljoonaa euroa. Osinko maksettiin 28.3.2011.

Hallituksen jäsenten määrä pysyi ennallaan yhdeksässä. Hallituksen jäseniksi valittiin uudelleen Kaj-Gustaf Bergh, Ingrid Jonasson Blank, Ralf Böer, Alexander Ehrnrooth, Paul Ehrnrooth, Louise Fromond, Gustaf Gripenberg, Karsten Slotte ja Jukka Suominen. Hallituksen jäsenten toimikausi päättyy vuoden 2012 varsinaiseen yhtiökokoukseen. Yhtiön tilintarkastajaksi valittiin uudelleen KPMG Oy Ab, joka nimesi päävastuulliseksi tilintarkastajaksi KHT Virpi Halosen.

Yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen hankkimaan enintään 4000 000 kappaletta yhtiön omia osakkeita sekä luovuttamaan enintään 4 000 000 kappaletta yhtiön omia osakkeita. Hallitus voi päättää osakkeiden hankinnasta ja luovutuksesta myös poikkeamalla osakkeenomistajien etuoikeudesta yhtiön osakkeisiin. Valtuutukset ovat voimassa 30.6.2012 saakka.

Hallituksen järjestäytymiskokous

Yhtiökokouksen jälkeen kokoontunut hallitus valitsi uudelleen puheenjohtajakseen Kaj-Gustaf Berghin ja varapuheenjohtajiksi Alexander Ehrnroothin ja Paul Ehrnroothin.

Hallitus nimitti tarkastusvaliokunnan puheenjohtajaksi Gustaf Gripenbergin ja jäseniksi Alexander Ehrnroothin, Paul Ehrnroothin, Louise Fromondin sekä Karsten Slotten. Hallitus nimitti palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajaksi Kaj-Gustaf Berghin ja jäseniksi Ralf Böerin, Ingrid Jonasson Blankin sekä Jukka Suomisen. Hallitus nimitti nimitysvaliokunnan puheenjohtajaksi Kaj-Gustaf Berghin ja jäseniksi Alexander Ehrnroothin sekä Paul Ehrnroothin.

Varsinainen yhtiökokous 2012

Fiskars Oyj Abp:n varsinainen yhtiökokous pidetään Helsingin Savoyteatterissa 15.3.2012 alkaen klo 15.00. Kokouskutsu julkaistaan erikseen.

Hallituksen esitys yhtiökokoukselle

Tilikauden 2011 päättyessä emoyhtiön jakokelpoinen oma pääoma oli 448,8 milj. euroa (435,0). Vuodelta 2011 hallitus esittää jaettavaksi osinkoa 0,62 euroa osakkeelta.

Osinkoon oikeuttavien osakkeiden määrä oli 81 905 242. Esityksen mukaan osinkoa jaettaisiin siis 50,8 milj. euroa. Tämän jälkeen jakokelpoisiksi voittovaroiksi emoyhtiöön jää 398,0 milj. euroa.

Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen käsityksen mukaan yhtiön maksukykyä.

Riskit ja liiketoiminnan epävarmuustekijät

Fiskarsin liiketoimintaan, tulokseen tai kassavirtaan voi vaikuttaa useita epävarmuustekijöitä. Fiskars on selostanut liiketoiminnan riskit ja riskienhallinnan vuosikertomuksessaan sekä internet-sivuillaan. Merkittävimmät riskit ovat:

• Yleisen taloudellisen tilanteen ja kulutuskysynnän heikentyminen Fiskarsille tärkeillä markkinoilla Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa
• Suurten asiakkaiden menettäminen tai niiden ostojen merkittävä vähentyminen tai vakava häiriö jakelukanavan toiminnassa
• Äkilliset tai huomattavat muutokset raaka-aineiden tai energian hinnoissa tai saatavuudessa; merkittävimmät raaka-aineet ovat teräs, alumiini ja muovi
• Toimitusketjuun liittyvät toimitusongelmat sekä maariskit etenkin Aasiassa sijaitsevien toimittajien osalta
• Kuluttajien luottamuksen heikentyminen yhtiön brändejä kohtaan
• Epäsuotuisten sääolosuhteiden vaikutus etenkin Garden-liiketoimintaan
• Valuuttakurssien muutosten epäsuotuisa vaikutus Fiskarsin kilpailukykyyn sekä raportoituun liikevaihtoon, tulokseen ja taseeseen
• Osakkuusyhtiö Wärtsilän tuloksen tai osingon merkittävä heikentyminen
• 2010 aloitetun viisivuotisen prosessi- ja tietojärjestelmähankkeen viivästyminen, tai epäonnistuminen sen taloudellisten tavoitteiden saavuttamisessa

Oikeustapaukset

Joulukuussa 2011 markkinaoikeus langetti Fiskarsin tytäryhtiölle Iittala Group Oy Ab:lle kolmen miljoonan euron suuruisen seuraamusmaksun kilpailunrajoituslain vastaisesta määrähinnoittelusta vuosina 2005–2007. Sakko kirjattiin kertaluonteisena kulueränä vuoden 2011 neljännen neljänneksen tulokseen. Langetetulle sakolle ei ollut kirjattu varausta.

Iittala Group Oy Ab päätti tammikuussa 2012 olla valittamatta markkinaoikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Iittala Group painottaa, että tämä ei tarkoita että päätös olisi yhtiön mielestä oikea.

Fiskars on osallisena joukossa oikeustoimia, vaateita ja muita

käsittelyjä, joiden lopullista tulosta ei voida ennustaa. Kaikki tällä hetkellä tiedossa olevat seikat huomioon ottaen tapauksilla ei odoteta olevan merkittävää vaikutusta konsernin taloudelliseen asemaan.

Uusi tiedotuskäytäntö

Vuoden 2011 tammi-maaliskuun osavuosikatsauksesta alkaen Fiskars on soveltanut uutta tiedotuskäytäntöä ja julkaisee osavuosikatsauksista ja tilinpäätöksistä yhteenvedon pörssitiedotteena, jonka liitteenä on täysi katsaus. Fiskarsin täydelliset osavuosikatsaukset ja tilinpäätöstiedot ovat saatavilla yhtiön internet-sivuilla osoitteessa www.fiskarsgroup.fi.

Näkymät vuodelle 2012

Markkinatilanne on edelleen epävarma, mikä tekee ennustamisesta vaikeaa. Fiskarsin toimintaympäristö Euroopassa on heikentynyt, eikä kuluttajien luottamuksessa odoteta nopeaa käännöstä. Pohjois-Amerikassa toimintaympäristössä on näkynyt merkkejä toipumisesta. Odotamme vähittäiskaupan keskittyvän edelleen käyttöpääoman hallintaan ja ostokäyttäytymisen jatkuvan varovaisena vuonna 2012.

Fiskars jatkaa yhtenäisen kuluttajatuoteyhtiöstrategiansa sekä EMEA-alueen investointiohjelman toteuttamista. Yhtiö jatkaa myös investointeja tuotekehitykseen ja markkinointiin kehittääkseen tuotevalikoimaansa ja kilpailuasemaansa.

Fiskars arvioi koko vuoden 2012 liikevaihdon ja liiketuloksen ilman kertaluonteisia eriä olevan vuoden 2011 tasolla.

Osakkuusyhtiö Wärtsilällä on edelleen suuri vaikutus konsernin tulokseen ja rahavirtaan vuonna 2012.

Helsingissä 8.2.2012

FISKARS OYJ ABP Hallitus

KONSERNITILINPÄÄTÖS, IFRS

KONSERNIN TULOSLASKELMA

M€	Liite	2011		2010
Liikevaihto	2	742,5		715,9
Hankinnan ja valmistuksen kulut	6	–483,3		–462,3
Bruttokate		259,2	35 %	253,6	35%
Liiketoiminnan muut tuotot	5	2,2		2,1
Myynnin ja markkinoinnin kulut	6	–126,3		–122,4
Hallinnon kulut	6	–64,0		–64,1
Tutkimus- ja kehittämiskulut	6	–8,6		–8,5
Liiketoiminnan muut kulut	6	–9,7		–0,3
Liikearvon arvonalennukset	6	0,0		–11,3
Liiketulos		52,8	7%	49,1	7%
Biologisten hyödykkeiden käyvän arvon muutos	14	–1,0		–2,2
Osuus osakkuusyhtiön tuloksesta	16	42,7		65,9
Osakkuusyhtiöosakkeiden myyntivoitto	16	69,8
Muut rahoitustuotot ja -kulut	8	–2,4		–6,1
Tulos ennen veroja		161,8	22%	106,7	15%
Tuloverot	9	–5,5		–12,4
Tilikauden tulos		156,3	21%	94,3	13%
Jakautuminen:
Emoyhtiön omistajat		156,3		94,3
Emoyhtiön omistajille kuuluva
tulos/osake, euro (laimentamaton ja laimennettu)	10	1,91		1,15

LAAJA TULOSLASKELMA

M€	Liite	2011	2010
Tilikauden tulos		156,3	94,3
MUUT LAAJAN TULOKSEN ERÄT
Muuntoeron muutos		3,5	10,1
Osuus osakkuusyhtiön muista laajan tuloksen eristä	16	–2,4	–12,5
Rahavirran suojaukset		–0,5	–0,1
Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen vakuutus
matemaattiset voitot (tappiot) verovaikutuksen jälkeen		–0,3	–0,5
Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen, yhteensä		0,2	–3,1
Tilikauden laaja tulos yhteensä		156,6	91,2
Jakautuminen:
Emoyhtiön omistajat		156,6	91,2

Liitetiedot ovat olennainen osa konsernitilinpäätöstä.

KONSERNIN TASE

M€	Liite	31.12.2011		31.12.2010
VARA T
PITKÄAIKAISET VARAT
Liikearvo	11	88,6		88,6
Muut aineettomat hyödykkeet	12	125,2		125,4
Aineelliset hyödykkeet	13	94,4		95,0
Biologiset hyödykkeet	14	35,6		36,7
Sijoituskiinteistöt	15	6,2		7,6
Osuudet osakkuusyhtiöissä	16	300,8		341,0
Rahoitusvarat	17	10,1		8,3
Laskennalliset verosaamiset	9	27,0		15,2
Pitkäaikaiset varat yhteensä		688,0	73%	717,7	73%
LYHYAIKAISET VARAT
Vaihto-omaisuus	18	118,3		133,0
Myyntisaamiset ja muut saamiset	19	125,2		119,6
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset		2,7		3,0
Rahavarat ja muut rahoitusvarat	20	6,1		5,8
Lyhytaikaiset varat yhteensä		252,2	27%	261,3	27%
Varat yhteensä		940,2	100%	979,0	100%
OMA PÄÄOMA JA VELAT OMA PÄÄOMA
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma		554,3		553,5
Oma pääoma yhteensä	21	554,3	59%	553,5	57%
PITKÄAIKAISET VELAT
Korolliset velat	22	75,4		76,2
Muut velat		4,1		2,8
Laskennalliset verovelat	9	45,0		45,8
Eläkevelvoitteet	23	8,2		8,7
Varaukset	24	5,6		5,2
Pitkäaikaiset velat yhteensä		138,4	15%	138,7	14%
LYHYTAIKAISET VELAT
Korolliset velat	22	82,5		130,1
Ostovelat ja muut velat	25	154,9		146,6
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat		8,0		7,6
Varaukset	24	2,1		2,5
Lyhytaikaiset velat yhteensä		247,5	26%	286,8	29%
Oma pääoma ja velat yhteensä		940,2	100%	979,0	100%

Liitetiedot ovat olennainen osa konsernitilinpäätöstä.

KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA

M€	2011	2010
Liiketoiminnan rahavirta
Tulos ennen veroja	161,8	106,7
Oikaisut
Poistot ja arvonalentumiset	21,5	34,9
Osuus osakkuusyhtiön tuloksesta	–42,7	–65,9
Osakkuusyhtiöosakkeiden myyntivoitto	–69,8
Tuotot sijoituksista	5,5	–0,7
Korkokulut	2,3	6,3
Biologisten hyödykkeiden muutos	1,0	2,2
Varausten muutos ja muut liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa	–3,0	–6,8
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta	76,9	76,6
Käyttöpääoman muutos
Korottomien saamisten muutos	–7,1	–10,9
Vaihto-omaisuuden muutos	10,0	–6,4
Korottomien velkojen muutos	9,9	23,0
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja	89,6	82,3
Osinkotuotot, osakkuusyhtiö	40,9	29,5
Maksetut rahoituskulut (netto)	–5,9	–10,3
Maksetut verot	–17,2	–8,9
Liiketoiminnan rahavirta (A)	107,4	92,6
Investointien rahavirta
Investoinnit rahoitusvaroihin	–0,2	–3,5
Investoinnit käyttöomaisuushyödykkeisiin	–24,4	–18,5
Käyttöomaisuushyödykkeiden myyntitulot	0,6	3,0
Osakkuusyhtiöosakkeiden luovutus	109,7
Tytäryhtiöiden luovutustulot	6,3	0,0
Muu investointien rahavirta	0,3	0,2
Investointien rahavirta (B)	92,3	–18,8
Rahoitustoimintojen rahavirta
Pitkäaikaisten lainojen nostot	1,3	1,5
Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset	–0,1	–15,6
Lyhytaikaisten lainojen muutos	–41,9	–48,4
Rahoitusleasingvelkojen maksut	–2,5	–1,6
Muiden rahoituserien rahavirta	–0,6	–0,4
Maksetut osingot	–155,6	–42,6
Rahoitustoimintojen rahavirta (C)	–199,5	–107,1
Likvidien varojen muutos (A+B+C)	0,3	–33,4
Likvidit varat kauden alussa	5,8	38,6
Kurssimuutosten vaikutus	0,0	0,5
Likvidit varat kauden lopussa	6,1	5,8

Liitetiedot ovat olennainen osa konsernitilinpäätöstä.

KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOSLASKELMA

	Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
	Osakepää	Omat		Kertyneet
M€	oma	osakkeet	Muuntoerot	voittovarat	Yhteensä
31.12.2009	77,5	–0,8	–12,8	440,9	504,8
Muuntoeron muutos			10,1		10,1
Suoraan laajaan tulokseen kirjatut
muutokset osakkuusyhtiöissä			2,4	–14,9	–12,5
Rahavirran suojaukset				–0,1	–0,1
Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen vakuutus
matemaattiset voitot (tappiot) verovaikutuksen jälkeen				–0,5	–0,5
Suoraan omaan pääomaan kirjatut tuotot ja kulut		0,0	12,4	–15,5	–3,1
Tilikauden tulos				94,3	94,3
Tilikauden laaja tulos yhteensä		0,0	12,4	78,8	91,2
Maksetut osingot				–42,6	–42,6
31.12.2010	77,5	–0,8	–0,3	477,1	553,5
Muuntoeron muutos			3,5		3,5
Suoraan laajaan tulokseen kirjatut
muutokset osakkuusyhtiöissä			–1,1	–1,3	–2,4
Rahavirran suojaukset				–0,5	–0,5
Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen vakuutus
matemaattiset voitot (tappiot) verojen jälkeen				–0,3	–0,3
Tilikauden muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen, yhteensä		0,0	2,4	–2,1	0,2
Tilikauden tulos				156,3	156,3
Tilikauden laaja tulos yhteensä		0,0	2,4	154,2	156,6
Omien osakkeiden hankinta		–0,1			–0,1
Maksetut osingot				–155,6	–155,6
31.12.2011	77,5	–0,9	2,0	475,7	554,3

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

1. KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET, IFRS

Fiskars Oyj Abp on NASDAQ OMX Helsingissä noteerattu suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Raasepori ja rekisteröity osoite on Hämeentie 135 A, Helsinki. Fiskars Oyj Abp on Fiskarskonsernin emoyhtiö. Fiskars-konserni valmistaa ja markkinoi brändättyjä kuluttajatuotteita maailmanlaajuisesti. Fiskarsin toimintasegmentit ovat EMEA (Eurooppa, Lähi-itä sekä Aasian ja Tyynenmeren alue), Amerikka, Wärtsilä (osakkuusyhtiö) ja Muut. Toiminnot on jaettu liiketoiminta-alueisiin, joita ovat Home, Garden ja Outdoor. Lisäksi konsernilla on kiinteistöliiketoimintaa ja strateginen omistus Wärtsilä Oyj Abp:sta, joka luokitellaan osakkuusyhtiöksi. Konsernin kansainväliset pääbrändit ovat Fiskars, Iittala ja Gerber.

Fiskars Oyj:n hallitus on hyväksynyt tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta.

Laatimisperusta

Fiskars Oyj Abp:n ("Fiskars" tai "konserni") konsernitilinpäätös on laadittu 31.12.2011 voimassa olevien Euroopan Unionin hyväksymien kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset.

Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ja -velkoja, biologisia hyödykkeitä sekä etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin liittyviä varoja ja velkoja, jotka on arvostettu käypään arvoon.

Konserniyhtiöt raportoivat tilinpäätöksissään liiketoimensa sen taloudellisen ympäristön valuutan mukaisesti, jossa ne pääasiallisesti toimivat ("toimintavaluutta"). Konsernitilinpäätös esitetään euroina, joka on emoyhtiön toimintavaluutta. Luvut esitetään miljoonina euroina yhdellä desimaalilla.

Arvioiden käyttö

Laatiessaan tilinpäätöstä kansainvälisen tilinpäätösstandardien mukaisesti, konsernin johto joutuu tekemään arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat tilinpäätöserien arvostukseen ja jaksotukseen. Nämä arviot ja oletukset perustuvat historialliseen kokemukseen ja muihin perusteltavissa oleviin oletuksiin, joiden uskotaan olevan järkeviä raportointikauden päättymispäivänä vallitsevissa olosuhteissa. Nämä arviot muodostavat perustan tilinpäätökseen sisältyvien erien arvioinnille. Markkinoiden ja yleisen taloudellisen tilanteen kehitys saattavat vaikuttaa arvioiden pohjana oleviin muuttujiin ja toteutumat saattavat poiketa merkittävästi arvioista. Arviot liittyvät lähinnä arvonalentumistestauksissa tehtyihin oletuksiin, epäkurantin vaihto-omaisuuden

määrään, myyntisaamisten arvonalentumistappioiden kirjaamiseen, uudelleenjärjestelyvarauksiin, eläkevelvoitteiden määrittämiseen sekä laskennallisten verosaamisten hyödyntämiseen tulevaisuudessa syntyvää verotettavaa tuloa vastaan.

Konsernitilinpäätös

Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiö Fiskars Oyj Abp:n sekä kaikki sen suoraan tai välillisesti omistamat tytäryhtiöt (yli 50 % äänimäärästä) tai yhtiöt, joissa sillä muutoin on määräysvalta. Hankitut tai perustetut tytäryhtiöt sisältyvät konsernitilinpäätökseen hankinta- tai perustamishetkestä määräysvallan päättymiseen saakka.

Tytäryhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen hankintamenomenetelmää käyttäen. Konsernin sisäiset liiketapahtumat, voitonjako, saamiset ja velat sekä sisäisten tapahtumien realisoitumattomat katteet eliminoidaan konsernitilinpäätöksen yhdistelyssä. Tilikauden voiton tai tappion jakautuminen emoyhtiön omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään tuloslaskelmassa sekä laajan tuloksen jakautuminen emoyhtiön omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään laajassa tuloslaskelmassa. Määräysvallattomien omistajien osuus esitetään konsernitaseen omassa pääomassa erillään emoyhtiön omistajille kuuluvasta omasta pääomasta. Vuonna 2011 ei ollut määräysvallattomien omistajien osuutta.

Sijoitukset osakkuusyhtiöihin, joissa Fiskarsilla on huomattava vaikutusvalta mutta ei määräysvaltaa, yhdistellään konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmän mukaisesti. Huomattava vaikutusvalta syntyy yleensä silloin, kun konserni omistaa yli 20 % yrityksen äänivallasta tai kun konsernilla on muutoin huomattava vaikutusvalta mutta ei määräysvaltaa. Fiskarsin merkittävin osakkuusyhtiö on Wärtsilä Oyj Abp.

Ulkomaan rahan määräisten erien muuttaminen Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat

Ulkomaan valuutan määräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin. Raportointikauden päättymispäivänä taseen monetaariset varat ja velat arvostetaan raportointikauden päättymispäivän valuuttakursseilla. Muuntamisesta syntyneet kurssierot kirjataan tuloslaskelmaan ja esitetään rahoituserissä. Ulkomaan rahan määräiset ei-monetaariset erät arvostetaan tapahtumapäivän kurssiin, lukuun ottamatta käypiin arvoihin arvostettuja eriä, jotka arvostetaan käyttäen käyvän arvon määrittämispäivän kursseja. Kurssierot ei-monetaarisista taseen eristä raportoidaan tuloslaskelmassa osana liiketulosta.

