Fiskars Oyj Abp — Annual Report 2010

Feb 23, 2011

vuosikertomus 2010

2–13

YHTIÖ Vuosi 2010 lyhyesti 2 Toimitusjohtajan katsaus 4 Strategia 6 Brändit 10 Toimintaympäristö 12

KESTÄVÄ KEHITYS Vastuullisuus 16 Henkilöstö 20

LIIKETOIMINTA Home 24 Garden 26 Outdoor 28 Muut 30 Kiinteistöt 30 Osakkuusyhtiö Wärtsilä 31

32–43

HALLINTO Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 34 Hallitus 40 Konsernin johtoryhmä 42 Liiketoiminta-alueiden johto 43

44–101

TILINPÄÄTÖS Hallituksen toimintakertomus 46 Konsernitilinpäätös, IFRS 50 Taloudelliset tunnusluvut 82 Emoyhtiön tilinpäätös, FAS 85 Hallituksen ehdotus varsinaiselle yhtiökokoukselle 98 Tilintarkastuskertomus 99 Osakkeet ja osakkeenomistajat 100

102–103

10 FISKARS Annual Report 2010

SIJOITTAJAT Pörssitiedotteiden vuosikooste 102 Tietoa osakkeenomistajille 103

Liikevaihto vuonna 2010

Hyvän menestyksen ja tuloskasvun vuosi

Vuonna 2010 Fiskarsin liikevaihto kasvoi 8 prosenttia 715,9 miljoonaan euroon Gardenliiketoiminta-alueen vahvan kasvun ja Home-liiketoimintaalueen hyvän kehityksen ansiosta.

Liiketulos kasvoi huomattavasti kilpailukykymme vahvistumisen ja tehokkuuden paranemisen ansiosta vuonna 2010. Liiketulos ilman kertaluonteisia eriä oli 60,4 miljoonaa euroa, joka on yhtiön historian ennätys.

Vakaa kassavirta yhdessä vahvan taloudellisen asemamme kanssa antaa hyvän perustan tulevalle toiminnallemme.

EMEA-alueella kaikki liiketoiminnat kasvoivat ja paransivat liiketulostaan. Amerikassa onnistuimme säilyttämään myynnin edellisvuoden tasolla ja kasvattamaan liiketulosta yleisen markkinatilanteen varovaisuudesta ja vuonna 2009 tehdyistä liiketoimintojen myynneistä huolimatta.

Konsernin avainlukuja	2010	2009
Liikevaihto, milj. €	715,9	660,3 ***
Liiketulos ilman kertaluonteisia eriä, milj. €	60,4	40,0
Liiketulos (EBIT), milj. €	49,1	39,5
Osuus osakkuusyhtiö Wärtsilän tuloksesta, milj. €	65,9	66,5
Tilikauden tulos, milj. €	94,3	83,5
Taseen loppusumma, milj. €	979,0	973,3
Omavaraisuusaste, %	57	52
Nettovelkaantumisaste, %	36	47
Liiketoiminnan rahavirta*, milj. €	63,1	95,7
Tulos/osake, €	1,15	1,05
Oma pääoma/osake, €	6,76	6,16
Osinko/osake, €	0,60 **	0,52
Henkilöstö (FTE), keskimäärin****	3 612	3 867

* Ilman osakkuusyhtiö Wärtsilän osinkoja ** Hallituksen ehdotus

*** Vuoden 2009 lukuja on muutettu tiettyjen tilien uudelleenluokittelun vuoksi. **** FTE = Kokopäiväiseksi muutettu henkilömäärä

FISKARSIN MUUTOS KOHTI YHTENÄISTÄ KULUTTAJATUOTEYHTIÖTÄ ON HYVÄSSÄ VAUHDISSA. 716 Liikevaihto oli 716 miljoonaa euroa ja Fiskarsilla oli menestyksellinen vuosi.

Liiketulos segmenteittäin, milj. €* ²²³

EMEA Amerikka Muut

60,4 Liiketulos ilman kertaluonteisia eriä oli yhtiön historian paras, 60,4 miljoonaa euroa. 06 07 08 09 10

32,8	52,2	40,9	40,0	60,4

Liiketulos liiketoimintaalueittain, milj. €

sisäisen liikevaihdon 15,8 milj. euroa

Home Garden Outdoor Muut

1,15 Osakekohtainen tulos oli 1,15 euroa ja hallituksen osinkoehdotus on 0,60 euroa/osake. Tulos/osake

Henkilöstö (FTE) keskimäärin segmenteittäin EMEA 597 151

Amerikka Muut

UUDEN STRATEGIAN TULOKSET ALKAVAT NÄKYÄ

F iskarsin muutos arvostettujen tavaramerkkien kuluttajatuoteyhtiöksi on hyvässä vauhdissa. Muutos aloitettiin vuonna 2008 uuden strategian esittelyllä ja uuden konsernijohdon nimittämisellä. Sen jälkeen olemme tehneet paljon yhtiörakenteemme selkeyttämiseksi ja keskittyneet valikoituihin liiketoimintoihin ja brändeihin.

Vuonna 2010 Fiskarsin toimintaympäristössä tapahtui selkeä parannus, kun kysyntä kehittyi suotuisasti sekä kaupan että kuluttajien puolella.

Amerikassa kuluttajien luottamus lähti nousuun loppuvuodesta. Markkinatilanne pysyi kuitenkin haastavana, kun kauppa osti varovaisesti ja keskittyi käyttöpääomansa parantamiseen. Fiskarsin liikevaihto oli vuonna 2010 715,9 miljoonaa euroa, ja kasvua edellisvuoteen oli 8 prosenttia. Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä oli 60,4 miljoonaa euroa, eli 20,4 miljoonaa edellisvuotta enemmän ja yhtiön historian suurin. Sekä myynnin että erityisesti liikevoiton voimakas kasvu osoittavat, että viime vuosina tekemämme muutokset tuottavat tulosta.

Kasvua kaikilla liiketoimintaalueilla Euroopassa

Fiskarsin kaikki liiketoiminnat menestyivät vuonna 2010. Erityisesti Euroopan Garden-liiketoiminta kasvatti liikevaihtoaan ja liikevoittoaan huomattavasti. Markkinaosuutemme vahvistui erityisesti Keski-Euroopan tärkeillä markkinoilla Saksassa ja Ranskassa, joissa olemme panostaneet Fiskars-brändiin. Sääkin on ollut suosiollinen; kaksi perättäistä lumista talvea nosti lumityökalujen myynnin ennätyslukemiin. Myös Home-liiketoiminta suoriutui hyvin vuonna 2010.

Buster-veneet säilyttivät markkinajohtajuutensa Suomessa, ja Fiskars Boats toi markkinoille myös uuden Drive Boats -venemerkin.

Koko EMEA-alueen liikevaihto kasvoi 11 prosenttia. Olemme onnistuneet myös tehostamaan alueen hankintaketjuamme, mikä heijastui parempana käyttökatteena.

Amerikan tulos jatkui hyvällä tasolla

Fiskars tuli Amerikan markkinoille jo 1970-luvulla, ja Fiskars Amerikka on tärkeä ja tuottava osa yhtiötä. Vuonna 2010 pidimme liikevaihdon vuoden 2009 tasolla, huolimatta yleisen markkinatilanteen varovaisuudesta ja vuonna 2009 tehdyistä liiketoiminnan myynneistä. Tässä auttoivat viime vuosien aikana tehdyt rakenteelliset muutokset. Myös valuuttakurssien muutokset edistivät osaltaan yhtiön tulosta.

Fiskars-brändin asemaa vahvistivat uusien puutarhatuotteiden lanseeraukset ja koulu-, toimisto- ja askarteluliiketoiminnan entistä harkitumpi tuotevalikoima. Gerber toi markkinoille joukon uusia kiinnostavia tuotteita, jotka vahvistivat sen asemaa markkinoilla entisestään.

Vahva taloudellinen asema mahdollistaa tulevan kasvun

Kasvanut liikevoitto ja osuus osakkuusyhtiö Wärtsilän tuloksesta mahdollistivat 1,15 euron tuloksen osaketta kohden. Hyvä tulos ja vahva taloudellinen asema ovat vankka perusta Fiskarsin kehittämiselle edelleen.

Olemme siis jo aloittaneet toiminta-

mallimme selkeyttämisen ja yhteisten prosessien ja toimintamallien rakentamisen toiminnan tehostamiseksi. Vuoden 2010 lopulla käynnistimme viisivuotisen investointiohjelman EMEAalueella. Investointien tarkoituksena on luoda virtaviivainen hankintaketju ja parantaa liiketoiminnan läpinäkyvyyttä.

Vuonna 2011 työ toiminnan tehostamiseksi etenee, ja jatkamme yhteisten toimintamallien ja työkalujen rakentamista. Jatkamme myös panostuksia tuotemerkkeihin ja tuotekehitykseen, jotka ovat keskeisiä tekijöitä tulevan kasvun ja menestyksen varmistamiseksi.

Ympäristövastuuseen liittyvät asiat ovat Fiskarsille tärkeitä. Vuonna 2010 teimme selvityksen hiilijalanjäljestämme, jotta voimme edelleen kehittää ja valvoa Fiskarsin ympäristövastuuta.

Vaikka epävarmuus saattaa jatkua osassa liiketoimintaympäristöämme myös vuonna 2011, kuluttajatrendit tukevat liiketoimintaamme ja Fiskarsilla on hyvät lähtökohdat liiketoiminnan kasvattamiseen edelleen.

Kiitän kaikkia asiakkaitamme – sekä vähittäiskauppaa että kuluttajia – uusien ja innovatiivisten tuotteidemme hyvästä vastaanotosta vuonna 2010. Haluan kiittää myös Fiskarsin kaikkia työntekijöitä erinomaisesta suorituksesta ja sitoutuneisuudesta, sekä osakkeenomistajiamme luottamuksesta.

Helsingissä helmikuussa 2011 Kari Kauniskangas toimitusjohtaja

FISKARSin STRATEGia

Strategiamme menestystekijöitä ovat fokus, tehokkuus ja kasvu. Painopiste on ollut tähän asti kahdessa ensimmäisessä ja on nyt siirtymässä kasvun rakentamiseen.

Vuoden 2010 aikana määriteltiin Fiskarsin tulevaisuuden toimintamalli, joka mahdollistaa strategisten tavoitteidemme saavuttamisen. Menestyksemme perustuu liiketoimintaalueidemme kykyyn kehittää kuluttajien ja jälleenmyyjien haluamia tuotteita. Kuluttajat luottavat vahvoihin erikoisbrändeihin ja ovat valmiita maksamaan niiden tuomasta lisäarvosta.

Uskomme, että laatutietoisten kuluttajien määrä on kasvussa ja että tuotemerkkimme vastaavat heidän odotuksiinsa. Uusien tuotteiden kehitystyössä lähdetään liikkeelle tuotteidemme käyttäjien toiveista ja tarpeista. Erikoisbrändit ovat tarpeen myös kaupalle; niiden avulla kauppa pystyy tarjoamaan asiakkailleen kattavammat valikoimat ja houkuttelevat uutuudet. Kaupalle ne antavat paremmat katteet.

Ainoastaan yhtenäinen tuotevalikoima mahdollistaa tarvittavan volyymin, jota tarvitaan, ei pelkästään kilpailukykymme, vaan myös kilpailuetumme varmistamiseksi. Sen ansiosta voimme nousta johtavaksi toimijaksi alallamme.

Vahvat brändit ja kiinnostavat tuotteet

Olemme sitoutuneet investoimaan brändeihimme ja kehitämme mallistojamme jatkuvasti. Oikea ja paras tuotevalikoima varmistetaan johtamalla uusien tuotteiden kehitystä ja tuotteiden elinkaarta pitkäjänteisesti. Tuotevalikoiman hallinnalla saadaan toimivia ja silmää miellyttäviä tuotteita, jotka hyödyntävät brändien kaupallisen arvon, mutta myös yleisempiä, geneerisiä tuotteita kaupan eri tarpeita varten. Lähtökohtanamme on, että uusien tuotteidemme tulee aina täyttää tai ylittää käyttäjien odotukset.

Arvokkaat kumppanuudet

Kaupallinen menestys perustuu toimiviin yhteistyökumppanuuksiin.

Tavoitteenamme on saada parhaat tuotteemme laatutietoisten asiakkaiden koteihin, pihoille ja reppuihin ympäri maailman.

Asiakkaidemme, vähittäiskaupan ja kuluttajien, toiminnan ja toiveiden ymmärtäminen antaa meille hyvän lähtökohdan kilpailuetumme kehittä miseen ja vahvistamiseen.

Yhteistyösuhteitamme kehittämällä haluamme saada nykyisistä suhteis tamme entistäkin parempia ja samalla luoda uusia kumppanuuksia. Fiskars luo yhteistyökumppaneilleen lisäarvoa arvostettujen erikoisbrändiensä avulla, tarjoamalla eri hintakategorioissa innovatiivisia, hyväkatteisia tuotteita sekä laadukasta palvelua kaupalle.

Tuotantoketjun erikoisosaamista

Hallitsemalla tuotantoketjua tehok kaasti pystymme vastaamaan kuluttaja kysyntään oikeilla tuotteilla, oikeaan aikaan ja optimoiduin kustannuksin. Tavoitteenamme on tuotevalikoiman, -kategorioiden ja -merkkien harmoni sointi eri maiden välillä. Entistä yhtenäi semmällä, globaalilla tuotevalikoimalla saavutetaan tarvittavat volyymit kilpailu kykymme varmistamiseksi.

Fiskarsin arvot

Arvomme ovat kekseliäisyys, yhteistyö, vastuullisuus ja rehtiys. Asiakkaidemme ja kuluttajien tarpei

den ymmärtäminen sekä kaupallinen ajattelutapa luovat pohjan menestyksel lemme. Olemme ongelman ratkaisijoita; uudet kekseliäät tuotteemme helpottavat käyttäjiensä jokapäiväisiä askareita. Uskomme että kaiken, pienimmätkin yksityiskohdat, voi aina tehdä paremmin.

Fiskarsin palveluksessa on noin 3 600 ihmistä 20 maassa. Uskomme yhteistyöhön ja parhaiden käytäntöjen jakamiseen, mikä vahvistaa meitä yksi löinä ja yhdessä. Vastuullisuus tarkoit taa jokaisen fiskarslaisen panoksen merkityksellisyyttä ja osallisuutta, kun tavoittelemme visiotamme Fiskarsista johtavana kuluttajatuoteyhtiönä. Fiskars on hyvä yrityskansalainen ja odotamme rehtiyttä myös kaikilta työntekijöiltämme ja sidosryhmiltämme.

mene sty stekijät

te h okkuu s

FOkU S

Fo k u s

• Keskittyminen vahvoihin liiketoiminta-alueisiin
• Erikoistuneet premium-brändit
• Yhtenäiset tuotevalikoimat valituissa kategorioissa

te h okkuu s

• Yksinkertainen rakenne
• Yhdenmukaiset liiketoimintaprosessit synergioiden saamiseksi
• Kysyntälähtöinen toimitusketju (hankintatoimi, oma tuotanto ja logistiikka) kategoriat, asiakkaat ja markkinat Fiskarsin strategian

k a svu

• Kuluttajalähtöinen tuotekehitys
• Innovatiivinen tutkimus ja kehitys
• Kaupallinen laajentuminen: uudet

Suunnan määrittelystä määrätietoiseen toteutukseen

Uuden strategiamme menestyksellinen toteuttaminen johtaa visioomme olla johtava kuluttajatuoteyhtiö KOTONA, puutarhassa ja ulkoilussa.

Vuonna 2008 Fiskars esitteli uuden yhtenäisen yritysstrategiansa ja sen toteuttamiseksi aloitettiin seuraavana vuonna konserninlaajuinen 360º-integraatioohjelma. Ensimmäisessä vaiheessa keskityimme pääasiassa määrittelemään toimintamme yhtenä, yhtenäisenä yhtiönä. Lukuisat tähän liittyvät projektit saatiin päätökseen vuoden 2010 aikana, mikä valmisti pohjan käytännön toteutukselle. Konsernin johto on strategian toimeenpanemiseksi työstänyt Fiskarsin uuden liiketoimintamallin, joka määrittelee kuinka hallinnoimme tuotemerkkejämme ja -valikoimaamme ja miten myynti ja markkinointi järjestetään.

Uuden liiketoimintamallin lähtökohtana on tulevan kasvun vauhdittaminen ja Fiskarsin kasvaminen aidosti kansainväliseksi kuluttajatuoteyhtiöksi. Aiemmin Fiskars-konserni oli organisoitu ryhmäksi itsenäisiä yhtiöitä. Uuden strategian mukaisesti konsernijohto on sitoutunut luomaan Fiskarsista yhtenäisen yhtiön, jossa vahvat liiketoiminta-alueet jakavat yhteisen toimintamallin. Aiemmasta maalähtöisestä johtamisesta on siirrytty liiketoiminta-aluevetoiseen toimintamalliin, jossa kukin liiketoiminta-alue vastaa omasta tuoteportfoliostaan sekä määrittelee oman markkinointistrategiansa.

Uudella liiketoimintamallilla haemme nopeampaa kasvua. Tämä vaatii entistä läheisempää yhteistyötä liike-

Fiskarsin uusi liiketoimintamalli

tarjonta × brändi

• Premium-kuluttajabrändit, jotka ovat alansa johtajia toiminnallisuudessa, innovaatioissa ja designissa.
• Kansainväliset myyntimenestykset
• Uudet innovatiiviset tuotteet
• Yhtenäinen tarjonta ja harkittu määrä tuotenimikkeitä takaavat tarvittavat suuren mittakaavan edut

kanava × markkina

• • Jakelun toimivuus takaa kanavien ja markkinoiden kattamisen
• • Kansainvälisen myynnin osaaminen
• • Yksi myyntiyksikkö maata kohden Euroopassa hoitaa kaikkien Fiskarsin brändien myynnin

= Myynnin kasvu

• Myynnin ja markkinaosuuden kasvu
• Valittujen alueiden johtava asiantuntijayhtiö
• Markkinajohtaja valituissa tuotekategorioissa
• Orgaaninen kasvu

toiminta-alueiden ja maayhtiöiden välillä. Yhtenäinen tuotevalikoima takaa riittävät volyymit tulevaisuuden kasvun varmistamiseksi. Yhtenäistä tuotevalikoimaa tarvitaan myös markkinaosuuksien sekä valikoitujen brändien ja tuotteiden kysynnän kasvattamiseksi. Kun aiemmin kunkin yksittäisen tuotteen markkinoinnin hoiti erikseen jokainen maayhtiö, uusi toimintamalli mahdollistaa parhaiden myyntikanavien käytön koko brändivalikoiman myynnin edistämisessä. Myynnin ja tuotannon suunnitteluprosessien harmonisointi läpi konsernin varmistaa, että saamme parhaiden käytäntöjen edut hyödynnettyä kysynnän ja tarjonnan tasapainottamisessa sekä maksimaalisen hyödyn yhteisestä logistiikasta.

Panostamme uusien tuotteiden kehitykseen

Innovatiivinen tuotekehitys on keskeinen kasvumme vauhdittaja ja kaupallisen menestyksemme rakentaja. Tuotekehitys ammentaa innoituksen asiakasymmärryksestä ja kuluttajilta saadusta palautteesta sekä arvioi uusien ideoiden ja konseptien kaupalliset mahdollisuudet huolella. Fiskarsin omat toiminnot yli kahdessakymmenessä maassa tuottavat arvokasta asiakasymmärrystä ja taustatietoa tuotekehitykselle.

Fiskars Gardenin tuotekehitysorganisaatiota on uudistettu ja tiimiä on vahvistettu uusilla osaajilla ja työtavoilla. Outdoor on parantanut omia tuotekehitysprosessejaan

ja keskittyy entistä vahvemmin asiakasymmärrykseen ja kuluttajatutkimukseen. Fiskars Homessa on puolestaan esimerkiksi posliini- ja värilasitteiden erityisosaamista, jota hyödynnetään uusien tuotteiden kehittämisessä.

Fokus, tehokkuus ja kasvu

Fokus, tehokkuus ja kasvu ovat avaintekijöitä Fiskarsin strategiassa ja menestyksessä. Vuoden 2010 aikana selkeytimme ja karsimme tavaramerkki- ja tuotevalikoimaamme.

Osoitus uudesta yhtenäisestä yritysstrategiasta on myös EMEAalueen liiketoimintajohtojen sijoittaminen saman katon alle Arabian tehtaan kanssa Fiskars Campukselle Helsinkiin. Fiskars Campuksella työskentelee yli 400 fiskarslaista.

Tehdyt toimenpiteet ja saavutetut tulokset tehokkuuden parantamisessa näkyvät uusissa liiketoimintaja toimintamalleissa. Tästä eteenpäin keskitymme strategiamme kolmanteen menestystekijään – kasvuun – matkallamme kohti uutta Fiskarsia.

Panostamme tulevaan kasvuun

Kun uuden yhtenäisen Fiskarsin tavat toimia sekä liiketoimintaa tukevat toimintamallit oli määritelty, Fiskars käynnisti vuoden 2010 lopussa EMEA-alueella viisivuotisen investointiohjelman. Sen tarkoituksena on ottaa käyttöön uusi, kasvua edistävä liiketoimintamalli. Investoimalla yhteisiin prosesseihin ja tietojärjestelmiin, kuten uuteen toiminnanohjausjärjestelmään (ERP) konserni virtaviivaistaa hankintaketjuaan ja parantaa liiketoiminnan läpinäkyvyyttä.

Alustavan käyttöönottovaiheen jälkeen investointiohjelman arvioidaan tehostavan Fiskarsin toimintaa edelleen ja asteittain parantavan liiketoiminnan rahavirtaa.

Toteutamme uutta yhtenäistä strategiaamme ja panostamme tulevaan kasvuun.

BRäNDit

Tarkkaan harkittu brändivalikoima

F iskarsilla on ainutlaatuinen arvostettujen brändien valikoima, jossa jokaisella brändillä on oma tarkasti määritelty tehtävänsä yhtiön liiketoiminnassa ja strategiassa. Olemme sitoutuneet investoimaan tuotemerkkeihimme ja kehittämään niitä pitkäjänteisesti kasvattaaksemme brändipääomaamme.

Pääbrändimme ovat Fiskars, Iittala ja Gerber, joihin panostamme kansainvälisesti ja joilla uskomme olevan parhaat kasvumahdollisuudet globaaleilla markkinoilla.

Arabia, Buster, Hackman ja Silva ovat puolestaan alansa johtavia tavaramerkkejä useassa Pohjoismaassa. Muilla tavaramerkeillämme on rooli joko tietyn maan johtavana brändinä tai taktisempi asema, kuten konsernin markkinaosuuden laajentaminen tai eri hintaluokan tuotteiden tarjoaminen.

Kekseliäisyys on yksi Fiskarsin arvoista ja sen mukaisesti uskomme, että tuotteemme helpottavat ja rikastuttavat käyttäjiensä päivittäisiä

toimintoja. Erikoistuneet brändimme ovat suunnannäyttäjiä aloillaan. Tuotteillemme on ominaista ongelmanratkaisu, toiminnallisuus ja muotoilu. Laadun ja kilpailukyvyn varmistamiseksi niiden on miellytettävä sekä kättä että silmää. Ne ovat myös kestäviä, ja tuotevalikoimissamme onkin lukuisia klassikkotuotteita. Olemme ylpeitä muotoiluperinteistämme, jota kehitämme eteenpäin uusilla, kiinnostavilla tuotteilla. Vahvat tuotemerkkimme ovat tulevan kasvumme voima.

Kansainväliset pääbrändit

Maailman johtava saksija puutarhatyökalumerkki

Kansainvälisesti tunnettu designbrändi

Tarpeellisia ulkoiluja retkeilyvälineitä

Johtavat alueelliset brändit

Suomen suosituimmat vapaa-ajanveneet

Tuotteita ulkoiluun ja arkiliikuntaan

Suomalaista muotoilua jo yli 135 vuotta

Pohjoismainen asiantuntija keitto- ja paistoastioissa sekä aterimissa

Paikalliset ja taktiset brändit

BodaNova Drive Boats Ebert

Gingher Höganäs Keramik Høyang-Polaris

Kaimano Kitchen Devils Leborgne Montana

Raadvad Rörstrand Sankey Zinck-Lysbro

Arjen sujuvuutta

Fiskarsin tuotteet ovat käytössä arjessa ja juhlassa – kotona, puutarhassa ja ulkoilussa. Ajan trendit, kuten ympäristötietoisuus ja kestävän muotoilun ja toiminnallisuuden arvostaminen, tukevat liiketoimintaamme.

T änä päivänä ihmiset arvostavat aktiivista elämäntapaa, he viihtyvät ulkoilmaharrastusten parissa ja ovat valmiita panostamaan niin aikaa kuin rahaakin koteihinsa. Uskomme, että tämä trendi tukee liiketoimintamme kehitystä ja auttaa varmistamaan sen kasvun myös moneksi vuodeksi eteenpäin.

Vihreää puutarhanhoitoa

Puutarhoista on tullut yhä enemmän olohuoneen jatkeita, joissa viihdytään yhdessä perheen ja ystävien parissa. Ympäristötietoisuuden lisääntyessä ihmiset haluavat tietää ruokansa alkuperän, mikä on lisännyt kiinnostusta omien vihannesten ja yrttien kasvattamiseen. Myös puutarhatyökalut voivat olla ympäristöystävällisiä. Fiskarsin rikkaruohonpoistaja poistaa rikkaruohot ilman haitallisia kemikaaleja ja Fiskarsin uusi käsikäyttöinen ruohonleikkuri ei tarvitse sähköä tai polttoainetta.

Laatuaikaa kotona

Vihreät arvot näkyvät myös kotona. Viihtymiseen kotona panostetaan, ja siellä kokoonnutaan perheen ja ystävien voimin ruokailun ja yhdessäolon merkeissä. Keittiö ja olohuone yhdistyvät usein kokonaisuudeksi, ja keittiövälineistä on tullut osa sisustusta. Fiskars Homen astiat ja välineet ruuan valmistukseen ja tarjoiluun sekä uudet sisustustuotteet yhdistävät käytännöllisyyden ja muotoilun tavalla, joka vastaa vaativien kuluttajien toiveisiin.

Aktiivisesti ulkona

Oman hyvinvoinnin ja terveyden huomioiminen on kasvanut, ja kiinnostus lajeihin, joiden aloittaminen ja omaksuminen on helppoa on lisääntynyt. Retkeilyn suosio kasvaa niin Amerikassa kuin Euroopassakin. Tätä trendiä ovat kaupallistamassa sekä

Gerber että Silva monitoimityökalujen ja valaisimien kehittämisessä.

Vähittäiskaupan suuntaukset

Suurin osa Fiskarsin myynnistä suuntautuu vähittäiskaupoille. Suoraa kuluttajamyyntiä tehdään Iittalan myymälöissä ja outleteissa. Markkinoilla on tapahtumassa yhä selkeämpi jako premium-brändien ja valmistajien omien merkkien välillä, ja väliin jäävät tuotemerkit ovat menettämässä markkinaosuuksiaan. Tuotantoketjumme tehokas toiminta on yhä merkittävämpi tekijä niin käyttöpääomamme hallinnassa kuin kaupan oman varastohallinnan tukemisessa.

Vahvistamme markkina-asemaamme

Fiskarsin visio on tulla johtavaksi kuluttajatuoteyhtiöksi arvostettujen brändien avulla, joiden vahvuuksia ovat toiminnallisuus, innovaatiot ja design. Tämän eteen tehtiin lujasti töitä myös vuonna 2010.

Euroopan kodintuotteiden markkinat ovat pirstoutuneet monien paikallisten kilpailijoiden kesken. Erityisesti Pohjoismaissa paikallisilla tuotemerkeillä on vahva asema. Arabia, Hackman ja Raadvad ovat vahvoja omilla markkinoillaan ja täydentävät tarjontaamme paikallisesti kansainvälisten pääbrändiemme, Fiskarsin ja Iittalan rinnalla. Fiskars on kansainvälisesti johtava saksimerkki, ja saksien myyntiä kasvatti uusi kahvakoristeltu saksisarja. Iittala laajensi sisustustuotteidensa tarjontaa uusilla tuotteilla, kuten Vitriini-rasiasarjalla.

Puutarhapuolella Fiskars on Euroopassa johtava tavaramerkki puutarhan varrellisissa ja pistotyökaluissa ja toiseksi suurin leikkaavissa välineissä. Amerikassa Fiskarsilla on johtoasema karsimistyökaluissa sekä vedenkeruuseen tarkoitetuissa tuotteissa.

Panostukset Fiskars-brändiin, kuten kirveiden ja puutarhatyökalujen

tv-kampanjat Saksassa ja Ranskassa, kasvattivat myyntiä voimakkaasti. Outdoor-liiketoiminnassa Gerber on johtava kansainvälinen tavaramerkki veitsissä ja monitoimityökaluissa. Kuluttajaymmärryksen syventäminen on synnyttänyt useita uusia tuotteita, jotka ovat saaneet hyvän vastaanoton markkinoilla. Hyvä esimerkki on uuden Gerber Bear Grylls Survival -sarjan tuotteet. Myös Silvan panostukset valaisimiin ovat tuottaneet hyvän tuloksen. Buster-veneiden markkinaosuus kasvoi ennätyslukemiin vuonna 2010 seitsemän uuden venemallin myötä ja veneiden myyntiä vauhditti uusi Drive Boats -sarja.

Erikoistuneiden brändiemme tavoitteena on vastata tämän päivän vaatimuksiin.

TOMINNALLISUU

SJotta tuotteesta tulisi klassikko, sen täytyy toimia paremmin kuin muiden. Iittalan Teemasarjan suunnittelija Kaj Franck totesi 1950-luvulla, että kaikkien esineiden perimmäinen merkitys on olla perusteltu, kestävä ja toimiva. Olemme sitoutuneet tuotteisiin, jotka tuovat jotain parempaa käyttäjänsä elämään.

Kestävää

Fiskarsilla kestävä kehitys on tuotteen koko elinkaaren huomioimista; niiden ajaton muotoilu ja kestävyys ovat ajattelutapamme ytimessä.

muotoilua Kestävä kehitys on Fiskarsin toiminnan kivijalka, osa yrityksen 361-vuotista perintöä. Liiketoiminnan taloudellinen menestys ja vastuullisuus ovat kestävän kehityksen edellytys. Se mahdollistaa niin ympäristön huomioimisen kuin sosiaalisen vastuun henkilöstöstä ja yhteistyön ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Fiskars huomioi erityisesti syntymäpaikkaansa, Fiskarsin Ruukkiin liittyvän kulttuurisen vastuunsa, huolehtien sen ylläpidosta ja kehityksestä. Koko yrityksen missio, Arjen kestävää muotoilua vuodesta 1649, tiivistää nämä perusajatukset.

Fiskarsin liiketoiminnan vastuullisuuden periaatteet on määritelty yrityksen Toimintaohjeissa, jonka Fiskarsin hallitus vahvisti vuonna 2008. Kaikki Fiskarsin työntekijät ovat osallistuneet toimintaperiaatteiden koulutukseen. Fiskars seuraa toimipaikkamaidensa lakeja ja asetuksia ja on sitoutunut olemaan hyvä yrityskansalainen eettisesti vastuullisella tavalla.

Tuotantoketjun kehittäminen

Fiskarsin toimitusketju, joka ulottuu omasta tuotannosta hankintatoimeen, logistiikkaan ja jakelukeskusten toimintaan, pohjautuu kestävän kehityksen periaatteille. Omat tehtaat, joita on yh-

teensä lähes kaksikymmentä, ovat keskittyneet omaan erikoisosaamiseensa. Niitä kehitetään jatkuvasti viimeisimpien terveys-, turvallisuus-, ympäristö- ja energiankäyttömääräysten mukaisesti.

Suomessa sijaitsevien tehtaiden Safety Navigator -työpaikkaterveys ja -turvallisuusauditointi suoritettiin vuoden 2010 aikana. Sen tuloksena on toimenpidesuunnitelma terveydenhuollon ja turvallisuuden parantamiseksi ja hallinnoimiseksi liiketoiminta-alueiden tasolla. Tämän lisäksi tehtiin työturvallisuuskoulutus, joka tähtää OHSAS 18001 -sertifikointiin vuoden 2012 aikana. Fiskars Home -liiketoiminnalle myönnettiin kaikki sen Suomessa

sijaitsevat tehtaat kattava ISO 14001 -sertifikaatti.

Fiskars on ollut vuodesta 2008 lähtien mukana kansallisessa energiatehokkuussopimuksessa ja sitoutunut vähentämään Suomen tehtaidensa energiankulutusta 10 prosentilla vuoteen 2016 mennessä.

Tuotantoprosesseja kehitetään jatkuvasti raaka-aineiden tarpeen, päästöjen ja jätteiden vähentämiseksi. Esimerkiksi Arabian tehtaalla tehtiin vuoden 2010 aikana mittavat investoinnit teknologian uudistamiseen ja tämä työ jatkuu myös vuonna 2011.

Toimintaketjun hallintaprosessit ja niiden kehittäminen tähtäävät

myynnin tarkkaan ennustamiseen ja joustavaan reagointiin kysynnän vaihteluihin. Kun tuotantomäärät vastaavat mahdollisimman hyvin kysyntään, vältetään ylituotanto. Tehostettu logistiikka pienentää osaltaan Fiskarsin hiilijalanjälkeä ja tavoitteena on tarpeettomien väliportaiden karsiminen muun muassa kuljetuksia yhdistämällä, lentokuljetuksia vähentämällä ja logistiikkarakennetta tehostamalla.

Laajennettu vastuu sopimusvalmistajista

Oman tuotannon lisäksi Fiskarsilla on sopimusvalmistajaverkostonsa. Sopimusvalmistajamme ovat pitkäaikaisia,

Kestävä kehitys on Fiskarsin toiminnan perusta.

huolella valikoituja yhteistyökumppaneita, jotka voivat joustavasti tukea Fiskarsin tavoitteita laadun, tuotantoketjun, kustannusten ja tuotantoketjun osalta. Fiskarsin omien liiketoimintaalueiden ja hankintatoimistojen henkilöstö työskentelee tiiviissä yhteistyössä sopimusvalmistajiemme kanssa.

Fiskars edellyttää kaikilta kumppaneiltaan sitoutumista ihmisoikeuksiin ja työntekijän oikeuksiin, jotka kattavat työterveyden ja -turvallisuuden ja ympäristövaikutukset sekä eettiseen liiketoimintaan. Kattavia toimittajaverkoston auditointeja on tehty vuodesta 2009 lähtien, ja niiden vaatimukset päivitettiin vuonna 2010 viimeisimpien alan vaatimusten, kansainvälisten standardien ja teollisuuden käytäntöjen mukaiseksi. Sopimusvalmistajien edellytetään toimivan Toimintaohjeiden (Supplier Code of Conduct) mukaisesti, mikä varmistetaan auditoinneilla.

Toimintaohjeet vaikuttavat suoraan auditointiprosesseihin Aasiassa ja Euroopassa. Auditoinnissa käydään läpi noin 170 yksittäistä vaatimusta. Fiskars kehittää toimittajien yritysvastuuta yhdessä toimittajien kanssa. Toimittajan yritysvastuullisuus mitataan ja luokitellaan, ja se vaikuttaa liiketaloudellisiin päätöksiin. Vuonna 2010 puutteet työturvallisuudessa aiheuttivat yhteistyön lopettamisen yhden toimittajan kanssa.

Vastuunkantoa henkilöstöstä

Henkilöstö on yksi tärkeimmistä voimavaroistamme, ja motivoitunut henkilöstö on avainasemassa liiketoimintamme menestyksessä. Fiskarsilla tehtiin ensimmäinen koko konsernin laajuinen henkilöstön sitoutumista koskeva kysely vuonna 2010, ja sen perusteella tehdyt paikalliset parannussuunnitelmat pyrkivät tekemään Fiskarsista entistäkin paremman

työpaikan tulevaisuudessa. Fiskars on sitoutunut kohtelemaan kaikkia työntekijöitään reilusti ja tasapuolisesti ja tukemaan heitä taitojen ja pätevyyksien kehittämisessä.

Hyväntekeväisyyden ja kulttuurin tukeminen

Fiskars on tehnyt yhteistyötä eri syöpäyhdistysten kanssa vuodesta 2005 lähtien, ja tätä työtä jatkettiin myös 2010 lahjoittamalla osa vaaleanpunaisten puutarha- ja kodintuotteiden myyntituloista Syöpäsäätiön Roosa nauha -kampanjalle.

Lisäksi Fiskars tukee tehdaspaikkakuntiensa paikallisjärjestöjä sekä muutamaa valtakunnallista hyväntekeväisyysjärjestöä lahjoituksin. Tärkeä osa kulttuurista vastuuta on yhteistyö Designmuseon, Arabian taideosastoyhdistyksen ja Fiskarsin käsityöläisten, muotoilijoiden ja taiteilijoiden osuuskunnan kanssa.

Tiesitkö, että saksien hiilijalanjälki on pienempi kuin maitolitran

Hiilijalanjälkemme laskeminen oli yksi tärkeimmistä ympäristöpanostuksistamme vuonna 2010. Analyysissa käytettiin johtavaa yrityksien hiilijalanjäljen WBCSD GHG -laskentamenetelmää. Hiilidioksidiekvivalentilla (CO2 e) kuvataan kasvihuonekaasujen yhteenlaskettua ilmastoa lämmittävää vaikutusta. CO2 e-merkki ilmaisee ilmakehään vapautuneen hiilidioksidin määrän tuotteen koko tuotantoketjussa.

