Fiskars Oyj Abp — Annual Report 2007

Mar 13, 2008

Vuosikertomus 2007

Fiskarsissa Iittala kohtaa luovan muotoilun edelläkävijän ja funktionaalisten kuluttajatuotteiden osaajan.

Sisällys

• 2 Fiskars-konserni
• 4 Toimitusjohtajan katsaus
• 7 Tietoa sijoittajille
• 8 Puutarha
• 10 Koti, keittiö ja sisustus
• 12 Askartelu
• 14 Ulkoilu ja retkeily
• 16 Inhan Tehtaat
• 18 Kiinteistöt
• 20 Osakkuusyhtiö Wärtsilä
• 22 Ympäristö
• 24 Konsernin hallitus
• 26 Johto
• 27 Henkilöstö
• 28 Brändit
• 30 Tuotteet
• 33 Tilinpäätös
• 102 Hallinnointi
• 104 Yhteystiedot

Iittalassa Fiskars kohtaa kodintuotealan johtavan designyrityksen ja modernin skandinaavisen muotoilun johtajan.

Fiskars-konserni

Fiskars on johtava brändättyjen kuluttajatuotteiden toimittaja. Fiskars on perustettu vuonna 1649 ja siihen kuuluvat Fiskars Brands, Iittala Group, Inhan Tehtaat ja Kiinteistötoimi. Osakkuusyhtiö Wärtsilä on myös merkittävä osa konsernia. Pääbrändit ovat Fiskars, Iittala, Gerber ja Buster.

KONSERNIN AVAINLUVUT *)	2007	2006
Liikevaihto, milj. €	658	535
Liiketulos, milj. €	110	86
Nettotulos, milj. €	110	82
Taseen loppusumma, milj. €	1 047	707
Omavaraisuusaste, %	46	60
OSAKEKOHTAISET LUVUT	2007	2006
Tulos/osake, €	1,42	1,06
Oma pääoma/osake, €	6,18	5,45
Henkilöstö	4 515	3 003

*) Koko tunnuslukusarja on esitetty sivulla 82.

LIIKEVAIHTO MARKKINA-ALUEITTAIN

LIIKEVAIHTO, milj. €

Fiskars Brands

Fiskars Brands tarjoaa brändättyjä kuluttajatuotteita puutarhaan, askarteluun, retkeilyyn, kotiin ja keittiöön. Maailmanlaajuisesti tunnetuimpia tuotteita ovat oranssipäiset sakset sekä erilaiset puutarhatyövälineet. Kasvu perustuu vahvoihin brändeihin, innovatiivisiin tuotteisiin ja vankkoihin asiakassuhteisiin. Pääbrändi on Fiskars ja omien alueidensa arvostetuimpia brändejä ovat myös Brunton, Gerber, Leborgne, Montana, Raadvad, Silva ja Werga.

AVAINLUKUJA	2007	2006
Liikevaihto, milj. €	516	490
Osuus konsernin liikevaihdosta, %	78	92
Liiketulos, milj. €	52	21
Henkilöstö	2 724	2 659

LIIKEVAIHTO MARKKINA-ALUEITTAIN

Iittala Group

Kodintuotealan johtava designyritys Iittala Group on modernin skandinaavisen muotoilun edelläkävijä. Iittala-brändi on kansainvälisille markkinoille suunnattu premium-brändi ja oma myymäläverkosto toimii kasvun veturina. Kotimarkkinoillaan Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa Iittala Group on alansa markkinajohtaja. Sen vahvat brändit ovat Arabia, Hackman, Iittala, BodaNova, Höganäs Keramik, Rörstrand ja Høyang-Polaris.

AVAINLUKUJA 4 kk Liikevaihto, milj.€ 87 Osuus konsernin liikevaihdosta, % 13 Liiketulos, milj.€ 9 Henkilöstö 1 443

2007

LIIKEVAIHTO MARKKINA-ALUEITTAIN

Inhan Tehtaat

Inhan Tehtaat valmistaa Buster-alumiiniveneitä, saranoita ja takomotuotteita. Buster on alumiiniveneiden markkinajohtaja Pohjoismaissa ja suurin alumiinivenemerkki Euroopassa.

AVAINLUKUJA	2007	2006
Liikevaihto, milj. €	42	37
Osuus konsernin liikevaihdosta, %	6	7
Liiketulos, milj. €	3	4
Henkilöstö	306	301

LIIKEVAIHTO MARKKINA-ALUEITTAIN

Fiskarsin Kiinteistöt

Fiskarsilla on Suomessa noin 15 000 hehtaarin suuruinen maa- ja metsäomaisuus, jonka keskeinen osa on Fiskarsin Ruukki. Maa-alueiden ja kiinteistöjen ylläpidon myötä kehitetään aktiivisesti alueiden tulevaisuutta.

AVAINLUKUJA	2007	2006
Liikevaihto, milj. €	16	10
Osuus konsernin liikevaihdosta, %	2	2
Liiketulos, milj. €	11	8
Henkilöstö	24	27

3

Muutoksen ja kannattavan kasvun vuosi

Vuosi 2007 oli Fiskars-konsernin lähes 360-vuotisessa historiassa merkittävien muutosten ja vahvan kasvun vuosi.

Kaikki liiketoiminta-alueet kehittyivät suotuisasti ja koko yhtiön liikevaihto kasvoi ja kannattavuus parani. Fiskarsin liikevaihto oli 658 milj. euroa ja tulos 110 milj. euroa. Osakekohtainen tulos nousi 34 % ja oli 1,42 euroa.

Vuoden 2007 hyvä tulos muodostui paitsi liiketoiminnan kehittymisestä myös merkittävistä yritysostoista, tuotannon uudelleenjärjestelyistä USA:ssa, Wärtsilän osakkeiden kaupoista ja huomattavasti kohonneista puun kantohinnoista. Kannattavuuden kehittämiseksi tehty työ toi tuloksia viime vuonna ja erityisesti kannattavuus USA:ssa parani.

Yhtiö toteutti myös konsernin rakenteen kannalta kaksi strategisesti merkittävää yritysostoa vuoden 2007 aikana. Toukokuussa ostettiin ranskalainen työkaluja ja puutarhavälineitä valmistava Leborgne. Elokuussa saatiin päätökseen Iittala Groupin osto, joka on merkittävä askel Fiskarsin matkalla aidoksi kodin ja vapaa-ajantuotteiden bränditaloksi.

Iittala Group on kodintuotealan johtava designyritys ja modernin skandinaavisen muotoilun edelläkävijä. Se on alansa markkinajohtaja kotimarkkinoillaan Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa.

"Fiskars on hyvässä vedossa kohtaamaan uudet haasteet vuonna 2008. Meillä on erinomaisia ihmisiä, vahvat brändit ja paljon uusia mielenkiintoisia tuotteita tulossa."

Iittala Groupilla on merkittävä omien konseptimyymälöiden verkosto. Näistä uusin avattiin Lontoossa joulukuussa ja myymälöitä on yhteensä jo 30 eri puolilla Eurooppaa. Iittala Groupin osto vahvistaa Fiskarsin ennestäänkin merkittävää pohjoismaista osaamista kodin, sisustuksen ja vapaa-ajantuotteiden ympärillä ja tekee yhtiöstä kilpailukykyisemmän ja todella merkittävän tekijän näillä markkinoilla.

Leborgnen myötä Fiskarsin puutarhaliiketoiminta vahvistui entisestään. Keski-Euroopassa ja kehittyvillä markkinoilla puutarhaliiketoiminta kasvoi voimakkaasti. USA:n puutarhaliiketoiminnan myynti laski vuonna 2006 tehtyjen yritysmyyntien takia samalla kun kannattavuus parani tuntuvasti.

Askartelun ja muiden vapaa-ajan käsitöiden ympärille USA:ssa muodostuneen liiketoiminnan kannattavuus parani myös merkittävästi.

Vuosi 2007 oli ennätyksellinen ulkoiluun ja retkeilyyn liittyvän liiketoiminnan osalta. Kasvu oli voimakkainta USA:n markkinoilla, joilla Gerberin ja Bruntonin brändit menestyivät hyvin. Euroopassa näkyi selkeästi vuonna 2006 ostetun Silvan kehitys samalla kun uudet markkina-alueet lähtivät kasvuun.

Buster-veneiden myynti kasvoi edellisten vuosien tapaan voimakkaasti. Myös takomotuotteiden osalta kehitys jatkui suotuisana kiristyneestä kilpailusta huolimatta.

Fiskarsin Ruukki sekä koko kiinteistöliiketoiminta kehittyivät vuoden aikana omaan selkeään suuntaansa. Fiskarsin Ruukin määrätietoinen kehitys jatkui; sen merkitys yhtiön arvokkaana synnyinsijana ja maamerkkinä vahvistui. Käsityöläisten, muotoilijoiden ja taiteilijoiden myötä Suomessa yhä kiintoisammaksi matkailukohteeksi noussut Fiskars sai myös merkittävän kansainvälisen tunnustuksen: voiton Royal Destination Award for Sustainable Tourism -kilpailussa. Euroopassa ensimmäistä kertaa jaetun palkinnon avulla halutaan nostaa esiin matkailukohteita, joissa ympäristö- ja yhteiskuntavastuu on otettu huomioon.

Osakkuusyhtiö Wärtsilän kannattava ja voimakas kasvu jatkui edelleen vuoden 2007 aikana. Fiskarsin omistus vuoden vaihteessa oli 32,2 % äänistä ja 16,5 % osakkeista, mikä näkyy vastaavana tulososuutena Fiskarsin tuloksessa.

Fiskars on hyvässä vedossa kohtaamaan uudet haasteet vuonna 2008. Meillä on vahvat brändit, joista monet ovat omien alueidensa johtajia. Taloudellinen asemamme on erittäin vakaa; meillä on erinomaisia ihmisiä ja uusia mielenkiintoisia tuotteita tulossa markkinoille vuonna 2008. Tavoitteenamme on, että kokonaan omistetun liiketoiminnan myynti ja kannattavuus paranevat tänäkin vuonna.

Haluan kiittää kaikkia Fiskarsin asiakkaita, työntekijöitä ja osakkeenomistajia hyvin jatkuneesta yhteistyöstä myös vuoden 2007 aikana.

Kari Kauniskangas Toimitusjohtaja

Hyvä muotoilu toimii ja luo tunnelmaa.

Tietoa sijoittajille

Fiskars Oyj Abp:n varsinainen yhtiökokous pidetään tiistaina 25.3.2008 klo 15.00 Helsingin Messukeskuksessa, Messuaukio 1, Helsinki.

Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka viimeistään maaliskuun 14. päivänä 2008 on merkitty osakkeenomistajaksi Suomen Arvopaperikeskus Oy:n pitämään osakasluetteloon. Osakkaan on ilmoitettava osallistumisestaan yhtiökokoukseen viimeistään maaliskuun 17. päivänä klo 15.00.

Osingonmaksu

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2007 jaetaan osinkoa 0,80 euroa A-osakkeelle ja 0,78 euroa K-osakkeelle. Osingonmaksun täsmäytyspäivä on 28.3.2008 ja maksupäivä 4.4.2008.

Vuosikertomus vuodelta 2007

Vuosikertomus julkaistaan suomen, ruotsin ja englannin kielellä ja se on saatavissa myös Fiskarsin kotisivulla www.fi skars.fi .

Osavuosikatsaukset vuonna 2008

Fiskars julkaisee osavuosikatsauksia vuonna 2008:

tammikuu – maaliskuu 8.5.2008 tammikuu – kesäkuu 6.8.2008

tammikuu – syyskuu 31.10.2008.

Osavuosikatsaukset ja pörssitiedotteet julkaistaan suomen, ruotsin ja englannin kielellä kotisivulla www.fi skars.fi .

Fiskarsin osake on noteerattu Helsingin pörssissä vuodesta 1915. Yhtiön A- ja K-osakkeet noteerataan OMX Pohjoismaisessa Pörssissä Helsingissä Large Cap –listalla. Osakkeiden kaupankäyntitunnukset ovat FISAS (A-osake) ja FISKS (K-osake).

A- JA K-OSAKKEIDEN KURSSIKEHITYS, €

Vastaleikattu ruoho tuoksuu, pensaat on leikattu ja nurmikko haravoitu - puutarha on valmis vastaanottamaan vieraat.

Fiskars vahvistaa asemaansa Euroopan puutarhoissa

Puutarhassa tapahtuu

F iskarsin puutarhatyökalut ovat tunnettuja muotoilustaan ja ergonomiastaan ja ne ovat tasaisesti kasvattaneet markkinaosuuttaan maailmalla. Vuoden 2007 aikana Fiskars on lyönyt itsensä läpi Euroopassa. Oranssi-musta puutarhatyökaluvalikoima on menestynyt erittäin hyvin Isossa-Britanniassa, Ranskassa, Itä-Euroopassa ja Pohjoismaissa. Myös Yhdysvalloissa myynti on kasvanut tasaisesti. Vuoden aikana Fiskars osti ranskalaisen, vuonna 1892 perustetun Leborgnen, joka tuo merkittävän lisän Fiskarsin tuotevalikoimaan ja jakeluverkostoon sekä parantaa Fiskarsin asemaa Ranskassa.

Puutarhanhoito on yksi maailman suosituimmista vapaa-ajan harrastuksista. Harrastajien ikähaitari on laaja, puutarhasta löytyy sopiva työ kaikille perheenjäsenille. Käsillä tehty työ rentouttaa ja palkitsee; puutarhassa näkyy luonnon kiertokulku. Puutarhan ei tarvitse olla oma piha, vaan se voi yhtä hyvin olla kattopuutarha, parveke tai ikkunalauta.

Puutarhat ovat myös osa estetiikan historiaa. Hyviä puutarhasuunnittelijoita etsittiin jo barokin aikana, jolloin muodissa oli ranskalainen puutarha tiukkoine geometrisine leikkauksineen. Puutarhurien työ oli tuolloin raskasta, sillä työkalut olivat painavia ja kömpelöitä.

Tänään työ käy kevyemmin. Fiskarsin puutarhatyökalut on kehitetty ammattilaisten ja harrastajien kokemusten pohjalta tämän päivän erilaisia tarpeita varten. Puutarhuri tarvitsee helposti hallittavia, tarkoituksenmukaisia ja ergonomisesti muotoiltuja työvälineitä, jotka kestävät käyttöä ja antavat enemmän tekemisen iloa puutarhaan.

KASVUSSA

• Kodin sisustus jatkuu puutarhaan. Puutarha on tänään kodin vehreä jatke, jossa oleskellaan aina sään salliessa. It's in to be out -trendi on synnyttänyt ilmiön, jossa ihmiset ilmaisevat itseään puutarhansa kautta. Tämä on johtanut siihen, että hyvän muotoilun tärkeys huomataan myös, kun on kyse puutarhatyökaluista.
• Ekologinen puutarhanhoito kasvattaa myös henkistä pääomaa. Paluu luontoon -trendi keskittyy nyt puutarhanhoidon lisähyötyihin. Rikkaruohojen kitkeminen ilman kemikaaleja kunnioittaa ekosysteemiä, jonka muodostavat eloperäinen maa-aines ja bakteerit ja josta kasvit saavat ravintonsa.

www.fi skars.com

Kauniit ja käytännölliset esineet tekevät arjesta juhlan.

Fiskarsin ja Iittalan tyylikäs ja kattava tuotevalikoima tarjoaa parhaat brändit kotiin ja keittiöön

Yhdessäolo maistuu hyvälle

Vuosi 2007 merkitsi suurta harppausta kodin tuotteiden tarjonnalle. Iittala Groupin osto kasvatti Fiskarsin brändivalikoimaa Iittalan, Arabian, Hackmanin, Rörstrandin, BodaNovan,Höganäs Keramikin ja Høyang-Polarisin tuotemerkeillä; kaikki arvostettuja merkkejä, joita kuluttajat rakastavat. Niiden myötä Fiskars laajeni kattamaan koko kodin designtuotevalikoiman aina ruoan valmistuksesta tarjoiluun ja kodin sisustukseen sekä lahjatavaroihin.

Keittiöt ovat kotien todellisia olohuoneita. Ruoan tuoksu ja lieden lämpö luovat mukavat puitteet yhdessäololle. Juhlat rakentuvat yhä useammin ruoanlaiton ympärille – tehdään illallinen perheen ja ystävien kanssa yhdessä. Nauttiminen ja kokeileminen opastavat uusiin makuihin. Erilaisten ruokaohjelmien ja keittokirjojen jatkuva suosio viestittävät ihmisten kiinnostuksesta omaan hyvinvointiin, ruoka ei ole vain ruumiin ravintoa vaan myös sielun virkistystä.

Kun keittiöihin kokoonnutaan yhä useammin vieraiden kanssa, pitää välineiden ja astioiden olla toimivia, kestäviä ja kauniita. Kun ruuanlaitossa yhdistellään raaka-aineita ja valmistustapoja, niin myös astioilta ja muilta työvälineiltä vaaditaan monikäyttöisyyttä ja persoonallisuutta. Harmonisuus ei ole yhdenmukaisuutta vaan yhteensopivuutta, erilaisia astioita yhdistellen syntyy upeita kokonaisuuksia. Arjesta loihditaan hetkessä juhlaa.

LISTALLA

• Fusion food yhdistelee eri maista saatavia raaka-aineita ja mausteita. Kun käytettävänä on koko maailman maut, on mahdollisuuksiakin rajaton määrä – ruokailijan onneksi.
• Slow food on pikaruokakulttuuria vastustava aate, jonka kulmakiviä on oman maan ruokakulttuurin tukeminen ja hitaan nautinnon korostaminen. Ruokailu on tärkeä osa perheiden ja ystävien yhdessäoloa. Hyvä ruoka vaatii hyvän seuran, ja päinvastoin!
• Fine dining on huippukokkien tapa osoittaa kunnioitusta hienoille raaka-aineille.
• Lähiruoka tulee kotikonnuilta. Mitä lähempänä ruoka on tuotettu, sitä nopeammin ja tuoreempana se päätyy omalle ruokapöydälle. Ruoan alkuperä tunnetaan, vuodenajan sesongit ja alueellinen ruokaperinne nousevat esiin.
• Kokkaaminen on koko perheen harrastus, myös lasten kokkauskurssit ovat suosittuja.
• Mikä on muuten sinun ensimmäinen ruokamuistosi?

Onnistunut juhla on kertomuksen arvoinen – se jää albumien sivuilla pysyväksi muistoksi jälkipolville. Askartele itsellesi oma elämä!

Luomisen ilo on ainutlaatuinen

F iskars on jo lähes 200 vuoden ajan tuottanut työvälineitä kaikille käsityöläisille – pienille ja isoille. Pitkät perinteet ja laadunvalvonta tekevät tuotteista todellisia apulaisia sekä ammattilaisten että harrastajien tarpeisiin.

"Minä itse!" on lapsen ensimmäinen vaatimus – eikä itsetekemisen halu katoa aikuisenakaan, vaikka maailma tarjoaisi kaiken valmiina. Askartelu ja käsitöiden tekeminen rentouttaa ja antaa luovuudelle tilaa.

Fiskarsilla myös ompelu- ja tekstiilityöt kuuluvat askartelun pariin. Uuden nousun on kokenut tilkkutäkkien tekeminen, mikä on osa amerikkalaista kulttuurihistoriaa. 1800-luvun puolivälissä tämä ompelutyö levisi taidekäsityöläisten joukosta tavallisten amerikkalaisten harrastukseksi, jonka toteutuksessa saattoi käyttää vapaasti luovuutta. Tilkkutäkkien ompelemisesta tuli sukupolvia yhdistävä käsityön muoto, jonka mallit ja niksit ovat periytyneet jälkipolville.

Askartelun suosio kasvaa jatkuvasti, eikä se ole ainoastaan lasten huvi ja harrastus. Skräppäys, eli Scrapbooking, on muistojen ja valokuvien tallentamista albumeihin. Oma elämä, muistot ja haaveet näkyvät niin tilkkutäkeissä kuin itse tehdyissä albumeissakin.

Luovuus vaatii myös ponnisteluja, yrityksen ja erehdyksen kautta kasvaa taito persoonalliseen sommitteluun ja itseilmaisuun. Tekeminen kaikkine vaiheineen on intohimoisille tekijöille yhtä tärkeätä kuin itse lopputulos. Itse tehty lahja on aina ainutlaatuinen, henkilökohtainen huomionosoitus. Kaikessa tässä tekemisessä Fiskars haluaa olla mukana tarjoten inspiroivia välineitä ja ideoita.

LEIKKAA JA LIIMAA

• Fiskarsin oranssit sakset viettivät vuonna 2007 40-vuotissyntymäpäiviä.
• Saksien väri patentoitiin vuonna 2003.
• Fiskars Orange® on kuluttajalle merkki laadusta, kestävyydestä, käyttömukavuudesta ja – ennen kaikkea – suomalaisesta kädenjäljestä.
• Käsityöt ja käsillä tekeminen elävät uutta kukoistuskautta.
• USA:ssa vietetään kansallista tilkkutäkkipäivää 16. maaliskuuta.
• Skräppäyksestä on tulossa erityisesti nuorten muotivillitys.
• Fiskarsin omat nettisivut jakavat harrastajille runsaasti ideoita ja linkkejä.

www.fi skars.com www.cloud9design.biz www.gingher.com www.heidigrace.com

Retkeily ja terveet elämäntavat sekä vapaa-ajan vietto ulkoillen ovat tulleet jäädäkseen.

"Sinne vaan on päästävä!"

Luontoon liikkumaan

F iskars on vahvasti mukana ulkoilu- ja vapaaajanliiketoiminnan kasvussa. Vuosi 2007 oli Fiskarsin retkeilyryhmälle ennätyksellinen; kasvu oli voimakkainta USA:ssa, myös Euroopassa päästiin hyviin tuloksiin ja uudet markkinaalueet seuraavat kasvun mukana. Tulevaisuus lupaa hyvää, ihmisten halu huolehtia itsestään kasvaa. Elämästä ja liikunnasta nautitaan yhä enemmän ja pidempään.

Luonnossa liikkuminen tarjoaa jokaiselle jotakin; jollekin se on reipas sauvakävely lähipuistossa, toiselle kahden viikon vaellus Alpeilla tai kiipeilyä Kalliovuorilla. Varusteet auttavat ja tukevat hyvää harrastusta. Luonnossa liikkumisen suosio kasvaa voimakkaasti. Luonnossa liikkuja tietää, kuinka pian olosuhteet saattavat muuttua. Vuosien tuotekehitys ja ammattitaito tulee testattua juuri kovissa olosuhteissa. Lähiluontoonkin on syytä varustautua tarkoituksenmukaisin välinein, se tekee ulkoilusta mukavampaa ja hauskempaa.

Fiskarsin portfoliosta löytyvät retkeilyn huippumerkit Silva, Gerber ja Brunton. Valikoimaan kuuluvat mm. erilaiset monitoimityökalut ja veitset, valaisimet ja kompassit sekä henkilökohtaiset askel- ja sykemittarit. Liikunta ei ole pelkkää rehkimistä, vaan myös elämyksiä; yhdessäoloa, rentoutumista ja luonnosta nauttimista. Aika perheen ja ystävien kanssa ulkoilmassa on todellista laatuaikaa. Ihmiset ovat tulleet tietoisiksi hyötyliikunnan merkityksestä. Jokapäiväisillä pienilläkin liikunnan lisäyksillä saa tuloksia aikaan. Askel- ja sykemittarit kannustavat kuntoilussa ja vahvistavat saavutetut tavoitteet.

UUSILLE POLUILLE

• Pohjois-Amerikan luonnonpuistot tarjoavat runsaasti erilaisia retkeilypalveluita, niissä vieraileekin vuosittain lähes 300 miljoonaa luonnon- ja liikunnanystävää.
• Vaellus on Euroopan alppimaiden kuningasharrastus. Pelkästään Itävallan alppiseuralla (Österreichische Alpenverein) on noin 25 000 km merkittyjä vaelluspolkuja.
• Sauvakävely on 20 % tehokkaampaa kuin kävely ja kaikki lihasryhmät joutuvat töihin, myös selkä!
• Askelmittarit käyttöön! Terveysliikunnan kannalta suositellaan otettavaksi 10 000 askelta päivässä.

www.brunton.com www.gerbergear.com www.silva.se

Luotettavat ja kestävät Busterit luovat parhaat edellytykset luonnon kohtaamiseen merellä.

Bustereita valmistettu jo 80 000 kappaletta

Buster myötätuulessa

Buster-veneitä on tehty 30 vuotta, ja ne ovat säilyttäneet asemansa Pohjoismaiden suosituimpana alumiiniveneenä. Busterien johtotähtenä on käytännöllisyys ja turvallisuus. Veneillä on monta käyttötarkoitusta, muunneltavat veneet reagoivat ihmisten erilaisiin tarpeisiin eri elämänvaiheissa. Alumiinisen perusrakenteen ansiosta Buster on helppohoitoinen, kestävä ja luotettava vene. Veneiden tunnusomaiset piirteet ovat yhä samanlaisia kuin vuonna 1977 valmistetussa ensimmäisessä Busterissa: kestävä merialumiininen rakenne, tylppä keula, jonka kautta veneeseen voi nousta turvallisesti rannalta tai laiturista sekä kellukeaineella täytetyt sivukotelot.

Kesä pohjoisella pallonpuoliskolla on lyhyt ja intensiivinen. Kesällä hakeudutaan luonnon helmaan vapaa-ajan asuntoihin, joita on suurella osalla Skandinavian asukkaista. Huvilat sijaitsevat usein järven tai meren rannalla ja liikkumiseen tarvitaankin venettä. Sillä tehdään retkiä, käydään kyläkaupassa tai kalastetaan tuoreimmat herkut.

Monille veneily ei kuitenkaan ole pelkkä kesän ajanviete, vaan venettä tarvitaan päivittäin, koko jäättömän ajan, yhteysaluksena, kalastukseen tai tavarankuljetukseen. Sitä paitsi yhä useammat jatkavat veneilysesonkia pitkälle kesän yli, jäättömillä merialueilla jopa ympärivuotisesti.

Inhan Tehtaiden tuotekehityspuolella on otettu huomioon käyttäjiltä saatu palaute ja markkinoille on tuotu entistä suurempia ja monipuolisempia avoveneitä. Uusin lanseeraus on Buster XXL, jonka pituus on 6,35 metriä, mutta painoa vain 850 kiloa. Buster XXL on suunniteltu erityisesti yhä suositumpaan päiväretkeilyyn, siinä on laajat, suojaisat avotilat sekä runsaasti säilytystilaa. Buster XXL täyttää monen toiveet uudenlaisesta nopeasta, tilavasta ja monipuolisesta retkiveneestä. Mallistoa täydentävä XXL-veneen sisarmalli Buster XXL AWC (All Weather Cruiser) on nimensä mukaisesti joka sään katettu versio suositusta avoveneestä vaativaan retki-, yhteys- ja kalastusvenekäyttöön.

Bustereiden lisäksi Inhan Tehtailla valmistetaan saranoita ja takomotuotteita, joiden vienti kasvoi sekä Pohjoismaihin että Baltiaan. Myös Venäjän markkinoilta tavoitellaan reipasta kasvua.

AALLOILLA

• Busterin valtteina ovat sen turvallisuus ja monikäyttöisyys sekä kestävät, helppohoitoiset ja huolettomat materiaalit.
• Veneilyn helppous ja turvallisuus on tullut entistä tärkeämmäksi.
• Merialumiinista valmistettujen Buster-veneiden ylivoimaisena etuna ovat keveys, lujuus ja korroosionkestävyys.
• Veneen ominaisuuksien tulee yhä useammin täyttää koko perheen odotukset ja tarpeet.

www.inha.fi www.buster.fi

17

Moderni estetiikka ja vanhat käsityöläisperinteet kohtaavat Fiskarsin elävässä ruukkimiljöössä.

Ympäristö, perinteet, näyttelyt, kestävä kehitys, sosiaalinen vastuu

Fiskarsin Ruukki on myös taiteen ja muotoilun keskus

F iskarsin Ruukki on yhtiön synnyinsija, jossa rautaruukin toiminta alkoi 1649. Ruukki on kestänyt ja elänyt lähes 360 vuotta muuttuen ja kehittyen – sitä voidaan parhain perustein kutsua kestäväksi kehitykseksi. Fiskarsin leima tankoraudassa oli jo 1600-luvulla merkki laadusta. Samaa perinnettä kunnioittavat ja toteuttavat Fiskarsin tuotteet tänään ja samaa ajattelutapaa noudatetaan myös ruukin kehittämisessä. Fiskars säilyttää ruukin elävänä asuin- ja työskentelypaikkana, joka jatkaa omia perinteitään ja kehittyy.

Uusien asukkaiden ja palveluiden myötä myös matkailijat ovat löytäneet ruukin. Ylpeys omasta työstä ja näyttämisen halu synnytti Fiskarsin taide- ja muotoilunäyttelyt, jotka ovat esitelleet alojensa huippuja jo vuodesta 1994 lähtien. Se tuo oman lisänsä alueen elinkeinoihin ja tarjoaa ensimmäisen kesätyöpaikan myös monelle paikalliselle nuorelle. Matkailussa otetaan huomioon kestävän kehityksen periaatteet, tästä tunnustuksena Royal Award for Sustainable Tourism -kilpailun voitto vuonna 2007. Tämä ensimmäistä kertaa jaettu palkinto korostaa matkailukohteiden ympäristö- ja yhteiskuntavastuuta.

Fiskarsin Ruukissa voi kokea monenlaista; tutustua käsityöläisiin ja heidän työskentelyynsä ja tuntea puun pehmeän pinnan, herätellä aistejaan taidenäyttelyssä, nauttia ravintolan antimista ja virkistää luontotuntemustaan puulajipolulla. Tämän näkee ruukissa kävijä, samoista asioista nauttii myös ruukin asukas. FiskarsForum-kokouskeskus tarjoaa puolestaan erinomaiset tilat seminaareille ja kokouksille.

Ruukki syntyi aikoinaan Fiskarsin joen laaksoon. Vaihtelevat maastonmuodot, runsas jalopuukanta yhdessä ihmisen rakentaman ympäristön kanssa kertovat menneestä ajasta ja työn ja asumisen muutoksista. Ruukki ammentaa voimaa perinteistä tulevaisuuteen kasvaen. Vuonna 2007 aloitettiin Ruukin alueen kaavoitusprojekti, jolla taataan sen vastuullinen kasvu ja kehitys myös tulevaisuudessa.

FISKARSIN RUUKKI

• Fiskarsin Ruukin perusti Peter Thorwöste vuonna 1649.
• Ruukissa vierailee vuosittain noin 150 000 kävijää. Matkailu perustuu kestävään kehitykseen, joka ottaa huomioon ruukin ympäristöarvot ja asukkaat.
• Yhtiön maaomaisuus kattaa 15 000 hehtaaria Fiskarsin Ruukissa, sen lähiympäristössä ja Hankoniemellä.
• Ruukista johdetaan myös yhtiön muuta kiinteistöliiketoimintaa sekä metsä- ja maataloutta.

KESÄLLÄ 2007 JÄRJESTETTIIN FISKARSIN KUPARIPAJASSA NÄKÖKULMIA-NÄYTTELY. Ruukissa järjestetään kansainvälisiä näyttelyitä ympäri vuoden. Näyttelyissä on alusta lähtien esitetty korkeatasoista taidetta ja taidekäsityötä ja muotoilua rinnakkain. Uudet teemat haastavat tekijät tarjoamaan kävijöille kauneutta, taitoa ja ajattelemisen aihetta.

Off shore-segmentin osuus Wärtsilä Ship Powerin tilauskertymästä oli 36 % vuonna 2007.

Osakkuusyhtiö Wärtsilä

Osakkuusyhtiö Wärtsilä Oyj Abp on olennainen osa Fiskars-konsernia. Fiskars on Wärtsilän suurin yksittäinen osakkeenomistaja: vuoden 2007 lopussa Fiskarsin omistusosuus Wärtsilässä oli 16,5 % osakkeista ja 32,2 % äänistä.

Wärtsilä on edelläkävijä merenkulun ja energia-alan laitteiden, ratkaisujen sekä palvelujen toimittajana. Wärtsilän ratkaisut tukevat asiakasyritysten liiketoimintaa tuotteen koko elinkaaren ajan. Wärtsilä kehittää teknisiä sovelluksia, joista hyötyvät sekä asiakkaat että ympäristö. Innovatiivisten tuotteiden ja palvelujen avulla Wärtsilän tavoitteena on olla kaikkien asiakkaittensa arvostetuin yhteistyökumppani. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi yli 15 000 ammattilaista työskentelee Wärtsilän 150 toimipisteessä 70 maassa.

Ship Power

Wärtsilä on johtava laivojen voimaratkaisujen – moottoreiden, aggregaattien, alennusvaihteiden, propulsiolaitteistojen, automaatio- ja voimansiirtojärjestelmien sekä tiivisteratkaisujen – toimittaja. Asiakkaita ovat maailmanlaajuisesti ja paikallisesti johtavia yrityksiä, jotka toimivat kauppa-, offshore- ja risteilyalusten ja lauttojen, merivoimien sekä erikoisalusten segmenteissä. Wärtsilällä on vahva markkina-asema kaikilla merenkulun pääsegmenteillä arvostettuna koneistojen ja järjestelmien toimittajana.

Services

Wärtsilä tukee asiakasta toimitetun järjestelmän koko elinkaaren ajan optimoimalla laitteiston hyötysuhdetta ja suorituskykyä. Wärtsilä tarjoaa alan laajimman valikoiman ja alan parhaat palvelut sekä laivoihin että voimaloihin. Asiakkaat hyötyvät asiantuntevasta ja nopeasta, merkkiriippumattomasta palvelusta, jota on saatavana ympäristöystävällisesti ja läheltä.

Power Plants

Wärtsilä on johtava voimalaratkaisujen toimittaja hajautetun energiantuotannon markkinoilla. Ratkaisut kattavat perusvoimantuotannon, sähköverkon vakaaseen toimintaan ja kuormitushuippujen tasaamiseen tarkoitetut voimalat, teollisuuden oman energiantuotannon sekä öljy- ja kaasuteollisuuden tarpeet. Teknologiajohtajuus, vahva ja laaja tuotevalikoima, korkea hyötysuhde ja polttoainejoustavuus sekä valmius tarjota maailmanlaajuisesti täydellisiä avaimet käteen -toimituksia tarjoavat Wärtsilälle ainutlaatuisen aseman voimalamarkkinoilla.

AVAINLUKUJA	2007	2006
Konsernin liikevaihto, milj. €		3 189,6 2 638,8
Liikevoitto, milj. €	261,6	224,3
Tulos/osake, € (laimennettu)	3,71	1,78
Henkiöstö		14 346 12 000

www.wartsila.com

Ruukin läpi virtaava Fiskarsin joki tarjoaa vesivoimaa, luontoelämyksiä sekä kalastus- ja virkistysmahdollisuuksia.