Ulkomaisten tytäryhtiöiden tilinpäätösten muuntaminen

Konsernitilinpäätöksessä ulkomaisten tytäryhtiöiden tuloslaskelmat, laajat tuloslaskelmat sekä rahavirrat on muunnettu euroiksi kauden keskikurssiin ja taseet raportointikauden päättymispäivän kurssiin. Tästä syntyvät muuntoerot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään konsernin omassa pääomassa. Kurssiero, joka johtuu voiton tai tappion sekä laajan tuloksen muuntamisesta tuloslaskelmassa ja laajassa tuloslaskelmassa keskikurssin mukaan ja raportointikauden päättymispäivän kurssiin taseessa, kirjataan muihin laajan tuloksen eriin, ja se sisältyy oman pääoman muuntoeroihin. Myös ulkomaisiin yksiköihin tehtyjä nettosijoituksia suojaavien rahoitusinstrumenttien

arvonmuutoksen tehokas osuus kirjataan vastaavalla tavalla. Kun tytäryrityksestä luovutaan kokonaan tai osittain, kertyneet muuntoerot siirretään tulosvaikutteisiksi osana luovutusvoittoa tai -tappiota.

Liikevaihto ja tuloutusperiaatteet

Liikevaihtoa laskettaessa myyntituotoista on vähennetty välilliset verot, myönnetyt alennukset ja ulkomaan valuutan määräisten myyntisaamisten kurssierot. Myyntituotot tavaroiden myynnistä tuloutetaan, kun kaikki omistukseen liittyvät oleelliset riskit ja hyödyt ovat siirtyneet ostajalle eli kun tuote on toimitusehtojen mukaisesti toimitettu asiakkaalle. Konsernilla ei ole sellaisia pitkäaikaishankkeita, jotka tuloutettaisiin valmistusasteeseen perustuen.

Eläkevelvoitteet

Konserniyhtiöillä on useita eläkejärjestelyjä, jotka perustuvat paikallisiin olosuhteisiin ja käytäntöihin niissä maissa, joissa yhtiöt toimivat. Nämä luokitellaan joko maksu- tai etuuspohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa kiinteitä maksuja erilliselle yksikölle. Mikäli maksujen saajataho ei pysty suoriutumaan kyseisten eläke-etuuksien maksamisesta, konsernilla ei ole oikeudellista eikä tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen. Kaikki sellaiset järjestelyt, jotka eivät täytä näitä ehtoja, ovat etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Pääosa konserniyhtiöiden eläkejärjestelyistä on luokiteltu maksupohjaisiksi ja niiden maksut kirjataan tuloslaskelmaan kuluiksi sillä tilikaudella, jonka aikana maksuvelvollisuus on syntynyt.

Etuuspohjaisten järjestelyjen kustannukset lasketaan ja kirjataan järjestelyn ehtojen mukaisesti, vakuutusmatemaattisiin laskelmiin perustuen. Eläkemenot kirjataan kuluiksi kyseisten henkilöiden palvelusajalle. Eläkevelvoitteet määritetään ennustettujen eläkemaksujen diskontattuun nykyarvoon, vähennettynä eläkejärjestelyyn kuuluvien varojen raportointikauden päättymispäivän käyvällä arvolla. Vakuutusmatemaattisten laskelmien oletusten muutokset voivat vaikuttaa esitettyihin eläkevelvoitteisiin ja eläkekuluihin.

Fiskars soveltaa vakuutusmatemaattisten voittojen ja tappioiden kirjanpitokäsittelyyn IAS 19 -standardin vaihtoehtoista menettelytapaa, joka sallii vakuutusmatemaattisten voittojen ja tappioiden kirjaamisen muihin laajan tuloksen eriin.

Liiketulos

IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardi ei määrittele liiketuloksen käsitettä. Fiskarsin liiketuloksen (EBIT) määritelmän mukaan liiketulos on nettosumma, joka muodostuu kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot, vähennetään ostokulut oikaistuina valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutoksella sekä omaan käyttöön valmistuksesta syntyneillä kuluilla, vähennetään työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, poistot ja mahdolliset arvonalentumistappiot sekä liiketoiminnan muut kulut. Liiketulos sisältää toimintasegmenttien - EMEA, Amerikka ja Muut - liiketulokset. Osuus osakkuusyhtiö Wärtsilän tuloksesta ja biologisten varojen käyvän arvon muutos esitetään tuloslaskelmassa omina riveinään liiketuloksen jälkeen.

Aineettomat hyödykkeet

Aineeton hyödyke merkitään taseeseen alun perin hankintamenoon siinä tapauksessa, että hankintameno on määritettävissä luotettavasti ja on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi.

Liikearvo

Liikearvo vastaa sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää konsernin osuuden hankitun yrityksen tai liiketoiminnan yksilöitävissä olevien varojen, velkojen ja ehdollisten velkojen nettomääräisestä käyvästä arvosta hankinta- ajankohtana. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä arvonalentumistappioilla. Liikearvosta ei kirjata säännönmukaisia poistoja, vaan sen mahdollinen arvonalentuminen arvioidaan vähintään vuosittain. Tätä varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille, osakkuusyhtiöiden osalta liikearvo sisältyy osakkuusyritysosuuden tasearvoon. Yksikön kerrytettävissä olevaa rahamäärää verrataan vuosittain tai useammin, jos on viitteitä arvonalentumisesta, sen kirjanpitoarvoon mahdollisen arvonalentumisen määrittelemiseksi.

Ehdollinen lisäkauppahinta on arvostettava käypään arvoon ja myöhemmät muutokset tulosvaikutteisesti. Kaikki hankintaan liittyvät kustannukset, kuten asiantuntijakorvaukset, kirjataan kuluksi eikä aktivoida. Jokaisessa yksittäisessä hankinnassa on mahdollisuus arvostaa määräysvallattomien omistajien osuus joko osuutena nettovarallisuudesta tai käypään arvoon.

Tutkimus- ja kehitysmenot

Tutkimus- ja kehitysmenot kirjataan sen tilikauden kuluksi, jolloin ne toteutuvat lukuun ottamatta tuotekehitysmenoja, jotka aktivoidaan, kun niiden voidaan luotettavasti odottaa tuottavan konsernille taloudellista hyötyä tulevaisuudessa ja myös muut IAS 38:n kriteerit, kuten tuotteen tekniset ja taloudelliset toteuttamiskriteerit, täyttyvät. Aktivoidut tuotekehitysmenot, jotka sisältävät lähinnä välittömiä henkilöstökustannuksia ja ulkopuolisia palveluita, kirjataan aineettomiin hyödykkeisiin.

Aineeton hyödyke, joka ei ole vielä valmis käytettäväksi, testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Aktivoidut kehittämismenot arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen jälkeen hankintamenoon kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla vähennettyinä. Aktivoitujen kehittämismenojen taloudellinen vaikutusaika on 3-6 vuotta, jonka kuluessa ne kirjataan tasapoistoina kuluiksi.

Muut aineettomat hyödykkeet

Muut aineettomat hyödykkeet koostuvat mm. patenteista, aktivoiduista tuotekehityshankkeista, ohjelmistoista ja liiketoimintahankintojen yhteydessä omistukseen tulleista tavaramerkeistä ja asiakassuhteista. Ne arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumistappioilla vähennettynä. Tähän luokkaan kuuluvat aineettomat hyödykkeet poistetaan tasapoistoina niiden arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa pääasiallisesti seuraavin poistoajoin:

• ATK-ohjelmistot	3–10 vuotta
• Asiakassuhteet	5–15 vuotta
• Muut	3–10 vuotta

Niistä aineettomista hyödykkeistä, kuten liiketoimintahankintojen yhteydessä hankituista tavaramerkeistä tai brändeistä, joille ei ole määritettävissä taloudellista vaikutusaikaa, ei tehdä poistoja, vaan niiden tasearvo testataan vähintään vuosittain arvonalentumistestein.

Aineellinen käyttöomaisuus

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet arvostetaan taseessa alkuperäiseen hankintamenoon kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumistappioilla vähennettynä. Välittömästi ehdot täyttävät omaisuuserän hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta johtuvat vieraan pääoman menot aktivoidaan osaksi kyseisen omaisuuserän hankintamenoa.

Aineellisista hyödykkeistä tehdään tasapoistot, jotka perustuvat arvioituun taloudelliseen vaikutusaikaan. Omaisuuserien jäännösarvot sekä taloudelliset vaikutusajat tarkistetaan vähintään jokaisen tilikauden lopussa ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia. Poistoajat ovat seuraavat:

• • Rakennukset 20–40 vuotta
• • Koneet ja kalusto 3–10 vuotta
• • Maa- ja vesialueet Ei poistoja

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksista syntyvät myyntivoitot sisältyvät liiketoiminnan muihin tuottoihin. Myyntitappiot sisältyvät liiketoiminnan muihin kuluihin.

Vuokrasopimukset

Vuokrasopimukset, joissa kaikki oleelliset vuokrakohteen omistukseen liittyvät riskit ja hyödyt siirtyvät konsernille, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimuksilla hankitut omaisuuserät kirjataan vuokra-ajan alkamisajankohtana aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin käypään arvoon tai vähimmäisvuokrien nykyarvoon sen mukaan, kumpi näistä on alempi. Sopimukseen liittyvä velka kirjataan korollisiin rahoitusvelkoihin. Vuokramaksut jaetaan rahoituskuluihin ja velan vähennykseen.

Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokralle antajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina. Muiden vuokrasopimusten perusteella maksetut vuokrat käsitellään kuluina tasasuuruisina erinä vuokra-ajan kuluessa.

Sijoituskiinteistöt

Kiinteistöt, joita ei käytetä konsernin omassa toiminnassa tai joita konserni pitää hallussaan hankkiakseen vuokratuottoja tai omaisuuden arvonnousua, luokitellaan sijoituskiinteistöiksi. Nämä kiinteistöt arvostetaan hankintamenoonsa vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla. Sijoituskiinteistöistä kirjataan poistot kohteesta riippuen 20–40 vuoden kuluessa.

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentumiset

Konsernin liiketoiminta on jaettu toimintasegmenttejä pienempiin rahavirtoja tuottaviin yksiköihin. Näihin yksiköihin liittyvien omaisuuserien arvoja tarkastellaan jokaisena raportointikauden päättymispäivänä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain seuraavista omaisuuseristä riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä: liikearvo, taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomat aineettomat hyödykkeet sekä keskeneräiset aineettomat hyödykkeet.

Mahdollisen arvonalentumistarpeen määrittämiseksi omaisuuserän kirjanpitoarvoa tai rahavirtaa tuottavan yksikön nettovarojen kirjanpitoarvoja verrataan siitä kerrytettävissä olevaan rahamäärään. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on joko vastaisten rahavirtojen nykyarvo (käyttöarvo) tai käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla sen mukaan, kumpi näistä on suurempi. Omaisuuserästä kirjataan arvonalentumistappio, kun sen kirjanpitoarvo ylittää kerrytettävissä olevan rahamäärän. Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sekä muihin aineettomiin hyödykkeisiin paitsi liikearvoon liittyvä aiemmin kirjattu arvonalentumistappio peruutetaan siinä tapauksessa, että omaisuuserästä kerrytettävissä olevaa rahamäärää määritettäessä

käytetyissä arvioissa on tapahtunut riittävän suuri positiivinen muutos. Arvonalentumistappio peruutetaan korkeintaan siihen omaisuuserän kirjanpitoarvoon asti, joka olisi sen poistoilla vähennetty kirjanpitoarvo, jos siitä ei aikaisempina vuosina olisi kirjattu arvonalentumista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruuteta missään tilanteessa.

Biologiset hyödykkeet

Fiskarsin biologiset hyödykkeet koostuvat konsernin Suomessa olevasta puuvarannosta. Nämä omaisuuserät on arvostettu käypään arvoonsa arvioiduilla myyntikustannuksilla vähennettynä. Puuvarannon nettokasvusta sekä markkina-arvon muutoksesta johtuva käyvän arvon muutos esitetään tuloslaskelmassa omana rivinään liiketuloksen (EBIT) jälkeen. Myyntituotto puun myynnistä sisältyy liiketulokseen.

Fiskars käyttää kolmen vuoden keskimääräistä kantohintaa kerrottuna arvioidulla puuvarannolla laskiessaan biologisten hyödykkeiden käypää arvoa.

Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot

Pitkäaikaiset omaisuuserät (tai luovutettavien erien ryhmä) ja lopetettuihin toimintoihin liittyvät omaisuuserät ja velat luokitellaan myytävänä oleviksi, mikäli niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiassa omaisuuserän myynnistä jatkuvan käytön sijaan. Myytävänä olevaksi luokittelun ehtojen katsotaan täyttyvän, kun myynti on erittäin todennäköinen ja omaisuuserä (tai luovutettavien erien ryhmä) on välittömästi myytävissä nykyisessä kunnossaan yleisin ja tavanomaisin ehdoin, johto on sitoutunut myyntiin ja myynnin odotetaan tapahtuvan vuoden kuluessa luokittelusta.

Luokitteluhetkestä lähtien myytävänä olevat omaisuuserät (tai luovutettavien erien ryhmä) arvostetaan kirjanpitoarvoon tai myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon sen mukaan, kumpi näistä on alempi. Poistot näistä omaisuuseristä lopetetaan luokitteluhetkellä. Myytävänä olevat omaisuuserät, luovutettavien erien ryhmät, myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät muihin laajan tuloksen eriin kirjatut erät sekä luovutettavien erien ryhmään sisältyvät velat esitetään taseessa erillään muista eristä.

Lopetettu toiminto on yhteisön osa, yleensä erillinen keskeinen liiketoiminta-alue tai maantieteellinen alue, josta on luovuttu tai luovutaan koordinoidun suunnitelman mukaisesti. Lopetetun toiminnon tulos esitetään erillään jatkuvista toiminnoista laajassa tuloslaskelmassa.

Fiskarsilla ei ole ollut myytävänä olevia pitkäaikaisia omaisuuseriä eikä lopetettuja toimintoja tilikausilla 2011 tai 2010.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus esitetään taseessa hankintamenoon tai nettorealisointiarvoon sen mukaan, kumpi niistä on alempi. Arvostuksessa noudatetaan FIFO-periaatetta. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintamenoon sisällytetään välittömien hankinta- ja valmistuskustannusten sekä muiden kustannusten lisäksi osuus valmistuksen yleiskustannuksista normaalilla tuotantoasteella määritettynä. Nettorealisointiarvo on se summa, joka voidaan saada normaalissa liiketoiminnassa saadusta myynnistä vähennettynä tuotteen valmiiksi saattamiseen ja myyntiin tarvittavilla menoilla. Vaihto-omaisuus esitetään epäkuranttiudesta ja hitaasti kiertävästä vaihto-omaisuudesta johtuvalla arvonalentumiskirjauksella vähennettynä.

Rahoitusinstrumentit

Rahoitusvarat

Fiskarsin rahoitusvarat on luokiteltu seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, lainat ja muut saamiset sekä myytävissä olevat rahoitusvarat. Rahoitusvarat luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä niiden käyttötarkoituksen perusteella. Transaktiomenot sisällytetään rahoitusvarojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon silloin, kun kyseessä on erä, jota ei arvosteta käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä. Rahoitusvarojen taseesta pois kirjaaminen tapahtuu silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat -ryhmään luokitellaan sellaiset rahoitusvaroihin kuuluvat erät, jotka on hankittu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi tai jotka luokitellaan alkuperäisen kirjaamisen tapahtuessa käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi (käyvän arvon vaihtoehto). Fiskarsissa tähän ryhmään sisältyvät sijoitukset noteerattuihin arvopapereihin sekä ne johdannaiset, jotka eivät täytä suojauslaskennan ehtoja tai joiden suhteen ei sovelleta suojauslaskentaa.

Ryhmän erät arvostetaan käypään arvoon sekä alun perin kirjanpitoon merkittäessä että sen jälkeen. Noteerattujen sijoitusten käypä arvo perustuu raportointikauden päättymispäivänä noteerattuun markkinahintaan. Käyvän arvon muutokset, sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot, kirjataan tuloslaskelman rahoituseriin. Niiden johdannaisten, jotka eivät täytä suojauslaskennan ehtoja, käypien arvojen määrittämisperusteet on selostettu alla osiossa Johdannaiset ja suojauslaskenta.

Lainat ja muut saamiset

Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteitä tai määritettävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla, eikä Fiskars pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa tai alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä luokittele myytävissä oleviksi. Lainat ja muut saamiset -ryhmään kuuluvat lyhytaikaisista saamisista myyntisaamiset ja muut saamiset sekä pitkäaikaiset lainasaamiset, jotka on esitetty konsernitaseen erässä Muut sijoitukset.

Ryhmän erät arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Epävarmojen saamisten määrä arvioidaan perustuen yksittäisten erien riskiin. Arvion perusteella saamisia oikaistaan vastaamaan enintään todennäköistä arvoa. Lainat ja muut saamiset sisältyvät taseessa luonteensa mukaisesti lyhyt- tai pitkäaikaisiin varoihin: viimeksi mainittuihin, mikäli ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua raportointikauden päättymispäivästä.

Myytävissä olevat rahoitusvarat

Myytävissä oleviin rahoitusvaroihin on luokiteltu ne johdannaisvaroihin kuulumattomat varat, jotka on nimenomaisesti määritelty tähän ryhmään kuuluviksi tai joita ei ole luokiteltu johonkin muuhun ryhmään. Fiskarsissa tähän ryhmään sisältyvät sijoitukset noteeraamattomiin arvopapereihin. Jos näiden sijoitusten käypiä arvoja ei voida määrittää luotettavasti, ne arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon. Myytävissä olevat rahoitusvarat sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin, ellei konserni ole luopumassa niistä 12 kuukauden kuluessa raportointikauden päättymispäivästä, jolloin ne sisällytetään lyhytaikaisiin varoihin.

Rahavarat

Taseen Rahavarat -erään sisältyvät käteisvarat, eli käteinen raha ja vaadittaessa maksettavat talletukset, sekä muut rahavarat. Muut rahavarat koostuvat erittäin likvideistä sijoituksista, jotka ovat helposti vaihdettavissa etukäteen tiedossa olevaan määrään käteisvaroja ja joiden arvonmuutosten riski on vähäinen. Muihin rahavaroihin luettavien erien juoksuaika on hankinta-ajankohtana enintään kolme kuukautta. Luotollisten tilien velkasaldot sisältyvät lyhytaikaisiin korollisiin rahoitusvelkoihin.

Rahoitusvelat

Fiskarsin rahoitusvelat luokitellaan seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat (sisältäen johdannaisvelat) sekä jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat velat. Rahoitusvelat kirjataan alun perin kirjanpitoon käypään arvoon. Transaktiomenot sisällytetään jaksotettuun hankintamenoon arvostettavien rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Myöhemmin rahoitusvelat arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon, lukuun ottamatta johdannaisvelkoja jotka arvostetaan käypään arvoon. Rahoitusvelat luokitellaan pitkäaikaisiin ja lyhytaikaisiin velkoihin: jälkimmäisiin kuuluvat kaikki ne rahoitusvelat, joiden maksua konsernilla ei ole ehdotonta oikeutta siirtää vähintään 12 kuukauden päähän raportointikauden päättymispäivästä. Rahoitusvelka (tai sen osa) kirjataan pois taseesta vasta silloin, kun velka on lakannut olemasta olemassa, eli kun sopimuksessa yksilöity velvoite on täytetty tai kumottu tai sen voimassaolo on lakannut.

Johdannaiset ja suojauslaskenta

Johdannaiset on luokiteltu käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusinstrumentteihin. Johdannaiset arvostetaan alun perin kirjanpitoon merkittäessä alkuperäiseen hankintamenoon ja sen jälkeen kunkin raportointikauden päättymispäivän käypään arvoon. Johdannaisten käyvät arvot perustuvat vallitseviin markkina-arvoihin tai arvoihin, jotka on johdettu markkina-arvoista raportointikauden päättymispäivänä. Käypään arvoon arvostamisesta syntyvät voitot ja tappiot samoin kuin käypien arvojen muutokset kirjataan suojattavan erän perusteella myyntien ja ostojen oikaisuksi tai rahoituseriin. Fiskars on soveltanut rahavirran suojauslaskentaa käypien arvojen muutoksiin kassavirtasuojaukseen suunniteltujen, kelvollisten ja tehokkaiden johdannaisten osalta. Muutokset on kirjattu Muihin laajan tuloksen eriin.

Käyvän arvon luokittelu

Hierarkiatasoon 1 kuuluvat rahoitusinstrumentit, joille on olemassa aktiivisilla markkinoilla julkisesti noteerattu hinta, tasoon 2 instrumentit, joiden arvonmäärityksessä on käytetty suoraan havainnoitavissa olevia markkinahintoja ja tasoon 3 instrumentit, joiden arvonmääritykseen suoria markkinahintoja ei ole käytettävissä. Taso 1 sisältää pörssinoteeratut osakkeet, taso 2 korolliset velat ja johdannaiset ja taso 3 sijoitukset noteeraamattomiin osakkeisiin ja rahastoihin.

Varaukset ja ehdolliset velat

Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun sitä koskeva yksityiskohtainen ja asianmukainen suunnitelma on laadittu ja annettu TILINPÄÄTÖS 2011

niille, joita suunnitelma koskee, riittävä peruste odottaa, että uudelleenjärjestely toteutetaan. Varauksena kirjattava määrä vastaa parasta arviota menoista, joita olemassa olevan velvoitteen täyttäminen edellyttää raportointikauden päättymispäivänä. Jos osasta velvoitetta on mahdollista saada korvaus kolmannelta osapuolelta, korvaus kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi, kun korvauksen saaminen on käytännössä varmaa.