Hiilijalanjälkianalyysi antoi lähtökohdat Fiskarsin energiatehokkuusohjelmille ja määritteli tavoitteet ja seurantamenetelmät ympäristövastuullisuuden edelleen kehittämiselle. Selvitys kattoi kaikki Fiskarsin tuotantolaitokset, myyntikonttorit ja jakelukeskukset sekä alihankintojen kuljetukset. Missiomme "Kestävää arjen muotoilua, vuodesta 1649" mukaisesti uskomme korkealaatuisiin tuotteisiin, jossa kestävyys ja ainutlaatuinen muotoilu yhdistyvät. Tuotteemme on suunniteltu kestämään aikaa ja miellyttämään sekä kättä että silmää. Yksi tunnetuimmista klassikkotuotteistamme ovat oranssikahvaiset sakset, joista ensimmäiset valmistettiin vuonna 1967. Niiden uraauurtavat valmistusmenetelmät yhdessä erinomaisen leikkausominaisuuksien ja ergonomian kanssa tekivät niistä menestystuotteen, ja saksia onkin tähän mennessä valmistettu yli miljardi kappaletta. Hiilijalanjälkiselvityksessä käytiin läpi Classic-saksien koko elinkaari yksityiskohtaisesti, ja tuloksena oli että saksien hiilijalanjälki on noin 0,3 kgCO2 -e, eli puolet vähemmän kuin maitolitran hiilijalanjälki.

Tähän tulokseen päästään materiaalien uusiokäytöllä ja kierrätyksellä, joka alkaa jo tuotannossa, jossa kaikki ylijäämämateriaali otetaan talteen. Myös pakkauksissa käytetään kierrätysmateriaaleja. Fiskars korostaa kestävän kehityksen tärkeyttä kaikessa toiminnassaan, ja tämä selvitys antaa meille eväät menetelmiemme ja käytäntöjemme kehittämiseen entistäkin kestävämmiksi.

Kehitämme henkilöstöämme

Motivoitunut henkilöstö on avainTEKIJÄ liiketoimintamme MENESTYMISELLE. Kehittämällä taitavaa johtamiskulttuuria varmistamme myös henkilöstön sitoutumisen.

F iskarsin palveluksessa on noin 3 600 henkilöä ympäri maailman. Kolme liiketoiminta-aluettamme toimivat yli 20 maassa, mikä takaa monipuolisen henkilöstön. Kansainvälisyys auttaa Fiskarsia aidosti ymmärtämään asiakkaiden ja kuluttajien ajattelutapaa eri markkinoilla.

Liiketoiminnan lähtökohtina ovat yhteiset arvomme: kekseliäisyys, yhteistyö, vastuullisuus ja rehtiys. Näiden pohjalta määrittelemme mitä odotamme niin johtamiskäytännöiltämme kuin työntekijöidemme käyttäytymiseltä.

Yhteistyö on yksi keskeisistä menestystekijöistämme, ja sen lisääntyminen heijastuu yhä enemmän toimintaamme; muun muassa konserninlaajuiset yhteiset it-työkalut ja englannin kielikurssit parantavat yhdessä tekemisen mahdollisuuksia. Tiiviimpi yhteistyö parantaa tuloksia kaikilla liiketoiminta-alueillamme ja synnyttää innovaatioita ja uusia näkemyksiä. Tätä edistääksemme tulemme kasvattamaan työn-tekijöiden kiertoa liiketoiminta-alueiden ja maiden välillä ja vuoden 2011 aikana nämä mahdollisuudet tuodaan koko Fiskarsin henkilöstön ulottuville.

Työsitoutuneisuus ja -tyytyväisyys ovat henkilöstöstrategiamme ydin.

Fiskarsin johtamiskulttuuri

Fiskarsin henkilöstöstrategiassa panostetaan erityisesti erinomaiseen johtamiskulttuuriin, mikä asettaa korkeat vaatimukset johdolle. Henkilöstö on menestystekijämme, ja johdolla ja esimiehillä on vastuu fiskarslaisten tyytyväisyydestä ja sitouttamisesta.

Erinomainen johtamiskulttuuri ei synny itsestään, vaan se vaatii taitoa, välineitä ja toimintatavat, jotka varmistavat laadukkaan johtamisen. Johdon tukemiseksi ja strategian toteuttamiseksi olemme luoneet yhteisen kehityskeskusteluprosessin, joka auttaa määrittelemään jokaisen tavoitteet ja kehitystarpeet. Tavoitteena on, että kaikilla fiskarslaisilla on selkeä kuva siitä, mitä heiltä vaaditaan ja kuinka he edistyvät tavoitteissaan, sekä miten erinomaisesta suorituksesta palkitaan.

Tavoitteiden asettaminen ei yksin riitä, vaan panostamme myös henkilöstömme kehittämiseen. Jotta kaikilla työntekijöillä olisi tarvittavat

valmiudet ja taidot erinomaiseen työsuoritukseen, olemme luoneet menetelmät kehitystarpeiden tunnistamiseksi ja aloittaneet koulutusohjelmien kehittämisen.

Työtyytyväisyys ja -sitoutuneisuus

Työtyytyväisyys ja -sitoutuneisuus ovat kriittisiä tekijöitä kaikelle liiketoiminnalle, niin myös Fiskarsille. Vuoden 2010 aikana teetimme ensimmäisen koko konsernin kattavan kyselyn työsitoutuneisuudesta saadaksemme kokonaiskuvan siitä, miten Fiskars koetaan työnantajana. Kysely sai hyvää vastakaikua ja saimme arvokasta tietoa, jonka pohjalta on päätetty jatkotoimenpiteistä. Olemme sitoutuneet niin maa-, yksikkö- kuin liiketoiminta-aluetasolla näihin toimenpiteisiin vastataksemme työntekijöidemme antamaan palautteeseen.

Ainutlaatuisia kädentaitoja

Ammattiosaamisen ja käsityötaitojen arvostus on ollut Fiskarsin toiminnan

ytimessä koko yrityksen olemassaolon ajan, niin myös vuonna 2010. Ainutlaatuinen osaamisemme, esimerkiksi lasin ja posliinin alalla on tärkeä voimavara, ja sen säilyminen on tärkeää myös Fiskarsin tulevaisuuden kannalta. Olemme panostaneet työhyvinvointiin, ja haluamme toimia siinä esimerkillisesti. Työhyvinvoinnin seuraaminen, mahdollisiin ongelmatilanteisiin puuttuminen aikaisessa vaiheessa ja niiden seuranta, liikunta ja muu vapaaajan toiminta sekä tiivis yhteistyö terveydenhuollon kanssa ja esimieskoulutus ovat keinoja, joiden avulla uskomme ratkaisevasti parantavamme työtyytyväisyyttä ja -intoa Fiskarsilla.

Henkilöstö vuonna 2010

Fiskarsin palveluksessa oli vuonna 2010 keskimäärin 3 612 (3 867) henkilöä. Vuoden 2010 lopussa henkilöstöä oli 3 944 (3 742), josta 3 209 (2 959) työskenteli EMEAsegmentissä, 570 (667) Amerikassa ja 165 (116) Muut-segmentissä.

innovaat

oInnovatiivuus on brändiemme ytimessä. Uudet menestys- tuotteet takaavat liike- toimintamme kasvun tulevaisuudessa. Sitoutuminen uudistumiseen ja laaja kuluttaja- ymmärrys auttavat meitä kehittämään tuotteita, joiden ominaisuuksia ovat ongelmanratkaisu ja helppokäyttöisyys.

• 24 Home
• 26 Garden
• 28 Outdoor
• 30 Muut
• 30 Kiinteistöt
• 31 Osakkuusyhtiö Wärtsilä

Gerberin AO F.A.S.T. 3.0 -veitsi, Hackmanin Rotisseur-paistinpannu, Drive Boatsin Sport Console 56.

Uudet ideat ja esineet kotiin

Fiskars Homen kansainvälistä kasvua johtavat Iittalan ja Fiskarsin F iskars-konserni on kodintuotteiden markkinajohtaja Pohjoismaissa, ja sillä on laaja arvostettujen kodintuotteiden brändivalikoima, joista merkittävimpiä ovat Iittala, Fiskars, Arabia ja Hackman. Amerikassa toiminta on tällä hetkellä keskittynyt saksiin ja muihin koulun, kodin ja askartelun leikkaaviin tuotteisiin. Home-liiketoiminta-alueen liikevaihto kasvoi neljä prosenttia 309 miljoonaan euroon. Erityisesti kodintuotteiden myynti kasvoi Suomessa ja Ruotsissa. Askartelutuotteiden myynti säilyi edellisvuoden tasolla, huolimatta kesällä 2009 tehdyistä yritysmyynneistä.

Kodintuotteiden jakelukanavina ovat päivittäistavaraketjut, tavaratalot ja erikoisliikkeet. Iittala-myymälät, Iittala outletit ja oma verkkokauppa yhdessä Iittala shop-in-shop -konseptin kanssa vahvistavat jakeluverkostoa. Yhteensä Iittala-myymälöitä, outleteja ja shop-in-shop -konsepteja oli 89 vuoden 2010 lopussa. Myiittalayhteisö kerää verkossa kanta-asiakkaita yhteen ympäri maailman.

Tuotteita myös kodin sisustukseen

Kaikki Fiskars Home -tavaramerkit ovat viime vuosien aikana keskittyneet tuotekehitysprosesseihinsa ja tuoneet markkinoille uusia menestystuotteita. Erityisesti Iittala on laajentanut tuotevalikoimaansa sisustukseen. Esimerkkinä tästä on uusi Anu Penttisen suunnittelema Vitriini-rasiasarja, joka

Liiketoiminta-alue home

Moderneja skandinaavisia designtuotteita ruoanvalmistukseen, kattaukseen ja kodin sisustamiseen

Päätuotteita: astiasarjat, lasit, sisustustuotteet, aterimet, sakset, keitto- ja paistoastiat, keittiöveitset ja -välineet

309	milj. euron liikevaihto v. 2010 (2009: 297)
43%	osuus konsernin kokonaisliikevaihdosta
1 560	henkilöstö (FTE), keskimäärin v. 2010 (2009: 1 692)

Brändit

esiteltiin alkuvuodesta 2010. Yhtiössä juhlittiin myös Oiva Toikan 50-vuotistaivalta Iittalan suunnittelijana. Juhlan kunniaksi Toikka suunnitteli uniikin Art Works -kokoelman ja lisäsi uuden linnun lasilintujen sarjaansa. Sen lisäksi suosituimmat osat Toikan vuonna 1964 suunnittelemasta Kastehelmilasiastiastosta otettiin uudelleen tuotantoon. Fiskars-brändi esitteli joukon uutuustuotteita keittiö- ja askartelukäyttöön. Fiskarsin ergonominen kaulin voitti red dot -muotoilupalkinnon ja uusi Everywhere Punch™ saavutti suuren suosion askartelijoiden keskuudessa. Vuoden aikana keitto- ja paistoastiaja aterintuotemerkki Hackman vietti 220-vuotisjuhlaansa ja Arabia toi markkinoille useita uusia tuotteita.

Saksien uusi ilme

fiskar

sgrou

p.fi

Sakset ovat Fiskarsin tunnetuin tuote kautta maailman. Saksien ergonomiset kahvat saivat uuden ilmeen vuonna 2010 värikkäistä, luonnosta inspiraationsa hakeneista kuvioista. Kuviointi ja väri on upotettu suoraan kahvan materiaaliin uudella menetelmällä, mikä tekee väreistä syviä ja kuvioinnista kovassakin käytössä hyvin kestävän. Uusi ilme tekee saksista lähes sisustusesineen!

Lue lisää sivuiltamme www.fiskarsgroup.fi

Uusilla ajatuksilla puutarhaan

Fiskars Garden keskittyy toiminnallisiin, helppokäyttöisiin työkaluihin, jotka tekevät puutarhan hoidosta entistäkin mukavampaa.

F iskars on maailman johtava tavaramerkki puutarhan leikkaavissa työkaluissa, joita myydään laajalti Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Australiassa. Garden-liiketoimintaalueen liikevaihto kasvoi 19 prosenttia 275 miljoonaan euroon. Myynti nousi sekä Amerikassa että Euroopassa, jossa erityisesti Pohjoismaissa, Saksassa ja Ranskassa. Fiskarsin tuotemerkillä myytävien tuotteiden myynti kasvoi kaikissa pääkategorioissa. Runsas lumentulo vuoden 2010 alussa ja lopussa kasvatti lumityökalujen

myyntilukuja ennätyslukemiin. Keskitymme Fiskars-brändiin

Garden-liiketoiminta panostaa voimakkaasti Fiskars-brändin kehitykseen ja

sen markkinointiin Keski-Euroopassa. Saksassa vuonna 2009 aloitetut tv-kampanjat jatkuivat vuoden 2010 aikana ja Ranskassa aloitettiin omat kampanjansa. Molemmissa maissa Fiskars-puutarhatyökalujen myynti on noussut huomattavasti. Myös Venäjän markkinoilla lisääntyneet markkinointitoimenpiteet ovat tuottaneet tulosta. Isossa-Britanniassa aiemmin brändilisenssillä myydyt tuotteet siirrettiin Fiskars-brändin alle, mikä on kasvattanut Fiskarsin markkinaosuutta.

Puutarhanhoito on yhä suositumpi vapaa-ajan harrastus, ja osa ihmisten halua muokata elintapojansa terveellisemmiksi ja kestävämmiksi.

Kestävän ajattelun periaatteet näkyvät myös Fiskarsin työkaluissa, jotka on tehty kestämään. Monien

Liiketoiminta-alue Garden

Ergonomisesti muotoillut työkalut puutarhanhoitoon ja rakentamiseen

Päätuotteita: oksa- ja raivaussakset sekä muut puutarhaleikkurit, kirveet, lapiot ja lumityökalut, kukkaruukut ja sadevedenkerääjät, rakennustyökalut

275	milj. euron liikevaihto v. 2010 (2009: 231)
38%	osuus konsernin kokonaisliikevaihdosta
1 383	henkilöstö (FTE), keskimäärin v. 2010 (2009: 1 463)

Brändit

fiskar

sgrou

p.fi

uusien tuotteiden kehitys on lähtenyt ekologisten tekijöiden huomioimisesta. Näitä ovat esimerkiksi sadevedenkerääjät, rikkaruohonpoistajat ja käsikäyttöiset ruohonleikkurit.

Toiminnallisuus yhdistettynä ergonomiaan ja loistavaan muotoiluun on tunnusomaista Fiskarsin tuotteille. Tätä todistavat myös vuonna 2010 saadut lukuisat palkinnot. Fiskarsin suurin tuotelanseeraus vuonna 2010 oli uusi kirvessarja, joka voitti red dot Best of the Best -palkinnon. Myös Fiskars ErgoPlus™+ -lapio, jossa on ainutlaatuinen oranssi geelikahva ja QuikFit™-varsityökalut, joiden innovatiivisen mekanismin ansiosta työkalupään vaihtaminen käy helposti, saivat red dot -maininnat.

Uusi suosikkiruohonleikkuri

Ympäristöystävälliset tuotteet ovat puutarhureiden suosiossa. Alkuvuonna 2010 Fiskars toi Amerikan markkinoille käsikäyttöisen ruohonleikkurin. Erityisesti nurmikoille sopiva hiljainen ruohonleikkuri ei tarvitse sähköä tai polttoainetta, leikkaa ruohon katkomisen sijaan ja pitää myös käyttäjänsä kunnossa. Leikkuri on saanut runsaasti julkisuutta ja ollut ansaitusti suuri menestys.

Lue lisää sivuiltamme www.fiskarsgroup.fi

Tarvikkeet liikkuvalle

Fiskars Outdoorin kolme pääbrändiä, Gerber, Silva ja Buster, tarjoavat laajan valikoiman innovatiivisia, tarpeellisia ja luotettavia välineitä ulkoiluun. F iskarsin Outdoor-liiketoiminnan pääpaino Amerikassa on Gerber-brändillä, joka on johtava sekä harrastajien ja ammattilaisten arvostama veitsi- ja monitoimityökalujen tuote-

merkki. Pohjoismaissa Buster on johtava alumiiniveneiden valmistaja Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa ja Silvan tarjonta kattaa ulkoilmaihmisten suosimat kompassit, askelmittarit ja otsalamput.

Outdoor-liiketoiminnan liikevaihto vuonna 2010 oli 128 miljoonaa euroa, eli edellisvuoden tasolla. Amerikassa myynti jäi hieman edellisvuoden tasosta, osaltaan vuonna 2009 retkeilytuotteisiin erikoistuneen Brunton-tavaramerkin myynnin

vuoksi. EMEA-alueella venemarkkinat toipuivat vuoden aikana edellisvuodesta. Veneiden myynti kasvoi merkittävästi, ja Buster on edelleen Suomen suosituin vapaa-ajan venemerkki. Silvan myynti parani, lähinnä otsalamppu-tuotekategorian ansiosta.

Panostuksia tuotekehitykseen

Gerberin liiketoiminta keskittyy vastaamaan ulkoilmaharrastajien ja ammattilaisten tarpeisiin ja toiveisiin ja tuo markkinoille jatkuvasti uusia helppokäyttöisiä ja toiminnallisia välineitä. Läheinen yhteistyö loppukäyttäjien kanssa on tässä työssä tärkeää. Fiskarsin Outdoor on Amerikan markkinoilla edustettuna niin suurissa myyntiketjuissa kuin erikoisalan

Liiketoiminta-alue outdoor

Innovatiiviset ja tarpeelliset ulkoiluvälineet sekä kestävät vapaa-ajan veneet

Päätuotteita: monitoimityökalut, erä- ja metsästysveitset, otsalamput, askelmittarit ja kompassit, alumiiniveneet

128	milj. euron liikevaihto v. 2010 (2009: 128)
18%	osuus konsernin kokonaisliikevaihdosta
575	henkilöstö (FTE), keskimäärin v. 2010 (2009: 653)

Brändit

myymälöissä. Lisäksi myyntiä tukee kasvava sähköinen kaupankäynti. Uusi Gerber / Bear Grylls -sarja on saanut erityisen hyvän vastaanoton laajentaen Gerberin asiakas- ja kuluttajakuntaa.

Vene-liiketoiminnassa on panostettu vahvasti tuotekehitykseen, ja Buster toi markkinoille seitsemän uutta venemallia. Lisäksi esiteltiin täysin uusi venebrändi, Drive Boats. Silvan otsalampputarjonta kasvoi usealla uudella mallilla. Näistä X-Trail-otsalamppu voitti ispo Outdoor Award 2010 -palkinnon innovatiivisen muotoilunsa ansiosta, joka tarjoaa lisätoimintoja ja turvallisuutta lampun painosta tai käyttömukavuudesta tinkimättä.

Omin neuvoin suoriutujille

Gerber julkisti uudenlaisen yhteistyön maailmankuulun eräselviytyjän ja seikkailijan Bear Gryllsin kanssa vuonna 2010. Gerber Bear Grylls Survival Series -sarjaan kuuluu ainutlaatuisia veitsiä, työkaluja ja muita tarvikkeita, joissa yhdistyvät Gerberin yli 70 vuoden alan tietämys ja Bear Gryllsin laaja eräkokemus.

Lue lisää sivuiltamme www.fiskarsgroup.fi

fiskar

sgrou

p.fi

kehitämme varojamme

Fiskarsin muut toiminnot kattavat kiinteistöliiketoiminnan, konsernihallinnon ja jaetut toiminnot.

F iskarsin Kiinteistöt hallinnoi yhtiön omistuksia Fiskarsin Ruukissa sekä sen tehdaspaikkakunnilla. Se kehittää myös yhtiön omistamaa 15 000 hehtaarin maaomaisuutta ja 3 700 hehtaarin vesialueita, jotka sijaitsevat pääosin Fiskarsin Ruukin ympäristössä ja Hankoniemellä Etelä-Suomessa.

Kestävää metsänhoitoa

Yhtiön metsävaranto kattaa sekä tuottavaa talousmetsää että erillisiä suojelukohteita. Puuvarannon käyvän arvon määrityksessä käytetään kolmen vuoden keskimääräistä kantohintaa, ja se esitetään tuloslaskelmassa omana rivinä liiketuloksen alla. Metsätaloutta hoidetaan pitkäjänteisesti ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti ja koko 11 000 hehtaarin

suuruinen talousmetsä on sertifioitu PEFC-järjestelmän mukaisesti. Fiskars on ollut myös mukana kehittämässä FSC-sertifikointia.

Asuin- ja vierailupaikka Fiskarsin Ruukki

Kiinteistöjen tunnetuin osa on ehdottomasti yhtiön synnyinpaikka, Fiskarsin Ruukki, josta on tullut kansainvälisestikin tunnustettu suomalaisen taiteen ja muotoilun keskus. Siellä vierailee vuosittain 150 000 kävijää tutustumassa kattavaan palvelu- ja elämystarjontaan; tapahtumiin, näyttelyihin, myymälöihin, pajoihin ja ravintoloihin.

Fiskarsin Kiinteistöt on myös aktiivisesti mukana kehittämässä Raaseporin aluetta. Tärkein viime aikojen hanke on uuden asemakaavan työstäminen yhdessä kunnan kanssa. Uusi kaava vahvistaa alueen tulevaa kasvua ja

kehitystä mahdollistaen uusien tonttien vuokraamisen ja myymisen Fiskarsin Ruukissa, joka on elinvoimainen asuinja työskentelypaikka.

Tulevaisuuden usko perinteenä

Fiskarsin Ruukki perustettiin vuonna 1649, ja se on alkuaikojen raudanvalmistamisen jälkeen elänyt läpi useita eri vaiheita. Siellä tehtiin vuonna 1967 ensimmäiset oranssikahvaiset sakset vanhassa kuparipajassa, joka tänään toimii taide- ja muotoilunäyttelyiden pitopaikkana. Fiskarsin Ruukki on ainutlaatuinen taiteen ja muotoilun keskus, jossa asuu nykyään yli sata luovan alan taitajaa. Kuten sieltä alkunsa saanut Fiskars-yhtiö, on myös Fiskarsin Ruukki kehittänyt oman vahvan identiteettinsä, jolla on juuret arvostetussa perinteessä ja joka on avoin tulevaisuuden mahdollisuuksille.

Osakkuusyhtiö Wärtsilä

Osakkuusyhtiö Wärtsilä Oyj Abp on olennainen osa Fiskars-konsernia. Fiskars on edelleen Wärtsilän suurin yksittäinen osakkeenomistaja ja vuoden 2010 lopussa Fiskars omisti 17,1 % Wärtsilän osakkeista ja äänistä.

Wärtsilä muodostaa yhden konsernin toiminnallisista segmenteistä ja sitä käsitellään osakkuusyhtiönä, sillä Fiskars arvioi sillä olevan IAS 28:n mukainen merkittävä vaikutusvalta Wärtsilässä.

Wärtsilän tuloksella on merkittävä vaikutus Fiskarsin tulokseen ja kassavirtaan. Osuus Wärtsilän tuloksesta raportoidaan liiketuloksen alapuolella omana eränään.

Wärtsilä Oyj Abp on merenkulun ja energia-alan laitteiden, ratkaisujen sekä palvelujen toimittaja, jonka osakkeet on listattu NASDAQ OMX Helsingissä (HEX: WRT1V).

Wärtsilän liikevaihto vuonna 2010 oli 4 553 miljoonaa euroa (2009: 5 260). Yhtiön liiketulos oli 412 miljoonaa euroa (592) ja osakekohtainen tulos 3,91 euroa (3,94). Yhtiön henkilöstömäärä vuoden 2010 lopussa oli 17 528 (18 541).

17,1%	Fiskarsin osuus Wärtsilän osakkeista
65,9	milj. euroa Fiskarsin osuus tuloksesta vuonna 2010 (2009: 66,5 milj. euroa)
29,5	milj. euroa osingot vuonna 2010 (2009: 25,3 milj. euroa)
961,9	milj. euroa Fiskarsin Wärtsilä omistuksen markkina-arvo vuoden 2010 lopussa (2009: 472,9 milj. euroa)

Lisätietoja Wärtsilästä Hallituksen toimintakertomuksessa sivulla 46. Tiedot 31.12.2010.

D

esignKauneus, muoto ja toiminto muodostavat hyvän designin. Tuotteemme tunnetaan ainutlaatuisesta ja mieleenpainuvasta muotoilusta, jota leimaa moderni esteettisyys. Arjen kestävää muotoilua vuodesta 1649.

32–43 HALLINTO

• 34 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
• 40 Hallitus
• 42 Johtoryhmä
• 43 Liiketoimintaalueiden johto

Arabian Pino-kynttilänjalat, Fiskarsin PowerStep™-oksasakset, Iittalan Birds by Klenell -sarjan Harakka Mamma.

Selvitys hallintoja ohjausjärjestelmästä vuodelta 2010

Fiskars Oyj Abp noudattaa yhtiöjärjestyksen, Suomen osakeyhtiölain sekä NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä listattuja yhtiöitä koskevia sääntöjä ja määräyksiä. Fiskars soveltaa myös ilman poikkeuksia Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n hyväksymää Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia, joka tuli voimaan 1.10.2010 ja on saatavilla osoitteessa www.cgfinland.fi. Tämä selvitys on julkaistu 9.2.2011 Hallituksen toimintakertomuksesta erillisenä raporttina yhtiön internet-sivuilla www.fiskarsgroup.fi.

Fiskars Oyj Abp:n ylintä päätösvaltaa käyttävät yhtiön osakkeenomistajat yhtiökokouksessa. Fiskarsin hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Toimitusjohtaja hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti.

Yhtiökokous

Varsinainen yhtiökokous pidetään vuosittain viimeistään kesäkuussa joko Raaseporissa tai Helsingissä. Yhtiökokous päättää sille osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen mukaan kuuluvista asioista, kuten tilinpäätöksen vahvistamisesta, osingonjaosta, vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle sekä hallituksen ja tilintarkastajien valinnasta ja heille maksettavista palkkioista.

Yhtiökokouskutsu on yhtiöjärjestyksen mukaan julkaistava yhtiön internetsivuilla sekä muulla hallituksen mahdollisesti päättämällä tavalla.

Varsinainen yhtiökokous 2010

Fiskarsin varsinainen yhtiökokous pidettiin 16.3.2010. Yhtiökokouksessa vahvistettiin vuoden 2009 tilinpäätös, myönnettiin vastuuvapaus hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajille sekä päätettiin osingonmaksusta. Kokouksessa päätettiin hallituksen palkkioista ja valittiin hallituksen jäsenet vuoden 2011 varsinaiseen yhtiökokoukseen asti. Lisäksi valittiin tilintarkastaja ja päätettiin tilintarkastajan palkkiosta. Yhtiökokous valtuutti hallituksen hankkimaan yhtiön omia osakkeita ja päättämään omien osakkeiden luovuttamisesta erikseen määritellyin ehdoin.

Hallitus

Yhtiöjärjestyksen mukaan hallitukseen kuuluu vähintään 5 ja enintään 9 jäsentä. Hallituksen jäsenten toimikausi kestää valintaa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan.

Hallituksen tehtävät ja työjärjestys

Fiskarsin hallituksen tehtävänä on yhtiön johtaminen lainsäädännön, viranomaismääräysten, yhtiöjärjestyksen ja yhtiökokouksen tekemien päätösten mukaisesti.

Hallituksen hyväksymän työjärjestyksen mukaan hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä sekä vahvistaa yhtiön liiketoimintastrategian ja budjetin. Lisäksi hallitus valvoo yhtiön vakavaraisuutta, kannattavuutta ja maksuvalmiutta sekä yhtiön johtoa. Hallitus hyväksyy yhtiön riskienhallinnan periaatteet, vastaa tilinpäätöksen valmistelusta, vahvistaa rahoituspolitiikan sekä päättää yhtiön toimialan puitteissa toimista, jotka yhtiön toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen ovat epätavallisia tai laajakantoisia, elleivät ne kuulu yhtiökokouksen toimivaltaan.

Hallitus nimittää toimitusjohtajan ja hyväksyy tämän johtajasopimuksen ehdot ja muun palkitsemisen. Hallitus nimittää yhtiön johtoryhmän jäsenet, muun johtajiston ja sisäisen tarkastuksen päällikön sekä hyväksyy heidän palkkansa ja muun palkitsemisen sekä päättää konsernin palkitsemisjärjestelmän perusteet ja muut laajakantoiset henkilöstöasiat. Hallitus käsittelee lisäksi tytäryhtiöiden hallitusten jäsenten nimittämisasiat. Hallitus päättää myös hallituksen valiokuntien asettamisesta ja niiden jäsenistä. Valiokuntien tehtävänä on valmistella hallituksen kokouksissa päätettäväksi tulevia asioita. Lisäksi hallitus arvioi säännöllisesti omaa toimintaansa ja yhteistyötä johdon kanssa.

Hallitus vuonna 2010

Hallitukseen kuuluivat 16.3.2010 pidettyyn varsinaiseen yhtiökokoukseen asti seuraavat yhdeksän jäsentä: Kaj-Gustaf Bergh, puheenjohtaja, Alexander Ehrnrooth ja Paul Ehrnrooth (varapuheenjohtajat) sekä

seuraavat jäsenet: Ralf Böer, Ilona Ervasti-Vaintola, Gustaf Gripenberg, Karl Grotenfelt, Karsten Slotte ja Jukka Suominen.

• Varsinainen yhtiökokous valitsi 16.3.2010 hallitukseen yhdeksän jäsentä:
• Hallituksen puheenjohtajana toimii Kaj-Gustaf Bergh (DE, OTK, synt. 1955; toimitusjohtaja, Föreningen Konstsamfundet r.f.)
• varapuheenjohtaja Alexander Ehrnrooth (KTM, MBA, synt. 1974; toimitusjohtaja, Virala Oy Ab)
• varapuheenjohtaja Paul Ehrnrooth (KTM, synt.1965; toimitusjohtaja, Turret Oy Ab)
• Ralf Böer (OTK, synt. 1948; toimitusjohtaja, Foley & Lardner LLP)
• Louise Fromond (OTK, synt. 1979)
• Gustaf Gripenberg (TT, synt.1952; professori, Aalto-yliopisto)
• Ingrid Jonasson Blank (KTM, synt. 1962)
• Karsten Slotte (DE, synt. 1953; konsernijohtaja, Oy Karl Fazer Ab)

• Jukka Suominen (DI, synt. 1947) Kukaan hallituksen jäsenistä ei ole yhtiön palveluksessa. Hallituksen jäsenten henkilötiedot on esitetty sivuilla 40–41.

Hallitus kokoontui vuoden 2010 aikana 9 kertaa. Jäsenten keskimääräinen osallistuminen hallituksen kokouksiin oli 97,5 %.

Kaikki hallituksen jäsenet ovat yhtiöstä riippumattomia. Hallituksen jäsenistä Kaj-Gustaf Bergh, Ralf Böer, Gustaf Gripenberg, Ingrid Jonasson Blank, Karsten Slotte ja Jukka Suominen ovat myös riippumattomia osakkeenomistajista. Alexander Ehrnrooth, Paul Ehrnrooth ja Louise Fromond ovat riippuvaisia osakkeenomistajista.

Hallituksen osakeomistukset on esitetty sivulla 79.

Hallituksen valiokunnat

Hallitus on nimittänyt vuonna 2010 kolme valiokuntaa: tarkastusvaliokunnan (Audit Committee), palkitsemisvaliokunnan (Compensation Committee) ja nimitysvaliokunnan (Nomination Committee).

1. Tarkastusvaliokunnan tehtävänä on seurata tilinpäätösraportoinnin prosessia, valvoa taloudellista raportointiprosessia, seurata yhtiön sisäisen valvonnan,

ylintä päätösvaltaa Fiskarsissa käyttävät yhtiön osakkeenomistajat yhtiökokouksessa.

sisäisen tarkastuksen ja riskienhallinnan tehokkuutta, käsitellä yhtiön hallinnointi- ja ohjausjärjestelmän antamaan selvitykseen sisältyvää kuvausta taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan pääpiirteistä, seurata tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen lakisääteistä tarkastusta, arvioida lakisääteisen tilintarkastajan riippumattomuutta ja erityisesti oheispalvelujen tarjoamista sekä valmistella tilintarkastajan valintaa koskeva päätösehdotus nimitysvaliokunnalle.

Tarkastusvaliokunnan kokoonpano oli 16.3.2010 asti seuraava: puheenjohtajana toimi Gustaf Gripenberg ja jäseninä olivat Alexander Ehrnrooth, Paul Ehrnrooth, Ilona Ervasti-Vaintola ja Karsten Slotte.

16.3.2010 alkaen tarkastusvaliokunnan puheenjohtajana on toiminut Gustaf Gripenberg ja jäseninä Alexander Ehrnrooth, Paul Ehrnrooth, Louise Fromond ja Karsten Slotte. Tarkastusvaliokunta kokoontui 4 kertaa vuonna 2010. Valiokunnan jäsenten osallistuminen kokouksiin oli 100 %.

1. Palkitsemisvaliokunnan tehtävänä on valmistella toimitusjohtajan ja konsernin johtoon kuuluvien jäsenten palkkaamiseen ja palkitsemiseen sekä yhtiön palkitsemisjärjestelmään liittyviä asioita.

Palkitsemisvaliokunnan kokoonpano oli 16.3.2010 asti seuraava: puheenjohtajana toimii Kaj-Gustaf Bergh ja jäseninä olivat Ralf Böer, Karl Grotenfelt ja Jukka Suominen.

16.3.2010 alkaen palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajana on toiminut Kaj-Gustaf Bergh ja jäseninä Ralf Böer, Ingrid Jonasson Blank ja Jukka Suominen. Palkitsemisvaliokunta kokoontui 4 kertaa vuonna 2010. Valiokunnan jäsenten osallistuminen kokouksiin oli 100 %.

1. Nimitysvaliokunnan tehtävänä on valmistella yhtiökokoukselle tehtäviä esityksiä hallituksen kokoonpanosta kuultuaan yhtiön suurimpia osakkeenomistajia, valmistella yhtiökokoukselle tehtäviä esityksiä hallituksen jäsenten palkkioista, valmistella esitykset hallituksen valiokuntien kokoonpanosta ja valmistella esitys tilintarkastajien valinnasta tarkastusvaliokunnan tekemän ehdotuksen pohjalta sekä vahvistaa kriteerit ja prosessit hallituksen arviointia varten.

Puheenjohtajana toimii Kaj-Gustaf Bergh ja jäseninä ovat Alexander Ehrnrooth ja Paul Ehrnrooth. Nimitysvaliokunta kokoontui 2 kertaa vuonna 2010. Valiokunnan jäsenten keskimääräinen osallistuminen kokouksiin oli 100 %.

Toimitusjohtaja

Yhtiön hallitus nimittää ja tarvittaessa vapauttaa yhtiön toimitusjohtajan, joka on samalla konsernijohtaja. Toimitusjohtaja johtaa konsernin liiketoimintaa ja yhtiön juoksevaa hallintoa lainsäädännön, viranomaismääräysten, yhtiöjärjestyksen ja hallituksen ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohtaja vastaa yhtiön kirjanpidon lainmukaisuudesta ja varainhoidon luotettavasta järjestämisestä. Toimitusjohtajan tukena johtamisessa on johtoryhmä.

Toimitusjohtajana toimii Kari Kauniskangas (KTM, s. 1962). Yhtiöllä ei ole toimitusjohtajan sijaista. Toimitusjohtajan henkilötiedot on esitetty sivulla 42.

Muu johto Johtoryhmä

Fiskars Oyj Abp:n ja samalla konsernin johtoryhmään kuuluvat konsernihallinnon toiminnoista vastaavat johtajat. Johtoryhmä valmistelee toimitusjohtajan johdolla esityksiä hallitukselle ja käsittelee erityisesti konsernin strategista kehitystä sekä yhteisiin toimintoihin liittyviä päätösasioita ja kehityskysymyksiä. Lisäksi johtoryhmän jäsenten tehtäviin kuuluvat sidosryhmäsuhteet.

Vuonna 2010 johtoryhmään kuuluivat talousjohtaja Teemu Kangas-Kärki, strategiajohtaja Max Alfthan, lakiasiainjohtaja Jutta Karlsson sekä tuotanto-, hankinta- ja logistiikkajohtaja Hille Korhonen. Konsernin johtoryhmän jäsenten henkilötiedot ja heidän vastuualueensa on esitetty sivulla 42.

Liiketoiminta-alueiden johto

Liiketoiminta-alueiden johtajat vastaavat omien alueidensa liiketoiminnasta. He huolehtivat, että toiminta on lakien ja säännösten sekä yhtiön toimintaperiaatteiden (Code of Conduct) mukaista ja liiketoimintaalueisiin kuuluvien yhtiöiden resurssit ovat oikeassa suhteessa niiden tarpeisiin.

Liiketoiminta-alueiden johtajat ja konsernin johtoryhmä muodostavat yhdessä laajennetun johtoryhmän (Executive Team).

Vuonna 2010 liiketoiminta-alueiden johtajat olivat

• Jaakko Autere, Home
• Thomas Enckell, Garden EMEA
• Lars Gullikson, Outdoor EMEA
• Tomas Landers, Kiinteistöt
• Jason R. Landmark, Outdoor Americas
• Juha Lehtola, Boats
• Paul Tonnesen, Garden & SOC, Americas

Liiketoiminta-alueiden johtajien henkilötiedot ja heidän vastuualueensa on esitetty sivulla 43.

Sisäinen valvonta, riskienhallinta ja sisäinen tarkastus

Yhtiön hallitus vastaa hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Käytännössä toimitusjohtajan tehtävä on yhdessä muun johdon kanssa huolehtia muun muassa kirjanpidon ja valvontamekanismien järjestämisestä.

Konsernin taloudellista kehitystä seurataan kuukausittain koko konsernin kattavan raportointijärjestelmän kautta. Liiketoimintoja johdetaan niiden omien johtoryhmien kautta. Päivittäisten liiketoimintariskien hallinnasta vastaavat tytäryhtiöt käyttäen hyväkseen konsernin erikoisosaamista.

Riskienhallinnan tehtävä on tunnistaa, arvioida ja hallinnoida liiketoimintatavoitteiden saavuttamista uhkaavia riskejä. Riskienhallinnan tavoitteet ja periaatteet, joiden mukaan riskienhallinta on järjestetty, sekä merkittävimpiä riskejä ja epävarmuustekijöitä on selostettu vuosikertomuksen sivuilla 37–38.