Huomista ajatellen

Fiskars kantaa vastuun ihmisistä ja ympäristöstä

I hmisen toiminta jättää jälkensä ympäristöön ja muokkaa sitä oli sitten kyse teollisesta ja taloudellisesta toiminnasta tai asumiseen ja vapaaaikaan liittyvästä toiminnasta. Fiskars on pitkän, lähes 360-vuotisen historian myötä muokannut ympäristöään ja tuntee vastuunsa siitä edelleen.

Luonnon, ympäristön ja ihmisen huomioon ottaminen on tärkeää Fiskarsille. Raaka-aineita testataan säännöllisesti ja yhteistyökumppaneilta odotetaan ympäristövastuullisuutta. Valmistus- ja tuotantoprosesseja kehitetään päästöjen ja jätteiden vähentämiseksi ja materiaaleja ja energiaa käytetään mahdollisimman tehokkaasti. Tuotekehityksessä yhtenä päätavoitteena on vähentää tuotteiden ympäristö- ja vahinkoriskejä tuotteiden koko elinkaaren ajan. Fiskarsin tuotteet ovat käyttäjiensä arvostamia, kestäviä ja palvelevat pitkään.

Yhtiön tapa hoitaa laajaa maaomaisuuttaan on hyvä esimerkki yhtiön ympäristövastuusta. Fiskarsin maista erilaisiin luonnonsuojeluohjelmiin kuuluu 10 % sekä yhtiön siihen tarkoitukseen luovuttamia että edelleen yhtiön omistuksessa olevia maa-alueita.

Metsien sertifi oinnissa Fiskars on edelläkävijöitä Suomessa. Käytössä ovat FSC- ja PEFC-serti fi -

kaa tit,jotka tähtäävät kestävään metsänhoitoon. FSC-pilottihankkeessa mukana olevasta alueesta osaa hoidetaan puistomaisina retkikohteina ja talousmetsän hoidossa otetaan huomioon luonnon monimuotoisuuden säilyminen. Fiskarsin Laatupuu-saha jatkojalostaa omista metsistä saatua puutavaraa ja on erityisesti huonekalupuusep pien luottotoimittaja.

Fiskars hoitaa ja ylläpitää arvokasta kulttuurimaisemaa. Historiallisesti tärkeitä paikkoja restauroidaan ja säilytetään mielenkiintoisina käyntija opiskelukohteina tuleville sukupolville. Yhtiön omistamilta alueilta löytyy niin kivikautisia asuinja hautapaikkoja kuin erilaisia sotalinjauksia myöhemmältä ajalta.

Energiantuotannossa etsitään jatkuvasti ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja. Inhan Tehtailla otettiin tammikuussa 2007 käyttöön pellettilämmitys, jolla korvataan merkittävä osa kiinteistöjen lämmityksessä tarvittavasta kevyestä polttoöljystä.

Fiskarsin Ruukkiin on suunnitteilla oma vesivoimala, joka ottaa voimansa ruukin läpi virtaavasta Fiskarsin joesta.

TEOT NÄKYVÄT LÄHIYMPÄRISTÖSSÄ

• Rantojen suojelua edistetään yhtiön omilla maankäyttöpäätöksillä. Vapaat rannat tarjoavat virkistys- ja retkeilymahdollisuuksia ja ovat tärkeitä myös maisemallisesti.
• Fiskars tarjoaa metsäalueillaan upeat puitteet monille partiolaisleireille vuosittain.
• Maisemanhoito laiduneläinten avulla pitää maiseman avoimena luonnonmukaisesti ja edistää luonnon monimuotoisuutta.
• Hankoniemellä on vuoden 2007 aikana kunnostettu historiallinen vuonna 1940 rakennettu puolustuslinja, ns. Harparskog-linja.

Hallitus

Kaj-Gustaf Bergh (1955)

Diplomiekonomi, oikeustieteen kandidaatti. Puheenjohtaja, hallituksen jäsen vuodesta 2005. Föreningen Konstsamfundet r.f.:n toimitusjohtaja, Aktia Säästöpankki Oyj:n, Finaref Group Ab:n ja Hufvudstadsbladet Ab:n hallituksen puheenjohtaja sekä Stockmann Oyj Abp:n, Ramirent Oyj:n ja Julius Tallberg Oy Ab:n hallituksen jäsen. Omistaa 5 000 Fiskarsin osaketta.

Alexander Ehrnrooth (1974)

Kauppatieteiden maisteri ja MBA. Varapuheenjohtaja, hallituksen jäsen vuodesta 2000. Virala Oy Ab:n ja Atine Group Oy:n toimitusjohtaja. Tiimari Oyj Abp:n ja Stromsdal Oyj:n hallituksen jäsen. Omistaa 36 977 Fiskarsin osaketta.

Paul Ehrnrooth (1965)

Kauppatieteiden maisteri. Varapuheenjohtaja, hallituksen jäsen vuodesta 2004. Turret Oy Ab:n toimitusjohtaja, Savox Oy Ab:n ja Finance Link Oy:n hallituksen puheenjohtaja sekä Agrofi n Oy Ab:n hallituksen jäsen. Omistaa 30 798 Fiskarsin osaketta.

Ralf Böer (1948)

Oikeustieteen kandidaatti. Hallituksen jäsen vuodesta 2007. Foley & Lardner LLP:n, toimitusjohtaja, hallituksen puheenjohtaja ja osakas. Plexus Corp.:n hallituksen jäsen. Omistaa 5 677 Fiskarsin osaketta.

David Drury (1948)

BBA, taloustieteet. Hallituksen jäsen vuodesta 2007. Poblocki Sign Companyn toimitusjohtaja ja suurin omistaja. Plexus Corp.:n, Northwestern Mutual Life Insurance Companyn, Journal Communications Corp.:n ja Russell Investment Groupin hallituksen jäsen. Ei omista Fiskarsin osakkeita.

Ilona Ervasti-Vaintola (1951)

Varatuomari. Hallituksen jäsen vuodesta 2004. Sampo-konsernin päälakimies, lakiasiainjohtaja ja konsernin johtoryhmän jäsen. OMX Exchanges Oy:n ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ry:n hallituksen jäsen. Omistaa 14 000 Fiskarsin osaketta.

Gustaf Gripenberg (1952)

Tekniikan tohtori, professori, Teknillinen Korkeakoulu. Hallituksen jäsen vuodesta 1986. Omistaa 236 600 Fiskarsin osaketta.

Karl Grotenfelt (1944)

Varatuomari. Hallituksen jäsen vuodesta 2005. Famigro Oy:n hallituksen puheenjohtaja. UPM-Kymmene Oyj:n ja Ahlström Capital Oy:n hallituksen jäsen. Omistaa 11 680 Fiskarsin osaketta.

Clas Thelin (1954)

Diplomi-insinööri. Hallituksen jäsen vuodesta 2007. Securitas Cash Handling Services, Inc. toimitusjohtaja 2004–2006. Zhia Holdings Inc.:n ja Rocky Mountain Metals, Inc.:n toimitusjohtaja. Ei omista Fiskarsin osakkeita.

Ralf R. Böer David Drury Ilona Ervasti-Vaintola

Gustaf Gripenberg Karl Grotenfelt Clas Thelin

Johto

Kari Kauniskangas

Ingmar Lindberg

Leena Kahila-Bergh

Juha Rauhala

Fiskars-konsernin johto

Kari Kauniskangas (1962) toimitusjohtaja kauppatieteiden maisteri yhtiössä vuodesta 2008 omistaa 8 000 Fiskarsin osaketta

Ingmar Lindberg (1945) varatoimitusjohtaja, kiinteistöt diplomiekonomi yhtiössä vuodesta 1985 omistaa 3 544 Fiskarsin osaketta

Leena Kahila-Bergh (1959) viestintäjohtaja kauppatieteiden maisteri yhtiössä vuodesta 1989 omistaa 1 127 Fiskarsin osaketta

Jutta Karlsson (1963) päälakimies oikeustieteen kandidaatti, LL.M. yhtiössä vuodesta 2006

ei omista yhtiön osakkeita

Juha Rauhala (1954) rahoitusjohtaja ekonomi yhtiössä vuodesta 1989 omistaa 13 995 Fiskarsin osaketta

Jutta Karlsson

Francis Kint Jason R. Landmark

Jukka Suonperä

Chad T. Vincent

Tero Vähäkylä

Liiketoiminta-alueiden johto

Francis Kint (1962) johtaja, Garden diplomi-insinööri, MBA yhtiössä vuodesta 2004 omistaa 400 Fiskarsin osaketta

Jason R. Landmark (1967) johtaja, Outdoor Recreation ekonomi yhtiössä vuodesta 2001 ei omista yhtiön osakkeita

Jukka Suonperä (1952) johtaja, Inhan Tehtaat diplomi-insinööri yhtiössä vuodesta 2003 omistaa 1 470 Fiskarsin osaketta

Chad T. Vincent (1961) johtaja, Craft ekonomi, MBA yhtiössä vuodesta 2001 ei omista yhtiön osakkeita

Tero Vähäkylä (1958) johtaja, Homeware kauppatieteiden maisteri yhtiössä vuodesta 2007 ei omista yhtiön osakkeita

Muu johto

Jerome L. Klein (1957) talousjohtaja, USA kauppatieteiden maisteri yhtiössä vuodesta 2002 ei omista yhtiön osakkeita

Elly Piccart (1957) talousjohtaja, EMEA kauppatieteiden maisteri yhtiössä vuodesta 2004 Omistustiedot 31.12.2007 ei omista yhtiön osakkeita

Organisaatio maaliskuusta 2008 alkaen

Fiskars haluaa olla edelläkävijä hyvässä henkilöstöpolitiikassa

Menestystuotteiden takana on taitava henkilöstö

F iskarsin vankat perinteet tunnettuna työnantajana juontavat juurensa aina 1600-luvun puoliväliin, jolloin ruukki perustettiin. Parhaan ja ammattitaitoisimman henkilöstön saaminen ja kehittäminen on aina ollut yrityksen tavoitteena, ja se on johtoajatuksena tänäkin päivänä. Fiskarsin palveluksessa on monella paikkakunnalla ollut saman perheen jäseniä jo useassa sukupolvessa.

Fiskarsin tavoitteena on olla jatkossakin houkutteleva työnantaja. Fiskarsin henkilöstön kehittämisohjelmissa kiinnitetään huomiota työntekijöiden koulutukseen ja osaamiseen. Uuden oppiminen on kannustavaa ja henkilöstön sitoutuminen on tärkeää yrityksen kehityksen kannalta. Vahva muotoiluperintö antaa vakaan pohjan, joka innostaa myös kehittämiseen ja uudistumiseen. Motivoitunut henkilöstö yltää huippusuorituksiin.

Tulevaisuuden perustaa rakennetaan Fiskarsissa jatkuvasti. Tulevia ammattilaisia etsitään jo nyt. Teknologian asettamat vaatimukset ja työtehtävien muuttuminen tekevät tämän päivän rekrytointiprosesseista monimuotoisempia ja koulutettuja työntekijöitä tarvitaan yhä enemmän.

Fiskars-konsernin palveluksessa oli vuoden 2007 lopussa 4 500 henkilöä.

HENKILÖSTÖ ALUEITTAIN

Muotoilu ja brändinhallinta

Tuotteiden takana on vahva muotoilu ja brändinhallinta. Päämääränä on tarjota houkuttelevia tuotteita, jotka pääsevät pysyväksi osaksi kuluttajien elämää.

Osaamisen ja laadun perinne

Ylivertainen ulkonäkö, tuntu ja toimivuus nostavat tuotteet omaan luokkaansa. Moni arjen askare muuttuu miellyttäväksi ja helpoksi kun se tehdään oikeilla tuotteilla.

Uudet, vanhat, rakkaat, palkitut, ilahduttavat, innostavat, käytetyt, muistetut,

perityt, halutut, lahjaksi annetut... Kaikki elämän tuotteet, lähellä ihmistä.

Tilinpäätös 2007

• 34 Hallituksen toimintakertomus
• 42 Konsernitilinpäätös, IFRS
• 42 Konsernin tuloslaskelma
• 43 Konsernin tase
• 44 Konsernin rahavirtalaskelma
• 45 Konsernin oman pääoman muutokset
• 46 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot, IFRS
• 46 Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet
• 51 Segmentti-informaatio
• 53 Uudelleenjärjestelykustannukset
• 53 Liiketoiminta- ja yrityshankinnat
• 56 Liiketoimintojen myynnit
• 56 Tuloslaskelman erittelyt
• 59 Laskennalliset verot ja efektiivinen verokanta
• 60 Eläkevelvoitteet
• 63 Taseen varat, erittely
• 69 Taseen oma ja vieras pääoma, erittely
• 73 Pääoman hallinta
• 74 Rahoituksen liitetiedot
• 77 Rahoitusriskien hallinta
• 78 Lähipiiritapahtumat
• 78 Muut liitetiedot
• 81 Riskit ja riskienhallinta
• 82 Viisivuotiskatsaus
• 83 Tietoja Fiskarsin osakkeista
• 84 Muita osake- ja osakastietoja
• 87 Emoyhtiön tilinpäätös, FAS
• 87 Emoyhtiön tuloslaskelma
• 88 Emoyhtiön tase
• 90 Emoyhtiön rahavirtalaskelma
• 91 Emoyhtiön oman pääoman muutokset
• 92 Emoyhtiön tilinpäätöksen laadintaperiaatteet
• 93 Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot, FAS
• 100 Pörssitiedotteet ja -ilmoitukset 2007
• 101 Hallituksen esitys yhtiökokoukselle emoyhtiön voittovarojen käytöstä
• 101 Tilintarkastuskertomus
• 102 Hallinto (Corporate Governance)

Tässä vuosikertomuksessa esitetty konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti. Fiskars myi vuoden 2006 aikana Power Sentry -liiketoimintansa. Toiminta on luokiteltu myydyksi ja lopetetuksi toiminnoksi. Vuoden 2005, mutta ei aiempien vuosien, tuloslaskelman luvut on oikaistu vertailukelpoisiksi.

Graafeissa ja taulukoissa vuosien 2004–2007 tiedot on esitetty IFRS:n mukaisesti ja niitä edeltävien vuosien tiedot suomalaisen tilinpäätöskäytännön mukaisesti. Kaikki vuosikertomuksen luvut on pyöristetty, joten yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa saattaa poiketa esitetystä summaluvusta.

Hallituksen toimintakertomus

Konsernin liikevaihto kasvoi 23 % ja oli 658,1 milj. euroa (534,9). Fiskars-konsernin rakenne muuttui merkittävästi yrityskauppojen myötä. Iittala Group Oy Ab on liitetty Fiskarsiin 31.8. ja Leborgne S.A.S. 1.5. Iittala muodostaa konsernissa oman liiketoimintasegmenttinsä ja Leborgne kuuluu osana Fiskars Brands -segmenttiin. Ostetut liiketoiminnat kasvattivat liikevaihtoa 97,8 milj. euroa.

Konsernin kannattavuus parani merkittävästi. Liiketulos kokonaan omistetusta liiketoiminnasta oli 66,3 milj. euroa (27,2) eli 10,1 % liikevaihdosta (5,1).

Wärtsilän A-osakkeita ostettiin ja sama määrä Bosakkeita myytiin ja siitä realisoitui 23,7 milj. euron (0) myyntivoitto. Tulos per osake oli 1,42 euroa (1,06). Jatkuvan toiminnan tulos per osake oli 1,42 euroa (0,86).

Liiketoimintaa kuvaavia tunnuslukuja pidemmältä ajalta on liitetiedoissa viisivuotiskatsauksessa ja Tietoja Fiskarsin osakkeista -taulukossa.

Liiketoiminnat Fiskars Brands

Fiskars Brandsin liikevaihto kasvoi 5,3 % ja oli 515,7 milj. euroa (489,9). Toiminnan kannattavuus parani merkittävästi, liiketulos oli 52,2 milj. euroa (21,1). Liiketulos nousi 10,1 prosenttiin liikevaihdosta edellisvuoden 6,5 prosentista. Edellisvuoden liiketulos sisälsi kertaluontoisia tuotannon uudelleenjärjestelykustannuksia 10,6 milj. euroa. Myynti Euroopassa oli 256,1 milj. euroa (214,3) ja Yhdysvalloissa 216,5 milj. euroa (233,5). Euroopan osuus myynnistä oli 49,7 % (43,7) ja Yhdysvaltojen osuus 42,0 % (47,7).

Yritysostot kasvattivat liikevaihtoa. Elokuussa vuonna 2006 hankittu Silva-konserni kasvatti myyntiä vuositasolla24,8 milj. euroa ja kuluvan vuoden toukokuussa ostetun ranskalaisen, puutarhatyökaluja valmistavan ja myyvän Leborgne S.A.S.:n hankinta kasvatti liikevaihtoa 10,5 milj. eurolla. Gerberin tuotteiden myynti Yhdysvaltain retkeilytuotemarkkinoilla kasvoi edelleen. Retkeilytuotevalikoima on laajentunut erityisesti suurissa myymäläketjuissa ja alkuvuonna solmittiin Yhdysvalloissa merkittävä toimitussopimus viranomais- ja sotilaskäyttöön menevistä tuotteista. Dollarin kurssin heikentyminen pienensi liikevaihtoa ja muuttumattomilla kursseilla laskettuna myynti olisi kasvanut 9,7 %. Puutarhaliiketoiminnan tuotevalikoiman järkeistäminen Yhdysvalloissa pienensi liikevaihtoa edellisvuodesta 16,9 milj. eurolla, mutta samalla kannattavuus parani.

Kysyntä oli tilikauden aikana vakaata Fiskars Brandsin päämarkkina-alueilla Pohjois-Amerikassa ja Pohjoisja Keski-Euroopassa, vaikka hintakilpailu jatkuikin kireänä Yhdysvaltain markkinoilla. Vuoden 2006 lopulla Yhdysvalloissa tehty kertaluontoinen puutarhatyökaluihin liittynyt markkinointipanostus osoittautui onnistuneeksi. Suuret myymäläketjut tekevät tuotevalikoimia koskevat ostopäätöksensä pääsääntöisesti vuodeksi kerrallaan ja suuretkin vuosittaiset muutokset ovat mahdollisia. Uusia markkinoita on avattu Itä-Euroopassa ja vienti tälle alueelle on kasvanut. Kiinaan perustettiin Fiskars Brands Inc:in sivuliike ja siellä ensimmäiset Fiskarsin retkeilytuotteita myyvät shop-in-shop-osastot avattiin korkeatasoisiin liikkeisiin.

Vuonna 2005 aloitettu ja tilikauden alussa loppuun saatettu oman tuotannon järkeistäminen ja hankintojen osuuden lisääminen sekä retkeilytuotteiden myynnin kasvu tilikauden aikana paransivat selkeästi yhtiön kannattavuutta erityisesti Yhdysvalloissa. Leborgnen liiketoiminnan integrointi Keski-Euroopan puutarhatyö-

LIIKETULOS milj. € JA LIIKETULOSPROSENTTI

Liiketulos, milj. € Liiketulosprosentti kaluliiketoimintaan on edennyt suunnitelmien mukaisesti ja vahvistaa Fiskarsin osuutta näillä markkinoilla Keski-Euroopassa.

Tuotekehityskustannukset olivat 5,8 milj. euroa (5,5) eli 1,1 % liikevaihdosta (1,1). Tuotekehityskustannuksia aktivoitiin 0,4 milj. euroa. Uusien tuotteiden osuus liikevaihdosta kasvoi edelleen.

Tilikauden investoinnit olivat 26,6 milj. euroa (37,5). Yrityshankintojen osuus oli 13,2 milj. euroa (25,6). Puolassa aloitettiin tuotantolaitoksen laajennusinvestointi, tehtaassa tullaan valmistamaan puutarhatyökaluja lähinnä Keski-Euroopan markkinoille. Suomessa Billnäsintehtaalla investoitiin sekä tuotannon kehittämiseen että laajentamiseen. Merkittävin osa investoinneista kohdistui uusien tuotteiden työkaluihin. Myös tuotteiden elinkaaren hallinnointia tukeviin tietojärjestelmiin investoitiin.

Fiskars Brands työllisti tilikauden lopussa 2 724 henkilöä (2 659). Henkilömäärää lisäsivät Leborgne S.A.S.:n hankinta 125 henkilöllä ja Gerber-retkeilytuotelinjan kapasiteetin kasvattaminen 42 henkilöllä. Henkilöstön väheneminen muissa liiketoiminnoissa Yhdysvalloissa jatkui.

Iittala Group

Iittala Groupin hankinta saatettiin loppuun 31.8. ja Iittala Group Oy Ab tytäryhtiöineen (Iittala Group) on yhdistelty Fiskars-konserniin siitä alkaen. Iittala Group on kodintuotealan johtava designyritys ja modernin skandinaavisen muotoilun edelläkävijä. Iittala Groupin kotimarkkinat ovat Suomi, Ruotsi ja Norja ja yrityksen vahvat tuotemerkit näillä markkinoilla ovat Iittala, Arabia, Hackman, BodaNova, Höganäs Keramik, Rörstrand ja Høyang-Polaris. Iittala Groupiin kuului hankintahetkellä suomalaisen emoyhtiön lisäksi tytäryhtiöt Ruotsissa,Norjassa, Tanskassa, Hollannissa, Yhdysvalloissa, Saksassa ja Virossa. Kokonaishankintameno oli 230,1 milj. euroa siirtynyt korollinen velka mukaan lukien. Hankintamenosta kohdistettiin tuotemerkeille 98,1 milj. euroa, asiakassuhteisiin liittyviin omaisuuseriin 17,0 milj. euroa ja vaihto-omaisuuteen 3,9 milj. euroa. Liikearvoksi jäi 72,5 milj. euroa. Vaihto-omaisuuteen kohdistettu osuus on kirjattu kustannuksiin tilikauden aikana ja asiakassuhteisiin liittyvistä omaisuuseristä on kirjattu poistoja 0,4 milj. euroa.

Iittalan yhdistelty liikevaihto oli 87,3 milj. euroa ja liiketulos 8,8 milj. euroa. Liiketulos ennen kauppahinnan

kohdistuksesta aiheutuvia kustannuskirjauksia oli 13,1 milj. euroa. Liiketoiminnan kehitys tilikauden aikana on vastannut kaupan perusteena olleita suunnitelmia. Iittala Groupin liikevaihto koko vuonna 2007 oli 200,3 milj. euroa. Sekä myynnin että liiketuloksen kertyminen painottuvat selkeästi loppuvuoteen.

Iittala myy tuotteitaan sekä vähittäiskaupalle että suoraan kuluttajille omien Iittala-myymälöidensä ja tehtaanmyymälöidensä kautta. Tukkumyynnin osuus liikevaihdosta on vuositasolla 73 % ja vähittäismyynnin osuus 27 %. Syksyn aikana avattiin neljä uutta Iittala-myymälää. Iittalalla oli tilikauden lopussa yhteensä 30 myymälää seitsemässä eri maassa. Näiden lisäksi Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa oli yhteensä 38 tehtaanmyymälää.

Iittala Groupilla oli tuotantoa Suomessa Helsingissä, Nuutajärvellä, Iittalassa, Sorsakoskella ja Vähäkyrössä sekä Ruotsissa Höganäsissä ja Norjassa Mossissa. Iittala on jatkanut tuotannon ja hankintojensa kehittämistä ja hankintatoiminnan osuutta kasvatettiin. Osana tätä prosessia Norjan Mossin tehtaan sulkeminen saatiin päätökseen vuoden lopussa.

Iittalan ja Fiskarsiin jo aiemmin kuuluneen taloustavara-liiketoiminnan välisiä synergiahyötyjä odotetaan saatavan sekä Skandinavian markkinoilla että hankintatoiminnoista.

Iittalan loppuvuoden investoinnit olivat 2,1 milj. euroa ja ne kohdistuivat pääasiallisesti tuotannon kehittämiseen ja uusien liikkeiden perustamiseen.

Tuotekehityskustannukset olivat 0,8 milj. euroa eli 0,9 % liikevaihdosta. Loppuvuodesta esitellyn Taika-sarjan myynti ylitti odotukset.

Iittala työllisti tilikauden lopussa 1 443 henkilöä. Loppuvuoden korkeamman kysynnän vuoksi myös henkilömäärä lisääntyi hiukan viimeisellä neljänneksellä.

Inhan Tehtaat

Inhan Tehtaiden liikevaihto kasvoi 13,1 % ja oli 42,1 milj. euroa (37,2). Liiketulos oli 3,3 milj. euroa (3,7). Veneiden myynti kasvoi voimakkaasti erityisesti Suomessa ja Venäjällä. Uusi Buster X on noussut suosituimpien venemallien joukkoon. Tuotantokapasiteetti oli kokonaan käytössä tilikauden ajan. Uusien mallien toimituksien aloitus viivästyi suunnitellusta aikataulusta vuoden 2008 puolelle. Kasvumahdollisuuksien hyödyntämisen varmistamiseksi panostettiin tuotannon ja sen rakenteen kehittämisstrategiaan.

Vuoden aikana kehitettiin ja esiteltiin markkinoille uusi Buster XXL ja katettu Buster XXL AWC (All Weather Cruiser), joka on Inhalle uusi aluevaltaus venemarkkinoilla. Tuotekehityskustannukset olivat 0,8 milj. euroa (0,6) eli 2,0 % (1,6 %) liikevaihdosta ja ne aiheutuivat enimmäkseen uusien venemallien kehittämisestä. Aktivoidut tuotekehityskustannukset olivat 0,7 milj. euroa (0,3).

Inhan tehtaiden muiden tuotteiden – saranoiden ja takeiden – myynti oli edellisvuoden tasolla. Saranoiden kannattavuus heikkeni kilpailutilanteen johdosta ja kysynnän laantuessa vuoden lopulla.

Investoinnit olivat 3,6 milj. euroa (1,2). Suurimmat investoinnit tehtiin uusien venemallien tuotantokalustoon ja yhtiön tuotannonohjausjärjestelmä uusittiin.

Inhan tehtaiden henkilöstö tilikauden lopussa oli 306 (301). Saranatoiminnan henkilöstöä on vähennetty vuoden loppupuolella.

Kiinteistöliiketoiminta

Kiinteistöliiketoimintaan kuuluu kiinteistöjen sisäisen ja ulkoisen vuokrauksen lisäksi yhtiön metsäomaisuuden hallinnointi. Puuvarannon arvon muutos sisällytetään liikevaihtoon. Puun kantohinnat nousivat loka-marraskuulle saakka ja laskivat joulukuussa. Kasvavan metsän arvo nousi tilikaudella 9,8 milj. euroa (4,8). Kiinteistötoiminnan liikevaihto, josta arvonnousu muodosti suurimman osan, oli 15,6 milj. euroa (10,3). Liikevoitto oli 11,3 milj. euroa (7,6). Investoinnit olivat 1,8 milj. euroa (1,9). Henkilöstön määrä oli tilikauden lopussa 24 (27).

Osakkuusyhtiö Wärtsilä Oyj Abp

Osakkuusyhtiön tulososuus oli 43,3 milj. euroa (58,6). Vuoden 2006 tulososuuteen sisältyi Wärtsilän kertaluontoisia tuottoja, joiden vaikutus Fiskarsin tulososuuteen oli 28,6 milj. euroa.

Fiskarsin omistusosuus Wärtsilässä oli tilikauden lopussa 16,48 % (16,55) ja osuus äänistä 32,17 % (30,44). 607.757 A-osaketta ostettiin ja sama määrä B-osakkeita myytiin ja näin Fiskarsin osuus äänimäärästä kasvoi. Kaupoista realisoitui konsernissa 23,7 milj. euroa myyntivoittoa. A-osakkeiden hankintameno oli yhteensä 28,9 milj. euroa.

Osakkuusyhtiöosuuden tasearvo oli 278,3 milj. euroa (239,1), johon sisältyi liikearvoa 61,2 milj. euroa (37,7). Fiskars sai osinkotuottoja Wärtsilältä tilikauden aikana 27,7 milj. euroa (47,5). Joulukuussa pääosa Wärtsilän osakkeista myytiin Fiskarsin kokonaan omistamalle tytäryhtiölle Avlis AB:lle.

Fiskarsin omistamien osakkeiden markkina-arvo oli katsauskauden lopussa 833,2 milj. euroa.

Konsernin liikevaihto

Konsernin liikevaihto oli 658,1 milj. euroa (534,9), jossa kasvua oli 23 % edellisvuoteen verrattuna. Euroopan osuus myynnistä oli 59,6 % (47,7), kasvuun vaikuttivat sekä valuuttakurssien muutokset että yrityshankinnat, jotka lisäsivät liikevaihtoa nimenomaan Euroopassa. Yhdysvalloissa liikevaihdosta syntyi 33,6 % (44,0). Dollarin keskikurssin muutos edellisvuodesta pienensi liikevaihtoa 4,8 %.

Konsernin tulos

Konsernin liiketulos omasta toiminnasta oli 66,3 milj. euroa (27,2). Edellisen tilikauden tulos sisälsi kertaluontoisia kustannuksia 10,6 milj. euroa. Kannattavuus liiketulostasolla parani 10,1 prosenttiin (7,1). Fiskars Brands -segmentin Yhdysvalloissa 2006–2007 tehdyt tuotannonuudelleenjärjestelyt paransivat täysipainoisesti tilikauden kannattavuutta ja uuden Iittala -segmentin neljännelle neljännekselle painottuva liiketulos nosti myös suhteellista kannattavuutta. Osuus osakkuusyhtiö Wärtsilän tuloksesta oli 43,3 milj. euroa (58,6). Liiketulos, joka sisältää Wärtsilän tulososuuden, oli 109,5 milj. euroa (85,8).

Nettorahoituskulut olivat 10,7 milj. euroa (9,1). Korkokulut kasvoivat, kun Iittala-kauppa rahoitettiin kokonaan vieraalla pääomalla.

Tilikauden tulos ennen veroja parani ja oli 122,5 milj. euroa (76,7). Tulos sisältää Wärtsilän osakkeiden realisointitulosta 23,7 milj. euroa (0).

Tilikauden verot olivat 12,1 milj. euroa (9,8). Koska tulokseen sisältyi sekä Wärtsilän osakkeiden realisointitulos että osakkuusyhtiön tulososuus, veroaste oli suhteellisen alhainen.

Vähemmistöosuus tuloksesta oli 0,3 milj. euroa (0,0). Tilikauden emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tulos oli 110,0 milj. euroa (82,0). Edellisen tilikauden tulos sisälsi lopetettujen toimintojen tulosta 15,2 milj. euroa. Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tulos / osake oli 1,42 euroa (1,06).

Tase, rahoitus ja rahavirta

Tilikauden aikana tehdyt yritysostot muuttivat taseen rakennetta merkittävästi. Konsernin nettokäyttöpääoma oli 156,2 milj. euroa (104,0). Pitkäaikaisen omaisuuden määrä oli 713,4 milj. euroa (460,0). Tästä aineettoman omaisuuden määrä oli 134,0 milj. euroa (19,2) ja liikearvon määrä 99,8 milj. euroa (22,4).

Kassavaroja oli tilikauden lopussa 34,5 milj. euroa (44,9), jonka lisäksi konsernilla oli 425 milj. euroa käyttämättömiä sitovia pitkäaikaisia valmiusluottolimiittejä. Konsernin maksuvalmius oli hyvä.

NETTOVELKAANTUMISASTE, %

Koska Iittalan ja Leborgnen hankinnat, yhteensä 243,2 milj. euroa, rahoitettiin kokonaan vieraalla pääomalla korolliset nettovelat nousivat 319,0 milj. euroon (101,9). Emoyhtiön vuonna 2004 liikkeeseen laskema 45,1 milj. euron pääomalaina sisältyy korolliseen vieraaseen pääomaan.

Oman pääoman määrä tilikauden lopussa oli 478,3 milj. euroa (421,8). Sidotun pääoman tuotto nousi ja oli 19,1 % (18,1). Konsernin omavaraisuusaste oli 46 % (60) ja nettovelkaantumisaste 67 % (24). Rahoitusasema on edelleen hyvällä tasolla.

Liiketoiminnan rahavirta oli 82,0 milj. euroa (99,0). Investointeihin käytetty rahavirta oli 183,4 milj. euroa (10,1) ja siitä liiketoimintahankintojen osuus oli 169,2 milj. euroa (26,0).

Henkilöstö

Konsernissa työskenteli kauden lopussa oli 4 515 henkilöä (3 003). Henkilömäärän lisäys 1 512 henkilöllä johtuu Iittalan (1 443) ja Leborgnen (125) hankinnoista. Samalla henkilökunnan maantieteellinen jakauma muuttui ja konserni työllistää nyt Suomessa 1 853 henkilöä (779).

Tilikauden palkat ja palkkiot olivat 140,3 milj. euroa (121,3).

Pidemmät aikasarjat on raportoitu viisivuotiskatsauksessa.

Konsernin johto

Toimitusjohtajana ja konsernijohtajana toimi DI Heikki Allonen 31.12.2007 asti. Fiskarsin hallitus nimitti 13.8.2007 KTM Kari Kauniskankaan vuoden 2008 alusta Fiskars Oyj Abp:n toimitusjohtajaksi ja konsernijohtajaksi.

Corporate Governance

Fiskars soveltaa Helsingin Pörssin, Keskuskauppakamarin ja Elinkeinoelämän Keskusliiton vahvistamaa suositusta pörssiyhtiöiden hallinnointi- ja ohjausjärjestelmistä (Corporate Governance), joka astui voimaan 1.7.2004.

TULOS/OSAKE, OSINKO/OSAKE, €

Fiskars noudattaa myös Rahoitustarkastuksen ja Helsingin Pörssin 1.1.2006 voimaan astunutta uutta sisäpiiriohjetta. Yhtiöllä on lisäksi omat sisäpiiriohjeensa, jotka astuivat voimaan 1.7.2006.

Riskit ja liiketoiminnan epävarmuustekijät

Fiskarsin merkittävimmät liiketoiminnalliset riskit liittyvät toimitusketjun hallintaan, vähittäiskaupan mahdollisiin rakennemuutoksiin eri markkinoilla, raaka-aineiden ja energian hintakehitykseen sekä kysynnän kehityksen ennakointiin. Varsinkin toimitusketjun hallintaa ja alihankintasuhteiden hoitamista kehitetään, kun kansainvälisiä hankintoja strategian mukaisesti lisätään. Toimittajien ja toimitusketjun ongelmiin on varauduttu toistaiseksi myös varastointia lisäämällä. Jakelukanavien mahdollisen rakennemuutoksen arvioidaan olevan riski ja liiketoiminnalta vaaditaankin aiempaa suurempaa joustavuutta ja ennakointikykyä. Raaka-aineiden hintakehitys vaikuttaa suoraan oman tuotannon kustannustasoon ja epäsuorasti hankintakustannuksiin. Energian hintakehitys vaikuttaa sekä oman tuotannon kustannuksiin että logistiikkakustannuksiin ja epäsuorasti myös hankintakustannuksiin. Konserni ei ole käyttänyt raaka-ainejohdannaisia, mutta kriittisten raaka-aineiden toimituksista pyritään tekemään pitkiä toimitussopimuksia.