Konserni on osallisena liiketoimintaan liittyvissä riita- ja oikeusprosesseissa. Tilinpäätöksessä varaudutaan näihin liittyviin kustannuksiin, kun niiden määrä on arvioitavissa luotettavasti ja niiden toteutuminen on todennäköistä. Muuten kyseiset ehdolliset velat esitetään liitetietona.

Tuloverot

Konsernin verokulu muodostuu kunkin konserniyhtiön kauden verotettavaan tulokseen perustuvasta verosta sekä laskennallisten verovelkojen ja -saamisten muutoksesta. Kauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan käyttäen verokantaa, josta on säädetty tai joka on käytännössä hyväksytty raportointikauden päättymispäivään mennessä. Laskennallinen verovelka tai -saaminen kirjataan omaisuus- ja velkaerien verotuksellisten arvojen ja kirjanpidon arvojen välisistä väliaikaisista eroista käyttäen verokantaa, josta on säädetty tai joka on käytännössä hyväksytty raportointikauden päättymispäivään mennessä. Väliaikaisia eroja syntyy mm. vahvistetuista verotuksellisista tappioista, poistoeroista, varauksista, etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä, johdannaissopimusten arvostamisesta käypään arvoon, biologisista hyödykkeistä, konsernin sisäisen vaihto-omaisuuden katteen eliminoinnista sekä liiketoimintojen hankintojen yhteydessä tehdyistä omaisuus- ja velkaerien käypiin arvoihin perustuvista oikaisuista. Tytär- ja osakkuusyhtiöiden jakamattomista voittovaroista kirjataan laskennallinen verovelka, jos voitonjako on todennäköinen ja se aiheuttaa veroseuraamuksia. Laskennallinen verovelka sisältyy taseeseen kokonaisuudessaan ja laskennallinen verosaaminen arvioidun todennäköisen verohyödyn suuruisena. Verot kirjataan tulosvaikutteisesti, paitsi jos ne liittyvät muihin laajan tuloksen eriin. Tällöin myös tulovero kirjataan kyseisiin eriin.

Osingot

Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamaa osinkoa ei ole kirjattu tilinpäätökseen, vaan osingot kirjataan vasta yhtiökokouksen tekemän päätöksen perusteella.

Vuoden 2011 aikana käyttöönotetut IFRS-standardit ja -tulkinnat

Konserni on 1.1.2011 ottanut käyttöön seuraavat uudet tai muutetut standardit ja niiden tulkinnat. Näillä ei ollut merkittävää vaikutusta vuoden 2011 konsernitilinpäätökseen.

• • Uudistettu IAS 24 Lähipiiriä koskevat tiedot tilinpäätöksessä (voimassa 1.1.2011 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla).
• • Muutos IAS 32:een Rahoitusinstrumentit: esittämistapa liikkeeseen laskettujen oikeuksien luokittelu (voimassa 1.2.2010 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla).
• • Muutokset IFRIC 14:ään IAS 19 Etuuspohjaisesta järjestelystä johtuvan omaisuuserän yläraja, vähimmäisrahastointivaatimukset ja näiden välinen yhteys - Etukäteen suoritetut vähimmäisrahastointivaatimukseen perustuvat maksut (voimassa 1.1.2011 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla).
• • IFRIC 19 Rahoitusvelkojen kuolettaminen oman pääoman

ehtoisilla instrumenteilla (voimassa 1.7.2010 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla).

• IFRS-standardeihin tehdyt parannukset (Improvements to IFRSs -muutokset, toukokuu 2010; voimaan pääsääntöisesti 1.7.2010 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla).

Uusien ja uudistettujen IFRS-standardien ja -tulkintojen käyttöönotto

Alla kuvatut standardit, tulkinnat tai niiden muutokset on julkaistu, mutta konserni ei ole soveltanut näitä säännöksiä ennen niiden pakollista voimaantuloa. Konserni ottaa ne käyttöön niiden voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien.

* = Muutosta ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.

Fiskars selvittää seuraavien standardien vaikutusta konsernitilinpäätökseen:

• • Muutokset IFRS 7:ään Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot (voimaan 1.7.2011 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla).
• • Muutokset IAS 12:een Tuloverot* (voimaan 1.1.2012 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla).
• • Muutokset IAS 1:een Tilinpäätöksen esittäminen* (voimaan 1.7.2012 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla).
• • Muutos IAS 19:ään Työsuhde-etuudet* (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla).
• • IFRS 10 Konsernitilinpäätös* (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla).
• • IFRS 11 Yhteisjärjestelyt* (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla).
• • IFRS 12 Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot osuuksista muissa yhteisöissä* (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla).
• • IFRS 13 Käyvän arvon määrittäminen* (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla).
• • IAS 27 (uudistettu 2011) Erillistilinpäätös* (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla).
• • IAS 28 (uudistettu 2011) Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä* (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla).
• • IFRIC 20 Stripping Costs in the Production Phase of a Surface Mine* (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla).
• • Muutokset IFRS 7:ään Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot* (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla).
• • Muutokset IAS 32:een Rahoitusinstrumentit: esittämistapa* (voimaan 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla).
• • IFRS 9 Rahoitusinstrumentit* ja siihen tehdyt muutokset (IASB on lykännyt standardin tulemaan voimaan 1.1.2015 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla (aiemmin 1.1.2013)).

Muiden uusien ja muutettujen standardien tai tulkintojen käyttöönotolla ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta Fiskarsin konsernitilinpäätökseen.

2. Segmentti-informaatio

Fiskarsin toimintasegmentit ovat EMEA (Eurooppa, Lähi-itä sekä Aasian ja Tyynenmeren alue), Amerikka, Wärtsilä (osakkuusyhtiö) ja Muut. Jako perustuu konsernin sisäiseen johdon raportointiin, joka pohjautuu maantieteellisiin alueisiin. Toiminnot jaetaan edelleen liiketoimintaalueisiin.

Toimintasegmentit

• • EMEA: Tuotot muodostuvat kodin, puutarhan ja ulkoilun kuluttajatuotteiden myynnistä vähittäiskauppiaille Euroopassa, Lähi-idässä sekä Aasiassa ja Tyynenmeren alueella. Lisäksi kodintuotteita myydään omissa myymälöissä suoraan kuluttajille.
• • Amerikka: Tuotot muodostuvat kodin, puutarhan ja ulkoilun kuluttajatuotteiden myynnistä vähittäiskauppiaille Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Latinalaisessa Amerikassa.
• • Muut: Tuotot muodostuvat lähinnä kiinteistöjen vuokratuloista ja puun myynnistä Suomessa. Muut-segmentti muodostuu Kiinteistöistä ja konsernihallinnon toiminnoista.
• • Osakkuusyhtiö Wärtsilä: Tuottoja ovat osuus osakkuusyhtiön tuloksesta.

Segmenttien välinen myynti ei ole merkittävää. Myynti on markkinaehtoista. Kiinteistöt-ryhmä omistaa ja vuokraa konserniyhtiöille Suomessa kiinteistöjä tuotannolliseen käyttöön.

Johto seuraa toimintasegmenttien liiketulosta erikseen päätöksentekoa varten. Segmentin varat ja velat jaotellaan niiden maantieteellisen sijainnin mukaisesti. Rahoitustuottoja ja -kuluja sekä tuloveroja ohjataan konsernitasolla, joten niitä ei kohdisteta segmenteille.

Amerikassa Fiskarsin tuotemerkeillä myytävien tuotteiden jakelu, logistiikka ja kuluttajatottumukset ovat hyvin saman tyyppisiä eri liiketoiminta-alueilla. EMEA-alueella markkinat ja jakelu ovat eriytyneet, mutta asiakkaan kannalta liiketoiminta-alueet toimivat samassa ympäristössä.

Liiketoiminta-alueet

Liiketoiminta-alueet ovat Home (koti), Garden (puutarha), Outdoor (ulkoilu). Tuotot raportoidaan liiketoiminta-alueille asiakkaille myytyjen tuotteiden luonteen mukaisesti. Liiketoiminta-alueiden välinen myynti ei ole merkittävää.

Kohdistamattomat erät

Tuloslaskelman kohdistamattomat erät sisältävät konsernin jakamattomia kuluja ja tuottoja. Kohdistamattomat varat sisältävät pääasiassa konsernin hallintoon liittyviä eriä, verosaamisia, lainasaamisia, osakkeita ja osuuksia. Kohdistamattomat velat sisältävät pitkä- ja lyhytaikaisia lainoja ja verovelkoja. Myös osa uudelleenjärjestelykustannuksista on kohdistamatonta.

Fiskarsilla ei ole asiakkaita joiden osuus konsernin liikevaihdosta ylittäisi 10 %.

Toimintasegmentit

2011

				Osakkuus	Kohdistamat
				yhtiö	mattomat ja	Konserni
M€	EMEA	Amerikka	Muut	Wärtsilä	eliminoinnit	yhteensä
Ulkoinen liikevaihto	509,8	228,7	4,1			742,5
Sisäinen liikevaihto, segmenttien välinen	7,0	3,8	2,1		–12,9	0,0
Liikevaihto	516,8	232,5	6,2		–12,9	742,5
Liiketulos ilman kertaluonteisia kuluja	42,0	31,6	–11,4			62,1
Kertaluonteiset erät *)	–8,3	–1,1				–9,3
Liiketulos	33,7	30,5	–11,4			52,8
Biologisten hyödykkeiden käyvän arvon muutos			–1,0			–1,0
Osuus osakkuusyhtiön tuloksesta	0,0			42,7		42,7
Wärtsilän osakkeiden realisointitulos					69,8	69,8
Rahoitustuotot ja -kulut					–2,4	–2,4
Tulos ennen veroja						161,8
Tuloverot					–5,5	–5,5
Tilikauden tulos						156,3
Varat	512,5	216,3	306,3	300,8	–395,6	940,2
Velat	332,5	74,5	366,1		–387,2	385,9
Investoinnit	13,4	3,9	7,5			24,7
Poistot ja arvonalentumiset	15,1	4,5	1,9			21,5

*) Sisältää Silvan myyntiin liittyvän 5,3 milj.euron kertaluonteisen tappion, kilpailunrajoitusmaksuun liittyvän 3,0 milj. euron kertaluonteisen kulun ja

1,1 milj. euron tuotteiden takaisinvetoon liittyvän kertaluonteisen tappion.

2010

				Osakkuus yhtiö	Kohdistamat mattomat ja	Konserni
M€	EMEA	Amerikka	Muut	Wärtsilä	eliminoinnit	yhteensä
Ulkoinen liikevaihto	493,0	219,1	3,8			715,9
Sisäinen liikevaihto, segmenttien välinen	9,4	4,0	2,4		–15,8	0,0
Liikevaihto	502,4	223,1	6,2		–15,8	715,9
Liiketulos ilman kertaluonteisia kuluja	44,4	28,1	–12,1			60,4
Kertaluonteiset erät *)	–11,3					–11,3
Liiketulos	33,1	28,1	–12,1			49,1
Biologisten hyödykkeiden käyvän arvon muutos			–2,2			–2,2
Osuus osakkuusyhtiön tuloksesta	0,0			65,9		66,0
Rahoitustuotot ja -kulut					–6,1	–6,1
Tulos ennen veroja						106,7
Tuloverot					–12,4	–12,4
Tilikauden tulos						94,3
Varat	550,0	178,0	180,8	341,0	–270,7	979,0
Velat	436,1	62,8	384,0		–457,3	425,5
Investoinnit	12,9	3,4	2,3			18,6
Poistot ja arvonalentumiset	27,5*)	5,6	1,8			34,9

*) Sisältää kertaluonteisia eriä –11,3 milj.euroa (BA Outdoorin liikearvon arvonalentumistappio).

Liikevaihto liiketoiminta-alueittain

M€	2011	2010
Home	306,3	309,4
Garden	294,3	274,5
Outdoor	137,8	128,3
Muut	4,1	3,8
Yhteensä	742,5	715,9

Maantieteellinen informaatio

M€	2011	2010
Liikevaihto Suomesta	174,0	166,0
Liikevaihto USA:sta	205,0	199,9
Liikevaihto muista maista	363,6	350,0
Yhteensä	742,5	715,9
M€	2011	2010
Varat Suomessa ) *)	466,1	574,8
Varat muissa maissa *)	194,9	127,6
Yhteensä	660,9	702,4

*) Pysyvät vastaavat poislukien verosaamiset.

**) Varat Suomessa sisältävät myös osakkuusyhtiö Wärtsilän.

3. KERTALUONTEISET KULUT

Tilikaudella 2011 kirjattiin kertaluonteisina kuluina Silvan myyntiin liittyvä 5,3 miljoonan euron tappio, kilpailunrajoitusmaksuun liittyvä 3,0 miljoonan euron kulu ja tuotteiden takaisinvetoon liittyvä 1,1 miljoonan euron tappio, yhteensä 9,3 miljoonaa euroa.

Tilikaudella 2010 kirjattiin kertaluonteisena kuluna liiketoimintaalue Outdoorin liikearvon arvonalentumistappio, 11,3 miljoonaa euroa.

4. LIIKETOIMINTAHANKINNAT JA -MYYNNIT

2011

Wärtsilän osakkeiden myynti

Fiskarsin täysin omistama tytäryhtiö Avlis AB myi 1 974 320 Wärtsilän osaketta eli 11,7 % Wärtsilä-omistuksestaan pääasiassa kansainvälisille sijoittajille yhteensä 110,6 miljoonalla eurolla vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä. Osakekohtainen hinta oli 56,00 euroa (antikorjattuna 28,00) osakkeelta. Fiskars-konserni kirjasi myynnistä noin 69,8 miljoonan euron voiton. Kaupan seurauksena Fiskars-konserni omistaa Wärtsilän osakkeista ja äänistä 15,1 % ja säilyy Wärtsilän suurimpana yksittäisenä osakkeenomistajana.

Silvan osakkeiden myynti

Fiskarsin täysin omistama tytäryhtiö Avlis AB myi tytäryhtiönsä Silva Sweden AB:n osakekannan sijoitusyhtiö Karnellille heinäkuussa 2011. Silva oli osa Fiskarsin Outdoor –liiketoiminta-aluetta. Silva-liiketoiminnan liikevaihto vuonna 2010 oli 15 miljoonaa euroa ja yhtiön palveluksessa oli noin 220 henkilöä.

Luovutetut rahavarat olivat 0,1 milj.euroa, aineettomat ja aineelliset hyödykkeet 4,5 milj.euroa ja käyttöpääoma 6,0 miljoonaa euroa.

Fiskars kirjasi Silvan myynnistä noin 5,3 miljoonan euron kertaluonteisen luovutustappion kolmannen vuosineljänneksen tulokseen. Osakkeiden myynnillä oli noin 6,3 miljoonan euron positiivinen vaikutus investointien rahavirtaan.

2010

Vuonna 2010 ei ollut liiketoimintahankintoja eikä -myyntejä.

5. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT

M€	2011	2010
Käyttöomaisuuden myyntivoitot	0,3	1,1
Vuokratuotot	0,5	0,5
Muut	1,4	0,5
Yhteensä	2,2	2,1

6. LIIKETOIMINNAN KULUT

Toimintokohtaiset kulut kululajeittain

M€	2011	2010
Aineet ja tarvikkeet	364,3	377,1
Varaston muutos	14,4	–9,7
Työsuhde-etuudet	171,7	172,8
Poistot ja arvonalentumiset	21,5	34,9
Ulkoiset palvelut	61,7	48,2
Muut	58,3	45,7
Yhteensä	691,9	668,9

Liiketoiminnan muut kulut

M€	2011	2010
Käyttöomaisuuden myyntitappiot	0,2	0,0
Tytäryhtiöosakkeiden myyntitappiot	5,3	0,0
Käyttöomaisuuden romutustappiot	0,4	0,3
Kilpailunrajoitusmaksu	3,0
Muut	0,9	0,0
Yhteensä	9,7	0,3

Poistot ja arvonalentumiset hyödykeryhmittäin

M€	2011	2010
Rakennukset	1,5	2,7
Koneet ja kalusto	13,9	13,9
Aineettomat hyödykkeet	4,6	5,9
Sijoituskiinteistöt	1,4	1,1
Liikearvon arvonalennus	0,0	11,3
Yhteensä	21,5	34,9

Tilintarkastajien palkkiot

M€	2011	2010
Tilintarkastuspalkkiot	0,7	0,7
Todistukset ja lausunnot	0,0	0,0
Veroneuvonta	0,3	0,3
Muut palkkiot	0,1	0,1
Yhteensä	1,1	1,1

Konsernin tilintarkastaja vuosina 2010 ja 2011 oli KPMG.

7. TYÖSUHDE-ETUUDET JA HENKILÖSTÖ

Työsuhde-etuudet

M€	2011	2010
Palkat ja palkkiot	135,8	136,8
Muut henkilösivukulut	18,7	18,8
Eläkekulut maksupohjaisista järjestelyistä	15,3	15,4
Eläkekulut etuuspohjaisista järjestelyistä	0,3	0,3
Muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet	0,9	0,8
Irtisanomiskorvaukset	0,6	0,7
Yhteensä	171,7	172,8

Henkilöstö kauden lopussa

	2011	2010
Suomi	1 670	1 678
Muu Eurooppa	1 174	1 377
Yhdysvallat	555	570
Muut	175	319
Yhteensä	3 574	3 944

Henkilöstö (FTE) keskimäärin

	2011	2010
Välittömät	1 507	1 790
Välilliset	2 038	1 822
Yhteensä	3 545	3 612

Fiskars käyttää seuraavia määritelmiä henkilöstömäärien raportoinnissa:

Henkilöstö kauden lopussa = palkkakirjanpidon mukaan aktiivisessa työsuhteessa oleva henkilöstö kauden lopussa.

Henkilöstö (FTE) keskimäärin = tehdyn työtuntimäärän perustella kokopäiväiseksi muunnettu henkilömäärä kauden aikana.

8. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT

M€	2011	2010
Wärtsilän osakkeiden realisointitulos	69,8
Osinkotuotot käypään arvoon tulos
vaikutteisesti kirjattavista sijoituksista	0,0	0,0
Korkotuotot rahavaroista	0,0	0,7
Muiden osakkeiden arvostus käypään
arvoon tulosvaikutteisesti	2,1
Kurssivoitot ja -tappiot kaupallisten
kassavirtojen suojauksista	2,9	–1,5
Kurssivoitot ja -tappiot, muut	0,1	0,9
Rahoitustuotot yhteensä	74,9	0,1
Korkokulut jaksotettuun hankinta
menoon arvostettavista veloista	–4,6	–4,6
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon
arvostettavasta rahoitusleasingista	–0,7	–0,7
Voitot (tappiot) käypään arvoon tulos
vaikutteisesti kirjattavista johdannaisista	–1,0	0,9
Muut rahoituskulut	–1,2	–1,7
Rahoituskulut yhteensä	–7,5	–6,2
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	67,4	–6,1

Tuloverot tuloslaskelmassa

M€	2011	2010
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero	–17,8	–11,7
Edellisten tilikausien verot	0,2	1,5
Laskennallisten verojen muutos	12,1	–2,2
Tuloverot yhteensä	–5,5	–12,4

Efektiivisen verokannan täsmäytyslaskelma

M€	2011	2010
Emoyhtiön kotimaan verokanta	26%	26%
Tulos ennen veroja	161,8	106,7
Verot laskettuna kotimaan
verokannalla	–42,1	–27,7
Paikallisten verokantojen erojen vaikutus	–2,3	–1,2
Verot aikaisemmilta tilikausilta	0,2	1,5
Osakkuusyhtiökirjausten vaikutus	11,1	17,1
Wärtsilä-osakkeiden myynnin vaikutus	18,2
Käypään arvoon oikaisut ja muut
verovapaat tulot	1,6	0,6
Myytyjen toimintojen vaikutus	1,0
Vähennyskelvottomat kulut	–2,0	–3,6
Verokantojen muutosten vaikutus	2,0
Käytetty kirjaamaton ja tappiosta
huomioimaton verosaatava	–2,9	0,6
Verosaatavien arvostuksen muutos	9,7	0,9
Muut erot	–0,1	–0,6
Verot tuloslaskelmassa	–5,5	–12,4

Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot

2011

M€	Yhteensä	Vero	Netto
Muuntoeron muutos	3,5		3,5
Osuus osakkuusyhtiön muista laajan
tuloksen eristä	–2,4		–2,4
Rahavirran suojaukset	–0,7	0,2	–0,5
Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen
vakuutusmatemaattiset voitot (tappiot)	–0,5	0,2	–0,3
Tilikauden muut laajan tuloksen erät	–0,1	0,4	0,2

2010

M€	Yhteensä	Vero	Netto
Muuntoeron muutos	10,1		10,1
Suoraan omaan pääomaan kirjatut muutokset osakkuusyhtiössä	–12,5		–12,5
Rahavirran suojaukset	–0,1		–0,1
Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen vakuutusmatemaattiset voitot (tappiot)	–0,8	0,2	–0,5
Tilikauden muut laajan tuloksen erät	–3,3	0,2	–3,1

Laskennalliset tuloverot taseessa

2011

Laskennalliset verosaamiset		Tulos	Laajaan
		laskelmaan	tulokseen	Siirrot ja
M€	1.1.2011	kirjatut	kirjatut	muuntoerot	31.12.2011
Eläkevelvoitteet	1,3	1,1	0,1	0,0	2,6
Varaukset	8,5	1,2		0,2	10,0
Yhdistelyn ja eliminointien vaikutukset	1,3	–0,1		0,0	1,3
Poistoerot	0,9	–0,2		0,0	0,7
Vahvistetut tappiot	19,2	–2,9		–0,6	15,7
Laskennallisten verosaamisten vähennyserä	–20,2	11,8		–0,2	–8,6
Muut väliaikaiset erot	4,7	1,1	0,2	0,1	6,1
Laskennallinen verosaaminen yhteensä	15,9	12,0	0,3	–0,4	27,8
Netotettu laskennallisesta verovelasta	–0,7			–0,1	–0,8
Laskennallinen verosaaminen, netto	15,2	12,0	0,3	–0,5	27,0

Laskennalliset verovelat		Tulos	Laajaan
		laskelmaan	tulokseen	Siirrot ja
M€	1.1.2011	kirjatut	kirjatut	muuntoerot	31.12.2011
Poistoerot	4,3	0,1		0,0	4,5
Käyvän arvon muutokset	11,2	0,3			11,5
Yhdistelyn ja eliminointien vaikutukset *)	30,0	–3,0		–0,6	26,4
Muut väliaikaiset erot	0,9	2,5	–0,1	0,1	3,5
Laskennallinen verovelka yhteensä	46,4	–0,1	–0,1	–0,4	45,8
Netotettu laskennallisesta verosaamisesta	–0,7	0,0	0,0	–0,1	–0,8
Laskennallinen verovelka, netto	45,8	–0,1	–0,1	–0,6	45,0
Laskennalliset verosaamiset (+) / -velat (–), netto	–30,6				–18,0

*) Koostuu pääasiassa käypään arvoon oikaisuista liiketoimintojen yhdistämisessä.