Sisäinen tarkastus tarkastaa ja arvioi sisäisen valvontajärjestelmän toimivuutta, toimintojen tarkoituksenmukaisuutta ja tehokkuutta sekä ohjeiden noudattamista. Sisäinen tarkastus pyrkii lisäksi edistämään riskienhallinnan kehittämistä liiketoimintayksiköissä. Sisäisen tarkastuksen päällikkö toimii hallinnollisesti toimitusjohtajan alaisuudessa, mutta raportoi tarkastusvaliokunnalle.

Sisäpiirihallinto

Fiskars noudattaa NASDAQ OMX Helsinki Oy:n 9.10.2009 voimaantullutta listayhtiöiden sisäpiiriohjetta. Yhtiöllä on myös omat sisäpiirisäännöt, jotka on viimeksi päivitetty 3.11.2009. Yhtiön julkiseen sisäpiiriin kuuluvat asemansa perusteella hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja tilintarkastajat. Näiden lisäksi julkiseen sisäpiirirekisteriin kuuluvat konsernin johtoryhmän jäsenet sekä liiketoimintaalueiden johtajat.

Yhtiöllä on lisäksi yrityskohtainen sisäpiiri. Hankkeista, joilla toteutuessaan voi olla vaikutusta yhtiön osakkeen arvoon, pidetään erillistä hankekohtaista rekisteriä.

Yhtiön sisäpiirirekisteriä päivittää emoyhtiön lakiasiainosasto sisäpiiriläisten antamien tietojen pohjalta. Yhtiön julkiseen sisäpiirirekisteriin kuuluvien sisäpiiriläisten omistustiedot ovat saatavilla Euroclear Finland Oy:sta, osoite Urho Kekkosen katu 5 C, 00100 Helsinki, puh. 020 770 6000 sekä yhtiön kotisivuilta www.fiskarsgroup.fi.

Tilintarkastus

Konsernin tilintarkastajana toimii KPMG Oy Ab päävastuullisena tilintarkastajana KHT Mauri Palvi.

Kaikkien konserniyhtiöiden tilintarkastajille maksettiin vuonna 2010 tilintarkastuspalkkioina yhteensä 0,7 miljoonaa euroa. Lisäksi tilintarkastajille maksettiin tilintarkastukseen liittymättömiä konsulttipalkkioita yhteensä 0,4 miljoonaa euroa. Nämä palkkiot liittyivät suurelta osin verokonsultointiin.

Tiedottaminen

Fiskarsin tavoitteena on, että kaikilla markkinaosapuolilla on oikeat, ajantasaiset ja riittävät tiedot yhtiöstä. Fiskarsin kotisivuilla julkaistaan yhtiön hallinnointi- ja ohjausjärjestelmää koskevat tiedot, pörssitiedotteet heti niiden julkistamisen jälkeen sekä muuta keskeistä sijoittajatietoa.

Fiskars soveltaa kolmen viikon ajan ennen tuloksen julkistamista niin sanotun hiljaisen periodin periaatetta. Kyseisenä ajankohtana yhtiön edustajat eivät kommentoi markkinanäkymiä.

Taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteet

Taloudellisella raportointiprosessilla tarkoitetaan toimintoja, jotka tuottavat yhtiön johtamisessa käytettävää taloudellista tietoa sekä lakien, standardien ja muiden yhtiötä koskevien säännösten mukaisesti julkistettavaa taloudellista tietoa.

Taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvä sisäinen valvonta

Sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa, että yhtiön johdolla on käytettävissään ajantasaiset, riittävät ja olennaisesti oikeat tiedot yhtiön johtamiseksi ja että yhtiön julkistamat taloudelliset raportit antavat olennaisesti oikeat tiedot yhtiön taloudellisesta asemasta.

Rakenne

Fiskarsilla on neljä operatiivista segmenttiä ja neljä liiketoiminta-aluetta. Liiketoiminta-alueiden alaisuudessa toimivat liiketoimintayksiköt muodostavat taloudellisen raportoinnin alimman tason. Liiketoimintayksiköt vastaavat oman yksikkönsä taloushallinnon järjestämisestä, taloudellisen raportoinnin oikeellisuudesta ja tuloskehityksestä. Rahoitus ja rahoitusriskien hallinta on keskitetty konsernin talousjohtajan alaisuudessa toimivaan rahoitusyksikköön.

Kaikilla liiketoiminta-alueilla on oma talousjohto, ja lisäksi emoyhtiössä on erillinen konsernin talousjohtajan alaisuudessa työskentelevä konsernin taloushallinnon organisaatio. Liiketoimintaalueiden ja konsernin taloushallinto ohjaavat ja valvovat liiketoimintayksiköiden talousosastojen toimintaa. Lisäksi

sisäinen tarkastus tarkastaa ja valvoo raportointiprosessin toimivuutta sekä taloudellisen raportoinnin luotettavuutta.

Johtaminen

Taloudellisten tavoitteiden asettaminen ja seuranta ovat oleellinen osa Fiskarsin johtamista. Lyhyen aikavälin taloudelliset tavoitteet määritellään vuosittain laadittavan suunnitelman yhteydessä ja tavoitteiden saavuttamista seurataan kuukausittain. Liiketoimintayksiköt raportoivat kuukausittain toteutuneet taloudelliset tiedot sekä ennusteen taloudellisen tilan kehittymisestä tilikauden aikana.

Liiketoimintayksiköistä saadut tiedot yhdistetään ja varmennetaan konsernin taloushallinnossa ja tiedoista koostetaan johdon kuukausiraportti. Johdon kuukausiraportti sisältää operatiivisten segmenttien ja liiketoiminta-alueiden lyhennetyt tuloslaskelmat, tärkeimmät tunnusluvut sekä kuvauksen liiketoiminnan kannalta merkittävimmistä tapahtumista. Lisäksi raportista käyvät ilmi konsernin tuloslaskelma, tasetiedot, rahavirta sekä tilikauden loppuun ulottuva ennuste taloudellisen tilanteen kehittymisestä. Konsernin hallituksen Tarkastusvaliokunta, konsernin hallitus, johtoryhmä ja liiketoiminta-alueiden johtoryhmät seuraavat taloudellisen tilan kehittymistä ja tavoitteiden saavuttamista kuukausittain.

Taloushallinnon tietojärjestelmät

Liiketoimintayksiköissä on käytössä useita eri kirjanpidon ja taloudellisen raportoinnin tietojärjestelmiä. Konsernin talousraportointia hoidetaan yhden, keskitetysti hallinnoidun tietojärjestelmän avulla. Liiketoimintayksiköt ja liiketoiminta-alueet vastaavat tietojen tuottamisesta konsernin raportointijärjestelmään. Konsernin taloushallinto vastaa konsernin raportointijärjestelmän ylläpidosta ja se valvoo, että järjestelmään toimitetaan sovitun mukaiset ja oikeat tiedot.

Ohjeet

Taloudellista raportointia hoidetaan yhtenäisin periaattein. Konsernissa sovelletaan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjä kansainvälisiä IFRS-tilinpäätösstandardeja ja käytössä on yhtenäinen konsernitilikartta. Konsernin taloushallinto on laatinut yksiköille ohjeet talousraportoinnin sisällöstä ja raportoinnin määräajoista.

Taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvä riskienhallinta

Riskienhallinnan tehtävänä on tunnistaa taloudelliseen raportointiprosessiin liittyviä uhkia, jotka toteutuessaan voisivat johtaa siihen, että johdolla ei olisi käytettävissään ajantasaisia, riittäviä ja olennaisesti oikeita tietoja yhtiön johtamiseksi ja että yhtiön julkistamat taloudelliset raportit eivät antaisi olennaisesti oikeata tietoa yhtiön taloudesta.

Fiskars hallinnoi taloudelliseen raportointiprosessiin liittyviä riskejä muun muassa seuraavin keinoin: taloushallinnon tarkoituksenmukainen organisointi ja riittävä resursointi, yksittäisten toimenkuvien asianmukainen oikeuksien rajaaminen, keskitetty konsernin raportointijärjestelmän käyttöoikeuksien hallinta, kirjanpitoon ja raportointiin liittyvä ohjeistus, yhtenäinen konsernitilikartta, tietotekniikan hyödyntäminen, henkilöstön jatkuva koulutus ja raportoitavien tietojen varmentaminen osana raportointiprosessia.

Taloudellisen raportointiprosessin kehittäminen

Fiskars kehittää toimintansa kaikkia osa-alueita jatkuvasti.

Taloudellista raportointiprosessia on virtaviivaistettu yhdenmukaistamalla ja automatisoimalla prosessiin liittyviä työvaiheita, mikä vahventaa prosessiin liittyvää sisäistä valvontaa. Fiskars jatkaa liiketoiminnan läpinäkyvyyden kehittämistä yhteisten prosessien avulla.

Riskienhallinta

Fiskarsin riskienhallinnan tehtävä on tunnistaa, arvioida ja hallinnoida liiketoimintatavoitteiden saavuttamista uhkaavia riskejä. Tavoitteena on turvata henkilöstö, omaisuus ja asiakastoimitukset, varjella yhtiön mainetta ja tavaramerkkejä sekä suojata omistaja-arvoa yhtiön kannattavuutta tai varallisuutta alentavilta vahingoilta.

Riskienhallinnan periaatteet on kirjattu Fiskarsin hallituksen hyväksymään riskienhallintapolitiikkaan. Yhtiön tarkastusvaliokunta seuraa riskienhallintajärjestelmien toimivuutta. Riskien tunnistaminen, arviointi ja merkittävissä määrin myös hallinnointi on hajautettu liiketoimintayksiköihin ja tukitoimintoihin. Konsernin rahoitusyksikkö vastaa riskienhallintaan liittyvien menetelmien, työvälineiden ja raportoinnin kehittämisestä sekä ylläpidosta. Lisäksi se suorittaa yhdessä liiketoimintayksiköiden ja tukitoimintojen kanssa riskikartoituksia ja avustaa kartoitusten perusteella laadittavien toimintasuunnitelmien laadinnassa.

Fiskarsilla on laaja konserniyhtiöt kattava vakuutusturva keskeisten omaisuus-, keskeytys-, kuljetus- ja vastuuvahinkojen varalle. Vakuutusten hallinnointi on paikallisia henkilövakuutuksia lukuun ottamatta keskitetty konsernin rahoitusyksikköön.

Konsernin rahoitusyksikkö hallinnoi rahoitusriskejä hallituksen hyväksymien periaatteiden mukaisesti. Kuvaus rahoitusriskien hallinnasta on esitetty vuosikertomuksessa osana tilinpäätöstä.

Liiketoiminnnnan epävarmuustetekijöitä Asiakassuhteet ja jakelu

Fiskars valmistaa ja myy kuluttajille suunnattuja tuotteita. Yleisen taloudellisen tilanteen ja kulutuskysynnän heikentymisellä Fiskarsille tärkeillä markkinoilla Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa saattaa olla negatiivinen vaikutus yhtiön liikevaihtoon ja kannattavuuteen. Fiskarsin tuotteita myydään oman organisaation, myyntiedustajien ja jakelijoiden kautta tukku- ja vähittäisliikkeille sekä suoraan omien liikkeiden kautta kuluttajille. Myynti yksittäisille suurasiakkaille on osassa toimintaa hyvin tärkeää. Joidenkin

suurten asiakkaiden myyntivalikoimaa ja toimittajavalintoja koskevat päätökset tehdään kerran vuodessa. Useamman suurasiakkaan menettäminen tai vakava häiriö erikoistuneen jakelukanavan toiminnassa voi vaikuttaa konsernin toimintaan ja tulokseen negatiivisesti. Yhdenkään Fiskarsin asiakkaan osuus kokonaismyynnistä ei ollut yli 10 % vuonna 2010.

Toimitusketju

Fiskars on kehittänyt toimintaansa niin, että se käyttää tuotteidensa valmistukseen aiempaa enemmän sopimusvalmistajia ja yhteistyökumppaneita. Oman tuotannon osuus on laskenut, ja yhtiön riippuvuus toimitusketjusta on lisääntynyt. Toimitusketjun hallinta muodostaa sekä ohjausettä saatavuusriskin, sillä merkittävä osa eri tuotteiden myynnistä on sesonkiluonteista ja hankintoja tehdään maantieteellisesti kaukaisista maista. Ulkoistettuun tuotantoon liittyvä riskienhallinta ja tuotteiden oikean saatavuuden varmistaminen ovat yhtiössä jatkuvan kehittämisen kohteita.

Raaka-aineet

Fiskarsin tuotteita valmistetaan monista raaka-aineista, joista tärkeimpiä ovat teräs, alumiini ja muovi. Äkillisillä muutoksilla raaka-aineiden tai energian hinnoissa saattaa olla vaikutusta konsernin toiminnan tulokseen. Fiskars käyttää pitkäaikaisia hankintasopimuksia raaka-aineiden ostoissa. Eniten sähköä käyttävät tuotantolaitokset ovat Suomessa varautuneet sähkön hintavaihteluihin osallistumalla erityiseen sähkönostoyhteistoimintaan.

Innovaatiot

Liiketoiminnan kasvu perustuu merkittäviltä osin Fiskarsin kykyyn kehittää ja kaupallistaa jatkuvasti uusia tuotteita ja tuoteparannuksia, jotka vastaavat kuluttajien odotuksiin. Tärkeää on muotoilun ja innovaation yhdistäminen tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan ja tekniseen osaamiseen siten, että uudet tuotteet saadaan nopeasti markkinoille.

Tavaramerkit ja maine

Fiskarsilla on hallinnassaan joukko maailmanlaajuisesti ja paikallisesti tunnettuja tavaramerkkejä ja brändejä. Tapahtumalla, joka vaikuttaa negatiivisesti kuluttajien luottamukseen tai tavaramerkin saatavuuteen, on myös vaikutus konsernin liiketoimiin. Fiskars seuraa tarkasti brändiensä menestystä ja ryhtyy aina tarpeen tullen toimiin suojellakseen tavaramerkkiensä arvoa.

Sää ja kausivaihtelut

Joidenkin Fiskarsin tuotteiden kysyntään, kuten puutarhatyökalujen kysyntään keväällä, vaikuttaa sää. Tilastollisesti normaalista poikkeavat olosuhteet voivat vaikuttaa kausituotteiden myyntiin negatiivisesti. Konserniin kuuluvien kodintuotteiden myynti painottuu voimakkaasti vuoden viimeiselle neljännekselle. Mahdolliset ongelmat tuotteiden saatavuudessa tai kysynnässä viimeisen vuosineljänneksen aikana saattavat vaikuttaa merkittävästi koko tilikauden tulokseen.

Ympäristö

Konsernin tuotantotoiminta on luonteeltaan enimmäkseen sellaista, johon ei liity merkittäviä ympäristöriskejä. Tuotantolaitoksilla on voimassaolevat ympäristöluvat, jotka määrittelevät tuotantotoiminnan ympäristövaikutusten ylärajat. Yleisten ympäristömääräysten muuttuminen voi vaikuttaa voimassa oleviin ympäristölupiin. Muuttuviin säännöksiin sopeutuminen voi edellyttää nykyisten tuotantomenetelmien muuttamista tai investointeja uusiin laitteisiin. Tämä voi aiheuttaa lisäkustannuksia vanhemmilla tuotantolaitoksilla.

Eläkkeet ja muut vastuut

Muutokset osakemarkkinoilla, korkotasossa ja odotetun eliniän pituudessa eräissä etuuspohjaisissa eläkejärjestelmissä saattavat kasvattaa yhtiön eläkevastuita. Fiskarsin etuuspohjaisiin ("defined benefit") eläkeohjelmiin liittyvät eläkevastuut ovat kuitenkin vähäisiä, eikä niihin liittyvää riskiä pidetä merkittävänä.

Osakkuusyhtiö

Fiskarsilla on huomattava sijoitus osakkuusyhtiö Wärtsilä Oyj Abp:ssä. Suuret muutokset Wärtsilän osakkeen kurssissa, kannattavuudessa tai sen osingonmaksukyvyssä saattavat vaikuttaa Fiskarsiin merkittävästi.

Palkitseminen

Hallituksen palkitseminen

Varsinainen yhtiökokous päättää hallituksen palkkioista. Hallituksen nimitysvaliokunta valmistelee yhtiökokoukselle tehtäviä esityksiä hallituksen jäsenten palkkioista.

Varsinainen yhtiökokous päätti 16.3.2010 hallituksen puheenjohtajan vuosipalkkioksi 70 000 euroa, varapuheenjohtajan palkkioksi 50 000 euroa ja muiden jäsenten palkkioksi 35 000 euroa. Hallituksen ja valiokuntien kokoukseen osallistumisesta maksetaan hallituksen jäsenille 600 euroa kokoukselta, hallituksen puheenjohtajalle 1 100 euroa hallituksen ja valiokuntien kokoukselta sekä tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle 1 100 euroa tarkastusvaliokunnan kokoukselta. Lisäksi heille korvataan matka- ja muut kulut, jotka ovat syntyneet heidän hoitaessaan yhtiön asioita.

Hallituksen jäsenille maksetut palkkiot olivat yhteensä 459 250 euroa vuonna 2010. Palkkiot on esitetty vuosikertomuksen sivulla 80.

Hallituksen jäsenet eivät kuulu Fiskarsin palkkiojärjestelmiin, eivätkä he ole työ- ja toimisuhteessa yhtiöön.

Toimitusjohtajan palkitseminen

Hallitus valitsee toimitusjohtajan ja hyväksyy tämän johtajasopimuksen ehdot sekä palkitsemisen. Palkitsemisvaliokunnan tehtävänä on valmistella toimitusjohtajan palkkaamiseen ja palkitsemiseen liittyviä asioita.

Toimitusjohtajalle maksetaan palkan lisäksi vuotuista bonuspalkkiota, joka on tavoitetasoltaan 60 % vuosipalkasta. Bonuspalkkion enimmäismäärä on 80 % vuosipalkasta. Bonuspalkkiot määräytyvät yhtiön hallituksen vuosittain asettamien taloudellisten ja muiden henkilökohtaisten tavoitteiden perusteella. Vuonna 2010 taloudelliset tavoitteet ovat liittyneet konsernin tulokseen ennen veroja ilman Wärtsilää ja rahavirran tasoon.

Lisäksi toimitusjohtaja kuuluu yhtiön pitkän aikavälin kannustinjärjestelmään, joka on tavoitetasoltaan samansuuruinen kuin vuotuinen bonuspalkkio. Lisätietoja on kohdassa "Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä".

Toimitusjohtaja sitoutui aloittaessaan toimisuhteessaan tammikuussa 2008 ostamaan allekirjoitusbonuksensa nettosummalla yhtiön osakkeita, yhteensä 15 397 kappaletta. Hän on sitoutunut pitämään osakkeet omistuksessaan 1.3.2011 asti.

Sekä yhtiöllä että toimitusjohtajalla on kuuden kuukauden irtisanomisaika. Yhtiön toimesta tapahtuvan irtisanomisen yhteydessä maksettavan korvauksen määrä vastaa yhden vuoden palkkaa 6 kuukauden irtisanomispalkan lisäksi. Toimitusjohtajan toimitusjohtajasopimus päättyy hänen täyttäessään 60 vuotta. Lakisääteisen eläkkeen lisäksi hänelle on otettu johtoryhmän jäsenten tavoin vapaaehtoinen maksuperusteinen lisäeläkevakuutus, johon maksetaan 20 % hänen vuosipalkastaan ilman bonuspalkkioita.

Toimitusjohtaja Kari Kauniskankaan palkka luontoisetuineen ja bonuksineen vuonna 2010 oli 684 162 euroa. Tästä kiinteän vuosipalkan osuus oli 380 211 euroa ja vuodelta 2009 maksetun tulospalkkion osuus oli 303 950 euroa.

Johtoryhmän palkitseminen

Hallitus valitsee konsernin johtoryhmän jäsenet ja hyväksyy heidän palkkansa ja muun palkitsemisen sekä päättää konsernin palkitsemisjärjestelmän perusteet. Hallituksen palkitsemisvaliokunta vastaa näiden asioiden valmistelusta.

Konsernin johtoryhmän jäseniä kuuluu vuotuiseen bonuspalkkiojärjestelmään, joka on tavoitetasoltaan 20–40 % vuosipalkasta. Bonuspalkkioiden enimmäismäärä on 30–60 % vuosipalkasta. Bonuspalkkiot määräytyvät yhtiön hallituksen vuosittain asettamien ansaintakriteerien perusteella, jotka ovat sidottuja pääosin taloudellisiin ja osin henkilökohtaisiin, omaan vastuualueeseen liittyviin tavoitteisiin. Vuonna 2010 taloudelliset tavoitteet ovat liittyneet pääosin liikevaihtoon, liiketulokseen ennen korkoja, veroja ja poistoja (EBITDA) sekä rahavirtaan.

Lisäksi johtoryhmän jäseniä kuuluu yhtiön pitkän aikavälin kannustinjärjestelmään, joka on tavoitetasoltaan samansuuruinen kuin vuotuinen bonuspalkkio.

Lisätietoja on kohdassa "Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä".

Konsernin johtoryhmän jäsenillä on lisäksi vapaaehtoinen maksuperusteinen lisäeläkevakuutus, johon maksetaan 14–20 % johtajien vuosipalkasta ilman bonuspalkkioita. Johtoryhmän jäsenten eläkeikä on 60–68 vuotta.

Vuonna 2010 johtoryhmän jäsenten (ilman toimitusjohtajaa) palkat luontoisetuineen ja bonuksineen olivat yhteensä 1 011 907 euroa. Tästä kiinteiden vuosipalkkojen osuus oli 720 929 euroa ja vuodelta 2009 maksettujen tulospalkkioiden osuus oli 290 978 euroa.

Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä

Fiskarsilla on voimassa pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä, johon kuuluvat avainhenkilöt hallitus valitsee vuosittain. Ansaintakriteereinä ovat taloudelliset tavoitteet, jotka hallitus päättää vuosittain.

Vuonna 2010 kannustinjärjestelmän tavoitteet liittyivät konsernin liikevaihtoon ja rahavirtaan. Ansaintajakso on kalenterivuosi, jota seuraa kahden vuoden sitouttamisjakso. Palkkio maksetaan sitouttamisjaksoa seuraavan vuosineljänneksen aikana. Yhtiön omaan liiketoimintaan liittyvä osakkeen arvonnousu sitouttamisjakson aikana voi nostaa lopullista maksettavaa palkkiota enintään 50 %.

Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä vastaa tavoitetasoltaan siihen kuuluvien henkilöiden vuosittaista bonuspalkkiota ja on 20–60 % vuosipalkasta. Enimmäispalkkiot ovat 150 % tavoitetasosta.

Vuoden 2010 ansaintajaksolla yhtiön kannustinjärjestelmän mukaiset bonuspalkkiot ilman yhtiön osakkeen mahdollisesta arvonnoususta johtuvaa korotusta olivat yhteensä 546 469 euroa toimitusjohtajalle ja konsernin johtoryhmän jäsenille. Palkkiot maksetaan vuoden 2013 ensimmäisen neljänneksen aikana.

Fiskars Oyj Abp:llä ei ole voimassa olevia osakkeen kurssiin sidottuja optio-ohjelmia.

Hallitus

Kaj-Gustaf Bergh s. 1955

Puheenjohtaja, hallituksen jäsen vuodesta 2005. Diplomiekonomi, oikeustieteen kandidaatti. Föreningen Konstsamfundet r.f.:n toimitusjohtaja 2006–. SEB Asset Management, johtaja 1998–2001. Ane Gyllenberg Ab, toimitusjohtaja 1986–1998.

Finaref Group Ab:n ja KSF Media Holding Ab:n hallituksen puheenjohtaja sekä Stockmann Oyj Abp:n, Ramirent Oyj:n, Julius Tallberg Oy Ab:n ja Wärtsilä Oyj Abp:n hallituksen jäsen.

Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista.

Hallituksen valiokunnat: Palkitsemisvaliokunta, puheenjohtaja; Nimitysvaliokunta, puheenjohtaja.

Alexander Ehrnrooth s. 1974

Varapuheenjohtaja, hallituksen jäsen vuodesta 2000. Kauppatieteiden maisteri, MBA. Virala Oy Ab:n toimitusjohtaja 1995–.

Wärtsilä Oyj Abp:n hallituksen jäsen 2010–.

Riippumaton yhtiöstä ja ei-riippumaton merkittävistä osakkeenomistajista.

Hallituksen valiokunnat: Tarkastusvaliokunta, jäsen; Nimitysvaliokunta, jäsen.

Paul Ehrnrooth s. 1965

Varapuheenjohtaja, hallituksen jäsen vuodesta 2000. Kauppatieteiden maisteri. Turret Oy Ab:n toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja 2005–.

Savox Oy Ab:n, Savox S.A.:n ja Finance Link Oy:n hallituksen puheenjohtaja sekä Wärtsilä Oyj Abp:n ja Ixonos Oyj:n hallituksen jäsen.

Riippumaton yhtiöstä ja ei-riippumaton merkittävistä osakkeenomistajista.

Hallituksen valiokunnat: Tarkastusvaliokunta, jäsen; Nimitysvaliokunta, jäsen.

Ralf R. Böer s. 1948

Hallituksen jäsen vuodesta 2007. Oikeustieteen kandidaatti. Foley & Lardner LLP, toimitusjohtaja, hallituksen puheenjohtaja ja osakas 2002–. Foley & Lardner LLP

vuodesta 1974, osakas vuodesta 1981. Plexus Corp.:n hallituksen jäsen.

Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista.

Hallituksen valiokunnat: Palkitsemisvaliokunta, jäsen.

Louise Fromond s. 1979

Hallituksen jäsen vuodesta 2010. Oikeustieteen kandidaatti. LL.M. Helsingin yliopisto, tohtorikoulutettava 2005–2008. Helsingin yliopisto, assistentti 2004–2005.

Oy Holdix Ab:n hallituksen puheenjohtaja. Fromille Oy Ab:n, Tremoko Oy Ab:n sekä Bergsrådinnan Sophie von Julins stiftelsen hallituksen jäsen.

Riippumaton yhtiöstä ja ei-riippumaton merkittävistä osakkeenomistajista.

Hallituksen valiokunnat: Tarkastusvaliokunta, jäsen.

Kuvassa vasemmalta oikealle: Kaj-Gustaf Bergh, Louise Fromond, Ralf Böer, Karsten Slotte, Alexander Ehrnrooth, Paul Ehrnrooth, Ingrid Jonasson Blank, Jukka Suominen, Gustaf Gripenberg. Kuvauspaikkana uusi Fiskars Campus Helsingissä.

Gustaf Gripenberg s. 1952

Hallituksen jäsen vuodesta 1986. Tekniikan tohtori. Professori, Aalto-yliopisto. Keskeinen työkokemus Aalto-yliopistossa ja Helsingin yliopistossa.

Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista.

Hallituksen valiokunnat: Tarkastusvaliokunta, puheenjohtaja.

Ingrid Jonasson Blank s. 1962

Hallituksen jäsen vuodesta 2010. Ekonomi. ICA Sverige AB:n varatoimitusjohtaja 2004–2010.

TeliaSoneran, Bilia AB:n, ONOFF AB:n, Forma Publishing Groupin ja ZetaDisplay AB:n hallituksen jäsen.

Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista.

Hallituksen valiokunnat: Palkitsemisvaliokunta, jäsen.

Karsten Slotte s. 1953

Hallituksen jäsen vuodesta 2008. Diplomiekonomi. Oy Karl Fazer Ab:n konsernijohtaja 2007–. Cloetta Fazer AB (publ.), konsernijohtaja 2002–2006. Cloetta Fazer Konfektyr AB, toimitusjohtaja 2000–2002. Fazer Makeiset, toimitusjohtaja 1997–2000.

Onninen Oy:n, Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varman ja Suomalais-ruotsa-

laisen kauppakamarin hallituksen jäsen. Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä

osakkeenomistajista.

Hallituksen valiokunnat: Tarkastusvaliokunta, jäsen.

Jukka Suominen s. 1947

Hallituksen jäsen vuodesta 2008. Diplomiinsinööri, ekonomi. Silja Oyj Abp:n konsernijohtaja 1995–2000.

Huhtamäki Oyj:n ja Arctia Shipping Oy:n hallituksen jäsen sekä Rederi AB Eckerön ja Lamor Group Oy:n hallituksen puheenjohtaja.

Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista.

Hallituksen valiokunnat: Palkitsemisvaliokunta, jäsen.

Tiedot 31.12.2010. Fiskarsin osakkeiden omistustiedot sivulla 79.

Konsernin johtoryhmä

Kari Kauniskangas s. 1962

Toimitusjohtaja, yhtiössä vuodesta 2008. Kauppatieteiden maisteri.

Amer Sports Oyj, talvi ja ulkoilu -liiketoimintayksikön vetäjä 2007. Amer Sports Oyj, konsernin myynti- ja jakelujohtaja 2004–2007. Amer Sports Europe GmbH, toimitusjohtaja 1999–2004.

Teemu Kangas-Kärki s. 1966 Talousjohtaja, yhtiössä vuodesta 2008. Kauppatieteiden maisteri.

Alma Media Oyj, talousjohtaja 2003– 2008. Kesko Oyj, talousjohtaja 2002–2003. Kesko Oyj, Corporate Business Controller 2000–2001. Suomen Nestlé Oy, talousjohtaja 1999–2000.

Max Alfthan s. 1961

Strategiajohtaja, yhtiössä vuodesta 2008. Kauppatieteiden maisteri.

Amer Sports Oyj, viestintäjohtaja 2001–2008. Lowe & Partners, toimitusjohtaja 1998–2001. Oy Sinebrychoff Ab, markkinointijohtaja 1989–1998.

Nokian Panimo Oy:n hallituksen jäsen.

Jutta Karlsson s. 1963

Päälakimies, yhtiössä vuodesta 2006. Oikeustieteen kandidaatti, LL.M.

Asianajotoimisto LMR, lakimies 2004– 2006. Council of the Baltic Sea States (Tukholma), Legal Advisor 2002–2004.

Kuvassa vasemmalta oikealle: Hille Korhonen, Max Alfthan, Kari Kauniskangas, Teemu Kangas-Kärki ja Jutta Karlsson. Kuvauspaikkana Fiskarsin Ruukin vanha Kuparipaja, jossa tehtiin ensimmäiset oranssikahvaiset sakset vuonna 1967.

Hille Korhonen s. 1961

Tuotanto-, hankinta- ja logistiikkajohtaja, yhtiössä vuodesta 2007. Tekniikan lisensiaatti.

Iittala Group, tuotanto-, hankinta- ja logistiikkajohtaja 2003–2007. Nokia Oyj, logistiikan johtotehtävät 1996–2003.

Lassila & Tikanoja Oyj:n ja Nokian Renkaat Oyj:n hallituksen jäsen.

Tiedot 31.12.2010. Fiskarsin osakkeiden omistustiedot sivulla 79.

Liiketoiminta-alueiden johto

Jaakko Autere s. 1963

Johtaja, Home, yhtiössä vuodesta 2010. Kauppatieteiden maisteri.

Orkla Brands, toimitusjohtaja 2005–2009. L'Oreal Norja, toimitusjohtaja 2005. L'Oreal Ruotsi, toimitusjohtaja 2000–2004. Kellogg's, markkinointipäällikkö 1996–1999.

Thomas Enckell s. 1963

Johtaja, Garden, EMEA, yhtiössä vuodesta 2007. Kauppatieteiden maisteri.

Iittala Group, tukkuliiketoimintajohtaja 2007. Iiittala Group, tuotemerkkijohtaja, kansainvälinen myynti- ja markkinointijohtaja 2003–2007. Iittala Group, liiketoiminta-aluejohtaja 2000–2003. Designor, liiketoiminta-aluejohtaja 1996–2000.

Stala Oy:n ja Stala Tubes Oy:n hallituksen jäsen 2008–.

Lars Gullikson s. 1963

Johtaja, Outdoor, EMEA, yhtiössä vuodesta 2006. Ekonomi.

Silva Sweden, toimitusjohtaja 2000– 2006. Silva Production AB, toimitusjohtaja 1998–2000. Silva Production AB, myynti- ja liiketoiminnan kehittämisjohtaja 1996–1998.

Tomas Landers s. 1977

Johtaja, kiinteistöt, yhtiössä vuodesta 2008. Maatalous- ja metsätieteiden maisteri.

Skogsstyrelsen, Ruotsi, kansainvälinen koordinaattori 2007–2008. Bureau of Nordic Family Forestry, Belgia, vastaava koordinaattori 2003–2007.

Karjaan puhelin, hallituksen jäsen 2009–.

Jason R. Landmark s. 1967

Johtaja, Outdoor, Amerikka, yhtiössä vuodesta 2001. Kauppatieteiden kandidaatti.

A Newell Rubbermaid Co., kansallinen myyntijohtaja 1997–2001, kansallinen asiakasvastuullinen myyntijoht. 1996–1997, as.vast. myyntijoht. 1995–1996.

Kuvassa vasemmalta oikealle: Jaakko Autere, Thomas Enckell, Lars Gullikson, Tomas Landers, Jason R. Landmark, Juha Lehtola ja Paul Tonnesen.

Juha Lehtola s. 1966

Johtaja, veneet, yhtiössä vuodesta 2009. Kauppatieteiden maisteri.

Stora Enso Oyj, johtaja, uusi liiketoiminta 2007–2009. Stora Enso Oyj, tulosyksikön johtaja 2003–2007. Stora Enso Oyj, johtaja, uudet liiketoiminta-alueet 2002–2003. Stora Enso Packaging Sp., toimitusjohtaja 1999–2002. Raisio Group Plc., markkinointipäällikkö 1999.

Paul Tonnesen s. 1964

Johtaja, Garden & SOC, Amerikka, yhtiössä vuodesta 2007. MBA, kauppatieteiden kandidaatti.

Elmer's Products, Inc., kansainvälinen myynti- ja asiakaspalvelujohtaja 2005–2007. Spectrum Brands, myyntijohtaja 2002–2005. American Safety Razor, myynti- ja markkinointijohtaja 1998–2002.

Kokoonpano 31.12.2010.

Tuotteemme ovat suunnan- näyttäjiä toiminnallisuudessa, innovatiivi- suudessa ja muotoilussa.

TILINPÄÄTÖS 2010

44–81

Hallituksen toimintakertomus 46 Konsernitilinpäätös, IFRS 50

• Konsernin tuloslaskelma 50
• Konsernin tase 51
• Konsernin rahavirtalaskelma 52
• Konsernin oman pääoman muutoslaskelma 53
• Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 54
• 1. Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet 54
• 1. Segmentti-informaatio 59
• 1. Kertaluonteiset ja uudelleenjärjestely kustannukset 61
• 1. Liiketoimintahankinnat ja -myynnit 61
• 1. Liiketoiminnan muut tuotot 61
• 1. Liiketoiminnan kulut 61
• 1. Työsuhde-etuudet ja henkilöstö 62
• 1. Rahoitustuotot ja -kulut 62
• 1. Tuloverot 62
• 1. Osakekohtainen tulos 64
• 1. Liikearvo 65
• 1. Aineettomat hyödykkeet 66
• 1. Aineelliset hyödykkeet 67
• 14.Biologiset hyödykkeet 68
• 15.Sijoituskiinteistöt 68
• 1. Osuudet osakkuusyhtiöissä 68
• 1. Rahoitusvarat 69
• 1. Vaihto-omaisuudet 69
• 1. Myyntisaamiset ja muut saamiset 69
• 1. Rahavarat 69
• 1. Osakepääoma 70
• 1. Rahoitus 71
• 1. Työsuhde-etuuksiin liittyvät velvoitteet 76
• 1. Varaukset 78
• 1. Ostovelat ja muut velat 78
• 1. Lähipiiritapahtumat 79
• 1. Tytäryhtiöosakkeet ja muut osakeomistukset 80

82–84

Taloudelliset tunnusluvut 82

• Viisivuotiskatsaus 82
• Osakekohtaiset tunnusluvut 83
• Tunnuslukujen laskentakaavat 84

85–97

Emoyhtiön tilinpäätös, FAS 85

• Emoyhtiön tuloslaskelma 85
• Emoyhtiön tase 86
• Emoyhtiön rahavirtalaskelma 88
• Emoyhtiön oman pääoman muutoslaskelma 89
• Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot 90

98–101

Hallituksen esitys varsinaiselle yhtiökokoukselle 98 Tilintarkastuskertomus 99 Osakkeet ja osakkeenomistajat 100

Tässä vuosikertomuksessa esitetty konsernitilinpäätös on laadittu Euroopan Unionin hyväksymien kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti. Kaikki vuosikertomuksen luvut on pyöristetty, joten yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa saattaa poiketa esitetystä summaluvusta.

Hallituksen toimintakertomus 2010

Vuosi 2010 lyhyesti

Fiskars menestyi hyvin vuonna 2010 ja yhtiö kirjasi historiansa parhaan liiketuloksen ilman kertaluonteisia eriä. Liikevaihto kasvoi 8 % 715,9 miljoonaan euroon (660,3). Liiketulos ilman kertaluonteisia eriä kasvoi 51 % 60,4 miljoonaan euroon (40,0) ja liiketulos (EBIT) kasvoi 24 % 49,1 miljoonaan euroon (39,5).

Liiketoiminnan rahavirta oli 92,6 miljoonaa euroa (121,0) ja osakekohtainen tulos oli 1,15 euroa (1,05). Hallitus ehdottaa osingoksi 0,60 euroa/osake.

Fiskars käynnisti joulukuussa 2010 merkittävän viisivuotisen investointiohjelman EMEA-alueella kasvun nopeuttamiseksi ja tehokkuuden lisäämiseksi.

Konsernin tuloskehitys vuonna 2010

Fiskarsin liikevaihto kasvoi 8 % 715,9 miljoonaan euroon (660,3) vuonna 2010. Kasvua tukivat Garden-liiketoiminta-alueen vahva kehitys ja Home-liiketoiminta-alueen vahvistuminen. Konsernitasolla liikevaihtoa lisäsi myös myönteinen kehitys valuuttakursseissa, vertailukelpoisilla valuuttakursseilla liikevaihdon kasvu oli 5 %.