Konsernin tuotantotoiminta on laadultaan ja luonteeltaan enimmäkseen sellaista, johon ei liity merkittäviä ympäristöriskejä. Ympäristömääräysten muuttuminen sekä tuotantokapasiteetin määrän tai rakenteen muuttaminen joillakin vanhemmilla tuotantolaitoksilla voi aiheuttaa lisäkustannuksia. Yhtiö on sitoutunut noudattamaan ympäristönsuojelua koskevia määräyksiä ja säädöksiä sekä pyrkii kehittämään tuotantoaan ja toimintatapojaan siten, että ympäristön kuormitus pienenee.

Osakkuusyhtiö Wärtsilän tuloskehityksellä on merkittävä vaikutus Fiskarsin tuloskehitykseen ja sen osingonjakokyky vaikuttaa Fiskarsin rahavirtaan.

Fiskarsin hallitus käsittelee säännöllisesti rahoitusriskien hallinnan periaatteet ja likvidejä varoja sijoitetaan yhtiön sijoituspolitiikan mukaisesti vain alhaisen riskin kohteisiin. Myyntisaamiset ovat jakautuneet maantieteellisesti ja asiakkaittain suhteellisen laajalle ja suurimmilla asiakkailla on yleisesti korkea luottoluokitus. Kauden aikana ei ole toteutunut merkittäviä luottotappioita.

Lisääntyvään tuontiin alhaisten tuotantokustannusten maista liittyy välillisesti myös riski tavaran toimittajien paikallisten valuuttojen muutoksista. Merkittävin näistä valuutoista on Kiinan renminbi. Fiskars on suojannut osan merkittävimmistä valuuttamääräisistä tytäryhtiöiden nettovaroista ja 1.1.2007 alkaen soveltanut niihin IAS 39 -standardin mukaista suojauslaskentaa. Omassa pääomassa raportoitiin nettosijoitusten suojauksista syntynyt kurssivoitto 2,5 milj. euroa.

Ympäristö

Yhtiö ei seuraa erikseen ympäristökustannuksia, koska ne liittyvät tiiviisti normaaliin toimintaan ja sen kehittämiseen. Tilikauden aikana ei ole tehty merkittäviä ympäristöinvestointeja, mutta tuotantoa kehitettäessä ja korvaus- tai laajennusinvestointeja tehtäessä otetaan aina huomioon olemassa olevat ympäristöluvat ja niiden odotettavissa olevat muutokset.

Iittalan tuotanto on energia-intensiivisempää kuin Fiskarsin muu tuotanto. Iittalan kaikilla tehtailla on myös tilikauden aikana saatettu päätökseen ympäristövastuukartoitukset. Kartoitusten perusteella ei ollut tarvetta kirjata kustannusvarauksia tai vastuita. Kaikilla tuotantolaitoksilla on voimassa olevat ympäristöluvat ja tuotanto on järjestetty niiden edellyttämällä tavalla.

Osakkeet

Yhtiön A-sarjan osakkeilla on yksi ääni ja K-sarjan osakkeilla 20 ääntä.

Yhtiöjärjestyksen mukaan A-osakkeelle on maksettava vähintään kaksi (2) prosenttiyksikköä suurempi osinko kuin K-osakkeelle. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa. Molempien osakesarjojen osakkeiden kirjanpidollinen vasta-arvo on 1,00 euroa.

Fiskarsin osakepääoma 31.12.2007 oli 77 510 200 euroa. Osakepääoma koostui 54 944 492 A-osakkeesta ja 22 565 708 K-osakkeesta. Osakepääoma ja osakkeiden määrät eivät muuttuneet tilikauden aikana.

A-sarjan osakkeiden osuus äänimäärästä oli 54 944 492 ääntä, 10,9 % ja K-osakkeiden osuus äänimäärästä oli 451 314 160 eli 89,1 %. Kaikkien osakkeiden tuoma yhteenlaskettu äänimäärä tilikauden lopussa oli 506 258 652 ääntä.

Omien osakkeiden osto ja luovutus

Yhtiön hallituksella oli varsinaiseen yhtiökokoukseen 21.3.2007 asti valtuutus hankkia ja myydä yhtiön osakkeita siten, että osakkeiden yhteenlaskettu nimellisarvo ja niiden tuottama äänimäärä on enintään kymmenen prosenttia (10 %) yhtiön osakepääomasta ja kaikkien osakkeiden äänimäärästä. Yhtiökokouksessa 21.3. valtuutus uudistettiin muuttamattomana. Hallitus ei ole tilikauden aikana käyttänyt valtuutustaan.

Yhtiön hallussa oli 31.12.2007 yhteensä 127 512 A-osaketta ja 420 K-osaketta. Omistus ei ole muuttunut tilikauden aikana ja osakemäärä vastaa 0,2 % yhtiön koko osakemäärästä ja 0,03 % äänimäärästä.

Omien osakkeiden hankintameno 0,9 milj. euroa pienentää konsernin omaa pääomaa.

Osakekurssit

Fiskarsin osake noteerataan OMX Pohjoismainen Pörssi Helsingin pohjoismaisella listalla ja se siirrettiin large cap -listalle 1.7.2007. Fiskarsin A-osakkeen kurssi oli joulukuun lopussa 13,30 euroa (12,29) ja K-osakkeen 14,45 euroa (12,11). Yhtiön osakekannan markkina-arvo oli tilikauden lopussa 1 055 milj. euroa.

Muutokset omistuksessa

4.9.2007 Fiskars Oyj Abp:n saaman tiedon mukaan Virala Oy Ab:n osuus Fiskars Oyj Abp:n äänimäärästä oli ylittänyt 1/5 ja osuus osakepääomasta oli edelleen yli 1/10. Osuus osakepääomasta oli tällöin 11,1 % ja äänimäärästä 20,2 %. 4.9.2007 Fiskars Oyj Abp:n saaman tiedon mukaan Keskinäisen työeläkevakuutusyhtiö Varman osuus Fiskars Oyj Abp:n äänimäärästä oli vähentynyt alle 1/20. Osuus osakepääomasta oli tällöin 4,3 % ja äänimäärästä 2,7 %.

Varsinainen yhtiökokous 2007

Fiskars Oyj Abp:n 21.3.2007 pidetty varsinainen yhtiökokous päätti, että osinkoa maksetaan A-osakkeille 0,60 euroa/osake, yhteensä 32 890 188 euroa ja Kosakkeille 0,58 euroa/osake, yhteensä 13 087 867 euroa eli kaiken kaikkiaan 45 978 055 euroa.

Hallituksen jäsenten lukumääräksi päätettiin yhdeksän. Hallituksen jäseniksi valittiin Kaj-Gustaf Bergh, Alexander Ehrnrooth, Paul Ehrnrooth, Ralf Böer, David Drury, Ilona Ervasti-Vaintola, Gustaf Gripenberg, Karl Grotenfelt ja Clas Thelin. Hallituksen jäsenten toimikausi päättyy vuoden 2008 varsinaiseen yhtiökokoukseen.

Tilintarkastajaksi valittiin KPMG Oy Ab.

Yhtiökokous valtuutti hallituksen hankkimaan muussa kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa yhtiön omia osakkeita enintään 5 366 937 kpl A-osaketta ja enintään 2 256 150 kpl K-osaketta, enintään hankintahetkellä Fiskars Oyj Abp:n osakkeesta julkisessa kaupankäynnissä maksettavalla korkeimmalla hinnalla. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka.

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään omien osakkeiden luovuttamisesta muutoin kuin siinä suhteessa, jossa osakkeenomistajilla on etuoikeus hankkia yhtiön omia osakkeita, enintään 5 494 449 A-osaketta ja enintään 2 256 570 K-osaketta. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka.

Hallituksen järjestäytyminen

Järjestäytymiskokouksessaan hallitus valitsi puheenjohtajaksi Kaj-Gustaf Berghin ja varapuheenjohtajiksi Alexander Ehrnroothin ja Paul Ehrnroothin. Hallitus päätti perustaa tarkastusvaliokunnan, palkitsemisvaliokunnan ja nimitysvaliokunnan.

Hallitus valitsi tarkastusvaliokunnan puheenjohtajaksi Gustaf Gripenbergin ja jäseniksi David Druryn, Ilona Ervasti-Vaintolan, Alexander Ehrnroothin ja Paul Ehrnroothin.

Palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajaksi hallitus valitsi Kaj-Gustaf Berghin ja jäseniksi Ralf Böerin, Karl Grotenfeltin ja Clas Thelinin.

Nimitysvaliokunnan puheenjohtajaksi hallitus valitsi Kaj-Gustaf Berghin ja jäseniksi Alexander Ehrnroothin ja Paul Ehrnroothin.

Hallituksen esitys yhtiökokoukselle emoyhtiön voittovarojen käytöstä

Tilikauden 2007 päättyessä emoyhtiön jakokelpoinen oma pääoma on 894,8 milj. euroa (287,9 milj. euroa).

Vuodelta 2007 hallitus ehdottaa jaettavaksi osinkoa A-osakkeille 0,80 euroa / osake ja K-osakkeille 0,78 euroa / osake. Helmikuun 13. päivänä 2008 osinkoon oikeuttavia osakkeita on 54 832 377 A-osaketta ja 22 565 288 K-osaketta, yhteensä 77 397 665 kpl. Osinkoa jaettaisiin siten kaikkiaan: A-osakkeille

EURON ARVO DOLLAREINA, \$

EURON KURSSI MUISSA VALUUTOISSA
	2007	2006	2007	2006
		Tuloslaskelma		Tase
USD	1,457	1,256	1,472	1,317
GBP	0,721	0,682	0,733	0,672
DKK	7,460	7,459	7,458	7,456
SEK	9,432	9,254	9,442	9,040
NOK	8,012	8,047	7,958	8,238
CAD	1,462	1,424	1,445	1,528

yhteensä43 865 901,60 euroa ja K-osakkeille yhteensä 17 600 924,64 euroa eli koko osingonjako yhteensä 61 466 826,24 euroa.

Tämän jälkeen käyttämättömiksi voittovaroiksi emoyhtiöön jää 833 320 107,69 euroa.

Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen käsityksen mukaan yhtiön maksukykyä.

Näkymät

Markkinoiden yleisnäkymät vuodelle 2008 ovat epävarmat. Etenkin Yhdysvaltain markkinoiden uskotaan heikkenevän vuoteen 2007 verrattuna. Euroopassa taloudelliset näkymät ovat varovaiset.

Fiskars-konsernin liikevaihdon odotetaan kasvavan vuonna 2008 suurelta osin syksyllä 2007 päätökseen saatetun Iittala-oston johdosta.

Kokonaan omistettujen toimintojen kannattavuuden positiivisen kehityksen odotetaan jatkuvan, mutta tuloksen ei seuraavista syistä odoteta olevan samalla tasolla kuin vuonna 2007: Vuoden 2007 tulokseen sisältyi 23,7 milj. euron kertaluontoinen myyntivoitto, kun Wärtsilän Aosakkeita ostettiin ja sama määrä B-osakkeita myytiin. Tämän lisäksi puun kantohinnan nousu synnytti kiinteistöliiketoiminnalle 9,8 milj. euron tuoton.

Iittalan ja Leborgnen hankinta kasvattaa myös rahoituskuluja tällä tilikaudella.

Osakkuusyhtiö Wärtsilällä on suuri vaikutus konsernin tulokseen ja rahavirtaan.

Helsinki, 13. helmikuuta 2008

Fiskars Oyj Abp Hallitus

Tunnuslukujen laskentasäännöt Tunnusluvut vuosilta 2003–2007 ovat sivulla 82 ja 83.

Liiketulos ennen poistoja ja osakkuusyhtiöosuutta =		Liiketulos + poistot + arvonalennukset - osakkuusyhtiön tulososuus
Sijoitetun pääoman tuotto-% (ROI)	=	Tilikauden tulos + verot + korko- ja muut rahoituskulut Taseen loppusumma - korottomat velat (kauden alun ja lopun keskiarvo)	x 100
Oman pääoman tuotto-% (ROE)	=	Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma (kauden alun ja lopun keskiarvo)	x 100
Omavaraisuusaste, %	=	Oma pääoma + vähemmistöosuus Taseen loppusumma - saadut ennakot	x 100
Nettovelkaantumisaste, %	=	Korollinen vieras pääoma - rahat, pankkisaamiset, rahoitusarvopap. Oma pääoma + vähemmistöosuus	x 100
Tulos/osake (EPS)	=	Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos Ulkona olevien osakkeiden keskimääräinen osakeantioikaistu lkm
Tulos/osake (EPS) jatkuvat toiminnot =		Emoyhtiön omistajille kuuluva kauden tulos jatkuvasta toiminnasta Ulkona olevien osakkeiden keskimääräinen osakeantioikaistu lkm
Nimellisosinko / osake =		Yhtiökokouksen päätösten mukainen osakesarjakohtainen osinko osakeantioikaistuna
Oma pääoma/osake =		Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma Ulkona olevien osakkeiden osakeantioikaistu lkm 31.12.
Osakeantioikaistu keskikurssi	=	Osakkeen euromääräinen kokonaisvaihto Tilikaudella vaihdettujen osakkeiden osakeantioikaistu lkm
Osakekannan markkina-arvo =		Osakkeiden määrä x osakkeen päätöskurssi 31.12.
Hinta/voitto-suhde (P/E) =		Osakeantioikaistu tilikauden viimeinen kaupantekokurssi Tulos/osake
Osinko/tulos, % =		Tilikaudelta jaettu osinko Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos	x 100
Osinko/osake =		Tilikaudelta jaettu osakesarjakohtainen osinko Sarjan ulkona olevien osakkeiden lukumäärä 31.12.
Efektiivinen osinkotuotto, % =		Osinko/osake Osakeantioikaistu tilikauden viimeinen kaupantekokurssi	x 100

Liiketoiminta-alueet

Liikevaihto liiketoiminta-alueittain	2007		2006		2005		muutos
	M€	%	M€	%	M€	%	07/06 %
Fiskars Brands	516	78,4	490	91,6	472	92,6	5
Iittala	87	13,3
Inhan Tehtaat	42	6,4	37	7,0	32	6,4	13
Kiinteistöliiketoiminta	16	2,4	10	1,9	9	1,7	52
Sisäinen liiketoiminta	-3		-2		-3
Konserni yhteensä	658	100,0	535	100,0	510	100,0	23

Liiketulos				muutos
	M€	M€	M€	07/06 M€
Fiskars Brands	52,2	21,1	-5,6	31,1
Iittala	8,8			8,8
Inhan Tehtaat	3,3	3,7	3,5	-0,4
Kiinteistöliiketoiminta	11,3	7,6	2,0	3,8
Osakkuusyhtiö Wärtsilä	43,3	58,6	28,6	-15,3
Eliminoinnit	-9,4	-5,2	-5,8
Konserni yhteensä	109,5	85,8	22,7	23,8

Liikevaihto markkina-alueittain muutos

Suomi 105 16,0 43 8,1 44 8,6 143 Muu Eurooppa 285 43,4 208 38,9 176 34,5 37 USA 221 33,6 235 44,0 253 49,7 -6 Muut 46 7,0 48 9,0 37 7,2 -4 Konserni yhteensä 658 100,0 535 100,0 510 100,0 23

		Suomi 16,0 %
		Muu Eurooppa 43,4 %
		USA 33,6 %
		Muut 7,0 %

Henkilöstö alueittain							muutos
		%		%		%	07/06 %
Suomi	1 853	41,0	779	25,9	843	26,2	138
Muu Eurooppa	1 513	33,5	975	32,5	832	25,8	55
USA	939	20,8	1 025	34,1	1 394	43,3	-8
Muut maat	210	4,7	224	7,5	151	4,7	-6
Konserni yhteensä	4 515	100,0	3 003	100,0	3 220	100,0	50

Henkilöstö liiketoiminnoittain 31.12.2007 31.12.2006 31.12.2005 muutos

Vienti Suomesta 79 11,9 59 11,0 55 10,9 33

Fiskars Brands 2 724 60,3 2 659 88,5 2 906 90,2 2

Inhan Tehtaat 306 6,8 301 10,0 271 8,4 2 Kiinteistöliiketoiminta 24 0,5 27 0,9 26 0,8 -11 Konsernijohto 18 0,4 16 0,5 17 0,5 13 Konserni yhteensä 4 515 100,0 3 003 100,0 3 220 100,0 50

% % % 07/06 %

M€ % M€ % M€ % 07/06 %

Vuoden 2005 henkilöstö jatkuvan toiminnan osalta.

Iittala 1 443 32,0

Konsernin tuloslaskelma

		2007 M€		2006 M€
Liikevaihto		658,1	100,0 %	534,9	100,0 %
Hankinnan ja valmistuksen kulut		-437,8		-376,8
Bruttokate		220,3	33,5 %	158,1	29,6 %
Liiketoiminnan muut tuotot	(6.1)	5,8		1,3
Myynnin ja markkinoinnin kulut		-99,4		-71,9
Hallinnon kulut		-48,8		-45,3
Tutkimus- ja kehittämismenot		-7,4		-6,1
Liiketoiminnan muut kulut	(6.3)	-4,2		-9,0
Osuus osakkuusyhtiön tuloksesta	(9.6)	43,3		58,6
Liiketulos		109,5	16,6 %	85,8	16,0 %
Wärtsilän osakkeiden realisointitulos		23,7
Rahoitustuotot (6.10)		3,0		1,8
Rahoituskulut (6.10)		-13,7		-10,9
Tulos ennen veroja		122,5	18,6 %	76,7	14,3 %
Tuloverot (6.11)		-12,1		-9,8
Kauden tulos jatkuvasta toiminnasta		110,4	16,8 %	66,9	12,5 %
Lopetettujen toimintojen tulos (6.12)				15,2
Tilikauden tulos		110,4	16,8 %	82,0	15,3 %
Jakautuminen:
Emoyhtiön osakkeenomistajat		110,0		82,0
Vähemmistö		-0,3		0,0
		110,4		82,0
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tulos/osake, euro		1,42		1,06
jatkuvat toiminnot		1,42		0,86
lopetetut toiminnot				0,20

Tulos/osake on laimentamaton. Yhtiöllä ei ole avoimia optio-ohjelmia eikä muita rahoitusinstrumentteja, joilla voisi olla laimennusvaikutusta.

Konsernin tase

		31.12.2007 M€		31.12.2006 M€
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineettomat hyödykkeet	(9.1)	134,0		19,2
Liikearvo	(9.2)	99,8		22,4
Aineelliset hyödykkeet	(9.3)	121,7		98,7
Biologiset varat	(9.4)	44,9		35,0
Sijoituskiinteistöt	(9.5)	8,4		8,7
Osuudet osakkuusyhtiöissä	(9.6)	278,3		239,1
Osakkeet, käypään arvoon tulosvaikutteisesti	(9.7)	3,0		5,0
Muut sijoitukset	(9.8)	2,3		1,5
Verosaamiset	(7)	0,3		5,5
Laskennalliset verosaamiset	(7)	20,6		24,9
Pitkäaikaiset varat yhteensä		713,4	68 %	460,0	65 %
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	(9.9)	173,7		114,6
Myyntisaamiset	(9.10)	115,2		82,7
Muut saamiset	(9.11)	10,4		5,0
Rahavarat	(9.12)	34,5		44,9
Lyhytaikaiset varat yhteensä		333,8	32 %	247,2
Varat yhteensä		1 047,1	100 %	707,2	100 %
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma		477,8		421,7
Vähemmistöosuus Oma pääoma yhteensä		0,5 478,3	46 %	0,0 421,8	60 %
Pitkäaikaiset velat
Korolliset velat	(10.2)	124,6		120,7
Korottomat velat	(10.3)	4,7		2,6
Laskennalliset verovelat	(7)	51,7		20,8
Eläkevelvoitteet	(8)	9,4		12,8
Varaukset	(10.4)	6,2		4,2
Pitkäaikaiset velat yhteensä		196,7	19 %	161,1	23 %
Lyhytaikaiset velat
Korolliset velat	(10.5)	228,9		26,1
Ostovelat ja muut korottomat velat	(10.6)	139,4		92,6
Verovelat	(10.7)	3,8		5,7
Lyhytaikaiset velat yhteensä		372,1	36 %	124,4	18 %
Oma pääoma ja velat yhteensä		1 047,1	100 %	707,2	100 %

Konsernin rahavirtalaskelma

	2007 M€	2006 M€
Liiketoiminnan rahavirta
Tulos ennen veroja	122,5	76,7
Oikaisut
Poistot	23,2	28,6
Pitkäaikaisten varojen myyntivoitot	-26,1	0,0
Osuus osakkuusyhtiötuloksesta	-43,3	-58,6
Rahoitustuotot	-3,0	-0,8
Rahoituskulut	13,7	9,9
Biologisten varojen muutos	-10,0	-5,0
Tulorahoitus ennen käyttöpääoman muutosta	77,0	50,8
Käyttöpääoman muutos
Korottomien saamisten muutos	-9,7	-5,4
Vaihto-omaisuuden muutos	-1,5	7,6
Korottomien velkojen muutos	11,4	7,6
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja	77,2	60,6
Osinkotuotot, osakkuusyhtiö	27,7	47,5
Osinkotuotot, muut	0,1	3,6
Maksetut rahoituskulut (netto)	-11,8	-7,4
Maksetut verot	-11,2	-5,1
Liiketoiminnan rahavirta A	82,0	99,0
Investointien rahavirta
Liiketoim. ja tytäryht. hankinnat	-169,2	-26,0
Inv. osakkuusyhtiöosakk. netto	-0,1	0,0
Inv. käyttöomaisuushyödykkeisiin	-20,5	-19,3
Käyttöomaisuushyödykkeiden myyntitulot	2,4	5,4
Muiden sijoitusten luovutustulot	4,1	2,2
Investoinnit muihin sijoituksiin	0,0	-5,3
Lopetetut toiminnot	0,0	33,0
Investointien rahavirta B	-183,4	-10,1
Rahoitustoimintojen rahavirta
Pitkäaikaisten lainojen nostot	0,6	15,0
Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset	-0,1	-4,6
Lyhytaikaisten lainojen muutos	137,6	-21,4
Rahoitusleasingmaksut	-1,8	-2,8
Muiden rahoituserien rahavirta	0,9	0,1
Maksetut osingot	-46,0	-57,1
Rahoitustoimintojen rahavirta C	91,3	-70,8
Likvidien varojen muutos (A+B+C)	-10,2	18,2
Likvidit varat kauden alussa	44,9	21,7
Kurssimuutosten vaikutus	-0,3	5,0
Likvidit varat kauden lopussa	34,5	44,9

Konsernin oman pääoman muutokset

	Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma:
M€	Osake pääoma	Omat osakkeet	Käyvän arvon rahasto	Muunto erot	Kertyneet voittovarat	Vähemmis töosuus	Yhteensä
31.12.2005	77,5	-0,9	24,7	1,2	300,3	0,0	402,7
Muuntoeron muutos				-2,0			-2,0
Käyvän arvon rahaston muutos, osakkuusyhtiö			-3,1				-3,1
Osakkuusyhtiön muut muutokset				-0,7	-0,1		-0,8
Suoraan omaan pääomaan kirjatut tuotot			-3,1	-2,7	-0,1	0,0	-5,9
Katsauskauden tulos					82,0	0,0	82,0
Kauden kokonaistuotot ja -kulut			-3,1	-2,7	81,9	0,0	76,2
Maksetut osingot					-57,1		-57,1
31.12.2006	77,5	-0,9	21,6	-1,5	325,0	0,0	421,8
Muuntoeron muutos				-10,4		0,0	-10,4
Muutokset osakkuusyhtiössä			-0,2				-0,2
Ulkomaisten yksiköiden nettosijoitusten suojaus verovaikutuksen jälkeen			2,5				2,5
Muut muutokset						0,1	0,1
Suoraan omaan pääomaan kirjatut tuotot			2,4	-10,4	0,0	0,1	-7,9
Katsauskauden tulos					110,0	0,3	110,4
Kauden kokonaistuotot ja -kulut			2,4	-10,4	110,0	0,5	102,5
Maksetut osingot					-46,0		-46,0
31.12.2007	77,5	-0,9	23,9	-11,8	389,1	0,5	478,3

Käyvän arvon rahasto sisältää Fiskarsin omistusosuuden mukaisen osuuden osakkuusyhtiö Wärtsilän käyvän arvon rahastosta ja sen muutoksesta.

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot, IFRS

Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet , IFRS 1. seen ja muihin perusteltavissa oleviin olettamuksiin, joiden usko-

Liiketoiminnan kuvaus

Fiskars Oyj Abp on pörssinoteerattu suomalainen yhtiö, jonka kotipaikka on Pohja. Fiskars-konserniin kuuluu kuluttaja- ja designtuotteita valmistavat ja markkinoivat, kansainvälisesti toimiva Fiskars Brands ja lähinnä Pohjois-Euroopan alueella toimiva Iittala, alumiiniveneitä valmistava ja markkinoiva Inhan Tehtaat, kiinteistöliiketoiminta ja strateginen osakkuusyhtiöomistus Wärtsilä Oyj Abp:ssa.

Laadintaperiaatteet

Fiskars konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2007 voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC -tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset.

Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta myytävissä olevia sijoituksia, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ja -velkoja ja johdannaissopimuksia, biologisia varoja ja liiketoiminnan yhdistämisen yhteydessä hankittuja varoja, velkoja ja hankintahetken ehdollisia velkoja, jotka on arvostettu käypään arvoon. Tilinpäätös esitetään miljoonina euroina yhdellä desimaalilla.

Fiskars on ottanut käyttöön seuraavat muutetut ja uudet IFRSstandardit 1.1.2007 alkaen

• IFRS 7 Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot. Muutos vaikuttaa konsernin liitetietojen esittämiseen.
• IAS 1 -standardin muutos IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen Tilinpäätöksessä esitettävät pääomatiedot. Muutos vaikuttaa konsernin liitetietojen esittämiseen.
• IFRIC 9 Kytkettyjen johdannaisten uudelleenarviointi. Tulkinnalla ei ole vaikutusta konsernin tilinpäätökseen, sillä mikään konserniyritys ei ole muuttanut tulkinnan tarkoittamien sopimusten ehtoja.
• IFRIC 10 Interim Financial Reporting and Impairment. IFRIC 10 kieltää osavuosikatsauksissa liikearvosta, osakesijoituksista ja hankintamenoon kirjattavista rahoitusvaroista tehdyn arvonalentumistappion palauttamisen myöhempänä tilinpäätöspäivänä. Tulkinnalla ei ole vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

Arvioiden käyttö

Laatiessaan tilinpäätöstä kansainvälisen tilinpäätöskäytännön mukaisesti, yhtiön johto joutuu tekemään arvioita ja olettamuksia, jotka vaikuttavat tilinpäätöserien arvostukseen ja jaksotukseen. Nämä arviot ja olettamukset perustuvat historialliseen kokemuktaan olevan järkeviä tilinpäätöshetkellä vallitsevissa olosuhteissa ja jotka muodostavat perustan tilinpäätökseen sisältyvien erien arvioinneissa. Toteutuvat luvut voivat poiketa tehdyistä arvioista. Arviot liittyvät lähinnä epäkurantin vaihto-omaisuuden määrään, uudelleenjärjestelysuunnitelmiin, omaisuuden arvostukseen, eläkevastuiden määrittämiseen sekä laskennallisten verosaamisten hyödyntämiseen tulevaisuudessa syntyvää verotettavaa tuloa vastaan. Arvioita käytetään myös arvioitaessa hankittujen yritysten eri tase-erien ja erityisesti aineettomien omaisuuserien hankintahetken käypiä arvoja. Vaihto-omaisuuden arvostuksessa käytetään arvioita tulevista myyntikustannuksista ja myyntihinnoista. Eläkevastuiden määrittämisessä käytetään arvioita mm. tulevista elinikäodotteista, korkotasoista ja henkilökunnan vaihtuvuudesta. Verosaatavien hyödyntämismahdollisuuksia arvioidaan sekä toteutuneiden tulosten että arvioituihin odotettuihin tulokertymiin perustuen. Markkinoiden kehitys ja yleisen taloudellisen tilanteen kehitys saattavat vaikuttaa arvioiden pohjana oleviin muuttujiin ja toteutumat saattavat poiketa merkittävästi arvioista.

Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet

Konsernitilinpäätös sisältää kaikki Fiskars Oyj Abp:n konsernin emoyhtiönä suoraan tai välillisesti omistamat tytäryhtiöt (yli 50 % äänimäärästä) tai yhtiöt, joissa sillä muutoin on määräysvalta. Hankitut tai perustetut tytäryhtiöt sisältyvät konsernitilinpäätökseen hankinta- tai perustamishetkestä omistusajan päättymispäivään. Tytäryhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen hankintamenomenetelmää käyttäen. Hankintahetken yksilöitävissä olevat varat, velat ja vastuut arvostetaan hankintahetken käypään arvoonsa, hankintahinnan ja hankintahetken nettovarallisuuden välinen erotus on liikearvoa. IFRS-käytännön mukaan liikearvoa ei poisteta vaan siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä ja mahdollinen arvonalentuminen arvioidaan joko vuosittaisin arvonalennustestauksin tai useammin, mikäli on syytä epäillä arvon alentuneen. Arvonalentumistappiot kirjataan tuloslaskelmaan.

Sijoitukset osakkuusyhtiöihin (äänivalta 20 %–50 % ja joissa Fiskarsilla on huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa) otetaan mukaan konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmän mukaisesti. Fiskarsin omistus Wärtsilässä on huomioitu IFRS 1 -standardin salliman helpotuksen mukaisesti siirtymispäivän IFRS:n mukaisten osakkuusyhtiön tasearvojen mukaisesti. Fiskarsin merkittävin osakkuusyhtiö on Wärtsilä Oyj Abp. Fiskars on myynyt tilikauden 2007 aikana Wärtsilän B-osakkeita ja ostanut saman määrän äänivaltaisia A-osakkeita, jolloin Fiskarsin äänivalta on kasvanut Wärtsilässä 1,7 prosentilla 32,2 prosenttiin. Fiskars käsittelee osakkeiden myynnin ja oston käyvän arvon mukaisesti, koska transaktiolla on kaupallista merkitystä.

Konsernin sisäiset liiketapahtumat, voitonjako, saamiset ja velat sekä sisäisten tapahtumien realisoitumattomat katteet eliminoidaan konsernitilinpäätöksen yhdistelyssä. Vähemmistöosuus on erotettu tilikauden tuloksesta. Konsernin taseessa vähemmistöosuus esitetään omana eränä omassa pääomassa.

Yritysten yhteenliittymissä hankittujen hyödykkeiden käyvän arvon määrittäminen

Aineettomien hyödykkeiden käyvän arvon määritys perustuu arvioihin hyödykkeisiin liittyvistä tulevista rahavirroista. Aineellisten hyödykkeiden osalta on tehty vertailuja vastaavien hyödykkeiden markkinahintoihin ja arvioitu hankittujen hyödykkeiden iästä, kulumisesta ja muista vastaavista tekijöistä aiheutuva arvon vähentyminen.

Ulkomaiset tytäryhtiöt

Konsernitilinpäätöksessä ulkomaisten tytäryhtiöiden tuloslaskelmat on muunnettu euroiksi tilikauden keskikurssiin ja taseet tilinpäätöspäivän kurssiin. Muuntoerot kirjataan konsernin omaan pääomaan. Kurssiero, joka johtuu tuloslaskelmaerien muuntamisesta keskikurssin mukaan ja tase-erien muuntamisesta tilinpäätöspäivän kurssiin kirjataan omaan pääomaan omana eränä.

Ulkomaan rahan määräiset erät

Ulkomaan valuutan määräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin. Tilinpäätöshetkellä taseen monetaariset varat ja velat arvostetaan tilinpäätöspäivän valuuttakursseilla. Muuntamisesta syntyneet kurssierot kirjataan tuloslaskelmaan. Rahoitussaamisiin ja -velkoihin liittyvät kurssierot esitetään tuloslaskelmassa rahoituserissä.

Liikevaihto ja tuloutusperiaatteet

Liikevaihtoa laskettaessa myyntituotoista on vähennetty välilliset verot, myönnetyt alennukset ja kurssierot. Myynti tuloutetaan, kun kaikki omistukseen liittyvät oleelliset riskit ja hyödyt ovat siirtyneet ostajalle eli kun tuote on toimitusehtojen mukaisesti toimitettu asiakkaalle. Konsernilla ei ole sellaisia pitkäaikaisia toimituksia, joita tuloutettaisiin valmistusasteeseen perustuen.

Puuston nettokasvusta ja käyvän arvon muutoksista aiheutuvat biologisten varojen arvonmuutokset kirjataan liikevaihtoon. Metsän myynnistä saatava kassavirta pienentää biologisten varojen tasearvoa ja puuston nettokasvua.

Tutkimus- ja kehitysmenot

Tutkimus- ja kehitysmenot kirjataan sen tilikauden kuluksi, jolloin ne syntyvät lukuun ottamatta tuotekehityshankkeita, jotka aktivoidaan, kun niiden voidaan luotettavasti odottaa tuottavan konsernille taloudellista hyötyä tulevaisuudessa ja myös muut IAS 38:n mukaiset kriteerit, kuten tuotteen tekniset ja taloudelliset toteuttamiskriteerit, täyttyvät. Aktivoidut tuotekehitysmenot, jotka sisältävät lähinnä välittömiä henkilöstökustannuksia ja ulkopuolisia palveluksia, kirjataan taseeseen aineettomiin oikeuksiin.

Liikevoitto

IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardi ei määrittele liikevoiton käsitettä. Konsernin raportoinnissa osakkuusyhtiö Wärtsilä muodostaa yhden Fiskarsin raportoitavista segmenteistä. Siksi osakkuusyhtiön tulososuus sisällytetään liikevoittoon muiden liiketoimintojen tapaan.

Eläkevelvoitteet

Konserniyhtiöillä on eri puolilla maailmaa useita eläkejärjestelyjä, jotka perustuvat paikallisiin olosuhteisiin ja käytäntöihin. Nämä luokitellaan joko maksu- tai etuuspohjaisiksi järjestelyiksi. Pääosa konserniyhtiöiden eläkejärjestelyistä on luokiteltu maksupohjaisiksi ja niiden maksut kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi sillä tilikaudella tuloslaskelmassa, jonka aikana maksuvelvollisuus on syntynyt.