Laskennalliset verosaamiset		Tulos laskelmaan	Laajaan tulokseen	Siirrot ja
M€	1.1.2010	kirjatut	kirjatut	muuntoerot	31.12.2010
Eläkevelvoitteet	1,9	–1,4	0,2	0,5	1,3
Varaukset	10,1	–0,8		–0,7	8,5
Yhdistelyn ja eliminointien vaikutukset	1,9	–0,6		0,0	1,3
Poistoerot	0,7	0,1		0,0	0,9
Vahvistetut tappiot	20,7	–1,7		0,3	19,2
Laskennallisten verosaamisten vähennyserä	–21,1	1,3		–0,4	–20,2
Muut väliaikaiset erot	4,0	0,0		0,7	4,7
Laskennallinen verosaaminen yhteensä	18,3	–3,1	0,2	0,4	15,9
Netotettu laskennallisesta verovelasta	–0,5	–0,1	–0,1	0,0	–0,7
Laskennallinen verosaaminen, netto	17,8	–3,2	0,1	0,5	15,2

Laskennalliset verovelat		Tulos	Laajaan
		laskelmaan	tulokseen	Siirrot ja
M€	1.1.2010	kirjatut	kirjatut	muuntoerot	31.12.2010
Poistoerot	4,2	0,0		0,1	4,3
Käyvän arvon muutokset	11,8	–0,6			11,2
Yhdistelyn ja eliminointien vaikutukset *)	31,3	–0,5		–0,8	30,0
Muut väliaikaiset erot	0,3	0,2		0,3	0,9
Laskennallinen verovelka yhteensä	47,6	–0,9	0,0	–0,3	46,4
Netotettu laskennallisesta verosaamisesta	–0,5	–0,1	–0,1	0,0	–0,7
Laskennallinen verovelka, netto	47,2	–1,0	–0,1	–0,3	45,8
Laskennalliset verosaamiset (+) / -velat (–), netto	–29,4				–30,6

*) Koostuu pääasiassa käypään arvoon oikaisuista liiketoimintojen yhdistämisessä.

Laskennalliset verosaamiset ja -velat vähennetään toisistaan, mikäli on olemassa laillinen toimeenpantavissa oleva oikeus kuitata verosaamisia verovelkoja vastaan ja kun jaksotetut tuloverot kohdistuvat samaa veroviranomaista kohtaan. Voitonjako on konsernin itse päätettävissä. Osakkuusyhtiö Wärtsilä on pörssiyhtiö, ja sen osingonjako on Fiskarsille verovapaata. Verot, jotka liittyvät rahavirran suojaukseen ja vakuutusmatemaattisiin voittoihin ja tappioihin, on kirjattu muihin laajan tuloksen eriin. Konsernilla on käyttämättömiä verotuksessa vahvistettuja tappioita, joista johtuvia verosaamisia oli tilikauden päättyessä 15,7 milj. euroa (19,2). Verosaamisten arvostusvaraus on kirjattu verosaamisia vastaan, jotta verosaamisten määrä ei ylittäisi todennäköistä verotettavaa tuloa tulevina vuosina. Vahvistetut tappiot, arvostusvaraus huomioiden, eivät vanhene seuraavien viiden vuoden aikana. Tuloslaskelmaan kirjatut verot on eritelty aiemmin tässä liitetieto 9:ssä.

10. OSAKEKOHTAINEN TULOS

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla kantaosakkeiden omistajille kuuluva tilikauden tulos ulkona olevien osakkeiden määrän painotetulla keskiarvolla tilikauden aikana. Fiskars-konsernilla ei ole avoimia optio-ohjelmia tai muita rahoitusinstrumentteja, joilla olisi laimennusvaikutuksia, joten laimennettu osakekohtainen tulos on sama kuin laimentamaton.

2011	2010
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos, M€ 156,3	94,3
Osakkeiden lukumäärä 82 023 341	82 023 341
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo 81 908 714	81 910 722
Osakekohtainen tulos, euroa (laimentamaton) 1,91	1,15
Osakekohtainen tulos, euroa (laimennettu) 1,91	1,15

11. LIIKEARVO

M€	2011	2010
Hankintamenot 1.1.	119,8	117,5
Tilikauden muuntoerot	1,5	2,3
Vähennykset	–11,3
Hankintamenot 31.12.	110,1	119,8
Kertyneet arvonalentumiset 1.1.	31,2	18,1
Tilikauden muuntoerot	1,5	1,8
Arvonalennukset	0,0	11,3
Vähennykset	–11,3
Kertyneet arvonalentumiset 31.12.	21,4	31,2
Kirjanpitoarvo 31.12.	88,6	88,6

Liikearvosta ei kirjata säännönmukaisia poistoja vaan sitä testataan arvonalentumisen varalta.

Liikearvoa sisältävien rahavirtaa tuottavien yksikköjen arvonalentumistestaus

Liikearvon kohdistus rahavirtaa tuottaville yksiköille:

M€	2011	2010
Home	73,8	73,8
Garden	14,8	14,9
Yhteensä	88,6	88,6

Yrityshankinnoista syntynyt liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille (RTY). Liiketoiminta-alueet, jotka muodostavat RTY:t, ovat Home, Garden ja Outdoor*. RTY:n käyttöarvo määritellään tulevien viiden vuoden rahavirtojen nykyarvona perustuen johdon hyväksymiin strategiasuunnitelmiin. Suunnittelukauden ylittävät rahavirrat lasketaan käyttäen ns. loppuarvomenetelmää. Diskonttokorkona käytetään Fiskarsin määrittelemää pääomakustannuksen painotettua keskiarvoa verojen jälkeen (WACC). Diskonttokoron osatekijät ovat riskitön korko, markkinariskipreemio, yrityskohtainen riskilisä, teollisuuskohtainen beta, vieraan pääoman kustannus ja velan ja oman pääoman suhde. Arvonalentumistestausten perusteella mikään RTY ei osoittanut liikearvon alaskirjaustarvetta 31.12.2011.

* Fiskars-konserni kirjasi vuoden 2010 arvonalentumistestauksen perusteella Silva-liiketoiminnan koko liikearvon liikearvon arvonalentumistappiona. Yhteensä 11,3 miljoonan euron suuruinen arvonalentumistappio kohdistui Outdoor-liiketoimintaan. Fiskars myi ruotsalaisen tytäryhtiönsä Silva Sweden AB:n osakekannan ruotsalaiselle sijoitusyhtiölle Karnellille heinäkuussa 2011.

Käytetyt keskeisimmät olettamukset arvonalennustestauksessa

%	2011	2010
Myynnin keskimääräinen kasvu	1,8	1,8
Loppuarvojakson kasvuolettama
jäännösarvoa laskettaessa	2,5	2,5
WACC ennen veroja	6,9	6,6

Testeissä suunnittelukauden myynnin keskimääräisiä kasvuolettamia on maltillistettu verrattuna strategiasuunnitelmiin.

Arvonalennustestauksessa käytetty EBIT on RTY:n todellinen kolmen viimeisen vuoden keskimääräinen EBIT-% suhteessa liikevaihtoon. Tätä käytetään johdonmukaisesti kaikille ajanjaksoille viiden vuoden kassavirtalaskelmassa.

Herkkyysanalyysi

Jokaisen RTY:n arvostukselle on tehty herkkyysanalyysi käyttämällä erilaisia pessimistisempiä skenaarioita keskeisille arvonalentumistestauksessa käytetyille muuttujille. Johto arvioi, ettei minkään käytetyn keskeisen muuttujan jokseenkin mahdollinen muutos johda arvonalennuksiin diskontattujen kassavirtojen ylittäessä huomattavasti testattujen omaisuuserien arvot.

12. AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

M€	2011	2010
Hankintamenot 1.1.	180,3	157,2
Tilikauden muuntoerot	0,6	1,6
Silvan myynti	–3,4	0,0
Lisäykset	5,0	1,2
Vähennykset	–0,5	–0,7
Siirrot tase-erien välillä	2,2	21,0
Hankintamenot 31.12.	184,2	180,3
Kertyneet suunnitelmapoistot 1.1.	55,0	32,3
Tilikauden muuntoerot	0,8	1,3
Tilikauden suunnitelmapoistot	4,6	5,9
Vähennykset	–0,5	–0,7
Siirrot tase-erien välillä	–0,9	16,2
Kertyneet suunnitelmapoistot 31.12.	59,0	55,0
Kirjanpitoarvo 31.12.	125,2	125,4
Aineettomiin hyödykkeisiin sisältyvät tavaramerkit 102,2		106,4

Koska tavaramerkeistä saadut hyödyt eivät ole aikasidonnaisia, niistä ei tehdä poistoja, vaan ne testataan vähintään vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta "relief from royalty" -menetelmää käyttäen. Tavaramerkkien kerryttämät rahavirrat määritellään tunnistamalla kunkin tavaramerkin kerryttämä liikevaihto. Tavaramerkin käyttöarvo määritellään tulevien kassavirtojen nykyarvona perustuen johdon hyväksymiin kahdeksan vuoden kassavirtalaskelmiin. Kahdeksan vuoden suunnittelukauden ylittävät rahavirrat lasketaan käyttäen ns. loppuarvomenetelmää. Arvonalentumistestausten perusteella tavaramerkkien arvonalentamiselle ei ollut tarvetta tilikausilla 2011 ja 2010.

Käytetyt keskeisimmät olettamukset arvonalennustestauksessa

%	2011	2010
Myynnin keskimääräinen kasvu	1,9	1,9
Loppuarvojakson kasvuolettama
jäännösarvoa laskettaessa	3,0	3,0
WACC ennen veroja *)	7,9	7,6
*) Käytetty prosenttiyksikön korkeampaa riskipreemiota kuin

Käytetty prosenttiyksikön korkeampaa riskipreemiota kuin goodwill-testauksessa.

Herkkyysanalyysi

Jokaisen tavaramerkin arvostukselle on tehty herkkyysanalyysi käyttämällä erilaisia pessimistisempiä skenaarioita keskeisille arvonalentumistestauksessa käytetyille muuttujille. Johto arvioi, ettei minkään käytetyn keskeisen muuttujan jokseenkin mahdollinen muutos johda arvonalennuksiin.

Investointisitoumukset aineettomiin hyödykkeisiin 1,2

13. AINEELLISET HYÖDYKKEET

2011

			Rahoitus
			leasingillä		Kesken
	Maa- ja		hankitut	Koneet	eräiset
M€	vesialueet	Rakennukset	kiinteistöt	ja kalusto	investoinnit	Yhteensä
Hankintamenot 1.1.	16,5	52,2	14,1	160,7	7,3	250,8
Tilikauden muuntoerot	0,0	–0,3	0,5	–0,9	–0,1	–0,8
Liiketoimintahankinnat ja -myynnit	–0,1	–0,1		–1,1	–0,1	–1,5
Lisäykset	0,1	0,3		6,8	12,5	19,7
Vähennykset	0,0	–0,4		–9,5	0,0	–9,9
Siirrot tase-erien välillä	0,0	0,8		11,1	–15,3	–3,4
Hankintamenot 31.12.	16,5	52,5	14,6	167,2	4,3	255,0
Kertyneet suunnitelmapoistot 1.1.		26,4	11,7	117,7		155,8
Tilikauden muuntoerot		0,1	0,4	–1,1		–0,7
Tilikauden suunnitelmapoistot ja arvonalentumiset		1,4	0,1	13,9		15,4
Liiketoimintahankinnat ja -myynnit		–0,1		–0,6		–0,6
Vähennykset		–0,4	0,0	–8,7		–9,2
Siirrot tase-erien välillä		0,0	0,0	–0,2		–0,2
Kertyneet suunnitelmapoistot 31.12.		27,4	12,2	121,0		160,6
Kirjanpitoarvo 31.12.	16,5	25,1	2,4	46,2	4,3	94,4

2010

			Rahoitus
			leasingillä		Kesken
M€	Maa- ja vesialueet	Rakennukset	hankitut kiinteistöt	Koneet ja kalusto	eräiset investoinnit	Yhteensä
Hankintamenot 1.1.	16,3	51,3	13,1	189,2	2,5	272,4
Tilikauden muuntoerot	0,0	0,4	1,0	4,1	0,1	5,6
Lisäykset	0,2	0,2		4,4	12,8	17,6
Vähennykset	0,0	–0,7	0,0	–7,7	0,0	–8,5
Siirrot tase-erien välillä	0,0	1,0		–29,3	–8,0	–36,2
Hankintamenot 31.12.	16,5	52,2	14,1	160,7	7,3	250,8
Kertyneet suunnitelmapoistot 1.1.		24,9	10,3	137,7		172,9
Tilikauden muuntoerot		0,2	0,8	2,8		3,8
Tilikauden suunnitelmapoistot ja arvonalentumiset		2,1	0,6	14,3		17,0
Vähennykset		–0,7	0,0	–5,8		–6,5
Siirrot tase-erien välillä		–0,1	0,0	–31,3		–31,4
Kertyneet suunnitelmapoistot 31.12.		26,4	11,7	117,7		155,8
Kirjanpitoarvo 31.12.	16,5	25,8	2,4	42,9	7,3	95,0

Konsernilla ei ole merkittäviä investointisitoumuksia aineellisiin hyödykkeisiin.

14. BIOLOGISET HYÖDYKKEET

M€	2011	2010
Käypä arvo 1.1.	36,7	38,9
Kasvun aiheuttama lisäys	1,4	1,4
Hinnanmuutosten vaikutus	–1,0	–2,2
Vähennykset (hakkuut)	–1,5	–1,5
Käypä arvo taseessa 31.12.	35,6	36,7

Fiskarsilla on noin 15 000 hehtaaria maa- ja metsäomaisuutta Suomessa, mukaan lukien merkittävä maaomistus Fiskarsin Ruukissa. Fiskars käyttää biologisten varojen arvon määritykseen kolmen vuoden liukuvaa keskimääräistä kantohintaa kerrottuna arvioidulla määrällä.

15. SIJOITUSKIINTEISTÖT

M€	2011	2010
Hankintamenot 1.1.	18,6	20,4
Tilikauden muuntoerot	0,3	0,8
Lisäykset	0,0	0,0
Vähennykset	–0,1	–2,6
Hankintamenot 31.12.	18,8	18,6
Kertyneet suunnitelmapoistot 1.1.	11,0	11,9
Tilikauden muuntoerot	0,3	0,6
Tilikauden suunnitelmapoistot ja
arvonalentumiset	1,4	1,1
Vähennykset Kertyneet suunnitelmapoistot ja	–0,1	–2,5
arvonalennukset 31.12.	12,6	11,0
Kirjanpitoarvo 31.12.	6,2	7,6

Käypä arvo

Sijoituskiinteistöt koostuvat emoyhtiön Suomessa omistamasta Fiskarsin Ruukin alueesta ja Fiskars Brands Inc:n USA:ssa sijaitsevista rahoitusleasingkiinteistöistä, jotka eivät ole konsernin operatiivisessa käytössä. Ruukin alue on kulttuurisilta ja historiallisilta arvoiltaan ainutlaatuinen eikä sille näin ollen ole saatavissa verrokkiin perustuvaa markkina-arvoa.

Kirjanpitoarvot maittain

M€	2011	2010
Suomi	5,2	5,7
USA	1,0	1,9
Yhteensä	6,2	7,6

16. OSUUDET OSAKKUUSYHTIÖISSÄ

M€	2011	2010
Kirjanpitoarvo 1.1	341,0	316,8
Vähennykset	–40,0
Osuus osakkuusyhtiön tuloksesta	42,7	65,9
Saadut osingot	–40,9	–29,5
Osuus muista laajan tuloksen eristä	–2,0	–12,5
Muut muutokset		0,2
Kirjanpitoarvo 31.12.	300,8	341,0
Kirjanpitoarvon sisältämä liikearvo	54,0	61,2

Osuus osakkuusyhtiön tuloksesta koostuu tulososuudesta vähennettynä saaduilla osingoilla 40,9 milj. (29,5) euroa. Osuus muista laajan tuloksen eristä aiheutuu muutoksista osakkuusyhtiön omassa pääomassa. Helmikuussa 2011 Fiskars Oyj Abp:n täysin omistama tytäryhtiö Avlis AB myi 11,7 % Wärtsilä-omistuksestaan.

Osakkuusyhtiöiden taloudellinen yhteenveto

M€	2011	2010
WÄRTSILÄ OYJ ABP
Osuus-%	15,1	17,1
Varat	4 600	4 696
Velat	2 934	3 032
Oma pääoma	1 666	1 664
Liikevaihto	4 209	4 553
Tilikauden tulos	293	397

Fiskarsin merkittävin osakkuusyhtiö on Wärtsilä Oyj Abp. Fiskarsin omistusosuus Wärtsilän osakkeista oli 15,1 % (17,1 %) osakkeista ja äänistä. Osakkeet omistaa Fiskarsin kokonaan omistama tytäryhtiö Avlis AB. Fiskars on Wärtsilän suurin yksittäinen osakkeenomistaja, ja Fiskarsilla on huomattava vaikutusvalta Wärtsilään hallituksen jäsenmäärän kautta. Siten Fiskars yhdistelee Wärtsilän konsernitilinpäätökseensä osakkuusyhtiönä IAS 28:n mukaisesti.

Fiskarsin Wärtsilä-omistuksen markkina-arvo tilikauden 2011 lopussa oli 663,9 (961,9) milj. euroa.

17. RAHOITUSVARAT

Sijoitukset, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat

M€	2011	2010
Kirjanpitoarvo 1.1.	6,7	3,0
Lisäykset	0,2	3,5
Vähennykset	–0,3	–0,3
Käyvän arvon muutokset	2,2	0,5
Kirjanpitoarvo 31.12.	8,9	6,7

Sijoitukset sisältävät noteerattuja ja noteeraamattomia osakkeita sekä noteeraamattomat rahastot. Noteeratut osakkeet on arvostettu markkina-arvoon (käypien arvojen hierarkiataso 1). Noteeraamattomat osakkeet esitetään hankintamenoonsa (taso 3), koska niiden käypiä arvoja ei ole luotettavasti saatavilla. Noteeraamattomien rahastojen käyvät arvot perustuvat rahaston ilmoittamaan markkinaarvoon (taso 3). Käyvän arvon muutokset kirjataan tulokseen. Katso käypien arvojen luokittelutasot laadintaperiaatteista (liitetieto 1).

Muut sijoitukset

M€	2011	2010
Hankintamenot 1.1.	1,6	2,1
Tilikauden muuntoerot	0,0	–0,2
Lisäykset	0,1	0,0
Vähennykset	–0,4	–0,3
Muut muutokset	–0,1	0,0
Kirjanpitoarvo 31.12.	1,2	1,6

Muut sijoitukset koostuvat pitkäaikaisista saamisista ja ne esitetään hankintamenoon tai sitä alempaan käypään arvoon arvostettuna (taso 3).