Konsernin liiketulos ilman kertaluonteisia eriä kasvoi 52 % 60,4 miljoonaan euroon (40,0) eli 8 %:iin liikevaihdosta (6 %). Liiketulos (EBIT) kasvoi 24 % 49,1 miljoonaan euroon (39,5), vaikka mukana oli -11,3 miljoonan euron kertaluonteinen erä (-0,5).

Fiskars kirjasi vuoden 2010 arvonalentumistestauksen tuloksena 11,3 miljoonan euron liikearvonalentumistappion, joka kohdistui Outdoor-liiketoimintaan EMEAssa ja toteutui vuoden viimeisellä vuosineljänneksellä.

Liiketoiminnan rahavirta pieneni 92,6 miljoonaan euroon (121,0). Vuonna 2009 liiketoiminnan rahavirtaa vahvisti varastojen merkittävä vähentyminen.

Fiskarsin osuus osakkuusyhtiö Wärtsilän tuloksesta ja puuvarannon arvonmuutos raportoidaan tuloslaskelmassa erikseen liiketuloksen alapuolella. Osuus osakkuusyhtiön tuloksesta oli 65,9 miljoonaa euroa (66,5), ja puuvarannon arvonmuutos -2,2 miljoonaa euroa (-0,4).

Nettorahoituskulut olivat -6,1 miljoonaa euroa (-14,2). Tulos ennen veroja oli 106,7 miljoonaa euroa (91,4). Tilivuoden verot olivat -12,4 miljoonaa euroa (-7,9).

Tilikauden tulos oli 94,3 miljoonaa euroa

(83,5), ja osakekohtainen tulos 1,15 euroa (1,05).

Konsernin palveluksessa oli vuoden lopussa 3 944 henkilöä (3 742).

Toimintasegmentit

Fiskarsin toimintasegmentit ovat EMEA (Eurooppa, Lähi-itä, Aasia ja Tyynenmeren alue), Amerikka, Wärtsilä (osakkuusyhtiö) ja Muut (kiinteistöt, konsernihallinto ja palvelukeskus).

Liiketoiminta-alueet ovat Home (kodintuotteet sekä koulun, toimiston ja askartelun tuotteet), Garden (puutarhatuotteet) ja Outdoor (ulkoiluvälineet ja veneet).

EMEA

Fiskarsin toimintaympäristö parantui vuonna 2010 selvästi EMEAssa, jossa sekä kauppa että kuluttajakysyntä kehittyivät positiivisesti. Liikevaihdon kasvua lisäsi myös valuuttakurssien kuten Ruotsin kruunun myönteinen kehitys euron suhteen. EMEAsegmentin liikevaihto kasvoi 11 % 502,4 miljoonaan euroon (451,6). Vertailukelpoisilla valuuttakursseilla liikevaihto kasvoi 8 %.

Home-liiketoiminta-alueen kodintuotteiden myynti kasvoi etenkin avainmarkkinoilla, ja liikevaihtoa vahvisti myös valuuttakurssien kehitys. Askartelutuotteiden liikevaihto jäi edellisvuotta alhaisemmaksi.

Garden-liiketoiminta-alueella Fiskarsmerkkisten puutarhatuotteiden myynti kasvoi merkittävästi, ja erityisesti lumityökalujen, pitkävartisten työkalujen ja leikkaavien työkalujen myynti kasvoi. Myös rakennustyökalujen myynti piristyi vuoteen 2009 verrattuna. Lumityökalujen myynti ylsi ennätystasolle sekä ensimmäisellä että viimeisellä neljänneksellä kahden perättäisen lumisen talven ansiosta. Muissa tuotekategorioissa yhtiö kasvatti markkinointikampanjoilla ja tuotelanseerauksilla markkinaosuuttaan Keski-Euroopan suurilla markkinoilla kuten Saksassa ja Ranskassa.

Outdoor-liiketoiminta-alueen liikevaihto kasvoi konsernin veneliiketoiminnan vahvan kasvun ansioista. Myös ulkoilutuotteiden myynti kasvoi otsalampputuotteiden johdolla.

Myynnin kasvu ja hankintaketjun tehostaminen vaikuttivat edelleen segmentin liiketulokseen, joka kasvoi ilman kertaluonteisia eriä 68 % 44,4 miljoonaan euroon (26,5).

Henkilöstöä oli tilikauden lopussa 3 209 (2 959).

Amerikka

Amerikka-segmentin liikevaihto kasvoi 2 % 223,1 miljoonaan euroon (218,2). Yhdysvaltojen dollareissa liikevaihto pieneni 3 % 294,9 miljoonaan dollariin (302,5), mikä johtui pääasiassa toimintojen myynneistä vuonna 2009. Kuluttajien luottamus alkoi kohentua Amerikassa vuoden loppua kohti. Markkinaolosuhteet pysyivät haastavina, kun kauppa pysyi varovaisena ostoissaan ja keskittyi käyttöpääoman hallintaan.

Garden-liiketoiminta-alueen liikevaihto kasvoi, kun yhtiö kasvatti markkinaosuuttaan puutarhatuotteissa, sadevedenkerääjissä ja uutuustuotekategoriassa ruohonleikkureissa. Myynti avainasiakkaille kehittyi hyvin.

Home-liiketoiminta-alueen Koulun, toimiston ja askartelun (SOC) tuotteiden liikevaihto laski. Lasku johtui lähinnä askartelun kulutustuotteista luopumisesta heinäkuussa 2009.

Outdoor-liiketoiminta-alueen liikevaihto pieneni vuonna 2010. Liikevaihtoa laskivat Brunton-liiketoiminnan myynti joulukuussa 2009 ja institutionaalisen segmentin varovainen ostokäyttäytyminen.

Amerikka-segmentin liiketulos kasvoi markkinatilanteesta huolimatta 17 % 28,1 miljoonaan euroon (23,9) Gardenliiketoiminnan myyntivolyymin kasvun sekä Garden- ja Outdoor-liiketoiminta-alueiden kannattavampien tuotevalikoimien ansiosta.

Henkilöstöä oli tilikauden lopussa 570 (667).

Muut

Fiskarsin Muut-segmentti sisältää Fiskarsin Kiinteistöt, konsernihallinnon ja palvelukeskuksen. Fiskarsin Kiinteistöt hallinnoi yhtiön metsä- ja maaomaisuutta sekä huolehtii konsernin Suomen kiinteistöjen sisäisestä ja ulkoisesta vuokrauksesta.

Segmentin liikevaihto oli 6,2 miljoonaa euroa (6,1), josta suurin osa oli puumyynnin tuloja ja kiinteistöistä saatuja vuokratuloja. Segmentin liiketulos oli -12,1 miljoonaa euroa (-10,9, johon sisältyi -0,5 milj. euroa kertaluonteisia kuluja). Liiketuloksen alapuolella raportoitu puunarvon muutos oli -2,2 miljoonaa euroa (-0,4). Henkilöstöä oli tilikauden lopussa 165 (116).

Wärtsilä

Fiskars omistaa 17,1 % osuuden osakkuusyhtiö Wärtsilän osakkeista ja äänistä. Fiskarsin osuus Wärtsilän tuloksesta oli

65,9 miljoonaa euroa (66,5) vuonna 2010.

Wärtsilän yhtiökokous pidettiin 4.3.2010. Wärtsilän hallitukseen valittiin uudelleen Fiskarsin hallituksen puheenjohtaja Kaj-Gustaf Bergh ja uusina jäseninä Fiskarsin hallituksen jäsenet Alexander Ehrnrooth ja Paul Ehrnrooth.

Yhtiökokous päätti maksaa osinkoa 1,75 euroa osakkeelta (1,50). Fiskarsin saamat osingot olivat yhteensä 29,5 miljoonaa euroa (25,3).

Fiskarsin omistamien Wärtsilän osakkeiden markkina-arvo oli vuoden lopussa 961,9 miljoonaa euroa (472,9) eli 11,74 euroa (5,76) Fiskarsin osakkeelta. Wärtsilän osakkeen päätöskurssi oli 57,10 euroa (28,07). Osakkeiden tasearvo oli 341,0 miljoonaa euroa (316,8).

Rahoitus

Fiskarsin liiketoiminnan rahavirta oli 92,6 miljoonaa (121,0) vuonna 2010. Vuonna 2009 rahavirtaa kohensi varastojen merkittävä vähentyminen. Rahavirta sisältää osakkuusyhtiö Wärtsilän maksamia osinkoja 29,5 miljoonaa euroa (25,3).

Investointien rahavirta oli -18,8 miljoonaa euroa (-8,7) ja rahavirta investointien jälkeen oli vuoden aikana 73,8 miljoonaa euroa (112,2).

Käyttöpääoma oli 101,2 miljoonaa euroa (102,6) vuoden lopussa. Omavaraisuusaste oli 57 % (52 %) ja nettovelkaantumisaste 36 % (47 %).

Tilikauden lopussa rahavarat olivat 5,8 miljoonaa euroa (38,6). Fiskars suojaa ennakoituihin kassavirtoihin liittyvää valuuttakurssiriskiä valuuttajohdannaisilla. Näiden valuuttajohdannaisten arvostus lisäsi tilikauden rahoituskuluja 1,5 miljoonaa euroa (2009: 4,5), sillä yhtiö ei sovella johdannaisiin IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa.

Korollinen nettovelka oli 200,0 miljoonaa euroa (235,7). Lyhytaikaisten velkojen osuus korollisesta velasta oli 130,1 miljoonaa euroa (199,7) ja pitkäaikaisten 76,2 miljoonaa euroa (74,9). Lyhytaikaiset velat ovat ensisijaisesti Fiskars Oyj Abp:n liikkeelle laskemia yritystodistuksia. Lisäksi Fiskarsilla oli 405 miljoonaa euroa (425) käyttämättömiä sitovia pitkäaikaisia valmiusluottoja pääosin pohjoismaisissa pankeissa.

Investoinnit

Tilivuoden 2010 investoinnit olivat 18,6 miljoonaa (14,6 miljoonaa). EMEA-segmentin investoinnit olivat tästä 12,9 miljoonaa euroa (10,6), Amerikan 3,4 miljoonaa euroa (2,8) ja Muut-segmentin 2,3 miljoonaa (1,2). Investoinnit olivat pääosin tuotannon korvausinvestointeja tai liittyivät tuotekehityshankkeisiin.

Investointiohjelma EMEAssa

Fiskars on määritellyt kasvu- ja tehokkuusstrategiansa mukaisesti konsernille uuden, integroidun toimintamallin. Joulukuussa 2010 Fiskars käynnisti EMEAssa merkittävän investointiohjelman, jonka tarkoituksena on ottaa käyttöön uusi, kasvua edistävä yhteinen liiketoimintamalli.

Seuraavan viiden vuoden aikana on tarkoitus tehdä yhteensä noin 50 miljoonan euron investoinnit, jotka rahoitetaan liiketoiminnan rahavirralla. Investointiohjelma lisää tänä aikana sekä Fiskarsin liiketoiminnan kuluja että käyttöpääomainvestointeja.

Investoimalla yhteisiin prosesseihin ja tietojärjestelmiin, kuten uuteen toiminnanohjausjärjestelmään (ERP), konserni virtaviivaistaa hankintaketjuaan ja parantaa liiketoiminnan läpinäkyvyyttä.

Alustavan käyttöönottovaiheen jälkeen investointiohjelman arvioidaan tehostavan

Liiketoiminta-alueet

vuonna 2010,
Liikevaihto, milj. euroa	2010	2009	Muutos
Home	309,4	297,3	4 %
Garden	274,5	230,9	19 %
Outdoor	128,3	128,4	0 %

EMEA-segmentti vuonna 2010,

milj. euroa	2010	2009	Muutos
Liikevaihto	502,4	451,6	11 %
Liikevaihto, vertailukelpoisilla valuuttakursseilla	502,4	465,9	8 %
Liiketulos ilman kertaluonteisia eriä	44,4	26,5	68 %
Liiketulos (EBIT)	33,1 *	26,5	25 %
Investoinnit	12,9	10,6	22 %
Henkilöstö (FTE), keskimäärin	2 864	3 006	-5 %

* Sisältää 11,3 miljoonaa euroa kertaluonteisia eriä.

Amerikka-segmentti vuonna 2010,

milj. euroa	2010	2009	Muutos
Liikevaihto	223,1	218,2	2 %
Liikevaihto, vertailukelpoisilla valuuttakursseilla	223,1	230,8	-3 %
Liiketulos (EBIT)	28,1	23,9	17 %
Investoinnit	3,4	2,8	21 %
Henkilöstö (FTE), keskimäärin	597	742	-20 %

Muut-segmentti vuonna 2010,

milj. euroa	2010	2009	Muutos
Liikevaihto	6,2	6,1	2 %
Liiketulos (EBIT)	-12,1	-10,9
Investoinnit	2,3	1,2
Henkilöstö (FTE), keskimäärin	151	119	27 %

Fiskarsin toimintaa edelleen ja parantavan liiketoiminnan rahavirtaa asteittain.

Tuotekehitys (NPD)

Konsernin tuotekehityskustannukset olivat 8,5 miljoonaa euroa (8,9 miljoonaa), mikä vastaa 1 % (1 %) liikevaihdosta. Erityisesti Garden EMEA vahvisti vuoden aikana tuotekehitysorganisaatiotaan.

Henkilöstö

Konsernin henkilöstön määrä oli vuonna 2010 keskimäärin 3 612 (3 867). Vuoden 2010 lopussa henkilöstöä oli 3 944 (3 742), josta 3 209 (2 959) työskenteli EMEAsegmentissä, 570 (667) Amerikassa ja 165 (116) Muut-segmentissä. Suomessa konserni työllisti 1 678 (1 598) henkilöä.

Tilikauden palkat olivat yhteensä 125,1 miljoonaa euroa (113,4).

Muutos johdossa

KTM Jaakko Autere aloitti 1.1.2010 Homeliiketoiminta-alueen johtajana ja Iittala Group Oy Ab:n toimitusjohtajana. Hän raportoi konsernin toimitusjohtajalle Kari Kauniskankaalle.

Yhtiön hallinto

Fiskars noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n antamaa uutta Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia (Corporate Governance), joka astui voimaan 1.10.2010. Hallinnointikoodin suosituksen mukainen Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä vuodelta 2010 julkaistiin 9.2.2011 erillisenä kertomuksena.

Fiskars noudattaa myös NASDAQ OMX Helsinki Oy:n 9.10.2009 päivitettyä sisäpiiriohjetta ja yhtiön omaa sisäpiiriohjetta, joka on viimeksi päivitetty 3.11.2009.

Riskit ja liiketoiminnan epävarmuustekijät

Fiskarsin liiketoimintaan, myyntiin ja tuloskehitykseen vaikuttavat useat epävarmuustekijät.

Pääasialliset riskit liittyvät seuraaviin tekijöihin:

• Yleinen taloudellinen tilanne ja kulutuskysynnän heikentyminen Fiskarsille tärkeillä markkinoilla Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa
• Suurten jälleenmyyntiasiakkaiden menettäminen tai niiden ostojen merkittävä vähentyminen, jälleenmyyjien taloudelliset ongelmat tai vakava häiriö jakelukanavan toiminnassa
• Tuotteiden saatavuus, joka on riippuvainen toimitusketjusta
• Epäsuotuisat sääolosuhteet etenkin Garden-liiketoiminnassa
• Kausivaihtelut vaikeuttavat liiketoiminnan ennustamista erityisesti kodintuot-

teiden liiketoiminnassa, joka painottuu voimakkaasti vuoden loppuun

• Äkilliset muutokset raaka-aineiden tai energian hinnoissa; merkittävimmät raaka-aineet ovat teräs, alumiini ja muovi
• Muutokset valuuttakursseissa voivat vaikuttaa konsernin liikevaihtoon, liiketulokseen ja taseeseen
• Merkittävät muutokset Wärtsilän tuloksessa tai sen osingonmaksukyvyssä

Oikeuskäsittelyt ja kiistat

Kilpailuvirasto teki markkinaoikeudelle 29.4.2010 esityksen 4 miljoonan euron seuraamusmaksun määräämiseksi Iittala Group Oy Ab:lle kilpailunrajoituslain rikkomisesta syyllistymällä määrähinnoitteluun vuosina 2005–2007. Fiskarsin tytäryhtiö Iittala Group pitää esitettyjä väitteitä perusteettomina. Markkinaoikeus tulee aikanaan ratkaisemaan asian. Esitetystä seuraamusmaksusta ei ole kirjattu varausta.

Fiskars on osallisena useissa oikeuskäsittelyissä, vaatimuksissa ja muissa kiistoissa. Näiden lopullista ratkaisua ei voida ennustaa. Tällä hetkellä käytettävissä olevien tietojen perusteella tapauksilla ei oleteta olevan merkittävää vaikutusta konsernin taloudelliseen asemaan.

Ympäristö

Fiskars pyrkii toimintaohjeensa (Code of Conduct) mukaisesti varmistamaan, että sen tuotteet, palvelut ja tuotanto edistävät kestävää kehitystä. Vuonna 2010 Fiskars teki hiilijalanjälkianalyysin, joka on tärkeä askel Fiskarsin kestävän kehityksen työssä.

Hiilijalanjälkianalyysi tuotti informaatiota, jota voidaan käyttää Fiskarsin energiatehokkuusohjelmissa, tavoitteenasetannassa ja suorituksen arvioinnissa. Hiilijalanjälkianalyysi luo pohjan konsernin ympäristötoiminnan jatkokehittämiselle ja seurannalle.

Hiili-inventaario kattoi Fiskarsin kaiken tuotantotoiminnan, myyntitoimistot ja jakelukeskukset sekä ulkoistetut kuljetukset. Yhtiö saa näin hyvän lähtökohdan prosessien ja käytäntöjen jatkokehittämiselle.

Fiskars ei seuraa ympäristökustannuksia erikseen, koska ne liittyvät tiiviisti normaaliin liiketoimintaan ja sen kehittämiseen. Konsernin tuotantotoimintaan ei pääosiltaan liity merkittäviä ympäristöriskejä. Tuotantolaitoksilla on voimassaolevat ympäristöluvat, jotka määrittelevät tuotantotoiminnan ympäristövaikutusten ylärajat. Yleisten ympäristömääräysten muuttuminen voi vaikuttaa voimassa oleviin ympäristölupiin. Muuttuviin säännöksiin sopeutuminen voi myös edellyttää nykyisten tuotantomenetelmien muuttamista tai investointeja uusiin laitteisiin.

Osakkeet

Fiskars Oyj Abp:llä on yksi osakesarja. Osakkeiden kokonaismäärä tilikauden lopussa oli 82 023 341, joka sisältää 112 619 omaa osaketta. Osakepääoma pysyi entisellään 77 510 200 eurossa.

Fiskarsin osakkeet noteerataan NASDAQ OMX Helsingissä Large Cap -segmentissä. Osakkeen päätöskurssi vuoden lopussa oli 17,33 euroa (10,62). Fiskarsin markkina-arvo ilman omia osakkeita oli 1 419,5 miljoonaa euroa (869,9). Osakkeita vaihdettiin vuoden aikana 6,6 miljoonaa kappaletta (4,4).

Omat osakkeet

Yhtiön hallituksella oli tilikauden aikana voimassa valtuutukset hankkia ja luovuttaa yhtiön osakkeita. Tilikauden lopussa valtuutus koski enintään 4 000 000 osaketta. Osakkeita voidaan luovuttaa muutoin kuin siinä suhteessa, jossa osakkeenomistajilla on etuoikeus hankkia osakkeita. Valtuutukset ovat voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka. Valtuutuksia ei käytetty tilikauden aikana.

Tilikauden lopussa Fiskarsin hallussa oli 112 619 kappaletta omia osakkeita, mikä vastaa 0,14 % yhtiön osakkeista ja äänistä.

Osakkeenomistajat

Fiskars Oyj Abp:llä oli 12 213 (11 915) osakkeenomistajaa vuoden lopussa.

Vuoden aikana yhtiölle ilmoitettiin seuraavista muutoksista suurimpien osakkeenomistajien omistuksissa:

• 13.12.2010 Holdix Oy Ab ilmoitti, että sen omistusosuus oli ylittänyt 10 prosentin (1/10) liputusrajan. Holdix Oy Ab omistaa nyt 8 229 050 Fiskarsin osaketta, mikä vastaa 10,03 prosenttia yhtiön osakkeista ja äänistä.
• 15.12.2010 Holdix Oy Ab päätti käynnistää osakeannin, joka johtaa toteutuessaan siihen että Elsa Fromondilla ei enää ole määräysvalta-asemaa Holdix Oy Ab:ssa. Elsa Fromondin suora omistus Fiskarsissa alittaa 5 prosentin (1/20) liputusrajan.

Varsinainen yhtiökokous 2010

Fiskars Oyj Abp:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 16.3.2010. Yhtiökokous vahvisti vuoden 2009 tilinpäätöksen ja myönsi hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle vastuuvapauden tilikaudelta 2009.

Osinkoa päätettiin maksaa 0,52 euroa osakkeelta, yhteensä 42,6 miljoonaa euroa. Osinko maksettiin 26.3.2010.

Hallituksen jäsenten lukumääräksi päätettiin yhdeksän. Hallituksen jäseniksi valittiin Kaj-Gustaf Bergh, Ralf Böer, Alexander Ehrnrooth, Paul Ehrnrooth, Gustaf Gripenberg, Karsten Slotte ja

Jukka Suominen. Louise Fromond ja Ingrid Jonasson Blank valittiin hallitukseen uusina jäseninä. Hallituksen jäsenten toimikausi päättyy vuoden 2011 varsinaiseen yhtiökokoukseen. Tilintarkastajaksi valittiin KPMG Oy Ab, joka nimesi KHT Mauri Palvin päävastuulliseksi tilintarkastajaksi.

Varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 4 000 000 oman osakkeen hankkimisesta tai enintään 4 000 000 oman osakkeen luovuttamisesta. Osakkeet voidaan hankkia tai luovuttaa poikkeamalla osakkeenomistajien etuoikeudesta yhtiön osakkeisiin. Valtuutukset ovat voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka.

Yhtiökokous päätti muuttaa yhtiöjärjestyksen kohdan 7 kuulumaan: "Yhtiökokous voidaan pitää joko Raaseporissa tai Helsingissä. Kutsu yhtiökokoukseen julkaistaan yhtiön internet-sivuilla sekä muulla hallituksen mahdollisesti päättämällä tavalla."

Hallituksen järjestäytymiskokous

Järjestäytymiskokouksessaan yhtiökokouksen jälkeen hallitus valitsi puheenjohtajaksi Kaj-Gustaf Berghin ja varapuheenjohtajiksi Alexander Ehrnroothin ja Paul Ehrnroothin.

Hallitus valitsi tarkastusvaliokunnan puheenjohtajaksi Gustaf Gripenbergin ja jäseniksi Alexander Ehrnroothin, Paul Ehrnroothin, Louise Fromondin ja Karsten Slotten. Palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajaksi hallitus valitsi Kaj-Gustaf Berghin ja jäseniksi Ralf Böerin, Ingrid Jonasson Blankin ja Jukka Suomisen. Nimitysvaliokunnan puheenjohtajaksi hallitus valitsi Kaj-Gustaf Berghin ja jäseniksi Alexander Ehrnroothin ja Paul Ehrnroothin.

Vuoden 2011 yhtiökokous

Fiskars Oyj Abp:n varsinainen yhtiökokous pidetään tiistaina 16.3.2011 Helsingin Messukeskuksessa klo 15. Yhtiökokouskutsu julkistetaan erikseen.

Hallituksen ehdotukset yhtiökokoukselle

Tilikauden 2010 päättyessä emoyhtiön jakokelpoinen pääoma on 435,1 miljoonaa euroa (429,9).

Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle jaettavaksi osinkoa 0,60 euroa osakkeelta.

Osinkoon oikeuttavia osakkeita on 81 910 722. Osinkoa jaettaisiin siten 49,1 miljoonaa euroa. Tämän jälkeen käyttämättömiksi voittovaroiksi emoyhtiöön jäisi 385,9 miljoonaa euroa.

Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako

Liikevaihto

vaaranna hallituksen käsityksen mukaan yhtiön maksukykyä.

Vuoden 2011 näkymät

Yleisen markkinatilanteen arvioidaan pysyvän myönteisenä vuonna 2011. Tämä edellyttää, että rahoitusmarkkinoilla kytevä epävarmuus ei johda toistamiseen taloudelliseen epävakauteen. Kaupan arvioidaan keskittyvän edelleen käyttöpääoman hallintaan ja vähittäiskaupan odotetaan jatkavan varovaista ostokäyttäytymistä.

Fiskars jatkaa investoimista tuotemerkkeihin ja tuotekehitykseen. Fiskars on lisäksi käynnistänyt EMEA-alueella merkittävän viisivuotisen liiketoiminnan kehittämiseen tähtäävän investointiohjelman, johon sisältyy muun muassa konsernin yhteinen toiminnanohjausjärjestelmä (ERP). Ohjelma lisää Fiskarsin tulevien vuosien liiketoiminnan kuluja ja käyttöpääomainvestointeja.

Fiskarsin vuoden 2011 liikevaihdon arvioidaan nousevan vuodesta 2010. Koko vuoden liiketuloksen ilman kertaluonteisia eriä arvioidaan pysyvän vuoden 2010 tasolla.

Osakkuusyhtiö Wärtsilällä on edelleen suuri vaikutus konsernin tulokseen ja rahavirtaan vuonna 2011.

Helsingissä, 8. helmikuuta 2011 Fiskars Oyj Abp Hallitus

Liikevaihto ilman kertaluonteisia eriä

milj. € 60,4 40,9 52,2 32,8 40,0 8,4% 5,9% 6,1% 8,1% 6,2%

06 07 08 09 10

Tulos/osake, Osinko/osake

Nettovelkaantumisaste

Omavaraisuusaste

Henkilöstö (FTE), keskimäärin

KONSERNITILINPÄÄTÖS, IFRS

KONSERNIN TULOSLASKELMA

M€	Liite	2010		2009
Liikevaihto	2	715,9		660,3
Hankinnan ja valmistuksen kulut		-462,3		-439,2
Bruttokate		253,6	35 %	221,1	33 %
Liiketoiminnan muut tuotot	5	2,1		1,8
Myynnin ja markkinoinnin kulut		-122,4		-114,2
Hallinnon kulut		-64,1		-60,0
Tutkimus- ja kehittämiskulut		-8,5		-8,7
Liiketoiminnan muut kulut	6	-0,3		-0,5
Liikearvon arvonalennukset	6	-11,3
Liiketulos		49,1	7 %	39,5	6 %
Biologisten hyödykkeiden käyvän arvon muutos	14	-2,2		-0,4
Osuus osakkuusyhtiön tuloksesta	16	65,9		66,5
Rahoitustuotot ja -kulut	8	-6,1		-14,2
Tulos ennen veroja		106,7	15 %	91,4	14 %
Tuloverot	9	-12,4		-7,9
Tilikauden tulos		94,3	13 %	83,5	13 %
Jakautuminen:
Emoyhtiön omistajat		94,3		83,5
Emoyhtiön omistajille kuuluva tulos/osake,
euro (laimentamaton ja laimennettu)	10	1,15		1,05

LAAJA TULOSLASKELMA

M€	Liite	2010	2009
Tilikauden tulos		94,3	83,5
MUUT LAAJAN TULOKSEN ERÄT
Muuntoeron muutos		10,1	-1,9
Osuus osakkuusyhtiön muista laajan tuloksen eristä	16	-12,5	12,7
Rahavirran suojaukset		-0,1
Ulkomaisten yksiköiden nettosijoitusten suojaus verovaikutuksen jälkeen			1,3
Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen vakuutusmatemaattiset
voitot (tappiot) verovaikutuksen jälkeen		-0,5	0,7
Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen, yhteensä		-3,1	12,8
Tilikauden laaja tulos yhteensä		91,2	96,3
Jakautuminen:
Emoyhtiön omistajat		91,2	96,3

Liitetiedot ovat olennainen osa konsernitilinpäätöstä.

KONSERNIN TASE

M€	Liite	31.12.2010		31.12.2009
VARAT
PITKÄAIKAISET VARAT
Liikearvo	11	88,6		99,4
Muut aineettomat hyödykkeet	12	125,4		124,9
Aineelliset hyödykkeet	13	95,0		99,5
Biologiset hyödykkeet	14	36,7		38,9
Sijoituskiinteistöt	15	7,6		8,5
Osuudet osakkuusyhtiöissä	16	341,0		316,8
Rahoitusvarat	17	8,3		5,1
Laskennalliset verosaamiset	9	15,2		17,8
Pitkäaikaiset varat yhteensä		717,7	73 %	710,9	73 %
LYHYTAIKAISET VARAT
Vaihto-omaisuus	18	133,0		119,0
Myyntisaamiset ja muut saamiset	19	119,6		101,9
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset		3,0		2,9
Rahavarat ja muut rahoitusvarat	20	5,8		38,6
Lyhytaikaiset varat yhteensä		261,3	27 %	262,4	27 %
Varat yhteensä		979,0	100 %	973,3	100 %
OMA PÄÄOMA JA VELAT OMA PÄÄOMA
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma		553,5		504,8
Oma pääoma yhteensä	21	553,5	57 %	504,8	52 %
PITKÄAIKAISET VELAT
Korolliset velat	22	76,2		74,9
Muut velat		2,8		0,9
Laskennalliset verovelat	9	45,8		47,2
Eläkevelvoitteet	23	8,7		9,4
Varaukset	24	5,2		6,7
Pitkäaikaiset velat yhteensä		138,7	14 %	139,1	14 %
LYHYTAIKAISET VELAT
Korolliset velat	22	130,1		199,7
Ostovelat ja muut velat	25	146,6		121,3
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat		7,6		6,1
Varaukset	24	2,5		2,4
Lyhytaikaiset velat yhteensä		286,8	29 %	329,4	34 %
Oma pääoma ja velat yhteensä		979,0	100 %	973,3	100 %

Liitetiedot ovat olennainen osa konsernitilinpäätöstä.

KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA

M€	2010	2009
Liiketoiminnan rahavirta
Tulos ennen veroja	106,7	91,4
Oikaisut
Poistot ja arvonalentumiset	34,9	28,1
Osuus osakkuusyhtiön tuloksesta	-65,9	-66,5
Tuotot sijoituksista	-0,7	0,3
Korkokulut	6,3	14,2
Biologisten hyödykkeiden muutos	2,2	0,4
Varausten muutos ja muut liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa	-6,8	-12,4
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta	76,6	55,6
Käyttöpääoman muutos
Korottomien saamisten muutos	-10,9	-0,7
Vaihto-omaisuuden muutos	-6,4	50,3
Korottomien velkojen muutos	23,0	4,1
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja	82,3	109,3
Osinkotuotot, osakkuusyhtiö	29,5	25,3
Maksetut rahoituskulut (netto)	-10,3	-13,8
Maksetut verot	-8,9	0,2
Liiketoiminnan rahavirta (A)	92,6	121,0
Investointien rahavirta
Hankinnat ja investoinnit rahoitusvaroihin	-3,5	-0,2
Investoinnit käyttöomaisuushyödykkeisiin	-18,5	-14,5
Käyttöomaisuushyödykkeiden myyntitulot	3,0	1,6
Muu investointien rahavirta	0,2	4,2
Investointien rahavirta (B)	-18,8	-8,7
Rahoitustoimintojen rahavirta
Pitkäaikaisten lainojen nostot	1,5	40,0
Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset	-15,6	-86,5
Lyhytaikaisten lainojen muutos	-48,4	2,0
Rahoitusleasingvelkojen maksut	-1,6	-2,5
Muiden rahoituserien rahavirta	-0,4	-0,1
Maksetut osingot	-42,6	-38,2
Rahoitustoimintojen rahavirta (C)	-107,1	-85,4
Likvidien varojen muutos (A+B+C)	-33,4	26,9
Likvidit varat kauden alussa	38,6	11,3
Kurssimuutosten vaikutus	0,5	0,5
Likvidit varat kauden lopussa	5,8	38,6

Liitetiedot ovat olennainen osa konsernitilinpäätöstä.

KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOSLASKELMA

	Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma:
	Osake -	Omat	Muunto	Kertyneet
M€	pääoma	osakkeet	erot	voittovarat	Yhteensä
31.12.2008	77,5	-0,8	-16,5	386,5	446,7
Muuntoeron muutos			-1,9		-1,9
Suoraan laajaan tulokseen kirjatut
muutokset osakkuusyhtiöissä			4,3	8,4	12,7
Ulkomaisten yksiköiden nettosijoitusten suojaus
verovaikutuksen jälkeen			1,3		1,3
Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen vakuutusmatemaattiset
voitot (tappiot) verovaikutuksen jälkeen				0,7	0,7
Suoraan omaan pääomaan kirjatut tuotot ja kulut		0,0	3,7	9,1	12,8
Katsauskauden tulos				83,5	83,5
Tilikauden laaja tulos yhteensä		0,0	3,7	92,6	96,3
Maksetut osingot				-38,2	-38,2
31.12.2009	77,5	-0,8	-12,8	440,9	504,8
Muuntoeron muutos			10,1		10,1
Suoraan laajaan tulokseen kirjatut
muutokset osakkuusyhtiöissä			2,4	-14,9	-12,5
Rahavirran suojaukset				-0,1	-0,1
Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen vakuutusmatemaattiset
voitot (tappiot) verojen jälkeen				-0,5	-0,5
Tilikauden muut laajan tuloksen
erät verojen jälkeen, yhteensä		0,0	12,4	-15,5	-3,1
Katsauskauden tulos				94,3	94,3
Tilikauden laaja tulos yhteensä		0,0	12,4	78,8	91,2
Maksetut osingot				-42,6	-42,6
31.12.2010	77,5	-0,8	-0,3	477,1	553,5

1. KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET, IFRS

Fiskars Oyj Abp on NASDAQ OMX Helsingissä noteerattu suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Raasepori ja rekisteröity osoite on Hämeentie 135 A, Helsinki. . Fiskars Oyj Abp on Fiskarskonsernin emoyhtiö. Fiskars-konserni valmistaa ja markkinoi brändättyjä kuluttajatuotteita maailmanlaajuisesti. Fiskarsin toimintasegmentit ovat EMEA (Eurooppa, Lähi-itä sekä Aasian ja Tyynenmeren alue), Amerikka, Wärtsilä (osakkuusyhtiö) ja Muut. Toiminnot on jaettu liiketoimintaalueisiin, joita ovat Home, Garden ja Outdoor. Lisäksi konsernilla on kiinteistöliiketoimintaa ja strateginen omistus Wärtsilä Oyj Abp:sta, joka luokitellaan osakkuusyhtiöksi. Konsernin kansainväliset pääbrändit ovat Fiskars, Iittala, Gerber, Silva ja Buster.

Fiskars Oyj:n hallitus on hyväksynyt tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta.

Laatimisperusta

Fiskars Oyj Abp:n ("Fiskars" tai "konserni") konsernitilinpäätös on laadittu 31.12.2010 voimassa olevien Euroopan Unionin hyväksymien kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset.

Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ja -velkoja, biologisia hyödykkeitä sekä etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin liittyviä varoja ja velkoja, jotka on arvostettu käypään arvoon. Konserniyhtiöt raportoivat tilinpäätöksissään liiketoimensa sen taloudellisen ympäristön valuutan mukaisesti, jossa ne pääasiallisesti toimivat ("toimintavaluutta"). Konsernitilinpäätös esitetään euroina, joka on emoyhtiön toimintavaluutta. Luvut esitetään miljoonina euroina yhdellä desimaalilla.

Edellisen vuoden lukuja on muutettu tiettyjen tilien uudelleenluokittelun vuoksi. Alla on yhteenveto tärkeimmistä muutoksista vuoden 2009 lukuihin:

• liikevaihto -2,6 milj. euroa
• bruttokate -5,6 milj. euroa
• liikevoitto (EBIT) 2009 ei muuttunut.

Lisäksi Fiskars käyttää seuraavia määritelmiä henkilöstömäärien raportoinnissa 2010: Henkilöstö kauden lopussa = palkkakirjanpidon mukaan aktiivisessa työsuhteessa oleva henkilöstö kauden lopussa. Henkilöstö (FTE) keskimäärin = tehdyn työtuntimäärän perustella kokopäiväiseksi muunnettu henkilömäärä kauden aikana.

Arvioiden käyttö

Laatiessaan tilinpäätöstä kansainvälisen tilinpäätösstandardien mukaisesti, konsernin johto joutuu tekemään arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat tilinpäätöserien arvostukseen ja jaksotukseen. Nämä arviot ja oletukset perustuvat historialliseen kokemukseen ja muihin perusteltavissa oleviin oletuksiin, joiden uskotaan olevan järkeviä raportointikauden päättymispäivänä vallitsevissa olosuhteissa. Nämä arviot muodostavat perustan tilinpäätökseen sisältyvien erien arvioinnille. Markkinoiden ja yleisen taloudellisen tilanteen kehitys saattavat vaikuttaa arvioiden pohjana oleviin muuttujiin ja toteutumat saattavat poiketa merkittävästi arvioista. Arviot liittyvät lähinnä arvonalentumistestauksissa tehtyihin oletuksiin, epäkurantin vaihtoomaisuuden määrään, myyntisaamisten arvonalentumistappioiden kirjaamiseen, uudelleenjärjestelyvarauksiin, eläkevelvoitteiden määrittämiseen sekä laskennallisten verosaamisten hyödyntämiseen tulevaisuudessa syntyvää verotettavaa tuloa vastaan.

Konsernitilinpäätös

Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiö Fiskars Oyj Abp:n sekä kaikki sen suoraan tai välillisesti omistamat tytäryhtiöt (yli 50 % äänimäärästä) tai yhtiöt, joissa sillä muutoin on määräysvalta. Hankitut tai perustetut tytäryhtiöt sisältyvät konsernitilinpäätökseen hankinta tai perustamishetkestä määräysvallan päättymiseen saakka.

Tytäryhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen hankintamenomenetelmää käyttäen. Konsernin sisäiset liiketapahtumat, voitonjako, saamiset ja velat sekä sisäisten tapahtumien realisoitumattomat katteet eliminoidaan konsernitilinpäätöksen yhdistelyssä. Tilikauden voiton tai tappion jakautuminen emoyhtiön omistajille ja vähemmistölle esitetään tuloslaskelmassa sekä laajan tuloksen jakautuminen emoyhtiön omistajille ja vähemmistölle esitetään laajassa tuloslaskelmassa. Vähemmistöosuus esitetään konsernitaseen omassa pääomassa erillään emoyhtiön omistajille kuuluvasta omasta pääomasta. Vuonna 2010 ei ollut vähemmistöosuutta.

Sijoitukset osakkuusyhtiöihin, joissa Fiskarsilla on huomattava vaikutusvalta mutta ei määräysvaltaa, yhdistellään konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmän mukaisesti. Huomattava vaikutusvalta syntyy yleensä silloin, kun konserni omistaa yli 20 % yrityksen äänivallasta tai kun konsernilla on muutoin huomattava vaikutusvalta mutta ei määräysvaltaa. Fiskarsin merkittävin osakkuusyhtiö on Wärtsilä Oyj Abp. Fiskarsin omistusosuus Wärtsilän osakkeista oli 17,1 % osakkeista ja äänistä. Osakkeet omistaa Fiskarsin kokonaan omistama tytäryhtiö Avlis AB. Fiskars on suurin yksittäinen osakkeenomistaja 17,1 %:n äänivallalla, ja Fiskarsilla on huomattava vaikutusvalta Wärtsilään hallituksen jäsenmäärän kautta. Siten Fiskars yhdistelee Wärtsilän konsernitilinpäätökseensä osakkuusyhtiönä IAS 28:n mukaisesti.

Ulkomaan rahan määräisten erien muuttaminen

Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat Ulkomaan valuutan määräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin. Raportointikauden päättymispäivänä taseen monetaariset varat ja velat arvostetaan raportointikauden päättymispäivän valuuttakursseilla. Muuntamisesta syntyneet kurssierot kirjataan tuloslaskelmaan ja esitetään rahoituserissä. Ulkomaan rahan määräiset ei-monetaariset erät arvostetaan tapahtumapäivän kurssiin, lukuun ottamatta käypiin arvoihin arvostettuja eriä, jotka arvostetaan käyttäen käyvän arvon määrittämispäivän kursseja. Kurssierot eimonetaarisista taseen eristä raportoidaan tuloslaskelmassa osana liiketulosta.

Ulkomaisten tytäryhtiöiden tilinpäätösten muuntaminen

Konsernitilinpäätöksessä ulkomaisten tytäryhtiöiden tuloslaskelmat, laajat tuloslaskelmat sekä rahavirrat on muunnettu euroiksi kauden keskikurssiin ja taseet raportointikauden päättymispäivän kurssiin. Tästä syntyvät muuntoerot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään konsernin omassa pääomassa. Kurssiero, joka johtuu voiton tai tappion sekä laajan tuloksen muuntamisesta tuloslaskelmassa ja laajassa tuloslaskelmassa keskikurssin mukaan ja raportointikauden päättymispäivän kurssiin taseessa, kirjataan muihin laajan tuloksen eriin, ja se sisältyy oman pääoman muuntoeroihin. Myös ulkomaisiin yksikköihin tehtyjä nettosijoituksia suojaavien rahoitusinstrumenttien arvonmuutoksen tehokas osuus kirjataan vastaavalla tavalla. Kun tytäryrityksestä luovutaan kokonaan tai osittain, kertyneet muuntoerot siirretään tulosvaikutteisiksi osana luovutusvoittoa tai -tappiota.

Liikevaihto ja tuloutusperiaatteet

Liikevaihtoa laskettaessa myyntituotoista on vähennetty välilliset verot, myönnetyt alennukset ja ulkomaan valuutan määräisten myyntisaamisten kurssierot. Myyntituotot tavaroiden myynnistä tuloutetaan, kun kaikki omistukseen liittyvät oleelliset riskit ja hyödyt ovat siirtyneet ostajalle eli kun tuote on toimitusehtojen mukaisesti toimitettu asiakkaalle. Konsernilla ei ole sellaisia pitkäaikaishankkeita, jotka tuloutettaisiin valmistusasteeseen perustuen.

Eläkevelvoitteet

Konserniyhtiöillä on useita eläkejärjestelyjä, jotka perustuvat paikallisiin olosuhteisiin ja käytäntöihin niissä maissa, joissa yhtiöt toimivat. Nämä luokitellaan joko maksu- tai etuuspohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa kiinteitä maksuja erilliselle yksikölle. Mikäli maksujen saajataho ei pysty suoriutumaan kyseisten eläke-etuuksien maksamisesta, konsernilla ei ole oikeudellista eikä tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen. Kaikki sellaiset järjestelyt, jotka eivät täytä näitä ehtoja, ovat etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Pääosa konserniyhtiöiden eläkejärjestelyistä on luokiteltu maksupohjaisiksi ja niiden maksut kirjataan tuloslaskelmaan kuluiksi sillä tilikaudella, jonka aikana maksuvelvollisuus on syntynyt.

Etuuspohjaisten järjestelyjen kustannukset lasketaan ja kirjataan järjestelyn ehtojen mukaisesti, vakuutusmatemaattisiin laskelmiin perustuen. Eläkemenot kirjataan kuluiksi kyseisten henkilöiden palvelusajalle. Eläkevelvoitteet määritetään ennustettujen eläkemaksujen diskontattuun nykyarvoon, vähennettynä eläkejärjestelyyn kuuluvien varojen raportointikauden päättymispäivän käyvällä arvolla. Vakuutusmatemaattisten laskelmien oletusten muutokset voivat vaikuttaa esitettyihin eläkevelvoitteisiin ja eläkekuluihin.

Fiskars soveltaa vakuutusmatemaattisten voittojen ja tappioiden kirjanpitokäsittelyyn IAS 19 -standardin vaihtoehtoista menettelytapaa, joka sallii vakuutusmatemaattisten voittojen ja tappioiden kirjaamisen muihin laajan tuloksen eriin.

Liiketulos

IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardi ei määrittele liiketuloksen käsitettä. Fiskarsin liiketuloksen (EBIT) määritelmän mukaan liiketulos sisältää toimintasegmenttien - EMEA, Amerikka ja Muut - liiketulokset. Osuus osakkuusyhtiö Wärtsilän tuloksesta ja biologisten varojen käyvän arvon muutos esitetään tuloslaskelmassa omina riveinään liiketuloksen jälkeen

Aineettomat hyödykkeet

Aineeton hyödyke merkitään taseeseen alun perin hankintamenoon siinä tapauksessa, että hankintameno on määritettävissä luotettavasti ja on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi.

Liikearvo

Liikearvo vastaa sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää konsernin osuuden hankitun yrityksen tai liiketoiminnan yksilöitävissä olevien varojen, velkojen ja ehdollisten velkojen nettomääräisestä käyvästä arvosta hankinta- ajankohtana. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä arvonalentumistappioilla. Liikearvosta ei kirjata säännönmukaisia poistoja, vaan sen mahdollinen arvonalentuminen arvioidaan vähintään vuosittain. Tätä varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille, osakkuusyhtiöiden osalta liikearvo sisältyy osakkuusyritysosuuden tasearvoon. Yksikön kerrytettävissä olevaa rahamäärää verrataan vuosittain tai useammin, jos on viitteitä arvonalentumisesta, sen kirjanpitoarvoon mahdollisen arvonalentumisen määrittelemiseksi.

IFRS 3:n uudistukset laajentavat standardin soveltamisalaa ja vaikuttavat mm. liikearvon määrään yritysten yhteenliittymissä ja myyntivoittoon tai -tappioon liiketoimintoja myytäessä. Ehdollinen lisäkauppahinta on arvostettava käypään arvoon ja myöhemmät muutokset tulosvaikutteisesti. Kaikki hankintaan liittyvät kustannukset, kuten asiantuntijakorvaukset, kirjataan kuluksi eikä aktivoida. Jokaisessa yksittäisessä hankinnassa on mahdollisuus arvostaa vähemmistöosuus joko osuutena nettovarallisuudesta tai käypään arvoon.

Tutkimus- ja kehitysmenot

Tutkimus- ja kehitysmenot kirjataan sen tilikauden kuluksi, jolloin ne toteutuvat lukuun ottamatta tuotekehitysmenoja, jotka aktivoidaan, kun niiden voidaan luotettavasti odottaa tuottavan konsernille taloudellista hyötyä tulevaisuudessa ja myös muut IAS 38:n kriteerit, kuten tuotteen tekniset ja taloudelliset toteuttamiskriteerit, täyttyvät. Aktivoidut tuotekehitysmenot, jotka sisältävät lähinnä välittömiä henkilöstökustannuksia ja ulkopuolisia palveluita, kirjataan aineettomiin hyödykkeisiin.

Aineeton hyödyke, joka ei ole vielä valmis käytettäväksi, testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Aktivoidut kehittämismenot arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen jälkeen hankintamenoon kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla vähennettyinä. Aktivoitujen kehittämismenojen taloudellinen vaikutusaika on 3-6 vuotta, jonka kuluessa ne kirjataan tasapoistoina kuluiksi.

Muut aineettomat hyödykkeet

Muut aineettomat hyödykkeet koostuvat mm. patenteista, aktivoiduista tuotekehityshankkeista, ohjelmistoista ja liiketoimintahankintojen yhteydessä omistukseen tulleista tavaramerkeistä ja asiakassuhteista. Ne arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumistappioilla vähennettynä. Tähän luokkaan kuuluvat aineettomat hyödykkeet poistetaan tasapoistoina niiden tunnetun tai arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa pääasiallisesti seuraavin poistoajoin:

• ATK-ohjelmistot	3–10 vuotta
• Asiakassuhteet	5–15 vuotta
• Muut	3–10 vuotta

Niistä aineettomista hyödykkeistä, kuten liiketoimintahankintojen yhteydessä hankituista tavaramerkeistä tai brändeistä, joille ei ole määritettävissä taloudellista vaikutusaikaa, ei tehdä poistoja, vaan niiden tasearvo testataan vähintään vuosittain arvonalentumistestein.

Aineellinen käyttöomaisuus

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet arvostetaan taseessa alkuperäiseen hankintamenoon kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumistappioilla vähennettynä. Välittömästi ehdot täyttävän omaisuuserän hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta johtuvat vieraan pääoman menot aktivoidaan osaksi kyseisen omaisuuserän hankintamenoa.

Aineellisista hyödykkeistä tehdään tasapoistot, jotka perustuvat arvioituun taloudelliseen vaikutusaikaan. Omaisuuserien jäännösarvot sekä taloudelliset vaikutusajat tarkistetaan vähintään jokaisen tilikauden lopussa ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia. Poistoajat ovat seuraavat:

• Rakennukset 20–40 vuotta
• Koneet ja kalusto 3–10 vuotta
• Maa- ja vesialueet ei poistoja

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksista syntyvät myyntivoitot sisältyvät liiketoiminnan muihin tuottoihin. Myyntitappiot sisältyvät liiketoiminnan muihin kuluihin.

Vuokrasopimukset

Vuokrasopimukset, joissa kaikki oleelliset vuokrakohteen omistukseen liittyvät riskit ja hyödyt siirtyvät konsernille, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimuksilla hankitut omaisuuserät kirjataan vuokra-ajan alkamisajankohtana aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin käypään arvoon tai vähimmäisvuokrien nykyarvoon sen mukaan, kumpi näistä on alempi. Sopimukseen liittyvä velka kirjataan korollisiin rahoitusvelkoihin. Vuokramaksut jaetaan rahoituskuluihin ja velan vähennykseen.

Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokralle antajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina. Muiden vuokrasopimusten perusteella maksetut vuokrat käsitellään kuluina tasasuuruisina erinä vuokra-ajan kuluessa.

Sijoituskiinteistöt

Kiinteistöt, joita ei käytetä konsernin omassa toiminnassa tai joita konserni pitää hallussaan hankkiakseen vuokratuottoja tai omaisuuden arvonnousua, luokitellaan sijoituskiinteistöiksi. Nämä kiinteistöt arvostetaan hankintamenoonsa vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla. Sijoituskiinteistöistä kirjataan poistot kohteesta riippuen 20–40 vuoden kuluessa.

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentumiset

Konsernin liiketoiminta on jaettu toimintasegmenttejä pienempiin rahavirtoja tuottaviin yksiköihin. Näihin yksiköihin liittyvien omaisuuserien arvoja tarkastellaan jokaisena raportointikauden päättymispäivänä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain seuraavista omaisuuseristä riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä: liikearvo, taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomat aineettomat hyödykkeet sekä keskeneräiset aineettomat hyödykkeet.

Mahdollisen arvonalentumistarpeen määrittämiseksi omaisuuserän kirjanpitoarvoa tai rahavirtaa tuottavan yksikön nettovarojen kirjanpitoarvoja verrataan siitä kerrytettävissä olevaan rahamäärään. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on joko saatavissa olevien diskontattujen vastaisten rahavirtojen nykyarvo (käyttöarvo) tai käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla sen mukaan, kumpi näistä on suurempi. Omaisuuserästä kirjataan arvonalentumistappio, kun sen tasearvo ylittää kerrytettävissä olevan rahamäärän. Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sekä muihin aineettomiin hyödykkeisiin paitsi liikearvoon liittyvä aiemmin kirjattu arvonalentumistappio peruutetaan myöhemmin, jos omaisuuserästä kerrytettävissä olevaa rahamäärää määritettäessä käytetyissä arvioissa on tapahtunut muutos. Arvonalentumistappio

peruutetaan korkeintaan siihen omaisuuserän kirjanpitoarvoon asti, joka olisi sen poistoilla vähennetty kirjanpitoarvo, jos siitä ei aikaisempina vuosina olisi kirjattu arvonalentumista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruuteta missään tilanteessa.

Biologiset hyödykkeet

Fiskarsin biologiset hyödykkeet koostuvat konsernin Suomessa olevasta puuvarannosta. Nämä omaisuuserät on arvostettu käypään arvoonsa arvioiduilla myyntikustannuksilla vähennettynä. Puuvarannon nettokasvusta sekä markkina-arvon muutoksesta johtuva käyvän arvon muutos esitetään tuloslaskelmassa omana rivinään liiketuloksen (EBIT) jälkeen. Myyntituotto puun myynnistä sisältyy liiketulokseen.

Fiskars käyttää kolmen vuoden keskimääräistä kantohintaa kerrottuna arvioidulla puuvarannolla laskiessaan biologisten hyödykkeiden käypää arvoa.

Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot

Pitkäaikaiset omaisuuserät (tai luovutettavien erien ryhmä) ja lopetettuihin toimintoihin liittyvät omaisuuserät ja velat luokitellaan myytävänä oleviksi, mikäli niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiassa omaisuuserän myynnistä jatkuvan käytön sijaan. Myytävänä olevaksi luokittelun ehtojen katsotaan täyttyvän, kun myynti on erittäin todennäköinen ja omaisuuserä (tai luovutettavien erien ryhmä) on välittömästi myytävissä nykyisessä kunnossaan yleisin ja tavanomaisin ehdoin, johto on sitoutunut myyntiin ja myynnin odotetaan tapahtuvan vuoden kuluessa luokittelusta.

Luokitteluhetkestä lähtien myytävänä olevat omaisuuserät (tai luovutettavien erien ryhmä) arvostetaan kirjanpitoarvoon tai myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon sen mukaan, kumpi näistä on alempi. Poistot näistä omaisuuseristä lopetetaan luokitteluhetkellä. Myytävänä olevat omaisuuserät, luovutettavien erien ryhmät, myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät muihin laajan tuloksen eriin kirjatut erät sekä luovutettavien erien ryhmään sisältyvät velat esitetään taseessa erillään muista eristä.

Lopetettu toiminto on yhteisön osa, yleensä erillinen keskeinen liiketoimintaalue tai maantieteellinen alue, josta on luovuttu tai luovutaan koordinoidun suunnitelman mukaisesti. Lopetetun toiminnon tulos esitetään erillään jatkuvista toiminnoista laajassa tuloslaskelmassa.

Fiskarsilla ei ole ollut myytävänä olevia pitkäaikaisia omaisuuseriä eikä lopetettuja toimintoja tilikausilla 2010 tai 2009.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus esitetään taseessa hankintamenoon tai nettorealisointiarvoon sen mukaan, kumpi niistä on alempi. Arvostuksessa noudatetaan FIFO-periaatetta. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintamenoon sisällytetään välittömien hankinta- ja valmistuskustannusten sekä muiden kustannusten lisäksi osuus valmistuksen yleiskustannuksista normaalilla tuotantoasteella määritettynä. Nettorealisointiarvo on se summa, joka voidaan saada normaalissa liiketoiminnassa saadusta myynnistä vähennettynä tuotteen valmiiksi saattamiseen sekä myyntiin tarvittavilla menoilla. Vaihto-omaisuus esitetään epäkuranttiudesta ja hitaasti kiertävästä vaihto-omaisuudesta johtuvalla arvonalentumiskirjauksella vähennettynä.

Rahoitusinstrumentit Rahoitusvarat

Fiskarsin rahoitusvarat on luokiteltu seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, lainat ja muut saamiset sekä myytävissä olevat rahoitusvarat. Rahoitusvarat luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä niiden käyttötarkoituksen perusteella. Transaktiomenot sisällytetään rahoitusvarojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon silloin, kun kyseessä on erä, jota ei arvosteta käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä. Rahoitusvarojen taseesta pois kirjaaminen tapahtuu silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat -ryhmään luokitellaan sellaiset rahoitusvaroihin kuuluvat erät, jotka on hankittu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi tai jotka luokitellaan alkuperäisen kirjaamisen tapahtuessa käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi (käyvän arvon vaihtoehto). Fiskarsissa tähän ryhmään sisältyvät sijoitukset noteerattuihin arvopapereihin sekä ne johdannaiset, jotka eivät täytä suojauslaskennan ehtoja tai joiden suhteen ei sovelleta suojauslaskentaa.

Ryhmän erät arvostetaan käypään arvoon sekä alun periin kirjanpitoon merkittäessä että sen jälkeen. Noteerattujen sijoitusten käypä arvo perustuu raportointikauden päättymispäivänä noteerattuun markkinahintaan. Käyvän arvon muutokset, sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot, kirjataan tuloslaskelman rahoituseriin. Niiden johdannaisten, jotka eivät täytä suojauslaskennan ehtoja, käypien arvojen määrittämisperusteet on selostettu alla osiossa Johdannaiset ja suojauslaskenta.

Lainat ja muut saamiset

Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määritettävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla, eikä Fiskars pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa tai alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä luokittele myytävissä oleviksi. Lainat ja muut saamiset -ryhmään kuuluvat lyhytaikaisista saamisista myyntisaamiset ja muut saamiset sekä pitkäaikaiset lainasaamiset, jotka on esitetty konsernintaseen erässä Muut sijoitukset.

Ryhmän erät arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Epävarmojen saamisten määrä arvioidaan perustuen yksittäisten erien riskiin. Arvion perusteella saamisia oikaistaan vastaamaan enintään todennäköistä arvoa. Lainat ja muut saamiset sisältyvät taseessa luonteensa mukaisesti lyhyt- tai pitkäaikaisiin varoihin: viimeksi mainittuihin, mikäli ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua raportointikauden päättymispäivästä.

Myytävissä olevat rahoitusvarat

Myytävissä oleviin rahoitusvaroihin on luokiteltu ne johdannaisvaroihin kuulumattomat varat, jotka on nimenomaisesti määritelty tähän ryhmään kuuluviksi tai joita ei ole luokiteltu johonkin muuhun ryhmään. Fiskarsissa tähän ryhmään sisältyvät sijoitukset noteeraamattomiin arvopapereihin. Jos näiden sijoitusten käypiä arvoja ei voida määrittää luotettavasti, ne arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon. Myytävissä olevat rahoitusvarat sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin, ellei konserni ole luopumassa niistä 12 kuukauden kuluessa raportointikauden päättymispäivästä, jolloin ne sisällytetään lyhytaikaisiin varoihin.

Rahavarat

Taseen Rahavarat-erään sisältyvät käteisvarat, eli käteinen raha ja vaadittaessa maksettavat talletukset, sekä muut rahavarat. Muut rahavarat koostuvat erittäin likvideistä sijoituksista, jotka ovat helposti vaihdettavissa etukäteen tiedossa olevaan määrään käteisvaroja ja joiden arvomuutosten riski on vähäinen. Muihin rahavaroihin luettavien erien juoksuaika on hankinta-ajankohtana enintään kolme kuukautta. Luotollisten tilien saldot sisältyvät lyhytaikaisiin korollisiin rahoitusvelkoihin.

Rahoitusvelat

Fiskarsin rahoitusvelat luokitellaan seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat (sisältää johdannaisvelat) sekä jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat velat. Rahoitusvelat kirjataan alun perin kirjanpitoon käypään arvoon. Transaktiomenot sisällytetään jaksotettuun hankintamenoon arvostettavien rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Myöhemmin rahoitusvelat arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon, lukuun ottamatta johdannaisvelkoja jotka arvostetaan käypään arvoon. Rahoitusvelat luokitellaan pitkäaikaisiin ja lyhytaikaisiin velkoihin: jälkimmäisiin kuuluvat kaikki ne rahoitusvelat, joiden maksua konsernilla ei ole ehdotonta oikeutta siirtää vähintään 12 kuukauden päähän raportointikauden päättymispäivästä. Rahoitusvelka (tai sen osa) kirjataan pois taseesta vasta silloin, kun velka on lakannut olemasta olemassa, eli kun sopimuksessa yksilöity velvoite on täytetty tai kumottu tai sen voimassaolo on lakannut.

Johdannaiset ja suojauslaskenta

Johdannaiset on luokiteltu käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusinstrumentteihin. Johdannaiset arvostetaan alun perin kirjanpitoon merkittäessä alkuperäiseen hankintamenoon ja sen jälkeen kunkin raportointikauden päättymispäivän käypään arvoon. Johdannaisten käyvät arvot perustuvat vallitseviin markkinaarvoihin tai arvoihin, jotka on johdettu markkina-arvoista raportointikauden päättymispäivänä. Käypään arvoon arvostamisesta syntyvät voitot ja tappiot samoin kuin käypien arvojen muutokset kirjataan suojattavan erän perusteella myyntien ja ostojen oikaisuksi tai rahoituseriin. Fiskars on soveltanut suojauslaskentaa käypien arvojen muutoksiin kassavirtasuojaukseen suunniteltujen, kelvollisten ja tehokkaiden johdannaisten osalta. Muutokset on kirjattu Muihin laajan tuloksen eriin.

Suojauslaskentaa on sovellettu ulkomaisiin yksiköihin tehtyihin nettosijoituksen suojauksiin. Fiskars on suojannut merkittävimmät nettosijoitukset euroalueen ulkopuolisiin tytäryhtiöihin valuuttakurssivaihteluilta ulkomaanvaluutan määräisten lainojen ja valuuttajohdannaisten avulla. Ulkomaisiin yksiköihin tehtyjen nettosijoitusten suojauslaskennasta luovuttiin kuitenkin vuoden 2009 aikana eikä vuoden 2009 tai 2010 lopussa ollut voimassa olevia nettosijoitusten suojauksia.

Käyvän arvon luokittelu

Tasoon 1 kuuluvat rahoitusinstrumentit, joille on olemassa aktiivisilla markkinoilla julkisesti noteerattu hinta, tasoon 2 instrumentit, joiden arvonmäärityksessä on käytetty suoraan havainnoitavissa olevia markkinahintoja ja tasoon 3 instrumentit, joiden arvonmääritykseen suoria markkinahintoja ei ole käytettävissä. Taso 1 sisältää pörssinoteeratut osakkeet, taso 2 korolliset velat sekä johdannaiset ja taso 3 sijoitukset noteeraamattomiin osakkeisiin ja rahastoihin.

Varaukset ja ehdolliset velat

Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun sitä koskeva yksityiskohtainen ja asianmukainen suunnitelma on laadittu ja annettu niille, joita suunnitelma koskee, riittävä peruste odottaa, että uudelleenjärjestely toteutetaan. Varauksena kirjattava määrä vastaa parasta arviota menoista, joita olemassa olevan velvoitteen täyttäminen edellyttää raportointikauden päättymispäivänä. Jos osasta velvoitetta on mahdollista saada korvaus kolmannelta osapuolelta, korvaus kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi, kun korvauksen saaminen on käytännössä varmaa.

Konserni on osallisena liiketoimintaan liittyvissä riita- ja oikeusprosesseissa. Tilinpäätöksessä varaudutaan näihin liittyviin kustannuksiin, kun niiden määrä on arvioitavissa luotettavasti ja niiden toteutuminen on todennäköistä. Muuten kyseiset ehdolliset velat esitetään liitetietona.

Tuloverot

Konsernin verokulu muodostuu kunkin konserniyhtiön kauden verotettavaan tulokseen perustuvasta verosta sekä laskennallisten verovelkojen ja -saamisten muutoksesta. Kauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan käyttäen verokantaa, josta on säädetty tai joka on käytännössä hyväksytty raportointikauden päättymispäivään mennessä. Laskennallinen verovelka tai -saaminen kirjataan omaisuus- ja velkaerien verotuksellisten arvojen ja kirjanpidon arvojen välisistä väliaikaisista eroista käyttäen verokantaa, josta on säädetty tai joka on käytännössä hyväksytty raportointikauden päättymispäivään mennessä. Väliaikaisia eroja syntyy mm. vahvistetuista verotuksellisista tappioista, poistoeroista, varauksista, etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä, johdannaissopimusten arvostamisesta käypään arvoon, biologisista hyödykkeistä, konsernin sisäisen vaihto-omaisuuden katteen eliminoinnista sekä liiketoimintojen hankintojen yhteydessä tehdyistä omaisuus- ja

velkaerien käypiin arvoihin perustuvista oikaisuista. Tytär- ja osakkuusyhtiöiden jakamattomista voittovaroista kirjataan laskennallinen verovelka, jos voitonjako on todennäköinen ja se aiheuttaa veroseuraamuksia. Laskennallinen verovelka sisältyy taseeseen kokonaisuudessaan ja laskennallinen verosaaminen arvioidun todennäköisen verohyödyn suuruisena. Verot kirjataan tulosvaikutteisesti, paitsi jos ne liittyvät muihin laajan tuloksen eriin. Tällöin myös tulovero kirjataan kyseisiin eriin.

Osingot

Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamaa osinkoa ei ole kirjattu tilinpäätökseen, vaan osingot kirjataan vasta yhtiökokouksen tekemän päätöksen perusteella.

Vuoden 2010 aikana käyttöönotetut IFRS-standardit ja -tulkinnat

Konserni on 1.1.2010 ottanut käyttöön seuraavat uudet tai muutetut standardit ja niiden tulkinnat:

• Uudistettu IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistäminen (voimassa 1.7.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla).
• Muutettu IAS 27 Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös (voimassa 1.7.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla).
• Muutos IAS 39:ään Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen – Suojauskohteiksi hyväksyttävät erät (voimassa 1.7.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla).

• IFRIC 17 Muiden kuin käteisvarojen jakaminen omistajille (voimassa 1.7.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla).

• IFRIC 18 Varojen siirrot asiakkailta (voimassa 1.7.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla).

• IFRS-standardeihin tehdyt parannukset -standardimuutoskokoelma (Improvements to IFRS, huhtikuu 2009); (voimassa pääsääntöisesti 1.1.2010 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla).
• Muutokset IFRS 2:ään Osakeperusteiset maksut – Käteisvaroina maksettavat osakeperusteiset liiketoimet konsernissa (voimassa 1.1.2010 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla).

Uusien ja uudistettujen IFRS-standardien ja -tulkintojen käyttöönotto

Alla kuvatut standardit, tulkinnat tai niiden muutokset on julkaistu, mutta konserni ei ole soveltanut näitä säännöksiä ennen niiden pakollista voimaantuloa. Konserni ottaa ne käyttöön niiden voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien. Fiskars selvittää seuraavien standardien vaikutusta konsernin tilinpäätökseen:

• Muutos IAS 32:een Rahoitusinstrumentit: esittämistapa – Liikkeeseen laskettujen oikeuksien luokittelu (voimassa 1.2.2010 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla)
• IFRIC 19 Rahoitusvelkojen kuolettaminen oman pääoman ehtoisilla instrumenteilla (voimassa 1.7.2010 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla)
• IFRS 9 Rahoitusinstrumentit (voimassa 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla).

IFRS 9 on osa IASB:n hanketta korvata IAS 39. Uusi standardi käsittelee rahoitusvarojen arvostusta ja luokittelua. IAS 39:n ohjeet rahoitusvarojen arvonalennuksesta ja suojauslaskennasta ovat edelleen voimassa. IFRS 9 ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.

• Uudistettu IAS 24 Lähipiiriä koskevat tiedot tilinpäätöksessä (voimassa 1.1.2011 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla).
• IFRS-standardeihin tehdyt parannukset (Improvments to IFRS-muutokset, toukokuu 2010; voimaan pääsääntöisesti 1.7.2010 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutoksia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.
• Standardimuutos Amendments to IFRS 7 Financial Instruments (voimaan 1.7.2011 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutosta ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.
• Standardimuutos Amendments to IAS 12 – Deferred Tax: Recovery of Underlying Asset (voimaan 1.1.2012 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutosta ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.

Muiden uusien ja muutettujen standardien tai tulkintojen käyttöönotolla ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta Fiskarsin konsernitilinpäätökseen.

2. SEGMENTTI-INFORMAATIO

Fiskarsin toimintasegmentit ovat EMEA (Eurooppa, Lähi-itä sekä Aasian ja Tyynenmeren alue), Amerikka, Wärtsilä (osakkuusyhtiö) ja Muut. Jako perustuu konsernin sisäiseen johdon raportointiin, joka pohjautuu maantieteellisiin alueisiin. Toiminnot jaetaan edelleen liiketoimintaalueisiin.

Toimintasegmentit

• EMEA: Tuotot muodostuvat kodin, puutarhan ja ulkoilun kuluttajatuotteiden myynnistä vähittäiskauppiaille Euroopassa, Lähi-idässä sekä Aasiassa ja Tyynenmeren alueella. Lisäksi kodintuotteita myydään omissa myymälöissä suoraan kuluttajille.
• Amerikka: Tuotot muodostuvat kodin, puutarhan ja ulkoilun kuluttajatuotteiden myynnistä vähittäiskauppiaille Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Latinalaisessa Amerikassa.
• Muut: Tuotot muodostuvat lähinnä kiinteistöjen vuokratuloista ja puun myynnistä Suomessa. Muut-segmentti muodostuu Kiinteistöistä ja konsernihallinnon toiminnoista.

• Osakkuusyhtiö Wärtsilä: Tuottoja ovat osuus osakkuusyhtiön tuloksesta.

Segmenttien välinen myynti ei ole merkittävää. Myynti on markkinaehtoista. Kiinteistöt-ryhmä omistaa ja vuokraa konserniyhtiöille Suomessa kiinteistöjä tuotannolliseen käyttöön.

Johto seuraa toimintasegmenttien liiketulosta erikseen päätöksentekoa varten. Segmentin varat ja velat jaotellaan niiden maantieteellisen sijainnin mukaisesti. Rahoitustuottoja ja -kuluja sekä tuloveroja ohjataan konsernitasolla, joten niitä ei kohdisteta segmenteille.

Liiketoiminta-alueet

Liiketoiminta-alueet ovat Home (koti), Garden (puutarha), Outdoor (ulkoilu). Tuotot raportoidaan liiketoiminta-alueille asiakkaille myytyjen tuotteiden luonteen mukaisesti. Liiketoiminta-alueiden välinen myynti ei ole merkittävää.

Kohdistamattomat erät

Tuloslaskelman kohdistamattomat erät sisältävät konsernin jakamattomia kuluja ja tuottoja. Kohdistamattomat varat sisältävät

pääasiassa konsernin hallintoon liittyviä eriä, verosaamisia, lainasaamisia, osakkeita ja osuuksia. Kohdistamattomat velat sisältävät pitkä- ja lyhytaikaisia lainoja ja verovelkoja.

Toimintasegmenttien ja liiketoiminta-alueiden muutokset 2009

Fiskars Oyj Abp:n toiminnallisten segmenttien ja liiketoiminta-alueiden jakoa on muutettu 1.1.2009 alkaen. Inhan Tehtaat, joka koostuu pääosin veneiden tuotannosta, on siirretty Muut-segmentistä EMEAsegmenttiin.

Koti -liiketoiminta-alueeseen sisältyvät kodintuotteet sekä koulu, toimisto ja askartelu (SOC), joka aiemmin raportoitiin erillisenä liiketoimintona, samoin kuin Inhan Tehtaat, joka nyt kuuluu Outdooriin.

Toimintasegmentit

2010				Osakkuus yhtiö	Kohdistamat mattomat ja	Konserni
M€	EMEA	Amerikka	Muut	Wärtsilä	eliminoinnit	yhteensä
Ulkoinen liikevaihto	493,0	219,1	3,8		0,0	715,9
Sisäinen liikevaihto, segmenttien välinen	9,4	4,0	2,4		-15,8	0,0
Liikevaihto	502,4	223,1	6,2		-15,8	715,9
Liiketulos ilman kertaluonteisia kuluja	44,4	28,1	-12,1		0,0	60,4
Kertaluonteiset erät *)	-11,3	0,0	0,0		0,0	-11,3
Liiketulos	33,1	28,1	-12,1		0,0	49,1
Biologisten hyödykkeiden käyvän arvon muutos			-2,2			-2,2
Osuus osakkuusyhtiön tuloksesta	0,0			65,9		66,0
Rahoitustuotot ja -kulut					-6,1	-6,1
Tulos ennen veroja						106,7
Tuloverot					-12,4	-12,4
Tilikauden tulos						94,3
Varat	550,0	178,0	180,8	341,0	-270,7	979,0
Velat	436,1	62,8	384,0		-457,3	425,5
Investoinnit	12,9	3,4	2,3		0,0	18,6
Poistot ja arvonalentumiset	27,5 *)	5,6	1,8		0,0	34,9

*) Sisältää kertaluonteisia eriä -11,3 milj.euroa (Liiketoiminta-alue Outdoorin liikearvon alentaminen).

59

2009				Osakkuus	Kohdistamat
M€	EMEA	Amerikka	Muut	yhtiö Wärtsilä	mattomat ja eliminoinnit	Konserni yhteensä
Ulkoinen liikevaihto	443,6	213,0	3,7		0,0	660,3
Sisäinen liikevaihto, segmenttien välinen	7,9	5,2	2,4		-15,5	0,0
Liikevaihto	451,6	218,2	6,1		-15,5	660,3
Liiketulos	26,5	23,9	-10,9*)		0,0	39,5
Biologisten hyödykkeiden käyvän arvon muutos			-0,4			-0,4
Osuus osakkuusyhtiön tuloksesta	0,0			66,5		66,5
Rahoitustuotot ja -kulut					-14,2	-14,2
Tulos ennen veroja						91,4
Tuloverot					-7,9	-7,9
Tilikauden tulos						83,5
Varat	538,4	154,1	426,6	316,7	-462,6	973,3
Velat	425,7	62,1	424,5		-443,8	468,5
Investoinnit	10,6	2,8	1,2		0,0	14,6
Poistot ja arvonalentumiset	20,5	7,8	-0,1		0,0	28,1

*) Sisältää kertaluonteisia eriä -0,5 milj.euroa.

Liikevaihto liiketoiminta-alueittain

M€	2010	2009
Home	309,4	297,3
Garden	274,5	230,9
Outdoor	128,3	128,4
Other	3,8	3,7
Yhteensä	715,9	660,3

Maantieteellinen informaatio

M€	2010	2009
Liikevaihto Suomesta	166.0	141.6
Liikevaihto USA:sta	199.9	196.2
Liikevaihto muista maista	350.0	322.5
Yhteensä	715.9	660.3
M€	2010	2009
Varat Suomessa *)	574.8	535.4
Varat muissa maissa *)	127.6	157.8
Yhteensä	702.4	693.2

*) Pysyvät vastaavat poislukien rahoitusinstrumentit, laskennalliset verosaamiset ja eläkesaamiset.

3. KERTALUONTEISET JA UUDELLEENJÄRJESTELYKUSTANNUKSET

Fiskars on jatkanut uudelleenjärjestelytoimenpiteitä parantaakseen liiketoiminnan kannattavuutta. Olennaisia uudelleenjärjestelykuluja ei kuitenkaan syntynyt vuonna 2010 eikä 2009. Vuonna 2008 kirjattuja uudelleenjärjestelyvarauksia käytettiin suunnitelmien mukaisesti. Kertaluonteisena kuluna kirjattiin tilikaudella 2010 liiketoiminta-alue Outdoorin liikearvon alentuminen, yhteensä 11,3 milj. euroa (vuonna 2009: kertaluonteinen kulukirjaus 0,5 milj. euroa).

4. LIIKETOIMINTAHANKINNAT JA -MYYNNIT

2010

Vuonna 2010 ei ole liiketoimintahankintoja eikä -myyntejä.

2009

Silva Far East Ltd:n hankinta

Fiskars hankki 30 %:n vähemmistöosuuden Silva Far East Ltd:stä kesäkuussa 2009. Vähemmistöosuus hankittiin Kasinda Holding Limitediltä 0,2 miljoonalla eurolla. Vähemmistöosuuden hankinnan jälkeen kiinalainen tuotantoyhtiö on Silva Sweden AB:n täysin omistama tytäryhtiö.

Bruntonin liiketoimintamyynti

Fiskars myi Wyomingissa, USA:ssa sijaitsevan Bruntonin liiketoiminnan ruotsalaiselle Fenix Outdoor AB (publ):lle joulukuussa 2009. Kaupalla ei ollut olennaista vaikutusta Fiskarsin vuoden 2009 liikevaihtoon tai liiketulokseen. Brunton raportoitiin osana Fiskarsin Outdoor-liiketoimintaa.