Etuuspohjaisten järjestelyjen kustannukset lasketaan ja kirjataan järjestelyn ehtojen mukaisesti, aktuaarilaskelmiin perustuen. Eläkevastuut perustuvat ennustettujen eläkemaksujen nykyarvoon vähennettynä eläkejärjestelyyn kuuluvien varojen tilinpäätöspäivän käyvällä arvolla. Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan täysimääräisinä tulokseen ja taseeseen. Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen laskennan suorittavat hyväksytyt aktuaarit. Muutokset aktuaaristen arvojen oletuksissa voivat vaikuttaa eläkevastuuseen ja eläkekuluihin.

Aineellinen käyttöomaisuus

Käyttöomaisuus arvostetaan taseessa alkuperäiseen hankintamenoon kertyneillä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja mahdollisilla arvonalennuksilla vähennettynä. Hankittujen tytäryhtiöiden käyttöomaisuus arvostetaan hankintahetken käypään arvoonsa.

Kuluvasta käyttöomaisuudesta tehdään suunnitelman mukaiset tasapoistot, jotka perustuvat arvioituun taloudelliseen käyttöikään. Käyttöiät tarkistetaan vuosittain.

Ohjeelliset käyttöomaisuuden pitoajat ovat:

Rakennukset	20–40 vuotta
Koneet ja kalusto	3–10 vuotta
Maa-alueista ei tehdä poistoja.

Vuokrasopimukset

Vuokrasopimukset, joissa kaikki oleelliset vuokrakohteen omistukseen liittyvät riskit ja hyödyt siirtyvät konsernille, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimuksilla hankitut omaisuuserät kirjataan aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon kertyneillä suunnitelman mukaisilla poistoilla vähennettynä ja sopimukseen liittyvä velka kirjataan korollisiin velkoihin. Leasingvuokrien maksut jaetaan rahoitusmenoon ja velan vähennykseen.

Muiden vuokrasopimusten perusteella maksetut vuokrat käsitellään tuloslaskelmassa vuokrakuluina sinä vuonna, jonka aikana maksuvelvollisuus on syntynyt.

Sijoituskiinteistöt

Kiinteistöt, joita ei käytetä konsernin omassa toiminnassa tai joita konserni pitää hallussaan hankkiakseen vuokratuottoja tai omaisuuden arvonnousua, luokitellaan sijoituskiinteistöiksi. Kiinteistöt sisältyvät taseeseen kertyneillä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja arvonalennuksilla vähennettyyn hankintamenoonsa. Sijoituskiinteistöihin kuuluvista rakennuksista tehdään suunnitelman mukaiset poistot ohjeellisesti 20–40 vuoden kuluessa. Fiskarsin Ruukin alue on todettu ainutkertaiseksi eikä sille näin ollen ole löydettävissä vertailukelpoista markkinahintaa.

Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet

Yrityksen tai liiketoiminnan hankintamenon ja sen hankintapäivän nettovarallisuuden käyvän arvon välinen erotus on liikearvoa. Liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille ja yksikön kerrytettävissä olevaa rahamäärää verrataan vuosittain tai useammin, jos on viitteitä arvonalentumisesta, sen kirjanpitoarvoon mahdollisen arvonalentumisen määrittelemiseksi. Laskelmissa käytetään arvioita tulevaisuuden markkinakehityksestä ja muutokset näissä oletuksissa voivat olennaisesti vaikuttaa laskelmien lopputulemiin. Osakkuusyhtiöiden osalta liikearvo sisältyy osakkuusyritysosuuden arvoon.

Muut aineettomat hyödykkeet koostuvat mm. patenteista, aktivoiduista tuotekehityshankkeista, ohjelmistoista ja liiketoimintahankintojen yhteydessä omistukseen tulleista muista pitkävaikutteisista aineettomista omaisuuseristä kuten tavaramerkeistä ja asiakassuhteista. Aineettomat hyödykkeet arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon kertyneillä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja mahdollisilla arvonalennuksilla vähennettynä. Yrityshankintojen yhteydessä hankitut aineettomat hyödykkeet arvostetaan hankintahetkellä käypään arvoon. Aineettomat hyödykkeet poistetaan tasapoistoina niiden tunnetun tai arvioidun taloudellisen pitoajan kuluessa pääasiallisesti seuraavin poistoajoin:

Kehitysmenot	3–6 vuotta
ATK-ohjelmistot	3–6 vuotta
Asiakassuhteet	5–15 vuotta
Muut	3–10 vuotta

Aineettomista hyödykkeistä, kuten liiketoimintahankintojen yhteydessä hankituista tavaramerkeistä, joille ei ole määriteltävissä pitoaikaa, ei tehdä poistoja, vaan niiden arvo testataan vähintään vuosittain arvonalentumistestein.

Biologiset varat

Fiskarsin biologiset varat koostuvat Suomessa olevasta puuvarannosta. Omaisuus on arvostettu käypään arvoonsa arvioiduilla myyntikustannuksilla vähennettynä. Arvostus perustuu tilinpäätöshetkellä vallinneeseen kuuden edeltävän kuukauden keskimääräiseen kantohintatasoon, metsänhoitosuunnitelmiin sisältyviin lajikohtaisiin määrä- ja laatutietoihin ja toteutuneisiin myyntikustannuksiin. Kasvun ja hakkuiden sekä hintojen ja kustannusten aiheuttamat muutokset puuston käyvässä arvossa sisältyvät tuloslaskelman liikevoittoon.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus esitetään taseessa hankintamenoon tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon. Tuotteiden hankintamenoon sisällytetään välittömien hankinta- ja valmistuskustannusten lisäksi osuus valmistuksen yleiskustannuksista. Arvostuksessa noudatetaan FIFO-periaatetta.

Rahoitusinstrumentit

Rahoitusvarat on luokiteltu standardin mukaisesti seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, eräpäivään asti pidettävät sijoitukset, laina- ja muut saamiset ja myytävissä olevat rahoitusvarat. Rahoitusvarat luokitellaan hankinnan yhteydessä hankinnan tarkoituksen perusteella. Transaktiomenot sisällytetään rahoitusvarojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon silloin, kun kyseessä on erä, jota ei arvosteta käypään arvoon tuloksen kautta. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä.

Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset arvostetaan niiden hankintamenoon. Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset ovat varoja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määritettävissä, jotka erääntyvät määrättynä päivänä ja jotka konsernilla on vakaa aikomus ja kyky pitää eräpäivään asti.

Arvopaperit ja muut sijoitukset

Fiskars Oyj Abp:n julkisesti noteerattuihin arvopapereihin tekemät sijoitukset luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi rahoitusvaroiksi. Käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelman rahoituseriin ja tulosvaikutuksessa huomioidaan laskennallisen verovelan muutos. Sijoitukset noteeraamattomiin arvopapereihin kirjataan taseessa alkuperäiseen hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon, koska niiden käypiä arvoja ei ole luotettavasti saatavissa.

Muihin sijoituksiin kuuluu myös pitkäaikaisia saamisia, jotka kirjataan ensin alkuperäisen hankintamenon mukaisesti. Tilinpäätöksessä epävarmojen saatavien määrä arvioidaan perustuen yksittäisten erien riskiin ja ne kirjataan enintään todennäköiseen arvoonsa.

Myytävissä olevat sijoitukset

Myytävissä oleviin rahoitusvaroihin on luokiteltu varoja, jotka on nimenomaisesti määritelty tähän ryhmään kuuluviksi tai joita ei ole luokiteltu johonkin muuhun ryhmään. Myytävissä olevat rahoitusvarat arvostetaan käypään arvoonsa ja käyvän arvon muutokset kirjataan verovaikutuksella huomioituna suoraan omaan pääomaan, kunnes sijoitus myydään tai muutoin luovutetaan, jolloin käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan. Omaisuuserien pysyvät tai olennaiset arvonalentumiset kirjataan tuloslaskelmaan.

Johdannaiset

Johdannaiset on luokiteltu käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusinstrumentteihin. Johdannaiset arvostetaan aluksi taseessa hankintahintaansa, joka vastaa niiden käypää arvoa hankintahetkellä ja sittemmin kunkin tilinpäätöspäivän käypään arvoon. Merkittävimmät euroalueen ulkopuolisten tytäryhtiöiden nettosijoituksista on suojattu valuuttakurssivaihteluilta ulkomaanvaluutan määräisten lainojen ja valuuttajohdannaisten avulla käyttäen tytäryhtiöiden nettosijoituksen suojausta (equity hedging), jolla vähennetään valuuttakurssimuutosten vaikutusta konsernin omaan pääomaan. Konserni soveltaa näihin IAS 39:n mukaisesti suojauslaskentaa, dokumentoi suojausjärjestelyn alussa kunkin suojausinstrumentin ja suojatun omaisuuserän välisen suhteen sekä riskienhallintatavoitteen ja sovelletun strategian.

Ne johdannaisten käypien arvojen muutokset, jotka eivät täytä IAS 39 -standardin mukaisia suojauslaskennan vaatimuksia, kirjataan suoraan tuloslaskelmaan.

Koronvaihtosopimusten, korkofutuurien ja korkotermiinien käypä arvo lasketaan diskonttaamalla niihin liittyvät tulevat kassavirrat. Valuuttatermiinien käyvät arvot on laskettu käyttäen tilinpäätöspäivän markkina-arvoja.

Myyntisaamiset

Myyntisaamiset kirjataan alkuperäisen arvon mukaisesti. Epävarmojen saamisten määrä arvioidaan perustuen yksittäisten erien riskiin ja ne kirjataan enintään todennäköiseen arvoonsa.

Rahavarat

Taseen rahat ja pankkisaamiset -erään sisältyvät käteisvarat. Rahavarat koostuvat likvideistä myytävissä olevista sijoituksista, joiden juoksuaika on kolme kuukautta tai vähemmän. Luotollisten tilien saldot sisältyvät lyhytaikaisiin velkoihin.

Rahoitusvelat

Rahoitusvelkoihin luetaan muu taseen vieras pääoma, kuin verovelat, ostovelat ja siirtovelat.

Velat luokitellaan pitkäaikaisiin ja lyhytaikaisiin velkoihin, jälkimmäisiin kuuluvat kaikki seuraavien 12 kuukauden aikana maksettaviksi erääntyvät velat.

Rahoitusvelat kirjataan alun perin kirjanpitoon saadun vastikkeen perusteella käypään arvoon. Transaktiomeno sisällytetään rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Myöhemmin kaikki rahoitusvelat arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon.

Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot

Myyty tai myytävänä oleva toiminto muodostuu, kun yritys erityiseen luopumissuunnitelmaan perustuen päättää luopua, ja luopuminen on todennäköistä, erillisestä, merkittävästä liiketoimintayksiköstä, jonka varat, velat ja taloudellinen tulos voidaan erottaa fyysisesti, toiminnallisesti ja taloudellista raportointia varten. Näiden toimintojen liiketoiminnallinen nettotulos ja niiden myynnistä tai lopettamisesta syntynyt nettotulos esitetään tuloslaskelmassa omalla rivillään. Myös vertailuvuoden tuloslaskelmatiedot oikaistaan vastaavasti. Myytyjen ja myytävänä olevien liiketoimintojen varat ja velat esitetään taseessa erillään jatkuvien toimintojen varoista ja veloista siitä lähtien, kun ne on luokiteltu myytäviksi. Näiden toimintojen liiketoiminnallinen nettotulos ja niiden myynnistä tai lopettamisesta syntynyt nettotulos esitetään omana eränään tuloslaskelmassa erikseen jatkuvan toiminnan tuloksesta. Myytävänä olevaksi luokitellut pitkäaikaiset omaisuuserät tai luovutettavien erien ryhmät arvostetaan kirjanpitoarvoon tai sitä alempaan myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon.

Arvonalentumiset

Konsernin liiketoiminta on jaettu segmenttejä pienempiin rahavirtoja tuottaviin yksiköihin. Näihin yksiköihin liittyvien omaisuuserien arvoja tarkastellaan säännöllisesti. Mahdollisen omaisuuden arvonalennustarpeen määrittämiseksi yksikön sitoman pääoman määrää verrataan siitä saatavissa olevan diskontatun tulevan kassavirran arvioituun määrään tai sitä mahdollisesti suurempaan arvioituun nettoluovutushintaan. Omaisuuserästä kirjataan arvonalennus kun sen tasearvo ylittää kerrytettävissä olevan rahamäärän. Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sekä muihin aineettomiin hyödykkeisiin paitsi liikearvoon liittyvä arvonalentumistappio peruutetaan, jos omaisuuserästä kerrytettävissä olevaa rahamäärää määritettäessä käytetyissä arvioissa on tapahtunut muutos. Arvonalentumistappio peruutetaan korkeintaan siihen omaisuuserän kirjanpitoarvoon asti, joka olisi sen suunnitelman mukaisilla poistoilla vähennetty kirjanpitoarvo, jos siitä ei aikaisempina vuosina olisi kirjattu arvonalennusta. Liikearvosta kirjattua arvonalennusta ei palauteta.

Varaukset

Varauksina on taseessa esitetty sellaisia aikaisempiin tapahtumiin liittyviä todennäköisiä vastaisia velvoitteita, joihin on sitouduttu siten, että myös velvoitteen vastapuoli on sitoumuksesta tietoinen tai velvoite perustuu olemassa oleviin lakeihin tai säännöksiin ja velan määrä on luotettavasti arvioitavissa. Näihin kuuluvat mm. uudelleenjärjestelykustannukset. Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun sitä koskeva yksityiskohtainen ja asianmukainen suunnitelma on laadittu ja annettu riittävä peruste odottaa että uudelleenjärjestely toteutetaan.

Konserni on osallisena liiketoimintaan liittyvissä riita- ja oikeusprosesseissa. Tilinpäätöksessä varaudutaan näihin liittyviin kustannuksiin, kun niiden määrä on arvioitavissa ja niiden toteutuminen on todennäköistä. Lopullinen tulos voi poiketa näistä arvioista.

Tuloverot

Tuloslaskelmaan on tuloveroina kirjattu konserniyhtiöiden tilikauden tuloksista paikallisten verosäännösten perusteella lasketut verot, aikaisempien tilikausien verojen oikaisut sekä laskennalliset verot.

Laskennallinen verovelka tai -saaminen on laskettu verotuksen ja kirjanpidon arvojen väliaikaisille eroille käyttäen tilinpäätöshetkellä vahvistettua tulevien vuosien verokantaa. Väliaikaisia eroja syntyy mm. vahvistetuista tappioista, poistoeroista, varauksista, etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä, johdannaissopimusten uudelleenarvostamisesta, sisäisestä varastokatteesta, biologisista varoista sekä liiketoimintojen hankintojen yhteydessä tehdyistä omaisuuserien käypään arvoon arvostamisista. Tytäryhtiöiden jakamattomien voittovarojen verovaikutuksesta kirjataan laskennallinen verovelka, jos voitonjako on todennäköinen ja se aiheuttaa veroseuraamuksia. Laskennallinen verosaaminen huomioidaan vahvistetuista tappioista ja muista väliaikaisista eroista siltä osin kuin on todennäköistä, että niitä voidaan käyttää tulevina tilikausina

Laskennallinen verovelka sisältyy taseeseen kokonaisuudessaan ja laskennallinen verosaaminen arvioidun todennäköisen verohyödyn suuruisena.

Osingot

Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamaa osinkoa ei ole kirjattu tilinpäätökseen, vaan osingot kirjataan vasta yhtiökokouksen tekemän päätöksen perusteella.

Vieraan pääoman menot

Vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet.

Uudet IFRS-standardit ja tulkinnat

Alla kuvatut standardit, tulkinnat tai niiden muutokset on julkaistu, mutta ne eivät vielä ole voimassa eikä konserni ole soveltanut näitä säännöksiä ennen niiden pakollista voimaantuloa. Konserni ottaa käyttöön vuonna 2008 ja 2009 seuraavat uudet tai uudistetut standardit ja tulkinnat, kun ne on hyväksytty sovellettaviksi EU:ssa:

• IFRIC 11 IFRS 2 Group and Treasury Share Transactions (voimassa 1.3.2007 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Uusi tulkinta selventää omana pääomana maksettavien liiketoimien soveltamisalaa. Uudella tulkinnalla ei ole vaikutusta konsernin tulevaan tilinpäätökseen.
• IFRIC 12 Service Concession Arrangements (voimassa 1.1.2008 alkavilla tilikausilla). Konsernilla ei ole tulkinnassa tarkoitettuja sopimuksia julkisen sektorin kanssa, joten tulkinnalla ei ole vaikutusta konsernin tulevaan tilinpäätökseen. Tulkintaa ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.

• IFRIC 13 Customer Loyalty Programmes (voimassa 1.7.2008 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Konsernilla ei ole tulkinnassa tarkoitettuja kanta-asiakasjärjestelyjä, joten tulkinnalla ei ole vaikutusta konsernin tulevaan tilinpäätökseen. Tulkintaa ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.

• IFRIC 14 IAS 19 The Limit on Defi ned Benefi t Asset, Minimum Funding Requirements and their Interaction (voimassa 1.1.2008 alkavilla tilikausilla). Tulkintaa sovelletaan työsuhteen päättymisen jälkeisiin etuuspohjaisiin järjestelyihin ja muihin pitkäaikaisiin etuuspohjaisiin työsuhde-etuuksiin silloin, kun järjestelyyn liittyy vähimmäisrahastointivaatimus. Konserni on parhaillaan arvioimassa tulkinnan vaikutuksia. Alustavan arvion mukaan uudella tulkinnalla ei ole olennaista vaikutusta konsernin tulevaan tilinpäätökseen.

• IFRS 8 Operating segments (voimassa 1.1.2009 jälkeen alkavilla tilikausilla). IFRS 8 korvaa IAS 14 Segmenttiraportointi -standardin. Uuden standardin mukaan segmenttiraportointi perustuu johdon sisäiseen raportointiin ja siinä noudatettuihin laskentaperiaatteisiin. Konsernin arvion mukaan uudella standardilla ei ole olennaista vaikutusta konsernin tulevaan tilinpäätökseen.
• IAS 23 Borrowing Costs -standardin muutos (voimassa 1.1.2009 jälkeen alkavilla tilikausilla) Muutettu standardi edellyttää, että ehdot täyttävän hyödykkeen, kuten tuotantolaitoksen, hankintamenoon sisällytetään välittömästi kyseisen hyödykkeen hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta johtuvat vieraan pääoman menot. Konserni on tähän saakka kirjannut pääoman menot kuluksi sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Konserni arvioi, että standardin muutoksella ei tule olemaan olennaista vaikutusta tulevaan tilinpäätökseen. Uudistettua standardia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.
• IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardin muutos (voimassa 1.1.2009 jälkeen alkavilla tilikausilla). Uudistettu standardi muuttaa tilinpäätöslaskelmien esitystapaa. Konserni arvioi muutoksen vaikuttavan lähinnä tuloslaskelman ja oman pääoman muutoslaskelman esitystapaan. Uudistettua standardia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.

Segmentti-informaatio

2.

Segmenttiraportoinnissa liiketoimintasegmentit on määritelty ensisijaiseksi segmentiksi ja maantieteellinen segmentti toissijaiseksi. Segmentointi perustuu konsernin sisäiseen johdon raportoinnin rakenteeseen. Segmentti-informaation laadintaperiaatteet ovat konsernin laadintaperiaatteiden mukaiset.

Liiketoimintasegmentit

Fiskars Brands: Segmentin tuotot muodostuvat kuluttajatuotteiden myynnistä vähittäiskaupalle. Myynti keskittyy Pohjois-Amerikan ja Euroopan markkinoille.

Iittala: Segmentin tuotot muodostuvat muotoiltujen kodintarvikkeiden myynnistä vähittäiskaupalle ja suoraan kuluttajille omien liikkeiden kautta. Myynti keskittyy Pohjois-Euroopan markkinoille.

Inhan Tehtaat: Segmentin tuotoista suurin osa syntyy alumiiniveneiden myynnistä jälleenmyyjille lähinnä Suomessa ja muissa Pohjoismaissa.

Kiinteistöliiketoiminta: Segmentti toimii Suomessa ja ulkoiset vuokratuotot syntyvät lähinnä Fiskarsin Ruukin alueella. Myös metsänhoito kuuluu kiinteistöliiketoimintaan.

Osakkuusyhtiö Wärtsilä: Segmentin tuottoihin kuuluu osuus osakkuusyhtiön tuloksesta.

Segmenttien välinen myynti ei ole merkittävää, kiinteistöliiketoiminta omistaa ja vuokraa tytäryhtiöille Suomessa olevat tuotannolliset kiinteistöt.

Maantieteelliset segmentit

USA

Eurooppa

Muut maat

Segmentin tuotot raportoidaan sekä asiakkaiden että varojen maantieteellisen sijainnin mukaan ja segmentin varat/velat jaetaan varojen maantieteellisen sijainnin mukaan. Segmenttien välinen myynti ei ole merkittävää.

Segmenteille kohdistamattomat erät

Tuloslaskelman kohdistamattomat erät sisältävät konsernin jakamattomia kuluja.

Myös lopetettujen toimintojen tulos esitetään kohdistamattomana eränä. Kohdistamattomat varat sisältävät pääasiassa konsernin hallintoon liittyviä eriä, verosaamisia, lainasaamisia, osakkeita ja osuuksia.

Segmenteille kohdistamattomat velat sisältävät pitkä- ja lyhytaikaisia lainoja ja verovelkoja.

51

		Fiskars		Inhan	Kiinteistö- liike-	Osakkuus- yhtiö	Kohdista mattomat ja	Konserni
	M€	Brands	Iittala	Tehtaat	toiminta	Wärtsilä	eliminoinnit	yhteensä
2.1	Liiketoimintasegmentit
	2007
	Ulkoinen liikevaihto	515,7	87,0	42,0	13,3		0,0	658,1
	Sisäinen liikevaihto	0,1	0,3	0,0	2,2		-2,6	0,0
	Liikevaihto	515,7	87,3	42,1	15,6	0,0	-2,6	658,1
	Osuus osakkuusyhtiön tuloksesta					43,3		43,3
	Liiketulos	52,2	8,8	3,3	11,3	43,3	-9,4	109,5
	Wärtsilän osakkeiden realisointitulos						23,7	23,7
	Rahoituskulut netto						-10,7	-10,7
	Tulos ennen veroja							122,5
	Tuloverot						-12,1	-12,1
	Tilikauden tulos							110,4
	Varat	402,8	309,2	26,0	96,9	279,7	-67,3	1 047,1
	Velat	304,5	298,9	23,3	19,3		-77,2	568,8
	Investoinnit	26,6	158,2	3,6	1,8	28,9	1,6	220,6
	Poistot	17,5	2,5	1,2	1,5		0,4	23,2
	2006
	Ulkoinen liikevaihto	489,9		37,2	7,9			534,9
	Sisäinen liikevaihto	0,0			2,4		-2,4	0,0
	Liikevaihto	489,9		37,2	10,3		-2,4	534,9
	Osuus osakkuusyhtiön tuloksesta					58,6		58,6
	Liiketulos	21,1		3,7	7,6	58,6	-5,2	85,8
	Rahoitustuotot ja -kulut						-9,1	-9,1
	Tulos ennen veroja							76,7
	Tuloverot						-9,8	-9,8
	Kauden tulos jatkuvasta toiminnasta							66,9
	Lopetettujen toimintojen tulos						15,2	15,2
	Tilikauden tulos							82,0
	Varat	298,3		17,7	66,9	239,1	85,3	707,2
	Velat	102,5		6,4	1,5		175,0	285,5
	Investoinnit	37,5		1,2	1,9		0,3	40,8
	Poistot	25,8		1,2	1,4		0,1	28,6
	Arvonalennukset	0,4						0,4
	Muut kertaluontoiset tuotot	10,2						10,2

					Kohdista mattomat
	M€	Eurooppa	USA	Muut maat	ja eliminoinnit	Konserni yhteensä
2.2	Maantieteellinen segmentti
	2007
	Liikevaihto
	- kohdemaan mukaan	391,1	221,3	45,7		658,1
	- sijaintimaan mukaan	408,3	246,2	17,6	-14,1	658,1
	Segmentin varat	848,3	120,5	9,0	69,4	1 047,1
	Investoinnit	217,2	3,2	0,2		220,6
	Liiketulos
	- sijaintimaan mukaan	88,2	24,6	1,0	-4,2	109,5
	2006
	Liikevaihto
	- kohdemaan mukaan	256,2	235,2	43,5		534,9
	- sijaintimaan mukaan	269,7	258,5	35,5	-28,8	534,9
	Segmentin varat	483,1	139,6	16,6	67,9	707,2
	Investoinnit	30,8	9,6	0,4		40,8
	Liiketulos
	- sijaintimaan mukaan	86,3	-2,5	1,5	0,5	85,8

Osuus osakkuusyhtiö Wärtsilän tuloksesta on mukana Euroopan liiketuloksessa.

3. Uudelleenjärjestelykustannukset

Hallitus hyväksyi vuonna 2005 Fiskars Brandsille uuden strategian ja käynnisti samalla toiminnan uudelleenjärjestelyprojektit, jotka ulottuivat vuoden 2006 lopulle. Vuoden 2006 aikana kirjatut kustannukset aiheutuivat sekä henkilöstön irtisanomiskustannuksista että tehtaiden sulkemisten yhteydessä kirjatuista käyttöomaisuuden romutuksista ja käyttöomaisuuden arvonalennuksista. Kustannuksista 0,4 milj. euroa raportoitiin myynnin ja markkinoinnin kuluissa ja 10,2 milj. euroa liiketoiminnan muissa kuluissa.

4. Liiketoiminta- ja yrityshankinnat

2007

Fiskars hankki Iittala Group Oyj:n elokuun viimeisenä päivänä. Iittala suunnittelee, valmistaa ja markkinoi kodintarvikkeita, päämarkkina-alueet ovat Suomi, Ruotsi ja Norja ja lisäksi Iittalalla on myyntiyhtiöitä Yhdysvalloissa, Tanskassa, Eestissä, Hollannissa, Saksassa ja Puolassa. Iittala Groupin liikevaihto vuonna 2006 oli 189,8 milj. euroa, liiketulos 17,0 milj. euroa ja tilikauden tulos 7,4 milj. euroa. Taseen loppusumma oli 160,5 milj. euroa ja henkilöstön määrä 1 353. Iittala muodostaa oman segmenttinsä Fiskarsissa ja yhdistelty liikevaihto oli 87,3 milj. euroa ja liiketulos 13,1 milj. euroa ennen kauppahinnan kohdistuksesta aiheutuvia kustannuksia. Iittalalla ja Fiskarsilla ei ole ollut aiemmin merkittävää keskinäistä kaupankäyntiä. Iittalan kokonaiskauppahinta uudelleenrahoitetut velat mukaanlukien oli 230,1 milj. euroa. Kauppahinta kohdistetaan Iittalan käypään arvoon arvostetuille varoille, veloille ja vastuusitoumuksille. Kauppahintaa on kohdistettu Iittalan tuotemerkeille "relief from royalty" -menetelmällä, niiden laatu ja kaupallinen merkitys huomioiden. Aineettomiin hyödykkeisiin kuuluvat kohdistukset tavaramerkkeihin, asiakassuhteisiin ja franchising-sopimuksiin. Tuotemerkeistä ei tehdä vuotuisia poistoja, koska niille ei ole määriteltävissä taloudellista pitoaikaa. Asiakassuhteille ja franchising-liiketoiminnalle kohdistetut erät poistetaan arvioituna taloudellisena 15 ja 10 vuoden vaikutusaikanaan. Kauppahinnasta vaihto-omaisuudelle kohdistettu erä realisoitui kokonaisuudessaan vuoden 2007 aikana. Kaupasta syntynyt liikearvo liittyy liiketoimintasynergioihin ja muihin eriin, joita ei voida erikseen arvostaa.

Iittalan alustava hankintamenon kohdistus	2007 M€
Käteisvastike	116,1
Hankintaan liittyvät kulut	1,7
Myyjiltä hankitut lainasaamiset yhtiölle	44,7
Hankitun omaisuuden käypä arvo	-90,2
Vähemmistön osuus	0,1
Liikearvo	72,5
Hankitut rahavarat	-6,3

Kaupan kassavirtavaikutus 156,1

Hankitun omaisuuden erittely	myyjän tasearvot	käyvät arvot
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	26,0	26,0
Aineettomat käyttöomaisuushyödykkeet ja muut pitkäv. tase-erät	3,8	118,9
Vaihto-omaisuus	56,7	60,6
Saamiset	19,6	19,6
Rahavarat	6,3	6,3
Laskennallinen verovelka	-1,2	-32,1
Pääomalainat	-44,7	0,0
Pitkäaikaiset velat	-8,9	-8,9
Lyhytaikaiset velat	-100,3	-100,3
Yhteensä	-42,6	90,2

Fiskars hankki toukokuussa ranskalaisen Leborgne S.A.S.:n. Yhtiö valmistaa puutarhatyökaluja Ranskassa ja markkinoi niitä Ranskan lisäksi Espanjassa, Belgiassa ja Italiassa. Yhtiön vuotuinen liikevaihto vuonna 2006 oli 16 milj. euroa. Yhdistelty liikevaihto vuonna 2007 oli 10,5 milj. euroa. Leborgne sisältyy Fiskars Brands -segmenttiin. Kauppahinta on kohdistettu Leborgnen käypään arvoon arvostetuille varoille, veloille ja vastuusitoumuksille. Kauppahintaa on kohdistettu Leborgne-tuotemerkille, asiakassuhteille ja vaihto-omaisuudelle. Goodwill liittyy puutarhaliiketoiminnan sisäisiin synergioihin Euroopassa ja Leborgnen tuomaan tuotevalikoiman laajennukseen.

Leborgnen alustava hankintamenon kohdistus	M€
Käteisvastike	12,8
Hankintaan liittyvät kulut	0,4
Hankitun omaisuuden käypä arvo	-6,5
Liikearvo	6,7
Hankitut rahavarat	-0,1
Kaupan kassavirtavaikutus	13,1

Hankitun omaisuuden erittely	myyjän tasearvot	käyvät arvot
Aineelliset ja aineettomat käyttöomaisuushyödykkeet	0,9	3,2
Vaihto-omaisuus	3,2	3,3
Saamiset	6,1	6,1
Rahavarat	0,1	0,1
Laskennallinen verovelka	0,0	-0,8
Pitkäaikaiset velat	-0,9	-0,9
Lyhytaikaiset velat	-4,5	-4,5
Yhteensä	4,9	6,5

Fiskars-konsernin proforma liikevaihto olisi ollut 780 milj. euroa ja liiketulos 115 milj. euroa, jos hankitut liiketoiminnat olisi yhdistelty Fiskarsiin tilikauden alusta alkaen.

2006

Katsauskauden yritysostot koostuvat ruotsalaisen Silva Sweden AB:n hankinnasta tytäryhtiöineen ja yhdysvaltalaisen vuonna 2005 ostetun Superknife-liiketoiminnan lisäkauppahinnasta. Silva-konsernin konsolidoitu liikevaihto oli 12,5 milj. euroa ja liiketulos -0,9 milj. euroa. Silvan koko vuoden proforma liikevaihto oli noin 30 milj. euroa ja Fiskars-konsernin liikevaihto olisi ollut tällöin 553 milj. euroa. Vuoden 2006 proforma liiketulosta ei voi laskea, koska Silva-konsernia ei ostettu kokonaisuudessaan. Hankintamenosta on kohdistettu merkittävä osa aineettomiin oikeuksiin, joista osasta kirjataan poistoja arvioidun taloudellisen pitoajan aikana. Silva ja Brunton -tuotemerkeille kohdistettua arvoa ei poisteta, vaan niiden arvo testataan vuosittain arvonalennuksen varalta. Vuonna 2005 hankitusta Superknife-liiketoiminnasta maksettiin lisäkauppahinta, joka oli 0,4 milj. euroa ja se kirjattiin kokonaisuudessaan liikearvoon.

Silvan hankintamenon kohdistus		M€
Käteisvastike		25,6
Hankitun omaisuuden käypä arvo		-14,6
Liikearvo		11,0
Hankitut rahavarat		-0,2
Kaupan kassavirtavaikutus		25,4
Hankittu omaisuus	myyjän tasearvot	käyvät arvot
Pitkäaikaiset varat	1,9	10,8
Vaihto-omaisuus	7,9	8,4
Saamiset	5,3	5,3
Rahavarat	0,2	0,2
Vähemmistöosuus	0,0	0,0
Laskennallinen verovelka		-3,1
Pitkäaikaiset velat	-1,0	-1,0
Lyhytaikaiset velat	-6,0	-6,0
Yhteensä	8,3	14,6

5. Liiketoimintojen myynnit

2006

Fiskars myi kesäkuun lopussa kodin elektroniikkatuotteiden oheislaitteita Yhdysvalloissa markkinoivan Power Sentry -liiketoiminnan. Liiketoiminnan myynnistä syntyi kauppaan liittyvien kustannusten ja 7,4 milj. euron verojen vähentämisen jälkeen realisointivoittoa 13,0 milj. euroa. Power Sentryn liikevaihto vuonna 2006 oli 25,2 milj. euroa (41,9) ja liiketulos 1,5 milj. euroa (2,2) ja liiketoiminnan rahavirta 1,8 milj. euroa (2,4). Liiketoiminta oli osa juridisesta yhtiöstä, joten sille ei ole raportoitu erikseen korkoja, veroja tai rahoitustapahtumia. Liiketoiminta siirrettiin myynnin jälkeen raportoitavaksi lopetetuissa toiminnoissa erillään jatkuvista toiminnoista. Tuloslaskelmaan kirjatut erät on eritelty kohdassa 6.12.