18. VAIHTO-OMAISUUS

M€	2011	2010
Aineet ja tarvikkeet	22,8	25,0
Keskeneräiset tuotteet	10,9	13,8
Valmiit tuotteet/tavarat	97,3	108,4
Ennakkomaksut	0,2	0,3
Vaihto-omaisuuden arvo	131,2	147,6
Arvonalentumisvaraus	–12,9	–14,6
Yhteensä 31.12.	118,3	133,0

19. MYYNTISAAMISET JA MUUT SAAMISET

M€	2011	2010
Lainasaamiset	0,5	0,1
Myyntisaamiset	111,0	104,5
Ennakkomaksut	0,0	0,0
Johdannaiset	1,1	2,0
Muut saamiset	4,8	5,8
Siirtosaamiset	7,7	7,1
Yhteensä 31.12.	125,2	119,6

Myyntisaamiset, ikäjakauma

M€	2011	2010
Erääntymättömät saamiset	91,7	86,2
Erääntyneet, 0–30 päivää	16,1	16,3
Erääntyneet, 31–60 päivää	2,5	2,8
Erääntyneet, 61–90 päivää	1,1	1,0
Erääntyneet, 91–120 päivää	0,6	0,4
Erääntyneet, yli 120 päivää	2,4	1,5
Luottotappiovaraus 31.12.	–3,4	–3,7
Yhteensä 31.12.	111,0	104,5

Myyntisaamiset valuutoittain

M€	2011	2010
Tanskan kruunu (DKK)	6,8	7,3
Euro (EUR)	41,4	38,4
Norjan kruunu (NOK)	7,7	7,9
Ruotsin kruunu (SEK)	7,9	10,2
Englannin punta (GBP)	6,1	6,6
Yhdysvaltain dollari (USD)	31,6	24,5
Muut valuutat	9,4	9,6
Yhteensä 31.12.	111,0	104,5

Myyntisaamiset jakautuvat maantieteellisesti laajalle alueelle. Konsernin suurimmat asiakkaat ovat vakaan luottoluokituksen saaneita jälleenmyyntiliikkeitä. Luottotappioriskin on arvioitu olevan kohtalainen. Suurin mahdollinen luottotappioriski vastaa myyntisaamisten kokonaismäärää.

M€	2011	2010
Pankkitalletukset	6,1	5,8
Muut lyhytaikaiset sijoitukset	0,0	0,0
Yhteensä 31.12.	6,1	5,8

21. OSAKEPÄÄOMA

	2011	2010	2011	2010
	tuhatta kpl	tuhatta kpl	M€	M€
Osakepääoma
1.1.	82 023	82 023	77,5	77,5
Osakepääoma 31.12.	82 023	82 023	77,5	77,5
Omat osakkeet
1.1.	112,6	112,6	0,8	0,8
Muutos	5,5		0,1
Omat osakkeet 31.12.	118,1	112,6	0,9	0,8

Osakkeiden lukumäärä ja äänimäärä

			31.12.2011			31.12.2010
	Osakkeiden		Osakepääoma	Osakkeiden		Osakepääoma
	lukumäärä	äänimäärä	€	lukumäärä	äänimäärä	€
Osakkeet (1ääni/osake)	82 023 341	82 023 341	77 510 200	82 023 341	82 023 341	77 510 200
Yhteensä	82 023 341	82 023 341	77 510 200	82 023 341	82 023 341	77 510 200

22. RAHOITUS

Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma

M€	Käyvät	2011 Tase	Käyvät	2010 Tase
	arvot	arvot	arvot	arvot
Lainat rahoituslaitoksilta	66,5	66,5	65,0	65,0
Rahoitusleasingvelat	8,8	8,8	12,2	11,0
Muut velat	0,1	0,1	0,1	0,1
Yhteensä 31.12.	75,4	75,4	77,4	76,2

Kaikki korolliset velat on arvostettu jaksotettuun hankintamenoon. Korollisten velkojen käyvät arvot on laskettu diskonttaamalla velkaan liittyvät rahavirrat tilinpäätöspäivän markkinakorolla (käypien arvojen hierarkia taso 2).

Rahoitusleasingvelat

M€	2011	2010
Rahoitusleasingvelat erääntyvät seuraavasti
Alle vuoden kuluessa	2,1	2,0
1–5 vuoden kuluessa	6,7	7,2
Yli 5 vuoden kuluessa	4,2	6,3
Leasingvelkojen vähimmäisarvo yhteensä	12,9	15,5

Vähimmäisvuokrien nykyarvo

M€	2011	2010
Alle vuoden kuluessa	1,5	1,5
1–5 vuoden kuluessa	5,5	5,8
Yli 5 vuoden kuluessa	3,3	5,2
Vähimmäisvuokrien nykyarvo yhteensä	10,3	12,4
Tulevaisuudessa kertyvät rahoituskulut	2,6	3,1

Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma

	Käyvät	2011 Tase	Käyvät	2010 Tase
M€	arvot	arvot	arvot	arvot
Luotolliset pankkitilit	8,9	8,9	14,2	14,2
Yritystodistukset	72,0	72,0	114,4	114,4
Rahoitusleasingvelat	1,5	1,5	1,5	1,5
Muut velat	0,0	0,0	0,1	0,1
Yhteensä 31.12.	82,5	82,5	130,1	130,1

Velkojen erääntyminen

Konsernilla on likviditeetin varmistamiseksi käyttämättömiä luottolimiittejä 455 milj.euroa (405). Valmiusluottosopimusten keskimääräinen erääntymisaika oli tilikauden päättyessä 3,2 vuotta (3,6 vuotta). Sopimuksiin luottolimiiteistä sekä pitkäaikaisista lainoista sisältyy muun muassa vakavaraisuuteen liittyviä ehtoja, joiden noudattamatta jättäminen johtaisi sopimusten ennen aikaiseen erääntymiseen. Mahdollinen ehtojen rikkoontuminen edellyttäisi vakavaraisuuden huomattavaa heikentymistä nykyisestä.

2011

M€	2012	2013	2014	2015	2016	Myöhemmin	Yhteensä
Luotolliset pankkitilit	8,9						8,9
Yritystodistukset	72,0						72,0
korot	0,5						0,5
Muut velat						0,1	0,1
Lainat rahoituslaitoksilta			14,0	22,5		30,0	66,5
korot	1,5	1,8	1,7	1,2	0,7	1,1	8,0
Rahoitusleasingvelat	1,5	1,7	1,8	1,0	0,9	3,3	10,3
korot	0,5	0,4	0,3	0,3	0,2	0,8	2,6
Ostovelat	51,6						51,6
Johdannaisvelat	1,1						1,1
Yhteensä 31.12.	137,7	4,0	17,8	25,0	1,8	35,4	221,6
	62,1%	1,8%	8,0%	11,3%	0,8%	16,0%	100,0%

2010

M€	2011	2012	2013	2014	2015	Myöhemmin	Yhteensä
Luotolliset pankkitilit	14,2						14,2
Yritystodistukset	114,4						114,4
korot	0,6						0,6
Muut velat	0,1					0,1	0,2
Lainat rahoituslaitoksilta	1,3			11,2	22,5	30,0	65,0
korot	1,0	1,2	1,2	1,2	1,0	1,5	7,1
Rahoitusleasingvelat	1,5	1,5	1,6	1,7	1,0	5,2	12,4
korot	0,6	0,5	0,4	0,3	0,2	1,0	3,1
Ostovelat	46,5						46,5
Johdannaisvelat	0,0				0,1		0,1
Yhteensä 31.12.	180,2	3,2	3,2	14,4	24,8	37,9	263,6
	68,3%	1,2%	1,2%	5,5%	9,4%	14,4%	100,0%

Valuuttaposition herkkyysanalyysi

IFRS 7:n mukainen herkkyysanalyysi valuuttakursseista on suoritettu tutkimalla, kuinka yksittäisten valuuttojen 10 %:n heikkeneminen muita valuuttoja vastaan vaikuttaa konsernin tulokseen ennen veroja tai konsernin omaan pääomaan. Valuutan vahvistuminen 10 %:lla muita valuuttoja vastaan aiheuttaisi vastakkaismerkkisen muutoksen. Analyysi tuloksesta ennen veroja sisältää emoyhtiön vieraan valuutan määräiset sisäiset ja ulkoiset rahoituserät. Rahoituserät on jaettu kaupallisiin suojauksiin ja muihin rahoituseriin. Kaupalliset suojaukset muodostuvat sisäisistä valuuttatermiineistä, joilla suojataan liiketoimintayksiköiden arvioidut, ostoihin ja myynteihin liittyvät, vuosittaiset nettokassavirrat. Valitut valuutat edustavat noin 90 % kaikista arvioiduista vuosittaisista nettomääräisistä valuuttavirroista. Muut rahoituserät sisältävät valuuttamääräiset lainat, talletukset ja ulkoiset valuuttajohdannaiset. Oman pääoman herkkyysanalyysi kuvaa valuuttakurssimuutoksiin liittyvää valuuttamääräisen oman pääoman translaatioriskiä.

		2011			2010
	Vaikutus tulokseen ennen veroja				Vaikutus tulokseen ennen veroja
			Vaikutus			Vaikutus
	Kaupalliset	Muut	konsernin omaan	Kaupalliset	Muut	konsernin omaan
M€	suojaukset	rahoituserät	pääomaan	suojaukset	rahoituserät	pääomaan
CAD	–0,6	0,6	–0,6	–1,3	1,3	–0,7
DKK	–1,0	1,4	–1,9	–1,1	1,1	4,0
GBP	–0,8	0,8	0,6	–0,7	0,7	–0,5
NOK	–1,4	1,4	–1,3	–1,1	1,1	–1,0
SEK	–1,6	1,6	–1,5	–1,7	1,7	–2,0
USD	2,6	–2,6	–13,5	2,4	–2,4	–11,5

Keskikorot ja korkokulujen herkkyysanalyysi

Korkokulujen herkkyyttä korkojen muutokselle on kuvattu simuloimalla 1 prosenttiyksikön pysyvä korkojen nousu tilinpäätöshetkellä. Yhtiön korollinen nettovelka oli tilinpäätöshetkellä 150,8 milj. euroa (200,0) ja keskimääräinen korkosidonnaisuusaika 8 kuukautta (9). 1 prosenttiyksikön korkojen nousun lisäys yhtiön vuotuisiin korkokuluihin olisi 1,0 milj. euroa (1,3) olettaen, että nettovelka pysyy muuttumattomana.

Konsernin korolliset nettovelat, valuuttajohdannaiset, lainojen keskikorot ja korkoherkkyys päävaluutoittain on esitetty seuraavassa taulukossa.

2011

M€	EUR	USD	GBP	SEK	Muut	Yhteensä
Ulkoiset lainat ja talletukset	121,0	24,8	0,1	0,9	4,0	150,8
Valuuttajohdannaiset	103,9	–143,0	25,5	3,4	9,0	–1,1
Nettovelka ja valuuttajohdannaiset	224,9	–118,1	25,6	4,2	13,1	149,7
Lainojen keskikorko (p.a.)	2,0%	3,2%				2,3%
Korkoherkkyys	1,9	–1,2	0,2	0,0	0,1	1,0

2010

M€	EUR	USD	GBP	SEK	Muut	Yhteensä
Ulkoiset lainat ja talletukset	166,1	28,8	0,3	0,5	4,3	200,0
Valuuttajohdannaiset	77,8	–116,0	13,6	7,8	15,6	–1,2
Nettovelka ja valuuttajohdannaiset	243,9	–87,2	13,8	8,3	19,9	198,8
Lainojen keskikorko (p.a.)	1,6%	3,2%				1,8%
Korkoherkkyys	1,8	–0,9	0,1	0,1	0,2	1,3

Muut vuokrasopimukset

M€	2011	2010
Seuraavan vuoden leasingmaksut	12,5	13,9
Myöhemmin suoritettavat leasingmaksut	34,0	40,3
Yhteensä 31.12.	46,5	54,2

Vastuusitoumukset

M€	2011	2010
Takaukset konserniyritysten sitoumusten vakuudeksi	13,0	9,0
Vuokravastuut	46,5	54,2
Muut vastuut	1,9	1,0
Vastuusitoumukset yhteensä 31.12.	61,4	64,2

Oikeudenkäynnit

Fiskars on osallisena useissa oikeuskäsittelyissä, vaatimuksissa ja muissa kiistoissa. Näiden lopullista ratkaisua ei voida ennustaa. Tällä hetkellä käytettävissä olevien tietojen perusteella näillä tapauksilla ei oleteta olevan merkittävää vaikutusta konsernin taloudelliseen asemaan. Oikeuskäsittely koskien Iittalan markkinaoikeudessa ollutta tapausta on saatu päätökseen 2012.

Johdannaisten nimellisarvot

M€	2011	2010
Johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa:
Valuuttatermiinit ja valuutanvaihtosopimukset	207,5	186,7
Sähköfutuurit	2,5	2,4
Koronvaihtosopimukset	0,0	1,1
Kassavirtasuojaukset:
Koronvaihtosopimukset	22,5	22,5
Johdannaisten käyvät arvot
M€	2011	2010
Johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa:
Valuuttatermiinit ja valuutanvaihtosopimukset	1,1	1,2
Sähköfutuurit	–0,3	0,8
Koronvaihtosopimukset	0,0	0,0
Kassavirtasuojaukset:

Johdannaisten käyvät arvot on määritetty käyttämällä yleisesti hyväksyttyjä arvostusmenetelmiä ja todettavissa olevia markkinatietoja (käypien arvojen hierarkia taso 2). Johdannaiset kirjataan käypään arvoon tulosvaikutteisesti lukuunottamatta kassavirtasuojauksia, jotka kirjataan omaan pääomaan.

Koronvaihtosopimukset –0,8 –0,1

Johdannaisten erääntyminen

2011
M€	2012	2013	Myöhemmin	Yhteensä
Valuuttatermiinit ja valuutanvaihtosopimukset	207,5			207,5
Sähköfutuurit	1,1	0,9	0,4	2,5
Koronvaihtosopimukset			22,5	22,5
Yhteensä 31.12.	208,6	0,9	22,9	232,5

2010 M€ 2011 2012 Myöhemmin Yhteensä Valuuttatermiinit ja valuutanvaihtosopimukset 186,7 186,7 Sähköfutuurit 0,9 0,9 0,6 2,4 Koronvaihtosopimukset 1,1 22,5 23,6 Yhteensä 31.12. 188,8 0,9 23,1 212,7

Rahoitusinstrumenttien käypien arvojen laskenta

2011
M€	Taso 1	Taso 2	Taso 3	Yhteensä
Sijoitukset, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat			8,9	8,9
Muut sijoitukset			1,2	1,2
Johdannaisvarat		1,1		1,1
Varat yhteensä		1,1	10,1	11,2
Johdannaisvelat		1,1		1,1
Velat yhteensä		1,1		1,1

M€	Taso 1	Taso 2	Taso 3	Yhteensä
Sijoitukset, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat			6,7	6,7
Muut sijoitukset			1,6	1,6
Johdannaisvarat		2,0		2,0
Varat yhteensä		2,0	8,3	10,3
Johdannaisvelat		0,1		0,1
Velat yhteensä		0,1		0,1

Katso käyvän arvon luokittelutasot tilinpäätöksen laadintaperiaatteista (liitetieto 1).

Rahoitusriskien hallinta

Rahoitusriskien hallinta on keskitetty konsernin rahoitusosastolle, joka vastaa rahoitusriskien hallinnasta hallituksen hyväksymien periaatteiden mukaisesti.

Valuuttariskit

Valuuttariskillä tarkoitetaan valuuttakurssien muutoksesta aiheutuvaa muutosta joko kassavirtojen arvossa, taseessa tai kilpailuasemassa. Fiskarsin valuuttapositio jaetaan transaktio- ja translaatiopositioon. Positioita hallinnoidaan toisistaan erillisinä kokonaisuuksina.

Transaktioriskillä tarkoitetaan mahdollisuutta, että jo sovitun tai ennakoidun valuuttamääräisen kassavirran arvo muuttuu valuuttakurssien muutoksen seurauksena. Translaatioriskillä tarkoitetaan valuuttakurssien muutoksesta aiheutuvaa vaikutusta konsernitaseessa. Konsernitaseen varat, oma pääoma ja velat voivat muuttua valuuttakurssien muutoksen seurauksena. Tasearvojen muutos saattaa aiheuttaa muutoksia tietyissä tunnusluvuissa, kuten omavaraisuusasteessa ja velkaantuneisuusasteessa.

Valuuttakurssiriskejä pyritään hallinnoimaan ensisijaisesti liiketoiminnallisin keinoin. Tuotantopanokset hankitaan ja tuotteet myydään pääasiassa konserniyhtiöiden paikallisvaluutassa, joista merkittävimpiä ovat EUR (43 % konsernin liikevaihdosta), USD (28 %), SEK (9 %), NOK (4 %) ja GBP (3 %). Lisääntyvään tuontiin liittyy välillisesti riski tavarantoimittajien paikallisten valuuttojen muutoksista. Merkittävin näistä valuutoista on Kiinan renminbi.

Transaktioriski

Transaktioriskin hallinnan tavoitteena on vähentää valuuttakurssimuutosten vaikutuksia yhtiön budjetoituun kannattavuuteen ja kassavirtaan. Liiketoimintayksiköt vastaavat ennakoitujen ja sovittujen

kaupallisten kassavirtojen valuuttariskien hallinnasta ja ne suojaavat kaupalliset positionsa valuuttatermiinein konsernin rahoitusosaston kanssa.

Transaktioriskiä mitataan netottamalla konsernin kaupalliset ja rahoituksen valuuttamääräiset saatavat ja velat. Nettoasema suojataan valuuttajohdannaisilla hallituksen hyväksymän rahoituspolitiikan mukaisesti. Valuuttariskien suojaamisessa käytetään yleisimmin valuuttatermiineitä ja -swappeja. Johdannaisia käytetään yksinomaan suojaustarkoituksiin.

Fiskars ei sovella transaktioriskin osalta valuuttajohdannaisiin IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa. Valuuttajohdannaisista syntyvät voitot ja tappiot on kirjattu tuloslaskelmaan. Mikäli valuuttajohdannaisiin olisi sovellettu suojauslaskentaa, vuoden 2011 tulos ennen veroja olisi ollut noin 2,9 milj. euroa raportoitua huonompi (1,5 milj. euroa raportoitua parempi).

Korkoriski

Korkoriskillä tarkoitetaan korkojen vaihteluista aiheutuvaa muutosta yhtiön kassavirroissa tai omaisuuden tai velkojen arvossa. Korkoriskiä mitataan rahoitusvarojen ja -velkojen keskimääräisellä korkosidonnaisuusajalla. Keskimääräinen korkosidonnaisuusaika kuvaa aikaa jonka kuluessa keskimäärin korkojen muutokset heijastuvat nettovelasta maksettaviin korkokuluihin. Riskiä kuvataan tarkastelujakson aikana syntyvällä muutoksella korkokuluissa, joka on seurausta yhden prosenttiyksikön pysyvästä korkotason muutoksesta. Mitä lyhyempi korkosidonnaisuusaika on, sitä heikompi on korkokulujen ennustettavuus ja täten korkoriski on korkeampi.

Korkoriskien hallinnassa käytetään johdannaisia. Tavoitteena on ylläpitää keskimääräinen korkosidonnaisuusaika rahoituspolitiikan

mukaisesti 4–18 kuukauden rajojen puitteissa. Tilinpäätöshetkellä voimassa olevien korkojohdannaisten nimellismäärä oli 22,5 milj. euroa (23,6 milj. euroa).

Konsernin korollinen nettovelka oli tilikauden päättyessä 150,8 milj. euroa (200,0). Nettovelasta 78 % (82 %) oli sidottu vaihtuviin korkoihin ja korkojohdannaisten vaikutus huomioon ottaen 22 % (18 %) kiinteisiin korkoihin. Korollisten velkojen keskimääräinen korkosidonnaisuusaika oli 8 kuukautta (9).

Korkokulujen herkkyyttä markkinakorkojen muutokselle on kuvattu laskelmalla, jossa markkinakorkojen oletetaan muuttuvan pysyvästi yhdellä prosenttiyksiköllä ja lainojen määrän pysyvän vuoden aikana muuttumattomana. Laskelman mukainen vaikutus konsernin tulokseen ennen veroja olisi 1,0 milj. euroa vuonna 2012 (1,3).

Likviditeetti- ja jälleenrahoitusriski

Likviditeettiriskillä tarkoitetaan tilannetta, jossa yhtiön rahoitusvarat ja rahoituksen lähteet ovat riittämättömiä kattamaan liiketoiminnan tarpeet tai niiden järjestäminen aiheuttaa merkittäviä lisäkustannuksia. Likviditeettiriskin hallinnan tavoitteena on ylläpitää optimaalinen määrä likviditeettiä liiketoimintojen rahoittamiseksi kaikkina aikoina sekä samalla minimoida korkokulut. Likviditeetillä tarkoitetaan rahavarojen ja käyttämättöminä olevien komittoitujen luottolimiittien yhteismäärää.