Bruntonin liikevaihto oli 8,8 miljoonaa euroa vuonna 2009, liiketappio 2,1 miljoonaa euroa ja liiketoiminnan rahavirta 0,4 miljoonaa euroa.

Liiketoimintamyynnin kassavaikutteinen osuus on raportoitu konsernin rahavirtalaskelmassa rivillä "Muu investointien rahavirta".

Askartelukulutustuotteiden liiketoimintamyynti

Fiskars myi Yhdysvalloissa askartelukulutustuotteiden valikoimansa ja niihin liittyneet brändinsä Heidi Grace ja Cloud9 heinäkuussa 2009 Colorbök Inc:lle. Liiketoiminnan liikevaihto tammi-kesäkuulta 2009 oli 2,4 miljoonaa euroa.

5. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT

M€	2010	2009
Käyttöomaisuuden myyntivoitot	1,1
Vuokratuotot	0,5	0,4
Muut	0,5	1,4
Yhteensä	2,1	1,8

6. LIIKETOIMINNAN KULUT

Toimintokohtaiset kulut kululajeittain

M€	2010	2009
Aineet ja tarvikkeet	377,1	337,0
Varaston muutos	-9,7	40,7
Työsuhde-etuudet	172,8	165,3
Poistot ja arvonalentumiset	34,9	28,1
Ulkoiset palvelut	48,2	25,7
Muut	45,7	25,9
Yhteensä	668,9	622,6

Liiketoiminnan muut kulut

M€	2010	2009
Käyttöomaisuuden arvonalentumiset		1,2
Käyttöomaisuuden myyntitappiot	0,3
Muut	0,0	0,7
Yhteensä	0,3	1,9

Poistot ja arvonalentumiset hyödykeryhmittäin

M€	2010	2009
Rakennukset	2,7	3,8
Koneet ja kalusto	13,9	18,3
Aineettomat hyödykkeet	5,9	6,0
Sijoituskiinteistöt	1,1
Liikearvon arvonalennus	11,3
Yhteensä	34,9	28,1

Tilintarkastajien palkkiot

M€	2010	2009
Tilintarkastuspalkkiot	0,7	0,9
Todistukset ja lausunnot	0,0	0,0
Veroneuvonta	0,3	0,1
Muut palkkiot	0,1	0,1
Yhteensä	1,1	1,2

Konsernin tilintarkastaja vuosina 2009–2010 oli KPMG.

7. TYÖSUHDE-ETUUDET JA HENKILÖSTÖ

Työsuhde-etuudet

M€	2010	2009
Palkat ja palkkiot	125,1	113,4
Muut henkilösivukulut	32,8	36,8
Eläkekulut maksupohjaisista järjestelyistä	13,2	13,4
Eläkekulut etuuspohjaisista järjestelyistä	0,3	0,3
Muut työsuhteen päättymisen jälkeiset
etuudet	0,8	0,0
Irtisanomiskorvaukset	0,7	1,4
Yhteensä	172,8	165,3

Henkilöstö kauden lopussa

	2010	2009
Suomi	1 678	1 598
Muu Eurooppa	1 377	1 293
Yhdysvallat	570	740
Muut	319	110
Yhteensä	3 944	3 742

Henkilöstö (FTE) keskimäärin

	2010	2009
Välittömät	1 790	2 052
Välilliset	1 822	1 635
Yhteensä	3 612	3 687

8. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT

M€	2010	2009
Korkotuotot rahavaroista	0,7	0,5
Kurssivoitot ja -tappiot kaupallisten kassa
virtojen suojauksista	-1,5	-4,6
Kurssivoitot ja -tappiot, muut	0,9	1,3
Rahoitustuotot yhteensä	0,1	-2,7
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon
arvostettavista veloista	-4,6	-9,6
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon
arvostettavasta rahoitusleasingista	-0,7	-0,8
Voitot (tappiot) käypään arvoon tulosvaikut
teisesti kirjattavista johdannaisista	0,9	0,0
Muut rahoituskulut	-1,7	-1,0
Rahoituskulut yhteensä	-6,2	-11,5
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	-6,1	-14,2

9. TULOVEROT

Tuloverot tuloslaskelmassa

M€	2010	2009
Tilikauden verotettavaan tuloon
perustuva vero	-11,7	-4,4
Edellisten tilikausien verot	1,5	-0,4
Laskennallisten verojen muutos	-2,2	-3,1
Tuloverot yhteensä	-12,4	-7,9

Efektiivisen verokannan täsmäytyslaskelma

M€	2010	2009
Emoyhtiön kotimaan verokanta	26 %	26 %
Tulos ennen veroja	106,7	91,4
Verot laskettuna kotimaan verokannalla	-27,7	-23,8
Paikallisten verokantojen erojen vaikutus	-1,2	-0,8
Verot aikaisemmilta tilikausilta	1,5	-0,4
Osakkuusyhtiökirjausten vaikutus	17,1	17,3
Käypään arvoon oikaisut ja muut
verovapaat tulot	0,6	0,6
Vähennyskelvottomat kulut	-3,6	-2,0
Käytetty kirjaamaton verosaatava	0,6	0,8
Verosaatavien arvostuksen muutos	0,9	1,4
Muut erot	-0,6	-1,0
Verot tuloslaskelmassa	-12,4	-7,9

Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot 2010

M€	Yhteensä	Vero	Netto
Muuntoero	10,1		10,1
Suoraan omaan pääomaan kirja
tut muutokset osakkuusyhtiössä	-12,5		-12,5
Rahavirran suojaukset	-0,1		-0,1
Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen vakuutusmatemaattiset tappiot	-0,8	0,2	-0,5
Tilikauden muut laajan tuloksen
erät	-3,3	0,2	-3,1

2009
M€	Yhteensä	Vero	Netto
Muuntoero	-1,9		-1,9
Suoraan omaan pääomaan kirja tut muutokset osakkuusyhtiössä	12,7		12,7
Ulkomaisten yksiköiden nettosijoi tusten suojaus	1,6	-0,3	1,3
Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen vakuutusmatemaattiset voitot	1,0	-0,3	0,7
Tilikauden muut laajan tuloksen erät	13,4	-0,6	12,8

Laskennalliset tuloverot taseessa 2010

Laskennalliset verosaamiset		Tulos	Laajaan
		laskelmaan	tulokseen	Siirrot ja
M€	1.1.2010	kirjatut	kirjatut	muuntoerot	31.12.2010
Eläkevelvoitteet	1,9	-1,4	0,2	0,5	1,3
Varaukset	10,1	-0,8		-0,7	8,5
Yhdistelyn ja eliminointien vaikutukset	1,9	-0,6		0,0	1,3
Poistoerot	0,7	0,1		0,0	0,9
Vahvistetut tappiot	20,7	-1,7		0,3	19,2
Laskennallisten verosaamisten vähennyserä	-21,1	1,3		-0,4	-20,2
Muut väliaikaiset erot	4,0	0,0		0,7	4,7
Laskennallinen verosaaminen yhteensä	18,3	-3,1	0,2	0,4	15,9
Netotettu laskennallisesta verovelasta	-0,5	-0,1	-0,1	0,0	-0,7
Laskennallinen verosaaminen, netto	17,8	-3,2	0,1	0,5	15,2

Laskennalliset verovelat		Tulos	Laajaan
		laskelmaan	tulokseen	Siirrot ja
M€	1,1,2010	kirjatut	kirjatut	muuntoerot	31.12.2010
Poistoerot	4,2	0,0		0,1	4,3
Käyvän arvon muutokset	11,8	-0,6			11,2
Yhdistelyn ja eliminointien vaikutukset *)	31,3	-0,5		-0,8	30,0
Muut väliaikaiset erot	0,3	0,2		0,3	0,9
Laskennallinen verovelka yhteensä	47,6	-0,9	0,0	-0,3	46,4
Netotettu laskennallisesta verosaamisesta	-0,5	-0,1	-0,1	0,0	-0,7
Laskennallinen verovelka, netto	47,2	-1,0	-0,1	-0,3	45,8

Laskennalliset verosaamiset (+)/-velat (-), netto -29,4 -30,6

*) Koostuu pääasiassa käypään arvoon oikaisuista liiketoimintojen yhdistämisessä.

2009

31.12.2009
1,9
10,1
1,9
0,7
20,7
-21,1
4,0
18,3
-0,5
17,8

	Tulos	Laajaan
	laskelmaan	tulokseen	Siirrot ja
1.1.2009	kirjatut	kirjatut	muuntoerot	31.12.2009
8,5	-4,1		-0,3	4,2
11,8	0,4		-0,4	11,8
32,1	-0,8		0,0	31,3
1,1	-0,6		-0,1	0,3
53,5	-5,1	0,0	-0,8	47,6
-4,3	3,8			-0,5
49,3	-1,3	0,0	-0,8	47,2

Laskennalliset verosaamiset (+)/-velat (-), netto -27,6 -29,4

*) Koostuu pääasiassa käypään arvoon oikaisuista liiketoimintojen yhdistämisessä.

Laskennalliset verosaamiset ja -velat vähennetään toisistaan, mikäli on olemassa laillinen toimeenpantavissa oleva oikeus kuitata verosaamisia verovelkoja vastaan ja kun jaksotetut tuloverot kohdistuvat samaa veroviranomaista kohtaan. Voitonjako on konsernin itse päätettävissä, minkä vuoksi laskennallista verovelkaa ei ole kirjattu. Osakkuusyhtiö Wärtsilä on pörssiyhtiö ja sen osingonjako on Fiskarsille verovapaata. Verot, jotka liittyvät tytäryhtiöihin tehtyjen nettosijoitusten suojaukseen ja vakuutusmatemaattisiin voittoihin ja tappioihin, on kirjattu muihin laajan tuloksen eriin. Konsernilla on käyttämättömiä verotuksessa vahvistettuja tappioita, joista johtuvia verosaamisia oli tilikauden päättyessä 19,2 milj. euroa (20,7). Verosaamisten arvostusvaraus on kirjattu verosaamisia vastaan, jotta verosaamisten määrä ei ylittäisi todennäköistä verotettavaa tuloa tulevina vuosina. Vahvistetut tappiot, arvostusvaraus huomioiden, eivät vanhene seuraavien viiden vuoden aikana. Tuloslaskelmaan kirjatut verot on eritelty aiemmin tässä liitetieto 9:ssä.

10. OSAKEKOHTAINEN TULOS

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla kantaosakkeiden omistajille kuuluva tilikauden tulos ulkona olevien osakkeiden määrän painotetulla keskiarvolla tilikauden aikana. Fiskars-konsernilla ei ole avoimia optio-ohjelmia tai muita rahoitusinstrumentteja, joilla olisi laimennusvaikutuksia, joten laimennettu osakekohtainen tulos on sama kuin laimentamaton.

	2010	2009
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos, M€	94,3	83,5
Osakkeiden lukumäärä	82 023 341	82 023 341
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo	81 910 722	79 289 391
Osakekohtainen tulos, euroa (laimentamaton)	1,15	1,05
Osakekohtainen tulos, euroa (laimennettu)	1,15	1,05

11. LIIKEARVO

M€	2010	2009
Hankintamenot 1.1.	117,5	117,9
Tilikauden muuntoerot	2,3	-0,6
Liiketoimintahankinnat	0,0	0,2
Hankintamenot 31.12.	119,8	117,5
Kertyneet arvonalentumiset 1.1.	18,1	18,7
Tilikauden muuntoerot	1,8	-0,6
Arvonalennukset	11,3
Kertyneet arvonalentumiset 31.12.	31,2	18,1
Kirjanpitoarvo 31.12.	88,6	99,4

Liikearvosta ei kirjata säännönmukaisia poistoja vaan sitä testataan arvonalentumisen varalta.

Liikearvoa sisältävien rahavirtaa tuottavien yksikköjen arvonalentumistestaus

Liikearvon kohdistus rahavirtaa tuottaville yksiköille:

2010	2009
73,8	73,7
14,9	14,5
0,0	11,3
88,6	99,4

Yrityshankinnoista syntynyt liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille (RTY). Liiketoiminta-alueet, jotka muodostavat RTY:t, ovat Home, Garden ja Outdoor. RTY:n käyttöarvo määritellään tulevien 5 vuoden rahavirtojen nykyarvona, mikä lasketaan johdon hyväksymiin strategiasuunnitelmiin perustuen. Suunnittelukauden ylittävät rahavirrat lasketaan käyttäen ns. loppuarvomenetelmää. Diskonttokorkona käytetään Fiskarsin määrittelemää pääomakustannuksen painotettua keskiarvoa verojen jälkeen (WACC). Diskonttokoron osatekijät ovat riskitön korko, markkinariskipreemio, yrityskohtainen riskilisä, teollisuuskohtainen beta, vieraan pääoman kustannus ja velan ja oman pääoman suhde. Arvonalentumistestausten perusteella mikään RTY ei osoittanut liikearvon alaskirjaustarvetta 31.12.2009.

Fiskars-konserni kirjasi vuoden 2010 arvonalentumistestauksen perusteella Silva-liiketoiminnan koko liikearvon liikearvonalentumistappiona. Yhteensä 11,3 miljoonan euron suuruinen arvonalentumistappio kohdistui Outdoor-liiketoimintaan ja toteutui vuoden 2010 viimeisellä vuosineljänneksellä. Arvonalentumiskirjauksella ei ollut vaikutusta konsernin kassavirtaan. Arvonalentumistestausten perusteella mikään muu RTY ei osoittanut alaskirjaustarvetta tilikaudella 2010.

Käytetyt keskeisimmät olettamukset arvonalennustestauksessa

%	2010	2009
Myynnin keskimääräinen kasvu	1,8	1,8
Horisonttikasvu jäännösarvoa
laskettaessa	2,5	2,5
WACC ennen veroja	6,6	7,3

Arvonalennustestauksessa käytetty EBIT on RTY:n todellinen kolmen edellisen vuoden keskimääräinen EBIT. Tätä käytetään johdonmukaisesti kaikille diskontatun kassavirtalaskelman viiden vuoden ajanjaksoille.

Herkkyysanalyysi

Jokaisen RTY:n arvostukselle on tehty herkkyysanalyysi käyttämällä erilaisia skenaarioita. Analyysi kuvastaa tarvittavaa alaskirjauksen määrää. Nämä skenaariot muodostettiin muuttamalla laskelmien oletuksia seuraavasti:

2010

Heikennettyjen muuttujien vaikutus

M€	Home	Garden
EBIT, vähennys 2 %-yksikköä	-	-
WACC, lisäys 2 %-yksikköä	-	-
Horisonttikasvu, 0 % jäännösarvoa lasket
taessa	-	-

Edellämainittuja teoreettisia skenaarioiden perusoletusten muutoksia ei tule tulkita osoitukseksi niiden todennäköisyydestä.

Vuoden 2009 herkkyysanalyysit eivät osoittaneet arvonalentumistarvetta, kun ne tehtiin samoja perusoletuksia käyttäen kuin vuoden 2010 analyysit.

12. AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

M€	2010	2009
Hankintamenot 1.1.	157,2	158,1
Tilikauden muuntoerot	1,6	-0,3
Liiketoimintahankinnat	0,0	-0,7
Lisäykset	1,2	1,0
Vähennykset	-0,7	-1,2
Siirrot tase-erien välillä	21,0	0,3
Hankintamenot 31.12.	180,3	157,2
Kertyneet suunnitelmapoistot 1.1.	32,3	27,1
Tilikauden muuntoerot	1,3	-0,1
Tilikauden suunnitelmapoistot	5,9	6,0
Vähennykset	-0,7	-0,7
Siirrot tase-erien välillä	16,2	0,0
Kertyneet suunnitelmapoistot 31.12.	55,0	32,3
Kirjanpitoarvo 31.12.	125,4	124,9
Aineettomiin hyödykkeisiin
sisältyvät tavaramerkit	106,4	106,1

Koska tavaramerkeistä saadut hyödyt eivät ole aikasidonnaisia, niistä ei tehdä poistoja, vaan ne testataan vähintään vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta "relief from royalty" -menetelmää käyttäen. Tavaramerkkien kerryttämät rahavirrat määritellään tunnistamalla kunkin tavaramerkin kerryttämä liikevaihto. Tavaramerkin käyttöarvo määritellään tulevien kassavirtojen nykyarvona perustuen johdon hyväksymiin kahdeksan vuoden kassavirtalaskelmiin. Kahdeksan vuoden suunnittelukauden ylittävät rahavirrat lasketaan käyttäen ns. loppuarvomenetelmää. Arvonalentumistestausten perusteella tavaramerkkien arvonalentamiselle ei ollut tarvetta tilikausilla 2010 ja 2009.

Käytetyt keskeisimmät olettamukset arvonalennustestauksessa

%	2010	2009
Myynnin keskimääräinen kasvu	1,9	1,9
Kasvuolettama loppuarvoa laskettaessa	3,0	3,0
WACC ennen veroja	7,6	8,3

Herkkyysanalyysi

Jokaisen tavaramerkin arvostukselle on tehty herkkyysanalyysi käyttämällä erilaisia skenaarioita. Nämä skenaariot muodostettiin käyttämällä allaolevia oletuksia:

M€	2010	2009
Horisonttikasvu,
0 % jäännösarvoa laskettaessa	-	-
WACC, lisäys 2 %-yksikköä	-	-

Skenaarioiden teoreettisia perusoletusten muutoksia ei tule tulkita osoitukseksi niiden todennäköisyydestä.

Konsernilla ei ole merkittäviä investointisitoumuksia aineettomiin hyödykkeisiin.

13. AINEELLISET HYÖDYKKEET

2010	Maa- ja		Rahoitus leasingillä hankitut	Koneet ja	Keskeneräiset
M€	vesialueet	Rakennukset	kiinteistöt	kalusto	investoinnit	Yhteensä
Hankintamenot 1.1.	16,3	51,3	13,1	189,2	2,5	272,4
Tilikauden muuntoerot	0,0	0,4	1,0	4,1	0,1	5,6
Lisäykset	0,2	0,2		4,4	12,8	17,6
Vähennykset	0,0	-0,7	0,0	-7,7	0,0	-8,5
Siirrot tase-erien välillä	0,0	1,0	0,0	-29,3	-8,0	-36,2
Hankintamenot 31.12.	16,5	52,2	14,1	160,7	7,3	250,8
Kertyneet suunnitelmapoistot 1.1.		24,9	10,3	137,7		172,9
Tilikauden muuntoerot		0,2	0,8	2,8		3,8
Tilikauden suunnitelmapoistot		2,1	0,6	14,3		17,0
Vähennykset		-0,7	0,0	-5,8		-6,5
Siirrot tase-erien välillä		-0,1	0,0	-31,3		-31,4
Kertyneet suunnitelmapoistot 31.12.		26,4	11,7	117,7		155,8
Kirjanpitoarvo 31.12.	16,5	25,8	2,4	42,9	7,3	95,0

			Rahoitus
2009			leasingillä
	Maa- ja		hankitut	Koneet ja	Keskeneräiset
M€	vesialueet	Rakennukset	kiinteistöt	kalusto	investoinnit	Yhteensä
Hankintamenot 1.1.	16,4	53,9	12,8	191,9	5,5	280,5
Tilikauden muuntoerot	0,0	0,0	-0,4	-0,4	0,0	-0,7
Lisäykset	0,2	0,5		5,1	7,4	13,2
Vähennykset	-0,2	-0,6	0,0	-11,6	-0,1	-12,4
Siirrot tase-erien välillä	0,0	-2,0	0,7	5,0	-10,2	-6,5
Hankintamenot 31.12.	16,3	51,3	13,1	189,2	2,5	272,4
Kertyneet suunnitelmapoistot 1.1.		26,9	7,8	132,7		167,3
Tilikauden muuntoerot		-0,1	-0,3	-0,5		-0,8
Tilikauden suunnitelmapoistot		2,1	1,6	18,3		22,0
Vähennykset		-0,4	0,0	-10,1		-10,5
Siirrot tase-erien välillä		-3,6	1,1	-2,7		-5,1
Kertyneet suunnitelmapoistot 31.12.		24,9	10,3	137,7		172,9
Kirjanpitoarvo 31.12.	16,3	26,4	2,8	51,5	2,5	99,5

Konsernilla ei ole merkittäviä investointisitoumuksia aineellisiin hyödykkeisiin.

14. BIOLOGISET HYÖDYKKEET

M€	2010	2009
Käypä arvo 1.1.	38,9	39,3
Kasvun aiheuttama lisäys	1,4	1,5
Hinnanmuutosten vaikutus	-2,2	-0,5
Vähennykset (hakkuut)	-1,5	-1,4
Käypä arvo taseessa 31.12.	36,7	38,9

Fiskarsilla on noin 15 000 hehtaaria maa- ja metsäomaisuutta Suomessa, mukaan lukien merkittävä maaomistus Fiskarsin Ruukissa. Fiskars käyttää biologisten varojen arvon määritykseen kolmen vuoden liukuvaa keskimääräistä kantohintaa kerrottuna arvioidulla määrällä.

15. SIJOITUSKIINTEISTÖT

M€	2010	2009
Hankintamenot 1.1.	20,4	19,7
Tilikauden muuntoerot	0,8	-0,3
Lisäykset	0,0	0,3
Vähennykset	-2,6	-1,1
Siirrot tase-erien välillä	0,0	1,9
Hankintamenot 31.12.	18,6	20,4
Kertyneet suunnitelmapoistot 1.1.	11,9	12,0
Tilikauden muuntoerot	0,6	-0,3
Tilikauden suunnitelmapoistot	1,1
Vähennykset	-2,5	0,1
Siirrot tase-erien välillä	0,0	0,1
Kertyneet suunnitelmapoistot ja arvonalennuk
set 31.12.	11,0	11,9
Kirjanpitoarvo 31.12.	7,6	8,5

Käypä arvo

Sijoituskiinteistöt koostuvat emoyhtiön Suomessa omistamasta Fiskarsin Ruukin alueesta ja Fiskars Brands Inc:n USA:ssa sijaitsevista rahoitusleasingkiinteistöistä, jotka eivät ole konsernin operatiivisessa käytössä. Ruukin alue on kulttuurisilta ja historiallisilta arvoiltaan ainutlaatuinen eikä sille näin ollen ole saatavissa verrokkiin perustuvaa markkina-arvoa.

Kirjanpitoarvot maittain

M€	2010	2009
Suomi	5,7	6,1
USA	1,9	2,4
Yhteensä	7,6	8,5

16. OSUUDET OSAKKUUSYHTIÖISSÄ

M€	2010	2009
Kirjanpitoarvo 1.1	316,8	263,5
Osuus osakkuusyhtiön tuloksesta	65,9	66,5
Saadut osingot	-29,5	-25,3
Osuus muista laajan tuloksen eristä	-12,5	12,7
Muut muutokset	0,2	-0,7
Kirjanpitoarvo 31.12.	341,0	316,8

Kirjanpitoarvon sisältämä liikearvo 61,2 61,2

Osuus osakkuusyhtiön tuloksesta koostuu tulososuudesta vähennettynä saaduilla osingoilla 29,5 milj. (25,3) euroa. Osuus muista laajan tuloksen eristä aiheutuu muutoksista osakkuusyhtiön omassa pääomassa. Fiskarsin Wärtsilä-omistuksen markkinaarvo tilikauden 2010 lopussa oli 961,9 (472,9) milj. euroa.

Osakkuusyhtiöiden taloudellinen yhteenveto

M€	2010	2009
WÄRTSILÄ OYJ ABP
Osuus-%	17,1	17,1
Varat	4 696	4 655
Velat	3 032	3 143
Oma pääoma	1 664	1 512
Liikevaihto	4 553	5 260
Tilikauden tulos	397	396

Osuus osakkuusyhtiön äänistä oli 17,1 % (17,1 %).

17. RAHOITUSVARAT

Sijoitukset, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat

M€	2010	2009
Kirjanpitoarvo 1.1.	3,0	2,9
Lisäykset	3,5	0,0
Vähennykset	-0,3	0,0
Käyvän arvon muutokset	0,5	0,0
Kirjanpitoarvo 31.12.	6,7	3,0

Sijoitukset sisältävät noteerattuja ja noteeraamattomia osakkeita sekä noteeraamattomat rahastot. Noteeratut osakkeet on arvostettu markkina-arvoon (käypien arvojen hierarkiataso 1). Noteeraamattomat osakkeet esitetään hankintamenoonsa (taso 3), koska niiden käypiä arvoja ei ole luotettavasti saatavilla. Noteeraamattomien rahastojen käyvät arvot perustuvat rahaston ilmoittamaan markkina-arvoon (taso 3). Käyvän arvon muutokset kirjataan tulokseen. Katso käypien arvojen luokittelutasot laadintaperiaatteista (liitetieto 1).

Muut sijoitukset

M€	2010	2009
Hankintamenot 1.1.	2,1	2,2
Tilikauden muuntoerot	-0,2	0,0
Lisäykset	0,0	0,5
Vähennykset	-0,3	-0,5
Muut muutokset	0,0	-0,1
Kirjanpitoarvo 31.12.	1,6	2,1

Muut sijoitukset koostuvat pitkäaikaisista saamisista ja ne esitetään hankintamenoon tai sitä alempaan käypään arvoon arvostettuna (taso 3).

18. VAIHTO-OMAISUUS

M€	2010	2009
Aineet ja tarvikkeet	25,0	20,7
Keskeneräiset tuotteet	13,8	13,4
Valmiit tuotteet/tavarat	108,4	100,4
Ennakkomaksut	0,3	0,7
Vaihto-omaisuuden arvo	147,6	135,2
Arvonalentumiskirjaus	-14,6	-16,2
Yhteensä 31.12.	133,0	119,0

19. MYYNTISAAMISET JA MUUT SAAMISET

M€	2010	2009
Myyntisaamiset	104,5	89,2
Ennakkomaksut	0,0	0,1
Johdannaiset	2,0	0,4
Muut saamiset	5,8	5,2
Siirtosaamiset	7,1	6,9
Yhteensä 31.12.	119,6	101,9

Myyntisaamiset, ikäjakauma

M€	2010	2009
Erääntymättömät saamiset	86,2	76,3
Erääntyneet, 0–30 päivää	16,3	10,5
Erääntyneet, 31–60 päivää	2,8	2,2
Erääntyneet, 61–90 päivää	1,0	0,6
Erääntyneet, 91–120 päivää	0,4	0,3
Erääntyneet, yli 120 päivää	1,5	2,6
Luottotappiovaraus 31.12.	-3,7	-3,2
Yhteensä 31.12.	104,5	89,2

Myyntisaamiset valuutoittain

M€	2010	2009
Tanskan kruunu (DKK)	7,3	7,6
Euro (EUR)	38,4	32,4
Norjan kruunu (NOK)	7,9	6,0
Ruotsin kruunu (SEK)	10,2	6,7
Englannin punta (GBP)	6,6	5,8
Yhdysvaltain dollari (USD)	24,5	23,2
Muut valuutat	9,6	7,6
Yhteensä 31.12.	104,5	89,2

Myyntisaamiset jakautuvat maantieteellisesti laajalle alueelle. Konsernin suurimmat asiakkaat ovat vakaan luottoluokituksen saaneita jälleenmyyntiliikkeitä. Luottotappioriskin on arvioitu olevan kohtalainen. Suurin mahdollinen luottotappioriski vastaa myyntisaamisten kokonaismäärää.

20. RAHAVARAT

M€	2010	2009
Pankkitalletukset	5,8	38,6
Muut lyhytaikaiset sijoitukset	0,0	0,0
Yhteensä 31.12.	5,8	38,6

21. OSAKEPÄÄOMA

	2010	2009	2010	2009
	tuhat kpl	tuhat kpl	M€	M€
A-osakkeet
1.1.		54 944		54,9
Muutos *)		-54 944		-54,9
31.12.		0,0		0,0
K-osakkeet
1.1.		22 566		22,6
Muutos *)		-22 566		-22,6
31.12.		0,0		0,0
Uudet osakkeet
1.1.	82 023		77,5
Muutos *)		82 023		77,5
31.12.	82 023	82 023	77,5	77,5
Osakepääoma 31.12.	82 023	82 023	77,5	77,5
Omat osakkeet
A-osakkeet
1.1.		112,1		-0,8
Muutos *)		-112,1		0,8
31.12.		0,0		0,0
K-osakkeet
1.1.		0,4		0,0
Muutos *)		-0,4		0,0
31.12.		0,0		0,0
Uudet osakkeet
1.1.	112,6		0,8
Muutos *)		112,6		0,8
31.12.	112,6	112,6	0,8	0,8
Omat osakkeet 31.12.	112,6	112,6	0,8	0,8

Osakkeiden lukumäärä ja äänimäärä *)

		31.12.2010			31.12.2009
	osakkeiden			Osakepääoma osakkeiden		Osakepääoma
	lukumäärä	äänimäärä	€	lukumäärä	äänimäärä	€
Uudet osakkeet (1 ääni/osake)	82 023 341	82 023 341	77 510 200	82 023 341	82 023 341	77 510 200
Yhteensä	82 023 341	82 023 341	77 510 200	82 023 341	82 023 341	77 510 200

*) Fiskars Oyj Abp:llä on yksi osakesarja A- ja K-osakesarjojen yhdistämisen seurauksena, joka perustui ylimääräisen yhtiökokouksen päätökseen vuonna 2009. K-sarjan osakkeenomistajille annettiin yksi uusi osake jokaista viittä K-sarjan osaketta vastaan. Uusi yhtenäinen osakesarja (FIS1V) tuli julkisen kaupankäynnin kohteeksi 31.7.2009. Jokaisella osakkeella on yksi ääni ja yhtäläiset oikeudet.

22. RAHOITUS

Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma

		2010
	Käyvät	Tase	Käyvät	2009 Tase
M€	arvot	arvot	arvot	arvot
Lainat rahoituslaitoksilta	65,0	65,0	63,1	63,1
Rahoitusleasingvelat	12,2	11,0	13,0	11,6
Muut velat	0,1	0,1	0,1	0,1
Yhteensä 31.12.	77,4	76,1	76,2	74,9

Kaikki korolliset velat on arvostettu jaksotettuun hankintamenoon. Korollisten velkojen käyvät arvot on laskettu diskonttaamalla velkaan liittyvät rahavirrat tilinpäätöspäivän markkinakorolla (käypien arvojen hierarkiataso 2).

Rahoitusleasingvelat

M€	2010	2009
Rahoitusleasingvelat erääntyvät seuraavasti
Alle vuoden kuluessa	2,0	3,1 8,7
1–5 vuoden kuluessa	7,2
Yli 5 vuoden kuluessa	6,3	4,9
Leasingvelkojen vähimmäisarvo yhteensä	15,5	16,7

Vähimmäisvuokrien nykyarvo

M€		2010		2009
Alle vuoden kuluessa		1,5		1,5
1–5 vuoden kuluessa		5,8		7,0
Yli 5 vuoden kuluessa		5,2		4,7
Vähimmäisvuokrien nykyarvo yhteensä		12,4		13,1
Tulevaisuudessa kertyvät rahoituskulut		3,1		3,6
Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma
		2010		2009
	Käyvät	Tase	Käyvät	Tase
M€	arvot	arvot	arvot	arvot
Luotolliset pankkitilit	14,3	14,3	1,5	1,5
Lainat rahoituslaitoksilta	0,0	0,0	15,0	15,0
Yritystodistukset	114,4	114,4	136,4	136,4
Pääomalaina *)			45,6	45,1
Rahoitusleasingvelat	1,5	1,5	1,5	1,5
Muut velat	0,1	0,1	0,2	0,2

Yhteensä 31.12. 130,2 130,2 200,2 199,7

*) Pääomalaina maksettiin takaisin kesäkuussa 2010.

Velkojen erääntyminen

Konsernilla on likviditeetin varmistamiseksi käyttämättömiä luottolimiittejä 405 milj.euroa (425). Valmiusluottosopimusten keskimääräinen erääntymisaika oli tilikauden päättyessä 3,6 vuotta (4,4 vuotta). Sopimuksiin luottolimiiteistä sekä pitkäaikaisista lainoista sisältyy muun muassa vakavaraisuuteen liittyviä ehtoja, joiden noudattamatta jättäminen johtaisi sopimusten ennenaikaiseen erääntymiseen. Mahdollinen ehtojen rikkoontuminen edellyttäisi vakavaraisuuden huomattavaa heikentymistä nykyisestä.

2010
M€	2011	2012	2013	2014	2015	Myöhemmin	Yhteensä
Luotolliset pankkitilit	14,3						14,3
Yritystodistukset	114,4						114,4
korot	0,6						0,6
Muut velat	0,1					0,1	0,2
Lainat rahoituslaitoksilta	1,3			11,2	22,5	30,0	65,0
korot	1,0	1,2	1,2	1,2	1,0	1,5	7,1
Rahoitusleasingvelat	1,5	1,5	1,6	1,7	1,0	5,2	12,4
korot	0,6	0,5	0,4	0,3	0,2	1,0	3,1
Ostovelat	46,5						46,5
Johdannaisvelat	0,0				0,1		0,1
Yhteensä 31.12.	180,2	3,2	3,2	14,4	24,8	37,9	263,7
	68,4 %	1,2 %	1,2 %	5,5 %	9,4 %	14,4 %	100,0 %
2009
M€	2010	2011	2012	2013	2014	Myöhemmin	Yhteensä
Luotolliset pankkitilit	1,5						1,5
Yritystodistukset	136,4						136,4
korot	0,6						0,6
Muut velat	0,2	0,0				0,1	0,3
Pääomalaina	45,1						45,1
korot	2,8						2,8
Lainat rahoituslaitoksilta	15,0	0,1			10,4	52,6	78,1
korot	1,2	0,9	0,9	0,9	0,9	1,8	6,6
Rahoitusleasingvelat	1,5	2,5	1,4	1,5	1,6	4,7	13,1
korot	0,7	0,6	0,5	0,4	0,3	1,1	3,6
Ostovelat	38,7						38,7
Johdannaisvelat	0,1						0,1
Yhteensä 31.12.	243,7	4,0	2,8	2,8	13,2	60,4	326,9
	74,5 %	1,2 %	0,9 %	0,9 %	4,0 %	18,5 %	100,0 %

Valuuttaposition herkkyysanalyysi

IFRS 7:n mukainen herkkyysanalyysi valuuttakursseista on suoritettu tutkimalla, kuinka yksittäisten valuuttojen 10 %:n heikkeneminen muita valuuttoja vastaan vaikuttaa konsernin tulokseen ennen veroja tai konsernin omaan pääomaan. Valuutan vahvistuminen 10 %:lla muita valuuttoja vastaan aiheuttaisi vastakkaismerkkisen muutoksen. Analyysi tuloksesta ennen veroja sisältää emoyhtiön vieraan valuutan määräiset sisäiset ja ulkoiset rahoituserät. Rahoituserät on jaettu kaupallisiin suojauksiin ja muihin rahoituseriin. Kaupalliset suojaukset muodostuvat sisäisistä valuuttatermiineistä, joilla suojataan liiketoimintayksiköiden arvioidut, ostoihin ja myynteihin liittyvät, vuosittaiset nettokassavirrat. Valitut valuutat edustavat noin 90 % kaikista arvioiduista vuosittaisista nettomääräisistä valuuttavirroista. Muut rahoituserät sisältävät valuuttamääräiset lainat, talletukset ja ulkoiset valuuttajohdannaiset. Oman pääoman herkkyysanalyysi kuvaa valuuttakurssimuutoksiin liittyvää valuuttamääräisen oman pääoman translaatioriskiä.

M€		2010		2009
		Vaikutus tulokseen ennen veroja		Vaikutus tulokseen ennen veroja		Vaikutus konsernin
	Kaupalliset suojaukset	Muut rahoituserät	konsernin omaan pääomaan	Kaupalliset suojaukset	Muut rahoituserät	omaan pääomaan
CAD	-1,3	1,3	-0,3	-0,8	0,8	-0,3
DKK	-1,1	1,1	-1,8	-0,7	0,0	-2,1
GBP	-0,7	0,7	-1,2	-1,0	1,0	-1,4
NOK	-1,1	1,1	-0,2	-0,6	0,6	-0,4
SEK	-1,7	1,7	-1,6	-1,5	1,5	-1,6
USD	2,4	-2,4	-3,6	2,0	-2,0	-3,0

Keskikorot ja korkokulujen herkkyysanalyysi

Korkokulujen herkkyyttä korkojen muutokselle on kuvattu simuloimalla 1 prosenttiyksikön pysyvä korkojen nousu tilinpäätöshetkellä. Yhtiön korollinen nettovelka oli tilinpäätöshetkellä 200,0 milj. euroa (235,7 milj. euroa) ja keskimääräinen korkosidonnaisuusaika 9 kuukautta (5 kuukautta). Yhden prosenttiyksikön korkojen nousun lisäys yhtiön vuotuisiin korkokuluihin olisi 1,3 milj. euroa (2,0 milj. euroa) olettaen, että nettovelka pysyy muuttumattomana.

Konsernin korolliset nettovelat, valuuttajohdannaiset, lainojen keskikorot ja korkoherkkyys päävaluutoittain on esitetty seuraavassa taulukossa.

2010
M€	EUR	USD	GBP	SEK	Muut	Yhteensä
Ulkoiset lainat ja talletukset	166,1	28,8	0,3	0,5	4,3	200,0
Valuuttajohdannaiset	77,8	-116,0	13,6	7,8	15,6	-1,2
Nettovelka ja valuuttajohdannaiset	243,9	-87,2	13,8	8,3	19,9	198,8
Lainojen keskikorko (p.a.)	1,6 %	3,2 %				1,8 %
Korkoherkkyys	1,8	-0,9	0,1	0,1	0,2	1,3

2009
M€	EUR	USD	GBP	SEK	Muut	Yhteensä
Ulkoiset lainat ja talletukset	222,7	16,4	-1,0	-3,3	0,9	235,7
Valuuttajohdannaiset	32,9	-85,4	16,3	15,6	20,1	-0,4
Nettovelka ja valuuttajohdannaiset	255,7	-69,0	15,3	12,3	21,0	235,3
Lainojen keskikorko (p.a.)	2,2 %	3,8 %				2,3 %
Korkoherkkyys	2,3	-0,7	0,2	0,2	0,1	2,0

Muut vuokrasopimukset

M€	2010	2009
Käyttöleasing, seuraavan vuoden leasingmaksut	14,5	15,7
Käyttöleasing, myöhemmin suoritettavat leasingmaksut	44,3	44,6
Käyttöleasing yhteensä 31.12.	58,8	60,3

Rahoitusleasingvastuiden diskontattu nykyarvo sisältyy taseen velkoihin.