Myydyn omaisuuden tasearvo 30.6.2006	M€
Aineellinen omaisuus	0,3
Aineettomat oikeudet	1,3
Vaihto-omaisuus	7,8
Saatavat	9,5
Korottomat velat	-8,9
Yhteensä	10,0

6.	Tuloslaskelman erittelyt (keskikurssein)
----	------------------------------------------	--	--

		2007 M€	2006 M€
6.1	Liiketoiminnan muut tuotot
	Käyttöomaisuuden myyntivoitto	2,8	2,0
	Muut	3,0	-0,7
	Yhteensä	5,8	1,3

6.2 Toimintokohtaiset kulut kululajeittain

Aineet ja tarvikkeet	127,4	209,4
Varaston muutos	1,9	8,1
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut	140,3	121,3
Poistot	23,2	28,6
Muut kulut	304,8	144,9
Yhteensä	597,6	512,3

6.3 Liiketoiminnan muut kulut

Käyttöomaisuuden arvonalennukset	1,1	2,8
Muut toiminnan kulut ja varausten lisäykset	3,1	6,2
Yhteensä	4,2	9,0

6.4 Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut

Palkat työajalta	100,4	83,9
Muut sosiaalikulut	29,0	28,3
Eläkekulut, maksupohjaiset järjestelyt	8,8	7,9
Eläkekulut, etuuspohjaiset järjestelyt	0,7	0,1
Muut henkilösivukulut	0,1	1,0
Irtisanomiskorvaukset	1,2
Yhteensä	140,3	121,3

		2007 M€	2006 M€
6.5	Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut toiminnoittain
	Hankinta ja valmistus	73,7	63,6
	Myynti ja markkinointi	37,6	23,4
	Hallinto	25,5	25,9
	Tutkimus ja kehitys	3,1	3,2
	Liiketoiminnan muut kulut	0,4	5,1
	Yhteensä	140,3	121,3
6.6	Johdon palkat ja palkkiot henkilöittäin
	(tuhansina euroina)
	Allonen Heikki *)	411,1	357,6
	Bergh Kaj-Gustaf	75,3	44,5
	Böer Ralf	35,1	n/a
	Drury David	33,4	n/a
	Ehrnrooth Alexander	60,8	49,4
	Ehrnrooth Göran J	n/a	15,3
	Ehrnrooth Paul	60,8	49,9
	Ervasti-Vaintola Ilona	44,2	37,0
	von Frenckell Mikael	n/a	11,6
	Gripenberg Gustaf	45,3	38,1
	Grotenfelt Karl	44,2	35,9
	Riikkala Olli	9,1	49,8
	Thelin Clas	35,6	n/a
	Yhteensä	854,9	689,1

*) Maksetun palkan lisäksi tulokseen on kirjattu varaus irtisanomiskorvausta ja kolmivuotista yhtiön markkina-arvoon sidottua bonusohjelmaa varten, yhteensä 1,2 milj. euroa. Bonusohjelma päättyy vuonna 2009.

6.7	Tilintarkastajien palkkiot
	Tilintarkastuspalkkiot	1,0	0,9
	Muut tilintarkastusyhteisöille maksetut palkkiot	0,4	0,2
	Tilintarkastajien palkkiot yhteensä	1,4	1,1
6.8	Toimintokohtaiset poistot ja arvonalennukset
	Hankinta ja valmistus	13,5	13,7
	Myynti ja markkinointi	3,6	2,5
	Hallinto	4,1	4,9
	Tutkimus ja kehittäminen	1,7	1,5
	Liiketoiminnan muut kulut	0,3	6,1
	Yhteensä	23,2	28,6

		2007 M€	2006 M€
6.9	Suunnitelmanmukaiset poistot ja arvonalennukset hyödykeryhmittäin
	Rakennukset	3,6	3,8
	Koneet ja laitteet	15,3	21,3
	Aineettomat hyödykkeet	4,3	3,5
	Yhteensä	23,2	28,6
6.10	Rahoitustuotot ja kulut
	Osinkotuotot käypään arvoon arvostetuista sijoituksista	0,1	3,6
	Myyntivoitot/ -tappiot käypään arvoon arvostetuista sijoituksista	0,8	-3,0
	Muiden osakkeiden arvostus käypään arvoon	0,5	0,3
	Korkotuotot rahavaroista	1,5	0,0
	Rahoitustuotot yhteensä	3,0	1,8
	Pitkäaikaisten sijoitusten arvonalennukset		0,0
	Korkokulut lainoista	-11,4	-7,8
	Rahoitusleasingin korko-osuudet	-1,1	-1,1
	Käypään arvoon kirjatuista johdannaisista syntyneet voitot tappiot	0,0	-0,1
	Kurssitappiot, netto	0,5	-1,0
	Muut rahoituskulut	-1,8	-0,8
	Rahoituskulut yhteensä	-13,7	-10,9
6.11	Tuloverot varsinaisesta toiminnasta
	Tuloverot varsinaisesta toiminnasta	-11,2	-9,1
	Edellisten tilikausien verot	-0,1	-0,1
	Väliaikaisista eroista johtuva lask. verojen muutos	-1,6	-1,5
	Verokannan muutoksen vaikutus	-2,0	0,0
	Lask. verosaatavan arvostusmuutos	4,5	6,5
	Laskennallinen vero suojauslaskennasta (equity hedge)	0,7
	Muut lask. verojen muutokset	-2,3	-5,6
	Tuloverot yhteensä	-12,1	-9,8
6.12	Lopetettujen toimintojen tulos
	Vuonna 2006 myytiin Fiskars Brands, Inc:iin kuulunut Power Sentry -liiketoiminta USA:ssa Toiminta luokiteltiin tuolloin lopetetuksi toiminnoksi.
	Lopetettujen toimintojen tulos		2,2
	Lopetettujen toimintojen myyntivoitto ennen veroja		20,4

Lopetetuille toiminnoille kohdistetut verot -7,4 Lopetettujen toimintojen tulos yhteensä 15,2

6.13 Osakekohtainen tulos

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla kantaosakkeiden omistajille kuuluva tilikauden tulos ulkona olevien osakkeiden määrän painotetulla keskiarvolla tilikauden aikana. Fiskars-konsernilla ei ole avoimia optio-ohjelmia tai muita rahoitusinstrumentteja, joilla olisi laimennusvaikutuksia, joten laimennettu osakekohtainen tulos on sama kuin laimentamaton. Konsernissa on vähemmistöomistaja vuodesta 2006 alkaen. Vähemmistön osuus tuloksesta vuonna 2007 oli 0,3 milj. euroa.

	2007 M€	2006 M€
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos	110,0	82,0
Osakkeet tuhansina	77 510	77 510
Ulkona olevien osakkeiden painotettu keskiarvo tuhansina	77 382	77 382
Osakekohtainen tulos (euroa)	1,42	1,06
Osakekohtainen tulos (euroa), jatkuvat toiminnot	1,42	0,86
Osakekohtainen tulos (euroa), lopetetut toiminnot		0,20

7. Verot ja verokannan täsmäytys

	2007 M€	2006 M€
Efektiivisen verokannan täsmäytys
Emoyhtiön kotimaan verokanta	26 %	26 %
Tulos ennen veroja	122,5	76,7
Suomen verokannan mukainen tulovero tuloksesta	-31,8	-19,9
Verovapaiden tuottojen vaikutus veroihin	17,5	17,2
Vähennyskelvottomien menojen vaikutus veroihin	-1,1	-14,8
Paikallisten verokantojen erojen vaikutus	-3,1	1,6
Verokantojen muutosten vaikutus	-3,1	0,0
Tappioista huomioimaton verosaatava	-1,3	-1,4
Edellisten vuosien verosaatavien arvostuksen muutos	7,7	6,5
Verot aiemmilta tilikausilta	-0,1	-0,1
Käytetty kirjaamaton verosaatava	3,7	1,2
Suojauslaskennan omaan pääomaan kirjattu laskennallinen vero	0,7
Muut erot	-1,1	-0,1
Konsernin tuloslaskelmaan kirjatut verot	-12,1	-9,8

2006			omaan
Laskennalliset verosaamiset	1.1.2006	tuloslask. kirj	pääomaan kirj.	muunto erot	yritysostot ja -myynnit	31.12.2006
Aineeton ja aineellinen käyttöomaisuus	12,3	-2,9		-0,6		8,7
Vaihto-omaisuus	4,4	0,5		-0,6		4,4
Eläkevelvoitteet ja varaukset	3,8	1,1		-0,4		4,4
Siirtyvät sisäisten korkojen vähennykset	10,3	-8,2		-1,1		1,0
Vahvistetut tappiot	40,2	0,5		-7,1		33,7
Verosaamisten arvostusvaraus	-44,2	0,6		7,2		-36,5
Muut väliaikaiset erot	8,3	1,6		-0,7		9,2
Yhteensä	35,0	-6,7		-3,3		24,9
Muut pitkäaikaiset verosaamiset	9,0	-3,5		0,0		5,5
Laskennalliset verovelat
Poistoerot ja vapaaehtoiset varaukset	1,1	-0,3		0,0	0,2	1,0
Biologiset varat	9,4	1,6		0,0		11,1
Aineeton ja aineellinen käyttöomaisuus	6,3	2,7		-0,7	3,0	8,3
Muut väliaikaiset erot	0,8	-0,1		0,0		0,5
Yhteensä	17,6	3,9		-0,7	3,2	20,8

Laskennalliset verosaamiset, netto 26,4 9,7

2007		tuloslask.	omaan pääomaan	muunto	yritysostot ja
Laskennalliset verosaamiset	1.1.2007	kirj	kirj.	erot	-myynnit	31.12.2007
Aineeton ja aineellinen käyttöomaisuus	8,7	0,9		-0,3	0,0	9,3
Vaihto-omaisuus	4,4	-0,2		-0,4		3,8
Eläkevelvoitteet ja varaukset	4,4	-0,2		-0,3	0,0	3,9
Siirtyvät sisäisten korkojen vähennykset	1,0	0,3		-0,1		1,3
Vahvistetut tappiot	33,7	-7,3		-1,2		25,1
Verosaamisten arvostusvaraus	-36,5	7,5		1,4		-27,5
Muut väliaikaiset erot	9,2	-4,6	0,7	-0,9		4,4
Yhteensä	24,9	-3,5	0,7	-1,8	0,0	20,3
Muut pitkäaikaiset verosaamiset	5,5	-4,8		0,0		0,8
Laskennalliset verovelat
Poistoerot ja vapaaehtoiset varaukset	1,0	-0,1		0,0	0,3	1,2
Biologiset varat	11,1	2,5		0,0		13,5
Aineeton ja aineellinen käyttöomaisuus	8,3	-1,8		0,9	29,3	36,7
Muut väliaikaiset erot	0,5	-1,2		0,0	1,0	0,3
Yhteensä	20,8	-0,6	0,0	0,9	30,6	51,8

Laskennalliset verosaamiset / -velat, netto 9,7 -30,7

Tytäryhtiöiden jakamattomista voittovaroista ei ole laskettu laskennallisia veroja, koska voitonjako on konsernin itse päätettävissä. Osakkuusyhtiö Wärtsilä on pörssiyhtiö ja sen osingonjako on Fiskarsille verovapaata. Suurin osa verovapaista tuotoista on osakkuusyhtiön tulososuutta ja sen osakkeiden myyntivoittoja. Tytäryhtiöihin tehtyjen nettosijoitusten suojaus on kirjattu verovaikutuksella korjattuna suoraan omaan pääomaan. Konsernilla on käytettävissään verotuksessa vahvistettuja tappioita ja niistä johtuvia verosaamisia on tilikauden päättyessä 25,1 milj. euroa. Verosaamisten arvostusvarauksesta vastaava osuus kohdistuu näihin saataviin, joten niiden vaikutus taseessa on 0 euroa. Vahvistetut tappiot eivät eräänny seuraavien viiden vuoden aikana. Tuloslaskelmaan kirjattujen verojen erittely kohdassa 6.11.

8. Eläkevelvoitteet

Suurin osa Fiskars-konsernin eläkejärjestelyistä kuuluu maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin. Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt Yhdysvalloissa, Isossa-Britanniassa ja Saksassa ovat jo suljettuja etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä, joissa tulevat palkankorotukset eivät enää kasvata velan määrää. Etuuspohjaiset järjestelyt Norjassa ja Hollannissa eivät ole suljettuja. Konsernilla on Suomessa lisäeläkejärjestelyjä, jotka luokitellaan etuuspohjaisiksi eläkejärjestelyiksi. Alla esitetyt luvut perustuvat hyväksyttyjen aktuaarien tekemiin laskelmiin. Italiassa on työsuhteen päättymisen jälkeisiä työsuhde-etuuksia, jotka ovat yhtiön vastuulla, mutta joiden velkakirjaukset ovat lopullisia ja sellaisina maksupohjaisia järjestelyjä.

	2007 M€	2006 M€	2005 M€
Työsuhteen päättymisen jälkeiset työsuhde-etuusvelat	2,3	2,3	2,2
Etuuspohjaiset eläkevelat	7,0	10,5	13,2
Taseen eläkevelka yhteensä	9,4	12,8	15,5
Taseeseen merkityt erät
Velvoitteen nykyarvon muutokset
Velvoite tilikauden alussa	36,0	28,1	23,1
Muuntoerot	-2,0	-0,4	1,2
Työsuorituksesta johtuvat menot	0,6	0,3	0,4
Korkomenot	1,4	1,3	1,3
Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot	-2,5	-1,0	2,6
Maksetut etuudet	-1,1	-0,7	-0,6
Velvoite tilikauden lopussa	32,4	27,6	28,1
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypien arvojen muutokset
Arvo kauden alussa	24,4	14,8	13,1
Muuntoerot	-1,2	0,7	0,3
Varojen odotettu tuotto	1,1	0,9	0,9
Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot	0,2	0,2	0,6
Maksetut eläkkeet	-0,9	-0,5	-0,6
Maksusuoritukset järjestelyyn	1,7	1,0	0,9
Kurssierot	0,0		-0,4
Arvo kauden lopussa	25,4	17,1	14,8
Etuuspohjaiset eläkevelat, netto	7,0	10,5	13,2
Tuloslaskelman kulut
Työsuoritukseen perustuvat menot	0,6	0,3	0,3
Korkomenot	1,5	1,3	1,3
Järjestelyn supistamisesta ja velvoitteen täyttämisestä johtuvat voitot ja tappiot		0,0	0,0
Järjestelyyn kuuluvien varojen odotettu tuotto	-1,2	-0,9	-0,8
Tilikaudella kirjattu vakuutusmatemaattinen voitto tai tappio	-2,6	-1,6	1,7
Takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot		-0,1	0,2
Yhteensä	-1,6	-1,0	2,6
Toiminnoittain
Hankinnan ja valmistuksen kulut	0,2	0,0	0,0
Myynnin ja markkinoinnin kulut	0,2		0,0
Hallinnon kulut	-2,1	-0,8	2,4
Muut liiketoiminnan kulut	0,1	-0,2	0,2
Yhteensä	-1,6	-1,0	2,6
Järjestelyyn kuuluvien varojen toteutunut tuotto	0,9	0,3	2,1

Velvoitteen ja järjestelyyn kuuluvien varojen käypien arvojen arvot kauden alussa sisältävät myös Iittalan hankinnan mukana tulleet etuuspohjaiset eläkevelat.

Järjestelyt USA:ssa ja Saksassa ovat konsernin omalla vastuulla. Järjestelyt Suomessa, Norjassa ja Hollannissa ovat paikallisten eläkevakuutusyhtiöiden hoidettavina. Isossa-Britanniassa oleviin järjestelyihin kuuluvista varoista, yhteensä 14,9 milj. euroa, on osakkeisiin sijoitettu 12,7 milj. euroa.

Konserni arvioi, että vuoden 2008 maksusuoritukset järjestelyihin ovat yhteensä 1,9 milj. euroa.

	2007	2006
Tärkeimmät vakuutusmatemaattiset oletukset
Diskonttokorko, %
Iso-Britannia	5,5-5,8	4,9-5,1
Saksa	5,0	4,5
Suomi	5,3	4,75
Yhdysvallat	6,0	5,75
Varojen tuotto-odotus, %
Iso-Britannia	5,0-7,0	5,2-6,3
Saksa	n/a	n/a
Suomi	5,25	4,75
Yhdysvallat	n/a	n/a
Vuotuinen, tuleva palkankorotusoletus %
Iso-Britannia	n/a- 4,6	n/a-5,3
Saksa	n/a	n/a
Suomi	2,5	2,5
Yhdysvallat	0	0
Etuuksien korotusoletus %
Iso-Britannia	3,4	3,0
Saksa	1,0	1,0
Suomi	2,1	n/a
Yhdysvallat	0,0	0

	(tilinpäätöspäivän kurssein)
		2007	2006
		M€	M€
9.1	Aineettomat hyödykkeet
	Hankintamenot 1.1.	39,0	30,8
	Tilikauden muuntoerot	-1,7	-1,8
	Vuoden alun hankintamenot	37,4	29,0
	Liiketoimintahankinnat	118,4	8,8
	Investoinnit	1,9	1,5
	Vähennykset	-1,0	-0,2
	Siirrot	0,5	0,0
	Hankintamenot 31.12.	157,1	39,0
	Kertyneet suunnitelmapoistot 1.1.	19,8	17,2
	Tilikauden muuntoerot	-0,4	-0,7
	Vuoden alun suunnitelmapoistot	19,4	16,5
	Tilikauden suunnitelmapoistot	4,2	3,4
	Vähennykset	-0,5	-0,2
	Kertyneet suunnitelmapoistot 31.12.	23,2	19,8
	Kirjanpitoarvo 31.12.	134,0	19,2
	Aineettomat hyödykkeet sisältävät tavaramerkkejä, joista ei kirjata vuosittaisia poistoja vaan arvot
	testataan arvonalentumisen varalta vuosittain.
9.2	Liikearvo
	Hankintamenot 1.1.	42,2	35,1
	Tilikauden muuntoerot	-3,6	-3,4
	Vuoden alun hankintamenot	38,6	31,7
	Liiketoimintahankinnat	79,0	11,7
	Vähennykset		-1,3
	Hankintamenot 31.12.	117,5	42,2
	Kertyneet arvonalentumiset 1.1.	19,8	22,3
	Tilikauden muuntoerot	-2,1	-2,5
	Vuoden alun arvonalentumiset	17,7	19,8
	Kertyneet arvonalentumiset 31.12.	17,7	19,8
	Kirjanpitoarvo 31.12.	99,8	22,4
	Liikearvosta ei kirjata säännönmukaisia poistoja vaan sitä testataan arvonalentumisen varalta.
	Liikearvoa sisältävien rahavirtaa tuottavien yksikköjen arvonalentumistestaus
	Liikearvon kohdistus rahavirtaa tuottaville yksiköille
	Fiskars Brands Garden / USA	3,8	4,3
	Fiskars Brands Craft / USA	1,2	1,4
	Fiskars Brands Outdoor Recreation	11,3	11,8
	Iittala / homeware	72,2
	Fiskars Brands, Eurooppa	11,3	5,0
	Yhteensä	99,8	22,4

9. Taseen varat, erittely

Yrityshankinnoista syntynyt goodwill on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille (RTY) ylläolevassa taulukossa. Nämä RTY:t ovat pienimpiä tunnistettuja riippumattomia yksiköitä, joille on kohdistettu liikearvoa ja joilla on erilliset rahavirrat. RTY:n käyttöarvo määritellään tulevien kassavirtojen nykyarvona, joka lasketaan johdon hyväksymiin neljän vuoden strategiasuunnitelmiin sisältyvien kassavirtalaskelmien perusteella. Arvioitu rahavirta perustuu yksiköiden nykyisiin varoihin ja toimintaan ilman mahdollisia tulevia yritysostoja. Rahavirrat, jotka ulottuvat neljän vuoden yli on laskettu käyttäen ns. loppuarvomenetelmää. Loppuarvoa laskettaessa käytettiin 2 % tasaista kasvua kaikilla RTY:llä. Diskonttauskorkona käytetään Fiskarsin määrittelemää pääomakustannuksen painotettua keskiarvoa ennen veroja (pre-tax WACC). Diskonttokoron osatekijät ovat riskitön korko, markkinariskipreemio, teollisuuskohtainen beta, velan kustannus ja velan ja oman pääoman suhde. Laskelmissa käytetyt diskonttokorot ennen veroja olivat 11,7 % (12,5) Yhdysvalloissa ja 10,3 % (12,1) Euroopassa. Tehtyjen laskelmien perusteella ei ilmennyt tarvetta liikearvon arvonalentumiskirjauksiin vuoden 2007 ja 2006 tilinpäätöksissä.

Herkkyysanalyysi

Jokaisen RTY:n arvostukselle on tehty herkkyysanalyysi käyttämällä erilaisia skenaarioita. Nämä skenaariot muodostettiin muuttamalla laskelmien olettamuksia seuraavasti:

• käyttämällä 1–5 % alhaisempaa kasvua
• käyttämällä 1–3 % alhaisempaa kannattavuutta
• käyttämällä 0 % kasvua loppuarvolaskelmissa
• käyttämällä 1–2 % korkeampaa diskonttokorkoa

Johdon näkemyksen mukaan edellämainittuja teoreettisia skenaarioiden perusoletusten muutoksia ei tule tulkita osoitukseksi niiden todennäköisyydestä. Mikään edellä mainituista skenaarioista ei olisi johtanut liikearvon arvonalentumiseen.

		2007 M€	2006 M€
9.3	Aineelliset hyödykkeet
	Maa- ja vesialueet
	Hankintamenot 1.1.	14,2	14,2
	Tilikauden muuntoerot	0,0	0,0
	Vuoden alun hankintamenot	14,1	14,2
	Liiketoimintahankinnat	1,8	0,2
	Investoinnit	0,2	0,1
	Vähennykset	-0,2	-0,3
	Siirrot	0,0
	Kirjanpitoarvo 31.12.	16,0	14,2
	Rakennukset
	Hankintamenot 1.1.	52,3	52,2
	Tilikauden muuntoerot	-1,0	-1,6
	Vuoden alun hankintamenot	51,4	50,6
	Liiketoimintahankinnat	5,2	0,2
	Investoinnit	0,9	1,6
	Vähennykset	-1,5	-1,3
	Siirrot	0,3	1,2
	Hankintamenot 31.12.	56,2	52,3
	Kertyneet suunnitelmapoistot 1.1.	26,2	26,2
	Tilikauden muuntoerot	-0,6	-1,2
	Vuoden alun suunnitelmapoistot	25,7	25,1
	Tilikauden suunnitelmapoistot	2,3	2,0
	Vähennykset	-1,5	-0,8
	Siirrot	0,0	0,0
	Kertyneet suunnitelmapoistot 31.12.	26,4	26,2
	Kirjanpitoarvo 31.12.	29,7	26,1

	2007 M€	2006 M€
Leasing-kiinteistöt
Hankintamenot 1.1.	16,9	16,7
Tilikauden muuntoerot	-1,9	-1,7
Vuoden alun hankintamenot	15,0	15,0
Investoinnit		1,9
Hankintamenot 31.12.	15,0	16,9
Kertyneet suunnitelmapoistot 1.1.	6,1	5,6
Tilikauden muuntoerot	0,0	-0,6
Vuoden alun suunnitelmapoistot	5,3	5,0
Tilikauden suunnitelmapoistot	1,0	1,1
Kertyneet suunnitelmapoistot 31.12.	6,3	6,1
Kirjanpitoarvo 31.12.	8,7	10,8
Koneet ja kalusto
Hankintamenot 1.1.	174,7	211,6
Tilikauden muuntoerot	-8,1	-17,7
Vuoden alun hankintamenot	166,6	193,9
Liiketoimintahankinnat	18,7	1,5
Investoinnit	7,1	6,3
Vähennykset	-18,5	-33,0
Siirrot	6,8	6,1
Hankintamenot 31.12.	180,8	174,7
Kertyneet suunnitelmapoistot 1.1.	129,8	156,3
Tilikauden muuntoerot	-5,9	-14,7
Vuoden alun suunnitelmapoistot	123,9	141,6
Tilikauden suunnitelmapoistot	15,3	21,5
Vähennykset	-19,3	-33,2
Siirrot	0,2	0,0
Kertyneet suunnitelmapoistot 31.12.	120,0	129,8
Kirjanpitoarvo 31.12.	60,7	44,8
Keskeneräiset investoinnit
Hankintamenot 1.1.	2,8	4,4
Tilikauden muuntoerot	-0,2	-0,3
Vuoden alun hankintamenot	2,6	4,1
Liiketoimintahankinnat	1,8	0,1
Investoinnit	9,9	6,6
Vähennykset	-0,3	-0,7
Siirrot	-7,4	-7,3
Kirjanpitoarvo 31.12.	6,7	2,8

		2007 M€	2006 M€
	Aineelliset hyödykkeet, yhteensä
	Hankintamenot 1.1.	260,9	299,1
	Tilikauden muuntoerot	-11,2	-21,3
	Vuoden alun hankintamenot	249,7	277,8
	Liiketoimintahankinnat	27,5	1,9
	Investoinnit	18,2	16,5
	Vähennykset	-20,5	-35,3
	Siirrot	-0,3	0,0
	Hankintamenot 31.12.	274,5	260,9
	Kertyneet suunnitelmapoistot 1.1.	162,2	188,2
	Tilikauden muuntoerot	-7,3	-16,5
	Vuoden alun suunnitelmapoistot	154,9	171,7
	Tilikauden suunnitelmapoistot	18,6	24,5
	Vähennykset	-20,9	-34,0
	Siirrot	0,2	0,0
	Kertyneet suunnitelmapoistot 31.12.	152,8	162,2
	Kirjanpitoarvo 31.12.	121,7	98,7
9.4	Biologiset varat
	Käypä arvo 1.1.	35,0	29,9
	Kasvun aiheuttama lisäys	1,3	1,1
	Hinnanmuutosten vaikutus	9,8	4,8
	Vähennykset (hakkuut)	-1,1	-0,9
	Käypä arvo taseessa 31.12.	44,9	35,0
9.5	Sijoituskiinteistöt
	Hankintamenot 1.1.	16,5	17,7
	Tilikauden muuntoerot	-0,8	-1,4
	Vuoden alun hankintamenot	15,8	16,3
	Investoinnit	0,5	0,2
	Vähennykset	0,0	0,0
	Siirrot	0,0
	Hankintamenot 31.12.	16,2	16,5
	Kertyneet suunnitelmapoistot 1.1.	7,8	8,3
	Tilikauden muuntoerot	-0,5	-1,1
	Vuoden alun suunnitelmapoistot	7,4	7,2
	Tilikauden suunnitelmapoistot ja arvonalennukset	0,5	0,7
	Vähennykset	0,0	0,0
	Kertyneet suunnitelmapoistot ja arvonalennukset 31.12.	7,8	7,8
	Kirjanpitoarvo 31.12.	8,4	8,7

Käypä arvo

Sijoituskiinteistöt koostuvat emoyhtiön Suomessa omistamasta Fiskarsin Ruukin alueesta ja Fiskars Brands Inc:n USA:ssa sijaitsevista rahoitusleasingkiinteistöistä, jotka eivät ole omassa tuotannollisessa käytössä. Ruukin alue on ainutlaatuinen eikä sille näin ollen ole saatavissa verrokkiin perustuvaa markkina-arvoa.

		2007 M€	2006 M€
9.6	Osuudet osakkuusyhtiöissä
	Kirjanpitoarvo 1.1	239,1	231,9
	Hankinnat	28,9	0,0
	Vähennykset	0,0	0,0
	Pääomaoikaisut	15,6	11,1
	Muut muutokset	-5,3	-3,9
	Kirjanpitoarvo 31.12.	278,3	239,1
	Kirjanpitoarvon sisältämä liikearvo	61,2	37,7

Pääomaoikaisut koostuvat tulososuudesta ja osuudesta suoraan osakkuusyhtiön omaan pääomaan tehdyistä korjauksista vähennettynä saaduilla osingoilla 27,7 milj. euroa (47,5). Muut muutokset aiheutuvat omistusosuuden muutosten vaikutuksista kertyneisiin pääomaoikaisuihin. Fiskarsin Wärtsilä-omistuksen markkina-arvo tilikauden lopussa oli 833,2 milj. euroa.

Osakkuusyhtiöiden taloudellinen yhteenveto

				Oma		Tilikauden
M€	Osuus-%	Varat	Velat	pääoma	Liikevaihto	tulos
Wärtsilä Oyj Abp (100 %)
2007	16,5	3 749	2 424	1 325	3 763	265
2006	16,6	3 188	1 958	1 230	3 190	353
Osuus osakkuusyhtiön äänistä oli 32,17 % (30,44) Kiinteistöosakeyhtiö Iittalan Lasimäki
2007	34,0	2,4	2,3	0,1
Rörstrands Kulturforum AB
2007	33,3	0,2	0,1	0,1

		2007 M€	2006 M€
9.7	Muut osakkeet, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat
	Kirjanpitoarvo 1.1.	5,0	4,8
	Liiketoimintahankinnat	0,0
	Lisäykset	1,0	0,0
	Vähennykset	-1,1	-0,1
	Käyvän arvon muutokset	-1,9	0,3
	Kirjanpitoarvo 31.12.	3,0	5,0

Muut osakkeet sisältää konsernin omistamat noteeratut ja noteeraamattomat osakkeet. Noteeratut osakkeet on arvostettu pörssiarvoon ja syntyvät käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan. Noteeraamattomat osakkeet esitetään hankintamenoonsa, koska niiden käypiä arvoja ei ole luotettavasti saatavilla.

		2007 M€	2006 M€
9.8	Muut sijoitukset
	Hankintamenot 1.1.	1,5	1,3
	Tilikauden muuntoerot	-0,1	-0,1
	Vuoden alun hankintamenot	1,4	1,2
	Investoinnit	0,1	0,4
	Vähennykset	0,0	0,0
	Muut muutokset	0,9	0,0
	Kirjanpitoarvo 31.12.	2,3	1,5

Muut sijoitukset koostuvat pitkäaikaisista saamisista ja ne esitetään hankintamenoonsa tai sitä alempaan käypään arvoonsa.

9.9	Vaihto-omaisuus
	Aineet ja tarvikkeet	29,1	23,3
	Keskeneräiset tuotteet	15,4	9,8
	Valmiit tuotteet/tavarat	127,4	80,9
	Muu vaihto-omaisuus		0,0
	Ennakkomaksut	1,7	0,6
	Yhteensä 31.12.	173,7	114,6
9.10	Myyntisaamiset
	Myyntisaamiset	103,6	77,8
	Myynnin siirtyvät erät	7,5	4,9
	Muut saamiset	3,9
	Ennakkomaksut	0,2
	Yhteensä 31.12.	115,2	82,7
	Myyntisaamiset, ikäjakauma
	Erääntymättömät saamiset	75,9	63,1
	Erääntyneet, 0–30 päivää	21,8	14,0
	Erääntyneet, 31–60 päivää	3,5
	Erääntyneet, 61–90 päivää	1,7	1,7
	Erääntyneet, 91–120 päivää	0,6
	Erääntyneet, yli 120 päivää	3,0	2,0
	Luottotappiovaraus 31.12.	-2,9	-3,0
	Yhteensä 31.12.	103,6	77,8
	Myyntisaamiset valuutoittain
	Australian dollari (AUD)	2,1	2,4
	Kanadan dollari (CAD)	1,8	3,1
	Tanskan kruunu (CAD)	8,3	5,0
	Eestiin kruunu (EEK)	0,1
	Euro (EUR)	40,4	18,4
	Englannin punta (GBP)	8,1	7,3
	Unkarin forintti (HUF)	0,7	0,6
	Meksikon peso (MXN)	0,7	1,7
	Norjan kruunu (NOK)	6,2	2,8
	Puolan zloty (PLN)	1,0	0,9
	Venäjän rupla (RUB)	1,6	1,3
	Ruotsin kruunu (SEK)	9,8	4,1
	Yhdysvaltain dollari (USD)	22,8	30,0
	Yhteensä 31.12.	103,6	77,8

Myyntisaamiset jakautuvat maantieteellisesti ja asiakkaittan laajalle, yksittäisten luottotappioriskien arvioidaan pääosin olevan pieniä. Konsernilla on joitakin suurehkoja asiakkaita, mutta ne ovat korkean luottoluokituksen saaneita suuria vähittäismyyntiketjuja.

		2007 M€	2006 M€
9.11	Muut saamiset
	Lainasaamiset	0,0	0,0
	Muut saamiset	3,1	4,1
	Johdannaiset	0,5	0,0
	Siirtosaamiset	6,8	0,8
	Yhteensä 31.12.	10,4	5,0
	Siirtosaamiset, muut
	Korkosaamiset	0,6	0,1
	Verosaamiset	5,7
	Muut siirtosaamiset	0,4	0,7
	Yhteensä 31.12.	6,8	0,8
9.12	Rahavarat
	Pankkitalletukset	12,8	11,4
	Rahamarkkinatalletukset	21,0	33,5
	Muut lyhytaikaiset sijoitukset	0,6
	Yhteensä 31.12.	34,5	44,9

10.	Taseen oma ja vieras pääoma, erittely
		2007 tuhat kpl	2006 tuhat kpl	2007 M€	2006 M€
10.1	Osakepääoma
	A-osakkeet
	1.1.	54 944	54 944	54,9	54,9
	31.12.	54 944	54 944	54,9	54,9
	K-osakkeet
	1.1.	22 566	22 566	22,6	22,6
	31.12.	22 566	22 566	22,6	22,6
	Osakepääoma 31.12.	77 510	77 510	77,5	77,5
	Omat osakkeet
	A-osakkeet
	1.1.	128	128	-0,9	-0,9
	31.12.	128	128	-0,9	-0,9
	K-osakkeet
	1.1.	0	0	0,0	0,0
	31.12.	0	0	0,0	0,0
	Omat osakkeet 31.12.	128	128	-0,9	-0,9

Osakkeiden lukumäärä, äänimäärä ja osakepääoma

			31.12.2007			31.12.2006
	kpl	äänimäärä	€	kpl	äänimäärä	€
A-osakkeet
(1 ääni/osake)	54 944 492	54 944 492	54 944 492	54 944 492	54 944 492	54 944 492
K-osakkeet
(20 ääntä/osake)	22 565 708	451 314 160	22 565 708	22 565 708	451 314 160	22 565 708
Yhteensä	77 510 200	506 258 652	77 510 200	77 510 200	506 258 652	77 510 200

Mikäli varsinainen yhtiökokous päättää, että osinkoa jaetaan, on A-osakkeille maksettava vähintään kaksi (2) prosenttiyksikköä suurempi osinko kuin K-osakkeille. Sekä A- että K-osakkeen kirjanpidollinen vasta-arvo on 1 euro.

		2007		2006
	M€	käyvät arvot	tasearvot	käyvät arvot	tasearvot
10.2	Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma
	Pääomalaina *)	45,3	45,1	45,3	45,1
	Lainat rahoituslaitoksilta	64,8	64,8	57,1	57,1
	Rahoitusleasingvelat	15,6	14,7	18,8	18,5
	Muut velat		0,0
	Yhteensä 31.12.	125,7	124,6	121,2	120,7

*) Pääasialliset lainaehdot:

Pääoma, korko ja muu hyvitys saadaan maksaa yhtiön purkautuessa ja yhtiön konkurssissa vain kaikkia muita velkoja huonommalla etuoikeudella.

Lainan pääoma voidaan muutoin maksaa takaisin vain, jos yhtiön ja sen konsernin viimeksi päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan taseen mukaiselle sidotulle omalle pääomalle ja muille jakokelvottomille erille jää täysi kate. Korkoa voidaan maksaa vuosittain ainoastaan, jos maksettava määrä voidaan käyttää voitonjakoon yhtiön ja sen konsernin viimeksi päättyneeltä tilikaudelta vahvistetun taseen mukaan.