Jälleenrahoitusriskillä tarkoitetaan tilannetta, jossa yhtiön lainoista erääntyy niin suuri osa niin lyhyessä ajassa, ettei jälleenrahoitusta ole saatavilla tai sen hinta muodostuu korkeaksi. Tavoitteena on minimoida jälleenrahoitusriskiä velkojen ikäjakaumaa hajauttamalla.

Konsernilla on likviditeetin varmistamiseksi runsaasti käyttämättömiä luottolimiittejä. Vuoden lopussa nostamattomia sitovia valmiusluottoja sekä konsernitileihin liittyviä sitovia luottolimiittejä oli yhteensä 471,1 milj. euroa (415,7). Lisäksi emoyhtiöllä on Suomessa 400,0 milj. euron yritystodistusohjelma, josta vuoden lopussa oli käytössä 72,0 milj. euroa (114,4).

Raaka-aineriski

Fiskars käyttää tarvittaessa johdannaisia suojautuakseen raakaaineiden hintariskiltä. Konsernilla ei ollut vuoden 2011 lopussa raakaainejohdannaisia lukuun ottamatta nimellisarvoltaan 2,5 milj. euron (2,4) sähköfutuureja, jotka on kirjattu markkina-arvoon tuloslaskelman kautta.

Luottoriski

Konsernin rahoitusosasto arvioi ja valvoo rahoituksen vastapuoliriskiä. Riskiä on pyritty rajoittamaan toimimalla vain suurten pankkien ja rahoituslaitosten kanssa vahvistettujen limiittien puitteissa. Asiakkaiden luottoriskiä valvovat liiketoimintayksiköt. Konsernin asiakaskunta on laaja eikä suurimmankaan asiakkaan osuus ylitä 10 % avonaisista saatavista. Konsernin myyntisaamiset olivat tilinpäätöshetkellä 111,0 milj. euroa (104,5). Tilinpäätös sisältää myyntisaamisiin kohdistuvia luottotappiovarauksia yhteensä 3,4 milj. euroa (3,7).

Pääoman hallinta

Fiskars-konsernin pääomarakennetta eivät koske mitkään viralliset, ulkoiset pääomarakennevaatimukset (muut kuin mahdollinen paikallinen yhtiölainsäädäntö niissä maissa, joissa Fiskars-konsernin yhtiöillä on liiketoimintaa).

Fiskarsin pääomahallinnan tavoitteet ovat:

• • varmistaa konsernin mahdollisuudet toiminnan rahoittamiseen ja yhtiön kyky huolehtia vastuistaan kaikissa liiketoimintatilanteissa
• • ylläpitää tasapainoista liiketoiminta- ja sijoituskokonaisuutta, joka on kannattava osakkeenomistajille sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä
• • ylläpitää edellytyksiä investointimahdollisuuksien hyödyntämiseen.

23. TYÖSUHDE-ETUUKSIIN LIITTYVÄT VELVOITTEET

Suurin osa Fiskars-konsernin eläkejärjestelyistä on maksupohjaisia eläkejärjestelyjä. Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt Yhdysvalloissa, Isossa-Britanniassa ja Saksassa ovat suljettuja etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä, joissa tulevat palkankorotukset eivät vaikuta velan määrään. Etuuspohjaiset järjestelyt Norjassa ja Hollannissa eivät ole suljettuja. Konsernilla on Suomessa lisäeläkejärjestelyjä, jotka luokitellaan etuuspohjaisiksi eläkejärjestelyiksi. Hyväksytyt aktuaarit ovat tehneet etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen vakuutusmatemaattiset laskelmat. Italiassa on työsuhteen päättymisen jälkeisiä työsuhde-etuuksia, jotka ovat yhtiön vastuulla, mutta joiden velan määrä on lopullinen ja jotka ovat sellaisinaan maksupohjaisia järjestelyjä.

M€	2011	2010
Velat työsuhteen päättymisen
jälkeisistä etuuksista *)	1,7	2,0
Etuuspohjaiset eläkevelat **)	6,5	6,7
Taseen eläkevelka yhteensä	8,2	8,7

*) Velat työsuhteen päättymisen jälkeisistä etuuksista: Italia 1,5, Muut 0,2 miljoonaa euroa.

**) Etuuspohjaiset eläkevelat koostuvat seuraavasti: Saksa 1,1, Norja –0,8, Hollanti 1,4, UK –0,4, USA 5,0 ja Suomi 0,2 miljoonaa euroa.

Summat 31.12.

M€	2011	2010	2009	2008	2007
Velvoitteen nykyarvo	26,1	26,4	27,1	23,9	32,4
Varojen käypä arvo	19,6	19,7	20,0	17,0	25,4
Järjestelyn alijäämä / (ylijäämä)	6,5	6,7	7,1	6,9	7,1

Kokemusperäiset tarkistukset
järjestelyn veloista	0,5	0,2	0,8	2,3	0,4
Kokemusperäiset tarkistukset
järjestelyyn kuuluvista varoista	–0,9	0,3	1,5	–4,9	–0,3

Taseeseen merkityt erät

M€	2011	2010
Velvoitteen nykyarvon muutokset:
Velvoite tilikauden alussa	26,4	27,1
Muuntoerot	0,6	1,1
Työsuorituksesta johtuvat menot	0,2	0,2
Korkomenot	1,2	1,3
Vakuutusmatemaattiset (voitot) ja tappiot	–0,4	1,5
Järjestelyjen supistamisesta johtuvat
(voitot) ja tappiot		–1,0
Maksetut etuudet	–1,7	–3,8
Velvoite 31.12.	26,1	26,4

Järjestelyyn kuuluvien varojen käypien

arvojen muutokset:
Arvo kauden alussa	19,7	20,0
Muuntoerot	0,4	0,8
Varojen odotettu tuotto	1,0	1,0
Vakuutusmatemaattiset voitot ja (tappiot)	–1,1	0,7
Maksetut etuudet	–1,7	–3,8
Maksusuoritukset järjestelyyn	1,4	1,4
Suoritukset liittyen järjestelyn supistamiseen		–0,5
Arvo 31.12.	19,6	19,7

Etuuspohjaiset eläkevelat, netto 31.12. 6,5 6,7

Tulosvaikutteisesti kirjatut kulut

M€	2011	2010
Työsuoritukseen perustuvat menot	0,2	0,2
Korkomenot	1,2	1,3
Järjestelyn supistamisesta ja velvoitteen täyttämisestä johtuvat (voitot) ja tappiot		–0,3
Järjestelyyn kuuluvien varojen odotettu tuotto	–1,0	–1,0
Takautuvaan työsuoritukseen perustuvat
menot		0,0
Yhteensä	0,4	0,1

Kumulatiiviset suoraan muihin laajan tuloksen eriin kirjatut tuotot ja kulut

2011	2010
–0,6	–0,1
0,3	0,1
–0,3	0,0

tuotto / (tappio) –0,1	1,7

Järjestelyt USA:ssa ja Saksassa ovat konsernin omalla vastuulla. Järjestelyt Suomessa, Norjassa ja Hollannissa ovat paikallisten eläkevakuutusyhtiöiden hoidettavina. Iso-Britannissa järjestelyyn kuuluvat varat, yhteensä 12,3 miljoonaa euroa, on sijoitettu osakkeisiin ja joukkovelkakirjalainoihin. Näistä 8,6 miljoonaa euroa on sijoituksia osakkeisiin. Konserni arvioi, että vuoden 2012 maksusuoritukset järjestelyihin ovat yhteensä 1,4 miljoonaa euroa.

Varojen prosentuaalinen jakautuminen omaisuusryhmittäin

%	2011	2010
Oman pääoman ehtoiset instrumentit	49	52
Vieraan pääoman ehtoiset instrumentit	4	2
Kiinteistöt	7	6
Joukkovelkakirjalainat	31	26
Muut	9	13

Tärkeimmät vakuutusmatemaattiset oletukset 31.12.

Diskonttokorko

%	2011	2010
Iso-Britannia		4,90–5,10 5,20–5,30
Saksa	4,8	4,3
Suomi	4,8	4,3
Yhdysvallat	4,2	4,7
Norja	3,3	3,2
Hollanti	4,8	4,3

Varojen tuotto-odotus, pitkäaikainen

Iso-Britannia
		1,60–5,15 2,70–5,90
Saksa	n/a	n/a
Suomi	4,8	4,0
Yhdysvallat	n/a	n/a
Norja	4,8	4,6
Hollanti	4,8	4,3

Palkankorotusoletus

%	2011	2010
Iso-Britannia	3,8	4,2
Saksa	0,0	0,0
Suomi	2,5	2,5
Yhdysvallat	n/a	n/a
Norja	4,0	4,0
Hollanti	0–4,0	0–4,0

Eläkkeiden korotusoletus

%	2011	2010
Iso-Britannia	2,3–3,0	3,0–3,3
Saksa	1,8	1,8
Suomi	2,1	2,1
Yhdysvallat	0,0	0,0
Norja	0,7	0,5
Hollanti	0–2,5	0–2,5

24. VARAUKSET

2011

Pitkäaikaiset varaukset

		Uudelleen	Tappiolliset
		järjestely	sopimukset ja	Varaukset
M€	Takuuvaraus	varaus	muut varaukset	yhteensä
Varaukset 1.1.	1,0	1,7	2,5	5,2
Muuntoerot	0,0	0,0	0,0	0,0
Lisäykset	0,0	0,0	0,1	0,0
Käytetyt varaukset	0,0	–0,3	–0,1	–0,4
Arvioiden muutokset	–0,2	1,2	0,0	1,1
Varausten peruutukset	0,0	–0,3	0,0	–0,3
Varaukset 31.12.	0,9	2,4	2,4	5,6

Lyhytaikaiset varaukset

		Uudelleen järjestely	Tappiolliset sopimukset ja	Varaukset
M€	Takuuvaraus	varaus	muut varaukset	yhteensä
Varaukset 1.1.	1,0	1,4	0,1	2,5
Muuntoerot	0,0	0,0	0,0	0,1
Lisäykset	0,2	0,0	0,4	0,6
Käytetyt varaukset	–0,1	–0,7	0,0	–0,9
Arvioiden muutokset	0,0	0,0	0,0	0,0
Varausten peruutukset	–0,1	–0,1	0,0	–0,2
Varaukset 31.12.	1,0	0,6	0,5	2,1

2010

Pitkäaikaiset varaukset

		Uudelleen järjestely	Tappiolliset sopimukset ja	Varaukset
M€	Takuuvaraus	varaus	muut varaukset	yhteensä
Varaukset 1.1.	1,0	3,8	2,3	7,1
Muuntoerot	0,0	–0,1	0,0	–0,1
Lisäykset	0,2	–1,4	0,1	–1,1
Käytetyt varaukset	0,0	–0,6	–0,1	–0,7
Arvioiden muutokset	–0,2	0,0	0,1	0,0
Varausten peruutukset	0,0	0,0	0,0	0,0
Varaukset 31.12.	1,0	1,7	2,5	5,2

Lyhytaikaiset varaukset

		Uudelleen	Tappiolliset
		järjestely	sopimukset ja	Varaukset
M€	Takuuvaraus	varaus	muut varaukset	yhteensä
Varaukset 1.1.	0,7	0,8	0,5	2,0
Muuntoerot	0,1	0,3	0,1	0,5
Lisäykset	0,2	1,6	0,2	2,0
Käytetyt varaukset	–0,1	–1,3	–0,1	–1,5
Arvioiden muutokset	0,1	0,0	0,0	0,1
Varausten peruutukset	0,0	0,0	–0,5	–0,5
Varaukset 31.12.	1,0	1,4	0,1	2,5

25. OSTOVELAT JA MUUT VELAT

M€	2011	2010
Ostovelat	51,6	46,4
Muut velat	13,5	10,4
Siirtovelat
Korkovelat	1,4	1,0
Palkat ja sosiaalikulut	34,5	34,6
Alennukset ja komissiot	21,5	20,3
Muut siirtovelat	32,5	33,9
Yhteensä 31.12.	154,9	146,6

Muut siirtovelat sisältävät materiaalihankintojen, asiakkaille myönnettävien vuosialennusten ja muiden kulujen jaksotukset.

26. LÄHIPIIRITAPAHTUMAT

Konsernilla ei ole merkittäviä liiketoiminnallisia transaktioita, velkoja tai saatavia osakkuusyhtiö Wärtsilän kanssa. Wärtsilältä saatu osinko 40,9 (29,5) milj. euroa on raportoitu konsernin rahavirtalaskelmassa eränä osinkotuotot, osakkuusyhtiö. Osinko saatiin vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä. Iittala Group Oy Ab on osakkuusyhtiönsä Koy Iittalan Lasimäen vuokralainen ja on myöntänyt osakkuusyhtiölleen pääomalainan. Tilikausilla 2010 ja 2011 Fiskars on kirjannut palkkioita lakiasianpalveluista Foley & Lardner LLP:lle, jossa Fiskarsin hallituksen jäsen Ralf Böer oli puheenjohtajana ja toimitusjohtajana 1.6.2011 asti. Ralf Böer ei ole ollut näiden palveluiden antajana, ja Foley'lle maksetut kokonaiskustannukset ovat vähemmän kuin 0,25 % Foley'n liikevaihdosta.

M€	2011	2010
Vuokrat	0,1	0,2
Pääomalaina	0,2	0,2
Lakiasiainhoitokustannukset	0,4	1,3

Hallituksen ja johdon jäsenten osakeomistukset 31.12.

Sisältää niiden yhteisöjen omistukset, joissa henkilöillä on määräysvalta yhdessä perheenjäsenen kanssa

		2011			2010
	Henkilö	Määräysvalta		Henkilö	Määräysvalta
	kohtainen	yhteisöjen		kohtainen	yhteisöjen
	omistus	omistus	Yhteensä	omistus	omistus	Yhteensä
Bergh Kaj-Gustaf	5 000		5 000	5 000		5 000
Böer Ralf	5 677		5 677	5 677		5 677
Ehrnrooth Alexander	1 625 000	10 200 000	11 825 000	1 700 000	9 450 000	11 150 000
Ehrnrooth Paul	8 205	9 030 406	9 038 611	8 205	9 030 406	9 038 611
Ervasti-Vaintola Ilona *				14 000		14 000
Fromond Louise	601 135	8 229 050	8 830 185	601 135	8 229 050	8 830 185
Gripenberg Gustaf	243 320	4 057 289	4 300 609	243 320	4 057 289	4 300 609
Grotenfelt Karl *				11 680		11 680
Jonasson Blank Ingrid	0		0	0		0
Slotte Karsten	1 000		1 000	1 000		1 000
Suominen Jukka	1 500		1 500	1 500		1 500
Alfthan Max	2 500		2 500	2 500		2 500
Kangas-Kärki Teemu	2 000		2 000	2 000		2 000
Karlsson Jutta	0		0	0		0
Kauniskangas Kari	26 397		26 397	25 397		25 397
Korhonen Hille	3 350		3 350	3 350		3 350

Yhtiön johdolla ja hallituksen jäsenillä ei ole lainoja yhtiöltä eikä heidän puolestaan ole annettu pantteja tai otettu muita vastuita.

Hallitukselle ja johdolle maksetut palkat ja palkkiot

T€	2011	2010
Bergh Kaj-Gustaf	92,0	85,4
Böer Ralf	44,0	42,7
Ehrnrooth Alexander	62,6	58,3
Ehrnrooth Paul	62,0	58,3
Ervasti-Vaintola Ilona *		10,4
Fromond Louise	45,2	32,3
Gripenberg Gustaf	47,2	44,7
Grotenfelt Karl *		10,4
Jonasson Blank Ingrid	44,6	32,3
Slotte Karsten	45,2	42,1
Suominen Jukka	44,6	42,7
Kauniskangas Kari	646,4	684,2
Johtoryhmä poislukien toimitusjohtaja	1 038,3	1 011,9
Yhteensä	2 172,1	2 155,3

Avainhenkilöihin kuuluvat hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja johtoryhmä.

* Hallituksen jäsen yhtiökokoukseen 16.3.2010 asti

27. TYTÄRYHTIÖT JA MUUT OSAKEOMISTUKSET

Tytäryhtiöosakkeet

			Osuus	Osuus
			osakkeista	äänivallasta	Toiminnan
	Kotipaikka		%	%	luonne
Avlis AB	Sollentuna	SE	100,0	100,0	H
Hackman Polska Sp. z o.o.	Varsova	PL	100,0	100,0	L
Fiskars Sweden AB	Höganäs	SE	100,0	100,0	M
Fiskars Estonia AS	Tallinna	EE	100,0	100,0	M
iittala BV	Oosterhout	NL	100,0	100,0	M
iittala BVBA	Antwerpen	BE	100,0	100,0	M
iittala GmbH	Solingen	DE	100,0	100,0	M
Iittala Group Oy Ab	Helsinki	FI	99,3	99,3	T
Fiskars (Thailand) Co.,Limited	Bangkok	TH	1,0	1,0	H
iittala Limited	Windsor Berkshire	GB	100,0	100,0	M
ImanCo Oy	Helsinki	FI	100,0	100,0	H
Iittala Group Oy Ab	Helsinki	FI	0,7	0,7	T
Nilsjohan AB	Höganäs	SE	100,0	100,0	L
OOO iittala	Moskova	RU	100,0	100,0	L
Fiskars Americas Holding Oy Ab	Raasepori	FI	100,0	100,0	H
Fiskars Brands, Inc.	Madison, Wi.	US	100,0	100,0	T
Fiskars (Australia) Pty Limited	Melbourne	AU	100,0	100,0	M
Fiskars Brands Global Holdings LLC	Madison, Wi.	US	100,0	100,0	L
Fiskars Canada, Inc.	Toronto	CA	100,0	100,0	M
Fiskars de Mexico, S.A. de C.V.	Mexico City	MX	100,0	100,0	L
Fiskars Servicios, S.A. de C.V.	Mexico City	MX	100,0	100,0	L
Puntomex Internacional, S.A. de C.V. iL	Tijuana	MX	100,0	100,0	H

Fiskars Europe Holding Oy Ab	Raasepori	FI	100,0	100,0	H
Consumer Brands (Hong Kong) Co., Limited	Hongkong	HK	100,0	100,0	H
Fiskars (Thailand) Co.,Limited	Bangkok	TH	98,0	98,0	H
Excalibur Management Consulting (Shanghai) Co., Ltd.	Shanghai	CN	100,0	100,0	H
Fiskars Brands Finland Oy Ab	Raasepori	FI	100,0	100,0	T
Fiskars Denmark A/S	Silkeborg	DK	100,0	100,0	M
Fiskars Deutschland GmbH	Herford	DE	100,0	100,0	L
Fiskars France S.A.S.	Wissous	FR	100,0	100,0	M
Fiskars Germany GmbH	Herford	DE	100,0	100,0	T
Fiskars Italy S.r.l.	Premana	IT	100,0	100,0	T
Fiskars Limited	Bridgend	GB	100,0	100,0	L
Fiskars Norway AS	Oslo	NO	100,0	100,0	M
Fiskars Poland Sp. z o.o.	Slupsk	PL	100,0	100,0	T
Fiskars Spain S.L.	Madrid	ES	100,0	100,0	M
Fiskars UK Limited	Bridgend	GB	100,0	100,0	T
Kitchen Devils Limited	Bridgend	GB	100,0	100,0	L
Richard Sankey & Son Limited	Nottingham	GB	100,0	100,0	L
Vikingate Limited	Nottingham	GB	100,0	100,0	L
ZAO Fiskars Brands Rus	Pietari	RU	100,0	100,0	T
Fiskars Services Oy Ab	Helsinki	FI	100,0	100,0	H
Inhan tehtaat Oy Ab	Ähtäri	FI	100,0	100,0	T
Ferraria Oy Ab	Raasepori	FI	100,0	100,0	H
Kiinteistö Oy Danskog gård	Raasepori	FI	100,0	100,0	H
Ab Åbo Båtvarf – Turun Veneveistämö Oy	Turku	FI	100,0	100,0	L
Fiskars (Thailand) Co.,Limited	Bangkok	TH	1,0	1,0	H

Hallinnointi H

Tuotanto ja markkinointi T

Markkinointi M

Lepäävä L

Osakkuusyhtiöosakkeet

				Osuus	Osuus
	Osakkeiden			osakkeista	äänivallasta
	lukumäärä	Kotipaikka		%	%
Wärtsilä Oyj Abp	14 871 981	Helsinki	FI	15,1	15,1

TALOUDELLISET TUNNUSLUVUT

Viisivuotiskatsaus

		2011	2010	2009	2008	2007
Liikevaihto	M€	743	716	660	697	647
josta ulkomailla	M€	569	550	519	546	553
% liikevaihdosta	%	76,6	76,8	78,6	78,2	85,4
vienti Suomesta	M€	88	77	89	98	79
Liikevaihdon muutos, %	%	3,7	8,4	–5,3	7,7	22,1
Bruttokate	M€	259	254	221	213	210
% liikevaihdosta	%	34,9	35,4	33,5	5,6	12,3
Liiketulos	M€	53	49	39	6	54
% liikevaihdosta	%	7,1	6,9	6,0	0,9	8,3
Liiketulos ilman kertaluonteisia eriä	M€	62	60	40	41	52
Osakkuusyhtiön tulososuus	M€	43	66	66	70	43
Biologisten hyödykkeiden käyvän
arvon muutos	M€	–1	–2	0	–6	10
Rahoitusnetto	M€	67	–6	–14	–19	13
% liikevaihdosta	%	9,1	–0,9	–2,2	–2,8	2,0
Tulos ennen veroja	M€	162	107	91	52	120
% liikevaihdosta	%	21,8	14,9	13,8	7,4	18,5
Tuloverot jatkuvasta toiminnasta	M€	–5	–12	–8	–2	–11
Emoyhtiön osakkeenomistajien osuus
tilikauden tuloksesta	M€	156	94	84	49	108
% liikevaihdosta	%	21,1	13,2	12,7	7,1	16,8
Määräysvallattomien omistajien osuus
tilikauden tuloksesta	M€			0,0	–0,1	0,3
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut	M€	172	173	165	187	146
Suunnitelman mukaiset poistot ja arvonalentumiset	M€	22	35	28	33	23
% liikevaihdosta	%	2,9	4,9	4,3	4,7	3,6
Liiketoiminnan rahavirta	M€	107	93	121	97	82
Investoinnit (ml. yritysostot)	M€	24	19	15	30	221
% liikevaihdosta	%	3,3	2,6	2,2	4,3	34,1
Tutkimus- ja kehittämismenot	M€	9	8	9	8	7
% liikevaihdosta	%	1,2	1,2	1,3	1,2	1,1
Aktivoidut kehittämismenot	M€	1	1	0	1	1
Emoyhtiön osakkeenomistajien osuus omasta pääomasta	M€	554	553	505	447	478
Määräysvallattomien omistajien osuus	M€				0,0	0,5
Oma pääoma yhteensä	M€	554	553	505	447	478
Korolliset nettovelat	M€	151	200	236	310	319
Käyttöpääoma	M€	83	101	103	149	162
Taseen loppusumma	M€	940	979	973	970	1 047
Sijoitetun pääoman tuotto	%	23	15	14	9	19
Oman pääoman tuotto	%	28	18	18	11	25
Omavaraisuusaste	%	59	57	52	46	46
Nettovelkaantumisaste	%	27	36	47	69	67
Henkilöstö keskimäärin (FTE)		3 545	3 612	3 867	4 325	3 517
Henkilöstö kauden lopussa		3 574	3 944	3 742	4 119	4 515
josta ulkomailla		1 904	2 266	2 111	2 397	2 662

Tunnuslukujen laskentasäännöt ovat sivulla 90.