Vastuusitoumukset

M€	2010	2009
Takaukset omien sitoumusten vakuudeksi	0,0	0,2
Takaukset konserniyritysten sitoumusten vakuudeksi	9,0	9,4
Kiinteistökiinnitykset muiden sitoumusten vakuudeksi	0,0	2,0
Vuokravastuut	58,8	60,3
Pantit	0,0	1,7
Muut vastuut	1,0	4,4
Vastuusitoumukset yhteensä 31.12.	68,8	78,0

Oikeudenkäynnit

Fiskars on osallisena useissa oikeuskäsittelyissä, vaatimuksissa ja muissa kiistoissa. Näiden lopullista ratkaisua ei voida ennustaa. Tällä hetkellä käytettävissä olevien tietojen perusteella näillä tapauksilla ei oleteta olevan merkittävää vaikutusta konsernin taloudelliseen asemaan.

Johdannaisten nimellisarvot

M€	2010	2009
Johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa:
Valuuttatermiinit ja valuutanvaihtosopimukset	186,7	150,9
Sähköfutuurit	2,4	1,8
Koronvaihtosopimukset	1,1	1,1
Kassavirtasuojaukset:
Koronvaihtosopimukset	22,5

Johdannaisten käyvät arvot

M€	2010	2009
Johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa:
Valuuttatermiinit ja valuutanvaihtosopimukset	1,2	0,4
Sähköfutuurit	0,8	0,0
Koronvaihtosopimukset	0,0	-0,1
Kassavirtasuojaukset:
Koronvaihtosopimukset	-0,1

Johdannaisten käyvät arvot on määritetty käyttämällä yleisesti hyväksyttyjä arvostusmenetelmiä ja todettavissa olevia markkinatietoja (käypien arvojen hierarkiataso 2). Johdannaiset kirjataan käypään arvoon tulosvaikutteisesti lukuunottamatta kassavirtasuojauksia, jotka kirjataan omaan pääomaan.

Johdannaisten erääntyminen

2011	2012	Myöhemmin	Yhteensä
186,7			186,7
0,9	0,9	0,6	2,4
1,1		22,5	23,6
188,8	0,9	23,1	212,7

2009
M€	2010	2011	Myöhemmin	Yhteensä
Valuuttatermiinit ja valuutanvaihtosopimukset	150,9			150,9
Sähköfutuurit	0,8	0,8	0,3	1,8
Koronvaihtosopimukset	0,0	1,1	0,0	1,1
Yhteensä 31.12.	151,7	1,9	0,3	153,9

Rahoitusinstrumenttien käypien arvojen laskenta

2010
M€	Taso 1	Taso 2	Taso 3	Yhteensä
Sijoitukset, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat			6,7	6,7
Muut sijoitukset			1,6	1,6
Johdannaisvarat		2,0		2,0
Varat yhteensä	0,0	2,0	8,3	10,3
Korolliset velat		207,6		207,6
Johdannaisvelat		0,1		0,1
Velat yhteensä	0,0	207,7	0,0	207,7

Taso 1	Taso 2	Taso 3	Yhteensä
0,2		2,8	3,0
		2,1	2,1
	0,4		0,4
0,2	0,4	4,9	5,5
	276,4		276,4
	0,1		0,1
0,0	276,5	0,0	276,5

Katso tasojen määrittely tilinpäätöksen laadintaperiaatteista (liitetieto 1).

Rahoitusriskien hallinta

Rahoitusriskien hallinta on keskitetty konsernin rahoitusosastolle, joka vastaa rahoitusriskien hallinnasta hallituksen hyväksymien periaatteiden mukaisesti.

Valuuttariskit

Valuuttariskillä tarkoitetaan valuuttakurssien muutoksesta aiheutuvaa muutosta joko kassavirtojen arvossa, taseessa tai kilpailuasemassa. Fiskarsin valuuttapositio jaetaan transaktio- ja translaatiopositioon. Positioita hallinnoidaan toisistaan erillisinä kokonaisuuksina.

Transaktioriskillä tarkoitetaan mahdollisuutta, että jo sovitun tai ennakoidun valuuttamääräisen kassavirran arvo muuttuu valuuttakurssien muutoksen seurauksena. Translaatioriskillä tarkoitetaan valuuttakurssien muutoksesta aiheutuvaa vaikutusta konsernitaseessa. Konsernitaseen varat, oma pääoma ja velat voivat muuttua valuuttakurssien muutoksen seurauksena. Tasearvojen muutos saattaa aiheuttaa muutoksia tietyissä tunnusluvuissa, kuten omavaraisuusasteessa ja velkaantuneisuusasteessa.

Valuuttakurssiriskejä pyritään hallinnoimaan ensisijaisesti liiketoiminnallisin keinoin. Tuotantopanokset hankitaan ja tuotteet myydään pääasiassa konserniyhtiöiden paikallisvaluutassa, joista merkittävimpiä ovat EUR (41 % konsernin liikevaihdosta), USD (29 %), SEK (11 %), NOK (4 %) ja GBP (4 %).

Lisääntyvään tuontiin liittyy välillisesti riski tavarantoimittajien paikallisten valuuttojen muutoksista. Merkittävin näistä valuutoista on Kiinan renminbi.

Transaktioriski

Transaktioriskin hallinnan tavoitteena on vähentää valuuttakurssimuutosten vaikutuksia yhtiön budjetoituun kannattavuuteen ja kassavirtaan. Liiketoimintayksiköt vastaavat ennakoitujen ja sovittujen kaupallisten kassavirtojen valuuttariskien hallinnasta ja ne suojaavat kaupalliset positionsa pääasiallisesti valuuttatermiinein konsernin rahoitusosaston kanssa.

Transaktioriskiä mitataan netottamalla konsernin kaupalliset ja rahoituksen valuuttamääräiset saatavat ja velat. Nettoasema suojataan valuuttajohdannaisilla hallituksen hyväksymän rahoituspolitiikan mukaisesti. Valuuttariskien suojaamisessa käytetään yleisimmin valuuttatermiineitä ja -swappeja. Johdannaisia käytetään yksinomaan suojaustarkoituksiin.

Fiskars ei sovella transaktioriskin osalta valuuttajohdannaisiin IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa. Valuuttajohdannaisista syntyvät voitot ja tappiot on kirjattu tuloslaskelmaan. Mikäli valuuttajohdannaisiin olisi sovellettu suojauslaskentaa, vuoden 2010 tulos ennen veroja olisi ollut noin 1,5 milj. euroa raportoitua parempi (4,5 milj. euroa raportoitua parempi vuonna 2009).

Translaatioriski

Translaatioriskin hallinnan tavoitteena on vähentää kurssimuutosten vaikutuksia konsernin taseeseen. Fiskars on soveltanut IAS 39:n ja IAS 21:n mukaista suojauslaskentaa ulkomaisiin yksiköihin tehtyjen nettosijoitusten suojauksiin. Vuonna 2010 ei ollut nettosijoituksiin liittyviä suojauksia.

Korkoriski

Korkoriskillä tarkoitetaan korkojen vaihteluista aiheutuvaa muutosta yhtiön kassavirroissa tai omaisuuden tai velkojen arvossa. Korkoriskiä mitataan rahoitusvarojen ja -velkojen keskimääräisellä korkosidonnaisuusajalla. Keskimääräinen korkosidonnaisuusaika kuvaa aikaa jonka kuluessa korkojen muutokset heijastuvat täysimääräisesti nettovelasta maksettaviin korkokuluihin. Riskiä kuvataan tarkastelujakson aikana syntyvällä muutoksella korkokuluissa, joka on seurausta yhden prosenttiyksikön pysyvästä

korkotason muutoksesta. Mitä lyhyempi korkosidonnaisuusaika on, sitä heikompi on korkokulujen ennustettavuus ja täten korkoriski on korkeampi.

Korkoriskien hallinnassa käytetään johdannaisia. Tavoitteena on ylläpitää keskimääräinen korkosidonnaisuusaika rahoituspolitiikan mukaisesti 4–18 kuukauden rajojen puitteissa. Tilinpäätöshetkellä voimassa olevien korkojohdannaisten nimellismäärä oli 23,6 milj. euroa (1,1 milj. euroa).

Konsernin korollinen nettovelka oli tilikauden päättyessä 200,0 milj. euroa (235,7). Nettovelasta 82 % (75 %) oli sidottu vaihtuviin korkoihin ja korkojohdannaisten vaikutus huomioon ottaen 18 % (25 %) kiinteisiin korkoihin. Korollisten velkojen keskimääräinen korkosidonnaisuusaika oli 9 kuukautta (5 kk).

Korkokulujen herkkyyttä markkinakorkojen muutokselle on kuvattu laskelmalla, jossa markkinakorkojen oletetaan muuttuvan pysyvästi yhdellä prosenttiyksiköllä ja lainojen määrän pysyvän vuoden aikana muuttumattomana. Laskelman mukainen vaikutus konsernin tulokseen ennen veroja olisi 1,3 milj. euroa vuonna 2011 (2,0 milj. euroa).

Likviditeetti- ja jälleenrahoitusriski

Likviditeettiriskillä tarkoitetaan tilannetta, jossa yhtiön rahoitusvarat ja rahoituksen lähteet ovat riittämättömiä kattamaan liiketoiminnan tarpeet tai niiden järjestäminen aiheuttaa merkittäviä lisäkustannuksia. Likviditeettiriskin hallinnan tavoitteena on ylläpitää optimaalinen määrä likviditeettiä liiketoimintojen rahoittamiseksi kaikkina aikoina sekä samalla minimoida korkokulut. Likviditeetillä tarkoitetaan rahavarojen ja käyttämättöminä olevien komittoitujen luottolimiittien yhteismäärää.

Jälleenrahoitusriskillä tarkoitetaan tilannetta, jossa yhtiön lainoista erääntyy niin suuri osa niin lyhyessä ajassa, ettei jälleenrahoitusta ole saatavilla tai sen hinta muodostuu korkeaksi. Tavoitteena on minimoida jälleenrahoitusriskiä velkojen ikäjakaumaa hajauttamalla.

Konsernilla on likviditeetin varmistamiseksi runsaasti käyttämättömiä luottolimiittejä. Vuoden lopussa nostamattomia sitovia valmiusluottoja sekä konsernitileihin liittyviä sitovia luottolimiittejä oli yhteensä 415,7 milj. euroa (448,5). Lisäksi emoyhtiöllä on Suomessa 400,0 milj. euron yritystodistusohjelma, josta vuoden lopussa oli käytössä 114,4 milj. euroa (136,4).

Raaka-aineriski

Fiskars käyttää tarvittaessa johdannaisia suojautuakseen raakaaineiden hintariskiltä. Konsernilla ei ollut vuoden 2010 lopussa raaka-ainejohdannaisia lukuunottamatta nimellisarvoltaan 2,4 milj. euron (1,8) sähköfutuureja, jotka on kirjattu markkina-arvoon tuloslaskelman kautta.

Luottoriski

Konsernin rahoitusosasto arvioi ja valvoo rahoituksen vastapuoliriskiä. Riskiä on pyritty rajoittamaan toimimalla vain suurten pankkien ja rahoituslaitosten kanssa vahvistettujen limiittien puitteissa.

Asiakkaiden luottoriskiä valvovat liiketoimintayksiköt. Konsernin asiakaskunta on laaja eikä suurimmankaan asiakkaan osuus ylitä 10 % avonaisista saatavista. Konsernin myyntisaamiset olivat tilinpäätöshetkellä 104,5 milj. euroa (89,2). Tilinpäätös sisältää myyntisaamisiin kohdistuvia luottotappiovarauksia yhteensä 3,7 milj. euroa (3,2).

Pääoman hallinta

Fiskars-konsernin pääomarakennetta eivät koske mitkään viralliset, ulkoiset pääomarakennevaatimukset (muut kuin mahdollinen paikallinen yhtiölainsäädäntö niissä maissa, joissa Fiskars-konsernin yhtiöillä on liiketoimintaa).

Fiskarsin pääomahallinnan tavoitteet ovat:

• varmistaa konsernin mahdollisuudet toiminnan jatkamiseen going concern -periaatteella ja yhtiön kyky tarjota osakkeenomistajien sijoitukselle tuottoa sekä huolehtia vastuistaan muita sidosryhmiä kohtaan
• tarjota osakkeenomistajien sijoitukselle riittävä tuotto kehittämällä ja ylläpitämällä tasapainoista liiketoiminta- ja sijoituskokonaisuutta, joka on kannattava sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä
• ylläpitää edellytyksiä investointimahdollisuuksien hyödyntämiseen.

Tavoitteena on ylläpitää konsernin pääomarakenne riittävän vahvana, jotta varmistetaan konsernin kyky rahoittaa toimintansa kaikissa liiketoimintatilanteissa.

23. TYÖSUHDE-ETUUKSIIN LIITTYVÄT VELVOITTEET

Suurin osa Fiskars-konsernin eläkejärjestelyistä on maksupohjaisia eläkejärjestelyjä. Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt Yhdysvalloissa, Isossa-Britanniassa ja Saksassa ovat suljettuja etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä, joissa tulevat palkankorotukset eivät vaikuta velan määrään. Etuuspohjaiset järjestelyt Norjassa ja Hollannissa eivät ole suljettuja. Konsernilla on Suomessa lisäeläkejärjestelyjä, jotka luokitellaan etuuspohjaisiksi eläkejärjestelyiksi. Hyväksytyt aktuaarit ovat tehneet etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen vakuutusmatemaattiset laskelmat. Italiassa on työsuhteen päättymisen jälkeisiä työsuhde-etuuksia, jotka ovat yhtiön vastuulla, mutta joiden velan määrä on lopullinen ja jotka ovat sellaisinaan maksupohjaisia järjestelyjä.

M€	2010	2009
Velat työsuhteen päättymisen jälkeisistä
etuuksista	2,0	2,3
Etuuspohjaiset eläkevelat *)	6,7	7,1
Taseen eläkevelka yhteensä	8,7	9,4

*) Etuuspohjaiset eläkevelat koostuvat seuraavasti: Saksa 1,2, Norja -0,6, Hollanti 1,4, USA 4,5 ja Suomi 0,2 miljoonaa euroa.

Summat 31.12.

M€	2010	2009	2008	2007	2006
Velvoitteen nykyarvo	26,4	27,1	23,9	32,4	27,6
Varojen käypä arvo	19,7	20,0	17,0	25,4	17,1
Järjestelyn ali-/(yli-)jäämä	6,7	7,1	6,9	7,1	10,5
Kokemusperäiset tarkistukset järjestelyn veloista	0,2	0,8	2,3	0,4	0,3
Kokemusperäiset tarkistukset järjestelyyn kuuluvista varoista	0,3	1,5	-4,9	-0,3	-0,2

Taseeseen merkityt erät

M€	2010	2009
Velvoitteen nykyarvon muutokset:
Velvoite tilikauden alussa	27,1	23,9
Muuntoerot	1,1	1,8
Työsuorituksesta johtuvat menot	0,2	0,6
Korkomenot	1,3	1,4
Vakuutusmatemaattiset (voitot) ja tappiot	1,5	2,9
Järjestelyjen supistamisesta johtuvat
voitot ja tappiot	-1,0	-2,0
Maksetut etuudet	-3,8	-1,4
Velvoite 31.12.	26,4	27,1
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypien arvojen muutokset:

Arvo kauden alussa	20,0	17,0
Muuntoerot	0,8	1,6
Varojen odotettu tuotto	1,0	1,1
Vakuutusmatemaattiset voitot ja (tappiot)	0,7	1,7
Maksetut etuudet	-3,8	-1,3
Maksusuoritukset järjestelyyn	1,4	1,0
Suoritukset liittyen järjestelyn supistami
seen	-0,5	-1,2
Arvo 31.12.	19,7	20,0
Etuuspohjaiset eläkevelat, netto 31.12.	6,7	7,1

Tulosvaikutteisesti kirjatut kulut

M€	2010	2009
Työsuoritukseen perustuvat menot	0,2	0,6
Korkomenot	1,3	1,4
Järjestelyn supistamisesta ja velvoitteen täyttämisestä johtuvat voitot ja tappiot Järjestelyyn kuuluvien varojen odotettu	-0,3	-0,7
tuotto	-1,0	-1,1
Takautuvaan työsuoritukseen perustuvat
menot	0,0	0,0
Yhteensä	0,1	0,1

Suoraan muihin laajan tuloksen eriin kirjatut tuotot ja kulut

M€	2010	2009
Vakuutusmatemaattiset voitot ja (tappiot)	-0,1	0,7
joista laskennallinen vero	0,1	-0,2
Yhteensä	0,0	0,5
Järjestelyyn kuuluvien varojen toteutunut
tuotto	1,7	2,9

Järjestelyt USA:ssa ja Saksassa ovat konsernin omalla vastuulla. Järjestelyt Suomessa, Norjassa ja Hollannissa ovat paikallisten eläkevakuutusyhtiöiden hoidettavina. Iso-Britannissa järjestelyyn kuuluvat varat, yhteensä 12,2 miljoonaa euroa, on sijoitettu osakkeisiin ja joukkovelkakirjalainoihin. Näistä 9,3 miljoonaa euroa on sijoituksia osakkeisiin. Konserni arvioi, että vuoden 2011 maksusuoritukset järjestelyihin ovat yhteensä 1,4 miljoonaa euroa.

Varojen prosentuaalinen jakautuminen omaisuusryhmittäin

%	2010	2009
Oman pääoman ehtoiset instrumentit	52	37
Vieraan pääoman ehtoiset instrumentit	2	4
Kiinteistöt	6	8
Joukkovelkakirjalainat	26	40
Muut	13	11

Tärkeimmät vakuutusmatemaattiset oletukset 31.12.

Diskonttokorko

%	2010	2009
Iso-Britannia	5,20–5,30	5,30–5,60
Saksa	4,3	5,3
Suomi	4,3	5,3
Yhdysvallat	4,7	5,4
Norja	3,2	4,4
Hollanti	4,3	5,3

Varojen tuotto-odotus, pitkäaikainen

%	2010	2009
Iso-Britannia	2,70–5,90	3,10–5,90
Saksa	n/a	n/a
Suomi	4,00	5,25
Yhdysvallat	n/a	n/a
Norja	4,60	n/a
Hollanti	4,25	n/a

Palkankorotusoletus

%	2010	2009
Iso-Britannia	4,2	4,5
Saksa	0,0	n/a
Suomi	2,5	1,85
Yhdysvallat	n/a	n/a
Norja	4,0	n/a
Hollanti	0–4,0	n/a

Eläkkeiden korotusoletus

%	2010	2009
Iso-Britannia	3,0–3,3	3,0–3,6
Saksa	1,8	1,5
Suomi	2,1	n/a
Yhdysvallat	0,0	0,0
Norja	0,5	n/a
Hollanti	0–2,5	n/a

24. VARAUKSET

2010 M€	Takuuvaraus	Uudelleen järjestely varaus	Tappiolliset sopimukset ja muut varaukset	Varaukset yhteensä
Varaukset 1.1.	1,7	4,6	2,8	9,1
Muuntoerot	0,1	0,2	0,1	0,4
Lisäykset	0,4	0,2	0,3	0,9
Käytetyt varaukset	-0,1	-1,9	-0,2	-2,2
Arvioiden muutokset	-0,1	0,0	0,1	0,1
Varausten peruutukset	0,0	0,0	-0,5	-0,5
Varaukset 31.12.	2,0	3,1	2,6	7,7

			Tappiolliset
2009		Uudelleen	sopimukset
		järjestely	ja muut	Varaukset
M€	Takuuvaraus	varaus	varaukset	yhteensä
Varaukset 1.1.	1,7	8,8	2,9	13,4
Muuntoerot	-0,4	-0,1	-1,2	-1,7
Lisäykset	0,4	0,6	1,0	2,0
Käytetyt varaukset		-4,6		-4,6
Arvioiden muutokset		0,0	0,0	0,0
Varausten peruutukset		-0,2	0,2	-0,1
Varaukset 31.12.	1,7	4,6	2,8	9,1

25. OSTOVELAT JA MUUT VELAT

M€	2010	2009
Ostovelat	46,4	38,7
Saadut ennakot	0,0	0,3
Muut velat	10,4	8,5
Siirtovelat
Korkovelat	1,0	2,5
Palkat ja sosiaalikulut	34,6	31,6
Alennukset ja komissiot	20,3	15,3
Muut siirtovelat	33,9	24,4
Yhteensä 31.12.	146,6	121,3

Muut siirtovelat sisältävät materiaalihankintojen, asiakkaille myönnettävien vuosialennusten ja muiden kulujen jaksotukset.

26. LÄHIPIIRITAPAHTUMAT

Konsernilla ei ole merkittäviä liiketoiminnallisia transaktioita, velkoja tai saatavia osakkuusyhtiö Wärtsilän kanssa. Wärtsilältä saatu osinko 29,5 (25,3) milj. euroa on raportoitu konsernin rahavirtalaskelmassa eränä osinkotuotot, osakkuusyhtiö. Osinko saatiin vuoden 2010 ensimmäisellä neljänneksellä. Iittala Group Oy Ab on osakkuusyhtiönsä Koy Iittalan Lasimäen vuokralainen ja on myöntänyt osakkuusyhtiölleen pääomalainan. Fiskars on kirjannut palkkioita lakiasianpalveluista Foley & Lardner LLP:lle, jossa Fiskarsin hallituksen jäsen Ralf Böer on puheenjohtajana, toimitusjohtajana ja osakkaana. Ralf Böer ei ole ollut näiden palveluiden antajana, ja Foley'lle maksetut kokonaiskustannukset ovat vähemmän kuin 0,25 %:a Foley'n liikevaihdosta.

M€	2010	2009
Vuokrat	0,2	0,2
Pääomalaina	0,2	0,2
Lakiasiainhoitokustannukset	1,3	1,4

Hallituksen ja johdon jäsenten osakeomistukset 31.12.

Sisältää niiden yhteisöjen omistukset, joissa henkilöillä on määräysvalta yhdessä perheenjäsenen kanssa

			2010			2009
	Henkilö	Määräysvalta		Henkilö	Määräysvalta
	kohtainen	yhteisöjen		kohtainen	yhteisöjen
	omistus	omistus	Yhteensä	omistus	omistus	Yhteensä
Bergh Kaj-Gustaf	5 000		5 000	5 000		5 000
Böer Ralf	5 677		5 677	5 677		5 677
Ehrnrooth Alexander	1 700 000	9 450 000	11 150 000	1 833 534	9 213 770	11 047 304
Ehrnrooth Paul	8 205	9 030 406	9 038 611	648 205	8 440 406	9 088 611
Ervasti-Vaintola Ilona *	14 000		14 000	14 000		14 000
Fromond Louise	601 135	8 229 050	8 830 185
Gripenberg Gustaf	243 320	4 057 289	4 300 609	243 320	4 056 348	4 299 668
Grotenfelt Karl *	11 680		11 680	11 680		11 680
Jonasson Blank Ingrid	0		0
Slotte Karsten	1 000		1 000	1 000		1 000
Suominen Jukka	1 500		1 500	1 500		1 500
Alfthan Max	2 500		2 500	2 500		2 500
Kangas-Kärki Teemu	2 000		2 000	2 000		2 000
Karlsson Jutta	0		0	0		0
Kauniskangas Kari	25 397		25 397	25 397		25 397
Korhonen Hille	3 350		3 350	3 350		3 350

Yhtiön johdolla ja hallituksen jäsenillä ei ole lainoja yhtiöltä eikä heidän puolestaan ole annettu pantteja tai otettu muita vastuita.

Hallitukselle ja johdolle maksetut palkat ja palkkiot

T€	2010	2009
Bergh Kaj-Gustaf	85,4	91,4
Böer Ralf	42,7	45,5
Ehrnrooth Alexander	58,3	60,5
Ehrnrooth Paul	58,3	61,0
Ervasti-Vaintola Ilona *	10,4	46,0
Fromond Louise	32,3
Gripenberg Gustaf	44,7	48,2
Grotenfelt Karl *	10,4	44,4
Jonasson Blank Ingrid	32,3
Slotte Karsten	42,1	46,0
Suominen Jukka	42,7	44,9
Kauniskangas Kari	684,2	468,7
Johtoryhmä poislukien toimitusjohtaja	1 011,9	764,5
Yhteensä	2 155,3	1 721,1

Hallitukseen ja johtoon kuuluvat hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja johtoryhmä.

* Hallituksen jäsen yhtiökokoukseen 16.3.2010 asti

27. TYTÄRYHTIÖT JA MUUT OSAKEOMISTUKSET

Tytäryhtiöosakkeet

			Osuus	Osuus
			osakkeista	äänivallasta	Toiminnan
	Kotipaikka		%	%	luonne
Avlis AB	Sollentuna	SE	100,0	100,0	H
Hackman Polska Sp. Z.o.o.	Varsova	PL	100,0	100,0	L
iittala ab	Höganäs	SE	100,0	100,0	M
iittala Estonia a/s	Tallinna	EE	100,0	100,0	M
iittala b.v.	Oosterhout	NL	100,0	100,0	M
iittala bvba	Antwerpen	BE	100,0	100,0	M
iittala GmbH	Solingen	DE	100,0	100,0	M
Iittala Group Oy Ab	Helsinki	FI	100,0	100,0	T
iittala Ltd (GB).	Windsor Berkshire	GB	100,0	100,0	M
ImanCo Oy	Helsinki	FI	100,0	100,0	H
Nilsjohan AB	Höganäs	SE	100,0	100,0	L
OOO iittala (Russia)	Moskova	RU	100,0	100,0	L
Silva Deutschland GmbH	Friedrichsdorf	DE	100,0	100,0	M
Silva Far East Ltd.	Hongkong	HK	100,0	100,0	H
Silva France S.A.R.L.	Mantes la Ville	FR	100,0	100,0	M
Silva Ltd	Livingston	GB	100,0	100,0	M
Silva Shenzhen Company Limited	Shenzhen	CN	100,0	100,0	T
Silva Sweden AB	Sollentuna	SE	100,0	100,0	T
Fiskars Brands, Inc.	Madison, Wi.	US	100,0	100,0	T
Fiskars Australia Pty Limited	Melbourne	AU	100,0	100,0	M
Fiskars Brands Global Holdings LLC	Madison, Wi.	US	100,0	100,0	H
Fiskars Canada, Inc.	Toronto	CA	100,0	100,0	M
Fiskars de Mexico, S.A. de C.V.	Mexico City	MX	100,0	100,0	M
Fiskars Servicios, S.A. de C.V.	Mexico City	MX	100,0	100,0	L
Puntomex Internacional, S.A. de C.V. iL	Tijuana	MX	100,0	100,0	H
Fiskars Brands Europe ApS	Silkeborg	DK	100,0	100,0	H
Consumer Brands (Hong Kong) Co., Limited	Hongkong	HK	100,0	100,0	H
Excalibur Management Consulting (Shanghai) Co., Ltd.	Shanghai	CN	100,0	100,0	H
Fiskars Brands Finland Oy Ab	Raasepori	FI	100,0	100,0	T
Fiskars Brands Holding AB iL	Motala	SE	100,0	100,0	L
Fiskars Brands Holding AS	Oslo	NO	100,0	100,0	H
Fiskars Brands Danmark A/S	Silkeborg	DK	100,0	100,0	M
Fiskars Deutschland GmbH iL	Herford	DE	100,0	100,0	L
Fiskars France S.A.S	Wissous	FR	100,0	100,0	M
Fiskars Germany GmbH	Herford	DE	100,0	100,0	T
Fiskars Italy S.r.l.	Premana	IT	100,0	100,0	T
Fiskars Limited	Bridgend	GB	100,0	100,0	L
Fiskars Norway AS	Oslo	NO	100,0	100,0	M
Fiskars Poland Sp. z o.o.	Slupsk	PL	100,0	100,0	T
Fiskars Spain S.L.	Madrid	ES	100,0	100,0	M
Fiskars Thailand Co.,Limited	Bangkok	TH	100,0	100,0	H
Fiskars UK Limited	Bridgend	GB	100,0	100,0	T
Kitchen Devils Limited	Bridgend	GB	100,0	100,0	L
Richard Sankey & Son Limited	Nottingham	GB	100,0	100,0	T
Vikingate Limited	Nottingham	GB	100,0	100,0	L
ZAO Fiskars Brands Rus	Pietari	RU	100,0	100,0	T

			Osuus	Osuus
			osakkeista	äänivallasta	Toiminnan
	Kotipaikka		%	%	luonne
Fiskars Americas Holding Oy Ab	Raasepori	FI	100,0	100,0	H
Fiskars Europe Holding Oy Ab	Raasepori	FI	100,0	100,0	H
Fiskars Services Oy Ab	Helsinki	FI	100,0	100,0	H
Inhan Tehtaat Oy Ab	Ähtäri	FI	100,0	100,0	T
Ferraria Oy Ab	Raasepori	FI	100,0	100,0	H
Kiinteistö Oy Danskog gård	Raasepori	FI	100,0	100,0	H
Ab Åbo Båtvarf - Turun Veneveistämö Oy	Turku	FI	100,0	100,0	L
				Hallinnointi	H
				Tuotanto ja markkinointi	T
				Markkinointi	M
				Lepäävä	L
Osakkuusyhtiöosakkeet

				Osuus	Osuus
	Osakkeiden			osakkeista	äänivallasta
	lukumäärä	Kotipaikka		%	%
Wärtsilä Oyj Abp	16 846 301	Helsinki	FI	17,1	17,1

TALOUDELLISET TUNNUSLUVUT

VIISIVUOTISKATSAUS

		2010	2009	2008	2007	2006
Liikevaihto	M€	716	660	697	647	530
josta ulkomailla	M€	550	519	546	553	486
% liikevaihdosta	%	76,8	78,6	78,2	85,4	91,8
vienti Suomesta	M€	77	89	98	79	59
Liikevaihdon muutos, %	%	8,4	-5,3	7,7	22,1	3,8
Bruttokate	M€	254	221	213	210	155
% liikevaihdosta	%	35,4	33,5	5,6	12,3	9,7
Liiketulos	M€	49	39	6	54	22
% liikevaihdosta	%	6,9	6,0	0,9	8,3	4,2
Liiketulos ilman kertaluonteisia eriä	M€	60	40	41	52	33
Osakkuusyhtiön tulososuus	M€	66	66	70	43	59
Biologisten hyödykkeiden käyvän arvon muutos	M€	-2	0	-6	10	5
Rahoitusnetto	M€	-6	-14	-19	13	-9
% liikevaihdosta	%	-0,9	-2,2	-2,8	2,0	-1,7
Tulos ennen veroja	M€	107	91	52	120	77
% liikevaihdosta	%	14,9	13,8	7,4	18,5	14,5
Tuloverot jatkuvasta toiminnasta	M€	-12	-8	-2	-11	-10
Lopetettujen toimintojen tulos	M€					15
Emoyhtiön osakkeenomistajien osuus tilikauden
tuloksesta	M€	94	84	49	108	82
% liikevaihdosta	%	13,2	12,7	7,1	16,8	15,5
Vähemmistön osuus tilikauden tuloksesta	M€	0,0	0,0	-0,1	0,3	0,0
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut	M€	173	165	187	146	121
Suunnitelman mukaiset poistot ja arvonalentumiset	M€	35	28	33	23	29
% liikevaihdosta	%	4,9	4,3	4,7	3,6	5,4
Liiketoiminnan rahavirta	M€	93	121	97	82	99
Investoinnit (ml. yritysostot)	M€	19	15	30	221	41
% liikevaihdosta	%	2,6	2,2	4,3	34,1	7,7
Tutkimus- ja kehittämismenot	M€	8	9	8	7	6
% liikevaihdosta	%	1,2	1,3	1,2	1,1	1,2
Aktivoidut kehittämismenot	M€	1	0	1	1	1
Emoyhtiön osakkeenomistajien osuus omasta
pääomasta	M€	553	505	447	478	422
Vähemmistöosuus	M€	0,0	0,0	0,0	0,5	0,0
Oma pääoma yhteensä	M€	553	505	447	478	422
Korolliset nettovelat	M€	200	236	310	319	102
Käyttöpääoma	M€	101	103	149	162	104
Taseen loppusumma	M€	979	973	970	1 047	707
Sijoitetun pääoman tuotto	%	15	14	9	19	18
Oman pääoman tuotto	%	18	18	11	25	20
Omavaraisuusaste	%	57	52	46	46	60
Nettovelkaantumisaste	%	36	47	69	67	24
Henkilöstö keskimäärin (FTE)		3 612	3 867	4 325	3 517	3 167
Henkilöstö kauden lopussa		3 944	3 742	4 119	4 515	3 003
josta ulkomailla		2 373	2 111	2 397	2 662	2 224

Lopetetuissa toiminnoissa raportoitu Power Sentry vuonna 2006.

Tunnuslukujen laskentasäännöt ovat sivulla 84.

OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT

		2010	2009	2008	2007	2006
Osakepääoma	M€	77,5	77,5	77,5	77,5	77,5
Tulos/osake (laimennettu ja laimentamaton)	€	1,15	1,05	0,64	1,40	1,06
jatkuvat toiminnot		1,15	1,05	0,64	1,40	0,86
lopetetut toiminnot						0,20
Nimellisosinko/osake *)	€/osake	0,60	0,52	0,50	0,80	0,60
Osingonjako	M€	49,1	42,6	38,2	61,5	46,0
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma/osake	€	6,76	6,16	5,77	6,18	5,45
Osakkeen osakeantioikaistu keskikurssi **)	€/osake	14,23	8,25	10,91	13,33	10,71
Osakkeen osakeantioikaistu alin kurssi **)	€/osake	10,52	5,32	6,89	11,92	9,00
Osakkeen osakeantioikaistu ylin kurssi **)	€/osake	17,45	11,10	13,90	15,40	12,55
Osakkeen osakeantioikaistu kurssi 31.12. **)	€/osake	17,33	10,62	6,96	13,30	12,29
Osakekannan markkina-arvo	M€	1 419,5	869,9	633,2	1 055,1	947,0
Osakkeiden määrä, 1 000 kpl	Yhteensä	82 023,3	82 023,3	77 510,2	77 510,2	77 510,2
Omat osakkeet, 1 000 kpl	Yhteensä	112,6	112,6	112,5	127,9	127,9
Osakkeiden vaihdon kehitys, 1 000 kpl	Yhteensä	6 626,0	4 406,8	5 082,1	12 648,2	6 565,2
Hinta/voitto-suhde **)	Osake	15	10	11	9	12
Osinko/tulos, %	%	52,2	51,0	77,6	55,9	56,1
Efektiivinen osinkotuotto, % **)	Osake	3,5	4,9	7,2	6,0	4,9
Osakkeenomistajien määrä 31.12.		12 213	11 916	9 899	8 356	6 592

*) Hallituksen ehdotus.

**) Osakesarjat A ja K yhdistettiin 30. heinäkuuta 2009. Aikaisempien vuosien luvuissa on esitetty A-sarjan osaketiedot.

Laimennettu ja laimentamaton tulos/osake ovat samat, koska yhtiöllä ei ole avoimia optio-ohjelmia.