Laina erääntyy maksettavaksi 17.6.2010 ja sen korko on kiinteä 6,25 %.

Käyvän arvon määrittelyssä jäljellä olevan juoksuajan koroksi on arvioitu 6,0 %.

Laina on julkisen kaupankäynnin kohteena, mutta kauppa on hyvin vähäistä.

Kaikki korolliset velat ovat yrityksen liikkeelle laskemia lainoja ja ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Korollisten velkojen käyvät arvot on laskettu diskonttaamalla velkaan liittyvät rahavirrat tilinpäätöspäivän markkinakorolla.

		2007 M€	2006 M€
	Rahoitusleasingvelat
	Rahoitusleasingvelat erääntyvät seuraavasti
	Alle vuoden kuluessa	3,1	3,0
	1–5 vuoden kuluessa	10,9	12,8
	Yli 5 vuoden kuluessa	8,5	11,5
	Vähimmäisvuokrat yhteensä	22,6	27,3
	Vähimmäisvuokrien nykyarvo
	Alle vuoden kuluessa	2,7	1,9
	1–5 vuoden kuluessa	8,2	9,4
	Yli 5 vuoden kuluessa	6,5	9,1
	Vähimmäisvuokrien nykyarvo yhteensä	17,4	20,4
	Kertymättömät rahoituskulut	5,2	6,9
10.3	Pitkäaikaiset korottomat velat
	Muut velat	4,7	2,6
	Yhteensä 31.12.	4,7	2,6
10.4	Varaukset
	Muut varaukset 1.1.	4,2	2,9
	Muuntoerot	-0,3	0,3
	Lisäykset	6,1	2,6
	Käytetyt varaukset	-3,6	-1,0
	Käytetyt varaukset, ei rahavirtavaikutusta	-0,1
	Arviomuutokset	0,5	-0,2
	Varausten peruutukset ja purut	-0,7
	Muut varaukset 31.12.	6,2	4,2
	Takuuvaraus	1,3	1,1
	Uudelleenjärjestelyvaraus	2,5	2,4
	Tappiolliset sopimukset ja muut varaukset	2,4	0,6
	Muut varaukset yhteensä	6,2	4,2

		2007		2006
	M€	käyvät arvot	tasearvot	käyvät arvot	tasearvot
10.5	Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma
	Luotolliset pankkitilit	2,2	2,2	3,7	3,7
	Lainat rahoituslaitoksilta	0,2	0,2	11,4	11,4
	Yritystodistukset	217,9	217,9	0,0	0,0
	Rahoitusleasingvelat	2,7	2,7	1,9	1,9
	Eläkelainat			0,1	0,1
	Muut velat	5,9	5,9	9,0	9,0
	Yhteensä 31.12.	228,9	228,9	26,1	26,1

		2007 M€	2006 M€
10.6	Ostovelat ja muut korottomat velat
	Ostovelat	49,7	39,4
	Saadut ennakot	0,2	0,2
	Muut velat	8,8	2,2
	Siirtovelat	80,7	50,8
	Yhteensä 31.12.	139,4	92,6
	Siirtovelat
	Korkovelat	6,2	2,4
	Palkat ja sosiaalikulut	34,8	17,8
	Muut siirtovelat	39,6	30,6
	Yhteensä 31.12.	80,7	50,8

Muut siirtovelat sisältävät materiaalihankintojen, asiakkaille myönnettävien vuosialennusten ja muiden sekalaisten kulujen jaksotukset.

10.7 Verovelka

Tuloverovelat	3,8	5,7
Yhteensä 31.12.	3,8	5,7

11. Pääoman hallinta

Fiskars-konsernin pääomarakennetta eivät koske mitkään viralliset, ulkoiset pääomarakennevaatimukset. (Eri maissa saattaa olla yhtiölainsäädännössä omaa pääomaa ja sen määrää tai rakennetta koskevia vaatimuksia, jotka koskevat Fiskarsin näissä maissa olevia konserniyhtiöitä.)

Fiskarsin pääomahallinnan tavoitteet ovat:

• varmistaa konsernin mahdollisuudet toiminnan jatkamiseen going concern -periaatteella ja yhtiön kyky tarjota osakkeenomistajien sijoitukselle tuottoa sekä huolehtia vastuistaan muita sidosryhmiä kohtaan
• tarjota osakkeenomistajien sijoitukselle riittävä tuotto kehittämällä ja ylläpitämällä tasapainoista liiketoiminta- ja sijoituskokonaisuutta, joka on kannattava sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä
• ylläpitää edellytyksiä investointimahdollisuuksien hyödyntämiseen.

Pääomarakennetta hallitaan ja ohjataan konsernin liiketoimintojen riskit ja taloudellinen tilanne huomioon ottaen. Pääomarakenteeseen voidaan vaikuttaa osakkeenomistajille maksettavien osinkojen määrällä, myymällä omaisuutta velkojen maksamiseksi ja/ tai investointien määrää rajoittamalla.

Fiskarsin pääomarakenteen seurannassa käytettävät tunnusluvut ovat omavaraisuusaste ja nettovelkaantumisaste. Pääomaan sisällytetään konsernin koko oma pääoma.

M€	2007	2006
Oma pääoma	478,3	421,8
Pitkäaikaiset korolliset velat	124,6	120,7
Lyhytaikaiset korolliset velat	228,9	26,1
Rahavarat	-34,5	-44,9
Korolliset velat, netto	319,0	101,9

Laskentasäännöt on esitetty kohdassa: Tunnuslukujen laskentasäännöt s. 40.

Omavaraisuusaste	46 %	60 %
Nettovelkaantumisaste	67 %	24 %

Omavaraisuusasteen heikkeneminen ja nettovelkaantumisasteen nousu vuoden 2007 aikana johtuvat ensisijaisesti Iittalan yrityshankinnasta, joka rahoitettiin kokonaisuudessaan velalla.

12. Rahoituksen liitetiedot

12.1 Velkojen takaisinmaksuohjelma

31.12.2007

Pääoma	2008	2009	2010	2011	2012	Myö hemmin	Yhteensä
Luotolliset pankkitilit	2,2						2,2
Yritystodistukset	217,9						217,9
Muut velat	5,9						5,9
Pääomalaina			45,1				45,1
Lainat rahoituslaitoksilta	0,2	24,4	15,1	0,1		25,2	65,0
Rahoitusleasingvelat	2,7	2,7	2,1	1,8	1,6	6,5	17,4
Yhteensä 31.12.	228,9	27,2	62,3	1,9	1,6	31,7	353,5
	64,7 %	7,7 %	17,6 %	0,5 %	0,4 %	9,0 %	100,0 %
Korot
Yritystodistukset	5,7						5,7
Pääomalaina	2,8	2,8	2,8				8,4
Lainat rahoituslaitoksilta	3,6	3,1	2,1	1,4	1,4	3,5	15,0
Rahoitusleasingvelat	0,9	0,8	0,7	0,6	0,5	1,8	5,2
Yhteensä 31.12.	7,3	6,7	5,6	1,9	1,8	5,2	28,6
Sitovat rahoituslimiitit			20,0		75,0	330,0	425,0
			4,7 %		17,6 %	77,6 %	100,0 %
31.12.2006
Pääoma	2007	2008	2009	2010	2011	Myö hemmin	Yhteensä
Luotolliset pankkitilit	3,7						3,7
Muut velat	9,0						9,0
Pääomalaina				45,1			45,1
Lainat rahoituslaitoksilta	11,4		27,1	15,0		15,0	68,5
Eläkelainat	0,1						0,1
Rahoitusleasingvelat	1,9	2,1	2,3	2,5	2,6	9,0	20,4
Yhteensä 31.12.	26,1	2,1	29,4	62,6	2,6	24,0	146,8
	17,8 %	1,4 %	20,0 %	42,6 %	1,8 %	16,3 %	100,0 %
Korot
Pääomalaina	2,8	2,8	2,8	2,8			11,2
Lainat rahoituslaitoksilta	3,5	2,9	2,4	1,3	0,6	2,5	13,3
Rahoitusleasingvelat	1,1	1,0	0,9	0,8	0,6	2,5	7,0
Yhteensä 31.12.	7,4	6,7	6,1	4,9	1,3	5,1	31,4
Sitovat rahoituslimiitit			75,0	85,0	20,0	20,0	200,0
			37,5 %	42,5 %	10,0 %	10,0 %	100,0 %

31.12.2007	EUR	USD	GBP	DKK	NOK	SEK	Muut	Yhteensä
Ulkoiset lainat ja talletukset	271,3	48,8	0,2	0,6	0,1	-1,6	-0,1	319,6
Valuuttaswapit	-33,1	-53,8	20,5	20,1	6,3	28,1	12,3	0,3
Valuuttapositio (MEUR)	238,3	-5,0	20,7	20,8	6,4	26,5	12,2	319,8
Keskikorko	5,0 %	5,3 %	6,0 %	4,7 %	5,6 %	4,6 %	5,0 %
Sisäiset lainat ja talletukset sekä ulkomaalaisiin yksiköihin tehdyt suojatut nettosijoitukset		-40,5	-6,2	-19,0	0,0	-17,1
Nettopositio (MEUR)		-45,5	14,5	1,7	6,4	9,4
10 % kurssimuutoksen vaikutus tulokseen (MEUR)		4,5	1,4	0,2	0,6	0,9
31.12.2006	EUR	USD	GBP	DKK	NOK	SEK	Muut	Yhteensä
Ulkoiset lainat ja talletukset	39,1	58,9						97,9
Valuuttaswapit	-23,4	-36,5	16,4	9,8	5,1	7,7	21,1	0,2
Valuuttapositio	15,7	22,3	16,4	9,8	5,1	7,7	21,1	98,1
Keskikorko	5,1 %	5,6 %	5,2 %	3,9 %	3,8 %	3,1 %
Sisäiset lainat ja talletukset sekä ulkomaalaisiin yksiköihin tehdyt suojatut nettosijoitukset (MEUR)		-45,6	-5,2	-28,2	0,0	-5,2
Nettopositio		-23,2	11,2	-18,4	5,1	2,5
10 % kurssimuutoksen vaikutus tulokseen (MEUR)		2,3	1,1	1,8	0,5	0,3

12.2 Valuuttapositio, keskikorot ja valuuttakurssien herkkyysanalyysi

Kaikkien lainojen ja talletusten (pl. pääomalaina) keskimääräinen duraatio on alle 6 kk.

		2007 M€	2006 M€
12.3	Muut vuokrasopimukset
	Käyttöleasing, seuraavan vuoden leasingmaksut	12,6	5,9
	Käyttöleasing, myöhemmin suoritettavat leasingmaksut	40,5	13,1
	Käyttöleasing yhteensä 31.12.	53,1	18,9

Rahoitusleasingvastuiden diskontattu nykyarvo sisältyy taseen velkoihin.

12.4 Vastuusitoumukset

Omien sitoumusten vakuudeksi
Pantit
Vekselivastuut		0,5
Takaukset	1,4
Käyttöleasing- ja vuokravastuut	53,1	18,9
Muut vastuut	7,3	8,6
Yhteensä	61,7	28,0
Takaukset muiden sitoumusten vakuudeksi
Kiinteistökiinnitykset	1,8	1,5
Konserniyritysten sitoumusten vakuudeksi
Takaukset	12,5	12,4
Vastuusitoumukset yhteensä 31.12.	76,0	42,0

		2007 M€	2006 M€
12.5	Johdannaisten nimellisarvot
	Valuuttatermiinit ja valuutanvaihtosopimukset	185,6	94,1
	Sähköfutuurit	0,9
	Koronvaihtosopimukset	16,1
	Korkotermiinit ja -futuurit	60,0
	Johdannaisten markkina-arvot verrattuna nimellisarvoihin
	(+ laskennallinen tuotto, - laskennallinen kulu)
	Valuuttatermiinit ja valuutanvaihtosopimukset	-0,4	-0,1
	Sähköfutuurit	0,3
	Koronvaihtosopimukset	0,2
	Korkotermiinit ja -futuurit	0,1

Kaikki johdannaiset ulkomaisiin yksikköihin tehtyjen nettosijoitusten valuuttasuojauksia lukuunottamatta on tilinpäätöksessä arvostettu markkina-arvoon tuloslaskelman kautta.

Johdannaisten erääntyminen	2008	2009	Myöhemmin	Yhteensä
Valuuttatermiinit ja valuutanvaihtosopimukset	185,6			185,6
Sähköfutuurit	0,3	0,4	0,1	0,9
Koronvaihtosopimukset		15,0	1,1	16,1
Korkotermiinit ja -futuurit	60,0			60,0
Yhteensä 31.12.	246,0	15,4	1,3	262,7

31.12.2006 kaikki johdannaiset olivat erääntymässä vuonna 2007.

		USD	SEK	DKK	CAD	PLN	MXN	Yhteensä
12.6	Ulkomaisiin tytäryhtiöihin tehtyjen nettosijoitusten suojaus (M€)
	Nettosijoitus	-96,5	127,0	48,5	-3,5	-9,2	5,0
	Nettosijoituksen suojaus	40,8	-127,0	-48,5	2,1	3,9	-2,2
	Kurssivoitto (-tappio) tuloslaskelmasta omaan pääomaan	4,8	-1,6	0,0	-0,1	-0,2	-0,3	2,5

13. Rahoitusriskien hallinta

Konsernin rahoitus ja rahoitusriskien hallinta on keskitetty yhtiön pääkonttoriin Helsinkiin.

Valuuttariski

Sisäinen ja ulkoinen vienti ja tuonti sekä valuuttamääräinen lainananto ja nettosijoitukset ulkomaisiin yksikköihin altistavat yhtiön valuuttakurssiriskille. Euroopan-toiminnan tuotot ja kulut ovat pääasiallisesti eurooppalaisissa valuutoissa, ja Pohjois-Amerikan liiketoiminta on pääosin dollareina. Lisääntyvään tuontiin alhaisten tuotantokustannusten maista liittyy kuitenkin välillisesti myös riski tavarantoimittajien paikallisten valuuttojen muutoksista. Merkittävin näistä valuutoista on Kiinan renminbi.

Transaktioriski

Transaktioriskin hallinnan tavoitteena on vähentää valuuttakurssimuutosten vaikutuksia yhtiön budjetoituun bruttokatteeseen. Liiketoimintayksiköt vastaavat kaupallisten kassavirtojen valuuttariskin hallinnasta budjettiperiodin aikana. Yksiköt suojaavat kaupalliset positionsa pääasiallisesti valuuttatermiinein konsernin rahoitusosaston kanssa.

Konsernin nettovaluuttapositio muodostuu kaupallisista positioista ja valuuttamääräisestä rahoitustarpeesta (taulukko 12.2). Konsernin rahoitusosasto vastaa konsernin nettovaluuttaposition hallinnasta ja toimii valuutta- ja johdannaismarkkinoilla. Käytettäviä instrumentteja ovat yleisimmin valuuttatermiinit ja -swapit. Konserni ei käytä johdannaisia spekulatiivisesti.

Fiskars ei sovella transaktioriskin osalta valuuttajohdannaisiin IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa. Syntyvät voitot ja tappiot on kirjattu tuloslaskelmaan. Jaksotuserojen vaikutus tulokseen vuonna 2007 oli 0,0 milj. euroa (-1,3 milj. euroa vuonna 2006).

Translaatioriski

Fiskars alkoi vuoden 2007 alusta soveltaa IAS 39:n ja IAS 21:n mukaista suojauslaskentaa tiettyihin ulkomaisiin yksiköihin tehtyihin nettosijoituksiin (taulukko 12.6). Nettosijoitusten suojauksista syntynyt ja omaan pääomaan kirjattu kurssivoitto vuonna 2007 oli 2,5 milj. euroa.

Korkoriski

Konsernin nettorahoitustarve oli tilikauden päättyessä 320 miljoonaa euroa. 45 milj. euron pääomalaina ja 17 milj. euron rahoitusleasingvelat ovat kiinteäkorkoisia, muut lainat vaihtuvakorkoisia. Nimellisarvoltaan 60 milj. euron korkotermiinit ja 16 milj. euron koronvaihtosopimukset vähentävät vuoden 2008 korkoriskiä.

Markkinakorkojen yhden prosenttiyksikön muutoksen vaikutus konsernin tulokseen olisi 1,8 milj. euroa vuonna 2008.

Likviditeetti- ja jälleenrahoitusriski

Konsernilla oli likviditeetin varmistamiseksi runsaasti käyttämättömiä luottolimiittejä (taulukko 12.1). Vuoden lopussa nostamattomia valmiusluottoja oli 425 milj. euroa. Lisäksi emoyhtiöllä on Suomessa pääpankkien kanssa 400 milj. euron yritystodistusohjelma, josta vuoden lopussa oli käytössä 218 milj. euroa. Päivittäistä likviditeettiä hallitaan luotollisilla konsernitileillä.

Jälleenrahoitusriskiä hallitaan hajauttamalla lainojen ja luottolimiittien maturiteettia odotettujen kassavirtojen mukaisesti.

Raaka-aineriski

Fiskars käyttää tarvittaessa johdannaisia suojautuakseen raaka-aineiden hintariskiltä. Konsernilla ei ollut vuoden 2007 lopussa raaka-ainejohdannaisia lukuunottamatta nimellisarvoltaan 0,9 milj. euron sähköfutuuria, joka kirjataan markkina-arvoonsa tuloslaskelmaan. Johdannaisen markkina-arvon muutoksella ei ole merkittävää vaikutusta konsernin tulokseen.

Luottoriski

Konsernin rahoitusosasto arvioi ja valvoo rahoituksen vastapuoliriskiä. Riski on minimoitu toimimalla vain suurten pankkien ja rahoituslaitosten kanssa sovittujen rajojen puitteissa. Vuoden lopussa merkittävää luottoriskiä ei ollut keskittynyt yksittäiselle vastapuolelle.

Asiakkaiden luottoriskiä valvovat liiketoimintayksiköt. Tärkeimmät asiakkaat ovat korkean luottoluokituksen saaneita kansainvälisiä vähittäiskauppoja. Konsernille ei ole koitunut merkittäviä luottotappioita.

14. Lähipiiritapahtumat

Konsernilla ei ole merkittäviä liiketoiminnallisia transaktioita tai velkoja tai saatavia osakkuusyhtiö Wärtsilän kanssa. Iittala Group Oy Ab:n osakkuusyhtiö Koy Iittalan Lasimäki vuokraa Iittalalle tuotanto- ja myymälätilaa Iittalassa ja Iittala Group on myöntänyt osakkuusyhtiölleen pääomalainan. Iittala AB on osakkuusyhtiönsä Rörstrands Kulturforum AB:n vuokralainen. Vuokrien ja lainojen lisäksi yhtiöilla on vähäisiä lyhytaikaisia saatavia ja velkoja näihin eriin liittyen.

Vuokrat, milj. euroa	0,4
Pääomalaina, milj. euroa	0,2

Fiskars-konserni on kirjannut 1,6 milj. euroa lakiasiainhoitokustannuksia Foley & Lardner lakiasiaintoimistolta, jossa Ralf Böer on osakkaana.

					Hallituksen ja johdon jäsenten suorat osakeomistukset 31.12.
--	--	--	--	--	--------------------------------------------------------------	--	--	--

	2007			2006
kpl	A-osakkeet	K-osakkeet	Yhteensä	A-osakkeet	K-osakkeet	Yhteensä
Allonen Heikki (toim. joht. 31.12.2007 asti)	10 155	11 200	21 355	10 155	11 200	21 355
Bergh Kaj-Gustaf	5 000		5 000	5 000		5 000
Böer Ralf	5 677		5 677			N/A
Ehrnrooth Alexander	36 047	930	36 977	5 000	930	5 930
Ehrnrooth Paul	26 698	4 100	30 798	6 000	4 100	10 100
Ervasti-Vaintola Ilona	14 000		14 000	14 000		14 000
Gripenberg Gustaf	203 000	33 600	236 600	203 000	33 600	236 600
Grotenfelt Karl	11 680		11 680	11 680		11 680
Kauniskangas Kari (toim.joht. 1.1.2008 alkaen) *)	8 000		8 000			N/A
Lindberg Ingmar	3 544		3 544	3 544		3 544
Riikkala Olli			N/A	2 550		2 550

*) Kari Kauniskangas aloitti Fiskars Oyj Abp:n toimitusjohtajana ja konsernijohtajana 1.1.2008. Hänen elokuussa 2007 allekirjoitetun työsopimuksensa mukaisesti on Fiskars tammikuussa 2008 järjestänyt hänelle 15 397 Fiskarsin A-osaketta.

Konsernilla on Suomessa ns. huoltokonttorijärjestelmä johon voi tehdä talletuksia ja josta voi saada lainaa. Yhtiön johdolla ja hallituksen jäsenillä ei ole huoltokonttorilainoja tai muita lainoja yhtiöltä, eikä heidän puolestaan ole annettu pantteja tai otettu muita vastuita.

15.	Muut liitetiedot
		2007	2006
	Henkilöstö keskimäärin
	Suomi	961	808
	Muu Eurooppa	1 165	908
	Yhdysvallat	976	1 267
	Muut	222	183
	Yhteensä	3 324	3 167
	Henkilöstön jakauma kauden lopussa
	Työntekijät	2 803	1 694
	Toimihenkilöt	1 712	1 309
	Yhteensä	4 515	3 003

Keskimääräinen henkilöstö sisältää Iittalan ja Leborgnen henkilöstömäärät hankintahetkestä lähtien.

Osakkeet ja osuudet	Kotipaikka	keista %	lasta %	luonne
		Osuus osak-	Osuus äänival-	Toi minnan

Tytäryhtiöosakkeet

Avlis AB	Sollentuna	SE	100,0	100,0	H
iittala bvba	Antwerpen	BE	100,0	100,0	M
iittala GmbH	Solingen	DE	100,0	100,0	M
iittala a/s	Herlev	DK	100,0	100,0	M
iittala a/s	Tallinna	EE	100,0	100,0	M
Iittala Group Oy Ab	Helsinki	FI	97,7	97,7	T
iittala Ltd.	Windsor Berkshire	GB	100,0	100,0	M
iittala b.v.	Oosterhout	NL	100,0	100,0	M
iittala as	Moss	NO	100,0	100,0	T
Hackman Polska Sp. Z.o.o.	Varsova	PL	100,0	100,0	L
OOO iittala	Moskova	RU	100,0	100,0	L
Fastighets AB Noshörningen	Höganäs	SE	100,0	100,0	H
iittala ab	Höganäs	SE	100,0	100,0	T
Lidköpings Produktions AB	Lidköping	SE	100,0	100,0	H
Nilsjohan AB	Höganäs	SE	100,0	100,0	L
Tjörröds Fastighets AB	Höganäs	SE	100,0	100,0	H
iittala, Inc.	New Jersey	US	100,0	100,0	M
Silva Shenzhen Company Ltd.	Shenzhen	CN	70,0	70,0	T
Silva Deutschland GmbH	Friedrichsdorf	DE	100,0	100,0	M
Silva France S.A.R.L.	Mantes la Ville	FR	100,0	100,0	M
Silva Ltd.	Livingston	GB	100,0	100,0	M
Silva Far East Ltd.	Hongkong	HK	100,0	100,0	H
Silva Sweden AB	Sollentuna	SE	100,0	100,0	T
Fiskars Brands, Inc.	Madison Wi	US	100,0	100,0	T
Fiskars Brands (Australia) Pty Limited	Melbourne	AU	100,0	100,0	M
Fiskars Brands Canada, Inc.	Toronto	CA	100,0	100,0	M
Fiskars de Mexico, S.A. de C.V.	Mexico City	MX	100,0	100,0	M
Fiskars Servicios, S.A. de C.V.	Mexico City	MX	100,0	100,0	M
Puntomex Internacional, S.A. de C.V.	Tijuana	MX	100,0	100,0	H
Fiskars Brands Global Holdings LLC	Madison Wi	US	100,0	100,0	H
The Brunton Company	Riverton WY	US	100,0	100,0	T
Fiskars Brands Europe BVBA	Bryssel	BE	100,0	100,0	H

				Osuus	Osuus	Toi
		Kotipaikka		osak- keista %	äänival- lasta %	minnan luonne
Fiskars Brands Europe ApS		Silkeborg	DK	100,0	100,0	H
Excalibur Management Consulting (Shanghai) Co., Ltd.		Shanghai	CN	100,0	100,0	H
Fiskars Brands Germany GmbH		Herford	DE	100,0	100,0	T
Fiskars Deutschland GmbH iL		Herford	DE	100,0	100,0	L
Fiskars Brands Danmark A/S		Silkeborg	DK	100,0	100,0	T
Fiskars Brands Spain S.L.		Madrid	ES	100,0	100,0	M
Fiskars Brands Fininvest Oy Ab		Pohja	FI	100,0	100,0	H
Fiskars Brands Finland Oy Ab		Pohja	FI	100,0	100,0	T
Fiskars Brands France S.A.R.L.		Wissous	FR	100,0	100,0	M
Leborgne S.A.S.		Arvillard	FR	100,0	100,0	T
Fiskars Brands UK Limited		Bridgend	GB	100,0	100,0	T
Fiskars Limited		Bridgend	GB	100,0	100,0	L
Kitchen Devils Limited		Bridgend	GB	100,0	100,0	L
Richard Sankey & Son Limited		Nottingham	GB	100,0	100,0	T
Vikingate Limited		Nottingham	GB	100,0	100,0	L
Consumer Brands (Hong Kong) Co., Limited		Hongkong	HK	100,0	100,0	H
Fiskars Brands Hungary Ltd.		Budapest	HU	100,0	100,0	M
Fiskars Brands Italia S.r.l.		Premana	IT	100,0	100,0	T
Fiskars Brands Japan K.K.		Tokio	JP	100,0	100,0	M
Fiskars Brands Holding AS		Oslo	NO	100,0	100,0	H
Fiskars Brands Norge AS		Oslo	NO	100,0	100,0	M
Fiskars Brands Polska Sp. z o.o.		Slupsk	PL	100,0	100,0	T
ZAO Fiskars Brands Rus		Pietari	RU	100,0	100,0	T
Fiskars Brands Sverige AB		Motala	SE	100,0	100,0	M
Inhan Tehtaat Oy Ab		Ähtäri	FI	100,0	100,0	T
Inha Inwest		Ähtäri	FI	100,0	100,0	H
Ferraria Oy Ab		Pohja	FI	100,0	100,0	T
Kiinteistö Oy Danskog gård		Tammisaari	FI	100,0	100,0	T
Ab Åbo Båtvarf - Turun Veneveistämö Oy		Turku	FI	100,0	100,0	L
					Hallinnointi	H
				Tuotanto ja markkinointi		T
					Markkinointi	M
					Lepäävä	L
					Sivuliike	S
Osakkuusyhtiöosakkeet
Wärtsilä Oyj Abp	15 817 476	Helsinki	FI	16,5	32,2
Kiinteistöosakeyhtiö Iittalan Lasimäki		Iittala	FI	34,0	34,0
Rörstrands Kulturforum AB		Lidköping	SE	33,3	33,3
Muiden yritysten osakkeet ja osuudet
Rautaruukki Oyj	10 000		FI	x	x
Turvatiimi Oyj	1 140 000		FI	x	x

Riskit ja riskienhallinta

Riskienhallinnan tehtävä on arvioida ja hallinnoida jatkuvasti kaikkia yritystoiminnassa esiintyviä mahdollisuuksia, uhkia ja riskejä suunnitelmien toteuttamiseksi, asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi ja toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi.

Asiakassuhteet ja jakelu

Fiskarsin tuotteita myydään oman organisaation, myyntiedustajien ja jakelijoiden kautta tukku- ja vähittäisliikkeille, yrittäjille ja laitoksille sekä myös suoraan omien liikkeiden kautta kuluttajille. Tuotteiden jakelu hoidetaan konsernin omien tai muiden tahojen omistamien jakelukeskusten, keskusvarastojen sekä varastojen kautta. Myynti yksittäisille suurasiakkaille on osassa toimintaa hyvinkin tärkeää. Joidenkin suurten asiakkaiden koko vuoden myyntivalikoimaa ja toimittajavalintoja koskevat päätökset tehdään kerran vuodessa. Useamman suurasiakkaan menettäminen tai vakava häiriö erikoistuneen jakelukanavan toiminnassa voi vaikuttaa konsernin toimintaan ja tulokseen negatiivisesti. Fiskarsin suurimman asiakkaan osuus kokonaismyynnistä oli noin 6 % vuonna 2007, kahdenkymmenen suurimman vastaavasti noin 30 %.

Toimitusketju

Konsernin toimintaa kehitetään, siten että markkinoinnin ja toimitusketjun hallinta muuttuvat merkittävämmiksi ja oman tuotannon osuus pienenee. Tällöin toimitusketjun hallinta muodostaa sekä ohjaus- että saatavuusriskin. Riskin hallintaan on kehitetty toimitusketjun hallintaan tarkoitettuja tietojärjestelmiä, tietojärjestelmien integrointiastetta on osassa toimintoja nostettu. Myös valmiiden, hankittujen tuotteiden varastomääriä on nostettu, jotta toimitukset asiakkaille voitaisiin varmistaa. Tämä riskitekijä on riskinhallinnan kehittämisen pääkohde myös tulevilla tilikausilla sillä merkittävä osa eri tuotteiden myynnistä on sesonkiluontoista ja hankinnoista yhä suurempi osa tullaan tekemään kaukaisista alhaisemman kustannustason maista.

Raaka-aineiden hinta ja saatavuus sekä tavarasopimukset

Fiskarsin tuotteita valmistetaan monista raaka-aineesta, joista tärkeimpiä ovat teräs, alumiini ja muovi. Konserni on Suomessa merkittävä sähkön käyttäjä. Fiskarsilla on monen vuoden kokemus hinta- ja tarjontavaihteluiden käsittelystä. Normaalin vaihtelutason ylittävillä heilahduksilla saattaa kuitenkin olla vaikutusta konsernin toiminnan tulokseen. Fiskars käyttää pitkäaikaisia hankintasopimuksia raaka-aineiden ostoissa. Eniten sähköä käyttävät tuotantolaitokset ovat Suomessa varautuneet sähkön hintavaihteluihin osallistumalla erityiseen sähkönostoyhteistoimintaan.

Innovaatio

Liiketoiminnan kasvu perustuu merkittäviltä osin Fiskarsin kykyyn kehittää ja kaupallistaa jatkuvasti uusia tuotteita ja tuoteparannuksia, jotka vastaavat kuluttajien odotuksiin. Tärkeää on muotoilun ja innovaation yhdistäminen tutkimus- ja tuotekehittelytoimintaan ja tekniseen osaamiseen siten, että uudet tuotteet saadaan nopeasti tuotantoon.

Tuotemerkit ja Fiskarsin maine

Fiskarsilla on hallinnassaan joukko maailmanlaajuisesti ja paikallisesti tunnettuja tuotemerkkejä ja brändejä. Tapahtumalla, joka vaikuttaa negatiivisesti kuluttajien luottamukseen tai tuotemerkin saatavuuteen on myös vaikutus konsernin liiketoimiin. Fiskars seuraa tarkasti brändiensä menestystä ja ryhtyy aina tarpeen tullen toimiin suojellakseen tuotemerkkien arvoa.

Sää ja kausivaihtelut

Sää ja kausivaihtelut vaikuttavat joidenkin tuotteiden kysyntään lyhyellä aikavälillä, näin varsinkin puutarhatyökalujen kysyntään keväällä. Näitä tuotteita ostetaan ja ne tuodaan myyntiin ja markkinoille normaalien säätilaodotusten mukaisesti. Tilastollisesti normaalista poikkeavat olosuhteet voivat vaikuttaa myyntiin negatiivisesti.

Ympäristö

Konsernin tuotantotoiminta on laadultaan ja luonteeltaan enimmäkseen sellaista, johon ei liity merkittäviä ympäristöriskejä. Tuotantolaitoksilla on olemassa olevat ympäristöluvat, jotka määrittelevät tuotantotoiminnan ympäristövaikutusten ylärajat. Yleisten ympäristömääräysten muuttuminen voi vaikuttaa voimassa oleviin ympäristölupiin. Muuttuviin säännöksiin sopeutuminen voi edellyttää nykyisten tuotantomenetelmien muuttamista tai investointeja uusiin laitteisiin. Sekä tuotantokapasiteetin määrän tai sen rakenteen muuttaminen joillakin vanhemmilla tuotantolaitoksilla voi aiheuttaa ympäristövelvoitteiden muuttumisen takia lisäkustannuksia.

Eläkkeet ja muut vastuut

Muutokset osakemarkkinoilla, korkotasossa ja odotetun eliniän pituudessa eräissä etuuspohjaisissa eläkejärjestelmissä saattavat kasvattaa yhtiön eläkevastuita. Fiskarsin etuuspohjaisiin ("defi ned benefi t") eläkeohjelmiin liittyvät eläkevastuut ovat kuitenkin vähäisiä, eikä niihin liittyvää riskiä pidetä merkittävänä.

Osakkuusyhtiö

Fiskarsilla on huomattava investointi osakkuusyhtiö Wärtsilä Oyj Abp:ssä. Suuret muutokset osakehinnoissa, kannattavuudessa tai Wärtsilän osingonmaksukyvyssä saattaisivat vaikuttaa Fiskarsiin merkittävästi.