Osakekohtaiset tunnusluvut

		2011	2010	2009	2008	2007
Osakepääoma	M€	77,5	77,5	77,5	77,5	77,5
Tulos/osake (laimennettu ja laimentamaton)	€	1,91	1,15	1,05	0,64	1,40
jatkuvat toiminnot		1,91	1,15	1,05	0,64	1,40
Nimellisosinko/osake *)	€/osake	0,62	1,90	0,52	0,50	0,80
Osingonjako	M€	50,8	155,6	42,6	38,2	61,5
Emoyhtiön omistajille kuuluva
oma pääoma/osake	€	6,77	6,76	6,16	5,77	6,18
Osakkeen osakeantioikaistu keskikurssi **)	€/osake	16,92	13,94	8,25	10,91	13,33
Osakkeen osakeantioikaistu alin kurssi **)	€/osake	10,99	10,52	5,32	6,89	11,92
Osakkeen osakeantioikaistu ylin kurssi **)	€/osake	22,05	17,45	11,10	13,90	15,40
Osakkeen osakeantioikaistu kurssi 31.12. **)	€/osake	13,94	17,33	10,62	6,96	13,30
Osakekannan markkina-arvo	M€	1 141,8	1 419,5	869,9	633,2	1 055,1
Osakkeiden määrä, 1 000 kpl	Yhteensä	82 023,3	82 023,3	82 023,3	77 510,2	77 510,2
Omat osakkeet, 1 000 kpl	Yhteensä	118,1	112,6	112,6	112,5	127,9
Osakkeiden vaihdon kehitys, 1 000 kpl	Yhteensä	5 730,3	6 626,0	4 406,8	5 082,1	12 648,2
Hinta/voitto-suhde **)	Osake	7	15	10	11	9
Osinko/tulos, %	%	32,5	165,3	51,0	77,6	55,9
Efektiivinen osinkotuotto, % **)	Osake	4,4	11,0	4,9	7,2	6,0
Osakkeenomistajien määrä 31.12.		15 339	12 213	11 916	9 899	8 356

*) Hallituksen ehdotus.

**) Osakesarjat A ja K yhdistettiin 30 kesäkuuta 2009. Aikaisempien vuosien luvuissa on esitetty A-sarjan osaketiedot.

Laimennettu ja laimentamaton tulos/osake ovat samat, koska yhtiöllä ei ole avoimia optio-ohjelmia.

Tunnuslukujen laskentakaavat

Liiketulos ennen poistoja ja arvonalentumisia	=	Liiketulos + poistot + arvonalennukset
Sijoitetun pääoman tuotto-% (ROI)	=	Tilikauden tulos + verot + korko- ja muut rahoituskulut Oma pääoma + korollinen vieras pääoma (kauden alun ja lopun keskiarvo)	x 100
Oman pääoman tuotto-% (ROE)	=	Tilikauden tulos Oma pääoma (kauden alun ja lopun keskiarvo)	x 100
Omavaraisuusaste, %	=	Oma pääoma yhteensä Taseen loppusumma	x 100
Nettovelkaantumisaste, %	=	Korollinen vieras pääoma – rahat ja pankkisaamiset Oma pääoma yhteensä	x 100
Tulos/osake (EPS)	=	Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos Ulkona olevien osakkeiden keskimääräinen lkm 31.12.
Tulos/osake (EPS), jatkuvat toiminnot	=	Emoyhtiön omistajille kuuluva kauden tulos jatkuvasta toiminnasta Ulkona olevien osakkeiden keskimääräinen lkm 31.12.
Oma pääoma/osake	=	Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma Ulkona olevien osakkeiden lkm 31.12.
Osakeantioikaistu keskikurssi	=	Osakkeen euromääräinen kokonaisvaihto tilikauden aikana Tilikaudella vaihdettujen osakkeiden osakeantioikaistu lkm
Osakekannan markkina-arvo	=	Ulkona olevien osakkeiden osakeantioikaistu lkm 31.12. x osakkeen päätöskurssi 31.12.
Hinta/voitto-suhde (P/E)	=	Osakkeen päätöskurssi 31.12 Tulos/osake
Osinko/tulos, %	=	Tilikaudelta jaettu osinko Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos	x 100
Osinko/osake	=	Tilikaudelta jaettu osinko Sarjan ulkona olevien osakkeiden lukumäärä 31.12.
Efektiivinen osinkotuotto, %	=	Osinko/osake Osakeantioikaistu tilikauden viimeinen kaupantekokurssi	x 100

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS, FAS

EMOYHTIÖN TULOSLASKELMA

M€	Liite	2011		2010
Liikevaihto	2	25,6		23,7
Hankinnan ja valmistuksen kulut		–4,6		–3,4
Bruttokate		21,0	82%	20,3	86%
Hallinnon kulut		–18,2		–14,5
Liiketoiminnan muut tuotot	3	165,3		0,1
Liiketoiminnan muut kulut	4	0,0		0,0
Liikevoitto		168,0		5,9	25%
Rahoitustuotot ja -kulut	7	–1,9		27,9
Voitto (tappio) ennen satunnaiseriä		166,1		33,8
Satunnaiset erät	8	4,7		18,1
Voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja		170,8		51,9
Tilinpäätössiirrot		0,3		0,3
Tuloverot	9	–1,6		–4,5
Tilikauden voitto (tappio)		169,4		47,8

EMOYHTIÖN TASE

M€	Liite	31.12.2011		31.12.2010
VASTAAVAA
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet	10	0,6		0,6
Aineelliset hyödykkeet	11
Maa- ja vesialueet		15,5		15,3
Rakennukset		13,9		15,0
Koneet ja kalusto		1,6		1,7
Keskeneräiset hankinnat		1,0		0,3
		31,8		32,4
Sijoitukset	12
Tytäryhtiöosakkeet		592,4		577,8
Saamiset tytäryhtiöiltä		5,2		75,4
Muut osakkeet ja osuudet		6,1		6,2
		603,7		659,4
Pysyvät vastaavat yhteensä		636,2	72%	692,4	78%
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Vaihto-omaisuus	13	0,2		0,2
Pitkäaikaiset lainasaamiset		0,0		0,0
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset		0,1		0,5
Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä	14	239,4		190,8
Muut saamiset		3,1		0,0
Siirtosaamiset	15	1,5		0,6
		244,1		191,9
Rahat ja pankkisaamiset	16	0,5		0,9
Vaihtuvat vastaavat yhteensä		244,9	28%	193,1	22%
Vastaavaa yhteensä		881,0	100%	885,6	100%

M€	Liite	31.12.2011		31.12.2010
VASTATTAVAA
OMA PÄÄOMA	17
Osakepääoma		77,5		77,5
Arvonkorotusrahasto		3,8		3,8
Omat osakkeet		–0,9		–0,8
Muut rahastot		3,2		3,2
Edellisten tilikausien voitto		280,2		388,1
Tilikauden voitto (tappio)		169,4		47,8
Oma pääoma yhteensä		533,3	61%	519,5	59%
TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ	18	1,0		1,3
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen	19
Lainat rahoituslaitoksilta		64,1		63,7
Velat konserniyrityksille		0,0		0,0
		64,1		63,7
Lyhytaikainen
Lainat rahoituslaitoksilta		80,8		124,0
Saadut ennakot		0,0		0,0
Ostovelat		0,5		0,5
Velat konserniyrityksille	20	194,6		165,0
Verovelat		0,0		2,4
Muut velat		3,6		1,6
Siirtovelat	21	3,2		7,5
		282,7		301,0
Vieras pääoma yhteensä		346,7	39%	364,7	41%
Vastattavaa yhteensä		881,0	100%	885,6	100%

M€	2011	2010
Liiketoiminnan rahavirta
Voitto (tappio) ennen satunnaisia eriä, tilinpäätössiirtoja ja veroja	170,7	51,9
Oikaisut
Poistot	1,7	1,7
Tuotot sijoituksista	–0,2	–0,1
Korkotuotot ja osingot	–2,7	–33,0
Korkokulut	4,6	5,1
Varausten muutos ja muut liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa	–169,8	–18,1
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta	4,4	7,5
Käyttöpääoman muutos
Korottomien saamisten muutos	0,5	0,4
Vaihto-omaisuuden muutos	0,0	0,0
Korottomien velkojen muutos	0,1	4,2
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja	5,0	12,2
Saadut osinkotuotot	0,0	29,5
Saadut rahoitustuotot	2,5	3,8
Maksetut rahoituskulut	–4,3	–7,0
Maksetut verot	–6,0	–2,6
Liiketoiminnan rahavirta (A)	–2,7	35,8
Investointien rahavirta
Tytäryhtiöhankinnat	0,0	0,0
Pääomanpalautus, Avlis AB	150,5
Investoinnit rahoitusvaroihin	–0,2	–3,5
Investoinnit käyttöomaisuushyödykkeisiin	–1,3	–1,3
Käyttöomaisuushyödykkeiden myyntitulot	0,3	0,3
Muiden sijoitusten luovutustulot	0,3	0,1
Pitkäaikaisten lainasaamisten muutos	70,2	33,0
Investointien rahavirta (B)	219,8	28,6
Rahoitustoimintojen rahavirta
Omien osakkeiden osto	–0,1
Pitkäaikaisten lainojen muutos	0,0	–15,0
Lyhytaikaisten lainojen muutos	–15,6	–28,7
Lyhytaikaisten saamisten muutos	–64,3	–15,4
Maksetut osingot	–155,6	–42,6
Saatu/maksettu konserniavustus	18,1	8,4
Rahoitustoimintojen rahavirta (C)	–217,5	–93,2
Likvidien varojen muutos (A+B+C)	–0,5	–28,8
Likvidit varat kauden alussa	0,9	29,7
Likvidit varat kauden lopussa	0,5	0,9

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

1. EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET, FAS

Fiskars Oyj Abp:n tilinpäätös on laadittu paikallisten vaatimusten ja Suomessa yleisesti hyväksyttyjen laskentaperiaatteiden mukaisesti (Finnish Accounting Standards, FAS). Tilinpäätös esitetään euroissa.

Tilinpäätöstä laatiessaan yhtiön johto joutuu voimassa olevien määräysten ja hyvän kirjanpitotavan mukaisesti tekemään arvioita ja olettamuksia, jotka vaikuttavat tilinpäätöserien arvostukseen ja jaksotukseen. Toteutuvat luvut voivat poiketa tehdyistä arvioista.

Ulkomaanrahan määräiset erät ja valuuttajohdannaiset

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin. Tilinpäätöshetkellä taseessa olevat valuuttamääräiset saatavat ja velat on arvostettu tilinpäätöspäivän kurssiin. Johdannaiset arvostetaan käypiin arvoihin.

Liikevaihto

Liikevaihtoa laskettaessa myyntituotoista on vähennetty välilliset verot, myönnetyt alennukset ja myyntiin liittyvät kurssierot. Myyntituotot tuloutetaan, kun kaikki omistukseen liittyvät oleelliset riskit ja hyödyt ovat siirtyneet ostajalle eli kun tuote on toimitusehtojen mukaisesti toimitettu ostajalle. Rojaltituotot Fiskars Oyj Abp:n omistamista tavaramerkeistä kirjataan liikevaihtoon.

Vuokrausjärjestelyt

Leasingvuokrat kirjataan tuloslaskelmaan laskutuksen mukaan. Jäljellä olevat leasingvastuut esitetään tilinpäätöksessä taseen ulkopuolisina vastuina. Vuokratuotot, kun yhtiö toimii vuokranantajana, kirjataan liikevaihtoon.

Eläkejärjestelyt

Suomalaisen henkilöstön lakisääteinen eläkevastuu ja mahdollinen lisäeläketurva on järjestetty eläkevakuutuksin vakuutusyhtiöiden kautta.

Satunnaiset tuotot ja kulut

Konserniavustukset, fuusiotappiot ja purkutappiot esitetään satunnaisissa erissä.

Tuloverot

Tuloslaskelmaan on tuloveroina kirjattu tilikauden tuloksesta suomalaisten verosäännösten perusteella lasketut verot sekä aikaisempien tilikausien verojen oikaisut. Emoyhtiössä ei kirjata laskennallisia veroja.

Pysyvät vastaavat

Pysyvät vastaavat arvostetaan hankinta- ja valmistuskustannuksiin ja ne on esitetty taseessa hankintahinnan ja kertyneiden suunnitelman mukaisten poistojen erotuksena. Eräiden maa alueiden tasearvoihin sisältyy arvonkorotuksia.

Arvonkorotukset perustuvat arvonkorotusajankohdan käypiin arvoihin. Tehtyjä arvonkorotuksia perutaan, mikäli maa-alueiden käypä arvo laskee. Myynnin yhteydessä realisoituneet arvonkorotukset siirretään kertyneeseen tulokseen.

Pysyvistä vastaavista tehdään poistosuunnitelman mukaiset tasapoistot, jotka perustuvat omaisuuden arvioituun taloudelliseen pitoaikaan. Poistojen perusteena olevat ohjeelliset pitoajat ovat:

• Pitkävaikutteiset menot	3–10 vuotta
• Rakennukset	20–40 vuotta
• Kuljetusvälineet	4 vuotta
• Koneet ja kalusto	3–10 vuotta
• Maa- ja vesialueet	Ei poistoja

Sijoitukset tytäryhtiöihin esitetään taseessa hankintamenon suuruisena tai nettorealisointiarvoon, mikäli sijoituksen arvo on huomattavasti ja pysyvästi laskenut.

Vaihtuvat vastaavat

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai nettorealisointiarvoon, riippuen siitä, kumpi näistä on alhaisempi. Hankintameno sisältää sekä välittömät että välilliset menot. Vaihto-omaisuus arvostetaan FIFO-periaatetta noudattaen. Nettorealisointiarvona pidetään käypää hintatasoa vähennettynä tavanomaisilla myynnistä aiheutuvilla kuluilla.

Saamiset

Saamiset kirjataan alkuperäisen arvon mukaisesti tai sitä alempaan todennäköiseen arvoonsa.

Pakolliset varaukset

Varauksina on taseessa esitetty sellaisia vastaisia menoja ja menetyksiä, joihin on sitouduttu tai joita pidetään muuten todennäköisinä.

Tilinpäätössiirrot

Tilinpäätössiirrot muodostuvat poistoeroista.

2. LIIKEVAIHTO

M€	2011	2010
Rojaltituotot	20,2	18,8
Vuokratuotot	2,9	3,1
Muut	2,5	1,8
Yhteensä	25,6	23,7

3. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT

M€	2011	2010
Käyttöomaisuuden myyntivoitto	0,2	0,1
* Apporttiin liittyvä tytäryhtiöosakkeiden arvostusvoitto	165,1
Muut tuotot	0,0	0,0
Yhteensä	165,3	0,1

* Tytäryhtiöosakkeiden arvostusvoitto liittyen Fiskars Brands Inc:n osakkeiden luovutukseen apporttina Fiskars Americas Holding Oy Ab:lle.

4. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT

M€	2011	2010
Käyttöomaisuuden myyntitappiot	0,0	0,0
Saman konsernin yrityksille	0,0	0,0
Yhteensä	0,0	0,0

5. TILINTARKASTAJIEN PALKKIOT

M€	2011	2010
Tilintarkastuspalkkiot	0,1	0,1
Veroneuvonta	0,2	0,1
Muut palkkiot	0,0	0,0
Yhteensä	0,3	0,2

6. HENKILÖSTÖKULUT JA HENKILÖMÄÄRÄ

Henkilöstökulut

M€	2011	2010
Palkat ja palkkiot	5,8	5,7
Eläkekulut	0,9	0,8
Henkilösivukulut	0,2	0,8
Yhteensä	6,9	7,3

Henkilöstö

	2011	2010
Keskimäärin (FTE)	48	56
Kauden lopussa	50	49

7. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT

M€	2011	2010
Osinkotuotot
Saman konsernin yrityksiltä	0,0	29,5
Muilta	0,0	0,0
Osinkotuotot yhteensä	0,0	29,5
Korko- ja muut tuotot pitkäaikaisista sijoituksista
Saman konsernin yrityksiltä	2,8	3,2
Muilta	0,0	0,0
Korko- ja muut tuotot pitkäaikaisista sijoituksista yhteensä	2,8	3,2
Muut korko- ja rahoitustuotot
Saman konsernin yrityksiltä	1,3	0,2
Muilta	–0,2	0,7
Muut korko- ja rahoitustuotot yhteensä	1,2	0,9
Korko- ja rahoitustuotot yhteensä	4,0	4,1
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Saman konsernin yrityksille	–0,8	–0,3
Muille	–5,1	–5,4
Korkokulut ja muut rahoituskulut yhteensä	–5,9	–5,7
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	–1,9	27,9
Rahoitustuottoihin ja -kuluihin sisältyy kurssieroja, netto	0,0	0,4

8. SATUNNAISET ERÄT

M€	2011	2010
Saatu konserniavustus	9,8	23,6
Maksettu konserniavustus	–5,1	–5,5
Yhteensä	4,7	18,1

9. TULOVEROT

M€	2011	2010
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta	–0,4	–1,4
Tuloverot satunnaisista eristä	–1,2	–4,7
Edellisen tilikauden verot	0,0	1,6
Tilikauden verot tuloslaskelmassa	–1,6	–4,5

10. AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

M€	2011	2010
Hankintamenot 1.1.	2,6	2,4
Lisäykset	0,2	0,1
Vähennykset	–0,4
Siirrot	0,0	0,1
Hankintamenot 31.12.	2,4	2,6
Kertyneet suunnitelmapoistot 1.1.	2,0	1,8
Tilikauden suunnitelmapoistot	0,2	0,2
Vähennykset	–0,4
Kertyneet suunnitelmapoistot 31.12.	1,8	2,0
Kirjanpitoarvo 31.12.	0,6	0,6

11. AINEELLISET HYÖDYKKEET

2011

	Maa- ja		Koneet ja	Keskeneräiset
M€	vesialueet	Rakennukset	kalusto	hankinnat	Yhteensä
Hankintamenot 1.1.	5,5	34,1	5,8	0,3	45,7
Lisäykset	0,1	0,0	0,2	0,7	1,0
Vähennykset	0,0	–0,2	–0,5		–0,7
Siirrot	0,0	0,1	0,1	0,0	0,1
Hankintamenot 31.12.	5,7	34,0	5,5	1,0	46,1
Kertyneet suunnitelmapoistot 1.1.		19,0	4,1		23,1
Tilikauden suunnitelmapoistot		1,2	0,3		1,5
Vähennykset		–0,1	–0,4		–0,6
Kertyneet suunnitelmapoistot 31.12.		20,1	3,9		24,1
Arvonkorotukset 1.1.	9,8				9,8
Vähennykset	0,0				0,0
Arvonkorotukset 31.12.	9,8				9,8
Kirjanpitoarvo 31.12.2011	15,5	13,9	1,6	1,0	31,8