EURON KURSSI MUISSA VALUUTOISSA

	Tuloslaskelma			Tase
	2010	2009	2010	2009
USD	1,322	1,395	1,336	1,441
GBP	0,848	0,891	0,861	0,888
DKK	7,453	7,446	7,454	7,442
SEK	9,056	10,619	8,966	10,252
NOK	7,902	8,728	7,800	8,300
CAD	1,333	1,585	1,332	1,513

TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT

Liiketulos ennen poistoja ja arvonalentumisia	=	Liiketulos + poistot + arvonalennukset
Sijoitetun pääoman tuotto-% (ROI)	=	Tilikauden tulos + verot + korko- ja muut rahoituskulut Taseen loppusumma - korottomat velat (kauden alun ja lopun keskiarvo)	x 100
Oman pääoman tuotto-% (ROE)	=	Tilikauden tulos Oma pääoma (kauden alun ja lopun keskiarvo)	x 100
Omavaraisuusaste, %	=	Oma pääoma yhteensä Taseen loppusumma - saadut ennakot	x 100
Nettovelkaantumisaste, %	=	Korollinen vieras pääoma - rahat ja pankkisaamiset Oma pääoma yhteensä	x 100
Tulos/osake (EPS)	=	Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos Ulkona olevien osakkeiden keskimääräinen osakeantioikaistu lkm 31.12.
Tulos/osake (EPS), jatkuvat toiminnot	=	Emoyhtiön omistajille kuuluva kauden tulos jatkuvasta toiminnasta Ulkona olevien osakkeiden keskimääräinen osakeantioikaistu lkm 31.12.
Oma pääoma/osake	=	Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma Ulkona olevien osakkeiden osakeantioikaistu lkm 31.12.
Osakeantioikaistu keskikurssi	=	Osakkeen euromääräinen kokonaisvaihto tilikauden aikana Tilikaudella vaihdettujen osakkeiden osakeantioikaistu lkm
Osakekannan markkina-arvo	=	Ulkona olevien osakkeiden osakeantioikaistu lkm 31.12. x osakkeen päätöskurssi 31.12.
Hinta/voitto-suhde (P/E)	=	Osakkeen päätöskurssi 31.12. Tulos/osake
Osinko/tulos, %	=	Tilikaudelta jaettu osinko Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos	x 100
Osinko/osake	=	Tilikaudelta jaettu osinko Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä 31.12.
Efektiivinen osinkotuotto, %	=	Osinko/osake Osakeantioikaistu tilikauden viimeinen kaupantekokurssi	x 100

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS, FAS

EMOYHTIÖN TULOSLASKELMA

M€	Liite	2010		2009
Liikevaihto	2	23,7		20,1
Hankinnan ja valmistuksen kulut		-3,4		-3,5
Bruttokate		20,3	86 %	16,6	82 %
Hallinnon kulut		-14,5		-13,6
Liiketoiminnan muut tuotot	3	0,1		0,2
Liiketoiminnan muut kulut	4	0,0		-0,1
Liikevoitto		5,9	25 %	3,1	16 %
Rahoitustuotot ja -kulut	7	27,9		-1,6
Voitto (tappio) ennen satunnaiseriä		33,8		1,6
Satunnaiset erät	8	18,1		8,5
Voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja		51,9		10,0
Tilinpäätössiirrot		0,3		0,2
Tuloverot	9	-4,5		-2,7
Tilikauden voitto (tappio)		47,8		7,6

EMOYHTIÖN TASE

M€	Liite	31.12.2010		31.12.2009
VASTAAVAA
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet	10	0,6		0,6
Aineelliset hyödykkeet	11
Maa- ja vesialueet		15,3		15,3
Rakennukset		15,0		16,0
Koneet ja kalusto		1,7		1,6
Keskeneräiset hankinnat		0,3		0,1
		32,4		32,9
Sijoitukset	12
Tytäryhtiöosakkeet		577,8		577,8
Saamiset tytäryhtiöiltä		75,4		108,3
Muut osakkeet ja osuudet		6,2		2,9
		659,4		689,0
Pysyvät vastaavat yhteensä		692,4	78 %	722,6	78 %
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Vaihto-omaisuus	13	0,2		0,2
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset		0,5		0,3
Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä	14	190,8		169,5
Siirtosaamiset	15	0,6		1,2
		191,9		171,0
Rahat ja pankkisaamiset	16	0,9		29,7
Vaihtuvat vastaavat yhteensä		193,1	22 %	201,0	22 %
Vastaavaa yhteensä		885,6	100 %	923,6	100 %

M€	Liite	31.12.2010		31.12.2009
VASTATTAVAA
OMA PÄÄOMA	17
Osakepääoma		77,5		77,5
Arvonkorotusrahasto		3,8		3,8
Omat osakkeet		-0,8		-0,8
Muut rahastot		3,2		3,2
Edellisten tilikausien voitto		388,1		423,1
Tilikauden voitto (tappio)		47,8		7,6
Oma pääoma yhteensä		519,5	59 %	514,4	56 %
TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ	18	1,3		1,7
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen	19
Lainat rahoituslaitoksilta		63,7		62,9
		63,7		62,9
Lyhytaikainen
Pääomalaina	20			45,1
Lainat rahoituslaitoksilta		124,0		151,6
Saadut ennakot		0,0		0,2
Ostovelat		0,5		0,4
Velat konserniyrityksille	21	165,0		138,9
Verovelat		2,4		0,5
Muut velat		1,6		0,5
Siirtovelat	22	7,5		7,4
		301,0		344,7
Vieras pääoma yhteensä		364,7	41 %	407,6	44 %
Vastattavaa yhteensä		885,6	100 %	923,6	100 %

EMOYHTIÖN RAHAVIRTALASKELMA

M€	2010	2009
Liiketoiminnan rahavirta
Voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja	51,9	10,0
Oikaisut
Poistot	1,7	1,6
Tuotot sijoituksista	-0,1	-0,3
Korkotuotot ja osingot	-33,0	-9,0
Korkokulut	5,1	10,6
Varausten muutos ja muut liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa	-18,1	-8,5
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta	7,5	4,5
Käyttöpääoman muutos
Korottomien saamisten muutos	0,4	-0,6
Vaihto-omaisuuden muutos	0,0	0,0
Korottomien velkojen muutos	4,2	0,8
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja	12,2	4,7
Saadut osinkotuotot	29,5	0,0
Saadut rahoitustuotot	3,8	8,3
Maksetut rahoituskulut	-7,0	-11,7
Maksetut verot	-2,6	-3,9
Liiketoiminnan rahavirta (A)	35,8	-2,5
Investointien rahavirta
Hankinnat ja investoinnit rahoitusvaroihin	-3,5	0,0
Investoinnit käyttöomaisuushyödykkeisiin	-1,3	-1,1
Käyttöomaisuushyödykkeiden myyntitulot	0,3	0,6
Muiden sijoitusten luovutustulot	0,1	0,0
Pitkäaikaisten lainasaamisten muutos	33,1	25,2
Investointien rahavirta (B)	28,6	24,7
Rahoitustoimintojen rahavirta
Pitkäaikaisten lainojen muutos	-15,0	-60,5
Lyhytaikaisten lainojen muutos	-28,7	58,1
Lyhytaikaisten saamisten muutos	-15,4	34,8
Maksetut osingot	-42,6	-38,2
Saatu/maksettu konserniavustus	8,4	8,7
Rahoitustoimintojen rahavirta (C)	-93,2	2,9
Likvidien varojen muutos (A+B+C)	-28,8	25,1
Likvidit varat kauden alussa	29,7	4,6
Likvidit varat kauden lopussa	0,9	29,7

EMOYHTIÖN OMAN PÄÄOMAN LASKELMA

		Arvon
	Osake	korotus	Omat	Muut	Voitto
M€	pääoma	rahasto	osakkeet	rahastot	varat	Yhteensä
31.12.2008	77,5	3,8	-0,8	3,2	461,3	545,0
Siirto arvonkorotusrahastosta
maaomaisuuden myynnin yhteydessä		0,0			0,0	0,0
Osingonjako					-38,2	-38,2
Tilikauden voitto (tappio)					7,6	7,6
31.12.2009	77,5	3,8	-0,8	3,2	430,6	514,4
Siirto arvonkorotusrahastosta
maaomaisuuden myynnin yhteydessä		0,0			0,0	0,0
Osingonjako					-42,6	-42,6
Tilikauden voitto (tappio)					47,8	47,8
31.12.2010	77,5	3,8	-0,8	3,2	435,8	519,5

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

1. EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET

Fiskars Oyj Abp:n tilinpäätös on laadittu paikallisten vaatimusten ja Suomessa yleisesti hyväksyttyjen laskentaperiaatteiden mukaisesti (Finnish Accounting Standards, FAS). Tilinpäätös esitetään euroissa.

Tilinpäätöstä laatiessaan yhtiön johto joutuu voimassa olevien määräysten ja hyvän kirjanpitotavan mukaisesti tekemään arvioita ja olettamuksia, jotka vaikuttavat tilinpäätöserien arvostukseen ja jaksotukseen. Toteutuvat luvut voivat poiketa tehdyistä arvioista.

Ulkomaanrahan määräiset erät ja johdannaisinstrumentit

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin. Tilinpäätöshetkellä taseessa olevat valuuttamääräiset saatavat ja velat on arvostettu tilinpäätöspäivän kurssiin. Johdannaiset kirjataan konsernin kirjauskäytännön mukaisesti (katso Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet kohta Johdannaiset ja suojauslaskenta).

Liikevaihto

Liikevaihtoa laskettaessa myyntituotoista on vähennetty välilliset verot, myönnetyt alennukset ja myyntiin liittyvät kurssierot. Myyntituotot tuloutetaan, kun kaikki omistukseen liittyvät oleelliset riskit ja hyödyt ovat siirtyneet ostajalle eli kun tuote on toimitusehtojen mukaisesti toimitettu ostajalle. Rojaltituotot Fiskars Oyj Abp:n omistamista tavaramerkeistä kirjataan liikevaihtoon.

Vuokrausjärjestelyt

Leasingvuokrat kirjataan tuloslaskelmaan laskutuksen mukaan. Jäljellä olevat leasingvastuut esitetään tilinpäätöksessä taseen ulkopuolisina vastuina. Vuokratuotot, kun yhtiö toimii vuokranantajana, kirjataan liikevaihtoon.

Eläkejärjestelyt

Suomalaisen henkilöstön lakisääteinen eläkevastuu ja mahdollinen lisäeläketurva on järjestetty eläkevakuutuksin vakuutusyhtiöiden kautta.

Satunnaiset tuotot ja kulut

Konserniavustukset, fuusiotappiot ja purkutappiot esitetään satunnaisissa erissä.

Tuloverot

Tuloslaskelmaan on tuloveroina kirjattu tilikauden tuloksesta suomalaisten verosäännösten perusteella lasketut verot sekä aikaisempien tilikausien verojen oikaisut. Emoyhtiö ei kirjaa laskennallisia veroja, koska se on erillisyhtiö.

Pysyvät vastaavat

Pysyvät vastaavat arvostetaan hankintaja valmistuskustannuksiin ja on esitetty taseessa hankintahinnan ja kertyneiden suunnitelman mukaisten poistojen erotuksena. Eräiden maa-alueiden tasearvoihin sisältyy arvonkorotuksia.

Arvonkorotukset perustuvat arvonkorotusta tehtäessä vallinneisiin käypiin arvoihin. Mikäli arvonkorotuksen perusteet poistuvat, tehtyjä arvonkorotuksia perutaan siltä osin. Realisoituneet arvonkorotukset siirretään kertyneeseen tulokseen.

Pysyvistä vastaavista tehdään poistosuunnitelman mukaiset tasapoistot, jotka perustuvat omaisuuden arvioituun taloudelliseen käyttöikään. Poistojen perusteena olevat ohjeelliset pitoajat ovat:

• Pitkävaikutteiset menot 3–10 vuotta
• Rakennukset 20–40 vuotta
• Kuljetusvälineet 4 vuotta
• Koneet ja kalusto 3–10 vuotta
• Maa- ja vesialueet Ei poisteta

Sijoitukset tytäryhtiöihin esitetään taseessa hankintamenon suuruisena tai nettorealisointiarvoon, jos sijoituksen arvo on huomattavasti ja pysyvästi laskenut.

Vaihtuvat vastaavat

Vaihto omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai nettorealisointiarvoon, riippuen siitä, kumpi näistä on alhaisempi. Hankintameno sisältää sekä välittömät että välilliset menot. Vaihto-omaisuus arvostetaan FIFO-periaatetta noudattaen. Nettorealisointiarvona pidetään käypää hintatasoa vähennettynä tavanomaisilla myynnistä aiheutuvilla kuluilla.

Saamiset

Saamiset kirjataan alkuperäisen arvon mukaisesti tai sitä alempaan todennäköiseen arvoonsa.

Pakolliset varaukset

Varauksina on taseessa esitetty sellaisia vastaisia menoja ja menetyksiä, joihin on sitouduttu tai joita pidetään muuten todennäköisinä.

Tilinpäätössiirrot

Tilinpäätössiirrot muodostuvat poistoeroista.

2. LIIKEVAIHTO

Rojaltituotot 18,8 Vuokratuotot 3,1 Muut 1,8 Yhteensä 23,7	M€	2010	2009
			15,0
			3,0
			2,1
			20,1

3. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT

M€	2010	2009
Käyttöomaisuuden myyntivoitto	0,1	0,2
Muut tuotot	0,0	0,0
Yhteensä	0,1	0,2

4. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT

M€	2010	2009
Käyttöomaisuuden myyntitappiot	0,0
Saman konsernin yrityksille	0,0	0,1
Yhteensä	0,0	0,1

5. TILINTARKASTAJIEN PALKKIOT

M€	2010	2009
Tilintarkastuspalkkiot	0,1	0,1
Veroneuvonta	0,1	0,0
Muut palkkiot	0,0	0,0
Yhteensä	0,2	0,2

6. HENKILÖSTÖKULUT JA HENKILÖMÄÄRÄ

Henkilöstökulut

M€	2010	2009
Palkat ja palkkiot	5,7	6,0
Eläkekulut	0,8	0,5
Henkilösivukulut	0,8	1,7
Yhteensä	7,3	8,2

Henkilöstö

	2010	2009
Keskimäärin (FTE)	56	60
Kauden lopussa	49	57

7. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT

M€	2010	2009
Osinkotuotot
Saman konsernin yrityksiltä	29,5
Muilta	0,0	0,0
Osinkotuotot yhteensä	29,5	0,0
Korko- ja muut tuotot pitkäaikaisista sijoituksista
Saman konsernin yrityksiltä	3,2	3,1
Muilta	0,0	0,0
Korko- ja muut tuotot pitkäaikaisista sijoituksista yhteensä	3,2	3,1
Muut korko- ja rahoitustuotot
Saman konsernin yrityksiltä	0,2	2,9
Muilta	0,7	2,9
Muut korko- ja rahoitustuotot yhteensä	0,9	5,8
Korko- ja rahoitustuotot yhteensä	4,1	9,0
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Saman konsernin yrityksille	-0,3	-0,3
Muille	-5,4	-10,3
Korkokulut ja muut rahoituskulut yhteensä	-5,7	-10,6
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	27,9	-1,6
Rahoitustuottoihin ja -kuluihin sisältyy kurssieroja, netto	0,4	2,8
8. SATUNNAISET ERÄT
M€	2010	2009
Saatu konserniavustus	23,6	17,4
Maksettu konserniavustus	-5,5	-8,9
Yhteensä	18,1	8,5

9. TULOVEROT

M€	2010	2009
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta	-1,4	-0,5
Tuloverot satunnaisista eristä	-4,7	-2,2
Edellisen tilikauden verot	1,6
Tilikauden verot tuloslaskelmassa	-4,5	-2,7

10. AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

M€	2010	2009
Hankintamenot 1.1.	1,6	1,4
Investoinnit	0,1	0,3
Siirrot	0,1	0,0
Hankintamenot 31.12.	1,9	1,6
Kertyneet suunnitelmapoistot 1.1.	1,0	0,9
Tilikauden suunnitelmapoistot	0,2	0,1
Kertyneet suunnitelmapoistot 31.12.	1,2	1,0
Kirjanpitoarvo 31.12.	0,6	0,6

11. AINEELLISET HYÖDYKKEET

2010
	Maa- ja		Koneet ja	Keskeneräiset
M€	vesialueet	Rakennukset	kalusto	hankinnat	Yhteensä
Hankintamenot 1.1.	5,5	33,9	5,6	0,1	45,1
Investoinnit	0,0	0,0	0,2	1,0	1,2
Vähennykset	0,0	0,0	-0,4		-0,4
Siirrot	0,0	0,2	0,5	-0,8	-0,1
Hankintamenot 31.12.	5,5	34,1	5,8	0,3	45,7
Kertyneet suunnitelmapoistot 1.1.		17,9	4,0		21,9
Tilikauden suunnitelmapoistot		1,1	0,4		1,5
Vähennykset		0,0	-0,3		-0,3
Kertyneet suunnitelmapoistot 31.12.		19,0	4,1		23,1
Arvonkorotukset 1.1.	9,8				9,8
Vähennykset	0,0				0,0
Arvonkorotukset 31.12.	9,8				9,8
Kirjanpitoarvo 31.12.2010	15,3	15,0	1,7	0,3	32,4

2009

	Maa- ja		Koneet ja	Keskeneräiset
M€	vesialueet	Rakennukset	kalusto	hankinnat	Yhteensä
Hankintamenot 1.1.	5,3	33,3	5,7	0,2	44,5
Investoinnit	0,2	0,5	0,1	0,0	0,9
Vähennykset	0,0	0,0	-0,3		-0,3
Siirrot		0,1	0,0	-0,1	0,0
Hankintamenot 31.12.	5,5	33,9	5,6	0,1	45,1
Kertyneet suunnitelmapoistot 1.1.		16,8	3,8		20,6
Tilikauden suunnitelmapoistot		1,1	0,3		1,5
Vähennykset		0,0	-0,2		-0,2
Kertyneet suunnitelmapoistot 31.12.		17,9	4,0		21,9
Arvonkorotukset 1.1.	9,8				9,8
Vähennykset	0,0				0,0
Arvonkorotukset 31.12.	9,8				9,8
Kirjanpitoarvo 31.12.2009	15,3	16,0	1,6	0,1	32,9

12. SIJOITUKSET

2010			Muut
	Tytäryhtiö	Saamiset	osakkeet ja
M€	osakkeet	tytäryhtiöiltä	osuudet	Yhteensä
Hankintamenot 1.1.	983,2	108,3	3,6	1,095,1
Investoinnit	0,0		3,5	3,5
Vähennykset	0,0	-33,0	-0,1	-33,1
Hankintamenot 31.12.	983,2	75,4	6,9	1,065,5
Arvonalentumiset 1.1.	-405,5		-0,7	-406,2
Arvonalentumiset 31.12.	-405,5		-0,7	-406,2
Kirjanpitoarvo 31.12.2010	577,8	75,4	6,2	659,4

2009			Muut
	Tytäryhtiö	Saamiset	osakkeet ja
M€	osakkeet	tytäryhtiöiltä	osuudet	Yhteensä
Hankintamenot 1.1.	983,5	133,6	3,6	1 120,6
Investoinnit		1,2		1,2
Vähennykset	-0,2	-26,4		-26,7
Hankintamenot 31.12.	983,2	108,3	3,6	1 095,1
Arvonalentumiset 1.1.	-405,5		-0,7	-406,1
Arvonalentumiset 31.12.	-405,5		-0,7	-406,1
Kirjanpitoarvo 31.12.2009	577,8	108,3	2,9	689,0

Tytäryhtiöosakkeet

				Osuus	Osuus	Kirjanpito
	Osake	Koti		osakkeista	äänivallasta	arvo
	määrä	paikka		%	%	(€ 1 000)
Avlis AB *)	N/A	Sollentuna	SE	100,0	100,0	444 622
Ferraria Oy Ab	750 000	Raasepori	FI	100,0	100,0	17 660
Fiskars Americas Holding Oy Ab	250	Raasepori	FI	100,0	100,0	3
Fiskars Brands, Inc.	22 924 913	Madison, Wi.	US	100,0	100,0	42 484
Fiskars Brands Europe ApS	1 251 250	Silkeborg	DK	100,0	100,0	71 338
Fiskars Europe Holding Oy Ab	250	Raasepori	FI	100,0	100,0	3
Fiskars Services Oy Ab	250	Helsinki	FI	100,0	100,0	3
Fiskars (Thailand) Co., Ltd.	97	Bangkok	TH	0,0	0,0	2
Inha Works Ltd.	5 000	Ähtäri	FI	100,0	100,0	1 199
Kiinteistö Oy Danskog gård	4 000	Raasepori	FI	100,0	100,0	505
Ab Åbo Båtvarf - Turun Veneveistämö Oy	150	Turku	FI	100,0	100,0	3
						577 821

Muiden yritysten osakkeet ja osuudet

	Kirjanpitoarvo
	(€ 1 000)
Fiskars Oyj Abp:n omistamat muut käyttöomaisuusosakkeet	6 222

*) Omistaa 17,1% Wärtsilän osakkeista, Wärtsilä-omistuksen markkina-arvo tilikauden 2010 lopussa oli 961,9 (472,9) milj. euroa.

13. VAIHTO-OMAISUUS

M€	2010	2009
Keskeneräiset tuotteet	0,0	0,0
Valmiit tuotteet/tavarat	0,2	0,2
Yhteensä 31.12.	0,2	0,2

14. SAAMISET SAMAAN KONSERNIIN KUULUVILTA YRITYKSILTÄ

M€	2010	2009
Myyntisaamiset	0,7	0,3
Lainasaamiset	103,5	134,3
Muut saamiset	58,8	12,6
Siirtosaamiset	27,8	22,2
Yhteensä 31.12.	190,8	169,5

15. SIIRTOSAAMISET

M€	2010	2009
Korkosaamiset	0,2	0,2
Muut siirtosaamiset	0,4	1,1
Yhteensä 31.12.	0,6	1,2

16. RAHAT JA PANKKISAAMISET

M€	2010	2009
Pankkitalletukset	0,9	29,7
Yhteensä 31.12.	0,9	29,7

17. OMA PÄÄOMA

M€	2010	2009
Osakepääoma
A-osakkeet
1.1.	0,0	54,9
Muutos *)	0,0	-54,9
31.12.	0,0	0,0
K-osakkeet
1.1.	0,0	22,6
Muutos *)	0,0	-22,6
31.12.	0,0	0,0
Uudet osakkeet
1.1.	77,5	0,0
Muutos *)	0,0	77,5
31.12.	77,5	77,5
Osakepääoma 31.12.	77,5	77,5
Arvonkorotusrahasto
1.1.	3,8	3,8
Vähennys käyttöomaisuuden
myynnin yhteydessä	0,0	0,0
Arvonkorotusrahasto 31.12.	3,8	3,8
Omat osakkeet
A-osakkeet
1.1.	0,0	-0,8
Vähennykset	0,0	0,8
31.12.	0,0	0,0
K-osakkeet
1.1.	0,0	0,0
Vähennykset	0,0	0,0
31.12.	0,0	0,0
Uudet osakkeet
1.1.	-0,8	0,0
Muutos *)	0,0	-0,8
Omat osakkeet yhteensä 31.12.	-0,8	-0,8
Muut rahastot
1.1.	3,2	3,2
Muut rahastot 31.12.	3,2	3,2

*) Fiskars Oyj Abp:llä on yksi osakesarja heinäkuussa 2009 tapahtuneen A- ja K-osakesarjojen yhdistämisen seurauksena. Uusi yhtenäinen osakesarja (FIS1V) tuli julkisen kaupankäynnin kohteeksi 31.7.2009. Jokaisella osakkeella on yksi ääni ja yhtäläiset oikeudet.

M€	2010	2009
Voittovarat
1.1.	430,6	461,3
Osingonjako	-42,6	-38,2
Tilikauden voitto	47,8	7,6
Voittovarat 31.12.	435,8	430,6
vähennetään omat osakkeet	-0,8	-0,8
Jakokelpoinen oma pääoma 31.12.	435,0	429,9
Sidottu oma pääoma	80,7	80,7
Vapaa oma pääoma	438,8	433,6
Oma pääoma yhteensä 31.12.	519,5	514,4

18. TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ

M€	2010	2009
Kertynyt poistoero 1.1.	1,7	1,9
Tilikauden muutokset	-0,3	-0,2
Kertynyt poistoero 31.12.	1,3	1,7

Laskennallista verovelkaa, joka on 26%:a tilinpäätössiirtojen kertymästä, ei ole kirjattu.

19. PITKÄAIKAISET VELAT, JOTKA ERÄÄNTYVÄT 5 VUODEN JÄLKEEN

M€	2010	2009
Lainat rahoituslaitoksilta	0,0	52,5

20. PÄÄOMALAINA

Pääomalainan pääasialliset lainaehdot:

Pääoma, korko ja muu hyvitys voitiin maksaa yhtiön purkautuessa ja yhtiön konkurssissa vain kaikkia muita velkoja huonommalla etuoikeudella. Lainan pääoma voitiin muutoin maksaa takaisin vain, jos yhtiön ja sen konsernin viimeksi päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan taseen mukaiselle sidotulle omalle pääomalle ja muille jakokelvottomille erille jää täysi kate. Korkoa voitiin maksaa vuosittain ainoastaan, jos maksettava määrä voitiin käyttää voitonjakoon yhtiön ja sen konsernin viimeksi päättyneeltä tilikaudelta vahvistetun taseen mukaan. Laina erääntyi maksettavaksi 17.6.2010 ja sen korko oli kiinteä 6,25 %. Laina oli julkisen kaupankäynnin kohteena.

21. VELAT KONSERNIYRITYKSILLE

M€	2010	2009
Ostovelat	1,3	0,0
Muut velat	157,8	130,0
Siirtovelat	5,9	8,9
Yhteensä 31.12.	165,0	138,9

22. SIIRTOVELAT

M€	2010	2009
Korkovelat	0,8	2,4
Palkat ja sosiaalikulut	2,4	2,4
Osto- ja muut jaksotukset	4,2	2,6
Yhteensä 31.12.	7,5	7,4

23. SEURAAVAN JA MYÖHEMPIEN VUOSIEN LEASINGMAKSUT

M€	2010	2009
Käyttöleasing, seuraavan vuoden leasingmaksut	0,6	0,6
Käyttöleasing, myöhemmin suoritettavat leasingmaksut	2,3	2,8
Yhteensä 31.12.	2,9	3,4

24. VASTUUSITOUMUKSET

M€	2010	2009
Omien sitoumusten vakuudeksi
Leasing- ja vuokravastuut	2,9	3,4
Muut vastuut	0,0	4,4
Takaukset konserniyritysten sitoumusten vakuudeksi	9,0	9,4
Yhteensä 31.12.	11,9	17,2

HALLITUKSEN ESITYS YHTIÖKOKOUKSELLE

Tilikauden 2010 päättyessä emoyhtiön jakokelpoinen oma pääoma on 435,0 milj. euroa (429,9).

Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle jaettavaksi osinkoa 0,60 euroa/osake vuodelta 2010.

Osinkoon oikeuttavia osakkeita on 81 910 722 osaketta. Ehdotettu osinko olisi siten 49 146 433,20 euroa. Jakokelpoisiksi voittovaroiksi emoyhtiöön jää 385,9 miljoona euroa.

Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen käsityksen mukaan yhtiön maksukykyä.

Helsingissä helmikuun 8. päivänä 2011

Kaj-Gustaf Bergh	Ralf Böer
Alexander Ehrnrooth	Paul Ehrnrooth
Louise Fromond	Gustaf Gripenberg
Ingrid Jonasson Blank	Karsten Slotte
Jukka Suominen	Kari Kauniskangas toimitusjohtaja

TILINTARKASTUSKERTOMUS

Fiskars Oyj Abp:n yhtiökokoukselle

Olemme tilintarkastaneet Fiskars Oyj Apb:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1. – 31.12.2010. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.

Tilintarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan taikka, rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.

Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Lausunto konsernitilinpäätöksestä

Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.

Lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta

Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.

Helsingissä, 8. helmikuuta 2011 KPMG OY AB

Mauri Palvi KHT

OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT

Osakkeiden lukumäärä ja äänimäärä

Fiskars Oyj Abp:n osakkeet noteerataan NASDAQ OMX Helsinki Oy:n Large Cap -listalla. Yhtiöllä on yksi osakesarja heinäkuussa 2009 tapahtuneen A- ja K-osakesarjojen yhdistämisen seurauksena. Yhdistämisen jälkeen jokaisella osakkeella on yksi ääni ja yhtäläiset oikeudet. Uusi yhtenäinen osakesarja FIS1V (aiemmin FISAS ja FISKS) tuli julkisen kaupankäynnin kohteeksi 31.7.2009.

Osakesarjojen yhdistämiseen liittyen K-sarjan osakkeiden omistajille suunnattiin maksuton osakeanti, jossa jokaista viittä K-sarjan osaketta vastaan annettiin maksutta yksi uusi osake. Tämän seurauksena 4 513 141 osaketta laskettiin liikkeelle.

Osakesarjojen yhdistämiseen liittyi lisäksi Agrofi n Oy Ab:n sulautuminen Fiskars Oyj Abp:een. Sulautumisvastikkeena yhteensä 11 863 964 uutta osaketta suunnattiin Agrofi n Oy Ab:n osakkeenomistajille. Samanaikaisesti mitätöitiin sulautumisen yhteydessä Fiskarsille siirtyneet 11 863 964 osaketta.

Osakkeiden kokonaismäärä tilikauden lopussa oli 82 023 341. Osakepääoma oli edelleen 77 510 200 euroa.

Omat osakkeet

31.12.2009 yhtiön hallussa oli omia osakkeita 112 619 kpl, mikä vastaa 0,14 % yhtiön osakkeista ja äänistä. Yhtiö on ostanut osakkeet NASDAQ OMX Helsingissä yhtiökokouksen valtuutuksen mukaisesti osakkeita. Osakkeet on hankittu 10.12.2003 ja 16.1.2004 välisenä aikana.

Hallituksen valtuutukset

Varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 4 000 000 oman osakkeen hankkimisesta tai enintään 4 000 000 oman osakkeen luovuttamisesta. Osakkeet voidaan hankkia tai luovuttaa poikkeamalla osakkeenomistajien etuoikeudesta yhtiön osakkeisiin. Valtuutukset voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka.

Hallitus ei ole käyttänyt 2010 saamiaan valtuutuksia omien osakkeiden ostoon tai myyntiin.

Osakkeenomistajat

Fiskars Oyj Abp:llä oli 12 213 (2009: 11 915) osakkeenomistajaa tilikauden lopussa. Keskimäärin 2,8 % osakepääomasta oli ulkomaisten tai hallintarekisteröityjen osakkeenomistajien omistuksessa (2009: 2,5 % osakkeista).

Johdon osakkeenomistus

Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan sekä heidän yhdessä perheenjäsenen kanssa määräysvallassaan olevien yhteisöjen omistusosuus yhtiön osakkeista oli 31.12.2010 yhteensä 33 365 829 kpl osakkeita, mikä vastaa 40,0 % yhtiön osakkeista ja äänistä. 31.12.2010 yhtiöllä ei ollut optio-ohjelmaa.

Osakkeiden lukumäärän muutokset 2008–2010

	A-osake	K-osake	Yhteensä
Osakkeita yhteensä 31.12.2008	54 944 492	22 565 708	77 510 200
30.7.2009	-54 944 492	-22 565 708		77 510 200 Osakesarjojen yhdistäminen
30.7.2009				4 513 141 Suunnattu anti: yksi uusi osake viidellä K-osakkeella
31.7.2009				11 863 964 Suunnattu anti Agrofi nin osakkeenomistajille
3.8.2009				-11 863 964 Agrofi nin sulautumiseen liittyvien osakkeiden mitätöinti
Osakkeita yhteensä 31.12.2009			82 023 341
Osakkeita yhteensä 31.12.2010			82 023 341
Omat osakkeet			112 619

Omistuksen jakautuminen omistajaryhmittäin 31.12.2010

			Osakkeiden
Omistajaryhmä	Omistuksia	%	lukumäärä	%
Yritykset	521	4,27	31 456 897	38,35
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	26	0,21	767 109	0,94
Julkisyhteisöt	10	0,08	6 137 331	7,48
Kotitaloudet	11 413	93,45	31 395 047	38,28
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	153	1,25	9 936 281	12,11
Ulkomaat	90	0,74	1 085 188	1,32
Hallintarekisteröidyt		0,00	1 228 326	1,50
Muut		0,00	17 162	0,02
Yhteensä	12 213	100,00	82 023 341	100,00

Osakemäärien jakautuminen 31.12.2010

			Osakkeiden
Osakkeiden määrä	Omistuksia	%	lukumäärä	%
1–100	3 410	27,92	234 145	0,29
101–500	4 926	40,33	1 338 693	1,63
501–1 000	1 648	13,49	1 254 377	1,53
1 001–10 000	1 942	15,90	5 446 727	6,64
10 001–100 000	216	1,77	5 385 861	6,57
100 001–1 000 000	57	0,47	19 805 352	24,15
1 000 001–	14	0,11	48 558 186	59,20
Yhteensä	12 213	100,00	82 023 341	100,00

Yhtiön suurimmat osakkeenomistajat osakerekisterin mukaan 31.12.2010

			Osuus osakkeista
		Osakkeet	ja äänistä %
1	Virala Oy Ab	9 450 000	11,52
2	Turret Oy Ab	9 030 406	11,01
3	Oy Holdix Ab	8 229 050	10,03
4	Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen	2 718 807	3,31
5	I.A. von Julins Sterbhus	2 689 120	3,28
6	Sophie von Julins Stiftelse	2 551 791	3,11
7	Varma Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö	2 469 326	3,01
8	Julius Tallberg Oy Ab	2 277 035	2,78
9	Ehrnrooth Alexander	1 700 000	2,07
10	Fromond Elsa	1 623 926	1,98
11	Ehrnrooth Jacob	1 616 929	1,97
12	Ehrnrooth Albert	1 610 372	1,96
13	Ehrnrooth Sophia	1 536 230	1,87
14	Stiftelsen för Åbo Akademi	969 241	1,18
15	Åberg Albertina	940 999	1,15
16	Wrede Sophie	821 790	1,00
17	Foril Corporation	750 000	0,91
18	Hartwall Peter	748 450	0,91
19	Lindsay von Julin & Co Ab	733 320	0,89
20	Therman Anna	722 436	0,88
	20 suurinta yhteensä	53 189 228	64,85

VUOSIKOOSTE TILIKAUDEN 2010 AIKANA JULKAISTUISTA PÖRSSITIEDOTTEISTA

Fiskars Oyj Abp julkaisi vuonna 2010 alla luetellut pörssitiedotteet. Kaikki tiedotteet ja raportit ovat luettavissa konsernin internet-sivuilla www.fi skarsgroup.fi .

8.1.2010	Fiskarsin vuosikooste 2009
11.2.2010	Fiskarsin tilinpäätöstiedote 2009: Vahva rahavirta, vertailukelpoinen liiketulos edellisen vuoden tasolla
11.2.2010	Yhtiökokouskutsu 2010
23.2.2010	Fiskarsin vuosikertomus 2009 julkaistu
16.3.2010	Varsinaisen yhtiökokouksen 2010 päätökset
29.4.2010	Kilpailuvirasto esittää seuraamusmaksua Iittala Groupille
4.5.2010	Fiskarsin osavuosikatsaus 1.1.–31.3.2010
5.8.2010	Fiskarsin osavuosikatsaus 1.1.–30.6.2010
2.11.2010	Fiskarsin osavuosikatsaus 1.1.–30.9.2010
10.12.2010	Fiskars-konsernin arvonalentumistestauksen tulokset
10.12.2010	Fiskarsin taloudelliset katsaukset vuonna 2011
13.12.2010	Arvopaperimarkkinalain 2 luvun 10 pykälän mukainen ilmoitus omistusosuuden muuttumisesta
15.12.2010	Arvopaperimarkkinalain 2 luvun 10 pykälän mukainen

ilmoitus omistusosuuden muuttumisesta

TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE

Fiskarsin osake on kaupankäynnin kohteena NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä. Fiskarsilla on yksi osakesarja, jonka kaupankäyntitunnus on FIS1V.

Osakkeen tiedot

Markkina	NASDAQ OMX Helsinki
ISIN	FI0009000400
Kaupankäyntitunnus	FIS1V (OMX)
Lista	OMXH Large Cap
Toimiala	Kodintuotteet
GICS-koodi	25201050
Osakkeiden lukumäärä 31.12.2010	82 023 341

Yhtiökokous ja osinko

Fiskars Oyj Abp:n varsinainen yhtiökokous pidetään keskiviikkona 16.3.2011 klo 15.00 Helsingin Messukeskuksen kongressisiivessä, Messuaukio 1, Helsinki. Kokoukseen ilmoittautuneiden vastaanottaminen alkaa klo 14.00.

Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka on 4.3.2011 merkitty osakkeenomistajaksi Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen, tulee ilmoittautua viimeistään 11.3.2011 klo 15.00, mihin mennessä ilmoittautumisen tulee olla

FIS1V (FISAS 30.7.2009 asti) OMXH25-indeksi

perillä. Yhtiökokoukseen voi ilmoittautua: internet-sivujen kautta www.fi skarsgroup.com tai puhelimitse ma-pe klo 9.00–15.00 numeroon +358 (0)20 439 5171.

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2010 jaetaan osinkoa 0,60 euroa osakkeelle. Osingonmaksun täsmäytyspäivä on 21.3.2011 ja maksupäivä 28.3.2011.

Lisätietoja yhtiökokouksessa käsiteltävistä asioista ja ilmoittautumisesta saa yhtiökokouskutsusta, joka on saatavilla Fiskarsin internetsivuilla www.fi skarsgroup.fi .

Sijoittajasuhteet

Fiskarsin sijoittajaviestinnän tavoitteena on, että kaikilla markkinaosapuolilla on oikeat, ajantasaiset ja riittävät tiedot Fiskarsista voidakseen analysoida yhtiötä ja sen tulevaisuutta sijoituskohteena. Tieto jaetaan samanaikaisesti kaikille sidosryhmille.

Fiskars soveltaa kolmen viikon ajan ennen tuloksen julkistamista niin sanottua suljetun ikkunan periaatetta. Kyseisenä ajankohtana yhtiön edustajat eivät kommentoi Fiskarsin taloudellista tilannetta tai markkinanäkymiä, eivätkä tapaa sijoitusmarkkinoiden edustajia.

Sijoittaja- ja analyytikkotapaamiset koordinoidaan konserniviestinnässä. Sijoittajatietoihin liittyvissä kysymyksissä ota yhteyttä viestintäpäällikkö Anu Ilvoseen, sähköposti anu.ilvonen@fi skars.com.

Fiskarsin osakkeen kurssikehitys, €

1.1.2006–31.12.2010

Fiskars on edustettuna yli 20 maassa ja tuotteitamme myydään yli 60 maassa ympäri maailman. Tarkemmat maakohtaiset yhteistiedot löytyvät internet-sivustoltamme.

Sivustollamme on myös kaikki ajankohtaiset tiedotteemme, arkistoidut pörssitiedotteet, vuosikertomukset, osavuosikatsaukset sekä -esitykset. Sieltä löytyvät myös tuorein hallintojärjestelmäselvitys sekä osaketyökalut ja muut sijoittajan palvelut.

www.fiskarsgroup.fi

Fiskars on edustettuna yli 20 maassa ja tuotteitamme myydään yli 60 maassa ympäri maailman. Tarkemmat maakohtaiset yhteistiedot löytyvät internet-sivustoltamme.

Sivustollamme on myös kaikki ajankohtaiset tiedotteemme, arkistoidut pörssitiedotteet, vuosikertomukset, osavuosikatsaukset sekä -esitykset. Sieltä löytyvät myös tuorein hallintojärjestelmäselvitys sekä osaketyökalut ja muut sijoittajan palvelut.

www.fiskarsgroup.fi

Haluatko tietää enemmän

…Fiskarsin saksien uudesta, innoittavasta Gloria-kuvioinnista,

…Fiskarsin uudesta suosikkituotteesta, maailman parhaasta ruohonleikkurista,

…tai Gerberin ja Bear Gryllsin yhteistyöstä seikkailijoiden iloksi?

TOIMINNALLISUUsinnovaatio Desi gn

Fiskars Oyj Abp

Hämeentie 135 A PL 130 00561 Helsinki Puh. 0204 3910 www.fiskarsgroup.fi