Viisivuotiskatsaus

		IFRS 2007	IFRS 2006	IFRS 2005	IFRS 2004	FAS 2004	FAS 2003
Liikevaihto	M€	658	535	510	566	597	620
josta ulkomailla	M€	553	487	466	523	556	583
% liikevaihdosta	%	84,1	91,0	91,5	92,5	93,2	93,9
vienti Suomesta	M€	79	59	55	56	56	53
Liikevaihdon muutos-%	%	23,0	4,9	-9,8	-8,8	-3,7	-14,5
Liiketulos ennen poistoja ja osakkuusyhtiön osuutta	M€	89	56	53	77	64	-19
% liikevaihdosta	%	13,6	10,4	10,3	13,6	10,7	-3,0
Osakkuusyhtiön tulososuus (Wärtsilä)	M€	43	59	29	27
Liiketulos	M€	110	86	23	79	39	-52
% liikevaihdosta	%	16,6	16,0	4,5	13,9	6,5	-8,4
Rahoitusnetto	M€	-11	-9	43	-4	-3	22
% liikevaihdosta	%	-1,6	-1,7	8,4	-0,7	-0,5	3,5
Tulos ennen veroja	M€	122	77	65	75	57	-30
% liikevaihdosta	%	18,6	14,3	12,8	13,3	9,5	-4,8
Tuloverot jatkuvasta toiminnasta	M€	12	10	7	15	12	-17
Lopetettujen toimintojen tulos	M€		15	4	-5
Emoyhtiön osakkeenomistajien osuus tilikauden tuloksesta	M€	110	82	62	55	45	-13
% liikevaihdosta	%	16,7	15,3	12,2	9,6	7,5	-2,1
Vähemmistön osuus tilikauden tuloksesta	M€	0	0
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut	M€	140	121	126	138	146	151
Suunnitelman mukaiset poistot ja arvonalennukset	M€	23	29	59	25	25	33
% liikevaihdosta	%	3,5	5,3	11,5	4,4	4,2	5,4
Investoinnit (ml. yritysostot ym.)	M€	221	41	61	42	41	38
% liikevaihdosta	%	33,5	7,6	12,0	7,5	6,9	6,1
Tutkimus- ja kehittämismenot	M€	7	6	5	5	5	4
% liikevaihdosta	%	1,1	1,1	1,0	0,8	0,8	0,7
Aktivoidut kehittämismenot	M€	1	1	1	1
Emoyhtiön osakkeenomistajien osuus omasta pääomasta	M€	478	422	403	336	319	348
Vähemmistöosuus	M€	0	0
Oma pääoma yhteensä	M€	478	422	403	336	319	348
Korollinen vieras pääoma	M€	354	147	162	222	200	216
Koroton vieras pääoma	M€	215	139	138	134	116	115
Taseen loppusumma	M€	1 047	707	703	692	635	678
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI)	%	19	18	14	14	12	-3
Oman pääoman tuotto (ROE)	%	25	20	17	16	13	-3
Omavaraisuusaste	%	46	60	57	49	50	51
Nettovelkaantumisaste	%	67	24	35	61	58	57
Henkilöstö keskimäärin		3 324	3 167	3 426	3 782	3 782	3 633
Henkilöstö kauden lopussa		4 515	3 003	3 220	3 448	3 448	3 877
josta ulkomailla		2 662	2 224	2 377	2 533	2 533	3 004

Lopetetuissa toiminnoissa raportoitu Power Sentry vuosina 2005–2006 ja Syroco vuonna 2004. Tunnuslukujen laskentasäännöt ovat sivulla 40.

Tietoja Fiskarsin osakkeista

		IFRS 2007	IFRS 2006	IFRS 2005	IFRS 2004	FAS 2004	FAS 2003
Osakepääoma	M€	77,5	77,5	77,5	77,5	77,5	55,4
Tulos/osake **) (laimennettu ja laimentamaton)	€	1,42	1,06	0,80	0,71	0,58	-0,16
jatkuvat toiminnot		1,42	0,86	0,75	0,77
lopetetut toiminnot			0,20	0,05	-0,07
Nimellisosinko/osake **)	€/A-osake	0,80	*) 0,60	0,75	0,30	0,30	0,94
	€/K-osake	0,78	*) 0,58	0,71	0,28	0,28	0,91
Osingonjako	M€	61,5	*) 46,0	57,1	22,8	22,8	71,8
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma/osake **) €		6,18	5,45	5,20	4,34	4,12	4,50
Osakkeen osakeantioikaistu keskikurssi	€/A-osake	13,33	10,71	9,75	7,60	7,60	6,36
	€/K-osake	13,84	10,83	9,32	7,40	7,40	6,39
Osakkeen osakeantioikaistu alin kurssi	€/A-osake	11,92	9,00	7,91	6,58	6,58	5,18
	€/K-osake	11,83	9,25	8,00	6,57	6,57	5,34
Osakkeen osakeantioikaistu ylin kurssi	€/A-osake	15,40	12,55	12,00	10,07	10,07	7,86
	€/K-osake	17,99	12,53	11,50	10,21	10,21	8,93
Osakkeen osakeantioikaistu kurssi kauden
lopussa	€/A-osake	13,30	12,29	9,60	7,90	7,90	6,71
	€/K-osake	14,45	12,11	9,90	7,90	7,90	7,46
Osakekannan markkina-arvo	M€ A-osake	729,1	673,7	526,2	433,1	433,1	368,3
	M€ K-osake	326,1	273,3	223,4	178,3	178,3	168,4
	Yhteensä, M€	1 055,1	947,0	749,6	611,3	611,3	536,8
Osakkeiden määrä, 1 000 kpl **)	A-osakkeet	54 944,5	54 944,5	54 944,5	54 944,5	54 944,5	54 944,5
	K-osakkeet	22 565,7	22 565,7	22 565,7	22 565,7	22 565,7	22 565,7
	Yhteensä	77 510,2	77 510,2	77 510,2	77 510,2	77 510,2	77 510,2
Omat osakkeet, 1 000 kpl **)	A-osakkeet	127,5	127,5	127,5	127,5	127,5	87,1
	% kokonais	0,2	0,2	0,2	0,2	0,2	0,2
	määrästä K-osakkeet	0,4	0,4	0,4	0,4	0,4	0,4
	% kokonais
	määrästä	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0
Osakkeiden vaihdon kehitys, 1 000 kpl **)	A-osake	10 397,3	5 901,9	10 452,4	11 659,1	11 659,1	6 243,5
	% kokonais määrästä	18,9	10,7	19,0	21,2	21,2	11,4
	K-osake	2 250,9	663,2	2 144,4	3 173,6	3 173,6	631,9
	% kokonais määrästä	10,0	2,9	9,5	14,1	14,1	2,8
Hinta/voitto-suhde	A-osake	9	12	12	11	14	neg.
	K-osake	10	11	12	11	14	neg.
Osinko/tulos, %		55,9	56,1	92,0	41,7	50,7	neg.
Efektiivinen osinkotuotto, %	A-osake	6,0	4,9	7,8	3,8	3,8	13,9
	K-osake	5,4	4,8	7,2	3,5	3,5	12,2
Osakkeenomistajien määrä		8 356	6 592	6 114	5 591	5 591	4 958

*) Hallituksen ehdotus.

**) Tunnuslukujen laskennassa osakkeiden määrä osakeantikorjattu 3.12.2004 päätetyn rahastoannin vaikutuksella.

Laimennettu ja laimentamaton tulos/osake ovat samat, koska yhtiöllä ei ole avoimia optio-ohjelmia.

Muita osake- ja osakastietoja

Osakkeiden lukumäärä, äänimäärä ja osakepääoma

	kpl	31.12.2007 äänimäärä	€	kpl	31.12.2006 äänimäärä	€
A-osakkeet
(1 ääni/osake)	54 944 492	54 944 492	54 944 492	54 944 492	54 944 492	54 944 492
K-osakkeet
(20 ääntä/osake)	22 565 708	451 314 160	22 565 708	22 565 708	451 314 160	22 565 708
Yhteensä	77 510 200	506 258 652	77 510 200	77 510 200	506 258 652	77 510 200

Mikäli varsinainen yhtiökokous päättää, että osinkoa jaetaan, on A-osakkeille maksettava vähintään kaksi (2) prosenttiyksikköä suurempi osinko kuin K-osakkeille. Sekä A- että K-osakkeen kirjanpidollinen vasta-arvo on 1 euro.

Osakkeiden ja osakepääoman vähimmäis- ja enimmäismäärät yhtiöjärjestyksen mukaan

Yhtiöllä on K- ja A-osakkeita yhteensä vähintään 35 000 000 kpl ja enintään 140 000 000 kpl. K-osakkeita voi olla enintään 140 000 000 kpl ja A-osakkeita enintään 140 000 000 kpl.

Yhtiön vähimmäispääoma on 35 000 000 euroa ja enimmäispääoma 140 000 000 euroa. Näissä rajoissa osakepääomaa voidaan yhtiökokouksen päätöksellä korottaa tai alentaa yhtiöjärjestystä muuttamatta.

Osakkeiden lukumäärä, rahastoannit ja osakkeiden jakamiset (splitit) 1994–2007

	A-osake	K-osake	yhteensä
Osakkeita yhteensä 31.12.1994	2 236 392	3 362 814	5 599 206
22.3.1995	1 866 402		1 866 402	Rahastoanti: kolmella A- ja/tai K-osakkeella yksi uusi A-osake.
23.11.1998	23 364 335	13 431 970	36 796 305	Osakkeiden jako: yhdellä osakkeella kuusi uutta osaketta.
28.10.1999	11 072 886		11 072 886	Rahastoanti: neljällä A- ja/tai K-osakkeella yksi uusi A-osake.
3.12.2004	15 698 426	6 447 344	22 145 770	Rahastoanti: viidellä A-osakkeella kaksi uutta A-osaketta ja viidellä K-osakkeella kaksi uutta K-osaketta.
Muut muutokset	706 051	-676 420	29 631
Osakkeita yhteensä 31.12.2007	54 944 492	22 565 708	77 510 200

Osakkeiden vaihto Helsingin Pörssissä

		2007		2006
Osakelaji	M€	kpl	M€	kpl
A-osake	137,5	10 397 274	63,2	5 901 939
K-osake	31,5	2 250 902	7,2	663 241
Yhteensä	169,0	12 648 176	70,4	6 565 180

Omistuksen jakautuminen omistajaryhmittäin 31.12.2007

Omistajaryhmä	Omistuksia	%	Osakkeiden lukumäärä	%	Äänimäärä	%
Yritykset	407	4,87	36 744 195	47,41	290 406 203	57,36
Rahoitus ja vakuutuslaitokset	30	0,36	1 194 380	1,54	1 509 248	0,30
Julkisyhteisöt	16	0,19	6 276 661	8,10	16 652 865	3,29
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	143	1,71	10 073 763	13,00	50 630 137	10,00
Yksityishenkilöt	7 685	91,97	21 691 908	27,99	143 836 847	28,41
Ulkomaalaiset	74	0,89	1 512 746	1,95	3 140 495	0,62
Muut	1	0,01	16 547	0,02	82 857	0,02
Yhteensä	8 356	100,00	77 510 200	100,00	506 258 652	100,00

Osakemäärien jakautuminen 31.12.2007

Osakkeiden määrä	Omistuksia	%	Osakkeiden lukumäärä	%	Äänimäärä	%
1–100	1 872	22,40	136 880	0,18	475 061	0,09
101–500	3 204	38,34	884 056	1,14	2 675 300	0,53
501–1 000	1 256	15,03	959 705	1,24	2 700 276	0,53
1 001–10 000	1 705	20,40	4 815 117	6,21	19 356 881	3,82
10 001–100 000	248	2,97	6 673 955	8,61	30 464 919	6,02
100 001–	71	0,85	64 040 487	82,62	450 586 215	89,00
Yhteensä	8 356	100,00	77 510 200	100,00	506 258 652	100,00

Yhtiön suurimmat osakkeenomistajat osakerekisterin mukaan 31.12.2007

	A-osakkeet	K-osakkeet	Yhteensä, kpl	Osuus % äänistä	Osuus % osakkeista
Agrofi n Oy Ab	9 064 506	2 332 882	11 397 388	11,0	14,7
Virala Oy Ab	3 313 677	4 926 566	8 240 243	20,1	10,6
Turret Oy Ab	5 074 313	2 805 078	7 879 391	12,1	10,2
Oy Holdix Ab	3 089 122	1 727 594	4 816 716	7,4	6,2
Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma	2 444 326	544 878	2 989 204	2,6	3,9
I.A. von Julins Sterbhus	1 456 000	1 027 600	2 483 600	4,3	3,2
Bergsrådinnan Sophie von Julins stiftelse	1 741 964	674 856	2 416 820	3,0	3,1
Oy Julius Tallberg Ab	800 798	1 230 198	2 030 996	5,0	2,6
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen	1 516 990	0	1 516 990	0,3	2,0
Fromond Elsa Margaretha Louise	851 159	260 900	1 112 059	1,2	1,4
Åberg Karin Margareta Albertina	764 233	314 772	1 079 005	1,4	1,4
Stiftelsen för Åbo Akademi	969 241	0	969 241	0,2	1,3
Wrede Sophie	593 378	190 344	783 722	0,9	1,0
Lindsay von Julin & Co Ab	583 800	124 600	708 400	0,6	0,9
Hartwall Peter	415 801	277 208	693 009	1,2	0,9
Therman Anna	417 034	254 502	671 536	1,1	0,9
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Tapiola	630 030	0	630 030	0,1	0,8
Gripenberg Margaretha	269 332	299 702	569 034	1,2	0,7
Keskinäinen vakuutusyhtiö Eläke-Fennia	538 700	0	538 700	0,1	0,7
Inez och Julius Polins Fond	462 000	0	462 000	0,1	0,6

Omat osakkeet

31.12.2007 yhtiön hallussa oli omia osakkeita 127 512 kpl A-osakkeita ja 420 kpl K-osakkeita, mikä vastaa 0,17 % yhtiön osakkeista ja 0,03 % äänistä. Yhtiö on ostanut osakkeet Helsingin Pörssistä yhtiökokouksen valtuutuksen mukaisesti 10.12.2003–16.1.2004.

Hallituksen valtuutukset

Yhtiökokous valtuutti hallituksen yhden vuoden aikana 21.3.2007 lukien hankkimaan muussa kuin osakkeenomistajien omistusten suhteessa Helsingin Pörssissä kulloinkin voimassa olevaan pörssikurssiin yhtiön omista osakkeista enintään 5 494 449 kpl A-osakkeita ja enintään 2 256 570 kpl K-osakkeita.

Yhtiökokous valtuutti hallituksen yhden vuoden aikana 21.3.2007 lukien päättämään niiden enintään 5 494 449 Fiskarsin A-osakkeen ja enintään 2 256 570 K-osakkeen luovuttamisesta, jotka on hankittu hallituksen hankintavaltuutuksen perusteella.

Hallitus ei ole käyttänyt varsinaisessa yhtiökokouksessa 2007 saamaansa valtuutusta omien osakkeiden ostoon.

Optio-ohjelmat

31.12.2007 yhtiöllä ei ollut optio-ohjelmaa.

Johdon osakkeenomistus

Hallituksen jäsenten, toimitusjohtajan ja varatoimitusjohtajan sekä heidän määräysvallassaan olevien yhteisöjen omistusosuus yhtiön osakkeista oli 31.12.2007 yhteensä 20 489 695 kpl osakkeita, mikä vastaa 26,4 % yhtiön osakkeista ja 38,8 % äänistä.

Sisäpiiriohje

Fiskars noudattaa Helsingin Pörssin 1.7.2005 hyväksymää listayhtiöiden sisäpiiriohjetta. Yhtiön pysyvien sisäpiiriläisten omistustiedot ovat saatavissa Suomen Arvopaperikeskuksen SIRE-järjestelmästä, osoite Suomen Arvopaperikeskus Oy, Urho Kekkosen katu 5 C, 8. krs., 00100 Helsinki, puh. 020 770 6000, sekä yhtiön kotisivulla www.fi skars.fi .

Emoyhtiön tuloslaskelma

	2007 M€		2006 M€
Liikevaihto (4)	21,9	100 %	22,2	100 %
Hankinnan ja valmistuksen kulut	-3,4		-3,1
Bruttokate	18,6	85 %	19,1	86 %
Hallinnon kulut	-8,3		-6,6
Liiketoiminnan muut tuotot (5)	0,6		2,0
Liikevoitto	10,9	50 %	14,5	65 %
Wärtsiläosakkeiden realisointitulos *)	608,7
Rahoitustuotot ja -kulut (6)	32,3		47,7
Voitto ennen satunnaiseriä	651,9		62,2	280 %
Satunnaiset erät (7)	6,9		1,8
Voitto satunnaiserien jälkeen	658,7		64,0	288 %
Tilinpäätössiirrot	0,0		0,0
Tuloverot (8)	-5,9		-3,8
Tilikauden voitto	652,9		60,3	271 %

*) Fiskars Oyj Abp myi 8.500.000 Wärtsilän A-sarjan ja 6.500.000 Wärtsilän B-sarjan osakettaan kokonaan omistetulle tytäryhtiölleen Avlis AB:lle joulukuussa 2007 Helsingin Pörssin kautta. Kaupasta syntyi yhtiölle 583,7 milj. euron sisäinen realisointitulos.

Emoyhtiön tase

		31.12.2007 M€		31.12.2006 M€
VARAT
Käyttöomaisuus ja muut pitkäaikaiset sijoitukset
Aineettomat hyödykkeet	(9)	0,7		0,2
Aineelliset hyödykkeet	(10)
Maa- ja vesialueet		14,8		14,5
Rakennukset		17,1		17,2
Koneet ja kalusto		1,9		1,9
Keskeneräiset hankinnat		0,2		0,0
		33,8		33,6
Sijoitukset	(11)
Tytäryhtiöosakkeet		133,5		133,3
Saamiset tytäryhtiöiltä		988,1		48,5
Osuudet osakkuusyrityksissä		33,3		191,7
Muut osakkeet ja osuudet		2,5		2,7
		1 157,5		376,2
Käyttöomaisuus ja muut pitkäaikaiset sijoitukset yhteensä		1 192,0	85 %	410,0	71 %
Vaihto- ja rahoitusomaisuus
Vaihto-omaisuus	(12)	0,2		0,2
Pitkäaikaiset lainasaamiset		0,0		0,1
Yhtiöveron hyvityssaaminen		0,3		5,5
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset		0,5		0,1
Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä	(13)	179,1		118,2
Lainasaamiset		0,0		0,0
Muut saamiset		0,1		0,0
Siirtosaamiset	(14)	0,5		0,9
		180,3		119,2
Rahat ja pankkisaamiset	(15)	24,3		39,6
Vaihto- ja rahoitusomaisuus yhteensä		205,1	15 %	164,6	29 %
Varat yhteensä		1 397,1	100 %	574,6	100 %

	31.12.2007 M€		31.12.2006 M€
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Oma pääoma (16)
Osakepääoma	77,5		77,5
Arvonkorotusrahasto	3,8		3,8
Omat osakkeet	-0,9		-0,9
Muut rahastot	3,2		3,2
Edellisten tilikausien voitto	242,8		228,5
Tilikauden voitto	652,9		60,3
Oma pääoma yhteensä	979,3	70 %	372,4	65 %
Tilinpäätössiirtojen kertymä (17)	2,0	0 %	2,1	0 %
Vieras pääoma
Pitkäaikainen
Pääomalaina (18)	45,1		45,1
Lainat rahoituslaitoksilta	64,4		57,1
Velat konserniyrityksille	0,0		0,0
	109,5		102,2
Lyhytaikainen
Lainat rahoituslaitoksilta	219,6		15,1
Eläkelainat			0,1
Saadut ennakot	0,1		0,1
Ostovelat	1,9		0,4
Velat konserniyrityksille (19)	72,5		73,0
Muut velat	2,7		5,4
Siirtovelat (20)	9,3		3,8
	306,2		97,9
Vieras pääoma yhteensä	415,7	30 %	200,1	35 %
Oma pääoma ja velat yhteensä	1 397,1	100 %	574,6	100 %

Emoyhtiön rahavirtalaskelma

	2007 M€	2006 M€
Liiketoiminnan rahavirta
Voitto ennen satunnaisia eriä, tilinpäätössiirtoja ja veroja	651,9	62,2
Suoriteperusteen oikaisut
Poistot	1,6	1,6
Pitkäaikaisten varojen myyntivoitot	-611,9
Kurssierot	-3,6	-0,2
Rahoitustuotot	-35,3	-56,5
Rahoituskulut	14,0	8,9
Tulorahoitus ennen käyttöpääoman muutoksia	16,6	16,1
Lyhytaikaisten saamisten muutos	-2,2	2,4
Vaihto-omaisuuden muutos	0,0	0,0
Lyhytaikaisten korottomien velkojen muutos	3,8	-5,1
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja	18,1	13,3
Rahoitustulot	8,7	8,7
Osinkotulot	27,8	51,0
Rahoituskulut	-7,0	-8,8
Maksetut verot	-0,6	-0,3
Konserniavustukset	1,8	0,7
Liiketoiminnan rahavirta (netto) A	48,9	64,6
Investointien rahavirta
Investoinnit sijoituksiin	-30,1	-76,6
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	-2,4	-2,1
Luovutustulot muista sijoituksista	800,3	2,1
Muu käyttöomaisuuden myynti	0,1	0,2
Muutos tytäryhtiösaamisissa	-990,6	59,3
Investointien rahavirta (netto) B	-222,7	-17,0
Rahavirta investointien jälkeen	-173,8	47,6
Rahoitustoimintojen rahavirta
Pitkäaikaisten velkojen muutos	0,0	-1,7
Lyhytaikaisten korollisten velkojen muutos	204,4	32,1
Lyhytaikaisten saamisten muutos	0,0	0,0
Pitkäaikaisten saamisten muutos	0,0	0,0
Maksetut osingot	-46,0	-57,1
Rahoitustoimintojen rahavirta (netto) C	158,4	-26,8
Likvidien varojen muutos (A+B+C)	-15,3	20,8
Likvidit varat tilikauden alussa	39,6	18,8
Likvidit varat tilikauden lopussa	24,3	39,6

Emoyhtiön oman pääoman muutokset

M€	Osake- pääoma	Arvonkorotus- rahasto	Omat osakkeet	Muut rahastot	Voittovarat	Yhteensä
31.12.2005	77,5	3,9	-0,9	3,2	285,6	369,3
Siirto arvonkorotusrahastosta maaomaisuuden
myynnin yhteydessä		0,0			0,0	0,0
Osingonjako					-57,1	-57,1
Tilikauden voitto					60,3	60,3
31.12.2006	77,5	3,8	-0,9	3,2	288,8	372,4
Siirto arvonkorotusrahastosta maaomaisuuden
myynnin yhteydessä		0,0			0,0	0,0
Osingonjako					-46,0	-46,0
Tilikauden voitto					652,9	652,9
31.12.2007	77,5	3,8	-0,9	3,2	895,7	979,3

Emoyhtiön tilinpäätöksen laadintaperiaatteet, FAS

Fiskars Oyj Abp:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitosäännösten mukaisesti. Tilinpäätös on laadittu euroina.

Tilinpäätöstä laatiessaan yhtiön johto joutuu voimassa olevien määräysten ja hyvän kirjanpitotavan mukaisesti tekemään arvioita ja olettamuksia, jotka vaikuttavat tilinpäätöserien arvostukseen ja jaksotukseen. Toteutuvat luvut voivat poiketa tehdyistä arvioista.

Sijoitukset osakkuusyhtiöihin ja muihin yhtiöihin esitetään taseessa hankintamenon suuruisena ja näiden osakkeiden kirjanpitoarvoa alennetaan tarvittaessa käypää arvoa vastaavaksi.

Ulkomaanrahan määräiset erät

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin. Tilinpäätöshetkellä taseessa olevat valuuttamääräiset saatavat ja velat on arvostettu tilinpäätöspäivän kurssiin lukuun ottamatta maksettuja ja saatuja ennakoita, jotka ovat taseessa maksupäivän kurssiin. Avoinna olevien valuuttamääräisten erien suojausinstrumentit on arvostettu päivän arvoon korkotekijä huomioiden. Sekä realisoituneet että realisoitumattomat kurssierot kirjataan tuloslaskelmaan rahoituseriin.

Liikevaihto

Liikevaihtoa laskettaessa myyntituotoista on vähennetty välilliset verot ja myönnetyt alennukset.

Tutkimus ja kehitysmenot

Tutkimus ja kehitysmenot kirjataan sen tilikauden kuluksi, jolloin ne syntyvät.

Eläkejärjestelyt

Suomalaisen henkilöstön lakisääteinen eläkevastuu ja mahdollinen lisäeläketurva on järjestetty pääosin eläkevakuutuksin vakuutusyhtiöiden kautta.

Satunnaiset tuotot ja kulut

Konserniavustukset, fuusiotappiot ja purkutappiot esitetään satunnaisissa erissä. Muutoin vain merkittävät, varsinaiseen liiketoimintaan kuulumattomat erät esitetään tuloslaskelmassa satunnaisina erinä.

Käyttöomaisuus ja muut pitkäaikaiset sijoitukset

Käyttöomaisuus arvostetaan hankinta ja valmistuskustannuksiin ja se on esitetty taseessa hankintahinnan ja kertyneiden suunnitelman mukaisten poistojen erotuksena. Eräiden maa-alueiden tasearvoihin sisältyy arvonkorotuksia.

Arvonkorotukset perustuvat arvonkorotusta tehtäessä vallinneisiin käypiin arvoihin. Mikäli arvonkorotuksen perusteet poistuvat, tehtyjä arvonkorotuksia perutaan siltä osin. Realisoituneet arvonkorotukset siirretään kertyneeseen tulokseen.

Käyttöomaisuudesta tehdään poistosuunnitelman mukaiset tasapoistot, jotka perustuvat omaisuuden arvioituun taloudelliseen käyttöikään. Poistojen perusteena olevat ohjeelliset käyttöomaisuuden pitoajat ovat:

– pitkävaikutteiset menot	3–10 vuotta
– rakennukset	25–40 vuotta
– kuljetusvälineet	4 vuotta
– koneet ja kalusto	3–10 vuotta

Arvonkorotuksista sekä maa ja vesialueista ei tehdä poistoja. Käyttöomaisuuden myyntivoitot ja tappiot sisältyvät liiketulokseen ja purkautuvat arvonkorotukset viedään suoraan omaan pääomaan.

Vaihto ja rahoitusomaisuus

Vaihtoomaisuus esitetään taseessa hankinnasta ja valmistuksesta aiheutuneiden välittömien ja välillisten menojen määräisenä FIFO-periaatetta noudattaen tai sitä alemman luovutushinnan määräisenä. Luovutushintana pidetään käypää hintatasoa vähennettynä tavanomaisilla myynnistä aiheutuvilla kuluilla.

Leasing

Leasingvuokrat on käsitelty vuokrakuluina ja ne kirjataan tuloslaskelmaan laskutuksen mukaan. Jäljellä olevat leasingvastuut esitetään tilinpäätöksessä taseen ulkopuolisina vastuina. Osamaksukohteet aktivoidaan käyttöomaisuuteen.

Varaukset

Varauksina on taseessa esitetty sellaisia vastaisia menoja ja menetyksiä, joihin on sitouduttu tai joita pidetään muuten todennäköisinä ja joista ei todennäköisesti kerry enää menoja vastaavaa tuloa.

Tilinpäätössiirrot

Tilinpäätössiirrot muodostuvat poistoeroista.

Tuloverot

Tuloslaskelmaan on tuloveroina kirjattu tilikauden tuloksesta suomalaisten verosäännösten perusteella lasketut verot, aikaisempien tilikausien verojen oikaisut sekä laskennalliset verot.

Laskennallinen verovelka tai saaminen on laskettu verotuksen ja tilinpäätöksen välisille jaksotuseroille käyttäen tilinpäätöshetkellä vahvistettua seuraavien vuosien verokantaa. Taseeseen sisältyy laskennallinen verovelka kokonaisuudessaan ja laskennallinen verosaaminen arvioidun todennäköisen verohyödyn suuruisena.

Osingot

Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamasta osingosta ei tilinpäätöksessä ole tehty kirjausta, vaan osingot otetaan huomioon vasta yhtiökokouksen tekemän päätöksen perusteella.

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot, FAS

Tuloslaskelma

		2007 M€	2006 M€
1.	Tilikauden palkat
	Palkat ja palkkiot	4,8	2,5
	Eläkekulut	0,4	0,3
	Henkilösivukulut	0,4	0,7
	Palkat ja henkilösivukulut yhteensä	5,5	3,5
		2007	2006
2.	Henkilöstö
	Keskimäärin	47	47
	Kauden lopussa	42	43
		2007 M€	2006 M€
3.	Toimintokohtaiset poistot
	Hankinnan ja valmistuksen poistot	1,4	1,4
	Hallinnon poistot	0,2	0,2
	Suunnitelman mukaiset poistot yhteensä	1,6	1,6
4.	Liikevaihto
	Rojaltituotot	17,3	17,5
	Vuokratuotot	2,8	2,8
	Muut	1,8	1,9
	Yhteensä	21,9	22,2
5.	Liiketoiminnan muut tuotot
	Käyttöomaisuuden myyntivoitto	0,6	2,0
	Muut tuotot	0,0	0,0
	Yhteensä	0,6	2,0

		2007 M€	2006 M€
6.	Rahoitustuotot ja -kulut
	Osinkotuotot
	Osakkuusyrityksiltä	27,7	47,5
	Muilta	0,1	3,6
	Osinkotuotot yhteensä	27,8	51,0
	Korko- ja muut tuotot pitkäaikaisista sijoituksista
	Saman konsernin yrityksiltä	5,6	1,4
	Muilta	3,1	-3,0
	Korko- ja muut tuotot pitkäaikaisista sijoituksista yhteensä	8,8	-1,6
	Muut korko- ja rahoitustuotot
	Saman konsernin yrityksiltä	5,1	6,4
	Muilta	4,5	0,9
	Muut korko- ja rahoitustuotot yhteensä	9,7	7,3
	Korko- ja rahoitustuotot yhteensä	18,4	5,7
	Pitkäaikaisten sijoitusten arvonalennukset
	Muilta		0,0
	Pitkäaikaisten sijoitusten arvonalennukset yhteensä		0,0
	Korkokulut ja muut rahoituskulut
	Saman konsernin yrityksille	-1,5	-0,8
	Muille	-12,4	-8,1
	Korkokulut ja muut rahoituskulut yhteensä	-14,0	-8,9
	Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	32,3	47,7
	Rahoitustuottoihin ja -kuluihin sisältyy kurssieroja, netto.	3,6	0,2
7.	Satunnaiset erät
	Saatu konserniavustus	6,9	1,8
	Satunnaiset erät yhteensä	6,9	1,8
8.	Tuloverot
	Tuloverot varsinaisesta toiminnasta	-4,1	-3,0
	Tuloverot satunnaisista eristä	-1,8	-0,5
	Edellisen tilikauden verot		-0,3
	Tilikauden verot tuloslaskelmassa	-5,9	-3,8

Taseen varat erittely

		2007 M€	2006 M€
9.	Aineettomat hyödykkeet
	Hankintamenot 1.1.	0,9	0,9
	Investoinnit	0,5	0,1
	Vähennykset		-0,1
	Hankintamenot 31.12.	1,4	0,9
	Kertyneet suunnitelmapoistot 1.1.	0,7	0,7
	Tilikauden suunnitelmapoistot	0,1	0,0
	Vähennykset		-0,1
	Kertyneet suunnitelmapoistot 31.12.	0,7	0,7
	Kirjanpitoarvo 31.12.	0,7	0,2

					Kesken
	2007 M€	Maa- ja vesialueet	Rakennukset	Koneet ja kalusto	eräiset hankinnat	Yhteensä
10.	Aineelliset hyödykkeet
	Hankintamenot 1.1.	4,8	31,6	5,2	0,0	41,7
	Investoinnit	0,2	1,0	0,5	0,2	1,9
	Vähennykset	0,0	0,0	-0,2		-0,3
	Siirrot		0,0		0,0
	Hankintamenot 31.12.	5,0	32,7	5,5	0,2	43,3
	Kertyneet suunnitelmapoistot 1.1.		14,5	3,4		17,9
	Tilikauden suunnitelmapoistot		1,1	0,5		1,6
	Vähennykset		0,0	-0,2		-0,2
	Kertyneet suunnitelmapoistot 31.12.		15,6	3,6		19,3
	Arvonkorotukset 1.1.	9,8				9,8
	Vähennykset	0,0				0,0
	Arvonkorotukset 31.12.	9,8				9,8
	Kirjanpitoarvo 31.12.2007	14,8	17,1	1,9	0,2	33,9
	2006 M€
	Hankintamenot 1.1.	4,8	28,9	5,2	1,3	40,1
	Investoinnit	0,0	1,5	0,4	0,0	2,0
	Vähennykset	0,0	0,0	-0,4		-0,4
	Siirrot		1,3		-1,3	0,0
	Hankintamenot 31.12.	4,8	31,6	5,2	0,0	41,7
	Kertyneet suunnitelmapoistot 1.1.		13,5	3,2		16,7
	Tilikauden suunnitelmapoistot		1,1	0,4		1,5
	Vähennykset		0,0	-0,3		-0,3
	Kertyneet suunnitelmapoistot 31.12.		14,5	3,4		17,9
	Arvonkorotukset 1.1.	9,8				9,8
	Vähennykset	0,0				0,0
	Arvonkorotukset 31.12.	9,8				9,8
	Kirjanpitoarvo 31.12.2006	14,5	17,1	1,9	0,0	33,6

				Saamiset	Osuudet	Muut
	2007 M€		Tytäryhtiö- osakkeet	tytär- yhtiöiltä	osakkuus- yrityksissä	osakkeet ja osuudet	Yhteensä
11.	Sijoitukset
	Hankintamenot 1.1.		169,6	48,5	191,7	3,3	413,1
	Investoinnit		0,2	1 188,1	28,9	1,0	1 218,2
	Vähennykset			-248,4	-187,4	-1,1	-436,9
	Hankintamenot 31.12.		169,8	988,1	33,3	3,2	1 194,4
	Arvonalennukset 1.1.		-36,3			-0,6	-36,9
	Arvonalennukset 31.12.		-36,3			-0,6	-36,9
	Kirjanpitoarvo 31.12.2007		133,5	988,1	33,3	2,5	1 157,5
	2006 M€
	Hankintamenot 1.1.		98,1	63,0	191,7	3,4	356,2
	Investoinnit		71,4	25,8		5,1	102,3
	Vähennykset			-40,3		-5,1	-45,4
	Hankintamenot 31.12.		169,6	48,5	191,7	3,3	413,1
	Arvonalennukset 1.1.		-36,3			-0,6	-36,8
	Vähennykset Arvonalennukset 31.12.		-36,3			0,0 -0,6	0,0 -36,9
	Kirjanpitoarvo 31.12.2006		133,3	48,5	191,7	2,7	376,2
							Kirjanpito
		Osakemäärä	Kotipaikka		Osuus osakkeista %	Osuus ääni- vallasta	arvo (€ 1 000)
	Osakkeet ja osuudet
	Osakkuusyhtiöosakkeet
	Wärtsilä Oyj Abp, A	759 433	Helsinki	FI	x	x	32 558
	Wärtsilä Oyj Abp, B	58 043		FI	x	x	716
	Wärtsilä yhteensä	817 476			0,9	2,5	33 274
	Tytäryhtiöosakkeet
	Avlis AB		Sollentuna	SE	100,0	100,0	110
	Fiskars Brands, Inc.	22 924 913	Madison WI	US	100,0	100,0	42 484
	Fiskars Brands Europe ApS	1 251 250	Silkeborg	DK	100,0	100,0	71 338
	Fiskars Brands Europe BVBA	199	Bryssel	BE	100,0	100,0	239
	Inhan Tehtaat Oy Ab	5 000	Ähtäri	FI	100,0	100,0	1 199
	Ferraria Oy Ab	750 000	Pohja	FI	100,0	100,0	17 660
	Kiinteistö Oy Danskog gård	4 000	Tammisaari	FI	100,0	100,0	505
	Ab Åbo Båtvarf - Turun Veneveistämö Oy	150	Turku	FI	100,0	100,0	3
							133 538
	Muiden yritysten osakkeet ja osuudet
	Rautaruukki Oyj	10 000		FI	x	x	20
	Turvatiimi Oyj	1 140 000		FI	x	x	433
	Fiskars Oyj Abp:n omistamat muut
	käyttöomaisuusosakkeet						2 091

		2007 M€	2006 M€
12.	Vaihto-omaisuus
	Keskeneräiset tuotteet	0,0	0,0
	Valmiit tuotteet/tavarat	0,2	0,2
	Yhteensä 31.12.	0,2	0,2
13.	Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä
	Myyntisaamiset	0,0	0,3
	Lainasaamiset	156,6	101,8
	Muut saamiset	7,0	11,0
	Siirtosaamiset	15,4	5,0
	Yhteensä 31.12.	179,1	118,2
14.	Siirtosaamiset
	Korkosaamiset	0,5	0,7
	Muut siirtosaamiset	0,0	0,2
	Yhteensä 31.12.	0,5	0,9
15.	Rahat ja pankkisaamiset
	Pankkitalletukset	3,3	6,1
	Rahamarkkinasijoitukset	21,0	33,5
	Yhteensä 31.12.	24,3	39,6

Taseen oma pääoma ja velat erittely

		2007 M€	2006 M€
16.	Oma pääoma
	Osakepääoma
	A-osakkeet
	1.1.	54,9	54,9
	31.12.	54,9	54,9
	K-osakkeet
	1.1.	22,6	22,6
	31.12.	22,6	22,6
	Osakepääoma 31.12.	77,5	77,5
	Arvonkorotusrahasto
	1.1.	3,8	3,9
	Vähennys käyttöomaisuuden myynnin yhteydessä	0,0	0,0
	Arvonkorotusrahasto 31.12.	3,8	3,8
	Omat osakkeet
	A-osakkeet
	1.1.	-0,9	-0,9
	31.12.	-0,9	-0,9
	K-osakkeet
	1.1.	0,0	0,0
	31.12.	0,0	0,0
	Omat osakkeet yhteensä 31.12.	-0,9	-0,9
	Muut rahastot
	1.1.	3,2	3,2
	Muut rahastot 31.12.	3,2	3,2
	Voittovarat
	1.1.	288,8	285,6
	Osingonjako	-46,0	-57,1
	Siirretty arvonkorotusrahastosta	0,0	0,0
	Tilikauden voitto	652,9	60,3
	Voittovarat 31.12.	895,7	288,8
	-omat osakkeet	-0,9	-0,9
	Jakokelpoinen oma pääoma 31.12.	894,8	287,9
	Sidottu oma pääoma	83,6	83,7
	Vapaa oma pääoma	895,7	288,8
	Oma pääoma yhteensä 31.12.	979,3	372,4

		2007	2006
		M€	M€
17.	Tilinpäätössiirtojen kertymä
	Kertynyt poistoero 1.1.	2,1	2,1
	Tilikauden muutokset	0,0	0,0
	Kertynyt poistoero 31.12.	2,0	2,1

Emoyhtiön tilinpäätöksessä laskennallinen verovelka määrältään 0,5 M€ (0,5) sisältyy tilinpäätössiirtojen kertymään.