2010

	Maa- ja		Koneet ja	Keskeneräiset
M€	vesialueet	Rakennukset	kalusto	hankinnat	Yhteensä
Hankintamenot 1.1.	5,5	33,9	5,6	0,1	45,1
Lisäykset	0,0	0,0	0,2	1,0	1,2
Vähennykset	0,0	0,0	–0,4		–0,4
Siirrot	0,0	0,2	0,5	–0,8	–0,1
Hankintamenot 31.12.	5,5	34,1	5,8	0,3	45,7
Kertyneet suunnitelmapoistot 1.1.		17,9	4,0		21,9
Tilikauden suunnitelmapoistot		1,1	0,4		1,5
Vähennykset		0,0	–0,3		–0,3
Siirrot		0,0	0,0		0,0
Kertyneet suunnitelmapoistot 31.12.		19,0	4,1		23,1
Arvonkorotukset 1.1.	9,8				9,8
Vähennykset	0,0				0,0
Arvonkorotukset 31.12.	9,8				9,8
Kirjanpitoarvo 31.12.2010	15,3	15,0	1,7	0,3	32,4

12. SIJOITUKSET

2011
			Muut
	Tytäryhtiö	Saamiset	osakkeet ja
M€	osakkeet	tytäryhtiöiltä	osuudet	Yhteensä
Hankintamenot 1.1.	983,2	75,4	6,9	1 065,5
Lisäykset	165,1		0,2	165,3
Vähennykset	–150,5	–70,2	–0,3	–221,0
Hankintamenot 31.12.	997,8	5,2	6,9	1 009,8
Arvonalentumiset 1.1.	–405,5		–0,7	–406,2
Arvonalentumiset 31.12.	–405,5		–0,7	–406,2
Kirjanpitoarvo 31.12.2011	592,4	5,2	6,1	603,7

2010

			Muut
	Tytäryhtiö	Saamiset	osakkeet ja
M€	osakkeet	tytäryhtiöiltä	osuudet	Yhteensä
Hankintamenot 1.1.	983,2	108,3	3,6	1 095,1
Lisäykset	0,0		3,5	3,5
Vähennykset	0,0	–33,0	–0,1	–33,1
Hankintamenot 31.12.	983,2	75,4	6,9	1 065,5
Arvonalentumiset 1.1.	–405,5		–0,7	–406,2
Arvonalentumiset 31.12.	–405,5		–0,7	–406,2
Kirjanpitoarvo 31.12.2010	577,8	75,4	6,2	659,4

Tytäryhtiöosakkeet

				Osuus	Osuus	Kirjanpito
				osakkeista	äänivallasta	arvo
	Osakemäärä	Kotipaikka		%	%	(€ 1 000)
Avlis AB *)	N/A	Sollentuna	SE	100,0	100,0	294 122
Ferraria Oy Ab	750 000	Raasepori	FI	100,0	100,0	17 660
Fiskars Americas Holding Oy Ab	1 000	Raasepori	FI	100,0	100,0	207 572
Fiskars Europe Holding Oy Ab	1 000	Raasepori	FI	100,0	100,0	71 341
Fiskars Services Oy Ab	250	Helsinki	FI	100,0	100,0	3
Fiskars (Thailand) Co., Ltd.	100	Bangkok	TH	1,0	1,0	2
Inhan Tehtaat Oy Ab	5 000	Ähtäri	FI	100,0	100,0	1 199
Kiinteistö Oy Danskog gård	4 000	Raasepori	FI	100,0	100,0	505
Ab Åbo Båtvarf – Turun Veneveistämö Oy	150	Turku	FI	100,0	100,0	3

592 406

Muiden yritysten osakkeet ja osuudet

	Kirjanpito
	arvo
	(€ 1 000)
Fiskars Oyj Abp:n omistamat muut käyttöomaisuusosakkeet	6 148
	6 148

*) omistaa 15,1 % (2010: 17,1 %) Wärtsilän osakkeista. Wärtsilä-omistuksen markkina-arvo tilikauden lopussa oli 663,9 (961,9) milj. euroa.

13. VAIHTO-OMAISUUS

M€	2011	2010
Keskeneräiset tuotteet	0,0	0,0
Valmiit tuotteet/tavarat	0,2	0,2
Yhteensä 31.12.	0,2	0,2

14. SAAMISET SAMAAN KONSERNIIN KUULUVILTA YRITYKSILTÄ

M€	2011	2010
Myyntisaamiset	0,5	0,7
Lainasaamiset	20,8	103,5
Muut saamiset	205,8	58,8
Siirtosaamiset	12,4	27,8
Yhteensä 31.12.	239,4	190,8

15. SIIRTOSAAMISET

M€	2011	2010
Korkosaamiset	0,6	0,2
Muut siirtosaamiset	0,8	0,4
Yhteensä 31.12.	1,5	0,6

16. RAHAT JA PANKKISAAMISET

M€	2011	2010
Pankkitalletukset	0,5	0,9
Yhteensä 31.12.	0,5	0,9

17. OMA PÄÄOMA

M€	2011	2010
Osakepääoma
1.1.	77,5	77,5
Osakepääoma 31.12.	77,5	77,5

Arvonkorotusrahasto

1.1.	3,8	3,8
Arvonkorotusrahasto 31.12.	3,8	3,8

Omat osakkeet

1.1.	–0,8	–0,8
Muutos	–0,1	0,0
Omat osakkeet yhteensä 31.12.	–0,9	–0,8

Muut rahastot

1.1.	3,2	3,2
Muut rahastot 31.12.	3,2	3,2

Voittovarat

1.1.	435,8	430,6
Osingonjako	–155,6	–42,6
Tilikauden voitto	169,4	47,8
Voittovarat 31.12.	449,6	435,8
vähennetään omat osakkeet	–0,9	–0,8
Jakokelpoinen oma pääoma 31.12.	448,8	435,0

18. TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ

M€	2011	2010
Kertynyt poistoero 1.1.	1,3	1,7
Tilikauden muutokset	–0,3	–0,3
Kertynyt poistoero 31.12.	1,0	1,3

Laskennallista verovelkaa, joka on 24,5 % tilinpäätössiirtojen kertymästä, ei ole kirjattu.

19. PITKÄAIKAISET VELAT, JOTKA ERÄÄNTYVÄT 5 VUODEN JÄLKEEN

M€	2011	2010
Lainat rahoituslaitoksilta	30,0	30,0

20. VELAT KONSERNIYRITYKSILLE

M€	2011	2010
Ostovelat	3,5	1,3
Muut velat	185,0	157,8
Siirtovelat	6,0	5,9
Yhteensä 31.12.	194,6	165,0

21. SIIRTOVELAT

M€	2011	2010
Korkovelat	1,1	0,8
Palkat ja sosiaalikulut	1,8	2,4
Osto- ja muut jaksotukset	0,3	4,2
Yhteensä 31.12.	3,2	7,5

22. SEURAAVAN JA MYÖHEMPIEN VUOSIEN LEASINGMAKSUT

M€	2011	2010
Seuraavan vuoden leasingmaksut	0,7	0,6
Myöhemmin suoritettavat leasingmaksut	2,0	2,3
Yhteensä 31.12.	2,7	2,9

23. VASTUUSITOUMUKSET

M€	2011	2010
Omien sitoumusten vakuudeksi
Leasing- ja vuokravastuut	2,7	2,9
Muut vastuut	0,0	0,0
Takaukset konserniyritysten
sitoumusten vakuudeksi	13,0	9,0
Yhteensä 31.12.	15,7	11,9

HALLITUKSEN ESITYS YHTIÖKOKOUKSELLE

Tilikauden 2011 päättyessä emoyhtiön jakokelpoinen oma pääoma on 448,8 milj. euroa (435,0).

Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle jaettavaksi osinkoa 0,62 euroa/osake vuodelta 2011.

Osinkoon oikeuttavia osakkeita on 81 905 242 osaketta. Ehdotettu osinko olisi siten 50 781 250,04 euroa. Jakokelpoisiksi voittovaroiksi emoyhtiöön jää 398,0 miljoonaa euroa.

Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen käsityksen mukaan yhtiön maksukykyä.

Helsingissä helmikuun 8. päivänä 2012

Kaj-Gustaf Bergh Ralf Böer Alexander Ehrnrooth Paul Ehrnrooth Louise Fromond Gustaf Gripenberg Ingrid Jonasson Blank Karsten Slotte Jukka Suominen Kari Kauniskangas

toimitusjohtaja

TILINTARKASTUSKERTOMUS

Fiskars Oyj Abp:n yhtiökokoukselle

Olemme tilintarkastaneet Fiskars Oyj Abpj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.2011 – 31.12.2011. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.

Tilintarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan taikka, rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.

Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Lausunto konsernitilinpäätöksestä

Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.

Lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta

Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.

Helsinki 8. helmikuuta 2012 KPMG Oy Ab

Virpi Halonen KHT

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Osakkeiden lukumäärä ja äänimäärä

Fiskars Oyj Abp:n osakkeet noteerataan NASDAQ OMX Helsinki Oy:n Large Cap -listalla. Yhtiöllä on yksi osakesarja heinäkuussa 2009 tapahtuneen A- ja K-osakesarjojen yhdistämisen seurauksena. Yhdistämisen jälkeen jokaisella osakkeella on yksi ääni ja yhtäläiset oikeudet. Uusi yhtenäinen osakesarja FIS1V (aiemmin FISAS ja FISKS) tuli julkisen kaupankäynnin kohteeksi 31.7.2009.

Osakesarjojen yhdistämiseen liittyen K-sarjan osakkeiden omistajille suunnattiin maksuton osakeanti, jossa jokaista viittä K-sarjan osaketta vastaan annettiin maksutta yksi uusi osake. Tämän seurauksena 4 513 141 osaketta laskettiin liikkeelle.

Osakesarjojen yhdistämiseen liittyi lisäksi Agrofin Oy Ab:n sulautuminen Fiskars Oyj Abp:hen. Sulautumisvastikkeena yhteensä 11 863 964 uutta osaketta suunnattiin Agrofin Oy Ab:n osakkeenomistajille. Samanaikaisesti mitätöitiin sulautumisen yhteydessä Fiskarsille siirtyneet 11 863 964 osaketta.

Osakkeiden kokonaismäärä tilikauden lopussa oli 82 023 341. Osakepääoma oli edelleen 77 510 200 euroa.

Omat osakkeet

31.12.2011 yhtiön hallussa oli omia osakkeita 118 099 kpl, mikä vastaa 0,14 % yhtiön osakkeista ja äänistä. Yhtiö on ostanut osakkeet NASDAQ OMX Helsingissä yhtiökokousten valtuutusten mukaisesti. Osakkeet on hankittu 10.12.2003 ja 22.8.2011 välisenä aikana.

Hallituksen valtuutukset

Varsinainen yhtiökokous valtuutti 16.3.2011 hallituksen päättämään enintään 4 000 000 oman osakkeen hankkimisesta tai enintään 4 000 000 oman osakkeen luovuttamisesta. Osakkeet voidaan hankkia tai luovuttaa poikkeamalla osakkeenomistajien etuoikeudesta yhtiön osakkeisiin. Valtuutukset ovat voimassa 30.6.2012 saakka.

Hallitus päätti 11.8.2011 aloittaa yhtiökokouksen antaman valtuutuksen perusteella yhtiön omien osakkeiden hankinnan. Omia osakkeita hankitaan korkeintaan 100 000 kappaletta, eli vähemmän kuin 1 % koko osakekannasta. Omien osakkeiden hankinta lopetetaan viimeistään seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen lopussa vuonna 2012. Osakkeet hankitaan NASDAQ OMX Helsingin järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä. Kolmannen neljänneksen aikana hankittiin yhteensä 5 480 omaa osaketta.

Osakkeenomistajat

Fiskars Oyj Abp:llä oli 15 339 (2010: 12 213) osakkeenomistajaa tilikauden lopussa. Keskimäärin 2,8 % osakepääomasta oli ulkomaisten tai hallintarekisteröityjen osakkeenomistajien omistuksessa (2010: 2,8 % osakkeista).

Johdon osakkeenomistus

Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan sekä heidän yhdessä perheenjäsenen kanssa määräysvallassaan olevien yhteisöjen omistusosuus yhtiön osakkeista oli 31.12.2011 yhteensä 34 041 829 kpl osakkeita, mikä vastaa 41,5 % yhtiön osakkeista ja äänistä. 31.12.2011 yhtiöllä ei ollut optio-ohjelmaa.

Osakkeiden lukumäärän muutokset 2008–2011

	A-osake	K-osake	Yhteensä
Osakkeita yhteensä 31.12.2008	54 944 492	22 565 708	77 510 200
30.7.2009	–54 944 492	–22 565 708	77 510 200	Osakesarjojen yhdistäminen
30.7.2009			4 513 141	Suunnattu anti: yksi uusi osake viidellä K-osakkeella
31.7.2009			11 863 964	Suunnattu anti Agrofinin osakkeenomistajille
3.8.2009			–11 863 964	Agrofinin sulautumiseen liittyvien osakkeiden mitätöinti
Osakkeita yhteensä 31.12.2009			82 023 341
Osakkeita yhteensä 31.12.2010			82 023 341
Osakkeita yhteensä 31.12.2011			82 023 341
Omat osakkeet			118 099

Omistuksen jakautuminen omistajaryhmittäin 31.12.2011

			Osakkeiden
Omistajaryhmä	Omistuksia	%	lukumäärä	%
Yritykset	574	3,74	31 383 748	38,26
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	23	0,15	797 056	0,97
Julkisyhteisöt	10	0,07	5 811 955	7,09
Kotitaloudet	14 441	94,15	31 661 891	38,60
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	187	1,22	10 065 983	12,27
Ulkomaat	104	0,68	1 132 094	1,38
Hallintarekisteröidyt		0,00	1 153 530	1,41
Muut		0,00	17 084	0,02
Yhteensä	15 339	100,00	82 023 341	100,00

Osakemäärien jakautuminen 31.12.2011

			Osakkeiden
Osakkeiden määrä	Omistuksia	%	lukumäärä	%
1–100	5 155	33,61	332 649	0,41
101–500	6 139	40,02	1 640 125	2,00
501–1 000	1 805	11,77	1 379 922	1,68
1 001–10 000	1 948	12,70	5 387 413	6,57
10 001–100 000	224	1,46	5 802 212	7,07
100 001–1 000 000	55	0,36	19 793 335	24,13
1 000 001–	13	0,08	47 687 685	58,14
Yhteensä	15 339	100,00	82 023 341	100,00

Yhtiön suurimmat osakkeenomistajat osakerekisterin mukaan 31.12.2011

			Osuus
			osakkeista
		Osakkeet	ja äänistä %
1	Virala Oy Ab	9 450 000	11,52
2	Turret Oy Ab	9 030 406	11,01
3	Oy Holdix Ab	8 229 050	10,03
4	Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen	2 978 500	3,63
5	I.A. von Julins sterbhus	2 689 120	3,28
6	Sophie von Julins stiftelse	2 551 791	3,11
7	Varma Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö	2 469 326	3,01
8	Oy Julius Tallberg Ab	2 277 035	2,78
9	Ehrnrooth Alexander	1 625 000	1,98
10	Fromond Elsa	1 623 926	1,98
11	Ehrnrooth Jacob	1 616 929	1,97
12	Ehrnrooth Albert	1 610 372	1,96
13	Ehrnrooth Sophia	1 536 230	1,87
14	Stiftelsen för Åbo Akademi	997 028	1,22
15	Wrede Sophie	821 790	1,00
16	Foril Corporation	750 000	0,91
17	Hartwall Peter Johan	748 450	0,91
18	Åberg Albertina	740 679	0,90
19	Lindsay von Julin & Co Ab	733 320	0,89
20	Therman Anna Maria Elisabeth	722 436	0,88
	20 suurinta yhteensä	53 201 388	64,86

VUOSIKOOSTE TILIKAUDEN 2011 AIKANA JULKAISTUISTA PÖRSSITIEDOTTEISTA

Fiskars Oyj Abp julkaisi vuonna 2011 alla luetellut pörssitiedotteet. Kaikki tiedotteet ja raportit ovat luettavissa konsernin internet-sivuilla www.fiskarsgroup.fi.

3.2.2011	Fiskars julkistaa vuoden 2010 tilinpäätöstiedotteensa 9.2.2011 klo 8.30
9.2.2011	Fiskars Oyj Abp:n tilinpäätöstiedote vuodelta 2010
9.2.2011	Yhtiökokouskutsu
14.2.2011	Fiskars-konserni aikoo myydä osan Wärtsilä-osakkeistaan
15.2.2011	Fiskars-konsernin Wärtsilä-osakkeiden myynti saatu päätökseen – hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle ylimääräistä osinkoa 1,30 euroa/osake
23.2.2011	Fiskarsin Vuosikertomus 2010 on julkaistu
16.3.2011	Fiskars Oyj Abp:n varsinaisen yhtiökokouksen 2011 päätökset
16.3.2011	Fiskars Oyj Abp:n hallituksen järjestäytyminen
21.4.2011	Fiskars julkistaa tammi-maaliskuun 2011 osavuosikatsauksensa 5.5.2011 klo 8.30
5.5.2011	Fiskarsin osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2011
8.7.2011	Fiskars myy Silvan Karnellille
21.7.2011	Fiskars julkistaa tammi-kesäkuun 2011 osavuosikatsauksensa 5.8.2011 klo 8.30
5.8.2011	Toinen vuosineljännes: Hyvää kehitystä vaihtelevassa markkinatilanteessa
10.8.2011	Fiskars on sopinut 100 miljoonan euron valmiusluotosta
11.8.2011	Fiskars aloittaa omien osakkeiden hankinnan
14.10.2011	Fiskars julkistaa tammi - syyskuun 2011 osavuosikatsauksensa 27.10.2011 klo 8.30
27.10.2011	Kolmas vuosineljännes: Liikevaihto ja liiketulos kasvoivat
9.12.2011	Fiskarsin taloudelliset katsaukset ja yhtiökokous vuonna 2012
20.12.2011	Markkinaoikeudelta kolmen miljoonan euron seuraamusmaksu Iittala Groupille

tietoa osakkeenomistajille

Fiskarsin osake on kaupankäynnin kohteena NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä. Fiskarsilla on yksi osakesarja, jonka kaupankäyntitunnus on FIS1V.

Osakkeen tiedot

Markkina NASDAQ OMX Helsinki ISIN FI0009000400 Kaupankäyntitunnus FIS1V (OMX) Lista OMXH Suuret Yhtiöt Toimiala 3000 Kulutustavarat Ylätoimialaluokka 3000 Kotitaloustarvikkeet Osakkeiden lukumäärä 31.12.2011 82 023 341

Yhtiökokous ja osinko

Fiskars Oyj Abp:n varsinainen yhtiökokous pidetään 15.3.2012 klo 15.00 Helsingin Savoy-teatterissa (Kasarmikatu 46–48, Helsinki). Kokoukseen ilmoittautuneiden vastaanottaminen ja äänestyslippujen jakaminen aloitetaan klo 14.00.

Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka on 5.3.2012 merkitty osakkeenomistajaksi Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon.

Osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen, tulee ilmoittautua viimeistään 12.3.2012 klo 15.00, mihin mennessä ilmoittautumisen tulee olla perillä. Yhtiökokoukseen voi ilmoittautua: internet-sivujen kautta www.fiskarsgroup.com tai puhelimitse ma-pe klo 9.00-15.00 numeroon +358(0)204 39 51 71.

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2011 jaetaan osinkoa 0,62 euroa osakkeelle. Osingonmaksun täsmäytyspäivä on 20.3.2012 ja maksupäivä 27.3.2012.

Lisätietoja yhtiökokouksessa käsiteltävistä asioista ja ilmoittautumisesta saa yhtiökokouskutsusta, joka on saatavilla Fiskarsin internetsivuilla www.fiskarsgroup.com

Sijoittajasuhteet

Fiskarsin sijoittajaviestinnän tavoitteena on, että kaikilla markkinaosapuolilla on oikeat, ajantasaiset ja riittävät tiedot Fiskarsista voidakseen analysoida yhtiötä ja sen tulevaisuutta sijoituskohteena. Tieto jaetaan samanaikaisesti kaikille sidosryhmille.

Fiskars soveltaa kolmen viikon ajan ennen tuloksen julkistamista niin sanottua hiljaisen periodin periaatetta. Kyseisenä ajankohtana yhtiön edustajat eivät kommentoi Fiskarsin taloudellista tilannetta tai markkinanäkymiä.

Sijoittaja- ja analyytikkotapaamiset koordinoidaan konserniviestinnässä. Sijoittajatietoihin liittyvissä kysymyksissä ota yhteyttä viestintäpäällikkö Anu Ilvoseen, sähköposti anu.ilvonen@fiskars.com.

Fiskarsin osakkeen kurssikehitys, € 1.1.2007 – 31.12.2011

Essential equipment for outdoor activities

Fiskars Oyj Abp

Hämeentie 135 A PL 130 00561 Helsinki Puh. 0204 3910 www.fiskarsgroup.fi