18. Pääomalaina

Pääomalainan pääasialliset lainaehdot:

Pääoma, korko ja muu hyvitys saadaan maksaa yhtiön purkautuessa ja yhtiön konkurssissa vain kaikkia muita velkoja huonommalla etuoikeudella. Lainan pääoma voidaan muutoin maksaa takaisin vain, jos yhtiön ja sen konsernin viimeksi päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan taseen mukaiselle sidotulle omalle pääomalle ja muille jakokelvottomille erille jää täysi kate. Korkoa voidaan maksaa vuosittain ainoastaan, jos maksettava määrä voidaan käyttää voitonjakoon yhtiön ja sen konsernin viimeksi päättyneeltä tilikaudelta vahvistetun taseen mukaan. Laina erääntyy maksettavaksi 17.6.2010 ja sen korko on kiinteä 6,25 %. Laina on julkisen kaupankäynnin kohteena.

		2007 M€	2006 M€
19.	Velat konserniyrityksille
	Ostovelat	0,2	0,1
	Muut velat	71,3	71,9
	Siirtovelat	1,0	1,0
	Yhteensä 31.12.	72,5	73,0
20.	Siirtovelat
	Korkovelat	6,0	2,7
	Palkat ja sosiaalikulut	0,3	0,3
	Osto- ym. jaksotukset	3,0	0,8
	Yhteensä 31.12.	9,3	3,8
21.	Seuraavan ja myöhempien vuosien leasingmaksut
	Käyttöleasing, seuraavan vuoden leasingmaksut	0,3	0,3
	Käyttöleasing, myöhemmin suoritettavat leasingmaksut	0,0	0,0
	Käyttöleasing yhteensä 31.12.	0,3	0,3
22.	Vastuusitoumukset
	Omien sitoumusten vakuudeksi
	Leasing- ja vuokravastuut	0,3	0,3
	Muut vastuut	6,8	8,6
	Yhteensä	7,0	8,9
	Takaukset konserniyritysten sitoumusten vakuudeksi	11,4	12,4
	Vastuusitoumukset yhteensä 31.12.	18,4	21,3

Vuosikooste tilikauden 2007 aikana julkaistuista tiedotteista

Fiskars Oyj Abp on vuonna 2007 julkaissut alla luetellut tiedotteet, joihin sisältyy tilinpäätöstiedote vuodelta 2006 sekä kolme osavuosikatsausta. Lisäksi yhtiö on julkaissut 12.3.2007 vuosikertomuksen vuodelta 2006.

Kaikki tiedotteet ja vuosikertomus ovat luettavissa Fiskars-konsernin internetsivulla osoitteessa www. fi skars.fi

Konsernirakenteen muutokset

20.12.2007 Fiskars selkeyttää rakennettaan

Liputustiedotteet

4.1.2007 Arvopaperimarkkinalain 2 luvun 10 §:n mukainen ilmoitus omistusosuuden muuttumisesta 10.1.2007 Arvopaperimarkkinalain 2 luvun 10 §:n mukainen ilmoitus omistusosuuden muuttumisesta 4.9.2007 Arvopaperimarkkinalain 2 luvun 10 §:n mukainen ilmoitus omistusosuuden muuttumisesta 5.9.2007 Arvopaperimarkkinalain 2 luvun 10 §:n mukainen ilmoitus omistusosuuden muuttumisesta

Taloudellinen tiedottaminen

15.2.2007 Fiskars-konsernin tilipäätöstiedote 2006 8.5.2007 Fiskars-konsernin osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2007 8.8.2007 Fiskars-konsernin osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2007 20.9.2007 Fiskars päivittää tulosnäkymiään tilikaudelle 2007 1.11.2007 Fiskars-konsernin osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2007

Liiketoimintojen kehitys

10.5.2007 Fiskars vahvistaa asemaansa Euroopan puutarhatyökalumarkkinoilla 21.5.2007 Fiskars sai Leborgnen kaupan päätökseen 29.6.2007 Fiskars ostaa Iittala Groupin 29.6.2007 Lisätietoja Iittala Groupin ostoa koskevaan pörssitiedotteeseen, joka on julkaistu 29.6.2007 klo 8.30 2.8.2007 Fiskars sai kilpailuviranomaisten hyväksynnän Iittala Groupin ostolle 31.8.2007 Iittala Groupista tärkeä osa Fiskarsia 19.12.2007 Iittalalle uudet myymälät Lontooseen, Hampuriin ja Tukholmaan

Yhtiökokoukseen liittyvät tiedotteet

15.2.2007 Yhtiökokouskutsu 21.3.2007 Fiskarsin varsinainen yhtiökokous 2007

Hallitus, johto ja henkilöstö

7.3.2007 Ehdotus Fiskarsin hallituksen jäseniksi 13.8.2007 Fiskarsin toimitusjohtaja vaihtuu vuoden vaihteessa

Muut tiedotteet

12.3.2007 Fiskarsin vuosikertomus 2006 on ilmestynyt 11.4.2007 Muutos Fiskarsin osavuosikatsausten julkaisuajankohtiin 11.12.2007 Fiskarsin taloudelliset julkaisut 2008

Hallituksen esitys yhtiökokoukselle emoyhtiön voittovarojen käytöstä

Tilikauden 2007 päättyessä emoyhtiön jakokelpoinen oma pääoma on 894,8 milj. euroa (287,9 milj. euroa).

Vuodelta 2007 hallitus ehdottaa jaettavaksi osinkoa A-osakkeille 0,80 euroa / osake ja K-osakkeille 0,78 euroa / osake. Helmikuun 13. päivänä 2008 osinkoon oikeuttavia osakkeita on 54 832 377 A-osaketta ja 22 565 288 K-osaketta, yhteensä 77 397 665 kpl. Osinkoa jaettaisiin siten yhteensä:

	kpl	euroa/osake	yhteensä
A-osakkeille,	54 832 377	0,80	43 865 901,60
K-osakkeille,	22 565 288	0,78	17 600 924,64
Osingonjako yhteensä			61 466 826,24

Tämän jälkeen käyttämättömiksi voittovaroiksi emoyhtiöön jää 833 320 107,69 euroa.

Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen käsityksen mukaan yhtiön maksukykyä.

Hallituksen toimintakertomuksen ja vuoden 2007 tilinpäätöksen allekirjoitukset:

Helsingissä helmikuun 13. päivänä 2008 Kaj-Gustaf Bergh Ralf Böer

David Drury Alexander Ehrnrooth Paul Ehrnrooth Ilona Ervasti-Vaintola Gustaf Gripenberg Karl Grotenfelt Clas Thelin Kari Kauniskangas

toimitusjohtaja

Tilintarkastuskertomus

Fiskars Oyj Abp:n osakkeenomistajille

Olemme tarkastaneet Fiskars Oyj Abp:n kirjanpidon, toimintakertomuksen, tilinpäätöksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12.2007. Hallitus ja toimitusjohtaja ovat laatineet EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaan laaditun konsernitilinpäätöksen, joka sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, rahavirtalaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista ja liitetiedot sekä Suomessa voimassa olevien määräysten mukaisesti laaditut toimintakertomuksen ja emoyhtiön tilinpäätöksen, joka sisältää emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot. Suorittamamme tarkastuksen perusteella annamme lausunnon konsernitilinpäätöksestä sekä toimintakertomuksesta, emoyhtiön tilinpäätöksestä ja hallinnosta.

Tilintarkastus on suoritettu hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Kirjanpitoa sekä toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen laatimisperiaatteita, sisältöä ja esittämistapaa on tarkastettu riittävässä laajuudessa sen toteamiseksi, etteivät toimintakertomus ja tilinpäätös sisällä olennaisia virheitä tai puutteita. Hallinnon tarkastuksessa on selvitetty emoyhtiön hallituksen jäsenten sekä toimitusjohtajan toiminnan lainmukaisuutta osakeyhtiölain säännösten perusteella.

Konsernitilinpäätös

EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaan laadittu konsernitilinpäätös antaa näiden standardien ja kirjanpitolain tarkoittamalla tavalla oikeat ja riittävät tiedot konsernin toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta.

Emoyhtiön tilinpäätös, toimintakertomus ja hallinto

Emoyhtiön tilinpäätös on laadittu kirjanpitolain ja tilinpäätöksen laatimista koskevien muiden säännösten ja määräysten mukaisesti ja antaa kirjanpitolaissa tarkoitetulla tavalla oikeat ja riittävät tiedot emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta.

Toimintakertomus on laadittu kirjanpitolain ja toimintakertomuksen laatimista koskevien muiden säännösten ja määräysten mukaisesti. Toimintakertomus on yhdenmukainen tilinpäätöksen kanssa ja antaa kirjanpitolaissa tarkoitetulla tavalla oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta.

Konsernitilinpäätös ja emoyhtiön tilinpäätös voidaan vahvistaa sekä vastuuvapaus myöntää emoyhtiön hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta. Hallituksen esitys voitonjakokelpoisten varojen käsittelystä on osakeyhtiölain mukainen.

Helsingissä, 13. helmikuuta 2008 KPMG OY AB

Sixten Nyman KHT

Hallinnointi

Fiskars Oyj Abp noudattaa yhtiöjärjestyksen, Suomen osakeyhtiölain sekä Helsingin Pörssin antamia listattuja yhtiöitä koskevia sääntöjä ja määräyksiä. Fiskars soveltaa myös Helsingin Pörssin, Keskuskauppakamarin ja Elinkeinoelämän keskusliiton vahvistamaa suositusta listayhtiöiden hallinnointi- ja ohjausjärjestelmistä (CG-suositus), joka astui voimaan 1.7.2004.

Fiskars-konsernin ylintä päätösvaltaa käyttävät yhtiön osakkeenomistajat yhtiökokouksessa. Fiskars Oyj Abp:n hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Toimitusjohtaja hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti.

Yhtiökokous

Varsinainen yhtiökokous pidetään vuosittain viimeistään kesäkuussa joko Pohjassa tai Helsingissä. Yhtiökokous päättää sille osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen mukaan kuuluvista asioista, kuten tilinpäätöksen vahvistamisesta, osingonjaosta, vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle sekä hallituksen ja tilintarkastajien valinnasta ja heille maksettavista palkkioista.

Yhtiökokouskutsu on yhtiöjärjestyksen mukaan julkaistava vähintään kolmessa hallituksen valitsemassa yleisessä päivälehdessä. Fiskars julkaisee yhtiökokouskutsun myös konsernin kotisivuilla.

Hallitus

Hallituksen kokoonpano

Yhtiöjärjestyksen mukaan hallitukseen kuuluu vähintään 5 ja enintään 9 jäsentä. Yhtiökokous voi valita myös enintään 3 varajäsentä. Hallituksen jäsenten ja varajäsenten toimikausi kestää valitsemisesta seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan.

Varsinainen yhtiökokous valitsi 21.3.2007 hallitukseen yhdeksän jäsentä.

Hallituksen puheenjohtajana toimii Kaj-Gustaf Bergh ja varapuheenjohtajina Alexander Ehrnrooth ja Paul Ehrnrooth. Muut hallituksen jäsenet ovat Ralf Böer, David Drury, Ilona Ervasti-Vaintola, Gustaf Gripenberg, Karl Grotenfelt ja Clas Thelin.

Kukaan hallituksen jäsenistä ei ole yhtiön palveluksessa.

Tiedot hallituksen jäsenistä on esitetty yhtiön kotisivuilla ja vuosikertomuksen sivuilla 24–25.

Hallituksen tehtävät ja työjärjestys

Hallituksen tehtävät ja vastuu määräytyvät Suomen osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen mukaisesti.

Hallituksen hyväksymän työjärjestyksen mukaan hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus valitsee toimitusjohtajan ja hyväksyy tämän työsuhteen ehdot sekä valitsee tarpeellisen määrän johtajia ja hyväksyy heidän palkkaetunsa. Hallitus voi myös päättää valiokuntien asettamisesta ja niiden työtehtävistä. Valiokuntien tehtävänä on valmistella hallituksen kokouksissa päätettäväksi tulevia asioita. Lisäksi hallitus arvioi säännöllisesti omaa toimintaansa ja yhteistyötä johdon kanssa.

Hallitus kokoontui vuoden 2007 aikana seitsemäntoista kertaa. Jäsenet osallistuivat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kaikkiin kokouksiin.

Hallituksen jäsenet ovat yhtiöstä riippumattomia Ralf Böeria lukuun ottamatta. Hallituksen jäsenistä Kaj-Gustaf Bergh, Ralf Böer, David Drury, Ilona Ervasti-Vaintola, Gustaf Gripenberg, Karl Grotenfelt ja Clas Thelin ovat riippumattomia osakkeenomistajista.

Hallituksen valiokunnat 2007

Hallitus on nimittänyt vuonna 2007 kolme valiokuntaa: tarkastusvaliokunta (Audit Committee), palkitsemisvaliokunta (Compensation Committee) ja nimitysvaliokunta (Nomination Committee).

1. Tarkastusvaliokunnan tehtävänä on ohjata ja valvoa konsernin raportointia ja tarkastusta. Puheenjohtajana toimii Gustaf Gripenberg ja jäseninä ovat David Drury, Alexander Ehrnrooth, Paul Ehrnrooth ja Ilona Ervasti-Vaintola. Tarkastusvaliokunta kokoontui vuonna 2007 4 kertaa.

2. Palkitsemisvaliokunnan tehtävänä on valmistella yhtiön palkkausja palkitsemisjärjestelmiin liittyviä asioita. Puheenjohtajana toimii Kaj-Gustaf Bergh ja jäseninä ovat Ralf Böer, Karl Grotenfelt ja Clas Thelin. Palkitsemisvaliokunta kokoontui vuonna 2007 4 kertaa.

3. Nimitysvaliokunnan tehtävänä on valmistella yhtiökokoukselle tehtäviä esityksiä hallituksen kokoonpanosta kuultuaan yhtiön suurimpia osakkeenomistajia, valmistella hallitukselle tehtävät esitykset hallituksen valiokuntien kokoonpanosta ja valmistella esitys tilintarkastajien valinnasta sekä vahvistaa kriteerit ja prosessit hallituksen arviointia varten. Puheenjohtajana toimii Kaj-Gustaf Bergh ja jäseninä ovat Alexander Ehrnrooth ja Paul Ehrnrooth. Nimitysvaliokunta kokoontui vuonna 2007 2 kertaa.

Toimitusjohtaja

Yhtiön hallitus nimittää, ja tarvittaessa erottaa, yhtiön toimitusjohtajan, joka on samalla konsernijohtaja. Toimitusjohtaja johtaa konsernin liiketoimintaa ja hallintoa yhtiöjärjestyksen, Suomen osakeyhtiölain ja hallituksen ohjeiden mukaan. Toimitusjohtajan tukena johtamisessa on johtoryhmä. Toimitusjohtajana toimi Heikki Allonen 31.12.2007 asti ja Kari Kauniskangas 1.1.2008 alkaen.

Varatoimitusjohtaja

Hallitus nimittää tarvittaessa yhden tai useamman varatoimitusjohtajan. Yhtiöllä on tällä hetkellä yksi varatoimitusjohtaja, Ingmar Lindberg.

Konsernin johto

Emoyhtiön johtajistoon kuuluvat konsernihallinnon toiminnoista vastaavat johtajat. Johtajisto kokoontuu toimitusjohtajan johdolla – käsiteltävästä asiasta riippuen eri kokoonpanoissa – valmistelemaan esityksiä hallitukselle ja käsittelemään rahoitusta, talousasioita, tiedotusta, lakiasioita, henkilöstön kehittämistä sekä tietohallinto- ja muita kehityskysymyksiä. Lisäksi johtajiston tehtäviin kuuluvat sidosryhmäsuhteet.

Tiedot konsernin johtoon kuuluvista henkilöistä on esitetty konsernin kotisivuilla ja vuosikertomuksen sivulla 26.

Tytäryhtiöiden hallinto

Tytäryhtiöillä on omat toimivat hallitukset, jotka valvovat yhtiöiden toimintaa.

Tytäryhtiöiden toimitusjohtajat vastaavat siitä, että yhtiön resurssit ovat oikeassa suhteessa toimialojen tarpeisiin, että henkilöstöä kehitetään, että toiminta täyttää sovitut laatuvaatimukset ja että toiminta tapahtuu kyseisen maan lakien ja muiden säännösten mukaan.

Palkitseminen

Varsinainen yhtiökokous päättää hallituksen palkkioista. Vuonna 2007 yhtiökokous päätti puheenjohtajan vuosipalkkioksi 65 000 euroa vuodessa, varapuheenjohtajan 50 000 euroa ja muiden jäsenten 35 000 euroa. Tämän lisäksi yhtiökokous päätti, että hallituksen jäsenille maksetaan 550 euron kokouspalkkio sekä hallituksen että valiokuntien kokouksista ja heille korvataan matka- ja muut kulut, jotka ovat syntyneet heidän hoitaessaan yhtiön asioita.

Toimitusjohtajalle maksetaan palkan lisäksi bonuspalkkiota. Hallitus päättää bonuspalkkion ehdot. Yhtiön toimesta tapahtuvan irtisanomisen yhteydessä maksettavan korvauksen määrä vastaa 12 kuukauden palkkaa 6 kuukauden irtisanomispalkan lisäksi. 1.1.2008 aloittaneen toimitusjohtaja Kari Kauniskankaan toimitusjohtajasopimus päättyy hänen täyttäessään 60 vuotta. Lakisääteisen eläkkeen lisäksi hänelle otetaan vapaaehtoinen lisäeläkevakuutus, johon maksetaan 20 % hänen vuosipalkastaan.

Toimitusjohtaja Heikki Allosen palkka luontoisetuineen ja bonuksineen vuonna 2007 oli 411 160,18 euroa. Bonuksia tästä summasta oli 114 000 euroa. Tilinpäätökseen on lisäksi kirjattu varaus hallituksen loppuvuonna 2006 päättämästä toimitusjohtajan kolmivuotisesta yhtiön osakkeen arvon kehitykseen sidotusta palkitsemisjärjestelmästä sekä irtisanomiskorvauksesta. Rahana maksettavan palkkion tuoton on toimitusjohtaja sitoutunut käyttämään yhtiön osakkeiden hankintaan. Palkkion enimmäismäärä on rajattu.

Varatoimitusjohtajalle ja muille johtoryhmän jäsenille voidaan palkan lisäksi maksaa bonuspalkkioita, joiden ehdot päättää hallitus.

Fiskars Oyj Abp:llä ei ole voimassa olevia osakekurssiin sidottuja optio-ohjelmia.

Sisäinen valvonta, riskien hallinta ja sisäinen tarkastus

Yhtiön hallitus vastaa hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Käytännössä toimitusjohtajan tehtävä on yhdessä muun johdon kanssa huolehtia muun muassa kirjanpidon ja valvontamekanismien järjestämisestä.

Konsernin taloudellista kehitystä seurataan kuukausittain koko konsernin kattavan raportointijärjestelmän kautta. Järjestelmä sisältää tuloslaskelman, tasetiedot, kassavirran ja tärkeimmät tunnusluvut sekä liiketoiminnan kannalta merkittävät tapahtumat.

Liiketoimintoja johdetaan niiden omien hallitusten kautta. Päivittäisten liiketoimintariskien hallinnasta vastaavat tytäryhtiöt käyttäen hyväkseen konsernin erikoisosaamista.

Emoyhtiöllä on sisäinen tarkastaja, joka toimii hallinnollisesti toimitusjohtajan alaisuudessa, mutta raportoi tarkastusvaliokunnalle.

Rahoitusriskien hallinnasta ja globaalista riskivakuuttamisesta vastaa emoyhtiö hallituksessa hyväksyttyjen periaatteiden mukaisesti. Tytäryhtiöt suojaavat rahoitus- ja valuuttariskinsä emoyhtiön kautta sisäisten suojaussäännösten mukaan.

Sisäpiirihallinto

Yhtiö noudattaa Helsingin Pörssin 1.1.2006 voimaantullutta listayhtiöiden sisäpiiriohjetta. Yhtiöllä on myös omat sisäpiirisäännöt, jotka ovat astuneet voimaan 1.7.2006. Yhtiön julkiseen sisäpiiriin kuuluvat asemansa perusteella hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja, varatoimitusjohtaja ja tilintarkastajat. Näiden lisäksi julkiseen sisäpiirirekisteriin kuuluvat konsernin johtoryhmän jäsenet sekä Fiskars Brands, Inc:n hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja.

Yrityskohtaiseen sisäpiirirekisteriin kuuluvat toimitusjohtajan ja konsernijohdon jäsenten assistentit ja sihteerit, talous- ja rahoitusosaston henkilökunta, viestinnästä vastaava henkilökunta ja lakiasiainosaston henkilökunta sekä Fiskars Brands, Inc:n talous- ja rahoitusjohtaja sekä toimitusjohtajan assistentti ja Inhan Tehtaat Oy Ab:n toimitusjohtaja sekä muut vastaavassa asemassa olevat henkilöt yhtiön toimitusjohtajan erillisellä päätöksellä.

Hankkeista, joilla toteutuessaan voi olla vaikutusta yhtiön osakkeen arvoon, pidetään erillistä hankekohtaista rekisteriä.

Yhtiön sisäpiirirekisteriä päivittää emoyhtiön lakiasiainosasto sisäpiiriläisten antamien tietojen pohjalta. Yhtiön julkiseen sisäpiirirekisteriin kuuluvien sisäpiiriläisten omistustiedot ovat saatavilla Suomen Arvopaperikeskuksen NetSirestä: Suomen Arvopaperikeskus Oy, Urho Kekkosen katu 5 C, 00100 Helsinki, puh. 020 770 6000 sekä yhtiön kotisivuilta.

Tilintarkastus

Konsernin tilintarkastajana toimii KPMG Oy Ab päävastuullisena tilintarkastajana Sixten Nyman, KHT.

Yhteystiedot

KONSERNIN JOHTO

Fiskars Oyj Abp

PL 235 (Mannerheimintie 14 A) 00101 Helsinki Puh. (09) 618 861 Fax (09) 604 053 info@fi skars.fi etunimi.sukunimi@fi skars.fi www.fi skars.fi

Y-tunnus 0214036-5

FISKARS BRANDS

Fiskars Brands, Inc.

Pääkonttori 2537 Daniels Street Madison, WI 53718, USA Puh. +1 608-259-1649 Fax +1 608-294-4790 corpinfo@fi skars.com www.fi skarsbrands.com

USA

Fiskars Gardening

780 Carolina Street Sauk City, WI 53583, USA Puh. +1 608-643-2380 Fax +1 608-643-4812 consumeraffairs@fi skars.com www.fi skarsbrands.com

Gerber Legendary Blades

14200 SW 72nd Avenue Portland, OR 97224, USA Puh. +1 503-639-6161 Fax +1 503-620-3446 sales@gerberblades.com www.fi skarsbrands.com

The Brunton Company

2255 Brunton Court Riverton, WY 82501, USA Puh. +1 307-857-4700 Fax +1 307-857-4702 info@brunton.com www.brunton.com

Fiskars Craft

2537 Daniels Street Madison, WI 53718, USA Puh. +1 715-842-2091 Fax +1 715-845-5001 consumeraffairs@fi skars.com www.fi skarsbrands.com

EUROOPPA

Fiskars Brands Europe SPRL

Kleine Kloosterstraat 6 1932 Zaventem Bryssel, Belgia Puh. +32 2 709 85 80 Fax +32 2 709 85 88 corpinfo@fi skars.com www.fi skarsbrands.com

Fiskars Brands Danmark A/S

Postbox 360 Vestre Ringvej 45 8600 Silkeborg, Tanska Puh. +45 87 2011 00 Fax +45 86 8159 68 reb@fi skars.dk www.fi skarsbrands.com

Fiskars Brands Finland Oy Ab

10330 Billnäs Puh. (019) 277 721 Fax (019) 230 986 info@fi skarsbrands.fi www.fi skarsbrands.com

Fiskars Brands Finland Oy Ab

Itälahdenkatu 25 00210 Helsinki Puh. (09) 350 9000 Fax (09) 350 900 90 exports@fi skarsbrands.fi / info@fi skarsbrands.fi www.fi skarsbrands.com

Fiskars Brands France S.A.R.L.

21-23 Boulevard Arago 91325 Wissous Cedex, Ranska Puh. +33 1 69 75 15 15 Fax +33 1 69 75 15 19 ctouret@fi skars.fr www.fi skarsbrands.com

Fiskars Brands Germany GmbH

Oststrasse 23 32051 Herford, Saksa Puh. +49 5221 935 0 Fax +49 5221 935 199 info.garten@fi skars.de www.fi skarsbrands.com

Fiskars Brands Finland Oy

Magyarországi Fióktelepe Csillaghegyi út 13 1037 Budapest, Unkari Puh. +36 1 453 0945 Fax +36 1 453 2375 fi skars@fi skars.hu www.fi skarsbrands.com

Fiskars Brands Italia S.r.L.

Via Provinciale 15 23862 Civate (Lecco), Italia Puh. +39 0341 215 111 Fax +39 0341 551 654 mailbox@fi skars.it www.fi skarsbrands.com

Fiskars Brands Norge AS

Postboks 4215 Nydalen Nydalsveien 32 B 0401 Oslo, Norja Puh. +47 23 00 64 40 Fax +47 23 00 64 50 epost@fi skars.no www.fi skarsbrands.com

Fiskars Brands Polska Sp. Zo.o.

Biuro Handlowe Ul. Marywilska 22 03-228 Varsova, Puola Puh. +48 22 676 0400 Fax +48 22 676 0404 warsaw.offi ce@fi skars.pl

ZAO Fiskars Brands Rus

Offi ce 5/1, Building 93A Obvodniy Canal Pietari, Venäjä, 191119 Puh. +7 812 320 4323 Fax +7 812 320 4323 sales@fi skarsco.ru

Fiskars Brands Spain SL

Isabel Colbrand 6, 5a planta 28050 Madrid, Espania Puh. +34 91 344 67 03 Fax +34 91 344 69 11 gallego.fi skars@telefonica.net

Fiskars Brands Sverige AB

Box 34, Björnvägen 4 591 21 Motala, Ruotsi Puh. +46 161 472 50 Fax +46 161 465 94 info@fi skars.se www.fi skarsbrands.com

Leborgne S.A.S

21 Nord 73110 La Rochette, Ranska Puh. +33 4 79 25 51 22 Fax +33 4 79 25 78 92 commercial@leborgne.fr

Richard Sankey & Son Ltd.

Bennerly Road, Bullwell Nottingham NG6 8PE Iso-Britannia Puh. +44 1 159 277 335 Fax +44 1 159 770 197 info@rsankey.co.uk www.rsankey.co.uk

Muotoile arki omaksesi.

Fiskars Brands UK Ltd.

Brackla Industrial Estate Bridgend, Mid-Glamorgan Wales CF31 3XJ Iso-Britannia Puh. +44 1 656 655 595 Fax +44 1 656 659 582 anthonyl@fi skars.demon.co.uk

Silva Sweden AB

Box 998 191 29 Sollentuna Ruotsi Puh. +46 8 623 43 00 Fax +46 8 92 76 01 info@silva.se www.silva.se

Silva Ltd

Unit 7, Elphinstone Square Deans Industrial Estate, Livingston EH54 8RG Iso-Britannia Puh. +44 1506 419 555 Fax +44 1506 415 906 info@silva.ltd.uk

Silva France

12, Rue de la Cellophane Parc de la Vaucouleurs 78711 Mantes La Ville Ranska Puh. +33 1 30 92 66 22 Fax +33 1 34 78 49 83 silva.france@wanadoo.fr

Silva Deutschland GmbH

In der Au 25 61440 Oberursel Saksa Puh. +49 6171 9128501 Fax +49 6171 9128502 info@silva-outdoor.de www.silva-outdoor.de

MUUT

Fiskars Brands (Australia) Pty Ltd. 16 Rocklea Drive Port Melbourne, Victoria 3207 Australia Puh. +61 3 8645 2400 Fax +61 3 9646 1722 australia@fi skars.com

Fiskars Brands Canada, Inc.

275 Renfrew Drive, Suite 208 Markham, Ontario L3R OC8 Kanada Puh. +1 905-940-8460 Fax +1 905-940-8469 canadaweb@fi skars.com

Excalibur Management Consulting

(Shanghai) Co., Ltd. 3F, Building #6 879 Zhongjiang Road Putou District, Shanghai, 200333, Kiina Puh. +8621 6265-1687 Fax +8621 5282-7136 corpinfo@fi skars.com

Silva Shenzen Company

Tower 1, Xiang Wu Road, Xin Xiang Village, Liu Lian, Ping Di Town, Long Gang District, Shenzhen, Kiina Puh. +86 755 89941989 Fax +86 755 89941929

Fiskars Brands Japan, K.K.

ASO Bldg. 5F 4-8-20 Akasaka Minato-ku, Tokyo 107-0052, Japani Puh. +81 3-5413-4561 Fax +81 3-5413-2766 lfi sher@fi skars.com www.fi skarsbrands.com

Fiskars de México, S.A. de C.V. Masaryk No. 111 Piso 1 Col. Chapultepec Morales

C.P. 11560 México, D.F. Puh. +52 55 3300 5903 www.fi skarsbrands.com

IITTALA GROUP

etunimi.sukunimi@iittala.com www.iittalagroup.fi

Iittala Group Oy Ab

Hämeentie 135 PL 130 00561 Helsinki Puh. 0204 39 10 Fax 0204 39 5180 iittala.info@iittala.com

iittala ab

Norregatan 4 Box 23 263 21 Höganäs Ruotsi Puh. +46 4236 1100 Fax +46 4234 9823 info.sweden@iittala.com

iittala as

Rosenholmveien 25 Postbox 284 1411 Kolbotn Norja Puh. +47 6923 5050 Fax +47 6682 1500

iittala a/s

Postbox 360 Vestre Ringvej 45 8600 Silkeborg Tanska Puh. +45 8720 1100 Fax +45 8681 5968

iittala b.v.

Alankomaat, Belgia, Saksa, Itävalta, Luxemburg Hoevestein 19 P.O.Box 474 4900 AL Oosterhout Hollanti Puh. +31 162 488 188 Fax +31 162 488 180 service.nl@iittala.com

iittala inc.

USA, Kanada 51 Haddonfi eld Road, Suite 320 Cherry Hill New Jersey 08002-4805 USA Puh. +1 856 910 1873 Fax +1 856 910 8279

iittala as

Pärnu mnt. 154 11317 Tallinna Viro Puh. +372 650 0749 Fax +372 650 0762

INHAN TEHTAAT

Inhan Tehtaat Oy Ab

Saarikyläntie 21 63700 Ähtäri Puh. (06) 535 5111 Fax (06) 533 4125 info@inha.fi www.inha.fi

KIINTEISTÖT

Fiskars Oyj Abp

Kiinteistöryhmä 10470 Fiskars Puh. (019) 2771 Fax (019) 277 7630 www.fi skars.fi

Ferraria Oy Ab

10470 Fiskars Puh. (019) 2771 Fax (019) 277 7630

Vuonna 2007 Iittala-myymälöitä oli 30. Näistä seitsemän sijaitsi Suomessa ja 23 kansainvälisillä markkinoilla Hollannissa, Belgiassa, Saksassa, Tanskassa ja Ruotsissa. Viimeisin avattiin joulukuussa Englannissa, Lontoossa. Lisäksi Iittala-osastoja on yli 50 tavarataloissa ja erikoisliikkeissä eri puolilla maailmaa.

Design parhaimmillaan perustuu rehellisyyteen ja luontevaan yksinkertaisuuteen.

– Olavi Lindén, Fiskarsin pääsuunnittelija